Annual Report • Mar 20, 2020
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer

Kamux Oyj | Vuosikertomus 2019

WWW.KAMUX.COM
nopeasti kasvanut käytettyjen autojen sekä niihin liittyvien palveluiden myyntiin erikoistunut vähittäiskaupan ketju. Yhdistämme digitaalisen kaupankäynnin kattavaan myymäläverkostoon tarjotaksemme asiakkaillemme erinomaisen palvelukokemuksen ajasta tai paikasta riippumatta. Digitaalisten kanavien lisäksi Kamuxilla oli vuoden 2019 lopussa yhteensä 71 myymälää Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa.

| Kamuxin vuosi 2019 | 4 |
|---|---|
| Vuosi 2019 lukuina | 6 |
| Toimitusjohtajalta | 8 |
| Toimintaympäristö | 10 |
| Trendit | 14 |
| Strategia | 16 |
| Kamuxin liiketoimintamalli | 18 |
| Kamuxin arvonluonti | 20 |
| Digitaalisuus Kamuxilla | 22 |
| Liiketoiminta vuonna 2019 | 26 |
| Kamux sijoituskohteena | 30 |
| Vastuullisuus Kamuxilla | 32 |
| Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä 2019 | 42 |
| Palkka- ja palkkioselvitys 2019 | 49 |
| Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2019 | 52 |
KAMUXIN VUOSI 2019
KAMUXIN VUOSI 2019
Vuoden 2019 aikana Kamuxin brändi vahvistui ja markkinaosuutemme kasvoi kaikilla markkinoilla. Ruotsin ja Saksan markkinoilla jatkoimme onnistuneesti Kamuxin toimintamallin jalkauttamista ja laajensimme myymäläverkostoamme. Kehitimme digivetoista kaupankäyntiä ja panostimme ensiluokkaiseen asiakaskokemukseen verkossa. Jatkoimme suunnitelmallisesti kohti visiotamme, joka on olla Euroopan ykkönen käytettyjen autojen vähittäiskauppaan erikoistuneena ketjuna.

20
19
• Suomessa avasimme kolme uutta liikettä: Oulun Limingantullin, Kajaanin ja Nurmijärven Klaukkalan myymälät.
• Ruotsissa laajensimme toimintaamme ja avasimme liikkeet Karlskronaan sekä Norrtäljeen.
• Kamuxin liikevaihto kasvoi 11,1 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, markkinaosuus vahvistui kaikilla markkinoilla, ja myimme 12 187 autoa.
• Kerroimme Marko Lehtosen nimityksestä talousjohtajaksi kesäkuusta 2019 alkaen.

• Jatkoimme myymäläverkostomme laajentamista Hampurin alueella Saksassa, kun Stadessa ja Heidessa avattiin uudet myymälät. Lisäksi kerroimme myymäläavauksesta Kaltenkircheniin toisella vuosineljänneksellä 2020.
• Lahden henkilöautomyymälä siirtyi uusiin tiloihin, ja aiempi myymälä vapautui hyötyautoille, mikä mahdollisti valikoiman laajentamisen kummassakin kategoriassa.
• Liikevaihto kasvoi erittäin vahvasti kaikissa toimintamaissamme yhteensä 30,6 %, ja myimme yhteensä 15 409 autoa.


• Kerroimme Olli Kilven nimityksestä henkilöstöjohtajaksi ja Ilkka Virtasen nimityksestä kansainvälisen liiketoiminnan johtajaksi lokakuussa 2019. Vesa Uotila nimitettiin kehitysjohtajaksi tammikuusta 2020 alkaen.
• Avasimme uuden myymälän Ruotsin Halmstadiin ja kerroimme myymäläavauksesta Sundsvalliin toisella vuosineljänneksellä 2020.
• Joensuun myymälä laajensi valikoimaansa hyötyautoihin.
• Vaasan myymälä siirtyi uusiin tiloihin ja valikoima kaksinkertaistui.
• Kamux sopi ostavansa Autosillan liiketoiminnan. Kauppa saatiin päätökseen tammikuussa 2020, minkä jälkeen Kamux avasi Autosillan tiloissa Espoon Niittykummussa uuden myymälän.
• Liikevaihto kasvoi 33,8 %, ja myimme yhteensä 14 395 autoa.

Kamuxin liikevaihto kasvoi 25 prosenttia edellisvuodesta ja oli 659 miljoonaa euroa. Oman pääoman tuotto oli 25 % vuonna 2019.






| milj. euroa | 2019** | 2018 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 658,5 | 527,8 | 24,8 % |
| Bruttokate | 79,6 | 64,9 | 22,8 % |
| osuus liikevaihdosta, % | 12,1 % | 12,3 % | |
| Liikevoitto (EBIT) | 25,3 | 18,9 | 33,8 % |
| osuus liikevaihdosta, % | 3,8 % | 3,6 % | |
| Oikaistu liikevoitto* | 25,4 | 21,9 | 16,1 % |
| osuus liikevaihdosta, % | 3,9 % | 4,1 % | |
| Liikevaihto integroiduista palveluista | 32,9 | 27,1 | 21,7 % |
| osuus liikevaihdosta, % | 5,0 % | 5,1 % | |
| Myytyjen autojen lukumäärä | 55 432 | 46 596 | 19,0 % |
| Bruttokate per myyty auto, euroa | 1 437 | 1 392 | 3,2 % |
| Vertailukelpoisten liikkeiden myynnin kasvu, % | 6,3 % | 5,6 % | |
| Nettovelka | 38,5 | 9,6 | 300,3 % |
| Vaihto-omaisuus | 70,2 | 71,0 | -1,0 % |
| Vaihto-omaisuuden kierto, päivää | 44,5 | 49,6 | -10,4 % |
| Investoinnit | 2,7 | 1,3 | 109,4 % |
| Henkilöstö keskimäärin kauden aikana | 595 | 472 | 26,1 % |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 25,3 % | 22,9 % | |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 16,7 % | 16,2 % | |
| Omavaraisuusaste, % | 45,1 % | 60,0 % | |
| Laimentamaton tulos/osake, euroa | 0,48 | 0,37 | 29,8 % |
* Liikevoitto oikaistuna strategiseen suunnitteluun, maantieteelliseen laajentumiseen ja vertailuvuodella myös aikaisempien tilikausien veroihin liittyvillä erityiserillä, yhteensä 0,1 milj. euroa vuonna 2019 (3,0 milj. euroa vuonna 2018).
** Avainluvut vuonna 2019 sisältävät IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin käyttöönoton vaikutukset. Ilman IFRS 16:n vaikutuksia vertailukelpoiset luvut olivat vuonna 2019: Liikevoitto (EBIT) 25,2 milj. euroa, oikaistu liikevoitto 25,3 milj. euroa, nettovelka -8,1 milj. euroa, oman pääoman tuotto (ROE) 25,5 %, Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) 20,6 % ja omavaraisuusaste 60,7 %.
Vuoden 2019 kasvu oli Kamuxin kaikkien aikojen suurin euromääräisesti mitaten ja myös yhtiön pörssihistorian isoin kasvu. Kasvumme oli orgaanista ja perustui uusien liikkeiden avaamiseen, olemassa olevien myymälöiden laajennuksiin sekä vertailukelpoisten myymälöiden myynnin kehittymiseen.
Saavutimme 658,5 miljoonan euron liikevaihdon, joka kasvoi 24,8 prosenttia edellisvuodesta. Bruttokate kasvoi 22,8 prosenttia, ja oikaistu liikevoitto oli 3,9 prosenttia liikevaihdosta. Saavutimme kasvua kaikilla markkinoillamme.
Suomessa avasimme vuoden aikana neljä uutta myymälää, muutimme jo olemassa olevia myymälöitä uusiin tiloihin ja laajensimme tarjontaamme hyötyautoissa. Loppuvuodesta julkistimme Kamuxin historian ensimmäisen liiketoimintakaupan, kun sovimme ostavamme Autosillan liiketoiminnan. Kaupan loppuun saattamisen jälkeen uusi Kamux-myymälä avattiin Espoon Niittykummussa tammikuussa 2020.
Ruotsissa saavutimme toisena peräkkäisenä vuonna positiivisen tuloksen. Avasimme Ruotsissa neljä uutta liikettä. Ruotsin kruunun heikosta kurssista johtuen vienti Ruotsista Eurooppaan kasvoi erittäin voimakkaasti, mikä nosti Ruotsissa käytetty-

jen autojen hintoja kovan kysynnän vuoksi. Onnistuimme kuitenkin ostotoiminnassamme Ruotsin markkinalla hyvin panostamalla etenkin kuluttajaostoihin. Pidänkin keskeisenä onnistumisen tekijänä kykyämme reagoida muutoksiin nopeasti ja muuttaa toimintaamme markkinatilanteen mukaan.
Vuonna 2019 avasimme Saksassa kaksi uutta myymälää. Saksan markkinalla olemme edelleen pieni toimija, mutta saavutimme vahvistuvaa jalansijaa suur-Hampurin alueella. Saksan liiketoimintamme kehittyi vahvasti: kasvatimme liikevaihtoamme ja liiketappiomme pieneni edelleen edellisestä vuodesta.
Kasvumme kiihtyi siten erityisesti kansainvälisissä toiminnoissamme, ja vuonna 2019 niiden liikevaihto kasvoi yhteensä jo 211 miljoonaan euroon.
On huomionarvoista, että asiakkaidemme ostopolku alkaa käytännössä aina verkossa. Verkkosivuillemme tehtävien vierailujen määrä on noin 800 000 kuukausittain. Esimerkkinä autokaupan digitaalisuudesta voidaan mainita myös yli 1 000 chat-palvelumme kautta myytyä autoa vuonna 2019.
Ilmastonmuutoskeskustelu näkyi myös käytettyjen autojen kaupassa. Uudistamme osaltamme autokantaa ja tuomme huomat-
tavan määrän vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivia autoja asiakkaidemme liikkumisen tarpeisiin. Vuonna 2019 toimme Suomeen yhteensä 1 891 hybridi-, sähkö-, ja kaasuautoa, mikä oli noin 24 prosenttia kaikista maahantuomistamme autoista. Olemme keskittäneet vaihtoehtoisten käyttövoimien osaamistamme Helsingin Konalan ja Lempäälän Ideaparkin myymälöihin, joissa toimivat Kamux Green shop-in-shop-myymälät.
Keskustelu autoilun ympärillä jatkui vauhdikkaana. Käyttövoimakeskustelu sekä päästöihin ja ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat olivat paljon esillä. Lisäksi autoiluun liittyvät mahdolliset muutokset verolinjauksissa olivat keskusteluissa. Suomessa keskusteluissa nousivat esiin autoilun päästöjen vähentäminen sekä uusien autojen kaupan haasteet ja Ruotsissa päästöverouudistus sekä vuodenvaihteessa voimaan tullut WLTP-pohjainen veromuutos. Saksassa julkinen keskustelu liittyi paljolti autoteollisuuden kykyyn vastata kuluttajien kysyntään sekä Euroopan Unionin hiilidioksidipäästöstandardeihin ja -vaatimuksiin tuottamalla riittävän nopeasti sähköautoja ja ladattavia hybridejä markkinoille.
Yhteiskunnallisesta keskustelusta huolimatta ihmisten liikkumisen tarpeet ovat ennallaan, ja Kamux kykeni myös vuonna 2019 palvelemaan asiakkaitaan menestyksekkäästi liiketoimintamallin vahvuuksia hyödyntäen ja vahvasti kasvaen.
Konseptimme kulmakivet – ammattimainen hankinta ja myynti, nopea varastonkierto, alhaiset kiinteät kulut, integroidut palvelut sekä digitaalisuus ovat vankka perusta liiketoiminnallemme ja tukivat strategian mukaista kasvuamme. Asiakkaille nämä näkyivät laajana valikoimana ja edullisina hintoina. Monipuolisten digitaalisten kanavien ja kattavan myymäläverkostomme yhteispelillä onnistuimme laajentumaan suunnitelmiemme mukaisesti ja kasvatimme ristiinmyyntiä, mikä kertoo myös
VUONNA 2020 keskitymme kasvun rinnalla kansainvälisen kannattavuuden parantamiseen.

asiakkaittemme luottamuksesta ja onnistuneesta palveluprosessista. Lisäksi keskityimme viime vuonna varastonkierron kehittämiseen, seurantaan ja johtamiseen.
Olemme investoineet tiedolla johtamiseen sekä digitaalisiin asiakas- ja liiketoimintaprosesseihin. Kamuxin liiketoimintamalli on ollut alusta lähtien digitaalinen, ja digitaalisuuden rooli vahvistuu toiminnassamme jatkuvasti. Kaltaisiamme käytettyihin autoihin erikoistuneita, vahvasti digitaalisia, kansainvälisiä ketjuja ei käytännössä ole.
Strategian toteutumista tuimme investoimalla tiedolla ja älyllä johtamiseen. Tavoitteenamme on kysynnän ja tarjonnan saumaton yhdistäminen, jotta voimme auttaa ihmisiä liikkumisen tarpeissa nyt ja tulevaisuudessa.
Pitkäjänteisen ja kansainvälisen menestyksen mahdollistaa osaava ja sitoutunut henkilöstö. Henkilöstömme kasvoi liiketoiminnan kasvun mukana, ja keskimäärin vuoden aikana Kamuxin palveluksessa oli 595 ammattilaista.
Henkilöstön kasvaessa panostimme erityisesti myyntityön koulutukseen ja konseptiin perehdyttämiseen. Täsmensimme myös rekrytointi- ja perehdytysprosessejamme. Hämeenlinnassa jatkoi toimintaansa Kamuxin koulutuskeskus, jossa kamuxlaiset kouluttautuivat yhteensä 55 päivän verran.
Vahvistimme myös johtoryhmäämme: Marko Lehtonen aloitti talousjohtajana kesäkuussa 2019 ja Vesa Uotila kehitysjohtajana tammikuussa 2020.
Kuluneena vuonna keskityimme kasvuun kaikilla markkinoillamme. Lämmin kiitos asiakkaillemme ja jokaiselle kamuxlaiselle kuluneesta erittäin vahvan kasvun vuodesta! Jatkamme yhdessä työtämme autokaupan suunnannäyttäjänä uudella vuosikymmennellä.
Kamuxin vuoden 2020 keskiössä on erityisesti yhtiön kansainvälisen kannattavuuden ja tehokkuuden kehittäminen. Jatkamme erinomaisen toimintamallimme jalkauttamista kansainvälisesti ja työtämme kohti visiotamme, joka on olla ykkönen Euroopassa käytettyjen autojen vähittäiskaupassa.
Juha Kalliokoski Toimitusjohtaja Kamux Oyj
Autokauppa pohjautuu ihmisten liikkumisen tarpeille. Asiakkaat arvostavat autoa ostaessaan vaihtoehtoja ja valikoimaa, hyvää, asiantuntevaa palvelua myymälöissä sekä vaivatonta digitaalista asiointia. Autoalaan vaikuttavat tänä päivänä muun muassa teknologiamurros, käyttövoima- ja ilmastokeskustelu sekä autoiluun liittyvät verolinjaukset. Vuonna 2019 Kamux keskittyi toimintamallinsa systemaattiseen toteuttamiseen kaikilla markkinoillaan.
K ÄYTETTYJEN AUTOJEN kokonaismarkkina Euroopassa on noin kaksi kertaa suurempi kuin uusien autojen kauppa, ja markkinamuutokset ovat pienempiä kuin uu-
sien autojen kaupassa. Ihmisten liikkumisen tarpeet ovat ennallaan, mutta erilaisiin liikkumisen tarpeisiin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja autovalikoimassa. Kuluttajat arvostavat monipuolisia verkkoasiointimahdollisuuksia sekä luotettavaa ja asiantuntevaa palvelua.
Vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon ajan jatkunut julkinen keskustelu liikenteen päästöistä, auto- ja polttoaineveroista sekä vaihtoehtoisista käyttövoimista näkyi edelleen epätietoisuutena kuluttajien keskuudessa. Vaikutukset heijastuivat voimakkaammin uusien autojen kauppaan, kun taas käytettyjen autojen kauppa jatkui vakaampana. Kamux jatkoi kasvuaan ja säilytti markki-
na-asemansa toteuttamalla systemaattisesti liiketoimintamalliaan.
Vuonna 2019 Euroopan alueella rekisteröitiin 1,2 prosenttia enemmän uusia henkilöautoja vuoteen 2018 verrattuna (ACEA). Suomessa ensirekisteröityjen henkilöautojen määrä laski 5,2 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna (Autoalan tiedotuskeskus), Ruotsissa se kasvoi 0,7 prosenttia (BIL Sweden) ja Saksassa ensirekisteröityjen henkilöautojen määrä kasvoi 5,0 prosenttia (Kraftfahrt-Bundesamt).
KÄYTETTYJEN AUTOJEN markkina on suuri ja vakaa verrattuna uusien autojen kauppaan.

ensiluokkaista palvelua myymälöissä sekä vaivatonta asiointia verkossa.

SUOMESSA VAHVISTIMME markkinajohtajan asemaa käytettyjen autojen kaupassa entisestään. Kamux arvioi yhtiön markkinaosuuden olevan Suomessa noin kahdeksassa prosentissa. Kamuxin arvion mukaan käytettyjen autojen markkina supistui hiukan Suomessa vuonna 2019.
Polttomoottoriautot ovat vallitsevia Suomessa edelleen. Vuonna 2019 ensirekisteröidyistä henkilöautoista noin 91 % oli käyttövoimaltaan bensiini- ja dieselautoja sekä ei-ladattavia hybridejä. Ladattavat hybridit olivat vaihtoehtoisissa käyttövoimissa suosituin vaihtoehto ensirekisteröidyissä henkilöautoissa ja muiden, kuten kaasu- ja sähköautojen osuus oli edelleen pieni, vaikkakin kasvussa, kuten kaikkien vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus. Suomen autokanta kuitenkin muuttuu hitaasti, ja koko autokannassa bensiini- ja dieselautojen osuus oli 98 prosenttia (Traficom ja Autoalan tiedotuskeskus). Suomen henkilöautokanta kasvoi edellisvuodesta.
RUOTSIN KRUUNUN heikko kurssi kasvatti voimakkaasti käytettyjen autojen vientiä Ruotsista useisiin maihin jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2018 Ruotsista vietiin ulkomaille yli 100 000 käytettyä autoa ja vuonna 2019 miltei 120 000. Kasvaneen kysynnän seurauksena Ruotsissa myytävien käytettyjen autojen hinnat nousivat. Lisäksi osa uusien autojen myyntiin keskittyneistä liikkeistä laajensi käytettyjen autojen markkinalle lisäten kilpailua. Kamux pärjäsi markkinatilanteessa hyvin ammattimaisen ostotoimintansa ansiosta ja kykeni tarjoamaan kilpailukykyisiä hintoja asiakkailleen. Ruotsin ostomarkkinan muutos ja siinä menestyminen on oiva esimerkki siitä, kuinka Kamux pystyy nopeasti reagoimaan


muuttuneeseen markkinatilanteeseen ja hyödyntämään markkinamuutosta.
Vuonna 2018 voimaan astunut uusia ensirekisteröityjä autoja koskenut päästöihin perustuva veromuutos vaikutti edelleen uusien autojen kauppaan Ruotsissa. Vuoden 2019 loppupuolella kuluttajat ennakoivat 2020 alussa voimaan tullutta uusien autojen verotuksen muutosta WLTP-päästömittauspohjaiseksi, minkä vuoksi uusien autojen kauppa lisääntyi voimakkaasti loppuvuonna. Kamuxin arvion mukaan käytettyjen autojen markkina supistui hiukan Ruotsissa vuonna 2019. Kasvatimme jalansijaamme Ruotsin markkinalla ja olimme vuonna 2019 kymmenen suurimman toimijan joukossa. Arviolta alle yhden prosentin markkinaosuus tarjoaa Kamuxille kuitenkin runsaasti kasvumahdollisuuksia. Vuonna 2019 Ruotsissa ensirekisteröidyistä autoista noin 78 prosenttia oli bensiini- tai dieselautoja. Sähkö- ja kaasuautojen sekä ladattavien hybridien osuus ensirekisteröidyistä on nousussa ja vuonna 2019 se oli yhteensä noin 13 prosenttia. Loput olivat pääosin ei-ladattavia hybridejä tai etanoliautoja (Trafikanalys). Koko autokannasta bensiini- ja dieselautojen osuus vuonna 2019 oli 91 prosenttia. Ruotsin henkilöautokanta kasvoi edellisvuodesta.
SAKSASSA EI TEHTY vuoden aikana auton käyttöön tai autoilun verotukseen tai muuten Kamuxin toimintaan vaikuttavia uusia poliittisia tai yhteiskunnallisia päätöksiä. Arviomme mukaan markkina pysyi vuoden aikana vakaana ja edellisvuoden tasolla.
Kamux on Saksassa hyvin ainutlaatuinen käytettyjen autojen kauppaan keskittynyt toimija, eikä markkinalla ole yhtiön arvion mukaan vastaavaa käytettyjen autojen vähittäiskauppaa. Olemme vakiinnuttaneet asemamme ja olemme käytettyjen autojen kaupassa merkittävä toimija suur-Hampurin talousalueella. Kamuxin markkinaosuus kasvoi Saksassa, mutta on edelleen hyvin pieni. Saksassa bensiini- ja dieselautojen yhteen laskettu osuus autokannasta vuonna 2019 oli noin 98 prosenttia kaikista henkilöautoista ja vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen määrä oli alle kaksi prosenttia. Ensirekisteröidyistä autoista noin 90 prosenttia oli bensiini- ja dieselautoja, reilut kolme prosenttia kaasu- ja sähköautoja sekä ladattavia hybridejä ja loput pääosin ei-ladattavia hybridejä (Kraftfahrt-Bundesamt). Saksan henkilöautokanta kasvoi edellisvuodesta.
TOIMINTAYMPÄRISTÖ TRENDIT
KULUTTAJIEN SAATAVILLA OLEVA tietomäärä tuotteista, niiden ominaisuuksista, hinnoittelusta ja myyjistä on suurempi kuin koskaan ennen. Kuluttajat pystyvät vertailemaan erilaisia vaihtoehtoja yhä paremmin. Järkevän ostamisen on nähty saavuttavan suosiota, ja siitä on esimerkkinä usea menestynyt vähittäiskauppaketju, joka tarjoaa ns. smart shopping -vaihtoehdon hintatietoisille kuluttajille. Hintatietoinen kuluttaja ei ole valmis maksamaan mielestään tarpeettomista ominaisuuksista, palveluista tai puitteista.
KAMUXIN TOIMINTAMALLILLE keskeistä on kyky ostaa kuluttajien haluamia autoja oikeaan hintaan ja tarjota siten kuluttajille kysyntää vastaavia, käytettyjä autoja kilpailukykyiseen hintaan. Edullisempaa autokauppaa on ollut Kamuxin toimintamallissa aivan keskeinen lähtökohta alusta saakka.
DIGITAALISTEN KANAVIEN MERKITYS vähittäiskaupassa on jatkanut kasvuaan. Ostamiseen käytetään yhä enenevässä määrin useita eri kanavia – näin myös käytettyjen autojen vähittäiskaupassa. Ensiluokkaisen asiakaskokemuksen luominen ja luottamusta rakentava viestintä asiakkaan kanssa korostuvat käytettyjen autojen kaupassa vuosi vuodelta. Nykyään valtaosa asiakaskontakteista ja ostotapahtumista alkaa verkossa.
KAMUXIN LIIKETOIMINTAMALLI ON ollut alusta lähtien digitaalinen, ja digitaalisuuden rooli on vahvistunut yhtiössä jatkuvasti. Kamuxilla asiakkaan ostopolku voi olla täysin digitaalinen – auton voi ostaa verkossa ja saada sen toimitettuna suoraan kotiovelle. Valtaosa Kamuxin asiakkaista valitsee asiointitavakseen monikanavaisuuden: verkon ja myymälän yhdistelmän.
KESKEISIMPIÄ KULUTTAJATRENDEJÄ ON tarve vaivattomalle ja mutkattomalle ostamiselle. Vaivattomuutta arvostetaan myös oman vaihtoauton myynnissä tuoreempaan ajoneuvoon vaihdettaessa. Tämä tukee autoliikkeiden kanssa asiointia kuluttajien keskinäisen kaupan sijasta. Kuluttajien välisessä kaupassa onkin nähtävissä laskeva trendi. Helppoutta ja vaivattomuutta etsivät kuluttajat saavat lisäarvoa myös siitä, että he saavat kaikki tarvitsemansa palvelut yhdeltä toimijalta.
KAMUXILTA SAA NOPEASTI JA PERUSTELLUSTI luotettavan arvion vaihtoauton hinnasta. Hinnoittelu perustuu Kamuxin keräämään autodataan ja hintatietoon, asiantuntemukseen markkinahinnasta sekä tietoon eri automerkkien ja -mallien tyypillisistä korjaustarpeista. Käytettyjen autojen myynnin ja vaihtoautojen oston lisäksi Kamux tarjoaa asiakkailleen integroituja palveluita: rahoitusta, vakuutusta ja Kamux Plussaa. Asiakaspalvelukonseptin mukaisesti asiakas voi noutaa autonsa halutusta myymälästä tai auto voidaan toimittaa asiakkaan kotiovelle. Asiakas saa halutessaan kaiken käytetyn auton myyntiin ja ostoon tarvitsemansa palvelun Kamuxista. Asiakastyytyväisyys kehittyi myönteisesti ja oli 4,3/5 vuonna 2019 (4,2/5).
KAMUXIN MARKKINA-ALUEILLA ON useita erilaisia tekijöitä, jotka vahvistavat ja ylläpitävät autojen kysyntää. Keskeisin näistä on ihmisten tarve liikkua työn vuoksi sekä vapaa-ajan ja perheen asioilla. Liikennekäytössä olevien autojen määrä on lisääntynyt kaikilla Kamuxin markkinoilla vuodesta 2010. Suomessa ja Ruotsissa autojen kysyntää ylläpitävät pitkät etäisyydet ja alhainen väkiluku. Julkisen liikenteen kilpailukyky on näistä syistä alhainen autoiluun verrattuna muilla kuin kaupunkialueilla. Saksassa autojen kysyntää puolestaan tukee erityisesti suhteellisen pitkät työssäkäyntietäisyydet ja työmatka-autoilun suosio.
kas autovaraston hallinta mahdollistavat laajan, kilpailukykyisesti hinnoitellun autovalikoiman asiakkaiden eri tarpeisiin. Kamuxin tarjoamat integroidut palvelut, kuten esimerkiksi vakuutus- ja rahoituspalvelut sekä ostavien asiakkaiden osuuden kasvattaminen ja integroitujen palvelujen tarjonnan laajentaminen ovat keskeinen osa Kamuxin liiketoimintamallia.
ILMASTON LÄMPENEMINEN ja siihen liittyvä keskustelu koskettavat ihmisten ja tavaroiden liikkumista – myös käytettyjen autojen vähittäiskauppaa. Keskustelu vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien autojen ympärillä on käynyt vilkkaana ja kuluttajien kiinnostus vaihtoehtoisiin käyttövoimiin (hybridit sekä sähkö- ja kaasuautot) on ollut kasvussa. Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus koko autokannasta on kuitenkin vielä pieni. Vaihtoehtoisten käyttövoimien kysyntään vaikuttaa mm. niiden hinta, saatavuus, sopivuus omiin liikkumisen tarpeisiin ja elämäntilanteeseen.
Sähköautojen osalta rajallinen valikoima, saatavuus ja toimintasäde vaikuttavat kuluttajien valintoihin. Suomessa edullisen hintatason vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivia autoja on tarjolla jopa uutena vähän, mikä vaikuttaa myös tarjolla olevien käytettyjen autojen määrään. Sähköautojen latauspisteet ja kaasuautojen tankkauspisteet ovat vasta laajentumassa kaikkia palvelevaksi verkostoksi.
Erilaiset auton yhteisomistus- ja jakamisratkaisut eivät näytä kasvattaneen merkittävästi suosiotaan, ja osa jakamispalveluista on joutunut lopettamaan toimintansa. Oman auton omistaminen koetaan usein helpommaksi ja mukavammaksi tai se sopii paremmin omaan asumismuotoon ja liikkumisen tarpeisiin. Yksityisleasing-palveluiden suosiossa on havaittavissa kasvanutta kiinnostusta.
KAMUXIN JOUSTAVA LIIKETOIMINTAMALLI mahdollistaa ketterän reagoinnin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Vuonna 2019 Kamuxin Suomeen maahantuomista autoista 24 prosenttia oli vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivaa eli kaasu-, sähkö- tai hybridiautoja. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien autojen tuonnilla täydennettiin Suomen markkinassa olevaa tarjontaa.
STRATEGIA
Vuonna 2019 Kamuxin strategian kulmakivet säilyivät ennallaan. Jatkoimme ainutlaatuisen konseptimme ja liiketoimintamallimme toteuttamista suunnitelmien mukaisesti. Kasvustrategian avaintekijät ovat edelleen liiketoimintamallimme lisäksi kannattavan kasvun jatkaminen, kannattavuuden parantaminen, erinomainen asiakaskokemus sekä ammattitaitoinen henkilöstö.
VUONNA 2019 AVASIMME kymmenen uutta myymälää, joista neljä Suomeen, neljä Ruotsiin ja kaksi Saksaan. Suomessa laajensimme olemassa olevien myymälöiden tarjontaa. Digitaaliset kanavat ja verkkokauppa tekevät asioinnista monikanavaista. Asiakkaan ostopolku alkaa käytännössä aina verkosta. Lähes kaikki asiakkaamme hankkivat ensin tietoa autoista Kamuxin verkkosivujen kautta ennen asiointia myymälässä.
• Suomessa keskitymme toiminnan tehostamiseen prosessien ja konseptin jatkuvan kehittämisen kautta
• Ruotsissa ja Saksassa keskitymme kannattavuuden parantamiseen ja kasvatamme liiketoimintaamme asteittain
VUONNA 2019 PANOSTIMME Suomessa erityisesti myynnin koulutukseen ja johtamiseen ja sen myötä tehokkaisiin oston ja myynnin prosesseihin. Ruotsissa saavutimme toista vuotta peräkkäin positiivisen tuloksen. Saksassa jatkoimme konseptimme systemaattista toteuttamista. Kansainvälisillä markkinoilla keskitymme erityisesti kannattavuutemme parantamiseen vuonna 2020. Integroidut palvelut ovat oleellinen osa liiketoimintaamme ja tukivat kannattavuutemme kehittymistä. Noin 45 % asiakkaistamme otti rahoituksen vuonna 2019.
• Tavoitteenamme on tarjota paras asiakaskokemus käytettyjen autojen vähittäiskaupassa
• Haluamme olla alamme suunnannäyttäjä: haluamme, että asiakkaat kokevat Kamuxin myynti- ja ostoprosessin luotettavaksi ja saavat palvelua asiointikanavasta riippumatta
VUONNA 2019 KEHITIMME verkkopalveluamme ja tuimme henkilöstöämme monikanavaisessa asiakaspalvelussa koulutusten avulla. Tiedolla johtamisen kehittäminen tukee kysynnän ja tarjonnan yhdistämistä, niin että pystymme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Palvelumallimme on saumaton yhdistelmä digitaalista kaupankäyntiä ja kivijalkamyymälöissä asiakkaan kohtaamista ja palvelua. Vuonna 2019 asiakastyytyväisyytemme oli 4,3/5.
• Sitoutunut, osaava ja motivoitunut henkilöstö on avain kilpaillulla autojen vähittäiskaupan alalla menestymiseen
VUONNA 2019 KAMUXIN KOULUTUSKESKUKSEN toiminta Hämeenlinnassa jatkui. Otimme käyttöön entistäkin järjestelmällisemmän otteen myyntityön kouluttamisessa ja kehitimme koulutusmateriaaleja ja -metodeja. Palkkasimme henkilöt vastaamaan Ruotsin ja Saksan rekrytointiprosessien kehittämisestä. Henkilöstön pysyvyys kehittyi myönteisesti jokaisella markkinalla ja työtyytyväisyys kehittyi positiivisesti.

+ Kamuxin tavoitteena on kasvattaa integroituja palveluja ostavien asiakkaiden osuutta ja laajentaa integroitujen palvelujen tarjontaa
+Mahdollistaa asiakkaan kokonaisvaltaisen palvelemisen: rahoitus, vakuutus, lisävastuusitoumus Kamux Plus sekä auton kotiintoimitus asiakkaan valitsemaan paikkaan
+ Kamuxin myynnistä Suomessa 33 % ja koko konsernissa 29 % on ristiinmyyntiä eli autoja, jotka sijaitsevat eri liikkeessä kuin mistä ne myydään, jolloin digitaalinen asiointi on keskeisessä roolissa
Kamux tarjoaa käytettyjä autoja asiakkaita kiinnostavaan hintaan
Kamux on asiakkaalle luotettava kumppani
Kamux tarjoaa markkinoiden parasta asiakaspalvelua
VAPAUS JA VASTUU
ASIAKKAAN
ILAHDUTTAMINEN
KANNATTAVA KAUPPA
VASTUULLISUUS

Monikanavainen liiketoimintamalli ja Kamuxin vahva ja kannattava kasvu mahdollistavat arvonluonnin eri sidosryhmille ja laajemmin yhteiskunnalle.



Perinteisestä, kivijalkaan keskittyvästä vähittäiskaupasta poiketen Kamuxin liiketoimintamalli on ollut alusta saakka digitaalinen, ja digitaalisuuden rooli vahvistuu Kamuxissa edelleen.
AUTOJEN OSTAMISEEN liitetään usein mielikuva vierailusta myyntipisteeseen, jossa asiakas tutustuu vaihtoehtoihin, minkä jälkeen autokauppa solmitaan myymälässä. Kamuxin asiakkaista 65–70 % valitsee kuitenkin asiointitavakseen verkon ja myymälän yhdistelmän. Ristiinmyynti eli
digitaalisessa ympäristössä tapahtuva, verkkosivustoa, chat-palvelua ja puhelinkontaktia hyödyntävä asiakkaan ostoprosessi kattaa Suomessa jo 33 % ja koko konsernissa 29 % kaikesta myynnistä. Vain 1–2 % Kamuxin asiakkaista asioi vuonna 2019 yksinomaan Kamuxin myymälässä.
Kamuxin Suomen, Ruotsin ja Saksan verkkosivuilla on kuukausittain yhteensä yli 800 000 verkkovierailua. Omien verkkosivujemme lisäksi olemme läsnä kymmenessä digitaalisessa markkinointikanavassa. Auto voidaan toimittaa asiakkaalle kotiin ja kaikki yli 70 myymäläämme toimivat myös digitaalisten kanavien kautta ostetun auton toimituspisteinä.



MIKKO-HEIKKI INKEROINEN Kamuxin Chief Digital Officer (CDO)
DIGITAALISUUS ON VAHVASTI läsnä kaikessa liiketoiminnassamme. Asiakkaan ostopolku alkaa käytännössä aina verkosta, sillä lähes kaikki asiakkaamme hankkivat tietoa heitä kiinnostavista au-
toista Kamuxin verkkosivujen, hakukoneiden tai autoalan verkkoportaaleiden kautta ennen kuin tulevat myymäläämme. Entistä suurempi osa kuluttajista hoitaa koko ostoprosessin digitaalisesti ja ostaa auton verkossa. Tämän jälkeen he tekevät lyhyen koeajon auton luovutuksen yhteydessä. Vuonna 2019 rikoimmekin ennätyksiä ja myimme yli 1 000 autoa pelkästään chat-palvelumme kautta.
DIGITAALISUUS ON LÄSNÄ voimakkaasti myös sisäisissä prosesseissamme. Yhä suurempi osa asiakkaalle näkymättömistä taustaprosesseista on jo digitaalisia. Tämä pätee niin autojen sisäänostoon kuin esimerkiksi vakuutusten hankkimiseenkin.
KESKEINEN TEKIJÄ DIGITALISAATION MAHDOLLISTAJANA on Kamuxin tarpeisiin räätälöity CRM/ERP-järjestelmä. Investoimme merkittävästi vuonna 2019 tiedolla ja älyllä johtamiseen, jolla tuemme liiketoimintamme kasvua ja kansainvälistymistä sekä entistäkin tehokkaampaa ristiinmyyntiä Kamuxin eri toimipisteiden ja toimintamaiden välillä.
800 000 71 10
MYYMÄLÄÄ, JOTKA KAIKKI TOIMIVAT MYÖS VERKKOKAUPAN TAI DIGITAALISTEN KANAVIEN KAUTTA OSTETUN AUTON TOIMITUSPISTEINÄ
DIGITAALISTA
MYYNTIKANAVAA OMIEN VERKKOSIVUJEN LISÄKSI
asiakkaan kohtaamiseen DIGITAALISUUS ON VAHVASTI LÄSNÄ LÄPI ASIAKKAAN KOKO OSTOPOLUN
Digivetoinen kaupankäynti johdattaa

ostopolku alkaa verkosta ja kauppa viimeistellään henkilökohtaisella palvelulla myymälässä.
Kamux myi chat-palvelussaan yli

autoa vuonna 2019
Kansainvälistymisemme ja kasvumme kehittyivät voimakkaasti vuonna 2019. Saavutimme kasvua myymäläverkostomme laajentamisella, myynnin kasvattamisella ja varastonkiertoa nopeuttamalla. Laajensimme myös olemassa olevien myymälöiden tarjontaa. Kansainvälisillä markkinoilla keskityimme tehokkaaseen osto- ja myyntiprosessiin sekä rekrytointiin.

Vuonna 2019 laajensimme ja kehitimme olemassa olevien myymälöidemme tarjontaa. Laajensimme myös kattavaa hyötyautotarjontaamme, kun avasimme uudet hyötyautopisteet Joensuuhun ja Raisioon, minkä lisäksi laajensimme hyötyautotarjontaamme Lahdessa uusien tilojen myötä. Erityisesti yrittäjät haluavat auton nopeasti käyttöönsä, joten hyötyauton hankinnassa nopeus on valttia.
Tarjoamme maan suurimman, yli 400 käytetyn hyötyajoneuvon valikoiman, asiointi sujuu helposti netin ja chatin kautta eivätkä autot ole sidottuja fyysisiin liikkeisiin. Näin yritys- ja yksityisasiakkaamme saavat tarvitsemansa auton käyttöönsä vaikka haluamaansa paikkaan toimitettuna nopeasti ja vaivattomasti.
Kaikkiaan Kamuxilla on hyötyajoneuvoihin erikoistuneita myymälöitä Jyväskylässä, Joensuussa, Lahdessa, Oulussa, Kuopiossa, Raisiossa ja Vantaalla.
TOMMI IISKONMÄKI Kamuxin maajohtaja Suomi
LIIKEVAIHTOMME KASVOI 490,9 miljoonaan euroon (419,1). Liikevoitto kasvoi 29,4 miljoonaan euroon (24,1) ja oli 6,0 prosenttia (5,8) liikevaihdosta vuonna 2019. Liikevaihto kasvoi uusien liikkeiden avaamisen, myymälöiden valikoiman laajentamisen ja vertailukelpoisten liikkeiden myynnin kasvun ansiosta. Liikevoiton kasvua vauhditti liiketoimintamallimme tehokas toteuttaminen sekä varastonkierron parantaminen. Integroitujen palveluiden osuus liikevaihdosta kasvoi 28,4 miljoonaan euroon (24,0) ja oli 5,8 % (5,7) liikevaihdosta.
Vuonna 2019 avasimme neljä liikettä, joita
oli vuoden lopussa maan kattavasti yhteensä 48. Myytyjen autojen lukumäärä kasvoi 43 404 kappaleeseen (38 217). Markkina-asemamme vahvistuminen ja tunnettuutemme kasvu jatkuivat Suomessa. Olemme Suomessa markkinajohtaja käytettyjen autojen vähittäiskaupassa. Monipuoliset digitaaliset kanavamme ja kattava asiakaspalvelumme verkossa tukivat ristiinmyyntiä Suomessa.
Vahvistimme edelleen Kamuxin jalansijaa pääkaupunkiseudulla, kun sovimme ostavamme Espoossa sijaitsevan Autosillan liiketoiminnan. Yhtiön historian ensimmäisessä liiketoimintakaupassa Autosillan autovarasto siirtyi Kamuxille, kun kauppa saatettiin loppuun 9.1.2020. Kamux Niittykumpu aloitti toimintansa Autosillan myymälätiloissa tammikuun 10. päivä.
Keskustelua autoilun ympärillä käytiin pitkin vuotta mm. käyttövoimiin, päästöihin sekä ilmastonmuutokseen liittyen. Ihmisten jokapäiväiset liikkumisen tarpeet ovat silti ennallaan, ja Kamux kykeni myös vuonna 2019 palvelemaan asiakkaitaan menestyksekkäästi liiketoimintamallin vahvuuksia hyödyntäen ja vahvasti kasvaen.


LIIKEVAIHTOMME KASVOI 158,5 miljoonaan euroon (101,9) ja liikevoitto 1,3 miljoonaan euroon (0,9), joka oli 0,8 prosenttia (0,9) liikevaihdosta vuonna 2019. Liiketoimintamallimme systemaattinen toteuttaminen ja uusien liikkeiden avaukset tukivat liikevaihdon ja myytyjen autojen määrän kasvua.
Vuonna 2019 avasimme neljä uutta liikettä: Karlskrona, Norrtälje, Helsingborg ja Halmstad, ja Ruotsissa oli vuoden lopussa yhteensä 17 Kamux-myymälää. Myytyjen autojen lukumäärä kasvoi 8 263 kappaleeseen (6 133). Jatkoimme pitkäjänteistä, vahvalla kasvu-uralla olevaa työtämme Ruotsin markkinalla. Suunnitelmien mukainen myymäläverkostomme kasvattaminen, hankintakanavien kehittäminen sekä panostuksemme rekrytointiprosessiin sekä uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja kouluttamiseen vahvistivat toimintaamme ja jalansijaa Ruotsissa.
Ruotsissa edellisvuoden päästöverouudistus heikensi uusien autojen kauppaa alkuvuonna, mutta 2020 alussa voimaan tullut WLTP-pohjainen veromuutos puolestaan vilkastutti sitä loppuvuodesta 2019. Käytettyjen autojen vienti Ruotsista ulkomaille kasvoi jo toista vuotta peräkkäin voimakkaasti, mikä näkyi hintapaineena käytetyissä autoissa. Panostimme kuluttajaostoihimme ja onnistuimme nopeasti reagoimaan markkinatilanteeseen, mikä viestii toimintamallimme joustavuudesta erilaisissa tilanteissa.

jatkoimme positiivisen tuloksen tiellä. Ruotsin kruunun heikko kurssi kiihdytti käytettyjen autojen kysyntää ja vientiä eri puolille Eurooppaa jo toista vuotta peräkkäin. Kamux panosti kuluttajaostoihin sekä monipuolisesti eri kanavien käyttöön ostotoiminnassaan ja onnistui joustavan toimintamallinsa ansiosta hyvin tässäkin markkinatilanteessa.
Vuoden aikana panostimme erityisesti hankintakanaviimme, varastonhallintaan ja hinnoitteluun. Keskitymme jatkossakin tarjoamaan asiakkaillemme oikeanlaisia autoja aina oikeaan hintaan.
Kamuxin Ruotsin maajohtaja

-0,1 2017 2018 2019 0,9 1,3 Liikevaihto milj. euroa Liikevoitto milj. euroa Myydyt autot
4 784
2017 2018 2019
6 133
8 263
LIIKEVAIHTOMME KASVOI 52,2 miljoonaan euroon (30,1). Liikevaihdon kasvu perustui vuoden aikana avaamiimme kahteen uuteen liikkeeseen Stadessa ja Heidessa, konseptimme vankistamiseen ja varastonkierron tehostamiseen. Vuoden aikana kasvatimme markkina-asemaamme erityisesti suur-Hampurin alueella, ja vuoden lopussa Kamuxilla oli yhteensä kuusi liikettä Saksassa. Liiketappio pieneni edelleen ja oli -1,0 miljoonaa euroa (-1,8). Myytyjen autojen lukumäärä nousi 3 765 kappaleeseen (2 246).
Vuonna 2019 keskityimme liiketoimintamallimme ja toimintamme kehittämiseen konseptin kulmakivien mukaisesti. Kannattavuutemme kehittyi myönteiseen suuntaan. Vuonna 2019 panostimme erityisesti työntekijöidemme myyntityön koulutuksen myötä asiakaspalveluun sekä tehokkaampaan varastonhallintaan. Uusien avattujen liikkeiden myötä kehitimme rekrytointimenetelmiämme ja panostimme oikeanlaisen osaamisen löytämiseen.
Käytettyjen autojen markkina Saksassa pysyi vakaana. Poliittisissa päätöksissä tai julkisessa keskustelussa ei noussut esiin Kamuxiin vaikuttavia näkökulmia.

Vuotemme Saksan markkinalla oli työntäyteinen: laajensimme järjestelmällisesti toimintaamme uusilla myymäläavauksilla, rekrytoimme aktiivisesti henkilökuntaa sekä jalkautimme Kamuxin konseptia myymälöissämme. Ilokseni voin sanoa, että työmme on tuottanut tulosta. Olemme saavuttaneet hyvän markkina-aseman suur-Hampurin alueella ja olemme alueella varteenotettava ja tunnettu toimija käytettyjen autojen kaupassa.
Keskitymme jatkossakin tehostamaan toimintaamme Kamuxin liiketoimintamallin mukaisesti. Jatkamme kannattavuuden kehittämistä positiiviseen suuntaan tehden luotettavaa ja palvelevaa käytettyjen autojen kauppaa.
Kamuxin Saksan maajohtaja

KAMUX SIJOITUSKOHTEENA
Kamux on ainutlaatuinen, käytettyihin autoihin erikoistunut, vahvasti digitaalinen ja kansainvälinen yhtiö.
+ Ainutlaatuinen, digitaalisen kaupankäynnin ja kattavan myymäläverkoston yhdistävä liiketoimintamalli tarjoaa erinomaisen palvelukokemuksen ajasta tai paikasta riippumatta.
+ Ammattimainen ja keskitetty ostotoiminta, monipuoliset hankintakanavat ja tehokas varaston hallinta mahdollistavat laajan, kilpailukykyisesti hinnoitellun autovalikoiman.
+ Nopealla varastonkierrolla pystymme minimoimaan autovaraston arvon alenemista sekä varastoon sitoutunutta käyttöpääomaa.
+ Alhaiset kiinteät kulut ja muuttuvien kulujen suhteellisesti suuri osuus lisäävät Kamuxin taloudellista joustavuutta ja mahdollistavat kulurakenteen sopeuttamisen asiakkaiden ostotottumusten muutoksiin.
+ Integroituja palveluja, joita ovat vakuutus- ja rahoituspalvelut sekä Kamux Plus, ostavien asiakkaiden osuuden kasvattaminen ja integroitujen palvelujen tarjonnan laajentaminen ovat osa Kamuxin liiketoimintamallia.
+ Tiedolla ja älyllä johtaminen: kyky investoida digitaaliseen kehitykseen tavoitteena kysynnän ja tarjonnan yhdistäminen Euroopan tasolla sekä perusprosessien automatisointi.
+ Kamuxin voimakas kasvu perustuu olemassa olevien autoliikkeiden myynnin kasvuun, uusien myymälöiden avaamiseen, digitalisaation hyödyntämiseen sekä hyvään asiakaskokemukseen.
+ Vuonna 2019 liikevaihtomme kasvoi 25 %. Viimeisen viiden vuoden aikana liikevaihto on kasvanut keskimäärin 26 % vuodessa.
+ Oikaistu liikevoittomme kasvoi 16 % vuonna 2019. Viimeisen viiden vuoden aikana oikaistun liikevoittomme keskimääräinen kasvu on ollut 20 % vuodessa.
+ Oman pääoman tuottomme on korkea. Vuonna 2019 oman pääoman tuotto oli 25 %.
+ Tavoittelemme merkittävää kilpailuetua investoimalla tiedolla johtamiseen sekä digitaalisiin asiakas- ja liiketoimintaprosesseihin.
+ Kamuxin liiketoimintaa erinomaisesti tukeva CRM/ERP-järjestelmä, analytiikka sekä tiedonja taloushallinnan järjestelmät olivat tärkeimpiä, kasvua tukevia investointeja vuonna 2019.
+ Digitaalisuuden merkitys autokaupassa kasvaa koko ajan, mikä vahvistaa Kamuxin kaltaisen suuren ja vahvasti digitaalisen toimijan asemaa.
+ Käytettyjen autojen markkina Euroopassa on suuri ja hajanainen. Kamuxin arvion mukaan Suomen, Ruotsin ja Saksan markkinat ovat yhteensä yli 100 miljardia euroa.
+ Kamux on yksi harvoista kansainvälisistä käytettyjen autojen vähittäiskauppiaista. Kasvumme on suunnattu markkinoille, joilla uskomme saavuttavamme vahvan aseman monikanavaisen, digitaalisuutta tehokkaasti hyödyntävän liiketoimintamallimme ansiosta. + Vuonna 2019 kansainvälinen liikevaihtomme kasvoi 60 %.
+ Käytettyjen autojen markkinan odotetaan konsolidoituvan. Kehitys tukee Kamuxin kaltaista ketjumaista toimijaa ja saattaa luoda mahdollisuuksia laajentaa toimintaa myös yritysostoin.
Yhtiön keskipitkän aikavälin vuosittaiset taloudelliset tavoitteet kaudelle 2019−2022 ovat:
Liikevaihdon kasvu yli 10 % 24,8 % Liikevoittomarginaali vähintään 4 % Oikaistu liikevoitto 3,9 % Osinko vähintään 30 % tilikauden voitosta 48,4 %
Kamux ei julkaise lyhyen aikavälin näkymiä.
(perustuen hallituksen osingonjakoehdotukseen tilikaudelta 2019)

VASTUULLISUUS
KAMUXISSA
UUDISTIMME VUONNA 2019 vastuullisuusohjelmamme pääteemat sekä määrittelimme niille tavoitteet ja mittarit. Työhön osallistui Kamuxin johtoryhmä ja asiantuntijoita. Olennaisuustarkastelussa käytimme sidosryhmänäkemyksenä asiakkaiden palautteita ja kysymyksiä, haastattelimme analyytikkoja ja sijoittajia sekä peilasimme
nilla uudistamme autokannan keski-ikää.
henkilöstötutkimuksista saatua tietoa. Kamuxin keskeisiä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö, omistajat, yhteistyökumppanit, viranomaiset ja päättäjät sekä autoala laajasti.
Kunkin teeman alle on valittu olennaisimmat asiat. Teemat sekä tavoitteet ja mittarit vahvistettiin loppuvuodesta 2019.
toinen ja sitoutunut henkilöstö.

luotettavaa, läpinäkyvää ja avointa au-
tokauppaa.

OLEMME UUDISTANEET vastuullisuusraportointiamme vastaamaan vastuullisuusohjelman teemoja. Olemme valinneet näitä teemoja tukevia mittareita ja indikaattoreita. Mittareiden seurantaa ja datankeruuta jatkamme ja kehitämme vielä eteenpäin tulevina vuosina. Liiketoimintamme luonteesta johtuen Kamuxille kertyy tietoa ajoneuvokannan kehityksestä ja vaikutuksista. Niinpä vastuullisuusdatamme kattaa mittarien ohella myös indikaattorisisältöä, jonka katsomme olevan yleiseksi hyödyksi.
| TEEMAT JA AIHEET | TAVOITTEET | MITTARIT |
|---|---|---|
| JÄRKEVIÄ VALINTOJA | ||
| Tuoreempia autoja, vaihtoehtoisia käyttövoimia | Teemme tuoreemman auton hankinnasta mahdollista monille Tuomme vähäpäästöisempiä autoja teille ja uudistamme autokantaa |
• Myydyt ajoneuvot verrattuna suosituimpiin hintakategorioihin markkinalla • Tuontiautojen ikä ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus tuonti |
| Jo tuotetun kierrättäjä | Kierrätämme olemassa olevaa yhdessä kumppaneidemme kanssa | autoista • Myytyjen käytettyjen ajoneuvojen määrä • Materiaalien kierrätys elinkaaren lopussa |
| Tehokasta toimintaa | Käytämme resursseja järkevästi ja edellytämme samaa kumppaneiltamme •Johdamme toimintaa kysyntä- ja tarjontatiedolla •Ajoneuvoja siirrettäessä optimoimme reitit ja siirtotavat •Minimoimme liikkeiden energiankulutuksen ja jätteen määrän sekä kierrätämme •Hyödynnämme laadukkaita kierrätysvaraosia sekä toimitiloissa kierrätystuotteita •Minimoimme henkilöstön matkustustarpeen |
• Autot oikeassa paikassa, vähäisempi siirtotarve • Liikkeiden energiankulutus kWh • Jätteen määrä t/vuosi • Kierrätysvaraosien käyttö • Etäpalaverit ja -koulutukset |
| LUOTTAMUKSEN ARVOINEN | ||
| Hyvä autokaupan tapa ja hallinto | Olemme autokaupan edelläkävijä luottamuksen ja avoimuuden kulttuurin rakentajana Varmistamme sisäisesti hyvän kuluttajakaupan ja hallinnon toimintatavat |
• Toiminta lakien ja määräysten sekä Kamuxin Code of Conductin ja ohjeiden mukaista • Henkilöstön whistle blowing -kanavan ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti |
| Erinomainen asiakaskokemus | Asiointi Kamuxin kanssa on sujuvaa, läpinäkyvää ja suositteluun kannustavaa | • Asiakastyytyväisyyden tavoitetaso 4,5/5 |
| Arvoa omistajille | Kasvatamme omistaja-arvoa | • Liikevaihto ja sen kasvu, kannattavuus, osinko |
| Tunnollinen veronmaksaja | Huolehdimme verojen maksusta | • Verojalanjälki |
| INNOSTUNUT TYÖSTÄÄN | ||
| Reilu palkkaus ja palkkiot | Palkkausmallimme on läpinäkyvä ja kannustava | • Maksetut palkat seuraavat liikevaihdon kehitystä |
| Turvallinen ja hyvinvoiva | Huolehdimme työhyvinvoinnista ja työkyvystä Työturvallisuudessa tavoitteena nolla sairaspoissaoloon johtanutta tapaturmaa Pyrimme jatkossakin alhaisiin sairaspoissaolojen määriin |
• Työtyytyväisyys- ja –hyvinvointitutkimuksen arvosana maittain • Tapaturmista johtuvat poissaolot • Henkilöstön terveysprosentti |
| Monimuotoinen | Tavoittelemme yhä monimuotoisempaa työyhteisöä Kohtelemme työntekijöitä tasa-arvoisesti |
• Sukupuolijakauma • Työntekijöidemme puhumien kielten lukumäärä • Ikähaarukan laajuus |
| Osaamista kehittävä | Koulutamme työhön ja tarjoamme mahdollisuuksia kehittyä autokaupan ammattilaisina | • Koulutusten kattavuus |
Olemme sitoutuneet edistämään toiminnassamme YK:n globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals, SDG). Erityisesti tavoitteet 4, 8 ja 12 ovat Kamuxille keskeisiä.

Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet

Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja
Varmistaa kulutusja tuotantotapojen kestävyys
Kamuxin johtoryhmä vastaa yritysvastuuohjelman teemojen, tavoitteiden ja mittareiden asettamisesta sekä seurannasta. Kamuxin hallitus hyväksyy vastuullisuusohjelman sekä työn tulokset ja käsittelee vastuullisuuteen liittyviä asioita kokouksissaan. Viestintäjohtaja koordinoi eri aihepiirien asiantuntijoiden kanssa päivittäistä vastuullisuustyötä.
Vastuullisuuteen liittyviä riskejä tunnistetaan ja hallitaan osana Kamuxin kokonaisvaltaista riskienhallintatyötä. Lisäksi vastuullisuusasiat myös riskien näkökulmasta käydään läpi jokaisessa johtoryhmän kokouksessa, ja ne ovat osa hallituksen raportointipakettia.

Haluamme Kamuxissa tehdä tuoreemman ja vähäpäästöisemmän ajoneuvon hankinnasta mahdollista monille ihmisille. Kamux tukee kansallisia energia- ja ilmastostrategioita sekä päästövähennystavoitteita. Koska autonvalmistuksen hiilidioksidikuorma on iso, jo tuotetut ajoneuvot kannattaa käyttää järkevällä tavalla elinkaarensa loppuun ja hyödyntää sen jälkeen niiden materiaalit kiertotaloudessa. Toisaalta kotitalouksien käytettävissä olevat tulot määrittävät sen, minkä hintakategorian ajoneuvoja useimmilla ihmisillä on mahdollisuus hankkia.
Vuonna 2019 Suomessa ensirekisteröidyissä henkilöautoissa suosituimmat viisi olivat Skoda Octavia, Toyota Corolla, Nissan Qasqhai, Toyota Yaris ja Ford Focus eli uutena 20 000–30 000 euron hintaluokan autot. Kamuxin viime vuonna Suomessa myymistä
ajoneuvoista 17,6 % kuului kyseiseen hintakategoriaan käytettynä ja kaikkiaan 90,1 % kategoriaan käytettynä alle 30 000 euroa.
Uudistamme Suomen autokantaa maahantuomalla tuoreempia ja matalampipäästöisiä autoja kuin Suomen teillä keskimäärin liikkuu. Maahantuomiemme autojen keskimääräinen ikä vuonna 2019 oli 4,1 vuotta, kun Suomessa liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä vuonna 2019 oli Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan noin
12,2 vuotta. Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2007 lähtien niin rekisterissä kuin liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on noussut joka vuosi.
Kotimaan liikenteen osuus on noin viidennes Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Henkilöautoliikenteen osuus tieliikenteen päästöistä on reilu puolet. Suomessa päästöt ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa eli vuodesta 2008 vuoden 2018 loppuun mennessä noin kolmanneksen. Suomessa liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö oli vuoden 2019 lopussa 155,4 g/km (NE-DC). Kamuxin tuontiautojen CO2-päästöt olivat vuonna 2019 keskimäärin 129,7 g/km (NEDC). EU-maiden keskiarvo on 120,4 g/ km (NEDC, Traficom).
Vuonna 2019 Suomeen maahantuomistamme autoista 24,1 % oli vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivia autoja, kuten hybridejä, sähkö-, kaasu- tai etanoliautoja, ja kaikista Suomessa myymistämme autoista näitä oli 5,9 %. Vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien autojen osuus oli suurempi kuin Suomessa vuonna 2019 myydyissä uusissa autoissa. Shop-in-shop-konseptimme Kamux Green kokoaa saman katon alle kattavan valikoiman hybridi-, sähkö- ja kaasuautoja. Helsingin Konalan myymälästä startannut Kamux Green on jo laajentunut Lempäälän Ideaparkin myymälään.
Vaikka vaihtoehtoisten käyttövoimien määrä suhteellisesti kasvaa, niin absoluuttiset määrät ovat edelleen vähäiset. Vuonna 2019 Suomessa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 8,8 % oli kaasu-, sähkö- ja etanoliautoja sekä ladattavia hybridejä, 77,6 % oli polttomoottoriautoja ja ei-ladattavia hybridejä 13,6 %. Koko Suomen autokannasta vuonna 2019 kaasu-, sähkö- ja etanoliautoja sekä ladattavia hybridejä oli alle 2 %.
Ruotsissa 2019 ensirekisteröidyistä autoista noin 13 % (Trafa.se) oli kaasu-, sähkö- ja etanoliautoja sekä ladattavia hybridejä, ja koko autokannasta noin 7 %. Saksassa 2019 ensirekisteröidyistä autoista reilut 3 % oli kaasu-, sähkö- ja etanoliautoja sekä ladattavia hybridejä, ja koko henkilöautokannasta alle 2 % (Kraftfahrt-Bundesamt).
Käytämme resursseja järkevästi ja edellytämme samaa kumppaneiltamme. Kamuxin toiminta on kierrätystä ja osa kiertotaloutta, jossa uusiutumattomia luonnonvaroja säästetään kunnostamisen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen kautta. Teemme käytettyjen autojen vähittäiskauppaa ostamalla autoja toimitusverkostomme kautta sekä yksittäisiltä kuluttajilta ja myymällä niitä eteenpäin. Autojen hankinta tehdään aina Kamuxin hankintaohjeen mukaisesti.
Oman toimintamme suorat ympäristövaikutukset syntyvät pääasiassa liikkeiden lämmityksestä ja autojen siirtämisestä liikkeidemme välillä. Autojen siirtoja pyritään optimoimaan reittien ja siirtotapojen valinnoilla. Investoimalla tiedolla johtamiseen pyrimme yhdistämään kysynnän ja tarjonnan. Siten pystymme sijoittamaan autot myymälöihimme niin, että niiden siirtely on vähäisempää.
Olemme ohjeistaneet henkilöstömme ympäristötietoiseen ja taloudelliseen ajotapaan. Autoihimme tankataan vain välttämätön määrä polttoainetta. Huolto-, korjaus- ja puhdistustyöt teetetään paikallisilla

10V 20V

kumppaneilla, jolloin ei synny turhia ajoja. Samalla tuetaan yritystoimintaa, jolla työllistetään ihmisiä eri puolilla maata kaikissa Kamuxin toimintamaissa. Yhteensä kumppaneita on noin 5 000 sisältäen myös autojen ostokanavat ja -kumppanit.
Käytämme laadukkaita kierrätettyjä varaosia mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi moottorit, vaihteistot, turbot, ohjausvaihteet ja muut suuremmat varaosat ovat pääosin ns. uudelleen valmistettuja. Pienemmät varaosat ovat uusia. Edellytämme kumppaneiltamme asianmukaista jätteiden kierrättämistä muun muassa akkujen, renkaiden ja ongelmajätteiden osalta.
Minimoimme jätteen määrän ja kierrätämme jätteet. Maksamme Suomen Autokierrätykselle vuosittain auton osiin liittyvästä asianmukaisesta kierrätyksestä jäsenmaksun. Suosimme matkustamisen sijaan etäneuvotteluita. Toimistotiloissamme suosimme myös kierrätettyjä kalusteita.
Jätteen määrä vuonna 2019 oli 21,85 tonnia. Hyötykäyttöaste oli 97 % ja kierrätysaste 13 %. Tiedot kattavat 44 Suomen 48 myymälästä. Lopuissa neljässä myymä-
lässä jätehuolto on osa laajempaa sopimusta kiinteistöhuollosta.
Hillitsemme liikkeidemme energiankulutusta erityisesti kiinteistöissä, joiden energiaratkaisuihin voimme suoraan vaikuttaa. Liikkeiden energiankulutus ja päästöt syntyvät pääasiassa valaistuksesta ja lämmityksestä. Ne ovat usein osa vuokrasopimuksia, jolloin Kamux ei voi vaikuttaa niihin suoraan. Sähkönkulutus kattaen 18 Suomen myymälää sekä Hämeenlinnan konttoritilat oli 1 480 MWh vuonna 2019.

Kamuxin tavoitteena on olla autokaupan edelläkävijä luottamuksen ja avoimuuden kulttuurin rakentajana.
Toimimme lakien ja säännösten mukaisesti ja edellytämme Hyvä autokaupan tapa -toimintaohjeemme (Code of Conduct) noudattamista päivittäisessä työssä.
Jokainen uusi Kamux-myyjä perehdytetään toimintaohjeen mukaisiin toimintatapoihin. Näin edistämme sisäisesti hyvän kuluttajakaupan ja hallinnon toimintatapoja, jotka tukevat Kamuxille strategisesti tärkeän erinomaisen asiakaskokemuksen toteutumista.
Me Kamuxilla emme tavoittele omaa etua tai ota vastaan lahjuksia, emme hyväksy, helpota tai edistä rahanpesua tai harmaata taloutta. Edellytämme myös kaikkia kanssamme yhteistyötä tekeviä autojen, palveluiden ja tavarantoimittajia noudattamaan toimintaohjettamme lakien ja säädösten lisäksi.
Noudatamme aina kuluttajansuojalakia ja kaupanteon yhteydessä kerromme rehellisesti auton kunnosta, mahdollisista puutteista sekä osallistumme korjauskustannuksiin kuluttajaneuvonnan elinkaarimallin mukaisesti.
Kamuxilla on henkilöstölleen käytössä anonyymi whistle blowing -ilmoituskanava, jonka kautta mahdolliset havainnot Hyvän autokaupan tavan vastaisesta toiminnasta, väärinkäytöksestä tai väärinkäytösepäilyistä voidaan ilmoittaa. Yhtiön verkkosivuilla on myös yleinen palautesähköposti. Vuonna 2019 vastaanotimme yhtiön ulkopuolelta kaksi whistle blowing -ilmoitusta, jotka käsiteltiin ja tutkittiin prosessin mukaisesti. Ne eivät antaneet aihetta jatkotoimenpiteisiin.
Kamux haluaa tarjota parhaan asiakaskokemuksen käytettyjen autojen vähittäiskaupassa. Tavoitteena on, että asiointi kanssamme on sujuvaa, läpinäkyvää, luottamusta herättävää ja suositteluun kannustavaa. Autoa ostaville asiakkaille tarjoamme mahdollisuuden sujuvaan monikanavaiseen asiointiin – valtaosa asiakkaistamme valitsee asiointitavakseen tänä päivänä verkon ja myymälän yhdistelmän.
Jokaiselle auton ostaneelle lähetetään asiakastyytyväisyyskysely, jonka tulokset ovat keskeinen mittari toimintamme ja palvelumme onnistumiselle. Kamux on asettanut asiakastyytyväisyyden tavoitetasoksi 4,5/5. Vuonna 2019 kyselyyn vastasi yhteensä 5 140 auton Kamuxilta ostanutta asiakasta (vuonna 2018: 6 081), ja saavutimme kaikilta markkinoiltamme kokonaisarvosanan 4,3/5 (vuonna 2018: 4,2/5). Asiakastyytyväisyys kohosi edelliseen vuoteen verrattuna kohti asettamaamme tavoitetta. Näemme, että tähän vaikuttivat vuoden aikaiset sisäiset koulutukset, joissa asiakaskokemus on ollut keskeisessä roolissa.
Jälkimarkkinointitiimi vastaa yhdessä myyntihenkilöstön kanssa reklamaatioiden hoitamisesta kaikissa toimintamaissa Kamuxin sisäisen ohjeistuksen mukaisesti. Pyrimme hoitamaan reklamaatiotapaukset mahdollisimman avoimesti, nopeasti ja oikein, jotta saavuttaisimme erinomaisen asiakaskokemuksen kaikissa tapauksissa, ja siksi lisäsimme resursseja jälkimarkkinoinnissamme vuonna 2019.
Kamux on sitoutunut kannattavaan kasvuun. Tavoitteenamme on kasvattaa omistaja-arvoamme pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella työllä. Arviomme mukaan kasvumme on kestävällä pohjalla; kehitämme olemassa olevia myymälöitä ja avaamme uusia strategisesti keskeisille kauppapaikoille kasvukeskuksiin ja hyville sijainneille asiointikeskittymiin. Kasvatamme myyntiä digitaalisilla myyntija asiakaspalvelukanavilla sekä ristiinmyynnillä.
Kamuxin liikevaihto on kasvanut vuonna 2017 toteutuneen pörssilistautumisen jälkeen keskimäärin 20 prosenttia vuodessa. Tilikaudella 2019 liikevaihtomme nousi 658,5 miljoonaan euroon, missä oli kasvua edellisvuodesta 24,8 prosenttia. Oikaistu liikevoittomme oli 25,4 miljoonaa euroa eli 3,9 prosenttia liikevaihdosta. Oman pääoman tuotto vuonna 2019 oli 25 %. Osinkoa Kamuxin tavoitteena on jakaa vähintään 30 prosenttia tilikauden voitosta. Tilikauden 2019 osalta Kamuxin hallitus ehdotti, että tilikauden voitosta jaetaan 48,4 prosenttia osinkona.
Verojalanjälkemme oli 74,1 (56,8) miljoonaa euroa. Merkittävimmät verojen maksuun liittyvät erät olivat autoverot sekä tilitetyt marginaali- ja arvonlisäverot. Tuloveroja Kamux maksoi vuonna 2019 yhteensä 5,0 (4,9) miljoonaa euroa.


Kamux pyrkii tasa-arvoiseen ja reiluun palkitsemiseen. Tavoitteenamme on läpinäkyvä ja kannustava palkkausmalli, jossa myyjän palkitseminen koostuu palkan perusosasta sekä suorituspohjaisesta osasta. Suorituksen mukainen palkitseminen on sidottu myytyjen autojen määrään ja katteeseen sekä integroitujen palveluiden myyntiin. Palkkamallia kehitetään avoimessa vuorovaikutuksessa myyntityötä tekevien kamuxlaisten kanssa.
Kamux maksoi henkilöstölle yhteensä 28 miljoonaa euroa palkkoina vuonna 2019. Palkkojen määrä oli 28,5 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2018 liikevaihdon kasvun ollessa tilikaudella 2019 24,8 prosenttia.
Kamux toimii Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemien työntekijöiden oikeuksien, maakohtaisten työlainsäädäntöjen sekä YK:n määrittämien ihmisoikeuksien mukaisesti. Toteutimme vuonna 2019 työtyytyväisyys- ja -hyvinvointitutkimuksen. Tulokset säilyivät Suomessa edellisen tutkimuksen tasolla (2017) kokonaisarvosanan ollessa 3,93. Ruotsissa ja Saksassa arvosanat paranivat selkeästi: Ruotsissa saimme kokonaisarvosanaksi 4,16 ja Saksassa 3,96. Tutkimuksessa näkyy selkeä panostuksemme lähiesimiestoimintaan ja työyhteisön toimivuuteen, joiden tulokset ovat Kamuxilla tukku- ja vähittäiskaupan vertailuryhmän yläpuolella.
Vuonna 2020 kiinnitämme erityisesti huomiota henkilöstömme toimintakyvyn ja voimavarojen seurantaan. Näitä edistetään muun muassa esimiesten kuukausittaisten webinaari-koulutusten avulla, tarjoamalla työntekijöille uusia työsuoritusta parantavia työkaluja sekä kehittämällä koulutusportaaliamme.
Kamuxilla työtä tehdään pääasiassa myymälä- ja toimisto-olosuhteissa, joissa työtapaturmia sattuu yleensäkin vähän. Tyypillisimpiä tapaturmia toiminnassamme ovat liukastumiset ja kompastumiset. Tavoitteenamme on, että sairauspoissaoloihin johtaneita tapaturmia olisi nolla. Vuoden aikana
PALVELIMME asiakkaitamme yhteensä 27 eri kielellä.
sattui yhteensä 14 sairauspoissaoloon johta nutta tapaturmaa. Vuonna 2019 ei sattunut yhtään vakavaa työtapaturmaa.
Pyrimme vaikuttamaan sairauspoissa olojen määrään esimerkiksi varhaisen tuen mallilla, jonka tavoitteena on ennaltaehkäis tä työkykyhaasteita mahdollisimman var haisessa vaiheessa. Kaiken kaikkiaan hen kilöstömme terveysprosentti oli 67, mikä tarkoittaa, että noin kahdelle kolmasosaa henkilöstöstä ei kertynyt lainkaan sairaus poissaoloja vuoden aikana. Terveysprosent ti nousi edellisvuodesta ja oli yhtiön arvion mukaan hyvällä tasolla. Kamuxin työterveys huollon kumppanina on Terveystalo.
Kamux on vastuullinen työnantaja ja haluaa kohdella kaikkia työntekijöitään tasa-arvoi sesti, kunnioittaen työntekijöiden yksityi syyttä, uskonnonvapautta, yhdistymisva pautta sekä ammatillisen järjestäytymisen vapautta.
Tavoitteenamme on rakentaa entistä mo nimuotoisempaa työyhteisöä. Kulttuurista monimuotoisuutta heijastaa myyntityössä käytettyjen kielten määrä. Vuonna 2019 ka muxlaiset palvelivat asiakkaitaan yhteensä 27 eri kielellä. Palveluksessamme oli keskimäärin vuoden aikana henkilötyövuosiksi muutettuna 595 henkilöä (472), joista 91 prosenttia oli mie hiä (90) ja 9 prosenttia naisia (10).
Tuemme ja nopeutamme nuorten työ elämään pääsyä tarjoamalla automyyjän töi tä heti koulusta valmistumisen jälkeen sekä kesätyöpaikkoja vielä opiskeleville. Toisaalta jatkamme työuria esimerkiksi työllistämällä senioreita autolähettien tehtävissä. Vuonna 2019 nuorimmat kamuxlaiset olivat 15-vuo tiaita kesäapulaisia ja vanhimmat 81-vuotiai ta autolähettejä.
Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö on keskeisessä roolissa pitkäjänteisen ja kan sainvälisen menestyksen mahdollistajana. Haluamme olla reilu, innostava ja motivoiva työnantaja joka päivä. Vuonna 2019 panos timme entistä järjestelmällisemmin erityises ti myyjien ja esimiesten koulutukseen, jotta etenkin jokaisella työssään aloittavalla uudel la kamuxlaisella on parhaat mahdolliset edel lytykset menestyä työssään.
Kamuxin koulutuskeskuksen toimin ta jatkui entistä keskitetymmin. Kehitimme myyntityön koulutustapoja ja -materiaaleja ja lanseerasimme verkkoportaalin tukemaan oppimista. Kamuxin myyjien koulutus sisäl tää lähiopetusta luokkatiloissa, oppimis- ja tehtäväpaketin verkkoportaalissa sekä työs säoppimisjakson myymälässä. Yhteensä 98 prosenttia uusista myyjistämme suoritti Kamuxin uusien myyjien koulutusohjel man vuonna 2019. Verkkokoulutusportaa li otetaan käyttöön täysmittaisena vuon na 2020. Jatkossa pystymme seuraamaan verkkokoulutusten kattavuutta, oppimisen edistymistä ja tuloksia aiempaa yksityis kohtaisemmin. Vuoden 2020 koulutuksis sa näkyvät myös kunkin kamuxlaisen kans sa käydyt kehityskeskustelut, joiden pohjalta tavoitteenamme on tarjota aiempaakin tar kemmin kunkin työntekijän kehitystarpeisiin vastaavia koulutuksia.
kirkastettujen arvojemme jalkauttaminen jatkui vuonna 2019. Arvot ohjaavat kaikkea toimintaamme ja näkyvät kaikessa tekemisessämme myyjien kehityskeskusteluista päivittäiseen myyntityöhön.

Kamux Oyj ("yhtiö" tai "Kamux") noudattaa hallinnoinnissaan Suomen osakeyhtiölakia, pörssiyhtiöitä koskevia säännöksiä, yhtiön yhtiöjärjestystä ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Yhtiö noudatti vuonna 2019 lisäksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015 ("Hallinnointikoodi"). Hallinnointikoodi on saatavilla yhdistyksen verkkosivuilla (https://cgfinland.fi/).
Tämä selvitys on laadittu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitystä ei päivitetä tilikauden kuluessa, mutta sen sisältämien aihealueiden sekä muu tarpeellinen ja ajantasainen sijoittajainformaatio on esitelty yhtiön verkkosivuilla osoitteessa kamux.com.
Kamuxin hallintoelimet ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Kamuxin ylintä päätäntävaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Johtamisesta vastaavat hallitus ja toimitusjohtaja. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yhtiön ja konsernin johtamisessa.
Kamuxin ylin päättävä elin on yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä, ja se käsittelee asioita, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat sen toimivaltaan, sekä sille tehtyjä esityksiä. Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään yleensä maalis−huhtikuussa.
Tarpeen vaatiessa kutsutaan koolle ylimääräinen yhtiökokous. Hallituksella on myös velvollisuus kutsua yhtiökokous koolle, jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joiden omistusosuus on yhteensä vähintään 10 % yhtiön osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten.
Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan osakkeenomistajille julkaisemalla kutsu yhtiön internet-sivuilla tai yhdessä tai useammassa hallituksen nimeämässä laajalevikkisessä päivälehdessä aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, mutta kuitenkin aina viimeistään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kokouskutsu ja hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan myös pörssitiedotteena.
Yhtiökokouskutsut sekä yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat ja hallituksen tai muun toimivaltaisen elimen päätösehdotukset asetetaan yhtiön internetsivuille vähintään 21 päivää ennen yhtiökokousta.
Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallituksella on tarkastusvaliokunta, minkä lisäksi se voi perustaa muita pysyviä valiokuntia.
Kamuxin yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään kahdeksan jäsentä, jotka valitaan yhtiökokouksessa. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy hänen valintaansa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen. Työjärjestyksen ja osakeyhtiölain mukaisesti hallituksen tehtäviin kuuluvat muun muassa:
> merkittävistä yrityskaupoista ja investoinneista päättäminen ja muista lainsäädännön mukaan hallitukselle kuuluvista asioista päättäminen
Hallitus arvioi kerran vuodessa omaa toimintaansa ja työskentelytapojaan itsearviointina. Myös vuodelta 2019 toteutettiin itsearviointi.

Hallitus kokoontuu säännöllisesti kymmenen kertaa vuodessa ja lisäksi tarpeen mukaan. Vuosittain pidetään vähintään yksi hallituksen strategiakokous, jossa muun muassa vahvistetaan yhtiön pitkän aikavälin strategiset tavoitteet. Yhtiön toimivasta johdosta hallituksen kokoukseen osallistuvat säännöllisesti toimitusjohtaja ja talousjohtaja, jotka eivät ole hallituksen jäseniä. Hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksin. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy.
Kamuxin hallitus on vahvistanut monimuotoisuuspolitiikan. Politiikan mukaisesti hallituksen jäseniä valittaessa tavoitteena on, että hallituksen jäsenet edustavat kumpaakin sukupuolta ja että hallituksen jäsenten osaaminen ja kokemus liiketoiminnan eri osa-alueilta täydentävät toisiaan ja kattavat yhtiön keskeiset toiminnot. Hallituksen monimuotoisuutta tukee hallituksen jäsenten monipuolinen ammatillinen ja koulutuksellinen tausta sekä ikäjakauman huomioon ottaminen.
Kamuxin hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys, hänen tulee sopia hallituksen osaamisprofiiliin ja hänellä on oltava mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen jäsenten valinnassa tavoitteena on varmistaa, että hallitus kokonaisuutena tukee Kamuxin nykyisen ja tulevan liiketoiminnan kehittämistä.
Vuonna 2019 hallitukseen kuuluivat Matti Virtanen, Reija Laaksonen, David Nuutinen, Jokke Paananen, Vesa Uotila ja Harri Sivula, jotka valittiin uudelleen varsinaisessa yhtiökokouksessa 12.4.2019. Yhtiökokous valitsi Matti Virtasen hallituksen puheenjohtajaksi ja Harri Sivulan varapuheenjohtajaksi.
Hallitus keskittyi vuonna 2019 työskentelyssään erityisesti Kamuxin kansainvälistymiseen ja kasvuun. Vuonna 2019 hallitus kokoontui yhteensä 16 kertaa, ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 94 prosenttia. Jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti: Matti Virtanen (16/16), Reija Laaksonen (14/16), David Nuutinen (16/16), Jokke Paananen (16/16), Harri Sivula (14/16) sekä Vesa Uotila (14/16).
Kamuxin monimuotoisuuspolitiikan mukaisten monimuotoisuustavoitteiden arvioidaan toteutuneen vuonna 2019 riittävässä määrin.
* Kamux tiedotti 26.11.2019, että Vesa Uotila on nimitetty Kamuxin kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 7.1.2020 alkaen. Nimityksen myötä Uotila erosi hallituksen jäsenen tehtävistä 31.12.2019. Kamux Oyj:n hallitus jatkaa viisijäsenisenä hallituksena vuoden 2020 alusta toimikautensa loppuun yhtiön seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Vesa Uotilan eron voimaantulon jälkeen hallitus nimitti David Nuutisen Uotilan tilalle yhtiön tarkastusvaliokunnan jäseneksi 1.1.2020 alkaen.
Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat luettavissa verkkosivuilla kamux.com.

MATTI VIRTANEN s. 1958, diplomi-insinööri
Suomen kansalainen Hallituksen puheenjohtaja 2016−, hallituksen jäsen 2016−
Riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista
Omistus 31.12.2019: 135 610 osaketta (suorat omistukset ja Matti Virtasen määräysvallassa olevan sijoitusyhtiön omistamat osakkeet)

JOKKE PAANANEN s. 1972, kauppatieteiden maisteri
Suomen kansalainen Hallituksen jäsen 2011− Riippumaton yhtiöstä Omistus 31.12.2019: 0 osaketta

Suomen kansalainen
Hallituksen jäsen 2017− Riippumaton yhtiöstä ja yhtiön
merkittävistä osakkeenomistajista Omistus 31.12.2019: 4 348 osaketta

HARRI SIVULA s. 1962, hallintotieteiden maisteri
Suomen kansalainen
Hallituksen jäsen 2017−
Riippumaton yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista
Omistus 31.12.2019: 35 000 osaketta

Suomen kansalainen
Hallituksen jäsen 2012−, hallituksen puheenjohtaja 2012−2016
Riippumaton yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista
Omistus 31.12.2019: 25 400 osaketta

VESA UOTILA* s. 1982, kauppatieteiden maisteri
Suomen kansalainen
Hallituksen jäsen 2016−2019, hallituksen varajäsen 2011−2016
Riippumaton yhtiöstä
Omistus 31.12.2019: 0 osaketta

Hallinnointikoodin mukaan enemmistön hallituksen jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallitus arvioi vuosittain jäsentensä riippumattomuuden suhteessa yhtiöön ja sen merkittäviin osakkeenomistajiin. Vuonna 2019 Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisen riippumattomuusarvioinnin perusteella Kamuxin hallituksen jäsenten on katsottu olevan riippumattomia yhtiöstä lukuunottamatta Matti Virtasta, jolla on yhtiönsä Virtanen Consulting GmbH kautta konsultointisopimus Kamuxin kanssa. Riippumattomuusarvioinnin perusteella hallituksen jäsenten on katsottu olevan vuonna 2019 riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista lukuunottamatta Jokke Paanasta ja Vesa Uotilaa. Jokke Paananen on Intera Partners Oy:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja. Intera Partners Oy:n partneri Vesa Uotila oli Intera Partners Oy:n palveluksessa 31.12.2019 saakka.
Hallitus nimittää tarkastusvaliokunnan avustamaan hallitusta sille kuuluvan valvontatehtävän hoitamisessa. Hallitus valitsee keskuudestaan tarkastusvaliokuntaan vähintään kolme jäsentä. Valiokunnan jäsenillä tulee olla tehtävään tarvittava pätevyys. Valiokunnan jäsenten tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja vähintään yhden jäsenen tulee olla riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallitus on määritellyt tarkastusvaliokunnan tehtävät vahvistamassaan työjärjestyksessä. Työjärjestyksen mukaan valiokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta huolehtimaan yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä varmistumaan siitä, että yhtiöllä on koko sen toiminnan kattava ja riittävä sisäinen valvontajärjestelmä. Valiokunnan tehtävänä on myös seurata, että yhtiön toiminta ja sisäinen valvonta on järjestetty lakien, määräysten sekä hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän edellyttämällä tavalla, sekä valvoa sisäisen tarkastuksen toimintaa.
Tehtävänsä toteuttamiseksi tarkastusvaliokunta muun muassa
> käsittelee kuvaukset taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä > seuraa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta sekä arvioi lakisääteisen tilintarkastusyhteisön resursseja ja riippumattomuutta sekä valmistelee päätösehdotuksen tilintarkastajan valinnasta > seuraa yhtiön taloudellisen tilaa ja hankintaprosesseja
> arvioi lakien, normien ja eettisten periaatteiden noudattamista
> seuraa yhtiön rahoitustilannetta ja verotusta > käsittelee yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä annetun selvityksen sekä käsittelee ja ratkaisee muut hallituksen mahdollisesti esille nostamat asiat, jotka kuuluvat tarkastusvaliokunnan vastuulle
Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa puheenjohtajan kutsumana. Tarkastusvaliokunta raportoi säännöllisesti valiokunnan kokouksissa päätetyistä toimistaan hallitukselle.
Kamuxin hallitus valitsi varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä järjestäytymiskokouksessaan 12.4.2019 keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi uudelleen Harri Sivulan (puheenjohtaja), Reija Laaksosen ja Vesa Uotilan. Kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä, ja Harri Sivula ja Reija Laaksonen ovat lisäksi riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Vuonna 2019 tarkastusvaliokunta keskittyi työskentelyssään osavuosikatsauksiin, sisäiseen valvontaan ja kontrolleihin sekä riskienhallintaan. Tarkastusvaliokunta kokoontui kuusi kertaa vuonna 2019. Kaikki tarkastusvaliokunnan jäsenet osallistuivat jokaiseen kokoukseen.
Kamux tiedotti 26.11.2019, että Vesa Uotila on nimitetty Kamuxin kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 7.1.2020 alkaen. Nimityksen myötä Uotila erosi hallituksen jäsenen tehtävistä 31.12.2019. Hallitus nimitti David Nuutisen Uotilan tilalle yhtiön tarkastusvaliokuntaan 1.1.2020 alkaen.
Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa Kamuxin toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta Kamuxin liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtajan tehtäviin kuuluu valmistella hallituksen päätettävät asiat, kehittää Kamuxin toimintoja yhdessä hallituksen kanssa päätettyjen tavoitteiden mukaisesti ja varmistaa hallituksen päätösten asianmukainen täytäntöönpano. Hän vastaa lisäksi Kamuxin juoksevan hallinnon järjestämisestä ja valvoo, että Kamuxin varainhoito on järjestetty luotettavasti. Toimitusjohtajan velvollisuutena on lisäksi varmistaa, että Kamuxissa noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä ja sovellettavia määräyksiä. Toimitusjohtaja toimii puheenjohtajana Kamuxin johtoryhmän kokouksissa. Toimitusjohtajaa ei voida valita hallituksen puheenjohtajaksi.
Yhtiön hallitus nimittää ja tarvittaessa erottaa toimitusjohtajan ja päättää toimitusjohtajalle maksettavasta palkasta sekä toimitusjohtajasopimuksen muista ehdoista. Toimitusjohtaja valitaan tehtävään toistaiseksi.

Toimitusjohtajan taloudelliset etuudet on esitetty Kamuxin palkitsemisraportissa vuodelta 2019.
Kamuxin hallituksen nimittämänä toimitusjohtajana toimii Juha Kalliokoski.
Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa yhtiön strategian toteuttamisessa ja johtaa kokonaisuudessaan Kamuxin liiketoimintaa. Kamuxin johtoryhmän jäsenillä on laajat valtuudet toimia omien vastuualueidensa puitteissa, ja heidän velvollisuutenaan on kehittää Kamuxin liiketoimintaa yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kuukausittain tai tarpeen mukaan.
Johtoryhmä keskittyi vuonna 2019 työskentelyssään erityisesti henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja myynnin johtamiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä asiakaskokemukseen.

Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat luettavissa verkkosivuilla kamux.com.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen 2001−
s. 1970, poliisi ja kauppateknikko
Suomen kansalainen
Omistus 31.12.2019: 6 086 293 osaketta osaketta (suorat omistukset sekä Juha Kalliokosken lähipiirin määräysvallassa olevan sijoitusyhtiön omistamat osakkeet)

Suomen maajohtaja 2018– ja johtoryhmän jäsen 2015−, henkilöstöjohtaja 2015–2018, Ruotsin maajohtaja 2016–2017,
s. 1977, upseeri Maanpuolustuskorkeakoulusta
Suomen kansalainen


Talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen 17.6.2019−
s. 1972, kauppatieteiden maisteri, CEFA
Suomen kansalainen
SATU OTALA Viestintäjohtaja ja johtoryhmän jäsen 2015− s. 1967, filosofian maisteri Suomen kansalainen Omistus 31.12.2019: 38 724 osaketta
Omistus 31.12.2019: 2 900 osaketta

OLLI KILPI Henkilöstöjohtaja 7.10.2019– ja johtoryhmän jäsen 2017−, kansainvälisen liiketoiminnan johtaja 7.10.2019 asti
s. 1966, kauppatieteiden maisteri
Suomen kansalainen
Omistus 31.12.2019: 34 004 osaketta

MIKKO-HEIKKI INKEROINEN
Chief Digital Officer ja johtoryhmän jäsen 2018−
s. 1987, valtiotieteiden maisteri
Suomen kansalainen
Omistus 31.12.2019: 2 387 osaketta

ja johtoryhmän jäsen 2017−
s. 1974, merkonomi, Autoalan JOKO-tutkinto
Suomen kansalainen
Omistus 31.12.2019: 53 641 osaketta

ILKKA VIRTANEN Kansainvälisen liiketoiminnan johtaja 7.10.2019− ja johtoryhmän jäsen 2018−, liiketoiminnan kehitysjohtaja 7.10.2019 asti
s. 1980, kauppatieteiden maisteri
Suomen kansalainen
Omistus 31.12.2019: 5 416 osaketta

Riskienhallinnan päämääränä on varmistaa asiakaslupausten täyttämistä, tuloskehitystä, osingonmaksukykyä, osakasarvoa, vastuullisten toimintatapojen toteutumista ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Kamuxilla on yhdenmukaiset ja tehokkaat menetelmät tunnistaa, arvioida ja hallita riskejä sekä niiden seurauksia.
Kamux noudattaa yhtiön hallituksen vahvistamia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita. Riskienhallinta on systemaattista toimintaa, jonka tarkoituksena on taata kattava ja tarkoituksenmukainen riskien tunnistaminen, arviointi, hallinta sekä valvonta. Se on olennainen osa Kamuxin suunnitteluja johtamisprosessia, päätöksentekoa, päivittäistä johtamista ja toimintaa sekä valvontaa ja raportointimenettelyjä. Riskejä arvioidaan ja hallitaan liiketoimintalähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Konsernin toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet vastaavat kukin omasta vastuualueestaan. Johtoryhmä raportoi hallitukselle riskeistä ja hallintatoimenpiteistä säännöllisesti. Hallitus käsittelee merkittävimmät riskit, toimenpiteet niiden hallitsemiseksi sekä arvioi riskienhallinnan tehokkuutta ja toimivuutta. Riskienhallinnan koordinoinnista vastaa talousjohtaja.
Kamux on kirjannut yhteiset toimintaperiaatteet Hyvä autokaupan tapa -ohjeeksi (Code of Conduct). Code of Conduct on osa riskienhallintaa. Lisäksi Kamuxilla on erillinen toimintaohje yhteistyökumppaneilleen.
Kamuxin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminta on tehokasta ja tuloksellista, talousraportointi on luotettavaa ja että yhtiön toimintaan liittyviä lakeja ja määräyksiä sekä yhtiön sisäisiä ohjeita noudetaan. Talousraportointiin liittyvän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että julkistettavat osavuosikatsaukset, puolivuosikatsaukset, tilinpäätöstiedotteet ja muu talousinformaatio sekä tilinpäätökset ja vuosikertomukset ovat luotettavia ja että ne on laadittu yhtiön soveltamien laskentaja raportointiperiaatteiden mukaisesti.
Yhtiön hallitus vastaa työjärjestyksensä mukaisesti tilinpäätösraportoinnin prosessin seuraamisesta, valvoo taloudellista raportointiprosessia sekä seuraa yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmän tehokkuutta. Vastuu sisäisen valvonnan käytännön tason järjestämisestä on toimitusjohtajalla. Siihen kuuluu, että yhtiössä on otettu käyttöön riittävät sisäisen valvonnan menettelyt sen mukaisesti, mitä hallituksen määrittelemissä toimintaperiaatteissa edellytetään.
Toimitusjohtaja yhdessä johtoryhmän tukemana vastaa siitä, että konsernin päivittäisessä toiminnassa toimitaan sovittujen periaatteiden mukaisesti, noudatetaan lakeja ja määräyksiä, reagoidaan havaittuihin poikkeamiin ja puutteisiin sekä tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet.
Vuonna 2019 sisäisen valvonnan kehittämisessä keskityttiin viimeisimpänä avattuihin liikkeisiin kaikissa toimintamaissa tavoitteena varmistua, että myymälöissä toimitaan kaikilta osin Kamuxin ohjeistusten ja toimintamallien mukaisesti.
Yhtiön hallitus on arvioinut, että yhtiön harjoittaman liiketoiminnan laadusta, henkilökunnan määrästä ja maantieteellisestä laajuudesta johtuen yhtiön ei ole tarkoituksenmukaista järjestää sisäisen tarkastuksen tehtäviä omaksi toiminnokseen. Hallitus arvioi sisäisen tarkastuksen toiminnon perustamisen tarpeellisuutta vuosittain. Vuonna 2019 sisäisestä tarkastuksesta vastasi ulkopuolinen taho.
Kamuxin hallitus on määritellyt lähipiiriliiketoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet. Kamux-konsernissa ylläpidetään lähipiiriluetteloa, jonka tarkoituksena on auttaa tunnistamaan sellaiset liiketoimet, joiden osapuolena on Kamuxin lähipiiriin kuuluva.
Lähipiirin kanssa tehtävät liiketoimet, pois lukien Kamuxin kulloinkin voimassa olevan Henkilökunnan omien autojen ostoetu -ohjeen mukaiset transaktiot, käsitellään Kamuxin johtoryhmässä. Kamuxin johdon ja sen lähipiirin kanssa tehtävistä merkittävistä liiketoimista päättää Kamuxin hallitus. Hallitus päättää myös mahdollisista lähipiiriliiketoimista, jotka eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin markkinaehdoin.
Yhtiö ei tehnyt lähipiirinsä kanssa yhtiön
kannalta olennaisia ja yhtiön tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia tai muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin toteutettuja liiketoimia vuonna 2019.
Kamuxilla on hallituksen hyväksymä sisäpiiriohje, joka perustuu Markkinoiden väärinkäyttöasetukseen, NASDAQ Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeeseen sekä muihin asiaankuuluviin määräyksiin ja ohjeisiin.
Sisäpiiriasioista vastaa Kamuxin talousjohtaja. Yhtiö laatii luettelon pysyvistä sisäpiiriläisistä ja lisäksi ylläpitää kulloinkin tarvittavaa luetteloa hanke- tai tapahtumakohtaisista sisäpiiriläisistä. Sisäpiiriluetteloita ylläpidettiin vuonna 2019 Euroclear Finland Oy:n SIRE-palvelussa.
Kamuxin johtotehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä ovat ilmoitusvelvollisia liiketoimistaan Kamuxin osakkeella ja muilla siihen perustuvilla rahoitusvälineillä. Kamuxin johtotehtävissä toimivat henkilöt sekä mahdolliset Kamuxin määrittelemät pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa toteuttaa omaan lukuunsa tai kolmannen osapuolen lukuun liiketoimia Kamuxin osakkeella tai muilla siihen perustuvilla rahoitusvälineillä suljetun ajanjakson aikana, joka alkaa 30 päivää ennen tilinpäätöstiedotteen, puolivuosikatsauksen tai osavuosikatsauksen julkistuspäivää.
Kamuxilla on käytössään internetpohjainen ilmoituskanava, jonka kautta on

mahdollista tehdä nimettömänä ilmoitus finanssimarkkinoita koskevien säännösten ja määräysten epäillystä rikkomisesta.
Lakisääteisen tilintarkastuksen kohteena on yhtiön tilikauden kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto. Emoyhtiön tilintarkastajan on tarkastettava myös konsernitilinpäätös. Tilintarkastaja antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiön vuositilinpäätöksen yhteydessä ja raportoi säännöllisesti hallitukselle tarkastushavainnoistaan. Kamuxin tilikausi on kalenterivuosi.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön tilintarkastajana on Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Yhtiön tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi uudelleen tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. PricewaterhouseCoopers Oy:n ilmoittamana päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Janne Rajalahti. PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Kamuxin tilintarkastajan vuodesta 2015 lähtien.
Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan. Vuonna 2019 tilintarkastuspalkkiota maksettiin yhteensä 235 000 euroa ja palkkioita muista tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista yhteensä 24 000 euroa. Muut palvelut liittyvät pääasiallisesti taloudelliseen neuvonantoon erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi veroneuvontaan ja taloudelliseen analyysiin strategisiin hankkeisiin liittyen.

Tämä Kamux Oyj:n ("Kamux" tai "yhtiö") palkka- ja palkkioselvitys 2019 on tehty Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (2015) mukaisesti.
Kamuxin palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on edistää yhtiön kilpailukykyä ja pitkän aikavälin menestymistä. Palkitsemisjärjestelmien tavoitteena on kannustaa avainhenkilöitä ja koko henkilöstöä pitkäjänteiseen työhön omien ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja omistaja-arvon luomiseksi.
Kamuxin varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen palkkiot sekä kulujen korvausperusteet vuosittain suurimpien osakkeenomistajien tekemän ehdotuksen perusteella.
Hallituksen ja sen valiokuntien jäsenten palkkiot maksetaan rahakorvauksina. Hallituksen tai valiokuntien kokouksista ei makseta erillistä korvausta. Hallituksen jäsenten kokouksista aiheutuneet matkakustannukset korvataan kohtuullista laskua vastaan. Yhtiön hallituksen palkkioihin ei liity eläkemaksuja.
Hallituksen jäsenet eivät ole Kamuxin lyhyen tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien piirissä.
Yhtiön hallitus päättää Kamuxin toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta ja sen perusteista. Kamuxin toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu kiinteästä kuukausipalkasta, bonuspalkkiosta ja osakeperusteisesta kannustinjärjestelystä. Yhtiön hallitus päättää bonuspalkkioiden ehdot vuosittain. Bonusjärjestelmän ja osakeperusteisen kannustinjärjestelmän tavoitteena on tukea sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista ja sitouttaa johtoa yhtiöön.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän bonuspalkkiot maksetaan tilikaudelle asetettujen henkilökohtaisten tavoitteiden sekä tiettyjen kannattavuustavoitteiden saavuttamisen perusteella. Vuodelta 2019 bonuspalkan osuus voi olla korkeintaan 40 prosenttia kiinteästä peruspalkasta toimitusjohtajan osalta, kuten myös muiden johtoryhmän jäsenten osalta. Hallitus seuraa bonusjärjestelmän tavoitteiden toteutumista säännöllisesti.
Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja matkapuhelinetuun. Muut johtoryhmän jäsenet kuin toimitusjohtaja ovat oikeutettuja autoetuun. Yhdellä johtoryhmän jäsenellä on internetyhteysetu.
Kamuxin toimitusjohtajalla Juha Kalliokoskella on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen. Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa ja on soveltuvan lainsäädännön nojalla 63 vuotta. Toimitusjohtajan toimitusjohtajasopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja hänellä on oikeus palkkaan irtisanomisajalta. Lisäksi yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen on toimitusjohtajalla oikeus tietyin edellytyksin 12 kuukauden kokonaispalkkaa vastaavaan määrään.
Muiden johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on kolme kuukautta pois lukien yksi johtoryhmän jäsen, jolla irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Johtoryhmän jäsenillä on oikeus palkkaan irtisanomisajalta. Johtoryhmän jäsenten eläkeikä määräytyy lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa ja on soveltuvan lainsäädännön nojalla 63 vuotta.
Kamuxin hallitus päätti 27.4.2017 perustaa Kamuxin avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän. Osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet Kamuxin arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt Kamuxiin ja tarjota heille kilpailukykyinen osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Kamux Oyj:n hallitus päätti 23.1.2019 hyväksyä konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän yksityiskohtaiset ehdot vuodelle 2019. Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakso on kalenterivuosi 2019. Järjestelmän mahdollinen bruttopalkkio ansaintajaksolta määräytyy ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Hallituksen päätöksen mukaan ansaintajaksoon 2019 sovellettava ansaintakriteeri on hallituksen asettaman liikevoittotavoitteen (EBIT) saavuttaminen vuonna 2019. Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen toukokuun 2020 loppuun mennessä yhtiön osakkeina, ellei yhtiön hallitus päätä maksaa palkkiota kokonaan tai osaksi rahana. Maksettava palkkio koostuu osakkeiden nettomäärästä, joka jää jäljelle vahvistetusta palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen tarvittavan rahaosuuden vähentämisen jälkeen. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Hallitus valitsee avainhenkilöt, jotka ovat oikeutettuja osallistumaan kannustinjärjestelmään. Hallitus voi osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti päättää ansaintajakson aikana uusien osallistujien ottamisesta mukaan järjestelmään. Kannustinjärjestelmän mukaisiin palkkioihin eivät järjestelmän ehtojen mukaisesti ole oikeutettuja henkilöt, joiden työsuhde päättyi vuoden 2019 aikana. Kannustinjärjestelmään kuului Kamuxin hallituksen päätöksellä vuoden 2019 lopussa yhteensä 27 henkilöä.
Mikäli ansaintakriteerille asetettu enimmäistavoitetaso saavutetaan, osakepalkkiojärjestelmän 2019 nojalla suoritettavien palkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 1,0 miljoonaa euroa (brutto), vastaten arviolta enintään noin 180 000 Kamuxin osaketta, kun arvio lasketaan Kamuxin osakkeen joulukuun 2018 keskikurssin perusteella.
Palkkiona annettuihin netto-osakkeisiin kohdistuu luovutusrajoitus sitouttamisjakson aikana. Sitouttamisjakso alkaa palkkion maksamisesta ja päättyy 31.12.2021. Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella palkkiona saamistaan netto-osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa yhtiössä yhteensä vastaa hänen vuosipalkkansa arvoa (omistusvelvollisuus). Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan jäsenyys konsernin johtoryhmässä jatkuu.
Osakkeiden antaminen osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti perustuu yhtiökokouksen päätöksellä 26.4.2018 Kamuxin hallitukselle annettuun valtuutukseen. Yhtiön hallitus on valtuutettu päättämään enintään 400 000 uuden ja/tai olemassa olevan osakkeen liikkeeseenlaskusta Kamuxin avainhenkilöiden palkitsemiseen yhtiön osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti. Osakepalkkiojärjestelmää on tarkoitus jatkaa vastaavilla vuosittain alkavilla uusilla ansaintajaksoilla yhtiön hallituksen harkinnan mukaan.
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2019 on toinen hallituksen 27.4.2017 tekemän kannustinjärjestelmän perustamista koskevan päätöksen nojalla hyväksytty kannustinjärjestelmä. Vuoden 2018 ohjelmaan kuului 22 Kamuxin avainhenkilöä ja ohjelman ehdot olivat samat kuin 2019 vuoden ohjelmassa.
Lisätietoja Kamuxin osakepalkkiojärjestelmistä löytyy yhtiön verkkosivulla kamux.com/hallinnointi/palkitseminen
Yhtiön 12.4.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 3 000 euroa kuukaudessa ja hallituksen jäsenille kullekin 1 700 euroa kuukaudessa, ja että valiokuntajäsenyydestä maksetaan lisäksi palkkiona 1 500 euroa vuodessa. Matkakustannukset korvataan yhtiön matkustuskäytännön mukaisesti.
Kamux ja Virtanen Consulting GmbH (hallituksen puheenjohtaja Matti Virtasen määräysvallassa oleva konsulttiyhtiö) solmivat 1.2.2016 konsultointisopimuksen, jonka perusteella Virtanen Consulting GmbH:lle maksetaan erillistä sopimuspalkkiota 9 000 euroa kuukaudessa Kamuxin kansainvälistymiseen liittyvistä konsultointipalveluista. Vuonna 2019 Virtanen Consulting GmbH:lle maksettiin konsultointisopimuksen perusteella 108 360 euroa.
31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta Kamuxin hallitukselle maksettiin palkkioita yhteensä 142 500 euroa.
| Euroa | Kuukausipalkkiot | Valiokuntajäsenyys | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Matti Virtanen | 36 000 | - | 36 000 |
| Reija Laaksonen | 20 400 | 1 500 | 21 900 |
| David Nuutinen | 20 400 | - | 20 400 |
| Jokke Paananen | 20 400 | - | 20 400 |
| Vesa Uotila | 20 400 | 1 500 | 21 900 |
| Harri Sivula | 20 400 | 1 500 | 21 900 |
| Yhteensä | 138 000 | 4 500 | 142 500 |

Toimitusjohtaja Juha Kalliokosken peruspalkka luontoisetuineen vuonna 2019 oli 220 740 euroa. Eläkekulut olivat 62 458 euroa, ja lisäksi hänelle maksettiin bonuspalkkiona vuoden 2018 tavoitteiden perusteella 31 920 euroa ja osakepalkkioina 37 888 euroa.
| Euroa | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Peruspalkka luontoisetuineen | 220 740 | 220 740 |
| Eläkekulut (maksupohjaiset järjestelyt) | 62 458 | 59 898 |
| Bonuspalkkiot | 31 920 | 18 546 |
| Osakepalkkiot | 37 888 | - |
| Yhteensä | 353 006 | 299 184 |
| Euroa | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Peruspalkka luontoisetuineen | 1 151 869 | 887 011 |
| Eläkekulut (maksupohjaiset järjestelyt) | 324 472 | 235 030 |
| Bonuspalkkiot | 163 108 | 53 341 |
| Osakepalkkiot | 112 793 | - |
| Yhteensä | 1 589 134 | 1 175 382 |
Vuonna 2019 muuhun johtoryhmään kuuluivat Tapio Arimo (12.4.2919 saakka), Tommi Iiskonmäki, Mikko-Heikki Inkeroinen, Olli Kilpi, Marko Lehtonen (17.6.2019 alkaen), Satu Otala, Jennie Stenbom (19.9.2019 saakka), Tero Törmänen ja Ilkka Virtanen sekä Milla Kärpänen vt. talousjohtajana (ajalla 13.4.-16.6.2019). Taulukoiden luvut ovat pyöristettyjä.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA
TILINPÄÄTÖS
| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2019 | 54 |
|---|---|
| Osakkeet ja osakeomistus | 62 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 64 |
| Tunnuslukujen laskentaperiaatteet ja vaihtoehtoiset tunnusluvut | 65 |
| TILINPÄÄTÖS 2019 | 67 |
| KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN PÄÄLASKELMAT | 68 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | 69 |
| Konsernin tase | 70 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksesta | 71 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 72 |
| LAATIMISPERUSTA JA TIETOA KAMUXISTA | 73 |
| 1.1 Laatimisperusta | 74 |
| 1.2 Kamuxin lyhyt esittely | 75 |
| KAMUX-KONSERNIN KESKEISET TULOSTIEDOT | 76 |
| 2.1 Segmenttikohtaiset tulokset | 77 |
| 2.2 Liikevaihto | 79 |
| 2.3 Korjausmenot | 81 |
| 2.4 Kulut | 82 |
| 2.5 Tuloverot | 84 |
| 2.6 Osakekohtainen tulos | 85 |
| NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA | 86 |
| 3.1 Vaihto-omaisuus | 87 |
3.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset 88
| 3.3 Ostovelat ja muut velat | 89 |
|---|---|
| 3.4 Varaukset, vuokravelvoitteet ja muut sitoumukset | 90 |
| PÄÄOMAN HALLINTA JA NETTOVELKA | 92 |
| 4.1 Pääoman hallinta ja nettovelka | 93 |
| 4.2 Rahoituskulut | 96 |
| MUUT LIITETIEDOT | 97 |
| 5.1 Konsernirakenne ja konsernitilinpäätöksen laatiminen | 98 |
| 5.2 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset | 99 |
| 5.3 Lähipiiritapahtumat | 104 |
| 5.4 Osakepääoma ja rahastot | 108 |
| 5.5 Laskennalliset verot | 109 |
| 5.6 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat | 110 |
| 5.7 Uudet ja tulevat IFRS-standardit | 111 |
| EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS | 112 |
|---|---|
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 113 |
| Emoyhtiön tase | 114 |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma | 115 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet | 115 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 116 |
| TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS | ||
|---|---|---|
| TILINTARKASTUSKERTOMUS | 119 |
Kamux on käytettyjen autojen ostamiseen ja myymiseen erikoistunut vähittäiskaupan ketju. Kamuxilla oli 48 autoliikettä Suomessa, 17 autoliikettä Ruotsissa ja 6 autoliikettä Saksassa 31.12.2019.
Käytettyjen autojen kokonaismarkkina Euroopassa on noin kaksi kertaa suurempi kuin uusien autojen kauppa, ja markkinamuutokset ovat pienempiä kuin uusien autojen kaupassa. Ihmisten liikkumisen tarpeet ovat ennallaan, mutta erilaisiin liikkumisen tarpeisiin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja autovalikoimassa. Tänä päivänä kuluttajat arvostavat monipuolisia verkkoasiointimahdollisuuksia sekä luotettavaa ja asiantuntevaa palvelua.
Käytettyjen autojen markkinoiden kehittymiseen vaikuttavat yleinen taloudellinen tilanne sekä väestön määrän ja kaupungistumisen kehittyminen. Kuluttajien käyttäytymisessä ja halukkuudessa omistaa auto on viime vuosien aikana voitu havaita muutoksia. Jakamistalouden ja uudenlaisten liikkumisen palveluiden vaikutusten odotetaan kuitenkin olevan vähäisiä käytettyjen autojen kauppaan. Yhteiskunnallinen keskustelu ja mahdolliset poliittiset päätökset päästöihin ja ilmastonmuutokseen, auto- ja polttoaineverotukseen sekä turvallisuusvaatimuksiin liittyen saattavat vaikuttaa käytettyjen autojen markkinoiden kehitykseen.
Vuonna 2019 Euroopan alueella rekisteröitiin 1,2 % enemmän uusia henkilöautoja vuoteen 2018 verrattuna (ACEA). Suomessa ensirekisteröityjen henkilöautojen määrä laski 5,2 % vuoteen 2018 verrattuna (Autoalan tiedotuskeskus), Ruotsissa ensirekisteröityjen henkilöautojen määrä kasvoi 0,7 % (BIL Sweden) ja Saksassa se kasvoi 5,0 % (Kraftfahrt-Bundesamt).
Vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon ajan jatkunut julkinen keskustelu liikenteen päästöistä, auto- ja polttoaineveroista sekä vaihtoehtoisista käyttövoimista näkyi edelleen epätietoisuutena kuluttajien keskuudessa. Vaikutukset heijastuivat voimakkaammin uusien autojen kauppaan, kun taas käytettyjen autojen kauppa jatkui vakaampana. Kamux jatkoi kasvuaan ja säilytti markkina-asemansa toteuttamalla systemaattisesti liiketoimintamalliaan. Vahvistimme markkinajohtajan asemaa käytettyjen autojen kaupassa entisestään. Kamux arvioi yhtiön markkinaosuuden olevan Suomessa noin kahdeksan prosenttia.
Polttomoottoriautot ovat vallitsevia Suomessa edelleen. Vuonna 2019 ensirekisteröidyistä henkilöautoista noin 91 % oli käyttövoimaltaan bensiini- ja dieselautoja tai ei-ladattavia hybriejä. Ladattavat hybridit olivat vaihtoehtoisissa käyttövoimissa suosituin vaihtoehto ensirekisteröidyissä henkilöautoissa. Kaasu- ja sähköautojen osuus oli edelleen pieni, vaikkakin kasvussa, kuten kaikkien vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus. Suomen autokanta kuitenkin muuttuu hitaasti, ja koko autokannassa bensiini- ja dieselautojen osuus oli noin 98 %. Suomen henkilöautokanta kasvoi edellisvuodesta ja se myös jatkoi ikääntymistään. (Traficom, Autoalan tiedotuskeskus ja Liikennefakta).
Ruotsin kruunun heikko kurssi kasvatti voimakkaasti käytettyjen autojen vientiä useisiin maihin jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2018 Ruotsista vietiin ulkomaille yli 100 000 käytettyä autoa ja vuonna 2019 miltei 120 000. Kasvaneen kysynnän seurauksena Ruotsissa myytävien käytettyjen autojen hinnat nousivat. Lisäksi osa uusien autojen myyntiin keskittyneistä liikkeistä laajensi käytettyjen autojen markkinalle lisäten kilpailua.
Vuonna 2018 voimaan astunut uusia ensirekisteröityjä autoja koskenut päästöihin perustuva veromuutos vaikutti alkuvuonna 2019 edelleen uusien autojen kauppaan Ruotsissa. Vuoden 2019 loppupuolella kuluttajat ennakoivat vuoden 2020 alussa voimaan tullutta uusien autojen verotuksen muutosta WLTP-päästömittauspohjaiseksi, minkä vuoksi uusien autojen kauppa lisääntyi voimakkaasti loppuvuonna. Kasvatimme jalansijaamme Ruotsin markkinalla ja olimme vuonna 2019 kymmenen suurimman toimijan joukossa. Arviolta alle yhden prosentin markkinaosuus tarjoaa Kamuxille kuitenkin runsaasti kasvumahdollisuuksia. Vuonna 2019 Ruotsissa ensirekisteröidyistä autoista noin 78 % oli bensiini- tai dieselautoja. Sähkö- ja kaasuautojen sekä ladattavien hybridien osuus ensirekisteröidyistä on nousussa ja vuonna 2019 se oli yhteensä noin 13 % ja loput pääosin ei-ladattavia hybridejä tai etanoliautoja. Koko autokannasta bensiini- ja dieselautojen osuus vuonna 2019 oli 91 %. Ruotsin henkilöautokanta kasvoi edellisvuodesta. (Trafikanalys).
Saksassa ei tehty vuoden aikana auton käyttöön tai autoilun verotukseen tai muuten Kamuxin toimintaan vaikuttavia uusia poliittisia tai yhteiskunnallisia päätöksiä. Saksassa julkinen keskustelu liittyi paljolti autoteollisuuden kykyyn vastata kuluttajien kysyntään sekä Euroopan Unionin hiilidioksidipäästöstandardeihin ja –vaatimuksiin tuottamalla riittävän nopeasti sähköautoja ja ladattavia hybridejä markkinoille. Arviomme mukaan markkina pysyi vuoden aikana vakaana.
Olemme vakiinnuttaneet asemamme käytettyjen autojen kaupassa suur-Hampurin talousalueella. Kamuxin mark-

kinaosuus kasvoi Saksassa, mutta on edelleen hyvin pieni. Saksassa bensiini- ja dieselautojen yhteen laskettu osuus autokannasta vuonna 2019 oli noin 98 % kaikista henkilöautoista ja vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen määrä oli alle kaksi prosenttia. Ensirekisteröidyistä autoista noin 90 % oli bensiini- ja dieselautoja ja reilut kolme prosenttia kaasu- ja sähköautoja sekä ladattavia hybridejä ja loput pääosin ei-ladattavia hybridejä. Saksan henkilöautokanta kasvoi edellisvuodesta. (Kraftfahrt-Bundesamt).
Kamuxin liikevaihto kasvoi 24,8 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 658,5 (1–12/2018: 527,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi uusien liikkeiden avausten ja myymälälaajennusten sekä vertailukelpoisten liikkeiden kasvun ansiosta. Kasvu oli kokonaan orgaanista. Vuonna 2019 Kamux myi 55 432 (46 596) autoa Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Käytetyn auton myynnin yhteydessä Kamux tarjoaa asiakkailleen komissiopohjaisia palveluita kuten vakuutus- ja rahoituspalveluja sekä lakisääteisen myyjän virhevastuuta laajentavaa Kamux Plus –tuotetta. Kamuxin liikevaihto integroiduista palveluista oli 32,9 (27,1) miljoonaa euroa.
Kamuxin oikaistu liikevoitto kasvoi 16,1 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 25,4 (21,9) miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto oli 3,9 % (4,1) liikevaihdosta. Liikevoittoa oikaisevat erät olivat yhteensä 0,1 (3,0) miljoonaa euroa. Oikaisuerät sisältävät yhteensä 0,1 miljoonaa euroa strategisiin selvityksiin liittyviä kuluja ja 0,0 miljoonaa euroa maantieteelliseen laajentumiseen liittyviä kuluja. Vertailukaudella oikaisueriin sisältyi myös kuluksi kirjattuja aikaisempiin tilikausiin liittyviä veroja 2,5 miljoonaa euroa.
Kamuxin liikevoitto kasvoi 33,8 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 25,3 (18,9) miljoonaa euroa.
Nettorahoituserät olivat -1,0 (0,4) miljoonaa euroa. Kamuxin voitto ennen veroja oli 24,4 (19,4) miljoonaa euroa. Verot olivat 5,3 (4,7) miljoonaa euroa. Tämä vastaa 22 % (24 %) efektiivistä veroastetta koko tilikaudelle. Tilikauden voitto oli 19,0 (14,6) miljoonaa euroa.
Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,48 (0,37) euroa.
Suomen liikevaihto kasvoi 17,1 % ja oli 490,9 (419,1) miljoonaa euroa. Myytyjen autojen lukumäärä kasvoi 5 187 kappaleella eli 13,6 % verrattuna edellisvuoteen ja oli 43 404 autoa (38 217). Kasvu perustui uusiin liikkeisiin sekä vertailukelpoisten liikkeiden myynnin kasvuun. Integroitujen palveluiden osuus liikevaihdosta kasvoi 28,4 miljoonaan euroon (24,0) eli 5,8 %:iin (5,7) liikevaihdosta. Liikevoitto kasvoi 21,7 % edellisvuodesta ja oli 29,4 miljoonaa euroa (24,1) eli 6,0 % (5,8) liikevaihdosta.
Vuonna 2019 Suomessa avattiin yhteensä 4 uutta liikettä: tammikuussa Oulun Limingantulliin, helmikuussa Kajaaniin, maaliskuussa Nurmijärven Klaukkalaan ja kesäkuussa Forssaan.
Ruotsin kokonaisliikevaihto kasvoi 55,5 % ja oli 158,5 (101,9) miljoonaa euroa. Ulkoinen liikevaihto kasvoi 46,3 % ja oli 117,5 miljoonaa euroa (80,3). Myytyjen autojen lukumäärä kasvoi 2 130 kappaleella eli 34,7 % ja oli 8 263 autoa (6 133). Kasvu perustui uusiin liikkeisiin ja olemassa olevien liikkeiden laajennuksiin sekä vertailukelpoisten liikkeiden myynnin kasvuun.
Integroitujen palveluiden osuus ulkoisesta liikevaihdosta kasvoi Ruotsissa 2,8 miljoonaan euroon (2,3), mikä oli 2,4 % (2,8) ulkoisesta liikevaihdosta. Liikevoitto kasvoi edellisvuodesta ja oli 1,3 miljoonaa euroa (0,9), mikä oli 0,8 % (0,9) kokonaisliikevaihdosta.
Helmikuussa 2019 Kamux avasi uuden myymälän Karls-
kronaan, maaliskuussa Norrtäljeen, kesäkuussa Helsingborgiin ja lokakuussa Halmstadiin.
Saksan kokonaisliikevaihto kasvoi 73,5 % ja oli 52,2 (30,1) miljoonaa euroa. Ulkoinen liikevaihto kasvoi 76,3 % ja oli 50,1 miljoonaa euroa (28,4). Myytyjen autojen lukumäärä kasvoi 1 519 kappaleella eli 67,6 % ja oli 3 765 autoa (2 246). Kasvu perustui uusiin liikkeisiin ja vertailukelpoisten liikkeiden myynnin kasvuun.
Integroitujen palveluiden osuus ulkoisesta liikevaihdosta kasvoi Saksassa 1,7 miljoonaan euroon (0,8) eli 3,5 %:iin (2,6) ulkoisesta liikevaihdosta. Saksa-segmentin liiketappio pieneni edellisvuodesta ja oli -1,0 miljoonaa euroa (-1,8) eli -2,0 % (-6,1) kokonaisliikevaihdosta.
Syyskuussa 2019 Kamux avasi uudet liikkeet Heideen ja Stadeen.
Vuoden 2019 lopussa konsernin taseen loppusumma oli 181,5 miljoonaa euroa (115,0), josta omaa pääomaa oli 81,7 miljoonaa euroa (68,9).
Vuoden 2019 alussa Kamux alkoi soveltaa IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardia, mikä kasvatti käyttöönottohetkellä 1.1.2019 konsernin taseen loppusummaa 33 % eli 38,3 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen konsernin taseen loppusumma ilman IFRS 16:n vaikutusta oli 142,1 miljoonaa euroa (115,0). Nettovelka oli 38,5 miljoonaa euroa (9,6). Vertailukelpoinen nettovelka ilman IFRS 16:n vaikutusta oli -8,1 miljoonaa euroa (9,6). Pitkäaikaista lainaa oli 16,5 miljoonaa euroa (19,4). Yhtiön tase on vahva, mikä osaltaan mahdollistaa liiketoiminnan kasvattamisen strategian mukaisesti.
Kamuxilla on viisivuotinen 50 miljoonan euron luottosopimus Nordea Pankki Oyj:n kanssa. Luottosopimus sisältää 30 miljoonan euron viisivuotisen määräaikaislainan ja 20 mil-

joonan euron viisivuotisen luottolimiitin. Luottolimiitin lisäksi Kamuxilla on 0,4 miljoonan euron arvoinen vuokratakauslimiitti. Määräaikaislainaa oli nostettuna raportointikauden lopussa 19,5 miljoonaa euroa. Määräaikaislainaa lyhennetään 1,5 miljoonalla eurolla puolivuosittain.
Nettokäyttöpääoma vuoden 2019 lopussa oli 55,3 miljoonaa euroa (61,2). Vaihto-omaisuuden arvo oli 70,2 miljoonaa euroa (71,0).
Liiketoiminnan rahavirta vuoden 2019 aikana oli 33,3 miljoonaa euroa (2,7). Vertailukelpoinen liiketoiminnan rahavirta ilman IFRS 16:n vaikutusta oli 26,4 miljoonaa euroa (2,7). IFRS 16 kasvattaa liiketoiminnan rahavirtaa, koska vuokramaksujen rahoitusvelkaan kohdistuva osuus luokitellaan rahoituksen rahavirtaan ja vain koron osuus vuokranmaksusta sisältyy edelleen liiketoiminnan rahavirtaan. Rahavarat kauden lopussa olivat 27,6 miljoonaa euroa (12,8).
Omavaraisuusaste oli vuoden 2019 lopussa 45,1 % (60,0). Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) oli 16,7 % (16,2) ja oman pääoman tuotto (ROE) 25,3 % (22,9). IFRS 16:n vaikutuksesta sijoitetun pääoman tuottoprosentti nousi lievemmin kuin se olisi noussut ilman IFRS 16:n vaikutusta. Omavaraisuusasteen lasku aiheutui IFRS 16:n käyttöönoton aiheuttamasta taseen loppusumman kasvusta. Vertailukelpoisin luvuin ilman IFRS 16:n vaikutusta tilikauden lopussa omavaraisuusaste oli 60,7 % (60,0), sijoitetun pääoman tuotto 20,6 % (16,2) ja oman pääoman tuotto 25,5 % (22,9).
Kamux tavoittelee merkittävää kilpailuetua investoimalla tiedolla johtamiseen sekä digitaalisiin asiakas- ja liiketoimintaprosesseihin.
Kamuxin investoinnit olivat vuonna 2019 yhteensä 2,7 miljoonaa euroa (1,3) ja investoinnit säilyvät vuotta 2018 korkeammalla tasolla noin vuoden ajan. Investoinnit koostuivat pääasiallisesti IT-järjestelmäinvestoinneista sekä normaaleista, autoliikkeisiin tehtävistä ylläpitoinvestoinneista. Yhtiö rahoitti nämä investoinnit olemassa olevilla rahavaroilla ja tulorahoituksella.
Kamuxin liiketoiminnassa tutkimus- ja tuotekehityskustannukset ovat pääasiallisesti yhtiön vähittäiskaupan toimintamallin edelleen kehittämiseen ja liiketoiminnan prosessikehitykseen liittyviä menoja.
Kamuxin hallitus koostui vuoden 2019 alussa seuraavista henkilöistä: Matti Virtanen, Reija Laaksonen, David Nuutinen, Jokke Paananen, Harri Sivula ja Vesa Uotila.
Vesa Uotilan jäsenyys Kamux Oyj:n hallituksessa päättyi 31.12.2019 Uotilan siirtyessä 7.1.2020 Kamuxin kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Yhtiön hallitus jatkaa viisijäsenisenä hallituksena vuoden 2020 alusta toimikautensa loppuun eli yhtiön seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Kamuxin tarkastusvaliokuntaan kuului vuoden 2019 alussa Harri Sivula (puheenjohtaja), Reija Laaksonen ja Vesa Uotila.
27.12.2019 hallituksen jäsen David Nuutinen valittiin yhtiön tarkastusvaliokuntaan uudeksi jäseneksi 1.1.2020 alkaen. Samalla Vesa Uotilan jäsenyys tarkastusvaliokunnassa päättyi 31.12.2019.
Kamuxin johtoryhmään kuului vuoden 2019 alussa toimitusjohtaja Juha Kalliokoski, talousjohtaja Tapio Arimo, kansainvälisten liiketoimintojen johtaja Olli Kilpi, ostojohtaja Tero Törmänen, Suomen maajohtaja Tommi Iiskonmäki, viestintä- ja markkinointijohtaja Satu Otala, Chief Digital Officer (CDO) Mikko-Heikki Inkeroinen, kehitysjohtaja Ilkka Virtanen ja henkilöstöjohtaja Jennie Stenbom.
Tapio Arimo irtisanoutui siirtyäkseen uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle ja hän jatkoi tehtävässään 12.4.2019 saakka. 17.6.2019 Marko Lehtonen aloitti yhtiön talousjohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä. Yhtiön väliaikaisena talousjohtajana 13.4.-16.6. toimi Group Controller Milla Kärpänen.
Jennie Stenbom ilmoitti siirtyvänsä uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle ja jatkoi tehtävässään 19.9.2019 saakka. 7.10.2019 Olli Kilpi aloitti Kamuxin henkilöstöjohtajana ja jatkoi johtoryhmän jäsenenä. Hän työskenteli tähän saakka Kamuxin kansainvälisen liiketoiminnan johtajana. Samalla llkka Virtanen nimitettiin Kamuxin kansainvälisen liiketoiminnan johtajaksi ja hän jatkoi Kamuxin johtoryhmän jäsenenä. Hän työskenteli tähän saakka Kamuxin kehitysjohtajana.
26.11.2019 Vesa Uotila nimitettiin yhtiön kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Uotila aloitti tehtävässään 7.1.2020.
Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän omistusosuudet 31.12.2019 Yhtiön ulkona olevista osakkeista olivat seuraavat:
| Omistusosuus | |
|---|---|
| Hallituksen jäsenet | 0,5 % |
| Toimitusjohtaja | 15,2 % |
| Muu johto | 0,4 % |
Kamuxin henkilömäärä 31.12.2019 oli 934 (767) henkilöä sisältäen kaikki vuoden lopussa työsuhteessa olevat koko- ja osa-aikaiset työntekijät. Konsernin henkilömäärä keskimäärin vuoden 2019 aikana henkilötyövuosiksi muutettuna oli 595 (472). Koko konsernin henkilöstömäärä kasvoi vuoden

aikana 123 henkilötyövuotta. Henkilöstön määrän kasvun taustalla on uusien liikkeiden avaukset Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa, sekä vanhojen liikkeiden ja hallinnon henkilöstön kasvattaminen.
| 2019 | 2018 | |
|---|---|---|
| Henkilömäärä 31.12. | 934 | 767 |
| Henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna |
595 | 472 |
| Palkat ja palkkiot (milj. €) | 28,0 | 21,8 |
Henkilöstö keskimäärin kokoaikaiseksi muutettuna jakaantui maittain seuraavasti:
| 2019 | 2018 | |
|---|---|---|
| Suomi | 425 | 362 |
| Ruotsi | 123 | 80 |
| Saksa | 47 | 30 |
Kamuxin toiminta-ajatuksena on keskittyä käytettyjen autojen vähittäiskauppaan. Yhtiön monikanavaisen liiketoimintamallin kulmakivet ovat ammattimainen hankinta ja myynti, nopea varastonkierto, alhaiset kiinteät kulut ja integroidut palvelut. Visiomme on olla Euroopan ykkönen käytettyjen autojen vähittäiskauppaan erikoistuneena ketjuna.
Käytettyjen autojen markkina on suuri ja hajanainen, mikä yhdistettynä yhtiön liiketoimintamalliin tarjoaa houkuttelevan kasvupotentiaalin. Kamuxin kasvustrategian keskiössä ovat kannattavan kasvun jatkaminen, erinomainen asiakaskokemus sekä ammattitaitoinen henkilöstö.
Kamuxin vahva ja kannattava kasvu mahdollistaa arvonluonnin eri sidosryhmille ja laajemmin yhteiskunnalle. Liikkuvuuden edistäminen ja Suomen autokannan uudistaminen ovat esimerkkejä Kamuxin yhteiskunnallisista vaikutuksista. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset näkyvät muun muassa verojen maksuna ja työllistämisenä eri puolilla Suomea. Kamuxin tavoitteena on jakaa osinkona vähintään 30 % tilikauden voitosta.
Kestävä toimintatapa on avainasemassa yhtiön liiketoiminnassa, sen kehittymisessä sekä Kamuxin ja sen sidosryhmien välisissä suhteissa. Kamux noudattaa kunkin toimintamaansa voimassa olevia lakeja, sääntöjä ja määräyksiä. Verot ja muut maksut suoritetaan paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Vastuullisuus, eettisyys, rehellisyys ja tasapuolisuus ovat osa kamuxlaisten jokapäiväisiä tekoja. Kamuxin arvot ovat: yhteistyö ja iloinen tekemisen meininki, vapaus ja vastuu, asiakkaan ilahduttaminen, kannattava kauppa ja vastuullisuus.
Uudistimme vuonna 2019 vastuullisuusohjelmamme, jonka pääteemoiksi valittiin järkeviä valintoja (ympäristö ja kiertotalous), luottamuksen arvoinen (tapa toimia ja asiakkaiden palvelu) ja innostunut työstään (henkilöstö). Kukin teema sisältää olennaisiksi tunnistetut asiat sekä tavoitteet ja mittarit. Tässä ei-taloudellisten tietojen selvityksessä esitetyt tunnusluvut kattavat kyseiset olennaiset asiat. Mittareiden seurantaa ja datankeruuta jatkamme ja kehitämme eteenpäin tulevina vuosina. Olemme myös sitoutuneet edistämään toiminnassamme YK:n globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals).
Kamux haluaa olla autokaupan edelläkävijä luottamuksen ja avoimuuden kulttuurin rakentamisessa. Yhtiön toiminta, johtaminen ja hallinto perustuvat kaikilla markkinoilla Kamuxin Hyvän autokaupan tapa -ohjeeseen (Code of Conduct), hyvään hallintotapaan ja ajantasaisten vaatimusten huolelliseen noudattamiseen.
Kamux odottaa myös kaikilta autojen, palveluiden ja tavaroiden toimittajilta toimintaohjeen noudattamista. Periaatteet on kirjattu myös yhtiön hankintaohjeeseen. Muita keskeisiä politiikkoja ja periaatteita on esimerkiksi Kamuxin hallituksen vahvistama monimuotoisuuspolitiikka.
Vastuullisuuteen liittyviä riskejä tunnistetaan ja hallitaan osana Kamuxin kokonaisvaltaista riskienhallintatyötä. Lisäksi vastuullisuusasiat myös riskien näkökulmasta käydään läpi jokaisessa johtoryhmän kokouksessa, ja ne ovat myös osa hallituksen raportointipakettia.
Yhtiöllä on käytössään whistle blowing -ilmoituskanava, jota kautta havainnot Hyvän autokaupan tavan vastaisesta toiminnasta, väärinkäytöksestä tai väärinkäytösepäilyistä voidaan ilmoittaa. Yhtiön verkkosivuilla on myös yleinen palautesähköposti. Vuonna 2019 vastaanotimme yhtiön ulkopuolelta kaksi whistle blowing -ilmoitusta, jotka käsiteltiin ja tutkittiin prosessin mukaisesti. Ne eivät antaneet aihetta jatkotoimenpiteisiin.
Kamux tukee kansallisia energia- ja ilmastostrategioita sekä päästövähennystavoitteita. Haluamme Kamuxissa tehdä tuoreemman ja vähäpäästöisemmän ajoneuvon hankinnasta mahdollista monille ihmisille. Koska autonvalmistuksen hiilidioksidikuorma on iso, jo tuotetut ajoneuvot kannattaa käyttää järkevällä tavalla elinkaarensa loppuun ja hyödyntää sen jälkeen niiden materiaalit kiertotaloudessa. Kamuxin toiminta on kierrätystä ja osa kiertotaloutta, jossa uusiutumattomia luonnonvaroja säästetään kunnostamisen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen kautta.
Uudistamme Suomen autokantaa maahantuomalla tuo-

reempia ja matalampipäästöisiä autoja kuin Suomen teillä keskimäärin liikkuu. Maahantuomiemme autojen keskimääräinen ikä vuonna 2019 oli 4,1 vuotta, kun Suomessa liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä vuonna 2019 oli Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan noin 12,2 vuotta.
Kamuxin tuontiautojen CO2-päästöt olivat vuonna 2019 keskimäärin 129,7 g/km (NEDC). Suomessa liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö oli vuoden 2019 lopussa 155,4 g/km (NEDC). Vuonna 2019 Suomeen maahantuomistamme autoista 24,1 % oli vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivia autoja, kuten hybridejä, sähkö-, kaasu- tai etanoliautoja, ja kaikista Suomessa myymistämme autoista näitä oli 5,9 %.
Investoimalla tiedolla johtamiseen pyrimme yhdistämään kysynnän ja tarjonnan. Siten pystymme sijoittamaan autot myymälöihimme niin, että niiden siirtely on vähäisempää. Samoin huolto-, korjaus- ja puhdistustyöt teetetään paikallisilla kumppaneilla.
Käytämme laadukkaita kierrätettyjä varaosia mahdollisuuksien mukaan. Minimoimme jätteen määrän ja kierrätämme jätteet. Jätteen määrä vuonna 2019 oli 21,85 tonnia. Hyötykäyttöaste oli 97 % ja kierrätysaste 13 %. Tiedot kattavat 44 Suomen 48 myymälästä. Hillitsemme liikkeidemme energiankulutusta erityisesti kiinteistöissä, joiden energiaratkaisuihin voimme suoraan vaikuttaa.
Kamux haluaa tarjota parhaan asiakaskokemuksen käytettyjen autojen vähittäiskaupassa. Tavoitteena on, että asiointi kanssamme on sujuvaa, läpinäkyvää ja suositteluun kannustavaa. Kamux on asettanut asiakastyytyväisyyden tavoitetasoksi 4,5/5. Saavutimme kaikilta markkinoiltamme kokonaisarvosanan 4,3/5 (4,2/5). Asiakastyytyväisyys kohosi edelliseen vuoteen verrattuna kohti asettamaamme tavoitetta. Tähän vaikuttivat vuoden aikaiset sisäiset koulutukset, joissa asiakaskokemus on ollut keskeisessä roolissa.
Kamuxilla on huolto-, korjaus- ja puhdistustöitä varten yhteensä noin 5 000 paikallista kumppania sisältäen myös autojen ostokanavat ja -kumppanit. Kumppanimme työllistävät ihmisiä eri puolilla maata kaikissa Kamuxin toimintamaissa. Rakennamme hyviä kumppanisuhteita, jotka perustuvat toimintaohjeidemme noudattamiseen.
Kamuxin toiminnan perusta on innostunut, sitoutunut ja osaava henkilöstö. Kamux on reilu työpaikka, jossa työntekijöiden sitoutumisesta huolehditaan tarjoamalla urakehitysmahdollisuuksia, koulutusta, ja motivoiva palkitsemismalli.
Vuoden 2019 työtyytyväisyys- ja -hyvinvointitutkimuksen tulokset säilyivät Suomessa edellisen tutkimuksen tasolla (2017) kokonaisarvosanan ollessa 3,93. Ruotsissa ja Saksassa arvosanat paranivat selkeästi. Ruotsissa saimme kokonaisarvosanaksi 4,16 ja Saksassa 3,96. Tutkimuksessa näkyy selkeä panostuksemme lähiesimiestoimintaan ja työyhteisön toimivuuteen.
Henkilöstömme terveysprosentti oli 67, mikä tarkoittaa, että noin kahdelle kolmasosaa henkilöstöstä ei kertynyt lainkaan sairauspoissaoloja vuoden aikana. Tavoitteenamme on, että sairauspoissaoloihin johtaneita tapaturmia olisi nolla. Vuoden aikana sattui yhteensä 14 sairauspoissaoloon johtanutta tapaturmaa, muttei yhtään vakavaa työtapaturmaa.
Vuonna 2019 panostimme entistä järjestelmällisemmin erityisesti myyjien ja esimiesten koulutukseen. Kamuxin koulutuskeskuksen toiminta jatkui entistä keskitetymmin. Kehitimme myyntityön koulutustapoja ja -materiaaleja ja lanseerasimme verkkoportaalin tukemaan oppimista. 98 % uusista myyjistämme suoritti Kamuxin uusien myyjien koulutusohjelman vuonna 2019.
Kamux on vastuullinen työnantaja ja haluaa kohdella kaikkia työntekijöitään tasa-arvoisesti, kunnioittaen työntekijöiden yksityisyyttä, uskonnonvapautta, yhdistymisvapautta sekä ammatillisen järjestäytymisen vapautta. Vuonna 2019 kamuxlaiset palvelivat asiakkaitaan yhteensä 27 eri kielellä. Palveluksessamme oli keskimäärin vuoden 2019 aikana henkilötyövuosiksi muutettuna 595 (472) henkilöä, joista 91 % oli miehiä (90) ja 9 % naisia (10). Vuonna 2019 nuorimmat kamuxlaiset olivat 15-vuotiaita kesäapulaisia ja vanhimmat 81-vuotiaita autolähettejä.
Monimuotoisuuspolitiikan mukaisesti hallituksen jäseniä valittaessa tavoitteena on, että hallituksen jäsenet edustavat kumpaakin sukupuolta ja että hallituksen jäsenten osaaminen ja kokemus liiketoiminnan eri osa-alueilta täydentävät toisiaan ja kattavat yhtiön keskeiset toiminnot. Hallituksen monimuotoisuutta tukee hallituksen jäsenten monipuolinen ammatillinen ja koulutuksellinen tausta sekä ikäjakauman huomioon ottaminen. Kamuxin monimuotoisuuspolitiikan mukaisten monimuotoisuustavoitteiden arvioidaan toteutuneen vuonna 2019 riittävässä määrin.
Kamux toimii Yhdistyneiden kansakuntien (YK) määrittelemien ihmisoikeuksien sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemien työntekijöiden oikeuksien mukaisesti. Ihmisoikeuksien kunnioittamisessa korostuu tasa-arvoisuus työnantajana, turvallinen työympäristö, tasapuoliset mahdollisuudet kehittyä autokaupan ammattilaisena sekä johdon monimuotoisuus. Kamux ei hyväksy missään muodossa ihmisoikeusrikkomuksia. Yhtiöllä on nollatoleranssi korruptioon ja lahjontaan. Henkilöstön tietoisuutta ja valmiuksia ke-

hitetään koulutusten ja sisäisten ohjeiden avulla.
Riskienhallinnan päämääränä on varmistaa asiakaslupausten täyttämistä, tuloskehitystä, osingonmaksukykyä, osakasarvoa, vastuullisten toimintatapojen toteutumista ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Kamux noudattaa yhtiön hallituksen vahvistamia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita.
Riskienhallinta on systemaattista toimintaa, jonka tarkoituksena on taata kattava ja tarkoituksenmukainen riskien tunnistaminen, arviointi, hallinta sekä valvonta. Se on olennainen osa Kamuxin suunnittelu- ja johtamisprosessia, päätöksentekoa, päivittäistä johtamista ja toimintaa sekä valvonta- ja raportointimenettelyjä. Riskejä arvioidaan ja hallitaan liiketoimintalähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan järjestelmällisesti osana liiketoimintaa.
Kamux ottaa ainoastaan tietoisia ja arvioituja riskejä liiketoiminnan laajentamisessa, markkina-aseman vahvistamisessa sekä uuden liiketoiminnan luomisessa. Riskejä arvioidessaan yhtiö ottaa huomioon taloudellisten näkökohtien lisäksi myös vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja maineeseen. Kamux luo työntekijöille turvallisen työympäristön sekä minimoi rikosten tai väärinkäytösten mahdollisuudet. Yhtiö varmistaa jatkuvuuden turvaamiseksi liiketoimintakriittiset toiminnot ja niiden tarvitsemat resurssit. Kamux varautuu riskien realisoitumiseen mm. ylläpitämällä riittävää vakuutusturvaa ja tietoturvaa.
Konsernin toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet vastaavat kukin omasta vastuualueestaan. Johtoryhmä raportoi hallitukselle riskeistä ja hallintatoimenpiteistä säännöllisesti. Hallitus käsittelee merkittävimmät riskit, toimenpiteet niiden hallitsemiseksi sekä arvioi riskienhallinnan tehokkuutta ja toimivuutta. Riskienhallinnan koordinoinnista vastaa talousjohtaja. Kamux on kirjannut yhteiset toimintaperiaatteet Hyvä autokaupan tapa -ohjeeksi (Code of Conduct) joka on saatavilla suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja englanniksi. Code of Conduct on osa riskienhallinnan ennakointia.
Yleiset taloudelliset olosuhteet voivat vaikuttaa käytettyjen autojen vähittäiskaupan markkinoihin, joilla Kamux toimii. Riskiä hallitaan seuraamalla tarkasti yleisen talouden kehitystä ja sen vaikutusta Kamuxin liiketoimintaan. Muita talouteen liittyviä riskejä ovat korko-, rahoitus- ja veroriskit, joihin varaudutaan ja joita pyritään pienentämään konsernin Rahoituspolitiikassa kuvatuin tavoin.
Käytettyjen autojen markkinat ovat erittäin hajanaiset ja Kamuxin kilpailijat vaihtelevat suurista valtakunnallisista autoliikkeistä yksityishenkilöihin kaikilla sen maantieteellisillä markkinoilla. Kamux vastaa kiristyvään kilpailuun jatkuvalla kilpailutilanteen arvioinnilla ja Kamux-konseptin kehittämisellä.
Kamux tarjoaa asiakkailleen kolmansien osapuolien rahoitustuotteita, jotka ovat Kamuxin tuloksentekokyvyn kannalta merkittäviä. Mahdolliset voimakkaat muutokset rahoituslaitosten luotonannossa, asiakkaille tarjottavassa korkotasossa tai yksittäisen rahoituslaitoksen taloudellisessa tilanteessa voivat vaikuttaa rahoitustuotteiden tarjontaan ja kilpailukykyyn markkinoilla. Kamux seuraa tarkasti asiakasrahoituksen kehitystä markkinoilla ja tekee yhteistyötä lukuisien johtavien rahalaitosten kanssa eri markkinoilla.
Autoveron muutokset tai muutosodotukset vaikuttavat käytettyjen autojen kysyntään erityisesti Suomessa, missä autoveron osuus auton hinnasta on merkittävä. Poliittinen keskustelu tai poliittiset päätökset mahdollisista päästörajoituksista ja -kielloista, auto- tai polttoaineveroista sekä lisääntyneistä turvallisuusvaatimuksista voivat toteutuessaan vaikuttaa käytettyjen autojen markkinoiden kehitykseen.
Yleinen keskustelu ajoneuvojen käyttövoimista on jatkunut vilkkaana myös vuoden 2019 aikana. Kamux tarjoaa valikoimissaan myös vaihtoehtoisia käyttövoimia ja niiden osuus etenkin tuontiautoista on ollut huomattava. Nopeat muutokset eri käyttövoimien haluttavuudessa ja hinnoittelussa voivat vaikuttaa käytettyjen autojen markkinahintoihin. Varaston arvostukseen liittyvää riskiä Kamux hallitsee operatiivisesti kiinnittämällä jatkuvaa huomiota varaston riittävän nopeaan kiertonopeuteen ja seuraamalla alan trendejä käyttövoimissa.
Kamuxin brändi ja maine asiakkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa ovat tärkeitä menestyksen kannalta. Maineriskiä pyritään minimoimaan seuraamalla asiakastyytyväisyyden kehitystä sekä korkealla asiakaspalvelutasolla ja vastuullisella toiminnalla.
Osaava henkilöstö tekee Kamuxin tuloksen. Kamuxin henkilöstöstrategia tunnistaa henkilöstön konsernin tärkeimmäksi voimavaraksi, jonka avulla voidaan saavuttaa asetetut liiketoimintatavoitteet. Henkilöstön kasvun hallinta on tunnistettu riskiksi. Henkilöstöriskiä minimoidaan järjestelmällisellä rekrytointiprosessilla, työtyytyväisyyden ja -hyvinvoinnin seurannalla ja kehittämisellä, kouluttamisella sekä kannustavalla palkitsemisjärjestelmällä.
Kamuxin IT-järjestelmät ovat erityisen tärkeitä ja ne kattavat kaikki liiketoiminnan keskeiset alueet, kuten asiakastiedot, varaston seurannan, logistiikan, henkilöstöresurssien, talouden ja muut hallinnolliset järjestelmät. Kamux kerää, käsittelee ja säilyttää luottamuksellisia asiakastietoja tavanomaisen liiketoimintansa yhteydessä. Kamuxin ja ulkopuolisten palve-

luntarjoajien liiketilat ja järjestelmät saattavat altistua riskeille liittyen luvattomaan käyttöön, väärinkäytöksiin, työntekijöiden virheisiin tai väärinkäytöksiin, tietokoneviruksiin, hakkereiden hyökkäyksiin tai muihin vastaaviin uhkiin. Häiriöt pyritään estämään yhtiön tietoturvastrategian mukaisin keinoin.
Kamux Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin perjantaina 12.4.2019. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2018 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa osinkoa 0,16 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 16.4.2019 ja osinko maksettiin 25.4.2019.
Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi ja hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Matti Virtanen, Reija Laaksonen, David Nuutinen, Jokke Paananen, Harri Sivula ja Vesa Uotila. Yhtiökokous valitsi Matti Virtasen hallituksen puheenjohtajaksi ja Harri Sivulan hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 3 000,00 euroa kuukaudessa ja hallituksen jäsenille kullekin 1 700,00 euroa kuukaudessa, ja että valiokuntajäsenyydestä maksetaan lisäksi palkkiona 1 500,00 euroa vuodessa. Matkakustannukset korvataan yhtiön matkustuskäytännön mukaisesti.
Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jolle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan. PricewaterhouseCoopers Oy:n ilmoittamana päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Janne Rajalahti.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 4 000 000 osakkeen antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, mikä määrä vastaa noin 10 % yhtiön kaikkien osakkeiden tämänhetkisestä lukumäärästä. Hallitus päättää osakeannin ehdoista. Valtuutuksen nojalla voidaan antaa sekä uusia osakkeita että yhtiön hallussa olevia osakkeita. Osakkeiden antamisessa voidaan poiketa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta (suunnattu anti). Valtuutus kumoaa aikaisemmat käyttämättömät osakeantia koskevat valtuutukset lukuun ottamatta sitä osaa aikaisemmin annetusta valtuutuksesta, joka on tarkoitettu käytettäväksi osana yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2020 saakka.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla, mikä vastaa noin 5 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus käsittää myös oikeuden ottaa omia osakkeita pantiksi. Osakkeet hankitaan käytettäväksi osana yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamista tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2020 saakka. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen ja/tai pantiksi ottamiseen liittyvistä seikoista.
Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen välittömästi pidetyssä järjestäytymiskokouksessaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi uudelleen Harri Sivulan (puheenjohtaja), Reija Laaksosen ja Vesa Uotilan.
Hallitus arvioi kokouksessaan jäsentensä riippumatto-
muuden Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti. Hallitus totesi, että Reija Laaksonen, David Nuutinen ja Harri Sivula ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista, Jokke Paananen sekä Vesa Uotila ovat riippumattomia yhtiöstä ja Matti Virtanen on riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Yhtiön hallitus hyväksyi 23.1.2019 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelyn yksityiskohtaiset ehdot vuodelle 2019. Tämä kannustinjärjestelmä vuodelle 2019 on toinen hallituksen 27.4.2017 tekemän kannustinjärjestelmän perustamista koskevan päätöksen nojalla hyväksytty kannustinjärjestelmä. Järjestelyn keskeiset ehdot kuvattiin ja tiedotettiin pörssitiedotteella 23.1.2019. Yhtiö suuntasi 1.3.2019 maksuttomassa osakeannissa yhteensä 30 126 yhtiön uutta osaketta yhtiön vuoden 2018 osakepalkkioiden maksamista varten osakepalkkiojärjestelyyn kuuluville henkilöille. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 14.3.2019. Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.3 on lisätietoja osakepohjaisesta kannustinjärjestelystä
Vuoden 2019 alussa Kamuxilla ei ollut hallussaan omia osakkeita. Vuoden 2019 aikana yhtiö suuntasi maksuttomassa osakeannissa yhtiön uusia osakkeita yhtiön vuoden 2018 osakepalkkioiden maksamista varten osakepalkkiojärjestelyyn kuuluville henkilöille. Näistä uusista osakkeista yhtiölle palautui vastikkeetta 1 345 osaketta 18.9.2019 ja 978 osaketta 13.12.2019 järjestelyyn kuuluneiden henkilöiden työsuhteiden päättymisen vuoksi. Vuoden lopussa yhtiön hallussa oli 2 323 omaa osaketta eli 0,01 % kaikista osakkeista.

Vuoden 2019 aikana yhtiö vastaanotti arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen ilmoituksen omistusosuuden muuttumisesta seuraavasti:
Juha Kalliokoski ja hänen lähipiirinsä määräysvallassa oleva yhtiö Callardo Capital Oy ilmoittivat 29.8.2019, että Juha Kalliokosken ja Callardo Capital Oy:n yhteenlaskettu omistus- ja ääniosuus Kamux Oyj:stä on ylittänyt 15 prosentin liputusrajan.
Intera Fund II Ky ilmoitti 12.12.2019, että Intera Fund II Ky:n omistus- ja ääniosuus Kamux Oyj:stä on alittanut 25 prosentin liputusrajan.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2019 ovat 80 438 739,64 euroa, josta tilikauden voiton osuus on 17 814 098,72 euroa. Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 0,23 euroa per osake ja että muut jakokelpoiset varat jätetään vapaaseen omaan pääomaan (vuodelta 2018 jaettiin osinkoa 0,16 euroa per osake).
Hallitus ehdottaa osingon maksamista tilikaudelta 2019 kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 0,12 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon ensimmäisen maksuerän täsmäytyspäivänä 23.4.2020 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa ensimmäisen osinkoerän maksupäiväksi 30.4.2020. Osingon toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon toisen maksuerän täsmäytyspäivänä 23.10.2020 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa toisen osinkoerän maksupäiväksi 30.10.2020. Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonmaksun täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvoosuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.
Kamux tiedotti 2.12.2019 ostavansa Autosillan liiketoiminnan Jagro Oy:ltä. Liiketoimintakauppa saatettiin päätökseen 9.1.2020 jolloin Kamux sai määräysvallan liiketoimintakaupalla hankittuihin omaisuuseriin. Kamux avasi 10.1.2020 myymälän Espoon Niittykumpuun Autosillan entisiin tiloihin. Liiketoimintakaupassa Kamuxin palvelukseen siirtyi 5 henkilöä. Kaupan alustava vaikutus Kamuxin vuoden 2020 liikevaihtoon on 23,0 miljoonaa euroa. Liiketoimintakaupan kauppahinnan allokointilaskelman laatiminen ja siten myös mahdollisen liikearvon muodostuminen on keskeneräinen ja Kamux tulee esittämään IFRS 3:n mukaiset tiedot liiketoimintakaupasta vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksessa.
16.1.2020 Kamux Oyj:n hallitus hyväksyi konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän yksityiskohtaiset ehdot vuodelle 2020.
31.1.2020 Kamux julkisti Jyväskylän myymälän laajentavan hyötyautomyyntiä uusien tilojen myötä.
14.2.2020 Kamux julkisti avaavansa uuden myymälän Tornioon huhtikuussa 2020.
19.2.2020 Kamux julkisti avaavansa uuden myymälän Värmdöhön alkukesällä 2020.
25.2.2020 Kamux Oyj:n henkilöstöjohtaja ja johtoryhmän jäsen Olli Kilpi ilmoitti siirtyvänsä uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle. Kilpi jatkaa nykyisessä tehtävässään 22.5.2020 saakka.
28.2.2020 Kamux tiedotti aloittavansa yhtiön omien osakkeiden hankinnan yhtiön osakepalkkiojärjestelmän toteuttamiseksi.
Kamux päivitti keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa 29.1.2019. Kamux Oyj:n Hallituksen vahvistamat yhtiön keskipitkän aikavälin tavoitteet vuosille 2019—2022 ovat liikevaihdon kasvattaminen yli 10 % vuosittain, vähintään 4 % liikevoittomarginaali ja osinko vähintään 30 % tilikauden voitosta.
Hämeenlinnassa 28.2.2020 Kamux Oyj Hallitus

Kamux Oyj:n osakepääoma tilikauden lopussa oli 80 000 euroa, ja osakkeiden lukumäärä oli 40 017 420 osaketta. Yhtiöllä on yksi osakelaji, ja kukin osake tuottaa yhden äänen yhtiön yhtiökokouksessa. Yhtiö suuntasi 1.3.2019 maksuttomassa osakeannissa yhteensä 30 126 yhtiön uutta osaketta yhtiön vuoden 2018 osakepalkkioiden maksamista varten osakepalkkiojärjestelyyn kuuluville henkilöille. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 14.3.2019. Näistä uusista osakkeista yhtiölle palautui vastikkeetta 1 345 osaketta 18.9.2019 ja 978 osaketta 13.12.2019 järjestelyyn kuuluneiden henkilöiden työsuhteiden päättymisen vuoksi. Katsauskauden lopussa yhtiön hallussa oli 2 323 omaa osaketta eli 0,01 % kaikista osakkeista.
Kamuxin osakkeita vaihdettiin tilikaudella Helsingin pörssissä 14 710 255 kpl (1 497 723). Tilikauden ylin kaupantekokurssi oli 7,62 euroa (7,48) ja alin 4,50 euroa (5,20). Osakkeen päätöskurssi vuoden viimeisenä kaupankäyntipäivänä 30.12.2019 oli 7,40 euroa (5,44). Kamuxin osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi vuoden aikana oli 6,14 euroa (6,43). Osakekannan markkina-arvo ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli vuoden päätöskurssilla 296,1 milj. euroa (217,5). Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on KAMUX, ja Kamux Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Vähittäiskauppa.
Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä vuoden 2019 lopussa oli 8 475 (2 009), mukaan lukien 9 (6) hallintarekisteröityä omistajaa. Kamuxin suurimmat omistajat 31.12.2019 olivat Intera Fund II Ky (20,99 %), Juha Kalliokoski sisältäen sekä suorat että lähipiirin määräysvallassa olevan sijoitusyhtiön omistamat osakkeet (15,21%) ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo (8,50 %).
Arvopaperimarkkinalain määräysten mukaisesti listayhtiöiden osakkeenomistajien on ilmoitettava sekä Finanssivalvonnalle että listayhtiölle omistusosuuksiensa muutoksista. Vuoden 2019 aikana yhtiö vastaanotti arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen ilmoituksen omistusosuuden muuttumisesta seuraavasti:
Juha Kalliokoski ja hänen lähipiirinsä määräysvallassa oleva yhtiö Callardo Capital Oy ilmoittivat 29.8.2019, että Juha Kalliokosken ja Callardo Capital Oy:n yhteenlaskettu omistus- ja ääniosuus Kamux Oyj:stä on ylittänyt 15 prosentin liputusrajan.
Intera Fund II Ky ilmoitti 12.12.2019, että Intera Fund II Ky:n omistus- ja ääniosuus Kamux Oyj:stä on alittanut 25 prosentin liputusrajan.
| SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2019 | Osakemäärä | Osuus osakkeista, % |
|
|---|---|---|---|
| 1 | Intera Fund II Ky | 8 398 596 | 20,99 |
| 2 | Kalliokoski Juha Antero | 5 638 679 | 14,09 |
| 3 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 3 402 778 | 8,50 |
| 4 | Mäkinen Jussi Antero | 1 366 712 | 3,42 |
| 5 | Kalliola Jyri | 1 366 223 | 3,41 |
| 6 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 1 052 000 | 2,63 |
| 7 | Sijoitusrahasto Aktia Capital | 979 950 | 2,45 |
| 8 | OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto | 643 089 | 1,61 |
| 9 | Sijoitusrahasto eQ Pohjoismaat Pienyhtiö | 560 000 | 1,40 |
| 10 | Fondita Nordic Micro Cap Placeringsfond | 550 000 | 1,37 |
| 11 | Fondita Nordic Small Cap -sijoitusrahasto | 460 000 | 1,15 |
| 12 | Callardo Capital Oy | 447 614 | 1,12 |
| 13 | Salmela Jussi Pekka | 404 986 | 1,01 |
| 14 | Pelkonen Henri Tapio | 325 694 | 0,81 |
| 15 | Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt | 300 000 | 0,75 |
| 16 | Mänty Tero Juho | 273 000 | 0,68 |
| 17 | Pihlaja Ari Kalevi | 273 000 | 0,68 |
| 18 | Kemppainen Jorma Petteri | 270 927 | 0,68 |
| 19 | Ahonen Ari Juhani | 255 256 | 0,64 |
| 20 | Blueberry Capital Oy | 231 000 | 0,58 |
| 20 | suurinta omistajaa yhteensä | 27 199 504 | 67,97 |
Ei sisällä hallintarekisteröityjä osakkeita eikä Kamux Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. 31.12.2019 Kamux Oyj:n hallussa oli 2 323 omaa osaketta.
Kamux on vastaanottanut ilmoituksia hallintarekisteröidyistä omistajista 31.12.2019 seuraavasti: Swedbank Roburin hallinnoimat sijoitusrahastot omistivat osakkeita yhteensä 3 242 013 kappaletta, mikä vastaa 8,10 % yhtiön ulkona olevista osakkeista ja äänimäärästä.

| OMISTUSJAKAUMA SEKTOREITTAIN 31.12.2019 |
Omistajia | % omistajista | Osakemäärä | Osuus osakkeista, % |
|---|---|---|---|---|
| Ulkomaiset omistajat | 23 | 0,27 | 37 555 | 0,11 |
| Kotitaloudet | 8 048 | 94,96 | 15 090 519 | 44,31 |
| Julkisyhteisöt | 4 | 0,05 | 4 465 228 | 13,11 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 31 | 0,37 | 11 632 399 | 34,15 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 14 | 0,17 | 228 523 | 0,67 |
| Yritykset ja asuntoyhteisöt | 355 | 4,19 | 2 606 295 | 7,65 |
| Yhteensä | 8 475 | 100,00 | 34 060 519 | 100,00 |
Sisältää vain Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat. Osakeomistuksen jakauma ei siten havainnollista yhtiön koko osakeomistuksen jakaumaa.
| Osakemäärä | Omistajia | % omistajista | Osakemäärä | Osuus osakkeista, % |
|---|---|---|---|---|
| 1-100 | 2 672 | 31,53 | 134 707 | 0,34 |
| 101-500 | 3 623 | 42,75 | 965 207 | 2,41 |
| 501-1 000 | 1 150 | 13,57 | 902 546 | 2,26 |
| 1 001-5 000 | 842 | 9,94 | 1 782 480 | 4,45 |
| 5 001-10 000 | 83 | 0,98 | 609 041 | 1,52 |
| 10 001-50 000 | 73 | 0,86 | 1 588 930 | 3,97 |
| 50 001-100 000 | 4 | 0,05 | 289 824 | 0,72 |
| 100 001-500 000 | 15 | 0,18 | 4 012 990 | 10,03 |
| 500 001- | 13 | 0,15 | 29 731 695 | 74,30 |
| Yhteensä | 8 475 | 100,00 | 40 017 420 | 100,00 |
Sisältää Kamux Oyj:n omistuksessa olevat omat osakkeet.

| TULOSLASKELMA | 2019* | 2018 | 2017 | TUNNUSLUKUJA | 2019* | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 658,5 | 527,8 | 454,9 | Oman pääoman tuotto, % | 25,3 % | 22,9 % | 26,6 % |
| Liikevaihdon kasvu, % | 24,8 % | 16,0 % | 12,4 % | Sijoitetun pääoman tuotto, % | 16,7 % | 16,2 % | 17,2 % |
| Bruttokate | 79,6 | 64,9 | 53,8 | Omavaraisuusaste, % | 45,1 % | 60,0 % | 57,2 % |
| prosenttia liikevaihdosta, % | 12,1 % | 12,3 % | 11,8 % | Nettovelkaantumisaste, % | 47,2 % | 14,0 % | 12,3 % |
| Käyttökate (EBITDA) | 33,7 | 20,2 | 17,3 | ||||
| prosenttia liikevaihdosta, % | 5,1 % | 3,8 % | 3,8 % | OSAKEKOHTAISIA TUNNUSLUKUJA | 2019 | 2018 | 2017 |
| Liikevoitto (EBIT) | 25,3 | 18,9 | 16,2 | Laimentamaton tulos/osake, € | 0,48 | 0,37 | 0,30 |
| prosenttia liikevaihdosta, % | 3,8 % | 3,6 % | 3,6 % | Liiketoiminnan rahavirta/osake, € | 0,83 | 0,07 | 0,17 |
| Oikaistu liikevoitto | 25,4 | 21,9 | 18,6 | Oma pääoma/osake, € | 2,04 | 1,72 | 1,43 |
| prosenttia liikevaihdosta, % | 3,9 % | 4,1 % | 4,1 % | Osinko/osake, € | 0,23** | 0,16 | 0,12 |
| TASE | Osinko tuloksesta, % | 48,4 % | 43,7 % | 39,9 % | |||
| Oma pääoma | 81,7 | 68,9 | 58,9 | Efektiivinen osinkotuotto, % | 3,1 % | 2,9 % | 1,7 % |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 55,7 | 20,0 | 22,8 | Hinta/voitto-suhde (P/E) | 15,6 | 14,9 | 23,5 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 44,1 | 26,1 | 21,3 | Ylin kurssi, € | 7,62 | 7,48 | 9,00 |
| Taseen loppusumma | 181,5 | 115,0 | 103,0 | Alin kurssi, € | 4,50 | 5,20 | 6,40 |
| Nettovelka | 38,5 | 9,6 | 7,3 | Kurssi 31.12., € | 7,40 | 5,44 | 7,05 |
| Nettokäyttöpääoma | 55,3 | 61,2 | 49,5 | Osakekannan markkina-arvo, milj. €*** | 296,1 | 217,5 | 281,9 |
| Vaihto-omaisuus | 70,2 | 71,0 | 55,2 | Osakkeiden vaihto yhteensä, tuhatta kpl | 14 710 | 1 498 | 16 532 |
| MUITA TIETOJA | Osakkeiden suhteellinen vaihto yhteensä, % | 36,8 % | 3,7 % | 41,3 % | |||
| Myytyjen autojen lukumäärä | 55 432 | 46 596 | 40 957 | Osakemäärä keskimäärin yhteensä, laimentamaton, tuhatta kpl*** | 40 004 | 39 987 | 38 937 |
| Bruttokate per myyty auto | 1 437 | 1 392 | 1 314 | Osakemäärä keskimäärin yhteensä, laimennettu tuhatta kpl*** | 40 017 | 39 996 | 38 941 |
| Vertailukelpoisten liikkeiden myynnin kasvu | 6,3 % | 5,6 % | -4,9 % | Osakemäärä 31.12. yhteensä, tuhatta kpl*** | 40 015 | 39 987 | 39 987 |
| Vaihto-omaisuuden kierto (päivät) | 44,5 | 49,6 | 46,8 | **Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle | |||
| Investoinnit | 2,7 | 1,3 | 1,2 | ***Ilman omia osakkeita | |||
| Henkilöstö keskimäärin kauden aikana | 595 | 472 | 418 |
*Tunnusluvut vuonna 2019 sisältävät IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin käyttöönoton vaikutukset. Ilman IFRS 16:n vaikutuksia vertailukelpoiset luvut olivat vuonna 2019: Liikevoitto (EBIT) 25,2 milj. euroa, oikaistu liikevoitto 25,3 milj. euroa, nettovelka -8,1 milj. euroa, oman pääoman tuotto (ROE) 25,5 %, Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) 20,6 % ja omavaraisuusaste 60,7 %.

Kamux esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja lisätietona IFRS-standardien mukaisesti laaditussa konsernin tuloslaskelmassa, konsernin taseessa ja konsernin rahavirtalaskelmassa esitetyille tunnusluvuille. Kamuxin näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat merkittävää lisätietoa Kamuxin toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista ja ovat usein analyytikkojen, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämiä.
Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista tai IFRS:n mukaisesti määriteltyjä tunnuslukuja korvaavina tunnuslukuina. Kaikki yhtiöt eivät laske vaihtoehtoisia tunnuslukuja yhdenmukaisella tavalla, ja siksi Kamuxin vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden esittämien samannimisten tunnuslukujen kanssa.
Vertailukaudella 2018 Kamux vastaanotti verohallinnolta jälkiveropäätöksen, joka sisälsi jälkiveroja, veronkorotuksia ja korkokuluja yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Kamux tiedotti verohallinnon päätöksestä pörssitiedotteella 18.6.2018. Päätös liittyy vuosina 2016–2018 verohallinnon toteuttamaan, Kamux Suomi Oy:tä ja verovuosia 2012–2016 koskeneeseen verotarkastukseen. Yhtiö kirjasi jälkiverotuspäätöksen kokonaissumman noin 2,6 miljoonaa euroa täysimääräisenä kuluksi vuodelle 2018. Yhtiö pitää päätöstä perusteettomana ja valitti päätöksestä verotuksen oikaisulautakuntaan. Asian käsittely on edelleen kesken.
| milj. euroa | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Liikevoitto (EBIT) | 25,3 | 18,9 |
| Strategiset selvitykset | 0,1 | 0,4 |
| Maantieteelliseen laajentumiseen liittyvät erityiserät | 0,0 | 0,1 |
| Aikaisempiin tilikausiin liittyvät verot | - | 2,5 |
| Oikaisuerät yhteensä | 0,1 | 3,0 |
| Oikaistu liikevoitto | 25,4 | 21,9 |

| Bruttokate | = | Liikevaihto + Liiketoiminnan Muut tuotot – Materiaalit ja palvelut | Nettokäyttöpääoma, EUR | = | Vaihto-omaisuus + Myyntisaamiset ja muut saamiset + Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset - Ostovelat ja muut |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Käyttökate (EBITDA) | = | Liikevoitto + Poistot | velat - Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat - Pitkä- ja lyhytaikaiset varaukset |
||||
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | = | Liikevoitto oikaistuna strategiseen suunnitteluun ja maantieteelliseen laajentumiseen liittyvillä erityiserillä sekä vertailuvuodella myös aikaisempiin tilikausiin liittyvillä veroilla. |
Osinko/osake, EUR | = | Yhtiökokouksen vahvistama osinko per osake. Viimeisen vuoden osalta hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä. |
||
| Osinko/osake | |||||||
| Nettovelka | = | Pitkäaikaiset lainat + Lyhytaikaiset lainat + Vuokravelat - Rahavarat | Osinko/tulos, % | = | 100 X | Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tuloksesta/osake | |
| Rahoitusvelka | = | Pitkäaikaiset lainat + Lyhytaikaiset lainat | Efektiivinen osinkotuotto, % | = | 100 X | Osakeantikorjattu osinko/osake | |
| Vertailukelpoisten liikkeiden | = | 100 X ( Vertailukelpoisten liikkeiden automyynti -1 ) Vertailukelpoisten liikkeiden automyynti edellisenä vuonna |
Osakeantikorjattu pörssikurssi tilikauden lopussa | ||||
| myynnin kasvu | Osakeantikorjattu pörssikurssi tilikauden lopussa | ||||||
| Uudet liikkeet otetaan mukaan laskentakantaan kun ne ovat olleet auki 13 kk, jolloin ensimmäinen kerta kun liike on mukana tunnusluvussa on sen 25. toi mintakuukausi |
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) |
= | Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tuloksesta/osake | ||||
| Vaihto-omaisuus (keskimäärin 12 kuukauden aikana) | Oma pääoma/osake, EUR | = | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Vaihto-omaisuuden kierto | = | 365 X | Materiaalit ja palvelut (rullaava 12 kuukautta) | Laimentamaton osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä tilikauden lopussa |
|||
| Oman pääoman tuotto, % | 100 X | Tilikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) | |||||
| = | Oma pääoma (keskimäärin 12 kuukauden aikana) | Osakekannan markkina = arvo, EUR |
Osakkeiden lukumäärä x pörssikurssi tilikauden lopussa | ||||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % = | 100 X | Tilikauden voitto + Rahoituskulut (rullaava 12 kuukautta) | |||||
| Oma pääoma + Korollinen rahoitusvelka (keskimäärin 12 kuukau den aikana) |
|||||||
| Omavaraisuusaste, % | = | 100 X | Oma pääoma | ||||
| Taseen loppusumma - Saadut ennakot | |||||||
| Nettovelkaantumisaste, % | = | 100 X | Nettovelka | ||||
| Oma pääoma | |||||||
| Tulos/osake | = | Tilikauden voitto (Emoyhtiön omistajille kuuluva) | |||||
| (laimentamaton), EUR | Keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden painotettu osakeanti |
Kamuxin (Y-tunnus 2442327-8) liiketoiminta perustuu tehokkaaseen integroituun toimintamalliin käytettyjen autojen myynnissä. Kamuxin tavoitteena on kehittää jatkuvasti toimintaansa siten, että sen palvelu vastaa asiakkaiden toiveita. Myös konsernitilinpäätöksensä esittämistavassa Kamux on keskittynyt tilinpäätöksen käyttäjille merkityksellisiin tietoihin ja pyrkinyt kertomaan Kamuxin vuosien 2019 ja 2018 tilinpäätöstiedot selkeästi ja yksinkertaisesti. Konsernitilinpäätös jakautuu päälaskelmien lisäksi viiteen osa-alueeseen: Laatimisperusta ja tietoa Kamuxista, Kamux-konsernin keskeiset tulostiedot, Nettokäyttöpääoma, Pääoman hallinta ja nettovelka sekä Muut liitetiedot. Jokaisessa osa-alueessa käydään läpi siihen liittyvät merkittävät tilinpäätöksen laadintaperiaatteet. Tämän esitystavan tavoitteena on antaa lukijalle selkeä ymmärrys konsernin taloudellisesta asemasta ja siitä, miten sovelletut laadintaperiaatteet vaikuttavat konsernitilinpäätöksen lukuihin.

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
KONSERNIN TASE
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

| 1.1.-31.12. | |||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liitetieto | 2019* | 2018 |
| Liikevaihto | 2.2 | 658,5 | 527,8 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2.2 | 0,8 | 0,9 |
| Materiaalit ja palvelut | 2.3, 2.4 | -579,6 | -463,8 |
| Henkilöstökulut | 2.4 | -34,3 | -26,8 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 2.4 | -11,7 | -17,9 |
| Poistot | 2.4 | -8,4 | -1,2 |
| Liikevoitto | 25,3 | 18,9 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 4.2 | -1,0 | 0,4 |
| Voitto ennen veroja | 24,4 | 19,4 | |
| Tuloverot | 2.5 | -5,3 | -4,7 |
| Tilikauden voitto | 19,0 | 14,6 | |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi | |||
| Muuntoerot | -0,0 | -0,1 | |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä, verojen jälkeen | -0,0 | -0,1 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 19,0 | 14,6 | |
| Tilikauden tuloksen jakautuminen | |||
| Yhtiön omistajille | 19,0 | 14,6 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Yhtiön omistajille | 19,0 | 14,6 | |
| Yhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos | 2.6 | ||
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, EUR | 0,48 | 0,37 | |
* Sisältää IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin käyttöönoton vaikutukset. Ilman IFRS 16:n vaikutuksia vertailukelpoiset luvut vuodelta 2019 olivat: Liiketoiminnan muut kulut -19,0 milj. euroa, poistot -1,2 milj. euroa, rahoitustuotot ja –kulut –0,6 milj. euroa, liikevoitto 25,2 milj. euroa ja tilikauden voitto 19,2 milj. euroa.
Edellä esitettyä konsernin laajaa tuloslaskelmaa on luettava yhdessä siihen liittyvien liitetietojen kanssa.

| 31.12. | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liitetieto | 2019* | 2018 | |
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | 5.2 | 2,1 | 1,1 | |
| Liikearvo | 5.2 | 13,6 | 13,6 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 5.2 | 2,2 | 1,8 | |
| Vuokralle otetut hyödykkeet | 5.2 | 46,4 | - | |
| Muut saamiset | 0,1 | 0,1 | ||
| Laskennalliset verosaamiset | 5.5 | 0,4 | 0,4 | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 64,8 | 16,9 | ||
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto-omaisuus | 3.1 | 70,2 | 71,0 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 3.2 | 18,4 | 13,7 | |
| Johdannaisinstrumentit | 4.1 | 0,2 | 0,6 | |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 0,2 | - | ||
| Rahavarat | 4.1 | 27,6 | 12,8 | |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 116,6 | 98,1 | ||
| VARAT YHTEENSÄ | 181,5 | 115,0 | ||
| Yhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 5.4 |
||
|---|---|---|
| Osakepääoma | 0,1 | 0,1 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 24,7 | 24,7 |
| Muuntoero | -0,1 | -0,0 |
| Kertyneet voittovarat | 37,9 | 29,5 |
| Tilikauden voitto | 19,0 | 14,6 |
| Yhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 81,7 | 68,9 |
| 31.12. | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liitetieto | 2019* | 2018 | |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Lainat | 4.1 | 16,5 | 19,4 | |
| Vuokravelat | 5.2 | 38,8 | - | |
| Muut pitkäaikaiset velat | 0,2 | 0,2 | ||
| Varaukset | 3.4 | 0,4 | 0,4 | |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 55,7 | 20,0 | ||
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Lainat | 4.1 | 3,0 | 3,0 | |
| Vuokravelat | 5.2 | 7,9 | - | |
| Ostovelat ja muut velat | 3.3 | 29,7 | 20,7 | |
| Varaukset | 2.3, 3.4 | 2,7 | 2,2 | |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 0,8 | 0,3 | ||
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 44,1 | 26,1 | ||
| Velat yhteensä | 99,8 | 46,1 | ||
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 181,5 | 115,0 |
* Sisältää IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin käyttöönoton vaikutuksen 31.12.2019. Ilman IFRS 16:n vaikutusta vertailukelpoiset luvut olivat 31.12.2019: Pitkäaikaiset varat 18,4 milj. euroa, pitkäaikaiset velat 17,0 milj. euroa, lyhytaikaiset velat 36,2 milj. euroa ja taseen loppusumma 142,1 milj. euroa.
Edellä esitettyä konsernitasetta on luettava yhdessä siihen liittyvien liitetietojen kanssa.

| milj. euroa | Liitetieto | Osake pääoma |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muunto ero |
Omat osakkeet |
Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2019 | 0,1 | 24,7 | -0,0 | - | 44,1 | 68,9 | |
| Tilikauden voitto | 19,0 | 19,0 | |||||
| Muut laajan tuloksen erät | -0,0 | -0,0 | |||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -0,0 | 19,0 | 19,0 | ||||
| Liiketoimet omistajien kanssa: | |||||||
| Osakeperusteiset maksut | 5.3 | 0,2 | 0,2 | ||||
| Osingot osakkeenomistajille | -6,4 | -6,4 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2019 | 0,1 | 24,7 | -0,1 | - | 56,9 | 81,7 | |
| Oma pääoma 1.1.2018 | 0,1 | 24,6 | 0,0 | -8,1 | 42,3 | 58,9 | |
| Tilikauden voitto | 14,6 | 14,6 | |||||
| Muut laajan tuloksen erät | -0,1 | -0,1 | |||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -0,1 | 14,6 | 14,6 | ||||
| Liiketoimet omistajien kanssa: | |||||||
| Omien osakkeiden mitätöinti | 5.4 | 0,1 | 8,1 | -8,2 | - | ||
| Osakeperusteiset maksut | 5.3 | 0,1 | 0,1 | ||||
| Osingot osakkeenomistajille | -4,8 | -4,8 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2018 | 0,1 | 24,7 | -0,0 | - | 44,1 | 68,9 |
Edellä esitettyä konsernin oman pääoman muutoslaskelmaa on luettava yhdessä siihen liittyvien liitetietojen kanssa.

| 1.1.-31.12. | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liitetieto | 2019* | 2018 | |
| Liiketoiminnan rahavirrat | ||||
| Tilikauden voitto | 19,0 | 14,6 | ||
| Oikaisut: | ||||
| Poistot | 2.4 | 8,4 | 1,2 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 4.2 | 1,0 | -0,4 | |
| Varausten muutos | 2.3, 3.4 | 0,5 | -0,0 | |
| Vaihto-omaisuuden arvonalennukset | 3.1 | -0,2 | 0,1 | |
| Tuloverot | 2.5 | 5,3 | 4,7 | |
| Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 0,1 | 0,1 | ||
| Käyttöpääoman muutokset: | ||||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | 3.2 | -4,6 | -0,9 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | 3.3 | 8,9 | 5,1 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 3.1 | 0,6 | -16,3 | |
| Maksetut korot | -0,7 | -0,5 | ||
| Muut rahoituserät, netto | -0,1 | -0,1 | ||
| Maksetut tuloverot | -5,0 | -4,9 | ||
| Liiketoiminnasta kertynyt nettorahavirta | 33,3 | 2,7 | ||
| Investointien rahavirrat | ||||
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta | 5.2 | -1,0 | -0,7 | |
| Aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta | 5.2 | -1,8 | -0,6 | |
| Investointien nettorahavirta | -2,7 | -1,3 |
| 1.1.-31.12. | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liitetieto | 2019* | 2018 | |
| Rahoituksen rahavirrat | ||||
| Pankkilainojen takaisinmaksut | 4.1 | -3,0 | -3,0 | |
| Vuokravelkojen takaisinmaksut | 5.2 | -6,9 | - | |
| Maksetut osingot | -6,4 | -4,8 | ||
| Muut rahoituksen rahavirran erät | 0,1 | 0,3 | ||
| Rahoituksen nettorahavirta | -16,2 | -7,5 | ||
| Rahavarojen nettovähennys/-lisäys | 14,4 | -6,1 | ||
| Rahavarat tilikauden alussa | 12,8 | 18,1 | ||
| Valuuttakurssien muutosten vaikutukset rahavaroihin | 0,3 | 0,8 | ||
| Rahavarat tilikauden lopussa | 27,6 | 12,8 |
* Sisältää IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin käyttöönoton vaikutukset. Ilman IFRS 16:n vaikutuksia vertailukelpoiset luvut olivat vuonna 2019 liiketoiminnan rahavirta 26,4 milj. euroa ja rahoituksen rahavirta -9,3 milj. euroa.
Konsernin rahavirtalaskelmaa on luettava yhdessä siihen liittyvien liitetietojen kanssa.

1
LAATIMISPERUSTA
KAMUXIN LYHYT ESITTELY

Tämä on Kamux Oyj:n ("Yhtiö") ja sen tytäryritykset (yhdessä "Kamux", "Konserni") sisältävä tilinpäätös. Kamux on Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa toimiva nopeasti kasvanut käytettyjen autojen myyntiin erikoistunut autoliikeketju.
Emoyhtiön Y-tunnus on 2442327-8, kotipaikka on Hämeenlinna ja pääkonttorin rekisteröity osoite on Parolantie 66 A, 13130 Hämeenlinna.
Yhtiön hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 28.2.2020 tämän tilinpäätöksen.
Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan Unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31.12.2019 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävän kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Varat ja velat arvostetaan hankintamenoon lukuun ottamatta vaihto-omaisuutta, joka arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon, vuokrasopimuksia, jotka arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon ja johdannaisinstrumentteja, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina. Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty tarkoista arvoista, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta.
Yhtiön toimintavaluutta on euro, joka on myös Yhtiön ja Konsernin esittämisvaluutta. Tämä tarkoittaa, että tilinpäätös esitetään euroina.
Konsernitilinpäätös jakautuu päälaskelmien lisäksi viiteen osa-alueeseen: Laatimisperusta ja tietoa Kamuxista, Kamux-konsernin keskeiset tulostiedot, Nettokäyttöpääoma, Pääoman hallinta ja nettovelka sekä Muut liitetiedot. Jokaisessa osa-alueessa käydään läpi siihen liittyvät merkittävät tilinpäätöksen laadintaperiaatteet.
IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää, että johto tekee kirjanpidollisia arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja sekä oletuksia, jotka vaikuttavat laskentaperiaatteiden soveltamiseen ja varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen kirjanpitoarvoihin. Todelliset tulemat saattavat poiketa näistä arvioista ja ratkaisuista.
Arvioita ja ratkaisuja käydään läpi säännöllisesti. Arvioiden muutokset esitetään sillä kaudella, jona muutos tapahtuu, jos muutos vaikuttaa vain yhteen kauteen. Jos se vaikuttaa sekä tarkasteltavana olevaan kauteen että tuleviin kausiin, muutokset esitetään tarkasteltavana olevalla kaudella ja tulevilla kausilla.
Johdon tekemien arvioiden pohjana olevat oletukset löytyvät seuraavista liitetiedoista:
| Epävarmuuden lähde ja johdon harkinta | Liitetieto | ||
|---|---|---|---|
| Korjausvastuumeno | 2.3 ja 3.4 | ||
| Käytettyjen autojen arvonmääritys | 3.1 | ||
| Liikearvo ja vuokrasopimukset | 5.2 | ||
| Johdon omistukset | 5.3 | ||
| Laskennalliset verosaamiset | 5.5 |

Kamux on Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa toimiva nopeasti kasvanut käytettyjen autojen myyntiin erikoistunut autoliikeketju. Ensimmäinen Kamux-autoliike aloitti toimintansa vuonna 2003 Suomessa. 31.12.2019 Kamuxilla oli kaikkiaan 71 myymälää: 48 autoliikettä Suomessa, 17 Ruotsissa ja 6 Saksassa. Kamux on myynyt perustamisensa jälkeen yli 250 000 käytettyä autoa.
Kamuxin toimitusjohtaja Juha Kalliokoski perusti Kamuxin vuonna 2003, jolloin ensimmäinen autoliike avattiin Hämeenlinnassa, jossa Kamuxin pääkonttori edelleen sijaitsee. Kamux avasi toisen autoliikkeensä vuonna 2006 laajeten vuoden 2010 aikana 14 autoliikkeen verkostoksi Suomessa. Vuonna 2010 Kamux aloitti lisäksi integroitujen palvelujen systemaattisen tarjoamisen asiakkailleen Suomessa. Vuonna 2011 pääomasijoittaja Interan perustama suomalainen yhtiö KMX Holding Oy (nykyinen Kamux Oyj) hankki määräysvallan Kamuxista toimivan johdon säilyessä yhtiön osakkaina. Interan mukaantulon tarkoituksena oli tarjota Kamuxille lisää resursseja ja osaamista liiketoiminnan laajentamiseen Suomessa ja ulkomailla. Vuoden 2012 lopussa Kamux laajentui Ruotsiin ja vuoden 2015 joulukuussa Saksaan. Vuoden 2016 lopussa yhtiöllä oli kaikkiaan 47 myymälää kolmessa maassa. Vuonna 2017 Kamux listautui Nasdaq Helsinkiin ja listautumisannissa yhtiö sai yli 1 200 uutta osakkeenomistajaa. Intera Fund II Ky jäi yhtiön suurimmaksi osakkeenomistajaksi. Samana vuonna Kamuxin myymäläverkosto laajentui 53 myymälään. Vuoden 2018 lopussa Kamuxilla oli 61 myymälää. 31.12.2019 yhtiöllä oli kaikkiaan 8 475 osakkeenomistajaa, joista suurin edelleen Intera Fund II Ky.
Kamuxin liiketoiminta perustuu autoliikkeiden ja verkon yhdistelmään sekä käytettyjen autojen ammattimaiseen hankintaan, alhaisiin kiinteisiin kuluihin, nopeaan varastonkiertoon ja integroitujen palvelujen myyntiin. Kamuxin liiketoimintamalli mahdollistaa Kamuxin tarjoamien käytettyjen autojen edulliset hinnat, ja Kamuxin tavoitteena on kehittää jatkuvasti toimintaansa siten, että palvelu vastaa paremmin asiakkaiden tarpeita. Kamux tarjoaa asiakkailleen kolmansien osapuolten rahoitustuotteita kaikissa autoliikkeissään Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Lisäksi Kamux tarjoaa vakuutustuotteita ja sen lisävastuusitoumustuotetta, Kamux Plussaa, auton korjauskustannusten varalle Suomessa ja Ruotsissa. Keskeinen osa Kamuxin asiakaspalvelukonseptia on kotiinkuljetuspalvelu, jolloin auto toimitetaan asiakkaan kanssa sovittuun paikkaan sekä samalla tarvittaessa noudetaan mahdollinen vaihtoauto. Vuonna 2017 Kamux avasi verkkokaupan Suomessa. Kamux palvelee asiakkaitaan myös chatin kautta. Kamuxin verkkosivuille (kamux.fi/kamux.se/kamux.de) tehtiin yli 800 000 kuukausittaista verkkovierailua vuonna 2019.
Kamux hankkii käytettyjä autoja autohuutokaupoista, leasing-yhtiöiltä, muilta autoliikkeiltä, rahoitusyhtiöiltä, maahantuojilta, yksityishenkilöiltä ja muista lähteistä. Suurimman osan myymistään käytetyistä autoista Kamux hankkii asiakkailtaan vaihdossa osana vaihtoautokauppaa. Suomessa kaikki Kamuxin automyyjät ostavat autoja, ja jokaisella Kamuxin autoliikkeellä on määritellyt ostotavoitteet. Ruotsissa ja Saksassa autohankintojen hinnoittelusta vastaavat ostojohtajan ohjauksessa toimivat ostotiimit näissä maissa. Kamuxilla on erillinen osto-organisaatio, joka vastaa autojen ostoista esimerkiksi autohuutokaupoista sekä osittain myös kuluttajaostoista. Kamux pyrkii sovittamaan yhteen omat ja työntekijöidensä intressit kannustinjärjestelmänsä kautta. Myyntihenkilöstön kannustinjärjestelmä huomioi myynnin, autohankinnat ja vaihtoautot sekä integroitujen palvelujen myynnin palkkioiden määrässä.
Kamuxin koko autovalikoima on sen kaikkien myyjien käytössä kaikissa Kamuxin autoliikkeissä Suomessa sekä maanlaajuisesti Ruotsissa ja Saksassa ja Kamux siirtää tarvittaessa auton autoliikkeestä tai maasta toiseen, kun kaupasta on asiakkaan kanssa sovittu. Vuonna 2019 Kamuxin myymistä autoista 29 prosenttia ja vuonna 2018 29 prosenttia myytiin toisen Kamuxin autoliikkeen toimesta. Kamuxin kussakin autoliikkeessä Suomessa ja Ruotsissa valikoiman suuruus vaihtelee keskimäärin noin 50—150 myynnissä olevan käytetyn auton välillä, ja Saksassa sijaitsevissa autoliikkeissään Kamuxin autovalikoima on alle 100—300 myynnissä olevaa käytettyä autoa.


SEGMENTTIKOHTAISET TULOKSET
LIIKEVAIHTO
KORJAUSMENOT
KULUT
TULOVEROT
OSAKEKOHTAINEN TULOS

Kamux on Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa toimiva nopeasti kasvanut käytettyjen autojen myyntiin erikoistunut autoliikeketju. Sen toimintojen rakenne esitetään seuraavassa kuvassa:

Konsernin raportoitavat segmentit on määritelty perustuen konsernin toimitusjohtajalle toimitettavaan säännölliseen raportointiin. Toimitusjohtaja tekee raportoinnin perusteella strategisia ja operatiivisia päätöksiä resurssien kohdentamisesta ja arvioi segmenttien tuloksellisuutta. Keskeinen tulosmittari on Liikevoitto (EBIT). Toimitusjohtaja saa säännöllisesti tietoa myös segmenttien liikevaihdosta, myyntikatteesta, käyttökatteesta ja liikevoitosta. Raportoitavat segmentit muodostuvat maantieteellisistä alueista: Suomi, Ruotsi ja Saksa. Muut toiminnot koostuvat pääkonttorista ja konsernipalveluista, joihin kuuluvat keskitetyt hankinta-, markkinointi-, viestintä-, rahoitus- ja hallintotoiminnot.
Kamuxilla oli 31.12.2019 yhteensä 48 autoliikettä Suomessa. Ruotsissa avattiin ensimmäinen autoliike joulukuussa 2012, ja vuoden 2019 lopussa autoliikkeitä oli yhteensä 17, kaikki eri paikkakunnilla. Kamuxin kasvustrategiaan kuuluu kansainvälinen laajentuminen, ja strategiaa noudattaen toiminta Saksassa käynnistettiin avaamalla autoliike joulukuussa 2015 Hampurin alueelle, ja vuoden 2019 lopussa autoliikkeitä suur-Hampurin alueella oli yhteensä 6.

Segmentin tuotot ja kulut ovat suoraan segmentille kohdistuvia eriä. Tietyt kulut, kuten keskitetyn hankintatoiminnon kulut, kohdistetaan johdon raportoinnissa segmenteille luotettavalla perusteella. Muihin toimintoihin kuuluu konsernitason toimintoja, jotka eivät kiinteästi liity yksittäisen segmentin liiketoimintaan. Segmenttien välinen myynti tapahtuu markkinaehtoisesti ja eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Segmenttiraportointi perustuu konsernin IFRS raportointiin.
| Bruttokate | Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot – materiaalit ja palvelut |
|---|---|
| Käyttökate (EBITDA) | Liikevoitto + poistot |
| Liikevoitto (EBIT) | Tilikauden tulos + tuloverot + rahoituskulut netto |
| Segmentit | Konserni | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Suomi | Ruotsi | Saksa | yhteensä | toiminnot | Eliminoinnit | Konserni |
| 2019* | |||||||
| Liikevaihto | 490,9 | 158,5 | 52,2 | 701,5 | -43,0 | 658,5 | |
| sisäinen | 0,0 | 41,0 | 2,1 | 43,0 | -43,0 | -0,0 | |
| ulkoinen | 490,9 | 117,5 | 50,1 | 658,5 | 658,5 | ||
| käytettyjen autojen myynti | 462,5 | 114,7 | 48,4 | 625,6 | 625,6 | ||
| integroidut palvelut | 28,4 | 2,8 | 1,7 | 32,9 | 32,9 | ||
| Bruttokate | 63,6 | 11,6 | 4,4 | 79,6 | 79,6 | ||
| Käyttökate | 35,2 | 3,1 | -0,4 | 37,9 | -4,2 | 33,7 | |
| Poistot | -5,8 | -1,8 | -0,7 | -8,4 | -0,0 | -8,4 | |
| Liikevoitto | 29,4 | 1,3 | -1,0 | 29,6 | -4,3 | 25,3 | |
| Rahoituskulut | -1,0 | ||||||
| Voitto ennen veroja | 24,4 |
| Segmentit | Konserni | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Suomi | Ruotsi | Saksa | yhteensä | toiminnot | Eliminoinnit | Konserni |
| 2018 | |||||||
| Liikevaihto | 419,1 | 101,9 | 30,1 | 551,1 | -23,3 | 527,8 | |
| sisäinen | 0,0 | 21,6 | 1,6 | 23,3 | -23,3 | -0,0 | |
| ulkoinen | 419,1 | 80,3 | 28,4 | 527,8 | 527,8 | ||
| käytettyjen autojen myynti | 395,0 | 78,0 | 27,7 | 500,8 | 500,8 | ||
| integroidut palvelut | 24,0 | 2,3 | 0,8 | 27,1 | 27,1 | ||
| Bruttokate | 54,3 | 8,3 | 2,2 | 64,9 | 64,9 | ||
| Käyttökate | 25,1 | 1,1 | -1,7 | 24,4 | -4,3 | 20,2 | |
| Poistot | -1,0 | -0,1 | -0,1 | -1,2 | -0,0 | -1,2 | |
| Liikevoitto | 24,1 | 0,9 | -1,8 | 23,2 | -4,3 | 18,9 | |
| Rahoituskulut | 0,4 | ||||||
| Voitto ennen veroja | 19,4 |
31.12.2019 konsernin pitkäaikaisista varoista lukuun ottamatta laskennallisia verosaamisia sijaitsi Suomessa 38,9 milj. euroa (15,1 milj. euroa 31.12.2018) ja Ruotsissa 14,5 milj. euroa (0,4 milj. euroa 31.12.2018) sekä Saksassa 11,0 milj. euroa (1,1 milj. euroa 31.12.2018).
* Sisältää IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin vaikutuksen. Ilman IFRS 16:n vaikutuksia vertailukelpoiset käyttökate, liikevoitto ja poistot olivat vuonna 2019 seuraavat (milj. euroa): Käyttökate: Suomi 30,2, Ruotsi 1,5, Saksa -1,0 ja Konserni 26,4. , Poistot: Suomi -0,9, Ruotsi -0,2, Saksa -0,1 ja Konserni -1,2. , Liikevoitto: Suomi 29,2, Ruotsi 1,3 Saksa -1,1 ja Konserni 25,2.

Kamuxin liiketoiminta koostuu käytettyjen autojen vähittäis- ja tukkumyynnistä Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa sekä kuluttaja- ja yritysasiakkaille myytävistä integroiduista palveluista, mitkä on tunnistettu erillisiksi suoritelvevoitteiksi. Myynti perustuu autoliikeverkostoon ja Kamuxin verkkosivustolla toimivaan tehokkaaseen digitaaliseen markkinapaikkaan toimintamaissa. Kamux tarjoaa kotiinkuljetuspalvelua, jolloin Kamux toimittaa auton asiakkaan kanssa sovittuun paikkaan. Kotiin toimitettuun autoon liittyy 14 vuorokauden palautusoikeus. Kamux myy lisäksi käytettyjä autoja huutokaupoissa.
Kamux tarjoaa asiakkailleen käytetyn auton myynnin yhteydessä kolmansien osapuolten rahoitus- ja vakuutustuotteita. Tuotteiden luotto- ja vakuutusriski on rahoitus- ja vakuutusyhtiöillä. Kamux on kyseisten tuotteiden osalta oikeutettu palkkioihin ja provisioihin. Osa palkkioista on ehdollisia rahoitusyhtiön ja asiakkaan välisen sopimuksen jatkumiselle.
Lisäksi Kamux tarjoaa asiakkailleen lakisääteisen virhevastuun myyjän vastuuta laajentavan Kamux Plus -tuotteen. Kamux korjaa ennalta määritellyt viat, jotka havaitaan 12 kuukauden kuluessa auton ostamisesta tai oston jälkeen ajettuun seuraavaan 25 000/15 000 ajokilometriin mennessä, sen mukaan kumpi näistä ehdoista täyttyy ensin. Kamuxin Kamux Plus on osa auton kauppasopimusta ja se otetaan huomioon auton myyntihintaa määritettäessä.
>> Liitetiedossa 2.3 on lisätietoja Kamux Plus palvelusta.
| LIIKEVAIHTO | 1.1.-31.12. | |
|---|---|---|
| milj. euroa | 2019 | 2018 |
| Käytettyjen autojen myynti | 625,6 | 500,8 |
| Palkkiot rahoitus- ja vakuutusyhtiöiltä | 27,7 | 22,7 |
| Kamux Plus | 5,3 | 4,3 |
| Yhteensä | 658,5 | 527,8 |
Käytettyjen autojen myynnistä kertynyt liikevaihto tilikaudella 2019 oli 625,6 miljoonaa euroa, joka on 95 prosenttia koko liikevaihdosta. Vuonna 2018 vastaava liikevaihto oli 500,8 miljoonaa euroa ja 95 prosenttia liikevaihdosta.
Palkkiot rahoitus- ja vakuutusyhtiöiltä olivat vuonna 2019 yhteensä 27,7 miljoonaa euroa ja muodostivat 4 prosenttia koko liikevaihdosta. Vuonna 2018 palkkiot olivat 22,7 miljoonaa euroa ja 4 prosenttia liikevaihdosta. Kamux Plus -tuotteen myynnistä kertynyt liikevaihto tilikaudelta 2019 oli 5,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 se oli 4,3 miljoonaa euroa.
Suomessa kertynyt konsernin ulkoinen liikevaihto oli 490,9 miljoonaa euroa, joka on 75 prosenttia konsernin vuoden 2019 koko liikevaihdosta. Vuonna 2018 vastaava Suomen liikevaihto oli 419,1 miljoonaa euroa ja 79 prosenttia. Ruotsin konsernin ulkoinen liikevaihto oli 117,5 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 80,3 miljoonaa euroa vuonna 2018. Saksan ulkoinen liikevaihto oli 50,1 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 28,4 miljoonaa euroa vuonna 2018. Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääasiassa kiinteistöjen vuokratuotoista, vakuutuskorvauksista sekäKamux Plus omavastuuosuuksista.
>> Liitetiedossa 2.1 on lisätietoja segmenttien liikevaihdosta.


IFRS 15:n mukaiset sopimusperusteiset omaisuuserät ja velat koostuvat siirtosaamisiin sisältyvistä jaksotetuista vakuutusja rahoituspalkkiotuotoista sekä siirtovelkoihin sisältyvistä Kamux Plus –tuotteeseen liittyvistä saaduista ennakkomaksuista. Seuraavassa taulukossa on eritelty IFRS 15:n mukaiset sopimuksiin perustuvat tase-erät:
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 2019 | 2018 |
| Siirtosaamisiin sisältyvät sopimusperusteiset omaisuuserät |
2,6 | 1,9 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät sopimusperusteiset velat |
2,7 | 2,3 |

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista –standardin sisältämän viisivaiheisen mallin mukaisesti asiakassopimusten perusteella saatavat myyntituotot kirjataan, kun tavaroita tai palveluja koskeva määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Tuloutus tapahtuu määrään, johon Yhtiö odottaa olevansa oikeutettu kyseisistä tuotteista tai palveluista.
Kamuxin liiketoiminta koostuu käytettyjen autojen vähittäis- ja tukkumyynnistä sekä kuluttaja- ja yritysasiakkaille myytävistä ja tarjottavista integroiduista palveluista. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut on tunnistettu IFRS 15:n mukaisesti erillisiksi suoritevelvoitteiksi.
Käytettyjen autojen myynnissä asiakas saa määräysvallan myytyyn tuotteeseen auton luovutushetkellä. Käytettyjen autojen myynti tuloutetaan, kun auto on luovutettu ja suoritevelvoite siirtynyt asiakkaalle. Luovutushetkellä asiakas maksaa auton myyntihinnan käteisellä tai rahoitusyhtiö toimittaa Kamuxille hyväksytyn luottopäätöksen myyntihinnan maksuksi. Kotiin toimitettuihin autoihin liittyy 14 päivän palautusoikeus. Kotiin toimitetut autot tuloutetaan toimitushetkellä siihen määrään, jonka Kamux arvioi niistä saatavan.
Myyntituotot kirjataan myydyn auton käyvän arvon mukaisesti ja niistä vähennetään alennukset sekä arvonlisävero.
Integroiduissa palveluissa Kamux toimii kolmansien osapuolten rahoitus- ja vakuutustuotteiden osalta asiakkaan suuntaan agenttina. Kamux esittää rahoitus- ja vakuutustuotteiden välittämisestä saatavat tuotot liikevaihdossaan nettomääräisenä, kun se on täyttänyt suoritevelvoitteensa palveluiden välittämisestä.
Palkkiot vakuutusyhtiöiltä tuloutetaan palkkion ansaintahetkellä, eli kun vakuutussopimus on allekirjoitettu asiakkaan kanssa ja Kamux on agenttisopimuksensa mukaisesti oikeutettu palkkioon.
Palkkiot rahoitusyhtiöiltä sisältävät kiinteitä nosto- ja laskutuspalkkioita sekä muuttuvia korko- ja vuosibonuspalkkioita. Palkkiot tuloutetaan suoriteperusteisesti, kun sopimus allekirjoitetaan asiakkaan kanssa tai sopimuksen voimassaoloaikana, jolloin Kamux on oikeutettu saamaan maksun rahoitusyhtiöltä. Vuosibonuspalkkiot määräytyvät prosenttiperusteisesti kalenterivuodella toteutuneen myynnin perusteella ja ne kirjataan kun Kamux on oikeutettu saamaan maksun rahoitusyhtiöltä.
Kamux Plus -tuote jaksotetaan 12 kuukauden voimassaolokaudelle. Kamux Plus –tuote antaa asiakkaalle lakisääteisen virhevastuun myyjän vastuun laajennuksen käytetyn auton kaupan yhteydessä.

Kamuxin asiakaspalvelu- ja asiakastyytyväisyysstrategia perustuvat korkealaatuisten kunnostettujen käytettyjen autojen tarjoamiseen. Auton mahdolliset tiedossa olevat viat tuodaan asiakkaan tietoon myyntiprosessin aikana.
Käytettyihin autoihin kuuluu lakisääteinen myyjän virhevastuu. Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa autokauppa on velvollinen korjaamaan viat, jotka eivät olleet tiedossa myyntihetkellä ja jotka ilmenevät kuuden kuukauden kuluessa myyntitapahtumasta (ellei Kamux pysty osoittamaan, että viat ovat syntyneet myynnin jälkeen). Kuuden kuukauden jälkeen todistustaakka siirtyy Kamuxilta asiakkaalle.
Kamux tarjoaa asiakkailleen lakisääteisen myyjän virhevastuun lisäksi erillistä myyjän vastuuta laajentavaa Kamux Plus -tuotetta, joka tarkoittaa laajennettua myyjän korvausvastuuta. Kamux korjaa ennalta määritellyt viat, jotka havaitaan 12 kuukauden kuluessa auton ostamisesta tai ostamisen jälkeen ajettuun 25 000/15 000 ajokilometriin mennessä, sen mukaan kumpi ehdoista täyttyy ensin.

Korjausvastuuvarauksen määrä 31.12.2019 oli 2,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 lopussa se oli 2,2 miljoonaa euroa. Korjaus- ja huoltokulut ovat lisääntyneet myyntivolyymin kasvaessa. Korjaus- ja huoltokulut olivat tilikaudella 2019 yhteensä 18,1 miljoonaa euroa ja 15,8 miljoonaa euroa vuonna 2018. Korjausvastuuvaraus odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana. Korjausvastuukulut sekä muut korjausja huoltokulut sisältyvät konsernin laajassa tuloslaskelmassa erään "materiaalit ja palvelut".
55 432
18,1
Arvioitu korjausvastuumeno kirjataan auton myynnin yhteydessä korjausvastuuvarauksena. Korjausvastuuvarauksen määrä perustuu historialliseen tietoon toteutuneista korjausvastuukuluista ja arvioidusta korjausvastuumenojen kehityssuunnasta.
Korjausvastuuvaraus kirjataan toteutuneiden korjauskulujen ja korjausvastuumenojen arvioidun kehityssuunnan perusteella tehtyyn arvioon perustuen. Korjausvastuuvarauksen määrään liittyy epävarmuutta, sillä korjausvastuumenot eivät välttämättä toteudu arvioidun määräisinä. Tyypillisesti korjausvastuukulut toteutuvat etupainotteisesti korjausvastuun keston aikana. Arvioita ja oletuksia tarkistetaan neljännesvuosittain. Toteutuvien ja arvioitujen korjausvastuukulujen väliset erot saattavat vaikuttaa tulevilla tilikausilla kirjattavien varausten määrään.
>> Liitetiedossa 3.4 on lisätietoja korjausvastuuvarauksesta.
15,8
Myydyt autot (kpl, tilintarkastamaton) Korjaus- ja huoltokulut (milj. euroa)
2018 2019
46 596
| milj. euroa | 1.1.–31.12. | ||
|---|---|---|---|
| 2019 | 2018 | ||
| Materiaalit ja palvelut | |||
| Ostot tilikauden aikana | 579,1 | 480,0 | |
| Varastojen muutos | 0,5 | -16,2 | |
| Ulkopuoliset palvelut | 0,1 | 0,1 | |
| Yhteensä | 579,6 | 463,8 | |
| Henkilöstökulut | |||
| Palkat | 28,0 | 21,8 | |
| Eläkekulut | 3,6 | 3,0 | |
| Osakepohjainen kannustinjärjestely | 0,3 | 0,1 | |
| Muut henkilöstökulut | 2,4 | 1,9 | |
| Yhteensä | 34,3 | 26,8 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | |||
| Toimitilakulut | 2,0 | 7,7 | |
| Markkinointi ja mainonta | 3,9 | 2,4 | |
| IT kulut | 1,7 | 1,4 | |
| Konsultointi | 0,5 | 0,7 | |
| Vapaaehtoiset henkilösivukulut | 0,8 | 0,6 | |
| Matkakulut | 0,3 | 0,2 | |
| Jälkiverot | - | 2,3 | |
| Muut hallinnolliset kulut | 2,5 | 2,6 | |
| Yhteensä | 11,7 | 17,9 |
| milj. euroa | 1.1.–31.12. | ||
|---|---|---|---|
| 2018 | |||
| Tilintarkastajien palkkiot (sisältyvät muihin hallinnollisiin kuluihin viereisessä taulukossa) |
|||
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,2 | 0,2 | |
| Muut tilintarkastuksen oheispalvelut | 0,0 | 0,4 | |
| Yhteensä | 0,3 | 0,6 | |
| Poistot hyödykeryhmittäin | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 0,6 | 0,6 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 7,8 | 0,6 | |
| Yhteensä | 8,4 | 1,2 |

Kamux hankkii suurimman osan myymistään käytetyistä autoista vaihdossa osana vaihtoautokauppaa. Kamux hankkii käytettyjä autoja myös yksityishenkilöiltä, autohuutokaupoista, leasing-yhtiöiltä, rahoitusyhtiöiltä, muilta autoliikkeiltä, maahantuojilta ja muista lähteistä. Materiaalit ja palvelut sisältävät käytettyjen autojen hankkimisesta aiheutuneet menot sekä kunnostus- ja kuljetusmenot, jotka syntyvät autojen valmistelusta myyntiä varten. Lisäksi erä sisältää korjausvastuuseen liittyvät korjauskulut ja varaston muutoksen.
Kamuxin henkilöstömäärä keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna oli 595 henkilöä tilikaudella 2019 ja 472 henkilöä tilikaudella 2018. Henkilöstön palkkaus perustuu kiinteään ja muuttuvaan palkkaan. Muuttuvan palkan suhteellinen osuus on merkittävä ja perustuu henkilökohtaisten myyntitavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi osalla henkilöstöstä on oikeus autoetuun, puhelinetuun ja internetyhteyteen kotona.
Kamuxin eläkejärjestelyt luokitellaan maksupohjaisiksi. Suomen työeläkelainsäädännön (TyEL) mukainen eläketurva on järjestetty vakuutusyhtiöissä ja eläke-etuuden määrä perustuu työsuhteen kestoon ja ansiotasoon. TyELin mukainen eläkeikä on 63–68 vuotta. Ruotsin ja Saksan työntekijät kuuluvat maksupohjaisen eläkejärjestelmän piiriin. Ruotsissa eläkeikä on 61–67 vuotta ja Saksassa 65–67 vuotta.
Maksupohjaisessa järjestelyssä vakuutusmaksut maksetaan vakuutusyhtiölle ja kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Maksupohjaisessa järjestelyssä muita maksuvelvoitteita ei ole.
Henkilöstökulut sisältävät 0,3 miljoonaa euroa osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä tilikaudelle 2019 jaksotettua kulua ja 0,1 miljoonaa euroa tilikaudelle 2018 jaksotettua kulua.
Toimitilakulut koostuvat toimitiloihin liittyvistä kuluista, kuten lämmitys-, siivous- ja sähkökuluista sekä niistä toimipisteiden vuokrista, jotka eivät kuulu IFRS 16:n soveltamisalaan. Vertailuvuodella 2018 toimitilakulut sisältävät myös toimitilojen vuokrakulut kokonaisuudessaan jaksotettuna tasaisesti sopimusajalle.
Poistot sisältävät vuonna 2019 poistot myös IFRS 16:n mukaisista vuokralle otetuista omaisuuseristä.

| 1.1.–31.12. | |||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | 2019 | 2018 | |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot | 5,4 | 4,7 | |
| Aikaisempien tilikausien verot | - | 0,1 | |
| Laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen muutos | -0,0 | -0,1 | |
| Yhteensä | 5,3 | 4,7 | |
| Tuloverojen täsmäytys | |||
| Tilikauden tulos ennen veroja | 24,4 | 19,4 | |
| Vero Suomen verokannalla laskettuna* | 4,9 | 3,9 | |
| Vähennyskelvottomat kulut | 0,1 | 0,3 | |
| Ulkomaisten verokantojen vaikutus | -0,3 | -0,3 | |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset vahvistetuista tappioista | 0,8 | 0,8 | |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset väliaikaisista eroista | -0,1 | -0,0 | |
| Aikaisempien tilikausien verot | - | 0,1 | |
| Muut erät | 0,0 | 0,0 | |
| Verot tuloslaskelmassa | 5,3 | 4,7 |
*Verokanta oli 20 % vuosina 2019 ja 2018.
Lue lisää laskennallisista veroista liitetiedosta 5.5
Tilikauden tuloverot sisältävät kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot koskevat tarkasteltavana olevaa tilikautta ja perustuvat verokantoihin, joista on säädetty tai jotka on käytännössä vahvistettu tilinpäätöspäivään mennessä. Kauden verotettavaan tuloon perustuvien verojen laskenta pohjautuu voimassa oleviin verosäännöksiin maissa, joissa Kamux toimii ja kerryttää verotettavaa tuloa. Kauden verotettavan tuloon perustuva vero sisältää myös aiempia kausia koskevat oikaisut.
Laskennallisia veroja kirjataan varojen ja velkojen verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallisia verosaamisia kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että niitä käytetään verotettavaa tuloa vastaan.

| 1.1.-31.12. | |||
|---|---|---|---|
| 2019 | 2018 | ||
| Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto (milj. euroa) | 19,0 | 14,6 | |
| Osakekannustinjärjestelyn vaikutus osakkeiden lukumäärään | -7 | - | |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl, laimentamaton | 40 004 | 39 987 | |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa) | 0,48 | 0,37 | |
| Osakekannustinjärjestelyn vaikutus osakkeiden lukumäärään | 13 | 9 | |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl, laimennettu | 40 017 | 39 996 | |
| Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa) | 0,48 | 0,37 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla Yhtiön omistajille kuuluva konsernin tulos vuoden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla omia osakkeita lukuun ottamatta.
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan samalla perusteella kuin laimentamaton, paitsi että siinä otetaan huomioon vaikutukset, joita aiheutuisi konsernin mahdollisista tulevaisuudessa tapahtuvaa osakkeiden liikkeeseenlaskua koskevista velvoitteista.


VAIHTO-OMAISUUS
MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
OSTOVELAT JA MUUT VELAT
VARAUKSET, VUOKRAVELVOITTEET JA MUUT SITOUMUKSET

Kamux käyttää käytettyjen autojen hankintaan tehokasta prosessia ja näin se pystyy tarjoamaan laajan valikoiman automerkkejä kilpailukykyiseen hintaan. Kamux hankkii käytettyjä autoja autohuutokaupoista, leasing-yhtiöiltä, muilta autoliikkeiltä, rahoitusyhtiöiltä, maahantuojilta, yksityishenkilöiltä ja muista lähteistä. Suurimman osan myymistään käytetyistä autoista Kamux hankkii asiakkailtaan vaihdossa osana vaihtoautokauppaa. Vaihto-omaisuus sijaitsee eri toimipaikoilla, mutta Kamuxin käytettyjen autojen varasto on koko laajuudessaan sen kaikkien myyjien käytössä kaikissa Kamuxin autoliikkeissä koko konsernin kattavaa tietojärjestelmää hyödyntäen. Varaston hallinta on asianmukaisesti organisoitu ja kehittyneiden IT-järjestelmien avulla pyritään optimaaliseen tasapainoon varastomäärien ja nopean varastokierron välillä.
Vaihto-omaisuuden määrä 31.12.2019 oli 70,2 miljoonaa euroa ja vuoden 2018 lopussa se oli 71,0 miljoonaa euroa.
Vaihto-omaisuuteen tehtiin vuonna 2019 yhteensä -0,2 miljoonaa euroa arvonmuutoksia nettorealisointiarvoon pääsemiseksi. Vuonna 2018 arvonalennuksia tehtiin 0,1 miljoonaa euroa. Arvonmuutokset on kirjattu tilikaudelle tuloslaskelmaan osana varaston muutosta erässä "materiaalit ja palvelut".

Varaston kiertoaika määritetään seuraavasti:
Vaihto-omaisuus keskimäärin tilikauden aikana (vuoden alun ja lopun keskiarvo) jaettuna tilikauden "materiaalit ja palvelut" kuluerällä, kerrottuna 365:llä.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuteen sisältyvien yksittäisten autojen hankintameno määritetään perustuen auton ostohintaan, johon lisätään myyntitarkoitukseen kunnostamisesta välittömästi johtuvat menot.
Jokaisena tilinpäätöspäivänä käydään yksityiskohtaisesti läpi yli 90 vuorokautta varastossa olleiden autojen nettorealisointiarvot. Nettorealisointiarvoihin pääsemiseksi tehtävät arvonalennukset kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.
Auton arvioitu myyntihinta (nettorealisointiarvo) tilinpäätöspäivänä määritetään perustuen johdon harkintaan, markkinainformaatioon ja myynnin toteutumatietoihin. Jos arvioitu myyntihinta on alempi kuin hankintameno, auton arvoa vaihto-omaisuudessa alennetaan.

| 31.12. | |||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | 2019 | 2018 | |
| Myyntisaamiset | 13,8 | 10,3 | |
| Siirtosaamiset | 3,2 | 2,5 | |
| Muut saamiset | 1,4 | 0,9 | |
| Yhteensä | 18,4 | 13,7 | |
| Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät | |||
| Jaksotetut vakuutus- ja rahoituspalkkiotuotot | 2,6 | 1,9 | |
| Muut | 0,5 | 0,6 | |
| Yhteensä | 3,2 | 2,5 |
Myyntisaamiset ovat pääasiassa saamisia rahoitusyhtiöiltä, ja lisäksi niihin sisältyy vähäinen määrä saamisia yksittäisiltä asiakkailta, joille Kamux on myynyt auton lyhyellä maksuajalla. Yleensä saaminen syntyy, kun hyväksytyn luottopäätöksen (myyntituoton kirjausajankohta) ja rahoitusyhtiön suorittaman maksun väliin jää lyhyt aikaväli. Auton myyntiin liittyvän luottoriskin kantaa kuitenkin rahoitusyhtiö hyväksyttyään Kamuxin asiakkaan luottohakemuksen.
Kamux altistuu rahoitusyhtiöön liittyvälle väliaikaiselle luottoriskille hyväksytyn luottopäätöksen ja maksusuorituksen välisenä aikana. Yhtiö pienentää luottoriskiä hyväksymällä vastapuolikseen vain tunnustettuja, korkean luottoluokituksen omaavia rahoitusyhtiöitä.
Myyntisaamiset 31.12.2019 eivät sisällä olennaisia erääntyneitä saamisia, minkä vuoksi varausmatriisiin perustuvaa arvonalentumista ei ollut tarvetta kirjata tilinpäätöshetkellä. Tuloslaskelmaan merkityt myyntisaamisten arvonalentumistappiot vuonna 2019 olivat 0,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 arvonalentumistappiot olivat 0,1 miljoonaa euroa.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit –standardin mukaisesti rahoitusvarojen arvonalentuminen määritetään odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaa mallia käyttäen. Kamuxin merkittävimmät rahoitusvarat ovat normaalissa liiketoiminnassa syntyvät myyntisaamiset ja niihin konserni soveltaa yksinkertaistettua menettelyä, jolloin tappio kirjataan varausmatriisia käyttäen koko voimassaoloajalta, paitsi jos rahoitusvarojen katsotaan olevan luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita. Myyntisaamisten arvonalentumistappioiden määrä on ollut Kamuxissa historiallisesti vähäinen.

| milj. euroa | 31.12. | ||
|---|---|---|---|
| 2018 | |||
| Ostovelat* | 9,7 | 7,8 | |
| Siirtovelat | 8,5 | 6,5 | |
| Muut velat | 11,5 | 6,4 | |
| Yhteensä | 29,7 | 20,7 | |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | |||
| Palkkajaksotukset | 5,1 | 3,8 | |
| Korkojaksotukset | 0,0 | 0,0 | |
| Muut siirtovelat ** | 3,4 | 2,8 | |
| Yhteensä | 8,5 | 6,5 |
* Ostovelat sisältävät myös lyhytaikaisia käytetyn auton kaupassa vaihtoautojen mukana siirtyviä autojen rahoitukseen liittyviä lainoja 1,3 miljoonaa euroa 31.12.2019 ja 0,7 miljoonaa euroa 31.12.2018. Rahoitusyhtiölainat maksetaan pois lyhyen aikavälin kuluessa autokaupan toteutumisesta.
** Muut siirtovelat koostuvat pääosin Kamux Plus ennakkomaksuista 31.12.2019 ja 31.12.2018.
Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja erien lyhytaikaisesta luonteesta johtuen.

Kamux omistaa Saksassa Nedderfeldissä sijaitsevan autoliikkeen osalta autoliikerakennuksen, joka sijaitsee Kamuxin vuokraamalla maa-alueella. Kamux on vuokrannut maa-alueen viiden vuoden määräaikaisella sopimuksella, jota voidaan jatkaa. Kamuxilla on velvoite poistaa rakennus maa-alueelta omalla kustannuksellaan vuokra-ajan päätyttyä. Tähän velvoitteeseen liittyen Kamuxilla oli 31.12.2019 taseessaan 0,4 miljoonan euron pitkäaikaiseksi luokiteltu varaus.
Kamuxin lyhytaikaiset varaukset koostuvat korjausvastuuvarauksesta.
>> Liitetiedossa 2.3 on lisätietoja korjausvastuuvarauksesta.
| milj. euroa | Muut varaukset |
Korjaus vastuuvaraus |
Purku velvoite |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2019 | - | 2,2 | 0,4 | 2,5 |
| Varausten lisäykset | - | 0,5 | - | 0,5 |
| Käytetyt varaukset | - | - | - | - |
| Käyttämättömien varausten peruutukset | - | - | - | - |
| 31.12.2019 | - | 2,7 | 0,4 | 3,1 |
| Lyhytaikaiset varaukset 31.12.2019 | - | 2,7 | - | 2,7 |
| Pitkäaikaiset varaukset 31.12.2019 | - | - | 0,4 | 0,4 |
| milj. euroa | Muut varaukset |
Korjaus vastuuvaraus |
Purku velvoite |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2018 | 0,2 | 2,0 | 0,4 | 2,6 |
| Varausten lisäykset | 0,1 | - | 0,1 | |
| Käytetyt varaukset | -0,2 | - | - | -0,2 |
| Käyttämättömien varausten peruutukset | -0,0 | - | -0,0 | |
| 31.12.2018 | - | 2,2 | 0,4 | 2,5 |
| Lyhytaikaiset varaukset 31.12.2018 | - | 2,2 | - | 2,2 |
| Pitkäaikaiset varaukset 31.12.2018 | - | - | 0,4 | 0,4 |

| 31.12. | |||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | 2019* | 2018 | |
| Yhden vuoden kuluessa | - | 9,4 | |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | - | 20,8 | |
| Yli viiden vuoden kuluttua | - | 2,6 | |
| Yhteensä | - | 32,8 |
* IFRS 16:n käyttöönoton seurauksena aiemmin vuokravelvoitteina esitetyt vuokrasopimukset on kirjattu taseeseen 1.1.2019 alkaen.
>> Liitetiedossa 5.2 on esitetty vuokravelvoitteiden täsmäytyslaskelma IFRS 16:n mukaiseen vähimmäisvuokrien nykyarvooon uuden standardin käyttöönottohetkellä.
| milj. euroa | 31.12. | ||
|---|---|---|---|
| 2019 | 2018 | ||
| Lainat | 19,5 | 22,4 | |
| lainoista annetut vakuudet | 104,0 | 104,0 |
| 31.12. | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 2019 | 2018 | ||
| Vuokra- ja muut maksutakaukset | 0,5 | 0,4 |
Vertailukaudella vuokravelvoitteet koostuivat pääasiassa toimipisteiden vuokrista. Kamux pitää varastoaan esillä ja autojen myynti tapahtuu pääosin toimipisteissä.
Kamux on antanut rahalaitoslainojen vakuudeksi yrityskiinnityksenä haltijavelkakirjoja yhteensä 104,0 miljoonaa euroa 31.12.2019 ja 104,0 miljoonaa euroa 31.12.2018. Lisäksi Yhtiö on antanut rajoittamattoman yleistakauksen Suomen, Ruotsin ja Saksan tytäryhtiöiden puolesta sekä pantannut niiden osakkeet.


PÄÄOMAN HALLINTA JA NETTOVELKA
RAHOITUSKULUT


Konsernin pääoman, joka sisältää nettovelan ja oman pääoman, hallinnan tavoitteena on turvata toiminnan jatkuvuus ja ylläpitää optimaalista tuottoa osakkeenomistajille. Johto pyrkii säilyttämään optimaalisen pääoma- ja rahoitusrakenteen, joka varmistaa konsernille mahdollisimman pienet pääomakustannukset.
Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää tai laskea liikkeeseen uusia osakkeita. Konserni seuraa pääomaansa nettovelan ja oman pääoman perusteella. Nettovelat lasketaan siten, että rahoitusvelkojen kokonaismäärästä (konsernitaseen "lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat sekä vuokravelat") vähennetään rahavarat.
Konserni lainaa rahaa rahoituslaitoksilta pankkilainoja ja luotollisia tilejä käyttäen. Lainat ovat vaihtuvakorkoisia, ja konserni voi käyttää koronvaihtosopimuksia rajoittaakseen vaihtuvakorkoisista lainoista muodostuvaa korkoriskiä. Vuokravelat koostuvat liiketilojen vuokrasopimusten tulevista vuokramaksuista, jotka on diskontattu nykyarvoon.
| milj. euroa | 31.12. | |||
|---|---|---|---|---|
| 2018 | ||||
| Pitkäaikaiset korolliset velat | ||||
| Pankkilainat | 16,5 | 19,4 | ||
| Vuokravelat | 38,8 | - | ||
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä | 55,2 | 19,4 | ||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | ||||
| Pankkilainat | 3,0 | 3,0 | ||
| Vuokravelat | 7,9 | - | ||
| Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä | 10,9 | 3,0 | ||
| Korolliset velat yhteensä | 66,1 | 22,4 | ||
| Vähennetään rahavarat | -27,6 | -12,8 | ||
| Nettovelka | 38,5 | 9,6 |
* 31.12.2019 nettovelka sisältää IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin mukaiset taseeseen kirjatut vuokravelat. Ilman IFRS 16:a vertailukelpoinen nettovelka 31.12.2019 oli -8,1 milj. euroa.
Kamuxilla on viisivuotinen 50 milj. euron luottosopimus Nordea Pankki Oyj:n kanssa. Luottosopimus sisältää 30 miljoonan euron viisivuotisen määräaikaislainan ja 20 miljoonan euron viisivuotisen luottolimiitin. Konsernin lainat muodostuivat 31.12.2019 määräaikaislainasta, jota oli nostettuna 19,5 miljoonaa euroa. Määräaikaislainaa lyhennetään 1,5 miljoonalla eurolla puolen vuoden välein maaliskuussa ja syyskuussa. Nämä lainat erääntyvät 31.3.2021.
Kamuxin lainojen käyvät arvot määritetään diskonttaamalla arvioidut maksettavat rahavirrat käyttäen riskipreemiolla lisättyä tilinpäätöspäivän markkinakorkoa. Lainoihin liittyvät erilaiset olosuhteet ja niiden ehdot (erääntymisaika, huonompi etuoikeusasema, vakuudet) otetaan arvostuksessa huomioon. Pankkilainat on luokiteltu tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa, koska määrityksessä käytetään muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja, mukaan lukien yhtiön omat arviot riskipreemioiden tasosta

Pankkilainat kirjataan alun perin käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Myöhemmin pankkilainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Lainoihin liittyvät korot ja transaktiokustannukset jaksotetaan tuloslaskelmaan korkokuluksi lainan juoksuajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Lainat kirjataan pois taseesta, kun laina on maksettu takaisin tai velka on kuoletettu esim. uudelleenrahoitustilanteessa.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat muodostuvat johdannaisista. Johdannaiset kirjataan kaupankäyntipäivänä käyvällä arvolla taseeseen. Myöhemmät arvonmuutokset avoimista johdannaisista kirjataan suoraan tulokseen rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Konsernin johdannaiset muodostuvat valuuttariskin suojaamisessa käytettävistä valuuttatermiineistä, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
tön luotto oli yhteensä 20,0 miljoonaa euroa ja 31.12.2018 20,0 miljoonaa euroa.
Kamuxilla on viisivuotinen 50 milj. euron luottosopimus Nordea Pankki Oyj:n kanssa. Luottosopimus sisältää 30 miljoonan euron viisivuotisen määräaikaislainan ja 20 miljoonan euron viisivuotisen luottolimiitin. Luottolimiitin lisäksi Kamuxilla on 0,4 miljoonan euron arvoinen vuokratakauslimiitti. Määräaikaislainaa oli nostettuna raportointikauden lopussa 19,5 miljoonaa euroa. Määräaikaislainaa lyhennetään 1,5 miljoonalla eurolla puolivuosittain.
Rahalaitoslainoihin liittyy seuraavia rahoitussopimuksen mukaisia kovenantteja: nettovelka suhteessa oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), oman pääoman osuus taseen loppusummasta, sekä vaihto-omaisuuden kiertonopeus. Korkomarginaali on muuttuva ja riippuu nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhteesta. Kamux on antanut rahalaitoslainojen vakuudeksi yrityskiinnityksenä haltijavelkakirjoja yhteensä 104,0 miljoonaa euroa 31.12.2019. Lisäksi Yhtiö on antanut omavelkaisen takauksen Suomen, Ruotsin ja Saksan tytäryhtiöiden puolesta sekä pantannut niiden osakkeet.
| 31.12. | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 2019 | 2018 |
| Valuuttajohdannaiset | ||
| Käypä arvo | 0,2 | 0,6 |
| Kohde-etuuden arvo | 18,9 | 29,2 |
Konsernin johdannaiset muodostuvat valuuttatermiineistä, jotka on luokiteltu tasolle 2, jolloin niiden käypä arvo lasketaan arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvona havainnoitavissa olevien valuuttakurssien perusteella. Avoinna olevien valuuttatermiinien nimellisarvot olivat 31.12.2019 18,9 miljoonaa euroa ja 31.12.2018 29,2 miljoonaa euroa.
Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on varmistaa, että Kamux pystyy täyttämään rahoitukseen liittyvät velvoitteensa. Tämän varmistamiseksi Kamuxin rahoitustarpeita katetaan operatiivisen liiketoiminnan optimoinnilla sekä ulkopuolisilla rahoitusjärjestelyillä sen varmistamiseksi, että Kamuxilla on jatkuvasti riittävästi likviditeettiä tai nostamattomia sitovia luottojärjestelyjä käytössään. Maksuvalmiusriskin operatiivinen seuranta ja hallinnointi tapahtuvat keskitetysti konsernin talousosastolla, missä rahoituksen riittävyyttä hallinnoidaan päivittäin rullaavan ennusteen perusteella.
Rahoitusvelkojen erääntymisaikoja seurataan säännöllisesti. Kamuxilla oli 31.12.2019 rahavaroja yhteensä 27,6 miljoonaa euroa ja 31.12.2018 yhteensä 12,8 miljoonaa euroa. Kamuxilla oli lisäksi 31.12.2019 käytettävissään maksuvalmiusluottoja tai luotollisia pankkitilejä, joiden käyttämä-
Rahalaitoslainasopimusten erityisehtojen mukaan tietyt merkittävimmät transaktiot edellyttävät rahalaitoksen etukäteen antamaa kirjallista hyväksyntää sisältäen tavanomaisia velkojia suojaavia ehtoja.

| milj. euroa | Alle 3 kk | 3 kk-1 vuotta | 1-2 vuotta | 2-3 vuotta | 3-4 vuotta | 4-5 vuotta | Yli 5 vuotta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2019 | |||||||
| Vuokravelat | 2,1 | 6,2 | 7,9 | 7,3 | 5,0 | 4,3 | 15,4 |
| Lainat | 1,6 | 1,7 | 16,6 | - | - | - | - |
| Ostovelat | 9,7 | - | - | - | - | - | - |
| Johdannaiset | 0,0 | -0,2 | - | - | - | - | - |
| 31.12.2018 | |||||||
| Vuokravelat | - | - | - | - | - | - | - |
| Lainat | 1,6 | 1,7 | 3,3 | 16,6 | - | - | - |
| Ostovelat | 7,8 | - | - | - | - | - | - |
| Johdannaiset | -0,1 | -0,5 | - | - | - | - | - |
Konsernin pankkilainat koostuvat pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainoista ja korollisista valmiusluotoista. Johtuen lainojen EURIBOR sidonnaisuudesta, Kamux altistuu vaihtuvakorkoisista lainoista syntyvälle rahavirtariskille.
Korkoriskin hallinnoimiseksi Kamux voi käyttää koronvaihtosopimuksia tarvittaessa pienentääkseen vaihtuvakorkoisista pankkilainoista syntyvää rahavirtariskiä. Toimenpiteillä Kamux pyrkii rajoittamaan korkotason muutoksista aiheutuvaa vaikutusta konsernin rahoituskuluihin hyväksyttävälle tasolle.
Pankkilainojen efektiiviset korkokannat olivat vuoden 2019 lopussa 1,4 %—1,5 % ja vuoden 2018 lopussa 1,4 %—1,5 %.
Herkkyysanalyysin perusteella, jos korot olisivat olleet 1,0 prosenttiyksikköä korkeammat kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan, uudelleen laskettu tilikauden 2019 voitto verojen jälkeen ja oma pääoma olisi ollut 0,1 miljoonaa euroa pienempi ja vuonna 2018 0,2 miljoonaa euroa pienempi. Korkojen herkkyyttä koskeva laskelma on tehty korottamalla korkokäyrää 1,0 prosenttiyksikköä (tämän hetken alhaisista markkinakoroista johtuen tässä ei ole esitetty tilannetta, jossa korot olisivat 1,0 prosenttiyksikköä matalammat). Korkopositio sisältää kaikki ulkoiset muuttuvakorkoiset lainat.
Kamux altistuu lähinnä Ruotsin kruunuun liittyvään transaktioriskiin ja riskiin, joka syntyy, kun emoyhtiön sijoitukset Ruotsin tytäryhtiöihin muunnetaan euroiksi.
Ruotsin liiketoimintaan liittyvä valuuttariski muodostuu
ensisijaisesti konsernin sisäisistä rahoitustransaktioista sekä konserniyhtiöiden operatiivisessa liiketoiminnassa syntyvistä ostoveloista Ruotsin tytäryhtiöiltä ja ruotsalaisilta tavarantoimittajilta. Valuuttakurssiriski ei ole konsernin kannalta merkittävä ja Kamux suojaa näitä riskejä tarvittaessa valuuttajohdannaisilla ja/tai pitämällä hallussaan Ruotsin kruunuja konsernin pankkitileillä. 31.12.2019 konsernilla oli käytössä alle 12 kk pituisia valuuttatermiineitä edellämainituista aiheista syntyvältä valuuttakurssiriskiltä suojautumiseen.
Muilta osin konsernin tuotot ja kulut syntyvät lähes yksinomaan euroina. Konsernin rahoituspolitiikan periaatteena on, että konsernin sisäinen rahoitus myönnetään tytäryhtiön toimintavaluutassa.
Konsernin nettoinvestointi euroalueen ulkopuolisiin yhtiöihin muodostuu Ruotsin tytäryhtiösijoituksista. Nettoinvestointiin liittyvää valuuttakurssiriskiä ei ole suojattu.
Valuuttariskipositio sisältää konserniyhtiöiden ruotsin kruunun määräiset velat ja saamiset Ruotsin tytäryhtiöiltä. Konsernin valuuttariskille alttiina olevat Ruotsin kruunun määräiset sisäiset erät muunnettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin olivat 12,8 miljoonaa euroa 31.12.2019 ja 8,7 miljoonaa euroa 31.12.2018. Nämä erät olivat täysin valuuttariskiltä suojattuja 31.12.2019. Mikäli valuuttariskisuojausta ei olisi tehty, ja jos Ruotsin kruunun heikentyminen tai vahvistuminen euroon nähden olisi ollut 10 %, uudelleen laskettu tilikauden 2019 tulos olisi ollut herkkyysanalyysin perusteella 0,9 miljoonaa euroa ja 0,9 miljoonaa euroa vuonna 2018 suurempi tai pienempi.
Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, ettei vastapuoli pysty täyttämään sopimukseen perustuvia velvoitteitaan ja näin aiheuttaa Yhtiölle taloudellista tappiota. Kamux kat-

soo kaikkien tärkeimpien vastapuoltensa olevan luotettavia, koska ne edustavat merkittäviä ja vakiintuneita rahalaitoksia. Kamuxin altistumista luottoriskille seurataan jatkuvasti, erityisesti jos sovituissa maksuissa tapahtuu viivästymisiä.
Rahavaroihin liittyvä luottoriski on vähäinen, koska vastapuolet ovat kansainvälisiltä luottoluokittajilta korkean luokituksen saaneita pankkeja. Luottoriskin hajauttamiseksi Kamux tallettaa rahavarojaan eri pankkeihin.
| 1.1.-31.12. | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 2018 | |||
| Korkokulut | 0,4 | 0,6 | ||
| Korkokulut vuokraveloista | - | |||
| Johdannaisten käyvän arvon muutos | 0,4 | -0,6 | ||
| Valuuttakurssivoitot ja -tappiot (netto) | -0,4 | |||
| Muut rahoitustuotot ja -kulut | 0,1 | 0,1 | ||
| Yhteensä | 1,0 | -0,4 |
Rahoituskulut koostuvat pankkilainojen ja luottolimiittien koroista, valuuttatermiinien realisoituneista ja realisoitumattomista muutoksista, rahoitukseen liittyvistä valuuttakurssieroista ja vuokravelkojen korkokuluista. Lainoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti efektiivisen koron menetelmää käyttäen.
Efektiivinen korko on korkokanta, jota käyttäen lainan odotettavissa olevana voimassaoloaikana syntyvät arvioidut vastaiset rahavirrat tulevat diskontatuiksi rahoitusvelan nettomääräisen kirjanpitoarvon suuruisiksi. Laskelma sisältää kaikki sopimusosapuolten maksamat palkkiot ja transaktiomenot.


KONSERNIRAKENNE JA KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN
AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
LÄHIPIIRILIIKETOIMET
OSAKEPÄÄOMA JA RAHASTOT
LASKENNALLISET VEROT
TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
UUDET JA TULEVAT IFRS-STANDARDIT

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiön ja sen tytäryritykset. Tytäryrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, joissa Kamux-konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yrityksessä altistuu yrityksen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritysten yhdistely alkaa hankinta-ajankohdasta, jolla tarkoitetaan päivää, jona konserni saa määräysvallan tai jos tytäryritykset ovat alun perin Yhtiön perustamia, päivää, jona tytäryritys on perustettu. Tytäryrityksen yhdistely päättyy päivänä, jona määräysvalta lakkaa.
Konsernin tytäryritykset 31.12.2019 ja 31.12.2018 olivat seuraavat:
Konsernin sisäiset saamiset ja velat sekä konserniyritysten välisistä konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat tuotot ja kulut, realisoitumattomat voitot ja tappiot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa kokonaisuudessaan.
Ruotsalaisten tytäryritysten varat ja velat muunnetaan euroksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ruotsalaisten tytäryritysten tuotot ja kulut muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssia käyttäen. Tytäryritysten tilinpäätösten muuntamisesta aiheutuvat muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja ne kertyvät omaan pääomaan erilliseen muuntoerotnimiseen rahastoon.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muutetaan euromääräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivien kursseihin tai, jos erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän kursseihin. Valuuttakurssivoitot ja tappiot, jotka syntyvät myynnin ja ostojen varsinaiseen liiketoimintaan liittyvistä maksuista kirjataan liikevoiton yläpuolelle ja rahoitukseen liittyvät kurssierot merkitään tuloslaskelmaan rahoituseriin.
| Emoyritys | Rekisteröintimaa | ja konsernin omistusosuus (%) |
Pääasiallinen toiminta |
|---|---|---|---|
| Kamux Oyj | Suomi | Holding-yhtiö | |
| Tytäryritykset | |||
| Kamux Suomi Oy | Suomi | 100 | Käytettyjen autojen myynti |
| Suomen Autorahaksi Oy | Suomi | 100 | Ei liiketoimintaa |
| KMX Holding AB | Ruotsi | 100 | Holding-yhtiö |
| Kamux AB | Ruotsi | 100 | Käytettyjen autojen myynti |
| Kamux Auto GmbH | Saksa | 100 | Käytettyjen autojen myynti |
Emoyrityksen
Tytäryritysten osakepääoma koostuu yksinomaan suoraan konsernin hallussa olevista kantaosakkeista ja omistusosuus vastaa konsernilla olevia äänioikeuksia. Yhtiöiden rekisteröintimaa on myös niiden pääasiallinen toimintamaa.

Taseen liikearvo syntyi, kun emoyhtiö, joka on Intera Fund II Ky:n perustama yhtiö, hankki 7.12.2011 Kamux Oy:n ja sen tytäryritykset. Liikearvon määrä 31.12.2019 ja 31.12.2018 oli 13,6 miljoonaa euroa. Liikearvo kohdistuu kokonaisuudessaan Suomen toimintasegmentille.
Konserni tekee arvonalentumistestauksen vuosittain. Suomeen liittyvän liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla ja se määritetään diskontattuihin rahavirtoihin pohjautuvaa mallia käyttäen. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytettäviä keskeisiä arvioita ovat myynnin kasvuvauhti, kustannuskehitys ja verojen jälkeen määritetty diskonttauskorko. Diskontattuihin rahavirtoihin pohjautuvan mallin syöttötiedot eivät perustu havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin (tason 3 syöttötiedot). Laskelmat perustuvat johdon hyväksymiin viiden vuoden ennusteisiin. Pitkän aikavälin kasvuvauhdiksi on ennakoitu 1 % ja verojen jälkeiseksi diskonttauskoroksi on määritelty 6,8 % (vuonna 2018: 9,0 %). Lisäksi johto hyödyntää vertailukelpoisten yritysten markkinatietoa, esimerkiksi käyttökate (EBITDA) -kertoimia, joiden perusteella se arvioi, onko Kamuxin diskontattuihin rahavirtoihin pohjautuvan käyvän arvon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla ja verrokkiyhtiöiden markkinatiedon välillä merkittävää eroa, jonka perusteella yhtiön tulisi tehdä muutoksia arvonalentumistestauksessa käyttämiinsä oletuksiin.
Osana tuloksellisuuden tarkastelua johto on tehnyt tärkeimpiin parametreihin kohdistuvia herkkyysanalyyseja, ja niiden tulos osoittaa epätodennäköiseksi tilanteen, jossa liikearvon ja muiden arvonalentumistestauksen kohteena olevien omaisuuserien kirjanpitoarvo ylittäisi kerrytettävissä olevan rahamäärän. Tilikausien 2019 ja 2018 arvonalentumistestauksessa käytetyt parametrit, joiden muutosta tarkastellaan, olivat:
Herkkyysanalyysi ei osoittanut arvon alentumista, kun edellä mainittuja parametreja muutettiin yksi kerrallaan tai kaikkia samanaikaisesti.
Kamux on aktivoinut taseen muihin aineettomiin hyödykkeisiin eri IT-järjestelmiin liittyviä kehittämismenoja ja aineettomia oikeuksia. Kamux on investoinut keskitettyyn myynnin ohjauksen järjestelmään, joka on keskeisiä tekijöitä pyrittäessä tehokkaaseen myyntiprosessiin ja kustannustehokkaaseen varastonhallintaan. Microsoft Ax on yrityksen resurssisuunnittelun (ERP) järjestelmä, joka yhdistää toisiinsa Kamuxin varastonhallinnan ja kirjanpidon. Vuonna 2019 Kamux investoi pääasiallisesti uuteen myynnin ohjauksen järjestelmään, jonka käyttöönotto tulee tapahtumaan vuosien 2020-2021 aikana. Aktivoidut menot koostuvat ulkoisten palveluntuottajien laskuista ja lisenssimaksuista.
Liikearvo on taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamaton aineeton hyödyke.
Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain tai aina kun on viitteitä siitä, ettei sen kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ole kerrytettävissä.
Johto on päättänyt, että kukin toimipaikka on erillinen rahavirtaa kerryttävä yksikkö. Arvon alentumisen tarkastelu kohdistuu rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmään, joka edustaa Suomea maantieteellisenä alueena ja on taso, jolla johto seuraa liikearvoa (lisätietoa kohdassa Epävarmuuden lähteet ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut – liikearvo).
Muut aineettomat hyödykkeet, jotka ovat erikseen yksilöitävissä ja myytävissä, koostuvat IT-järjestelmiin liittyvistä kehittämismenoista ja aineettomista oikeuksista. Muista aineettomista hyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana, joka on 3 vuotta.

| 2019 | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä |
Liikearvo | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2019 | 2,9 | 0,2 | 15,1 | 18,1 |
| Muuntoerot | -0,0 | - | - | -0,0 |
| Lisäykset | 0,3 | 1,3 | - | 1,7 |
| Siirrot erien välillä | 0,1 | -0,1 | - | - |
| Hankintameno 31.12.2019 | 3,3 | 1,4 | 15,1 | 19,7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2019 | -2,0 | - | -1,5 | -3,5 |
| Muuntoerot | 0,0 | - | - | 0,0 |
| Poistot | -0,6 | - | - | -0,6 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2019 | -2,5 | - | -1,5 | -4,0 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2019 | 0,9 | 0,2 | 13,6 | 14,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2019 | 0,7 | 1,4 | 13,6 | 15,7 |
| 2018 | Ennakkomaksut | |||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Muut aineettomat hyödykkeet |
aineettomista hyödykkeistä |
Liikearvo | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2018 | 2,4 | 0,1 | 15,1 | 17,5 |
| Muuntoerot | -0,0 | - | - | -0,0 |
| Lisäykset | 0,4 | 0,2 | - | 0,6 |
| Siirrot erien välillä | 0,1 | -0,1 | - | - |
| Hankintameno 31.12.2018 | 2,9 | 0,2 | 15,1 | 18,1 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 | -1,3 | - | -1,5 | -2,8 |
| Muuntoerot | 0,0 | - | - | 0,0 |
| Poistot | -0,6 | - | - | -0,6 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 | -2,0 | - | -1,5 | -3,5 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2018 | 1,0 | 0,1 | 13,6 | 14,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 0,9 | 0,2 | 13,6 | 14,6 |
Johto tekee merkittäviä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja määrittäessään tasoa, jolla liikearvo testataan, ja sitä, onko viitteitä sen arvon alentumisesta.
Kamuxin taseeseen sisältyvä liikearvo syntyi joulukuussa 2011, kun Intera Fund II Ky:n perustama emoyhtiö hankki Kamux Oy:n ja sen tytäryritykset. Hankinta-ajankohtana Kamux toimi Suomessa viiden tytäryrityksen voimin, ja sillä oli 16 toimipaikkaa. Johdon näkemyksen mukaan hankitun nettovarallisuuden ylittävä hankintahinta maksettiin liiketoiminnasta ja liikeideasta kokonaisuutena, ja sen vuoksi se katsoo, että liikearvo on testattava rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmänä Suomi-tasolla.
Rahavirtaennusteet perustuvat konsernin toteutuneeseen tulokseen ja johdon parhaisiin arvioihin tulevasta myynnistä, kustannuskehityksestä, yleisistä markkinaolosuhteista ja sovellettavista veroasteista. Johto testaa ennusteissa käytettyjen merkittävien arvioiden muutosten vaikutuksia herkkyysanalyysilla kohdassa "Liikearvo" kuvatulla tavalla.

| milj. euroa | Rakennukset ja rakennelmat* |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2019 | 38,7 | 1,3 | 2,4 | 42,4 |
| Muuntoerot | -0,2 | -0,0 | -0,0 | -0,2 |
| Lisäykset | 17,9 | 0,2 | 0,9 | 18,9 |
| Vähennykset | -2,5 | - | - | -2,5 |
| Siirrot erien välillä | 0,2 | -0,2 | - | |
| Hankintameno 31.12.2019 | 54,0 | 1,7 | 3,0 | 58,7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2019 | -0,1 | -0,7 | -1,4 | -2,2 |
| Muuntoerot | -0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,0 |
| Poistot | -7,1 | -0,1 | -0,5 | -7,8 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2019 | -7,2 | -0,9 | -1,9 | -10,0 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2019 | 38,7 | 0,5 | 0,9 | 40,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2019 | 46,7 | 0,8 | 1,1 | 48,6 |
| 2018 | Rakennukset ja | Koneet ja | Muut aineelliset | ||
|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2018 | 0,4 | 1,1 | 1,9 | 3,3 | |
| Muuntoerot | - | -0,0 | -0,0 | -0,0 | |
| Lisäykset | - | 0,2 | 0,5 | 0,7 | |
| Vähennykset | - | -0,0 | - | -0,0 | |
| Hankintameno 31.12.2018 | 0,4 | 1,3 | 2,4 | 4,0 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 | -0,0 | -0,6 | -1,0 | -1,6 | |
| Muuntoerot | - | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Poistot | -0,0 | -0,1 | -0,5 | -0,6 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 | -0,1 | -0,7 | -1,4 | -2,2 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2018 | 0,4 | 0,5 | 0,9 | 1,7 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 0,3 | 0,5 | 0,9 | 1,8 |
* Rakennusten ja rakennelmien hankintamenoa 1.1.2019 on oikaistu vuokralle otettujen käyttöomaisuushyödykkeiden lisäyksellä, mikä johtui IFRS 16:n käyttöönotosta.
Aineelliset hyödykkeet koostuvat aktivoiduista toimipisteiden perusparannusmenoista, toimistokalusteista, koneista ja vuonna 2016 hankitusta Saksan Nedderfeldin myymälärakennuksesta. Aineelliset hyödykkeet poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen pitoajan aikana, mikä on myymälärakennukselle 15 vuotta ja muille aineellisille hyödykkeille 3—5 vuotta.
1.1.2019 Kamux alkoi soveltaa vuokrasopimusten kirjanpidolliseen käsittelyyn IFRS 16:a. IFRS 16:n mukaisesti Kamux kirjaa lähes kaikki vuokrasopimukset taseeseen. Standardi edellyttää, että lähes kaikista vuokrasopimuksista kirjataan taseeseen omaisuuserä eli oikeus käyttää vuokrattua hyödykettä ja rahoitusvelka tulevista vuokravelvoitteista.
Kamuxin taseeseen kirjatut vuokrasopimukset koostuvat pääasiassa toimipisteiden vuokrasopimuksista. Kamux pitää varastoaan esillä ja autojen myynti tapahtuu pääosin toimipisteissä. Vuokrasopimuksista aiheutuvien käyttöoikeusomaisuuserien, sekä lyhyt- ja pitkäaikaisten vuokravelkojen määrät esitetään taseessa omilla riveillään tase-erissä Vuokralle otetut hyödykkeet ja Vuokravelat. Ennen IFRS 16:n voimaantuloa Kamuxilla ei ollut IAS 17 Vuokrasopimukset standardin mukaisia taseeseen kirjattavia rahoitusleasingsopimuksia.
>> Liitetiedossa 5.7 on lisätietoja vuokrasopimuksia koskevan tilinpäätöksen laatimisperiaatteen muutoksesta.

Vuokrasopimukset voivat sisältää sekä vuokrakomponentin että palvelukomponentteja. Kamux soveltaa IFRS 16:n mukaista käsittelyä vain vuokrakomponentille ja kirjaa palvelukomponenteista aiheutuvat kulut tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Toimitilojen vuokrasopimukset neuvotellaan yksitellen tapauskohtaisesti ja siten ne vaihtelevat ehdoiltaan. Vuokrasopimukset ovat joko toistaiseksi voimassaolevia tai 1—10 vuoden määräaikaisia sopimuksia. Sopimuksiin sisältyy usein mahdollisuus jatkaa vuokra-aikaa sen alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.
Vuokrasopimuksesta aiheutuva käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokravelka kirjataan sopimuksen allekirjoitushetkellä taseeseen nykyarvoon. Vuokravelan nykyarvo määritellään diskonttaamalla arvioidulta vuokra-ajalta syntyvät vuokramaksut nykyarvoon. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintahetkellä hankintamenoon, joka vastaa vuokravelan määrää, jota tapauskohtaisesti voidaan oikaista vuokrasopimukseen liittyvillä välittömillä menoilla tai saaduilla kannustimilla.
Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, joka Kamuxilla vastaa yleensä sopimuksen vuokra-aikaa.
Vuokravelkaa kirjataan pois taseesta vuokramaksuja vastaan ja rahoituskuluina. Tuloslaskelmaan kirjattava rahoituskulu kuvastaa taseen vuokravelasta kyseiselle kaudelle aiheutuvaa koron määrää.
Kamux soveltaa standardin mahdollisuutta jättää lyhytaikaiset ja vähäarvoiset vuokrasopimukset IFRS 16:n mukaisen käsittelyn ulkopuolelle. Lyhytaikaiset ja vähäarvoiset vuokrasopimukset kirjataan tuloslaskelmaan muihin liiketoiminnan kuluihin sitä mukaa kuin niihin liittyvät vuokramaksut syntyvät. Lyhytaikaisena pidetään alle 12 kk mittaista vuokrasopimusta, ja vähäarvoiset vuokrasopimukset ovat kokonaisarvoltaan alle 5 000 euroa olevia sopimuksia. Tällaisia sopimuksia konsernissa voivat olla esimerkiksi myynnissä olevien autojen pysäköintialueet toimitilan läheisyydessä tai henkilökunnan työsuhdeasunnot.
Johto tekee merkittäviä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja määrittäessään vuokrasopimusten vuokra-aikoja. Myös vuokravelan diskonttauskoron määrittäminen edellyttää johdon harkintaa.
Konsernin toimitilojen vuokrasopimukset voidaan jaotella vuokra-ajaltaan seuraaviin ryhmiin: toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ja määräaikaiset sopimukset. Määräaikaisiin sopimuksiin voi sisältyä optio vuokra-ajan jatkamisesta määräajan jälkeen, tai ne voivat jatkua määräaikaisuuden päättymisen jälkeen toistaiseksi voimassa olevina. Kamuxilla on myös määräaikaisia vuokrasopimuksia, joita ei voida alkuperäisen sopimuksen mukaan jatkaa.
Yhtiön johto arvioi vuokrasopimusten vuokra-ajan sopimuskohtaisesti. Määrittäessään konsernin yksittäisen vuokrasopimuksen vuokra-aikaa johto harkitsee mm. seuraavia tekijöitä: Onko Kamuxilla tai vuokranantajalla yksipuolinen oikeus irtisanoa sopimus tai päättää jatko-optiokaudesta vai päätetäänkö siitä yhdessä? Onko todennäköistä että sopimukseen sisältyvä jatko-optiokausi tullaan käyttämään? Mikä on historiallinen toteuma toimitilojen vuokrasopimusten vuokra-ajoissa Kamuxissa?
Vuokrasopimusten vuokra-ajat arvioidaan sopimuksen alkuperäisen laatimisen yhteydessä, sekä vähintään vuosittain ja aina kun sopimuksessa tapahtuu muutoksia, joilla on vaikutusta vuokra-aikaan.
Tulevat vuokramaksut diskontataan käyttämällä vuokrasopimuksen laatimishetkellä vallitsevaa diskonttauskorkoa. Mikäli vuokrasopimuksen sisäistä korkokantaa ei ole saatavilla, niinkuin tilanne konsernin vuokrasopimusten kohdalla useimmiten on, käytetään sitä korkokantaa, joka yksittäisen vuokralleantajan olisi maksettava ottaessaan lainaksi ne varat, jotka vaadittaisiin vastaavan käyttöoikeusomaisuuserän hankkimiseen vastaavassa taloudellisessa ympäristössä vastaavilla sopimusehdoillla.

VUOKRASOPIMUSTEN MUUTOKSET TULOSLASKELMASSA
| milj. euroa | |
|---|---|
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat 31.12.2018 |
32,8 |
| IFRS 16:n mukainen arvio vuokra-ajasta | 14,6 |
| Tulevien vuokramaksujen diskonttaus | -1,5 |
| Arvonlisävero | -6,1 |
| Vuokrasopimuksiin sisältyvät palveluosuudet | -1,1 |
| Lyhytaikaiset vuokrasopimukset | -0,4 |
| Muut erot | -0,1 |
| IFRS 16:n mukainen vuokrasopimusvelka taseessa 1.1.2019 | 38,3 |
| milj. euroa | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Poisto vuokralle otetuista hyödykkeistä | -7,1 | - |
| Korkokulu vuokraveloista | -0,4 | - |
| Kulu lyhytaikaisista vuokrasopimuksista | -0,3 | - |
| Kulu vuokrasopimuksiin sisältyvistä palveluosuuksista | -0,3 | - |
| Tuloslaskelmaan kirjattu kulu yhteensä | -8,1 | - |
Vuokrasopimuksista aiheutunut lähtevä rahavirta vuonna 2019 oli yhteensä 7,5 milj. euroa.
| milj. euroa | Vuokralle otetut hyödykkeet |
Vuokravelat | |
|---|---|---|---|
| 1.1.2018 | - | - | |
| 31.12.2018 | - | - | |
| 1.1.2019 | 38,3 | 38,3 | |
| Lisäykset | 17,9 | 17,9 | |
| Vähennykset | -2,5 | -2,5 | |
| Poistot | -7,1 | - | |
| Valuuttakurssierot ja muut muutokset | -0,2 | -0,2 | |
| Korkokulut | - | -0,4 | |
| Vuokravelan lyhennykset | - | -6,5 | |
| 31.12.2019 | 46,4 | 46,6 |
Tulevien vuokramaksujen diskonttauskorkona käytettiin lisäluoton korkokantaa 1,05 %.

Konsernissa käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa Intera Fund II Ky, joka omisti 21 % Yhtiön ulkona olevista osakkeista 31.12.2019 ja 29 % 31.12.2018.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, liitetiedossa 5.1 mainitut konserniyritykset sekä huomattavaa vaikutusvaltaa käyttävän omistajan Intera Fund II Ky:n omistamaan yritysryhmään kuuluvat yritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän läheiset perheenjäsenensä sekä näiden määräysvallassa olevat yritykset. Johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
malla arvonmääritysperiaatteella ja olennaisilta osin samoin ehdoin kuin määräysvaltaa käyttävän omistajan tekemät sijoitukset.
Yhteissijoitusjärjestely sisältää osakeperusteisen maksun, mutta myöntämispäivän mukainen arvonmääritys osoittaa, ettei tehtyihin sijoituksiin ja työntekijöiden saamiin tuottoihin liity lisäetua määräysvaltaiseen omistajaan verrattuna. Koska Yhtiöllä ei ole sopimukseen perustuvaa velvollisuutta lunastaa sijoituksestaan luopuvien henkilöiden osuuksia käteisvaroilla, eikä yhtiö ole ennen vuotta 2016 käyttänyt oikeuttaan lunastaa avainhenkilön osakkeita työsuhteen päättyessä, järjestely on luokiteltu IFRS:n mukaan omana pääomana maksettavaksi järjestelyksi. Koska osakeperusteisen maksun myöntämispäivän mukainen käypä arvo on nolla, konsernitilinpäätökseen ei kirjata kulua tästä järjestelystä.
Kamuxin johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä, hallituksen jäsenillä sekä heidän perheenjäsenillään on oikeus ostaa Kamuxilta ja myydä sille autoja koko Kamuxin henkilökuntaa koskevan henkilöstöpolitiikan mukaisesti.
Konserni on vuokrannut konsernin toimitusjohtajalta, tämän läheisiltä perheenjäseniltä sekä heidän määräysvallassaan olevilta yrityksiltä toimipisteitä neljällä paikkakunnalla määräaikaisin 5—10 vuoden vuokrasopimuksin. 1.1.2019 alkaen nämä vuokrasopimukset on käsitelty IFRS 16:n mukaisesti. 31.12.2019 konsernin vuokravelat lähipiirille olivat 4,0 miljoonaa euroa.
Yhtiön konsultointikulut koostuivat vuonna 2019–2018 Matti Virtasen määräysvallassa olevalle Virtanen Consulting GmbH:lle maksetuista konsultointipalkkioista, jotka liittyivät konsernin maantieteelliseen laajenemiseen.
Liiketoimet lähipiirin kanssa on tehty tavanomaisin markkinaehdoin.
milj. euroa 2019 2018 Käytettyjen autojen myynti 0,1 0,1 Käytettyjen autojen ostot -0,2 -0,1 Vuokrakulut - -0,5 Konsultointikulut -0,1 -0,1
Yhtiö on toteuttanut tietyille Konsernin johtoon kuuluville ja muille avainhenkilöille suunnatun yhteissijoitusjärjestelyn. Yhteissijoitusjärjestelyjä on toteutettu vuosina 2011— 2017 Yhtiön palveluksessa olleiden ja palvelukseen tulleiden avainhenkilöiden kanssa. Yhteissijoitusjärjestely sisältää osakkaita, jotka ovat olleet osakkeenomistajia jo ennen joulukuussa 2011 tehtyä omistusjärjestelyä ja osakkaita, jotka ovat yhtiön palvelukseen tulleita avainhenkilöitä vuoden 2011 järjestelyn jälkeen. Niiden avainhenkilöiden omistukset, jotka ovat sijoittaneet osakkeisiin vuoden 2011 järjestelyn jälkeen mutta ennen Yhtiön listautumista Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle toukokuussa 2017, ovat IFRS 2 standardin soveltamisalan piirissä.
Sopimusten mukaan järjestelyn piiriin kuuluvat avainhenkilöt ovat sijoittaneet Yhtiön liikkeeseen laskemiin osakkeisiin. Avainhenkilöiden tekemät sijoitukset toteutettiin sa-
Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän omistusosuudet 31.12.2019 Yhtiön ulkona olevista osakkeista esitetään seuraavassa taulukossa:
| Omistusosuus | |
|---|---|
| Hallituksen jäsenet | 0,5 % |
| Toimitusjohtaja | 15,2 % |
| Muu johto | 0,4 % |
Hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta ja sen perusteista. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu kuukausipalkasta, bonuksesta ja osakepohjaisesta kannustinjärjestelystä. Bonuspalkkion ehdot päättää yhtiön hallitus vuosittain. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän bonuspalkkiot maksetaan tilikaudelle asetettujen henkilökohtaisten tavoitteiden sekä tiettyjen kannattavuustavoitteiden saavuttamisen perusteella. Tulospalkan osuus kiinteästä palkasta voi olla vuonna 2019 korkeintaan 40 % toimitusjohtajan ja 40 % muiden johtoryhmän jäsenten osalta.
Konsernin toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa. Toimitusjohtajan eläkeikä on voimassa olevan lainsäädännön nojalla 63 vuotta. Toimitusjohtajan toimitusjohtajasopimuksen irtisanomisaika on 6 kuukautta, ja hänellä on oikeus palkkaan irtisanomisajalta sekä tulospalkkioon irtisanomishetkeen asti. Lisäksi Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen on toimitusjohtajalla oikeus tietyin edellytyksin 12 kuukauden kokonaispalkkaa vastaavaan määrään.
| 1.1.-31.12. | |||
|---|---|---|---|
| tuhatta euroa | 2018 | ||
| Johtoryhmän palkat ja palkkiot (toimitusjohtajaa lukuunottamatta) | |||
| Palkat, palkkiot ja etuudet | 1 315 | 940 | |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 324 | 235 | |
| Osakeperusteiset etuudet | 187 | 161 | |
| Yhteensä | 1 826 | 1 336 | |
| Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot | |||
| Palkat, palkkiot ja etuudet | 253 | 239 | |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 62 | 60 | |
| Osakeperusteiset etuudet | 42 | 41 | |
| Yhteensä | 357 | 340 | |
| Hallituksen palkat ja palkkiot | |||
| Matti Virtanen | 36 | 36 | |
| Reija Laaksonen | 22 | 22 | |
| David Nuutinen | 20 | 20 | |
| Jokke Paananen | 20 | 20 | |
| Harri Sivula | 22 | 22 | |
| Vesa Uotila | 22 | 22 | |
| Yhteensä | 143 | 142 | |
| Hallitukseen ja johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kompensaatiot yhteensä | 2 326 | 1 818 |

Johdon osakeomistusten osalta konserni arvioi, sisältäväkö muut kuin osakepohjaisissa kannustinjärjestelyissä ansaitut johdon osakeomistukset palkitsemisjärjestelyn. Harkintaa vaaditaan, kun on kyse järjestelyn luokittelusta (käteisvaroina tai omana pääomana maksettava tai järjestely, jossa on vaihtoehtoja) sekä sen arvostamisesta. Arvostamista varten on arvioitava järjestelyyn kuuluvien etujen myöntämispäivän käyvät arvot.
Huhtikuussa 2017 Kamuxin Hallitus päätti osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Osakepalkkiojärjestely koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakepalkkio-ohjelmista Yhtiön hallituksen harkinnan mukaan. Järjestelmän piirissä olevat avainhenkilöt ovat konsernin johtoryhmään kuuluvia henkilöitä ja muuta avainjohtoa.
Joulukuussa 2017 Yhtiön Hallitus hyväksyi yksityiskohtaiset ehdot vuoden 2018 osakepalkkio-ohjelman ansaintajaksolle (LTI 2018).
Tammikuussa 2019 Yhtiön Hallitus hyväksyi osakepohjaisen kannustinjärjestelmän yksityiskohtaiset ehdot antaintajaksolle 2019 (LTI 2019).
Sekä vuoden 2018 että vuoden 2019 ansaintajakson ehdot vastaavat toisiaan keskeisiltä osiltaan. Mahdollinen bruttopalkkio ansaintajaksolta määräytyy ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Ansaintajaksoihin sovellettava ansaintakriteeri oli hallituksen asettaman liikevoittotavoitteen (EBIT) saavuttaminen vuonna 2018 vuoden 2018 järjestelylle ja hallituksen asettaman liikevoittotavoitteen (EBIT) saavuttaminen vuonna 2019 vuoden 2019 järjestelylle. Vuoden 2018 järjestelyn palkkiot maksettiin osakkeina ja rahana keväällä 2019. Vuoden 2019 järjestelyn mahdolliset palkkiot maksetaan osakkeina ja/tai rahana ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä vuonna 2020. Järjestelyjen keskeiset ehdot on kuvattu alla olevassa taulukossa.
Järjestelyt käsitellään kokonaan omana pääomana maksettavina järjestelyinä, joihin sisältyy nettomääräistä suorittamista koskeva ominaisuus. Järjestelyissä on yhden vuoden ansaintajakso, jonka jälkeinen sitouttamisaika on kaksi vuotta. Osakepalkkioiden käypä arvo määritettiin järjestelyn myöntämishetkellä. Kunkin järjestelyn käypä arvo kirjataan kuluksi kolmelle vuodelle järjestelyn sitouttamisjakson loppuun asti. Vuonna 2019 konsernin henkilöstökulut sisälsivät 0,3 miljoonaa euroa osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä jaksotettua kulua. Vuonna 2018 vastaava kulu oli 0,1 miljoonaa euroa. Lähipiirille järjestelystä allokoitu henkilöstökulu oli vuonna 2019 0,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 0,2 miljoonaa euroa.
| osakepalkkio-ohjelma | LTI2019 | LTI2018 |
|---|---|---|
| Järjestelyn luonne | Osakkeet | Osakkeet |
| Alkuperäinen myöntämispäivä | 23.1.2019 | 13.12.2017 |
| Myönnettyjen osakkeiden maksimimäärä, kpl | noin 180 000 | noin 150 000 |
| Ansainta- ja sitouttamisjakso (vuosina) | 3 | 3 |
| Oikeuden syntymisehdot | EBIT tavoitteen saavuttaminen ja työ- tai toimisuhteen jatkuminen 31.12.2021 asti |
EBIT tavoitteen saavuttaminen ja työ- tai toimisuhteen jatkuminen 31.12.2020 asti |
| Osallistumaan oikeutettujen määrä | noin 25 | noin 20 |
| Toteutustapa | Osake ja/tai käteinen | Osake ja/tai käteinen |

| ARVOSTUSPARAMETRIT MYÖNNETYILLE OSAKKEILLE | LTI2019 | LTI2018 |
|---|---|---|
| Osakemäärä tavoitetasossa, kpl | 91 350 | 64 000 |
| Myöntämispäivien osakekurssien painotettu ka., eur | 5,65 | 7,05 |
| Oman pääoman tuottovaade, % | 12,19 % | 11,76 % |
| Oletettu poistuma ansainta- ja sitouttamisjaksolla, % | 10,00 % | 10,00 % |
| Järjestelyn käypä arvo myöntämishetkellä, meur | 0,5 | 0,4 |
| osaketta | LTI2019 | LTI2018 |
|---|---|---|
| 1.1. ulkona olevat | 60 246 | - |
| Kaudella ansaitut | 94 825 | 60 246 |
| Kaudella menetetyt | -3 668 | - |
| 31.12. ulkona olevat | 151 403 | 60 246 |
Kamuxin osakepohjainen kannustinjärjestely on nettoselvitysominaisuuden sisältävä järjestely, joka käsitellään kokonaan omana pääomana maksettavana nettosijoitusjärjestelynä ja siitä kirjattava työsuhdekulu perustuu myönnettyjen osakkeiden bruttomäärään. Järjestelyn mahdolliset palkkiot maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen yhtiön osakkeina, ellei yhtiön hallitus päätä maksaa palkkiota kokonaan tai osaksi rahana. Kun työnantaja on velvollinen pidättämään määrän, joka koskee osakeperusteiseen maksuun liittyvää työntekijän verovelvoitetta, ja suorittaa tämän määrän veroviranomaiselle, koko osakeperusteinen maksu käsitellään omana pääomana maksettavana edellyttäen, että se olisi ollut omana pääomana maksettava ilman kyseistä nettomääräistä suorittamista koskevaa ominaisuutta.
Järjestelyn puitteissa myönnettyjen vuosittaisten ohjelmien ansaintajakso on kalenterivuosi, jonka jälkeinen sitouttamisaika on kaksi vuotta. Osakepalkkion käypä arvo määritetään kunkin vuosittaisen ohjelman myöntämishetkellä. Tämä käypä arvo kirjataan kuluksi kolmelle vuodelle ohjelman sitouttamisjakson loppuun asti. Osakepohjaisen kannustinjärjestelyn tulosvaikutus esitetään henkilöstökuluissa ja vastaava lisäys omassa pääomassa.

Ulkona olevien ja omien osakkeiden lukumäärässä ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärässä tapahtui tilikauden aikana seuraavia muutoksia:
| Osakemäärä, 1 000 kpl | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä |
Omien osakkeiden lukumäärä |
Osakkeiden lukumäärä yhteensä |
Omat osakkeet milj. euroa |
|
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2018 | 39 987 | 1 320 | 41 307 | -8,2 | |
| Omien osakkeiden mitätöinti | - | -1 320 | -1 320 | 8,2 | |
| 31.12.2018 | 39 987 | - | 39 987 | - | |
| Osakeanti | 30 | - | 30 | - | |
| Osakepalkkioiden palautuminen | -2 | 2 | - | - | |
| 31.12.2019 | 40 015 | 2 | 40 017 | - |
Yhtiöllä on yksi osakesarja ja jokaisella osakkeella on sama oikeus osinkoon. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti ja niillä ei ole nimellisarvoa.
Osingon maksaminen, Yhtiön omien osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen tai muu varojen jakaminen Yhtiön osakkeenomistajille edellyttää tiettyjen rahoitussopimuksen ehtojen täyttymistä. Tilikaudelta 2019 Hallitus ehdottaa maksettavaksi osinkoa 9,2 miljoonaa euroa (0,23 euroa per osake). Yhtiö maksoi osinkoa 6,4 miljoonaa euroa (0,16 euroa per osake) keväällä 2019.
Hallitus ehdottaa osingon maksamista tilikaudelta 2019 kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 0,12 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon ensimmäisen maksuerän täsmäytyspäivänä 23.4.2020 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa ensimmäisen osinkoerän maksupäiväksi 30.4.2020. Osingon toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon toisen maksuerän täsmäytyspäivänä 23.10.2020 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa toisen osinkoerän maksupäiväksi 30.10.2020. Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonmaksun täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.
Uusien osakkeiden merkintähinta kirjataan osakepääomaan, jollei sitä osakeantipäätöksessä määrätä merkittäväksi kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Suorituksia sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon voidaan myös tehdä ilman osakeantia. Osakeantitilille merkitään tilikauden päättyessä maksettujen, mutta vielä rekisteröimättömien osakkeiden maksettu määrä. Yhtiön osakepääoma on 80 tuhatta euroa.
Yhtiö suuntasi maaliskuussa 2019 maksuttomassa osakeannissa yhteensä 30 126 yhtiön uutta osaketta yhtiön vuoden 2018 osakepalkkioiden maksamista varten osakepalkkiojärjestelyyn kuuluville henkilöille. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 14.3.2019. Näistä uusista osakkeista yhtiölle palautui vastikkeetta yhteensä 2 323 osaketta vuoden 2019 aikana järjestelyyn kuuluneiden henkilöiden työsuhteiden päättymisen vuoksi. Katsauskauden lopussa yhtiön hallussa oli 2 323 omaa osaketta eli 0,01 % kaikista osakkeista.
Vuoden 2018 alussa Kamuxilla oli hallussaan omia osakkeita 1 319 862 kappaletta, jotka vastasivat 3 % kaikista osakkeista. Kamux mitätöi tilikauden aikana 1 319 862 kappaletta yhtiön hallussa olleita omia osakkeita, ja osakkeiden mitätöinti rekisteröitiin kaupparekisteriin 14.3.2018.

| milj. euroa | 1.1. | Tulosvaikutteisesti kirjattu määrä |
31.12. |
|---|---|---|---|
| 2019 | |||
| Laskennalliset verosaamiset | |||
| Varaukset | 0,4 | 0,1 | 0,4 |
| Poistot, vaihto-omaisuus ja vuokrasopimukset | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 0,4 | 0,1 | 0,5 |
| Laskennalliset verovelat | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0,0 | -0,0 | 0,0 |
| Siirtovelat | - | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä, netto | 0,4 | 0,0 | 0,4 |
| 2018 | |||
| Laskennalliset verosaamiset | |||
| Varaukset ja siirtovelat | 0,3 | 0,0 | 0,4 |
| Poistot ja vaihto-omaisuus | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,3 | 0,1 | 0,4 |
| Laskennalliset verovelat | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0,0 | -0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,0 | -0,0 | 0,0 |
| Yhteensä, netto | 0,3 | 0,1 | 0,4 |
Laskennalliset verosaamiset ja –velat netotetaan vain siinä tapauksessa, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja –velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja –velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin. Konsernilla oli käyttämättömiä verotuksellisia tappioita Ruotsissa 4,3 miljoonaa euroa 31.12.2019 ja 4,8 miljoonaa euroa 31.12.2018, sekä Saksassa 7,9 miljoonaa euroa 31.12.2019 ja 5,6 miljoonaa euroa 31.12.2018, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista johtuen Ruotsin ja Saksan toimintojen alkuvaiheen tappiollisuudesta. Kyseiset tappiot eivät vanhene tämän hetken verosäännösten mukaan.
Jokaisen raportointikauden päättymispäivänä johto käyttää harkintaa arvioidessaan laskennallisten verosaamisten kirjaamisedellytysten täyttymistä verotuksessa vahvistetuista tappioista. Verotuksessa vahvistetut käyttämättömät tappiot on mahdollista hyödyntää tulevina vuosina syntyviä verotettavia tuloja vastaan siinä yhtiössä, jossa ne ovat syntyneet. Johto arvioi tulevaisuudessa syntyvän verotettavan tulon todennäköisyyttä tai muun vakuuttavan näytön olemassaoloa siitä, että syntyykö riittävästi verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämätöntä verotuksellista tappiota pystytään hyödyntämään.

Laskennalliset verot kirjataan omaisuuserien ja velkojen verotuksellisten arvojen ja niiden konsernitilinpäätöksen mukaisten kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista velkamenetelmää käyttäen. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen (ja -lakien) perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.
Kaikista veronalaisista väliaikaisista eroista kirjataan täysimääräisesti laskennallinen verovelka, paitsi, jos konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan, eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Verotuksessa vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista kirjataan laskennallisia verosaamisia vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että väliaikainen ero purkautuu tulevaisuudessa ja että käytettävissä on verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero pystytään hyödyntämään.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, silloin kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.
Kamux tiedotti 2.12.2019 ostavansa Autosillan liiketoiminnan Jagro Oy:ltä. Liiketoimintakauppa saatettiin päätökseen 9.1.2020 jolloin Kamux sai määräysvallan liiketoimintakaupalla hankittuihin omaisuuseriin. Kamux avasi 10.1.2020 myymälän Espoon Niittykumpuun Autosillan entisiin tiloihin. Liiketoimintakaupassa Kamuxin palvelukseen siirtyi 5 henkilöä. Kaupan alustava vaikutus Kamuxin vuoden 2020 liikevaihtoon on 23,0 miljoonaa euroa. Liiketoimintakaupan kauppahinnan allokointilaskelman laatiminen ja siten myös mahdollisen liikearvon muodostuminen on keskeneräinen ja Kamux tulee esittämään IFRS 3:n mukaiset tiedot liiketoimintakaupasta vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksessa.
16.1.2020 Kamux Oyj:n hallitus hyväksyi konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän yksityiskohtaiset ehdot vuodelle 2020.
31.1.2020 Kamux julkisti Jyväskylän myymälän laajentavan hyötyautomyyntiä uusien tilojen myötä.
14.2.2020 Kamux julkisti avaavansa uuden myymälän Tornioon huhtikuussa 2020.
19.2.2020 Kamux julkisti avaavansa uuden myymälän Värmdöhön alkukesällä 2020.
25.2.2020 Kamux Oyj:n henkilöstöjohtaja ja johtoryhmän jäsen Olli Kilpi ilmoitti siirtyvänsä uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle. Kilpi jatkaa nykyisessä tehtävässään 22.5.2020 saakka.
28.2.2020 Kamux tiedotti aloittavansa yhtiön omien osakkeiden hankinnan yhtiön osakepalkkiojärjestelmän toteuttamiseksi.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2018, lukuun ottamatta seuraavia uusia ja muutettuja standardeja ja tulkintoja, joita konserni on soveltanut 1.1.2019 alkaen.
IFRS 16 Vuokrasopimukset ei erottele operatiivisia vuokrasopimuksia ja rahoitusleasingsopimuksia toisistaan ja edellyttää, että lähes kaikista vuokrasopimuksista kirjataan taseeseen omaisuuserä (oikeus käyttää vuokrattua hyödykettä) ja rahoitusvelka tulevista vuokravelvoitteista. Standardi vaikutti ensisijaisesti vuokralleottajien kirjanpitoon ja Kamux kirjasi lähes kaikki vuokrasopimukset taseeseen. Kamux soveltaa standardin mahdollisuutta jättää lyhytaikaiset ja vähäarvoiset vuokrasopimukset tämän käsittelyn ulkopuolelle.
Aiemmin tulevat vuokramaksut ei-purettavissa olevista operatiivisista vuokrasopimuksista esitettiin liitetiedoissa vuokravastuina nimellisarvoonsa. 31.12.2018 nämä vuokravastuut olivat Kamuxilla 32,8 miljoonaa euroa (ks. liitetieto 4.3).
IFRS 16 käyttöönottoprojektissa Kamux teki tarvittavat muutokset laskentaprosesseihin ja –kontrolleihin ja implementoi vuokrasopimusten hallinnointi- ja laskentajärjestelmän, joka otettiin käyttöön vuoden 2019 alussa. Kamux on vuokrannut käyttöönsä lukuisia toimipisteitä ja toimistotiloja kolmansilta osapuolilta sekä vuotta pidemmäksi ajaksi, että irtisanottavissa olevilla sopimuksilla, minkä seurauksena standardilla oli merkittävä vaikutus Kamuxin konsernitilinpäätökseen. Taseeseen kirjattavien vuokrattujen omaisuuserien ja niitä vastaavan vuokravelan määrä kasvatti käyttöönottohetkellä konsernin taseen loppusummaa 33 % ja 38,3 miljoonaa euroa. Käyttöönottohetkellä ei aiheutunut vaikutusta omaan pääomaan kertyneisiin voittovaroihin. Vuoden 2019 aikana taseeseen perustuvat tunnusluvut muuttuivat. Käyttöönotto vaikutti vuoden 2019 aikana myös Kamuxin tuloslaskelmaan, koska uudella menetelmällä vuokrasopimuksesta aiheutuva kokonaiskulu on tyypillisesti korkeampi vuokrasopimuksen alkuvuosina ja matalampi myöhempinä vuosina. Lisäksi liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattava vuokrakulu korvautui korkokululla ja poistoilla, joten useat keskeiset tunnusluvut, kuten käyttökate ja liikevoitto muuttuivat. IFRS 16:n käyttöönotto paransi merkittävästi vuoden 2019 käyttökatetta mutta vaikutus vuoden 2019 liikevoittoon ei ollut merkittävä.
Liiketoiminnan rahavirta kasvoi nykyisestä, sillä vuokranmaksujen rahoitusvelkaan kohdistuva osuus luokitellaan rahoituksen rahavirtaan. Vain koron osuus vuokranmaksusta sisältyy edelleen liiketoiminnan rahavirtaan.
IFRS 16:n käyttöönoton yhteydessä johto käytti harkintaa vuokrasopimusten vuokra-aikojen ja diskonttauskorkojen määrittämisessä (ks. liitetieto 5.2). Kamux sovelsi käyttöönotossa käytännön apukeinoa, jonka mukaisesti IFRS 16:a sovelletaan niihin sopimuksiin, jotka oli aiemmin IAS 17:ää Vuokrasopimukset ja IFRIC 4:ää Miten määritetään sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen sovellettaessa tunnistettu vuokrasopimuksiksi. Tällöin yhtiön ei tarvinnut soveltamisen aloittamisajankohtana arvioida uudelleen, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus
Standardi tuli voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Kamux otti IFRS 16:n käyttöön standardin voimaantulohetkellä soveltaen mukautettua takautuvaa menetelmää. Aikaisempien kausien vertailutietoja ei oikaistu, mutta Kamux antaa lisätietoa IFRS 16:n vaikutuksesta vuoden 2019 lukuihin vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi.
Konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia uusia ja muutettuja standardeja ja tulkintoja, jotka on jo julkistettu ja jotka ovat Euroopan unionin hyväksymiä. Konserni aikoo soveltaa niitä voimaantulopäivänä, tai seuraavan tilikauden alusta alkaen, jos voimaantulopäivä on eri kuin tilikauden ensimmäinen päivä.
IASB on julkaissut uudistetun Käsitteellisen viitekehyksen, jonka keskeisiä muutoksia ovat mm. yrityksen vastuullisen hoitamisen painotuksen kasvattaminen taloudellisen raportoinnin tavoitteena, varojen ja velkojen määritelmien uudistaminen, todennäköisyyteen perustuvan kirjaamiskynnyksen poistaminen ja taseesta pois kirjaamista koskevan ohjeistuksen lisääminen. Uudistus tulee voimaan 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.


| milj. euroa | 1.1.-31.12.2019 | 1.1.-31.12.2018 |
|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 4,2 | 3,3 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,0 | 0,1 |
| Henkilöstökulut | ||
| Palkat ja palkkiot | -2,0 | -1,5 |
| Henkilösivukulut | ||
| Eläkekulut | -0,3 | -0,3 |
| Muut henkilösivukulut | -0,0 | -0,0 |
| Henkilöstökulut yhteensä | -2,3 | -1,8 |
| Poistot | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | -0,0 | -0,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -1,9 | -2,5 |
| Kulut yhteensä | -4,2 | -4,3 |
| LIIKETAPPIO | -0,1 | -0,9 |
| Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot ja muut rahoitustuotot |
||
| Saman konsernin yrityksiltä | 2,8 | 2,9 |
| Muilta | 0,9 | 1,7 |
| Yhteensä | 3,7 | 4,6 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Muille | -1,3 | -2,2 |
| Yhteensä | -1,3 | -2,2 |
| Rahoitustuotot ja kulut yhteensä | 2,3 | 2,4 |
| VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | 2,3 | 1,5 |
| Tilinpäätössiirrot | ||
| Saadut konserniavustukset | 20,0 | 16,5 |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | 20,0 | 16,5 |
| Tuloverot | -4,5 | -3,6 |
| TILIKAUDEN VOITTO | 17,8 | 14,4 |

| milj. euroa | 31.12.2019 | 31.12.2018 |
|---|---|---|
| VASTAAVAA | ||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aineettomat oikeudet | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,0 | 0,0 |
| Sijoitukset | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 34,8 | 32,8 |
| Yhteensä | 34,8 | 32,8 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | ||
| Pitkäaikaiset saamiset | - | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 7,8 | 36,2 |
| Yhteensä | 7,8 | 36,2 |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Myyntisaamiset | - | 0,1 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 36,4 | 29,8 |
| Muut saamiset | 0,1 | 0,2 |
| Siirtosaamiset | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 36,5 | 30,2 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 27,4 | 12,7 |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 106,7 | 111,9 |
| 31.12.2019 | 31.12.2018 |
|---|---|
| 0,1 | 0,1 |
| 25,3 | 25,3 |
| 37,3 | 29,3 |
| 17,8 | 14,4 |
| 80,5 | 69,1 |
| 16,5 | 19,5 |
| 4,5 | 4,5 |
| 3,0 | 3,0 |
| 0,1 | 13,9 |
| 0,2 | 0,7 |
| 0,2 | 0,4 |
| 0,1 | 0,1 |
| 1,6 | 0,6 |
| 26,1 | 42,8 |
| 106,7 | 111,9 |

| milj. euroa | 1.1.-31.12.2019 | 1.1.-31.12.2018 |
|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 17,8 | 14,4 |
| Oikaisut: | ||
| Rahoitustuotot ja -kulut | -2,3 | -2,4 |
| Saadut konserniavustukset | -20,0 | -16,5 |
| Poistot | 0,0 | 0,0 |
| Tuloverot | 4,5 | 3,6 |
| Käyttöpääoman muutokset: | ||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | 0,2 | -0,2 |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | -0,4 | 1,0 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -0,4 | -0,4 |
| Saadut korot | 2,9 | 4,1 |
| Maksetut tuloverot | -3,7 | -3,4 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | -1,5 | 0,1 |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (-) | - | -0,0 |
| Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin | -1,0 | -3,5 |
| Investointien rahavirta (B) | -1,0 | -3,5 |
| Pankkilainojen takaisinmaksut | -3,0 | -3,0 |
| Konsernisaamisten ja -velkojen nettomuutos | 10,1 | -8,2 |
| Maksetut osingot | -6,4 | -4,8 |
| Saadut konserniavustukset | 16,5 | 14,5 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | 17,2 | -1,5 |
| Rahavarojen muutos (A+B+C) | 14,7 | -4,9 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 12,7 | 17,4 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 27,4 | 12,7 |
Kamux Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Yhtiön tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita soveltuvin osin. Seuraavassa on esitetty emoyhtiön laadintaperiaatteet siltä osin, kuin ne eroavat konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteista.
Yhtiön liikevaihto koostuu konsernin sisäisistä palveluveloituksista.
Yhtiön saamiset ja velat saman konsernin yrityksiltä muodostuvat konsernin sisäisistä liiketapahtumista. Saamiset kirjataan taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Velat arvostetaan taseessa nimellisarvoon. Saamisiin ja velkoihin liittyvät korkotuotot ja –kulut kirjataan suoriteperiaatteen mukaisesti ja jaksotetaan ajan kulumisen perusteella tilikaudelle.
Pankkilainat kirjataan taseeseen nimellisarvoon. Lainoihin liittyvät transaktiokulut kirjataan kuluksi lainan nostohetkellä. Lainojen korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperiaatteen mukaisesti ja jaksotetaan ajan kulumisen perusteella tilikaudelle.
Yhtiö ei kirjaa laskennallisia verosaamisia emoyhtiön tilinpäätöksessä.

| milj. euroa | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | ||
| Palvelut konserniyhtiöille | 4,2 | 3,3 |
| Yhteensä | 4,2 | 3,3 |
| Liikevaihto | ||
| Maantieteellinen jakauma | ||
| Kotimaa | 3,1 | 2,6 |
| Muu Eurooppa | 1,0 | 0,7 |
| Yhteensä | 4,2 | 3,3 |
| Henkilöstön palkat ja palkkiot | ||
| Henkilöstön palkat ja palkkiot | 2,0 | 1,5 |
| Eläkekulut | 0,3 | 0,3 |
| Muut henkilösivukulut | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 2,3 | 1,8 |
| Henkilöstön määrä | 9 | 9 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Vapaaehtoiset henkilöstökulut | 0,1 | 0,1 |
| Matkakulut Markkinointikulut |
0,1 0,1 |
0,1 0,0 |
| Hallintopalvelut | 1,4 | 2,0 |
| Muut hallintokulut | 0,1 | 0,1 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 0,2 | 0,1 |
| Yhteensä | 1,9 | 2,5 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Tilintarkastuspalkkio | 0,1 | 0,0 |
| Muut palvelut | - | 0,4 |
| Yhteensä | 0,1 | 0,4 |
| Tilinpäätössiirrot | ||
| Saatu konserniavustus | 20,0 | 16,5 |
| Yhteensä | 20,0 | 16,5 |
| milj. euroa | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | ||
| Aineettomat oikeudet | ||
| alkusaldo 1.1. | 0,0 | 0,0 |
| poistot tilikauden aikana | 0,0 | 0,0 |
| loppusaldo 31.12. | - | 0,0 |
| Pitkävaikutteiset menot | ||
| alkusaldo 1.1. | 0,0 | 0,0 |
| lisäykset tilikauden aikana | - | 0,0 |
| poistot tilikauden aikana | 0,0 | 0,0 |
| vähennykset tilikauden aikana | 0,0 | 0,0 |
| siirrot erien välillä | 0,0 | 0,0 |
| loppusaldo 31.12. | 0,0 | 0,0 |
| Sijoitukset | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | ||
| alkusaldo 1.1. | 32,8 | 29,2 |
| lisäykset tilikauden aikana | 2,0 | 3,6 |
| loppusaldo 31.12. | 34,8 | 32,8 |
| Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Pitkäaikaiset konsernilainasaamiset | 6,3 | 33,9 |
| Pitkäaikaiset korkosaamiset | 1,6 | 2,3 |
| Yhteensä | 7,8 | 36,2 |
| Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Lyhytaikaiset konsernilainasaamiset | 34,0 | 28,1 |
| Korkosaamiset | 1,0 | 0,4 |
| Myyntisaamiset | 1,3 | 1,2 |
| Yhteensä | 36,4 | 29,8 |
| Osakkeet ja osuudet | ||
| Konserniyritykset | ||
| Kamux Suomi Oy | 100 % | 100 % |
| Suomen Autorahaksi Oy (100 %) | ||
| KMX Holding AB | 100 % | 100 % |
| Kamux AB (100 %) | ||
| Kamux Auto GmbH | 100 % | 100 % |

| milj. euroa | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Oman pääoman muutokset tilikauden aikana | ||
| Osakepääoma 1.1. | 0,1 | 0,1 |
| Osakepääoma 31.12. | 0,1 | 0,1 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 25,3 | 25,2 |
| Omien osakkeiden mitätöinti | - | 0,1 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 25,3 | 25,3 |
| Voittovarat edellisiltä tilikausilta 1.1. | 43,7 | 34,2 |
| Osingonjako | -6,4 | -4,8 |
| Omien osakkeiden mitätöinti | - | -0,1 |
| Voittovarat edellisiltä tilikausilta 31.12. | 37,3 | 29,3 |
| Tilikauden voitto/tappio | 17,8 | 14,4 |
| Oma pääoma yhteensä | 80,5 | 69,1 |
| Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta 31.12. | ||
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 37,3 | 29,3 |
| Tilikauden voitto | 17,8 | 14,4 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 25,3 | 25,3 |
| Yhteensä | 80,4 | 69,0 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | ||
| Nordea Pankki Suomi Oyj | ||
| Seuraavalla tilikaudella erääntyvät lyhennykset | 3,0 | 3,0 |
| Yli 12 kk erääntyvät lyhennykset | 16,5 | 19,5 |
| Yhteensä | 19,5 | 22,5 |
| Muut velat | ||
| Lyhytaikaiset muut velat | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 0,1 | 0,1 |
| Pitkäaikaiset velat saman konsernin yrityksille | ||
| Pitkäaikaiset konsernilainavelat | 4,5 | 4,5 |
| Yhteensä | 4,5 | 4,5 |
| milj. euroa | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | ||
| Lyhytaikaiset konsernilainavelat | 0,1 | 13,9 |
| Ostovelat | 0,0 | - |
| Siirtovelat | 0,2 | 0,4 |
| Yhteensä | 0,3 | 14,4 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökulut | 0,8 | 0,4 |
| Verot | 0,9 | 0,1 |
| Muut | 0,0 | 0,1 |
| Yhteensä | 1,6 | 0,6 |
| Pantit ja vakuudet | ||
| Lainat | 29,5 | 32,5 |
| käytössä oleva määrä | 19,5 | 22,5 |
| Lainoista annetut vakuudet | ||
| Yleisvakuus | ||
| Yrityskiinnitykset | ||
| Haltijavelkakirjat yhteensä | 26,0 | 26,0 |
| Eritysvakuus | ||
| Yrityskiinnitykset | ||
| Haltijavelkakirjat yhteensä | 26,0 | 26,0 |
| Pantatut tytäryhtiöosakkeet | ||
| Kamux Auto GmbH:n koko osakekanta | ||
| KMX Holding Ab:n koko osakekanta | ||
| Kamux Suomi Oy:n koko osakekanta | ||
| Kamux Oyj on antanut rajoittamattoman yleistakauksen Suomen, Ruotsin ja Saksan tytäryhtiöiden puolesta sekä pantannut niiden osakkeet. |

Hämeenlinnassa 28.2.2020
Matti Virtanen Reija Laaksonen David Nuutinen Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Jokke Paananen Harri Sivula Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Juha Kalliokoski Toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsinki 28.2.2020
PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö
Janne Rajalahti KHT

Kamux Oyj:n yhtiökokoukselle
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme tilintarkastaneet Kamux Oyj:n (y-tunnus 2442327-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää: • konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4.

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 2 6000 000 eur, joka on laskettu yhdistelmänä liikevaihdosta ja tuloksesta ennen veroja
• Tytäryhtiöosakkeiden arvostus
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

| KONSERNITILINPÄÄTÖKSELLE MÄÄRITETTY OLENNAISUUS | 2 600 000 eur (edellinen vuosi 2 600 000 eur) | |
|---|---|---|
| OLENNAISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ KÄYTETTY VERTAILUKOHDE |
Keskiarvo 5 % tuloksesta ennen veroja ja 1 % liikevaihdosta. Painoarvot ovat olleet seuraavat: tulos ennen veroja 60 % ja liikevaihto 40 %. |
|
| PERUSTELUT VERTAILUKOHTEEN VALINNALLE | Yhtiö on voimakkaassa kasvuvaiheessa ja yhtiön strategias sa on painoarvo liikevaihdon kasvutavoitteilla. Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi tuloksen ennen veroja ja liikevaihdon yhdistelmän, koska käsityk semme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisemmin näitä arvioidessaan konsernin taloudellista suoriutumista. Valitsimme sovellettaviksi prosenttiosuuksiksi 5 % tulokses ta ennen veroja ja 1 % liikevaihdosta, jotka ovat tilintarkas tusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajo jen puitteissa. |
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Kamux-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Tilintarkastustoimenpiteemme kattoivat kaikki konsernin kannalta merkittävimmät yksiköt. Konsernin tarkastuksen painopiste on ollut merkittävimmissä yksiköissä Suomessa ja Ruotsissa, joissa suoritimme tilintarkastuksen yksikön koosta ja riskin luonteista johtuen. Jäljelle jäävien yksiköiden osalta suoritimme muita tarkastustoimenpiteitä varmistaaksemme, ettei niihin liity merkittäviä riskejä olennaiselle virheelle konsernitilinpäätöksessä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

| KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA | MITEN SEIKKAA ON KÄSITELTY TILINTARKASTUKSESSA |
|---|---|
| Vaihto-omaisuuden arvostus Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 3.1 |
Toimenpiteisiimme kuului käsityksen muodostaminen johdon käyttämistä prosesseista ja kontrolleista, jotka liitty vät vaihto-omaisuuden arvostuksen oikeellisuuteen. |
| Yhtiö arvostaa vaihto-omaisuuden (70,2 miljoonaa euroa) hankintamenoon tai sitä alem paan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuteen sisältyvien yksittäisten autojen hankin tameno määritetään perustuen auton ostohintaan, johon lisätään myyntitarkoitukseen kunnostamisesta välittömästi johtuvat menot. Yhtiö käy tilinpäätöspäivänä yksityiskohtaisesti läpi yli 90 vuorokautta varastossa ollei den autojen arvot ja kirjaa tarvittaessa arvonalennuksen, jolla autojen arvo alennetaan nettorealisointiarvoon. |
Tilintarkastuksessa arvioimme konsernin arvostamisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä niiden asianmukaista so veltamista vaihto-omaisuuden arvostamiseen liittyen. |
| Kävimme läpi johdon laatiman autokohtaisen arvion tilinpäätöshetkellä yli 90 päivää varastossa olleiden auto jen alaskirjaustarpeesta. Arvioimme varausten oikeellisuutta suhteessa konsernin laadintaperiaatteeseen, tilikau |
|
| den päättymisen jälkeisiin toteutuneisiin automyynteihin sekä muihin tarkastuksessa identifioituihin olosuhteisiin. Testasimme tilinpäätöshetkellä varastossa olleiden autojen hankintamenoa käyttämällä otantaa. Vertasimme otok seen valittujen autojen varastoarvoa auton ostohintaan sekä myyntitarkoitukseen kunnostamisesta välittömästi |
|
| Vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen sen | aiheutuneisiin menoihin. |
| määrästä ja arvostukseen liittyvästä arvionvaraisuudesta. | Testasimme tilinpäätöshetkellä varastossa olleiden autojen nettorealisointiarvoa käyttämällä otantaa. Vertasim me otokseen valittujen autojen osalta varastoarvoa auton toteutuneeseen myyntihintaan tilikauden päättymisen jälkeen. |
| KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA | MITEN SEIKKAA ON KÄSITELTY TILINTARKASTUKSESSA |
| Automyynteihin liittyvän korjausvastuuvarauksen oikeellisuus Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3. Arvioitu korjausvastuumeno (2,7 miljoonaa euroa) kirjataan auton myynnin yhteydes sä korjausvastuuvarauksena. Korjausvastuuvarauksen määrä perustuu historialliseen tietoon toteutuneista korjausvastuukuluista ja arvioidusta korjausvastuumenojen kehi tyssuunnasta. Korjausvastuuvarauksen oikeellisuus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka joh tuen varauksen laskentaan liittyvästä merkittävästä arvionvaraisuudesta. |
Korjausvastuuvarauksen riittävyyden ja oikeellisuuden arvioimiseksi kävimme läpi johdon tekemän arvion tark kuutta vertaamalla toteutuneita kustannuksia varaukseen. Täsmäytimme lisäksi kirjatun korjausvastuuvarauksen yhtiön seurantalaskelmaan. Lisäksi selvitimme haastattelemalla yhtiön johtoa, onko olemassa sellaisia tapahtumia, jotka vaatisivat muutosta johdon tekemiin arvioihin korjausvastuumenojen kehityssuunnasta. Tarkastimme tilikauden jälkeisiä kustannuksia varmistuaksemme siitä, ettei tilikauden jälkeen ole syntynyt merkit täviä kuluja jotka tulisi ottaa huomioon varauksen laskennassa. |
| KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA | MITEN SEIKKAA ON KÄSITELTY TILINTARKASTUKSESSA |
| Tytäryhtiöosakkeiden arvostus Asiaa koskevia tietoja on esitetty emoyhtiötä koskevan tilinpäätöksen liitetiedoissa. |
Kävimme läpi johdon laatiman tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumistestauksen ja testauksessa käytetyt menetel mät ja oletukset sekä arvioimme testauksessa käytettyjen oletusten asianmukaisuutta. |
| Tytäryhtiöosakkeiden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen sen määrästä ja arvostukseen liittyvästä arvionvaraisuudesta. |
Arvioimme rahavirtaennusteiden laatimisessa käytettyä prosessia esimerkiksi vertaamalla ennusteita hallituksen hyväksymiin keskipitkän aikavälin strategisiin suunnitelmiin ja ennusteisiin testaamalla niiden perustana olevia kes keisiä oletuksia. |
| Kamux Oyj:n tytäryhtiöosakkeiden arvo 31.12.2019 emoyhtiön suomalaisen tilinpäätös normiston mukaisessa tilinpäätöksessä oli 34,8 miljoonaa euroa. |
Arvioimme tytäryhtiöosakkeiden arvostusta tekemällä muutoksia rahavirtaennusteissa käytettyihin keskeisiin ole tuksiin. |
| Tytäryhtiöosakkeiden arvostusta arvioidaan osana konsernin arvonalentumistestausta käyttämällä diskontattuihin rahavirtoihin perustuvaa mallia. |
Vertasimme edellisen vuoden arvonalentumismallissa käytettyjä tilikauden arvioituja tuloslukuja toteutuneisiin tu loslukuihin saadaksemme vahvistusta johdon arvioiden luotettavuudelle. |
| Selvitimme yhtiön johtoa haastattelemalla, onko olemassa sellaisia tapahtumia, jotka vaatisivat muutosta johdon tekemiin arvioihin tytäryhtiöiden tulontuottokyvystä ja osakkeiden arvosta. |
|

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää ky-

seisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 9.10.2015 alkaen yhtäjaksoisesti viisi vuotta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
• toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 28.02.2020
Tilintarkastusyhteisö
Janne Rajalahti KHT

PAROLANTIE 66A 13130 HÄMEENLINNA WWW.KAMUX.COM
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.