Stora Enso Oyj

7437000ZP669LKUTZ738-2021-02-10 7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31iso4217:EUR7437000ZP669LKUTZ7382019-01-012019-12-31iso4217:EURxbrli:shares7437000ZP669LKUTZ7382020-12-317437000ZP669LKUTZ7382019-12-317437000ZP669LKUTZ7382018-12-317437000ZP669LKUTZ7382018-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437000ZP669LKUTZ7382018-12-31se:YlikurssirahastoJaVararahastoMember7437000ZP669LKUTZ7382018-12-31ifrs-full:OtherEquityInterestMember7437000ZP669LKUTZ7382018-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437000ZP669LKUTZ7382018-12-31se:VaiheittaisenHankinnanUudelleenarvostuksenYlijmMember7437000ZP669LKUTZ7382018-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesFromInvestmentsInEquityInstrumentsMember7437000ZP669LKUTZ7382018-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember7437000ZP669LKUTZ7382018-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember7437000ZP669LKUTZ7382018-12-31se:MuutLaajanTuloksenErtOsakkuusJaYhteisyrityksissMember7437000ZP669LKUTZ7382018-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437000ZP669LKUTZ7382018-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437000ZP669LKUTZ7382018-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember7437000ZP669LKUTZ7382018-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember7437000ZP669LKUTZ7382019-01-012019-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437000ZP669LKUTZ7382019-01-012019-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember7437000ZP669LKUTZ7382019-01-012019-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember7437000ZP669LKUTZ7382019-01-012019-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesFromInvestmentsInEquityInstrumentsMember7437000ZP669LKUTZ7382019-01-012019-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember7437000ZP669LKUTZ7382019-01-012019-12-31se:MuutLaajanTuloksenErtOsakkuusJaYhteisyrityksissMember7437000ZP669LKUTZ7382019-01-012019-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437000ZP669LKUTZ7382019-01-012019-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember7437000ZP669LKUTZ7382019-01-012019-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31se:YlikurssirahastoJaVararahastoMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:OtherEquityInterestMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31se:VaiheittaisenHankinnanUudelleenarvostuksenYlijmMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesFromInvestmentsInEquityInstrumentsMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31se:MuutLaajanTuloksenErtOsakkuusJaYhteisyrityksissMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesFromInvestmentsInEquityInstrumentsMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31se:MuutLaajanTuloksenErtOsakkuusJaYhteisyrityksissMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31se:VaiheittaisenHankinnanUudelleenarvostuksenYlijmMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31se:YlikurssirahastoJaVararahastoMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:OtherEquityInterestMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31se:VaiheittaisenHankinnanUudelleenarvostuksenYlijmMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesFromInvestmentsInEquityInstrumentsMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31se:MuutLaajanTuloksenErtOsakkuusJaYhteisyrityksissMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember Stora Enso Oyj Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.–31.12.2020 Stora Enso Kanavaranta 1 PL 309 00101 Helsinki, Finland Puh: + 358 20 46 131 www.storaenso.com Y-tunnus 1039050-8 VAT No FI 10390508 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Konsernin rahavirtalaskelma Konsernin laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahoituslaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä * Hallituksen toimintakertomusta ei ole tilintarkastettu Kaikki hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu. Tästä syystä prosenttilukemat ja luvut eivät välttämättä täsmää esitettyjen summien kanssa ja saattavat poiketa myös aiemmin julkaistuista taloudellisista tiedoista. Stora Enso Kanavaranta 1 PL 309 00101 Helsinki, Finland Puh: + 358 20 46 131 www.storaenso.com Y-tunnus 1039050-8 VAT No FI 10390508 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomusta ei ole tilintarkastettu. Stora Enso – esittely Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana biotaloutta. Asiakkaitamme ovat pakkausvalmistajat, brändin omistajat, paperin ja kartongin valmistajat, kustantajat, jälleenmyyjät, painotalot, jatkojalostajat sekä rakennus- ja puusepänteollisuuden yritykset. Puukuituun pohjautuvat materiaalimme ovat uusiutuvia ja kierrätettäviä. Ratkaisumme tarjoavat vähähiilisen vaihtoehdon uusiutumattomiin luonnonvaroihin pohjautuville tuotteille. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta. Stora Enson palveluksessa oli keskimäärin 24 455 henkilöä vuonna 2020. Konsernin liikevaihto vuonna 2020 oli 8,6 miljardia euroa ja operatiivinen liiketulos 650 miljoonaa euroa. Osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssa (STEAV, STERV) ja Nasdaq Stockholm AB:ssa (STE A, STE R). Markkinatilanne ja toimitukset Kartongin maailmanlaajuinen kysyntä pysyi pääosin vakaana koko vuoden. Koronaviruspandemia aiheutti haasteita joissakin loppukäyttökohteissamme, mutta lisäsi välttämättömien hyödykkeiden, kuten lääkkeiden ja elintarvikkeiden, kysyntää. Kysyntä Aasiassa oli voimakkaampaa kuin Euroopan ja Pohjois-Amerikan kehittyneemmillä markkinoilla. Aaltopahvin raaka-aineen maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi hieman siitä huolimatta, että teollinen tuotanto laski pandemian vuoksi. Kulutuksen siirtyminen palveluista hyödykkeisiin ja tarvikkeisiin sekä verkkokaupan vahva kasvu kompensoivat tappioita valmistavassa teollisuudessa. Aaltopahvin raaka-aineen kulutus Euroopassa oli vakaata, kun taas Amerikoissa ja Kiinassa kulutus kasvoi ja muualla Aasiassa se laski. Aaltopahvipakkausten kysyntä päämarkkinoillamme Euroopassa laski hieman (2 %) pandemian takia. Teollisessa tuotannossa vuoden ensimmäisellä puoliskolla tapahtuneen voimakkaan laskun vaikutusta kumosi osittain verkkokaupan sekä elintarvike- ja vähittäismyyntikaupan vahvuus. Valmistava teollisuus toipui nopeasti vuoden toisella puoliskolla. Kemiallisen markkinasellun maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi 2,6 % vuonna 2020. Havupuusellun toimitukset supistuivat 3,4 % ja lehtipuusellun toimitukset kasvoivat 8,5 % vuoteen 2019 verrattuna. Markkinasellun kysyntä kasvoi Aasiassa, erityisesti Kiinassa, ja Pohjois-Amerikassa, mutta laski Euroopassa. Kemiallisen markkinasellun maailmanlaajuinen kapasiteetti kasvoi 0,9 % vuonna 2020 – havupuukapasiteetti supistui 1,1 %, kun taas lehtipuukapasiteetti kasvoi 1,8 %. Kokonaistoimitusten suhde kapasiteettiin oli 89 % eli kaksi prosenttiyksikköä alempi kuin vuonna 2019. Sellun maailmanlaajuiset varastotasot, jotka olivat olleet koholla vuodesta 2018 alkaen, olivat lähes tasapainossa vuoden 2020 lopussa. Maailmanlaajuisia sellumarkkinoita koettelivat vuonna 2020 alhaiset selluhinnat, yleisesti korkeat varastotasot sekä jyrkkä lasku paino- ja kirjoituspaperien kysynnässä. Kysynnän lasku oli seurausta pandemian aiheuttamista rajoituksista ja taantumasta. Markkinasellun kysyntää tuki pehmo- ja pakkauslaatujen kasvanut kysyntä. Sahatavaran maailmanlaajuisen kysynnän taso oli markkina-arvioiden mukaan vuonna 2020 noin 2 %:n laskussa vuoden 2019 tasoon verrattuna. Toimittajat supistivat tuotantoaan toisella vuosipuoliskolla koronaviruspandemian vuoksi. Euroopassa markkinoiden laskun arvioitiin olevan 2,8 % ja Pohjois-Amerikassa 3,1 %. Alhaisilla varastotasoilla oli positiivinen vaikutus hintakehitykseen vuoden toisella puoliskolla. Rakennustoiminta ja tee-se-itse-markkinat pitivät kysynnän tason useimmissa maissa korkealla vuonna 2020 rajoituksista huolimatta. Yhdysvalloissa rajallinen tarjonta johti merkittäviin hinnankorotuksiin vuoden 2020 toisella puoliskolla. Australiassa kysyntä pysyi vuoden aikana melko vakaana ja markkinat tasapainossa, minkä seurauksena hinnanvaihtelut ovat olleet maltillisia. Japanin asuntomarkkinat supistuivat 10 % vuonna 2020, mutta vähentynyt tarjonta Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta aiheutti tuotepulaa ja paransi markkinoiden tasapainoa vuoden loppuun mennessä. Vuosi 2020 oli paperimarkkinoille vaikea. Koronaviruspandemialla oli voimakas negatiivinen vaikutus paperin kysyntään, minkä lisäksi rakenteellisen kysynnän heikkeneminen jatkui. Paperin kysyntä Euroopassa oli edellisvuoteen verrattuna 18 % heikompi vuonna 2020. Kysynnän ennakoimaton lasku Euroopan paperimarkkinoilla on muuttanut kysynnän ja tarjonnan tasapainon epäsuotuisaksi paperintuottajille. Tämän seurauksena paperin hinnat ovat laskeneet. Pohjois-Amerikassa kysyntä laski 22 % ja Aasiassa 13 % vuoteen 2019 verrattuna. Paperin maailmanlaajuinen kulutus laski 17 % vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna. Eri paperilaatujen välillä oli kuitenkin suuria eroja. Päällystämättömän hienopaperin maailmanlaajuinen kysyntä laski 14 %, kun taas sanomalehtipaperissa ja päällystetyssä aikakauslehtipaperissa laskua oli 25 %. Toimitukset ja tuotanto 2020 2019 Muutos % 2020–2019 Kuluttajapakkauskartongin toimitukset, 1 000 tonnia 2 742 2 811 -2,4 % Kuluttajapakkauskartongin tuotanto, 1 000 tonnia 2 759 2 775 -0,6 % Aaltopahvin raaka-aineen toimitukset, 1 000 tonnia 970 943 2,9 % Aaltopahvin raaka-aineen tuotanto, 1 000 tonnia 1 304 1 303 0,1 % Aaltopahvin toimitukset Euroopassa, milj. m² 902 925 -2,5 % Aaltopahvin tuotanto Euroopassa, milj. m² 1 004 1 033 -2,8 % Markkinasellun toimitukset, 1 000 tonnia 2 443 2 362 3,4 % Puutuotetoimitukset, 1 000 m3 4 692 4 918 -4,6 % Puun toimitukset, 1 000 m3 11 469 11 717 -2,1 % Paperin toimitukset, 1 000 tonnia 3 106 4 130 -24,8 % Paperin tuotanto, 1 000 tonnia 3 034 4 065 -25,4 % Tilintarkastamaton 1 Arvioitu paperin, kartongin, sellun ja havusahatavaran kulutus vuonna 2020 Milj. tonnia Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Tyynenmeren alue Kuluttajapakkauskartonki 10,8 9,2 24,5 Aaltopahvin raaka-aine 33,7 31,9 82,9 Aaltopahvi (mrd. m2)1 10,6 n/a n/a Kemiallinen markkinasellu 16,0 7,7 36,5 Havusahatavara (milj. m3) 94,4 93,7 n/a Sanomalehtipaperi 4,0 1,7 6,7 Päällystämätön aikakauslehtipaperi 2,4 0,8 0,1 Päällystetty aikakauslehtipaperi 3,1 1,4 2,1 Päällystetty hienopaperi 3,2 2,4 9,0 Päällystämätön hienopaperi 6,1 5,8 18,4 1 Keskeiset Euroopan markkinat (Baltian maat, Suomi, Puola, Venäjä, Ruotsi) Lähde: Afry Smart, ICCA, RISI, Numera, Euro-Graph, PPPC, EPIS, Hawkings Wright, Stora Enso, UNECE Konsernin ulkoiset kuluttajapakkauskartonkitoimitukset olivat yhteensä 2 742 000 tonnia, mikä on 69 000 tonnia eli 2,4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tämä oli seurausta pienemmistä volyymeista Euroopassa. Aaltopahvin raaka-aineen ulkoiset toimitukset kasvoivat 27 000 tonnia, eli 2,9 %, 943 000 tonnista 970 000 tonniin, pääasiassa suurempien kierrätetyn aaltopahvin raaka-aineen toimitusten vuoksi. Ulkoiset aaltopahvipakkaustoimitukset Euroopassa laskivat hieman, 902 milj. m2:iin. Markkinasellun toimitukset kasvoivat 81 000 tonnia, eli 3,4 %, ennätykselliseen 2 443 000 tonniin pääasiassa Packaging Materials -divisioonan suurempien markkinasellun toimitusten myötä. Puutuotteiden ulkoiset toimitukset laskivat 226 000 m3:llä, eli 4,6 %, 4 692 000 m3:iin. Toimituksiin vaikuttivat negatiivisesti Kiteen sahan sulkeminen ja Pfarrkirchenin tehtaan myynti Saksassa. Ulkoiset paperitoimitukset olivat yhteensä 3 106 000 tonnia, laskien 1 024 000 tonnia eli 24,8 % vuodesta 2019. Tämä oli seurausta pienemmistä toimituksista kaikissa paperilaaduissa ja Kiinassa sijaitsevan Dawangin tehtaan myynnistä sekä paperituotannon päättymisestä Oulussa. Operatiiviset tunnusluvut, vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja muut ei-IFRS- tunnusluvut Luettelo Stora Enson ei-IFRS-tunnusluvuista sekä tunnuslukujen laskentaperiaatteet ovat toimintakertomuksen lopussa. Katso myös kappale Ei-IFRS-tunnusluvut toimintakertomuksen lopussa. Tulos – konserni Liikevaihto oli 8 553 (10 055) milj. euroa eli 14,9 % alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Toimitukset laskivat kaikissa divisioonissa ja lasku oli suurin paperivolyymeissa. Myyntihinnat olivat alhaisempia kaikissa divisioonissa ja hintojen negatiivinen vaikutus oli suurin sellun ja paperin osalta. Valuuttakurssimuutokset kasvattivat liikevaihtoa 19 milj. euroa. Rakenteelliset muutokset laskivat liikevaihtoa 226 milj. euroa. Näistä merkittävimpiä olivat Oulun tehtaan muuntaminen, Kiinassa sijaitsevan Dawangin paperitehtaan myynti lokakuussa 2019, paperikone 6:n sulkeminen Imatran tehtailla joulukuussa 2019, Itävallassa sijaitsevan Pfarrkirchenin tehtaan myynti ensimmäisellä neljänneksellä ja Kiteen sahan sulkeminen toisen neljänneksen aikana. Liikevaihto ilman paperiliiketoimintaa laski 8,7 %. Operatiivinen liiketulos oli 650 (1 003) milj. euroa, jossa oli laskua 35,2 % eli 353 milj. euroa. Liiketulosprosentti oli 7,6 % (10,0 %). Operatiivinen liiketulos laski kaikkien divisioonien alhaisempien myyntihintojen ja pienempien volyymien vuoksi. Suurin negatiivinen vaikutus oli pienemmillä paperivolyymeilla ja alhaisemmilla paperin hinnoilla sekä merkittävästi alhaisemmilla sellun hinnoilla. Liikevaihto ja operatiivinen liiketulos Milj. euroa % Muuttuvat kustannukset olivat 340 milj. euroa pienemmät ja liittyivät pääasiassa kuidun – mukaan lukien puun, sellun ja keräyspaperin – alempiin kustannuksiin. Kiinteät kustannukset laskivat 117 milj. euroa pääasiassa koronaviruspandemian ja kannattavuuden parantamisohjelman seurauksena. Valuuttakurssien nettovaikutus kasvatti operatiivista liiketulosta 123 milj. euroa. Osakkuusyritysten operatiivinen liiketulos oli 16 milj. euroa alhaisempi, lähinnä vuonna 2019 tehdyn Bergvik Skog -kaupan vuoksi Tilintarkastamaton 2 IFRS-liiketulos sisältää positiivisen 469 milj. euron nettovaikutuksen (positiivinen 493 milj. euroa), joka aiheutuu konserniyhtiöiden ja yhteisten toimintojen metsäomaisuuden arvostamisesta IAS 41 -standardin mukaisesti. Positiivinen vaikutus johtui pääasiassa Stora Enson Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden käyvän arvon noususta. IFRS-liiketulos sisältää myös negatiivisen 52 milj. euron nettovaikutuksen (positiivinen 32 milj. euroa), joka koostuu osakkuus- ja yhteisyritysten rahoituseristä, veroista ja IAS 41:n mukaisen metsäomaisuuden arvostuksesta osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset olivat yhteensä 57 (78) milj. euroa ja arvonalentumisten peruutukset 0 (21) milj. euroa. Konserni kirjasi vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, joilla oli 90 milj. euron negatiivinen vaikutus (negatiivinen 192 milj. euroa) IFRS-liiketulokseen ja 19 milj. euron positiivinen vaikutus (positiivinen 13 milj. euroa) tuloveroon. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyvät pääasiassa Biomaterials-divisioonan uudelleenjärjestelyyn, Oulun tehtaan muuntamiseen ja Hylten tehtaan uudelleenjärjestelyyn Ruotsissa. IFRS-liiketulos oli 922 (1 305) milj. euroa. Operatiivinen liiketulos, vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sekä liiketulos segmenteittäin 31.12. päättyvä tilikausi Operatiivinen liiketulos Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät Liiketulos Milj. euroa 2020 2019 2020 2019 2020 2019 Packaging Materials 403 339 -12 13 391 352 Packaging Solutions 34 46 -6 -10 28 36 Biomaterials 9 233 -40 -54 -31 180 Wood Products 114 105 -3 -13 111 92 Forest 164 99 360 448 524 547 Paper -38 213 -20 -59 -58 154 Muut -35 -32 -7 -23 -42 -56 Yhteensä 650 1 003 271 302 922 1 305 Nettorahoituserät -150 -168 Tulos ennen veroja 773 1 137 Tuloverot -156 -281 Tilikauden tulos 617 856 Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksesta, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity tavanomaiseen liiketoimintaan. Tavallisimpia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, omaisuusarvojen arvonalentumiset tai arvonalentumisten peruutukset, konserniyhtiöihin liittyvät myyntivoitot ja -tappiot, suunnitelluista uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset, ympäristövaraukset, uudelleenjärjestelyistä johtuvat poistojen muutokset ja sakot. Yksittäinen vertailukelpoisuuteen vaikuttava erä ilmoitetaan normaalisti erikseen, mikäli sen tulosvaikutus on yli sentin osakkeelta. Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sisältävät hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen, biologisten hyödykkeiden käyvän arvon ei-operatiiviset muutokset, oikaisut metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintahinnan välisiin eroihin myyntihetkellä ja Stora Enson osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten veroista ja nettorahoituseristä. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset on jaettu 1.1.2020 alkaen kahteen kategoriaan: ei-operatiivisiin ja operatiivisiin käyvän arvon muutoksiin. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon ei-operatiivisiin muutoksiin sisältyy arvonmäärityksen oletuksissa ja siinä käytettävissä parametreissa tapahtuneet muutokset. Muutoksia tehdään tavallisesti vuotuisen arvonmäärityksen yhteydessä. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon operatiiviset muutokset sisältyvät operatiiviseen EBITDAan ja sisältävät kaikki muut käyvän arvon muutokset, jotka pääasiassa johtuvat inflaatiosta ja hakkuusuunnitelman ja toteutuneiden hakkuiden välisestä erosta. Aiemmat kaudet on oikaistu. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset -72 -62 Uudelleenjärjestelykustannukset ilman arvonalentumisia -23 -52 Yritysostot ja -myynnit sekä omaisuuserien myynnit 6 -59 Muut 0 -19 Operatiivisen liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -90 -192 Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät 362 494 Yhteensä 271 302 Operatiiviset varat, velat ja sidottu pääoma segmenteittäin 31.12. päättyvä tilikausi Operatiiviset varat Operatiiviset velat Sidottu pääoma Milj. euroa 2020 2019 2020 2019 2020 2019 Packaging Materials 3 675 3 516 721 692 2 954 2 824 Packaging Solutions 372 372 132 131 240 241 Biomaterials 2 459 2 748 214 252 2 245 2 496 Wood Products 766 868 218 221 548 647 Forest 6 566 4 436 372 298 6 194 4 138 Paper 1 193 1 484 700 827 493 657 Muut ja eliminoinnit 433 554 115 94 318 460 Yhteensä 15 464 13 978 2 471 2 516 12 993 11 462 Tilintarkastamaton 3 Tunnusluvut 2020 2019 2018 Liikevaihto, milj. euroa 8 553 10 055 10 486 Operatiivinen liiketulos, milj. euroa 650 1 003 1 352 Operatiivinen liiketulos, % 7,6 % 10,0 % 12,9 % Liikevoitto (IFRS), milj. euroa 922 1 305 1 390 Liiketulos (IFRS), % 10,8 % 13,0 % 13,3 % Oman pääoman tuotto (ROE), % 7,6 % 12,1 % 15,5 % Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % 5,8 % 10,3 % 15,8 % ROCE ilman Forest-divisioonaa, % 7,0 % 12,8 % 18,9 % Velkaantumisaste 0,33 0,43 0,31 Tulos/osake, euroa 0,79 1,12 1,28 Tulos/osake ilman käyvän arvon muutoksia2, euroa 0,45 0,61 1,26 Osinko/varojenjako osaketta kohti1, euroa 0,30 0,30 0,50 Osinkosuhde ilman käyvän arvon muutoksia2, % 66,7 % 49,2 % 39,7 % Osinkosuhde (IFRS), % 38,0 % 26,8 % 39,1 % Efektiivinen osinkotuotto (R-osake), % 1,9 % 2,3 % 5,0 % Hinta/voitto-suhde (P/E) (R-osake), ilman käyvän arvon muutoksia2 34,78 21,23 8,01 Oma pääoma/osake, euroa 11,17 9,42 8,51 Markkina-arvo 31.12., milj. euroa 12 383 10 328 8 123 Päätöskurssi 31.12., A/R-osake, euroa 15,90/15,65 13,55/12,97 11,05/10,09 Keskikurssi, A/R-osake, euroa 12,06/11,52 12,88/11,05 16,36/14,61 Osakkeiden määrä 31.12. (tuhatta) 788 620 788 620 788 620 Osakevaihto, A-osake (tuhatta) 4 662 1 299 3 068 % A-osakkeiden määrästä 2,6 % 0,7 % 1,7 % Osakevaihto, R-osake (tuhatta) 605 233 679 475 610 300 % R-osakkeiden määrästä 98,8 % 111,0 % 99,7 % Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimentamaton (tuhatta) 788 620 788 620 788 620 Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimennettu (tuhatta) 789 182 789 533 789 883 Vuosien 2018 ja 2019 tunnuslukuja oikaistu. 1 Ks. hallituksen ehdotus osingonjaosta. 2 Tulos/osake ilman käyvän arvon muutoksia, osinkosuhde ilman käyvän arvon muutoksia ja hinta/voitto-suhde (P/E) (R-osake) ilman käyvän arvon muutoksia lisättiin ei-IFRS-tunnuslukujen listalle vuonna 2020 ja ne korvaavat tunnusluvut tulos/osake ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, tulos/osake ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja hinta/voitto-suhde (P/E) (R-osake), ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vertailuluvut on oikaistu. Nettorahoituskulut 150 (168) milj. euroa olivat 18 milj. euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Nettokorkokulut laskivat 15 milj. euroa ja olivat 132 milj. euroa. Lasku johtui pääasiassa velkojen alhaisemmista keskimääräisistä korkokuluista. Muut nettorahoituskulut, 10 milj. euroa, olivat 5 milj. euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Nettovaluuttakurssivaikutus rahavarojen, korollisten saamisten ja velkojen sekä niihin liittyvien valuuttariskisuojausten osalta oli 8 milj. euroa tappiollinen (6 milj. euroa tappiollinen) ja johtui pääasiassa valuuttamääräisen nettovelan uudelleenarvostamisesta Kiinassa, Brasiliassa, Puolassa ja Venäjällä sijaitsevissa tytäryrityksissä ja yhteisissä toiminnoissa. Nettoverot olivat yhteensä 156 (281) milj. euroa, mikä vastaa 20,1 %:n (24,7 %) efektiivistä verokantaa. Tuloveroista on yksityiskohtaisempaa tietoa konsernitilinpäätöksen liitteessä 9, Tuloverot. Määräysvallattomien omistajien osuus tappiosta oli 9 (24) milj. euroa, eli yhtiön osakkeenomistajille kohdistuva voitto oli 626 (880) milj. euroa. Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia oli 0,45 (0,61) euroa. Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto oli 5,8 % (10,3 %). Konsernin sijoitettu pääoma 31.12.2020 oli 11 714 milj. euroa, jossa oli kasvua 1 082 milj. euroa. Kasvu oli pääasiassa seurausta Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden käyvän arvon noususta, joka johtui muutoksista arvostamisessa ja metsäomaisuuden laadintaperiaatteissa. Sijoitetun pääoman muutoksen jakauma Milj. euroa Sijoitettu pääoma 31.12.2019 10 632 Investoinnit ilman investointeja biologisiin hyödykkeisiin vähennettynä poistoilla 60 Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin vähennettynä aktivoitujen metsänkäsittelykustannusten arvonalentumisella 19 Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset -57 Metsäomaisuuden käyvän arvon muutos 1 973 Noteeraamattomat arvopaperit (pääasiassa PVO:n osakkeet) -125 Osakkuus- ja yhteisyritykset -22 Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden nettovelka -11 Operatiivinen käyttöpääoma ja muut korottomat erät, netto -172 Nettoverovelka -411 Muuntoerot -171 Muut muutokset -1 31.12.2020 11 714 Rahoitus Liiketoiminnan rahavirta oli 1 344 (1 991) milj. euroa ja rahavirta investointien jälkeen 680 (1 386) milj. euroa. Käyttöpääoma laski 195 (240) milj. euroa, varastot 179 milj. euroa ja lyhytaikaiset saamiset 178 milj. euroa. Tällä oli positiivinen vaikutus käyttöpääomaan. Aiemmin ilmoitettuihin varauksiin liittyvät maksut olivat 24 milj. euroa. Tilintarkastamaton 4 Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta Milj. euroa 2020 2019 Operatiivinen EBITDA 1 270 1 614 Operatiivisen EBITDAn vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -25 -128 Muut oikaisut -97 265 Käyttöpääoman muutos 195 240 Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta 1 344 1 991 Aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin investoidut rahavarat -661 -598 Osakkuus- ja yhteisyritysosuuksien hankinnat -2 -7 Rahavirta investointien jälkeen 680 1 386 Vertailutiedot vuodelle 2019 on oikaistu. Vuoden lopussa konsernin korolliset nettovelat olivat 2 921 (3 209) milj. euroa. Korollisten nettovelkojen laskun taustalla olivat pääasiassa liiketoiminnan vakaa rahavirta investointien ja osingonmaksun jälkeen. Rahavarat vähennettynä luottolimiiteillä kasvoivat 1 655 (863) milj. euroon lähinnä vuoden aikana liikkeeseen laskettujen uusien vihreiden joukkovelkakirjalainojen ja liiketoiminnan vakaan investointien ja osingonmaksun jälkeisen rahavirran ansiosta. Konserni on lisännyt rahavarojaan ja luottolimiittejään vuoden aikana koronaviruksen aiheuttaman lisääntyneen epävarmuuden vuoksi. Nettovelkaantumisaste 31.12.2020 laski 0,33 (0,43) pääasiassa markkinatransaktioperusteisen metsäomaisuuden käyvän arvon muutoksen myötä. Muutos toteutettiin viimeisellä neljänneksellä. Nettovelan suhde kuluneen 12 kuukauden operatiiviseen EBITDAan nousi 2,3:een, kun se edellisen vuoden lopussa oli 2,0. Velkojen keskimääräinen korko koko vuoden 2020 osalta laski 3,2 %:iin (3,5 %) ja viimeisen neljänneksen lopussa taso oli 3,0 %. Huhtikuussa 2020 Stora Enso laski onnistuneesti liikkeeseen uuden 1 700 milj. Ruotsin kruunun vihreän joukkovelkakirjalainan osana EMTN (Euro Medium Term Note) lainaohjelmaansa ja Stora Enson Green Bond -viitekehystä. Laina erääntyy huhtikuussa 2025. Kesäkuussa 2020 Stora Enso täydensi onnistuneesti edellä mainittua huhtikuussa 2020 liikkeeseen laskettua vihreää joukkovelkakirjalainaa ylimääräisen 1 400 milj. Ruotsin kruunun nimellisarvoisen joukkovelkakirjan liikkeeseen laskulla. Joukkovelkalainakirja koostuu kiinteistä ja vaihtuvakorkoisista osuuksista, ja niistä maksetaan vaihtuva kuponkikorko STIBOR +2,20 % ja kiinteä kuponkikorko 2,375 %. Marraskuussa 2020 Stora Enso laski onnistuneesti liikkeeseen uuden 500 milj. euron vihreän joukkovelkakirjalainan osana EMTN-lainaohjelmaansa ja Stora Enson Green Bond -viitekehystä. Laina erääntyy joulukuussa 2030 ja lainasta maksetaan 0,625 %:n kiinteä kuponkikorko. Stora Ensolla on 600 milj. euron sitova käyttämätön luottolimiitti, joka oli vuoden lopussa kokonaan nostamatta. Stora Ensolla on lisäksi käyttämättömiä kahdenvälisiä sitovia laina- ja luottojärjestelyjä pankkien kanssa 250 milj. euron edestä. Näiden kahdenvälisten järjestelyjen alkuperäinen erääntymisaika on 18–24 kuukautta, ja ne erääntyvät vuosina 2021 ja 2022. Lisäksi vuoden viimeisen kvartaalin aikana Stora Enso allekirjoitti 150 milj. euron sitovan valmiusluottosopimuksen Euroopan Investointipankin (EIB) kanssa, minkä perusteella laina voidaan nostaa viimeistään vuonna 2022 viiden vuoden laina-ajalle. Lisäksi yhtiöllä on käytettävissään 950 (950) milj. euroa lakisääteisiä eläkelainoja Suomessa. Velkaantumisaste Viimeisellä neljänneksellä toteutettu markkinatransaktioperusteinen metsäomaisuuden käyvän arvon muutos kasvatti konsernin omaan pääomaan kirjattuja muita laajan tuloksen eriä 1 195 milj. euroa. Sitä vastoin käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9:n mukaisesti arvostettavien rahavirran suojausten ja oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon muutokset vähensivät omaa pääomaa 91 milj. euroa (lisäys 95 milj. euroa). Lasku oli pääasiassa seurausta muihin laajan tuloksen eriin kirjatusta konsernin Pohjolan Voima Oy -osakeomistuksen käyvän arvon laskusta, ja laskua kumosi osittain avoimista kassavirransuojauksista syntynyt, muihin laajan tuloksen eriin kirjattu nettovoitto. Stora Enson joukkovelkakirjojen luokitukset olivat vuoden lopussa seuraavat: Luottoluokituslaitos Pitkän/lyhyen aikavälin luokitus Voimassa alkaen Fitch Ratings BBB- (vakaa) 08.08.2018 Moody’s Baa3 (vakaa) / P-3 01.11.2018 Tilintarkastamaton 5 Tulos – segmentit Stora Enso yhdisti 1.1.2020 aaltopahvin raaka-aineeseen keskittyvän liiketoimintansa Consumer Board -divisioonaan. Yhdistämisen myötä Consumer Board -divisioonan nimeksi tuli Packaging Materials. Packaging Solutions -divisioonaan jääneeseen liiketoimintaan yhdistettiin äskettäin perustettu Formed Fiber -liiketoimintayksikkö. Stora Enso on myös perustanut uuden Forest-divisioonan. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Tietyt historialliset luvut on oikaistu 19.3.2020 julkaistun tiedotteen mukaisesti Packaging Materials-, Packaging Solutions- ja Forest-divisioonien sekä Muut-segmentin ja konsernin osalta. Packaging Materials -divisioona Packaging Materials -divisioona on maailman johtava kiertotalouden toimija, jonka korkealaatuisten uusiutuvien ja kierrätettävien pakkausmateriaalien valikoima pohjautuu ensi- ja kierrätyskuituun. Autamme elintarvike- ja juomapakkauksia, lääkepakkauksia ja kuljetuspakkauksia valmistavia asiakkaitamme korvaamaan fossiilisia materiaaleja vähähiilisillä, uusiutuvilla ja kierrätettävillä vaihtoehdoilla, jotka vastaavat ympäristötietoisten kuluttajien vaatimuksiin. Laaja valikoima barrier-päällysteitä lisää mahdollisuuksia suunnitella ja optimoida pakkauksia monenlaisiin vaativiin käyttökohteisiin. Milj. euroa 2020 2019 Liikevaihto 3 115 3 254 Liikevaihto (kuluttajapakkauskartonki) 2 523 2 564 Liikevaihto (aaltopahvin raaka-aine) 602 690 Operatiivinen EBITDA 641 574 Operatiivinen EBITDA (kuluttajapakkauskartonki) 578 434 Operatiivinen EBITDA (aaltopahvin raaka-aine) 63 139 Operatiivinen EBITDA, % 20,6 % 17,6 % Operatiivinen liiketulos 403 339 Operatiivinen liiketulos, % 12,9 % 10,4 % Operatiivinen ROOC, % 13,9 % 12,4 % Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta 694 632 Rahavirta investointien jälkeen 301 401 Kartongin toimitukset, 1 000 tonnia 4 043 4 111 Toimitukset (kuluttajapakkauskartonki) 2 752 2 812 Toimitukset (aaltopahvin raaka-aine) 1 291 1 299 Kartongin tuotanto, 1 000 tonnia 4 063 4 078 Tuotanto (kuluttajapakkauskartonki) 2 759 2 775 Tuotanto (aaltopahvin raaka-aine) 1 304 1 303 Vertailutiedot vuodelle 2019 on oikaistu. Packaging Materials -divisioonan liikevaihto laski 4,3 % ja oli 3 115 (3 254) milj. euroa, mikä johtui pääasiassa aaltopahvin raaka-aineen alhaisemmista hinnoista ja pienemmistä volyymeista. Paperikone 6:n sulkemisella Imatran tehtailla joulukuussa 2019 oli vaikutus kuluttajapakkauskartongin liikevaihtoon. Operatiivinen liiketulos 403 (339) milj. euroa kasvoi 18,8 % lähinnä alhaisempien muuttuvien kustannusten ansiosta. Alhaisemmilla selluhinnoilla oli merkittävin positiivinen vaikutus muuttuviin kustannuksiin. Oulun tehtaan muuntamisen kustannuksilla oli 29 milj. euron negatiivinen vaikutus. Packaging Solutions -divisioona Packaging Solutions -divisioona kehittää ja myy huippulaatuisia kuitupohjaisia pakkaustuotteita ja -palveluja. Ympäristöystävällisiä pakkausratkaisujamme käyttävät johtavat tuotemerkit useilla eri aloilla, kuten kivijalka- ja verkkokaupassa sekä teollisuudessa. Tarjontaan kuuluvat aaltopahvipakkaukset ja muu jatkojalostus, suunnittelupalvelut, automaatioratkaisut sekä skaalautuvat innovaatiot, kuten muotoonpuristetut kuitutuotteet ja biokomposiitit. Milj. euroa 2020 2019 Liikevaihto 594 698 Operatiivinen EBITDA 61 71 Operatiivinen EBITDA, % 10,3 % 10,2 % Operatiivinen liiketulos 34 46 Operatiivinen liiketulos, % 5,7 % 6,6 % Operatiivinen ROOC, % 14,1 % 18,9 % Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta 51 93 Rahavirta investointien jälkeen 28 58 Aaltopahvin toimitukset Eurooppaan, milj. m2 999 1 026 Aaltopahvin tuotanto Euroopassa, milj. m2 1 004 1 033 Vertailutiedot vuodelle 2019 on oikaistu. Packaging Solutions -divisioonan liikevaihto laski 15 % ja oli 594 (698) milj. euroa, mikä johtui pienemmistä volyymeista ja alhaisemmista myyntihinnoista. Valuuttakursseilla oli 20 milj. euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Operatiivinen liiketulos 34 (46) milj. euroa laski 27 % pääasiassa pienempien volyymien sekä uusiin liiketoimintoihin, kuten muotoonpuristettuihin kuitutuotteisiin ja biokomposiitteihin, tehtyjen investointien vuoksi. Muuttuvat kustannukset olivat pienemmät lähinnä aaltopahvin raaka-aineen alhaisempien hintojen seurauksena. Kiinteät kustannukset laskivat koronaviruspandemian ja kannattavuuden turvaamisohjelman toimenpiteiden myötä. Tilintarkastamaton 6 Biomaterials-divisioona Biomaterials-divisioonan biopohjaiset ratkaisut vastaavat kasvavaan kysyntään korvaajista tuotteille, jotka valmistetaan uusiutumattomista ja haitallisista materiaaleista. Hyödynnämme uusien ratkaisujen kehittämisessä kaikkia biomassasta saatavia jakeita, kuten ligniiniä ja sokereita. Pyrimme löytämään korvaajia uusiutumattomille materiaaleille kehittämällä esimerkiksi energian varastointiin soveltuvaa hiiltä sekä biopohjaisia sidosaineita ja hiilikuituja. Divisioona tarjoaa laajan valikoiman sellulaatuja paperin, kartongin, pehmopaperien, tekstiilien ja hygieniatuotteiden valmistukseen sekä prosessiensa sivuvirtoja, kuten mäntyöljyä ja biomassasta saatavaa tärpättiä. Milj. euroa 2020 2019 Liikevaihto 1 193 1 464 Operatiivinen EBITDA 128 356 Operatiivinen EBITDA, % 10,7 % 24,3 % Operatiivinen liiketulos 9 233 Operatiivinen liiketulos, % 0,8 % 15,9 % Operatiivinen ROOC, % 0,4 % 9,4 % Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta 96 423 Rahavirta investointien jälkeen 0 266 Sellun toimitukset, 1 000 tonnia 2 427 2 520 Biomaterials-divisioonan liikevaihto laski 19 % ja oli 1 193 (1 464) milj. euroa, mikä johtui kaikkien sellulaatujen merkittävästi alhaisemmista myyntihinnoista. Myös toimitusvolyymit laskivat. Operatiivinen liiketulos 9 (233) milj. euroa laski 96 % lähinnä kaikkien laatujen merkittävästi alhaisempien myyntihintojen sekä jossain määrin korkeampien kunnossapitokustannusten vuoksi. Operatiiviseen liiketulokseen vaikutti positiivisesti muuttuvien kustannusten alentuminen, erityisesti logistiikkakulujen. Valuuttakursseilla oli positiivinen vaikutus operatiiviseen liiketulokseen. Wood Products -divisioona Wood Products -divisioona on Euroopan suurin sahattujen puutuotteiden toimittaja ja johtava vastuullisten puurakentamisen ratkaisujen tarjoaja. Kasvava Building Solutions -liiketoimintamme tarjoaa konsepteja vähähiiliseen rakentamiseen ja ympäristöystävälliseen suunnitteluun. Kehittämämme digitaaliset työkalut helpottavat puurakentamisen suunnittelua. Lisäksi tarjoamme sovelluksia ikkuna- ja oviteollisuuteen sekä pakkausteollisuuteen ja pellettejä vastuulliseen lämmittämiseen. Milj. euroa 2020 2019 Liikevaihto 1 386 1 569 Operatiivinen EBITDA 160 153 Operatiivinen EBITDA, % 11,6 % 9,8 % Operatiivinen liiketulos 114 105 Operatiivinen liiketulos, % 8,3 % 6,7 % Operatiivinen ROOC, % 19,1 % 16,6 % Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta 211 183 Rahavirta investointien jälkeen 181 135 Puutuotetoimitukset, 1 000 m3 4 407 4 753 Wood Products -divisioonan liikevaihto laski 11,7 % ja oli 1 386 (1 569) milj. euroa, mikä johtui rakenteellisista muutoksista sekä erityisesti sahatavaran alhaisemmista myyntihinnoista sekä pienemmistä volyymeista. Saksassa sijaitseva Pfarrkirchenin tehdas myytiin vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, Uimaharjun saha siirrettiin Biomaterials-divisioonaan vuoden 2020 alussa, Kiteen saha suljettiin ja sen tuotanto päättyi vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä ja biokomposiittiliiketoiminta siirrettiin Packaging Solutions -divisioonaan vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Rakenteelliset muutokset laskivat liikevaihtoa 80 milj. euroa. Operatiivinen liiketulos 114 (105) milj. euroa kasvoi 9 % alhaisempien raaka-aine- ja kiinteiden kustannusten ansiosta. Forest-divisoona Forest-divisioona luo arvoa vastuullisella metsänhoidolla, kilpailukykyisellä puunhankinnalla ja innovaatioilla. Ne ovat Stora Enson uusiutuvien ratkaisujen tarjonnan perusta. Divisioonaan kuuluvat Stora Enson metsäomaisuus Ruotsissa ja 41 prosentin osuus Tornatorista, jonka metsät sijaitsevat pääosin Suomessa. Divisioona vastaa myös puunhankinnasta Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän toiminnoille sekä yritysasiakkaille. Stora Enso on yksi maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista. Milj. euroa 2020 2019 Liikevaihto 2 046 2 321 Operatiivinen EBITDA 217 145 Operatiivinen EBITDA, % 10,6 % 6,2 % Operatiivinen liiketulos 164 99 Operatiivinen liiketulos, % 8,0 % 4,3 % Operatiivinen ROOC, % 3,9 % 3,7 % Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta 203 370 Rahavirta investointien jälkeen 166 333 Puun toimitukset, 1 000 m3 37 369 38 775 Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon operatiivinen muutos 70 50 Vertailutiedot vuodelle 2019 on oikaistu. Forest-divisioonan liikevaihto laski 12 % ja oli 2 046 (2 321) milj. euroa, mikä johtui alhaisemmista hinnoista ja pienemmistä volyymeista. Operatiivinen liiketulos 164 (99) milj. euroa kasvoi 65 % puunhankintayksikköjen, mukaan lukien konsernin oman Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden, toiminnan tehostumisen ansiosta. Tilintarkastamaton 7 Paper-divisioona Stora Enso on Euroopan toiseksi suurin paperinvalmistaja, jolla on vakiintunut asiakaskunta ja laaja tuotevalikoima painetun viestinnän tarpeisiin ja toimistokäyttöön. Asiakkaat hyötyvät Stora Enson laajasta kierrätys- ja ensikuidusta valmistettujen paperien valikoimasta, teknisestä asiantuntemuksesta ja vastuullisuusosaamisesta sekä laajasta tehtaiden ja asiakaspalvelukeskusten verkostosta. Milj. euroa 2020 2019 Liikevaihto 1 979 2 856 Operatiivinen EBITDA 66 318 Operatiivinen EBITDA, % 3,3 % 11,1 % Operatiivinen liiketulos -38 213 Operatiivinen liiketulos, % -1,9 % 7,4 % Operatiivinen ROOC, % -6,7 % 29,3 % Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta 105 344 Rahavirta investointien jälkeen 31 264 Rahavirta investointien jälkeen / liikevaihto, % 1,6 % 9,3 % Paperin toimitukset, 1 000 tonnia 3 106 4 130 Paperin tuotanto, 1 000 tonnia 3 034 4 065 Paper-divisioonan liikevaihto laski 30,7 % ja oli 1 979 (2 856) milj. euroa. Lasku oli pääasiassa seurausta markkinakysynnän laskusta, jota koronaviruspandemia kiihdytti ja jonka vuoksi volyymi pieneni merkittävästi. Markkinoilla on ylikapasiteettia ja myyntihintojen laskulla oli niin ikään kielteinen vaikutus liikevaihtoon. Koronaviruspandemialla ja Oulun tehtaan muuntamisella oli 281 milj. euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Operatiivinen liiketulos -38 (213) milj. euroa laski 118,1 % alhaisempien volyymien ja hintojen vuoksi. Kustannussäästöillä oli positiivinen vaikutus liiketulokseen. Oulun tehtaan koronaviruspandemialla ja muuntamisella oli 46 milj. euron negatiivinen vaikutus. Koko vuoden rahavirta oli 30 milj. euroa, käyttöpääoman erinomaisen hallinnan vuoksi. Muut Muut-segmentin raportointiin kuuluvat konsernitoiminnot, logistiikka, muut toiminnot ja Stora Enson omistusosuus energiayhtiö Pohjolan Voimassa (PVO). Milj. euroa 2020 2019 Liikevaihto 928 1 076 Operatiivinen EBITDA -3 -4 Operatiivinen EBITDA, % -0,3 % -0,3 % Operatiivinen liiketulos -35 -32 Operatiivinen liiketulos, % -3,8 % -3,0 % Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta -17 -55 Rahavirta investointien jälkeen -27 -71 Muut-segmentin liikevaihto 928 (1 076) milj. euroa laski edellisvuodesta pääasiassa energia- ja logistiikkapalvelujen alhaisemman sisäisen liikevaihdon takia. Investoinnit Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin mukaan lukien aktivoidut sisäiset kustannukset olivat 687 (656) milj. euroa vuonna 2020. Kokonaisinvestoinnit sisältävät 79 (88) milj. euron lisäyksen biologisiin hyödykkeisiin. Vuoden 2020 toisen neljänneksen aikana saatiin päätökseen Hylten tehtaan muotoonpuristettujen kuitutuotteiden tuotantolinjan käyttöönotto. Tuotenimi PureFiber™ by Stora Enso lanseerattiin ja sen tuotanto käynnistyi. Skoghallin tehtaalla Ruotsissa tehty 22 milj. euron investointi olemassa olevan vedenkäsittelylaitoksen laajennukseen valmistui, ja laajennettu laitos aloitti toimintansa huhtikuussa. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä käynnistettiin uusi höyryturbiini Maxaun tehtaalla Saksassa. Arvoltaan 25 milj. euron investointi parantaa tehtaan kustannuskilpailukykyä ja vähentää sen hiilidioksidipäästöjä. Elokuussa 2020 Stora Enso kertoi rakentavansa biopohjaista vaahtomateriaalia tuottavan pilottitehtaan. Kevyttä kuitupohjaista vaahtomateriaalia voidaan käyttää pakkausten suojaukseen ja pehmustukseen. Pilottitehdas rakennetaan Stora Enson Forsin tehtaan yhteyteen Ruotsiin. Tehtaan arvioidaan valmistuvan vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä. Päätös tuotteen kaupallistamisesta tehdään pilottivaiheen tuotannon arvioinnin jälkeen. Syyskuussa 2020 Stora Enso ilmoitti investoivansa noin 79 milj. euroa uuteen ristiinliimatun puun (CLT) tuotantolinjaan Ždírecin sahalla Tšekin tasavallassa. Investointi vahvistaa Stora Enson asemaa globaalina korkealaatuisten puurakenteiden toimittajana ja CLT:n markkinajohtajana. Tuotannon on määrä alkaa vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Tuotantolinjan arvioitu vuotuinen tuotantokapasiteetti ylösajovaiheen jälkeen on noin 120 000 m³. Niin ikään syyskuussa Stora Enso ilmoitti investoivansa dispersiopäällysteteknologiaan Forshagan yksikössään Ruotsissa osana innovointiohjelmaansa. Noin 10 milj. euron arvoinen investointi antaa yhtiölle mahdollisuuden kehittää ja valmistaa vastuullista kartonkia, jonka päällysteet ovat helpommin käsiteltäviä kierrätysprosessissa ja teollisissa laitoksissa kompostoitavia ja jolla on pienempi hiilijalanjälki. Uuden laitteiston odotetaan olevan käytettävissä vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Marraskuussa 2020 Stora Enso käynnisti kannattavuusselvityksen ja ympäristölupahakemusprosessin, jotka liittyvät Skoghallin tehtaan sellu- ja kartonginvalmistuskapasiteetin tehostamiseen ja laajentamiseen. Kannattavuusselvityksessä arvioidaan nykyisen integroidun sellukapasiteetin mahdollista parannusta ja laajentamista 370 000 tonnista 780 000 tonniin vuodessa sekä kartonkikapasiteetin mahdollista lisäämistä 120 000 tonnilla. Investoinnin jälkeen tehdas olisi lähes sataprosenttisesti integroitu ja tuottaisi 220 000 tonnia enemmän markkinahavusellua. Mikäli investointi kannattavuusselvityksen ja ympäristölupahakemusprosessin jälkeen hyväksytään, parannukseen ja laajennukseen tehtävän investoinnin arvioidaan olevan suuruudeltaan noin 800–850 milj. euroa. Kannattavuusselvityksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2021 loppuun mennessä. Tuotanto käynnistyisi aikaisintaan vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä. Joulukuussa 2020 Stora Enso kertoi investoivansa 14 milj. euroa ligniinin granulointi- ja pakkauslaitoksen rakentamiseen. Stora Enson strategian mukaan ligniini on yksi tärkeimmistä innovaatioalueista luomaan kasvua uusille sovelluksille. Ligniinin uusia sovellusmahdollisuuksia ovat esimerkiksi energian varastointi, sidosaineet ja hiilikuidut. Granulointilaitos rakennetaan Stora Enson Sunilan tehtaan yhteyteen. Joulukuussa Stora Enso kertoi myös investoinnista Imatran tehtaiden puunkäsittelykapasiteetin keskittämiseen ja modernisoimiseen. Noin 80 milj. euron arvoinen investointi tulee tehostamaan Stora Enson tuotantokapasiteettia korkealaatuisessa Tilintarkastamaton 8 pakkauskartongissa. Investointiin liittyvän työn on määrä käynnistyä vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana ja valmistua vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Muut merkittävät vuoden 2020 lopussa meneillään olevat hankkeet koostuivat Oulun paperitehtaan muuntamisesta kratlinerin tuotantoon (350 milj. euroa) ja ligniiniin perustuvia biopohjaisia hiilimateriaaleja valmistavan pilottitehtaan rakentamisesta Sunilan tehdasalueelle (10 milj. euroa). Innovaatiot, tutkimus ja kehitys Stora Enso käytti vuonna 2020 innovaatioihin, tutkimukseen ja kehitykseen 146 (141) milj. euroa eli 1,7 % (1,4 %) yhtiön liikevaihdosta. Stora Enso tunnetaan uusiutuvien materiaalien yhtiönä. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan fossiilipohjaisista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta. Jatkamme työtämme fossiilisten tuotteiden korvaamiseksi uusilla biopohjaisilla sovelluksilla. Vuonna 2020 Packaging Solutions -divisioona jatkoi sekä DuraSenseTM by Stora Enso -biokomposiittien tuotannon laajentamista Hylten tehtaalla että PureFiberTM by Stora Enso -muotoonpuristettujen kuitutuotteiden tuotannon ylösajoa. Biomaterials-divisioona jatkoi fenolin korvaavan ligniinin tuotantoa Sunilassa sekä Lineo™-tuotteen tuotannon tehostamista. Intelligent Packaging -yksikössä jatkuivat ECO TAGTM -tuotteen ja miehittämättömiin myymälöihin suunnatun ”New Retail” -ratkaisun kehittäminen. Tuotteiden ja ratkaisujen kaupallistamisen nopeus vaihtelee, mutta entistä käytännöllisempiä asiakassovelluksia tuodaan markkinoille vähitellen. Packaging Materials -divisioona jatkoi ensimmäisen sukupolven mikrokuitusellusta (MFC) valmistetun kalvon kehittämistä Imatran tehtailla. Imatran tehtaiden paperikonetta 7 on säädettävä vielä jonkin verran toimivuuden osoittamiseksi. Ensimmäiset koe-erät toimitettiin asiakkaille vuoden aikana. Toisen sukupolven kuivauksen kehittäminen jatkuu yhteistyökumppaneiden kanssa. Helmikuussa 2019 käynnistynyt muotoonpuristettuja kuitutuotteita koskeva hanke on edistynyt erittäin nopeasti ja sujuvasti. Kaksi ensimmäistä puristinta on asennettu ja niihin liittyvä sellunkäsittely ja infrastruktuuri on otettu käyttöön. Myös asiakkaat ovat testanneet tuotteita. Tämän menestyksen myötä Hylten tehtaalla käynnistettiin toiminnan kapasiteetin lisäämiseen liittyvä investointi. Yhtiöllä on myös valmiina ensimmäinen suunnitelma tuotteiden markkinoimiseksi kiinalaisille elintarvikepakkausasiakkaille. Yhtiö keskittyy muovia korvaavien vastuullisten pakkaussovellusten kehittämiseen, biopohjaisiin päällysteratkaisuihin ja ligniiniin pohjautuviin biomateriaali-innovaatioihin. Lisäksi keskitymme yhä enemmän digitalisaatioon, jossa painopistealueita ovat ohjelmistorobotiikka (RPA), koneoppiminen, älykkäät toiminnot, läpinäkyvä toimitusketju, digitaalinen asiakaskokemus ja älykkäät pakkaukset. Muovia korvaavien vastuullisten materiaalien vahvalla kuluttajakysynnällä on ollut myönteinen vaikutus uusien kuitupohjaisten ratkaisujen kiinnostavuuteen asiakkaidemme keskuudessa. Tällaisia sovelluksia ovat muun muassa erilaiset pakkauskartonkimateriaalit, joiden on tarkoitus korvata erityisesti kertakäyttöistä muovia ja muovipakkauksia. Varmistaakseen pitkän aikavälin menestyksen, Stora Enso tekee yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa; nopeita tuloksia saavuttaaksemme teemme yhteistyötä startup-yritysten kanssa. Yhteistyö Combient Foundry Venture Client Program -yhteishankkeessa laajentui vuoden aikana. Yhteishankkeen ensimmäinen sykli käynnistyi Kiinassa keväällä 2020 ja syksyllä oli vuorossa ensimmäisen materiaalivaiheen lanseeraus, jossa keskityttiin innovatiivisiin elintarvikepakkauksiin ja uusin puutuotteisiin. Stora Enso sai jälleen tunnustusta vuoden 2020 startup-ystävällisimpänä yrityksenä Suomessa; edellisen kerran saimme tämän tunnustuksen vuonna 2018. Käynnistääksemme enemmän innovointiprosesseja etsimme aktiivisesti yhteistyökumppaneita asiakkaiden, toimittajien, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen keskuudesta. Ideointi on vahvaa myös oman henkilöstömme keskuudessa. Konserninlaajuinen WeNovate-työkalumme, jonka avulla keräämme ja arvioimme divisioonien ja toimintojen esittämiä ideoita, on tukenut sisäisen innovointikulttuurin kehittymistä. Vuonna 2020 meillä oli käynnissä 19 kampanjaa ja 16 ideakanavaa. Ideoita kerättiin yhteensä miltei 508 kappaletta – vuonna 2019 niitä saatiin 1 200. Soveltuvimpien ideoiden kehittelyä jatketaan state-gate-pohjaisessa innovointiprosessissa. Stora Enso on perustanut rahastoja, joita voidaan käyttää ketterästi investointeihin uusissa, liiketoimintapotentiaalia omaavissa hankkeissa. Innovaatiorahastosta rahoitetaan uusia pilotointitason hankkeita ja liiketoimintamalleja, digitalisaatiorahastosta taas digitaalisten työkalujen ja mallien pilottihankkeita. Hakemukset näille resursseille hyväksytään yhtiön investointityöryhmässä. Olemme kohdistaneet varoja ketteryysrahastoon kattaaksemme divisioonien välisten hankkeiden toimintakulut vuonna 2020. Stora Enso määrittelee innovaation prosessiksi, jolla ideat muutetaan lisäarvoksi. Tutkimus- ja kehitystyö on prosessin keskeinen osa. Yhtiö työllisti noin 400 ihmistä seuraavissa T&K-keskuksissa: •Tutkimuskeskus ja sellun osaamiskeskus Imatralla •Tutkimuskeskus ja sellun osaamiskeskus Ruotsin Karlstadissa •Biomateriaalien innovaatiokeskus Tukholman Sicklassa •Pakkausalan innovaatiokeskus Helsingissä •Biokomposiittien osaamiskeskus Ruotsin Hyltessä •Älypakkausalan keskus Tampereella •Virdian koetehdas Louisianassa ja tutkimuskeskus Virginiassa Yhdysvalloissa Stora Enson innovaatiostrategian tukena meillä on useita yhteistyöhankkeita tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on laajentaa näkemystä yhtiön tarpeiden ja korkeakoulujen osaamisen yhteensovittamisesta etenkin Stora Enson tutkimusprioriteettien ja divisioonien pitkän ajan tutkimus- ja kehitystyön tieteellisiin haasteisiin liittyvien kohteiden osalta. Toisena tavoitteena on laajentaa kontaktien verkostoa. Kolmas tavoite on tunnistaa yhtiölle erityisen kiinnostavia kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriohjelmien aihepiirejä, myös tehtaiden sekä tutkimus- ja innovaatiokeskusten rekrytoinnin kannalta. Yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa Aalto-yliopisto, Chalmersin teknillinen korkeakoulu ja Ruotsin Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Teknologian tutkimuskeskus VTT, SweTree Technologies AB, Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto (Sveriges lantbruksuniversitet) sekä Treesearch ja Wallenberg Wood Science Centerin T&K-osasto. Stora Enso on jäsenenä biotalouteen ja metsäasioihin keskittyvissä kansallisissa ja eurooppalaisissa alan järjestöissä, kuten Euroopan paperiteollisuuden liitossa (CEPI), Forest Technology Platformissa (FTP) sekä suomalaisissa ja ruotsalaisissa metsäteollisuusalan liitoissa. Stora Enso kuuluu myös Euroopan unionin Bio-based Industries Consortium yhteenliittymään (BIC) sekä biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritykseen, joka on EU:n Horisontti 2020 tutkimusohjelman puitteissa muodostettu kumppanuushanke. Henkinen omaisuus on yhä tärkeämpi Stora Enson muutosta tukeva työkalu. Tässä kontekstissa immateriaalioikeudet liittyvät osa-alueisiin kuten patentit, hyödyllisyysmallit, kuviot, tavaramerkit, domain-nimet, tietotaito ja liikesalaisuudet. Immateriaalioikeuksiin ja toiminnanvapauteen liittyvät tutkimukset ovat yhtä tärkeitä. Vuoden 2020 aikana Stora Enso jatkoi patenttiportfolionsa vahvistamista. Yhtiö jätti patenttihakemuksia ja sai koko maailmassa yli 440 patenttia. IP-asioista vastaa konsernin IP-yksikkö. Konsernin toimitusjohtaja on hyväksynyt konsernin IP-strategian konsernin IP-ohjausryhmän tuella. Tilintarkastamaton 9 Muut kuin taloudelliset tiedot Alla raportoidaan Suomen kirjanpitolain mukaiset muut kuin taloudelliset tiedot. Raportointi kattaa konsernin suurimmiksi riskeiksi tunnistettuihin liittyvät, muita kuin taloudellisia tietoja koskevat aiheet. Näihin aiheisiin liittyviä riskejä, politiikkoja ja periaatteita sekä Stora Enson raportointia Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -suositusten mukaisesti kuvataan myös sivuilla 13–21. Liiketoimintamalli Fossiilipohjaisten resurssien korvaaminen uusiutuvilla raaka-aineilla on kestävän biotalouden perusta. Stora Enson tuotteet edistävät vähähiilistä kiertotaloutta, joissa materiaaleja käytetään uudelleen ja kierrätetään samalla, kun hävikki minimoidaan ympäristöllisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen lisäarvon maksimoimiseksi. Johtavana uusiutuvien materiaalien yhtiönä Stora Enso on tärkeässä asemassa ilmaston lämpenemisen torjunnassa, sillä yhtiöllä on käytössään hiilineutraalia biomassaa. Stora Enson liiketoimintamalli on toimintakertomuksen alussa ja arvonmuodostuksen malli esitetään vuosikertomuksen englanninkielisessä Strategy 2020 -osiossa sivulla 12. Stora Enso tunnustaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden merkityksen osana yhteisesti sovittua maailmanlaajuista tavoitetta köyhyyden poistamiseksi, maapallon suojelemiseksi ja jokaisen ihmisen elämän ja tulevaisuuden parantamiseksi. Lisätietoa löytyy englanninkielisestä vastuullisuusraportista (Sustainability 2020) sivuilla 10–11. Vastuullisuus Vastuullisuus on keskeinen osa Stora Enson konsernihallinnointia, ja sen edistämisestä ovat vastuussa hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä. Lopullinen vastuu konsernin vastuullisuusstrategian toimeenpanosta on toimitusjohtajalla. Vastuullisuustyötä johtaa suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva yritysvastuujohtaja. Stora Enson vastuullisuusstrategian sekä yritysetiikkaa ja sääntöjen noudattamista koskevan strategian toimeenpanoa valvoo hallituksen vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunta. Valiokunta kokoontui neljästi vuonna 2020. Stora Enson vastuullisuuspolitiikka kuvaa kokonaisvaltaisen lähestymistapamme vastuullisuuteen ja siihen liittyvän hallinnointimallimme. Myös eettiset toimintaohjeemme ja muut politiikat, ohjeistukset ja tiettyjä vastuullisuuden osa-alueita koskevat lausunnot täsmentävät lähestymistapaamme ja ohjaavat työntekijöitämme heidän päivittäisessä työssään. Nämä asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa storaenso.com/sustainability. Lisätietoa Stora Enson lähestymistavasta vastuullisuuteen löytyy englanninkielisestä vastuullisuusraportista (Sustainability 2020). Koronaviruspandemia Maailmanlaajuinen pandemia on korostanut työmme yhteiskunnallisen puolen tärkeyttä. Vuoden aikana keskityimme työntekijöidemme sekä muiden tiloissamme työskentelevien henkilöiden terveyden ja turvallisuuden varmistamiseen usein eri toimenpitein. Ryhdyimme toimenpiteisiin varhain asettamalla maailmanlaajuisen matkustuskiellon helmikuun alkupuolella. Kielsimme myös kaikki fyysiset tapaamiset antamalla henkilöstöllemme voimakkaan kehotuksen työskennellä etänä aina, kun se on mahdollista, rajoittamalla pääsyä tehdasalueille ja asettamalla koronavirukselle altistuneet työntekijät karanteeniin. Nämä käytännöt olivat voimassa lähes koko vuoden. Kehotimme työntekijöitämme noudattamaan kansallisten ja paikallisten viranomaisten asettamia sääntöjä ja suosituksia niin työpaikoilla kuin henkilökohtaisessa elämässään. Jatkamme koronavirustilanteen tiivistä seurantaa. Vastuullisuusraportistamme (Sustainability 2020) löytyy lisätietoa maailmanlaajuiseen pandemiaan liittyvistä sopeutumistoimenpiteistämme ja yhteiskunnallisesta ohjelmastamme sivuilta 18–31 sekä sivuilta 60–63. Ympäristöasiat Metsät, puuviljelmät ja maan käyttö Avainpolitiikka: Puun- ja kuidunhankinta sekä maankäyttöpolitiikka Edistymistämme metsänhoidon vastuullisuudessa seurataan tunnusluvulla (KPI), joka mittaa sertifioitujen maa-alueiden osuutta kaikista Stora Enson omistamista ja hallinnoimista puuntuotanto ja -korjuumaista. Tavoitteemme on ylläpitää korkeaa 96 %:n tasoa. Vuonna 2020, osuus oli 98 % (98 % vuonna 2019). Vuoden lopussa Stora Enson omistamien tai hallinnoimien maa-alueiden kokonaispinta-ala oli 2,34 miljoonaa hehtaaria. Vuonna 2020 tehtaillemme toimitettiin puuta (mukaan lukien raakapuu, hake ja sahanpuru) yhteensä 35,0 milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus) (36,3 milj. m3 vuonna 2019). Ulkopuolisten sertifioiman puun osuus Stora Enson koko puunhankinnasta oli 78 % (75 %). Hiilidioksidi Avainpolitiikka: Energia- ja hiilidioksidipolitiikka Stora Enson tieteellinen päästövähennystavoite (KPI) on pienentää toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä 31 % tuotettua sellu-, paperi- ja kartonkitonnia kohti vuoteen 2030 mennessä vuoden 2010 lähtötasoon verrattuna. Vuonna 2020 hiilidioksidiekvivalenttipäästömme (CO2e) myytävissä olevaa sellu-, paperi- ja kartonkitonnia kohti olivat 26 % alle vuoden 2010 lähtötasoon verrattuna (26 %1 vuonna 2019). Suorituskyky säilyi vakaana huolimatta konsernin alemmasta tuotantotasosta vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna. Vuoden 2020 aikana tulokseemme vaikuttivat positiivisesti Suomessa sijaitseville tehtaillemme ostettu vähemmän fossiili-intensiivinen sähkö sekä energiatehokkuuden parannukset ja lisäalennukset fossiilisten polttoaineiden käytöstä useilla tehtailla. Vedenkäyttö Avainpolitiikka: Stora Enson ympäristöohjeisto Konsernin vedenottoon ja prosessivesien päästöön liittyvän tunnusluvun (KPI) tavoite on edistää laskevaa trendiä vuoden 2016 lähtötasosta, joka oli vedenoton osalta 57 m3 ja prosessivesien osalta 27 m3 myytävissä olevaa tonnia kohti. Vuonna 2020 veden kokonaiskulutus oli 65 m3 myytyä tonnia kohti (61 m3 vuonna 2019) ja prosessivesipäästöt olivat 31 m3 myytyä tonnia kohti (29 m3 vuonna 2019). Alhaisempi tuotanto vaikutti osittain veden tonnikohtaisiin suorituskykymittareihin. Kartonki-, sellu- ja paperitehtaillemme käytettävä vesi ei ole suorassa suhteessa tuotantomääriin, ja varsinkin tehtaidemme jäteveden käsittely edellyttää säännöllistä vesivirtaa toimiakseen kunnolla. 1 Laskettu uudelleen edellisen raportin julkaisun jälkeen saatujen lisätietojen tai laajuuden muutoksen vuoksi. Tilintarkastamaton 10 Sosiaaliset asiat ja henkilöstöasiat Työntekijät ja laajempi työvoima Avainpolitiikat: HR:n vähimmäisvaatimukset, työterveys- ja -turvallisuuspolitiikka Konsernissa oli 23 189 (25 141 työntekijää 31.12.2020. Henkilöstöä oli vuonna 2020 keskimäärin 24 455 eli 1 640 vähemmän kuin edellisvuonna. Lukuihin sisältyvät Stora Enson 50 %:n osuudet Brasiliassa sijaitsevan Veracelin tehtaan ja Uruguayssa sijaitsevan Montes del Platan tehtaan työntekijöistä. Henkilöstökulut olivat yhteensä 1 270 (1 331) milj. euroa eli 14,8 % liikevaihdosta. Palkat ja palkkiot olivat 966 (1 004) milj. euroa, eläkekulut 152 (166) milj. euroa ja muut henkilöstökulut 151 (157) milj. euroa. Vuoden 2020 lopussa konserni työllisti eniten ihmisiä seuraavissa neljässä maassa: Suomi, Ruotsi, Kiina ja Puola. Työntekijöistä 24 % (26 %) oli naisia. Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2020 oli 12,7 % (16,3 %, luku oikaistu). Sairauksista johtuneet poissaolot olivat 3,6 % (3,4 %, luku oikaistu) teoreettisesta kokonaistyöajasta. Vuonna 2020, lääketieteellistä hoitoa vaatineiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti eli TRI-luku oli 6,1 (7,0). Vuoden 2020 välitavoite oli 4,7. Vuoden aikana Kiinassa Guangxin metsätaloudessa tapahtui kaksi traagista kuolemantapausta, joista molemmissa oli mukana urakoitsijoiden työntekijöitä. Stora Enso on tutkinut tapauksia ja niiden perimmäisiä syitä yhdessä urakoitsijan ja paikallisten viranomaisten kanssa. Stora Enso tulee jatkossa soveltamaan näistä traagisista tapauksista saamiaan oppeja. Stora Enson johtamisindeksi mittaa työntekijöiden mielikuvaa esimiehistään. Indeksi lasketaan vuosittaisen työntekijäkyselymme tulosten perusteella. Tavoitteemme oli saavuttaa tulos 85/100 vuoteen 2022 mennessä. Vuonna 2020 johtamisindeksi parani 84:ään (83 vuonna 2019). Hallituksen ja johtoryhmän palkkiot on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitteessä 7. Toimittajat Avainpolitiikka: Toimittajien eettiset toimintaohjeet Stora Enson vastuullista hankintaa mittaava tunnusluku osoittaa, kuinka suuri osa kokonaishankintakustannuksistamme maksetaan toimittajille, jotka ovat toimittajien eettisen toimintaohjeen piirissä, kun kaikki kategoriat ja maantieteelliset alueet huomioidaan. Vuoden 2020 lopussa 96 % Stora Enson materiaalien, tavaroiden ja palvelujen hankinnasta oli toimintaohjeen piirissä (96 % vuoden 2019 lopussa). Luku ylittää tavoitettamme ylläpitää 95 %:n korkeaa tasoa. Yhteisö Avainpolitiikat: Yhteiskuntavastuuohjeet, ihmisoikeuspolitiikka Guangxi, Kiina Stora Enso vuokraa yhteensä 81 000 hehtaaria maata Guangxin provinssissa Kiinassa. Vuokratuista maista 53 600 hehtaaria on valtion omistamaa ja 27 400 hehtaaria eli 34 % kokonaispinta-alasta on sosiaalisesti omistettua maata, joka on vuokrattu kyläyhteisöiltä, kotitalouksilta ja paikallisilta metsätiloilta. Osa Stora Enson vuokraamista maista on ollut vallattuna jo kymmenen vuoden ajan. Valtaajat käyttävät maata pienimuotoiseen maanviljelyyn ja puiden kasvattamiseen. Joissakin tapauksissa valtaajat ovat esittäneet valtauksensa tueksi historiallisia maanomistusasiakirjoja, jotka valtion omistus on kuitenkin kumonnut perättäisissä maareformiprosesseissa. Vuoden lopussa oli vallattuna 5 350 hehtaaria Stora Enson vuokraamaa tuottavaa maa-aluetta. Tästä 4 870 hehtaaria oli valtion omistamaa ja 480 hehtaaria sosiaalisesti omistettua maata. Noin 4 000 ihmistä viljeli maata tai puita vallatuilla maa-alueilla. Vuonna 2020 Quangxin hallinnon pyrkimykset palauttaa provinssin vallattuja alueita saavuttivat alueet, joissa Stora Enso vuokraa maata valtion omistamilta metsätiloilta. Stora Enso seuraa tarkasti palautusprosessia ja on muun muassa varannut oikeuden pysäyttää menettely milloin tahansa. Olemme myös kouluttaneet paikallisen henkilöstömme tunnistamaan huolenaiheet, edistämään palautekanavamme käyttöä ja pitämään yllä yhteyttä valtaajiin varmistaakseen, että valtaajat ovat tietoisia asioiden etenemisestä eivätkä tunne itseään uhatuksi. Bahia, Brasilia Brasilian Bahiassa jatkettiin työtä vuonna 2012 käynnistetyn kestävän kehityksen mukaisen asuttamisaloitteen parissa. Aloitteen tarkoituksena on tarjota maatalousmaata ja koulutustukea maattomien liikkeeseen kuuluville paikallisille perheille. Vuonna 2018 Veracel allekirjoitti uuden sopimuksen maattomien liikkeiden kanssa täydentääkseen aikaisempaa kestävän kehityksen mukaista asutusaloitetta. Vuodesta 2012 alkaen Veracel on luovuttanut vapaaehtoisesti noin 20 000 hehtaaria maata maattomien hyväksi. Vuoden 2020 loppuun mennessä 215 hehtaaria tai 0,3 % Veracelin omistamaa tuottavaa maata on sellaisten maattomien liikkeiden valtaamaa, jotka eivät ole mukana kestävän kehityksen mukaisessa asutusaloitteessa tai uudessa sopimuksessa. Veracel jatkaa edelleen vallattuna olevien alueiden palauttamista yhtiölle oikeusmenettelyjen kautta. Vuoden 2020 lopussa Veracelin omistamat maa-alueet olivat yhteensä 213 000 hehtaaria, josta 82 000 hehtaarille on istutettu eukalyptuspuuta sellun tuotantoa varten. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen Avainpolitiikka: Ihmisoikeuspolitiikka Stora Enson sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen kattaa kaikki toimintomme, mukaan lukien työntekijämme, urakoitsijamme, toimittajamme ja lähialueiden yhteisöt. Sen lisäksi, että olemme sitoutuneet noudattamaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita, Stora Enson orjuuden ja ihmiskaupan vastainen julkistus on saatavilla osoitteessa storaenso.com/sustainability. Ihmisoikeudet ovat osa vastuullisuusohjelmaamme, joka noudattaa YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta. Vaikka kunnioitamme kaikkia ihmisoikeuksia ja pidämme niitä kaikkia tärkeinä, tunnistetut keskeisimmät ihmisoikeusprioriteettimme tulevat olemaan työmme painopisteessä: •Terveys ja turvallisuus •Oikeudenmukaiset työ (oikeudenmukaiset työolot, pakkotyö, järjestäytymisvapaus, vapaus syrjinnästä ja häirinnästä) •Maa-alueisiin ja luonnonvaroihin liittyvien oikeuksien hankinta ja hallinnointi •Väärinkäytöksistä ilmoittaminen •Lasten oikeudet (metsäteollisuudelle olennaiset) Jatkoimme ihmisoikeuksien due diligence -ohjelman kehittämistä vuonna 2020. Vuoden loppuun mennessä olimme saattaneet päätökseen 22 tapausta 24:stä koskien vuonna 2019 identifioituja kehityskohteita. Tilintarkastamaton 11 Korruption ja lahjonnan torjunta Avainpolitiikat: Liiketoimintakäytäntöjen politiikka, Stora Enson eettiset toimintaohjeet Liiketoiminnan etiikkaan liittyen Stora Enson eri palautekanavien kautta saaduista ilmoituksista 86 todettiin mahdollisiksi laiminlyöntitapauksiksi vuonna 2020 (57 vuonna 2019). Vuoden 2020 loppuun mennessä saatiin valmiiksi 76 (40) tapausta. Luku sisältää edelliseltä vuodelta avoimiksi jääneitä tapauksia. Kurinpito- tai oikeustoimiin tai prosessien parantamiseen johtaneita tapauksia oli 28 (26) tutkituista tapauksista. Arviomme mukaan kymmenen todennetun väärinkäytöstapauksen voidaan katsoa liittyvän korruptioon ja/tai petokseen (9 vuonna 2019). Kaikki nämä tapaukset johtivat työntekijän irtisanomiseen tai kurinpitomenettelyyn. Kaksi tapausta johti liikesuhteen päättymiseen. Yhtiön eettisten toimintaohjeiden indeksillä seurataan ja arvioidaan työntekijöiden käsitystä Stora Enson työstä toimintaohjeiden piiriin kuuluvissa asioissa, ja se perustuu vuosittain toteutettavan henkilöstökyselyn tuloksiin. Vuonna 2020 indeksi nousi 86:een (84 vuonna 2019). Tavoitteenamme on aiemman myönteisen kehityksen jatkuminen ja lisäämme panostustamme viestintään ja koulutukseen vuonna 2021. Ympäristökulut ja -varaukset Vuonna 2020 Stora Enson ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 91 (54) milj. euroa. Pääasiassa niillä parannettiin ilman ja veden laatua, pienennettiin päästö- ja vuotoriskiä ja parannettiin resurssitehokkuutta ja energiaomavaraisuutta. Stora Enson ympäristökulut vuonna 2020 olivat yhteensä 195 (172) milj. euroa. Niihin on luettu mukaan poistot, mutta ei korkoja. Ympäristökulut sisältävät verot, palkkiot, hyvitykset, lupiin liittyvät kustannukset, korjaus- ja ylläpitokulut sekä jäteveden puhdistuksessa käytettävät kemikaalit ja tietyt muut materiaalit. Ympäristövaraukset olivat yhteensä 91 (97) milj. euroa 31.12.2020. Ympäristövarauksista on yksityiskohtaisempia tietoja konsernitilipäätöksen liitteessä 22 (Muut varaukset). Tällä hetkellä ei ole käsiteltävänä tai vireillä ympäristöasioihin liittyviä korvausvaatimuksia, joilla voisi olla olennainen negatiivinen vaikutus konsernin taloudelliseen tilanteeseen. Ympäristövelvoitteisiin liittyvät maksut olivat 18 (12) milj. euroa. Tilintarkastamaton 12 Riskit ja riskienhallinta Lähestymistapamme riskienhallintaan Riskit ovat olennainen osa liiketoimintaa ja hallinnointijärjestelmää, ja niihin sisältyy sekä uhkia että mahdollisuuksia, joilla saattaa olla vaikutus Stora Enson tulevaan menestykseen ja taloudelliseen tulokseen sekä sen kykyyn täyttää tietyt yhteiskunnalliset ja ympäristölliset tavoitteet. Stora Enso on sitoutunut varmistamaan, että riskien ja mahdollisuuksien järjestelmällinen, kokonaisvaltainen ja oma-aloitteinen hallinta kuuluu ydinosaamiseemme ja että kaikessa päätöksenteossa edistetään yrityskulttuuria, joka ottaa huomioon sekä riskit että mahdollisuudet. Hallitsemme riskejä ja edistämme mahdollisuuksiamme dynaamista riskianalyysia ja skenaariosuunnittelua johdonmukaisesti soveltaen. Näin vähennämme liiketoimintaamme kohdistuvia uhkia, mitkä saattavat estää meitä saavuttavasta liiketoimintatavoitteitamme. Riskienhallinnan johtaminen Stora Ensolla riski määritellään epävarmuuden vaikutukseksi konsernin kykyyn toimia organisaation arvojen, tavoitteiden ja päämäärien mukaisesti. Konsernin hallituksen hyväksymässä riskejä ja sisäistä valvontaa koskevassa toimintapolitiikassa määritellään riskienhallintaan sovellettavan COSO-viitekehyksen (Committee of Sponsoring Organizations) ja ISO 31000 -standardin mukaisen lähestymistavan pääpiirteet. Perimmäinen vastuu yleisestä riskienhallintaprosessista ja asianmukaisen ja hyväksyttävän riskitason määrittelystä, pääosin yhtiön käytäntöjen mukaisesti, on yhtiön hallituksella. Hallitus on perustanut talous- ja tarkastusvaliokunnan, joka tukee hallitusta Stora Ensossa sovellettavan riskienhallintaprosessin riittävyyden seurannassa ja etenkin taloudellisten riskien hallinnassa ja raportoinnissa. Tämä seuranta kattaa myös ilmastoon liittyvät riskit, jotka käydään läpi vuosittain ja jotka muodostavat erityisen tarkastelun kohteen. Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan tehtävänä on valvoa yhtiön toimintaa vastuullisuutta ja yritysetiikkaa koskevissa asioissa sekä yhtiön pyrkimyksiä mallikkaan yritysvastuukansalaisuuden toteuttamiseen ja yhtiön panostusta vastuullisuuden kehitystyöhön. Riskienhallinnasta vastaava johtaja toimii suoraan talousjohtajan alaisuudessa ja on vastuussa konsernin riskienhallintakehyksen ylhäältä alas tapahtuvan toteutuksen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta. Kunkin divisioonan ja tukitoiminnon vetäjä on oman johtoryhmänsä kanssa vastuussa prosessin täytäntöönpanosta ja kehyksen ja ohjeistuksien välittämisestä eteenpäin organisaation muille tasoille. Sisäisen tarkastuksen yksikkö arvioi Stora Enson riskienhallintaprosessin toimivuutta ja tehokkuutta. Vuonna 2020 konsernitason koordinointiryhmä jatkoi TCFD: n (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) suositusten täytäntöönpanoa. Myös yhteistyötä eri riski- ja tarkastustoimintojen välillä vahvistettiin järjestelmällisemmällä rajat ylittävällä yhteistyöllä. Riskienhallintaprosessi Riskienhallinta on osa kaikkea päätöksentekoprosessia, ja kaikki merkittävät investointipäätökset sisältävät holistisen riskienarvioinnin. Divisioonat ja konsernin tuki- ja palvelutoiminnot suorittavat keskeisiin tavoitteisiinsa liittyvän kokonaisvaltaisen perusriskiarvioinnin vuosittaisen strategiaprosessin yhteydessä. Riskienhallintaprosessia koskevat erityisohjeet esitetään riskienhallintajärjestelmän ohjeissa. Liiketoimintayksiköt ja toiminnot tunnistavat riskien lähteet, tapahtumat, mukaan lukien olosuhteiden muutokset, sekä niiden syyt ja mahdolliset seuraukset. Stora Enson riskimallissa esitetään kokonaisvaltainen riskikartta (risk universe), jota käytetään holistisen riskien tunnistamisen ja riskien yhdistelyn tukena. Riskimalli myös luokittelee ja johdonmukaistaa käytettävää riskiterminologiaa. Riskianalyysiin kuuluu riskiä koskevan ymmärryksen lisääminen, mistä on hyötyä riskien arvioinnissa. Riskiarvioinnin tarkoitus on määritellä riskien tärkeysjärjestys ja tukea päätöksentekoa määrittämällä, mitkä riskit vaativat toimenpiteitä. Riskejä arvioidaan niiden vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskeistä arvioidaan niiden vaikutus ja toteutumisen todennäköisyys, usein tiettyyn riskiskenaarioon perustuen, ja kun huomioon otetaan lisäksi käytössä olevien, riskin pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden toimivuus, voidaan määritellä jäännösriskitaso. Ennalta määritellyissä vaikutusasteikoissa huomioidaan vaikutukset talouteen, turvallisuuteen ja maineeseen, niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Riskien käsittely kattaa yhden tai useamman riskienhallintavaihtoehdon valinnan. Vaihtoehtoja ovat muun muassa välttäminen, vähentäminen, jakaminen ja pitäminen. Koetun riskirajan ylittäville riskeille määritellään myös muita riskien vähentämistoimenpiteitä, joissa yhdistyvät riskien käsittelytoimenpiteiden vastuunjako ja aikataulutus. Vuosittaisen perusriskiarvioinnin jälkeen priorisoidut ja kehittyvät riskit, niiden arviointi ja niihin liittyvät vastaavat riskienhallinnan toimet sekä liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat käydään läpi divisioonien puolivuosittain pidettävissä raportointikokouksissa. Huolimatta siitä, mitä toimenpiteitä riskien hallinnassa ja niiden vaikutusten lievittämisessä käytetään, ja ottaen huomioon, että osa riskeistä ei ole johdon suoraan hallittavissa, riskien toteutuessa ei voida absoluuttisesti taata, ettei niillä voisi olla merkittäviä haittavaikutuksia Stora Enson liiketoimintaan, taloudelliseen tilaan, tulokseen tai kykyyn täyttää taloudelliset velvoitteensa. Tilintarkastamaton 13 Pääasialliset riskitekijät Suurimmat riskit vuonna 2020 Riski Riskiluokka Ajanjakso Muutos vuodesta 2019 Johdon mahdollisuus vaikuttaa Suuri vaikutus – korkea todennäköisyys A. Makrotalous, geopolitiikka ja valuuttakurssit S/F ST Kasvanut Matala B. Ilmaston lämpeneminen - fyysiset vaikutukset S LT Kasvanut Matala C. Sääntelyn muutokset S/C MT Kasvanut Matala Kohtuullinen vaikutus – erittäin suuri todennäköisyys D. Terveys ja turvallisuus: työntekijät ja laajempi työvoima O ST Vakaa Korkea Kohtuullinen vaikutus – korkea todennäköisyys E. Informaatioteknologia, tietoturva ja digitalisaatio O MT Vakaa Keskitasoa F. Hankinta S/O MT Vakaa Keskitasoa Suuri vaikutus – todennäköisyys keskitasoa G. Etiikka ja vaatimustenmukaisuus C MT Vakaa Keskitasoa H. Ihmiset ja osaaminen O MT Vakaa Korkea Kohtuullinen vaikutus – todennäköisyys keskitasoa I. Kilpailu ja markkinakysyntä S MT Vakaa Matala J. Omaisuusriskit O ST/LT Kasvanut Korkea K. Tuoteturvallisuus O/C MT Vakaa Korkea L. Strategiset investoinnit C MT Laskenut Keskitasoa M. Yhteisösuhteet ja ihmisoikeudet O/C MT Vakaa Keskitasoa Suuri vaikutus – matala todennäköisyys N. Metsät ja maan käyttö O/C MT Vakaa Keskitasoa O. Fuusiot, yritysostot ja -myynnit O/C MT Vakaa Korkea *Merkityksellisin ajanjakso, jolloin taustalla olevien riskitekijöiden odotetaan manifestoituvan Symbolit S = strateginen O = operatiivinen C = vaatimustenmukaisuus F = rahoitusmarkkinat ja raportointi ST = lyhyt aikaväli (seuraavat 12 kuukautta) MT = keskipitkä aikaväli (1-5 vuotta) LT = pitkä aikaväli (25-30 vuotta) Tilintarkastamaton 14 Strategiset riskit Makrotalous, geopolitiikka ja valuuttakurssit Stora Enso toimii yli 30 maassa, ja maailmantalous vaikuttaa sen toimintoihin. Muutokset taloustilanteessa, markkinoiden tiukat korjausliikkeet, valuuttakurssien epävakaus ja talouden krooninen epätasapaino voivat vaikuttaa kielteisesti ja olennaisesti konsernin tulokseen, rahavirtoihin ja taloudelliseen tilanteeseen. Maailmanlaajuisen taantuman pitkittyminen voi vaikuttaa olennaisesti ja haitallisesti Stora Enson tulokseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Taantuma voi vaikuttaa olennaisesti myös konsernin asiakkaisiin, toimittajiin ja muihin liiketoiminnan osapuoliin. Valuuttakurssien vaihtelulla voi olla olennainen vaikutus raportoituihin tuloksiin transaktio- ja muuntoriskin vaikutusten kautta. Merkittävällä ja jatkuvalla talouden taantumalla tai taloudellisella sokilla, kuten COVID-19 vuonna 2020, voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia konsernin toimintakykyyn ja taloudelliseen tilanteeseen. Vaikka maailmantalouden näkymät ovat kirkastuneet vuoden 2020 loppupuolella, perusolettamuksemme osoittavat heikomman toipumisen vuonna 2021 kuin aikaisemmin ennakoitiin. Viimeaikaiset positiiviset rokoteuutiset ovat siirtäneet riskien tasapainoa huomattavasti ja avanneet oven rajoitusten nopeampaan lieventämiseen. Muut haittariskit, mukaan lukien lisääntynyt riskin välttäminen kotitalouksissa, yrityksissä ja sijoittajien keskuudessa, systeemisen sietokyvyn heikkous ja hidas kasvu keskipitkällä aikavälillä, ovat kuitenkin edelleen merkittäviä. Tästä syystä makrotaloudellisen kokonaisriskin katsotaan kasvaneen suhteellisesti verrattuna olosuhteisiin vuoden 2019 lopussa. Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten varainhankinta ja tuloksen heilahtelujen pienentäminen rahoitusinstrumenttien avulla. Konsernin pääasialliset rahoitusriskit valuuttariskin ohella ovat korkoriski, varainhankintariski, hyödykkeiden hintariski ja luottoriski. Rahoitusriskejä käsitellään yksityiskohtaisemmin konsernitilinpäätöksen liitteessä 24 (Rahoitusriskien hallinta). Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet Konsernin monipuolinen liiketoimintaportfolio pienentää altistumista yksittäisissä maissa ja tuotesegmenteissä. Seuraamme jatkuvasti ulkoisen ympäristön kehitystä ja käytämme suunnittelussa oletuksia ja dynaamista skenaariomallintamista, jotka ottavat huomioon keskeisiin makrotaloudellisiin tekijöihin liittyvät merkittävät lähiajan, keskipitkän aikavälin ja pitkän ajan riskit ja kehitysajurit. Seuraamme tarkasti hallituksen hyväksymää riskinottoa tiettyjen taloudellisten mittarien osalta ja hallitsemme aktiivisesti rahavirtaa ja likviditeettiä. Suojaamme 50 % hyvin todennäköisestä 12:sta kuukauden nettovaluuttavirrasta päävaluutoissa. Vähennämme muuntoriskiä rahoittamalla investoinnit paikallisella valuutalla silloin, kun se on taloudellisesti mahdollista. Divisioonat seuraavat säännöllisesti tilausvirtojaan ja muita keskeisiä käytettävissä olevia mittareita, jotta ne voivat reagoida nopeasti kauppaolosuhteiden heikkenemiseen. Mikäli yleinen taloudellinen tilanne tai pääasialliset taloudelliset indikaattorit heikkenevät merkittävästi, konserni tunnistaa ja toteuttaa kustannussäästöjä tasapainottaakseen myynnin heikentymisen vaikutusta katteisiin. Mahdollisuudet •Stora Enson laaja-alainen liiketoiminta ja laaja maantieteellinen toiminta-alue, kilpailulliset vahvuudet ja vahva tase vähentävät konsernin riskialttiutta. •Ympäristössä, jossa valuuttakurssit ja makrotalous vaihtelevat, on tarjolla myös strategisia liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmaston lämpeneminen - fyysiset vaikutukset Ilmastonmuutokseen liittyvät fyysiset riskit arvioidaan pitkän aikavälin (25-30 vuotta) stressiskenaarioon perustuen. Muutokset sademäärissä, kuivuuskausissa, taifuunit ja ankarat pakkaskaudet subtrooppisilla alueilla saattavat vahingoittaa toimintoja ja puuviljelmiä. Keskilämpötilojen nousu voi muuttaa metsien puulajeja. Kuivuusjaksot yhdessä korkeiden lämpötilojen kanssa voivat lisätä metsäpalojen ja hyönteistuhojen riskiä. Metsäpaloilla ja hyönteistuhoilla voi olla vaikutus metsiin ja paikallisiin puuhintoihin. Leudommat talvet vaikuttavat puunkorjuuseen ja puiden kuljetukseen sekä kuljetuskustannuksiin pohjoisilla alueilla. Tuotantoyksikkömme veteen liittyvää riskiä ei pidetä merkittävänä riskinä maantieteellisen sijainnin perusteella. Riskitason nousu vuoteen 2019 verrattuna johtuu poliittisten päätösten ja monenvälisen koordinoinnin puutteesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mikä lisää fyysisten vaikutusten todennäköisyyttä. Katso myös kohdat ”Sääntelyn muutokset” sekä ”Hankinta”. Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet Fyysiset riskit ovat suurelta osin riskinsiirron ja näin ollen omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelmiemme kattamia. Metsä- ja puuviljelmäomaisuus edustaa noin 35 % konsernin taseesta. Tämän omaisuuden osalta Stora Enso hyötyy vahvasta strategisesta häiriönsietokyvystä, joka syntyy omaisuuden maantieteellisestä hajautuksesta. Lisäksi hyönteistuhoihin liittyviä riskejä, kuten kaarnakuoriaisvahinkoja pohjoismaisessa metsäomaisuudessa, rajoittaa pohjoisten metsien luontaisesti parempi kestävyys verrattuna esimerkiksi Keski-Euroopan metsiin. Perusteellinen puuviljelmien suunnittelu hallalle alttiiden alueiden välttämiseksi ja kiistoja aiheuttamattomat puunviljelyohjelmat ja T&K-ohjelmat parantavat puiden äärilämpötilojen sietokykyä. Stora Enso ylläpitää monimuotoisia metsätyyppejä ja -rakenteita ja tukee monimuotoisuutta myös puun hankinnassa. Puunkorjuu pehmeällä maalla vaatii parhaiden käytäntöjen ohjeistuksen toimeenpanoa. Mahdollisuudet •Pohjoiset metsät Suomessa ja Ruotsissa hyötyvät lisääntyneestä lämpösummasta ja pidemmistä kasvukausista, jotka nopeuttavat metsien kasvua. Tällä on suora positiivinen vaikutus omien metisen arvoon sekä epäsuora vaikutus, joka liittyy puun saatavuuteen ja kustannuksiin markkinoilla. Kilpailu ja markkinakysyntä Megatrendit, kuten ympäristötietoisuus ja ilmaston lämpenemisen torjunta, vaikuttavat kilpailutilanteeseen sekä raaka-aineiden, energian ja tuotteiden tarjonnan ja kysynnän epätasapainoon. Tilanteen jatkuminen voi vaikuttaa kannattavuuteen. Pakkaus-, sellu-, puutuote- ja paperitoimialat ovat kypsiä ja pääomavaltaisia, ja niillä on kova kilpailu. Stora Enson pääkilpailijoihin kuuluu useita suuria kansainvälisiä metsäteollisuusyhtiöitä sekä lukuisia alueellisia ja erikoistuneita kilpailijoita. Asiakaskysyntä vaikuttaa tuotehintoihin, ja talouden yleinen kehitys sekä varastotasot heijastuvat kysyntään. Tuotteiden hintoihin, jotka ovat toimialallamme taipuvaisia syklisyyteen, vaikuttavat kapasiteettien käyttöasteet, jotka laskevat taloudellisesti hitaina aikoina. Hintamuutokset vaihtelevat tuotteiden ja maantieteellisten alueiden välillä. Seuraavassa taulukossa esitetään +/-10 prosentin hintojen ja volyymien muutoksen vaikutus eri segmenttien liiketulokseen vuoden 2020 lukujen perusteella. Tilintarkastamaton 15 Liiketulos: +/-10 %:n muutoksen vaikutus, milj. euroa Segmentit Hinta Määrä Packaging Materials 296 118 Packaging Solutions 58 20 Biomaterials 109 32 Wood Products 135 44 Forest 201 15 Paper 180 50 Lisäksi äärimmäiset sääilmiöt voivat ilmaston lämpenemiseen liittyvänä riskinä häiritä asiakkaidemme toimintaa ja johtaa siten lisääntyneeseen kysynnän epävakauteen. Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet Tuotekysynnän ja kulutustottumusten muutoksiin vastaaminen sekä uusien kilpailukykyisten ja taloudellisesti järkevien tuotteiden kehittäminen edellyttävät innovaatiota, jatkuvaa kapasiteetin hallintaa ja rakenteellista kehittämistä. Kysyntään, hintoihin, kilpailuun ja asiakkaisiin liittyviä riskejä seurataan säännöllisesti divisioonissa ja liiketoimintayksiköissä osana normaalia liiketoiminnan johtamista. Näitä riskejä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti myös konsernin tasolla. Tavoitteena on luoda laajempi kuva konsernin tuotantorakenteesta ja yleisestä pitkän aikavälin kannattavuuspotentiaalista. Mahdollisuudet Stora Enso, yhtenä maailman suurimmista yksityismetsänomistajista, hyötyy uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvasta strategiasta. Ilmastonmuutos vaikuttaa asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin ja me keskitämme puun ja puupohjaisten materiaalien käyttöön liittyvän asiantuntemuksemme niihin vastaamiseen. Uusiutuvista materiaaleista valmistetut tuotteemme, joilla on matala hiilijalanjälki, auttavat asiakkaitamme ja koko yhteiskuntaa alentamaan hiilidioksidipäästöjä, sillä ne tarjoavat vaihtoehdon fossiilisista polttoaineista ja muista uusiutumattomista materiaaleista valmistetuille tuotteille. Toimintariskit Terveys ja turvallisuus: Työntekijät ja laajempi työvoima Turvallisuuden hallinnassa epäonnistuminen voi vahingoittaa konsernin työntekijöitä tai urakoitsijoita sekä toimintojemme lähellä olevia yhteisöjä ja ympäristöä. Fyysisten vammojen, terveysvaikutusten ja ympäristövahinkojen lisäksi mahdollisia vaikutuksia ovat vahingonkorvaukset työntekijöille tai kolmansille osapuolille, konsernin maineen vahingoittuminen tai konsernin kyvyttömyys houkutella ja pitää ammattitaitoisia työntekijöitä. Valtion viranomaiset voivat myös väliaikaisesti sulkea yhtiön toimintoja. Henkilöstön turvallisuudesta ei voida koskaan tinkiä, joten Stora Enson tulee olla tietoinen mahdollisista turvallisuusriskeistä ja ohjeistaa henkilöstöä niiden varalta. Riskit voivat liittyä esimerkiksi matkustamiseen, työskentelyyn ja oleskeluun maissa, joissa turvallisuustaso on alhainen ja rikollisuus yleistä. Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää panostaa avainhenkilöiden turvallisuuteen. Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet Stora Enson tavoitteena on tarjota työpaikka, jossa ei satu onnettomuuksia. Konserninlaajuisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen tarkoittaa että jokainen on vastuussa siitä että jokainen työpäivä on terveellinen ja turvallinen. Tämä koskee kaikkia storaensolaisia ylimmästä johdosta alkaen. Turvallisuuden johtaminen perustuu kansainvälisiin standardeihin, kuten OHSAS 18001 ja ISO45001, mutta prosessimme ylittävät järjestelmien vaatimukset. Stora Enson turvallisuustyö koskee myös alihankkijoita, toimittajia ja vierailijoita tehtailla. Kannustamme kaikkia antamaan palautetta ja ideoita siitä miten turvallisuutta voisi edelleen parantaa. Lisäksi kannustamme alihankkijoita ja toimittajia turvalliseen työskentelyyn sähköisen oppimisympäristön avulla. Korostamme turvallisuuden tärkeyttä pyytämällä toimittajilta tietoa heidän turvallisuustyöstään jo tarjousvaiheessa. Stora Enson terveys- ja turvallisuuspolitiikka määrittää turvallisuustyön tavoitteet sekä hallinnointimallin sekä sen kuinka integroimme turvallisuuden vuosisuunnitelmiin ja raportointiin. Turvallisuustyötämme ohjaavat seuraavat dokumentit: •Stora Enso Code - toimintaohjeemme •Toimittajien toimintaohje •Vähimmäishenkilöstövaatimukset ja työolosuhteet •maailmanlaajuinen puitesopimus •monimuotoisuuspolitiikka Lisätietoa turvallisuustyöstämme on englanninkielisessä Sustainability 2020 -raportissa, osiossa Employees and wider workforce. Mahdollisuudet •Hyvät tulokset työterveydessä ja -turvallisuudessa vahvistavat yhtiön työnantajamielikuvaa. •Sitoutuminen, tehokkuus ja tuottavuus paranevat. Informaatioteknologia, tietoturva ja digitalisaatio Stora Enso on riippuvainen tietojärjestelmistä sekä sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässään että päivittäisessä liiketoiminnan hallinnassa. Konsernin tietojärjestelmät, henkilöstö ja toimitilat altistuvat kyberturvallisuusriskeille. Epäonnistuminen digitalisaation ja kognitiivisen teknologian hyödyntämisessä voi heikentää Stora Enson kilpailukykyä. Muut tietotekniikkariskit liittyvät IT-palvelujen mahdollisiin käyttökatkoksiin toimintojen inhimillisen virheen, tietokonetilojen ja palvelinkeskusten laitevaurion tai verkkoyhteyden ongelmien seurauksena tai kun toimittaja ei pysty noudattamaan palvelutasosopimusta. Luottamuksellisen tiedon paljastuminen tietojen käsittelyperiaatteiden noudattamatta jättämisen, vahingon tai rikollisen teon seurauksena voi johtaa taloudellisiin vahinkoihin, sakkoihin, häiriöihin tai viivästyksiin uusien liiketoimintojen käynnistyksessä, asiakkaiden ja markkinoiden luottamuksen menetykseen sekä tutkimussalaisuuksien ja muun ratkaisevan tärkeän liiketoimintatiedon menetykseen. Mahdollisia seurauksia ovat myös varmuuskopioiden menetykset ja tietosuojasäännösten rikkomukset. Liiketoiminnan digitalisoituminen muuttaa edelleen organisaatioiden toimintatapoja. Digitalisaation mahdollisuudet läpäisevät liiketoiminnan ja toimintamallien kaikki osa-alueet ja muokkaavat uusiksi tapoja, joilla yritykset ja toiminnot tuottavat lisäarvoa. Siksi digitalisaatioon liittyy myös mahdollisia häiriötekijöitä. Asiakkaat, sääntelyviranomaiset ja muut sidosryhmät odottavat lisäksi, että yritykset Tilintarkastamaton 16 ymmärtävät niillä tosiasiassa tai mahdollisesti hallussaan olevien tietojen luonteen ja tähän liittyvät riskit ja että niiden tiedonhallinta on suunnitelmallista. Liiketoimintaprosessien eroosio sekä kyvyttömyys hyödyntää teknologian tuomia mahdollisuuksia tai siihen liittyviä synergiaetuja saattavat vaikuttaa merkittävästi Stora Enson kykyyn kilpailla markkinoilla. Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet Riskejä hallitaan aktiivisesti IT-riskien hallintajärjestelmän puitteissa. Lisäksi sovelletaan parhaiden käytäntöjen mukaista muutoksenhallintaa ja projektimenetelmiä. Käyttöön on otettu useita turvatoimia, joiden avulla vahvistetaan luottamuksellisen tiedon suojausta ja helpotetaan kansainvälisten määräysten noudattamista. Erityisiä menetelmiä ovat perusteellinen tarjouspyyntöprosessi liiketoiminnan kannalta ratkaisevan tärkeiden palvelujen toimittajien valinnassa, toimittajien auditoinnit, vuosittaiset tarkastukset ja auditoinnit, matalan riskien alueilla sijaitsevat palvelinkeskukset, kriittisten palvelujen varayhteydet, toipumissuunnitelmat, kohdennetut tarkkailu- ja tutkintatoimet, viestinnän, tiedon ja laitteiden salaus sekä laiteturvallisuuden etähallinta ja tietoturvakoulutus. Stora Ensolla on kattava digitalisaatio-ohjelma, jonka tavoitteena on tuottaa konsernille kilpailuetua hyödyntämällä täysimääräisesti mahdollisuuksia kasvattaa liikevaihtoa ja lisätä sisäistä tehokkuutta. Stora Ensolla on myös ulkopuolisten kumppaneiden kanssa perustettu ohjelma, jonka tavoitteena on löytää teknologian kehityshankkeita, joilla on selkeä liiketoiminnallinen tavoite. Näissä hankkeissa hyödynnetään nopeaa, kokeellista prototyyppien valmistusta, ja niiden avulla on mahdollista tunnistaa ja jatkokehittää aloitteita, jotka vauhdittavat Stora Enson digitaalista agendaa uusien tekniikoiden ja ominaisuuksien tutkimisen kautta. Mahdollisuudet •Toiminnan tehostaminen ja suorituskyvyn optimointi, innovatiivinen tuotevalikoima ja uudet asiakkaille tarjottavat palvelut digitalisaation ja pitkälle kehitettyjen IT-järjestelmien avulla. •Uusi tekniikka tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia prosessien entistä pidemmälle viedylle optimoinnille ja automatisoinnille, uusien liiketoimintamallien kehittämiselle sekä entistä paremmille arvolupauksille niin asiakkaiden kuin kuluttajien suuntaan. Hankinta Stora Enson toimittajille suunnatun eettisen ohjeiston noudattamatta jättäminen voi johtaa sopimuksellisiin, taloudellisiin tai maineeseen liittyviin vahinkoihin ja liikevaihdon menettämiseen, mikäli Stora Enso joutuisi asiakkaittensa mustalle listalle. Samoin alihankkijoiden huono työturvallisuus voi olla riski maineellemme. Raaka-aineiden nousevat hinnat ja materiaalien, tuotteiden ja palvelujen saatavuus voivat vaikuttaa haitallisesti Stora Enson kannattavuuteen. On ensiarvoisen tärkeää taata yhteys luotettaviin ja kilpailukykyisiin toimittajiin sekä hallinnoida kustannuksia ja tuottavuutta proaktiivisesti. Stora Enso on riippuvainen ulkopuolisista maakaasun, öljyn ja hiilen toimittajista. Lisäksi lähes puolet konsernin kuluttamasta sähköstä tulee ulkopuolisilta toimittajilta. Siten Stora Enso altistuu energian markkinahinnan muutoksille ja toimitusketjun häiriöille. Ilmaston lämpenemiseen liittyvät fyysiset riskit, kuten potentiaaliset akuutit saatavuusongelmat tai veden krooninen puute, saattavat pitkällä aikavälillä vaikuttaa konsernin toimintaan hankintaketjujemme kautta. Toimitusketjun häiriöiden riski on lisääntynyt myös verkkotapahtumien, pandemiaan liittyvien sulkutoimien, poliittisen epävakauden ja muiden maailmanlaajuiseen kauppaan liittyvien tekijöiden vuoksi. Seuraavassa taulukossa esitetään Stora Enson suurimmat menoerät. Kustannusten jakauma 2020 Operatiiviset kustannukset % kokonaiskustannuksista % liikevaihdosta Logistiikka ja komissiot 11 % 10 % Tuotantokustannukset Kuitu 32 % 30 % Kemikaalit ja täyteaineet 9 % 9 % Energia 6 % 5 % Materiaalit 6 % 5 % Henkilöstö 16 % 15 % Muut 13 % 12 % Poistot 7 % 7 % Yhteensä 100 % 93 % Operatiiviset kustannukset ja liikevaihto yhteensä (milj. euroa) 7 954 8 553 Osakkuus- ja yhteisyritykset, operatiivinen 51 Operatiivinen liiketulos (milj. euroa) 650 Stora Enso on monilla alueilla riippuvainen tavarantoimittajista sekä niiden kyvystä toimittaa oikeanlaisia tuotteita ja palveluja oikeaan aikaan. Stora Ensolle tärkeimmät tuotteet ovat kuitu, kemikaalit ja energia sekä koneet ja laitteet käyttöpääomainvestoinneissa. Ensi- ja toissijaisten hiilineutraalien biopolttoaineiden kasvava kysyntä saattaa kasvattaa energiakustannuksia. Kuivuudella ja sademäärien muutoksilla voi olla vaikutus vesivoiman tuotantoon ja sähkön hintaan Euroopassa toimivien yksiköiden osalta. Merenpinnan nousu vaikuttaa pitkällä aikavälillä satamiin pääsyyn ja meriveden tunkeutuminen voi aiheuttaa häiriöitä saapuvassa ja lähtevässä toimitusketjussa. Tärkeimmät palvelut ovat kuljetukset sekä erilaiset ulkoistetut liiketoiminnantukipalvelut. Toimittajien rajallinen määrä on riski joidenkin tällaisten palvelujen osalta. Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet Tuotantopanoskulujen epävakautta seurataan tarkasti niin liiketoimintayksikköjen kuin divisioonien ja konsernin tasolla. Konsernilla on johdonmukainen ja pitkäaikainen energian suojausstrategia. Hinta- ja tarjontariskejä hallitaan lisäämällä omaa energiantuotantoa ja omistamalla Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman kaltaisten kilpailukykyisten voimalaitosten osakkeita sekä pitkäaikaisten toimitussopimusten ja johdannaisten avulla. Konserni suojaa hintariskejä raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoilla ja tukee osaltaan kyseisten markkinoiden kehitystä. Siksi konsernilla on useita toimittajia, joiden toimintaa se seuraa, jotta tuotannon jatkuvuus, liiketoimet tai kehitysprojektit eivät vaarantuisi. Toimittajat ja alihankkijat ovat osa Stora Enson arvoketjua, joten niiden on noudatettava yhtiön yritysvastuuvaatimuksia. Yritysvastuuasioiden heikko hallinta toimitusketjussa voi vahingoittaa Stora Ensoa ja sen mainetta. Stora Enson kestävyysvaatimukset toimittajille ja auditointijärjestelmät kattavat niin raaka-aineet kuin muut tavarat ja palvelut. Toimittajien ympäristöön, yhteiskuntaan ja liiketapoihin liittyvien riskien arvioimiseen käytetään itsearviointikyselyjä ja toimittaja-auditointeja. Tällaisissa arvioinneissa tehtyjä havaintoja seurataan jatkuvasti, ja progressiivisia mustan listan menetelmiä sovelletaan tarpeen mukaan. Tilintarkastamaton 17 Mahdollisuudet •Rakentamalla vahvoja ja mitattavissa olevia suhteita parhaisiin toimittajiin voimme lisätä globaalin liiketoimintamme arvoa ja lisätä innovaatiota. •Yhtenäisen hankintaprosessin vahvistaminen lisää kyvykkyyttämme ja tarjouspyyntöjen laatua kulujen karsimiseksi. Toimittajien vastuullisuuden kehittäminen vähentää omia riskejämme. Ihmiset ja osaaminen Rekrytointi, työntekijöiden pysyvyys ja osaavan henkilöstön kehittäminen sekä lahjakkuuksien hallinta kautta Stora Enson maailmanlaajuisen organisaation on elintärkeää yhtiön menestykselle. Kilpailu työntekijöistä on kovaa, eikä konserni välttämättä pysty houkuttelemaan tai pitämään pätevää henkilöstöä. Merkittävä osa Stora Enson työntekijöistä on ammattijärjestöjen jäseniä. Konserni saattaa joutua mukaan työsopimuskiistoihin etenkin työmarkkinaneuvottelujen aikana tai silloin, kun yksiköiden myyntien ja sulkemisten takia toteutetaan uudelleenjärjestelyjä ja vähennetään henkilöstöä. Lisäksi metsäteollisuus on tehnyt Suomessa perusteellisia muutoksia yleissitoviin sopimuksiin, joten Stora Enso siirtyy työehtosopimusmalliin asteittain vuodesta 2022 lähtien. Muutos ja hyväksytyn prosessin toteuttaminen lisäävät työmarkkinaosapuoliin liittyvää epävarmuutta. Mahdollisia vaikutuksia ovat avainhenkilöiden menetykset, konsernin kyvyttömyys houkutella uusia tai asianmukaisesti koulutettuja työntekijöitä tai viivästykset avainhenkilöiden palkkauksessa. Nämä vaikutukset voivat vahingoittaa merkittävästi konsernin liiketoimintaa sekä estää konsernia ja sen divisioonia saavuttamasta strategiset tavoitteensa. Työsopimuskiistoilla ja lakoilla voi olla olennaisia haittavaikutuksia liiketoimintaan, taloudelliseen tilanteeseen ja kannattavuuteen. Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet Stora Enso hallitsee riskejä ja lahjakkuuksien menettämistä erilaisten toimien avulla. Näitä toimia ovat esimerkiksi paremman kokonaiskuvan saaminen yhtiön henkilöstöstä, Stora Enson työnantajabrändin tunnettuuden lisääminen yhtiön sisällä ja ulkopuolella, tiettyjen palkitsemiskäytäntöjen maailmanlaajuinen käyttöönotto ja lahjakkuuksien tunnistamisen ja kehittämisen tehostaminen. Lisäksi hyödynnämme aktiivisesti lahjakkuuksien ja johdon arviointeja sekä seuraajasuunnittelua avainasemissa. Ammattijärjestöt edustavat suurinta osaa työntekijöistä, ja voimassa on useita työehtosopimuksia niissä maissa, joissa Stora Ensolla on toimintaa. Näin ollen suhteilla ammattijärjestöihin on tärkeä merkitys työmarkkinariskien hallinnassa. Mahdollisuudet •Taitavat ja omistautuneet työntekijät erittäin tärkeitä yhtiön menestykselle •Sitoutuneet ja tehokkaat työntekijät mahdollistavat yhtiön muutosstrategian toteuttamisen ja kaupallisen menestyksen. Omaisuusriskit Fyysiseen omaisuuteen, josta tuotantolaitosten kapasiteetti muodostuu, liittyy ominaisriskejä ja vioittumisen vaara. Riskinä on myös ohjeiden vastainen käyttö, joka voi johtaa suunnittelemattomaan tuotantoseisokkiin, tuotteiden huonoon laatuun tai alhaisempaan määrään tai tuotantokustannusten nousuun. Vaurioita mahdollisesti aiheuttavien ominaisriskien lisäksi johdon on otettava huomioon myös niiden suhteellinen merkitys, esimerkiksi kunkin omaisuuserän kriittisyys laitoksen kyvylle toimittaa tilaukset ja noudattaa liiketoimintasuunnitelmaa. Joissakin tapauksissa riskit ovat seurausta laitteiden suunnittelun puutteista tai käyttötavasta ja -käytännöistä. Konsernissa merkittävät omaisuusriskit liittyvät valtaosin integroidun (mutta myös integroimattoman) sellun sekä siihen liittyvän energian tuotantoon. Fyysiseen omaisuuteen liittyvät riskit ovat hieman kasvaneet vuoden 2019 loppuun verrattuna johtuen huoltovelan pienentämisen viivästymisistä osittain COVID-19-rajoitusten vuoksi. Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet Stora Ensolle on tärkeää suojata tuotantolaitokset ja liiketoiminnan tulokset, jotta yllättäviltä tuotannonkeskeytyksiltä voidaan välttyä. Järjestelmällisten menetelmien avulla voidaan tunnistaa, mitata ja valvoa erityyppisiä riskejä ja niille altistumista. Divisioonien riskiasiantuntijat käsittelevät näitä asioita yhdessä vakuutusyhtiöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tuotantoyksiköissä suoritetaan vuosittain teknisiä riskiarvioita. Riskienhallintaohjelmia ja ehdotettujen investointien kustannushyötyanalyyseja hallinnoidaan sisäisen raportoinnin sekä riskien arviointityökalujen avulla. Lisäksi käytössä on sisäisiä ja ulkoisia omaisuusvahinkojen ehkäisyohjeita, palovahinkojen torjumiseen kohdistuvia arviointeja, tärkeimpiin koneisiin liittyviä riskienarviointeja ja muita vahinkojen ehkäisyohjelmia. Suunnitellut kunnossapitoseisokit ja muut työt ovat tärkeitä koneiston toimintakunnon ylläpidossa. Määräaikaishuolto-ohjelmien ja varaosaseurannan avulla varmistetaan tärkeimpien koneiden ja laitteiden käytettävyys sekä teho. Mahdollisuudet •Kunnossapidon optimointi ja tarkasti ohjatut vahinkojen ehkäisyohjelmat •Mahdollisuus saada kilpailuetua tuottavuuden ja kokonaistehon kasvattamisella Tuoteturvallisuus Tuotteitamme käytetään kuluttajille tarkoitetuissa neste- ja elintarvikepakkauksissa. Mahdolliset viat voivat siten aiheuttaa terveysriskejä tai heikentää pakkausten toiminnallisia ominaisuuksia, mikä voi johtaa kalliiksi tuleviin tuotteiden takaisinvetoihin. Puutuotteitamme käytetään rakennuksissa, mikä voi johtaa tuotevastuuseen rakenteellisessa suunnittelussa, tuotteiden valinnassa tai asennuksessa mahdollisesti sattuneista virheistä. Tuoteturvallisuuden takaamisessa epäonnistumisen mahdollisia vaikutuksia ovat tuotteiden takaisinvedot, joihin liittyy merkittäviä kustannuksia, kuten kuluttajien epäsuorien kulujen korvaaminen, sekä mainevahingot. Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet Elintarvikepakkauksia valmistavat tehtaat ovat laatineet sertifioituja hygieniajärjestelmiä, jotka perustuvat riski- ja vahinkoanalyyseihin. Tuoteturvallisuuden varmistamiseksi Stora Enso osallistuu aktiivisesti Euroopan paperiteollisuuden liiton (CEPI) kemikaalien turvallisuuden ja tuoteturvallisuuden työryhmiin. Lisäksi kaikilla Stora Enson tehtailla on sertifioidut ISO-laatujärjestelmät. Riskeille altistumista rajoitetaan myös sopimusten vastuunrajoituksilla ja vakuutuksilla. Mahdollisuudet Erottautuminen ja arvon luominen ylivoimaisella tuotteiden laadulla ja mahdollisimman korkealla vaatimustenmukaisuudella. Tilintarkastamaton 18 Metsät ja maan käyttö Puu on Stora Enson tärkein raaka-aine. Sidosryhmien odotuksiin vastaamatta jättäminen tai laiminlyönnit alkuperäketjun seurannassa sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävissä maan- ja metsänhoitokäytännöissä puunhankinnan ja istutusten eri vaiheissa saattaisivat myös vahingoittaa Stora Enson mainetta ja aiheuttaa rahallisia menetyksiä. Ennakoimattomat muutokset metsäsertifiointijärjestelmissä voivat rajoittaa sertifioitujen raaka-aineiden saatavuutta. Väestönkasvun, ilmaston lämpenemisen, maatalousmaan ja bioenergian kasvavan kysynnän sekä puun tuotannon ja sen kysynnän välisen kuilun levenemisen kaltaiset globaalit haasteet edellyttävät meiltä entistä tehokkaampaa luonnonvarojen käyttöä. Katso myös kohdat Ilmaston lämpeneminen - fyysiset vaikutukset, Sääntelyn muutokset ja Yhteisösuhteet ja ihmisoikeudet. Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet Stora Enson kestävän puun- ja kuidunhankinnan sekä maankäytön periaatteilla, luotettavilla jäljitettävyysjärjestelmillä sekä metsien sertifioinnin aktiivisella edistämisellä varmistetaan, ettei tuotantoketjuumme pääse missään vaiheessa muista kuin hyväksytyistä lähteistä peräisin olevaa puuta tai kuitua. Hakkuutähteitä ja muuta metsäperäistä biomassaa energiakäyttöön hankkiessaan Stora Enso noudattaa metsäenergian korjuuta varten laadittuja erityisohjeita, jotka myös sisältävät tiukkoja ympäristövaatimuksia. Mahdollisuudet Puut sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja yhdessä puupohjaisten tuotteiden kanssa toimivat hiilinieluina, joten kestävästi hoidetuista metsistä peräisin oleva puu on hiilineutraali, uusiutuva vaihtoehto monille uusiutumattomille materiaaleille. Kun metsiä ja viljelmiä hoidetaan vastuullisesti, uudet puut kasvavat kaadettujen tilalle sitoen jälleen lisää hiilidioksidia ilmakehästä. Hyvin hoidetut metsät voivat parantaa kokonaisten ekosysteemien kykyä sietää paremmin haitallisia vaikutuksia ja hyödyntää myönteisiä tekijöitä. Fuusiot, yritysostot, yritysmyynnit ja uudelleenjärjestelyt Odotetun hyödyn tai arvon saamatta jäämisellä jonkin hankinnan tai omaisuuden myymisen tai uudelleenjärjestelyn yhteydessä saattaa olla vakavia taloudellisia vaikutuksia. Konsernin saatetaan katsoa olevan vastuussa hankitun liiketoiminnan aikaisemmista toimista tai laiminlyönneistä ilman riittävää valitusoikeutta. Jos konserni ei saavuta odotettua arvoa omaisuuserien myynnistä tai toimituksista, tällä saattaa olla vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. Yritysoston yhteydessä kohdeyrityksen aiemmat menettelytavat esimerkiksi saasteiden, kilpailulain noudattamisen tai korruption osalta voivat aiheuttaa Stora Ensolle ylimääräisiä kustannuksia ja vahingoittaa yhtiön mainetta. Yritysmyynteihin voi liittyä ylimääräisiä kustannuksia aiempien tai huomioon ottamattomien velvoitteiden seurauksena. Liiketoiminnan uudelleenjärjestelyillä voi olla myös mainevaikutuksia. Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet Yritysjärjestelyjä koskevia tiukkoja ohjeita, mukaan lukien due diligence -menettelyjä, noudatetaan kaikkien yhtiön hallituksen hyväksynnän vaativien yritysostojen arvioinnissa ja toteutuksessa. Uudelleenjärjestelyjä koskevassa päätöksenteossa noudatetaan strukturoitua hallintomallia sekä vastuullisen koon mukauttamisen toimintaperiaatteita ja muita menettelytapoja. Mahdollisuudet Vahva tase ja rahavirta mahdollistavat arvoa lisäävät yrityskaupat, kun ajoitus ja mahdollisuudet ovat oikeat. Vaatimuksenmukaisuusriskit Sääntelyn muutokset Konsernin liiketoimintaan saattavat vaikuttaa poliittiset ja lainsäädännölliset muutokset kaikissa niissä maissa ja niillä lainkäyttöalueilla, missä konserni toimii, mukaan lukien muutokset finanssi-, verotuksellisissa, ympäristö- ja muissa lainsäädäntöoloissa. Mahdollisiin vaikutuksiin lukeutuvat korkeammat kulut ja käyttöomaisuusinvestoinnit, joita tarvitaan uusiin ympäristövaatimuksiin vastaamiseksi, omaisuuserien pakkolunastus, rojaltien määrääminen sekä paikallista omistusta tai jalostamista koskevat vaatimukset. EU:n vihreän kehityksen ohjelma ja sen ilmastotavoitteet vuosille 2030 ja 2050 ovat johtaneet Stora Ensoon vaikuttavan tulevan lainsäädännön lisääntymiseen. Euroopan komission poliittisiin aloitteisiin sisältyy politiikkaa ja lainsäädäntöä muun muassa EU:n metsästrategiasta, EU n päästökauppajärjestelmästä, hiilitullimekanismista, kestävien tuotteiden aloitteesta, pakkaus- ja pakkausjätteen arvioimisesta sekä EU:n taksonomiasta. Erityisesti EU:n energia- ja hiilidioksidilinjaukset saattavat vaikuttaa puukuidun saatavuuteen ja hintaan. Euroopan unionin päästökaupan neljännen kauden osalta hiilivuotoasema säilyy, mutta päästöoikeuksien ilmaisjaon odotetaan vähenevän. Seuraavaa kymmentä vuotta koskevassa stressiskenaariossa, jossa päästöoikeuden hinta on 50 euroa / tonni perustuen neljättä kautta koskevaan tämänhetkiseen esitykseen, vuotuinen taloudellinen vaikutus ei ylitä konsernin olennaisuuskynnystä silloinkaan, kun huomioidaan myös ostetun sähkön kustannukset. Ensi- ja toissijaisten hiilineutraalien biopolttoaineiden kasvava kysyntä saattaa kasvattaa energiakustannuksia. Mikäli yleinen mielipide ja poliittinen konsensus rajoittavat puun korjuuta sellaisen näkökannan seurauksena, jonka mukaan metsien tehtävää hiilinieluna on lisättävä huomioimatta metsätuotteiden nettopositiivista ilmastovaikutusta, puun saatavuus saattaa vaikeutua ja näin nostaa hintoja ja vähentää investointimahdollisuuksia. Lisäksi poliittinen epävakaus voi johtaa levottomuuksiin sekä olemassa olevien sopimusten, korjuulupien tai maa-alueiden vuokrien mitätöimiseen. EU:n kestävän kasvun rahoitusta koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvä sääntely asettaa uusia ilmastoon liittyviä velvoitteita sekä sijoittajille että yrityksille, erityisesti EU:n kestävyysluokitusjärjestelmää ja ESG-riskejä investointiprosesseihin sisällytettäessä. On epäselvää, miten Stora Enson osake luokiteltaisiin investointikohteena tulevassa sääntelyssä, mutta taloudellisen ympäristön ja muiden vastuullisuuteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hyvä hallinta ja niiden raportointi parantavat pääomamarkkinoiden suotuisan näkemyksen ja näin ollen pääoman suotuisan hinnan todennäköisyyttä. Stora Ensolle on myönnetty erilaisia investointitukia. Yhtiö on tehnyt joitakin investointisitoumuksia eri maissa, kuten Suomessa, Kiinassa ja Ruotsissa. Mikäli suunnitelmien ehdot, joihin on sitouduttu, eivät täyty, paikalliset viranomaiset voivat käyttää hallinnollisia keinoja ja vaatia aiemmin myönnettyjä investointitukia takaisin tai määrätä seuraamuksia Stora Ensolle. Tällaisen prosessin lopputuloksella saattaisi olla negatiivinen vaikutus Stora Enson tulokseen. Lainsäädännön muutoksiin liittyvät riskit ovat lisääntyneet vuonna 2020 protektionistisemman politiikan vuoksi keskeisissä talouksissa ja johtuen keskeisistä siirtymäriskeistä, kuten EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta, mahdollisesti aiheutuvista haitoista. Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet •Sääntelyn ja poliittisen tilanteen aktiivinen seuraaminen konsernin toimintamaissa •Osallistuminen sääntelyn kehittämiseen teollisuuden etujärjestöjen ja muiden yhteistyöohjelmien kautta Tilintarkastamaton 19 Mahdollisuudet Sääntelyn muutokset tuovat mukanaan kasvua vastuullisten tuotteiden markkinoilla. Resurssitehokkuus, vähähiilinen kiertotalous ja uusiutuvuus ovat yhä tärkeämpiä kilpailuetuja. Yritysetiikka ja vaatimustenmukaisuus Stora Enson liiketoiminta on tarkasti säänneltyä ja altistuu siksi riskeille, jotka liittyvät sovellettavien lakien ja säännösten rikkomiseen (esim. pääomamarkkinoiden sääntely, yhtiö- ja verolait, tullisäännökset ja turvallisuussäännökset) sekä konsernin toimintaperiaatteiden rikkomiseen (esim. eettinen toimintaohje ja toimittajien eettinen toimintaohje sekä liiketoimintatapoja koskevat menettelysäännöt, kuten petoksia, kartelleja, lahjontaa, eturistiriitoja ja muita väärinkäytöksiä koskevat toimintaohjeet). Ympäristölainsäädännöstä ja ympäristömääräyksistä saattaa aiheutua Stora Ensolle huomattavia lupaehtojen noudattamiseen tai maaperän puhdistukseen liittyviä kustannuksia. Katso myös kohta ”Tietojärjestelmät, tietoturvallisuus ja digitalisaatio”. Mahdollisiin seuraamuksiin lukeutuvat oikeuskäsittelyt, sakot, sopimussakot sekä sopimukselliset, taloudelliset ja maineeseen kohdistuvat vahingot. Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet Stora Enso kehittää ja päivittää jatkuvasti sääntöjen ja eettisten periaatteiden noudattamisen ohjelmaansa, johon kuuluvat toimintapolitiikan määrittäminen, arvojen edistäminen, koulutus ja osaamisen jakaminen sekä valitusmekanismit. Muita vaatimustenmukaisuuden mekanismeja ovat konsernin sisäinen valvontajärjestelmä ja sisäisten tarkastusten varmistus, toimittajien eettinen toimintaohje osana toimittajasopimuksia, toimittajariskin arviointi, toimittajien koulutus, toimittajien auditointi ja mustat listat. Vastauksena pääomamarkkinoiden sääntelyyn Stora Enson viestintäpolitiikka korostaa läpinäkyvyyden, uskottavuuden, vastuullisuuden, ennakoimisen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä. Ympäristönhallintajärjestelmien sekä yritysostojen ja yritysmyyntien yhteydessä suoritettavien due diligence-menettelyjen avulla minimoidaan ympäristöriskejä. Lisäksi käytetään vastuusitoumuksia, kun tehokkaat ja asianmukaiset maaperän puhdistushankkeet ovat tarpeen. Erityisiä maaperän puhdistushankkeita, jotka liittyvät lopetettuihin toimintoihin ja tehtaiden sulkemisiin, suoritetaan riskienarviointien perusteella. Mahdollisuudet Keskittymisellä eettiseen toimintaan pelkkää määräysten noudattamista laajemmin parannetaan liiketoiminnan menestymismahdollisuuksia, tuetaan vastuullisuutta ja parannetaan yhtiön mainetta. Strategiset investoinnit Stora Enson liiketoimintastrategia on muuttua perinteisestä paperin- ja kartonginvalmistajasta asiakaskeskeiseksi uusiutuvien materiaalien kasvuyhtiöksi. Tämän muutoksen onnistuminen riippuu Stora Enson kyvystä ymmärtää asiakkaidemme tarpeet ja löytää parhaat tavat, valikoimat ja tuotantolaitteet heidän palvelemiseensa. Strategisten projektien sovittua aikataulua myöhäisemmällä valmistumisella tai sovitun budjetin tai tarkennusten noudattamatta jättämisellä saattaa olla vakavia seurauksia konsernin taloudelliselle tulokselle. Merkittävät, ennakoimattomat muutokset kuluissa tai kykenemättömyys myydä suunniteltuja volyymeja tai saavuttaa suunniteltuja hintatasoja voivat estää meitä saavuttamasta liiketoimintatavoitteitamme. Alhaisempi riskitaso viime vuoteen verrattuna johtuu pienemmistä sitoutuneista strategisista investoinneista ja Oulun tehtaan muutosprojektin hyvästä edistymisestä, joten toteutukseen liittyvä riski on pienempi. Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet Riskejä hallitaan jokaista mittavaa investointia edeltävien perusteellisten ja yksityiskohtaisten esisoveltuvuus- ja toteutettavuustutkimusten avulla. Konsernin investointiohjeet määrittelevät strategisiin projekteihin, mukaan lukien ilmastoon liittyviin riskitekijöihin, sovellettavat prosessi-, hallinnointi-, riskienarviointi sekä -hallinta- ja seurantamenetelmät. Ohjeet vaativat myös hiilidioksidipäästöjen potentiaalisten kustannusten ja tulojen laskentaa osana investointiesitystä. Ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten vaikutusten arviointi (Environmental and Social Impact Assessments, ESIA) tehdään kaikille uusille projekteille, joilla voi olla merkittäviä epäsuotuisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Kaikista merkittävistä investoinneista tehdään loppuarviointi. Mahdollisuudet Uusiutumattomien materiaalien korvaaminen innovoimalla ja kehittämällä uusia puuhun ja muihin uusiutuviin materiaaleihin perustuvia tuotteita ja palveluja. Yhteisösuhteet ja ihmisoikeudet Sosiaaliset riskit voivat vahingoittaa olemassa olevaa toimintaa ja investointien kehittämistä etenkin kasvumarkkinoilla. Epäonnistuminen suhteiden ylläpitämisessä paikallisyhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa voi häiritä toimintojamme ja vaikuttaa haitallisesti konsernin maineeseen. Joissakin konsernin toimintamaissa maan ja resurssien omistusoikeudet ovat epäselviä, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Uusiutuvien materiaalien valmistajaksi siirtymiseksi voidaan tarvita liiketoiminnan uudelleenjärjestelyjä, jotka voivat joissakin tapauksissa johtaa tuotantolaitosten sulkemiseen ja joilla on siten merkittävä vaikutus paikallisiin yhteisöihin. Mahdollisia vaikutuksia ovat mainevaikutukset, kielteinen julkisuus, yhteisöjen ja oikeudenomistajien vahingot, toimintojen keskeytyminen ja toimiluvan menetys. Toimintaperiaatteet ja riskinhallintatoimenpiteet Stora Enso pyrkii tunnistamaan ja minimoimaan sosiaalisiin kysymyksiin liittyvät riskit hyvissä ajoin investointiprosessien päätöksenteon, uudelleenjärjestelyjen suunnittelun ja käynnissä olevien toimintojen tueksi. Esimerkiksi vastuullisuusriskien arvioinnin ja ihmisoikeuksia koskevan due diligence -menettelyn sekä ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin avulla varmistetaan, että haitallisia hankkeita ei käynnistetä ja että kaikki hankkeisiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat tiedossa. Nämä työkalut auttavat myös hankesuunnitelmien ja toimintakäytäntöjen sovittamisessa paikallisiin olosuhteisiin. Vuoropuhelu kansalaisjärjestöjen kanssa on osa konsernin sidosryhmäyhteistyötä. Stora Enson englanninkielisessä vastuullisuusraportissa on lisätietoja yhteistyöstämme paikallisyhteisöjen kanssa. Mahdollisuudet •Stora Enson menestyksekkään ja vastuullisen toiminnan kannalta on olennaisen tärkeää varmistaa, että meihin liittyvät yhteisöt voivat hyvin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöasioiden näkökulmasta. •Sosiaaliseen vastuuseen panostaminen tuottaa Stora Ensolle selkeitä liiketoiminnallisia etuja, sillä sosiaalisesta vastuustaan huolehtivat yritykset ovat aina vain arvostetumpia yhteistyökumppaneita asiakkaille, liikekumppaneille, sijoittajille ja mahdollisille työntekijöille. Lisätietoa ihmisoikeustyöstämme on englanninkielisessä Sustainability 2020 -raportissa, osiossa Human rights. Tilintarkastamaton 20 Ilmastoon liittyvien taloustietojen raportointi (TCFD) Kansainvälisen finanssijärjestelmän säätelemiseksi suosituksia tekevän Financial Stability Board -järjestön (FSB) ilmastoon liittyviä raportointisuosituksia antava työryhmä, Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD), suosittelee tämänhetkistä käytäntöä laajempaa raportointikehystä ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien raportoinnille. Verkkosivustollamme saatavilla oleva taulukko sisältää TCFD:n suositusten mukaisen raportointimme ja viittaukset vuosikertomuksemme osioihin, joissa yksittäisiä seikkoja käsitellään tarkemmin. Viittauksia on tarvittaessa täydennetty lisätiedoilla. Skenaarioanalyysi vuonna 2020 TCFD:n suositukset kehottavat yhtiöitä käyttämään skenaarioanalyyseja varmistaakseen strategioidensa joustavuuden useissa eri potentiaalisissa ilmastonmuutokseen liittyvissä tilanteissa. Johtava käytäntö on osoittanut, että paras lähestymistapa on täysimittaisen skenaarioanalyysin erittely pienempiin osiin, joissa tarkastellaan omaisuuserän tyyppiä ja maantiedettä, ja täysimittaisen skenaarioanalyysin suorittaminen priorisoinnin avulla. Stora Enso on yksi maailman suurimpia yksityisiä metsänomistajia. Yhtiön metsäomaisuuden arvo vuonna 2020 oli yli 7 mrd. euroa (maat ja biologiset hyödykkeet, mukaan lukien Stora Enso osuus Tornatorista), mukaan lukien 6,4 mrd. euron biologiset hyödykkeet Ruotsissa ja Suomessa. Lisäksi 65 % Stora Enson puusta hankittiin Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjän luoteisosasta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksilla, kuten leudommilla talvilla, on jo havaittu olevan oleellinen vaikutus puun korjuuseen ja kuljetukseen pohjoisilla alueilla sekä niihin liittyviin kustannuksiin. Tukeakseen vuotuista riskienhallinta-arviointiaan Stora Enso kehitti vuonna 2020 skenaarioanalyysin, joka sisälsi vuoteen 2050 ulottuvan kvalitatiivisen arvioinnin ilmastonmuutoksen fyysisistä vaikutuksista pohjoismaisiin metsiin ja liiketoimintaamme. Tämä työ perustui kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin nykykehitysskenaarioon (International Panel for Climate Change, RCP 8.5 scenario), jonka mukaan ilmasto lämpenisi 4-5 astetta. Arvioinnissa huomioituihin ilmastonmuutosattribuutteihin lukeutuivat tuhohyönteiset, sairaudet, kuivuus, metsäpalot, tulvat, routa-ajat, veden vähäisyys, muutokset sademäärissä, merenpinnan kohoaminen ja muuttuvat lämpötilat. Tulokset osoittavat, että vaikka korkeammat lämpötilat kiihdyttävät oikeissa olosuhteissa metsien kasvua ja vaikuttavat näin positiivisesti puun saatavuuteen ja metsien arvostamiseen, muut arvioidut attribuutit pääasiassa vähentävät puun saatavuutta ja nostavat puun hintaa. Jatkamme strategisen joustavuutemme analysointia vuonna 2021 soveltamalla erilaisia ilmastoskenaarioita vuotuiseen riskienarviointiprosessiimme. Syvennämme edelleen fyysisiä vaikutuksia koskevaa analysointiamme ja arvioimme vaikutusta liiketoimintaan sellaisen maailmanlaajuisen muutoksen näkökulmasta, joka tarvittaisiin lämpenemisen rajoittamiseksi Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Lisätietoja TCFD:n suosituksiin viittaavista tiedoista sekä paikoista, joissa näitä asioita käsitellään vuosikertomuksessamme, on verkkosivustomme englanninkielisessä TCFD-indeksitaulukossa. Uusiutumattomien materiaalien korvaamisen tarjoamat mahdollisuudet Vuonna 2020 Stora Enso kehitti yhteistyössä Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston (Sveriges lantbruksuniversitet, SLU) kanssa edelleen tieteellisiä menetelmiä, jotka auttavat laskemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsäteollisuusyhtiöihin. Laskelmiin sisältyvät hyödyt, jotka saavutetaan yhtiöiden kehittämillä fossiilisia ja muita uusiutumattomia materiaaleja, kuten muovia tai betonia, korvaavilla tuotteilla. SLU:n raportin mukaan Stora Enson positiivisen vaikutuksen ilmastoon arvioidaan vastaavan 11,5 milj. tonnin vähennystä ilmakehässä olevasta hiilidioksidin määrästä (vuoden 2019 tiedot). Stora Enso osallistui vuoden aikana myös WBCSD:n (World Business Council for Sustainable Development) yhteistyöhön, jossa valmisteltiin uuden biokertotaloutta koskevan raportin julkaisua. ”The business opportunity contributing to a sustainable world” -niminen raportti selkeyttää vähähiilisten ja kiertotalouden periaatteiden mukaisten tuotteiden tarjoamaa liiketoimintapotentiaalia. Konsernihallinnointi Stora Ensossa Stora Enso noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinnointikoodi on osoitteessa www.cgfinland.fi. Stora Enso noudattaa myös Ruotsin hallinnointikoodia lukuun ottamatta selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä liitteessä 1 mainittuja poikkeuksia. Poikkeukset johtuvat eroista ruotsalaisessa ja suomalaisessa lainsäädännössä, hallinnointikoodissa ja -käytännöissä, ja niiden osalta Stora Enso noudattaa kotimaansa käytäntöjä. Ruotsin hallinnointikoodin on julkaissut Ruotsin hallinnointilautakunta, ja se on luettavissa osoitteessa www.corporategovernanceboard.se. Oikeudenkäynnit Ehdolliset velat Stora Enso on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden myyntejä sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaololle saadaan vahvistus vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole täysin konsernin hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu. Stora Enso on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka sisältävät lähinnä kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että näillä menettelyillä kokonaisuutena ennen mahdollisia vakuutuskorvauksia olisi merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen. Oikeudenkäynnit Latinalaisessa Amerikassa Veracel Stora Enso ilmoitti 11.7.2008 liittovaltion tuomarin Brasiliassa antamasta päätöksestä, jonka mukaan Bahian osavaltion Veracelin toiminnalle myöntämät luvat eivät olleet päteviä. Tuomari myös määräsi Veracelin ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin, kuten luonnonmetsän istuttamiseen osaan Veracelin puuviljelmistä. Lisäksi yhtiölle määrättiin mahdollinen, päätöshetkellä 20 milj. Brasilian realin (3 milj. euron) sakko. Veracel kyseenalaistaa päätöksen ja on tehnyt siitä valituksen. Veracel toimii täysin kaikkien Brasilian lakien mukaisesti ja on saanut asiaankuuluvilta viranomaisilta kaikki tarvittavat ympäristö- ja liiketoimintaluvat teollisuustoiminnoille ja puuviljelmille. Marraskuussa 2008 tuomioistuin lykkäsi päätöksen täytäntöönpanoa. Veracel ja Stora Enso eivät ole tehneet kirjanpidollisia varauksia metsänistutusten tai mahdollisen sakon vuoksi. Tilintarkastamaton 21 Muutokset organisaatiorakenteessa Stora Enso perusti uuden Forest-divisioonan ja alkoi raportoida siitä erikseen vuoden 2020 alussa. Uusi divisioona sisältää konsernin Ruotsin metsäomaisuuden ja sen 41%: n osuuden Tornatorista. Forest-divisioonaan kuuluvat myös puunhankinta Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Baltian maissa. Stora Enso yhdisti 1.1.2020 aaltopahvin raaka-aineeseen keskittyvän liiketoimintansa Consumer Board -divisioonaan. Yhdistämisen myötä Consumer Board -divisioonan nimeksi tuli Packaging Materials. Packaging Solutions -divisioonaan jääneeseen liiketoimintaan yhdistettiin äskettäin perustettu Formed Fiber -liiketoimintayksikkö. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Tietyt historialliset luvut on oikaistu 19.3.2020 julkaistun tiedotteen mukaisesti Packaging Materials-, Packaging Solutions- ja Forest-divisioonien sekä Muut-segmentin ja konsernin osalta. Muutokset konsernin johdossa Jari Suominen nimitettiin uuden Forest-divisioonan johtajaksi 1.1.2020 alkaen. Hän jatkaa konsernin johtoryhmän jäsenenä. David Ekberg nimitettiin Packaging Solutions -divisioonan johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.4.2020 alkaen. Lars Völkel nimitettiin Wood Products -divisioonan johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.7.2020 alkaen. Katariina Kravi nimitettiin Stora Enson henkilöstöjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.9.2020 alkaen. Konsernin edellinen henkilöstöjohtaja Malin Bendz jätti tehtävänsä Stora Ensossa tammikuussa 2020. Annette Stube nimitettiin Stora Enson vastuullisuusjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.9.2020 alkaen. Hän seuraa tehtävässä yhtiön edellistä vastuullisuusjohtajaa Noel Morrinia, joka jäi eläkkeelle vuoden 2020 lopussa. Strategia- ja innovaatiojohtaja Tobias Bäärnman ja tietohallinnosta, teknologiasta ja digitalisaatiosta vastaava johtaja Teemu Salmi nimitettiin johtoryhmän jäseniksi 1.11.2020 alkaen. Osakepääoma Stora Ensolla on kaksi osakesarjaa: A ja R. Kaikki osakkeet oikeuttavat saman suuruiseen osinkoon, mutta äänioikeudessa on eroja. Yhtiökokouksessa A-osakkeiden omistajalla on yksi ääni edustamaansa osaketta kohti. R-osakkeet tuottavat omistajalleen yhden äänen kymmentä osaketta kohti. Jokaisella osakkeenomistajalla on kuitenkin vähintään yksi ääni. Vuoden 2020 aikana yhteensä 2 419 A-sarjan R-sarjaan muunnettua osaketta merkittiin kaupparekisteriin. Stora Enson liikkeeseen laskemia A-sarjan osakkeita oli 176 254 415 kappaletta ja R-sarjan osakkeita 612 365 572 kappaletta 31.12.2020. Yhtiön omistuksessa ei ollut sen omia osakkeita. Stora Enson liikkeeseen laskettuja osakkeita oli yhteensä 788 619 987. Osakkeiden äänimäärä oli vähintään 237 490 972. Stora Enson hallituksella on valtuutus päättää Stora Enson R-sarjan omien osakkeiden hankkimisesta sekä osakeannista. Valtuutuksen nojalla hankittavien sekä liikkeeseenlaskettavien omien osakkeiden määrä on enintään 2 000 000 kappaletta, mikä vastaa noin 0,25 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja 0,33 prosenttia kaikista yhtiön R-sarjan osakkeista. Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2020 Äänimäärän mukaan A-osakkeet R-osakkeet % osakekannasta % äänistä 1 Solidium Oy1 62 655 036 21 792 540 10,7 % 27,3 % 2 FAM AB2 63 123 386 17 000 000 10,2 % 27,3 % 3 KELA 23 825 086 973 982 3,1 % 10,1 % 4 Ilmarinen 4 312 762 16 593 924 2,7 % 2,5 % 5 Varma 5 163 018 1 140 874 0,8 % 2,2 % 6 MP-Bolagen i Vetlanda AB 4 828 000 1 000 000 0,7 % 2,1 % 7 Elo 2 000 000 8 111 225 1,3 % 1,2 % 8 Stiftelsen Erik Johan Ljungbergs Utbildningsfond 1 780 540 2 336 224 0,5 % 0,8 % 9 SEB Investment Management 0 12 162 195 1,5 % 0,5 % 10 Stiftelsen Bergslagets sjuk- och hälsovårdskassa 626 269 1 609 483 0,3 % 0,3 % 11 Valtion eläkerahasto 0 5 713 755 0,7 % 0,2 % 12 Unionen 0 3 782 750 0,5 % 0,2 % 13 Lannebo-rahasto 0 3 690 000 0,5 % 0,2 % 14 Svenska litteratursällskapet i Finland 0 3 000 000 0,4 % 0,1 % 15 OP-Suomi-rahasto 0 2 914 494 0,4 % 0,1 % Yhteensä 168 314 097 101 821 446 34,3% 75,2% Hallintarekisteröidyt osakkeet3 74 882 644 480 357 046 70,4% 51,8% 1 Kokonaan Suomen valtion omistama. 2 Kuten Stora Ensolle on ilmoitettu. 3 Lähde: Euroclear Finland. Lista on koottu Euroclear Finlandin ja Euroclear Swedenin toimittaman osakastiedon sekä Citibank, N.A.:n (Citi) ylläpitämän tietokannan perusteella. Nämä tiedot sisältävät ainoastaan suoraan rekisteröidyt omistukset, joten tiettyjä hallintarekisteröityjä tai pankkiiriliikkeiden tileillä olevia omistuksia (jotka voivat olla huomattaviakin) ei voida sisällyttää. Tästä syystä lista on epätäydellinen. Tilintarkastamaton 22 Omistusmääräjakauma 31.12.2020 Lukumäärän mukaan, A-osake Osakkeenomistajat % osakkeenomistajista Osakkeet % osakkeista 1–100 5 507 54,50 % 234 386 0,10 % 101–1 000 3 996 39,60 % 1 431 560 0,80 % 1 001–10 000 551 5,50 % 1 271 602 0,70 % 10 001–100 000 28 0,30 % 601 791 0,30 % 100 001–1 000 000 0 0,00 % 0 0,00 % 1 000 001– 7 0,10 % 172 715 076 98,00 % Yhteensä 10 089 100,00 % 176 254 415 100,00 % Lukumäärän mukaan, R-osake Osakkeenomistajat % osakkeenomistajista Osakkeet % osakkeista 1–100 12 641 31,70 % 665 866 0,10 % 101–1 000 20 727 51,90 % 8 568 192 1,40 % 1 001–10 000 5 924 14,90 % 15 802 281 2,60 % 10 001–100 000 478 1,20 % 12 712 655 2,10 % 100 001–1 000 000 78 0,20 % 22 356 613 3,70 % 1 000 001 – 21 0,10 % 552 259 965 90,10 % Yhteensä 39 869 100,00 % 612 365 572 100,00 % Lähde: Euroclear Finland Tämä taulukko sisältää vain suoraan rekisteröidyt omistukset Euroclear Finlandissa. Esim. Stora Enson ruotsalaiset osakkeenomistajat ovat tässä taulukossa hallintarekistereitä ylläpitävien pankkien kautta. Omistusjakauma 31.12.2020 % osakekannasta % äänistä Solidium Oy1 10,7 % 27,3 % FAM AB2 10,2 % 27,3 % KELA 3,1 % 10,1 % Suomalaiset yhteisöt (pl. Solidium ja KELA) 11,4 % 8,3 % Ruotsalaiset yhteisöt (pl. FAM) 6,6 % 5,2 % Suomalaiset yksityiset osakkeenomistajat 4,0 % 2,4 % Ruotsalaiset yksityiset osakkeenomistajat 4,2 % 2,7 % ADR-todistusten haltijat 2,0 % 0,7 % Hallintarekisteröidyt (muut kuin suomalaiset/ruotsalaiset) osakkeenomistajat 47,9 % 16,1 % 1 Kokonaan Suomen valtion omistama 2 Kuten Stora Ensolle on ilmoitettu Näkymät Stora Enso palauttaa vuotuiset taloudelliset näkymänsä, vaikka meneillään olevan pandemian aiheuttamien maailmantalouden epävarmuustekijöiden odotetaan jatkuvan vuonna 2021. Mikäli rokotusohjelmat etenevät suunnitellusti ja viruksen leviäminen saadaan hillittyä, talouden odotetaan elpyvän. Siihen asti tuotteidemme kysyntä on edelleen vaihtelevaa. Operatiivisen liiketuloksen odotetaan olevan korkeampi vuonna 2021 kuin vuonna 2020. Stora Enso saattaa päätökseen 400 miljoonan euron kannattavuuden turvaamisohjelman vuoden 2021 loppuun mennessä. Kiinteiden ja muuttuvien kustannusten säästöt ovat noin 80 milj. euroa vuonna 2021. Konserni keskittyy edelleen asiakaspalveluun ja rahavirran luomiseen. Lyhyen aikavälin riskit Maailmanlaajuiset näkymät ovat parantuneet. Vaikka odotamme elpymisen olevan heikompaa kuin mitä arvioimme vuoden 2020 kolmannen neljänneksen lopussa, viimeaikainen edistyminen rokotuksissa on muuttanut riskitasapainoa huomattavasti ja avannut mahdollisuuden rajoitteiden nopeammalle purkamiselle. Lähitulevaisuudessa maailmanlaajuista tuotantoa kuitenkin rajoittaa lähikontaktien välttäminen. Laajemmat ja pysyvämmät rajoitusten poistot saattavat alkaa vuoden 2021 puolivälin tienoilla. Tästä ja elpymisen vahvasta alusta huolimatta korkea työttömyys, pysähtyneet investoinnit, yritysten maksukyvyttömyys, yritysten ja valtioiden nopeasti kasvavat velkataakat sekä epätavanomaisten rahapoliittisten toimenpiteiden aiheuttamat dramaattiset markkinakorjaukset voivat rajoittaa toipumista vuonna 2021. Myös Stora Enson on sopeuduttava epävarmuuteen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Aiempiin taantumiin verrattuna sekä metsäteollisuuden että etenkin Stora Enson katsotaan kuitenkin pystyvän sopeutumaan entistä joustavammin talouden järkkymiseen ja liiketoiminnan heikkoihin olosuhteisiin. Stora Enson osalta tämä on eriytyneen liiketoimintakokonaisuuden ja suhteellisen vahvan taseen ansiota. Stora Ensolla on käytössä Covid-19-riskien arviointiprosessi, jonka avulla yhtiö arvioi pandemian potentiaalisia suoria ja epäsuoria vaikutuksia Stora Enson liiketoimintaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Prosessi sisältää useita vaihtoehtoisia skenaarioita liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja kustannusten karsimiseksi. Näillä rajoitetaan mahdollisia vaikutuksia Stora Enson divisioonien toimintaan ja varmistetaan riittävä likviditeetti kaikissa olosuhteissa. Tämänhetkisissä pahimmissa mahdollisissa skenaarioissa oletetaan, että rokotusten eteneminen kangertelee ja että W-muotoinen elpyminen viivästyy. Stora Enson näkemyksen mukaan pahimman mahdollisen skenaarion toteutuminen ei estäisi Stora Enson toiminnan jatkumista. Kehitys kohti nationalistista, globalisaatiota vastustavaa politiikkaa saattaa kiihtyä Covid-19-pandemian jälkeen. Tällaisessa tilanteessa tavaroiden ja ihmisten rajatarkastukset saattavat tiukentua ja kansallisten etujen ajaminen voimistua. On myös olemassa riski, että jopa avoimet taloudet Länsi-Euroopan ja Aasian liike-elämän keskipisteissä toimeenpanevat globalisaation vastaisia säädöksiä. Ison-Britannian EU-eroon liittyvä riski kauppasopimuksen jälkeen rajoittuu lähinnä kuljetusten lyhytaikaiseen ruuhkautumiseen. Ison-Britannian markkinoiden kysynnälle ei odoteta aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Herkkyysanalyysi Energiaherkkyysanalyysi: sähkön ja fossiilisten polttoaineiden markkinahintojen 10 %:n nousulla olisi noin 11 milj. euron välitön negatiivinen vaikutus operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan. Tilintarkastamaton 23 Puuraaka-aineen herkkyysanalyysi: puun hintojen 10 %:n nousulla olisi noin 177 milj. euron välitön negatiivinen vaikutus operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan. Sellun herkkyysanalyysi: sellun markkinahintojen 10 %:n nousulla olisi noin 105 milj. euron välitön positiivinen vaikutus operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan. Kemikaalien ja täyteaineiden herkkyysanalyysi: kemikaalien ja täyteaineiden hintojen 10 %:n nousulla olisi noin 32 milj. euron välitön negatiivinen operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan. Energian, puuraaka-aineen, sellun tai kemikaalien ja täyteaineiden hintojen laskun vaikutus olisi vastakkainen. Valuuttakurssien transaktioriskin herkkyysanalyysi seuraaville 12 kuukaudelle: Yhdysvaltain dollarin arvon 10 %:n vahvistumisella olisi noin 133 milj. euron välitön positiivinen vaikutus vuotuiseen operatiiviseen liiketulokseen. Ruotsin kruunun 10 %:n vahvistumisen vaikutus olisi 20 milj. euroa negatiivinen ja Englannin punnan 22 milj. euroa positiivinen. Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus olisi vastakkainen. Luvut ovat ennen suojausvaikutusta ja oletuksena on, että vain yksittäisessä valuuttakurssissa tapahtuu muutoksia. Konsernin tuloslaskelma on operatiivisen liikevoiton tasolla altis valuuttakurssimuunnosriskille, jonka arvo on noin 120 milj. euroa kulua Brasilian realin (BRL) osalta ja noin 28 milj. euroa tuloa Kiinan renminbin (CNY) osalta. Nämä vaikutukset syntyvät ulkomaisista tytäryhtiöistä ja yhteisyrityksistä, jotka sijaitsevat Brasiliassa ja Kiinassa. Riskivaluutan arvon 10 %:n vahvistuminen vaikuttaisi operatiiviseen liiketulokseen negatiivisesti 12 milj. euroa Brasilian realin (BRL) ja positiivisesti 3 milj. euroa Kiinan renminbin (CNY) osalta. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Euroopan unionin tuomioistuin on antanut 20.1.2021 ennakkoratkaisun (Lexel AB -tapaus, C484/19), jolla voi olla vaikutusta Stora Enson korkovähennyksiä koskevaan riitaan Ruotsissa. Ehdotus osingonmaksusta Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2020 maksetaan osinkoa 0,30 euroa osakkeelta. Hallitus on arvioinut yhtiön taloudellisen tilanteen ja maksuvalmiuden ennen ehdotuksen tekemistä. Emoyhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia 31.12.2020 jälkeen, emoyhtiön maksuvalmius on edelleen hyvä eikä ehdotettu osinko vaaranna yhtiön vakavaraisuutta. Stora Enson osinkopolitiikka on jakaa 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman käyvän arvon muutoksia suhdannekierron aikana. Vuonna 2020 osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia oli 0,45 euroa. Emoyhtiön jakokelpoinen pääoma 31.12.2020 oli 1 582 387 493,42 euroa mukaan lukien tilikauden voitto 505 709 365,15 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: Jaetaan osinkoa jakokelpoisista varoista 0,30 euroa/osake eli 788 619 987 osakkeelle enintään 236 585 996,10 euroa. Jakokelpoisiin varoihin jätetään 1 345 801 497,32 euroa. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 23.3.2021 on merkitty joko Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon tai Euroclear Sweden AB:ssa rekisteröityjen osakkeiden osalta viimeksi mainitun pitämään omistajaluetteloon. Euroclear Sweden AB huolehtii osingon maksusta Euroclear Sweden AB:ssa rekisteröidyille osakkeille ja osinko maksetaan Ruotsin kruunuina. Citibank N.A. huolehtii osingon maksusta Citibank N.A.:n hallinnoimien ADR-todistusten haltijoille ja osinko maksetaan Yhdysvaltain dollareina. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan arviolta 30.3.2021. Yhtiökokous Stora Enso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 19.3.2021. Varsinainen yhtiökokous 2021 pidetään poikkeuksellisella kokousmenettelyllä, joka perustuu Suomen eduskunnan Covid-19-pandemian leviämisen rajoittamiseksi hyväksymälle väliaikaislaille. Yhtiön osakkeenomistajat ja näiden asiamiehet voivat osallistua kokoukseen ja käyttää osakkeenomistajan oikeuksia vain äänestämällä ennakkoon sekä tekemällä vastaehdotuksia ja esittämällä kysymyksiä ennakkoon. Lisätietoja osoitteessa storaenso.com/yhtiokokous. Ei-IFRS-tunnusluvut Konsernin tärkein ei-IFRS-tunnusluku on operatiivinen liiketulos, jonka avulla arvioidaan segmenttien tuloksia ja ohjataan niille resursseja. Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksesta, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity tavanomaiseen liiketoimintaan. Tavallisimpia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, omaisuusarvojen arvonalentumiset tai arvonalentumisten peruutukset, konserniyhtiöihin liittyvät myyntivoitot ja -tappiot, suunnitelluista uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset, ympäristövaraukset, uudelleenjärjestelyistä johtuvat poistojen muutokset ja sakot. Yksittäinen vertailukelpoisuuteen vaikuttava erä ilmoitetaan normaalisti erikseen, mikäli sen tulosvaikutus on yli sentin osakkeelta. Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sisältävät hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen, biologisten hyödykkeiden käyvän arvon ei-operatiiviset muutokset, oikaisut metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintahinnan välisiin eroihin myyntihetkellä ja Stora Enson osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten veroista ja nettorahoituseristä. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset on jaettu 1.1.2020 alkaen kahteen kategoriaan: ei-operatiivisiin ja operatiivisiin käyvän arvon muutoksiin. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon ei-operatiivisiin muutoksiin sisältyy arvonmäärityksen oletuksissa ja siinä käytettävissä parametreissa tapahtuneet muutokset. Muutoksia tehdään tavallisesti vuotuisen arvonmäärityksen yhteydessä. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon operatiiviset muutokset sisältyvät operatiiviseen EBITDAan ja sisältävät kaikki muut käyvän arvon muutokset, jotka pääasiassa johtuvat inflaatiosta ja hakkuusuunnitelman ja toteutuneiden hakkuiden välisestä erosta. Aiemmat kaudet on oikaistu. Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta (ei-IFRS) on konsernikohtainen tapa esittää liiketoiminnan rahavirta alkaen operatiivisesta EBITDAsta liiketuloksen sijaan. Rahavirtaan investointien jälkeen (ei-IFRS) kuuluvat liiketoiminnan rahavirta (ei-IFRS), pois lukien investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin, biologisiin hyödykkeisiin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin. Luettelo ei-IFRS-luvuista esitetään tämän raportin lopussa. Tilintarkastamaton 24 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto, operatiivinen ROCE (%) 100 x Operatiivinen liiketulos Sijoitettu pääoma1, 2 Operatiivinen sidotun pääoman tuotto, operatiivinen ROOC (%) 100 x Operatiivinen liiketulos Sidottu pääoma2 Oman pääoman tuotto, ROE (%) 100 x Katsauskauden tulos Oma pääoma yhteensä2 Korolliset nettovelat Korolliset velat - korolliset saamiset Nettovelkaantumisaste Korolliset nettovelat Oma pääoma3 Tulos/osake (EPS) Katsauskauden tulos3 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Osinkosuhde ilman käyvän arvon muutoksia, 100 x Osakekohtainen osinko EPS ilman käyvän arvon muutoksia Efektiivinen osinkotuotto, % 100 x Osakekohtainen osinko Osakkeen päätöskurssi Hinta/voitto-suhde (P/E) ilman käyvän arvon muutoksia Osakkeen päätöskurssi EPS ilman käyvän arvon muutoksia Operatiivinen liiketulos Liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuus osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksesta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Operatiivinen EBITDA Liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden arvonalentumisia, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumista, vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Määritelmä sisältää vastaavat osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta. Nettovelan suhde edellisten 12 kk operatiiviseen EBITDAan Korolliset nettovelat Edellisten 12 kuukauden operatiivinen EBITDA Kiinteät kulut Kunnossapito, henkilöstö, muut hallinnolliset kulut, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia Edelliset 12 kuukautta Raportointikauden päätöstä edeltävät 12 kuukautta TRI (Total recordable incidents) ‑taajuus Lääketieteellistä hoitoa vaatineiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti 1 Sijoitettu pääoma = sidottu pääoma – nettoverovelka 2 Katsauskauden keskiarvo 3 Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus Ei-IFRS-tunnusluvut Operatiivinen EBITDA Operatiivinen EBITDA, % Operatiivinen liiketulos Operatiivinen liiketulos, % Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia Investoinnit Investoinnit ilman investointeja biologisiin hyödykkeisiin Sijoitettu pääoma Poistot ja käyvän arvon muutokset ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) Tulos/osake, ilman käyvän arvon muutoksia Nettovelan suhde edellisten 12 kk operatiiviseen EBITDAan Kiinteät kustannukset /liikevaihto Operatiivinen ROOC Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta Rahavirta investointien jälkeen Tilintarkastamaton 25 Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa Liite 2020 2019 Liikevaihto 3 8 553 10 055 Liiketoiminnan muut tuotot 5 147 165 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -84 -102 Materiaalit ja palvelut -5 043 -5 964 Toimituskulut ja komissiot -806 -904 Henkilöstökulut 6 -1 270 -1 331 Liiketoiminnan muut kulut 5 -394 -686 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 13 -1 229 Biologisten hyödykkeiden nettomuutos 12 428 442 Poistot ja arvonalentumiset 10 -609 -597 Liiketulos 3 922 1 305 Rahoitustuotot 8 19 8 Rahoituskulut 8 -168 -176 Tulos ennen veroja 773 1 137 Tuloverot 9 -156 -281 Tilikauden tulos 617 856 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 18 626 880 Määräysvallattomille omistajille 19 -9 -24 Tilikauden tulos 617 856 Osakekohtainen tulos Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa 32 0,79 1,12 26 Konsernin laaja tuloslaskelma 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa Liite 2020 2019 Tilikauden tulos 617 856 Muut laajan tuloksen erät Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Oman pääoman ehtoiset sijoitukset käypään arvoon muissa laajan tuloksen erissä 14 -136 109 Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattiset tappiot ja voitot 20 20 -78 Metsämaan uudelleenarvostus 12 1 504 0 Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus muista laajan tuloksen eristä 13 12 0 Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 9 -315 6 1 086 37 Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Kertyneet muuntoerot 28 -143 206 Nettosijoitusten suojaukset ja lainat 28 16 -9 Rahavirran suojaukset ja suojauskulut 27 54 -14 Määräysvallattomien omistajien osuus muista laajan tuloksen eristä 19 1 0 Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus muista laajan tuloksen eristä 13 0 11 Tuloverot eristä, joita voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi 9 -15 2 -87 196 Laaja tulos yhteensä 1 616 1 089 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 1 625 1 113 Määräysvallattomille omistajille 19 -9 -24 Laaja tulos yhteensä 1 616 1 089 Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä. 27 Konsernin tase 31.12. Milj. euroa Liite 2020 2019 Varat Liikearvo O 11 281 302 Muut aineettomat hyödykkeet O 11 134 169 Aineelliset hyödykkeet O 11 5 007 5 101 Käyttöoikeusomaisuuserät O 11 452 508 11 5 874 6 080 Metsäomaisuus O 12 6 256 4 136 Biologiset hyödykkeet O 12 4 250 3 627 Metsämaa O 12 2 005 509 Päästöoikeudet O 36 37 Osakkuus- ja yhteisyritykset O 13 456 483 Noteeratut arvopaperit I 14 16 12 Noteeraamattomat arvopaperit O 14 401 526 Pitkäaikaiset korolliset saamiset I 25 93 72 Laskennalliset verosaamiset T 9 117 81 Muut pitkäaikaiset varat O 15 28 37 Pitkäaikaiset varat 13 276 11 463 Vaihto-omaisuus O 16 1 270 1 391 Verosaamiset T 14 11 Lyhytaikaiset korottomat saamiset O 17 1 145 1 289 Korolliset saamiset I 25 66 23 Rahavarat I 1 661 876 Lyhytaikaiset varat 4 155 3 590 Varat yhteensä 17 431 15 053 Oma pääoma ja velat Osakepääoma 18 1 342 1 342 Ylikurssirahasto 77 77 Käyvän arvon rahasto 1 506 397 Kertyneet muuntoerot 28 -267 -136 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 633 633 Kertyneet voittovarat 4 891 4 236 Tilikauden tulos 626 880 Emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuva oma pääoma 8 809 7 429 Määräysvallattomien omistajien osuus 19 -16 -7 Oma pääoma yhteensä 8 793 7 423 Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet O 20 473 458 Varaukset O 22 102 110 Laskennalliset verovelat T 9 1 332 875 Pitkäaikaiset korolliset velat I 26 3 822 3 232 Muut pitkäaikaiset korottomat velat O 23 13 40 Pitkäaikaiset velat 5 743 4 713 Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät I 26 472 376 Korolliset velat I 26 456 572 Käytössä olevat luottolimiitit I 26 6 13 Varaukset O 22 46 55 Muut korottomat velat O 23 1 837 1 854 Verovelat T 9 78 48 Lyhytaikaiset velat 2 895 2 917 Velat yhteensä 8 637 7 630 Oma pääoma ja velat yhteensä 17 431 15 053 O-kirjaimella merkityt erät sisältyvät sidottuun pääomaan. I-kirjaimella merkityt erät sisältyvät korollisiin nettovelkoihin. T-kirjaimella merkityt erät sisältyvät nettoverovelkaan. Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä. 28 Konsernin rahavirtalaskelma 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa Liite 2020 2019 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos 617 856 Oikaisuerät: Verot 9 156 281 Poistot ja arvonalentumiset 10 609 597 Biologisten hyödykkeiden arvonmuutokset 12 -428 -442 Osakekannustimien ja optioiden suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos -4 0 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 13 1 -229 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä sijoitusten myyntivoitot/-tappiot 1 5 -2 172 Nettorahoituserät 8 150 168 Muut oikaisut 15 5 Osinkotuotot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä 13 36 343 Saadut korot 2 7 Maksetut korot -122 -150 Muut rahoituserät, netto -13 -10 Maksetut tuloverot 9 -82 -178 Nettokäyttöpääoman muutos ilman ostettuja tai myytyjä liiketoimintoja 195 240 Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat 1 128 1 660 Investointien rahavirta Tytäryritysten osakkeiden ja liiketoiminnan hankinta vähennettynä hankituilla rahavaroilla 4 0 -464 Osakkuus- ja yhteisyritysosuuksien hankinnat 13 -2 -7 Noteeraamattomien arvopapereiden hankinnat 14 -14 0 Rahavirta tytäryritysten osakkeiden ja liiketoiminnan myynnistä vähennettynä myydyillä rahavaroilla 4 -3 -19 Rahavirta noteeraamattomien arvopapereiden myynnistä 14 1 6 Rahavirta aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä 11 17 12 Investoinnit aineellisiiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 3, 11 -582 -510 Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin 12 -79 -88 Pitkäaikaisten saamisten nettomuutos -18 -18 Investointeihin käytetyt nettorahavarat -681 -1 089 Rahoitusten rahavirta Uusien pitkäaikaisten lainojen nostot 26 1 081 870 Pitkäaikaisten lainojen ja vuokrasopimusvelkojen lyhennykset 26 -399 -1 284 Lyhytaikaisten lainojen muutos 26 -99 -33 Maksetut osingot -223 -394 Tytäryritysosuuksien osto määräysvallattomilta omistajilta 19 0 -8 Määräysvallattomien omistajien oman pääoman ehtoiset sijoitukset vähennettynä osingoilla 19 0 -4 Omien osakkeiden osto -6 -3 Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat 354 -856 Rahavarojen nettomuutos 801 -285 Muuntoerot -9 19 Rahavarat tilikauden alussa, netto 863 1 128 Rahavarat tilikauden lopussa, netto 1 655 863 Rahavarat tilikauden lopussa2 1 661 876 Käytössä olevat luottolimiitit vuoden lopussa -6 -13 Rahavarat tilikauden lopussa, netto 1 655 863 1 Erä sisältää kertyneen muuntoeron purkamisen 2 Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset, talletukset sekä muut varat, joiden alkuperäinen maturiteetti on alle kolme kuukautta. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin. Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä. Vertailutiedot vuodelle 2019 on oikaistu. 29 Konsernin rahavirtalaskelma Rahavirtalaskelman liitetiedot 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa Liite 2020 2019 Nettokäyttöpääoman muutos: Varastojen muutos 101 161 Korottomien saamisten muutos: Lyhytaikaiset 118 205 Pitkäaikaiset 0 13 Korottomien velkojen muutos: Lyhytaikaiset -25 -127 Pitkäaikaiset 0 -12 Nettokäyttöpääoman muutos ostetuilla tai myydyillä liiketoiminnoilla netotettuna 195 240 Rahavarat ja pankkisaamiset: Käteisvarat 828 676 Muut rahavarat 833 199 Rahavarat ja pankkisaamiset 1 661 876 Ei-kassavaikutteiset investoinnit Investoinnit yhteensä, poislukien käyttöoikeusomaisuuserät 589 550 Maksetut investoinnit -582 -510 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ei-kassavaikutteiset lisäykset 8 40 Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankintojen rahavirta Yritysten hankintameno, kassavaikutteinen osa 4 0 -527 Hankittujen yritysten rahavarat vähennettynä käytetyillä luottolimiteillä 4 0 64 Hankintojen nettorahavirta 0 -464 Tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntien rahavirta Käteissuoritus 4 -1 -15 Myytyjen yritysten rahavarat 4 -2 -4 Myyntien nettorahavirta -3 -19 Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä. 30 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Käyvän arvon rahasto Milj. euroa Osake-pääoma Ylikurssi-rahasto ja vara-rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Omat osakkeet Vaiheittai-sen hankinnan uudelleen-arvostuk-sen ylijäämä Oman pääoman ehtoiset sijoitukset muissa laajan tuloksen erissä Rahavirran suojaukset Uudelleen-arvostus-rahasto Muut laajan tuloksen erät osakkuus- ja yhteisyrityksissä Kertyneet muunto-erot ja nettosijoi-tusten suojaukset ja lainat Kertyneet voittovarat Jakautu-minen emoyhtiön omistajille Määräys-vallatto-mien omistajien osuus Yhteensä Oma pääoma 1.1.2019 1 342 77 633 — 4 304 -7 — -11 -335 4 706 6 714 18 6 732 Tilikauden tulos — — — — — — — — — — 880 880 -24 856 Muut laajan tuloksen erät ennen veroja — — — — — 109 -14 — 11 197 -78 225 — 225 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero — — — — — — 1 — — 1 6 9 — 9 Laaja tulos yhteensä — — — — — 109 -13 — 11 198 808 1 113 -24 1 089 Osinko — — — — — — — — — — -394 -394 -1 -395 Yritysostot ja myynnit — — — — — — — — — — — — 1 1 Omien osakkeiden osto — — — -4 — — — — — — — -4 — -4 Osakeperusteiset maksut — — — 4 — — — — — — -3 — — — Oma pääoma 31.12.2019 1 342 77 633 — 4 413 -20 — — -136 5 116 7 429 -7 7 423 Tilikauden tulos — — — — — — — — — — 626 626 -9 617 Muut laajan tuloksen erät ennen veroja — — — — — -136 54 1 504 12 -127 20 1 328 1 1 329 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero — — — — — -1 -11 -310 — -4 -5 -330 — -330 Laaja tulos yhteensä — — — — — -137 43 1 195 12 -131 642 1 625 -9 1 616 Osinko — — — — — — — — — — -237 -237 — -237 Yritysostot ja myynnit — — — — -4 — — — — — 4 — — — Omien osakkeiden osto — — — -6 — — — — — — — -6 — -6 Osakeperusteiset maksut — — — 6 — — — — — — -8 -3 — -3 Oma pääoma 31.12.2020 1 342 77 633 — — 277 23 1 195 12 -267 5 518 8 809 -16 8 793 31 Tilinpäätöksen liitetiedot Liite 1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Päätoiminnot Stora Enso Oyj (jäljempänä ”yhtiö”) on suomalainen, Suomen lakien mukainen julkinen osakeyhtiö, jonka rekisteröity osoite on Kanavaranta 1, 00160 Helsinki, Suomi. Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä ja Tukholmassa. Stora Enso Oyj:n ja sen tytäryritysten (yhdessä ”Stora Enso” tai ”konserni”) liiketoiminta jakautuu seuraaviin raportoitaviin segmentteihin: Packaging Materials, Packaging Solutions, Biomaterials, Wood Products, Forest, Paper ja Muut-segmentti. Konsernin päämarkkina-alue on Eurooppa, ja liiketoiminta laajenee jatkuvasti Aasiassa ja Etelä- Amerikassa. Yhtiön hallitus on 28.1.2021 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Laadintaperiaatteet Stora Enson konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionin käyttöön ottaman kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS). Käytäntö sisältää kansainväliset tilinpäätösstandardit (IAS) sekä International Financial Reporting Interpretations Committeen (IFRIC) tulkinnat. Stora Enson konsernitilinpäätöksen tiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, lukuun ottamatta tilinpäätöksen laskentastandardeissa mainittuja poikkeuksia. Laatimisperiaatteet on esitetty yksityiskohtaisesti niihin liittyvissä liitetiedoissa ja joidenkin poikkeusten osalta tässä liitetiedossa. Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toimintavaluutta. Kaikki tämän konsernitilinpäätöksen luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu. Tästä syystä luvut eivät välttämättä täsmää esitettyjen summien kanssa ja saattavat poiketa myös aiemmin julkaistuista taloudellisista tiedoista. Vuonna 2020 voimaan tulleet uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat Konserni on noudattanut seuraavia 1.1.2020 voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja ja tulkintoja: ◦Muutokset IAS 1 -standardiin ja IAS 8 -standardiin: Olennaisuuden määritelmä. Muutokset selkeyttävät olennaisuuden määritelmää ja yhdenmukaistavat käsitteellisessä viitekehyksessä ja itse standardeissa käytettyä määritelmää. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Konserni huomioi muutettua olennaisuuden määritelmää konsernitilinpäätöksessä ja julkaistavissa tiedoissa. ◦Muutokset IFRS-standardien käsitteelliseen viitekehykseen. Uudistettu käsitteellinen viitekehys sisältää: uuden luvun, joka koskee arvostamista, ohjeistuksia taloudellisen suorituskyvyn raportointiin, parannettuja määritelmiä ja ohjeistusta (erityisesti velan määritelmän osalta) sekä selvennyksiä tärkeisiin aihealueisiin, kuten johtaminen, varovaisuus ja epävarmuuden huomioiminen talousraportoinnissa. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konserniin. ◦Muutokset IFRS 3 -standardiin: Liiketoimintojen yhdistäminen. Muutokset auttavat yhtiöitä määrittelemään, koostuuko hankinta liiketoiminnasta vai omaisuuserien ryhmästä. Muutettu määritelmä painottaa, että liiketoiminnan tuotos tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen tuottamista asiakkaille, kun taas edellinen määritelmä keskittyi sijoittajille ja muille osinkojen, alhaisempien kustannusten ja muiden taloudellisten etujen muodossa kertyvään tuottoon. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konserniin. ◦Muutokset IFRS 9 -standardiin, IAS 39 -standardiin ja IFRS 7 -standardiin. Muutokset liittyvät korkokantojen vertailuarvoja koskevaan uudistukseen ja vaativat laadullisia ja määrällisiä tietoja, jotta tilinpäätöksen käyttäjät ymmärtävät, mikä vaikutus korkokantojen vertailuarvojen uudistuksesta johtuvalla epävarmuudella on yhteisön suojaussuhteisiin. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konserniin. ◦Muilla standardeilla, standardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai julkaistaviin tietoihin. Muutokset laadintaperiaatteissa Pohjoismaisen metsäomaisuuden arvostus Stora Enso muutti metsäomaisuutensa arvostusmenetelmää ja laadintaperiaatteita koskien Pohjoismaissa sijaitsevia metsämaita vuoden 2020 lopussa. Metsäomaisuus määritellään biologisiksi hyödykkeiksi (kasvava puusto) ja niihin liittyvään metsämaahan. Arvostusmenetelmän muutoksesta johtuen metsäomaisuus Ruotsissa arvostetaan markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen. Laadintaperiaatemuutoksista johtuen metsämaa Ruotsissa ja Suomessa kirjataan soveltaen uudelleenarvostusmallia hankintamenomallin sijasta. Ruotsissa sijaitseva metsäomaisuus arvostetaan markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, joka perustuu niillä alueilla tehtyihin metsätransaktioihin, joissa Stora Enson metsät sijaitsevat. Ruotsissa on saatavilla luotettavaa tietoa markkinoilla tehdyistä transaktioista. Tämä tieto tarjoaa läpinäkyvämmän ja todettavissa olevan arvostuspohjan. Koko metsäomaisuuden nettorahavirta koostuu kasvavaan puustoon (biologisiin hyödykkeisiin) liittyvistä rahavirroista ja erillisistä metsäalueisiin liittyvistä rahavirroista. Kasvavan puuston arvostus lasketaan diskontattujen rahavirtojen menetelmällä, jossa käytetään IAS 41 Maatalous -standardin mukaista markkinatransaktioihin perustuvaa diskonttokorkoa. Diskonttokorko määritetään koroksi, jolla markkinatransaktioiden hinnat vastaavat koko metsäomaisuuden rahavirtaa. Hankintamenoon aiemmin arvostettujen metsämaiden osalta uudelleenarvostusmenetelmää sovelletaan aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevan IAS 16 -standardin määritelmän mukaisesti. Metsämaat uudelleenarvostetaan diskontattujen rahavirtojen menetelmällä, joka perustuu tuleviin nettorahavirtoihin, jotka liittyvät tulevaisuudessa istutettaviin puihin ja muihin maa-alueisiin liittyviin tuottoihin, kuten metsästysoikeuksiin, tuulivoimavuokriin ja maa-ainesten myyntiin. Biologisiin hyödykkeisiin ja metsäalueisiin sovelletaan samaa diskonttokorkoa. Markkinamenetelmän ei katsota olevan tarkka arvostusmenetelmä konsernin muulle pohjoismaiselle metsäomaisuudelle, joka sijaitsee pääasiassa Suomessa, jossa konsernilla on 41 %:n omistusosuus osakkuusyritys Tornatorissa, sillä luotettavat markkinatiedot eivät ole riittävän yksityiskohtaisia. Diskontatun rahavirran menetelmää käytetään edelleen biologisten hyödykkeiden arvostukseen, jossa käytetty diskonttokorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella. Aikaisemmin hankintamenoon arvostetut metsämaat uudelleenarvostetaan diskontattujen rahavirtojen menetelmällä, joka perustuu tuleviin nettorahavirtoihin, jotka liittyvät tulevaisuudessa istutettaviin puihin ja muihin niihin liittyviin tuloihin. 32 Puuviljelmien osalta laadintaperiaatteisiin tai arvostusmenetelmään ei tehdä muutoksia, sillä luotettavaa tietoa markkinatransaktioista ei ole saatavilla. Näin ollen puuviljelmien osalta biologisten hyödykkeiden arvostuksessa käytetään edelleen diskontattujen rahavirtojen menetelmää ja niihin liittyvät metsämaat arvostetaan edelleen hankintamenoon. Puuviljelmiin liittyvä metsäomaisuus luokitellaan eri omaisuusluokkaan kuin pohjoismaiset metsäalueet niiden erilaisen luonteen, käytön ja ominaisuuksien vuoksi. Pääasiallinen ero on puuviljelmien lyhytaikainen 6–12 vuoden kasvusykli verrattuna Pohjoismaisten metsien pitkään, 60–100 vuoden kasvusykliin. Eroja on myös uudistusmenetelmissä, metsänhoidossa ja omaisuuden käytössä muihin tarkoituksiin. Muutokset Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden laadintaperiaatteissa kasvattivat metsämaiden kirjanpitoarvoa 324 milj. eurosta 1 829 milj. euroon, jonka seurauksena metsämaat kasvoivat 1 504 milj. euroa, muut laajan tuloksen erät (uudelleenarvostusrahasto) 1 195 milj. euroa ja laskennallinen verovelka 310 milj. euroa. Muuhun, pääasiassa Suomessa sijaitsevaan, pohjoismaiseen metsäomaisuuteen liittyvän laadintaperiaatteen muutoksen ei katsota olevan olennainen. Metsämaiden kasvu kirjataan muun laajan tuloksen eriin laskennallisilla veroveloilla vähennettynä ja kertyneenä uudelleenarvostusrahastoon omaan pääomaan. Sillä ei ole vaikutusta tuloslaskelmaan. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset kirjataan edelleen tuloslaskelmaan. Vertailukausia ei ole oikaistu, ja metsämaat arvostetaan vertailukausina hankintamenoon. Tarkempia tietoja esitetään liitteessä 12 (Metsäomaisuus). Konserni on myös muuttanut metsämaihin liittyviä esittämisperiaatteitaan. Aiemmin metsämaat sisältyivät taseen riviin aineelliset hyödykkeet osana maa- ja vesialueet -ryhmää, kuten liitteessä 11 tarkemmin esitetään. Uusien esittämisperiaatteiden mukaan metsämaat esitetään taseessa erillisellä rivillä. Vertailukaudet on esitetty vastaavasti. Muutokset segmenttiraportoinnissa Stora Enso siirsi aaltopahvin raaka-aineeseen keskittyvän liiketoimintansa Packaging Solutions -divisioonasta Consumer Board -divisioonaan 1.1.2020 alkaen. Yhdistämisen myötä uuden toimintasegmentin nimeksi tuli Packaging Materials. Packaging Solutions -divisioonaan jäävään liiketoimintaan yhdistettiin äskettäin perustettu Formed Fiber -liiketoimintayksikkö. Stora Enso perusti 1.1.2020 alkaen uuden Forest-divisioonan erikseen raportoitavana segmenttinä. Forest-divisioona käsittää Stora Enson metsäomaisuuden Ruotsissa ja 41 prosentin osuuden Tornatorista, jonka metsäomaisuus sijaitsee pääosin Suomessa. Segmenttiin kuuluvat myös puunhankintatoiminnot Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Baltian maissa. Nämä raportoitiin aiemmin osana Muut-segmenttiä. Divisioonan painopisteitä ovat kestävä metsänhoito, kilpailukykyinen puunhankinta Stora Enson tehtaille sekä innovaatiot. Latinalaisessa Amerikassa ja Kiinassa sellutehtaiden yhteydessä sijaitsevat puuviljelmät sisältyvät jatkossakin Biomaterials- ja Packaging Materials -divisioonien raportointiin. Uuden Forest-divisioonan perustamisen jälkeen Muut-segmentin raportointiin kuuluvat edelleen konsernitoiminnot, logistiikka, muut toiminnot ja Stora Enson omistusosuus energiayhtiö Pohjolan Voimassa (PVO). Vertailutietoja on oikaistu vastaavasti. Raportoitavia segmenttejä ovat 1.1.2020 alkaen olleet Packaging Materials, Packaging Solutions, Biomaterials, Wood Products, Forest, Paper ja Muut-segmentti. Konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Stora Enso Oyj:n lisäksi kaikki konsernin määräysvallassa olevat yhtiöt. Määräysvalta toteutuu kun: •konsernilla on valta sijoituskohteessa, •konserni altistuu muuttuville tuotoille tai sillä on oikeus muuttuviin tuottoihin osallisuutensa perusteella sijoituskohteessa ja •konsernilla on kyky käyttää valtaansa tuottoihinsa vaikuttaakseen. Jos tiedot ja olosuhteet viittaavat siihen, että edellä mainituissa kolmessa määräysvaltaelementissä on tapahtunut muutoksia, konserni arvioi määräysvaltansa sijoituskohteessa uudelleen. Yritysostot kirjataan hankintamenomenetelmällä siten, että ostettu yritys yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, kun määräysvalta tytäryhtiöön syntyy. Yritysmyynneissä puolestaan myytävä yritys on mukana konsernitilinpäätöksessä siihen päivään asti, kunnes määräysvalta menetetään. Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot on esitetty liitteessä 30 (Konserniyhtiöt 31.12.2020). Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat sisäiset katteet ja konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiöiden, yhteisjärjestelyiden ja osakkuus- ja yhteisyritysten tilinpäätösten laatimisperiaatteita muutetaan tarvittaessa Stora Enson laatimisperiaatteiden mukaisiksi. Määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään oman pääoman erillisenä osana. Osakkuus- ja yhteisyritykset, joissa Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta, on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tällöin konsernitulokseen sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyrityksen tuloksesta vähennettynä liikearvon arvonalentumisilla. Nämä ovat yhtiöitä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta tarkoittaa valtaa osallistua yhtiön taloudelliseen ja operatiiviseen päätöksentekoon ilman määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa kyseiseen päätöksentekoon. Näistä yhtiöistä tärkeimmät on esitetty liitteessä 13 (Osakkuus- ja yhteisyritykset). Osakkuus- ja yhteisyrityksen kirjanpitoarvo kuvastaa konsernin osuutta osakkuusyrityksen nettovarallisuudesta lisättynä hankinnasta aiheutuneella poistamattomalla liikearvolla. Jos konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sijoituksen kirjanpitoarvo, osakkuusyritysosakkeet merkitään taseeseen nolla-arvoon. Konsernin osuuden ylittäviä tappioita ei oteta huomioon, ellei konserni ole velvollinen täyttämään sellaisia osakkuusyrityksen velvoitteita, jotka konserni on taannut tai joihin se muutoin on sitoutunut. Yhteinen määräysvalta on järjestelyn määräysvallan sopimusperusteista jakamista, joka toteutuu ainoastaan silloin, kun kyseessä olevaa toimintaa koskeva päätös vaatii määräysvallan jakavien kumppaneiden yksimielisen hyväksynnän. Yhteiset toiminnot ovat yhteisjärjestelyjä, joissa kumppaneilla, joilla on yhteinen määräysvalta järjestelyyn, on oikeus järjestelyyn liittyviin omaisuuseriin ja velkoja koskevia velvoitteita. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jossa kumppaneilla, joilla on yhteinen määräysvalta järjestelyyn, on oikeuksia järjestelyyn liittyvään nettovarallisuuteen. Konsernilla on kaksi yhteistä toimintoa: Veracel ja Montes del Plata. Yhteisen toiminnon osapuolena konserni kirjaa oman osuutensa yhteisen toiminnon varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Osuus määritellään kunkin yhteisen toiminnon osapuolen oikeutena varoihin ja velvoitteisiin velkojen osalta. •Veracel on Stora Enson ja Suzanon yhteisomistuksessa (50 % / 50 %) oleva Brasiliassa sijaitseva yhtiö. Sellutehdas tuottaa 1,2 milj. tonnia valkaistua eukalyptussellua vuodessa. Molemmilla omistajilla on oikeus puoleen tehtaan tuotannosta. Eukalyptus hankitaan pääasiassa yhtiön omilta viljelmiltä. Tehtaan tuotanto käynnistyi toukokuussa 2005. •Montes del Plata on Stora Enson ja Araucon yhteisomistuksessa (50 % / 50 %) oleva Uruguayssa sijaitseva yhtiö. Montes del Platan sellutehtaan vuotuinen kapasiteetti on 1,4 milj. tonnia valkaistua eukalyptussellua. Stora Enson osuus, 700 000 tonnia, myydään kokonaisuudessaan markkinaselluksi. Eukalyptus hankitaan pääasiassa yhtiön omilta viljelmiltä. Tehdas aloitti tuotannon kesäkuussa 2014. 33 Tuloutusperiaate Liikevaihto sisältää tuotteiden, raaka-aineiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot oikaistuina välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen tai palvelun määräysvalta siirtyy asiakkaalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa hetkeä, jona tuote on toimitettu sovitun toimituslausekkeen mukaisesti asiakkaalle. Stora Enson toimitusehdot perustuvat Incoterms 2020 -toimituslausekekokoelmaan, joka on Kansainvälisen kauppakamarin julkaisema toimituslausekkeiden määritelmien kokoelma. Konsernin myyntiä koskevat yleisimmät toimituslausekkeet ovat: •D-lausekkeet, joiden mukaan konsernin on toimitettava tuotteet ostajalle sovittuun paikkaan valitun säännön mukaisesti. Tällöin myynnin toteutumishetki on toimitus ostajalle. •C-lausekkeet, joiden mukaan konserni järjestää ja maksaa kuljetuksen sovittuun määräpaikkaan sekä maksaa tietyt muut kulut. Konsernin vastuu tuotteista kuitenkin päättyy, kun tuotteet on luovutettu rahdinkuljettajalle käytettävän lausekkeen mukaisesti. Myynti katsotaan toteutuneeksi, kun myyjä luovuttaa tavaran rahdinkuljettajalle sovittuun määräpaikkaan kuljettamista varten. •F-lausekkeet, joiden mukaan ostaja järjestää kuljetuksen ja vastaa siitä. Myynnin toteutumishetki on tuotteiden toimittaminen ostajan palkkaamalle kuljettajalle sovittuun paikkaan. Jos paikalliset säännöt johtavat yllä olevista säännöistä poikkeavaan laskutukseen, tämän ennakkotuoton vaikutus on laskettu ja oikaistu. Stora Enson liikevaihto koostuu pääosin tuotteiden myynnistä, ja tuotto kirjataan tyypillisesti silloin, kun Stora Enso siirtää näiden tuotteiden määräysvallan asiakkaalle. Palveluista saadut tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Lisätietoja Stora Enson päätoiminnoista, joista konserni luo tuottonsa ja joiden mukaan liikevaihto eritellään, esitellään liitteessä 3 (Tiedot segmenteittäin). Muut kuin euromääräiset liiketoimet Muut kuin euromääräiset liiketoimet kirjataan toteutumispäivän kurssiin. Kunkin kuukauden päättyessä muut kuin euromääräiset saamiset ja velat arvostetaan kuukauden lopun kurssiin. Liiketapahtumien valuuttakurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoittoon ja rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin, paitsi silloin, kun ne täyttävät rahavirtasuojausten, nettoinvestointien suojauksen tai nettoinvestointilainojen kriteerit ja kirjataan omaan pääomaan. Ei-monetaaristen rahoitusvarojen, kuten oman pääoman ehtoisten sijoitusten käypään arvoon arvostaminen muiden laajan tuloksen erien kautta, muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan. Raportointivaluutan muunto Konserniyhtiöiden, joiden toiminta- ja tilinpäätösvaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan konsernin raportointivaluuttaan tilikauden keskikurssin mukaan. Näiden yhtiöiden taseet muunnetaan raportointivaluuttaan tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Konserni altistuu valuuttakurssien vaihteluille, jotka liittyvät sijoituksiin euroalueen ulkopuolisissa ulkomaisissa yhtiöissä. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytäryhtiöihin, yhteisiin toimintoihin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot ja näitä sijoituksia tehokkaasti suojaavien rahoitusinstrumenttien arvostukset kirjataan suoraan kertyneisiin muuntoeroihin omassa pääomassa. Lisätietoja esitetään liitteessä 28 (Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus). Tulevat standardimuutokset, jotka ovat EU:n hyväksymiä mutta eivät olleet voimassa vielä vuonna 2020 •Muutokset standardeihin IFRS 9, IAS 39, IFRS 7, IFRS 4 ja IFRS 16, liittyen korkokantojen vertailuarvojen uudistuksen toiseen vaiheeseen. Muutokset liittyvät rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vuokrasopimusvelkojen muutoksiin, joihinkin suojauslaskentavaatimuksiin ja tietojen raportoimisvaatimuksiin IFRS 7 -standardin osalta. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021. Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konserniin. •Ei julkaistuja muita standardeja, standardimuutokset tai tulkintoja, joilla uskoittaisiin olevan merkittävä vaikutus konsernitilinpäätökseen tai julkaistaviin tietoihin. Tulevat standardimuutokset, jotka eivät olleet voimassa eivätkä EU:n hyväksymiä vielä vuonna 2020 •Muutokset IAS 1 -standardiin: Tilinpäätöksen esittäminen. Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutokset selkeyttävät velkojen luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutos tulee voimaan 1.1.2023. Konserni arvioi parhaillaan näiden muutosten vaikutusta. •Muutokset IFRS 3 -standardiin: Liiketoimintojen yhdistäminen, IAS 16 -standardiin: Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, IAS 37 -standardiin: Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset omaisuuserät sekä vuosittaiset parannukset 2018–2020. Muutos IFRS 3 standardiin sisältää vähäisiä päivityksiä standardiin. Muutos IAS 16 standardiin kieltää yhteisöjä vähentämästä aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenosta sellaisia tuottoja, jotka yhteisö saa ennen omaisuuserän käyttöönottoa valmistetuista ja myydyistä hyödykkeistä. Muutos IAS 37 standardiin selventää, että sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseen tarvittavat välittömät menot sisältää sekä velvoitteen täyttämisestä aiheutuvat lisämenot että muut menot, jotka ovat kohdennettavissa ja liittyvät sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseen. Vuosittaiset parannukset 2018–2020 sisältää vähäisiä muutoksiä IFRS 9, IFRS 16 ja IAS 41 standardeihin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2022. Konserni arvioi parhaillaan näiden muutosten vaikutusta. •IFRS 17 -standardi: Vakuutussopimukset. Tämä standardi korvaa standardin IFRS 4, joka mahdollistaa tällä hetkellä useita erilaisia käytäntöjä vakuutussopimuksen kirjaamisen osalta. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2023. Standardi ei ole konsernin kannalta merkityksellinen. •Muilla julkaistuilla standardeilla, standardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei uskota olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai julkaistaviin tietoihin. 34 Liite 2. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät Arvioiden käyttö Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön periaatteiden mukaisesti yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia. Ne vaikuttavat taseessa esitettäviin omaisuus- ja velkamääriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen tilinpäätöksessä sekä tilikaudelta esitettäviin tuottoihin ja kuluihin. Arviot perustuvat kokemukseen ja lukuisiin muihin oletuksiin, joiden uskotaan olevan asianmukaisia. Todellinen tulos ja ajoitus voivat siis poiketa arvioista. Yhtiön johto uskoo, että tässä liitteessä mainitut laskentaperiaatteet edustavat asioita, jotka vaativat arviointia ja joissa eriävä arvio voi vaikuttaa raportoituun tulokseen. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvo arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen tunnistamiseksi. Jos arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee, omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään ja sitä verrataan sen kirjanpitoarvoon. Omaisuuserän kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi arvioidaan käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Käyttöarvo lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä, joka on herkkä diskonttauskoron sekä odotettujen tulevien rahavirtojen muutoksille. Lisätietoja arvonalentumistestauksessa käytettävistä tärkeimmistä oletuksista on liitteessä 10 (Poistot ja arvonalentumiset). Yhtiön johto uskoo, että arvioidut käyvät arvot ja taloudellinen vaikutusaika sekä taustalla olevat oletukset ovat riittävän tarkkoja, vaikka arviot voivatkin vaikuttaa merkittävästi raportoituihin lukuihin. Yrityskaupan yhteydessä käytetään ulkopuolista neuvonantajaa arvioimaan merkittävien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja ja avustamaan niiden taloudellisen vaikutusajan määrittämisessä. Liikearvo Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle tai niiden ryhmälle allokoitu liikearvo testataan vähintään kerran vuodessa. Mahdollinen kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan diskontattujen rahavirtojen menetelmällä (käyttöarvo). Arvonalentuminen kirjataan, mikäli kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Diskontattujen rahavirtojen menetelmässä käytetään arvioita tulevista rahavirroista jokaisessa rahavirtaa tuottavan yksikön tai niiden ryhmän raportointiyksikössä. Menetelmä sisältää muun muassa arvioita tulevasta hinnoittelusta, tuotantotasoista, kustannuksista, markkinoiden kysynnästä ja tarjonnasta, investoinneista sekä oletuksen keskimääräisestä painotetusta pääomakustannuksesta. Arvioitujen rahavirtojen nettonykyarvolaskelmissa käytettävä diskonttokorko vastaa parasta arviota keskimääräisestä painotetusta pääomakustannuksesta. Konserni on määritellyt vaihteluille herkimmät arviot, joiden muutokset voivat vaikuttaa olennaisesti hyödykkeiden käypiin arvoihin tai liikearvoon ja täten johtaa arvonalentumiseen. Arviot koskevat odotettuja myyntihintoja, operatiivisia kustannuksia ja diskonttokorkoa. Lisätietoja arvonalentumistestauksessa käytettävistä tärkeimmistä oletuksista on esitetty liitteessä 10 (Poistot ja arvonalentumiset). Biologiset hyödykkeet Konsernilla on biologisia hyödykkeitä tytäryhtiöissä, yhteisissä toiminnoissa ja osakkuusyrityksissä. IAS 41 Maatalous -standardi edellyttää, että biologiset hyödykkeet, kuten kasvava puusto, kirjataan käypään arvoon vähennettynä myyntihetken arvioiduilla menoilla. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo lasketaan jatkuvien toimintojen diskontattujen rahavirtojen pohjalta kestävän metsänhoidon perusteella ja yhden syklin kasvupotentiaalin huomioon ottaen. Diskontattuja rahavirtoja varten tarvitaan kasvua, puunkorjuuta, myyntihintaa, kustannuksia ja diskonttokorkoa koskevia arvioita. Biologisten hyödykkeiden arvoa määrittäessään tytäryhtiöiden, yhteisten toimintojen ja osakkuusyritysten johdot tekevät paikkansapitävät arviot tulevista hintatasoista sekä myynti- ja kustannusnäkymistä. Metsää on myös analysoitava säännöllisesti, jotta voitaisiin arvioida korjattavissa olevan puun määrä ja metsän nykyinen kasvuvauhti. Lisätietoja Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden arvostukseen sovellettavista arvioista ja harkinnasta esitetään seuraavassa luvussa ja lisätietoja pohjoismaisista sekä puuviljelmiin liittyvästä metsäomaisuudesta esitetään liitteessä 12 (Metsäomaisuus). Ruotsissa sijaitseva metsäomaisuus Konserni muutti Pohjoismaissa sijaitsevien metsien laadintaperiaatteita ja arvostusmenetelmää vuoden 2020 lopussa. Uuden arvostusmenetelmän mukaisesti Ruotsissa sijaitseva metsäomaisuuden käypä arvo määritetään markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, joka perustuu niillä alueilla tehtyihin metsätransaktioihin, joissa Stora Enson metsät sijaitsevat. Eri alueiden väliset markkinahinnat vaihtelevat merkittävästi, ja arvostuksessa käytettävien markkinatransaktioiden kannalta oleellisten alueiden määrittely sisältää harkintaa. Metsäomaisuuden arvostus perustuu eri markkinatiedontarjoajien toimittamiin yksityiskohtaisiin transaktiotietoihin ja hintatilastoihin. Markkinatransaktiotietoja oikaistaan Stora Enson metsäomaisuuden piirteiden ja luonteen huomioimiseksi sekä tiettyjen ei-metsäomaisuuserien ja poikkeaviksi määriteltyjen transaktioiden poislukemiseksi. Arvostuksessa huomioidaan metsäomaisuuden sijainti, hintataso ja kasvavan puuston volyymi. Muutoksilla transaktiohinnoissa ja kasvavan puuston volyymikehityksellä on vaikutus metsäomaisuuden arvoon. Stora Enso soveltaa painotettuja kolmivuotisia keskimääräisiä markkinatransaktiohintoja, joiden katsotaan sisältävän riittävän määrän transaktioita ja arvioidaan edustavan markkinaolosuhteita raportointipäivänä. Metsäomaisuuden arvo kohdistetaan biologisiin hyödykkeisiin (kasvava puusto) ja metsämaahan. Metsäomaisuuden yhteenlasketun käyvän arvon kohdistaminen perustuu tuottoihin perustuvaan lähestymistapaan, jossa odotettavissa olevien nettorahavirtojen erilliset nykyarvot lasketaan sekä biologisille hyödykkeille että metsämaalle. Diskonttokorko määritetään koroksi, jolla markkinatransaktiohintoihin perustuva arvostus vastaa kasvavasta puustosta ja metsämaasta muodostuvan koko metsäomaisuuden yhteenlaskettua rahavirtaa. Kunkin komponentin nettorahavirrat sisältävät arviot tulevista korjuuvolyymeista, myyntihintojen tasosta ja kulujen kehityksestä. Tarkempia tietoja esitetään liitteessä 12 (Metsäomaisuus). 35 Määräysvallan arviointi yhteisissä toiminnoissa ja osakkuusyrityksissä Veracel ja Montes del Plata kuvataan liitteessä 1 (Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet) yhteisiksi toiminnoiksi. Stora Enson omistusosuus molemmissa yhtiöissä on 50 %. Yhteinen toiminto -tulkinta perustuu osakassopimuksiin, jotka antavat Stora Ensolle oikeuden tuotto-osuuteen ja saattavat konsernin välilliseen vastuuseen veloista, koska maksukykymme sellusta vaikuttaa velkojen rahoituskykyyn. Konserni kirjaa osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuen. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Stora Ensolla ei ole yhtiöissä määräysvaltaa yksin tai muiden osapuolten kanssa, mutta sillä on yhtiöissä merkittävää vaikutusvaltaa, mistä syystä se raportoi merkittävät määräysvallattomat osuutensa osakkuusyrityksenä. Nämä yhtiöt esitetään liitteessä 13 (Osakkuus- ja yhteisyritykset). Rahoitusinstrumenttien käypä arvo Jos rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen käypää arvoa ei voi määrittää suoraan julkisesti noteeratuista markkinahinnoista, käytetään muita arvostusmenetelmiä, kuten diskontatun rahavirran menetelmää, transaktiokertoimia, Black-Scholes-mallia tai Gordonin mallia. Tärkeimpiä arviointiperusteita ovat muun muassa tulevat rahavirrat, luottoriski ja volatiliteetti. Näitä tekijöitä koskevien oletusten muutokset voivat vaikuttaa rahoitusinstrumenttien kirjattuun käypään arvoon. Sijoitukset noteeraamattomien yritysten, kuten Pohjolan Voima Oy:n (PVO), vieraan pääoman ehtoisiin ja oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin muodostavat merkittävän osan konsernin varoista, ja ne edellyttävät johdolta erityisen huolellista arviointia. Näitä on käsitelty tarkemmin liitteissä 14 (Oman pääoman ehtoiset instrumentit) ja 24 (Rahoitusriskien hallinta). Tuloverot Verosaamiset ja -velat tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja kirjanpitoarvoa oikaistaan tarvittaessa. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tulosta vastaan, riippumatta siitä, muodostuvatko verosaamiset jaksotuseroista vai verotappioista. Johdon arvion mukaan tulevia veroseuraamuksia varten on tehty riittävät varaukset ajankohtaisten tietojen, olosuhteiden ja verolainsäädännön perusteella. Mikäli veroasemaan liittyvät seikat kyseenalaistetaan tai ne lakkaavat olemasta voimassa, tulokset voivat olla erilaisia ja niillä voi olla merkittävä vaikutus raportoituihin summiin konsernitilinpäätöksessä. Katso tarkempia tietoja liitteestä 9 (Tuloverot). Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Yhtiön eläkevastuun ja kulujen määrittäminen vaatii tiettyjen oletusten valitsemista. Vakuutusmatemaatikot käyttävät näitä oletuksia laskiessaan kyseisiä vastuita. Oletuksiin sisältyvät muun muassa diskonttokorko, oletettu palkkatason nousu ja oletettu elinikä. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot määrittävät tuloslaskelmaan kuluksi kirjattavat summat. Jos todelliset tulokset kuitenkin poikkeavat alkuperäisistä arvioista, erotus sekä oletusten tai muiden muuttujien mahdollisten muutosten vaikutus kirjataan suoraan omaan pääomaan ja esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Liitteessä 20 (Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet) on tarkempia tietoja eläkevastuulaskelmissa käytetyistä oletuksista. Ympäristövaraukset Konserni on tehnyt tiedossa olevista ympäristövastuista varauksia, jos oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite on olemassa, perustuen johdon arvioon ympäristön kunnostustoimenpiteiden kustannuksista. Näiden kustannusten ajankohdasta ja summasta ei ole täyttä varmuutta, joten lopulliset vastuut voivat poiketa merkittävästi alkuperäisestä arviosta. Lue liitteestä 22 (Varaukset) tarkempia tietoja varauksista. Koronavirusepidemian kirjanpidolliset vaikutukset Konserni on arvioinut koronaviruspandemian vuoksi mahdollisesti vähentyvän taloudellisen toiminnan kirjanpidollisia vaikutuksia. Konserni on myös arvioinut pandemian vaikutuksen tärkeimpiin johdon harkintaa edellyttäviin laadintaperiaatteisiin ja arvioihin liittyviin epävarmuustekijöihin sekä tunnistanut joitakin tekijöitä tarkempaa arviointia varten. Tärkeimpiin johdon harkintaa edellyttävien laadintaperiaatteiden ja arvioihin liittyvien epävarmuustekijöiden läpikäynti ei johtanut oleellisiin oikaisuihin varojen ja velkojen kirjanpitoarvoissa tai tuloslaskelmaan kirjatuissa määrissä. IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin mukaisesti rahoitusvaroihin kuulumattomat omaisuuserät on testattava arvonalentumisen varalta aina, kun on merkkejä siitä, että niiden arvo saattaisi olla alentunut. Taloudellisen ympäristön epävarmuus voi laskea arvonalentumistestausmalleissa käytettävien pitkän aikavälin ennusteiden luotettavuutta. Lisätietoja arvonalentumistestauksesta esitetään liitteessä 10 (Poistot ja arvonalentumiset). Konserni on tarkastanut ja päivittänyt myyntisaamisten odotettavissa olevia luottotappioita koskevan mallinsa niin, että siinä huomioidaan makrotaloudellinen kehitys. Muutos ei aiheuttanut merkittävää kasvua myyntisaamisten luottotappiovaraukseen, mutta luottoriski saattaa kohota, jos tämänhetkiset kaupankäyntiolosuhteet heikkenevät entisestään. Lisätietoja esitetään liitteessä 17 (Operatiiviset saamiset). Vanhojen, hidaskiertoisten ja vanhentuneiden tuotteiden ja varaosien tasearvoon kirjatuissa epäkuranttiusvähennyksissä on ollut kasvua. Lisätietoja esitetään liitteessä 16 (Vaihto-omaisuus). Konsernin yksiköt joissakin maissa ovat saaneet viranomaisilta erilaisia avustuksia, joiden tarkoitus on tukea työllisyyttä tai parantaa rahavirtaa tilapäisesti. Saaduista avustuksista tuloslaskelmaan kirjatuilla säästöillä tai parantuneilla rahavirroilla ei ollut olennaista vaikutusta konserniin vuonna 2020. 36 Liite 3. Tiedot segmenteittäin Laadintaperiaatteet Stora Enson raportoitavia segmenttejä ovat Packaging Materials-, Packaging Solutions-, Biomaterials-, Wood Products-, Forest- ja Paper-divisioonat sekä Muut-segmentti. Segmentit heijastavat konsernin hallintorakennetta ja tapaa, jolla Stora Enson toimitusjohtaja, joka on vastuussa resurssien allokoinnista sekä operatiivisten segmenttien suorituksen arvioinnista, tarkastelee säännöllisesti taloudellisia tietoja. Kustannukset, tuotot, varat ja velat kohdistetaan liiketoimintasegmenteille johdonmukaisesti. Segmenttien väliset liiketoimet perustuvat markkinaehtoihin, ja ne eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä. Lisätietoja muutoksista segmenttiraportoinnissa esitetään liitteessä 1 (Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet). Raportoitavien segmenttien toiminnot ovat: Packaging Materials Packaging Materials -divisioona on maailman johtava kiertotalouden toimija, jonka korkealaatuisten uusiutuvien ja kierrätettävien pakkausmateriaalien valikoima pohjautuu ensi- ja kierrätyskuituun. Autamme elintarvike- ja juomapakkauksia, lääkepakkauksia ja kuljetuspakkauksia valmistavia asiakkaitamme korvaamaan fossiilisia materiaaleja vähähiilisillä, uusiutuvilla ja kierrätettävillä vaihtoehdoilla, jotka vastaavat ympäristötietoisten kuluttajien vaatimuksiin. Laaja valikoima barrier-päällysteitä lisää mahdollisuuksia suunnitella ja optimoida pakkauksia monenlaisiin vaativiin käyttökohteisiin. Packaging Solutions Packaging Solutions -divisioona kehittää ja myy huippulaatuisia kuitupohjaisia pakkaustuotteita ja -palveluja. Ympäristöystävällisiä pakkausratkaisujamme käyttävät johtavat tuotemerkit useilla eri aloilla, kuten kivijalka- ja verkkokaupassa sekä teollisuudessa. Tarjontaan kuuluvat aaltopahvipakkaukset ja muu jatkojalostus, suunnittelupalvelut, automaatioratkaisut sekä skaalautuvat innovaatiot, kuten muotoonpuristetut kuitutuotteet ja biokomposiitit. Biomaterials Biomaterials-divisioonan biopohjaiset ratkaisut vastaavat kasvavaan kysyntään korvaajista tuotteille, jotka valmistetaan uusiutumattomista ja haitallisista materiaaleista. Hyödynnämme uusien ratkaisujen kehittämisessä kaikkia biomassasta saatavia jakeita, kuten ligniiniä ja sokereita. Pyrimme löytämään korvaajia uusiutumattomille materiaaleille kehittämällä esimerkiksi energian varastointiin soveltuvaa hiiltä sekä biopohjaisia sidosaineita ja hiilikuituja. Divisioona tarjoaa laajan valikoiman sellulaatuja paperin, kartongin, pehmopaperien, tekstiilien ja hygieniatuotteiden valmistukseen sekä prosessiensa sivuvirtoja, kuten mäntyöljyä ja biomassasta saatavaa tärpättiä. Wood Products Wood Products -divisioona on Euroopan suurin sahattujen puutuotteiden toimittaja ja johtava vastuullisten puurakentamisen ratkaisujen tarjoaja. Kasvava Building Solutions -liiketoimintamme tarjoaa konsepteja vähähiiliseen rakentamiseen ja ympäristöystävälliseen suunnitteluun. Kehittämämme digitaaliset työkalut helpottavat puurakentamisen suunnittelua. Lisäksi tarjoamme sovelluksia ikkuna- ja oviteollisuuteen sekä pakkausteollisuuteen ja pellettejä vastuulliseen lämmittämiseen. Forest Forest-divisioona luo arvoa vastuullisella metsänhoidolla, kilpailukykyisellä puunhankinnalla ja innovaatioilla. Ne ovat Stora Enson uusiutuvien ratkaisujen tarjonnan perusta. Divisioonaan kuuluvat Stora Enson metsäomaisuus Ruotsissa ja 41 prosentin osuus Tornatorista, jonka metsät sijaitsevat pääosin Suomessa. Divisioona vastaa myös puunhankinnasta Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän toiminnoille sekä yritysasiakkaille. Stora Enso on yksi maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista. Paper Stora Enso on Euroopan toiseksi suurin paperinvalmistaja, jolla on vakiintunut asiakaskunta ja laaja tuotevalikoima painetun viestinnän tarpeisiin ja toimistokäyttöön. Asiakkaat hyötyvät Stora Enson laajasta kierrätys- ja ensikuidusta valmistettujen paperien valikoimasta, teknisestä asiantuntemuksesta ja vastuullisuusosaamisesta sekä laajasta tehtaiden ja asiakaspalvelukeskusten verkostosta. Muut Muut-segmentin raportointiin kuuluvat konsernitoiminnot, logistiikka, muut toiminnot ja Stora Enson omistusosuus energiayhtiö Pohjolan Voimassa (PVO). Liikevaihto segmenteittäin Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Milj. euroa 2020 2019 Packaging Materials 2 999 116 3 115 3 091 163 3 254 Packaging Solutions 578 16 594 680 18 698 Biomaterials 1 025 168 1 193 1 193 271 1 464 Wood Products 1 295 91 1 386 1 457 112 1 569 Forest 698 1 348 2 046 790 1 531 2 321 Paper 1 931 48 1 979 2 800 56 2 856 Muut 27 901 928 45 1 031 1 076 Sisäisten myyntien eliminoinnit -2 687 -2 687 -3 184 -3 184 Yhteensä 8 553 0 8 553 10 055 0 10 055 Liikevaihdon erittely Milj. euroa 2020 2019 Tuotemyynnit 8 460 9 935 Palvelumyynnit 93 120 Yhteensä 8 553 10 055 37 Tuote- ja palvelumyynnit segmenteittäin Milj. euroa 2020 2019 Packaging Materials Tuotemyynnit 3 103 3 240 Palvelumyynnit 11 14 Packaging Solutions Tuotemyynnit 593 696 Palvelumyynnit 1 2 Biomaterials Tuotemyynnit 1 164 1 436 Palvelumyynnit 29 27 Wood Products Tuotemyynnit 1 362 1 550 Palvelumyynnit 24 19 Forest Tuotemyynnit 2 019 2 276 Palvelumyynnit 27 45 Paper Tuotemyynnit 1 971 2 842 Palvelumyynnit 8 14 Muut Tuotemyynnit 139 183 Palvelumyynnit 789 892 Segmenttien välinen myynti Tuotemyynnit -1 893 -2 288 Palvelumyynnit -795 -895 Yhteensä 8 553 10 055 Liiketulos segmenteittäin 31.12. päättyvä tilikausi Liiketulos Milj. euroa 2020 2019 Packaging Materials 391 352 Packaging Solutions 28 36 Biomaterials -31 180 Wood Products 111 92 Forest 524 547 Paper -58 154 Muut -42 -56 Yhteensä 922 1 305 Nettorahoituserät -150 -168 Tulos ennen veroja 773 1 137 Tuloverot -156 -281 Tilikauden tulos 617 856 Operatiiviset varat, poistot ja arvonalentumiset, arvonalentumisen peruutukset sekä myyntivoitot/ - tappiot ja investoinnit segmenteittäin 31.12. päättyvä tilikausi Sidottu pääoma Poistot ja arvonalentumiset sekä niiden peruutukset, myyntivoitot/ -tappiot Investoinnit Milj. euroa 2020 2019 2020 2019 2020 2019 Packaging Materials 2 954 2 824 205 193 378 253 Packaging Solutions 240 241 30 30 23 35 Biomaterials 2 245 2 496 145 144 80 114 Wood Products 548 647 46 55 34 54 Forest 6 194 4 138 21 18 20 24 Paper 493 657 122 125 80 87 Muut 318 460 40 31 13 12 Yhteensä 12 993 11 462 609 597 628 579 Sidotun pääoman erät (O-erät) on merkitty taseen yhteyteen, ja ne sisältävät aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät, metsäomaisuus, päästöoikeudet, noteeraamattomat osakkeet, muut pitkäaikaiset varat, vaihto-omaisuuden, lyhytaikaiset liikesaamiset ja lyhytaikaiset korottomat velat, varaukset ja muut pitkäaikaiset korottomat velat. Liikearvo segmenteittäin 31.12. päättyvä tilikausi Liikearvo Milj. euroa 2020 2019 Packaging Materials 26 31 Packaging Solutions 6 6 Biomaterials 43 49 Wood Products 112 117 Forest 0 0 Paper 95 100 Muut 0 0 Yhteensä 281 302 38 Vuonna 2020 ja 2019 liikearvon testaus ei johtanut arvonalentumisiin. Lisätietoja arvonalentumistestauksesta esitetään liitteessä 10 (Poistot ja arvonalentumiset). Henkilöstö keskimäärin 31.12. päättyvä tilikausi Segmentti 2020 2019 Packaging Materials 5 557 5 631 Packaging Solutions 5 094 6 115 Biomaterials 1 822 1 752 Wood Products 4 026 4 106 Forest 1 520 1 565 Paper 4 356 4 861 Muut 2 080 2 066 Yhteensä 24 455 26 096 31.12. päättyvä tilikausi Maa 2020 2019 Itävalta 1 014 999 Baltian maat 1 410 1 362 Belgia 527 529 Tšekki 992 941 Suomi 6 317 6 615 Saksa 882 975 Puola 2 074 2 136 Venäjä 1 130 1 125 Ruotsi 5 139 5 215 Muu Eurooppa 262 277 Eurooppa yhteensä 19 747 20 175 Brasilia 423 418 Kiina (ml. Hongkong) 3 729 4 890 Yhdysvallat 94 95 Uruguay 313 314 Muut maat 148 204 Yhteensä 24 455 26 096 31.12. 2020 2019 Henkilöstö tilikauden lopussa 23 189 25 141 39 Ulkoinen liikevaihto kohteen ja alkuperämaan mukaan 31.12. päättyvä tilikausi Liikevaihto kohteen mukaan Liikevaihto alkuperämaan mukaan Liikevaihdon nettovirrat maittain Milj. euroa 2020 2019 2020 2019 2020 2019 Itävalta 292 276 348 393 56 117 Baltian maat 232 256 262 274 30 18 Belgia 87 120 201 256 114 136 Tšekki 153 159 231 241 78 82 Tanska 90 105 15 19 -75 -86 Suomi 510 580 2 650 3 357 2 140 2 776 Ranska 357 460 30 15 -327 -445 Saksa 1 053 1 317 298 439 -755 -878 Italia 339 418 0 0 -339 -418 Alankomaat 210 276 0 0 -210 -276 Puola 419 504 444 510 25 6 Venäjä 248 305 211 230 -37 -75 Espanja 195 239 0 0 -195 -239 Ruotsi 912 956 2 763 2 987 1 851 2 030 Yhdistynyt kuningaskunta 331 458 -16 16 -347 -442 Muu Eurooppa 738 876 88 99 -650 -777 Eurooppa yhteensä 6 166 7 308 7 525 8 835 1 359 1 527 Australia/Uusi-Seelanti 129 168 25 36 -104 -132 Brasilia 53 70 223 300 170 230 Kiina (ml. Hongkong) 860 904 441 483 -419 -421 Japani 242 290 0 0 -242 -290 Lähi-itä 220 241 0 0 -220 -241 Uruguay 27 25 304 371 277 346 Yhdysvallat 252 281 34 27 -218 -254 Muut maat 606 768 1 3 -605 -765 Yhteensä 8 553 10 055 8 553 10 055 0 0 Varat ja sijoitettu pääoma maittain 31.12. Varat yhteensä Sijoitettu pääoma Milj. euroa 2020 2019 2020 2019 Itävalta 170 174 108 102 Baltian maat 139 136 109 113 Belgia 203 223 117 130 Tšekki 148 151 115 126 Suomi 5 176 4 378 2 708 2 715 Saksa 322 337 1 -15 Puola 491 573 392 436 Venäjä 159 192 91 126 Ruotsi 7 225 5 129 5 116 3 546 Muu Eurooppa 168 98 69 51 Eurooppa yhteensä 14 201 11 390 8 827 7 330 Brasilia 280 387 260 357 Kiina (ml. Hongkong) 1 265 1 359 1 107 1 212 Uruguay 1 550 1 735 1 464 1 624 Yhdysvallat 89 109 39 62 Muut maat 46 73 17 48 Yhteensä 17 431 15 053 11 714 10 632 Sijoitettu pääoma lasketaan vähentämällä nettoverovelat sidotusta pääomasta. Sidotun pääoman ja taseen varojen täsmäytys 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Sidottu pääoma 12 993 11 462 Koroton vieras pääoma 2 471 2 516 Korolliset saamiset 1 834 982 Verosaamiset 131 92 Yhteensä 17 431 15 053 40 Operatiiviset varat, poistot ja arvonalentumiset, arvonalentumisen peruutukset sekä myyntivoitot/ - tappiot ja investoinnit maittain 31.12. päättyvä tilikausi Sidottu pääoma Poistot ja arvonalentumiset sekä niiden peruutukset, myyntivoitot/ -tappiot Investoinnit Milj. euroa 2020 2019 2020 2019 2020 2019 Itävalta 111 106 8 8 7 9 Baltian maat 110 113 9 7 15 24 Belgia 133 150 27 27 15 8 Tšekki 120 130 5 6 8 4 Suomi 2 647 2 658 205 179 360 278 Saksa 4 -12 22 27 22 25 Puola 404 450 23 31 20 25 Venäjä 89 123 7 8 10 13 Ruotsi 6 447 4 378 130 120 124 136 Muu Eurooppa 66 52 3 0 0 0 Eurooppa yhteensä 10 130 8 147 440 414 580 523 Brasilia 254 359 15 19 15 11 Kiina (ml. Hongkong) 1 104 1 210 60 70 10 15 Uruguay 1 485 1 638 43 44 19 27 Yhdysvallat 3 62 49 47 3 3 Muut maat 16 47 3 3 1 0 Yhteensä 12 993 11 462 609 597 628 579 41 Liite 4. Yritysostot ja -myynnit Laadintaperiaatteet Yritysostot kirjataan hankintamenetelmällä siten, että ostettu yritys yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, kun määräysvalta tytäryhtiöön syntyy. Yritysmyynneissä puolestaan myytävä yritys on mukana konsernitilinpäätöksessä siihen päivään asti, kunnes määräysvalta menetetään. Yritysostot Milj. euroa 2020 2019 Hankittu nettovarallisuus Rahavarat 0 64 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 3 332 Biologiset hyödykkeet 22 2 598 Käyttöpääoma 0 -28 Verosaamiset ja -velat -5 -598 Korolliset saamiset ja velat 0 -793 Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo 20 1 575 Hankintameno, kassavaikutteinen osa 0 527 Hankintameno, ei-kassavaikutteinen 0 1 106 Hankintameno yhteensä 0 1 633 Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo -20 -1 575 Liikearvo -20 57 Yritysten hankintamenosta johtuva negatiivinen rahavirta 0 -527 Hankittujen tytäryritysten rahavarat 0 64 Hankinnan rahavirta, vähennettynä hankituilla rahavaroilla 0 -464 Stora Enso ei tehnyt yritys- tai liiketoimintaostoja vuonna 2020. Luvut vuoden 2020 osalta liittyvät Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelyn tarkastelujakson oikaisuihin. Yritysostot - Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestely vuonna 2019 Bergvik Skog AB:n tytäryhtiö Bergvik Väst AB jaettiin 31.5.2019 osinkona Bergvik Skog AB:n osakkeenomistajille. Samana päivänä konserni osti muilta osakkeenomistajilta 20 % Bergvik Väst AB:n osakkeista, minkä jälkeen konsernin omistusosuus Bergvik Väst AB:ssä oli 69,8 %. Samanaikaisesti Bergvik Väst AB jakautui ja Stora Ensosta tuli uuden tytäryhtiön ainoa omistaja. Uusi tytäryhtiö omistaa noin 69,8 % entisen Bergvik Väst AB:n varoista ja veloista. Uuden tytäryhtiön hankintapäivämäärä on 31.5.2019. Liiketoimen seurauksena Stora Enson suorat metsäomistukset Ruotsissa ovat 1,4 milj. hehtaaria, josta 1,15 milj. hehtaaria on tuottavaa metsämaata. Hankittu yhtiö on osa Forest-divisioonaa. Yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käyvät arvot, jotka perustuvat lopulliseen hankintamenolaskelmaan (mukaan lukien tarkastelujakson oikaisut), esitetään alla olevassa taulukossa: Milj. euroa 69,8 %:n omistusosuuden hankinta Bergvik Väst AB:stä Rahavarat 64 Maa-alueet 308 Muut aineelliset hyödykkeet 8 Biologiset hyödykkeet 2 620 Käyttöpääoma -35 Verovelat -603 Korolliset velat -793 Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo 1 569 Hankintameno, kassavaikutteinen osa 500 Käypä arvo 49,8 %:n osakeomistuksesta Bergvik Väst AB:ssa, ei-kassavaikutteinen 1 106 Hankintameno yhteensä 1 605 Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo -1 569 Liikearvo 36 Hankinnasta johtuva negatiivinen rahavirta -500 Hankittujen tytäryritysten rahavarat vähennettynä luottolimiiteillä 64 Rahavirta tytäryritysten osakkeiden ja liiketoiminnan ostosta vähennettynä saaduilla rahavaroilla -436 Osinkona saatujen osakkeiden käypä arvo määriteltiin Bergvik Väst AB:n hankitun nettovaralisuuden arvon perusteella, jossa biologisten hyödykkeiden ja maa-alueiden käyvät arvot arvioitiin diskontatun rahavirran menetelmällä. Hankintataseeseen sisältyy myös laskennallinen verovelka. Yhdistymisen jälkeinen tarkistus saatiin päätökseen vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana, minkä vuoksi hankintamenolaskelman katsotaan olevan lopullinen. Edellä olevassa taulukossa esitettävät hankinnan varojen ja velkojen käyvät arvot sekä liikearvo edustavat 42 lopullista hankintamenolaskelmaa. Tarkastelujakson oikaisuihin vuonna 2020 lukeutuivat 22 milj. euron kasvu biologisissa hyödykkeissä, 3 milj. euron kasvu maa-alueissa ja 20 milj. euron liikearvon kasvu. Laskennalliset verovelat kasvoivat myös 5 milj. euroa. Tarkastelujakson oikaisuihin vuonna 2019 lukeutuivat 75 milj. euron kasvu biologisissa hyödykkeissä, 8 milj. euron kasvu veroveloissa, 21 milj. euron lasku liikearvossa, 48 milj. euron kasvu kauppahinnan ei-kassavaikutteisessa osassa ja 1 milj. euron lasku käteiskauppahinnassa. Tarkastelujakson oikaisut liittyivät pääosin biologisten hyödykkeiden arvostamisessa tehdyistä päivityksistä, jotka kuvaavat hankinta-ajankohdan olosuhteita paremmin. Liikearvo edustaa kilpailukykyisen raaka-aineen saatavuuden varmistamisen arvoa pitkällä aikavälillä Ruotsissa. Suora omistus antaa Stora Ensolle paremman näkyvyyden omaan puunhankintaansa ja kauppa antaa konsernille paremmat mahdollisuudet kehittää kestävää metsänhoitoa ja vahvistaa konsernin kilpailukykyä. Liikearvo on kohdistettu hankinnasta hyötyviin divisiooniin. Lähes kaikki hankitun yrityksen tuotot ovat Stora Enson näkökulmasta sisäisiä. Hankitun yrityksen tulos vuonna 2019 on raportoitu vuoden ensimmäisen viiden kuukauden osalta konsernin tuloksessa osana osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta. Näin ollen siinäkään tapauksessa, että hankinta olisi tehty 1.1.2019, sillä ei olisi ollut merkittävää vaikutusta konsernin liikevaihtoon ja tulokseen vuonna 2019. Hankintaan liittyvät transaktiokulut vuonna 2019 olivat 3 milj. euroa ja ne kirjattiin liiketoiminnan muihin kuluihin. Vuonna 2019 järjestelyyn liittyen -171 milj. euroa kertyneitä oman pääoman muuntoeroja uudelleenluokiteltiin tuloslaskelman kautta. Lisäksi osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta kirjattiin 129 milj. euron nettovoitto. Konserni omistaa 49,8 % Bergvik Skog AB:n osakkeista. Omistus raportoidaan edelleen osakkuus- ja yhteisyrityksenä. Lisätietoja esitetään liitteessä 13 (Osakkuus- ja yhteisyritykset). Yritysostot - Muut vuonna 2019 Syyskuussa 2019 Stora Enso osti määräysvallattomia osuuksia Stora Enso China Packaging -yhtiöstä. Stora Enso omisti aikaisemmin 90 % China Packaging Group -emoyhtiöstä, ja hankinnan myötä konsernin omistus nousi 100 %:iin. China Packaging sisältyy Packaging Solutions -divisioonaan. Liiketoimella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin. Toukokuussa 2019 ja erillisenä Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelystä Stora Enso osti myös Bergvik Skog AB:lta 100 % sen taimitarhaliiketoiminnasta Bergvik Skog Plantor AB:stä, kolme tuuliturbiiniprojektia ja kiinteistöyhtiöitä. Ostetut yhtiöt esitetään Forest-divisioonassa. Liiketoimilla ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin. Konserniyritysten ja liiketoimintojen myynnit 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Myyty nettovarallisuus Rahavarat 2 4 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 3 8 Käyttöpääoma 2 3 Korolliset saamiset ja velat -5 -43 Määräysvallattomien omistajien osuus 0 11 Myytyjen yritysten nettovarat 1 -16 Myyntihinta yhteensä -1 -15 Kertyneiden muuntoerojen tuloutus 0 3 Transaktiokulut 0 0 Voitto/tappio yhteensä -2 4 Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus -2 4 Jakautuminen määräysvallattomille omistajille 0 0 Maaliskuussa 2020 Stora Enso myi Pfarrkirchenissä sijaitsevan rakenteelliseen massiivipuuhun (KVH) keskittyneen sahan koko osakekannan LEO II – VV1 GmbH -rahastolle. Saha oli Stora Enson tytäryhtiö, ja osa Wood Products -divisioonaa. Liiketoimella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin. Stora Enso allekirjoitti 25.7.2019 sopimuksen, jolla se myi 60 %:n omistusosuutensa Dawangin paperitehtaasta Kiinassa yhteisyrityskumppanilleen Shandong Huatai Paperille. Stora Enso Huatai (Shandong) Paper Co Ltd operoi Dawangin paperitehdasta Kiinassa ja aloitti toimintansa vuonna 2008. Myynti saatiin päätökseen lokakuussa 2019. Vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä konserni kirjasi 5 milj. euron aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisen alentaakseen nettovarallisuuden arvoa kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Stora Enson lopullinen osakkeiden myynnistä maksama hinta oli 17 milj. euroa. Lisäksi 3 milj. euroa kertyneiden valuuttakurssien muuntoeroista luokiteltiin omasta pääomasta tuloslaskelmaan kaupantekopäivänä. Stora Enso Huatai Paper oli osa Paper-divisioonaa. Lokakuussa 2019 Stora Enso myi 100 % osakkeistaan ruotsalaisessa tytäryhtiössään Skaftåsen Vindkraft AB:ssa. Yhtiö ostettiin toukokuussa 2019 Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Skaftåsen Vindkraft AB oli osa Forest-divisioonaa. Liiketoimella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin. 43 Liite 5. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Laadintaperiaatteet Tutkimus ja kehitys Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Kehitysmenot kirjataan niin ikään kuluksi toteutumishetkellä, jos ne eivät täytä kriteereitä, joiden perusteella ne voidaan kirjata aineettomiksi hyödykkeiksi IAS 38 -standardin mukaisesti, missä tapauksessa ne aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä ja poistetaan niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Saadut valtionavustukset Aineellisten hyödykkeiden ostoon liittyvät valtionavustukset vähennetään hyödykkeen hankintahinnasta ja nettohankintameno aktivoidaan taseeseen. Muut valtionavustukset kirjataan systemaattisesti tulona jaksoille, joilla niitä vastaava kustannus syntyy. Päästöoikeudet ja päästökauppa Konserni on osallisena Euroopan unionin päästökaupassa, jossa sille on allokoitu tietty määrä hiilidioksidipäästöoikeuksia tietylle ajanjaksolle. Päästöoikeudet lisäävät konsernin aineettomien hyödykkeiden ja valtionavustuksien määrää sekä velvoittavat konsernin luovuttamaan toteutusjaksolla toteutuneita päästöjä vastaavan päästöoikeusmäärän. Päästöoikeudet on kirjattu aineettomiin hyödykkeisiin konsernin saadessa ne haltuunsa, ja niiden arvostus perustuu tuon päivän käypään arvoon (tason 1). Jos päästöoikeuksien markkina-arvo laskee merkittävästi niiden kirjanpitoarvon alle, lasku katsotaan pysyväksi ja arvo alennetaan markkinahinnan tasolle. Tällöin arvonalentuminen kirjataan niistä oikeuksista, joita konserni ei aio käyttää sisäisesti. Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi perustuu toteutuneisiin päästöihin, ja palautusvelvoitteen täyttämiseen käytetään saatuja päästöoikeuksia kirjanpitoarvolla laskettuna. Mahdolliset yli menevät päästöt arvostetaan aikajakson lopun markkinahinnalla. Toteutuneet päästöt kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan materiaaleihin ja palveluihin allokaatiopäivän käyvällä arvolla. Markkinoilta ostetut päästöoikeudet kirjataan hankintahintaan. Vastaavasti liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan vastaavan kokoinen hyvitys, jonka johdosta allokoitujen päästöjen vaikutus eliminoituu. Täten tuloslaskelmaan ei synny ilmaisjaossa allokoitujen päästöoikeuksien osalta tulosvaikutusta, mikäli toteutuneet päästöt ovat ilmaisjaossa saatujen päästöjen suuruiset. Mahdollinen tulosvaikutus syntyy ainoastaan allokaation ylittävien päästöjen vuoksi tehdyistä lisäostoista, ylijäämäoikeuksien myynnistä, toteutuneiden päästöjen ollessa ilmaisjaossa saatuja päästöoikeuksia pienemmät tai sellaisten oikeuksien arvonalentumisesta, joita ei tarvita sisäiseen käyttöön. Ympäristösertifikaatit Konserni on osallisena vihreän energian tuotanto-ohjelmassa, jossa tietyille Ruotsissa, Belgiassa ja Puolassa toimiville tehtaille myönnetään vihreitä sertifikaatteja tuotettujen vihreän energian megawattituntien perusteella. Vihreät sertifikaatit määritetään tuotetun uusiutuvan energian mukaisesti. Sertifikaateilla voidaan käydä erillään kauppaa tuotetusta energiasta. Useat maat käyttävät vihreitä sertifikaatteja tarkoituksena tuoda vihreän sähkön tuotantoa lähemmäksi markkinatalouden toimintatapoja sen sijaan, että ne tukisivat byrokraattisempia investointitukia tai syöttötariffeja. Sertifikaatit myönnetään useimmiten ilman veloitusta ja niitä voidaan kaupata paikallisesti markkinoilla ja näin kompensoida osaa tuotantokustannuksista. Vihreitä sertifikaatteja kaupataan usein energian jakelijoille, joilla on velvollisuus ostaa tietty määrä hankkimastaan energiasta uusiutuvista energian lähteistä. Vihreät sertifikaatit todistavat, että energia on tuotettu uusiutuvista lähteistä. Vihreät sertifikaatit arvostetaan taseessa myöntämispäivän markkinahintaan. Vihreät sertifikaatit kirjataan taseen ennakkomaksuihin ja siirtosaamisiin. Vastaava velka kirjataan taseen siirtovelkoihin. Näin ollen markkinahinnan muutoksella ei ole tulosvaikutusta. Tulosvaikutus kirjataan ainoastaan sertifikaatin myynnin yhteydessä. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Liiketoiminnan muut tuotot Päästöoikeudet 49 50 Vihreiden sertifikaattien myynti 24 26 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot 3 2 Noteeraamattomien osakkeiden osingot ja myyntivoitot 1 2 Vakuutuskorvaukset 5 7 Vuokrat ja muut 42 68 Saadut valtionavustukset 22 9 Yhteensä 147 165 Liiketoiminnan muut kulut sisältävät Maksetut vuokrat 39 34 Tutkimus ja kehitys 100 100 Luottotappiot, netotettuina peruutuksilla 4 9 Kertyneiden muuntoerojen tuloutus 0 185 Materiaalit ja palvelut Päästöoikeuksien käyttö ja myyntitappiot 31 33 Konserni kirjasi liiketoiminnan muihin tuottoihin 49 (50) milj. euroa päästöoikeuksista. Materiaaleihin ja palveluihin kirjattiin 31 (33) milj. euron kulu, joka liittyy tuotannon hiilidioksidipäästöjen kustannukseen. Myydyistä päästöoikeuksista saadut tulot olivat yhteensä 16 (17) milj. euroa, ja konsernin hallussa tilikauden lopussa olleiden ylijäämäoikeuksien arvo oli 5 (4) milj. euroa. Konserni saa lisäksi tuottoa Belgian, Ruotsin ja Puolan uusiutuvasta energiantuotannosta. Näiden perusteella konserni on oikeutettu vihreisiin sertifikaatteihin, jotka liittyvät investointeihimme uusiutuvaan energiaan edellä mainituissa maissa. Vihreät sertifikaatit 44 myydään eteenpäin sähkönjakelijoille, jotta ne täyttäisivät uusiutuvilla energianlähteillä tuotetulle energialle asetetut kiintiöt. Vihreiden sertifikaattien myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 24 (26) milj. euroa. Vuokrasopimuskulut sisältävät lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyviä kuluja 10 (13) milj. euroa, vähäisiä omaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia 22 (19) milj. euroa ja muuttuvia vuokria 3 (3) milj. euroa, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelan arvoon. Vuokrasopimuskulut sisältävät myös vuokrasopimuksiin sisältyviä palvelumaksuja, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelan arvoon. Tarkempia tietoja kertyneistä muuntoeroista luettavissa liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit). Tilintarkastajan palkkiot ja palvelut 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Tilintarkastuspalkkiot 4 4 Palkkiot oheispalveluista 0 0 Palkkiot veropalveluista 0 0 Muut palkkiot 0 0 Yhteensä 4 4 Konsernin tilintarkastus- ja neuvontapalkkiot olivat 4 (4) milj. euroa, joka maksettiin päävastuulliselle tilintarkastajalle PwC:lle. Tilintarkastuspalkkiot liittyvät tilinpäätöksen lakisääteiseen tilintarkastukseen tai siihen läheisesti liittyviin tavanomaisiin palveluihin. Palkkiot tilintarkastuksen oheispalveluista aiheutuvat sellaisista palveluista, jotka liittyvät tilintarkastukseen ja joilla pyritään varmentamaan tilinpäätöksen oikeellisuutta. 45 Liite 6. Henkilöstökulut Henkilöstökulut 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Palkat ja palkkiot 966 1 004 Eläkkeet (ks. alla) 152 166 Osakeperusteiset maksut (liite 21) 1 3 Muut pakolliset henkilöstökulut 134 136 Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut 17 21 Yhteensä 1 270 1 331 Eläkkeet 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Etuuspohjaiset järjestelyt 16 10 Maksupohjaiset järjestelyt 136 156 Yhteensä 152 166 Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2020 oli 24 455 (26 096). Eläkekulut on eritelty tarkemmin liitteessä 20 (Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet). Vuonna 2020 osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä kirjattu kulu oli 1 (3) milj. euroa. Osakeperusteiset maksut koostuvat osakekannustimista ja niihin liittyvistä suojausinstrumenteista, ja niitä on käsitelty tarkemmin liitteessä 21 (Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät). Johtoryhmän ja hallituksen palkkiot on esitetty liitteessä 7 (Hallituksen ja johdon palkkiot). 46 Liite 7. Hallituksen ja johdon palkkiot Hallituksen ja valio- ja toimikuntien palkkiot 31.12. päättyvä tilikausi 2020 2019 Tuhatta euroa (ennen veroja) Rahana maksetut Osakkeina maksetut1 Yhteensä4 Yhteensä Jäsenyydet valiokunnissa Hallituksen jäsenet 31.12.2020 Jorma Eloranta, puheenjohtaja 144 79 222 217 Palkitseminen, nimitys2,3, talous ja tarkastus Hans Stråberg, varapuheenjohtaja 74 45 118 115 Palkitseminen, nimitys2,3 Håkan Buskhe 52 30 82 Vastuullisuus ja yritysetiikka Elisabeth Fleuriot 60 30 91 88 Talous ja tarkastus Hock Goh 60 30 91 80 Talous ja tarkastus Mikko Helander 52 30 82 74 Vastuullisuus ja yritysetiikka Christiane Kuehne 56 30 87 84 Vastuullisuus ja yritysetiikka Antti Mäkinen 52 30 82 80 Palkitseminen Richard Nilsson 67 30 97 95 Talous ja tarkastus Entiset hallituksen jäsenet Göran Sandberg (4.6.2020 saakka) 0 0 0 80 Hallituksen palkkiot yhteensä1 617 336 953 913 1 40 % hallituksen palkkioista, poislukien valiokuntien palkkiot, maksettiin vuonna 2020 markkinoilta ostettuina Stora Enson R-osakkeina, jotka jakautuivat seuraavasti: puheenjohtaja 7 209 R-osaketta, varapuheenjohtaja 4 098 R-osaketta ja muut jäsenet 2 781 R-osaketta kukin. Konsernilla ei ole hallituksen jäsenten palkkioksi saamien osakkeiden hallussa pitämistä koskevaa virallista ohjeistusta. 2 Stora Enson varsinainen yhtiökokous nimitti vuonna 2016 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes toisin päätetään. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa on työjärjestyksen mukaisesti neljä jäsentä: hallituksen puheenjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä, jotka nimittää vuosittain 31.8. osakasluettelon mukaiset kaksi suurinta osakkeenomistajaa (kumpikin yhden). Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille ei makseta erillistä palkkiota. 3 Nimitystoimikunnan puheenjohtaja on FAM AB:n nimittämä Marcus Wallenberg. Harri Sailas on Solidium Oyj:n nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsen. Jorma Eloranta ja Hans Stråberg valittiin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan hallituksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. 4 Yhtiö maksaa tämän lisäksi yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti varainsiirtoveron jokaisen jäsenen osakehankinnasta, mikä katsotaan myös verotettavaksi tuloksi. Stora Enson varsinainen yhtiökokous on nimittänyt osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes toisin päätetään, ja valmistelemaan vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksia, jotka liittyvät hallituksen jäsenten lukumäärään, hallituksen puheenjohtajaan, varapuheenjohtajaan ja jäseniin, hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten palkitsemiseen ja hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkitsemiseen. Hallituksen osakeomistukset 31.12.2020 Osakkeiden määrä1 A R Hallituksen jäsenet 31.12.2020 Jorma Eloranta, puheenjohtaja 1 150 34 285 Hans Stråberg, varapuheenjohtaja 45 389 Håkan Buskhe 2 781 Elisabeth Fleuriot 26 512 Hock Goh 31 265 Mikko Helander 7 079 Christiane Kuehne 11 073 Antti Mäkinen 7 498 Richard Nilsson 23 615 Osakkeiden määrä yhteensä 1 150 189 497 1 Hallituksen jäsenten lähipiiriin kuuluvilla luonnollisilla henkilöillä ei ole Stora Enson osakkeita. Myös seuraava henkilö toimi hallituksen jäsenenä 2020 Osakkeiden määrä hallituksen jäsenyyden päättyessä Hallituksen jäsenyyden päättymispäivä Göran Sandberg 6 792 4.6.2020 Johtoryhmän palkat, palkkiot ja omistukset Alla olevassa taulukossa esitetään johtoryhmän jäsenten vuoden aikana ansaitsemat palkat ja palkkiot, mukaan lukien osakkeet, joiden tulokseen liittyvät ehdot ovat päättyneet, ja jotka on määrä lunastaa tulevana vuonna. Yhtiö suosittelee ja odottaa, että toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet omistavat Storan Enson osakkeita ainakin yhden perusvuosipalkan arvoa vastaavan määrän. Siksi on suositeltavaa, että palkkiona saatuja osakkeita ei myydä, ennen kuin tämä taso on saavutettu. Johtoryhmän ansaitsemat palkat ja palkkiot vuonna 2020 olivat yhteensä 9,0 (11,4) milj. euroa. Johtokunnan jäsenten kokonaismäärä oli 15 (11) vuoden 2020 lopussa. Henkilökohtaisten eläkejärjestelyjensä mukaisesti johtoryhmän jäsenten on mahdollista jäädä eläkkeelle 65 vuoden iässä. Eläkkeet ovat jäsenten kotimaiden lainsäädännön mukaisia. Johtoryhmän jäsenillä on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö. Palkitsemisvaliokunta tarkasti ja vahvisti vuoden 2020 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiin ja vuosien 2018–2020 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyvät taloudellisten tavoitteiden tulokset. Hallitus hyväksyi tulokset tammikuussa 2021. Liitteessä 21 (Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät) on tarkempia tietoja Stora Enson johdon ja työntekijöiden kannustinohjelmista ja palkitsemisjärjestelmistä. 47 Johtoryhmän palkkiot 31.12. päättyvä tilikausi 2020 2019 1 Tuhatta euroa Toimitusjohtaja Muut3 Johtoryhmä yhteensä Toimitusjohtaja2 Entinen toimitusjohtaja4 Muut Johtoryhmä yhteensä Palkitseminen1,7 Vuosipalkka 894 3 667 4 561 75 887 3 756 4 717 Asumiskulut (toteutuneet) 0 0 0 0 0 0 0 Muut etuudet 29 393 422 2 19 373 394 Irtisanomiskorvaus 0 0 0 0 0 0 0 Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät6 171 710 881 14 86 428 529 Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät6 189 1 212 1 401 363 0 2 948 3 311 1 283 5 982 7 265 454 992 7 505 8 951 Eläkekulut Lakisääteiset eläkejärjestelyt 284 904 1 188 23 62 1 396 1 481 Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt5 0 590 590 0 464 539 1 003 284 1 494 1 778 23 526 1 935 2 484 Palkat ja palkkiot yhteensä 1 567 7 476 9 043 477 1 518 9 440 11 435 1 Taulukon luvut on annettu vastaavalla tavalla kuin uudistetun suomalaisen hallinnointikoodin edellyttämässä palkitsemisraportissa. Taulukossa esitetään tilikauden aikana ansaitut palkat ja palkkiot sekä muut taloudelliset etuudet. Tästä syystä taulukon luvut eivät vastaa tuloslaskelmaan kirjattua henkilöstökulua, joka on eritelty alla olevassa taulukossa. Vertailukauden lukuja on oikaistu vastaavasti. 2 Toimitusjohtajan osalta vuoden 2019 lyhyen aikavälin kannustimet on suhteutettu aikaan, jona Annica Bresky on toiminut toimitusjohtajana. 3 Summat sisältävät uusiin johtoryhmän jäseniin David Ekbergiin 1.4., Lars Völkeliin 1.7., Annette Stubeen ja Katariina Kraviin 1.9., Tobias Bäärnmaniin ja Teemu Salmeen 1.11. alkaen liittyvät palkkiot. Summat sisältävät Malin Bendziin 15.1. ja Noel Morriniin 31.8. asti liittyvät palkkiot. 4 Entisen toimitusjohtajan osalta vuoden 2019 lyhyen aikavälin kannustimet on suhteutettu aikaan, jona entinen toimitusjohtaja kuului johtoryhmään. Entinen toimitusjohtaja ei saanut irtisanomiskorvausta tai muita suorituksia työsuhteen päättyessä. 5 Entinen toimitusjohtaja kuuluu ruotsalaiseen johtajien eläkeohjelmaan, jossa kaikkien osallistujien eläkekertymät ovat rahastoimattomia. Eläkevastuu on laskettu ja vakuutettu Ruotsin lainsäädännön mukaisesti. Entisen toimitusjohtajan kattamaton eläkevastuu on suuruudeltaan 3 052 000 euroa. 6 Summat liittyvät vuoden lopussa erääntyviin summiin, jotka maksetaan vuonna 2021. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien arvo on laskettu osakkeen 15,65 euron päätöskurssin perusteella 30.12.2020. Ohjelmassa ansaittavien osakepalkkioiden lopullinen arvo on riippuvainen osakkeen kurssista 1.3.2021. 7 Palkitseminen raportoidaan vain siltä ajalta, jonka henkilöt olivat johtoryhmän jäseniä. Johtoryhmän palkkiot tuloslaskelmassa 31.12. päättyvä tilikausi 2020 2019 Tuhatta euroa Toimitusjohtaja Muut Johtoryhmä yhteensä Toimitusjohtaja Entinen toimitusjohtaja Muut Johtoryhmä yhteensä Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 094 4 770 5 864 91 992 4 557 5 640 Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät1 58 237 294 164 -259 455 360 Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 284 1 494 1 778 23 526 1 935 2 484 Yhteensä kirjattu tuloslaskelmaan 1 436 6 501 7 936 278 1 259 6 947 8 484 1 Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan niiden kolmen vuoden syntymisajanjaksolla perustuen osakkeiden myöntämispäivän käypään arvoon sekä arvioon annettavien osakkeiden määrästä ohjelman päättyessä. Johtoryhmän jäsenet (pl. toimitusjohtaja) Johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät Vuonna 2020 johtoryhmän jäsenillä oli lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiä, joiden suuruus oli enintään 50 % tai 60 % heidän kiinteästä vuosipalkastaan. Kannustinpalkkiot maksetaan seuraavalla tilikaudella. Vuoden 2020 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tavoitteista 70 % perustui taloudellisiin tavoitteisiin ja 30 % konsernin rahavirta- ja turvallisuustavoitteisiin. Johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät Vuodesta 2018 alkaen johdon pitkän aikavälin kannustinohjelmilla on ollut kolmen vuoden tulostavoite. Kannustinohjelmiin liittyvät osakeperusteiset palkkiot suoritetaan kerralla kolmen vuoden ansaintajakson päättymisen jälkeen. Ansaittavien osakkeiden määrä on enintään 100 % suurimmasta mahdollisesta osakekannustimien määrästä. Ohjelmassa ansaittavat osakkeet ovat tulosperusteisia ja ansaitaan hallituksen palkitsemisvaliokunnan ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien perusteella. Vuoden 2020 aikana käynnistettiin ohjelma, jossa johtoryhmän jäsenet, jotka olivat johtoryhmässä vuoden lopussa, voivat saada vuoden 2020 pitkän aikavälin kannustinohjelman yhteydessä arvon, joka vastaa 294 390 osaketta ennen veroa olettaen, että kolmivuotisen ohjelman (2020–2022) enimmäismäärään oikeuttavat tavoitteet saavutetaan. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä on pienempi, sillä verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi. Työsuorituksen käypä arvo, joka on saatu osakeperusteisen korvauksen vastineena, kirjataan maksutavan mukaisesti joko käteisvaroina tai osakeperusteisesti maksettavana, kuten liitteessä 21 on kuvattu. Osakeperusteisesti maksettavan arvon osalta on mahdollista, että toteutuneet kassavaikutteiset kulut eivät vastaa kirjanpidollisia kuluja, koska osakkeen hintaa ei päivitetä osakkeiden luovutushetkellä. Johtoryhmän palkkiot -taulukossa olevat luvut koskevat henkilöitä, jotka ovat kuuluneet johtoryhmään vuoden lopussa. Vuoden 2018 ohjelman ansaintajakso päättyi tilikauden lopussa. Ohjelman palkkiot suoritetaan yhtenä eränä kolmen vuoden jälkeen maaliskuussa 2021, riippuen taloudellisesta lisäarvosta (EVA) Stora Enso konsernille ja osakekohtaisesta tuloksesta (EPS) Stora Enso konsernille. Johdolle (johtoryhmän jäsenet vuoden lopussa) vuoden 2020 aikana päättyneen tulosperusteisen osakeohjelman perusteella ansaittavien osakkeiden määrä oli 77 484, joiden käteisarvo ennen veroja oli 1 212 237 euroa perustuen osakkeen 15,65 euron päätöskurssiin 30.12.2020. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä on pienempi, sillä verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi. 48 Toimitusjohtaja – Annica Bresky Toimitusjohtaja tuli Stora Enson palvelukseen 1.5.2017 ja aloitti työnsä toimitusjohtajana 1.12.2019. Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö, mutta sopimukseen ei sisälly yhtiön hallinnassa tapahtuvista muutoksista aiheutuvia maksuja. Etuuksiin kuuluu eläkejärjestely. Toimitusjohtajan eläkejärjestely perustuu Ruotsissa sovittuun työsopimusehtoiseen eläkejärjestelyyn (ITP1), jossa eläkkeen perusteena oleva palkka koostuu vuotuisesta peruspalkasta, loma-ajan palkasta sekä maksetuista lyhyen aikavälin kannustimista. Toimitusjohtajan eläkeikä on 65 vuotta. Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä Vuonna 2020 toimitusjohtaja on oikeutettu hallituksen vuosittain vahvistamaan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään, joka on enintään 75 % kiinteästä vuosipalkasta. Vuoden 2020 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tavoitteista 70 % perustui taloudellisiin tavoitteisiin ja 30 % konsernin rahavirta- ja turvallisuustavoitteisiin. Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät Toimitusjohtaja on osallisena vuosien 2018, 2019 ja 2020 osakeperusteisissa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä. Ohjelmilla on kolmen vuoden tulostavoite. Kannustinohjelmiin liittyvät osakeperusteiset palkkiot suoritetaan kerralla kolmen vuoden jälkeen. 2018 ohjelma liittyy vuosien 2018–2020 tuloksiin, 2019 ohjelma liittyy vuosien 2019–2021 tuloksiin ja 2020 ohjelma liittyy vuosien 2020–2022 tuloksiin. Ohjelmassa ansaittavat osakkeet ovat tulosperusteisia ja ne ansaitaan hallituksen palkitsemisvaliokunnan ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien perusteella. Tilikauden aikana käynnistettiin vuoden 2020 pitkän aikavälin kannustinohjelma, jossa toimitusjohtajalla on mahdollisuus ansaita määrä, joka vastaa arvoltaan enintään 75 080 osaketta ennen veroja. Myöntämisarvo 861 430 euroa perustuu myöntämispäivän osakekurssiin ja siihen oletukseen, että kolmevuotisen ohjelman (2020–2022) enimmäismäärään oikeuttavat tavoitteet saavutetaan. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä on pienempi, sillä verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi. Vuoden 2018 ohjelma päättyi tilikauden lopussa. Kannustinohjelmaan liittyvät osakekohtaiset palkkiot suoritetaan yhtenä eränä kolmen vuoden jälkeen maaliskuussa 2021, riippuen taloudellisesta lisäarvosta (EVA) ja osakekohtaisesta tuloksesta (EPS) Stora Enso konsernille. Toimitusjohtajalle vuoden 2020 aikana päättyneen tulosperusteisen osakeohjelman perusteella ansaittavien osakkeiden määrä oli 12 066, joiden käteisarvo ennen veroja oli 188 773 euroa perustuen osakkeen 15,65 euron päätöskurssiin 30.12.2020. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä on pienempi, sillä verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi. Johtoryhmän osakkeet Johtoryhmän jäsenet tilikauden lopussa R-osakkeet1 Vuonna 2021 myönnettävät osakkeet2 Mahdolliset tulosperusteiset osakekannustimet 2022-20235 Rajoitetut osakekannustimet 2022-20235 Annica Bresky 14 511 12 066 102 240 — Seppo Parvi 46 401 9 936 49 190 — Tobias Bäärnman — 2 807 9 158 3 052 David Ekberg 625 — 21 968 1 442 Johanna Hagelberg 24 795 7 794 34 690 — Kati ter Horst 56 467 12 146 67 040 — Hannu Kasurinen 35 486 3 742 37 043 2 467 Katariina Kravi — — 21 500 — Ulrika Lilja 20 067 6 778 30 760 — Per Lyrvall3 69 199 9 731 43 740 — Markus Mannström 25 251 9 783 43 540 — Teemu Salmi 6 620 5 614 14 798 4 932 Annette Stube — — 20 000 — Jari Suominen 49 002 9 153 48 910 — Lars Völkel — — 28 000 — Yhteensä4 348 424 89 550 572 577 11 893 1 Johtoryhmän jäsenillä ei ollut A-osakkeita. 2 Johtoryhmälle tässä merkityt osakkeet on esitetty ennen veroja. Pitkän aikavälin kannustinohjeimat, jotka päättyivät vuonna 2020, erääntyvät maksettaviksi 2021. 3 Osakkeista 1 257 on lähipiirin (puoliso). 4 Yhtiö suosittelee ja odottaa, että johtoryhmän jäsenet omistavat Stora Enson osakkeita ainakin yhden perusvuosipalkan arvoa vastaavan määrän. Siksi on suositeltavaa, että palkkiona saatuja osakkeita ei myydä, ennen kuin tämä taso on saavutettu. 5 Johtoryhmälle tässä merkityt osakkeet on esitetty ennen veroja. Pitkän aikavälin kannustinohjelmat päättyvät vuosina 2021–2022 ja erääntyvät maksettavaksi 2023–2024. Myös seuraavat johtajat olivat johtoryhmässä vuonna 2020 R-osakkeiden määrä tehtävästä luovuttaessa Tulosperusteiset osakekannustimet johtoryhmän jäsenyyden päättyessä Rajoitetut osakekannustimet johtoryhmän jäsenyyden päättyessä Toiminut johtoryhmän jäsenenä asti Malin Bendz 19 162 31159 1 — 15.1.2020 Noel Morrin 45 165 33110 2 — 31.8.2020 1 Nämä osakkeet menetetään työsuhteen päättyessä. 2 Nämä osakkeet menetetään työsuhteen päättyessä, paitsi vuoden 2018 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmäohjelman osakkeet, jotka on ansaittu työsuhteen päättyessä ja ne luovutetaan maaliskuussa 2021. 49 Liite 8. Rahoituserät Laadintaperiaatteet Nettorahoituserät muodostuvat nettokorkokuluista, kurssieroista sekä muista rahoitustuotoista ja -kuluista jotka aiheutuvat lähinnä korollisista varoista ja veloista. Rahoitustuotot ja -kulut 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Rahoituserät tuloslaskelmassa Rahoitustuotot 19 8 Rahoituskulut -168 -176 Yhteensä -150 -168 Jaottelu Korkokulut Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista -106 -121 Nettokorot käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettavista korkojohdannaisista -14 -13 Vuokrasopimusvelkojen korkokulut -19 -20 Aktivoidut korot 5 0 Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista ja saamisista 2 7 Korkokulut, netto -132 -147 Kurssierot Valuuttajohdannaiset 14 0 Korolliset lainat, rahavarat ja vuokrasopimusvelat -22 -6 Kurssierot, netto -8 -6 Muut rahoitustuotot 3 0 Muut rahoituskulut -8 -8 Nettokorko etuuspohjaisten järjestelyiden vastuista -5 -7 Muut rahoituskulut, netto -10 -15 Yhteensä -150 -168 Johdannaisinstrumenttien tuotot ja kulut esitetään liitteessä 27 (Johdannaiset). Vuonna 2020 nettokorkokulut laskivat johtuen pääasiassa korollisten lainojen keskimäärin alhaisemmasta korkotasosta. Vuoden aikana aktivoitujen korkokulujen määrä oli 5 (0) milj. euroa, jotka liittyivät Oulun tehtaan muuntamishankkeeseen Suomessa. Aktivoinnissa käytetty keskimääräinen korko oli 3,3 % (-). Taseeseen osana pitkäaikaista velkaa aktivoitavat pitkäaikaisten velkakirjojen liikkeeseenlaskukustannukset olivat 11 (12) milj. euroa. Vuoden aikana efektiivisen koron menetelmällä tuloslaskelmaan kirjatut korot olivat 4 (5) milj. euroa. Edellisessä taulukossa valuuttajohdannaisista esitetyt kurssivoitot ja -tappiot liittyvät pääasiassa instrumentteihin, jotka arvostetaan tuloslaskelman kautta käypään arvoon, sillä ne eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen ehtoja. Yllä olevassa taulukossa muut rahoitustuotot koostuvat pääosin käyvän arvostuksen voitoista ja muut rahoituskulut liittyvät pääasiassa käyttämättömiin luottolimiitteihin, takauksiin sekä luottoluokituslaitoksiin liittyviin rahoitusmaksuihin. 50 Liite 9. Tuloverot Laadintaperiaatteet Konsernin verot sisältävät konserniyritysten verot, jotka perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen, sekä aikaisempien tilikausien veroihin liittyvät oikaisut ja laskennallisten verojen muutokset. Verosaamisissa ja veroveloissa on huomioitu tuloveroihin mahdollisesti liittyvät epävarmuudet. Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaan, jolloin kaikista omaisuuserien ja velkojen kirjanpito- ja verotusarvojen väliaikaisista eroista lasketaan nettovaikutus kulloinkin voimassa olevia tai voimaan tulevia verokantoja käyttäen. Laskennallisia veroja ei kirjata liiketapahtuman yhteydessä syntyvästä alkuperäisestä liikearvosta eikä omaisuuserän tai velkojen alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma transaktiohetkellä vaikuta kirjanpidon tulokseen tai verotettavaan tulokseen. Laskennalliset verosaamiset pienentävät verotettavasta tulosta maksettavia tuloveroja tulevina vuosina. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tulosta vastaan, riippumatta siitä, muodostuvatko verosaamiset jaksotuseroista vai verotappioista. Verokulu 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Tilikauden verot -109 -132 Laskennalliset verot -46 -149 Tuloverot yhteensä -156 -281 Tuloverojen täsmäytys paikallisiin verokantoihin 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Tulos ennen veroja 773 1 137 Verot kunkin maan verokannan mukaan1 -165 -235 Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot2 0 -41 Laskennallisten verosaamisten arvostus 10 -53 Verot aiemmilta tilikausilta -4 2 Muutokset verokannoissa ja verolaeissa 4 -2 Osakkuus- ja yhteisyritysten tulos 0 48 Muut 1 0 Tuloverot yhteensä -156 -281 Efektiivinen veroaste 20,1 % 24,7 % Lakisääteinen verokanta (yhdistetty) 21,4 % 20,7 % 1Sisältää 0 milj. euron vaikutuksen maista, joissa on määräaikainen verovapaus, sekä veroeduista vuonna 2020, ja 17 milj. euron määräaikaisen verovapauden ja muiden veroetujen vaikutuksen vuonna 2019. 2 12 milj. euron vähennyskelvottomien kulujen veroarvo on netotettu 12 milj. euron verovapaata tuloa vastaan vuonna 2020, ja 50 milj. euron vähennyskelvottomien kulujen veroarvo on netotettu 9 milj. euron verovapaata tuloa vastaan vuonna 2019. Lakisääteinen verokanta edustaa Stora Enson toimintamaiden lakisääteisten verokantojen painotettua keskiarvoa. Muutos laskennallisissa veroissa vuonna 2020 Milj. euroa Arvo 1.1.2020 Tuloslaskelma Muut laajan tuloksen erät Yritysostot/-myynnit Muuntoerot Arvo 31.12.2020 Metsäomaisuus1 -722 -105 -310 -5 -33 -1 175 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet -195 26 0 0 -4 -173 Rahoitusinstrumentit 1 0 -12 0 0 -11 Verottamattomat varaukset -24 -12 0 0 -3 -39 Eläke- ja muut varaukset 69 -8 -3 0 -2 56 Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset 84 22 0 0 -2 104 Muut laskennalliset verot -7 28 0 0 2 23 Yhteensä -794 -49 -325 -5 -42 -1 215 Oman pääoman suojaus (kertyneet muuntoerot) 5 -5 Nettoinvestointilainat -1 1 Laskennallisten verojen muutos -45 -329 -5 -42 Verosaamiset2 81 117 Verovelat2 -875 -1 332 1 Metsäomaisuus on aiemmin raportoitu samalla rivillä kuin aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja osittain rivillä verottamattomat varaukset. Vertailukauden luvut on oikaistu. 2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat on tasattu IAS 12:n mukaisesti. 51 Muutos laskennallisissa veroissa vuonna 2019 Milj. euroa Arvo 1.1.2019 Tuloslaskelma Muut laajan tuloksen erät Yritysostot/-myynnit Muuntoerot Arvo 31.12.2019 Metsäomaisuus1 -2 -114 -605 -1 -722 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet -173 -22 0 0 0 -195 Rahoitusinstrumentit -1 0 2 0 0 1 Verottamattomat varaukset -19 -6 0 -1 2 -24 Eläke- ja muut varaukset 62 2 6 0 -1 69 Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset 90 -5 0 0 -1 84 Muut laskennalliset verot -5 -2 0 0 0 -7 Yhteensä -48 -147 8 -606 -1 -794 Oman pääoman suojaus (kertyneet muuntoerot) -1 1 Laskennallisten verojen muutos -148 9 -606 -1 Verosaamiset2 120 81 Verovelat2 -168 -875 1 Metsäomaisuus on aiemmin raportoitu samalla rivillä kuin aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja osittain rivillä verottamattomat varaukset. Vertailukauden luvut on oikaistu. 2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat on tasattu IAS 12:n mukaisesti. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin konsernin arvioiden mukaan on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan. Verotappiot 31.12. Vahvistetut verotappiot Kirjatut veroarvot Kirjaamattomat veroarvot Milj. euroa 2020 2019 2020 2019 2020 2019 Vanhenee viiden vuoden kuluessa 607 786 35 63 88 79 Vanhenee viiden vuoden jälkeen 239 20 52 4 0 0 Ei vanhene 1 131 1 212 15 11 221 242 Yhteensä 1 977 2 018 102 78 309 321 Verotappioista 329 (328) milj. euroa kohdistuu Suomeen. Suomeen kohdistuvista verotappioista on kirjattu 66 (66) milj. euron suuruinen laskennallinen verosaaminen, koska viimeaikaisen Suomen yhtiöiden tuloshistorian, tulevaisuuden ennusteiden ja käytettävissä olevien verosuunnittelumahdollisuuksien johdosta on selvää, että tappiot ehditään käyttää ennen kuin ne vanhenevat. Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista olivat 25 (50) milj. euroa. Näille eroille ei ole erääntymispäivää. Veronalaiset väliaikaiset erot, jotka liittyvät sijoituksiin tytäryhtiöissä, sivuliikkeissä ja osakkuusyrityksissä sekä osuuksiin yhteisyrityksissä ja joiden laskennallisia verovelkoja ei ole kirjattu, olivat yhteensä 323 (330) milj. euroa. Epävarmat veropositiot Tilinpäätöspäivänä oli avoinna useita keskeneräisiä verotarkastuksia eri maissa. Verotarkastuksista ei odoteta seuraavan sellaisia merkittäviä veroja, joita ei olisi jo kirjattu. 78 (48) milj. euron veroveloista 37 (33) milj. euroa liittyy Ruotsin korkovähennyksiä koskevaan riitaan. Euroopan unionin tuomioistuin on antanut 20.1.2021 ennakkoratkaisun (Lexel AB -tapaus, C484/19), jolla voi olla vaikutusta Stora Enson korkovähennyksiä koskevaan riitaan. 52 Liite 10. Poistot ja arvonalentumiset Laadintaperiaatteet Poistot ja arvonalentumiset Poistot aloitetaan, kun omaisuuserä on tarkoituksensa mukaisessa paikassa ja toimintavalmiudessa. Poistot lopetetaan, kun omaisuuserästä luovutaan tai kun se luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5:n mukaisesti. Poistoja ei lopeteta, mikäli omaisuuserälle ei väliaikaisesti ole käyttöä. Aineellisten ja aineettomien omaisuuserien hankintameno kirjataan kuluksi tasapoistoin taloudellisena käyttöaikanaan. Omaisuuserien taloudelliset käyttöajat tarkistetaan periodeittain. Mikäli omaisuuserästä luovutaan, kirjanpitoarvon ylittävä kauppahinnan osa kirjataan poistotiliä vähentäen alkuperäiseen hankintamenoon saakka. Ainoastaan alkuperäisen hankintamenon ylittävä kauppahinnan osa kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin (liite 5). Luovuttaessa omaisuuserästä alle kirjanpitoarvon, myyntitappio kirjataan arvonalennuksena kuluksi sille kaudelle, jolla luotettava arvio myyntitappiosta on saatavilla, viimeistään kun sitova myyntisopimus allekirjoitetaan. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen mukaan kumpi näistä on aikaisempi. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvo arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen tunnistamiseksi. Liikearvoa testataan vuosittain. Jos arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserän kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi käypä arvo vähennettynä myyntikuluilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aikaisemmin tehty arvonalentumiskirjaus perutaan, jos kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumiskirjauksen peruuttaminen ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan kirjanpitoarvoon kuin taseessa olisi ollut, jos arvonalentumista ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu. Liikearvosta tehtyä arvonalentumista ei kuitenkaan peruta. Aineettomille ja aineellisille hyödykkeille sekä käyttöoikeusomaisuuserille tehdään arvonalentumistestejä rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla, kun taas liikearvon yhteydessä arvonalentumistestit tehdään rahavirtaa tuottavissa yksiköissä tai yksiköiden ryhmässä matalimmalla tasolla, jolla ryhmän liikearvoa seurataan konsernin sisäisessä johtamisessa. Poistot ja arvonalentumiset 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Poistot Aineettomat hyödykkeet 30 27 Rakennukset ja rakennelmat 84 83 Koneet ja kalusto 370 356 Käyttöoikeusomaisuuserät 66 70 Muut aineelliset hyödykkeet 9 10 Yhteensä 559 546 Arvonalentumiset Aineettomat hyödykkeet 19 4 Rakennukset ja rakennelmat 13 5 Koneet ja kalusto 21 66 Käyttöoikeusomaisuuserät 2 3 Muut aineelliset hyödykkeet 2 0 Yhteensä 57 78 Arvonalentumisen peruutus Rakennukset ja rakennelmat 0 -21 Yhteensä 0 -21 Myyntivoitot/-tappiot Voitot omaisuuserien myynnistä -10 -7 Tappiot omaisuuserien myynnistä 3 2 Yhteensä -7 -5 Poistot ja arvonalentumiset 609 597 Poistot Kirjatut poistot olivat 559 milj. euroa eli 13 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019, johtuen pääasiassa koneet ja kalusto omaisuuserien poistoista. Poistot ja arvonalentumiset on eritelty divisioonittain liitteessä 3 (Tiedot segmenteittäin). Myyntivoitot ja -tappiot Vuonna 2020 ja 2019 ei syntynyt merkittäviä aineellisten tai aineettomien hyödykkeiden myyntivoittoja tai -tappioita. Arvonalentumistestaus Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvon laskentaan, jossa käytetään hallituksen ja ylemmän johdon hyväksymissä talousarvioissa olevia rahavirtaennusteita. Veroja edeltävien diskonttokorkojen laskennassa kutakin rahavirtayksikköä varten otetaan huomioon rahavirtayksikön toimintaympäristö sekä sen maan verotus ja riskiprofiili, missä rahavirta syntyy. Liikearvon arvonalentumistestausta koskevassa taulukossa on eritelty liikearvon arvonalentumistestauksessa käytettävät veroja edeltävät diskonttokorot. Samanlaisia diskonttokorkoja käytetään muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumistestauksessa. Arvonalentumistesti tehtiin käyttämällä käyttöarvoon (value-in-use) perustuvaa menetelmää seuraavilla pääolettamuksilla rahavirtaa tuottaville yksiköille: •arviot myyntihinnoista perustuvat sisäisten ja ulkoisten asiantuntijoiden analyyseihin 53 •rahavirrat ja diskonttakorot ovat määritelty nimellismääräisinä (2019 reaalimääräisinä) •nykyinen kulurakenne pysyy muuttumattomana •Liikearvon testauksessa käytettiin viiden vuoden ajanjaksoa, jonka jälkeinen ikuisuusarvo perustuu inflaatioperusteiseen kasvuun. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien testauksessa ajanjakso oli hyödykkeen jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumiset Muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumisia kirjattiin vuonna 2020 yhteensä 57 (78) milj. euroa, joka aiheutui pääasiassa liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä, konserniyhtiöiden myynnistä ja arvonalentumistestauksesta. Arvonalentumisten peruutukset olivat 0 (21) milj. euroa. Vuonna 2020 testattiin tiettyjä omaisuuseriä Biomaterials-divisioonan rahavirtaa tuottavassa Nordic and Innovation -yksikössä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisten osalta ja kirjattiin 42 (43) milj. euron arvonalentuminen. Liikearvon alentumistestaus Vuonna 2020 ja 2019 liikearvon testaus ei johtanut arvonalentumisiin. Olennaisimmat liikearvoa sisältävät rahavirtaa tuottavat yksiköt 31.12. päättyvä tilikausi 2020 2019 Milj. euroa Liikearvo vuoden lopussa Veroja edeltävä diskontto-korko Liikearvo vuoden lopussa Veroja edeltävä diskontto-korko1 Wood Products - Central Europe 106 6,8 % 108 5,4 % Paper - Newsprint and Book Paper 49 8,2 % 52 5,7 % Paper - Uncoated Magazine Paper 40 6,8 % 40 5,7 % Biomaterials - Nordic and Innovation 43 6,8 % 49 5,9 % Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt2 43 54 Yhteensä 281 302 1 2019 diskonttakorot ovat määritelty reaalimääräisinä. 2 Muihin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sisältyvät yksiköt Packaging Solutions - Europe, Packaging Materials -toiminnot Ruotsissa, Wood Products - Northern Europe ja Office Paper. Käyttöarvon (value-in-use) laskelma on erittäin herkkä diskonttokoron, myyntihintojen ja kustannusten muutoksille. Alla herkkyysanalyysitaulukossa on yhteenveto määristä, joilla keskeiselle oletukselle käytetyn arvon pitää muuttua, jotta yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin sen kirjanpitoarvo, niissä konsernin rahavirtaa tuottavissa yksiköissä, joissa mahdollinen muutos keskeiseen oletukseen saattaisi johtaa arvonalentumisen kirjaamiseen. Biomaterials-divisioonan rahavirtaa tuottavan Nordic and Innovation -yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä vuonna 2020 oli 498 milj. euroa ja kirjanpitoarvo 385 milj. euroa. Liikearvon alentumistestauksen herkkyysanalyysi Milj. euroa Biomaterials - Nordic and Innovation Kasvu diskonttokorossa (prosenttiyksikköä) 0,9 % Vuotuinen lasku myyntihinnoissa -0,5 % Vuotuinen nousu kustannuksissa 0,6 % Yhteenveto arvonalentumisista ja arvonalentumisten peruutuksista divisioonittain 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Packaging Materials 0 -14 Packaging Solutions 3 5 Biomaterials 42 43 Wood Products 0 8 Forest 0 0 Paper 3 11 Other 9 4 Yhteensä (arvonalentuminen + / arvonalentumisen peruutus -) 57 56 Vertailutiedot vuodelle 2019 on oikaistu uuden divisioonarakenteen mukaisesti. 54 Liite 11. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät Laadintaperiaatteet Tietokoneohjelmistojen kehitysmenot Jos uuden ohjelmiston hankinta- tai kehitysmenot liittyvät yksilöitävissä olevaan ja ainutlaatuiseen tuotteeseen, johon konsernilla on määräysvalta ja josta todennäköisesti saatava hyöty yli vuoden ajalta on suurempi kuin kustannukset, se kirjataan taseeseen aineettomaksi hyödykkeeksi ja poistetaan arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan (3-10 vuotta). Verkkosivujen kustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä. Liikearvo Liikearvo sisältää tulevia taloudellisia hyötyjä omaisuuseristä, joita konserni ei yritysoston yhteydessä voi määrittää ja kirjata erikseen. Liikearvo lasketaan yritysostojen hankintamenon ja hankitun yrityksen netto-omaisuuden käyvän arvon erotuksena hankintahetkellä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän yritysostosta. IFRS 3:n mukaisesti yritysoston hankintameno vastaa luovutettua kauppasummaa, ostetussa yrityksessä olevan määräysvallattomien omistajien osuuden arvoa, ja ostetusta yrityksestä aiemmin omistetun osuuden käypää arvoa. Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien yritysten hankinnasta aiheutuva liikearvo käsitellään konsernitilinpäätöksessä kyseisen yrityksen varallisuutena, ja se muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla. Liikearvosta ei tehdä poistoja, mutta sille tehdään arvonalentumistesti vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Konserniyksikön myynnistä aiheutuvat voitot ja tappiot sisältävät myytyyn yksikköön liittyvän liikearvon määrän. Osakkuus- ja yhteisyrityksen tai yhteisjärjestelyn ostosta syntyvä liikearvo sisältyy sijoituksen kirjanpitoarvoon, ja sen arvonalentumista arvioidaan kyseisen sijoituksen osana. Yritysoston hankintamenon ylittävä osuus hankitun yrityksen netto-omaisuuden käyvästä arvosta kirjataan uudelleenarvioinnin jälkeen välittömästi tuloslaskelmaan. Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, ja ne poistetaan tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan. Taloudelliset vaikutusajat vaihtelevat yleensä kolmesta kymmeneen vuoteen ja patenttien osalta kahteenkymmeneen vuoteen. Arvonalentumiset on vähennetty tasearvosta. Hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseessa erilleen liikearvosta, mikäli ne täyttävät hyödykkeen määritelmän, ovat eriteltävissä tai jos ne syntyvät sopimuksista tai laillisista oikeuksista ja niiden käypä arvo voidaan määritellä luotettavasti. Muut yrityskaupan yhteydessä kirjatut aineettomat hyödykkeet kuin liikearvo koostuvat markkinointiin ja asiakkaisiin liittyvistä tai sopimus- ja teknologiapohjaisista aineettomista hyödykkeistä. Tyypillisiä markkinointiin ja asiakkaisiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä ovat tuotemerkit, tuote- ja palvelunimet, yhteisömerkit, laadunvarmennusmerkit, asiakaslistat, tilaukset tai tilauskanta, asiakassopimukset sekä niihin liittyvät asiakassuhteet. Sopimus- ja teknologiapohjaiset aineettomat hyödykkeet ovat tyypillisesti lisenssi- ja rojaltisopimuksia tai patentoituja teknologiaan tai alaan liittyviä salaisuuksia, kuten luottamuksellisia kaavoja, prosesseja tai reseptejä. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo määritellään oletettujen asiakkuuksien pysyvyyden ja asiakkuuksien arvioidun kestoajan rahavirtojen mukaan. Tuotemerkkien arvo määritellään diskontatun rahavirran analyysillä käyttämällä rojaltimetodia. Aineelliset hyödykkeet Konserniyritysten aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon lisättynä tarvittaessa tulevaisuudessa hyödykkeen käytöstä poistamisesta toteutuvilla kuluilla. Uuden tytäryhtiön oston yhteydessä vastaanotettavat aineelliset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoonsa ostopäivänä. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä ja oikaistaan mahdollisilla arvonalentumisilla tai myyntikuluilla. Tasearvo edustaa hankintamenoa vähennettynä saaduilla tuilla ja avustuksilla sekä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Korot lainoista, joilla rahoitetaan rakentamista, aktivoidaan aineellisiin hyödykkeisiin osaksi hankintamenoa rakennusajalta, kun ehdot aktivoinnin edellytyksistä täyttyvät. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja, koska niillä ei katsota olevan taloudellista pitoaikaa. Muiden aineellisten hyödykkeiden ryhmien poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ryhmät Poistoaika vuosina Teollisuusrakennukset 10-50 Toimisto- ja asuinrakennukset 20-50 Puuhioketehtaat 15-20 Vesivoimalaitokset 40 Paperi-, kartonki- ja sellutehtaat, pääkoneet 20-30 Raskas koneisto 10-20 Pakkaus- ja hylsytehtaat 10-15 Sahat 10-15 Tietokoneet 3-5 Ajoneuvot 5 Toimistokalusto 3-5 Rautatiet, satamat 20-25 Metsäautotiet 10-15 Tiet, kentät, sillat 15-20 Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä. Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan taseeseen ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Aineellisten hyödykkeiden luovutus, myynti tai käytöstä poistaminen kirjataan poistamalla hankintameno ja kertyneet poistot kirjanpidosta, ja 55 mahdollinen luovutushetken arvon ja poistamattoman hankintamenon erotus kirjataan tuloslaskelmassa arvonalentumisiin. Myyntivoitot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Varaosat on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin, jos niiden arvo on merkittävä ja jos niitä käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella tai niitä käytetään vain tietyn aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen yhteydessä. Kaikissa muissa tapauksissa varaosat on merkitty vaihto-omaisuuteen ja kirjattu tuloslaskelmaan sitä mukaa kuin niitä käytetään. Käyttöoikeusomaisuuserät Konserni arvioi sopimuksen syntyessä, onko se vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän oikaistuna lähinnä aloituspäivänä tai aikaisemmin maksetuilla vuokramaksuilla. Konserni kohdistaa sopimuksen perusteella maksetun vastikkeen kuhunkin vuokrasopimuksen komponenttiin ja erottaa muille kuin vuokrasopimuskomponenteille kuulumattomat osuudet, jos ne ovat tunnistettavissa. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti ja ne sisältävät suuren määrän erilaisia ehtoja. Myöhemmin käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen mukaan kumpi näistä on aikaisempi. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserää oikaistaan tietyillä vuokrasopimusvelan uudelleenarvostuksilla. Käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta IAS 36 -standardin mukaisesti. Konserni on päättänyt olla kirjaamatta käyttöoikeusomaisuuseriä lyhytaikaisista sopimuksista, joiden sopimuskausi on enintään 12 kuukautta, ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä sisältävistä sopimuksista. Arvoltaan vähäiset kohteet sisältävät pääasiassa IT- ja toimistolaitteita, tiettyjä ajoneuvoja ja koneita sekä muita arvoltaan vähäisiä eriä. Konserni kirjaa näihin sopimuksiin liittyvät vuokramaksut kuluksi tasasuuruisina erinä vuokrakauden aikana (liite 5). Aineettomat hyödykkeet 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa Tietokone-ohjelmistot Muut aineettomat hyödykkeet Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Liikearvo Yhteensä Hankintameno 1.1.2019 225 177 27 1 194 1 623 Muuntoerot 0 4 0 3 7 Uudelleenryhmittely 6 -75 -10 0 -78 Lisäykset2 8 3 11 57 78 Luovutukset1 -4 -6 0 0 -10 31.12.2019 236 102 29 1 253 1 620 Muuntoerot -2 -3 -1 -4 -9 Uudelleenryhmittely 17 5 -19 0 2 Lisäykset2 3 1 9 -20 -7 Luovutukset1 -20 -8 0 -535 -562 31.12.2020 233 98 17 695 1 044 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019 158 17 0 951 1 126 Muuntoerot 0 0 0 0 1 Luovutukset1 -4 -6 0 0 -10 Poistot 16 12 0 0 27 Arvonalentumiset 0 4 0 0 4 31.12.2019 170 27 0 951 1 148 Muuntoerot -2 -3 0 -2 -6 Luovutukset1 -20 -8 0 -535 -562 Poistot 18 12 0 0 30 Arvonalentumiset 9 9 0 0 19 31.12.2020 176 38 0 414 629 Tasearvo 31.12.2020 57 60 17 281 415 Tasearvo 31.12.2019 65 75 29 302 471 1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä on käsitelty tarkemmin liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit). 2 Yritysostot on sisällytetty riviin Lisäykset. Yritysostoja on käsitelty tarkemmin liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit). 56 Aineelliset hyödykkeet 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1.2019 131 3 335 13 413 420 440 17 739 Muuntoerot 0 11 -49 1 9 -28 Uudelleenryhmittely -1 61 322 17 -403 -3 Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi 0 -1 -2 0 0 -2 Lisäykset2 1 42 228 28 299 598 Luovutukset1 -1 -73 -476 -6 -1 -557 31.12.2019 129 3 376 13 438 459 345 17 746 Muuntoerot -1 -84 -79 -1 -2 -167 Uudelleenryhmittely 0 19 166 4 -192 -2 Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi 0 -2 -1 0 0 -4 Lisäykset2 0 16 157 4 399 576 Luovutukset1 0 -23 -424 -11 -1 -460 31.12.2020 128 3 301 13 256 455 549 17 690 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019 4 2 044 10 285 361 9 12 703 Muuntoerot 0 -3 -54 0 2 -55 Lisäykset2 0 7 17 19 0 43 Luovutukset1 -1 -68 -469 -6 0 -543 Poistot 0 81 356 11 0 448 Arvonalentumiset ja peruutukset 0 -16 66 0 0 50 31.12.2019 4 2 044 10 201 386 11 12 645 Muuntoerot 0 -21 12 0 0 -9 Luovutukset1 0 -22 -419 -11 -1 -453 Poistot 0 82 370 11 0 464 Arvonalentumiset ja peruutukset 0 13 21 0 2 36 31.12.2020 3 2 096 10 186 386 11 12 683 Tasearvo 31.12.2020 124 1 205 3 071 69 538 5 007 Tasearvo 31.12.2019 125 1 332 3 237 73 334 5 101 1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä on käsitelty tarkemmin liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit). 2 Yritysostot on sisällytetty riviin Lisäykset. Yritysostoja on käsitelty tarkemmin liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit). Konserni on muuttanut metsäomaisuutensa ja metsämaan esittämistä uusien esittämisperiaatteiden mukaisesti. Aiemmin metsämaa esitettiin osana maa- ja vesialueiden ryhmää ja se sisältyi taseen riviin aineelliset hyödykkeet. Uusien esittämisperiaatteiden mukaisesti metsämaa esitetään erillisellä rivillä taseessa ja katsotaan osaksi metsäomaisuutta, josta löytyy tarkempia tietoja liitteestä 12. Vertailukausien tiedot on oikaistu. 57 Käyttöoikeusomaisuuserät 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa Maa- ja vesialueet Metsämaa Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto ja muut Yhteensä Hankintameno 1.1.2019 23 269 80 158 530 Muuntoerot 1 2 2 0 5 Uudelleenryhmittely 80 0 2 0 82 Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi 0 -12 0 0 -12 Lisäykset 0 7 6 15 29 Luovutukset 0 0 0 -2 -2 Muut muutokset -1 -19 0 -34 -53 31.12.2019 104 249 89 138 579 Muuntoerot -2 -9 0 -2 -14 Uudelleenryhmittely 0 0 -1 0 0 Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi 0 -12 0 0 -12 Lisäykset 3 6 9 21 39 Luovutukset -5 0 -3 -7 -15 Muut muutokset 0 0 2 -1 1 31.12.2020 99 233 97 148 577 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019 0 0 0 0 0 Luovutukset 0 0 0 -2 -2 Poistot 3 7 20 40 70 Arvonalentumiset 3 0 0 0 3 Muut muutokset 0 0 0 0 1 31.12.2019 6 7 20 38 71 Luovutukset -3 0 -2 -7 -13 Poistot 3 5 21 37 66 Arvonalentumiset 1 0 0 1 2 Muut muutokset 0 0 0 0 -1 31.12.2020 6 12 38 70 125 Tasearvo 31.12.2020 93 221 59 79 452 Tasearvo 31.12.2019 98 242 69 99 508 Stora Enson olennaisimmat käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat metsätalous- ja teollisuustoimintoihin käytettävistä maa-alueista, erilaisista koneista ja laitteista mukaan lukien operatiiviset koneet, aluksista sekä muista logistiikkalaitteista ja kiinteistöistä mukaan lukien toimistot, varastot ja muut operatiiviset kiinteistöt. Joihinkin vuokrasopimuksiin sisältyy uusimis- tai jatkamisoptio, joka huomioidaan vuokra-ajassa, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää kyseisen option. Konserni on muuttanut metsäomaisuuden ja metsämaan esittämistä. Käyttöoikeusomaisuuserät liittyen metsämaahan esitettiin aiemmin osana maa- ja vesialueiden ryhmää. Uusien esittämisperiaatteiden mukaisesti vuokratut metsämaat esitetään omana käyttöoikeusomaisuusryhmänään ja vuokrattuja maa- ja vesialueita koskevat vertailuluvut on oikaistu. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset Tilikauden investoinnit ilman lisäyksiä biologisiin hyödykkeisiin Stora Enso Oyj:ssä ja sen tytäryhtiöissä olivat yhteensä 628 (579) milj. euroa. Käynnissä olevia projekteja ja tulevaisuuden suunnitelmia on käsitelty tarkemmin Stora Enson hallituksen toimintakertomuksessa. 58 Liite 12. Metsäomaisuus Laadintaperiaatteet Stora Enson metsäomaisuus määritetään kasvavaksi puustoksi, jotka luokitellaan biologisiksi hyödykkeiksi ja niihin liittyvään metsämaahan. Stora Enson biologiset hyödykkeet koostuvat kasvavista puista, joita käytetään raaka-aineena sellulle ja puutuotteille sekä biopolttoaineena. Metsäomaisuuden arvostus perustuu jatkuviin toimintoihin ja kestävään metsänhoitoon, jossa huomioidaan myös ympäristörajoitukset ja muut rajoitukset. Biologiset hyödykkeet kirjataan ja arvostetaan IAS 41 Maatalous -standardin mukaisesti käypään arvoon ja metsämaa kirjataan IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -standardin mukaisesti. Vuokratut metsämaat esitetään osana käyttöoikeusomaisuuseriä ja liitteessä 11 (Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät). Konserni muutti pohjoismaisen metsäomaisuuden arvostamiseen liittyviä laadintaperiaatteitaan vuoden 2020 lopussa. Lisätietoja esitetään liitteessä 1 (Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet). Konserni on myös muuttanut metsämaahan liittyviä esittämisperiaatteitaan. Aiemmin metsämaat sisältyivät taseeseen rivillä aineelliset hyödykkeet osana maa- ja vesialueet -ryhmää, kuten liitteessä 11 tarkemmin esitetään. Esittämisperiaatteiden muutoksiin liittyen vertailukaudet on esitetty uusien periaatteiden mukaisesti niin, että metsämaa esitetään erillisellä rivillä taseessa ja osana metsäomaisuutta. Pohjoismaiset metsät ja puuviljelmät luokitellaan eri omaisuusluokkaan niiden erilaisen luonteen, käytön ja ominaisuuksien vuoksi. Pääasiallinen ero on puuviljelmien lyhytaikainen 6–12 vuoden kasvusykli verrattuna pohjoismaisten metsien pitkään, 60–100 vuoden kasvusykliin. Eroja on myös uudistusmenetelmissä, metsänhoidossa ja metsien käytössä muihin tarkoituksiin. Pohjoismaiseen metsäomaisuuteen sisältyy omistustukset Ruotsissa ja Suomessa (sekä vähäisiä metsäomaisuuden omistuksia Virossa ja Romaniassa). Puuviljelmiin sisältyy omistuksia Kiinassa, Brasiliassa, Uruguayssa ja Laosissa. Metsäomaisuuden eri luokkiin sovellettavat laskentaperiaatteet esitetään alla erikseen. Konsernilla on metsäomaisuutta omissa tytäryhtiöissään Ruotsissa, Kiinassa ja Laosissa, yhteisissä toiminnoissa Brasiliassa ja Uruguayssa sekä osakkuusyrityksissä Suomessa ja Brasiliassa. Stora Enso myös varmistaa, että konsernin osuus osakkuusyritysten sekä yhteisten toimintojen metsäomistuksen arvosta on yhdenmukainen konsernin laskentaperiaatteiden kanssa. Korjuuhetkellä biologiset hyödykkeet siirretään varastoon. Metsäomaisuus Pohjoismaissa Ruotsissa sijaitseva metsäomaisuus kirjataan käypään arvoon ja arvostetaan markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, joka perustuu niillä alueilla tehtyihin metsätransaktioihin, joissa Stora Enson metsät sijaitsevat. Stora Enso aikoo käyttää metsäomaisuuttaan tasapainottaakseen teollisten toimintojensa puunhankintaa ja löytääkseen uusia mahdollisuuksia metsäomaisuutensa edelleen optimointiin. Metsäomaisuuden kokonaisarvo lasketaan todennetun varastotiedon ja kasvavan puuston alueellisten hintojen avulla. Laskennassa huomioidaan muun muassa: •alueelliset markkinatransaktiotiedot, jotka perustuvat metsäomaisuuden maantieteelliseen sijaintiin, •kasvavan puuston hinnat metsäkuutiometriä (m3 fo) kohti yhdistettynä metsäomaisuuden transaktioihin ja •alueelliset kasvavan puuston volyymi. Metsäomaisuustransaktioihin liittyvää tietoa on saatavilla useista markkinalähteistä. Markkinatransaktiotietojen voidaan katsoa olevan markkinoiden tukemaa syöttötietoa. Markkinaolosuhteita kuvastaviin syöttötietoihin tehdään joitakin oikaisuja ei-todettavissa olevien syöttötietojen avulla, minkä vuoksi syöttötiedot luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3. Lisätietoja arvostuksessa sovelletusta harkinnasta esitetään liitteessä 2 (Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät). Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden kokonaisarvo allokoidaan kasvavaan puustoon, joka kirjataan biologisiksi hyödykkeiksi ja metsämaahan. Metsäomaisuuden yhteenlasketun käyvän arvon allokointi perustuu tuottohin perustuvaan lähestymistapaan, jossa odotettavissa olevien nettorahavirtojen erilliset nykyarvot lasketaan sekä biologisille hyödykkeille että metsämaalle. Diskonttokorko määritetään koroksi, jolla markkinatransaktiohintoihin perustuva arvostus vastaa kasvavasta puustosta ja metsäalueista muodostuvan koko metsäomaisuuden yhteenlaskettua rahavirtaa. Biologisten hyödykkeiden ja metsäalueiden diskonttokoron arvioidaan olevan sama, sillä rahavirtojen luonne ja ajoitus ovat samankaltaisia. Biologiset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon IAS 41 standardin mukaisesti. Käypä arvo perustuu tuottohin perustuvaan lähestymistapaan ja diskontatun rahavirran menetelmään, jossa biologisten hyödykkeiden käypä arvo lasketaan jatkuvien toimintojen rahavirran pohjalta ja yhden syklin kasvupotentiaali huomioon ottaen. Metsämaat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä IAS 16 standardissa määriteltyä uudelleenarvostusmenetelmää. Metsämaan käypä arvo lasketaan tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, mukaan lukien nettorahavirrat, jotka liittyvät tulevaisuudessa istutettaviin puihin ja muihin maa-alueisiin liittyviin tuottoihin, kuten metsästysoikeuksiin, tuulivoimavuokriin ja maa-ainesten myyntiin. Muu pohjoismainen metsäomaisuus, joka sijaitsee pääasiassa Suomessa, konsernin 41 %:n omistusosuuden osakkuusyritys Tornatorin kautta, kirjataan käypään arvoon tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa käyttämällä. Biologisten hyödykkeiden arvostus perustuu diskontatun rahavirran menetelmään, joka lasketaan jatkuvien toimintojen rahavirran pohjalta ja yhden syklin kasvupotentiaalin huomioon ottaen. Metsämaat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä IAS 16 standardissa määriteltyä uudelleenarvostusmenetelmää. Metsämaan käypä arvo lasketaan tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen ja diskontatun rahavirran menetelmällä, mukaan lukien nettorahavirrat, jotka liittyvät tulevaisuudessa istutettaviin puihin ja muihin niihin liittyviin tuottoihin. Käytetty diskonttokorko sekä biologisille hyödykkeille että matsämaalle määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella, Muutokset biologisten hyödykkeiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan. Muutokset metsämaan käyvässä arvossa, laskennallisilla veroveloilla vähennettyinä, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneenä uudelleenarvostusrahastoon omassa pääomassa. Uudelleenarvostusrahastoa ei kierrätetä tuloslaskelmaan myynnin yhteydessä. Mikäli metsäaleuiden käypä arvo olisi hankintamenoa alhaisempi, ero kirjattaisiin tuloslaskelmaan arvonalentumisena. Puuviljelmät Puuviljelmäalueiden osalta biologiset hyödykkeet kirjataan käypään arvoon IAS 41 standardin mukaisesti ja tuottohin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen niillä alueilla, joissa konsernilla on metsäalueita. Käypä arvo perustuu käyvän arvon hierarkian tasoon 3. Metsämaat arvostetaan alunperin ja myöhemmin hankintamenoon IAS 16 standardissa määritettyä hankintamenomallia käyttämällä. Biologisten hyödykkeiden arvostus perustuu diskontatun rahavirran menetelmään, joka lasketaan jatkuvien toimintojen rahavirran pohjalta ja perustuu kestävään metsänhoitoon, yhden syklin kasvupotentiaali huomioon ottaen. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo perustuu tuottavaan metsäalueeseen. Ennustettuun puun kasvuun perustuvat vuosittaiset korjuut kerrotaan puun hinnoilla ja saadusta arvosta vähennetään metsänhoidon kustannukset sekä korjuukustannukset. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo mitataan yhden kasvukauden korjuiden nykyarvona ottaen huomioon ympäristörajoitukset ja muut rajoitukset. Käytetty diskonttokorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella. 59 Nuori puusto – alle kahden vuoden ikäiset puut (alle kolmen vuoden ikäiset Montes del Platassa) – katsotaan kehittymättömiksi hyödykkeiksi ja arvostetaan kirjanpidossa hankintamenoon. Käyvän arvon katsotaan vastaavan hankintamenoa riittävällä tarkkuudella, kun biologinen muuttuminen on ollut vähäistä tai muuttumisen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi hintaan, joka vaihtelee omaisuuserien sijainnin ja lajin mukaan. Muutokset biologisten hyödykkeiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan. Metsämaat arvostetaan hankintamenoon ja niistä ei tehdä poistoja. Konsernin taseeseen kirjattu osuus tytäryhtiöiden ja yhteisten toimintojen metsäomaisuuden arvosta on 6 256 (4 136) milj. euroa, kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi. Konsernin epäsuora osuus osakkuusyrityksille kuuluvasta metsäomaisuudesta on 837 (EUR 798) milj. euroa. Metsäomaisuuden kokonaisarvo on 7 093 (4 934) milj. euroa. Metsäomaisuus Biologiset hyödykkeet Metsämaa4 Metsäomaisuus yhteensä 31.12. päättyvä tilikausi 31.12. päättyvä tilikausi 31.12. päättyvä tilikausi EUR million 2020 2019 2020 2019 2020 2019 Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot Käypä arvo 1.1. 3 627 457 509 198 4 136 655 Muuntoero 99 40 -12 6 88 47 Realisoimaton käyvän arvon muutos1 2 560 546 1 504 0 2 065 546 Lisäykset3 81 2 675 3 305 84 2 981 Luovutukset 0 -1 0 0 0 -2 Korjuusta johtuva muutos1 -128 -98 0 0 -128 -98 Muut operatiiviset muutokset1 -4 -6 0 0 -4 -6 Uudelleenluokittelu aineellisista hyödykkeistä 16 14 0 0 16 14 Käypä arvo 31.12. 4 250 3 627 2 005 509 6 256 4 136 Osakkuusyritykset Tornator Oyj (41 %) 769 740 56 38 825 778 Arauco Florestal Arapoti S.A. (20 %) 8 14 4 6 12 19 Käypä arvo 31.12. 778 753 60 44 837 798 Yhteensä 5 028 4 380 2 065 553 7 093 4 934 1 Erät kirjataan tuloslaskelmaan biologisten hyödykkeiden osalta. Metsämaan osalta muutokset käyvässä arvossa kirjataan suoraan omaan pääomaan. 2 Vaikutus vuonna 2020 liittyy pääasiassa arvostamisesta ja laadintaperiaatemuutoksesta Ruotsin metsien osalta. Lisätietoja estietään liitteessä 1. 3 Lisäykset vuonna 2019 sisältävät pääasiassa omaisuuserät, jotka on hankittu Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelyn yhteydessä. 4 Esitetty aiemmin osana maa- ja vesialueita liitteessä 11 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät. Ei sisällä vuokrattuja metsämaita. 60 Merkittävimpien tytäryhtiöiden, yhteisten toimintojen sekä osakkuusyrityksen metsäomaisuuden arvostus ja puusto 31.12.2020 Metsät Ruotsissa Guangxi Veracel (50 %) MdP (50 %) Tornator (41 %) Yhteensä3 Maa-alue Kokonaispinta-ala ha 1 398 000 81 000 112 000 135 000 291 000 2 017 000 - josta omistettu 1 398 000 — 107 000 95 000 291 000 1 891 000 - josta vuokrattu — 81 000 5 000 39 000 — 126 000 Tuottava alue ha 1 145 000 75 000 47 000 94 000 269 000 1 629 000 Kokonaispinta-ala Puusto milj. m3 fo.1 145,0 4,3 4,4 13,0 31,8 198,5 Puusto milj. m3 u.b.2 120,4 3,5 3,7 10,7 26,1 164,3 Tuottava metsäalue Puusto milj. m3 fo.1 143,0 4,2 4,4 13,0 31,4 195,9 Puusto milj. m3 u.b.2 118,7 3,4 3,7 10,7 25,8 162,2 Arvioitu kasvu milj. m3 u.b.2/p.a. 5,0 1,1 1,4 2,5 1,1 11,1 Puunkorjuu milj. m3 u.b.2/p.a. 3,8 1,0 0,8 1,0 1,2 7,8 Biologiset hyödykkeet milj. euroa 3 774 176 66 230 769 5 016 Biologiset hyödykkeet Tuottava alue euroa/ha 3 298 2 359 1 412 2 438 2 860 3 078 Metsämaa milj. euroa 1 829 — 26 150 56 2 061 Metsäomaisuus yhteensä milj. euroa 5 603 176 92 380 825 7 077 Vuokrattu metsämaa milj. euroa — 183 1 37 — 221 1 metsäkuutiometriä 2 kuoreton kiintotilavuus 3 Yhteenlasketut määrät eivät sisällä metsäomistuksia Laosissa eikä osakkuusyritys Arauco Florestal Arapoti S.A. Brasiliassa. 31.12.2019 Metsät Ruotsissa 5 Guangxi Veracel (50 %) MdP (50 %) Tornator (41 %) Yhteensä4 5 Maa-alue Kokonaispinta-ala ha 1 398 000 81 000 112 000 131 000 286 000 2 008 000 - josta omistettu 1 398 000 — 107 000 95 000 286 000 1 886 000 - josta vuokrattu — 81 000 5 000 36 000 — 123 000 Tuottava alue ha 1 145 000 76 000 50 000 86 000 262 000 1 619 000 Kokonaispinta-ala Puusto milj. m3 fo.1 146,3 4,3 3,8 10,0 31,5 195,8 Puusto milj. m3 u.b.2 121,5 3,5 3,1 8,2 25,4 161,8 Tuottava metsäalue Puusto milj. m3 fo.1 143,2 4,2 3,8 10,0 31,0 192,1 Puusto milj. m3 u.b.2 120,3 3,1 3,1 8,2 25,1 159,8 Arvioitu kasvu milj. m3 u.b.2/p.a. 4,7 0,7 0,8 1,6 1,1 8,9 Puunkorjuu milj. m3 u.b.2/p.a. 3,4 1,0 0,9 1,4 1,0 7,8 Biologiset hyödykkeet milj. euroa 3 133 181 86 222 740 4 362 Biologiset hyödykkeet Tuottava alue euroa/ha 2 738 2 385 1 716 2 608 2 824 2 695 Metsämaa milj. euroa 309 — 36 164 38 548 Metsäomaisuus yhteensä milj. euroa 3 442 181 122 387 778 4 910 Vuokrattu metsämaa milj. euroa — 201 1 40 — 241 1 metsäkuutiometriä 2 kuoreton kiintotilavuus 3 Ruotsin metsien puunkorjuu määrä on laskettu vuositasolla kesä-joulukuun perusteella. Arvioutu kasvu on koko vuoden arvio. 4 Yhteenlasketut määrät eivät sisällä metsäomistuksia Laosissa eikä osakkuusyritys Arauco Florestal Arapoti S.A. Brasiliassa. 5 Ruotsin metsien kokonaispinta-ala (ha), tuottava alue (ha) ja biologiset hyödykkeet per tuottava-alue (ha) oikaistu perustuen 2019 raportoinnin jälkeen saatuihin tietoihin. Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot Konsernin metsäomaisuuden (pois lukien vuokrasopimukset) tasearvosta 31.12.2020 oli Ruotsissa 90 % (83 %), Kiinassa 3 % (4 %), Brasiliassa 1 % (3 %) ja Uruguayssa 6 % (9 %). Maa-alueita on 1 726 (1 732) tuhatta hehtaaria, ja 7 % (7 %) maasta on vuokrattu ja alle 1 %:iin (1 %:iin) kohdistuu rajoituksia. Stora Enson koko metsäomaisuudesta 1 361 (1 349) tuhatta hehtaaria on tuottavaa metsäaluetta. Puuston korjuumäärä oli 7 (7) milj. m3. Montes del Platan ja Veracelin määrissä huomioidaan omistuksen osuus. 61 Ruotsin metsät Vuoden 2020 lopussa Ruotsin metsissä olevien biologisten hyödykkeiden arvo oli 3 774 (3 133) milj. euroa ja niihin liittyvien metsämaiden arvo oli 1 829 (309) euroa. Vuonna 2020 tapahtunut 1 504 milj. euron kasvu metsäalueiden arvossa liittyy laadintaperiaatteiden muutokseen, jonka perusteella pohjoismaiset metsämaat arvostetaan käypään arvoon soveltaen uudelleenarvostusmenetelmää. Vuonna 2020 tapahtunut 641 milj. euron kasvu biologisten hyödykkeiden arvossa on pääasiassa seurausta transaktiopohjaiseen arvostusmenetelmään siirtymisestä, minkä vuoksi biologisten hyödykkeiden arvostamisessa sovellettu diskonttokorko on matalampi sekä johtuen valuuttakurssien muutoksesta. Diskontatun rahavirtamenetelmän parametrien muutoksilla oli negatiivinen vaikutus biologisten hyödykkeiden arvoon. Metsäomaisuuteen liittyvät laskennalliset verovelat olivat 1 153 (709) milj. euroa. Arvostamisessa käytetty diskonttokorko on 3,6 % (4,2 %). Vuonna 2020 diskonttokorko määritettiin koroksi, jolla markkinatransaktiohintoihin perustuva arvostus vastaa kasvavasta puustosta ja metsäalueista muodostuvan koko metsäomaisuuden yhteenlaskettua rahavirtaa. Vuonna 2019 diskonttokorko määritettiin keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen menetelmällä. Ruotsalaisissa metsissä olevaa tuottavaa maa-aluetta on yhteensä 1 145 (1 140) tuhatta hehtaaria, jolla kasvavan puuston osuus on 118,7 (120,3) milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus) ja 143,0 (143,2) milj. m3 (metsäkuutiometri). Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden arvostuksessa vuonna 2020 sovellettu kolmen vuoden painotettu keskimääräinen markkinatransaktiohinta oli 39 euroa metsäkuutiometriä kohti. Tuottavana metsäalueena metsäomaisuuden arvo vastaa keskimäärin 4 900 euroa/ha. Vuotuinen korjuumäärä on keskimäärin 3,8 (3,4) milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus). Metsäomaisuuden arvostus perustuu eri markkinatiedontarjoajien toimittamiin yksityiskohtaisiin transaktiotietoihin ja hintatilastoihin. Markkinatransaktiotietoja oikaistaan Stora Enson metsäomaisuuden piirteiden ja luonteen huomioimiseksi sekä tiettyjen ei-metsäomaisuuserien ja poikkeavien arvojen poislukemiseksi. Arvostuksessa huomioidaan metsäalueiden sijainti, hintataso ja kasvavan puuston volyymi. Eri alueiden väliset markkinahinnat eroavat merkittävästi toisistaan. Tulevat muutokset Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden arvossa johtuvat muutoksista transaktiohinnoissa ja muutoksista kasvavan puuston volyymissa, jossa huomioidaan kasvu ja muut muutokset. Lisätietoja laadintaperiaatteisiin tehdyistä muutoksista esitetään liitteessä 1 ja lisätietoja niihin liittyvistä arvioista sekä arvostuksessa sovellettavista arvioista ja harkinnasta esitetään liitteessä 2. Metsäomaisuuden sijainti ja volyymi 2020 Pohjoinen Keski Etelä Yhteensä Tuottava alue ha 191 000 949 000 5 000 1 145 000 Osuus kokonaisuudesta % 17 % 83 % 0% 100% Puusto milj. m3 16,2 125,9 0,8 143,0 Osuus kokonaisuudesta % 11% 88% 1% 100% Guangxi Vuoden 2020 lopussa Kiinan Guangxissa sijaitsevien biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 176 (181) milj. euroa. Kaikki Kiinassa sijaitsevat metsämaat ovat vuokrattuja. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo on 33 (34) milj. euroa. Muutos on seurausta korkeammista myyntihinnoista ja kustannuksista sekä matalammista volyymeista. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa käytetty 8,4 %:n (8,9 %:n) diskonttokorko, joka määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella, alentui hieman. Tuottavaa aluetta Kiinan Guangxissa on yhteensä 75 (76) tuhatta hehtaaria, jolla puustoa 3,4 (3,1) milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus). Vuotuinen korjuumäärä on keskimäärin 1,0 (1,0) milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus). Veracel Veracel Celulose S.A. (Veracel) on brasilialainen yhteinen toiminto, josta konsernilla on 50 %:n osuus ja jonka biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 132 (172) milj. euroa. Stora Enson osuus näistä biologisista hyödykkeistä oli 66 (86) milj. euroa. Vähennys on seurausta valuuttakurssien muutoksesta ja hieman matalammasta volyymistä. Myyntihinnat kasvoivat hieman. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo on 22 (33) milj. euroa. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa käytetty 8,8 %:n (9,0 %:n) diskonttokorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella. Metsämaat arvostetaan hankintamenoon. Stora Enson osuus (50 %) maa-alueista on 112 (112) tuhatta hehtaaria. Stora Enson osuus tuottavasta alueesta Veracelissa Brasiliassa on yhteensä 47 (50) tuhatta hehtaaria, jolla puuston osuus on 3,7 (3,1) milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus). Omistusosuus vuotuisesta korjuusta on keskimäärin 0,8 (0,9) milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus). Montes del Plata Montes del Plata (MdP) on Uruguayssa sijaitseva yhteinen toiminto, josta konsernilla on 50 %:n omistusosuus ja jonka biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 460 (445) milj. euroa. Stora Enson osuus näistä hyödykkeistä oli 230 (222) milj. euroa. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo on 46 (55) milj. euroa. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa käytetty 6,5 %:n (8,0 %:n) diskonttokorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella, alentui vuonna 2020. Metsämaat arvostetaan hankintamenoon. Stora Enson osuus (50 %) maa-alueista on 135 (131) tuhatta hehtaaria. Stora Enson osuus tuottavasta alueesta Montes del Platassa Uruguayssa on yhteensä 94 (86) tuhatta hehtaaria, jolla puuston osuus on 10,7 (8,2) milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus). Omistusosuus vuotuisesta korjuusta on keskimäärin 1,0 (1,4) milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus). Osakkuusyritykset Konsernilla on kaksi osakkuusyritystä, joilla on metsäomaisuutta. Tornator Tornator Oyj (Tornator), 41 %:n omistus suomalaisesta osakkuusyrityksestä, jonka biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 1 877 (1 805) milj. euroa. Stora Enson osuus tästä omaisuudesta oli 769 (740) milj. euroa. Metsämaan arvo oli 136 (94) milj. euroa. Stora Enson osuus tästä omaisuudesta oli 56 (38) milj. euroa. Käyvän arvon nousu biologisten hyödykkeiden osalta on seurausta hankinnoista ja muista vähäisistä muutoksista. Metsämaan arvon kasvu on seuausta hankinnoista ja laadintaperiaatteiden muutoksesta arvostaa metsämaa käypään arvoon. Stora Enson 41 %:n osuus tuottavasta metsäalueesta Tornatorissa on yhteensä 269 (262) tuhatta hehtaaria, jolla puuston osuus on 25,8 (25,1) milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus). Omistusosuus vuotuisesta korjuusta on keskimäärin 1,2 (1,0) milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus). Arauco Florestal Arapoti Arauco Florestal Arapoti S.A: 20 %:n omistus brasilialaisesta osakkuusyrityksestä. Sen biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 42 (67) milj. euroa, josta Stora Enson osuus oli 8 (14) milj. euroa. Metsämaat arvostetaan hankintamenoon. 62 Biologisten hyödykkeiden arvostuksen merkittävien oletusten herkkyydet +/-10 % Puun markkinahinnat Kasvumäärä Diskonttokorko Guangxi +/-31 +/-1 +/-3 Veracel +/-7 +/-7 +/-2 Montes del Plata +/-24 +/-24 +/-6 Ruotsalaisen metsäomaisuuden arvostus vaihtelee liittyen muutoksiin transaktiohinnoissa ja kasvavan puuston volyymissä. Metsäomaisuuden keskimääräisessä markkinahinnassa 1 euron metsäuutiometriä kohti laskettu muutos vaikuttaisi metsäomaisuuden arvoon 143 milj. euroa. Metsäomaisuuden kasvavan puuston volyymissa 1 milj. metsäkuutiometrin muutos vaikuttaisi metsäomaisuuden arvoon 39 milj. euroa. 63 Liite 13. Osakkuus- ja yhteisyritykset Laadintaperiaatteet Konsolidointiperiaatteet Osakkuus- ja yhteisyritykset, joissa Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta, on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tällöin konsernitulokseen sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyrityksen tuloksesta. Osakkuus- ja yhteisyrityksen kirjanpitoarvo konsernin taseessa kuvastaa konsernin osuutta osakkuusyrityksen nettovarallisuudesta. Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta esitetään liikevoitossa, mikä heijastaa näiden investointien operatiivista luonnetta. Tämä pätee erityisesti puunhankintaan liittyviin investointeihin. Osakkuus- ja yhteisyritysten taseissa ei ole olennaista liikearvoa. Myös osinkotuotot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä esitetään liiketoiminnan rahavirrassa konsernin rahavirtalaskelmassa. Merkittävimmät osakkuus- ja yhteisyritykset 31.12. Hallussa oleva omistusosuus/äänivalta % Milj. euroa Yritys Raportoitava segmentti Kotipaikka ja pääasiallinen toimipaikka 2020 2019 2020 2019 Tornator Oyj Forest Suomi 41,00 41,00 402 381 Arauco Florestal Arapoti S.A. Forest Brasilia 20,00 20,00 13 19 Bergvik Skog AB1 Forest Ruotsi 49,79/36,70 49,79/36,70 11 54 Muut 30 29 Tasearvo 31.12. 456 483 1 Konserni omistaa 49,79 % Bergvik Skog AB:stä, mutta äänivalta rajoittuu 36,7 %:iin. Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloslaskelmista 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Liikevaihto 131 170 Liiketoiminnan kulut -93 -121 Liiketoiminnan muut tuotot1 0 129 IAS 41 -arvostus 13 127 Liiketulos 50 305 Nettorahoituserät -42 -55 Nettotulos ennen veroja 8 249 Tulovarot -9 -21 Tilikauden tulos -1 229 1 Vuoden 2019 liiketoiminnan muut tuotot liittyvät Bergvik Skog AB uudelleenjärjestelyyn, kts. liite 4 Yritysostot ja -myynnit Henkilöstön määrä osakkuus- ja yhteisyrityksissä vuonna 2020 oli keskimäärin 1 575 (1 637 vuonna 2019). Yhteenveto konsernin olennaisiin osakkuusyrityksiin, Bergvik Skog AB:hen ja Tornator Oyj:öön, liittyvästä taloudellisesta informaatiosta esitetään alla. Konsernin osuus näistä osakkuusyhtiöistä raportoidaan osana Forest-segmenttiä ja kattaa suurimman osan konsernin osuudesta kaikkien osakkuusyhtiöiden tuloksista. Alla esitetty taloudellinen informaatio kuvaa osakkuusyritysten IFRS:n mukaisesti laadituissa tilinpäätöksissä esitettyjä lukuja. Tornator Oyj Milj. euroa 2020 2019 Lyhytaikaiset varat 79 43 Pitkäaikaiset varat 2 040 1 918 Lyhytaikaiset velat 52 672 Pitkäaikaiset velat 850 144 Verovelat 236 216 Liikevaihto 141 112 Tilikauden tulos 52 262 Muut laajan tuloksen erät 30 -1 Laaja tulos yhteensä 82 261 Osakkuusyrityksestä tilikauden aikana saadut osingot 12 14 Osakkuusyrityksen nettovarat 980 929 Konsernin omistusosuus Tornator Oyj:ssä 41,00 % 41,00 % Konsernin omistusosuuden tasearvo Tornator Oyj:ssä 402 381 64 Stora Enson metsäomistukset Suomessa myytiin osakkuusyritys Tornatorille vuonna 2002. Konsernin jäljelle jääneen 41 %:n omistusosuuden tasearvo vuoden 2020 lopussa oli 402 (381) milj. euroa. Vuonna 2020 konsernin osuus Tornatorin tuloksesta oli 21 (107) milj. euroa. Osuus sisältää metsäomaisuuden 14 milj. euron arvostusvoiton (128 milj. euron arvostusvoitto). Bergvik Skog AB Milj. euroa 2020 2019 Lyhytaikaiset varat 22 478 Pitkäaikaiset velat 0 369 Liikevaihto 0 92 Tilikauden tulos -42 243 Muut laajan tuloksen erät 0 27 Laaja tulos yhteensä -42 270 Osakkuusyrityksestä tilikauden aikana saadut osingot1 23 1 434 Osakkuusyrityksen nettovarat 22 109 Konsernin omistusosuus Bergvik Skog AB:ssä 49,79 % 49,79 % Konsernin omistusosuuden tasearvo Bergvik Skog AB:ssä 11 54 1 2019 Erä liittyy Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelyyn, josta 331 milj. euroa maksettiin rahana. Konserni omistaa 49,79 % Bergvik Skog AB:n osakkeista. Omistus raportoidaan edelleen osakkuus- ja yhteisyrityksenä. Lisätietoja vuoden 2019 Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelystä esitetään liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit). Vuoden 2020 lopussa Stora Enson omistuksen tasearvo oli 11 (54) milj. euroa. Osakkuus- ja yhteisyritysten yhteenlasketut tiedot, jotka eivät ole erikseen olennaisia 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Lyhytaikaiset varat 23 27 Pitkäaikaiset varat 36 39 Lyhytaikaiset velat 13 12 Pitkäaikaiset velat 1 2 Verovelat 2 4 Liikevaihto 73 78 Tilikauden tulos -1 0 Tilikauden aikana saadut osingot 1 0 Oma pääoma konsernin taseessa 43 48 Konsernin omistusosuuden tasearvo 43 48 Konsernin omistusosuuden tasearvo Tornator Oyj:ssä 402 381 Konsernin omistusosuuden tasearvo Bergvik Skog AB:ssä 11 54 Konsernin omistusosuuden tasearvo yhteensä 456 483 Osakkuus- ja yhteisyrityssaamiset ja -velat 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä Pitkäaikaiset lainasaamiset 2 2 Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille Ostovelat 41 38 Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Myynti osakkuus- ja yhteisyrityksille 17 28 Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä 62 109 Konserni harjoittaa osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa liiketoimintaa muun muassa puuta myymällä ja ostamalla. Kaikki sopimukset neuvotellaan markkinaehtoisesti ja liiketoimet suoritetaan tavalla, jonka konserni uskoo olevan toimialalla tavanomaista eikä epäedullisempaa kuin toimittaessa konserniin kuulumattomien yritysten kanssa. Osakkuus- ja yhteisyritysten myyntisaamiset sekä myynnit osakkuus- ja yhteisyrityksille että ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä laskivat Bergvik Skog AB: n uudelleenjärjestelyn seurauksena. Lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä korkosaamiset mukaan lukien olivat vuoden 2020 lopussa yhteensä 2 (2) milj. euroa. 65 Liite 14. Oman pääoman ehtoiset sijoitukset Laadintaperiaatteet Konserni on päättänyt luokitella oman pääoman ehtoiset sijoituksensa Pohjolan Voiman osakkeisiin ja eräisiin konsernin hallussa oleviin noteerattuihin osakkeisiin käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi instrumenteiksi IFRS 9 -standardin mukaisesti, soveltaen standardin mukaista peruuttamatonta valintaa omistuksen pitkäaikaisen luonteen takia. Muiden laajan tuloksen erien kautta käypään arvoon arvostettavien oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon muutoksista aiheutuvia voittoja ja tappioita ei kierrätetä tuloslaskelmaan arvonalentumisen tai myynnin yhteydessä. Vain osinkotulo kirjataan tuloslaskelmaan. Lisäksi konsernilla on tiettyjä oman pääoman ehtoisia sijoituksia noteeraamattomissa arvopapereissa, jotka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi. Yhteenveto arvoista 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Hankintameno 1.1. Noteeratut arvopaperit 3 4 Noteeraamattomat arvopaperit 120 125 Oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi luokiteltavat investoinnit 123 129 Muut laajan tuloksen erät avaavassa taseessa 415 306 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 1.1. 538 435 Muuntoerot 1 0 Lisäykset 15 1 Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavien käypien arvojen muutokset -136 109 Myynnit -1 -6 Voitot ja tappiot tuloslaskelmassa 1 0 Tasearvo 31.12. 417 538 Noteerattujen ja noteeraamattomien arvopapereiden realisoitumattomat voitot ja tappiot 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Realisoitumattomat nettovoitot (muut laajan tuloksen erät) 279 415 Hankintameno 138 123 Käypä arvo 417 538 Realisoitumattomat nettovoitot (muut laajan tuloksen erät) 279 415 Laskennalliset verovelat -3 -2 Realisoitumattomat nettovoitot (muut laajan tuloksen erät) 277 413 Muutos realisoitumattomissa nettovoitoissa (suoraan omaan pääomaan kirjatut tulot) -136 109 PVO:n osakkeet Stora Ensolla on 15,6 %:n (15,6 %) osuus Pohjolan Voima Oy:n osakkeista. Pohjolan Voima Oy on yksityisessä omistuksessa oleva energia-alan yhtiöiden ryhmä, joka tuottaa sähköä ja lämpöä osakkeenomistajilleen Suomessa. PVO-konsernin kullakin tytäryhtiöllä on oma osakelajinsa, ja osakkeet oikeuttavat omistusta vastaavaan määrään tuotetusta energiasta. Osakkeenomistajat maksavat sähköstä tuotantokustannusten perusteella hinnat, jotka ovat yleensä markkinahintoja alhaisemmat. PVO ei maksanut varsinaista osinkoa Stora Ensolle vuonna 2020. Omistusosuus arvostetaan käypään arvoon neljännesvuosittain kahden eri arvostusmallin tulosten keskiarvon perusteella. Arvostuksessa käytetään diskontatun rahavirran menetelmää ja osakehinnoittelukertoimia. Arvostus on luokiteltu tasolle 3 käyvän arvon hierarkiassa IFRS 13 -standardin mukaisesti. Tasot esitetään liitteessä 25 (Käyvät arvot). Malliin sisältyvät sähkön hinnat perustuvat Nordpoolin hintoihin. Mallissa käytetään likvidien johdannaisten tulevia hintoja käytettävissä oleville vuosille ja sen jälkeen huomioon otetaan inflaatiokerroin. Energiayksiköiden kustannusrakenne määritetään aiempien tilinpäätösten perusteella, ja sitä korjataan inflaatiokertoimella mallin tulevina vuosina. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa käytetty 3,69 %:n diskonttauskorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella. Kaupankäyntikertoimet saadaan eurooppalaisista yhtiöistä, joilla on samanlainen tuotantorakenne kuin PVO:lla. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa +/-5 %:n muutos sähkön hinnassa merkitsisi +43 milj. euron tai -37 milj. euron muutosta arvostuksessa. +/- 1 %:n absoluuttinen muutos diskonttokorossa merkitsisi -30 milj. euron tai +90 milj. euron muutosta arvostuksessa. Välimiesmenettelyn lopputuloksena laitoksen omistaja Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ja laitoksen toimittaja AREVA-Siemens-yhteenliittymä allekirjoittivat vuonna 2018 ratkaisusopimuksen, joka liittyi Olkiluoto 3 -projektin viivästymisen aiheuttamiin kustannuksiin ja tappioihin. Laitoksen toimittaja on sopinut hyvittävänsä 450 milj. euroa laitoksen omistajalle, TVO:lle. Osapuolet sopivat myös ylimääräisestä 400 milj. euron hyvityksestä, mikäli yhteenliittymään kuuluvat toimittajat eivät saa Olkiluoto 3 -projektia valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä. Joulukuussa 2019 TVO ilmoitti projektin viivästyvän edelleen, ja että säännöllisen sähköntuotannon odotetaan alkavan maaliskuussa 2021. Elokuussa 2020 TVO ilmoitti, että säännöllisen sähköntuotannon Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikössä (OL3) odotetaan nyt alkavan helmikuussa 2022. Uusi aikataulu perustuu Areva-Siemens-yhteenliittymän toimittamaan päivitettyyn käynnistysaikatauluun. Päivitetty aikataulu ja välimiesmenettelyn lopputulos on huomioitu PVO:n arvostuksessa vuoden lopussa. Stora Enson epäsuora osuus Olkiluoto 3:n kapasiteetista PVO B2 -osakkeiden kautta on noin 8,9 %. Vuoden 2020 aikana Stora Enso on myös antanut 13 milj. euron vaihtovelkakirjalainan Pohjolan Voima Oy:lle. 66 PVO:n osakkeet 31.12.2020 Milj. euroa Osakesarja %:n omistus-osuus Omaisuuslaji Käypä arvo 2020 Käypä arvo 2019 PVO-Vesivoima Oy A 20,6 vesivoima 132 221 Teollisuuden Voima Oyj B 15,7 ydinvoima 257 275 Teollisuuden Voima Oyj B2 14,8 rakenteilla oleva ydinvoima — 22 Muut C,C2,V,M useita useita 4 4 Yhteensä 394 522 Vuoden 2020 lopussa käypä arvo oli 394 (522) milj. euroa, kun omistuksen hankintameno oli 117 (117) milj. euroa, ja tästä 277 (405) milj. euron käyvän arvon muutos kirjattiin muihin laajan tuloksen eriin. Muutos Pohjolan Voiman käyvässä arvossa johtuu pääasiassa sähkön markkinahinnan laskusta. Käyvän arvon muutoksesta ei kirjata laskennallisia veroja, koska Suomen verolainsäädännön mukaan yli 10 %:n omistukset on vapautettu myyntivoiton verotuksesta. Merkittävimmät oman pääoman ehtoiset sijoitukset 31.12.2020 Milj. euroa Omistus % Osakkeet kpl Hankintameno Käypä arvo Packages Ltd, Pakistan - julkisesti noteerattu osake 6,0 5 396 650 3 16 Noteeratut arvopaperit yhteensä 3 16 Pohjolan Voima Oy - noteeraamaton osake 15,6 5 073 972 117 394 Muut - noteeraamattomat arvopaperit 18 7 Noteeraamattomat arvopaperit yhteensä 135 401 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset yhteensä 31.12.2020 138 417 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset yhteensä 31.12.2019 123 538 67 Liite 15. Muut pitkäaikaiset varat 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Ennakkomaksut ja siirtosaamiset 15 17 Verohyvitykset 4 5 Muut pitkäaikaiset varat 9 15 Yhteensä 28 37 68 Liite 16. Vaihto-omaisuus Laadintaperiaatteet Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä, mikäli se johtaa likimain samaan lopputulokseen kuin FIFO-menetelmä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-aineet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät kustannukset sekä tuotteisiin kohdistuvan osuuden tuotannon välillisistä kustannuksista ilman korkokuluja. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla. Mikäli tuotteen hankintameno ylittää sen nettorealisointiarvon, kirjataan tasearvoon vähennys. Vanhojen, hidaskiertoisten ja vanhentuneiden tuotteiden ja varaosien tasearvoon kirjataan epäkuranttiusvähennys. Konsernitaseessa tällaiset epäkuranttiusvähennykset vähennetään vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvosta. 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Aineet ja tarvikkeet 331 372 Keskeneräiset tuotteet 65 84 Valmiit tuotteet 597 672 Varaosat ja tarvikkeet 329 317 Muu vaihto-omaisuus 13 17 Ennakkomaksut ja hakkuuoikeudet 64 53 Epäkuranttiusvähennys: varaosat ja tarvikkeet -109 -101 Epäkuranttiusvähennys: valmiit tuotteet -12 -16 Nettorealisointiarvoista johtuva vähennys -8 -6 Yhteensä 1 270 1 391 3 844 (4 693) milj. euroa vaihto-omaisuutta kirjattiin kuluiksi vuoden aikana. Ne sisältyvät materiaalien ja tarvikkeiden riviin ja liittyvät materiaaleihin. Vaihto-omaisuuteen kirjatuilla vähennyksillä oli tuloslaskelmaan 22 (14) milj. euron kuluvaikutus. Aiemmin kuluksi kirjattujen vähennysten palautuksilla oli 16 (8) milj. euron positiivinen tulosvaikutus. 69 Liite 17. Korottomat operatiiviset saamiset Laadintaperiaatteet Myyntisaamiset Myyntisaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja jälkeenpäin odotettuun realisoitumisarvoon luottotappiovarauksella vähennettynä. Myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan saamisten riippumattoman ja kattavan tarkastelun perusteella vuoden lopussa käyttäen eteenpäin katsovaa odotettavissa olevien luottotappioiden varausmallia. Myyntisaamisten osalta noudatetaan IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua lähestymistapaa, jonka mukaan odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan todennäköisten elinkaaren aikaisten luottotappioiden perusteella tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Niiden saamisten osalta, joiden maksuja ei ole laiminlyöty, odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan ulkoisen palveluntarjoajan tuottamien asiakkaiden luottotappiotodennäköisyyksiä kuvaavan datan perusteella, jota käytetään odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamallissa. Myyntisaamisten odotettavissa olevien luottotappioiden mallia on päivitetty vuoden 2020 koronaviruspandemian vuoksi. Mallissa otettiin käyttöön uusi makrotaloudellinen indikaattori, joka huomioi makrotaloudellisen kehityksen ja sisällyttää laskentamalliin ennakoivaa tietoa. Laskentamallissa on sovellettu oletusta siitä, että asiakkaan maksukyvyttömyys tulkitaan tapahtuvaksi aikaisintaan 90 päivää saamisen erääntymisen jälkeen, ja maksukyvyttömyyden arvioidaan normaalisti tapahtuvan, kun myyntisaamisen suoritus on vähintään 90 päivää myöhässä tai kun on muita riippumattomia todisteita maksukyvyttömyydestä. Myyntisaamiset esitetään lyhytaikaisina korottomina saamisina lyhytaikaisissa varoissa konsernin taseessa. Myyntisaamiset faktorointiohjelmien alla Stora Enso solmii myyntisaamisten faktorointisopimuksia nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi. Myydyt saamiset kirjataan pois taseesta, kun omistusoikeuteen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet. Sellaiset jäljellä olevat myyntisaamiset, joita ei ole vielä myyty tilikauden lopussa, mutta jotka ovat myytävissä faktorointiohjelmien kautta seuraavalla tilikaudella, luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi myyntisaamisiksi IFRS 9:n mukaisten liiketoimintamallin ja sopimuksiin perustuvien rahavirtojen testien mukaisesti. Lisätietoja löytyy liitteestä 25 (Käyvät arvot). Lyhytaikaiset korottomat saamiset 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Myyntisaamiset - bruttomääräinen kirjanpitoarvo 893 1 006 Odotettavissa olevat luottotappiot -35 -38 Ennakkomaksut ja siirtosaamiset 96 96 Muut saamiset 190 224 Yhteensä 1 145 1 289 Myyntisaamisten ikäjakauma 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Erääntymättömät 819 865 Alle 30 päivää sitten erääntyneet 26 65 31-60 päivää sitten erääntyneet 0 9 61-90 päivää sitten erääntyneet 1 2 91-180 päivää sitten erääntyneet 0 3 Yli 180 päivää sitten erääntyneet 46 63 Yhteensä 893 1 006 Erääntyneiden myyntisaamisten bruttomäärä oli 74 (142) milj. euroa 31.12.2020. Nämä saamiset liittyvät useisiin eri maihin ja asiakkaisiin, joilla ei ole viimeaikaisia laiminlyöntejä. Myyntisaamisten elinkaaren aikaisten odotettavissa olevien luottotappioiden määrä oli 35 (38) milj. euroa 31.12.2020. Myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan tapauskohtaisesti tulevaisuuteen katsovalla mallilla, joka perustuu asiakkaiden maksujen laiminlyönnin todennäköisyyden arviointiin. Jos konsernilla on syytä epäillä asiakkaan taloudellista tilannetta, vaaditaan ennakkomaksu tai pankin antama peruuttamaton remburssi. Vuoden lopussa erääntymistä odottavien remburssien yhteissumma oli 39 (33) milj. euroa. Liitteessä 24 (Rahoitusriskien hallinta) on lisätietoa asiakkaiden luottoriskin hallinnasta. Luottotappiovarauksen ikäjakauma 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Erääntymättömät ja alle 90 päivää sitten erääntyneet 1 1 Yli 90 päivää sitten erääntyneet 33 37 Yhteensä 35 38 Luottotappiovarauksen täsmäytys 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Avaava tase 1.1. 38 36 Muutos tuloslaskelman kautta kirjattavissa luottotappiovarauksissa 4 9 Alaskirjaukset -7 -6 Tasearvo 31.12. 35 38 70 Vuoden 2020 aikana toteutuneiden luottotappioiden määrä oli 7 (6) milj. euroa ja nämä myyntisaamiset alaskirjattiin pois taseesta. Stora Enso on solminut myyntisaamisten faktorointisopimuksia nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi. Tällaiset sopimukset johtivat nimellisarvoltaan 155 (255) milj. euron arvoisten myyntisaamisten kirjaamiseen pois taseesta vuoden lopussa. Stora Enson osallisuuden myytyihin saamisiin arvioidaan olevan jatkossa vähäinen faktorointisopimusten luonteesta ja riskienjaosta johtuen. 71 Liite 18. Oma pääoma Laadintaperiaatteet Osingonjako ja pääoman palautus Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa tai pääoman palautusta ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää. Oma pääoma 31.12.2020 oli 8 809 (7 429) milj. euroa ja markkina-arvo Nasdaq Helsingissä 12 383 (10 328) milj. euroa. A-osakkeiden markkina-arvo oli 15,90 (13,55) euroa ja R-osakkeiden 15,65 (12,97) euroa. Vaikka osakkeilla on sama kirjanpidollinen vasta-arvo, A-sarjan osakkeet tuottavat omistajalleen yhden äänen kutakin osaketta kohti ja R-sarjan osakkeet tuottavat yhden äänen kutakin kymmentä osaketta kohti. Jokaisella osakkeenomistajalla on kuitenkin vähintään yksi ääni. A-sarjan osakkeita voidaan vaihtaa R- sarjan osakkeiksi koska tahansa osakkeenomistajan vaatimuksesta. Yhtiön kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2020 oli 1 342 (1 342) milj. euroa. Osakkeiden tämänhetkinen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,70 (1,70) euroa osakkeelta. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenet omistivat 1 150 (1 150) A-sarjan ja 537 921 (478 403) R-sarjan osaketta 31.12.2020. Osakkeiden osuus yhtiön kokonaisäänimäärästä oli 0,02 %. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten omistukset esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä 7 (Hallituksen ja johdon palkkiot). Konsernin osakepalkkio-ohjelmat esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä 21 (Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät). Millään näistä ohjelmista ei ole kuitenkaan vaikutusta osakepääomaan. Osakepääoman ja osakemäärien muutokset A-osakkeet R-osakkeet Yhteensä 1 tammikuuta, 2019 176 312 672 612 307 315 788 619 987 A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi -55 838 55 838 — 31 joulukuuta, 2019 176 256 834 612 363 153 788 619 987 A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi -2 419 2 419 — 31 joulukuuta, 2020 176 254 415 612 365 572 788 619 987 Äänimäärä 31.12.20201 176 254 415 61 236 557 237 490 972 Osakepääoma 31.12.2020, milj. euroa 300 1 042 1 342 Osakepääoma 31.12.2019, milj. euroa 300 1 042 1 342 1R-osakkeiden äänet on laskettu jakamalla R-osakkeiden määrä kymmenellä 9.3.2021 mennessä merkityt osakkeet edustavat kokonaismäärältään osakkeita, jotka oikeuttavat äänestämään tulevassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. 72 Liite 19. Määräysvallattomien omistajien osuudet Laadintaperiaatteet Määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään konsernin taseen omassa pääomassa. Määräysvallattomien omistajien ja emoyhtiön omistajien suhteellinen osuus voitosta tai tappiosta esitetään tuloslaskelmassa tilikauden voiton jälkeen. Määräysvallattomien omistajien ja emoyhtiön omistajien väliset transaktiot kirjataan suoraan omaan pääomaan ja siten ne esitetään laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista. Määräysvallattomien omistajien osuuksien arvostamisperiaatteesta päätetään kunkin yritysoston kohdalla erikseen. Määräysvallattomien omistajien osuudet 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 1.1. -7 18 Hankinnat 0 -7 Luovutukset 0 8 Osuus tilikauden tuloksesta -9 -24 Muut laajan tuloksen erät 1 0 Osingot 0 -1 31.12. -16 -7 Merkittävimmät määräysvallattomien omistajien osuudet 31.12. 2020 2020 2019 Yhtiö Pääasiallinen toimintamaa Määräysvallattomien omistajien suhteellinen omistusosuus, % Milj. euroa Stora Enso Pulp and Paper Asia AB Group Ruotsi ja Kiina Kts. erillinen taulukko -18 -9 Muut - 2 2 Yhteensä -16 -7 Määräysvallattomien omistajien osuudet Stora Enso Pulp and Paper Asia AB -konsernissa 31.12.2020 31.12.2019 Yhtiö Pääasiallinen toimintamaa Määräysval-lattomien omistajien suora omistus-osuus, % Määräysvallat-tomien omistajien epäsuora omistusosuus, % Määräysval-lattomien omistajien kokonais-omistus-osuus, % Määräysval-lattomien omistajien suora omistus-osuus, % Määräysval-lattomien omistajien epäsuora omistusosuus, % Määräysval-lattomien omistajien kokonais-omistus-osuus, % Stora Enso Pulp and Paper Asia AB Ruotsi ja Kiina 5,79 — 5,79 5,79 — 5,79 Guangxi Stora Enso Forestry Co Ltd Kiina 5,00 5,50 10,50 5,00 5,50 10,50 Stora Enso (Guangxi) Packaging Company Ltd Kiina 15,00 4,92 19,92 15,00 4,92 19,92 Stora Enso (Guangxi) Forestry Company Ltd Kiina 15,00 4,92 19,92 15,00 4,92 19,92 Vuonna 2020 Stora Enson määräysvallattoman osuuden tasearvo laski 9 milj. euroa pääasiassa Stora Enso Pulp and Paper Asia AB Groupin negatiivisen tuloksen takia. Stora Enso Pulp and Paper Asia AB Groupin tilikauden tappio oli 54 (111) milj. euroa. Alla on esitetty yhteenveto taloudellisista tiedoista konsernin niiden tytäryhtiöiden osalta, joissa määräysvallattomien omistajien osuus on olennainen. 73 Stora Enso Pulp and Paper Asia AB -konserni Milj. euroa 2020 2019 Varat 1 167 1 268 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma -114 -74 Määräysvallattomien omistajien osuus1 -18 -9 Oma pääoma yhteensä -132 -82 Velat 1 298 1 350 Tilikauden tappio -54 -111 Tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille -44 -91 Määräysvallattomille omistajille -10 -20 Tilikauden tappio -54 -111 Liiketoiminnan nettorahavirta 45 -15 Investointien nettorahavirta -36 -32 Rahoituksen nettorahavirta 10 13 Nettorahavirta 19 -34 1 Määräysvallattomille omistajille ei maksettu osinkoa vuoden 2020 tai 2019 aikana. 74 Liite 20. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Laadintaperiaatteet Työsuhde-etuudet Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita maksupohjaisia ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joihin kuuluvaa omaisuutta hallinnoivat yleensä erilliset säätiöt ja rahastot. Eläkejärjestelyt ja työsuhteen jälkeiset järjestelyt rahoitetaan yleensä työntekijöiltä ja asianomaisilta konserniyrityksiltä perittävin maksuin, jotka perustuvat riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen suosituksiin. Työnantajan suorittamat maksut maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sinä kautena, johon maksusuoritus liittyy. Etuuspohjaisissa järjestelyissä taloudelliset kustannukset määritetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön (projected unit credit method) perustuvalla menetelmällä. Menetelmän mukaan eläkejärjestelyjen kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan jaksottamalla säännönmukaiset kustannukset työntekijän työvuosille hyväksyttyjen vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimien vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaisesti kaikissa merkittävimmissä maissa, joissa on eläkejärjestelyjä. Eläkevastuuna esitetään tulevien arvioitujen eläkemaksujen nykyarvo, joka lasketaan käyttämällä korkona valuutaltaan tai juoksuajaltaan vastaavien korkeasti luokiteltujen yrityslainojen (highly rated corporate bonds) tai valtion joukkolainojen korkoja tilanteesta riippuen. Konserni kirjaa kaikki etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä aiheutuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot suoraan omaan pääomaan, kuten konsernin laajassa tuloslaskelmassa on esitetty. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kustannukset tunnistetaan järjestelyitä muutettaessa ja ne kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan karttumista koskevista vaatimuksista huolimatta. Konsernitaseeseen kirjataan täysi varaus kaikista järjestelyn kattamattomista vastuista. Konsernilla on eri liiketoiminnoissa ja eri maissa useita eläkejärjestelyjä ja muita etuusjärjestelyjä, joiden kustannukset vuonna 2020 olivat 152 (166) milj. euroa, kuten liitteestä 6 (Henkilöstökulut) käy ilmi. Valtaosa järjestelyistä on maksupohjaisia, joista kirjatut kulut olivat yhteensä 136 (156) milj. euroa. Stora Enson etuuspohjaiset velvoitteet nykyisille ja entisille työntekijöille ovat yhteensä 1 210 (1 219) milj. euroa. Eri eläkejärjestelyihin on kuitenkin varattu 737 (761) milj. euron varat näiden vastuiden kattamiseksi. Etuuspohjaisten järjestelyjen nettovelka on esitetty taseessa täysimääräisenä. Nettovelka oli 473 milj. euroa vuonna 2020, eli 14 milj. euroa suurempi verrattuna edellisvuoden 458 milj. euroon. Korkokulut on kirjattu rahoituskuluihin. Vuonna 2020 etuuspohjaisista järjestelyistä kirjattiin tuloslaskelmaan yhteensä 20 milj. euron kulu ja muihin laajan tuloksen eriin 21 milj. euron vakuutusmatemaattinen tappio. Vuonna 2019 etuuspohjaisista järjestelyistä kirjattiin tuloslaskelmaan yhteensä 17 milj. euron kulu ja muihin laajan tuloksen eriin 77 milj. euron vakuutusmatemaattinen voitto. Vuonna 2021 maksuja odotetaan olevan yhteensä 21 milj. euroa. Vuonna 2020 eläkemaksujen palautuksia oli yhteensä 24 (-23) milj. euroa. Konsernin toimintaperiaate alijäämien osalta on rahastoida sellaiset määrät, jotka täyttävät paikallisten viranomaisten vaatimukset verovähennyskelpoisille maksuille. Vakuutusmatemaattisten eläkevastuulaskelmien diskonttakorot määritetään markkinatuottojen mukaan. Konsernin tavoitteena on kuitenkin tarjota maksupohjaisia järjestelyjä työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia varten. Kaikkia etuuspohjaisten järjestelyjen vastuita ja kirjanpitoa koskevia seikkoja arvioidaan konsernitasolla. Konsernitaseen nettovelka heijastaa etuuspohjaisten järjestelyjen todellista alijäämää. Tiedot eläkejärjestelyistä, eläkevaroista ja sijoituspolitiikoista konsernin tärkeimmissä toimintamaissa on esitetty alla. Suomi Suomessa eläketurva rahoitetaan pääasiassa maksupohjaisina järjestelyinä, joista aiheutuva kulu tuloslaskelmassa on 56 (69) milj. euroa. Etuuspohjaisten järjestelyjen kattamista vastuista aiheutui puolestaan 0 (0) milj. euron kulu ilman rahoituskulujen osuutta. Eläketurva on vuodesta 2001 lähtien järjestetty kokonaan paikallisten eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Suomessa suurin osa eläkkeistä on maksupohjaista lakisääteistä eläketurvaa, joten konsernin vastuut ovat Suomessa suhteessa paljon pienemmät kuin vertailumaissa. Järjestelyihin kuuluvia varoja hoitavat Suomessa vakuutusyhtiöt. Järjestelyjen piiriin kuuluvat työnantajat eivät saa yksityiskohtaisia tietoja varojen rakenteesta ja niiden sijoitusstrategiasta, koska varat kuuluvat vakuutusyhtiöille. Varoja hoidetaan EU-lainsäädännön ja paikallisten säännösten mukaisesti, ja eläkettä on aina maksettava taattu summa markkinatilanteesta huolimatta. Saksa Saksassa eläkekulut olivat yhteensä 8 (9) milj. euroa, joista 7 (8) milj. euroa liittyi maksupohjaisiin ja 1 (1) milj. euroa etuuspohjaisiin järjestelyihin ilman rahoituskulujen osuutta. Nettovelka vähenii 259 milj. eurosta 250 milj. euroon. Tämä nettovelan vähentyminen johtuu pääasiassa taloudellisten oletusten muutoksesta. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on kirjattu taseeseen velaksi. Joissakin pienissä järjestelyissä käytetään vakuutusyhtiöitä tai riippumattomia asiamiehiä. Eläke-etuudet perustuvat eläkettä kartuttavan työsuhteen aikana tehtyihin työvuosiin ja ansaittuihin palkkoihin. Eläkemaksujen alkamisaika määräytyy kansallisen eläkejärjestelmän mukaisen eläkeiän perusteella. Yhtiöt maksavat itse eläkkeet suoraan entisille työntekijöilleen. Eläkkeensaanti on turvattu laissa olevalla vaatimuksella, jonka mukaan taseeseen kirjattu velka vakuutetaan tiettyyn rajaan asti. Ruotsi Ruotsissa työntekijät kuuluvat maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin, joista aiheutuva kulu tuloslaskelmassa oli 55 (55) milj. euroa. Etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat pääasiassa toimihenkilöt ja niistä aiheutui 10 (8) miljoonan euron kulu ilman rahoituskulujen osuutta. Etuuspohjaiset velvoitteet olivat yhteensä 434 (411) milj. euroa ja eläkevarat 275 (284) milj. euroa. Nettovelaksi jäi siten 159 (127) milj. euroa. Tämä nettovelan muutos johtuu diskonttokoron laskusta, muutoksista taloudellisissa oletuksissa ja hyvityksestä eläkerahastolta. Stora Enso kattaa ITP-järjestelyyn liittyvät velvoitteet eläkesäätiöön maksetuilla työnantajasuorituksilla, joten jäljelle jäävä vastuu liittyy pääasiassa muihin pienempiin järjestelyihin. Rahaston sijoitusten pitkäaikainen tuottotavoite on 3 %:n reaalituotto verojen jälkeen. Stora Enson ruotsalainen eläkerahasto toteuttaa vuosittain selvityksen varoista/veloista optimoidakseen riskinottohalukkuuden sijoituksiin nähden. 75 Muut maat Muista maista merkittäviä vastuita ja eläkevaroja oli vain Isossa-Britanniassa, 142 (146) milj. euroa ja 129 (136) milj. euroa. Nettovelaksi jäi siten 13 (10) milj. euroa vuoden 2020 lopussa. Tämä nettovelan kasvu on seurausta muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa. Konserni Etuuspohjaiset velvoitteet, nettovastuiden täsmäytys Etuuspohjaiset velvoitteet Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Etuuspohjaisten järjestelyiden velat/(varat) yhteensä, netto Milj. euroa 2020 2019 2020 2019 2020 2019 Etuuspohjaiset velvoitteet 1.1. 1 219 1 115 -761 -714 458 401 Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut 15 11 15 11 Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot 2 -1 -2 0 1 -1 Korkokulut (+) -tuotot (-) 12 20 -7 -13 5 7 Tuloslaskelmassa yhteensä 29 30 -9 -13 20 17 Demograafisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 0 -22 0 -22 Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 26 118 26 118 Kokemukseen perustuvista oikaisuista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot -19 38 -19 38 Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, pois lukien korkokuluihin (+) -tuottohin (-) sisältyvät summat -28 -57 -28 -57 Muun laajan tuloksen eriin kuuluvien voittojen (-)/tappioiden (+) uudelleenarvostukset yhteensä 8 134 -28 -57 -21 77 Maksetut etuudet -55 -58 40 48 -15 -9 Työnantajamaksut ja -palautukset 24 -23 24 -23 Muuntoerot 9 0 -3 -2 6 -1 Yritysmyynnit ja -ostot, netto 0 -6 0 2 0 -3 Muut 0 3 0 -3 0 0 Etuuspohjaiset velvoitteet 31.12. 1 210 1 219 -737 -761 473 458 Etuuspohjaiset järjestelyt: velvoitteiden laskemisessa käytetyt maakohtaiset oletukset 31.12. päättyvä tilikausi Suomi Saksa Ruotsi 2020 2019 2020 2019 2020 2019 Diskonttokorko % 0,2 0,4 0,4 0,8 1,1 1,5 Palkkatason nousu % 2,1 2,2 2,5 2,5 2,7 2,9 Eläketason nousu % 1,2 1,3 1,5 1,8 1,8 2,0 Nykyinen eläkeikä keskimäärin 64,2 64,0 65,0 65,0 65,0 65,0 Painotettu keskimääräinen elinajanodote 87,0 87,0 87,7 85,0 88,5 88,4 Eläkejärjestelyjen kesto 10,0 10,0 13,2 13,8 17,1 17,4 Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden herkkyys Vaikutus etuuspohjaisiin eläkevelvoitteisiin Oletusten muutos Oletusten nousu Oletusten lasku Diskonttokorko 0,50 % Lasku 7,0 % Nousu 7,9 % Palkkojen nousuvauhti 0,50 % Nousu 1,9 % Lasku 1,7 % Eläkkeiden nousuvauhti 0,50 % Nousu 5,7 % Lasku 5,1 % Elinajanodote 1 vuosi Nousu 4,6 % Lasku 4,4 % Korkoriski: Velvoitteet arvioidaan käyttämällä korkean luottoluokituksen yrityslainojen tai valtion joukkolainojen markkinatuottoja velvoitteiden diskonttaamiseksi. Näin ollen ne ovat alttiita muutoksille. Tulosvaikutteisesti kirjatut nettokorkotuotot ja -kulut lasketaan myös markkinatuottoja käyttäen. Elinikään liittyvä riski: Jos jäsenet elävät oletettua vanhemmiksi, vastuut saatetaan alun perin arvioida liian pieniksi. Alijäämää saattaa esiintyä, jos rahastointi ei ole riittävässä määrin huomioinut kohonnutta elinajanodotetta. 76 Etuuspohjaiset järjestelyt maittain 31.12.2020 31.12.2020 Milj. euroa Suomi Saksa Ruotsi Muut Yhteensä Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 266 27 412 230 936 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 0 226 22 26 274 Etuuspohjaiset velvoitteet 266 254 434 256 1 210 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -254 -4 -275 -205 -737 Eläkevelat taseessa 13 250 159 51 473 Jaottelu Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 13 250 159 27 449 Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 0 0 0 24 24 Eläkevelat taseessa 13 250 159 51 473 Etuuspohjaiset järjestelyt maittain 31.12.2019 31.12.2019 Milj. euroa Suomi Saksa Ruotsi Muut Yhteensä Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 286 16 389 230 922 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 0 246 22 29 298 Etuuspohjaiset velvoitteet 286 263 411 259 1 219 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -264 -4 -284 -209 -761 Eläkevelat taseessa 22 259 127 50 458 Jaottelu Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 22 259 127 24 432 Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 0 0 0 27 27 Eläkevelat taseessa 22 259 127 50 458 Järjestelyyn kuuluvat varat 31.12. 2020 2019 Milj. euroa Noteeratut Noteraamattomat Yhteensä % Noteeratut Noteraamattomat Yhteensä % Oma pääoma 97 33 130 17,7 70 41 111 14,6 Velat 72 31 103 14,0 7 96 103 13,6 Kiinteistöt 0 40 40 5,4 0 35 35 4,6 Rahavarat 31 0 31 4,2 41 0 41 5,4 Vakuutusyhtiöiden hallussa olevat varat 0 322 322 43,7 0 330 330 43,4 Muut 13 98 111 15,0 15 125 140 18,4 Eläkerahastojen varat yhteensä 213 525 737 100,0 133 628 761 100,0 Järjestelyihin kuuluvat varat eivät sisällä konsernin kiinteistöomaisuutta tai muuta omaisuutta tai yhtiön omia rahoitusinstrumentteja. Järjestelyyn kuuluvien varojen jaottelua on päivitetty vuonna 2020 ja vertailutiedot on korjattu uuden jaottelun mukaiseksi. Kaksi tärkeintä konsernin eläkevelkaan vaikuttavaa taloudellista tekijää ovat korkojen vaihtelu ja inflaatio-odotukset. Eläkevarojen sijoitusten allokoinnin tavoitteena on neutralisoida näiden tekijöiden vaikutukset ja maksimoida sijoitusten tuotto. 77 Liite 21. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Laadintaperiaatteet Osakekannustimet Kaikki henkilöstöön liittyvät osakeperusteiset maksut kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstökuluiksi oikeuden syntymisajanjaksolla. Osakeohjelmat voidaan suojata suojausinstrumenteilla (Total Return Swap), jotka maksetaan käteissuorituksin. Konsernilla on täten mahdollisuus saada käteissuorituksia, jotka osittain kompensoivat muutokset osakkeen kurssissa sen myöntämispäivän ja maksupäivän välillä. Konsernin suojausinstrumentit (TRS) eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Siten kausiluonteiset muutokset niiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan kuluihin niiden osakeperusteisten ohjelmien kustannusten kanssa, joihin ne liittyvät. IFRS 2 -standardissa (Osakeperusteisten maksujen luokittelu ja arvostus) 1.1.2018 käyttöönotetun muutoksen myötä kaikki osakeperusteiset maksut luokitellaan omana pääomana maksettaviin kannustinjärjestelmiin. Lisätietoja löytyy liitteestä 1 (Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet). Omana pääomana maksettavien osakekannustimien nettosumma verojen jälkeen arvostetaan osakkeiden myöntämispäivän perusteella käypään arvoon, jossa on otettu huomioon odotettujen osinkojen nykyarvo. Omana pääomana maksettavien osakekannustimien myöntämispäivänä määritetty käypä arvo kirjataan kuluksi tasasuuruisina erinä syntymisajanjaksolla perustuen arvioon lopulta suoritettavien osakkeiden määrästä, jolloin oma pääoma kasvaa vastaavasti. Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät Johdon palkat sovitaan tapauskohtaisesti. Stora Enson palkitsemisjärjestelmissä otetaan huomioon sekä tulosyksikön että yksilön suorituskyky, kehitys ja tulos. Tämä suorituspohjainen palkitsemisjärjestelmä perustuu yhtiön tulokseen ja liiketoiminnan avaintavoitteiden saavuttamiseen. Konsernin johdon sekä divisioonien ja tulosyksiköiden johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmissä palkkiot ovat enimmillään 8-75 % perusvuosipalkasta. Henkilöstön kannustinjärjestelmässä palkkiot ovat enimmillään 7 % perusvuosipalkasta. Kaikki kannustinpalkkiot ovat harkinnanvaraisia. Konsernin tulokseen perustuvat palkitsemisjärjestelmät koskevat paikallisen käytännön ja lainsäädännön salliessa suurinta osaa kaikista työntekijöistä. Vuonna 2020 kannustinpalkkioiden laskentaperusteina käytettiin sekä taloudellisia tavoitteita että rahavirta- ja turvallisuustavoitteita. Lyhyen aikavälin kannustinohjelmissa taloudellista menestystä mitataan seuraavilla mittareilla: Operatiivinen EBITDA ja operatiivisen käyttöpääoman suhde liikevaihtoon. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät Vuodesta 2005 johdolle on käynnistetty uusia osakeperusteisia ohjelmia joka vuosi. Vuoden 2018 ohjelmalla, jonka ansaintajakso päättyi vuonna 2020 ja osakeperusteiset palkkiot suoritetaan vuonna 2021, sekä jäljellä olevilla ohjelmilla, mukaan lukien vuonna 2020 käynnistetyllä ohjelmalla, on kolmen vuoden tulostavoite. Osakeperusteisten ohjelmien palkkiot suoritetaan kerralla kolmen vuoden ansaintajakson päättymisen jälkeen. Kolme neljäsosaa (75 %) ohjelmissa ansaittavista osakkeista on tulosperusteisia ja ansaitaan hallituksen palkitsemisvaliokunnan ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien perusteella. Taloudellisen menestyksen mittari on konsernin kolmen vuoden Taloudellinen lisäarvo (EVA) ja osakekohtainen tulos (EPS). Yksi neljäsosa (25 %) ohjelmissa ansaittavista osakkeista on rajoitettuja, eikä niitä ole sidottu tulostavoitteisiin. Rajoitettujen osakkeiden ansainta on sidottu työskentelyyn yhtiössä ansaintajakson aikana. Johtoryhmän jäsenten ohjelmissa ansaittavat osakkeet ovat ainoastaan tulosperusteisia. Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin sisältyvien osakkeiden arvioitu lukumäärä ennen veroja vuoden lopussa on esitetty seuraavassa taulukossa. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä tulee olemaan pienempi, sillä työntekijöiden verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi. Rajoitetut ja tulosperusteiset osakeohjelmat 31.12.2020 Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin sisältyvien osakkeiden arvioitu lukumäärä vuoden lopussa Osakkeita 2021 2022 2023 Yhteensä Vuoden 2018 ohjelma 686 264 686 264 Vuoden 2019 ohjelma 811 270 811 270 Vuoden 2020 ohjelma 1 056 299 1 056 299 Yhteensä 686 264 811 270 1 056 299 2 553 833 Stora Enson osakeperusteisten ohjelmien kulut kirjataan niiden syntymisajanjaksolle, joka on ajanjakso niiden myöntämisestä ansaintajakson päättymiseen. Osakepohjaisista ohjelmista kirjattiin 1 (3) milj. euron kulu tuloslaskelmaan. Kirjattu kulu liittyy kokonaan rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin. Vuoden 2020 lopussa ei ollut käytössä suojausinstrumentteja (Total Return Swaps). 78 Liite 22. Varaukset Laadintaperiaatteet Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja että velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Purkuihin, poistoihin tai kohteiden kunnostuksiin liittyvät varaukset noudattavat johdon arviota. Velvoitteen suorittamiseen tarvittavat investoinnit lisätään omaisuuserän kirjanpitoarvoon hankintahetkellä ja poistetaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Varaukset diskontataan nettonykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutukset ovat olennaisia. Koska varaukset perustuvat johdon arvioon, näiden kustannusten ajankohdasta ja summasta ei ole täyttä varmuutta. Ympäristövelvoitteet Aikaisemman liiketoiminnan ympäristövaikutusten korjaamisesta syntyneet kustannukset, jotka eivät lisää nykyisiä tai tulevia tuottoja, kirjataan kuluksi. Ympäristövastuut kirjataan varauksina, mikäli ympäristölakien ja -säädösten nykytulkinnan perusteella on todennäköistä, että on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä voidaan luotettavasti arvioida. Uudelleenjärjestelyvelvoitteet Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan jaksolla, jona konserni sitoutuu suunnitelmaan juridisesti tai tosiasiallisesti. Varaukseen kirjataan ne kustannukset, jotka sisältyvät lopettamissuunnitelmaan, aiheutuvat jatkuvasta sopimusvelvoitteesta ja joista ei ole jatkuvaa taloudellista hyötyä tai jotka liittyvät velvoitteen purkamisesta aiheutuvaan sanktioon. Muut velvoitteet Muut varaukset liittyvät asiakkaille annettuihin takuisiin, kanteisiin, meneillään oleviin oikeuskäsittelyihin tai muihin vastaaviin oikeudellisiin tai tosiasiallisiin velvoitteisiin. Varaukset Milj. euroa Ympäristö-varaukset Uudelleen-järjestely-varaukset Muut varaukset Varaukset yhteensä Tasearvo 1.1.2019 99 8 10 117 Muuntoerot -1 0 0 -1 Yritysostot 0 0 18 18 Kirjattu tuloslaskelmaan Uudet varaukset 7 40 5 51 Varausten lisäys 6 0 1 8 Varausten peruutus -1 -2 -1 -4 Maksut -12 -5 -7 -24 Tasearvo 31.12.2019 97 41 26 165 Muuntoerot 2 1 -1 2 Kirjattu tuloslaskelmaan Uudet varaukset 13 17 14 45 Varausten lisäys 5 0 2 7 Varausten peruutus -8 -15 0 -22 Maksut -18 -17 -11 -47 Tasearvo 31.12.2020 91 28 30 149 Jako lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin varauksiin Lyhytaikaiset varaukset: erääntyvät 12 kuukauden kuluessa 3 24 19 46 Pitkäaikaiset varaukset: erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua 88 4 11 102 Yhteensä 31.12.2020 91 28 30 149 Ympäristövelvoitteet Ympäristövaraukset olivat 91 milj. euroa 31.12.2020 eli 6 milj. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Olennaisin ympäristövaraus perustuu Stora Enson ja Falunin kaupungin tekemän sopimukseen, jonka mukaan konsernilla on velvoite puhdistaa vesi Kopparbergin kaivoksen aiheuttamista saasteista ennen vesien päästämistä ympäristöön. Tilikauden lopussa varaus oli 36 (37) milj. euroa. Uudelleenjärjestelyvaraukset Stora Ensossa on tehty viime vuosina merkittäviä uudelleenjärjestelyjä yritysten myynneistä tehtaiden sulkemisiin ja hallinnollisten kustannusten säästöohjelmiin liittyen. Uudelleenjärjestelyvarauksista taseeseen kirjatut velvoitteet olivat vuoden 2020 lopussa 28 (41) milj. euroa. Ne kattoivat sekä toimintojen lopettamisesta ja purkamis- ja raivaustöistä aiheutuvat kustannukset että irtisanomiskustannukset. 79 Liite 23. Korottomat velat Pitkäaikaiset korottomat velat 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet 473 458 Varaukset 102 110 Osakeperusteiset maksut 1 2 Muut velat 12 37 Yhteensä 588 607 Lyhytaikaiset korottomat velat 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Ostovelat 1 314 1 332 Palkka- ja henkilöstökulujen jaksotukset 233 242 Siirtovelat 175 194 Varausten lyhytaikainen osuus 46 55 Saadut ennakot 26 20 Muut velat 89 67 Yhteensä 1 883 1 909 80 Liite 24. Rahoitusriskien hallinta Riskienhallinnan periaatteet ja prosessi Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernissa hallitaan hallituksen hyväksymien politiikkojen mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten rahoitus sekä tehokas rahoitusriskien hallinta. Stora Enson rahoitusriskipolitiikkaa sovelletaan kaikkiin Stora Ensossa tapahtuviin rahoitustransaktioihin. Kyseinen politiikka ja siihen tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävät muutokset astuvat voimaan, kun konsernin hallitus on ne hyväksynyt. Kaikkien rahoitusinstrumenttien käyttöä koskevien toimintaohjeiden on oltava yhdenmukaisia kyseisen rahoitusriskipolitiikan kanssa. Konsernin yhteisiin toimintoihin kuuluvat yhtiöt toimivat paikallisen rahoitusriskipolitiikan mukaisesti ja kyseiset politiikat eivät välttämättä ole täysin yhteneväisiä konsernin oman rahoitusriskipolitiikan kanssa. Merkittävimmät rahoitusmarkkinariskit esitellään tarkemmin alla, konsernin pääasiallisten rahoitusriskien ollessa korkoriski, valuuttariski, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski sekä hyödykkeiden, etenkin kuidun, sellun ja energian hintariski. Korkoriski Konserni altistuu korkoriskille, mikä tarkoittaa, että korkotason vaihtelut vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja sen taseessa olevien varojen ja velkojen arvoon. Stora Enso altistuu korkoriskille korollisten varojen ja velkojen, kuten lainojen, rahoitusinstrumenttien ja vuokrasopimusvelkojen kautta, mutta myös kaupallisten sopimusten sekä operatiivisten varojen ja velkojen kuten biologisten hyödykkeiden kautta. Konsernin tavoitteena on pitää korkokulut vakaina. Konsernin kokonaisduraation ei pitäisi ylittää lainojen keskimääräistä maturiteettia, mutta tavoitteena on kuitenkin pidempi duraatio edellä mainitun puitteissa. Yhtiön hallitus hyväksyy keskimääräistä maturiteettia pidemmän duraation. Konserni voi käyttää koronvaihtosopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia korkoriskin hallitsemiseksi muuntamalla vaihtuvakorkoisia lainoja synteettisesti kiinteäkorkoisiksi lainoiksi johdannaisten avulla. Konsernin vaihtuva- ja kiinteäkorkoinen positio vuoden lopussa on esitetty seuraavassa taulukossa: Vaihtuva- ja kiinteäkorkoinen positio 31.12.2020 31.12.2019 Milj. euroa Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Pitkäaikaiset korolliset saamiset1 1 90 0 74 Lyhytaikaiset korolliset saamiset 0 0 0 0 Rahavarat 1 661 0 876 0 Korolliset velat2 -1 642 -3 050 -1 509 -2 603 Korolliset saamiset ja velat ennen johdannaisia 19 -2 959 -633 -2 530 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 894 -894 810 -810 Korolliset saamiset ja velat johdannaisten jälkeen 913 -3 853 177 -3 339 1 Pois lukien korkosaamiset ja listatut arvopaperit 2 Pitkäaikaiset korolliset velat, korollisten velkojen lyhennyserät, lyhytaikaiset korolliset velat ja käytetyt luottolimiitit, pois lukien johdannaisvelat ja korkovelat. Konsernin korollisten nettovelkojen, mukaan lukien kaikki korkojohdannaiset, mutta pois lukien rahavarat, koron keskimääräinen uudelleenmääräytymiskausi oli noin 4,6 (4,2) vuotta. 31.12.2020 vallinneen tilanteen mukaisesti yhden prosenttiyksikön nousu korkotasossa kasvattaisi vuosittaisia nettokorkokuluja noin 5 (6) milj. euroa ja vastaava lasku korkotasossa laskisi vuosittaisia nettokorkokuluja noin 3 (5) milj. euroa. Kyseinen simulaatio olettaa, että lainojen duraatio ja konsernin rahoitusrakenne pysyvät ennallaan vuoden aikana. Lisäksi simulaatio laskee yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutuksen kaikkien vaihtuvakorkoisten instrumenttien, pois lukien konsernin rahavarat, seuraavasta uudelleenasettamispäivästä lukien vuoden loppuun asti. Lisäksi kaikkien vuoden kuluessa erääntyvien lyhytaikaisten lainojen eräpäivää oletetaan pidennettävän vuoden loppuun asti soveltaen uutta korkeampaa tai alhaisempaa korkoa. Yhden prosenttiyksikön paralleeli muutos korkotasossa aiheuttaisi myös 28 (31) milj. euron käyvän arvostuksen voiton tai tappion ennen veroja rahavirran suojauksen alla olevista koronvaihtosopimuksista sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksista, joiden arvonmuutos kirjataan laajan tuloksen erien kautta rahavirran suojausrahastoon. Liitteessä 27 (Johdannaiset) on yhteenveto liikkeeseen laskettujen korkojohdannaissopimusten nimellisarvosta ja käyvästä arvosta. Valuuttakurssiriski - transaktioriski Konsernin toiminta on maailmanlaajuista ja konserni altistuu näin ollen valuuttariskille, joka aiheutuu markkinoilla tapahtuvista valuuttakurssimuutoksista. Valuuttojen transaktioriski johtuu Stora Enson tuotantolaitosten maantieteellisestä sijainnista ympäri maailmaa sekä raaka-ainehankinnoista ja lopputuotteiden myynnistä vieraassa valuutassa tuotantolaitosten kotivaluuttaan nähden. Tärkeimmät valuutat näissä tapauksissa ovat Yhdysvaltain dollari, Ison-Britannian punta sekä Ruotsin kruunu. Stora Enson konserniyhtiöt, joiden kotivaluutta on muu kuin euro, ovat lisäksi altistuneita euromääräisistä nettokassavirroista aiheutuvalle transaktioriskille paikallisessa valuutassa. Nämä euromääräiset riskit aiheutuvat erityisesti Stora Enson tytäryhtiöistä, jotka sijatisevat Ruotsissa, Tšekin tasavallassa sekä Puolassa. Valuutan transaktioriski on valuuttakurssivaihteluiden vaikutus konsernin tuloslaskelmaan eli valuuttakurssien vaikutus konsernin odotettuihin tuleviin rahavirtoihin sekä näiden pohjalta myöhemmin kirjattaviin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin. Konsernin rahoitusriskipolitiikan mukaisesti konsernin tavoitteena on suojata 45–55 % tärkeimpien valuuttojen valuuttamääräisistä ennustetuista todennäköisistä rahavirroista seuraavaksi 12 kuukaudeksi eteenpäin johdannaisinstrumenttien, kuten valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden, avulla. Konserni voi myös suojata 12–36 kuukauden pituisia ajanjaksoja tai muuttaa edellä mainittua seuraavan 12 kuukauden suojaussuhdetta konsernin johdon harkintaan perustuen. Konsernin tavoite valuuttamääräisissä operatiivisissa myyntisaamisissa ja ostoveloissa on suojata 50–100 % konsernin avoimesta nettosaamisesta merkittävissä valuuttapareissa. Seuraavassa taulukossa esitetään arvioitu nettomääräinen operatiivinen ulkomaanvaluutan transaktioriski pääasiallisille valuutoille seuraavalle 12 kuukaudelle sekä niihin liittyvät valuuttakurssisuojaukset 31.12. vuoden lopun valuuttakursseja käyttäen. Vuoden lopun tilanteen myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvä nettoriski sisältää IFRS 7-standardin vaatimusten mukaisesti valuuttariskit konsernin 81 ulkoisista sekä konserniyritysten välisistä sisäisistä transaktioista. Taulukossa esiintyvä positiivinen riskimäärä kuvaa arvioitua valuuttamääräistä konserniin tulevaa kassavirtaa tai saamista. Operatiiviset valuuttamääräiset transaktioriskit 31.12.2020 31.12.2019 Milj. euroa EUR SEK USD GBP AUD UYU EUR SEK USD GBP AUD UYU Arvioitu vuosittainen liiketoiminnan nettorahavirta suojatuissa rahavirroissa1 920 -197 1 330 222 46 -40 898 -187 1 173 304 42 -50 Rahavirran suojaukset seuraavalle 12 kuukaudelle -433 94 -629 -97 -21 22 -558 99 -616 -138 -19 24 Arvioitu vuosittainen liiketoiminnan nettorahavirta suojausten jälkeen 488 -104 700 125 24 -18 340 -87 557 166 23 -26 Suojausprosentti 31.12. seuraaville 12 kuukaudelle 47 % 48 % 47 % 44 % 46 % 54 % 62 % 53 % 53 % 45 % 45 % 47 % Painotettu keskimääräinen suojauskurssi euroa vastaan2 — 10,40 1,18 0,90 1,63 55,61 — 10,55 1,17 0,91 1,64 42,34 Myyntisaamiset ja ostovelat, nettoriski -8 6 192 20 26 -5 -15 -1 168 31 19 -7 Nettomyyntisaamisten valuuttasuojaukset -10 0 -126 -14 -15 0 7 0 -110 -43 -19 0 Nettomyyntisaamiset suojausten jälkeen -18 6 66 5 11 -5 -8 -1 58 -13 0 -7 Arvioitu vuosittainen operatiivinen transaktioriski suojausten jälkeen 470 -98 766 130 36 -24 333 -88 614 153 23 -33 1 Rahavirrat ovat ennustettuja, erittäin todennäköisiä valuuttamääräisiä liiketoiminnan nettorahavirtoja suojatuissa valuutoissa. EUR-sarakkeessa esitetty valuuttariski viittaa euromääräisten rahavirtojen operatiiviselle transaktioriskille Ruotsissa, Tšekin tasavallassa ja Puolassa sijaitsevien konserniyhtiöiden osalta, koska näiden yhtiöiden toimintavaluutta ei ole euro. 2 Painotettu keskimääräinen valuuttakurssi euroa vastaan lasketaan korko-option korkoputken rakenteen ostetun osan ja valuuttatermiinien valuuttatermiinikurssien perusteella, ja näin ollen se edustaa painotettua keskimääräistä suojauskurssia, joka perustuu konsernin näkökulmasta epäsuotuisimpaan suojauskurssitasoon. Seuraavassa taulukossa esitetään arvio siitä, mikä vaikutus heikkenevällä valuutalla olisi vuotuiseen liiketulokseen. Herkkyydet on laskettu sen perusteella, mikä vaikutus 5 %:n muutoksella euron, Ruotsin kruunun, Yhdysvaltain dollarin, Ison-Britannian punnan ja Australian dollarin, sekä 10 %:n muutoksella Uruguayn peson arvossa olisi. Nämä muutokset valuutoissa on arvioitu kohtuullisen todennäköisiksi muutoksiksi valuuttakursseissa vuoden päätöskursseilla laskettuna. Vastaavalla vahvistumisella olisi likimäärin samansuuruinen vastakkainen vaikutus. Taulukossa esiintyvä negatiivinen määrä kuvastaa potentiaalista tuloslaskelmaan tai omaan pääomaan kirjattavaa nettotappiota. Toteutunut valuuttatulos voi käytännössä erota alla esitetystä herkkyysanalyysista, sillä niiden tytäryhtiöiden tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta ei ole euro, muunnetaan konsernin tilinpäätösvaluuttaan tilikauden keskikurssia käyttäen, kun taas näiden yritysten taseet, mukaan lukien valuuttasuojaukset sekä myyntisaamiset ja ostovelat, muunnetaan raportointivaluuttaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Translaatioriskiin liittyvät erät on kuvattu tarkemmin alla olevassa "Valuuttakurssiriski - Muuntoriski" kappaleessa. Herkkyysanalyysissa otetaan huomioon valuuttojen suojaukset ja siinä oletetaan, että yksittäisen valuuttakurssin muutoksen lisäksi ei tapahdu muita muutoksia alla olevassa riskissä. Valuuttakurssivaikutukset perustuvat arvioituihin operatiivisiin ulkomaanvaluuttavirtoihin seuraavalle 12 kuukaudelle, vuoden lopun suojaustasoihin sekä oletukseen että valuuttamääräisten rahavirtojen suojaustasoti ja muut mahdolliset muuttujat pysyvät muuttumattomina seuraavan 12 kuukauden aikana. Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinisopimuksia ja valuuttaoptioita. Laskelmassa ei ole otettu huomioon epäsuoria valuuttakurssivaikutuksia tuotteiden hintoihin tai tuotevirtoihin, esimerkiksi tuotteen muuttumista halvemmaksi valmistaa toisessa maantieteellisessä lokaatiossa. Operaativisten valuuttatransaktioriskien herkkyysanalyysi 31.12.2020 31.12.2019 Milj. euroa EUR SEK USD GBP AUD UYU EUR SEK USD GBP AUD UYU Riskivaluutan muutos1 -5 % -5 % -5 % -5 % -5 % -10 % -5 % -5 % -5 % -5 % -5 % -10 % Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketoiminnan nettorahavirtaan suojatuissa valuutoissa -46 10 -66 -11 -2 4 -45 9 -59 -15 -2 5 Vaikutus suojausrahastoon ennen veroja tilinpäätöspäivänä2 22 -5 31 5 1 -2 28 -5 31 7 1 -2 Vaikutus nettomyyntisaataviin valuuttasuojausten jälkeen3 1 0 -3 0 -1 1 0 0 -3 1 0 1 Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen4 -23 5 -38 -6 -2 3 -17 4 -31 -7 -1 4 1 EUR-sarakkeessa esitetty herkkyysanalyysi viittaa euromääräisten rahavirtojen operatiiviseen transaktioriskiin Ruotsissa, Tšekin tasavallassa ja Puolassa sijaitsevien konserniyhtiöiden osalta, koska näiden yhtiöiden toimintavaluutta ei ole euro. 2 Vaikutus suojausrahastoon (Muut laajan tuloksen erät) ennen veroja tilinpäätöspäivänä liittyy käyvän arvon muutoksiin johdannaissopimuksista, joiden katsotaan soveltuvan erittäin todennäköisten ennustettujen rahavirtojen kassavirtasuojauksiksi IFRS 9:n mukaan. 3 Arvioitu nettomyyntisaamisiin tai -ostovelkoihin liittyvä valuuttavaikutus suojausten jälkeen. 4 Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen sisältää taseriskeihin, ennakoituihin rahavirtoihin suojatuissa valuutoissa sekä niiden suojauksiin liittyvät erät.. 82 Seuraavassa taulukossa esitetään rahoituseriin liittyvä valuuttariski pääasiallisille valuutoille sekä niihin liittyvät suojaukset 31.12. Nettovelka sisältää valuuttamääräiset ulkoiset velat ja lainasaamiset, konsernin sisäiset velat ja lainasaamiset, sekä rahavarat. Taulukko ei sisällä IAS 21 -standardin mukaisesti nettosijoituslainoiksi määritettyjä sisäisiä valuuttalainoja, koska ne pienentävät ulkomaanvaluuttariskiä konsernitasolla. . Valuuttajohdannaiset suojaavat pääosin rahoitusriskejä taseessa ja joskus ennakoituja kassavirtoja, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä IFRS 9:n mukaisesti. Nämä ennakoidut rahavirrat eivät ole mukana seuraavassa taulukossa. Taulukossa esiintyvä negatiivinen riskimäärä kuvaa arvioitua valuuttamääräistä nettovelkaa. Lisäksi taulukko esittää arvion siitä, mikä vaikutus heikkenevällä riskivaluutalla olisi konsernin tuloslaskelmaan. Herkkyydet on laskettu sen perusteella, mikä vaikutus 5 %:n muutoksella suhteessa Ruotsin kruunuun, Yhdysvaltain dollariin, Kiinan renminbiin ja Puolan złotyyn olisi. Näitä muutoksia arvioidaan kohtuullisen todennäköisinä muutoksina valuuttakursseissa vuoden päätöskursseilla laskettuna. Vastaavalla vahvistumisella olisi likimäärin samansuuruinen vastakkainen vaikutus. Taulukossa esiintyvä negatiivinen määrä kuvastaa potentiaalista tuloslaskelmaan kirjattavaa nettotappiota. Vastaavasti positiivinen määrä kuvastaa mahdollista nettovoittoa tuloslaskelmassa. Toteutunut valuuttatulos voi käytännössä erota alla esitetystä herkkyysanalyysista, sillä riskimäärät voivat muuttua vuoden aikana. Rahoitusvaluuttariski ja arvioitu valuuttavaikutus tuloslaskelmaan 31.12.2020 31.12.2019 Milj. euroa SEK USD CNY PLN SEK USD CNY PLN Vieraassa valuutassa oleva nettovelka ennen suojauksia1 -156 -108 410 51 -36 -142 472 100 Valuuttasuojaukset 135 -33 -244 -21 0 0 -249 -4 Nettorahoitusriski suojausten jälkeen -21 -140 166 30 -36 -142 223 96 Riskivaluutan muutos -5 % -5 % -5 % -5 % -5 % -5 % -5 % -5 % Vaikutus tuloslaskelmaan2 1 7 -8 -2 2 7 -11 -5 1 Konserni on soveltanut IAS 21-standardin mukaista nettosijoituslainakäsittelyä tiettyihin konserniin sisäisiin lainoihin Kiinaan. Kyseiset lainat ovat EUR, USD ja CNY -määräisiä lainoja. Näistä lainoista kertyvät valuuttakurssierot kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan osaksi muuntoeroja. . Nettosijoitusten lainojen nimellinen määrä oli 286 (176) miljoonaa euroa vuoden lopussa ja se pienentää kyseessä olevien valuuttojen valuuttariskiä edellä olevassa taulukossa 2 Voitot ja tappiot kirjataan osaksi rahoituseriä konsernin tuloslaskelmassa. Valuuttakurssiriski - muuntoriski Muuntoriski aiheutuu valuuttakurssien vaihtelun vaikutuksesta Stora Enson valuuttamääräisten varojen, velkojen ja tulojen nettoarvoon konsolidoiduissa luvuissa. Muuntoriskiä pienennetään rahoittamalla omaisuuserien hankintaa samassa paikallisessa valuutassa kuin itse hankittava omaisuuserä, mikäli taloudellisesti mahdollista. Konserni voi myös solmia valuuttatermiinisopimuksia, valuuttaoptioita ja ottaa valuuttamääräisiä lainoja suojatakseen nettomääräisiä sijoituksiaan ulkomaisissa yksiköissä. Ulkomaisten tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten taseet sekä IFRS 9:n mukaiset muut kuin euromääräiset oman pääoman ehtoiset instrumentit muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin, mikä altistaa konsernin oman pääoman valuuttakurssivaihteluiden aiheuttamille riskeille. Tästä tuloksena olevat muuntoerot sekä muut muutokset, kuten paikallisen tuloslaskelman muuntamisesta aiheutuva muuntoero, kirjataan suoraan omaan pääomaan. Nämä kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan, kun ulkomainen yhtiö myydään kokonaan tai osittain. Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin tuloslaskelmassa oleva muuntoriski, joka syntyy tytäryhtiöiden ja yhteisten toimintojen valuuttamääräisten tuloslaskelmien muuntamisesta konsernin konsernitilinpäätöksessä käytettävään raportointivaluuttaan. Muuntoriski tuloslaskelmassa 31.12.2020 31.12.2019 EUR million SEK USD GBP BRL CZK CNY SEK USD GBP BRL CZK CNY Muuntoriski tuloslaskelmassa1 38 -165 81 -120 -7 28 102 -238 6 -163 -34 17 Riskivaluutan muutos -5 % -5 % -5 % -10 % -5 % -5 % -5 % -5 % -5 % -10 % -5 % -5 % Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen -2 8 -4 12 — -1 -5 12 — 16 2 -1 1 Sisältää ulkoiset myynnit, kulut, poistot sekä käyvän arvon arvostukset euroalueen ulkopuolella sijaitsevien yritysten osalta vuoden lopun päätöskursseja käyttäen Seuraavassa taulukossa esitetään oman pääoman alttius muuntoriskille niillä maantieteellisillä alueilla, joilla konserni on suojannut nettosijoituksiaan ulkomaisissa yksiköissä vähentääkseen muutoriskiä konsernin omassa pääomassa. Käytännössä konsernilla on myös materiaalisia suojaamattomia muuntoriskejä muilla maantieteellisillä alueilla kuten Ruotsissa ja Kiinassa. Laskelmassa huomioidaan ulkomaan valuuttamääräinen oma pääoma ja suojaustasot vuoden lopussa. Yksityiskohtaiset tiedot kertyneiden muuntoerojen muutoksista ja suojausvaikutuksista on esitetty liitteessä 28 (Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus).Taulukossa esitetty herkkyysanalyysi sisältää ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten valuuttasuojausten vaikutukset ja olettaa, että muita muutoksia ei tapahdu kuin yhden valuutan vaihtokurssimuutos vuosittain 31. joulukuuta. 83 Muuntoriski omassa pääomassa 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Muuntoriskille altis oma pääoma USD-alueella1 1 323 1 425 EUR/USD nettoinvestointien suojaukset2 -244 -267 Muuntoriskialttius suojausten jälkeen 1 079 1 157 Herkkyys ennen suojauksia - EUR vahvistuu 5% -66 -71 Herkkyys suojausten jälkeen - EUR vahvistuu 5% -54 -58 1 Sisältää Uruguayssa sijaitsevan yhteisen toiminnon Montes del Platan, jonka toimintavaluutta on Yhdysvaltain dollari. 2 USD-määräiset ulkomaisten nettosijoitusten suojauksiksi luokitellut joukkovelkakirjalainat. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski Rahoitusriskillä tarkoitetaan rahoituksen saatavuuteen liittyvää riskiä tietyllä hetkellä. Stora Enson rahoituspolitiikan mukaan nostettujen lainojen ja lyhytaikaisia lainoja kattavien käyttämättömien luottolimiittien keskimääräisen maturiteetin tulee olla vähintään neljä vuotta. Lisäksi konsernilla tulee olla rahavaroja ja nostamattomia luottolimiittejä kattamaan kaikki seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät lainat, mukaan lukien supply chain financing ja factoring ohjelmat. Konsernin sitovat käyttämättömät luottolimiitit olivat 31.12.2020 yhteensä 600 (600) milj. euroa. Stora Enson 13 pankin kanssa tekemä 600 milj. euron sitova valmiusluottosopimus erääntyy tammikuussa 2023 ja toimii likviditeettireservinä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Stora Ensolla on lisäksi käyttämättömiä kahdenvälisiä sitovia laina- ja luottojärjestelyjä pankkien kanssa 250 milj. euron edestä. Näiden kahdenvälisten järjestelyjen alkuperäinen erääntymisaika on 18–24 kuukautta, ja ne erääntyvät vuosina 2021 ja 2022. Lisäksi vuoden viimeisen kvartaalin aikana Stora Enso allekirjoitti EUR 150 milj. euron sitovan valmiusluottosopimuksen Euroopan Investointipankin (EIB) kanssa, minkä perusteella laina voidaan nostaa viimeistään vuonna 2022 viiden vuoden laina-ajalle. Edellä mainittujen lisäksi Stora Ensolla on myös käytettävissään erilaisia pitkäaikaisia rahoituslähteitä 950 (950) milj. euroon saakka. Nämä liittyvät pääosin suomalaisten eläkerahastojen kautta saatavilla oleviin rahoituslähteisiin. Jälleenrahoitusriski, jolla tarkoitetaan mahdollisuutta, että erääntyvälle velalle ei saada uutta rahoitusta markkinoilta, hallitaan pitämällä jäljellä olevien velkojen maturiteettiprofiili tasaisena. Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin rahoitusvelkojen sopimusperusteisiin maksuihin liittyvät erääntymispäivät ja ne on ryhmitelty pääotsikoiden alle sen mukaan, mikä on niiden jäljellä oleva erääntymisaika tilinpäätöspäivänä. Sopimuksiin perustuvia rahoituskuluja arvioitaessa on käytetty termiinikorkoja. Rahoitusvelat erääntymisajoittain, nettomääräiset suoritukset: 2020 Milj. euroa 2021 2022 2023 2024 2025 2026+ Yhteensä Joukkovelkakirjalainat 299 0 300 299 434 1 469 2 801 Lainat rahoituslaitoksilta 93 404 397 35 150 4 1 083 Vuokrasopimusvelat 80 66 45 37 30 138 397 Muut pitkäaikaiset lainat 0 5 0 0 0 0 5 Pitkäaikainen velka mukaan lukien lyhytaikainen osuus 471 475 742 371 614 1 612 4 285 Arvioidut rahoituskulut 98 92 79 67 59 311 706 Pitkäaikaisten lainojen sopimuksiin perustuvat suoritukset 570 566 822 439 673 1 922 4 991 Lyhytaikaiset lainat, kirjanpitoarvo 413 0 0 0 0 0 413 Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - saamiset 1 796 0 0 0 0 0 1 796 Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - maksut -1 743 0 0 0 0 0 -1 743 Nettosuoritettavat johdannaisvelat -27 -15 -11 -2 -1 -1 -58 Ostovelat 1 314 0 0 0 0 0 1 314 Käytössä olevat luottolimiitit 6 0 0 0 0 0 6 Arvioidut rahoituskulut 7 0 0 0 0 0 7 Sopimuksiin perustuvat suoritukset yhteensä, 31.12.2020 2 335 551 810 436 672 1 921 6 725 84 Rahoitusvelat erääntymisajoittain, nettomääräiset suoritukset: 2019 Milj. euroa 2020 2021 2022 2023 2024 2025+ Yhteensä Joukkovelkakirjalainat 0 287 0 300 287 1 113 1 987 Lainat rahoituslaitoksilta 295 214 194 401 37 20 1 162 Vuokrasopimusvelat 80 67 51 42 34 167 440 Muut pitkäaikaiset lainat 0 5 0 0 0 0 5 Pitkäaikainen velka mukaan lukien lyhytaikainen osuus 375 573 245 743 358 1 299 3 593 Arvioidut rahoituskulut 109 96 85 71 57 355 773 Pitkäaikaisten lainojen sopimuksiin perustuvat suoritukset 483 670 330 814 416 1 654 4 366 Lyhytaikaiset lainat, kirjanpitoarvo 516 0 0 0 0 0 516 Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - vastaanotot 1 618 0 0 0 0 0 1 618 Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - maksut -1 621 0 0 0 0 0 -1 621 Nettosuoritettavat johdannaisvelat -20 -15 -14 -10 -2 -1 -62 Ostovelat 1 331 0 0 0 0 0 1 331 Käytössä olevat luottolimiitit 13 0 0 0 0 0 13 Arvioidut rahoituskulut 12 0 0 0 0 0 12 Sopimuksiin perustuvat suoritukset yhteensä, 31.12.2019 2 333 655 316 804 414 1 653 6 174 Rahoitustransaktioiden vastapuoliriski Vastapuoliriskillä tarkoitetaan konsernin saatavien arvoon kohdistuvaa riskiä, mikäli konsernin vastapuolet eivät kykene täyttämään rahoitussopimuksista aiheutuvia velvoitteitaan. Vastapuoliriski arvostetaan siihen enimmäistappioon, joka Stora Ensolle voi syntyä suoraan siinä tapauksessa, että yksi vastapuoli laiminlyö velvoitteensa. Tätä riskiä minimoidaan: •solmimalla sopimuksia vain johtavien rahoituslaitosten sekä sellaisten yritysten kanssa, joilla on korkea luottoluokitus •tekemällä sijoituksia vain sellaisten rahoituslaitosten tai yritysten likvideihin rahamarkkinarahastoihin ja talletuksiin, joilla on vähintään luokitus BBB-. •Vähintään 50% konsernin rahavaroista tai EUR 150 miljoonaa (riippuen kumpi on suurempi) tulee säilyttää vastapuolilla, joiden luottoluokitus on vähintään A- käyttäen merkittävimpien luottoluokituslaitosten luokitussymboleja •investoimalla vähintään 75 milj. euroa konsernin rahavaroja muihin vastapuoliin kuin siihen yksittäiseen vastapuoleen, jonka hallussa on suurin osa Stora Enson rahavaroista. •vaatimalla emoyhtiön antaman takauksen, kun toimitaan luottoluokituksen saaneen vastapuolen tytäryrityksen kanssa. Konsernin rahoitusriskipolitiikka määrittää rajat hyväksytylle vastapuoliriskille perustuen taloudellisen sopimuksen kestoon ja vastapuolen luottoluokitukseen. Vuoden 2020 lopussa johdannaissopimusten vastapuoliin ei liittynyt merkittävää riskikeskittymää. Korkein vastapuoliriski markkina-arvoltaan oli 18 (5) milj. euroa ja luottoluokitus BBB+ (A-) Standard & Poor’sin luottoluokitussymboleita käyttäen. Asiakkaiden luottoriski Asiakkaiden luottoriski tarkoittaa, että Stora Enson tekemiin myyntisopimuksiin kohdistuu asiakkaiden taloudellisen tilanteen heikentymisestä aiheutuva riski. Konserni hyödyntää useita tapoja luottoriskin pienentämiseen käyttämällä muun muassa rembursseja, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Lisäksi käytetään vientitakuita, jotka kattavat sekä poliittisen että kaupallisen riskin. Vientitakuut koskevat yksittäisiä OECD-maiden ulkopuolisia asiakkaita. Konsernin johto katsoo, ettei Stora Ensolla ole yksittäiseen asiakkaaseen, yksittäiseen vastapuoleen tai maantieteelliseen alueeseen liittyviä merkittäviä riskikeskittymiä. Myyntisaamisten ryhmittely ikäjakauman mukaan sekä niihin liittyvät odotetut luottotappiot on esitetty liitteessä 17 (Korottomat operatiiviset saamiset). Hyödykkeiden hintariski Voimassa olevat hyödykesuojaukset 31.12.2020 31.12.2019 Milj. euroa Hyödykkeen suojattu määrä Keski- määräinen suojaus-hinta Suojattu nimellis-arvo, milj. euroa Käypä arvo, milj. euroa Hyödykkeen suojattu määrä Keski-määräinen suojaus-hinta Suojattu nimellis-arvo, milj. euroa Käypä arvo, milj. euroa Maakaasuostojen kivihiilikomponentti — — — — 54 000 tonnia USD 58.00 3 — Sähköostot Pohjoismaat 1 095 000 MWh EUR 30.39 33 2 1 361 040 MWh EUR 36.99 50 -5 Keski-Eurooppa 201 480 MWh EUR 42.26 9 1 315 840 MWh EUR 40.04 13 1 Maakaasuostojen öljykomponentti — — — — 59 400 barrelia USD 62.60 3 — Öljyostot 219 516 barrelia USD 52.55 10 — 203 504 barrelia USD 58.92 11 1 Konserni altistuu hyödykkeiden ja energian markkinahinnan vaihteluille, jotka vaikuttavat konsernin kannattavuuteen. Sähköjohdannaiset ovat osa konsernin yleisen energiahintariskin hallintaa, kun taas muita hyödykkeiden hintariskejä mitataan ja 85 suojataan, jos se on taloudellisesti mahdollista. Konserni voi myös soveltaa öljyn ja kivihiilen riskikomponenttisuojausta maakaasuostoihin edellä olevassa taulukossa kuvatulla tavalla. Sähköjohdannaissuojien lisäksi konserni hallitsee energian hintariskiä solmimalla pitkäaikaisia kiinteähintaisia fyysisiä sähkönhankintasopimuksia ja omistamalla 15,6 % osuuden Pohjolan Voima Oy:stä (PVO), joka on yksityisessä omistuksessa oleva energia-alan yhtiöiden ryhmä Suomessa. Osakkeiden käypä arvo vuoden lopussa oli 394 (522) milj. euroa. Näiden osakkeiden käypä arvo on riippuvainen sähkön markkinahinnoista, ja siitä on yksityiskohtaisempia tietoja liitteessä 14 (Oman pääoman ehtoiset instrumentit). Energian ja raaka-aineiden 10 %:n hinnannousu tai -lasku aiheuttaisi 7 (9) milj. euron muutoksen energian ja raaka-aineiden johdannaissopimusten käypään arvoon. Suurin osa näistä käyvän arvon muutoksista verojen jälkeen kirjataan suoraan oman pääoman suojausrahastoon, kunnes sopimukset erääntyvät ja tulos kirjataan tuloslaskelmaan. Nämä arviot koskevat vain rahoitusinstrumenttien herkkyyttä markkinariskeille, eivät konserniin kohdistuvia raaka-aineiden ja energian hintariskejä kokonaisuudessaan, koska varsinaiset hankinnat eivät ole IFRS 7 -standardin mukaisia rahoitusinstrumentteja. Vuoden 2020 lopussa energia- ja hyödykesopimusten, sisältäen johdannaissuojat sekä kiinteähintaiset fyysiset ostosopimukset, erääntymisajat vaihtelivat vuosien 2021–2024 välillä. Vuonna 2019 erääntymisajat vaihtelivat vuosien 2020–2024 välillä. Puukuituun liittyvien raaka-aineriskien torjumiseksi Stora Enso on merkittävä metsäomaisuuden omistaja Pohjoismaissa. Vuonna 2019 Stora Enso sai päätökseen Bergvik Skogin Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden uudelleenjärjestelyn, mikä kasvatti konsernin metsäomaisuutta Ruotsissa 1,4 milj. hehtaariin. Metsäomaisuus siirrettiin yhtiön kokonaan omistamaan tytäryhtiöön ja yhdisteltiin rivi riviltä -menetelmällä Stora Enson tilinpäätökseen. Lisätietoa konsernin biologisista hyödykkeistä löytyy liitteestä 12 (Metsäomaisuus). Stora Enso omistaa myös 41,00 %:n osuuden Tornator Oyj:stä, joka on merkittävä metsänomistaja Suomessa. Konsernin omistusosuus Tornatorissa raportoidaan osakkuus- ja yhteisyrityksenä, ja siitä on yksityiskohtaisempia tietoja liitteessä 13 (Osakkuus- ja yhteisyritykset). Osakkeiden hintariski Stora Ensolla on sijoituksia pörssinoteeratuissa arvopapereissa ja tällä hetkellä nämä liittyvät konsernin omistamiin osakkeisiin Packages Ltd yhtiössä Pakistanissa. Näiden sijoitusten markkina-arvo vuoden lopussa oli 16 (12) milj. euroa. Näiden sijoitusten markkina-arvon muutokset kirjataan verojen jälkeen suoraan oman pääoman ehtoisten instrumenttien rahastoon. Lisätietoa pörssinoteeratuista arvopapereista löytyy liitteestä 14 (Oman pääoman ehtoiset sijoitukset). Pääomariskien hallinta Stora Enson velkarakenne keskittyy pääomamarkkinoihin ja liikepankkeihin. Stora Enson tavoitteena pääoman hallinnassa on liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja siten aikaansaada tuottoa osakkeenomistajille ja hyötyjä muille sidosryhmille sekä ylläpitää optimaalista pääomarakennetta pääomakustannuksen pienentämiseksi. Tarvittaessa osakkeenomistajien hyväksynnällä konserni voi pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai mukauttamiseksi muuttaa osakkeenomistajille maksettavaa osinkoa, ostaa omia osakkeitaan rahoitusmarkkinoilta, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai myydä omaisuuttaan velkojen lyhentämiseksi. Konserni pyrkii maksamaan tasaista osinkoa pitkän aikavälin tulokseen pohjautuen, ja tavoitteena on jakaa yli syklin osinkoina 50 % EPS:stä pois lukien käyvän arvon arvostukset. Konserni seuraa pääomarakennettaan pohjautuen enintään 0,60:n nettovelkaantumisasteeseen pohjautuvaan tavoitteeseen (nettovelan suhde omaan pääomaan) sekä nettovelan suhteeseen operatiiviseen EBITDAan, jonka tulisi jäädä alle 2,0 tason, osoittaen konsernin vahvasta taseesta ja yhtiön taloudellisesta joustokyvystä. Pääomarakenne 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Korolliset velat 4 756 4 192 Korolliset saamiset 1 836 983 Nettovelka 2 921 3 209 Emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuva oma pääoma 8 809 7 429 Operatiivinen EBITDA1 1 270 1 614 Nettovelkaantumisaste 0,33 0,43 Nettovelka/ Operatiivinen EBITDA 2,30 1,99 1 Operatiivisen EBITDAn määritelmä sisältyy lukuun ”IFRS:n piiriin kuulumattomat tunnusluvut” hallituksen toimintakertomuksessa. Montes del Platan yhteisessä toiminnossa ja Stora Enso (Guangxi) Packaging Company Ltd. -tytäryhtiössä on velkojen ja varallisuuden suhteeseen liittyvä kovenantti, jota molemmat yhtiöt ovat raportoitujen kausien aikana noudattaneet. 86 Liite 25. Käyvät arvot Laadintaperiaatteet Rahoitusvarat Konserni luokittelee rahoitusvarat kolmeen ryhmään, jotka ovat jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tuloslaskelman kautta. Luokittelu tehdään IFRS 9 -standardin mukaan ja johto määrittelee sijoitusten ryhmän alkuperäisen kirjaamisen hetkellä. Sijoituksissa velkainstrumentteihin, luokittelu tehdään velkainstrumenttien liiketoimintamallin ja sopimukseen perustuvien rahavirtaominaisuuksien perusteella. Sijoitukset velkainstrumentteihin, joissa liiketoimintamalli on rahoitusinstrumenttien pitäminen sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja joissa kyseiset rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon ja esitetään lyhyt- tai pitkäaikaisissa varoissa konsernin taseessa. Sijoitukset velkainstrumentteihin, joissa liiketoimintamallin tavoitteena on rahoitusinstrumenttien pitäminen sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi että rahoitusinstrumenttien myymiseksi ja joissa kyseiset rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja esitetään lyhyt- tai pitkäaikaisissa varoissa konsernin taseessa. Konsernin sijoitukset oman pääoman instrumentteihin, kuten noteerattuihin ja noteeraamattomiin arvopapereihin, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi, ellei konserni ole alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä päättänyt soveltaa IFRS 9:n mukaista peruuttamatonta valintaa luokitella sijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavaksi, jolloin vain sijoitusten osinkotulo kirjataan tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat, joita ei luokitella jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta ja esitetään osana lyhyt- tai pitkäaikaisia varoja konsernin taseessa. Rahoitusvelat Konsernin rahoitusvelat luokitellaan kahteen ryhmään, jotka ovat jaksotettu hankintameno tai käypä arvo tuloslaskelman kautta. Rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ellei konserni ole päättänyt soveltaa käyvän arvon vaihtoehtoa, jossa rahoitusvelka on määritelty arvostettavaksi käypään arvoon tuloslaskelman kautta. Johdannaiset Johdannaisvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon ja luokitellaan ryhmään käypä arvo tuloslaskelman kautta tai, jos konserni on soveltanut suojauslaskentaa, ryhmään käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9 -standardin mukaisesti. Johdannaisinstrumentteja ja suojauslaskentaa on käsitelty yksityiskohtaisemmin liitteessä 27 (Johdannaiset). Rahoitusinstrumenttien käypä arvo Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien johdannaisten ja noteerattujen arvopapereiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän julkisesti noteerattuihin markkinahintoihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona ja valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot määritellään käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja. Johdannaisinstrumenttien arvostusperiaatteita on kuvattu tarkemmin liitteessä 27 (Johdannaiset). Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää useita menetelmiä ja tekee oletuksia tilinpäätöspäivän markkinatilanteen perusteella. Pitkäaikaisiin velkoihin käytetään noteerattuja markkinahintoja tai jälleenmyyntihintoja identtisille tai vastaavanlaisille instrumenteille. Muita tekniikkoja, kuten optioiden hinnoittelumalleja ja tulevien rahavirtojen arvioituja diskonttoarvoja, käytetään muiden rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen. Vuoden sisällä erääntyvien rahoitussaamisten ja -velkojen nimellisarvon, mukaan lukien arvioidut vähennykset, oletetaan vastaavan käypiä arvoja. Liitetiedoissa esitetyt rahoitusvelkojen käyvät arvot arvioidaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat sellaisella markkinakorolla, jonka konserni joutuisi maksamaan vastaavista rahoitusinstrumenteista tilinpäätöshetkellä. Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella eli päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusinstrumentit kirjataan pois taseesta, kun oikeudet saada tai maksaa rahavirtoja rahoitusinstrumenteista ovat menneet umpeen tai ne on siirretty tai kun konserni on siirtänyt rahoitusvaran tai -velan omistukseen liittyvät merkittävimmät riskit, edut ja sitoumukset. Käyvän arvon hierarkia Konserni määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian mukaisesti: •Taso 1: identtisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla •Taso 2: muut tekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todettavissa suoraan tai epäsuorasti •Taso 3: tekniikat, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin. Liitteessä 14 (Oman pääoman ehtoiset sijoitukset) on lisätietoja tason 3 noteerattujen ja noteeraamattomien arvopapereiden käyvän arvon määrittämisestä. Konserni arvioi käypään arvoon kirjattavien erien ryhmittelyä käyvän arvon hierarkiassa säännöllisesti raportointikauden lopussa. Vuosien 2020 ja 2019 aikana ei tapahtunut siirtoja käyvän arvon hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä eikä tasolle tai pois tasolta 3. 87 Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin ja käyvän arvon perusteella: 2020 Käypään Käypään arvoon arvoon laajan tulos- Jaksotettu tuloksen laskelman Kirjanpito- Käyvän arvon hierarkia hankinta- kautta kautta arvo Käypä Milj. euroa meno kirjattavat kirjattavat yhteensä arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Liite Rahoitusvarat Noteeratut arvopaperit — 16 — 16 16 16 — — 14 Noteeraamattomat arvopaperit — 394 7 401 401 — — 401 14 Pitkäaikaiset korolliset saamiset 91 2 — 93 93 — 2 — 26 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset 814 44 — 858 858 — 44 — 17 Lyhytaikaiset korolliset saamiset 1 60 6 66 66 — 65 — 26 Rahavarat 1 661 — — 1 661 1 661 — — — Yhteensä 2 566 515 13 3 094 3 094 16 111 401 Käypään Käypään arvoon arvoon laajan tulos- Jaksotettu tuloksen laskelman Kirjanpito- Käyvän arvon hierarkia hankinta- kautta kautta arvo Käypä Milj. euroa meno kirjattavat kirjattavat yhteensä arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Liite Rahoitusvelat Pitkäaikaiset korolliset velat 3 801 19 2 3 822 4 233 — 21 — 26 Korollisten velkojen lyhennyserät 472 — — 472 472 — — — 26 Lyhytaikaiset korolliset velat 444 11 1 456 456 — 12 — 26 Ostovelat ja muut korottomat velat 1 547 — — 1 547 1 547 — — — 23 Käytössä olevat luottolimiitit 6 — — 6 6 — — — Yhteensä 6 270 30 3 6 303 6 715 — 33 — Suojauslaskennan alaiset johdannaiset on esitetty käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavien luokassa ja suojauslaskennan alle kuulumattomat johdannaiset käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien luokassa yllä olevissa rahoitusvarojen ja -velkojen taulukoissa. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin ja käyvän arvon perusteella: 2019 Käypään Käypään arvoon arvoon laajan tulos- Jaksotettu tuloksen laskelman Kirjanpito- Käyvän arvon hierarkia hankinta- kautta kautta arvo Käypä Milj. euroa meno kirjattavat kirjattavat yhteensä arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Liite Rahoitusvarat Noteeratut arvopaperit — 12 — 12 12 12 — — 14 Noteeraamattomat arvopaperit — 522 3 526 526 — — 526 14 Pitkäaikaiset korolliset saamiset 71 1 — 72 72 — 1 — 26 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset 930 38 — 968 968 — 38 — 17 Lyhytaikaiset korolliset saamiset 3 17 3 23 23 — 20 — 26 Rahavarat 876 — — 876 876 — — — Yhteensä 1 879 591 7 2 477 2 477 12 59 526 Käypään Käypään arvoon arvoon laajan tulos- Jaksotettu tuloksen laskelman Kirjanpito- Käyvän arvon hierarkia hankinta- kautta kautta arvo Käypä Milj. euroa meno kirjattavat kirjattavat yhteensä arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Liite Rahoitusvelat Pitkäaikaiset korolliset velat 3 207 21 4 3 232 3 549 — 24 — 26 Korollisten velkojen lyhennyserät 376 — — 376 376 — — — 26 Lyhytaikaiset korolliset velat 546 24 1 572 572 — 26 — 26 Ostovelat ja muut korottomat velat 1 574 — 25 1 598 1 598 — — 25 23 Käytössä olevat luottolimiitit 13 — — 13 13 — — — Yhteensä 5 716 45 30 5 790 6 107 — 50 25 Suojauslaskennan alaiset johdannaiset on esitetty käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavien luokassa ja suojauslaskennan alle kuulumattomat johdannaiset käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien luokassa yllä olevissa rahoitusvarojen ja -velkojen taulukoissa. Edellisissä taulukoissa lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen (kuten myyntisaamisten ja ostovelkojen) käyvät arvot on arvioitu yhtä suuriksi kuin kirjanpitoarvot johtuen lyhyestä erääntymisajasta ja rajallisesta luottoriskistä. Pitkäaikaisten korollisten velkojen käypä arvo, 88 joka on luokiteltu tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa, perustuu diskontattuun rahavirta-analyysiin, jossa määräajoin tapahtuviin noteerauksiin pohjautuvia tuottokäyriä käytetään mallissa diskonttotekijänä. Stora Enso osti vuonna 2014 yhdysvaltalaisen yhtiön Virdian koko osakekannan (100 %). Hankintaan sisältyi tiettyjen teknisten ja kaupallisten tavoitteiden saavuttamiseen perustuvia ehdollisia lisämaksuja. Arvioitujen lisämaksujen nykyarvo, joka on luokiteltu tasolle 3 käyvän arvon hierarkiassa, on arvioitu tiettyjen todennäköisyyskriteerien perusteella. Vuoden lopussa käypä arvo oli 0 (25) milj. euroa, ja se on esitetty edellä olevassa taulukossa ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen ryhmässä. Tammikuussa 2020 tavoitteista sovittiin maksamalla noin 25 milj. euron suuruinen lisämaksu. Tason 3 käypään arvoon kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen täsmäytys Milj. euroa 2020 2019 Rahoitusvarat Avaava tase 1.1. 526 422 Tuloslaskelmaan kirjatut voitot/tappiot 1 0 Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut voitot/tappiot -140 109 Lisäykset 15 0 Myynnit -1 -5 Tasearvo 31.12. 401 526 Milj. euroa 2020 2019 Rahoitusvelat Avaava tase 1.1. -25 -21 Tuloslaskelmaan kirjatut voitot/tappiot 0 -4 Vähennykset 25 0 Tasearvo 31.12. 0 -25 89 Liite 26. Korolliset varat ja velat Laadintaperiaatteet Korolliset varat - lainasaamiset Lainasaamiset ovat velkainstrumentteja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määriteltävissä olevia ja joita ei noteerata aktiivisilla markkinoilla. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja jälkeenpäin jaksotettuun hankintamenoon. Epävarmojen saamisten odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaan sovelletaan IFRS 9:n mukaista yleistä lähestymistapaa, jossa odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan seuraavan 12 kuukauden aikana arvioitujen luottotappioiden perusteella, jos luottoriski ei ole merkittävästi kasvanut alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen. Luottoriskin merkittävää kasvua arvioidaan vertailemalla toisiinsa rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä tilinpäätöspäivänä ja rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä alkuperäisen kirjauksen yhteydessä. Konserni voi käyttää riskiarvioinnin tuottamiseen esimerkiksi rahoitusmarkkinoilla havainnoitavien luottoriskinvaihtosopimusten kursseja. Lainasaamisten korkotulot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät lainasaamiset esitetään lyhytaikaisissa varoissa korollisina saamisina ja 12 kuukauden jälkeen erääntyvät lainasaamiset pitkäaikaisina korollisina saamisina. Korolliset velat Korolliset velat merkitään alun perin käypään arvoon vähennettynä transaktiokustannuksilla. Seuraavina tilikausina korolliset velat kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Mahdollinen ero transaktiokustannuksilla vähennetyn saadun suorituksen ja takaisinmaksuarvon välillä kirjataan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle jaksotettuna. Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Korolliset velat, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden jälkeen, on luokiteltu taseessa pitkäaikaisiksi korollisiksi veloiksi, mutta alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät lyhennykset on esitetty lyhytaikaisissa veloissa korollisten velkojen lyhennyserinä. Lyhytaikaiset yritystodistuslainat, pankkilainat ja muut korolliset lainat, jotka erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa, on esitetty lyhytaikaisten velkojen kohdassa "Korolliset velat”. Vuokrasopimusvelat Konserni arvioi sopimuksen syntyessä, onko se vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka tuottaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan. Vuokrasopimusvelat aktivoidaan vuokrasopimuksen alkaessa ja arvostetaan alun perin alkamispäivänä maksamattomien vuokrien nykyarvoon diskontattuna konsernin lisäluoton korolla. Sovellettu vuokrakausi vastaa ajanjaksoa, jonka ajan vuokrasopimus ei ole purettavissa, lukuun ottamatta tilanteita, joissa konserni tulee kohtuullisen varmasti hyödyntämään uusimisoptiota tai jatkamaan sopimusta. Konserni kohdistaa sopimuksen perusteella maksetun vastikkeen kuhunkin vuokrasopimuksen komponenttiin ja erottaa muille kuin vuokrasopimuskomponenteille kuulumattomat osuudet, jos ne ovat tunnistettavissa. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti ja ne sisältävät suuren määrän erilaisia ehtoja. Vuokrasopimusvelat kirjataan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Maksettavat vuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoitusmenot kohdistetaan vuokra-ajan tilikausille siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokrasopimusvelat uudelleen määritetään pääasiassa silloin, kun tulevat vuokranmaksuerät muuttuvat indeksi- tai korkomuutoksen takia tai kun konsernin arvio mahdollisen jatko-option käytöstä muuttuu. Kun vuokrasopimusvelka uudelleen määritetään, oikaistaan käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa yleensä vastaavasti. Konserni on päättänyt olla kirjaamatta vuokrasopimusvelkoja lyhytaikaisista sopimuksista, joiden sopimuskausi on enintään 12 kuukautta, ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä sisältävistä sopimuksista. Arvoltaan vähäiset kohteet sisältävät pääasiassa IT- ja toimistolaitteita, tiettyjä ajoneuvoja ja koneita sekä muita arvoltaan vähäisiä eriä. Konserni kirjaa näihin sopimuksiin liittyvät vuokramaksut kuluksi tasasuuruisina erinä vuokrakauden aikana. Korolliset varat 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Noteeratut arvopaperit 16 12 Pitkäaikaiset johdannaisvarat 2 1 Pitkäaikaiset talletukset 87 68 Pitkäaikaiset lainat osakkuus- ja yhteisyrityksille 2 2 Muut pitkäaikaiset lainasaamiset 2 1 Pitkäaikaiset korolliset varat yhteensä 109 84 Lyhytaikaiset johdannaisvarat 65 20 Lyhytaikaiset talletukset 0 3 Muut lyhytaikaiset lainasaamiset 1 0 Rahavarat 1 661 876 Lyhytaikaiset korolliset varat yhteensä 1 726 898 Korolliset varat yhteensä 1 836 983 Talletusten ja lainasaamisten keskimääräinen vuosikorko 31.12.2020 oli noin 0,2 % (0,6 %). Korollisiin saamisiin ei 31.12.2020 sisältynyt merkittävää jaksotettua korkosaamista. Konsernin arvion mukaan korollisiin saamisiin liittyvä luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjauksen jälkeen. Näin ollen niiden luottoriski katsotaan matalaksi ja epävarmat saamiset kirjataan 12 kuukauden todennäköisten luottotappioiden perusteella. 90 Korolliset velat 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Joukkovelkakirjalainat 2 789 1 978 Lainat rahoituslaitoksilta 1 083 1 162 Vuokrasopimusvelat 397 440 Pitkäaikaiset johdannaisvelat (ks. liite 25) 21 24 Muut pitkäaikaiset lainat 5 5 Pitkäaikaiset korolliset velat ml. lyhytaikainen osuus 4 294 3 608 Lyhytaikaiset lainat 413 516 Korkovelat 35 33 Lyhytaikaiset johdannaisvelat (ks. liite 25) 9 23 Käytössä olevat luottolimiitit 6 13 Korolliset velat yhteensä 4 756 4 192 Milj. euroa 2020 2019 Arvo 1.1. 4 192 3 344 Lisäykset vuokrasopimusvelkoihin IFRS 16 -standardin käyttöönoton seurauksena 0 525 Tytäryhtiöiden yritysostot 0 793 Pitkäaikaisten lainojen nostot 1 081 870 Lisäykset vuokrasopimusvelkoihin 39 29 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset -333 -1 216 Vuokrasopimusvelkojen ja -korkojen takaisinmaksut -85 -88 Lyhytaikaisten lainojen ja korkovelkojen muutos -101 -58 Johdannaisvelkojen muutos -17 -21 Muuntoerot ja muut -20 13 Korolliset velat yhteensä 4 756 4 192 Tapahtumat vuosina 2020 ja 2019 Stora Ensolla on Green Bond -ohjelma osana vastuullisen rahoituksen mallia. Tavoitteena on tarjota lainamuotoa, jolla tuetaan vastuullisuuteen keskittyvää korkosijoittamista, sekä raportoida eräiden sijoitusten ja liiketoimien suorista ympäristövaikutuksista. Huhtikuussa 2020 Stora Enso laski onnistuneesti liikkeeseen uuden 1 700 milj. Ruotsin kruunun joukkovelkakirjalainan osana EMTN (Euro Medium Term Note) lainaohjelmaansa ja Stora Enson Green Bond -viitekehystä. Laina erääntyy huhtikuussa 2025. Kesäkuussa 2020 Stora Enso täydensi onnistuneesti edellä mainittua, huhtikuussa 2020 liikkeeseen laskettua Green Bond -joukkovelkakirjalainaa laskemalla liikkeeseen ylimääräisen 1 400 milj. Ruotsin kruunun nimellisarvoisen Green Bond- joukkovelkakirjalainan. Edellä mainittu joukkovelkalainakirja koostuu kiinteistä ja vaihtuvakorkoisista osuuksista, ja niistä maksetaan vaihtuva kuponkikorko STIBOR +2,20 % ja kiinteä kuponkikorko 2,375 %. Marraskuussa 2020 Stora Enso laski onnistuneesti liikkeeseen uuden 500 milj. euron joukkovelkakirjalainan osana EMTN (Euro Medium Term Note) lainaohjelmaansa ja Stora Enson Green Bond -viitekehystä. Laina erääntyy joulukuussa 2030 ja lainasta maksetaan 0,625 %:n kiinteä kuponkikorko. Helmikuussa 2019 Stora Enso laski onnistuneesti liikkeeseen ensimmäiset vihreät joukkovelkakirjansa (Green Bond), joiden nimellisarvo oli yhteensä 6 000 milj. Ruotsin kruunua. Lainoilla on kolme maturiteettia, joista 3 000 milj. Ruotsin kruunua erääntyy elokuussa 2021 ja lainasta maksetaan vaihtuva kuponkikorko STIBOR +0,85 %. 1 250 milj. Ruotsin kruunua erääntyy helmikuussa 2024 ja lainasta maksetaan vaihtuva kuponkikorko STIBOR +1,45 % ja 1 750 milj. Ruotsin kruunua erääntyy helmikuussa 2024 ja lainasta maksetaan 1,875 %:n kiinteä kuponkikorko. Lainoihin ei liity kovenantteja. Stora Enson vastuullisuusraportti sisältää lisätietoa lainojen käytöstä ja Stora Enson vastuullisesta rahoitusstrategiasta. Vuoden 2019 toisella neljänneksellä Stora Enso laski liikkeeseen 1 000 milj. Ruotsin kruunun Green Bond -lainan EMTN (Euro Medium Term Note) - ja Green Bond -viitekehyksissä. Laina erääntyy vuonna 2026. Lisäksi Stora Enso solmi uuden lyhennysohjelmallisen lainasopimuksen, jonka nimellinen arvo on 1 500 milj. Ruotsin kruunua. Laina erääntyi alunperin vuonna 2021, mutta se maksettiin ennenaikaisesti takaisin jo vuoden 2020 aikana. Stora Enson vuonna 2020 takaisin maksamien dollari- ja euromääräisten joukkovelkakirjalainojen nimellisarvot olivat yhteensä 0 (219) milj. euroa. Stora Enso neuvotteli vuoden 2020 aikana myös uudet lainaehdot kahdelle olemassa olevalle lainasopimukselleen pidentämällä niiden maturiteetteja ja muuttamalla lainojen muita ehtoja, kuten niiden korkoja. Muutosten seurauksena tuloslaskelmaan kirjattiin muutoshetkellä 2 milj. euron nettovoitto. Kyseinen erä poistetaan tuloslaskelmassa lainojen jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Korolliset velat - maturiteetit, korot ja valuuttaerittely Stora Enson lainojen maturiteetit vaihtelevat vuonna 2021 erääntyvistä pitkäaikaisimpaan, vuonna 2036 erääntyvään lainaan. Korollisten lainojen korko on joko kiinteä tai vaihtuva välillä 0,5 % (0,5 %) – 7,3 % (7,3 %). Velkojen keskimääräinen korko vuoden 2020 aikana oli 3,2 % (3,5 %), ja viimeisen neljänneksen lopussa taso oli 3,0 %. Osa Stora Enson lainoista on muunnettu kiinteäkorkoisiksi lainoiksi koronvaihtosopimusten sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten kautta. Konsernin lainat ovat pääasiassa euroissa, Yhdysvaltain dollareissa, Ruotsin kruunuissa tai Kiinan renminbeissä. Yksityiskohtainen analyysi konsernin lainojen erääntymisestä esitetään liitteessä 24 (Rahoitusriskien hallinta). Nettovelka Vuonna 2020 korolliset nettovelat laskivat 288 (kasvoivat 1 117) milj. euroa 2 921 (3 209) milj. euroon. Korolliset nettovelat vastaavat korollisia velkoja vähennettynä korollisilla saamisilla, kuten rahavaroilla ja talletuksilla. Rahavarat käytetyillä luottolimiitteillä netotettuna kasvoivat 792 (laskivat 265) milj. euroa 1 655 (863) milj. euroon 31.12.2020. Vuokrista johtuva negatiivinen rahavirta vuonna 2020 oli yhteensä 85 (88) milj. euroa, josta korkojen osuus oli 19 (20) milj. euroa. Nettovelan suhde edellisten 12 kuukauden operatiiviseen EBITDAan oli 2,3 (2,0). Nettovelkaantumisaste oli vuoden lopussa 0,33 (0,43). 91 Joukkovelkakirjalainat Liikkeeseen lasku / erääntyminen Joukkovelkakirjalainan kuvaus Korko % Valuutta Alkuperäinen lainamäärä Erääntymätön osuus 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 2020 2019 2020 2019 Kaikki lainat kuuluvat emoyhtiölle Valuutta, miljoonaa Milj. euroa Kiinteäkorkoiset 2006-2036 Global 7.250% Notes 2036 7,25 USD 300 300 300 242 264 2016-2023 Euro Medium Term Note 2,125 EUR 300 300 300 299 299 2017-2027 Euro Medium Term Note 2,5 EUR 300 300 300 299 299 2018-2028 Euro Medium Term Note 2,5 EUR 300 300 300 298 298 2019-2024 Euro Medium Term Note (Green Bond) 1,875 SEK 1 750 1 750 1 750 174 167 2020-2025 Euro Medium Term Note (Green Bond) 2,375 SEK 1 550 1 550 0 155 0 2020-2030 Euro Medium Term Note (Green Bond) 0,625 EUR 500 500 0 494 0 Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat yhteensä 1 962 1 326 Vaihtuvakorkoiset 2015-2025 Euro Medium Term Note Euribor+2.25 EUR 125 125 125 125 125 2015-2027 Euro Medium Term Note Euribor+2.35 EUR 25 25 25 25 25 2019-2021 Euro Medium Term Note (Green Bond) Stibor+0.85 SEK 3 000 3 000 3 000 299 287 2019-2024 Euro Medium Term Note (Green Bond) Stibor+1.45 SEK 1 250 1 250 1 250 124 119 2019-2026 Euro Medium Term Note (Green Bond) Stibor+1.60 SEK 1 000 1 000 1 000 99 95 2020-2025 Euro Medium Term Note (Green Bond) Stibor+2.20 SEK 1 550 1 550 0 155 0 Vaihtuvakorkoiset joukkovelkakirjalainat yhteensä 827 651 Joukkovelkakirjalainat yhteensä 2 789 1 978 92 Liite 27. Johdannaiset Laadintaperiaatteet Johdannaiset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset kirjataan alun perin konsernin taseeseen käypään arvoon ja arvostetaan käypään arvoon myöhemmin jokaisena raportointipäivänä tässä liitteessä kuvattujen arvostusmenetelmien mukaisesti. Johdannaissopimukset, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden jälkeen, luokitellaan pitkäaikaisiksi korollisiksi saamisiksi ja veloiksi. Alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät sopimukset esitetään lyhytaikaisissa korollisissa saamisissa ja veloissa. Kun johdannaissopimukset solmitaan, konserni määrittää ne joko erittäin todennäköisen ennakoidun liiketoimen tai kiinteän sitoumuksen suojaukseksi (rahavirran suojaus), saamisten tai velkojen käyvän arvon muutosten suojaukseksi (käyvän arvon suojaus), ulkomaiseen yksikköön tehdyn sijoituksen suojaukseksi tai johdannaissopimuksiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä IFRS 9:n mukaisesti. Johdannaissopimuksista syntyvien voittojen ja tappioiden kirjaamismenetelmä riippuu suojattavan erän luonteesta. Konserni dokumentoi suojausinstrumentin ja suojattavan kohteen välisen suojaussuhteen alusta lähtien, kuten myös taustalla vaikuttavan riskienhallinnan tavoitteen ja strategian suojaustransaktioiden toteuttamiseksi. Tämä prosessi sisältää kaikkien suojauslaskennan alaisiksi määriteltyjen rahoitusinstrumenttien yhdistämisen tiettyihin varoihin, velkoihin, kiinteisiin sitoumuksiin tai erittäin todennäköisiin ennakoituihin liiketoimiin suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suojaussuhteen todentamiseksi ja dokumentoimiseksi IFRS 9:n vaatimusten mukaisesti. Konserni dokumentoi myös suojauksen alkuhetkellä laadullisen tulevaa koskevan arvion siitä, kumoavatko suojaukseen käytettävät johdannaiset erittäin tehokkaasti muutoksia suojattavan kohteen käyvässä arvossa tai siihen liittyvissä rahavirroissa. Suojausten tehokkuutta arvioidaan IFRS 9 -standardin vaatimusten mukaisesti. Suojaussuhteissa käytettävä suojausaste on yleensä 1:1. Valuutta- ja hyödykesuojauksissa konserni käyttää suojausta, jossa suojausinstrumentin ja suojauskohteen keskeiset ehdot ovat yhteneväiset nimellisarvon ja ajoituksen osalta. Korkosuojausten kohdalla koronvaihtosopimuksen ja suojattavan velan korkoperuste vastaavat toisiaan. Koska suojausinstrumenttien ja suojattavien riskien keskeiset ehdot täsmäävät keskenään, suojausinstrumenttien odotetaan kumoavan ennakoituihin transaktioihin liittyvät muutokset. Valuutta- ja hyödykesuojausten yhteydessä odotettavissa olevat mahdolliset tehottomuuden lähteet liittyvät pääasiassa ennustettuihin transaktioihin, jotka eivät toteudu odotetun määräisinä tai odotettuna ajankohtana. Korkosuojauksissa tuloslaskelmaan kirjattavaa tehottomuutta voivat aiheuttaa koron- ja valuutanvaihtosopimusten korkoerot tai suojausinstrumentin alkuperäinen käypä arvo suojauksen määrityshetkellä. Kaikille edellä mainituille suojauksille mahdollisiin tehottomuuden lähteisiin sisältyy myös mahdollinen luottoriskin vaikutus, joka hallitsee määritellyn suojaussuhteen suojausinstrumentista ja suojauskohteesta syntyviä käyvän arvon muutoksia. Rahavirran suojaukset Valuuttojen rahavirtasuojauksissa käytetyt johdannaiset ovat pääasiassa termiinisopimuksia ja optioita. Hyödykkeiden ja korkojen rahavirtasuojauksissa käytetään pääasiassa vaihtosopimuksia. Hyödykesuojauksissa konserni voi käyttää myös riskikomponenttien suojausta suojatakseen ennakoituja maakaasuostoja. Nämä ostot luovat maakaasun hintariskin, joka koostuu hiili- ja raakaöljyriskikomponenteista, joita voidaan suojata API2 hiileen ja Dated Brent raakaöljyyn liitetyillä vaihtosopimuksilla, joiden odotetaan kumoavan kokonaisuudessaan suojattujen riskikomponenttien markkina-arvon muutokset. Molemmat riskikomponentit ovat erikseen tunnistettavia ja luotettavasti mitattavissa, koska hinnoittelukaava on eritelty maakaasun ostosopimuksessa. Vuonna 2020 konserni solmi uusia koronvaihtosopimuksia yhteensä 1 250 milj. Ruotsin kruunun nimellisarvon edestä. Koronvaihtosopimukset on määritelty uuden, Ruotsin kruunuissa liikkeellelasketun vaihtuvakorkoisen vihreän joukkovelkakirjalainan (Green bond) ja siihen liittyvän korotuksen rahavirtaa suojaaviksi instrumenteiksi. Kyseinen joukkovelkakirjalaina ja siihen liittyvä korotus erääntyvät vuonna 2025. Vuonna 2019 konserni solmi uusia koronvaihtosopimuksia yhteensä 4 000 milj. Ruotsin kruunun nimellisarvon edestä. Koronvaihtosopimukset on määritelty Ruotsin kruunuissa liikkeellelaskettujen vaihtuvakorkoisten vihreiden joukkovelkakirjalainojen (Green bond) rahavirran suojauksiksi. Kyseiset joukkovelkakirjalainat erääntyvät vuosina 2021, 2024 ja 2026. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa suojausrahastossa sellaisista johdannaisista, jotka on määritelty rahavirran suojauksiksi, täyttävät suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja ovat tehokkaita. Oman pääoman muutokset käsitellään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Valuuttatermiineissä sekä spot-osuus että korko-osuus sisältyvät määriteltyyn suojaukseen. Valuuttaoptioiden osalta option aika-arvo jätetään määritellyn suojauksen ulkopuolelle ja vain option perusarvo määritellään suojausinstrumentiksi. Muutokset option aika-arvossa kirjataan suojausten kustannus -rahastoon muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kirjatun johdannaisen kertyneet voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jonka aikana suojauksen kohde vaikuttaa tuloslaskelmaan. Rahavirtojen suojauksiin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan arviolta 1–3 vuoden kuluessa. Pisin suojaussopimus erääntyy vuonna 2027 (2027). Suurimman osan sopimuksista odotetaan kuitenkin erääntyvän vuoden 2021 aikana. Suojauslaskennan alaisten valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja suojaavien johdannaisten toteutuneet tulokset kirjataan oikaisuiksi liikevaihtoon tai materiaaleihin ja palveluihin, riippuen perustana olevan suojauskohteen luonteesta. Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien kirjaamiseen johtavat tulevien liiketoimien valuuttariskisuojausten voitot ja tappiot, jotka esitetään oman pääoman rahavirran suojausrahastossa muissa laajan tuloksen erissä, siirretään rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän alkuperäiseen hankintamenoon kirjaamishetkellä. Konserni voi suojata valuuttamääräisten ulkoisten tai sisäisten ostojen ulkomaanvaluuttariskiä, missä ulkomaanvaluutassa ostettu suojattava kohde vaikuttaa varaston arvoon paikallisessa valuutassa. Tällöin suojausinstrumentista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan alun perin oikaisuna raaka-ainevarastoon ja siirretään myöhemmin valmiiden tuotteiden varastoon niin, että ne kirjataan lopulta tuloslaskelmaan sillä hetkellä, kun suojattu erä myydään ulkoiselle asiakkaalle. Pitkäaikaisten varojen osalta siirretyt määrät kirjataan lopulta tuloslaskelmaan poistoina kyseisten rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, lopetetaan, tai käytetään, tai se ei enää täytä IFRS 9:n mukaisia suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, oman pääoman kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan ja ne käsitellään kirjanpidossa tuottoina tai kuluina, kun sitoumus tai ennakoitu liiketoimi lopulta kirjataan tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, kirjataan omassa pääomassa raportoidut kertyneet voitot tai tappiot kuitenkin välittömästi tilikauden tuloslaskelmaan. 93 Käyvän arvon suojaukset Käyvän arvon suojauksissa konserni käyttää joko johdannaisia tai lainoja suojausinstrumentteina hallitakseen suojauskohteen käypään arvoon liittyvää riskiä. Suojaavista instrumenteista aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan suojattavien varojen tai velkojen käyvän arvon muutosta vastaan sellaisista instrumenteista, jotka on määritelty käyvän arvon suojauksiksi ja jotka täyttävät suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja ovat erittäin tehokkaita. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksissa konserni käyttää joko johdannaisia tai valuuttamääräisiä lainoja tähän tarkoitukseen. Jos suojausinstrumentti on johdannainen, suojauksen tehokkaan osan voitto tai tappio esitetään oman pääoman muuntoeroissa, kuten konsernin laajassa tuloslaskelmassa on esitetty. Tehottoman osan voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Muuntoerot, jotka liittyvät ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta suojaaviin valuuttamääräisiin lainoihin, kirjataan myös omaan pääomaan muuntoeroihin, ja tehoton osa kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Muuntoeroihin kirjatut voitot ja tappiot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan hetkenä, jolloin suojauksen kohteena oleva nettosijoitus myydään. Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä Vaikka tietyt johdannaissopimukset täyttävätkin konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät täytä IFRS 9:n kaikkia suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Tällaisten suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman kautta käypään arvoon. Suojauslaskentaan kuulumattomien johdannaisten, jotka suojaavat operatiivisten saamisten ja velkojen nettomääräistä valuuttariskiä, käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin operatiiviseen liiketulokseen. Muiden suojauslaskentaan kuulumattomien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten arvostus Johdannaissopimukset arvostetaan taseessa käypään arvoon. Se määritellään arvoksi, jolla instrumentti voitaisiin vaihtaa markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa transaktiossa. Näiden instrumenttien käyvät arvot määritetään seuraavasti: •Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja. •Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakursseja. •Hyödykejohdannaisten käyvät arvot lasketaan kauppapaikkojen markkinanoteerausten tai muiden luotettavien markkinalähteiden perusteella. •Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä. •Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä niin, että arvostusmalliin sisältyvät myös nimellisarvojen vaihdot. Tuloslaskelmaan sisältyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot ilman suojauksia 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Liiketoiminnan muut tuotot1 -19 12 Liiketoiminnan muut kulut2 9 -10 Korolliset lainat, rahavarat ja vuokrasopimusvelat -22 -6 Yhteensä -32 -3 1 2019 luvut esitetty liikevaihdossa, vertailutietoja ei ole oikaistu. 2 2019 luvut esitetty materiaaleissa ja palveluissa, vertailutietoja ei ole oikaistu. Suojausten voitot ja tappiot operatiivisessa liiketuloksessa 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Rahavirran suojaukset Valuuttasuojaukset -2 -83 Hyödykesuojaukset -23 12 Yhteensä -24 -71 Oikaisut liikevaihtoon -1 -79 Oikaisut materiaaleihin ja palveluihin -23 8 Muista laajan tuloksen eristä realisoituneet tuloslaskelmaan kirjattavat erät -24 -71 Tehottomat valuuttasuojaukset 0 -3 Tehottomat hyödykesuojaukset -1 0 Nettotappiot rahavirran suojauksesta -25 -74 Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä Nettomyyntisaamisten suojaukset 10 -17 Nettovoitot/-tappiot suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä 10 -17 Nettotappiot suojauksista liiketuloksessa -16 -91 Vuonna 2020 joidenkin ennakoitujen tulevien transaktioiden ei enää odotettu toteutuvan, minkä vuoksi suojauslaskenta keskeytettiin kyseisten transaktioiden osalta. Tästä kirjattiin 1 (3) milj. euron tappio konsernin operatiiviseen liiketulokseen. Tappio on esitetty edellä olevassa taulukossa tehottomana rahavirran suojauksena. 94 Suojausten voitot ja tappiot rahoituserissä 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Rahavirran suojaukset Tehottomat korkosuojaukset 2 0 Nettovoitot/-tappiot rahavirran suojauksesta 2 -1 Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä Valuuttajohdannaiset 14 0 Nettovoitot suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä 14 0 Nettovoitot/-tappiot rahoituserissä 16 -1 Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot 31.12. Milj. euroa Nimellis-arvot Positiiviset käyvät arvot Negatiiviset käyvät arvot Käyvät arvot, netto Nimellis-arvot Positiiviset käyvät arvot Negatiiviset käyvät arvot Käyvät arvot, netto 2020 2019 Valuuttajohdannaiset Termiinit: Operatiivisen rahavirran suojaukset 1 041 40 -2 37 759 6 -9 -4 Optiot: Operatiivisen rahavirran suojaukset 645 14 -1 13 1 458 9 -8 1 Rahavirran suojaukset yhteensä 1 686 53 -3 50 2 217 15 -17 -2 Termiinit: Myynti- ja lainasaamisten suojaukset 436 6 -1 4 414 3 -1 3 Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä yhteensä 436 6 -1 4 414 3 -1 3 Valuuttajohdannaiset yhteensä 2 122 59 -5 54 2 631 18 -18 0 Hyödykejohdannaiset Sähkön vaihtosopimukset: Kustannusten suojaukset 42 8 -4 3 63 1 -5 -4 Öljyn vaihtosopimukset: Kustannusten suojaukset 10 1 -1 0 14 1 0 1 Hiilen vaihtosopimukset: Kustannusten suojaukset 0 0 0 0 3 0 0 0 Rahavirran suojaukset yhteensä 52 8 -5 3 80 2 -5 -3 Hyödykejohdannaiset yhteensä 52 8 -5 3 80 2 -5 -3 Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset: Rahoituskulujen suojaukset 694 0 -17 -17 563 0 -12 -11 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset: Rahoituskulujen suojaukset 200 0 -6 -6 200 0 -15 -15 Rahavirran suojaukset yhteensä 894 0 -23 -23 763 0 -27 -27 Korkojohdannaiset yhteensä 894 0 -23 -23 763 0 -27 -27 Rahavirran suojaukset yhteensä 2 631 62 -32 30 3 060 18 -49 -32 Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä yhteensä 436 6 -1 4 414 3 -1 3 Johdannaiset yhteensä 3 068 67 -33 34 3 474 21 -50 -29 Johdannaisten positiiviset ja negatiiviset käyvät arvot esitetään pitkä- ja lyhytaikaisissa korollisissa saamisissa ja korollisissa veloissa. Taulukossa esitetyt käyvät arvot sisältävät kertyneet korot ja optiopreemiot. Suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset vuonna 2020 Milj. euroa Muutos suojauskohteen arvossa suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi Muutos voimassa olevien suojausinstrumenttien arvossa Tehottomuus Valuuttariski - Termiini- ja optiosopimukset (ilman optioiden aika-arvoa) -51 51 0 Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset -23 23 0 Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset1 17 -18 -1 Korkoriski - Koronvaihtosopimukset 6 -6 0 Korko- ja valuuttariski - Koron- ja valuutanvaihtosopimukset2 -7 9 2 1 Tehottomuus kirjattu operatiiviseen liiketulokseen. 2 Tehottomuus kirjattu rahoituseriin. 95 Suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset vuonna 2019 Milj. euroa Muutos suojauskohteen arvossa suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi Muutos voimassa olevien suojausinstrumenttien arvossa Tehottomuus Valuuttariski - Termiini- ja optiosopimukset (ilman optioiden aika-arvoa)1 64 -67 -3 Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset 6 -6 0 Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset 23 -23 0 Korkoriski - Koronvaihtosopimukset 4 -4 0 Korko- ja valuuttariskit - Koron- ja valuutanvaihtosopimukset -1 1 0 1 Tehottomuus kirjattu operatiiviseen liiketulokseen. Rahavirran suojausrahaston ja nettosijoitusten suojausten jaottelu omassa pääomassa 2020 Milj. euroa 1.1.2020 Muihin laajan tuloksen eriin/kertyneisiin muuntoeroihin kirjatut käyvän arvon muutokset Siirretty muista laajan tuloksen eristä tuloslaskelmaan Verovaikutus 31.12.2020 Valuuttariski - Operatiivisen rahavirran suojaus -2 50 2 -10 39 Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset -2 -17 24 -2 3 Korkoriski - Koronvaihtosopimukset -8 -6 0 1 -13 Korko- ja valuuttariskit - Koron- ja valuutanvaihtosopimukset -11 9 -7 0 -9 Suojausten kustannus -rahasto 1 0 0 0 0 Rahavirran suojausrahasto muissa laajan tuloksen erissä yhteensä -22 35 18 -11 20 Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset 12 23 0 -5 30 Nettosijoitusten suojaukset kertyneissä muuntoeroissa yhteensä 12 23 0 -5 30 Suojausrahastot yhteensä -10 58 18 -15 51 Rahavirran suojausrahaston ja nettosijoitusten suojausten jaottelu omassa pääomassa 2019 Milj. euroa 1.1.2019 Muihin laajan tuloksen eriin/kertyneisiin muuntoeroihin kirjatut käyvän arvon muutokset Siirretty muista laajan tuloksen eristä tuloslaskelmaan Verovaikutus 31.12.2019 Valuuttariski - Operatiivisen rahavirran suojaus -17 -67 86 -4 -2 Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset 25 -23 -12 9 -2 Korkoriski - Koronvaihtosopimukset -5 -4 0 1 -8 Korko- ja valuuttariskit - Koron- ja valuutanvaihtosopimukset -10 1 1 -3 -11 Suojausten kustannus -rahasto -2 3 0 -1 1 Rahavirran suojausrahasto muissa laajan tuloksen erissä yhteensä -9 -90 75 1 -22 Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset 20 -6 -4 1 12 Nettosijoitusten suojaukset kertyneissä muuntoeroissa yhteensä 20 -6 -4 1 12 Suojausrahastot yhteensä 11 -96 72 3 -10 Toimeenpantaviin yleisiin nettoutussopimuksiin sidottujen instrumenttien nettoutuksen taloudellinen vaikutus vuonna 2020 Eriä ei ole netotettu taseessa Milj. euroa Taseeseen merkittyjen rahoitus-instrumenttien bruttomäärä Yleisten nettoutussopimusten alaisiin määriin liittyvät velat (-) ja varat (+) Saadut (-) ja annetut (+) vakuudet Nettoriski Johdannaisvarat 67 -25 0 42 Johdannaisvelat -33 25 0 -8 96 Toimeenpantaviin yleisiin nettoutussopimuksiin sidottujen instrumenttien nettoutuksen taloudellinen vaikutus vuonna 2019 Eriä ei ole netotettu taseessa Milj. euroa Taseeseen merkittyjen rahoitus-instrumenttien bruttomäärä Yleisten nettoutussopimusten alaisiin määriin liittyvät velat (-) ja varat (+) Saadut (-) ja annetut (+) vakuudet Nettoriski Johdannaisvarat 21 -14 0 7 Johdannaisvelat -50 14 0 -36 Konsernin kunkin vastapuolen kanssa solmimiin johdannaissopimuksiin sovelletaan yleisiä nettoutussopimuksia. Epätodennäköisen luottotapahtuman, kuten maksun laiminlyönnin sattuessa, kaikki sopimukseen perustuvat voimassa olevat transaktiot puretaan, ja ainoastaan yksi nettomääräinen summa erääntyy maksettavaksi kaikkien transaktioiden osalta kullekin vastapuolelle. Sopimuksiin perustuvat johdannaiset eivät täytä kriteerejä erien toisistaan vähentämiselle taseessa, koska netotus on mahdollista ainoastaan tiettyjen edellä kuvattujen tapahtumien toteutuessa tulevaisuudessa. 97 Liite 28. Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus Laadintaperiaatteet Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja altistuu siten valuuttakurssien vaihteluille, jotka liittyvät sijoituksiin euroalueen ulkopuolisissa tytäryhtiöissä, yhteisissä toiminnoissa sekä osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytäryhtiöihin, yhteisiin toimintoihin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot ja näitä sijoituksia tehokkaasti suojaavien rahoitusinstrumenttien arvostukset kirjataan suoraan kertyneisiin muuntoeroihin omassa pääomassa. Muuntoeromuutokset (mukaan lukien niihin liittyvät suojaukset) esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Yritysmyyntien tai lopettamisten (likvidaatio) yhteydessä kertyneet muuntoerot sisällytetään myyntivoittoon tai -tappioon. Kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan liiketoimintayksikön myynnin tai lopettamisen yhteydessä. Konserni pyrkii minimoimaan muuntoriskin rahoittamalla investoinnit paikallisella valuutalla, mikäli se on mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Jos varojen ja velkojen sovittaminen yhteen samassa valuutassa ei ole mahdollista, jäljelle jäävältä muuntoriskiltä voidaan suojautua. Kaikkien suojauksessa käytettävien rahoitusvelkojen ja suojausinstrumenttien voitot ja tappiot verojen jälkeen esitetään kertyneissä muuntoeroissa vastaavien nettoinvestointien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin johtuvia kurssieroja vastaan. Konserni sisällyttää tiettyjä konsernin sisäisiä lainoja nettosijoituksen laskentaan IAS 21-standardin mukaisesti. Kertyneet muuntoerot - muutos 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 1.1. Kertyneet muuntoerot nettosijoituksissa -148 -355 Nettosijoitusten suojaukset ja lainat 18 27 Suojauksiin ja lainoihin liittyvä tulovero -6 -7 Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto -136 -335 Kertyneiden muuntoerojen muutokset, muut laajan tuloksen erät Avaavan taseen oikaisu -157 7 Tuloslaskelman ja taseen välinen muuntoero 18 13 Tuloslaskelman kautta puretut muuntoerot 0 182 Muuntoerojen muut muutokset -4 5 Nettosijoitusten suojaukset ja lainat 16 -9 Suojauksiin ja lainoihin liittyvä tulovero -4 1 Kertyneiden muuntoerojen muutokset, muut laajan tuloksen erät -131 198 31.12. Kertyneet muuntoerot nettosijoituksissa -292 -148 Nettosijoitusten suojaukset ja lainat 34 18 Suojauksiin ja lainoihin liittyvä tulovero -10 -6 Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto -267 -136 Kertyneiden muuntoerojen tuloutuksista kirjattiin 0 (182) milj. euron tappio vuoden 2020 tuloslaskelmaan. 2019 tappiosta 171 milj. euroa liittyi Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelyyn Ruotsissa. 98 Kertyneet muuntoerot - tase 31.12. Kertyneet muuntoerot Nettosijoitusten suojaukset ja lainat Kertyneet muuntoerot taseessa, netto Milj. euroa 2020 2019 2020 2019 2020 2019 Brasilia -299 -209 0 -299 -209 Kiina 74 73 -6 0 67 73 Tšekki 29 33 -9 -9 20 24 Puola -49 -24 17 17 -32 -7 Venäjä -91 -55 0 -91 -55 Ruotsi 6 -128 47 47 52 -82 Uruguay (USD) 43 158 -14 -37 29 122 Yhdysvallat -1 6 0 -1 6 Muut -4 -1 0 -4 -1 Kertyneet muuntoerot ennen veroja -292 -148 34 18 -258 -130 Verot -10 -6 -10 -6 Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto -292 -148 25 12 -267 -136 Vuoden 2020 muuntoeromuutokset koskivat pääasiassa Ruotsin kruunua, jonka voitto oli 134 (158) milj. euroa, Yhdysvaltain dollaria, jonka tappio oli 122 (voitto 25) milj. euroa, Venäjän Ruplaa, jonka tappio oli 35 (voitto 15) milj. euroa, Puolan Zlotya, jonka tappio oli 25 (voitto 4) milj. euroa ja Brasilian Realia, jonka tappio oli 90 (5) milj. euroa. Kertyneihin muuntoeroihin sisältyvien suojausvoittojen nettosumma kauden aikana oli 13 (tappio 8) milj. euroa. Joulukuussa 2020 voitto nettosijoitusten suojauksista ja lainoista yhteensä oli 25 (12) milj. euroa. Suojausinstrumentit ja realisoitumattomat suojaustappiot 31.12. Nimellisarvo (valuutta) Nimellisarvo (euroa) Realisoitumattomat tappiot (euroa) Milj. euroa 2020 2019 2020 2019 2020 2019 Korolliset lainat USD-alue 300 300 244 267 -11 -25 Suojaukset yhteensä 244 267 -11 -25 Konserni suojaa tällä hetkellä oman pääoman ehtoiset sijoituksensa vain Yhdysvaltain dollarin kurssivaihtelulta, joka liittyy Uruguayssa sijaitsevaan yhteiseen toimintoon ja sen toimintavaluuttaan. Nettosijoitusten lainat 31.12.2020 nettosijoitusten lainoilla oli 5 (0) milj. euron vaikutus kertyneisiin muuntoeroihin omassa pääomassa. 99 Liite 29. Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat Laadintaperiaatteet Takaukset Takaukset, jotka on solmittu rahoituslaitosten ja muiden kanssa, velvoittavat konsernin maksamaan velallisen mahdollisen laiminlyönnin. Takaukset sisältävät taseen ulkopuolisen luottoriskin, joka vastaa määrältään sitä tappiota, joka tulisi kirjattavaksi raportointipäivänä, mikäli osapuolet eivät täyttäisi sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriski vastaa sopimusmääriä olettaen, ettei niitä ole täysin maksettu ja ettei niitä saada perittyä muilta osapuolilta. Vastuusitoumukset 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Omasta puolesta annetut vakuudet Kiinnitykset 0 2 Muut vastuut 14 3 Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut vakuudet Takaukset 2 4 Muiden puolesta annetut vakuudet Takaukset 6 6 Muut vastuut 36 13 Yhteensä 58 28 Kiinnitykset 0 2 Takaukset 8 10 Muut vastuut 50 17 Yhteensä 58 28 Vuonna 2020 konsernin vastuut olivat yhteensä 58 (28) milj. euroa. Lisäksi emoyhtiö Stora Enso Oyj on toiminut takaajana useissa tytäryhtiöidensä ja yhteisten toimintojen vastuissa. Nämä vastuut olivat arvoltaan enintään 1 219 (1 508) milj. euroa 31.12.2020. Investointisitoumukset 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Yhteensä 207 223 Taseeseen kirjaamattomat investointisitoumukset sisältävät konsernin osuuden yhteisten toimintojen suorista investointisopimuksista. Investointeihin liittyvät sitoumukset liittyvät pääasiassa Oulun tehtaan muuntamiseen ja muihin keskeneräisiin hankkeisiin Imatran tehtaalla Suomessa ja Zdirecin sahalla Tšekin tasavallassa. Ehdolliset velat Stora Enso on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden myyntejä sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaololle saadaan vahvistus vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole täysin konsernin hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu. Varaus on tehty velvollisuuksille, joihin liittyvä summa voidaan arvioida luotettavasti ja johon liittyvän tulevan kulun katsotaan olevan vähintään todennäköinen. Stora Ensolle on myönnetty erilaisia investointitukia. Yhtiö on tehnyt joitakin investointisitoumuksia eri maissa, kuten Suomessa, Kiinassa ja Ruotsissa. Mikäli suunnitelmien ehdot, joihin on sitouduttu, eivät täyty, paikalliset viranomaiset voivat käyttää hallinnollisia keinoja ja vaatia aiemmin myönnettyjä investointitukia takaisin tai määrätä seuraamuksia Stora Ensolle. Tällaisen prosessin lopputuloksella saattaisi olla negatiivinen vaikutus Stora Enson tulokseen. Stora Enso on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka sisältävät lähinnä kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että näillä menettelyillä kokonaisuutena ennen mahdollisia vakuutuskorvauksia olisi merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen. 100 Oikeudenkäynnit Latinalaisessa Amerikassa Veracel Stora Enso ilmoitti 11.7.2008 liittovaltion tuomarin Brasiliassa antamasta päätöksestä, jonka mukaan Bahian osavaltion Veracelin toiminnalle myöntämät luvat eivät olleet päteviä. Tuomari myös määräsi Veracelin ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin, kuten luonnonmetsän istuttamiseen osaan Veracelin puuviljelmistä. Lisäksi yhtiölle määrättiin mahdollinen, päätöshetkellä 20 milj. Brasilian realin (3 milj. euron) sakko. Veracel kyseenalaistaa päätöksen ja on tehnyt siitä valituksen. Veracel toimii täysin kaikkien Brasilian lakien mukaisesti ja on saanut asiaankuuluvilta viranomaisilta kaikki tarvittavat ympäristö- ja liiketoimintaluvat teollisuustoiminnoille ja puuviljelmille. Marraskuussa 2008 tuomioistuin lykkäsi päätöksen täytäntöönpanoa. Veracel ja Stora Enso eivät ole tehneet kirjanpidollisia varauksia metsänistutusten tai mahdollisen sakon vuoksi. Veroviranomaisen näkemyksen mukaan Veracel ei ole oikeutettu hyvityksiin osasta raaka-aineiden ja palveluiden hankintojen yhteydessä vuodesta 2006 vuoteen 2016 suoritetuista PIS (Social Integration Program) ja COFINS (Contribution for the Financing of Social Security) -veroista. Stora Enson ja Veracelin mielestä jäljellä olevat väitteet ovat perusteettomia, eikä Stora Enson tai Veracelin kirjanpitoon ole tehty asiaan liittyen kirjanpidollisia varauksia. Riita-asia on yhä vireillä tilinpäätöspäivänä. Stora Enson osuus jäljellä olevista, Veracelia koskevista vaateista, on 40 miljoonaa Brasilian realia (6 milj. euroa). Näkymät vaateen osalta ovat aiempia vuosia positiivisemmat. Raportointi vaateesta loppuu. 101 Liite 30. Konserniyhtiöt Konsernin omistusosuus, % Konsernin omistusosuus, % Tytäryhtiöt Maa 2020 2019 A/O Ladenso Venäjä 100,00 100,00 AB Stabergsvikens tomter Ruotsi 100,00 100,00 Anjala Fiber & Energy Oy Suomi 100,00 100,00 AO Stora Enso Venäjä 100,00 100,00 AS Stora Enso Latvija Latvia 100,00 100,00 Bergnät 1 AB Ruotsi 100,00 100,00 Bergnät 2 AB Ruotsi 100,00 100,00 Box Inc AB Ruotsi 100,00 100,00 Cellutech AB Ruotsi 100,00 100,00 Centrum Dystrybucji i Obróbki Drewna Sp. z.o.o. Puola 100,00 100,00 Changzhou Stora Enso Packaging Technology Co. Ltd. Kiina 100,00 100,00 DanFiber A/S Tanska 51,00 51,00 Dongguan Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd. Kiina 100,00 100,00 Efora Oy Suomi 100,00 100,00 Enso Alueverkko Oy Suomi 100,00 100,00 Euro - Timber, spol. s.r.o. Slovakia 100,00 100,00 FPB Holding GmbH & Co. KG Saksa 99,98 99,97 Guangxi Stora Enso Forestry Co. Ltd. Kiina 89,50 89,50 Herman Andersson Oy Suomi 100,00 100,00 HESPOL Sp. z.o.o. Puola 100,00 100,00 Hälsingeskogen vind AB Ruotsi 100,00 0,00 Jiashan Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd. Kiina 100,00 100,00 Lumipaper Ltd Iso-Britannia 100,00 100,00 Lumipaper NV Belgia 100,00 100,00 Mena Wood Oy Ltd Suomi 100,00 100,00 Merivienti Oy Suomi 0,00 100,00 OAO Olonetsles Venäjä 99,48 96,88 OOO Setles Venäjä 100,00 100,00 OOO Setnovo Venäjä 100,00 100,00 OOO Stora Enso Forest West Venäjä 100,00 100,00 OOO Stora Enso Packaging BB Venäjä 100,00 100,00 OOO Stora Transport Venäjä 100,00 100,00 OOO Terminal Venäjä 100,00 100,00 Primaskog 1 AB Ruotsi 100,00 0,00 Primaskog 2 AB Ruotsi 100,00 0,00 Primaskog 3 AB Ruotsi 100,00 0,00 Primaskog 4 AB Ruotsi 100,00 0,00 Primaskog 5 AB Ruotsi 100,00 0,00 Primaskog 6 AB Ruotsi 100,00 0,00 Primaskog 7 AB Ruotsi 100,00 0,00 Primaskog 8 AB Ruotsi 100,00 0,00 Primaskog 9 AB Ruotsi 100,00 0,00 Skogsutveckling Syd AB Ruotsi 66,67 66,67 Stora Enso China Packaging (HK) Co., Limited Hong Kong 100,00 100,00 Stora Enso (Guangxi) Forestry Company Ltd. Kiina 80,08 80,08 Stora Enso (Guangxi) Packaging Company Ltd. Kiina 80,08 80,08 Stora Enso (HK) Ltd Hong Kong 100,00 100,00 Stora Enso (Southern Africa) (Pty) Ltd Etelä-Afrikka 100,00 100,00 Stora Enso AB Ruotsi 100,00 100,00 Stora Enso Amsterdam B.V. Alankomaat 100,00 100,00 Stora Enso Arapoti Holding Florestal S.A. Brasilia 100,00 100,00 Stora Enso Australia Pty Ltd Australia 100,00 100,00 Stora Enso Austria GmbH Itävalta 100,00 100,00 Stora Enso Belgium NV Belgia 100,00 100,00 Stora Enso Bergskog 1 AB Ruotsi 100,00 0,00 Stora Enso Bergskog 2 AB Ruotsi 100,00 0,00 Stora Enso Bioenergi AB Ruotsi 100,00 100,00 Stora Enso Bois SAS Ranska 100,00 100,00 Stora Enso Brasil Ltda Brasilia 100,00 100,00 Stora Enso China Co., Ltd Kiina 100,00 100,00 Stora Enso China Holdings AB Ruotsi 100,00 100,00 Stora Enso Corbehem SAS Ranska 100,00 100,00 Stora Enso Danmark A/S Tanska 100,00 100,00 Stora Enso Eesti AS Viro 100,00 100,00 Stora Enso Espana S.A.U Espanja 100,00 100,00 Stora Enso Fors AB Ruotsi 100,00 100,00 Stora Enso France SAS Ranska 100,00 100,00 102 Stora Enso Germany GmbH Saksa 100,00 100,00 Stora Enso Holding France SAS Ranska 100,00 100,00 Stora Enso Holdings UK Ltd Iso-Britannia 100,00 100,00 Stora Enso Ingerois Oy Suomi 100,00 100,00 Stora Enso Inpac Corrugated Packaging (Hebei) Company Limited Kiina 100,00 100,00 Stora Enso Inpac Hebei Protective Packaging Co., Ltd. Kiina 100,00 100,00 Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd Kiina 100,00 100,00 Stora Enso International Oy Suomi 100,00 100,00 Stora Enso Italia Srl Italia 100,00 100,00 Stora Enso Japan K.K. Japani 100,00 100,00 Stora Enso Kabel GmbH Saksa 99,98 99,97 Stora Enso Langerbrugge NV Belgia 100,00 100,00 Stora Enso Lao Co. Ltd Laos 100,00 100,00 Stora Enso Laos Plantation AB Ruotsi 100,00 100,00 Stora Enso LLC Ukraina 100,00 100,00 Stora Enso Maxau GmbH Saksa 100,00 100,00 Stora Enso Mexico S.A. Mexico 100,00 100,00 Stora Enso Middle East DMCC Yhdistyneet Arabiemiirikunnat 100,00 100,00 Stora Enso Narew Sp.z.o.o. Puola 100,00 100,00 Stora Enso North American Sales, Inc. Yhdysvallat 100,00 100,00 Stora Enso Oulu Holding Oy Suomi 100,00 0,00 Stora Enso Oulu Oy Suomi 100,00 100,00 Stora Enso Packagent Oy Suomi 0,00 100,00 Stora Enso Packaging AB Ruotsi 100,00 100,00 Stora Enso Packaging AS Viro 100,00 100,00 Stora Enso Packaging Oy Suomi 100,00 100,00 Stora Enso Packaging SIA Latvia 100,00 100,00 Stora Enso Packaging UAB Liettua 100,00 100,00 Stora Enso Paper AB Ruotsi 100,00 100,00 Stora Enso Paper France SAS Ranska 100,00 100,00 Stora Enso Paper GmbH Saksa 100,00 100,00 Stora Enso Paper Oy Suomi 100,00 100,00 Stora Enso Paper UK Ltd Iso-Britannia 100,00 100,00 Stora Enso Pension Trust Ltd. Iso-Britannia 100,00 100,00 Stora Enso Plantor AB Ruotsi 100,00 100,00 Stora Enso Poland S.A. Puola 100,00 100,00 Stora Enso Polska Sp.z.o.o. Puola 100,00 100,00 Stora Enso Portugal Lda Portugali 100,00 100,00 Stora Enso Praha s.r.o. Tsekki 100,00 100,00 Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Suomi 100,00 100,00 Stora Enso Pulp AB Ruotsi 100,00 100,00 Stora Enso Pulp and Paper Asia AB Ruotsi 94,21 94,21 Stora Enso Sachsen GmbH Saksa 100,00 100,00 Stora Enso Skog AB Ruotsi 100,00 100,00 Stora Enso Skog AS Norja 100,00 100,00 Stora Enso Skog och Mark AB Ruotsi 100,00 100,00 Stora Enso South East Asia Pte Ltd Singapore 100,00 100,00 Stora Enso Timber AB Ruotsi 100,00 100,00 Stora Enso Timber Deutschland GmbH Saksa 0,00 100,00 Stora Enso Timber DIY Products B.V. Alankomaat 100,00 100,00 Stora Enso Treasury Stockholm AB Ruotsi 100,00 100,00 Stora Enso UK Limited Iso-Britannia 100,00 100,00 Stora Enso US Inc. Yhdysvallat 100,00 0,00 Stora Enso Veitsiluoto Oy Suomi 100,00 100,00 Stora Enso Verwaltungs GmbH Saksa 100,00 100,00 Stora Enso Wood Products d.o.o. Koper Slovenia 100,00 100,00 Stora Enso Wood Products GmbH Itävalta 100,00 100,00 Stora Enso Wood Products Japan K.K. Japani 100,00 100,00 Stora Enso Wood Products Oy Ltd Suomi 100,00 100,00 Stora Enso Wood Products Planá s.r.o. Tsekki 100,00 100,00 Stora Enso Wood Products Sp.z.o.o. Puola 100,00 100,00 Stora Enso Wood Products Zdirec s.r.o. Tsekki 100,00 100,00 Stora Enso WP Bad St. Leonhard GmbH Itävalta 100,00 100,00 Stora Enso WP HV s.r.o. Tsekki 100,00 100,00 Stora Kopparbergs Bergslags AB Ruotsi 100,00 100,00 Sydved AB Ruotsi 66,67 66,67 UAB Stora Enso Lietuva Liettua 100,00 100,00 Virdia B2X, LLC Yhdysvallat 100,00 100,00 Virdia LLC Yhdysvallat 100,00 100,00 Virdia Ltd Israel 100,00 100,00 103 VLAR Papier NV Belgia 100,00 100,00 Konsernin omistusosuus, % Konsernin omistusosuus, % Osakkuusyhtiöt Maa 2020 2019 Arauco Florestal Arapoti S.A. Brasilia 20,00 20,00 Bergvik Skog AB Ruotsi 49,79 49,79 Encore Ympäristöpalvelut Oy Suomi 30,41 30,41 Honkalahden Teollisuuslaituri Oy Suomi 50,00 50,00 Kemi Shipping Oy Suomi 50,00 50,00 Kemira Cell Sp.z.o.o. Puola 45,00 45,00 Metsäteho Oy Suomi 23,95 23,95 Oy Keskuslaboratorio - Centrallaboratorium Ab Suomi 32,24 32,24 Perkaus Oy Suomi 33,33 33,33 Pressretur AB Ruotsi 33,33 33,33 Puhoksen Satama Oy Suomi 50,00 50,00 SELF Logistika SIA Latvia 50,00 50,00 Steveco Oy Suomi 34,39 34,39 Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy Suomi 40,09 40,09 SweTree Technologies AB Ruotsi 23,83 29,93 Tornator Oyj Suomi 41,00 41,00 Trätåg AB Ruotsi 50,00 50,00 TreeToTextile AB Ruotsi 25,75 25,00 ZMP GMBH Itävalta 30,00 30,00 Österbergs Förpackningsmaskiner AB Ruotsi 50,00 50,00 Konsernin omistusosuus, % Konsernin omistusosuus, % Muut yhtiöt Maa 2020 2019 AMEXCI AB Ruotsi 9,10 9,10 Arevo AB Ruotsi 7,89 7,89 Clic Innovation Oy Suomi 9,87 9,87 Combient AB Ruotsi 5,40 5,40 East Office of Finnish Industries Oy Suomi 4,00 4,00 Packages Limited Pakistan 6,40 6,40 Pohjolan Voima Oy Suomi 15,61 15,61 Radioskog AB Ruotsi 10,00 10,00 RK Returkartong AB Ruotsi 8,40 8,40 SSG Standard Solutions Group AB Ruotsi 14,29 14,29 Sölvesborgs Stuveri & Hamn AB Ruotsi 7,36 7,36 Union Developement Récup. Pap. Ranska 10,70 10,70 Konsernin omistusosuus, % Konsernin omistusosuus, % Yhteiset toiminnot Maa 2020 2019 Celulosa y Energia Punta Pereira S.A. Uruguay 50,00 50,00 El Esparragal Asociación Agraria de Responsabilidad Limitada Uruguay 50,00 50,00 Eufores S.A. Uruguay 50,00 50,00 Forestal Cono Sur S.A. Uruguay 50,00 50,00 Ongar S.A. Uruguay 50,00 50,00 Stora Enso Uruguay S/A Uruguay 50,00 50,00 Terminal Logística e Industrial M`Bopocuá S.A. Uruguay 50,00 50,00 Veracel Celulose SA Brasilia 50,00 50,00 Zona Franca Punta Pereira S.A. Uruguay 50,00 50,00 104 Liite 31. Lähipiiriliiketoimet Konsernin ja sen tytäryhtiöiden sekä yhteisten toimintojen väliset saldot ja liiketapahtumat on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä eikä niitä raportoida tässä liitteessä. Edellä mainitut ovat toistensa lähipiiriin kuuluvia osapuolia. Konserni on luokitellut Solidium Oyj:n lähipiiriin kuuluvaksi. Se on kokonaan valtion omistama yritys, ja omisti 10,7 % Stora Enson osakkeista ja 27,3 % kaikista äänistä 31.12.2020. Konserni on soveltanut IAS 24:n kohdan 25 mukaista helpotusta olla ilmoittamatta lähipiiriliiketoimia ja avoimia saldoja siltä osin kuin kyseessä on julkiseen valtaan sidoksissa oleva yhteisö. Konserni on luokitellut FAM AB:n lähipiiriin kuuluvaksi. FAM AB omisti 10,2 % Stora Enson osakkeista ja 27,3 % kaikista äänistä 31.12.2020. Konsernin johdon avainhenkilöitä ovat johtoryhmän ja hallituksen jäsenet. Johdon avainhenkilöiden palkkiot on esitetty liitteessä 7 (Hallituksen ja johdon palkkiot). Liiketoimissaan osakkuus- ja yhteisyritysten ja muiden lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa konserni toimii sellaisten kaupallisten ehtojen mukaisesti, jotka eivät ole suotuisampia kuin ne ehdot, joita tarjotaan muille kolmansille osapuolille, poikkeuksena Veracel. Stora Enso aikoo jatkaa liiketoimintaansa osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa edelleen vastaavasti. Lisätietoja on esitetty liitteessä 13 (Osakkuus- ja yhteisyritykset). Konsernin tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot on esitetty liitteessä 30 (Konserniyhtiöt). Keräyspaperi Konserni omistaa määräysvallattoman osuuden useista paperinkeräysyrityksistä, joilta keräyspaperi hankitaan markkinahintaan. Metsäomaisuus ja puunhankinta Konserni omistaa 41,0 %:n osuuden Tornatorista, ja jäljelle jäävä 59,0 %:n osuus on suomalaisten institutionaalisten sijoittajien omistuksessa. Stora Ensolla on pitkäaikaisia hankintasopimuksia Tornator-konsernin kanssa, jolta se ostaa vuosittain noin 2 milj. kuutiometriä puuta markkinahintaan. Vuonna 2020 hankinnat olivat 2 (2) milj. kuutiometriä puuta, arvoltaan 73 (67) milj. euroa. Konserni ostaa puuta markkinahinnoin Kopparfors Fastigheter AB:ltä, joka on Kopparsfors Skogar AB:n täysin omistama tytäryhtiö. Kopparfors Skogar AB on FAM AB:n sataprosenttisesti omistama yhtiö. Vuonna 2020 hankinnat kyseiseltä lähipiiriyhtiöltä olivat 21 (6) milj. euroa ja Stora Enson palvelumyynti samalle lähipiiriyhtiölle 0 (4) milj. euroa. Tilikauden päättyessä konsernilla oli 3 (1) milj. euroa avoimia ostovelkoja ja 0 (1) milj. euroa avoimia saamisia Kopparfors Skogar AB:n kanssa. Huolinta Konserni omistaa 34,4 %:n osuuden Steveco Oy:n osakkeista. Steveco Oy on suomalainen yritys, jonka toimialaan kuuluvat laivan lastaaminen ja lastin purkaminen. Stevecon muut osakkeenomistajat ovat UPM-Kymmene, Finnlines ja Ahlström Capital. Steveco myy laivauspalveluja Stora Ensolle markkinahinnoilla. Vuonna 2019 ostettujen palvelujen arvo oli 23 (25) milj. euroa. 105 Liite 32. Osakekohtainen tulos Laadintaperiaatteet Emoyhtiön omistajille kohdistuva osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden tulos keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla keskimääräistä painotettua osakemäärää lisättynä laimentamattomien potentiaalisten kantaosakkeiden, kuten osakeperusteisten maksujen osakkeiden, laimennusvaikutuksella. Osakekohtainen tulos 31.12. päättyvä tilikausi 2020 2019 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa 626 880 Emoyhtiön omistajille kuuluva laaja tulos, milj. euroa 1 625 1 113 Osakemäärä (painotettu keskiarvo, A- ja R-osakkeet) 788 619 987 788 619 987 Osakekannustimet (painotettu keskiarvo) 561 769 912 677 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakemäärä (painotettu keskiarvo) 789 181 756 789 532 664 Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa 0,79 1,12 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa 0,79 1,12 Laaja tulos osaketta kohti, euroa 2,06 1,41 106 Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa Liite 2020 2019 Liikevaihto 2 2 190 2 641 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos + / - 1 -15 Valmistus omaan käyttöön 1 1 Liiketoiminnan muut tuotot 3 187 191 Materiaalit ja palvelut 4 -1 587 -1 899 Henkilöstökulut 5 -217 -229 Poistot ja arvonalentumiset 6 -127 -118 Liiketoiminnan muut kulut 7 -442 -478 2 185 2 546 Liikevoitto 5 95 Rahoitustuotot ja -kulut 9 356 189 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 360 284 Tilinpäätössiirrot 10 146 -53 Tuloverot 11 -1 0 Tilikauden voitto 506 230 107 Emoyhtiön tase 31.12. Milj. euroa Liite 2020 2019 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 13 60 79 Aineelliset hyödykkeet 13 876 883 Sijoitukset 14 8 275 7 934 Pysyvät vastaavat yhteensä 9 211 8 897 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 15 310 295 Lyhytaikaiset saamiset 16 668 935 Rahoitusarvopaperit 17 1 275 276 Rahat ja pankkisaamiset 678 506 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 2 930 2 012 Vastaavaa yhteensä 12 141 10 909 Vastattavaa Oma pääoma 18 Osakepääoma 1 342 1 342 Ylikurssirahasto 3 639 3 639 Käyvän arvon rahasto -6 -10 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 633 633 Edellisten tilikausien voitto 449 456 Tilikauden voitto 506 230 Oma pääoma yhteensä 6 563 6 291 Tilinpäätössiirtojen kertymä 19 167 254 Pakolliset varaukset 20 23 28 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 22 2 915 2 195 Lyhytaikainen vieras pääoma 23 2 473 2 141 Vieras pääoma yhteensä 5 387 4 336 Vastattavaa yhteensä 12 141 10 909 Emoyhtiön rahoituslaskelma 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto 506 230 Oikaisuerät: Välittömät verot 1 0 Tilinpäätössiirrot -146 53 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalennukset 127 118 Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot -38 57 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -2 0 Rahoitustuotot ja -kulut -356 -189 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) 18 96 Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -14 31 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys(-) 14 -94 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 110 303 Saadut korot liiketoiminnasta 41 30 Maksetut korot liiketoiminnasta -66 -73 Saadut osingot liiketoiminnasta 370 267 Tulot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituseristä 13 8 Maksetut välittömät verot -2 -2 Liiketoiminnan rahavirta 466 533 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -102 -155 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 1 3 108 Ostetut tytäryhtiöosakkeet ja pääoman sijoitukset -262 -2 Myydyt tytäyhtiöosakkeet ja pääoman palautukset 16 7 Luovutustulot muista sijoituksista 1 2 Lainasaamisten lisäys -500 -843 Lainasaamisten vähennys 803 371 Investointien rahavirta -43 -617 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 040 801 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -340 -101 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 892 733 Lyhytaikaisten lainojen vähennys -640 -1 042 Maksetut osingot -223 -394 Saadut konserniavustukset 1 0 Rahoituksen rahavirta 729 -3 Rahavarojen muutos 1 153 -87 Muuntoerot 19 0 Rahavarat tilikauden alussa 782 868 Rahavarat tilikauden lopussa 1 953 782 Rahavarat tilikauden lopussa sisältävät taseen Rahoitusarvopaperit 1 275 276 Rahat ja pankkisaamiset 678 506 Rahavarat yhteensä 1 953 782 109 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Liite 1. Laadintaperiaatteet Stora Enso Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöstä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Johdannaissopimukset Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten rahoitus ja tuloksen heilahteluiden pienentäminen rahoitusinstrumenttien avulla. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, valuuttariski, rahoitusriski ja hyödykkeiden, etenkin kuitupuun ja energian hintariski. Emoyhtiö hallinnoi konsernissa keskitetysti edellä mainittuja riskejä. Konsernitilinpäätöksen liitteessä 24. Rahoitusriskien hallinta on esitetty tarkemmin konsernin riskienhallinnan periaatteet. Johdannaissopimukset arvostetaan taseessa käypään arvoon. Emoyhtiön tytäryhtiöiden puolesta konsernin ulkopuolisten vastapuolien kanssa tekemät suojauslaskennan alaiset johdannaiset käsitellään tuloslaskelman kautta käypään arvoon kirjattavina rahoitusvaroina ja -velkoina samoin kuin emoyhtiön muiden konserniyhtiöiden kanssa tekemät johdannaiset. Emoyhtiön tekemät johdannaissopimukset, jotka suojaavat emoyhtiön omaa kassavirtaa arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutos (tehokas osuus) kirjataan suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti taseen oman pääoman käyvän arvon rahastoon ja tehoton osuus emoyhtiön tuloslaskelmaan. Suojauslaskennan alle kuulumattomien johdannaisten käypä arvo kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Korkoriskin hallintaan käytettyjen johdannaisten korkotuotot ja -kulut jaksotetaan sopimusajalle, ja niillä oikaistaan suojattavien lainojen korkokuluja.Termiinisopimusten kertyneet korot jaksotetaan tilikaudelle. Optiopreemiot käsitellään ennakkomaksuina, kunnes optiot erääntyvät. Liitteessä 25 on esitetty lisätietoja johdannaisten arvostusperiaatteista, käyvistä arvoista sekä käyvän arvon muutoksista. Eläkekulut Lakisääteinen eläketurva on hoidettu konsernin ulkopuolisissa työeläkevakuutusyhtiöissä. Osalla henkilöistä on lakisääteisen eläketurvan lisäksi lisäeläketurvaa, joka on vakuutettu konsernin ulkopuolisissa henkivakuutusyhtiöissä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilikauden suoriteperusteisia palkkoja. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä poistot Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen pitoaikaan. Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin pitoaikoihin: Rakennukset ja rakennelmat 10 - 50 vuotta Tuotantokoneet ja kalusto 10 - 20 vuotta Kevyet koneet ja kalusto 3 - 5 vuotta Aineettomat oikeudet 3 - 20 vuotta Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-aineet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät kulut sekä tuotteisiin kohdistuvan osuuden tuotannon välillisistä kustannuksista. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla. Leasing Leasingmaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Leasingsopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitteessä 24. Vakuudet ja vastuusitoumukset. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu tilikauden kuluksi. Tuloverot Tuloslaskelman välittömät verot sisältävät tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat tuloverot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Emoyhtiö ei kirjaa laskennallisia verosaamisia ja -velkoja tilinpäätökseensä johdannaisia lukuun ottamatta. Liitteessä 21 on esitetty taseeseen merkittävissä olevat laskennalliset verovelat ja -saamiset. 110 Pakolliset varaukset Vastaiset menot ja menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen yhtiö on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan luonteensa mukaiseen kuluerään ja taseen pakollisiin varauksiin. Päästöoikeudet Yhtiö on saanut vuoden 2020 aikana Euroopan unionin päästökauppadirektiivissä määriteltyjä päästöoikeuksia vastikkeetta yhteensä 0,5 miljoonaa tonnia. Kirjanpidossa päästöoikeudet käsitellään ns. nettomenettelyn mukaisesti eli toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien erotus on käsitelty tulosvaikutteisesti, jos toteutuneet päästötonnit ovat ylittäneet saadut oikeudet. Tilikauden aikana toteutuneet päästöt olivat 0,4 miljoonaa tonnia. Tilikauden aikana ostetut päästöoikeudet on esitetty liiketoiminnan muissa kuluissa ja myydyt päästöoikeudet on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tilikauden päättyessä päästöoikeuksien markkina-arvo oli 32,54 euroa tonnilta. Tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Stora Enso yhdisti 1.1.2020 aaltopahvin raaka-aineeseen keskittyvän liiketoimintansa Consumer Board -divisioonaan. Yhdistämisen myötä Consumer Board -divisioonan nimeksi tuli Packaging Materials. Stora Enso on myös perustanut uuden Forest -divisioonan. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Vertailutiedot on muutettu näiltä osin liitteeseen 2. Liite 2. Liikevaihto divisioonittain ja markkina-alueittain 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Divisioonittainen jakauma Packaging Materials 1 319 1 476 Packaging Solutions 4 1 Biomaterials 140 231 Forest 667 846 Other 60 87 Yhteensä 2 190 2 641 Maantieteellinen jakauma Suomi 978 1 258 Muu Eurooppa 814 925 Pohjois- ja Etelä-Amerikka 119 121 Aasia ja Oseania 209 263 Afrikka 25 29 Muut maat 43 45 Yhteensä 2 190 2 641 Liite 3. Liiketoiminnan muut tuotot 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Vuokratuotot ja käyttökorvaukset 4 4 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 1 2 Vakuutuskorvaukset 0 2 Tuotanto- ja kunnossapitopalvelut 2 4 Avustukset, tuet ja korvaukset 1 2 Hallintopalvelut 145 141 Päästöoikeuksien myynnit 16 17 Muut liiketoiminnan tulot 18 20 Yhteensä 187 191 Liite 4. Materiaalit ja palvelut 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana 1 113 1 376 Varaston muutos + / - 8 15 Ulkopuoliset palvelut 466 508 Materiaalit ja palvelut yhteensä 1 587 1 899 111 Liite 5. Henkilöstökulut ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Palkat ja palkkiot 184 189 Henkilöstösivukulut Eläkekulut 27 33 Muut henkilösivukulut 6 6 Yhteensä 217 229 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot Hallituksen ja toimitusjohtajien palkat ja palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 7. Toimitusjohtajan eläkesitoumukset Toimitusjohtajan eläkesitoumukset on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 7. Saamiset yhtiön johdolta Yhtiön johdolta ei ole lainasaamisia. Henkilöstön määrä keskimäärin 2020 2019 Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana 2 827 3 021 Liite 6. Poistot ja arvonalentumiset 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Suunnitelman mukaiset poistot 118 115 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä 9 3 Yhteensä 127 118 Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtaan aineettomat ja aineelliset hyödykkeet. Liite 7. Liiketoiminnan muut kulut 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Tuotteiden toimituskulut 135 149 Myyntipalkkiot 34 41 Vuokrakulut 15 13 Hallinto- ja toimistopalvelut 202 209 Vakuutusmaksut 8 7 Muut henkilökunnan menot 10 20 PR- ja suhdetoiminta 3 3 Päästöoikeuksien ostot 16 18 Muut liiketoiminnan menot 12 15 Fuusiotappio 5 Yhteensä 442 478 Liite 8. Tilintarkastajan palkkiot 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Tilintarkastuspalkkiot 1 1 Yhteensä 1 1 112 Liite 9. Rahoitustuotot ja -kulut 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Osinkotuotot Saman konsernin yrityksiltä 358 253 Omistusyhteysyrityksiltä 12 14 Yhteensä 370 267 Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista Saman konsernin yrityksiltä 37 35 Yhteensä 37 35 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksistä 6 1 Muilta 12 13 Yhteensä 18 15 Rahoitustuotot yhteensä 426 317 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille 0 -1 Muut rahoituskulut -71 -111 Yhteensä -71 -112 Sijoitusten arvonalentumiset Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista 1 -17 Rahoituskulut yhteensä -70 -129 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 356 189 Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssivoittoa/-tappiota (netto) 24 -27 Liite 10. Tilinpäätössiirrot 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus 87 -54 Saadut konserniavustukset 59 1 Tilinpäätössiirrot yhteensä 146 -53 Liite 11. Tuloverot 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta tilikaudella -1 0 Tuloverot yhteensä -1 0 113 Liite 12. Ympäristökulut 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Materiaalit ja palvelut 33 35 Henkilöstökulut 2 2 Poistot ja arvonalentumiset 11 10 Yhteensä 46 48 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 11 12 Jätevesien käsittely 20 22 Jätehuolto 9 10 Maaperän ja pohjavesien suojelu 1 0 Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet 4 3 Yhteensä 46 48 Liite 13. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Milj. euroa Aineettomat oikeudet Muut pitkävai- kutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1 176 11 18 206 Lisäykset 1 0 5 6 Vähennykset -18 -2 0 -19 Siirrot erien välillä 14 2 -16 0 Hankintameno 31.12 174 12 7 193 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. -118 -9 0 -127 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 18 2 0 19 Tilikauden poisto -15 -2 0 -16 Arvonalennukset -9 0 0 -9 Kertyneet poistot 31.12 -125 -8 0 -133 Kirjanpitoarvo 31.12.2020 49 3 7 60 Kirjanpitoarvo 31.12.2019 58 3 18 79 Aineelliset hyödykkeet Milj. euroa Maa- ja vesialueet Rakennukset ja Rakennelmat Koneet ja Kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakko-maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 18 524 2 455 177 49 3 223 Lisäykset 0 8 37 1 49 95 Vähennykset 0 -10 -41 -15 0 -66 Siirrot erien välillä 0 9 25 1 -34 0 Hankintameno 31.12. 18 530 2 476 163 63 3 251 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 0 -368 -1 811 -162 0 -2 341 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 10 41 15 0 66 Tilikauden poistot 0 -13 -86 -3 0 -102 Arvonalennukset 0 0 0 0 0 0 Kertyneet poistot 31.12. 0 -372 -1 856 -150 0 -2 377 Arvonkorotukset 1.1. 2 0 0 0 0 2 Arvonkorotukset 31.12. 2 0 0 0 0 2 Kirjanpitoarvo 31.12.2020 20 159 620 13 63 876 Kirjanpitoarvo 31.12.2019 20 156 644 15 49 883 Tuotannon koneet ja laitteet Kirjanpitoarvo 31.12.2020 601 Kirjanpitoarvo 31.12.2019 623 Aineelliset hyödykkeet sisältävät aktivoituja korkomenoja yht. 2 miljoonaa euroa (2 milj.euroa v. 2019) 114 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Milj. euroa Aineettomat hyödykkeet Rakennukset ja Rakennelmat Koneet ja Kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1 18 0 48 1 67 Lisäykset 5 0 49 0 54 Siirrot erien välillä -16 0 -33 -1 -51 Hankintameno 31.12. 7 0 63 0 71 Aktivoidut ympäristömenot Aineelliset hyödykkeet 31.12.2020 Milj. euroa Maa- ja vesialueet Rakennukset ja Rakennelmat Koneet ja Kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakko-maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 4 21 57 6 0 87 Lisäykset 0 7 2 0 3 13 Poistot 0 -2 -8 -1 0 -11 Hankintameno 31.12. 4 26 51 5 3 89 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 1 10 36 0 3 49 Jätevesien käsittely 3 2 13 1 1 20 Jätehuolto 0 1 1 2 0 4 Määperän ja pohjaveden suojelu 0 14 0 1 0 15 Melun ja tärinän torjunta 0 0 0 1 0 1 4 26 51 5 3 89 31.12.2019 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja Rakennelmat Koneet ja Kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakko-maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 4 14 58 6 0 83 Lisäykset 0 9 6 1 0 15 Poistot 0 -1 -7 -2 0 -10 Hankintameno 31.12. 4 21 57 6 0 87 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 0 9 40 1 0 50 Jätevesien käsittely 4 2 15 1 0 22 Jätehuolto 0 2 1 3 0 5 Määperän ja pohjaveden suojelu 0 8 0 1 0 8 Melun ja tärinän torjunta 0 0 0 1 0 1 4 21 57 6 0 87 Vuosina 2020 ja 2019 ei ole maksettu ympäristöperusteisia sakkoja tai korvauksia, eikä ole saatu ympäristönsuojeluun liittyviä tukia tai avustuksia. Liite 14. Pitkäaikaisiin sijoituksiin kuuluvat osakkeet, osuudet ja lainasaamiset Milj. euroa Osuudet konserni-yhtiöissä Lainasaamiset konserni-yhtiöiltä Osuudet omistusyhteys-yrityksissä Lainasaamiset omistusyhteys-yrityksiltä Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset Yhteensä Hankintameno 1.1 6 231 1 455 37 2 180 68 7 973 Lisäykset 272 891 0 0 0 51 1 215 Vähennykset -31 -826 0 0 0 -17 -874 Hankintameno 31.12 6 473 1 520 37 2 180 103 8 314 Arvonalentumiset 1.1-. -38 0 0 0 -1 0 -39 Arvonalentumiset 31.12. -38 0 0 0 -1 0 -39 Kirjanpitoarvo 31.12.2020 6 435 1 520 37 2 178 103 8 275 Kirjanpitoarvo 31.12.2019 6 193 1 455 37 2 178 68 7 934 115 Liite 15. Vaihto-omaisuus 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Vaihtuvat vastaavat Aineet ja tarvikkeet 145 154 Keskeneräiset tuotteet 6 7 Valmiit tuotteet 123 121 Muu vaihto-omaisuus 35 13 Yhteensä 310 295 Liite 16. Lyhytaikaiset saamiset 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Lyhytaikaiset korolliset saamiset Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Lainasaamiset 240 583 Hyödykejohdannaissaamiset 4 5 Korkosaamiset 20 28 Yhteensä 263 615 Saamiset muilta Lainasaamiset 0 3 Hyödykejohdannaissaamiset 6 1 Muut saamiset 52 15 Korkosaamiset 6 4 Yhteensä 64 22 Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä 327 637 Lyhytaikaiset korottomat saamiset Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Myyntisaamiset 100 103 Muut saamiset 60 1 Hyödykejohdannaissaamiset 2 1 Yhteensä 162 104 Saamiset muilta Myyntisaamiset 119 142 Laskennalliset verosaamiset 3 2 Muut saamiset 24 21 Siirtosaamiset 32 28 Yhteensä 178 194 Yhtiö voi ajoittain solmia myyntisaamisten faktorointisopimuksia nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi. Tällaiset sopimukset johtivat nimellisesti 32,4 miljoonan euron (51,4 miljoonaa euroa vuonna 2019) taseesta pois kirjaamiseen tilikauden loppuun mennessä. Stora Enson osallisuuden myytyihin saamisiin arvioidaan olevan jatkossa vähäinen faktorointisopimusten luonteesta ja riskienjaosta johtuen. 31.12. 2020 2019 Lyhytaikaiset korottomat saamiset yhteensä 341 298 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 668 935 Siirtosaamisten olennaiset erät Veronluonteiset saamiset 14 15 Menoennakot 7 5 Muut siirtosaamiset 11 9 Yhteensä 33 28 Liite 17. Rahoitusarvopaperit 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 442 86 Muilta 833 190 Yhteensä 1 275 276 116 Liite 18. Oma pääoma 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. 1 342 1 342 Osakepääoma 31.12. 1 342 1 342 Ylikurssirahasto 1.1. 3 639 3 639 Ylikurssirahasto 31.12. 3 639 3 639 Käyvän arvon rahasto 1.1. -10 -10 Lisäys (+) / Vähennys (-) 4 0 Käyvän arvon rahasto 31.12. -6 -10 Sidottu oma pääoma yhteensä 4 975 4 971 Osakepääoman jakautuminen osakelajeittain on eritelty konsernitilinpäätöksen liitteessä 18 Oma pääoma Vapaa oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 633 633 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 633 633 Edellisten tilikausien voitto 1.1. 686 850 Osingonjako -237 -394 Edellisten tilikausien voitto 31.12. 449 456 Tilikauden voitto 506 230 Vapaa oma pääoma yhteensä 1 588 1 319 Oma pääoma yhteensä 6 563 6 291 Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta 31.12 Käyvän arvon rahasto 31.12 -6 -10 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12 633 633 Kertyneet voittovarat 31.12 449 456 Tilikauden voitto 506 230 Yhteensä 1 582 1 310 Liite 19. Tilinpäätössiirtojen kertymä 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Poistoero Aineettomat oikeudet 2 2 Muut pitkävaikutteiset menot -1 -1 Rakennukset ja rakennelmat 26 25 Koneet ja kalusto 141 227 Muut aineelliset hyödykkeet 0 1 Yhteensä 167 254 Liite 20. Pakolliset varaukset 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Uudelleenjärjestelyvaraukset 3 3 Ympäristövaraukset 14 21 Muut varaukset 4 4 Yhteensä 22 28 117 Liite 21. Laskennalliset verosaamiset ja -velat 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Laskennallinen verovelka poistoerosta -18 -35 Laskennallinen verosaaminen johdannaisista 3 2 Laskennallinen verosaaminen tappiosta 32 61 Laskennallinen verosaaminen varauksista 4 5 Laskennalliset verosaamiset ja -velat muista väliaikaisista eroista -9 -9 Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä 12 24 Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole merkitty taseeseen johdannaisia lukuun ottamatta. Liite 22. Pitkäaikainen vieras pääoma 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Pitkäaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat 2 497 1 983 Lainat rahoituslaitoksilta 416 212 Muut pitkäaikaiset velat konserniyrityksille 2 0 Yhteensä 2 915 2 195 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Joukkovelkakirjalainat 1 462 1 109 Yhteensä 1 462 1 109 Joukkovelkakirjalainojen erittely sisältyy konsernitilinpäätöksen liitteeseen 26 Korolliset velat. 118 Liite 23. Lyhytaikainen vieras pääoma 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Lyhytaikaiset korolliset velat Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Muut velat 1 491 1 329 Hyödykejohdannaisvelat 6 1 Yhteensä 1 497 1 330 Velat muille Muut velat 180 255 Hyödykejohdannaisvelat 4 5 Korkovelat 28 22 Joukkovelkakirjalainat 299 0 Lainat rahoituslaitoksilta 3 99 Yhteensä 514 381 Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä 2 011 1 712 Lyhytaikaiset korottomat velat Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Ostovelat 71 89 Hyödykejohdannaisvelat 1 1 Siirtovelat 1 1 Yhteensä 73 92 Velat omistusyhteysyrityksille Ostovelat 40 37 Yhteensä 40 37 Velat muille Saadut ennakot 3 1 Ostovelat 244 208 Muut velat 30 14 Siirtovelat 72 77 Yhteensä 349 301 Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä 462 429 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 2 473 2 141 Siirtovelkojen olennaiset erät Siirtyvät palkka- ja lomapalkkavelat 41 46 Vuosialennukset 17 17 Muut siirtovelat 14 15 Yhteensä 73 79 119 Liite 24. Vakuudet ja vastuusitoumukset 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Konserniyhtiöiden velasta Takaukset 1 096 1 291 Yhteisyritysten velasta Takaukset 123 212 Osakkuusyhtiöiden velasta Takaukset 2 4 Muiden puolesta Lainasitoumukset 36 0 Muut omat vastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat leasing-vastuut 8 7 Myöhemmin maksettavat leasing-vastuut 7 10 Kiinnitykset 0 2 Vuokravastuut 6 6 Muut vastuut 12 1 Yhteensä 1 289 1 533 Kiinnitykset 0 2 Takaukset 1 221 1 507 Leasing-vastuut 15 17 Vuokravastuut 6 6 Muut vastuut 47 1 Yhteensä 1 289 1 533 Ehdolliset velat Stora Enso Oyj on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden myyntejä sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaolo vahvistuisi vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole täysin yhtiön hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu. Olemassa olevista velvoitteista, joiden määrä pystytään luotettavasti arvioimaan ja joiden toteutumista pidetään todennäköisenä, on tehty kirjanpidollinen varaus. Stora Enso Oyj on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka sisältävät lähinnä kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että sellaisilla prosesseilla kokonaisuutena ennen mahdollisia vakuutuskorvauksia olisi merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen. Eräät merkittävimmät vireillä olevat oikeudenkäynnit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitteessä 29. Liite 25. Rahoitusinstrumentit Johdannaisten arvostus Käypä arvo määritellään arvoksi, jolla johdannaisinstrumentti voitaisiin vaihtaa markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa transaktiossa. Näiden instrumenttien käyvät arvot määritetään seuraavasti: –Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja. –Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakursseja. –Hyödykejohdannaisten käyvät arvot lasketaan kauppapaikkojen markkinanoteerausten tai muiden luotettavien markkinalähteiden perusteella. –Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä. Käyvän arvon hierarkia Stora Enso määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian mukaisesti: –Taso 1: identtisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla –Taso 2: muut tekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todettavissa suoraan tai epäsuorasti –Taso 3: tekniikat, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin. Emoyhtiön johdannaiset on määritelty tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa. 120 Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot 31.12.2020 Milj. euroa Nimellisarvot Positiiviset käyvät arvot Negatiiviset käyvät arvot Käyvät arvot, netto Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden puolesta otetut kassavirtajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa kohdeyhtiöissä Valuuttatermiinit 1 861 40 -34 5 Valuuttaoptiot 1 200 15 -12 2 Hyödykesopimukset 84 12 -12 0 Koronvaihtosopimukset 673 0 -17 -17 Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä Valuuttatermiinit 570 6 -3 4 Yhteensä 4 387 72 -78 -5 joista tytäryhtiöitä vastaan 1 638 7 -53 -46 joista ulkoista vastapuolta vastaan 2 749 65 -24 40 31.12.2019 Milj. euroa Nimellisarvot Positiiviset käyvät arvot Negatiiviset käyvät arvot Käyvät arvot, netto Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden puolesta otetut kassavirtajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa kohdeyhtiöissä Valuuttatermiinit 1 401 13 -14 -1 Valuuttaoptiot 2 697 16 -17 -1 Hyödykesopimukset 133 6 -6 0 Koronvaihtosopimukset 533 0 -12 -11 Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä Valuuttatermiinit 364 3 -1 2 Yhteensä 5 127 38 -49 -11 joista tytäryhtiöitä vastaan 1 968 19 -15 4 joista ulkoista vastapuolta vastaan 3 159 19 -34 -15 Oman pääoman käyvän arvon rahasto Emoyhtiön omiin rahavirran suojauksiin liittyvien realisoitumattomien tappioiden nettosumma käyvän arvon rahastossa oli 5,8 miljoonaa euroa, joka liittyi valuutta- ja korkojohdannaisiin. Valuutta ja -korkojohdannaisten osuus sisältää myös optioiden aika-arvoon liittyvän 0,1 miljoonan euron voiton. Nämä realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olevien sopimusten erääntyessä. Pisin suojauksen kohteena oleva sopimus erääntyy vuonna 2027. Suurimman osan sopimuksista odotetaan kuitenkin erääntyvän vuoden 2021 aikana. Suojausten tehoton osuus kirjataan oikaisuna liikevaihtoon tai materiaaleihin ja palveluihin sen mukaan, mitä niillä suojataan. Vuoden 2020 aikana ei ollut tuloslaskelmaan oikaistavia tehottomia suojauksia. Valuuttojen rahavirtasuojauksissa käytetyt johdannaiset ovat pääasiassa termiinisopimuksia ja optioita. Hyödykesuojauksissa ja korkojen rahavirtasuojauksissa käytetään pääasiassa vaihtosopimuksia (swap). Johdannaisten voitot ja tappiot operatiivisessa liiketuloksessa 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Rahavirran suojaukset Valuuttasuojaukset -1 -13 Hyödykesuojaukset -1 -1 Yhteensä -3 -14 Oikaisut liikevaihtoon -1 -13 Oikaisut materiaaleihin ja palveluihin -1 -1 Käyvän arvon rahastosta realisoituneet tuloslaskelmaan kirjattavat erät -3 -14 Nettotappiot rahavirran suojauksesta -3 -14 Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä Valuuttajohdannaiset 3 0 Nettovoitot suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä 3 0 Nettovoitot tai -tappiot suojauksista liiketuloksessa 1 -14 121 Johdannaisten voitot ja tappiot rahoitustuotoissa ja -kuluissa 31.12. päättyvä tilikausi Milj. euroa 2020 2019 Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä Valuuttajohdannaiset 8 -14 Nettovoitot tai -tappiot rahoituserissä 8 -14 Valuuttajohdannaisten herkkyys euron vahvistumiselle 31.12.2020 Milj. euroa SEK USD GBP Valuuttakurssin muutos euroa vastaan 5,0 % 5,0 % 5,0 % Kassavirtaa suojaavat valuuttajohdannaiset seuraavalle 12 kuukaudelle euroissa 0 171 11 Arvioitu vaikutus käyvän arvon rahastoon euroissa 0 7 0 Hyödykejohdannaisten sensitiivisyys hintariskille Emoyhtiön omiin rahavirtoihin liittyviä avoimia hyödykkeiden suojaussopimuksia ei ollut raportointikauden lopussa. Tarkempia tietoja rahoitusinstrumenteista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteissä 24. Rahoitusriskien hallinta, 25. Käyvät arvot ja 27. Johdannaiset Liite 26. Lähipiiriliiketoimet 31.12. Milj. euroa 2020 2019 Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa Ostot tilikauden aikana 9 10 Pitkäaikaiset lainasaamiset tilikauden lopussa 2 2 Ostovelat tilikauden lopussa 40 37 Tiedot lähipiiriliiketoimien periaatteista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 31. Lähipiiriliiketoimet 122 Stora Enso Oyj Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Emoyhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 31.12.2020 jälkeen. Emoyhtiön maksuvalmius on edelleen hyvä, ja esitetty osingonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä. Tammikuun 28. päivänä 2021 Jorma Eloranta Hans Stråberg Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Håkan Buskhe Elisabeth Fleuriot Hock Goh Mikko Helander Christiane Kuehne Antti Mäkinen Richard Nilsson Annica Bresky Toimitusjohtaja 123 Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 9. päivänä helmikuuta, 2021 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Samuli Perälä KHT 124

AI Terminal

More from Stora Enso Oyj

Talk to a Data Expert