Annual Report • Mar 27, 2020
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Vuosikertomus 2019
| Vuosi 2019 lyhyesti | 4 |
|---|---|
| Strategiset linjaukset | 7 |
| Tuoteryhmät | 9 |
| Toimitusjohtajan katsaus | 12 |
| Kasvu ja kannattavuus | 15 |
| Kivivarat ja varannot | 19 |
| Yhteiskuntavastuu | 20 |
| Vuoden 2019 kohokohtia | 24 |
| Hallinto | 28 |
| Johtoryhmä | 30 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2019 | 32 |
| Palkka- ja palkkioselvitys | 36 |
| Tietoja osakkeenomistajille | 40 |
| Vuosikooste | 41 |
| Tulikivi Oyj:n toimintakertomus | |
| ja tilinpäätös vuodelta 2019 | 42 |
| Hallituksen toimintakertomus | 43 |
| Konsernitilinpäätös, IFRS | 46 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat sekä | |
| osakekohtaiset tunnusluvut | 86 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet | 88 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 89 |
| Tulikivi Oyj:n osakkeenomistajat ja johdon omistus | 102 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 103 |
| Tilintarkastuskertomus | 104 |
| Yhteystiedot | 106 |
8 Tulisijat 10 Sauna 11 Sisustus
Pörssinoteerattu perheyritys Tulikivi Oyj on maailman suurin lämpöä varaavien tulisijojen valmistaja. Tulikivellä on kolme tuoteryhmää: Tulisijat, Sauna ja Sisustus.
Tulikivi ja sen asiakkaat arvostavat hyvinvointia, sisustamista ja bioeregian hyötyjä. Tulikiven liikevaihto oli 28,7 Me (28,6 Me v. 2018), josta viennin osuus on yli puolet. Tulikivellä työskentelee noin 200 ihmistä.
Konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, Tulikivi U.S. Inc ja OOO Tulikivi. Konserniyrityksiä ovat lisäksi Tulikivi GmbH ja The New Alberene Stone Company, Inc., joilla ei ole enää liiketoimintaa.
Tunnuslukujen laskentaperusteet s. 88
| 2019 | 2018 | Muutos, % | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, M€ | 28,7 | 28,6 | 0,3 |
| Liiketulos, M€ | -0,8 | -1,0 | 24,7 |
| Tulos ennen veroja, M€ | -1,5 | -1,8 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | -3,0 | -3,8 | |
| Omavaraisuusaste, % | 23,0 | 27,4 | |
| Osakekohtainen tulos, € | -0,03 | -0,03 | |
| Osakekohtainen oma pääoma, € | 0,13 | 0,16 | |
| Osinko: | |||
| A-sarjan osake, € | - | - | |
| K-sarjan osake, € | - | - |
Tulikivellä on kolme tuoteryhmää: Tulisijat, Sauna ja Sisustus.
Tulisijat-tuoteryhmä muodostuu neljästä kuluttajalähtöisestä mallistosta.
Karelia-mallisto on muotoilullisesti ja polttoteknisesti sekä lämpöominaisuuksiltaan edistyksellisin varaavien takkojen mallisto, joka täyttää Keski-Euroopan vaativimpienkin asiakkaiden toiveet. Vuolukiven uusi pintakäsittelytekniikka korostaa tuotteiden modernia muotoilua. Polttotekniikaltaan ne täyttävät maailman tiukimmatkin vaatimukset. Mallistossa on ainutlaatuinen patentoitu pyörrepesäteknologia jonka ansiosta tulipesässä voi polttaa joko puuta tai pellettiä vapaavalintaisesti. Karelia-malliston lämmönluovutus on säädettävissä niin matalaenergiataloon kuin perinteiseen taloon sopivaksi. Karelia-malliston tuotteita voidaan ohjata uudella Senso-takkaohjaimella. Pielinen-malliston tuotteet ovat kompakteja ja helposti asennettavia. Ne soveltuvat erityisen hyvin Keski-Euroopan markkinoille sekä sellaisille markkinoille, joissa varaavien uunien tuntemusta ei ole. Tuotteiden erikoispiirre on monipuoliset luukkuratkaisut jotka kehitetään yhdessä yhteistyökumppanien kanssa.
Lisäksi Tulikivellä on viime vuosikymmenien suosikkimalleista muodostuva klassisen mallisto. Se muodostuu vuolukivisistä varaavista takoista, leivinuuneista ja helloista. Malliston tulisijojen vahvuuksia ovat klassinen muotoilu ja verrattomat lämmitysominaisuudet.
Tulikiven Kermansavi-mallisto on tyylikäs varaavien takkojen ja takkaleivinuunien mallisto jonka päämarkkinat ovat Suomessa ja lähialueilla. Kermansavi-malliston vahvuus on monipuolinen sisustukseen sopiva värivalikoima, korkea laatu ja sopivuus suomalaiseen rakennustapaan.
Kaikkien mallistojen suunnittelussa korostuu ajaton muotoilu, käytännöllisyys, innovatiivinen teknologia ja korkea laatu. Tuotekehityksessä panostetaan puhtaaseen palamiseen, ja siksi useimmat Tulikiven tulisijat alittavat jo maailman tiukimmat päästönormit.
Vakiomallien ohella Tulikiven mittatilauspalvelusta on mahdollista tilata yksilöllisten toiveiden mukainen mittatilaustakka. Mallistoja täydentävät lisäksi tulisijoihin liitettävät Tulikivi Green-tuotteet eli tulisijan käyttöä tehostavat pelletti-, ilmaja vesilämmitys- ja uuninohjausjärjestelmät, jotka soveltuvat erityisesti matalaenergia- ja passiivitalojen lämmitykseen. Tulikivi on maailman suurin lämpöä varaavien tulisijojen valmistaja. Suomessa se on tulisijojen markkinajohtaja. Tulisijat-tuoteryhmän tuotteet ovat myynnissä yhtiön kaikilla markkinaalueilla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Venäjällä ja Aasiassa. Asiakkaat ovat pääasiassa uudisrakentajia ja remontoijia, jotka arvostavat bioenergiaa lämmitysmuotona sekä puulämmityksen taloudellisia hyötyjä. Tulikiven tulisijoissa heihin vetoavat niiden ekologisuus, energiatehokkuus, esteettisyys, kestävyys ja miellyttävä lämpö.
NAAVA Nobile
Tuoteryhmän päätuotteita ovat sähkö- ja puukiukaat, joiden ver hoilussa käytetään vuolukiven ja muiden luonnonkivien ohella ke raamisia laattoja, valukiveä ja metallia. Tulikivi valmistaa kiukaita myös savusaunoihin ja yhteisösaunoihin. Suuren kivitilan ansiosta Tulikivi-kiuas antaa aina miellyttävän pehmeät ja kosteat löylyt.
Kiukaiden turvallisuuteen ja muotoiluun panostaminen ovat Tuli kivi-kiukaiden vahvuuksia. Uudenlainen, muista erottautuva muo toilu onkin saanut tunnustusta mm. Fennia Prize -palkinnon.
Sauna-tuotteita myydään Tulikivi-tuotemerkillä, ja niiden päämark kina-alueita ovat Suomi, Venäjä ja Ruotsi. Sauna-tuoteryhmän oheistuotteina myydään kiuaskiviä, kiuasvaloja, lasisia kiuaskaulu reita, vuolukivisiä sisustuskiviä ja laattoja sekä sähkökiukaan oh jausyksiköitä, joilla saunan lämpötilaa voidaan säätää asteen tark kuudella. Tulikiven sähkökiukaat voidaan liittää myös suoraan osak si taloautomaatiojärjestelmää.
Sisustus-tuoteryhmän päätuotteita ovat luonnonkivistä ja komposiitista valmistetut tasot sekä kodin eri tilojen laatoitukset. Tulikiven sisustuskivimallisto on laaja.
Luonnonkivi on kodin rakentamisessa aito ja ajaton materiaali, joka soveltuu erinomaisesti niin keittiö- ja kylpyhuonetiloihin kuin lattioihin, seiniin ja portaisiin. Ekologisen ja paloturvallisen luonnonkiven käyttö sisustusmateriaalina nostaa myös kodin arvoa, sillä kivi kestää elämää paremmin kuin moni muu pintamateriaali.
Sisustus-tuoteryhmän merkittävin asiakasryhmä ovat koti-
maiset keittiöliikkeet, joiden kanssa Tulikivi tekee yhteistyötä. Tuotteita myydään myös suoraan uudisrakentajille ja remontoijille, joita viehättävät Tulikiven sisustuskivien luonnonmukainen esteettisyys, ekologisuus ja kestävyys.
Sisustustuotteet valmistetaan pääosin Tulikiven omalla tehtaalla Espoossa, ja niiden päämarkkina-alue on Suomi. Vientituotteiksi valmistetaan erityisesti vuolukivisiä sisustuskiviä sekä pöytätasoja projektikohteisiin.
Vuolukivilaatat ovat Tulikiven erikoisuus. Ne sopivat erityisen hyvin pesutilojen lattiaan, koska ne eivät ole märkänäkään liukkaita. Lattialämmitetyissä tiloissa vuolukivelle ominainen lämmönvaraavuus on edukseen.
Markkina-asema vahvistuu
Haastavasta tilanteesta huolimatta Tulikivi on pystynyt kasvattamaan markkina-osuuttaan päämarkkinoillaan Suomessa, Saksassa ja Venäjällä. Kasvu pohjautuu aiempiin panostuksiin Kermansavi-, Karelia- ja Pielinen-mallistoihin, sekä panostuksiin uusiin myyntikonsepteihin ja periksiantamattomaan jalkatyöhön jakeluverkon kehittämiseksi. Parantunut asema yhteistyökumppaneiden valikoimissa mahdollistaa markkinaosuuden kasvun myös tulevina vuosina.
Tulisijamarkkinat Suomessa ovat muutostilassa. Tulisijojen sääntely siirtyy kertaloikalla eurooppalaiselle tasolle 1.1.2022 voimaan tulevan EU:n rakennustuoteasetuksen vaatimusten myötä. Silloin myös Suomessa myytävien tulisijojen on täytettävä Saksan tämän hetkisen päästömääräysten vaatimukset. Se on haaste tulisija-alalle koska toimialalla pitkään jatkunut voimakas hintakilpailu on vienyt tulevaisuuden tuotteiden vaatimia taloudellisia resursseja. Tulisijojen ohella Tulikiven saunatuotteet ovat saavuttaneet yhä merkittävämmän aseman vaativamman asiakaskunnan joukossa. Elokuussa 2019 valmistunut JORC-selvitys vahvisti Suomussalmen talkkivarantojen olevan ennakoitua suuremmat. Asiantuntijat luonnehtivat niitä Euroopan mittakaavassa merkittäviksi.
Ensimmäisen vuosipuoliskon lievän myynnin laskun jälkeen koko vuoden liikevaihto päätyi edellisvuotta suuremmaksi. Tulikivi-konsernin liikevaihto vuonna 2019 oli 28,7 miljoonaa euroa (28,6 miljoonaa euroa 1-12/2018). Sen myötä vertailukelpoinen liiketulos parani 0,0 (-0,5) miljoonaan euroon ja tulos ennen veroja -0,7 (-1,3) miljoonaan euroon.
Liiketulokseen vaikutti tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä tehdyn arvonalentumistestauksen tuloksena tehty arvonalennus kirjaus 0,8 miljoonaa euroa Konsernin taseessa olevasta liikearvosta. Arvonalentuminen liittyy Kermansavi Oy:n hankinnasta vuonna 2006 syntyneeseen liikearvoon. Arvonalentumiskirjauksella ei ole kassavirtavaikutusta eikä se myöskään vaikuta emoyhtiön Tulikivi Oyj:n tunnuslukuihin. Liiketulos oli -0,8 (-1,0) miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja -1,5 (-1,8) miljoonaa euroa, joihin sisältyi liikearvon arvonalennuskirjausta 0,8(-0,5) miljoonaa euroa.
Kotimaan liikevaihto oli tilikaudella 12,5 (12,9) miljoonaa euroa eli 43,4 (45,1) prosenttia koko liikevaihdosta. Tulisijojen euromääräinen liikevaihto kuitenkin kasvoi läpimenneiden hinnankorotusten ja onnistuneen saneerauskaupankäynnin myötä. Maanlaajuinen Tulikivi-Studio ja Uunimestariverkosto luovat ainutlaatuisen kilpailuedun Tulikivelle Suomessa.
Viennin liikevaihto oli tilikaudella 16,2 (15,7) miljoonaa euroa eli 56,6 (54,9) prosenttia koko liikevaihdosta. Suurimmat vientimaat olivat Saksa, Venäjä, Ranska, Ruotsi ja Tanska. Uusien Kareliaja Pielinen-mallistojen myynnin kasvu jatkui hyvänä loppuvuonna. Saksan liikevaihtoon vaikutti uusien Pielinen-malliston tuotteiden hyvä vastaanotto asiakaskunnassa, liikevaihto kasvoi selvästi markkinaa nopeammin. Uudistuneet mallistot ovat mahdollistaneet Venäjän myyntitoimien suuntaamisen aiempaa vahvemmin premium-markkinaan. Lisäksi Venäjälle toimitettu useita merkittäviä mittatilausprojekteja.
Pielinen-mallistoon lanseraattiin uusia hissija kulmaluukkuisia vuoden 2019 aikana. Ne otettu erityisen hyvin vastaan jälleenmyyjien ja loppuasiakkaiden parissa. Mallistoa täydennetään lisää markkinapalautteen perusteella.
Yhtiöllä on arvionsa mukaan hallussaan maailman suurimmat vuolukivivarannot jotka soveltuvat tulisija-, sauna- ja rakennus- sekä sisustuskivituotteiden, kuten laattojen ja mosaiikkien valmistukseen. Yhtiöllä on Juuassa, Kuhmossa ja Suomussalmella hallussaan kaikkiaan 12,9 miljoonan kuution vuolukivivarannot, joista 9,0 miljoonalle kuutioille on olemassa louhintasuunnitelmat. Niiden lisäksi yhtiöllä hallussaan merkittävät talkkivarannot Suomussalmella.
Tulikiven Suomussalmen talkkiesiintymän JORC-koodin mukainen mineraalivarantoarvio valmistui 30.8.2019. Selvitys osoitti, että esiintymä on aiempaa suurempi. Selvityksen mukaan Haaposen esiintymän todennäköiset mineraalivarannot ovat 12,3 miljoonaa tonnia ja niiden keskimääräinen talkkipitoisuus on 45 prosenttia. Tämän lisäksi esiintymä jatkuu syvyyssuunnassa muuttumattomana vähintään 75 metriä, minkä tuoma mahdollinen lisämine-
ralisaatio on noin 7-10 miljoonaa tonnia. Lisäksi Geologian Tutkimuskeskus on todennut samassa kaivospiirissä sijaitsevien Kivikankaan, Sivusuvannon ja Kivisuvannon esiintymissä yli 10 miljoonan tonnin mineraalivarantopotentiaalin. Eli kokonaisuudessaan alueella on yli 30 miljoonan tonnin varantopotentiaali.
Tehty mineraalivarantoarvio osoittaa esiintymän olevan merkittävä Euroopan mittakaavassa. Erityisesti koska Haaposen esiintymä on laajuutensa ja muotonsa vuoksi tehokkaasti hyödynnettävissä avolouhoksena. Mineraalivarantoarvioon perustuva avolouhosoptimointi ja tehdyt kassavirtamallit osoittavat, että esiintymä on hyödynnettävissä kannattavasti. Vuonna 2019 toteutetut toimenpiteet mahdollistavat esiintymän myynnin ja helpottavat sen taloudellista hyödynnettävyyttä.
Vahvistunut asema päämarkkinoilla sekä muutokset tulisijojen päästömääräyksissä Suomessa mahdollistavat liikevaihdon kasvun ja kannattavuuden parantumisen vuonna 2020.
Helsinki, maaliskuu 8, 2020 Heikki Vauhkonen, toimitusjohtaja
polttoaineista pientalojen lämmityksessä Suomen valtio yhdessä EU:n kanssa on asettanut tiukat tavoitteet fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi uusiutuvalla energialla. Sen myötä myös puun ja pelletin käytölle on asetettu tavoitteet EU tasolla.
Suomessa puu on suurin uusiutuvan energian lähde. Yhdellä kuutiometrillä klapeja voidaan korvata 170 litraa polttoöljyä. Vuodessa aktiivinen puulämmittäjä korvaa noin 1000 litran lämmitysöljyn käytön puulla.
Energian hinta on keskeinen peruste tulisijojen hankinnalle niin kotimaassa kuin ulkomailla. Öljyn, kaasun ja sähkön hinnat ovat olleet poikkeuksellisen alhaisia talouslamasta johtuen. Tämä on osaltaan vaikuttanut tulisijamarkkinoiden kehitykseen. Taloustilanteen kehityksen ohella valtioiden veroratkaisut vaikuttavat energian hintaan. Erilaiset lisäverot kuten sähköverot ja öljylämmityksen veronkiristykset voivat kuitenkin nostaa energiahintaa. Myös reaaliaikainen hinnoittelu ja sähkönsiirtomaksut voivat nostaa energian kuluttajahintaa.
Varaavat uunit tunnetaan käytännöllisyydestään ja hyvästä lämmityskyvystään perinteisissä taloissa. VTT:n vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan perinteisten talojen ohella varaava uuni on paras tulisijatyyppi moderneihin matalaenergiataloihin. Molemmissa talotyypeissä yli 50 prosenttia vuotuisesta lämpöenergian tarpeesta voidaan tuottaa yhdellä varaavalla uunilla. Tämä johtuu siitä, että varaava uuni luovuttaa lämmön huoneisiin tasaisella ja verrattain alhaisella teholla. Kamiinat ja takkainsertit tuottavat matalaenergiatalon tarpeeseen liian korkean hetkellisen tehon, minkä vuoksi lämpötila huoneistossa nousee nopeasti liian korkeaksi ja lämpö joudutaan tuulettamaan ulos. Vuodesta 2018 alkaen varaavan uunin vuosihyötysuhteeksi on voitu lukea Suomessa 3000 kw/h aiemman 2000 kw/h sijaan. Tämä parantaa varaavan tulisijan kilpailukykyä muihin lämmitysmuotoihin nähden tarjomalla edullisen lämmitysratkaisun myös uusiin taloihin.
Vuonna 2014 EU:ssa määriteltiin tulisijojen sallitut päästötasot, jotka tulevat voimaan vuonna 1.1.2022. Tulikiven vientimallisto täyttää nämä vaatimustasot jo nyt. Suomen päästövaatimukset ovat tänä päivänä alhaiset ja tulevat kiristymään olennaisesti kun uudet säännökset astuvat voimaan.
Tulisijat ovat tärkeä osa Suomen ja Euroopan huoltovarmuutta. Tulisijat tuottavat ainoana energia lähteenä lämpöä muista energialähteistä riippumatta. Ne ovat on tärkeä osa yhteiskunnan kriisivalmiutta energian saatavuuden ja -jakelun poikkeustilanteissa.
Tulikivi Oyj:n osakkeenomistajat ja johdon omistus 31.12.2019
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa osakemäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
K-osakkeita | A-osakkeita | Osuus osakkeista, % |
|---|---|---|---|
| 1. Vauhkonen Heikki | 5 809 500 | 1 064 339 | 11,48 |
| 2. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 4 545 454 | 7,59 | |
| 3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 3 420 951 | 5,71 | |
| 4. Elo Eliisa | 477 500 | 2 631 036 | 5,19 |
| 5. Nordea Bank ABP | 2 617 010 | 4,37 | |
| 6. Toivanen Jouko | 100 000 | 2 431 259 | 4,23 |
| 7. Suomen Kulttuurirahasto SR | 100 000 | 2 158 181 | 3,77 |
| 8. Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ) Helsingin sivukonttori | 1 856 314 | 3,08 | |
| 9. Mutanen Susanna | 846 300 | 797 500 | 2,75 |
| 10. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia | 1 515 151 | 2,53 | |
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
äänet/K-osakkeet | äänet/A-osakkeet | Osuus äänimäärästä, % |
| 1. Vauhkonen Heikki | 58 095 000 | 1 064 339 | 45,86 |
| 2. Mutanen Susanna | 7 975 000 | 846 300 | 6,84 |
| 3. Elo Eliisa | 4 775 000 | 2 631 036 | 5,74 |
| 4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 4 545 454 | 3,52 | |
| 5.Vauhkonen Mikko | 3 975 000 | 343 810 | 3,35 |
| 6. Toivanen Jouko | 2 431 259 | 2,66 | |
| 7. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 1 000 000 | 3 420 951 | 2,65 |
| 8. Suomen Kulttuurirahasto SR | |||
| 1 000 000 | 2 158 181 | 2,45 | |
| 9. Nordea Bank ABP | 2 617 010 | 2,03 |
Yhtiön hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on määräysvallassaan yhteensä 5 810 000 K-osaketta ja 1 557 056 A-osaketta eli 46,26 % yhtiön äänivallasta.
Strategiansa mukaisesti Tulikivi Oyj panostaa siihen, että yhtiöllä on hallinnassaan parhaat mahdolliset vuolukivivarannot. Yhtiö on tutkinut vuolukivivarantoja systemaattisesti yli 40 vuoden ajan käyttäen mm. Geologian Tutkimuskeskuksen asiantuntijapalveluita. Tutkimustyön tavoitteena on tutkia tarkemmin nykyisiä vuolukivivaroja sekä etsiä uusia vuolukiviesiintymiä.
Tulikivi Oyj:n kivivarantojen yhteismäärä on noin 12,8 milj. m3. Tutkitut esiintymät sijaitsevat Nunnanlahdessa, Kuhmossa, Paltamossa ja Suomussalmella. Voimassa olevia kaivospiirejä on 7 kpl: yksi Suomussalmella yksi Kuhmossa, yksi Paltamossa ja neljä Juuassa. Kaivospiirien yhteispinta-alalta on 340 hehtaaria. Tällä hetkellä vuolukiveä louhitaan ja tuotteita valmistetaan sekä Nunnanlahdessa että Suomussalmella. Esiintymätutkimukset vuoden 2019 aikana ovat keskittyneet Suomussalmeen. Potentiaalisten esiintymien selvitystyöt ja nykyisten esiintymien tarkennukset jatkuvat vuonna 2020.
Maantieteellisesti louhinta rajoittuu pienille alueille verrattuna esimerkiksi avohakkuisiin. Konsernin kaikista louhoksista louhitaan yhteensä keskimäärin noin 70 000 kuutiometriä vuolukiveä vuosittain. Tästä noin 15 000 - 20 000 kuutiometriä päätyy kolmelle vuolukivitehtaalle. Esiintymien ulkopuolista sivukiveä louhitaan 50 000 - 70 000 kuutiometriä vuosittain. Myös maata joudutaan ajoittain siirtämään louhosavausten yhteydessä, jotta esiintymään päästään käsiksi. Maa-ainesta käytetään läjitysalueiden maisemointiin. Kun louhos suljetaan, alue saatetaan yleisen turvallisuuden edellyttämään kuntoon ja louhoksen läjitysalue maisemoidaan. Tulikiven ympäristöstrategian mukaisesti tärkeää on luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Raaka-aineen kokonaissaannon parantamiseen vaikutetaan tuotantoteknologian kehittämisellä sekä tuotekehityksellä huomioiden raaka-aineen ominaisuudet. Tulikiven strategisena tavoitteena ovat riittävät raakaainevarannot vuosikymmeniksi eteenpäin.
Vuolukiven irrottaminen tapahtuu sahaamalla. Irrottaminen ei vaadi kemiallista käsittelyä, eikä louhinnassa käytetä kemikaaleja. Kiven louhinnassa käytetyt sahat toimivat sähköllä eikä niissä käytetä jäähdytysvettä. Terien voiteluaineena käytetään ainoastaan
rypsi- tai mäntyöljyä. Louhokseen tulevat sadevedet johdetaan pumppaamalla mittauskaivojen kautta laskeutusaltaisiin. Vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa toiminnan ympäristövaikutusten seuraamiseksi. Pölyn leviäminen estetään mm. kastelemalla. Irrottamisesta syntyvä melu on pääasiassa sahaus- ja koneääntä. Louhinnan meluarvot ovat sallittujen rajojen alapuolella. Sivukivenlouhintaräjäytyksiä tehdään keskimäärin 2-4 kertaa kuukaudessa.
Tulikiven toiminnan keskeisiä tavoitteita ovat turvallinen ja terveellinen työympäristö, luon-
nonvarojen säästeliäs käyttö sekä louhinta- ja tuotantoprosessien hallinta ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Tulikivi huomioi ympäristönäkökohdat niin raaka-aineen hankinnassa, tuotannossa kuin lopputuotteissakin ja seuraa toimintansa ympäristövaikutuksia viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tulikivellä on tuotantokokonaisuuteen liittyvät ympäristö- ja kaivosviranomaisten myöntämät luvat sekä lupa räjäytysaineiden hankkimiseen, säilyttämiseen ja käyttöön.
Tulikiven toimintaa ohjaa yhtiön arvomaailma, jonka mukaisesti yritys noudattaa toiminnassaan lakeja ja säädöksiä ja toimii vastuullisesti suhteessa yhteiskuntaan, ympäristöön ja sidosryhmiinsä. Tulikivelle tärkeitä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö, osakkeenomistajat, rahoittajat ja muut yhteistyökumppanit niin Suomessa kuin ulkomailla.
Ympäristötyön päämääränä on luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä prosessien ja tuotteiden hallinta niin, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Tuotteiden ja toiminnan turvallisuus ja laadukkuus on määritelty yrityksen laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikassa. Tulikivelle on myönnetty ISO9001-laatusertifikaatti. Ympäristö- ja turvallisuustyötä kehitetään jatkuvasti standardien ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukaiseen suuntaan. Tulikivellä tehdään pitkän tähtäimen tuotekehitystä ympäristöystävällisten tuotteiden kehittämiseksi. Tuotteiden on oltava mahdollisimman pitkäikäisiä sekä turvallisia käyttää, ja niiden on kuormitettava ympäristöä mahdollisimman vähän tuotteen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen päämääränä on tarjota luotettavaa tietoa tuotteidemme valmistuksen ja käytön aikaisista ympäristövaikutuksista sekä parantaa eko- ja materiaalitehokkuutta. Materiaalitehokkuusajattelun mukaisesti Tulikivi mm. hyödyntää keraamisten uunien raaka-aineena muun keramiikkateollisuuden sivutuotteita. Tuotteisiin käytettäviä materiaaleja ja komponentteja testataan säännöllisesti, ja tuotteiden on läpäistävä tyyppihyväksyntätestit. Vuolukivi on esimerkiksi hyväksytty elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevaksi aineeksi. Pyrimme toiminnallamme lisäämään myös tavarantoimittajien tietoisuutta ympäristövastuista ja toimimaan kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.
Valmistusketjussa tuotteen ympäristövaikutuksista olennaisen osan muodostavat materiaalivalinnat, energiankulutus ja kuljetusmuodot. Bioenergiaa käyttävän tulisijan käyttö sähköä korvaavana lämmitysmuotona vähentää energian tuottamisen CO2- päästöjä, ja tulisijan valmistuksen aikainen hiilijalanjälki nollautuu. Tulikivi-uunit alittavat maailman tiukimmat päästönormit (BimSchV), ja tutkimusta puhtaamman palamisen puolesta jatketaan.
Tulikivi Oyj:n kaikilla toiminnassa olevilla louhoksilla ja tehtailla on voimassaolevat kaivosja ympäristöluvat. Louhinnassa ja siihen liittyvissä toiminnoissa noudatetaan luonnonkivituotannossa tunnistettuja parhaita ympäristökäytäntöjä. Louhostoiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan noudattaen viranomaisten hyväksymiä tarkkailuohjelmia. Louhoksille on laadittu toimintaperiaateasiakirja, jonka mukaisesti tehdään säännöllisesti toiminnan riskianalyysit huomioiden sekä turvallisuus- että ympäristönäkökohdat. Maisemointeja tehdään normaalin louhostoiminnan osana ja toimintansa lopettaneilla louhoksilla. Tehtailla käytetään raaka-aineina mm. vuolukiveä, luonnonkiveä ja keramiikkaa. Kiven työstössä ei käytetä eikä tuotannossa synny ympäristölle vaarallisia aineita. Tehtailla käytetään suljettua prosessivedenkiertoa. Oman toimintansa kehityskohteiksi Tulikivi on valinnut energiatehokkuuden parantamisen ja jätehuollon edelleen kehittämisen. Energiatehokkuutta parannetaan EK:n energiatehokkuuden puitesopimuksen mukaisesti pyrkimällä vastaamaan kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan noudattaen Suomen kansainvälisiä sitoumuksia ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Tulikivi on ollut mukana energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmassa vuosina 2008-2016 noudattaen ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä. Sopimusjärjestelmän toiminnallisena tavoitteena on yrityksen oman energian käytön tehostaminen vähintään yhdeksällä prosentilla tehtaissa ja muissa kiinteistöissä sekä energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen. Jätehuoltoa kehitetään Tulikiven kaikissa toimipisteissä ottamalla käyttöön lajittelujärjestelmä, jonka päämääränä on kaatopaikalle menevien sekajätteiden vähentäminen ja jätteiden ohjaaminen mahdollisimman pitkälti energia- ja hyötykäyttöön. Kierrätettävissä olevat jätteet kierrätetään (mm. pahvit ja paperit) normaalin jätehuollon kautta. Tulikivi on liittynyt Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:öön sekä kuuluu Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisöön.
Tulikiven toiminnalla on vaikutusta useille sidosryhmille: asiakkaille, tavarantoimittajille ja palvelujen tarjoajille, henkilöstölle, sijoittajille ja julkiselle sektorille. Vuonna 2019 toiminnan suorat taloudelliset vaikutukset näille eri sidosryhmille muodostuivat seuraavasti: Asiakkaiden tuottama liikevaihto oli 28,7 (28,6) miljoonaa euroa. Liikevaihto koostui asiakkaille myydyistä Tulikivi- ja Kermansaviuuneista, luonnonkivituotteista, kiukaista sekä tuotteisiin liittyvien palvelujen myynnistä. Tavaroiden ja puolivalmisteiden toimittajille investoinnit poistot Pörssikurssi, 31.12. 2015 2016 2017 2018 2019 0,17 0,17 0,21 0,10 Liikevaihdon jakauma liiketoiminta-alueittain, % Tulisijat Luonnonkivituotteet 8,4% 91,6%
maksettiin 6,7 (7,5) miljoonaa euroa ja palvelujen tarjoajille 9,8 (9,4) miljoonaa euroa. Koneista ja laitteista maksettiin 0,0 (0,2) miljoonaa euroa. -0,04 -0,06 -0,08 -0,06 -0,03 -0,09 -0,03 Tulikiven oman tuotannon hiilijalanjäljen muodostuminen
Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden osuus oli 8,7 (8,6) miljoonaa euroa, ja näitä vastaavat eläkevakuutusmaksut ja muut vakuutusmaksut olivat 1,7 (1,7) miljoonaa euroa. 2016 2017 2018 2019 -0,10 -0,11 2015
Rahoittajille maksettiin korko- ja muita rahoituskuluja nettona 0,8 (0,7) miljoonaa euroa. Osakkeenomistajille ei maksettu osinkoa vuodelta 2019, eikä vuodelta 2018. Nettovelkaantumisaste % 200 250 (laskettu v. 2010)
Tulikivi on vastuullinen työantaja ja sen valmistamat tuotteet ovat turvallisia, ammattitaidolla valmistettuja. 0,20 0,15 0,10 0,21 0,19 75 25
Henkilöstön sitoutuminen työhön ja hyvä ammattitaito varmistavat tuotteiden laadun. Kokonaistoimituksen onnistumisen takaa asiantunteva uunimestari-, asentaja- ja myyntiverkosto. 2016 2017 2018 2019 2015 2016 2017 2018 2019 0 A-osakkeen keskihinnan kehitys kuukausittain, euro 2015 0,25
Tulikivi-konsernin henkilöstömäärä oli tilikaudella keskimäärin 205 (200 vuonna 2018) henkilöä. Keskimääräinen henkilömäärä on laskettu työssäoloajalta. Henkilöstön määrää sopeutettiin menekin kehityksen mukaiseksi pääasiassa määräaikaisin lomautuksin. 200,1 0,20 0,15 0,10 0,17 0,14 0,14 0,15 0,14 0,13 0,11 0,12 0,12 0,16
Henkilöstön koulutus painottui nykytilanteen hallintaan. Tähän liittyvät lainsäädännön tai muiden säännösten (esim. GDPR) vaatiman osaamisen hankkiminen sekä ensiapu- ja työturvallisuuskoulutukset. Työssäoppiminen on edelleen merkittävin oppimisen muoto yrityksessä. Oppisopimuskoulutusta käytetään enenevässä määrin ja vuoden lopussa ko. koulutuksessa oli yksi työntekijä. A-osakkeen suhteellisen vaihdon kehitys kuukausittain, % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0,05 0,00
Uunimestareiden, asentajien ja myyntiverkoston ammattitaitoa ylläpidetään järjestämällä vuosittain koulutusta ajankohtaisista asioista. Myyntiverkostolle suunnattiin teknistä myyntikoulutusta sekä myyntivalmen-0,11 0,12 0,12 2,0 2,5 2,53 2,40 3,0 3,5 4,0
Tulikiven oman tuotannon hiilijalanjäljen muodostuminen Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, %
75 50 Tulikivi-tulisijan elinkaaren hiilijalanjälki
0,15 0,15 0,15 0,14 0,14 0,15 0,14 0,16 Hiiliekvivalentti laskettiin vuolukivikiloa kohti ja on 0,612 CO2 eqv kg/kg
nusta. Lisäksi järjestettiin koulutusta verkon hyödyntämisestä myyntityössä ja asiakaspalvelussa sekä tietosuoja-asioissa. Nettovelkaantumisaste % 200,1
Työterveyshuollon painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, mutta myös työterveyspainotteinen perustason sairaanhoito kuuluu työterveyshuoltoon. Käytössä olevan varhaisen tuen mallin mukaisesti työkuntokeskusteluja käydään säännöllisesti sairauspoissaoloista 40 sairaspoissaolotunnin välein 12 kuukauden seurantajaksolla. Työpaikkaselvityksiä on toteutettu eri paikkakunnilla yhteistyössä työterveyshuollon ja työterveyslaitoksen kanssa. 2016 2017 2018 2019 135,3 156,6
Aloitetoiminnassa saatiin vuonna 2019 uusia aloitteita 78 (72) kappaletta. Tapaturmataajuus oli 25 (22) tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. kuukausittain, % A-osakkeen keskihinnan kehitys kuukausittain, euro 3,5 4,0
Tulikivi Oyj on jäsen useissa järjestöissä ja foorumeissa kuten Kauppakamari, Kiviteollisuusliitto, Kemianteollisuus, Nuohousalan Keskusliitto, Perheyritysten liitto, Rakennustuoteteollisuus RTT, Suomalaisen Työn Liitto, Suomen Yrittäjät, Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY, TTS-Työtehoseura, Suomen Lähienergialiitto ry, Suomen IR-Yhdistys ry, Kemianteollisuus Ry, Arvopaperimarkkinayhdistys ry , HKI Industieverband Haus-, Heiq- und Kuchenteknik e. V., Teknikföretagens Branschgruppen AB.
OOO Tulikivi on toiminut jo viisi vuotta Moskovassa.
Perinteisen jälleenmyyntiverkoston rakenta misen ja logistiikan ohella se on panostus suo raan kuluttajamyyntiin yhteistyöhön pre mium-segmentin rakennusliikkeiden kanssa. Yhteistyö on ollut hedelmällistä, sillä haasta vasta markkinatilanteesta huolimatta liike vaihto ja kannattavuus Venäjällä ovat kehitty neet myönteisesti vuoden 2019 aikana. Me nestys perustuu tiiviiseen yhteistyöhön pai kallisten arkkitehtien ja suunnittelijoiden kanssa sekä Tulikiven kykyyn toteuttavaa vaativia yksilöllisiä tulisija-, sisustus- ja sauna ratkaisuja. Suurimmat yksittäiset tulisijat ovat painaneet yli 25 tonnia.
Niiden jujuna ovat suuret hissi- ja kulmaluukut. Esittelimme uutuuksia kesän Asuntomessuilla Kouvolan Pioneeripuistossa ja Habitaremessuilla Helsingin Messukeskuksessa. Juva-takka on uudenlainen tulkinta läpiluukullisesta takasta, jossa tulta voi katsella takan molemmilta puolilta. Syvään uurretun Umallisen luukun ansiosta Juva-takassa tuli näkyy kolmesta eri suunnasta. Luukun kohdalla vuolukiveä on vain yhdellä sivulla, mikä antaa yli metrin levyiseen kokonaisuuteen ilmavuutta. Juva sopii erinomaisesti tilanjakajaksi esimerkiksi olohuoneen ja ruokailutilan väliin. Takassa on käyttöä helpottava hissiluukku, joka nousee kevyesti ylös vuolukivikuoren sisään.
Lako-takka on Juvaa korkeampi mutta kape-
ampi takka, joka soveltuu sijoitettavaksi suoralle seinälle. Sen leveästä hissiluukusta tuli näkyy laajalle alueelle: edestä yli 80 senttimetrin matkalta sekä sivuilta molempiin suuntiin.
Neliskulmainen, korkea Kelo-takka on suunniteltu huoneen kulmaan asennettavaksi. Sen luukku on sijoitettu kulmaan, mikä antaa takan ilmeelle keveyttä. Luukun kätisyyden voi valita. Mitoiltaan siro Kelo-takka on helppo sijoittaa pieneenkin tilaan.
Oikeustieteen kandidaatti, MBA, asianajaja. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2015. Hallituksen puheenjohtaja 13.4.2015 lähtien.
Muut keskeiset luottamustoimet: Borenius Asianajotoimisto Oy:n hallituksen puheenjohtaja, JSH Capital Oy:n hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Borenius Asianajotoimisto Oy: toimitusjohtaja 1997-2008, osakas 1991- ja tätä ennen lakimiestehtävissä muiden asianajotoimistojen ja Helsingin kaupungin palveluksessa vuodesta 1983 lähtien.
A-osakkeita 42 553 kappaletta
Kauppatieteiden maisteri. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2009 ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2009.
Muut keskeiset luottamustoimet: Goodwiller Oy:n hallituksen jäsen, Mikrobioni Oy:n hallituksen jäsen, Potwell Oy:n hallituksen jäsen, Boardman Oy:n osakas/partner. Iisalmen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Järvi-Suomen Portti Oy: toimitusjohtaja 2008-2011, Karelia-Upofloor Oy: toimitusjohtaja 2006-2007, Savon Voima Oyj: toimitusjohtaja 2004-2006, Olvi Oyj: toimitusjohtaja 1985-2004 ja talousjohtaja 1983- 1985, IS-Yhtymä Oy: talousjohtaja 1977-1982, sivutoiminen KHT-tilintarkastaja 1984-2003.
Reijo Svanborg (s. 1943)
Diplomi-insinööri. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2015 ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2015.
Muut keskeiset luottamustoimet: Hallituksen jäsen High Metal Oy, Suomen Puukerrostalot Oy, Finndomo Oy ja hallituksen puheenjohtaja Eneron Oy.
Keskeinen työkokemus: Finndomo Oy: toimitusjohtaja 2001-2007, Tulikivi Oyj: toimitusjohtaja 1997-2001, Tebel-mkt B.V/TetraPak Tebel B.V: toimitusjohtaja 1990-1996, Oy Hackman Ab: stategiajohtaja 1989-1990, Hackman Catertec Oy: toimitusjohtaja 1983-1989.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 216 208 kappaletta
Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, toimitusjohtaja 2007-huhtikuu 2013, Tulikivi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 16.4.2013- 22.8.2013. Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja 23.8.2013 -. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Muut keskeiset luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Fennian hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2011, Rakennustuoteteollisuuden RTT:n johtokunnan jäsen vuodesta 2012, Suomen Lähienergialiitto ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2015: Tulisija- ja savupiippuyhdistyksen, TSY ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2015, Sauna from Finland ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2020.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: toimitusjohtaja 23.8.2013 -, hallituksen puheenjohtaja 16.4.2013-22.8.2013, toimitusjohtaja 2007 – huhtikuu 2013, tulisijaliiketoiminnan markkinointijohtaja 2002-2007, Tulikivi U.S. Inc.: Vice President 1997-2001.
A-osakkeita 1 064 339 kappaletta K-osakkeita 5 809 500 kappaletta
Vararehtori, professori (Hanken Svenska handelshögskolan). Kauppatieteiden tohtori, taiteen tohtori, diplomi-insinööri. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2016.
Muut keskeiset luottamustoimet: HOK-Elanto, hallituksen jäsen vuodesta 2014. Makes ry., hallituksen jäsen vuodesta 2018. Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto, varapj. vuodesta 2013. MARK Suomen markkinointiliitto ry., hallituksen jäsen vuodesta 2012.
Keskeinen työkokemus: Helsingin kauppakorkeakoulu: ma. professori 2007–2014; Aalto-yliopisto: design-liiketoiminnan johtamisen professori, 2014; Hanken Svenska handelshögskolan: professori, 2014–, laitoksen johtaja, 2016–2018
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: Ei omistuksia
Liudmila Niemi (s. 1972)
Ms.S, eMBA. Tulikivi Oyj:n hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2019.
Muut keskeiset luottamustoimet: Oy Electrolux Ab, Helsinki, 2015 alkaen, ERP Finland Ry hallituksen jäsen 2019 alkaen, Elektroniikan Tukkukauppiaat ETK Ry hallituksen jäsen 2015 alkaen.
Keskeinen työkokemus: Oy Electrolux Ab: maajohtaja 2015 alken, LPN Consulting: liikkeenjohdon konsultti, perustaja 2011-2015, Regus: innovaatiojohtaja, 2014-2015, Technopolis: B2B tapahtumien tiiminvetäjä 2012-2014, BSH Bosch & Siemens Home Appliances Group: myyntijohtaja 2001-2011, SCA Hygiene Products: Trade marketing manager 1997-1999.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus:
Ei omistuksia
Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, toimitusjohtaja 2007-huhtikuu 2013, Tulikivi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 16.4.2013-22.8.2013. Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja 23.8.2013 -. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Fennian hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2011, Rakennustuoteteollisuuden RTT ry:n johtokunnan jäsen vuodesta 2012, Suomen Lähienergialiitto ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2015. Tulisija- ja savupiippuyhdistyksen, TSY ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2015, Sauna from Finland ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2020
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: toimitusjohtaja 23.8.2013 -, hallituksen puheenjohtaja 16.4.2013-22.8.2013, toimitusjohtaja 2007 – huhtikuu 2013, tulisijaliiketoiminnan markkinointijohtaja 2002-2007, Tulikivi U.S. Inc.: Vice President 1997-2001.
A-osakkeita 1 064 339 kappaletta K-osakkeita 5 809 500 kappaletta
Tulikiven palveluksessa vuodesta 2012 24.10.2019 saakka
KTM. Vuolukivituotannon ja louhinnan päällik-
kö Juuka, Suomussalmi. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2015. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2008.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: Juuan vuolukivituotannon ja louhoksen päällikkö 2015, tuotannonohjauksen asiantuntija 2014- 2015, laskenta- ja tietojärjestelmäasiantuntija 2011-2013, laskentakonsultti (yrittäjä) 2008-2010.
Automaatioteknikko, yo. Kotimaan myyntijohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2015. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2006.
Luottamustoimet: Ei luottamustoimia.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: kotimaanmyyntijohtaja 2015-, myyntipäällikkö 2013- 2015, tehdas-ja tuotepäällikkö 2013, tuotepäällikkö 2009-2013, myyntipäällikkö/Kermansavi-uunit, 2006-2008, Kermansavi Oy: myyntipäällikkö 2004-2006, Varkauden Educa: toimitusjohtaja 2003.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 15 525 kappaletta
DI. Skandinavian, Keski-Euroopan ja verhouskiven myyntijohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2015. Tulikiven palveluksessa vuodet 1999-2005 ja vuodesta 2008.
Luottamustoimet: Ei luottamustoimia.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: verhouskivien ja Saksan myyntijohtaja 2015-, johtaja, saunat ja sisustustakat 2011-2014, liiketoiminnan kehittämispäällikkö 2009-2011, tuotepäällikkö 2008-2009, Kesla Oyj: myyntipäällikkö 2006-2008, Tulikivi Oyj: tuotepäällikkö 2003-2006, Kiantastone Oy: markkinointipäällikkö 1999-2002, Halton Oy: tuotekehitysinsinööri 1996-1999, Enerpac Oy: myynti-insinööri 1992-1996.
A-osakkeita 15 000 kappaletta
Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri. Tuotekehityspäällikkö. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2015. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2005.
Luottamustoimet: Varparannan vesiosuuskunnan hallituksen jäsen 2007-2016
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: tuotekehityspäällikkö 2009-, laboratoriopäällikkö 2005-2009, IVO Oy/Fortum Oy/Enprima Oy: tutkimusinsinööri, tuotepäällikkö, konsultti 1998-2005, TTKK: tutkija 1990-1998.
A-osakkeita 15 000 kappaletta
Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri. Talous- ja hallintojohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1995. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1993.
Luottamustoimet: Kiviteollisuusliiton hallituksen jäsen
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: talous- ja hallintojohtaja 2013 -, johtaja, verhous- ja sisustuskivet 2011-2013, luonnonkivituotteetliiketoiminnan johtaja 2003-2011, talousjohtaja 2001-2007, johtaja, operatiivinen laskenta ja ohjausjärjestelmät 1999-2001, talouspäällikkö 1997-1999, laskentapäällikkö 1995- 1997.
K-osakkeita 100 000 kappaletta A-osakkeita 2 431 259 kappaletta
Tulikivi Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden hallinto perustuu lakiin, yhtiöjärjestykseen ja 1.1.2020 voimaan tulleeseen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu hallinnointikoodin suositusten mukaisesti. Yhtiö poikkeaa hallinnointikoodin suosituksista kohdassa 18-nimitysvaliokunta. Nimitysvaliokunnan kokoonpano poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallintokoodin suosituksista koostumukseltaan, koska toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen kuuluu nimitysvaliokuntaan. Perusteluna poikkeamaan on perheyritystausta.
Selvitys julkaistaan erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta ja on luettavissa yhtiön internetsivuilla ja vuosikertomuksessa.
Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Tulikivi Oyj laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväksymien
IFRS-standardien mukaisesti. Konserni noudattaa tiedottamisessa arvopaperimarkkinalakia, soveltuvia Finans-sivalvonnan asettamia standardeja ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Toimintakertomus ja emo-yhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti.
Tulikivi-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, Tulikivi U.S., Inc USAssa ja OOO Tulikivi Venäjällä. Konserniyrityksiä ovat lisäksi Tulikivi GmbH ja The New Alberene Stone Company,
Inc., joilla ei ole enää liiketoimintaa. Tulikivi-konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokouksen valitsema hallitus, hallituksen valiokunnat sekä toimitusjohtaja ja
toimitusjohtajan apuna toimiva johtoryhmä.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen kuu-
luu vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Konsernin emoyhtiön hallitus päättää tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanoista.
Tulikivi Oyj:n 24. huhtikuuta 2019 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen lukumääräksi vahvistettiin kuusi jäsentä.
tyksissä. Tuli-kivi Oyj:n A-osakkeita 159 453 kappaletta.
Hallituksen kokonaisarvioinnin mukaan riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Jaakko Aspara, Liudmila Niemi, Markku Rönkkö, Reijo Svanborg ja Jyrki Tähtinen. Yhtiön tavoitteena on, että molempia suku-puolia on edustettuna hallituksessa, ja tässä tavoitteessa on onnistuttu.
Ajalla 1.1- 24.4.2019 hallituksen jäseninä toimivat Jyrki Tähtinen, Jaakko Aspara, Markku Rönkkö, Paula Salastie, Reijo Svanborg ja Heikki Vauhkonen.
Hallituksen tehtävänä on osakeyhtiölain mukaan huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet, budjetin, investointien kokonaismäärän ja niiden jakautumisen sekä käytettävät palkkiojärjestelmät, päättää laajakantoisista sopimuksista ja riskienhallinnan periaatteista sekä varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan, vahvistaa yhtiön vision ja toiminnassa noudatettavat arvot sekä organisaatiomallin, hyväksyy ja julkistaa osavuosikatsaukset, vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen sekä määrittelee yhtiön osinkopolitiikan ja kutsuu koolle yhtiökokouksen. Hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua.
Hallitus kokoontui 17 kertaa vuonna 2019. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli keskimäärin 96,1 prosenttia. Kunkin jäsenen osallistuminen kokouksiin ilmenee alempana olevasta taulukosta. Hallitus toteuttaa itsearvioinnin vuosittain.
Hallituksella on kaksi valiokuntaa, nimitys- ja tarkastusvaliokunta. Hallitus valitsee valiokuntien jäsenet ja valiokuntien puheenjohtajat. Nimitysvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajana Jyrki Tähtinen sekä jäseninä Markku Rönkkö ja Heikki Vauhkonen. Nimitysvaliokunnan kokoonpano poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallintokoodin suosituksista koostumukseltaan, koska toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen kuuluu nimitysvaliokuntaan. Perusteluna poikkeamaan on perheyritystausta. Nimitysvaliokunnan tehtäviin kuuluu hallituksen jäsenten valinnan valmistelu yhtiökokoukselle tehtävää ehdotusta varten, hallituksen jäsenten palkitsemisasioiden valmis-telu ja hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaiden etsiminen. Nimitys-
valiokunta kokoontui 3 kertaa vuonna 2019.
Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajana Markku Rönkkö sekä jäseninä Reijo Svanborg ja 24.4.2019 alkaen Liudmila Niemi. Heikki Vauhkonen oli tarkastusvaliokunnan jäsen 24.4.2019 saakka. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa ja tehostaa hallituksen työskentelyä yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyssä sekä huolehtia yhteydenpidosta tilintarkastajiin. Tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa vuonna 2019. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli keskimäärin 100,0 prosenttia.
Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja on Heikki Vauhkonen. Toimitusjohtajan tehtävänä osakeyhtiölain mukaan on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoi-
to luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimiin, jotka yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, mikäli hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa on hallitukselle niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta toiminnasta, budjetin toteutumisesta, Tulikivi-konsernin tuloksesta ja alaistensa toiminnasta.
Operatiivisen toiminnan johtamisessa ja suunnittelussa toimitusjohtajaa on avustanut johtoryhmä, jonka jäseniä ovat toimitusjohtajan lisäksi talous- ja hallintojohtaja Jouko Toivanen, kotimaan myyntijohtaja Markku Prättälä, markkinointipäällikkö Saskia Kerkkänen (24.10.2019 saakka), verhouskivien ja Saksan myyntijohtaja Martti Purtola, tuotekehityspäällikkö Jari Sutinen ja Juuan vuolukivituotannon ja louhoksen päällikkö Simo Kortelainen. Johtoryhmä kokoontui 22 kertaa vuonna 2019.
•Markku Prättälä, s. 1967. Tulikivi Oyj:n kotimaan myyntijohtaja. Automaatioteknikko, yo. Tulikivi Oyj:n A-osakkeita 15 525 kappaletta. •Saskia Kerkkänen, s. 1975. Tulikivi Oyj:n markkinointipäällikkö. BBa & Ba (Hons.) Ei osakeomistuksia.
Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
Tulikivi-konserni on erikoistunut luonnonmateriaaleista valmistettaviin korkealaatuisiin tulisijoihin, saunankiukaisiin ja sisustuskivituotteisiin. Asiakkaamme arvostavat tuotteidemme ekologisuutta, esteettisyyttä ja niiden tuomaa viihtyisyyttä sekä puulämmityksen hyötyjä. Tulikivi on uudistumiskykyinen asiakkaitaan, yrittäjyyttä ja rehtiä toimintaa arvostava yritys.
Kaivostoiminnan harjoittaminen edellyttää kaivospiirin muodostamista sekä ympäristölupaa. Kaivostoimintaa säännellään kaivoslaissa ja ympäristölainsäädännössä. Louhinnasta vastaava johtaja vastaa siitä, että kaivostoiminnan luvat ovat voimassa ja ajan tasalla.
Ympäristöstrategian tavoitteena Tulikivellä on ympäristötyön järjestelmällinen eteneminen määritellyillä osa-alueilla. Ympäristötyön päämäärä on luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä prosessien ja tuotteiden hallinta niin, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Konserni noudattaa toimintaansa liittyvää ympäristölainsäädäntöä ja normeja sekä tekee toiminnassaan jatkuvan parantamisen kautta ennakoivaa ympäristötyötä. Konsernissa tun-
| 1.1. – 31.12.2019 | hallitus | tarkastus- valiokunta |
nimitysvalio- kunta |
|
|---|---|---|---|---|
| Jyrki Tähtinen | 17/17 | 3/3 | ||
| Jaakko Aspara | 17/17 | |||
| Markku Rönkkö | 17/17 | 5/5 | 3/3 | |
| Paula Salastie (24.4.2019 saakka) | 0/3 | |||
| Liudmila Niemi (24.4.2019 alkaen) | 14/14 | 3/3 | ||
| Reijo Svanborg | 16/17 | 5/5 | ||
| Heikki Vauhkonen | 17/17 | 2/2 | 3/3 |
nistetaan ja tunnetaan oma vastuu ympäristötoimijana.
Konsernin toiminta suunnitellaan ja toiminnan tehokkuus varmistetaan vuosittain toteutettavassa strategiasuunnitteluprosessissa ja budjetointiprosessissa. Suunnitelmien toteumista ja toimintaympäristön kehitystä seurataan kuukausiraportoinnin, osavuosikatsausraportoinnin ja tilinpäätösraportoinnin yhteydessä.
Riskianalyysi ja riskienhallinta ovat Tulikivi-konsernissa osa vuosittain toteutettavaa strategista suunnitteluprosessia ja operatiivista toimintaa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena konsernissa on varmistaa, että toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan.
mekanismit sisäiseen valvontaan.
Sisäistä valvontaa suorittavat organisaation yllämainitut tahot käyttäen tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Vuonna 2019 tarkastuksen painopistealueina olivat myyntitoiminnot, hankintaprosessin ja maksuliikenteen kontrollit, vaihto- ja käyttöomaisuus. Konsernissa ei ole konsernin koko ja toiminnan luonne huomioiden katsottu tarpeelliseksi nimittää sisäistä tarkastajaa. Hallitus voi halutessaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa haluamillaan osa-alueilla.
Riskienhallinta on osa yhtiön valvontajärjestelmää. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti osana normaalia liiketoimintaa.
Riskienhallinnan avulla varmistetaan, että Tulikivikonsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja niitä hallitaan mahdollisimman tehokkaasti siten, että konsernin strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Tavoitteille on määritetty riskirajat. Riskirajojen ylittyminen tai poikkeamat toimintasuunnitelmissa edellyttävät, että vastuuhenkilö ryhtyy tehostetusti riskienhallintakeinojen käyttämiseen. Taloudellisten riskirajojen ylittyminen tulee esille jatkuvan raportoinnin yhteydessä.
Organisaation ja toimenkuvien mukaisesti valtaa ja vastuuta delegoidaan budjettivastuullisille ja linjaorganisaation vastuuhenkilöille. Toiminnan lakien ja säädösten mukaisuus varmistetaan toimintokäsikirjan ja muun sisäisen ohjeistuksen kautta. Vuonna 2019 toiminnan painopisteenä on ollut tietojärjestelmien käytön tehostaminen ja raportoinnin laadun parantaminen. Toiminnanohjausjärjestelmä sisältää tarpeelliset kontrolli-
Sisäinen valvonta on osa suunnittelu- ja seurantaprosessia.
| Vastuunjako | Valvontatoiminnot |
|---|---|
| Hallitus | - sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden määrittely - vastuu valvonnan toimivuuden seurannasta - hyväksyy riskienhallintaperiaatteet - tilintarkastajien raporttien käsittely - kannustinjärjestelmän määrittäminen |
| Tarkastusvaliokunta | - sisäisen valvonnan tehokkuuden arviointi - raportointiin liittyen asioiden käsittely - yhteydenpito tilintarkastajiin |
| Toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana |
- sisäisen valvonnan osatekijöiden olemassaolon ja toimivuuden valvonta - valvoo, että toiminta on asetettujen arvojen mukaista - muokkaa toimintaperiaatteet ja -politiikat - vastaa resurssien tarkoituksenmukaisesta ja tehokkaasta käy töstä - valvontamekanismien (hyväksymisperiaatteet, täsmäytykset ja raportointi) määrittäminen - määrittää riskienhallinnan toimintatavat ja riskienhallintakeinot |
| Johtoryhmän jäsen, toimialansa mukaan: kotimaan myynti, markkinointi, tuotekehi-tys, vienti, tuotanto, hankinta, hallinto ja talous |
- antavat oman vastuualueensa osalta vastuun yksityiskohtai sempien valvontatoimien käyttöönotosta henkilöille, jotka ovat vastuussa eri toiminnoista. Vastuu sisäisen valvonnan toimi vuudesta omalla vastuualueella - omalle vastuualueelle kuuluvien riskien hallinta |
| Talous- ja hallintojohtaja | - sisäinen laskenta: tulosten seuranta ja analysointi - ulkoinen laskenta ja raportointi |
| Tilintarkastaja | - lakisääteinen tilintarkastus - laajennettu tarkastus hallituksen tai tarkastusvaliokunnan toimek siannosta - raportointi tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle |
Raportointijärjestelmän mukaisesti toimitusjohtaja raportoi hallitukselle kuukausittain konsernin ja eri tuoteryhmien toiminnasta sekä tuloksesta ja poikkeamista budjettiin ja tarkennettuihin ennusteisiin nähden, neljännesvuosittain osavuosikatsaukseen, puolivuosikatsaukseen tai vuositilinpäätökseen perustuvasta operatiivisesta tuloksesta ja muutoin välittömästi olennaisista muutoksista toimintaympäristössä. Vastuuhenkilöt raportoivat sisäisen raportointijärjestelmän mukaisesti.
Konsernin raportoinnista vastaa emoyhtiön talousjohtaja. Kotimaisten yhtiöiden kirjanpito ja konsernilaskenta suoritetaan emoyhtiön talousosastolla. Ulkomaisten tytäryhtiöiden kirjanpito ja raportointi hoidetaan paikallisesti, riittävää asiantuntemusta omaavissa tilitoimistoissa tai muutoin ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntäen. Emoyhtiön tilintarkastajat vertaavat Venäjän tytäryhtiön venäläisen raportoinnin ja emoyhtiöön konsernitilinpäätöstä varten toimitettavan taloudellisen raportoinnin sisällön.
Raportoinnin oikeellisuus varmistetaan talousraportoinnin ohjeistuksella, henkilöstön ammattitaidon ylläpidolla, tietojärjestelmien luotettavuudella, normaaleilla valvontamekanismeilla ja laajennetun tarkastuksen avulla. Raporttien poikkeamat budjetista ja toimintasuunnitelmista ohjaavat analysoimaan tilannetta tarkemmin ja etsimään poikkeamien syyt.
Taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta valvoo talous- ja hallintojohtaja ja tilintarkastus sekä aika ajoin toteutettava tietojärjestelmätarkastus. Toiminnan lakien ja sääntöjenmukaisuus pyritään varmistamaan käyttämällä ulkopuolisten asiantuntijoiden osaamista ja palveluita.
Yhtiöllä on taloudellisen raportointijärjestelmän toimivuuden varmistava ohjeistus, jota organisaation on noudatettava. Organisaation osaaminen varmistetaan tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa. Tilinpäätöksen valmistelukokouksissa käydään läpi laskentaperiaatteiden ja lainsäädännön muutoksia ja aikataulutukset.
KUVA: Riskien kartoitus ja riskienhallinta Tarkastusvaliokunta arvioi taloudellisen raportointijärjestelmän toimivuutta mm. tulosennusteiden toteuma-analyysien perusteella sekä raportoinnin virheettömyysarvioinnin avulla neljännesvuosittain. Arviointiin kuuluu myös väärinkäytöksiin ja lainvastaiseen toimintaan liittyvien riskien läpikäyminen. Tilintarkastus tarkastaa poikkeamaraportoinnin sisällön laajennetun tarkastuksen
yhteydessä. Johtoryhmän jäsenet seuraavat kuukausittain tulosraportoinnin oikeellisuutta ja arvioivat vastuualueidensa tulos-poikkeamien syyt.
Raportointia ja laskentaperiaatteita koskevasta ohjeistuksesta tiedotetaan kaikille talousasioista vastaaville henkilöille ja kaikille muille, jotka tuottavat tietoa ja tarkastustuloksia talouden järjestelmään. Toimitusjohtaja raportoi tarkastusvaliokunnalle sisäisen valvonnan, ml. raportoinnin oikeellisuus, alueella havaituista puutteista. Tilintarkastuksen ja laajennetun tarkastuksen raportit sekä vastuuhenkilöiden antamat selvitykset raportteihin käsitellään tarkastusvaliokunnan kokouksissa. Tarkastusvaliokunta raportoi hallitukselle tekemistään havainnoista sekä organisaatiolle antamistaan ohjeista ja suosituksista. Konsernin viestinnästä vastaa toimitusjohtaja. Konsernissa on viestinnän toimintaohjeet, joka kattaa toimintaohjeet sisäiselle ja ulkoiselle viestinnälle. Lisäksi on määritelty näihin liittyen puheoikeuden omaavat henkilöt.
| Riskianalyysi ja riskien järjestäminen merkit tävyyden mukaan |
- riskien nimeäminen konsernitasolla ja vastuualueittain - riskien vaikuttavuuden ja todennäköisyyden arviointi - määritellään riskirajat asetetuille tavoitteille - määritellään kontrollipisteet - raportointiin liittyvien riskien kartoitus |
|---|---|
| Riskienhallinta | - riskien hallintatoimenpiteiden määrittely - vastuuhenkilöiden nimeäminen toimenpiteille - toteutuksen aikajänteestä sopiminen - toimenpiteiden toteuttamisen seurantatavan määrittely |
| Riskienhallintaprosessin valvonta |
- vastuuhenkilöt raportoivat toimitusjohtajalle riskien toteutumisesta, tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tehokkuudesta - riskiarvioinnit kontrollien osalta |
| Riskienhallintaprosessin jatkuvuus |
- kuluvan kauden toimenpiteet ja toimintaympäristö ja sen ennustettavissa olevat muutokset vaikuttaa seuraavan kauden suunnitelmiin ja riskienhal lintatoimenpiteisiin - riskienkartoitukseen kerätään taustamateriaalia osana jatkuvaa toimintaa. |
Sisäisen valvonnan tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti johtamis- ja ohjaustoimien yhteydessä ja erikseen tarkastusraporttien valmistuttua. Taloudellisen raportoinnin osalta vertailut toteuman ja tavoitteen välillä, erilaiset täsmäytykset ja toiminnallisten raporttien säännönmukaisuuden valvonta ovat jatkuvasti toteuttavia seurantatoimenpiteitä. Suunnittelu- ja seurantakokoukset sisältyvät hallituksen vuosisuunnitelmaan. Tietojärjestelmät ovat pääpiirteissään vakiintuneita ja niiden luotettavuutta arvioidaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta säännöllisesti.
Yhtiö noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisiksi johtohenkilöiksi yhtiössä on määritelty Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsenet ja johtoryhmän jäsenet. Tulikiven johtohenkilö ei saa käydä kauppaa Tulikiven osakkeilla 30 päivää ennen tulosjulkistuksia. Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä pitää ilmoittaa yhtiölle ja Fivalle jokaisesta heidän omaan lukuunsa tehdystä yhtiön rahoitusvälineisiin liittyvästä liiketoimesta. Yhtiön on puolestaan julkistettava kyseiset tiedot pörssitiedotteella. Henkilöt ja tahot, joilla on pääsy tiettyyn sisäpiiritietoon, merkitään hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitty ei saa käydä kauppaa sinä aikana, kun hänet on merkitty luetteloon.
Tulikiven lähipiiriin kuuluvat yhtiön johto, heidän perheenjäsenensä sekä myös yritykset, joissa edellä mainitut henkilöt, yksin tai yhdessä, ovat määräävässä asemassa. Tulikivi arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia ja huolehtii siitä, että mahdolliset eturistiriidat on otettu huomioon yhtiön päätöksenteossa. Hallitus
päättää lähipiiritoimista, jotka eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Yhtiö ylläpitää luetteloa lähipiiriin kuuluvista osapuolista. Tulikivi tiedotti 7.8.2019, että se on päättänyt solmia 0,5 miljoonan euron arvoiset vieraan pääomanehtoiset lainasopimukset Suomussalmen talkkiprojektin viivästyttyä. Laina-aika on kolme vuotta ja lainojen vuosikorko on 8 prosenttia. Tulikivi Oyj ei anna lainoille vakuutta. Lainat ovat maksunsaantijärjestyksessä huonommalla etusijalla yhtiön senior- ehtoiseen päärahoitukseen nähden. Yhtiö voi kuitenkin maksaa lainat takaisin talkkihankkeen toteutuessa ennen päärahoittajien lainojen takaisinmaksua. Laina-sopimuksista 0,2 miljoonaa euroa on solmittu Tulikivi Oyj:n lähipiiriin kuuluvien hallituksen jäsenien Jaakko As-
paran, Markku Rönkön, Reijo Svanborgin ja Jyrki Tähtisen kanssa. Katsauskaudella ei ollut muita liiketoimia osakkuusyhtiöiden tai lähipiirin kanssa.
Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tulikivi Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 24.4.2019 valittiin tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastaja Kirsi Jantunen. Tilintarkastajalle vuonna 2019 maksetut palkkiot tilintarkastuksesta olivat 51 tuhatta euroa ja tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista 11 tuhatta euroa.
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää Tulikivi Oyj:n varsinainen yhtiökokous.
Hallituksen jäsenen vuosipalkkio oli 19.4.2019 lähtien 19 000 euroa, joka suoritettiin kokonaisuudessaan rahana. Lisäksi suoritettiin hallituksen sivutoimiselle puheenjohtajalle 4 500 (4 500) euron suuruinen kuukausipalkkio ja sihteerinä toimivalle hallituksen jäsenelle 1 400 (1 400) euron suuruinen kuukausipalkkio. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsenille ja nimitystoimikunnan jäsenille maksettiin kokouspalkkiota 330 (330) euroa kokousta kohden. Hallituksen jäsenille ei suoritettu muuhun kuin hallitus- tai valiokuntatyöhön liittyviä palkkioita vuonna 2019.
Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta ja kannustinjärjestelmän määrittelemästä vuosittaisesta tulospalkkiosta (muuttuva osa) ja osakepalkkiosta.
Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista työsopimuksen ehdoista päättää hallitus. Muun johtoryhmän sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kannustinjärjestelmästä päättää hallitus, ja kiinteästä palkkaosuudesta toimitusjohtaja yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa.
Toimitusjohtajan kiinteä palkka vuonna 2019 oli 187 295 (185 526) euroa. Toimitusjohtaja ei saanut tulospalkkiota vuosilta 2019 ja 2018. Toimitusjohtajan irtisanoutumisaika on 3 kuukautta ja yhtiön irtisanoessa toimisuhteen, irtisanomisaika on 12 kuukautta. Toimisuhteen päättymiseen ei liity erillistä erorahaa. Toimitusjohtajan eläketurva on järjestetty lakisääteisellä eläketurvalla (YEL). Eläkemaksut
olivat 42 697 (35 766) euroa. Muun johtoryhmän ja ulkomaisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kiinteät palkat vuonna 2019 olivat yhteensä 602 502 (407 068) euroa. Vuosilta 2019 ja 2018 ei maksettu johtoryhmälle tai ulkomaisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajille tulospalkkioita.
Tukeakseen johdon ja avainhenkilöiden sitoutumista tulosparannusohjelman läpivientiin Tulikivi Oyj:n hallitus päätti 17.9.2013 optio-oikeuksien antamisesta Tulikivi-konsernin avainhenkilöille varsinaisen yhtiökokouksen 16.4.2013 antaman valtuutuksen perusteella. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optiooikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöt työnantajaansa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu 13 avainhenkilöä mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet.
Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 800 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 800 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa A-sarjan osaketta. Optio-oikeudet jakaantuvat kolmeen lajiin ja niillä merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2013A 1.5.2016-31.5.2018; optio-oikeudella 2013B 1.5.2017-31.5.2019 ja optio-oikeudella 2013C 1.5.2018-31.5.2020.
Osakkeiden merkintähinta kaikilla optio-oikeuksilla on 0,33 euroa osakkeelta. Hallitus asettaa kunkin optiolajin vapautumiselle yhtiön tulosparannusohjelmaan liittyvät taloudelliset tavoitteet erikseen kullekin optiolajille. Optio-oikeuksia 2013A on 500 000 kappaletta, 2013B 650 000 kappaletta ja 2013C 650 000 kappaletta. Hallitus päätti jatkaa tavoitteen seurantajaksoa tilikaudelle 2019 optiolajin 2013C suhteen. Optio-oikeuksien merkitsemiselle asetetut tilikausien 2014-2019 käyttökatetavoitteet eivät toteutuneet, joten optioita ei jaettu tilikausilta 2014-2019.
Tulikivi Oyj:llä on laadittu tulospalkkiojärjestelmäperiaatteet koko henkilöstölle, mutta vuonna 2019 tulospalkkiojärjestelmä ei ollut käytössä. Järjestelmän ansaintakriteerit ja palkkion määrän päättää hallitus, ja järjestelmä on voimassa vuoden kerrallaan. Hallitus hyväksyy järjestelmän mukaisten palkkioiden maksatuksen toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten ja ulkomaisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajien osalta, ja toimitusjohtaja muilta osin laskelmien valmistuttua.
Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajana on toiminut KHTyhteisö KPMG Oy Ab. Vuonna 2019 tilintarkastusyhtiölle maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä
87 175 (60 359) euroa, josta lakisääteisen tilintarkastuksen osuus oli 85 675 (53 852) euroa).
Hallituksen jäsenille vuonna 2019 maksetut vuosipalkkiot hallitus- ja valiokuntatyöstä (euro):
| Vuosipalkkiot | Tarkastusvaliokunta | Nimitysvaliokunta | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Aspara Jaakko, jäsen | 19 000 | 19 000 | ||
| Rönkkö Markku, jäsen, sihteeri | 35 800 | 1 650 | 330 | 37 780 |
| Niemi Liudmila jäsen | 19 000 | 990 | 19 990 | |
| Svanborg Reijo, jäsen | 19 000 | 1 650 | 20 650 | |
| Tähtinen Jyrki, jäsen, sivutoiminen puheenjohtaja | 73 000 | 330 | 73 330 | |
| Vauhkonen Heikki, jäsen | 19 000 | 990 | 330 | 20 320 |
| Yhteensä | 184 800 | 5 280 | 990 | 191 070 |
Tässä Tulikivi Oyj:n palkitsemispolitiikassa esitetään periaatteet sekä päätöksentekoprosessit hallituksen sekä toimitusjohtajan palkitsemiselle ja toimisopimuksen keskeisille ehdoille. Yhtiön palkitsemisperiaatteet koskevat yhtiön koko henkilöstöä. Palkitsemisen läpinäkyvyys, markkinalähtöisyys sekä hyvästä suorituksesta palkitseminen ovat keskeisiä periaatteita palkitsemisessa.
Yhtiön palkitsemispolitiikka koskee yhtiön hallitusta ja toimitusjohtajaa. Yhtiön palkitsemispolitiikan tavoitteena on kannustaa ja palkita johtoa yhtiön kulloisenkin strategian mukaisesta toiminnasta ja asetettujen sääntöjen noudattamisesta sekä motivoida ponnistelemaan Tulikiven menestyksen eteen.
Toimiva ja kilpailukykyinen palkitseminen on olennainen väline kyvykkään johdon palkkaamiseksi yhtiöön, mikä puolestaan edistää yhtiön taloudellista menestystä ja hyvän hallinnoinnin toteuttamista. Palkitseminen tukee yhtiön asettamien tavoitteiden ja yhtiön strategian toteutumista sekä pitkän aikavälin tuloksellisuutta.
Palkitsemispolitiikan mukainen palkitseminen koostuu seuraavista osista. Peruspalkka ja työsuhde-etuudet noudattavat paikallisia markkinakäytäntöjä, lakeja ja määräyksiä. Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tarkoituksena on ohjata yksilön ja organisaation suoritusta sekä tukea strategisten hankkeiden nopeaa toteuttamista. Pitkän aikavälin palk-
kiojärjestelmä on tarkoitettu avainhenkilöiden sitouttamiseen. Pitkän aikavälin kannustimilla pyritään sitouttamaan johtoa sekä yhdenmukaistamaan heidän etunsa yhtiön osakkeenomistajien edun kanssa.
Tulikivi-konsernin palkitsemista koskevia periaatteita ja linjauksia käsitellään yhtiön hallituksessa. Yhtiöllä ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaen huomioon yhtiön toiminnan koko ja toiminnan luonne.
Hallitus seuraa ja valvoo palkitsemispolitiikan toimivuutta, palkitsemisen kilpailukykyä sekä sitä, miten palkitsemispolitiikka edistää yhtiön
ja konsernin pitkäjänteisiä tavoitteita ja esittää tarvittaessa yhtiökokoukselle muutoksia yhtiön palkitsemispolitiikkaan.
Palkitsemispolitiikkaa muutettaessa hallitus selostaa merkittävät muutokset. Lisäksi hallitus selostaa, miten uudessa palkitsemispolitiikassa on otettu huomioon yhtiökokouksen päätös edellisestä palkitsemispolitiikasta ja kannanotot, jotka on esitetty aiemman palkitsemispolitiikan vahvistamisen jälkeen julkistettujen palkitsemisraporttien yhtiökokouskäsittelyssä.
Yhtiön hallitus hyväksyy ja esittää yhtiön palkitsemispolitiikan yhtiökokoukselle.
Palkitsemispolitiikka on esitettävä yhtiökokoukselle vähintään neljän vuoden välein. Palkitsemispolitiikan olennaiset muutokset on lisäksi aina esitettävä yhtiökokoukselle. Yhtiökokous päättää, kannattaako se esitettyä palkitsemispolitiikkaa. Yhtiökokouksen päätös on neuvoa-antava.
Jos yhtiökokouksen enemmistö ei ole kannattanut esitettyä palkitsemispolitiikkaa, tarkistettu palkitsemispolitiikka ja selostus siitä, miten uudessa palkitsemispolitiikassa on huomioitu yhtiökokouksen päätös edellisestä palkitsemispolitiikasta, on esitettävä yhtiökokoukselle viimeistään seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Palkitsemista koskevan ehdotuksen valmistelu on osoitettu hallituksen tehtäväksi. Hallituksen palkkioista päättää lopullisesti yhtiön yhtiökokous.
Toimitusjohtajan ja mahdollisen toimitusjohtajan sijaisen palkitsemisesta ja toimisuhteen keskeisistä ehdoista päättää hallitus. Päätösten on tapahduttava yhtiökokoukselle esitetyn voimassa olevan palkitsemispolitiikan puitteissa.
Toiminnan johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä. Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja toimitusjohtaja nimittää muut johtoryhmän jäsenet. Hallitus päättää yhtiön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmästä.
Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista yhdeksi toimikaudeksi kerrallaan hallituksen tekemän ehdotuksen perusteella.
Päätöksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta
on perustuttava yhtiökokoukselle esitettyyn ja voimassa olevaan palkitsemispolitiikkaan. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenille maksetaan vuosi- tai kuukausipalkkiota ja/tai kokouspalkkioita. Hallituksen jäsenille voidaan yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti maksaa korvauksia matkakustannuksista ja/tai muista hallitustyöstä välittömästi aiheutuvista kustannuksista. Hallitus- ja mahdolliset valiokuntapalkkiot voidaan maksaa yhtiökokouksen päätöksen mukaan kokonaan tai osittain yhtiön osakkeina. Yhtiön hallituksen jäsenet eivät ole lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmän taikka yhtiön
palkkiojärjestelmien piirissä. Yhtiökokous tai sen valtuuttamana yhtiön hallitus päättää osakkeiden, optioiden tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Silloin, kun osakkeita, optioita tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia annetaan toimielinten jäsenille osana palkitsemista, tämän on tapahduttava palkitsemispolitiikan puitteissa.
optio-ohjelmien tai muiden pitkän aikavälin
Jos yhtiön työntekijä on hallituksen jäsen, hänen hallituspalkkionsa määräytyy samoin perustein kuin muiden hallituksen jäsenten ja hänen työsuhteensa perusteella maksettava palkka ja muut etuudet määräytyvät työsuhteeseen kulloinkin soveltuvien ehtojen perusteella.
Toimitusjohtajan palkitsemisesta ja toimitusjohtajan toimisopimuksen ehdoista päättää hallitus yhtiökokoukselle esitetyn ja voimassa olevan palkitsemispolitiikan puitteissa. Palkitsemisessa käytettävät palkitsemisen osat ja näiden suhteelliset osuudet Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kuukausipalkasta, työsuhde-eduista ja suoritusperusteisista kannustinohjelmista. Toimitusjohtajan palkitsemiseen voi kuulua myös lisäeläke-järjestely sekä erokorvaus.
Kannustinohjelmat koostuvat vuosittaisesta lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmästä sekä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmästä. Toimitusjohtajan peruspalkan tulee olla linjassa yhtiön ja sen osakkeenomistajien edun kanssa. Peruspalkan tulee olla työmarkkinavertailussa kilpailukykyinen, jotta osaavia ammattilaisia saadaan houkuteltua ja pidettyä yrityksen palveluksessa.
Toimitusjohtajalle voidaan maksaa vuosittain määräytyvä suoritepalkkio. Yhtiön hallitus asettaa toimitusjohtajan suoritustavoitteet. Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin tulospalkkion suoritusjakso on vuoden mittainen. Hallituksen vuosittain ennalta määrittämien kriteerien täyttyessä toimitusjohtaja voi olla oikeutettu suoritepalkkioon, joka voi olla enimmillään 75 % kiinteästä vuosipalkasta. Hallituksen määrittämissä kriteereissä voidaan ottaa huomioon yhtiön strategian toteutumiselle keskeisiä talouteen, liiketoiminnan tai omistaja-arvon kehittymiseen, asiakas- tai henkilöstötyytyväisyyteen, laatuun ja yritys-
vastuuseen liittyviä tavoitteita. Yhtiön hallitus arvioi kriteerien täyttymisen.
Pitkän aikavälin tulospalkkion tarkoitus on kannustaa toimitusjohtajaa työskentelemään pitkällä aikavälillä omistaja-arvoa lisäten ja sitouttaa toimitusjohtajaa entisestään yhtiöön. Toimitusjohtaja on kulloinkin yhtiön päättämän osake- tai optiopalkkiojärjestelmän piirissä. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa
optio-ohjelmaa.
Optio-oikeudet jaetaan konserniin kuuluvan yhtiön palveluksessa oleville avainhenkilöille osana konsernin avainhenkilöiden kannustinja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksien ehdoissa määritellään niihin liittyvät sitouttamisjaksot ja omistusvelvollisuus.
Yhtiö voi jakaa optioita tai osakepalkkioita yhtiön palveluksessa oleville avainhenkilöille ja toimitusjohtajalle osana konsernin avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää.
Toimitusjohtajan eläketurva on järjestetty lakisääteisellä eläketurvalla (YEL), joka tarjoaa palvelusaikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy työntekijän eläkelain perustella.
Toimisopimuksessa voidaan sopia toimitusjohtajaan sovellettavasta irtisanomisajasta.
Toimitusjohtajan irtisanoutumisaika on 3 kuukautta ja yhtiön irtisanoessa toimisuhteen, irtisanomisaika on 12 kuukautta. Toimisuhteen päättymiseen ei liity erillistä erorahaa. Lisäksi toimisopimuksessa voidaan sopia toimitusjohtajan kanssa muistakin irtisanomisehdoista, kuten esimerkiksi siitä, että toimitusjohtaja on oikeutettu jo annettuun optio-ohjelmaan kaikissa tilanteissa, mukaan lukien irtisanomistilanteessa.
Yhtiön palkitsemispolitiikassa ei sovelleta lykkääviä ehtoja taikka ehtoja, joiden perusteella voidaan vaatia suoritettuja etuuksia takaisin muutoin kuin optio-oikeuksien osalta. Optiooikeuksien osalta lähtökohtana on, että avainhenkilö menettää optionsa, mikäli työsuhde yhtiöön päättyy. Yhtiön hallitus voi kuitenkin päättää poiketa edellä mainitusta ehdosta toimitusjohtajan toimisopimuksen ehdoissa.
Palkitsemispolitiikasta voi poiketa väliaikaisesti, jos se on tarpeen yhtiön pitkän aikavälin etujen varmistamiseksi, ottaen huomioon yhtiön pitkän aikavälin taloudellinen menestys, kilpailukyky ja omistaja-arvon kehitys.
Voimassa olevasta palkitsemispolitikasta voidaan poiketa poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa yhtiön keskeiset toimintaedellytykset ovat palkitsemispolitiikan yhtiökokouskäsittelyn jälkeen muuttuneet esimerkiksi toimi-
tusjohtajan vaihdoksen, yritysjärjestelyiden, kuten fuusion tai ostotarjouksen seurauksena tai sääntelyssä tapahtuneiden muutosten seurauksena, eikä voimassa oleva toimielinten palkitsemispolitiikka olisi enää tarkoituksenmukainen näissä muuttuneissa olosuhteissa. Jos palkitsemispolitiikasta poikkeamisen arvioidaan jatkuvan muutoin kuin väliaikaisesti, yhtiön on valmisteltava uusi palkitsemispolitiikka, joka käsitellään seuraavassa mahdollisessa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiön hallitus arvioi tarpeet palkitsemispolitiikan poikkeamiselle ja päättää poikkeamisesta. Väliaikainen poikkeaminen tulee selos-
taa palkitsemisraportissa.
Yhtiö pitää voimassa olevan palkitsemispolitiikkansa yleisön saatavilla internetsivuillaan. Jos yhtiön yhtiökokous on äänestänyt palkitsemispolitiikasta, on samassa yhteydessä esitettävä tieto äänestyksen päivämäärästä ja tuloksesta.
Tulikivi Oyj varsinainen yhtiökokous 22.4.2020 peruutetaan ja siirretään myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan.
Tulikivi Oyj suhtautuu koronaviruksen (CO-VID-19) leviämiseen vakavasti ja on tilanteen kehittymisen sekä Suomen valtioneuvoston linjausten seurauksena päättänyt perua 22.4.2020 varsinaisen yhtiökokouksen. Valtioneuvosto tiedotti 16.3.2020, että julkiset kokoontumiset rajoitetaan enintään kymmeneen henkilöön. Valtioneuvoston linjausten perusteella Tulikiven hallitus on päättänyt, että yhtiökokousta ei ole syytä järjestää vallitsevassa poikkeuksellisessa tilanteessa. Tulikivi
haluaa taata turvallisen kokousympäristön sekä yhtiön osakkeenomistajille että sen työntekijöille.
Tulikiven hallitus kutsuu varsinaisen yhtiökokouksen koolle myöhemmin.
Vuosikertomus, osa-, puolivuosikatsaukset ja pörssitiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus julkaistaan yhtiön internetsivuilla viikolla 13. Taloudelliset katsaukset löytyvät julkaisupäivästä alkaen yhtiön kotisivuilta www.tulikivi.com. Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa yhtiössä talous- ja hallintojohtaja Jouko Toivanen, puhelin 0207 636 330.
Tulikivi Oyj:n vuonna 2019 julkaisemista pörssitiedotteista
| Hallituksen toimintakertomus | 43 |
|---|---|
| Konsernitilinpäätös, IFRS | 46 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | 46 |
| Konsernitase | 47 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 48 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 49 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 50 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat sekä osakekohtaiset tunnusluvut | 86 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet | 88 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 89 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 89 |
| Emoyhtiön tase | 90 |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma | 93 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 94 |
| Tulikivi Oyj:n osakkeet ja osakkeenomistajat | 102 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 104 |
Tämä on Tulikivi-konsernin tilinpäätös, joka on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstan dardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2019 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IF - RIC-tulkintoja. Lii k e vaihdon kehi ys, M e 5
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoi tetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla an netuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standar deja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilin päätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Lii k etulos, M e 2 , 0 1 , 00
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. - 1 , 0 -0 , 4
Suomessa uusien pientalojen rakentaminen ja tulisijojen korjausrakentaminen ovat vakiintuneet aiempaa alhaisemmalle tasolle. Yleisen kuluttajaluottamuksen heikentyminen voi vaikuttaa Tulikivi-tuotteiden kysyntään heikentävästi. EU-alueella pientalorakentamisen määrä ja tulisijojen kysyntä on aiempien vuosien tasolla. Kysyn-tään voivat vaikuttaa maakohtaiset rakentamis- ja päästömääräykset sekä investointituet. Venäjällä Tulikivi-tuotteiden kysyntä on kasvussa, mutta se on riippuvainen ruplan kurssimuutoksista.
Kallistuva kuluttajaenergian hinta lisää kuluttajien kiinnostusta vaihtoehtoisiin lämmitysratkaisuihin.
Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 8,8 miljoonaa euroa (8,7 miljoonaa euroa 10-12/2018). Neljännellä vuosineljänneksellä liikevaihdon kehitys jatkui myönteisenä suurimmissa vientimaissa Saksassa ja Venäjällä. Tulikivi on tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä tehdyn arvonalentumistestauksen tuloksena päättänyt kirjata arvonalennusta 0,8 (0,5) miljoonaa euroa Konsernin taseessa olevasta liikearvosta. Arvonalentuminen liittyy Kermansavi Oy:n hankinnasta vuonna 2006 40 10
syntyneeseen liikearvoon. Arvonalentumiskirjauksella ei ole kassavirtavaikutusta eikä se myöskään vaikuta emoyhtiön Tulikivi Oyj:n tunnuslukuihin. Tulikivi-konsernin vertailukelpoinen liiketulos neljännellä vuosineljänneksellä oli 0,4 (0,0) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen tulos ennen veroja 0,1 (-0,2) miljoonaa euroa. Liiketulos neljännellä vuosineljänneksellä oli -0,5 (-0,5) miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja -0,7 (-0,7) miljoonaa euroa, joihin sisältyi liikearvon arvon-alennuskirjausta -0,8 (-0,5) miljoonaa euroa. Neljännellä vuosineljänneksellä myyntikate parantui hinnankorotusten ja
tuottavuuden parannustoimenpiteiden ansiosta. Kiinteiden kulujen säästöt toteutuivat ennakoidusti katsauskaudella.
Johtuen tulisijojen myynnin kausivaihtelusta toinen vuosipuolisko on ensimmäistä vuosipuoliskoa parempi sekä liikevaihdollisesti että liiketuloksellisesti. Tulikivi-konsernin liikevaihto vuonna 2019 oli 28,7 miljoonaa euroa (28,6 miljoonaa euroa 1-12/2018). Vertailukelpoinen liiketulos vuonna 2019 oli 0,0 (-0,5) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen tulos ennen veroja -0,7 (-1,3) miljoonaa euroa. Liiketulos oli -0,8 (-1,0) miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja -1,5 (-1,8) miljoonaa euroa, joihin sisältyi liikearvon arvonalennuskirjausta -0,8 (-0,5) miljoonaa euroa. Vuonna 2019 onnis-Liiketoiminnan nettorahavirta, Me Liikevaihdon kehitys, Me 2016 2017 2018 2019 32,0 30,5 2,0 1,0 0 -1,0 -2,0 -3,0 -5,0 2015 6 5
tuimme kääntämään Tulikiven liikevaihdon pieneen kasvuun ja vertailukelpoisen liiketuloksen voitolliseksi. Liikevaihtoa kasvattaneiden uudistuneiden mallistojen ohella sen mahdollisti kannattavuuden parantuminen Suomessa, Saksassa ja Venäjällä.
Yhtiön tilauskanta oli tilikauden päättyessä 2,9 (3,0) miljoonaa euroa. Yhtiön sisään tullut tilausvirta oli neljännellä vuosineljänneksellä 8,6 (8,4) miljoonaa euroa.
Kotimaan liikevaihto oli tilikaudella 12,5 (12,9) miljoonaa euroa eli 43,4 (45,1) prosenttia koko liikevaihdosta. Vuonna 2019 Suomen tulisijamyynnin ja saunojen osuus liikevaihdosta kasvoi lisääntyneen saneerausmyynnin ansiosta. Tulisijojen myynti uudismarkkinaan oli hieman edellisvuotta alhaisempaa. Myynnin tehostamistoimia jatketaan kotimaassa saneerausmyynnin kasvattamiseksi. Saunojen myynti kehittyi myönteisesti. Sisustuskivien toimitukset laskivat, johtuen vähäisemmästä määrästä projektitoimituksia. Liiketulos, Me -0,4 -0,8 -1,0
Viennin liikevaihto oli tilikaudella 16,2 (15,7) miljoonaa euroa eli 56,6 (54,9) prosenttia koko liikevaihdosta. Suurimmat vientimaat olivat Saksa, Venäjä, Ranska, Ruotsi ja Tanska. Uusien Karelia- ja Pielinen-mallistojen myynnin kasvu jatkui hyvänä neljännellä vuosineljänneksellä ja kasvoi tilikaudella 16 %. Saksan liikevaihtoon Investoinnit ja poistot, Me 2015 2016 2017 2018 2019 -2,9
Karelia- ja Pielinen-takkamallistojen tuotteet pohjautuvat moderniin skandinaaviseen muotoiluun ja uuteen vuolukiven pintakäsittelytekniikkaan. Pielinen-malliston tuotteet ovat kompakteja ja helposti asennettavia. Ne soveltuvat erityisen hyvin Keski-Euroopan markkinoille sekä sellaisille markkinoille, joissa varaavien uunien tuntemusta ei ole. Tulos ennen veroja, Me 1 0 -1 -1,2
Uudet takkamallistot on otettu hyvin vastaan sekä kotimaassa että viennissä. Kotimaassa pientalo-rakentamisen ei ennakoida enää kasvavan. Myynnin tehostamistoimia jatketaan kotimaassa saneerausmyynnin kasvattamiseksi. Karelia- ja Pielinen-mallistojen erinomaisesti onnistunut kehitystyö antaa mahdollisuuden 2015 2016 2017 2018 2019 -2 -3 -4 -3,9 -2,1 -5 -6 -1,8
1
5,0
Osakekohtainen tulos, euro
markkinaosuuden euromääräiseen kasvuun ja kannattavuuden parantumiseen vuonna 2020 sekä kotimaassa että viennissä.
Liiketoiminnan nettorahavirta oli neljännellä vuosineljänneksellä 1,1 (0,5) miljoonaa euroa ja tilikaudella 1,6 (1,6) miljoonaa euroa. Käyttöpääoma pieneni tilikauden aikana 0,6 (1,0) miljoonaa euroa. Varastot pienenivät 0,4 miljoonaa euroa tilikaudella. Käyttöpääoma oli tilikauden lopussa 0,7 (1,3) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kehitys, Me 32,0 30,5 2,0 1,0 -1,0 -2,0 29,3 28,6 28,7
Tilikaudella otettiin uusia lainoja 0,5 (0,0) miljoonaa euroa. Tilikaudella lyhennettiin lainoja 0,3 (0,3) miljoonaa euroa. Rahalaitoslainat ja käyttöpääomalaina olivat yhteensä tilikauden päättyessä 15,6 (15,4) miljoonaa euroa, ja nettorahoituskulut olivat tilikaudella 0,8 (0,8) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 23,0 (27,4) prosenttia. Korollisten nettovelkojen suhde omaan pääomaan eli gearing oli 200,1 (156,6) prosenttia. Current ratio oli 1,1 (0,5), ja osakekohtainen oma pääoma oli 0,13 (0,16) euroa. Tilikauden päättyessä konsernin rahavarat ja muut likvidit varat olivat 1,2 (0,8) miljoonaa euroa. Oman pääoman tuotto, % -5,0 -10,0 -15,0 -10,5 Liiketoiminnan nettorahavirta, Me 2015 2016 2017 2018 2019 2,0 2016 2017 2018 2019 1,6 -4,0 -5,0 6 5 4 1 0 Oman pääoman tuotto, % -10,5
Tulikivi allekirjoitti 20.12.2019 rahoittajiensa kanssa rahoitussopimuksen, jossa sovittiin yhtiön luottojen lyhennyksistä vuosina 2019 - 2020 rahoittajien vastuiden suhteissa sekä rahoittajille annettavista kovenanteista. Yhtiö 2016 2017 2018 2019 -23,8 -20,0 -17,6 2015 Sijoitetun pääoman tuotto, % 0,40 0,20 2016 2017 2018 2019 -17,6
täytti kovenantit tilanteessa 31.12.2019. Yhtiön johdon arvion mukaan yhtiön rahoitus on turvattu ja yhtiö täyttää rahoitussopimuksen kovenantit vuonna 2020, mikäli yhtiön liiketoiminta kehittyy ennusteiden mukaisesti. Yhtiö on myös sopinut rahoittajiensa kanssa, että se aloittaa rahoitusneuvottelut vuoden 2021 ja Liiketulos, Me
sitä seuraavien vuosien lyhennysohjelmasta ja sen ehdoista viimeistään 30.9.2020 ja saattaa ne päätökseen 31.12.2020 mennessä. -0,4 -0,8 -1,4 -1,0
Emoyhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta tappiollisen tuloksen vuoksi. Emoyh-
tiön oma pääoma on tilikauden lopussa 0,3 miljoonaa euroa (konsernissa 7,7 miljoonaa euroa) ja osake-pääoma 6,3 miljoonaa euroa (konsernissa 6,3 miljoonaa euroa). Tämän johdosta yhtiön hallitus on ryhtynyt Osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n 1 momentin mukaisiin toimiin. Investoinnit ja poistot, Me 2015 2016 2017 2018 2019
Konsernin investoinnit olivat tilikaudella 0,9 (1,1) miljoonaa euroa. Karelia-mallisto täydentyi keväällä uudella vaakaluukkuisella Saramo-mallilla sekä digitaalisella Senso-takkaohjaimella, joka helpottaa tulisijan käyttöä ja pienentää jo entisestään matalia päästöjä. Pielinen-mallistoon Liikevaihdon kehitys, Me 40 30 20 16,2 16,9 15,0 28,7 32,0 30,5 15,9 29,3 15,7 28,6 investoinnit poistot 2015 2016 2017 2018 2019 0,9 1,1 1,3 1,5 1,1 2,4 2,5 2,1 Liikevaihdon kehitys, Me 40 20 16,2 16,9 15,0 32,0 30,5 15,9 29,3 15,7
lanseerattujen hissiluukkuisten Lako- ja Juvamallien toimitukset käynnistyivät toisella vuosineljänneksellä. Uudet mallit on otettu hyvin vastaan markkinoilla. 2015 2016 2017 2018 2019 10 0 kotimaa vienti 15,1 15,5 13,4 12,9 Pörssikurssi, 31.12. 2015 2016 2017 2018 2019 10 0 15,1 15,5 13,4
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 0,21 0,19
tilikaudella 0,9 (0,9) miljoonaa euroa eli 3,2 (3,1) prosenttia liikevaihdosta. Näistä aktivoitiin taseeseen 0,3 (0,4) miljoonaa euroa.
Tulikivi tiedotti 30.8.2019, että Tulikiven Suomussalmen talkkiesiintymän JORC-koodin mukainen mineraalivarantoarvio valmistui 30.8.2019. Selvityksen mukaan Haaposen esiintymän todennäköiset mineraalivarannot ovat 12,3 miljoonaa tonnia ja niiden keskimääräinen talkkipitoisuus on 45 prosenttia. Tämän lisäksi esiintymä jatkuu syvyyssuunnassa muuttumattomana vähintään 75 metriä tunnetun mineralisaation alapuolelle, mikä on todettu lisäkairauksin. Kairausten osoittama mah-dollinen lisämineralisaatio on noin 7-10 miljoonaa tonnia. Lisäksi Geologian Tutkimuskeskus on todennut samassa kaivospiirissä sijaitsevien Kivikankaan, Sivusuvannon ja Kivisuvannon esiintymissä yli 10 miljoonan tonnin mineraalivarantopotentiaalin. Geologian Tutkimuskeskuksen tekemät rikastuskokeet osoittavat talkin soveltuvan yleisimpiin kaupallisiin tuotteisiin. Mineraalivarantoarvion laatimisesta ovat vastanneet Markku Meriläinen, MAusIMM JORC (2012) ja Pekka Loven MAusIMM (CP) JORC (2012) Competent Person pätevyydellä. Tulos ennen veroja, Me 2015 2016 2017 2018 2019 1 0 -1 -2 -3 -4 -3,9 -2,1 -1,2 Osakekohtainen tulos, euro 0,02 0,0 -0,02 -0,04 -0,06 -0,08 -0,06 -0,03 -0,02 -5 -6 -1,8 -0,09 -0,10 -0,03 -0,03
Mineraalivarantoarvio osoittaa esiintymän olevan merkittävä Euroopan mittakaavassa. Haaposen esiintymä on laajuutensa ja muotonsa vuoksi te-2016 2017 2018 2019 -0,11 2015
hokkaasti hyödynnettävissä avolouhoksena. Mineraalivarantoarvioon perustuva avolouhosoptimointi ja tehdyt kassavirtamallit osoittavat, että esiintymä on hyödynnettävissä kannattavasti. On ennenaikaista arvioida esiintymän mahdollisen myynnin toteutumista tai taloudellisia vaikutuksia.
Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 205 (200) henkilöä. Tilikaudella palkkaja palkkiokulut olivat yhteensä 8,7 (8,6) miljoonaa euroa. Henkilöstön määrää sopeutetaan lomautuksin kysynnän mukaisesti. -5,0 -10,0 -15,0 -10,5 -20,0
Tulikivi Oyj:n 24.4.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti olla jakamatta osinkoa tilikaudelta 2018. Hallituksen jäseniksi valittiin Jaakko Aspara, Liudmila Niemi, Markku Rönkkö, Reijo Svanborg, Jyrki Tähtinen ja Heikki Vauhkonen. Hallitus valitsi puheenjohtajaksi Jyrki Tähtisen. Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kirsi Jantunen. Osakekohtainen oma pääoma, euro 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,25
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita voidaan antaa seuraavasti: enintään 15 656 622 kappaletta A-sarjan ja 2 304 750 kappaletta K-sarjan osakkeita. 2016 2017 2018 2019 0,15 0,10 0,05 0 0,16 2015
Valtuutus sisältää oikeuden toteuttaa osakeanti myös osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla annilla edellyttäen, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Valtuutus sisältää oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen siten, että yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä olisi enintään yksi kymmenesosa yhtiön kaikista osakkeista.
Valtuutus sisältää myös oikeuden osakeyhtiö-
-7,7
lain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta, jotka oikeuttavat saamaan maksua tai saatavan kuittaamista vastaan yhtiön osakkeita. Valtuutus sisältää oikeuden suorittaa yhtiön osakepalkkioita. Hallituksella on valtuutus päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa vuoden 2020 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. 2015 2016 2017 2018 2019 -4 Osakekohtainen tulos, euro 0,02 -5 -6 2015 2016 2017 2018 2019 Osakekohtainen tulos, euro
Yhtiö ei ole hankkinut eikä luovuttanut omia osakkeita tilikauden aikana. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 124 200 A-osaketta, mikä vastaa 0,2 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia kokonaisäänimäärästä. 2016 2017 2018 2019 -0,04 -0,06 -0,08 -0,06 -0,03 -0,09 -0,10 -0,11 2015 -0,06 -0,03 -0,03 2015 -0,03
Emoyhtiöllä ei ole osingonjakokelpoisia varoja. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta vuodelta 2019. Nettovelkaantumisaste % 200,1 175 200 250 Nettovelkaantumisaste % 200,1
Konsernin keskeisin riski on liikevaihdon lasku päämarkkina-alueilla. Uudisrakentaminen ja saneeraushankkeet vaikuttavat Tulikivi-tuotteiden myyntiin Suomessa. Keski-Euroopan ja Venäjän poliittiset ja taloudelliset epävarmuudet vaikut-2016 2017 2018 2019 100 75 50 25 0 2015 2016 2017 2018 2019 2015
A-osakkeen keskihinnan kehitys kuukausittain, euro A-osakkeen keskihinnan kehitys kuukausittain, euro
tavat myös Tulikivi-tuotteiden kysyntään. -15,0 -15,9 -15,0 -15,9
Konsernin rahoitusaseman parantaminen ja rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen edellyttävät kannattavuuden parantumista. Lainojen takaisinmaksu voi muodostaa ennakoitua suuremman rasitteen yhtiön kassavirralle, mikäli yhtiön liiketoiminta ja toiminnan tulos eivät kehity suunnitellusti. Riskinä on myös kovenanttien rikkoutuminen sekä talkkihankkeen toteutumatta jääminen. Lisäksi riskinä on, että rahoittajien kanssa ei saada neuvoteltua riittävän hyvää lyhennysohjelmaa ja sen ehtoja. Mikäli liiketoiminnan kannattavuus ei kehity suunnitellusti on riskinä myös, että joudutaan kirjaamaan liiketoiminnan arvonalennusta sekä vähentämään laskennallisia verosaamisia taseessa. 2016 2017 2018 2019 -23,8 Osakekohtainen oma pääoma, euro 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,25 0,21 0,19 -20,0 -25,0 0,16 2015 2016 2017 2018 2019 -23,8 Osakekohtainen oma pääoma, euro 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,25 0,21 0,19 -20,0 -25,0 0,16 2015 -19,3 0,13
Yhtiön valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Venäjän rupla ja Yhdysvaltain dollari. Yhtiön kassavirroista noin 90 prosenttia on euromääräisiä, eli tältä osin yhtiön altistuminen valuuttariskeille on vähäistä. Valuuttojen heikentyminen voi vaikuttaa heikentävästi myyntikatteeseen. 2016 2017 2018 2019 0 2015 0
Riskit on kuvattu yksityiskohtaisemmin yhtiön vuoden 2019 vuosikertomuksessa sivulla 84.
Vuoden 2020 liikevaihdon arvioidaan kasvavan, ja vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan olevan voitollinen.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Konsernin strategia kattaa keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoteen 2022 saakka. Strategian mukaan konsernin orgaaninen kasvutavoite on myönteisessä taloudellisessa suhdanteessa yli 10 prosenttia vuodessa. Tavoitteena on myös saavuttaa seuraavan kolmen vuoden kuluessa 10 prosentin taso liiketuloksessa. Oman pääoman tuottotavoitteena on ylittää 20 prosentin taso. Toimintaympäristön epävakauden takia strategisia tavoitteita ei ole saavutettu. Konsernissa on tehostettu toimintaa onnistuneesti kannattavuuden parantamiseksi. Kuluneen viiden vuoden aikana Tulikivi on toteuttanut rankan rakennemuutosohjelman toiminnan tervehdyttämiseksi. Yhtiö on vähentänyt velkojaan noin 12 miljoonalla eurolla vuodesta 2013 ja käyttänyt rakenteellisiin muutoksiin sekä saneerauskuluihin noin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö on investoinut merkittävästi uuteen keraamiseen mallistoon, Karelia- ja Pielinen-mallistoihin sekä niiden tuotantoteknologiaan. Mallistot on otettu loppuasiakkaiden ja jälleenmyyjien keskuudessa hyvin vastaan, ja ne mahdollistavat kannattavan kasvun vuonna 2020. Liikevaihdon kasvattamiseksi yhtiön tavoitteena on kiihdyttää Karelia- ja Pielinenmallistojen myynnin kasvua niin kotimaassa kuin viennissä. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään myynnin tehostamistoimenpiteisiin. Tehostetun kulurakenteen lisäksi myönteinen myynnin jakauman kehitys parantaa kannattavuutta vuonna 2020. 2015 2016 2017 2018 2019 10 0 13,4 Omavaraisuusaste, % 45 40 35 30 20 15 10 5 0 36,9 33,4 30,7 0 20 30 50 60 </=25 </=30 </=35 </=40 </=45 </=50 </=55 </=60 </=65 >65 2 3 3 5 7 10 12 16 12 Henkilökunnan ikäjakauma 31.12.2019 Henkilökunnan sukupuolijakauma 31.12.2019 -19,3 0,13 2015 1 1 2015 2016 2017 2018 2019 10 0 kotimaa vienti 13,4 Omavaraisuusaste, % 2016 2017 20182019 45 40 35 30 20 15 10 5 0 36,9 30,7 12,9 27,4 20 30 50 60 </=25 </=30 </=35 </=40</=45 </=50</=55 </=60</=65 >65 2 3 3 5 7 10 12 12 26 19 Henkilökunnan ikäjakauma 31.12.2019 Henkilökunnan sukupuolijakauma 31.12.2019 1 1
Konsernin talouskehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut laskentakaavoineen sekä osakkeenomistajat ja johdon omistus on esitetty tilinpäätöksen yhteydessä. 1,45 20 56 56
Tulikivi Oyj antaa selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) vuodelta 2019 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on laadittu 1.1.2020 voimaan tulleeseen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti. Hallintoperiaat-teet ovat luettavissa yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.tulikivi.fi -> Konserni -> Konsernin hallinto ja johto kotimaa vienti 12,5 12,9 12,5
Tulikivi Oyj:n hallitus on arvioinut vuoden 2020 alussa puhjenneen ja nopeasti laajentuneen Koronavirusepidemian (Covid-19) vaikutuksia yhtiön markkinaympäristöön, työntekijöihin ja liiketoi-mintaan. Virusepidemialla ei toistaiseksi ole ollut merkittävää vaikutusta yhtiön tuotteiden kysyn-tään. Epidemian taloudelliset kokonaisvaikutukset Tulikivi Oyj:n toimintaan riippuvat epidemian laa-juudesta ja kestosta, eikä niitä ole mahdollista vielä tässä vaiheessa tarkasti arvioida. Yhtiön hallitus ja johto seuraavat tarkasti virustilanteen kehittymistä ja päivittävät arviotaan epidemian vaikutuk-sista tilanteen edetessä. 2016 2017 2018 2019
Konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, Tulikivi U.S. Inc USAssa ja OOO Tulikivi Venäjällä. Konserniyrityksiä ovat lisäksi Tulikivi GmbH ja The New Alberene Stone Company, Inc., joilla ei ole enää liiketoimintaa. Toimihenkilöt Työntekijät 5 Toimihenkilöt Työntekijät 5
| Konsernin laaja tuloslaskelma | ||||
|---|---|---|---|---|
| ------------------------------- | -- | -- | -- | -- |
| 1 000 euro | liitetieto | 1.1.- 31.12.2019 | 1.1.- 31.12.2018 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 3 | 28 681 | 28 583 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 236 | 266 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | -237 | -940 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 411 | 501 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -6 913 | -7 053 | |
| Ulkopuoliset palvelut | -3 656 | -3 474 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 5 | -10 498 | -10 312 |
| Poistot | 6 | -2 452 | -1 906 |
| Arvonalentumiset | -805 | -508 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | -5 539 | -6 182 |
| Liiketulos | -772 | -1 025 | |
| Rahoitustuotot | 8 | 53 | 45 |
| Rahoituskulut | 9 | -829 | -778 |
| Tulos ennen veroja | -1 548 | -1 758 | |
| Tuloverot | 11 | -95 | -38 |
| Tilikauden tulos | -1 643 | -1 796 | |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi | |||
| Rahavirran suojaukset | 10 | 0 | 6 |
| Muuntoerot | 10 | 50 | -15 |
| Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | 50 | -9 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -1 593 | -1 805 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu | |||
| osakekohtainen tulos, (euro) | |||
| laimentamaton/laimennettu | 12 | -0,03 | -0,03 |
| 1 000 euro | liitetieto | 31.12.2019 | 31.12.2018 |
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 13 | 7 452 | 6 865 |
| Liikearvo | 15 | 2 849 | 3 654 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 15 | 9 759 | 9 708 |
| Sijoituskiinteistöt | 14 | 92 | 92 |
| Muut rahoitusvarat | 17 | 26 | 26 |
| Laskennalliset verosaamiset | 18 | 3 073 | 3 069 |
| Muut saamiset | 83 | 77 | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 23 334 | 23 491 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 9 | 6 553 | 6 925 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 20 | 2 981 | 3 376 |
| Rahavarat | 21 | 1 158 | 798 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 10 692 | 11 099 | |
| Varat yhteensä | 34 026 | 34 590 | |
| Oma pääoma ja velat | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 22 | 6 314 | 6 314 |
| Omat osakkeet | 22 | -108 | -108 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 22 | 14 407 | 14 407 |
| Muuntoerot | 22 | 86 | 37 |
| Kertyneet voittovarat | -12 982 | -11 340 | |
| Oma pääoma yhteensä | 7 717 | 9 310 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 18 | 657 | 653 |
| Varaukset | 24 | 260 | 251 |
| Rahoitusvelat | 13 878 | 0 | |
| Muut pitkäaikaiset velat | 1 449 | 0 | |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 16 244 | 904 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 26 | 8 859 | 8 977 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 24 | 0 | 16 |
| Varaukset | 25 | 6 | 5 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 26 | 1 200 | 15 378 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 10 065 | 24 376 | |
| Velat yhteensä | 26 309 | 25 280 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 34 026 | 34 590 |
| 1 000 euro | liitetieto | 1.1. - 31.12.2019 | 1.1. - 31.12.2018 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden tulos | -1 643 | -1 797 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 30 | 3 343 | 2 304 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 829 | 778 | |
| Korkotuotot | -49 | -43 | |
| Osinkotuotot | -4 | -2 | |
| Verot | 11 | 95 | 38 |
| Käyttöpääoman muutokset: | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | 110 | -300 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 373 | 1 197 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | -692 | 226 | |
| Maksetut korot | -659 | -791 | |
| Saadut korot | 18 | 38 | |
| Saadut osingot | 4 | 2 | |
| Maksetut verot | -107 | -27 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 1 618 | 1 623 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -160 | -279 | |
| Aineellisiin hyödykkeisiin saadut avustukset | 178 | 0 | |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -862 | -844 | |
| Aineettomiin hyödykkeisiin saadut avustukset | 112 | 0 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 13 | 61 | |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -6 | -30 | |
| Investointien nettorahavirta | -725 | -1 092 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Pitkäikaisten lainojen nostot | 500 | 0 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -300 | -288 | |
| IFRS 16 vuokrasopimusvelkojen maksut | -764 | 0 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -564 | -288 | |
| Rahavarojen muutos | 329 | 243 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 798 | 567 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 31 | -12 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 22 | 1 158 | 798 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 1000€ |
Liitetieto | Osakepääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Arvonmuutos- rahasto |
Omat osakkeet | Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2018 | 6 314 | 14 407 | -6 | -108 | 52 | -9 499 | 11 160 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 6 | -15 | -1 796 | -1 805 | ||||
| Liiketoimet omistajien kanssa | -49 | -49 | ||||||
| Optiojärjestelyt | 4 | 4 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2018 | 6 314 | 14 407 | 0 | -108 | 37 | -11 340 | 9 310 | |
| Oma pääoma 1.1.2019 | 6 314 | 14 407 | 0 | -108 | 37 | -11 340 | 9 310 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 50 | -1 643 | -1 593 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2019 | 22, 27.5 | 6 314 | 14 407 | 0 | -108 | 87 | -12 983 | 7 717 |
Konsernin emoyritys on Tulikivi Oyj (Y-tunnus 0350080-1). Emoyrityksen kotipaikka on Juuka, ja sen rekisteröity osoite on 83900 Juuka.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.tulikivi.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista, yllä mainitusta osoitteesta.
Tulikivi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 26.2.2020 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2019 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SICja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin
hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja (johdannaisinstrumentit mukaan lukien). Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.
Tulikivi-konserni on noudattanut vuoden 2019 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja:
•IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa IAS 17 -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16 -standardi edellyttää vuokralle ottajilta vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen vuokranmaksuvelvoitteena sekä siihen liittyvänä omaisuuseränä. Taseeseen merkitseminen muistuttaa paljon IAS 17:n mukaista rahoitusleasingin kirjanpitokäsittelyä. Taseeseen merkitsemisestä on kaksi helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia enintään 12 kuukautta kestäviä vuokrasopimuksia sekä arvoltaan enintään USD 5 000 olevia hyödykkeitä. Vuokralle antajien kirjanpitokäsittely tulee säilymään suurelta osin nykyisen IAS 17:n mukaisena. Yhtiö otti käyttöön 1.1.2019 IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin. Standardin mukaan vuokralle ottaja kirjaa taseeseen käyttöoikeuteen perustuvan omaisuuserän ja velan. Yhtiö hyödynsi standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaan lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia ei ole kirjattu taseeseen. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta yhtiö kirjaa taseeseen vain sellaiset vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on yli 12 kuukautta. IFRS 16 vuokrasopimusten vaikutus vuoden 2019 avaavaan taseeseen oli 1,5 miljoonaa euroa, josta 0,9 miljoonaa euroa oli pitkäaikaista velkaa ja 0,6 miljoonaa euroa oli lyhytaikaista velkaa. Rakennusten tasearvo kasvoi 1,4 miljoonaa euroa sekä koneiden ja kaluston tasearvo 0,1 miljoonaa euroa. Vuokrakulut pienenivät 0,8 miljoonaa euroa ja poistot kasvoivat 0,7 miljoonaa euroa tilikaudella 2019 IFRS 16 -standardin vaikutuksesta, joten IFRS 16:lla ei ollut merkittävää tulosvaikutusta vuonna 2019. Siirtymisessä on noudatettu yksinkertaistettua menettelytapaa, eikä käyttöönottoa edeltävän vuoden vertailulukuja ole oikaistu. IFRS 16 vuokravelka taseessa oli 1,5 miljoonaa euroa tilanteessa 31.12.2019. IFRS 16:n vuokravelan painotettu keskimääräinen diskonttokorko oli 3,0 %. Muiden standardimuutosten käyttöönotolla ei arvioida olevan vaikutusta Tulikivikonsernin tilinpäätökseen.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Tulikivi Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen määräysvallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tulikivi Oyj omistaa kaikki tytäryrityksensä kokonaan, joten konsernin tulokseen tai omaan pääomaan ei sisälly määräysvallattomien omistajien osuuksia. Konsernin kaikki liiketoimintojen yhdistämiset ovat tapahtuneet ennen uudistetun IFRS 3/2008 voimaantuloa.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääasiallisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyrityksen tilikauden tuloksista esitetään omana eränään liikevoiton jälkeen. Vastaavasti konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (Toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymis-
päivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja –tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuutta-
määräisten lainojen ja pankkitilien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien kuluerät on muunnettu euroiksi liiketoimien toteutumispäivien kursseihin ja taseet raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Laajan tuloksen muuttaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai –tappiota. Konsernissa ei ole hankittu eikä myyty ulkomaisia tytäryhtiöitä vuosina 2018 - 2019.
Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ennen 1.1.2004 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisinä.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.
Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästi aineellisen käyttöomaisuuden hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja lukuun ottamatta louhinnan maaalueita, joista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 25 - 30 vuotta |
|---|---|
| Rakennelmat | 5 vuotta |
| Prosessikoneet | 3 - 15 vuotta |
| Moottoriajoneuvot | 5 - 8 vuotta |
| Muut | 3 - 5 vuotta |
| Kalusto | 3 – 5 vuotta |
| Sijoituskiinteistöt | 10 - 20 vuotta |
Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Konsernilla ei ole vuosina 2018-2019 ollut tällaisia myytävänä olevaksi luokiteltavia aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto/myyntitappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset, on kirjattu kyseisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan kertyneillä poistoilla vähennettyyn hankintamenoon.
1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Konsernissa ei ole 1.1.2010 jälkeen tapahtunut liiketoimintojen yhdistämisiä. 1.1.2004-31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston (IFRS 3(2004)) mukaisesti. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on
käytetty IFRS-standardien mukaisena oletushankintamenona.
Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määritettävissä, kun tuote on teknisesti toteutettavissa ja kaupallisesti hyödynnettävissä ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla on aikomus ja resurssit saattaa kehitystyö loppuun. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä aloitetaan kirjata poistoja heti kun hanke käynnistyy. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot aktivoidaan pääsääntöisesti. Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot kirjataan kuitenkin laajaan tuloslaskelmaan kuluiksi silloin kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta. Aktivoitavia menoja ovat maaperätutkimuksista, koeporauksista, kaivantojen tekemisestä ja näytteiden ottamisesta syntyneet menot, samoin menot sellaisista toiminnoista, jotka liittyvät mineraalivarannon erottamisen teknisen toteutettavuuden ja kaupallisen elinkelpoisuuden arvioimiseen.
Aktivoidut etsintä- ja arviointimenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon ja poistetaan 5 -10 vuoden aikana. Nimike luokitellaan taseen aineettomien hyödykkeiden alaryhmään mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot siihen saakka, kun vuolukivivarannon erottamisen tekninen toteutettavuus ja kaupallinen elinkelpoisuus pystytään osoittamaan. Sen jälkeen kyseiselle vuolukivivarannolle aktivoidut etsintä- ja arviointimenot siirretään muihin aineettomiin hyödykkeisiin. Vuolukivivarantojen etsintää ja arviointia tehdään vasta siinä vaiheessa, kun asiaa varten on saatu Työ- ja elinkeinoministeriöltä valtaus.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Vuolukivi-louhosalueiden avaamisesta ja niille johtavien teiden sekä patojen, altaiden ja muiden apurakennelmien rakentamisesta aiheutuneet menot aktivoidaan. Louhosalueen avaaminen voi kestää useita vuosia. Louhosalueen ja altaiden ja muiden louhoksen apurakennelmien poistaminen aloitetaan silloin, kun louhos on valmis ja otetaan tuotantokäyttöön, ja ne poistetaan louhoksen käyttöajan eli kivien irrotusajan kuluessa substanssipoistoin. Kiven irrotusaika vaihtelee louhoksittain, ja se voi kestää kymmeniä vuosia. Substanssipoiston määrä on hankintamenon osa, joka vastaa raportointikauden aikana irrotettujen kivien osuutta louhoksen arvioidusta kokonaiskivimäärästä. Tuotantovaiheessa olevien louhosten jäljellä oleva substanssipoistoaika vaihtelee kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen. Teiden ja patojen rakentamismenojen poistot aloitetaan niiden rakentamisvuonna.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
| Patentit ja tavaramerkit | 5 -10 vuotta |
|---|---|
| Kehittämismenot | 5 vuotta |
| Jakelutie | 10 vuotta |
| Mineraalivarantojen etsintä | |
| ja arviointimenot | 5 - 10 vuotta |
| Louhosalueet ja altaat | substanssipoistot |
| Louhosalueiden tiet ja padot 5 - 15 vuotta | |
| ATK-ohjelmistot | 3 - 10 vuotta |
| Muut | 5 vuotta |
| Tulisijatavaramerkin taloudellinen vaikutusaika | |
| on arvioitu rajoittamattomaksi, koska tavara- |
merkin on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään keskihintaperiaatteen mukaisesti. Louhittujen raakalohkareiden hankintamenoon vaikuttaa osaltaan kiven saanto-prosentti. Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus-, käsittely- ja muut menot. Itse valmistettujen valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä systemaattisesti kohdistetusta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Konserni on soveltanut 1.1.2019 alkaen IFRS 16-standardia ja kirjannut taseeseen vuokralle ottajana vuokrasopimuksen alkamisajankohtana vuokrasopimusvelan ja vastaavan käyttöoikeusomaisuuserän. Vuokrasopimusvelka arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Vuokrat diskontataan konsernin lisäluoton korkokannalla. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän; mahdolliset alkuvaiheen välittömät me-
not ja omaisuuserän arvioidut ennallistamismenot sekä mahdolliset sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla. Vuokrasopimuksen vuokra-ajaksi määritetään ajanjakso, jolloin sopimus ei ole peruutettavissa. Vuokra-aikaan lisätään mahdollisen jatko- tai päättämisoption sisältämä ajanjakso, mikäli on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Toimitilojen vuokrasopimusten pituudet ovat pääosin kolmen vuoden pituisia. Taseeseen merkitsemisestä on kaksi helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia enintään 12 kuukautta kestäviä vuokrasopimuksia sekä arvoltaan enintään USD 5 000 olevia hyödykkeitä. Yhtiö hyödynsi standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaan lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia ei ole kirjattu taseeseen. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta yhtiö kirjaa taseeseen vain sellaiset vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on yli 12 kuukautta. Osa toimitilojen vuokrasopimuksista sisältää indeksiehdon, joka huomioidaan vuokrasopimusvelan määrässä, kuten vähimmäiskorotusehdotkin. Konserni arvostaa sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenomallin mukaisesti. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään poistot ja arvonalentumistappiot. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaamaan vuokra-sopimusvelan arvoa, jos vuokrasopimusvelan arvo määritellään uudelleen kesken vuokrakauden. Jos käyttöoikeusomaisuuserän arvo on nolla, oikaisu kirjataan tulosvaikutteisesti. Käyttöoikeusomaisuuserän poistot kir-
jataan IAS 16 -standardin mukaisesti. Käyttöoikeusomaisuuserän jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan tarvittaessa, kuiten-
kin vähintään jokaisessa tilinpäätöksessä, ja mahdollinen arvonalentuminen kirjataan, jos käyttöoikeusomaisuuserän vastaiset taloudellisen hyödyn odotukset ovat muuttuneet. Konserni arvostaa vuokrasopimusvelan myöhemmillä kausilla efektiivisen koron menetelmää käyttämällä. Vuokrasopimusvelka määritellään uudelleen, jos tulevat vuokramaksut muuttuvat indeksikorotuksen tai hintamuutoksen takia taikka jäännösarvotakuun perusteella maksettavat vuokrat muuttuvat. Lisäksi muutokset kohdeomaisuuserän osto-optiota tai jatkamis- tai päättämisoptiota koskevissa arvioissa voivat johtaa vuokrasopimusvelan uudelleen arviointiin. Siirtymisessä on noudatettu yksinkertaistettua menettelytapaa, eikä käyttöönottoa edeltävän vuoden vertailulukuja ole oikaistu. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä konserni sovelsi IAS 17-standardia ja käsitteli vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäivät olennaisilta osin vuokralle antajalle, muina vuokrasopimuksina ja kirjasi niiden perusteella suoritettavat vuokrat kuluiksi tulosvaikutteisesti vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Osa konsernin vuokralle ottamista hyödykkeistä on edelleen vuokrattuja. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden
päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Aktivoitujen mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen arvonalentumista arvioidaan myös aina ennen ko. menojen luokittelun muutosta. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Sellaiset konsernin yhteiset omaisuuserät, jotka palvelevat useita rahavirtaa tuottavia yksiköitä, eivätkä tuota erillistä rahavirtaa, on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille järkevällä ja johdonmukaisella tavalla ja testataan osana kutakin rahavirtaa tuottavaa yksikköä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erillisille yksiköille. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin kaikki eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Tulikiven johdolle ja avainhenkilöille on käytössä optiojärjestelmä. Vuodelle 2019 asetettua käyttökatetavoitetta ei saavutettu, joten vuodelta 2019 ei jaettu optioita.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Varausten määrä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu.
Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut suunnitelman keskeisistä kohdista niille, joihin järjestely vaikuttaa. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Konsernilla on ympäristölainsäädännön perusteella tehdas- ja louhosalueiden alkuperäiseen tilaan palauttamiseen liittyviä velvoitteita. Konsernitilinpäätökseen on arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista kirjattu varaus.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajaan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määrittämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, käyttämättömistä
verotuksellisista tappioista ja liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Raportointikausien välisen vertailukelpoisuuden vuoksi konserni luokittelee taloudellisessa raportoinnissaan tietyt kulu- ja tuottoerät kertaluonteiseksi. Konserni esittää kertaluonteisina erinä konsernin liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut ja tuotot, kertaluonteiset liikearvon ja omaisuuserien arvonalentumistappiot sekä muut poikkeukselliset erät, jotka olennaisesti vääristävät konsernin perusliiketoiminnan kannattavuuden vertailukelpoisuutta.
Konsernin myyntituotot koostuvat tuotteiden ja asennus- sekä rahtipalveluiden myynnistä. Tulikivi otti IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin käyttöön 1.1.2018. Standardin mukaisesti konserni kirjaa myyntituotot siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Myyntituottojen kirjaamisessa sovelletaan viisivaiheista mallia. 1. Asiakkaan kanssa solmittujen sopimusten tunnistaminen. 2. Kaikkien sopimusten mukaisten suoritusvelvoitteiden tunnistaminen. 3. Kauppahinnan määrittäminen. 4. Kauppahinnan kohdistaminen sopimuksen mukaisiin suoritusvelvoitteisiin. 5. Tuloutetaan myyntituotot sitä mukaa kun suoritevelvoitteet täyttyvät. Mallin avulla määritetään milloin ja mihin määrään myyntituotot kirjataan. Mallissa yksilöidään asiakassopimus, sopimuksen suoritevelvoitteet, määritetään transaktiohinnat, kohdistetaan transaktiohinta suoritevelvoitteille sekä kirjataan myyntituotot. Myyntituotot kirjataan kun asiakkaan katsotaan saavan määräysvallan luvattuihin tavaroihin tai palveluihin; joko ajan kuluessa tai yhtenä ajanhetkenä. Tulikiven myyntituotot kirjataan yhtenä ajanhetkenä.
Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Konsernilla ei ole ollut pitkäaikaishankkeita vuosina 2018 ja 2019.
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernilla ei ollut myytävänä olevaksi luokiteltuja pitkäaikaisia omaisuuseriä tai lopetettuja toimintoja vuosina 2018 ja 2019.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IFRS 9 –
Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Luokittelu perustuu liiketoimintamallin tavoitteiden ja rahoitusvarojen sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Konserni on kirjannut kaikki rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon ja sillä ei ollut raportointihetkellä käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavia tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut erät ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joiden maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjauksen yhteydessä nimenomaan luokittele niitä käypään arvoon muiden laajan tulokseen eriin kirjattaviksi.
Erään kirjataan kaikki myyntisaamiset sekä muut saamiset. Konsernin liiketoimintamallin mukaan myyntisaamisilla on tarkoitus pitää sopimukset ja kerätä niitä koskevia rahavirtoja, jotka perustuvat pelkästään pääomiin tai korkoihin.
Ryhmään luokitellut varat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo. Konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, joka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.
Myyntisaamiset ja muut saamiset ovat luonteensa mukaisesti lyhytaikaisia tai pitkäaikaisia varoja. Erät sisältyvät taseessa lyhyt- tai pitkäaikaisiin saamisiin, viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myyntisaamisten osalta odotettavissa olevien luottotappioiden arvioimiseen käytetään IFRS 9:n mukaista ns. yksinkertaistettua menettelyä, jossa luottotappiot kirjataan määrään, joka vastaa koko voimassa oloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Kirjattavat luottotappiot perustuvat historialliseen informaatioon saamisten laiminlyönneistä.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat varat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määritelty tähän ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.
Erän saamiset voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon tai jos niiden käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Sijoituksen käypä arvo määritetään sijoituksen ostokurssin perusteella. Mikäli noteerattuja kursseja ei ole käytettävissä, voidaan käyttää erilaisia arvostusmenetelmiä tarvittaessa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi viimeaikaiset riippumattomien tahojen väliset kaupat, diskontatut ra-
havirrat tai muiden samankaltaisten instrumenttien arvostukset. Näissä hyödynnetään yleensä markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman vähän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä. Arvostusmenetelmien käyttö on avattu käyvän arvon liitetiedon yhteydessä. Konserni on tehnyt noteeraamattomien oman pääoman ehtoisten osakkeiden kohdalla peruuttamattoman valinnan arvostaa ne käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Kyseessä olevat sijoitukset ovat luonteeltaan pysyviä ja niillä ei tavoitella lyhyenaikavälin voittoa.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erässä "Arvonmuutosrahasto" verovaikutus huomioon ottaen. Muiden kuin oman pääoman ehtoisten sijoitusten kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun siitä kirjataan IFRS 9 standardin mukainen odotettu luottotappio tai luottotappio, jos sen arvo on alentunut pysyvästi.
Oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erässä "Arvonmuutosrahasto" verovaikutus huomioon ottaen. Näiden erien käyvän arvon muutokset siirretään oman pääoman sisällä kertyneisiin voittovaroihin kun sijoitus myydään.
Erään kuuluvien korkosijoitusten korkotuotot kirjataan rahoitustuottoihin käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Konsernilla ei ole ollut erään kuuluvia muita rahoitusvaroja vuosina 2018 ja 2019 lukuun ottamatta noteeraamattomia sijoituksia.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankit-
tu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Luokittelua voidaan muuttaa vain harvinaisissa erityistilanteissa. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen tai rahoitusvaroihin kuuluvat erät, joihin liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, jotka muuttavat sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin koko yhdistelmä instrumentti arvostetaan käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavalin markkinahintojen muutoksista.
Johdannaiset, jotka eivät ole takaussopimuksia tai jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 1 2 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Konsernilla ei ole ollut kytkettyjä johdannaisia eikä takaussopimuksina pidettäviä johdannaisia vuosina 2018 ja 2019. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään vastaisten rahavirtojen nykyarvona ja valuuttatermiinisopimukset puolestaan arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttatermiinikursseihin. Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmenetelmiä. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumat-
tomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan silla tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankintaajankohdasta lukien.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuulu-
van erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli osakesijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson, tämä on osoitus myytävänä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, arvonmuutosrahastoon kertynyt tappio siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistuneen arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuoritusten viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Tulosvaikutteisesti kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan.
Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.
Kaikkien rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot ja käypien arvojen määrittelyperusteet on esitetty liitetiedossa 26. Rahoitusvarojen ja –velkojen tasearvot arvostusryhmittäin sekä niiden käyvät arvot.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne joko saamisten, velkojen tai kiinteiden sopimusten käyvän arvon suojauksina tai valuuttariskin kyseessä ollessa rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään joka tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Samalla tavalla käsitellään suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Konsernilla ei ollut käyvän arvon suojauksen ehdot täyttäviä johdannaissopimuksia vuosina 2018 eikä 2019.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa. Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Ennakoitua valuuttamääräistä myyntiä suojaavien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan myynnin oikaisuiksi myynnin toteutuessa. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai –kuluihin. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän, kuten aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjaamiseen, omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankintamenon oikaisuksi.
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai
tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Suojausinstrumenttien käyvät arvot on esitetty liitetiedossa kohdassa 29. Arvonmuutosrahaston muutokset on esitetty liitetiedossa 10.2 Muut laajan tuloksen erät.
Jos Tulikivi Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Negatiivinen liikevoitto on esitetty raportoinnissa nimellä liiketulos.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään
tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksikköjen kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, liittyvät laskennallisiin verosaamisiin, vaihto-omaisuuden arvostukseen ja louhoksiin liittyviin omaisuuseriin, liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittämiseen sekä arvonalentumistestaukseen, jota on tarkemmin selostettu alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan
keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisesta jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Lisäksi mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen osalta arvonalentumista arvioidaan luokittelun muutoksen yhteydessä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä, erityisesti rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevaisuuden kasvuennusteiden ja kannattavuuden muutosten osalta.
Lisätietoa kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 16.3. Arvonalentumistestaus.
Konsernissa on suoritettu tulosparannusohjelman yhteydessä organisaatiorakenteiden yksinkertaistaminen, jossa tulisija- ja sisustuskiviliiketoiminta intergroitiin.
| 3.1. Tuotot tavaroista ja palveluista | 2019 | 2018 | ||
|---|---|---|---|---|
| Tuotot tavaroiden myynneistä | 26 983 | 26 919 | ||
| Tuotot palveluista | 1 698 | 1 664 | ||
| Liikevaihto yhteensä | 28 681 | 28 583 | ||
| 3.2. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2019 |
Suomi | Muu Eurooppa |
USA | Konserni yhteensä |
| Tuotot | 12 448 | 15 480 | 753 | 28 681 |
| Pitkäaikaiset varat | 23 286 | 48 | 0 | 23 334 |
| 2018 | ||||
| Tuotot | 12 884 | 15 077 | 622 | 28 583 |
| Pitkäaikaiset varat | 23 452 | 39 | 0 | 23 491 |
Pitkäaikaiset varat sisältävät muut pitkäaikaiset varat kuin rahoitusinstrumentit ja laskennalliset verosaamiset.
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.
Konsernin tuotot jakaantuivat siten, etteivät tuotot yhdenkään ulkoisen asiakkaan osalta ylittäneet 10 prosenttia konsernin tuotoista vuonna 2019 (2018).
| 3.4. Suoritevelvoitteiden täyttymisen ajoittuminen | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Yhtenä ajankohtana | 28 681 | 28 583 |
| Ajan kuluessa | 0 | 0 |
| Liikevaihto yhteensä | 28 681 | 28 583 |
| 4. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 13 | 59 |
| Muut tuottoerät | 223 | 207 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 236 | 266 |
| 5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | ||
| Palkat | -8 711 | -8 578 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | -1 373 | -1 420 |
| Muut henkilösivukulut | -414 | -310 |
| Osakkeina toteutettavat ja maksettavat optiot | 0 | -4 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut yhteensä | -10 498 | -10 312 |
| Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetietojen kohdassa 34.3. Johdon työsuhde-etuudet. | ||
| 5.1. Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | ||
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella yhteensä | 205 | 200 |
| Konsernin henkilökunta 31.12. | 235 | 247 |
| 1 000 euro | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| 6. Poistot ja arvonalentumiset | ||
| Poistot hyödykeryhmittäin | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Tavaramerkit | -7 | -10 |
| Aktivoidut kehittämismenot | -386 | -380 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -189 | -235 |
| Substanssipoistot*) | -174 | -146 |
| Käyttöoikeusomaisuuserien poistot | -5 | 0 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | -761 | -771 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset | -425 | -445 |
| Koneet ja kalusto | -499 | -659 |
| Moottoriajoneuvot | -22 | -14 |
| Substanssipoisto maa-alueista *) | -15 | -17 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0 | 0 |
| Käyttöoikeusomaisuuserien poistot | -730 | 0 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | -1 691 | -1 135 |
| Sijoituskiinteistöt | ||
| Rakennukset | 0 | 0 |
| Arvonalentuminen | ||
| Arvonalentuminen liikearvosta | -805 | -508 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | -3 257 | -2 414 |
*) Konserni soveltaa poistojen laskennassa kivilouhosten, saostusaltaiden ja kaivosoikeuksien osalta kiven käyttöön perustuvaa substanssipoistomenetelmää. Maa-alueista tehdään substanssipoisto kiven käyttöaikaan tai läjitysalueen täyttöaikaan perustuen.
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset | -62 | 0 |
|---|---|---|
| Vuokrakulut | 0 | -1 007 |
| Vuokrakulut, vähäarvoiset (alle 5 000 USD) hyödykkeet | -66 | 0 |
| Vuokrakulut, alle 12 kk kestoaika | -58 | 0 |
| Kiinteistökulut | -318 | -264 |
| Markkinointikulut | -1 113 | -1 112 |
| Valmistuksen muut muuttuvat kulut | -2 013 | -1 721 |
| Muut kuluerät | -1 909 | -2 078 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | -5 539 | -6 182 |
Kuluiksi kirjatut tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat nettomäärältään yhteensä 601 (516 vuonna 2018) tuhatta euroa.
| KPMG Oy Ab | ||
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 85 | 54 |
| Muut palkkiot | 2 | 6 |
| Tilintarkastajien palkkiot yhteensä | 87 | 60 |
| 1 000 euro | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| 8. Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot myytävissa olevista rahoitusvaroista | 4 | 2 |
| Valuuttakurssivoitot | 37 | 34 |
| Korkotuotot myyntisaamisista | 6 | 5 |
| Muut korkotuotot | 6 | 4 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 53 | 45 |
| 9. Rahoituskulut | ||
| 9.1. Tulosvaikutteisesti kirjatut erät | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista ja muista veloista | -629 | -580 |
| Vuokrasopimuksiin liittyvät korkokulut | -44 | 0 |
| Valuuttakurssitappiot | -37 | -36 |
| Muut rahoituskulut | -119 | -162 |
| Rahoituskulut yhteensä | -829 | -778 |
Valuuttakurssieroja on kirjattu tuloslaskelmassa liikevaihtoon ja ostoihin yhteensä seuraavasti: voitto 1 tuhatta euroa vuonna 2019 (tappio 2 tuhatta vuonna 2018).
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajaan luloksen eriin kirjatut erät ovat seuraavat:
| Ennen veroja |
Vero vaikutus |
Verojen jälkeen |
Ennen veroja |
Vero vaikutus |
Verojen jälkeen |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahavirran suojaukset | 0 | 0 | 6 | 6 | ||
| Muuntoerot | 50 | 50 | -15 | -15 | ||
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | 50 | 0 | 50 | -9 | 0 | -9 |
| 11. Tuloverot | 2019 | 2018 | ||||
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 95 | 38 | ||||
| Tuloverot yhteensä | 95 | 38 | ||||
| Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (20%) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: | ||||||
| Tulos ennen veroja | -1 548 | -1 759 | ||||
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20% | 310 | 352 | ||||
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat | -1 | -5 | ||||
| Verovapaat tulot | 1 | 0 | ||||
| Vähennyskelvottomat kulut | -26 | -18 | ||||
| Verotuksellisista tappioista kirjaamattomat laskennalliset verot | -183 | -286 | ||||
| Pakollisista varauksista kirjaamattomat laskennalliset verot | 0 | 5 | ||||
| Liikearvon arvonalentuminen | -161 | -102 | ||||
| Muut | -35 | 16 | ||||
| Verot tuloslaskelmassa | -95 | -38 |
| 1 000 euro | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
Emoyhtiön osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos keskimääräisellä osakeantioikaistujen osakkeiden lukumäärällä.
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (1 000 euro) | -1 797 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | -1 643 59 747 043 |
59 747 043 | |||||
| Laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos (euro/osake) | -0,03 | -0,03 | |||||
| 13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2019 |
Maa-alueet | Rakennukset Koneet ja kalusto | Moottori ajoneuvot |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 1 284 | 15 095 | 15 726 | 1 448 | 1 807 | 20 | 35 380 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 30 | 2 | 0 | 7 | 39 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -21 | -41 | 0 | 0 | -62 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | 0 | 0 | 0 | 6 | 0 | 0 | 6 |
| Hankintameno 31.12. | 1 284 | 15 095 | 15 735 | 1 415 | 1 807 | 27 | 35 363 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -507 | -11 681 | -14 032 | -1 424 | -871 | 0 | -28 515 |
| Poistot | -15 | -425 | -499 | -22 | 0 | 0 | -961 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 21 | 41 | 0 | 0 | 62 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -522 | -12 106 | -14 510 | -1 405 | -871 | 0 | -29 414 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät 1.1. | 0 | 1 270 | 206 | 0 | 0 | 0 | 1 476 |
| Lisäykset | 0 | 857 | 69 | 0 | 0 | 0 | 926 |
| Tilikauden poistot | 0 | -582 | -148 | 0 | 0 | 0 | -730 |
| Vähennykset | 0 | -169 | 0 | 0 | 0 | 0 | -169 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät 31.12. | 0 | 1 376 | 127 | 0 | 0 | 0 | 1 503 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2019 | 777 | 3 414 | 1 694 | 24 | 936 | 20 | 6 865 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2019 | 762 | 4 365 | 1 352 | 10 | 936 | 27 | 7 452 |
Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien tuotannon koneiden/laitteiden hankintamenon vielä poistamatta oleva osa oli 1 167 (1 630) tuhatta euroa.
Koneiden ja kaluston vähennykset ja vähennysten kertyneet poistot eivät sisältäneet romutuksia vuonna 2019 eikä vuonna 2018. Konsernissa siirryttiin uuteen käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelmaan vuonna 2018. Koneissa ja laitteissa ei ollut keskeneräistä käyttöomaisuutta vuonna 2019 eikä vuonna 2018.
Konserni ei saanut julkisia avustuksia vuonna 2019 (18 tuhatta vuonna 2018) aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
| 2018 | Maa-alueet | Rakennukset Koneet ja kalusto | Moottori ajoneuvot |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 284 | 15 095 | 16 021 | 1 426 | 1 807 | 45 | 35 678 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 159 | 22 | 0 | 181 | |
| Vähennykset | 0 | 0 | -454 | 0 | 0 | -25 | -479 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 1 284 | 15 095 | 15 726 | 1 448 | 1 807 | 20 | 35 380 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -490 | -11 236 | -13 822 | -1 410 | -871 | 0 | -27 829 |
| Poistot | -17 | -445 | -659 | -14 | 0 | 0 | -1 135 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | 0 | 0 | -5 | 0 | 0 | 0 | -5 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 454 | 0 | 0 | 0 | 454 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -507 | -11 681 | -14 032 | -1 424 | -871 | 0 | -28 515 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2018 | 794 | 3 859 | 2 199 | 16 | 936 | 45 | 7 849 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 777 | 3 414 | 1 694 | 24 | 936 | 20 | 6 865 |
| 1 000 euro | |||
|---|---|---|---|
| 2019 | 2018 | ||
| 14. Sijoituskiinteistöt | |||
| Rakennukset | |||
| Hankintameno 1.1. ja 31.12. | 28 | 28 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. ja 31.12. | -28 | -28 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1. ja 31.12. | 0 | 0 | |
| Sijoituskiinteistöjen (rakennukset) kirjanpitoarvo 31.12. | 0 | 0 | |
| Maa-alueet | |||
| Hankintameno 1.1. | 92 | 92 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1. - 31.12. | 92 | 92 | |
| Sijoituskiinteistöjen (maa-alueet) kirjanpitoarvo 31.12. | 92 | 92 | |
| Käypä arvo *) | 92 | 92 | |
*) Kiinteistöjen arvo perustuu kiinteistönvälittäjän lausuntoon niiden kiinteistöjen osalta, joilla on markkina-arvo toimivilla markkinoilla.
Konserni on luokitellut kaikkien sijoituskiinteistöjensä käypien arvojen hierarkian tasoksi 3, koska havainnoitavissa olevia markkinatietoja ei ole kattavasti käytettävissä käypää arvoa määritettäessä.
| Sijoituskiinteistöjen (maa-alueet ja rakennukset) kirjanpitoarvo yhteensä 31.12. | 92 | 92 |
|---|---|---|
| ---------------------------------------------------------------------------------- | ---- | ---- |
| 15.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 2019 |
Liikearvo | Patentit ja tavaramerkit |
Kehittämis- menot |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet |
Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot |
Louhosalueet ja kaivospiirit |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 3 654 | 3 388 | 5 489 | 6 184 | 123 | 3 392 | 5 405 | 27 635 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 0 | 162 | 0 | 18 | 367 | 547 |
| Aktivoidut kehittämismenot | 0 | 0 | 319 | 0 | 0 | 0 | 0 | 319 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -685 | -685 |
| Arvonalentumiset | -805 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -805 |
| Hankintameno 31.12. | 2 849 | 3 388 | 5 808 | 6 346 | 123 | 3 410 | 5 087 | 27 011 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 0 | -733 | -4 543 | -3 502 | -103 | -1 130 | -4 262 | -14 273 |
| Poistot | 0 | -7 | -386 | -157 | 0 | -50 | -156 | -756 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 623 | 623 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 0 | -740 | -4 929 | -3 659 | -103 | -1 180 | -3 795 | -14 406 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät 1.1. | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 8 | 8 |
| Tilikauden poistot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -5 | -5 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät 31.12. | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 3 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2019 | 3 654 | 2 655 | 946 | 2 682 | 20 | 2 262 | 1 151 | 13 370 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2019 | 2 849 | 2 648 | 879 | 2 687 | 20 | 2 230 | 1 295 | 12 608 |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet ovat uusien louhosten avaamisesta ja altaiden rakentamisesta aiheutuneita menoja. Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoon sisältyy louhosten avaamisesta syntyneitä menoja yhteensä 4 845 (4 879) tuhatta euroa. Louhosalueiden avaamisesta syntyneet menot ovat muutamia euroja/m3 kyseessä olevia louhosten kivivaroja kohden. Kirjanpitoarvo on kunkin louhoksen tasearvo tilinpäätöspäivänä. Tasearvo sisältää louhoksen avauskustannukset, kaivospiirimaksut, saostusaltaat ja kohdistettavissa olevien teiden tasearvot.
Muut aineettomat hyödykkeet ovat lisenssejä, atk-ohjelmistoja, liittymismaksuja ja asfaltoinnista ja porteista tulleita kuluja.
Konserni ei saanut julkisia avustuksia vuonna 2019 kehittämismenoihin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin (101 tuhatta vuonna 2018).
Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoissa ei ollut luokittelun muutosta eli siirtoa muihin aineettomiin hyödykkeisiin tilikauden aikana eikä vertailuvuonna. Tuloslaskelmaan suoraan kirjattuja mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoja ei ollut vuonna 2019 eikä 2018.
Aineettomissa hyödykkeissä oli vähennyksiä/vähennysten kertyneitä poistoja 62 tuhatta vuonna 2019. Vuonna 2018 ei ollut vähennyksiä.
| 2018 | Liikearvo | Patentit ja tavaramerkit |
Kehittämis menot |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet |
Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot |
Louhosalueet ja kaivospiirit |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 4 162 | 3 388 | 5 109 | 5 975 | 123 | 3 280 | 5 242 | 27 279 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 0 | 209 | 0 | 112 | 163 | 484 |
| Aktivoidut kehittämismenot | 0 | 0 | 380 | 0 | 0 | 0 | 0 | 380 |
| Arvonalentumiset | -508 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -508 |
| Hankintameno 31.12. | 3 654 | 3 388 | 5 489 | 6 184 | 123 | 3 392 | 5 405 | 27 635 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 0 | -723 | -4 163 | -3 372 | -99 | -1 077 | -4 068 | -13 502 |
| Poistot | 0 | -10 | -380 | -130 | -4 | -53 | -194 | -771 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 0 | -733 | -4 543 | -3 502 | -103 | -1 130 | -4 262 | -14 273 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2018 | 4 162 | 2 665 | 946 | 2 603 | 24 | 2 203 | 1 174 | 13 777 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 3 654 | 2 655 | 946 | 2 682 | 20 | 2 262 | 1 143 | 13 362 |
Kermansavi Oy:n hankinnan yhteydessä saadun Kermansavi-tavaramerkin arvosta, 3,2 miljoonasta eurosta, on kohdistettu Kermansavi-uuneihin 2,7 miljoonaa euroa ja astiat -yksikölle 0,5 miljoonaa euroa, joka on poistettu kokonaisuudessaan aikaisempina vuosina arvonalentumistestauksissa esilletulleina arvonalentumistappioina. Tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi. Kermansavi-uunien tavaramerkin vahva tunnettuus tukee johdon käsitystä siitä, että tavaramerkki vaikuttaa rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
| Liikearvon ja tavaramerkin kirjanpitoarvot jakaantuivat seuraavasti: | Sisustuskivet | Kermansavi-uunit |
|---|---|---|
| 2019 | ||
| Liikearvo | 632 | 2 229 |
| Tavaramerkki | 2 712 | |
| Yhteensä | 632 | 4 941 |
| 2018 | ||
| Liikearvo | 632 | 3 034 |
| Tavaramerkki | 2 712 | |
| Yhteensä | 632 | 5 746 |
Tulikivi on tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä tehdyn arvonalentumistestauksen tuloksena päättänyt kirjata arvonalennusta 0,8 (0,5) miljoonaa euroa Konsernin taseessa olevasta liikearvosta, koska tuloskehitys ei ole toteutunut arvoidulla tavalla. Arvonalentuminen liittyy Kermansavi Oy:n hankinnasta vuonna 2006 syntyneeseen liikearvoon.
Arvonalentumistestauksessa liiketoimintojen kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon laatimiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Arvonalentumistestauksissa on käytetty, ennen veroja määritettyä diskonttauskorkoa Kermansavi-uuneissa 10,5 (11,0 v. 2018) ja sisustuskivissä 10,5 (10,4) prosenttia, joka vastaa keskimääräistä painotettua pääomakustannusta riskilisällä huomioituna. Kermansavi-uuneissa 5 prosentin liikevaihdon kasvattaminen vuonna 2020 ja 2 prosentin liikevaihdon kasvattaminen vuonna 2021 ja siitä eteenpäin perustuu talopakettiyritysten kanssa solmittuihin sopimuksiin ja syksyllä 2019 tehtyihin 5 %:n hinnankorotuksiin. Loka-marraskuussa 2019 irtisanottiin n. 3 500 m2 Heinäveden tehtaasta vuokratiloja kuukauden irtisanomisajalla, joten säästöt tulee täysipainoisesti 1.1.2020 alkaen. Vähentyneiden tuotantotilojen lämmityskulut, sähkökulut, korjauskulut ym. kohdistuvat muuttuviin kuluihin ja parantavat siten myyntikatetta. Myyntikatteeseen saadaan parannusta myös syksyllä 2019 tehtyjen hinnankorotusten seurauksena, sekä tuotannon ja ostojen tehostamisella. Sisustuskivissä 5 prosentin liikevaihdon kasvu vuonna 2020 ja 2 prosentin liikevaihdon kasvu vuonna 2021 ja siitä eteenpäin perustuu parantuneisiin uudis- ja korjausrakentamisen näkymiin sisustuskivimarkkinassa sekä hinnankorotuksiin. Kermansavi-uuneissa ja sisustuskivissä on käytetty terminaalivuoden lukuina ajanjakson keskimääräisiä lukuja.
| 1 000 euro | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Diskonttauskorko ja kasvu-olettama | Sisustuskivet | Kermansavi-uunit | |||
| 2019 | 2018 | 2019 | 2018 | ||
| Diskonttauskorko | 10,5 | 10,4 | 10,5 | 11,0 | |
| Kasvuprosentti (keskimäärin ennustejaksolla) | 2,0 | 5,0 | 2,0 | 5,0 | |
| Tehdyillä oletuksilla kerryttävissä oleva rahamäärä vähennettynä kirjanpitoarvolla on esitetty seuraavassa taulukossa | 2019 | 2018 | |||
| Sisustuskivet | 252 | 496 | |||
| Kermansavi-uunit | 0 | 0 | |||
| Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit | |||||
| Herkkyysanalyysissä ei ole huomioitu mahdollisia muuttujan muutoksesta aiheutuvia seurannaisvaikutuksia muihin tekijöihin. Tulosmuutos on testattu liiketulos -tasolla. | |||||
| 1. Vaikutus arvonalentumisen määrään, jos diskonttauskorko nousee 1 prosenttiyksikön tai tulos jää 20 % astettua tavoitetta alhaisemmaksi. | |||||
| Diskonttauskorko | Liiketulosmuutos, % asetetuista tavoitteista | ||||
| 2019 | 2018 | 2019 | 2018 | ||
| Sisustuskivet | - | - | - | - | |
| Kermansavi-uunit | -748 | -783 | -1 427 | -1 536 |
Kermansavi-uuneissa 0,0 (0,0) prosenttiyksikön ja Sisustuskivissä 2,7 (5,7) prosenttiyksikön koron nousu johtaisi arvonalentumiskirjaukseen. Kermansavi-uuneissa 0,0 (0,0) prosenttiyksikön ja Sisustuskivissä 1,1 (1,5) prosenttiyksikön lasku liikevoittoprosentissa johtaisi arvonalentumiskirjaukseen.
Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot kuuluvat tulisijat -liiketoimintaan. Aktivoitujen etsintä- ja arviointimenojen kirjanpitoarvo on 20 (20) tuhatta euroa. Arvonalentumistestaus suoritetaan aina kyseisten menojen luokittelun muutoksen yhteydessä sekä jos arvonalentumisesta muutoin on viitteitä. Luokittelun muutos on käsitelty tarkemmin tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot.
| 17. Muut rahoitusvarat | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Muun laajan tuloksen eriiin kirjatut oman pääoman ehtoiset instrumentit | ||
| Tasearvo 1.1. | 26 | 26 |
| Tasearvo 31.12. | 26 | 26 |
Sijoitukset erä sisältää sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin. Ne arvostetaan hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää. Yhtiö on tehnyt peruuttamattoman valinnan kirjata noteera- matomat osakkeet muiden laajan tuloksen eriin. Erässä ei ole tapahtunut muutoksia tilikauden aikana.
| 1 000 euro | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 18. Laskennalliset verosaamiset ja -velat | ||||||
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2019 aikana: | 1.1.2019 | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
Kirjattu omaan pääomaa |
Kurssierot | 31.12.2019 |
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||||
| Varaukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Vähennyskelpoiset tappiot | 950 | -140 | 0 | 0 | 1 | 810 |
| Kertyneet, verotuksessa vielä vähentämättömät poistot | 1 908 | 137 | 0 | 0 | 0 | 2 045 |
| Arvonmuutosrahaston muutoksesta | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Muut erät | 210 | 8 | 0 | 0 | 0 | 218 |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 3 068 | 5 | 0 | 0 | 1 | 3 073 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen | ||||||
| käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä | -542 | 0 | 0 | 0 | 0 | -542 |
| Muut erät | -111 | -4 | 0 | 0 | 0 | -115 |
| Laskennalliset verovelat yhteensä | -653 | -4 | 0 | 0 | 0 | -657 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2018 aikana: | 1.1.2018 | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
Kirjattu omaan pääomaa |
Kurssierot | 31.12.2018 |
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||||
| Varaukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Vähennyskelpoiset tappiot | 1 222 | -271 | 0 | 0 | 0 | 950 |
| Kertyneet, verotuksessa vielä vähentämättömät poistot | 1 739 | 170 | 0 | 0 | 0 | 1 909 |
| Arvonmuutosrahaston muutoksesta | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Muut erät | 210 | 0 | 0 | 0 | 0 | 210 |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 3 171 | -101 | 0 | 0 | 0 | 3 069 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen | ||||||
| käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä | -643 | 102 | 0 | 0 | 0 | -541 |
| Muut erät | -112 | 0 | 0 | 0 | 0 | -112 |
| Laskennalliset verovelat yhteensä | -755 | 102 | 0 | 0 | 0 | -653 |
Konserni on kirjannut laskennallisia verosaamisia osasta veronalaisia vähennyskelpoisia eriä. Laskennalliset verosaamiset on kirjattu osittain verotuksellisista tappioista ja kaikista verotuksessa vielä vähentämättömistä poistoista, koska on todennäköistä, että yritykselle syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Lisäksi yhtiöllä on verosuunnittelumahdollisuuksia laskennallisten verosaamisten osalta. Kyseiset tappiot vanhenevat asteittain vuosien 2021 - 2025 aikana. Vuoden 2019 tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Yhtiössä suoritetun tulosparannusohjelman 2013-2016, sekä sen jälkeen jatketun tiukan kustannuskurin ansiosta yrityksen kustannusrakenne on korjaantunut merkittävästi, joten yhtiö uskoo pystyvänsä tekemään positiivista tulosta jo strategiakaudella 2020-2022.
Yhtiö on toteuttanut viime vuosina tiukan kulujen säästö-ohjelman ja saanut siten yhtiön rakennetta huomattavasti kilpailukykyisemmäksi. Vaikea markkinatilanne ja isot muutokset aiheuttivat suuren liikevaihdon laskun, mutta liikevaihto saatiin kuitenkin vuonna 2019 jo pienelle kasvulle. Karelia- ja Pielinen-mallistojen erinomaisesti onnistunut kehitystyö antaa mahdollisuuden liikevaihdon kasvuun ja kannattavuuden parantumiseen vuonna 2020 sekä kotimaassa että viennissä. Yhtiöllä on verosuunnittelumahdollisuuksia laskennallisten verosaamisten osalta. Kokonaisliikevaihto saatiin kuitenkin vuonna 2019 jo pienelle kasvulle. Karelia- ja Pielinen-mallistojen erinomaisesti onnistunut kehitystyö antaa mahdollisuuden liikevaihdon kasvuun ja kannattavuuden parantumiseen vuonna 2020 sekä kotimaassa että viennissä. Yhtiöllä on verosuunnittelumahdollisuuksia laskennallisten verosaamisten osalta.
Konsernilla oli 13 145 (12 904) tuhatta euroa vahvistettuja tappioita 9 095 (8 150) tuhannen euron osalta, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska konsernille ei todennäköisesti kerry ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään. Vahvistetuista tappioista 224 tuhatta vanhenee vuonna 2020, 2 471 tuhatta vuonna 2021, 124 tuhatta vuonna 2022, 2 368 tuhatta vuon- na 2023, 3 368 vuonna 2024, 2 487 vuonna 2025, 841 tuhatta vuonna 2026, 738 tuhatta vuonna 2027 ja 524 tuhatta vuonna 2028.
| 1 000 euro | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| 19. Vaihto-omaisuus | ||
| Aineet ja tarvikkeet | 2 912 | 3 048 |
| Keskeneräiset tuotteet | 1 653 | 1 692 |
| Valmiit tuotteet | 1 987 | 2 185 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 6 552 | 6 925 |
Tilikauden aikana tuloslaskelmaan kirjattiin aineista ja tarvikkeista sekä keskeneräisten ja valmiiden tuotteiden muutoksen kautta kuluksi yhteensä 17 233 (16 406) tuhatta euroa. Lisäksi tilikaudella kirjattiin kuluksi 189 (184) tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
| 20. Myyntisaamiset ja muut saamiset | ||||
|---|---|---|---|---|
| 20.1. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset | ||||
| Myyntisaamiset | 2 583 | 2 645 | ||
| Siirtosaamiset | 324 | |||
| Verosaamiset | -5 | 0 | ||
| Muut siirtosaamiset | 0 | 578 | ||
| Muut saamiset | 79 | 153 | ||
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 2 981 | 3 376 | ||
| 20.2. Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä | ||||
| 2019 | brutto | arvonalentuminen (%) | arvonalentuminen | netto |
| Erääntymättömät | 1 812 | 0,3 | 5 | 1 807 |
| Erääntyneet | ||||
| Alle 30 päivää | 314 | 1,6 | 5 | 309 |
| 31 - 60 päivää | 125 | 3,6 | 4 | 121 |
| 61 - 90 päivää | 88 | 6,6 | 6 | 82 |
| Yli 90 päivää | 295 | 10,6 | 31 | 264 |
| Yhteensä | 2 634 | 51 | 2 583 | |
| 2018 | brutto | arvonalentuminen (%) | arvonalentuminen | netto |
| Erääntymättömät | 1 773 | 0,3 | 5 | 1 768 |
| Erääntyneet | ||||
| Alle 30 päivää | 565 | 1,6 | 9 | 556 |
| 31 - 60 päivää | 64 | 3,6 | 3 | 61 |
| 61 - 90 päivää | 97 | 6,6 | 6 | 91 |
| Yli 90 päivää | 191 | 10,6 | 22 | 169 |
| Yhteensä | 2 690 | 45 | 2 645 |
| 1 000 euro | |||
|---|---|---|---|
| 20.3. Myyntisaamiset riskiryhmittäin | |||
| 2019 | brutto | arvonalentuminen | netto |
| Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin | |||
| Kamiinanvalmistajat | 355 | 0 | 355 |
| Tulisijojen jälleenmyyjät ulkomailla | 819 | 25 | 794 |
| Rakennusliikkeet | 95 | 8 | 87 |
| Jälleenmyyjät kotimaassa | 1 079 | 13 | 1 066 |
| Loppuasiakkaat | 286 | 5 | 281 |
| Myyntisaamiset riskiryhmittäin yhteensä | 2 634 | 51 | 2 583 |
| 2018 | |||
| Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin | brutto | arvonalentuminen | netto |
| Kamiinanvalmistajat | 351 | 3 | 348 |
| Tulisijojen jälleenmyyjät ulkomailla | 944 | 18 | 926 |
| Rakennusliikkeet | 34 | 1 | 33 |
| Jälleenmyyjät kotimaassa | 1 178 | 16 | 1 162 |
| Loppuasiakkaat | 183 | 7 | 176 |
| Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin yhteensä | 2 690 | 45 | 2 645 |
| Kirjanpitoarvo myyntisaamisista, joiden ehdot neuvoteltu uudelleen | 0 | 0 | |
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Saamisiin liittyvä luottoriski on esitetty liitetietojen kohdassa 27.3. Luottoriski
| 21. Rahavarat | 2019 | 2018 | ||
|---|---|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 1 158 | 798 | ||
| 22. Osakkeiden lukumäärä | ||||
| Osakesarjat | Osakkeita kpl |
Osuus, % osakkeista |
Osuus, % äänistä |
Osuus, euroa osakepääomasta |
| K-osakkeet (10 ääntä) 31.12.2019 | 7 682 500 | 12,8 | 59,5 | 810 255 |
| A-osakkeet (1 ääni) 31.12.2019 | 52 188 743 | 87,2 | 40,5 | 5 504 220 |
| Osakkeita yhteensä 31.12.2019 | 59 871 243 | 100,0 | 100,0 | 6 314 475 |
| Osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset | Osakkeiden lukumäärä |
Osake pääoma, e |
Omat osakkeet, e |
Yhteensä, euro |
| 1.1.2011 | 37 143 970 | 6 314 475 | -108 319 | 6 206 156 |
| Omat osakkeet | -124 200 | 0 | ||
| 31.12.2011 | 37 019 770 | 6 314 475 | -108 319 | 6 206 156 |
| 31.12.2012 | 37 019 770 | 6 314 475 | -108 319 | 6 206 156 |
| Osakeanti 17.3.2013 | 22 727 273 | |||
| 31.12.2014 - 31.12.2019 | 59 747 043 | 6 314 475 | -108 319 | 6 206 156 |
Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeelle maksetaan jaettavasta voitosta 0,0017 euroa suurempi osinko kuin K-osakkeelle. Tulikivi Oyj:n A-osake on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Osa- kepääoman enimmäismäärä on 10 200 tuhatta euroa vuosina 2019 ja 2018.
Vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon osakeantien ehtojen mukaisesti. Ylikurssirahaston varat, 7334 tuhatta euroa, on tilikaudella 2010 siirretty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.
Vuonna 2013 toteutetussa osakeannissa kerätyt varat, 7500 tuhatta euroa, on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakeannista aiheutuneet kulut, 427 tuhatta euroa, on kirjattu veloittaen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.2013 oli 14 407 tuhatta euroa.
Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset.
Omien osakkeiden rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Se esitetään oman pääoman vähennyksenä.
Tulikivi Oyj ei ostanut eikä luovuttanut tilikauden 2019 (2018) aikana omia osakkeita. Yhtiön hallussa oli tilikauden 2019 (2018) päättyessä 124 200 omaa A-osaketta, mikä vastasi 0,2 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia äänimäärästä. Omien osakkeiden hankintahinta on keskimäärin 0,87 euroa/osake. Omien osakkeiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. Osinkoa ei jaettu vuonna 2019 eikä vuonna 2018.
Osakeperusteisten kannustinjärjestelyjen ehdot / optiojärjestely Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöt työnantajaansa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 13 avainhenkilöä mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Hallitus päättää optio-oikeuksien jakamisesta vuosittain. Optio-oikeuksien saaminen edellyttää kaikilta avainhenkilöiltä omistusta yhtiössä.
Tulikivi-konsernin johto ja avainhenkilöt ovat oikeutettuja merkitsemään yhtiön osakkeita erikseen määriteltyjen vapautumiskriteerien täyttyessä seuraavasti: Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 800 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 800 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa A-sarjan osaketta. Optio-oikeudet jakaantuvat kolmeen lajiin ja niillä merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2013A 1.5.2016-31.5.2018; optio-oikeudella 2013B 1.5.2017 - 31.5.2019 ja optio-oikeudella 2013C 1.5.2018 - 31.5.2020. Osakkeiden merkintähinta kaikilla optio-oikeuksil- la on 0,33 euroa osakkeelta. Merkintähinnan perusteena on Tulikivi Oyj:n lokakuussa 2013 toteuttamassa osakeannissa käytetty merkintähinta. Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksetut osingot ja pääomanpalautukset.
Optio-oikeuksien teoreettinen markkina-arvo lasketaan optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä Black & Scholes -mallilla seuraavin oletuksin:
Hallitus asettaa kunkin optiolajin vapautumiselle yhtiön tulosparannusohjelmaan liittyvät taloudelliset tavoitteet erikseen kullekin optiolajille. Optio-oikeuksia 2013A on 500 000 kappaletta, 2013B 650 000 kappaletta ja 2013C 650 000 kappaletta. Niiden merkitsemiselle asetetut käyttökatetavoitteet eivät toteutuneet, joten optioita ei jaettu tilikausilta 2014 - 2018. Hallitus päätti jatkaa tavoitteen seurantajaksoa tilikaudelle 2019 optio- lajin 2013C suhteen. Optio-oikeuksien merkitsemiselle asetetut tilikausien 2014 - 2019 käyttökatetavoitteet eivät toteutuneet, joten optioita ei jaettu tilikausilta 2014 - 2019.
| 24. Varaukset | Ympäristövaraus | Takuuvaraus | Uudelleenjärjestelyvaraus | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2019 | 2018 | 2019 | 2018 | 2019 | 2018 | |
| Varaus 1.1. | 182 | 185 | 75 | 75 | 0 | 21 |
| Varausten lisäys | 0 | 0 | 96 | 73 | 0 | 0 |
| Diskonttauksen vaikutus, muutos | 4 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Käytetyt varaukset | -6 | -6 | -86 | -73 | 0 | -21 |
| Varauksen purku | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Varaukset 31.12. | 180 | 182 | 85 | 75 | 0 | 0 |
Ympäristövelvoitteet
Tulikivi-konsernin tilinpäätöstä laadittaessa arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista on kirjattu varaus, joka kattaa louhoksien aikanaan tapahtuvaan sulkemiseen liittyvät vesien tarkkailumenot, turvallisuusjärjestelyt ja läjitysalueosien loppuverhoilut. Tällä hetkellä avattujen louhosten osalta menojen on arvioitu syntyvän keskimäärin noin yhdeksän vuoden kuluttua. Nykyarvon määrittämisessä käytetty diskonttaustekijä on 4 (4) prosenttia. Ympäristövarauksen määrä ennen diskonttausta on 395 (399) tuhatta euroa.
Tulikivi-konserni antaa tietyille tuotteilleen viiden vuoden takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut takuuehtojen mukaiset viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen viallisista tuotteista huomioiden tuotteisiin tehdyt parannukset.
| Pitkäaikaiset varaukset |
|---|
| Lyhytaikaiset varaukset |
| Varaukset yhteensä |
| 25. Lainat rahoituslaitoksilta |
| Pankkilainat |
| TyEL-lainat |
| tasearvot |
| 25.1. Pitkäaikaiset |
| Pankkilainat |
| TyEL-lainat |
| tasearvot |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat erääntyvät seuraavasti: |
| 2019 |
| 2020 |
| 2021 |
| Lainat rahoituslaitoksilta yhteensä |
| 25.2. Lyhytaikaiset |
| Pitkäaikaisten pankkilainojen lyhennykset vuonna 2020 |
| Pitkäaikaisten TyEL-lainojen lyhennykset vuonna 2020 |
| Lainat rahoituslaitoksilta yhteensä |
Velkasitoumukset ovat euromääräisiä.
Yhtiö allekirjoitti 20.12.2019 rahoittajiensa kanssa uuden rahoitussopimuksen, joka korvaa aiemman 31.10.2018 allekirjoitetun rahoitussopimuksen muutoksineen. Rahoitussopimuksessa sovitaan muun muassa yhtiön luottojen lyhennyksistä vuosina 2019-2020 rahoittajien vastuiden suhteissa sekä rahoittajille annettavista kovenanteista. Rahoitussopimus sisältää muun muassa käyttökate-, omavaraisuusaste- ja velat/käyttökate-kovenantit. Yhtiön johdon arvion mukaan yhtiön rahoitus on turvattu ja yhtiö täyttää rahoitussopimuksen kovenantit vuonna 2020, mikäli yhtiön liiketoiminta kehittyy ennusteiden mukaisesti. Yhtiö on sopinut rahoittajien kanssa, että se aloittaa rahoitusneuvottelut vuoden 2021 ja sitä seuraavien vuosien lyhennysohjelmasta ja sen ehdoista viimeistään 30.9.2020 ja saattaa ne päätökseen 31.12.2020 mennessä. Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo 31.12.2019 oli 3,5 (3,4) prosenttia. Konsernin vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta 15,1 (15,4) miljoonaan euroon sisältyy kovenantteja, jotka on sidottu konsernin omavaraisuuteen, käyttökatteeseen tai korollisen vieraan pääoman suhteeseen konsernin käyttökatteesta. Ehtojen rikkoutuminen saattaa edellyttää neuvotteluja rahoittajan kanssa ja lisävakuuksien järjestämistä lainoille.
| 26. Ostovelat ja muut velat | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| 26.1. Pitkäaikaiset | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | 1 449 | 0 |
| Muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy IFRS 16:n vuokrasopimusvelka 949 tuhatta euroa ja käyttöpääomalaina 500 tuhatta euroa. | ||
| 26.2. Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 3 276 | 4 072 |
| Saadut ennakot | 469 | 583 |
| Siirtovelat | ||
| Palkat ja henkilösivukulut | 3 445 | 3 400 |
| Alennukset ja markkinointikulut | 213 | 227 |
| Ulkopuoliset palvelut | 17 | 11 |
| Korkovelat | 123 | 3 |
| Muut siirtovelat | 168 | 96 |
| Siirtovelat yhteensä | 3 966 | 3 737 |
| Muut velat | 1 148 | 585 |
| Lyhytaikaiset osto- ja muut velat yhteensä | 8 859 | 8 977 |
Muihin siirtovelkoihin sisältyy muiden liiketoimintakulujen jaksotuksia. Muihin velkoihin sisältyy IFRS 16 lyhytaikainen vuokrasopimusvelka 571 tuhatta euroa. Asiakassopimuksista ei synny muita IFRS 15 mukaisia velkoja.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuut- tariski, korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla. Talousosasto vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta ja rahoitusriskien hallinnasta hallituksessa hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Konsernin valuuttariskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdys- valtain dollari (USD) ja Venäjän rupla (RUB). Konsernin kassavirroista ylI 90 prosenttia on euromääräisiä, eli tältä osin konsernin altistuminen valuuttariskeille on vähäistä. Valuuttariskiä voidaan suojata valuuttatermiineillä. Termiinisopimuksia ei ollut avoinna tilinpäätöspäivänä. Valuuttatermiineihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muunnettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2019 | 2018 | |||
|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvot, 1 000 euroa | USD | RUB | USD | RUB |
| Pitkäaikaiset varat | 0 | 48 | 0 | 42 |
| Lyhytaikaiset varat | 352 | 492 | 366 | 602 |
| Pitkäaikaiset velat | 0 | 6 | 0 | 2 |
| Lyhytaikaiset velat | 14 | 243 | 20 | 321 |
| Positio | 338 | 291 | 346 | 321 |
| Nettopositio | 338 | 291 | 346 | 321 |
Oman pääoman valuuttamääräinen, lähinnä ulkomaisista tytäryhtiöistä johtuva, translaatiopositio oli vähäinen tilikausien 2019 ja 2018 lopussa. Translaatiopositiota ei ole suojattu.
Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin ja Venäjän ruplaan verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä on otettu huomioon valuuttatermiinisopimusten vaikutus.
| 2019 | 2018 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma | Oma pääoma | Tuloslaskelma | Oma pääoma | ||
| +/- 10 %:n muutos EUR/USD | |||||
| välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja | +/- 34 | +/- 0 | +/- 35 | +/- 0 | |
| +/- 10 %:n muutos EUR/RUB | |||||
| välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja | +/- 28 | +/- 0 | +/- 32 | +/- 0 |
Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä kokonaisuudessaan. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Konserni on altistunut rahavirran korkoriskille lähinnä lainasalkkuun liittyen. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia suojaamaan korkojen muutosten aiheuttamilta vaikutuksilta. Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus yhtiön korollisista lainoista oli tilikauden lopussa 15,1 (15,4) miljoonaa euroa eli 100,0 (100,0) prosenttia.
| Herkkyysanalyysi korkoriskin osalta | Tulos ennen veroja | Oma pääoma |
|---|---|---|
| +/- prosenttiyksikön muutos markkinakoroissa | +/- 214 | +/- 307 |
| Korkoriski | 2019 | 2018 |
| tasearvo | tasearvo | |
| Kiinteäkorkoiset instrumentit | ||
| Rahoitusvelat | 0 | 0 |
| Vaihtuvakorkoiset instrumentit | ||
| Rahoitusvelat | 15 078 | 15 378 |
| Korkojohdannaiset | ||
| Korkovelat | 0 | 6 |
Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta eivätkä saamiset yksittäiseltä asiakkaalta tai miltään asiakasryhmältä muodostu konsernin kannalta merkittäväksi. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen myyntisaamisista johtuneiden luottotappioiden ja saamisten arvonalentumisten määrä on ollut 3 (vähennystä 65) tuhatta euroa, johtuen 3 tuhannen positiivisesta luottotappiovarauksen kirjauksesta, joka on laskettu IFRS 9:n mukaisesti. Luottotappioriskiä on pienennetty asiakasluottovakuutuksien avulla. Nämä kattoivat saatavakannasta tilinkauden päättyessä 11,0 (31,3) prosenttia. Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 20.2 Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumiset tilinpäätöksessä. Konsernin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla vähennettynä asiakasluottovakuutuksista saatavilla korvauksilla.
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien kanssa.
Konsernin muiden rahoitusvarojen kuin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa näiden muiden rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi riittävästi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan likvidien varojen lisäksi luotto- ja tililuottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Käyttämättömiä tililuottolimiittejä ja nostamattomia luottoja ei ollut tilikauden päättyessä.
Yhtiön rahoitustilanne on varsin tiukka, koska alkuvuosi on operatiivisten kassavirtojen osalta selkeästi syksyä heikompi, niinpä kuluja sekä lainojen lyhennyksiä on neuvoteltu loppuvuosipainotteisiksi. Vuosina 2020-2022 tavoitteena on liikevaihdon ja liiketuloksen parantaminen mm. uusien Karelia- ja Pielinen -mallistojen avulla, sekä Kermansavi-uunien ja verhouskivien tuotannon tehostamisella.
Yhtiö allekirjoitti 20.12.2019 rahoittajiensa kanssa uuden rahoitussopimuksen, joka korvaa aiemman 31.10.2018 allekirjoitetun rahoitussopimuksen muutoksineen. Rahoitussopimuksessa sovitaan muun muassa yhtiön luottojen lyhennyksistä vuosina 2019-2020 rahoittajien vastuiden suhteissa sekä rahoittajille annettavista kovenanteista. Rahoitussopimus sisältää muun muassa käyttökate-, omavaraisuusaste- ja velat/käyttökate-kovenantit. Yhtiö on sopinut rahoittajien kanssa, että se aloittaa rahoitusneuvottelut vuoden 2021 ja sitä seuraavien vuosien lyhennysohjelmasta ja sen ehdoista viimeistään 30.9.2020 ja saattaa ne päätökseen 31.12.2020 mennessä. Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo 31.12.2019 oli 3,5 (3,4) prosenttia. Konsernin vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta 15,1 (15,4) miljoonaan euroon sisältyy kovenantteja, jotka on sidottu konsernin omavaraisuuteen, käyttökatteeseen tai korollisen vieraan pääoman suhteeseen konsernin käyttökatteesta. Ehtojen rikkoutuminen saattaa edellyttää neuvotteluja rahoittajan kanssa ja lisävakuuksien järjestämistä lainoille.
Yhtiö on vähentänyt velkojaan noin 12 miljoonalla eurolla vuodesta 2013 lähtien, joten se uskoo saavansa vuoden 2020 lopun rahoitusneuvotteluista vuodelle 2021 riittävän hyvän lopputuloksen. Mikäli yhtiö ei saavuta taloudellisia tavoitteitaan tai täytä rahoitussopimuksen mukaisia kovenanttiehtoja, eikä yhtiö onnistu lyhyt- tai pitkäaikaisen rahoituksen uudelleenjärjestelyssä tai talkkivarojen myynnissä, voi tämä johtaa käyt- töpääoman ehtymiseen, rahoitussopimusten irtisanomiseen ja vaikeuksiin yhtiön liiketoiminnan jatkamisessa.
Seuraava taulukko kuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä koronmaksun että pääoman takaisinmaksut.
| 31.12.2019 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Luottotyyppi | Tase arvo |
Rahavirrat yhteensä |
0 - 6 kuukautta |
6 kuukautta - 1 vuosi |
1 - 2 vuotta |
3 - 5 vuotta |
yli 5 vuotta |
| Pankkilainat ja TyEL-lainat | 15 078 | 15 505 | 411 | 1 159 | 13 935 | 0 | 0 |
| Vuokravastuuvelat | 1 520 | 1 582 | 336 | 271 | 969 | 6 | 0 |
| Ostovelat ja muut velat | 4 822 | 4 822 | 4 322 | 0 | 500 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 21 420 | 21 909 | 5 069 | 1 430 | 15 404 | 6 | 0 |
| 31.12.2018 | |||||||
| Luottotyyppi | Tase arvo |
Rahavirrat yhteensä |
0 - 6 kuukautta |
6 kuukautta - 1 vuosi |
1 - 2 vuotta |
3 - 5 vuotta |
yli 5 vuotta |
| Pankkilainat ja TyEL-lainat | 15 378 | 15 815 | 185 | 15 630 | 0 | 0 | 0 |
| Ostovelat ja muut velat | 5 240 | 5 240 | 5 240 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 20 618 | 21 055 | 5 425 | 15 630 | 0 | 0 | 0 |
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteen kehityksellä, jolle hallitus on asettanut osingonjakopäätöksissä alarajaksi 40 prosenttia. 20.12.2019 allekirjoitettuun rahoitussopimukseen sisältyy rajoitus osingonjaosta ja omien osakkeiden hankinnasta mikäli sen seurauksena yhtiö rikkoisi rahoitussopimuksessa määriteltyjä kovenantteja.
Konserni laskee omavaraisuusaste-tunnusluvun seuraavalla kaavalla:
100*oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot)
| 2019 | 2018 | |
|---|---|---|
| Oma pääoma | 7 717 | 9 310 |
| Taseen loppusumma | 34 026 | 34 590 |
| Saadut ennakot | 469 | 583 |
| Omavaraisuusaste, % | 23,0 | 27,4 |
| 2019 tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Jaksotetun hankintamenon arvostuskuvaus (rahoitusvarat) |
Muiden laajan tuloksen kautta arvostettavat |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo | Käyvän arvon hierarkia taso |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 0 | 0 | 26 | 0 | 26 | 26 | 2 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0 | 2 662 | 0 | 0 | 2 662 | 2 662 | |
| Rahavarat | 0 | 1 158 | 0 | 0 | 1 158 | 1 158 | |
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 3 820 | 26 | 0 | 3 846 | 3 846 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Rahoitusvelat | 0 | 0 | 0 | 13878 | 13 878 | 13 878 | 2 |
| Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 949 | 949 | 949 | 2 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 500 | 500 | 500 | 2 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 0 | 0 | 0 | 1 200 | 1 200 | 1 200 | 2 |
| Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat | 571 | 571 | 571 | 2 | |||
| Ostovelat ja muut velat | 0 | 0 | 0 | 3 853 | 3 853 | 3 853 | 2 |
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 0 | 0 | 20 951 | 20 951 | 20 951 |
*) Sisältää johdannaisia joihin sovelletaan IFRS 39:n mukaista suojauslaskentaa 0 (0) tuhatta euroa.
Käypien arvojen hierarkian tasojen kuvaukset:
Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin.
Taso 3: Käyvät arvot eivät perustu todennettavissa oleviin markkinatietoihin (muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot) vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
Päättyneen tilikauden ja edellisen tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.
Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin sekä niiden käyvät arvot
| 2018 tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Jaksotetun hankintamenon arvostuskuvaus (rahoitusvarat) |
Muiden laajan tuloksen kautta arvostettavat |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo | Käyvän arvon hierarkia taso |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0 | 0 | 26 | 0 | 26 | 26 | 2 |
| Muut rahoitusvarat | |||||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | 0 | 2 798 | 0 | 0 | 2 798 | 2 798 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0 | 798 | 0 | 0 | 798 | 798 | |
| Rahavarat | 0 | 3 596 | 26 | 0 | 3 622 | 3 622 | |
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | |||||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 0 | 0 | 0 | 15 378 | 15 378 | 15 387 | 2 |
| Ostovelat ja muut velat | 0 | 0 | 0 | 4 657 | 4 657 | 4 657 | 2 |
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 0 | 0 | 20 035 | 20 035 | 20 044 |
*) Sisältää johdannaisia joihin sovelletaan IFRS 39:n mukaista suojauslaskentaa 0 (0) tuhatta euroa.
Käypien arvojen hierarkian tasojen kuvaukset: Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat
merkittäviltä osin havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin. Taso 3: Käyvät arvot eivät perustu todennettavissa oleviin markkinatietoihin (muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot) vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
Päättyneen tilikauden ja edellisen tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.
| 2018 | Rahavirrat | Ei rahavirtavaikutteiset muutokset | 2019 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Valuuttakurssi muutokset |
Käyvän arvon muutokset |
Muut muutokset |
||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | 0 | 0 | 0 | 0 | 13878 | 13 878 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 15 378 | -300 | 0 | 0 | - 13878 | 1 200 |
| Yhteensä | 15 378 | -300 | 0 | 0 | 0 | 15 078 |
| 2017 | 2018 | |||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 15 666 | -288 | 0 | 0 | 15 378 | |
| Yhteensä | 15 666 | -288 | 0 | 0 | 15 378 |
| 1 000 euro | ||
|---|---|---|
| 29. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut | 2019 | 2018 |
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: | ||
| Poistot | 2 452 | 1 906 |
| Varausten muutos | 8 | -25 |
| Arvonalentumiset | 805 | 508 |
| Kurssierot | 29 | 18 |
| Muut | 49 | -103 |
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa yhteensä | 3 343 | 2 304 |
| IFRS 16 vuokrasopimusvelan täsmäytyslaskelma 1.1.2019 | 2019 |
|---|---|
| Tilojen vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat yhteensä 31.12.2018 | 283 |
| Koneiden ja kaluston vuokrasopimuksista maksettavat vähimmäisvuokrat yhteensä 31.12.2018 | 251 |
| IAS 17:n mukaiset vähimmäisvuokravastuut 31.12.2018 yhteensä | 534 |
| Arvoltaan vähäiset ja alle 12kk vuokrasopimukset | -21 |
| Vuokra-aikoihin lisätyt jatko-optiot johdon arvion perusteella | 1027 |
| Diskonttauksen vaikutus | -57 |
| IFRS 16 vuokrasopimusvelka taseessa 1.1.2019 | 1483 |
| IFRS 16 vuokrasopimusvelka taseessa | |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 1483 |
| Lisäykset jatko-optioiden perusteella | 898 |
| Lisäykset uudet vuokrasopimukset | 28 |
| Lyhennykset | -718 |
| Vähennykset (Käyttämättömät jatko-optiot vuokrasopimusten irtisanomisten johdosta) | -171 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1520 |
| Pitkäaikainen vuokrasopimusvelka 31.12. | 949 |
| Lyhytaikainen vuokrasopimusvelka 31.12. | 571 |
| IFRS 16 tuloslaskelmalle kirjatut erät | 1-12/2019 |
| Vuokrien peruutukset liiketoiminnan muissa kuluissa | 764 |
| Käyttöoikeusomaisuuserien poistot | -736 |
| Vaikutus liiketulokseen | 29 |
| Vuokrasopimuksiin liittyvät korkokulut | -44 |
| Vaikutus tulokseen ennen veroja | -15 |
| 1-12/2019 | |
| Vuokrakulut, vähäarvoiset (alle 5 000 USD) hyödykkeet | -66 |
| Vuokrakulut, alle 12 kk kestoaika | -58 |
Konserni on vuokrannut liike- ja toimistotilaa omistamistaan kiinteistöistä purettavissa olevilla vuokrasopimuksilla.
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat: |
|---|
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat |
| Vuotta pidemmmän ja enintään viiden vuoden kuluttua |
| Yli viiden vuoden kuluttua |
| Muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat yhteensä |
| 31. Vastuusitoumukset |
| Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja |
| Rahalaitoslainat ja lainojen takaukset |
| Annetut kiinteistökiinnitykset |
| Annetut yrityskiinnitykset |
| Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä |
| Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia |
| Annetut kiinteistökiinnitykset |
| Annetut pantit |
| Muut omasta puolesta annetut vakuudet yhteensä |
| Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksen palautusvastuu |
Konserni on velvollisen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä. Viimeinen tarkistusvuosi on 2027.
Ympäristövelvoitteet Tulikivi-konsernilla on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella tarkkailu- ja maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan suljettaessa.
Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat louhosvesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pölyä- misen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta. Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Maa-ainesten ajo uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoidaan muihin aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanjakson louhintasuunnitelmaan, jonka mukaan verhoilus- sa hyödynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin suorittaa vasta siinä vaiheessa, kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.
Tehtaan tai louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden maisemointitöiden viimeistely, kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen, tarvittavat vesien johtamisjärjestelyt, mahdollisten uusien tarkkai- lupisteiden perustaminen ja louhoksen turvallisuuskuntoon saattaminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.
Ympäristölupien perusteella konsernissa on annettu takauksia yhteensä 630 euron arvosta. Ympäristötarkkailua näiden alueiden osalta jatketaan lupavelvoitteiden mukaisesti toistaiseksi.
| 1 000 euro | Konserni | ||
|---|---|---|---|
| 33. Ympäristövastuisiin liittyviä tunnuslukuja | 2019 | 2018 | 2017 |
| Energian käyttö, sähkö MWh | 8 460 | 13 320 | 8 621 |
| Lämmitysöljyn käyttö m³ | 164 | 147 | 125 |
| Kauko- ja hakelämpö MWh | 232 | 660 | 787 |
| Nestekaasu, tn | 115 | 105 | 102 |
| Ajoneuvojen polttoaineita, m³ | 148 | 100 | 178 |
| Räjähdysaineita, tn | 19 | 20 | 27 |
| Louhostoiminnan yhteydessä irrotetut kiviainesmäärät, 1000 kiinto-m3 | 91 | 130 | 160 |
| Vuolukiven louhinta, 1 000 kiinto-m3 brutto | 62 | 80 | 90 |
| Läjitetty maa-aines, 1 000 irto-m3 | 117 | 264 | 213 |
| Vuolukiven irroitussahauksessa käytetään teräketjun voiteluun rypsiöljyä, joka sitoutuu pysyvästi hienoon vuolukivijauhoon. |
67 | 43 | 63 |
Vuolukiven käyttömäärään vaikuttaa paitsi tehdaskohtainen kapasiteetti myös kulloinenkin kiven saanto-% louhoksella ja tehtaassa.
Ostettujen luonnonkivien työstöistä jäävä leikkuujäte käytetään osittain täytteiksi maanrakennuskohteille, muu osa läjitetään läjitysalueille tai kuljetetaan kaatopaikalle. Luonnonkivi ostetaan ulkopuolisilta toimittajilta.
Keraaminen uunituotanto käyttää betonituotevalmistuksessaan raaka-aineenaan pääsääntöisesti kierrätettyä posliinimurskaa, maasälpää ja erilaisia sementtejä. Keraamisia massoja käytetään vuosittain n. 2 250 tn. Keraa- misten tulisijojen pinnoituksessa käytettyä pintalaattaa välitetään vuosittain noin 53 tn ja laatta-aihioiden leikkaamisesta tuleva työstöjäte ohjataan laskeutusaltaaseen. Normaalit betoni- ja keramiikkatuotannon pesuvedet ja jätteet ohjataan tehdasalueella sijaitsevaan laskeutumisaltaaseen, mistä kiintoaine toimitetaan kaatopaikalle.
Konsernin tuotantoprosesseihin otettiin vuonna 2019 puhdasta käyttövettä yhteensä 3600 m3. Vuolukivituotantoprosesseissa on suljettu vesikierto. Espoon tehtaalla osa prosessivedestä on kierrätyskelpoista ja Heinäveden tehtailla käytetään prosessivesien käsittelyssä laskeutumisaltaita. Heinäveden tehtaan prosessivesi ohjataan laskeutumisaltaaseen, josta se poistuu ylitteenä ojastoon tai imeytyy maaperään. Louhosvedet johdetaan laskeutumisaltaiden kautta vesistöön. Talousjätevesi ohjataan kunnalliseen jätevesien käsittelyyn tai sellaisen puuttuessa imeytyskenttäkäsittelyyn.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys ja tytär- ja osakkuusyritykset sekä hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmä ja ulkomaisten tytäryritysten toimitusjohtajat.
| 34.1 Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat: | Omistusosuus (%) | Osuus äänivallasta (%) | ||
|---|---|---|---|---|
| Tulikivi Oyj, Juuka, emoyhtiö, tuotantoyhtiö | ||||
| Tulikivi U.S. Inc., USA, markkinointiyhtiö | 100 | 100 | ||
| OOO Tulikivi, Venäjä, markkinointiyhtiö | 100 | 100 | ||
| Tulikivi GbmH, Saksa, markkinointiyhtiö | 100 | 100 | ||
| The New Alberene Stone Company Inc., USA, markkinointiyhtiö | 100 | 100 | ||
| 34.2. Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: | ||||
| 2018 | Myynnit | Ostot | Saamiset | Velat |
| Liiketoimet johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kanssa | 2019 | 2019 | ||
| Myynnit lähipiiriin kuuluville | 2 | 0 | ||
| Lähipiirilainat | 200 |
Konserniyhtiöillä ei ollut saamisia tilinpäätöspäivänä vuonna 2019 (2018) johtoon kuuluvilta avainhenkilöiltä.
Tulikivi tiedotti 7.8.2019, että se on päättänyt solmia 0,5 miljoonan euron arvoiset vieraan pääomanehtoiset lainasopimukset Suomussalmen talkkiprojektin viivästyttyä. Laina-aika on kolme vuotta ja lainojen vuosikorko on 8 prosenttia. Tulikivi Oyj ei anna lainoille vakuutta. Lainat ovat maksunsaantijärjestyksessä huonommalla etusijalla yhtiön senior- ehtoiseen päärahoitukseen nähden. Yhtiö voi kuitenkin maksaa lainat takaisin talkkihankkeen toteutuessa ennen päärahoittajien lainojen takaisinmaksua. Lainasopimuksista 0,2 miljoonaa euroa on solmittu Tulikivi Oyj:n lähipiiriin kuuluvien hallituksen jäsenien Jaakko Asparan, Markku Rönkön, Reijo Svanborgin ja Jyrki Tähtisen kanssa.
| 1 000 euro | ||
|---|---|---|
| 34.3. Johdon työsuhde-etuudet | 2019 | 2018 |
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 378 | 375 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (eläke-etuudet) | ||
| Lakisääteisen eläke-etuuden maksut | 43 | 36 |
| Osakeperusteiset etuudet | 0 | 0 |
| Yhteensä | 421 | 411 |
| Toimitusjohtaja | ||
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | ||
| Vauhkonen Heikki | ||
| Palkat | 187 | 185 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (eläke-etuudet) | ||
| Lakisääteisen eläke-etuuden maksut | 43 | 36 |
| Osakeperusteiset etuudet | 0 | 0 |
| Yhteensä | 230 | 221 |
| 1 000 euro | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Hallituksen jäsenet | ||
| Aspara Jaakko | 19 | 19 |
| Rönkkö Markku | 38 | 37 |
| Niemi Liudmila | 20 | 0 |
| Salastie Paula | 0 | 19 |
| Svanborg Reijo | 21 | 21 |
| Tähtinen Jyrki | 73 | 73 |
| Vauhkonen Heikki | 20 | 21 |
| Yhteensä | 191 | 190 |
Johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi luetaan johtoryhmän jäsenet ja ulkomaisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajat.
| Toimitusjohtaja kuuluu johtoryhmään. | ||
|---|---|---|
| Johtoon kuuluvien avainhenkiöiden työsuhde-etuudet | ||
| Palkat ja palkkiot | 790 | 778 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | ||
| Lakisääteisen eläke-etuuden maksut | 132 | 116 |
| Osakeperusteiset etuudet | 0 | 0 |
| Johtoon kuuluvien avainhenkiöiden työsuhde-etuudet yhteensä | 922 | 894 |
Riskillä tarkoitetaan mitä tahansa asiaa, joka voi estää tai haitata konsernin toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Riskit voivat olla nykyiseen tai tulevaan toimintaan liittyviä uhkia, epävarmuustekijöitä tai menetettyjä mahdollisuuksia. Konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, rahoitus- ja vahinkoriskeihin. Riskien yhteydessä on esitetty niiden toteutetut tai suunnitellut hallintakeinot.
Strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja koskevat muun muassa konsernin liiketoimintaympäristön muutoksia, rahamarkkinoiden muutoksia, markkinatilanteen ja markkina-aseman muutoksia, kulutustottumusten ja kysyntätekijöiden muutoksia, resurssien kohdentamista, raaka-ainevaroja, lainsäädännön ja asetusten muutoksia, liiketoimintakokonaisuutta, yrityksen, tuotemerkkien ja raaka-aineen mainetta sekä suuria investointeja.
Kuluttajaluottamuksen äkillinen putoaminen voi aiheuttaa nopean, odottamattoman menekin laskun. Taloudellinen lama ja siihen liittyvä kuluttajien epävarmuus vaikuttavat asuntorakentamisen ja korjausrakentamisen vähenemiseen, mikä laskee tuotteiden kysyntää ja sitä kautta kannattavuutta. Lama voi myös vaikuttaa kuluttajan valintoihin siten, että hinta nousee määrääväksi tekijäksi, eivät tuotteen ominaisuudet. Muuttuva kilpailukenttä ja markkinoille tulevat korvaavat tuotteet ja kuluttajatottumusten muutokset voivat vaikuttaa haitallisesti konsernin tuotteiden kysyntään. Toimiminen useilla
markkina-alueilla ja toimialan kehityksen aktiivinen seuraaminen sekä toisaalta kapasiteetin ja kustannusrakenteen joustavuus tasoittavat taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyviä menekkiriskejä. Lama saattaa vaikuttaa haitallisesti myös konsernin asiakkaiden maksukykyyn sekä alihankkijoiden toimintaan. Tuotteen kustannusrakenteen säilyminen kilpailukykyisenä on menekin säilymisen ja kasvun edellytys. Tulikiven markkina-alueilla tulisijakulttuurit
vaihtelevat perinteisten varaavien uunien alueista maihin, joissa kamiinat ovat vahva traditio. Markkinoiden yhtenäistymisen myötä myös tulisijakulttuurit kohdemaissa muuttuvat. Kulutustottumusten muutokset saattavat vaikuttaa joidenkin tuotteiden tai valmistusmateriaalien kysyntään ja siten kannattavuuteen. Tulikivi panostaa asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja vastaa niihin muun muassa kehittämällä jatkuvasti tuotteita uusille asiakassegmenteille. Trendien ja säännösten muutosten seuraaminen edesauttaa asiakastarpeen ennakoimisessa. Oikein kohdennetulla viestinnällä tavoitetaan oikeat asiakasryhmät. Epäterve hintakilpailu voi heikentää kannattavuutta. Häiriöt jakelutien toiminnan tehokkuudessa heikentävät tuotteiden menekkiä. Häiriöitä voi esiintyä jakelutien uudistamisen yhteydessä tai jakelutieyrittäjistä johtuvista syistä tai kilpailevien tuotteiden tulemisesta samaan jakelutiehen. Jakeluverkostoa ja tuotetarjontaa kehitetään jatkuvasti siten, että konsernin tuotteiden jakelu säilyy yrittäjille kannattavana ja kiinnostavana toimintana. Tulisija-markkinoiden volyymi on osaltaan riippuvainen talvisesongin kylmyydestä siten, että poikkeuksellisen lämmin talvi voi vähentää tuli-
sijojen kysyntää. Lisäksi viranomaisten säänte-
lytoimenpiteet voivat vaikuttaa tulisijojen kysyntään.
Koronavirusepidemialla (Covid-19) voi olla vaikutuksia yhtiön markkinaympäristöön, työntekijöihin ja liiketoimintaan. Epidemian taloudelliset kokonaisvaikutukset Tulikiven toimintaan riippuvat epidemian laajuudesta ja kestosta, eikä niitä ole mahdollista vielä tässä vaiheessa tarkasti arvioida. Yhtiön hallitus ja johto seuraavat tarkasti virustilanteen kehittymistä ja päivittävät arviotaan epidemian vaikutuksista tilanteen edetessä.
Tulikiven valmistamista tulisijoista noin puolet menee vientiin pääosin Keski-Eurooppaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Näissä maissa poikkeukselliset tuotehyväksyntämuutokset esimerkiksi hiukkaspäästörajoituksissa tai tuotteiden käyttörajoituksissa saattaisivat vaikuttaa Tulikiven tuotteiden menekkiin ja rajoittaa niiden käyttöä. Myös louhinnan ympäristölupien ehtojen tiukkeneminen ja lupaprosessien pitkittyminen kuuluvat lainsäädännöllisiin riskeihin. Ympäristölainsäädännöstä ja -määräyksistä saattaa aiheutua yhtiölle kustannuksia, jotka vaikuttavat myyntikatteisiin ja tuloskehitykseen.
Tulikivi seuraa säännösten kehittymistä ja valmistelua ja pyrkii vaikuttamaan niihin sekä suoraan että alueiden omien tulisijayhdistysten kautta. Tuotteiden polttotekniikkaa kehitetään koko ajan ja tuotekehityksessä huolehditaan pitkäjänteisesti siitä, että Tulikiven tuotteet vastaavat paikallisia määräyksiä. Tulikivi hankkii tuotteille tarvittavat tuotehyväksynnät jokaisessa kohdemaassa. Yrityksen tuotteiden elinkaari on pitkä ja tulisijatuotteiden valmistuksen hiilipäästöt hyvin vähäiset.
Konsernin liiketoiminnan johtamisessa otetaan huomioon kehitysmahdollisuudet, uudet tuotteet ja asiakasryhmät sekä uudet teknologiset ratkaisut. Uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja uusiin markkinoihin ja tuoteryhmiin liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa paitsi kannattavuuteen myös Tulikivi brändiin. Valuuttakurssien voimakkaat heilahtelut voivat vaikeuttaa markkina-aluekohtaisten katetavoitteiden saavuttamista.
Operatiiviset riskit liittyvät tuotteisiin, jakeluteihin, henkilöstöön, toimintaan ja prosesseihin.
Tuotevastuuriskejä pyritään pienentämään kehittämällä tuotteista mahdollisimman käyttäjäturvallisia. Jälleenmyyjä- ja asentajakoulutuksella sekä tarkoilla myyntisopimusehdoilla huolehditaan siitä, että tuote- ja palveluketjut Tulikiveltä asiakkaalle toimivat moitteettomasti ja asiantuntemuksella. Tuotevastuuriskiltä pyritään suojautumaan myös tuote- ja toiminnanvastuuvakuutuksin.
Toiminnalliset riskit liittyvät inhimillisen toiminnan, epäonnistuneiden yrityksen sisäisten prosessien tai ulkoisten tapahtumien seurauksiin. Tehdastoimintaan liittyvät operatiiviset riskit minimoidaan muun muassa yrityksen toimintakäsikirjan noudattamisella, johdonmukaisella työturvallisuuden kehittämisellä ja järjestelmällisellä kehitystyöllä. Uusien tuotteiden valmistamiseen ja markkinoille tuomiseen liittyy riskejä. Riskeiltä pyritään suojautumaan huolellisella suunnittelutyöllä ja henkilöstön kouluttamisella.
Riippuvuus keskeisistä tavarantoimittajista voi nostaa konsernin materiaalikustannuksia, nostaa koneiden ja niiden varaosien kustannuksia tai sillä voi olla merkittävää vaikutusta tuotantoon. Toimittajaverkostossa tapahtuvat häiriöt voivat vaikuttaa konsernin kykyyn toimittaa tuotteita oikea-aikaisesti asiakkailleen. Ener-
gian hankinta ulkopuolisilta toimittajilta voi vaikuttaa konsernin energiakustannuksiin tai energian saantiin. Toisaalta korkea energian hinta tukee tuotteiden kysyntää. Toiminnallisia häiriöitä voi liittyä myös muutoksiin jakelutiessä ja logistisissa järjestelmissä. Sopimusriskit ovat osa toiminnallisia riskejä.
Konsernin liiketoiminta perustuu toimiville ja luotettaville tietojärjestelmille. Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämiseen liittyy riskejä, mikäli liiketoimintaprosesseissa ei omaksuta uusia toimintatapoja eikä uusien järjestelmien mukanaan tuomia mahdollisuuksia nopealla aikataululla. Tietojen käyttövalmiuteen liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan muun muassa kahdentamalla kriittiset tietojärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet, kiinnittämällä huomiota yhteistyökumppaneiden valintaan sekä standardoimalla käytössä olevia työasemamalleja ja ohjelmistoja sekä tietoturvaan
liittyviä menettelytapoja. Yrityksessä on myös tehty nykytila-arvio ja kehittämistoimenpiteitä henkilötietojen käsittelyn ja tietosuojakäytänteiden suhteen, että ne vastaisivat EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR, General Data Protection Regulation) uusia vaatimuksia.
Konsernin liiketoiminnan luonteen mukaisesti myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus ovat merkittäviä tase-eriä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan yhdenmukaisella luotonantopolitiikalla, saamisten vakuuttamisella ja tehokkaalla perintätoiminnalla.
Tulikiven ydinosaaminen liittyy liiketoimintaprosesseihin, joita ovat myynti, asennus, tuotekehitys, louhinta, valmistus, hankinta ja logistiikka sekä tarvittaviin tukitoimintoihin, joita ovat muun muassa tietohallinto, talous, henkilöstöasiat ja viestintä. Ydinosaamisen ennakoimaton merkittävä vähentyminen tai henkilöiden uudistumiskyvyn heikkeneminen tai väestörakenteen epäedullinen kehitys nykyisillä toimintapaikkakunnilla olisi riski. Henkilöstö- ja osaamistarpeen suunnittelulla ja henkilöstön sitouttamisella jatkuvaan muutokseen ja kasvuun pyritään turvaamaan ydinosaamisen säilyminen ja saatavuus konsernissa. Yritys pyrkii jatkuvasti lisäämään henkilöstönsä ydin- ja muuta merkittävää osaamista tarjoamalla mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja koulutukseen sekä täydentämään strategian edellyttämää osaamista niillä osa-alueilla, joilla sitä aiemmin ei ole ollut. Verkostoitumisen avulla pystytään osittain turvaamaan ydinosaamisen riittävyyttä. Avainhenkilöiden vaihtuvuus on ollut maltillista.
Toiminnan tehostaminen, hallittu muutos ja tehokas sisäinen viestintä toimivat osaltaan toiminnallisten riskien ja prosessiriskien hallintakeinoina.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat maksuvalmiusriski, pääoman hallinta, korkoriski ja valuuttariski. Rahoitusriskienhallintaa on käsitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 27.
Euroalueen mahdollinen taantuma voi heikentää yhtiön tuotteiden kysyntää, kannattavuutta ja omavaraisuutta. Yhtiön taseen omaisuuseriin sisältyy liikearvoja, joiden arvo perustuu johdon arvioihin. Jos nämä arviot eivät toteudu, on mahdollista, että arvonalentumis-
testausten yhteydessä joudutaan kirjaamaan arvonalentumistappiota. Konsernin lainojen kovenanttiehtojen täyttyminen edellyttää yhtiön kannattavuuden paranemista ja talkkihankkeen toteutumista. Tulikivi allekirjoitti 20.12.2019 rahoittajiensa kanssa rahoitussopimuksen, jossa sovittiin yhtiön luottojen lyhennyksistä vuosina 2019 - 2020 rahoittajien vastuiden suhteissa sekä rahoittajille annettavista kovenanteista. Yhtiö on myös sopinut rahoittajiensa kanssa, että se aloittaa rahoitusneuvottelut vuoden 2021 ja sitä seuraavien vuosien lyhennysohjelmasta ja sen ehdoista viimeistään 30.9.2020 ja saattaa ne päätökseen 31.12.2020 mennessä.
Valtaosa konsernin tuotannosta on pääomavaltaista ja suuri osa konsernin pääomasta on sidottu tuotantolaitoksiin. Siten esimerkiksi tulipalo tai vakava konerikko voi aiheuttaa merkittäviä omaisuus- ja keskeytysvahinkoja sekä muita epäsuoria haitallisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Konserni pyrkii suojautumaan tällaisilta riskeiltä arvioimalla riskienhallinnan kannalta tuotantolaitoksiaan ja prosessejaan. Vahinkoriskeihin kuuluvat myös työterveys- ja työsuojeluriskit, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit. Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Vireillä ei ole oikeudenkäyntejä, eikä sen toimintaan liity muitakaan hallituksen tiedossa olevia juridisia riskejä, jotka vaikuttaisivat oleellisesti yrityksen toiminnan tulokseen.
| Me | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Q4/2019 | Q3/2019 | Q2/2019 | Q1/2019 | Q4/2018 | Q3/2018 | Q2/2018 | Q1/2018 | |
| Liikevaihto | 8,8 | 6,6 | 7,5 | 5,8 | 8,7 | 6,4 | 7,4 | 6,1 |
| Liiketulos | -0,5 | 0,1 | 0,3 | -0,7 | -0,5 | -0,3 | 0,4 | -0,6 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | ||||||||
| 1 000 euro | ||||||||
| Tuloslaskelma | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | |||
| Liikevaihto | 31 951 | 30 485 | 29 281 | 28 583 | 28 681 | |||
| Muutos, % | -18,7 | -4,6 | -3,9 | -2,4 | 0,3 | |||
| Liiketulos | -2 931 | -1 361 | -367 | -1 025 | -772 | |||
| % liikevaihdosta | -9,2 | -4,5 | -1,3 | -3,6 | -2,7 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut sekä osuus | ||||||||
| osakkuusyhtiön tuloksesta | -950 | -756 | -800 | -734 | -776 | |||
| Tulos ennen veroja | -3 881 | -2 132 | -1 167 | -1 759 | -1 548 | |||
| % liikevaihdosta | -12,1 | -7,0 | -3,9 | -6,2 | -5,4 | |||
| Tuloverot | 0 | -14 | -74 | -38 | -95 | |||
| Tilikauden tulos | -3 783 | -2 037 | -1 252 | -1 805 | -1 641 | |||
| Tase | ||||||||
| Varat | ||||||||
| Pitkäaikaiset varat | 26 875 | 25 582 | 25089 | 23 491 | 23 334 | |||
| Vaihto-omaisuus | 8 666 | 7 863 | 8122 | 6 925 | 6 553 | |||
| Rahavarat | 1 429 | 894 | 567 | 798 | 1158 | |||
| Muut lyhytaikaiset varat | 2 426 | 3 083 | 2852 | 3 376 | 2 981 | |||
| Oma pääoma ja velat | ||||||||
| Oma pääoma | 14 409 | 12 397 | 11 160 | 9 310 | 7 717 | |||
| Korolliset velat | 17 766 | 16 393 | 15 666 | 15 378 | 15 078 | |||
| Korottomat velat | 5 530 | 7 208 | 8 762 | 8 977 | 10 308 | |||
| Taseen summa | 39 396 | 37 422 | 36 630 | 34 590 | 34 026 |
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto, % | -23,8 | -15,9 | -10,5 | -17,6 | -19,3 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | -7,7 | -4,3 | -1,2 | -3,8 | -3,0 |
| Omavaraisuusaste, % | 36,9 | 33,4 | 30,7 | 27,4 | 23,0 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 113,4 | 125 | 135,3 | 156,6 | 200,1 |
| Current ratio | 1,7 | 1,1 | 0,5 | 0,5 | 1,1 |
| Bruttoinvestoinnit, 1 000 euro | 1 149 | 1 282 | 1 502 | 1 135 | 906 |
| % liikevaihdosta | 3,6 | 4,2 | 5,1 | 4,0 | 3,2 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, 1 000 euro | 985 | 484 | 497 | 516 | 601 |
| % liikevaihdosta | 3,1 | 1,6 | 3,6 | 1,8 | 2,1 |
| Kehitysmenot (netto), aktivoitu, 1 000 euro | 272 | 538 | 536 | 383 | 319 |
| Tilauskanta, milj. euroa | 3,9 | 3,2 | 2,9 | 3,0 | 2,9 |
| Henkilöstö keskimäärin | 219 | 209 | 208 | 200 | 205 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Osakekohtainen tulos, euro | -0,06 | -0,03 | -0,02 | -0,03 | -0,03 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euro | 0,25 | 0,21 | 0,19 | 0,16 | 0,13 |
| Osingot | |||||
| Osakekohtainen osinko, euro | |||||
| A-osake | - | - | - | - | - |
| K-osake | - | - | - | - | - |
| Osinko tuloksesta, % | - | - | - | - | - |
| Efektiivinen osinkotuotto, %/A-sarja | - | - | - | - | - |
| Hinta/voitto, (P/E) | -2,7 | -6,2 | -9,3 | -3,2 | -5,3 |
| Osakkeen ylin kurssi, euro | 0,30 | 0,29 | 0,26 | 0,21 | 0,19 |
| Osakkeen alin kurssi, euro | 0,12 | 0,15 | 0,18 | 0,08 | 0,10 |
| Tilikauden keskikurssi, euro | 0,18 | 0,20 | 0,22 | 0,16 | 0,14 |
| Osakeantikorjattu pörssikurssi 31.12., euro | 0,17 | 0,21 | 0,19 | 0,10 | 0,17 |
| Osakekannan markkina-arvo, 1 000 euro | 10 157 | 12 547 | 11 591 | 5 795 | 10 038 |
| (Olettaen K-osakkeen markkina-arvoksi saman kuin A-osakkeella.) |
|||||
| Osakkeiden vaihto, (1 000 kpl) | 27 900 | 13 847 | 28 244 | 10 528 | 8 263 |
| Osakkeiden vaihto, % | 53,9 | 26,7 | 54,5 | 20,3 | 16,0 |
| Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, (1 000 kpl) |
59 747 | 59 747 | 59 747 | 59 747 | 59 747 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, (1 000 kpl) |
59 747 | 59 747 | 59 747 | 59 747 | 59 747 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | ||
|---|---|---|
| voitto/tappio | ||
| Oman pääoman tuottoprosentti (ROE) = | 100 x | oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) |
| voitto/tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | ||
| Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI) = | 100 x | oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana) |
| oma pääoma | ||
| Omavaraisuusaste, % = | 100 x | taseen loppusumma - saadut ennakot |
| korolliset nettorahoitusvelat | ||
| Nettovelkaantumisaste, % = | 100 x | oma pääoma |
| Current ratio = | lyhytaikaiset varat | |
| lyhytaikaiset velat | ||
| Osakekohtaiset tunnusluvut | ||
| Osakekohtainen tulos = | emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos | |
| tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä *) | ||
| Osakekohtainen oma pääoma = | emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä *) | ||
| Osakekohtainen osinko = | tilikaudelta jaettu osinko | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä *) | ||
| Osinko tuloksesta, % = | 100 x | osakekohtainen osinko |
| osakekohtainen tulos | ||
| Efektiivinen osinkotuottoprosentti = | 100 x | osakekohtainen osinko/osake |
| A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa | ||
| A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa | ||
| Hinta/voitto -suhde (P/E) = | osakekohtainen tulos | |
| *) ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita |
| 1 000 euro | Liite | 1.1. - 31.12.2019 | 1.1. - 31.12.2018 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1.1. | 26 937 | 27 109 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varastojen lisäys (+) / vähennys (-) | -234 | -995 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 411 | 500 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1.2. | 374 | 386 |
| Materiaalit ja palvelut | |||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | |||
| Ostot tilikauden aikana | -6 306 | -6 476 | |
| Varastojen muutos -/+ | -136 | -256 | |
| Ulkopuoliset palvelut | -3 594 | -3 412 | |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | -10 036 | -10 144 | |
| Henkilöstökulut | |||
| Palkat ja palkkiot | -8 383 | -8 244 | |
| Henkilösivukulut | |||
| Eläkekulut | -1 318 | -1 371 | |
| Muut henkilösivukulut | -313 | -284 | |
| Henkilöstökulut yhteensä | 1.3. | -10 014 | -9 899 |
| Poistot ja arvonalentumiset | |||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 1.4. | -1 997 | -2 183 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1.5. | -5 905 | -5 682 |
| LIIKETAPPIO | -464 | -908 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1.6. | 28 | -740 |
| TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | -436 | -1 648 | |
| Tilinpäätössiirrot | |||
| Poistoeron muutos -/+ | 7 | 0 | |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | 7 | 0 | |
| Tuloverot | |||
| Laskennalliset verot | -38 | -2 | |
| Tuloverot yhteensä | -38 | -2 | |
| TILIKAUDEN TAPPIO | -467 | -1 650 |
| 1 000 euro | Liite | 31.12.2019 |
|---|---|---|
| Vastaavaa | ||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Kehittämismenot | 879 | |
| Aineettomat oikeudet | 10 | |
| Liikearvo | 292 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 7 596 | |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 2.1. | 8 777 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Maa- ja vesialueet | 855 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 2 989 | |
| Koneet ja kalusto | 1 196 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 38 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 27 | |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 2.2. | 5 105 |
| Sijoitukset | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 2.3. | 15 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 2.4. | 75 |
| Muut sijoitukset | 2.5. | 26 |
| Sijoitukset yhteensä | 116 | |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 13 998 |
Jatkuu seuraavalla sivulla.
| 1 000 euro | Liite | 31.12.2019 | 31.12.2018 |
|---|---|---|---|
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Vaihto-omaisuus | |||
| Aineet ja tarvikkeet | 2 912 | 3 048 | |
| Keskeneräiset tuotteet | 1 653 | 1 692 | |
| Valmiit tuotteet / tavarat | 1 675 | 1 871 | |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 2.6. | 6 240 | 6 611 |
| Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Lainasaamiset | 445 | 0 | |
| Siirtosaamiset | 83 | 77 | |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 528 | 77 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 2 453 | 2 553 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 142 | 37 | |
| Muut saamiset | 15 | 19 | |
| Siirtosaamiset | 278 | 541 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 2.9. | 2 888 | 3 150 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 929 | 449 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 10 585 | 10 287 | |
| Vastaavaa yhteensä | 24 583 | 25 416 |
| 1 000 euro | Liite | 31.12.2019 | 31.12.2018 |
|---|---|---|---|
| Vastattavaa | |||
| OMA PÄÄOMA | |||
| Osakepääoma | 6 314 | 6 314 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 14 834 | 14 834 | |
| Arvonmuutosrahasto | 0 | 0 | |
| Omat osakkeet | -108 | -108 | |
| Edellisten tilikausien voitto/tappio | -20 267 | -18 617 | |
| Tilikauden voitto/tappio | -467 | -1 650 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 2.10. | 306 | 773 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Poistoero | 73 | 80 | |
| Pakolliset varaukset | 2.13. | 265 | 257 |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Velat saman konsernin yrityksille | 46 | 44 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 11 029 | 0 | |
| Takaisinlainat työeläkevakuutuslaitoksilta | 2 849 | 0 | |
| Muut velat | 500 | 0 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 2.14. | 14 424 | 44 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 954 | 12 221 | |
| Takaisinlainat työeläkevakuutuslaitoksilta | 246 | 3 157 | |
| Saadut ennakot | 261 | 321 | |
| Ostovelat | 3 253 | 4 052 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 290 | 257 | |
| Muut velat | 576 | 543 | |
| Siirtovelat | 3 935 | 3 711 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 2.15. | 9 515 | 24 262 |
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 23 939 | 24 306 | |
| Vastattavaa yhteensä | 24 583 | 24 563 |
| 1 000 euro | 1.1. - 31.12.2019 | 1.1. - 31.12.2018 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -436 | -1 648 |
| Oikaisut: | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 1 997 | 2 183 |
| Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot | -15 | 29 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | 9 | -24 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -28 | 739 |
| Muut oikaisut | 49 | -47 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 1 576 | 1 232 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) | -9 | -343 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | 370 | 1 252 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | -572 | 124 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 1 365 | 2 265 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -628 | -777 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 764 | 2 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 9 | 6 |
| Maksetut välittömät verot | -38 | -2 |
| Rahavirta ennen satunnaisia eriä | 1 472 | 1 494 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 472 | 1 494 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, brutto | -1 020 | -1 101 |
| Investointeihin saadut avustukset | 290 | 0 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 13 | 49 |
| Myönnetyt lainat tytäryhtiöille | -470 | -10 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -6 | -30 |
| Saadut korot investoinneista | 0 | 2 |
| Investointien rahavirta | -1 193 | -1 090 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 500 | 0 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -300 | -288 |
| Rahoituksen rahavirta | 200 | -288 |
| Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) | 479 | 116 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 450 | 334 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 929 | 450 |
Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaan.
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden talo- udellisen pitoajan perusteella seuraavasti:
| Poistoaika | ||
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat hyödykkeet | 5 vuotta | |
| käyttöjärjestelmät | 10 vuotta | |
| Louhosalueet ja altaat | substanssipoistot | |
| Liikearvo | 13 vuotta | |
| Rakennukset | 25 - 30 vuotta | |
| Rakennelmat | 5 vuotta | |
| Prosessikoneet | 3 - 15 vuotta | |
| Moottoriajoneuvot | 5 - 8 vuotta | |
| ATK-laitteet | 3 - 10 vuotta | |
| Kehittämismenot | 5 vuotta |
Kaluston hankintameno poistetaan EVL:n enimmäispoistoin hankinta-ajankohdasta laskien.
Louhosalueista ml. louhosten avauskustannukset ja saostusaltaat sekä louhinnan maa-alueista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto. Louhosalueiden ja altaiden ja muiden louhos- ten apurakennelmien poistaminen aloitetaan silloin, kun louhos on valmis tuotantokäyttöön.
Vaihto-omaisuus on esitetty keskihinta-periaatteen mukaisesti tai sitä alemman todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Liikevaihtoa laskettaessa on myynnistä vähennetty myönnetyt alennukset, välilliset verot sekä myyntisaamisten kurssierot. Suoritteiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä. Tuotot asennustoiminnasta ja palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan.
Tutkimusmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymävuonna. Louhosalueiden kairaustutkimuksista aiheutuneet menot on aktivoitu ja poistetaan vaikutusaikanaan. Kairaustutkimusten menot kirjataan kuitenkin tuloslas- kelmaan kuluiksi silloin, kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta. Kehitysmenoista on aktivoitu sauna-tuoteryhmän kehitysmenot sekä toiminnanohja- usjärjestelmän uudistamiseen ja uuden keraamisen malliston tuotteistamiseen sekä uusien vuolukivisten pintojen kehittämiseen liittyvät kehitysmenot.
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Ulkomailla olevan henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaan.
Suomen verolainsäädännön mukaan verotukselliset tilinpäätössiirrot, kuten poistoero, hyväksytään verotuksessa vähennyskelpoiseksi vain, jos ne on kirjattu myös kirjanpitoon.
Veroihin sisältyvät tilikauden tulosta vastaavat verot sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.
Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu optioiden teoreettiseen markkina-arvoon, joka lasketaan optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä Black & Scholes –mallilla. Markkina-arvon laskemisessa ei mark- kina-arvoa alentavana tekijänä oteta huomioon sitä, että vapautumiskriteereille asetetut tavoitteet eivät mahdollisesti täyty. Optio-oikeuksia on ensimmäisen kerran myönnetty vuonna 2013, ja niillä voidaan merkitä osak- keita merkintäehtojen täyttyessä aikaisintaan vuonna 2016
Kannustinjärjestelmän mukaisia maksuja ei ollut vuonna 2019 eikä 2018. Tuloksen vertailukelpoisuus
Tilikauden ja vertailukauden tiedot ovat vertailukelpoisia.
Valuuttamääräiset tase-erät on arvostettu Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
| 1 000 euro | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| 1.1. Liikevaihto | ||
| 1.1.1. Liikevaihto markkina-alueittain | ||
| Suomi | 12 405 | 12 910 |
| Muu Eurooppa | 14 162 | 13 724 |
| USA | 370 | 475 |
| Liikevaihto markkina-alueittain yhteensä | 26 937 | 27 109 |
| 1.1.2. Liikevaihdon jako tavaroiden ja palveluiden myynteihin | ||
| Tuotot tavaroiden myynneistä | 25 239 | 25 521 |
| Tuotot palveluista | 1 698 | 1 588 |
| Tavaroiden ja palveluiden myynti yhteensä | 26 937 | 27 109 |
| 1.2. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Vuokratuotot | 70 | 80 |
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista | 148 | 123 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 13 | 47 |
| Muut | 143 | 136 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 374 | 386 |
| 1.3.Johdon palkat ja henkilökunnan lukumäärä keskimäärin | ||
|---|---|---|
| 1.3.1. Johdon työsuhde-etuudet | ||
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet |
378 | 375 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (eläke-etuudet) | ||
| Lakisääteisen eläke-etuuden maksut | 43 | 36 |
| Muut pitkäaikaiset etuudet | ||
| Osakeperusteiset maksut | 0 | 0 |
| Yhteensä | 421 | 411 |
| 1 000 euro | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | ||
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | ||
| Vauhkonen Heikki | ||
| Palkat | 187 | 185 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | ||
| Lakisääteisen eläke-etuuden maksut | 43 | 36 |
| Osakeperusteiset maksut | 0 | 0 |
| Yhteensä | 230 | 221 |
| Hallituksen jäsenten palkat ja muut etuudet | ||
| Aspara Jaakko | 19 | 19 |
| Rönkkö Markku | 38 | 37 |
| Niemi Liudmila | 20 | 0 |
| Salastie Paula | 0 | 19 |
| Svanborg Reijo | 21 | 21 |
| Tähtinen Jyrki | 73 | 73 |
| Vauhkonen Heikki | 20 | 21 |
| Yhteensä | 191 | 190 |
| Johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi luetaan johtoryhmän jäsenet. | ||
| Toimitusjohtaja kuuluu johtoryhmään. | ||
| Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet | ||
| Palkat ja palkkiot | 678 | 682 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | ||
| Lakisääteisen eläke-etuuden maksut | 114 | 116 |
| Osakeperusteiset etuudet | 0 | 0 |
| Yhteensä | 798 | 792 |
| 1.3.2. Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | ||
|---|---|---|
| Toimihenkilöitä | 73 | 62 |
| Työntekijöitä | 132 | 126 |
| Henkilökunnan lukumäärä yhteensä | 205 | 188 |
| 1.4. Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Kehittämismenot | 386 | 381 |
| Aineettomat oikeudet | 7 | 10 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 189 | 233 |
| Substanssipoistot louhoksista *) | 174 | 146 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 424 | 445 |
| Koneet ja kalusto | 510 | 659 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0 | 0 |
| Substanssipoisto maa-alueista *) | 15 | 17 |
| Liikearvo | 292 | 292 |
| Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä | 1 997 | 2 183 |
| 1 000 euro | 2019 | 2018 | 1 000 euro | 2019 | 2018 |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.3.2. Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | 1.5. Liiketoiminnan muut kulut | ||||
| Toimihenkilöitä | 73 | 62 | Vuokrakulut | 836 | 1 041 |
| Työntekijöitä | 132 | 126 | Kiinteistön hoitokulut | 318 | 264 |
| Henkilökunnan lukumäärä yhteensä | 205 | 188 | Markkinointikulut | 1 060 | 1 029 |
| 1.4. Suunnitelman mukaiset poistot | Valmistuksen muut muuttuvat kulut | 2 013 | 1 921 | ||
| Kehittämismenot | 386 | 381 | Muut kuluerät | 1 677 | 1 427 |
| Aineettomat oikeudet | 7 | 10 | Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 5 904 | 5 682 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 189 | 233 | 1.5.2. Tilintarkastajien palkkiot | ||
| Substanssipoistot louhoksista *) | 174 | 146 | KPMG Oy Ab | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 424 | 445 | Tilintarkastus | 85 | 54 |
| Koneet ja kalusto | 510 | 659 | Veroneuvonta | ||
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0 | 0 | Muut palkkiot | 2 | 6 |
| Substanssipoisto maa-alueista *) | 15 | 17 | Tilintarkastajien palkkiot yhteensä | 87 | 60 |
| Liikearvo | 292 | 292 | 1.6. Rahoitustuotot ja -kulut | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä | 1 997 | 2 183 | Osinkotutot, konserni | 760 | 0 |
| Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista | |||||
| *) Yhtiö soveltaa poistojen laskennassa kivilouhosten ja kaivosoikeuksien osalta kiven käyttöön perustuvaa substanssipoistomenetelmää. Maa-alueista tehdään substanssipoisto kiven käyttöaikaan tai läjitysalueen |
Osinkotuotot muilta | 4 | 2 | ||
| täyttöaikaan perustuen. | Muut korko- ja rahoitustuotot | ||||
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 10 | 2 | |||
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot muilta | 9 | 5 | |||
| Rahoitustuotot yhteensä | 783 | 9 | |||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | |||||
| Rahoituskulut saman konsernin yrityksiltä | -2 | -2 | |||
| Korkokulut muille | -628 | -582 | |||
| Muut rahoituskulut muille | -125 | -165 | |||
| Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä | -755 | -749 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 28 | -740 |
| 1 000 euro | 2019 | 2018 | 1 000 euro | 2019 | 2018 |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.1. Aineettomat hyödykkeet | 2.1.4. Muut pitkävaikutteiset menot | ||||
| 2.1.1. Kehittämismenot | Hankintameno 1.1. | 14 367 | 13 885 | ||
| Hankintameno 1.1. | 3 059 | 2 680 | Lisäykset | 547 | 482 |
| Lisäykset | 319 | 379 | Vähennykset | -684 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 3 378 | 3 059 | Hankintameno 31.12. | 14 230 | 14 367 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | -2 113 | -1 733 | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | -6 894 | -6 515 |
| Tilikauden poisto | -386 | -380 | Vähennysten kertyneet poistot | 623 | 0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -2 499 | -2 113 | Tilikauden poisto | -363 | -379 |
| Kehittämismenojen kirjanpitoarvo 31.12. | 879 | 946 | Kertyneet poistot 31.12. | -6 634 | -6 894 |
| 2.1.2. Aineettomat oikeudet | Muiden aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12. | 7 596 | 7 473 | ||
| Hankintameno 1.1. ja 31.12. | 486 | 486 | Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvoon sisältyy 4 845 (4 879) tuhatta euroa kivitutkimuksista | ||
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | -469 | -459 | sekä vuolukivilouhosten ja koelouhosten avaamisesta aiheutuneita menoja. | ||
| Tilikauden poisto | -7 | -10 | Muiden pitkävaikutteisten menojen vähennyksiä/vähennysten kertyneitä poistoja oli 61 tuhatta vuonna 2019, | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -476 | -469 | vuonna 2018 vähennyksiä ei ollut. | ||
| Aineettomien oikeuksien kirjanpitoarvo 31.12. | 10 | 17 | Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 8 776 | 9 019 |
| 2.1.3. Liikearvo | |||||
| Hankintameno 1.1. ja 31.12. | 8 713 | 8 713 | |||
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | -8 130 | -7 838 | |||
| Tilikauden poisto | -292 | -292 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -8 422 | -8 130 | |||
| Liikearvon kirjanpitoarvo 31.12. | 291 | 583 | |||
| Liikearvo koostuu sulautumistappioista. | |||||
| 1 000 euro | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| 2.2. Aineelliset hyödykkeet | ||
| 2.2.1. Maa-alueet | ||
| Hankintameno 1.1. ja 31.12. | 1 377 | 1 377 |
| Kertyneet substanssipoistot | -507 | -490 |
| Tilikauden substanssipoisto | -15 | -17 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -522 | -507 |
| Maa-alueiden kirjanpitoarvo 31.12. | 855 | 870 |
| 2.2.2. Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Hankintameno 1.1. ja 31.12. | 15 111 | 15 111 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | -12 203 | -11 757 |
| Tilikauden poisto | -424 | -445 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -12 627 | -12 202 |
| Arvonkorotus | 505 | 505 |
| Rakennusten ja rakennelmien kirjanpitoarvo 31.12. | 2 989 | 3 414 |
| 2.2.3. Koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 1.1. | 17 988 | 18 283 |
| Lisäykset | 30 | 159 |
| Vähennykset | -62 | -454 |
| Hankintameno 31.12. | 17 956 | 17 988 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | -16 311 | -16 106 |
| Tilikauden poisto | -510 | -659 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 62 | 454 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -16 759 | -16 311 |
| Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo 31.12. | 1 197 | 1 677 |
Koneiden ja kaluston vähennykset/vähennysten kertyneet poistot eivät sisällä romutuksia vuonna 2019 eikä vuonna 2018
| Tuotannon koneiden ja laitteiden osuus kirjanpitoarvosta | 1 167 | 1 630 |
|---|---|---|
| 1 000 euro | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| 2.2.4. Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Hankintameno 1.1. ja 31.12. | 38 | 38 |
| Muiden aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12. | 38 | 38 |
| 2.2.5. Ennakkomaksut | ||
| Hankintameno 1.1. ja 31.12. | 28 | 28 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12. | -28 | -28 |
| Sijoituskiinteistöt yhteensä | 0 | 0 |
| 2.2.6. Ennakkomaksut | ||
| Ennakkomaksut 1.1. | 20 | 45 |
| Lisäykset | 7 | 0 |
| Vähennykset | 0 | -25 |
| Ennakkomaksujen kirjanpitoarvo 31.12. | 27 | 20 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 5 106 | 6 019 |
Tulikivi Oyj on ottanut käyttöön uuden käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelman vuonna 2018. Romutustappiota aineellisesta käyttöomaisuudesta ei ole kirjattu vuonna 2019 eikä 2018.
| 1 000 euro | 2019 | 2018 | |
|---|---|---|---|
| 2.3. Osuudet saman konsernin yrityksissä | % | % | 2.8. Lyhytaikaiset saamiset |
| Tulikivi U.S. Inc., USA | 100 | 100 | Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
| The New Alberene Stone Company Inc., USA | 100 | 100 | |
| OOO Tulikivi, Venäjä | 100 | 100 | |
| Tulikivi GmbH, Saksa | 100 | 100 | Saamiset muilta |
| 2.4. Saamiset saman konsernin yrityksiltä | |||
| Pääomalaina Tulikivi GmbH | 75 | 50 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä | 75 | 50 | Siirtosaamiset |
| 2.5. Muut sijoitukset | |||
| Muut | 26 | 26 | |
| Muut sijoitukset yhteensä | 26 | 26 | |
| 2.6. Vaihto-omaisuus | |||
| Aineet ja tarvikkeet | 2 912 | 3 048 | |
| Keskeneräiset tuotteet | 1 653 | 1 692 | |
| Valmiit tuotteet/ tavarat | 1 675 | 1 871 | 2.9. Oma pääoma |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 6 240 | 6 611 | |
| 2.7. Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | |||
| Lainasaamiset | 445 | 0 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä | 445 | 0 | |
| Saamiset muilta | |||
| Siirtosaamiset | 83 | 77 | Sijoitetun vapaan oman pääoman |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 528 | 77 |
| 1 000 euro | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| 2.8. Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 142 | 37 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä | 142 | 37 |
| Saamiset muilta | ||
| Myyntisaamiset | 2 453 | 2 553 |
| Muut saamiset | 15 | 19 |
| Siirtosaamiset | ||
| Muut siirtosaamiset | 79 | 389 |
| Ennakkomaksut | 199 | 145 |
| Korkosaamiset | 0 | 7 |
| Siirtosaamiset yhteensä | 278 | 541 |
| Saamiset muilta yhteensä | 2 746 | 3 113 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 2 888 | 3 150 |
| 2.9. Oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1. ja 31.12. | 6 314 | 6 314 |
| Arvonmuutosrahasto 1.1. | 0 | 6 |
| Muutos | 0 | -6 |
| Arvonmuutosrahasto 31.12. | 0 | 0 |
| Omat osakkeet | -108 | -108 |
| Sidottu oma pääoma | 6 206 | 6 206 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman | ||
| rahasto 1.1. ja 31.12. | 14 834 | 14 834 |
| Tappio edellisiltä tilikausilta 1.1. | -18 618 | -17 118 |
| Tappio edellisiltä tilikausilta 31.12. | -20 267 | -18 617 |
| Tilikauden tappio | -467 | -1 650 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | -5 900 | -5 433 |
| Oma pääoma yhteensä | 306 | 773 |
| 2.10. Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12. | ||
| Tappio edellisiltä tilikausilta | -20 267 | -18 617 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 14 834 | 14 834 |
| Tilikauden tappio | -467 | -1 650 |
| Aktvoidut kehittämismenot | -879 | -946 |
| Jakokelpoiset varat yhteensä | -6 779 | -6 379 |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ei ole osingonjakokelpoista.
Emoyhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta tappiollisen tuloksen vuoksi. Emoyhtiön oma pääoma on tilinpäätöksessä 0,3 miljoonaa euroa (konsernissa 7,7 miljoonaa euroa) ja osakepääoma 6,3 miljoonaa euroa (konsernissa 6,3 miljoonaa euroa). Tämän johdosta yhtiön hallitus on ryhtynyt Osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n 1 momentin mukaisiin toimiin. Hallitus ehdotti yhtiökokoukselle, että yhtiö jatkaa jo aloittamiaan toimenpiteitä ja selvittää muita mahdollisia toimenpiteitä, joiden kautta pyritään yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseen.
Osakeperusteisten kannustinjärjestelyjen ehdot / optiojärjestely
Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöt työnantajaansa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 13 avainhenkilöä mukaan lukien yhtiön johtoryhmän jäsenet. Hallitus päättää optio-oikeuksien jakamisesta vuosittain. Optio-oikeuksien saaminen edellyttää kaikilta avainhenkilöiltä omistusta yhtiössä.
Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 800 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteen- sä enintään 1 800 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa A-sarjan osaketta. Optio-oikeudet jakaantuvat kolmeen lajiin ja niillä merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2013A 1.5.2016-31.5.2018; optio-oikeudella 2013B 1.5.2017-31.5.2019 ja optio-oikeudella 2013C 1.5.2018-31.5.2020. Osakkeiden merkintähinta kaikilla optio-oikeuksilla on 0,33 euroa osakkeelta. Merkintähinnan perusteena on Tulikivi Oyj:n lokakuussa 2013 toteuttamassa osakeannissa käytetty merkintähinta. Merkintähinnasta vähennetään vuosit- tain maksetut osingot ja pääomanpalautukset.
Optio-oikeuksien teoreettinen markkina-arvo lasketaan optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä Black & Scholes -mallilla seuraavin oletuksin:
optio-oikeus 2013A, teoreettinen markkina-arvo 0,10 euroa: osakkeen kurssi on 0,32 euroa, osakkeen mer- kintähinta 0,33 euroa, riskitön korko 0,89 prosenttia, optio-oikeuksien voimassaoloaika noin 4,5 vuotta ja vo- latiliteetti 37 prosenttia.
optio-oikeus 2013B, teoreettinen markkina-arvo 0,03 euroa: osakkeen kurssi on 0,21 euroa, osakkeen mer- kintähinta 0,33 euroa, riskitön korko 0,13 prosenttia, optio-oikeuksien voimassaoloaika noin 4,5 vuotta ja vo- latiliteetti 33 prosenttia.
optio-oikeus 2013C, teoreettinen markkina-arvo 0,04 euroa: osakkeen kurssi on 0,22 euroa, osakkeen mer- kintähinta 0,33 euroa, riskitön korko -0,24 prosenttia, optio-oikeuksien voimassaoloaika noin 4,2 vuotta ja volatiliteetti 38 prosenttia.
Markkina-arvon laskemisessa ei ole markkina-arvoa alentavana tekijänä otettu huomioon sitä, että vapautumiskriteereille asetetut tavoitteet eivät mahdollisesti toteudu.
Hallitus asettaa kunkin optiolajin vapautumiselle yhtiön tulosparannusohjelmaan liittyvät taloudelliset tavoitteet erikseen kullekin optiolajille. Optio-oikeuksia 2013A on 500 000 kappaletta, 2013B 650 000 kappaletta ja 2013C 650 000 kappaletta. Niiden merkitsemiselle asetetut tilikausien 2014-2019 käyttökatetavoitteet eivät toteutuneet, joten optioita ei jaettu tilikausilta 2014-2019. Hallitus päätti jatkaa tavoitteen seurantajaksoa optio-oikeuden 2013C suhteen tilikaudelle 2019.
Tulikivi Oyj ei ostanut eikä luovuttanut tilikauden 2019 (2018) aikana omia osakkeita. Yhtiön hallussa oli tilikauden 2019 (2018) päättyessä 124 200 omaa A-osaketta, mikä vastasi 0,2 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia äänimäärästä. Omien osakkeiden hankintahinta on keskimäärin 0,87 euroa/osake. Omien osak- keiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.
Mikäli yhtiö ei saavuta taloudellisia tavoitteitaan tai täytä rahoitussopimuksen mukaisia kovenanttiehtoja, eikä yhtiö onnistu lyhyt- tai pitkäaikaisen rahoituksen uudelleenjärjestelyssä tai talkkivarojen myynnissä, voi tämä johtaa käyttöpääoman ehtymiseen, rahoitussopimusten irtisanomiseen ja vaikeuksiin yhtiön liiketoiminnan jat- kamisessa.
| 1 000 euro | 2019 | 2018 |
|---|---|---|
| 2.12. Pakolliset varaukset | ||
| Takuuvaraus | 85 | 75 |
| Ympäristövaraus, pitkäaikainen | 175 | 176 |
| Ympäristövaraus, lyhytaikainen | 5 | 6 |
| Pakolliset varaukset yhteensä | 265 | 257 |
Ympäristövarauksen määrä ennen diskonttausta on 395 (399) te. Nykyarvon määrittämisessä käytetty diskonttaustekijä on 4 (4) prosenttia.
| 2.13. Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 11 029 | 0 |
| Takaisinlainat työeläkevakuutuslaitoksilta | 2 849 | 0 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 46 | 44 |
| Velat muille | ||
| Muut pitkäaikaiset | 500 | 0 |
| Velat muille yhteensä | 500 | 0 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 14 424 | 44 |
| 2.14. Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | ||
| Ostovelat | 290 | 257 |
| Velat muille | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 954 | 12 221 |
| Takaisinlainat työeläkevakuutuslaitoksilta | 246 | 3 157 |
| Saadut ennakot | 261 | 321 |
| Ostovelat | 3 253 | 4 052 |
| Muut velat | 576 | 543 |
| Siirtovelat | ||
| Palkat ja henkilösivukulut | 3 423 | 3 381 |
| Alennukset ja markkinointikulut | 213 | 227 |
| Ulkopuoliset palvelut | 15 | 11 |
| Korkovelat | 123 | 3 |
| Muut siirtovelat | 161 | 89 |
| Siirtovelat yhteensä | 3 935 | 3 711 |
| Velat muille yhteensä | 9 225 | 24 005 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 9 515 | 24 262 |
| 2019 | 2018 | |
|---|---|---|
| 2.15. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut | ||
| Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja | ||
| Rahalaitoslainat ja muut lainat yhteensä | 15 078 | 15 378 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 15 780 | 15 780 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 19 996 | 19 996 |
| Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä | 35 776 | 35 776 |
| Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia | ||
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 500 | 500 |
| Annetut pantit | 3 | 3 |
| Muista omista sitoumuksista annetut vakuudet yhteensä | 503 | 503 |
| Muut vastuusitoumukset | ||
| Maksettavat vuokravastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat vuokravastuut | 273 | 250 |
| Myöhemmin maksettavat | 12 | 15 |
| Maksettavat vuokravastuut yhteensä | 285 | 265 |
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat leasingmaksut | 127 | 161 |
| Myöhemmin maksettavat | 53 | 90 |
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä | 180 | 251 |
| Leasingsopimukset ovat kolmen-kuuden vuoden leasingsopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja. |
Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksen palautusvastuu 49 66
Konserni on velvollisen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä. Viimeinen tarkistusvuosi on 2027.
Tulikivi Oyj:n ympäristövelvoitteet ja niiden hoitamiseen liittyvät seikat ja ympäristönhoitomenojen kirjaaminen
Tulikivi Oyj:llä on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan suljettaessa.
Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat vesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pölyämisen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta.Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Maa-ainesten ajo uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoidaan muihin pitkävaikutteisiin menoihin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanjakson louhintasuunnitelmaan, jonka mukaan verhoilussa hyödynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.
Tehtaan tai louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden maisemointitöiden viimeistely, kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen, tarvittavat vesien johtamisjärjestelyt, mahdollisten uusien tarkkailupisteiden perustaminen ja louhoksen turvallisuuskuntoon saattaminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.
Ympäristölupien perusteella konsernissa on annettu takauksia yhteensä 630 tuhannen euron arvosta. Ympäristötarkkailua näiden alueiden osalta jatketaan lupavelvoitteiden mukaisesti toistaiseksi.
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa osakemäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
K-osakkeita | A-osakkeita | Osuus osakkeista, % |
|---|---|---|---|
| 1. Vauhkonen Heikki | 5 809 500 | 1 064 339 | 11,48 |
| 2. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 4 545 454 | 7,59 | |
| 3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 3 420 951 | 5,71 | |
| 4. Elo Eliisa | 477 500 | 2 631 036 | 5,19 |
| 5. Nordea Bank ABP | 2 617 010 | 4,37 | |
| 6. Toivanen Jouko | 100 000 | 2 431 259 | 4,23 |
| 7. Suomen Kulttuurirahasto SR | 100 000 | 2 158 181 | 3,77 |
| 8. Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ) Helsingin sivukonttori | 1 856 314 | 3,08 | |
| 9. Mutanen Susanna | 846 300 | 797 500 | 2,75 |
| 10. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia | 1 515 151 | 2,53 | |
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
ääniä/osakkeita | ääniä/osakkeita | Osuus äänimäärästä, % |
| 1. Vauhkonen Heikki | 58 095 000 | 1 064 339 | 45,86 |
| 2. Mutanen Susanna | 7 975 000 | 846 300 | 6,84 |
| 3. Elo Eliisa | 4 775 000 | 2 631 036 | 5,74 |
| 4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 4 545 454 | 3,52 | |
| 5.Vauhkonen Mikko | 3 975 000 | 343 810 | 3,35 |
| 6. Toivanen Jouko | 100 000 | 2 431 259 | 2,66 |
| 7. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 3 420 951 | 2,65 | |
| 8. Suomen Kulttuurirahasto SR | 1 000 000 | 2 158 181 | 2,45 |
| 9. Nordea Bank ABP | 2 617 010 | 2,03 | |
| 10. Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ) Helsingin sivukonttori | 1 844 078 | 1,43 |
Yhtiön hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on määräysvallassaan yhteensä 5 810 000 K-osaketta ja 1 557 056 A-osaketta eli 46,26 % yhtiön äänivallasta.
| Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2019 Osakkeiden lukumäärä, kpl |
Osakkaita kpl |
Osuus % |
Osakkeita kpl |
Osuus % |
|---|---|---|---|---|
| 1 - 100 | 648 | 13,52 | 37 004 | 0,06 |
| 101 - 1000 | 2 012 | 41,97 | 1 107 896 | 1,85 |
| 1001 - 5000 | 1 325 | 27,64 | 3 521 727 | 5,88 |
| 5001 - 10000 | 372 | 7,76 | 2 873 148 | 4,80 |
| 10001 - 100000 | 387 | 8,07 | 10 495 232 | 17,53 |
| 100001 - | 50 | 1,04 | 41 836 236 | 69,88 |
| Yhteensä | 4 794 | 100,00 | 59 871 243 | 100,00 |
| Yhtiön osakkeenomistajat jakaantuivat 31.12.2019 sektorikohtaisen luokituksen perusteella seuraavasti: Sektoriluokka |
Osakkeet, % | Äänimäärä, % | ||
| Yksityiset yritykset | 5,00 | 2,32 | ||
| Rahoitus-ja vakuutuslaitokset | 10,59 | 4,92 | ||
| Julkisyhteisöt | 13,31 | 6,18 | ||
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 4,43 | 2,75 | ||
| Kotitaloudet | 66,23 | 83,63 | ||
| Ulkomaat | 0,44 | 0,20 | ||
| Kaikki yhteensä | 100,00 | 100,00 |
Hallintarekisteröidyt osakkeet 4 736 410 kappaletta (7,911 prosenttia osakekannasta, 3,671 prosenttia äärimäärästä) sisältyvät kohtaan rahoitus- ja vakuutuslaitokset. Tulikivi Oyj:n omistamat 124 200 A-osaketta, sisältyvät osakkeenomistusta koskeviin tietoihin.
Helsingissä 26 helmikuuta 2020
Jyrki Tähtinen Markku Rönkkö Jaakko Aspara
Liudmila Niemi Reijo Svanborg Heikki Vauhjonen toimitusjohtaja
Konsernin rahoitusasema on edelleen heikko. Yhtiö allekirjoitti 20.12.2019 rahoittajien kanssa uuden rahoitussopimuksen, joka sisältää mm. käyttökate-, omavaraisuusaste- ja velat/käyttökate -kovenantit. Yhtiö täytti voimassa olevan rahoitussopimuksen mukaiset kovenantit vuoden lopun tilanteessa. Johdon tilikaudelle 2020 laatiman ja hallituksen helmikuussa 2020 hyväksymän budjetin mukaan yhtiö tulee täyttämään voimassa olevan rahoitussopimuksen mukaiset kovenanttiehdot. Johdon arvion mukaan konsernin rahoitus on turvattu tilikaudella 2020. Yhtiö on jatkanut toimenpiteitä talkkiesiintymän myymiseksi.
Liikearvon ja tavaramerkin tasearvot, yhteensä 5,5 milj. euroa, ovat 71 % suhteutettuna konsernin omaan pääomaan.
Liikearvoista ja tavaramerkistä ei kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Tilinpäätöshetkeltä laaditussa arvonalentumistestauksessa Kermansaven rahavirtaa tuottavan yksikön johdon arvioon perustuvan kerrytettävissä olevan rahamäärän todettiin olevan kirjanpitoarvoa pienemmän. Tästä johtuen tilinpäätökseen kirjattiin arvonalentuminen 0,8 milj. euroa.
Arvonalentumistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää johdon harkintaa mm. liikevaihdon kasvun, kannattavuuden ja diskonttauskoron osalta. Arvonalentumistestauksissa käytettäviin ennusteisiin liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon ja tavaramerkin arvostus on tilintarkastuksessa keskeinen seikka.
Laskennallisten verosaamisten tasearvo, 3,1 milj. euroa, on 40 % suhteutettuna konsernin omaan pääomaan. Emoyhtiön verotuksellisista tappioista ja käyttämättömistä verotukseen liittyvistä hyvityksistä kirjattujen laskennallisten verosaamisten arvostus perustuu ennen niiden vanhentumista kertyviin johdon arvioimiin verotettaviin tuloihin.
Verotettavista tuloista laadittuihin ennusteisiin liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen laskennallisten verosaamisten arvostus on tilintarkastuksessa keskeinen seikka.
Olemme testanneet taloudellista ennustamisprosessia ja siihen liittyvää kontrolliympäristöä.
Rahoituksen riittävyyden arvioimiseksi olemme mm. analysoineet yhtiön laatimia rahavirtaennusteita ja herkkyyslaskelmia sekä ennusteen laatimista varten tuotettujen taustatietojen luotettavuutta.
Olemme arvioineet johdon laatimia herkkyyslaskelmia testataksemme rahoituksen riittävyyden liikkumavaraa erityisesti suhteessa kovenanttiehtoihin sekä perehtyneet talkkiesiintymän myyntiä koskeviin suunnitelmiin.
Lisäksi olemme arvioineet rahoitusvelkojen luokittelun oikeellisuutta tilinpäätöksessä sekä rahoitusta koskevien liitetietojen asianmukaisuutta ja riittävyyttä.
Olemme tilintarkastaneet Tulikivi Oyj:n (y-tunnus 0350080-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto m e r k i t t ä v i m m i s t ä t i l i n p ä ä tö k s e n laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EUasetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.2.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen ko ko n a i s u u te n a ko h d i s t u n e e s s a tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Olemme haastaneet keskeisiä laskelmissa käytettyjä oletuksia sekä arvioineet kirjatun arvonalentumisen riittävyyttä suhteessa emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme. Olemme verranneet toteutuneita rahavirtoja johdon laatimiin ennusteisiin.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta ja verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.
Lisäksi olemme arvioineet konserni-tilinpäätöksen liikearvoa ja tavaramerkkiä sekä arvonalentumistestausta koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.
Olemme testanneet taloudellista ennustamisprosessia ja siihen liittyvää kontrolliympäristöä. Lisäksi olemme arvioineet tulosennusteiden toteutumista.
Olemme analysoineet johdon tekemiä arvioita tulevaisuudessa kertyvistä verotettavista tuloista sekä arvioineet taustalaskelmien oletuksia huomioiden emoyhtiön tuloskehitys ja tulevaisuuden ennusteet.
Lisäksi olemme arvioineet laskennallisia verosaamisia koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 13.4.2007 alkaen yhtäjaksoisesti 13 vuotta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu
informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 27. maaliskuuta 2020
KPMG OY AB
Kirsi Jantunen KHT
TULIKIVI OYJ – TEHTAAT JA TOIMISTOT
FI-83900 Juuka Tel. +358 403 063 100 www.tulikivi.com [email protected] [email protected]
Suomussalmen tehdas Saarikyläntie 26 FI-89920 Ruhtinansalmi Tel. +358 403 063 100
Tel. +358 403 063 100 Espoon tehdas ja toimisto
Lautamiehentie 1 FI-02770 Espoo Tel. +358 403 063 100
Lähin jälleenmyyjä Internetosoitteessa www.tulikivi.fi
Tulikivi Saksa GmbH FI-83900 Juuka, Finland Tel. +358 403 063 100
Tulikivi U.S., inc. 172 South Pantops Dr, Suite B VA 22911 Charlottesville Tel. +1-800-843 3473
ul.Krasnyh Partizan -14 127229 St.Petersburg Russian Federation Tel. +7 495 799 3362
Benelux Dutry & Co. Jagershoek 10 B-8570 Vichte, Belgium Tel. +32 56 776 090
Tulikivi UK Limited Unit H Lakeside Business Park GL7 5XL ,South Cerney Gloucesterhire Tel. +44 1285 650 633
Eurotrias S.R.L. – GMBH Via Max Planck 13 I-39100 Bolzano Tel. +39 0 471 201 616
Feuer im Stein GmbH & Co KG Gewerbepark 1 A-4861 Schörfling am Attersee Tel. +43 7662 290 61
SIA Akmens Kräsnis Pulkveža Brieža 43 LV-1045 Riga Tel. +371 6738 1149
Kad nebūtų šalta, UAB Bangų 22a LT-91251 Klaipėda Tel. +370 46 256 300
FI-83900 Juuka, Finland Tel. +358 403 063 100
Saksa FI-83900 Juuka, Finland Tel. +358 403 063 100
TALC s.r.o. Štiavnička 77 97681 Podbrezova Tel. +421 904 945 888
Feliksbau d.o.o. Celovška cesta 317 1210 Ljubljana – Šentvid Tel. +386 1 421 61 80
Tiba AG Hauptstr. 147 CH-4416 Bubendorf Tel. +41 619 351 710
Komiexpert s r.o. Českomoravska 2255/12a 190 00 Praha 9 Tel. +420 777 718 722
Magyar-Norveg KFT Nagy Lajos Kiraly ùtja 81 1148 Budapest Tel. +36 1 363 3058
Tulikivi U.S., inc. 172 South Pantops Dr, Suite B VA 22911 Charlottesville Tel. +1-800-843 3473
OOO Tulikivi Bersenevskiy lane 3/10 bld 7 Moscow +7 495 741 00 17
BALTIC TK GROUP OÜ Pihlaka 1 a 11216 Tallinn Tel. +372 6555 486
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.