Annual Report • Mar 23, 2020
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Tietoja osakkeenomistajille2 | |
|---|---|
| Toimipaikat 3 | |
| Konsernin esittely 4 | |
| Strategia5 | |
| Avainluvut 20196 | |
| Karjalaisen lukijalupaus8 | |
| Toimitusjohtajan katsaus10 | |
| Painotoimialan katsaus14 | |
| Asiakastarina: Finnair 16 | |
| Asiakastarina: Suomen Palloliitto18 | |
| Lehtitoimialan katsaus 20 | |
| Tytärlehtien kuulumisia24 | |
| Henkilöstöjohtaminen26 | |
| Kesätyöntekijästä tuotantopäälliköksi28 |
| Konsernin toimintakertomus32 | |
|---|---|
| Segmentti-informaatio37 | |
| Konsernin tuloslaskelma38 | |
| Konsernitase39 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma40 | |
| Rahoitukseen liittyvien velkojen täsmäytyslaskelma41 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista41 | |
| Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 42 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 48 | |
| Konsernin tunnusluvut70 | |
| Tunnuslukujen laskentakaavat71 | |
| Emoyhtiön tuloslaskelma74 | |
|---|---|
| Emoyhtiön tase 75 | |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma 77 | |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot78 | |
| Hallituksen voitonjakoesitys 86 |
| Tilinpäätöksen allekirjoitukset 87 | |
|---|---|
| Tilintarkastuskertomus 90 | |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat94 | |
| Hallitus98 | |
| Konsernin johtoryhmä 100 | |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2019102 | |
| Yhteystiedot108 | |
ESILEHDET Colorit 120 g Unikko 29 Dark Red
KANNET LumiSilk 250 g
PAPERI Maxi Offset 120 g
www.punamustamedia.fi Kaupankäyntitunnus PUMU
PunaMusta Media Oyj julkistaa taloudellisia tiedotteita vuonna 2020 seuraavasti:
28.2.2020 tilinpäätös vuodelta 2019
27.4.2020 liiketoimintakatsaus tammi-maaliskuulta 2020
21.8.2020 puolivuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2020
23.10.2020 liiketoimintakatsaus tammi-syyskuulta 2020.
PunaMusta Media Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 27.3.2020 klo 10 alkaen yhtiön toimitalossa, Kosti Aaltosen tie 9, Joensuu.
PunaMusta Media Oyj:n osaketietoja ylläpitää Euroclear Finland Oy, puhelin 020 770 6000,
Osakkeenomistajan tulee ilmoittaa muuttuneet osoitetietonsa siihen pankkiin, pankkiiriliikkeeseen tai muuhun tilinhoitajayhteisöön, jossa hänellä on arvo-osuustili. PunaMusta Media Oyj:n kautta omistajatietojen muutoksia ei voida päivittää. Pelkkä pankkitilin osoitetietoihin tehty muutos ei pankeissa aina välity arvo-osuustilille, joten muutos on erityisesti syytä pyytää tekemään arvo-osuustilin tietoihin.
PunaMusta Media Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat paino- ja viestintäalan konsernin, jonka päätoimipaikkana on Joensuu. Yhtiö uusi nimi rekisteröitiin 29.4.2019, aiemmin se toimi Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj -toiminimellä.
Emoyhtiön liiketoiminta koostuu konsernihallinnosta, arvopaperikaupasta ja osakeomistuksista sekä kiinteistöjen hallinnosta ja vuokrauksesta.
PunaMusta Media Oyj:n osake on listattuna Nasdaq Helsinki Oy:ssä, ja se kuuluu Kulutuspalvelut-toimialaluokkaan. PunaMusta Media Oyj kuuluu markkina-arvoryhmässä pienten yhtiöiden segmenttiin, ja sen kaupankäyntitunnus on PUMU.
Konsernin toimitusjohtajana toimii Raimo Puustinen.
Viestintäkonsernin lehtitoimialaan kuuluvat Karjalaista kustantava Sanomalehti Karjalainen Oy, kuutta paikallislehteä kustantavat yhtiöt Keski-Karjalan Kustannus Oy, Lieksan Lehti Oy, Pogostan Sanomat Oy, Ylä-Karjala Oy ja Pohjois-Karjalan Paikallislehdet Oy sekä Karjalan Heili -kaupunkilehteä kustantava Karelia Viestintä Oy. Toimialaa täydentävät Iskelmä Rex – ja Radio City Joensuu -radiokanavat, jotka ovat osa Sanomalehti Karjalainen Oy:tä.
Vuonna 1874 perustettu Karjalainen on maan kolmanneksi vanhin suomenkielinen sanomalehti ja täytti vuoden 2019 lokakuussa 146 vuotta. Vuoden 2019 kokonaislevikillään (31 116 kappaletta), painetun ja näköislehden lukijamäärällään (84 000) sekä kokonaistavoittavuudellaan (163 000) Karjalainen on Suomen 10:nneksi suurin tilattava päivälehti. Viikkotavoittavuusluvullaan (197 000) Karjalainen on 11:nneksi suurin.
Lehtitoimialan toimialajohtajana toimii Pasi Koivumaa.
PunaMusta Media -konsernin painotoimialaan kuuluvat PunaMusta Oy, Hämeen Kirjapaino Oy, Forssan Kirjapaino Oy ja Smart Files Oy. Toimimme yhteisen PunaMustan brändin alla.
PunaMusta on kotimainen yritysnäkyvyyden ja painoalan ammattilainen, ja sen osaamista ovat niin markkinoinnin digiportaalit, digitaaliset näyttöratkaisut, mainos- ja digipainaminen, korkealuokkaiset messumateriaalit, taidokkaat suurkuvat kuin asiakas- ja aikakauslehdet. PunaMusta toimii asiakkaan kumppanina markkinointiprosessin kaikissa vaiheissa suunnittelusta palvelulogistiikkaan.
Toimipisteemme sijaitsevat Vantaalla, Tampereella, Forssassa, Joensuussa ja Oulussa. Myynti toimii valtakunnallisesti palvellen koko Suomea.
Kaiken työmme pohjana on vastuullisuus, ja olemme sitoutuneet vähentämään hiilijalanjälkeämme 20 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Ympäristöasioita johdetaan järjestelmällisesti jatkuvan parantamisen periaatteella. PunaMustassa valmistettu tuote edistää kotimaista työllisyyttä.
Painotoimialan toimialajohtajana toimii Jari Avellan.
PunaMusta Median strategian ydin pureutuu visioon vastuullisesta, menestyvästä ja yhteisöllisestä PunaMusta Mediasta, joka huomioi digiajan tuomat muutokset, tehokkaan toiminnan sekä vastuullisuuden yhtiön päätoimialoilla paino- ja lehtiliiketoiminnassa.
Digiajan megatrendit kaupungistuminen ja teknologioiden nopea kehitys ovat muokanneet paino- ja lehtitoimialan suuntaa: printtimainonta laskee edelleen ja digitaalinen mainonta kasvaa. Digitaalisuuden rooli korostuu entisestään, kun ansaintamallit ja rakenteet muuttuvat. Runsaan tarjonnan myötä kuluttajien valinnoissa nousevat esiin valmiiden ja helppojen ratkaisujen merkitys. Lisäksi erityisesti painotoimialalla vastuullisuus ja ekologisten ratkaisujen sekä kotimaisuuden arvostus lisääntyvät ilmastonmuutoskeskustelun myötä. Painotoimialalla konsolidoituminen tervehdyttää alan kehitystä.
Yhteisöllisyyden merkitys digiajassa vahvistuu ja Puna-Musta Median tahtotilana on luoda moniosaamiseen perustuva, kehittyvä yhteisö, joka tarjoaa kasvupaikkoja uusille osaajille sekä vahvistaa kotimaisen paino- ja media-alan kehittymistä ja suomalaisen design- ja teknologiaosaamisen jatkuvuutta toimialoillaan.
PunaMusta Median uusi strategia keskittyy operatiivisen tehokkuuden parantamiseen ja kasvuun, vahvaan markkina-asemaan sekä uusien teknologioiden käyttöönottoon ja digipalvelujen kehittämiseen asiakkaiden tarpeisiin vastuullisesti.
Moniosaamisen vahvistaminen ja uusien teknologioiden käyttöönotto, ratkaisukeskeisyys ja ainutlaatuinen 1 järjestelmäosaaminen.
Tehokkaat prosessit ja yksiköt, toimintojen keskittäminen, tavoitteellinen ja vastuul- 2linen johtaminen ja toiminta.
Aktiivinen osallistuminen toimialajärjestelyihin ja asiakassuhteiden laajentaminen 3konsernitarjonnalla.
PunaMusta Media hakee strategiajaksolla omistaja-arvon kasvattamista seuraavilla taloudellisilla tavoitteilla:
LIIKEVAIHTO 1Liiketoiminnan kasvattaminen vuosittain.
Omavaraisuusaste suurempi kuin 40 % ja nettovelan suhde käyttökatteeseen strategiajakson lopussa 3pienempi kuin 2,5.
HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN
| PunaMusta Media Oyj | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | |
| TULOSLASKELMAN TUNNUSLUKUJA | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS |
| Liikevaihto (M €) | 107,4 | 87,6 | 75,8 | 73,3 |
| Liikevaihdon muutos, % | 22,6 | 15,6 | 3,5 | -9,9 |
| Liikevoitto (M €) | 0,7 | 0,7 | 2,5 | 10,5 |
| % liikevaihdosta | 0,6 | 0,8 | 3,3 | 14,3 |
| Voitto ennen veroja (M €) | 1,9 | 2,4 | 5,2 | 12,8 |
| % liikevaihdosta | 1,9 | 2,8 | 6,8 | 17,5 |
| Tilikauden voitto (M €) | 2,3 | 1,9 | 4,2 | 12,2 |
| % liikevaihdosta | 2,2 | 2,2 | 5,6 | 16,6 |
| Rahoitustuotot, netto (M€) | 1,3 | 1,7 | 2,7 | 2,3 |
| % liikevaihdosta | 1,2 | 1,9 | 3,5 | 3,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% | 3,0 | 4,0 | 8,2 | 18,3 |
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | 4,7 | 3,7 | 7,8 | 24,7 |
| TASEEN TUNNUSLUKUJA | ||||
| Omavaraisuusaste -% | 45,3 | 52,3 | 69,6 | 70,8 |
| Nettovelkaantumisaste-% | 30,4 | 17,3 | -8,0 | -5,6 |
| Korolliset nettovelat (M €) | 33,5 | 23,6 | 7,4 | 7,9 |
| Taseen loppusumma (M €) | 108,7 | 96,0 | 77,4 | 79,0 |
| OSAKEKOHTAISIA TUNNUSLUKUJA | ||||
| Osakekohtainen tulos (€) | 0,18 | 0,15 | 0,34 | 0,99 |
| Osinko/osake (€) | 0,25 | 0,25 | 0,4 | 0,5 |
| Osakekohtainen oma pääoma (€) | 3,86 | 3,94 | 4,19 | 4,36 |
| Osinko tuloksesta % | 135,9 | 164,3 | 118,5 | 50,7 |
| Efektiivinen osinkotuotto-% | 3,8 | 4,0 | 4,9 | 7,5 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | 35,32 | 40,75 | 24,23 | 6,8 |
| Osakkeen kaupank.kurssi € | 6,50 | 6,20 | 8,18 | 6,71 |
| Koko osakekannan markkina-arvo (M €) | 81,4 | 77,6 | 102,4 | 84,0 |
| Osakkeiden oik. määrä 31.12. | 12 517 360 | 12 517 360 | 12 517 360 | 12 517 360 |
| MUUT TUNNUSLUVUT | ||||
| Investoinnit (netto) (M €) | 11,8 | 8,0 | 2,4 | 1,4 |
| % liikevaihdosta | 11 | 9,2 | 3,1 | 2,0 |
| Henkilöstö keskimäärin | 617 | 456 | 397 | 407 |
Karjalainen on monikanavainen media, joka tarjoaa lukijoilleen, kuuntelijoilleen ja katselijoilleen eri alustoillaan totuudenmukaisimman, nopeimman, kattavimman ja hyödyllisimmän sisällön etenkin Pohjois-Karjalaa koskettavista asioista.
Karjalaisen juuret ja voima ovat paikallisuudessa. Se edistää Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen henkistä vireyttä ja taloudellista toimeliaisuutta. Karjalainen on puoluepoliittisesti sitoutumaton mutta ei puolueeton: Karjalainen on aina pohjoiskarjalaisten asialla toimien julkisen hallinnon ja päätöksenteon arvioijana ja kriitikkona. Uskomme sanan myönteiseen voimaan.
Kansanvaltaisen järjestelmän puolustaminen on yksi Karjalaisen päätehtävistä. Tuemme demokraattista yhteiskuntaa, oikeusvaltioperiaatetta, perusoikeuksien toteutumista sekä koko maan tasapuolista kehittämistä. Annamme arvon isänmaallisuudelle, yrittäjyydelle sekä kansallisille ja karjalaisille perinteille olemalla kuitenkin samalla avoin näiden arvojen muutokselle, monikulttuurisuudelle ja Suomen kansainvälistymiselle.
Karjalainen on sisällöltään moniarvoinen, ja Karjalaisen mielipideosiot ovat avoimen keskustelun areenoja. Karjalainen edistää sananvapautta sekä käyttää omaa sanan- ja lehdistönvapauttaan mutta myös kantaa niihin sisältyvät vastuunsa.
Karjalainen luo asiakkailleen menestymisen edellytyksiä tarjoamalla heille tarpeellista ja hyödyllistä tietoa sekä kanavia niin toistensa kuin myös laajemman yleisön tavoittamiseksi. Yhteisöllisyys on Pohjois-Karjalan ja Karjalaisen voimavara.
Karjalainen on vastuullinen media, joka journalistisesta riippumattomuudestaan tinkimättä sitoutuu noudattamaan Suomen lainsäädäntöä, hyvää lehtimiestapaa sekä alan itsesääntelyelimen Julkisen sanan neuvoston määrittämiä journalistin ohjeita sekä sen muita ohjeita, lausumia ja periaatepäätöksiä.
Karjalainen sitoutuu noudattamaan myös Mainonnan eettisen neuvoston ohjeita, Kansainvälisen kauppakamarin markkinointisääntöjä sekä hyvää markkinointitapaa koskevia periaatteita.
Vuosi 2019 oli PunaMusta Media -konsernille samanlainen laajentumisen vuosi kuin edellisvuosikin ja liikevaihdon kasvulla – 22,6 prosenttia – mitattuna vielä sitä selvästi suurempikin. Tehdyt yrityskaupat tarkoittivat sitä, että harppasimme liikevaihtotasollamme aivan uuteen kokoluokkaan. Konsernin liikevaihto, 107,4 miljoonaa euroa, on historiamme suurin. Mihin tämä ennätysvuosi olisi paremmin sopinutkaan kuin konsernin 120-vuotisjuhlavuoteen, jona yhtiökokous oli päättänyt myös muuttaa yhtiömme nimeä vastaamaan entistä paremmin sitä, että olemme valtakunnallinen, dynaaminen ja kasvua tavoitteleva konserni.
Toteutetuilla laajentumisilla toteutettiin konsernin strategiaa, jota niin ikään kirkastettiin ja tiedotettiin myös ulospäin päättyneenä vuonna. Juuri liiketoiminnan kasvattaminen vuosittain on yksi kolmesta strategiaan kirjatuista taloudellisista tavoitteista, joilla haemme omistaja-arvon kasvattamista tänä ja ensi vuonna. Muut kaksi ovat suhteellinen kannattavuus ja vakavaraisuus.
Viime marraskuussa julkistettu konsernin strategia vuoteen 2021 saakka tukeutuu visioon vastuullisesta, menestyvästä ja yhteisöllisestä PunaMusta Mediasta. Se keskittyy operatiivisen tehokkuuden parantamiseen ja kasvuun, vahvaan markkina-asemaan sekä uusien teknologioiden käyttöönottoon ja digipalvelujen kehittämiseen asiakkaiden tarpeisiin.
Tämän kaiken takana on entistä enemmän vastuullisuus. Se ei ole meille mikään tyhjä sana tai lupaus, vaan kaiken kattava arvo, jonka haluamme tuoda konkreettisesti esiin kaikessa toiminnassamme. Toimimme vastuullisesti sekä omistajiamme, asiakkaitamme että omaa henkilöstöämme kohtaan. Vastuullisuuteen sisältyvät painotoimialalla toimialajärjestelyt ja niiden myötä koko tämän alan tervehdyttäminen kotimaassa, ja lehtitoimialalla siihen sisältyvät vaalimamme journalistinen etiikka ja uutisoimamme tiedon luotettavuus erotuksena erityisesti valemedioihin.
Toimimme vastuullisesti myös ympäristöämme kohtaan. Tähän sisältyy painokkaasti paitsi ratkaisujemme ekologisuus myös kotimaisuus – jotka ovat voimakkaasti kytköksissä toisiinsa. Olemme laajentumisemme myötä painotoimialalla aidosti merkittävin kotimainen vaihtoehto asiakkaille, jotka haluavat turvata kotimaisia työpaikkoja ja alan osaa mista Suomessa sekä samalla myös suojella ympäristöä ja hidas taa ilmastonmuutosta.
Painotoimialan ulkoinen liikevaihto kasvoi 30,3 % (20,0 miljoonaa euroa) ollen 85,8 miljoonaa euroa (vuonna 2018 ulkoinen liikevaihto oli 65,9 miljoonaa euroa). Kasvusta 24,8 miljoonaa euroa tuli tehty jen yrityskauppojen myötä. Liiketulos painui negatiiviseksi tappion ollessa tilikaudella 0,8 miljoonaa euroa (vuoden 2018 liiketulos oli 0,7 miljoonaa euroa tappiollinen).
Painotoimialan liiketulosta pienensi mediamarkkinan yleisen heikon kehityksen myötä yritysostoilla oikaistun liikevaihdon lasku sekä kas vaneet poistot. Lisäksi tehtyjen yrityshankintojen myötä konsernin painotoimialalla oli selkeää ylikapasiteettia, joka näkyi kasva neina kustannuksina. Vuoden loppupuolella käydyt yhteis toimintaneuvottelut ja niihin liittyvät uudelleenjärjestely erät vaikuttivat negatiivisesti tuloskehitykseen.
-
-
Konsernin lehtitoimialan ulkoinen liikevaihto media myynnin osalta laski hieman ollen 10,4 miljoonaa euroa (vuotta aiemmin 10,5 miljoonaa euroa). Pai netun mediamyynnin laskua paikkasi kasvanut verkkomainonta. Myös konsernin lehtien tilaus myynti laski hieman edellisen vuoden tasosta ollen 11,1 miljoonaa euroa (vuotta aiemmin 11,2 miljoonaa euroa). Digitilausten kasvu kompensoi painetun lehden lehtimyyntitulo jen laskua. Sähköisten lehtien arvonlisäve ron alennus 1.7.2019 alkaen 24 prosentista 10:een sekä sen myötä toteutetut tilaus hinnanalennukset digitilauksissa samoin kuin digitaalisten tilaajasisältöjen mer kittävä lisääminen vuoden 2019 aikana edesauttoivat merkittävästi digitilaus ten myyntiä.
Lehtitoimialan ulkoinen liikevaihto laski -0,7 % (0,2 miljoonaa euroa) ollen 21,5 miljoonaa euroa (21,6 miljoonaa euroa vuonna 2018). Liiketulos kasvoi 2,2 mil joonaan euroon (edellisenä vuonna 1,6 miljoonaa euroa). Liiketulosta paransivat tehdyt sopeutustoimenpiteet sekä pie nentyneet valmistus- ja jakelukustannukset.
PunaMusta Media -konsernin liikevaihto kasvoi tilikaudella 22,6 % edellisvuoteen nähden. Liikevaihto kasvoi 19,8 miljoonaa euroa ja oli 107,4 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 87,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 ja 2019 toteutuneet yrityskaupat kasvattivat vertailukelpoista liikevaihtoa 24,8 miljoonaa euroa.
Painotoimialan kokonaisliikevaihto oli tilikaudella 87,3 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 71,0 miljoonaa euroa. Lehtitoimialan kokonaisliikevaihto oli tilikaudella 21,6 miljoonaa euroa (21,7 miljoonaa euroa vuotta aiemmin).
PunaMusta Media -konsernin liiketulos oli 0,7 miljoonaa euroa eli 0,6 prosenttia liikevaihdosta. Viime vuoden vastaavan ajankohdan luvut olivat 0,7 miljoonaa euroa ja 0,8 prosenttia. Lehtitoimialan liiketulos kasvoi 2,2 miljoonaan euroon, edellisvuonna liiketulos oli 1,6 miljoonaa euroa. Painotoimialan liiketulos heikkeni ollen tappiollinen 0,8 miljoonaa euroa (vuotta aiemmin tappiollinen 0,7 miljoonaa euroa).
Konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2019 ennakkomaksuineen olivat 11,8 miljoonaa euroa eli 11,0 prosenttia liikevaihdosta (8,0 miljoonaa euroa eli 9,2 prosenttia liikevaihdosta edellisenä vuonna). Merkittävin vuoden 2019 investointi oli Hämeen Kirjapaino Oy:n koko osakekannan hankinta.
Konsernin sijoitetun pääoman tuotto laski 3,0 prosenttiin (edellisvuonna 4,0 prosenttia). Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,18 euroa (0,15 euroa).
Makrotalouden epävarmat näkymät vaikeuttavat merkittävästi mediamarkkinoiden kehityksen sekä mainos- ja tilausmyyntitulojen ennustamista. Medialiiton ekonomistin 16.1.2020 julkistetun arvion mukaan luvassa on hidastuvan kasvun vuosi, jona media- ja painotoimialan kokonaisliikevaihdon ei odoteta kasvavan. Kasvunäkymiä hillitsee se, että viime vuosina koettu talouden korkeasuhdannekaan ei kääntänyt media- ja painoalan liikevaihtoa kasvu-uralle ja printtitulojen trendinomainen lasku jatkui euromääräisesti digin kasvua nopeammin. Suhdanteiden jäähtyminen vaimentaa etenkin painoalan näkymiä. Mediayrityksille helpotusta tuo se, että digitulojen odotetaan kasvavan aiempaa nopeammin erityisesti viime vuonna toteutetun digi-alv:n alennuksen myötä.
Strategiamme mukaisesti tavoittelemme kasvua, jota haemme sekä uusien teknologioiden että uusien palveluiden avulla. Konsernin painotoimialan positiiviset kasvunäkymät vuodelle 2020 perustuvat vuonna 2019 tehtyihin yrityshankintoihin, tarjonnan laajentamiseen ja uudelleen järjestelyjen myötä saavutettaviin kustannushyötyihin. Lisäksi uskomme, että nykyinen palvelupakettimme, joka keskittyy asiakaskokemuksen vahvistamiseen, pystyy vastaamaan markkinoilla vallitsevaan kysyntään.
Lehtitoimialalla näkymät perustuvat oletukseen, että kuluttajien ja yritysten luottamus sekä mainosmarkkinoiden kehitys ovat edellisvuoden kaltaisella tasolla. Toiminnan laajentamisella paikallisradiotoimintaan sekä uusilla, digitaalisen arkiston ja maaliskuussa lanseerattavan, erillisen erikoisteemajulkaisujen kaltaisilla uusilla myytävillä tuotteilla kompensoidaan perinteisen liiketoiminnan odotettavissa olevaa liikevaihdon laskua. Painetun lehden jakelun tehostamisesta koituvia tilaustulojen menetyksiä kompensoidaan puolestaan säästöillä jakelukustannuksista sekä digitilauksista tavoiteltavilla lisätuloilla. Lehtitoimialan tilaustulojen ennakoidaan uusien tilaustuotteiden sekä osin myös toteutettujen hinnankorotusten myötä pysyvän edellisen vuoden tasolla. Mainostulojen ennakoidaan laskevan vähintään edellisvuoden eduskuntavaaleista saatujen mainostulojen verran muttei kuitenkaan samassa määrin kuin alalla keskimäärin.
Kiitän asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja osakkeenomistajiamme luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstämme sekä konsernin henkilöstöä hyvin tehdystä työstä.
toimitusjohtaja PunaMusta Media Oyj
Konsernimme painotoimiala kasvoi yrityskauppojen myötä edelleen vuonna 2019. Alkuvuodesta PunaMusta Oy osti oululaisen Satavision Oy:n print-liiketoiminnan, jolla vahvistettiin muun muassa konsernin suurkuvatuotantoa. Pienpainamisen kasvustrategian mukaiset hankinnat jatkuivat kesällä, jolloin konsernimme hankki Hämeen Kirjapaino Oy:n koko osakekannan. Kaupan myötä saimme myös enemmistöosakkuuden Smart Files Oy:stä, joka on erikoistunut sähköisten järjestelmien kehitykseen ja räätälöintiin ennen kaikkea asiakasrajapinnassa.
Hankinnat vahvistavat edelleen merkittävästi palvelutarjontaamme ja ennen kaikkea osaamistamme printtiä tukevissa digitaalisissa palveluissa kuten aineiston hallinnassa, verkkokaupparatkaisuissa ja järjestelmien integroinnissa.
Yrityskauppojen jälkeen päällekkäisiä toimintoja purettiin ja niitä keskitettiin pienempään määrään toimipisteitä. Samalla tuotantolaitokset myös erikoistuivat, mikä vähentää investointitarvetta ja tuo tehokkuushyötyjä osaamisen kehittämisen kautta.
Yhteistyössä Satavision Oy:n kanssa pystymme tarjoamaan digitaaliset näyttöratkaisut ja niiden helpon hallinnan tukemaan asiakkaidemme liiketoimintaa ja viestintää.
Toimialamme rakenteellinen muutos jatkui voimakkaana myös vuoden 2019 aikana. Yrityskauppojen lisäksi Suomen kaksi perinteistä toimijaa lopetti rullatuotantonsa. Hansaprint Oy ajoi alas heatset-tuotantonsa ja Helprint Oy haetaan konkurssiin. Paperitehtaiden toimittamat volyymit Suomeen olivat edelleen selkeässä laskussa viime vuonna.
PunaMusta Oy:ssä on sitouduttu noudattamaan ympäristölainsäädäntöä ja kestävän kehityksen periaatteita. Yhtiön laatu- ja ympäristöasioita johdetaan ISO 9001- ja 14001 -standardien vaatimusten mukaisesti. Teknisen ja toiminnallisen laadun perustana ovat asiakkaiden odotukset sekä lait ja asetukset, joten kehitämme jatkuvasti ympäristö- ja laatuasioita. Suuri osa asiakaskunnastamme on erittäin kiinnostuneita näistä asioista.
PunaMusta Oy:ssä arvioidaan säännöllisesti liiketoiminnan ympäristövaikutuksia ja merkittävimmille ympäristövaikutuksille laaditaan vuosittain kehitysohjelmia.
Yhtiölle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki, joka kertoo sitoutumisesta ympäristökuormituksen minimoimiseen. Ympäristömerkki kattaa sanoma- ja aikakausilehtien sekä mainospainotuotteiden tuotannon. PunaMustalla on myös puukuidun alkuperästä ja sen hallintaketjuista kertovat FSC- ja PEFC-sertifioinnit. FSC- tai PEFC-merkityn tuotteen valmistamiseen käytetty puuraaka-aine on peräisen kestävällä periaatteella hoidetuista - sertifioiduista metsistä. Suomen metsistä noin 85 %, mutta maailman metsistä vain noin 10 % on sertifioituja. PunaMustalla on Avainlippu-merkin käyttöoikeus, joka kertoo, että tuote tai palvelu on tuotettu Suomessa ja työllistää Suomessa.
Konsernin koko painotuotannon hiilijalanjälki on laskettu sertifioidulla Climate Calc-menettelyllä. Tämä mahdollistaa myös yksittäisten painotuotteiden hiilijalanjäljen laskennan. Konserni on asettanut tavoitteet ja tehnyt toimenpiteitä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuonna 2020 konserni pystyy tarjoamaan painotuotteet tuotekohtaisen päästöhyvitysmenettelyn myötä myös täysin hiilineutraalina. Tällöin tuote voidaan merkitä Hiilineutraali painotuote -merkinnällä.
Alhainen hintataso ja vuosia laskenut alan kokonaisvolyymi tekevät toimintaympäristöstä edelleen vaikean. Painotöiden siirtyminen ulkomaille vaikeuttaa kilpailutilannetta ja näkyy volyymin laskuna.
Viimeisen kahden vuoden aikana olemme tehneet konsernissamme paljon rakennemuutoksia vastataksemme markkinoilla tapahtuviin väistämättömiin muutoksiin. Olen saanut ylpeydellä seurata miten olemme uuden strategiamme myötä muuttumassa perinteisestä tuotevalmistajasta moderniksi teknologiaohjautuvaksi palvelutuottajaksi, joka pystyy ja haluaa auttaa asiakkaitamme asiakkaan jokaisessa markkinointiprosessin vaiheessa. Nykyinen palvelupakettimme herättää mielenkiintoa ja odotamme innolla uuden vuosikymmenen mukanaan tuomia mahdollisuuksia.
Uskomme oman kehityksen jatkuvan myönteisenä. Konsernin painotoimialalla tehtyjen hankintojen ja toiminnan uudelleenjärjestelyjen uskotaan tehostavan toimintaa ja vaikuttavan positiivisesti vuoden 2020 tuloskehitykseen.
toimialajohtaja, toimitusjohtaja PunaMusta Oy
Finnair on yksi maailman vanhimmista jatkuvasti toimineista lentoyhtiöistä, ja se on kasvanut pienestä kansallisesta toimijasta Euroopan ja Aasian yhdistäväksi verkostoyhtiöksi. Finnairin liiketoiminta koostuu matkustajaliikenteestä, josta suuri osa on Euroopan ja Aasian välistä vaihtomatkustusta, matkustajaliikenteen lisäpalveluista, matkapalveluista sekä rahtiliikenteestä.
Finnair-konserni ja Hämeen Kirjapaino, joka kuuluu nykyisin PunaMusta Media -konserniin, aloittivat yhteistyön noin viisi vuotta sitten. Kirjapaino tuottaa ja toimittaa materiaaleja, digitaalisia ratkaisuja ja logistiikkapalveluita Finnairille moniin eri tarpeisiin. Koko konsernin toiminnan kannalta olennaisia materiaaleja tarvitaan muun muassa Finnairin Ground Operations -yksikössä, joka vastaa Finnairin toiminnasta Helsinki-Vantaalla ja noin 150 lentokentällä ympäri maailmaa. Hämeen Kirjapaino Oy toimittaa yksikölle paljon erilaisia materiaaleja laukkutageista ja koneeseennousukorteista palvelutiskien infomateriaaleihin. Digitaalinen SmartHub-palvelu sujuvoittaa materiaalien tilaus- ja toimitusprosessia.
KURPPA ON OLLUT TYYTYVÄINEN YHTEIS-TYÖHÖN, JOKA PERUSTUU HÄNEN MUKAANSA LUOTETTAVUUDEN LISÄKSI KUMPPANIN AMMATTITAIDON KUNNIOITTAMISEEN.
Tilaukset toimitetaan Hämeen Kirjapainon varastosta suoraan Finnairille. Kurppa on ollut tyytyväinen yhteistyöhön, joka perustuu hänen mukaansa luotettavuuden lisäksi kumppanin ammattitaidon kunnioittamiseen.
Kurpan mukaan apua on saatu mitä erilaisimpiin ongelmiin, ja asioihin reagointi on ollut nopeaa. Toiveita on toteutettu jopa päivän varoitusajalla. Tärkeäksi seikaksi Kurppa mainitseekin yhteistyössä myös sen joustavuuden sekä selkeät prosessit. Vuorovaikutus on kehittynyt välittömäksi ja avoimeksi, mikä helpottaa toimintatapojen kehittämistä, jotta ne palvelisivat kaikkia paremmin nyt ja jatkossa.
Jo vuonna 1907 perustettu Suomen Palloliitto on Suomen suurin urheilun lajiliitto. Jäsenseuroja liitossa on lähes 1000 ja rekisteröityjä pelaajia lähes 140 000. Liitto vastaa kaikesta jalkapallo- ja futsaltoiminnasta ja sen kehittämisestä Suomessa ja tekee monipuolisesti töitä sekä kasvatus- ja harrastustoiminnan että kilpa- ja huippu-urheilun parissa. Kaikki Suomen Palloliiton mainospainamiseen ja suurkuvanäkyvyyteen liittyvät materiaalit sekä muut painotuotteet on kesäkuusta 2019 lähtien tuotettu PunaMustalla.
Yhteistyösopimus kirjoitettiin neljäksi vuodeksi eteenpäin. Palloliiton tapahtumatoiminnon päällikkö Jeannette Goodin sekä liiton myynti- ja markkinointijohtaja Mikko Variksen mukaan yhteistyö on lähtenyt hyvin liikkeelle.
Yhteistyö joutuikin varsinaiseen tulikokeeseen heti ensimmäisen puolen vuoden aikana, kun Suomen miesten jalkapallojoukkueen paikka EM-kisoissa varmistui marraskuussa. Asioihin piti reagoida nopeasti ja ylimääräistä materiaalia tuli tuottaa vauhdikkaalla aikataululla. Suomen jalkapallomenestys teki Palloliiton syksystä poikkeuksellisen kiireisen, mikä korosti yhteistyön merkitystä.
Mutta laadusta ei tingitä – ei edes pahimmassa kiireessä. Tämä toimintamalli yhdistää Palloliittoa ja PunaMustaa. Toinen kumppanuksia yhdistävä tekijä on vastuullinen ajattelu, mikä korostui marraskuussa järjestetyssä kotimaisen jalkapallokauden päättäjäistapahtumassa Captain's Ball -gaalassa. Gaalan materiaalit pyrittiin valitsemaan ja tuottamaan ympäristön kannalta mahdollisimman kestävästi ja järkevästi.
Vuorovaikutteinen yhteistyö on Goodin mukaan auttanut ymmärtämään, mitä kaikkea uuden yhteistyökumppanin kanssa on mahdollista tehdä ja tuottaa. Kumppanuus on opettanut paljon uutta ja tuottanut varsinaisia "ahaa-elämyksiä".
Palloliiton arvoihin kuuluva yhteisöllisyys istuu siten saumattomasti tähän kumppanuuskuvioon. Yhdessä tekeminen ja suunnitteleminen ovat kantaneet hedelmää. Myös luotettavuus on arvo, jota Palloliitto kumppaneissaan arvostaa.
Hyvin alkaneen yhteistyön tulevaisuuden tavoitteena on kumppanuuden laajentaminen, kehittäminen sekä erilaisten ratkaisujen – varsinkin digitaalisten sellaisten – parempi hyödyntäminen. Myös vastuullisuutta halutaan korostaa liiton toiminnassa entistä enemmän, mikä tulee varmasti näkymään tulevissa projekteissakin.
Digitaaliset sanomalehdet ovat 18–24-vuotiaiden suomalaisten nuorten aikuisten pääasiallinen uutislähde. Yli puolet kaikista suomalaisista ilmoittaa verkon olevan heidän pääasiallinen uutislähteensä, ja perinteisen uutismedian verkkosivustot ovat Suomessa kansainvälisesti verraten erityisen suosittuja uutislähteitä. Suomalaiset saivat viime vuoden eduskuntavaaleihin liittyen eniten tietoa vaalikoneista ja seuraavaksi eniten pai-
netuista tai digitaalisista sanomalehdistä.
Siinä tuli esiteltyä kolmen vuonna 2019 julkistetun ja muun muassa Sanomalehtien Liiton verkkosivuilla seikkaperäisemmin esiteltävän tutkimuksen päätulokset, jotka puoltavat myös sitä, miksi PunaMusta Media Oyj:n lehtitoimialalla on Karjalainen keihäänkärkenä painettu selvästi kaasua digitaalisten tuot-
teiden luomisessa ja kehittämisessä. Digitalisoituminen ei ole sanomalehdille pelkästään mahdollisuus. Se on niille suorastaan ainoa mahdollisuus säilyttää elinkelpoisuutensa ja kilpailukykynsä myös tulevaisuudessa, ja onnistumisesta tässä vaikeassa muutoksessa alkaa olla
yhä enemmän rohkaisevia esimerkkejä niin ulkomailla kuin vähitellen kotimaassakin – ja nyt myös PunaMusta Media Oyj:n lehtitoimialalla.
Karjalainen eteni vuonna 2019 voimakkaasti digitaalisella puolella. Pelkkien digitilausten määrä kasvoi vuoden alun noin 1 600 kappaleesta vuoden loppuun mennessä yli 2 800:aan. Yhdistelmätilauksissa digitunnuksensa aktivoineiden osuus kasvoi vuoden aikana alle 40 prosentista lähes 50 prosenttiin, osin postilakon auttamanakin. Digitaalisen näköislehden tilaajakäyttäjien määrä viikossa nousi vuoden lopulla noin 13 000:een ja ylitti parhaimmillaan päivätasolla 8 000:n rajan. Kuluttajamyynnissä alettiin vuonna 2019 hyödyntää voimakkaasti sinne hankittua markkinointiautomatiikkaa.
Karjalainen julkaisi vuonna 2019 verkossa lähes 400 videota, käytännössä lähes päivittäin. Verkkoon tuotettiin kuunneltavia juttuja lähes sata. Suorana videostriimattuja ja usein myös selostettuja lähetyksiä tehtiin vuoden aikana verkkoon yli 20, joista suosituin oli yli 5000 katselukertaa kerännyt ampumahiihdon gp-lähetys Kontiolahdelta. Podcast-lähetyksiä tuotettiin vuoden aikana kymmenkunta. Digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäviä erikoisartikkeleita julkaistiin verkkosivulla syksystä alkaen yhteensä 15, joista suosituin keräsi noin 8000 lukijaa/katselijaa.
Kirsikkana kakun päällä joulukuussa 2019 lanseerattiin kestotilaajille erikseen tilattavaksi Kaiku-arkisto, joka sai nopeasti satoja tilaajia ja jonka tilaajien määrä ylitti tuhannen rajan tammikuun 2020 alkupuolella. Kyseessä on Karjalaisen digitoitu lehtiarkisto koko lehden 145 vuoden historian ajalta. Digitoinnin ansiosta Karjalaisessa julkaistut yksittäiset uutiset ja mainokset löytyvät helposti nimi-, sana- tai päivämäärähaulla tästä avoimesta arkistosta, jollaista palvelutuotetta ei ole toistaiseksi yhdelläkään muulla suomenkielisellä sanomalehdellä.
Karjalaisessa on tehty nyt vuoden sisällä kolme valtavirrasta poikkeavaa mutta Karjalaiselle toimivaksi osoittautunutta, merkittävää digiratkaisua: mikromaksut loppuvuonna 2018, kova maksumuuri keväällä 2019 sekä lehtiarkiston digitointi ja tuotteistaminen loppuvuonna 2019. Erityisesti ne mutta myös muut viime aikojen ratkaisumme ja kokeilumme ovat herättäneet valtakunnallista kiinnostusta mediataloissa ja muiden medioiden valveutuneimmissa kuluttajissa.
Karjalaisen lehtimyynnistä digitilausliikevaihdon osuus oli päättyneenä vuonna 6,9 prosenttia, kun se sitä edeltävänä vuonna 2018 oli 5,5 prosenttia. Vastaavasti verkkoilmoitusmyynnin osuus nousi 6,4 prosenttiin edellisvuoden 5,2 prosentista.
Nämä luvutkin osoittavat, että painetun lehden merkitys on edelleen huomattavan suuri eikä sitä ja sen kehittämistä pidä siksi ylenkatsoa. Digitaalisuus tarjoaa kuitenkin huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kehittää sanomalehteä ja tuoda lisäarvoa sen tilaajille kuin paperinen alusta, ja digitaalista kehittämistä puoltaa sekin, että lukeminen eri alustoilla ei ole joko–tai vaan sekä–että: yhä useampi tilaaja lukee sanomalehteä sekä sen painetussa että digitaalisissa muodoissaan.
Ensisijaisesti digitaalisiin kehitysaskeliin kannustaa sekin, että, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa valtiovalta ei näytä tunnistavan perinteisten tilattavien sanomalehtien merkitystä eikä tue toimillaan esimerkiksi painettujen lehtien jakelua. Merkittävästi kohonneista jakelukustannuksista on muodostunut niin kriittinen tekijä toimialalla, että mediataloissa on jo karsittu ja ollaan pakotettuja edelleen karsimaan painetun lehden ilmestymis- ja jakelupäiviä etenkin haja-asutusalueilla. Näin on tapahtunut myös Puna-Musta Media Oyj:n lehtitoimialalla.
Vuonna 2019 vahvistettiin digitaalista perustaa koko PunaMusta Media Oyj:n lehtitoimialalle muuttamalla myös tytärlehtien sovellukset ja digitaaliset näköislehdet samoiksi kuin Karjalaisella on. Vuonna 2020 vastaavasti Karjalaisen maksumuuri- ja analytiikkatyökalut viedään mahdollisimman samankaltaisina näihin konsernin muihin lehtiin. Tämä on myös konsernin lehtitoimialalla digitaalinen etenemisstrategia: se, mikä Karjalaisessa on ensin monista vaihtoehdoista valittu, testattu ja otettu käyttöön sekä sitten osoittautunut toimivaksi ja on suinkin hyödyksi myös kaupunki- ja paikallislehdille, ulotetaan mahdollisimman nopeasti kaikkiin yksikköihin.
Karjalaisen kokonaislevikki vuonna 2019 oli 31 116 kappaletta eli 4,9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tästä kokonaislevikistä oli yhdistelmätilauksia 27 753 ja yksinomaan digitilauksia 2 823 kappaletta.
Karjalaisen viikkotavoittavuusluku eli lehden viikon aikana ilmestyvien painettujen lehtien tavoittavuuden sekä keskimääräisen viikon aikana lehden eri digitaalisia versioita lukeneiden nettomäärä oli 197 000 lukijaa (KMT 2019). Vastaavasti Karjalaisen kokonaistavoittavuusluku eli lehden keskimääräisen painetun numeron lukijamäärä lisättynä keskimääräisen viikon aikana lehden eri digitaalisia versioita lukeneiden nettomäärällä (vastaaja voi olla mukana vain kerran) oli 163 000 lukijaa.
Vuosi 2019 ei poikennut lehtitoimialalla sitä edeltäneistä vaikeista vuosista. Ala on murroksessa, joka jatkuu voimakkaana, eikä viime vuosien kansantalouden kasvu ole heijastunut mediamarkkinoiden elpymisenä. Sekä lehtien mainosettä tilaustulot ovat yleisesti laskussa, ja toimintoja joudutaan sopeuttamaan alenevaan liikevaihtoon samaan aikaan, kun digitaaliselle puolelle koetetaan saada aikaan uutta kasvua.
Myös Sanomalehti Karjalainen Oy:ssä käytiin toukokuussa 2019 myyntiä ja markkinointia koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joiden tuloksena sopeutettiin yhtiön toimintoja ja kuluja vastaamaan mediamarkkinoilla vallitsevaa kysyntää. Myynnin ja markkinoinnin henkilöstön määrä väheni toimenpiteiden jälkeen viidellä henkilötyövuodella, ja myynti organisoitiin uudelleen jakaen se kuluttaja- ja yritysasiakasmyyntiin, joista vastaavat kaksi myyntipäällikköä ovat päätoimittaja-toimitusjohtajan suorassa alaisuudessa samaan tapaan kuin ennen vuotta 2013 silloisen organisaation levikki- ja ilmoitusjohtaja olivat.
Kantar TNS Oy:n mukaan mediamainonta väheni vuonna 2019 suomalaisissa sanoma- ja kaupunkilehdissä 4,6 prosenttia edellisvuodesta. Painetuissa sanomalehdissä pudotus oli 8,5 prosenttia ja painetuissa kaupunkilehdissä 4,0 prosenttia, kun taas sanoma- ja kaupunkilehtien digitaali-
nen mainonta kasvoi edellisvuodesta 7,1 prosenttia. Myös radiomainonta kasvoi edellisvuodesta 6,1 prosenttia.
Karjalaisen mediamyynnin (mainosmyynti) liikevaihto kasvoi vuonna 2019 edellisvuodesta 0,5 prosenttia. Painetun Karjalaisen mediamyynti väheni euromääräisesti 0,7 prosenttia, mutta vastaavasti Karjalaisen verkkomainonta lisääntyi 22,3 prosenttia. Kun Karjalaisen mediamyynnistä puhdistetaan pois syyskuusta 2018 alkaen siihen sisällytetty paikallisradion mediamyynti, Karjalaisen vertailukelpoinen mediamyynti väheni edellisvuodesta kokonaisuudessaan -2,0 prosenttia ja painetun Karjalaisen mediamyynti -3,4 prosenttia. Erityisesti eduskuntavaalit mutta myös 145-vuotisjuhlalehti paransivat vuonna 2019 mediamyynnin tulosta Karjalaisessa sekä vaalien osalta myös tytärlehdissä, ja ilman niitä pudotus edellisvuodesta olisi ollut huomattavan suuri, Karjalaisen mediamyynnissä peräti -7,1 prosenttia. Edellisvuonnahan eli vuonna 2018 Karjalaisen mediamyynnissä oli koettu peräti 12,4 prosentin romahdus, käyty edeltävät yt-neuvottelut ja toteutettu sopeutukset.
Konsernin lehtitoimialan ulkoinen liikevaihto mediamyynnin osalta laski vuonna 2019 hieman ollen 10,4 miljoonaa euroa (vuotta aiemmin 10,5 miljoonaa euroa). Painetun mediamyynnin laskua paikkasi kasvanut verkkomainonta. Myös konsernin lehtien tilausmyynti laski hieman edellisen vuoden tasosta ja oli 11,1 miljoonaa euroa (vuotta aiemmin 11,2 miljoonaa euroa). Digitilausten kasvu kompensoi painetun lehden lehtimyyntitulojen laskua. Sähköisten lehtien arvonlisäveron alennus 1.7.2019 alkaen 24 prosentista 10:een sekä sen myötä toteutetut tilaushinnanalennukset digitilauksissa samoin kuin digitaalisten tilaajasisältöjen merkittävä lisääminen vuoden 2019 aikana edesauttoivat merkittävästi digitilausten myyntiä.
Lehtitoimialan ulkoinen liikevaihto laski -0,7 % (0,2 miljoonaa euroa) ja oli 21,5 miljoonaa euroa (21,6 miljoonaa euroa vuonna 2018). Liiketulos kasvoi 2,2 miljoonaan euroon (edellisenä vuonna 1,6 miljoonaa euroa). Liiketulosta paransivat tehdyt sopeutustoimenpiteet sekä pienentyneet valmistus- ja jakelukustannukset.
Karjalainen sai päättyneenä vuonna jälleen menestystä kansainvälisessä European Newspaper Award -sivudesignkisassa saaden kaksi ulkoasupalkintoa. Myös Karjalaisen ja sen yhteistyölehtien Teemasuomalaisesta palkittiin tässä kisassa kaksi kansisivua, samoin kuin viisi sivua Sunnuntaisuomalaisesta.
Karjalaisen ja sen yhteistyölehtien yhteinen viikonvaihdesivusto Sunnuntaisuomalainen voitti koko kilpailun parhaan työn palkinnon Best of Scandinavian News Design -kilpailussa sekä palkittiin tässä kisassa neljällä muullakin palkinnolla. Sunnuntaisuomalainen palkittiin viidellä mitalilla myös pohjoismaisessa Best of News Design of Scandinavia -ulkoasukilpailussa.
Karjalaisen ja sen yhteistyölehtien Uutissuomalainen oli vuonna 2019 Suomen kolmanneksi eniten uutisvoittoja eli skuuppeja tehnyt toimitus Ylen ja Helsingin Sanomien jälkeen. Journalisti-lehden tekemässä vuosittaisessa vertailussa mitataan STT:n siteeraamien uutisten määrää.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto palkitsi vuoden 2019 maakuntapäivänä Karjalaisesta päättyneenä vuonna eläköityneen erikoistoimittajan Pekka Puustisen tämän tekemästä työstä maakunnan hyväksi.
Vuonna 2019 konsernin lehdistä Ylä-Karjala juhlisti 90-vuotisuuttaan. Pyöreitä vuosia 120 täyttivät myös nimensä viime vuonna muuttanut emoyhtiömme Puna-Musta Media Oyj sekä sisaryhtiömme, painotalo Punamusta Oy. Myös Karjalainen juhlisti päättyneenä vuonna 145-vuotisuuttaan, samoin kuin Lieksan Lehti 65-vuotisuuttaan.
toimialajohtaja, toimitusjohtaja / vastaava päätoimittaja Sanomalehti Karjalainen Oy
Lieksan Lehti juhli 65-vuotisuuttaan näyttävällä Ostan Lieksasta Lupausnappi-kampanjalla koko vuoden. Kampanjan tarkoituksena oli muistuttaa omalta seudulta ostamisen tärkeydestä. Kampanja halusi tuoda konkreettisesti esille sen, että jokainen lieksalainen voi ostoskäyttäytymisellään vaikuttaa lähipalvelujen säilymiseen.
Vuoden aikana jaettiin liki 3 000 nappia erilaisissa tilaisuuksissa ja kohtaamisissa. Kampanjointi otettiin hyvin vastaan yleisön keskuudessa ja Lieksan Lehden tekijät saivat kuulla ihmisiltä runsaasti tarinoita paikallisten palvelujen merkityksestä. Ensimmäiset napit luovutettiin tammikuussa 2019 kaupunginjohtaja Jarkko Määttäselle, Lieksan Yrittäjien puheenjohtaja Taisto Lehikoiselle ja Lieksan Naisyrittäjien puheenjohtaja Anu Haapalaiselle.
– Oikein hyvä kampanja. On hienoa, että Lieksan Lehti ottaa tärkeän asian tällä tavoin esille, Määttänen sanoi.
– Lieksasta löytyy runsaasti hyviä ja monipuolisia palveluita, joita hyödyntävät myös nurmeslaiset, juukalaiset, kuhmolaiset sekä Enossa ja Uimaharjussa asuvat ihmiset. Tämäntyyppinen kampanja on ehdottomasti tarpeen, Lehikoinen jatkoi.
Lieksan Lehti voitti kampanjallaan PunaMusta Media -konsernin lehtitoimialan vuoden 2019 Pöljä teko -luovuuspalkinnon. Lisäksi päätoimittaja Marja Mölsää pyydettiin esittelemään se Suomen Paikallismedioiden markkinointikoulutuksessa tammikuussa Jyväskylässä.
Pielisjokiseutu-lehti aloitti digituntien pitämisen Enossa, Uimaharjussa, Kontiolahdella ja Lehmossa lukijoilleen loppuvuodesta 2019. Digituntien järjestäminen aloitettiin PAU:n postilakon aikana marraskuussa, kun paperisten lehtien toimitus tilaajille oli kyseenalaista. Ensiaskeleen digiopastukseen Pielisjokiseutu otti kuitenkin jo syyskuun alussa 2019, kun päätoimittaja kävi Lehmon kirjastossa esittelemässä konsernin paikallislehtien yhteistä digilehtisovellusta, digilehteä sekä Tässä.fi-sovellusta.
Digitunnit olivat hyvä startti Pielisjokiseudulle digitunnusten käyttöönotossa. Näkyvä kampanja lehdessä ja netissä on lisännyt lukijoiden kiinnostusta digilehteä kohtaan ja madaltanut kynnystä tulla kysymään digilehden käyttöönotosta tai tilauksesta. Myös kampanjan jälkeen digilehden tunnusten käyttöönottoja ja digitilauskyselyitä on ollut selkeästi enemmän kuin ennen digitunteja.
Digitunnit on koettu Pielisjokiseudussa tärkeänä keinona tutustuttaa lukijat digilehteen ja auttaa sen käyttöönotossa. Koska iso osa lehden lukijoista on iäkkäitä, tukitunnit on koettu erityisen tärkeiksi. Henkilökohtainen opastus madaltaa kynnystä tarttua digilehteen. Myös asiakaspalaute on osoittanut, että opastus on tullut tarpeeseen.
Pielisjokiseutu jatkaa digitunteja vuonna 2020.
Pogostan Sanomissa työhyvinvointia vahvistettiin vuonna 2019 käymällä konsertissa, teatterissa ja ulkoilemalla yhdessä. Möhkön Luontopalvelujen maaliskuussa järjestämässä ulkoilupäivässä Jänissaaressa lumikenkäiltiin, potkuteltiin ja nautittiin sekä kevätauringosta että hyvästä ruoasta. Konsertissa käytiin Joensuussa katsomassa musiikkiteatteri Vanamon Viulunsoittaja katolla, teatterissa virkistyttiin puolestaan Ilomantsissa maakuntaa kiertäneen Korjaamon parissa.
Vuosi 2019 oli Ylä-Karjalan juhlavuosi. Lehden perustamisesta tuli kuluneeksi 90 vuotta. Ylä-Karjala on Pohjois-Karjalan vanhin paikallislehti.
Juhlavuoden tapahtumia järjestettiin pitkin vuotta. Juhlinta aloitettiin tammikuussa kakkukahveilla. Lukijat pääsivät samalla tutustumaan toimituksen uusiin tiloihin. Toimitus nimittäin muutti Pappilansuoran toimitalon yläkerrasta alakertaan vuodenvaihteessa.
Keväällä ja kesällä Ylä-Karjala järjesti yhdessä paikallisten yhdistysten kanssa kolme ulkoilu- ja leikkitapahtumaa, joihin osallistui paljon lapsiperheitä.
Pääjuhla pidettiin elokuussa Nurmeksen kauppatorilla. Juhlassa nautittiin lohisopasta ja monenlaisesta ohjelmasta. Pääesiintyjänä oli tangokuningas-finalisti Mika Mäkkeli. Suurta mielenkiintoa torilla herätti myös lehden järjestämä Valtimo-seuran ja Nurmes-seuran välinen tietokilpailu.
Lieksan Lehden päätoimittaja Marja Mölsä (vas.) luovutti ensimmäiset napit Lieksan Naisyrittäjien puheenjohtaja Anu Haapalaiselle, Lieksan Yrittäjien puheenjohtaja Taisto Lehikoiselle ja Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttäselle.
Liiketoiminnan kasvu ja menestys perustuvat henkilöstön osaamiseen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen syntyy sekä osaamispohjan laajentamisen että esimiestyön kehittämisen kautta. Toimivilla kehityskeskusteluilla pyritään tukemaan henkilöstön työhyvinvointia sekä muuntamaan työssä kehittyminen tavoitteelliseksi toiminnaksi. Sitoutuneet ja moniosaavat ihmiset on nostettu myös uuden strategian yhdeksi painopistealueeksi. Konsernin perinteisillä esimiespäivillä teemana olivat osaamisen johtaminen, teknologia ja viestintä. Sisäistä viestintää kehitettiin vuonna 2019 uuden intra-alustan ja Teams-työkalun käyttöönoton avulla.
Yhteisöllisyys on iso osa PunaMusta Median kulttuuria. Yhteisöllisyyttä on pyritty rakentamaan yhdessä tekemisen kautta, esimerkkinä koko konsernin Kesäfestarit-tapahtuma, joka kokosi yhteen yli 300 konsernimme työntekijää ympäri Suomea. Yhteisöllisyyteen liittyvät myös toimitilajärjestelyt, joiden avulla alan huippuosaajat on saatu saman katon alle. Marraskuussa vietettiin kansallista Lapsi mukaan töihin -päivää kaikilla paikkakunnilla.
PunaMusta Media -konsernin palveluksessa oli joulukuun 2019 lopussa 651 henkilöä (588), joista naisia oli 230 (203) ja miehiä 421 (385).
Palkoista ja muista työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut olivat tammi-joulukuussa 33,0 miljoonaa euroa (26,4).
Henkilöstöstä työntekijöitä oli 376 (354) ja toimihenkilöitä 275 (234). Vakituisia työsuhteita oli 651 (588) ja määräaikaisia 35 kpl (39). Osa-aikaisia työntekijöitä oli 16 (7). Oppisopimuskoulutuksessa oli vuonna 2019 yhteensä 7 henkilöä, lisäksi konsernissa oli useita opiskelijoita suorittamassa opintoihin liittyviä harjoitteluja.
| Lehtitoimiala | Painotoimiala | Hallinto | Henkilöstö yhteensä |
|
|---|---|---|---|---|
| 2019 | 106 | 520 | 25 | 651 |
| 2018 | 145 | 425 | 18 | 588 |
| Muutos, % | -26,9 % | 22,4 % | 38,9 % | 10,7 % |
Painoalalla 30-vuotisen uran tehnyt tuotantopäällikkö Jukka Aaltonen oppii edelleen uutta joka päivä
Jukka Aaltonen muistaa vieläkin, kuinka jännittävältä tuntui hakea Heimo-pappa kirjapainosta kotiin syömään mummon laittamaa lounasta. Mummolan vieressä sijainnut Forssan Kirjapaino oli kiehtova paikka, jossa piipahtaminen tuntui pikkupojasta aina suurelta seikkailulta. Näistä seikkailuista syttyi Aaltosen kiinnostus painotyöhön, joka on vetänyt puoleensa myös muita suvun miehiä. Aaltosen veljet ovat kulkeneet yhtä lailla papan jalanjälkiä ja kaikki kolme veljestä työskentelevät tällä hetkellä painoalalla.
Kirjapainossa ylifaktorina työskennellyttä Pappaa on siten kiittäminen, että PunaMusta Media -konsernin Forssan yksikön tuotantopäällikkö Aaltonen on siinä, missä nyt on. Isoisänsä kautta Aaltonen sai nimittäin 14-vuotiaana ensimmäisen kesätyöpaikkansa. Työintoa riitti ja pian nuori mies viettikin kaikki lomansa kirjapainossa ahertaen.
ASIOITA PITÄÄ AJATELLA TÄNÄ PÄIVÄNÄ MYÖS DIGIN KANNALTA, JA UUSIA RATKAISUJA TÄYTYY OSATA TARJOTA MYÖS ASIAKKAILLE. DIGI KULKEE GRAAFISEN PUOLEN RINNALLA KOKO AJAN JA SIIHEN TÄYTYY SOPEUTUA.
Lukion ja armeijan jälkeen painotyöt veivät lopullisesti mennessään. Aaltonen teki töitä muun muassa prepressissä, sitomossa ja painopuolella. 15 vuoden työputken jälkeen mies aloitti töiden ohella monimuoto-opinnot EVTEK-ammattikorkeakoulussa ja valmistui kirjapainoalan teknikoksi vuonna 2002. Tämän jälkeen Aaltonen siirtyi työnjohdollisiin tehtäviin ensin prepressiin ja tämän jälkeen painon ja sitomon kautta tuotantosuunnitteluun. Kuusi vuotta sitten miehestä tehtiin tuotantopäällikkö.
Aaltosen vastuu kasvoi rytinällä uudelleen reilu vuosi sitten, kun Forssan Kirjapaino Oy liitettiin PunaMusta Media -konserniin. Uusia vastuualueita Aaltonen sai myös ottaessaan muutama vuosi sitten vastaan työsuojelupäällikön pestin, mutta edelleen kunnianhimoa riittää.
Aaltosen mukaan on positiivista, että työssä oppii uutta joka päivä. Uutta onkin täytynyt opetella: 30-vuotisen uransa aikana mies on ehtinyt työskennellä myyntiä lukuun ottamatta kaikilla painon osastoilla. Lisäksi asiat ovat muuttuneet alalla melkoisesti: tekniikka on kehittynyt, työtä on automatisoitu ja digitaalisuus on tuonut tullessaan sekä mahdollisuuksia että haasteita.
Myös ajattelutavat ovat alalla muuttuneet – varsinkin kun puhutaan ympäristöstä ja vastuullisuudesta. Aaltosen mukaan kierrättämiseen ja käytettyjen materiaalien ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota.
Mutta se mikä ei ole muuttunut, on Aaltosen asenne työtä kohtaan. Mies lähtee joka aamu töihin hyvillä mielin – mutta niin hän on tehnyt aina.
TILIKAUSI 1.1.–31.12.2019
PunaMusta Media konsernin emoyhtiö on PunaMusta Media Oyj. Emoyhtiö tarjoaa tytäryhtiöilleen hallinto-, tietohallinto- ja rahoituspalvelut, omistaa kiinteistöjä sekä harjoittaa arvopaperikauppaa.
Konserni jakautuu kahteen toimialaan eli toimintasegmenttiin. Konsernin lehtitoimialan muodostavat Karjalaista kustantava Sanomalehti Karjalainen Oy, paikallislehtiä kustantavat Keski-Karjalan Kustannus Oy, Lieksan Lehti Oy, Pogostan Sanomat Oy, Pohjois-Karjalan Paikallislehdet Oy ja Ylä-Karjala Oy sekä Karjalan Heili -kaupunkilehteä kustantava Karelia Viestintä Oy. Toimialaa täydentävät Iskelmä Rex- ja Radio City Joensuu -radiokanavat, jotka ovat osa Sanomalehti Karjalainen Oy:tä. Lehtitoimialaa johtaa Karjalaisen päätoimittaja Pasi Koivumaa.
Konsernin painotoimialaan kuuluu kirjapaino PunaMusta Oy, Forssan Kirjapaino Oy ja tilikauden 2019 aikana hankitut Hämeen Kirjapaino Oy ja Smart Files Oy. Konsernin painotoimialaan aiemmin kuuluneet Pohjois-Karjalan Ilmoitusvalmistus Oy, Faktor Oy ja Erweko Oy sulautuivat tilikauden aikana Puna-Musta Oy:ön. Painotoimialaa johtaa PunaMusta Oy:n toimitusjohtaja Jari Avellan.
Sanomalehti Karjalainen Oy on osakkaana Väli-Suomen Media Oy:ssä 25 prosentin osuudella.
Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden lopussa puheenjohtajana Reetta Laakkonen, varapuheenjohtajana Harri Suutari ja varsinaisina jäseninä Yrjö Laakkonen, Hannu Laakkonen, Joona Laakkonen ja Juha Mäkihonko.
PunaMusta Media Oyj:n toimitusjohtajana toimii Raimo Puustinen.
Yhtiön tilintarkastajana toimi tilikauden aikana tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT Ulla Nykky.
PunaMusta Media Oyj:n päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, yhtiön yhtiöjärjestystä, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Hallinnointikoodi löytyy yhtiön Internet-sivuilta osoitteesta www.punamustamedia.fi kohdasta Sijoittajatieto – Hallinnointiperiaatteet.
Yhtiö laatii erillisenä kertomuksena selvityksen hallintoja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) sekä suosituksista poikkeamisesta, jotka julkaistaan yhtiön Internet-sivuilla osoitteessa www.punamustamedia.fi kohdassa Sijoittajatieto – Hallinnointiperiaatteet.
Konsernin liikevaihto kasvoi tilikaudella 22,6 % edellisvuoteen nähden. Liikevaihto kasvoi 19,8 miljoonaa euroa ja oli 107,4 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 87,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 ja 2019 toteutuneet yrityskaupat kasvattivat vertailukelpoista liikevaihtoa 24,8 miljoonaa euroa.
Painotoimialan kokonaisliikevaihto oli tilikaudella 93,2 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 71,0 miljoonaa euroa. Lehtitoimialan kokonaisliikevaihto oli tilikaudella 21,6 miljoonaa euroa (21,7 miljoonaa euroa vuotta aiemmin).
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,8 miljoonaa euroa (1,7 miljoonaa).
Tilikauden kulut konsernissa olivat 101,2 miljoonaa euroa (83,5 miljoonaa euroa vuonna 2018). Materiaalit ja palvelut olivat 52,1 miljoonaa euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat 43,1 miljoonaa euroa. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut olivat 33,0 miljoonaa euroa (26,4 miljoonaa euroa vuonna 2018). Tilikauden poistot olivat 8,8 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna poistot 5,1 miljoonaa euroa). IFRS 16 -standardin käyttöönotto kasvatti vuoden 2019 poistoja 2,1 miljoonaa euroa ja pienensi kuluja 2,2 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 16,1 miljoonaa euroa (14,0 miljoonaa euroa vuonna 2018).
Tilikauden liiketulos konsernissa oli 0,7 miljoonaa euroa eli 0,6 prosenttia liikevaihdosta. Viime vuoden vastaavan ajankohdan luvut olivat 0,7 miljoonaa euroa ja 0,8 prosenttia. Lehtitoimialan liiketulos kasvoi 2,2 miljoonaan euroon, edellisvuonna liiketulos oli 1,6 miljoonaa euroa. Painotoimialan liiketulos heikkeni ollen tappiollinen 0,8 miljoonaa euroa (vuotta aiemmin tappiollinen 0,7 miljoonaa euroa).
Konsernin laajan tuloslaskelman rivillä rahoitustuotot ja -kulut (netto) esitetään sekä arvopaperikaupan nettotulos että muut rahoituskulut. Tilikaudella 2019 konsernin rahoitustuotot ja -kulut (netto) olivat yhteensä 1,3 miljoonaa euroa (1,7 miljoonaa euroa edellisenä vuonna). Arvopaperikaupan nettotulos oli koko tilikaudella 1,7 miljoonaa euroa voitollinen (1,1 miljoonaa euroa vuotta aiemmin).
Tilikauden välittömät verot olivat 0,3 miljoonaa euroa negatiiviset (0,5 miljoonaa euroa).
Konsernin tilikauden tulos oli 2,3 miljoonaa euroa, josta emoyhtiön omistajille kuuluva osuus 2,3 miljoonaa euroa. Vuotta aikaisemmin tulos oli 1,9 miljoonaa euroa.
Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,18 euroa (0,15 euroa). Konsernin korollisen vieraan pääoman kokonaismäärä oli 41,0 miljoonaa euroa, edellisen vuoden vastaava luku oli 30,1 miljoonaa euroa. IFRS 16 -standardin käyttöönotto kasvatti korollisen vieraan pääoman määrää 5,0 miljoonaa euroa. Vertailuluku ei sisällä IFRS 16 -standardin vaikutusta koska konserni ei sovella standardia takautuvasti. Taseen korottomien velkojen määrä ilman laskennallista verovelkaa oli 14,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 korottomia velkoja oli 12,7 miljoonaa euroa.
Konsernin sijoitetun pääoman tuotto laski 3,0 prosenttiin (edellisvuonna 4,0 prosenttia).
PunaMusta Media -konsernin tunnuslukuja kuluneelta vuodelta sekä sitä edeltäneeltä kolmelta vuodelta
| 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | Milj. € | 107,4 | 87,6 | 75,8 | 73,2 |
| Liiketulos | Milj. € | 0,7 | 0,7 | 2,5 | 10,5 |
| Liiketulos | % | 0,6 | 0,8 | 3,3 | 14,3 |
| Bruttoinvestoinnit | Milj. € | 11,8 | 8,0 | 2,4 | 1,4 |
| Oman pääoman tuotto | % | 4,7 | 3,7 | 7,8 | 24,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | % | 3,0 | 4,0 | 8,2 | 18,3 |
| Omavaraisuusaste | % | 45,3 | 52,3 | 69,6 | 70,8 |
| Tulos/osake | € | 0,18 | 0,15 | 0,34 | 0,99 |
| Tulos/osake, jatkuvat toim. | € | 0,18 | 0,15 | 0,34 | 0,97 |
| Tulos/osake, lopetetut toim. | € | 0,01 | |||
| Henkilöstö keskimäärin | 617 | 456 | 397 | 407 | |
| Henkilöstökulut | Milj. € | 33,0 | 26,4 | 21,7 | 22,1 |
Valtiovarainministeriön asetuksen (1020/2012) 2 luvun 5 §:n 1 momentin osakekohtaiset tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Emoyhtiö PunaMusta Media Oyj:n liikevaihto koostuu hallintoja tietohallinto-palveluiden myynnistä konserniyhtiöille sekä arvopaperikaupasta. Liikevaihtoa kertyi tilikaudella 5,5 miljoonaa euroa, edellisvuonna yhtiön liikevaihto oli 3,3 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui arvopaperikaupan liikevaihdon kasvusta. Arvopaperikaupan liikevaihto oli 3,4 miljoonaa euroa kun edellisvuonna se oli 1,4 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,8 miljoonaa euroa (2,7 miljoonaa euroa vuonna 2018). Liiketoiminnan muut tuotot ovat pääsääntöisesti emoyhtiön omistamista kiinteistöistä saatuja vuokratuottoja.
Arvopaperikaupan liiketulos oli 2,1 miljoonaa euroa, joka johtui sekä myynti- että osinkotuotoista. Vuotta aiemmin liiketulos oli 0,8 miljoonaa euroa johtuen lähinnä osinkotuotoista. Liiketoiminnan tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 1,4 miljoonaa euroa voitollinen, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 0,8 miljoonaa euroa voitollinen.
Emoyhtiö sai konserniavustusta tytäryhtiöiltään vuonna 2019 yhteensä 2,2 miljoonaa euroa, edellisvuonna 1,6 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2019 emoyhtiö antoi konserniavustusta tytäryhtiölleen 2,2 miljoonaa euroa.
Yhtiön arvopaperisalkun tasearvo vuoden 2019 lopussa oli 13,9 miljoonaa euroa,
edellisvuonna 14,7 miljoonaa euroa. Yhtiön rahoitusasema on säilynyt vakaana.
Emoyhtiön palveluksessa oli vuoden 2019 lopussa 25 henkilöä (vuoden 2018 lopussa 18).
Vuosi 2019 jatkoi PunaMusta Media -konsernin painotoimialan kasvua. Alkuvuodesta PunaMusta Oy osti Oululaisen Satavision Oy:n print-liiketoiminnan, jolla vahvistettiin mm. konsernin suurkuvatuotantoa. Pienpainamisen kasvustrategian mukaiset hankinnat jatkuivat kesällä, jolloin konserni hankki Hämeen Kirjapaino Oy:n koko osakekannan. Hämeen Kirjapaino Oy:n kaupan yhteydessä konserni hankki samalla enemmistön Smart Files Oy:n omistuksesta. Hankinnat vahvistivat merkittävästi konsernin palvelutarjontaa ja osaamista. Painotoimialan panostukset liittyivät digitaalisten liiketoimintojen ja ratkaisumyynnin kehittämiseen, joiden avulla konserni vastaa yleiseen mediamarkkinan laskuun.
Tehtyihin hankintoihin ja alalla vallitsevaan rakennemuutokseen liittyen konsernin painotoimialalla käytiin vuoden loppupuolella yhteistoimintaneuvottelut, joiden avulla pienpainamisen liiketoiminnot organisoitiin uudelleen. Toimintoja keskitetään ja tuotannosta haetaan tehokkuusetuja kapasiteetin käyttöasteiden paranemisen myötä. Vuoden 2019 lopussa painotoimialan yhtiörakennetta yksinkertaistettiin ja painotoimialan medialogistiikkapalveluita tarjoava yhtiö Faktor Oy sekä painoyhtiö Erweko Oy sulautuivat PunaMusta Oy:öön. Samalla Forssa Print-brändistä luovuttiin ja kaikki painotoimialan toiminnot keskitettiin PunaMusta-brändin alle. Tehtyjen toimenpiteiden ansiosta PunaMusta Media Oyj pystyy tarjoamaan entistä laadukkaampia ja monipuolisempia kokonaispalveluita asiakkaillemme.
Painotoimialan ulkoinen liikevaihto kasvoi 30,3 % (20,0 miljoonaa euroa) ollen 85,8 miljoonaa euroa (vuonna 2018 ulkoinen liikevaihto oli 65,9 miljoonaa euroa). Kasvusta 24,8 miljoonaa euroa tuli tehtyjen yrityskauppojen myötä. Liiketulos painui negatiiviseksi tappion ollessa tilikaudella 0,8 miljoonaa euroa (vuoden 2018 liiketulos oli 0,7 miljoonaa euroa tappiollinen). Painotoimialan liiketulosta pienensi mediamarkkinan yleisen heikon kehityksen myötä yritysostoilla oikaistun liikevaihdon lasku sekä kasvaneet poistot. Lisäksi tehtyjen yrityshankintojen myötä konsernin painotoimialalla oli selkeää ylikapasiteettia, joka näkyi kasvaneina kustannuksina. Vuoden loppupuolella käydyt yhteistoimintaneuvottelut ja niihin liittyvät uudelleenjärjestelyerät vaikuttivat negatiivisesti tuloskehitykseen.
Vuonna 2020 Konsernin painotoimialan liikevaihdon odotetaan kasvavan ja tehtyjen hankintojen sekä toiminnan uudelleenjärjestelyjen uskotaan tehostavan toimintaa ja vaikuttavan positiivisesti tuloskehitykseen.
Kansantalouden kasvu ei vuonna 2019 heijastunut Suomen perinteisille mediamarkkinoille. Kustannustoiminnan liikevaihto on Suomessa eriytynyt bkt:n kehityksestä vuodesta 2012 alkaen, ja sanomalehtien mediamarkkinat olivat myös vuonna 2019 laskusuhdanteessa. Huhtikuussa 2019 pidettyjen eduskuntavaalien mainostuotot loivensivat päättyneenä vuonna sanomalehtien mediamyynnin laskua.
Kantar TNS Oy:n mukaan mediamainonnan määrä kasvoi Suomessa 1,2 prosenttia vuonna 2019. Nousu jatkui toista vuotta mutta lähes puolittui edellisvuodesta ja tämä kasvu kohdistui erityisesti muuhun sähköiseen mainontaan kuin sanoma- ja kaupunkilehtien alustoille. Mainonta sosiaalisessa mediassa kasvoi edellisvuodesta 19,3 prosenttia ja hakusanamainonta 9,4 prosenttia. Radiomainonta kasvoi 6,1 prosenttia, kun taas televisiomainonta väheni 4,7 prosenttia. Kaikkinensa mainonta sähköisessä mediassa kasvoi tarkasteluvuonna 4,4 prosenttia. Prosentuaalisesti eniten, 19,2 prosenttia, kasvoi ulko- ja liikennemainonta.
Sanoma- ja kaupunkilehdissä mediamainonta väheni vuonna 2019 yhteensä 4,6 prosenttia. Painetuissa sanomalehdissä pudotus oli 8,5 prosenttia ja painetuissa kaupunkilehdissä 4,0 prosenttia, kun taas sanoma- ja kaupunkilehtien digitaalinen mainonta kasvoi edellisvuodesta 7,1 prosenttia. Aikakauslehdissä mainonta laski edellisvuodesta yhteensä 6,5 prosenttia.
Perinteisellä mediaryhmäjaottelulla tarkasteltuna verkkomediamainonnan osuus oli päättyneenä vuonna 37 prosenttia ja painettujen sanomalehtien mainonnan osuus 20 prosenttia. Kun mediaryhmiin sisällytetään myös niiden verkkomainonta, sanomalehtien osuus oli yhä suurin, 31 prosenttia, ja televisiomainonnan osuus toiseksi suurin (20 %). Seuraavina tulivat hakumainonta (12 %), mainonta sosiaalisessa mediassa (9 %) sekä radio, aikakauslehdet ja ulkomainonta (kukin 6 %).
Konsernin lehtitoimialan ulkoinen liikevaihto mediamyynnin osalta laski hieman ollen 10,4 miljoonaa euroa (vuotta aiemmin 10,5 miljoonaa euroa). Painetun mediamyynnin laskua paikkasi kasvanut verkkomainonta. Myös konsernin lehtien tilausmyynti laski hieman edellisen vuoden tasosta ollen 11,1 miljoonaa euroa (vuotta aiemmin 11,2 miljoonaa euroa). Digitilausten kasvu kompensoi painetun lehden lehtimyyntitulojen laskua. Sähköisten lehtien arvonlisäveron alennus 1.7.2019 alkaen 24 prosentista 10:een sekä sen myötä toteutetut tilaushinnanalennukset digitilauksissa samoin kuin digitaalisten tilaajasisältöjen merkittävä lisääminen vuoden 2019 aikana edesauttoivat merkittävästi digitilausten myyntiä.
Lehtitoimialan ulkoinen liikevaihto laski -0,7 % (0,2 miljoonaa euroa) ollen 21,5 miljoonaa euroa (21,6 miljoonaa euroa vuonna 2018). Liiketulos kasvoi 2,2 miljoonaan euroon (edellisenä vuonna 1,6 miljoonaa euroa). Liiketulosta paransivat tehdyt sopeutustoimenpiteet sekä pienentyneet valmistusja jakelukustannukset.
Toukokuussa 2019 käytiin Sanomalehti Karjalainen Oy:n myyntiä ja markkinointia koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joiden tuloksena sopeutettiin yhtiön toimintoja ja kuluja vastaamaan mediamarkkinoilla vallitsevaa kysyntää. Myynnin ja markkinoinnin henkilöstön määrä väheni toimenpiteiden jälkeen viidellä henkilötyövuodella, ja myynti organisoitiin uudelleen jakaen se kuluttaja- ja yritysasiakasmyyntiin, joista vastaavat kaksi myyntipäällikköä ovat toimitusjohtajan suorassa alaisuudessa.
Vuonna 2019 lehtitoimialalla toteutettiin lukuisia digihankkeita niin sisällön tekemisessä kuin myynnissä. Tilaajapolkua yksinkertaistettiin, ja markkinointiautomatiikka otettiin aktiiviseen käyttöön. Verkkoon tuotiin osin uutena tilaajasisältönä runsaasti videoita, kuvia, striimattuja livelähetyksiä, podcasteja ja luettuja artikkeleita. Käyttöön otettiin uusi digisovellus ja näköislehti. Karjalaisen lehtiarkiston digitalisointi saatiin päätökseen, ja vuoden 2019 lopulla lanseerattiin Karjalaisen Kaiku-arkisto tuoden se uudeksi tilaustuotteeksi Karjalaisen kestotilaajille.
Konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2019 ennakkomaksuineen olivat 11,8 miljoonaa euroa eli 11,0 prosenttia liikevaihdosta (8,0 miljoonaa euroa eli 9,2 prosenttia liikevaihdosta edellisenä vuonna). Merkittävin vuoden 2019 investointi oli Hämeen Kirjapaino Oy:n koko osakekannan hankinta.
Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta oli 11,8 miljoonaa euroa (1,4 miljoonaa euroa edellisenä vuonna).
Investointien rahavirta oli -8,6 miljoonaa euroa (-7,3 miljoonaa euroa edellisenä vuonna).
Rahoituksen rahavirta oli -2,2 miljoonaa euroa (7,4 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). IFRS 16 -standardin käyttöönotto kasvatti liiketoiminnan rahavirtaa ja pienensi rahoituksen rahavirtaa 1,9 miljoonaa euroa.
Konsernin korollisen vieraan pääoman määrä oli tarkastelujakson lopussa 41,0 miljoonaa euroa, edellisen vuoden vastaava luku oli 30,1 miljoonaa euroa. IFRS 16 -standardin käyttöönotto kasvatti korollisen vieraan pääoman määrää 5,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella maksettiin osinkoja 3,1 miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat tilikauden lopussa 7,5 miljoonaa euroa (6,5 miljoonaa euroa edellisenä vuonna). Konsernin omavaraisuusaste oli 45,3 prosenttia (edellisenä vuonna 52,3 prosenttia).
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen arvo oli katsauskauden lopussa 13,9 miljoonaa euroa, kun arvo edellisenä vuonna oli 15,1 miljoonaa euroa.
PunaMusta Media Oyj:n omistusosuus Ilkka-Yhtymästä oli katsauskauden päättyessä yli 10 prosenttia (10,18 %) eli yhteensä 99 kpl Ilkka-Yhtymän I-sarjan osaketta ja 2 613 125 kpl II-sarjan osaketta. Osakkeiden kokonaishankintameno on 17,2 miljoonaa euroa ja markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 9,1 miljoonaa euroa.
Konsernin henkilöstömäärä oli katsauskaudella keskimäärin 617 henkilöä (456 henkilöä vuonna 2018), joista osa-aikaisia oli keskimäärin 14 (6). Konsernin palveluksessa oli tilikauden lopussa 651 henkilöä (588 henkilöä vuotta aiemmin), joista osa-aikaisia 16 (7 vuotta aiemmin).
Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut olivat tilikaudella 33,0 miljoonaa euroa eli 30,8 prosenttia liikevaihdosta (vuotta aiemmin 26,4 miljoonaa euroa eli 30,1 prosenttia liikevaihdosta).
Painotoimialalla merkittävimmät riskit liittyvät painotuotteiden kysyntään ja niiden hintatasoon sekä toimialan ylikapasiteettiin. Tuonnin lisääminen vaikeuttaa kilpailutilannetta kotimaassa. Työtaisteluihin liittyvät riskit vaarantavat sekä tuotannon valmistumista että materiaalien saantia ja kuljetusten toteutumista. Verotuksen epätasapaino kotimaan ja tuonnin välillä lisää kysyntäriskin toteutumista. Vientiin liittyvistä riskeistä suurimmat ovat valuuttakurssimuutokset. Venäjän heikko rupla ja epävarmana säilynyt tilanne vaikeuttavat edelleen vientimahdollisuuksia.
Lehtitoimialalla mediamyynnin kehityksellä on merkittävä vaikutus tulokseen. Sanomalehtimainonnan määrä heijastelee yleistä talouskehitystä, yritysten luottamusta tulevaan, valtakunnallisia mainostrendejä sekä lehden ilmestymisalueen taloudellista vireyttä.
Lähiajan riskejä ovat ennakoidun hidastuvan talouskasvun vaikutukset reaalitalouteen sekä sen myötä sanomalehtien mainos- ja lehtimyyntituloihin. Mainonnan hajaantuminen sanomalehdistä muihin julkaisuihin ja etenkin kilpaileville digitaalisille alustoille on merkittävä riskitekijä.
Lähiajan riskeihin sisältyy myös tulehtunut työmarkkinatilanne, siitä mahdollisesti seuraavat työtaistelut sekä henkilöstökustannusten nousu alan kilpailukykyä heikentävillä palkankorotuksilla. Merkittäviä epävarmuustekijöitä ovat kuluttajien mediankäyttötottumusten muutos ja siinä viime vuosina tapahtuneen murroksen vauhdittuminen entisestään sekä painettujen sanomalehtien jakelun laadun huonontuminen ja kustannusten kohoaminen. Lehtitoimialalla lehden jakelupalvelut ostetaan pääsääntöisesti Posti Oy:ltä.
Konsernin lehtitoimialalla toimivat yhtiöt ostavat lehtien painotyön PunaMusta Oy:ltä. Painamisen laadulla ja varmuudella on merkittävä vaikutus niiden tilaus- ja mediamyyntituloihin.
Suurin osa konsernin lyhytaikaisista saamisista on euroissa. Konsernilla on käytössä luottopolitiikka luottoriskin minimoimiseksi.
Arvopaperikauppa ja arvopaperisalkun arvon muutokset voivat vaikuttaa emoyhtiön ja konsernin tulokseen merkittävästi.
Konserni altistuu euribor-sidonnaisten markkinakorkojen muutoksesta johtuvalle korkoriskille. Riskeistä ja niihin varautumisesta on kerrottu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Konsernissa on sitouduttu noudattamaan ympäristölainsäädäntöä ja kestävän kehityksen periaatteita. Yhtiön laatu- ja ympäristöasioita johdetaan ISO 9001- ja 14001 -standardien vaatimusten mukaisesti. Teknisen ja toiminnallisen laadun perustana ovat asiakkaiden odotukset sekä lait ja asetukset, joten kehitämme jatkuvasti ympäristö- ja laatuasioita. Suuri osa asiakaskunnastamme on erittäin kiinnostuneita näistä asioista.
Konsernissa arvioidaan säännöllisesti liiketoiminnan ympäristövaikutuksia ja merkittävimmille ympäristövaikutuksille laaditaan vuosittain kehitysohjelmia.
Konsernin painotoimialan yhtiöille on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki, joka kertoo sitoutumisesta ympäristökuormituksen minimoimiseen. Ympäristömerkki kattaa sanoma- ja aikakausilehtien sekä mainospainotuotteiden tuotannon. PunaMustalla on myös puukuidun alkuperästä ja sen hallintaketjuista kertovat FSC- ja PEFC-sertifioinnit. FSC- tai PEFC-merkityn tuotteen valmistamiseen käytetty puuraaka-aine on peräisin kestävällä periaatteella hoidetuista - sertifioiduista metsistä. Suomen metsistä n. 85%, mutta maailman metsistä vain noin 10% on sertifioituja. Painotoimialan yhtiöillä on Avainlippu-merkin käyttöoikeus, merkki kertoo, että tuote tai palvelu on tuotettu Suomessa ja työllistää Suomessa.
Konsernin koko painotuotannon hiilijalanjälki on laskettu sertifioidulla Climate Calc-menettelyllä. Tämä mahdollistaa myös yksittäisten painotuotteiden hiilijalanjäljen laskennan. Konserni on asettanut tavoitteet ja tehnyt toimenpiteitä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuonna 2020 konserni pystyy tarjoamaan painotuotteet tuotekohtaisen päästöhyvitysmenettelyn myötä myös täysin hiilineutraalina. Tällöin tuote voidaan merkitä Hiilineutraali painotuote -merkinnällä.
Konsernin yleisen liiketoiminta-, ympäristö- ja vahinkoriskienhallintamenettelyn lisäksi PunaMusta Oy:n digipainolla on erityinen sertifioitu Katakri-turvallisuusluokitus, joka on edellytyksenä kansallista turvallisuutta koskevan materiaalin painamiseen.
Lisää vastuullisuustietoa luettavissa vuosikertomuksen yhteydessä erillisenä julkaistavassa muun kuin taloudellisen tiedon raportissa.
PunaMusta Media Oyj:n osake on listattuna Nasdaq Helsinki Oy:ssä. PunaMusta Media Oyj kuuluu Kulutuspalvelut toimialaan ja on markkina-arvoltaan pieni yhtiö. Yhtiön kaupankäyntitunnus on PUMU.
Yhtiön osakemäärä on 12 517 360 kpl ja osakepääoma on 1 052 634 euroa. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeen kaupankäyntikurssi tilikauden lopussa oli 6,50 euroa, osakekannan markkina-arvo tilikauden päätöskurssilla oli 81,4 miljoonaa euroa. Osakkeen vaihto tilikauden aikana oli 75 734 kappaletta eli noin 0,61 % osakemäärästä.
Valtiovarainministeriön asetuksessa arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta (1020/2012) 1 luvun 5 §:n 1 momentissa luetellut tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Hallitus päätti 1.3.2019 perustaa yhtiön omistaja-arvon kehitykseen perustuvan kannustinjärjestelmän konsernin avainhenkilöille. Kannustinjärjestelmällä pyritään yhdistämään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet ja siten kasvattamaan yhtiön arvoa. Uusi kannustinjärjestelmä on osa avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää, jolla avainhenkilöt sitoutetaan yhtiöön ja heille tarjotaan mahdollisuus hyötyä yhtiön osakkeen positiivisesta kehityksestä.
Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, 1.2.2019– 31.1.2022, 1.2.2020–31.1.2023 ja 1.2.2021–31.1.2024. Ansaintajakson palkkiot vahvistetaan ja maksetaan avainhenkilöille kunkin ansaintajakson päättymisen jälkeen. Ohjelmaa on kuvattu tarkemmin 1.3.2019 julkaistussa pörssitiedotteessa sekä yhtiön palkka- ja palkkioselvityksessä vuodelta 2019.
Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut sellaisia liiketapahtumia, joilla olisi olennaista vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan tai taseeseen.
Makrotalouden epävarmat näkymät vaikeuttavat merkittävästi mediamarkkinoiden kehityksen sekä mainos- ja tilausmyyntitulojen ennustamista. Medialiiton ekonomistin 16.1.2020 julkistetun arvion mukaan luvassa on hidastuvan kasvun vuosi, jona media- ja painotoimialan kokonaisliikevaihdon ei odoteta kasvavan. Kasvunäkymiä hillitsee se, että viime vuosina koettu talouden korkeasuhdannekaan ei kääntänyt media- ja painoalan liikevaihtoa kasvu-uralle ja printtitulojen trendinomainen lasku jatkui euromääräisesti digin kasvua nopeammin. Suhdanteiden jäähtyminen vaimentaa etenkin painoalan näkymiä. Mediayrityksille helpotusta tuo se, että digitulojen odotetaan kasvavan aiempaa nopeammin erityisesti viime vuonna toteutetun digi-alv:n alennuksen myötä.
Konsernin painotoimialan positiiviset kasvunäkymät vuodelle 2020 perustuvat vuonna 2019 tehtyihin yrityshankintoihin, tarjonnan laajentamiseen ja uudelleen järjestelyjen myötä saavutettaviin kustannushyötyihin. Lehtitoimialalla näkymät perustuvat oletukseen, että kuluttajien ja yritysten luottamus sekä mainosmarkkinoiden kehitys ovat edellisvuoden kaltaisella tasolla. Toiminnan laajentamisella paikallisradiotoimintaan sekä uusilla, digitaalisen arkiston ja maaliskuussa lanseerattavan, erillisen erikoisteemajulkaisujen kaltaisilla uusilla myytävillä tuotteilla kompensoidaan perinteisen liiketoiminnan odotettavissa olevaa liikevaihdon laskua. Painetun lehden jakelun tehostamisesta koituvia tilaustulojen menetyksiä kompensoidaan puolestaan säästöillä jakelukustannuksista sekä digitilauksista tavoiteltavilla lisätuloilla. Lehtitoimialan tilaustulojen ennakoidaan uusien tilaustuotteiden sekä osin myös toteutettujen hinnankorotusten myötä pysyvän edellisen vuoden tasolla. Mainostulojen ennakoidaan laskevan vähintään edellisvuoden eduskuntavaaleista saatujen mainostulojen verran muttei kuitenkaan samassa määrin kuin alalla keskimäärin.
Kokonaisuutena konsernin liikevaihdon odotetaan kasvavan ja liikevoiton arvioidaan paranevan vuoden 2019 tasosta. Vuonna 2019 liikevaihto oli 107,4 miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 0,7 miljoonaa euroa.
Arvopaperikauppa ja arvopaperisalkun arvon muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi konsernin tulokseen.
PunaMusta Media Oyj:n hallitus esittää yhtiökokoukselle jaettavaksi osinkoa
0,25 euroa osakkeelle, yhteensä noin 3,1 miljoonaa euroa. Lisäksi hallituksen käyttöön varataan 100 000 euroa. Konsernin taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut tilikauden päättymisen jälkeen oleellisia muutoksia.
Toimintasegmenttien tilinpäätösluvut (1 000 000 euroa) olivat seuraavat:
| Toimintasegmentit 2019 – Tulostiedot | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Lehtitoimiala | Painotoimiala | Muut toiminnot | Konsernierät | Konserni | |
| Myynti konsernin ulkopuolelle | |||||
| Tavaramyynti | 21,5 | 21,5 | |||
| Palveluiden myynti | 85,8 | 0,0 | 85,9 | ||
| Myynti konsernin ulkopuolelle yhteensä | 21,5 | 85,8 | 0,0 | 107,4 | |
| Konsernin sisäinen myynti | 0,1 | 7,3 | 2,0 | -9,5 | 0,0 |
| Liikevaihto yhteensä | 21,6 | 93,2 | 2,1 | -9,5 | 107,4 |
| Liikevoitto | 2,2 | -0,8 | -0,7 | 0,7 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 0,0 | -0,3 | 1,6 | 1,3 | |
| Voitto ennen tuloveroja | 2,2 | -1,1 | 0,9 | 2,0 |
| Lehtitoimiala | Painotoimiala | Muut toiminnot | Konsernierät | Konserni | |
|---|---|---|---|---|---|
| Myynti konsernin ulkopuolelle | |||||
| Tavaramyynti | 21,6 | 21,6 | |||
| Palveluiden myynti | 65,9 | 0,1 | 65,9 | ||
| Myynti konsernin ulkopuolelle yhteensä | 21,6 | 65,9 | 0,1 | 87,6 | |
| Konsernin sisäinen myynti | 0,1 | 5,1 | 1,8 | -7,0 | 0,0 |
| Liikevaihto yhteensä | 21,7 | 71,0 | 1,9 | -7,0 | 87,6 |
| Liikevoitto | 1,6 | -0,7 | -0,1 | 0,7 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 0,0 | 0,6 | 1,0 | 1,7 | |
| Voitto ennen tuloveroja | 1,6 | -0,1 | 0,9 | 2,4 |
| (1 000 euroa) | Liitetieto | 2019 | 2018 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 | 107 353 | 87 588 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 2 844 | 1 732 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | 204 | -106 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 288 | 157 | |
| Materiaalit ja palvelut | -52 055 | -43 129 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 6 | -33 035 | -26 405 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 5 | -8 808 | -5 128 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -16 113 | -13 969 |
| LIIKEVOITTO | 1 | 678 | 740 |
| Rahoitustuotot ja -kulut (netto) | 7 | 1 317 | 1 676 |
| VOITTO ENNEN VEROJA | 1 995 | 2 416 | |
| Tuloverot | 8 | 315 | -512 |
| TILIKAUDEN TULOS YHTEENSÄ | 2 310 | 1 904 | |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi | |||
| Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset | 13 | ||
| Laskennallisen verovelan/-saamisen osuus edellisestä | |||
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ | 2 310 | 1 904 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 2 303 | 1 904 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 6 211 | ||
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 2 303 | 1 904 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 6 | 0 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos | |||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) | 9 | 0 | 0 |
Konsernilla ei ole laimentavia kantaosakkeiden määrää lisääviä osaketekijöitä.
| (1 000 euroa) | Liitetieto | 2019 | 2018 |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 11 | 53 089 | 52 924 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 10 | 7 813 | 1 885 |
| Sijoituskiinteistöt | 11 | 61 | 80 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 12 | 23 | 23 |
| Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset | 13 | 527 | 592 |
| Saamiset | 16 | 1 637 | 1 480 |
| Käyttöoikeusomaisuuserä | 22 | 4 821 | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 67 971 | 56 983 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 15 | 4 505 | 4 120 |
| Myyntisaamiset | 16 | 11 663 | 10 370 |
| Muut saamiset | 16 | 2 148 | 2 231 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | 13 | 13 941 | 15 079 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 16 | 1 004 | 687 |
| Rahavarat | 17 | 7 479 | 6 490 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 40 739 | 38 977 | |
| VARAT YHTEENSÄ | 108 711 | 95 959 |
| Oma pääoma ja velat | |||
|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | Liitetieto | 2019 | 2018 |
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 18 | 1 053 | 1 053 |
| Ylikurssirahasto | 18 | 7 668 | 7 668 |
| Käyvän arvon rahasto | |||
| Kertyneet voittovarat | 39 646 | 40 617 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 48 366 | 49 337 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 51 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 48 417 | 49 337 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 14 | 4 473 | 3 765 |
| Vuokrasopimusvelka | 22 | 3 006 | |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 19 | 17 352 | 10 970 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 19 | 131 | 13 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 24 962 | 14 747 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat | 20 | 4 479 | 4 439 |
| Vuokrasopimusvelka | 22 | 1 971 | |
| Muut lyhytaikaiset velat | 20 | 10 214 | 8 289 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 19 | 18 668 | 19 146 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 35 332 | 31 875 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 108 711 | 95 959 |
| (1 000 euroa) Liiketoiminnan rahavirrat |
2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 2 310 | 1 904 |
| Oikaisut: | ||
| Liiketoimet joihin ei liity maksutapahtumaa | ||
| Poistot | 6 699 | 5 190 |
| IFRS 16 poistot | 2 110 | |
| Arvopaperivaraston arvonmuutos | 85 | -318 |
| Laskennallisten verojen muutos | -377 | 191 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 472 | 420 |
| Korkotuotot | -164 | -1 095 |
| Arvopaperien myyntivoitot | -347 | -89 |
| Osinkotuotot | -1 426 | -656 |
| Verot | 62 | 321 |
| Käyttöpääoman muutokset: | ||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | 414 | -187 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 87 | 220 |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | -167 | -859 |
| Maksetut korot | -473 | -486 |
| IFRS 16 korkokulut | -63 | |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 157 | 190 |
| Osinkotulot ja pääomanpalautukset | 1 426 | 656 |
| Arvopaperien myynti | 1 936 | 759 |
| Arvopaperiostot | -537 | -3 817 |
| Maksetut/saadut verot | -382 | -942 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 11 820 | 1 402 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | -2 507 | -4 900 |
| Tytäryrityksen hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | -6 973 | -2 540 |
| Hankitut osakkeet | -31 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit | 865 | 150 |
| Investointien rahavirta | -8 647 | -7 291 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen nostot | 60 800 | 58 049 |
| Lainojen takaisinmaksut | -57 910 | -45 676 |
| IFRS 16 velkapääoman lyhennykset | -1 948 | |
| Maksetut osingot | -3 121 | -5 000 |
| Oman pääoman muutokset | -6 | |
| Rahoituksen rahavirta | -2 184 | 7 373 |
| Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) | 988 | 1 484 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 6 490 | 5 006 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 7 479 | 6 490 |
| (1 000 euroa) | Lainat vuoden kuluessa | Lainat yli vuoden kuluttua | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Rahoitusvelat 1.1.2019 | 19 146 | 10 970 | 30 116 |
| Rahavirrat | -810 | 3 700 | 2 890 |
| Hankinnat | 332 | 2 682 | 3 014 |
| Rahoitusvelat 31.12.2019 | 18 668 | 17 352 | 36 020 |
| Rahoitusvelat 1.1.2018 | 8 808 | 3 596 | 12 404 |
| Rahavirrat | 10 127 | 2 246 | 12 373 |
| Hankinnat | 211 | 5 128 | 5 339 |
| Rahoitusvelat 31.12.2018 | 19 146 | 10 970 | 30 116 |
| (1 000 euroa) | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Käyvän arvon rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Emoyhtiön osakkeen omistajille kuuluva oma pääoma |
Määräys vallattomien omistajien osuus |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma IFRS 1.1.2019 | 1 053 | 7 668 | 0 | 40 617 | 49 337 | 0 | 49 337 |
| Laaja tulos | |||||||
| Tilikauden tulos | 2 303 | 2 303 | 6 | 2 310 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 0 | 2 303 | 2 303 | 6 | 2 310 | ||
| Liiketoimet omistajien kanssa | |||||||
| Osingonjako | -3 129 | -3 129 | -3 129 | ||||
| Muut muutokset | -145 | -145 | 44 | -101 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | -3 274 | -3 274 | 44 | -3 230 | |||
| Oma pääoma IFRS 31.12.2019 | 1 053 | 7 668 | 0 | 39 646 | 48 366 | 51 | 48 417 |
| Oma pääoma IFRS 1.1.2018 | 1 053 | 7 668 | 0 | 43 789 | 52 510 | 294 | 52 804 |
| Laaja tulos | |||||||
| Tilikauden tulos | 1 904 | 1 904 | 0 | 1 904 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 0 | 1 904 | 1 904 | 0 | 1 904 | ||
| Liiketoimet omistajien kanssa | |||||||
| Osingonjako | -5 007 | -5 007 | -7 | -5 014 | |||
| Muut muutokset | -70 | -70 | -288 | -358 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | -5 077 | -5 077 | -294 | -5 371 | |||
| Oma pääoma IFRS 31.12.2018 | 1 053 | 7 668 | 0 | 40 617 | 49 337 | 0 | 49 337 |
PunaMusta Media (aiemmin Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj) -konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti soveltaen standardeja, jotka on hyväksytty EU:ssa ja jotka ovat voimassa tilinpäätöksen laatimishetkellä 31.12.2019.
Konsernitilinpäätöksen tiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Konsernitilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty tarkoista arvoista, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta.
Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto on joutunut tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettyihin eriin. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.
Konsernissa keskeinen tulevaisuutta koskeva oletus ja sellainen tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvä keskeinen epävarmuustekijä, joka voisi aiheuttaa riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana on arvonalentumistarkastelu. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.
Konsernitilinpäätös sisältää PunaMusta Media Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiöiden hankinnasta syntyneen liikearvon käsittelyä kuvataan kohdassa "Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet". Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta
lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Konsernin tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille kuuluviin osuuksiin. Määräysvallattomille omistajille kuuluva oman pääoman osuus sisältyy konsernin omaan pääomaan ja se eritellään oman pääoman muutoslaskelmassa.
Osakkuusyritykset, joista konserni omistaa yleensä 20–50 % äänivallasta tai joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, ei niitä yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen.
PunaMusta Media -konsernin muodostavat 31.12.2019 emoyhtiö PunaMusta Media Oyj, ja sen tytäryhtiöt PunaMusta Oy, Forssan Kirjapaino Oy, Hämeen Kirjapaino Oy, Smart Files Oy, Sanomalehti Karjalainen Oy, Karelia Viestintä Oy, Keski-Karjalan Kustannus Oy, Lieksan Lehti Oy, Pogostan Sanomat Oy, Ylä-Karjala Oy ja Pohjois-Karjalan Paikallislehdet Oy. Forssan Kirjapaino Oy:n tytäryhtiöt Forssa Print Ab ja FA Holding Oy on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, koska näillä ei ole oleellista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. Vuoden 2019 aikana tytäryhtiöistä Pohjois-Karjalan Ilmoitusvalmistus Oy sulautui Faktor Oy:öön 31.3.2019 ja Faktor Oy sekä Erweko Oy sulautuivat PunaMusta Oy:öön 31.12.2019.
Väli-Suomen Media Oy, josta konsernin omistusosuus on 25 prosenttia, on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, koska sillä ei ole oleellista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.Valuuttamääräisten velkojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Maa-alueista ei kirjata poistoja. Hyödykkeiden taloudellista vaikutusaikaa tarkastetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuvia muutoksia.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 6-40 vuotta |
|---|---|
| Rakennusten irtaimet ainesosat | 10 vuotta |
| Väestönsuojat | 15 vuotta |
| Sanomalehtirotaatio | 20 vuotta |
| Painon ja postituksen koneet | 3-20 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 3-10 vuotta |
| Aineettomat oikeudet | 3-5 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 5-10 vuotta |
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tilikauden kuluksi. Perusparannusinvestoinnit aktivoidaan, mikäli ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä. Aineellisten hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Ennakkomaksuihin kirjataan tilikauden aikana hankitut aineelliset hyödykkeet, jotka otetaan tuloa tuottavaan käyttöön myöhempinä tilikausina.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan taseessa hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja arvonalentumisilla. Käypä arvo määritetään ulkopuolisen kiinteistöarvioijan tekemän arvion tai toteutuneiden kauppahintojen perusteella ja ilmoitetaan konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa (kohta 11).
Liiketoimintojen yhdistymisestä syntynyt liikearvo kirjataan hankinta-ajankohtana määrään, jolla luovutettu vastike, mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina, ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Liikearvoista ei tehdä poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisten varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen ainostaan, mikäli ne täyttävät IAS 38 -standardissa esitetyt vaatimukset kehittämismenojen aktivoinnille. Konserni on aktivoinut kehittämismenoja liittyen konsernin SmartHub- järjestelmän eri ominaisuuksien kaupallistamiseen ja oman palvelutuotannon kehittämiseen. Kehittämismenot, jotka eivät täytä aktivointikriteereitä sekä kaikki tutkimusmenot kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti kaudelle, jolla ne syntyvät. Aiemmin kuluksi kirjattuja menoja ei aktivoida myöhemmin. Kehittämismenot poistetaan tasapoistoin arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa, kolmessa–viidessä vuodessa.
Liikearvon ja kehittämismenojen lisäksi konsernin aineettomat hyödykkeet koostuvat pääsääntöisesti atk-ohjelmistojen lisensseistä, julkaisuoikeuksista, teknologioista, asiakassuhteista ja brändiarvosta sekä tilaaja- ja ilmoittajarekistereistä.
Aineettomat hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Tasapoistot hyödykkeistä tehdään arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa, yleensä viidessä vuodessa.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Vieraan pääoman menojen jaksottamisessa on käytetty efektiivisen koron menetelmää.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden valmistamis- ja rakentamisajalta kertyneet vieraan pääoman menot kirjataan osaksi hankintamenoa. Aktivoitavia vieraan pääoman menoja ei ole ollut tilikaudella tai vertailukaudella.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain keskeneräisestä aineettomasta hyödykkeestä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvo testataan vähintään kerran vuodessa riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo, joka saadaan diskonttaamalla omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön vastaiset rahavirrat nykyarvoon. Liikearvon testauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvoon. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin liikearvot testataan toimialatasolla. Konsernin johto on määrittänyt painotoimialalle kaksi rahavirtaa kerryttävää yksikköä, painotoiminnot ja medialogistiikkatoiminnot. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisistä riskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa tapahtuu muutos, ja kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon. Arvonalentumistappiota ei peruuteta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappiota. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei peruuteta.
Vuokrasopimukset, joiden järjestelyyn sisältyy yksilöitävissä oleva omaisuuserä ja jonka käyttöä konserni voi hallita tietyn ajanjakson ajan korvausta vastaan, luokitellaan vuokrasopimuksiksi. Konsernin vuokrasopimukset liittyvät pääasiassa liiketoiminnassa käytettyihin koneisiin, kalustoon ja toimitiloihin. IFRS 16 -standardin mukaisesti konserni kirjaa suurimman osan sopimuksta taseeseen käyttöoikeusomaisuuseränä ja vuokrasopimusvelkana. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon ja ne poistetaan tasaisesti vuokra-ajan kuluessa.
Vuokra-aika on ajanjakso, jona sopimus ei ole purettavissa ja jonka aikana konsernilla on oikeus käyttää vuokrasopimuksen kohteena olevaa hyödykettä. Vuokrakauden pituutta määriteltäessä otetaan huomioon optio vuokrasopimuksen jatkamisesta, jonka konserni arvioi kohtuullisella varmuudella hyödyntävänsä ja optio vuokrakauden päättämisestä , jota konserni kohtullisella varmuudella ei aio hyödyntää.
Konserni soveltaa standardin sallimia helpotuksia olla kirjaamatta taseeseen lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joissa vuokrakausi on 12 kuukautta tai vähemmän ja arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia, joissa omaisuuserän arvo on vähemmän kuin 5 000 USD. Tällaiset sopimukset kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa.
Vuokramaksut diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Konsernin vuokrasopimuksissa tämä ei ole yleensä suoraan määritettävissä, jolloin kullekin omaisuusryhmälle määritetään sisäinen korko. Konserni käyttää johdon arvioimaa yrityksen lisäluoton korkoa eli korkoa, jota vuokralle ottaja maksaisi vuokrasopimuksen alkamisajankohtana lainasta hankkiakseen vastaavan omaisuuserän. Lisätietoja konsernin vuokrasopimuksista liitetiedossa 22.
Konserni toimii vähäisessä määrin vuokralle antajana vuokratessaan edelleen omistamiaan kiinteistöjä. Konsernin saamat vuokratuotot koostuvat pääsääntöisesti liike- ja asuinhuoneistojen vuokratuotoista. Konsernin ulkopuolelle vuokratut omaisuuserät käsitellään operatiivisina vuokrasopimuksina, koska omistukselle ominaiset riskit ja edut eivät olennaisilta osin siirry Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annettuja hyödykkeitä.
Konserniyhtiöillä on lakisääteinen TYEL-eläkevakuutus sekä vapaaehtoisia lisäeläkkeitä Suomessa ja ne on järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta. Eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Konsernin osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, joka on sidottu yhtiön osakkeen arvon kehitykseen ennalta määrättynä ajanjaksona, arvostetaan raportointipäivän osakkeen käypään arvoon ja kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan kannustinjärjestelmän keston juoksuaikana. Kun kannustinjärjestelmässä määritelty ajanjakso loppuu ja työssäoloehto täyttyy, osakeperusteinen palkkio maksetaan käteisenä.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Pohjois-Karjalan Kirjapaino -konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IFRS 9:n mukaisesti seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sekä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostetut rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja siihen vaikuttaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen luonne sekä rahoitusvarojen hallinnointiin sovellettava liiketoimintamalli. Rahoitusvarat esitetään lyhytaikaisina, jos niiden maturiteetti on lyhempi kuin 12 kuukautta, sijoituksesta aiotaan luopua 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai niitä pidetään kaupankäyntitarkoituksessa.
Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, jos rahoitusomaisuutta pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on sopimukseen perustuvien kiinteiden tai ennalta määritettyjen rahavirtojen kerääminen. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset, myyntisaamiset ja muut saamiset ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Konserni kirjaa jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen osalta luottotappiovarauksen perustuen odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9:n mukaan. Lisätietoja liitetiedosta 21 rahoitusriskien hallinta.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa, pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Ryhmän erät ovat pääsääntöisesti markkinoilla noteerattuja osakkeita. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon ja kaikkien ryhmän sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta, joka on tilinpäätöspäivän ostonoteeraus.
Konserni on päättänyt arvostaa myös muut sijoitukset peruuttamattomasti käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Taseen pitkäaikaisiin varoihin kuuluvat sijoitukset sisältävät pääsääntöisesti listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka arvostetaan käypään arvoon. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tilinpäätöshetkellä konsernissa ei ollut johdannaissopimuksia.
Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot että realisoituneet myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Nettovoittoihin tai -tappioihin sisältyy osinkotuottoja.
Jos osakkeiden käypiä arvoja ei voida luotettavasti määritellä, ne on arvostettu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Konsernilla ei ole käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattuja muita sijoituksia. Käypään arvoon muiden laajan tuloksien erien kautta kirjatuista muista sijoituksista ei kirjata luottotappiovarauksia, ja käyvän arvon arvostustulosta ei koskaan kirjata tuloslaskelmaan.
Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha, pankkitalletukset, joiden maturiteetti on lyhyt (noin alle 3 kk) sekä pankkitilien varat.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Mahdolliset transaktiomenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Käytössä olevat pankkitilien limiitit kuuluvat lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun konserni on täyttänyt sopimusvelvoitteensa.
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja sen suuruus voidaan luotettavasti määritellä.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.
Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Laskennallinen vero lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden vahvistetuista verotuksellisista tappioista lasketaan verosaaminen kolmen seuraavan vuoden ennusteeseen perustuen vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että niitä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssierolla oikaistuina. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvä määräysvalta on siirtynyt ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelu on suoritettu (suoritevelvoite). Suoritevelvoitteella tarkoitetaan erotettavissa olevia tuotetta tai palvelua, josta asiakas voi hyötyä erikseen. Konsernin tavaramyynti koskee lehtien tilausmyyntiä, jossa määräysvalta tavaraan siirtyy asiakkaalle päivittäin ajan kuluessa ja samalla suoritevelvoite täyttyy. Tuloutus tapahtuu ajan kuluessa perustuen toimitettujen lehtien määrään ja tilauskauden kestoon. Konsernin mediamyynti käsittää tuotteita ja palveluita, joita julkaistaan lehdissä ja radiossa. Mediamyynnin suoritevelvoite täyttyy mainoksen julkaisun yhteydessä ja tuloutus tapahtuu palvelun suorittamisen jälkeen. Konsernin palvelumyynti muodostuu pääsääntöisesti painopalveluiden ja painamiseen liitännäisten palveluiden myynnistä. Palvelumyynnin suoritevelvoite täyttyy palvelun luovutuksen yhteydessä asiakkaan vastaanottaessa palvelun. Suurin osa konsernin palvelumyynnistä pohjautuu kiinteähintaisiin sopimuksiin, jolloin myös myyntituotto määräytyy näiden kiinteiden hintojen perusteella. Transaktiohinta määritetään pääsääntöisesti asiakkaan ja yhtiön välisissä sopimusneuvotteluissa. Konsernin myyntisopimuksissa maksuehdot muodostuvat normaalisti kiinteän maksuaikataulun mukaisesti. Yleisimmät maksuehdot vaihtelevat 14-30 päivän välillä. Joillakin asiakkailla voi olla sopimuksiin perustuvia vuosialennuksia, jotka ovat riippuvaisia ostovolyymeista. Konsernin asiakassopimuksiin ei sisälly palautus- ja takaisinmaksuvelvoitteita.
Osinkotuotot kirjataan, kun oikeus maksunsaamiseen on syntynyt.
Vuonna 2019 konserni otti käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat uudet tai muutetut standardit.
Konserni soveltaa standardin käyttöönotossa yksinkertaistettua menettelytapaa, jossa soveltamisen kumulatiivinen vaikutus näytetään 1.1.2019 avaavassa taseessa. Käyttöönottoa edeltävän vuoden vertailulukuja ei oikaista. IFRS 16 Vuokrasopimukset käyttöön oton seurauksena lähes kaikki vuokrasopimukset tullaan merkitsemään taseeseen, sillä operatiivisia vuokrasopimuksia ja rahoitusleasingsopimuksia ei enää erotella. IFRS 16 korvaa aikaisemman IAS 17 Vuokrasopimukset-standardin. Uuden standardin mukaan kirjataan omaisuuserä (oikeus käyttää vuokrattua hyödykettä) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka. Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdyt poistot ja vuokrasopimusvelan korot kirjataan tuloslaskelmaan. Standardi sisältää lyhytaikaisia sopimuksia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä varten laaditut vapaaehtoiset helpotukset, joita konserni soveltaa. Näihin liittyvät maksut kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa. Vuokralle antajien soveltamaan kirjanpitokäsittelyyn ei tule merkittäviä muutoksia.
IFRS 16 -standardin käyttöönoton vaikututuksesta konserni on kirjannut taseeseen uusia varoja ja velkoja, lähinnä leasingkoneiden, toimitilojen ja autojen vuokrasopimuksista. Vuokrasopimukset on jaettu konsernissa kolmeen eri komponenttiin: koneisiin ja kalustoon, autoleasingsopimuksiin ja rakennuksiin ja maa-alueisiin.
Koneiden ja kaluston vuokrakauden pituus on pääasiallisesti määritelty sopimuksissa ja niiden keskimääräinen kesto on 3–5 vuotta. Koneiden ja kaluston vuokrasopimuksissa ei ole määritelty selvästi sopimuksen sisäistä korkokantaa. Konserni on määritellyt käytetyn diskonttokoron markkinahintaisen rahoituskoron ja riskipreemion avulla. Määrityksessä on käytetty johdon arviota. Pienet IT-laitteet ja muut arvoltaan vähäiset sopimukset on jätetty IFRS 16 -vuokrasopimusmääritelmän ulkopuolelle käyttäen hyväksi standardin sallimaa helpotusta.
Autoleasingsopimukset koostuvat lähinnä konsernin työsuhdeautoista. Näissä vuokrakausi on pitkäaikainen ja kaikki sopimukset ovat määräaikaisia, jolloin vuokrakauden pituus vastaa vuokrasopimuksen kestoa. Diskonttokorko on määritelty konsernin keskimääräisen lyhytaikaisen rahoituksen koron ja viitekoron perusteella.
Rakennukset ja maa-alueet koostuvat konsernin vuokraamista toimitiloista. Vuokrakauden pituus vastaa vuokrasopimuksen kestoa. Poikkeuksena tähän sääntöön ovat sopimukset, joissa konserni tulee lähes varmasti käyttämään vuokrasopimukseen kuuluvan option pidentää sopimusta tai toistaiseksi voimassa olevat sopimukset, joissa on alle 12 kk:n irtisanomisaika. Näiden sopimusten kesto on määritelty oletetun vähimmäiskeston mukaisesti käyttäen johdon arviota. Maksimivuokra-aikana on käytetty 10 vuoden kestoa. Toistaiseksi voimassaolevien sopimusten kesto tarkastellaan vuosittain. Diskonttokoroko on määritelty konsernin pitkäaikaisen rahoituksen korkotason ja riskipreemion mukaisesti. Määrityksessä on käytetty johdon arviota.
Standardin käyttönoton yhteydessä konserni on kirjannut noin 4,7 miljoonaa euroa uusia omaisuuseriä vuokraoikeuksista ja vastaavasti niihin liittyviä leasingvelan 1.1.2019. Standardin käyttönotto heikensi vuoden 2019 liikevoittoa 0,1 miljoonaa euroa. Standardin käyttöönotolla on vaikutus myös konsernin rahavirtalaskelman esitystapaan. Liiketoiminnan rahavirta parani ja rahoitustoiminnan rahavirta laski noin 1,9 miljoonaa euroa. Aikaisemmin leasingmaksut esitettiin täysimääräisinä liiketoiminnan rahavirrassa ennen rahoituseriä ja veroja. Siirtymähetkellä painotettu keskimääräinen vuokralle ottajan lisäluoton korko oli 1,33 %.
Seuraavassa taulukossa esitetään 31.12.2018 hetkellä olleiden vuokravastuiden ja 1.1.2019 kirjattujen vuokrasopimusvelkojen välinen täsmäytyslaskelma.
| 1000 euroa | |
|---|---|
| Operatiiviset vuokravastuut 31.12.2018 | 4 288 |
| Diskontattuna käyttäen keskimääräistä vuokralle ottajan lisäluoton korkoa |
4 091 |
| Vähennetään lyhytaikaiset vuokra sopimukset, joita ei ole kirjattu taseeseen |
-472 |
| Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset, joita ei esitetty vastuissa 31.12.2018 |
1 037 |
| Muutos (optiot, muut kuin vuokra komponentit, ei alkaneet sopimukset) |
|
| Muut oikaisut | -1 |
| Vuokrasopimusvelka 1.1.2019 | 4 655 |
Muilla uusilla tai uudistetuilla IFRS-standardeilla, standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.
Toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Konsernissa segmentin tulos on liikevoittotaso. Segmenttien välinen hinnoittelu on markkinaperusteinen. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.
Lehtitoimiala, sanomalehtien kustantaminen: Sanomalehti Karjalainen Oy, Karelia Viestintä Oy, Keski-Karjalan Kustannus Oy, Lieksan Lehti Oy, Pogostan Sanomat Oy, Pohjois-Karjalan Paikallislehdet Oy ja Ylä-Karjala Oy. Painotoimiala: PunaMusta Oy, Forssan Kirjapaino Oy, Hämeen Kirjapaino Oy ja Smart Files Oy Tilikauden aikana Erweko Oy, Faktor Oy ja Pohjois-Karjalan Ilmoitusvalmistus Oy sulautuivat PunaMusta Oy:öön.
Muut toiminnot pitävät sisällään emoyhtiötoiminnot, arvopaperikaupan ja kiinteistöjen vuokraustoiminnan. Osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön ylintä operatiivista päätösvaltaa käyttää hallitus. Ylin operatiivinen päätöksentekijä ei seuraa segmenttikohtaisesti varoja ja velkoja.
| Toimintasegmentit 2019 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | Lehtitoimiala | Painotoimiala | Muut toiminnot | Konsernierät | Konserni |
| Tulostiedot | |||||
| Myynti konsernin ulkopuolelle | |||||
| Tavaramyynti | 21 488 | 21 488 | |||
| Palveluiden myynti | 85 823 | 42 | 85 865 | ||
| Myynti konsernin ulkopuolelle yhteensä | 21 488 | 85 823 | 42 | 107 353 | |
| Konsernin sisäinen myynti | 86 | 7 330 | 2 047 | -9 463 | 0 |
| Liikevaihto yhteensä | 21 574 | 93 152 | 2 089 | -9 463 | 107 353 |
| Liikevoitto | 2 189 | -772 | -738 | 678 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 11 | -329 | 1 635 | 1 317 | |
| Voitto ennen tuloveroja | 2 200 | -1 102 | 896 | 1 995 | |
| Tuloverot | -6 | 22 | 299 | 315 | |
| Tilikauden voitto | 44 | 1 412 | 699 | 2 310 | |
| Investoinnit | 315 | 1 791 | 401 | 2 507 | |
| Poistot | 260 | 7 143 | 1 405 | 8 808 |
| Toimintasegmentit 2018 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | Lehtitoimiala | Painotoimiala | Muut toiminnot | Konsernierät | Konserni |
| Tulostiedot | |||||
| Myynti konsernin ulkopuolelle | |||||
| Tavaramyynti | 21 644 | 21 644 | |||
| Palveluiden myynti | 65 878 | 66 | 65 944 | ||
| Myynti konsernin ulkopuolelle yhteensä | 21 644 | 65 878 | 66 | 87 588 | |
| Konsernin sisäinen myynti | 75 | 5 092 | 1 812 | -6 979 | 0 |
| Liikevaihto yhteensä | 21 719 | 70 970 | 1 878 | -6 979 | 87 588 |
| Liikevoitto | 1 588 | -699 | -149 | 740 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | 639 | 1 031 | 1 676 | |
| Voitto ennen tuloveroja | 1 594 | -60 | 882 | 2 416 | |
| Tuloverot | -6 | -85 | -420 | -512 | |
| Tilikauden voitto | 21 | -537 | 2 420 | 1 904 | |
| Investoinnit | 413 | 4 349 | 3 268 | 8 031 | |
| Poistot | 152 | 3 603 | 1 372 | 5 128 |
(1 000 euroa) Konsernin maantieteellinen ulkoinen myynti on esitetty asiakkaan maantieteellisen sijainnin mukaan.
| 2019 | Suomi | Muu Eurooppa | Venäjä | USA | Konserni |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 99 726 | 4 957 | 2 573 | 96 | 107 353 |
| 2018 | Suomi | Muu Eurooppa | Venäjä | USA | Konserni |
| Liikevaihto | 81 220 | 3 720 | 2 648 | 87 588 |
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Lehtitoimiala | ||
| Tilausmyynti | 11 109 | 11 171 |
| Ilmoitusmyynti | 10 371 | 10 455 |
| Palvelujen myynti, muu myynti | 9 | 18 |
| Painotoimiala | ||
| Painotoiminnot | 74 080 | 58 882 |
| Palvelujen myynti, muu myynti | 11 743 | 6 996 |
Konsernissa tuotot liiketoimista yhdenkään yksittäisen ulkoisen asiakkaan kanssa eivät ylitä 10 prosenttia yhteisön tuotoista.
| (miljoonaa euroa) | 1-12/2019 | 1-12/2018 | MUUTOS |
|---|---|---|---|
| Kustannustoiminta | |||
| Sisältöliikevaihto | 11,1 | 11,2 | -0,1 |
| Mainosmyynnin liikevaihto | 10,4 | 10,5 | -0,1 |
| Muu myynti | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Ulkoinen liiikevaihto yht. | 21,5 | 21,6 | -0,2 |
| Painotoiminta | |||
| Painamisen liikevaihto | 74,1 | 58,9 | 15,2 |
| Palveluliikevaihto | 11,7 | 7,0 | 4,7 |
| Ulkoinen liiikevaihto yht. | 85,8 | 65,9 | 19,9 |
| Muu toiminta | 0,0 | 0,1 | 0,0 |
| Konserni yhteensä | 107,4 | 87,6 | 19,8 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | ||
|---|---|---|
| 2019 | 2018 | |
| Lehtitoimiala | 106 | 111 |
| Painotoimiala, jatkuvat toiminnot | 486 | 325 |
| Muut toiminnot | 25 | 19 |
| Yhteensä | 617 | 455 |
Vuoden 2019 maaliskuussa konserni osti Satavision Oy:n print-liiketoiminnan. Print-liiketoiminta tuli osaksi painotoimiala-segmenttiä. Hankinnasta suoritettu vastike oli 0,4 miljoonaa euroa ja kirjatut varat olivat 0,2 miljoonaa euroa. Hankinnalla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden liikevaihtoon. Hankinnalla konserni laajensi suurkuvapainamisen liiketoimintoja sekä palveluvalikoimaa digitaalisiin ratkaisuhin ja autoteippauksiin. Kauppahintaan ei sisältynyt lisäkauppahintaelementtejä.
Heinäkuussa 2019 konserni osti Hämeen Kirjapaino Oy:n koko osakekannan. Hankinta tuli osaksi painotoimiala-segmenttiä. Yrityskauppa vahvistaa merkittävästi konsernin painotoimialan asemaa ja kasvua. Samalla konserni sai valikoimaansa uusia digiviestinnän palveluja mahdollistaen entistä kokonaisvaltaisemman myynnin tarjoamisen. Konsernin hallussa ei ollut yhtiön osakkeita ennen yrityskauppaa ja osakkeet vaihtoivat omistajaa kaupantekopäivänä. Kauppahintaan ei sisältynyt lisäkauppahintaelementtejä.
Alla olevissa taulukoissa on esitetty tiivistetysti määrät Satavision Oy:n print-liiketoiminnasta ja Hämeen Kirjapaino Oy:stä maksetuista vastikkeista, yrityshankintojen rahavirtavaikutuksista sekä varojen ja velkojen arvoista hankintahetkellä.
| Satavision Oy | Hämeen Kirjapaino Oy | |
|---|---|---|
| Vastike | MEUR | MEUR |
| Hankintameno | 0,4 | 9,2 |
| Kokonaishankintameno | 0,4 | 9,2 |
| Yrityshankinnan rahavirtavaikutus | MEUR | MEUR |
| Maksettu hankinta | 0,4 | 9,2 |
| Hankitut rahavarat | 0,0 | 2,4 |
| Yrityshankinnan rahavirtavaikutus yhteensä | 0,4 | 6,8 |
| Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat: | ||
| MEUR | MEUR | |
| Aineettomat hyödykkeet | 0,0 | 0,1 |
| Asiakassuhteet (sis.muihin aineettomiin hyödykkeisiin) | 0,2 | 1,8 |
| Teknologia (sis.muihin aineettomiin hyödykkeisiin) | 0,0 | 0,7 |
| Aineelliset hyödykkeet | 0,0 | 7,2 |
| Sijoitukset | 0,0 | 0,0 |
| Vaihto-omaisuus | 0,1 | 0,4 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,0 | 1,6 |
| Rahavarat | 0,0 | 2,4 |
| Varat yhteensä | 0,4 | 14,3 |
| Rahoitusvelat | 0,0 | 5,3 |
| Ostovelat ja muut velat | 0,0 | 3,0 |
| Varaukset ja velat yhteensä | 0,0 | 8,3 |
| Nettovarallisuus yhteensä | 0,4 | 5,9 |
| Liikearvo | 0,1 | 3,3 |
Aineettomien hyödykkeiden ja myyntisaamisten käypään arvoon ei sisältynyt riskiä hankintojen osalta. Satavision Oy:n hankinnasta syntyi 0,1 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu pääasiassa liiketoimintaa osaavaan henkilöstön arvoon. Hämeen Kirjapaino Oy:n hankinnasta syntynyt 3,3 miljoonan euron liikearvo koostuu odotettavissa olevista tuotto- ja kulusynergioista, henkilöstöstä sekä kohdistamattomasta teknologiaosaamisesta.
Hankittujen yhtiöiden konsernissa oloajan liikevaihdot n. 6,1 miljoonaa euroa ja tulos n. -0,8 miljoonaa euroa sisältyvät konsernin vuoden 2019 laajaan tuloslaskelmaan. Jos tilikauden aikana hankitut liiketoiminnat olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2019 alusta lähtien, olisi konsernin liikevaihto kasvanut arviolta 5,6 miljoonaa euroa ja tulos parantunut arviolta 0,5 miljoonaa euroa.
Vuoden 2018 elokuussa konserni osti Oy Najaros Ab:n radioliiketoiminnot. Radioliiketoiminta tuli osaksi lehtitoimiala-segmenttiä. Hankinnasta suoritettu vastike ja kirjatut varat olivat nimelliset eikä hankinnalla ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden liikevaihtoon.
Konserni osti elokuun 2018 lopussa lehtien ja julkaisujen taittoon erikoistuneen Faktor Oy:n koko osakekannan. Yrityskaupalla vahvistetaan konsernin suunnitteluja taittopalveluita sekä painotoimialan kokonaisvaltaista myyntiä. Konsernin hallussa ei ollut yhtiön osakkeita ennen yrityskauppaa ja osakkeet vaihtoivat omistajaa kaupantekopäivänä. Kauppahintaan ei sisältynyt lisäkauppahintaelementtejä.
Syyskuussa 2018 konserni osti sekä Erweko Oy:n että Forssan Kirjapaino Oy:n koko osakekannat. Molemmat hankinnat tulivat osaksi painotoimialasegmenttiä. Yrityskaupat vahvistavat konsernin painotoimialan kasvua ja lisäävät sekä tuotetarjoomaa että myynti- ja tuoteverkoston kattavuutta. Konsernin hallussa ei ollut kummankaan yhtiön osakkeita ennen yrityskauppoja eikä kauppahintoihin sisältynyt lisäkauppahintaelementtejä. Forssan Kirjapaino Oy:n kaupassa osakkeet vaihtoivat omistajaa kaupantekopäivänä, Erweko Oy:n omistus siirtyi lokakuun 2018 alusta.
Alla olevissa taulukoissa on esitetty tiivistetysti määrät Faktor Oy:stä, Erweko Oy:stä ja Forssan Kirjapaino Oy:stä maksetuista vastikkeista, yrityshankintojen rahavirtavaikutuksista sekä varojen ja velkojen arvoista hankintahetkellä.
| Faktor Oy | Erweko Oy | Forssan Kirjapaino Oy |
|
|---|---|---|---|
| Vastike | MEUR | MEUR | MEUR |
| Hankintameno | 0,5 | 0,3 | 2,0 |
| Kokonaishankintameno | 0,5 | 0,3 | 2,0 |
| Yrityshankinnan rahavirtavaikutus | MEUR | MEUR | MEUR |
| Maksettu hankinta | 0,5 | 0,3 | 2,0 |
| Hankitut rahavarat | 0,1 | 0,1 | 0,4 |
| Yrityshankinnan rahavirtavaikutus yhteensä | 0,4 | 0,2 | 1,6 |
| Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat: | |||
| MEUR | MEUR | MEUR | |
| Aineettomat hyödykkeet | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Asiakassuhteet ja brändiarvo (sis.muihin aineettomin hyödykkeisiin) | 0,1 | 0,0 | 0,2 |
| Aineelliset hyödykkeet | 0,0 | 0,6 | 5,3 |
| Vaihto-omaisuus | 0,0 | 0,3 | 1,2 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,1 | 1,4 | 3,7 |
| Rahavarat | 0,1 | 0,1 | 0,4 |
| Varat yhteensä | 0,3 | 2,5 | 10,7 |
| Rahoitusvelat | 0,0 | 0,0 | 6,5 |
| Ostovelat ja muut velat | 0,2 | 1,3 | 2,6 |
| Varaukset ja velat yhteensä | 0,2 | 1,3 | 9,1 |
| Nettovarallisuus yhteensä | 0,2 | 1,1 | 1,6 |
| Liikearvo | 0,3 | -0,9 | 0,4 |
Aineettomien hyödykkeiden ja myyntisaamisten käypään arvoon ei sisältynyt riskiä yhdenkään hankinnan osalta. Faktor Oy:n hankinnasta syntyi 0,3 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu pääasiassa hankinnasta odotettavissa oleviin synergiahyötyihin sekä liiketoimintaa osaavaan henkilöstön arvoon. Forssan Kirjapaino Oy:n hankinnasta syntynyt 0,4 miljoonan euron liikearvo koostuu odotettavissa olevista tuotto- ja kulusynergioista. Erweko Oy:n edullisesta kaupasta syntynyt 0,9 miljoonan euron voitto on kirjattu laajan tuloslaskelman rahoitustuottoihin. Edullinen kauppa syntyi myyjän karsiessa heidän strategiaan kuulumattomia liiketoimintoja, jolloin kauppahinta saatiin neuvoteltua nettovarallisuutta matalammaksi.
Hankittujen yhtiöiden konsernissa oloajan liikevaihdot n. 7,9 miljoonaa euroa ja tulos n. 0,6 miljoonaa euroa sisältyvät konsernin vuoden 2018 laajaan tuloslaskelmaan. Jos tilikauden aikana hankitut liiketoiminnat olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2018 alusta lähtien, olisi konsernin liikevaihto kasvanut arviolta 21,6 miljoonaa euroa ja tulos heikentynyt arviolta 0,2 miljoonaa euroa.
Konsernilla ei ollut myytyjä toimintoja vuosina 2019 ja 2018.
| 3. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä | 37 | 27 |
| Muut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 604 | 112 |
| Vuokratuotot asunto- ja liikehuoneistoista | 312 | 164 |
| Paperinkeräys | 1 057 | 1 045 |
| Painolevyt ja kehiteliuokset | 168 | 175 |
| Muut | 667 | 210 |
| Yhteensä | 2 844 | 1 732 |
| 4. Liiketoiminnan muut kulut | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Sijoituskiinteistöjen hoitokulut | 13 | 28 |
| Henkilösivukulut | 908 | 488 |
| Toimitila-, tuotantokone- ja toimitukselliset kulut | 8 288 | 7 558 |
| Tiedonsiirto-, atk-, konttori- ja markkinointikulut | 4 318 | 3 732 |
| Auto-, matkustus-, edustus- ja neuvottelukulut | 1 159 | 1 081 |
| Vakuutukset | 256 | 213 |
| Muut kulut | 924 | 750 |
| Maksetut palkkiot | ||
| Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 201 | 95 |
| Veroneuvonta | 1 | 1 |
| Muut palkkiot | 46 | 23 |
| Yhteensä | 16 113 | 13 969 |
| 5. Poistot ja arvonalentumiset | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Poistot hyödykeryhmittäin | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aineettomat oikeudet | 526 | 180 |
| Yhteensä | 526 | 180 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennukset | 1 573 | 1 394 |
| Sijoituskiinteistöt | 19 | 19 |
| Koneet ja kalusto | 4 581 | 3 535 |
| Käyttöoikeusomaisuus | 2 110 | |
| Yhteensä | 8 282 | 4 947 |
| Poistot yhteensä | 8 808 | 5 128 |
| 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Palkat | 27 575 | 21 847 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 4 331 | 3 786 |
| Muut henkilösivukulut | 1 129 | 772 |
| Yhteensä | 33 035 | 26 405 |
Segmenttikohtaiset henkilöstömäärät esitetään liitetiedossa 1. Segmentti-informaatio. Johdon työsuhde-etuudet esitetään kohdassa 24. Lähipiiritapahtumat.
| 7. Rahoitustuotot ja -kulut | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot osakkeista ja muista pitkäaikaisista sijoituksista | 1 | 0 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista | 7 | 6 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoituseristä | ||
| Korkotuotot lainoista ja saamisista | 157 | 203 |
| Erweko Oy negatiivisen liikearvon tuloutus | 886 | |
| 165 | 1 095 |
Liikevoiton yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssitappioita 63 275,65 euroa vuonna 2019 ja valuuttakurssitappioita 232 199,71 euroa vuonna 2018.
| Rahoituskulut | ||
|---|---|---|
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista veloista | 472 | 420 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoituseristä | ||
| 472 | 420 | |
| Vuokrasopimusvelkojen korkokulut | 63 | |
| 63 | ||
| Arvonalentumiset | 63 | |
| 0 | 63 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | ||
| Myyntivoitot | 347 | 89 |
| Saadut osingot | 1 425 | 656 |
| Arvonmuutokset | -85 | 318 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen muutos | 1 687 | 1 063 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 1 317 | 1 676 |
| 8. Tuloverot | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 62 | 321 |
| Edellisten tilikausien verot | 0 | 0 |
| Laskennallisten verojen muutos | -377 | 191 |
| Verot tuloslaskelmalla ovat | -315 | 512 |
| Tulos ennen veroja | 1 995 | 2 416 |
| Verovapaat tulot | -2 024 | -713 |
| Konsernireservin tuloutus | -886 | |
| Vähennyskelvottomat kulut | 217 | 312 |
| Koulutusvähennykset | -17 | -20 |
| Hyllypoistot ja käytetyt vahvistetut tappiot | -847 | 1 449 |
| Vahvistetut tappiot, joista uudelleenarvioidut laskennalliset verot | -861 | |
| Muut erot | -38 | |
| -1 575 | 2 559 | |
| josta verot laskettuna kotimaan verokannalla | -315 | 512 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | 0 | 0 |
| Verot tuloslaskelmassa | -315 | 512 |
| 9. Osakekohtainen tulos | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | 2 303 | 1 904 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 12 517 360 | 12 517 360 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake) | 0,18 | 0,15 |
Konsernilla ei ole laimentavia kantaosakkeiden määrää lisääviä osaketekijöitä.
| 10. Aineettomat hyödykkeet | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Aineettomat hyödykkeet yhteensä |
|||
| Hankintameno 1.1.2019 | 3 990 | 1 035 | 97 | 5 122 | |||
| Lisäykset | 702 | 50 | 7 | 759 | |||
| Hankitut tytäryhtiöt | 2 545 | 3 234 | 5 779 | ||||
| Vähennykset | -97 | -97 | |||||
| Siirrot erien välillä | 0 | ||||||
| Hankintameno 31.12.2019 | 7 237 | 4 319 | 7 | 11 563 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2019 | -3 237 | -3 237 | |||||
| Kert.poistot hank. tytäryht. | |||||||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | |||||||
| Tilikauden poisto | -512 | -512 | |||||
| Arvonalennukset | |||||||
| Kertyneet poistot 31.12.2019 | -3 749 | 0 | -3 749 | ||||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2019 | 753 | 1 035 | 97 | 1 885 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2019 | 3 488 | 4 319 | 7 | 7 813 |
| Aineettomat | Enn.maksut ja keskeneräiset |
Aineettomat hyödykkeet |
||
|---|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | oikeudet | Liikearvo | hankinnat | yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2018 | 3 575 | 328 | 3 903 | |
| Lisäykset | 78 | 97 | 175 | |
| Hankitut tytäryhtiöt | 345 | 706 | 1 051 | |
| Vähennykset | -8 | -8 | ||
| Siirrot erien välillä | ||||
| Hankintameno 31.12.2018 | 3 990 | 1 035 | 97 | 5 122 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 | -3 049 | -3 049 | ||
| Kert.poistot hank. tytäryht. | 0 | 0 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -8 | -8 | ||
| Tilikauden poisto | -180 | -180 | ||
| Arvonalennukset | ||||
| Kertyneet poistot 31.12.2018 | -3 237 | 0 | -3 237 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2018 | 526 | 328 | 0 | 855 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 753 | 1 035 | 97 | 1 885 |
Konsernin liikearvo testataan toimialatasolla. Konsernin liikearvo kohdistuu painotoimialaan. Painotoimialan sisällä testatut rahavirtaa tuottavat yksiköt jakautuvat kahteen eri yksikköön: painotoimintoihin ja medialogistiikkatoimintoihin. Liiketoimintojen yhdistämisissä muodostunut liikearvo jakaantuu arvonalentumistestauksessa seuraavasti:
| (1000 euroa) | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Painotoimiala | ||
| Painotoiminnot | 4013 | 729 |
| Medialogistiikka | 306 | 306 |
| Tasearvo 31.12. | 4 319 | 1 035 |
| Liikearvon täsmäytyslaskelma | ||
| (1000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Tasearvon kauden alussa | 1 035 | 328 |
| Hankitut liiketoiminnot | 3 284 | 706 |
| Tasearvo kauden lopussa | 4 319 | 1 035 |
Liikearvo on muodostunut vuosina 2017-2019 hankituista tytäryhtiöistä sekä liiketoiminnoista. Arvonalentumistarvetta on testattu vuoden 2019 lopussa. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin, jotka on laadittu käyttäen diskonttattuja rahavirtaennusteita. Käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeiset oletukset ovat diskonttokorko, terminaaliarvon kasvu, seuraavan vuoden budjetti ja johdon laatimat taloudelliset suunnitelmat vuosiksi 2021-2022. Kassavirrat on ennustettu 3 vuodeksi sisältäen terminaaliarvon. Terminaaliarvon rahavirrat on arvioitu arvonalennustestauksen yhteydessä käyttäen medialogistiikan osalta 2,0 %:n keskimääräistä kasvuprosenttia. Painotoimintojen osalta terminaalivuoden rahavirta on arvioitu varovasti ilman kasvua. Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin rahavirtaa tuottavien yksiköiden taloudellisiin suunnitelmiin. Diskonttokorkona on käytetty yhtiölle määritettyä keskimääräistä pääoman tuottovaatimusta (WACC). Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, toimialan oletettu luottoriskipreemio, markkinariskipreemio, korkoriskipreemio, oman pääoman betakerroin ja kustantamoista ja painotaloista muodostetun vertailuryhmän pääomarakenne. Laskelmissa käytetty WACC ennen veroja oli medialogistiikan osalta 19,27 % ja painotoiminnoissa 15,15 %.
Arvonalentumistestausten perusteella rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvon eikä arvonalentumistappioita kirjattu. Arvonalennustestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysit. Mikäli WACC verojen jälkeen nousisi painotoiminnoissa 0,98 prosenttiyksikköä tai medialogistiikkatoiminnoissa 150,29 prosenttiyksikköä, kerrytettävissä olevat rahamäärät olisivat yhtä suuret kuin kirjanpitoarvo. Painotoiminnoissa 0,5 prosenttiyksikön lasku vuotuisissa liikevoitoissa johtaisi siihen, että kerrytettävissä olevat rahamäärät vastaisivat kirjanpitoarvoa. Medialogistiikkatoiminnoissa liikevoittojen vuotuinen lasku pitäisi olla 9,2 prosenttiyksikköä. Terminaaliarvon kasvun laskeminen nollaan ei aiheuttaisi arvonalentumista.
Herkkyysanalyysin perusteella todennäköisyydet liikearvojen arvonalentumistappioille olivat hyvin matalat varsinkin medialogistiikkatoiminnoissa. Painotoiminnot ovat herkempiä oletuksissa tapahtuville muutoksille ja pienemmät muutokset aiheuttaisivat arvonalennustilanteen.
| 11. Aineelliset hyödykkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | Maa-alueet | Muut rakennukset |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Aineelliset hyödykkeet yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2019 | 1 196 | 50 365 | 94 704 | 210 | 294 | 146 770 |
| Lisäykset | 224 | 1 732 | 5 | 67 | 2 028 | |
| Hankitut tytäryhtiöt | 124 | 1 700 | 3 067 | 0 | 4 892 | |
| Vähennykset | 0 | -2 201 | -294 | -2 495 | ||
| Siirrot erien välillä | 0 | 105 | ||||
| Hankintameno 31.12.2019 | 1 321 | 52 289 | 97 302 | 320 | 67 | 151 195 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2019 | -20 952 | -72 894 | -93 846 | |||
| Kert.poistot hank. tytäryht. | 0 | 0 | ||||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 37 | 1 767 | 1 803 | |||
| Tilikauden poisto | -1 586 | -4 581 | -6 167 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2019 | -22 502 | -75 709 | -98 210 | |||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2019 Kirjanpitoarvo 31.12.2019 |
1 196 1 321 |
29 412 29 787 |
21 810 21 594 |
210 320 |
294 67 |
52 924 53 089 |
| Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 1.1.2019 | 20 910 | |||||
| Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 31.12.2019 | 20 571 |
| (1 000 euroa) | Maa-alueet | Muut rakennukset |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Aineelliset hyödykkeet yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2018 | 701 | 46 858 | 93 273 | 210 | 10 | 141 052 |
| Lisäykset | 534 | 3 944 | 294 | 4 772 | ||
| Hankitut tytäryhtiöt | 496 | 2 980 | 2 383 | 1 | 5 859 | |
| Vähennykset | -7 | -4 895 | -10 | -4 912 | ||
| Siirrot erien välillä | ||||||
| Hankintameno 31.12.2018 | 1 196 | 50 365 | 94 704 | 210 | 294 | 146 770 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 | -19 582 | -74 037 | -93 618 | |||
| Kert.poistot hank. tytäryht. | 0 | 0 | ||||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 23 | 4 677 | 4 700 | |||
| Tilikauden poisto | -1 394 | -3 535 | -4 928 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2018 | -20 952 | -72 894 | -93 846 | |||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2018 | 701 | 27 276 | 19 236 | 210 | 10 | 47 433 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 1 196 | 29 412 | 21 810 | 210 | 294 | 52 924 |
| Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 1.1.2018 | 18 880 | |||||
| Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 20 910 |
| Sijoituskiinteistöt | ||
|---|---|---|
| (1000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Kirjanpitoarvo tilikauden alussa | 80 | 99 |
| Lisäykset | ||
| Poistot | -19 | -19 |
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät | ||
| Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa | 61 | 80 |
Sijoituskiinteistön 31.12.2019 käypä arvo on (taso 2) noin 0,5 miljoonaa euroa ja sen arvo perustuu ulkopuoliseen arvonmääritykseen (ulkopuolinen LKV-arvio). Sijoituskiinteistö poistetaan tasapoistoin. Eri vaiheissa tehtyjen hankintojen poistoajat ovat 20–40 vuotta.
| Hankintameno 1.1. | 455 | 455 |
|---|---|---|
| Kertyneet poistot 1.1. | 375 | 356 |
| Tilikauden poisto | 19 | 19 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 394 | 375 |
| Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa | 61 | 80 |
| 12. Osuudet osakkuusyrityksissä | ||||
|---|---|---|---|---|
| (1000 euroa) | 2019 | 2018 | ||
| Tilikauden alussa | 23 | 23 | ||
| Tilikauden lopussa | 23 | 23 |
Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio:
| 2019 | Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/tappio | Omistusosuus % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Väli-Suomen Media Oy | Jyväskylä | 492 | 344 | 1 529 | 3 | 25 |
| 2018 | Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/tappio | Omistusosuus % |
| Väli-Suomen Media Oy | Jyväskylä | 393 | 248 | 1 198 | 11 | 25 |
Alla olevassa taulukossa on esitetty rahoitusvarojen arvostusperiaatteet ja käyvät arvot.
| (1000 euroa) | 2019 | 2019 | 2018 | 2018 |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | Kirjanpitoarvo | Käypä arvo |
| Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, hierarkiataso 3 | 63 | 63 | 63 | 63 |
| Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat | 465 | 529 | ||
| Yhteensä | 527 | 63 | 592 | 63 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | Kirjanpitoarvo | Käypä arvo |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, hierarkiataso 1 | 13 941 | 13 941 | 15 079 | 15 079 |
Ylläolevista käypään arvoon arvostetuista myytävissä olevista rahoitusvaroista ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä varoista luokitellaan hierarkiatason 1 mukaisiksi 13 941 036,31 euroa (v. 2018 15 078 518,40 euroa), jolloin käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Hierarkiatason 3 mukaisiksi luokitellaan 62 500,00 euroa (v. 2018 62 500,00 euroa). Hierarkiatason 3 arvostustaso on määritetty perustuen samankaltaisten omaisuuserien markkinoilla vallitsevaan pyyntihintaan. Käypä arvo on määritetty tilinpäätöshetkellä vallitsevan tuoreimman markkinatiedon perusteella arvostaen omaisuuserä hieman keskihintaa matalampaan arvoon.
| (1000 euroa) | Keskimääräinen markkinahinta eur | Yhtiön käyttämä arvostus eur |
|---|---|---|
| Arvostusperiaatteet/kpl | 3,60 | 2,50 |
| Hierarkiatason 3 käypien arvojen täsmäytyslaskelma | ||
| 2019 | 2018 | |
| Käypä arvo 1.1. | 63 | 125 |
| Tulosvaikutteisesti kirjatut arvonalennukset | 0 | -63 |
Käypä arvo 31.12. 63 63
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset sisältävät noteeraamattomien yhtiöiden osakkeita yhteensä 527 084,78 euroa, joista asunto-osakehuoneiston maksueriä 181 667,66 euroa. Noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista 282 917,12 euroa on sellaisia, joiden käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää. Nämä osakkeet on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon, koska käytettävissä olevat tiedot markkinoilla tehdyistä vähäisistä kaupoista eivät asetu riittävän pienelle vaihteluvälille muodostaakseen luotettavan perustan osakkeen käyvän arvon määritykselle.
| Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusvarojen täsmäytyslaskelma | |||
|---|---|---|---|
| (1000 euroa) | 2019 | 2018 | |
| Hankintameno tilikauden alussa | 529 | 313 | |
| Lisäykset | 51 | 216 | |
| Vähennykset | -116 | ||
| Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa | 465 | 529 |
| 14. Laskennalliset verosaamiset ja -velat | ||
|---|---|---|
| 2019 | 2018 | |
| Poistoerot ja muut vapaaehtoiset varaukset | 3 748 | 3 616 |
| Arvopapereiden käyvän arvon arvostus | 1 | 74 |
| Asiakassuhteet | 414 | 72 |
| Osakkeiden hankintamenon käyvän arvon kohdistukset | 369 | 9 |
| Muut erät | -27 | -7 |
| Vuokrasopimusvelkojen väliaikaiset erot | -31 | |
| Laskennallinen verovelka yhteensä | 4 473 | 3 765 |
| Laskennalliset verosaamiset | ||
| Käyttöomaisuuden käyvän arvon arvostusero | 167 | 271 |
| Sisäisen katteen eliminointi | 11 | |
| Verotuksessa vahvistetut tappiot | 1 077 | 905 |
| Laskennallinen verosaaminen yhteensä | 1 255 | 1 176 |
Laskennallisia verosaamisia on kirjattu verotuksessa vahvistetuista tappioista kolmen vuoden tulosennusteen perusteella. Kirjaus perustuu lyhyen aikavälin tuloskehitysarvioon, jota pidemmältä aikaväliltä laskennallisia verosaamisia vahvistetuista tappioista ei ole kirjattu. Verosaamisia on kirjattu vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tulosta, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Vuoden 2018 vahvistamattomista tappioista ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia.
| 2019 | 2018 | |
|---|---|---|
| Verotuksessa vahvistetut tappiot | 14 453 | 13 889 |
| Käytetty tappioita | -1 732 | -287 |
| Laskennallinen vero vahvistetuista tappioista | 2 544 | 2 720 |
| Kirjatut laskennalliset verot vahvistetuista tappioista | 1 077 | 973 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verot vuoden 2018 tappioista | 276 | |
| Kirjaamattomat laskennalliset verot tappioista yhteensä | 1 467 | 2 023 |
Konsernissa on verotuksessa vahvistettuja tappioita PunaMusta Oy:ssä, PunaMusta Media Oyj:ssä, Forssan Kirjapaino Oy:ssä sekä Smart Files Oy:ssä. Suurin osa tappioista kohdistuu Forssan Kirjapainolle, jonka tappioiden osalta myös laskennallista verosaamista on kirjattu. Vahvistetut tappiot vanhenevat vuodesta 2023 eteenpäin.
| 15. Vaihto-omaisuus | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Aineet ja tarvikkeet | 3 610 | 3 527 |
| Keskeneräiset tuotteet | 859 | 558 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 35 | 34 |
| Yhteensä | 4 505 | 4 120 |
| 16. Myyntisaamiset ja muut saamiset | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Palautuskelpoiset liittymismaksut | 94 | 94 |
| Sähköliittymät | 40 | 40 |
| Kaukolämpöliittymät | 28 | 28 |
| Vesiliittymät | 20 | 20 |
| Pääomalaina | 132 | 122 |
| Lainasaamiset | 68 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 1 255 | 1 176 |
| Yhteensä | 1 637 | 1 480 |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Myyntisaamiset | 11 663 | 10 370 |
| Muut saamiset | 2 128 | 2 231 |
| Lainasaamiset | 20 | |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 1 004 | 687 |
| Yhteensä | 14 815 | 13 288 |
Myyntisaamisten käypä arvo ei merkittävästi poikkea kirjanpitoarvosta, koska saamiset ovat lyhytaikaisia. Konsernilla ei ollut tilikauden lopussa avoimia vuokrasaamisia. Myyntisaamisten ikäjakauma ja selvitys luottotappioista esitetään kohdassa 21.
| 17. Rahavarat | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Käteinen raha ja pankkitilit | 7 479 | 6 490 |
| 18. Oma pääoma ja pääoman hallintaa koskevat liitetiedot | ||||
|---|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | Osakkeiden lukumäärä | Osakepääoma | Ylikurssirahasto | Yhteensä |
| 1.1.2018 | 12 517 360 | 1 053 | 7 668 | 8 720 |
| 31.12.2018 | 12 517 360 | 1 053 | 7 668 | 8 720 |
| 31.12.2019 | 12 517 360 | 1 053 | 7 668 | 8 720 |
| Osakepääoma: | 2019 | 2018 | ||
| kpl | EUR | kpl | EUR | |
| 12 517 360 | 1 053 | 12 517 360 | 1 053 |
Osakkeiden enimmäismäärä on 12 517 360 kappaletta. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Ylikurssirahasto on muodostettu vuoden 1987 osakeannin yhteydessä.
Hallitus on esittänyt jaettavaksi osinkoa 0,25 euroa/kpl eli yhteensä 3 129 340 euroa.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 26 356 142,42 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa pitkäaikaista omistaja-arvoa. Pääomarakenteeseen vaikutetaan muun muassa osingonjaon kautta. PunaMusta Media Oyj noudattaa aktiivista osinkopolitiikkaa. Osingonjaossa otetaan kuitenkin huomioon kannattavan kasvun vaatima rahoitus ja yhtiön tulevaisuuden näkymät.
| 19. Korolliset velat | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Pitkäaikaiset | ||
| Pankkilainat | 17 352 | 10 970 |
| Vuokrasopimusvelat | 3 006 | |
| Yhteensä | 20 358 | 10 970 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Pankkilainat | ||
| Yritystodistuslainat | 10 000 | 9 500 |
| Luottolimiitti | 3 800 | 7 300 |
| Pitkäaikaisten pankkilainojen lyhennykset | 4 868 | 2 346 |
| Vuokrasopimusvelat | 1 971 | |
| Yhteensä | 20 639 | 19 146 |
| Rahoitusvelat |
| Euromääräiset pankkilainat | 36 020 | 30 116 |
|---|---|---|
Yllämainitut pankkilainat ovat luonteeltaan vaihtuvakorkoisia. Lainat on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Niiden käypä arvo on kohtuullisen lähellä niiden kirjanpitoarvoa. Konsernin korolliset velat ovat euromääräisiä. Lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin on pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennysten lisäksi kirjattu nostetut yritystodistuslainat sekä käytössä oleva luottolimiitti.
Konsernin muut pitkäaikaiset velat sisältävät työttömyysvakuutusrahaston omavastuuosuuden. Vuokrasopimusvelkojen jakauma on esitetty tarkemmin liitetiedossa 22 vuokrasopimukset.
| 20. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 4 479 | 4 439 |
| Saadut ennakot | 1 922 | 1 551 |
| Muut velat | 1 563 | 1 273 |
| Siirtovelat | 6 730 | 5 465 |
| Yhteensä | 14 693 | 12 729 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Palkkajaksotukset | 607 | 739 |
| Lomapalkkajaksotukset ja sosiaalikulut | 4 655 | 4 026 |
| Verot | 7 | 3 |
| TYEL-jaksotukset | 619 | 183 |
| Korot | 10 | 8 |
| Muut siirtovelat | 833 | 505 |
Yhteensä 6 730 5 465
Velkojen lyhytaikaisuudesta johtuen kirjanpitoarvot eivät merkittävästi poikkea käyvistä arvoista.
Konsernin riskienhallintavastuut noudattavat normaaleja liiketoimintavastuita. Liiketoimintayksiköt arvioivat säännöllisesti oman toimintansa keskeisimpiä riskejä ja raportoivat niistä sekä suunnitelmistaan konsernin johdolle.
Konsernin myyntituotot altistuvat jossain määrin valuuttakurssimuutosten aiheuttamalle valuuttariskille. Suurin osa konsernin lyhytaikaisista saamisista on kuitenkin euroissa.
Tilinpäätöspäivänä yhtiöllä ei ollut merkittäviä avoimia valuuttapositioita, alla taulukko avoimista valuuttasaamisista.
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Valuutta | Saamiset | Saamiset |
| SEK | 331 | 612 |
| NOK | 45 | 127 |
| RUB | 31 | 66 |
Seuraavassa taulukossa on esitetty valuuttakurssimuutoksen vaikutus tilikauden tulokseen laskennallinen verovelka huomioiden, kun EUR/SEK, EUR/NOK ja EUR/RUB-kurssit muuttuvat kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän valuuttamääräiseen valuuttapositioon. Valuuttariskien herkkyysanalyysi arvioi tilikauden aikaisen valuttakurssien muutoksen vaikutuksen tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tilinpäätöshetkellä. Valuuttariskien herkkyysanalyysi on laskettu verojen jälkeen.
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 | ||
|---|---|---|---|---|
| Vaikutus voittoon verojen jälkeen ja omaan pääomaan | Valuuttakurssin muutos |
(1 000 euroa) | Valuuttakurssin muutos |
(1 000 euroa) |
| Valuutta | ||||
| EUR/SEK | +4 % | -10 | +5% | -40 |
| EUR/SEK | -4 % | 11 | -5% | 48 |
| EUR/NOK | +6 % | -2 | +11% | -5 |
| EUR/NOK | -6 % | 2 | -11% | 5 |
| EUR/RUB | +7 % | -2 | +17% | -7 |
| EUR/RUB | -7 % | 2 | -17% | 10 |
Konserni altistuu euribor-sidonnaisten markkinakorkojen muutoksesta johtuvalle korkoriskille.
Konsernin korolliset nettovelat olivat noin 33,6 miljoonaa euroa. Pankkilainojen korot on sidottu 1, 3 ja 12 kk:n euribor-korkoihin. Vuokrasopimusvelkojen osuus korollisista nettoveloista oli noin 5,0 miljoonaa euroa.
Sijoitustoiminnassa osakkeiden hintariskiä on pyritty suojaamaan hajauttamalla osakesijoitukset eri yhtiöiden ja eri toimialojen osakkeisiin. Kaupankäyntisalkun merkittävin osakesijoitus kohdistuu Ilkka-Yhtymä Oyj:n osakkeisiin.
| Herkkyysanalyysi | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2019 | 2018 | |||
| Tekijä (1 000 euroa) | muutos | vaikutus tulokseen verovelka huomioiden |
muutos | vaikutus tulokseen verovelka huomioiden |
| Pörssikurssien muutos | +/-1,5 % | +/-167 | +/-3 % | +/-362 |
| 2019 | 2018 | |||
| Tekijä (1 000 euroa) | muutos | vaikutus tulokseen verovelka huomioiden |
muutos | vaikutus tulokseen verovelka huomioiden |
| Rahoituksen keskikorko | +1 % | + 209 | +1 % | + 124 |
Rahoituslainojen herkkyysanalyysissa ei ole huomioitu nettoveloissa vuokrasopimusvelkojen vaikutusta.
Konsernin luottoriskin minimoimiseksi on käytössä emoyhtiön hallituksen hyväksymä luottopolitiikka. Asiakkailta pyritään saamaan joko ennakkomaksu tai turvaava vakuus asiakkaan luottokelpoisuuden niin edellyttäessä. Konsernilla on laaja asiakaskunta ja se pyrkii luotottamaan vain hyvät luottotiedot omaavia yrityksiä. Konserni tekee aktiivista perintää luottoriskin pienentämiseksi ja käyttää tässä apuna myös perintätoimistoa. Konserni tekee arvonalennukset myyntisaamisiin kun perintätoimisto on todennut asiakkaan maksukykyisyyden puuttuvan tai vaihtoehtoisesti kun konsernilla on muuta informaatiota, joka osoittaa, että saamisia ei tulla todennäköisesti saamaan. Yli vuoden erääntyneisiin saamisiin tehdään arvonalennus ellei konsernilla ole muuta informaatioita saamisten todennäköisestä saamisesta. Annettuihin pääomalainaan ja takausvastuuseen liittyvien luottoriskien arvioidaan olevan vähäiset. Seuraavassa taulukossa on esitetty painotoiminnan ja lehtitoimialan erääntyneiden saatavien ikäjakauma tilinpäätöshetkellä.
| 2019 |
|---|
| ------ |
| Ikäanalyysi (1 000 euroa) | erääntyneenä yht. | alle 1 kk | 1–2 kk | yli 2 kk |
|---|---|---|---|---|
| Painotoimiala | 1 118 | 775 | 155 | 188 |
| Lehtitoimiala | 122 | 68 | 19 | 34 |
| 2018 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Ikäanalyysi (1 000 euroa) | erääntyneenä yht. | alle 1 kk | 1–2 kk | yli 2 kk |
| Painotoimiala | 938 | 601 | 135 | 202 |
| Lehtitoimiala | 107 | 63 | 19 | 25 |
Konserni soveltaa myyntisaamisten luottoriskin kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Varauksen arvioiminen perustuu koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Tappio-osuuden laskenta perustuu historiallisten tappioiden määriin toimialojen ja asiakkaiden sijainnin mukaan ja se päivitetään jokaisena raportointipäivänä. Odotettavissa olevan luottotappion määrä kasvaa myyntisaamisen ikäjakauman mukaisesti. Seuraava taulukko kuvaa odotettavissa olevien luottotappioiden määrän myyntisaamisten osalta perustuen yhtiön käyttämään varausmatriisiin.
| Erääntymättömät | Erääntyneet alle 1kk | 1–2 kk | yli 2 kk | |
|---|---|---|---|---|
| Painotoimiala kotimaat: odotettu luottoriski | 0,05 % | 0,10 % | 0,20 % | 0,40 % |
| Painotoimiala vientiasiakkaat: odotettu luottoriski | 1,30 % | 2,00 % | 3,00 % | 5,00 % |
| Lehtitoimiala: odotettu luottoriski | 0,15 % | 0,30 % | 0,60 % | 1,20 % |
| Luottotappiovaraus (1 000 eur) | Erääntymättömät | alle 1kk | 1–2 kk | yli 2 kk | YHT: |
|---|---|---|---|---|---|
| Painotoimiala | 15 | 2 | 1 | 2 | 20 |
| Lehtitoimiala | 2 | 0 | 0 | 0 | 2 |
| Yhteensä | 17 | 2 | 1 | 2 | 22 |
2018
| Erääntymättömät | Erääntyneet alle 1kk | 1–2 kk | yli 2 kk | |
|---|---|---|---|---|
| Painotoimiala kotimaat: odotettu luottoriski | 0,05 % | 0,10 % | 0,20 % | 0,40 % |
| Painotoimiala vientiasiakkaat: odotettu luottoriski | 1,30 % | 2,00 % | 3,00 % | 5,00 % |
| Lehtitoimiala: odotettu luottoriski | 0,15 % | 0,30 % | 0,60 % | 1,20 % |
| Luottotappiovaraus (1000 eur) | Erääntymättömät | alle 1kk | 1–2 kk | yli 2 kk | YHT: |
|---|---|---|---|---|---|
| Painotoimiala | 14 | 2 | 1 | 1 | 17 |
| Lehtitoimiala | 2 | 0 | 0 | 0 | 2 |
| Yhteensä | 16 | 2 | 1 | 1 | 20 |
| Luottotappioiden täsmäytyslaskelma (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Toteutuneet | 58 | 131 |
| Odotettavissa olevat luottotappiot muutos | 2 | 20 |
| Luottotappiot yhteensä 31.12. | 60 | 151 |
Konsernin hyvä maksuvalmius eri markkinaoloissa pyritään varmistamaan riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä ja yritystodistuslainoilla. Konsernin kassavarat olivat 7,5 miljoonaa euroa ja korollinen velka 41,0 miljoonaa euroa 31.12.2019. Käyttämättömien luottolimiittien määrä 31.12.2019 oli 2,9 miljoonaa euroa. Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat muiden kuin vuokrasopimusvelkojen osalta diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut. Maturiteettianalyysi on laadittu kiinteäkorkoisena, vaihtuvakorkoisten lainojen korkona on käytetty tilinpäätöspäivän korkoa. Kovenanttiehtoja ei velkoihin sisälly. Vuokrasopimusvelat on eritelty tarkemmin liitetiedossa 22 Vuokrasopimukset.
| (1 000 eur) | tasearvo | rahavirta yht. | alle vuosi | 1–6 vuotta |
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2019 Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma | ||||
| Pankkilainat | 22 220 | 22 808 | 4 733 | 18 075 |
| Shekkiluottolimiitit | 3 800 | 3 800 | 3 800 | |
| Yritystodistuslainat | 10 000 | 10 000 | 10 000 | |
| Ostovelat | 4 479 | 4 479 | 4 479 | |
| Vuokrasopimusvelat | 4 978 | 5 158 | 1 902 | 3 256 |
| Yhteensä | 45 477 | 46 245 | 24 914 | 21 331 |
| käypä arvo | ||||
| Takaussopimukset | 910 | 910 |
| (1 000 eur) | tasearvo | rahavirta yht. | alle vuosi | 1–6 vuotta |
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2018 Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma | ||||
| Pankkilainat | 13 316 | 13 646 | 2 471 | 11 175 |
| Shekkiluottolimiitit | 7 300 | 7 300 | 7 300 | |
| Yritystodistuslainat | 9 500 | 9 500 | 9 500 | |
| Ostovelat | 4 439 | 4 439 | 4 439 | |
| Yhteensä | 34 555 | 34 885 | 23 710 | 11 175 |
| käypä arvo |
Takaussopimukset 849 849
| Rakennukset ja | ||||
|---|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | Koneet ja kalusto | Autoleasing | maa-alueet | Yhteensä |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2019 | 2 097 | 272 | 2 287 | 4 656 |
| Muutokset | ||||
| Lisäykset | 579 | 203 | 2 472 | 3 254 |
| Vähennykset | -213 | -8 | -760 | -981 |
| Tilikauden poistot | -892 | -153 | -1 064 | -2 109 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2019 | 1 571 | 314 | 2 935 | 4 820 |
Vuokrasopimusvelat
| (1 000 euroa) | Koneet ja kalusto | Autoleasing | Rakennukset ja maa-alueet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | 801 | 148 | 2 057 | 3 006 |
| Lyhytaikaiset | 798 | 170 | 1 004 | 1 972 |
| Yhteensä | 1 599 | 318 | 3 061 | 4 978 |
| Vuokrasopimusvelat maturiteetti | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | Koneet ja kalusto | Autoleasing | Rakennukset ja maa-alueet |
Yhteensä | |
| tasearvo | 1 599 | 318 | 3 061 | 4 978 | |
| alle vuoden | 798 | 170 | 884 | 1 852 | |
| 1-5 vuotta | 784 | 148 | 1 106 | 2 038 | |
| yli 5 vuotta | 17 | 1 071 | 1 088 |
Konsernin vuokrasopimusvelat koostuvat pääsääntöisesti konsernin liiketoiminnassa käyttämistä koneista ja kalustosta, autoista ja toimitiloista. Konserni on myös vuokralle ottajana erilaisissa vähäarvoisissa sopimuksissa, joiden vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin kolme vuotta.
| Vuokrasopimukset tuloslaskelmalla | |
|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 |
| Käyttöoikeusomaisuuden poistot | 2 110 |
| Vuokrasopimusvelkojen korkokulut | 63 |
| Lyhytaikaisiin ja vähäarvoisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut | 833 |
| Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta yhteensä | 2 845 |
| Vuokriin liittyvät taseen ulkopuoliset vastuut, konserni vuokralle ottajana | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | Kiinteistöt | Muut |
| alle vuoden | 50 | 197 |
| 1–5 vuotta | 169 | |
| yli 5 vuotta |
| (1 000 euroa) | Rakennukset ja maa-alueet |
|---|---|
| alle vuoden | 279 |
| 1–5 vuotta | 1 116 |
| yli 5 vuotta | 1 395 |
| Yhteensä | 2 790 |
Konserni on arvioinut laskelmassa toistaiseksi voimassa olevien sopimusten kestoksi 10 vuotta. Alla on esitetty IAS 17-standardin mukaiset vähimmäisvuokrat vertailuvuodelta.
| (1 000 euroa) | 2018 |
|---|---|
| Maksettavat vuokrat: | |
| Yhden vuoden kuluessa | 1 533 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 2 323 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 432 |
| Yhteensä | 4 288 |
| 23. Ehdolliset varat ja velat sekä sitoumukset | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Pantatut osakkeet | 10 009 | 888 |
| Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin | 15 612 | 14 111 |
| Muut vastuut ja sitoumukset | 2 950 | 4 356 |
| Yrityskiinnitykset | 1 183 | 325 |
| Muiden puolesta annetut vakuudet ja sitoumukset | 910 | 849 |
Nurmeksen Sanomat Ky:n vastuunalaisen yhtiömiehen osuus (yhtiöllä ei ole toimintaa,varoja eikä velkoja).
Lähipiiriin PunaMusta Media -konsernissa katsotaan kuuluvan emoyhtiö PunaMusta Media Oyj, tytäryhtiöt, osakkuusyhtiö (25 % osuus), PunaMusta Media Oyj:n hallituksen jäsenet ja heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt, konsernin johtoryhmän jäsenet ja heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt sekä yhteisö, jonka osakkuusyhtiö raportoiva yhtiö on.
| Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat: | |||
|---|---|---|---|
| Kotipaikka | Omistusosuus % | Äänivaltaosuus % | |
|---|---|---|---|
| PunaMusta Media Oyj (emoyhtiö) | Joensuu | ||
| Sanomalehti Karjalainen Oy | Joensuu | 100,0 | 100,0 |
| PunaMusta Oy | Joensuu | 100,0 | 100,0 |
| Keski-Karjalan Kustannus Oy | Parikkala | 100,0 | 100,0 |
| Lieksan Lehti Oy | Lieksa | 100,0 | 100,0 |
| Pogostan Sanomat Oy | Ilomantsi | 100,0 | 100,0 |
| Karelia Viestintä Oy | Joensuu | 100,0 | 100,0 |
| Pohjois-Karjalan Ilmoitusvalmistus Oy | Joensuu | 100,0 | 100,0 |
| Ylä-Karjala Oy | Nurmes | 100,0 | 100,0 |
| Pohjois-Karjalan Paikallislehdet Oy | Joensuu | 100,0 | 100,0 |
| Faktor Oy | Helsinki | 100,0 | 100,0 |
| Erweko Oy | Oulu | 100,0 | 100,0 |
| Forssan Kirjapaino Oy | Forssa | 100,0 | 100,0 |
| Hämeen Kirjapaino Oy | Tampere | 100,0 | 100,0 |
| Smart Files Oy | Tampere | 51,0 | 51,0 |
| Lähipiiriliiketoimet | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Liiketoimet on hinnoiteltu markkinaehtoisesti. | ||
| Myynnit lähipiirille | 884 | 963 |
| Ostot lähipiiriltä | 561 | 576 |
| Saamiset lähipiiriltä | 60 | 123 |
| Velat lähipiirille | 72 | 127 |
Lähipiiritapahtumien avoimille saldoille ei ole annettu vakuuksia. Lähipiiritapahtumat ovat normaalien liiketapahtumien ehtoisia. Lähipiiriliiketoimia ei ole eritelty emoyhtiön ja tytäryhtiöiden osalta niiden epäolennaisuudesta johtuen.
| Johdon työsuhde-etuudet | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 1 083 | 775 |
| Vapaaehtoiset lisäeläkevakuutukset | 9 | 9 |
| Osakeperusteiset maksut | 22 | |
| Yhteensä | 1 092 | 784 |
Luvut sisältävät toimitusjohtajan palkkion ja muun konsernin johtoryhmän palkat ja työsuhde-etuudet sekä vapaaehtoiset lisäeläkevakuutukset. Osakeperusteiset maksut vastaavat tilikaudella kuluksi kirjattuja menoja.
| Maksetut palkat ja palkkiot | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Toimitusjohtaja 1) | 210 | 205 |
| Eläkemaksut toimitusjohtajan palkkiosta (lakisääteinen) | 33 | 33 |
| Hallituksen jäsenet: | ||
| Laakkonen Yrjö 2) | 15 | 15 |
| Laakkonen Reetta 2) | 60 | 60 |
| Laakkonen Hannu | 15 | 15 |
| Suutari Harri | 50 | 38 |
| Mäkihonko Juha | 15 | 19 |
| Pelkonen Paavo | 4 | |
| Laakkonen Joona | 15 | 15 |
| Yhteensä | 170 | 165 |
1) sisältää auto- ja puhelinedut 2) sisältää puhelinedun
Konserni perusti tilikaudella 2019 yhtiön omistaja-arvon kehitykseen perustuvan kannustinjärjestelmän konsernin avainhenkilöille. Kannustinjärjestelmällä pyritään yhdistämään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet ja siten kasvattamaan yhtiön arvoa. Uusi kannustinjärjestelmä on osa avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää, jolla avainhenkilöt sitoutetaan yhtiöön ja heille tarjotaan mahdollisuus hyötyä yhtiön osakkeen positiivisesta kehityksestä.
Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, 1.2.2019–31.1.2022, 1.2.2020–31.1.2023 ja 1.2.2021–31.1.2024. Ansaintajakson palkkiot vahvistetaan ja maksetaan avainhenkilöille kunkin ansaintajakson päättymisen jälkeen.
Järjestelmä perustuu avainhenkilöille jaettaviin osakeyksikköihin, joiden perusteella ansaittava mahdollinen palkkio maksetaan rahana. Yksi osakeyksikkö oikeuttaa yhden osakkeen arvonnousuun. Osakkeen lähtöarvo on osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä kunkin ansaintajakson alkamista edeltävän kuuden kuukauden aikana ja loppuarvo on osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä kunkin ansaintajakson viimeisen kuuden kuukauden aikana. Ansaintajakson aikana maksetut osingot ja mahdollinen muu varojenjako vähennetään osakeyksikön lähtöarvosta. Mikäli avainhenkilön työtai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Järjestelmään kohderyhmään ansaintajaksolla 2019–2021 kuuluu enintään 10 avainhenkilöä. Ansaintajaksolla 2019–2021 jaetaan yhteensä 132 000 osakeyksikköä. Osakkeen arvonnousua mitataan lähtötasolta 6,19 euroa, joka oli yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.8.2018–31.1.2019.
| Suoritusaika | 2019–2022 |
|---|---|
| Myönnetyt osakeyksiköt | 132 000 |
| Kurssi lähtötilanteessa, EUR | 6,19 |
| Tilikauden kulut (1 000 eur) | 22 |
| Velka 31.12.2019 (1 000 eur) | 22 |
Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut sellaisia olennaisia tapahtumia, joilla olisi vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan ja taseeseen.
| 27. Viiden vuoden lukusarjat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Jatkuvat toim. IFRS 2019 |
Jatkuvat toim. IFRS 2018 |
Jatkuvat toim. IFRS 2017 |
Jatkuvat toim. IFRS 2016 |
Jatkuvat toim. IFRS 2015 |
||
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | ||||||
| Liikevaihto | Milj. euroa | 107,4 | 87,6 | 75,8 | 73,3 | 81,3 |
| muutos edell. vuoteen | % | 19,8 | 15,6 | 3,5 | -9,9 | -15,6 |
| Liikevoitto | Milj. euroa | 0,7 | 0,7 | 2,5 | 10,5 | 4,7 |
| osuus %/liikevaihto | % | 0,6 | 0,8 | 3,3 | 14,3 | 5,7 |
| Tulos ennen veroja | Milj. euroa | 2,0 | 2,4 | 5,2 | 12,8 | 6,8 |
| osuus %/liikevaihto | % | 1,9 | 2,8 | 6,8 | 17,5 | 8,3 |
| Bruttoinvestoinnit | Milj. euroa | 11,8 | 8,0 | 2,4 | 1,4 | 5,6 |
| osuus %/liikevaihto | % | 11,0 | 9,2 | 3,1 | 2,0 | 6,8 |
| Henkilöstö keskimäärin | 617 | 456 | 397 | 407 | 416 | |
| Tutkimus- ja kehitysmenojen määrä on vähäinen. | ||||||
| Sijoitetun pääoman tuotto | % | 3,0 % | 4,0 % | 8,2 % | 18,3 % | 10,0 % |
| Oman pääoman tuotto | % | 4,3 % | 3,7 % | 7,8 % | 24,7 % | 13,3 % |
| Omavaraisuusaste | % | 45,3 % | 52,3 % | 69,6 % | 70,8 % | 49,1 % |
| Gearing | % | 30,4 % | 17,3 % | -8,0 % | -5,6 % | 31,6 % |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | ||||||
| Tulos/osake | € | 0,18 | 0,15 | 0,34 | 0,99 | 0,50 |
| Osinko/osake * | € | 0,25 | 0,25 | 0,40 | 0,50 | 0,30 |
| Oma pääoma/osake | € | 3,86 | 3,94 | 4,19 | 4,36 | 3,41 |
| Osinko/tulos | % | 135,9 % | 164,3 % | 118,5 % | 50,7 % | 60,2 % |
| Efektiivinen osinkotuotto | % | 3,8 % | 4,0 % | 4,9 % | 7,5 % | 4,7 % |
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | 38,89 | 40,75 | 24,23 | 6,80 | 12,88 | |
| Osakkeen kaupank.kurssi | € | 6,50 | 6,20 | 8,18 | 6,71 | 6,42 |
| Osakekannan markkina-arvo | Milj. euroa | 81,4 | 77,6 | 102,4 | 84,0 | 80,4 |
| Osakkeen vuosivaihto | kpl | 75734 | 1732143 | 182 565 | 108 026 | 1 374 997 |
| Osakkeen vuosivaihto | % | 0,6 % | 13,8 % | 1,5 % | 0,9 % | 11,0 % |
| Osakkeiden oik. määrä 31.12. | kpl | 12 517 360 | 12 517 360 | 12 517 360 | 12 517 360 | 12 517 360 |
*) Osingonjako 0,25 €/osake vuodelta 2019 on hallituksen esitys
Vuosien 2015–2017 liikevaihdot oikaistu vastaamaan nykyistä esittämistapaa
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 100 x | Voitto (ennen veroja) + rahoituskulut |
|---|---|---|
| Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskiarvo kahden peräkkäisen vuoden taseista) |
||
| Oman pääoman tuotto, % | 100 x | Voitto |
| Oma pääoma (keskiarvo kahden peräkkäisen vuoden taseista) |
||
| Omavaraisuusaste, % | 100 x | Oma pääoma |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | ||
| Gearing, % | 100 x | Korolliset rahoitusvelat - kassa ja pankkisaamiset - rahoitusarvopaperit |
| (nettovelkaantumisaste) | Oma pääoma | |
| Tulos/osake | Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tuloksesta | |
| Osakkeiden oikaistu keskimääräinen kappalemäärä | ||
| Osinko/osake | Tilikauden osingonjako | |
| Osakkeiden laimentamaton lukumäärä | ||
| Oma pääoma/osake | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |
| Osakkeiden laimentamaton lukumäärä | ||
| Osinko/tulos, % | 100 x | Osakekohtainen osinko |
| Osakekohtainen tulos | ||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 100 x | Osakekohtainen osinko |
| Tilikauden päätöskurssi | ||
| Hinta/voitto-suhde | Tilikauden päätöskurssi | |
| (P/E-luku), % | Osakekohtainen tulos | |
| Osakekannan markkina-arvo | Osakkeiden laimentamaton lukumäärä x tilikauden päätöskurssi | |
KONSERNITILINPÄÄTÖS
Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista ovat luettavissa emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoista.
| (1 000 euroa) | 1.1.-31.12.2019 | 1.1.-31.12.2018 | ||
|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 5 450 | 3 292 | ||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 784 | 2 740 | ||
| Materiaalit ja palvelut | ||||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | ||||
| Ostot tilikauden aikana | 537 | 3 817 | ||
| Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) | 768 | -1 305 | -3 191 | -626 |
| Henkilöstökulut | ||||
| Palkat ja palkkiot | 1 631 | 1 252 | ||
| Henkilösivukulut | ||||
| Eläkekulut | 227 | 176 | ||
| Muut henkilösivukulut | 46 | -1 904 | 20 | -1 447 |
| Poistot ja arvonalentumiset | ||||
| Suunnitelman mukaiset poistot | -1 368 | -1 372 | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | -2 171 | -1 960 | ||
| LIIKEVOITTO/TAPPIO | 1 486 | 627 | ||
| Rahoitustuotot ja -kulut | ||||
| Tuotot osuuksista | ||||
| Saman konsernin yrityksissä | 240 | |||
| Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista | ||||
| Saman konsernin yrityksiltä | 219 | 127 | ||
| Muilta | 7 | 6 | ||
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||||
| Saman konsernin yrityksiltä | 8 | 7 | ||
| Muilta | 16 | 19 | ||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||||
| Saman konsernin yrityksille | -27 | -1 | ||
| Muille | -275 | -140 | ||
| Arvonalentumiset | -52 | -50 | 208 | |
| VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | 1 434 | 835 | ||
| Tilinpäätössiirrot | ||||
| Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) | -10 | -79 | ||
| Konserniavustukset, annetut | -2 193 | |||
| Konserniavustukset, saadut | 2 170 | 1 609 | ||
| Tuloverot | 0 | -313 | ||
| TILIKAUDEN VOITTO | 1 400 | 2 051 |
| Vastaavaa | ||||
|---|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 31.12.2019 | 31.12.2018 | ||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | ||||
| Aineettomat oikeudet | 80 | 66 | ||
| Muut pitkävaikutteiset menot | 48 | 128 | 58 | 124 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||||
| Maa- ja vesialueet | 576 | 576 | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 24 300 | 25 458 | ||
| Koneet ja kalusto | 351 | 203 | ||
| Muut aineelliset hyödykkeet | 214 | 209 | ||
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 25 441 | 26 446 | ||
| Sijoitukset | ||||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 20 189 | 10 889 | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 14 110 | 14 608 | ||
| Muut osakkeet ja osuudet | 391 | 360 | ||
| Muut saamiset | 276 | 34 967 | 265 | 26 122 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | ||||
| Vaihto-omaisuus | ||||
| Pörssiosakkeet | 13 938 | 14 706 | ||
| Saamiset | ||||
| Lyhytaikaiset | ||||
| Myyntisaamiset | 14 | 58 | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 1 871 | 3 487 | ||
| Siirtosaamiset | 1 092 | 2 978 | 741 | 4 286 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 4 195 | 2 880 | ||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 81 647 | 74 563 |
| Vastattavaa | ||||
|---|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 31.12.2019 | 31.12.2018 | ||
| OMA PÄÄOMA | ||||
| Osakepääoma | 1 053 | 1 053 | ||
| Ylikurssirahasto | 7 668 | 7 668 | ||
| Edellisten tilikausien voitto | 24 956 | 26 075 | ||
| Tilikauden voitto | 1 400 | 35 077 | 2 051 | 36 847 |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | ||||
| Poistoero | 8 897 | 8 887 | ||
| VIERAS PÄÄOMA | ||||
| Pitkäaikainen | ||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 13 300 | 13 300 | 7 950 | 7 950 |
| Lyhytaikainen | ||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 16 200 | 17 700 | ||
| Saadut ennakot | 11 | 11 | ||
| Ostovelat | 154 | 258 | ||
| Velat saman konsernin yrityksille | 7 359 | 2 487 | ||
| Muut velat | 231 | 242 | ||
| Siirtovelat | 417 | 24 373 | 181 | 20 879 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 81 647 | 74 563 |
| (1 000 euroa) | 31.12.2019 | 31.12.2018 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja | 1 434 | 835 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 52 | -208 |
| Oikaisut liikevoittoon | 1 368 | 1 372 |
| Käyttöpääoman muutos | 1 408 | -3 229 |
| Maksetut korot ja maksut | -274 | -137 |
| Saadut korot | 225 | 110 |
| Maksetut välittömät verot | -329 | -850 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 3 885 | -2 107 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -401 | -175 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 40 | |
| Myönnetyt lainat | -1 806 | -10 700 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -9 332 | -3 094 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 4 018 | 726 |
| Saadut osingot investoinneista | ||
| Investointien rahavirta | -7 481 | -13 243 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 53 700 | 48 899 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -53 030 | -38 274 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 8 500 | 9 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -1 650 | -150 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -3 171 | -4 993 |
| Saadut ja maksetut konserniavustukset | 561 | 1 117 |
| Kirjamyynti | 0 | 0 |
| Oman pääoman muutokset | 1 | |
| Rahoituksen rahavirta | 4 912 | 15 599 |
| Rahavarojen muutos | 1 315 | 250 |
| Rahavarat 1.1. | 2 880 | 2 630 |
| Rahavarat 31.12. | 4 195 | 2 880 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos lisäys (-) / vähennys (+) | 567 | -72 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | 768 | -3 191 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | 73 | 33 |
| Käyttöpääoman muutos | 1 408 | -3 229 |
Vaihto-omaisuudessa olevat arvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai tilinpäätöspäivän pörssikurssiin, mikäli se on alempi. Emoyhtiön vaihto-omaisuuteen sisältyvien arvopapereiden markkina-arvo 31.12.2019 oli 13,9 miljoonaa euroa (kirjanpitoarvo 13,9 miljoonaa euroa).
Tilinpäätös on laadittu suunnitelman mukaisin poistoin, jotka perustuvat alkuperäiseen hankintamenoon ja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudelliseen pitoaikaan. Suunnitelman mukaisten ja kirjattujen poistojen erotus esitetään tuloslaskelmassa tilinpäätössiirtona. Kertynyt poistoero esitetään taseen vastattavaa puolella yhtenä eränä.
| Poistoajat ovat seuraavat: | |
|---|---|
| Rakennukset ja rakennelmat | 40 vuotta |
| Rakennusten irtaimet ainesosat | 10 vuotta |
| Väestönsuojat | 15 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 5–10 vuotta |
| Aineettomat oikeudet | 5 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5–10 vuotta |
| Liikearvo | 5 vuotta |
Ulkomaanrahamääräiset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan.
Konsernin eläkevastuu on pääsääntöisesti katettu TYELvakuutuksella ja menot on käsitelty suoriteperusteisesti.
| 1. Liikevaihdon jako toimialoittain ja markkina-alueittain | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Muu toiminta | 2 089 | 1 878 |
| Arvopaperikauppa | 3 361 | 1 414 |
| Yhteensä | 5 450 | 3 292 |
| Maantieteellinen jakauma: | ||
| Kotimaa | 5 450 | 3 292 |
| 2. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Kiinteistötoiminnan vuokratuotot | 2 776 | 2 725 |
| Kalustomyyntivoitto | 7 | |
| Muut tuotot | 0 | 16 |
| Yhteensä | 2 784 | 2 740 |
| 3. Henkilöstökulut ja henkilökunnan lukumäärä keskimäärin | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Palkat | 1 631 | 1 252 |
| Eläkekulut | 227 | 176 |
| Muut henkilöstökulut | 46 | 20 |
| Tuloslaskelman henkilöstökulut | 1 904 | 1 447 |
| Luontoisedut verotusarvo | 25 | 15 |
| Yhteensä | 1 929 | 1 462 |
| Palkat ja korvaukset tilikauden aikana toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille | 367 | 358 |
| Eläkemaksut toimitusjohtajan palkkiosta | 31 | 31 |
| Luontoisedut | 13 | 13 |
| Yhtiön palveluksessa tilikauden aikana ollut vakinainen henkilökunta: | ||
| Toimihenkilöt | 25 | 19 |
| 4. Poistot ja arvonalentumiset | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Suunnitelman mukaan | ||
| Rakennukset | 1 241 | 1 268 |
| Koneet ja kalusto | 95 | 77 |
| Aineettomat oikeudet | 22 | 16 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 10 | 11 |
| Yhteensä | 1 368 | 1 372 |
| Poistoeron muutos | ||
| Rakennukset | -14 | 68 |
| Koneet ja kalusto | 30 | 2 |
| Aineettomat oikeudet | 3 | 3 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | -8 | 7 |
| Yhteensä | 10 | 79 |
| 5. Liiketoiminnan muut kulut | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Sijoituskiinteistöjen hoitokulut | 13 | 28 |
| Henkilösivukulut | 165 | 101 |
| Toimitilakulut | 764 | 841 |
| Tiedonsiirto-, atk-, konttorikulut | 583 | 432 |
| Autokulut | 29 | 19 |
| Vakuutukset | 21 | 19 |
| Matkustus-, edustus- ja neuvottelukulut | 124 | 143 |
| Mainonnan ja markkinoinnin kulut | 43 | 12 |
| Muut kulut | 309 | 302 |
| Yhteensä | 2 051 | 1 897 |
| 6. Tilintarkastajan palkkiot | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) Maksetut palkkiot KHT-Yhteisö Ernst & Young Oy | 2019 | 2018 |
| Tilintarkastuspalkkiot | 82 | 40 |
| Veroneuvonta | 1 | 9 |
| Muut palkkiot | 34 | 14 |
| Yhteensä | 117 | 63 |
| 7. Konsernin sisäiset rahoitustuotot ja -kulut | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 240 | |
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä pitkäaikaisista sijoituksista | 219 | 127 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille | 27 | 1 |
| 8. Muut rahoituskulut | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä | 50 | |
Kytäjä Golf -osakkeet 20 kpl, á-hinta 2 500 euroa
| 9. Tilinpäätössiirrot | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Konserniavustukset, saadut | 2 170 | 1 609 |
| Konserniavustukset, annetut | -2 193 |
| 10. Tuloverot | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Tuloverot tilinpäätössiirroista | 7 | 306 |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 7 | 7 |
| Yhteensä | 0 | 313 |
| Laskennalliset verovelat | ||
| Kertyneestä poistoerosta | 1 779 | 1 777 |
| Aineettomat hyödykkeet | Aineelliset hyödykkeet | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | Aineet tomat oikeudet |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Ennakko maksut ja keskener. hankinnat |
Yhteensä | Maa alueet |
Raken nukset |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelli set hyö dykkeet |
Ennakko maksut ja keskener. hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2019 | 475 | 219 | 0 | 694 | 576 | 43 658 | 2 434 | 209 | 0 | 46 877 |
| Lisäykset | 36 | 36 | 83 | 277 | 5 | 365 | ||||
| Vähennykset | -57 | -57 | ||||||||
| Siirrot erien välillä | ||||||||||
| Hankintameno 31.12.2019 | 511 | 219 | 0 | 730 | 576 | 43 741 | 2 654 | 214 | 0 | 47 185 |
| Kertyneet poistot ja arvon alennukset 1.1.2019 |
-409 | -161 | 0 | -570 | -18 200 | -2 231 | -20 431 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
24 | 24 | ||||||||
| Tilikauden poisto | -22 | -10 | -32 | -1 241 | -95 | -1 336 | ||||
| Arvonalennukset | ||||||||||
| Kertyneet poistot 31.12.2019 | -431 | -171 | 0 | -602 | -19 441 | -2 302 | -21 744 | |||
| Arvonmuutokset | 0 | 0 | 0 | |||||||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2019 | 80 | 48 | 0 | 128 | 576 | 24 300 | 351 | 214 | 0 | 25 441 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 66 | 58 | 0 | 124 | 576 | 25 458 | 203 | 209 | 0 | 26 446 |
| Tuotannon koneiden ja laittei den kirjanpitoarvo 31.12.2019 |
247 | |||||||||
| Tuotannon koneiden ja laittei den kirjanpitoarvo 31.12.2018 |
131 |
| Osakkeet | Osakkeet | Saamiset | Saamiset | ||
|---|---|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | Konserniyritykset | Muut | Konserniyritykset | Muut | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2019 | 10 889 | 623 | 14 608 | 265 | 26 385 |
| Lisäykset | 9 301 | 31 | 305 | 11 | 9 648 |
| Vähennykset | -803 | -803 | |||
| Siirrot erien välillä | |||||
| Hankintameno 31.12.2019 | 20 189 | 654 | 14 110 | 276 | 35 230 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2019 | -263 | -213 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | |||||
| Tilikauden poisto | |||||
| Arvonalennukset | 0 | ||||
| Kertyneet poistot 31.12.2019 | -263 | -263 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2019 | 20 189 | 391 | 14 110 | 276 | 34 967 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 10 889 | 360 | 14 608 | 265 | 26 122 |
| 12. Emoyhtiön omistamat osakkeet konserniyrityksissä | |||
|---|---|---|---|
| Konserniyritysosakkeet | Omistusosuus % | Äänivalta % |
|---|---|---|
| Lieksan Lehti Oy | 100.0 | 100.0 |
| Keski-Karjalan Kustannus Oy | 100.0 | 100.0 |
| Ylä-Karjala Oy | 100.0 | 100.0 |
| Pogostan Sanomat Oy | 100.0 | 100.0 |
| Karelia Viestintä Oy | 100.0 | 100.0 |
| Sanomalehti Karjalainen Oy | 100.0 | 100.0 |
| PunaMusta Oy | 100.0 | 100.0 |
| Pohjois-Karjalan Paikallislehdet Oy | 100.0 | 100.0 |
| Forssan Kirjapaino Oy | 100.0 | 100.0 |
| Hämeen Kirjapaino Oyj | 100.0 | 100.0 |
| Smart Files Oy | 51.0 | 51.0 |
| 13. Pitkäaikaiset sijoitukset konserniyrityksiin | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä | ||
| Pysyvät vastaavat | ||
| Pohjois-Karjalan Ilmoitusvalmistus Oy | 65 | |
| PunaMusta Oy | 6 710 | 6 470 |
| Forssan Kirjapaino Oy | 7 400 | 8 000 |
| Ylä-Karjala Oy | 73 | |
| Yhteensä | 14 110 | 14 608 |
| 14. Konsernisaamiset ja -velat | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä | ||
| Vaihtuvat vastaavat | ||
| Myyntisaamiset | 253 | 243 |
| Lainasaamiset | 875 | 2 540 |
| Siirtosaamiset | 744 | 704 |
| Yhteensä | 1 871 | 3 487 |
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | ||
| Vieras pääoma, lyhytaikainen | ||
| Ostovelat | 18 | 9 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 7 316 | 2 478 |
| Siirtovelat | 26 | 1 |
| Yhteensä | 7 359 | 2 487 |
Siirtosaamisten olennaisimmat erät ovat verosaaminen 960 505,14 euroa ja menoennakot 100 427,79 euroa. Siirtovelkojen olennaisimmat erät ovat vuosilomapalkat sosiaalikuluineen 0,2 miljoonaa euroa.
| 16. Oma pääoma | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 |
| Osakepääoma 1.1. | 1 053 | 1 053 |
| Osakepääoma 31.12. | 1 053 | 1 053 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 7 668 | 7 668 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 7 668 | 7 668 |
| 8 720 | 8 720 | |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 28 126 | 31 097 |
| Osingonjako | -3 129 | -5 007 |
| Jakamattomien osinkojen palautus voittovaroihin | 11 | |
| Ed. vuoden verojen oikaisu | -1 | -16 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 25 006 | 26 090 |
| Hallituksen päättämä avustus | -50 | |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 24 956 | 26 075 |
| Tilikauden voitto | 1 400 | 2 051 |
| 26 356 | 28 126 | |
| Oma pääoma yhteensä | 35 077 | 36 847 |
| Laskelma jakokelpoisista varoista | 2019 | 2018 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 24 956 | 26 075 |
| Tilikauden voitto | 1 400 | 2 051 |
| Yhteensä | 26 356 | 28 126 |
| 17. Emoyhtiön osakepääoma | ||||
|---|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 | ||
| kpl | EUR | kpl | EUR | |
| Osakkeet | 12 517 360 | 1 053 | 12 517 360 | 1 053 |
| 18. Annetut pantit ja vastuusitoumukset | ||||
|---|---|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 2019 | 2018 | ||
| Omasta velasta | ||||
| Pantatut osakkeet | 10 009 | 888 | ||
| Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin | 14 111 | 14 111 | ||
| Yhteensä | 24 119 | 14 999 | ||
| Vastuut ovat emo- ja tytäryhtiöiden veloista. | ||||
| Erityistakaussitoumus | 3 164 | 3 999 | ||
| Leasingvastuut | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 31.12.2019 | 31.12.2018 |
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 20 | 22 |
| Myöhemmin maksettavat | 16 | 18 |
| Yhteensä | 36 | 40 |
| Vuokravastuut | ||
|---|---|---|
| (1 000 euroa) | 31.12.2019 | 31.12.2018 |
| Vuokrasaamiset | ||
| Seuraavalla tilikaudella saatavat | 652 | 637 |
| Myöhemmin saatavat | 2 390 | 2 974 |
| Yhteensä | 3 041 | 3 611 |
| Maksettavat vuokrat | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 24 | 24 |
| Myöhemmin maksettavat | 528 | 552 |
| Yhteensä | 552 | 575 |
Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuosina 2010-2019 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana.
Vastuun enimmäismäärä on 1 621 026,45 euroa ja viimeinen tarkistusvuosi on 2028.
Konsernilla ei ole ollut merkittäviä tuotekehitysmenoja.
Hallituksen antivaltuutusta ja johdon osapalkkioita ei ole, eikä myöskään johdannaissopimuksista aiheutuvia vastuita.
| Voitonjakokelpoiset varat ovat 26 356 142,42 euroa. | Euroa (€) | |
|---|---|---|
| Yhtiön hallitus esittää, että | ||
| tilikauden voitto | 1 400 018,49 | |
| sekä edellisten tilikausien voitto | 24 956 123,93 | |
| yhteensä | 26 356 142,42 | |
| käytetään seuraavalla tavalla: | ||
| osinkoa jaetaan 0,25 euroa jokaiselle ulkona olevalle osakkeelle 12 517 360 kappaleelle eli yhteensä |
3 129 340,00 | |
| hallituksen käytettäväksi jätetään | 100 000,00 | |
| voitto- ja tappiotilille jätetään | 23 126 802,42 | |
| yhteensä | 26 356 142,42 |
Joensuussa helmikuun 28. päivänä 2020
| Reetta Laakkonen | Harri Suutari | Yrjö Laakkonen |
|---|---|---|
| Hannu Laakkonen | Juha Mäkihonko | Joona Laakkonen |
Raimo Puustinen toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Joensuussa helmikuun 28. päivänä 2020
ERNST & YOUNG OY tilintarkastusyhteisö
Ulla Nykky KHT
| Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tieto niiden säilytystavoista | |
|---|---|
| Pääkirjayhteenveto | CD-talleenteena |
| Päiväkirja | CD-talleenteena |
| Pääkirja | CD-talleenteena |
| Velallisreskontra | CD-talleenteena |
| Velkojainreskontra | CD-talleenteena |
| Kassapäiväkirja | paperisena |
| Tasekirja | erikseen sidottuna |
| Tase-erittelyt | CD-talleenteena |
| Luettelo käytetyistä tositelajeista | |
|---|---|
| Yleislaskut | tositelaji 01 |
| Vuokralaskut | tositelaji 02 |
| Korkolaskut | tositelaji 03 |
| Ostolaskut | tositelajit 06 ja 07 |
| Ostolaskujen maksut | tositelaji 08 |
| Myyntilaskujen viitesuoritukset | tositelaji 10 |
| Myyntilaskujen käsisuoritukset | tositelaji 12 |
| Myyntilaskujen putsaukset | tositelaji 14 |
| Tiliotteet ja kassatositteet | tositelaji 20 |
| Palkkojen suorasiirto | tositelaji 21 |
| Muistiotositteet | tositelaji 30 |
| Lomapalkkavelan suorasiirto | tositelaji 31 |
| Jaksotukset | tositelaji 33 |
| Liitetietotositteet | tositelaji 50 |
PunaMusta Media Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet PunaMusta Media Oyj:n (y-tunnus 0214720-9) (entinen Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
| Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa |
|---|---|
| Myyntituottojen tuloutus Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 1. Konsernin myyntituotot muodostuvat tuotteiden ja palveluiden myynnistä. Myyntituottojen määrä konsernitilinpäätöksessä oli 107,4 miljoonaa euroa. Tuote- ja palvelumyynnit tuloutetaan, kun niihin liittyvä määräysvalta on siirtynyt ostajalle joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Tuottojen kirjaaminen on määritelty riskiksi tuottojen oikea-aikaisen tuloutuksen kannalta. Myyntituottojen tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski. |
Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä, sisälsivät muun muassa: • Konsernin laskentaperiaatteissa olevien tuloutusperiaatteiden arvioinnin sovellettaviin tilinpäätösstandardeihin nähden. • Myynnin jaksotuksen tarkastuksen analyyttisiä menetelmiä hyväksikäyttäen. • Yksityiskohtaisen tapahtumatason testauksen tuottojen oikea-aikaisen tuloutuksen osalta. • Konsernin tuottoihin liittyvien liitetietojen riittävyyden arvioinnin. |
| Yrityshankinnat Viittaamme liitetietoon 2. Yhtiö hankki tilikaudella Hämeen Kirjapaino Oy:n koko osakekannan sekä Satavision Oy:n print-liiketoiminnan. Yrityshankinnat olivat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka hankintoihin liittyvien arvostusmenetelmien sekä johdon tekemien arvioiden johdosta. Johdon arviot kohdistuvat erityisesti hankittujen varojen ja velkojen käypien arvojen määrittämiseen ja kauppahinnan allokointiin asiakassopimuksille, teknologialle ja liikearvolle. |
Kauppahinnan allokointiin ja yrityshankinnan raportointiin liittyvään virheriskiin liittyen suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet: • Konsernin laskentaperiaatteiden arvioinnin liiketoimintojen yhdistäminen laskentastandardiin nähden. • Niiden arvostusprosessien ja -menetelmien arvioinnin, joilla yhtiö yksilöi hankitut varat ja velat sekä määritti näiden erien käyvät arvot. Tarkastukseen osallistui asiantuntijana sisäinen arvonmääritysasiantuntijamme, joka avusti meitä käytettyjen arvioiden ja oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. • Yrityshankintaan liittyvien liitetietojen riittävyyden arvioinnin. |
| Liikearvon arvostus Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin sekä liitetietoon 10. Tilinpäätöspäivänä konsernin taseeseen sisältyi liikearvoa 4,3 miljoonaa euroa. Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska vuosittain suoritettavaan arvonalennustestaukseen sisältyy harkintaa ja se perustuu markkinoita ja taloutta koskeviin ennusteisiin. Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty perustuen käyttöarvolaskelmiin. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavat useat oletukset, kuten esimerkiksi liikevaihdon kasvu, käyttökate ja rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Muutokset näissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen. Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski. |
Liikearvon arvostukseen liittyvät tarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä, kohdistuivat muun muassa ennustettuun kasvuun ja kannattavuuteen sekä diskonttokorkoon. Arvioidessamme johdon käyttämiä oletuksia vertasimme niitä myös ulkopuoliseen markkinainformaatioon. Arvonmääritysasiantuntijamme avustivat meitä johdon tekemien arvioiden ja käytettyjen menetelmien arvioinnissa. Arvioimme herkkyysanalyysien asianmukaisuutta sekä sitä, voiko jokin jokseenkin mahdollinen muutos keskeisessä oletuksessa johtaa siihen, että yksikön kirjanpitoarvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Lisäksi arvioimme liikearvon arvonalentumis testauksesta esitettyjä liitetietoja. |
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana yhtäjaksoisesti 22 vuotta siitä lähtien, kun PunaMusta Media Oyj:stä tuli yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 10.2.1992.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa Informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Joensuussa 28. helmikuuta 2020
Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Ulla Nykky KHT
Yhtiön osakepääoma on 1 052 634,41 euroa. Osakkeita on 12 517 360 kappaletta. PunaMusta Media Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään 12.2.1988. Yhtiön osake on listattuna Nasdaq Helsinki Oy:ssä (pienet yhtiöt), yhtiön kaupankäyntitunnus on PUMU.
| Omistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2019 | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alaraja | Yläraja | Omistajia kpl |
Omistajia % |
Arvoosuus määrä kpl |
Arvoosuus määrä % |
Äänimäärä kpl |
Äänimäärä % |
||
| 1 | 100 | 346 | 35,60 | 15 156 | 0,12 | 15 156 | 0,12 | ||
| 101 | 500 | 327 | 33,64 | 88 988 | 0,71 | 88 988 | 0,71 | ||
| 501 | 1 000 | 115 | 11,83 | 90 662 | 0,72 | 90 662 | 0,72 | ||
| 1 001 | 5 000 | 126 | 12,96 | 285 301 | 2,28 | 285 301 | 2,28 | ||
| 5 001 | 10 000 | 23 | 2,37 | 162 222 | 1,30 | 162 222 | 1,30 | ||
| 10 001 | 50 000 | 23 | 2,37 | 552 875 | 4,42 | 552 875 | 4,42 | ||
| 50 001 | 100 000 | 3 | 0,31 | 179 480 | 1,43 | 179 480 | 1,43 | ||
| 100 001 | 500 000 | 5 | 0,51 | 1 055 560 | 8,43 | 1 055 560 | 8,43 | ||
| 500 001 | 4 | 0,41 | 10 053 616 | 80,32 | 10 053 616 | 80,32 | |||
| Yhteensä | 972 | 100 | 12 483 860 | 99,73 | 12 483 860 | 99,73 | |||
| joista hallintarekisteröityjä | 3 | 2 122 | 0,02 | 2 122 | 0,02 | ||||
| Odotusluettelolla yhteensä | |||||||||
| Yhteistilillä | 33 500 | 0,27 | 33 500 | 0,27 | |||||
| Erityistileillä yhteensä | |||||||||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 12 517 360 | 100 | 12 517 360 | 100 |
Sektorijakauma 31.12.2019
| Hallinta | Arvo | Arvo | Hallinta | Hallinta | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Omistajia kpl |
rekisteröity kpl |
Omistajia % |
osuus määrä kpl |
osuus määrä % |
rekisteröity kpl |
rekisteröity % |
Äänimäärä kpl |
Äänimäärä % |
|
| Yritykset | 41 | 4,22 | 7 666 873 | 61,25 | 7 666 873 | 61,25 | |||
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 3 | 2 | 0,31 | 4 566 | 0,04 | 1 450 | 0,01 | 6 016 | 0,05 |
| Julkisyhteisöt | 2 | 0,21 | 6 840 | 0,06 | 6 840 | 0,06 | |||
| Kotitaloudet | 912 | 93,83 | 4 714 611 | 37,67 | 4 714 611 | 37,67 | |||
| Kotita. palv. ei voit.tavoit. yhteisöt | 11 | 1,13 | 87 879 | 0,70 | 87 879 | 0,70 | |||
| Koko kansantalous yhteensä | 969 | 2 | 99,69 12 480 769 | 99,71 | 1 450 | 0,01 12 482 219 | 99,72 | ||
| Ulkomaat | 3 | 1 | 0,31 | 969 | 0,01 | 672 | 0,01 | 1 641 | 0,01 |
| Kaikki yhteensä | 972 | 3 | 100 12 481 738 | 99,72 | 2 122 | 0,02 12 483 860 | 99,73 | ||
| joista hallintarekisteröityjä | 3 | 2 122 | 0,02 | 2 122 | 0,02 | ||||
| Odotusluettelolla yhteensä | |||||||||
| Yhteistilillä | 33 500 | 0,27 | 33 500 | 0,27 | |||||
| Erityistileillä | |||||||||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 12 517 360 | 100 | 12 517 360 | 100 |
| Suora omistus kpl |
Suora omistus % |
Välillinen omistus kpl |
Välillinen omistus % |
Omistus yhteensä kpl |
Omistus yhteensä % |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. | Kauppahuone Laakkonen Oy | 3 309 115 | 26,44 | 3 309 115 | 26,44 | ||
| 2. | HML Finance Oy | 2 927 120 | 23,38 | 2 927 120 | 23,38 | ||
| 3. | Laakkonen Yrjö | 2 547 061 | 20,35 | 2 547 061 | 20,35 | ||
| 4. | Foncia Invest Oy | 1 270 320 | 10,15 | 1 270 320 | 10,15 | ||
| 5. | Laakkonen Reetta | 356 880 | 2,85 | 1 007 122 | 8,05 | 1 364 002 | 10,90 |
| 6. | Laakkonen Outi | 245 240 | 1,96 | 245 240 | 1,96 | ||
| 7. | Laakkonen Joona | 176 318 | 1,41 | 546 723 | 4,37 | 723 041 | 5,78 |
| 8. | Laakkonen Tommi | 139 410 | 1,11 | 546 723 | 4,37 | 686 133 | 5,48 |
| 9. | Laakkonen Janne | 137 712 | 1,10 | 546 723 | 4,37 | 684 435 | 5,47 |
| 10. | Mielonen Tauno kuolinpesä | 71 840 | 0,57 | 71 840 | 0,57 |
Yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan suoraomistus on yhteensä 24,82 %, suora ja välillinen omistus yhteensä 60,61 % osakkeista.
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA
Omistaa suoraan 356 880 kpl (2,85 %) ja välillisesti 1 007 122 kpl (8,05 %), yhteensä 1 364 002 kpl (10,90 %) PunaMusta Media Oyj:n osakkeita.
HALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA
Ei omista PunaMusta Media Oyj:n osakkeita.
HALLITUKSEN JÄSEN
Omistaa PunaMusta Media Oyj:n osakkeita 2 547 061 kpl (20,35 %).
HALLITUKSEN JÄSEN
Omistaa PunaMusta Media Oyj:n osakkeita 22 590 kpl (0,18 %).
HANNU LAAKKONEN
HALLITUKSEN JÄSEN
Ei suoraa osakeomistusta. Omistaa välillisesti 2 927 120 kpl (23,38 %) PunaMusta Media Oyj:n osakkeita.
HALLITUKSEN JÄSEN
Omistaa suoraan 176 318 kpl (1,41 %) ja välillisesti 546 723 kpl (4,37 %), yhteensä 723 041 kpl (5,78 %) PunaMusta Media Oyj:n osakkeita.
Osakeomistukset 31.12.2019
PUNAMUSTA MEDIA OYJ:N TOIMITUSJOHTAJA
Omistaa PunaMusta Media Oyj:n osakkeita 4 024 kpl
PAINOTOIMIALAN TOIMIALAJOHTAJA, PUNAMUSTA OY:N TOIMITUSJOHTAJA
Ei omista PunaMusta Media Oyj:n osakkeita
LEHTITOIMIALAN TOIMIALA-JOHTAJA, SANOMALEHTI KARJALAINEN OY:N TOIMITUSJOHTAJA/ VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA
Ei omista PunaMusta Media Oyj:n osakkeita
PUNAMUSTA MEDIA OYJ:N TALOUSJOHTAJA
Ei omista PunaMusta Media Oyj:n osakkeita
PUNAMUSTA OY:N LIIKE-TOIMINNAN KEHITTÄMIS-PÄÄLLIKKÖ
Ei omista PunaMusta Media Oyj:n osakkeita
PUNAMUSTA MEDIA OYJ:N HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ
Ei omista PunaMusta Media Oyj:n osakkeita
Hallituksen ja johtoryhmän sihteerinä toimii Riitta Moilanen.
Osakeomistukset 31.12.2019
Tämä selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty PunaMusta Media Oyj:n hallituksen kokouksessa 28.2.2020.
PunaMusta Media Oyj ("yhtiö") on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia ja yhtiön yhtiöjärjestystä sekä julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä. Lisäksi Puna-Musta Media Oyj noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.1.2016 voimaan tullutta ja 1.1.2020 päivitettyä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita.
Listayhtiöiden hallinnointikoodin edellyttämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksena toimintakertomuksen yhteydessä. Yhtiön hallinnointiperiaatteet ovat nähtävillä yhtiön internetsivuilla www.punamustamedia.fi/Sijoittajat/Hallinnointiperiaatteet.
Yhtiö poikkeaa seuraavista hallinnointikoodin suosituksista:
Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä on yksi. Yhtiön hallinto ja hallituksen kokoonpano perustuvat vahvaan omistajaohjaukseen, joten yhtiön hallitus koostuu suurelta osin pääomistajista. Hallituksen jäsenet edustavat kattavasti osakkeenomistajia.
PunaMusta Media Oyj:ssä ei ole perustettu erillisiä valiokuntia. Yhtiön konsernirakenne ja koko huomioon ottaen yhtiön hallitus ei pidä valiokuntia tarpeellisina.
PunaMusta Media -konsernin emoyhtiö on PunaMusta Media Oyj. Emoyhtiön liiketoiminta koostuu konsernihallinnosta, arvopaperikaupasta ja osakeomistuksista sekä kiinteistöjen hallinnoinnista ja vuokrauksesta.
Konsernin lehtitoimialan muodostavat PunaMusta Media Oyj:n tytäryhtiöt Sanomalehti Karjalainen Oy, Lieksan Lehti Oy, Pogostan Sanomat Oy, Keski-Karjalan Kustannus Oy, Ylä-Karjala Oy, Pohjois-Karjalan Paikallislehdet Oy ja Karelia Viestintä Oy. Toimialaa täydentävät Iskelmä Rex - ja Radio City Joensuu -radiokanavat, jotka ovat osa Sanomalehti Karjalainen Oy:tä.
Konsernin painotoimialaan kuuluvat PunaMusta Media Oyj:n tytäryhtiöt PunaMusta Oy, Forssan Kirjapaino Oy, Hämeen Kirjapaino Oy sekä Smart Files Oy (51 %/Hämeen Kirjapaino Oy).
PunaMusta Media -konserniin kuuluvat lisäksi Arena Partners Oy (8,81 %/PunaMusta Media Oyj) sekä Väli-Suomen Media Oy (25 %/Sanomalehti Karjalainen Oy).
PunaMusta Media Oyj:n hallintoelimiä ovat osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja.
Yhtiökokous on PunaMusta Media Oyj:n ylin toimielin. Puna-Musta Media Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä. Yhtiökokous päättää vuosittain sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, voitonjaosta, hallituksen jäsenten palkkioista sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta sekä heille maksettavista palkkioista.
Yhtiö ilmoittaa internetsivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia. Osakeyhtiölain mukaan kyseinen päivämäärä on aikaisintaan neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista. Lisäksi internetsivuilla ilmoitetaan, mihin postitai sähköpostiosoitteeseen osakkeenomistajan vaatimus tulee lähettää.
Yhtiökokouskutsu ja seuraavat tiedot ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla 21 päivää ennen yhtiökokousta:
Yhtiökokouskutsu julkaistaan myös sanomalehti Karjalaisessa tai hallituksen määräämässä muussa Joensuussa ilmestyvässä sanomalehdessä.
Yhtiökokouksessa tulee olla läsnä hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja. Lisäksi hallituksen jäseneksi ehdolla olevan henkilön on oltava läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan on osallistuttava varsinaiseen yhtiökokoukseen.
Yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen, ja ne pöytäkirjan liitteet, jotka ovat osa yhtiökokouksen päätöstä, löytyvät yhtiön internetsivuilta kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiökokousasiakirjat säilytetään yhtiön internetsivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiökokouksesta.
PunaMusta Media Oyj:n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu viidestä kymmeneen (5-10) varsinaista jäsentä.
Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä ei ole asetettu hallituksen jäsenille yläikärajaa, rajoitettu jäsenten toimikausien lukumäärää eikä muullakaan tavalla rajoitettu yhtiökokouksen päätösvaltaa hallituksen jäsenten valinnassa. Hallituskokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistellaan merkittävien osakkeenomistajien toimesta. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
PunaMusta Media Oyj:n varsinainen yhtiökokous 29.3.2019 päätti yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi. Yhtiön hallituksen jäseniksi valittiin Reetta Laakkonen, Yrjö Laakkonen, Juha Mäkihonko, Hannu Laakkonen, Joona Laakkonen ja Harri Suutari. 29.3.2019 pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Reetta Laakkosen ja varapuheenjohtajaksi Harri Suutarin.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tehtävät määräytyvät osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä hallitukselle määritellyistä tehtävistä. Kaikki yhtiön ja sen tytäryhtiöiden liiketoiminnan kannalta merkittävät asiat käsitellään yhtiön hallituksessa.
Hallituksen kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat muun muassa:
Yhtiön tilintarkastajan hallitus tapaa vähintään kerran vuodessa.
Hallituksen kokouksissa ovat läsnä emoyhtiön toimitusjohtaja, lehtitoimialan sekä painotoimialan johtajat sekä konsernin talousjohtaja, jotka esittelevät kukin toimialaansa ja toimintaympäristöään koskevat asiat.
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja valmistelevat hallituksen kokoukset ja työjärjestyksen. Hallitus arvioi puheenjohtajansa johdolla työskentelytapojaan kerran vuodessa.
PunaMusta Media Oyj:n hallitus kokoontuu keskimäärin kuusi kertaa vuodessa. Vuonna 2019 hallitus kokoontui 10 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti hallituksen kokouksiin vuonna 2019 oli 81,67 prosenttia.
Hallituksen jäsenistä Reetta Laakkonen, Harri Suutari, Juha Mäkihonko ja Joona Laakkonen osallistuivat kaikkiin tilikauden 2019 aikana pidettyihin hallituksen kokouksiin. Kahdeksaan hallituksen kokoukseen osallistui Hannu Laakkonen sekä viiteen kokoukseen Yrjö Laakkonen.
Monimuotoisuutta tarkastellaan paitsi molempien sukupuolten edustuksen niin myös muiden hallituksen monimuotoisuutta edistävien tekijöiden kautta. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa hallituksen ikäjakauma, jäsenten koulutuksellinen ja ammatillinen tausta, tehtävän kannalta merkityksellinen kokemus sekä henkilökohtaiset ominaisuudet. Kokoonpanon valmistelussa arvioidaan myös sitä, miten jäsenten osaaminen, koulutus ja kokemus täydentävät toisiaan. Kokoonpanon valmistelussa huomioidaan myös pitkän aikavälin tarpeet.
Monimuotoisuutta koskevien periaatteiden tarkoituksena on osaltaan varmistaa se, että hallituksen osaaminen ja kokemus kokonaisuutena sekä kokoonpanon monipuolisuus riittävällä tavalla vastaavat yhtiön toiminnan tarpeita. Molempien sukupuolten edustuksen osalta tavoitteena on, että hallituksessa on molempia sukupuolia riittävästi, mikä pyritään huomioimaan hallituksen jäsenten valinnassa. Helmikuussa 2020 PunaMusta Media Oyj:n hallituksessa oli yksi nainen ja viisi miestä.
Yhtiön toimitusjohtajan nimittää hallitus. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä sekä sisäisestä valvonnasta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti yhteistyössä toimialajohtajien ja talousjohtajan kanssa. PunaMusta Media Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut vuodesta 2000 lähtien Raimo Puustinen, joka toimii myös Kauppahuone Laakkonen Oy:n rahoitusjohtajana.
PunaMusta Media Oyj:n toimitusjohtajan tehtävästä Raimo Puustisen rahapalkka luontaisetuineen vuonna 2019 oli 209 991,29 euroa. Toimitusjohtajan kanssa ei ole sopimusta eläkkeellesiirtymisiästä eikä lakisääteistä eläketurvaa paremmista eläke-etuuksista.
Toimitusjohtajan eläkeikä on vallitsevan vanhuuseläkejärjestelmän mukainen. Yhtiöllä on oikeus sanoa toimitusjohtajan toimisopimus irti päättymään välittömästi. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajan toimisopimuksen, yhtiö on velvollinen maksamaan toimitusjohtajalle kahdentoista (12) kuukauden palkkaa vastaavan erorahakorvauksen. Toimitusjohtajan puolelta irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta.
Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa.
PunaMusta Media -konsernin liiketoiminta on jaettu edellä kerrotun konsernirakenteen mukaisesti vastuualueisiin, joiden vastuuhenkilöt muodostavat yhtiön johtoryhmän. Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Raimo Puustinen, lehtitoimialan johtaja ja Sanomalehti Karjalainen Oy:n toimitusjohtaja, päätoimittaja Pasi Koivumaa, painotoimialan johtaja ja PunaMusta Oy:n toimitusjohtaja Jari Avellan, Puna-Musta Media Oyj:n talousjohtaja Arttu Sallinen, PunaMusta Media Oyj:n markkinointijohtaja Kaija Oksanen (10.1.2020 saakka), PunaMusta Media Oyj:n henkilöstön kehittämispäällikkö Lotta Naumanen ja PunaMusta Oy:n liiketoiminnan kehittämispäällikkö Jani Vauhkonen.
Yhtiön ja tytäryhtiöiden hallitusten päätösten puitteissa konsernin johtoryhmän jäsenet suunnittelevat, toteuttavat ja valvovat toimitusjohtajan johdolla yhtiön liiketoimintoja, taloutta, henkilöstöhallintoa, investointeja, tietojärjestelmiä, riskienhallintaa, sisäistä valvontaa, sopimuksia, markkinointia ja viestintää.
Hallituksen jäsenten palkkiot päätetään vuosittain yhtiökokouksessa. Yhtiökokous 29.3.2019 päätti hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi 60 000 euroa, varapuheenjohtajan vuosipalkkioksi on 50 000 euroa ja hallituksen jäsenen vuosipalkkioksi 15 000 euroa.
Toimitusjohtajan palkitsemisesta ja hänelle maksettavista muista korvauksista päättää hallitus yhtiökokouksessa esitetyn palkitsemispolitiikan puitteissa.
Hallitus valmistelee yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa johtoryhmän palkitsemisperiaatteet.
Palkitsemisesta on laadittu erillinen toimielinten palkitsemispolitiikka Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Uusi toimielinten palkitsemispolitiikka esitetään maaliskuussa 2020 yhtiökokoukselle ja jatkossa palkka- ja palkkioselvitys korvataan palkitsemisraportilla. Vuodelta 2019 on laadittu palkka- ja palkkioselvitys vanhan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti ja se löytyy yhtiön internetsivuilta www.punamustamedia.fi/Sijoittajatieto-Hallinnointiperiaatteet/Palkka- ja palkkioselvitys.
PunaMusta Media Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on yksi varsinainen tilintarkastaja, joka on KHT-yhteisö. Tilintarkastaja valitaan tilikaudeksi kerrallaan. PunaMusta Media Oyj:n varsinaisena tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Ulla Nykky. PunaMusta Media -konserni maksoi vuonna 2019 Ernst & Young Oy:lle palkkioita yhteensä 248 138,50 euroa, josta 201 409,00 euroa perustui tilintarkastukseen ja 46 729,50 euroa muihin Ernst Young Oy:ltä hankittuihin palveluihin.
Tilintarkastaja vastaa lakisääteisestä tilintarkastuksesta kaikissa konserniyhtiöissä. Yhtiön hallitus tapaa tilintarkastajan vähintään kerran vuodessa, yleensä hallituksen tilinpäätöskokouksessa.
PunaMusta Media Oyj:n taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla taloudellisella raportoinnilla. Raportointi käsittää yhtiökohtaisten raporttien lisäksi sekä liiketoiminta-alueiden että konsernitason raportoinnin. Konsernin tulosraportit laaditaan kuukausittain. Rahoitusasemaa ja arvopaperisalkkua seurataan tarpeen mukaan päivittäin.
Sisäinen valvonta tukee hallituksen ohjaustehtävän toteutumista. Hallituksen tehtävänä on huolehtia, että yhtiön kirjanpito, varainhoito ja riskienhallinnan valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja lain mukainen.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että konserniyhtiöiden toiminta on tehokasta ja tuloksellista, päätöksenteossa käytettävä informaatio luotettavaa, yhteisiä toimintaperiaatteita noudatetaan ja että toimitaan lakien ja säädösten mukaisesti.
Erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota ei ole katsottu tarpeelliseksi. Sisäinen valvonta on integroitu osaksi konserniyhtiöiden johtamista ja raportointijärjestelmää. Yhtiön ja tytäryhtiöiden hallitusten päätösten puitteissa konsernin johtoryhmän jäsenet suunnittelevat, toteuttavat ja valvovat toimitusjohtajan johdolla yhtiön liiketoimintoja, taloutta, henkilöstöhallintoa, investointeja, tietojärjestelmiä, riskienhallintaa, sisäistä valvontaa, sopimuksia, markkinointia ja viestintää. Sisäiseen valvontaan ja riskien hallintaan kuuluu eri toimintoihin liittyviä käytäntöjä sekä toimintaohjeita, joiden noudattamista seurataan operatiivisen johdon toimesta. Sisäisen valvonnan toteutuminen varmistetaan lisäksi kiinnittämällä huomiota tilintarkastuksen laajuuteen. Hallitus voi pyytää ulkoisia tilintarkastajia tai muita palveluntarjoajia suorittamaan sisäisen tarkastuksen toimeksiantoja tarvittaessa.
Konsernirakenteen mukaisesti konsernin taloushallinto ja rahoitus hoidetaan pääosin emoyhtiössä ja liiketoiminnat omissa yhtiöissään. Siten emoyhtiön toimitusjohtaja toteuttaa keskeisesti konsernin sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa emoyhtiön organisaation ja yhtiöiden tietojärjestelmien sekä raportoinnin avulla. Keskeisessä roolissa sisäisessä valvonnassa ovat talous- ja henkilöstöhallinnon toimintaohjeet ja käytännöt. Tärkeimpien liiketoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden hallituksia johtaa Reetta Laakkonen, joten omistajaohjaus ja valvonta ulottuvat yhtiön liiketoimintoihin saakka.
Toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja tytäryhtiöiden johtajat vastaavat vastuualueidensa kirjanpidon ja hallinnon lainmukaisuudesta sekä yhtiön toimintaohjeiden noudattamisesta. Tilintarkastajat tarkastavat vuosittain konserniyhtiöiden kirjanpidon ja hallinnon. Emoyhtiön tilintarkastajalla on vastuu tilintarkastuksen vuosittaisten painopistealueiden koordinoinnista, tarkastushavaintojen raportoinnista ja analysoinnista sekä yhteydenpidosta konsernin talousjohtoon. Konserniyhtiöiden sisäisen valvonnan rakenne on huomioitu tilintarkastuksen laajuudessa. Konsernijohdolle ja hallitukselle raportoidaan vuosittain tilintarkastuksen yksityiskohtaiset tulokset.
Riskienhallinta on konserniyhtiöissä osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat omilla vastuualueillaan esiintyvien riskien kartoittamisesta ja hallinnasta. Emoyhtiöiden ja tytäryhtiöiden johtoryhmissä ja hallituksissa käsitellään riskejä, joilla nähdään olevan vaikutusta yhtiöiden strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen. Riskejä hallitaan ennakoimalla ja suojautumalla. Mm. yhtiön rahoitusriskeihin kuuluviin valuutta-, korko- ja luottoriskiin on varauduttu valuutta- ja korkosuojauksin sekä konsernin yhtenäisellä luottopolitiikkaohjeistuksella. Lisää riskeistä ja niiden hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksessä.
PunaMusta Media Oyj noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Yhtiön sisäpiiriläiset on jaettu ilmoitusvelvollisiin johtohenkilöihin, pysyviin sekä hankekohtaisiin sisäpiiriläisiin. Ko. luettelot eivät ole julkisia.
Ilmoitusvelvollisella johtohenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka toimii PunaMusta Media Oyj:n hallinto-, johto- tai valvontaelimessä sekä ylemmän tason johtajana, ja jolla on säännöllinen pääsy yhtiötä suoraan tai välillisesti koskevaan sisäpiiritietoon, ja jolla on valtuudet tehdä johdolle kuuluvia yhtiöön vaikuttavia päätöksiä. PunaMusta Media Oyj:n ilmoitusvelvolliset johtohenkilöt muodostuvat hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä lehti- ja painotoimialan toimialajohtajista sekä heidän lähipiiristään.
Pysyvään sisäpiiriluetteloon merkitään ne henkilöt, joilla on säännöllinen pääsy yhtiötä suoraan tai välillisesti koskevaan sisäpiiritietoon, ja jotka työskentelevät yhtiölle työsopimuksensa perusteella tai muuten suorittavat työtehtäviä, joiden kautta heillä on pääsy sisäpiiritietoon.
PunaMusta Media Oyj:n ilmoitusvelvolliset johtohenkilöt eivät saa käydä kauppaa PunaMusta Media Oyj:n rahoitusvälineillä 30 kalenteripäivää ennen yhtiön liiketoimintakatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöksen julkistamista. Ko. kaupankäyntikielto koskee myös yhtiön muita sisäpiiriläisiä. Kaupankäyntikielto päättyy julkistamispäivää seuraavana päivänä.
Julkisen sisäpiirirekisterin päättymisen myötä yhtiön velvollisuus julkistaa yhtiön johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimia muuttui 3.7.2016 alkaen. PunaMusta Media Oyj:ssä liiketoimistaan ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi on määritelty yhtiön hallitus, toimitusjohtaja sekä lehtitoimija painotoimialan johtajat.
Yhtiön tiedossa ei ole osakassopimuksia yhtiön äänivallan käytöstä tai osakkeiden luovutusrajoituksista.
Lähipiiriin PunaMusta Media -konsernissa katsotaan kuuluvan emoyhtiö PunaMusta Media Oyj, tytäryhtiöt, osakkuusyhtiö (25%), PunaMusta Media Oyj:n hallituksen jäsenet ja heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt, konsernin johtoryhmän jäsenet ja heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt sekä yhteisö, jonka osakkuusyhtiö PunaMusta Media Oyj on. Lähipiirin kanssa tehtävät liiketoimet toteutetaan tavanomaisin tai kyseisellä toimialalla yleisesti noudatettavien ja hyväksyttyjen markkinaehtojen tai -käytäntöjen mukaisesti. Päätökset näistä liiketoimista tehdään yhtiön hyväksymispolitiikkaa ja vakiintuneita päätöksentekorajoja ja -menettelyjä noudattaen. Yhtiö arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia varmistaakseen, että mahdolliset eturistiriidat tulevat asianmukaisesti huomioon otetuiksi yhtiön päätöksenteossa.
Yhtiön taloushallinto seuraa ja valvoo lähipiiriliiketoimia osana konsernin normaaleja raportointi- ja valvontakäytäntöjä. Lähipiiriliiketoimista raportoidaan yhtiön konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Kosti Aaltosen tie 9 | PL 99 | 80141 JOENSUU Puhelin 010 230 8000 www.punamustamedia.fi
LEHTITOIMIALA PAINOTOIMIALA
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.