Pihlajalinna Oyj

Quarterly Report • May 8, 2020

OSAVUOSIKATSAUS

1.1.–31.3.2020

Oikaistu liikevoitto parani, koronavirusepidemian johdosta Pihlajalinna perui väliaikaisesti näkymänsä vuodelle 2020

Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomat.

Tammi-maaliskuu lyhyesti:

• Liikevaihto oli 133,0 (132,5) milj. euroa kasvua 0,4 prosenttia
• Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 12,7 (12,6) milj. euroa – kasvua 0,8 prosenttia
• Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 4,2 (3,9) milj. euroa kasvua 6,9 prosenttia
• Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 0,9 (1,2) milj. euroa
• Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,06 (0,06) euroa/osake
• Mehiläinen Yhtiöt Oy:n vapaaehtoisen ostotarjouksen odotetaan toteutuvan viimeistään vuoden 2020 kolmannen vuosineljänneksen aikana.

KESKEISET TUNNUSLUVUT	1–3/2020 3 kk	1–3/2019 3 kk	2019 12 kk
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa	133,0	132,5	518,6
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	12,1	12,2	47,8
Käyttökate, %	9,1	9,2	9,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa*	12,7	12,6	55,1
Oikaistu käyttökate, %*	9,5	9,5	10,6
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	3,3	3,5	10,2
Liikevoitto, %	2,5	2,7	2,0
Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa*	4,2	3,9	20,8
Oikaistu liikevoitto, %*	3,2	3,0	4,0
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa	2,0	2,5	6,3
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	0,06	0,06	0,15
Oma pääoma per osake, euroa	4,54	5,38	4,47
MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)	3,0	4,7	2,9
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	3,7	7,1	3,8
Omavaraisuusaste, %	24,8	29,6	24,3
Nettovelkaantumisaste (gearing), %	186,6	145,5	181,7
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa	201,2	190,5	192,7
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12
kk*	3,6	3,7	3,5
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa**	10,2	14,0	44,1
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	21,4	3,4	36,8
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa	18,1	-1,1	17,4
Henkilöstö keskimäärin (FTE)	4 350	4 742	4 515
Henkilöstö kauden lopussa	5 865	5 871	5 815

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).

Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,5 (0,4) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat 0,9 (0,4) miljoonaa euroa.

** Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2020

Koronavirusepidemian vuoksi Pihlajalinna perui väliaikaisesti näkymänsä vuodelle 2020, jotka on annettu 14.2.2020. Valtioneuvoston antaman poikkeuslain ja koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan liiketoimintaan on vaikeaa luotettavasti arvioida ja ennakoida. Pihlajalinna arvioi antavansa päivitetyt näkymät vuodelle 2020 myöhemmin kuluvan vuoden aikana. Vuoden ensimmäisinä kuukausina Pihlajalinnan liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät odotetulla tavalla.

Koronaepidemian vaikutus Pihlajalinnan liiketoimintaan

Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa. Alhaisen kysynnän kausina tällaisten sopimusten kannattavuus pysyy yleensä vakaana. Ikäihmisten asumispalveluiden ja rekrytointipalveluiden kysyntään ei koronaepidemialla odoteta olevan merkittävää vaikutusta. Edellä esitetyistä syistä odotetaan, että yli puolet Pihlajalinnan liiketoiminnasta pysyy tämän hetken näkemyksen mukaan vakaana koronaepidemiasta huolimatta.

Pihlajalinna sulki 20.3.2020 kaikki liikuntakeskuksensa väliaikaisesti hidastaakseen koronavirusepidemian leviämistä. Epidemiatilanne on myös laskenut erityisesti ei-kiireellisen sairaanhoidon sekä suunterveyden palveluiden kysyntää. Liikuntakeskuksissa ja suunterveyden palveluissa aloitettiin maaliskuun loppupuolella yt-neuvottelut, jotka johtivat henkilöstön koko- tai osa-aikaisiin lomauksiin.

Koronaepidemian vaikutukset vähensivät asiakasvirtoja yksityisissä lääkärikeskuksissa, sairaaloissa, hammasklinikoissa ja liikuntakeskuksissa maaliskuun puolen välin jälkeen. Asiakasvirtojen väheneminen heikensi edellä todettujen palveluiden laskututusta arviolta noin 3,3 miljoonaa euroa.

Pihlajalinna-konserni aloitti 1.4.2020 koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut johtuen koronavirusepidemian aiheuttamista muutoksista toimintaympäristössä. Yhteistoimintaneuvottelut koskivat Pihlajalinnakonsernin kaikkia liiketoimintoja sekä koko henkilöstöä lukuun ottamatta suun terveyden henkilöstöä ja liikuntakeskusten henkilöstöä, joita koskevat neuvottelut käytiin jo aiemmin. Myös kliinistä hoitotyötä tekevät lääkärit ja pääosa kuntayhtiöiden palvelutoiminnoista jäivät neuvottelujen ulkopuolelle.

Yhteistoimintaneuvottelut saatiin kaikilta osin päätökseen 24.4.2020. Neuvotteluissa pyrittiin ensisijaisesti löytämään ratkaisuja erilaisten työsuhteen joustojen ja tilapäisten uudelleensijoittamisten kautta. Epidemiasta aiheutuva toiminnan ja palveluiden supistaminen johtaa enimmillään noin 796 työntekijän koko- tai osa-aikaiseen lomauttamiseen enintään 90 päiväksi. Lomautusten määrään ja kestoon vaikuttavat mahdollisuudet sijoittua tilapäisesti toisiin tehtäviin ja työsuhteen joustot.

Koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten kokonaisarviointia vaikeuttaa myös se, että sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä hyvinvointipalveluissa ei-kiireellisen kysynnän arvioidaan nyt patoutuvan ja tilanteen normalisoituessa jälleen kasvavan.

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ennallaan

Pihlajalinnan liiketoiminnan kasvua vauhdittavat trendit ja megatrendit eivät ole koronaepidemian johdosta muuttuneet. Digitaalisten palveluiden käyttö ja rakenteelliset muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa saattavat jopa nopeutua koronaepidemian johdosta. Pihlajalinnan pitkän aikavälin tavoitteet – nettovelan taso alle 3x käyttökate ja liikevoitto yli 7 prosenttia liikevaihdosta – pysyvät ennallaan.

Aiemmat näkymät vuodelle 2020 (annettu 14.2.2020)

Vuoden 2020 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuodesta 2019. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan kasvavan vuodesta 2019.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:

Vuoden ensimmäisinä kuukausina Pihlajalinnan liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät odotetulla tavalla. Maaliskuussa Suomeenkin levinnyt maailmanlaajuinen koronavirusepidemia vähensi palveluiden kysyntää yksityisissä lääkärikeskuksissa, sairaaloissa, hammasklinikoissa ja liikuntakeskuksissa. Epidemian vuoksi Pihlajalinna perui maaliskuun lopussa väliaikaisesti näkymänsä vuodelle 2020.

Pihlajalinnan lääketieteellinen johtoryhmä ja konsernin johtoryhmä seuraavat päivittäin epidemiatilanteen kehittymistä sekä valtioneuvoston, THL:n ja sairaanhoitopiirien ohjeistuksia. Pihlajalinna on suositellut maaliskuusta lähtien, että kaikki, joiden työn luonne sen sallii, tekisivät toistaiseksi etätöitä. Samoin kokoukset ja tapaamiset järjestetään aina mahdollisuuksien mukaan etänä, ja työmatkoja Suomessa tehdään ainoastaan pakottavista syistä. Olemme peruneet kaikki tapahtumat tältä keväältä. Yhtiökokous huhtikuussa toteutettiin poikkeusjärjestelyin.

Henkilöstön ja asiakkaiden terveyden turvaamiseksi päivitämme jatkuvasti suojautumisohjeita. Hankintayksikkömme on tehnyt jo useita kuukausia töitä suojavarusteiden riittävyyden eteen. Huhtikuussa julkistimme yhteistyössä Medanta Oy:n kanssa kehittämämme antimikrobisen kestokäyttöisen hengityssuojaimen terveydenhuoltoalan ammattilaisten käyttöön. Maskien tuotanto on käynnistynyt 20 000 kappaleen viikkovauhdilla, ja ensimmäinen erä saapui Suomeen huhtikuun loppupuolella. Lääkärikeskuksissa olemme tehneet toimenpiteitä, joilla haluamme varmistaa, että kaikki asiakasryhmät voivat asioida meillä turvallisesti. Infektiopotilaiden hoito on esimerkiksi Pirkanmaalla keskitetty tietyille asemille ja tiettyihin kellonaikoihin.

Koronavirusepidemian aiheuttamista toimintaympäristön muutoksista johtuen konsernissa on jouduttu käymään yhteistoimintaneuvotteluita. Neuvottelut saatiin kaikilta osin päätökseen 24.4.2020. Neuvotteluissa sovituilla toimenpiteillä pyrimme varmistamaan palvelutoiminnan palauttamisen normaalille tasolle mahdollisimman nopeasti asiakasvirtojen elpyessä.

Pihlajalinna aloitti koronatestauksen 23.3.2020 Tampereella, Kangasalla, Seinäjoella ja Helsingissä. Huhtikuun alussa testaustoiminta laajeni valtakunnalliseksi, kun uusia testauspisteitä avattiin lähes kaikkiin maakuntakeskuksiin. Lisäämällä diagnostiikkaa olemme mukana varmistamassa kansallista onnistumista epidemian torjunnassa. Teemme testauksia lääkärin lähetteellä yksityis- ja työterveysasiakkaille sekä vakuutusyhtiöiden kautta tuleville asiakkaille.

Etäpalveluiden kysyntä kasvoi epidemian alkaessa moninkertaiseksi. Epidemian alkuun verrattuna tilanne on jo tasaantunut, mutta toivomme, että etäpalvelut tavoittavat enenevästi myös niitä ihmisiä, joilla on muutakin kuin akuuttia hoidon tarvetta. Kiireetöntä hoitoa on tällä hetkellä vaikea saada julkisella puolella, ja tässä voimme auttaa myös etäpalveluiden avulla. Etäpalvelut tuovat joustoa ja valinnanvapautta asiakkaalle, eikä näistä haluta luopua enää epidemian jälkeen.

Yksityisen sektorin lääkärit ja hoitajat voisivat tuottaa terveyspalveluita myös ikäihmisten ja erityisryhmien hoitopaikkoihin ja palvelutaloihin sekä koteihin. Yksi esimerkki tästä on Pihlajalinnan vastuulääkärimalli, jota voitaisiin hyödyntää yhä useammassa hoivakodissa. Vastuulääkärimallin avulla voidaan parantaa hoi-

don laatua ja laskea kustannuksia. Vastuulääkärimallin käyttöönoton jälkeen ikäihmiset eivät joudu esimerkiksi käymään enää niin usein paikallisen terveyskeskuksen päivystyksessä, vaan suurin osa terveydenhuoltopalveluista voidaan tuottaa heille hoivakodissa. Tämä olisi erityisesti epidemiatilanteessa erinomainen asia.

Pihlajalinna ja Pohjola sopivat toukokuussa jatkavansa sopimustaan erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamisesta vakuutusasiakkaille valtakunnallisesti seuraavat kolme vuotta. Kristiinankaupungin sote-ulkoistussopimuksen toteutuminen varmistui huhtikuun lopussa, ja palvelutuotanto alkaa 1.1.2021. Tällä hetkellä Pihlajalinnassa on käynnissä muutamia hankkeita, jotka tähtäävät liiketoiminnan kasvattamiseen. Olemme esimerkiksi Päijät-Hämeen kilpailutuksessa kolmen neuvottelumenettelyyn valitun tarjoajan joukossa. Lisäksi neuvotteluiden kohteena on eräitä julkisia työterveyspalveluyhtiöitä.

Vaikka epidemiatilanne ei ole ohi, muun muassa Uudenmaan sulkemisen päättäminen ja koulujen avaaminen antavat viitteitä siitä, että rajoituksia aletaan yhteiskunnassa purkaa asteittain toukokuun aikana. Avasimme rajoitetusti liikuntakeskukset 4.5.2020. Arvioimme jatkuvasti rajoitusten, hygienian ja suojautumisen vaikutuksia turvalliseen asiointiin toimipaikoissa sekä toimialan yleisiä käytäntöjä tämän poikkeustilanteen aikana.

Epidemian ja sen jälkitilanteen huomioiden kannustamme asiakkaitamme huolehtimaan jatkuvasti myös muiden sairauksien hyvästä hoidosta. Perussairauksien hoidosta ei tule tinkiä. Pihlajalinna pitää operoimansa julkisen terveydenhuollon ja yksityiset lääkärikeskukset toiminnassa myös epidemian aikana. Tämä nopeuttaa paluuta normaaliin elämään epidemian jälkeen. Haluamme palvella asiakkaitamme kaikissa olosuhteissa.

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Pihlajalinnan maantieteelliset liiketoiminta-alueet ovat Etelä-Suomi, Väli-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi.

• Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
• Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.
• Pohjanmaahan kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.
• Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.

milj. euroa	1-3/2020	%	1-3/2019	%	2019	%
Etelä-Suomi	30,0	20	31,1	21	118,2	20
Väli-Suomi	82,8	56	83,0	56	324,1	56
Pohjanmaa	29,7	20	27,9	19	115,7	20
Pohjois-Suomi	4,3	3	3,7	2	14,7	3
Muut toiminnot	2,3	2	1,7	1	7,7	1
Konsernin sisäinen myynti	-16,0		-14,9		-61,8
Konsernin liikevaihto	133,0	100	132,5	100	518,6	100

Tammi–maaliskuu 2020

Koronavirusepidemian vaikutukset näkyivät voimakkaimmin Etelä-Suomen alueella. Etelä-Suomen liikevaihto oli 30,0 (31,1) miljoonaa euroa, laskua 1,1 miljoonaa euroa eli 3,5 prosenttia. Tammi-helmikuussa palveluiden kysyntä alueella oli vielä 2,1 prosentin kasvussa. Erityisesti työterveyshuollon palveluiden myynti kehittyi positiivisesti. Koronaepidemia johti maaliskuun puolessa välissä palveluiden kysynnän merkittävään laskuun ja liikuntakeskusten väliaikaiseen sulkemiseen. Maaliskuun liikevaihto jäi 14,1 prosenttia edellisvuodesta koronaepidemian johdosta.

Väli-Suomen liikevaihto oli 82,8 (83,0) miljoonaa euroa, laskua 0,3 miljoonaa euroa eli 0,4 prosenttia. Koronaepidemia laski maaliskuussa erityisesti lääkärikeskuspalveluiden ja suunterveyden palveluiden kysyntää. Lisäksi vastaanottokeskustoiminnan päättyneet sopimukset laskivat kauden liikevaihtoa. Merkittävä osa alueen liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksista. Kokonaisulkoistussopimusten tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittaiset hinnantarkistukset pitävät alueen liikevaihtokehityksen vakaana koronaepidemiasta huolimatta. Edelliseen vuoteen verrattuna sairaalapalveluiden ja työvoimapalveluiden kysyntä kaudella kasvoi, vaikka Pirkanmaalla koroepidemia laski kysyntää lähes yhtä voimakkaasti kuin Uudellamaalla. Vähiten asiakaskysyntä on laskenut Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.

Pohjanmaan liikevaihto oli 29,7 (27,9) miljoonaa euroa, kasvua 1,8 miljoonaa euroa eli 6,3 prosenttia. Merkittävä osa alueen liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksesta. Kokonaisulkoistussopimuksen tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittainen hinnantarkistus kasvattivat alueen liikevaihtoa. Lisäksi työterveyshuollon palveluiden myynti kehittyi positiivisesti.

Pohjois-Suomen liikevaihto oli 4,3 (3,7) miljoonaa euroa, kasvua 0,6 miljoonaa euroa eli 15,5 prosenttia. Tammi–helmikuussa alueen työterveyshuollon ja lääkärikeskuspalveluiden myynti kehittyi positiivisesti ja liikevaihto kasvoi 21,6 prosenttia. Koronaepidemia laski maaliskuussa erityisesti lääkärikeskuspalveluiden ja suunterveyden palveluiden kysyntää.

Pihlajalinnan muiden toimintojen liikevaihto kasvoi 0,6 miljoonaa euroa eli 39,9 prosenttia.

Liikevaihto asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

• Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveyshuollon asiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista lukuun ottamatta julkisen sektorin työterveysasiakkaita.
• Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
• Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyshuollon palveluita ja työvoimapalveluita.

milj. euroa	1-3/2020	%	1-3/2019	%	2019	%
Yritysasiakkaat	32,9	22	31,2	21	122,1	21
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	8,3	6	7,1	5	27,6	5
Yksityisasiakkaat	23,5	16	26,4	18	97,8	17
Julkinen sektori	92,6	62	89,8	61	360,6	62
Konsernin sisäinen myynti	-16,0		-14,9		-61,8
Konsernin liikevaihto	133,0	100	132,5	100	518,6	100

Tammi–maaliskuu 2020

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 32,9 (31,2) miljoonaa euroa, kasvua 1,8 miljoonaa euroa eli 5,7 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti kasvoi 1,2 miljoonaa euroa eli 16,7 prosenttia. Koronaepidemian johdosta maaliskuussa työterveyshuollon asiakaskäyntien ja vakuutusasiakaskäyntien määrät lähtivät laskuun.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 23,5 (26,4) miljoonaa euroa, laskua 3,0 miljoonaa euroa eli 11,2 prosenttia. Koronaepidemian johdosta maaliskuussa yksityisasiakkaiden erikoislääkärikäynnit ja suunterveyden palveluiden kysyntä heikkenivät merkittävästi. Suomen hallituksen suosituksen mukaisesti Pihlajalinna sulki liikuntakeskuksensa väliaikaisesti koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 92,6 (89,8) miljoonaa euroa, kasvua 2,8 miljoonaa euroa eli 3,1 prosenttia. Suurin osa liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksista. Kokonaisulkoistussopimusten tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittaiset hinnantarkistukset kasvattivat liikevaihtoa koronaepidemiasta huolimatta. Myös työterveyspalveluiden ja vastuulääkäripalveluiden kysynnät kasvoivat. Toisaalta vastaanottokeskustoiminnan päättyneet sopimukset laskivat liikevaihtoa.

Liikevaihto asiakasryhmittäin tammi–maaliskuu 2020

Konsernin liikevaihto ja tulos

Tammi−maaliskuu 2020

Pihlajalinnan liikevaihto oli 133,0 (132,5) miljoonaa euroa, kasvua 0,5 miljoonaa euroa eli 0,4 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Koronaepidemian alkuun asti Pihlajalinnan liikevaihto kehittyi odotetulla tavalla. Yksityisen terveydenhuollon palveluiden käyntimäärät kasvoivat tammi–helmikuussa lähes 6 prosenttia, lukuun ottamatta suunterveyden palveluita. Noin puolet Pihlajalinnan liikevaihdosta muodostui sote-kokonaisulkoistuksista. Kokonaisulkoistussopimusten tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittaiset hinnantarkistukset kasvattivat liikevaihtoa koronaepidemiasta huolimatta.

Yksityisen terveydenhuollon palveluiden käyntimäärät lähtivät yleisesti laskuun sen jälkeen, kun koronaepidemia maaliskuun puolivälissä alkoi ja valmiuslaki otettiin käyttöön. Voimakkaimmin kysyntä heikkeni Pihlajalinnan Uudenmaan ja Pirkanmaan yksiköissä. Erityisesti suunterveyden palveluiden ja ei-kiireellisen sairaanhoidon kysyntä laski. Pihlajalinna sulki kaikki liikuntakeskuksensa väliaikaisesti hidastaakseen koronavirusepidemian leviämistä Suomen hallituksen suosituksen mukaisesti.

Käyttökate oli 12,1 (12,2) miljoonaa euroa. Oikaistu käyttökate oli 12,7 (12,6) miljoonaa euroa, kasvua 0,1 miljoonaa euroa eli 0,8 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 0,5 (0,4) miljoonaa euroa. Työterveyspalveluiden ja leikkaustoiminnan (vakuutusyhtiömyynnin) volyymien ja kannattavuuden positiivinen kehitys jatkui. Kesällä 2019 käynnistetty tehostamisohjelma on leikannut yleiskustannuksia odotetusti. Kannattavuutta heikensivät kuntaulkoistusten nousseet ja viiveellä tarkentuneet kulut sekä vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 8,8 (8,6) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,7 (1,8) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 0,9 (1,1) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 2,4 (1,9) miljoonaa euroa, ja poistot käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 4,7 (4,9) miljoonaa euroa. Poistojen oikaisut olivat yhteensä 0,4 (0,0) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 3,3 (3,5) miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 2,5 (2,7) prosenttia. Oikaistu liikevoitto oli 4,2 (3,9) miljoonaa euroa, kasvua 0,3 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 3,2 (3,0) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 0,9 (0,4) miljoonaa euroa

Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksiin sisältyvä julkisen erikoissairaanhoidon liikevaihto oli 23,3 (21,7) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon käyttökate oli -1,2 (0,2) miljoonaa euroa ja liiketulos oli -1,2 (0,1) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset, mahdolliset muuttuvat vastikkeet ja käyttötalouden ylijäämän palautukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -1,4 (-1,0) miljoonaa euroa. Rahoitusjärjestelyn waiver-kustannus nosti kertaluonteisesti vuosineljänneksen nettorahoituskuluja. Tulos ennen veroja oli 2,0 (2,5) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat -0,6 (-0,7) miljoonaa euroa. Tulos oli 1,4 (1,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,06 (0,06) euroa.

Katsaus toimintaympäristöön

Koronavirus julistettiin maaliskuussa 2020 pandemiaksi. Myös Suomi on poikkeusoloissa koronaviruksen vuoksi, ja hallituksen esityksestä eduskunta otti käyttöön valmiuslain 17.3.2020. Valmiuslain perusteella tehdyillä toimenpiteillä tähdätään siihen, että epidemian aiheuttama paine terveydenhuollolle jakautuisi tasaisemmin ja pidemmälle aikavälille. Näin yhteiskuntamme pystyy varmistamaan sekä normaalien päivystyspotilaiden että koronaviruksen vuoksi sairaaloiden apua tarvitsevien potilaiden hoidon.

Pandemia ja toimet sen leviämisen hidastamiseksi ovat heikentäneet talousennusteita kaikkialla maailmassa. Valtiovarainministeriö ennusti 16. huhtikuuta 2020 julkaistussa katsauksessa Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 5,5 prosenttia.

Ennennäkemättömän suuren ja nopean muutoksen vuoksi koronaepidemian taloudellisia vaikutuksia sotealan liiketoimintaan on vaikea luotettavasti arvioida ja ennakoida. Taloudellisten vaikutusten kokonaisarviointia vaikeuttaa myös se, että sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä hyvinvointipalveluissa ei-kiireellisen hoidon kysynnän arvioidaan nyt patoutuvan ja tilanteen normalisoituessa jälleen kasvavan.

Pihlajalinnan näkemyksen mukaan julkisen sektorin ja yksityisten yritysten kumppanuudet ovat myös nykyisessä pandemiatilanteessa hyvä ratkaisu kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi. Julkinen sektori voisi hyödyntää yksityisen sektorin resursseja koronakriisin ratkaisemisessa esimerkiksi hankkimalla koronatestausta ja perustason erikoissairaanhoitoa yksityisiltä toimijoilta. Testauksella on todettu olevan merkittävä rooli taudin leviämisen hidastamisessa. Yksityiset toimijat pystyvät tarjoamaan koko testaamisen ketjun näytteenotosta tartuntaketjun jäljittämiseen.

Poikkeusolot ovat myös tuoneet pintaan sen seikan, että sote-uudistuksen tarve ei ole kadonnut minnekään. Nykyisen hallituksen tavoite on saada esitys eduskuntaan 2020 vuoden loppuun mennessä, mutta oletuksena on, että jatkuessaan epidemiatilanne viivästyttää suunnitelmia.

Pitkään jatkunut epävarmuuden tila on pysäyttänyt monissa kunnissa sekä kehittämisen että välttämättömien investointien tekemisen. Toisaalta jo välillä puretuissa maakuntaorganisaatioissa ja nykyisissä sairaanhoitopiireissä on investoitu merkittävästi tulevaan malliin, jonka tarkemmasta sisällöstä ei edelleenkään ole varmuutta. Kuntakentässä aktiivisuus on lisääntynyt alkuvuoden 2020 aikana, sillä kunnat eivät halua jäädä odottelemaan mahdollista uudistusta, vaan haluavat turvata sote-palvelut ja työpaikat. Useat kunnat ovat aloittaneet keskustelut ulkoistuksista. Viimeisimpänä julkistettiin esimerkiksi kymmenen Päijät-Hämeen kunnan suunnitelma ulkoistaa terveyskeskustoiminta yhteistyritysmallilla.

Työterveyspalveluiden tarve ei ole epidemiatilanteessa vähentynyt. Yritykset ovat osoittaneet halukkuutta hankkia työterveyspalveluiden tuottajilta myös testaustoimintaa, jonka avulla voidaan välttää esimerkiksi pitkiä turhia poissaoloja ja pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Toisaalta massiiviset lomautukset ja yksityisen kulutuksen lasku epidemian johdosta ovat saaneet yritykset leikkaamaan työterveyshuollon sopimusten sisältöään.

Konsernin tase ja rahavirta

Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli 435,3 (443,5) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 18,7 (27,8) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta oli 21,4 (3,4) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -1,3 (-2,6) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli 10,6 (-6,2) miljoonaa euroa. Myynti- ja muihin saamisiin sitoutui käyttöpääomaa 2,1 (8,9) miljoonaa euroa ja osto- ja muista veloista vapautui käyttöpääomaa 13,7 (2,7) miljoonaa euroa.

Investointien nettorahavirta oli -3,3 (-4,5) miljoonaa euroa. Tytäryritysten hankinnat vaikuttivat investointien nettorahavirtaan -1,4 (-0,5) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -2,0 (-4,1) miljoonaa euroa ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.

Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli 18,1 (-1,1) miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta oli -26,4 (-7,4) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos sisältäen tililimiittien muutokset oli yhteensä -1,0 (-0,5) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -5,7 (-4,7) miljoonaa euroa ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -1,4 (-1,0) miljoonaa euroa. Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutoksen nettovaikutus rahavirtaan oli -18,3 (-1,3) miljoonaa euroa. Pihlaja-

linna maksoi tammikuussa 2020 Kuusiolinna Terveyden osakekaupoista yhteensä 16,3 miljoonaa euroa Alavuden, Ähtärin ja Soinin kunnille sekä Mäntänvuoren Terveyden osakekaupasta 2,0 miljoonaa euroa Mänttä-Vilppulan kaupungille.

Konsernin nettovelkaantumisaste oli 186,6 (145,5) prosenttia. Korolliset nettovelat olivat 201,2 (190,5) miljoonaa euroa. Konserni maksoi vuosineljänneksellä ehdollisia vastikkeita 1,4 (0,0) miljoonaa euroa (yrityskauppojen lisäkauppahintoja).

Sijoitetun pääoman tuotto oli 3,0 (4,7) prosenttia ja oman pääoman tuotto oli 3,7 (7,1) prosenttia.

Rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely Danske Bankin ja Nordean kanssa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää myöhemmin erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.

Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). IFRS 16 ei vaikuta rahoituskovenanttien laskentaan. Lainapankkien kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS 16 vaikutusta). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.3.2020.

Koronaepidemian ennennäkemättömän suuren ja nopean toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat maaliskuun lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta. Vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen tilapäiset kovenanttiehdot ovat seuraavat: leverage ei saa ylittää tasoa 4,25 ja gearing ei saa ylittää tasoa 140 prosenttia. Rahoitusjärjestelyn kovenanttitasot – leverage 3,75 ja gearing 115 prosenttia – astuvat takaisin voimaan vuoden kolmannen neljänneksen tarkastelussa.

Sopimuksessa lisättiin rahoitusjärjestelyyn pysyvästi uusi korkein marginaalitaso. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli katsauskauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 30,0 miljoonaa euroa. Lisäksi Pihlajalinna suunnittelee Laihialla sijaitsevien hoivakiinteistöjensä myyntiä ja takaisinvuokrausta.

Mehiläinen Yhtiöt Oy:n vapaaehtoisen julkisen käteisostotarjouksen toteutuessa tulee sovellettavaksi Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyn määräysvaltamuutosehto. Ehdon mukaan rahoittajat ovat oikeutettuja irtisanomaan rahoitusjärjestelyn ennenaikaisesti omistuksessa tapahtuvan olennaisen muutoksen johdosta. Ostotarjouksen lopullisen tuloksen ilmoittamisen jälkeen Pihlajalinnalla ja rahoittajilla on 30 arkipäivää aikaa sopia omistusmuutoksen vaikutuksista rahoitusjärjestelyyn.

Investoinnit

Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 10,2 (14,0) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat katsauskaudella 3,5 (2,0) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen uusien yksiköiden avaamiseen olivat 0,0 (2,4) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen yritysjärjestelyihin olivat yhteensä 0,0 (0,7) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 6,6 (8,8) miljoonaa euroa.

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 0,5 (1,1) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset liittyvät tietojärjestelmähankkeisiin ja kliinisten laitteiden korvausinvestointeihin.

Pihlajalinna teki tilikauden 2019 lopussa sopimuksen Mänttä-Vilppulan kanssa kolmen sote-rakennuksen hankinnasta. Kaupan täytäntöönpano toteutetaan 31.12.2020 mennessä. Hankkeen kokonaisarvo on arviolta 4−7 miljoonaa euroa riippuen rakennusten kehityssuunnitelmasta.

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Yhtiö	Pihlajalinnan omistus 31.12.2019	Pihlajalinnan omistus 31.3.2020	Nykyisen sopimuk sen palvelutuotan non alkamisvuosi	Sopimuksen kesto, vuotta
			sisäinen palvelu	sisäinen palvelu
Jokilaakson Terveys Oy	90 %	90 %	tuotanto	tuotanto
Jämsän Terveys Oy	51 %	51 %	2015	10
Kuusiolinna Terveys Oy	90 %	90 %	2016	15
Mäntänvuoren Terveys Oy	91 %	91 %	2016	15
Kolmostien Terveys Oy	96 %	96 %	2015	15
Laihian Hyvinvointi Oy	81 %	81 %	2018	palveluseteli

Muutokset konsernirakenteessa

Kompassi Hammaslääkärikeskus Oy fuusioitui Pihlajalinna Seinäjoki Oy:öön 1.2.2020.

Tutkimus- ja kehitys

Aktivointikriteerit täyttäviä kehittämismenoja katsauskaudella oli 0,1 (0,2) miljoonaa euroa.

Tilikaudella 2020 kehittämistoiminta keskittyy edelleen sote-ulkoistusten kuntalaisten etäpalvelumalliin ja mobiiliratkaisuihin, työterveyshuollon kiinteähintaisten sopimusten toimintamalliin (työterveysportaali) sekä urheiluklinikka- ja sote-keskuskonsepteihin.

Henkilöstö

Katsauskauden lopussa henkilöstön määrä oli 5 865 (5 871). Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 4 350 (4 742), vähennystä 392 henkilöä eli 8 prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 56,4 (57,0) miljoonaa euroa, laskua 0,6 miljoonaa euroa eli 1 prosentti.

Johtoryhmä

Toimitusjohtaja Joni Aaltonen toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmään kuuluvat operatiivinen johtaja Teija Kulmala, talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala, lakiasiainjohtaja Marko Savolainen, henkilöstöjohtaja Elina Heliö sekä palvelukehitys- ja tietohallintojohtaja Sanna Määttänen.

Yhtiön hallitus

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan seitsemän. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin uudelleen Matti Jaakola, Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén.

Yhtiökokous valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat seuraavat edustajat:

• Jari Eklund, yhtiöryhmän johtaja ja hallitusten jäsen, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja Lähi-Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö (puheenjohtaja)
• Mikko Wirén, toimitusjohtaja, MWW Yhtiö Oy
• Antti Kuljukka, toimitusjohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia
• Hanna Hiidenpalo, johtaja, sijoitukset, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Pihlajalinna Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 15.4.2020 valiokuntiin seuraavat jäsenet:

Tarkastusvaliokunta: Seija Turunen (pj), Matti Jaakola, Mika Manninen ja Hannu Juvonen Palkitsemisvaliokunta: Mikko Wirén (pj), Leena Niemistö ja Kati Sulin

Todettiin, että kaikki hallituksen jäsenet voivat halutessaan osallistua kaikkien valiokuntien kokouksiin.

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti, että hallituksen palkkiot pysyvät ennallaan, ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2021 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa.

Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 061 314 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 9 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 asti.

Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 3 091 971 osaketta, mikä vastaa noin 14 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 asti.

Tilintarkastus

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.4.2020 yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tilikaudelle 1.1.–31.12.2020. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Lotta Nurminen, KHT.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 22 620 135 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja yhtiön muuhun

varojen jakoon. Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 11 445 (13 081) osakkeenomistajaa. Luettelo suurimmista omistajista on nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.

Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.

Osaketiedot	1-3/2020	1-3/2019	2019
Määrä kauden lopussa, kpl	22 620 135	22 620 135	22 620 135
Määrä kaudella keskimäärin, kpl	22 620 135	22 620 135	22 620 135
Osakkeen ylin kurssi, euroa	15,66	10,98	15,88
Osakkeen alin kurssi, euroa	11,58	8,70	8,70
Osakkeen keskikurssi, euroa*	14,61	10,32	12,77
Osakkeen päätöskurssi, euroa	14,20	9,92	15,28
Osakevaihto, 1 000 kpl	1 363	572	4 062
Osakevaihto, %	6,0	2,5	18,0
Markkina-arvo kauden lopussa,
milj. euroa	321,2	224,4	345,6

* kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Mehiläisen julkinen käteisostotarjous Pihlajalinnan osakkeista

Mehiläinen Yhtiöt Oy ja Pihlajalinna Oyj allekirjoittivat 5.11.2019 yhdistymissopimuksen, jonka mukaan Mehiläinen teki Pihlajalinnan hallituksen suositteleman vapaaehtoisen julkisen käteisostotarjouksen kaikista Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista.

Ostotarjouksessa Pihlajalinnan osakkeenomistajille tarjotaan 16,00 euron käteisvastike jokaista Pihlajalinnan liikkeeseen laskettua ja ulkona olevaa osaketta kohden. Tarjousvastike sisältää preemion, joka on noin 46,0 prosenttia verrattuna Pihlajalinnan osakkeen päätöskurssiin Nasdaq Helsingissä 4.11.2019. Pihlajalinnan hallituksen esteettömät jäsenet päättivät yksimielisesti suositella Pihlajalinnan osakkeenomistajille ostotarjouksen hyväksymistä.

Finanssivalvonta hyväksyi 8.1.2020 ostotarjousta koskevan tarjousasiakirjan. Tarjousaika alkoi 9.1.2020 klo 9.30 (Suomen aikaa) ja sen alkuperäinen alustava päättymispäivä oli 19.3.2020 klo 16.00 (Suomen aikaa). Tarjouksentekijä jatkoi tarjousaikaa siten, että se päättyy 10.7.2020 klo 16.00 (Suomen aikaa), ellei sitä jatketa edelleen tai keskeytetä ostotarjouksen ehtojen ja soveltuvan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti ja näiden asettamissa rajoissa. Tällä hetkellä ostotarjouksen odotetaan toteutuvan viimeistään vuoden 2020 kolmannen vuosineljänneksen aikana.

Riskienhallinta

Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmälliseen toimintaan osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa lisäksi laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan. Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa määritellään ja luokitellaan konsernin riskit sekä kuvataan riskienhallinnan tavoitteet. Lisäksi määritellään riskienhallinnassa noudatettavat periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut.

Koronaepidemian johdosta Pihlajalinna on terävöittänyt johtamisjärjestelmäänsä. Konsernin johtoryhmä seuraa päivittäin toiminnallisia mittareita ja arvioi tilannetta sekä tarvittavia toimenpiteitä. Lääketieteellinen johtoryhmä kokoontuu päivittäin ja ohjeistaa konsernin liiketoimintoja STM:n, THL:n, sairaanhoitopii-

rien ja kuntien linjausten mukaisesti. Henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuus ja terveys ovat etusijalla. Tilannekuvan ajantasaisuus aluejohdolle, henkilöstölle ja ammatinharjoittajille on varmistettu sisäisellä viestinnällä virtuaalisten koronainfojen ja jatkuvan intratiedottamisen kautta.

Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoiminnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.

Konsernin riskienhallinnassa on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallinnan (Enterprise Risk Management) järjestelmä ja prosessi. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin.

Strategisilla riskeillä tarkoitetaan epävarmuutta, joka liittyy konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin strategian toteuttamiseen. Esimerkki tästä ovat yhteiskunnalliset rakenteelliset muutokset.

Operatiiviset riskit ovat riskejä, jotka aiheutuvat ulkoisista tekijöistä, teknologiasta, henkilöstön, organisaation tai prosessien toiminnasta. Näitä riskejä käsitellään esimerkiksi seuraamalla järjestelmällisesti kilpailutilannetta ja reagoimalla sen muutoksiin.

Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät konsernin taloudelliseen tilanteeseen, kuten kannattavuuteen, rahoitusprosessien toimivuuteen ja verotukseen.

Vahinkoriskit koskevat onnettomuuksia tai muita vahinkoja, jotka voivat kohdistua konsernin omaisuuteen, henkilökuntaan, asiakkaisiin, sidosryhmiin tai ympäristöön. Yhtiöllä on vastuu- ja potilasvakuutus yhtiön oman henkilökunnan aiheuttamia mahdollisia hoitovirheitä varten.

Riskiluokkia yhdistää maineriski, joka voi vaikuttaa konsernin brändien tai koko konsernin maineeseen.

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutumista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioidaan ja seurataan.

Vastuu riskienhallinnasta on konserni- ja liiketoimintajohdolla raportointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat ohjaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Koronavirusepidemian vuoksi Pihlajalinna perui väliaikaisesti näkymänsä vuodelle 2020, jotka on annettu 14.2.2020. Valtioneuvoston antaman poikkeuslain ja koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan liiketoimintaan on vaikeaa luotettavasti arvioida ja ennakoida. Koronavirusepidemian leviäminen muodostaa keskeisimmän lyhytaikaisen riskin toimintaympäristössä.

Liiketoiminnan merkittävät epävarmuustekijät koronaepidemian lisäksi liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksiin, lainsäädännön olennaisiin muutoksiin, uusien toimipisteiden avaamiseen, yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen sekä riskeihin, jotka liittyvät verotukseen sekä pätevän johdon sitouttamiseen ja rekrytointeihin.

Konsernin pääyhtiöissä keväällä 2017 alkanut verotarkastus saatiin päätökseen tuloverotuksen (EVL) ja arvonlisäverotuksen (AVL) osalta ilman mainittavia seuraamuksia. Ennakonperinnän (EPL) osalta tarkastuskertomukset odottavat vielä Konserniverokeskuksessa hyväksyntää. Olennaisia seuraamuksia ei ole odotettavissa.

Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset ja käyttötalouden ylijäämän palautukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Mahdollisia eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä:

Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimusta koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Riita-asia koskee palvelusopimuksen mukaista hinnantarkistusehtoa. Arvio näkemyserosta kiinteän vuosihinnan määräytymisestä on katsauskauden lopussa yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. Käräjäoikeus siirsi kantajan hakemuksesta pääkäsittelyä maaliskuun alusta elokuun 2020 loppuun. Asiassa on edelleen tavoite saavuttaa sovinto.

Jämsän Terveys Oy:llä on taseessa saamisia Jämsän kaupungilta yhteensä 3,8 miljoonaa euroa liittyen erikoissairaanhoidon kasvaneisiin kustannuksiin ja ikäihmisten palveluiden lisääntyneisiin viranomaisvaatimuksiin. Johto arvioi, että asiakas tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti.

Kuusiolinna Terveys Oy:llä on myyntisaamisia ja muita saamisia tilaajalta yhteensä 5,0 miljoonaa euroa. Alavuden, Ähtärin ja Soinin kanssa osakekauppojen yhteydessä allekirjoitetulla tulkintapöytäkirjalla on sovittu muuttuvien vastikkeiden veloitusperiaatteista. Avoimet saamiset liittyvät ikäihmisten palveluiden lisääntyneisiin viranomaisvaatimuksiin, erikoissairaanhoidon kustannuksiin, lastensuojelun kustannuksiin ja nettomenon laskentaan. Kuortaneen kanssa osakekauppaa ei ole vielä toteutettu eikä vastaavaa tulkintapöytäkirjaa allekirjoitettu. Johto arvioi, että tilaaja tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti, sillä enemmistö tilaajan osakkaista on veloitusperiaatteista sopinut.

Mäntänvuoren Terveys Oy:llä on myyntisaamisia ja muita saamisia tilaajalta yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Saamiset liittyvät ikäihmisten palveluiden lisääntyneisiin viranomaisvaatimuksiin ja aikaisemman sopimuksen mukaisen nettomenon laskentaan. Tilaajan kanssa on sovittu sote-kiinteistökauppa, joka täytäntöönpannaan vuonna 2020. Johto arvioi, että asiakas tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti kiinteistökaupan täytäntöönpanon yhteydessä.

Kolmostien Terveys Oy:llä on myyntisaamisia ja muita saamisia tilaajalta 0,5 miljoonaa euroa liittyen ikäihmisten palveluiden lisääntyneisiin viranomaisvaatimuksiin ja Kihniön kunnan pidättämään osuuteen kuukausittaisista palvelumaksuista. Johto arvioi, että asiakas tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti.

Konsernilla on katsauskauden lopussa saamisissaan yhteensä 1,5 miljoonaa euroa kunnittain arvioituja julkisen erikoissairaanhoidon kustannuskertymien palautuksia. Konsernin johto katsoo, että palvelusopimusten perusteella kustannuskertymien palautukset kuuluvat Pihlajalinnalle, koska ne ovat kertyneet Pihlajalinnan palvelutuotannon ja kustannusvastuun ajalta. Lisäksi konsernilla on erääntyneissä saamisissaan yhteensä 0,2 miljoonaa euroa Kihniön kunnalta ja Juupajoen kunnalta.

Kaikkiin Pihlajalinnan kokonaisulkoistussopimuksiin liittyy ns. pandemiaehto. Tilaajalta voidaan laskuttaa pandemian aiheuttamat kulut todennettujen kustannusten mukaisesti.

Liikearvon arvonalentuminen:

Katsauskauden lopussa Pihlajalinnan taseessa oli 173,6 (170,6) miljoonaa euroa liikearvoa. Pihlajalinna testaa vuosittain ja tarvittaessa kvartaaleittain, että liikearvon kirjanpitoarvo ei ylitä käypää arvoa. Koronaepidemian ei odoteta heikentävän Pihlajalinnan keskipitkän ja pitkän tähtäimen näkymiä. Kyseisestä syystä

katsauskauden aikana Pihlajalinna ei ole havainnut viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä olisi kerrytettävissä. Mikäli Pihlajalinnan tuloksessa ja kasvukehityksessä tapahtuu pysyviä muutoksia alenevasti, voi tämä johtaa liikearvon arvonalentumiseen.

Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit:

Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimusta koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Riita-asia koskee palvelusopimuksen mukaista hinnantarkistusehtoa. Arvio kertyneestä näkemyserosta kiinteän vuosihinnan määräytymisestä on katsauskauden lopussa yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. Kantaja siirsi pääkäsittelyä maaliskuun alusta elokuun 2020 loppuun. Asiassa on edelleen tavoite saavuttaa sovinto.

Hattulan kunta jätti haastehakemuksen Kanta-Hämeen käräjäoikeudelle sopimusrikkomukseen perustuvasta vahvistus-, sopimussakko- ja vahingonkorvausvaatimusasiassa. Haaste on tiedoksiannettu Pihlajalinnalle 27.2.2020. Hattulan kunnan esittämä kanne kiistassa on yhteensä 2,6 miljoonaa euroa lisättynä viivästyskoroilla sekä kantajan oikeudenkäyntikuluilla. Pihlajalinna on kiistänyt esitetyt vaatimukset sekä väitteet sopimusrikkomuksesta. Pihlajalinnan palvelutuotanto Hattulassa päättyi 31.3.2020.

Liputusilmoitukset

Yhtiöllä ei vastaanottanut katsauskaudella arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisia ilmoituksia.

Voimassa olevat kannustinjärjestelmät

Hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.2.2019 Pihlajalinna-konsernin ylimmän johdon osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman (LTI 2019) ehdot. Kannustinohjelma on voimassa 1.1.2019 lukien ja se on suunnattu toimitusjohtajalle, johtoryhmälle sekä erikseen ohjelmaan valituille muille avainhenkilöille. Ensivaiheessa ohjelmaan valittiin 25 avainhenkilöä. LTI 2019 muodostaa kokonaisuudessaan viisivuotisen ohjelman eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2022. Avainhenkilön on lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan. Katsauskauden lopussa ohjelman vähimmäissijoitusvaatimuksen täytti 22 avainhenkilöä.

Kiinteämääräinen lisäosakeohjelma sisältää sitouttamisjakson vuoden 2019 alusta vuonna 2020 tapahtuvaan kiinteämääräisen osakepalkkion maksuajankohtaan saakka. Tässä ohjelmassa yhtiö antaa kullekin osallistujalle lisäosakkeita kiinteällä kertoimella suhteessa osallistujan omaan osakesijoitukseen. Lisäosakkeet annetaan vuonna 2020 ja niihin sovelletaan luovutusrajoitusta.

Suoritus- ja laatuperusteinen lisäosakeohjelma sisältää kolme yksivuotista suoritusjaksoa (kalenterivuodet 2019-2021) joiden aikana osallistujilla on mahdollisuus ansaita suoritusperusteisia lisäosakkeita edellyttäen, että yhtiö saavuttaa hallituksen asettamat suoritustavoitteet. Kunkin yksittäisen suoritusjakson perusteella osallistuja voi ansaita vastikkeetta enintään kaksi lisäosaketta kutakin kolmea sijoitusosaketta kohti (bruttomäärä ennen verojen vähentämistä). Suoritusperusteiset lisäosakkeet annetaan asianomaisen suoritusjakson päätyttyä keväällä 2020, 2021 ja 2022. Näihin lisäosakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta.

Suoritus- ja laatuperusteiseen lisäosakeohjelmaan sovellettavat kriteerit ensimmäiseltä suoritusjaksolta 2019 olivat Pihlajalinna-konsernin oikaistu liikevoitto sekä keskeiset operatiiviset ja laadulliset mittarit. Suoritusjaksolta 2019 ei realisoitunut lisäosakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet.

LTI 2019 ohjelmaan sisältyy määräysvaltamuutokseen liittyviä ehtoja. Niiden mukaan Mehiläisen 5.11.2019 julkistama käteisostotarjous kaikista Pihlajalinnan osakkeista johtaa kiinteämääräisen lisäosakeohjelman täysimääräiseen maksuun kaupan toteutuessa. Osakkeet lakkaavat olemasta luovutusrajoituksen piirissä

välittömästi ostotarjouksen lopullisen tuloksen ilmoittamisen yhteydessä ostotarjouksen täytäntöönpanossa.

Kannustinohjelman ehdot sisältävät erityismääräykset mahdollisen määräysvaltamuutoksen osalta. Mehiläisen julkisen ostotarjouksen perusteella em. määräysvaltamuutokset tulevat noudatettaviksi.

Kiinteämääräisen lisäosakeohjelman mukaan sijoitusvaatimuksen täyttäneille 22 avainhenkilölle realisoituu määräysvaltamuutoksen toteutuessa maksettavaksi yhteensä 105 000 lisäosaketta. Lisäosakkeiden käypä arvo on käteisostotarjouksen mukaan 1,7 miljoonaa euroa. Määräysvaltamuutoksen johdosta suoritettavasta osakeperusteisesta palkkiosta on kohdistettu katsauskaudelle kulua 0,4 miljoonaa euroa.

Omien osakkeiden hankinta kannustinjärjestelmää varten

Pihlajalinna Oyj:n hallitus päätti 20.3.2020 aloittaa yhtiön omien osakkeiden hankinnan varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2019 antaman valtuutuksen perusteella. Osakkeet hankittiin käytettäväksi osana yhtiön kannustinjärjestelmää Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan.

Pihlajalinna aloitti omien osakkeiden hankinnan 31.3.2020 ja päätti sen 17.4.2020. Tänä aikana Pihlajalinna hankki 47 399 omaa osaketta keskihintaan 14,56 euroa osakkeelta.

Hankinnan jälkeen Pihlajalinna Oyj:llä on yhteensä 47 399 omaa osaketta, jotka vastaavat noin 0,21 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.4.2020. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja sen sisältämän konsernitilinpäätöksen vuodelta 2019 sekä myönsi vastuuvapauden tilikauden 2019 aikana toimineille hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa Mehiläisen tekemän ostotarjouksen johdosta. Mikäli ostotarjous raukeaisi, yhtiön hallitus arvioi asiaa uudelleen. Yhtiökokous vahvisti palkitsemispolitiikan. Muut varsinaisen yhtiökokouksen päätökset on kerrottu tämän osavuosikatsauksen kohdissa Yhtiön hallitus, Hallituksen nimittämät valiokunnat, Hallituksen jäsenten palkitseminen ja Tilintarkastus.

Pihlajalinna-konserni aloitti 1.4.2020 koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut johtuen koronavirusepidemian aiheuttamista muutoksista toimintaympäristössä.

Yhteistoimintaneuvottelut koskivat Pihlajalinna-konsernin kaikkia liiketoimintoja sekä koko henkilöstöä, lukuun ottamatta suun terveyden henkilöstöä ja liikuntakeskusten henkilöstöä, joita koskevat yhteistoimintaneuvottelut käynnistettiin jo aiemmin. Lisäksi neuvotteluiden ulkopuolelle jäivät kliinistä hoitotyötä tekevät lääkärit ja pääosa kuntayhtiöiden palvelutoiminnoista.

Yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen 23.4.2020. Neuvotteluiden piirissä oli yhteensä noin 2500 henkilöä, joista noin 600 työskentelee kuntayhtiöissä.

Neuvotteluissa pyrittiin ensisijaisesti löytämään ratkaisuja erilaisten työsuhteen joustojen ja tilapäisten uudelleensijoittamisten kautta. Myös pääasiassa lyhyitä joko koko- tai osa-aikaisia lomautuksia joudutaan käyttämään. Lomautukset ovat eri mittaisia ja tulevat voimaan vaiheittain.

Epidemian etenemistä ja sen vaikutuksia liiketoimintaan on vaikea tarkasti arvioida, kuten Pihlajalinna on 27.3.2020 lähettämässään pörssitiedotteessa todennut. Pihlajalinna-konsernin tämän hetkisen arvion mukaan epidemiasta aiheutuva toiminnan ja palveluiden supistaminen johtaa enimmillään noin 670 työntekijän koko- tai osa-aikaiseen lomauttamiseen enintään 90 päiväksi. Näistä kokoaikaiset lomautukset koskevat enimmillään 114 henkilöä ja osa-aikaiset lomautukset enimmillään 186 henkilöä. Lisäksi joko koko- tai osa-

aikaisesti lomautetuksi voisi tulla enintään 367 henkilöä. Lomautusten määrään ja kestoon vaikuttavat myös mahdollisuudet sijoittua tilapäisesti toisiin tehtäviin ja työsuhteen joustot.

Pihlajalinna avasi liikuntakeskuksensa rajoitetusti 4.5.2020 noudattaen poikkeuslakia ja hygieniaohjeita.

Laatimisperiaatteet

Osavuosikatsaus on laadittu IFRS-standardien mukaisesti ja sen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardin (Osavuosikatsaukset) vaatimuksia. Osavuosikatsauksessa julkaistut tiedot ovat tilintarkastamattomat. Kaikki luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summasta. Tunnus- ja muutosluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.

Osavuosikatsauksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä, mikä vaikuttaa taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat osavuosikatsauksessa käytetyistä arvoista.

Osavuosikatsaus on laadittu niiden voimassaolevien IFRS-standardien mukaisesti, jotka Euroopan unionissa on hyväksytty sovellettaviksi. Osavuosikatsaus on laadittu noudattaen 31.12.2019 tilinpäätöksen laatimisperiaatteita ottaen huomioon 1.1.2020 sovellettaviksi tulleet uudet tai muutetut standardit tai tulkinnat.

Osavuosikatsauksen laadinnassa on otettu huomioon koronaepidemian ja poikkeusolosuhteiden vaikutukset yhtiön liiketoimintaan. Johto on analysoinut eri skenaarioiden avulla koronaviruksen vaikutuksia eri alueisiin ja asiakasryhmiin, kysyntään ja kannattavuuteen. Toimenpiteisiin kannattavuuden ja myynnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on ryhdytty. Rahoituksen riittävyyttä, maksuvalmiutta ja rahoitusjärjestelyn kovenanttiehtoja tarkastellaan jatkuvasti. Koronaepidemian vaikutusta arvionvaraisiin eriin ja johdon arvioiden perusteisiin ja taustaolettamuksiin on arvioitu ja huomioitu. Johto katsoo, että osavuosikatsauksen laatiminen toiminnan jatkuvuuden periaatteella on perusteltua ja asianmukaista.

Taulukko-osa 1.1.–31.3.2020

Konsernin laaja tuloslaskelma

	1-3/2020	1-3/2019
milj. euroa	3 kk	3 kk	2019
Liikevaihto	133,0	132,5	518,6
Liiketoiminnan muut tuotot	0,3	0,4	1,6
Materiaalit ja palvelut	-52,7	-50,7	-200,2
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-56,4	-57,0	-222,0
Liiketoiminnan muut kulut	-12,1	-13,0	-50,2
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0,0	0,0	0,0
Käyttökate (EBITDA)	12,1	12,2	47,8
Poistot ja arvonalentumiset	-8,8	-8,6	-37,7
Liikevoitto (EBIT)	3,3	3,5	10,2
Rahoitustuotot	0,0	0,0	0,1
Rahoituskulut	-1,4	-1,0	-4,0
Tulos ennen veroja	2,0	2,5	6,3
Tuloverot	-0,6	-0,7	-1,8
Tilikauden tulos*	1,4	1,9	4,5
Tilikauden laaja tulos yhteensä	1,4	1,9	4,5
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	1,3	1,4	3,4
Määräysvallattomille omistajille	0,1	0,4	1,1
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta las
kettu osakekohtainen tulos (euroa)
Laimentamaton ja laimennettu	0,06	0,06	0,15

* Konsernilla ei ole muita laajan tuloksen eriä

Konsernin tase

milj. euroa	31.3.2020	31.3.2019	2019
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	53,1	44,9	53,2
Liikearvo	173,6	170,6	173,6
Muut aineettomat hyödykkeet	18,6	22,0	19,1
Käyttöoikeusomaisuuserät	108,3	119,9	108,1
Osuudet osakkuusyrityksissä	0,0	0,0	0,0
Muut sijoitukset	0,2	0,1	0,1
Muut saamiset	2,4	1,8	2,0
Laskennalliset verosaamiset	6,6	4,8	6,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä	362,8	364,1	362,2
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	2,6	2,4	2,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	50,1	47,2	46,1
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	1,2	2,0	0,9
Rahavarat	18,7	27,8	27,0
Lyhytaikaiset varat yhteensä	72,5	79,4	76,3
Varat yhteensä	435,3	443,5	438,4
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	0,1	0,1	0,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	116,5	116,5	116,5
Kertyneet voittovarat	-15,2	3,7	-18,8
Tilikauden tulos	1,3	1,4	3,4
	102,6	121,7	101,1
Määräysvallattomien omistajien osuus	5,2	9,3	5,0
Oma pääoma yhteensä	107,8	131,0	106,1
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	5,6	5,9	5,7
Varaukset	0,0	0,3	0,2
Vuokrasopimusvelat	96,4	105,0	96,4
Rahoitusvelat	103,6	95,6	103,9
Muut pitkäaikaiset velat	1,3	1,4	1,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä	206,9	208,1	207,5
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	99,1	82,7	102,0
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	0,7	1,1	0,4
Varaukset	1,0	0,0	1,6
Vuokrasopimusvelat	18,7	17,7	17,7
Rahoitusvelat	1,1	2,9	3,1
Lyhytaikaiset velat yhteensä	120,6	104,4	124,9
Velat yhteensä	327,5	312,5	332,4
Oma pääoma ja velat yhteensä	435,3	443,5	438,4

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
		pääoma
		Sijoitetun
		vapaan		Määräysval
milj. euroa	Osake	oman	Kertyneet	lattomien	Oma pää
	pää	pääoman	voittova	omistajien	oma
	oma	rahasto	rat	osuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2019	0,1	116,5	4,6	9,2	130,3
Tilikauden tulos			1,4	0,4	1,9
Tilikauden laaja tulos yh
teensä			1,4	0,4	1,9
Sijoitukset konserniyhtiöihin			0,1	-0,1	0,0
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä			0,1	-0,1	0,0
Määräysvallattomien omista
jien osuuksien muutokset,
jotka eivät johtaneet muutok
seen määräysvallassa			-1,0	-0,3	-1,2
Tytäryhtiöomistusosuuksien
muutokset yhteensä			-1,0	-0,3	-1,2
Oma pääoma 31.3.2019	0,1	116,5	5,1	9,3	131,0

		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
		pääoma
		Sijoitetun
		vapaan		Määräysval
milj. euroa	Osake	oman	Kertyneet	lattomien	Oma pää
	pää	pääoman	voittova	omistajien	oma
	oma	rahasto	rat	osuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2020	0,1	116,5	-15,5	5,0	106,1
Tilikauden tulos			1,3	0,1	1,4
Tilikauden laaja tulos yh
teensä			1,3	0,1	1,4
Osakeperusteiset etuudet			0,7		0,7
Sijoitukset konserniyhtiöihin			-0,1	0,1	0,0
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä			0,6	0,1	0,7
Määräysvallattomien omista
jien osuuksien muutokset,
jotka eivät johtaneet muutok
seen määräysvallassa			-0,3	0,0	-0,3
Tytäryhtiöomistusosuuksien
muutokset yhteensä			-0,3	0,0	-0,3
Oma pääoma 31.3.2020	0,1	116,5	-14,0	5,2	107,8

Konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa	1-3/2020 3 kk	1-3/2019 3 kk	2019
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto	1,3	1,4	3,4
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut:
Verot	0,6	0,7	1,8
Poistot ja arvonalentumiset	8,8	8,6	37,7
Rahoitustuotot ja -kulut	1,4	1,0	3,9
Muut	0,1	0,4	1,0
Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta	12,1	12,2	47,7
Käyttöpääoman muutos	10,6	-6,2	-6,2
Saadut korot	0,0	0,0	0,1
Maksetut verot	-1,3	-2,6	-4,7
Liiketoiminnan nettorahavirta	21,4	3,4	36,8
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2,0	-4,1	-15,4
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot ja ennak
komaksut	0,1	0,1	0,8
Muiden saamisten ja sijoitusten muutos	0,0	0,0	0,0
Saadut osingot	0,0	0,0	0,0
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	-1,4	-0,5	-4,9
Investointien nettorahavirta	-3,3	-4,5	-19,5
Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset ja sijoituk
set	-18,3	-1,3	-1,3
Lainojen nostot ja takaisinmaksut	-1,0	-0,5	7,7
Vuokrasopimusvelkojen maksut	-5,7	-4,7	-22,7
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-1,4	-1,0	-3,8
Maksetut osingot ja muu voitonjako	0,0	0,0	-6,7
Rahoituksen nettorahavirta	-26,4	-7,4	-26,7
Rahavarojen muutos	-8,3	-8,5	-9,3
Rahavarat kauden alussa	27,0	36,3	36,3
Rahavarat kauden lopussa	18,7	27,8	27,0

Konsernin vastuut

milj. euroa	31.3.2020	31.3.2019	2019
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinnitetyt panttivelkakirjat		1,0
Takaukset	3,3	0,3	3,7
Vuokravakuustalletukset	1,8	1,8	1,8
Kiinteistöjen alv-palautusvastuu	1,6	0,0	1,7

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset ovat noin 0,5 miljoonaa euroa.

Pihlajalinna teki tilikauden 2019 lopussa sopimuksen Mänttä-Vilppulan kanssa kolmen sote-rakennuksen hankinnasta. Kaupan täytäntöönpano toteutetaan 31.12.2020 mennessä. Kauppahinta pohjautuu sote-rakennusten tasearvoihin. Rakennushankkeen kokonaisarvo on arviolta 4-7 miljoonaa euroa.

Aineettomien hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	31.3.2020	31.3.2019	2019
Hankintameno kauden alussa	224,7	217,4	217,4
Lisäykset	1,1	0,9	3,6
Liiketoimintojen yhdistäminen		0,7	3,7
Siirrot erien välillä	0,0	0,0	0,2
Vähennykset	-0,4	0,0	-0,1
Hankintameno kauden lopussa	225,5	218,9	224,7
Kertyneet poistot kauden alussa	-32,1	-24,5	-24,5
Tilikauden poistot	-1,7	-1,8	-7,4
Siirrot erien välillä	0,0	0,0	-0,2
Vähennysten kertyneet poistot	0,4	0,0	0,1
Kertyneet poistot kauden lopussa	-33,3	-26,3	-32,1
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	192,2	192,6	192,7

Aineellisten hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	31.3.2020	31.3.2019	2019
Hankintameno kauden alussa	97,4	79,7	79,7
Lisäykset	2,5	3,6	18,4
Liiketoimintojen yhdistäminen		0,0	0,0
Siirrot erien välillä	0,9	-0,6	1,5
Vähennykset	-3,5	-0,2	-2,3
Hankintameno kauden lopussa	97,2	82,5	97,4
Kertyneet poistot kauden alussa	-44,1	-36,4	-36,4
Tilikauden poistot	-2,5	-1,9	-7,7
Siirrot erien välillä	-1,0	0,6	-1,5
Vähennysten kertyneet poistot	3,4	0,1	1,5
Kertyneet poistot kauden lopussa	-44,1	-37,6	-44,1
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	53,1	44,9	53,2

Käyttöoikeusomaisuuserien muutokset

milj. euroa	31.3.2020	31.3.2019	2019
Hankintameno kauden alussa	172,7	162,5	162,5
Lisäykset	6,6	5,1	14,5
Vähennykset	-3,9	-0,1	-8,1
Liiketoimintojen yhdistäminen		3,8	3,8
Hankintameno kauden lopussa	175,3	171,3	172,7
Kertyneet poistot kauden alussa	-64,6	-46,5	-46,5
Tilikauden poistot	-4,7	-4,9	-22,5
Vähennysten kertyneet poistot	2,2	0,0	4,5
Kertyneet poistot kauden lopussa	-67,0	-51,4	-64,6
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	108,3	119,9	108,1

Kvartaalitiedot

milj. euroa	Q1/20	Q4/19	Q3/19	Q2/19	Q1/19	Q4/18	Q3/18	Q2/18
TULOSLASKELMA
Liikevaihto	133,0	133,8	122,7	129,7	132,5	127,0	116,3	125,3
Käyttökate (EBITDA)	12,1	12,3	12,9	10,4	12,2	14,1	14,3	9,1
Käyttökate, %	9,1	9,2	10,5	8,1	9,2	11,1	12,3	7,3
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	12,7	14,4	17,4	10,8	12,6	14,6	14,2	10,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	9,5	10,8	14,2	8,3	9,5	11,5	12,3	8,1
Poistot	-8,8	-8,6	-11,5	-8,8	-8,6	-8,2	-8,2	-8,1
Liikevoitto (EBIT)	3,3	3,7	1,4	1,6	3,5	5,9	6,0	1,0
Liikevoitto, %	2,5	2,7	1,1	1,2	2,7	4,7	5,2	0,8
Oikaistu liiketulos (EBIT)	5,3	5,6	9,3	2,1	3,9	6,5	6,0	2,0
Oikaistu liiketulos (EBIT), %	4,0	4,2	7,5	1,6	3,0	5,1	5,2	1,6
Rahoitustuotot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Rahoituskulut	-1,4	-1,0	-1,0	-1,0	-1,0	-1,0	-1,0	-0,9
Tulos ennen veroja	2,0	2,7	0,4	0,6	2,5	4,9	5,1	0,1
Tuloverot	-0,6	-0,6	-0,3	-0,3	-0,7	-1,3	-1,2	-0,2
Tilikauden tulos	1,4	2,1	0,1	0,4	1,9	3,6	3,9	-0,1
Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden tuloksesta	1,3	3,7	-1,3	-0,5	1,4	2,5	2,2	0,0
Määräysvallattomien omis tajien osuus tilikauden tulok sesta	0,1	-1,6	1,4	0,9	0,4	1,1	1,7	-0,1
EPS	0,06	0,16	-0,06	-0,02	0,06	0,11	0,10	0,00
Henkilöstö kauden lopussa	5 865	5 815	5 936	6 100	5 871	5 850	5 867	5 918
Henkilöstön muutos kvartaa lilla	50	-121	-164	230	21	-17	-51	280

Verojalanjälki

milj. euroa	1-3/2020	1-3/2019	2019
Kaudelta maksettavat välittömät verot
Tuloverot (EVL-vero)	1,3	1,6	4,1
Työnantajan eläkemaksut	7,8	6,9	31,0
Sosiaaliturvamaksut	0,6	0,4	2,1
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut	0,7	2,0	2,6
Tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut	0,2	0,3	0,8
Työnantajamaksut yhteensä	9,3	9,6	36,4
Kiinteistöverot	0,0	0,1	0,1
Varainsiirtoverot	0,1	0,0	0,2
Kaudelta maksettavat välittömät verot yhteensä	10,7	11,2	40,8
Yhtiön kuluksi jäävä hankintojen arvonlisävero
Arvonlisäverot, arvio	2,9	3,3	12,3
Kaudelta tilitettävät verot
Ennakonpidätykset	10,0	11,5	45,1
Työntekijän eläkemaksut, laskennallinen	3,3	3,2	13,0
Työntekijän työttömyysvakuutusmaksut, laskennallinen	0,5	0,7	2,7
Palkkaverot yhteensä	13,9	15,3	60,8
Arvonlisäverot, netto	0,2	0,4	0,9
Kaudelta tilitettävät verot yhteensä	14,1	15,7	61,7
Liikevaihto	133,0	132,5	518,6
Tulos ennen veroja	2,0	2,5	6,3
Henkilöstö keskimäärin (FTE)	4 350	4 742	4 515
Julkiset tuet	0,1	0,2	0,7

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (EPS)	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
	Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Osakekohtainen oma pääoma	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osakekohtainen osinko	Tilikauden osingonjako (tai ehdotus)
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko tuloksesta, %	Osakekohtainen osinko
	Osakekohtainen tulos (EPS)	x 100
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osakekohtainen osinko
	Tilikauden päätöskurssi	x 100
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)	Tilikauden päätöskurssi
	Osakekohtainen tulos (EPS)

Osakevaihto, %	Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana
	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	Tilikauden tulos (rullaava 12 kk)	x 100
	Oma pääoma (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto, %	Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + rahoituskulut
(ROCE)	(rullaava 12 kk)	x 100
	Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma
	Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Oma pääoma	x 100
Käyttökate (EBITDA)	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate (EBITDA), %	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
	Liikevaihto	x 100
Oikaistu käyttökate (EBITDA)*	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %*	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät	x 100
	Liikevaihto
Nettovelan suhde oikaistuun käyt	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
tökatteeseen*, rullaava 12 kk	Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)
Rahavirta investointien jälkeen	Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettora havirta
Oikaistu liikevoitto (EBIT)*	Liikevoitto + oikaisuerät
Oikaistu liikevoitto, %*	Oikaistu liikevoitto (EBIT)
	Liikevaihto	x 100
Tulos ennen veroja	Tilikauden voitto + tuloverot
Bruttoinvestoinnit	Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
	sekä käyttöoikeusomaisuuseriin
	Kauden liikevaihto - yritysjärjestelyjen liikevaihto kau
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	della - edellisen kauden liikevaihto	x 100
	Edellisen kauden liikevaihto

* Määrältään merkittävät tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat, harvoin toistuvat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt ja konsernin uudelleenrahoitus, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja –tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset.

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.

Lukuohjeet:

• / jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla
• vähennetään seuraava luku/luvut
• • lisätään seuraava luku/luvut

milj. eur, ellei toisin mainita	1-3/2020 3 kk	1-3/2019 3 kk	2019
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) /	4,0	9,3	4,5
Oma pääoma alussa	106,1	130,3	130,3
Oma pääoma lopussa	107,8	131,0	106,1
Oma pääoma (keskiarvo) x 100	106,9	130,6	118,2
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	3,7	7,1	3,8

Oman pääoman tuotto, % on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana.

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)
Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) +	5,7	12,6	6,3
Rahoituskulut (rullaava 12 kk)	4,4	4,0	4,0
/	10,1	16,6	10,3
Taseen loppusumma alussa -	438,4	436,8	436,8
Korottomat velat alussa	97,2	78,2	78,2
	341,3	358,6	358,6
Taseen loppusumma lopussa -	435,3	443,5	438,4
Korottomat velat lopussa	103,8	90,3	97,2
	331,5	353,2	341,3
Keskiarvo x 100	336,4	355,9	349,9
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)	3,0	4,7	2,9

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.

Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma /	107,8	131,0	106,1
Taseen loppusumma -	435,3	443,5	438,4
Saadut ennakot x 100	0,8	1,8	1,1
Omavaraisuusaste, %	24,8	29,6	24,3

Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
Korolliset rahoitusvelat -	219,8	218,3	219,7
Rahavarat /	18,7	27,8	27,0
Oma pääoma x 100	107,8	131,0	106,1
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %	186,6	145,5	181,7

Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta. Luku kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde.

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen
(EBITDA), rullaava 12 kk
Korolliset rahoitusvelat -	219,8	218,3	219,7
Rahavarat	18,7	27,8	27,0
Nettovelka /	201,2	190,5	192,7
Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)	55,2	51,6	55,1
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk	3,6	3,7	3,5

Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osinkoa.

Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA)
Kauden tulos	1,4	1,9	4,5
Tuloverot	-0,6	-0,7	-1,8
Rahoituskulut	-1,4	-1,0	-4,0
Rahoitustuotot	0,0	0,0	0,1
Poistot ja arvonalentumiset	-8,8	-8,6	-37,7
Käyttökate (EBITDA)	12,1	12,2	47,8
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	0,5	0,4	7,3
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	12,7	12,6	55,1

Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.

Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta.

Käyttökate (EBITDA), %
Käyttökate /	12,1	12,2	47,8
Liikevaihto x 100	133,0	132,5	518,6
Käyttökate (EBITDA), %	9,1	9,2	9,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
Oikaistu käyttökate /	12,7	12,6	55,1
Liikevaihto x 100	133,0	132,5	518,6
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	9,5	9,5	10,6
Liikevoitto (EBIT) ja Oikaistu liikevoitto (EBIT)
Kauden tulos	1,4	1,9	4,5

Tuloverot	-0,6	-0,7	-1,8
Rahoituskulut	-1,4	-1,0	-4,0
Rahoitustuotot	0,0	0,0	0,1
Liikevoitto	3,3	3,5	10,2
Poistojen ja arvonalentumisten oikaisut yhteensä	0,4	0,0	3,3
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	0,5	0,4	7,3
Liikevoiton oikaisut yhteensä	0,9	0,4	10,6
Oikaistu liikevoitto (EBIT)	4,2	3,9	20,8

Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako, Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.

Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liikevoittoa.

Liikevoitto (EBIT), %
Liikevoitto /	3,3	3,5	10,2
Liikevaihto x 100	133,0	132,5	518,6
Liikevoitto (EBIT), %	2,5	2,7	2,0
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %
Oikaistu liikevoitto /	4,2	3,9	20,8
Liikevaihto x 100	133,0	132,5	518,6
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %	3,2	3,0	4,0
Rahavirta investointien jälkeen
Liiketoiminnan nettorahavirta	21,4	3,4	36,8
Investointien nettorahavirta	-3,3	-4,5	-19,5
Rahavirta investointien jälkeen	18,1	-1,1	17,4

Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo, kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun juoksevan liiketoiminnan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo, paljonko yritykselle jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.

Tulos ennen veroja
Kauden tulos	1,4	1,9	4,5
Tuloverot	-0,6	-0,7	-1,8
Tulos ennen veroja	2,0	2,5	6,3
Bruttoinvestoinnit
Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa	53,1	44,9	53,2
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa	108,3	119,9	108,1
Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa	18,6	22,0	19,1
Liikearvo kauden lopussa	173,6	170,6	173,6
Lisätään kauden poistot ja arvonalentumiset	8,8	8,6	37,7
-
Aineelliset hyödykkeet kauden alussa	53,2	43,3	43,3
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa	108,1	116,0	116,0
Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa	19,1	22,9	22,9
Liikearvo kauden alussa	173,6	169,9	169,9
Aineellisten hyödykkeiden myynnit ja vähennykset kaudella	-1,8	-0,1	-4,5

Bruttoinvestoinnit	10,2	14,0	44,1
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %
Kauden liikevaihto -	133,0	132,5	518,6
Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella (rullaava 12 kk) -	0,8	9,9	17,4
Edellisen kauden liikevaihto	132,5	119,2	487,8
Liikevaihdon orgaaninen kasvu /	-0,3	3,4	13,4
Edellisen kauden liikevaihto x 100	132,5	119,2	487,8
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	-0,3	2,8	2,8
Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, %	0,6	8,3	3,6
Liikevaihdon kasvu	0,5	13,3	30,8
Liikevaihdon kasvu, %	0,4	11,2	6,3

Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi.

Oikaistu käyttökate ja oikaistu liiketulos -tunnuslukujen oikaisuerien kuvaus

milj. euroa	1-3/2020 3 kk	1-3/2019 3 kk	2019
Käyttökate (EBITDA)	12,1	12,2	47,8
Oikaisut käyttökatteeseen
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut	-0,1		3,0
Ehdollisen vastikkeen muutos			0,3
Tappiolliset myyntisopimukset			1,8
Muut	0,6	0,4	0,3
Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä	0,5	0,4	7,3
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	12,7	12,6	55,1
Poistot ja arvonalentumiset	-8,8	-8,6	-37,7
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin
Kassavirtaan vaikuttamaton tuplapoisto fuusion
johdosta	0,4
Toimipisteiden sulkeminen			3,3
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä	0,4	0,0	3,3
Oikaistu liikevoitto (EBIT)	4,2	3,9	20,8
Liikevoitto (EBIT)	3,3	3,5	10,2

Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti:

milj. euroa	1-3/2020 3 kk	1-3/2019 3 kk	2019
Liikevaihto			1,8
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	0,3	0,3	3,6
Liiketoiminnan muut kulut	0,2	0,1	1,9
Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä	0,5	0,4	7,3
Poistot ja arvonalentumiset	0,4		3,3
Liikevoiton oikaisuerät yhteensä	0,9	0,4	10,6

Pihlajalinnan tulosjulkistukset vuonna 2020

Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: perjantaina 14.8.2020 Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: keskiviikko 4.11.2020

Julkistamistilaisuus

Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle perjantaina 8.5.2020 klo 10.00. Tilaisuus järjestetään etänä.

Helsingissä 7.5.2020 Pihlajalinna Oyj:n hallitus

Lisätiedot

Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270 Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290

Jakelu

Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet investors.pihlajalinna.fi

Pihlajalinna lyhyesti

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö tuottaa sosiaalija terveydenhuollon palveluita sekä hyvinvointipalveluja yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille ja tarjoaa palveluita lääkärikeskuksissa, terveysasemilla, hammasklinikoilla, sairaaloissa ja liikuntakeskuksissa eri puolilla Suomea. Yhtiö tuottaa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita mukaan lukien päivystyspalvelut, monipuoliset kirurgiset palvelut sekä työterveyshuollon ja suun terveydenhoidon palvelut. Yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä tuottaa laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.