Fortum Oyj

Quarterly Report • May 15, 2020

Sisällysluettelo

Vakaa tulos epävarmassa markkinaympäristössä	3
Toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin kommentti	4
Muutokset raportoinnissa	5
Taloudellinen tulos	6
Taloudellinen asema ja rahavirta	8
Segmenttikatsaukset	10
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit	16
Toiminta- ja sääntely-ympäristö	17
Avaintekijät ja riskit	21
Näkymät	22
Oikeudenkäynnit	24
Kestävä kehitys	24
Osakkeet ja osakepääoma	26
Konsernin henkilöstö	26
Muutokset konsernin johdossa	27
Varsinainen yhtiökokous 2020	27
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat	28
Osingonmaksu	28

Osavuosikatsauksen taulukot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma	30
Lyhennetty konsernin tase	32
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	33
Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma	35
Nettovelan muutokset	37
Tunnusluvut	37
Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot	38
Tunnuslukujen laskentakaavat	64
Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat	67
Fortumin tuotanto ja myyntivolyymit	68

Suluissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin mainita.

Vakaa tulos epävarmassa markkinaympäristössä

Tammi–maaliskuu 2020

• Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 543 (545) miljoonaa euroa
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 393 (408) miljoonaa euroa, -4 %
• Liikevoitto oli 592 (358) miljoonaa euroa, +65 %, sisältäen 431 miljoonan euron myyntivoiton Joensuun kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä ja kertaluonteisen -222 miljoonan euron tulosvaikutuksen liittyen Uniperin raportointiin tytäryhtiönä, jolla ei ole kassavirtavaikutusta
• Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 479 (111) miljoonaa euroa pääasiassa Uniperin voiton seurauksena, mukaan lukien Fortumin osuus Uniperin vuoden 2019 neljännen neljänneksen voitosta, 162 (49) miljoonaa euroa, ja vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen voitosta, 307 (-) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 1,05 (0,38) euroa, josta 0,22 (-0,04) euroa liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin ja 0,53 (0,06) euroa Uniperiin
• Liiketoiminnan rahavirta oli 1,114 (751) miljoonaa euroa
• Covid-19 -pandemialla ei toistaiseksi merkittäviä vaikutuksia Fortumin liiketoimintaan
• Fortum sai päätökseen Joensuun kaukolämpöliiketoimintansa myynnin noin 530 miljoonalla eurolla
• Fortumista tuli Uniperin enemmistöomistaja maaliskuussa, ja Uniper yhdisteltiin konserniin tytäryhtiönä

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

• Fortum lisäsi osakeomistustaan Uniperissa 73,4 prosenttiin toukokuussa
• Fortumin liiketoimintaprofiili on muuttunut Uniperin yhdistelyn seurauksena ja yhtiön tavoite on asettaa uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet viimeistään vuoden loppuun mennessä. Nykyiset pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet, sijoitetun pääoman tuotto sekä vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA), eivät enää vastaa konsernin rakennetta ja on siksi poistettu
• Fortum saattoi päätökseen pohjoismaisten tuulivoimalaitostensa 80 %:in omistusosuuden myynnin

Yhteenveto näkymistä

• Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi 2020 noin 85 % hintaan 33 euroa/MWh ja vuodeksi 2021 noin 50 % hintaan 34 euroa/MWh
• Uniper-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2020 noin 95 % hintaan 28 euroa/MWh, vuodelle 2021 noin 70 % hintaan 28 euroa/MWh ja vuodelle 2022 noin 15 % hintaan 23 euroa/MWh
• Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 700 miljoonaa euroa ilman Uniperia vuonna 2020. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit. Luku sisältää noin 200 miljoonaa euroa aurinko- ja tuulivoimainvestointeja pääoman kierrätyksen liiketoimintamallin mukaisesti

Tunnuslukuja

milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Liikevaihto	1 357	1 690	5 447	5 114
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	543	545	1 766	1 764
Vertailukelpoinen liikevoitto	393	408	1 191	1 176
Liikevoitto	592	358	1 110	1 344
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	479	111	744	1 112
Tulos ennen tuloveroja	1 014	424	1 728	2 318
Tulos/osake, euroa	1,05	0,38	1,67	2,33
Liiketoiminnan rahavirta	1 114	751	2 015	2 378
Oma pääoma/osake, euroa	15,51	13,14	14,61
Rahoitusnettovelka (kauden lopussa)*	6 983		4 833
Oikaistu nettovelka (kauden lopussa)*	9 104		4 978
Korollinen nettovelka (kauden lopussa)*	-	4 995	5 260

* Uniper-konsolidoinnin jälkeen Fortum on päivittänyt nettovelan määritelmää ja käyttää rahoitusnettovelkaa ja oikaistua nettovelkaa.

Toimitusjohtaja Pekka Lundmark:

"Markkinaympäristö oli ensimmäisellä neljänneksellä haasteellinen ja ailahteleva. Pohjoismaiden hydrologia kääntyi selvästi märemmäksi jo joulukuussa 2019 ja tämä jatkui alkuvuonna, mikä painoi hintoja alaspäin merkittävästi edelleen vuoden 2020 alussa. Maaliskuussa öljyn "hintasota" ja Covid-19-pandemia ravistelivat markkinoita. Tämä aiheutti lisää hintapaineita jo aiemmin laskeneisiin hyödykkeiden hintoihin ja pohjoismaisiin sähkönhintoihin. Vaikka moni maa on alkanut vähitellen keventää viruksen leviämisen rajaamiseksi asetettuja rajoituksia, pandemian pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia on edelleen mahdotonta arvioida.

Operatiivisesti Fortum on pärjännyt hyvin haasteellisissa olosuhteissa, ja yhteiskunnalle kriittinen sähkön- ja lämmöntuotantomme on toiminut häiriöttä. Myös muut toimintomme ovat jatkaneet normaalisti, vaikka suurin osa työntekijöistä tekee etätyötä. Covid-19 -viruksella ei toistaiseksi ole ollut merkittäviä vaikutuksia Fortumin liiketoimintaan. Olemme hyötyneet pohjoismaisen sähkönhinnan melko korkeasta suojausasteesta kuluvana vuonna, ja suojauksemme vuodelle 2021 ovat myös tavallista korkeammat, mikä pienentää sähkönhintojen jyrkän laskun vaikutusta.

Fortumin ensimmäisen neljänneksen tulos parani useimmissa segmenteissä. Generation-segmentissä kasvaneen vesivoiman tuotannon positiivinen vaikutus oli suurempi kuin saavutettujen sähkönhintojen laskun vaikutus. Consumer Solutions -segmentin tulos parani jo kymmenentenä peräkkäisenä neljänneksenä. Kiitos tästä parannuksesta kuuluu uskollisille asiakkaillemme sekä sille jatkuvalle työlle, jota liiketoimintamme tekee palvelujensa kehittämiseksi ja tehokkuutensa parantamiseksi. Russia-segmentin tulos oli edellisvuoden tasolla, kun taas City Solutions jäi selvästi vertailukaudesta. City Solutionsin tuloksen heikentyminen johtui osittain rakenteellisista muutoksista, pääasiassa Joensuun kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä, mutta myös ennätyksellisen lämmin talvi ja alhaiset sähkönhinnat rasittivat segmentin tulosta merkittävästi. Fortumin osuus Uniperin voitosta oli lähes puoli miljardia euroa, mikä kasvatti ensimmäisen neljänneksen osakekohtaista tulosta 176 % 1,05 euroon/osake, mistä 0,53 euroa liittyi Uniperiin.Vaikka luku sisältääkin Uniperin tuloksen sekä vuoden 2019 viimeiseltä neljännekseltä että vuoden 2020 ensimmäiseltä neljännekseltä, tämä on erinomainen aloitus vuodelle.

Käynnistimme Viron ja Joensuun kaukolämpöliiketoimintojemme strategisen arvioinnin vuonna 2019. Arviointi johti Joensuun kaukolämpöliiketoiminnan myyntiin tammikuussa. Kaupasta kirjattiin 431 miljoonan euron myyntivoitto. Helmikuussa 2020 laajensimme strategisen arvioinnin kattamaan kaukolämpöliiketoimintomme kaikissa Baltian maissa ja Puolassa sekä Järvenpäässä. Arviointi on edelleen käynnissä ja etenee suunnitelmien mukaisesti.

Alkuvuonna Uniper-investointimme otti useita askelia eteenpäin. Kaikki Uniperin enemmistöosuuden hankinnalle tarvittavat viranomaisehdot täyttyivät, ja saimme osakekaupat Elliottin ja Knight Vinken kanssa päätökseen. Omistusosuutemme Uniperissa nousi yli 73 prosenttiin, ja näin Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö ja arvokas osa konsernia. Fortumin taloudellinen asema on osakekauppojen jälkeenkin vakaa ja luottoluokittajat Standard & Poor's, Fitch ja Moody's ovat vahvistaneet Fortumin pitkäaikaiseksi luottoluokitukseksi tason BBB negatiivisin näkymin. Uniper julkisti maaliskuussa päivitetyn strategian, joka sisältää myös suunnitelman hiilivoimasta luopumiseksi. Lisäksi Uniperin tavoitteena on hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä Euroopan sähköntuotannossa. Päivitetty strategia on selkeästi

askel oikeaan suuntaan ja linjassa Uniper-investointimme strategisten perusteiden kanssa. Huhtikuussa, kun omistusosuutemme kasvu oli vahvistunut, viisi osakkeenomistajien edustajaa erosivat Uniperin hallintoneuvostosta ja uudet jäsenet nimitettiin hallintoneuvostoon Fortumin tavoitteiden mukaisesti.

Fortum yhdistää Uniperin taseeseensa ensimmäisen neljänneksen lopusta alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen neljänneksen tuloksessamme Fortumin osuus Uniperin tuloksesta sisältyy vielä osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta. Uniperin osuus oli merkittävä, yhteensä 469 miljoonaa euroa. Toisen neljänneksen tulokseen yhdistellään myös Uniperin tuloslaskelma osana Fortumin vertailukelpoista liikevoittoa.

Työskentelemme edelleen taseemme vahvistamiseksi, rahavirran optimoimiseksi sekä varmistaaksemme hyvän luottoluokituksen, vähintään tasolla BBB. Keskitymme kannattavuuden parantamiseen, investointiemme tuottavuuden varmistamiseen sekä tuotantorakenteemme jatkuvaan optimointiin. Saavutimme vuonna 2019 pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteemme - sijoitetun pääoman tuotto ja vertailukelpoinen nettovelka suhteessa käyttökatteeseen. Seuraava tavoitteemme on luoda yhteinen visio ja yhteensovittaa Fortumin ja Uniperin strategiat. Strategiatyön yhtenä tavoitteena on asettaa konsernille uudet sovellettavat pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet sekä kunnianhimoiset, molempien yhtiöiden toiminnat kattavat ilmastotavoitteet viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä.

Onkin hyvä huomata, että vaikka eurooppalaisen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt laskevat tasaisesti, viime vuonna jopa 15 prosentilla, kokonaispäästöjen vähentämistahdin pitäisi kiihtyä, jotta se tukisi paremmin EU:n tavoitetta 2050 hiilineutraaliustavoitetta. Paras tapa nopeuttaa päästöjen vähentämistä on tiukentaa EU:n päästökauppajärjestelmää (ETS) entisestään. Kaikki energiantuotantolaitokset ja teollisuuslaitokset EU:ssa kuuluvat päästökauppajärjestelmän piiriin, ja järjestelmä asettaa Euroopan laajuisen aikataulun päästöjen vähentämiselle. Päästökauppajärjestelmä määrittää päästöjen kokonaismäärän, eikä se, mitkä yksittäiset laitokset ovat toiminnassa ja mitkä eivät ole. Tämä pätee myös paljon keskustelua herättäneeseen Datteln 4 -voimalaan. Koska päästöoikeuksien tarjonta pienenee vuosi vuodelta, järjestelmä ajaa tehottomimmat laitokset vähitellen pois markkinoilta. Fortum tukee päästökauppajärjestelmän tiukentamista vahvasti, koska se on todistettavasti toimiva tapa vähentää päästöjä markkinaehtoisesti.

Fortum ja Uniper ovat yhdessä Euroopan kolmanneksi suurin hiilidioksidivapaan sähkön tuottaja, ja meillä on merkittävä rooli energiamurroksessa. Molempien yhtiöiden hiilestä irtautumiseen tähtäävät toimet etenevät hyvin. Tiukensimme Fortumin omaa tavoitetta vuodelle 2020 ja asetimme hiilidioksidin ominaispäästöille tavoitteeksi enintään 180 g/kWh energian kokonaistuotannosta. Uniperin hiilidioksidipäästöt laskivat 21 prosenttia vuonna 2019 ja lasku jatkuu, kun Uniper luopuu kaikesta vanhasta kivihiileen perustuvasta tuotantokapasiteetistaan Saksassa ja Isossa-Britanniassa vuoteen 2025 mennessä ja Alankomaissa viimeistään vuoteen 2030 mennessä."

Muutokset raportoinnissa

Uniperin yhdistely

Uniperin enemmistöomistajana 73,4 % osakeomistuksellaan, Fortum yhdistelee Uniperin tytäryhtiönä 31.3.2020 alkaen. Tämä edellyttää muutoksia mm. Fortumin raportointirakenteeseen, laskentapolitiikkaan sekä tiettyjen tunnuslukujen määritelmiin. Muutokset toteutetaan vaiheittain vuoden 2020 tilikauden aikana alkaen tästä ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksesta. Fortum yhdisteli Uniperin taseeseensa 31.3.2020 alkaen, ja toisesta vuosineljänneksestä alkaen Fortum yhdistelee Uniperin tuloksen tuloslaskelmaansa.

Uniper raportoidaan omana raportointisegmenttinään. Vuodesta 2020 alkaen Fortumin raportointisegmentit ja raportointijärjestys ovat seuraavat: Generation, Russia, City Solutions, Consumer Solutions ja Uniper.

Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Fortumin osuus Uniperin tuloksesta oli 469 miljoonaa euroa, ja se raportoidaan kohdassa "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä" Muissa toiminnoissa. Tulos sisältää 162 miljoonan euron osuuden Uniperin vuoden 2019 neljännen vuosineljänneksen tuloksesta (aiemmin arvioitu 90 miljoonaa euroa) ja 307 miljoonan euron osuuden Uniperin vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen tuloksesta. Muutos Fortumin osuudessa Uniperin vuoden 2019 neljännen neljänneksen tuloksesta, verrattuna aikaisempaan ilmoitettuun, johtuu muutoksesta arvioituun verovaikutukseen Uniperin tekemiin arvonalennuksiin. Fortumin osuus Uniperin vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen tuloksesta sisältää 61 miljoonan euron (verojen jälkeen) oikaisun liittyen Uniperin kirjattuihin vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä tekemiin arvonalennuksiin.

Uniperin muutos osakkuusyrityksestä tytäryhtiöksi edellyttää, että Fortumin osuus Uniperin "laajan tuloksen eristä", siltä ajanjaksolta jolloin Uniper on ollut Fortumin osakkuusyhtiö, uudelleenluokitellaan pääoman sisällä. Tämän vaikutus liittyy pääasiassa Uniperin kirjaamiin muuntoeroihin, jotka johtuivat ulkomaisten yksiköiden muuntamisesta IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti. Tästä johtuen Fortum kirjasi -222 miljoonan euron kertaluonteisen erän "vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin" Fortumin vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen tulokseen. Tällä erällä ei ollut vaikutusta konsernin omaan pääomaan tai kassavirtaan.

Uniper-yhdistelyn johdosta Fortum on muuttanut nettovelan määritelmää. Rahoitusnettovelan ja oikaistun nettovelan uusia määritelmiä käytetään Fortumin taloudellisessa raportoinnissa. Ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa rahoitusnettovelka oli 6 983 miljoonaa euroa ja oikaistu nettovelka 9 104 miljoonaa euroa. Nämä luvut sisältävät Fortumin yhdistelemän Uniperin nettovelan. Fortumin aiemman määritelmän mukainen nettovelka oli 5 260 miljoonaa euroa vuoden 2019 lopussa.

Uniper laatii tilinpäätöksensä IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti. Uniperin hankinnan jälkeen Fortum on aloittanut Uniperin tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden tarkistamisen tunnistaakseen merkittävät erot Fortumin kirjanpitoperiaatteisiin. Hankintapäivän ja ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksen julkistamisen välisen lyhyen ajanjakson vuoksi, mahdollisia vaikutuksia konsernitilinpäätökseen ei vielä tiedetä. Laskentaperiaatteet yhdenmukaistetaan asteittain vuoden 2020 aikana.

Uniper-hankintamenolaskelman määrittäminen on aloitettu. Hankintapäivän ja ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksen julkistamisen välisen lyhyen ajanjakson vuoksi yksityiskohtaisia arvioita hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen käyvistä arvoista ei ole tällä hetkellä saatavilla. Hankintamenolaskelma tullaan saattamaan päätökseen yhden vuoden sisällä hankintahetkestä IFRS:n mukaisesti.

Lisätietoja Uniper-yhdistelystä on liitteessä 1.

Taloudellinen tulos

Liikevaihto segmenteittäin

milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Generation	574	601	2 141	2 114
Russia	317	298	1 071	1 090
City Solutions	342	405	1 200	1 137
Consumer Solutions	424	669	1 835	1 590
Muut toiminnot	34	26	115	123
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus	-83	-192	-529	-420
Eliminoinnit	-250	-117	-387	-520
Yhteensä	1 357	1 690	5 447	5 114

Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin

milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Generation	273	259	939	953
Russia	138	135	469	472
City Solutions	106	137	309	278
Consumer Solutions	48	41	141	148
Muut toiminnot	-22	-25	-91	-88
Yhteensä	543	545	1 766	1 764

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Generation	235	223	794	806
Russia	99	99	316	316
City Solutions	58	92	121	87
Consumer Solutions	32	26	79	85
Muut toiminnot	-31	-32	-119	-118
Yhteensä	393	408	1 191	1 176

Liikevoitto segmenteittäin

milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Generation	270	204	771	837
Russia	99	99	317	317
City Solutions	484	94	127	517
Consumer Solutions	10	-6	20	36
Muut toiminnot	-271	-32	-127	-366
Yhteensä	592	358	1 110	1 344

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Generation	-38	14	10	-42
Russia	12	9	59	62
City Solutions	36	39	37	34
Consumer Solutions	—	—	—	—
Muut toiminnot*	469	49	638	1 058
Yhteensä	479	111	744	1 112

* Vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksista sisältää Fortumin osuuden Uniperin neljännen vuosineljänneksen 2019 ja ensimmäisen vuosineljänneksen 2020 tuloksista.

Tammi–maaliskuu 2020

Fortum yhdisteli Uniperin taseeseensa 31.3.2020 alkaen ja yhdistelee Uniperin tuloksen tuloslaskelmaansa vuoden toisesta neljänneksestä alkaen.

Liikevaihto laski 20 % sähkönhintojen selkeän laskun ja Joensuun kaukolämpöliiketoiminnan myynnin seurauksena. Vertailukelpoinen liikevoitto laski 4 % spot-hintojen alenemisen ja City Solutions -segmentin tuloksen heikentymisen myötä. Generation-segmentin vesivoiman tuotantomäärien kasvu ja melko korkea suojausaste tasoittivat osittain tätä vaikutusta. Consumer Solutions -segmentin vertailukelpoisen liikevoiton vahvistuminen vaikutti liikevoittoon positiivisesti.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 199 (-50) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon pääasiassa Joensuun kaukolämpöliiketoiminnasta saadun 431 miljoonan euron myyntivoiton seurauksena ja siksi, että Fortum kirjasi -222 miljoonan euron kertaluontoisen erän konsernin tuloslaskelmaan, kun Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö 31.3.2020. Erä oli uudelleenluokittelua omassa pääomassa, eikä sillä ollut vaikutusta konsernin kassavirtaan eikä omaan pääomaan (liitteet 1 ja 4).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 479 (111) miljoonaa euroa. Koska Fortum raportoi osuutensa Uniperin tuloksesta neljännesvuoden viiveellä, sisältää Fortumin vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen tulos 162 miljoonan euron (aikaisemmin arvioitu 90 milj. euroa) osuuden Uniperin vuoden 2019 neljännen neljänneksen ja 307 miljoonan euron osuuden vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen tuloksesta. Muutos Fortumin osuudessa Uniperin vuoden 2019 neljännen neljänneksen tuloksesta liittyy oikaisuun arvonalennusten arvioidusta verovaikutuksesta. Fortumin osuus Uniperin tuloksesta oli 469 miljoonaa euroa ja sisältää Fortumin vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä tekemän oikaisun peruutuksen. Oikaisu liittyi Yhdistyneen kuningaskunnan kapasiteettimarkkinan uudelleenkäyttöönoton positiiviseen

tulosvaikutukseen. Fortum on tehnyt myös oikaisun, joka liittyi Uniperin raportoituihin arvonalentumisiin vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä ja vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä oikaisu oli 449 miljoonaa euroa verojen jälkeen käyttäen käyvän arvon oikaisua, joka on kirjattu hankintamenolaskelmaan vuonna 2018. Vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Fortumin osuus Uniperin tuloksesta oli 49 miljoonaa euroa (liite 10).

Nettorahoituskulut olivat 57 (46) miljoonaa euroa.

Taloudellinen asema ja rahavirta

Fortum yhdistelee Uniperin taseeseensa 31.3.2020 alkaen ja yhdistelee Uniperin tuloksen tuloslaskelmaansa vuoden 2020 toisesta neljänneksestä alkaen.

Rahavirta

Tammi–maaliskuussa 2020 liiketoiminnan rahavirta oli vahva ja kasvoi 363 miljoonaa euroa 1,114 (751) miljoonaan euroon.

Investointien rahavirta oli -406 (167) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät 40 miljoonalla eurolla ja olivat 110 (150) miljoonaa euroa. Uniper-osakkeiden hankintahinta, nettona käteisvaroista oli 844 miljoonaa euroa. Osakkeiden myynnit olivat 524 miljoonaa euroa ja koostuivat pääasiassa Joensuun kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä. Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä pantattuja rahavaroja vapautui 310 miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoitusta pieneni 708 (918) miljoonaan euroon.

Pitkäaikaisten lainojen nostot olivat 2 110 (2 506) miljoonaa euroa. Vuoden 2019 vertailukaudella Fortum laski liikkeeseen 2,5 miljardin euron joukkovelkakirjalainat osana yhtiön Euro Medium Term Note -lainaohjelmaa. 24.3.2020 Fortum nosti 2 000 miljoonan euron lainan Uniper osakkeiden hankintaa varten. Pitkäaikaisia lainoja maksettiin yhteensä 56 (2 507) miljoonaa euroa. Likvidit varat kasvoivat 2 717 (1 073) miljoonaa euroa.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma raportointikauden lopussa oli 68 550 miljoonaa euroa (23 364 milj. euroa vuoden 2019 lopussa). Likvidit varat raportointikauden lopussa nousivat 4 081 miljoonaan euroon (1 433 milj. euroa vuoden 2019 lopussa). Kasvu liittyi pääasiassa Uniperin yhdistelemisestä konsernin taseeseen.

Oma pääoma

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 13 776 miljoonaa euroa (12 982 milj. euroa vuoden 2019 lopussa). Emoyhtiön omistajille kuuluvan pääoman 794 miljoonan euron kasvu johtui pääasiassa kauden tuloksesta, joka oli 930 miljoonaa euroa, sekä kassavirran suojausten käypään arvoon arvostamisen 581 miljoonan euron positiivisesta vaikutuksesta, joiden vaikutusta tasoittivat -844 miljoonan euron muuntoerot. Osinko vuodelta 2019 oli 1,10 euroa osakkeelta, yhteensä 977 miljoonaa euroa. Yhtiökokous hyväksyi osingon 23.4.2020. Osinko maksettiin 5.5.2020, eikä sitä ole kirjattu velaksi tässä osavuosikatsauksessa.

Rahoitus

Fortum on päivittänyt Uniperin yhdistelyn jälkeen nettovelan määritelmänsä ja käyttää vastaisuudessa raportoinnissaan rahoitusnettovelkaa ja oikaistua nettovelkaa. Raportointikauden lopussa rahoitusnettovelka oli 6 983 miljoonaa euroa ja oikaistu nettovelka oli 9 104 miljoonaa euroa Uniperin hankinnan vaikutuksesta. Vanhan määritelmän mukainen nettovelka oli 5 260 miljoonaa euroa vuoden 2019 lopussa (liite 12).

Raportointikauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 4 081 miljoonaa euroa (1 433 milj. euroa vuoden 2019 lopussa). Likvidit varat sisältävät Uniperin rahat ja pankkisaamiset, joiden arvo oli 1 328 miljoonaa euroa.

Raportointikauden lopussa Fortumilla oli 6 900 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottoja (10 100 milj. euroa vuoden 2019 lopussa), joista 3 300 miljoonaa euroa (8 300 milj. euroa vuoden 2019 lopussa) koostui luotoista Uniperin osakkeiden ostoon sekä valmiusluottolimiitistä. Valmiusluottolimiitistä oli nostamatta 2 800 miljoonaa euroa.

Limiittisopimus erääntyy marraskuussa 2021 (sisältää option jatkaa sopimusta vuodella). Fortum nosti 24.3.2020 näiden luottojen puitteissa 2 000 miljoonan euron määräaikaislainan, joka erääntyy 31.10.2022. Nostamattomat luotot sisältävät myös 1 750 miljoonan euron (1 750 milj. euroa vuoden 2019 lopussa) valmiusluoton, joka erääntyy kesäkuussa 2023, sekä Uniperin 1 800 miljoonan euron valmiusluoton, joka erääntyy syyskuussa 2024.

Fortum on kirjannut 428 miljoonan euron korollisen velan Uniperin osakkeiden toisesta ja samalla viimeisestä erästä 8.10.2019 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti. Kauppa saatiin päätökseen 8.5.2020.

22.4.2020 Fortum allekirjoitti 70 miljoonan 10 vuoden kahdenvälisen lainasopimuksen ja 6.5.2020 Fortum nosti 300 miljoonan euron lyhytaikaisen lainan luottolimiittien puitteissa Uniperin osakkeiden hankintaa varten. Lyhytaikainen laina erääntyy 30.10.2020.Standard & Poor's ja Fitch arvioivat uudelleen Fortumin ja Uniperin luottoluokitukset sen jälkeen, kun Fortum oli lokakuussa 2019 ilmoittanut lisäävänsä Uniper-omistustaan yli 20,5 %:lla. Lokakuussa 2019 Standard & Poor's antoi Fortumille pitkäaikaiseksi luottoluokitukseksi BBB (CreditWatch Negative) ja Fitch antoi Fortumille pitkäaikaiseksi luottoluokitukseksi BBB ja lyhyen ajan luokitukseksi F2 (Rating Watch Negative). Maaliskuussa 2020 Standard & Poor's teki päätöksen Fortumin CreditWatch Negative -statuksen osalta ja piti Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolla BBB negatiivisin näkymin. Lyhyen ajan luokitus on tasolla A-2. Huhtikuussa 2020 Fitch poisti Fortumin Rating Watch Negative -statuksen ja piti Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolla BBB negatiivisin näkymin.

Maaliskuussa 2020 Standard & Poor's teki päätöksen myös Uniperin CreditWatch Negative -statuksen osalta ja piti Uniperin luottoluokituksen tasolla BBB negatiivisin näkymin.

Taloudelliset avainluvut – Fortum tarkistaa pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteitaan

Fortumin tavoitteena on asettaa uudet pitkän aikavälin tavoitteet viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. Uniperin yhdistelyn jälkeen Fortumin liiketoimintaprofiili on muuttunut eivätkä nykyiset pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet yhtiön mukaan enää ilmennä asianmukaisesti konsernin nykyistä liiketoimintaprofiilia. Tämän vuoksi Fortumin hallitus päätti 15.5.2020 poistaa seuraavat tavoitteet vuoden 2020 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien:

• Sijoitetun pääoman tuotto vähintään 10 %
• Vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde noin 2,5x

Fortumin osinkopolitiikka pysyy kuitenkin ennallaan:

• Fortumin osinkopolitiikkana on maksaa vakaata, kestävää ja ajan myötä kasvavaa osinkoa, joka on 50–80 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä

Fortumin tavoitteena on vähintään BBB-tason investment grade -luottoluokitus, jotta yhtiö voi ylläpitää taloudellista vahvuuttaan sekä varmistaa taloudellisen joustavuuden ja pääoman hyvän saatavuuden laajentuneelle konsernille. Fortum ja Uniper hallitsevat huolellisesti taseitaan ja keskittyvät kannattavuuteen, rahavirran optimointiin ja investointien tiukkaan priorisointiin nykyisillä markkinoilla ja nykyisessä liiketoimintaympäristössä.

Yksi taloudellisista mittareista on, että Fortum seuraa tarkasti vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhdetta, jotta se pysyy vähintään BBB-luottoluokituksen varmistavalla tasolla. Vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhteelle ei ole toistaiseksi määritetty erityistä tavoitetta. Fortum on päivittänyt Uniperin yhdistelyn jälkeen nettovelan määritelmänsä ja käyttää vastaisuudessa raportoinnissaan rahoitusnettovelkaa ja oikaistua nettovelkaa (liite 12).

Tavoitteena on luoda Uniperin kanssa yhteinen näkemys ja linjata yhtiöiden strategiat samansuuntaisiksi vuoden 2020 aikana. Fortumin tavoitteena on asettaa viimeistään vuoden loppuun mennessä uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet laajentuneelle konsernille sekä kunnianhimoiset tavoitteet hiilestä irtautumiselle yhdistetyissä toiminnoissa.

Koska Fortum yhdistelee ensimmäisellä neljänneksellä vain Uniperin taseen mutta ei tuloslaskelmaa, vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde ei ole sovellettavissa eikä sitä siksi raportoida.

Segmenttikatsaukset

Generation

Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta Pohjoismaissa. Siihen kuuluvat ydinvoima-, vesivoima-, tuulivoima- ja lämpövoimatuotanto sekä sähköntuotannon optimointi ja sähkökauppa, markkina-analyysi sekä globaalisti ydinvoiman asiantuntijapalvelut. Segmentti ei sisällä Uniperin vesivoiman ja ydinvoiman tuotantoa Pohjoismaissa eikä Uniperin kaupankäyntitoimintaa. 31.3.2020 alkaen segmentti sisältää Generationin suhteellisen osuuden OKG AB:sta (liite 1).

milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Liikevaihto	574	601	2 141	2 114
- sähkönmyynti	524	554	2 006	1 976
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa*	425	414	1 415	1 426
- muu myynti	50	46	135	139
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	273	259	939	953
Vertailukelpoinen liikevoitto	235	223	794	806
Liikevoitto	270	204	771	837
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta**	-38	14	10	-42
Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden lopussa)	5 306	6 228	6 147
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %			12,8	12,6
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	34	38	260	256
Henkilöstön lukumäärä	1 113	1 091	1 109

* Sähkön tukkumyyntitulot Pohjoismaissa sisältävät vesi-, tuuli- ja ydinvoimatuotannon. Ne eivät sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

** Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa, ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia korkokuluineen ja tuotantoveroineen. Osuus tuloksesta koostuu pääasiassa IFRS-oikaisuista (esim. ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpidosta) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa (liite 19 vuoden 2019 tilinpäätöksessä).

Sähköntuotanto energialähteittäin

TWh	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Vesivoima Pohjoismaissa	6,4	4,8	20,3	21,9
Ydinvoima Pohjoismaissa	6,3	6,3	23,5	23,5
Tuulivoima Pohjoismaissa	0,2	0,1	0,4	0,5
Lämpövoima Pohjoismaissa	0,0	0,1	0,2	0,1
Yhteensä	13,0	11,4	44,4	46,0

Pohjoismainen myynti

TWh	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Myynti Pohjoismaissa	14,7	13,3	51,3	52,7
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa*	12,5	10,8	42,7	44,4

* Sähkön tukkumyyntivolyymit Pohjoismaissa sisältävät vesi-, tuuli- ja ydinvoimatuotannon. Ne eivät sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Myyntihinta

EUR/MWh	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Segmentin sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa*	34,0	38,4	36,8	35,6
* Generation-segmentin sähkön tukkuhinta sisältää vesi-, tuuli- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Generation-segmentin kokonaissähköntuotanto Pohjoismaissa kasvoi vesivoiman tuotantomäärien noustessa selvästi edellisvuoden historiallisesti alhaiselta tasolta. Segmentin yleinen toiminnallinen tulos ja ydinvoimatuotannon käyttökerroin olivat hyvällä tasolla. Kokonaissähköntuotannosta 100 % (99 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.

Generation-segmentin saavutettu sähkön tukkumyyntihinta laski 4,4 euroa/MWh. Tämä vastaa 11 %:n laskua, mikä on selvästi vähemmän kuin 67 %:n pudotus spot-hinnoissa.

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 5 %. Kasvua tuki vesivoiman tuotantomäärien nousu, jonka vaikutus oli suurempi kuin saavutettujen sähkönhintojen laskun negatiivinen vaikutus.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 35 (-20) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (liite 3).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -38 (14) miljoonaa euroa (liite 10). Ruotsin ydinvoimarahaston käyvän arvon oikaisuilla oli negatiivinen vaikutus osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta.

14.5.2020 Fortum saattoi päätökseen pohjoismaisten tuulivoimalaitostensa 80 %:in omistusosuuden myynnin Credit Suisse Energy Infrastructure Partnersille ja sen hallinnoimille rahastoille (liite 6).

Russia

Russia-segmentti koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Segmentti sisältää myös Fortumin yli 29 prosentin omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Segmentti ei sisällä Uniperin Unipro-tytäryhtiötä Venäjällä.

milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Liikevaihto	317	298	1 071	1 090
- sähkönmyynti	262	248	924	938
- lämmönmyynti	54	49	145	150
- muu myynti	1	1	2	2
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	138	135	469	472
Vertailukelpoinen liikevoitto	99	99	316	316
Liikevoitto	99	99	317	317
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	12	9	59	62
Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden lopussa)	2 606	3 030	3 205
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %			12,3	12,6
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	4	5	133	132
Henkilöstön lukumäärä	2 982	2 910	2 955

Sähkön- ja lämmöntuotanto Venäjällä

TWh	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Sähköntuotanto Venäjällä	8,4	8,3	29,3	29,4
Lämmöntuotanto Venäjällä	6,2	6,9	17,3	16,6

Fortumin keskeiset sähkön kapasiteetin ja kaasun hinnat Venäjällä

	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Sähkön spot-hinta (markkinahinta) Uralin alueella, RUB/MWh	1 068	1 128	1 117	1 102
Keskimääräinen säännelty kaasun hinta Uralin alueella,
RUB/1000 m3	3 937	3 883	3 910	3 924
Keskimääräinen kapasiteettihinta CCS ja muut, tRUB/MW/kk* **	165	162	154	154
Keskimääräinen kapasiteettihinta CSA, tRUB/MW/kk**	1 163	1 196	1 096	1 088
Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk	672	678	624	622
Fortumin saavuttama sähkönhinta Venäjällä, RUB/MWh	1 810	2 002	1 990	1 932
Fortumin saavuttama sähkönhinta Venäjällä, EUR/MWh***	24,5	26,4	27,3	26,7

* Sisältää "forced mode -statuksen kapasiteettimaksut, säännellyt tariffit ja kahdenväliset sopimukset.

** Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma käyttö.

*** Muunnettu käyttämällä keskikurssia.

Tammi–maaliskuu 2020

Sähköntuotanto pysyi vakaana, mutta lämmöntuotanto laski 10 %. Etenkin Tšeljabinskin ja Tjumenin alueiden leudolla säällä oli negatiivinen vaikutus lämmöntuotantoon.

Liikevaihto kasvoi 6 %, kun lämpötariffit nousivat, sähköä myytiin Fortumin ja Vostokin sähkön vähittäismyynnin yhteisyritykselle Tšeljabinskiin ja Venäjän rupla vahvistui. Sähkönhintojen ja lämmöntuotannon lasku tasoitti osittain positiivista vaikutusta. Venäjän ruplan kurssimuutoksen positiivinen vaikutus oli 8 miljoonaa euroa.

Vertailukelpoinen liikevoitto pysyi ennallaan. Lämpötariffien nousu kumosi suuren osan sähkön myyntikatteiden ja CSAmaksujen laskun vaikutuksesta. CSA-maksujen (Capacity Supply Agreement) aleneminen liittyy valtion obligaatioiden tuottojen laskuun sekä siihen, että CSA-jakson loppuvaiheessa olevien voimaloiden CSA-maksuja tarkistettiin alaspäin. Venäjän ruplan kurssimuutoksen positiivinen vaikutus oli 2 miljoonaa euroa.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 12 (9) miljoonaa euroa (liite 10).

Venäjän markkinaneuvosto julkaisi energiayhtiöiden vuotuisen luokituksensa huhtikuussa 2020. Neuvosto luokitteli Fortumin Venäjän tehokkaimmaksi energiayhtiöksi jo toisena peräkkäisenä vuotena.

City Solutions

City Solutions -segmentti vastaa kestävistä kaupunkiratkaisuista. Segmenttiin kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä, jätteen energiahyötykäyttö ja muut kiertotalouden ratkaisut sekä aurinkovoiman tuotanto, palvelut ja uuden biomassapohjaisen liiketoiminnan kehittäminen. Segmentillä on liiketoimintaa Pohjoismaissa, Baltiassa, Puolassa ja Intiassa. Segmenttiin kuuluu myös Fortumin 50 %:n omistusosuus Stockholm Exergistä, joka on yhteisyritys ja yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Segmentti ei sisällä Fortumin Uniper-tytäryhtiön toimintoja.

milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Liikevaihto	342	405	1 200	1 137
- lämmönmyynti	205	253	615	567
- sähkönmyynti	37	55	153	135
- jätteiden käsittelyn myynti*	64	62	250	252
- muu myynti**	36	35	181	182
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	106	137	309	278
Vertailukelpoinen liikevoitto	58	92	121	87
Liikevoitto	484	94	127	517
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	36	39	37	34
Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden lopussa)	3 577	3 845	3 892
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %			4,7	3,8
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	38	72	322	288
Henkilöstön lukumäärä	1 997	2 016	1 970

* Jätteiden käsittelyn myynti koostuu jätteiden vastaanottomaksuista ja ympäristörakentamisen palvelumyynnistä.

** Muu myynti koostuu pääasiassa käyttö- ja kunnossapitopalveluista sekä uusiotuotteiden ja polttoaineiden myynnistä.

Lämmönmyynti maittain

TWh	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Suomi	1,0	1,4	3,8	3,4
Puola	1,4	1,5	3,3	3,2
Norja	0,6	0,7	1,7	1,6
Muut maat	0,6	0,7	2,0	1,9
Yhteensä	3,6	4,3	10,8	10,1

Sähkönmyynti maittain

TWh	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Suomi	0,3	0,7	1,6	1,2
Puola	0,2	0,2	0,6	0,6
Muut maat	0,4	0,2	1,0	1,2
Yhteensä	0,9	1,1	3,2	3,0

Tammi–maaliskuu 2020

Lämmönmyynti laski 29 %, kun lämpötilat olivat selvästi tavallista korkeammat kaikilla kaukolämpöalueilla. Lämmönmyyntiä vähensi myös Joensuun kaukolämpöliiketoiminnan myynti tammikuun 2020 alussa. Pavagada 2 aurinkopuiston käyttöönotto Intiassa elokuussa 2019 kasvatti sähkönmyyntiä "muut maat" -alueella.

Vertailukelpoinen liikevoitto laski 34 miljoonalla eurolla, mikä vastaa 37 %. Pääsyyt kannattavuuden selvään heikentymiseen olivat lämmönmyynnin lasku, sähkönhintojen aleneminen ja Norjan lämmönhintojen lasku, joilla oli yhteensä 22 miljoonan euron negatiivinen vaikutus. Norjassa kaukolämmön hinnoittelu on yhteydessä sähkönhintojen kehitykseen, jolla oli nykyisessä markkinaympäristössä selvästi negatiivinen vaikutus lämmönhintoihin. Lisäksi rakenteellisilla muutoksilla, pääasiassa Joensuun kaukolämpöliiketoiminnan myynnillä, oli 10 miljoonan euron negatiivinen vaikutus. Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan kannattavuutta rasittivat sekä muuttuvat markkinaolosuhteet että kertaluonteiset vaikutukset. Elokuussa 2019 käyttöön otetulla Pavagada 2 -aurinkopuistolla oli positiivinen tulosvaikutus.

Liikevoittoon vaikuttivat 427 (2) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jotka liittyivät 431 miljoonan euron myyntivoittoon Joensuun kaukolämpöliiketoiminnasta sekä suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen vähäiseen negatiiviseen vaikutukseen (liite 3).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 36 (39) miljoonaa euroa (liite 10).

Fortum sopi 20.12.2019 Joensuun kaukolämpöliiketoimintansa myynnistä Savon Voima Oyj:lle. Kaupan velaton kokonaisarvo oli noin 530 miljoonaa euroa. Kauppahinta maksettiin Fortumille, kun myynti saatiin päätökseen 10.1.2020. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen tulokseen 431 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Fortum ilmoitti 6.2.2020 päättäneensä arvioida Puolassa, Virossa, Liettuassa, Latviassa ja Järvenpäässä sijaitsevien kaukolämpöliiketoimintojensa strategisia vaihtoehtoja, myös mahdollista myyntiä. Alustavien arviointien perusteella kyseisiä kaukolämpöliiketoimintoja pidetään sellaisina, että ne voisivat tuoda lisää kasvua ja arvonnousua omistusrakennetta muuttamalla. Arviointi etenee suunnitelmien mukaisesti.

Consumer Solutions

Consumer Solutions -segmentti kattaa sähkö- ja kaasutuotteiden vähittäismyynnin Pohjoismaissa, Puolassa ja Espanjassa, mukaan lukien asiakaspalvelun, laskutuksen sekä perinnän. Fortum on Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä, ja yhtiöllä on noin 2,4 miljoonaa asiakasta ja useita eri tuotemerkkejä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja Espanjassa. Consumer Solutions tarjoaa sähkötuotteita ja niihin liittyviä lisäarvopalveluja sekä digitaalisia ratkaisuja.

milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Liikevaihto	424	669	1 835	1 590
- sähkönmyynti	351	599	1 630	1 382
- muu myynti	73	70	206	209
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	48	41	141	148
Vertailukelpoinen liikevoitto	32	26	79	85
Liikevoitto	10	-6	20	36
Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden lopussa)	567	647	640
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	15	13	55	57
Henkilöstön lukumäärä	1 279	1 455	1 327

Myynti

TWh	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Sähkö	9,5	10,2**	30,6	29,9
Kaasu*	1,7	1,4	4,1	4,4
* Ei sisällä tukkumyyntiä.

** Lukua korjattu aikaisemmin julkaistusta.

Asiakkaiden määrä

Tuhatta*	31.3.2020	31.12.2019
Sähkö	2 330	2 340
Kaasu	50	40
Yhteensä	2 380	2 380

* Pyöristettynä lähimpään 10 000:een.

Tammi–maaliskuu 2020

Sähkön myyntimäärä pieneni 7 % pääasiassa Pohjoismaiden leudon sään seurauksena tammi- ja helmikuussa. Liikevaihto laski 37 %, kun sähkön hinta laski Pohjoismaissa merkittävästi vuoden 2019 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Kilpailu oli edelleen kovaa ja asiakasvaihtuvuus suurta Pohjoismaissa. Covid-19-pandemian nopeutuminen lisäsi markkinoiden epävarmuutta etenkin pienten ja keskisuurten yritysten segmentissä. Consumer Solutions -segmentin kilpailukyky kuitenkin vahvistui edelleen epävarmuudesta huolimatta.

Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta vertailukelpoisen liikevoiton kasvu jatkui ja oli 23 % myyntikatteiden nousun vauhdittamana. Myyntikatteiden kasvu oli seurausta palveluvalikoiman aktiivisesta kehittämisestä Hafslundin yhdistämisen ja sitä seuranneen liiketoiminnan kehittämisen jälkeen.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -22 (-32) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (liite 3).

Uniper

Uniper-segmentti sisältää Fortumin enemmistöomistuksen Uniperissa. Uniper on Fortumin tytäryhtiö ja johtava kansainvälinen energiayhtiö, jolla on toimintaa yli 40 maassa. Sen liiketoimintaa ovat varma energiantuotanto ja siihen liittyvät palvelut. Uniperin päätoimintoja ovat sähköntuotanto Euroopassa ja Venäjällä sekä maailmanlaajuinen energiakaupankäynti. Segmentti sisältää Uniperin suhteellisen osuuden OKG AB:stä (liite 1)

Uniper-investointi

Fortum yhdisteli Uniperin taseeseensa 31.3.2020 alkaen ja yhdistelee Uniperin tuloksen tuloslaskelmaansa vuoden 2020 toisesta neljänneksestä alkaen. Fortumin osuus Uniperin neljännen vuosineljänneksen 2019 tuloksesta raportoidaan Muissa toiminnoissa kohdassa "Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta". Lisätietoa on kappaleessa "Muutokset raportoinnissa" sekä liitteessä 1.

Vuonna 2017 Fortum teki julkisen ostotarjouksen kaikille Uniperin osakkeenomistajille. Ostotarjous saatiin päätökseen kesäkuussa 2018, ja Fortumin Uniper-omistus oli 47,12 %. Vuoden 2018 lopussa Fortumin Uniper-omistus oli 49,99 %. Uniperin hankintameno 49,99 %:n Uniper-omistuksesta ja hankintaan liittyvät välittömät kustannukset olivat 3 968 miljoonaan euroa (liite 6).

Fortum ilmoitti 8.10.2019, että yhtiö oli sopinut hankkivansa Elliottin ja Knight Vinken yhteensä ainakin 20,5 %:n Uniperomistukset. Järjestelyn myötä Fortumin omistusosuus Uniperissa nousee yli 70 %:iin ja Uniper-kokonaisinvestointi noin 6,5 miljardiin euroon. Fortum vei 26.3.2020 päätökseen kaupan ensimmäisen erän saatuaan kaikki tarvittavat viranomaishyväksynnät, ja Fortumin Uniper-omistus nousi 69,6 %:iin. Fortum saattoi päätökseen kaupan toisesta ja samalla viimeisestä erästä 8.5.2020 ja kasvatti omistuksensa 73,4 %:iin (liitteet 6 ja 11).

Huhtikuussa 2020 Uniperin hallintoneuvoston puheenjohtaja ja neljä jäsentä jättivät tehtävänsä ja Düsseldorfin oikeusistuin nimitti viisi uutta hallintoneuvoston jäsentä. Fortumin johtoryhmän jäsenet Sirpa-Helena Sormunen ja Tiina Tuomela sekä Fortumin hallituksen jäsen Klaus-Dieter Maubach liittyivät Uniperin hallintoneuvostoon, jonka jäseneksi oli jo aiemmin nimitetty Fortumin talousjohtaja Markus Rauramo. Hallintoneuvosto valitsi Klaus-Dieter Maubachin uudeksi puheenjohtajakseen.

Uniper julkisti 30.1.2020 kunnianhimoisen suunnitelman kivihiilivoiman tuotantokapasiteetin vaiheittaisesta sulkemisesta Saksassa. Yhtiö aikoo sulkea yhteensä 1 500 MW kivihiilivoiman tuotantokapasiteettia vuoden 2022 loppuun mennessä ja sen jälkeen 1 400 MW vuoden 2025 loppuun mennessä. Viimeiseksi jäisi jäljelle 1 100 MW:n Datteln 4 -kivihiilivoimala, joka on suljettava viimeistään vuonna 2038 Saksassa hiilestä luopumista koskevan lakiehdotuksen mukaisesti.

Uniper ilmoitti 10.3.2020 aikovansa muuttaa sähköntuotantonsa Euroopassa ilmastoneutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ilmoitus oli osa perusteellista strategista suunnanmuutosta, joka keskittyy turvalliseen sekä entistä ilmastoystävällisempään energiantuotantoon. Fortumin näkemyksen mukaan Uniperin strategia on selkeästi askel oikeaan suuntaan ja Fortumin Uniper-investoinnin strategisten perustelujen mukainen.

Lisätietoja on Uniperin vuoden 2019 tilinpäätöstiedotteesta, joka julkaistiin 10.3.2020 sekä ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksessa, joka julkaistiin 7.5.2020.

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit

Fortum yhdistelee Uniperin Fortumin taseeseen 31.3.2020 alkaen, ja Fortum yhdistelee Uniperin tuloksen tuloslaskelmaansa vuoden 2020 toisesta neljänneksestä alkaen.

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä olivat 3 204 (135) miljoonaa euroa (liite 6). Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 84 (129) miljoonaa euroa (liite 3).

Fortum suunnittelee ottavansa tai on ottanut käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:

	Typpi	Sähköntuotanto kapasiteetti, MW	Lämmöntuotanto kapasiteetti, MW	Toimitus alkoi/alkaa	Viimeisin tiedote
Generation
Sørfjord, Norja*	Tuuli	97		IV/2019-III/2020	20.12.2019
Kalax, Suomi**	Tuuli	90		I/2021	20.12.2019
Russia
Solar***	Aurinko	116		2021-2022	17.6.2019
City Solutions
Kivenlahti, Suomi	Bio HOB****		58	II/2020	24.9.2019
Suomenoja, Suomi	Lämpö pumppu		20	2021	24.9.2019
Rajasthan, Intia	Aurinko	250		II/2021	4.3.2019
Uniper
Datteln IV, Saksa	Kivihiili	1 050	380	alkukesä 2020	10.3.2020
Berezovskaya 3, Venäjä	Ruskohiili	754		IV/2020	10.3.2020
Irsching 6, Saksa	Kaasu	300		loka/2020	9.1.2019
Scholven, Saksa	Kaasu	137	127	IV/2020	6.2.2020
Killingholme ja Grain, UK	Taajuus reservi			huhti/2021	6.2.2020
Surgutskaya 1, Venäjä	Kaasu	20		I/2022	12.11.2019
Surgutskaya 4, Venäjä	Kaasu	20		III/2025	12.11.2019
Surgutskaya 6, Venäjä	Kaasu	20		IV/2024	12.11.2019

* Sørfjordin tuulivoimapuisto kuuluu Fortumin ja Credit Suisse Energy Infrastructure Partnersin hallinnoimien rahastojen väliseen kauppaan, ja siitä myydään 80 %:n osuus käyttöönoton jälkeen.

** Kalaxin tuulipuisto on osa Credit Suisse Energy Infrastructure Partners -kauppaa, joka saatiin päätökseen 14.5.2020.

*** Edellyttää erillistä investointipäätöstä.

**** Biopolttoainekäyttöinen lämpökattila (heat-only boiler, HOB).

Generation

Joulukuussa 2019 Fortum allekirjoitti sopimuksen pohjoismaisten tuulivoimalaitostensa 80 %:n osuuden myynnistä Credit Suisse Energy Infrastructure Partnersin (CSEIP) hallinnoimille rahastoille. Kauppa saatiin päätökseen 14.5.2020 (liite 6).

Russia

Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto voitti vuosina 2017 ja 2018 CSA-huutokaupoissa oikeuden rakentaa 1 823 MW tuulivoimakapasiteettia. Tuulipuistoille maksetaan CSA-takuuhintaa 15 vuoden ajan. Kapasiteetista 250 MW on toiminnassa, 576 MW rakenteilla ja 997 MW kehitysvaiheessa.

Fortumin sekä Fortumin ja Rusnanon tuulivoiman sijoitusrahaston Venäjän CSA-huutokaupoissa vuosina 2017, 2018 ja 2019 voittamiin aurinko- ja tuulivoiman kapasiteetteihin liittyvät investointipäätökset tehdään tapauskohtaisesti. Fortumin sijoittama oma pääoma on enintään 15 miljardia ruplaa. Pitkällä aikavälillä Fortum pyrkii ylläpitämään kevyttä taserakennetta.

City Solutions

Joulukuussa 2019 Fortum sopi Joensuun kaukolämpöliiketoimintansa myynnistä Savon Voima Oyj:lle. Kaupan velaton kokonaisarvo oli noin 530 miljoonaa euroa. Kauppa saatiin päätökseen 10.1.2020, ja Fortum kirjasi City Solutions segmentin vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen tulokseen 431 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Fortum päätti 6.2.2020 arvioida Puolassa, Virossa, Liettuassa, Latviassa ja Järvenpäässä sijaitsevien kaukolämpöliiketoimintojensa strategisia vaihtoehtoja, myös mahdollista myyntiä. Alustavien arviointien perusteella kyseisiä kaukolämpöliiketoimintoja pidetään sellaisina, että ne voisivat tuoda lisää kasvua ja arvonnousua omistusrakennetta muuttamalla.

Toiminta- ja sääntely-ympäristö

Euroopan sähkömarkkinat

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 112 (116) TWh vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Kulutuksen lasku aiheutui selvästi tavallista korkeammista pitkän aikavälin keskilämpötiloista. Lämpötilat olivat myös korkeampia kuin vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.

Covid-19-pandemian leviämistä ehkäisevät toimenpiteet ovat vaikuttaneet sähkön kysyntään monissa Euroopan maissa vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen jälkipuoliskolla. Kysynnän lasku on ollut suurinta Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa mutta maltillisempaa muissa Euroopan maissa. Pohjoismaissa kysynnän lasku vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä johtui pääasiassa leudosta talvesta, kun taas Covid-19-pandemian vaikutus on toistaiseksi ollut vähäinen.

Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen pitkällä aikavälillä. Muutaman vuoden aikavälillä sähkön kysynnän Pohjoismaissa odotetaan kasvavan keskimäärin noin 0,5 % vuodessa. Kasvuvauhti määräytyy kuitenkin pitkälti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotaloudellisen kehityksen perusteella. Pidemmällä aikavälillä teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen sähköistymisen kehitys on keskeinen sähkönkulutuksen kasvua määräävä tekijä.

Vuoden 2020 alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 79 TWh eli 5 TWh pitkän ajan keskiarvoa pienemmät ja 5 TWh suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisen neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 52 TWh eli 11 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat ja 13 TWh edellisvuotta suuremmat.

Ensimmäisellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa laski merkittävästi ja oli 15,4 (46,9) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 24,0 (47,5) euroa/MWh Suomessa ja 18,7 (46,5) euroa/MWh Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma). Kostea, tuulinen ja lämmin sää oli pääsyy erittäin alhaisiin spot-hintoihin vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä.

Alustavien tilastotietojen mukaan Keski-Länsi-Euroopassa kulutettiin sähköä 343 (354) TWh ensimmäisellä neljänneksellä. Talvi oli leuto myös Keski-Euroopassa ja lämpötilat olivat pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammat sekä korkeammat kuin vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Saksassa keskimääräinen spot-hinta laski merkittävästi ja oli 26,6 (40,9) euroa/MWh ensimmäisellä neljänneksellä. Myös alhaiset kaasunhinnat sekä leuto ja tuulinen talvi vaikuttivat siihen, että Saksan spot-hinnat pysyivät alhaisella tasolla ensimmäisellä neljänneksellä.

Toukokuun 2020 puolivälissä Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 14 euroa/MWh loppuvuodelle 2020 ja noin 22 euroa/MWh vuodelle 2021. Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 2 TWh pitkän ajan keskiarvon yläpuolella ja 6 TWh vertailukautta suuremmat. Kevään tulovirtaaman odotetaan alkavan myöhemmin tänä vuonna toukokuun kylmän sään takia, ja siksi pohjoismaiset vesivarannot ovat laskeneet voimakkaasti viime viikkoina. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 29 euroa/MWh loppuvuodelle 2020 ja noin 36 euroa/MWh vuodelle 2021.

Hyödykemarkkinat

Kaasun kysyntä Keski-Länsi-Euroopassa oli 730 (763) TWh ensimmäisellä neljänneksellä. Keski-Länsi-Euroopan kaasun varastotasot pienenivät ensimmäisen neljänneksen alusta (539 TWh) neljänneksen loppuun (337 TWh), jolloin ne olivat 67 TWh suuremmat kuin vuotta aiemmin ja 175 TWh suuremmat kuin viiden vuoden keskiarvo (2015–2019).

Kaasun keskimääräinen spot-hinta (TTF) ensimmäisellä neljänneksellä oli 9,8 (18,5) euroa/MWh. Vuoden 2021 hinta laski merkittävästi neljänneksen alusta (16,4/MWh) neljänneksen loppuun (12,1/MWh).

Ensimmäisellä neljänneksellä Euroopan päästöoikeuksien (EUA) hinnat olivat epävakaat ja laskivat neljänneksen alusta (24,6 euroa/tonni) neljänneksen loppuun (17,7 euroa/tonni), jolloin ne olivat 4,2 euroa/tonni alhaisemmat kuin vuotta aiemmin. EUA-hinta pysyi ennallaan ensimmäisellä neljänneksellä, kunnes laski jyrkästi maaliskuun puolivälissä ja elpyi osittain maaliskuun lopussa ja huhtikuun alussa.

Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2021 laski neljänneksen alusta (62 dollaria/tonni) neljänneksen loppuun (55 dollaria/tonni), jolloin se oli 19 dollaria/tonni alhaisempi kuin vuotta aiemmin.

Toukokuun 2020 puolivälissä kaasun TTF-termiinihinta oli noin 7,5 euroa/MWh loppuvuodelle 2020 ja noin 12,1 euroa/MWh vuodelle 2021. EUA-termiinihinta vuodelle 2020 oli tasolla 18,5 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2020 oli 44 dollaria/tonni.

Venäjän markkinat

Fortumin Russia-segmentti toimii Länsi-Siperiassa pääasiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joilla teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Uniperin venäläinen tytäryhtiö Unipro PJSC toimii Smolenskin, Moskovan, Sverdlovskin ja Krasnojarskin alueilla sekä Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa.

Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen. Fortumin Russia-segmentti toimii ensimmäisellä hintavyöhykkeellä (Venäjän Euroopan ja Uralin alueet), ja Uniper toimii molemmilla hintavyöhykkeillä.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus ensimmäisellä neljänneksellä oli 283 (289) TWh. Vastaava luku ensimmäisellä hintavyöhykkeellä oli 213 (220) TWh ja toisella hintavyöhykkeellä 59 (57) TWh. Kulutuksen lasku johtui vuoden 2019 ensimmäistä neljännestä korkeammista lämpötiloista.

Ensimmäisellä neljänneksellä keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinnat pois lukien) laski 7 % ja oli 1 222 (1 308) ruplaa/MWh ensimmäisellä hintavyöhykkeellä ja laski 12 % ja oli 907 (1 026) ruplaa/MWh toisella hintavyöhykkeellä. Spot-hinta Uralin alueella laski 5 % ja oli 1 068 (1 128) ruplaa/MWh.

Venäjän hallitus nosti kaasun hintaa 1,4 % heinäkuussa 2019. Kaasun hinnan odotetaan nousevan 3 % heinäkuussa 2020.

Venäjällä CSA-sopimuksiin perustuvat kapasiteettimaksut ovat keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä, sillä CSAmaksut ovat huomattavasti korkeampia kuin CCS-huutokaupoista (Competitive Capacity Selection) saatavat kapasiteettimaksut. Tällä hetkellä Fortumin Russia-segmentin CSA-kapasiteetti on 2 368 MW. Vastaavasti Uniperin CSAkapasiteetti on 2 455 MW. Helmikuussa 2020 sähkön tukkukaupan viranomainen julkaisi painotetun pääoman keskimääräisen kustannuksen (WACC) ja kuluttajahintaindeksin (CPI) vuodelle 2019. Näitä tietoja käytettiin CSAmaksujen määrittämiseen vuodelle 2020. CSA-maksuja tarkistettiin alaspäin vastaamaan Venäjän valtion obligaatioiden alempaa korkoa sekä energiamarkkinoilta saatujen tuottojen kasvun vuoksi.

Lisäksi lämpövoimalat saavat selkeästi korotettuja CSA-maksuja noin kuudennesta käyttövuodesta alkaen (ks. taulukot alla). Vuonna 2020 yhdelle Fortumin Uniper-segmentin yksikölle on odotettavissa CSA-maksun korotus, mutta ei yhdellekään Fortumin Russia-segmentin tuotantolaitokselle. CSA-jakson päätyttyä yksikkö voi saada CCShuutokauppamenettelyn jälkeen CCS-maksuja.

Fortumin Russia-segmentin yksiköt	CSA alkaa	Korotettu CSA alkaa CSA päättyy
Tyumen CHP 1, yksikkö 2	1.2.2011	1.10.2016	31.12.2020
Tšeljabinsk CHP 3, yksikkö 3	1.6.2011	1.11.2016	31.12.2020
Nyagan, yksikkö 1	1.4.2013	1.1.2018	31.12.2021
Nyagan, yksikkö 2	1.12.2013	1.8.2018	31.12.2022
Nyagan, yksikkö 3	1.1.2015	1.1.2021	31.12.2025
Tšeljabinsk CHP 4, yksikkö 1	1.12.2015	1.1.2021	31.12.2024
Tšeljabinsk CHP 4, yksikkö 2	1.3.2016	1.1.2021	31.12.2024
Ulyanovsk*	1.1.2018	n/a	30.11.2031
Bugulchansk**	marras 2016-maalis 2017 n/a		marras 2030-marras 2031
Pleshanovsk**	1.3.2017	n/a	30.11.2031
Grachevsk**	1.3.2017	n/a	30.11.2031

* Tuuli CSA. ** Aurinko CSA.

Fortumin Uniper-segmentin yksiköt	CSA alkaa	Korotettu CSA alkaa CSA päättyy
Surgutskaya-2 GRES-2, yksikkö 7	1.5.2011	1.5.2017	31.7.2021
Surgutskaya-2 GRES-2, yksikkö 8	1.6.2011	1.6.2017	31.8.2021
Shaturskaya GRES, yksikkö 7	1.10.2010	1.10.2016	31.12.2020
Yaivinskaya GRES, yksikkö 5	1.1.2011	1.1.2017	31.12.2020
Berezovskaya GRES, yksikkö 3	1.11.2014	1.11.2020	31.10.2024
Surgutskaya-2 GRES-2, yksikkö 1*	maaliskuu 2022	n/a	helmikuu 2038
Surgutskaya-2 GRES-2, yksikkö 4*	joulukuu 2025	n/a	marraskuu 2041
Surgutskaya-2 GRES-2, yksikkö 6*	syyskuu 2024	n/a	elokuu 2040

* Modernisaatio CSA.

Fortumin Russia-segmentillä on 2 560 MW tuotantokapasiteettia, joka ei saa CSA-maksuja. Tällä kapasiteetilla on oikeus osallistua CCS-huutokauppoihin. Uniperilla on 8 790 MW tuotantokapasiteettia, jolla on oikeus osallistua CCShuutokauppaan. CCS-huutokauppa vuodelle 2025 pidettiin helmikuussa 2020.

Vuosi	2019	2020	2021	2022	2023	2024	2025
Nimellinen CCS hinta, tRUB/MW/kk, hintavyöhyke 1	110	115	134	168	171	182	193
Nimellinen CCS hinta, tRUB/MW/kk, hintavyöhyke 2	190	191	225	264	267	279	303
Fortumin Russia-segmentti
valittu CCS huutokaupassa, MW, hintavyöhyke 1	2 365	2 331	2 848	3 451	3 904	3 904	4 351
Fortumin Uniper-segmentti
valittu CCS huutokaupassa, MW, hintavyöhyke 1	7 190	7 190	8 829	8 035	8 035	7 225	6 427
valittu CCS huutokaupassa, MW, hintavyöhyke 2	1 600	1 600	1 600	1 600	1 600	2 400	2 400

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa.

Sääntely-ympäristö

Euroopan ilmastolakiehdotus

Euroopan komissio julkaisi 4.3.2020 ehdotuksensa Euroopan ilmastolaiksi. Laki asettaa vuodelle 2050 sitovan EUlaajuisen ilmastoneutraaliuden tavoitteen (aiemmin 80–95 %), jota täydennetään myöhemmin vuodelle 2030 tarkistetulla tavoitteella, jonka odotetaan olevan 50–55 % (aiemmin 40 %). Tavoitteena on hyväksyä Euroopan ilmastolaki vuoden 2020 loppuun mennessä.

Fortum kannattaa ehdotusta, koska sen odotetaan parantavan EU:n ilmastopolitiikan vakautta ja ennustettavuutta. Keskeisenä haasteena on päästöjen vähennykseen tähtäävien lisätoimien allokointi ETS-päästökauppajärjestelmään kuuluvien ja kuulumattomien sektorien välillä. Kaikki tavoitteiden toteutukseen liittyvä lainsäädäntö, myös EU:n ETSjärjestelmä, arvioidaan uudelleen vuonna 2021. Tästä aiheutuu paitsi sääntelyriski myös mahdollisuuksia sisällyttää lainsäädäntöön uusia elementtejä, kuten hiilen poistamista.

EU:n kestävän rahoituksen lainsäädäntö otti askeleen eteenpäin

Kestävän rahoituksen taksonomiaa koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin joulukuussa 2019. Euroopan komission neuvoaantavana elimenä toimiva tekninen asiantuntijaryhmä (Technical Expert Group, TEG) jätti kestävää rahoitusta koskevan loppuraporttinsa 9.3.2020. TEG ehdottaa, että hiiltä ja maakaasua ei pidetä kestävinä, mutta selvityksiä jatketaan vielä ydinvoiman osalta. Komission odotetaan hyväksyvän ehdotuksen ja tekevän päätöksensä maakaasun ja ydinvoiman osalta vuoden 2020 loppuun mennessä.

Fortum on johdonmukaisesti vaatinut eurooppalaista luokittelujärjestelmää, joka on EU:n vuodelle 2050 asettaman ilmastoneutraaliuden tavoitteen mukainen ja ottaa asianmukaisesti huomioon kaikki kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tai poistamiseen tähtäävät teknologiat (esim. uusiutuva energia, ydinvoima, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, puhtaat kaasut ja energian varastointi).

Kansallisilla Covid-19-pandemiasäännöillä on merkittävä vaikutus energiasektoriin

Covid-19-pandemia on vaikuttanut merkittävästi Euroopan energiasektoriin. Vaikutus sähkön kysyntään vaihtelee maakohtaisesti. Yritysten henkilökunnan turvallisuus on varmistettu asianmukaisilla toimenpiteillä, ja myös normaalin toiminnan jatkuminen on varmistettu tarvittavilla toimenpiteillä, jotta toimitusvarmuus voidaan turvata luotettavalla energiantuotannolla.

Covid-19-rajoituksilla ja etenkin kansallisten rajojen sulkemisella voi olla vakavia seurauksia energiasektorin tietyillä osaalueilla, kuten hankinnassa ja logistiikassa. Käynnissä olevat ja suunnitellut hankkeet voivat viivästyä, koska työvoimaa ja tarvittavia laitteita ei ole saatavilla. Esimerkiksi tuulivoimaprojektit ovat vahvasti riippuvaisia maailmanlaajuisista toimitusketjuista. Vaikka kansainväliselle kaupalle ei ole asetettu rajoituksia, muiden rajoitusten voidaan odottaa tuovan haasteita logistiikkaan. Jäsenvaltiot pyrkivät turvaamaan ulkomaisten asiantuntijoiden pääsyn välttämättömiin korjaus- ja huoltotöihin.

Saksan hiilestä irtautumista koskeva lainsäädäntö on edelleen valmisteluvaiheessa

Saksan hallituksen helmikuussa 2020 tekemä lakiesitys hiilestä irtautumiseksi on edelleen liittopäivien käsiteltävänä. Tällä hetkellä laki on tarkoitus hyväksyä heinäkuussa, mutta viivästykset ovat todennäköisiä.

Kivihiilivoimaloiden operaattorit ovat arvostelleet lainsäädäntöä voimakkaasti pienistä korvauksista sekä odotettavissa olevista voimaloiden pakollisista sulkemisista vuodesta 2027 alkaen. Osa yrityksistä harkitsee asian viemistä oikeuteen, mikä viivästyttäisi lopullisia päätöksiä usealla vuodella.

Fortumin näkemyksen mukaan on parempi käyttää nykyaikaisimpia ja tehokkaimpia kuin vanhempia voimaloita niin kauan kuin kivihiiltä tarvitaan energiantuotannon toimitusvarmuuden turvaamiseen.

Venäjän vähähiilisyyden strategia julkistettiin

Venäjän talouskehitysministeriö julkisti 23.3.2020 ensimmäisen luonnoksensa vähähiilisyyden strategiasta, joka sisältää kaksi skenaariota. Pääskenaarion mukaan Venäjän bruttokansantuotteen hiili-intensiteetti laskisi 9 % vuoteen 2030 mennessä ja 48 % vuoteen 2050 mennessä vuoteen 2017 verrattuna. Vuoteen 1990 verrattuna tämä vastaisi noin 40 %:n laskua hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2050 mennessä. Intensiivisen skenaarion mukaan Venäjä saavuttaisi hiilineutraalisuuden 2000-luvun jälkipuoliskolla.

Toimenpiteitä intensiivisen skenaarion tavoitteiden saavuttamiseksi ovat esimerkiksi energiatehokkuuden laajamittainen parantaminen, hiilidioksidin hinnoittelun käyttöönotto, ydinvoiman ja uusiutuvan energian käytön lisääminen, liikenteen ja teollisuuden sähköistyminen ja digitalisaatio, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin/hyödyntämisen teknologioiden käyttö sekä metsäsektorin toimenpiteet.

Uusiutuvan energian tukiohjelman jatkamisesta vuosille 2025–2035 käydään keskusteluja. Noin kaksi kolmasosaa investoinneista kohdistuu tuulivoimahankkeisiin ja kolmasosa aurinkovoimahankkeisiin. Uusista lokalisoinnin vaatimuksista käydään keskusteluja.

Fortumin näkemyksen mukaan vaatimusten ei tulisi olla kieltäviä, vaan niiden tulisi pikemminkin kannustaa investointeja tiettyjen komponenttien lokalisointiin tai perustua uusiutuvan energian kapasiteettitariffien korotuksiin.

Muutoksia Ruotsin jätteenpolttoveroon

Ruotsin uusi jätteenpolttovero tuli voimaan 1.4.2020. Jätteenpolttovero on 75 kruunua tonnilta vuonna 2020 ja nousee 125 kruunuun tonnilta vuonna 2022. Useat veron toimeenpanoon liittyvät kysymykset ovat herättäneet huolta alalla. Ruotsin veroviranomaisen näkemyksen mukaan veron piiriin kuuluu kaikki ei-vaarallinen jäte, joka toimitetaan jätteenpolttouunilla varustettuun käsittelylaitokseen, riippumatta siitä, poltetaanko jäte vai ei. Tästä aiheutuu riski, että jätettä kuljetetaan veron piiriin kuulumattomiin laitoksiin. Tämä vääristäisi kilpailutilannetta, ja samalla jäisivät käyttämättä hyödyt siitä, että samassa laitoksessa on yhdistettyjä jätteenkäsittelymahdollisuuksia. Tällä tulkinnalla olisi negatiivisia seurauksia muun muassa Fortumin jätteenkäsittelylaitokselle Ruotsin Kumlassa. Fortum arvioi mahdollisia oikeudellisia keinoja tilanteen korjaamiseksi.

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, operatiivisille, strategisille ja vastuullisuuteen liittyville riskeille. Fortum altistuu näille riskeille sekä suoraan että epäsuorasti tytäryhtiöidensä ja osakkuus- ja yhteisyritystensä kautta. Fortumin pääasialliset yritykset ovat Uniper SE, Teollisuuden Voima Oyj (TVO), OKG AB, Forsmarks Kraftgrupp AB, Kemijoki Oy, TGC-1 ja Stockholm Exergi AB. Lisätietoja riskeille altistumisesta on kunkin yhtiön vuosikertomuksessa.

Fortumista tuli Uniperin enemmistöomistaja 26.3.2020. Fortum yhdistelee Uniperin Fortumin taseeseen 31.3.2020 alkaen. Uniperin tulos yhdistellään Fortumin tuloslaskelmaan vuoden 2020 toisesta neljänneksestä alkaen. Uniper kuitenkin pysyy erillisenä yhtiönä, joka on listattu pörssiin Saksassa, ja siksi sillä on omat riskienhallinnan järjestelmänsä ja kehyksensä. Uniper myös tiedottaa itsenäisesti olennaisista riskeistään ja epävarmuustekijöistään. Koska Uniper on nyt Fortumin tytäryhtiö, Fortum ja Uniper ovat aloittaneet keskustelut riskienhallinnan järjestelmistä ja kehyksestä varmistaakseen hallintakoodien, asiaankuuluvien tiedonantovaatimusten ja säännösten jatkuvan noudattamisen.

Uniperin liiketoiminta altistuu pääasiassa neljään riskiluokkaan kuuluville riskeille: markkinariski, luottoriski, operatiivinen riski ja taloudellinen riski. Markkinariski sisältää markkinoiden hintamuutoksista (hyödykkeet, korot ja valuuttakurssit) ja markkinaympäristöstä aiheutuvia riskejä. Operatiivinen riski sisältää riskejä, jotka aihetuvat Uniperin tuotantoomaisuuteen liittyvistä toiminnoista ja hankkeista, tietojärjestelmistä, poliittisesta ja sääntely-ympäristöstä, oikeudenkäynneistä sekä ihmisistä ja prosesseista. Taloudellisia riskejä ovat vakuusmarginaaliriskit ja veroriskit sekä riskit, jotka aiheutuvat ennalta-arvaamattomista epäsäännöllisistä taloudellisista tuloksista. Vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen lopussa Uniperin taloudellisen tuloksen suurimmat epävarmuuden lähteet ovat luottoriski, hyödykkeiden hintariski, valuuttakurssiriski, korkoriski, oikeudellinen riski ja taloudellinen riski sekä tuotanto-omaisuutta koskeviin hankkeisiin liittyvä riski. Lisätietoja riskeille altistumisesta on Uniperin vuosikertomuksessa ja vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksessa.

Sähkön tukkuhinnat Pohjoismaissa ovat Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta tärkeimpiä tekijöitä. Tukkuhinnan lyhyen aikavälin kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat hyödykkeiden hinnat, kuten hiilen ja kaasun hinnat, sähkön tukkuhinnat Euroopassa, CO2-päästöoikeuksien hinnat, hydrologinen tilanne, lämpötilat sekä sähkön tuonnin ja viennin tasapaino. Pitkällä aikavälillä maailmantalouden kasvu sekä energiapolitiikan ja -säännösten muutokset vaikuttavat hyödykkeiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, jotka puolestaan vaikuttavat sähkön tukkuhintoihin Pohjoismaissa. Lisäksi valuuttakurssivaihtelujen kasvulla on muunto- ja transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen etenkin Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta.

Epäonnistuneista sisäisistä prosesseista ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista aiheutuvat operatiiviset riskit voivat heikentää Fortumin tulosta. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla.

Sääntely- ja taloudellisen ympäristön muutokset luovat riskejä ja mahdollisuuksia energia- ja ympäristöhuoltoliiketoiminnassa. Suurin strateginen riski on sääntely- ja markkinaympäristön kehittyminen suuntaan, jota emme ole ennakoineet ja johon emme ole valmistautuneet. Fortum varautuu näihin epävarmuustekijöihin analysoimalla ja arvioimalla lukuisia markkinoiden ja sääntelyn tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia eri tuotantomuotoihin ja teknologioihin. Tämän työn seurauksena Fortumin strategia sisältää tulopohjan laajentamisen sekä toiminnan suuntaamisen uusiin liiketoimintoihin, teknologioihin ja markkinoihin. Ympäristönsuojelu luo ympäristönhuoltoliiketoiminnan perustan ja mahdollisuudet. Keskeistä on kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin kiristyvässä sääntely-ympäristössä.

Fortumin Venäjän liiketoiminnan kannalta keskeisiä tekijöitä ovat talouskasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon sääntely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Saadut takuuhintaiset CSA- ja CCS-kapasiteettimaksut ovat keskeisiä kannattavuustekijöitä. Suurin osa Fortumin vuoden 2007 jälkeen rakennetusta kapasiteetista kuuluu CSAjärjestelmän piiriin. Jokaiselle takuuhinnan piirissä olevalle uudelle laitokselle maksetaan Venäjän valtion takaamaa takuuhintaa noin 10 vuoden ajan käyttöönotosta lähtien (uusiutuvalle energiantuotannolle noin 15 vuoden ajan). Saadut kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös kausivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. CSA-maksuihin vaikuttavat muun muassa painotettu pääoman keskimääräinen kustannus (WACC), kuluttajahintaindeksi (CPI) sekä yhtiöiden sähkön spot-markkinoilta saamat tuotot (tuottoja tarkastellaan kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta). Lisäksi lämpövoimalat saavat selkeästi korotettuja CSA-maksuja noin kuudennesta käyttövuodesta alkaen.

Altistuminen riskeille ja epävarmuustekijöille on kasvanut kaikissa riskiluokissa Covid-19-pandemian seurauksena vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Sähkön markkinahinnat ovat laskeneet etenkin Pohjoismaissa hyödykkeiden ja hiilidioksidin hintojen laskun myötä sekä Euroopan kysynnän ja Pohjoismaiden erittäin kostean, leudon ja tuulisen talven seurauksena. Fortumin suojaukset etenkin loppuvuodelle 2020 tuovat jonkin verran suojaa Pohjoismaiden sähkön ja muiden hyödykkeiden markkinahintojen lyhyen aikavälin vaihtelua vastaan. Jos Covid-19-pandemia kuitenkin jatkuu odotettua kauemmin tai johtaa ennakoitua vakavampaan laskusuhdanteeseen, tilanne vaikuttaa negatiivisesti tulokseen, koska suojaustaso tuleville vuosille on alhaisempi.

Lisäksi luottojen maksuhäiriöriski on tavallista suurempi, koska yhteiskunnan monia osia on suljettu äkillisesti eri puolilla maailmaa. Fortum suojaa suurimman osan Pohjoismaiden sähkötuotannostaan käyttämällä sopimusten selvittämiseen selvitysyhtiöitä (esim. Nasdaq Clearing AB), mikä rajoittaa altistumista luottoriskille. Fortumilla on kuitenkin myös sähkön ja lämmön vähittäismyyntiä yrityksille ja kotitalouksille pääasiassa Pohjoismaissa, Puolassa ja Venäjällä. Lisäksi yhtiö altistuu riskeille kierrätys- ja jätehuoltoratkaisuihin liittyvän liiketoiminnan asiakkaiden kautta. Luottojen maksuhäiriöillä ei ole ollut vielä merkittävää vaikutusta, mutta jos pandemia jatkuu odotettua kauemmin eikä sen vaikutuksista kärsiville yrityksille ole riittäviä tukiohjelmia, odotamme asiakkaiden maksuhäiriöiden ja maksuviivästysten lisääntyvän etenkin pienten ja keskisuurten yritysten osalta korkean riskin toimialoilla.

Pandemia on lisännyt myös toiminnallisia riskejä. Matkustusrajoitukset ja avainhenkilöiden pitkittyneiden poissaolojen riski sekä vaikeudet keskeisten materiaalien, osien ja resurssien hankinnassa toimittajiltamme lisäävät toiminnan häiriöiden tai pitkittyneiden huoltojaksojen riskiä. Tähän mennessä riskejä on pienennetty ottamalla käyttöön liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmia sekä arvioimalla kunnossapitotöiden ajoitusta ja priorisointia. Mitä kauemmin Covid-19-pandemia kuitenkin jatkuu, sitä enemmän tällaisten tapausten riski kasvaa tulevaisuudessa.

Fortum on perustanut työryhmän, joka seuraa tarkasti pandemian kehitystä ja sen vaikutusta toimintaamme, jotta voimme reagoida nopeasti muutoksiin ja varmistaa sähkön, lämmön ja niihin liittyvien palvelujen turvallisen ja luotettavan toimituksen.

Fortumin riskeistä on lisätietoja yhtiön vuosikertomuksessa 2019.

Näkymät

Suojaukset

Vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen lopussa noin 85 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 33 euroa/MWh loppuvuodelle 2020 ja noin 50 % hintaan 34 euroa/MWh vuodelle 2021 (40 % hintaan 33 euroa/MWh vuoden 2019 lopussa).

Vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen lopussa noin 95 % Uniper-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 28 euroa/MWh loppuvuodelle 2020, noin 70 % hintaan 28 euroa/MWh vuodelle 2021 ja noin 15 % hintaan 23 euroa/MWh vuodelle 2022.

Raportoidut suojausasteet perustuvat Generation-segmentin suojauksiin ja sähköntuotannon ennusteisiin sekä Uniperin tuotantoon Pohjoismaissa. Tuotanto-omaisuudessa ja suojausten määritelmässä on jonkin verran eroja, eivätkä ne siksi ole täysin vertailukelpoisia.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin ja Uniperin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commodities -termiinejä.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja myynnit

Tällä hetkellä Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 700 miljoonaa euroa ilman Uniperia vuonna 2020. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit. Luku sisältää noin 200 miljoonaa euroa aurinko- ja tuulivoimainvestointeja pääoman kierrätyksen liiketoimintamallin mukaisesti. Kunnossapitoinvestointien arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa euroa vuonna 2020 eli selkeästi alle poistojen tason.

Fortum ja Uniper ovat yksimielisiä luottoluokituksen tärkeydestä ja ottavat luottoluokituksen huomioon tehdessään uusia investointipäätöksiä.

Generation

Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Segmentin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta sisältää myös lisäarvon, joka saavutetaan vesivoima- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla sekä kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla.

Vesivoiman kiinteistövero laski Ruotsissa 1,0 prosentista 0,5 prosenttiin tammikuussa 2020. Vero oli 40 miljoonaa euroa vuonna 2019, ja sen odotetaan olevan noin 25 miljoonaa euroa vuonna 2020.

City Solutions

Fortum Oslo Varmen liiketoimintojen kehittämisen arvioidaan edellyttävän toiminnan integrointiin liittyviä kertaluonteisia kuluja sekä lisäinvestointeja tulevina vuosina. Kustannushyödyt toteutuivat vähitellen vuoden 2019 aikana, ja 5–10 miljoonan euron vuosittainen täysimääräinen hyöty saavutettaneen vuoden 2020 loppuun mennessä.

Uniperin ohjeistus

Uniperin osalta viitataan ohjeistukseen, jonka yhtiö julkaisee neljännesvuosittain.

Verotus

Fortumin vertailukelpoisen efektiivisen veroasteen odotetaan nousevan vuonna 2020 nykyiseltä tasoltaan (22,4 % vuonna 2019), kun Uniper yhdistellään Fortumin tulokseen ensimmäisen neljänneksen lopusta alkaen. Nousu johtuu pääasiassa uusista toimintamaista sekä muutoksista eri veroasteiden mukaan paikallisesti verotettavien voittojen painotuksissa.

Kesäkuussa 2018 Ruotsin hallitus päätti alentaa yhteisöveroa kahdessa vaiheessa: 22,0 prosentista 21,4 prosenttiin tammikuusta 2019 alkaen ja 20,6 prosenttiin tammikuusta 2021 alkaen.

Oikeudenkäynnit

Oikeudenkäynneistä on lisätietoa liitteessä 18. Koska Fortum yhdistelee Uniperin taseeseensa 31.3.2020 alkaen, tietoja Uniperin julkistamista oikeustapauksista on lisätty liitteeseen 18. Meneillään olevissa oikeudenkäynneissä ei tapahtunut muita olennaisia muutoksia neljänneksen aikana.

Kestävä kehitys

Fortumin ja Uniperin strategioiden yhtenäistäminen käsittää myös yhdenmukaiset visiot hiilineutraliuuden ja muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteita, politiikkoja ja raportointia koskeva tarkastelu aloitetaan vuoden 2020 aikana.

Fortum ottaa toiminnoissaan tasapainoisesti huomioon ilmasto- ja resurssikysymykset sekä vaikutukset henkilöstöön ja yhteiskuntaan seuraavasti:

Henkilöstö ja yhteiskunta	Ilmasto ja resurssit
Liiketoiminnan eettisyys ja määräystenmukaisuus	Henkilöstön hyvinvointi, terveys ja turvallisuus	Ilmastonmuutos ja kasvihuonekaasupäästöt
Asiakkaan oikeudet ja asiakastyytyväisyys	Työelämän oikeudet	Energiatehokkuus
Ihmisoikeudet	Innovaatiot ja digitalisaatio	Kiertotalous
Hallinnointi	Taloudellisen arvon luonti	Päästöt ilmaan, maahan ja veteen
Sidosryhmäyhteistyö	Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet	Vedenkäyttö
		Toimitusvarmuus

Konsernitason kestävän kehityksen tavoitteet liittyvät olennaisiin vastuullisuusteemoihin ja painottavat Fortumin yhteiskunnallista roolia. Ympäristö- ja turvallisuustulosten lisäksi ne mittaavat yhtiön mainetta, asiakastyytyväisyyttä, henkilöstön hyvinvointia sekä sähkön- ja lämmöntuotannon varmuutta. Tavoitteet asetetaan vuosittain ja ne perustuvat toiminnan jatkuvaan parantamiseen.

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla. Fortum julkaisee vuosittain Kestävän kehityksen raportin, jossa on lisätietoja yhtiön kestävän kehityksen toiminnasta.

Kestävän kehityksen konsernitavoitteet ja tulokset 2020*

*	Tavoite	I/20	I/19	2019
Ilmasto ja resurssit
Energian kokonaistuotannon CO2 – ominaispäästöt, g/kWh	≤ 180	179	193**	189
Merkittävät EHS-poikkeamat, kpl	≤ 14	2	0	11
CHP-laitosten energiakäytettävyys, %	≥ 95,0	96,4	97,6	95,9
Henkilöstö ja yhteiskunta
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LWIF), oma
henkilöstö ja urakoitsijat	≤ 1,6	1,4	2,1	1,7
Vakavien työtapaturmien lukumäärä, kpl	0	0	0	1
Työtapaturmien, vakavien EHS-poikkeamien ja läheltä piti -
tapausten tutkinnan laatu	Taso 3,0	Taso 4,0	Taso 3,0	Taso 3,0
GAP-indeksi, EHS-minimivaatimusten käyttöönotto	Taso 3,0	Taso 3,0	Taso 2,0	Taso 3,0
Urakoitsijoiden turvallisuuden parantamista mittaava indeksi	Taso 3,0	Taso 3,0	-***	Taso 3,0***
Sairauspoissaolot, %	≤ 2,8	3,4	3,5	2,9****

* Energiatehokkuutta, maineindeksiä ja asiakastyytyväisyyttä koskevia konsernitavoitteita seurataan vuositasolla.

** Luku on tarkentunut aikaisemmin julkaistusta

*** Urakoitsijoiden turvallisuuden parantamista mittaavan indeksin raportointi alkoi toisella kvartaalilla 2019.

**** Luku on tarkentunut Tilinpäätöstiedotteessa 2019 ja Taloudelliset tiedot 2019 -raportissa esitetystä (3,0).

Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen avulla.

Fortum on listattuna Nasdaq Helsingissä sekä mukana STOXX Global ESG Leaders, OMX Sustainability Finland, ECPI®, Euronext Vigeo Eurozone 120, Euronext Vigeo Europe 120 sekä FTSE4Good ja Equileap Gender Equality -indekseissä. Fortum on myös saanut luokituksen B vuoden 2019 CDP Climate Change -arvioinnissa, A-luokituksen MSCI ESG Ratings -arvioinnissa vuonna 2019, sekä Prime Status (B-) -luokituksen ISS ESG Corporate Rating -luokittajalta vuonna 2020.

Fortumin kestävän kehityksen raportointi kattaa kaikki Fortumin määräysvallassa olevat toiminnot mukaan lukien tytäryritykset kaikissa toimintamaissa.

Ilmasto ja resurssit

Fortumin konsernitason ilmasto- ja resurssitavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöihin, energiatehokkuuteen, sähkön ja lämmön toimitusvarmuuteen asiakkaille ja merkittävien ympäristö-, työterveys- ja turvallisuuspoikkeamien (EHSpoikkeamat) hallintaan. Tuotantotoiminnot noudattavat ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia, ja 99,8 % (99,9 %) Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti on ISO 14001 -sertifioitu.

Fortumin tavoitteena on edistää resurssitehokkuuden parantamista ja siirtymistä kohti kattavampaa kiertotaloutta. Fortumin energiantuotanto perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja ydinvoimaan sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Fortumin strategian mukaisena tavoitteena on kasvattaa tuuli- ja aurinkovoimassa usean gigawatin portfolio pääoman kierrätyksen liiketoimintamallin mukaisesti.

Fortum olettaa huolen ilmastonmuutoksesta kasvattavan vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen kysyntää. Fortumin tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta investoimalla hiilidioksidipäästöttömään energiantuotantoon ja parantamalla energia- ja resurssitehokkuutta.

Tammi-maaliskuussa 2020 Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt olivat 5,5 (5,9) Mt. EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piirissä oli 0,6 (0,9) Mt kokonaishiilidioksidipäästöistä. Arvio Fortumille myönnettävistä ilmaisista päästöoikeuksista vuodelle 2020 on 0,4 (0,7) Mt.

				Edelliset
Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt (miljoonaa tonnia, Mt)	I/20	I/19	2019	12 kk
Kokonaispäästöt	5,5	5,9	19,1	18,8
Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt	0,6	0,9	2,1	1,8
Myönnetyt päästöoikeudet	-	-	0,7	-
Päästökauppajärjestelmään kuulumattomat päästöt Euroopassa	0,2	0,2	0,7	0,7
Päästöt Venäjällä	4,8	4,8	16,3	16,3

Tammi-maaliskuussa 2020 Fortumin energian kokonaistuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 179 (193) g/kWh, mikä oli alle Fortumin vuodelle 2020 asettaman konsernitavoitteen: ≤ 180 g/kWh.

Yhteiskunnan toiminta edellyttää häiriötöntä ja luotettavaa energiansaantia. Yhtiön CHP-laitosten energiakäytettävyys tammi-maaliskuussa 2020 oli keskimäärin 96,4 % (97,6 %), kun tavoitteena oli saavuttaa taso ≥ 95,0 %.

Fortumin tavoitteena on korkeintaan 14 merkittävää EHS-poikkeamaa vuodessa. Merkittäviä EHS-poikkeamia seurataan, raportoidaan, tutkitaan ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Tammi-maaliskuussa 2020 Fortumin toiminnoissa tapahtui 2 (0) merkittävää EHS-poikkeamaa. Molemmat merkittävät EHS-poikkeamat olivat vuotoja ympäristöön. Näistä toisen, Inkoon öljyvarastolla tapahtuneen öljyvahingon, puhdistustoimet jatkuvat pelastusviranomaisen johdolla.

Henkilöstö ja yhteiskunta

Fortumin konsernitason henkilöstö- ja yhteiskuntatavoitteet liittyvät laitos- ja työturvallisuuteen, henkilöstön hyvinvointiin sekä asiakastyytyväisyyteen ja maineeseen. Fortumille hyvä turvallisuus on liiketoiminnan perusta sekä tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan ehdoton edellytys. Fortumin tavoitteena on olla turvallinen työpaikka sekä omille työntekijöille että yritykselle töitä tekeville urakoitsijoille ja palveluntoimittajille. OHSAS 18001 tai ISO 45001 -sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä kattaa 96,5 % (97,0 %) Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti.

Tammi-maaliskuussa 2020 Fortumin oman henkilöstön ja urakoitsijoiden poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LWIF) oli 1,4 (2,1), ja asetettu tavoitetaso (≤ 1,6) saavutettiin. Tammi-maaliskuussa 2020 ei tapahtunut vakavia työtapaturmia (0). Konsernitavoite vuodelle 2020 on nolla vakavaa työtapaturmaa.

Tammi-maaliskuussa 2020 työtapaturmien, vakavien EHS-poikkeamien ja läheltä piti -tapausten tutkinnan laatu oli tasolla 4,0 (3,0), ja asetettu tavoitetaso (3,0) saavutettiin.

Tammi-maaliskuussa 2020 GAP-indeksi oli tasolla 3,0 (2,0), ja asetettu tavoitetaso (3,0) saavutettiin. GAP-indeksi mittaa, kuinka hyvin konsernin EHS-minimivaatimukset toteutuvat voimalaitostasolla.

Tammi-maaliskuussa 2020 urakoitsijoiden turvallisuuden parantamista kuvaava indeksi oli tasolla 3,0, ja asetettu tavoitetaso (3,0) saavutettiin. Urakoitsijoiden turvallisuuden parantamista kuvaava indeksi mittaa, kuinka hyvin Fortum on onnistunut ottamaan käyttöön urakoitsijaturvallisuuden parantamiseksi kohdennetut toimenpiteet.

Fortumin työhyvinvointitoiminnan tarkoituksena on edistää työntekijöidemme terveyttä, työturvallisuutta ja työyhteisön toimivuutta. Tammi-maaliskuussa 2020 sairauspoissaoloprosentti oli 3,4 (3,5), joten asetettua tavoitetasoa (≤ 2,8) ei saavutettu.

Fortum edellyttää liiketoimintakumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan Fortumin Toimintaohjetta (Code of Conduct) sekä Fortumin Toimintaohjetta palvelun- ja tavarantoimittajille. Fortum arvioi liiketoimintakumppaneidensa toiminnan tasoa toimittajien kvalifioinnin ja toimittaja-auditointien avulla. Tammi-maaliskuussa 2020 Fortum teki yhteensä 2 (7) toimittaja-auditointia; yhden Intiassa ja yhden Indonesiassa.

Osakkeet ja osakepääoma

Fortumin osake Nasdaq Helsingissä

Tammi-maaliskuu 2020	Osakevaihto kpl	Arvo yhteensä euroa	Korkein euroa	Alin euroa	Keskihinta euroa*	Viimeisin euroa
FORTUM	189 050 386	3 386 667 441	23,46	12,25	17,90	13,38
* Kaupankäyntimäärällä painotettu.
				31.3.2020		31.3.2019
Markkina-arvo, milj. euroa				11 881		16 194
Osakkeenomistajia				162 148		127 181
Suomen valtion omistusosuus, %				50,8		50,8
Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien osuus, %				27,5		29,5
Kotitalouksien omistusosuus, %				11,3		9,7
Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omistusosuus, %				2,0		1,9
Muiden kotimaisten sijoittajien osuus, %				8,5		8,2

Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten Boat-, Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Tammi–maaliskuussa 2020 noin 73 % osakkeiden kokonaisvaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä (lähde: Bloomberg).

Fortum Oyj:n osakepääoma 31.3.2020 oli 3 046 185 953 euroa ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 888 294 465 kappaletta. Fortum Oyj:n hallussa ei ole yhtiön omia osakkeita.

Konsernin henkilöstö

Fortumin toiminnot keskittyvät pääasiassa Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan. Henkilöstömäärä maaliskuun 2020 lopussa oli 19 935 (8 191 vuoden 2019 lopussa).

Maaliskuun 2020 lopussa Generation-segmentissä oli 1 113 työntekijää (1 109 vuoden 2019 lopussa), Russiasegmentissä oli 2 982 työntekijää (2 955 vuoden 2019 lopussa), City Solutions -segmentissä oli 1 997 työntekijää (1 970 vuoden 2019 lopussa), Consumer Solutions -segmentissä oli 1 279 työntekijää (1 327 vuoden 2019 lopussa), Uniperissa oli 11 611 työntekijää (ei ollut vielä yhdistelty vuoden 2019 lopussa) ja Muut toiminnot -segmentissä oli 953 työntekijää (830 vuoden 2019 lopussa).

Muutokset konsernin johdossa

Fortum ilmoitti 2.3.2020, että yhtiön toimitusjohtaja Pekka Lundmark oli eronnut Fortumin palveluksesta ja siirtyy Nokian toimitusjohtajaksi. Lundmark jättää Fortumin viimeistään elokuun 2020 lopussa. Fortumin hallitus aloittanut seuraajan hakuprosessin.

Yhtiökokous 2020

Fortumin vuoden 2020 varsinainen yhtiökokous oli määrä pitää 17.3.2020. Fortumin hallitus päätti 16.3.2020 peruuttaa varsinaisen yhtiökokouksen, koska Covid-19-pandemian eteneminen oli nopeutunut ja Suomen hallitus oli ilmoittanut samana päivänä tilanteen aiheuttamista rajoituksista.

Fortum ilmoitti 30.3.2020 kutsuvansa osakkeenomistajat varsinaiseen yhtiökokoukseen torstaina 23.4.2020. Yhtiö ryhtyi lukuisiin ennalta ehkäiseviin varotoimiin voidakseen järjestää yhtiökokouksen sekä varmistaakseen niiden henkilöiden turvallisuuden, joiden on välttämätöntä olla yhtiökokouspaikalla. Yhtiö kehotti osakkeenomistajia välttämään tuloa kokouspaikalle Fortumin pääkonttoriin ja seuraamaan kokousta sen sijaan suorana videolähetyksenä. Yhtiö kehotti osakkeenomistajia äänestämään ennakkoon tai vaihtoehtoisesti valtuuttamaan asianajotoimiston edustamaan itseään yhtiökokouksessa.

Varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019 sekä päätti myöntää vastuuvapauden vuodelta 2019 kaikille hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle.

Yhtiökokous päätti, että 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,10 euroa osaketta kohti. Osingon täsmäytyspäivä oli 27.4.2020, ja osingon maksupäivä oli 5.5.2020, jolloin osinkoja maksettiin 977 miljoonaa euroa.

Yhtiökokous päätti hyväksyä yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkioita tulevalla toimikaudella seuraavasti: puheenjohtajalle 77 200 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 57 500 euroa vuodessa, jäsenelle 40 400 euroa vuodessa sekä tarkastusja riskivaliokunnan puheenjohtajana toimivalle hallituksen jäsenelle 57 500 euroa vuodessa siinä tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Lisäksi maksetaan kokouspalkkiota sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista 600 euroa kokoukselta. Kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena Suomen ulkopuolella Euroopassa asuville hallituksen jäsenille ja kolminkertaisena Euroopan ulkopuolella asuville jäsenille. Suomessa asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista maksetaan Suomen ulkopuolella pidettävistä kokouksista kaksinkertaisena ja Euroopan ulkopuolella pidettävistä kokouksista kolminkertaisena. Puhelinkokouksista maksetaan kaikille hallituksen ja valiokuntien jäsenille yksinkertainen palkkio.

Yhtiökokous päätti, että hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: puheenjohtajaksi Matti Lievonen, varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Reinikkala ja jäseniksi Eva Hamilton, Essimari Kairisto, Klaus-Dieter Maubach, Anja McAlister, Philipp Rösler, Teppo Paavola ja Annette Stube.

Lisäksi yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen Deloitte Oy, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajakseen KHT Reeta Virolaisen. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun perusteella.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta eli noin 2,25 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Nämä valtuutukset kumosivat vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen ja ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 500 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Yhtiökokous päätti hylätä osakkeenomistaja Maailman Luonnon Säätiö – World Wide Fund for Nature, Suomen Rahasto, sr:n tekemän ehdotuksen yhtiön yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi.

Hallituksen päätökset

Vuoden 2020 yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa Fortumin hallitus valitsi keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Matti Lievosen sekä jäseniksi Eva Hamiltonin, Klaus-Dieter Maubachin ja Anja McAlisterin.

Lisäksi hallitus valitsi tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajaksi Essimari Kairiston sekä jäseniksi Teppo Paavolan, Veli-Matti Reinikkalan, Philipp Röslerin ja Annette Stuben.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

15.5.2020 Fortumin hallitus päätti uudelleen arvioda pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa ja poistaa nykyiset tavoitteet käytöstä. Lisätietoja on kappaleessa "Taloudellinen asema ja rahavirta".

14.5.2020 Fortum saattoi päätökseen pohjoismaisten tuulivoimalaitostensa 80 %:in omistusosuuden myynnin. Lisätietoa kaupasta on kappaleissa "Segmenttikatsaukset", "Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit" ja liitteessä 6.

8.5.2020 Fortum saattoi päätökseen kaupan Uniperin lisäosakkeiden hankinnan toisesta erästä ja kasvatti omistuksensa 73,4 %:iin. Lisätietoa kaupasta on kappaleessa "Segmenttikatsaukset" sekä liitteessä 20.

Huhtikuussa 2020 Fortum kasvatti edustustaan Uniperin hallintoneuvostossa. Lisätietoa on kappaleessa "Segmenttikatsaukset".

Huhtikuussa 2020 Fortum allekirjoitti sopimuksen pohjoismaisen sähköajoneuvojen julkisten latauspisteiden operaattorinsa Fortum Recharge AS:n enemmistöosuuden myynnistä Infracapitalille. Infracapital on osa sijoitusyhtiö M&G:tä ja vastaa sen pääomasijoituksista infrastruktuuriin. Kaupan jälkeen Fortum omistaa 37 % Rechargesta. Recharge on Pohjoismaiden suurin latauspisteoperaattori, ja sillä on lähes 1 300 omaa julkista latauspistettä. Lisäksi yhtiö operoi 1 400:aa latauspistettä Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Rechargen kokonaisarvo on noin 140 miljoonaa euroa. Kauppa odotetaan saatettavan päätökseen vuoden 2020 toisella neljänneksellä (liite 20).

Osingonmaksu

Vuoden 2020 yhtiökokous päätti, että 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,10 euroa osaketta kohti. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 27.4.2020, ja osinko maksettiin 5.5.2020.

Espoo, 14.5.2020

Fortum Oyj Hallitus

Lisätiedot:

Sijoittajasuhteet ja talousviestintä: Ingela Ulfves, puh. 040 515 1531, Måns Holmberg, puh. 044 518 1518, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Pirjo Lifländer, puh. 040 643 3317, ja investors@fortum.com

Media: Pauliina Vuosio, puh. 050 453 2383

Tämä lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen taloustiedot ovat tilintarkastamattomia.

Tapahtumakalenteri 2020

Fortum yhdenmukaisti vuoden 2020 taloudellisen raportointiaikataulunsa yhdenmukaistaakseen sen Uniperin taloudellisen raportoinnin kanssa seuraavasti:

• tammi-kesäkuun puolivuosikatsaus 19.8.2020 noin klo 9.00
• tammi-syyskuun osavuosikatsaus 17.11.2020 noin klo 9.00

Fortumin vuoden 2020 pääomamarkkinapäivä on määrä pitää 3.12.2020

Uniper julkaisee tapahtumakalenterinsa verkkosivustollaan osoitteessa www.ir.uniper.energy. Uniper julkistaa vuoden 2020 osavuosikatsauksensa seuraavasti:

• tammi-kesäkuun tulos 11.8.2020
• tammi-syyskuun tulos 10.11.2020

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.fi

Katsaukseen liittyvää lisätietoa (mukaan lukien vuosineljännestaulukot) on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.fi/sijoittajat

Tilintarkastamaton

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

					Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2020	I/2019	2019	12kk
Liikevaihto	3	1 357	1 690	5 447	5 114
Muut tuotot		23	21	110	112
Materiaalit ja palvelut		-576	-917	-2 721	-2 380
Henkilöstökulut		-123	-122	-480	-481
Poistot	3	-150	-137	-575	-588
Muut kulut		-138	-127	-591	-602
Vertailukelpoinen liikevoitto	3	393	408	1 191	1 176
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	3, 4	199	-50	-81	168
Liikevoitto	3	592	358	1 110	1 344
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	3, 10	479	111	744	1 112
Korkokulut		-46	-51	-167	-162
Korkotuotot		6	9	28	25
Muut rahoituserät - netto		-17	-4	14	1
Rahoituskulut - netto		-57	-46	-125	-136
Voitto ennen tuloveroja		1 014	424	1 728	2 318
Tuloverot		-76	-65	-221	-232
Kauden voitto		938	359	1 507	2 086
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		930	341	1 482	2 071
Määräysvallattomille omistajille		9	19	25	15
		938	359	1 507	2 086
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake)
Laimentamaton		1,05	0,38	1,67	2,33

Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin normaalit osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.

					Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2020	I/2019	2019	12kk
Vertailukelpoinen liikevoitto		393	408	1 191	1 176
Arvonalentumiset		0	-3	-8	-5
Myyntivoitot ja muut	6	413	3	7	417
Yrityshankinnan kirjanpidollinen vaikutus		-222	0	0	-222
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		19	-46	-72	-7
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu	13	-10	-5	-9	-14
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	199	-50	-81	168
Liikevoitto		592	358	1 110	1 344

Katso liitetieto 21 Tunnuslukujen laskentakaavat.

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa	Liite	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Kauden voitto		938	359	1 507	2 086
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Kassavirran suojaukset
Käyvän arvon muutokset 1)		712	255	82	539
Siirrot tuloslaskelmaan		23	227	635	431
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin		-1	-1	-4	-4
Laskennalliset verot		-152	-102	-151	-201
Nettosijoitusten suojaus
Käyvän arvon muutokset		52	-21	-24	49
Laskennalliset verot		-10	4	5	-9
Muuntoerot 2)		-875	205	259	-821
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä		-257	-48	72	-137
Yrityshankinnan kirjanpidollisen vaikutuksen siirrot tuloslaskelmaan	4	222	-	-	222
Muut muutokset		3	4	5	4
		-283	524	877	70
Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi:
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot		32	0	-21	11
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot osakkuus- ja yhteisyrityksissä		70	-39	-208	-99
		102	-39	-229	-88
Muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen		-181	485	649	-17
Laaja tulos yhteensä		757	844	2 155	2 068
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		777	814	2 120	2 083
Määräysvallattomille omistajille		-19	30	36	-13
		757	844	2 155	2 068

1) Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä johdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Johdannaisilla suojataan tulevien transaktioiden sähkön hintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun sähkön hinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).

2) Ulkomaisten tytäryritysten muuntoerot, pääosin Venäjän rupla, Ruotsin kruunu ja Norjan kruunu.

Lyhennetty konsernin tase

milj. euroa	Liite	31.3.2020	31.12.2019
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	8	2 185	1 143
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät	9	18 716	10 123
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	10	2 869	6 435
Osuudet ydinjätehuoltorahastoista	13	2 962	813
Muut pitkäaikaiset sijoitukset		453	151
Laskennalliset verosaamiset		1 088	77
Johdannaisinstrumentit	5	5 497	180
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	11	2 176	651
Pitkäaikaiset varat yhteensä		35 947	19 571
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		1 825	230
Johdannaisinstrumentit	5	17 708	131
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	11	485	384
Tuloverosaamiset		136	133
Vakuussaaminen	12	559	177
Myyntisaamiset ja muut saamiset		7 642	999
Likvidit varat	12	4 081	1 433
Lyhytaikaiset varat yhteensä		32 436	3 486
Myytävänä olevat omaisuuserät	6	167	307
Varat yhteensä		68 550	23 364
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		3 046	3 046
Ylikurssirahasto		73	73
Kertyneet voittovarat		9 996	9 982
Muut oman pääoman erät		661	-118
Yhteensä		13 776	12 982
Määräysvallattomat omistajat		3 192	252
Oma pääoma yhteensä		16 968	13 235
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen vieras pääoma	12	9 089	6 118
Johdannaisinstrumentit	5	5 412	137
Laskennalliset verovelat		1 273	865
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	13	3 276	813
Muut varaukset	14	3 162	87
Eläkevelvoitteet, netto	15	1 032	125
Muu pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		432 23 676	167 8 311
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen vieras pääoma	12	1 369	570
Johdannaisinstrumentit	5	16 003	252
Muut varaukset	14	295	13
Vakuusvelka	12	1 478	32
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma		8 742	898
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		27 887	1 766
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	6	19	52
Vieras pääoma yhteensä		51 582	10 129
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä		68 550	23 364

Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	Kertyneet voittovarat Muut oman pääoman erät
							Muut
							laajan
							tuloksen
							erät		Määräys
	Osake	Ylikurssi	Kertyneet voitto	Muunto	Kassavirta	Muut laajan tuloksen	osakkuus ja yhteis	Emo yhtiön	vallat tomat	Oma pääoma
milj. euroa	Liite pääoma	rahasto	varat	erot	suojaukset	erät	yrityksissä	omistajat	omistajat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2020	3 046	73	12 441	-2 459	-70	60	-108	12 982	252	13 235
Kauden tulos			930					930	9	938
Muuntoerot				-849	3	2	-1	-844	-31	-875
Kauden muut laajan tuloksen erät					581	74	35	691	3	694
Laaja tulos yhteensä			930	-849	585	76	35	777	-19	757
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä	6							0	2 959	2 959
Yrityshankinnan kirjanpidollinen vaikutus	4		-84				84	0		0
Muut			17					17		17
Oma pääoma 31.3.2020	3 046	73	13 303	-3 307	514	136	11	13 776	3 192	16 968
Oma pääoma 1.1.2019	3 046	73	11 937	-2 705	-638	99	30	11 841	236	12 077
Kauden tulos Muuntoerot			341	192	5	1	-1	341 197	19 8	359 205
Kauden muut laajan tuloksen erät			0		380	-17	-87	276	4	280
Laaja tulos yhteensä Osingonjako			340 -977	192	385	-16	-88	814 -977	30	844 -977
Muut			-4					-4	0	-4
Oma pääoma 31.3.2019	3 046	73	11 296	-2 513	-254	83	-58	11 674	267	11 941
Oma pääoma 1.1.2019	3 046	73	11 937	-2 705	-638	99	30	11 841	236	12 077
Kauden tulos			1 482					1 482	25	1 507
Muuntoerot				247	7	0	-1	253	6	259
Kauden muut laajan tuloksen erät					561	-40	-136	385	5	390
Laaja tulos yhteensä			1 482	247	568	-40	-137	2 120	36	2 156
Osingonjako			-977					-977	-23	-1 000
Muut			-2					-2	4	2
Oma pääoma 31.12.2019	3 046	73	12 441	-2 459	-70	60	-108	12 982	252	13 235

Muuntoerot

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Kurssieroa syntyy pääosin Venäjän ruplan, Ruotsin kruunun ja Norjan kruunun vaikutuksesta. Osa tästä translaatiopositiosta on suojattu ja suojaustuloksen kurssivaikutus, 49 miljoonaa euroa vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä (I/2019: -16), sisältyy muihin laajan tuloksen eriin. Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedossa 1.6 Osavuosikatsauksessa käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit.

Yrityshankinnan kirjanpidollinen vaikutus

Osakkuusyhtiön yhdistämiseen kuuluu konsernin osuuden kirjaaminen osakkuusyhtiön laajan tuloksen eristä. IFRSstandardien mukaan nämä aiemmin kirjatut laajan tuloksen erät uudelleenluokitellaan oman pääoman sisällä luonteensa mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin, joko konsernin tuloslaskelman kautta tai suoraan, jos osakkuusyhtiö myydään tai siitä tulee tytäryhtiö. Tällä uudelleenluokittelulla ei ole vaikutusta konsernin omaan pääomaan. Tästä vaatimuksesta johtuen, -84 miljoonaa euroa on uudelleenluokiteltu oman pääoman sisällä laajan tuloksen eristä kertyneisiin voittovaroihin. Katso liitetieto 4 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät.

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista liittyy lähinnä johdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Johdannaisilla suojataan tulevien transaktioiden sähkön hintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun sähkön hinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).

Osingonjako

Vuoden 2019 osingonjaosta päätettiin yhtiökokouksessa 23.4.2020 ja osinko maksettiin 5.5.2020. Osingosta ei ole kirjattu velkaa 31.3.2020. Lisätietoja liitetiedossa 7 Osakekohtainen osinko.

Määräysvallattomat omistajat

Määräysvallattomien omistajien osuus kasvoi 2 959 miljoonaa euroa vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana Uniper-hankinnan myötä. Tähän erään sisältyy 416 miljoonaa euroa Uniperin erillistaseelta ja 2 543 miljoonaa euroa edustaen 26,6 prosentin määräysvallattomien omistajien osuutta, joka on syntynyt Uniperin yhdistämisestä Fortum konserniin tytäryhtiönä. Katso myös liitetieto 6.1 Yrityshankinnat.

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa Liite	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden voitto	938	359	1 507	2 086
Oikaisuerät:
Tuloverot	76	65	221	232
Rahoituskulut - netto	57	46	125	136
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 10	-479	-111	-744	-1 112
Poistot 3	150	137	575	588
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate)	742	496	1 685	1 931
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 3, 4	-199	50	81	-168
Vertailukelpoinen käyttökate	543	545	1 766	1 764
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	6	-7	-1	12
Saadut korot	3	4	29	28
Maksetut korot	-44	-68	-177	-153
Saadut osingot	0	0	239	239
Toteutuneet kurssierot	6	-5	14	25
Maksetut välittömät verot	-83	9	-165	-257
Muut erät	-3	3	-13	-19
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	428	482	1 691	1 637
Nettovakuusvelan muutos	553	292	356	617
Käyttöpääoman muutos	133	-22	-33	122
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä	1 114	751	2 015	2 378
Investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen 3	-110	-150	-695	-655
Hankitut osakkeet 6	-844	-12	-107	-939
Käyttöomaisuuden myynnit	1	0	35	36
Myydyt osakkeet ja pääoman palautukset 6	524	8	53	569
Osakaslainat osakkuusyrityksille ja yhteisyrityksille 11	2	0	9	11
Pantattujen rahavarojen muutos 11	7	310	311	8
Muutos muissa korollisissa saamisissa 11	14	12	25	27
Investointien rahavirta yhteensä	-406	167	-369	-942
Rahavirta ennen rahoitusta	708	918	1 646	1 436
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot 12	2 110	2 506	2 805	2 409
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 12	-56	-2 507	-2 567	-116
Lyhytaikaisten lainojen muutos 12	-43	159	-78	-280
Osingonjako emoyhtiön omistajille 7	0	0	-977	-977
Osingonjako määräysvallattomille omistajille	0	0	-23	-23
Muut rahoituserät	-2	-3	1	2
Rahoituksen rahavirta yhteensä	2 008	155	-839	1 014
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos	2 717	1 073	806	2 450
Likvidit varat kauden alussa 12	1 435	584	584	1 692
Valuuttakurssierot likvideissä varoissa	-71	35	44	-62
Likvidit varat kauden lopussa 1) 12	4 081	1 692	1 435	4 081

1) Sisältäen 2 miljoonaa euroa rahavaroja liittyen 31.12.2019 myytävänä oleviin omaisuuseriin. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.3 Myytävänä olevat omaisuuserät.

Toteutuneet kurssierot

Toteutuneet kurssierot aiheutuivat pääasiassa Fortumin venäläisten, ruotsalaisten ja norjalaisten tytäryritysten rahoituksesta sekä siitä, että konsernin ulkoinen rahoitus on pääasiassa euroissa. Toteutuneet kurssierot johtuvat näiden konsernin sisäisiä lainoja suojaavien valuuttatermiinien jatkamisesta ja siitä, että suurin osa näistä termiineistä erääntyy 12 kk sisällä.

Rahavirtalaskelman lisätietoja

Käyttöpääoman muutos

				Edelliset
milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	12kk
Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-)	178	48	63	193
Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-)	4	0	4	8
Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+)	-49	-71	-100	-78
Yhteensä	133	-22	-33	122

Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit rahavirtalaskelmassa

				Edelliset
milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	12kk
Käyttöomaisuusinvestoinnit	84	129	713	668
Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys(-)	27	24	-9	-6
Vieraan pääoman menot	-1	-3	-9	-7
Yhteensä	110	150	695	655

Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa

Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana 844 miljoonaa euroa (I/2019: 12). Osakehankinnat sisältävät pääasiassa osakehankinnat Uniper SE:ssä. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.1 Yrityshankinnat.

Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa

				Edelliset
milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	12kk
Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat	524	4	15	535
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet ja pääoman palautukset	0	0	33	33
Myydyt muut sijoitukset	0	4	4	0
Yhteensä	524	8	53	569

Fortum sai vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana päätökseen Joensuun kaukolämpöliiketoimintansa myynnin. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.2 Yritysmyynnit.

Nettovelan muutokset

Vuoden 2020 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Fortum on päivittänyt nettovelan määritelmäänsä yhdenmukaiseksi Uniperin kanssa. Katso lisätietoja liitetiedossa 12 Korollinen nettovelka.

milj. euroa Liite	I/2020
Nettovelka kauden alussa	5 260
Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit	-281
Nettovakuusvelka	-145
Rahoitusnettovelka kauden alussa	4 833
Muuntoerot	30
Vertailukelpoinen käyttökate	543
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	6
Maksetut nettorahoituskulut	-37
Maksetut välittömät verot	-83
Käyttöpääoman muutos	133
Käyttöomaisuusinvestoinnit	-110
Yrityshankinnat	-844
Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit	524
Osakaslainat osakkuusyrityksille	2
Muutos muissa korollisissa saamisissa	21
Muut rahoitustoiminnot	-3
Nettorahavirta	154
Rahoitusvelka osakehankinnoista	1 849
Uniper hankinnan toisen osake-erän velka	428
Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos, arvostus jaksotettuun hankintamenoon ja muut
muutokset	-3
12 Rahoitusnettovelka kauden lopussa	6 983

Tunnusluvut

Vuoden 2020 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Fortum on muuttanut esittämiään tunnuslukuja ja päivittänyt nettovelan määritelmäänsä yhdenmukaiseksi Uniperin kanssa. Katso lisätietoja liitetiedoissa 12 Korollinen nettovelka ja 21 Tunnuslukujen laskentakaavat.

Fortumin liiketoimintaprofiili on muuttunut Uniperin yhdistelyn seurauksena ja yhtiön tavoite on asettaa uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet viimeistään vuoden loppuun mennessä. Nykyiset pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet, sijoitetun pääoman tuotto sekä vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA), eivät enää vastaa konsernin rakennetta ja on siksi poistettu. Katso liitetieto 1.3 Pääomariskien hallinta ja Fortumin vaihtoehtoiset tunnusluvut.

				Edelliset
	31.3.2020	31.3.2019	31.12.2019	12kk
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa	543	545	1 766	1 764
Tulos/osake (laimentamaton), euroa	1,05	0,38	1,67	2,33
Rahoitusnettovelka, milj. euroa	6 983	-	4 833
Oikaistu nettovelka, milj. euroa	9 104	-	4 978
Korollinen nettovelka, milj. euroa	-	4 995	5 260
Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj. euroa	3 204	135	819	3 888
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa	84	129	713	668
Oma pääoma/osake, euroa	15,51	13,14	14,61
Henkilöstön lukumäärä	19 935	8 276	8 191
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta	888 294	888 294	888 294
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta	888 294	888 294	888 294
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta	888 294	888 294	888 294
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä ilman omia osakkeita, 1 000 osaketta	888 294	888 294	888 294

Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

1. Merkittävät laadintaperiaatteet

1.1 Laadintaperusta

Konsernin tilintarkastamaton lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2019 konsernitilinpäätöksen kanssa.

Osavuosikatsauksessa esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Fortumin liiketoiminnasta osa on kausiluonteista, mistä johtuen vertailukelpoinen liikevoitto on yleensä suurempi vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä. Taulukoiden otsikoissa "Edelliset 12 kk" kuvaa raportointihetkeä edeltäviä 12 kuukauden lukuja.

1.2 Yhteenveto Uniperin vaikutuksesta Fortumin osavuosikatsaukseen

Uniperin yhdistely tytäryhtiönä 31.3.2020

Fortum sopi 8.10.2019 ostavansa kaikki Elliott Management Corporation ja sen tytäryhtiöiden ("Elliott") sekä Knight Vinke Energy Advisors Limited ja sen tytäryhtiöiden ("Knight Vinke") hallinnoimat Uniperin osakkeet. Hankinta toteutettiin kahdessa erässä. Määräysvalta Uniperista saavutettiin 26.3.2020, kun kaupan ensimmäinen, 19,6 prosentin osake-erä saatiin päätökseen. Hankintapäivänä kirjattiin myös velka kaupan toisesta 3,8 prosentin osake-erästä enimmäismääräisenä. Kaupat toisesta osake-erästä enimmäismääräisenä saatiin päätökseen 8.5.2020.

Fortumin kokonaisosuus Uniperista on 73,4 prosenttia 31.3.2020 mukaan lukien kaupan toisessa erässä hankitut osakkeet. Maaliskuun 2020 lopussa Fortum yhdisteli vain Uniperin taseen. Hankintapäivän 26.3.2020 ja raportointipäivän 31.3.2020 välinen tulosvaikutus ei ole merkittävä. Vuoden 2020 toisesta neljänneksestä lähtien Fortum tulee yhdistelemään Uniperin tuloksen konsernin tuloslaskelmaan. Katso liitetieto 6.1 Yrityshankinnat.

Yrityshankinnan kertaluontoinen kirjanpidollinen vaikutus

Osakkuusyhtiön yhdistelyyn kuuluu konsernin osuuden kirjaaminen osakkuusyhtiön laajan tuloksen eristä. IFRSstandardien mukaan nämä aiemmin kirjatut laajan tuloksen erät uudelleenluokitellaan oman pääoman sisällä luonteensa mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin, joko konsernin tuloslaskelman kautta tai suoraan, jos osakkuusyhtiö myydään tai siitä tulee tytäryhtiö. Tällä uudelleenluokittelulla ei ole vaikutusta konsernin omaan pääomaan.

Tästä uudelleenluokittelusta johtuen Fortum kirjasi -222 miljoonan euron kertaluontoisen erän konsernin tuloslaskelmaan kun Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö 31.3.2020. Tämä edustaa Fortumin osuutta Uniperin laajan tuloksen eristä siltä ajanjaksolta jolloin Uniper oli osakkuusyhtiö ja aiheutuu pääasiassa Uniperin kirjaamista muuntoeroista. Kirjauksella ei ollut vaikutusta konsernin kassavirtaan eikä omaan pääomaan. Katso liitetieto 4 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät.

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta

Fortum on aiemmin käsitellyt Uniperin osakkuusyhtiönä kolmen kuukauden aikaviiveellä, koska Fortum on julkaissut osavuosikatsauksensa ennen kuin Uniperin taloudellisia tietoja oli saatavilla. Vuoden 2020 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Fortum on muuttanut julkaisuaikatauluaan ja julkaisee nyt osavuosikatsauksen Uniperin jälkeen. Tästä johtuen

Fortumin ensimmäisen neljänneksen tulos sisältää Fortumin osuuden Uniperin tuloksesta 1.10.2019 – 31.3.2020. Katso liitetieto 10 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä.

Segmenttiraportointi

Uniper yhdistellään tytäryhtiönä 31.3.2020 lähtien ja tästä johtuen Fortum on muuttanut raportoitavia segmenttejään raportoiden Uniperin erillisenä segmenttinä. Fortumin osuus Uniperin tuloksesta 31.3.2020 asti on esitetty Muissa toiminnoissa. Katso liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin.

Uniper-, että Generation-segmenttien raportointiin vaikuttivat myös OKG AB:n, ruotsalaisen ydinvoimayhteisyrityksen lukuihin tehdyt oikaisut. Katso alla oleva kappale.

Yhteisomistus OKG AB:ssa, ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä

Fortum ja Uniper ovat yhteisomistajia ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä OKG Aktiebolag:ssa (OKG AB). OKG AB on yhdistetty Uniper -konserniin tytäryhtiönä 45,5 prosentin vähemmistöosuudella, joka edustaa Fortumin omistusosuutta OKG AB:ssa. Fortum käsitteli OKG AB:ta osakkuusyhtiönä 31.3.2020 asti. OKG AB on yhdistetty Fortum -konserniin tytäryhtiönä 31.3.2020 alkaen.

Fortum on oikaissut Uniperin erillistaseen 31.3.2020 lukuja OKG AB:ssa omistamansa osuuden mukaisesti, sekä oikaissut Generation -segmentin nettovaroja. Nämä oikaisut johtavat siihen, että OKG AB on jaettu omistusosuuksien mukaan kahteen eri segmenttiin. Tästä johtuen Uniperin ensimmäisessä osavuosikatsauksessa julkaisema 31.3.2020 tase ei ole täysin verrattavissa Uniperin taseeseen, joka on yhdistelty Fortum- konserniin. Uniperin erillistaseeseen tehdyt oikaisut vaikuttavat pääasiassa korollisiin velkoihin, osuuteen ydinvoimarahastosta, ydinvoimaan liittyviin varauksiin ja Uniperin raportoimaan määräysvallattomien omistajien osuuteen. Katso liitetiedot 6.1 Yrityshankinnat ja 12 Korollinen nettovelka.

Laadintaperiaatteiden yhtenäistäminen

Uniper laatii taloudelliset tietonsa kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Uniperin hankinnan myötä Fortum on aloittanut Uniperin laadintaperiaatteiden läpikäynnin, jotta mahdolliset merkittävät eroavaisuudet Fortumin laadintaperiaatteisiin tunnistetaan. Arviointia mahdollisista vaikutuksista konsernitilinpäätökseen tullaan jatkamaan, johtuen lyhyestä ajanjaksosta hankintapäivän ja ensimmäisen neljänneksen tuloksen julkistamisen välillä.

Hankinnan kirjanpitokäsittely

Uniper -hankinnan hankintamenolaskelman laatimisvalmistelut on aloitettu. Kuitenkin johtuen lyhyestä ajanjaksosta hankintapäivän ja ensimmäisen neljänneksen tuloksen julkistamisen välillä, arvioita hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen käyvistä arvoista ei ole saatu valmiiksi. Hankintamenolaskelma tullaan saattamaan päätökseen yhden vuoden sisällä hankintahetkestä. Katso liitetieto 6.1 Yrityshankinnat.

1.3 Pääomariskien hallinta ja Fortumin vaihtoehtoiset tunnusluvut

ESMAn vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku.

Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM) tukemaan liiketoiminnan läpinäkyvyyttä, kuten Vertailukelpoinen liikevoitto ja Vertailukelpoinen käyttökate taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja siksi nämä erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA).

Fortumin tavoitteena on asettaa uudet pitkän aikavälin tavoitteet viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. Uniperin yhdistelyn jälkeen Fortumin liiketoimintaprofiili on muuttunut eivätkä nykyiset pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet yhtiön mukaan enää ilmennä asianmukaisesti konsernin nykyistä liiketoimintaprofiilia. Tämän vuoksi Fortumin hallitus päätti 15.5.2020 poistaa seuraavat tavoitteet vuoden 2020 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien:

• Sijoitetun pääoman tuotto vähintään 10 %
• Vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde noin 2,5x

Fortumin osinkopolitiikka pysyy kuitenkin ennallaan:

• Fortumin osinkopolitiikkana on maksaa vakaata, kestävää ja ajan myötä kasvavaa osinkoa, joka on 50–80 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä

Fortumin tavoitteena on vähintään BBB-tason investment grade -luottoluokitus, jotta yhtiö voi ylläpitää taloudellista vahvuuttaan sekä varmistaa taloudellisen joustavuuden ja pääoman hyvän saatavuuden laajentuneelle konsernille. Fortum ja Uniper hallitsevat huolellisesti taseitaan ja keskittyvät kannattavuuteen, rahavirran optimointiin ja investointien tiukkaan priorisointiin nykyisillä markkinoilla ja nykyisessä liiketoimintaympäristössä.

Yksi taloudellisista mittareista on, että Fortum seuraa tarkasti vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhdetta, jotta se pysyy vähintään BBB-luottoluokituksen varmistavalla tasolla. Vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhteelle ei ole toistaiseksi määritetty erityistä tavoitetta. Fortum on päivittänyt Uniperin yhdistelyn jälkeen nettovelan määritelmänsä ja käyttää vastaisuudessa raportoinnissaan rahoitusnettovelkaa ja oikaistua nettovelkaa. Katso liitetieto 12 Korollinen nettovelka.

Tavoitteena on luoda Uniperin kanssa yhteinen näkemys ja linjata yhtiöiden strategiat samansuuntaisiksi vuoden 2020 aikana. Fortumin tavoitteena on asettaa viimeistään vuoden loppuun mennessä uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet laajentuneelle konsernille sekä kunnianhimoiset tavoitteet hiilestä irtautumiselle yhdistetyissä toiminnoissa.

Koska Fortum yhdistelee ensimmäisellä neljänneksellä vain Uniperin taseen mutta ei tuloslaskelmaa, vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde ei ole sovellettavissa eikä sitä siksi raportoida.

1.4 Yhdistelyperiaatteet

Uniperin tiettyihin tytär- ja osakkuusyhtiöihin, joita ei ole konsolidoitu konsernitilinpäätökseen olennaisuuden periaatteella, ei sovelleta IFRS 9:ää, vaan ne arvostetaan hankintahintaan oikaistuna mahdollisilla alaskirjauksilla.

1.5 Laadintaperiaatteet

Tässä osavuosikatsauksessa noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernitilinpäätöksessä 2019 noudatettujen periaatteiden kanssa. 1.1.2020 voimaan tulleilla standardimuutoksilla ja tulkinnoilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Fortumin konsernitilinpäätökseen.

1.6 Osavuosikatsauksessa käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit

Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi lasketaan Euroopan keskuspankin päivittäisten loppukurssien keskiarvona. Vuoteen 2019 asti keskimääräinen valuuttakurssi laskettiin kunkin kuukauden lopun kurssien keskiarvona.

Keskeisimmät osavuosikatsauksessa käytetyt kurssit ovat:

Keskimääräinen valuuttakurssi	1-3/2020	1-12/2019	1-9/2019	1-6/2019	1-3/2019
Iso-Britannia (GBP)	0,8623	0,8773	0,8841	0,8761	0,8717
Norja (NOK)	10,4652	9,8524	9,7861	9,7356	9,7491
Puola (PLN)	4,3241	4,2992	4,3056	4,2865	4,2961
Venäjä (RUB)	73,8205	72,7949	73,4459	74,2121	75,6930
Ruotsi (SEK)	10,6689	10,5572	10,5547	10,4782	10,3776
Yhdysvallat (USD)	1,1027	1,1214	1,1241	1,1334	1,1397

Kauden lopun valuuttakurssi	31.3.2020	31.12.2019	30.09.2019	30.6.2019	31.3.2019
Iso-Britannia (GBP)	0,8864	0,8508	0,8857	0,8966	0,8583
Norja (NOK)	11,5100	9,8638	9,8953	9,6938	9,6590
Puola (PLN)	4,5506	4,2568	4,3782	4,2496	4,3006
Venäjä (RUB)	85,9486	69,9563	70,7557	71,5975	72,8564
Ruotsi (SEK)	11,0613	10,4468	10,6958	10,5633	10,3980
Yhdysvallat (USD)	1,0956	1,1234	1,0889	1,1380	1,1235

2. Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet erät saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.

Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin konsernitilinpäätöksessä 2019, paitsi kuten tässä on kerrottu. Uniperin yhdistämisen myötä yhtiön varat ja velat on yhdistelty Fortumin konsernitaseeseen 31.3.2020. Uniperin varoihin ja velkoihin liittyy kriittisiä tilinpäätösarvioita ja -harkintoja eritoten laskennallisten verosaamisten, eläkevelvoitteiden ja muiden varausten määrittämisessä ja kirjaamisessa. Lisäksi harkintaa on käytetty arvonalentumistestauksessa, tiettyjen rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämisessä ja pitkäaikaisiin sopimuksiin liittyvien hinnantarkistusehtojen huomioimisessa. Katso lisätietoja Uniperin taseesta 31.3.2020 liitetiedossa 6.1 Yrityshankinnat.

3. Tiedot segmenteittäin

Fortumin IFRS:n mukaiset raportoitavat segmentit ovat Generation, Russia, City Solutions, Consumer Solutions ja Uniper. Muut toiminnot sisältää konsernitoiminnot, T&K-toiminnot ja teknologian kehitysprojektit.

Uniper on johtava kansainvälinen energiayhtiö, jolla on toimintaa yli 40 maassa. Sen liiketoimintaa ovat varma energiantuotanto ja siihen liittyvät palvelut. Uniperin päätoimintoja ovat sähköntuotanto Euroopassa ja Venäjällä sekä maailmanlaajuinen energiakaupankäynti.

Uniper yhdistellään tytäryhtiönä 31.3.2020 lähtien ja tästä johtuen Fortum on muuttanut raportoitavia segmenttejään raportoiden Uniperin erillisenä segmenttinä. Fortumin ensimmäisen neljänneksen Muiden toimintojen tulos sisältää Fortumin osuuden Uniperin tuloksesta 1.10.2019 – 31.3.2020, koska Fortum on käsitellyt Uniperin osakkuusyhtiönä ja sisällyttänyt Uniperin tuloksen kolmen kuukauden viiveellä. Katso lisätietoja liitteessä 10 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä.

Uniper-, että Generation-segmenttien raportointiin vaikuttivat myös OKG AB:n, ruotsalaisen ydinvoimayhteisyrityksen lukuihin tehdyt oikaisut. Katso myös liitetieto 1.2 Yhteenveto Uniperin vaikutuksesta Fortumin osavuosikatsaukseen.

Vuosineljännes

								Consumer
		Generation1)		Russia		City Solutions1)		Solutions		Muut toiminnot		Yhteensä
milj. euroa	Liite	I/2020	I/2019	I/2020	I/2019	I/2020	I/2019	I/2020	I/2019	I/2020	I/2019	I/2020	I/2019
Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin
Sähkönmyynti 2)		524	554	262	248	37	55	351	599	0	0	1 174	1 456
Lämmönmyynti		0	0	54	49	205	253	0	0	0	0	259	302
Jätteiden käsittelyn myynti		0	0	0	0	64	62	0	0	0	0	64	62
Muu myynti		50	46	1	1	36	35	73	70	34	26	193	178
Liikevaihto		574	601	317	298	342	405	424	669	34	26	1 691	1 999
Eliminoinnit		-197	-113	0	0	-21	-12	-6	29	-26	-20	-250	-117
Nord Pool netotus 3)												-83	-192
Ulkoinen liikevaihto		377	488	317	298	320	393	418	697	8	6	1 357	1 690
Vertailukelpoinen käyttökate		273	259	138	135	106	137	48	41	-22	-25	543	545
Poistot		-38	-35	-40	-36	-48	-45	-16	-15	-9	-6	-150	-137
Vertailukelpoinen liikevoitto		235	223	99	99	58	92	32	26	-31	-32	393	408
Arvonalentumiset		0	-3	0	0	0	0	0	0	0	0	0	-3
Myyntivoitot ja muut	6	0	3	0	0	431	0	0	0	-18	0	413	3
Yrityshankinnan kirjanpidollinen vaikutus	4	0	0	0	0	0	0	0	0	-222	0	-222	0
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien
johdannaisten käyvän arvon muutokset		45	-16	0	0	-4	2	-22	-32	0	0	19	-46
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu	13	-10	-5	0	0	0	0	0	0	0	0	-10	-5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	35	-20	0	0	427	2	-22	-32	-240	0	199	-50
Liikevoitto		270	204	99	99	484	94	10	-6	-271	-32	592	358
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	10	-38	14	12	9	36	39	0	0	469	49	479	111
Rahoituskulut - netto												-57	-46
Tuloverot												-76	-65
Kauden voitto												938	359
Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit segmenteittäin
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	6	4	0	1	0	7	4	0	0	3 109	2	3 121	6
Investoinnit käyttöomaisuuteen		30	38	3	5	31	68	15	13	5	5	84	129
Osakkeiden bruttodivestoinnit	6	0	4	0	0	527	0	0	0	0	4	527	8

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.

2) Sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi.

3) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.

Segmenttitiedot edelliseltä 12 kk:lta

								Consumer
	Generation1)			Russia		City Solutions1)		Solutions		Muut toiminnot		Yhteensä
		Edell.		Edell.		Edell.		Edell.		Edell.		Edell.
milj. euroa	Liite	12kk	2019	12kk	2019	12kk	2019	12kk	2019	12kk	2019	12kk	2019
Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin
Sähkönmyynti 2)		1 976	2 006	938	924	135	153	1 382	1 630	0	0	4 432	4 714
Lämmönmyynti		0	0	150	145	567	615	0	0	0	0	717	760
Jätteiden käsittelyn myynti		0	0	0	0	252	250	0	0	0	0	252	250
Muu myynti		139	135	2	2	182	181	209	206	123	115	654	639
Liikevaihto		2 114	2 141	1 090	1 071	1 137	1 200	1 590	1 835	123	115	6 055	6 363
Eliminoinnit		-343	-259	0	0	-54	-45	-32	3	-92	-86	-520	-387
Nord Pool netotus 3)												-420	-529
Ulkoinen liikevaihto		1 772	1 883	1 090	1 071	1 082	1 155	1 560	1 839	31	29	5 114	5 447
Vertailukelpoinen käyttökate		953	939	472	469	278	309	148	141	-88	-91	1 764	1 766
Poistot		-148	-145	-157	-153	-191	-188	-63	-62	-31	-28	-588	-575
Vertailukelpoinen liikevoitto		806	794	316	316	87	121	85	79	-118	-119	1 176	1 191
Arvonalentumiset		0	-3	0	0	0	0	0	0	-6	-6	-5	-8
Myyntivoitot ja muut	6	0	3	1	1	436	5	0	0	-20	-2	417	7
Yrityshankinnan kirjanpidollinen vaikutus	4	0	0	0	0	0	0	0	0	-222	0	-222	0
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien
johdannaisten käyvän arvon muutokset		46	-15	0	0	-4	2	-49	-59	0	0	-7	-72
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu	13	-14	-9	0	0	0	0	0	0	0	0	-14	-9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	32	-23	1	1	432	7	-49	-59	-248	-8	168	-81
Liikevoitto		837	771	317	317	517	127	36	20	-366	-127	1 344	1 110
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	10	-42	10	62	59	34	37	0	0	1 058	638	1 112	744
Rahoituskulut - netto												-136	-125
Tuloverot												-232	-221
Kauden voitto												2 086	1 507
Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit segmenteittäin
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	6	17	13	67	66	12	9	0	0	3 125	18	3 221	106
Investoinnit käyttöomaisuuteen		239	247	65	67	276	313	57	55	31	31	668	713
Osakkeiden bruttodivestoinnit	6	8	12	0	0	529	2	0	0	12	16	549	30

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.

2) Sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi.

3) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.

Fortum Oyj Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

Varat ja velat segmenteittäin

							Consumer
		Generation		Russia City Solutions			Solutions		Uniper		Muut toiminnot		Yhteensä
	31.3.	31.12.	31.3.	31.12.	31.3.	31.12.	31.3.	31.12.	31.3.	31.12.	31.3.	31.12.	31.3.	31.12.
milj. euroa	Liite 2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Korottomat varat	6 974	6 433	2 121	2 630	3 386	3 728	806	942	20 337	-	165	192	33 789	13 924
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	10 806	838	570	681	588	584	0	0	881	-	24	4 331	2 869	6 435
Eliminoinnit													-56	-107
Segmenttien varat yhteensä	7 780	7 271	2 691	3 311	3 973	4 312	806	942	21 218	-	190	4 523	36 603	20 252
Korolliset saamiset	11												2 661	1 035
Laskennalliset verosaamiset													1 088	77
Muut varat													24 117	567
Likvidit varat													4 081	1 435
Varat yhteensä													68 550	23 364
Segmenttien velat	2 474	1 124	85	107	396	419	239	302	14 901	-	122	167	18 217	2 119
Eliminoinnit													-56	-107
Segmenttien velat yhteensä													18 161	2 012
Laskennalliset verovelat													1 277	885
Muu vieras pääoma													21 680	537
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma													41 118	3 435
Korollinen vieras pääoma	12												10 464	6 694
Oma pääoma													16 968	13 235
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä													68 550	23 364
Henkilöstön lukumäärä	1 113	1 109	2 982	2 955	1 997	1 970	1 279	1 327	11 611	-	953	830	19 935	8 191

Segmenttien varat ja velat sisältävät myytävänä olevat omaisuuserät. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.3 Myytävänä olevat omaisuuserät.

Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sekä Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto

	Generation		Russia		City Solutions		Consumer Solutions
milj. euroa Liite	Edell. 12kk	31.12. 2019	Edell. 12kk	31.12. 2019	Edell. 12kk	31.12. 2019	Edell. 12kk	31.12. 2019
Vertailukelpoinen liikevoitto	806	794	316	316	87	121	85	79
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 10	-42	10	62	59	34	37	0	0
Oikaisu erään Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-14	-13	0	0	22	22	0	0
Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	750	791	378	375	142	179	86	79
Segmenttien varat kauden lopussa	7 780	7 271	2 691	3 311	3 973	4 312	806	942
Segmenttien velat kauden lopussa	2 474	1 124	85	107	396	419	239	302
Vertailukelpoinen sidottu pääoma	5 306	6 147	2 606	3 205	3 577	3 892	567	640
Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1)	5 955	6 190	3 005	3 041	3 780	3 823	586	602
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %	12,6	12,8	12,6	12,3	3,8	4,7	14,6	13,2

1) Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja.

Segmenttien varat ja velat sisältävät myytävänä olevat omaisuuserät. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.3 Myytävänä olevat omaisuuserät.

4. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

					Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2020	I/2019	2019	12kk
Vertailukelpoinen liikevoitto		393	408	1 191	1 176
Arvonalentumiset		0	-3	-8	-5
Myyntivoitot ja muut	6	413	3	7	417
Yrityshankinnan kirjanpidollinen vaikutus		-222	0	0	-222
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		19	-46	-72	-7
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu	13	-10	-5	-9	-14
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		199	-50	-81	168
Liikevoitto		592	358	1 110	1 344

Myyntivoitot ja muut

Vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen myyntivoitot ja muut sisältävät 431 miljoonan euron myyntivoiton Joensuun kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä (katso liitetieto 6.2 Yritysmyynnit) ja 18 miljoonaa euroa Uniperin hankinnasta aiheutuneita kuluja (katso liitetieto 6.1 Yrityshankinnat).

Yrityshankinnan kirjanpidollinen vaikutus

Osakkuusyhtiön yhdistämiseen kuuluu konsernin osuuden kirjaaminen osakkuusyhtiön laajan tuloksen eristä. IFRSstandardien mukaan nämä aiemmin kirjatut laajan tuloksen erät uudelleenluokitellaan oman pääoman sisällä luonteensa mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin, joko konsernin tuloslaskelman kautta tai suoraan, jos osakkuusyhtiö myydään tai siitä tulee tytäryhtiö. Tällä uudelleenluokittelulla ei ole vaikutusta konsernin omaan pääomaan.

Tästä uudelleenluokittelusta johtuen Fortum kirjasi -222 miljoonan euron kertaluontoisen erän konsernin tuloslaskelmaan kun Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö 31.3.2020. Tämä edustaa Fortumin osuutta Uniperin laajan tuloksen eristä siltä ajanjaksolta jolloin Uniper oli osakkuusyhtiö ja aiheutuu pääasiassa Uniperin kirjaamista muuntoeroista. Kirjauksella ei ollut vaikutusta konsernin kassavirtaan eikä omaan pääomaan. Fortumin osuus niistä Uniperin laajan tuloksen eristä, joita ei kierrätetä tuloslaskelmaan, -84 miljoonaa euroa, on uudelleenluokiteltu oman pääoman sisällä kertyneisiin voittovaroihin. Katso myös Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista.

5. Rahoitusriskien hallinta

Fortum on aloittanut valmistelut riskienhallinnan tavoitteiden ja periaatteiden arvioimiseksi seurauksena Uniperin hankinnasta. Riskienhallinnan nykyiset tavoitteet ja periaatteet on esitetty vuoden 2019 konsernitilinpäätöksessä.

Uniperin vaikutus rahoitusvaroihin Käypien arvojen hierarkiatasot-taulukossa oli 22 210 miljoonaa euroa (Taso 1: 7 752 miljoonaa euroa, Taso 2: 14 295 miljoonaa euroa ja Taso 3: 162 miljoonaa euroa) ja rahoitusvelkoihin 21 129 miljoonaa euroa (Taso 1: 7 591 miljoonaa euroa, Taso 2: 13 491 miljoonaa euroa, Taso 3: 46 miljoonaa euroa) johtuen pääsääntöisesti hyödykejohdannaisista. Uniperin vaikutuksista laskentaperiaatteisiin katso lisätietoja liitetiedosta 1 Merkittävät laadintaperiaatteet ja Uniperin yhdistelyn vaikutuksista katso lisätietoja liitetiedosta 6.1 Yrityshankinnat.

Käypien arvojen hierarkiatasot

Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:

Taso 1: täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla;

Taso 2: muut tiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina);

Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat tiedot).

Katso myös laadintaperiaatteet konsernitilinpäätöksen 2019 liitetiedossa 16 Rahoitusvarat ja -velat käypään arvoon.

Rahoitusvarat

	Taso 1		Taso 2		Taso 3		Netotus 1)		Yhteensä
milj. euroa	31.3. 2020	31.12. 2019	31.3. 2020	31.12. 2019	31.3. 2020	31.12. 2019	31.3. 2020	31.12. 2019	31.3. 2020	31.12. 2019
Pitkäaikaisissa varoissa
Muut sijoitukset 2)			26		87	75			113	75
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			261	9			-15	-8	245	1
Ei sovelleta suojauslaskentaa	1 663	10	3 319	27	120		-164	-16	4 936	21
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			192	154					192	154
Ei sovelleta suojauslaskentaa			124	2					124	2
Korolliset saamiset	76				16	23			92	23
Yhteensä pitkäaikaisissa varoissa	1 739	10	3 922	192	223	98	-179	-24	5 702	276
Lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			575	101			-86	-59	488	42
Ei sovelleta suojauslaskentaa	6 448	315	11 358	306	34		-1 004	-547	16 835	74
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			18	9					18	9
Ei sovelleta suojauslaskentaa			367	7					367	7
Korolliset saamiset	287	281	98		24	34			409	315
Yhteensä lyhytaikaisissa varoissa	6 735	596	12 416	423	58	34	-1 090	-606	18 117	447
Yhteensä rahoitusvaroissa	8 474	606	16 338	615	280	132	-1 269	-630	23 819	723

1) Kun sähkö- ja muiden hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan, paitsi saamiset ja velat Uniperin hankinnan osalta.

2) Muut sijoitukset ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita ja koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 113 miljoonaa euroa (vuoden 2019 lopussa: 75). Nämä sisältävät myös Fortumin omistuksen Fennovoimassa, 36 miljoonaa euroa (vuoden 2019 lopussa: 33).

Rahoitusvelat

	Taso 1		Taso 2		Taso 3		Netotus 1)		Yhteensä
milj. euroa	31.3. 2020	31.12. 2019	31.3. 2020	31.12. 2019	31.3. 2020	31.12. 2019	31.3. 2020	31.12. 2019	31.3. 2020	31.12. 2019
Pitkäaikaisissa veloissa
Korolliset velat 2)			2 223	2 293					2 223	2 293
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			26	38			-15	-8	11	30
Ei sovelleta suojauslaskentaa	1 985	11	3 462	37	22		-164	-16	5 304	32
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			62	72					62	72
Ei sovelleta suojauslaskentaa			35	3					35	3
Yhteensä pitkäaikaisissa veloissa	1 985	11	5 808	2 443	22	0	-179	-24	7 635	2 430
Lyhytaikaisissa veloissa
Korolliset velat			288	281					288	281
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			163	143			-86	-59	77	84
Ei sovelleta suojauslaskentaa	6 104	334	10 713	328	24		-1 004	-547	15 838	115
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			5	4					5	4
Ei sovelleta suojauslaskentaa			83	49					83	49
Yhteensä lyhytaikaisissa veloissa	6 104	334	11 252	805	24	0	-1 090	-606	16 291	533
Yhteensä rahoitusveloissa	8 089	345	17 060	3 248	46	0	-1 269	-630	23 926	2 963

1) Kun sähkö- ja muiden hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan, paitsi saamiset ja velat Uniperin hankinnan osalta.

2) Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.

Korko- ja valuuttajohdannaisten netto käypä arvo on 516 miljoonaa euroa, josta varoja 701 miljoona euroa ja velkoja 185 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen vakuussopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Maaliskuun 2020 lopussa Fortum oli saanut 351 miljoonaa euroa näistä vakuussopimuksista. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.

Vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana uudelleenluokitteluja hierarkiatasojen 1 ja 2 välillä ei tehty. Jokaisella raportointikaudella Fortum arvioi olemassa olevia perusteita uudelleenluokittelulle hierarkiatasojen välillä. Johdannaisinstrumentteja ei siirretty tasoon 3, eikä niitä siirretty tasosta 3 tasoon 2.

Lisätietoja korollisista saamisista ja veloista on liitetiedoissa 11 Korolliset saamiset ja 12 Korollinen nettovelka sekä liitetiedossa 17 Pantatut varat ja vastuut.

6. Yrityshankinnat ja -myynnit ja myytävänä olevat omaisuuserät

6.1 Yrityshankinnat

				Edelliset
milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	12kk
Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto)	3 113	0	13	3 126
Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto)	3	4	73	72
Hankitut muut osakkeet	4	3	20	21
Yhteensä	3 121	6	106	3 221

Bruttoinvestoinnit osakkeisiin I/2020

milj. euroa	Uniper	Muut	Yhteensä
Hankintahinta	2 587	13	2 600
Likvidit varat hankituissa yhtiöissä	-1 328	0	-1 328
Maksamaton hankintahinta	-428	0	-428
Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa	831	12	843
Korollinen velka maksamattomasta vastikkeesta	428	-	428
Korollinen velka hankituissa yhtiöissä	1 414	0	1 414
Muut rahoitusnettovelkaan sisältyvät erät hankituissa yhtiöissä	435	-	435
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	3 108	13	3 121

Uniperin hankinta vuonna 2020

Fortum sopi 8.10.2019 ostavansa kaikki Elliott Management Corporation ja sen tytäryhtiöiden ("Elliott") sekä Knight Vinke Energy Advisors Limited ja sen tytäryhtiöiden ("Knight Vinke") hallinnoimat Uniperin osakkeet. Hankinta toteutettiin kahdessa erässä. Määräysvalta Uniperista saavutettiin 26.3.2020, kun kaupan ensimmäinen, 19,6 prosentin osake-erä saatiin päätökseen. Hankintapäivänä kirjattiin myös velka kaupan toisesta 3,8 prosentin osake-erästä enimmäismääräisenä. Kaupat toisesta osake-erästä enimmäismääräisenä saatiin päätökseen 8.5.2020. Katso myös liitetiedot 16 Investointi- ja muut sitoumukset ja 20 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat.

Fortumin kokonaisosuus Uniperista oli 73,4 prosenttia 31.3.2020 mukaan lukien kaupan toisessa erässä hankitut osakkeet. Hankinnan kokonaisarvo oli yhteensä 2,6 miljardia euroa, mikä kasvatti Fortumin investoinnin kokonaisarvoa 6,5 miljardiin euroon (mukaan lukien toukokuussa 2020 maksetusta toisesta osake-erästä kirjattu velka).

Hankinnan kirjanpitokäsittely

Uniper -hankinnan hankintamenolaskelman laatimisvalmistelut on aloitettu. Kuitenkin johtuen lyhyestä ajanjaksosta hankintapäivän ja ensimmäisen neljänneksen tuloksen julkistamisen välillä, arvioita hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen käyvistä arvoista ei ole saatu valmiiksi. Hankintahinnan ja Uniperin taseen nettovarojen ylijäämä on esitetty alustavana liikearvona. Hankintamenolaskelma tullaan saattamaan päätökseen yhden vuoden sisällä hankintahetkestä. Hankintamenolaskelma tullee muuttumaan tämän ajanjakson aikana lisäanalyysien ja lisätietojen perusteella.

Uniperin tase 31.3.2020 on esitetty alla olevassa taulukossa:

milj. euroa
VARAT
Liikearvo	1 779
Muut aineettomat hyödykkeet	980
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät	9 068
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	881
Johdannaisinstrumentit	21 958
Korolliset saamiset	1 840
Osuudet ydinjätehuoltorahastoista	1 602
Vakuussaaminen	413
Myyntisaamiset ja muut saamiset	7 189
Laskennalliset ja tuloverosaamiset	1 021
Vaihto-omaisuus	1 565
Likvidit varat	1 328
Varat yhteensä	49 623
VIERAS PÄÄOMA
Johdannaisinstrumentit	21 084
Korollinen vieras pääoma	1 414
Eläkevelvoitteet	953
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	1 746
Muut varaukset	3 229
Laskennalliset ja tuloverovelat	452
Vakuusvelka	924
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma	8 068
Velat yhteensä	37 868
Nettovarat Uniperin taseessa	11 755
Vähennetään Uniperin taseessa oleva liikearvo 1)	-1 779
Uniperin nettovarat ilman liikearvoa	9 976
Hankintahinta	2 587
Aiemmin omistetun osuuden arvo	4 613
Hankinnan kokonaisarvo	7 201
Määräysvallattomien osuus Uniperin taseessa	-416
Määräysvallattomien osuus Uniperin hankinnasta	-2 543
Määräysvallattomien osuus yhteensä	-2 959
Alustava liikearvo	184

1) Uniperin taseessa oleva liikearvo vähennetään, koska se ei ole IFRS-standardien mukainen yksilöitävissä oleva omaisuuserä Fortumin näkökulmasta.

Uniperin 31.3.2020 tase perustuu Uniperin ensimmäisessä osavuosikatsauksessa 7.5.2020 julkaistuun taseeseen. Uniperin erillinen tase ei välttämättä ole täysin yhtenevä tässä esitettyyn taseeseen, sillä taseen erät on luokiteltu Fortumin taseluokkien mukaisesti. Lisäksi Fortum ja Uniper ovat yhteisomistajia ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä OKG AB:ssa. OKG AB on yhdistetty Uniper -konserniin tytäryhtiönä 45,5 prosentin vähemmistöosuudella, joka edustaa

Fortumin omistusosuutta OKG AB:ssa. Fortum käsitteli OKG AB:ta osakkuusyhtiönä 31.3.2020 asti. OKG AB on yhdistetty Fortum -konserniin tytäryhtiönä 31.3.2020 alkaen.

Fortum on oikaissut Uniperin erillistaseen 31.3.2020 lukuja OKG AB:ssa omistamansa osuuden mukaisesti, sekä oikaissut Generation -segmentin nettovaroja. Nämä oikaisut johtavat siihen, että OKG AB on jaettu omistusosuuksien mukaan kahteen eri segmenttiin. Tästä johtuen Uniperin ensimmäisessä osavuosikatsauksessa julkaisema 31.3.2020 tase ei ole täysin verrattavissa Uniperin taseeseen, joka on yhdistelty Fortum- konserniin. Uniperin erillistaseeseen tehdyt oikaisut vaikuttavat pääasiassa korollisiin velkoihin, osuuteen ydinvoimarahastosta, ydinvoimaan liittyviin varauksiin ja Uniperin raportoimaan määräysvallattomien omistajien osuuteen. Katso liitetieto 12 Korollinen nettovelka.

Uniperin osakkeiden hankinta on toteutunut vaiheittain, sillä Fortum omisti 49,99 prosenttia Uniperin osakkeista ennen 26.3.2020 tapahtunutta hankintaa. IFRS-standardien mukaan aiemmin omistettu osakkuusyhtiöosuus arvostetaan käypään arvoon kun kontrolli on saavutettu. Taseen kirjanpitoarvon ja omistetun osuuden käyvän arvon ero kirjataan konsernin tuloslaskelmaan. Fortumin aiemmin omistaman oman pääoman ehtoisen osuuden käypä arvo oli 4 613 miljoonaa euroa. Käypä arvo perustuu Uniperin osakkeen hintaan 26.3.2020, jota on hieman oikaistu merkittävää vaikutusvaltaa heijastavalla preemiolla. Arvostuksessa ei ole käytetty merkittävissä määrin muita kuin havainnoitavissa olevia lähtötietoja (markkinaehtoinen menetelmä, joka luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2). Fortumin aiemmin omistaman oman pääoman ehtoisen osuuden arvostamisesta ei syntynyt tulosvaikutusta, sillä käypä arvo oli verrattavissa kirjanpitoarvoon.

Hankinnasta aiheutuneet kulut, 18 miljoonaa euroa, on kirjattu vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin konsernin tuloslaskelmalle. Katso liitetieto 4 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät.

Yrityshankinnat vuoden 2019 aikana

Toukokuussa 2019 Fortum ilmoitti, että Fortum ja Skellefteå Kraft järjestävät uudelleen Ruotsissa sijaitsevien Solbergin ja Blaikenin tuulipuistojensa yhteisomistuksen. Järjestelyn myötä Solbergin 76 megawatin tuulipuisto siirtyi kokonaan Fortumin omistukseen ja Blaikenin 248 megawatin tuulipuisto Skellefteå Kraftin omistukseen. Investoinnit Solbergiin ja Blaikenin divestointi sisältävät sekä osakkeita että käyttöomaisuutta. Järjestely saatiin päätökseen elokuussa 2019, ja sillä oli vain vähäinen vaikutus Fortumin rahavirtaan ja tulokseen.

Vuoden 2019 aikana Fortum investoi RUSNANOn kanssa 50/50 omistettuun venäläiseen tuulivoimasijoitusrahastoon 66 miljoonaa euroa.

6.2 Yritysmyynnit

				Edelliset
milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	12kk
Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto)	527	4	15	538
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto)	0	0	10	10
Myydyt muut sijoitukset (brutto)	0	4	4	0
Yhteensä	527	8	30	549

Yritysmyynnit vuoden 2020 aikana

Joulukuussa 2019 Fortum sopi Joensuun kaukolämpöliiketoimintansa myynnistä Savon Voima Oyj:lle. Kaupan velaton kokonaisarvo oli noin 530 miljoonaa euroa. Kauppa saatiin päätökseen 10.1.2020, ja Fortum kirjasi City Solutions segmentin vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen tulokseen 431 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Joulukuussa 2019 Fortum allekirjoitti sopimuksen pohjoismaisten tuulivoimalaitostensa 80 prosentin osuuden myynnistä Credit Suisse Energy Infrastructure Partnersin (CSEIP) hallinnoimille rahastoille. Kauppa saatiin päätökseen 14.5.2020 lukuun ottamatta Sørfjordin tuulipuistoa, jonka rakentaminen on vielä kesken. Katso liitetieto 20 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat.

Yritysmyynnit vuoden 2019 aikana

Elokuussa 2019 Solbergin ja Blaikenin tuulipuistojen yhteisomistuksen uudelleenjärjestely Skellefteå Kraftin kanssa saatiin päätökseen. Katso lisätietoa liitetiedosta 6.1 Yrityshankinnat.

6.3 Myytävänä olevat omaisuuserät

Fortumin osuus pohjoismaisista tuulivoimalaitoksista (lukuun ottamatta Sørfjordin tuulipuistoa, jonka rakentaminen on vielä kesken) (Generation -segmentti) on 31.3.2020 luokiteltu myytävänä oleviin omaisuuseriin. Myytävänä olevat omaisuuserät sisälsivät 31.12.2019 sekä Fortumin osuuden pohjoismaisista tuulivoimalaitoksista (lukuun ottamatta Sørfjordin tuulipuistoa) että Joensuun kaukolämpöliiketoiminnan (City Solutions -segmentti), jonka myynti saatiin 10.1.2020 päätökseen.

milj. euroa		31.3.2020 31.12.2019
Myytävänä olevat omaisuuserät
Aineettomat hyödykkeet sekä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät	165	290
Muut pitkä- ja lyhytaikaiset varat	2	15
Likvidit varat	0	2
Yhteensä	167	307
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat
Vuokrasopimusvelat	7	6
Laskennalliset verovelat	4	20
Muut velat ja varaukset	8	26
Yhteensä	19	52

7. Osakekohtainen osinko

Vuoden 2019 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti, yhteensä 977 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 23.4.2020. Osingosta ei ole kirjattu velkaa 31.3.2020. Osinko maksettiin 5.5.2020.

Vuoden 2018 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti, yhteensä 977 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 26.3.2019. Osinko maksettiin 4.4.2019.

8. Aineettomat hyödykkeet

milj. euroa	31.3.2020	31.12.2019
Liikearvo	724	612
Muut aineettomat hyödykkeet	1 461	531
Yhteensä	2 185	1 143

Liikearvo sisältää Uniper-hankinnasta syntynyttä alustavaa liikearvoa 184 miljoonaa euroa ja se ei sisällä Uniperin taseessa olevaa liikearvoa 1 779 miljoonaa euroa, jonka ei katsota olevan IFRS-standardien mukainen yksilöitävissä oleva omaisuuserä. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät 980 miljoonaa euroa Uniperin hankinnan myötä tulleita hyödykkeitä. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.1 Yrityshankinnat.

9. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät sisältävät 9 068 miljoonaa euroa Uniperin hankinnan myötä tulleita hyödykkeitä. Nämä hyödykkeet ovat pääasiassa koneita ja kalustoa, sekä rakennuksia ja rakennelmia. Uniperin hankinnan myötä tullut tase-erä sisältää 640 miljoonaa euroa käyttöoikeusomaisuuseriä. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.1 Yrityshankinnat.

10. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä

10.1 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä

milj. euroa	31.3.2020	31.12.2019
Uniper SE	-	4 306
Muut osakkuus- ja yhteisyritykset	2 869	2 128
Yhteensä	2 869	6 435

Fortum yhdisti Uniperin tytäryhtiönä 31.3.2020, joten Uniper ei sisälly enää osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksistä Fortumin taseessa.

Fortum ja Uniper ovat yhteisomistajia ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä OKG AB:ssa. Fortum käsitteli OKG AB:ta osakkuusyhtiönä 31.3.2020 asti. OKG AB on yhdistetty Fortum -konserniin tytäryhtiönä 31.3.2020 alkaen. Katso myös liitetieto 1.2 Yhteenveto Uniperin vaikutuksesta Fortumin osavuosikatsaukseen.

10.2 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Uniper SE	469	49	632	1 052
OKG AB	-15	10	12	-13
Forsmarks Kraftgrupp AB	-20	6	-3	-29
TGC-1	1	8	54	47
Stockholm Exergi AB	33	35	24	22
TVO Oyj	-1	0	6	5
Muut osakkuus- ja yhteisyritykset	12	3	18	27
Yhteensä	479	111	744	1 112

Uniper

Fortum on aiemmin käsitellyt Uniperin osakkuusyhtiönä kolmen kuukauden aikaviiveellä, koska Fortum on julkaissut osavuosikatsauksena ennen kuin Uniperin taloudellisia tietoja oli saatavilla. Tästä johtuen Fortumin ensimmäisen neljänneksen tulos sisältää Fortumin osuuden Uniperin tuloksesta 1.10.2019 – 31.3.2020.

Fortumin osuus Uniperin vuoden 2019 neljännen neljänneksen tuloksesta, 162 miljoonaa euroa, sisältää Fortumin vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä tekemän oikaisun peruutuksen, liittyen Yhdistyneen kuningaskunnan kapasiteettimarkkinan uudelleenkäyttöönoton vaikutukseen. Fortum on myös tehnyt 389 miljoonan euron (verojen jälkeen) peruutuksen liittyen Uniperin vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä tekemiin arvonalennuksiin.

Fortumin osuus Uniperin vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen tuloksesta, 307 miljoonaa euroa, sisältää 61 miljoonan euron (verojen jälkeen) peruutuksen liittyen Uniperin vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä tekemiin arvonalennuksiin.

Uniperin osakkeiden 49,99 prosentin hankintaan liittyvässä hankintamenolaskelmassa kirjattu käyvän arvon oikaisu, 613 miljoonaa euroa verojen jälkeen, liittyy poliittisiin riskeihin ja riskeihin sääntely-ympäristössä koskien Uniperin energiantuotannossa käytettäviä omaisuuseriä. Jos Uniper raportoi negatiivisia tulosvaikutuksia näihin omaisuuseriin liittyen, Fortum arvioi, täytyykö tämä negatiivinen tulosvaikutus peruuttaa käyvän arvon oikaisua käyttäen. Tekemänsä arvion perusteella Fortum on päätynyt peruuttamaan käyvän arvon oikaisua käyttäen pääosan Uniperin vuoden 2019 neljännellä ja vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä tekemistä arvonalentumisista.

Uniperin osakkeiden 49,99 prosentin hankintaan liittyvän hankintamenolaskelman jäljellä oleva käyvän arvon oikaisu lakkaa olemasta 31.3.2020, koska Uniper yhdistellään tytäryhtiönä 31.3.2020 lähtien ja Fortum tekee uuden hankintamenolaskelman. Hankintamenolaskelma tullaan saattamaan päätökseen yhden vuoden sisällä hankintahetkestä.

Muut osakkuus- ja yhteisyritykset

Fortumin osuuteen OKG AB:n ja Forsmarks Kraftgrupp AB:n tuloksista vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä on vaikuttanut negatiiviset muutokset Ruotsin ydinjätehuoltorahastossa olevien varojen käyvissä arvoissa. Rahasto voi sijoittaa osan varoista ruotsalaisiin ja kansainvälisiin osakkeisiin ja yritysjoukkolainoihin sekä johdannaisiin.

11. Korolliset saamiset

milj. euroa			31.3.2020	31.12.2019
Korolliset saamiset			2 455	1 035
Vuokrasopimussaamiset			206	-
Yhteensä			2 661	1 035
		Käypä		Käypä
	Tasearvo	arvo	Tasearvo	arvo
milj. euroa	31.3.2020	31.3.2020	31.12.2019	31.12.2019
Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	1 026	1 069	625	668
Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset	76	76	-	-
Muut pitkäaikaiset korolliset saamiset	884	884	26	27
Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä	1 984	2 029	651	695
Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit	243	243	281	281
Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset	228	228	103	103
Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä	471	471	384	384

Pitkäaikaiset korolliset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä 1 026 miljoonaa euroa (vuoden 2019 lopussa: 625) sisältävät 905 miljoonaa euroa saamisia ruotsalaisilta ydinvoima-osakkuusyrityksiltä Forsmarks Kraftgrupp AB:lta ja Ringhals AB:lta (vuoden 2019 lopussa: 588 OKG AB:lta ja Forsmarks Kraftgrupp Ab:lta), joita rahoitetaan pääsääntöisesti osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa.

Yhteensä 2 455 2 500 1 035 1 079

Korolliset saamiset sisältävät 1 634 miljoonaa euroa ja vuokrasopimussaamiset 206 miljoonaa euroa Uniperin hankinnan myötä tulleita saamisia. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.1 Yrityshankinnat.

Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset sisältävät 60 miljoonaa euroa (vuoden 2019 lopussa: 65) pantattuja rahavaroja.

12. Korollinen nettovelka

Rahoitusnettovelka ja oikaistu nettovelka

milj. euroa	31.3.2020	31.12.2019
+ Korollinen vieras pääoma 1)	10 464	6 694
- Likvidit varat	4 081	1 435
- Pitkäaikaiset arvopaperisijoitukset	76	0
- Vakuusjärjestelysopimusarvopaperit	243	281
- Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit	319	281
- Vakuussaaminen	559	177
+ Vakuusvelka	1 478	32
+ Nettovakuusvelka	919	-145
Rahoitusnettovelka	6 983	4 833
+ Eläkevelvoitteet	1 032	125
+ Muut käytöstäpoistamisvaraukset	775	20
- Osuus Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoista	2 962	813
+ Ydinvoimaan liittyvät varaukset	3 276	813
+ Ydinvoimaan liittyvät varaukset vähennettynä varoilla ydinjätehuoltorahastoissa	314	0
+ Varaukset yhteensä vähennettynä varoilla ydinjätehuoltorahastoissa	2 121	145
Oikaistu nettovelka	9 104	4 978

1) Sisältää 7 miljoonaa euroa (vuoden 2019 lopussa 6) vuokrasopimusvelkoja liittyen myytävänä oleviin omaisuuseriin.

Vuoden 2020 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Fortum on päivittänyt nettovelan määritelmäänsä yhdenmukaiseksi Uniperin kanssa. Fortum käyttää jatkossa rahoitusnettovelkaa ja oikaistua nettovelkaa konsernin velkaisuuden seurannassa. Aiemmin käytetty nettovelka sisälsi korolliset lainat, vuokrasopimusvelat ja likvidit varat.

Rahoitusnettovelkaan sisällytetään myös vakuussaamiset ja -velat (selvitetyt futuurit). Tähän asti hyödykkeiden hintamuutokset ovat aiheuttaneet epäsymmetrisen vaikutuksen nettovelkaan, kun futuureista ennakkoon saadut tai maksetut rahat on käsitelty käyttöpääoman muutoksena.

Vuonna 2019 Fortum solmi vakuusjärjestelyn, jolla vapautettiin käteisvaroja pohjoismaisesta sähköpörssistä. Tämä järjestely esitetään saman suuruisena lyhytaikaisena korollisena velkana ja korollisena saamisena. Aikaisemmin ainoastaan järjestelystä johtuva velka sisällytettiin nettovelkaan, mutta nyt myös vakuusjärjestelyyn liittyvät arvopaperit korollisissa saamisissa on huomioitu rahoitusnettovelan laskennassa.

Oikaistuun nettovelkaan on sisällytetty alirahastoidut eläkevastuut ja käytöstäpoistamisvaraukset vähennettynä osuuksilla ydinjätehuoltorahastojen varoista.

Nettovelka 31.12.2019

		Luokiteltu myytävänä oleviin
milj. euroa	Nettovelka 31.12.2019	omaisuus eriin 1)	Tase 31.12.2019
Korolliset velat	6 694	-6	6 688
Likvidit varat	1 435	-2	1 433
Nettovelka	5 260	-4	5 256

1) Katso liitetieto 6.3 Myytävänä olevat omaisuuserät.

Korolliset velat

milj. euroa	31.3.2020	31.12.2019
Lainat	9 502	6 580
Vuokrasopimusvelat 1)	955	108
Yhteensä	10 457	6 688

1) Ei sisällä 7 miljoonaa euroa (vuoden 2019 lopussa 6) vuokrasopimusvelkoja liittyen maaliskuun 2020 lopussa myytävänä oleviin omaisuuseriin. Katso liitetieto 6.3 Myytävänä olevat omaisuuserät.

Vuokrasopimusvelat sisältävät 857 miljoonaa euroa Uniperin hankinnan myötä tulleita velkoja.

Lainat

		Käypä		Käypä
	Tasearvo	arvo	Tasearvo	arvo
milj. euroa	31.3.2020	31.3.2020	31.12.2019	31.12.2019
Joukkovelkakirjalainat	4 250	4 290	4 251	4 478
Lainat rahoituslaitoksilta	2 482	2 546	362	378
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1)	1 145	1 216	1 185	1 250
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	448	493	304	346
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 2)	8 325	8 545	6 102	6 452
Vakuusjärjestelysopimusvelka	243	243	281	281
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	934	934	197	197
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä	1 177	1 177	478	478
Yhteensä	9 502	9 722	6 580	6 930

1) Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta sisältää Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvän osan sekä lainauksen TVO:n kautta.

2) Tasearvot sisältävät pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 41 miljoonaa euroa (vuoden 2019 lopussa: 73).

Fortum käytti Uniperin osakkeiden ensimmäisen erän hankintaan kassavaroja sekä luottolimiittejä. 24.3.2020 Fortum nosti 2 000 miljoonan euron lainan luottolimiittien puitteissa.

Raportointikauden lopussa Fortum kirjasi korollisen 428 miljoonan euron velan Uniperin osakkeiden toisen erän hankintaa varten. Osakkeiden hankinta tapahtui 8.5.2020 ja hankintahetkellä transaktio ei vaikuttanut nettovelkaan.

22.4.2020 Fortum allekirjoitti 70 miljoonan 10 vuoden kahdenvälisen lainasopimuksen ja 6.5.2020 Fortum nosti 300 miljoonan euron lyhytaikaisen lainan luottolimiittien puitteissa Uniperin osakkeiden hankintaa varten. Lyhytaikainen laina erääntyy 30.10.2020.

Euromääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korkokulu tilinpäätöspäivänä oli 0,8 % (vuoden 2019 lopussa: 0,9 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen oli kauden lopussa 1,7 % (vuoden 2019 lopussa: 2,3 %).Osa ulkoisista lainoista, 641 miljoonaa euroa (vuoden 2019 lopussa: 787), on vaihdettu johdannaissopimuksilla Venäjän ruplamääräisiksi. Näiden lainojen keskimääräinen korkokulu kauden lopussa oli 7,5% sisältäen Venäjän ruplasuojauksen kulut (vuoden 2019 lopussa: 7,8 %).

Lainojen erääntyminen

milj. euroa	31.3.2020
2020 1)	1 219
2021	556
2022	3 035
2023	1 091
2024	303
2025 ja myöhemmin	3 299
Yhteensä	9 502

1) Sisältäen käteisvakuuksia 351 miljoonaa euroa perustuen vakuussopimuksiin. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.

Diskonttaamattomien vuokrasopimusvelkojen erääntyminen

milj. euroa	31.3.2020
Vuoden sisällä erääntyvät	167
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät	484
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät	1 051
Yhteensä	1 702

Lisäksi Fortumilla on 122 miljoonan euron sitoumus vuokrasopimuksiin, jotka eivät ole vielä alkaneet. Sitoumukset sisältävät 101 miljoonaa euroa Uniperin sitoumuksia, joista 95 miljoonaa euroa on lyhytaikaisia sitoumuksia.

Likvidit varat

milj. euroa	31.3.2020	31.12.2019
Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti yli 3 kuukautta	117	76
Rahat ja pankkisaamiset	3 963	1 356
Yhteensä 1)	4 081	1 433

1) Ei sisällä 2 miljoonaa euroa kassavaroja liittyen vuoden 2019 lopussa myytävänä oleviin omaisuuseriin. Katso liitetieto 6.3 Myytävänä olevat omaisuuserät.

Likvideistä varoista 3 546 miljoonaa euroa (vuoden 2019 lopussa: 1 099) on talletettu sellaisille vastapuolille, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus.

Raportointikauden lopussa, konsernin likvidit varat olivat 4 081 miljoonaa euroa (vuoden 2019 lopussa: 1 433). Likvidit varat sisältävät venäjän yhtiöiden rahaa pankkitileillä ja talletuksina 332 miljoonaa euroa (vuoden 2019 lopussa: 201).

Luottolimiitit

Raportointikauden lopussa Fortumilla oli nostamattomia luottolimiittejä 6 900 miljoonaa euroa (vuoden 2019 lopussa: 10 100), joista 3 300 miljoonaa euroa (vuoden 2019 lopussa: 8 300) oli luottolimiittejä Uniperin hankintaa varten ja valmiusluottolimiitti. Valmiusluottolimiitin nostamaton määrä on 2 800 miljoonaa euroa ja limiitin eräpäivä on marraskuussa 2021 (Fortumilla on oikeus pidentää limiitti vuodella). 24.3.2020 Fortum nosti 2 000 miljoonan euron lainan näiden luottolimiittien puitteissa. Lainan eräpäivä on 31.10.2022.

Käyttämättömät luottolimiitit sisältävät myös 1 750 miljoonan euron valmiusluottolimiitin (vuoden 2019 lopussa: 1 750), joka erääntyy kesäkuussa 2023, ja Uniper-konsernin 1 800 miljoonan euron valmiusluottolimiitin, joka erääntyy syyskuussa 2024.

13. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen ja Uniper-hankinnan myötä myös Ruotsissa sijaitsevat OKG:n (aiemmin käsitelty osakkuusyhtiönä) ja Barsebäckin ydinvoimalaitokset. Fortum ja Uniper ovat yhteisomistajia ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä OKG AB:ssa. Fortum käsitteli OKG AB:ta osakkuusyhtiönä 31.3.2020 asti. OKG AB on yhdistetty Fortum -konserniin tytäryhtiönä 31.3.2020 alkaen. Katso myös liitetieto 1.2 Yhteenveto Uniperin vaikutuksesta Fortumin osavuosikatsaukseen.

Fortumin konsernitaseen erät Osuus ydinjätehuoltorahastosta ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset koskevat Loviisan, OKG:n ja Barsebäckin ydinvoimalaitoksia. Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimayhtiöissä, joita ovat

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa ja Forsmarks Kraftgrupp AB:ssa (Forsmark) Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus- ja yhteisyrityksiksi ja konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat omakustannusperiaatteella. Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla tuotantokustannushinnalla, joka sisältää myös poistot, korkokulut ja tuotantoverot.

Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan laitosten käytöstäpoistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto). Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin ydinjäterahastoihin. Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

13.1 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat kokonaan omistetuissa ydinvoimalaitoksissa

milj. euroa	31.3.2020	31.12.2019
Taseeseen sisältyvät erät
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	3 276	813
Fortumin osuus ydinjätehuoltorahastosta	2 962	813
Fortumin osuus Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastojen nettovarojen käyvästä arvosta	3 546	1 180
Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus	584	316
Lyhytaikainen saaminen ydinjätehuoltorahastosta	-	51

IFRS-standardien mukainen ydinvoimaan liittyvä varaus ja rahasto-osuus

Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstäpoistamista ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten tehdyt varaukset. Varaukset perustuvat samoihin tulevien kustannusten kassavirtoihin kuin lainmukainen vastuu, mutta lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon.

IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset kasvoivat 2 463 miljoonalla eurolla vuoden 2019 lopusta ja olivat 3 276 miljoonaa euroa 31.3.2020. Varausten kasvu selittyy pääosin Uniper-hankinnalla.

Fortumin osuus ydinjätehuoltorahastoista on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä 584 miljoonaa euroa, koska Fortumin osuus rahastosta 31.3.2020 oli 3 546 miljoonaa euroa ja rahaston käypä arvo taseella oli 2 962 miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellä mainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, vaan se esitetään ydinjätehuoltorahastoon liittyvänä oikaisuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä, katso liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin ja liitetieto 4 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät.

Loviisan ydinvoimalaitoksen lainmukainen vastuu

Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa 2019 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen vastuu 31.3.2020 oli yhteensä 1 214 miljoonaa euroa.

Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain päivitettävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi päivitettävään tekniseen suunnitelmaan. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta seuraavan vuoden alussa.

Fortumin osuus ydinjätehuoltorahastossa

Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen ydinjätehuoltorahastossa samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun määrä päätetään vuosittain. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Fortum on anonut lakiperusteista ydinjätehuoltorahaston rahastotavoitteen jaksottamista laillisen vastuun muutoksen myötä. Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi anomuksen marraskuussa 2019 ja vahvisti Fortumin rahastotavoitteeksi 1 135 miljoonaa euroa.

Takaisinlainaus ydinjätehuoltorahastosta

Suomalaisilla ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan vuosittain. Katso liitetieto 12 Korollinen nettovelka sekä liitetieto 17 Pantatut varat ja vastuut.

OKG:n ja Barsebäckin ydinvoimalaitokset Ruotsissa

Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa kaikesta ydinjätehuollosta ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin ydinjätehuoltorahasto, joka puolestaan on ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama.

Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä Ruotsin ydinturvallisuusviranomaisen (Strålsäkerhetsmyndigheten, SSM) esityksestä. Syyskuusta 2018 alkaen esityksen tekee Ruotsin valtiokonttori (Riksgälden). Esitys perustuu SKB:n ja lisenssin haltijoiden laatimaan kustannusarvioon. SKB hyväksyi ydinjätehuollon päivitetyn teknisen suunnitelman ja se luovutettiin SSM:lle vuoden 2019 kolmannen vuosineljänneksen lopussa. Joulukuussa 2017 Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksuista ja vastuista vuosille 2018-2020. Ydinjätemaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin olettaen, että ydinvoimalan yksiköiden käyttöikä on 50 vuotta (40 vuotta aiemmassa päätöksessä). Maksu määräytyy tuotetun energian mukaan ja on yksi äyri tuotettua kWh:a kohden (1 äyri = 0,01 Ruotsin kruunua). Barsebäckin ydinvoimalaitoksen, jolla ei ole toiminnassa olevia yksiköitä, maksu määräytyy kiinteähintaisesti vuositasolle.

13.2 Ydinvoimalaitokset osakkuus- ja yhteisyrityksissä

Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan sisältäen myös poistot ja korkokulut. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi Fortum kirjaa IFRS-oikaisuja Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja ydinvoimaan liittyvistä varauksista.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty yhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät (100%) sekä Fortumin osuudet näistä.

Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat osakkuusyhtiöissä (100 %)

	31.3.2020	31.12.2019
Taseen erät Fortumin käyttämien oletusten mukaisiksi oikaistuna
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	3 188	4 973
Osuus ydinjätehuoltorahastosta	2 901	4 403
joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä	-64	-202
Fortumin osuus ydinjätehuoltorahastojen nettovarojen käyvästä arvosta	804	1 426
Saamiset IFRS:n mukaan ylirahastoidusta (alirahastoidusta) ydinjätehuoltorahastosta	51	-78
joista TVO ylirahoitus	115	124

TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä on kuvattu Loviisan ydinvoimalan osalta.

Suomalaisilla ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa mukaisesti. Katso lisätietoja liitetiedosta 12 Korollinen nettovelka.

Forsmarkin ydinvoimalaitoksen varaus ja osuus ydinjätehuoltorahastosta perustuvat samoille periaatteille kuin yllä esitellyt OKG:n ja Barsebäckin ydinvoimalaitoksen periaatteet.

TVO:n Olkiluoto 3 -projektin tilanne

Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa (OL3) omistamiensa Teollisuuden Voima Oyj -osakkeiden (TVO) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Olkiluoto 3 EPR (OL3 EPR) on rakenteilla oleva ydinvoimalaitosyksikkö, joka on tilattu kiinteähintaisena avaimet käteen periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat Areva GmbH, Areva NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista.

TVO allekirjoitti maaliskuussa 2018 kattavan OL3 EPR -projektin loppuunsaattamista ja projektin kiistoja koskevan sovintosopimuksen. Sopimuksessa laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt sitoutuivat siihen, että OL3 EPR -hankkeen loppuunsaattamiseen tarkoitetut varat ovat riittävät ja ne kattavat myös kaikki asianmukaiset takuukaudet ja, että rahastomekanismi perustetaan turvaamaan rahoituksen järjestäminen.

Sovintosopimuksen ehdoissa sovitaan, että mikäli Laitostoimittaja ei saa OL3 EPR -projektia valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä, se maksaa valmistumisen ajankohdasta riippuvan, enimmillään 400 miljoonan euron lisäkorvauksen TVO:lle. TVO:n johto on arvioinut, että TVO on oikeutettu kokonaissovintosopimuksen mukaiseen korvaukseen 318 miljoonaa euroa laitostoimittajalta OL3 EPR-laitosyksikön säännöllisen sähkötuotannon alkaessa maaliskuussa 2021. TVO on kokonaissovintosopimuksen mukaisesti kirjannut katsauskauden loppuun mennessä kertyneen lisäkorvauksen osalta saamisen laitostoimittajalta. Lisäkorvaus vähentää TVOn taseen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoa.

Työt Olkiluoto 3:lla eivät ole edenneet täysin suunnitelmien mukaan johtuen toimenpiteistä koronavirusepidemian (COVID-19) leviämisen ehkäisemiseksi. TVO:n laitostoimittajalta saaman tiedon mukaan polttoainetta ei asenneta reaktoriin laitostoimittajan aiemmin ilmoittaman aikataulun mukaisesti kesäkuussa 2020 ja on mahdollista, että myös säännöllisen sähköntuotannon aloittaminen siirtyy vastaavasti. Laitostoimittaja päivittää OL3 EPR -laitosyksikön projektiaikataulua, kun tieto koronaviruspandemian etenemisestä ja vaikutuksista selviää. Areva on käynnistänyt toimenpiteiden kartoittamisen yhdessä muiden osapuolten kanssa projektin rahoituksen turvaamiseksi. TVO on 8.4.2020 jättänyt Olkiluoto 3 EPR -laitosyksikön polttoaineen latauslupahakemuksen Säteilyturvakeskukselle (STUK). TVO:n arvion mukaan luvan saaminen kestää muutamia kuukausia.

Laitostoimittajan joulukuussa 2019 toimittaman aikataulun mukaan polttoaineen asennuksen oli suunniteltu toteutuvan kesäkuussa 2020, sähköntuotanto olisi alkanut marraskuussa 2020 ja säännöllinen sähköntuotanto maaliskuussa 2021.

14. Muut varaukset

milj. euroa	31.3.2020	31.12.2019
Käytöstäpoistamisvaraukset	775	20
Toimittajasuhteisiin liittyvät varaukset	757	-
Tuotantoon liittyvät varaukset	630	-
Jakeluun liittyvät varaukset	402	-
Ympäristövaraukset	259	49
Muut	633	32
Yhteensä	3 457	100

Varauksiin sisältyy 3 229 miljoonaa euroa Uniperin hankinnan myötä siirtyneitä varauksia. Varauksiin ei sisälly uudelleenluokittelun seurauksena 589 miljoonaa euroa Uniperilla varauksiksi luokiteltuja eriä, vaan nämä erät esitetään osto- ja muissa veloissa. Katso lisätietoja liitetiedosta 6.1 Yrityshankinnat.

15. Eläkevelvoitteet

Konserniyhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkevelvoitteet perustuvat vakuutusmatemaattisiin laskelmiin ja oletuksiin diskonttauskorosta, tulevista palkkojen ja eläkkeiden korotuksista, inflaatiosta ja pitkäikäisyydestä.

Eläkevelvoitteet sisältävät 953 miljoonaa euroa Uniperin hankinnan myötä tulleita eläkevelvoitteita, jotka liittyvät pääasiassa Saksaan. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.1 Yrityshankinnat.

Nettomääräinen eläkevelvoite

milj. euroa	31.3.2020	31.12.2019
Etuuspohjainen velvoite	3 680	529
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	2 673	406
Nettomääräinen velvoite	1 007	123
Josta Saksa	945	-
Esitetty taseessa seuraavasti:
Eläkevelvoitteet, netto	1 032	125
Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa	25	2

Diskonttauskorko

Alla olevassa taulukossa on esitetty diskonttauskorot, joita on käytetty etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvon laskemiseen:

%	31.3.2020	31.12.2019
Saksa	1,90	-
Iso-Britannia	2,30	-
Suomi	1,50	0,80
Ruotsi	1,40	1,20

16. Investointi- ja muut sitoumukset

Investointi- ja muut sitoumukset ovat sopimukseen perustuvia tai sääntelystä johtuvia sitoumuksia, joita ei ole kirjattu taseeseen eikä esitetty liitetiedoissa ehdollisina velkoina.

Investointisitoumukset

milj. euroa	31.3.2020	31.12.2019
Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet	908	260

Sitoumukset sisältävät 670 miljoonaa euroa Uniperin hankinnan myötä tulleita investointisitoumuksia.

Pitkäaikaiset ostovelvoitteet

Fortumilla on pääasiassa Uniperin hankinnan myötä tulleita pitkäaikaisia ostovelvoitteita noin 110,6 miljardia euroa (josta 4,3 miljardia euroa erääntyy vuoden sisällä). Nämä sopimukset ovat yleisesti ota tai maksa ehtoisia sopimuksia, jotka liittyvät pääasiassa fossiilisten polttoaineiden, kuten maakaasun, ostoon. Maakaasun hinta on yleensä sidottu

markkinahintoihin, joita määrittelevät markkinaolosuhteet ja jälleenmyyntiasiakkaiden ostokäytös. Sopimusneuvotteluissa näiden pitkäaikaisten sopimusten ehdot käydään ajoittain (yleensä kolmen vuoden välein) läpi, mikä voi johtaa ehtojen muutoksiin.

Muut sitoumukset

Fortumilla oli 31.12.2019 velvoite ostaa kaikki Elliott Management Corporation ja sen tytäryhtiöiden sekä Knight Vinke Energy Advisors Limited ja sen tytäryhtiöiden hallinnoimat Uniperin osakkeet, yhteensä yli 20,5 prosenttia. Kaupan ensimmäinen erä, 19,7 prosenttia osakkeista, saatiin päätökseen 26.3.2020. Kaupat toisesta, 3,8 prosentin osake-erästä, saatiin päätökseen 8.5.2020.

Katso lisätietoja muista sitoumuksista vuoden 2019 tilinpäätöksen liitetiedossa 35 Investointi- ja muut sitoumukset.

17. Pantatut varat ja vastuut

Fortum on sekä omasta että osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta antanut välittömiä ja välillisiä vakuuksia ja takauksia, joista Fortumille voi joissain tapauksissa koitua kuluja. Ruotsin ydinvoimayhtiöille on annettu kahdenlaisia takauksia. Rahoitusmäärä (Finansieringsbelopp) annetaan ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen kattamattoman osuuden kattamiseksi olettaen, että tuotanto ei jatku eikä rahastoon suoriteta lisämaksuja. Kattamaton määrä lasketaan viranomaisten toimesta ja se perustuu ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen varojen erotukseen laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletteringsbelopp annetaan sellaisen alijäämän kattamiseksi, joka voi muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena. Katso lisätietoja liitetiedossa 13 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Fortum on lisäksi sekä omasta että muiden puolesta pantannut varoja lainojen ja muiden sitoumuksien vakuudeksi. Pantatut varat sisältävät 269 miljoonaa euroa (31.12.2019: 269) Kemijoki Oy:n osakkeita, jotka on vakuutena Valtion ydinjätehuoltorahaston lainaa varten, 243 miljoonaa euroa (31.12.2019: 281) pantattuja arvopapereita, jotka on annettu sähkö- ja maakaasukaupan sekä hiilidioksidipäästöoikeuksilla käytävän kaupan vakuudeksi, 137 miljoonaa euroa (31.12.2019: 137) kiinteistökiinnityksiä ja 60 miljoonaa euroa (31.12.2019: 54) pääasiassa kaupankäynnin vakuudeksi pantattuja rahavaroja.

Katso lisätietoja vuoden 2019 tilinpäätöksen liitetiedossa 36 Pantatut varat ja vastuut.

18. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Konserniyhtiöt ovat tällä hetkellä asianosaisina erilaisissa oikeudellisissa rutiiniasioissa, välimiesmenettelyissä sekä veroja sääntelytutkimuksissa ja -menettelyissä. Lisää oikeudenkäyntejä ja vaateita saatetaan laittaa vireille tulevaisuudessa. Uniperin oston myötä konserni on laajemmin alttiina oikeudellisille vaateille. Näitä ovat erityisesti sopimusmuutoksia ja hintojen muutoksia koskevat oikeustoimet ja -menettelyt, jotka johtuvat kaasu- ja sähköalan markkinamullistuksista ja muuttuneesta taloustilanteesta (myös energiamurroksen seurauksena) sekä kilpailunvastaisista käytännöistä, ja lisäksi yleisistä kaupallisia sopimuksia koskevista erimielisyyksistä.

Näihin kuuluu useita tärkeisiin asiakkaisiin ja toimittajiin liittyviä oikeus- ja välimiesmenettelyitä, joista jotkin ovat konsernin itsensä vireille panemia, ja ne koskevat sopimusmuutoksia ja hinnanmuutoksia pitkäaikaisissa toimitussopimuksissa sekä sähkön- ja kaasunhankintavaihtoehtoja. Osa oikeustoimista liittyy markkinamullistusten aiheuttamien muutosten vaikutuksista pitkäaikaisiin linjakapasiteetin varauksiin ja varastokapasiteettisopimuksiin, mutta jotkin tapaukset koskevat myös kulujen korvaamista. Joissakin tapauksissa sopimuksiin sisältyvien hinnanmuutoslausekkeiden ja koko sopimusten voimassaolo on kiistetty, ja joissakin kiistanalaista on sopimusten irtisanomisten voimassaolo. Pitkäaikaiset nesteytetyn maakaasun ja kaasun hankintasopimukset antavat yleensä tuottajille ja maahantuojille mahdollisuuden muuttaa sopimusehtoja muuttuvan markkinatilanteen mukaisesti. Tämän takia konserni on tällä hetkellä asianomaisena oikeus- ja

välimiesmenettelyissä ja käy jatkuvasti neuvotteluja tuottajien kanssa laajalla rintamalla. Tulevien oikeudellisten erimielisyyksien mahdollisuutta ei voida sulkea pois. IAS 37.92 -säännöksen mukaisesti Fortum ei julkista enempää tietoa näistä menettelyistä tai niihin liittyvistä riskeistä ja toimenpiteistä, erityisesti koska lisätiedot saattaisivat vaikuttaa menettelyiden lopputulokseen.

Menettelyjä on lisäksi vireillä lakisääteisten energia-alan maksujen suorittamisesta ja sääntelyvaatimusten selventämisestä. IAS 37.92 -säännöksen mukaisesti Fortum ei julkista enempää tietoa näistä menettelyistä tai niihin liittyvistä riskeistä ja toimenpiteistä, erityisesti koska lisätiedot saattaisivat vaikuttaa menettelyiden lopputulokseen.

Julkisoikeudellisia riita-asioita on vireillä erityisesti liittyen Dattelnin hiilivoimalan toimilupaan. IAS 37.92 -säännöksen mukaisesti Fortum ei julkista enempää tietoa näistä menettelyistä tai niihin liittyvistä riskeistä ja toimenpiteistä, erityisesti koska lisätiedot saattaisivat vaikuttaa menettelyiden lopputulokseen.

19. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2019 konsernitilinpäätöksessä. Uniper SE luokiteltiin osakkuusyhtiöstä tytäryhtiöksi 31.3.2020. Liiketoimet Uniper-konsernin yhtiöiden kanssa on esitetty alla olevassa taulukossa 31.3.2020 asti, kun taas avoimet saldot taulukko ei enää sisällä Uniper-konsernin yhtiöiden lukuja, sillä Uniper on 31.3.2020 yhdistelty Fortumin tytäryhtiönä. Liitetietoon on lisätty 31.3.2020 avoimet saldot sellaisten Uniper konsernin lähipiirien kanssa, joista tuli Fortum konsernin lähipiiriä Uniperin hankinnan myötä.

Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2019 lopussa oli 50,76 %. Vuonna 2020 Suomen valtion omistama osakemäärä Fortumissa ei ole muuttunut.

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

milj. euroa	I-I/2020	I-I/2019	2019
Myynnit	8	8	23
Ostot	101	102	373
Korkotuotot lainasaamisista	2	3	12

Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

milj. euroa	31.3.2020	31.12.2019
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset	1 025	625
Myyntisaamiset	110	86
Pitkäaikaiset velat	294	294
Ostovelat	154	24

20. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Uniperin osakkeiden toisen osuuden hankinta

Fortum saattoi 8.5.2020 päätökseen toisen ja viimeisen erän Elliott Management Corporationin ja sen tytäryhtiöiden hallinnoimien Uniper SE:n osakkeiden kaupasta. 3,84 prosentin osakekauppojen myötä Fortumin omistus Uniperin osakkeista ja äänistä nousi 73,4 prosenttiin ja hankintahinta noin 6,5 miljardiin euroon. Fortum allekirjoitti kauppasopimuksen Elliottin kanssa 8.10.2019 ja kaupat ensimmäisestä erästä saatettiin päätökseen 26.3.2020.

Fortum Recharge AS:n enemmistöosuuden myynti

Fortum allekirjoitti 27.4.2020 sopimuksen pohjoismaisen sähköajoneuvojen julkisten latauspisteiden operaattorinsa Fortum Recharge AS:n (Recharge) enemmistöosuuden myynnistä Infracapitalille. Infracapital on osa sijoitusyhtiö M&G:tä ja vastaa sen pääomasijoituksista infrastruktuuriin. Kaupan jälkeen Fortum omistaa 37 prosenttia Rechargesta. Recharge on Pohjoismaiden suurin latauspisteoperaattori ja sillä on lähes 1 300 omaa julkista latauspistettä. Lisäksi yhtiö operoi 1 400 latauspistettä Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Rechargen kokonaisarvo on noin 140 miljoonaa euroa. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2020 toisella neljänneksellä.

Pohjoismaisen tuulivoimalaitosportfolion myynti

Joulukuussa 2019 Fortum allekirjoitti sopimuksen pohjoismaisten tuulivoimalaitostensa 80 prosentin osuuden myynnistä Credit Suisse Energy Infrastructure Partnersin (CSEIP) hallinnoimille rahastoille. Kauppa saatiin päätökseen 14.5.2020 lukuun ottamatta Sørfjordin tuulipuistoa, jonka rakentaminen on vielä kesken. Katso liitetieto 6.2 Yritysmyynnit.

21. Tunnuslukujen laskentakaavat

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Liiketoimintojen tulos	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy	Viittaus täsmäytyksen
Vertailukelpoinen käyttökate	Liikevoitto + poistot - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Vertailukelpoinen käyttökate edustaa koko konsernin ja segmenttien tuottamaa kassavirtaa. Käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa vertailukelpoinen nettovelka/EBITDA.	Pääomarakenne ja tunnusluvut rahavirtalaskelman jälkeen.
Vertailukelpoinen liikevoitto	Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.	Tuloslaskelma
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Arvonalentumiset + myyntivoitot ja muut + tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset + ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Arvonalentumiset	Arvonalentumiset ja niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstäpoistoon liittyvät), jotka on oikaistu poistoista.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Myyntivoitot ja muut	Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut, jotka on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista. Tehokkaaseen pääoman kierrätykseen tähtäävän liiketoimintamallin voitot raportoidaan vertailukelpoisessa liikevoitossa, koska liiketoiminnan tulokset toteutuvat osittain tai kokonaan osakkeiden myynnillä.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Yrityshankinnan kirjanpidollinen vaikutus	Kirjanpidollinen vaikutus (ilman kassavirtavaikutusta) Uniperin laajan tuloksen tuloslaskelmaan uudelleenluokiteltavasta osasta, kun Uniper yhdisteltiin tytäryhtiönä.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset	Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat johdannaisinstrumentit, joihin ei voida soveltaa suojauslaskentaa tai oman käytön poikkeusta IFRS 9:n mukaisesti ja joiden käyvän arvon muutos on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista tai liikevaihtoon ja materiaaleihin ja palveluihin, kun lasketaan Fortumin vaihtoehtoisia tunnuslukuja.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu	IFRIC tulkinnan nro 5 mukainen vaikutus, joka aiheutuu siitä, että taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ei voi ylittää vastaavaa velkaa, ja joka on oikaistu materiaaleista ja palveluista. Oikaisu sisältää myös IFRS:n mukaisesta arvostuksesta johtuvia kirjanpitovaikutuksia.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma

Fortum Oyj Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

Liiketoimintojen tulos	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy	Viittaus täsmäytyksen
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %	Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta + oikaisu liittyen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta x 100	Vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien	Liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin
	Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin	allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.
Oikaisu liittyen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	Merkittävien vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien oikaisu.	Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältyy voittokomponenttiin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa ja oikaisut tehdään perustuen vastaaviin komponentteihin kuin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.	Liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin
Vertailukelpoinen sidottu pääoma	Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta)	Vertailukelpoinen sidottu pääoma on osatekijä vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa, jossa mitataan suoraan liiketoimintoihin sijoitetun pääoman tuottoa.	Liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin
Pääomarakenne	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy	Täsmäytys
Rahoitusnettovelka	Korollinen vieras pääoma - Likvidit varat - Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit + Nettovakuusvelka	Vuoden 2020 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Fortum on päivittänyt nettovelan määritelmäänsä. Fortum käyttää jatkossa rahoitusnettovelkaa konsernin velkaisuuden seurannassa.	Liitetieto 12 Korolliset nettovelat
Oikaistu nettovelka	Rahoitusnettovelka + alirahastoidut eläkevastuut ja käytöstäpoistamisvaraukset vähennettynä osuuksilla ydinjätehuoltorahastojen varoista.	Vuoden 2020 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Fortum on päivittänyt nettovelan määritelmäänsä. Fortum käyttää jatkossa oikaistua nettovelkaa konsernin velkaisuuden seurannassa.	Liitetieto 12 Korolliset nettovelat
Korollinen nettovelka	Korolliset velat - likvidit varat	Vuoden 2020 ensimmäiseen neljännekseen asti korollisia nettovelkoja käytettiin konsernin velkaisuuden, ts. pääomarakenteen, seurannassa erityisesti osatekijänä konsernin pitkän aikavälin taloudellisessa tavoitteessa vertailukelpoisessa	Liitetieto 12 Korolliset nettovelat

nettovelassa/käyttökate.

Muut tunnusluvut

Osakeperusteiset tunnusluvut

Tulos/osake (EPS)	Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana
Oma pääoma/osake	Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Muut tunnusluvut
Investoinnit käyttöomaisuuteen	Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuus- ja yhteisyritysosakkeisiin ja muihin sijoituksiin. Tytäryhtiöosakeinvestoinneista on vähennetty hankitun yhtiön kassa ja lisätty hankittavan yhtiön korolliset lainat ja muut rahoitusnettovelkaan sisältyvät erät.

Verojen tunnusluvuissa käytetyt määritelmät

Efektiivinen tuloverokanta, %	Tuloverot Voitto ennen veroja	x 100
Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, %	Tuloverot - verokannan muutosten vaikutukset ja merkittävät kertavaikutteiset veroerät Voitto ennen veroja ilman osakkuus- ja yhteisyritysten voittoja ja verottomia myyntivoittoja tai -tappioita	x 100
Edelliset 12 kk	Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta

Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat

Sähkön kulutus

				Edelliset
TWh	I/2020	I/2019	2019	12kk
Pohjoismaat	112	116	392	388
Venäjä	283	289	1 059	1 052
Tjumen	25	24	94	94
Tseljabinsk	9	9	35	35
Venäjän Uralin alue	69	70	260	259

Keskimääräiset hinnat

				Edelliset
	I/2020	I/2019	2019	12kk
Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh	15,4	46,9	38,9	31,2
Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh	24,0	47,5	44,0	38,2
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh	18,7	46,5	38,4	31,5
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh	15,6	46,0	37,9	30,4
Sähkön spot-hinta Venäjän ensimmäisellä hinta-alueella, RUB/MWh 1)	1 222	1 309	1 289	1 267
Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk	672	678	624	622
Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh	26,6	40,9	37,7	34,1
Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1000 m3	3 937	3 883	3 910	3 924
Keskimääräinen kapasiteettihinta CCS-kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2)	165	162	154	154
Keskimääräinen kapasiteettihinta CSA-kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2)	1 163	1 196	1 096	1 088
Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh 1)	1 068	1 128	1 117	1 102
CO2, (ETS EUA), euroa/tonni CO2	23	22	25	25
Hiili (ICE Rotterdam), USD/tonni	49	76	61	55
Öljy (Brent Crude), USD/bbl	51	64	64	61

1) Ilman kapasiteettitariffia.

2) Kapasiteettihinnat maksettu ainoastaan kunakin ajankohtana saatavilla olevalle kapasiteetille.

Vesivarastot

TWh	31.3.2020	31.12.2019
Pohjoismaiset vesivarastot	52	79
Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo	41	84

Vienti / tuonti

				Edelliset
TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista)	I/2020	I/2019	2019	12kk
Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä	-6	0	-8	-14
Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä	1	2	8	6
Vienti / tuonti Pohjoismaat, Yhteensä	-5	2	0	-8

Venäjän sähköreformi

				Edelliset
%	I/2020	I/2019	2019	12kk
Osuus sähkön myynnistä vapautetulla sähkön hinnalla	79%	80%	80%	80%
Saavutetut sähkön myyntihinnat	I/2020	I/2019	2019	Edelliset 12kk
Generation-segmentin sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa, EUR/MWh	34,0	38,4	36,8	35,6
Russia-segmentin sähkönhinta, RUB/MWh	1 810	2 002	1 990	1 932
Russia-segmentin sähkönhinta, EUR/MWh 1)	24,5	26,4	27,3	26,7

1) Muunnettu käyttäen keskikurssia.

Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit

Sähkön ja lämmön tuotantokapasiteetit 31.3.2020 sisältävät Uniperin tuotantokapasiteetit. Uniperin tuotanto- ja myyntivolyymit raportoidaan osana Fortumia toisesta vuosineljänneksestä 2020 alkaen.

Sähköntuotanto

				Edelliset
TWh	I/2020	I/2019	2019	12kk
Sähköntuotanto Euroopassa	13,7	12,4	46,8	48,1
Sähköntuotanto Venäjällä	8,4	8,3	29,3	29,4
Sähköntuotanto muissa maissa	0,2	0,0	0,2	0,4
Yhteensä	22,3	20,6	76,3	78,0

Lämmöntuotanto

				Edelliset
TWh	I/2020	I/2019	2019	12kk
Lämmöntuotanto Euroopassa	3,0	3,3	9,1	8,8
Lämmöntuotanto Venäjällä	6,2	6,9	17,3	16,6
Yhteensä	9,2	10,2	26,4	25,4

Sähköntuotantokapasiteetti segmenteittäin

MW	31.3.2020	31.12.2019
Generation 1)	8 258	8 220
Russia	4 928	4 928
City Solutions	1 006	1 082
Uniper	35 124	-
Yhteensä	49 316	14 230

1) Kapasiteetti sisältää Meri-Porin 308 MW, joka on Energiaviraston tehoreservissä heinäkuusta 2017 kesäkuuhun 2020.

Lämmöntuotantokapasiteetti segmenteittäin

MW	31.3.2020	31.12.2019
Russia	8 437	8 437
City Solutions	4 392	4 812
Uniper	3 916	-
Yhteensä	16 745	13 249

Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa

				Edelliset
TWh	I/2020	I/2019	2019	12kk
Vesi- ja tuulivoima	6,6	4,9	20,7	22,4
Ydinvoima	6,3	6,3	23,5	23,5
Lämpövoima	0,3	0,7	1,4	1,0
Yhteensä	13,3	12,0	45,5	46,8

Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa

				Edelliset
%	I/2020	I/2019	2019	12kk
Vesi- ja tuulivoima	50	41	45	48
Ydinvoima	48	53	52	50
Lämpövoima	2	6	3	2
Yhteensä	100	100	100	100

Fortum Oyj Tuotanto- ja myyntivolyymit

Sähkönmyynti

				Edelliset
milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	12kk
Sähkönmyynti Euroopassa	642	959	3 063	2 746
Sähkönmyynti Venäjällä	262	248	924	938
Sähkönmyynti muissa maissa	6	0	8	14
Yhteensä	910	1 207	3 995	3 698

Lämmönmyynti

				Edelliset
milj. euroa	I/2020	I/2019	2019	12kk
Lämmönmyynti Euroopassa	197	254	618	561
Lämmönmyynti Venäjällä	54	49	145	150
Yhteensä	252	302	763	713

Sähkönmyynti alueittain

				Edelliset
TWh	I/2020	I/2019	2019	12kk
Suomi	6,4	7,4	23,1	22,1
Ruotsi	9,3	8,3	31,5	32,5
Venäjä	10,7	9,4	33,8	35,1
Norja	4,5	5,1	15,0	14,4
Muut maat	0,9	0,6	2,5	2,8
Yhteensä	31,8	30,8	105,8	106,8

Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Lämmönmyynti alueittain

				Edelliset
TWh	I/2020	I/2019	2019	12kk
Venäjä	6,2	6,6	16,9	16,5
Suomi	1,0	1,4	3,8	3,4
Puola	1,4	1,5	3,3	3,2
Muut maat	1,2	1,4	3,6	3,4
Yhteensä	9,8	10,9	27,6	26,5