Viking Line Abp

Annual Report • Mar 6, 2020

Vuosikertomus 2019

-

-

Tämä on Viking Line 2
Aluksemme3
Vuosi lyhyesti 4
Toimitusjohtajan katsaus6
Toimintakatsaus 8

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 16
Palkka- ja palkkioselvitys23

Hallituksen toimintakertomus24
Konsernin tilinpäätös31
Emoyhtiön tilinpäätös61
Allekirjoitukset72
Tilintarkastuskertomus73

Tämä on Viking Line

Viking Line harjoittaa laivaliikennettä aluksillaan Amorella, Gabriella, Mariella, Rosella, Viking Cinderella, Viking Grace ja Viking XPRS. Aluksemme liikennöivät Ahvenanmaalta, Tukholmasta, Kapellskäristä, Turusta, Tallinnasta ja Helsingistä. Emoyhtiö Viking Line Abp:n osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Konsernin pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa.

Missio

Yhdistämme pohjoista Itämerta ympäröivät maat harjoittamalla kestävää ja säännöllistä laivaliikennettä, joka palvelee kaikkia. Kolme peruspalveluamme ovat risteilyt sekä matkustaja- ja rahtiliikenne. Ainutlaatuinen osaamisemme näiden palveluiden yhdistämisessä luo etua asiakkaille ja liiketoiminnalle.

Visio Olemme liikennöintialueemme johtava tavaramerkki ja ensisijainen valinta kaikille, jotka etsivät kuljetuksia ja elämyksiä. Säilytämme ja kehitämme edelleen asemaamme kannattavana yrityksenä.

Toiminta-alueet

Viking Linen liikennöintialueeseen kuuluu pohjoinen Itämeri päämarkkinoiden ollessa Suomi, Ruotsi ja Baltia. Meillä on myyntikonttoreita Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Saksassa. Tämän lisäksi tytäryhtiö Viking Line Buss Ab tarjoaa bussikuljetuksia lähtökohtana Ahvenanmaa.

Suomen suurin meriliikenteen työnantaja

Viking Line on Suomen suurin meriliikenteen työnantaja. Yhdellä aluksella työllistetään yhteensä yli 40 eri ammattiryhmää eri aloilla, kuten käyttö, kunnossapito, myymälä, keittiö, hotelli, viihde, konferenssi, järjestys ja sairaanhoito.

Arvopohja

^l Viking Line palvelee kaikkia. Asiakkaamme ovat meille kaikkein tärkeintä, ja pyrimme ylittämään heidän odotuksensa erityisesti hyvän palvelun osalta.

• ^l Kunnioitamme työtovereitamme ja arvostamme aloitteellisuutta, innovaatiota, yhteistyötä, avoimuutta, rehellisyyttä, lojaalisuutta ja vastuullisuutta.
• ^l Toimimme nöyrästi ja kustannustietoisesti.
• l Käytämme kaikki mahdollisuudet tehdä hyviä kauppoja.
• ^l Aluksemme ovat turvallisia ja hyvin hoidettuja.
• ^lHarjoitamme toimintaamme voimassa olevien ympäristömääräysten ja lainsäädännön mukaisesti.
• ^l Pyrimme jatkuvasti parantamaan ympäristöja vastuullisuustyötämme.

Aluksemme

Turku

Långnäs

Maarianhamina

Kapellskär Tukholma

Helsinki

Tallinna

Markn andel pass

Vuosi lyhyesti

Uusi organisaatio

Vuonna 2018 aloitettiin Viking Linen organisaation uudelleenjärjestely, jonka tavoitteena oli pystyä vastaamaan paremmin toimintaympäristön haasteisiin ja asiakkaiden odotuksiin. Uudelleenjärjestely aloitettiin aluksilla, ja uudessa organisaatiossa tulosvastuu siirrettiin lähemmäs asiakasta. Muutosten ansiosta alukset saivat enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan toimintaansa. Vuosi 2019 oli ensimmäinen kokonainen tilivuosi, jona aluksilla noudatettiin uutta organisaatiomallia. Positiivinen tuloskehitys osoittaa, että toimenpiteet ovat olleet onnistuneita.

Uudelleenjärjestelyä jatkettiin maaorganisaatiossa vuonna 2019 toimintaa modernisoivilla ja tehostavilla toimenpiteillä.

Viking Glory

Matkustajat antoivat 22 486 nimiehdotusta

Viking Line pyysi huhtikuussa 2019 nimiehdotuksia tulevalle alukselleen avoimessa yleisökilpailussa. Nimikilpailuun tuli kaikkiaan 22 486 vastausta Ruotsista, Suomesta, Ahvenanmaalta ja muista maista. Tuomariston ankaran pohdinnan jälkeen varustamo valitsi finaaliin 10 nimiehdotusta ja tarjosi jälleen yleisölle mahdollisuuden äänestää suosikkiaan niiden joukosta. Voittajanimen äänestykseen osallistui yhteensä yli 30 000 henkilöä, ja 27. toukokuuta julkistettiin aluksen nimi: Viking Glory.

Kölinlasku 3. kesäkuuta

Kölinlaskuseremonia on vanha laivanrakennukseen liittyvä perinne, jossa laivan kölin alle sijoitetaan kolikoita rakentamisen ajaksi onnea tuomaan.

Seremonian aikana aluksen ensimmäinen lohko nostetaan telakan rakennuspukeille, ja onnenkolikot asetetaan lohkon ja pukin väliin. Kölinlasku symbolisoi laivan syntymähetkeä; laivan ensimmäinen rakennuslohko on valmis ja muita lohkoja ryhdytään liittämään yhteen. Kun laiva on

valmis vesille laskettavaksi, kölin alla olleet onnenkolikot otetaan talteen ja hitsataan myöhemmin osaksi laivan mastoa.

Viking Linen uusimmalla ilmastoviisaalla risteilyaluksella matkustajat voivat nauttia saaristomaisemista ennennäkemättömällä tavalla, ja alus on jo herättänyt suurta mielenkiintoa sekä Suomessa että Ruotsissa.

Viking Linen sovellus

Viking Linen sovellusta uudistetaan ja kehitetään jatkuvasti, ja uusi App 3.0 -versio lanseerattiin vuoden aikana kahdessa vaiheessa.

Viking Linen sovellus sisältää sähköisen Viking Line Club -jäsenkortin. Sovelluksella jäsenet saavat käyttöönsä kaikki klubitarjoukset ja -edut. Sovelluksella voi myös tehdä kätevästi lähtöselvityksen terminaalien lähtöselvitysautomaateissa, tarkistaa varausvahvistuksen, tutustua myymälöiden valikoimiin, muodostaa nopeasti yhteyden aluksen WiFi-verkkoon sekä tehdä

ennakkotilauksia verkkokaupasta.

Uutta sovelluksessa

App 3.0 -versio sisältää matkalipun, lähtöselvityksen, myynninvalvonnan sekä Viking XPRS -matkoilla myös sähköisen hyttiavaimen.

Toimitusjohtajan katsaus

Parantunut tulos vahvistaa, että olemme oikealla tiellä

Vuoden tulos

Toimintavuoden tulos kehittyi paremmin kuin edellisvuoden tulos. Olen erityisen tyytyväinen matkustajakohtaisen katteen parantumiseen kuin myös alhaisempiin käyttökuluihin. On myös ilahduttavaa, että asiakastyytyväisyysarvomme ovat vuoden mittaan parantuneet edellisvuotisista.

Vuoden 2019 tulos osoittaa, että olemme menossa oikeaan suuntaan. Olemme onnistuneet selkeällä tavalla kääntämään laskevan trendin. Vuonna 2018 aloittamamme organisaation kehittämistyö on kantanut hedelmää. Tavoitteena on ollut selventää vastuunjakoa tuloksesta ja vahvistaa kaupallista fokusta.

Olen erityisen iloinen siitä, että henkilöstömme niin laivoilla kuin maissa ovat yhteistyössä luoneet elämyksiä asiakkaillemme. On tärkeää, että pyrimme yhdessä parhaamme mukaan kannustamaan ja tukemaan liiketoimintaa sekä tarjoamaan ystävällistä ja hyvää palvelua asiakkaille aidossa Viking-hengessä. Emme saa unohtaa, että yhtiön tulos kuvastaa henkilöstön sitoutumista ja asiakkaiden luottamusta meihin.

Vuoteen on mahtunut monia positiivisia tapahtumia ja aktiviteetteja, mutta yhtiötämme ovat koskettaneet myös ulkopuoliset tekijät, jotka ovat vaikuttaneet toimintaamme epäsuotuisasti. Viittaan tällä lähinnä Suomen Merimies-Unionin tukilakkoon marraskuussa. Toivottavasti emme joudu enää koskaan kokemaan mitään vastaavaa. Lakko koetteli monia työntekijöitämme taloudellisesti, ja samalla se vaikutti negatiivisesti yhtiöömme – vaikka emme olleet edes kiistan osapuolena. Jos tällaisessa toiminnassa halutaan nähdä jotain positiivista, ainakin se osoitti organisaatiomme yhtenäisyyden. Erityinen kiitos kaikille niille työntekijöille, jotka lakon aikana ottivat yhteyttä konsernin johtoryhmään ja minuun. Pidämme sitä arvossa.

Merenkulun rooli yhteiskunnassa

Merenkulku on lyömätön liikennemuoto pitkissä kuljetuksissa. Toimivat meriyhteydet ovat elinkeinoelämän kilpailukyvyn elinehto. Nykyiselle suomalaiselle merenkululle on tunnusomaista korkealaatuinen ja innovatiivinen osaaminen, ja Viking Line on ollut uusien teknisten ratkaisujen edelläkävijä. Varustamot, joiden alukset kulkevat oman maan lipun alla, ovat huoltovarmuuden kannalta tärkeä ratas koneistossa. Merenkulku on olennaisen tärkeää myös kaupalle sekä hotelli- ja ravintola-alalle. Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan matkustaja-aluksilla Helsinkiin saapuvat ulkomaiset matkailijat tuovat maahan 695 miljoonaa euroa. Summa kasvaa merkittävästi, jos mukaan lasketaan muutkin satamat.

Vastuullisuussitoumuksemme

Aktiivisen yhteiskunnallisen keskustelun ja nopean muutoksen aikakaudella haluamme vastata kestäviä palveluja ja lähialuematkailua koskevaan kasvavaan kysyntään sekä luoda asiakasystävällisiä ja vastuullisia ratkaisuja. Viking Line on halunnut toimia aktiivisessa roolissa kestävän matkailun kehittämisessä – alueella, jolla olemme toimineet eturintamassa jo vuosien ajan muun muassa uusien teknisten innovaatioiden osalta.

Olemme viimeisen vuoden kuluessa panostaneet vastuullisuussitoumukseemme entistä lujemmin. Strateginen työ kohdistuu niin asiakkaisiin, työntekijöihin kuin ympäristöönkin. Ahvenanmaalaisena varustamona saamme elantomme merestä, ja sen hyvinvoinnin edistäminen on meille tärkeää. Haluamme olla edelläkävijöitä ympäristökuormituksen vähentämiseksi kehitettyjen ratkaisujen hyödyntämisessä.

Olemme toteuttaneet viimeisten 10 vuoden aikana erilaisia polttoaineen kulutuksen optimointiin tähtääviä toimia, joiden avulla olemme saavuttaneet yhteensä yli 20 prosentin polttoainesäästöt. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tavoitteena on pienentää merenkulun hiilidioksidipäästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoteen 2008 verrattuna. Liikennöintialueemme ensimmäisenä varustamona olemme julkistaneet laivastomme CO2-päästöt konsernin vastuullisuusraportissa. Oikea ja luotettava kuva päästötasoista voidaan antaa vain laskemalla mukaan myös rahtikuljetukset. Rakenteilla oleva uusi aluksemme parantaa ympäristösuorituskykyämme entisestään ja varmistaa asemamme vastuullisuustyön edelläkävijänä merenkulkualalla.

Yksi kuluneen vuoden mielenkiintoisista projekteista on Mariellan ruokahävikin pienentäminen. Onnistuimme neljässä kuukaudessa pienentämään aluksen ravintoloiden ruoka-

hävikkiä 40 prosentilla. Tämä vastaa yhteensä 70 000:ta ruoka-annosta. Tulos on vaikuttava, ja vastaavanlaisia projekteja suunnitellaan useilla aluksillamme.

Uuden matkustaja-aluksemme rakentaminen etenee

Järjestimme keväällä uuden aluksemme nimikilpailun. Saimme kaksivaiheisen kilpailun aikana lähes viisikymmentätuhatta ehdotusta Suomesta, Ruotsista, Ahvenanmaalta ja muualta maailmasta. Toukokuussa julkistimme uuden aluksen nimen: Viking Glory. Osallistumisinto kilpailuun ylitti kaikki odotuksemme.

Kesäkuun alussa XSI-telakalla Kiinassa järjestettiin perinteinen kölinlaskuseremonia, jossa Viking Gloryn kölin alle sijoitettiin juhlavin menoin kymmenkunta erisuuruista euron ja yuanin kolikkoa. Alus on jo saamassa muotonsa. Kiinan Xiamenissa työskentelevä osaava ja sitoutunut tiimi on meille onnenpotku.

Edistyksellisten ja innovatiivisten teknisten ratkaisujen ansiosta Viking Glorysta tulee yksi maailman ilmastoviisaimmista matkustaja-aluksista. Sen arvioidaan kuluttavan jopa 10 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin Viking Grace, joka on aiemmin mainittu maailman ympäristöystävällisimmäksi matkustaja-alukseksi omassa kokoluokassaan. Odotamme jo innokkaasti Viking Gloryn liittämistä laivastoomme.

Haluan kiittää lämpimästi koko henkilökuntaamme hyvästä työstä kuluneen vuoden aikana. Haluan kiittää myös asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme heidän vuoden 2019 aikana osoittamastaan luottamuksesta.

Jan Hanses Toimitusjohtaja

Toimintakatsaus

Merenkulun merkitys kaupalle

Merenkulku on maailmankaupan selkäranka. Se mahdollistaa tuotteiden tuonnin ja viennin mittakaavassa, johon mikään muu kuljetusmuoto ei pysty.

Kansainvälisen merenkulkualan osuus maailmankaupasta on noin 80 prosenttia, ja EU:n alueella toimivien varustamojen osuus maailman kauppalaivastosta on noin 40 prosenttia. Suomen ulkomaankauppa ja talouden kehitys ovat riippuvaisia ympärivuotisesti toimivasta merenkulusta. Noin 90 prosenttia Suomen viennistä ja noin 80 prosenttia tuonnista kulkee meriteitse.

Korkealuokkaista osaamista

Merenkulku on pitkissä kuljetuksissa lyömätön vaihtoehto, ja sen infrastruktuuri – eli vesi – on jo olemassa toimintamaidemme pitkillä rannikoilla. Toimivat meriliikenneyhteydet ovat Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn elinehto. Suomalaiselle merenkululle on nykyisin tunnusomaista korkealuokkainen ja innovatiivinen osaaminen, ja Viking Line on ollut uusien teknisten ratkaisujen edelläkävijä. Tätä osaamista on myös viety muualle maailmaan. Suomen merenkulkualan klusteri koostuu monista elinkeinoista sekä noin 3 000 yrityksestä. Ne muodostavat nykyisin merkittävän toimialan, jonka kokonaisliikevaihto on 13 miljardia euroa. Klusterin kilpailukyvyn säilyttäminen ja uusille markkinoille laajentuminen ovat avain tekijöitä klusterin kasvun kannalta.

Ruotsissa merenkulkualan vuotuinen liikevaihto on 160 miljardia Ruotsin kruunua ja osuus Ruotsin elinkeinoelämän yhteenlasketusta nettoliikevaihdosta noin 2,2 prosenttia. Noin 80 prosenttia kaikista Ruotsiin tulevista ja sieltä vietävistä tavaroista kuljetetaan meriteitse. Varustamot toimivat tässäkin suhteessa monin tavoin meriklusterin moottorina.

Itämeren parasta palvelua

ServiceScore on vuodesta 2012 lähtien tutkinut ruotsalaisten yritysten, viranomaisten ja organisaatioiden asiakastyytyväisyyttä.

4.6.2019 julkistetun raportin mukaan varustamoista juuri Viking Line tarjoaa ruotsalaisten mielestä Itämeren parasta palvelua. Viking Line voitti kunniamaininnan jo neljäntenä vuonna peräkkäin – ja yhteensä jo kuudennen kerran. Viking Line oli vuonna 2019 ehdokkaana kolmen muun varustamon kanssa Transporter till sjöss -kategoriassa ja voitti selvin lukemin. ServiceScore mittaa asiakaskokemusta lähes 200 ruotsalaisessa yrityksessä, virastossa ja organisaatiossa parillakymmenellä toimialalla. Tutkimuksessa valtakunnallisesti edus tava otos ruotsalaisia kuluttajia vastaa kysymyksiin, jotka koskevat palvelun ja asiakkaiden kohtaamisen toimivuutta. Viking Line on voittanut palkinnon omassa sarjassaan vuosina 2013, 2014, 2016, 2017, 2018 ja 2019.

Asiakaskokemus 2019

Viking Line ylsi viidennelle sijalle Asiakaskokemus 2019 –Top 10 -listalla suomalaisessa Asiakasindeksi 2019 -tutki muksessa.

Asiakasindeksi on Asiakkuusmarkkinointiliiton (ASML) ja Avauksen vuosittain tekemä tutkimus, jossa tarkastel laan asiakaskokemusta ja -uskollisuutta Suomen markki noilla toimivissa yrityksissä. Tänä vuonna tutkimuksessa oli mukana 55 yritystä kahdeksalta toimialalta. Hyvä asiakas kokemus ja asiakasuskollisuus ovat keskeisiä kilpailuetuja, ja olemme iloisia siitä, että olemme onnistuneet tarjoamaan asiakkaillemme upeita kokemuksia.

Noin 90 % Suomen viennistä

ja noin 80 % tuonnista

kulkee

meriteitse.

Turku–Ahvenanmaa–Tukholma

Kahdeksan miljoonaa matkustajaa Viking Gracella

Viking Gracella oli lokakuussa 2019 juhlan paikka: alus kuljetti 8. miljoonannen matkustajansa sitten liikennöinnin aloittamisen vuonna 2013.

Työharjoittelu nuorille muusikoille

Nuoret suomalaiset musiikinopiskelijat saivat syys–marraskuussa 2019 mahdollisuuden kartuttaa osaamistaan aidossa työympäristössä, kun Viking Line jatkoi yhteistyötään Turun konservatorion kanssa. Opiskelijat suorittivat osan opintoihinsa kuuluvasta työharjoittelusta Amorellan ja Viking Gracen ravintoloissa soittamalla sekä tanssi- että taustamusiikkia. Työharjoittelujakso järjestettiin nyt kolmatta kertaa, ja Viking Line toivotti ilomielin opiskelijat tervetulleiksi laivoille. Viking Linen laivoilla järjestetään vuosittain yli 14 000 live-esitystä. Saman päivän aikana saattaa esiintyä parhaimmillaan 117 muusikkoa.

Suositut teemat ja erikoisristeilyt

Erilaiset erikoisristeilyt ovat kasvattaneet suosiotaan. Viking Gracella järjestettiin vuoden aikana muun muassa useita Stand Up Comedy -risteilyjä, yksi Provinssi Rock -risteily sekä Suomen ensimmäinen viskiristeily. Syyskuussa järjestettiin Suomen Paras Olut -risteily, jolla palkittiin Vuoden Paras Olut 2019 -kilpailussa kärkisijoille sijoittuneet oluet tekijöineen.

Amorellalla järjestettiin loka–joulukuussa kolme Beauty & Lifestyle -aiheista teemaristeilyä. Erikoisristeilyillä matkustajille oli tarjolla trendivinkkejä, tuote-esittelyjä ja -näytteitä sekä kilpailu, jonka palkinnot liittyivät risteilyn teemaan.

Laajempi tarjonta pop up -myymälöillä

Vuoden mittaan aloitettiin aktiivinen lisämyynti pop up -myymälöissä, joita pystytettiin tilapäisesti Viking Gracen yleisiin tiloihin. Myymälöissä tarjottiin useiden tunnettujen merkkien tuotteita sekä nostettiin esille tuoteyhteistyötä, esimerkkeinä Makia ja Moomin sekä Tretorn ja Makia. Valikoimassa oli myös vaatteita ruotsalaiselta huippusuunnittelija Ida Sjöstedtiltä sekä tanskalaisilta MOSS Copenhagenilta ja Y.A.S:lta.

Dry Ager® ja murea liha

Dry Ager® -uutuus otettiin alkukesällä käyttöön Amorellan Ella's-ravintolassa. Dry Ager® on temperoitu kaappi, jossa lihaa mureutetaan riiputtamalla. Koko mureuttamisprosessi kestää 2–8 viikkoa. Prosessin aikana kosteus haihtuu lihasta ja siitä tulee maukasta sekä mureaa. Riiputtamalla mureutettu liha on saavuttanut suuren suosion matkustajien keskuudessa.

Bottega-yhteistyö

Amorellalla järjestettiin syys- ja talvikaudella italialaiset viikot. Teemaviikkojen yhteydessä aloitettiin myös yhteistyö Bottegan kanssa, joka esitteli teemajaksolla tuotemerkkiään Coffee & Wine -kahvilassa sekä Ella's-ravintolassa. Yhteistyö perustui konseptiin, joka on otettu käyttöön jo aikaisemmin Viking Cinderellalla sekä Gabriellalla. Yhteistyön myötä Amorellan tuotevalikoimaan tuli Bottegan viinejä sekä italialaisia herkkuja.

Helsinki–Tallinna

Viking XPRS:n matkustajamäärä löi ennätykset

Viking XPRS:n matkustajamäärä saavutti kesän aikana uuden virstanpylvään ja ylitti 600 000 matkustajaa. Elokuussa XPRS ylsi 209 934 matkustajallaan uuteen kaikkien aikojen ennätykseensä. Lauantaina 1. syyskuuta laivalla juhlittiin 20. miljoonatta matkustajaa.

Lisävuoroja Tallinnaan

Säännölliset reittimatkat Helsingin ja Tallinnan välillä kasvattivat suosiotaan vuonna 2019. Vastauksena kasvaneeseen kysyntään Viking XPRS aloitti ylimääräiset vuorot perjantaisin ja sunnuntaisin 5.4.2019 lähtien. Aikataulua muokattiin asiakkailta tulleiden toiveiden mukaan.

1. kesäkuuta–11. elokuuta myös Gabriella ja Mariella kulkivat lisävuoroilla Helsingin ja Tallinnan välillä, Gabriella yhteensä 29 matkaa ja Mariella 30 matkaa. Lisävuoroilla matkusti yhteensä 175 693 henkilöä. Määrä oli suurin viiteen vuoteen.

Helsinkiin rakennettiin vuonna 2019 uusi sivuramppi, joka helpottaa alusten lastausta ja purkua. Lisäksi Tallinnassa on aloitettu valmistelutyöt maasähköön

Lastaus, purku ja maasähkö liittymistä varten vuonna 2020.

Enemmän tarjontaa lapsiperheille Viking XPRS on saanut vuoden aikana uuden leikkinurkkauksen, joka tarjoaa enemmän puuhaa lapsille ja siten entistä miellyttävämmän kahvituokion vanhemmille. Lapsille on saatavilla myös uusi Ville Viking -lounaslaatikko.

Ravintola ja ympäristö Viking XPRS:n ravintoloissa on panostettu reittimatkustajiin. Uudistetussa buffetravintolassa on nykyisin tarjolla myös Grill & Steak -menu. Vuoden mittaan lanseerattiin lisäksi uusi After Work -konsepti buffeteineen. Voileipien muovipakkauksista on luovuttu osana yhtiön ympäristötyötä. Voileivät tarjoillaan sen sijaan lautasella, ja näin muovipakkauksien määrä on pienentynyt noin 60 000:lla.

20 000 000 matkustajaa

Helsinki–Maarianhamina–Tukholma

Pienempi ruokahävikki Mariellalla

Ruokahävikin pienentämiseen tähtäävä projekti aloitettiin Mariellalla maaliskuussa 2019. Tavoitteena oli tunnistaa alueet, joilla hävikkiä esiintyy, ja ryhtyä konkreettisiin toimiin sen vähentämiseksi. Projektin tavoitteena oli pienentää ruokahävikkiä 30 prosenttia vuositasolla tunnistetuilla alueilla ja tuotteissa, joissa hävikki on merkittävä. Mariellalla ravintoloiden ruokahävikkiä onnistuttiin pienentämään neljässä kuukaudessa 40 prosenttia, mikä vastaa arviolta 27:ää tonnia ruokaa tai lähes 70 000:ta tarjoiltua annosta.

Henkilöstö on projektin myötä tiedostanut entistä paremmin, miten tärkeää on valvoa tilattavan, valmistettavan ja tarjolle laitettavan ruoan määrää. Kaikki hävikki kirjataan ylös, ja sitä myös seurataan. Muiden mittausten lisäksi seurataan myös matkustajilta lautasille jäävän ruoan määrää. Mittausten avulla voimme kiinnittää matkustajien huomion ruokahävikkiin ja siihen, miten tärkeää on pyrkiä välttämään ruoan päätymistä jätteisiin.

Hyttien päivitys

Hytit, joissa on TV, ovat usein kysyttyjä. Huhtikuun loppuun mennessä Mariellalla saatiin päivitettyä yli 60 hyttiä, joissa on nyt TV. Toukokuussa hyttejä päivitettiin myös Gabriellalla. Lähes 70 hyttiä sisustettiin uudelleen ja niihin asennettiin samalla TV:t. 11 perhehyttiä uusittiin Ville Viking -konseptin mukaisiksi.

Mariellan ja Gabriellan hyttiprojektit ovat olleet menestyksekkäitä. Asiakkailta on saatu positiivista palautetta, ja hyttien käyttöaste on kasvanut.

Tukholma–Maarianhamina

Erikoisristeilyjä ja tilauslähtöjä

Viking Cinderella teki kesällä kolme itsenäistä erikoisristeilyä Visbyhyn niin kutsutulla Almedal-viikolla. Matkustajilla oli mahdollisuus varata etukäteen kiertoajeluja ja elämyksiä Gotlannissa sekä aterioita ja spa-hoitoja laivalla.

Noin kaksiviikkoisen Landskronan telakalla olon jälkeen vuoden alussa järjestettiin vuotuinen Dansbandsveckan-tapahtuma 20.–26. tammikuuta. Maailman suurimmat kelluvat viskimessut pidettiin 14.–16. helmikuuta. Viskimessuilla järjestettiin myös erilaisten viskiaiheisten tuotteiden huutokauppa, jonka tuotto oli yhteensä 138 150 SEK. Summa lahjoitettiin lyhentämättömänä Itämerirahastolle. Syksyllä olivat vuorossa samppanja- ja viinimessut, jotka järjestettiin 20.–21. syyskuuta. Vuoden mittaan järjestettiin lisäksi useita tilausristeilyjä yhteistyössä ulkopuolisten kumppanien kanssa. Maarianhamina–Kapellskär Matkustajaennätys kesällä Matkailualan trendit ovat osoittaneet merkkejä siitä, että lähialuematkailu kiinnostaa yhä useampia matkustajia. Sama trendi näkyi myös Rosellan kasvaneissa matkustajamäärissä kesällä 2019.

Savuttomasti kannella

Ruotsi kielsi 1. heinäkuuta tupakoinnin kaikilla ulkotarjoilualueilla. Vaikka kielto ei koskekaan kansainvälisesti liikennöiviä aluksia, Viking Line halusi tarjota matkustajille mahdollisuuden oleskella ulkokansilla ilman tupakansavua. Uudet savuttomat kansialueet otettiin käyttöön loppukesällä 2019.

Gabriellan henkilöstö on menestynyt jatkuvasti asiakastutkimuksissa. Iloinen ja avulias henkilöstömme on saanut korkeita arvosanoja läpi vuoden.

Rosella löi kesällä 2019 matkustajaennätyksen Maarianhamina–Kapellskär-reitillä. Matkustajamäärä kasvoi 6,3 prosenttia edellisvuoden kesään verrattuna. Kesä– elokuussa kuljetettiin kaikkiaan 334 783 matkustajaa.

Enemmän risteilyvuoroja

Vuonna 2019 Rosella alkoi liikennöidä kuusi vuoroa lauantaisin ympäri vuoden, joista kaksi olivat risteilylähtöjä Kapellskäristä. Aikaisempi risteily on suunnattu perheille. Perjantaisin on aloitettu myös After Work -tarjous lähialueella asuville matkustajille. Olemme tarkistaneet liityntäbussivuoroja ja tehneet useita muutoksia. Muun muassa suoria bussivuoroja Tukholmasta ja Uppsalasta on lisätty perjantaisin ja lauantaisin.

Lähiruokaa laivalla

Rosellalla tarjoiltiin 1. toukokuuta–19. kesäkuuta Rosella Grönskar -teeman mukaisesti koottuja aterioita. Lähellä tuotetut raaka-aineet hankittiin useilta ahvenanmaalaisilta tuottajilta. Rosellalla tarjoiltiin syksyn satona maukkaita ahvenanmaalaisia herkkuja koko syyskuun ajan.

Viking Cinderella teki kesällä kolme itsenäistä erikoisristeilyä Visbyhyn.

Viking Line Cargo

Viking Line Cargo vastaa kansainvälisten kuljetusyhtiöiden tarpeisiin. Viking Linen autokansilla oleva tila jaetaan mat kustaja- ja rahtiyksiköiden kesken niin, että sekä rahtiasiak kaiden että autolla liikkuvien matkustajien tarpeisiin voidaan vastata parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuuntelemme asiakkaita

Korkea laatu ja hyvä palvelu ovat Viking Linen vahvuuksia. Kehitämme toimintaamme käymällä jatkuvaa vuoropuhelua asiakkaidemme kanssa. Tiedostamme, että rahtikapasitee tin ja aikataulujen vakaus sekä luotettavuus ovat palvelua, jota asiakkaamme ensisijaisesti arvostavat.

Viking Line Cargon tehostamistoimet

Viking Line Cargolla on 13 työntekijää Helsingissä, Turussa ja Tallinnassa. Työntekijämme huolehtivat kaikesta rahtiliiken teeseen liittyvästä myynnistä ja markkinoinnista sekä käsit televät asiakkaiden varaukset. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti, jotta voimme vastata asiakkaiden tarpeisiin ja varmistaa, että alusten autokansien kapasiteetti tulee hyödynnetyksi ympäri vuoden.

Suljimme keväällä 2019 varauskonttorimme Tallinnassa ja keskitimme varaustoiminnon Turun konttoriin. Henkilökoh taisella palvelulla on jatkossakin tärkeä rooli, ja se täydentää sähköistä varausalustaamme, jota kehitetään koko ajan.

Rahtimarkkinat 2019

Viking Line kuljetti vuoden aikana 133 940 (128 549) rahti yksikköä, ja osuutemme rahtimarkkinoista oli 18,4 (17,8) prosenttia. Rahtimarkkinoilla koko vuoden vallinnut epävar muus näkyi myös rahtivolyymeissa. Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä rahtivolyymit kasvoivat 2,5 prosenttia ja kokonaisvolyymi pieneni 0,2 prosenttia. Markkinaosuu temme oli 28,8 (28,0) prosenttia.

Helsingin satamassa otettiin vuoden alussa käyttöön ruuhka-aikoina perittävä rahtiliikenteen yksikkömaksu, jonka tarkoituksena on ohjata enemmän rahtiliikennettä Vuosaa ren satamaan. Ylimääräinen yksikkömaksu on käytännössä koskenut kaikkia Viking Linen rahtiasiakkaita kesäkuukausina Helsinki-Tukholma- ja Helsinki–Tallinna-linjoilla.

Helsinki–Tallinna-linjalla kilpailu on kiristynyt linjan koko naiskapasiteetin kasvaessa. Markkinaosuutemme oli tästä huolimatta 13,7 (13,2) prosenttia, ja rahtivolyymimme kasvoi vat 7,0 prosenttia.

Viking Line Buss

Viking Line Buss tarjoaa laajan valikoiman matka palveluja, joihin sisältyvät niin Ahvenanmaan paikallisliikenne, ryhmämatkat, päivämatkat Ruotsiin kuin pitkät matkat muihin Pohjoismaihin sekä Eurooppaan Ahvenanmaalta.

Kolme kaupunkibussia liikennöivät normaaleilla linjoillaan Maarianhaminassa ja yhdeksän maaseutubussia linjalii kenteessä eri puolilla Ahvenanmaata. Vuonna 2019 otimme busseissa käyttöön korttimaksut. Asiakkaat voivat siis nykyi sin ostaa sekä bussikortteja että matkalippuja kortilla. Tätä mahdollisuutta ovat monet matkustajat kyselleetkin.

Ympäristöystävällisempi polttoaine

Yhtiön kaikki bussit kulkevat nykyisin ympäristöystävällisem mällä Neste MY -dieselillä, joka valmistetaan sataprosentti sesti uusiutuvista raaka-aineista, kuten jätteistä ja tähteistä. Tämä pienentää polttoaineen elinkaariaikaisia kasvihuo nekaasupäästöjä keskimäärin 90 prosenttia tavalliseen dieseliin verrattuna.

Suosittuja matkoja ja opastettuja kierroksia

Kansainväliset risteilyt Maarianhaminaan kasvattavat suosiotaan, ja kesällä 2019 Viking Line Buss teki opastettuja kierroksia matkustajille kaikilta Maarianhaminassa poikkea vilta 24 risteilyalukselta. Bussiyhtiö tarjoaa Ahvenanmaalla muun muassa teatteri-, messu-, ostos-, kulttuuri- ja perhe matkoja.

Viking Line Buss Ab on Viking Line Abp:n kokonaan omistama tytär yhtiö. Yritys omistaa 12 bussia. Viking Line Buss on ympäristösertifioitu ISO 14001 -standardin mukaisesti. Vuoden 2019 aikana yhtiön palveluk sessa oli 23 henkilöä.

Vaihtamalla polttoaineeksi Neste MY dieselin Viking Line Buss on pienentänyt hiilidioksidi päästöjään 639 tonnilla vuositasolla.

Viking Line kuljetti vuoden aikana 133 940 rahtiyksikköä. Viking Line Abp:n hallitus on hyväksynyt tämän Selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 12. helmikuuta 2020.

Emoyhtiö Viking Line Abp on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Konserniin kuuluvat Viking Linen täydessä omistuksessa olevat tytäryhtiöt Viking Line Skandinavien AB tytäryhtiöineen, Viking Rederi AB, OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Finnlandverkehr GmbH sekä Viking Line Buss Ab.

Viking Line Abp noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää "Hallinnointikoodia". Koodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internetsivuilla Cgfinland.fi. Viking Line noudattaa koodia kokonaisuudessaan. Viking Linen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja muuta tietoa yhtiön hallinnoinnista löytyy myös Viking Linen kotisivuilta Vikingline.com.

Yhtiökokous

Viking Line Abp on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Suomessa ja joka toimii Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksensä mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön korkein päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät valtaansa.

Viking Line Abp:n kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiöllä oli 31. joulukuuta 2019 3 407 osakkeenomistajaa.

Varsinainen yhtiökokous päättää muun muassa edellisen tilivuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta, yhtiön voittovarojen tai tappion käyttämisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous valitsee niin ikään hallituksen puheenjohtajan, muut hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää heidän palkkioistaan.

Yhtiökokous päättää myös yhtiön osakkeisiin tai osakepääomaan liittyvistä päätöksistä sekä yhtiöjärjestyksen muutoksista. Viking Line Abp:n vähimmäisosakepääoma on 720 000 euroa ja enimmäisosakepääoma 2 880 000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.

Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos hallitus tai yhtiökokous on niin päättänyt, tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten.

Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous pidetään Maarianhaminassa ennen kesäkuun päättymistä. Edellinen varsinainen yhtiökokous pidettiin 25. huhtikuuta 2019. Seuraava varsinainen yhtiökokous pidetään 23. huhtikuuta 2020.

Yhtiökokouskutsu julkaistaan kuulutuksena yhtiön kotipaikassa ilmestyvässä sanomalehdessä. Kutsu julkaistaan myös yhtiön kotisivuilla Vikingline.com. Kutsu on annettava aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden lisäksi kokouskutsussa tulee esittää ehdotus hallituksen kokoonpanoksi ja heidän palkkioiksi sekä ehdotus tilintarkastajiksi. Kutsuun tulee myös sisällyttää vähintään 10 %:a osakkeista edustavien osakkeenomistajien tekemät edellä mainitut ehdotukset edellyttäen, että mahdolliset ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa valintaan ja päätösehdotus on toimitettu yhtiölle siten, että se voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun. Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen vastaavat ehdotukset on julkistettava erikseen.

Jokaisella osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa kyselyoikeus ja oikeus tehdä päätösehdotuksia yhtiökokouksen asialistalla olevissa asioissa. Osakkeenomistajalla on oikeus saada asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti viimeistään yhtiön kotisivuilla Vikingline.com ilmoitettuun päivämäärään mennessä.

Toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja hallitukseen ehdolla olevien henkilöiden tulee olla läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan on oltava läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Hallitus

Yhtiön johdon muodostavat hallitus ja toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla on sijainen ja hän työskentelee hallituksen nimittämän johtoryhmän kanssa.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä sekä kolme varajäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estynyt, hänen tulee ensisijaisesti nimittää varajäsen, joka tulee kutsua hänen tilallensa. Yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty tiettyä järjestystä hallituksen jäsenten nimittämiselle. Hallitus ei ole asettanut mitään valiokuntia.

Hallitus ei ole asettanut tilintarkastusvaliokuntaa, vaan se käsittelee suoraan kaikki tilintarkastukseen liittyvät tehtävät.

Hallituksen jäseneksi valittavalla henkilöllä tulee olla riittävä pätevyys ja riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen jäsenen ja jäsenehdokkaan tulee antaa hallitukselle tarvittavat tiedot, jotta hallitus voi arvioida hänen pätevyytensä ja riippumattomuutensa, sekä ilmoitettava näiden tietojen muuttumisesta ja esittää oman arvionsa riippumattomuudestaan.

Hallituksen jäsenet edustavat kaikkia osakkeenomistajia, eivät vain niitä osakkeenomistajia, jotka ovat heitä jäseneksi ehdottaneet. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituskokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen.

Hallituksen kokoonpanon monimuotoisuus tukee yhtiötä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa ja se varmistaa, että hallitus suorittaa velvollisuutensa.

Tavoitteena on, että hallituksen jäsenillä on kokemusta ja asiantuntemusta eri elinkeinoista ja tehtävistä. On tärkeää, että kummatkin sukupuolet ovat edustettuina hallituksen kokoonpanossa.

Hallitus arvioi vuosittain jäsentensä riippumattomuutta. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä, joista vähintään kahden on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Istuvan hallituksen kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja enemmistö on myös riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.

Hallitus ei ole asettanut nimitysvaliokuntaa, vaan se valmistelee itse hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen ottaen huomioon edellä mainitut periaatteet.

• ^lyhtiön vision ja strategian käsittely,
• ^ltilinpäätöksen, puolivuotiskatsauksen sekä ensim mäisen ja kolmannen kvartaalin liiketoimintakatsaus ten käsittely,

Hallitus huolehtii yhtiön asioiden hoidosta. Se johtaa ja valvoo yhtiön operatiivista johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenet, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet ja riskienhallintaperiaatteet ja huolehtii johtamisjärjestelmän toimivuudesta. Hallitus määrittelee yhtiön vision ja toimintaa ohjaavat arvot. Jokaisessa hallituksen kokouksessa toimitusjohtaja esittää katsauksen operatiivisesta toiminnasta. Lisäksi hallitus saa jatkuvasti tietoa mm. määräajoin laadittavista raporteista ja johtoryhmän kokouspöytäkirjoista. Yhtiökokous valitsi 25. huhtikuuta 2019 seuraavan

• ^ltilintarkastajien raporttien käsittely,
• ^lkonsernin budjetin ja toimintasuunnitelman käsittely,
• ^lmahdollisten hallituksen valiokuntien asettaminen ja hallituksen työskentelyn arviointi.
• Lisäksi hallitus huolehtii tarvittaessa seuraavista asioista:
• ^lmuut asiat, jotka osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja muiden säännöstöjen mukaan kuuluvat hallitukselle,
• ^lmerkittävät investoinnit ja divestoinnit sekä
• ^lmuut operatiivisen johdon tai yksittäisten hallituksen jäsenten vireille panemat asiat.

Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan. Puheenjohtaja vastaa hallitustyön järjestämisestä ja siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Hallituksen sihteerinä toimii konsernin talousjohtaja. Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen: puheenjohtaja Ben Lundqvist sekä jäsenet Nils-Erik Eklund, Erik Grönberg, Agneta Karlsson, Dick Lundqvist, Lars G Nordström ja Peter Wiklöf. Hallituksen varajäsenet ovat Ulrica Danielsson, Stefan Lundqvist ja Johnny Rosenholm.

järjestäytymiskokouksessaan hallitus vahvistaa toimintavuoden työjärjestyksen. Työjärjestykseen on sisällytettävä seuraavat tehtävät ja niiden ohjeellinen aikataulu: Toimintavuodella 2019 hallitus kokoontui 12 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 96,4 %.

Yhtiön on huolehdittava siitä, että kaikki hallituksen jäsenet saavat riittävät tiedot yhtiön toiminnasta, toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta ja että uusi hallituksen jäsen perehdytetään yhtiön toimintaan.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Nimi		Asema Hallituksen kokoukset Osallistumisprosentti
Ben Lundqvist	Puuheenjohtaja	12/12	100,0 %
Nils-Erik Eklund	Jäsen	12/12	100,0 %
Erik Grönberg	Jäsen	12/12	100,0 %
Agneta Karlsson	Jäsen	11/12	91,7 %
Dick Lundqvist	Jäsen	12/12	100,0 %
Lars G Nordström	Jäsen	11/12	91,7 %
Peter Wiklöf	Jäsen	11/12	91,7 %
Keskimääräinen osallistumisprosentti			96,4 %

BEN LUNDQVIST

Synt. 1943. Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1995. Hallituksen jäsen vuodesta 1978. Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.

KOULUTUS JA PÄÄTOIMI

Dipl.ekon. OTK. Toimitusjohtaja, Ångfartygs Ab Alfa, Rederi Ab Hildegaard sekä Lundqvist Rederierna Ab. Merenkulkuneuvos. OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019* 403 741 osaketta

NILS-ERIK EKLUND

Synt. 1946. Hallituksen jäsen vuodesta 1997. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.

KOULUTUS JA PÄÄTOIMI

Yliopistotason taloustieteen opinnot. Toimitusjohtaja, Viking Line Abp 1990-2010.

OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019* 383 707 osaketta

ERIK GRÖNBERG

Synt. 1943. Hallituksen jäsen vuodesta 2004. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.

KOULUTUS JA PÄÄTOIMI

Civ. ekon. Insinööri. Hallituksen puheenjohtaja, Ge-Te Media AB. OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019*

81 593 osaketta

AGNETA KARLSSON

Synt. 1954. Hallituksen jäsen vuodesta 2006. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.

KOULUTUS JA PÄÄTOIMI

Taloustieteiden tohtori. Associate Professor. Neuvonantaja ja konsultti/luennoitsija.

OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019*

0 osaketta

DICK LUNDQVIST

Synt. 1946. Hallituksen jäsen vuodesta 2000. Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.

KOULUTUS JA PÄÄTOIMI

Kauppat. maist. HTM-tutkinto. Hallituksen puheenjohtaja, Lundqvist Rederierna Ab ja Rederi Ab Hildegaard.

OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019* 144 400 osaketta

LARS G NORDSTRÖM

Synt.1943. Hallituksen jäsen vuodesta 2006. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.

KOULUTUS JA PÄÄTOIMI

Yliopistotason juridiikan opinnot. Hallituksen puheenjohtaja, Vattenfall AB.

OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019*

0 osaketta

PETER WIKLÖF

Synt. 1966. Hallituksen jäsen vuodesta 2017. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.

KOULUTUS JA PÄÄTOIMI

OTK. Toimitusjohtaja, Ålandsbanken Abp. OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019* 0 osaketta

ULRICA DANIELSSON Synt. 1965. Hallituksen varajäsen

vuodesta 2013. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.

KOULUTUS JA PÄÄTOIMI

Kauppat. maist. Yrittäjä. OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019* 0 osaketta

STEFAN LUNDQVIST

Synt. 1971. Hallituksen varajäsen vuodesta 2000. Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.

KOULUTUS JA PÄÄTOIMI

Kauppat. maist. Manager Operations, Ångfartygs Ab Alfa, Rederi Ab Hildegaard sekä Lundqvist Rederierna Ab.

OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019*

113 450 osaketta

JOHNNY ROSENHOLM

Synt. 1971. Hallituksen varajäsen vuodesta 2012. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.

KOULUTUS JA PÄÄTOIMI

Kauppat. maist. Päällikkö, Ahvenanmaan yritysosasto, Ålandsbanken Abp.

OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019*

0 osaketta

Hallituksen jäsenet

Hallituksen varajäsenet

* Henkilön ja/tai henkilön määräysvallassa olevien yhtiöiden omistamat Viking Line Abp:n osakkeet per 31.12.2019

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja vastaa siitä, että hallituksen päätökset toteutetaan. Osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtaja vastaa myös siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtajan nimittää ja erottaa hallitus. Toimisuhteen ehdoista, sisältäen korvaukset ja edut, määrätään kirjallisessa sopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja voidaan valita hallituksen jäseneksi, mutta ei sen puheenjohtajaksi.

Yhtiön toimitusjohtaja on Jan Hanses. Toimitusjohtajan sijainen on Peter Hellgren.

Konsernin johto

Toimitusjohtajan lisäksi hallitus nimittää toimitusjohtajan sijaisen sekä muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan johdolla liiketoiminnan ohjauksesta sekä strategisesta ja taloudellisesta suunnittelusta. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti.

Konsernin johtoryhmään kuuluvat Jan Hanses, Peter Hellgren, Johanna Boijer-Svahnström, Mats Engblom, Henrik Grönvik, Ulf Hagström ja Wilhelm Hård af Segerstad.

Tilintarkastajat

Yhtiöllä on kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajat valitsee varsinainen yhtiökokous toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajat tarkastavat yhtiön kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Suoritetun tarkastuksen jälkeen hallitukselle toimitetaan tarkastusraportti ja yhtiökokoukselle esitetään tilintarkastuskertomus.

Yhtiön varsinaiset tilintarkastajat ovat:

Ylva Eriksson, KHT PricewaterhouseCoopers Oy Yhtiön tilintarkastaja vuodesta 2015

Petter Lindeman, KHT PricewaterhouseCoopers Oy Yhtiön tilintarkastaja vuodesta 2016

Varatilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Tilintarkastajien palkkion vahvistaa yhtiökokous. Voimassa olevan päätöksen mukaan palkkio maksetaan laskua vastaan. Konsernin tilintarkastuskulut olivat 107 856,41 euroa tilikaudella 2019 (108 539,81 euroa 2018), josta 73 400,00 euroa (79 600,00 euroa 2018) kohdistui emoyhtiöön. Kulut tilintarkastajien sekä tilintarkastusyhteisöjen muista palveluista olivat 55 103,18 euroa tilikaudella 2019 (56 931,94 euroa 2018).

Hallitus käsittelee tarkistusvaliokunnan tilintarkastukseen liittyvät tehtävät.

JAN HANSES

Synt. 1961. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1988. OTK. Varatuomari.

VASTUUALUE

Toimitusjohtaja vuodesta 2014. OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019*

4 050 osaketta

PETER HELLGREN

Synt. 1967. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1994. Yliopistotason viestintätieteen opinnot.

VASTUUALUE

Varatoimitusjohtaja vuodesta 2014. Toimitusjohtajan sijainen vuodesta 2018. Myynti ja markkinointi.

OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019* 1 000 osaketta

JOHANNA BOIJER-SVAHNSTRÖM

Synt. 1965. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1990. Kauppat. maist. Viestinnän opinnot.

VASTUUALUE

Tiedotusjohtaja vuodesta 2015. Yhteiskuntasuhteet ja ulkoinen viestintä, maahenkilöstö sekä vastuulisuus.

OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019*

510 osaketta

MATS ENGBLOM

Synt. 1977. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2011. Civ. ekon.

VASTUUALUE

Talousjohtaja vuodesta 2018. Talous ja rahoitus.

OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019* 584 osaketta

HENRIK GRÖNVIK Synt. 1963. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1997. Merikapteeni.

VASTUUALUE Laivapäällikkö vuodesta 2018. Päällikkö. OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019*

0 osaketta

ULF HAGSTRÖM

Synt. 1969. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2015, aikaisemmin vuosina 1996-2012. Kone- ja energiatekniikan insinööri.

VASTUUALUE

Johtaja vuodesta 2015. Marine Operations & Newbuildings. OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019* 1 500 osaketta

WILHELM HÅRD AF SEGERSTAD

Synt. 1964. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1984.

VASTUUALUE

Operatiivinen johtaja vuodesta 2014. Kaupalliset matkustajapalvelut ja merihenkilöstö.

OSAKKEENOMISTUS 31.12.2019*

0 osaketta

Johtoryhmän jäsenet

* Henkilön ja/tai henkilön määräysvallassa olevien yhtiöiden omistamat Viking Line Abp:n osakkeet per 31.12.2019

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Hallituksen ja operatiivisen johdon vastuulla olevan sisäisen tarkastustoimen tavoitteena on varmistaa tehokas ja tuloksellinen toiminta, luotettava tietopohja sekä määräysten ja toimintaperiaatteiden noudattaminen. Riskienhallinta on integroitu osa konsernin toiminnan kontrollia ja valvontaa.

Hallitus seuraa jatkuvasti konsernin tuloskehitystä ja taloudellista asemaa sisäisen raportointijärjestelmän avulla. Sisäinen valvontajärjestelmä koostuu yksityiskohtaisesta sisäisestä kirjanpidosta, jota täsmäytetään liikekirjanpitoon. Konsernin talousosasto vastaa ulkoisesta laskentatoimesta ja sillä on läheinen yhteistyö Business Control -osaston kanssa, joka vastaa sisäisestä laskentatoimesta, johon sisältyy taloudellinen seuranta, analyysit ja liiketoiminnan suunnittelu.

Konsernilla on hallituksen vahvistama Treasury Policy -toimintalinja. Toimintalinja käsitte lee muun muassa konsernin maksuvalmiuden ja rahoituksen periaatteita sekä rahoitusris kien käsittelyä. Konsernin Treasury-osastolla on tästä operatiivinen vastuu. Konsernin Group Treasurer laatii säännöllisesti Treasury-raportin hallitukselle, toimitusjohtajalle sekä konser nin talousjohtajalle. Raportin laajuus ja raportoinnin aikaväli eritellään toimintalinjadokumen tissa ja se sisältää muun muassa konsernin maksuvalmiuden, rahoituksen sekä riskialttiuden seurantaa.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedoissa löytyy tietoa rahoitusriskien hallinnasta. Hallituksen toimintakertomuksessa löytyy jakso liiketoiminnan riskeistä.

Tilintarkastajat arvioivat jatkuvasti sisäistä tarkastusjärjestelmää hallitukselle toimitta missaan tarkastusraporteissa.

Sisäpiirihallinto

Viking Line hallitsee sisäpiiritietoa ja sisäpiiriläisiä markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (Market Abuse Regulation, MAR), arvopaperimarkkinalain, Nasdaq Helsingin sisäpiirimää räysten, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeitten sekä Viking Linen sisäpiiriohjeitten mukaan.

• Viking Linen sisäpiirihallintoon kuuluu muun muassa:
• ^lyhtiön sisäinen tiedottaminen sisäpiiriasioista,
• ^lsisäpiiriasioiden koulutus yhtiössä,
• ^lsisäpiiri-ilmoitusten käsittely,
• ^lsisäpiiriluettelon laatiminen ja ylläpito,
• ^lsisäpiiriasioiden valvonta sekä
• ^linternetissä julkistettavista tiedoista huolehtiminen.

Johdon ilmoitusvelvollisuuden perusteella ilmoittamia tietoja ja johdon tekemiä liiketoimia yhtiön rahoitusvälineillä tarkastetaan jatkuvasti. Sen lisäksi tehdään kokonaisvaltainen tarkastus kerran vuodessa ja jokaiselle johtoon kuuluvalle henkilölle toimitetaan vuosittain tarkistettavaksi henkilökohtainen rekisteriote.

Konsernin toimitusjohtaja toimii yhtiön sisäpiirivastaavana. Toimitusjohtajan nimittämät henkilöt hoitavat sisäpiirihallintoon liittyviä käytännön tehtäviä.

Sisäpiiritieto julkistetaan mahdollisimman pian ja tiedon julkistaminen tapahtuu pörssi tiedotteella. Kaupankäynti yhtiön rahoitusvälineillä on aina kiellettyä, jos henkilöllä on hallus saan sisäpiiritietoa. Tämän yleisen kaupankäyntikiellon lisäksi johto ja taloudellisten rapport tien valmisteluun osallistuvat henkilöt eivät saa toteuttaa liiketoimia yhtiön rahoitusvälineillä kolmenkymmenen kalenteripäivän pituisen ajanjakson aikana ennen konsernin taloudellis ten rapporttien julkistamista. Kaupankäynti on kiellettyä myös julkistuspäivänä.

MAR:n mukaan Viking Linen julkistaa tietoa johdon ja johdon lähipiiriin kuuluvien henkilöi den kaikista liiketoimista yhtiön rahoitusvälineillä. Julkistaminen tapahtuu pörssitiedotteella ja ilmoituksella Finanssivalvonnalle viimeistään kolmen työpäivän kuluessa tapahtuma päivästä. Viking Linen johtoon kuuluvat tässä suhteessa hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja.

Hankekohtainen sisäpiiriluettelo perustetaan valmistellessa merkittäviä hankkeita. Sisä piiriluetteloon lisätyt henkilöt saavat ilmoituksen hänen lisäämisestään luetteloon ja tietoja tähän liittyvistä velvollisuuksista.

Hallituksen palkkiot

Hallitustyöstä maksetaan palkkio, jonka suuruudesta päättää yhtiökokous. Kohtuulliset matkakustannuk set korvataan laskua vastaan. Yhtiökokouksen päätöksellä hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ovat seuraavat:

Euroa	2019	2018
Vuosipalkkio, hallituksen puheenjohtaja	28 000	28 000
Vuosipalkkio, hallituksen muut varsinaiset jäsenet	22 000	22 000
Vuosipalkkio, hallituksen varajäsenet	5 000	5 000
Kokouspalkkio kokoukseen osallistuville, hallituksen jäsenet ja	1 000	1 000

Vuosipalkkio, hallituksen puheenjohtaja 28 000 28 000 Vuosipalkkio, hallituksen muut varsinaiset jäsenet 22 000 22 000 Vuosipalkkio, hallituksen varajäsenet Kokouspalkkio kokoukseen osallistuville, hallituksen jäsenet ja varajäsenet

Toimintakaudella 2019 hallituksen palkkiona maksettiin yhteensä 259 000 euroa (245 000 euroa 2018). Palkkiot jakaantuivat seuraavasti:

Euroa	2019	2018
Ben Lundqvist	40 000	38 000
Nils-Erik Eklund	34 000	32 000
Erik Grönberg	34 000	32 000
Agneta Karlsson	33 000	32 000
Dick Lundqvist	34 000	31 000
Lars G Nordström	33 000	32 000
Peter Wiklöf	33 000	30 000
Ulrica Danielsson	6 000	7 000
Stefan Lundqvist	7 000	5 000
Johnny Rosenholm	5 000	6 000
Yhteensä	259 000	245 000

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitseminen

Toimitusjohtajan ja konsernin muiden johtoryhmän jäsenten palkkioista ja eduista päättää hallitus. Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet saavat kuukausipalkan, josta hallitus päättää vuosittain. Jan Hansesin kuukausipalkka on 24 432 euroa. Kuukausipalkan lisäksi toimitusjohtajalle myönnetään luontais etuina puhelinetu ja ryhmähenkivakuutus sisältäen sairauskuluvakuutuksen.

Konsernilla on ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Toimitusjohtajan ja muiden johtoryh män jäsenten eläkkeisiin sovelletaan yleisiä eläke-ehtoja ja kunakin ajankohtana alhaisinta lakisääteistä eläkeikää.

Toimitusjohtajalla on 8 kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön hallituksella on oikeus irtisanoa toimitus johtajan työsopimus, jolloin toimitusjohtajalle maksetaan 8 kuukauden palkka irtisanomisajankohdan jälkeen. Muut johtoryhmän jäsenet saavat 6 kuukauden palkan mahdollisen yhtiön puolelta tapahtuneen irtisanomisen yhteydessä. Tämän lisäksi ei ole tehty muita yksilöllisiä sopimuksia irtisanomisajan korvauk sista.

Konsernilla ei ole palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiä.

Johtoryhmän palkkiot 2019, euroa Kiinteä palkka

Johtoryhmän palkkiot 2019, euroa	Kiinteä palkka	Kokonais korvaus 2019
Toimitusjohtaja	310 391	310 391
Johtoryhmä	905 777	905 777
Yhteensä	1 216 168	1 216 168

Lisätietoja korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille on konsernin tilinpäätöksessä, liitetiedot kohta 6.1.3.

Palkka- ja palkkioselvitys

Liikevaihto (MEUR) Liiketulos (MEUR)

Omavaraisuusaste (%) Bruttoinvestoinnit (MEUR)

MEUR

40

MEUR

Liikevaihto ja tulos

Konsernin liikevaihto oli jaksolla 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2019 496,4 miljoonaa euroa (497,8 Meur 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2018). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,4 miljoonaa euroa (0,3 Meur). Liiketulos oli 17,4 miljoonaa euroa (9,3 Meur). Rahoitustuotot ja -kulut olivat -3,8 miljoonaa euroa (-2,8 Meur). Konsernin tulos ennen veroja oli 13,6 miljoonaa euroa (6,5 Meur). Tulos verojen jälkeen oli 10,8 miljoonaa euroa (5,5 Meur).

Matkustajatoiminnan tuotot olivat 448,4 miljoonaa euroa (450,3 Meur), samalla kun rahtitoiminnan tuotot olivat 45,6 miljoonaa euroa (45,3 Meur). Myyntikate oli 363,3 miljoonaa euroa (362,0 Meur).

Käyttökulut vähenivät 2,3 prosentilla 321,7 miljoonaan euroon (329,2 Meur). Polttoainekulut vähenivät 7,4 prosentilla 47,0 miljoonaan euroon (50,8 Meur).

Viisivuotiskatsauksessa esitetään tietoja konsernin taloudellisesta asemasta ja tuloksesta viideltä vuodelta.

Liikenne ja markkinat

Konserni harjoittaa matkustaja- ja rahtiliikennettä seitsemällä aluksella pohjoisella Itämerellä. Alukset liikennöivät samoilla linjoilla kuin 2018.

Matkustajamäärä Viking Linen aluksilla oli raportointikauden aikana 6 300 480 matkustajaa (6 411 537). Konsernin kokonaismarkkinaosuus liikennöintialueella oli arviolta 31,9 % (32,4 %).

Viking Linen rahtimäärät olivat 133 940 yksikkökuormaa (128 549). Konsernin rahtimarkkinaosuus oli arviolta 18,4 % (17,8 %). Kuljetettujen henkilöautojen markkinaosuus oli arviolta 31,9 % (31,7 %).

Investoinnit ja rahoitus

Konsernin investoinnit olivat 29,9 miljoonaa euroa (15,9 Meur), mistä 23,6 miljoonaa euroa (4,3 Meur) koskee kuluja ja ennakkomaksuja rakenteilla olevasta aluksesta. Konsernin investoinnit yhteensä olivat 6,0 prosenttia liikevaihdosta (3,2 %).

Uuden aluksemme Viking Gloryn rakentaminen etenee Kiinassa. Aluksen arvioidaan aloittavan liikenteen vuoden 2021 aikana.

1. joulukuuta 2019 konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 100,0 miljoonaa euroa (103,5 Meur). Omavaraisuusaste oli 50,7 %, kun se oli 49,4 % edellisenä vuonna.

Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 62,8 miljoonaa euroa (61,8 Meur). Myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit konsernissa olivat 15,1 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2019 (15,1 Meur). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 38,0 miljoonaa euroa (33,0 Meur). Investointien nettorahavirta oli -29,5 miljoonaa euroa (-13,5 Meur) ja rahoituksen nettorahavirta oli -7,6 miljoonaa euroa (-25,7 Meur).

Riskitekijöitä

Risteilyjen ja lauttaliikenteen markkinat Itämerellä ovat vakaat mutta alttiina kovalle kilpailulle. Poliittiset päätökset voivat muuttaa Viking Linen toimintaedellytyksiä mahdollisilla negatiivisilla seurauksilla liiketoiminnalle. Ahvenanmaan veropoikkeus, joka mahdollistaa verottoman myynnin Ahvenanmaan liikenteessä, on kuitenkin pysyvä. EU-komission suuntaviivat merenkulun edistämiseksi, mitkä mahdollistavat merimiesten nettopalkkajärjestelmän, ovat voimassa toistaiseksi.

Konsernin liiketoiminta on riippuvainen toimivista logistiikka- ja tietojärjestelmistä. Häiriöillä liikenteessä tai tietoyhteyksissä voi olla negatiivinen vaikutus konsernin tulokselle. Viking Line pyrkii minimoimaan pitempien suunnittelemattomien liikennekatkosten riskiä alusten jatkuvalla kunnossapidolla, hyvin kehitetyllä turvajärjestelmällä, asianmukaisella koulutuksella ja säännöllisillä harjoituksilla. Tietojenkäsittelyn riskit minimoidaan kehittämällä tarkoituksenmukaisia turvajärjestelmiä ja

Hallituksen toimintakertomus

vaihtoehtoisia työtapoja sekä panostamalla tietojärjestelmien luotettavuuteen.

Konsernin alusten kirjanpitoarvo on 266,0 miljoonaa euroa (281,2 Meur). Alukset on vakuutettu kasko- ja kaskoetuusvakuutuksilla 598,0 miljoonan euron arvosta (598,0 Meur). Kaikille aluksille on lisäksi otettu strike/delay-, P&I (Protection and Indemnity)- ja PLR (Passenger Liability Regulation)-vakuutus.

Polttoainehintojen vaihtelulla on suora vaikutus konsernin tulokseen. Korkeiden polttoainehintojen riskin estämiseksi konserni on tehnyt kiinteähintaisia sopimuksia koskien osaa konsernin polttoainekulutusta vuosina 2018, 2019 ja 2020.

Konserni on myös alttiina erilaisille rahoitusriskeille, mm. valuuttakurssien vaihteluille. Tuotot muodostuvat euroina ja ruotsin kruunuina. Suurin osa operatiivisesta kassavirrasta tulee euroina. Myyntitavaroiden ja polttoaineen ostohintoihin vaikuttavat muut valuutat, pääasiassa US-dollarit. Konsernin pyrkimyksenä on ylläpitää hyvää likviditeettiä ollakseen valmiina kohtaamaan negatiivisia muutoksia liiketoiminnan kassavirroissa.

Konserni altistuu hintariskiin koskien osakkeita, jotka luokitellaan käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Konsernin omistamien Försäkringsaktiebolaget Alandian osakkeiden arvo on määritelty tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella. Rahavirtojen laskelma perustuu eri arviointeihin ja oletuksiin, joilla on olennainen vaikutus nykyarvoon.

Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevaa alusta ja olivat 49,5 Meur per 31.joulukuuta 2019. Nämä käsittävät laivanrakennussopimuksen mukaisia ennakkomaksuja, suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneita kuluja sekä aktivoituja lainakuluja. Yhtiöllä on pankkitakaus maksettujen 38,8 miljoonan euron ennakkomaksujen sekä korkojen palautuksen vakuudeksi siinä tapauksessa, että laivanrakennussopimus irtisanottaisiin.

Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta löytyy konsernin liitteestä 5.6.

Vastuullisuusraportti

Vastuullisuusraportti vuodelta 2019 julkaistaan. Tietoa Viking Linen vastuullisuustyöstä löytyy myös yhtiön kotisivuilta Vikingline.com.

Ympäristö ja turvallisuus

Viking Linen pyrkimyksenä on harjoittaa matkustajaalusliikennettä ympäristön ja turvallisuuden huomioon ottavalla tavalla. Lähtökohtana varustamon ympäristötyölle ovat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Pitkäjänteisen ja aktiivisen ympäristöpanostuksen avulla varustamo on kehittänyt ympäristötyön, joka ulottuu laajemmalle kuin voimassa olevat Itämeren matkustajaliikennettä koskevat säännöt. Varustamon ympäristötyö keskittyy alustoimintaan, jossa voidaan saavuttaa suurimmat positiiviset ympäristövaikutukset.

Konsernin pääkonttori, tytäryhtiö Viking Line Buss Ab sekä kaikki alukset ovat ympäristösertifioituja ISO 14001 standardin mukaisesti. Tämän lisäksi Viking Linen organisaatio ja kaikki alukset ovat sertifioituja ISM-koodin mukaisesti (International Safety Management), jolla parannetaan alusten turvallisuusjohtamista ja turvallista toimintaa ja ehkäistään ympäristön pilaantumista.

Varustamo vastaa siitä, että alukset, niiden henkilökunta ja maissa toimiva organisaatio kaikilta osin täyttävät matkustaja- ja rahtiliikenteelle asetetut säännöt. Merenkulkuviranomaiset vastaavat alusten turvallisuusvarustusten, palotorjunnan, kommunikointivälineiden, vakauden ja turvallisuusorganisaation valvonnasta. Aluksilla turvallisuusvalmiudesta vastaa turvallisuusorganisaatio, jota säännöllisesti koulutetaan ja harjoitetaan tehtäviinsä. Viking Linellä on myös erityinen turvallisuusja kriisinhallintasuunnitelma, jota päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Suunnitelmaa testataan säännöllisesti sekä maissa että aluksilla järjestettävillä realistisilla harjoituksilla.

Organisaatio ja henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 2 632 henkilöä (2 671), joista emoyhtiössä 1 986 (2 005). Maissa työskenteli 594 henkilöä (634) ja merellä 2 038 henkilöä (2 037).

Konsernin oman henkilökunnan lisäksi Viking XPRS miehitettiin keskimäärin 245 (242) vuokratyönantajan palveluksessa olevalla henkilöllä.

Vuoden 2019 lopussa konsernin palveluksessa oli yhteensä 2 810 henkilöä (2 874), joista 2 198 henkilöä (2 299) asui Suomessa. Ruotsissa asuvien työntekijöiden määrä oli 507 henkilöä (453). Virossa asui 91 (111) ja muissa maissa 14 henkilöä (11).

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Viking Line Abp noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää "Hallinnointikoodia", joka on julkisesti saatavilla internetsivuilla Cgfinland.fi. Viking Line noudattaa koodia kokonaisuudessaan. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2019 julkaistaan osana Viking Linen vuosikertomusta. Tietoa yhtiön hallinnoinnista löytyy Viking Linen kotisivuilta Vikingline.com.

Hallitus, konsernin johto ja tilintarkastajat

Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Ben Lundqvist sekä jäsenet Nils-Erik Eklund, Erik Grönberg, Agneta Karlsson, Dick Lundqvist, Lars G Nordström ja Peter Wiklöf. Hallituksen varajäsenet ovat Ulrica Danielsson, Stefan Lundqvist ja Johnny Rosenholm.

Yhtiön toimitusjohtaja on Jan Hanses. Toimitusjohtajan sijainen on Peter Hellgren. Konsernin johtoon kuuluvat Jan Hanses, Peter Hellgren, Johanna Boijer-Svahnström, Mats Engblom, Henrik Grönvik, Ulf Hagström och Wilhelm Hård af Segerstad.

Tilintarkastajina toimivat Ylva Eriksson (KHT) ja Petter Lindeman (KHT). Varatilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.

Konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita. Lisätietoja lähipiiritapahtumista löytyy konsernin liitteestä 6.1.

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Hallitus ei ole tietoinen sellaisista oleellisista tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista, joilla voisi olla vaikutuksia tilinpäätökseen.

Näkymät vuodelle 2020

Odotamme, että matkustajamäärien kehitys on vakaa ja että matkustajakohtainen myynti kasvaa hieman. Kiinteähintaiset sopimukset koskien osaa konsernin polttoainekulutusta vuonna 2020 ehkäisee korkeampien polttoainekustannusten riskiä. Palkkakustannusten kehityksen arvioidaan olevan kohtuullista. Kolmannen kvartaalin tuloksella on ratkaiseva merkitys koko vuoden tulokseen.

Kova kilpailu vallitsee edelleen Viking Linen markkinoilla, missä hinta- ja volyymipaineet vaikuttavat toimintaedellytyksiin. Aasian markkinoiden kasvun pelätään pysähtyvän koronaviruksen takia.

Kokonaisuutena arvioidaan, että vuoden 2020 liiketulos on vuoden 2019 liiketuloksen tasolla.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Viking Line Abp:n tase per 31. joulukuuta 2019 osoittaa, että vapaa oma pääoma on 83 901 141,11 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle:

Osinkona jaetaan 0,45 euroa/osake 4 860 000,00 euroa Vapaaseen omaan pääomaan jätetään 79 041 141,11 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Hallitus arvioi voitonjaon olevan perusteltu niitä vaatimuksia vasten, joita toiminnan luonne, laajuus, rahoitus ja riskit asettavat oman pääoman suuruudelle.

KONSERNI	2015	2016	2017	2018	2019
Liikevaihto, Meur	521,6	510,5	513,6	497,8	496,4
Liiketulos, Meur	26,4	13,7	10,0	9,3	17,4
– % liikevaihdosta	5,1 %	2,7 %	2,0 %	1,9 %	3,5 %
Tulos ennen veroja, Meur	23,2	9,6	6,6	6,5	13,6
– % liikevaihdosta	4,4 %	1,9 %	1,3 %	1,3 %	2,7 %
Oman pääoman tuotto (ROE)	8,5 %	3,6 %	2,4 %	2,4 %	4,7 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	6,8 %	3,6 %	2,9 %	2,9 %	4,8 %
Omavaraisuusaste	42,8 %	44,1 %	46,2 %	49,4 %	50,7 %
Nettovelkaantumisaste (gearing)	38,5 %	35,5 %	36,9 %	28,3 %	28,1 %
Bruttoinvestoinnit, Meur	10,0	15,8	34,7	15,9	29,9
– % liikevaihdosta	1,9 %	3,1 %	6,8 %	3,2 %	6,0 %
Henkilöstö keskimäärin	2 735	2 742	2 746	2 671	2 632
– mistä merihenkilöstö	2 066	2 082	2 086	2 037	2 038
– mistä maissa oleva henkilöstö	669	660	660	634	594
Palkat, Meur	122,7	123,6	123,5	121,9	122,2

	2015	2016	2017	2018	2019
Tulos/osake, euroa	1,73	0,74	0,49	0,51	1,00
Oma pääoma/osake, euroa	20,89	20,64	20,75	21,36	21,77
Osinko/osake, euroa*	0,95	0,40	0,20	0,20	0,45
Osinko/tulos	54,8 %	53,8 %	40,8 %	39,3 %	44,8 %
Efektiivinen osinkotuotto	4,6 %	2,0 %	1,2 %	1,4 %	2,4 %
P/E-luku (Price/Earning)	12	27	33	27	19
Pörssikurssi 31.12., euroa	20,70	20,24	16,25	13,90	19,00
Ylin päätetty kauppa, euroa	20,70	26,01	22,29	18,00	19,80
Alin päätetty kauppa, euroa	15,82	19,75	15,90	12,50	13,90
Keskikurssi, euroa	17,78	21,74	18,65	14,83	17,95
Osakekannan markkina-arvo, milj.euroa	223,56	218,59	175,50	150,12	205,20
Osakkeiden vaihto, kpl	416 594	455 846	222 546	232 371	2 206 985
Osakkeiden vaihto, %	3,9 %	4,2 %	2,1 %	2,2 %	20,4 %
Osingonjako, milj.euroa*	10,26	4,32	2,16	2,16	4,86
Osakkeiden määrä, keskiarvo		10 800 000 10 800 000 10 800 000 10 800 000 10 800 000
Osakkeiden määrä 31.12.		10 800 000 10 800 000 10 800 000 10 800 000 10 800 000

* Vuodelta 2019 hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

Viisivuotiskatsaus

Liikevaihto, Meur
Liiketulos, Meur
- % liikevaihdosta
Tulos ennen veroja, Meur
- % liikevaihdosta
Oman pääoman tuotto (ROE)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
Omavaraisuusaste
Nettovelkaantumisaste (gearing)
Bruttoinvestoinnit, Meur
- % liikevaihdosta
Henkilöstö keskimäärin
- mistä merihenkilöstö

Osakekohtaisia tunnuslukuja

Osakkeet

Viking Line Abp:n osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä 5. heinäkuuta 1995 alkaen. Osakepääoma on 1 816 429,61 euroa. Yhtiön vähimmäisosakepääoma on 720 000,00 euroa ja enimmäisosakepääoma 2 880 000,00 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 14 400 000.

Kaikki 10 800 000 osaketta muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- eikä joukkovelkakirjalainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi, optio- tai joukkovelkakirjalainojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi tai luovuttamiseksi. Yhtiö ja sen tytäryhtiöt ei omista omia osakkeita.

Osakkaat

Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 3 407 rekisteröityä osakkeenomistajaa.

Hallituksen ja johdon osakkeenomistus

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistavat tai heidän määräysvallassaan on arvopaperimarkkinalain 2. luvun 4 §:n tarkoittamalla tavalla 1 131 941 osaketta, joiden osuus äänistä on 10,5 prosenttia. Viking Line soveltaa arvopaperimarkkinalain sisäpiiriä koskevia säännöksiä, Nasdaq Helsingin sisäpiirimääräyksiä sekä EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (Market Abuse Regulation, MAR) sisäpiiriohjeita.

Vaihto ja kurssikehitys

Nasdaq Helsingissä vaihdettiin toimintavuoden aikana 2 206 985 Viking Linen osaketta, mikä vastaa 20,4 prosenttia osakekannasta. Ylin päätetty kauppa oli 19,80 euroa ja alin 13,90 euroa. Osakkeen päätöskurssi oli 19,00 euroa 31. joulukuuta 2019. Osakekannan markkina-arvo oli tuolloin 205,2 miljoonaa euroa.

Suurimmat osakkaat 31.12.2019	Osakkeiden lukumäärä	Osuus osakkeista
1. Ångfartygs Ab Alfa	1 656 500	15,3 %
2. Rederi Ab Hildegaard	1 110 803	10,3 %
3. OP Yrityspankki Oyj (Hallintarekisteröidyt osakkeet)	602 405	5,6 %
4. Skandinaviska Enskilda Banken AB (Publ)	574 400	5,3 %
Helsingin Sivukonttori (Hallintarekisteröidyt osakkeet)
5. Nordnet Bank AB (Hallintarekisteröidyt osakkeet)	508 338	4,7 %
6. Lundqvist Ben	403 717	3,7 %
7. Eklund Nils-Erik	383 707	3,6 %
8. Sviberg Marie-Louise	363 908	3,4 %
9. Danske Bank A/S Helsinki Branch (Hallintarekisteröidyt osakkeet)	312 244	2,9 %
10. Sundman Ann	160 057	1,5 %

Osakkaiden lukumäärä			Osuus
134	4,0 %	3 142 014	29,1 %
11	0,3 %	310 393	2,9 %
1	0,0 %	70 210	0,6 %
3 109	91,3 %	4 802 520	44,5 %
17	0,5 %	50 700	0,5 %
126	3,7 %	347 663	3,2 %
9	0,2 %	2 076 304	19,2 %
		196	0,0 %
3 407	100,0 %	10 800 000	100,0 %
			Osuus Osakkeiden lukumäärä

Osakekannan jakautuminen	Osakkaiden lukumäärä		Osuus Osakkeiden lukumäärä	Osuus
1–99	1 633	47,9 %	44 233	0,4 %
100–999	1 005	29,5 %	240 012	2,2 %
1 000–9 999	662	19,4 %	1 540 646	14,3 %
10 000–99 999	93	2,7 %	2 341 716	21,7 %
100 000–999 999	12	0,4 %	3 865 894	35,8 %
1 000 000–	2	0,1 %	2 767 303	25,6 %

Konsernin tuloslaskelma vuosineljänneksittäin

Konsernin tuloslaskelma vuosineljänneksittäin

Kulut

MEUR	2019 Q4	2019 Q3	2019 Q2	2019 Q1
LIIKEVAIHTO	115,6	153,8	131,1	95,8
Liiketoiminnan muut tuotot	0,2	0,0	0,1	0,1
Kulut
Tavarat ja palvelut	31,9	40,0	35,5	25,7
Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	28,7	29,5	30,7	28,2
Poistot ja arvonalentumiset	6,1	6,0	6,1	6,3
Liiketoiminnan muut kulut	49,2	52,1	53,5	49,9
	115,9	127,6	125,7	110,1
LIIKETULOS	-0,1	26,2	5,4	-14,2
Rahoitustuotot	0,1	0,0	0,4	0,0
Rahoituskulut	-0,3	-1,3	-1,4	-1,2
TULOS ENNEN VEROJA	-0,3	24,9	4,4	-15,4
Tuloverot	0,0	-5,0	-0,8	3,1
TILIKAUDEN TULOS	-0,3	19,9	3,6	-12,3
Tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	-0,3	19,9	3,6	-12,3
Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennusvaikutuksella
oikaistu, euroa	-0,03	1,84	0,33	-1,14

	2019	2019	2019	2019
MEUR	Q4	Q3	Q2	Q1
TILIKAUDEN TULOS	-0,3	19,9	3,6	-12,3
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot	0,5	-0,3	-0,3	-0,3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat	- 3,9	-	-	-
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-3,4	-0,3	-0,3	-0,3
TILIKAUDEN LAAJA TULOS	-3,7	19,6	3,3	-12,6
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	-3,7	19,6	3,3	-12,6

Osakkeet ja osakkaat

Oman pääoman tuotto (ROE), %=	(Tulos ennen veroja – tuloverot) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %=	(Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) / (Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo))
Omavaraisuusaste, %=	(Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus) / (Taseen loppusumma – saadut ennakot)
Nettovelkaantumisaste (gearing), % =	(Korolliset velat – rahavarat) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus
Tulos/osake=	(Tulos ennen veroja – tuloverot +/– vähemmistöosuus)/ Osakkeiden lukumäärä keskimäärin
Oma pääoma/osake=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden lukumäärä 31.12
Osinko/tulos, % =	(Osinko/osake) / (Tulos/osake)
Effektiivinen osinkotuotto, % =	(Osinko/osake) / Osakkeiden kaupantekokurssi 31.12.
P/E-luku (Price/Earning) =	Osakkeiden kaupantekokurssi 31.12./ (Tulos/osake)

Tunnuslukujen määritelmät Konsernin tuloslaskelma

Konsernin tilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma

		2019	2018
MEUR	Liite	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
LIIKEVAIHTO	2.2	496,4	497,8
Liiketoiminnan muut tuotot	2.3	0,4	0,3
Kulut
Tavarat ja palvelut	2.4	133,1	135,8
Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	2.5	117,1	117,3
Poistot ja arvonalentumiset	2.6	24,6	23,8
Liiketoiminnan muut kulut	2.7	204,6	211,8
		479,4	488,8
LIIKETULOS		17,4	9,3
Rahoitustuotot	5.1	0,5	2,4
Rahoituskulut	5.1	-4,3	-5,2
TULOS ENNEN VEROJA		13,6	6,5
Tuloverot	3.1	-2,7	-1,0
TILIKAUDEN TULOS		10,8	5,5
Tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		10,8	5,5
Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja
laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa	5.5	1,00	0,51

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi

	2019	2018
MEUR	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
TILIKAUDEN TULOS	10,8	5,5
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot	-0,3	-0,8
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavien
rahoitusvarojen käyvän arvon muutos	-3,9	4,1
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-4,2	3,3
TILIKAUDEN LAAJA TULOS	6,6	8,8
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	6,6	8,8

Konsernin tase Konsernin rahavirtalaskelma

MEUR Liite	31.12.2019	31.12.2018
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 4.1	3,3	3,2
Maa-alueet 4.2	0,6	0,6
Rakennukset ja rakennelmat 4.2	7,3	7,7
Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot 4.2	2,2	2,5
Alukset 4.2	266,0	281,2
Koneet ja kalusto 4.2	3,9	4,9
Käyttöoikeusomaisuus 4.4	5,2	-
Ennakkomaksut 4.2	49,5	25,9
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta
kirjattavat rahoitusvarat 5.2	28,1	32,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä	366,0	358,0
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 5.4	16,9	16,3
Tuloverosaamiset	0,4	0,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset 5.2	28,0	30,7
Rahavarat 5.2	62,8	61,8
Lyhytaikaiset varat yhteensä	108,1	109,2
VARAT YHTEENSÄ	474,0	467,2
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma 5.5
Osakepääoma	1,8	1,8
Rahastot	1,9	5,8
Muuntoerot	-2,5	-2,3
Kertyneet voittovarat	233,9	225,3
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	235,1	230,7
Oma pääoma yhteensä	235,1	230,7
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 3.2	37,7	37,5
Korolliset velat 5.2	100,0	103,5
Vuokrasopimusvelat	3,6	-
Pitkäaikaiset velat yhteensä	141,3	141,0
Lyhytaikaiset velat 5.2
Korolliset velat	23,5	23,5
Vuokrasopimusvelat 4.4, 5.2	1,7	-
Tuloverovelat	2,1	0,3
Ostovelat ja muut velat	70,3	71,6
Lyhytaikaiset velat yhteensä	97,6	95,5
Velat yhteensä	238,9	236,5
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	474,0	467,2

MEUR Liite	2019 1.1.–31.12.	2018 1.1.–31.12.
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden tulos	10,8	5,5
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	24,6	23,8
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot/-tappiot	0,0	-0,1
Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa	0,4	0,9
Korkokulut ja muut rahoituskulut	3,8	4,0
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot	-0,1	-0,1
Osinkotuotot	-0,4	-2,3
Tuloverot	2,7	1,0
Käyttöpääoman muutokset
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	2,7	3,6
Vaihto-omaisuuden muutos	-0,6	1,0
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	-1,2	-1,1
Maksetut korot	-3,4	-3,6
Maksetut muut rahoituskulut	-0,5	-0,6
Saadut korot	0,0	0,0
Saadut muut rahoitustuotot	0,1	0,1
Maksetut verot	-0,8	1,0
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA	38,0	33,0
INVESTOINNIT
Alusinvestoinnit	-5,4	-9,2
Investoinnit muihin aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	-1,0	-2,3
Ennakkomaksut	-23,6	-4,3
Investoinnit käypään arvoon laajan tuloksen kautta
kirjattaviin rahoitusvaroihin	0,0	0,0
Muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynti	0,1	0,1
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta
kirjattavien rahoitusvarojen myynti	-	0,0
Saadut osingot	0,4	2,3
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA	-29,5	-13,5
5.3 RAHOITUS
Pitkäaikaisten velkojen nostot	20,0	-
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset	-23,5	-23,5
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	-1,9	-
Maksetut osingot	-2,2	-2,2
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA	-7,6	-25,7
RAHAVAROJEN MUUTOS	0,9	-6,2
Rahavarat tilikauden alussa	61,8	68,0
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA	62,8	61,8

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
	Osake-		Muunto-	Kertyneet	Oma pääoma
MEUR	pääoma	Rahastot	erot	voittovarat	yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2019	1,8	5,8	-2,3	225,3	230,7
Tilikauden tulos				10,8	10,8
Muuntoerot		0,0	-0,2	-0,1	-0,3
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta
kirjattavien rahoitusvarojen uudelleenarvostus		-3,9			-3,9
Tilikauden laaja tulos	-	-3,9	-0,2	10,7	6,6
Osingonjako				-2,2	-2,2
Liiketoimet emoyhtiön omistajien kanssa	-	-	-	-2,2	-2,2
OMA PÄÄOMA 31.12.2019	1,8	1,9	-2,5	233,9	235,1

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
	Osake-		Muunto-	Kertyneet	Oma pääoma
MEUR	pääoma	Rahastot	erot	voittovarat	yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2018	1,8	1,7	-1,7	222,2	224,1
Tilikauden tulos				5,5	5,5
Muuntoerot		0,0	-0,6	-0,2	-0,8
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta
kirjattavien rahoitusvarojen myynti		0,0		0,0	0,0
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta
kirjattavien rahoitusvarojen uudelleenarvostus		4,1			4,1
Tilikauden laaja tulos	-	4,1	-0,6	5,3	8,8
Osingonjako				-2,2	-2,2
Liiketoimet emoyhtiön omistajien kanssa	-	-	-	-2,2	-2,2
OMA PÄÄOMA 31.12.2018	1,8	5,8	-2,3	225,3	230,7

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET. 36
1.1 Yleistietoa yrityksestä 36
1.2. Yleistä 36
1.3 Arvioinnit ja oletukset 36
1.4 Konsolidointiperiaatteet 37
1.5 Ulkomaan rahan määräiset erät 37
1.6 Uusien ja uudistettujen IFRS -standardien
soveltaminen 37
2. LIIKETULOS. 38
2.1 Segmentti-informaatio38
2.2 Liikevaihto38
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot 39
2.4 Tavarat ja palvelut 39
2.5 Työsuhde-etuudet 39
2.6 Poistot ja arvonalentumiset40
2.7 Liiketoiminnan muut kulut40
2.7.1 Tilintarkastajien palkkiot40
3. VEROT 41
3.1 Tuloverot41
3.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat41
4. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET
SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET. 42
4.1 Aineettomat hyödykkeet42
4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet42
4.3 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvonalentumiset44
4.4 Vuokrasopimukset44
4.4.1 Konserni vuokralle ottajana45
4.4.2 Konserni vuokranantajana 47

	5. PÄÄOMARAKENNE. .	48
	5.1 Rahoitustuotot ja -kulut48
	5.2 Rahoitusvarat ja -velat48
	5.2.1 Rahoitusvarojen ja -velkojen
	luokittelu ja arvostus48
	5.2.2 Käypään arvoon laajan tuloksen kautta
	kirjattavat rahoitusvarat50
	5.2.3 Myyntisaamiset ja muut saamiset 51
	5.2.4 Rahavarat 51
	5.2.5 Korolliset velat52
	5.2.6 Ostovelat ja muut velat52
	5.2.7 Tulevat rahavirrat53
	5.3 Rahoitustoiminnan velkojen
	täsmäytyslaskelma53
	5.4 Vaihto-omaisuus53
	5.5 Oma pääoma54
	5.5.1 Tulos per osake 54
	5.5.2 Osakepääoma54
	5.5.3 Rahastot54
	5.5.4 Muuntoerot54
	5.5.5 Osingonjako 54
	5.6 Rahoitusriskien hallinta 54
	5.6.1 Valuuttariski 54
	5.6.2 Maksuvalmiusriski 55
	5.6.3 Korkoriski 55
	5.6.4 Luotto- ja vastapuoliriskit55
	5.6.5 Polttoaineen hintariski56
	5.6.6 Hintariski56
	5.7 Pääoman hallinta 56
	5.8 Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset 57
	6. MUUT LIITETIEDOT.	58
	6.1. Lähipiiri58
	6.1.1 Konserniyhtiöt58
	6.1.2 Liiketoimet konsernin johtotehtävissä
	toimivien avainhenkilöiden hallitsemien
	yhtiöiden kanssa 58
	6.1.3 Korvaukset konsernin johtotehtävissä
	toimiville avainhenkilöille 59
	6.2 Oikeudenkäynnit ja riidat60
	6.3 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat60

Konsernin liitetiedot

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

1.1 Yleistietoa yrityksestä

Viking Line konserni harjoittaa matkustaja- ja rahtitoimintaa pohjoisen Itämeren liikennöintialueella päämarkkinoiden ollessa Suomi, Ruotsi, Ahvenanmaa ja Baltia. Konserniin kuuluu lisäksi tytäryhtiö Viking Line Buss Ab. Konsernin emoyhtiö on Viking Line Abp kotipaikkanaan Maarianhamina. Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ Helsingissä. Emoyhtiön rekisteröity osoite on Norragatan 4, AX-22100 Maarianhamina. Tilinpäätös on saatavissa osoitteessa Vikingline.com ja konsernin pääkonttorissa.

Yhtiön hallitus on allekirjoittanut tämän tilinpäätöksen ja hyväksynyt sen julkistettavaksi kokouksessaan 12. helmikuuta 2020. Tilinpäätös esitetään yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.

1.2. Yleistä

Konsernin tilinpäätös on laadittu noudattaen IFRS -standardeja (International Financial Reporting Standards). Tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu per 31. joulukuuta 2019 voimassa olevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. IFRS -standardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.

Konserni soveltaa IFRS 16 Vuokrasopimukset standardia 1. tammikuuta 2019 alkaen. Uuden standardin soveltaminen on merkinnyt suurempaa konsernitaseen loppusummaa ja konsernin tuloslaskelman ja rahavirtalaskelman erien uudelleenjakoa. Vaikutus näkyy myös tunnusluvuissa. IFRS 16 standardin soveltamisella ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen.

Muilla tilikauden aikana voimaantulleilla IAS- ja IFRS -standardeilla ja IFRIC -tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankinta-arvoihin, ellei muuta ilmene alla olevista laadintaperiaatteista tai muista liitetiedoista.

1.3 Arvioinnit ja oletukset

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS -standardien mukaisesti yritysjohto joutuu arvioinneissaan ja laskelmissaan turvautumaan tulevaisuuden arviointeihin, joilla on vaikutusta tilinpäätöksessä esitettyjen varojen ja velkojen, tuottojen ja kulujen sekä muun informaation lukuihin. Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioinneista ja oletuksista. Tulevat tapahtumat voivat muuttaa tehtyjen arvioiden ja oletusten perusteita.

Konsernin alusten arvostus kuuluu tärkeimpään arviointeja vaativaan alueeseen, katso konsernin liite 4.2. Alusten jäännösarvoa ja arvioitua taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vuosittain ja niitä korjataan, mikäli niissä tapahtuu oleellisia muutoksia. Mahdolliset korjaukset vaikuttavat poistojen määrään, mikä puolestaan vaikuttaa tulokseen.

Konsernin omistamien Försäkringsaktiebolaget Alandian osakkeiden arvo määritellään tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella. Rahavirtojen laskelma perustuu eri arviointeihin ja oletuksiin, joilla on olennainen vaikutus nykyarvoon. Osakkeenomistus esitetään käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavissa rahoitusvaroissa, liite 5.2.2. Kuvaus osakkeenomistuksen arvon määrityksestä ja arvoon liittyvä herkkyysanalyysi löytyy liitteestä 5.6.6.

Konsernin vuokrasopimuksia arvostettaessa tehdään oletuksia siitä, tuleeko konserni käyttämään mahdollisuutta pidentää sopimusjaksoa tai irtisanoa sopimus. Oletuksia tehdään myös konsernin vuokrasopimusvelan nykyarvolaskelmissa käytettävästä diskonttokorosta. Edellä olevat arvioinnit vaikuttavat konsernin vuokrasopimusvelkojen ja käyttöoikeusomaisuuden suuruuteen sekä myös vuokrasopimusvelkojen lyhennysten ja käyttöoikeusomaisuuden poistojen määrään. Kuvaus konsernin vuokrasopimusvelkojen arvostuksesta löytyy liitteestä 4.4.

1.4 Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiön Viking Line Abp:n ja ne tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konsernilla on suora tai välillinen oikeus muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tuottoon harjoittamalla määräysvaltaansa. Konserniyhtiöt kirjataan konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki tytäryhtiöt omistetaan kokonaan, katso liite 6.1.1. Konserniyhtiöiden tilinpäätökset on laadittu kaudelta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2019. Tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää. Menetelmän mukaisesti kaikki hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Kaikki tytäryhtiöt on hankittu ennen siirtymistä IFRS:n mukaiseen raportointiin. Nämä hankinnat esitetään kuten aikai-

semmin suomalaisten kirjanpitoperiaatteiden mukaan.

Konserniyhtiöiden sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiöiden tilinpäätösten laadintaperiaatteet muutetaan tarvittaessa vastaamaan konsernin tilinpäätöksen laadintaperiaatteita.

1.5 Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernitilinpäätös laaditaan euroissa, mikä on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan määräisinä käyttämällä tapahtumapäivän kurssia.

Pyöristyksistä voi syntyä +/– 0,1 miljoonan euron pyöristyseroja. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja, kun taas ei-monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Muuntamisen yhteydessä syntyneet kurssierot esitetään tuloslaskelmassa.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen kunkin kuukauden keskikurssia, kun taas taseet on muunnettu käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Tästä aiheutuvat muuntoerot kirjataan omaan pääomaan ja muihin laajan tuloksen eriin. IFRS -standardeihin siirtymisen jälkeen syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa omana eränään.

1.6 Uusien ja uudistettujen IFRS-standardien soveltaminen

Konserni ottaa käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Tulevilla EU:n hyväksymien IAS- tai IFRS -standardien ja IFRIC -tulkintojen muutoksilla ei arvioida olevan olen-

naista vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin.

2. Liiketulos

2.1 Segmentti-informaatio

Johto on määrittänyt toimintasegmentit konsernijohdon käsittelemän tiedon perusteella. Viking Linen organisaatiossa alukset ovat ensisijaiset tulosyksiköt ja maissa olevat toiminnot ovat tukitoimintoja aluksille. Aluksilla on sekä matkustaja- että rahtitoimintaa. Näiden alueiden toimintaa, taloudellisia tulosarvioita ja suunnitelmia seurataan kaikilla aluksilla ja arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Alukset täyttävät myös kaikki yhdistämiskriteerit. Konsernin toiminta on täten jaettu seuraaviin toimintasegmentteihin:

l Alukset: käsittää alustoimintaan liittyvät tuotot ja kulut sekä poistot.

^l Jakamaton: käsittää pääasiallisesti jakamattomia markkinointi- ja hallintokuluja. Jakamattomaan kuuluu myös tulosyksikkö Viking Line Buss Ab, joka on ollut tukitoimintoja alustoiminnalle ja se on kerryttänyt vähemmän kuin 10 % konsernin liikevaihdosta, liiketuloksesta ja varoista.

Tietoja ulkoisilta asiakkailta saaduista tuotoista maantieteellisesti jaettuna ei ole saatavissa. Varoja ja velkoja toimintasegmentteihin eroteltuina ei raportoida konsernijohdolle.

	2019	2018
	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Liikevaihto
Alukset	487,9	489,5
Jakamaton	8,6	8,5
Toimintasegmentit yhteensä	496,5	498,0
Eliminoinnit	-0,1	-0,1
Konsernin liikevaihto yhteensä	496,4	497,8
Liiketulos
Alukset	60,8	55,2
Jakamaton	-43,4	-45,9
Konsernin liiketulos yhteensä	17,4	9,3

2.2 Liikevaihto

Myyntituotot kirjataan IFRS 15 standardin mukaisesti. Standardi määrä viisiportaisen mallin, jossa ratkaiseva ajankohta tulouttamiselle on myydyn tavaran tai palvelun määräysvallan siirtyessä asiakkaalle. Tuloutus tapahtuu erityisten kriteerien perusteella joko tiettynä ajankohtana tai ajan myötä.

Konsernin liikevaihto muodostuu matkustajatoiminnan ja rahtitoiminnan tuotoista sekä muista tuotoista. Matkustajatoiminnan tuotot koostuvat pääasiassa kaikesta myynnistä aluksilla sekä alusten lipunmyyntituloista. Suurin osa lipputuloista maksetaan ennen matka. Suurin osa myynnistä aluksilla maksetaan matkan aikana. Matkanjärjestäjiä ja rahtiasiakkaita laskutetaan jälkeenpäin.

Liikevaihtoon sisällytetään myyntituotot, joista on vähennetty annetut alennukset ja välilliset verot, ja joita on korjattu kurssieroilla. Suurin osa konsernin myyntituotoista tulee joko käteisellä tai luottokortilla maksetuista tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Myyntituottoina esitetään myyntitulot tavaroista ja palveluista, jotka on luovutettu asiakkaille ja joiden omistamisesta tai palveluiden käytöstä koituvat edut ovat siirtyneet asiakkaille ja konserni näin ollen on luovuttanut sen suoritteen, josta asiakkaat maksavat.

Ennakkomaksut esitetään taseessa sopimusvelkana muissa lyhytaikaisissa veloissa, liite 5.2.6. Nämä koostuvat pääasiassa ennakkoon maksetuista matkustajatoiminnan tuotoista. Mahdolliset saamisten luottotappiot sekä tulevien luottotappioiden arvon alentumista koskevat vähennyserät sekä muut arvonalennukset esitetään tuloslaskelmassa.

Konsernilla on kanta-asiakasohjelman, jossa matkustajat keräävät bonuspisteitä, joita voi käyttää maksuvälineenä matkojen ja palvelujen maksamiseen. Bonuspisteet kirjataan sopimusvelaksi, kun niitä ansaitaan ja liikevaihtoa vähennetään vastaavalla summalla. Kun pisteitä hyödynnetään tai kun arvioidaan, että ei ole enää todennäköistä, että niitä tullaan hyödyntämään, bonusvelkaa vähennetään ja vastaava summa tuloutetaan. Sopimusvelat esitetään muissa lyhytaikaisissa veloissa, katso liite 5.2.6.

2.5 Työsuhde-etuudet

Viking Linellä on erilaisia eläkejärjestelyjä niissä maissa, joissa konserni toimii. Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa vakuutusyhtiöissä, jotka siis vastaavat konserniyhtiöiden lakisääteisistä eläkevelvoitteista. Kaikki konsernin eläkeratkaisut luokitellaan maksupohjaisiksi. Eläkevakuutusmaksut esitetään kuluina tuloslaskelmassa sinä tilikautena, jota veloitus koskee

Irtisanomisiin liittyvät korvaukset kirjataan palkka ja työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin ja maksamatta olevat korvaukset sisältyvät taseen muihin lyhytaikaisiin velkoihin. Toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksan kuukauden palkka ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille kuuden kuukauden palkka, mikäli yritys irtisanoo sopimuksen. Konsernilla ei ole etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä tai muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Konsernilla ei ole palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiä. Konsernin johtohenkilöiden kanssa ei ole solmittu erityisiä eläkesopimuksia.

Konserni saa EU:n suuntaviivojen mukaista valtiollista tukea Suomesta ja Ruotsista koskien merihenkilöstön veroja ja sosiaalimenoja. Saadut palautukset esitetään tuloslaskelman palkka- ja työsuhde-etuuksista aiheutuneiden kulujen yhteydessä sillä kaudella, jolloin palautusten peruste on syntynyt.

Konsernin oman henkilökunnan lisäksi Viking XPRS miehitettiin keskimäärin 245 (242) vuokratyönantajan palveluksessa olevalla henkilöllä. Näihin liittyvät kulut sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Tiedot korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille löytyvät liitteestä 6.1.3.

2.3 Liiketoiminnan muut tuotot

		2019	2018
MEUR		1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
	Matkustajatoiminnan tuotot	448,4	450,3
	Rahtitoiminnan tuotot	45,6	45,3
	Muut tuotot	2,4	2,3
	Yhteensä	496,4	497,8

	2019	2018
MEUR	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Vuokratuotot kiinteistöistä	0,2	0,2
Myyntivoitot	0,0	0,1
Muut tuotot	0,2	0,1
Yhteensä	0,4	0,3

2.4 Tavarat ja palvelut

2019	2018
1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
121,5	123,6
11,7	12,2
133,1	135,8

	2019	2018
	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Palkat	122,2	121,9
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	15,2	16,0
Muut henkilöstökulut	13,2	13,9
	150,6	151,8
Valtion palautus	-33,5	-34,4
Yhteensä	117,1	117,3
	2019	2018
Henkilöstö keskimäärin	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Merihenkilöstö	2 038	2 037
Maissa oleva henkilöstö	594	634
Yhteensä	2 632	2 671

PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Viking Line -konsernin yhtiöille tilikaudella 2019 olivat yhteensä 0,1 Meur. Palvelut koostuivat tilintarkastukseen liittyvistä palveluista (0,0 Meur), veroneuvonnasta (0,0 Meur) ja muista palveluista (0,0 Meur).

	2019	2018
MEUR	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Myynti- ja markkinointikulut	28,6	30,1
Pesula- ja siivouskulut	20,5	20,7
Korjaus- ja kunnossapitokulut	14,2	14,4
Julkiset satama- ja alusmaksut	40,9	40,9
Polttoainekulut	47,0	50,8
Muut kulut	53,3	54,9
Yhteensä	204,6	211,8

2.7.1 Tilintarkastajien palkkiot

	2019	2018
MEUR	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Tilintarkastus	0,1	0,1
Tilintarkastukseen liittyvät palvelut	0,0	0,0
Veroneuvonta	0,0	0,0
Muut palvelut	0,0	0,0
Yhteensä	0,2	0,2

2.7 Liiketoiminnan muut kulut

	2019	2018
MEUR	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Poistot
Aineettomat hyödykkeet	0,3	0,2
Rakennukset ja rakennelmat	0,5	0,9
Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot	0,4	0,4
Alukset	19,9	20,9
Koneet ja kalusto	1,4	1,4
Käyttöoikeusomaisuus	2,0	-
Yhteensä	24,6	23,8
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	24,6	23,8

Kuvaus konsernin poistoperiaatteista löytyy liitteestä 4.

3. Verot

3.1 Tuloverot

Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvistä veroista, aikaisempien tilikausien verojen korjauksista ja laskennallisista veroista.

Tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvät verot on laskettu kussakin maassa vallitsevan verokannan mukaan. Tuloverot esitetään tuloslaskelmassa, jollei verot aiheuttavaa liiketapahtumaa esitetä suoraan omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä, minkä seurauksena myös verovaikutus esitetään omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä.

Laskennalliset verot lasketaan kaikille kirjanpidon ja verotuksen arvojen väliaikaisille eroille. Suurimmat tilapäiset erot kohdistuvat kirjanpidon ja verotuksen arvojen eroihin koskien aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä. Laskennalliset verot lasketaan ennen tilinpäätöspäivää vahvistettujen verokantojen mukaan. Ruotsalaisten tytäryhtiöiden laskennallisia veroja laskettaessa on käytetty vuoden 2021 verokantaa 20,6 %, koska väliaikaisten erojen ei arvioida palautuvan verotukseen ennen kuin uusi verokanta tulee voimaan. Konsernin taseessa ei ole esitetty laskennallisia verosaamisia.

2.6 Poistot ja arvonalentumiset

	2019	2018
	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Tilikauden verot	2,6	0,5
Edellisten tilikausien verot	0,0	0,0
Laskennalliset verot, väliaikaisten erojen muutos	0,2	0,5
Laskennalliset verot, verokannan muutos	-	0,0
Yhteensä	2,7	1,0
Täsmäytyslaskelma tuloslaskelmassa esitettyjen verokulujen ja
konsernin kotimaan verokannan mukaan laskettujen verojen välillä
Tulos ennen veroja	13,6	6,5
Suomen verokannan mukaan lasketut verot (20,0 %)	2,7	1,3
Edellisten tilikausien verot	0,0	0,0
Muut veroihin vaikuttavat erät
ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	-0,1	-0,1
verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut	0,0	-0,2
laskennalliset verot, verokannan muutos	-	0,0
laskennalliset verot, muut muutokset	0,1	0,1
Tuloslaskelman verot	2,7

MEUR

Laskennalliset verovelat	Kirjanpidon ja verotuksen arvojen erot koskien aineellisia väliaikaiset käyttöomaisuushyödykkeitä	Muut	erot Yhteensä
1.1.2019	37,2	0,3	37,5
Muuntoerot	0,0	-	0,0
Kirjattu tuloslaskelmaan	0,1	0,1	0,2
Kirjattu suoraan omaan pääomaan	-	0,0	0,0
31.12.2019	37,3	0,4	37,7
1.1.2018	36,8	0,2	37,0
Muuntoerot	0,0	-	0,0
Kirjattu tuloslaskelmaan	0,4	0,1	0,5
Kirjattu suoraan omaan pääomaan	-	0,0	0,0
31.12.2018	37,2	0,3	37,5

3.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

4. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset

4.1 Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja. Nämä arvostetaan alkuperäisiin hankinta-arvoihin, joista vähennetään yhtä suuret vuotuiset poistot arvioituna vaikutusaikana, joka on 5-10 vuotta.

Konsernilla ei ole tilinpäätöspäivänä kirjattuja liikearvoja. Alusten teknologiaan liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta tapahtuu pääasiassa valmistajien toimesta. Konsernilla ei ole varsinaisia tutkimus- ja kehitysmenoja.

4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankinta-arvoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Hankinta-arvo sisältää ostohinnan sekä hankinnasta välittömästi aiheutuvat kulut. Alusten hankinta-arvot sisältävät myös rakennusaikaisia rahoituskuluja. Hyödykkeiden jäännösarvoa ja arvioitua taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vuosittain ja niitä korjataan, mikäli niissä tapahtuu oleellisia muutoksia.

Konsernin alukset muodostavat huomattavimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo arvioidun taloudellisen vaikutusajan lopussa. Alukset on jaettu merkittäviin osakokonaisuuksiin. Poistot tehdään pääasiassa tasapoistoina kunkin osakokonaisuuden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Alusten runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuoden tasapoistoina.

Viking Linen alukset telakoidaan 2-3 vuoden välein. Telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä.

Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan juoksevasti kuluksi. Merkittävät perusparannusmenot merkitään taseen varoihin, mikäli on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Perusparannusmenoista tehdään poisto sen hyödykkeen yhteydessä, johon meno liittyy, hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Perusparannus-menot aluksilla, joiden jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika on vähemmän kuin viisi vuotta, poistetaan viidessä vuodessa.

Taseen varoihin merkityistä vuokralle otettujen kiinteistöjen perusparannusmenoista tehdään tasapoistot. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Rakennuksista ja autoista tehdään alenevat jäännösarvopoistot. Muiden aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat poistetaan tasapoistoin vuodesta 2016, kun taas aiemmista hankinnoista tehdään alenevat jäännösarvopoistot.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:

Alukset	25 vuoden tasapoisto
Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet	15 vuoden tasapoisto
Alukset, telakoinnit	2–3 vuoden tasapoisto
Alukset, koneet ja kalusto	5–10 vuoden tasapoisto tai 25 % jäännösarvopoisto
Rakennukset	4–7 % jäännösarvopoisto
Rakennelmat	10 vuoden tasapoisto tai 20–25 % jäännösarvopoisto
Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot 5–10 vuoden tasapoisto
Koneet ja kalusto	5-15 vuoden tasapoisto tai 25 % jäännösarvopoisto

Käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa.

MEUR	2019	2018
Hankintameno 1.1.	5,9	5,8
Muuntoerot	0,0	0,0
Lisäykset	0,5	0,9
Vähennykset	0,0	-0,8
Hankintameno 31.12.	6,4	5,9
Kertyneet poistot 1.1.	-2,8	-3,3
Muuntoerot	0,0	0,0
Vähennysten kertyneet poistot	0,0	0,8
Tilikauden poistot	-0,3	-0,2
Kertyneet poistot 31.12.	-3,1	-2,8
Kirjanpitoarvo 1.1.	3,2	2,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	3,3	3,2

Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja.

Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. Nämä käsittävät laivanrakennussopimuksen mukaisia ennakkomaksuja, suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneita kuluja sekä aktivoituja lainakuluja. Suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneet kulut koostuvat arkkitehtipalkkioista, palkka- ja matkakuluista ja muista laivanrakennuksen suunnitteluun tai tekniseen valvontaan suoraan liittyvistä kuluista. Rakenteilla olevien alusten ennakkomaksuja koskevien lainojen kulut aktivoidaan. Saatu EU-tuki esitetään ennakkomaksuissa.

Maa-alueet

Hankintameno 1.1.
Hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 1.1.
Kirjanpitoarvo 31.12.

Rakennukset ja rakennelmat

Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot

MEUR		2019	2018
	Maa-alueet
	Hankintameno 1.1.	0,6	0,6
	Hankintameno 31.12.	0,6	0,6
	Kirjanpitoarvo 1.1.	0,6	0,6
	Kirjanpitoarvo 31.12.	0,6	0,6
MEUR		2019	2018
	Rakennukset ja rakennelmat
	Hankintameno 1.1.	22,1	23,9
	Muuntoerot	0,0	0,0
	Lisäykset	0,1	0,0
	Vähennykset	-0,9	-1,7
	Hankintameno 31.12.	21,3	22,1
	Kertyneet poistot 1.1.	-14,4	-15,3
	Muuntoerot	0,0	0,0
	Vähennysten kertyneet poistot	0,9	1,7
	Tilikauden poistot	-0,5	-0,9
	Kertyneet poistot 31.12.	-14,0	-14,4
	Kirjanpitoarvo 1.1.	7,7	8,6
	Kirjanpitoarvo 31.12.	7,3	7,7
MEUR		2019	2018
	Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot
	Hankintameno 1.1.	11,7	11,7
	Lisäykset	0,0	0,2
	Vähennykset	-	-0,1
	Hankintameno 31.12.	11,8	11,7
	Kertyneet poistot 1.1.	-9,2	-9,0
	Vähennysten kertyneet poistot	-	0,1
	Tilikauden poistot	-0,4	-0,4
	Kertyneet poistot 31.12.	-9,6	-9,2
	Kirjanpitoarvo 1.1.	2,5	2,7
	Kirjanpitoarvo 31.12.	2,2	2,5
MEUR		2019	2018
	Alukset
	Hankintameno 1.1.	787,0	786,7
	Muuntoerot	-1,1	-2,6
	Lisäykset	5,4	9,2
	Vähennykset	-3,4	-6,4
	Hankintameno 31.12.	787,8	787,0
	Kertyneet poistot 1.1.	-505,7	-492,2
	Muuntoerot	0,4	0,9
	Vähennysten kertyneet poistot	3,4	6,4
	Tilikauden poistot	-19,9	-20,9
	Kertyneet poistot 31.12.	-521,9	-505,7
	Kirjanpitoarvo 1.1.	281,2	294,6
	Kirjanpitoarvo 31.12.	266,0	281,2

Alukset

TALOUSKATSAUS TALOUSKATSAUS

4.3 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvot ovat säännönmukaisen tarkastelun kohteena sen havaitsemiseksi, onko ulkoisia tai sisäisiä viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Mikäli jonkun omaisuuserän osalta havaitaan tällaisia viitteitä, silloin määritellään kyseisen erän kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan niiden käypää arvoa vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Käyttöarvoa laskettaessa vastaisuudessa saatavat rahavirrat diskontataan nykyarvoon diskonttauskoroilla, jotka vastaavat kyseisen omaisuuserän keskimääräisiä pääomakustannuksia ennen veroja. Diskonttauskorkona käytetään korkoa, joka kuvastaa näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä, joita ei ole huomioitu tulevissa kassavirroissa.

Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus esitetään tuloslaskelmassa arvonalentumisena.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvoista tehdyt arvonalentumiset peruutetaan, liikearvosta tehtyä arvonalentumista lukuun ottamatta, jos arvoissa, joita on käytetty omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen, on tapahtunut muutos. Arvonalentuminen peruutetaan siten, että kirjanpitoarvo vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää, kuitenkin korkeintaan siihen määrään asti, joka vastaisi omaisuuserän kirjanpitoarvoa, mikä se olisi ollut, mikäli arvonalentumista ei olisi tehty, ottaen huomioon omaisuuserästä tehtävät poistot.

Tilikaudella 2019 ei ole kirjattu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumisia.

4.4 Vuokrasopimukset

1. tammikuuta 2019 alkaen konsernin vuokrasopimukset esitetään IFRS 16 -standardin mukaisesti.

MEUR	2019	2018
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	15,3	15,5
Muuntoerot	0,0	0,0
Lisäykset	0,4	1,2
Vähennykset	-0,8	-1,3
Hankintameno 31.12.	15,0	15,3
Kertyneet poistot 1.1.	-10,4	-10,3
Muuntoerot	0,0	0,0
Vähennysten kertyneet poistot	0,8	1,3
Tilikauden poistot	-1,4	-1,4
Kertyneet poistot 31.12.	-11,0	-10,4
Kirjanpitoarvo 1.1.	4,9	5,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	3,9	4,9

MEUR		2019	2018
	Ennakkomaksut
	Hankintameno 1.1.	25,9	21,6
	Lisäykset	23,6	4,3
	Hankintameno 31.12.	49,5	25,9
	Kirjanpitoarvo 1.1.	25,9	21,6
	Kirjanpitoarvo 31.12.	49,5	25,9
MEUR		2019	2018
	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä
	Kirjanpitoarvo 1.1.	322,8	333,2
	Kirjanpitoarvo 31.12.	329,4	322,8

4.4.1 Konserni vuokralle ottajana

1. tammikuuta 2019 alkaen konsernin vuokrasopimukset esitetään IFRS 16 -standardin mukaisesti. Standardin mukaan kaikki vuokrasopimukset on merkittävä vuokralle ottajan taseeseen joitakin poikkeuksia ja helpotussääntöjä lukuun ottamatta. Vuonna 2018 tai sitä ennen voimaan tulleissa sopimuksissa voimaantulopäivänä on käytetty 1. tammikuuta 2019.

Konserni esittää vuokrasopimusvelan, joka on arvostettu jäljellä olevan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla tai konsernin lisäluoton korolla diskontattuun nykyarvoon sopimuksen voimaantulopäivänä. Samalla esitetään käyttöoikeusomaisuuserä, jonka suuruus vastaa vuokrasopimusvelkaa. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot jaksotetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen voimassaoloaikana. Vuokrasopimusvelkojen korko esitetään rahoituskuluna.

Vuokrasopimuksen voimaantulon jälkeen velka arvioidaan uudelleen, mikäli vuokrasopimuksen ehdot muuttuvat tai muita oletuksia tarkistetaan. Käyttöoikeusomaisuuserä merkitään taseeseen vähennettynä kertyneillä poistoilla huomioiden vuokrasopimusvelan mahdollisten uudelleenarviointien aiheuttamat oikaisut.

Sopimus luokitellaan vuokrasopimukseksi, jos se antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Vuokra-aika on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa, ottaen myös huomioon onko kohtuullisen varmaa, että kyseinen sopimus irtisanotaan tai sitä jatketaan. Vuokrat diskontataan sopimuksen sisäisellä korolla tai muutoin vuokralle ottajan lisäluoton korolla. Jos sopimus sisältää sekä vuokrasopimuskomponentteja että muita kuin vuokrasopimuskomponentteja, ne erotetaan toisistaan ja kohdistetaan arvioitujen suhteellisten erillishintojen perusteella. Vuokrasopimuskomponentit esitetään vuokrasopimusten yhteydessä.

Lyhytaikaiset tai arvoltaan vähäisiä kohteita koskevat vuokrasopimukset on huomioitu konsernin vuokrasopimusvelkaa laskettaessa.

Konserni on aiemmin luokitellut kaikki vuokrasopimukset muiksi kuin rahoitusleasingsopimuksiksi IAS 17:n mukaan, sillä kohteena olevan omaisuuserän omistamiseen liittyvät taloudelliset riskit ja hyödyt eivät ole siirtyneet konsernille. Vuokrat on kirjattu tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-aikana. Arvioitaessa vuokrasopimusten jäljellä olevia leasingmaksuja IAS 17:n mukaan on huomioitu ainoastaan vuokra-ajat, jotka eivät ole irtisanottavissa, kun taas IFRS 16:n mukaan myös todennäköiset vuokra-aikojen pidennykset huomioidaan.

IFRS 16:n soveltaminen merkitsee suurempaa konsernitaseen loppusummaa sekä konsernin tuloslaskelman ja rahavirtalaskelman erien uudelleenjakoa. Vaikutus näkyy myös tunnusluvuissa. Vertailulukuja ei lasketa uudelleen. IFRS 16:n soveltamisella ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen. Alla oleva taulukko kuvaa IFRS 16:n soveltamisen vaikutusta avaavaan konsernitaseeseen.

Konsernin vuokrasopimukset koskevat maa- ja pysäköintialueita, myynnin ja hallinnon toimitiloja sekä maissa ja konsernin aluksilla olevia koneita, laitteita ja kalustoa. Sopimusten voimassaoloajat, indeksitarkistus, uusiminen ja muut ehdot vaihtelevat. Konsernilla ei ole sopimuksia, joihin sisältyisi jäännösarvotakuita, myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyjä tai vahvistettuja irtisanomiskorvauksia. Konserni ei ole vuokrannut käyttöoikeuksia edelleen tilivuoden aikana.

Joihinkin konsernin vuokrasopimuksiin sisältyy vuokrien indeksitarkistus. Jos indeksitarkistus tehdään, konsernin vuokrasopimusvelat arvioidaan uudelleen tarkistuksen voimaantulopäivästä lukien.

	IFRS 16
KONSERNI TASE (MEUR)	31.12.2018	vaikutus	1.1.2019
VARAT
Pitkäaikaiset varat	358,0	7,2	365,2
Lyhytaikaiset varat	109,2		109,2
VARAT YHTEENSÄ	467,2	7,2	474,4
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma	230,7		230,7
Pitkäaikaiset velat	141,0	5,3	146,3
Lyhytaikaiset velat	95,5	1,9	97,4
Velat yhteensä	236,5	7,2	243,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	467,2	7,2	474,4

TALOUSKATSAUS TALOUSKATSAUS

VIKING LINE VUOSIKERTOMUS 2019 VIKING LINE VUOSIKERTOMUS 2019

4.4.2 Konserni vuokranantajana

Kaikki vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokranantaja, luokitellaan operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, sillä kohteena olevan omaisuuserän omistamiseen liittyvät taloudelliset riskit ja hyödyt eivät siirry vuokralaiselle. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-aikana.

Konsernin vuokrasopimukset koskevat konsernin kiinteistöissä sijaitsevien toimitilojen vuokrausta eri elinkei nonharjoittajille. Useimmissa toistaiseksi voimassa olevissa vuokrasopimuksissa irtisanomisaika on alle vuosi. Määräaikaiset sopimukset ovat voimassa 1-4 vuotta, ja niihin sisältyy tavallisesti mahdollisuus sopimuksen jatka miseen vuokra-ajan päättyessä. Joihinkin sopimuksiin sisältyy vuokrien indeksitarkistus.

MEUR	2019
Käyttöoikeusomaisuus, maa-alueet
Hankintameno 1.1.	0,6
Muuntoerot	0,0
Lisäykset	0,0
Vähennykset	0,0
Hankintameno 31.12.	0,6
Kertyneet poistot 1.1.	-
Muuntoerot	0,0
Vähennysten kertyneet poistot	0,0
Tilikauden poistot	-0,1
Kertyneet poistot 31.12.	-0,1
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,4

MEUR 2019

Käyttöoikeusomaisuus, rakennukset ja rakennelmat
--------------------------------------------------	--

Hankintameno 1.1.	5,5
Muuntoerot	0,0
Lisäykset	0,4
Vähennykset	-0,7
Hankintameno 31.12.	5,1
Kertyneet poistot 1.1.	-
Muuntoerot	0,0
Vähennysten kertyneet poistot	0,2
Tilikauden poistot	-1,3
Kertyneet poistot 31.12.	-1,2
Kirjanpitoarvo 1.1.	5,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	4,0

MEUR 2019

Käyttöoikeusomaisuus, alukset (koneet ja kalusto)
Hankintameno 1.1.	0,2
Lisäykset	0,1
Hankintameno 31.12.	0,3
Kertyneet poistot 1.1.	-
Tilikauden poistot	-0,2
Kertyneet poistot 31.12.	-0,2
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,2

MEUR 2019

Käyttöoikeusomaisuus, koneet ja kalusto (maissa)
Hankintameno 1.1.	0,9
Muuntoerot	0,0
Lisäykset	0,2
Vähennykset	-0,1
Hankintameno 31.12.	1,0
Kertyneet poistot 1.1.	-
Muuntoerot	0,0
Vähennysten kertyneet poistot	0,1
Tilikauden poistot	-0,4
Kertyneet poistot 31.12.	-0,3
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,7

MEUR

MEUR		2019
	Käyttöoikeusomaisuus yhteensä
	Kirjanpitoarvo 1.1.	7,2
	Kirjanpitoarvo 31.12.	5,2
MEUR
	Vuokrasopimusvelat	31.12.2019
	Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	1,7
	Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	3,6
	Yhteensä	5,3
		2019
	Korkokulut vuokrasopimusveloista	0,2
	Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	1,9
	Vuokrasopimusten rahavirrat yhteensä	2,1

MEUR

Vuokrasopimusvelkojen tulevat rahavirrat	Yhteensä
2020	1,8
2021	1,5
2022	1,2
2023	0,9
2024	0,1
2025 -	0,0
Yhteensä	5,6

MEUR		2019
	Vuokratulot, operatiiviset vuokrasopimuksen - mistä muutuvia vuokria, jotka eivät johdu indeksitarkastuksista tai	0,2
	koroista	0,0
MEUR
	Vuokratulojen tulevat rahavirrat	Yhteensä
	2020	0,1
	2021	0,0
	2022	0,0
	2023	0,0
	2024	-
	2025 -	-
	Yhteensä	0,1

MEUR

vuokratulojen tulevat rahavirrat
2020
2021
2022

5. Pääomarakenne

5.1 Rahoitustuotot ja -kulut

MEUR

Käyvän arvon luokittelu, käypään arvoon laajan tuloksen kautta
kirjattavat rahoitusvarat	31.12.2019	31.12.2018
Taso 1	-	-
Taso 2	-	-
Taso 3	28,1	32,0
Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu	Arvostettu jaksotettuun	Arvostettu käypään arvoon laajan
Rahoitusvarat 31.12.2019	hankintamenoon	tuloksen kautta
Käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat	-	28,1
Myyntisaamiset	10,6	-
Rahavarat	62,8	-
Yhteensä	73,3	28,1
Rahoitusvarat 31.12.2018
Käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat	-	32,0
Myyntisaamiset	11,2	-
Rahavarat	61,8	-
Yhteensä	73,1	32,0
		Arvostettu
		jaksotettuun
Rahoitusvelat 31.12.2019		hankintamenoon
Pitkäaikaiset korolliset velat		100,0
Lyhytaikaiset korolliset velat		23,5
Ostovelat		21,0
Yhteensä		144,5

Käyvän arvon luokittelu, käypään arvoon laajan tuloksen kautta
kirjattavat rahoitusvarat	31.12.2019	31.12.2018
Taso 1	-	-
Taso 2	-	-
Taso 3	28,1	32,0
Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu	Arvostettu jaksotettuun	Arvostettu käypään arvoon laajan
Rahoitusvarat 31.12.2019	hankintamenoon	tuloksen kautta
Käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat	-	28,1
Myyntisaamiset	10,6	-
Rahavarat	62,8	-
Yhteensä	73,3	28,1
Rahoitusvarat 31.12.2018
Käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat	-	32,0
Myyntisaamiset	11,2	-
Rahavarat	61,8	-
Yhteensä	73,1	32,0
		Arvostettu
		jaksotettuun
Rahoitusvelat 31.12.2019		hankintamenoon
Pitkäaikaiset korolliset velat		100,0
Lyhytaikaiset korolliset velat		23,5
Ostovelat		21,0
Yhteensä		144,5

Rahoitusvelat 31.12.2018

Pitkäaikaiset korolliset velat	103,5
Lyhytaikaiset korolliset velat	23,5
Ostovelat	23,9
Yhteensä	151,0

	2019	2018
	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Osinkotuotot käypään arvoon laajan tuloksena kautta
kirjattavista rahoitusvaroista	0,4	2,3
Korkotuotot rahavaroista	0,0	0,0
Muut rahoitustuotot	0,1	0,1
Rahoitustuotot yhteensä	0,5	2,4
Korkokulut jaksotettuun hankintahintaan
arvoistetuista rahoitusveloista	3,1	3,4
Korkokulut vuokrasopimusveloista	0,2	-
Valuuttakurssitappiot	0,5	1,2
Muut rahoituskulut	0,5	0,6
Rahoituskulut yhteensä	4,3	5,2
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	-3,8	-2,8

5.2 Rahoitusvarat ja -velat

5.2.1 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja arvostus

IFRS 9 standardin mukaan rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

• l arvostettu jaksotettuun hankintamenoon,
• l arvostettu käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta ja
• l arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Luokittelu perustuu yhtiön rahoitusvarojen hallinnon liiketoimintamalliin ja rahoitusvaroista saatavien sopimusten mukaisten kassavirtojen ominaisuuksiin.

IFRS 9 standardin mukaan rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon, lukuun ottamatta muutamaa standardin erittelemää poikkeusta.

Pitkäaikaiset varat ja velat erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua, kun taas lyhytaikaisten varojen ja velkojen juoksuaika on alle 12 kuukautta.

Konserni soveltaa seuraavaa hierarkiaa määrittäessään rahoitusvarojen ja –velkojen eri arvostusmenetelmien mukaiset käyvät arvot:

l Taso 1: Täysin samanlaisille varoille ja veloille noteerattuja (oikaisemattomia) hintoja toimivilla markkinoilla.

l Taso 2: Muut arvostusmenetelmät, joissa kaikki tiedot, joilla on merkittävä vaikutus käypään arvoon, ovat

havainnoitavissa joko suoraan tai epäsuorasti.

^l Taso 3: Sellaiset arvostusmenetelmät, jotka vaativat johdon arviointia. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

5.2.3 Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon IFRS 9:n mukaisesti. Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja erien lyhytaikaisen luonteen perusteella. Myyntisaamisten odotettavissa olevista luottotappiosta tehdään arvon alentumista koskeva vähennyserä. Arvon alentumista koskevan vähennyserän muutokset esitetään konsernin tuloslaskelmassa. Lisätietoja konser-

nin luottotappioiden käsittelystä löytyy liitteestä 5.6.4

5.2.2 Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavien rahoitusvarojen luokittelu perustuu yhtiön liiketoimintamalliin, jonka tarkoitus voidaan saavuttaa keräämällä sopimusten mukaisia kassavirtoja tai myymällä rahoitusvaroja.

Konsernin omistamat noteeraamattomat osakkeet ja osuudet luokitellaan käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Kyseessä olevat erät ovat pitkäaikaisia strategisia investointeja, joita ei ole tarkoitus myydä lyhyellä aikavälillä.

Konserni omistaa 19,5 prosenttia Försäkringsaktiebolaget Alandian osakkeista eikä sillä ole huomattavaa vaikutusvaltaa yhtiössä. Osakkeiden arvo on määritelty odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvon perusteella. Muiden noteeraamattomien osakkeiden ja osuuksien käypä arvo määritellään äskettäin suoritettujen liiketapahtumien tietojen, samankaltaisten instrumenttien hintojen, ulkoisen arvioinnin tai odotettavissa olevien rahavirtojen arviointien kautta.

Käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä sekä käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa. Myynnin yhteydessä nämä muutokset siirretään käyvän arvon rahastosta kertyneisiin voittovaroihin. Osinkotuotot osakkeista ja osuuksista esitetään konsernin tuloslaskelmassa.

Lisäkuvaus käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattavien rahoitusvarojen arvon määrityksestä ja arvoon liittyvä herkkyysanalyysi löytyy liitteestä 5.6.6.

MEUR	31.12.2019	31.12.2018
Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet
Försäkrings Ab Alandia	28,0	31,9
Maresan Oy	0,1	0,1
Muut noteeraamattomat osakkeet ja osuudet	0,0	0,0
Yhteensä	28,1	32,0
Käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat 1.1.	32,0	27,9
Lisäykset	0,0	0,0
Vähennykset	-	0,0
Käyvän arvon muutokset	-3,9	4,1
Käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat 31.12.	28,1	32,0
Tuotot noteeraamattomista osakkeista ja osuuksista,
jotka esitetään tuloslaskelmassa
Osinkotuotot osakkeista ja osuuksista, jotka on myyty vuoden aikana	-	0,0
Osinkotuotot 31.12. hallussa olevista osakkeista ja osuuksista	0,4	2,3

5.2.4 Rahavarat

Rahavarat muodostuvat käteisestä rahasta ja pankkitileistä sekä erittäin likvideistä lyhytaikaisista sijoituksista, joiden juoksuaika on enintään kolme kuukautta hankintapäivästä laskettuna. Lyhyen juoksuajan omaavien rahavarojen kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja.

MEUR		31.12.2019	31.12.2018
	Käteinen raha ja pankkitilit	62,8	61,8
	Yhteensä	62,8	61,8

	31.12.2019	31.12.2018
Myyntisaamiset	10,6	11,2
Siirtosaamiset	15,4	17,1
Muut saamiset	2,0	2,3
Yhteensä	28,0	30,7
Siirtosaamiset
Henkilöstöön liittyvät erät	14,5	15,6
Muut siirtosaamiset	0,9	1,5
Yhteensä	15,4	17,1
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset	10,6	11,3
Arvon alentumista koskeva vähennyserä	-0,1	-0,1
Yhteensä	10,6	11,2
Arvon alentumista koskeva vähennyserä 1.1.	-0,1	-0,1
Konsernin tuloslaskelmaan kirjattu muutos	-	-
Myyntisaamisten kirjaaminen pois taseesta	-	-
Arvon alentumista koskeva vähennyserä 31.12.	-0,1	-0,1
Myyntisaamiset, jotka on kirjattu pois taseesta vuoden aikana ja
joihin edelleen kohdistetaan perintätoimenpiteitä	0,0	0,0
Myyntisaamisten ikäanalyysi
Erääntymättömät	7,4	8,5
1-30 päivää erääntyneet	2,7	2,3
Yli 30 päivää erääntyneet	0,5	0,4
Yhteensä	10,6	11,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain
EUR	22,6	23,9
SEK	5,2	6,5
CHF	0,0	0,2
DKK	0,0	0,0
GBP	0,1	0,1
USD	0,0	0,0
Yhteensä	28,0	30,7

	31.12.2019	31.12.2018
Myyntisaamiset	10,6	11,2
Siirtosaamiset	15,4	17,1
Muut saamiset	2,0	2,3
Yhteensä	28,0	30,7
Siirtosaamiset
Henkilöstöön liittyvät erät	14,5	15,6
Muut siirtosaamiset	0,9	1,5
Yhteensä	15,4	17,1
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset	10,6	11,3
Arvon alentumista koskeva vähennyserä	-0,1	-0,1
Yhteensä	10,6	11,2
Arvon alentumista koskeva vähennyserä 1.1.	-0,1	-0,1
Konsernin tuloslaskelmaan kirjattu muutos	-	-
Myyntisaamisten kirjaaminen pois taseesta	-	-
Arvon alentumista koskeva vähennyserä 31.12.	-0,1	-0,1
Myyntisaamiset, jotka on kirjattu pois taseesta vuoden aikana ja
joihin edelleen kohdistetaan perintätoimenpiteitä	0,0	0,0
Myyntisaamisten ikäanalyysi
Erääntymättömät	7,4	8,5
1-30 päivää erääntyneet	2,7	2,3
Yli 30 päivää erääntyneet	0,5	0,4
Yhteensä	10,6	11,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain
EUR	22,6	23,9
SEK	5,2	6,5
CHF	0,0	0,2
DKK	0,0	0,0
GBP	0,1	0,1
USD	0,0	0,0
Yhteensä	28,0	30,7

5.2.5 Korolliset velat

Konsernilla on sekä pitkä- että lyhytaikaisia korollisia velkoja. Kaikki velat ovat euromääräisiä. Velat ovat sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisia. Vaihtuvakorkoisten velkojen kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta sekä yrityskohtaisesta marginaalista.

Rahoitusvelat esitetään lähtökohtaisesti niiden alkuperäisiin käypiin arvoihin velkaa nostettaessa. Järjestelymenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Hankintahetken jälkeen velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korollisten velkojen kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja.

5.2.6 Ostovelat ja muut velat

Ostovelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon IFRS 9:n mukaisesti. Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja erien lyhytaikaisen luonteen perusteella.

Suurin osa muista veloista on henkilöstöön liittyviä eriä.

5.2.7 Tulevat rahavirrat

MEUR	31.12.2019	31.12.2018
Pitkäaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	100,0	103,5
Lyhytaikaiset korolliset velat
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset	23,5	23,5
	2019	2018
Korolliset velat 1.1.	127,0	150,6
Lisäykset	20,0	-
Vähennykset	-23,5	-23,5
Korolliset velat 31.12.	123,5	127,0

	31.12.2019	31.12.2018
Ostovelat	21,0	23,9
Siirtovelat	39,5	37,8
Muut velat	9,8	9,9
Yhteensä	70,3	71,6
Siirtovelat
Henkilöstöön liittyvät erät	27,1	25,7
Sopimusvelat	10,1	9,5
Muut siirtovelat	2,4	2,6
Yhteensä	39,5	37,8
	2019	2018
Sopimusvelat 1.1.	9,5	8,5
Lisäykset	10,1	9,5
Vähennykset	-9,5	-8,5
Sopimusvelat 31.12.	10,1	9,5
Ostovelat ja muut velat valuutoittain	31.12.2019	31.12.2018
EUR	55,4	55,9
SEK	15,0	15,7
DKK	0,0	0,0
GBP	0,0	0,0
NOK	0,0	0,0
RUB	-	0,0
USD	0,0	0,0
Yhteensä	70,3	71,6

5.3 Rahoitustoiminnan velkojen täsmäytyslaskelma

5.4 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan FIFO-periaatteen mukaisesti (First In First Out) tai sitä alempaan

todennäköiseen nettomyyntihintaan.

MEUR
Rahoitusvelkojen tulevat rahavirrat (rahoituskulut mukaan luettuna)	Korolliset Ostovelat velat Yhteensä
2020	21,0	26,7	47,7
2021		46,1	46,1
2022		20,9	20,9
2023		16,1	16,1
2024		15,6	15,6
2025 -		7,6	7,6
Yhteensä	21,0	133,0	154,0

MEUR		2019	2018
	Korolliset velat 1.1.	127,0	150,6
	Kassavirrat
	Lainojen nostot	20,0	-
	Lyhennykset	-23,5	-23,5
	Yhteensä	-3,5	-23,5
	Muutokset, joihin ei liity rahavirtaa
	Arvostus jaksotettuun hankinta-arvoon, muutos	0,0	0,0
	Korolliset velat 31.12.	123,5	127,0
	Vuokrasopimusvelat 1.1.	7,2	-
	Kassavirrat
	Lyhennykset	-1,9	-
	Muutokset, joihin ei liity rahavirtaa
	Muuntoerot	0,0
	Vuokrasopimusvelkojen nostot	0,1	-
	Vuokrasopimusvelat 31.12.	5,3	-

MEUR	31.12.2019	31.12.2018
Myyntitavaravarasto	15,5	15,0
Tarvikevarasto	0,2	0,2
Polttoainevarasto	1,3	1,1
Yhteensä	16,9	16,3

5.5 Oma pääoma

5.5.1 Tulos per osake

Tulos per osake on laskettu 10 800 000 kappaleen samanarvoiselle osakkeelle. Viking Linella ei ole optio-, vaihtovelkakirja- tai osakeohjelmia, minkä vuoksi laimennusta ei voi esiintyä.

5.5.2 Osakepääoma

Viking Line Abp:n minimiosakepääoma on 720 000,00 euroa ja maksimiosakepääoma 2 880 000,00 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa ja alentaa ilman yhtiöjärjestyksen muutosta. Osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 14 400 000. 12.huhtikuuta 1995 alkaen Viking Line Abp:n osakepääoma on ollut 1 816 429,61 euroa ja osakkeiden määrä 10 800 000. Kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake tuottaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.

Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- tai joukkovelkakirjalainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi. Yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät omista omia osakkeita.

5.5.3 Rahastot

5.5.4 Muuntoerot

Muuntoerot muodostuvat ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten konsolidoinnin yhteydessä syntyvistä eroista. Erot esitetään muissa laajan tuloksen erissä.

5.5.5 Osingonjako

Tilivuodelta 2018 jaettiin osinkoa 0,20 euroa per osake, yhteensä 2,2 Meur (tilivuodelta 2017 jaettiin osinkoa 0,20 euroa per osake, yhteensä 2,2 Meur). Hallitus on tilinpäätöspäivän jälkeen ehdottanut 0,45 euron osakekohtaisen osingon jakamista toimintavuodelta 2019. Jaettavaksi päätetty osinko merkitään taseen velkoihin, kun siitä on olemassa yhtiökokouksen päätös.

5.6 Rahoitusriskien hallinta

Konsernin säännönmukaiseen liiketoimintaan kohdistuu useita rahoitusriskejä. Pääasiassa rahoitusriskit muodostuvat valuuttariskeistä, maksuvalmiusriskeistä, korkoriskeistä, luotto- ja vastapuoliriskeistä sekä polttoaineen hintaan liittyvistä riskeistä. Emoyhtiön hallitus on vahvistanut toimintalinjan konsernin rahoitukselle ja rahoitusriskien hallinnalle. Konsernin rahoitustilanteesta ja riskialttiudesta raportoidaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle.

Konsernilla ei ole ollut johdannaissopimuksia vuosina 2018 ja 2019.

5.6.1 Valuuttariski

Konsernin valuuttariski koostuu valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista ja tase-eristä sekä nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Valuuttakurssimuutosten vaikutus nettosijoituksiin ulkomaisissa tytäryhtiöissä näkyy muuntoerona konsernin omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä.

Konsernille tärkeimmät vieraat valuutat ovat ruotsin kruunu (SEK) ja yhdysvaltain dollari (USD). Toimintavuoden 2019 liikevaihto ruotsin kruunuissa oli noin 27 % konsernin koko liikevaihdosta. Palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut sekä ostot ruotsin kruunuissa olivat noin 22 % konsernin kaikista palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneista kuluista sekä ostoista. USD -kurssi vaikuttaa konsernin tulokseen ensisijaisesti öljyä ostettaessa.

Konsernin myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat valuutoittain ilmenevät liitteistä 5.2.3 ja 5.2.6. Sen lisäksi konsernilla on rahavaroja eri valuutoissa. Konsernin lainat ovat euromääräisiä. Valuuttapositioiden seuranta on jatkuvaa ja valuuttavirtoja pyritään sovittamaan yhteen. Konsernin SEK -määräisten kassavirtojen syntynyttä epätasapainoa hallitaan etupäässä säännöllisellä ruotsin kruunujen myymisellä. Konsernilla ei ole mitään valuuttojen suojausinstrumentteja.

Ruotsin kruunun valuuttakurssin muutos viidellä prosentilla verrattuna euroon vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31. joulukuuta 2019 konsernin tulokseen verojen jälkeen sekä omaan pääomaan +/- 0,0 miljoonaa euroa (+/- 0,2 Meur 31. joulukuuta 2018).

5.6.2 Maksuvalmiusriski

Liiketoiminnan rahoittamiseksi tarvittavaa rahoitusta arvioidaan ja seurataan Viking Linessä jatkuvasti, jotta konsernilla olisi kaikissa tilanteissa riittävästi rahavaroja juoksevan toiminnan, lainojen lyhennysten ja investointien rahoittamiseksi. Maksuvalmiusriskiä hallinnoidaan lisäksi tehokkaalla rahavarojen hallinnolla, varmistamalla markkinahintaisten rahoituslähteiden saanti sekä hajottamalla riittävässä määrin sijoituksia lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin. Alushankinnat rahoitetaan pitkäaikaisilla luottosopimuksilla.

Osa konsernin lainasopimuksista sisältää markkinaehtoisia lainakovenantteja. Sopimusehdot on täytetty toimintavuoden aikana.

Viking Line Abp ja Xiamen Shipbuilding Industry Co. Ltd. telakka ovat solmineet sopimuksen matkustaja-aluk-78,4 prosenttia sopimushinnasta rahoitetaan syndikaatilla, joka koostu kaupallisista pankeista. China Export

sen rakentamisesta. Sopimushinta on 194 miljoonaa euroa ja alus on suunniteltu toimitettavaksi vuonna 2021. & Credit Insurance Corporation takaa 90,0 prosenttia luoton määrästä. 152,0 miljoonan euron sitova lainalupaus käytetään, kun loppuerä maksetaan aluksen toimitusajankohtana. Lainalupaus sisältää markkinaehtoisia lainakovenantteja.

Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevaa alusta ja olivat 49,5 Meur per 31.joulukuuta 2019. Nämä käsittävät laivanrakennussopimuksen mukaisia ennakkomaksuja, suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneita kuluja sekä aktivoituja lainakuluja. Yhtiöllä on pankkitakaus maksettujen 38,8 miljoonan euron ennakkomaksujen sekä korkojen palautuksen vakuudeksi siinä tapauksessa, että laivanrakennussopimus irtisanottaisiin.

Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 100,0 Meur per 31. joulukuuta 2019 (103,5 Meur per 31. joulukuuta 2018). Konsernin likvidit varat olivat 62,8 Meur per 31. joulukuuta 2019 (61,8 Meur per 31. joulukuuta 2018). Myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit konsernissa olivat 15,1 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2019 (15,1 Meur). Tiedot konsernin rahoitusvelkojen maksujen erääntymisistä löytyvät konsernin liitteestä 5.2.7.

5.6.3 Korkoriski

Korkotason vaihtuvuus vaikuttaa konsernin korkokuluihin ja -tuottoihin. Konsernin korollisista veloista 66 % on kiinteäkorkoisia ja 34 % vaihtuvakorkoisia. Vaihtuvakorkoisten velkojen kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista. Korkojohdannaisia ei ole per 31. joulukuuta 2019.

Yhden prosenttiyksikön muutos vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen markkinakoroissa per 31. joulukuuta 2019 vaikuttaisi laskennallisesti + 0,1 miljoonaa euroa / - 0,3 miljoonaa euroa (+/- 0,2 Meur per 31. joulukuuta 2018) konsernin tulokseen verojen jälkeen sekä omaan pääomaan.

5.6.4 Luotto- ja vastapuoliriskit

Operatiiviseen toimintaan liittyviä luottoriskejä seurataan jatkuvasti. Rahavaroja sijoitetaan likvideihin ja vähäriskisiin rahoitusinstrumentteihin. Rahoitusinstrumentteja koskevia sopimuksia tehdään vain sellaisten vastapuolten kanssa, joilla arvioidaan olevan hyvä vakavaraisuus ja luottokel-

poisuus.

Konsernin myyntisaamisten odotettavista olevista luottotappioista tehdään tappiota koskeva vähennyserä, joka esitetään konsernin tuloslaskelmassa.

Konserni soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua menettelyä vähennyserän arvostamisessa, niin että vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa kyseisen omaisuuserän koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Arvostuksen tulee kuvastaa vinoutumatonta ja todennäköisyyksillä painotettua rahamäärää, joka kuvastaa rahan aika-arvoa ja perustuu järkevään ja perusteltavissa olevaan informaatioon toteutuneista tapahtumista, vallitsevista olosuhteista ja ennusteisiin tulevista taloudellisista olosuhteista.

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvon arvonalennus tehdään, kun ei enää ole kohtuullisia odotuksia maksusta. Myyntisaamiset arvioidaan yksilöllisesti erääntyneet maksut lähtökohtana. Arvonalennus esitetään tuloslaskelmassa.

Konsernin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin sekä käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo. Konsernin myyntisaamisten ja muiden saamisten luottoriskiä pidetään alhaisena, koska nämä ovat jakautuneet suurelle asiakasmäärälle.

Konsernilla ei ole ollut olennaisia luottotappioita tilikauden aikana. Muutokset konsernin myyntisaamisten arvon alentumista koskevista vähennyseristä esitetään konsernin liitteessä 5.2.3.

Myyntisaamisten ikäanalyysi löytyy konsernin liitteestä 5.2.3.

MEUR	31.12.2019	31.12.2018
Rahastot
Vararahasto	0,0	0,0
Ylikurssirahasto	0,0	0,0
Käyvän arvon rahasto	1,9	5,8
Yhteensä	1,9	5,8

5.6.5 Polttoaineen hintariski

Polttoainekustannukset muodostavat olennaisen riskin konsernille. Konsernin polttoaineiden ostohinnat ovat pääosin riippuvaisia öljyn ja maakaasun maailmanmarkkinahinnoista. Öljyn ostot tehdään euroissa. Tietyn toimitusajankohdan polttoöljyn hinta muodostuu kolmen edeltävän päivän markkinanoteerausten keskiarvona Platts CIF NWE/Basis ARA Gas oilin mukaan Euroopan Keskuspankin vastaavan ajankohdan USD/EUR-kurssiin. LNG (Liquefied Natural Gas) -hinta muodostuu toimitusajankohdan edeltävän kuukauden markkinanoteerausten keskiarvona NBP ICIS Herensin mukaan. NBP konvertoidaan EUR/MWh:ksi kiinteällä toimituskuukauden ensimmäisen työpäivän Euroopan keskuspankin EUR/GBP-kurssilla. Korkeiden polttoainehintojen riskin alentamiseksi konserni on tehnyt kiinteähintaisia sopimuksia koskien osaa konsernin polttoainekulutusta vuosina 2018, 2019 ja 2020.

Alusten polttoainekulut olivat 46,7 Meur vuonna 2019 (50,5 Meur vuonna 2018), mikä on 9,5 % (10,1 %) konsernin liikevaihdosta. Polttoainekulutus oli noin 76 200 tonnia öljyä ja noin 15 000 tonnia LNG:tä vuonna 2019 (noin 76 500 tonnia öljyä ja noin 14 800 tonnia LNG:tä vuonna 2018).

10 % muutos sen öljylaadun, jota käytetään, ja LNG:n hinnoissa per 31. joulukuuta 2019, vaikuttaisi vuoden 2020 ennustetulla polttoainekulutuksella laskennallisesti +/- 2,7 miljoonalla eurolla konsernin tulokseen verojen jälkeen sekä omaan pääomaan. Arvioinneissa on otettu huomioon tehdyt kiinteähintaiset sopimukset.

5.6.6 Hintariski

Konserni altistuu hintariskiin koskien osakkeita, jotka luokitellaan käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, mistä konsernin osakkeenomistus Försäkringsaktiebolaget Alandiasta on 99,62 prosenttia.

Vakuutusyhtiön kassavirroista on tehty ennuste jaksolle 2020-2024. Sen jälkeisille jaksoille on ennustettu 2,0 prosentin vuosittainen kasvu vakuutustoiminnan kassavirroissa. Viking Linen osakkeenomistuksen arvo on määritelty tulevien ennustettujen rahavirtojen nykyarvon perusteella. Nykyarvo-laskelmassa on käytetty 10,1 prosentin diskonttokorkoa. Diskonttokorko on määritelty CAPM -hinnoittelumallin (Capital Asset Pricing Model) perusteella ja siten komponentteja kuten riskitön korko, beta ja osakemarkkinoiden riskipreemio on huomioitu.

5.7 Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti oman pääoman osuudella kokonaispääomasta (omavaraisuusaste). Omavaraisuusaste oli 31. joulukuuta 2019 50,7 %, kun se 31. joulukuuta 2018 oli 49,4 %

5.8 Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset

Herkkyysanalyysi, osakkeenomistus Försäkrings Ab Alandiassa	Vaikutus nykyarvoon
MEUR
10 prosentin vähentyminen ennustetuissa vakuutustoiminnan kassavirroissa	-2,8
10 prosentin kasvu ennustetuissa vakuutustoiminnan kassavirroissa	+2,8
Diskonttokorko 11,1 %	-3,4
Diskonttokorko 9,1 %	+4,4

Viking Linella on sitova lupaus 152,0 miljoonan euron lainasta laivatilauksen rahoittamiseksi.

Vastuusitoumukset

MEUR	31.12.2019	31.12.2018
Vastuusitoumukset
Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi on annettu
alus-, ajoneuvo- ja yrityskiinnityksiä	138,7	142,2
Muut vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen
Katettu laitos- ja yrityskiinnityksillä	0,0	0,0
Yhteensä	138,7	142,2
Omasta puolesta annetut vakuudet
Aluskiinnitykset	231,6	300,0
Ajoneuvokiinnitykset	0,1	0,1
Yrityskiinnitykset	0,5	0,5
Laitoskiinnitykset	23,3	0,4
Yhteensä	255,5	301,0
Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon
Sitoumukset, alustilaukset	158,1	175,3
– Kokonaisarvo	198,2	195,8

Omasta puolesta annetut vakuudet

Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon

6. Muut liitetiedot

6.1. Lähipiiri

Konsernin lähipiiriin kuuluvat kaikki konserniyhtiöt, emoyhtiön hallitus ja konsernin johtoryhmä sekä näiden kaikkien läheiset perheenjäsenet ja sen lisäksi kaikkien yllä olevien hallitsemat yhtiöt.

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt koostuvat emoyhtiön hallituksen jäsenistä ja konsernin johtoryhmästä. Konsernitilinpäätöksessä eliminoituja konsernin sisäisiä liiketapahtumia ei esitetä lähipiiriliiketoimena.

6.1.1 Konserniyhtiöt

6.1.3 Korvaukset konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille

MEUR	2019 1.1.–31.12.	2018 1.1.–31.12.
Palvelujen myynti	-	-
Palvelujen osto	0,6	0,7
MEUR	31.12.2019	31.12.2018
Maksamattomat saamiset	-	-
Maksamattomat velat	0,0	0,0

Lähipiirin liiketoimien ehdot ovat markkinaehtoisia. Konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita.

		Omistus	Osuus
	Kotipaikka	osuus	äänistä
Emoyhtiön Viking Line Abp:n omistamat	Maarianhamina
Viking Rederi AB	Norrtälje, Ruotsi	100 %	100 %
OÜ Viking Line Eesti	Tallinna, Viro	100 %	100 %
Viking Line Buss Ab	Maarianhamina	100 %	100 %
Viking Line Skandinavien AB	Stockholm, Sverige	100 %	100 %
Viking Line Finnlandverkehr GmbH	Lübeck, Tyskland	100 %	100 %
Oy Viking Tours Ruotsinmatkat - Sverigecenter Ab *	Maarianhamina	100 %	100 %
Oy Ruotsinsatama - Sverigehamnen Ab *	Naantali	100 %	100 %
Tytäryhtöiden omistamat
Finlandshamnen Stuveri AB	Tukholma, Ruotsi	100 %	100 %

* Lepäävä yhtiö

6.1.2 Liiketoimet konsernin johtotehtävissä toimivien avainhenkilöiden hallitsemien yhtiöiden kanssa

		2019	2018
EUR		1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
	Palkat ja muut lyhytaikaiset korvaukset konsernin johtoryhmälle	1 216 168	1 153 977
	Yhteensä	1 216 168	1 153 977

Korvaukset ja muut etuudet 2019, euroa

	Peruspalkka/	Muut
Korvaukset ja muut etuudet 2019, euroa	Hallituksen palkkiot		etuudet Eläkekulut	Yhteensä
Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja	40 000			40 000
Nils-Erik Eklund, hallituksen jäsen	34 000			34 000
Erik Grönberg, hallituksen jäsen	34 000			34 000
Agneta Karlsson, hallituksen jäsen	33 000			33 000
Dick Lundqvist, hallituksen jäsen	34 000			34 000
Lars G Nordström, hallituksen jäsen	33 000			33 000
Peter Wiklöf, hallituksen jäsen	33 000			33 000
Ulrica Danielsson, hallituksen varajäsen	6 000			6 000
Stefan Lundqvist, hallituksen varajäsen	7 000			7 000
Johnny Rosenholm, hallituksen varajäsen	5 000			5 000
	259 000	0	0	259 000
Toimitusjohtaja	309 911	480	46 403	356 795
Toimitusjohtajan sijainen	159 841	10 169	40 137	210 147
Muut johtotehtävissä toimivat avainhenkilöt	733 651	2 117	111 820	847 588
	1 203 402	12 766	198 361	1 414 529
Yhteensä	1 462 402	12 766	198 361	1 673 529

Korvaukset ja muut etuudet 2018, euroa

	Peruspalkka/	Muut
Korvaukset ja muut etuudet 2018, euroa	Hallituksen palkkiot		etuudet Eläkekulut	Yhteensä
Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja	38 000			38 000
Nils-Erik Eklund, hallituksen jäsen	32 000			32 000
Erik Grönberg, hallituksen jäsen	32 000			32 000
Agneta Karlsson, hallituksen jäsen	32 000			32 000
Dick Lundqvist, hallituksen jäsen	31 000			31 000
Lars G Nordström, hallituksen jäsen	32 000			32 000
Peter Wiklöf, hallituksen jäsen	30 000			30 000
Ulrica Danielsson, hallituksen varajäsen	7 000			7 000
Stefan Lundqvist, hallituksen varajäsen	5 000			5 000
Johnny Rosenholm, hallituksen varajäsen	6 000			6 000
	245 000	0	0	245 000
Toimitusjohtaja	299 280	734	47 192	347 206
Toimitusjohtajan sijainen	203 742	1 643	36 697	242 081
Muut johtotehtävissä toimivat avainhenkilöt	639 429	9 150	139 822	788 402
	1 142 451	11 526	223 712	1 377 689
Yhteensä	1 387 451	11 526	223 712	1 622 689

Hallitustyöstä maksetaan palkkio, jonka suuruudesta päättää yhtiökokous. Kohtuulliset matkakorvaukset korvataan laskua vastaan.

Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet saavat kuukausipalkan, josta hallitus päättää vuosittain. Kuukausipalkan lisäksi toimitusjohtajalle myönnetään luontaisetuna puhelinetu ja ryhmähenkivakuutus sisältäen sairauskuluvakuutuksen.

Konsernilla ei ole palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiä.

Konsernilla on ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkekulu tarkoittaa sitä kulua, joka on vaikuttanut vuoden tulokseen. Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten eläkkeisiin sovelletaan yleisiä eläke-ehtoja ja kunakin ajankohtana alhaisinta lakisääteistä eläkeikää.

Toimitusjohtajalla on kahdeksan kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön hallituksella on oikeus irtisanoa toimitusjohtajan työsopimus, jolloin toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksan kuukauden palkka irtisanomisajankohdan jälkeen. Muut johtoryhmän jäsenet saavat kuuden kuukauden palkan mahdollisen yhtiön puolelta tapahtuneen irtisanomisen yhteydessä. Tämän lisäksi ei ole tehty muita yksilöllisiä sopimuksia irtisanomisajan korvauksista.

Yhtiön toimitusjohtaja on Jan Hanses. Toimitusjohtajan sijainen on Peter Hellgren 16. marraskuuta 2018 alkaen. Johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille ei ole maksettu muita korvauksia kuin palkkaa ja lyhytaikaisia korvauksia.

6.2 Oikeudenkäynnit ja riidat

Viking Line on osallinen muutamiin oikeudellisiin toimiin ja neuvotteluihin, joiden tulosta ei voi ennustaa. Ottaen huomioon tällä hetkellä saatavissa olevat tiedot arvioidaan kuitenkin, että näiden tuloksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen.

6.3 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Hallitus ei ole tietoinen sellaisista oleellisista tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista, joilla voisi olla vaikutuksia tilinpäätökseen.

Emoyhtiön tuloslaskelma

Emoyhtiön tilinpäätös

Kulut

		2019	2018
MEUR	Liite	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
LIIKEVAIHTO		503,1	504,3
Liiketoiminnan muut tuotot	2	0,4	0,3
Kulut
Tavarat ja palvelut	3	133,2	135,8
Henkilöstökulut	4	91,2	90,4
Poistot	5	19,8	20,9
Liiketoiminnan muut kulut	6	245,4	251,4
		489,6	498,4
LIIKETULOS		13,9	6,2
Rahoitustuotot ja -kulut	7	-2,9	-1,1
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		11,0	5,1
Tilinpäätössiirrot	8	1,4	-1,5
Tuloverot	9	-2,5	-0,5
TILIKAUDEN TULOS		9,9	3,1

JA VEROJA

Emoyhtiön tase

MEUR	Liite	31.12.2019	31.12.2018
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	10	5,4	5,6
Aineelliset hyödykkeet	11
Maa-alueet		1,0	1,0
Rakennukset ja rakennelmat		7,0	7,5
Alukset		231,1	244,0
Koneet ja kalusto		2,7	3,4
Ennakkomaksut		49,5	25,9
		291,3	281,9
Sijoitukset	12
Osakkeet saman konsernin yrityksissä		1,1	1,1
Pääomasijoitukset konserniyrityksille		17,6	17,6
Muut osakkeet ja osuudet		26,2	26,2
		44,9	44,9
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		341,6	332,3
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	13	16,9	16,2
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		6,5	10,9
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset		10,2	10,8
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		6,9	6,6
Muut saamiset		1,4	1,5
Siirtosaamiset	14	12,9	14,6
		31,4	33,5
Rahavarat		59,5	59,8
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		114,4	120,3
TASEEN LOPPUSUMMA		456,0	452,6

VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA	15
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	16
Lyhytaikainen vieras pääoma

MEUR	Liite	31.12.2019	31.12.2018
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA	15
Osakepääoma		1,8	1,8
Edellisten tilikausien tulos		74,0	73,0
Tilikauden tulos		9,9	3,1
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		85,7	78,0
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Kertyneet poistoerot		180,8	182,2
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	16
Lainat rahoituslaitoksilta		99,9	103,3
Lyhytaikainen vieras pääoma
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset		23,4	23,4
Ostovelat		20,4	22,7
Velat saman konsernin yrityksille		1,4	1,9
Muut lyhytaikaiset velat		8,3	8,5
Siirtovelat	17	36,1	32,6
		89,6	89,2
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ		189,5	192,5
TASEEN LOPPUSUMMA		456,0	452,6

	2019	2018
MEUR	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden tulos	9,9	3,1
Oikaisut
Poistot	19,8	20,9
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	0,0	0,0
Pitkäaikaisten sijoitusten myyntivoitot/-tappiot	0,0	0,0
Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa	-1,4	1,5
Korkokulut ja muut rahoituskulut	3,6	4,0
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot	-0,4	-0,8
Osinkotuotot	-0,4	-2,3
Tuloverot	2,5	0,5
Käyttöpääoman muutokset
Lyhytaikaisten saamisten muutos	2,1	3,0
Vaihto-omaisuuden muutos	-0,8	1,1
Korottomien velkojen muutos	-1,1	-0,9
Maksetut korot	-3,2	-3,6
Maksetut muut rahoituskulut	-0,5	-0,6
Saadut korot	0,3	0,9
Saadut muut rahoitustuotot	0,1	0,1
Maksetut verot	-0,8	1,0
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA	29,7	27,7
INVESTOINNIT
Alusinvestoinnit	-4,6	-9,0
Investoinnit muihin aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	-1,0	-1,8
Ennakkomaksut	-23,6	-4,3
Investoinnit sijoituksiin	0,0	0,0
Muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynti	0,0	0,0
Sijoitusten myynti	-	0,0
Pitkäaikaisten saamisten muutos	4,3	4,3
Saadut osingot	0,4	2,3
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA	-24,4	-8,5
RAHOITUS
Pitkäaikaisten velkojen lisäykset	20,0	-
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset	-23,4	-23,4
Maksetut osingot	-2,2	-2,2
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA	-5,6	-25,6
RAHAVAROJEN MUUTOS	-0,2	-6,3
Rahavarat tilikauden alussa	59,8	66,1
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA	59,5	59,8

Emoyhtiön rahavirtalaskelma Emoyhtiön liitetiedot

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

1.1 Yleistietoa yrityksestä

Viking Line Abp on Viking Line -konsernin emoyhtiö kotipaikkanaan Maarianhamina. Yhtiön Y-tunnus on 0144983-8.

1.2. Yleistä

Viking Line Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja muiden kansallisten sääntöjen ja tilinpäätöstä koskevien määräysten mukaisesti. Yhtiön tilinpäätös on laadittu kaudelta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2019.

1.3 Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat muunnetaan käyttämällä tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat kirjataan käyttämällä tilinpäätöspäivän kurssia.

1.4 Tuotot

Yhtiön tuotot kirjataan vähentämällä annetut alennukset, välilliset verot ja valuuttakurssierot.

1.5 Eläkekulut

Ulkopuoliset vakuutusyhtiöt vastaavat yhtiön lakisääteisestä eläkevelvoitteesta. Eläkevakuutusmaksut esitetään kuluina tuloslaskelmassa sinä tilikautena, jota veloitus koskee.

1.6 Tuloverot

Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tuloksen perusteella määräytyvistä veroista sekä aikaisempien tilikausien veroista.

1.7 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä poistot

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu alkuperäisiin hankintamenoihin, joista on vähennetty kerty neet suunnitelman mukaiset poistot. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat hyödykkeiden todennäköiseen taloudelliseen vaikutusaikaan. Hankintameno sisältää ostohinnan sekä hankinnasta välittömästi aiheutuvat kulut. Alusten hankintamenot sisältävät myös rakennusaikaisia rahoituskuluja. Tasearvoihin sisältyy lisäksi maa-alueiden arvonkorotuksia, jotka perustuvat ulkopuolisten arvioijien tekemiin arvostuksiin. Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja sekä vuokrakiinteistöjen perusparannusmenoja.

Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina.

Alukset, jotka muodostavat huomattavimman osan taseen varoista, poistetaan tasapoistoin. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo taloudellisen vaikutusajan lopussa. Alusten runko, koneet ja muut pitkä aikaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poiste taan 15 vuoden tasapoistoina. Aluksiin kohdistuvat lisäinvestoinnit poistetaan aluksen jäljellä olevana suunnitel man mukaisen pitoaikana. Perusparannusmenot aluksilla, joiden jäljellä oleva suunnitelman mukainen poistoaika on vähemmän kuin viisi vuotta, poistetaan viidessä vuodessa.

Viking Linen alukset telakoidaan 2-3 vuoden välein. Telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä.

Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi. Maa-alueista ei tehdä postoja. Rakennuksista ja autoista tehdään alenevat jäännösarvopoistot. Muiden aineellisten hyödykkeiden hankinnat poistetaan tasapois tojen vuodesta 2016 alkaen, kun taas aiemmista hankinnoista tehdään alenevat jäännösarvopoistot.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:

Alukset	25 vuoden tasapoisto
Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet 15 vuoden tasapoisto
Alukset, telakoinnit	2–3 vuoden tasapoisto
Alukset, koneet ja kalusto	5–10 vuoden tasapoisto tai 25 % jäännösarvopoisto
Rakennukset	4–7 % jäännösarvopoisto
Rakennelmat	10 vuoden tasapoisto tai 20–25 % jäännösarvopoisto
Koneet ja kalusto	5-15 vuoden tasapoisto tai 25 % jäännösarvopoisto
Aineettomat hyödykkeet	5–10 vuoden tasapoisto

-

-

-

-

2. Liiketoiminnan muut tuotot

		2019	2018
MEUR		1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
	Vuokratulot kiinteistöistä	0,2	0,2
	Myyntivoitot	0,0	0,0
	Muut tuotot	0,1	0,0
	Yhteensä	0,4	0,3

3. Tavarat ja palvelut

		2019	2018
MEUR		1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
	Ostot tilikauden aikana	122,0	122,5
	Myyntitavaravaraston muutos	-0,6	1,1
	Ulkopuolisilta ostetut palvelut	11,7	12,2
	Yhteensä	133,2	135,8

4. Henkilöstökulut

		2019	2018
MEUR		1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
	Palkat	97,4	96,5
	Eläkekulut	13,3	13,6
	Muut henkilöstökulut	4,5	5,0
		115,2	115,2
	Valtion palautus	-24,0	-24,8
	Yhteensä	91,2	90,4
	Henkilöstö keskimäärin
	Merihenkilöstö	1 600	1 594
	Maissa oleva henkilöstö	386	411
	Yhteensä	1 986	2 005

5. Poistot

Aineettomat hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
Alukset
Koneet ja kalusto
Yhteensä

MEUR	2019 1.1.–31.12.	2018 1.1.–31.12.
Aineettomat hyödykkeet	0,7	0,6
Rakennukset ja rakennelmat	0,5	0,8
Alukset	17,5	18,3
Koneet ja kalusto	1,1	1,1
Yhteensä	19,8	20,9

6. Tilintarkastajien palkkiot

Tilintarkastus
Tilintarkastukseen liittyvät palvelut
Veroneuvonta
Muut palvelut
Yhteensä

2019 MEUR 1.1.–31.12.		2018 1.1.–31.12.
Tilintarkastus	0,1	0,1
Tilintarkastukseen liittyvät palvelut	0,0	0,0
Veroneuvonta	0,0	0,0
Muut palvelut	0,0	0,0
Yhteensä	0,1	0,1

7. Rahoitustuotot ja -kulut

MEUR	2019 1.1.–31.12.	2018 1.1.–31.12.
Osinkotuotot muilta	0,4	2,3
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	0,3	0,7
Korkotuotot muilta	0,0	0,0
Valuuttakurssivoitot	0,0	0,1
Muut rahoitustuotot	0,1	0,1
Rahoitustuotot yhteensä	0,9	3,3
Korkokulut muille	3,1	3,4
Valuuttakurssitappiot	0,1	0,4
Muut rahoituskulut	0,5	0,6
Rahoituskulut yhteensä	3,7	4,4
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-2,9	-1,1
8. Tilinpäätössiirrot
	2019	2018

9. Tuloverot
Yhteensä	1,4	-1,5
tehtyjen postojen erotus	1,4	-1,5
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa
MEUR	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
	2019	2018
8. Tilinpäätössiirrot
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-2,9	-1,1
Muut rahoituskulut Rahoituskulut yhteensä	0,5 3,7	4,4
Valuuttakurssitappiot	0,1	0,6
		0,4
Korkokulut muille	3,1	3,4
Rahoitustuotot yhteensä	0,9	3,3
Muut rahoitustuotot	0,1	0,1
Valuuttakurssivoitot	0,0	0,1
Korkotuotot muilta	0,0	0,0
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	0,3	0,7
Osinkotuotot muilta	0,4	2,3

	2019	2018 1.1.–31.12.
MEUR	1.1.–31.12.
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-2,5	-0,5

Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. Nämä käsittävät laivanrakennussopimuksen mukaisia ennakkomaksuja, suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneita kuluja sekä aktivoituja lainakuluja. Suunnitteluja valvontatehtävistä aiheutuneet kulut koostuvat arkkitehtipalkkioista, sekä laivanrakennuksen suunnittelun ja teknisen valvonnan palkka- ja matkakuluista ja muista niihin kuuluvista välittömistä kuluista. Rakenteilla olevien alusten ennakkomaksuja koskevien lainojen korkokulut aktivoidaan. Saatu EU-tuki esitetään ennakkomaksuissa.

1.8 Rahoitusvarat ja -velat

Viking Line Abp omistaa 19,5 prosenttia Försäkringsaktiebolaget Alandian osakkeista. Osakkeiden hankintameno määriteltiin tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella hankinta-ajankohtana. Osakeomistus kirjataan sijoituksena yhtiön taseeseen. Mikäli osakkeiden arvo alentuu huomattavasti ja pitkäaikaisesti, kirjataan arvonalentuminen rahoituskuluihin.

Muut rahoitusvarat ja –velat on arvostettu hankintamenoihin.

1.9 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan FIFO-periaatteen mukaisesti (First In First Out) tai sitä alempaan todennäköiseen nettomyyntihintaan.

10. Aineettomat hyödykkeet

MEUR		2019	2018
	Aineettomat oikeudet
	Hankintameno 1.1.	5,8	5,7
	Lisäykset	0,5	0,9
	Vähennykset	0,0	-0,8
	Hankintameno 31.12.	6,3	5,8
	Kertyneet poistot 1.1.	-2,7	-3,2
	Vähennysten kertyneet poistot	0,0	0,8
	Tilikauden poistot	-0,3	-0,2
	Kertyneet poistot 31.12.	-3,0	-2,7
	Kirjanpitoarvo 1.1.	3,2	2,5
	Kirjanpitoarvo 31.12.	3,3	3,2
MEUR		2019	2018
	Muut pitkävaikutteiset menot
	Hankintameno 1.1.	11,7	11,7
	Lisäykset	0,0	0,2
	Vähennykset	-	-0,1
	Hankintameno 31.12.	11,8	11,7
	Kertyneet poistot 1.1.	-9,2	-9,0
	Vähennysten kertyneet poistot	-	0,1
	Tilikauden poistot	-0,4	-0,4
	Kertyneet poistot 31.12.	-9,6	-9,2
	Kirjanpitoarvo 1.1.	2,5	2,7
	Kirjanpitoarvo 31.12.	2,2	2,5
	Aineettomat hyödykkeet yhteensä	5,4	5,6
	11. Aineelliset hyödykkeet
MEUR		2019	2018
	Maa-alueet
	Hankintameno 1.1.	0,6	0,6
	Hankintameno 31.12.	0,6	0,6
	Arvonkorotukset 1.1.	0,5	0,5
	Arvonkorotukset 31.12.	0,5	0,5
	Kirjanpitoarvo 1.1.	1,0	1,0
	Kirjanpitoarvo 31.12.	1,0	1,0
MEUR		2019	2018
	Rakennukset ja rakennelmat
	Hankintameno 1.1.	21,5	23,2
	Lisäykset	0,1	0,0
	Vähennykset	-0,9	-1,7
	Hankintameno 31.12.	20,6	21,5
	Kertyneet poistot 1.1.	-14,0	-14,9
	Vähennysten kertyneet poistot	0,9	1,7
	Tilikauden poistot	-0,5	-0,8
	Kertyneet poistot 31.12.	-13,6	-14,0
	Kirjanpitoarvo 1.1.	7,5	8,3
	Kirjanpitoarvo 31.12.	7,0	7,5

MEUR	2019	2018
Alukset
Hankintameno 1.1.	724,9	722,3
Lisäykset	4,6	9,0
Vähennykset	-3,2	-6,3
Hankintameno 31.12.	726,3	724,9
Kertyneet poistot 1.1.	-480,9	-468,9
Vähennysten kertyneet poistot	3,2	6,3
Tilikauden poistot	-17,5	-18,3
Kertyneet poistot 31.12.	-495,2	-480,9
Kirjanpitoarvo 1.1.	244,0	253,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	231,1	244,0
MEUR	2019	2018
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	12,2	12,5
Lisäykset	0,4	0,7
Vähennykset	-0,6	-1,1
Hankintameno 31.12.	11,9	12,2
Kertyneet poistot 1.1.	-8,8	-8,7
Vähennysten kertyneet poistot	0,6	1,1
Tilikauden poistot	-1,1	-1,1
Kertyneet poistot 31.12.	-9,2	-8,8
Kirjanpitoarvo 1.1.	3,4	3,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	2,7	3,4
MEUR	2019	2018
Ennakkomaksut
Hankintameno 1.1.	25,9	21,6
Lisäykset	23,6	4,3
Hankintameno 31.12.	49,5	25,9
Kirjanpitoarvo 1.1.	25,9	21,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	49,5	25,9
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	291,3	281,9
12. Sijoitukset
MEUR	2019	2018
Osakkeet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	1,1	1,1
Hankintameno 31.12.	1,1	1,1
Pääomasijoitukset konserniyrityksille
Hankintameno 1.1.	17,6	17,6
Hankintameno 31.12.	17,6	17,6
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	26,2	26,2
Lisäykset	0,0	0,0
	-	0,0
Vähennykset
Hankintameno 31.12.	26,2	26,2

13. Vaihto-omaisuus

MEUR	31.12.2019	31.12.2018
Myyntitavaravarasto	15,5	14,9
Tarvikevarasto	0,2	0,2
Polttoainevarasto	1,3	1,1
Yhteensä	16,9	16,2

14. Siirtosaamiset

MEUR	31.12.2019	31.12.2018
Henkilöstöön liittyvät erät	12,2	13,3
Muut siirtosaamiset	0,7	1,3
Yhteensä	12,9	14,6

15. Oma pääoma

MEUR	2019	2018
Osakepääoma 1.1.	1,8	1,8
Osakepääoma 31.12.	1,8	1,8
Edellisten tilikausien tulos 1.1.	73,0	74,4
Edellisen tilikauden tulos	3,1	0,8
Osingonjako	-2,2	-2,2
Edellisten tilikausien tulos 31.12.	74,0	73,0
Tilikauden tulos	9,9	3,1
Oma pääoma yhteensä	85,7	78,0
16. Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
MEUR	31.12.2019	31.12.2018
Lainat rahoituslaitoksilta	7,5	22,4
17. Siirtovelat
MEUR	31.12.2019	31.12.2018
Henkilöstöön liittyvät erät	21,8	20,4
Muut siirtovelat	14,3	12,3
Yhteensä	36,1	32,6

18. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

Vastuusitoumukset Omasta puolesta annetut vakuudet Leasingvastuut Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon

	31.12.2019	31.12.2018
Vastuusitoumukset
Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi annettu aluskiinnityksiä	138,3	141,8
Yhteensä	138,3	141,8
Omasta puolesta annetut vakuudet
Aluskiinnitykset	231,6	300,0
Laitoskiinnitykset	22,9	-
Yhteensä	254,5	300,0
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	0,5	0,6
Myöhemmin maksettavat	1,0	0,5
Yhteensä	1,5	1,2
Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon
Sitoumukset, alustilaukset	158,1	175,3
– Kokonaisarvo	198,2	195,8

Viking Linella on sitova lupaus 152,0 miljoonan euron lainasta laivatilauksen rahoittamiseksi.

Hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoitukset

Maarianhaminassa 12. helmikuuta 2020

Ben Lundqvist Hallituksen puheenjohtaja

Nils-Erik Eklund Erik Grönberg

Agneta Karlsson Dick Lundqvist

Lars G Nordström Peter Wiklöf

Jan Hanses Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Maarianhaminassa 12. helmikuuta 2020

Ylva Eriksson, KHT Petter Lindeman, KHT

Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

Viking Line Abp:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

^lkonsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyt tyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti

^ltilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisäätei set vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Viking Line Abp:n (y-tunnus 0144983-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää:

^lkonsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskel man, laskelman oman pääoman muutoksista, raha virtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

^lemoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskel man ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvolli suudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoi tukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserni yrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suoritta maamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuu temme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastus palvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.7.1.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa Yhteenveto

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrit täneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilin päätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintar kastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätök siin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määri timme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimen piteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioi maan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Olennaisuus

^lKonsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 2,6 miljoonaa euroa.

Tarkastuksen laajuus

^lKonsernitilinpäätöksen tar kastukseen sisältyi emoyhtiön tarkastus kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

^lLiikevaihto - oikea aikainen tuloutus

^lAlusten arvostus

(Käännös ruotsinkielisestä alkuperäisestä)

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus 2,6 miljoonaa euroa.

Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde

0,5 % konsernin liikevaihdon keskiarvosta viimeisen viiden vuoden ajalta.

Perustelut vertailukohteen valinnalle

Konsernin liikevaihto on vaihdellut viimeisten vuosien aikana. Tämän takia valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi konsernin liikevaihdon. Käsityksemme mukaan tämä luku kuvastaa yrityksen volyymia ja tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisesti sitä arvioidessaan konsernin suoriutumista.

Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 0,5 % liikevaihdosta, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Viking Line-konsernin rakenteen, toimialan, taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit. Näiden kriteerien perusteella arvioimme, että emoyhtiön tarkastus kattaa valtaosan konsernin liikevaihdoista, varoista ja veloista.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Alusten arvostus

Katso konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. ja 12. 31.12.2019 merkitty yhteisarvo on 266 miljoonaa euroa. Alukset muodostavat merkittävän osan konsernin taseesta. tuen hankintamenoon, josta vähennetään kumulatiiviset poistot. Poistojen suuruus perustuu aluksen odotettavissa olevaan käyttöaikaan, sekä aluksen arvioituun jäännösarvoon, ja se heijastaa siten johdon arviota näistä.

naisarvoltaan 50 miljoonaa euroa, esitetään ennakkomaksuissa. Näistä ei tehdä poistoja.

Konsernilla on seitsemän alusta, joiden taseeseen Alusten arvostus tehdään IFRS:n mukaisesti perus-Rakenteilla olevien alusten aktivoidut kulut, koko-Varmistuaksemme siitä, että taseeseen merkittyjä aluksia ei ole arvostettu arvoon, joka ylittää niiden käyvän arvon, olemme alustasolla verranneet alusten kirjanpitoarvoa yhtiön käyttämän ulkopuolisen asiantuntijan arvioon. Tarkastus kattoi kaikki konsernin omistamat alukset, ts. Viking Cinderella, Viking Grace, Amorella, Viking XPRS, Gabriella, Mariella ja Rosella. Olemme käyneet läpi rakenteilla olevien alusten aktivoidut kulut todentaaksemme, että ne täyttävät aktivointikriteerit.

Tarkastuksemme keskittyi alusten arvostukseen, koska arvostukseen vaikuttaa johdon arvio, ja alusten yhteisarvo muodostaa merkittävän osan konsernin varoista.

Liikevaihto – oikea aikainen tuloutus

Katso konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. ja 2. Konsernin liikevaihto muodostuu kolmesta eri tulovirrasta: matkustajatoiminnan tuotot, rahtitoiminnan tuotot ja muut tuotot.

Myynti koostuu suuresta määrästä pieniä tapahtumia, maksut saadaan yleensä etukäteen (lipunmyynti) tai myyntitapahtuman yhteydessä. Yhtiöllä on IT-järjestelmiä sekä manuaalisia kontrolleja, joilla varmistetaan, että saadut maksut, joko käteisenä tai kortilla, täsmäävät kirjattuun myyntiin.

Konsernilla on kanta-asiakasohjelma, jossa matkustajat keräävät bonuspisteitä, joita voi käyttää maksuvälineenä matkojen sekä palvelujen maksamiseen aluksilla.

Bonuspisteet kirjataan lyhytaikaisiin velkoihin ja liikevaihdon vähennykseksi siltä osin kuin johto arvioi, että pisteitä tullaan todennäköisesti hyödyntämään.

Olemme tarkastuksessamme keskittyneet riskiin, että tuottoja ei ole kirjattu oikealle tilikaudelle.

Liikevaihdon tuloutuksen tarkastuksemme sisälsi sekä yhtiön kontrollien että yksittäisten myyntitapahtumien tarkastamista.

Kontrollien tarkastus kohdistui kontrolleihin, jotka kattavat vastaanotettujen käteissuoritusten ja korttimaksujen täsmäyttämisen kassajärjestelmän mukaiseen myyntiin.

Lipputulojen tuloutuksen tarkastuksessamme vertasimme myynnin tuloutusta matkojen ajankohtiin.

Laivalla tapahtuneen myynnin osalta keskitimme tarkastuksessa siihen, että laivoilla tapahtunut myynti oli kirjattu oikealle tilikaudelle silloin kun laivan lähtö tapahtui lähellä tilikauden loppua. Suoritimme tämän täsmäyttämällä pistokokein vuoden 2019 lopussa

kirjattuja myyntejä laivojen kassajärjestelmään. Arvioimme johdon tekemien bonuspisteiden hyödyntämistodennäköisyyden kohtuullisuutta.

Suoritimme rahtitoiminnan tuottojen tarkastuksen pistokokein varmistaaksemme, että tilikauden lopun rahtitulot oli kirjattu sille tilikaudelle, jolloin laivan matka oli alkanut.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 10.2c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: ^ltunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. ^lmuodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. l arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

^lteemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpää tös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimin taansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatka maan toimintaansa.

^larvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämista paa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpää tös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

^lhankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilin tarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittami sesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavain noista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilin tarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommu nikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommu nikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkastelta vana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistami sen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkas tuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullis ten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

KHT tilintarkastajat tilintarkastusyhteisöstä PricewaterhouseCoopers Oy ovat toimineet Viking Line Abp:n tilintarkastajina yhtäjaksoisesti 10 vuotta, alkaen yhtiökokouksesta 11.2.2010.

KHT Ylva Eriksson on toiminut tilintarkastajana 5 vuotta alkaen yhtiökokouksesta 22.4.2015 ja KHT Petter Lindeman 4 vuotta alkaen yhtiökokouksesta 20.4.2016.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta infor maatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakerto muksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilin tarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkas tusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuu tenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

• ^ltoimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
• ^ltoimintakertomus on laadittu toimintakertomuk sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukai sesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoita vaa.

Maarianhaminassa 12.2.2020

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Ylva Eriksson Petter Lindeman

KHT KHT

RAHTIYKSIKKÖ

Mastokatu 1/PL 119 FI-00161 Helsinki Puh. +358 9 123 51

RAHTIVARAUS

Turku PL 265 FI-20101 Turku Puh. +358 2 333 1446

SUOMEN YKSIKKÖ

Mastokatu 1/PL 119 FI-00161 Helsinki Puh. +358 9 123 51

Linnansatama/PL 265 FI-20101 Turku Puh. +358 2 333 11

MATKAMYYMÄLÄT

Turku

Info & Travel Shop Linnansatama/PL 265 FI-20101 Turku Puh. +358 2 333 11

Tallinna

Hobujaama 4 EE-10151 Tallinn Puh. +372 666 3966

RUOTSIN YKSIKKÖ

Danvik Center Hästholmsvägen 28 SE-131 30 Nacka Puh. +46 8 452 41 00

AHVENANMAAN ALUE

Storagatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh. +358 18 262 11

VIKING LINE ABP

Norragatan 4/PB 166 AX-22101 Mariehamn Åland, Finland Puh. +358 18 270 00

Storagatan 3/PB 166 AX-22101 Mariehamn Åland, Finland

TYTÄRYHTIÖT

Viking Line Skandinavien AB Box 4154 SE-131 04 Nacka Puh. +46 8 452 41 00

Viking Rederi AB c/o Viking Line Skandinavien AB Box 4154 SE-131 04 Nacka

Puh. +46 8 452 41 00 OÜ Viking Line Eesti

Hobujaama 4 EE-10151 Tallinn Puh. +372 666 3966

Viking Line Finnlandverkehr GmbH

Große Altefähre 20-22 DE-23552 Lübeck Puh. +49 451 38 46 30

Viking Line Buss Ab

Storagatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh. +358 18 263 11

Yhteystiedot

Tuotanto: Viking Line Inhouse, Viking LIne Abp

Kuvat: Viking Linen Mediapankki, Visit Åland Mediabank, Sami Pitkänen, Tiina Tahvanainen, Janne Koivuniemi Paino: Grano, 2020. Paperi: Munken Polar 120–240 g/m². 190619B