Keskisuomalainen Oyj

Environmental & Social Information • Apr 24, 2020

SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA

2019

K E S K I S U O M A L A I N E N OYJ

16

20

22

24

27

35

45

58

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

M E D I ATA LO K E S K I S U O M A L A I N E N LY H Y E S T I

ARVONLUONTIMALLI

HYVÄ HALLINTO JA VASTUULLISUUS

TASA-ARVO KONSERNISSAMME

TIETOSUOJA

PAIKALLISINTA JOURNALISMIA

VASTUULLINEN HENKILÖSTÖJOHTAMINEN

YMPÄRISTÖVASTUUMME

GRI-INDEKSI

S E L V I T Y S M U I S T A K U I N TALOUDELLISISTA TIEDOISTA 2019

-

-

-

Mediakonsernit Suomessa ja maailmal la ovat nyt vastuullisuuden eturintamas sa välittämässä luotettavia uutisia. Kansa laisemme rakentavat maailmankuvaansa välittämämme tiedon varassa. Media on jäsennellyt tiedon, joten meillä on valtava vastuu tuottaa riittävän laadukasta ja luo tettavaa sisältöä kuluttajille.

-

Suhtaudumme suurella vakavuudella tä män vastuumme kantamiseen.

-

Kannamme vastuuta laaja-alaisesti niin asiakkaistamme, henkilöstöstämme, omis tajistamme sekä kasvavassa määrin myös ympäristöstämme.

Lisäksi vastuullisuustyötä toteutetaan käytännön tasolla työssämme. Sisällöntuo tantoa ohjaavat riippumattomuus ja tinki mättömyys, olemme sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston ohjeistoon.

Vastuullisuutta on myös mediayhtiön taloudellisen menestyksen ja sitä kautta riippumattomuuden turvaaminen. Tämä toteutuu parhaiten kannattavalla ja kestä vällä liiketoiminnalla.

Juurin nyt meitä järkyttää koko yhteisen maapallomme laajuudelta vyöryvä koro naepidemia, joka tuo mukanaan haasteita, joita emme osaa vielä ennakoida. Pyrimme kaikessa liiketoiminnassamme toimimaan mahdollisimman turvallisesti ja pistämään terveyden kaiken muun edelle.

Ylin johtomme on sitoutunut vahvasti konsernimme vastuullisuustyöhön.

Vesa-Pekka Kangaskorpi toimitusjohtaja

Vastuullisuus näkyy meillä arjen työssä

TARVE LUOTETTAVALLE TIEDONVÄLITYKSELLE ON NYT SUUREMPI KUIN KOSKAAN.

UUUU

E MEDIATALO ELYHYESTI

LEHDET JA SÄHKÖISET MEDIAT

DIGITAALISEN MARKKINOINNIN RATKAISUT

RADIOLIIKETOIMINTA

T U T K I M U S PA LV E L U T

M A R K K I N O I N T I - JA V I E S T I N TÄ PA LV E L U T

G R A A F I S E T T U OTA N TO PA LV E L U T

JAKELU

KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA

TAPAHTUMAT

Liiketoiminnat

TURKU

K O N S E R N I N L E H T I M E D I O I D E N VA I K U T U S A L U E E T

VAHVASTI VALTAKUNNALLINEN. AIDOSTI PAIKALLINEN.

PAINOTALO
PLUS DIGITAL

Mediasepät

SAVON JAKELU

neon media

11 Tietoykkönen

omnipress

kamua

SUVASKULANE Shaker FALLINNA 84. PÄIJÄT-HÄME aromi vLÄN SEINAJOEN SANOMAT Heinäved ITA-HAME IISALMEN SANOMAT Mi JUVAN LEHTI PIEKSÄMÄENLEHTI KAUPUNKILEHT Sisä-Suomen Lehti NURMIJÄRVEN UUTISET LÄNSIVÄYLÄ AAMUPOSTI SIPOON SANOMAT Pielavesi WLÄNSI-UUSIMAA Pikkikatpunkilainen KFSKI-HIISIMAA ETELÄ-SUOMEN SANOMAT Kang
Kun SAARIJÄRVELÄINEN Koillis-Savo Sous Töllötin UUSIMAA AAMUPOSTI PUR ALUELEHTI NASTOLA-LEHTI MÄNTSÄLÄN
UUTISET Iltamakasiini.fi YIHDIN LOVIISAN SANOMAT LAUKAA-KONNEVESI Luumäen Lehti LANSI-SAVO Pitäjänuu ETELA-SAIMAA KAAKONKULMA KO

MATTI JA LIISA 20	HELSINGIN wwser
ISI-UUSIMAA ILTA	UUSi LAHTi
VIIKKO SAVO en Lehti –	Wiita-Sanomat
kkelin Kaupunkilehti >>	TAMPERELAINEN
PYHTÄÄNLEHTI PYTTISBLADET Miilu	WARKAUDEN LEHTI Uutis:Jousi
Hankasalmen Sanomat	SVIISPIIKKINEN
KESKISUOMALAINEN	ITA-SAVO
VOI SAMPO	Seutug SAVON
L Viitasaaren Seutu	SANOMAT
VANTAAN SANOMAT jasniemen mallislehti	SISP SAWO
salon	HOLLOLAN SANOMAT
KESKI UIKKO UVESI	I-SAIMAAN
Turkulainen	evento
KESKI-UUSIMAA N UUTISET	Foutseno
JOROISTEN LEHTIEE Pitäjäläinen
tiset	Keskilaakso Uutisvuoksi
UVOLAN SANOMAT	Kymen Sanomat

LIIKEVAIHTO

250

0 50 100 150 200 2015 2016 2017 2018 2019 Milj.euroa

LIIKEVOITTO

*) ilman arvonalentumista

LIIKEVOITTO %

10

*) ilman arvonalentumista

*) hallituksen esitys yhtiökokoukselle **) ilman arvonalentumista

OMAVARAISUUSASTE

*) ilman arvonalentumista

Konsernin tunnusluvut

	2019	2018 **)	2018	2017	2016	2015
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Liikevaihto, Me	231,1	166,1	166,1	174,1	152,0	149,8
Liikevoitto, Me	14,1	11,7	7,3	14,4	11,3	13,6
• % liikevaihdosta	6,1	7,1	4,4	8,3	7,4	9,0
Käyttökate, Me	28,1	20,0	20,0	23,5	19,4	20,9
• % liikevaihdosta	12,2	12,0	12,0	13,5	12,8	14,0
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Me	16,4	12,3	7,8	17,5	10,0	9,8
• % liikevaihdosta	7,1	7,4	4,7	10,1	6,6	6,5
Tilikauden voitto	13,3	9,8	5,4	14,5	7,9	7,7
• % liikevaihdosta	5,8	5,9	3,2	8,3	5,2	5,1
Oman pääoman tuotto (ROE), %	16,9	11,8	6,6	18,6	11,2	11,8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	12,5	9,4	6,4	13,3	8,7	9,7
Omavaraisuusaste, %	39,4	51,0	49,6	48,4	43,3	42,7
Bruttoinvestoinnit, Me	11,8	7,9	7,9	3,5	14,7	3,5
• % liikevaihdosta	7,1	4,7	4,7	2,0	9,7	2,3
Taseen loppusumma, Me	216,8	175,4	170,9	181,9	178,6	164,4
Henkilöstö keskimäärin	1775	1330	1330	1377	1185	1146
Osakekohtaiset tunnusluvut
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake, eur	1,23	0,93	0,51	1,35	0,74	0,70
Oma pääoma/osake, eur	7,26	7,79	7,38	7,65	6,74	6,18
Osakekohtainen osinko, eur	*) 0,75	0,63	0,63	0,70	0,50	0,46
Osinko/emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos, %	60,9	67,7	122,7	52,0	67,8	65,3
Efektiivinen osinkotuotto, %	6,6	7,2	7,2	7,2	6,6	5,6
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	9,2	9,4	17,1	7,2	10,3	11,8
Osakkeen osakeantioikaistu kurssikehitys
• alin, eur	8,72		8,74	7,66	7,06	8,10
• ylin, eur	13,10		14,30	10,28	8,35	10,65
• keskikurssi, eur	10,06		10,59	9,30	7,70	9,02
Osakekannan markkina-arvo A-osakkeille, Me	55,8		43,9	48,7	38,4	46,6
Koko osakekannan markkina-arvo, Me	120,4		94,0	103,6	81,5	88,7
Osakkeiden vaihdon kehitys koko osakekannasta
osakkeiden lukumäärä	886 805			416 637 391 192	443 676	295 453
% A-sarjan osakkeista	18,0		8,3	7,8	8,8	5,2
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 1000 kpl	10.707		10.711	10.711	10.714	10.715

Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut. *) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä. **) ilman arvonalentumisia

LIIKEVOITTO

LIIKEVAIHTO

231,1 Me

Vastuullinen veronmaksaja ja iso työllistäjä

Huolehdimme verovelvoitteistamme olemassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Kannattavan toimintamme ansiosta konsernimme on myös merkittävä veronmaksaja.

Muodostamme merkittävän verokertymän yhteiskunnalle maksamiemme palkkojen vero-osuuden kautta. Verovaikutusta kertyy myös konsernimme yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kautta.

Keskisuomalainen-konserni on iso työllistäjä. Vuoden 2019 lopussa työsuhteita oli 2 362 eli 578 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tämän lisäksi konsernissamme oli 3 461 osa-aikaista mainosjakajaa. Mainosjakajat huomioiden konsernissamme oli työsuhteessa yhteensä 5 823 henkilöä.

Kokopäiväiseksi muutettuna konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 1775 henkilöä, kun se vuonna 2018 oli 1330. Tämä luku ei sisällä mainosjakajia.

Keskisuomalainen-konserni maksoi vuonna 2019 palkkoja ja pakollisia sivukuluja yli 100 miljoonaa euroa.

KESKISUOMALAINEN OYJ:N MAKSAMISTA OSINGOISTA KERTYY MERKITTÄVÄ VEROTULO YHTEISKUNNALLE.

Keskisuomalainen-konsernin verojalanjälki

T O I M I N T A M M E K E S K I Ö S S Ä O N K E S T Ä V Ä JA K ANNAT TAVA LIIKETOIMINTA .

HENKILÖSTÖ-KUSTANNUKSET 102,6 Me

ArvonluontImalli

TALOUDELLISET Oma ja vieras pääoma Suhteet sijoittajiin

TUOTANNOLLISET

ICT-järjestelmät Tuotantolaitokset Logistiikkapalvelut Monikanavaiset palvelut

AINEETTOMAT

Noin 90 mediabrändiä Maine Konseptit ja liiketoimintamallit Yrityskulttuuri ja arvot

INHIMILLISET

Ammattitaitoinen henkilöstö Media- ja markkinointiosaaminen Johtamismallit Henkilö- ja asiakastieto

SOSIAALISET

Paikalliset yhteisöt ja lukijat Asiakassuhteet Sidosryhmät ja kumppanit Alihankintaverkostot Päättäjä- ja vaikuttajaverkostot

T Ä R K E I M M Ä T RESURSSIT

Meks – valtakunnalliset myyntipalvelut

Kiinteistöpalvelut

ASIAKKAAT

• Kiinnostavan, tarpeellisen ja luotettavan sisällön tuottaminen
• Asiakkaan liiketoiminnan kasvattaminen

OSAKKEENOMISTA JAT

• Osingot
• Markkina-arvon nousu

YHTEISKUNTA

• Maksetut verotulot
• Merkittävä työllistäjä
• Yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keskustelija
• Tiedon välittäjä
• Paikallisen identiteetin vahvistaja
• Demokratian edistäjä

KESKITETYT TOIMINNOT Konsernijohto Talous ICT HR Digiyksikkö Tapahtumat

YMPÄRISTÖ

• Vastuullinen toiminta luonnonvarojen säästämiseksi sekä tuotannon jäte- ja päästökuormien määrien vähentämiseksi

HENKILÖSTÖ

• Palkat ja edut
• Mahdollisuus ammatilliseen kehitykseen

KUMPPANIT

• Ostot alihankintaverkostoilta

Graafiset tuotantopalvelut

Kiinteistöliiketoiminta

Media-

Tutkimus

Painopalvelut

Jakelu

T U OT T E E T JA PA LV E L U T

VAIKUTUKSET 4

• Laadukkaat ja luotettavat sisällöt verkossa ja printissä
• Markkinointiviestinnän ratkaisut, esimerkiksi ilmoitukset, videot, markkinointimateriaalit, kampanjat
• Painotuotteet
• Tutkimukset
• Jakelu ja logistiikka
• Tapahtumat
• Kiinteistöpalvelut

JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

• Kasvihuonekaasupäästöt
• Paperihukka

TUOTOKSET

UUUU

E OLEMNE

Hyvä hallinto ja vastuullisuus

Keskisuomalainen Oyj toimii vastuullisesti ja läpinäkyvästi kaikilla toiminta-alueillaan.

Keskisuomalainen Oyj noudattaa muu tamin poikkeuksin Suomen Arvopaperi markkinayhdistyksen 19.9.2019 antamaa ja 1.1.2020 voimaan tullutta suositusta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodis ta (Corporate Governance) sekä toimialo ja valvovien viranomaisten määräyksiä ja ohjeita. Listayhtiöiden hallinnointikoodin edellyttämä selvitys hallinto- ja ohjausjär jestelmästä on annettu erillisenä kerto muksena vuosikertomuksen yhteydessä.

Konsernimme on poliittisesti riippu maton, sitoutumaton ja vastuullinen me diayhtiö. Toimimme laaja-alaisesti media kentässä ja konsernin toiminta vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan.

Konsernissamme vastuullisuus näkyy

kaikessa toiminnassamme ja arvomaa ilmassamme. Näitä ovat journalistinen vastuu sisällöntuotannossa, tiedon saa vutettavuus eri yleisöille (vanhukset, vam maiset, vähemmistöt, haja-asutusalueet), työnantajavastuu ja vastuullisuus veron maksajana sekä läpinäkyvät ja eettiset toi mintamallit hallinnossamme.

Toimintaperiaatteemme nojaavat vas tuulliseen liiketoimintaan. Korruption ja lahjonnan ennaltaehkäiseminen ohjeistuk sella ja valvonnalla on osa toimintamalliam me. Työntekijämme eivät konsernin ohjei den mukaisesti saa ottaa vastaan eivätkä antaa ulkopuolisille minkäänlaisia lahjuksia tai laittomia maksuja tai korruptioon viit taavia suorituksia.

Keskisuomalainen-konsernissa hyvän hallintatavan ja korruption valvonta kuu luu johdon lisäksi sisäiselle tarkastukselle.

Konsernissamme ei ole katsausvuonna rekisteröity yhtään korruptio- tai lahjonta tapausta ja niiden riski arvioidaan konser nissamme alhaiseksi.

Mahdolliset riskit voisivat liittyä esimer kiksi rahanpesuun, journalistiseen vaikut tamiseen tai hankintatoimeen. Riskejä py ritään poistamaan riittävällä ohjeistuksella, henkilöstön koulutuksella ja valvonnalla sekä avoimella tiedon jakamisella.

Edellytämme vastuullisuutta myös liike kumppaneiltamme. Valittavilta toimijoilta voidaan vaatia jatkossa konsernin vastuul lisuusohjeistuksen noudattamista.

Periaatteemme

HALLINNON TAVOITTEET

• Strategiset tavoitteemme ovat selkeät ja ne on viestitetty henkilöstölle, joka on sitoutunut niihin.
• Päätäntävalta ja vastuut on määritelty selkeästi.

• Hallituksemme on ammattitaitoinen ja toimivasta johdosta riippumaton.

• osa johtamisjärjestelmäämme.

• Yhtiömme hallintokulttuuri on avoin ja läpinäkyvä.
• Konsernillamme on vahvistetut missio, visio ja arvot.

YRITYSVASTUURAPORTOINNIN VASTUUT

Johtoryhmä osallistuu vastuullisuuteen liittyvien tavoitteiden laatimiseen.

• Hallituksemme ja toimiva johtomme tietävät valvontavastuunsa.
• Ymmärrämme sisäisen ja ulkoisen valvonnan merkityksen ja roolin.
• Palkitsemisjärjestelmämme tukee yhtiön strategisia tavoitteita, ja se on
• Yritysvastuuraportoinnista vastaa Keskisuomalainen-konsernin toimiva johto.
• Yritysvastuun työryhmä laatii yritysvastuuraportin hallituksen ja johtoryhmän asettamien
• Vastuullisuusviestintää johtaa toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi ja konsernin viestintätiimi, jossa on edustus johdosta, henkilöstöhallinnosta, B2B-markkinoinnista ja viestinnästä.
• Muun kuin taloudellisen tiedon selvityksen hyväksyy Keskisuomalainen Oyj:n hallitus.

Raportointia johtaa talousjohtaja Heikki Linnavirta. tavoitteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

Vastaamme toiminnassamme ihmisoikeuksien toteutumisesta.

Pyrimme huolehtimaan tiedonsaannin tasapuolisuudesta eri yleisöille. Huomioimme vähemmistöt ja haja-asutusalueiden asukkaat.

Ihmisoikeuksien seuranta kuuluu meillä johdolle ja HR:lle. Lisäksi ihmisoikeuksien seuranta julkaistujen sisältöjen osalta kuuluu journalistiselle johtajalle.

Pidämme ihmisoikeuksiin liittyviä riskejämme matalina.

Emme hyväksy minkäänlaista syrjintää tai epätasa-arvoista kohtelua.

Varmistamme omien toimintaperiaatteidemme noudattamisen riittävällä ohjeistuksella ja henkilöstön kouluttamisella sekä valvonnalla.

Noudatamme journalistien eettisiä ohjeita ja arvostamme vastuullista journalismia. Hyvä journalistinen tapa ohjaa toimintaamme. Olemme Julkisen sanan neuvoston jäsen.

Hankintaohjeistuksessamme on huomioitu ihmisoikeusnäkökulma. Haluamme olla vastuullinen toimija koko toimitusketjussamme.

Ihmisten tasa-arvoisuus ja tasa-arvoinen kohtelu ovat osa arvojamme

Suhtaudumme vakavasti tietosuojaan

Vuoden 2018 toukokuussa sovellettavak si tullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus on asettanut Mediatalo Keskisuomalai selle uusia velvoitteita henkilötietojen kä sittelyyn. Olemme tarkentaneet henkilö tietojen käsittelyyn liittyviä käytäntöjä ja kouluttaneet henkilökuntaamme. Toimen piteiden avulla varmistetaan lainsäädän nön mukainen henkilötietojen käsittely.

Olemme sitoutuneet IAB Europen (Interactive Advertising Bureau Euro pe) selainkäyttäytymiseen perustuvan verkkomainonnan kohdentamisen itsesään telyohjelmaan sekä IAB:n Transparency & Consent Frameworkin käyttöönottoon. Framework standardin avulla varmistam me EU:n tietosuoja-asetuksen ja tulevan ePrivacy-direktiivin noudattamisen. Fra mework mahdollistaa sen, että evästeiden ja muiden tiedonkeruutekniikoiden avulla kerättävistä tiedoista pyydetään käyttäjäl tä suostumus, joka välitetään kaikille dataa käsitteleville kumppaneille. Vuoden 2020 aikana evästeiden suostumusten hallintaa kehitetään edelleen, jotta se vastaa IAB Eu ropen kehittämää standardia.

Vuoden 2019 aikana Keskisuomalai nen-konsernin ja Kaakon Viestinnän tie tosuojaan liittyviä käytäntöjä ja dokumen taatiota on yhtenäistetty. Järjestelmien integrointi jatkuu myös vuonna 2020.

Pyrimme tavoitteisiimme jatkuvalla hen kilökunnan koulutuksella ja toimintam me kehittämisellä. Seuraamme tietosuoja lainsäädännön muutoksia ja toteutamme tietosuojan osalta riskienarviointia. Suu rimpana riskinä on mahdollisten henkilö tietojen vuotaminen, josta seuraa haittaa sekä asiakkaillemme ja sitä kautta kon sernimme brändeille. Tietosuojarikkeisiin liittyvä taloudellinen riski on myös toteu tuessaan merkittävä. Jatkossa raportointi amme tietosuoja-asioista kehitetään tieto tilinpäätöksen suuntaan.

PYRIMME TAVOITTEISIIMME JATKUVALLA HENKILÖKUNNAN KOULUTUKSELLA JA TOIMINTAMME KEHITTÄMISELLÄ.

Tie to suoja

TAVOITTEET

• Ei tietosuojarikkomuksia
• Ei viranomaishuomautuksia tai sakkoja
• Avoin tiedotus asiakkaille ja muille sidosryhmille

VASTUUT

Tietosuojasta konsernissa johtoryhmätasolla vas taa digitaalisen liiketoiminnan johtaja. Tietosuo javastaava vastaa tietosuoja-asioiden sisäisestä kehittämisestä, tietosuojasääntelyn vaatimusten noudattamisesta sekä henkilökunnan koulutukses ta. Tietohallintojohtaja on vastuussa puolestaan tietoturvan toteutumisesta.

T I E T O S U O J A T A P A U K S E T VUONNA 2019

Emme ole saaneet huomautuksia viranomaisilta, eikä vakavia tietoturvarikkomuksia ole havaittu.

UUUU

$\bigcirc$ E PAIKALLISINTA
E JOURNALISMIA

Laadukasta uutisjournalismia

Olemme riippumaton media

Vapaan median tehtävä on demokratiassa olla riippumaton poliittisista ja yhteiskunnallisista päätöksentekijöistä. Kaupallinen sanomalehdistö toteuttaa tätä tehtäväänsä tilaus- ja ilmoitustulojen avulla.

Lehtemme ovat jo historiallisestikin olleet itsenäisiä ja ovat sitä nykyisinkin.

Riippumaton kaupallinen media on demokratiassa tarvittaessa vallan kriitikko ja kiusallisenkin tiedon välittäjä. Media ei ole kuitenkaan alueensa räksyttäjä tai vastahankaan asettuja. Paikkakunnan, alueen tai maakunnan oman sanomalehden tehtävä on alueellisen identiteetin ja kehityksen vahvistaminen. lehtien myönteiset jutut luovat hyvää kierrettä: uskoa alueen kehitykseen ja viihtyvyyttä ihmisten elämään.

1 448 2019 Oikaisujen kappalemäärä

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston ohjeita

Kaikki lehtemme noudattavat Julkisen sanan neuvoston ohjeita ja journalistin ohjeita. Lehden lukija tai asiakas ohjataan sellaisessa ristiriitatilanteessa, johon lehden toimituksen ja henkilön välillä ei löydy tyydyttävää ratkaisua, ottamaan yhteyttä Julkisen sanan neuvostoon.

Seuraamme Julkisen sanan neuvostoon tehtyjen kanteluiden määrää.

Oikaisemme myös oleelliset virheelliset asiatiedot havaittuamme virheen tai saatuamme siitä tiedon. Oikaisut julkaisemme paperilehdessä ja digitaalisessa uutispalvelussa. Oikaisujen tarkoituksena on, että lukija saa aina oikeaa tietoa ja voi luottaa lehden tietoihin.

Kanteluiden ja JSN:n langettavien päätösten määrä

*Raportointien tiedot koostuvat sanomalehti Keskisuomalaisesta, Savon Sanomista, Etelä-Suomen Sanomista, Iisalmen Sanomista, Uusimaasta, Aamupostista, Keski-Uusimaasta, Länsi-Uusimaasta, Warkauden Lehdestä, Etelä-Saimaasta, Itä-Savosta, Länsi-Savosta, Kouvolan Sanomista ja Kymen Sanomista.

*Kanteluiden määrä Keskisuomalainen Oyj:n lehdistä Julkisen sanan neuvostoon (JSN) vuosina 2016–2019. Julkisen sanan neuvoston (JSN) langettavien päätösten määrä Keskisuomalainen Oyj:n lehtien osalta vuosina 2016–2019. Luvut eivät ole verrannollisia toisiinsa, sillä konsernin lehtien määrät ovat kasvaneet yli parillakymmenellä lehdellä tänä aikana, erityisesti vuosina 2016 ja 2019.

Meillä on laajat verkostot

Teemme toimituksellista yhteistyötä

Keskisuomalainen-konsernin toimitukset tekevät runsaasti toimituksellista yhteistyötä. Sen tarkoituksena on tarjota lukijoille mahdollisimman laadukasta ja runsasta toimituksellista sisältöä ilman, että lehtien toimituskulut nousisivat lisäsisällön vuoksi.

Julkaisemme maksullisia mainoksia

Keskisuomalainen-konsernin sanoma-, paikallis- ja kaupunkilehdet julkaisevat maksullisia mainoksia paperilehdissä ja digitaalisissa julkaisuissa. Mainostila on käytössä

VAHVASTI VALTAKUNNALLINEN. AIDOSTI PAIKALLINEN.

kaikelle lainmukaiselle ilmoittamiselle.

Ilmoitushintamme ovat julkisia. Emme yhdistä yksittäisten juttuja tai uutisten tekemistä ja ilmoituksia toisiinsa.

Toimituksellisen sisällön tekemisessä on aina ratkaisevaa toimituksellinen harkinta. Siitä vastaa viime kä-

dessä lehden päätoimittaja. Ilmoittajat voivat ostaa lehden sivuille sisältömarkkinointijuttuja, jotka on merkitty Julkisen sanan neuvoston ohjeiden mukaan merkinnöin siten, että maksettu sisältö erottuu toimituksellisesta sisällöstä.

Päätoimittaja vastaa lehden sisällöllisistä valinnoista

Kunkin lehden toimituksellisesta linjas ta vastaa päätoimittaja. Keskeisten maa kuntalehtien päätoimittajat nimittää halli tus toimitusjohtajan esityksestä. Sanoma-, paikallis- ja kaupunkilehtien erityispiirre on pääkirjoitus, joka on osa lehden yhteis kunnallista vaikuttamista. Pääkirjoituksis sa lehti institutiona ottaa kantaa harkitus ti asioihin.

Juuri pääkirjoituksella kantaa ottaminen erottaa sanomalehdet radiosta ja muusta uutismediasta. Pääkirjoitus kuuluu myös digitaalisen sanomalehden ydinluontee seen.

Pääkirjoituksella pyritään vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen lehden lukija kunnan kannalta myönteisellä tavalla. Keskisuomalainen-konsernin lehdissä* oli vuonna 2019 5 258 pääkirjoitusta.

Elämme paikallisuudesta

Paikallisuudesta elävän lehden tärkein yh teiskunnallinen tehtävä on tiedon välittä minen paikallisyhteisön tapahtumista sen jäsenille. Myös valtakunnallisen tiedon vä littäminen on suurimmissa päivälehdissä tärkeässä roolissa. Paikallisen näkökulman tuominen valtakunnallisiin ja kansainväli siin asioihin on yksi maakunnallisen medi an tehtävistä.

Keskisuomalainen-konsernin lehdissä* julkaistiin vuonna 2019 yhteensä yli 179 543 paikallisista asioista kertovaa juttua. Määrä on suuri, eivätkä valtakunnalliset uutisvälineet kerro paikallisia uutisia. Leh dillämme onkin tärkeä rooli paikallisyhtei söjen tiedonkulussa ja yhteisöllisyyden ra kentamisessa.

2019

179 543 Paikallisten juttujen määrä (ei STT)

5 258 2019 Pääkirjoitusten määrä

*Raportointien tiedot koostuvat sanomalehti Keskisuomalaisesta, Savon Sanomista, Etelä-Suomen Sanomista, Iisalmen Sanomista, Uusimaasta, Aamupostista, Keski-Uusimaasta, Länsi-Uusimaasta, Warkauden Lehdestä, Etelä-Saimaasta, Itä-Savosta, Länsi-Savosta, Kouvolan Sanomista ja Kymen Sanomista.

*Raportointien tiedot koostuvat sanomalehti Keskisuomalaisesta, Savon Sanomista, Etelä-Suomen Sanomista, Iisalmen Sanomista, Uusimaasta, Aamupostista, Keski-Uusimaasta, Länsi-Uusimaasta, Warkauden Lehdestä, Etelä-Saimaasta, Itä-Savosta, Länsi-Savosta, Kouvolan Sanomista ja Kymen Sanomista.

Yleisönosastokirjoitusten määrä

*Raportointien tiedot koostuvat sanomalehti Keskisuomalaisesta, Savon Sanomista, Etelä-Suomen Sanomista, Iisalmen Sanomista, Uusimaasta, Aamupostista, Keski-Uusimaasta, Länsi-Uusimaasta, Warkauden Lehdestä, Etelä-Saimaasta, Itä-Savosta, Länsi-Savosta, Kouvolan Sanomista ja Kymen Sanomista.

Paikallista tietoa yhteisöllisyyden voimaksi

Paikkakuntansa tärkeimpiä tiedonvälittäjiä

Keskisuomalainen-konsernin lehdet ovat oman paikkakuntan sa, alueensa tai maakuntansa tärkeimpiä tiedonvälittäjiä. Yh tiön lehdet pyrkivät laadukkaaseen ja luotettavaan journalis miin, jossa erilaiset näkemykset nousevat esille.

Yhtiön digitaaliset lehdet ovat ilmestymisalueensa nopeim pia tiedonvälittäjiä.

Käymme paikallista keskustelua

Lehtemme tarjoavat ihmisille mahdollisuuden saattaa ajatuk siaan laajan yleisön tietoon. Mielipidesivut ovat paperilehdis sä erittäin luettuja sisältöjä.

Yhteensä Keskisuomalainen-konsernin lehdissä* julkaistiin vuonna 2019 12 953 yleisönosastokirjoitusta. Pisimmät kir joitukset ovat jopa 3 000 – 4 000 merkin mittaisia kirjoituksia ja lyhimmät tekstiviestin mittaisia kannanottoja.

Mielipidesivujen toimittamisella lehtemme haluavat edistää paikallista keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheis ta tai paikallisesti kiinnostavista kysymyksistä.

Lehdet valitsevat mielipidekirjoitukset esimerkiksi aiheen ajankohtaisuuden, kiinnostavuuden tai merkittävyyden perus teella.

Lehtemme eivät julkaise kirjoituksia, joissa on kunniaa louk kaavia tai herjaavia näkemyksiä.

Aikakausmedian, IAB Finlandin ja Sanomalehtien Liiton yhteinen Kunnioitamme nuorta lukijaa -sitoumus haastaa media- ja markkinointiviestintäalan toimijat huomioimaan nuoren yleisön aiempaa paremmin. Sitoumuksen tavoitteena on edistää nuorten lukutaitoa ja osaamista digitalisoituvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa. Se kannustaa mediayrityksiä vahvistamaan rooliaan mediakasvattajina sekä miettimään, käsitelläänkö sisällöissä tarpeeksi nuorille relevantteja aiheita ja kuuluuko mediassa riittävästi myös nuorten ääni.

Mediatalo Keskisuomalaisen lehdistä mukana ovat Aamuposti, Keskisuomalainen, Suur-Jyväskylän Lehti ja Uutis-Jousi.

–Meillä on sanomalehti Keskisuomalaisessa paljon erilaisia toimenpiteitä, joilla huomioimme nuoria lukijoita. Uskomme, että teemme lasten ja nuorten kanssa tärkeää tulevaisuustyötä, sanoo lehden varapäätoimittaja Inkeri Pasanen.

Keskisuomalaisessa vieraili viime vuonna paljon koululaisryhmiä peruskoulusta korkeakouluihin. Laukaasta lehti sai vieraakseen kokonaisen koulun kaikki 70 oppilasta. Uudessa opetussuunnitelmassa oleva ilmiöpohjaiseen oppimiseen liittyvä opetus on Pasasen mielestä kasvattanut vierailijoiden määriä. Aikaisemmin vierailijat tulivat äidinkielen tunneilta, nyt aiheena saattaa olla vaikka yrittäjäkurssi.

Lehdessä on myös panostettu nuoria lukijoita kiinnostaviin aihepiireihin. Erityisesti teemoissa on paneuduttu ilmastoon, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että nuoret odottavat ratkaisukeskeistä ilmastojournalismia. Myös muita nuorien lukijoiden elämään liittyviä juttuaiheita on lehdessä enemmän.

Pasanen näkee sanomalehti Keskisuomalaisen vahvuutena kouluyhteistyön, jonka ansiosta lehti saa ympäri vuoden nuorten mielipidekirjoituksia.

–Saamme näistä positiivista lukijapalautetta. Lukijat ovat pistäneet meille viestiä, että "tämä oli päivän paras mielipidekirjoitus" tai että ovat "nämä nuoret todella fiksuja", Inkeri Pasanen kertoo.

Sanomalehti Keskisuomalainen huomioi myös nuoret lukijat

SITOUMUKSEN TAVOITTEENA ON KEHITTÄÄ KONKREETTISIA TOIMIA NUORTEN

Kunnioitamme nuorta lukijaa on alan yhteinen kattositoumus, jonka alla jokainen media voi laatia oman sitoumuksensa ja valita toimet, joilla aikoo nuoret lukijat jatkossa huomioida.

Kunnioitamme nuorta lukijaa -sitoumuksen on tehnyt myös sanomalehti Aamuposti, joka omassa lupauksessaan on päättänyt muun muassa lisätä nuorten määrää jutuissa. – Lehti sitoutuu omassa lupauksessaan muun muassa haastattelemaan nuoria vähintään kerran viikossa esimerkiksi koulu-, liikenne- tai päätöksentekoa koskevan jutun yhteydessä ja lupaa julkaista kerran kuussa nuorisoraatijutun, jossa äänessä ovat neljä paikallista nuorta. Näiden tavoitteiden toteutumista kuka tahansa lukija voi myös seurata verkossa, sisältöjohtaja

Medialukutaitoa on treenattava lisää

Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki ja Etelä-Suomen Median sisältöjohtaja Silja Tenhunen ovat Sanomalehtien Liiton kymmenenhenkisessä Uudet lukijasuhteet –strategiaryhmässä. Puheenjohtajana toimiva Pirttijoki sanoo, että strategiaryhmässä mietitään, millä toimenpiteillä voidaan luoda parempia suhteita lukijoihin. Erityistä huomiota ryhmä haluaa kiinnittää nuoriin lukijoihin.

–Haluamme tuoda nuoria lukijoita sanomalehden lukijoiksi, saada heidät kiinnostumaan sisällöistä ja journalismista. Lisäksi haluamme panostaa nuorten medialukutaitoihin, jotta lukijat ymmärtävät mitä on vastuullinen media, Pirttijoki sanoo.

Hän myös lisää, että ryhmässä on alettu kantaa huolta myös muidenkin ikäluokkien medialukutaidosta.

Strategiaryhmä haluaa lisätä nuorille suunnattuja sisältöjä ja niiden lukemista kaikilla alustoilla.

–On tärkeää, että nuoret ymmärtävät, että sanomalehdet tarjoavat luotettavia uutisia, Pirttijoki sanoo.

Tärkeimmät työkalut ovat koulujen valtakunnallinen sanomalehtiviikko, yhteydenpito opettajiin ja mukanaolo opetusalan valtakunnallisessa suurtapahtuma Educa-messuilla.

–Suuntaamme lisää mediakasvatuksen koulutusta opettajille ja järjestämme erilaisia lukutaitokampanjoita.

Pirttijoki sanoo, että myös hänen omassa lehdessään, Etelä-Suomen Sanomissa nuorisotyö on tärkeää.

–Järjestämme opettajille koulutustilaisuuden ennen sanomalehtiviikkoa. Syksyksi suunnittelemme opettajille tilaisuutta medialukutaidosta yhdessä Sanomalehtien liiton kanssa. Koen itse, että opettajien ja nuorison kanssa toimiessa oppii myös itse paljon.

UUUU

$\sqrt{1}$

E HYVINVOIVA
E JA AMMATTITAITOINEN
E TYÖYHTEISÖ

Työyhteisössämme noudatamme hyviä ta poja ja toimimme vastuullisesti. Meille on tärkeää kohdella kaikkia työntekijöitä tasaarvoisesti ja yhdenvertaisesti. Arvostamme kaikkia työyhteisön jäseniä työpaikalla. Keskustelemme avoimessa ilmapiirissä ja rakennamme yhteistyötä työkavereiden kesken.

Henkilöstömme huolehtii yhteisesti hyväs tä työilmapiiristä ja toimintaohjeiden nou dattamisesta. Tavoitteenamme on, että henkilöstömme kokee kohtelun oikeuden mukaisena ja yhdenvertaisena. Vuosittai nen työilmapiirikysely tehdään koko kon sernissa ja puutumme myös epäasialliseen kohteluun ja käytökseen.

Tavoitteenamme on ylläpitää ja edistää työntekijöiden ammatillista osaamista lii ketoiminnan lähtökohdista määritellyn strategian mukaisesti. Henkilöstöpolitiik kamme tavoitteena on hyvinvoiva ja am mattitaitoinen työyhteisö, jossa kaikilla sen jäsenillä on kehittymismahdollisuuk sia. Tämä heijastuu myös asiakkaille erin omaisena palvelu- ja asiakaskokemuksena. Huomioimme vastuullisesti eri henkilös töryhmien erityistarpeet kuten ikääntyvät työntekijät, yksityis- ja työelämän yhteen sovittamisen, pitkän poissaolon jälkeen töi hin palaavat työntekijät sekä henkilöt, joi den työkyky on heikentynyt. Suurin osa henkilöstömme työsuhteista on toistaisek si voimassa olevia ja kokoaikaisia. Määrä aikaiset työsuhteet ovat pääsääntöisesti vakituisen henkilöstön sijaistuksia, projek titehtäviä sekä opiskelijoiden työharjoit teluita. Käytämme lisäksi avustajia toimi tusten sisällöntuotannossa. Osa-aikaisia työsuhteita on pääasiassa henkilön omiin lähtökohtiin pohjautuen, esimerkiksi osaaikaeläkeläisillä, osatyökykyisillä tai osittaisella hoitovapaalla tai opintovapaalla olevilla henkilöillä.

Perhe- ja työelämän yhteensovittamista edistetään joustavilla työaikajärjestelyillä kuten osittaisella hoitovapaalla ja opinto vapaalla lakien ja ohjeistusten mukaisesti. Pyrimme toteuttamaan liiketoiminnan tar peiden ja työtilanteen mukaan myös vuo rotteluvapaat ja muut poissaolot.

Haluamme tukea työntekijöitämme koko uran ajan. Konsernimme tärkeim piä voimavaroja on osaava ja motivoitunut henkilöstö.

Kannamme vastuuta työntekijöistämme

TAVOITTEENAMME ON, ETTÄ HENKILÖSTÖMME KOKEE KOHTELUN OIKEUDENMUKAISENA JA YHDENVERTAISENA.

Seuraamme sairauspoissaoloja ja noudatamme varhaisen tuen toimintamallia. Sairauspoissaolomme konsernissa olivat vuonna 2019 keskimäärin 9,9 päivää/henkilö. Työ- ja työmatkatapaturmia meillä oli vuoden 2019 aikana yhteensä 134 kappaletta.

Panostamme työntekijöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemiseen yhteistyössä työterveyshuollon ja työeläkeyhtiöiden kanssa. Henkilöstön työkykyä seurataan säännöllisillä terveyskyselyillä ja laajoilla työterveyspalveluilla. Työkyvyn tukemiseksi selvitämme tarvittaessa yksilölliset työaika-, kuntoutus- ja uudelleenkouluttautumisvaihtoehdot. Käytössämme on varhaisen tuen malli, jonka mukaan seuraamme sairauspoissaoloja ja pyrimme ennaltaehkäisemään mahdollista työkyvyttömyyttä. Myös vuosittaisissa kehityskeskusteluissa keskustelemme työntekijän jaksamisesta ja sovimme tarvittaessa

Työssä jaksamista koko työuran ajan

toimenpiteitä, joilla tuemme työssä suoriutumista. Esimiehet koulutetaan tukemaan henkilöstön työkykyä ja huomaamaan mahdollisia varhaisia merkkejä sen heikkenemisestä.

Konsernimme henkilöstö osallistuu vuosittain useampiin koulutuksiin. Keskeisenä tavoitteena on uuden osaamisen luominen konserniimme. Arvostamme henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa koko organisaatiossa. Haluamme taata kaikille työntekijöille tasavertaiset mahdollisuudet kehittyä työssään ja edetä urallaan. Tuemme ammatillista kehittymistä työuran loppuun saakka. Yhtiö noudattaa muutosturvan toimintamallia.

Henkilöstömme ammatillinen osaaminen keskittyy laajasti media-alan osaamiseen. Toimituksellisen henkilöstön koulutustausta on tyypillisesti journalistiikka tai muu yliopistokoulutus. Myynnin ja markkinoinnin parissa työskentelevien koulutustausta on tyypillisesti kaupallinen yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai ammatillinen tutkinto.

Uudet työntekijät perehdytämme työhön perehdytysohjelman mukaisesti. Perehdytyksestä vastaa työntekijän esimies tai esimiehen sopima henkilö.

Olennaisimmat henkilöstöriskit liittyvät henkilöstön osaamisen kehittymiseen muuttuvassa digitalisoituvassa mediaympäristössä sekä siinä, että pystymme olemaan houkutteleva työnantaja myös tulevaisuudessa. Tämän merkitys korostuu erityisesti uusien liiketoimintojen erityisosaamista vaativissa rekrytoinneissa. Myös henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota mediamurroksen vaatimissa muutoksissa ja uudistustarpeissa.

Henkilöstön rakenne ja määrä

Henkilöstö jakaantuu työsuhteen muodon, työajan, sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2019 seuraavasti:

Henkilöstö 31.12.2019 työsuhteina luvut ei sis. mainosjakajia ja avustajia	Naiset lkm	%	Miehet lkm	%	Yhteensä lkm
TYÖSUHDEMUOTO
Toistaiseksi voimassa oleva	1 027	48 %	1 124	52 %	2 151
Määräaikainen	118	56 %	93	44 %	211
Yhteensä	1 145	48 %	1 217	52 %	2 362
TYÖSUHTEEN LUONNE
Kokoaikainen	794	50 %	801	50 %	1 595
Osa-aikainen	351	46 %	416	54 %	767
-joista tuntityöntekijöitä	143	45 %	174	55 %	317
Yhteensä	1 145	48 %	1 217	52 %	2 362
IKÄRYHMÄT, tilanne vuoden lopussa
Alle 30-vuotiaat	131	45 %	163	55 %	294
30-44-vuotiaat	339	46 %	391	54 %	730
45-55-vuotiaat	335	50 %	338	50 %	673
yli 55-vuotiaat	340	51 %	325	49 %	665
Keski-ikä	46,8		45,6
	Naiset lkm	%	Miehet lkm	%	Yhteensä lkm
MAINOSJAKAJAT
Henkilömäärä					3 461
AVUSTAJAT, keskimäärin vuoden aikana
Henkilömäärä	158	40 %	235	60 %	393

Henkilöstö 31.12.2019 työsuhteina luvut ei sis. mainosjakajia ja avustajia	Naiset lkm	%	Miehet lkm	%	Yhteensä lkm
TYÖSUHDEMUOTO
Toistaiseksi voimassa oleva	1 027	48 %	1 124	52 %	2 151
Määräaikainen	118	56 %	93	44 %	211
Yhteensä	1 145	48 %	1 217	52 %	2 362
TYÖSUHTEEN LUONNE
Kokoaikainen	794	50 %	801	50 %	1 595
Osa-aikainen	351	46 %	416	54 %	767
-joista tuntityöntekijöitä	143	45 %	174	55 %	317
Yhteensä	1 145	48 %	1 217	52 %	2 362
IKÄRYHMÄT, tilanne vuoden lopussa
Alle 30-vuotiaat	131	45 %	163	55 %	294
30-44-vuotiaat	339	46 %	391	54 %	730
45-55-vuotiaat	335	50 %	338	50 %	673
yli 55-vuotiaat	340	51 %	325	49 %	665
Keski-ikä	46,8		45,6
	Naiset lkm	%	Miehet lkm	%	Yhteensä lkm
MAINOSJAKAJAT
Henkilömäärä					3 461
AVUSTAJAT, keskimäärin vuoden aikana
Henkilömäärä	158	40 %	235	60 %	393

Henkilöstö 31.12.2019 työsuhteina luvut ei sis. mainosjakajia ja avustajia	Naiset lkm	%	Miehet lkm	%	Yhteensä lkm
TYÖSUHDEMUOTO
Toistaiseksi voimassa oleva	1 027	48 %	1 124	52 %	2 151
Määräaikainen	118	56 %	93	44 %	211
Yhteensä	1 145	48 %	1 217	52 %	2 362
TYÖSUHTEEN LUONNE
Kokoaikainen	794	50 %	801	50 %	1 595
Osa-aikainen	351	46 %	416	54 %	767
-joista tuntityöntekijöitä	143	45 %	174	55 %	317
Yhteensä	1 145	48 %	1 217	52 %	2 362
IKÄRYHMÄT, tilanne vuoden lopussa
Alle 30-vuotiaat	131	45 %	163	55 %	294
30-44-vuotiaat	339	46 %	391	54 %	730
45-55-vuotiaat	335	50 %	338	50 %	673
yli 55-vuotiaat	340	51 %	325	49 %	665
Keski-ikä	46,8		45,6
	Naiset lkm	%	Miehet lkm	%	Yhteensä lkm
MAINOSJAKAJAT
Henkilömäärä					3 461
AVUSTAJAT, keskimäärin vuoden aikana
Henkilömäärä	158	40 %	235	60 %	393

Henkilömäärä	158
--------------	-----

Pietiläinen jakaa ehdokkuudestaan ansio ta alaisilleen.

–Vaikka olin itse ehdolla, koen tämän tunnustuksena Uutissuomalaisen porukal le ja koko Väli-Suomen Medialle.

Oppia johtamiseen Pietiläinen kertoo lu keneensa romaaneista ja johtamisoppaista ja keränneensä urallaan kohtaamiltaan esi miehiltä.

– Yksi on näyttänyt, miten innostutaan ja innostetaan, toinen on jäänyt mieleen so siaalisuudellaan, kolmas analysointikyvyl lään ja neljäs rauhallisuudellaan painetilan teissa.

Pietiläistä pidetään etenkin kuunteleva na ja kannustavana pomona. Hän paljastaa, ettei usko autoritaarisuuteen työelämäs sä. Jo armeijavuosi vajaat 20 vuotta sitten opetti, että esimerkki ja motivointi toimivat paremmin kuin arvomerkit.

– Yksi kouluttaja meni joukkueensa keulassa, kun meidät varusmiehet mars sitettiin ojaan, jossa oli liejua kainaloihin. Muut kouluttajat käyttivät siltaa ja irvaili vat meille. Itsensä liannutta yliluutnanttia seurattiin jatkossa mielellään, muut joutui vat myöhemminkin tukeutumaan sotilasar voihinsa.

– Voisi sanoa, että työelämän johtami sessa olen pyrkinyt tekemään melkein kai ken päinvastoin kuin tuolloin oli armeijas -

sa tyypillistä.

Hän korostaa alaisten oikeudenmukais ta kohtelua ja vahvuuksien hyödyntämistä. Tarkoituksena on saada ihmiset toimimaan tavoitteiden kannalta mahdollisimman te hokkaasti, hyvin ja varsinkin mielellään.

Esimiestehtävissä Pietiläistä on yllättä nyt se, miten paljon niissä on kyse viestin nästä.

– Oikeastaan voi sanoa, että johtaminen on viestintää, Pietiläinen toteaa ja myön tää, ettei tämä ole viestinnän ammattilai sellekaan aina helppoa.

Tehtävää helpottaa, kun tietää, mitä toi mittajan työn arki on. Toisaalta pitää hah mottaa itselleen laajempi kokonaisuus.

– Olen pyrkinyt pönkittämään toiminta kulttuuria sellaiseksi, että tiimityö nähdään aidosti vahvuutena ja kaikille on tärkeää huolehtia, että perustekemisen taso pysyy hyvänä. Itseäni viisaampaa ystävää laina ten kulttuuri on kuin ilmansuunta etenemi sessä. Päivittäinen puuttuminen on hieno säätöä, käännetään vähän ruoria, kun pitää koukata karin ohi, Pietiläinen tiivistää.

Pietiläinen on koulutukseltaan äidinkie len opettaja, jota veri veti journalismiin jo opiskeluaikana.

– Opettajaopinnoissa saaduista peda gogista taidoista ja yksilön kohtaamisesta ei ole ollut esimiestyössä ainakaan haittaa.

Matti Pietiläinen on hyvä pomo

Uutissuomalaisen uutispäällikkö ja Väli-Suomen Media Oy:n toimitusjohtaja Matti Pietiläinen, 38, valittiin Suuri journalistipalkinto 2019 -kisassa Vuoden journalistinen pomo -sarjan finaaliin.

Kolmen toimituksen pomo

Uutissuomalaisen uutispäällikkö ja Väli-Suomen Media Oy:n toimitusjohtaja Matti Pietiläisen alaisuudessa on kolme eri toimitusta ja parikymmentä toimittajaa. Väli-Suomen Mediaan kuuluvat Uutissuomalaisen lisäksi Sunnuntaisuomalainen ja Teemasuomalainen.

Mediatalo Keskisuomalainen yhtenäistää esimieskoulutuksia koko konsernin kat taviksi koulutuspaketeiksi. Tänä vuonna järjestettävissä koulutuksissa käsitellään muun muassa esimiehen vastuita, oikeuk sia ja velvollisuuksia. Lisäksi aiheina on esi miehen omasta ja henkilöstön työkyvystä huolehtiminen sekä luottamuksen merki -

Konsernin yhteiset esimieskoulutukset alkavat

–HR:n työlistalla integraatio on vienyt paljon aikaa. Samalla koko konsernin kaik kia henkilöstöprosesseja ja -käytöntöjä on

-

tys esimiestyössä.

Mediatalo Keskisuomalaisen HR-osaston resursseja on kasvatettu konsernin kas vun myötä. Osaajia on nyt 2,5 henkilöstö resurssia enemmän ja lisäksi konsernissa on nyt oma henkilöstöjohtaja Jarmo Kos kinen. Koskinen on myös Kaakon liiketoi mintojen paikallisjohtaja. yhtenäistetty ja tullaan yhtenäistämään, kertoo Koskinen. Muun muassa konsernin HR- ja palkka ohjelma Mepco on otettu Kaakossa käyt töön ja vuoden loppupuolella se viedään Suomen Suoramainonta Oy:lle. –Henkilöstöresurssien lisäyksen kautta

–Koulutukset ovat jatkuvia ja järjes telmällisiä. Kaikilla esimiehillä on mah dollisuus osallistua näihin. Lisäksi yhteis työkumppaniemme kautta järjestämme useita lyhytkestoisempia webinaareja esimiehille, kertoo henkilöstöjohtaja Jar mo Koskinen.

HR-osastolle enemmän kehityspanoksia

olemme saaneet lisää kouluttamis- ja ke hittämisnäkökulmaa työhömme, Koskinen sanoo.

Filippiineiltä kotoisin oleva Hershe Mendoza aloitti viime vuoden huhtikuussa työt Suomen Suoramainonta -konserniin kuuluvan Jyväskylän Jakelut Oy:n jakelussa. Rakkauden perässä muuttanut Mendoza tiesi heti alusta asti, että hän halusi tehdä töitä Suomessa. Pian Suomeen muuttonsa jälkeen Mendoza pääsikin työhaastatteluun ja lopulta mainosten jakeluun.

Työ on ollut Mendozalle ensimmäinen

Ensimmäinen työpaikka Suomessa löytyi jakeluyhtiöstä

työpaikka Suomessa. Hän uskoo, että se antaa hyvät valmiudet jatkoa varten.

Työhön kuuluu mainosten jakamisen lisäksi myös niiden lajittelua, joka on ollut Mendozalle hyödyllistä suomen kielen opintojen ohessa. Kieliopinnot hän aloitti lähes heti töiden aloittamisen jälkeen.

–Laajennan samalla suomen kielen sanavarastoani, kun laitan mainoksia paikoilleen. Mainoksia lajitellessa on helppo poimia yk-

K O T I T A L O U K S I A J O I H I N M A I N O K S E T J A E T A A N K O N S E R N I S S A R E I L U 1,7 MILJOONAA KPL

K E S K I M Ä Ä R Ä I N E N T Y Ö S U H T E E N K E S T O 2,4 VUOTTA

J A K A J I S S A 7 0 E R I KANSALLISUUTTA

sittäisiä sanoja ja opetella fraaseja. Uusien sanojen oppiminen tukee hyvin opintojani.

Jakelussa parasta on Mendozan mielestä kiitoksen saaminen asukkailta. Varsinkin vanhemmat ihmiset tykkäävät jutella ja kiittävät monesti mainosten jakajaa. Mendoza laskee myös hyötyliikunnan ja tasaisten tulojen olevan työnsä parhaita puolia. Hän kokee, että työpaikka luo hyvää pohjaa elämälle uudessa kulttuurissa.

Savon Median paikallisjohtaja Mirja Vänttinen oli innoissaan, kun Savon Media pääsi neljän muun yrityksen kanssa mukaan ESR-rahoitteiseen Henkilöstöliikunnalla virtaa ja vireyttä (HEVI) -hankkeeseen viime syksynä. Vuoden kestävässä hankkeessa on jo pidetty esimiesten ja henkilöstön edustajien yhteinen workshop, jonka perusteella laaditaan yhteinen henkilöstöliikunnan -ja hyvinvoinnin toimintasuunnitelma ja toteutetaan hyvinvointia lisääviä toimenpiteitä koko henkilöstölle.

Kymmenen onnekasta pääsi myös yksilölliseen elämäntapaohjaukseen.

– Työhyvinvoinnista huolehtiminen ei

Pelkkä taukojumppa ei riitä työhyvinvointiin

ole työnantajan näkökulmasta vain rahaasia, vaan suuressa määrin tahdon asia. Pelkkä taukojumpan tarjoaminen ei riitä, sillä työhyvinvointiin liittyy niin paljon muutakin kuin liikunta. Esimerkiksi johtamisen käytännöt, yhdenvertaisuuden kokeminen ja palautteen antaminen vaikuttavat myös työhyvinvointiin. Ja myös esimerkiksi se, tervehditäänkö työkavereita, Vänttinen muistuttaa. Vänttisen mukaan helposti ajatellaan,

että työnantaja on yksin vastuussa työhy-

vinvoinnista.

– Näinkään se ei voi olla. Vastuullamme on lisätä ymmärrystä työhyvinvoinnista, tarjota mahdollisuuksia ja kannustaa. Jokaisen on tärkeää oivaltaa, että hyvinvointi on henkilökohtaisia valintoja, Vänttinen sanoo.

Työnantajan on erittäin tärkeää aktivoida ihmiset huolehtimaan itsestään, sillä hyvinvoinnilla on iso merkitys yrityksen tulokseen sekä työpaikan yhteishenkeen.

– Myös esimiesten hyvinvointi on tärkeää, sillä hyvinvoiva esimies voi auttaa tiimiä onnistumaan työssään ja voimaan hyvin, Vänttinen muistuttaa.

Hankkeen toimenpiteiden suunnittelu alkaa elokuussa 2020 ja ne kohdistuvat ensin Kuopioon. Jatkossa toimintaa halutaan laajentaa koskemaan koko maakuntaan.

HIHH

= TOIMINTAMME E VAIKUTUKSET
E YMPÄRISTÖÖN

Toimintamme vaikutukset ympäristöön

Ympäristötoimintamme tavoitteena on ympäristövaikutusten vähentäminen, mai neriskien hallinta sekä kilpailussa pär jääminen. Vuoden 2019 aikana kiinnos tus ympäristö- ja vastuullisuusasioihin on myös asiakkaidemme keskuudessa lisään tynyt.

Johdamme ympäristövastuutamme koko konsernin kattavalla (pois lukien vuo den 2019 aikana konserniin liittyneet yh tiöt) ISO 14001 -ympäristöjärjestelmällä, joka on ulkoisen tahon sertifioima. Tähän kuuluvat sisäiset auditoinnit, joissa toimin taamme arvioidaan vuosittain, sekä toi mittaja-arvioinnit, joilla arvioidaan yhteis työkumppaneidemme ympäristövastuuta. Johto tarkastelee ympäristöasioita kon sernin johdon katselmuksessa. Ulkopuoli nen arvioija arvio ympäristötoiminnan ta soa ja järjestelmän toimivuutta vuosittain. Toimintamme tärkeimmät ympäristönä kökohdat ovat: materiaalien käyttö, ener gian kulutus ja hiilidioksidipäästöt. Näihin on asetettu tavoitteita toimintokohtaisesti. Vuosi 2019 oli ympäristötoiminnassa muovin teemavuosi. Olemme selvittäneet muovin käyttöä eri toiminnoissamme sekä kehittäneet ratkaisuja sen käytön vähen tämiseen sekä mahdolliseen erilliskeräyk seen.

Tavoitteenamme on myös osallistuttaa omaa henkilökuntaamme mahdollisimman laajasti ympäristötyöhön. Vuonna 2019 henkilöstöltä on kysytty lupauksia ilmas tonmuutoksen torjuntaan eli niin kutsut tuja ilmastolupauksia.

Konsernin kasvaessa tulevana vuonna ajankohtaiseksi tulee ympäristöjärjestel män laajentaminen koskemaan myös uu sia ostettuja yrityksiä. Kaakon Viestintä ja Suomen Suoramainonta liitetään osaksi sertifioitua ympäristöjärjestelmää vuoden 2020 aikana. Konsernin ympäristötavoit teita on laajennettu myös ulkomainontaan, jotta voimme olla varteenotettava yhteis työkumppani myös tulevaisuudessa.

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄMME LAAJENEE KOSKEMAAN MYÖS UUSIA OSTETTUJA YRITYKSIÄ.

Ympäristöpolitiikkamme

Keskisuomalainen-konsernin ylimmän johdon hyväksymä ympäristöpolitiikka:

Keskisuomalainen Oyj:n ympäristötoiminnoissa kestävän kehityksen perustana on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä, ympäristölainsäädäntö, viranomaisten vaatimukset sekä asiakkaiden ja sidosryhmien toiveet ja odotukset.

Konsernissamme toteutetaan hallituksen hyväksymää ympäristöjohtamismallia, jonka mukaisesti sitoudumme toimimaan ympäristön pilaantumista ehkäisevästi jatkuvan parantamisen periaatteella. Ympäristön hyväksi toimiminen kuuluu jokaiselle konsernissa työskentelevälle.

Tiedostamme liiketoimintaamme, tuotteisiimme ja palveluihimme liittyvät ympäristönäkökohdat sekä niiden vaikutukset ja riskit koko niiden elinkaaren ajalta. Määrittelemme merkittävimmille ympäristönäkökohdille päämäärät ja tavoitteet sekä luomme mittariston tavoitteiden seuraamiseen.

Pyrimme käyttämään ekotehokkaita toimintatapoja, jotka rasittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Dokumentoimme ympäristöasioihin liittyvät toimenpiteet sertifioituun 14001 -ympäristöjärjestelmäämme, seuraamme niitä sisäisillä auditoinneilla ja johdon katselmuksilla.

Koulutamme henkilökuntaa ja asiaankuuluvia sidosryhmiä tarvittaessa. Tiedotamme ympäristöperiaatteistamme julkisesti konsernin verkkosivuilla.

Konsernimme raportoi ympäristötoimintansa tuloksista avoimesti ja kattavasti.

Nämä ympäristöperiaatteet on hyväksytty konsernin johtoryhmässä.

Painotuotteen ympäristövaikutuksista iso osa syntyy paperintuotannossa. Siksi onkin tärkeää, että paperihukan eli makkelin määrää pyritään jatkuvasti vähentämään. Paperijätteen eli makkelin minimointi on painojen ympäristötyön tärkeimpiä tavoitteita.

Kaikissa Lehtiseppien painoissa on käytössä tulospalkkiomalli paperijätteen vähentämiseen. Tulospalkkiomallissa henkilökuntaa palkitaan makkelitavoitteiden saavuttamisessa, kuitenkaan tuotteen laadusta tinkimättä.

Yksikään painoistamme ei ole ympäristölupavelvollinen, koska pesuaineliuottimien käyttö on vähäistä. Kemikaalien käytön

Eniten ympäristövaikutuksia painotoiminnoista

Suurin osa ympäristövaikutuksistamme syntyy painotoiminnoista, minkä vuoksi olemme panostaneet painojen ympäristöasioiden hallintaan jo pitkään.

vähentämisen eteen on myös tehty tavoitteellista työtä.

Kaikissa painoissamme, pois lukien uusi painomme Kouvola, on mahdollista painaa ympäristömerkittyjä tuotteita. PEFC- ja FSC-merkityillä tuotteilla voidaan varmistaa, että paperiin käytetty puu on lainmukaisista lähteistä.

Painoprosessin energiankulutusta pyritään vähentämään sujuvalla ja tehokkaalla tuotannolla. Painoprosessissa emme laske viemäriverkkoon kemikaaleja, vaan keräämme ne vaarallisen jätteen keräykseen. Kaatopaikalle ei päädy jätettä, kaikki joko kierrätetään tai hyödynnetään esimerkiksi energiana.

Muovin käyttö ei ole suuressa roolissa sanomalehtipainamisessa, mutta Lehtisepillä sen erilliskeräys toteutetaan vuoden 2020 aikana. Painoistamme arkki- ja digipainamiseen erikoistunut PPD erilliskerää jo nyt muovin. Joka vuosi painojen ympäristöasioita käydään läpi sisäisessä auditoinnissa. Vuonna 2019 sovittiin, että selvitetään stiftauksen (niitin) poistamisen vaikutuksia sanomalehden ympäristövaikutuksiin.

Vuoden 2020 aikana ympäristöjärjestelmään liitetään mukaan yrityskaupan myötä uusi painomme Kouvolassa. Samalla vuoden 2019 lopussa alas ajettu Hämeenlinna poistuu sertifikaatista.

Sähkön käyttömäärät liittyvät vahvasti painotoimintaan ja tuotantomääriin

Uusiutuvan energian määrä vaihtelee sähkön tuotannon mukaan

Painoissa tärkeimpänä tavoitteena on makkelin eli paperihukan vähentäminen. Tavoitteet vuosille 2019-2021

TAVO I T T E E T	MITTARIT	TOIMENPITEET
Makkelin vähentäminen (jokaisella painolla oma numeraalinen tavoite)	Hukkakilot/ostettu paperimäärä [tn/tn]	Tuotantopalkkiojärjestelmä Laitekannan huolto ja uusinta tarpeen mukaan Tuotannon seisokkien vähentäminen ennakkohuoltoihin panostaminen
Palveluntuottajien ympäristötoiminnan arviointi	Toteutettu	Jäteyhtiön ympäristötoiminnan arviointi
Ympäristömerkittyjen tuotteiden myynnin kasvattaminen (PPD)	Ympäristömerkittyjen tuotteiden osuus [%]	Myynnin ja markkinoinnin avulla myynnin kasvattaminen

S Ä H KÖ N K ÄY T TÖ

Mediatalo Keskisuomalaisessa on omaa varhaisjakelua Savossa ja Päijät-Hämeessä. Seuraamme jakeluiden ympäristötoimintaa sisäisillä auditoinneilla, joissa käydään läpi toiminnan kehityskohteita.

Koska jakelumme eivät omista omaa jakelu- tai kuljetuskalustoa, yhteistyö jakajien ja alihankkijoiden kanssa on tärkeää.

Savon Jakelun isolle yhteistyökumppanille on tehty toimija-auditointi, jossa on selvitetty ympäristötoiminnan tasoa. Toimittaja-auditointeja on tarkoitus jatkaa tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa.

Jakeluiden ympäristövaikutuksia seurataan auditoinneilla

Ympäristövaikutuksia pienennämme jatkuvalla jakelureittien optimoinnilla sekä jakelutiheyden nostamisella. Seuraamme oman jakelun ja kuljetusten kilometrejä ja se on yksi jakeluiden ympäristömittareista.

Jakelukilometrien vähentämistä on toteutettu varhaisjakelu- ja heittolaatikkoverkoston optimoinnilla kattamaan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen alueen, tuotemäärää on kasvatettu lisäämällä Jakeluyhtiö Suomi -verkoston kautta kanavoitavien tuotenimikkeiden määrää ja päällekkäisiä talouksia sekä jakokierroksia on vähennetty siirtämällä hallitusti suorajakelureittejä jaettavaksi varhaisjakelun yhteydessä. Näitä kaikkia toimia jatketaan myös vuosina 2020-21.

Konserni käyttää myös Postin jakeluita, jotka ovat hiilineutraaleja eli kaikki Postin jakeluista syntyvät kasvihuonekaasupäästöt on kompensoitu.

Vuoden 2019 alusta Suomen Suoramainonta Oy on täydentänyt jakeluliiketoimintaamme. Se on tarkoitus integroida konsernin ympäristöjärjestelmään vuoden 2020 aikana.

Jakeluiden reititys on jakeluiden ympäristötavoitteissa suuressa roolissa (tavoitteet vuosille 2019-2021)

TAVO I T T E E T	MITTARIT	TOIMENPITEET
Jakelukilometrien vähentäminen	Jakelun kilometrit [km]	Jakeluverkon optimointi (piirien yhdistäminen, pistojen poisto)
Jakelutiheyden kasvattaminen	Jakelutiheys [kpl/km]	Lisätään tuotteita jakeluun
Päällekkäisten talouksien vähentäminen ESA Jakelut/ SSM	Päällekkäin jaettujen talouksien määrän muutos [kpl/jakokerta]	Jakeluiden yhdistäminen ja vuosittaisten kierrosten vähentäminen

Jakeluyhtiöillä on yhteiset ympäristötavoitteet, joita seurataan

Savon Jakelu ESA Jakelut

JAKELUN KILOMETRIT

Mediatalo Keskisuomalaisen liiketoiminta toimii pääsääntöisesti omistamissamme tiloissa. Tämän lisäksi kehitämme ja vuokraamme tilojamme myös ulkopuolisille toimijoille.

Tavoittelemme energiatehokkuuden parantamista kaikissa hallinnoimissamme kohteissa, muun muassa valaistusten uusimisella saavutamme sekä nopeita

Tarkastelemme kiinteistöjemme ympäristövaikutuksia

Kiinteistöissämme tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen vuosina 2019-2021

takaisinmaksuaikoja että parantuneita työolosuhteita. Energiatehokkuutta toteutamme myös kumppanuuksiemme kautta: panostamme ennakoivaan huoltoon ja kehitämme sekä optimoimme olosuhteita yhteistyössä teknisen ylläpidon kumppaneidemme kanssa. Haemme aktiivisesti kiinteistöjemme elinkaaren ympäristökuormaa pienentäviä ja talou-

TAVO I T T E E T	MITTARIT	TOIMENPITEET		Toimistojen ympäristötavoitteissa korostuu
Vähennetään pääkonttorin kaukolämmön kulutusta teknisten järjestelmien saneerauksella.	Lämpöenergian kulutus [MWh]	Ilmanvaihtojärjestelmän modernisointi / toimilaitteiden uusinnat	matkustamisen ja toimistomateriaalien vähentäminen. Tavoitteet vuosille 2019-2021
Mediatalo ESAn kohteiden saattaminen ennakoivan huollon piiriin	Toteutettu	Huollon kilpailutus	TAVO I T T E E T	MITTARIT	TOIMENPITEET
Kiinteistön kohteiden saattaminen mittaroinin piiriin	Toteutettu	2 kiinteistöä vuodessa mittaroidaan	Toimiston tulosteiden määrän vähentäminen	Tulosteiden määrä [kg/hlö]	Keskitetty tulostus Toimittajien ympäristötoiminnan
Palveluntuottajien ympäristötoiminnan arviointi	Toteutettu	Suurimman sähköntuottajan ympäristötoiminnan arviointi Jäteyhtiön ympäristötoiminnan arviointi	Työmatkustuksen vähentäminen	Työmatkustus [km]	arviointi Videoneuvottelujen lisääminen
Ympäristövastuullisen energian lisääminen	Osuus käytetystä energiasta [%]	Tuotantotavan huomioiminen sähkön hankinnassa

dellisuutta parantavia kehityshankkeita. Tilatarpeemme ovat muutoksessa ja toteutamme uudistusvuorossa olevat toimitilamme monitilatoimistoina. Monitilatoimisto mahdollistaa uudenlaisen tilatehokkuuden myötä paremman energiatehokkuuden vähentämällä muun muassa lämmitettyjen neliöiden määrää.

Vaikka painot korostuvatkin ympäristötyössämme, suurin osa vakituisista työntekijöistämme tekee toimistotyötä. Toimistojen ympäristövaikutuksia syntyy työmatkustuksesta, toimistopaperien kulutuksesta, jätteistä sekä tietysti kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksesta. Ympäristövaikutuksiin liittyviin tavoitteisiin halutaan päästä keskitetyn tulostuksen ja videoneuvottelujen tehokkaalla käytöllä. Konsernin laajentuessa henkilöstömäärä ja myös toimistossa työskentelevien määrä on kasvanut, jolloin uudet toimintatavat ja tekniikat on otettu käyttöön myös uusissa yksiköissä.

Toimistojen ympäristötavoitteissa korostuu

TAVO I T T E E T	MITTARIT	TOIMENPITEET
Toimiston tulosteiden määrän vähentäminen	Tulosteiden määrä [kg/hlö]	Keskitetty tulostus Toimittajien ympäristötoiminnan arviointi
Työmatkustuksen vähentäminen	Työmatkustus [km]	Videoneuvottelujen lisääminen

Toimistotyölle on omat tavoitteensa

Ympäristöriskit

Arvioimme ympäristöriskejä osana viranomaistarkastuksia ja ympäristöjärjestelmän arviointeja. Riskeiksi olemme arvioineet toiminnan pitkän aikavälin vaikutukset ympäristöön sekä hätätilanteet, kuten tulipalo ja kemikaalivahingot. Riskejä hallitsemme sertifioiduilla ISO 14001 -järjestelmällä.

Ulkomainonta kasvaa reippaasti

Ulkomainonnan liiketoiminnan kasvaessa sen ympäristövaikutuksia on myös arvioitu. Mediatalo Keskisuomalaisen ulkomainontavalikoimaan kuuluvat liikenneasemamediat, Big one -näytöt ja bussimedia. Ulkomainonnassa kiinnitetään huomiota sähkön alkuperään sekä toimistotiloihin liittyviin ympäristöasioihin.

Ulkomainosliitto on viime vuonna toteuttanut ympäristöauditoinnin kaikille ul-

TAVO I T T E E T

• Siirtyminen käyttämään vihreää sähköä – tavoitteena 100% vuonna 2025
• Green Office -sertifikaatin hankkiminen – tavoitteena vuonna 2023
• Muovin kierrätys/uusiokäyttö, etenkin mainosmateriaaleissa – tavoitteena 100% vuonna 2023
• PEFC- tai FSC-sertifioidun paperin käyttö mainosmateriaaleissa – tavoitteena 100% vuonna 2023

Tavoitteiden saavuttaminen 2019-2020

MITTARI	YKSIKKÖ	2016	2017	2018	2019	LISÄTIETOJA
Hukkakilot/ostettu paperimäärä	tn/tn	0,08	0,07	0,08	0,08
Ympäristömerkittyjen tuotteiden osuus (PPD)	%	19 %	23 %	24 %	24 %
Lämpöenergia kulutus	MWh	7 846	10 103	11 345	11 396
Ostetun sähkön uusiutuvien käyttö	%	33 %	46 %	30 %	ei vielä saatavissa
Työmatkustus	km/hlö	1 466	1 392	1 237	1 240
Toimistopaperi	kg/hlö	13	9	7	7
Jakelun kilometrit (oma jakelu)	km	3 356 573	6 087 409	6 161 416	5 808 210
Jakelutiheys	kpl/km				20
Päällekkäin jaettujen talouksien määrän muutos	kpl/jako kerta				-18 685	Ei vertailu tietoja

Muut tunnusluvut

	YKSIKKÖ	2016	2017	2018	2019	LISÄTIETOJA
Energia
Sähkö	MWh	10 240	13 518	13 153	12 493
Lämpö	MWh	7 846	10 103	11 345	11 396
Materiaalit
Painopaperi	tn	22 849	33 152	30 387	27 145
Toimistopaperi	kg	9 953	8 695	9 528	8 920
Painoväri	kg	464 319	663 383	625 367	570 210
Painolevyt	kpl	592 052	770 988	747 460	575 207
Painolevykemikaalit	litra	15 010	15 136	18 880	12 769
Työmatkustus
Bensa	litraa	31 839	52 466	49 097	30 224	Konsernin omat autot ja työsuhdeautot
Diesel	litraa	29 973	62 630	46 517	36 776	Konsernin omat autot ja työsuhdeautot
Matkustus, juna ja linja-auto	km	267 741	337 582	303 310	262 748
Matkustus, lentomatkustus	km	299 766	332 564	257 807	321 041
Matkustus, oma auto	km	1 045 042	1 247 188	1 083 912	1 070 141
Matkustus, laiva	km	2 856	3 656	1 840	5 246
Jätteet
Kierrätys	tn	2 554	3 244	3 239	3 168
Hyödyntäminen	tn	144	127	212	151
Loppusijoitukseen	tn	0	0	0,42	1,53

komainosliiton toimijoille, myös Mediatalo Keskisuomalaisen ulkomainostoimijoille. Tämän auditoinnin kautta on asetettu ulkomainostoimijoille ympäristötavoitteet, jotka vastaavat myös konsernin ympäristövastuullisuustavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamisella voi olla myös merkittäviä liiketoimintavaikutuksia asiakkaiden vaatimusten kasvaessa.

HÄTÄTILANTEET

• tulipalo

• kemikaalivahingot • onnettomuudet

• ilmastonmuutos

Työntekijät antoivat liki tuhat ilmastolupausta

Noin 70 prosenttia vastaajista lupasi vähentää ruokahävikin määrää, 61 prosenttia sammuttaa valot toimistolta lähtiessä, 45 prosenttia lupasi kierrättää tarkemmin toimistossa syntyvän jätteen. Lisäksi 44 prosenttia vastaajista lupasi syödä vähintään kerran viikossa työlounaalla kasvisvaihtoehdon ja 27 prosenttia lupasi sopia palaverin etäyhteyksillä.

Lisäksi lupauksia tehtiin vastuullisemmista yrityslahjoista, työmatkoista, tulostamisen vähentämisestä sekä muun muassa kuljetusten ja reititysten vastuullisesta suunnittelusta.

–Eniten vastauksissa yllätti henkilöstön sitoutuneisuus ja innostuneisuus asiaan. Työnantajan tekemälle vastuullisuustyölle on tässä ajassa selvästi tilausta, ja henkilöstö haluaa omalla toiminnallaan ottaa aktiivisesti siihen osaa, sanoo Mediatalo Keskisuomalaisen laatu- ja ympäristöpäällikkö Marjo Salovaara.

Omien ilmastolupausten lisäksi työntekijöiltä kysyttiin, millaisia ilmastovastuullisia konkreettisia vinkkejä he haluaisivat antaa konsernille.

Vinkeissä painotettiin sähkön alkuperää, kotimaisia ja vastuullisia hankintoja, työmatkaliikunnan tukemista, keskitettyjä roskakoreja, toimituksille kaupunkipyöriä ja paikallisen ympäristöuutisoinnin lisäämistä. Lisäksi etätyön lisääminen, kimppakyydit ja etäpalavereiden määrän kasvattaminen saivat kannatusta.

–Listalla on monta teemaa, joita voimme kehittää eteenpäin. Kyselymme osoittaa, että vastuullisuustyö onnistuu parhaiten, kun teemme sitä sekä yhtiönä että yksilöinä, konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoo. Kyselytutkimus toteutettiin syyskuussa 2019 ja se lähetettiin kaikille konsernin toimistotyöntekijöille.

Mediatalo Keskisuomalaisen tutkimusyhtiö Tietoykkösen kyselytutkimuksena toteuttamaan ilmastolupaushaasteeseen annettiin liki tuhat lupausta.

TYÖNANTAJAN TEKEMÄLLE VASTUULLISUUSTYÖLLE ON TÄSSÄ AJASSA TILAUSTA.

Ilmastoryhmä kannustaa keväällä mukaan putsailemaan Itämeren rantaa. Vasemmalla on Ulla Malkamäki ja oikealla on Nora Sipilä.

Ilmastoryhmä kannustaa muutoksiin

Mediatalo Keskisuomalaisen ilmastolupauskampanja poiki Kymen Sanomilla uuden idean. Taloon perustettiin ilmastoryhmä, jossa on neljä aktiivista jäsentä: Myyntineuvottelija Nora Sipilä, asiakaspalvelija Ulla Brusila, jakelupäällikkö Ulla Malkamäki ja graafikko Juha Rika. Kaikkia heitä yhdistää kiinnostus ympäristöön ja ilmastoasioihin. Työryhmä on tehnyt yhdeksän kohdan listan, jossa kannustetaan tekemään pieniä muutoksia työarkeen. Mukana listalla on muun muassa kannustamista työmatkoihin kävellen tai pyöräillen, jääkaapista löytyy hävikkiruokahylly, lajittelua on parannettu ja kertakäyttöastioita ei enää tilata. Myös siivoojien kanssa on keskusteltu ympäristönäkökohdista.

Ilmastoryhmä järjestää Itämeren rannan siivoustempauksen Kotkassa. Tavoitteena on toimia mallina muille. Tempaus liittyy Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -rantojensiivouskampanjaan, jonne ilmoitetaan tempauksessa kerätty jätemäärä. Kymen Sanomien vastaava päätoimittaja Heidi Ekdahl ehdotti, että rannan siivoukseen houkutellaan myös lukijoita mukaan ja siitä rakennetaan yhteisöllinen tapahtuma.

GRI-indeksi	Vuosikertomus	Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista
YLEINEN SISÄLTÖ		SIJAINTI	TARKENNUKSIA
Organisaation kuvaus
102-1	Organisaation nimi	s. 150
102-2	Tärkeimmät tavaramerkit, tuotteet ja palvelut	s. 8–11
102-3	Organisaation pääkonttorin sijainti	s. 150
102-4	Toimintamaat	s. 150
102-5	Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto	s. 150
102-6	Markkina-alueet, toimialat	s. 150
102-7	Organisaation koko	s. 12–13
102-8	Tietoja palkansaajista ja muista työntekijöistä	s. 39
Strategia
102-14	Ylimmän johdon edustajan lausunto	s. 4
102-15	Keskeisen vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	s. 24, 38, 54, s. 153–154	Osittain, riskit raportoitu
Hallintotapa
102-20	Vastuuhenkilöt	s. 21
102-22	Hallituksen kokoonpano	s. 151, 164– 167
102-23	Hallituksen puheenjohtaja	s. 164
102-24	Hallituksen valinta	s. 151
102-32	Yritysvastuuraportin hyväksyntä	s. 60
102-35	Hallituksen ja ylimmän johdon palkitseminen	s. 152–153
Raportointitapa
102-45	Tilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt	s. 150
102-49	Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja näkökohtien laskentarajoissa	s. 59
102-50	Raportointijakso	s. 59
102-51	Edellisen raportin päiväys	s. 59
102-52	Raportin julkaisutiheys	s. 59
102-53	Yhteystiedot, josta kysyä raporttiin liittyviä lisätietoja	s. 59
102-54	GRI-standardien mukainen raportoinnin kattavuus	s. 58–59
102-55	GRI-sisältötaulukko	s. 58–59
102-56	Raportin varmennus	s. 59	Ei varmennettu

TALOUDELLISET VAIKUTUKSET
Taloudelliset tulokset
201-1	Suoran taloudellisen lisäarvon
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Materiaalit
301-1	Materiaalien käyttö painon ja / tai määrän mukaan	s. 55
Energia
302-1	Organisaation oma energiankulutus	s. 55
302-3	Energiaintensiteetti	s. 49
Päästöt vesistöihin ja jätteet
306-2	Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti	s. 55
SOSIAALISET VAIKUTUKSET
Asiakkaiden yksityisyyden suoja
418-1	Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen häviämiseen liittyvät valitukset

Raportointi- ja laskentaperiaatteet

Raportointi- ja laskentarajoja koskeva muutokset edelliseen raporttiin verrattuna on ilmoitettu kunkin tunnusluvun kohdalla. Journalistisen vastuun osalta lähteinä on Julkisen sanan neuvosto sekä yhtiön sisäiset järjestelmät. Henkilöstöön liittyvät luvut on kerätty vakuutusyhtiöltä, työterveyshuollosta sekä palkkahallinosta. Ympäristövastuun luvut on kerätty toimittajilta, laskutuksesta sekä sisäisistä järjestelmistä. GRI-standardia (Global Reporting Iniative) on käytetty raportissa soveltuvin osin. Tarkemmin GRI:n kattavuudesta on GRIindeksissä. Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta.

Raportointiajanjakso on 1.1.2019-31.12.2019 ja edellinen raportti on julkaistu maaliskuussa 2019. Raportti julkaistaan vuosittain. Raportista voi kysyä lisätietoja talousjohtaja Heikki Linnavirralta.