Quarterly Report • Nov 4, 2020
Quarterly Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomat. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.
| 7–9/2020 3 kk |
7–9/2019 3 kk |
1–9/2020 9 kk |
1–9/2019 9 kk |
2019 12 kk |
|
|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMA | |||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 123,9 | 122,7 | 371,5 | 384,8 | 518,6 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 16,7 | 12,9 | 37,3 | 35,5 | 47,8 |
| Käyttökate, % | 13,5 | 10,5 | 10,0 | 9,2 | 9,2 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* | 17,2 | 17,4 | 38,9 | 40,7 | 55,1 |
| Oikaistu käyttökate, %* | 13,9 | 14,2 | 10,5 | 10,6 | 10,6 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa | 8,0 | 1,4 | 11,4 | 6,5 | 10,2 |
| Liikevoitto, % | 6,4 | 1,1 | 3,1 | 1,7 | 2,0 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* | 8,7 | 9,3 | 13,5 | 15,3 | 20,8 |
| Oikaistu liikevoitto, %* | 7,0 | 7,5 | 3,6 | 4,0 | 4,0 |
| Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa | 7,0 | 0,4 | 8,0 | 3,6 | 6,3 |
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | |||||
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,20 | -0,06 | 0,24 | -0,01 | 0,15 |
| Oma pääoma per osake, euroa | 4,70 | 5,19 | 4,47 | ||
| MUUT TUNNUSLUVUT | |||||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | 4,7 | 3,6 | 3,1 | ||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 7,4 | 4,6 | 3,8 | ||
| Omavaraisuusaste, % | 26,1 | 30,4 | 24,3 | ||
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 185,4 | 153,6 | 181,7 | ||
| Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa | 207,3 | 197,9 | 192,7 | ||
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökattee | |||||
| seen 12 kk* | 3,9 | 3,6 | 3,5 | ||
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa** | 3,5 | 8,6 | 20,7 | 31,0 | 44,1 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | -3,0 | 2,6 | 28,6 | 17,1 | 36,8 |
| Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa | -4,6 | -1,0 | 26,1 | 2,0 | 17,4 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 4 303 | 4 713 | 4 515 | |
|---|---|---|---|---|
| Henkilöstö kauden lopussa | 5 882 | 5 936 | 5 815 |
* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).
Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,6 (4,4) miljoonaa euroa ja katsauskaudelta yhteensä 1,6 (5,1) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,7 (7,9) miljoonaa euroa ja katsauskaudella yhteensä 2,1 (8,7) miljoonaa euroa.
** Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.
Koronavirusepidemian vuoksi Pihlajalinna perui väliaikaisesti vuoden 2020 näkymänsä, jotka oli annettu 14.2.2020. Koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan liiketoimintaan on edelleen vaikeaa luotettavasti arvioida ja ennakoida. Valtakunnalliset tai alueelliset rajoitustoimet koronan toisen aallon yhteydessä vaikuttavat negatiivisesti kuluttajakysyntään. Toisaalta koronatestaus, julkisen sektorin jonojen purku tai muun patoutuneen kysynnän purkautuminen korvaavat kuluttajakysynnän vähenemistä.
Pihlajalinnan liiketoiminnan kasvua vauhdittavat trendit ja megatrendit eivät ole koronaepidemian johdosta muuttuneet. Digitaalisten palveluiden käyttö ja rakenteelliset muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa saattavat jopa nopeutua koronaepidemian johdosta. Pihlajalinnan pitkän aikavälin tavoitteet – nettovelan taso alle 3x käyttökate ja liikevoitto yli 7 prosenttia liikevaihdosta – pysyvät ennallaan.
Vuoden kolmannella neljänneksellä nähtiin, että edellisvuoden tehostamisohjelma on kauttaaltaan parantanut Pihlajalinnan lääkärikeskuspalveluiden, työterveyden palveluiden, leikkaustoiminnan ja suunterveyden palveluiden kannattavuutta. Terveyspalveluiden kysyntä elpyi, mutta edelleen lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät ovat yli 10 prosenttia alle vertailukauden, vaikka vakuutusyhtiökumppanuudet ja työterveyden palveluiden myynti ovat kehittyneet vahvasti. Koronarajoitustoimet aiheuttivat vajaan 6000 jäsenasiakkaan menetyksen Pihlajalinnan liikuntakeskuksissa.
Koronatestausten määrä lähti merkittävään nousuun elokuussa, ja testaukset nostivat vuosineljänneksen liikevaihtoa 3,4 miljoonaa euroa. Syyskuussa Pihlajalinna teki koronatestejä vielä elokuuta enemmän. Testaustoiminnan odotetaan jatkuvan ja mahdollisesti edelleen kasvavan, sillä Pihlajalinna valittiin tuottamaan koronanäytteenottopalveluita HUSille pääkaupunkiseudulla, Keski-Uudellamaalla sekä Kaakkois-Suomessa. Uusia koronatestauspisteitä avataan tarpeen mukaan. Pihlajalinna myös aloittaa antigeenitestauksen Aidian-pikamenetelmällä, josta saadaan tulos jopa 15 minuutissa.
Etäpalveluiden liikevaihto nousi kolmannella neljänneksellä erityisesti chat- ja videovastaanottojen osalta. Etäpalvelut on laajennettu täydentämään lääkärikeskus- ja työterveyspalveluita sekä Pihlajalinnan yhdessä kuntien kanssa omistamien yhteisyritysten julkisia palveluita. Etäpalveluiden käyttäjämäärät ovat kasvaneet merkittävästi niin kevään kuin alkusyksyn aikana.
Syyskuun lopulla KKV ilmoitti, että se esittää markkinaoikeudelle Mehiläisen ja Pihlajalinnan välisen yrityskaupan kieltämistä. Meille oli yllättävää, että KKV on päätynyt arvioimaan markkinoita ja Mehiläisen ehdot-
tamaa laajaa toimenpidepakettia esittämällään tavalla ja tekemään kieltoesityksen markkinaoikeudelle. Ennen yhdistymissopimuksen allekirjoitusta sekä me että Mehiläinen analysoimme kilpailuoikeudelliset näkökohdat ja KKV:n aiemmat yrityskauppapäätökset tarkkaan. Myös Pihlajalinnan hallitus on huolellisesti arvioinut näitä seikkoja ennen suositustaan ostotarjouksen hyväksymiselle. Olemme edelleen sitoutuneet ostotarjoukseen yhdistymissopimuksen mukaisesti, mutta valmistaudumme kaikkiin vaihtoehtoihin. Pihlajalinna on koko tarjouksen ajan jatkanut oman liiketoimintansa kehittämistä pitkäjänteisesti.
Valtiontalouden tarkastusviraston 27.10.2020 julkaiseman katsauksen mukaan esitetty soten rahoitusmalli luo palvelujen järjestäjille vain vähän kannustimia kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Valtiontalouden tarkastusvirasto kiittelee kuitenkin monia muutoksia, joita hallitus teki luonnokseen laajan lausuntokierroksen jälkeen. Yksi tällainen muutos koski yksityisen palveluntarjoajien asemaa. Luonnoksen mukaan kaikki ostot ovat sallittuja, ellei niitä ole erikseen laissa kielletty.
Uusien toimintamallien ja palveluinnovaatioiden käyttöönotolla kyettäisiin Pihlajalinnan kokemusten perusteella taittamaan kustannusten nousua, ja samaan aikaan parantamaan palveluiden laatua ja saatavuutta.
Pihlajalinnalla on vahva kokemus julkisten palveluiden tuottamisesta kiinteällä hinnalla. Pihlajalinnan yhteisyhtiömallilla on pystytty esimerkiksi pysäyttämään yhteistyökuntien epäsuotuisa sote-kustannuskehitys ja jopa laskemaan kustannuksia sekä parantamaan palveluiden saatavuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Mikäli esimerkiksi näitä hyväksi havaittuja toimintamalleja ei huomioida sote-uudistuksessa, on vaarana kustannusten nousun kiihtyminen entisestään ja palveluiden saatavuuden heikkeneminen. Tämä kehitys johtaisi automaattisesti verotuksen kiristämiseen.
Työterveyden palveluiden osalta tavoittelemme edelleen vahvaa kasvua. Pihlajalinna valittiin parhaaksi palveluntuottajaksi Oulun seudulla toimivan Työterveys Virta Oy:n osakekannan myynnin ja työterveyspalveluiden julkisessa kilpailutuksessa. Tavoitteena on toteuttaa kauppa ja hankintasopimusten mukaiset työterveyspalveluiden hankinnat viimeistään tammikuun 2021 lopussa. Kauppa on meille strategisesti tärkeä onnistuminen, sillä se tarjoaa kasvupotentiaalia Oulun seudulla ja lähikunnissa sekä vahvistaa olennaisesti Pihlajalinnan liiketoimintaa koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Kaupan myötä Pihlajalinnalle tulee lähes 30 prosentin osuus Oulun seudun työterveysmarkkinasta, mikä tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa myös lääkärikeskus-, diagnostiikka- ja sairaalapalveluiden tarjontaa merkittävästi nykyisestä.
Pihlajalinnan tarjoamat julkiset palvelut laajenevat myös vahvasti. Kristiinankaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden osittaisulkoistuksen palvelutuotanto alkaa 1.1.2021. Ulkoistukseen sisältyvät mm. perusterveydenhuollon avovastaanotot, kuntoutus, suunterveyden palvelut ja osastotoiminta. Jyväskylässä Pihlajalinnan voittama Huhtasuon terveysasemaulkoistus alkaa joulukuussa 2020.
Pihlajalinna vahvistaa tulevina kuukausina digitaalisia palveluitaan entisestään. Lääkärien etävastaanotot ja hoidon tarpeen arviota tekevä keskitetty hoitajapalvelu ovat nyt käytössä kaikissa kuntayhtiöissä. Myös työterveyden palveluissa mennään vahvasti kohti digitaalista hoidon tarpeen arviota. Koronatilanne on vaikuttanut siihen, että asiakkaidemme tottumukset ovat muuttuneet pysyvästi. Haluamme olla etujoukoissa tarjoamassa heille vaikuttavia digitaalisia sote-palveluita.
Pihlajalinnan maantieteelliset liiketoiminta-alueet ovat Etelä-Suomi, Väli-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi.
| milj. euroa | 7-9/2020 | % | 7-9/2019 | % | muutos | muutos-% |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Etelä-Suomi | 27,4 | 20 | 26,0 | 19 | 1,4 | 5,4 |
| Väli-Suomi | 76,9 | 55 | 77,8 | 56 | -0,9 | -1,2 |
| Pohjanmaa | 29,0 | 21 | 28,6 | 21 | 0,4 | 1,4 |
| Pohjois-Suomi | 3,4 | 2 | 3,3 | 2 | 0,1 | 3,9 |
| Muut toiminnot | 2,4 | 2 | 2,4 | 2 | 0,0 | 0,7 |
| Konsernin sisäinen myynti | -15,3 | -15,4 | 0,1 | |||
| Konsernin liikevaihto | 123,9 | 100 | 122,7 | 100 | 1,2 | 1,0 |
Etelä-Suomen liikevaihto oli 27,4 (26,0) miljoonaa euroa, kasvua 1,4 miljoonaa euroa eli 5,4 prosenttia. Koronatestaus nosti alueen liikevaihtoa 1,8 miljoonaa euroa. Työterveyden palveluiden liikevaihtoa nosti lisäksi kasvanut asiakasyritysten ja henkilöasiakkaiden määrä. Liikuntakeskusten palvelut ja aukioloajat palasivat normaaleiksi vasta 1.8.2020. Kevään rajoitustoimien ja vallitsevan koronatilanteen aiheuttama asiakasmäärän lasku johti liikuntakeskusten liikevaihdon 0,8 miljoonan euron laskuun.
Väli-Suomen liikevaihto oli 76,9 (77,8) miljoonaa euroa, laskua 0,9 miljoonaa euroa eli 1,2 prosenttia. Koronatestaus nosti alueen liikevaihtoa 1,4 miljoonaa euroa, mutta se ei kompensoinut täysin lääkärikeskuspalveluiden ja työterveyden palveluiden muun kysynnän vähenemistä. Hattulan terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen laski alueen liikevaihtoa.
Pohjanmaan liikevaihto oli 29,0 (28,6) miljoonaa euroa, kasvua 0,4 miljoonaa euroa eli 1,4 prosenttia. Merkittävä osa alueen liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksesta. Kokonaisulkoistussopimuksen tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittainen hinnantarkistus pitivät alueen liikevaihdon vakaana.
Pohjois-Suomen liikevaihto oli 3,4 (3,3) miljoonaa euroa, kasvua 0,1 miljoonaa euroa eli 3,9 prosenttia. Koronatestaus kasvatti alueen liikevaihtoa 0,2 miljoonaa euroa.
| milj. euroa | 1-9/2020 | % | 1-9/2019 | % | muutos | muutos-% |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Etelä-Suomi | 80,6 | 19 | 87,1 | 20 | -6,5 | -7,4 |
| Väli-Suomi | 232,7 | 56 | 241,6 | 56 | -8,8 | -3,7 |
| Pohjanmaa | 87,4 | 21 | 85,7 | 20 | 1,7 | 2,0 |
| Pohjois-Suomi | 11,0 | 3 | 10,8 | 3 | 0,3 | 2,3 |
| Muut toiminnot | 6,9 | 2 | 5,8 | 1 | 1,2 | 19,9 |
| Konsernin sisäinen myynti | -47,2 | -46,1 | -1,2 | |||
| Konsernin liikevaihto | 371,5 | 100 | 384,8 | 100 | -13,3 | -3,5 |
Etelä-Suomen liikevaihto oli 80,6 (87,1) miljoonaa euroa, laskua 6,5 miljoonaa euroa eli 7,4 prosenttia. Valtioneuvoston suositusten mukaisesti Pihlajalinnan Forever-liikuntakeskukset suljettiin heti maaliskuun puolivälissä. Liikevaihto laski liikuntakeskuksissa 43 prosenttia, jääden 5,3 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Liikuntakeskusten palvelut ja aukioloajat palasivat normaaleiksi vasta 1.8.2020. Suunterveyden palveluiden liikevaihto laski koronaepidemian aiheuttaman kysynnän vähentymisen johdosta 19 prosenttia. Leikkaustoiminnan liikevaihto laski 7 prosenttia ja lääkärikeskuspalveluiden 4 prosenttia. Työterveyden palveluiden liikevaihto nousi 16 prosenttia kasvaneen asiakaskannan, kiinteähintaisten sopimusten ja koronatestauksen johdosta. Tarve työvoimavuokraukselle alan toimijoiden kesken väheni olennaisesti epidemian johdosta, ja sopimukset päätettiin. Koronatestauksen kokonaisliikevaihto alueella oli 2,5 miljoonaa euroa.
Väli-Suomen liikevaihto oli 232,7 (241,6) miljoonaa euroa, laskua 8,8 miljoonaa euroa eli 3,7 prosenttia. Koronaepidemia laski lääkärikeskuspalveluiden liikevaihtoa 11 prosenttia, työterveyden palveluiden 6 prosenttia ja suunterveyden palveluiden 30 prosenttia. Lisäksi Hattulan terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen laski alueen liikevaihtoa. Koronatestauksen kokonaisliikevaihto alueella oli 1,9 miljoonaa euroa. Pihlajalinna Erityisasumispalvelut avasi alkuvuodesta uuden Uniikki-yksikön Riihimäelle.
Pohjanmaan liikevaihto oli 87,4 (85,7) miljoonaa euroa, kasvua 1,7 miljoonaa euroa eli 2,0 prosenttia. Merkittävä osa alueen liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksesta. Kokonaisulkoistussopimuksen tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittainen hinnantarkistus pitivät alueen liikevaihdon vakaana. Lääkärikeskuspalveluiden liikevaihto laski 9 prosenttia ja suunterveyden palveluiden 29 prosenttia koronaepidemian aiheuttaman kysynnän vähentymisen johdosta. Työterveyden palveluiden liikevaihto nousi 15 prosenttia kasvaneen asiakaskannan johdosta. Leikkaustoiminnan liikevaihto nousi 31 prosenttia Seinäjoen toimipisteen kasvaneiden leikkausmäärien johdosta.
Pohjois-Suomen liikevaihto oli 11,0 (10,8) miljoonaa euroa, kasvua 0,3 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia. Työterveyden palveluiden liikevaihto nousi 8 prosenttia asiakaskannan kasvun ja kiinteähintaisten palveluiden johdosta. Suunterveyden palveluiden liikevaihto laski 28 prosenttia koronaepidemian aiheuttaman kysynnän vähentymisen johdosta. Koronatestauksen kokonaisliikevaihto alueella oli 0,3 miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.
| Heinä–syyskuu 2020 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 7-9/2020 | % | 7-9/2019 | % | muutos | muutos-% |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yritysasiakkaat | 30,7 | 22 | 28,1 | 20 | 2,6 | 9,4 |
| joista vakuutusyhtiöasiakkaat | 6,4 | 5 | 5,9 | 4 | 0,5 | 8,5 |
| Yksityisasiakkaat | 19,5 | 14 | 21,0 | 15 | -1,6 | -7,5 |
| Julkinen sektori | 88,9 | 64 | 89,0 | 64 | 0,0 | 0,0 |
| Konsernin sisäinen myynti | -15,3 | -15,4 | 0,1 | |||
| Konsernin liikevaihto | 123,9 | 100 | 122,7 | 100 | 1,2 | 1,0 |
Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 30,7 (28,1) miljoonaa euroa, kasvua 2,6 miljoonaa euroa eli 9,4 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti nousi 0,5 miljoonaa euroa eli 8,5 prosenttia. Yritysasiakasryhmässä koronatestauksen liikevaihto oli 2,0 miljoonaa euroa.
Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 19,5 (21,0) miljoonaa euroa, laskua 1,6 miljoonaa euroa eli 7,5 prosenttia. Liikuntakeskusten palvelut ja aukioloajat palasivat normaaleiksi vasta 1.8.2020. Kevään koronarajoitustoimien aiheuttama asiakasmäärän lasku heikensi edelleen liikuntakeskusten liikevaihtoa 0,7 miljoonaa euroa eli 19 prosenttia. Yksityisasiakkaiden lääkärikeskuspalveluiden kysyntä heikkeni 6 prosenttia ja suunterveyden palveluiden kysyntä heikkeni 8 prosenttia. Yksityisasiakkaiden ryhmässä koronatestauksen liikevaihto oli 0,5 miljoonaa euroa.
Julkisen sektorin liikevaihto oli 88,9 (89,0) miljoonaa euroa. Suurin osa liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksista. Hattulan terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen laski liikevaihtoa. Julkisen sektorin työterveyspalveluiden ja vastuulääkäripalveluiden kysyntä kasvoi. Julkisen sektorin koronatestauksen liikevaihto oli 0,9 miljoonaa euroa. Sote-kokonaisulkoistusten epidemiakustannukset, kuten koronatestaus, eivät nosta Pihlajalinnan liikevaihtoa.
| milj. euroa | 1-9/2020 | % | 1-9/2019 | % | muutos | muutos-% |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yritysasiakkaat | 91,5 | 22 | 89,3 | 21 | 2,2 | 2,4 |
| joista vakuutusyhtiöasiakkaat | 21,3 | 5 | 19,7 | 5 | 1,6 | 8,1 |
| Yksityisasiakkaat | 57,6 | 14 | 72,9 | 17 | -15,3 | -21,0 |
| Julkinen sektori | 269,6 | 64 | 268,7 | 62 | 0,9 | 0,4 |
| Konsernin sisäinen myynti | -47,2 | -46,1 | -1,2 | |||
| Konsernin liikevaihto | 371,5 | 100 | 384,8 | 100 | -13,3 | -3,5 |
Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 91,5 (89,3) miljoonaa euroa, kasvua 2,2 miljoonaa euroa eli 2,4 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti kasvoi 1,6 miljoonaa euroa eli 8,1 prosenttia. Tarve työvoimavuokraukselle alan toimijoiden kesken väheni olennaisesti epidemian johdosta, ja sopimukset päätettiin. Etävastaanottojen käyntimäärät kasvoivat. Yritysasiakasryhmässä koronatestauksen liikevaihto oli 2,3 miljoonaa euroa.
Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 57,6 (72,9) miljoonaa euroa, laskua 15,3 miljoonaa euroa eli 21,0 prosenttia. Itsemaksavien yksityisasiakkaiden lääkärikeskuspalveluiden kysyntä laski koronaepidemian johdosta 5,7 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia. Valtioneuvoston suositusten mukaisesti Pihlajalinnan Forever-liikuntakeskukset suljettiin heti maaliskuun puolivälissä. Liikuntakeskusten liikevaihto laski 5,4 miljoonaa euroa eli 38 prosenttia. Suunterveyden palveluiden kysyntä laski 3,3 miljoonaa euroa eli 24 prosenttia. Itsemaksavien asiakkaiden leikkausmäärät laskivat koronarajoitusten ja -tilanteen johdosta 0,9 miljoonaa euroa eli 19 prosenttia. Yksityisasiakkaiden ryhmässä koronatestauksen liikevaihto oli 0,6 miljoonaa euroa.
Julkisen sektorin liikevaihto oli 269,6 (268,7) miljoonaa euroa, kasvua 0,9 miljoonaa euroa eli 0,4 prosenttia. Suurin osa liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkoistuksista. Kokonaisulkoistussopimusten tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa ja vuosittaiset hinnantarkistukset pitivät liikevaihdon vakaana koronatilanteesta huolimatta. Hattulan terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen laski liikevaihtoa. Julkisen sektorin työterveyspalveluiden kysyntä kasvoi 20 prosenttia. Vastuulääkäripalveluiden kysyntä kasvoi 8 prosenttia ja julkisen leikkaustoiminnan 5 prosenttia. Julkisen sektorin koronatestauksen liikevaihto oli 1,1 miljoonaa euroa. Sote-kokonaisulkoistusten epidemiakustannukset, kuten koronatestaus, eivät nosta Pihlajalinnan liikevaihtoa.
Yritysasiakkaat Yksityisasiakkaat Julkisen sektorin asiakkaat
Pihlajalinnan liiketoimintaan vaikuttaa tietty kausiluonteisuus. Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa. Kesälomakausina, erityisesti heinäkuussa, tällaisiin sopimuksiin liittyvät henkilöstökustannukset pienenevät ja kannattavuus paranee pääosin palkkojen jaksotusten johdosta. Toisaalta taas Pihlajalinnan yksityis- ja yritysasiakkaiden palvelukysyntä on alhaisempi ja kannattavuus heikompi lomakausina, erityisesti heinä─elokuussa ja joulukuussa. Vuosineljännesten tasolla kausiluonteisuus on historiallisesti vaikuttanut vuoden kolmannen neljänneksen kannattavuutta parantavasti.
Pihlajalinnan liikevaihto oli 123,9 (122,7) miljoonaa euroa, kasvua 1,2 miljoonaa euroa eli 1,0 prosentti.
Koronatestausmäärät lähtivät merkittävään nousuun elokuussa ja nostivat liikevaihtoa 3,4 miljoonaa euroa. Etäpalveluiden liikevaihto nousi erityisesti chat- ja videovastaanottojen osalta. Työvoimavuokrauksen, Hattulan terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan päättyneet sopimukset laskivat liikevaihtoa. Liikuntakeskusten asiakasmäärät sekä yksityisasiakkaiden lääkärikeskuspalveluiden ja suunterveyden palveluiden kysyntä eivät ole täysin elpyneet koronaepidemiaa edeltäneelle tasolle.
Valtioneuvosto teki kesäkuussa linjauksen kustannustuesta yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on ollut vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Pihlajalinna on kirjannut liiketoiminnan muihin tuottoihin lähinnä liikuntakeskustensa kiinteiden kustannusten kattamiseksi tarkoitetun tuen. Yhteensä kustannustukea konserni on kohdistanut kolmannelle neljännekselle 0,3 miljoonaa euroa.
Käyttökate oli 16,7 (12,9) miljoonaa euroa. Oikaistu käyttökate oli 17,2 (17,4) miljoonaa euroa, laskua 0,1 miljoonaa euroa eli 0,7 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 0,6 (4,4) miljoonaa euroa.
Kasvaneet koronatestausmäärät paransivat kannattavuutta. Edellisvuoden tehostamisohjelma on kauttaaltaan parantanut lääkärikeskuspalveluiden, työterveyden palveluiden, leikkaustoiminnan ja suunterveyden palveluiden kannattavuutta. Työvoimavuokrauksen sopimusten päättyminen, liikuntakeskusten asiakasmäärän lasku ja ikäihmisten palveluiden käyttöasteet heikensivät kannattavuutta.
Poistot ja arvonalentumiset olivat 8,7 (11,5) miljoonaa euroa. Poistojen ja arvonalentumisten oikaisuerät, lähinnä toimipisteiden sulkemisesta johtuvat alaskirjaukset, olivat 0,1 (3,4) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,6 (1,8) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 0,8 (1,1) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 2,1 (1,6) miljoonaa euroa, ja poistot sekä arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 4,9 (8,1) miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan liikevoitto oli 8,0 (1,4) miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 6,4 (1,1) prosenttia. Oikaistu liikevoitto oli 8,7 (9,3) miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 7,0 (7,5) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 0,7 (7,9) miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksiin sisältyvän julkisen erikoissairaanhoidon liikevaihto oli 22,4 (21,9) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon käyttökate oli 1,1 (1,8) miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 1,0 (1,7) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset, mahdolliset muuttuvat vastikkeet ja käyttötalouden ylijäämän palautukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.
Konsernin nettorahoituskulut olivat -1,0 (-1,0) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 7,0 (0,4) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat -1,5 (-0,3) miljoonaa euroa. Tulos oli 5,4 (0,1) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,20 (-0,06) euroa.
Pihlajalinnan liikevaihto oli 371,5 (384,8) miljoonaa euroa, laskua 13,3 miljoonaa euroa eli 3,5 prosenttia. Reilusti yli puolet Pihlajalinnan liiketoiminnan volyymistä pysyi vakaana maaliskuun puolivälissä alkaneesta koronaepidemiasta huolimatta. Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa. Alhaisen kysynnän kausina tällaisten sopimusten volyymit ja kannattavuus pysyvät yleensä vakaina.
Kevään koronarajoitustoimien vuoksi Pihlajalinnan Forever-liikuntakeskukset suljettiin väliaikaisesti. Liikuntakeskusten palvelut ja aukioloajat palasivat normaaleiksi vasta 1.8.2020. Koronaepidemia ja rajoitustoimet vähensivät merkittävästi myös lääkärikeskuspalveluiden ja suunterveyden palveluiden kysyntää. Lisäksi työvoimavuokrauksen, Hattulan terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan päättyneet sopimukset laskivat liikevaihtoa. Negatiivisten taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi konsernissa käytiin yt-neuvotteluita, jotka johtivat henkilöstön koko- ja osa-aikaisiin lomautuksiin. Lomautusten määrään ja kestoon vaikuttivat merkittävästi työsuhteen joustot ja mahdollisuudet sijoittua tilapäisesti toisiin tehtäviin.
Valtioneuvosto teki kesäkuussa linjauksen kustannustuesta yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on ollut vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Pihlajalinna kirjasi liiketoiminnan muihin tuottoihin lähinnä liikuntakeskustensa kiinteiden kustannusten kattamiseksi tarkoitetun tuen. Pihlajalinna sai kustannustukea sen konsernikohtaisen maksimimäärän eli 0,8 miljoonaa euroa.
Käyttökate oli 37,3 (35,5) miljoonaa euroa. Oikaistu käyttökate oli 38,9 (40,7) miljoonaa euroa, laskua 1,8 miljoonaa euroa eli 4,4 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 1,6 (5,1) miljoonaa euroa. Leikkaustoiminnan volyymit elpyivät ja edellisvuoden tehostamisohjelma sekä työsuhteiden joustot paransivat kannattavuutta. Työterveyspalveluiden kannattavuus parantui koronatestauksen, tehostamisohjelman,
asiakasmäärän kasvun ja kiinteähintaisten sopimusten suhteellisen osuuden kasvun johdosta. Lääkärikeskuspalveluiden kannattavuus parantui koronatestauksen ja tehostamisohjelman johdosta. Kannattavuutta heikensi merkittävästi julkisen erikoissairaanhoidon kustannuskertymä ja liikuntakeskusten koronarajoitustoimista johtunut asiakasmäärän lasku. Ikäihmisten palveluiden käyttöasteet, työvoimavuokraus ja vastaanottokeskustoiminnan sopimusten päättyminen heikensivät myös kannattavuutta.
Poistot ja arvonalentumiset olivat 25,9 (29,0) miljoonaa euroa. Poistojen ja arvonalentumisten oikaisuerät, lähinnä toimipisteiden sulkemisesta johtuvat alaskirjaukset, olivat 0,5 (3,6) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 4,9 (5,5) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 2,4 (3,4) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 6,7 (5,6) miljoonaa euroa, ja poistot sekä arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 14,3 (17,9) miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan liikevoitto oli 11,4 (6,5) miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 3,1 (1,7) prosenttia. Oikaistu liikevoitto oli 13,5 (15,3) miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 3,6 (4,0) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 2,1 (8,7) miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksiin sisältyvän julkisen erikoissairaanhoidon liikevaihto oli 67,2 (65,8) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon käyttökate oli 0,5 (3,1) miljoonaa euroa ja liiketulos oli 0,4 (2,9) miljoonaa euroa. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset, mahdolliset muuttuvat vastikkeet ja käyttötalouden ylijäämän palautukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.
Konsernin nettorahoituskulut olivat -3,4 (-2,9) miljoonaa euroa. Rahoitusjärjestelyn waiver-kustannus keväällä ja marginaalien nousu nostivat nettorahoituskuluja. Tulos ennen veroja oli 8,0 (3,6) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat -2,1 (-1,2) miljoonaa euroa. Tulos oli 6,0 (2,4) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,24 (-0,01) euroa.
Sote-uudistuksen kesäkuussa alkanut lausuntokierros päättyi 25. syyskuuta 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö sai kierroksella yli 800 lausuntoa. Ministeriö on toimittanut luonnoksen lainsäädännön arviointineuvostolle 14. lokakuuta 2020.
Keskeiset lausuntokierrokselta saadut muutosehdotukset käsittelivät soten rahoitusta, ohjausta ja itsehallintoa, järjestämisvastuuta, ostopalveluja ja sopimuksien mitättömyyttä, tehtävien siirtoa kuntien ja muodostettavien hyvinvointialueiden välillä, hyvinvointialueiden yhteistyösopimusta sekä uudistuksen voimaantulon aikataulua.
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti esitykseen lausuntojen perusteella tehdyistä muutoksista 13. lokakuuta. Sote-uudistuksen uusia itsehallinnollisia alueita kutsuttaisiin esityksen mukaan nimellä hyvinvointialue. Muutokset koskivat myös järjestämisvastuun sisältöä, ostopalveluja ja jo olemassa olevien sopimuksien jatkoa.
Lainsäädännön arviointineuvostolle lähteneeseen luonnokseen on kirjattu, että yksityisiä palveluntuottajia koskevia vaatimuksia tarkennettaisiin suhteessa tulevien hyvinvointialueiden hankkimien palvelujen sisältöön ja laajuuteen. Luonnoksessa todetaan, että arvion mukaan hyvinvointialueet tulevat hyödyntämään ostopalveluja palvelutuotannossaan jatkossakin.
Kuten luonnokseenkin on kirjattu, on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että palvelujen järjestäminen ostopalveluina on auttanut kuntia ja kuntayhtymiä parantamaan palveluiden laatua ja saatavuutta sekä hillitsemään kustannusten kasvua. Edellä mainittujen onnistumisten lisäksi monissa laajoissa ulkoistuksissa tilaajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamansa palvelun laatuun.
Hallitus viimeistelee esityksen saatuaan siitä palautteen lainsäädännön arviointineuvostolta, ja eduskunnalle esitys on tarkoitus luovuttaa joulukuussa 2020. Väliaikainen valmistelutoimielin käynnistäisi ehdotettujen hyvinvointialueiden toiminnan heti, mikäli uusi lainsäädäntö astuisi voimaan. Suunnitelman mukaan soten järjestämisvastuu siirtyisi hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen.
Pihlajalinna Oyj on 5.10.2020 pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan sote-lainsäädännön valmistelun. Konserni katsoo, että sote-lainsäädännön valmistelun yhteydessä ei ole noudatettu lainvalmistelussa huomioon otettavaa hallinto-oikeudellista sääntelyä, lainvalmistelua koskevaa lakia alemman tasoista ohjeistusta sekä hyvän lainvalmistelun yleisiä periaatteita. Lainvalmisteluprosessin yhteydessä ei ole varattu sote-palveluitaan ulkoistaneille kunnille, yksityisille ja järjestömuotoisille sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajille mahdollisuutta tulla kuulluksi ennakollisesti vaikutusten arvioinnissa eikä ehdotetun sote-lainsäädännön sisällöstä. Sote-lakiuudistus sisältää niukasti vaikutusten arviointeja. Esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 75-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu nykyisestä, mikä lisää merkittävästi sote-palveluiden tarvetta ja kustannuksia.
Valtiontalouden tarkastusviraston 27.10.2020 julkaiseman katsauksen mukaan esitetty soten rahoitusmalli luo palvelujen järjestäjille vain vähän kannustimia kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Valtiontalouden tarkastusvirasto kiittelee kuitenkin monia muutoksia, joita hallitus teki luonnokseen laajan lausuntokierroksen jälkeen. Yksi tällainen muutos koski yksityisen palveluntarjoajien asemaa. Luonnoksen mukaan kaikki ostot ovat sallittuja, ellei niitä ole erikseen laissa kielletty.
Työterveyspalveluiden tarve ei ole epidemiatilanteessa vähentynyt. Yritykset ovat hankkineet työterveyspalveluiden tuottajilta myös testaustoimintaa, minkä avulla voidaan välttää esimerkiksi pitkiä turhia poissaoloja ja pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Toisaalta massiiviset lomautukset ja yksityisen kulutuksen lasku epidemian johdosta ovat saaneet yritykset leikkaamaan työterveyden sopimusten sisältöään.
Kiireetön hoito on epidemian seurauksena tilapäisesti vähentynyt, mikä näkyy hoitojonojen kasvuna. THL:n mukaan yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden määrä on kasvanut sairaanhoitopiireissä kesän aikana. Elokuun 2020 lopussa lähes 137 000 potilasta odotti hoitoonpääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Hoitoa odottaneista 13 prosenttia oli odottanut yli hoitotakuulain mukaisen 180 vuorokauden maksimiodotusajan pääsyä kiireettömään hoitoon.
Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli 430,2 (424,0) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 6,2 (24,4) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan nettorahavirta vuosineljännekseltä oli -3,0 (2,6) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -0,8 (0,3) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli -18,9 (-10,7) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan nettorahavirta katsauskaudelta oli 28,6 (17,1) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -3,0 (- 3,6) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli -5,9 (-14,8) miljoonaa euroa.
Investointien nettorahavirta vuosineljänneksellä oli -1,6 (-3,5) miljoonaa euroa.
Investointien nettorahavirta katsauskaudelta oli -2,5 (-15,1) miljoonaa euroa. Tytäryritysten hankinnat vaikuttivat investointien nettorahavirtaan -1,4 (-4,9) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin olivat -7,8 (-10,8) miljoonaa euroa ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 6,7 (0,5) miljoonaa euroa. Pihlajalinna myi ja takaisinvuokrasi kaksi hoivakiinteistöään Laihialla toukokuussa 2020.
Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) vuosineljännekseltä oli -4,6 (-1,0) miljoonaa euroa ja katsauskaudelta 26,1 (2,0) miljoonaa euroa.
Rahoituksen nettorahavirta vuosineljännekseltä oli -3,9 (-1,2) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä 2,4 (6,6) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -5,0 (-6,7) miljoonaa euroa ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -1,1 (-1,1) miljoonaa euroa. Määräysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa 0,1 (0,0) miljoonaa euroa.
Rahoituksen nettorahavirta katsauskaudelta oli -47,0 (-13,8) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä -9,0 (9,3) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -15,2 (-16,5) miljoonaa euroa, ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -3,6 (-3,0) miljoonaa euroa. Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutoksen nettovaikutus rahavirtaan oli -18,3 (-1,3) miljoonaa euroa. Pihlajalinna maksoi tammikuussa 2020 Kuusiolinna Terveyden osakkeista yhteensä 16,3 miljoonaa euroa Alavuden ja Ähtärin kaupungeille ja Soinin kunnalle sekä Mäntänvuoren Terveyden osakkeista 2,0 miljoonaa euroa Mänttä-Vilppulan kaupungille. Määräysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa 0,2 (0,0) miljoonaa euroa. Pihlajalinna Oyj ei maksanut osinkoa tilikaudelta 2019. Yhtiö on hankkinut omia osakkeita kannustinohjelmaansa varten 0,7 (0,0) miljoonalla eurolla.
Konsernin nettovelkaantumisaste oli 185,4 (153,6) prosenttia. Korolliset nettovelat olivat 207,3 (197,9) miljoonaa euroa. Konserni maksoi katsauskaudella ehdollisia vastikkeita 1,4 (1,5) miljoonaa euroa (yrityskauppojen lisäkauppahintoja).
Sijoitetun pääoman tuotto oli 4,7 (3,6) prosenttia ja oman pääoman tuotto oli 7,4 (4,6) prosenttia.
Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely Danske Bankin ja Nordean kanssa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää myöhemmin erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.
Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Lainapankkien kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS 16 -vaikutusta). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 30.9.2020.
Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat maaliskuun lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta. Vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen tilapäiset kovenanttiehdot olivat seuraavat: leverage ei saa ylittää tasoa 4,25 ja gearing ei saa ylittää tasoa 140 prosenttia. Rahoitusjärjestelyn kovenanttitasot – leverage 3,75 ja gearing 115 prosenttia – astuivat takaisin voimaan vuoden kolmannen neljänneksen tarkastelussa.
Sopimuksessa lisättiin rahoitusjärjestelyyn pysyvästi uusi korkein marginaalitaso. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Tilanteessa 30.9.2020 rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 3,45.
Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli katsauskauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 37,3 miljoonaa euroa.
Mehiläinen Yhtiöt Oy:n vapaaehtoisen julkisen käteisostotarjouksen mahdollisesti toteutuessa tulisi sovellettavaksi Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyn määräysvaltamuutosehto. Ehdon mukaan rahoittajat ovat oikeutettuja irtisanomaan rahoitusjärjestelyn ennenaikaisesti omistuksessa tapahtuvan olennaisen muutoksen johdosta. Ostotarjouksen lopullisen tuloksen ilmoittamisen jälkeen Pihlajalinnalla ja rahoittajilla on 30 arkipäivää aikaa sopia mahdollisen omistusmuutoksen vaikutuksista rahoitusjärjestelyyn.
Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 20,7 (31,0) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat katsauskaudella 8,0 (8,4) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen uusien yksiköiden avaamiseen olivat 0,4 (4,3) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen yritysjärjestelyihin olivat yhteensä 0,0 (3,8) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 12,3 (14,6) miljoonaa euroa sisältäen uusien yksiköiden avaamisen Riihimäelle (Uniikki-erityisasumispalvelut) ja Helsinkiin (Pihlajalinna Tavastia -lääkärikeskus).
Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 0,5 (5,2) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset liittyvät tietojärjestelmähankkeisiin ja kliinisten laitteiden korvausinvestointeihin.
Pihlajalinna teki tilikauden 2019 lopussa sopimuksen Mänttä-Vilppulan kaupungin kanssa kolmen sote-rakennuksen hankinnasta. Kauppa toteutetaan edellytysten täyttyessä 31.12.2020 mennessä. Hankkeen kokonaisarvo on arviolta 4−7 miljoonaa euroa riippuen rakennusten kehittämissuunnitelmasta.
| Yhtiö | Pihlajalinnan omistus 31.12.2019 |
Pihlajalinnan omistus 30.9.2020 |
Nykyisen sopimuk sen palvelutuotan non alkamisvuosi |
Sopimuksen kesto, vuotta |
|---|---|---|---|---|
| Jokilaakson Terveys Oy | 90 % | 90 % | sisäinen palvelu | sisäinen palvelu |
| tuotanto | tuotanto | |||
| Jämsän Terveys Oy | 51 % | 51 % | 2015 | 10 |
| Kuusiolinna Terveys Oy | 90 % | 90 % | 2016 | 15 |
| Mäntänvuoren Terveys Oy | 91 % | 91 % | 2016 | 15 |
| Kolmostien Terveys Oy | 96 % | 96 % | 2015 | 15 |
| Laihian Hyvinvointi Oy | 81 % | 81 % | 2018 | palveluseteli |
| Fuusioitu yhtiö | Kohdeyhtiö | Ajankohta | |
|---|---|---|---|
| Forever Matinkylä Oy | Forever Helsinki Oy | 1.1.2020 | |
| Etelä-Karjalan Liikuntakeskus Oy | |||
| Forever Hiekkaharju Oy | |||
| Forever Varisto Oy | |||
| Keravan Forever Oy | |||
| Klaari Oy | |||
| Kompassi Hammaslääkärikeskus Oy | Pihlajalinna Seinäjoki Oy | 1.2.2020 | |
| Forever Herttoniemi Oy | Forever Helsinki Oy | ||
| Forever Hämeenlinna Oy | 1.9.2020 | ||
| Pihlajalinna Solutions Oy | Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy | 1.9.2020 | |
| Impact Care Oy |
Aktivointikriteerit täyttäviä kehittämismenoja katsauskaudella oli 0,3 (0,5) miljoonaa euroa.
Tilikaudella 2020 kehittämistoiminta keskittyy edelleen sote-ulkoistusten kuntalaisten etäpalvelumalliin ja mobiiliratkaisuihin, työterveyden kiinteähintaisten sopimusten toimintamalliin (työterveysportaali) sekä urheiluklinikka- ja sote-keskuskonsepteihin.
Katsauskauden lopussa henkilöstön määrä oli 5 882 (5 936). Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 4 303 (4 713), vähennystä 410 henkilöä eli 9 prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 158,8 (167,0) miljoonaa euroa, laskua 8,2 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia.
Toimitusjohtaja Joni Aaltonen toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmään kuuluvat operatiivinen johtaja Teija Kulmala, talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala, lakiasiainjohtaja Marko Savolainen, henkilöstöjohtaja Elina Heliö, palvelukehitys- ja tietohallintojohtaja Sanna Määttänen ja 25.6.2020 alkaen myyntijohtaja Juha-Pekka Halttunen.
Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan seitsemän. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin uudelleen Matti Jaakola, Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén.
Yhtiökokous valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi. Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat seuraavat edustajat:
Pihlajalinna Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 15.4.2020 valiokuntiin seuraavat jäsenet:
Tarkastusvaliokunta: Seija Turunen (pj), Matti Jaakola, Mika Manninen ja Hannu Juvonen Palkitsemisvaliokunta: Mikko Wirén (pj), Leena Niemistö ja Kati Sulin
Todettiin, että kaikki hallituksen jäsenet voivat halutessaan osallistua kaikkien valiokuntien kokouksiin.
Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti, että hallituksen palkkiot pysyvät ennallaan, ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2021 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa.
Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 061 314 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 9 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 asti.
Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 3 091 971 osaketta, mikä vastaa noin 14 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 asti.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.4.2020 yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tilikaudelle 1.1.–31.12.2020. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Lotta Nurminen, KHT.
Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 22 620 135, joista ulkona oli 22 572 736 ja yhtiön omassa hallussa 47 399. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki ulkona olevat osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja yhtiön muuhun varojen jakoon. Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 12 108 (13 188) osakkeenomistajaa. Luettelo suurimmista omistajista on nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.
| Osaketiedot, ulkona olevat osak | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| keet | 7-9/2020 | 7-9/2019 | 1-9/2020 | 1-9/2019 | 2019 |
| Määrä kauden lopussa, kpl | 22 572 736 | 22 620 135 | 22 572 736 | 22 620 135 | 22 620 135 |
| Määrä kaudella keskimäärin, kpl | 22 572 736 | 22 620 135 | 22 590 243 | 22 620 135 | 22 620 135 |
| Osakkeen ylin kurssi, euroa | 15,05 | 11,96 | 15,66 | 11,96 | 15,88 |
| Osakkeen alin kurssi, euroa | 10,30 | 9,78 | 10,30 | 8,70 | 8,70 |
| Osakkeen keskikurssi, euroa* | 12,85 | 10,71 | 13,93 | 10,66 | 12,77 |
| Osakkeen päätöskurssi, euroa | 10,35 | 10,40 | 10,35 | 10,40 | 15,28 |
| Osakevaihto, 1 000 kpl | 1 271 | 713 | 3 991 | 1 935 | 4 062 |
| Osakevaihto, % | 5,6 | 3,2 | 17,7 | 8,6 | 18,0 |
| Markkina-arvo kauden lopussa, | |||||
| milj. euroa | 233,6 | 235,2 | 233,6 | 235,2 | 345,6 |
Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.
* kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi
Mehiläinen Yhtiöt Oy ("Tarjouksentekijä") ja Pihlajalinna Oyj allekirjoittivat 5.11.2019 yhdistymissopimuksen ("Yhdistymissopimus"), jonka mukaan Mehiläinen teki Pihlajalinnan hallituksen suositteleman vapaaehtoisen julkisen käteisostotarjouksen kaikista Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista ("Ostotarjous").
Ostotarjouksessa Pihlajalinnan osakkeenomistajille tarjotaan 16,00 euron käteisvastike jokaista Pihlajalinnan liikkeeseen laskettua ja ulkona olevaa osaketta kohden. Tarjousvastike sisältää preemion, joka on noin 46,0 prosenttia verrattuna Pihlajalinnan osakkeen päätöskurssiin Nasdaq Helsingissä 4.11.2019. Pihlajalinnan hallituksen esteettömät jäsenet päättivät yksimielisesti suositella Pihlajalinnan osakkeenomistajille ostotarjouksen hyväksymistä.
Finanssivalvonta hyväksyi 8.1.2020 ostotarjousta koskevan tarjousasiakirjan. Tarjousaika alkoi 9.1.2020 klo 9.30 (Suomen aikaa) ja sen oli määrä päättyä 15.10.2020 klo 16.00 (Suomen aikaa). Tarjouksentekijä on päättänyt jatkaa tarjousaikaa siten, että se päättyy 20.11.2020 klo 16.00 (Suomen aikaa), ellei sitä jatketa edelleen tai keskeytetä Ostotarjouksen ehtojen ja soveltuvan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti ja näiden asettamissa rajoissa. Pihlajalinnan hallitus on antanut suostumuksensa tarjousajan jatkamiselle 20.11.2020 saakka.
Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto teki 29.9.2020 markkinaoikeudelle esityksen Mehiläisen ja Pihlajalinnan välisen yrityskaupan kieltämisestä, ja asia on siirtynyt markkinaoikeuden käsittelyyn. Saatavilla olevan tiedon perusteella Tarjouksentekijä arvioi markkinaoikeuden antavan päätöksensä asiassa 29.12.2020 päättyvän lakisääteisen käsittelyajan loppupuolella.
Yhdistymissopimus sisältää molemminpuolisen irtisanomisoikeuden tilanteessa, jossa Ostotarjousta ei ole toteutettu sovittuun raukeamispäivään 30.11.2020 mennessä ("Raukeamispäivä"). Niin kauan kuin Yhdistymissopimus on voimassa, Tarjouksentekijällä on sen nojalla velvollisuus pyrkiä kohtuudella käytettävissä olevin keinoin toteuttamaan Ostotarjous, mukaan lukien jatkamalla Tarjousaikaa sikäli kun tämä on soveltuvien lakien ja määräysten puitteissa sallittua.
Tarjouksentekijä on Yhdistymissopimuksen mukaisten velvollisuuksiensa mukaisesti päättänyt jatkaa Tarjousaikaa 20.11.2020 saakka. Vaikka Tarjouksentekijä pitää tällä hetkellä enemmän epätodennäköisenä kuin todennäköisenä, että markkinaoikeus antaisi päätöksensä riittävän ajoissa Ostotarjouksen toteuttamiseksi ennen Raukeamispäivää, Tarjouksentekijällä ei ole jäljempänä esitettävien syiden johdosta tällä hetkellä edellytyksiä jatkaa Tarjousaikaa pidemmälle kuin 20.11.2020 saakka, sanotun päivän ollessa viimeinen päivä, joka mahdollistaa Ostotarjouksen toteuttamisen Raukeamispäivään mennessä, mikäli markkinaoikeus antaa päätöksensä riittävän ajoissa.
Tarjousajan jatkaminen Raukeamispäivän yli siten, että Tarjousajassa otettaisiin huomioon markkinaoikeusprosessin ennakoitu kokonaiskesto, johtaisi väistämättä siihen, ettei Ostotarjousta voitaisi toteuttaa kuin aikaisintaan vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä olettaen, että markkinaoikeuden päätöksestä ei valiteta. Tämän seurauksena Ostotarjouksen olemassa oleviin vieraan ja oman pääoman ehtoisiin rahoitusjärjestelyihin olisi puolestaan välttämätöntä tehdä muutoksia. Näin ollen Tarjouksentekijällä ei ole tällä hetkellä edellytyksiä jatkaa Tarjousaikaa sovitun Raukeamispäivän yli siten, että Tarjousajassa otettaisiin huomioon markkinaoikeusprosessin ennakoitu kokonaiskesto.
Tarjouksentekijä jatkaa markkinaoikeusprosessia tavoitteenaan saada hyväksyntä ehdotetulle yrityskaupalle. Mehiläinen jatkaa myös käynnissä olevaa vuoropuheluaan Pihlajalinnan kanssa koskien markkinaoikeusprosessin eteenpäin viemistä.
Yllä mainittujen olosuhteiden johdosta Pihlajalinnan osakkeenomistajia kehotetaan kiinnittämään huomiota lisääntyneisiin epävarmuustekijöihin koskien Ostotarjouksen toteutumista. Ensinnäkään ei voi olla varmuutta siitä, että Tarjousaikaa voidaan jatkaa edelleen, mikä voisi johtaa Ostotarjouksen raukeamiseen 20.11.2020 jälkeen edellyttäen, että markkinaoikeus ei ole antanut päätöstään kyseisen ajanjakson aikana. Toisekseen vaikka Tarjousaikaa jatkettaisiin edelleen, ei voi olla varmuutta siitä, että markkinaoikeus hyväksyy ehdotetun yrityskaupan Ostotarjouksen ehtojen asettamien rajojen puitteissa, tai lainkaan. Jos Tarjousaikaa jatketaan edelleen ja markkinaoikeus päättää hyväksyä ehdotetun yrityskaupan, Tarjouksentekijän tämänhetkisen arvion mukaan Ostotarjous voitaisiin toteuttaa aikaisintaan vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana olettaen, että markkinaoikeuden päätöksestä ei valiteta.
Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmälliseen toimintaan osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa lisäksi laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan. Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa määritellään ja luokitellaan konsernin riskit sekä kuvataan riskienhallinnan tavoitteet. Lisäksi määritellään riskienhallinnassa noudatettavat periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut.
Koronaepidemian johdosta Pihlajalinna terävöitti johtamisjärjestelmäänsä. Konsernin johtoryhmä seuraa toiminnallisia mittareita ja arvioi tilannetta sekä tarvittavia toimenpiteitä. Lääketieteellinen johtoryhmä kokoontuu viikoittain ja ohjeistaa konsernin liiketoimintoja viranomaisten ja alueellisten linjausten mukaisesti. Koronavirusepidemian jatkuessa henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuus ja terveys ovat edelleen etusijalla Pihlajalinnan johtamisjärjestelmässä. Tilannekuvan ajantasaisuus aluejohdolle, henkilöstölle ja ammatinharjoittajille varmistetaan jatkuvan intratiedottamisen kautta, vaikka päivittäisestä kriisijohtamisesta on luovuttu.
Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoiminnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.
Konsernin riskienhallinnassa on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallinnan (Enterprise Risk Management) järjestelmä ja prosessi. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin.
Strategisilla riskeillä tarkoitetaan epävarmuutta, joka liittyy konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin strategian toteuttamiseen. Esimerkki tästä ovat yhteiskunnalliset rakenteelliset muutokset.
Operatiiviset riskit ovat riskejä, jotka aiheutuvat ulkoisista tekijöistä, teknologiasta, henkilöstön, organisaation tai prosessien toiminnasta. Näitä riskejä käsitellään esimerkiksi seuraamalla järjestelmällisesti kilpailutilannetta ja reagoimalla sen muutoksiin.
Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät konsernin taloudelliseen tilanteeseen, kuten kannattavuuteen, rahoitusprosessien toimivuuteen ja verotukseen.
Vahinkoriskit koskevat onnettomuuksia tai muita vahinkoja, jotka voivat kohdistua konsernin omaisuuteen, henkilökuntaan, asiakkaisiin, sidosryhmiin tai ympäristöön. Yhtiöllä on vastuu- ja potilasvakuutus yhtiön oman henkilökunnan aiheuttamia mahdollisia hoitovirheitä varten.
Riskiluokkia yhdistää maineriski, joka voi vaikuttaa konsernin brändien tai koko konsernin maineeseen. Tietoturvan tai -suojan vaarantuminen voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.
Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen
toteutumista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioidaan ja seurataan.
Vastuu riskienhallinnasta on konserni- ja liiketoimintajohdolla raportointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat ohjaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit.
Koronavirusepidemian vuoksi Pihlajalinna perui väliaikaisesti vuoden 2020 näkymänsä, jotka oli annettu 14.2.2020. Valtioneuvoston suosittelemien rajoitustoimien ja koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan liiketoimintaan on edelleen vaikeaa luotettavasti arvioida ja ennakoida.
Koronaepidemian jatkoskenaarioiden lisäksi liiketoiminnan merkittävät epävarmuustekijät liittyvät sosiaalija terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksiin, lainsäädännön olennaisiin muutoksiin, uusien toimipisteiden avaamiseen, yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen sekä riskeihin, jotka liittyvät verotukseen sekä pätevän johdon sitouttamiseen ja rekrytointeihin.
Hallituksen sote-esitysluonnokseen tehtiin linjauksia ja muutoksia syyskuussa päättyneen lausuntokierroksen pohjalta. Ennen lausuntokierrosta ehdotettujen ulkoistussopimusten mitätöimisen sijasta osa sopimuksista tulisi uuden luonnoksen mukaan irtisanomismenettelyn alaiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistamissopimusten mitätöiminen olisi luonnoksen mukaan rajattu erittäin laajoihin ja merkittäviin sopimuksiin sekä kohtiin, joiden ulkoistamisen kiellosta on säädetty nimenomaisesti (esim. julkisen vallan käyttö, sosiaalipäivystys). Sopimusten mitätöinti tai niiden muuttaminen irtisanomismenettelyn alaisiksi olisi Pihlajalinnan johdon ja juridisten asiantuntijoiden mukaan edelleen mahdollisesti ristiriidassa perustuslain ja sopimusjuridiikan kanssa.
Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset ja käyttötalouden ylijäämän palautukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.
Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimusta koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Riita-asia koskee palvelusopimuksen mukaista hinnantarkistusehtoa. Näkemysero kiinteän vuosihinnan määräytymisestä on katsauskauden lopussa yhteensä arviolta noin 2,6 miljoonaa euroa. Käräjäoikeus siirsi kantajan hakemuksesta pääkäsittelyä maaliskuun 2020 alusta tammikuulle 2021. Jämsän Terveys Oy:llä on lisäksi taseessa muita saamisia Jämsän kaupungilta yhteensä 3,0 miljoonaa euroa liittyen erikoissairaanhoidon kasvaneisiin kustannuksiin ja ikäihmisten palveluiden lisääntyneisiin viranomaisvaatimuksiin.
Yhtiö on tehnyt asiakokonaisuudesta ratkaisuesityksen Jämsän kaupungille. Ratkaisuesitys pohjautuu Jämsän kaupungin keväällä teettämään konsulttiselvitykseen. Johto arvioi, että palvelusopimusta koskevassa kokonaisuudessa tullaan saavuttamaan sovinto.
Kuusiolinna Terveys Oy:llä on myyntisaamisia ja muita saamisia tilaajalta yhteensä 5,1 miljoonaa euroa. Alavuden, Ähtärin ja Soinin kanssa osakekauppojen yhteydessä allekirjoitetulla tulkintapöytäkirjalla on sovittu
muuttuvien vastikkeiden veloitusperiaatteista. Avoimet saamiset liittyvät ikäihmisten palveluiden lisääntyneisiin viranomaisvaatimuksiin, erikoissairaanhoidon kustannuksiin, lastensuojelun kustannuksiin ja nettomenon laskentaan. Kuortaneen kanssa osakekauppaa ei ole vielä toteutettu eikä vastaavaa tulkintapöytäkirjaa allekirjoitettu. Johto arvioi, että tilaaja tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti, sillä enemmistö tilaajan osakkaista on veloitusperiaatteista sopinut.
Mäntänvuoren Terveys Oy:llä on myyntisaamisia ja muita saamisia tilaajalta yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Saamiset liittyvät ikäihmisten palveluiden lisääntyneisiin viranomaisvaatimuksiin ja aikaisemman sopimuksen mukaisen nettomenon laskentaan. Tilaajan kanssa on sovittu sote-kiinteistökauppa, joka edellytysten täyttyessä toteutetaan vuonna 2020. Johto arvioi, että asiakas tulee suorittamaan saatavat täysimääräisesti kiinteistökaupan täytäntöönpanon yhteydessä.
Konsernilla on katsauskauden lopussa saamisissaan yhteensä 1,5 miljoonaa euroa kunnittain arvioituja julkisen erikoissairaanhoidon kustannuskertymien palautuksia. Konsernin johto katsoo, että palvelusopimusten perusteella kustannuskertymien palautukset kuuluvat Pihlajalinnalle, koska ne ovat kertyneet Pihlajalinnan palvelutuotannon ja kustannusvastuun ajalta.
Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimusta koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Riita-asia koskee palvelusopimuksen mukaista hinnantarkistusehtoa. Näkemysero kiinteän vuosihinnan määräytymisestä on katsauskauden lopussa yhteensä arviolta noin 2,6 miljoonaa euroa. Kantaja siirsi pääkäsittelyä maaliskuun 2020 alusta tammikuulle 2021.
Hattulan kunta jätti haastehakemuksen käräjäoikeudelle sopimusrikkomukseen perustuvassa vahvistus-, sopimussakko- ja vahingonkorvausvaatimusasiassa. Haaste on tiedoksi annettu Pihlajalinnalle 27.2.2020. Hattulan kunnan esittämä kanne kiistassa on yhteensä 2,6 miljoonaa euroa lisättynä viivästyskoroilla sekä kantajan oikeudenkäyntikuluilla. Pihlajalinna on kiistänyt esitetyt vaatimukset sekä väitteet sopimusrikkomuksesta ja nostanut noin 1,7 miljoonan euron vastakanteen muun muassa sopimuksen perusteettomasta purusta. Pihlajalinnan palvelutuotanto Hattulassa päättyi 31.3.2020.
Yhtiö ei vastaanottanut katsauskaudella arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisia ilmoituksia.
Hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.2.2019 Pihlajalinna-konsernin ylimmän johdon osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman (LTI 2019) ehdot. Kannustinohjelma on voimassa 1.1.2019 lukien ja se on suunnattu toimitusjohtajalle, johtoryhmälle sekä erikseen ohjelmaan valituille muille avainhenkilöille. Ensivaiheessa ohjelmaan valittiin 25 avainhenkilöä. LTI 2019 muodostaa kokonaisuudessaan viisivuotisen ohjelman eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2022. Avainhenkilön on lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan. Katsauskauden lopussa ohjelman vähimmäissijoitusvaatimuksen täytti 21 avainhenkilöä.
Kiinteämääräinen lisäosakeohjelma sisältää sitouttamisjakson vuoden 2019 alusta vuonna 2020 tapahtuvaan kiinteämääräisen osakepalkkion maksuajankohtaan saakka. Tässä ohjelmassa yhtiö antaa kullekin osallistujalle lisäosakkeita kiinteällä kertoimella suhteessa osallistujan omaan osakesijoitukseen. Lisäosakkeet annetaan vuonna 2020 ja niihin sovelletaan luovutusrajoitusta.
Suoritus- ja laatuperusteinen lisäosakeohjelma sisältää kolme yksivuotista suoritusjaksoa (kalenterivuodet 2019–2021) joiden aikana osallistujilla on mahdollisuus ansaita suoritusperusteisia lisäosakkeita edellyttäen, että yhtiö saavuttaa hallituksen asettamat suoritustavoitteet. Kunkin yksittäisen suoritusjakson perusteella osallistuja voi ansaita vastikkeetta enintään kaksi lisäosaketta kutakin kolmea sijoitusosaketta kohti
(bruttomäärä ennen verojen vähentämistä). Suoritusperusteiset lisäosakkeet annetaan asianomaisen suoritusjakson päätyttyä keväällä 2020, 2021 ja 2022. Näihin lisäosakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta.
Suoritus- ja laatuperusteiseen lisäosakeohjelmaan sovellettavat kriteerit ensimmäiseltä suoritusjaksolta 2019 olivat Pihlajalinna-konsernin oikaistu liikevoitto sekä keskeiset operatiiviset ja laadulliset mittarit. Suoritusjaksolta 2019 ei realisoitunut lisäosakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet.
Toiselta suoritus- ja laatuperusteiselta lisäosakeohjelman suoritusjaksolta 2020 yhtiön johdon palkkio ensimmäiseltä puolivuosikaudelta on 50 prosenttia koko vuoden suoritusperusteisesta maksimista. Osakkeet luovutetaan palkitsemisohjelman mukaisesti viimeistään kesäkuussa 2021. Toinen puolivuosikausi menee lähtökohtaisesti jo päätettyjen mittareiden mukaan.
LTI 2019 kannustinohjelmaan sisältyy mahdolliseen määräysvaltamuutokseen liittyviä ehtoja. Mehiläisen julkisen ostotarjouksen perusteella edellä mainitut määräysvaltamuutosehdot tulevat noudatettaviksi. Mehiläisen 5.11.2019 julkistama käteisostotarjous kaikista Pihlajalinnan osakkeista johtaa kiinteämääräisen lisäosakeohjelman täysimääräiseen maksuun kaupan toteutuessa. Osakkeet lakkaavat olemasta luovutusrajoituksen piirissä välittömästi ostotarjouksen lopullisen tuloksen ilmoittamisen yhteydessä ostotarjouksen täytäntöönpanossa.
Kiinteämääräisen lisäosakeohjelman mukaan sijoitusvaatimuksen täyttäneille 21 avainhenkilölle realisoituu määräysvaltamuutoksen toteutuessa maksettavaksi yhteensä 100 000 lisäosaketta. Lisäosakkeiden käypä arvo on käteisostotarjouksen mukaan 1,6 miljoonaa euroa. Määräysvaltamuutoksen johdosta suoritettavasta osakeperusteisesta palkkiosta ja suoriteperusteisesta palkkiosta on kohdistettu katsauskaudelle kulua 1,2 miljoonaa euroa.
Mikäli Mehiläisen käteisostotarjous raukeaisi vuonna 2020, kiinteämääräisen lisäosakeohjelman perusteella yhtiö antaisi kullekin osallistujalle lisäosakkeita kiinteällä kertoimella suhteessa osallistujan omaan osakesijoitukseen. Lisäosakkeet tulisi kyseisessä tapauksessa luovuttaa avainhenkilöille vuoden 2020 loppuun mennessä ja niihin sovellettaisiin luovutusrajoitusta, kuten edellä on todettu.
Pihlajalinna Oyj:n hallitus päätti 20.3.2020 aloittaa yhtiön omien osakkeiden hankinnan varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2019 antaman valtuutuksen perusteella. Osakkeet hankittiin käytettäväksi osana yhtiön kannustinjärjestelmää Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan.
Pihlajalinna aloitti omien osakkeiden hankinnan 31.3.2020 ja päätti sen 17.4.2020. Tänä aikana Pihlajalinna hankki 47 399 omaa osaketta keskihintaan 14,56 euroa osakkeelta.
Hankinnan jälkeen Pihlajalinna Oyj:llä on yhteensä 47 399 omaa osaketta, jotka vastaavat noin 0,21 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Pihlajalinna menestyi parhaiten Työterveys Virta Oy:n osakekannan myynnistä ja työterveyspalveluista järjestetyssä julkisessa kilpailutuksessa. Työterveys Virta Oy:n omistajat ja Pihlajalinna allekirjoittavat seuraavaksi aiesopimuksen. Osapuolten aikomuksena on toteuttaa kauppa ja hankintasopimusten mukaiset työterveyspalveluiden hankinnat viimeistään tammikuun 2021 loppuun mennessä.
Työterveys Virta Oy:n suurimmat omistajat ovat Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Yhtiön muita omistajia ovat Hailuodon kunta, Kempeleen kunta, Limingan kunta, Lumijoen kunta, Muhoksen kunta, Tyrnävän kunta, Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä.
Osakekaupan yhteydessä Työterveys Virta Oy:n nykyisten omistajatahojen työntekijöiden työterveyspalvelut siirtyvät Pihlajalinnalle. Sopimuskausi on 4 vuotta, minkä jälkeen sopimuksia on mahdollista jatkaa toistaiseksi voimassa olevina. Samoin mukana olevien kuntien lakisääteiselle järjestämisvastuulle kuuluvien työterveyshuollon palveluiden tuottamisvastuu siirtyy Pihlajalinnalle.
Työterveys Virralla on noin 26 000 henkilöasiakasta ja noin 140 työntekijää. Yhtiöllä on yhteensä seitsemän toimipistettä Oulussa, Kempeleessä, Muhoksella, Limingalla, Tyrnävällä ja Raahessa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2019 oli noin 13,6 miljoonaa euroa. Liikevaihto koostuu pelkästään työterveyspalveluiden myynnistä.
Yrityskauppa vahvistaa Pihlajalinnan kasvua Oulun seudulla ja lähikunnissa sekä laajentaa olennaisesti Pihlajalinnan liiketoimintaa koko Pohjois-Suomessa.
Kaupan loppuunsaattamiseksi toteutetaan asianmukaisesti täydentävä Due Diligence -tarkastus, jonka jälkeen hankinta etenee sopimusvaiheeseen ja kauppakirjojen hyväksyntään.
Mehiläinen Yhtiöt Oy:n 15.10.2020 julkaisemaa päätöstä jatkaa Pihlajalinna Oyj:n kaikkia osakkeita koskevan vapaaehtoisen suositellun käteisostotarjouksen tarjousaikaa 20.11.2020 saakka on käsitelty kohdassa Mehiläisen julkinen käteisostotarjous Pihlajalinnan osakkeista.
Osavuosikatsaus on laadittu IFRS-standardien mukaisesti ja sen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardin (Osavuosikatsaukset) vaatimuksia. Osavuosikatsauksessa julkaistut tiedot ovat tilintarkastamattomat. Kaikki luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summasta. Tunnus- ja muutosluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.
Osavuosikatsauksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä, mikä vaikuttaa taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat Osavuosikatsauksessa käytetyistä arvoista.
Osavuosikatsauksen laadinnassa on otettu huomioon koronaepidemian ja poikkeusolosuhteiden vaikutukset yhtiön liiketoimintaan. Johto on analysoinut eri skenaarioiden avulla koronaviruksen vaikutuksia eri alueisiin ja asiakasryhmiin, kysyntään ja kannattavuuteen. Toimenpiteisiin kannattavuuden ja myynnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on ryhdytty. Rahoituksen riittävyyttä, maksuvalmiutta, luottoriskejä ja rahoitusjärjestelyn kovenanttiehtoja tarkastellaan jatkuvasti. Koronaepidemian vaikutusta arvionvaraisiin eriin ja johdon arvioiden perusteisiin ja taustaolettamuksiin on arvioitu ja huomioitu. Johto katsoo, että Osavuosikatsauksen laatiminen toiminnan jatkuvuuden periaatteella on perusteltua ja asianmukaista.
Osavuosikatsaus on laadittu voimassaolevien IFRS-standardien mukaisesti. Osavuosikatsaus on laadittu noudattaen 31.12.2019 tilinpäätöksen laatimisperiaatteita ottaen huomioon 1.1.2020 sovellettaviksi tulleet uudet tai muutetut standardit tai tulkinnat.
Konserni otti vuonna 2020 käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat muutetut standardit. Niillä ei kuitenkaan odoteta olevan olennaista vaikutusta Pihlajalinnan tilinpäätöksiin.
Muutokset standardiin IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten tarkoituksena on auttaa yhteisöjä määrittämään, onko hankintaa käsiteltävä liiketoiminnan yhdistämisenä vai omaisuuden hankintana. Muutokset selventävät liiketoiminnan määritelmiä, poistavat vaatimuksen arviolle, pystyvätkö markkinaosapuolet korvaamaan puuttuvia panoksia tai prosesseja, rajaavat liiketoiminnan ja tuotosten määritelmiä ja lisäävät ohjeistusta auttamaan yhtiöitä sen arvioimisessa, milloin hankinnan kohde on itsenäinen prosessi. Standardiin lisätään myös valinnainen käyvän arvon keskittymisen testi.
Muutokset standardeihin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla yhdenmukaistetaan ja selvennetään olennaisuuden määritelmää IFRS-standardeissa. Muutokset selventävät, että olennaisuus riippuu tiedon luonteesta tai laajuudesta tai molemmista.
Muutokset standardiin IFRS 16 Vuokrasopimukset Covid-19-Related Rent Concessions* (sovellettava 1.6.2020 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla). Muutos tuo vuokralle ottajalle mahdollisuuden soveltaa käytännön apukeinoa, joka yksinkertaistaa kirjanpitokäsittelyä sellaisten vuokriin liittyvien helpotusten osalta, jotka aiheutuvat suoraan COVID-19:stä. Käytännön apukeinoa soveltavan vuokralle ottajan ei edellytetä arvioivan sitä, ovatko vuokriin liittyvät helpotukset vuokrasopimuksen muutoksia, jos standardimuutoksessa esitetyt kriteerit täyttyvät.
* Kyseistä säännöstä ei ollut hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 30.9.2020 mennessä.
| milj. euroa | 7-9/2020 3 kk |
7-9/2019 3 kk |
1-9/2020 9 kk |
1-9/2019 9 kk |
2019 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 123,9 | 122,7 | 371,5 | 384,8 | 518,6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,6 | 0,2 | 1,9 | 0,9 | 1,6 |
| Materiaalit ja palvelut | -47,5 | -45,9 | -144,4 | -146,3 | -200,2 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | -50,1 | -52,4 | -158,8 | -167,0 | -222,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -10,2 | -11,5 | -32,9 | -37,0 | -50,2 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tulok | |||||
| sesta | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Käyttökate (EBITDA) | 16,7 | 12,9 | 37,3 | 35,5 | 47,8 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -8,7 | -11,5 | -25,9 | -29,0 | -37,7 |
| Liikevoitto (EBIT) | 8,0 | 1,4 | 11,4 | 6,5 | 10,2 |
| Rahoitustuotot | 0,1 | 0,0 | 0,2 | 0,1 | 0,1 |
| Rahoituskulut | -1,1 | -1,0 | -3,6 | -3,0 | -4,0 |
| Tulos ennen veroja | 7,0 | 0,4 | 8,0 | 3,6 | 6,3 |
| Tuloverot | -1,5 | -0,3 | -2,1 | -1,2 | -1,8 |
| Tilikauden tulos* | 5,4 | 0,1 | 6,0 | 2,4 | 4,5 |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 5,4 | 0,1 | 6,0 | 2,4 | 4,5 |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 4,6 | -1,3 | 5,3 | -0,3 | 3,4 |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,8 | 1,4 | 0,7 | 2,7 | 1,1 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tulok | |||||
| sesta laskettu osakekohtainen tulos (eu | |||||
| roa) | |||||
| Laimentamaton ja laimennettu | 0,20 | -0,06 | 0,24 | -0,01 | 0,15 |
* Konsernilla ei ole muita laajan tuloksen eriä
| milj. euroa | 30.9.2020 | 30.9.2019 | 2019 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 45,4 | 47,6 | 53,2 |
| Liikearvo | 173,6 | 173,6 | 173,6 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 17,0 | 19,9 | 19,1 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | 104,9 | 110,5 | 108,1 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Muut sijoitukset | 0,1 | 0,2 | 0,1 |
| Muut saamiset | 5,6 | 1,9 | 2,0 |
| Laskennalliset verosaamiset | 7,6 | 6,4 | 6,0 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 354,2 | 360,0 | 362,2 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 3,6 | 2,5 | 2,3 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 64,6 | 36,0 | 46,1 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 1,6 | 1,0 | 0,9 |
| Rahavarat | 6,2 | 24,4 | 27,0 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 76,0 | 63,9 | 76,3 |
| Varat yhteensä | 430,2 | 424,0 | 438,4 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 116,5 | 116,5 | 116,5 |
| Kertyneet voittovarat | -15,8 | 1,0 | -18,8 |
| Tilikauden tulos | 5,3 | -0,3 | 3,4 |
| 106,1 | 117,3 | 101,1 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 5,7 | 11,5 | 5,0 |
| Oma pääoma yhteensä | 111,8 | 128,8 | 106,1 |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 5,6 | 5,6 | 5,7 |
| Varaukset | 0,0 | 1,6 | 0,2 |
| Vuokrasopimusvelat | 97,6 | 98,9 | 96,4 |
| Rahoitusvelat | 93,1 | 104,2 | 103,9 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 1,2 | 1,3 | 1,3 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 197,4 | 213,2 | 207,5 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 95,4 | 59,7 | 102,0 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 1,9 | 1,6 | 0,4 |
| Varaukset | 0,8 | 1,6 | 1,6 |
| Vuokrasopimusvelat | 18,9 | 17,6 | 17,7 |
| Rahoitusvelat | 3,9 | 2,9 | 3,1 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 121,0 | 81,9 | 124,9 |
| Velat yhteensä | 318,4 | 295,1 | 332,4 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 430,2 | 424,0 | 438,4 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| pääoma | |||||
| Sijoitetun | |||||
| vapaan | Määräysval | ||||
| milj. euroa | Osake | oman | Kertyneet | lattomien | Oma pää |
| pää | pääoman | voittova | omistajien | oma | |
| oma | rahasto | rat | osuus | Yhteensä | |
| Oma pääoma 1.1.2019 | 0,1 | 116,5 | 4,6 | 9,2 | 130,3 |
| Tilikauden tulos | -0,3 | 2,7 | 2,4 | ||
| Tilikauden laaja tulos yh | |||||
| teensä | -0,3 | 2,7 | 2,4 | ||
| Osingonjako | -2,3 | -2,3 | |||
| Sijoitukset konserniyhtiöihin | 0,1 | -0,1 | 0,0 | ||
| Liiketoimet omistajien kanssa | |||||
| yhteensä | -2,2 | -0,1 | -2,3 | ||
| Määräysvallattomien omista | |||||
| jien osuuksien muutokset, | |||||
| jotka eivät johtaneet muutok | |||||
| seen määräysvallassa | 0,0 | -1,3 | -0,2 | -1,6 | |
| Tytäryhtiöomistusosuuksien | |||||
| muutokset yhteensä | -1,3 | -0,2 | -1,6 | ||
| Oma pääoma 30.9.2019 | 0,1 | 116,5 | 0,7 | 11,5 | 128,8 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| pääoma | |||||
| Sijoitetun | |||||
| vapaan | Määräysval | ||||
| milj. euroa | Osake | oman | Kertyneet | lattomien | Oma pää |
| pää | pääoman | voittova | omistajien | oma | |
| oma | rahasto | rat | osuus | Yhteensä | |
| Oma pääoma 1.1.2020 | 0,1 | 116,5 | -15,5 | 5,0 | 106,1 |
| Tilikauden tulos | 5,3 | 0,7 | 6,0 | ||
| Tilikauden laaja tulos yh | |||||
| teensä | 5,3 | 0,7 | 6,0 | ||
| Osingonjako | -0,2 | -0,2 | |||
| Omien osakkeiden hankinta | -0,7 | -0,7 | |||
| Osakeperusteiset etuudet | 1,0 | 1,0 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa | |||||
| yhteensä | 0,3 | -0,2 | 0,0 | ||
| Määräysvallattomien omista | |||||
| jien osuuksien muutokset, | |||||
| jotka eivät johtaneet muutok | |||||
| seen määräysvallassa | -0,6 | 0,3 | -0,3 | ||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien | |||||
| muutokset yhteensä | -0,6 | 0,3 | -0,3 | ||
| Oma pääoma 30.9.2020 | 0,1 | 116,5 | -10,5 | 5,7 | 111,8 |
| milj. euroa | 7-9/2020 3 kk |
7-9/2019 3 kk |
1-9/2020 9 kk |
1-9/2019 9 kk |
2019 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||||
| Tilikauden voitto | 4,6 | -1,3 | 5,3 | -0,3 | 3,4 |
| Liiketoiminnan rahavirran oikaisut: | |||||
| Verot | 1,5 | 0,3 | 2,1 | 1,2 | 1,8 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 8,7 | 11,5 | 25,9 | 29,0 | 37,7 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1,0 | 1,0 | 3,4 | 2,9 | 3,9 |
| Muut | 0,8 | 1,4 | 0,6 | 2,6 | 1,0 |
| Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta | 16,7 | 12,9 | 37,2 | 35,4 | 47,7 |
| Käyttöpääoman muutos | -18,9 | -10,7 | -5,9 | -14,8 | -6,2 |
| Saadut korot | 0,1 | 0,0 | 0,2 | 0,1 | 0,1 |
| Maksetut verot | -0,8 | 0,3 | -3,0 | -3,6 | -4,7 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | -3,0 | 2,6 | 28,6 | 17,1 | 36,8 |
| Investointien rahavirta | |||||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkei | |||||
| siin | -1,7 | -3,7 | -7,8 | -10,8 | -15,4 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovu | |||||
| tustulot ja ennakkomaksut | 0,0 | 0,2 | 6,7 | 0,5 | 0,8 |
| Muiden saamisten ja sijoitusten muutos | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankintahet | |||||
| ken rahavaroilla | 0,0 | 0,0 | -1,4 | -4,9 | -4,9 |
| Investointien nettorahavirta | -1,6 | -3,5 | -2,5 | -15,1 | -19,5 |
| Rahoituksen rahavirta | |||||
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien muu | |||||
| tokset ja sijoitukset | 0,0 | 0,0 | -18,3 | -1,3 | -1,3 |
| Omien osakkeiden hankinta | 0,0 | 0,0 | -0,7 | 0,0 | 0,0 |
| Lainojen nostot ja takaisinmaksut | 2,4 | 6,6 | -9,0 | 9,3 | 7,7 |
| Vuokrasopimusvelkojen maksut Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan ra |
-5,0 | -6,7 | -15,2 | -16,5 | -22,7 |
| hoituskuluista | -1,1 | -1,1 | -3,6 | -3,0 | -3,8 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -0,1 | 0,0 | -0,2 | -2,3 | -6,7 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -3,9 | -1,2 | -47,0 | -13,8 | -26,7 |
| Rahavarojen muutos | -8,5 | -2,1 | -20,8 | -11,9 | -9,3 |
| Rahavarat kauden alussa | 14,6 | 26,6 | 27,0 | 36,3 | 36,3 |
| Rahavarat kauden lopussa | 6,2 | 24,4 | 6,2 | 24,4 | 27,0 |
| milj. euroa | 30.9.2020 | 30.9.2019 | 2019 |
|---|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut vakuudet | |||
| Takaukset | 4,4 | 0,7 | 3,7 |
| Vuokravakuustalletukset | 0,6 | 1,9 | 1,8 |
| Kiinteistöjen alv-palautusvastuu | 0,1 | 1,5 | 1,7 |
| Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista | 0,6 | 0,7 | 1,0 |
Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset ovat noin 0,5 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna teki tilikauden 2019 lopussa sopimuksen Mänttä-Vilppulan kanssa kolmen sote-rakennuksen hankinnasta. Kauppa toteutetaan edellytysten täyttyessä 31.12.2020 mennessä. Kauppahinta pohjautuu sote-rakennusten tasearvoihin. Rakennushankkeen kokonaisarvo on arviolta 4-7 miljoonaa euroa.
| milj. euroa | 30.9.2020 | 30.9.2019 | 31.12.2019 |
|---|---|---|---|
| Hankintameno kauden alussa | 224,8 | 217,4 | 217,4 |
| Lisäykset | 2,8 | 2,5 | 3,6 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 3,8 | 3,7 | |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 0,1 | 0,2 |
| Vähennykset | -0,4 | 0,0 | -0,1 |
| Hankintameno kauden lopussa | 227,2 | 223,8 | 224,8 |
| Kertyneet poistot kauden alussa | -32,1 | -24,5 | -24,5 |
| Tilikauden poistot | -4,9 | -5,5 | -7,4 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | -0,2 | -0,2 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0,4 | 0,0 | 0,1 |
| Kertyneet poistot kauden lopussa | -36,5 | -30,2 | -32,1 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 190,6 | 193,5 | 192,7 |
| milj. euroa | 30.9.2020 | 30.9.2019 | 31.12.2019 |
|---|---|---|---|
| Hankintameno kauden alussa | 97,4 | 79,7 | 79,7 |
| Lisäykset | 5,6 | 10,2 | 18,4 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 0,0 | 0,0 | |
| Siirrot erien välillä | 0,9 | 1,3 | 1,5 |
| Vähennykset | -10,4 | -1,3 | -2,3 |
| Hankintameno kauden lopussa | 93,5 | 89,9 | 97,4 |
| Kertyneet poistot kauden alussa | -44,1 | -36,4 | -36,4 |
| Tilikauden poistot | -6,7 | -5,6 | -7,7 |
| Siirrot erien välillä | -1,0 | -1,3 | -1,5 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 3,7 | 1,0 | 1,5 |
| Kertyneet poistot kauden lopussa | -48,1 | -42,3 | -44,1 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 45,4 | 47,6 | 53,2 |
| milj. euroa | 30.9.2020 | 30.9.2019 | 31.12.2019 |
|---|---|---|---|
| Hankintameno kauden alussa | 172,7 | 162,5 | 162,5 |
| Lisäykset | 11,9 | 10,8 | 14,5 |
| Vähennykset | -3,2 | -4,6 | -8,1 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 3,8 | 3,8 | |
| Hankintameno kauden lopussa | 181,4 | 172,5 | 172,7 |
| Kertyneet poistot kauden alussa | -64,6 | -46,5 | -46,5 |
| Tilikauden poistot | -14,3 | -17,9 | -22,5 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 2,3 | 2,5 | 4,5 |
| Kertyneet poistot kauden lopussa | -76,6 | -61,9 | -64,6 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 104,9 | 110,5 | 108,1 |
| milj. euroa | Käyttöoikeusomaisuuserät 30.9.2020 |
Vuokrasopimusvelat 30.9.2020 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 108,1 | 114,2 |
| Muutokset | 11,0 | 17,5 |
| Poistot | -14,3 | |
| Vuokrasopimusvelan lyhennykset | -15,2 | |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 104,9 | 116,5 |
30.9.2020 Vuokrasopimusvelasta 86,8 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 29,7 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.
| milj. euroa | Käyttöoikeusomaisuuserät 30.9.2019 |
Vuokrasopimusvelat 30.9.2019 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 116,0 | 118,5 |
| Muutokset | 12,5 | 14,6 |
| Poistot | -17,9 | |
| Vuokrasopimusvelan lyhennykset | -16,5 | |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 110,5 | 116,5 |
30.9.2019 Vuokrasopimusvelasta 88,6 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 28,0 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.
| milj. euroa | Käyttöoikeusomaisuuserät 31.12.2019 |
Vuokrasopimusvelat 31.12.2019 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 116,0 | 118,5 |
| Muutokset | 14,7 | 18,3 |
| Poistot | -22,5 | |
| Vuokrasopimusvelan lyhennykset | -22,7 | |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 108,1 | 114,2 |
31.12.2019 Vuokrasopimusvelasta 87,0 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 27,1
miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.
| milj. euroa | Q3/20 | Q2/20 | Q1/20 | Q4/19 | Q3/19 | Q2/19 | Q1/19 | Q4/18 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMA | ||||||||
| Liikevaihto | 123,9 | 114,7 | 133,0 | 133,8 | 122,7 | 129,7 | 132,5 | 127,0 |
| Käyttökate (EBITDA) | 16,7 | 8,5 | 12,1 | 12,3 | 12,9 | 10,4 | 12,2 | 14,1 |
| Käyttökate, % | 13,5 | 7,4 | 9,1 | 9,2 | 10,5 | 8,1 | 9,2 | 11,1 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 17,2 | 9,0 | 12,7 | 14,4 | 17,4 | 10,8 | 12,6 | 14,6 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % |
13,9 | 7,9 | 9,5 | 10,8 | 14,2 | 8,3 | 9,5 | 11,5 |
| Poistot | -8,7 | -8,4 | -8,8 | -8,6 | -11,5 | -8,8 | -8,6 | -8,2 |
| Liikevoitto (EBIT) | 8,0 | 0,1 | 3,3 | 3,7 | 1,4 | 1,6 | 3,5 | 5,9 |
| Liikevoitto, % | 6,4 | 0,1 | 2,5 | 2,7 | 1,1 | 1,2 | 2,7 | 4,7 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 8,7 | 0,6 | 5,3 | 5,6 | 9,3 | 2,1 | 3,9 | 6,5 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % | 7,0 | 0,5 | 4,0 | 4,2 | 7,5 | 1,6 | 3,0 | 5,1 |
| Rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Rahoituskulut | -1,1 | -1,1 | -1,4 | -1,0 | -1,0 | -1,0 | -1,0 | -1,0 |
| Tulos ennen veroja | 7,0 | -0,9 | 2,0 | 2,7 | 0,4 | 0,6 | 2,5 | 4,9 |
| Tuloverot | -1,5 | 0,1 | -0,6 | -0,6 | -0,3 | -0,3 | -0,7 | -1,3 |
| Tilikauden tulos | 5,4 | -0,8 | 1,4 | 2,1 | 0,1 | 0,4 | 1,9 | 3,6 |
| Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden tuloksesta |
4,6 | -0,6 | 1,3 | 3,7 | -1,3 | -0,5 | 1,4 | 2,5 |
| Määräysvallattomien omis tajien osuus tilikauden tulok sesta |
0,8 | -0,3 | 0,1 | -1,6 | 1,4 | 0,9 | 0,4 | 1,1 |
| EPS | 0,20 | -0,03 | 0,06 | 0,16 | -0,06 | -0,02 | 0,06 | 0,11 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 5 882 | 5 640 | 5 865 | 5 815 | 5 936 | 6 100 | 5 871 | 5 850 |
| Henkilöstön muutos kvartaa lilla |
243 | -226 | 50 | -121 | -164 | 230 | 21 | -17 |
Pihlajalinna on koronaepidemian johdosta tarkastanut saataviensa luottoriskin ja menettelytavat luottoriskin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Myyntisaatavien perintää on tehostettu.
Konserni on kirjannut katsauskaudella myyntisaamisista arvonalentumistappiota 0,2 (0,3) miljoonaa euroa.
| milj. euroa | 30.9.2020 | 31.12.2019 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 51,8 | 30,5 |
| Siirtosaamiset | 11,5 | 13,3 |
| Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukset | 0,5 | 0,1 |
| Muut saamiset | 0,7 | 2,2 |
| Yhteensä | 64,6 | 46,1 |
| milj. euroa | 30.9.2020 | joista alaskirjattu |
Netto 30.9.2020 |
31.12.2019 | joista alaskirjattu |
Netto 31.12.2019 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 21,2 | 0,0 | 21,2 | 18,1 | 0,0 | 18,1 |
| Erääntyneet | 0,0 | |||||
| Alle 30 päivää | 3,3 | 0,0 | 3,3 | 3,1 | 0,0 | 3,1 |
| 30-60 päivää | 3,0 | -0,1 | 2,9 | 1,8 | -0,1 | 1,7 |
| 61-90 päivää | 2,9 | -0,1 | 2,8 | 0,6 | -0,1 | 0,5 |
| Yli 90 päivää | 22,2 | -0,5 | 21,7 | 7,5 | -0,5 | 7,1 |
| Yhteensä | 52,6 | -0,8 | 51,8 | 31,2 | -0,7 | 30,5 |
| milj. euroa | 1-9/2020 | 1-9/2019 | 2019 |
|---|---|---|---|
| Kaudelta maksettavat välittömät verot | |||
| Tuloverot (EVL-vero) | 3,8 | 4,0 | 4,1 |
| Työnantajan eläkemaksut | 20,9 | 22,5 | 31,0 |
| Sosiaaliturvamaksut | 1,8 | 1,1 | 2,1 |
| Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut | 1,9 | 3,5 | 2,6 |
| Tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut | 0,6 | 0,7 | 0,8 |
| Työnantajamaksut yhteensä | 25,3 | 27,7 | 36,4 |
| Kiinteistöverot | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Varainsiirtoverot | 0,4 | 0,2 | 0,2 |
| Kaudelta maksettavat välittömät verot yhteensä | 29,5 | 32,0 | 40,8 |
| Yhtiön kuluksi jäävä hankintojen arvonlisävero | |||
| Arvonlisäverot, arvio | 8,2 | 9,2 | 12,3 |
| Kaudelta tilitettävät verot | |||
| Ennakonpidätykset | 32,1 | 33,4 | 45,1 |
| Työntekijän eläkemaksut, laskennallinen | 10,4 | 9,9 | 13,0 |
| Työntekijän työttömyysvakuutusmaksut, laskennallinen | 1,7 | 2,1 | 2,7 |
| Palkkaverot yhteensä | 44,2 | 45,3 | 60,8 |
| Arvonlisäverot, netto | 1,0 | 0,5 | 0,9 |
| Kaudelta tilitettävät verot yhteensä | 45,1 | 45,8 | 61,7 |
| Liikevaihto | 371,5 | 384,8 | 518,6 |
| Tulos ennen veroja | 8,0 | 3,6 | 6,3 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 4 303 | 4 713 | 4 515 |
| Julkiset tuet | 1,2 | 0,5 | 0,7 |
| Tunnusluvut | ||
|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos (EPS) | Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos | |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella | ||
| Vaihtoehtoiset tunnusluvut | ||
| Osakekohtainen oma pääoma | Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | ||
| Osakekohtainen osinko | Tilikauden osingonjako (tai ehdotus) | |
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | ||
| Osinko tuloksesta, % | Osakekohtainen osinko | |
| Osakekohtainen tulos (EPS) | x 100 | |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | Osakekohtainen osinko | |
| Tilikauden päätöskurssi | x 100 | |
| Hinta/voittosuhde (P/E-luku) | Tilikauden päätöskurssi | |
| Osakekohtainen tulos (EPS) | ||
| Osakevaihto, % | Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä |
x 100 |
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) | x 100 |
| Oma pääoma (keskiarvo) | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + rahoituskulut | |
| (ROCE) | (rullaava 12 kk) | x 100 |
| Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo) | ||
| Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma | |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | x 100 | |
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), % | Korolliset rahoitusvelat - rahavarat | x 100 |
| Oma pääoma | ||
| Käyttökate (EBITDA) | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | |
| Käyttökate (EBITDA), % | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | |
| Liikevaihto | x 100 | |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA)* | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät | |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), %* | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät | x 100 |
| Liikevaihto | ||
| Nettovelan suhde oikaistuun käyt | Korolliset rahoitusvelat - rahavarat | |
| tökatteeseen*, rullaava 12 kk | Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk) | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettora | ||
| Rahavirta investointien jälkeen | havirta |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT)* | Liikevoitto + oikaisuerät | |
|---|---|---|
| Oikaistu liikevoitto, %* | Oikaistu liikevoitto (EBIT) Liikevaihto |
x 100 |
| Tulos ennen veroja | Tilikauden voitto + tuloverot | |
| Bruttoinvestoinnit | Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä käyttöoikeusomaisuuseriin |
|
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % | Kauden liikevaihto - yritysjärjestelyjen liikevaihto kau della - edellisen kauden liikevaihto Edellisen kauden liikevaihto |
x 100 |
* Määrältään merkittävät tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat, harvoin toistuvat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt ja konsernin uudelleenrahoitus, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja –tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset.
Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.
Lukuohjeet:
| milj. eur, ellei toisin mainita | 7-9/2020 3 kk |
7-9/2019 3 kk |
1-9/2020 9 kk |
1-9/2019 9 kk |
2019 |
|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | |||||
| Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) / | 8,1 | 6,0 | 4,5 | ||
| Oma pääoma alussa | 106,1 | 130,3 | 130,3 | ||
| Oma pääoma lopussa | 111,8 | 128,8 | 106,1 | ||
| Oma pääoma (keskiarvo) x 100 | 108,9 | 129,6 | 118,2 | ||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 7,4 | 4,6 | 3,8 | ||
Oman pääoman tuotto, % on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana.
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | ||||
|---|---|---|---|---|
| Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + | 10,7 | 8,5 | 6,3 | |
| Rahoituskulut (rullaava 12 kk) | 4,6 | 4,1 | 4,0 | |
| / | 15,3 | 12,6 | 10,3 | |
| Taseen loppusumma alussa - | 438,4 | 436,8 | 436,8 | |
| Korottomat velat alussa | 112,7 | 92,1 | 92,1 | |
| 325,8 | 344,7 | 344,7 | ||
| Taseen loppusumma lopussa - | 430,2 | 424,0 | 438,4 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | 4,7 | 3,6 | 3,1 | |
|---|---|---|---|---|
| Keskiarvo x 100 | 325,5 | 347,9 | 335,2 | |
| 325,2 | 351,1 | 325,8 | ||
| Korottomat velat lopussa | 105,0 | 72,8 | 112,7 |
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.
| Omavaraisuusaste, % | ||||
|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma / | 111,8 | 128,8 | 106,1 | |
| Taseen loppusumma - | 430,2 | 424,0 | 438,4 | |
| Saadut ennakot x 100 | 1,3 | 0,7 | 1,1 | |
| Omavaraisuusaste, % | 26,1 | 30,4 | 24,3 | |
Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), % | ||||
|---|---|---|---|---|
| Korolliset rahoitusvelat - | 213,4 | 222,3 | 219,7 | |
| Rahavarat / | 6,2 | 24,4 | 27,0 | |
| Oma pääoma x 100 | 111,8 | 128,8 | 106,1 | |
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), % | 185,4 | 153,6 | 181,7 | |
Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta. Luku kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde.
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökattee seen (EBITDA), rullaava 12 kk |
||||
|---|---|---|---|---|
| Korolliset rahoitusvelat - | 213,4 | 222,3 | 219,7 | |
| Rahavarat | 6,2 | 24,4 | 27,0 | |
| Nettovelka / | 207,3 | 197,9 | 192,7 | |
| Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk) | 53,4 | 55,2 | 55,1 | |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökattee seen (EBITDA), rullaava 12 kk |
3,9 | 3,6 | 3,5 | |
Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osinkoa.
| 7-9/2020 3 kk |
7-9/2019 3 kk |
1-9/2020 9 kk |
1-9/2019 9 kk |
2019 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA) |
|||||
| Kauden tulos | 5,4 | 0,1 | 6,0 | 2,4 | 4,5 |
| Tuloverot | -1,5 | -0,3 | -2,1 | -1,2 | -1,8 |
| Rahoituskulut | -1,1 | -1,0 | -3,6 | -3,0 | -4,0 |
| Rahoitustuotot | 0,1 | 0,0 | 0,2 | 0,1 | 0,1 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -8,7 | -11,5 | -25,9 | -29,0 | -37,7 |
| Käyttökate (EBITDA) | 16,7 | 12,9 | 37,3 | 35,5 | 47,8 |
| Käyttökatteen oikaisut yhteensä | 0,6 | 4,4 | 1,6 | 5,1 | 7,3 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 17,2 | 17,4 | 38,9 | 40,7 | 55,1 |
Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.
| Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta. | ||||
|---|---|---|---|---|
| -- | -- | ----------------------------------------------------------------------------------------------------------- | -- | -- |
| Käyttökate (EBITDA), % | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Käyttökate / | 16,7 | 12,9 | 37,3 | 35,5 | 47,8 |
| Liikevaihto x 100 | 123,9 | 122,7 | 371,5 | 384,8 | 518,6 |
| Käyttökate (EBITDA), % | 13,5 | 10,5 | 10,0 | 9,2 | 9,2 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % | |||||
| Oikaistu käyttökate / | 17,2 | 17,4 | 38,9 | 40,7 | 55,1 |
| Liikevaihto x 100 | 123,9 | 122,7 | 371,5 | 384,8 | 518,6 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % | 13,9 | 14,2 | 10,5 | 10,6 | 10,6 |
| Liikevoitto (EBIT) ja Oikaistu liikevoitto | |||||
| (EBIT) | |||||
| Kauden tulos | 5,4 | 0,1 | 6,0 | 2,4 | 4,5 |
| Tuloverot | -1,5 | -0,3 | -2,1 | -1,2 | -1,8 |
| Rahoituskulut | -1,1 | -1,0 | -3,6 | -3,0 | -4,0 |
| Rahoitustuotot | 0,1 | 0,0 | 0,2 | 0,1 | 0,1 |
| Liikevoitto | 8,0 | 1,4 | 11,4 | 6,5 | 10,2 |
| Poistojen ja arvonalentumisten oikaisut yh | |||||
| teensä | 0,1 | 3,4 | 0,5 | 3,6 | 3,3 |
| Käyttökatteen oikaisut yhteensä | 0,6 | 4,4 | 1,6 | 5,1 | 7,3 |
| Liikevoiton oikaisut yhteensä | 0,7 | 7,9 | 2,1 | 8,7 | 10,6 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 8,7 | 9,3 | 13,5 | 15,3 | 20,8 |
Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako, Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.
Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liikevoittoa.
| Liikevoitto (EBIT), % | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevoitto / | 8,0 | 1,4 | 11,4 | 6,5 | 10,2 |
| Liikevaihto x 100 | 123,9 | 122,7 | 371,5 | 384,8 | 518,6 |
| Liikevoitto (EBIT), % | 6,4 | 1,1 | 3,1 | 1,7 | 2,0 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % | |||||
| Oikaistu liikevoitto / | 8,7 | 9,3 | 13,5 | 15,3 | 20,8 |
| Liikevaihto x 100 | 123,9 | 122,7 | 371,5 | 384,8 | 518,6 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % | 7,0 | 7,5 | 3,6 | 4,0 | 4,0 |
| Rahavirta investointien jälkeen | |||||
| Liiketoiminnan nettorahavirta | -3,0 | 2,6 | 28,6 | 17,1 | 36,8 |
| Investointien nettorahavirta | -1,6 | -3,5 | -2,5 | -15,1 | -19,5 |
| Rahavirta investointien jälkeen | -4,6 | -1,0 | 26,1 | 2,0 | 17,4 |
Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo, kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun juoksevan liiketoiminnan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo, paljonko yritykselle jää jaettavaa
omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.
| Tulos ennen veroja | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kauden tulos | 5,4 | 0,1 | 6,0 | 2,4 | 4,5 |
| Tuloverot | -1,5 | -0,3 | -2,1 | -1,2 | -1,8 |
| Tulos ennen veroja | 7,0 | 0,4 | 8,0 | 3,6 | 6,3 |
| Bruttoinvestoinnit | |||||
| Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa | 45,4 | 47,6 | 45,4 | 47,6 | 53,2 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa | 104,9 | 110,5 | 104,9 | 110,5 | 108,1 |
| Muut aineettomat hyödykkeet kauden lo pussa |
17,0 | 19,9 | 17,0 | 19,9 | 19,1 |
| Liikearvo kauden lopussa | 173,6 | 173,6 | 173,6 | 173,6 | 173,6 |
| Lisätään kauden poistot ja arvonalentumiset | 8,7 | 11,5 | 25,9 | 29,0 | 37,7 |
| - | |||||
| Aineelliset hyödykkeet kauden alussa | 46,4 | 45,1 | 53,2 | 43,3 | 43,3 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa | 108,5 | 116,8 | 108,1 | 116,0 | 116,0 |
| Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa | 17,9 | 23,2 | 19,1 | 22,9 | 22,9 |
| Liikearvo kauden alussa | 173,6 | 171,6 | 173,6 | 169,9 | 169,9 |
| Aineellisten hyödykkeiden myynnit kaudella | -0,3 | -2,0 | -8,0 | -2,4 | -4,5 |
| Bruttoinvestoinnit | 3,5 | 8,6 | 20,7 | 31,0 | 44,1 |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % | |||||
| Kauden liikevaihto - | 123,9 | 122,7 | 371,5 | 384,8 | 518,6 |
| Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella (rullaava 12 kk) - |
0,2 | 2,0 | 1,4 | 14,5 | 17,4 |
| Edellisen kauden liikevaihto | 122,7 | 116,3 | 384,8 | 360,8 | 487,8 |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu / | 1,0 | 4,4 | -14,8 | 9,5 | 13,4 |
| Edellisen kauden liikevaihto x 100 | 122,7 | 116,3 | 384,8 | 360,8 | 487,8 |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % | 0,8 | 3,7 | -3,8 | 2,6 | 2,8 |
| Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen joh dosta, % |
0,2 | 1,7 | 0,4 | 4,0 | 3,6 |
| Liikevaihdon kasvu | 1,2 | 6,4 | -13,3 | 24,0 | 30,8 |
| Liikevaihdon kasvu, % | 1,0 | 5,5 | -3,5 | 6,7 | 6,3 |
Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi.
| milj. euroa | 7-9/2020 3 kk |
7-9/2019 3 kk |
1-9/2020 9 kk |
1-9/2019 9 kk |
2019 |
|---|---|---|---|---|---|
| Käyttökate (EBITDA) | 16,7 | 12,9 | 37,3 | 35,5 | 47,8 |
| Oikaisut käyttökatteeseen | |||||
| Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut | 0,1 | 2,6 | -0,1 | 3,0 | 3,0 |
| Ehdollisen vastikkeen muutos | 0,3 | 0,3 | |||
| Tappiolliset myyntisopimukset | 1,8 | 1,8 | 1,8 | ||
| IAS 37, ehdollinen vara | 1,8 | ||||
| Muut | 0,5 | 0,0 | 1,7 | 0,0 | 0,3 |
| Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä | 0,6 | 4,4 | 1,6 | 5,1 | 7,3 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 17,2 | 17,4 | 38,9 | 40,7 | 55,1 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -8,7 | -11,5 | -25,9 | -29,0 | -37,7 |
| Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin | |||||
| Kassavirtaan vaikuttamaton tuplapoisto fuusion johdosta |
0,4 | ||||
| Toimipisteiden sulkeminen | 0,1 | 3,4 | 0,1 | 3,6 | 3,3 |
| Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä |
0,1 | 3,4 | 0,5 | 3,6 | 3,3 |
| Oikaistu liiketulos (EBIT) | 8,7 | 9,3 | 13,5 | 15,3 | 20,8 |
| Liikevoitto (EBIT) | 8,0 | 1,4 | 11,4 | 6,5 | 10,2 |
Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti:
| milj. euroa | 7-9/2020 3 kk |
7-9/2019 3 kk |
1-9/2020 9 kk |
1-9/2019 9 kk |
2019 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1,8 | ||||
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 0,5 | 2,6 | 1,1 | 3,3 | 3,6 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 0,1 | 1,8 | 0,5 | 1,9 | 1,9 |
| Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä | 0,6 | 4,4 | 1,6 | 5,1 | 7,3 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 0,1 | 3,4 | 0,5 | 3,6 | 3,3 |
| Liikevoiton oikaisuerät yhteensä | 0,7 | 7,9 | 2,1 | 8,7 | 10,6 |
Tilinpäätöstiedote 2020: perjantaina 19.2.2021 Tilinpäätös ja toimintakertomus: viimeistään viikolla 13 Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu: perjantaina 7.5.2021 Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: perjantaina 13.8.2021 Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: torstaina 4.11.2021
Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle ke 4.11.2020 klo 10.00. Tilaisuus järjestetään etänä.
Helsingissä 3.11.2020 Pihlajalinna Oyj:n hallitus
Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270 Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290
Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet investors.pihlajalinna.fi
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajista. Konserni tuottaa palveluita yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille, kuten kunnille ja kuntayhtymille, eri puolilla Suomea. Konserni tuottaa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita, joihin kuuluvat päivystyspalvelut, monipuoliset kirurgiset palvelut sekä työterveyden ja suunterveyden palvelut. Konserni tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on tuottaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.