M&A Activity • May 8, 2020
M&A Activity
Open in ViewerOpens in native device viewer
8.5.2020
OSTOTARJOUSTA EI TEHDÄ SUORAAN EIKÄ VÄLILLISESTI ALUEILLA, JOILLA SEN TEKEMINEN OLISI LAINVASTAISTA, EIKÄ TARJOUSASIAKIRJAA TAI SIIHEN LIITTYVIÄ HYVÄKSYMISLOMAKKEITA JA TÄYDENNYSASIAKIRJOJA LEVITETÄ TAI VÄLITETÄ EIKÄ NIITÄ SAA LEVITTÄÄ TAI VÄLITTÄÄ MILLÄÄN TAVALLA, KUTEN POSTITSE, TELEFAKSITSE, SÄHKÖPOSTITSE TAI PUHELIMITSE TAIKKA MILLÄÄN MUULLAKAAN TAVALLA, ALUEILLE TAI ALUEILTA, JOILLA SE OLISI LAINVASTAISTA. OSTOTARJOUSTA EI ERITYISESTI TEHDÄ EIKÄ TARJOUSASIAKIRJAA JA TÄTÄ TÄYDENNYSASIAKIRJAA SAA MISSÄÄN OLOSUHTEISSA LEVITTÄÄ KANADASSA, JAPANISSA, AUSTRALIASSA, ETELÄ-AFRIKASSA, KIINAN KANSANTASAVALLAN HONGKONGIN ERITYISHALLINTOALUEELLA TAI UUDESSA-SEELANNISSA EIKÄ MILLÄÄN MUILLA ALUEILLA, JOILLA TÄMÄ OLISI LAINVASTAISTA.
Mehiläinen Yhtiöt Oy ("Tarjouksentekijä" tai "Mehiläinen") täydentää 8.1.2020 päivättyä tarjousasiakirjaa ("Tarjousasiakirja") arvopaperimarkkinalain (746/2012, muutoksineen) 11 luvun 11 §:n 4 momentin mukaisesti seuraavilla tämän asiakirjan ("Täydennysasiakirja") tiedoilla:
Pihlajalinna Oyj ("Pihlajalinna") julkisti tilintarkastamattoman osavuosikatsauksen 31.3.2020 päättyneeltä kolmen kuukauden jaksolta ("Osavuosikatsaus") 8.5.2020. Tarjouksentekijä täydentää Tarjousasiakirjan kohtia 5.10 ja 5.11 Osavuosikatsauksella, joka lisätään Tarjousasiakirjan Liitteeksi H.
Tarjousasiakirja ja Täydennysasiakirja ovat saatavilla suomenkielisenä 8.5.2020 alkaen Mehiläisen pääkonttorissa osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 17 C, 6. kerros, 00260 Helsinki, Suomi, Nordea Bank Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa Satamaradankatu 5, 00020 Nordea, Suomi ja Nasdaq Helsingissä osoitteessa Fabianinkatu 14, 00130 Helsinki, Suomi. Tarjousasiakirjan ja Täydennysasiakirjan sähköiset versiot ovat saatavilla suomenkielisenä 8.5.2020 alkaen internetissä osoitteissa ostotarjous.mehilainen.fi, investors.pihlajalinna.fi/public-tender-offer ja nordea.fi/osakkeet, sekä englanninkielisenä 8.5.2020 alkaen osoitteissa ostotarjous.mehilainen.fi, investors.pihlajalinna.fi/public-tenderoffer.aspx?sc_lang=en ja nordea.fi/equities.
Finanssivalvonta on hyväksynyt suomenkielisen version tästä Täydennysasiakirjasta, mutta ei vastaa siinä esitettyjen tietojen oikeellisuudesta. Finanssivalvonnan hyväksymispäätöksen diaarinumero on FIVA 8/02.05.05/2020. Täydennysasiakirja on saatavilla myös englanninkielisenä käännöksenä. Mikäli Täydennysasiakirjan kieliversioiden välillä on eroavaisuuksia, suomenkielinen versio on ratkaiseva.
Yhdysvaltalaisille osakkeenomistajille ilmoitetaan, että Pihlajalinnan osakkeet eivät ole listattuna Yhdysvaltain arvopaperipörssissä ja että Pihlajalinnaa eivät koske Yhdysvaltain vuoden 1934 arvopaperipörssilain, muutoksineen ("Pörssilaki"), vaatimukset säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta, eikä Pihlajalinna ole velvollinen toimittamaan, eikä toimita, mitään sen mukaisia raportteja Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssiviranomaiselle (U.S. Securities and Exchange Commission, "SEC").
Ostotarjous tehdään Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista, jonka kotipaikka on Suomi, ja joka on suomalaisten tiedonantovelvollisuuksien ja menettelyvaatimusten alainen. Ostotarjous tehdään Yhdysvalloissa Pörssilain kohdan 14(e) sekä sen nojalla voimaan saatettujen soveltuvien sääntöjen ja määräysten mukaisesti, mukaan lukien Regulation 14E -säännöksen mukaisesti (kussakin tapauksessa kaikkien poikkeussääntöjen ja vapautusten mukaisesti, mikäli tällaiset soveltuvat), ja muutoin Suomen lainsäädännön mukaisten tiedonantovelvollisuuksien ja menettelyvaatimusten mukaisesti, mukaan lukien koskien ostotarjouksen aikataulua, selvitysmenettelyitä, peruutusoikeutta, ehdoista luopumista ja maksujen ajoitusta, jotka eroavat Yhdysvaltain vastaavista. Erityisesti on huomattava, että Tarjousasiakirjaan ja tähän Täydennysasiakirjaan sisällytetyt taloudelliset tiedot on laadittu Suomessa soveltuvien kirjanpitostandardien mukaisesti, eivätkä ne välttämättä ole verrattavissa yhdysvaltalaisten yhtiöiden tilinpäätöksiin tai taloudellisiin tietoihin. Ostotarjous tehdään Pihlajalinnan Yhdysvalloissa asuville osakkeenomistajille samoin ehdoin kuin kaikille muille Pihlajalinnan osakkeenomistajille, joille tarjous tehdään. Kaikki asiakirjat, mukaan lukien Tarjousasiakirja ja tämä Täydennysasiakirja, annetaan yhdysvaltalaisille osakkeenomistajille tavalla, joka on verrattavissa menetelmään, jolla tällaiset asiakirjat toimitetaan Pihlajalinnan muille osakkeenomistajille.
Soveltuvien lakien tai määräysten sallimissa rajoissa, mukaan lukien Pörssilain kohta 14e-5, Mehiläinen ja sen lähipiiriyhtiöt tai sen välittäjät ja välittäjien lähipiiriyhtiöt (toimiessaan Mehiläisen tai sen lähipiiriyhtiöiden asiamiehinä) voivat ajoittain ja ostotarjouksen vireilläolon aikana, ja muutoin kuin ostotarjouksen ja yhdistymisen nojalla, suoraan tai välillisesti, ostaa tai järjestää ostavansa Pihlajalinnan osakkeita tai mitä tahansa arvopapereita, jotka ovat vaihdettavissa tai muunnettavissa tällaisiksi osakkeiksi. Nämä ostot voivat tapahtua joko julkisilla markkinoilla vallitsevilla hinnoilla tai yksityisinä liiketoimina neuvotelluilla hinnoilla. Siinä laajuudessa kuin tieto ostoista tai järjestelyistä ostaa julkistetaan Suomessa, tieto julkistetaan lehdistötiedotteella tai muulla sellaisella tavalla, jolla tällaisen tiedon voidaan kohtuudella arvioida tavoittavan Pihlajalinnan osakkeenomistajat Yhdysvalloissa. Mehiläisen taloudelliset neuvonantajat voivat lisäksi harjoittaa Pihlajalinnan arvopapereilla tavanomaista kaupankäyntiä, joka voi käsittää tällaisten arvopapereiden oston tai niiden ostamisen järjestämisen. Siinä laajuudessa kuin Suomessa vaaditaan, tieto tällaisista ostoista julkistetaan Suomessa Suomen lain edellyttämällä tavalla.
SEC tai mikään Yhdysvaltain osavaltion arvopaperikomitea ei ole hyväksynyt tai hylännyt ostotarjousta, lausunut ostotarjouksen arvosta tai kohtuullisuudesta eikä lausunut mitenkään Tarjousasiakirjassa tai tässä Täydennysasiakirjassa annettujen tietojen riittävyydestä, oikeellisuudesta, tai täydellisyydestä. Tämän vastainen lausuma on rikosoikeudellisesti rangaistava teko Yhdysvalloissa.
Käteisen vastaanottaminen ostotarjouksen perusteella yhdysvaltalaisena Pihlajalinnan osakkeiden haltijana saattaa olla Yhdysvaltain liittovaltion tuloverotuksessa ja soveltuvan Yhdysvaltain osavaltion ja paikallisten sekä ulkomaisten ja muiden verolakien mukaan verotettava tapahtuma. Kaikkia Pihlajalinnan osakkeiden haltijoita kehotetaan välittömästi kääntymään riippumattoman ammattimaisen neuvonantajan puoleen ostotarjouksen hyväksymistä koskeviin veroseuraamuksiin liittyen.
Pihlajalinnan osakkeenomistajien oikeuksien toteuttaminen tai mahdollisten vaatimusten esittäminen Yhdysvaltain liittovaltion arvopaperilakien nojalla voi olla vaikeaa, koska Mehiläinen ja Pihlajalinna ovat sijoittautuneet Yhdysvaltain ulkopuolelle ja osa tai kaikki niiden johtajista ja hallituksen jäsenistä saattavat asua Yhdysvaltain ulkopuolella. Pihlajalinnan osakkeenomistajat eivät välttämättä voi haastaa Mehiläistä tai Pihlajalinnaa tai näiden johtajia tai hallituksen jäseniä oikeuteen Yhdysvaltain liittovaltion arvopaperilakien rikkomisesta Yhdysvaltain ulkopuolisessa tuomioistuimessa. Mehiläisen ja Pihlajalinnan ja näiden lähipiiriyhtiöiden pakottaminen noudattamaan yhdysvaltalaisen tuomioistuimen tuomiota voi olla vaikeaa.
TARJOUSASIAKIRJAA, TÄTÄ TÄYDENNYSASIAKIRJAA TAI MUITA OSTOTARJOUKSEEN LIITTYVIÄ ASIAKIRJOJA EI OLE TEHNYT TAI HYVÄKSYNYT AUKTORISOITU HENKILÖ YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN VUODEN 2000 RAHOITUSPALVELU- JA MARKKINALAIN (FINANCIAL SERVICES AND MARKETS ACT) ("FSMA") ARTIKLAN 21 TARKOITTAMALLA TAVALLA. VASTAAVASTI TARJOUSASIAKIRJAA, TÄTÄ TÄYDENNYSASIAKIRJAA TAI MITÄÄN MUITA OSTOTARJOUKSEEN LIITTYVIÄ ASIAKIRJOJA TAI MATERIAALEJA EI JAELLA, EIKÄ SAA VÄLITTÄÄ, YLEISÖLLE YHDISTYNEESSA KUNINGASKUNNASSA. TARJOUSASIAKIRJAN, TÄMÄN TÄYDENNYSASIAKIRJAN TAI MINKÄÄN MUIDEN OSTOTARJOUKSEEN LIITTYVIEN ASIAKIRJOJEN TAI MATERIAALIEN JULKAISUA EIVÄT RAJOITA FSMA:N ARTIKLAN 21 MUKAISET RAHOITUSTARJOUSTEN RAJOITUKSET, KOSKA KYSEESSÄ ON YHTIÖN TEKEMÄ TAI YHTIÖN PUOLESTA TEHTY JULKAISU, JOKA LIITTYY TRANSAKTIOON, JOLLA HANKITAAN YHTIÖN PÄIVITTÄISTEN ASIOIDEN KONTROLLI; TAI HANKITAAN 50 PROSENTTIA TAI ENEMMÄN ÄÄNIOIKEUDELLISISTA OSAKKEISTA YHTIÖSSÄ VUODEN 2000 RAHOITUSPALVELU- JA MARKKINALAIN (FINANCIAL PROMOTION) ORDER 2005 ARTIKLAN 62 MUKAISESTI.
Tämä Täydennysasiakirja sisältää lausumia, jotka, siltä osin kuin ne eivät ole historiallisia tosiseikkoja, ovat "tulevaisuutta koskevia lausumia". Tulevaisuutta koskevat lausumat sisältävät lausumia koskien suunnitelmia, odotuksia, ennusteita, päämääriä, tavoitteita, pyrkimyksiä, strategioita, tulevaisuuden tapahtumia, tulevaisuuden liikevaihtoa tai tulosta, investointeja, rahoitustarvetta, yritysostoja koskevia suunnitelmia tai aikeita, kilpailuvahvuuksia ja -heikkouksia, taloudelliseen asemaan, tulevaan liiketoimintaan ja kehitykseen liittyviä suunnitelmia tai tavoitteita, liiketoimintastrategiaa sekä toimialaa, poliittista ja lainsäädännöllistä ympäristöä koskevia suuntauksia sekä muita ei-historiallisia tietoja. Tulevaisuutta koskevat lausumat voidaan joissakin tapauksissa tunnistaa tulevaisuutta koskevien ilmaisujen käytöstä, kuten "uskoa", "aikoa", "saattaa", "voida" tai "pitäisi" tai niiden kielteisistä tai muunnelluista vastaavista ilmaisuista. Tulevaisuutta koskeviin lausumiin liittyy luonnostaan sekä yleisiä että erityisiä riskejä, epävarmuustekijöitä ja oletuksia. Lisäksi on olemassa riskejä siitä, ettei arvioita, ennusteita, suunnitelmia ja muita tulevaisuutta koskevia lausumia tulla saavuttamaan. Näistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja oletuksista johtuen sijoittajien ei tule antaa tällaisille tulevaisuutta koskeville lausumille merkittävää painoarvoa. Tämän Täydennysasiakirjan sisältämät tulevaisuutta koskevat lausumat ilmaisevat ainoastaan tämän Täydennysasiakirjan päivämäärän mukaista asiantilaa.
Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomat.
| KESKEISET TUNNUSLUVUT | 1–3/2020 3 kk |
1–3/2019 3 kk |
2019 12 kk |
|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMA | |||
| Liikevaihto, milj. euroa | 133,0 | 132,5 | 518,6 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 12,1 | 12,2 | 47,8 |
| Käyttökate, % | 9,1 | 9,2 | 9,2 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* | 12,7 | 12,6 | 55,1 |
| Oikaistu käyttökate, %* | 9,5 | 9,5 | 10,6 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa | 3,3 | 3,5 | 10,2 |
| Liikevoitto, % | 2,5 | 2,7 | 2,0 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* | 4,2 | 3,9 | 20,8 |
| Oikaistu liikevoitto, %* | 3,2 | 3,0 | 4,0 |
| Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa | 2,0 | 2,5 | 6,3 |
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | |||
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,06 | 0,06 | 0,15 |
| Oma pääoma per osake, euroa | 4,54 | 5,38 | 4,47 |
| MUUT TUNNUSLUVUT | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | 3,0 | 4,7 | 2,9 |
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 3,7 | 7,1 | 3,8 |
| Omavaraisuusaste, % | 24,8 | 29,6 | 24,3 |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 186,6 | 145,5 | 181,7 |
| Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa | 201,2 | 190,5 | 192,7 |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 | |||
| kk* | 3,6 | 3,7 | 3,5 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa** | 10,2 | 14,0 | 44,1 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | 21,4 | 3,4 | 36,8 |
| Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa | 18,1 | -1,1 | 17,4 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 4 350 | 4 742 | 4 515 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 5 865 | 5 871 | 5 815 |
* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).
Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,5 (0,4) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat 0,9 (0,4) miljoonaa euroa.
** Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.
Koronavirusepidemian vuoksi Pihlajalinna perui väliaikaisesti näkymänsä vuodelle 2020, jotka on annettu 14.2.2020. Valtioneuvoston antaman poikkeuslain ja koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan liiketoimintaan on vaikeaa luotettavasti arvioida ja ennakoida. Pihlajalinna arvioi antavansa päivitetyt näkymät vuodelle 2020 myöhemmin kuluvan vuoden aikana. Vuoden ensimmäisinä kuukausina Pihlajalinnan liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät odotetulla tavalla.
Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa. Alhaisen kysynnän kausina tällaisten sopimusten kannattavuus pysyy yleensä vakaana. Ikäihmisten asumispalveluiden ja rekrytointipalveluiden kysyntään ei koronaepidemialla odoteta olevan merkittävää vaikutusta. Edellä esitetyistä syistä odotetaan, että yli puolet Pihlajalinnan liiketoiminnasta pysyy tämän hetken näkemyksen mukaan vakaana koronaepidemiasta huolimatta.
Pihlajalinna sulki 20.3.2020 kaikki liikuntakeskuksensa väliaikaisesti hidastaakseen koronavirusepidemian leviämistä. Epidemiatilanne on myös laskenut erityisesti ei-kiireellisen sairaanhoidon sekä suunterveyden palveluiden kysyntää. Liikuntakeskuksissa ja suunterveyden palveluissa aloitettiin maaliskuun loppupuolella yt-neuvottelut, jotka johtivat henkilöstön koko- tai osa-aikaisiin lomauksiin.
Koronaepidemian vaikutukset vähensivät asiakasvirtoja yksityisissä lääkärikeskuksissa, sairaaloissa, hammasklinikoissa ja liikuntakeskuksissa maaliskuun puolen välin jälkeen. Asiakasvirtojen väheneminen heikensi edellä todettujen palveluiden laskututusta arviolta noin 3,3 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna-konserni aloitti 1.4.2020 koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut johtuen koronavirusepidemian aiheuttamista muutoksista toimintaympäristössä. Yhteistoimintaneuvottelut koskivat Pihlajalinnakonsernin kaikkia liiketoimintoja sekä koko henkilöstöä lukuun ottamatta suun terveyden henkilöstöä ja liikuntakeskusten henkilöstöä, joita koskevat neuvottelut käytiin jo aiemmin. Myös kliinistä hoitotyötä tekevät lääkärit ja pääosa kuntayhtiöiden palvelutoiminnoista jäivät neuvottelujen ulkopuolelle.
Yhteistoimintaneuvottelut saatiin kaikilta osin päätökseen 24.4.2020. Neuvotteluissa pyrittiin ensisijaisesti löytämään ratkaisuja erilaisten työsuhteen joustojen ja tilapäisten uudelleensijoittamisten kautta. Epidemiasta aiheutuva toiminnan ja palveluiden supistaminen johtaa enimmillään noin 796 työntekijän koko- tai osa-aikaiseen lomauttamiseen enintään 90 päiväksi. Lomautusten määrään ja kestoon vaikuttavat mahdollisuudet sijoittua tilapäisesti toisiin tehtäviin ja työsuhteen joustot.
Koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten kokonaisarviointia vaikeuttaa myös se, että sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä hyvinvointipalveluissa ei-kiireellisen kysynnän arvioidaan nyt patoutuvan ja tilanteen normalisoituessa jälleen kasvavan.
Pihlajalinnan liiketoiminnan kasvua vauhdittavat trendit ja megatrendit eivät ole koronaepidemian johdosta muuttuneet. Digitaalisten palveluiden käyttö ja rakenteelliset muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa saattavat jopa nopeutua koronaepidemian johdosta. Pihlajalinnan pitkän aikavälin tavoitteet – nettovelan taso alle 3x käyttökate ja liikevoitto yli 7 prosenttia liikevaihdosta – pysyvät ennallaan.
Vuoden 2020 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuodesta 2019. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan kasvavan vuodesta 2019.
Vuoden ensimmäisinä kuukausina Pihlajalinnan liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät odotetulla tavalla. Maaliskuussa Suomeenkin levinnyt maailmanlaajuinen koronavirusepidemia vähensi palveluiden kysyntää yksityisissä lääkärikeskuksissa, sairaaloissa, hammasklinikoissa ja liikuntakeskuksissa. Epidemian vuoksi Pihlajalinna perui maaliskuun lopussa väliaikaisesti näkymänsä vuodelle 2020.
Pihlajalinnan lääketieteellinen johtoryhmä ja konsernin johtoryhmä seuraavat päivittäin epidemiatilanteen kehittymistä sekä valtioneuvoston, THL:n ja sairaanhoitopiirien ohjeistuksia. Pihlajalinna on suositellut maaliskuusta lähtien, että kaikki, joiden työn luonne sen sallii, tekisivät toistaiseksi etätöitä. Samoin kokoukset ja tapaamiset järjestetään aina mahdollisuuksien mukaan etänä, ja työmatkoja Suomessa tehdään ainoastaan pakottavista syistä. Olemme peruneet kaikki tapahtumat tältä keväältä. Yhtiökokous huhtikuussa toteutettiin poikkeusjärjestelyin.
Henkilöstön ja asiakkaiden terveyden turvaamiseksi päivitämme jatkuvasti suojautumisohjeita. Hankintayksikkömme on tehnyt jo useita kuukausia töitä suojavarusteiden riittävyyden eteen. Huhtikuussa julkistimme yhteistyössä Medanta Oy:n kanssa kehittämämme antimikrobisen kestokäyttöisen hengityssuojaimen terveydenhuoltoalan ammattilaisten käyttöön. Maskien tuotanto on käynnistynyt 20 000 kappaleen viikkovauhdilla, ja ensimmäinen erä saapui Suomeen huhtikuun loppupuolella. Lääkärikeskuksissa olemme tehneet toimenpiteitä, joilla haluamme varmistaa, että kaikki asiakasryhmät voivat asioida meillä turvallisesti. Infektiopotilaiden hoito on esimerkiksi Pirkanmaalla keskitetty tietyille asemille ja tiettyihin kellonaikoihin.
Koronavirusepidemian aiheuttamista toimintaympäristön muutoksista johtuen konsernissa on jouduttu käymään yhteistoimintaneuvotteluita. Neuvottelut saatiin kaikilta osin päätökseen 24.4.2020. Neuvotteluissa sovituilla toimenpiteillä pyrimme varmistamaan palvelutoiminnan palauttamisen normaalille tasolle mahdollisimman nopeasti asiakasvirtojen elpyessä.
Pihlajalinna aloitti koronatestauksen 23.3.2020 Tampereella, Kangasalla, Seinäjoella ja Helsingissä. Huhtikuun alussa testaustoiminta laajeni valtakunnalliseksi, kun uusia testauspisteitä avattiin lähes kaikkiin maakuntakeskuksiin. Lisäämällä diagnostiikkaa olemme mukana varmistamassa kansallista onnistumista epidemian torjunnassa. Teemme testauksia lääkärin lähetteellä yksityis- ja työterveysasiakkaille sekä vakuutusyhtiöiden kautta tuleville asiakkaille.
Etäpalveluiden kysyntä kasvoi epidemian alkaessa moninkertaiseksi. Epidemian alkuun verrattuna tilanne on jo tasaantunut, mutta toivomme, että etäpalvelut tavoittavat enenevästi myös niitä ihmisiä, joilla on muutakin kuin akuuttia hoidon tarvetta. Kiireetöntä hoitoa on tällä hetkellä vaikea saada julkisella puolella, ja tässä voimme auttaa myös etäpalveluiden avulla. Etäpalvelut tuovat joustoa ja valinnanvapautta asiakkaalle, eikä näistä haluta luopua enää epidemian jälkeen.
Yksityisen sektorin lääkärit ja hoitajat voisivat tuottaa terveyspalveluita myös ikäihmisten ja erityisryhmien hoitopaikkoihin ja palvelutaloihin sekä koteihin. Yksi esimerkki tästä on Pihlajalinnan vastuulääkärimalli, jota voitaisiin hyödyntää yhä useammassa hoivakodissa. Vastuulääkärimallin avulla voidaan parantaa hoi-
don laatua ja laskea kustannuksia. Vastuulääkärimallin käyttöönoton jälkeen ikäihmiset eivät joudu esimerkiksi käymään enää niin usein paikallisen terveyskeskuksen päivystyksessä, vaan suurin osa terveydenhuoltopalveluista voidaan tuottaa heille hoivakodissa. Tämä olisi erityisesti epidemiatilanteessa erinomainen asia.
Pihlajalinna ja Pohjola sopivat toukokuussa jatkavansa sopimustaan erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamisesta vakuutusasiakkaille valtakunnallisesti seuraavat kolme vuotta. Kristiinankaupungin sote-ulkoistussopimuksen toteutuminen varmistui huhtikuun lopussa, ja palvelutuotanto alkaa 1.1.2021. Tällä hetkellä Pihlajalinnassa on käynnissä muutamia hankkeita, jotka tähtäävät liiketoiminnan kasvattamiseen. Olemme esimerkiksi Päijät-Hämeen kilpailutuksessa kolmen neuvottelumenettelyyn valitun tarjoajan joukossa. Lisäksi neuvotteluiden kohteena on eräitä julkisia työterveyspalveluyhtiöitä.
Vaikka epidemiatilanne ei ole ohi, muun muassa Uudenmaan sulkemisen päättäminen ja koulujen avaaminen antavat viitteitä siitä, että rajoituksia aletaan yhteiskunnassa purkaa asteittain toukokuun aikana. Avasimme rajoitetusti liikuntakeskukset 4.5.2020. Arvioimme jatkuvasti rajoitusten, hygienian ja suojautumisen vaikutuksia turvalliseen asiointiin toimipaikoissa sekä toimialan yleisiä käytäntöjä tämän poikkeustilanteen aikana.
Epidemian ja sen jälkitilanteen huomioiden kannustamme asiakkaitamme huolehtimaan jatkuvasti myös muiden sairauksien hyvästä hoidosta. Perussairauksien hoidosta ei tule tinkiä. Pihlajalinna pitää operoimansa julkisen terveydenhuollon ja yksityiset lääkärikeskukset toiminnassa myös epidemian aikana. Tämä nopeuttaa paluuta normaaliin elämään epidemian jälkeen. Haluamme palvella asiakkaitamme kaikissa olosuhteissa.
Pihlajalinnan maantieteelliset liiketoiminta-alueet ovat Etelä-Suomi, Väli-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi.
| milj. euroa | 1-3/2020 | % | 1-3/2019 | % | 2019 | % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Etelä-Suomi | 30,0 | 20 | 31,1 | 21 | 118,2 | 20 |
| Väli-Suomi | 82,8 | 56 | 83,0 | 56 | 324,1 | 56 |
| Pohjanmaa | 29,7 | 20 | 27,9 | 19 | 115,7 | 20 |
| Pohjois-Suomi | 4,3 | 3 | 3,7 | 2 | 14,7 | 3 |
| Muut toiminnot | 2,3 | 2 | 1,7 | 1 | 7,7 | 1 |
| Konsernin sisäinen myynti | -16,0 | -14,9 | -61,8 | |||
| Konsernin liikevaihto | 133,0 | 100 | 132,5 | 100 | 518,6 | 100 |
Koronavirusepidemian vaikutukset näkyivät voimakkaimmin Etelä-Suomen alueella. Etelä-Suomen liikevaihto oli 30,0 (31,1) miljoonaa euroa, laskua 1,1 miljoonaa euroa eli 3,5 prosenttia. Tammi-helmikuussa palveluiden kysyntä alueella oli vielä 2,1 prosentin kasvussa. Erityisesti työterveyshuollon palveluiden myynti kehittyi positiivisesti. Koronaepidemia johti maaliskuun puolessa välissä palveluiden kysynnän merkittävään laskuun ja liikuntakeskusten väliaikaiseen sulkemiseen. Maaliskuun liikevaihto jäi 14,1 prosenttia edellisvuodesta koronaepidemian johdosta.
Väli-Suomen liikevaihto oli 82,8 (83,0) miljoonaa euroa, laskua 0,3 miljoonaa euroa eli 0,4 prosenttia. Koronaepidemia laski maaliskuussa erityisesti lääkärikeskuspalveluiden ja suunterveyden palveluiden kysyntää. Lisäksi vastaanottokeskustoiminnan päättyneet sopimukset laskivat kauden liikevaihtoa. Merkittävä osa alueen liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksista. Kokonaisulkoistussopimusten tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittaiset hinnantarkistukset pitävät alueen liikevaihtokehityksen vakaana koronaepidemiasta huolimatta. Edelliseen vuoteen verrattuna sairaalapalveluiden ja työvoimapalveluiden kysyntä kaudella kasvoi, vaikka Pirkanmaalla koroepidemia laski kysyntää lähes yhtä voimakkaasti kuin Uudellamaalla. Vähiten asiakaskysyntä on laskenut Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.
Pohjanmaan liikevaihto oli 29,7 (27,9) miljoonaa euroa, kasvua 1,8 miljoonaa euroa eli 6,3 prosenttia. Merkittävä osa alueen liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksesta. Kokonaisulkoistussopimuksen tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittainen hinnantarkistus kasvattivat alueen liikevaihtoa. Lisäksi työterveyshuollon palveluiden myynti kehittyi positiivisesti.
Pohjois-Suomen liikevaihto oli 4,3 (3,7) miljoonaa euroa, kasvua 0,6 miljoonaa euroa eli 15,5 prosenttia. Tammi–helmikuussa alueen työterveyshuollon ja lääkärikeskuspalveluiden myynti kehittyi positiivisesti ja liikevaihto kasvoi 21,6 prosenttia. Koronaepidemia laski maaliskuussa erityisesti lääkärikeskuspalveluiden ja suunterveyden palveluiden kysyntää.
Pihlajalinnan muiden toimintojen liikevaihto kasvoi 0,6 miljoonaa euroa eli 39,9 prosenttia.
Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.
| milj. euroa | 1-3/2020 | % | 1-3/2019 | % | 2019 | % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yritysasiakkaat | 32,9 | 22 | 31,2 | 21 | 122,1 | 21 |
| joista vakuutusyhtiöasiakkaat | 8,3 | 6 | 7,1 | 5 | 27,6 | 5 |
| Yksityisasiakkaat | 23,5 | 16 | 26,4 | 18 | 97,8 | 17 |
| Julkinen sektori | 92,6 | 62 | 89,8 | 61 | 360,6 | 62 |
| Konsernin sisäinen myynti | -16,0 | -14,9 | -61,8 | |||
| Konsernin liikevaihto | 133,0 | 100 | 132,5 | 100 | 518,6 | 100 |
Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 32,9 (31,2) miljoonaa euroa, kasvua 1,8 miljoonaa euroa eli 5,7 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti kasvoi 1,2 miljoonaa euroa eli 16,7 prosenttia. Koronaepidemian johdosta maaliskuussa työterveyshuollon asiakaskäyntien ja vakuutusasiakaskäyntien määrät lähtivät laskuun.
Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 23,5 (26,4) miljoonaa euroa, laskua 3,0 miljoonaa euroa eli 11,2 prosenttia. Koronaepidemian johdosta maaliskuussa yksityisasiakkaiden erikoislääkärikäynnit ja suunterveyden palveluiden kysyntä heikkenivät merkittävästi. Suomen hallituksen suosituksen mukaisesti Pihlajalinna sulki liikuntakeskuksensa väliaikaisesti koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi.
Julkisen sektorin liikevaihto oli 92,6 (89,8) miljoonaa euroa, kasvua 2,8 miljoonaa euroa eli 3,1 prosenttia. Suurin osa liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksista. Kokonaisulkoistussopimusten tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittaiset hinnantarkistukset kasvattivat liikevaihtoa koronaepidemiasta huolimatta. Myös työterveyspalveluiden ja vastuulääkäripalveluiden kysynnät kasvoivat. Toisaalta vastaanottokeskustoiminnan päättyneet sopimukset laskivat liikevaihtoa.
Pihlajalinnan liikevaihto oli 133,0 (132,5) miljoonaa euroa, kasvua 0,5 miljoonaa euroa eli 0,4 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Koronaepidemian alkuun asti Pihlajalinnan liikevaihto kehittyi odotetulla tavalla. Yksityisen terveydenhuollon palveluiden käyntimäärät kasvoivat tammi–helmikuussa lähes 6 prosenttia, lukuun ottamatta suunterveyden palveluita. Noin puolet Pihlajalinnan liikevaihdosta muodostui sote-kokonaisulkoistuksista. Kokonaisulkoistussopimusten tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittaiset hinnantarkistukset kasvattivat liikevaihtoa koronaepidemiasta huolimatta.
Yksityisen terveydenhuollon palveluiden käyntimäärät lähtivät yleisesti laskuun sen jälkeen, kun koronaepidemia maaliskuun puolivälissä alkoi ja valmiuslaki otettiin käyttöön. Voimakkaimmin kysyntä heikkeni Pihlajalinnan Uudenmaan ja Pirkanmaan yksiköissä. Erityisesti suunterveyden palveluiden ja ei-kiireellisen sairaanhoidon kysyntä laski. Pihlajalinna sulki kaikki liikuntakeskuksensa väliaikaisesti hidastaakseen koronavirusepidemian leviämistä Suomen hallituksen suosituksen mukaisesti.
Käyttökate oli 12,1 (12,2) miljoonaa euroa. Oikaistu käyttökate oli 12,7 (12,6) miljoonaa euroa, kasvua 0,1 miljoonaa euroa eli 0,8 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 0,5 (0,4) miljoonaa euroa. Työterveyspalveluiden ja leikkaustoiminnan (vakuutusyhtiömyynnin) volyymien ja kannattavuuden positiivinen kehitys jatkui. Kesällä 2019 käynnistetty tehostamisohjelma on leikannut yleiskustannuksia odotetusti. Kannattavuutta heikensivät kuntaulkoistusten nousseet ja viiveellä tarkentuneet kulut sekä vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen.
Poistot ja arvonalentumiset olivat 8,8 (8,6) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,7 (1,8) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 0,9 (1,1) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 2,4 (1,9) miljoonaa euroa, ja poistot käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 4,7 (4,9) miljoonaa euroa. Poistojen oikaisut olivat yhteensä 0,4 (0,0) miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan liikevoitto oli 3,3 (3,5) miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 2,5 (2,7) prosenttia. Oikaistu liikevoitto oli 4,2 (3,9) miljoonaa euroa, kasvua 0,3 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 3,2 (3,0) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 0,9 (0,4) miljoonaa euroa
Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksiin sisältyvä julkisen erikoissairaanhoidon liikevaihto oli 23,3 (21,7) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon käyttökate oli -1,2 (0,2) miljoonaa euroa ja liiketulos oli -1,2 (0,1) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset, mahdolliset muuttuvat vastikkeet ja käyttötalouden ylijäämän palautukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.
Konsernin nettorahoituskulut olivat -1,4 (-1,0) miljoonaa euroa. Rahoitusjärjestelyn waiver-kustannus nosti kertaluonteisesti vuosineljänneksen nettorahoituskuluja. Tulos ennen veroja oli 2,0 (2,5) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat -0,6 (-0,7) miljoonaa euroa. Tulos oli 1,4 (1,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,06 (0,06) euroa.
Koronavirus julistettiin maaliskuussa 2020 pandemiaksi. Myös Suomi on poikkeusoloissa koronaviruksen vuoksi, ja hallituksen esityksestä eduskunta otti käyttöön valmiuslain 17.3.2020. Valmiuslain perusteella tehdyillä toimenpiteillä tähdätään siihen, että epidemian aiheuttama paine terveydenhuollolle jakautuisi tasaisemmin ja pidemmälle aikavälille. Näin yhteiskuntamme pystyy varmistamaan sekä normaalien päivystyspotilaiden että koronaviruksen vuoksi sairaaloiden apua tarvitsevien potilaiden hoidon.
Pandemia ja toimet sen leviämisen hidastamiseksi ovat heikentäneet talousennusteita kaikkialla maailmassa. Valtiovarainministeriö ennusti 16. huhtikuuta 2020 julkaistussa katsauksessa Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 5,5 prosenttia.
Ennennäkemättömän suuren ja nopean muutoksen vuoksi koronaepidemian taloudellisia vaikutuksia sotealan liiketoimintaan on vaikea luotettavasti arvioida ja ennakoida. Taloudellisten vaikutusten kokonaisarviointia vaikeuttaa myös se, että sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä hyvinvointipalveluissa ei-kiireellisen hoidon kysynnän arvioidaan nyt patoutuvan ja tilanteen normalisoituessa jälleen kasvavan.
Pihlajalinnan näkemyksen mukaan julkisen sektorin ja yksityisten yritysten kumppanuudet ovat myös nykyisessä pandemiatilanteessa hyvä ratkaisu kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi. Julkinen sektori voisi hyödyntää yksityisen sektorin resursseja koronakriisin ratkaisemisessa esimerkiksi hankkimalla koronatestausta ja perustason erikoissairaanhoitoa yksityisiltä toimijoilta. Testauksella on todettu olevan merkittävä rooli taudin leviämisen hidastamisessa. Yksityiset toimijat pystyvät tarjoamaan koko testaamisen ketjun näytteenotosta tartuntaketjun jäljittämiseen.
Poikkeusolot ovat myös tuoneet pintaan sen seikan, että sote-uudistuksen tarve ei ole kadonnut minnekään. Nykyisen hallituksen tavoite on saada esitys eduskuntaan 2020 vuoden loppuun mennessä, mutta oletuksena on, että jatkuessaan epidemiatilanne viivästyttää suunnitelmia.
Pitkään jatkunut epävarmuuden tila on pysäyttänyt monissa kunnissa sekä kehittämisen että välttämättömien investointien tekemisen. Toisaalta jo välillä puretuissa maakuntaorganisaatioissa ja nykyisissä sairaanhoitopiireissä on investoitu merkittävästi tulevaan malliin, jonka tarkemmasta sisällöstä ei edelleenkään ole varmuutta. Kuntakentässä aktiivisuus on lisääntynyt alkuvuoden 2020 aikana, sillä kunnat eivät halua jäädä odottelemaan mahdollista uudistusta, vaan haluavat turvata sote-palvelut ja työpaikat. Useat kunnat ovat aloittaneet keskustelut ulkoistuksista. Viimeisimpänä julkistettiin esimerkiksi kymmenen Päijät-Hämeen kunnan suunnitelma ulkoistaa terveyskeskustoiminta yhteistyritysmallilla.
Työterveyspalveluiden tarve ei ole epidemiatilanteessa vähentynyt. Yritykset ovat osoittaneet halukkuutta hankkia työterveyspalveluiden tuottajilta myös testaustoimintaa, jonka avulla voidaan välttää esimerkiksi pitkiä turhia poissaoloja ja pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Toisaalta massiiviset lomautukset ja yksityisen kulutuksen lasku epidemian johdosta ovat saaneet yritykset leikkaamaan työterveyshuollon sopimusten sisältöään.
Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli 435,3 (443,5) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 18,7 (27,8) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan nettorahavirta oli 21,4 (3,4) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -1,3 (-2,6) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli 10,6 (-6,2) miljoonaa euroa. Myynti- ja muihin saamisiin sitoutui käyttöpääomaa 2,1 (8,9) miljoonaa euroa ja osto- ja muista veloista vapautui käyttöpääomaa 13,7 (2,7) miljoonaa euroa.
Investointien nettorahavirta oli -3,3 (-4,5) miljoonaa euroa. Tytäryritysten hankinnat vaikuttivat investointien nettorahavirtaan -1,4 (-0,5) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -2,0 (-4,1) miljoonaa euroa ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.
Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli 18,1 (-1,1) miljoonaa euroa.
Rahoituksen nettorahavirta oli -26,4 (-7,4) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos sisältäen tililimiittien muutokset oli yhteensä -1,0 (-0,5) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -5,7 (-4,7) miljoonaa euroa ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -1,4 (-1,0) miljoonaa euroa. Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutoksen nettovaikutus rahavirtaan oli -18,3 (-1,3) miljoonaa euroa. Pihlaja-
linna maksoi tammikuussa 2020 Kuusiolinna Terveyden osakekaupoista yhteensä 16,3 miljoonaa euroa Alavuden, Ähtärin ja Soinin kunnille sekä Mäntänvuoren Terveyden osakekaupasta 2,0 miljoonaa euroa Mänttä-Vilppulan kaupungille.
Konsernin nettovelkaantumisaste oli 186,6 (145,5) prosenttia. Korolliset nettovelat olivat 201,2 (190,5) miljoonaa euroa. Konserni maksoi vuosineljänneksellä ehdollisia vastikkeita 1,4 (0,0) miljoonaa euroa (yrityskauppojen lisäkauppahintoja).
Sijoitetun pääoman tuotto oli 3,0 (4,7) prosenttia ja oman pääoman tuotto oli 3,7 (7,1) prosenttia.
Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely Danske Bankin ja Nordean kanssa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää myöhemmin erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.
Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). IFRS 16 ei vaikuta rahoituskovenanttien laskentaan. Lainapankkien kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS 16 vaikutusta). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.3.2020.
Koronaepidemian ennennäkemättömän suuren ja nopean toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat maaliskuun lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta. Vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen tilapäiset kovenanttiehdot ovat seuraavat: leverage ei saa ylittää tasoa 4,25 ja gearing ei saa ylittää tasoa 140 prosenttia. Rahoitusjärjestelyn kovenanttitasot – leverage 3,75 ja gearing 115 prosenttia – astuvat takaisin voimaan vuoden kolmannen neljänneksen tarkastelussa.
Sopimuksessa lisättiin rahoitusjärjestelyyn pysyvästi uusi korkein marginaalitaso. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50.
Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli katsauskauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 30,0 miljoonaa euroa. Lisäksi Pihlajalinna suunnittelee Laihialla sijaitsevien hoivakiinteistöjensä myyntiä ja takaisinvuokrausta.
Mehiläinen Yhtiöt Oy:n vapaaehtoisen julkisen käteisostotarjouksen toteutuessa tulee sovellettavaksi Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyn määräysvaltamuutosehto. Ehdon mukaan rahoittajat ovat oikeutettuja irtisanomaan rahoitusjärjestelyn ennenaikaisesti omistuksessa tapahtuvan olennaisen muutoksen johdosta. Ostotarjouksen lopullisen tuloksen ilmoittamisen jälkeen Pihlajalinnalla ja rahoittajilla on 30 arkipäivää aikaa sopia omistusmuutoksen vaikutuksista rahoitusjärjestelyyn.
Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 10,2 (14,0) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat katsauskaudella 3,5 (2,0) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen uusien yksiköiden avaamiseen olivat 0,0 (2,4) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen yritysjärjestelyihin olivat yhteensä 0,0 (0,7) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 6,6 (8,8) miljoonaa euroa.
Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 0,5 (1,1) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset liittyvät tietojärjestelmähankkeisiin ja kliinisten laitteiden korvausinvestointeihin.
Pihlajalinna teki tilikauden 2019 lopussa sopimuksen Mänttä-Vilppulan kanssa kolmen sote-rakennuksen hankinnasta. Kaupan täytäntöönpano toteutetaan 31.12.2020 mennessä. Hankkeen kokonaisarvo on arviolta 4−7 miljoonaa euroa riippuen rakennusten kehityssuunnitelmasta.
| Yhtiö | Pihlajalinnan omistus 31.12.2019 |
Pihlajalinnan omistus 31.3.2020 |
Nykyisen sopimuk sen palvelutuotan non alkamisvuosi |
Sopimuksen kesto, vuotta |
|---|---|---|---|---|
| sisäinen palvelu | sisäinen palvelu | |||
| Jokilaakson Terveys Oy | 90 % | 90 % | tuotanto | tuotanto |
| Jämsän Terveys Oy | 51 % | 51 % | 2015 | 10 |
| Kuusiolinna Terveys Oy | 90 % | 90 % | 2016 | 15 |
| Mäntänvuoren Terveys Oy | 91 % | 91 % | 2016 | 15 |
| Kolmostien Terveys Oy | 96 % | 96 % | 2015 | 15 |
| Laihian Hyvinvointi Oy | 81 % | 81 % | 2018 | palveluseteli |
Kompassi Hammaslääkärikeskus Oy fuusioitui Pihlajalinna Seinäjoki Oy:öön 1.2.2020.
Aktivointikriteerit täyttäviä kehittämismenoja katsauskaudella oli 0,1 (0,2) miljoonaa euroa.
Tilikaudella 2020 kehittämistoiminta keskittyy edelleen sote-ulkoistusten kuntalaisten etäpalvelumalliin ja mobiiliratkaisuihin, työterveyshuollon kiinteähintaisten sopimusten toimintamalliin (työterveysportaali) sekä urheiluklinikka- ja sote-keskuskonsepteihin.
Katsauskauden lopussa henkilöstön määrä oli 5 865 (5 871). Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 4 350 (4 742), vähennystä 392 henkilöä eli 8 prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 56,4 (57,0) miljoonaa euroa, laskua 0,6 miljoonaa euroa eli 1 prosentti.
Toimitusjohtaja Joni Aaltonen toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmään kuuluvat operatiivinen johtaja Teija Kulmala, talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala, lakiasiainjohtaja Marko Savolainen, henkilöstöjohtaja Elina Heliö sekä palvelukehitys- ja tietohallintojohtaja Sanna Määttänen.
Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan seitsemän. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin uudelleen Matti Jaakola, Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén.
Yhtiökokous valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat seuraavat edustajat:
Pihlajalinna Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 15.4.2020 valiokuntiin seuraavat jäsenet:
Tarkastusvaliokunta: Seija Turunen (pj), Matti Jaakola, Mika Manninen ja Hannu Juvonen Palkitsemisvaliokunta: Mikko Wirén (pj), Leena Niemistö ja Kati Sulin
Todettiin, että kaikki hallituksen jäsenet voivat halutessaan osallistua kaikkien valiokuntien kokouksiin.
Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti, että hallituksen palkkiot pysyvät ennallaan, ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2021 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa.
Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 061 314 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 9 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 asti.
Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 3 091 971 osaketta, mikä vastaa noin 14 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 asti.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.4.2020 yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tilikaudelle 1.1.–31.12.2020. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Lotta Nurminen, KHT.
Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 22 620 135 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja yhtiön muuhun
varojen jakoon. Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 11 445 (13 081) osakkeenomistajaa. Luettelo suurimmista omistajista on nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.
Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.
| Osaketiedot | 1-3/2020 | 1-3/2019 | 2019 |
|---|---|---|---|
| Määrä kauden lopussa, kpl | 22 620 135 | 22 620 135 | 22 620 135 |
| Määrä kaudella keskimäärin, kpl | 22 620 135 | 22 620 135 | 22 620 135 |
| Osakkeen ylin kurssi, euroa | 15,66 | 10,98 | 15,88 |
| Osakkeen alin kurssi, euroa | 11,58 | 8,70 | 8,70 |
| Osakkeen keskikurssi, euroa* | 14,61 | 10,32 | 12,77 |
| Osakkeen päätöskurssi, euroa | 14,20 | 9,92 | 15,28 |
| Osakevaihto, 1 000 kpl | 1 363 | 572 | 4 062 |
| Osakevaihto, % | 6,0 | 2,5 | 18,0 |
| Markkina-arvo kauden lopussa, | |||
| milj. euroa | 321,2 | 224,4 | 345,6 |
* kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi
Mehiläinen Yhtiöt Oy ja Pihlajalinna Oyj allekirjoittivat 5.11.2019 yhdistymissopimuksen, jonka mukaan Mehiläinen teki Pihlajalinnan hallituksen suositteleman vapaaehtoisen julkisen käteisostotarjouksen kaikista Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista.
Ostotarjouksessa Pihlajalinnan osakkeenomistajille tarjotaan 16,00 euron käteisvastike jokaista Pihlajalinnan liikkeeseen laskettua ja ulkona olevaa osaketta kohden. Tarjousvastike sisältää preemion, joka on noin 46,0 prosenttia verrattuna Pihlajalinnan osakkeen päätöskurssiin Nasdaq Helsingissä 4.11.2019. Pihlajalinnan hallituksen esteettömät jäsenet päättivät yksimielisesti suositella Pihlajalinnan osakkeenomistajille ostotarjouksen hyväksymistä.
Finanssivalvonta hyväksyi 8.1.2020 ostotarjousta koskevan tarjousasiakirjan. Tarjousaika alkoi 9.1.2020 klo 9.30 (Suomen aikaa) ja sen alkuperäinen alustava päättymispäivä oli 19.3.2020 klo 16.00 (Suomen aikaa). Tarjouksentekijä jatkoi tarjousaikaa siten, että se päättyy 10.7.2020 klo 16.00 (Suomen aikaa), ellei sitä jatketa edelleen tai keskeytetä ostotarjouksen ehtojen ja soveltuvan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti ja näiden asettamissa rajoissa. Tällä hetkellä ostotarjouksen odotetaan toteutuvan viimeistään vuoden 2020 kolmannen vuosineljänneksen aikana.
Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmälliseen toimintaan osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa lisäksi laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan. Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa määritellään ja luokitellaan konsernin riskit sekä kuvataan riskienhallinnan tavoitteet. Lisäksi määritellään riskienhallinnassa noudatettavat periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut.
Koronaepidemian johdosta Pihlajalinna on terävöittänyt johtamisjärjestelmäänsä. Konsernin johtoryhmä seuraa päivittäin toiminnallisia mittareita ja arvioi tilannetta sekä tarvittavia toimenpiteitä. Lääketieteellinen johtoryhmä kokoontuu päivittäin ja ohjeistaa konsernin liiketoimintoja STM:n, THL:n, sairaanhoitopii-
rien ja kuntien linjausten mukaisesti. Henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuus ja terveys ovat etusijalla. Tilannekuvan ajantasaisuus aluejohdolle, henkilöstölle ja ammatinharjoittajille on varmistettu sisäisellä viestinnällä virtuaalisten koronainfojen ja jatkuvan intratiedottamisen kautta.
Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoiminnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.
Konsernin riskienhallinnassa on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallinnan (Enterprise Risk Management) järjestelmä ja prosessi. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin.
Strategisilla riskeillä tarkoitetaan epävarmuutta, joka liittyy konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin strategian toteuttamiseen. Esimerkki tästä ovat yhteiskunnalliset rakenteelliset muutokset.
Operatiiviset riskit ovat riskejä, jotka aiheutuvat ulkoisista tekijöistä, teknologiasta, henkilöstön, organisaation tai prosessien toiminnasta. Näitä riskejä käsitellään esimerkiksi seuraamalla järjestelmällisesti kilpailutilannetta ja reagoimalla sen muutoksiin.
Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät konsernin taloudelliseen tilanteeseen, kuten kannattavuuteen, rahoitusprosessien toimivuuteen ja verotukseen.
Vahinkoriskit koskevat onnettomuuksia tai muita vahinkoja, jotka voivat kohdistua konsernin omaisuuteen, henkilökuntaan, asiakkaisiin, sidosryhmiin tai ympäristöön. Yhtiöllä on vastuu- ja potilasvakuutus yhtiön oman henkilökunnan aiheuttamia mahdollisia hoitovirheitä varten.
Riskiluokkia yhdistää maineriski, joka voi vaikuttaa konsernin brändien tai koko konsernin maineeseen.
Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutumista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioidaan ja seurataan.
Vastuu riskienhallinnasta on konserni- ja liiketoimintajohdolla raportointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat ohjaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit.
Koronavirusepidemian vuoksi Pihlajalinna perui väliaikaisesti näkymänsä vuodelle 2020, jotka on annettu 14.2.2020. Valtioneuvoston antaman poikkeuslain ja koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan liiketoimintaan on vaikeaa luotettavasti arvioida ja ennakoida. Koronavirusepidemian leviäminen muodostaa keskeisimmän lyhytaikaisen riskin toimintaympäristössä.
Liiketoiminnan merkittävät epävarmuustekijät koronaepidemian lisäksi liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksiin, lainsäädännön olennaisiin muutoksiin, uusien toimipisteiden avaamiseen, yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen sekä riskeihin, jotka liittyvät verotukseen sekä pätevän johdon sitouttamiseen ja rekrytointeihin.
Konsernin pääyhtiöissä keväällä 2017 alkanut verotarkastus saatiin päätökseen tuloverotuksen (EVL) ja arvonlisäverotuksen (AVL) osalta ilman mainittavia seuraamuksia. Ennakonperinnän (EPL) osalta tarkastuskertomukset odottavat vielä Konserniverokeskuksessa hyväksyntää. Olennaisia seuraamuksia ei ole odotettavissa.
Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset ja käyttötalouden ylijäämän palautukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.
Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimusta koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Riita-asia koskee palvelusopimuksen mukaista hinnantarkistusehtoa. Arvio näkemyserosta kiinteän vuosihinnan määräytymisestä on katsauskauden lopussa yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. Käräjäoikeus siirsi kantajan hakemuksesta pääkäsittelyä maaliskuun alusta elokuun 2020 loppuun. Asiassa on edelleen tavoite saavuttaa sovinto.
Jämsän Terveys Oy:llä on taseessa saamisia Jämsän kaupungilta yhteensä 3,8 miljoonaa euroa liittyen erikoissairaanhoidon kasvaneisiin kustannuksiin ja ikäihmisten palveluiden lisääntyneisiin viranomaisvaatimuksiin. Johto arvioi, että asiakas tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti.
Kuusiolinna Terveys Oy:llä on myyntisaamisia ja muita saamisia tilaajalta yhteensä 5,0 miljoonaa euroa. Alavuden, Ähtärin ja Soinin kanssa osakekauppojen yhteydessä allekirjoitetulla tulkintapöytäkirjalla on sovittu muuttuvien vastikkeiden veloitusperiaatteista. Avoimet saamiset liittyvät ikäihmisten palveluiden lisääntyneisiin viranomaisvaatimuksiin, erikoissairaanhoidon kustannuksiin, lastensuojelun kustannuksiin ja nettomenon laskentaan. Kuortaneen kanssa osakekauppaa ei ole vielä toteutettu eikä vastaavaa tulkintapöytäkirjaa allekirjoitettu. Johto arvioi, että tilaaja tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti, sillä enemmistö tilaajan osakkaista on veloitusperiaatteista sopinut.
Mäntänvuoren Terveys Oy:llä on myyntisaamisia ja muita saamisia tilaajalta yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Saamiset liittyvät ikäihmisten palveluiden lisääntyneisiin viranomaisvaatimuksiin ja aikaisemman sopimuksen mukaisen nettomenon laskentaan. Tilaajan kanssa on sovittu sote-kiinteistökauppa, joka täytäntöönpannaan vuonna 2020. Johto arvioi, että asiakas tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti kiinteistökaupan täytäntöönpanon yhteydessä.
Kolmostien Terveys Oy:llä on myyntisaamisia ja muita saamisia tilaajalta 0,5 miljoonaa euroa liittyen ikäihmisten palveluiden lisääntyneisiin viranomaisvaatimuksiin ja Kihniön kunnan pidättämään osuuteen kuukausittaisista palvelumaksuista. Johto arvioi, että asiakas tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti.
Konsernilla on katsauskauden lopussa saamisissaan yhteensä 1,5 miljoonaa euroa kunnittain arvioituja julkisen erikoissairaanhoidon kustannuskertymien palautuksia. Konsernin johto katsoo, että palvelusopimusten perusteella kustannuskertymien palautukset kuuluvat Pihlajalinnalle, koska ne ovat kertyneet Pihlajalinnan palvelutuotannon ja kustannusvastuun ajalta. Lisäksi konsernilla on erääntyneissä saamisissaan yhteensä 0,2 miljoonaa euroa Kihniön kunnalta ja Juupajoen kunnalta.
Kaikkiin Pihlajalinnan kokonaisulkoistussopimuksiin liittyy ns. pandemiaehto. Tilaajalta voidaan laskuttaa pandemian aiheuttamat kulut todennettujen kustannusten mukaisesti.
Katsauskauden lopussa Pihlajalinnan taseessa oli 173,6 (170,6) miljoonaa euroa liikearvoa. Pihlajalinna testaa vuosittain ja tarvittaessa kvartaaleittain, että liikearvon kirjanpitoarvo ei ylitä käypää arvoa. Koronaepidemian ei odoteta heikentävän Pihlajalinnan keskipitkän ja pitkän tähtäimen näkymiä. Kyseisestä syystä
katsauskauden aikana Pihlajalinna ei ole havainnut viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä olisi kerrytettävissä. Mikäli Pihlajalinnan tuloksessa ja kasvukehityksessä tapahtuu pysyviä muutoksia alenevasti, voi tämä johtaa liikearvon arvonalentumiseen.
Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimusta koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Riita-asia koskee palvelusopimuksen mukaista hinnantarkistusehtoa. Arvio kertyneestä näkemyserosta kiinteän vuosihinnan määräytymisestä on katsauskauden lopussa yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. Kantaja siirsi pääkäsittelyä maaliskuun alusta elokuun 2020 loppuun. Asiassa on edelleen tavoite saavuttaa sovinto.
Hattulan kunta jätti haastehakemuksen Kanta-Hämeen käräjäoikeudelle sopimusrikkomukseen perustuvasta vahvistus-, sopimussakko- ja vahingonkorvausvaatimusasiassa. Haaste on tiedoksiannettu Pihlajalinnalle 27.2.2020. Hattulan kunnan esittämä kanne kiistassa on yhteensä 2,6 miljoonaa euroa lisättynä viivästyskoroilla sekä kantajan oikeudenkäyntikuluilla. Pihlajalinna on kiistänyt esitetyt vaatimukset sekä väitteet sopimusrikkomuksesta. Pihlajalinnan palvelutuotanto Hattulassa päättyi 31.3.2020.
Yhtiöllä ei vastaanottanut katsauskaudella arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisia ilmoituksia.
Hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.2.2019 Pihlajalinna-konsernin ylimmän johdon osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman (LTI 2019) ehdot. Kannustinohjelma on voimassa 1.1.2019 lukien ja se on suunnattu toimitusjohtajalle, johtoryhmälle sekä erikseen ohjelmaan valituille muille avainhenkilöille. Ensivaiheessa ohjelmaan valittiin 25 avainhenkilöä. LTI 2019 muodostaa kokonaisuudessaan viisivuotisen ohjelman eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2022. Avainhenkilön on lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan. Katsauskauden lopussa ohjelman vähimmäissijoitusvaatimuksen täytti 22 avainhenkilöä.
Kiinteämääräinen lisäosakeohjelma sisältää sitouttamisjakson vuoden 2019 alusta vuonna 2020 tapahtuvaan kiinteämääräisen osakepalkkion maksuajankohtaan saakka. Tässä ohjelmassa yhtiö antaa kullekin osallistujalle lisäosakkeita kiinteällä kertoimella suhteessa osallistujan omaan osakesijoitukseen. Lisäosakkeet annetaan vuonna 2020 ja niihin sovelletaan luovutusrajoitusta.
Suoritus- ja laatuperusteinen lisäosakeohjelma sisältää kolme yksivuotista suoritusjaksoa (kalenterivuodet 2019-2021) joiden aikana osallistujilla on mahdollisuus ansaita suoritusperusteisia lisäosakkeita edellyttäen, että yhtiö saavuttaa hallituksen asettamat suoritustavoitteet. Kunkin yksittäisen suoritusjakson perusteella osallistuja voi ansaita vastikkeetta enintään kaksi lisäosaketta kutakin kolmea sijoitusosaketta kohti (bruttomäärä ennen verojen vähentämistä). Suoritusperusteiset lisäosakkeet annetaan asianomaisen suoritusjakson päätyttyä keväällä 2020, 2021 ja 2022. Näihin lisäosakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta.
Suoritus- ja laatuperusteiseen lisäosakeohjelmaan sovellettavat kriteerit ensimmäiseltä suoritusjaksolta 2019 olivat Pihlajalinna-konsernin oikaistu liikevoitto sekä keskeiset operatiiviset ja laadulliset mittarit. Suoritusjaksolta 2019 ei realisoitunut lisäosakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet.
LTI 2019 ohjelmaan sisältyy määräysvaltamuutokseen liittyviä ehtoja. Niiden mukaan Mehiläisen 5.11.2019 julkistama käteisostotarjous kaikista Pihlajalinnan osakkeista johtaa kiinteämääräisen lisäosakeohjelman täysimääräiseen maksuun kaupan toteutuessa. Osakkeet lakkaavat olemasta luovutusrajoituksen piirissä
välittömästi ostotarjouksen lopullisen tuloksen ilmoittamisen yhteydessä ostotarjouksen täytäntöönpanossa.
Kannustinohjelman ehdot sisältävät erityismääräykset mahdollisen määräysvaltamuutoksen osalta. Mehiläisen julkisen ostotarjouksen perusteella em. määräysvaltamuutokset tulevat noudatettaviksi.
Kiinteämääräisen lisäosakeohjelman mukaan sijoitusvaatimuksen täyttäneille 22 avainhenkilölle realisoituu määräysvaltamuutoksen toteutuessa maksettavaksi yhteensä 105 000 lisäosaketta. Lisäosakkeiden käypä arvo on käteisostotarjouksen mukaan 1,7 miljoonaa euroa. Määräysvaltamuutoksen johdosta suoritettavasta osakeperusteisesta palkkiosta on kohdistettu katsauskaudelle kulua 0,4 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna Oyj:n hallitus päätti 20.3.2020 aloittaa yhtiön omien osakkeiden hankinnan varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2019 antaman valtuutuksen perusteella. Osakkeet hankittiin käytettäväksi osana yhtiön kannustinjärjestelmää Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan.
Pihlajalinna aloitti omien osakkeiden hankinnan 31.3.2020 ja päätti sen 17.4.2020. Tänä aikana Pihlajalinna hankki 47 399 omaa osaketta keskihintaan 14,56 euroa osakkeelta.
Hankinnan jälkeen Pihlajalinna Oyj:llä on yhteensä 47 399 omaa osaketta, jotka vastaavat noin 0,21 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.4.2020. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja sen sisältämän konsernitilinpäätöksen vuodelta 2019 sekä myönsi vastuuvapauden tilikauden 2019 aikana toimineille hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa Mehiläisen tekemän ostotarjouksen johdosta. Mikäli ostotarjous raukeaisi, yhtiön hallitus arvioi asiaa uudelleen. Yhtiökokous vahvisti palkitsemispolitiikan. Muut varsinaisen yhtiökokouksen päätökset on kerrottu tämän osavuosikatsauksen kohdissa Yhtiön hallitus, Hallituksen nimittämät valiokunnat, Hallituksen jäsenten palkitseminen ja Tilintarkastus.
Pihlajalinna-konserni aloitti 1.4.2020 koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut johtuen koronavirusepidemian aiheuttamista muutoksista toimintaympäristössä.
Yhteistoimintaneuvottelut koskivat Pihlajalinna-konsernin kaikkia liiketoimintoja sekä koko henkilöstöä, lukuun ottamatta suun terveyden henkilöstöä ja liikuntakeskusten henkilöstöä, joita koskevat yhteistoimintaneuvottelut käynnistettiin jo aiemmin. Lisäksi neuvotteluiden ulkopuolelle jäivät kliinistä hoitotyötä tekevät lääkärit ja pääosa kuntayhtiöiden palvelutoiminnoista.
Yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen 23.4.2020. Neuvotteluiden piirissä oli yhteensä noin 2500 henkilöä, joista noin 600 työskentelee kuntayhtiöissä.
Neuvotteluissa pyrittiin ensisijaisesti löytämään ratkaisuja erilaisten työsuhteen joustojen ja tilapäisten uudelleensijoittamisten kautta. Myös pääasiassa lyhyitä joko koko- tai osa-aikaisia lomautuksia joudutaan käyttämään. Lomautukset ovat eri mittaisia ja tulevat voimaan vaiheittain.
Epidemian etenemistä ja sen vaikutuksia liiketoimintaan on vaikea tarkasti arvioida, kuten Pihlajalinna on 27.3.2020 lähettämässään pörssitiedotteessa todennut. Pihlajalinna-konsernin tämän hetkisen arvion mukaan epidemiasta aiheutuva toiminnan ja palveluiden supistaminen johtaa enimmillään noin 670 työntekijän koko- tai osa-aikaiseen lomauttamiseen enintään 90 päiväksi. Näistä kokoaikaiset lomautukset koskevat enimmillään 114 henkilöä ja osa-aikaiset lomautukset enimmillään 186 henkilöä. Lisäksi joko koko- tai osa-
aikaisesti lomautetuksi voisi tulla enintään 367 henkilöä. Lomautusten määrään ja kestoon vaikuttavat myös mahdollisuudet sijoittua tilapäisesti toisiin tehtäviin ja työsuhteen joustot.
Pihlajalinna avasi liikuntakeskuksensa rajoitetusti 4.5.2020 noudattaen poikkeuslakia ja hygieniaohjeita.
Osavuosikatsaus on laadittu IFRS-standardien mukaisesti ja sen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardin (Osavuosikatsaukset) vaatimuksia. Osavuosikatsauksessa julkaistut tiedot ovat tilintarkastamattomat. Kaikki luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summasta. Tunnus- ja muutosluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.
Osavuosikatsauksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä, mikä vaikuttaa taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat osavuosikatsauksessa käytetyistä arvoista.
Osavuosikatsaus on laadittu niiden voimassaolevien IFRS-standardien mukaisesti, jotka Euroopan unionissa on hyväksytty sovellettaviksi. Osavuosikatsaus on laadittu noudattaen 31.12.2019 tilinpäätöksen laatimisperiaatteita ottaen huomioon 1.1.2020 sovellettaviksi tulleet uudet tai muutetut standardit tai tulkinnat.
Osavuosikatsauksen laadinnassa on otettu huomioon koronaepidemian ja poikkeusolosuhteiden vaikutukset yhtiön liiketoimintaan. Johto on analysoinut eri skenaarioiden avulla koronaviruksen vaikutuksia eri alueisiin ja asiakasryhmiin, kysyntään ja kannattavuuteen. Toimenpiteisiin kannattavuuden ja myynnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on ryhdytty. Rahoituksen riittävyyttä, maksuvalmiutta ja rahoitusjärjestelyn kovenanttiehtoja tarkastellaan jatkuvasti. Koronaepidemian vaikutusta arvionvaraisiin eriin ja johdon arvioiden perusteisiin ja taustaolettamuksiin on arvioitu ja huomioitu. Johto katsoo, että osavuosikatsauksen laatiminen toiminnan jatkuvuuden periaatteella on perusteltua ja asianmukaista.
| 1-3/2020 | 1-3/2019 | ||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | 3 kk | 3 kk | 2019 |
| Liikevaihto | 133,0 | 132,5 | 518,6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,3 | 0,4 | 1,6 |
| Materiaalit ja palvelut | -52,7 | -50,7 | -200,2 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | -56,4 | -57,0 | -222,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -12,1 | -13,0 | -50,2 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Käyttökate (EBITDA) | 12,1 | 12,2 | 47,8 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -8,8 | -8,6 | -37,7 |
| Liikevoitto (EBIT) | 3,3 | 3,5 | 10,2 |
| Rahoitustuotot | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
| Rahoituskulut | -1,4 | -1,0 | -4,0 |
| Tulos ennen veroja | 2,0 | 2,5 | 6,3 |
| Tuloverot | -0,6 | -0,7 | -1,8 |
| Tilikauden tulos* | 1,4 | 1,9 | 4,5 |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 1,4 | 1,9 | 4,5 |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 1,3 | 1,4 | 3,4 |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,1 | 0,4 | 1,1 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta las | |||
| kettu osakekohtainen tulos (euroa) | |||
| Laimentamaton ja laimennettu | 0,06 | 0,06 | 0,15 |
* Konsernilla ei ole muita laajan tuloksen eriä
| milj. euroa | 31.3.2020 | 31.3.2019 | 2019 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 53,1 | 44,9 | 53,2 |
| Liikearvo | 173,6 | 170,6 | 173,6 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 18,6 | 22,0 | 19,1 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | 108,3 | 119,9 | 108,1 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Muut sijoitukset | 0,2 | 0,1 | 0,1 |
| Muut saamiset | 2,4 | 1,8 | 2,0 |
| Laskennalliset verosaamiset | 6,6 | 4,8 | 6,0 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 362,8 | 364,1 | 362,2 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 2,6 | 2,4 | 2,3 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 50,1 | 47,2 | 46,1 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 1,2 | 2,0 | 0,9 |
| Rahavarat | 18,7 | 27,8 | 27,0 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 72,5 | 79,4 | 76,3 |
| Varat yhteensä | 435,3 | 443,5 | 438,4 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 116,5 | 116,5 | 116,5 |
| Kertyneet voittovarat | -15,2 | 3,7 | -18,8 |
| Tilikauden tulos | 1,3 | 1,4 | 3,4 |
| 102,6 | 121,7 | 101,1 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 5,2 | 9,3 | 5,0 |
| Oma pääoma yhteensä | 107,8 | 131,0 | 106,1 |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 5,6 | 5,9 | 5,7 |
| Varaukset | 0,0 | 0,3 | 0,2 |
| Vuokrasopimusvelat | 96,4 | 105,0 | 96,4 |
| Rahoitusvelat | 103,6 | 95,6 | 103,9 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 1,3 | 1,4 | 1,3 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 206,9 | 208,1 | 207,5 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 99,1 | 82,7 | 102,0 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 0,7 | 1,1 | 0,4 |
| Varaukset | 1,0 | 0,0 | 1,6 |
| Vuokrasopimusvelat | 18,7 | 17,7 | 17,7 |
| Rahoitusvelat | 1,1 | 2,9 | 3,1 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 120,6 | 104,4 | 124,9 |
| Velat yhteensä | 327,5 | 312,5 | 332,4 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 435,3 | 443,5 | 438,4 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| pääoma | |||||
| Sijoitetun | |||||
| vapaan | Määräysval | ||||
| milj. euroa | Osake | oman | Kertyneet | lattomien | Oma pää |
| pää | pääoman | voittova | omistajien | oma | |
| oma | rahasto | rat | osuus | Yhteensä | |
| Oma pääoma 1.1.2019 | 0,1 | 116,5 | 4,6 | 9,2 | 130,3 |
| Tilikauden tulos | 1,4 | 0,4 | 1,9 | ||
| Tilikauden laaja tulos yh | |||||
| teensä | 1,4 | 0,4 | 1,9 | ||
| Sijoitukset konserniyhtiöihin | 0,1 | -0,1 | 0,0 | ||
| Liiketoimet omistajien kanssa | |||||
| yhteensä | 0,1 | -0,1 | 0,0 | ||
| Määräysvallattomien omista | |||||
| jien osuuksien muutokset, | |||||
| jotka eivät johtaneet muutok | |||||
| seen määräysvallassa | -1,0 | -0,3 | -1,2 | ||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien | |||||
| muutokset yhteensä | -1,0 | -0,3 | -1,2 | ||
| Oma pääoma 31.3.2019 | 0,1 | 116,5 | 5,1 | 9,3 | 131,0 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| pääoma | |||||
| Sijoitetun | |||||
| vapaan | Määräysval | ||||
| milj. euroa | Osake | oman | Kertyneet | lattomien | Oma pää |
| pää | pääoman | voittova | omistajien | oma | |
| oma | rahasto | rat | osuus | Yhteensä | |
| Oma pääoma 1.1.2020 | 0,1 | 116,5 | -15,5 | 5,0 | 106,1 |
| Tilikauden tulos | 1,3 | 0,1 | 1,4 | ||
| Tilikauden laaja tulos yh | |||||
| teensä | 1,3 | 0,1 | 1,4 | ||
| Osakeperusteiset etuudet | 0,7 | 0,7 | |||
| Sijoitukset konserniyhtiöihin | -0,1 | 0,1 | 0,0 | ||
| Liiketoimet omistajien kanssa | |||||
| yhteensä | 0,6 | 0,1 | 0,7 | ||
| Määräysvallattomien omista | |||||
| jien osuuksien muutokset, | |||||
| jotka eivät johtaneet muutok | |||||
| seen määräysvallassa | -0,3 | 0,0 | -0,3 | ||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien | |||||
| muutokset yhteensä | -0,3 | 0,0 | -0,3 | ||
| Oma pääoma 31.3.2020 | 0,1 | 116,5 | -14,0 | 5,2 | 107,8 |
| milj. euroa | 1-3/2020 3 kk |
1-3/2019 3 kk |
2019 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Tilikauden voitto | 1,3 | 1,4 | 3,4 |
| Liiketoiminnan rahavirran oikaisut: | |||
| Verot | 0,6 | 0,7 | 1,8 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 8,8 | 8,6 | 37,7 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1,4 | 1,0 | 3,9 |
| Muut | 0,1 | 0,4 | 1,0 |
| Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta | 12,1 | 12,2 | 47,7 |
| Käyttöpääoman muutos | 10,6 | -6,2 | -6,2 |
| Saadut korot | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
| Maksetut verot | -1,3 | -2,6 | -4,7 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 21,4 | 3,4 | 36,8 |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -2,0 | -4,1 | -15,4 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot ja ennak | |||
| komaksut | 0,1 | 0,1 | 0,8 |
| Muiden saamisten ja sijoitusten muutos | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | -1,4 | -0,5 | -4,9 |
| Investointien nettorahavirta | -3,3 | -4,5 | -19,5 |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset ja sijoituk | |||
| set | -18,3 | -1,3 | -1,3 |
| Lainojen nostot ja takaisinmaksut | -1,0 | -0,5 | 7,7 |
| Vuokrasopimusvelkojen maksut | -5,7 | -4,7 | -22,7 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -1,4 | -1,0 | -3,8 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | 0,0 | 0,0 | -6,7 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -26,4 | -7,4 | -26,7 |
| Rahavarojen muutos | -8,3 | -8,5 | -9,3 |
| Rahavarat kauden alussa | 27,0 | 36,3 | 36,3 |
| Rahavarat kauden lopussa | 18,7 | 27,8 | 27,0 |
| milj. euroa | 31.3.2020 | 31.3.2019 | 2019 |
|---|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut vakuudet | |||
| Kiinnitetyt panttivelkakirjat | 1,0 | ||
| Takaukset | 3,3 | 0,3 | 3,7 |
| Vuokravakuustalletukset | 1,8 | 1,8 | 1,8 |
| Kiinteistöjen alv-palautusvastuu | 1,6 | 0,0 | 1,7 |
Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset ovat noin 0,5 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna teki tilikauden 2019 lopussa sopimuksen Mänttä-Vilppulan kanssa kolmen sote-rakennuksen hankinnasta. Kaupan täytäntöönpano toteutetaan 31.12.2020 mennessä. Kauppahinta pohjautuu sote-rakennusten tasearvoihin. Rakennushankkeen kokonaisarvo on arviolta 4-7 miljoonaa euroa.
| milj. euroa | 31.3.2020 | 31.3.2019 | 2019 |
|---|---|---|---|
| Hankintameno kauden alussa | 224,7 | 217,4 | 217,4 |
| Lisäykset | 1,1 | 0,9 | 3,6 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 0,7 | 3,7 | |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 0,0 | 0,2 |
| Vähennykset | -0,4 | 0,0 | -0,1 |
| Hankintameno kauden lopussa | 225,5 | 218,9 | 224,7 |
| Kertyneet poistot kauden alussa | -32,1 | -24,5 | -24,5 |
| Tilikauden poistot | -1,7 | -1,8 | -7,4 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 0,0 | -0,2 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0,4 | 0,0 | 0,1 |
| Kertyneet poistot kauden lopussa | -33,3 | -26,3 | -32,1 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 192,2 | 192,6 | 192,7 |
| milj. euroa | 31.3.2020 | 31.3.2019 | 2019 |
|---|---|---|---|
| Hankintameno kauden alussa | 97,4 | 79,7 | 79,7 |
| Lisäykset | 2,5 | 3,6 | 18,4 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 0,0 | 0,0 | |
| Siirrot erien välillä | 0,9 | -0,6 | 1,5 |
| Vähennykset | -3,5 | -0,2 | -2,3 |
| Hankintameno kauden lopussa | 97,2 | 82,5 | 97,4 |
| Kertyneet poistot kauden alussa | -44,1 | -36,4 | -36,4 |
| Tilikauden poistot | -2,5 | -1,9 | -7,7 |
| Siirrot erien välillä | -1,0 | 0,6 | -1,5 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 3,4 | 0,1 | 1,5 |
| Kertyneet poistot kauden lopussa | -44,1 | -37,6 | -44,1 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 53,1 | 44,9 | 53,2 |
| milj. euroa | 31.3.2020 | 31.3.2019 | 2019 |
|---|---|---|---|
| Hankintameno kauden alussa | 172,7 | 162,5 | 162,5 |
| Lisäykset | 6,6 | 5,1 | 14,5 |
| Vähennykset | -3,9 | -0,1 | -8,1 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 3,8 | 3,8 | |
| Hankintameno kauden lopussa | 175,3 | 171,3 | 172,7 |
| Kertyneet poistot kauden alussa | -64,6 | -46,5 | -46,5 |
| Tilikauden poistot | -4,7 | -4,9 | -22,5 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 2,2 | 0,0 | 4,5 |
| Kertyneet poistot kauden lopussa | -67,0 | -51,4 | -64,6 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 108,3 | 119,9 | 108,1 |
| milj. euroa | Q1/20 | Q4/19 | Q3/19 | Q2/19 | Q1/19 | Q4/18 | Q3/18 | Q2/18 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMA | ||||||||
| Liikevaihto | 133,0 | 133,8 | 122,7 | 129,7 | 132,5 | 127,0 | 116,3 | 125,3 |
| Käyttökate (EBITDA) | 12,1 | 12,3 | 12,9 | 10,4 | 12,2 | 14,1 | 14,3 | 9,1 |
| Käyttökate, % | 9,1 | 9,2 | 10,5 | 8,1 | 9,2 | 11,1 | 12,3 | 7,3 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 12,7 | 14,4 | 17,4 | 10,8 | 12,6 | 14,6 | 14,2 | 10,2 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % |
9,5 | 10,8 | 14,2 | 8,3 | 9,5 | 11,5 | 12,3 | 8,1 |
| Poistot | -8,8 | -8,6 | -11,5 | -8,8 | -8,6 | -8,2 | -8,2 | -8,1 |
| Liikevoitto (EBIT) | 3,3 | 3,7 | 1,4 | 1,6 | 3,5 | 5,9 | 6,0 | 1,0 |
| Liikevoitto, % | 2,5 | 2,7 | 1,1 | 1,2 | 2,7 | 4,7 | 5,2 | 0,8 |
| Oikaistu liiketulos (EBIT) | 5,3 | 5,6 | 9,3 | 2,1 | 3,9 | 6,5 | 6,0 | 2,0 |
| Oikaistu liiketulos (EBIT), % | 4,0 | 4,2 | 7,5 | 1,6 | 3,0 | 5,1 | 5,2 | 1,6 |
| Rahoitustuotot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Rahoituskulut | -1,4 | -1,0 | -1,0 | -1,0 | -1,0 | -1,0 | -1,0 | -0,9 |
| Tulos ennen veroja | 2,0 | 2,7 | 0,4 | 0,6 | 2,5 | 4,9 | 5,1 | 0,1 |
| Tuloverot | -0,6 | -0,6 | -0,3 | -0,3 | -0,7 | -1,3 | -1,2 | -0,2 |
| Tilikauden tulos | 1,4 | 2,1 | 0,1 | 0,4 | 1,9 | 3,6 | 3,9 | -0,1 |
| Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden tuloksesta |
1,3 | 3,7 | -1,3 | -0,5 | 1,4 | 2,5 | 2,2 | 0,0 |
| Määräysvallattomien omis tajien osuus tilikauden tulok sesta |
0,1 | -1,6 | 1,4 | 0,9 | 0,4 | 1,1 | 1,7 | -0,1 |
| EPS | 0,06 | 0,16 | -0,06 | -0,02 | 0,06 | 0,11 | 0,10 | 0,00 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 5 865 | 5 815 | 5 936 | 6 100 | 5 871 | 5 850 | 5 867 | 5 918 |
| Henkilöstön muutos kvartaa lilla |
50 | -121 | -164 | 230 | 21 | -17 | -51 | 280 |
| milj. euroa | 1-3/2020 | 1-3/2019 | 2019 |
|---|---|---|---|
| Kaudelta maksettavat välittömät verot | |||
| Tuloverot (EVL-vero) | 1,3 | 1,6 | 4,1 |
| Työnantajan eläkemaksut | 7,8 | 6,9 | 31,0 |
| Sosiaaliturvamaksut | 0,6 | 0,4 | 2,1 |
| Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut | 0,7 | 2,0 | 2,6 |
| Tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut | 0,2 | 0,3 | 0,8 |
| Työnantajamaksut yhteensä | 9,3 | 9,6 | 36,4 |
| Kiinteistöverot | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
| Varainsiirtoverot | 0,1 | 0,0 | 0,2 |
| Kaudelta maksettavat välittömät verot yhteensä | 10,7 | 11,2 | 40,8 |
| Yhtiön kuluksi jäävä hankintojen arvonlisävero | |||
| Arvonlisäverot, arvio | 2,9 | 3,3 | 12,3 |
| Kaudelta tilitettävät verot | |||
| Ennakonpidätykset | 10,0 | 11,5 | 45,1 |
| Työntekijän eläkemaksut, laskennallinen | 3,3 | 3,2 | 13,0 |
| Työntekijän työttömyysvakuutusmaksut, laskennallinen | 0,5 | 0,7 | 2,7 |
| Palkkaverot yhteensä | 13,9 | 15,3 | 60,8 |
| Arvonlisäverot, netto | 0,2 | 0,4 | 0,9 |
| Kaudelta tilitettävät verot yhteensä | 14,1 | 15,7 | 61,7 |
| Liikevaihto | 133,0 | 132,5 | 518,6 |
| Tulos ennen veroja | 2,0 | 2,5 | 6,3 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 4 350 | 4 742 | 4 515 |
| Julkiset tuet | 0,1 | 0,2 | 0,7 |
| Tunnusluvut | ||
|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos (EPS) | Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos | |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella | ||
| Vaihtoehtoiset tunnusluvut | ||
| Osakekohtainen oma pääoma | Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | ||
| Osakekohtainen osinko | Tilikauden osingonjako (tai ehdotus) | |
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | ||
| Osinko tuloksesta, % | Osakekohtainen osinko | |
| Osakekohtainen tulos (EPS) | x 100 | |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | Osakekohtainen osinko | |
| Tilikauden päätöskurssi | x 100 | |
| Hinta/voittosuhde (P/E-luku) | Tilikauden päätöskurssi | |
| Osakekohtainen tulos (EPS) | ||
| Osakevaihto, % | Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana | x 100 |
|---|---|---|
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä | ||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) | x 100 |
| Oma pääoma (keskiarvo) | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + rahoituskulut | |
| (ROCE) | (rullaava 12 kk) | x 100 |
| Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo) | ||
| Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma | |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | x 100 | |
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), % | Korolliset rahoitusvelat - rahavarat | |
| Oma pääoma | x 100 | |
| Käyttökate (EBITDA) | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | |
| Käyttökate (EBITDA), % | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | |
| Liikevaihto | x 100 | |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA)* | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät | |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), %* | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät | |
| Liikevaihto | x 100 | |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyt | Korolliset rahoitusvelat - rahavarat | |
| tökatteeseen*, rullaava 12 kk | Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk) | |
| Rahavirta investointien jälkeen | Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettora | |
| havirta | ||
| Oikaistu liikevoitto (EBIT)* | Liikevoitto + oikaisuerät | |
| Oikaistu liikevoitto, %* | Oikaistu liikevoitto (EBIT) | x 100 |
| Liikevaihto | ||
| Tulos ennen veroja | Tilikauden voitto + tuloverot | |
| Bruttoinvestoinnit | Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | |
| sekä käyttöoikeusomaisuuseriin | ||
| Kauden liikevaihto - yritysjärjestelyjen liikevaihto kau | x 100 | |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % | della - edellisen kauden liikevaihto | |
| Edellisen kauden liikevaihto |
* Määrältään merkittävät tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat, harvoin toistuvat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt ja konsernin uudelleenrahoitus, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja –tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset.
Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.
Lukuohjeet:
| milj. eur, ellei toisin mainita | 1-3/2020 3 kk |
1-3/2019 3 kk |
2019 |
|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | |||
| Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) / | 4,0 | 9,3 | 4,5 |
| Oma pääoma alussa | 106,1 | 130,3 | 130,3 |
| Oma pääoma lopussa | 107,8 | 131,0 | 106,1 |
| Oma pääoma (keskiarvo) x 100 | 106,9 | 130,6 | 118,2 |
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 3,7 | 7,1 | 3,8 |
Oman pääoman tuotto, % on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana.
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | |||
|---|---|---|---|
| Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + | 5,7 | 12,6 | 6,3 |
| Rahoituskulut (rullaava 12 kk) | 4,4 | 4,0 | 4,0 |
| / | 10,1 | 16,6 | 10,3 |
| Taseen loppusumma alussa - | 438,4 | 436,8 | 436,8 |
| Korottomat velat alussa | 97,2 | 78,2 | 78,2 |
| 341,3 | 358,6 | 358,6 | |
| Taseen loppusumma lopussa - | 435,3 | 443,5 | 438,4 |
| Korottomat velat lopussa | 103,8 | 90,3 | 97,2 |
| 331,5 | 353,2 | 341,3 | |
| Keskiarvo x 100 | 336,4 | 355,9 | 349,9 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | 3,0 | 4,7 | 2,9 |
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.
| Omavaraisuusaste, % | |||
|---|---|---|---|
| Oma pääoma / | 107,8 | 131,0 | 106,1 |
| Taseen loppusumma - | 435,3 | 443,5 | 438,4 |
| Saadut ennakot x 100 | 0,8 | 1,8 | 1,1 |
| Omavaraisuusaste, % | 24,8 | 29,6 | 24,3 |
Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), % | |||
|---|---|---|---|
| Korolliset rahoitusvelat - | 219,8 | 218,3 | 219,7 |
| Rahavarat / | 18,7 | 27,8 | 27,0 |
| Oma pääoma x 100 | 107,8 | 131,0 | 106,1 |
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), % | 186,6 | 145,5 | 181,7 |
Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta. Luku kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde.
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen | |||
|---|---|---|---|
| (EBITDA), rullaava 12 kk | |||
| Korolliset rahoitusvelat - | 219,8 | 218,3 | 219,7 |
| Rahavarat | 18,7 | 27,8 | 27,0 |
| Nettovelka / | 201,2 | 190,5 | 192,7 |
| Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk) | 55,2 | 51,6 | 55,1 |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen | |||
| (EBITDA), rullaava 12 kk | 3,6 | 3,7 | 3,5 |
Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osinkoa.
| Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA) |
|||
|---|---|---|---|
| Kauden tulos | 1,4 | 1,9 | 4,5 |
| Tuloverot | -0,6 | -0,7 | -1,8 |
| Rahoituskulut | -1,4 | -1,0 | -4,0 |
| Rahoitustuotot | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -8,8 | -8,6 | -37,7 |
| Käyttökate (EBITDA) | 12,1 | 12,2 | 47,8 |
| Käyttökatteen oikaisut yhteensä | 0,5 | 0,4 | 7,3 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 12,7 | 12,6 | 55,1 |
Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.
Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta.
| Käyttökate (EBITDA), % | |||
|---|---|---|---|
| Käyttökate / | 12,1 | 12,2 | 47,8 |
| Liikevaihto x 100 | 133,0 | 132,5 | 518,6 |
| Käyttökate (EBITDA), % | 9,1 | 9,2 | 9,2 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % | |||
| Oikaistu käyttökate / | 12,7 | 12,6 | 55,1 |
| Liikevaihto x 100 | 133,0 | 132,5 | 518,6 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % | 9,5 | 9,5 | 10,6 |
| Liikevoitto (EBIT) ja Oikaistu liikevoitto (EBIT) | |||
| Kauden tulos | 1,4 | 1,9 | 4,5 |
| Tuloverot | -0,6 | -0,7 | -1,8 |
|---|---|---|---|
| Rahoituskulut | -1,4 | -1,0 | -4,0 |
| Rahoitustuotot | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
| Liikevoitto | 3,3 | 3,5 | 10,2 |
| Poistojen ja arvonalentumisten oikaisut yhteensä | 0,4 | 0,0 | 3,3 |
| Käyttökatteen oikaisut yhteensä | 0,5 | 0,4 | 7,3 |
| Liikevoiton oikaisut yhteensä | 0,9 | 0,4 | 10,6 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 4,2 | 3,9 | 20,8 |
Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako, Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.
Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liikevoittoa.
| Liikevoitto (EBIT), % | |||
|---|---|---|---|
| Liikevoitto / | 3,3 | 3,5 | 10,2 |
| Liikevaihto x 100 | 133,0 | 132,5 | 518,6 |
| Liikevoitto (EBIT), % | 2,5 | 2,7 | 2,0 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % | |||
| Oikaistu liikevoitto / | 4,2 | 3,9 | 20,8 |
| Liikevaihto x 100 | 133,0 | 132,5 | 518,6 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % | 3,2 | 3,0 | 4,0 |
| Rahavirta investointien jälkeen | |||
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 21,4 | 3,4 | 36,8 |
| Investointien nettorahavirta | -3,3 | -4,5 | -19,5 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 18,1 | -1,1 | 17,4 |
Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo, kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun juoksevan liiketoiminnan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo, paljonko yritykselle jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.
| Tulos ennen veroja | |||
|---|---|---|---|
| Kauden tulos | 1,4 | 1,9 | 4,5 |
| Tuloverot | -0,6 | -0,7 | -1,8 |
| Tulos ennen veroja | 2,0 | 2,5 | 6,3 |
| Bruttoinvestoinnit | |||
| Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa | 53,1 | 44,9 | 53,2 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa | 108,3 | 119,9 | 108,1 |
| Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa | 18,6 | 22,0 | 19,1 |
| Liikearvo kauden lopussa | 173,6 | 170,6 | 173,6 |
| Lisätään kauden poistot ja arvonalentumiset | 8,8 | 8,6 | 37,7 |
| - | |||
| Aineelliset hyödykkeet kauden alussa | 53,2 | 43,3 | 43,3 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa | 108,1 | 116,0 | 116,0 |
| Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa | 19,1 | 22,9 | 22,9 |
| Liikearvo kauden alussa | 173,6 | 169,9 | 169,9 |
| Aineellisten hyödykkeiden myynnit ja vähennykset kaudella |
-1,8 | -0,1 | -4,5 |
| Bruttoinvestoinnit | 10,2 | 14,0 | 44,1 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % | |||
| Kauden liikevaihto - | 133,0 | 132,5 | 518,6 |
| Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella (rullaava 12 kk) - |
0,8 | 9,9 | 17,4 |
| Edellisen kauden liikevaihto | 132,5 | 119,2 | 487,8 |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu / | -0,3 | 3,4 | 13,4 |
| Edellisen kauden liikevaihto x 100 | 132,5 | 119,2 | 487,8 |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % | -0,3 | 2,8 | 2,8 |
| Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, % | 0,6 | 8,3 | 3,6 |
| Liikevaihdon kasvu | 0,5 | 13,3 | 30,8 |
| Liikevaihdon kasvu, % | 0,4 | 11,2 | 6,3 |
Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi.
| milj. euroa | 1-3/2020 3 kk |
1-3/2019 3 kk |
2019 |
|---|---|---|---|
| Käyttökate (EBITDA) | 12,1 | 12,2 | 47,8 |
| Oikaisut käyttökatteeseen | |||
| Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut | -0,1 | 3,0 | |
| Ehdollisen vastikkeen muutos | 0,3 | ||
| Tappiolliset myyntisopimukset | 1,8 | ||
| Muut | 0,6 | 0,4 | 0,3 |
| Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä | 0,5 | 0,4 | 7,3 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 12,7 | 12,6 | 55,1 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -8,8 | -8,6 | -37,7 |
| Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin | |||
| Kassavirtaan vaikuttamaton tuplapoisto fuusion | |||
| johdosta | 0,4 | ||
| Toimipisteiden sulkeminen | 3,3 | ||
| Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä | 0,4 | 0,0 | 3,3 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 4,2 | 3,9 | 20,8 |
| Liikevoitto (EBIT) | 3,3 | 3,5 | 10,2 |
Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti:
| milj. euroa | 1-3/2020 3 kk |
1-3/2019 3 kk |
2019 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1,8 | ||
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 0,3 | 0,3 | 3,6 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 0,2 | 0,1 | 1,9 |
| Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä | 0,5 | 0,4 | 7,3 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 0,4 | 3,3 | |
| Liikevoiton oikaisuerät yhteensä | 0,9 | 0,4 | 10,6 |
Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: perjantaina 14.8.2020 Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: keskiviikko 4.11.2020
Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle perjantaina 8.5.2020 klo 10.00. Tilaisuus järjestetään etänä.
Helsingissä 7.5.2020 Pihlajalinna Oyj:n hallitus
Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270 Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290
Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet investors.pihlajalinna.fi
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö tuottaa sosiaalija terveydenhuollon palveluita sekä hyvinvointipalveluja yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille ja tarjoaa palveluita lääkärikeskuksissa, terveysasemilla, hammasklinikoilla, sairaaloissa ja liikuntakeskuksissa eri puolilla Suomea. Yhtiö tuottaa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita mukaan lukien päivystyspalvelut, monipuoliset kirurgiset palvelut sekä työterveyshuollon ja suun terveydenhoidon palvelut. Yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä tuottaa laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.