Pihlajalinna Oyj

Untitled 2021 VUOSIKERTOMUS 2021 NETTOVELKA/OIKAISTU KÄYTTÖKATE 3,0 (2020: 3,6) tavoite alle 3 OIKAISTU KÄYTTÖKATE (EBITDA) 65,3 milj. euroa (2020: 54,8 LIIKEVAIHTO 577,8 milj. euroa (2020: 508,7 M€) +13,6% OIKAISTU LIIKEVOITTO (EBIT) 30,3 milj. euroa / 5,3% 2020: 20,9M€ / 4,1 %) tavoite yli 7 % Avainluvut • Konserni maksaa kaikki veronsa Suomeen • Pääkonttori Tampereella Kehräsaaressa • Laaja lähi-, etä- ja digipalveluiden valikoima yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaille • Vahva maantieteellinen asema Pirkanmaalla, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Sa- vossa ja pääkaupunkiseudulla • Arvot: energisyys, eettisyys, ennakkoluulottomuus • Listautui Helsingin pörssin päälistalle vuonna 2015 OSAKEKOHTAINEN TULOS 0,89 euroa (2020: 0,38) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 6297 (2020: 5550) Pihlajalinna Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottajista. Konsernin asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset, vakuutusyhtiöt ja julkisyhteisöt, kuten kunnat ja kuntayhtymät. Tämä on vapaaehtoisesti julkaistu pdf-raportti, joten se ei täytä Arvopaperimarkkinalain 7:5§:n mukaista julkistamisvelvollisuutta. Vuosikertomus 2021 SISÄLLYSLUETTELO Pihlajalinna 2021 ......................................2 Toimitusjohtajalta ...................................4 Liiketoiminta ja strategia ....................5 Katsaus toimintaympäristöön ............ 6 Trendit ja megatrendit ..........................8 Monipuoliset etäpalvelut ......................10 Mielen huoli -linja .....................................12 Liikuntalähete ........................................... 13 Asiakasryhmät .........................................14 Vakuutusyhtiöasiakkuudet ..................15 Kehityksen vuosi 2021 ...........................16 Vastuullisuus .............................................18 Henkilöstö, tärkein voimavara ............20 Tietosuoja ja tietoturva .........................21 Verojalanjälki .............................................22 Kuntien luotettu kumppani .................23 Vaikuttamiskartat ....................................24 Hallitus ........................................................28 Johtoryhmä ............................................... 29 Hallituksen toimintakertomus ........... 30 Tilintarkastettu tilinpäätös .................53 Tilintarkastuskertomus .........................95 Tietoa osakkeenomistajille ..................99 2 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Keskeisiä tapahtumia 2021 1.1. Bottenhavets Hälsa − Selkämeren Terveys aloittaa toimintansa 25.1. Pihlajalinna ja koulutuskuntayhtymä Sasky laajentavat koulutusyhteistyötään 17.3. Pihlajalinna yhteistyöhön NONNA Groupin kanssa Pihlajalinnan, Kristiinankaupungin ja Vaasan sairaanhoitopiirin yhteisyritys Selkämeren Terveys tuottaa terveyspalveluita Kristiinan - kaupungin noin 6600 asukkaalle. Yhteisyritys vastaa lääkärin ja hoitajan vastaanotoista, hammashuollosta, kuntoutusosastosta, neuvolasta ja fysioterapiasta. Ulkoistussopi - muksen kesto on vähintään 15 ja enintään 20 vuotta. "Kumppanuus 2022 Jääkiekon MM-kisojen kanssa on meille nappivalinta. Meillä on vankka kokemus urheilun tukemisesta, ja yhteiset tavoitteet ja arvot kisojen kans - sa löytyivät luontevasti ja helposti. Leijonat pelaavat kaikki ottelunsa Tampereelle juuri valmistuneella uudel - la areenalla, joten odotan itsekin kotikisoja malttamat- tomana", kertoo toimitusjohtaja Joni Aaltonen. Väestön ikääntyessä Pihlajalinna teki sijoituk - sen moderneja asumisratkaisuja kehittävään ja tarjoavaan NONNA Groupiin. Yhteistyön myötä pääsemme mukaan kehittämään tur - vallisen kotona asumisen palveluita ja uuden- laista kotiin vietävien palveluiden konseptia. Yrityskauppa on olennainen osa Pihlajalinnan kas- vustrategiaa, ja se vahvistaa konsernin palveluvalikoi- maa kaikilla terveydenhuollon erikoisaloilla. Yhdistymi- nen mahdollistaa myös palveluverkon maantieteellisen laajentamisen erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muis- sa kasvukeskuksissa. Kasvupotentiaalia lisää kaupan yhteydessä Pohjola Vakuutuksen kanssa solmittu uusi viisivuotinen palvelusopimus. ”Haluamme palvella lapsiperheitä mahdolli- simman hyvin. Pihlajalinna Terveyssovelluksen kautta saa nopeasti avun lapsen vaivaan, ja asiointi onnistuu mistä tahansa, vaikkapa kesämökiltä tai lomamatkalta käsin”, sanoo Pihlajalinnan Etäklinikan liiketoimintajohtaja Nina-Maria Tigerstedt. 29.3. Pihlajalinna avaa uuden etäpalvelun diabetespotilaille 30.3. Pihlajalinna järjestää pääomamarkkinapäivän 1.4. Työterveys Virta Oy osaksi Pihlajalinna-kon- sernia 19.5. Pihlajalinnasta 2022 Jääkiekon MM-kisojen virallinen yhteistyökumppani 20.5. Pihlajalinnan asiakaspalvelu alkaa palvella ympäri vuorokauden 21.5. Pihlajalinna avaa Mielen huoli -linjan 1.6. Pihlajalinna Hailuodon kunnan terveyspalveluiden tuottajaksi 11.6. Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi ratkaisun Pihlaja- linnan ja Hattulan riita-asiassa 21.6. Pihlajalinna Digital Health Solutions Oy:n omistajaksi 1.7. Pihlajalinna jatkaa UPM:n työterveyspalveluiden tuottajana 2.7. Pihlajalinna julkistaa ostavansa Pohjola Sairaalan 9.7. Pihlajalinna Terveyssovelluksen etävastaanotto alkaa palvella ympäri vuorokauden 17.8. Pihlajalinna jatkaa Stora Enson työterveyspal- veluiden tuottajana 19.8. Pihlajalinna julkistaa avaavansa lääkärikeskuksen Lahteen 23.8. Pihlajalinna avaa lastenlääkärin chat-palvelun 3.9. Pihlajalinnasta Suomen Hiihtoliiton virallinen pääyhteistyökumppani 8.9. Erityisasumispalveluyksikkö Uniikki avautuu Lohjalla 8.10. Pihlajalinna voittaa Espoon Piispanportin terveysaseman kilpailutuksen 1.11. Finlan Mäntän työterveysasema osaksi Pihlaja- linna-konsernia 9.11. Pihlajalinnan painonhallintaklinikka aloittaa toimintansa 3 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Miten kuvailisit vuotta 2021? Vuotta 2021 vä- ritti pitkittyneen koronaepidemian mukanaan tuomat terveydenhuollon haasteet. Ne heijastuivat myös Pihlajalinnaan. Muokka- simme palveluitamme epidemian tuomien uusien tarpeiden mukaises- ti – teimme muun muassa koronatestejä läpi vuoden sekä olimme apuna korona- rokottamisessa – ja seurasimme tarkasti tilanteen kehittymistä. Henkilöstömme pystyi hienosti vastaamaan muuttuviin ti- lanteisiin. Olemme osoittaneet epidemian aikana olevamme merkittävä ja joustava osa suomalaista terveydenhuoltoa. Julkistimme päivitetyn strategiamme maaliskuussa pääomamarkkinapäivillä. Keskitymme kuluttajille suunnattujen palvelujen uudistamiseen, vahvistamme sote-yhteistyötä ja suhteitamme tuleviin hyvinvointialueisiin sekä edistämme digi- taalisten palvelujen kehittämistä. Strategiset valintamme ja tehostamisoh- jelmamme ovat näkyneet liiketoiminnas- samme. Liikevaihtomme kasvoi vuonna 2021 vahvasti, ja kannattavuutemme parani selkeästi. Mitkä olivat vuoden 2021 kohokohdat? Kerroimme heinäkuun alussa, että ostam- Toimitusjohtajalta me Pohjola Sairaala Oy:n koko osake- kannan. Vuoden 2022 alussa saimme järjestelylle Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän, ja kauppa toteutui 1.2.2022. Kaupan yhteydessä allekirjoitimme uuden viisivuotisen palvelusopimuksen Pohjola Vakuutuksen kanssa. Tavoitteenamme on toimipisteverkoston ja erikoissairaanhoi- don palveluvalikoiman laajentaminen alu- eellisesti ja erityisesti pääkaupunkiseudulla sekä muissa kasvukeskuksissa. Vuonna 2021 Pihlajalinnaan yhdisty- neen Työterveys Virran integraatio eteni suunnitelmien mukaisesti. Kaupan ansiosta vahvistimme asemaamme Pohjois-Pohjan- maalla ja Oulun seudulla. Olemme hyvin tyytyväisiä myös työterveyshuollon palve- lujemme kehittymiseen. Asiakaskuntamme on laajentunut, ja vuoden aikana saimme jatkosopimkset mm. Stora Enson ja UPM:n kanssa. Tällä hetkellä Pihlajalinnalla on noin 250 000 työterveyspalveluiden henkilöasi- akasta. Vuoden 2021 aikana panostimme digi- talisaatioon, mikä parantaa merkittävästi kilpailukykyämme. Kehitys näkyy myös päivittäisessä toiminnassamme: noin 40 prosenttia muista kuin asiakkaistamme kuntaulkoistuksissa asioi kanssamme digitaalisesti. Olemme kehittäneet täysin uudenlaisia palveluja, joissa etäasiointi on oleellinen osa hoitopolkua. Konkreettinen esimerkki niistä on diabeteksen etäpalve- lumalli, josta kerromme tarkemmin tämän vuosikertomuksen sivulla 10. Viime vuosina mielenterveyden on- gelmat ja niihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti. Kehitys on voimistunut koronaepidemian aikana. Arvioimme ongelman laajuutta mielenter- veyshäiriöiden osalta Suomessa Pihlajalin- nan työterveyspalveluasiakkaista kerätyn anonyymin datan perusteella. Mielenter- veyssyistä alkaneet sairauspoissaolopäivät tuhatta työntekijää kohden ovat kasvaneet 24 prosenttia edelliseen vuoteen verrattu- na. Muutos koronaa edeltäneeseen aikaan vuoteen 2019 osoittaa jopa 36 prosentin kasvua. Olemme vuoden 2021 aikana kehittäneet matalan kynnyksen mielenter- veyspalveluita, esimerkkinä Mielen huoli -linja, josta kerromme tarkemmin tämän vuosikertomuksen sivulla 12. Tavoittee- namme on tehokas ennaltaehkäisy ja ongelmiin puuttuminen jo varhaisessa vai- heessa, jolloin pitkältä työkyvyttömyydeltä ja inhimilliseltä kärsimykseltä vältyttäisiin. Koronaepidemia on kuormittanut ter- veydenhuoltoa monella tapaa, ja monen sairauden osalta hoitovelka on kasvanut. Uusien palvelukonseptiemme myötä terveyspalveluita on mahdollista tuottaa tehokkaammin ja tuoda niitä yhä useam- pien henkilöasiakkaiden saataville myös etäkanavissa. Miltä Pihlajalinnan tule- vaisuus näyttää? Strategiset valintamme, Pohjola Sairaa- lan yrityskauppa ja viisivuotinen sopi- muksemme Pohjola Vakuutuksen kanssa, osuvat oikeaan hetkeen. Koronan luoman hoitovelan ohella koko suomalainen sosi- aali- ja terveydenhuolto on historiallisten uudistusten keskellä. Kesäkuussa 2021 eduskunta hyväksyi uuden sote-järjes- tämislain, jonka puitteissa vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveyden- huollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy 21 hyvinvointialueelle. Lääketieteellinen laatu on aina ollut Pihlajalinnan toiminnan ytimenä. Vuonna 2022 uudistamme laadun ja vaikuttavuu- den strategiaamme ja määritämme sekä julkistamme uudet mittarit toiminnallem- me. Tavoittelemme 250 miljoonan euron liikevaihdon kasvua vuoden 2021 tasosta vuoden 2025 loppuun mennessä. Kasvus- ta noin kolmanneksen arvioidaan tulevan julkiselta sektorilta ja kaksi kolmasosaa yritys- ja yksityisasiakkailta. Vuodesta 2022 odotamme edelleen vahvistuvan kas- vun vuotta. Palveluidemme kysyntää lisää tämän ohella väestön ikääntymisen tuomat tar- peet ja kuluttajien keskuudessa edelleen vahvistuva terveystrendi. Datan käyttö terveyden seurannassa luo uudenlaisia odotuksia terveydenhuollon toimijoita kohtaan, ja digitalisaatio tulee olemaan yhä vahvemmin palvelukehityksen ajurina. Tavoitteenamme on olla tulevaisuudessa- kin merkittävä osa suomalaista terveyden- huoltoa ja olla eturintamassa kehittämässä ja tuottamassa uusia vaikuttavuusperustei- sia palveluita. JONI AALTONEN Toimitusjohtaja 4 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Pihlajalinnan strategia 2021−2025 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA Strategiset painopistealueet 1. Henkilöasiakkaan palveluiden uudistaminen Pihlajalinna vahvistaa monikanavaisia palvelui- taan ja kuluttajaliiketoimintaansa uusilla palve- lukonsepteilla sekä digitaalisilla innovaatioilla. 2. Sote-yhteistyö Pihlajalinna tekee tiivistä yhteistyötä tulevien hyvinvointialueiden kanssa ja rakentaa vahvan markkinaposition julkiseen terveydenhuoltoon. 3. Digitalisaation vahvistaminen Pihlajalinna panostaa voimakkaasti digitalisointiin henkilöstön, asiakaskokemuksen ja operatiivisen toiminnan kehittämisessä. Tehtävä Autamme suomalaista elämään parempaa elämää Visio Tuomme hyvinvoinnin jokaisen lähelle Arvot Eettisyys, energisyys ja ennakkoluulottomuus Strategiakauden tavoitteet • Pihlajalinnalla on houkuttelevin ja monipuolisin palveluvalikoima. • Pihlajalinna on kuluttajan ja ammattilaisen ykkösvalinta. • Pihlajalinnan palvelut ovat toimialan sujuvim- mat, ja ne ovat saatavilla viiveettä. • 250 miljoonan euron liikevaihdon kasvu vuo- den 2021 tasosta vuoden 2025 loppuun men- nessä. Kasvusta noin kolmanneksen arvioidaan tulevan julkiselta sektorilta ja kaksi kolmasosaa yritys- ja yksityisasiakkailta. • Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) yli 9 prosenttia liikevaihdosta pitkällä aikavälillä. • Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA) alle 3 pitkällä aikavälillä. Pohjola Sai- raalan hankinnan vuoksi kerroin tulee strate- giakauden alussa heikkenemään lähelle viittä. • Osinkoina tai pääoman palautuksina jaetaan osakkeenomistajille vähintään yksi kolmasosa tilikauden tuloksesta. Mittarit Tavoitteiden saavuttamista mitataan mm. taloudellisilla mittareilla, asiakkaille tarjolla olevien vastaanottoaikojen ja toimenpitei- den määrän kasvulla sekä asiakas- ja työnte- kijäkokemusta mittaavilla Net Promotion Score (NPS) -luvuilla. 5 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA S uomalaisessa sosiaali- ja tervey- denhuollossa on meneillään histo- riallinen muutosvaihe. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2021 uuden sote-la- kikokonaisuuden. Uusi sote-järjestelmä muokkaa terveydenhuollon rakenteita ja tarpeita merkittävästi, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen jär- jestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointi- alueelle sekä Helsingin kaupungille ja osin HUS-yhtymälle. Koronaepidemia jatkui koko vuoden 2021 ja aiheutti tartuntapiikkejä alkuvuo- desta, kesän jälkeen ja loppuvuodesta. Uu- det tartuntatapaukset ja sairaalahoitoon joutuneiden määrä saavuttivat Suomessa huippunsa tammikuussa 2022 seitsemän päivän keskiarvolla mitattuna. Epidemiaan liittyviä rajoituksia oli voimassa koko vuoden 2021, ja laajoihin rajoitustoimiin siirryttiin vuoden vaihteessa omikron-vi- rusmuunnoksen vuoksi. Koko maan tasolla tartuntamäärät ovat edelleen korkeita, mutta tehohoitoa vaativien tapausten lukumäärä on laskenut selvästi. Hallitus totesi neuvottelussaan 2.2.2022, että laajoja rajoituksia voidaan alkaa asteittain purkaa tautitilanne huomioiden. Laajoihin Katsaus toimintaympäristöön rajoituksiin on sisältynyt muun muassa yksilöurheiluun ja liikuntaan käytettävien sisätilojen täyssulku aikuisilta harrasta- jilta. Rokotuskattavuus Suomessa toisen annoksen osalta on helmikuun 2022 alussa 74,5 prosenttia koko väestöstä. Koronarajoituksista ja epidemiaan liit- tyvästä terveydenhuollon kuormituksesta johtuen hoitovelka muiden sairauksien osalta jatkaa kasvuaan. THL:n tilastoin- nin mukaan koronaviruksen myötä hoitojonot julkisessa terveydenhuollos- sa ovat yleisesti kasvaneet. Marras- kuun lopussa 150 392 potilasta odotti hoitoon pääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Vuoden aikana näiden potilaiden määrä oli kasvanut lähes 9 000:lla. Hoitoa odottaneista 9 499 (6,3 prosenttia) oli odottanut yli puoli vuotta pääsyä kiireettö- mään erikoissairaanhoitoon, mikä on lähes 1 900 potilasta enemmän kuin vuoden 2021 alussa. Hoitojonot ovat kasvaneet etenkin kirurgias- sa ja psykiatriassa. Perusterveydenhuollossa loka- kuussa 2021 60 prosenttia poti- laista pääsi kiireettömälle lääkä- LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Pihlajalinnan toimipisteet 2021 Lääkärikeskus sairaala hammasklinikka Sote-ulkoistus Asumispalvelu Liikuntakeskus Vastuulääkäripalvelu rin avosairaanhoidon vastaanottokäynnille viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista kaikkien aluehallintovirastojen (AVI) alueil- la. Etäasioinnin lisääntyminen terveyskes- kuksissa on nopeuttanut hoitoonpääsyä. Lokakuussa 2021 suun terveydenhuollon kiireettömien käyntien määrä oli edelleen pienempi kuin vuonna 2019. Vapaaehtoisten sairauskuluvakuutusten määrä on kasvanut merkittävästi vuosina 2009–2020. Yksityinen sairauskuluvakuu- tus oli kesäkuun 2021 lopussa Finanssia- lan tilastojen mukaan yli 1,26 miljoonalla suomalaisella. Kasvua on ollut nähtävissä aikuisten yksityishenkilöiden ottamissa vakuutuksissa ja lasten vakuutuksissa sekä yritysten työntekijöilleen ottamissa sairauskuluvakuutuksissa. Uusi sote-järjestelmä muokkaa terveyden- huollon rakenteita ja tarpeita merkittävästi, kun vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta laajemmille hyvinvointialueille. 7 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA Y hteiskuntamme trendit, megatren- dit ja muutosvoimat heijastuvat sosiaali- ja terveydenhuollon toi- mintaan ja kehitystarpeisiin. Seuraamme tarkasti niiden kehittymistä ja vaikutuksia sekä ennakoimme tulevaisuutta. Vain siten pystymme vastaamaan sote-alan haastei- siin myös tulevaisuudessa ja auttamaan suomalaisia elämään parempaa elämää. Trendien ja megatrendien vaikutus Pihla- jalinnan kehitykseen on hyvin konkreettis- ta. Ne näkyvät liiketoiminnassamme muun muassa kattavana ja koko ajan kehittyvänä etäpalvelujen valikoimana, kokonais- valtaisina työterveyspalveluina, julkisen sektorin kanssa yhteistyössä kehitetyissä vaikuttavissa sosiaali- ja terveydenhuol- lon ratkaisuissa sekä muiden hyvinvointia tukevien hoitopolkujen suunnittelussa. Näistä kerromme tarkemmin mm. tässä vuosikertomuksessa. Koronaepidemian aiheuttamat nopeat ja ennakoimattomat muutokset yhteiskun- nassa haastavat vallalla olevia trendejä. Koronakriisin on esimerkiksi arvioitu vai- kuttaneen ainakin hetkellisesti kaupungis- tumisen megatrendiin, kun muuttoliike on Suomessa suuntautunut aiempaa enem- Toimialaamme vaikuttavat trendit ja megatrendit Koronaepidemian aiheuttamat nopeat ja ennakoimattomat muutokset yhteiskunnassa haastavat vallalla olevia trendejä. män maaseutumaisiin kuntiin ja kasvukes- kusten kehyskuntiin. Epidemian aiheut- tamien muutosten todellista vaikutusta megatrendeihin voidaan kuitenkin arvioida vasta pidemmän ajan kuluttua. Lyhyellä aikavälillä koronaepidemian aiheuttama merkittävä hoitovelka luo haasteen suo- malaiselle terveydenhoitojärjestelmälle. Vastuullisuus (sosiaalinen ja ekologinen kestävyys) Ekologisen kestävyyden lisäksi meidän on vastattava kysymyksiin sosiaalisen kestä- vyyden tulevaisuudesta. Osallisuuden, yh- teisöllisyyden ja saavutettavuuden lisäksi sosiaalisessa kestävyydessä on kyse muun muassa hyötyjen ja haittojen oikeuden- mukaisesta jakautumisesta. Sosiaalinen kestävyys näkyy esimerkiksi yritysten hen- kilöstön hyvinvointina sekä eri alueiden elinvoimaisuuden ylläpitämisenä. LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA Varallisuus kasvaa ja keskittyy Kokonaisvarallisuuden kasvu vaikuttaa osaltaan kulutuksen kasvuun. Varallisuu- dessa on kuitenkin havaittavissa selvä kes- kittyminen vanhempiin ikäluokkiin, joilla on myös kasvanut tarve terveydenhuollon palveluille. Varallisuus näkyykin investoin- teina omaan terveyteen. Yhä useammalla on mahdollisuus hankkia esimerkiksi va- paaehtoinen sairauskuluvakuutus. Yksityi- nen sairauskuluvakuutus oli kesäkuun 2021 lopussa Finanssialan tilastojen mukaan yli 1,26 miljoonalla suomalaisella. Elintapasairaudet lisääntyvät Työikäisten suomalaisten yleisimpiä kuolin- syitä ovat kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudet, dementia sekä alkoholinkäyt- töön liittyvät syyt. Väestön ikärakentee- seen ja määrään suhteutettu ikävakioitu kuolleisuus työikäisillä kuitenkin piene- nee. Vaikka hyvinvointia edistävä liikunta vapaa-ajalla on lisääntynyt, erityisesti nuorten ikäluokkien kunto on alentunut ja ylipaino yleistynyt. Epidemia-aika on myös osaltaan heikentänyt suomalaisten yleiskuntoa. Eriarvoisuus voimistuu Suomalaisten terveys on kokonaisuudes- saan parantunut, vaikka erot eri sosiaali- ryhmien välillä ovat länsimaiden suurimpia. Esimerkiksi korkeakoulutetun suomalaisen miehen eliniän ennuste on noin kuusi vuot- ta pidempi kuin pelkästään peruskoulun käyneen miehen. Erot eri sosiaaliryhmien välillä liittyvät mm. terveyspalvelujen käyt- töön sekä terveyden kannalta merkityksel- lisiin elintapoihin. Terveystrendi jatkaa vahvana Kiinnostus omaan terveyteen ja hyvin- vointiin kasvaa erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Terveyden omaehtoinen monitorointi on yleistynyt teknologisen kehityksen myötä. Trendi näkyy myös tilas- toissa: suomalaiset tupakoivat vähemmän, syövät terveellisemmin, liikkuvat enem- män ja käyttävät aktiivisemmin terveys- ja hyvinvointipalveluja. Väestö ikääntyy Väestön ikääntyminen jatkuu ja suurim- mat ikärakenteen muutokset ovat vielä edessä. Niillä tulee olemaan merkittävä vaikutus Suomen huoltosuhteeseen ja ikään liittyvien sairauksien yleistymiseen. Väestöennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2050 kymmentä työikäistä kohden seitsemän ei-työikäistä henkilöä. Suurten ikäluokkien ikääntyminen haastaa yhteis- kuntamme taloutta ennennäkemättömällä tavalla. Kaupungistuminen jatkuu Väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Ennus- teiden mukaan työpaikat tulevat keskitty- mään pääasiassa kaupunkeihin, joissa on tarjolla myös parhaat opintomahdollisuu- det. Muuttotappiopaikkakunnilla väestö ikääntyy ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden haasteet syvenevät. Terveydenhuolto uudistuu Suomalainen sosiaali- ja terveyden- huolto on historiallisten uudistusten keskellä. Uusi sote-järjestelmä muokkaa terveydenhuollon rakenteita ja tarpeita merkittävästi, kun vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta laajem- mille hyvinvointialueille. Uudistuksilla on huomattavia vaikutuksia kuntien resurs- seihin ja etenkin talouteen, koska suurin osa kuntien menoista on kohdentunut sosiaali- ja terveystoimintaan. Digitalisaatio etenee Teknologisten ratkaisujen nopea kehitys jatkuu, ja koronaepidemia on vain voimis- tanut virtuaalisten toimintaympäristöjen ja palvelujen kysyntää. Terveysteknologia arkipäiväistyy, etävastaanotot yleistyvät, ja omaa terveydentilaa mitataan eri tavoin. Tekoälyn käyttö sairauksien ennakoinnissa ja diagnosoinnissa on yhä useammin osa hoitoketjua. 9 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS V aikka suomalaisten yleinen hyvin- vointi on parantunut, tilastojen mu- kaan puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta, yli puolet väestöstä on ylipainoisia ja mielenterveysongel- mat ovat nousseet yleisimmäksi syyksi työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläkemää- rien kasvu on ollut jopa 10−20 prosenttia. Väestön ikääntyessä lisääntyvät myös muut terveyshaasteet, kuten kasvaimet, Alzheimerin tauti sekä sydän- ja verisuoni- sairaudet. Terveydenhuollon painopistettä olisi siirrettävä entistä enemmän ennalta- ehkäisevään toimintaan. Kun kohdennam- me resurssejamme hoidon vaikuttavuuden perusteella, tehostamme hoitoketjuja sekä hyvinvoinnin että kustannusten kannalta. Pihlajalinna on tehnyt pitkäjän- teistä kehitystyötä muun muas- sa etäpalvelujen, digitaalisten ratkaisujen ja kokonaisval- taisten työterveyspalvelujen parissa. Korona-aika on vauhdittanut digitalisaa- tiota ja kasvattanut muun muassa etävastaanotto- käyntien määrää entises- tään. Lisäksi Pihlajalinna on lanseerannut uusia dataan pohjautuvia, etävastaanottoihin perustuvia palveluita, kuten Pihlajalinna Diabetesklinikan ja Pihlajalinna Painonhal- lintaklinikan. Ne auttavat potilaita parem- paan tasapainoon hoitopolkuihin kiinteästi liittyvän seurannan ja tulosten mittaamisen avulla. Pihlajalinna vahvisti asemaansa myös lasten terveyspalveluiden tuottajana ja avasi elokuussa uuden lastenlääkärin chat-palvelun Pihlajalinna Terveyssovel- lukseen. Lastenlääkärin chat-palvelussa pääsee keskustelemaan lastenlääkärin kanssa chatissa ilman ajanvarausta. Etä- vastaanotolla voidaan hoitaa monenlaisia akuutteja vaivoja, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimista. Lääkäri voi myös määrätä lääk- keitä, uusia reseptin tai tehdä lähetteen jatkotutkimuksiin. Pihlajalinna kehittää edelleen myös toimipisteverkostoaan ja erikoissairaanhoi- don palveluvalikoimaansa sekä jatkaa pal- veluverkon maantieteellistä laajentamista erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Tärkeä osa palvelujen kehittämistä on niiden vaikuttavuuden seuranta. Pihlajalin- nassa on käynnistetty strategiatyö, jossa kartoitetaan palveluiden laadun ja vaikut- tavuuden mittareita. Terveyspalvelujen tarve kasvaa, ja on tärkeää löytää vaikutta- vimmat keinot niin ennaltaehkäisyyn kuin sairauksien hoitoonkin. LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA Monipuoliset etäpalvelut Lastenlääkärin chat-palvelussa pääsee keskustele- maan lastenlääkä- rin kanssa chatissa ilman ajanvarausta. 39 % Etävastaanottojen osuus prosentteina vuonna 2021. LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA Monipuoliset etäpalvelut Etäpalveluita ja uusia hoitomalleja Pihlajalinna parantaa palveluidensa saata- vuutta ja saavutettavuutta tuomalla uusia palveluinnovaatioita ja kehittämällä erityi- sesti digitaalisia palveluita. Pihlajalin na on viime vuosina laajentanut merkit tävästi lääkärikeskusten, työterveyden ja kun- tayhteistyön etäpalvelutarjontaa. Etäpal- velut tasa-arvoistavat palveluntarjonnan alueellisia eroja ja ovat mahdollistaneet joustavan ja turvallisen asioinnin myös koronaepidemian aikana. 163 ASIANTUNTIJAA Pihlajalinna Terveys- sovelluksen kautta vastaanottoa pitäneiden asiantuntijoiden määrä vuonna 2021. 10 SEKUNTIA Asiakkaan odotusajan mediaani Pihlajalinna- terveyssovelluksessa vuonna 2020. 15 500 VASTUULÄÄKÄRIPALVELUN ASIAKASTA Pihlajalinnan vastuulääkäripalvelun kautta hoidettujen asiakkaiden määrä vuonna 2021. Pihlajalinnan vastuulääkärimallissa potilaan kokonaistilanteen tunteva lääkäri vastaa potilaan päivittäisestä hoidosta yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Malli on osa kunta-asiakkaidemme palveluvali- koimaa. 72 KUNTAA Pihlajalinnan vastuulääkäri palvelu on käytössä 72 kunnassa eri puolilla Suomea. Asiakkaiden joukossa on sekä kuntia että kuntayhtymiä. 55 % Pihlajalinnan etäpalvelui- den asiointimäärän kasvu prosentteina vuoden 2021 aikana. 98 % Pihlajalinna Terveyssovel- luksen asiointimäärän kasvu prosentteina vuoden 2021 aikana. 11 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA Mielenterveyspalveluiden kasvava kysyntä ja hoitoon pääsyn haasteet ovat otsikois- sa miltei päivittäin. Pihlajalinna vastasi haasteeseen kehittä- mällä Mielen huoli -linjan, joka tarjoaa helpon ja nopean väylän avunsaantiin. Mielenterveyden palvelujen tarve on Suomessa kasvussa. Tilastojen valossa esimerkiksi mielenterveysperusteisesti maksettua sairauspäivärahaa saaneiden suomalaisten määrä on kasvanut koko 2010-luvun (THL), ja mielenterveyden ja käyttäytymisen ongelmat ovat nousseet tärkeimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen pe- rusteeksi (Mieli ry, ETK). OECD:n mukaan mielenterveyden hoidon kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan työmarkki- noiden ja terveyspalveluiden kustannukset sekä sosiaaliturva (Mieli ry). − Mielenterveyden palvelut ovat usein ruuhkautuneita ja hoitoon pääsy voi olla hidasta. Pitkittynyt koronaepidemia ja eristäytyminen muista ihmisistä on vain pahentanut mielenterveytensä kanssa Matalan kynnyksen apua mielenterveyden huoliin − jonottamatta kamppailevien ihmisten tilannetta. Tou- kokuussa 2021 lanseeratulle Mielen huoli -linjalle on siten paljon kysyntää, kertoo Pihlajalinnan Mielen huoli -linjan tiimijohta- ja Marika Pöyri-Pirkola. Apua pieniin ja suuriin huoliin Mielen huoli -linjaan voi olla yhteydessä kaikissa mielenterveyteen liittyvissä asiois- sa, kuten ahdistus, masennus, uupumus, unettomuus, työssä jaksamisen ongelmat tai yhtäkkiset kuormittavat elämänmuu- tokset. Asiakkaan ottaa vastaan lyhyttera- piakoulutuksen saanut sairaanhoitaja, joka suunnittelee yhdessä asiakkaan kanssa hänelle sopivan hoitopolun. Asiakas voi saada akuuttia keskusteluapua Mielen huoli -hoitajalta, jatkaa lyhytterapiaan tai edetä pidempikestoisiin hoitoihin. Tar- vittaessa asiakasta konsultoi psykiatrian erikoislääkäri.  Asiakas hyötyy hoitajan ja psykiat- rian erikoislääkärin tiiviistä yhteistyöstä. Hoidon kustannukset pysyvät kuitenkin maltillisina, kun erikoislääkärin työpanosta käytetään vain tarpeen mukaan. Mielen huoli -linja onkin otettu hyvin vastaan. Asiakasmäärät ovat kasvussa ja palaute asiakkailtamme on ollut erittäin positiivis- ta. Jatkamme myös palvelun kehittämistä edelleen, Pöyri-Pirkola jatkaa. Tietoturvallista terveyspalvelua etänä – vaikka suoraan kotisohvalle Mielen huoli -linjan palvelu toteutetaan ko- konaan etävastaanottojen kautta. Asiakas saa siis apua suoraan kotisohvalle, kaikkial- la Suomessa. Myös mielenterveyden am- mattilaisten työpanos on etäpalveluiden myötä tehokkaassa käytössä. − Mielen huoli -linja, kuten kaikki muut- kin Pihlajalinnan digitaaliset palvelut, on järjestetty ehdottoman tietoturvallisesti. Käyttämämme Visiba Care -vastaanotto- alusta on kehitetty nimenomaan potilas- käyttöön. Se käyttää viestintätapoja, jotka varmistavat, että asiakkaan ja Pihlajalinnan palvelimien välillä lähetetty tieto säilyy yk- sityisenä ja salattuna. Salaus perustuu TLS (Transport Layer Security)-protokollaan. Ruotsin lääkevirasto on myöntänyt Visiba Carelle CE-merkin, eli se on lääketeknisel- tä turvallisuudeltaan ykkösluokan tuote. Kaikkia potilastietoja käsitellään yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja potilastie- tolain mukaisesti, Pöyri-Pirkola muistuttaa. Mielenterveyden palvelujen tarve on Suomessa kasvussa. 12 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Pihlajalinnan tehtävänä on auttaa asiak- kaitaan elämään parempaa elämää. Konk- reettisena esimerkkinä tästä Pihlajalinna toi kesällä 2021 markkinoille liikuntalä- hetteen. Kyseessä on Suomessa täysin uudenlainen toimintamalli, jonka avulla asiakasta voidaan hoitaa hyvin kokonais- valtaisesti. Palvelu perustuu kattavaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön liikunnan hyödyistä sairauksien hoidossa. Liikunnalla voi olla hoidon onnistumisessa ratkaiseva merki- tys, ja sitä voidaan hyödyntää joko yksin tai lääkehoidon tukena. Pihlajalinnassa liikuntalähete nähdään erityisen hyödylli- senä niillä terveydenhoidon aloilla, joissa liikunta on tähän asti ollut vähemmän käytetty hoitomuoto. − Liikuntaa voidaan suositella hyvin erilaisissa tilanteissa hoidon osana. Siitä on tutkitusti hyötyä mm. korkean verenpai- neen, diabeteksen, masennuksen, tuki- ja liikuntaelinten ongelmien sekä monien muiden vaivojen hoidossa. Kun asia- kas onnistuu ottamaan liikunnan osaksi elämäntapaansa, voivat vaikutukset olla jopa käänteentekeviä. Esimerkiksi kakkos- tyypin diabetes voidaan sopivalla liikun- nalla ja ruokavaliolla ennaltaehkäistä tai saada hallintaan niin, että potilaan lääkitys voidaan jättää jopa kokonaan pois, kertoo geriatrian erikoislääkäri, aluejohtaja Arvo Haapanen Pihlajalinnasta. Pihlajalinnan liikuntalähetteessä palvelun saumattoman toimivuuden takaa lääkä- rikeskusten yhteistyö samaan konserniin kuuluvien Forever-liikuntakeskusten kanssa. Käytännössä liikuntalähete toimi- tetaan asiakkaan luvalla Foreveriin, josta otetaan yhteyttä asiakkaaseen fysiote- rapeutin tapaamisen varaamista varten. Ensimmäisessä tapaamisessa selvitetään asiakkaan lähtötaso ja tavoitteet, mutta myös mahdolliset fyysiset tai psyykkiset esteet liikkumiseen. Näin fysioterapeutti voi suositella asiakkaalle räätälöidyn, juuri hänelle sopivimman ja turvallisimman tavan liikkua. − Kokoamme asiakkaan tueksi moniam- matillisen tiimin, johon voi kuulua hoitavan lääkärin ja fysioterapeutin lisäksi personal trainer, motivaatiovalmentaja, fustra-oh- jaaja, ravintoneuvoja ja hieroja. Fysio- terapeutti on tiiviisti asiakkaan tukena liikuntaohjelman toteuttamisessa ja ohjaa hänet sopivin väliajoin lääkärin seurantakäyn- nille. Tavoitteena on, että asiakas onnistuu – että hän saisi apua terveydellisiin ongelmiinsa ja omaksuisi liikunnallisen elämäntavan, Forever-liikuntakeskusten toimi- tusjohtaja Mikko Mustala korostaa. Liikkumattomuuden vuosikustan- nukset useita miljardeja euroja Jopa 80 % suomalaisista liikkuu tervey- tensä kannalta liian vähän, mistä koituu yhteiskunnalle vähintään kolmen miljardin euron vuotuiset kustannukset (UKK-ins- tituutti). Kustannusten ennakoidaan vain kasvavan väestön ikääntymisen ja sairasta- vuuden kasvun takia. Joka toisella työikäi- sellä Suomessa on jokin elintapasairaus tai kohonnut riski sille. Esimerkiksi ylipainoisia on Suomessa jo kaksi miljoonaa, ja kakkos- tyypin diabetes on diagnosoitu puolella miljoonalla suomalaisella. − Liikkumattomuuteen on vain yksi lää- ke: lähdetään liikkeelle! Liikuntalähetteem- Liikkeelle lähetteellä – yksilöllisesti ja turvallisesti LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA Jopa 80 % suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän me on huippuunsa hiottu, yksilöllinen, turvallinen ja helppo tapa ottaa liikunta osaksi elämää, Arvo Haapanen kiteyttää. 13 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Asiakasryhmät LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA (sis. yritysasiakkaisiin) (sis. julkiseen sektoriin) OSUUS KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA 13 % (14 %) OSUUS KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA 5 % (5 %) OSUUS KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA 46 % (50 %) LIIKEVAIHTO M€ 85,3 (81,1M€) + 5,1 % LIIKEVAIHTO M€ 34,8 (31,4 M€) +10,9 % LIIKEVAIHTO M€ 300,8 (287,9 M€) +4,5 % LIIKEVAIHTO M€ 137,8 (120,7 M€) +14,1 % Yksityisasiakkaat Vakuutusyhtiöasiakkaat Kokonais- ja osaulkoistukset Yritysasiakkaat Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityis- asiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat. Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista. Konsernilla on tällä hetkellä n. 250 000 työterveyspalvelui- den henkilöasiakasta. Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityis- henkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä. Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkois- tuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita. OSUUS KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA 21 % (21 %) LIIKEVAIHTO M€ 427,7 (372,4 M€) +14,8% Julkinen sektori OSUUS KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA 66 % (65 %) 14 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Pihlajalinna toimii kaikkien vakuutusyh- tiöiden yhteistyökumppanina ja hoitaa merkittävää osaa vahinkovakuutusyhtiöi- den asiakkaiden sairauksista ja tapatur- mista. Pihlajalinnan yhteistyö vakuutusyhtiöiden kanssa on syventynyt vuosittain. Pihlaja- linna on kehittänyt ainutlaatuisen hoito- ketjumallin, joka varmistaa asiakkaiden hoidon korkean laadun ja kustannuste- hokkuuden. Malli pohjautuu Pihlajalinnan pitkään kokemukseen julkisen sektorin kumppanuuksista. Hoitoketjumallia on kehitetty vakuutus- yhtiöiden kanssa edelleen. Mallin tarkoi- tuksena on varmistaa työntekijän tai hen- kilöasiakkaan nopea hoito. Asiakas pääsee erikoislääkärin vastaanotolle samana päivänä, kun tapaturma on sattunut, ja hänet ohjataan tarvittaviin jatkotutkimuk- siin. Tyypillisimpiä jatkotutkimuksia ovat röntgen- tai magneettikuvaukset. Mikäli tapaturma on vakava ja vaatii leikkaushoi- Yhteistyö vakuutus- yhtiöiden kanssa syvenee entisestään toa, toimenpiteeseen pääsee viivytyksettä ensimmäisestä vastaanottokäynnistä lu- kien. Tavoitteena on saada asiakas takaisin normaaliin elämään ja töihin mahdollisim- man pian − siitä hyötyvät sekä asiakas että hänen työnantajansa ja koko yhteiskunta. Pihlajalinna mittaa hoidon vaikutta- vuutta järjestelmällä, jonka avulla voidaan raportoida vakuutusyhtiöille palvelu- lupausaikoja ja hoidon toteuttamiseen kuluvaa aikaa. Systemaattisella toiminnalla ja seurannalla pyritään siihen, että hoidon aloittaminen ja sen toteuttaminen on viivetöntä sekä kustannustehokasta myös työnantajan näkökulmasta. Hoitoketjun vaikuttavuden mittaamista on tarkoitus kehittää edelleen. Pihlajalinna korostaa yhteistyössä palve- luiden käyttäjän hyvää asiakaskokemusta. Prosessin ytimessä on korkealaatuinen hoito ja hoitoketjun toiminta sovittujen vaiheiden mukaisesti alusta loppuun. Työntekijöille on myös tärkeää, että sairauslomatodistukset saadaan kirjattua ja toimitettua asiakkaan vakuutusyhtiöön ajoissa, jotta ansionmenetyksen korvaukset eivät viivästy. Pihlajalinna on ottanut yhteistyössä merkittäviä askeleita, joista viimeisin liittyy tammikuussa 2022 sinettinsä saaneeseen Pohjola Sairaalan ostoon osaksi Pihlaja- linnaa. Yrityskauppa vahvistaa palvelujen saatavuutta ja tarjontaa sekä laajentaa erityisesti ortopedian palveluja. Pohjola Sairaala on tunnettu erityisesti korkea- laatuisesta ortopedian ja käsikirurgian osaamisestaan. Pihlajalinna odottaa, että vakuutusyhti- öiden kautta tuleva asiakasvirta kasvattaa sen liiketoimintaa merkittävästi. Myös valtakunnallinen sote-uudistus ja sairaus- vakuuttamisen yleistyminen vauhdittavat kasvua. Asiakas pääsee erikoislääkärin vastaanotolle samana päivänä, kun tapaturma on sattunut, ja hänet ohjataan tarvittaviin jatkotutkimuksiin. LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA 15 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA Kehityksen vuosi 2021 Uudistuksen myötä Pihlajalinnan yksityisasiak- kaat pääsevät etävastaanotolle aina tarvittaessa. Etävastaanotto palvelee Pihlajalinna Terveyssovel- luksessa. Yöaikaan (klo 23-7) hoitaja kartoittaa hoidon tar- peen ja kiireellisyyden etävastaanotolla. Näin asia- kas voidaan ohjata heti oikealle hoitopolulle. Hoitaja voi konsultoida lääkäriä, ja tarvittaessa lääkäri on asiakkaaseen yhteydessä. Päivällä etävastaanotolla voidaan hoitaa myös monenlaisia akuutteja vaivoja, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimista, sekä määrä- tä lääkkeitä, tehdä lähetteitä jatkotutkimuksiin tai kirjoittaa lyhyitä sairauslomia. Ympärivuoro- kautinen etä- vastaanotto Pihlajalinnan ja Suomen Hiihtoliiton kolmivuotinen yhteistyösopimus kattaa naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien maajoukkueet liiton kaikissa lajeissa eli maastohiihdossa, mäkihypyssä sekä yhdistetyssä. Lääketieteen ja terveyden huippuasiantuntija- na Pihlajalinna haluaa yhdessä Hiihtoliiton kanssa turvata huippu-urheilun onnistumista ja pohjoismais- ten lajien liikkumisvoimaa. Sopimus sisältää laajan terveysyhteistyön, jossa Pihlajalinna mm. huolehtii, että maajoukkueilla on lääkäri- ja fysioterapeuttipal- velut harjoitusleireillä ja kilpailumatkoilla. Pihlajalinna toteuttaa myös Hiihtoliiton tarvitsemat koronatesta- uspalvelut. Koronaepidemian pitkittyessä Pihlajalinna jatkoi epidemian hallintaan liittyvien palveluiden, kuten koronatestauksen, aktiivista kehittämistä ja kon- septointia. Pihlajalinna oli osaltaan varmistamassa, että marraskuinen Ruka Nordic -hiihtotapahtuma saatiin järjestettyä terveysturvallisesti systemaattisen testauksen avulla. Rukalle saapui 385 urheilijaa ja yhteensä 821 jouk- kueiden jäsentä. Pihlajalinnan tehokkaaksi hioutunut testausprosessi ja kokenut testaustiimi varmistivat sujuvan ja nopean palvelun urheilijoille ja heidän tukijoukoilleen. Lihavuus on pitkäaikaissairaus, jolla on merkittäviä fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vai- kutuksia. Pihlajalinnan Painonhallintaklinikka tarjoaa asiakkailleen kokonaisvaltaista, erikoislääkärivetoista hoitoa painonhallintaan. Se toimii valtakunnallisesti etäpalveluna, mutta asiakas voi halutessaan asioida myös Helsingin Munkkivuoren toimipisteessä. Hoitopolku alkaa painonhallintahoitajan kartoitus- tapaamisella. Mahdollisen lääke- tai leikkaushoidon tarpeen arvioi kokenut erikoislääkäri. Ravitsemustera- peutit, Forever-liikuntakeskusten fysioterapeutit sekä terapia- ja univalmennuspalvelut tukevat asiakkaan onnistumista. Monipuolisesti epidemia- palveluita Hiihtoliiton yhteis- työkump- paniksi Kokonaisval- taista hoitoa painon- hallintaan 16 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA Kehityksen vuosi 2021 Pihlajalinna osti osuuden Digital Health Solutions Oy:stä ja sopi samalla koko osakekannan hankin- nasta nykyisiltä omistajilta. Yhtiön päätuote on Digiterveys-palvelukonsepti, joka sisältää digitaalisen palvelualustan. Palvelukonsepti on kehitetty organisaatioiden hen- kilöstön hyvinvoinnin monipuoliseen tukemiseen, ja se auttaa huolehtimaan yksilöistä muutosten keskellä. Konsepti on poikkeuksellinen, sillä se ei keskity vain fysiologiseen terveyteen ja ravintoon, vaan keskiössä ovat työstä suoriutuminen, stressinsietokyky ja palau- tuminen. Lohjalla avautui syyskuussa 14-paikkainen erityisasu- mispalveluyksikkö Uniikki. Pihlajalinnan Uniikki on tehostetun palveluasumisen konsepti kehitysvammai- sille ja autisminkirjon henkilöille. Uniikissa tavoitteena on kehittää uudenlaisia asia- kaslähtöisiä palvelumalleja, ja toiminnan keskiössä on asiakkaiden tasavertainen kohtaaminen. – Uniikin toiminnassa keskitymme yksilölliseen toiminnalliseen arkeen sekä asukkaiden itsemääräämisoikeuden tukemiseen. Uniikissa tehostettu palveluasuminen perustuu asukkaiden osallisuuteen ja siihen, että jokaisella olisi oikeus elää itsensä näköistä ja ihmisar- voista elämää, Pihlajalinna Erityisasumispalveluiden toimitusjohtaja Miina Laru kertoo. Pihlajalinna Diabetesklinikan tavoitteena on tarjota laatua diabeteksen hoitoon ja seurantaan asiakkaan asuinpaikasta riippumatta. Nyt avattu etäpalvelu on suunnattu erityisesti tyypin 2 diabeetikoille. Palvelua käytetään Pihlajalinna Terveyssovelluksessa. Asia- kas ohjataan ensin diabeteshoitajan ja sitten sisätautilääkärin etävastaanotolle. Asiakasta palvelevat aina diabetekseen erikoistuneet asiantuntijat, ja hoitosuunnitelmat tehdään tuo- reimpiin kansainvälisiin hoitosuosituksiin perustuen, kansal- lisen Käypä hoito -suosituksen lisäksi. Tyypin 2 diabeteksen hoitoa mullistavat tällä hetkellä uudet ja tehokkaat lääkkeet, joiden avulla voidaan merkittävästi vähentää diabeteksen lii- tännäissairauksien riskiä ja helpottaa potilaan painonhallintaa. Digiterveys Erityisasumis- palvelut laajenevat Etäpalvelu diabetespotilaille Pihlajalinna Terveys Oy sopi heinäkuussa 2021 ostavansa Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan. Kauppa toteutui 1.2.2022 Kuluttaja- ja kilpailuviranomaisen hyväksyttyä järjestelyn. Yhdistyminen vahvistaa Pihlajalinnan palveluvalikoimaa ja mahdollistaa palveluverkon maantieteellisen laajentamisen erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Yrityskaupan myötä Pihlajalinnan mahdollisuudet palvelujen kehittämiseen, digitalisointiin ja konseptointiin paranevat en- tisestään. Yrityskauppa vahvistaa palvelujemme saatavuutta ja laajentaa tarjontaa erityisesti ortopedian palvelujen osalta. Pohjola Sairaala on tunnettu korkealaatuisesta ortopedian ja käsikirurgian osaamisestaan. Kasvupotentiaalia lisää kaupan yhteydessä Pohjola Vakuu- tuksen kanssa solmittu uusi viisivuotinen palvelusopimus. Huipputason sairaalat 17 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Pihlajalinnan ensimmäinen GRI-vastuul- lisuusraportti julkaistu Pihlajalinna aloitti syksyllä 2021 vastuullisuusstrate- giansa kehitystyön. Työn osana Pihlajalinna määritti mm. yhteiskun- nallisten vaikutustensa olennaisuusarvion, keskeiset vastuullisuutensa teemat sekä sidosryhmät. Nämä kaikki on esi- telty maaliskuussa 2022 julkaistussa vastuullisuusraportissa, joka perustuu ensimmäistä kertaa kansainväliseen GRI Standards (Global Reporting Initiative) -raportointimalliin. Pihlajalinna jatkaa vastuullisuusrapor- tointinsa kehittämistä edelleen ja valmis- tautuu mm. EU:n komission asetuksella määräämiin uudistettuihin raportointivel- voitteisiin. Vastuullisuuden kolme pääteemaa ki- teytettiin olennaisuusarvion pohjalta Osana GRI Standards -raportointimalliin Vastuullisuus Pihlajalinnassa siirtymistä Pihlajalinnan johdon edustajis- ta koottu työryhmä toteutti joulukuussa 2021 Pihlajalinnan ensimmäisen GRI-stan- dardien mukaisen olennaisuusarvion. Arvio pohjautuu syksyllä 2021 tehtyihin haastatteluihin, joiden avulla tunnistettiin keskeiset vastuullisuuteen liittyvät vaiku- tukset Pihlajalinnan toiminnassa. Lisäksi arviossa hyödynnettiin sidosryhmäpalaut- teita ja vuoden 2019 lopussa toteutettua sidosryhmätutkimusta. Olennaisuusarvio muodostaa pohjan Pihlajalinnan tulevalle vastuullisuustyölle, kuten vastuullisuusstra- tegian määrittelylle. Olennaisuusarvion kautta löydettiin kaikkiaan 15 aihetta, jotka ovat yhtiön vaikutusten ja sidosryhmien arvioiden kannalta merkittäviä. Aiheet kiteytettiin kolmeen pääteemaan: vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista, vastuullinen liiketoiminta ja vastuu henkilöstöstä. Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista Potilasturvallisuus ja sairauksien ennalta- ehkäisy ovat Pihlajalinnan vastuullisuuden ytimessä. Lisäksi keskeisiksi vastuulli- suuden aiheiksi tunnistettiin palveluiden vaikuttavuus ja laatu ja toisaalta niiden saatavuus ja saavutettavuus. Pihlajalinna korostaa myös potilas- ja henkilötietojen turvallista käsittelyä sekä tietojärjestel- miensä keskeytymätöntä toimintaa. Vastuullinen liiketoiminta Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa Pihlajalinnalle pyrkimystä hyvään yritys- kansalaisuuteen. Konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamisen perustana on eettinen ja kestävä toiminta. Lisäksi yhtiö tuo taloudellista arvoa yhteiskunnalle tuot- tamalla tehokkaita sosiaali- ja terveyspal- veluita, hankkimalla palveluita ja tuotteita paikallisilta toimijoilta ja maksamalla kaikki veronsa Suomeen. Vastuu henkilöstöstä Pihlajalinna haluaa olla omalla toimialal- laan ammattilaisen ykkösvalinta. Yhtiö tavoittelee erinomaista henkilöstökoke- musta, jossa vastuullisuuden näkökulmasta keskeisiä elementtejä ovat työturvallisuus, henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen sekä osaamisen kehittäminen. VASTUULLISUUS Potilasturvallisuus ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat Pihlajalinnan vastuullisuuden ytimessä. 18 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS VASTUULLISUUS Pihlajalinnan tarkoituksena on varmistaa säädösten mukainen, laadukas, turvallinen ja vaikuttava hoito joka päivä. Potilasturvallisuus ja potilas- ja henkilötietojen turvallinen käsittely ovat toiminnan perusedellytys. Henkilökunnan ammattitaito on laadun ja potilastur- vallisuuden perusta. Työntekijöiden ammattipätevyys varmistetaan rekrytoinnin yhteydessä ja uudet työnte- kijät perehdytetään tehtäviinsä perehdyttämisohjelman mukaisesti. Pihlajalinna kehittää henkilöstönsä osaamis- ta aktiivisesti. Pihlajalinnan palveluverkko on vuosien mittaan kasva- nut valtakunnalliseksi ja kattaa koko Suomen. Yli 150 toimipisteen myötä myös konsernin ympäristövastuun merkitys on noussut. Pihlajalinnan toiminnasta syntyy ympäristövaikutuksia käytetyn energian, CO2-päästöjen ja jätteiden muodos- sa. Vuonna 2022 Pihlajalinna aloittaa ympäristöjärjestel- miensä kehittämisen ja tavoittelee ISO 14001 -sertifioin- nin hakemista valituille liiketoiminnoilleen. Ympäristö- järjestelmien kehittämistyö käyntiin vuonna 2022 Henkilöstön osaaminen on laadun ja potilas- turvallisuuden perusta Lääketieteelliset tunnusluvut 2021 16,34 MUISTUTUKSET 0,08 % TEHDYT POTILASVAHINKO- ILMOITUKSET * 0,39 KANTELUT 0 POTILASVAHINGOT 1 267 010 KOKONAISKÄYNTIMÄÄRÄ +75 LÄÄKÄRI- KESKUKSET +91 SAIRAALAT +85 HAMMAS- KLINIKAT +67 PUHELIN- PALVELUT Käyntimäärät, muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset sisältävät Pihlajalinnan yksityiset terveyspalvelut (lääkärikeskukset, yksityiset sairaalat, työterveysasemat ja hammaslääkärikeskukset) ja niissä sattuneet konsernin tietoon tulleet tapaukset. Pihlajalinnan toimipisteissä työskentelevien ammatinharjoittajien toiminnasta tehdyt muistutukset, kantelut tai potilasvahinkoilmoitukset eivät välttämättä tule konsernin tietoon. *Muistutusten, kanteluiden ja potilasvahinkoilmoitusten määrä ilmoitettu suhteessa 100 000 käyntiin. Tammikuusta 2021 lähtien muistutuksen jättäminen on ollut mahdollista myös Pihlajalinnan verkkosivun kautta. Potilasvahingot kuvaa Potilasvahinkokeskuksen vuoden 2021 aikana ratkaisemista ilmoituksista korvattavaksi todettu- jen vahinkojen määrää. Palautteiden yhteismäärä vuonna 2021 oli 121 818 (81 582). NPS-asiakastyytyväisyysindeksin (Net Promoter Score) vaihtelu- väli on [-100,–100]. NPS-INDEKSI +70 KUNTAYHTIÖT +73 PIHLAJALINNA TERVEYS- SOVELLUS 19 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Henkilöstö, tärkein voimavara VASTUULLISUUS Tärkeimmät painopisteet vuonna 2021 • Selkeät työn tavoitteet • Tiimikehityskeskustelujen käyttöönotto • Johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen • Yhteistyön tiivistäminen yhteistoiminnassa ja työhyvinvoinnin johtamisessa eri tasoilla • Työsuojelu erityisesti koronaepidemiaan liittyen sekä väkivallan uhan osalta Vuorovaikutuskanavat • Henkilökohtainen vuorovaikutus • Henkilöstöinfot • Kehityskeskustelut • Koulutukset ja valmennukset • Intranet • Pihliksen Pulss -henkilöstökysely • Yhteistoiminta ja työsuojelukokoukset • Pihlajalinna Akatemia Pihlajalinna haluaa olla toimialallaan ammattilaisen ykkösvalinta. Vuonna 2021 Pihlajalinnassa työskenteli 6 297 (5 550) työntekijää ja 1 070 (1 056) ammatinharjoittajaa. Pihlajalinna käyttää henkilöstökokemuksen mit- taamisessa kansainvälistä eNPS (Employee Net Promoter Score) -suositteluindeksiä. ENPS-luvun vaihteluväli on [+100, -100]. KOKONAIS- JA OSAULKOISTUKSET eNPS 2021 -14 (-7) KONSERNI ILMAN KOKONAIS- JA OSAULKOISTUKSIA eNPS 2021 +15 (-1) 20 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Koulutus Henkilökuntaa koulutetaan tietosuoja- ja tietoturva- asioissa säännöllisesti. Jokaisen pihlajalinnalaisen on suoritettava yleinen tietosuojakoulutus ja siihen sisäl- tyvä tentti. Potilastietoja käsittelevien on suoritettava lisäksi potilastietoa koskeva tentti. Ajantasaiset ohjeis- tukset ovat henkilökunnan saatavilla. Riskien arviointi Tietosuoja- ja tietoturvariskejä arvioidaan ja analy- soidaan säännöllisesti ja aina uusien järjestelmien määrittelyvaiheessa sekä merkittävien muutosten yhteydessä. Käyttöoikeuksien hallinta Kaikkien järjestelmien käyttöoikeus- ja pääsynhallinta tehdään keskitetysti. Järjestelmien pääkäyttäjät määrittelevät käyttöoikeuksien myöntämisperiaat- teet. Ulkopuolisten käyttäjien oikeudet hallinnoidaan keskitetysti. Valvonta ja seuranta Tietosuojan ja tietoturvan tilanteesta raportoidaan sisäisten ja ulkoisten auditointien yhteydessä. Tek- nistä tietoturvaa arvioidaan jatkuvasti, ja tärkeimpiin ympäristöihin tehdään erillisiä tietoturvatarkastuksia. Tietosuojatyötä ohjaa ohjausryhmä, ja operatiivisesta toiminnasta vastaa tietosuoja- ja tietoturvaryhmä. Palveluntuottajien seuranta Toimittajien ja ulkoisten palveluntuottajien on sitou- duttava noudattamaan konsernin määrittämiä tieto- turvavaatimuksia, ja toimittajille tehdään säännöllisiä auditointeja. Ulkopuolisten palveluiden muutosten yhteydessä tietoturvavaatimukset tarkistetaan. Tietoturvapoikkeamien käsittely Pihlajalinna-konsernissa on määritetty menettelytavat ja välineet tietoturvapoikkeamien havaitsemiseksi. Lisäksi käytössä on suunnitelmat toiminnoille poikkeus tilanteissa. Jokainen tietoturvapoikkeama kirjataan ja käsitellään jatkotoimenpiteitä varten. Kytkeytyminen tietoverkkoon Pihlajalinna-konsernin tietoverkkoon ja siihen liitettyi- hin palveluihin voidaan kytkeytyä vain tietohallinnon hallinnoimilla tai hyväksymillä laitteistoilla ja ohjelmis- toilla. Tietoturvan varmistamiseksi valvotaan ja tar- vittaessa rajoitetaan ohjelmistoja ja tiedostomuotoja, joita järjestelmissä käytetään. Tärkeimpiin järjestelmiin voi kirjautua vain sisäverkosta. Ulkoverkosta kirjautues- sa käytössä on kaksivaiheinen tunnistautuminen. Pihlajalinnan tietoturvakäytännöt Tietosuoja ja tietoturva VASTUULLISUUS Tietoturvan mittarit Tavoite   Onnistuneiden tunkeu - tumis yritysten määrä    Havaittujen virus- ja haitta- ohjelmien määrä Koneet puhtaat viruksista ja haitta-ohjelmista  automaattisesti poistettua virusta  automaattisesti poistettua haittaohjelmaa  automaattisesti poistettua virusta  automaattisesti poistettua haittaohjelmaa Roskapostimäärä Alle   roska postista pääsee käyttäjille Tavoite saavutettu Tavoite saavutettu Tietoturva päivitysten ajantasaisuus Kaikki tieto- turvapäivitykset asen- netaan  h sisällä niiden julkaisemisesta   päivityksistä tehty ensimmäisen viikon aikana päivityksen julkaisusta   päivityksistä tehty ensimmäisen viikon aikana päivityksen julkaisusta P ihlajalinnan tietosuojan ja tietoturvan johtamisen tarkoituksena on varmis- taa potilas- ja henkilötietojen turval- linen käsittely sekä potilaiden, asiakkaiden ja henkilöstön yksityisyyden suoja. Lisäksi tietoturvajohtamisella pyritään siihen, ettei toiminnalle kriittisten tietojärjestelmien toiminnassa ilmenisi häiriöitä, jotka voisivat vaarantaa palveluiden toiminnan tai saata- vuuden. Pihlajalinna huomioi toiminnassaan jat- kuvasti kasvavat vaatimukset tietoturvan osalta samalla, kun digitaalisten palveluiden tarjonta lisääntyy. Konsernissa kehitetään ja parannetaan tietoturvaa ajantasaisilla ja turvallisilla menetelmillä, kuten vahvan tun- nistautumisen käytänteillä sekä ulkopuolisen valvonnan ja jatkuvan testaamisen avulla. Tietosuoja ja tietoturvallisuus ovat tärkeä osa Pihlajalinnan ISO 9001 -sertifioitua laatujär- jestelmää. Jokaisen pihlajalinnalaisen on suoritettava yleinen tietosuojakoulutus ja siihen liittyvä testi. Potilastietoja käsittelevien työntekijöi- den on suoritettava lisäksi potilastietoa ja sen käsittelyä koskeva testi. Konsernihallinto huolehtii tietosuojaa ja tietoturvaa koskevien ohjeiden ajantasai- suudesta ja kouluttaa ja tukee esihenkilöitä tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvissä asioissa ja niiden jalkauttamisessa yksiköihin. Tieto- suojaa ja tietoturvaa koskevien toimintaoh- jeiden noudattamista valvotaan sisäisissä auditoinneissa. 21 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS V erojalanjäljen raportointi on Pihlajalinnassa vakiin- tunut käytäntö, ja konserni on raportoinut veroja- lanjäljestään vuosiraportoinnin yhteydessä vuodes- ta 2016 lähtien. Konserni maksaa kaikki veronsa Suomeen, minkä lisäksi toiminnalla on merkittäviä alueellisia vaiku- tuksia varsinkin niissä kunnissa, joissa Pihlajalinna vastaa julkisten sote-palveluiden kokonaisulkoistuksista. Pihlajalinnan verojalanjälki kuvaa konsernin toiminnasta yhteiskunnalle kertyviä veroja ja veroluonteisia maksuja. Pihlajalinnan verojalanjäljestä suuri osa muodostuu palk- kaveroista eli ennakonpidätyksistä ja työnantajamaksuista. Lisäksi Pihlajalinna tilitti ammatinharjoittajille yhteensä 73,0 (71,9) miljoonaa euroa palkkioita, joista ammatinhar- joittajat tilittävät verot itse. Yhteisöveron osuus Pihlajalin- nan verojalanjäljestä oli 5,3 (4,2) miljoonaa euroa. Verovastuullisuus ja verojalanjälki VASTUULLISUUS Vuonna 2021 Pihlajalinnan toiminta tuotti yhteiskunnalle yhteensä 131,9 (110,4) miljoonaa euroa. K onsernin julkisen sektorin asiakas- ryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkies- saan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työ- terveyden palveluita ja työvoimapalveluita. Pihlajalinna pystyy tarjoamaan vaikutta- van hoitoketjun paitsi yksittäisille ihmisille, myös palveluiden järjestäjänä toimiville hy- vinvointialueille. Yhtiö on tehnyt jo pitkään kuntien kanssa laajaa ja uraauurtavaa yh- teistyötä, jonka toimivuudesta on vahvaa näyttöä. Vuonna 2021 Pihlajalinnalla oli erilaajuisia yhteistyösopimuksia kaikkiaan lähes sadan suomalaisen kunnan kanssa. Ostopalveluina järjestetyt sote-palvelut ovat auttaneet kuntia ja kuntayhtymiä parantamaan palveluiden laatua ja saata- vuutta, hillitsemään kustannusten kasvua sekä nopeuttamaan hoitoon pääsyä. Yhteistyön kokonaistaloudelliset vaiku- tukset näkyvät myös kumppanikuntien vuosikatteiden positiivisena kehityksenä. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen VASTUULLISUUS Kuntien luotettu kumppani jää jäljelle käytettäväksi esimerkiksi kun- nan investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Kustannustehokkuuden ja palvelujen saatavuuden ohella Pihlajalinna panostaa asiakastyytyväisyyden jatkuvaan kehi- tykseen, mikä näkyy kumppanikuntien asiakkaiden tyytyväisyysmittauksissa. Asiakastyytyväisyys on säilynyt kiitettäväl- lä tasolla kaikissa yhteisyrityksissä. Pihlajalinna on onnistunut vahvistamaan kumppanikuntiensa lähipalveluita ja tuonut asukkaiden käyttöön myös nykyaikaisia etävastaanotto- palveluita. Tiedot ajalta 1.1.–31.12.2021 Jämsän Terveys (JT) on Pihlajalinnan ja Jämsän kaupungin yhteisyritys, joka on tuottanut Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 1.9.2015 lähtien. Sopimuskausi on 10 vuotta. Yhtiö vastaa Jämsässä noin 20 000 asukkaan perus terveydenhuollosta ja erikoissairaan- hoidosta. Jokilaakson sairaala on Pihlajalinna- konserniin kuuluva julkista erikoissairaan hoitoa tarjoava sairaala. Palvelut sairaalassa tuottaa Pihlaja linnan ja Keski-Suomen sairaanhoito piirin yhteisyritys Jokilaakson Terveys (JLT), joka on perustettu vuonna 2010. HENKILÖSTÖ TALOUDELLISET VAIKUTUKSET OMISTUS ERIKOISSAIRAANHOITO JA ALAT LÄÄKÄRIKÄYNNIT JÄMSÄN TERVEYS Pihlajalinna 51 % Jämsän kaupunki 49 % JÄMSÄN TERVEYDEN HALLITUS Pihlajalinnan edustajat 50 % (3) Jämsän kaupungin edustajat 50 % (3) JOKILAAKSON TERVEYS Pihlajalinna 90 % Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 10 % TEHDYT MUISTUTUKSET JA KANTELUT 11 KPL LÄÄKÄRIKÄYNNIT YHTEENSÄ 63 939 ENSIAPU 9 743 ERIKOISSAIRAAN- HOITO 18 178 SUUN TERVEYDEN- HUOLTO 14 935 AIKUISPSYKIATRIA 1 958 NUORISOPSYKIATRIA 311 LASTEN PSYKIATRIA 176 A-KLINIKKA 141 PERHEPALVELU- KESKUS 2 444 PERUSTERVEYDENHUOLTO (Jämsä, Koskenpää Länkipohja, Kuorevesi) 16 053 Jämsän Terveys • Jokilaakson Terveys ALIHANKKIJAT 109 51 YHTEISTYÖN ARVO 758 392 € 113 278 € Jämsän Terveys • Jokilaakson Terveys YHTEISÖVEROKERTYMÄ PAIKKAKUNNILLE 0 € 805 920 € ENNAKON- PIDÄTYKSET KUNTIIN 3 278 732 € 1 709 400 € OSINGOT KUNNALLE OSINGOT SAIRAANHOITOPIIRILLE 0 € 0 € 0 € 200 000 € PIHLAJALINNA-KONSERNIN ENNAKONPIDÄTYKSET MAAKUNTAAN: KESKI-SUOMI OSINGOT, SVOP-PALAUTUKSET JA OSAKEKAUPPAHINNAT KUMPPANIKUNNILLE JA SAIRAANHOITOPIIRILLE YHTEENSÄ VUOSINA 2014- 2021 6 076 945 € 6 814 000 € Jämsän Terveys • Jokilaakson Terveys HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 489 270 MÄÄRÄAIKAISET 17 % 15 % VAKITUISET 83 % 85 % HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ 45,9 44,4 SUURIN IKÄRYHMÄ 56–60 56–60 TYÖKYKYINDEKSI kokonaiskeskiarvo 7,8 7,8 ERIKOISALAA LÄHES 2 000 LEIKKAUSTA VUOSITTAIN SUURIMMAT ERIKOISALAT: 22 • ORTOPEDIA JA KIRURGIA • SISÄTAUDIT • NEUROLOGIA • KARDIOLOGIA HOITO- PÄIVÄT 78 568 Jämsän Terveys ja Jokilaakson sairaala 24 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Tiedot ajalta 1.1.–31.12.2021 Mäntänvuoren Terveys Oy on Pihlajalinnan ja Mänttä-Vilppulan kaupungin yhteisyritys, joka on perustettu vuonna 2013. Kaupungin ja Pihlajalinnan sopimus on voimassa vuoteen 2026, jonka jälkeen käynnistyy viiden vuoden optiokausi. Mäntän- vuoren Terveys vastaa 11 500 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollosta Mänttä-Vilppulassa ja Juupajoella. HENKILÖSTÖ TALOUDELLISET VAIKUTUKSET OMISTUS ERIKOISSAIRAANHOITO JA ALAT LÄÄKÄRIKÄYNNIT TEHDYT MUISTUTUKSET JA KANTELUT 13 KPL LÄÄKÄRIKÄYNNIT YHTEENSÄ 27 158 HAMMASLÄÄKÄRI- KÄYNNIT 7 517 LÄÄKÄRIKÄYNNIT 19 641 PAIKALLISET ALIHANKKIJAT 81 YHTEISTYÖN ARVO 2 392 946 € YHTEISÖVEROKERTYMÄ PAIKKAKUNNILLE 716 838 € ENNAKON- PIDÄTYKSET KUNTIIN PIHLAJALINNA-KONSERNIN ENNAKONPIDÄTYKSET MAAKUNTAAN: PIRKANMAA OSINGOT, SVOP-PALAUTUKSET JA KAUPPAHINNAT KUMPPANIKUNNALLE YHTEENSÄ VUOSINA 2016 - 2020 2 729 413€ OSINGOT KUNNALLE 0 € 14 814 584 € 10 892 810 € HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 366 MÄÄRÄAIKAISET 11 % VAKITUISET 89 % HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ 44,5 SUURIN IKÄRYHMÄ 56–60 TYÖKYKYINDEKSI kokonaiskeskiarvo 7,4 SUURIMMAT ERIKOISALAT: • GERIATRIA • KIRURGIA, • PLASTIIKKAKIRURGIA • PSYKIATRIA • SISÄTAUDIT JA KARDIOLOGIA • KEUHKOTAUDIT • DIALYYSIYKSIKKÖ Mäntänvuoren Terveys MÄNTÄNVUOREN TERVEYS Pihlajalinna 91 % Mänttä-Vilppulan kaupunki 9 % YHTIÖN HALLITUS Pihlajalinnan edustajat 60 % (3) Mänttä-Vilppulan kaupungin edustajat 40 % (2) HOITO- PÄIVÄT 76 908 25 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Tiedot ajalta 1.1.–31.12.2021 Kuusiolinna Terveys Oy on Pihlajalinnan ja Alavuden, Ähtärin, Kuortaneen ja Soinin omistama yhteisyritys. Sopimus- kausi on 10 vuotta ja sopimukseen sisältyy lisäksi viiden vuoden optio. Palvelutuotanto alkoi Alavudella, Kuortaneella ja Ähtärissä 1.1.2016 ja Soinissa 1.1.2017. Yhtiö vastaa yhteensä 22 400 asukkaan sosiaali- ja terveys- palveluista. HENKILÖSTÖ TALOUDELLISET VAIKUTUKSET OMISTUS ERIKOISSAIRAANHOITO JA ALAT LÄÄKÄRIKÄYNNIT ERIKOISALAA TEHDYT MUISTUTUKSET JA KANTELUT 12 KPL PAIKALLISET ALIHANKKIJAT 251 YHTEISTYÖN ARVO 2 394 284 € YHTEISÖVEROKERTYMÄ PAIKKAKUNNILLE 924 € ENNAKON- PIDÄTYKSET KUNTIIN PIHLAJALINNA-KONSERNIN ENNAKONPIDÄTYKSET MAAKUNTAAN: ETELÄ-POHJANMAA OSINGOT JA KAUPPAHINNAT KUMPPANIKUNNILLE YHTEENSÄ VUOSINA 2017 - 2021 7 463 285 € OSINGOT KUNNILLE 539 000 € 8 217 661 € 26 697 874 € HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 1 106 MÄÄRÄAIKAISET 11 % VAKITUISET 89 % HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ 44,0 SUURIN IKÄRYHMÄ 56–60 TYÖKYKYINDEKSI kokonaiskeskiarvo 8,0 SUURIMMAT ERIKOISALAT: 14 • SISÄTAUDIT • GERIATRIA • KARDIOLOGIA • ORTOPEDIA JA KIRURGIA • UROLOGIA • KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT HOITO- PÄIVÄT 180 525 Kuusiolinna Terveys KUUSIOLINNA TERVEYS Pihlajalinna 97 % Alavus, Kuortane, Ähtäri ja Soini yhteensä 3 % YHTIÖN HALLITUS Pihlajalinnan edustajat 50 % (4) Kuntien edustajat 50 % (4) LÄÄKÄRIKÄYNNIT YHTEENSÄ sisältäen lääkärin vastaanotot ja kiirevastaanottokäynnit 34 131 ERIKOISSAIRAAN- HOITO 4 716 SUUN TERVEYDEN- HUOLTO 17 829 PSYKIATRIAN POLIKLINIKKA 1 660 PERHEPALVELUT 3 637 26 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Tiedot ajalta 1.1.–31.12.2021 Kolmostien Terveys on Pihlajalinnan ja Parkanon kaupungin perustama yhteisyritys, joka on tuottanut Parkanon ja Kihniön sosiaali- ja terveyden huollon palvelut 1.9.2015 lähtien. Sopimuskausi on 10 vuotta, ja siihen sisältyy lisäksi viiden vuoden optio. Yhtiö vastaa Parkanossa ja Kihniössä 8 200 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollosta. HENKILÖSTÖ TALOUDELLISET VAIKUTUKSET OMISTUS ERIKOISSAIRAANHOITO JA ALAT LÄÄKÄRIKÄYNNIT LÄÄKÄRIKÄYNNIT YHTEENSÄ 23 113 TEHDYT MUISTUTUKSET JA KANTELUT 11 KPL PAIKALLISET ALIHANKKIJAT 73 YHTEISTYÖN ARVO 461 864 € YHTEISÖVEROKERTYMÄ PAIKKAKUNNILLE 0 € ENNAKON- PIDÄTYKSET KUNTIIN PIHLAJALINNA-KONSERNIN ENNAKONPIDÄTYKSET MAAKUNTAAN: PIRKANMAA OSINGOT JA KAUPPAHINNAT KUMPPANIKUNNALLE YHTEENSÄ VUOSINA 2016 - 2020 2 688 074 € OSINGOT KUNNALLE 0 € 14 814 584 € 5 090 000 € HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 455 MÄÄRÄAIKAISET 13 % VAKITUISET 87 % HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ 43,3 SUURIN IKÄRYHMÄ 56–60 TYÖKYKYINDEKSI kokonaiskeskiarvo 7,9 SUURIMMAT ERIKOISALAT: • GERIATRIA • GYNEKOLOGIA • PSYKIATRIA • NUORISOPSYKIATRIA, • NEUROLOGIA • SISÄTAUDIT • RADIOLOGIA • YLEISLÄÄKETIEDE HOITO- PÄIVÄT 66 462 Kolmostien Terveys KOLMOSTIEN TERVEYS Pihlajalinna 96 % Parkanon kaupunki 4 % YHTIÖN HALLITUS Pihlajalinnan edustajat 50 % (3) Parkanon kaupungin edustajat 50 % (3) LÄÄKÄRIKÄYNNIT HAMMASLÄÄKÄRI- KÄYNNIT 17 176 5 936 27 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Hallitus Mikko Wirén hallituksen puheenjohtaja s. 1972, lääketieteen lisensiaatti, hallituksessa vuodesta 2016 Mika Manninen s. 1975, KTM, hallituksessa vuodesta 2019 Fennia-konsernin talousjohtaja Riippumaton yhtiöstä Kati Sulin s. 1974, filosofian maisteri, hallituksessa vuodesta 2018 Ifolor Oy:n toimitusjohtaja Riippumaton yhtiöstä Seija Turunen s. 1953, kauppatieteiden maisteri, hallituksessa vuodesta 2016 Hallitusammattilainen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Leena Niemistö hallituksen varapuheenjohtaja s. 1963, lääketieteen tohtori ja fysiatrian erikoislääkäri, hallituksessa vuodesta 2014 Hallitusammattilainen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Hannu Juvonen s. 1955, LL, erik. lääk, MBA, hallituksessa vuodesta 2019 Ammatinharjoittaja, liikkeenjohdon konsultti Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Tarkemmat tiedot Pihlajalinna Oyj:n hallituksen ja joh- toryhmän jäsenistä löydät sijoittaja- sivuilta kohdasta Hallinto ja johtaminen: http://investors. pihlajalinna.fi/corporate- governance 28 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Sanna Määttänen toimi Pihla- jalinnan johtoryhmässä palvelu- kehitys- ja tietohallintojohtajana maaliskuuhun 2021. Sari Nevanlinna valittiin Pihla- jalinnan kaupalliseksi johtajaksi joulukuussa 2021. Nevanlinna on aloittanut tehtävässään ja johto- ryhmän jäsenenä maaliskuussa 2022. Johtoryhmä Joni Aaltonen toimitusjohtaja s. 1970, tradenomi Yhtiön palveluksessa vuodesta 2008 Antti-Jussi Aro tietohallintojohtaja s. 1983, diplomi-insinööri Yhtiön palveluksessa vuodesta 2021 (3.5.2021 alkaen) Marko Savolainen lakiasiainjohtaja s. 1967, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Yhtiön palveluksessa vuodesta 2017 Juha-Pekka Halttunen myyntijohtaja s. 1969, merkonomi Yhtiön palveluksessa vuodesta 2005 Teija Kulmala operatiivinen johtaja, toimitusjohtaja, Jämsän Terveys Oy ja Jokilaakson Terveys Oy s. 1969, lääketieteen tohtori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, eMBA Yhtiön palveluksessa vuodesta 2016 Tarja Rantala talous- ja rahoitusjohtaja s. 1972, kauppatieteiden maisteri Yhtiön palveluksessa vuodesta 2014 Sari Riihijärvi lääketieteellinen johtaja s. 1977, lääketieteen tohtori, syöpätautien erikoislääkäri Yhtiön palveluksessa vuodesta 2021 (2.7.2021 alkaen) Elina Heliö henkilöstöjohtaja s. 1972, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Yhtiön palveluksessa vuodesta 2019 29 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 2021 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2021 Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2021 Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen ........................................................................ 32 Pihlajalinna strategia 2021 - 2025 ............................................................................................ 33 Liikevaihto asiakasryhmittäin .................................................................................................... 34 Kausivaihtelu ................................................................................................................................... 35 Konsernin liikevaihto ja tulos ..................................................................................................... 35 Katsaus toimintaympäristöön ................................................................................................... 36 Konsernin tase ja rahavirta ......................................................................................................... 36 Rahoitusjärjestelyt ......................................................................................................................... 37 Yritysostot ja investoinnit ........................................................................................................... 37 Kokonais- ja osaulkoistukset ..................................................................................................... 38 Tutkimus ja kehitys ........................................................................................................................ 38 Henkilöstö ......................................................................................................................................... 38 Muutokset konsernirakenteessa ............................................................................................... 39 Johtoryhmä ...................................................................................................................................... 39 Yhtiön hallitus ................................................................................................................................. 39 Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta .......................... 39 Hallituksen nimittämät valiokunnat ........................................................................................ 39 Hallituksen jäsenten palkitseminen ......................................................................................... 39 Hallituksen valtuutukset .............................................................................................................. 39 Tilintarkastus ................................................................................................................................... 39 Osakkeet ja osakkeenomistajat ................................................................................................. 39 Riskienhallinta ................................................................................................................................. 40 Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät ............................................................................ 41 Liputusilmoitukset ......................................................................................................................... 42 Verovastuullisuus ja verojalanjälki ............................................................................................. 42 Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ................................................................................... 42 Omien osakkeiden hankinta kannustinjärjestelmää varten ........................................... 43 Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yhtiökokous 2022 ............................... 43 Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2022 .................................................................................... 43 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä .............................................................................. 43 Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista ...................................................................... 43 Tilikauden jälkeiset tapahtumat ............................................................................................... 43 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut ..................................................................... 44 Osakekohtaiset tunnusluvut, taulukot ................................................................................... 45 Kvartaalitiedot ................................................................................................................................. 46 Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat .................................................................. 47 Täsmäyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin ............................................................. 48 Osakkeet ja osakkeenomistajat ................................................................................................. 51 Johdon osakkeenomistus ........................................................................................................... 52 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset .................................................. 94 SISÄLLYSLUETTELO 31 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen: Vuoden viimeisen neljänneksen kasvu oli vahvaa. Pih- lajalinnan liikevaihto kasvoi 12,8 prosenttia 154,7 (137,2) miljoonaan euroon. Kannattavuutta vuoden viimeisellä neljänneksellä rasittivat kokonaisulkoistusten kohonneet kustannukset, mistä syystä oikaistu EBITA laski 12,5 pro- senttia 7,8 (9,0) miljoonaan euroon. Kuntatilaajien kanssa ei tilikauden loppuun mennes- sä päästy toivottuihin neuvottelutuloksiin kohonneiden kustannusten korvauksista. Neuvottelut jatkuvat edelleen Parkanon ja Mänttä-Vilppulan kaupunkien kanssa. Jämsän kaupungin kanssa palvelusopimuksen hinnantarkistuseh- toa, viranomaisvaatimusten aiheuttamaa kustannusten nousua sekä sairaanhoitopiirien investointien rahoitusta koskeva käräjäoikeuskäsittely on alkanut tammikuussa 2022. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän kanssa Pihla- jalinna saavutti neuvottelutuloksen vuosihinnan tarkistuk- sista kesäkuussa 2021. Valtakunnallinen koronatestaaminen nousi loppuvuo- desta uudelleen huippuunsa, ja koronapalveluiden osuus liikevaihdosta oli vuosineljänneksellä merkittävä. Pihlaja- linnan lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 17 prosenttia vertailukaudesta ja 9 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Kaikista vastaanottokäynneistä, pois lukien kuntaulkoistukset ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina 39 prosenttia. Leikkausmäärät kasvoivat 34 prosenttia vertailukaudesta. Työterveyspalveluiden myynnin kasvu jatkui vahvana, ja lisäksi Pihlajalinna on onnistunut asiakaspidossa. Keskeisiä kasvun ajureita ovat digitaaliset palvelut, kilpailukykyinen hinnoittelu sekä onnistuneet yritysostot. Pihlajalinnan työ- terveyspalveluiden piirissä oli tilikauden lopussa yhteensä noin 240 000 henkilöasiakasta ja uusien 2022 alkavien sopimusten johdosta henkilöasiakasmäärä kasvaa 250 000:een. Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyspal- veluissa kasvoi tavoitteiden mukaisesti yli 6 prosenttia edellisvuodesta. Työkyvyttömyys on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden suurimmat ryhmät ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Arvioimme ongelman laajuutta mielenterveyshäiriöiden osalta Suomessa Pihlajalinnan työterveyspalveluasiakkaista kerätyn anonyymin datan perusteella. Mielenterveyssyistä alkaneet sairauspoissa- olopäivät tuhatta työntekijää kohden ovat kasvaneet 24 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos koronaa edeltäneeseen aikaan vuoteen 2019 osoittaa jopa 36 prosentin kasvua. Avasimme Pihlajalinnan etäkanavissa alkuvuodesta 2021 Mielen huoli -palvelun, jonka tarkoituk- sena on tarjota apua ja hoitoa mielenterveysongelmiin jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteenamme on tehokas ennaltaehkäisy ja ongelmiin puuttuminen jo varhaisessa vaiheessa, jotta pitkältä työkyvyttömyydeltä ja inhimilliseltä kärsimykseltä vältyttäisiin. Alkukesästä julkaisimme myös Liikuntalähetteen osana uutta palveluvalikoimaamme. Liikuntalähete on yhdessä liikuntakeskustemme kanssa tuotettava kokonaisvaltai- nen ja asiakkaan elämänlaatua parantava palvelu, jonka taustalla on tieteellinen näyttö liikunnan hyödyistä hyvin- voinnille ja terveydelle. Sairauspoissaolot ja kustannukset vähenevät puuttumalla ajoissa myös tuki- ja liikuntaelin- sairauksiin ja niihin liittyviin ongelmiin työfysioterapian, fysioterapian ja tarvittaessa leikkaushoidon turvin. THL:n tilastoinnin mukaan marraskuun 2021 lopussa 150 392 (141 469 tilanteessa 31.12.2020) henkilöä odotti hoitoon pääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Hoitoa odottaneista 9 539 (7 617) henkilöä eli 6,3 (5,4) prosent- tia oli odottanut jo yli puoli vuotta pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon tilanne on kuormittunein kirurgian ja psykiatrian osalta. Meidän teh- tävämme Pihlajalinnassa on tarjota kanava, josta ihminen saa varmasti tarvitsemansa palvelun viiveettä. Tehokkain keino hoitojonojen purkuun on ostojen lisääminen yksityi- siltä palveluntuottajilta. Suomalainen terveydenhoito on tulevina vuosina mer- kittävien uudistusten edessä. Valtakunnallinen sote-uu- distus etenee konkreettisesti, kun hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Yksityinen sektori on kehittänyt uusia palvelumalleja sekä hoitopolkuja laadukkaan hoidon ja nopean hoitoon pääsyn takaami- seksi kaikissa tilanteissa riippumatta asuinpaikasta. Meillä Pihlajalinnassa on vahvat näytöt siitä, että olemme tässä murroksessa edelläkävijä. Odotamme, että digitaalisten palveluiden kehitys parantaa edelleen merkittävästi Pih- lajalinnan kilpailukykyä, ja meillä on valmiudet mukautua tarvittaessa nopeisiinkin muutostilanteisiin. Pihlajalinna tekee tiivistä yhteistyötä tulevien hyvinvointialueiden kanssa. Kerroimme heinäkuun alussa, että ostamme Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan. Vuoden 2022 alussa saimme järjestelylle Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväk- synnän, ja kauppa toteutui 1.2.2022. Kaupan yhteydessä Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1.2021–31.12.2021 32 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS allekirjoitimme uuden viisivuotisen palvelusopimuksen Pohjola Vakuutuksen kanssa. Yrityskauppa vahvistaa pal- velujemme saatavuutta ja laajentaa tarjontaa erityisesti ortopedian palvelujen osalta. Pohjola Sairaala on tunnettu korkealaatuisesta ortopedian ja käsikirurgian osaamises- taan. Olemme Pohjola Sairaala -kaupan myötä täsmentäneet strategiaamme ja pitkän tähtäimen tavoitteitamme. Odo- tamme, että vakuutusyhtiöiden kautta tuleva asiakasvirta kasvattaa Pihlajalinnan liiketoimintaa merkittävästi. Myös valtakunnallinen sote-uudistus ja sairausvakuuttamisen yleistyminen vauhdittavat kasvua. Tavoitteenamme on toimipisteverkoston ja erikoissai- raanhoidon palveluvalikoiman laajentaminen erityisesti pääkaupunkiseudulla sekä muissa kasvukeskuksissa. Pihlajalinna vahvistaa lääkärikeskusverkostoaan avaamalla uudet lääkärikeskukset Lahteen, Espooseen ja Vantaalle alkuvuodesta 2022. Tavoittelemme 250 miljoonan euron liikevaihdon kasvua vuoden 2021 tasosta vuoden 2025 loppuun mennessä. Kasvusta noin kolmanneksen arvioidaan tulevan julkiselta sektorilta ja kaksi kolmasosaa yritys- ja yksityisasiakkailta. Oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) pitkän aikavälin tavoitetaso on yli 9 prosenttia liikevaihdosta. Nettovelan tavoitellaan olevan alle 3 kertaa oikaistu käyttökate pitkäl- lä aikavälillä. Pohjola Sairaalan hankinnan vuoksi kerroin tulee strategiakauden alussa heikkenemään lähelle viittä. Pihlajalinnan tavoite on jakaa osinkoina tai pääoman pa- lautuksina osakkeenomistajille vähintään yksi kolmasosa tilikauden tuloksesta. Pihlajalinna julkistaa ensimmäisen GRI-standardin (Glo- bal Reporting Initiative) mukaisen vastuullisuusraporttin- sa, jossa käsittelemme muun muassa yhtiön taloudellista arvoa yhteiskunnalle. Avoin viestintä on keskeistä myös Pihlajalinnan verovastuullisuudessa. Verojalanjäljen rapor- tointi on Pihlajalinnassa vakiintunut käytäntö, ja konserni on raportoinut verojalanjäljestään vuosiraportoinnin yhteydessä vuodesta 2016 lähtien. Konserni maksaa kaikki veronsa Suomeen, minkä lisäksi toiminnalla on merkittä- viä alueellisia vaikutuksia varsinkin niissä kunnissa, joissa Pihlajalinna vastaa julkisten sote-palveluiden kokonaisul- koistuksista. Pihlajalinnan verojalanjälki kuvaa konsernin toiminnasta yhteiskunnalle kertyviä veroja ja veroluonteisia maksuja. Vuonna 2021 Pihlajalinnan toiminta tuotti yhteiskunnalle yhteensä 131,9 (110,4) miljoonaa euroa. Pihlajalinnan strategia 2021 - 2025 Strategiset painopistealueet 1. Henkilöasiakkaan palveluiden uudistaminen- Pihlajalinna vahvistaa monikanavaisia palvelui- taan ja kuluttajaliiketoimintaansa uusilla palvelu- konsepteilla sekä digitaalisilla innovaatioilla. 2. Sote-yhteistyö Pihlajalinna tekee tiivistä yhteistyötä tulevien hy- vinvointialueiden kanssa ja rakentaa vahvan mark- kinaposition julkiseen terveydenhuoltoon. 3. Digitalisaation vahvistaminen Pihlajalinna panostaa voimakkaasti digitalisoin- tiin henkilöstön, asiakaskokemuksen ja ope- ratiivisen toiminnan kehittämisessä. Strategiakauden tavoitteet • Pihlajalinnalla on houkuttelevin ja monipuolisin palve- luvalikoima. • Pihlajalinna on kuluttajan ja ammattilaisen ykkösvalin- ta. • Pihlajalinnan palvelut ovat toimialan sujuvimmat ja ne ovat saatavilla viiveettä. • 250 miljoonan euron liikevaihdon kasvu vuoden 2021 tasosta vuoden 2025 loppuun mennessä. Kasvusta noin kolmanneksen arvioidaan tulevan julkiselta sekto- rilta ja kaksi kolmasosaa yritys- ja yksityisasiakkailta. • Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) yli 9 prosenttia liikevaihdosta pitkällä aikavälillä. • Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA) alle 3 pitkällä aikavälillä. Pohjola Sairaalan hankinnan vuoksi kerroin tulee strategiakauden alussa heikkenemään lähelle viittä. • Osinkoina tai pääoman palautuksina jaetaan osak- keenomistajille vähintään yksi kolmasosa tilikauden tuloksesta. Mittarit Tavoitteiden saavuttamista mitataan mm. taloudellisilla mittareilla, asiakkaille tarjolla olevien vastaanottoaikojen ja toimenpiteiden määrän kasvulla sekä asiakas- ja työn- tekijäkokemusta mittaavalla Net Promotion Score (NPS) -luvuilla. Liikevaihto asiakasryhmittäin Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityis- asiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat. • Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalin- nan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista. • Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityis- henkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä. • Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuulu- vat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveyden- huollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita. Tehtävä Autamme suomalaista elämään parempaa elämää Visio Tuomme hyvinvoinnin jokaisen lähelle Arvot Eettisyys, energisyys ja ennakkoluulottomuus 33 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Loka–joulukuu 2021 Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 38,8 (35,7) miljoonaa euroa, kasvua 3,1 miljoonaa euroa eli 8,6 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti nousi 0,7 miljoonaa euroa eli 8,2 prosenttia. Työterveyspalveluiden ja etäpalveluiden liikevaihto nousi. Yritysasiakas- ryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 2,3 (3,5) miljoonaa euroa, laskua 1,2 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 9 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 23,3 (22,4) miljoonaa euroa, kasvua 0,9 miljoonaa euroa eli 3,9 prosenttia. Yksityisasiakkaiden ryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 0,8 (0,4) miljoonaa euroa, kasvua 0,4 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 5 prosenttia vertailukaudesta ja jäivät 13 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Julkisen sektorin liikevaihto oli 111,3 (97,5) miljoonaa euroa, kasvua 13,8 miljoonaa euroa eli 14,2 prosenttia. Koronapalveluiden liikevaihto oli 7,0 (3,4) miljoonaa euroa, kasvua 3,5 miljoonaa euroa. Kristiinankaupungin osaulkoistus, kokonaisulkoistussopimusten indeksikorotukset sekä lisälaskutus nostivat liikevaihtoa yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Työterveys Virran hankinta nosti julkisen sektorin liikevaihtoa 3,2 miljoonaa euroa. Lää- kärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 64 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 63 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019 Työterveys Virran hankinnan johdosta. Ilman Työterveys Virran hankintaa käyntimäärät olisivat nousseet 4 prosenttia vertailukaudesta ja 4 prosenttia vuodesta 2019. Tammi–joulukuu 2021 Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 137,8 (120,7) miljoonaa euroa, kasvua 17,1 miljoonaa euroa eli 14,1 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti nousi 3,4 miljoonaa euroa eli 10,9 prosenttia. Työterveyspalveluiden myynti kasvoi 6,0 miljoonaa euroa. Yritysasi- akasryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 9,4 (5,9) miljoonaa euroa, kasvua 3,5 miljoonaa euroa. Kirurgisten palveluiden ja etäpalveluiden liikevaihto kasvoi. Lääkäri- keskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 5 prosenttia vertailukaudesta, mutta jäivät prosentin vuoden 2019 tasosta. Loka–joulukuu 2021 milj. euroa 10-12/2021 10-12/2020 muutos muutos-% Yritysasiakkaat 38,8 35,7 3,1 8,6 % joista vakuutusyhtiöasiakkaat 9,8 9,0 0,7 8,2 % Yksityisasiakkaat 23,3 22,4 0,9 3,9 % Julkinen sektori 111,3 97,5 13,8 14,2 % josta kokonaisulkoistukset 76,8 73,6 3,2 4,3 % josta työvoimapalvelut 6,4 5,9 0,5 7,7 % josta työterveys- ja muut palvelut 28,1 17,9 10,2 56,8 % Konsernin sisäinen myynti -18,7 -18,4 -0,3 1,4 % Konsernin liikevaihto 154,7 137,2 17,5 12,8 % Tammi–joulukuu 2021 milj. euroa 2021 2020 muutos muutos-% Yritysasiakkaat 137,8 120,7 17,1 14,1 % joista vakuutusyhtiöasiakkaat 34,8 31,4 3,4 10,9 % Yksityisasiakkaat 85,3 81,1 4,2 5,1 % Julkinen sektori 427,7 372,4 55,2 14,8 % josta kokonaisulkoistukset 300,8 287,9 12,9 4,5 % josta työvoimapalvelut 26,1 23,0 3,0 13,2 % josta työterveys- ja muut palvelut 100,8 61,5 39,3 63,8 % Konsernin sisäinen myynti -73,0 -65,6 -7,4 11,2 % Konsernin liikevaihto 577,8 508,7 69,1 13,6 % Q4 2021 Q4 2021 Liikevaihto asiakasryhmittäin 2021, % 2020 2021 +50 % +13,6 % 509 578 +4 % +5 % +14 % 127 85 301 288 85 81 138 121 Q4/2020 Q4/2021 +45 % +12,8 % 155137 +4 % +4 % +9 % 24 35 74 77 22 23 36 39 Yritysasiakkaat Yksityisasiakkaat Kokonais- ja osaulkoistukset Muut palvelut julkiselle sektorille Liikevaihto asiakasryhmittäin 2021, M€ 44 % 20 % 14 % 22 % 46 % 20 % 13 % 21 % 34 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 85,3 (81,1) miljoonaa eu- roa, kasvua 4,2 miljoonaa euroa eli 5,1 prosenttia. Liikun- takeskuspalvelujen, lapsettomuushoitojen ja kirurgisten palveluiden liikevaihto nousi yhteensä 2,0 miljoonaa eu- roa. Yksityisasiakkaiden ryhmässä koronapalveluiden lii- kevaihto oli 2,2 (1,0) miljoonaa euroa, kasvua 1,2 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät jäivät 2 prosenttia vertailukaudesta ja 22 prosenttia vuoden 2019 tasosta edelleen koronaepidemian vaikutuksesta. Julkisen sektorin liikevaihto oli 427,7 (372,4) miljoonaa euroa, kasvua 55,2 miljoonaa euroa eli 14,8 prosenttia. Ko- ronapalveluiden liikevaihto oli 27,3 (4,6) miljoonaa euroa, kasvua 22,7 miljoonaa euroa. Kristiinankaupungin osaul- koistus, kokonaisulkoistussopimusten indeksikorotukset ja lisälaskutus nostivat liikevaihtoa yhteensä 12,6 miljoonaa euroa. Työterveys Virran hankinta nosti julkisen sektorin liikevaihtoa 9,9 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipis- teiden käyntimäärät nousivat 54 prosenttia vertailukau- desta ja olivat 55 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Ilman Työterveys Virran hankintaa, käyntimäärät olisivat nousseet 7 prosenttia vertailukaudesta ja 8 prosenttia vuodesta 2019 Kausivaihtelu Pihlajalinnan liiketoimintaan vaikuttaa tietty kausiluontei- suus. Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaih- don tuloutus ajan kuluessa. Kesälomakausina, erityisesti heinäkuussa, tällaisiin sopimuksiin liittyvät henkilöstökus- tannukset pienenevät ja kannattavuus paranee pääosin palkkojen jaksotusten johdosta. Toisaalta Pihlajalinnan yksityis- ja yritysasiakkaiden palvelukysyntä on alhai- sempi ja kannattavuus heikompi lomakausina, erityisesti heinä-elokuussa ja joulukuussa. Vuosineljännesten tasolla kausiluonteisuus on historiallisesti vaikuttanut vuoden kolmannen neljänneksen kannattavuutta parantavasti. Konsernin liikevaihto ja tulos Loka–joulukuu 2021 Pihlajalinnan liikevaihto oli 154,7 (137,2) miljoonaa euroa, kasvua 17,5 miljoonaa euroa eli 12,8 prosenttia. Yritysjär- jestelyjen osuus liikevaihdon kasvusta oli 3,6 miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 13,9 miljoo- naa euroa eli 10,1 prosenttia. Kokonais- ja osaulkoistussopimusten liikevaihto kasvoi 3,2 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden liikevaihto oli 10,1 (7,4) miljoonaa euroa, kasvua 2,7 miljoonaa euroa. Muu orgaaninen kasvu koostui lähinnä lääkärikeskuspalvelui- den kasvusta 2,2 miljoonaa euroa, työterveyspalveluiden kasvusta 1,5 miljoonaa euroa ja etäpalveluiden kasvusta 1,2 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 17 prosenttia vertailukaudesta ja 9 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Ilman Työterveys Virran hankintaa käyntimäärät olisivat nousseet 6 prosenttia vertailukaudesta ja olisivat jääneet 2 prosenttia vuoden 2019 tasosta yksityisasiakkai- den laskeneiden käyntimäärien vuoksi. Vuosineljänneksen kaikista vastaanottokäynneistä, pois lukien kuntaulkois- tukset ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina 39 (30) prosenttia. Käyttökate oli 14,5 (15,1) miljoonaa euroa, laskua -0,5 miljoonaa euroa eli -3,5 prosenttia. Oikaistu käyttökate oli 14,9 (15,8) miljoonaa euroa. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 0,3 (0,7) miljoonaa euroa. Lääkärikes- kuspalveluiden kannattavuus parani koronapalveluiden johdosta. Liikuntakeskuspalveluiden kannattavuus parani toimintaedellytysten normalisoiduttua. Lisäksi liikuntakes- kukset saivat Valtioneuvoston takautuvaa kustannustukea marraskuussa 0,5 miljoonaa euroa. Työterveyspalveluiden kannattavuus säilyi hyvänä, mutta jäi merkittävästi vertailukaudesta koronapalvelui- den laskun johdosta. Kannattavuutta heikensivät koko- naisulkoistussopimusten erikoissairaanhoidon kohonneet kustannukset ja konsernin yleiskustannusten nousu. Poistot ja arvonalentumiset olivat 9,0 (8,3) miljoonaa euroa. Poistojen ja arvonalentumisten oikaisuerät olivat 0,1 (-0,1) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,7 (1,6) miljoonaa euroa, josta hankintame- nojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 0,7 (0,7) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 2,4 (2,1) miljoonaa euroa, ja poistot sekä arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 4,8 (4,6) miljoonaa euroa. Pihlajalinnan liikevoitto oli 5,6 (6,8) miljoonaa euroa, las- kua -1,2 miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 3,6 (4,9) prosenttia. Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 7,8 (9,0) miljoonaa euroa. Oikaistu EBITA-marginaali oli 4,9 (6,5) prosenttia. Liike- voiton oikaisut olivat yhteensä 0,4 (0,6) miljoonaa euroa. Konsernin nettorahoituskulut olivat -1,0 (-1,0) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 4,6 (5,7) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat -1,2 (-2,8) miljoonaa euroa. Tulos oli 3,3 (2,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,19 (0,15) euroa. Tammi−joulukuu 2021 Pihlajalinnan liikevaihto oli 577,8 (508,7) miljoonaa euroa, kasvua 69,1 miljoonaa euroa eli 13,6 prosenttia. Yritysjär- jestelyjen osuus liikevaihdon kasvusta oli 11,0 miljoonaa euroa eli 2,2 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 58,1 miljoo- naa euroa eli 11,4 prosenttia. Kokonais- ja osaulkoistussopimusten liikevaihto kasvoi 12,6 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden liikevaihto oli 38,9 (11,4) miljoonaa euroa, kasvua 27,5 miljoonaa euroa. Muu orgaaninen kasvu koostui lähinnä lääkärikeskuspalve- luiden kasvusta 5,9 miljoonaa euroa, työterveyspalvelui- den kasvusta 5,5 miljoonaa euroa, kirurgisten palveluiden kasvusta 3,2 miljoonaa euroa ja etäpalveluiden kasvusta 2,7 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 11 prosenttia vertailukaudesta ja olivat vuoden 2019 tasolla. Ilman Työterveys Virran hankintaa käyntimäärät olisivat kasvaneet 3 prosenttia vertailukaudesta ja olisivat jääneet 7 prosenttia vuoden 2019 tasosta lähinnä yksityisasiak- kaiden laskeneiden käyntimäärien vuoksi. Luvuissa ei ole huomioitu kuntaulkoistusten käyntimääriä. Tilikauden kai- kista vastaanottokäynneistä, pois lukien kuntaulkoistukset ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina 39 (28) prosent- tia. Leikkaustoiminnan käyttöaste parani. Ennaltaehkäise- vän työn osuus työterveyspalveluista kasvoi. Jokilaakson sairaalan leikkausmäärät kasvoivat 9 prosenttia. Julkisen terveydenhuollon valinnanvapauspotilaiden määrä Joki- laakson sairaalassa kasvoi 13 prosenttia. Liikuntakeskusten ja suunterveyden palveluiden kysyntä virkistyi, mutta 35 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS liikevaihto jäi edelleen merkittävästi vuoden 2019 tasosta. Käyttökate oli 62,6 (52,2) miljoonaa euroa, kasvua 10,5 miljoonaa euroa eli 20,1 prosenttia. Oikaistu käyttökate oli 65,3 (54,8) miljoonaa euroa, kasvua 10,6 miljoonaa euroa eli 19,3 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 2,7 (2,6) miljoonaa euroa. Lääkärikeskuspalveluiden kan- nattavuus parani koronapalveluiden johdosta. Työterveys- palveluiden kannattavuus pysyi hyvänä ja kasvoi volyy- mien kasvun johdosta. Liikuntakeskusten kannattavuus parani. Leikkaustoiminnan käyttöaste ja kannattavuus parani. Kannattavuutta heikensivät merkittävästi kokonaisul- koistussopimusten erikoissairaanhoidon, sosiaalipalvelui- den, suunterveyden palveluiden ja ikäihmisten palveluiden kohonneet kustannukset. Poistot ja arvonalentumiset olivat 34,7 (34,0) miljoonaa euroa. Poistojen ja arvonalentumisten oikaisuerät olivat -0,3 (0,1) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 6,7 (6,3) miljoonaa euroa, josta hankin- tamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 3,0 (3,1) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 9,2 (8,8) miljoonaa euroa, ja poistot sekä arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 18,8 (18,9) miljoonaa euroa. Pihlajalinnan liikevoitto oli 27,9 (18,1) miljoonaa euroa, kasvua 9,8 miljoonaa euroa eli 54,0 prosenttia. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 4,8 (3,6) prosenttia. Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyö- dykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 37,3 (27,4) miljoonaa euroa. Oikaistu EBITA-marginaali oli 6,5 (5,4) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 2,4 (2,8) miljoonaa euroa. Konsernin nettorahoituskulut olivat -3,7 (-4,4) miljoo- naa euroa. Rahoitusjärjestelyn waiver-kustannus nosti kertaluonteisesti nettorahoituskuluja vertailukaudella. Tu- los ennen veroja oli 24,2 (13,7) miljoonaa euroa. Tuloslas- kelman verot olivat -5,1 (-4,8) miljoonaa euroa. Tulos oli 19,1 (8,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,89 (0,38) euroa. Katsaus toimintaympäristöön Koronapandemia jatkui koko vuoden 2021 ja aiheutti tartuntapiikkejä alkuvuodesta, kesän jälkeen ja loppu- vuodesta. Uudet tartuntatapaukset ja sairaalahoitoon joutuneiden määrä saavuttivat Suomessa huippunsa tammikuussa 2022 seitsemän päivän keskiarvolla mitat- tuna. Pandemiaan liittyviä rajoituksia oli voimassa koko vuoden 2021, ja laajoihin rajoitustoimiin siirryttiin vuoden vaihteessa omikron-virusmuunnoksen vuoksi. Koko maan tasolla tartuntamäärät ovat edelleen korkeita, mutta tehohoitoa vaativien tapausten lukumäärä on laskenut selvästi. Hallitus totesi neuvottelussaan 2.2.2022, että laa- joja rajoituksia voidaan alkaa asteittain purkaa tautitilanne huomioiden. Laajoihin rajoituksiin on sisältynyt muun muassa yksilöurheiluun ja liikuntaan käytettävien sisäti- lojen täyssulku aikuisilta harrastajilta. Rokotuskattavuus Suomessa toisen annoksen osalta on helmikuun 2022 alussa 74,5 prosenttia koko väestöstä. Koronarajoituksista ja pandemiaan liittyvästä tervey- denhuollon kuormituksesta johtuen hoitovelka muiden sairauksien osalta jatkaa kasvuaan. THL:n tilastoinnin mukaan koronaviruksen myötä hoitojonot julkisessa terveydenhuollossa ovat yleisesti kasvaneet. Marraskuun lopussa 150 392 potilasta odotti hoitoon pääsyä sairaan- hoitopiirien sairaaloihin. Vuoden aikana näiden potilaiden määrä oli kasvanut lähes 9 000:lla. Hoitoa odottaneista 9 499 (6,3 prosenttia) oli odottanut yli puoli vuotta pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon, mikä on lähes 1 900 potilasta enemmän kuin vuoden 2021 alussa. Hoitojonot ovat kasvaneet etenkin kirurgiassa ja psykiatriassa. Perusterveydenhuollossa lokakuussa 2021 60 prosenttia potilaista pääsi kiireettömälle lääkärin avosairaanhoi- don vastaanottokäynnille viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista kaikkien aluehallintovirastojen (AVI) alueilla. Etäasioinnin lisääntyminen terveyskeskuksissa on no- peuttanut hoitoonpääsyä. Lokakuussa 2021 suun tervey- denhuollon kiireettömien käyntien määrä oli edelleen pienempi kuin vuonna 2019. Vapaaehtoisten sairauskuluvakuutusten määrä on kasvanut merkittävästi vuosina 2009-2020. Yksityinen sairauskuluvakuutus oli kesäkuun 2021 lopussa Finans- sialan tilastojen mukaan yli 1,26 miljoonalla suomalaisella. Kasvua on ollut nähtävissä aikuisten yksityishenkilöiden ottamissa vakuutuksissa ja lasten vakuutuksissa sekä yritysten työntekijöilleen ottamissa sairauskuluvakuutuk- sissa. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään kunnil- ta 21 hyvinvointialueelle sekä Helsingin kaupungille ja osin HUS-yhtymälle. Aluevaalien tulokset vahvistettiin 26.1.2022 ja valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Uusi sote-järjestelmä muokkaa terveydenhuollon rakenteita ja tarpeita merkittävästi, kun vastuu palveluiden järjestämi- sestä siirtyy kunnilta laajemmille hyvinvointialueille. Väestön ikääntyminen jatkuu, ja suurimmat ikäraken- teen muutokset ovat vielä edessä. Niillä tulee olemaan merkittävä vaikutus Suomen huoltosuhteeseen ja ikään liittyvien sairauksien yleistymiseen. Väestöennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2050 kymmentä työikäistä kohden seitsemän ei-työikäistä henkilöä. Suurten ikä- luokkien ikääntyminen haastaa yhteiskuntamme taloutta ennennäkemättömällä tavalla. Valtiovarainministeriön viimeisimmän taloudellisen kat- sauksen mukaan Suomen BKT:n odotetaan kasvaneen 3,4 prosenttia vuonna 2021. Koronapandemian pahentuminen vuoden 2021 lopulla lisäsi taloudenpitäjien epävarmuut- ta ja hidasti talouskasvua tilapäisesti vuodenvaihteen ympärillä. Vuonna 2022 BKT:n kasvun odotetaan pysyvän 3,0 prosentissa ja kuluttajakysynnän odotetaan jatkuvan hyvällä tasolla. Talouden kasvun odotetaan hidastuvan ja BKT:n arvioidaan kasvavan enää 1,5 prosenttia vuonna 2023 ja 1,4 prosenttia vuonna 2024. Konsernin tase ja rahavirta Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli 457,1 (441,3) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yh- teensä 4,3 (13,3) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan nettorahavirta vuosineljännekseltä oli 24,8 (18,5) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat 0,6 (-0,6) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli 9,6 (4,0) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudelta oli 56,9 (46,9) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -2,6 (-3,6) miljoo- naa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli -3,3 (-1,8) miljoonaa euroa. Ostoveloista ja muista veloista vapautui käyttöpääomaa 14,7 (27,8) miljoonaa euroa. Myyntisaami- 36 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS siin ja muihin saamisiin sitoutui 16,8 (27,5) ja vaihto-omai- suuteen sitoutui 0,3 (1,1) miljoonaa euroa käyttöpääomaa. Varausten muutos sitoi käyttöpääomaa 0,9 (1,0) miljoo- naa euroa. Investointien nettorahavirta vuosineljännekseltä oli -5,8 (-1,9) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineet- tomiin hyödykkeisiin olivat -5,8 (-2,0) miljoonaa euroa, ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 0,2 (0,1) miljoonaa euroa. Pihlajalinna hankki Finla Työterveys Oy:n Mänttä-Vilppulan yksikön liiketoiminnan marraskuussa 2021. Investointien nettorahavirta tilikaudelta oli -32,1 (-4,1) miljoonaa euroa. Tytäryritysten hankinnat (lähinnä Työter- veys Virta Oy 1.4.2021) vaikuttivat investointien nettoraha- virtaan -16,4 (-1,4) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -14,8 (-9,6) miljoonaa euroa, ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 0,5 (6,8) miljoonaa euroa. Pihlajalinna myi ja takaisin- vuokrasi kaksi hoivakiinteistöään Laihialla toukokuussa 2020. Sijoitukset NONNA Group Oy:öön ja Digital Health Solutions Oy:öön olivat -1,3 miljoonaa euroa. Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassa- virta) oli 19,0 (16,7) miljoonaa euroa vuosineljännekseltä ja 24,9 (42,8) miljoonaa euroa tilikaudelta. Rahoituksen nettorahavirta vuosineljännekseltä oli -21,5 (-9,5) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä -15,4 (-3,2) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -5,1 (-5,4) miljoonaa euroa, ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -1,1 (-0,9) miljoonaa euroa. Rahoituksen nettorahavirta tilikaudelta oli -33,9 (-56,5) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä -1,6 (-12,2) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -19,8 (-20,6) miljoonaa euroa, ja maksetut korot sekä muut rahoitus- kulut olivat -4,0 (-4,5) miljoonaa euroa. Määräysvallat- tomien omistajien osuuksien muutoksen nettovaikutus rahavirtaan oli -3,0 (-18,3) miljoonaa euroa. Pihlajalinna hankki 7,2 prosenttia Kuusiolinna Terveyden osakkeista Kuortaneen kunnalta elokuussa 2021. Rahana maksettu kauppahinta oli 3,0 miljoonaa euroa. Pihlajalinna maksoi tammikuussa 2020 Kuusiolinna Terveyden osakkeista yhteensä 16,3 miljoonaa euroa Alavuden ja Ähtärin kau- pungeille ja Soinin kunnalle sekä Mäntänvuoren Terveyden osakkeista 2,0 miljoonaa euroa Mänttä-Vilppulan kaupun- gille. Määräysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa 0,4 (0,2) miljoonaa euroa. Pihlajalinna Oyj maksoi osinkoa yhtiökokouksen päätöksen mukaan 4,5 (0,0) miljoonaa euroa tilikaudelta 2020. Yhtiö on hankkinut omia osakkei- ta kannustinohjelmaansa ja hallituspalkkioita varten 0,6 (0,7) miljoonalla eurolla. Konsernin nettovelkaantumisaste oli 158,8 (170,6) pro- senttia. Korolliset nettovelat olivat 194,7 (194,8) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 8,8 (5,7) prosenttia, ja oman pääoman tuotto oli 16,1 (8,1) prosenttia. Rahoitusjärjestelyt Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely Danske Bankin ja Nordean kans- sa. Sopimus on voimassa 9.3.2023 asti. Pihlajalinna on aloittanut rahoituksensa uudelleenjärjestelyneuvottelut, jotka on tarkoitus saattaa päätökseen ennen maaliskuun 2022 loppua. Nykyinen rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkä- aikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituk- sen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset levera- ge- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Lainapankkien kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettujen lasken- taperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS 16-vaikutusta ja IFRS-tulkintakomitean pilvipalveluita kos- kevaa käyttöönottomenojen agendapäätöstä). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2021. Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat maaliskuun 2020 lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta kyseisen vuoden ensimmäi- sen ja toisen neljänneksen osalta. Rahoitusjärjestelyn alkuperäiset kovenanttitasot – leverage 3,75 ja gearing 115 prosenttia – astuivat takaisin voimaan vuoden 2020 kolmannen neljänneksen tarkastelussa. Samassa yhteydessä rahoitusjärjestelyyn lisättiin pysy- västi uusi korkein marginaalitaso. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Tilanteessa 31.12.2021 rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 2,30 ja gearing 91 prosenttia. Pohjola Sairaala Oy:n hankinnan johdosta Pihlajalinna ja lainapankit sopivat ennen vuoden vaihdetta tilapäisestä gearing-kovenanttitason nostosta 140 prosenttiin vuoden 2022 ensimmäisen ja toisen neljänneksen osalta. Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopi- musten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoitusli- miittejä yhteensä 45,0 miljoonaa euroa. Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluottolimiittiä oli tilinpää- töstilanteessa käyttämättä 45,0 miljoonaa euroa. Pihlajalinna ja lainapankit sopivat Pohjola Sairaala Oy:n hankinnasta ja sen rahoittamisesta hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta. Yritysjärjestely rahoitettiin helmikuussa 2022 lisäluottolimiitistä. Yritysostot ja investoinnit Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 44,8 (25,4) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit yritysjärjeste- lyihin olivat 20,0 (0,0) miljoonaa euroa. Konsernin brut- toinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneis- ta, olivat 13,8 (10,4) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit uusien yksiköiden avaamiseen olivat 1,1 (0,4) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 9,8 (14,6) miljoonaa euroa sisältäen uusien yksiköiden avaamisen Lohjalle (Uniikki-erityisasumispalvelut) ja ver- tailukaudella Helsinkiin (Pihlajalinna Tavastia -lääkärikes- kus) sekä Riihimäelle (Uniikki-erityisasumispalvelut). Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liitty- vät investointisitoumukset olivat noin 2,0 (2,5) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset liittyvät kliinisten laitteiden lisä- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähank- keisiin. Pihlajalinna osti tilikauden päättymisen jälkeen 1.2.2022 Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan Pohjola Vakuutus Oy:ltä. Nettovelaton käteisenä maksettava kauppahinta oli 31,8 miljoonaa euroa. 37 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Tutkimus ja kehitys Aineettomien hyödykkeiden lisäykset tilikaudella olivat 4,0 (3,6) miljoonaa euroa. Tilikaudella 2021 henkilöasiakkaiden sähköisen ajanva- rauksen kehitystyö eteni hoidon tarpeen arvion parannus- ten myötä. Etävastaanoton palvelujen kirjoa laajennettiin esimerkiksi ennaltaehkäisevien palvelujen lisäyksillä. Työterveysportaalissa tarjottavaa palveluvalikoimaa laajennettiin entisestään ja analytiikkaa kehitettiin edel- leen palvelemaan paremmin työterveysasiakkaitamme. Vakuutusasiakkaiden hoitoketjupalvelua kehitettiin. Uu- den ammattilaisille suunnatun mobiilisovelluksen kehitys omille työntekijöille ja ammatinharjoittajille käynnistettiin. Uudistuksia tehtiin myös liikuntakeskusten toiminnanoh- jausjärjestelmän, konsernin laskujen kierrätysjärjestelmän sekä kuvantamisen arkistointi- ja viestintäjärjestelmän (PACS) vaihdoilla sekä suun terveydenhoidon uuden poti- lastietojärjestelmän käyttöönotolla. Tilikaudella 2022 Pihlajalinnan verkkosivusto ja Pihlaja- linna Terveyssovellus ovat keskiössä henkilöasiakkaiden palvelujen kehityksessä, kun mm. ajanvarausta uudiste- taan palvelun parantamiseksi. Etäasiointia yhdenmukais- tetaan ja palvelua tullaan laajentamaan entisestään. Työterveysasiakkaille lisätään uusia ominaisuuksia por- taaliin. Näitä ovat esimerkiksi analytiikan ja raportointi- mahdollisuuksien laajennusmahdollisuudet. Uusi ammat- tilaisten mobiilisovellus julkaistaan omille työntekijöille ja ammatinharjoittajille. Uudistuksia ja kehityskohteita löytyy myös konsernin HR-järjestelmissä ja dokumenttien hal- linnan ratkaisussa. Leikkaustoiminnassa tullaan ottamaan käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Henkilöstö Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 6 297 (5 550), lisäystä 747 henkilöä eli 13 prosenttia. Konsernin henki- löstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 4 746 (4 308), lisäystä 438 henkilöä eli 10 prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 255,2 (214,2) miljoonaa euroa, kasvua 40,9 miljoonaa euroa eli 19,1 prosenttia. Koronapalvelut, Työ- terveys Virran hankinta ja Kristiinankaupungin osaulkois- tuksen alkaminen nostivat henkilöstön määrää. Henkilös- tökulujen nousu johtuu lisäksi yleiskorotuksista, tilapäisen TyEL-alennuksen poistumisesta ja vertailukauden eli koronakevään 2020 aikaisista henkilöstön joustoista. Maaliskuussa Pihlajalinnan liikuntakeskuksissa käytiin koronaepidemian vaikutusten vuoksi yhteistoimintaneu- vottelut, joiden tuloksena oli tarvittaessa mahdollista lomauttaa kaikki työntekijät määräaikaisesti enintään 90 päivän ajaksi. Osan työntekijöistä osa- tai kokoaikaiset lomautukset alkoivat maaliskuun jälkimmäisellä puoliskol- la ja kestivät huhtikuun koronasulun ajan. Yhtiö Pihlajalinnan omistus 31.12.2020 Pihlajalinnan omistus 31.12.2021 Nykyisen sopimuksen palvelu- tuotannon Sopimuksen k esto, vuotta Jokilaakson Terveys Oy 90% 90% sisäinen palvelutuotanto sisäinen palvelutuotanto Jämsän Terveys Oy 51% 51% 2015 10 Kuusiolinna Terveys Oy 90% 97% 2016 15 Mäntänvuoren Terveys Oy 91% 91% 2016 15 Kolmostien Terveys Oy 96% 96% 2015 15 Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy 83% 75% 2021 15–20 vuotta Yhteenveto kokonais- ja osaulkoistusten liikevaihdosta ja kannattavuudesta (sisäinen myynti eliminoitu) Lisätietoa kokonaisulkoistusten kannattavuudesta on esitetty toimintakertomuksen kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä. Kokonais- ja osaulkoistukset 10-12/2021 3kk 10-12/2020 3kk 2021 2020 2019 Tuloslaskelma Liikevaihto, milj. euroa 71,2 66,9 277,0 264,2 262,4 Käyttökate (EBITDA), milj. euroa 0,2 1,4 6,6 11,0 15,3 Käyttökate (EBITDA), % 0,3 2,0 2,4 4,2 5,8 Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa 0,2 1,4 6,7 11,0 17,5 Oikaistu käyttökate (EBITDA), % 0,3 2,0 2,4 4,2 6,7 Liikevoitto (EBIT), milj. euroa -0,5 0,7 3,6 8,2 13,0 Liikevoitto (EBIT), % -0,8 1,0 1,3 3,1 4,9 Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa -0,5 0,7 3,7 8,2 15,1 Oikaistu liikevoitto (EBIT), % -0,8 1,0 1,3 3,1 5,8 Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa -0,5 0,7 4,1 8,5 15,4 Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), % -0,6 1,1 1,5 3,2 5,9 Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa -0,6 0,6 3,6 8,1 12,8 Kokonais- ja osaulkoistukset 38 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Johtoryhmä Toimitusjohtaja Joni Aaltonen toimii johtoryhmän pu- heenjohtajana. Johtoryhmään kuuluvat operatiivinen johtaja Teija Kulmala, talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala, lakiasiainjohtaja Marko Savolainen, henkilöstö- johtaja Elina Heliö ja myyntijohtaja Juha-Pekka Halttunen. Tietohallinnosta ja digitaalisesta kehityksestä vastaavana johtajana (CIO) ja konsernin johtoryhmän jäsenenä aloitti diplomi-insinööri Antti-Jussi Aro 3.5.2021. Lääketieteel- lisenä johtajana (CMO) ja johtoryhmän jäsenenä aloitti lääketieteen tohtori, erikoislääkäri Sari Riihijärvi 2.7.2021. Pihlajalinnan kaupalliseksi johtajaksi (CCO) valittiin KTM, YTM Sari Nevanlinna. Hän aloittaa johtoryhmän jäsenenä 1.3.2022. Yhtiön hallitus Varsinainen yhtiökokous 15.4.2021 päätti, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan kuusi entisen seit- semän sijaan. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinai- seen yhtiökokoukseen saakka valittiin uudelleen Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén. Yhtiökokous valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheen- johtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjoh- tajaksi. Yhtiökokouksen nimittämä osakkeen- omistajien nimitystoimikunta Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat seuraa- vat edustajat: • Juha Koponen, yhtiöryhmän pääjohtaja ja hallitusten puheenjohtaja, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö • Mikko Wirén, toimitusjohtaja, MWW Yhtiö Oy • Antti Kuljukka, toimitusjohtaja, Keskinäinen Vakuutus- yhtiö Fennia • Hanna Hiidenpalo, varatoimitusjohtaja, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Hallituksen nimittämät valiokunnat Pihlajalinna Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokoukses- saan 15.4.2021 valiokuntiin seuraavat jäsenet: • Tarkastusvaliokunta: Seija Turunen (pj), Mika Manninen ja Hannu Juvonen • Henkilöstövaliokunta: Mikko Wirén (pj), Leena Niemistö ja Kati Sulin Kaikki hallituksen jäsenet voivat halutessaan osallistua kaikkien valiokuntien kokouksiin. Hallituksen jäsenten palkitseminen Varsinainen yhtiökokous 15.4.2021 päätti, että hallituksen palkkiot pysyvät tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkitsemista lukuun ottamatta euromääräisesti ennallaan ja että yhtiökokouksessa valituille hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2022 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat euromääräiset vuosi- palkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle ja tarkas- tusvaliokunnan puheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa. Vuosipalkkio päätettiin maksaa yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio voitiin maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä oli yhtiökokouspäivänä 15.4.2021 hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varain- siirtoverosta. Osakkeina maksettava palkkio suoritettiin luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä 9 848 kappaletta heti osavuosi- katsauksen 1.1.–31.3.2021 julkistamisen jälkeen eli 11.5.2021. Loput vuosipalkkiosta maksettiin samaan aikaan kerralla rahana. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2022 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinpe- rinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla. Osakkeina maksettavasta vuosipalkkiosta hallituksen puheenjohtajalle luovutettiin yhteensä 5 000 osaketta, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjoh- tajalle 1 212 osaketta kummallekin ja hallituksen jäsenille kullekin 808 osaketta. Yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenel- le maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korva- taan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen valtuutukset Varsinainen yhtiökokous 15.4.2021 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 061 314 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 9 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia osakkeita voidaan val- tuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päät- tymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2022 asti. Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa halli- tuksen päättämään osakeannista ja muiden osakeyhtiö- lain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enin- tään 3 091 971 osaketta, mikä vastaa noin 14 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovut- tamista. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suun- nattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2022 asti. Tilintarkastus Varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.4.2021 yhtiön tilin- tarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tilikaudelle 1.1.–31.12.2021. Päävastuullisena tilintarkastaja- na toimii Lotta Nurminen, KHT. Osakkeet ja osakkeenomistajat Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepää- oma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 22 620 135, joista ulkona oli 22 Fuusioitu yhtiö Kohdeyhtiö Ajankohta Pihlajalinna Seinäjoki Oy Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy 9.4.2021 Terveyspalvelu Verso Oy Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy 1.5.2021 Työterveys Virta Oy Pihlajalinna Oulu Oy 1.9.2021 Muutokset konsernirakenteessa 39 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 594 235 ja yhtiön omassa hallussa 25 900. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki ulkona olevat osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja yhtiön muuhun varo- jen jakoon. Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 15 126 (14 141) osakkeenomistajaa. Luettelo suurimmista omistajista on nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi. Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälis- talla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-ar- voltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuol- to. Riskienhallinta Pihlajalinna Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mah- dollisimman järjestelmälliseen toimintaan osana normaa- leja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa lisäksi laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan. Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa mää- ritellään ja luokitellaan konsernin riskit sekä kuvataan riskienhallinnan tavoitteet. Lisäksi määritellään riskienhal- linnassa noudatettavat periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut. Koronaepidemian johdosta Pihlajalinna terävöitti johtamisjärjestelmäänsä. Konsernin johtoryhmä seuraa aktiivisesti epidemiatilannetta ja toiminnallisia mittareita sekä arvioi tarvittavia toimenpiteitä. Lääketieteellinen johtoryhmä kokoontuu viikoittain ja ohjeistaa konsernin liiketoimintoja viranomaisten ja alueellisten linjausten mu- kaisesti. Koronavirusepidemian jatkuessa henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuus ja terveys ovat edelleen etusijalla Pihlajalinnan johtamisjärjestelmässä. Tilannekuvan ajanta- saisuus aluejohdolle, henkilöstölle ja ammatinharjoittajille varmistetaan jatkuvan intratiedottamisen kautta, vaikka päivittäisestä kriisijohtamisesta on luovuttu. Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoi- minnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaes- sa tapauskohtaisesti. Vuonna 2021 Pihlajalinna on noudattanut aiemmin kehitettyä ja käyttöönotettua riskienhallinnan kokonais- valtaista (Enterprise Risk Management) prosessia, jossa riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan prosesseja tullaan kehittämään edelleen tilikauden 2022 aikana. Strategisilla riskeillä tarkoitetaan epävarmuutta, joka liittyy konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin strategian toteuttamiseen. Esimerkki tästä ovat yhteiskunnalliset rakenteelliset muutokset. Yksityisen sektorin rooli sosiaa- li- ja terveyspalvelujen tuottajana sekä julkisen sektorin rakennemuutokset vaikuttavat olennaisesti yhtiön liiketoi- mintaan. Operatiiviset riskit ovat riskejä, jotka aiheutuvat ulkoi- sista tekijöistä, teknologiasta tai henkilöstön, organisaa- tion tai prosessien toiminnasta. Näitä riskejä käsitellään esimerkiksi seuraamalla järjestelmällisesti kilpailutilannet- ta ja reagoimalla sen muutoksiin. Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät konsernin taloudelliseen tilanteeseen, kuten kannattavuu- teen, rahoitusriskien (korkoriski, likviditeettiriski, jälleenra- hoitus sekä vastapuoli- ja saatavariski) hallintaan ja mm. verotukseen. Esimerkiksi verolainsäädännön muutokset voivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. Vahinkoriskit koskevat onnettomuuksia tai muita vahin- koja, jotka voivat kohdistua konsernin omaisuuteen, hen- kilökuntaan, asiakkaisiin, sidosryhmiin tai ympäristöön. Yhtiöllä on vastuu- ja potilasvakuutus yhtiön oman henki- lökunnan aiheuttamia mahdollisia hoitovirheitä varten. Riskiluokkia yhdistää maineriski, joka voi vaikuttaa kon- sernin brändien tai koko konsernin maineeseen. Tietotur- van tai -suojan vaarantuminen voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen. Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutu- mista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioidaan ja seurataan. Tämän jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännön toimenpiteet ja jatkuva valvonta. Vastuu riskienhallinnasta on konserni- ja liiketoiminta- johdolla raportointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskien- hallinnan asiantuntijat ohjaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Konsernin johtoryhmä käsittelee konser- nin liiketoiminnan kannalta keskeisempiä riskejä sään- nöllisesti. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit. Sisäisen tarkastuksen toiminto arvioi yhtiön riskienhallinnan tarkoi- tuksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta osana vuotuista tarkastussuunnitelmaansa. Osaketiedot, ulkona olevat osakkeet 10-12/2021 10-12/2020 2021 2020 Määrä kauden lopussa, kpl 22 594 235 22 617 841 22 594 235 22 617 841 Määrä kaudella keskimäärin, kpl 22 594 235 22 574 207 22 589 383 22 586 212 Osakkeen ylin kurssi, euroa 12,92 10,45 12,98 15,66 Osakkeen alin kurssi, euroa 11,54 8,72 9,26 8,72 Osakkeen keskikurssi, euroa 12,23 9,31 11,18 12,09 Osakkeen päätöskurssi, euroa 12,64 9,38 12,64 9,38 Osakevaihto, 1 000 kpl 1 061 2 628 6 929 6 620 Osakevaihto, % 4,7 11,6 30,7 29,3 Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa 285,6 212,2 285,6 212,2 * kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi 40 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät Koronaepidemian vaikutus Pihlajalinnan liiketoimintaan on kahtiajakoinen: toisaalta koronapalveluiden kysyntä on kasvattanut Pihlajalinnan liiketoimintaa, ja toisaalta koronarajoitukset ovat ajoittain heikentäneet palveluiden kysyntää. Lääkärikeskustoimipisteiden sekä suuntervey- denhoidon yksiköiden tarjonta ja käyntimäärät eivät ole vielä palautuneet vuoden 2019 tasolle eli aikaan ennen koronaa. Liikuntakeskustoiminta on erityisesti kärsinyt laajoista rajoituksista, joihin on sisältynyt yksilöurheiluun ja liikuntaan käytettävien sisätilojen täyssulku aikuisilta harrastajilta. Koronaepidemian vaikutusten lisäksi liiketoiminnan merkittävät epävarmuustekijät liittyvät sosiaali- ja ter- veyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksiin, lainsää- dännön olennaisiin muutoksiin, uusien toimipisteiden avaamiseen ja yritysostojen, digitaalisen palvelukehityk- sen sekä tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen sekä riskeihin, jotka liittyvät verotukseen sekä pätevän johdon sitouttamiseen ja rekrytointeihin. Konsernin pääyhtiöissä alkoi keväällä 2017 verotarkas- tus, joka on suoritettu kaikilta osin loppuun helmikuussa 2021. Tuloverotuksen (EVL) ja ennakonperinnän (EPL) osalta verotarkastuksesta ei realisoitunut maksuunpanoa. Arvonlisäverotuksen (AVL) osalta verotarkastuksesta ei koitunut mainittavia seuraamuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen jär- jestämistä koskeva uudistus saattaa tuoda toteutuessaan muutoksia Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon pal- velujen ulkoistussopimuksiin. Hyvinvointialueiden kanssa tullaan käymään sote-uudistusta koskevan lainsäädännön vaatimat prosessit, joilla varmistetaan palvelusopimus- ten soveltaminen osana hyvinvointialueiden palveluiden järjestämistä ja tuotantoa. Tämä saattaa vaikuttaa Pihla- jalinnan palvelusopimusten voimassaoloaikaan ja tuotet- tavien palveluiden laajuuteen. Pihlajalinna odottaa, että sen määräaikaiset palvelusopimukset jatkuvat sovitusti hyvinvointialueiden kanssa aina sopimusten määräaikojen loppuun saakka. Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aika- na, ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoi- topiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannus- vastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä. Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannus- korvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtu- vien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tar- kentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista. Vuoden 2021 osalta sairaanhoitopiirien laskutukseensa sisällyttämien investointi- ja koronakustannusten arviointi kyetään lopullisesti suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätösten julkaisemisen jälkeen. Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan näistä oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopi- musosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikai- sissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista. Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä: Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero siitä, voiko kiinteä vuosihinta sote-palveluissa myös laskea hinnantarkistuk- sen vuoksi, on tilikauden lopussa yhteensä noin 3,7 (2,6) miljoonaa euroa. Jämsän Terveys nosti lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan. Lisävastakanne koskee mm. palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muu- tosten vaikutusta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palvelusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa. Palveluntuottajalla on oikeus kustannusnousuja vastaaviin hinnanmuutoksiin, ja sopi- musosapuolilla on neuvottelu- ja sopimisvelvoite. Jämsän Terveys vaatii lisävastakanteessaan Jämsän kaupungilta yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. Jämsän Terveys on tulouttanut ja sillä on edelleen saamisissaan lisävastakan- teen mukaisia muuttuvia vastikkeita yhteensä 3,9 (3,8) miljoonaa euroa. Mäntänvuoren Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Mänttä-Vilppulan kau- pungilta yhteensä 4,1 (3,5) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvaukses- ta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutok- sista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti. Kolmostien Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Parkanon kaupungilta yhteensä 1,7 (0,6) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palve- luntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoi- topiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti. Ikäihmisten palvelumuutoksista johtuvia kustannusnousuja tilaaja on hyväksynyt osaksi palvelusopimuksen vuosihintaa. Kuusiolinna Terveys Oy:n osalta erimielisyydet vuosi- hinnasta ja muista erillisveloituksista on tilikauden aikana sovittu kaikkien tilaajien kanssa. Alavuden ja Ähtärin kau- punginhallitusten sekä Soinin ja Kuortaneen kunnanhal- litusten päätökset sovituista asioista olivat lainvoimaisia elokuussa 2021. Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit: Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen, kuten edellä on mainittu kohdas- sa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa 41 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä. Käräjäoikeuden istunnot pidettiin tammikuussa 2022. Käräjäoikeus on ilmoittanut antavansa asiassa päätöksen maaliskuun alussa. Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi 11.6.2021 ratkaisun Pihlajalinnan ja Hattulan kunnan välisessä riita-asiassa. Käräjäoikeus katsoi, että Hattulalla ei ole ollut oikeutta purkaa sopimusta. Pihlajalinnan tuli kuitenkin korvata Hattulalle sopimussakkoina ja vahingonkorvauksena so- pimuksen aikaisista rikkomuksista yhteensä 123 175 euroa korkoineen. Pihlajalinnan vastakanne hyväksyttiin perus- teeltaan, mutta hylättiin määrältään. Kumpikin osapuoli vastasi omista oikeudenkäyntikuluistaan. Välimiesoikeus on 31.8.2021 todennut konserniin kuu- luvaa tytäryhtiötä vastaan nostetussa välimiesmenette- lyssä sopimusrikkomukseen perustuvassa asiassa, että sopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta aiheutunut vahinko kantajalle on määrältään 295 800 euroa. Väli- miesoikeus on velvoittanut Pihlajalinnan suorittamaan vahingonkorvauksen ja kantajan oikeudenkäyntikulut 82 943 euroa sekä yhteisvastuullisesti korvaamaan välimies- menettelyn kulut yhteensä 98 694 euroa. Pihlajalinnalla on joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeu- denkäyntejä vireillä. Näistä ei odoteta merkittäviä talou- dellisia vaikutuksia konsernille. Liikearvon arvonalentumistestaus: Tilikauden lopussa Pihlajalinnan taseessa oli 188,9 (173,6) miljoonaa euroa liikearvoa. Pihlajalinna testaa vuosittain ja tarvittaessa kvartaaleittain, että liikearvon kirjanpitoarvo ei ylitä käypää arvoa. Vuosittainen arvonalentumistestaus suoritettiin tilanteesta 30.11.2021. Pihlajalinna ei havainnut viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä olisi kerrytettävissä. Mikäli Pihlajalinnan tuloksessa ja kasvuke- hityksessä tapahtuu muutoksia alenevasti, voi tämä johtaa liikearvon arvonalentumiseen. Se voi vaikuttaa epäedul- lisesti Pihlajalinnan liiketoiminnan tulokseen ja omaan pääomaan. Liputusilmoitukset Yhtiö ei ole vastaanottanut tilikaudella arvopaperimarkki- nalain 9 luvun 5 pykälän mukaisia ilmoituksia. Verovastuullisuus ja verojalanjälki Pihlajalinnan verojalanjälki kuvaa konsernin toiminnasta yhteiskunnalle kertyviä veroja ja veroluonteisia maksuja. Vuonna 2021 Pihlajalinnan toiminta tuotti yhteiskunnal- le yhteensä 131,9 (110,4) miljoonaa euroa. Pihlajalinnan verojalanjäljestä suuri osa muodostuu palkkaveroista eli ennakonpidätyksistä ja työnantajamaksuista. Lisäksi Pihla- jalinna tilitti ammatinharjoittajille yhteensä 73,0 (71,9) miljoonaa euroa palkkioita, joista ammatinharjoittajat tilittävät verot itse. Yhteisöveron osuus Pihlajalinnan vero- jalanjäljestä oli 5,3 (4,2) miljoonaa euroa. Verojalanjälki milj. euroa 31.12.2021 31.12.2020 Kaudelta maksettavat välittömät verot Tuloverot 5,3 4,2 Työnantajan eläkemaksut 35,3 27,0 Sosiaaliturvamaksut 3,2 2,5 Työnantajan työttömyysvakuutus- maksut 3,5 2,5 Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus- maksut 1,6 1,3 Työnantajamaksut yhteensä 43,7 33,3 Kiinteistöverot 0,1 0,1 Varainsiirtoverot 0,4 0,4 Kaudelta maksettavat välittömät verot yhteensä 49,5 37,9 Yhtiön kuluksi jäävä hankintojen arvonlisävero Arvonlisäverot, Arvio 14,3 11,3 Kaudelta tilitettävät verot Ennakonpidätykset 48,0 43,3 Työntekijän eläkemaksut 15,8 13,7 Työntekijän työttömyysvakuutus- maksut 2,9 2,2 Palkkaverot yhteensä 66,7 59,2 Arvonlisäverot, netto 1,4 1,9 Tilikaudelta tilitettävät verot yhteensä 68,1 61,1 Verojalanjälki 131,9 110,4 Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät Hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.2.2019 Pihlajalin- na-konsernin ylimmän johdon osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman (LTIP 2019) ehdot. Kannus- tinohjelma on voimassa 1.1.2019 lukien ja se on suunnattu toimitusjohtajalle, johtoryhmälle sekä erikseen ohjelmaan valituille muille avainhenkilöille. LTIP 2019 muodostaa kokonaisuudessaan viisivuotisen ohjelman. Sen nojalla saatuja osakepalkkioita ei saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2022, ja osakepalkkioihin sisältyy kunkin suoritusjakson mukainen kahden vuoden mittainen luo- vutusrajoitus. Työsuhteen päättyessä luovutusrajoituksen aikana on jo saadut osakkeet palautettava. Avainhenkilön on tullut sijoittaa Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan. Tilikauden lopussa ohjelman piiriin kuului 27 avainhenkilöä. Kiinteämääräinen lisäosakeohjelma (sitouttamis- osakkeet) sisälsi sitouttamisjakson vuoden 2019 alusta vuoden 2020 lopussa tapahtuneeseen kiinteämääräisen osakepalkkion maksuun. Tässä ohjelmassa yhtiö antoi kullekin avainhenkilölle lisäosakkeita kiinteällä kertoimella suhteessa henkilön omaan osakesijoitukseen. Lisäosak- keita annettiin yhteensä 97 000 kappaletta. Kyseinen osakemäärä merkitsee bruttopalkkiota, josta vähennet- tiin soveltuvat verot, minkä jälkeen jäljelle jäävä net- to-osakemäärä 45 105 osaketta luovutettiin osallistujille 28.12.2020. Osakkeisiin sovelletaan luovutusrajoitusta, mutta niihin ei sovelleta mahdollista päättymistapahtu- maan liittyvää osakkeiden palauttamisvelvoitetta. Suoritus- ja laatuperusteinen lisäosakeohjelma sisäl- tää kolme yksivuotista suoritusjaksoa (kalenterivuodet 2019–2021), joiden aikana osallistujilla oli mahdollisuus ansaita suoritusperusteisia lisäosakkeita edellyttäen, että yhtiö saavuttaa hallituksen asettamat suoritustavoitteet. Kunkin yksittäisen suoritusjakson perusteella osallistu- ja voi ansaita vastikkeetta enintään kaksi lisäosaketta kutakin kolmea sijoitusosaketta kohti (bruttomäärä ennen verojen vähentämistä). Suoritusperusteiset lisäosakkeet annetaan ohjelman mukaan asianomaisen suoritusjakson päätyttyä keväällä 2020, 2021 ja 2022. Ensimmäiseltä suoritusjaksolta 2019 ei realisoitunut lisäosakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista 42 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoit- teet eivät täyttyneet. Toiselta suoritusjaksolta 2020 yhtiön johdon palkkio oli bruttomäärältään 56 583 osaketta. Netto-osakemäärä 26 546 osaketta luovutettiin osallistujille 25.2.2021. Näihin osakkeisiin sovelletaan normaalisti luovutusrajoitusta, mutta niihin ei sovelleta mahdollista päättymistapahtu- maan liittyvää osakkeiden palauttamisvelvoitetta. Suoritusjakson 2021 suoritustavoitteet liittyivät konser- nin oikaistun liikevoittotavoitteen 2021 saavuttamiseen, asiakastyytyväisyysindeksin (NPS) ja henkilöstön netto- suositteluindeksin (eNPS) kehittymiseen, erikoissairaan- hoidon oman tuotannon osuuden kasvuun, kuntayhti- öiden tehostamisohjelman toteutumiseen ja eriin, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkois- tussopimusten kannattavuuteen viiveellä. Johdon palkkio suoritusjaksolta 2021 on bruttomäärältään 18 816 osaket- ta. Osakkeet luovutetaan osallistujille arviolta helmikuussa 2022. Osakkeisiin sovelletaan normaalisti luovutusrajoi- tusta. Omien osakkeiden hankinta kannustin- järjestelmää varten Pihlajalinna hankki 15.1.2021–21.1.2021 yhteensä 60 000 omaa osaketta keskihintaan 9,70 euroa osakkeelta. Hankinnan jälkeen Pihlajalinna Oyj:llä oli yhteensä 62 294 omaa osaketta, joka oli noin 0,28 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Pihlajalinna luovutti 25.2.2021 kan- nustinohjelman mukaisesti 26 546 yhtiön hallussa olevaa osaketta avainhenkilöille. Pihlajalinna luovutti 11.5.2021 yh- tiökokouksen päätöksen mukaisesti 9 848 yhtiön hallussa olevaa osaketta osana hallituksen palkkiota. Tapahtunei- den osakeluovutusten jälkeen Pihlajalinna Oyj:n hallussa oli tilikauden lopussa 25 900 omaa osaketta. Omia osakkeita voidaan käyttää voimassa olevan kan- nustinohjelman mukaisiin maksuihin. Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yhtiökokous 2022 Hallitus esittää, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,30 euroa osakkeelta. Osinkoon oikeuttavia osakkeita on tilinpäätöshetkel- lä 22 594 235, joten osingon kokonaismäärä olisi 6 778 270,50 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhti- ön maksukykyä. Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,89 euroa. Ehdo- tettu osinko 0,30 euroa on 33,7 prosenttia osakekohtai- sesta tuloksesta. Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 13.4.2022 Tampereella. Hallitus päättää yhtiökokouskut- susta ja sen sisältämistä esityksistä myöhemmin. Vuosikertomus 2021, johon sisältyvät hallituksen toimin- takertomus ja tilinpäätös, julkaistaan yhtiön sijoittajasi- vuilla investors.pihlajalinna.fi viikolla 12. Laskelma emoyhtiön jakokelpoisista varoista: Euroa 31.12.2021 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 183 190 483,50 Voitto edellisiltä tilikausilta 26 152 278,97 Tilikauden voitto 13 893 203,86 Aktivoidut kehittämismenot -488 602,20 Yhteensä 222 747 364,13 Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2022 Pihlajalinnan koko vuoden liikevaihdon odotetaan kasva- van selvästi ja koko vuoden oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) odotetaan pysyvän vuoden 2021 tasolla. Pohjola Sairaalan integraation ja kuntayhtiöissä mahdollisesti har- kittavien tehostamisten vuoksi vuoden ensimmäinen puo- lisko tulee kuitenkin jäämään edellisen vuoden tasosta. Pohjola Sairaalan hankinta nostaa konsernin liikevaihtoa tilikaudella 2022 vähintään 50 miljoonaa euroa. Korona- palveluiden liikevaihdon odotetaan jäävän vuoden 2021 tasosta. Pihlajalinna keskittyy vuonna 2022 yhdistä- mään Pohjola Sairaalan toiminnan kiinteäksi osaksi Koko Suomen Lääkärikeskus -konseptiaan. Kannattavuuden pitäminen vuoden 2021 tasolla edellyttää onnistumista tarjonnan kasvattamisessa, yritysjärjestelyn suunniteltujen synergiahyötyjen toteutumista sekä kuntayhtiöissä mah- dollisesti harkittavien tehostamisten onnistumista. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmä Pihlajalinna esittää selvityksen hallinto- ja ohjausjärjes- telmästään erillisessä kertomuksessa, joka asetetaan saataville yhtiön sijoittajasivuille investors.pihlajalinna.fi samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa viikolla 12. Ajantasaiset tiedot hallinnointikoodin noudattamisesta tai siitä poikkeamisesta ylläpidetään sijoittajasivuilla inves- tors.pihlajalinna.fi. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista Pihlajalinnan ensimmäiseen GRI-standardin mukaiseen vastuullisuusraporttiin sisältyy selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista. Vastuullisuusraportti asetetaan saataville yhtiön sijoittajasivuille investors.pihlajalinna.fi samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa viikolla 12. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Pihlajalinna ja Pohjola Sairaala yhdistyvät Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi ilman ehtoja Pihlajalinnan ja Pohjola Sairaalan yhdistymisen. Yritys- kauppa on olennainen osa Pihlajalinnan kasvustrategiaa, ja se vahvistaa yhdistyvän uuden kokonaisuuden pal- veluvalikoimaa kaikilla terveydenhuollon erikoisaloilla. Yhdistyminen mahdollistaa myös palveluverkon maan- tieteellisen laajentamisen erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Kasvupotentiaalia vahvistaa kaupan yhteydessä Pohjola Vakuutuksen kanssa solmittu uusi viisivuotinen palvelusopimus. Yrityskaupan täytän- töönpanopäivä oli 1.2.2022. Kaupan nettovelaton käteishinta oli aiemmin tiedote- tun mukaisesti 31,8 miljoonaa euroa. Pohjola Sairaalan liikevaihto oli 62,5 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 59,4 miljoonaa euroa vuonna 2020. Pohjola Sairaala on orto- pediaan eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmien hoitoon erikoistunut sairaalaketju, joka on perustettu 2013. Pohjola Sairaala toimii viidellä yliopistosairaalapaik- kakunnalla: Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2021 keskimäärin 295 henkilöä ja vuoden aikana yhtiössä toimi yli 300 amma- tinharjoittajaa. 43 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2022 Hallituksen jäsenten lukumäärä ja kokoonpano Nimitystoimikunta ehdottaa Pihlajalinna Oyj:n 13.4.2022 pidettäväl- le varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määräksi vahvistettaisiin seitsemän nykyisen kuuden sijaan. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen nykyisistä jäsenistä Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén va- litaan uudelle toimikaudelle. Nimitystoimikunta ehdottaa, että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan Heli Iisakka. Heli Iisakka (s. 1968, KTM) toimii Colliers Finland Oy:n talousjohtajana. Iisakka on riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta osakkeenomistajien nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiöko- kouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Nimitystoimi- kunta ehdottaa, että yhtiökokous valitsee Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että käynnissä olevien merkittävien sosiaali- ja terveysalaa koskevien muutosten sekä yhtiössä meneillään olevan voimakkaan strategisen kehityksen vuoksi hallituksen puheenjohtajan tehtävä on vielä tulevan toimikau- den kokopäivätoiminen. Nimitystoimikunnan yhteisenä tahtotilana on, että hallituksen puheenjohtajan kokopäivätoimisuudesta sen jälkeen luovuttaisiin. Hallituksen jäsenten palkkiot Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajan palkkio pysyy samana, ja että varapuheenjohtajan, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioita korotetaan ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheen- johtajalle 39 000 euroa ja muille jäsenille 26 000 euroa. Vuosipalkkio ehdotetaan maksettavaksi yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio voidaan maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä on yhtiökokouspäivänä 13.4.2022 hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnas- ta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava palkkio voidaan suorittaa luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön Toiminnan laajuus 2021 2020 vertailu- kelpoinen ** 2019 2018 2017 ilman IFRS 16 Liikevaihto, milj. euroa 577,8 508,7 518,6 487,8 424,0 Muutos, % 13,6 -1,9 6,3 15,0 6,2 Liikevaihdon orgaaninen kasvu, milj. euroa 58,1 -11,3 13,4 -2,0 10,1 Muutos, % 11,4 -2,2 2,8 -0,5 2,5 Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 44,8 25,4 44,1 160,0 30,4 % liikevaihdosta 7,8 5,0 8,5 32,8 7,2 Aktivoidut kehittämismenot, milj. euroa 0,0 0,4 0,5 1,3 1,2 % liikevaihdosta 0,0 0,1 0,1 0,3 0,3 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, milj. euroa 255,2 214,2 222,0 208,4 175,4 Henkilöstö kauden lopussa 6 297 5 550 5 815 5 850 4 753 Henkilöstö keskimäärin (FTE) 4 746 4 308 4 515 4 618 3 879 Kannattavuus 2021 2020 vertailu- kelpoinen 2019 2018 2017 ilman IFRS16 Käyttökate (EBITDA), milj. euroa 62,6 52,2 47,8 44,8 33,3 Käyttökate, % 10,8 10,3 9,2 9,2 7,9 Oikaistu käyttökate (EBITDA) milj. euroa 65,3 54,8 55,7 45,9 34,4 Oikaistu käyttökate, % 11,3 10,8 10,7 9,4 8,1 Liikevoitto (EBIT), milj. euroa 27,9 18,1 10,2 13,2 19,1 Liikevoitto, % 4,8 3,6 2,0 2,7 4,5 Oikaistu liikevoitto (EBIT) milj. euroa 30,3 20,9 21,4 14,4 16,9 Oikaistu liikevoitto, % 5,3 4,1 4,1 3,0 4,0 Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa 37,3 27,4 28,9 19,6 23,8 Oikaistu EBITA, % 6,5 5,4 5,6 4,0 5,6 Nettorahoituskulut, milj. euroa -3,7 -4,4 -3,9 -3,8 -1,7 % liikevaihdosta -0,6 -0,9 -0,8 -0,8 -0,4 Tulos ennen veroja, milj. euroa 24,2 13,7 6,3 9,5 17,4 % liikevaihdosta 4,2 2,7 1,2 1,9 4,1 Tuloverot, milj. euroa -5,1 -4,8 -1,8 -2,7 -3,4 Tilikauden voitto 19,1 8,9 4,5 6,8 14,1 Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa 24,9 42,8 17,4 -18,8 -25,1 Oman pääoman tuotto ROE, %* 16,1 8,1 3,8 5,7 13,6 Sijoitetun pääoman tuotto ROCE, % * 8,8 5,7 3,1 4,7 11,8 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 44 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 2021 2020 vertailu- kelpoinen 2019 2018 2017 ilman IFRS16 Osakekohtainen tulos (EPS) 0,89 0,38 0,15 0,16 0,46 Osakekohtainen oma pääoma, euroa 5,27 4,82 4,47 5,36 4,87 Osinko/osake, euroa (hallituksen esitys) 0,30 0,20 0,10 0,16 Osinko/tulos, % 33,72 51,80 64,0 34,7 Efektiivinen osinkotuotto, % 2,37 2,13 1,2 1,2 Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 22 594 235 22 617 841 22 620 135 22 620 135 20 613 146 Osakkeiden lukumäärä keskimäärin 22 589 383 22 586 212 22 620 135 22 224 236 20 613 146 Markkina-arvo, milj. euroa 285,6 212,2 345,6 195,0 274,0 Osingonjako, milj. euroa 6,8 4,5 2,3 3,3 Hinta/voittosuhde (P/E-luku) 14,21 24,39 102,71 55,1 28,9 Osakkeen ylin kurssi, euroa 12,98 15,66 15,88 15,28 18,42 Osakkeen alin kurssi, euroa 9,26 8,72 8,70 8,56 12,60 Osakkeen tilikauden keskikurssi, euroa 11,18 12,09 12,77 12,18 16,30 Osakkeen kurssi kauden lopussa, euroa 12,64 9,38 15,28 8,62 13,34 Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl 6 929 6 620 4 062 6 182 5 189 Osakkeiden vaihto, % 30,7 29,3 18,0 27,8 25,2 Osakekohtaiset tunnusluvut * Vaihtoehtoinen tunnusluku ** Oikaistu takautuvasti johtuen pilvipalveluihin liittyviä menoja koskevan IFRIC agendapäätöksen noudattamisesta. Lisätietoja IFRIC agendapää- töksen vaikutuksista on esitetty Laatimisperiaatteiden kohdassa ”päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat". Rahoitus ja taloudellinen asema 2021 2020 vertailu- kelpoinen 2019 2018 2017 ilman IFRS16 Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa 194,7 194,8 192,7 178,0 34,2 % liikevaihdosta 33,7 38,3 37,2 36,5 8,1 Omavaraisuusaste, % 26,9 25,9 24,3 29,9 41,8 Nettovelkaantumisaste (Gearing), % 158,8 170,6 181,7 136,6 32,3 Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 3,0 3,6 3,5 3,9 1,0 hallussa olevia omia osakkeita tai osakkeet hanki- taan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kolmen viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2022 on julkistettu. Mikäli tämä ei ole mahdollista oikeudellisista tai muista säädöspe- rusteisista syistä, kuten esimerkiksi sisäpiirisään- nökset, luovutetaan tai hankitaan osakkeet ensim- mäisenä mahdollisena ajankohtana tämän jälkeen tai vaihtoehtoisesti palkkio maksetaan rahana. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuo- den 2023 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla. Nimitystoimikunta ehdottaa, että kullekin halli- tuksen jäsenelle maksetaan rahana jokaiselta hal- lituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokous- palkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkus- tussäännön mukaisesti. 45 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 1 000 € Q4/21 Q3/21 Q2/21 Q1/21 Q4/20 Q3/20 Q2/20 Q1/20 Tuloslaskelma Liikevaihto 154 721 140 622 142 545 139 887 137 194 123 855 114 659 132 974 Liiketoiminnan muut tuotot 1 644 698 241 1 121 472 634 937 336 Materiaalit ja palvelut -56 325 -49 273 -50 719 -53 201 -53 539 -47 496 -44 202 -52 740 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -69 278 -60 536 -64 100 -61 250 -55 478 -50 093 -52 296 -56 368 Liiketoiminnan muut kulut -16 221 -13 303 -12 941 -11 695 -13 580 -10 408 -10 605 -12 092 Käyttökate (EBITDA) 14 542 18 208 15 025 14 862 15 068 16 491 8 493 12 111 Oikaistu käyttökate (EBITDA) 14 889 19 339 15 884 15 223 15 780 17 240 9 060 12 693 Oikaistu käyttökate (EBITDA), % 9,6 13,8 11,1 10,9 11,5 13,9 7,9 9,5 Poistot -8 961 -8 797 -8 478 -8 465 -8 314 -8 623 -8 336 -8 750 Liikevoitto (EBIT) 5 581 9 411 6 547 6 397 6 754 7 869 157 3 361 Oikaistu liikevoitto (EBIT) 6 030 10 470 7 155 6 691 7 331 8 656 668 4 243 Oikaistu liikevoitto (EBIT), % 3,9 7,4 5,0 4,8 5,3 7,0 0,6 3,2 Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkei- den poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) 7 837 12 252 8 929 8 317 8 956 10 289 2 272 5 908 Oikaistu EBITA, % 5,1 8,7 6,3 5,9 6,5 8,3 2,0 4,4 Rahoitustuotot 58 64 62 58 50 73 64 46 Rahoituskulut -1 063 -935 -1 006 -952 -1 066 -1 100 -1 075 -1 396 Tulos ennen veroja 4 576 8 539 5 603 5 502 5 738 6 842 -854 2 011 Tuloverot -1 234 -1 702 -1 107 -1 088 -2 789 -1 511 53 -589 Tilikauden tulos 3 342 6 838 4 496 4 415 2 949 5 331 -801 1 422 Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden tuloksesta 4 257 6 978 4 335 4 524 3 400 4 531 -531 1 287 Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta -915 -140 161 -110 -452 800 -269 136 EPS 0,19 0,31 0,19 0,20 0,15 0,20 -0,02 0,06 Henkilöstö periodin lopussa 6 297 5 750 6 000 5 783 5 550 5 882 5 640 5 535 Henkilöstön muutos kvartaalilla 547 -250 217 233 -332 243 105 21 * Vertailukelpoinen. Oikaistu takautuvasti johtuen pilvipalveluihin liittyviä menoja koskevan IFRIC agendapäätöksen noudattamisesta. Lisätietoja IFRIC agendapäätöksen vaikutuksista on esitetty Laatimisperiaat- t eiden kohdassa ”päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat". Kvartaalitiedot 46 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Tunnusluvut Osakekohtainen tulos (EPS) Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella Vaihtoehtoiset tunnusluvut Osakekohtainen oma pääoma Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa Osakekohtainen osinko Tilikauden osingonjako (tai ehdotus) Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa Osinko tuloksesta, % Osakekohtainen osinko x 100 Osakekohtainen tulos (EPS) Efektiivinen osinkotuotto, % Osakekohtainen osinko x 100 Tilikauden päätöskurssi Hinta/voittosuhde (P/E-luku) Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos (EPS) Osakevaihto, % Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana x 100 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Oman pääoman tuotto, % (ROE) Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) x 100 Oma pääoma (keskiarvo) Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + rahoituskulut (rullaava 12 kk) x 100 Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot Nettovelkaantumisaste (Gearing), % Korolliset rahoitusvelat - rahavarat x 100 Oma pääoma Käyttökate (EBITDA) Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset Käyttökate (EBITDA), % Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset x 100 Liikevaihto Oikaistu käyttökate (EBITDA) Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät Oikaistu käyttökate (EBITDA), % Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät x 100 Liikevaihto Oikaistu liikevoitto ennen aineetto- mien hyödykkeiden poistoja ja arvon- alentumisia (EBITA) Liikevoitto + oikaisuerät + aineettomien hyödykkei- den poistot ja arvonalentumiset Oikaistu EBITA, % Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkei- den poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) x 100 Liikevaihto Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen, rullaava 12 kk Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk) Rahavirta investointien jälkeen Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettorahavirta Oikaistu liikevoitto (EBIT) Liikevoitto + oikaisuerät Oikaistu liikevoitto, % Oikaistu liikevoitto (EBIT) x 100 Liikevaihto Tulos ennen veroja Tilikauden voitto + tuloverot Bruttoinvestoinnit Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä käyttöoikeusomaisuuseriin Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % Kauden liikevaihto - yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella - edellisen kauden liikevaihto x 100 Edellisen kauden liikevaihto Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat * Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumi- set ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjär- jestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS-tulkinta- komitean antaman uuden pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen peruutukset. Uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna esitetään Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA). 47 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 1 000 euroa, ellei toisin mainita 2021 2020 Oman pääoman tuotto, % (ROE) Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) / 19 091 8 901 Oma pääoma alussa 114 190 105 323 Oma pääoma lopussa 122 611 114 190 Oma pääoma (keskiarvo) x 100 118 400 109 756 Oman pääoman tuotto, % (ROE) 16,1 8,1 Oman pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana. Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) 2021 2020 Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + 24 222 13 737 Rahoituskulut (rullaava 12 kk) 3 956 4 637 / 28 178 18 373 Taseen loppusumma alussa - 441 337 437 685 Korottomat velat alussa 119 031 112 655 322 306 325 030 Taseen loppusumma lopussa - 457 066 441 337 Korottomat velat lopussa 135 479 119 031 321 587 322 306 Keskiarvo x 100 321 947 323 668 Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) 8,8 5,7 Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnuslu- vuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoi- tetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle. Omavaraisuusaste, % 2021 2020 Oma pääoma / 122 611 114 190 Taseen loppusumma - 457 066 441 337 Saadut ennakot x 100 938 1 158 Omavaraisuusaste, % 26,9 25,9 Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuu- desta on rahoitettu omalla pääomalla. Nettovelkaantumisaste (Gearing), % 2021 2020 Korolliset rahoitusvelat - 198 977 208 117 Rahavarat / 4 257 13 306 Oma pääoma x 100 122 611 114 190 Nettovelkaantumisaste (Gearing), % 158,8 170,6 Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta. Luku kertoo, mikä on omistajien yri- tykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Konser- nin rahoitusjärjestelyn toinen finanssikovenantti on gearing-tunnusluku eli nettovelkaantumisaste. Tunnusluvun maksimiarvo on 115 % ilman IFRS 16 vaikutusta (frozen GAAP). Rahoitussopimuksen mukaan laskettu Gearing oli tilinpäätöstilanteessa 91 %. Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk 2021 2020 Korolliset rahoitusvelat - 198 977 208 117 Rahavarat 4 257 13 306 Nettovelka / 194 720 194 810 Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk) 65 336 54 773 Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk 3,0 3,6 Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osinkoa. Konsernin rahoitusjärjestelyn toinen finanssikovenantti perustuu konsernin nettovelan ja pro forma -käyttökatteen suhteeseen (Leverage). Rahoitusjärjestelyn mukaisen kove- nanttiehdon maksimiarvo on 3,75. Lainamarginaali nousee, mitä lähempänä kovenantti maksimiar- voa on. Konsernin johto ja hallitus seuraavat kovenanttiehdon täyttymistä kuukausittain ja rahoitta- jille kovenantti raportoidaan kvartaaleittain. Kovenanttilaskelmat päivitetään myös ennusteilla aina, kun konserni on toteuttamassa materiaalista yrityshankintaa. Rahoitussopimuksen mukaan laskettu Leverage oli tilinpäätöstilanteessa 2,31. Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tun- nuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle. Lukuohjeet: / jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla - vähennetään seuraava luku/luvut + lisätään seuraava luku/luvut 48 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA) 2021 2020 Kauden tulos 19 091 8 901 Tuloverot -5 130 -4 835 Rahoituskulut -3 956 -4 637 Rahoitustuotot 242 232 Poistot ja arvonalentumiset -34 701 -34 023 Käyttökate (EBITDA) 62 638 52 164 IFRS 3-kulut 1 428 124 Pilvipalveluita koskevan agendapäätöksen kirjaukset 563 282 Muut käyttökatteen oikaisut 707 2 204 Käyttökatteen oikaisut yhteensä 2 698 2 609 Oikaistu käyttökate (EBITDA) 65 336 54 773 Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulu- jen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisä- tietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatii- visen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kau- sien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta. Käyttökate (EBITDA), % 2021 2020 Käyttökate / 62 638 52 164 Liikevaihto x 100 577 774 508 682 Käyttökate (EBITDA), % 10,8 10,3 Oikaistu käyttökate (EBITDA), % 2021 2020 Oikaistu käyttökate / 65 336 54 773 Liikevaihto x 100 577 774 508 682 Oikaistu käyttökate (EBITDA), % 11,3 10,8 Liikevoitto EBIT, oikaistu liikevoitto EBIT ja oikaistu EBITA 2021 2020 Kauden tulos 19 091 8 901 Tuloverot -5 130 -4 835 Rahoituskulut -3 956 -4 637 Rahoitustuotot 242 232 Liikevoitto EBIT 27 936 18 141 Pilvipalveluita koskevan agendapäätöksen kirjaukset -290 -232 Muut poistojen ja arvonalentumisten oikaisut yhteensä 1 381 Käyttökatteen oikaisut yhteensä 2 698 2 609 Liikevoiton oikaisut yhteensä 2 410 2 758 Oikaistu liikevoitto EBIT 30 346 20 899 PPA-poistot 2 985 3 097 Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset 3 714 3 197 Pilvipalveluita koskevan agendapäätöksen kirjaukset 290 232 Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) 37 335 27 424 Liikevoitto (EBIT), % 2021 2020 Liikevoitto / 27 936 18 141 Liikevaihto x 100 577 774 508 682 Liikevoitto (EBIT), % 4,8 3,6 Oikaistu liikevoitto (EBIT), % 2021 2020 Oikaistu liikevoitto / 30 346 20 899 Liikevaihto x 100 577 774 508 682 Oikaistu liikevoitto (EBIT), % 5,3 4,1 Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), % 2021 2020 Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) / 37 335 27 424 Liikevaihto x 100 577 774 508 682 Oikaistu EBITA, % 6,5 5,4 Rahavirta investointien jälkeen 2021 2020 Liiketoiminnan nettorahavirta 56 936 46 904 Investointien nettorahavirta -32 064 -4 124 Rahavirta investointien jälkeen 24 873 42 780 Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun juoksevan liiketoiminnan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo paljonko yritykselle jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle. Tulos ennen veroja 2021 2020 Kauden tulos 19 091 8 901 Tuloverot -5 130 -4 835 Tulos ennen veroja 24 222 13 737 Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituse- riä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako, Oikaistu liike- voitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttä- mättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa ver- tailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liikevoit - toa (EBIT) sekä oikaistua liikevoittoa ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA). 49 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % 2021 2020 Kauden liikevaihto - 577 774 508 682 Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella 11 008 1 424 Edellisen kauden liikevaihto 508 682 518 596 Liikevaihdon orgaaninen kasvu / 58 084 -11 338 Edellisen kauden liikevaihto x 100 508 682 518 596 Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % 11,4 -2,2 Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, % 2,2 0,3 Liikevaihdon kasvu 69 092 -9 914 Liikevaihdon kasvu, % 13,6 -1,9 Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritys- järjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimi- pisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi. Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti: 2021 2020 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 414 1 457 Liiketoiminnan muut kulut 2 285 1 152 Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä 2 698 2 609 Poistot ja arvonalentumiset -288 149 Liikevoiton oikaisuerät yhteensä 2 410 2 758 * Oikaistu takautuvasti johtuen pilvipalveluihin liittyviä menoja koskevan IFRIC agendapäätöksen nou- dattamisesta. Lisätietoja IFRIC agendapäätöksen vaikutuksista on esitetty Laatimisperiaatteiden koh- dassa ”päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat". ** Oikaisuerien määritelmä on muuttunut: oikaisueriä ovat entisen määrittelyn lisäksi liiketoimintojen hankintojen kulut ja IFRS-tulkintakomitean antaman uuden pilvipalvelu-ja koskevan agendapäätöksen mukaiset kulukirjaukset sekä poistojen peruutukset. 2021 2020 Käyttökate (EBITDA) 62 638 52 164 Oikaisut käyttökatteeseen Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut 414 -60 Osakekannustinjärjestelmän korvaukset liittyen rauenneeseen ostotar- joukseen 1 517 Tappiolliset myyntisopimukset -225 IFRS 3-kulut 1 428 124 Pilvipalveluita koskevan agendapäätöksen kirjaukset 563 282 Muut 518 747 Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä 2 698 2 609 Oikaistu käyttökate (EBITDA) 65 335 54 772 Poistot ja arvonalentumiset -34 701 -34 023 Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin Kassavirtaan vaikuttamaton tuplapoisto fuusion johdosta 354 Pilvipalveluita koskevan agendapäätöksen kirjaukset -290 -232 Toimipisteiden sulkeminen 1 26 Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä -288 149 PPA-poistot 2 985 3 097 Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset ilman pil- vipalveluita 4 004 3 428 Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset yhteensä 6 988 6 525 Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) 37 335 27 424 Liikevoitto (EBIT) 27 936 18 141 Rahoitustuotot 242 232 Rahoituskulut -3 956 -4 637 Tuloverot -5 130 -4 835 Tilikauden voitto 19 091 8 901 Bruttoinvestoinnit 2021 2020 Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa 44 989 43 996 Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa 95 586 102 832 Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa 14 866 15 336 Liikearvo kauden lopussa 188 909 173 607 Lisätään kauden poistot ja arvonalentumiset 34 701 34 023 Aineelliset hyödykkeet kauden alussa 43 996 53 237 Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa 102 832 108 109 Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa 15 336 18 133 Liikearvo kauden alussa 173 607 173 607 Aineellisten hyödykkeiden myynnit kaudella -1 503 -8 700 Bruttoinvestoinnit 44 784 25 409 Bruttoinvestoinneilla tarkoitetaan pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankintoja mukaan lukien yritysjärjestelyt. Investoinneista ei vähennetä aineellisten hyödykkeiden myyntejä tai liiketoimin- noista luopumisia. Investoinnit on esitetty kassavirtaperusteisesti myös rahoituslaskelmassa. 50 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Osakkeet ja osakkeenomistajat Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2021 Osakkeita kpl Osuus osakkeista ja äänistä, % 1 LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ 3 481 641 15,4 % 2 MWW YHTIÖ OY 2 309 010 10,2 % 3 KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ FENNIA 1 998 965 8,8 % 4 LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN, HENKIVAKUUTUSYHTIÖ 1 893 985 8,4 % 5 KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ELO 1 267 161 5,6 % 6 NIEMISTÖ LEENA KATRIINA 704 687 3,1 % 7 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN 628 431 2,8 % 8 SKANDINAVISKA ENSKILDA BANKEN AB (PUBL) HELSINGIN SIVUKONTTORI 497 093 2,2 % 9 FONDITA NORDIC MICRO CAP SIJOITUSRAHASTO 470 000 2,1 % 10 OP-SUOMI PIENYHTIÖT 383 175 1,7 % 10 suurinta yhteensä 13 634 148 60,3 % Muut osakkeenomistajat 8 985 987 39,7 % 22 620 135 100,0 % Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2021 Osakkeita/osakas Omistajien lkm Osuus omistajista, % Osakkeita, kpl Osuus osakkeista, % 1 - 100 8 307 54,9 % 370 257 1,6 % 101 - 1 000 5 938 39,3 % 2 057 759 9,1 % 1 001 - 10 000 771 5,1 % 2 133 191 9,4 % 10 001 - 100 000 90 0,6 % 2 617 582 11,6 % 100 001 - 500 000 13 0,1 % 3 157 466 14,0 % 500 001 - 7 0,0 % 12 283 880 54,3 % Yhteensä 15 126 100,0 % 22 620 135 100,0 % joista hallintarekisteröityjä 10 867 727 3,8 % Liikkeeseen laskettu määrä 22 620 135 100,0 % 1–100 osaketta/osakas 1,6% 101–1000 9,1% 1001–10000 9,4% 10001–100000 11,6 % 100001–500000 14,0% 500001– 54,3% Osakkeen omistuksen jakautuminen 31.12.2021 51 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Omistajaryhmät 31.12.2021 Omistajien lkm Osuus omistajista, % Osakkeita, kpl Osuus osakkeista, % Yritykset 534 3,5 % 4 360 877 20,0 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 46 0,3 % 9 391 463 43,2 % Julkisyhteisöt 6 0,0 % 2 047 965 9,4 % Kotitaloudet 14 469 95,7 % 5 792 445 26,6 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 39 0,3 % 133 408 0,6 % Ulkomaat 32 0,2 % 26 250 0,1 % Yhteensä 15 126 100,0 % 21 752 408 96,2 % Hallintarekisteröityjä 867 727 3,8 % Liikkeeseen laskettu määrä 22 620 135 100,0 % Johdon osakkeenomistus 31.12.2021 Suora omistusosuus Epäsuorat omistukset Osakkeita kpl Osuus osakkeista ja äänistä, % Osakkeita kpl Osuus osakkeista ja äänistä, % Hallitus Mikko Wirén (MWW Yhtiö Oy) 2 309 010 10,2 % Mikko Wirén 5 000 0,0% Leena Niemistö 704 687 3,1 % Hannu Juvonen 808 0,0 % Mika Manninen 808 0,0 % Kati Sulin 808 0,0 % Seija Turunen 1 212 0,0 % Johtoryhmä Joni Aaltonen 37 524 0,2 % Teija Kulmala 14 819 0,1 % Tarja Rantala 16 270 0,1 % Elina Heliö 1 743 0,0 % Marko Savolainen 9 815 0,0 % Juha-Pekka Halttunen 6 094 0,0 % Antti-Jussi Aro 500 0,0 % Riihijärvi Sari 0 0,0 % Yritykset 20,0% Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 43,2% Julkisyhteisöt 9,4% Kotitaloudet 26,6% Voittoa tavoittele- mattomat yhteisöt 0,6% Ulkomaat 0,1% Osakkeen omistuksen jakautuminen 31.12.2021 52 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös 1.1.–31.12.2021 SISÄLLYSLUETTELO Konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 54 Konsernin tase, IFRS 54 Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 55 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS 56 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS Kategoria Nro Selite Laatimisperiaatteet 57 Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat 58 Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit 59 Tuloslaskelma 1 Myyntituotot asiakassopimuksista ja segmenttitiedot 61 Tuloslaskelma 2 Liiketoiminnan muut tuotot 64 Tuloslaskelma 3 Materiaalit ja palvelut 64 Tuloslaskelma 4 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja henkilöstön lukumäärä 64 Tuloslaskelma 5 Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 65 Tuloslaskelma 6 Liiketoiminnan muut kulut ja tilintarkastuspalkkiot 65 Tuloslaskelma 7 Poistot ja arvonalentumiset 66 Tuloslaskelma 8 Rahoitustuotot 66 Tuloslaskelma 9 Rahoituskulut 66 Tuloslaskelma, verot 10 Tuloverot 67 EPS 11 Osakekohtainen tulos 67 Tase 12 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 67 Tase 13 Aineettomat hyödykkeet 69 Tase 14 Käyttöoikeusomaisuuserät 72 Tase 15 Muut pitkäaikaiset saamiset 73 Tase 16 Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset) 73 Tase 17 Varaukset 74 Tase 18 Ostovelat ja muut velat 75 Tase, verot 19 Laskennalliset verosaamiset ja -velat 75 Pääoma 20 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin 77 Pääoma 21 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 79 Pääoma 22 Rahoitusvelat 79 Pääoma 23 Rahoitusvelkojen ei-rahavirtavaikutteiset muutokset 80 Pääoma 24 Pääoman hallinta 80 Riskienhallinta 25 Rahoitusriskien hallinta 80 Konsernirakenne 26 Hankitut liiketoiminnot 82 Konsernirakenne 27 Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet 83 Konsernirakenne 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisjärjestelyissä 84 Muut 29 Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset 84 Muut 30 Lähipiiritapahtumat 85 Muut 31 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat 86 Emoyhtiön tilinpäätös päälaskelmat, FAS Emoyhtiön tuloslaskelma FAS 87 Emoyhtiön taselaskelma FAS 88 Emoyhtiön rahoituslaskelma FAS 88 Emoyhtiön tilinpäätös liitetiedot, FAS Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS 89 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 94 Tilintarkastuskertomus 95 Tietoja osakkeenomistajille 99 53 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 1 000 euroa Liite 1.1.-31.12.2021 1.1.-31.12.2020 Vertailukelpoi- nen Liikevaihto 1 577 774 508 682 Liiketoiminnan muut tuotot 2 3 704 2 379 Materiaalit ja palvelut 3 -209 516 -197 977 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 4 -255 164 -214 235 Liiketoiminnan muut kulut 6 -54 151 -46 678 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 28 -9 -7 Käyttökate 62 638 52 164 Poistot ja arvonalentumiset 7 -34 701 -34 023 Liikevoitto 27 936 18 141 Rahoitustuotot 8 242 232 Rahoituskulut 9 -3 956 -4 637 Rahoitustuotot ja -kulut -3 715 -4 404 Tulos ennen veroja 24 222 13 737 Tuloverot 10 -5 130 -4 835 Tilikauden voitto 19 091 8 901 Tilikauden laaja tulos yhteensä 19 091 8 901 Emoyhtiön omistajille 20 095 8 687 Määräysvallattomille omistajille Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos, euroa -1 004 214 Laimentamaton 11 0,89 0,38 Laimennettu 0,89 0,38 * Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuus- sa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomeno- jen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen. Konsernin tase, IFRS 1 000 euroa Liite 31.12.2021 31.12.2020 Vertailukelpoi- nen Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 12 44 989 43 996 Liikearvo 13 188 909 173 607 Muut aineettomat hyödykkeet 13 14 866 15 336 Käyttöoikeusomaisuuserät 14 95 586 102 832 Osuudet osakkuusyrityksissä 28 308 17 Muut sijoitukset 1 176 126 Muut saamiset 15 5 211 5 503 Laskennalliset verosaamiset 19 5 484 5 555 356 529 346 973 Liite 31.12.2021 31.12.2020 Vaihto-omaisuus 3 705 3 400 Myyntisaamiset ja muut saamiset 16 92 143 75 771 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 433 1 886 Rahavarat 4 257 13 306 100 537 94 364 Varat yhteensä 457 066 441 337 Osakepääoma 80 80 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 116 520 116 520 Kertyneet voittovarat 2 501 -7 633 119 101 108 967 Määräysvallattomien omistajien osuus 3 510 5 223 Oma pääoma yhteensä 122 611 114 190 Laskennalliset verovelat 19 5 884 5 761 Varaukset 17 134 114 Vuokrasopimusvelat 22 87 857 95 475 Rahoitusvelat 20 91 445 92 523 Muut pitkäaikaiset velat 1 002 1 152 186 321 195 024 Ostovelat ja muut velat 18 125 107 109 352 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 3 282 2 004 Varaukset 17 71 648 Vuokrasopimusvelat 22 18 392 18 705 Rahoitusvelat 20 1 283 1 415 148 135 132 124 Velat yhteensä 334 455 327 147 Oma pääoma ja velat yhteensä 457 066 441 337 * Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhti- kuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönot- tomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen. 54 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 1 000 euroa Liite 1.1.-31.12.2021 1.1.-31.12.2020 Vertailukelpoinen Tilikauden voitto 19 091 8 901 Verot 5 130 4 835 Poistot ja arvonalentumiset 34 701 34 023 Rahoitustuotot ja -kulut 3 724 4 411 Muut -45 -66 Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta 62 601 52 105 Käyttöpääoman muutos -3 336 -1 830 Saadut korot 235 223 Maksetut verot -2 564 -3 594 Liiketoiminnan nettorahavirta 56 936 46 904 Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -14 833 -9 597 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 526 6 843 Muiden sijoitusten muutos -1 350 20 Saadut osingot 7 10 Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 26 -16 414 -1 400 Investointien nettorahavirta -32 064 -4 124 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat -3 017 -18 282 Omien osakkeiden hankinta -582 -692 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 23 0 -501 Pitkäaikaisten lainojen nostot 23 20 000 0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 23 -21 584 -11 675 Vuokrasopimusvelkojen maksut 23 -19 822 -20 604 Maksetut korot ja maksut -3 986 -4 512 Maksetut osingot ja muu voitonjako -4 932 -212 Rahoituksen nettorahavirta -33 923 -56 477 Rahavarojen muutos -9 050 -13 697 Rahavarat tilikauden alussa 13 306 27 004 Rahavarat tilikauden lopussa 4 257 13 306 * Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pil- vipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen. 55 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma Yhteensä Oma pääoma 1.1.2020 80 116 520 -15 481 4 965 106 083 IFRIC agendapäätös koskien pilvipalvelujärjestelyiden räätälöinti- ja konfigu- rointikustannuksia -761 -761 Vertailukelpoinen oma pääoma 1.1.2020 80 116 520 -16 242 4 965 105 323 Tilikauden tulos, vertailukelpoinen 8 687 214 8 901 Tilikauden laaja tulos yhteensä 8 687 214 8 901 Osingonjako -312 -312 Omien osakkeiden hankinta -692 -692 Osakeperusteiset etuudet 1 312 1 312 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 620 -312 308 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa -698 356 -342 Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä -698 356 -342 Oma pääoma 31.12.2020 80 116 520 -7 633 5 223 114 190 Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma Yhteensä Oma pääoma 1.1.2021 80 116 520 -7 633 5 223 114 190 Tilikauden tulos 20 095 -1 004 19 091 Tilikauden laaja tulos yhteensä 20 095 -1 004 19 091 Osingonjako -4 517 -315 -4 832 Omien osakkeiden hankinta -582 -582 Osakeperusteiset etuudet 14 14 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -5 085 -315 -5 400 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa -4 875 -395 -5 270 Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä -4 875 -395 -5 270 Oma pääoma 31.12.2021 80 116 520 2 501 3 510 122 611 * Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen. 56 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Laatimisperiaatteet Konsernin perustiedot Pihlajalinna on Suomen johtavia yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajia. Konserni palvelee yksityishenkilöitä, yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja julkisyhteisöjä, kuten kuntia ja sairaanhoitopiirejä. Pihlajalinna tuottaa laaja-alaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä hyvinvointipalveluja. Palveluvalikoimaan kuuluvat yleis- ja erikoislääkäripalvelut, työterveyshuolto, sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistukset, liikuntakeskuspalvelut, vastuulääkäri- ja etävastaanottopalvelut sekä asumis- ja työvoimapalvelut. Tilikauden lopussa Pihlajalinnalla oli yksityisiä lääkäri- keskuksia, sairaaloita, hammasklinikoita, liikuntakeskuksia, tehostetun palveluasumisen yksiköitä noin 140. Lisäksi Pihlajalinnalla on neljä isoa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistussopimusta, joilla on yhteensä noin 60 toimipistettä (mm. terveyskeskuksia, neuvoloita, tehoste- tun palveluasumisen yksiköitä ja päivätoimintakeskuksia). Konsernin emoyhtiö Pihlajalinna Oyj on suomalainen Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka y-tunnus on 2617455-1. Yhtiön kotipaikka on Tam- pere ja sen rekisteröity osoite on Kehräsaari B, 33200 Tampere, Suomi. Pihlajalinna Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla. Jäljennös kon- sernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta in-vestors.pihlajalinna.fi tai konsernin emoyrityksen pääkont-torista osoitteesta Kehräsaari B, 33200 Tampere. Pihlajalinna Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 17.2.2022 tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkista- misen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiöko- kouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätök- sen muuttamisesta. Tilinpäätöksen laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpää- tösstandardien (International Financial Reporting Stan- dards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2021 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstan- dardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Liitetietoon vaikuttavat laatimisperiaatteet on esitetty kyseisen liitetiedon kohdalla otsikolla Laatimisperiaatteet. Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro ja kaikki luvut on pyöristetty lähimpään tuhatlukuun, ellei muuta ole esitetty. Uudet laatimisperiaatteet, joita on sovel- lettu 31.12.2021 Päättyneellä tilikaudella Pilvipalvelujärjestelyn konfigurointi- tai räätälöintimenot – IAS 38 Aineettomat hyödykkeet (voimassa heti) IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistama agendapäätös selventää, kuinka palveluna ostettavan (Software as a Service, SaaS) toimittajan ohjelmiston konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan. Agendapää- tös käsittelee sitä, voiko palvelun ostanut yritys kirjata taseeseensa aineettoman hyödykkeen ja jos ei, kuinka käyttöönottomenot käsitellään kirjanpidossa. Agenda- päätöksiä odotetaan sovellettavan mahdollisimman pian niiden julkistamisen jälkeen. Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa tätä agendapää- töstä pilvipalveluiden käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen. IFRIC agendapäätöksen takautuvat vaikutukset vuoden 2020 tilinpäätökseen 2020 Rapor- toidut luvut Ifric - agenda- päätök- sen vaiku- tus 2020 Vertailu- kelpoiset luvut Varat Muut aineettomat hyödykkeet 16,3 -1,0 15,3 Laskennalliset verosaamiset 5,4 0,2 5,6 Pitkäaikaiset varat yhteensä 347,8 -0,8 347,0 Varat yhteensä 442,1 -0,8 441,3 Oma pääoma Kertyneet voittovarat -15,6 -0,8 -16,3 Katsauskauden tulos 8,7 0,0 8,7 Yhteensä 109,8 -0,8 109,0 Määräysvallattomien omista- jien osuus 5,2 0,0 5,2 Oma pääoma yhteensä 115,0 -0,8 114,2 Oma pääoma ja velat yhteensä 442,1 -0,8 441,3 Tuloslaskelma Liiketoiminnan muut kulut -46,4 -0,3 -46,7 Käyttökate (EBITDA) 52,4 -0,3 52,2 Poistot ja arvonalentumiset -34,3 0,2 -34,0 Liikevoitto (EBIT) 18,2 0,0 18,1 Tulos ennen veroja 13,8 0,0 13,7 Tuloverot -4,8 0,0 -4,8 Tilikauden laaja tulos yhteensä 8,9 0,0 8,9 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 8,7 0,0 8,7 Määräysvallattomille omistajille 0,2 0,0 0,2 57 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Liiketoiminnan rahavirrat pienentyivät ja investointien ra- havirrat kasvoivat 0,6 miljoonaa euroa agendapäätöksen soveltamisen johdosta. Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit Konserni otti vuonna 2021 käyttöön seuraavat IASB:n jul- kaisemat muutetut standardit. Niillä ei kuitenkaan odoteta olevan olennaista vaikutusta Pihlajalinnan tilinpäätöksiin. Covid-19:ään liittyvät vuokrahelpotukset 30.6.2021 jälkeen — Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset (so- vellettava 1.4.2021 alkaen tilikausiin, jotka alkavat viimeis- tään 1.1.2021 tai sen jälkeen) Muutos sallii vuokralle ottajien jättää kirjaamatta vuokrahelpotukset vuokrasopimusten muutoksina, mikäli helpotukset ovat Covid-19 -pandemian suora seuraus ja ne täyttävät tietyt ehdot. Helpotusta ei ole sovellettu tilinpäätökseen 2021. Viitekorkouudistus – Vaihe 2 – Muutokset IFRS 9:ään Rahoitusinstrumentit, IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen, IFRS 7:ään Rahoitusinstru- mentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, IFRS 4:ään Vakuutussopimukset ja IFRS 16:een Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutokset antavat ohjeita viitekorkouudistuksen jälkeiselle ajalle sopimuksen mukaisten rahavirtojen sekä suojaussuhteissa tapahtuneiden muutosten osalta, kun muutokset johtuvat nimenomaan viitekorkojen vertailuar- voasetuksen voimaantulosta (IBOR-reformin aiheuttamat muutokset). Muutoksilla ohjataan yhtiöitä esittämään hyödyllistä tietoa uudistuksen voimaantulon aiheuttamis- ta vaikutuksista tilinpäätöksiin Yhdistelyperiaatteet Tytäryhtiöt Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on määräys- valta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallise- na yhteisössä altistuu yhteisön muuttuville tuotoille tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikut- tamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Jos hankinnan kirjanpitokäsittelyä ei saada valmiiksi sen raportointi- kauden loppuun mennessä, jonka aikana yhdistäminen tapahtuu, tilinpäätöksessä esitetään alustavat määrät niistä eristä, joiden kirjanpitokäsittely on kesken. Tarkas- telujakson aikana oikaistaan takautuvasti hankinta-ajan- kohtana kirjattuja alustavia määriä, mikäli uutta tietoa hankintahetken tilanteesta ilmenee. Tarkastelujakso ei saa olla pidempi kuin yksi vuosi hankinta-ajankohdasta lukien. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson päätyttyä tulosvaikutteisesti. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan koh- teessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuu- desta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omis- tetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, merkitään taseeseen liikearvoksi. Mikäli vastikkeen, määräysvallatto- mien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuu- den yhteismäärä on pienempi kuin tytäryhtiön hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpää- tökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liike- tapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätös- tä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Laaja tulos kohdis- tetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallat- tomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräys- vallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämi- seen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä synty- vä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvai- kutteisesti. Osakkuus- ja yhteisjärjestelyt Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 58 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useam- malla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pi- tämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat pää- tökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yk- simielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liitty- viä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konserniti- linpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappios- ta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osak- kuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osak- kuus- tai yhteisyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa. Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona suhteel- lisella yhdistelymenetelmällä rivi riviltä omistusosuuden mukaisesti. Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyrityksen sekä liiketoimintaa harjoittavien tytäryritys- ten toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt muunta- vat omissa kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kursseja käyttäen toi- mintavaluutakseen. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin kulueriin. Segmenttiraportointi Pihlajalinnan toimitusjohtaja tekee merkittävät operatii- viset päätökset konsernin tasolla. Konserni toimii ainoas- taan kotimaassa ja sen johtamisjärjestelmä perustuu aluepohjaiseen organisaatioon. Pihlajalinnan toimintara- kenteen mukaan konsernin toimitusjohtaja vastaa opera- tiivisen johtajan (COO) ja muun johtoryhmän avustuksella konsernin liiketoiminnoista ja palvelutarjonnasta niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Operatiivinen johtaja laatii konsernin liiketoimintojen budjetin aluejohtajien avustuksella. Konsernin toimitusjohtaja vastaa liiketoimin- tojen resursseista, investoinneista ja kannattavuudesta. Rahavirtaa tuottava yksikkö vastaa Pihlajalinnassa rapor- toitavaa segmenttiä eli konsernitasoa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, Pihlajalinnan toimitusjohtaja, seuraa konsernin tulosta. Segmenttitietoina raportoidaan konser- nitason luvut. Johdon harkintaa edellyttävät laatimis- periaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevai- suutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Konser- nissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännölli- sesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korja- taan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Lisäksi joudu- taan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperi- aatteiden soveltamisessa. Merkitykseltään oleellisimmat arviot ja oletukset on esitetty kyseisen liitetiedon kohdalla otsikolla Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkin- taan perustuvat ratkaisut. Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit * = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2021 mennessä. Costs of Fulfilling a Contract – Muutokset IAS 37:ään Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat (sovelletta- va 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutoksilla selvennetään, että kun tappiollista sopi- musta koskeva varaus kirjataan väistämättä aiheutuvien menojen perusteella, näihin menoihin sisällytetään välit- tömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus muista välittömistä menoista. Kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin tehdyt vuosit- taiset parannukset 2018–2020 (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Vuosittaiset parannukset -menettelyn (Annual Impro- vements) kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähem- män kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonai- suudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla on selvennetty seuraavia standardeja: • IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto – Subsidiary as a first-time adopter: Muutos yksinkertais- taa IFRS 1:n soveltamista tytäryrityksessä, josta tulee ensisiirtyjä myöhemmin kuin emoyrityksestä. Tytäryri- tys voi päättää arvostaa kertyneet muuntoerot samaan määrään kuin konsernitilinpäätöksessä. • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit – Fees in the ’10 per cent’ test for derecognition of financial liabilities: Muutoksel- la selvennetään taseesta poiskirjaamisen 10 %:n testiä palkkioiden osalta siten, että määritettäessä maksettu- 59 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS ja palkkioita vähennettyinä saaduilla palkkioilla, lainan- ottaja sisällyttää vain lainanottajan ja -antajan väliset maksetut tai saadut palkkiot, ml. lainanottajan tai -saa- jan muiden puolesta maksamat tai saamat palkkiot. • IFRS 16 Vuokrasopimukset – Lease incentives – esi- merkki 13: Muutoksella poistetaan esimerkistä vuokralle antajan suorittamat vuokratilojen remontointiin liitty- vät maksut, sillä esimerkki oli epäselvä siltä osin, miksi kyseiset maksut eivät ole kannustin. • IAS 41 Maatalous –Taxation in fair value measure- ments: Muutoksella poistetaan IAS 41:n vaatimus, jonka mukaan yritys ei ota huomioon verotuksesta johtu- via rahavirtoja, kun käypää arvoa määritetään, siten yhtenäistäen käyvän arvon määrittämiseen liittyvät vaatimukset IAS 41:ssä IFRS 13:n Käyvän arvon mää- rittäminen kanssa. Rahavirtoja ja diskonttauskorkoja koskevien oletusten tulisi olla keskenään yhdenmu- kaisia, kun käyvän arvon määrittämiseen käytetään nykyarvomenetelmää, eli molemmissa käytetään joko ennen veroja tai verojen jälkeen määritettyä diskont- tauskorkoa ja määritettyjä rahavirtoja. Property, Plant and Equipment — Proceeds before In- tended Use – Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttö- omaisuushyödykkeet (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen hyödyk- keen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot ja niihin liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvaikuttei- sesti. Käsitteellistä viitekehystä koskeva viittaus – Muutok- set IFRS 3:een Liiketoimintojen yhdistäminen (sovellet- tava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset päivittää IFRS 3:ssa olevan viittauksen ja sisältää viittauksen päivittämiseen liittyviä täsmennyksiä. IFRS 17 Vakuutussopimukset (voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aiempi käyttöönotto sallittua yhteisöille, jotka soveltavat myös IFRS 9 Rahoitusinstru- mentit - ja IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardeja) Uusi standardi koskee vakuutussopimuksia ja auttaa sijoittajia ja muita tahoja ymmärtämään paremmin va- kuuttajien altistumista riskeille sekä niiden kannattavuutta ja taloudellista asemaa. Tämä standardi korvaa IFRS 4 -standardin. Classification of Liabilities as Current or Non-cur- rent – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua) Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamis- käytäntöä sekä selventää vaatimuksia velkojen luokittele- miseksi lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Disclosure of Accounting Policies – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice State- ment 2 Making Materiality Judgements * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua) Muutokset selventävät olennaisuuden periaatteen so- veltamista laatimisperiaatteista annettaviin liitetietoihin. Definition of Accounting Estimates – Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidol- listen arvioiden muutokset ja virheet * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua) 60 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 1. Myyntituotot asiakassopimuksista Laatimisperiaatteet Konsernin liikevaihtona esitetään terveydenhuollon- ja sosiaalipalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden myyntiin liittyvät maksut käypään arvoon arvostettuina ja oikais- tuina mahdollisilla alennuksilla sekä muilla oikaisuerillä. Konsernin tarjoamia terveydenhuollon palveluita ovat työterveyspalvelut, palvelut lääkäriasema- ja sairaalatoi- minnoissa, vastuulääkäripalvelut, diagnostiikkapalvelut, kuntoutuspalvelut ja suunterveydenhoidon palvelut. Konsernin tarjoamia sosiaalipalveluita ovat ikäihmisten, vammais-, mielenterveys- ja päihderyhmien palvelut. Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta muodostuu sosi- aali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksista, jotka si- sältävät myös julkisen erikoissairaanhoidon kustannusvas- tuun. Konserni tuottaa terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointipalveluita. Konsernin Forever-liikuntakeskukset tarjoavat monipuolisia hyvinvointipalveluita kuntoileville aikuisille. Liikuntakeskustoiminta täydentää Pihlajalinnan ennaltaehkäisevää toimintaa työterveyshuollossa ja asi- akkaiden kuntoutumista erikoissairaanhoidon toimenpi- teiden jälkeen. Pihlajalinna palvelut ovat saatavilla laajasti myös digitaalisina. Konserni kirjaa työsuhteisten terveydenhuollon ammat- tilaisten sekä sopimusperusteisten ammatinharjoittajien palkkiot liikevaihtoon bruttoperusteisesti eli kokonais- asiakaslaskutuksen perusteella. Pihlajalinnalla on joh- don harkinnan mukaan ensisijainen vastuu palveluiden tuottamisesta asiakkaalle, jolloin se katsoo, että se toimii sopimussuhteessa päämiehenä altistuessaan palveluiden myyntiin liittyville merkittäville riskeille ja eduille. Sopi- musperusteisten ammatinharjoittajien palkkiot esitetään tuloslaskelman erässä Ulkopuoliset palvelut, ammatinhar- joittajapalkkiot. IFRS 15 Myyntituotot -standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta: mihin mää- rään ja milloin myyntituotot kirjataan. Myynnin kirjaami- nen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Pihlajalinna on tunnistanut seuraavat pääasialliset suorite- velvoitteet: Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistukset • asiakassopimuksissa erikseen kuvatut kunnan asukkai- den lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sisältäen mahdollisen julkisen erikoissairaanhoidon • ulkokuntalaisten yksittäiset sosiaali- ja terveyspalvelu- käynnit Lääkärikeskukset ja suunterveydenhoito • terveydenhoitopalvelujen yksittäiset asiakaskäynnit toimipisteissä tai digitaalisesti tukipalveluineen Leikkaustoiminta • yksittäiset käynnit tukipalveluineen (esim. yksityishen- kilöt joko itse maksaen tai vakuutusyhtiön tai kunnan maksusitoumuksella) Työterveyshuolto • työterveyshuollon yksittäiset asiakaskäynnit (esim. työterveyshoitajan ja -lääkärin vastaanotot, laboratori- okokeet) toimipisteissä tai digitaalisesti • ennakoivat ja terveyttä edistävät erikseen sovitut pal- velut (esim. työterveystarkastukset, työpaikkakohtaiset työterveysselvitykset) • muut asiakkaan kanssa sovitut lisäpalvelut (esim. en- siapukurssit) Liikuntakeskuspalvelut • liikuntakeskuspalvelujen kuukausi- ja vuosimaksusi- toumukset • yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut Rekrytointipalvelut • rekrytointipalvelujen asiakaskohtaiset kuukausimaksut • yksittäiset erikseen veloitettavat rekrytointipalvelut Vastuulääkäripalvelut • asiakassopimuksessa kuvatut paikkakohtaiset vuoro- kausiveloitukset Työvoimavuokraus • terveydenhuollon ammattilaisten työpanoksen myynti tapahtumaperusteisesti tai aikapohjaisesti • päivystyspalveluiden asiakaskohtaiset kuukausimaksut Asumispalvelut • tehostetun palveluasumisen palvelut kunakin sopimuk- sen kattamana vuorokautena • yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut tai terve- yskeskuskäynnit Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS 61 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Digitaaliset palvelut • Etälääkäripalvelut • Etähoitajapalvelut • Muut ajanvaraus-, hoidontarpeenarvio- tai muut asiak- kaan tilaamat digitaaliset palvelut Transaktiohinta muodostuu pääasiassa hinnaston mu- kaisista yksittäisistä palveluista tai asiakassopimuksiin perustuvista vuosi-, kuukausi-, vuorokausi- tai tuntihin- noista. Useimmiten hinta kohdistuu yksittäiseen suo- ritevelvoitteeseen. Joissakin tapauksissa hinta sisältää muuttuvan vastikkeen (esim. alennus, sakko, bonus, lisähinta tai -palvelu) elementin, joka kohdistetaan joko yhdelle tai useammalle suoritevelvoitteelle. Suoritevel- voitteet täytetään joko ajan kuluessa (esim. ulkoistukset, asumispalvelut, liikuntakeskuspalvelut, rekrytointipalvelut, vastuulääkäripalvelut, kiinteähintaiset työterveyspalvlut) tai tiettynä hetkenä (esim. suoriteperusteiset työterveys- palvelut, yksittäiset asiakaskäynnit, lisäpalvelut). Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten suoritevelvoi- te on asiakassopimuksessa kuvattu lakisääteinen kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoimin- ta. Ulkoistukset perustuvat pääsääntöisesti kiinteään vuosihintaan ja tuloutetaan perustuen kuluneeseen aikaan. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelui- den kokonaisulkoistussopimusten vuosittainen tuloutus voi tarkentua viiveellä ja saattaa sisältää myös muuttuvia vastikkeita. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat, jotka saattavat vaikuttaa myös tuloutukseen, eivät aina ole konsernin tiedossa raportointihetkellä. Tuotot yksittäisistä palveluista kirjataan hoitokäynti- tai palvelukohtaisesti palvelun käytön mukaan. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aika- na ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoi- topiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannus- vastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä. Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannus- korvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtu- vien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tarken- tuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista. Vuoden 2021 osalta sairaanhoitopiirien laskutukseensa sisällyttä- mien investointi- ja koronakustannusten arviointi kyetään suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätösten julkaisemisen jälkeen. Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan näistä oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopi- musosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikai- sissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista. Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikut- taa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero siitä, voiko kiin- teä vuosihinta sote-palveluissa myös laskea hinnan- tarkistuksen johdosta, on tilikauden lopussa yhteensä noin 3,7 (2,6) miljoonaa euroa. Jämsän Terveys nosti lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan. Lisävasta- kanne koskee mm. palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutosten vaikutusta hintaan sekä palve- luntuottajan vastuuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palvelusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimin- taa. Palveluntuottajalla on oikeus kustannusnousuja vastaaviin hinnanmuutoksiin, ja sopimusosapuolilla on neuvottelu- ja sopimisvelvoite. Jämsän Terveys vaatii lisävastakanteessaan Jämsän kaupungilta yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. Jämsän Terveys on tulouttanut ja sillä on edelleen saamisissaan lisävastakanteen mukaisia muuttuvia vastikkeita yhteensä 3,9 (3,8) miljoonaa euroa. Mäntänvuoren Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Mänttä-Vilppulan kau- pungilta yhteensä 4,1 (3,5) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvaukses- ta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutok- sista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti. Kolmostien Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Parkanon kaupungilta yhteensä 1,7 (0,6) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palve- luntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoi- topiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti. Ikäihmisten palvelumuutoksista johtuvia kustannusnousuja tilaaja on hyväksynyt osaksi palvelusopimuksen vuosihintaa. Kuusiolinna Terveys Oy:n osalta erimielisyydet vuosi- hinnasta ja muista erillisveloituksista on tilikauden aikana sovittu kaikkien tilaajien kanssa. Alavuden ja Ähtärin kau- punginhallitusten sekä Soinin ja Kuortaneen kunnanhal- litusten päätökset sovituista asioista olivat lainvoimaisia elokuussa 2021. Myyntituotot alueittain Pihlajalinna raportoi myyntituottonsa jaoteltuna seuraa- viin maantieteellisiin alueisiin: • Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uu- denmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymen- laakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. 62 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS • Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hä- meen, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa. • Pohjanmaahan kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. • Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa. 1000 € 2021 % 2020 % 148 291 23 114 749 20 330 820 51 316 810 56 128 335 20 116 808 20 29 934 5 16 176 3 13 374 2 9 755 1 -72 980 -65 617 Etelä-Suomi Väli-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Muut toiminnot Konsernin sisäinen myynti Konsernin liikevaihto 577 774 100 508 682 100 Myyntituotot asiakasryhmittäin Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat. • Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuu- tusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista. • Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat ha- kea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä. • Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalvelui- ta, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita. 1000 € 2021 % 2020 % Yritysasiakkaat 137 773 21 120 719 21 joista vakuutusyhtiöasiakkaat 34 798 5 31 378 5 Yksityisasiakkaat 85 320 13 81 150 14 Julkinen sektori 427 661 66 372 430 65 josta kokonaisulkoistukset 300 813 46 287 897 50 josta työvoimapalvelut 26 073 4 23 027 4 josta työterveys- ja muut palvelut 100 775 15 61 507 11 Konsernin sisäinen myynti -72 980 -65 617 Konsernin liikevaihto 577 774 100 508 682 100 Tiedot tärkeimmistä asiakkaista Konsernin myyntituotot neljältä suurimmalta kunta/kuntayhtymäasiakkaalta olivat yhteensä 277,9 (272,5) miljoonaa euroa, mikä vastaa 48 (54) % konsernin eliminoidusta liikevaihdosta. Arvio konsernin täyttämättömistä sosiaali- ja terveyspal- veluiden tuottamista koskevien määräaikaisten palvelus- opimusten velvoitteista, miljoonaa euroa 1000 € 31.12.2021 31.12.2020 1000 € 31.12.2021 31.12.2021 2021 259 2030 167 158 2022 263 260 2031 37 36 2023 266 262 2032 6 6 2024 269 263 2033 6 6 2025 247 240 2034 6 6 2026 199 192 2035 6 6 2027 201 193 2028 204 194 2029 206 195 2 085 2 276 Yhteenveto konsernin kokonais- ja osittaisulkoistussopimuksista ja niiden sopimuskausista Palveluntuottaja - tilaaja Nykyisen sopimuksen palvelu- tuotannon alkamisvuosi Sopimuksen kesto, vuotta Jämsän Terveys Oy - Jämsän kaupunki 2015 10 Kuusiolinna Terveys Oy - KuusSote 2016 15 Mäntänvuoren Terveys Oy - Mänttä-Vilppulan kaupunki 2016 15 Kolmostien Terveys Oy - Parkanon kaupunki 2015 15 Bottenhavets Hälsa Ab- Selkämeren Terveys Oy - Kristiinankaupunki 2021 15 – 20 vuotta 63 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 2. Liiketoiminnan muut tuotot Laatimisperiaatteet Julkiset avustukset, jotka on saatu korvauksena jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulos- vaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Julkiset avustukset, jotka ovat liittyneet aktivoitaviin kehityshankkeisiin, on kirjattu aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana. Konserni on vuokrannut edelleen yksittäisiä toimitiloja, jotka eivät ole liiketoiminnan käytössä. Kyseiset vuokratuotot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Myynti- ja takaisinvuokraus Ennen IFRS 16 käyttöönottoa toteutuneiden myynti- ja takaisinvuokraussopimusten osalta konserni jatkaa IFRS 16:n siirtymäsäännön mukaisesti myyntivoiton jaksottamista kuten aiemmin. Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus, kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välinen erotus kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuok- ra-ajan kuluessa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tulouttamaton osuus kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välisestä erotuksesta esitetään tase-eränä Muut velat. 1000 € 2021 2020 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 209 235 Vuokratuotot 528 550 Julkiset avustukset 1 160 1 379 Muut tuottoerät 1 807 215 Yhteensä 3 704 2 379 Covid-19 vaikutukset Valtioneuvosto teki kesäkuussa 2020 linjauksen kustannustuesta yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut merkittävästi koronaepidemian vuoksi ja joilla on ollut vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Vuonna 2021 Valtioneuvosto toteutti jo neljännen yritys- ten kustannustukikierroksen. Pihlajalinna kirjasi tilikaudella 2021 liiketoiminnan muihin tuottoihin julkisiin avustuksiin liikuntakeskustensa kiinteiden kustannusten kattamiseksi tarkoitetun tuen yhteensä 628 tuhatta euroa. Pihlajalinna sai kustannustukea vuonna 2020 sen konsernikohtaisen maksimimäärän eli 800 tuhatta euroa. Konsernin kokonaisulkoistussopimuksien epidemiatyön kustannuskorvaukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa erässä muut tuottoerät. Korvausperiaatteista saatiin sovittua tilaajakuntien kanssa vasta vuonna 2021. Välittömästi koronavirustilantee- seen liittyvät kustannukset korvataan kunnille ja kuntayhtymille valtionavustuksilla. 3. Materiaalit ja palvelut Laatimisperiaatteet Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen netto- realisointiarvoon. 2021 2020 Materiaalit ja tarveaineet -20 452 -19 967 Varaston muutos 153 1 092 Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot -73 042 -71 931 Ulkopuoliset palvelut, muut -116 176 -107 171 Yhteensä -209 516 -197 977 Covid-19 vaikutukset Koronaepidemian johdosta konsernin suojainhankinnat ja muu hygieniavarautuminen nostivat varastojen arvoa vuonna 2021. 4. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Laatimisperiaatteet Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernissa on käytössä ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisiin eläkejärjes- telyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä jaksotetaan kuluksi kertymisai- kanaan. Kannustinjärjestelmän bruttomäärä sisältää sekä osakkeina että rahana mak- settavan osuuden. Noin puolet bruttopalkkiosta, ennakonpidätyksen osuus, maksetaan rahana. 2021 2020 Palkat ja palkkiot -211 095 -179 381 Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät - osakkeina toteutettavat -357 -1 517 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -35 344 -27 009 Muut henkilösivukulut -8 368 -6 327 Yhteensä -255 164 -214 235 64 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Työnantajan TyEL-maksua alennettiin 1.5. - 31.12.2020 väliseksi ajaksi 2,6 prosenttiyksik- köä. Alennuksen ajalta työeläkeyhtiö ei maksa asiakashyvityksiä. Työnantajan TyEL-mak- sun tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan täysimääräisenä vuosien 2022 - 2025 aikana korottamalla työnantajan TyEL-maksua. 2021 2020 Henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muunnettuna 4 746 4 308 Henkilöstö kauden lopussa 6 297 5 550 Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 30 Lähipiiritapahtumat. 5. Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä Hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.2.2019 Pihlajalinna-konsernin ylimmän johdon osa- kepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman (LTIP 2019) ehdot. Kannustinohjelma on voimassa 1.1.2019 lukien ja se on suunnattu toimitusjohtajalle, johtoryhmälle sekä erikseen ohjelmaan valituille muille avainhenkilöille. LTIP 2019 muodostaa kokonaisuudessaan viisivuotisen ohjelman. Sen nojalla saatuja osakepalkkioita ei saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2022, ja osakepalkkioihin sisältyy kunkin suoritusjakson mukainen kahden vuoden mittainen luovutusrajoitus. Työsuhteen päättyessä luovutusrajoituksen aikana on jo saadut osakkeet palautettava. Avainhenkilön on tullut sijoittaa Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan. Tilikauden lopussa ohjelman piiriin kuului 27 avainhenkilöä. Kiinteämääräinen lisäosakeohjelma (sitouttamisosakkeet) sisälsi sitouttamisjakson vuo- den 2019 alusta vuoden 2020 lopussa tapahtuneeseen kiinteämääräisen osakepalkkion maksuun. Tässä ohjelmassa yhtiö antoi kullekin avainhenkilölle lisäosakkeita kiinteällä ker- toimella suhteessa henkilön omaan osakesijoitukseen. Lisäosakkeita annettiin yhteensä 97 000 kappaletta. Kyseinen osakemäärä merkitsee bruttopalkkiota, josta vähennettiin soveltuvat verot, minkä jälkeen jäljelle jäävä netto-osakemäärä 45 105 osaketta luovu- tettiin osallistujille 28.12.2020. Osakkeisiin sovelletaan luovutusrajoitusta, mutta niihin ei sovelleta mahdollista päättymistapahtumaan liittyvää osakkeiden palauttamisvelvoitetta. Suoritus- ja laatuperusteinen lisäosakeohjelma sisältää kolme yksivuotista suoritusjak- soa (kalenterivuodet 2019–2021), joiden aikana osallistujilla oli mahdollisuus ansaita suoritusperusteisia lisäosakkeita edellyttäen, että yhtiö saavuttaa hallituksen asetta- mat suoritustavoitteet. Kunkin yksittäisen suoritusjakson perusteella osallistuja voi ansaita vastikkeetta enintään kaksi lisäosaketta kutakin kolmea sijoitusosaketta kohti (bruttomäärä ennen verojen vähentämistä). Suoritusperusteiset lisäosakkeet annetaan ohjelman mukaan asianomaisen suoritusjakson päätyttyä keväällä 2020, 2021 ja 2022. Ensimmäiseltä suoritusjaksolta 2019 ei realisoitunut lisäosakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet. Toiselta suoritusjaksolta 2020 yhtiön johdon palkkio oli bruttomäärältään 56 583 osaketta. Netto-osakemäärä 26 546 osaketta luovutettiin osallistujille 25.2.2021. Näihin osakkeisiin sovelletaan normaalisti luovutusrajoitusta, mutta niihin ei sovelleta mahdollis- ta päättymistapahtumaan liittyvää osakkeiden palauttamisvelvoitetta. Suoritusjakson 2021 suoritustavoitteet liittyivät konsernin oikaistun liikevoittotavoit- teen 2021 saavuttamiseen, asiakastyytyväisyysindeksin (NPS) ja henkilöstön nettosuo- sitteluindeksin (eNPS) kehittymiseen, erikoissairaanhoidon oman tuotannon osuuden kasvuun, kuntayhtiöiden tehostamisohjelman toteutumiseen ja eriin, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä. Johdon palkkio suoritusjaksolta 2021 on bruttomäärältään 18 816 osaketta. Osakkeet luovutetaan osallistujille arviolta helmikuussa 2022. Osakkeisiin sovelletaan normaalisti luovutusrajoitusta. 6. Liiketoiminnan muut kulut 1000 € 2021 2020 vertailukelpoinen Toimitilakulut -9 907 -9 600 Kalusto ja tietohallintokulut -23 235 -20 707 Myynti- ja markkinointikulut -7 832 -6 065 Muut kuluerät -13 177 -10 307 Yhteensä -54 151 -46 678 Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastus, BDO -122 Tilintarkastus, KPMG Oy Ab -288 -225 Lausunnot, KPMG Oy Ab -10 -7 Muut työt, KPMG Oy Ab -16 Yhteensä -298 -370 * Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhti- kuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönotto- menojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen. 65 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 7. Poistot ja arvonalentumiset Laatimisperiaatteet Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioi- dut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Rakennukset 10 - 25 vuotta Huoneistojen perusparannusmenot 5 - 10 vuotta Koneet ja kalusto 3 - 10 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3 - 5 vuotta Uusien lääkärikeskusten magneettikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön 1.1.2018 suoriteyksiköihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-production method), jossa poistojen määrä perustuu kyseisillä laitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Muiden konsernin koneiden ja kaluston osalta konserni soveltaa edelleen tasapoistoja. Kuvanta- miskapasiteetin käyttöaste on uuden toimipisteen ensimmäisinä vuosina matala, jolloin suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslait- teiden tosiasiallista taloudellista kulumista. Aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistoajat ovat seuraavat: Tavaramerkit 10 vuotta Kehittämismenot 3-10 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet Asiakassopimukset 4 vuotta Potilastietokanta 4 vuotta Kilpailukieltosopimukset 2 – 5 vuotta Aineettomat oikeudet 3 – 7 vuotta Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdään poistot tasaerinä omaisuuserän taloudellisena vai- kutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Käyttöoikeusomaisuuserien poistoajat ovat seuraavat: Käyttöoikeustontit 25 vuotta Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat 1-15 vuotta Käyttöoikeuskalusto 3-10 vuotta Tappiollisista käyttöoikeusrakennuksista ja -toimitiloista kirjataan IAS 36 mukainen arvon- alentuminen. Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin 2021 2020 vertailukelpoi- nen Aineettomat hyödykkeet Tavaramerkit -776 -776 Aktivoidut kehittämismenot -961 -924 Asiakassuhdearvo -1 622 -1 479 Kilpailukieltosopimus -355 -536 Potilastietokanta -232 -306 Muut aineettomat hyödykkeet -2 752 -2 272 -6 699 -6 293 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset -96 -170 Huoneistojen perusparannusmenot -2 463 -2 620 Koneet ja kalusto -6 604 -6 012 Muut aineelliset hyödykkeet -1 -1 -9 163 -8 803 Käyttöoikeusomaisuuserät Käyttöoikeustontit -91 -120 Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset -17 885 -17 578 Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset, arvonalentuminen -26 Käyttöoikeuskalusto -863 -1 202 -18 840 -18 927 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -34 701 -34 023 * Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhti- kuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönotto- menojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen. 8. Rahoitustuotot 1000 € 2021 2020 Osinkotuotot käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvoste- tuista rahoitusvaroista 7 10 Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 118 94 Korkotuotot rahoitusleasingsaamisista 83 94 Muut rahoitustuotot 35 34 Yhteensä 242 232 9. Rahoituskulut 1000 € 2021 2020 Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoi- tusveloista -1 726 -2 128 Korkokulut vuokrasopimusveloista -1 706 -1 900 Muut rahoituskulut -524 -609 Yhteensä -3 956 -4 637 66 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat maaliskuun 2020 lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenant- titasojen nostosta. Sopimuksessa lisättiin rahoitusjärjestelyyn pysyvästi uusi korkein marginaalitaso. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Rahoitusjärjestelyn waiver-kustannus ja marginaalien nousu nostivat vuoden 2020 rahoi- tuskuluja. 10. Tuloverot Laatimisperiaatteet Konsernin tuloslaskelman tuloverot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustu- vasta verosta, aikaisempien kausien verojen oikaisuista ja laskennallisista veroista. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattui- hin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan ve- rokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Näihin veroihin liittyvät viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten vero- vaikutuksen. 1000 € 2021 2020 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -5 291 -4 159 Edellisten tilikausien verot 2 -2 Laskennalliset verot: Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset verot 159 -675 Yhteensä -5 130 -4 835 Efektiivisen veroasteen täsmäyslaskelma 1000 € 2021 2020 Tulos ennen veroja 24 222 13 737 Verot laskettuna Suomen verokannalla (20 %) -4 844 -2 747 Verovapaat tuotot 2 2 Vähennyskelvottomat menot -284 67 Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotappioista -635 -318 Aiemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö 495 81 Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta -2 -1 Osakeperusteiset palkkiot 24 -59 Velan maksu B-sarjan osakkeenomistajille (järjestelyn päättyminen) -1 938 Muut erät 112 80 Verot aikaisemmilta tilikausilta 2 -2 Verot tuloslaskelmassa -5 130 -4 835 Efektiivinen veroaste -21,2 % -35,2 % 11. Osakekohtainen tulos Laatimisperiaatteet Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla luku- määrällä. Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tilikauden tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräistä lukumäärää oikaistaan osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksel- la. 2021 2020 Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos, euroa 20 094 607,63 8 686 658,43 Ulkona olevat osakkeet, painotettu keskiarvo 22 589 383 22 586 212 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa per osake 0,89 0,38 Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa per osake 0,89 0,38 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Laatimisperiaatteet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä ker- tyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Myöhemmin syn- tyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat. Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Konserni avasi lääkärikeskukset Turkuun, Ouluun ja Seinäjoelle vuonna 2018. Oulun ja Turun toimipisteisiin hankittiin 3:n Teslan ja Seinäjoen toimipisteeseen 1,5:a Teslan korkeakenttämagneettikuvauslaitteet. Kyseisten green field -lääkärikeskusten magneet- tikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön 1.1.2018 suoriteyksiköihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-production method), jossa poistojen määrä perustuu mag- 67 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1000 € Maa-alueet Rakennukset Huoneistojen perus- parannusmenot Huoneisto- osakkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2021 36 2 937 29 370 5 572 55 584 172 539 94 209 Lisäykset 0 792 8 337 0 1 793 10 921 Liiketoimintojen yhdistäminen 4 39 43 Siirrot erien välillä 89 384 101 -785 -212 Vähennykset -564 -202 -766 Hankintameno 31.12.2021 36 3 026 30 549 5 572 63 496 172 1 344 104 195 Kertyneet poistot 1.1.2021 -410 -16 665 -33 130 -7 -50 212 Poistot -96 -2 463 -6 604 -1 -9 163 Siirrot erien välillä -3 -112 -116 Vähennykset 0 0 286 286 Kertyneet poistot 31.12.2021 -506 -19 131 -39 560 -8 -59 206 Kirjanpitoarvo 1.1.2021 36 2 527 12 703 5 572 22 454 165 539 43 996 Kirjanpitoarvo 31.12.2021 36 2 521 11 417 5 572 23 936 164 1 344 44 989 1000 € Maa-alueet Rakennukset Huoneiston perus- parannusmenot Huoneisto- osakkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2020 36 9 512 26 604 5 579 53 237 179 2 223 97 370 Lisäykset 136 458 5 455 0 1 171 7 220 Siirrot erien välillä -27 2 625 -7 391 -7 -1 835 1 139 Vähennykset -6 683 -317 -3 499 0 -1 020 -11 519 Hankintameno 31.12.2020 36 2 937 29 370 5 572 55 584 172 539 94 209 Kertyneet poistot 1.1.2020 -404 -13 678 -30 039 -12 -44 133 Poistot -170 -2 620 -6 012 -1 -8 803 Siirrot erien välillä 22 -684 -364 5 -1 020 Vähennykset 141 317 3 284 3 742 Kertyneet poistot 31.12.2020 -410 -16 665 -33 130 -7 -50 212 Kirjanpitoarvo 1.1.2020 36 9 108 12 925 5 579 23 199 167 2 223 53 237 Kirjanpitoarvo 31.12.2020 36 2 527 12 704 5 572 22 454 165 539 43 996 neettikuvauslaitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Muiden konsernin koneiden ja kaluston osalta konserni soveltaa edelleen tasapoistoja. Kuvantamiskapasiteetin käyttöaste on uuden toimipisteen ensimmäisinä vuosina hyvin matala, jolloin suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslaitteiden tosiasiallista taloudellis- ta kulumista kuin tasapoistomenetelmä. 68 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 13. Aineettomat hyödykkeet Laatimisperiaatteet Liikearvo Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käy- vän arvon. Liikearvo kuvastaa tyypillisesti hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaa- misen sekä synergioiden arvoa. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Pilvipalvelujärjestelyt Pilvipalvelujärjestelyjen kirjanpitokäsittely riippuu siitä, luokitellaanko pilvipohjai- nen ohjelmisto aineettomaksi hyödykkeeksi vai palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt, joissa Yhtiöllä ei ole määräysvaltaa kyseiseen ohjelmistoon, käsitellään kirjanpi- dossa palvelusopimuksina, jotka antavat Yhtiölle oikeuden käyttää pilvipalvelun- tarjoajan sovellusohjelmistoa sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston jatkuvat käyttöoikeusmaksut sekä ohjelmistoon liittyvät konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan (esimerkiksi liiketoiminnan muihin kuluihin) silloin, kun palvelut vastaan- otetaan. Pilvipalveluntarjoajalle maksettavat ennakkomaksut ohjelmiston räätälöin- nistä, jotka eivät ole erotettavissa olevia, kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana. Aktivoidut kehittämismenot Hyödykkeistä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Ak- tivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3 – 10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut kehittämismenot kirjataan tasapoistoina kuluksi. Konsernin poistamatta olevat aktivoidut kehittämismenot liittyvät seuraaviin hankkeisiin: • Työterveyshuollon kiinteähintaisten sopimusten uusi toimintamalli ja siihen liittyvä työterveysportaali • Perusterveydenhuollon palvelumallien uudistus, joihin liittyvät olennaisesti kuntalais- ten etäpalvelumallit ja mobiiliratkaisut (sote-keskuskonsepti) • Urheiluklinikkakonsepti • Pihlajalinna -mobiilisovellus ja omien verkkosivujen kehitys tavoitteena tekoälyavus- teisten digipalveluiden tarjoaminen kaikkien asiakkaiden saataville. • Parkanon sote-yhteistoiminta-alueelle kehitetty erikoissairaanhoidon läheteohjauksen ja –koordinaation toimintamalli • Mänttä-Vilppulan sote-toiminnan haltuunotto ja toimintamallien kehittäminen • Tekesin tuella rahoitettu kolmivuotinen SYKKI-projekti, jonka tarkoituksena oli luoda vaikuttava ja kustannustehokas julkisten sote-palveluiden malli 69 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Aineettomat hyödykkeet 1000 € Liikearvo Tavaramerkit Kehittämis- menot Asiakas- suhdearvo Kilpailukielto- sopimus Potilas- tietokanta Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikut- teiset menot Ennakko- maksut Yhteensä Hankintameno 1.1.2021 173 607 7 762 6 348 8 397 7 507 5 677 6 605 10 404 47 226 355 Lisäykset 21 232 2 775 985 4 011 Liiketoimintojen yhdistäminen 15 301 2 175 9 8 17 493 Siirrot erien välillä 48 358 -316 89 Hankintameno 31.12.2021 188 909 7 762 6 369 10 572 7 507 5 677 6 894 13 543 715 247 949 Kertyneet poistot 1.1.2021 -5 479 -3 057 -6 893 -7 142 -5 411 -5 511 -3 919 -37 410 Poistot -776 -961 -1 622 -355 -232 -538 -2 215 -6 699 Siirrot erien välillä -48 -16 -64 Kertyneet poistot 31.12.2021 -6 255 -4 019 -8 515 -7 497 -5 642 -6 096 -6 149 -44 173 Kirjanpitoarvo 1.1.2021 173 607 2 284 3 289 1 505 365 267 1 095 6 483 47 188 944 Kirjanpitoarvo 31.12.2021 188 909 1 508 2 349 2 057 10 35 798 7 394 715 203 775 1000 € Liikearvo Tavaramerkit Kehittämis- menot Asiakas- suhdearvo Kilpailukielto- sopimus Potilas- tietokanta Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikut- teiset menot Ennakko- maksut Yhteensä Hankintameno 1.1.2020 173 607 7 762 5 968 8 397 7 507 5 677 7 650 7 751 443 224 763 Ifric agendapäätös koskien pilvipalve- lujärjestelyiden räätälöinti- ja konfigu- rointikustannuksia -755 -648 -1 403 Vertailukelpoinen hankintameno 1.1.2020 173 607 7 762 5 968 8 397 7 507 5 677 6 895 7 103 443 223 360 Lisäykset 380 114 2 796 331 3 603 Siirrot erien välillä 10 507 -708 -191 Vähennykset -414 -2 -417 Hankintameno 31.12.2020 173 607 7 762 6 348 8 397 7 507 5 677 6 605 10 404 47 226 355 Kertyneet poistot 1.1.2020 -4 702 -2 133 -5 414 -6 606 -5 105 -5 601 -2 511 -32 071 Ifric agendapäätös koskien pilvipalve- lujärjestelyiden räätälöinti- ja konfigu- rointikustannuksia 350 102 452 Vertailukelpoiset kertyneet poistot 1.1.2020 -4 702 -2 133 -5 414 -6 606 -5 105 -5 251 -2408 -31 618 Poistot -776 -924 -1 479 -536 -306 -688 -1 584 -6 293 Siirrot erien välillä 14 71 85 Vähennykset 414 2 417 Kertyneet poistot 31.12.2020 -5 479 -3 057 -6 893 -7 142 -5 411 -5 511 -3 919 -37 410 Kirjanpitoarvo 1.1.2020 173 607 3 060 3 835 2 984 901 572 1 644 4 694 443 191 740 Kirjanpitoarvo 31.12.2020 173 607 2 284 3 289 1 505 365 267 1 095 6 483 47 188 944 Aineettomat oikeudet sisältävät lisenssejä ja atk-ohjelmistoja. * Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen. 70 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Liikearvon arvonalentumistestaus Laatimisperiaatteet Yritysjärjestelyissä syntynyt liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavalle yksikölle (CGU). Pihlajalinnan toimintarakenteen mukaan konsernin toimitusjohtaja vastaa operatiivisen johtajan (COO) ja muun johtoryhmän avustuksella konsernin liiketoiminnoista ja palvelu- tarjonnasta niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Operatiivinen johtaja laatii konsernin liiketoimintojen budjetin aluejohtajien avustuksella. Konsernin toimitusjohtaja vastaa liiketoimintojen resursseista, investoinneista ja kannattavuudesta. Rahavirtaa tuottava yksikkö vastaa Pihlajalinnassa raportoitavaa segmenttiä eli konsernitasoa. Kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Rahavirta- perusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen rahavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on määritetty painotetun pääoman- kustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon rahan aika-arvon ja Pihlajalinnan liiketoimintaan liittyvät erityiset riskit. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Diskonttauskoron määrittämisessä käyte- tyt riskittömän koron, riskikertoimen (beta), sekä riskipreemion parametrit perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin. Rahavirta-arvioita on validoitu vertaamalla niitä Pihlaja- linnan markkina-arvoon. Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta. 2021 2020 Diskonttauskorko (pre tax WACC) 7,68 % 7,59 % Diskonttauskorko (after tax WACC) 6,36 % 6,39 % Ennustejakson (5 vuotta) jälkeinen terminaalikasvu 1,30 % 2,00 % Terminaalikauden osuus ennakoitujen rahavirtojen määrästä 73 % 75 % Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen tilanteesta 30.11.2021 (31.11.2020). Testauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu konsernin raha- virtaa tuottavalle yksikölle eli konsernitasolla 31.12.2021 päättyneellä tilikaudella. Konser- nin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon. 2021 2020 Testattu liikearvo yhteensä, koko konserni 188 909 173 607 Taseen mukainen liikearvo tilikauden lopussa 188 909 173 607 Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit Laadittujen testauslaskelmien perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Raha- virtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos oletuksessa, jolla kerrytettävis- sä oleva rahamäärä alittaisi kirjanpitoarvon. 2021 2020 Liikevoittomarginaalin heikentyminen yli 2 prosenttiyksikköä yli 2 prosenttiyksikköä Volyymin lasku yli 21 prosenttiyksikköä yli 19 prosenttiyksikköä Diskonttokoron nouseminen yli 4 prosenttiyksikköä yli 4 prosenttiyksikköä Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut Arvonalentumistestauksen käyttöarvolaskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjau- tuvat hallituksen hyväksymään tilikauden 2022 budjettiin. Budjetin 2022 liikevaihdon ja rahavirtojen kasvu pohjaa kotimaan talousennusteisiin perustuvaan markkinakasvuo- letukseen 4 % ja johdon liiketoimintatavoitteisiin huomioon ottaen koronapalveluiden odotettavissa olevan laskevan kehityksen. Vuosien 2023 - 2026 ennustejakson rahavirrat on arvioitu arvonalentumistestauksen yhteydessä maltillisella 2 %:n markkinakasvuolet- tamalla. Ennustejakson jälkeinen terminaalikasvu on 1,3 %:a, joka vastaa Suomen pitkän aikavälin inﬂaatioennustetta. Pohjola Sairaala Oy:n hankintaa ei ole tilinpäätöstilanteessa huomioitu arvonalentumistestausta tehdessä. Kaupan toteutuspäivä 1.2.2022 varmistui vasta tilikauden päättymisen jälkeen. Rahavirta-arvioissa käytetyt oletukset hinta- ja kustannuskehityksestä perustuvat joh- don arvioihin kysynnän ja markkinoiden kehityksestä, joita verrataan ulkoisiin tietolähtei- siin. Laskelmissa käytetyt tuottavuus- ja tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin tavoittei- siin, joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi toteutunut kehitys. 71 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 14. Käyttöoikeusomaisuuserät Laatimisperiaatteet Pihlajalinnan IFRS 16:n mukaisista vuokrajärjestelyistä suurin osa on toimitilavuokrasopimuksia. Muut standardin mukaiset vuokrajärjestelyt liittyvät maa-alueisiin sekä ko- neisiin ja kalustoon (liikuntalaitteet, kliiniset laitteet, autot ja muut laitteet). Pihlajalinna soveltaa standardin tarjoa- maa helpotusta olla kirjaamatta käyttöoikeusomaisuuse- rää ja vastaavaa vuokrasopimusvelkaa sellaisista omaisuu- seristä, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän, tai jotka ovat vähäarvoisia. Vähäarvoisia omaisuuseriä ovat mm. IT-laitteet ja toimistokalusteet. Lisäksi vuokraso- pimusjärjestelyjen käsittelyn helpottamiseksi Pihlajalinna ei erota palvelukomponentteja vuokrasopimuksista, vaan käsittelee koko sopimuksen konsernitilinpäätöksessään vuokrasopimuksena. Toistaiseksi voimassaolevista vuok- rajärjestelyistä, joissa on lyhyt irtisanomisaika, Pihlajalinna arvioi todennäköisen vuokra-ajan. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää seuraavat erät: • vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä • alkuvaiheen välittömät menot ja • menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta Käyttöoikeusomaisuuserät esitetään aineellisissa hyödyk- keissä ja vuokrasopimusvelka esitetään rahoitusvelkana. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin han- kintamenoon ja poistetaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserään sovelletaan IAS 36 – Omaisuuserien arvon-alentuminen -standardia. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin tulevaisuudessa maksettavia vuokria vastaavaan nykyar- voon. Myöhemmillä kausilla vuokrasopimusvelan arvosta- miseen sovelletaan efektiivisen koron menetelmää, jonka mukaisesti vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle. Standardi sallii vuokralle ottajan sisällyttävän myös muut kuin vuokrasopimukseksi luokiteltavat sopimuksen osat (tyypillisesti palveluita) osaksi vuokrasopimusvelkaa. 1000 € Käyttöoikeustontit Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat Käyttöoikeuskalusto Yhteensä Hankintameno 1.1.2021 756 176 820 5 350 182 926 Lisäykset 84 8 917 805 9 807 Liiketoimintojen yhdistäminen 2 802 2 802 Siirrot erien välillä -670 -77 -747 Vähennykset -1 972 -491 -2 463 Hankintameno 31.12.2021 840 185 897 5 587 192 325 Kertyneet poistot 1.1.2021 -393 -75 838 -3 863 -80 094 Poistot -91 -17 885 -863 -18 840 Siirrot erien välillä 670 77 747 Vähennykset 1 112 336 1 448 Kertyneet poistot 31.12.2021 -484 -91 941 -4 314 -96 738 Kirjanpitoarvo 1.1.2021 363 100 981 1 487 102 832 Kirjanpitoarvo 31.12.2021 357 93 956 1 273 95 586 1000 € Käyttöoikeustontit Käyttöoikeusrakennukset- ja toimitilat Käyttöoikeuskalusto Yhteensä Hankintameno 1.1.2020 561 166 200 5 903 172 664 Lisäykset 239 13 558 792 14 589 Vähennykset -44 -2 938 -1 345 -4 328 Hankintameno 31.12.2020 756 176 820 5 350 182 926 Kertyneet poistot 1.1.2020 -287 -60 562 -3 706 -64 555 Poistot -120 -17 604 -1 202 -18 927 Vähennykset 15 2 328 1 045 3 388 Kertyneet poistot 31.12.2020 -393 -75 838 -3 863 -80 094 Kirjanpitoarvo 1.1.2020 274 105 638 2 197 108 109 Kirjanpitoarvo 31.12.2020 363 100 981 1 487 102 832 Tuloslaskelmaan kirjatut lyhytaikaiset vuokrat, yhteensä 115 (91) tuhatta euroa sekä vähäiset vuokrat, yhteensä 734 (723) tuhatta euroa ovat konsernin soveltamia IFRS 16 -standardin sallimia käytännön helpotuksia. Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät vuokrasopimusvelat on eritelty liitetiedossa 22 Rahoitusvelat. 72 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 15. Muut pitkäaikaiset saamiset Laatimisperiaatteet Käyttöoikeusomaisuuserät, jotka on siirretty vuokralleottajalle edelleenvuokraussopimuk- sella, ja jotka on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi, on kirjattu pois käyttöomaisuu- desta ja esitetään taseessa nettosijoituksena edelleenvuokraussopimukseen. 1000 € 2021 2020 Maksetut vuokravakuudet 535 545 Pitkäaikaiset edelleenvuokraussopimukset 4 586 4 868 Muut saamiset 90 90 Yhteensä 5 211 5 503 Pihlajalinna edelleenvuokrasi kaksi toukokuussa 2020 myymäänsä ja takaisinvuokraa- maansa hoivakotia. Seuraava taulukko kuvaa edelleenvuokraussopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyy- siä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että nettosijoituksen takaisinmaksut. Edelleenvuokraussopimussaamisten maturiteettijakauma alle 1 vuosi 1-2 vuotta 2-3 vuotta 3-4 vuotta yli 4 vuotta Tasearvo 31.12.2021 5 187 601 502 431 341 3 313 16. Myyntisaamiset ja muut saamiset Laatimisperiaatteet Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektii- vista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvat erän arvon alentumisesta. Lainojen ja muiden saamisten arvonalentumisesta olevaa objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet ja maksujen laiminlyönti tai olennainen viivästyminen. Lainojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin ja muiden saamisten arvonalentumiset muihin liiketoiminnan kuluihin kaudella, jonka aikana arvonalentuminen on todettu. Odotettujen luottotappioiden malli perustuu historiallisten tappioiden määrään. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksamatto- mien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappiolla. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liit- tyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjes- telmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannusvastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä. Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset ovat peri- aatteiltaan ja perusteiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannuskorvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtuvien kus- tannusnousujen korvaamisesta kustannuksia vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeis- tä toimintaa palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien vastuulle muodos- tavat suurimman osan viiveellä tarkentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista. Vuoden 2021 osalta sairaanhoitopiirien laskutukseensa sisällyttämien investointi- ja koronakustannusten arviointi kyetään suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätös- ten julkaisemisen jälkeen. Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan näistä oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopimusosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on ensisijainen me- nettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista. 1000 € 2021 2020 Myyntisaamiset 79 701 59 071 Siirtosaamiset 11 362 15 734 Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukseet 601 518 Muut saamiset 479 448 Yhteensä 92 143 75 771 73 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liityvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä. Pihlajalinna on koronaepidemian johdosta tarkastanut saataviensa luottoriskin ja me- nettelytavat luottoriskin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havait- tu merkittäviä muutoksia. Myyntisaatavien perintää on tehostettu. Yli 90 päivää vanhoja erääntyneitä saamisia kasvattaa merkittävästi Jämsän Terveyden ja Jämsän kaupungin sekä Mäntänvuoren Terveyden ja Mänttä-Vilppulan kaupungin väliset myyntisaamisten ja ostovelkojen maksusta pidättäytymiset. Kuten Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut -koh- dassa on kuvattu, mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse. Tämä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisis- sa esitettyjen erien kotiuttamista. Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappiota 547 (316) tuhatta euroa. Myyntisaamisten ikäjakauma 1000 € 2021 Arvonalentumis- tappiot Osuus odotettavissa olevista arvonalentumistappioista Netto 2021 Erääntyneet 25 897 -8 0,0 % 25 889 Alle 30 päivää 4 152 -12 0,3 % 4 140 30-60 päivää 2 333 -67 2,9 % 2 266 61-90 päivää 1 965 -133 6,8 % 1 832 Yli 90 päivää 46 053 -479 1,0 % 45 574 Yhteensä 80 399 -698 79 701 2020 Arvonalentumis- tappiot Osuus odotettavissa olevista arvonalentumistappioista Netto 2020 Erääntyneet 23 646 -8 0,0 % 23 638 Alle 30 päivää 3 783 -12 0,3 % 3 771 30-60 päivää 1 853 -66 3,6 % 1 787 61-90 päivää 2 216 -131 5,9 % 2 085 Yli 90 päivää 28 263 -473 1,7 % 27 790 Yhteensä 59 760 -689 59 071 Liitetiedossa 1 Myyntituotot asiakassopimuksista kerrotaan keskeisistä kirjanpidollisista arvioista sekä johdon keskeisistä harkintaan perustuvista ratkaisuista. Myyntisaamisiin liittyvistä luottoriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 25 Rahoitusriskien hallinta. 1000 € 2021 2020 Luottotappiovaraus 1.1. 689 674 Kirjatut luottotappiot -547 -316 Luottotappiovarauksen muutos 556 330 Luottotappiovaraus 31.12. 698 689 Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät 1000 € 2021 2020 Myynti- ja tulojaksotukset 4 361 4 006 Henkilöstökulut 1 876 1 575 Kuluennakot 4 115 6 782 Muut 1 009 3 371 11 362 15 734 Saamisten tasearvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa. 17. Varaukset Laatimisperiaatteet Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta ar- viota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konsernilla on järjestelyä koskeva yksityiskoh- tainen suunnitelma ja sen toimeenpano on aloitettu tai suunnitelman keskeisistä kohdista on tiedotettu niille, joita järjestely koskee. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. 1000 € 2021 2020 Lyhytaikaiset varaukset 71 648 Pikäaikaiset varaukset 134 114 Yhteensä 205 762 74 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 1000 € Tappiolliset sopimukset Uudelleen- järjestelyvaraus Yhteensä 1.1.2020 1 359 448 1 807 Varausten lisäykset 100 0 100 Varausten käyttö -597 -448 -1 045 Käyttämättömien varausten peruutukset -100 -100 31.12.2020 762 0 762 Varausten lisäykset 20 300 320 Varausten käyttö -645 -232 -877 Käyttämättömien varausten peruutukset 0 31.12.2021 137 68 205 18. Ostovelat ja muut velat 1000 € 2021 2020 Ostovelat 52 571 45 262 Siirtovelat 65 915 57 572 Ennakkomaksut 938 1 158 Muut velat 5 683 5 359 Yhteensä 125 107 109 352 Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät: Palkat ja sosiaalimaksut 42 425 32 675 Lääkäripalkkiovelka 8 261 7 269 Myynnin jaksotus 18 82 Ostolaskujen jaksotus 11 057 15 943 Rahoituserät 65 191 Muut siirtovelat 4 087 1 412 65 915 57 572 Liitetiedossa 16 Myyntisaamiset ja muut saamiset kuvattu Jämsän Terveyden ja Jämsän kaupungin sekä Mäntänvuoren Terveyden ja Mänttä-Vilppulan kaupungin väliset myynti- saamisten ja ostovelkojen maksusta pidättäytymiset kasvattavat ostovelkojen määrää. 19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat Laatimisperiaatteet Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä on liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaiku- ta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyö- dykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, liiketoimintojen hankintojen yhtey- dessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista sekä käyttämättömistä verotuk- sellisista tappioista. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään men- nessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyö- dyntää. Laskennallista verosaamista ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisajankohtanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotetta- vaan tuloon. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä. Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja-velat toisistaan siinä tapauksessa, että ne liittyvät samaan veronsaajaan ja samaan verovelvolliseen. 75 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2021 aikana: Laskennalliset verosaamiset (1000 €) 1.1.2021 Kirjattu tuloslaskelmaan Ostetut tytäryritykset 31.12.2021 Vahvistetut tappiot 2 438 108 2 546 Myynti ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus 253 -30 223 Varaukset 590 -297 293 Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 122 -62 60 IAS 37 ehdollinen vara 527 223 749 IFRS 16 vaikutus 715 58 774 Pilvipalvelut 200 55 255 Muut erät 710 -209 83 584 Laskennalliset verosaamiset taseessa 5 555 -154 83 5 484 Laskennalliset verovelat Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 4 498 304 4 803 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä 884 -597 435 722 IFRS 16 vaikutus 337 -1 336 Muut erät 42 -19 22 Laskennalliset verovelat taseessa 5 761 -312 435 5 884 Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2020 aikana: Laskennalliset verosaamiset (1000 €) Vertailukelpoinen 1.1.2020 Kirjattu tulos- laskelmaan Ostetut tytäryritykset Vertailukelpoinen 31.12.2020 Vahvistetut tappiot 2 017 421 2 438 Velka B-sarjan osakkeenomistajille 1 557 -1 557 0 Myynti ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus 283 -30 253 Varaukset 942 -352 590 Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 53 69 122 IAS 37 ehdollinen vara 369 157 527 IFRS 16 vaikutus 452 263 715 Pilvipalvelut 200 0 200 Muut erät 333 376 710 Laskennalliset verosaamiset taseessa 6 206 -651 0 5 555 Laskennalliset verovelat Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 3 969 529 4 498 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä 1 503 -619 884 IFRS 16 vaikutus 192 145 337 Muut erät 61 -19 42 Laskennalliset verovelat taseessa 5 726 35 0 5 761 * Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen. 76 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen on perusteltua, kun konsernille kertyy todennäköisesti ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystytään hyödyntämään. Konserni hakee pääsääntöisesti vähennysoikeuden kaikkiin ostamiensa tytäryritysten vahvistettuihin tappioihin. Verohallinto on myöntänyt oikeuden vahvistettujen tappioiden vähentämiseen omistajanvaihdoksista huolimatta. 20. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin Laatimisperiaatteet Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni arvostaa sen hankintamenoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo. Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luoki- teltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Konsernilla ei ole johdannaisiksi luoki- teltavia rahoitusinstrumentteja eikä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavia rahoitusvaroja. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahoitusvaroihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Konsernin myyntisaamiset, lainasaamiset, vuokravakuustalletukset ja rahavarat on luo- kiteltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi käyttäen efektiivi- sen korkokannan menetelmää ottaen huomioon mahdolliset arvonalentumiset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin luokitellaan notee- ratut ja noteeraamattomat osakkeet. Konsernilla ei ole julkisilla markkinoilla noteraattuja osakesijoituksia. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalle- tuksista. Käytössä oleva luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat Konserni luokittelee lainat rahoituslaitoksilta, käytössä olevat luotolliset tilit, vuokrasopi- musvelat, ostovelat ja muut velat jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi veloiksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Lainasitoumukseen liittyvät järjestelypalkkiot käsitellään transaktiome- noina. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi konserni luokitte- lee ehdolliset vastikkeet eli yritysjärjestelyissä syntyneet mahdolliset lisäkauppahinnat. Ehdollisista vastikkeista aiheutuville veloille ei makseta korkoa. Mahdollinen ehdollinen vastike eli lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luo- kiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkas- telujakson päätyttyä tulosvaikutteisesti. Konsernilla ei ole johdannaisiksi luokiteltavia rahoitusinstrumentteja. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Käytettävissä olevat verotappiot Kirjatut veroarvot Kirjaamattomat veroarvot Verotappiot 2021 2020 2021 2020 2021 2020 Viiden vuoden kuluessa erääntyvät 1 944 3 681 736 Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluessa erääntyvät 21 916 18 752 2 547 2 438 2 225 1 312 Yhteensä 23 860 22 432 2 547 2 438 2 225 2 048 Verot laskettuna Suomen verokannalla (20 %) 4 772 4 486 77 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Käyvän arvon arvioiminen Käypään arvoon konsernin taseeseen merkityt rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu arvos- tukseen perustuvien hierarkiatasojen ja arvostusmenetelmien mukaan seuraavasti: Käyvän arvon hierarkiatasot Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisille varoille tai veloille noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Konsernilla ei ole hierarkiatason 1 mukaan arvostettuja rahoitusvaroja tai -velkoja. Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Rahoitusvaroilla tai -veloilla ei käydä kauppaa aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Käyvät arvot ovat määritettävissä noteerattuihin markkinakursseihin ja -hintoihin perustuen sekä johdetun arvonmääri- tyksen avulla. Myyntisaamisten ja rahavarojen tasearvo vastaa olennaisilta osin käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Lainojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut. Muiden rahoi- tusvelkojen tasearvo vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä velkojen maturiteetti huomioon ottaen. Taso 3: Käypä arvo ei perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon eivätkä muut- kaan rahoitusvaran tai -velan käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla tai toden- nettavissa. Muut osakkeet ja osuudet konsenissa sisältävät ainoastaa noteeraamattomien yhtiöden osuuksia. 1000 € 31.12.2021 Liite Käyvän arvon hierarkia Käypä arvo tulosvai- kutteisesti Jaksotet- tu hankin- tameno Kirjan- pitoarvot yhteensä Käyvät arvot yhteensä Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot Pitkäaikaiset rahoitusvarat Muut osakkeet ja osuudet taso 3 1 476 1 476 1 476 Vuokravakuustalletukset 15 taso 2 535 535 535 Muut saamiset 15 taso 2 90 90 90 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset 16 79 701 79 701 79 701 Muut saamiset 16 taso 2 479 479 479 Rahavarat 4 257 4 257 4 257 Yhteensä 1 476 85 062 86 538 86 538 Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot Pitkäaikaiset rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta 22 taso 2 90 838 90 838 90 838 Vuokrasopimusvelat 22 taso 2 87 857 87 857 87 857 Muut velat 22 taso 2 607 607 607 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta 22 taso 2 1 283 1 283 1283 Luotollinen shekkitili 22 0 0 0 Vuokrasopimusvelat 22 taso 2 18 392 18 392 18392 Ostovelat ja muut velat 18 52 571 52 571 52571 Yhteensä 251 548 251 548 251 548 1000 € 31.12.2020 Liite Käyvän arvon hierarkia Käypä arvo tulosvaikut- teisesti Jaksotet- tu hankin- tameno Kirjan- pitoarvot yhteensä Käyvät arvot yhteensä Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot Pitkäaikaiset rahoitusvarat Muut osakkeet ja osuudet taso 3 126 126 126 Vuokravakuustalletukset 15 taso 2 545 545 545 Muut saamiset 15 taso 2 90 90 90 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset 16 59 071 59 071 59 071 Muut saamiset 16 taso 2 448 448 448 Rahavarat 13 306 13 306 13 306 Yhteensä 126 73 460 73 586 73 586 Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot Pitkäaikaiset rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta 22 taso 2 91 879 91 879 91 879 Vuokrasopimusvelat 22 taso 2 95 475 95 475 95 475 Muut velat 22 taso 2 644 644 644 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta 22 taso 2 1 415 1 415 1 415 Luotollinen shekkitili 22 0 0 0 Vuokrasopimusvelat 22 taso 2 18 705 18 705 18 705 Ostovelat ja muut velat 18 45 262 45 262 45 262 Yhteensä 253 379 253 379 253 379 78 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot Laatimisperiaatteet Konserni luokittelee liikkeelle laskemansa instrumentit niiden luonteen perustella joko omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhtiön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrument- tien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Osakkeiden lukumäärän täsmäytyslaskelma 1 000 € Osakkeiden lukumäärä kpl Osake- pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Yhteensä 1.1.2020 Osakkeet yhteensä 22 620 135 80 116 520 116 600 Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2020 2 294 31.12.2020 ulkona olevat osakkeet 22 617 841 80 116 520 116 600 1.1.2021 Osakkeet yhteensä 22 620 135 80 116 520 116 600 Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2021 25 900 31.12.2021 ulkona olevat osakkeet 22 594 235 80 116 520 116 600 Pihlajalinnalla on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja muuhun yhtiön varojenjakoon. Osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Jakokelpoiset varat Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 222 747 364,13 euroa, josta tilikauden voitto on 13 893 203,86 euroa. Osingot Hallitus esittää, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,30 euroa osak- keelta. 22. Rahoitusvelat 1000 € 2021 2020 Pitkäaikaiset korolliset velat Pankkilainat 90 838 91 879 Muut velat 607 644 Vuokrasopimusvelat 87 857 95 475 179 302 187 997 Lyhytaikaiset korolliset velat Pankkilainat 1 283 1 415 Luotolliset shekkitilit 0 0 Vuokrasopimusvelat 18 392 18 705 19 675 20 119 Korolliset rahoitusvelat yhteensä 198 977 208 117 Konsernilla on tilinpäätöshetkellä käyttämättömiä sitovia lyhytaikaisia rahoituslimiittejä yhteensä 45,0 (40,0) milj. euroa. Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluottoli- miittiä oli tilinpäätöstilanteessa käyttämättä 45,0 (60,0) miljoonaa euroa. Konsernin valmiusluottosopimuksesta nostetut lainaerät ovat tosiasiallisesti pitkäaikai- sia, vaikka nostettujen lainaerien maturiteetti on 1, 3 tai 6 kuukautta Vuokrasopimusvelat 1000 € 2021 2020 Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat Käyttöomaisuustontit 305 286 Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset 86 963 94 605 Käyttöoikeuskalusto 588 583 87 857 95 475 Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat Käyttöomaisuustontit 63 88 Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset 17 715 17 723 Käyttöoikeuskalusto 614 894 18 392 18 705 79 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 23. Korollisten velkojen ei-rahavirtavaikutteiset muutokset 1000 € 2020 Rahavirrat Hankitut liike- toiminnot Uudet osamak- sut ja vuokra- sopimusvelat Efektiivi- nen korko 2021 Pitkäaikaiset korolliset velat 92 523 -1 323 149 96 91 445 Lyhytaikaiset korolliset velat 1 415 -261 130 1 283 Vuokrasopimusvelat 114 179 -19 822 2 801 9 090 106 248 Kokonaisvelat rahoitustoiminnasta 208 117 -21 406 2 801 9 369 96 198 976 24. Pääoman hallinta Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toiminta- edellytykset, mahdollistaa konsernin strategian mukaiset investoinnit ja kasvattaa omis- taja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa osingonjaon ja osakeantien kautta. Keskeisimmät pääoman hallintaa koskevat tunnusluvut ovat omavaraisuusaste, netto- velan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ja nettovelkaantumisaste. 1000 € Liite 2021 2020 Vertailukel- poinen Oma pääoma 122 611 114 190 Taseen loppusumma - saadut ennakot 456 127 440 179 Omavaraisuusaste 1) 26,9 % 25,9 % Korolliset rahoitusvelat 22 198 977 208 117 Rahavarat -4 257 -13 306 Korolllinen nettovelka 194 720 194 810 Nettovelkaantumisaste 2) 158,8 % 170,6 % Käyttökate 62 638 52 164 Oikaisuerät 2 698 2 609 Oikaistu käyttökate 65 336 54 773 Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 3,0 3,6 Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkista- maa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, Saas) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen. ** Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoi- minnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisue- ränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman uuden pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen mukaiset kulukirjaukset ja poistojen peruutukset. Uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna esitetään Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödyk- keiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA). Konserni on tilikaudelle ostanut 60 000 kpl omaa osakettaan varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2020 antaman valtuutuksen perusteella. Osakkeet hankittiin Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet käytettiin osana yhtiön kannustusjärjestelmää. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä on hallussaan 25 900 kpl omia osakkeitaan. 1) Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Oma pääoma / (Taseen loppu- summa - saadut ennakot) 2) Nettovelkaantumisaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Korollinen nettovelka / Oma pääoma 25. Rahoitusriskien hallinta Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat luotto- ja vastapuoliriski sekä korko- ja maksu- valmiusriskit. Konserni toimii Suomessa eikä näin ollen altistu toiminnoissaan merkittä- ville valuuttakurssiriskeille. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet ovat hallituksen hyväksymät ja rahoitusriskien tunnistamisesta ja käytännön riskienhallinnasta vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja yhdessä liiketoimintajohdon kanssa. Konsernin riski- enhallinnan tavoitteena on varmistaa riittävä maksuvalmius ja minimoida rahoituskus- tannukset sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin rahoituksellisesta tilanteesta ja riskeistä. Konsernin talous- ja rahoitustoiminto seuraa aktiivisesti konsernin taloudellisten kove- nanttien toteuma-arvoja sekä ennakoi rahoituksellista liikkumavaraa suhteessa kovenant- tien maksimiarvoihin osana konsernin liiketoiminnan suunnittelua. Korkoriski Konserni altistuu korkoriskille ulkoisen rahoitusjärjestelynsä kautta. Riskienhallinnan pe- riaatteiden mukaisesti hallitus päättää konsernin lainakannan korkosuojauksen tarpeel- lisuudesta ja kattavuudesta. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole voimassaolevia korko- suojauksia, mutta inﬂaatiotilanteen ja korkojen nousupaineen vuoksi hallitus harkitsee korkoriskiltä suojautumista. 80 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöspäivänä 54 (56) prosenttia korollisista veloista on kiinteäkorkoista. Konsernin korollisten velkojen keskimääräinen vuosikorko tilikaudella oli noin 1,68 (1,87) prosenttia. Rahoitussalkun duraatio eli korkosidonnaisuusaika oli 3,2 (3,6) vuotta. Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korkopositio tilikauden lopussa. 1000 € 2021 2020 Kiinteäkorkoiset rahoitusvelat 107 567 115 790 Vaihtuvakorkoiset rahoitusvelat 91 521 92 535 Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä 91 521 92 535 Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin voittoon ennen veroja, mikäli markkinakorot nousisivat tai laskisivat ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina. Herk- kyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän korkopositioon. 2021 2021 2020 2020 Muutos 0,5 % -yksikköä korkeampi 0,5 % -yksikköä matalampi 0,5 % -yksikköä korkeampi 0,5 % -yksikköä matalampi Vaikutus voittoon ennen veroja -458 0 -463 0 Koska konsernilla ei ole merkittäviä korollisia varoja, konsernin tuotot ja operatiiviset kassavirrat eivät olennaiseti altistu markkinakorkojen vaihtelulle. Maksuvalmiusriski Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla rahavir- taennusteita, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luotto- limiittien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoitusmuotoja. Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely Danske Bankin ja Nordean kanssa. Sopimus on voimassa 9.3.2023 asti. Pihlajalinna on aloittanut rahoituksensa uudelleenjärjestelyneuvottelut, jotka on tarkoitus saattaa pää- tökseen ennen maaliskuun 2022 loppua. Nykyinen rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä rahoitusvaroja 4,3 (13,3) miljoonaa euroa, jonka lisäksi konsernilla oli tilinpäätöstilanteessa käytettävissään 45,0 (40,0) miljoonaa euroa sitovia käyttämättömiä rahoituslimiittejä. Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluotto- limiittiä oli tilinpäätöstilanteessa käyttämättä 45,0 miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 26,9 (25,9) prosenttia. Konsernissa ei vakavaraisuuteen ja kannattavaan liiketoimintaan pohjautuen ole tunnistettu merkittä- vää riskiä lisärahoituksen saatavuuteen liittyen. Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut. Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu 1000 € Tasearvo 31.12.2021 alle 1 vuosi 1-2 vuotta 2-3 vuotta 3-4 vuotta yli 4 vuotta Lainat rahoituslaitoksilta 92 121 -2 958 -90 984 -265 0 0 Vuokrasopimusvelat 106 248 -19 934 -16 175 -14 029 -11 942 -51 236 Muut korolliset velat 607 -20 -57 -57 -57 -738 Ostovelat 52 571 -52 571 Yhteensä 251 548 -75 483 -107 216 -14 351 -11 999 -51 974 1000 € Tasearvo 31.12.2020 alle 1 vuosi 1-2 vuotta 2-3 vuotta 3-4 vuotta yli 4 vuotta Lainat rahoituslaitoksilta 93 293 -3 526 -3 337 -90 960 -249 0 Vuokrasopimusvelat 114 179 -20 387 -17 314 -13 626 -12 181 -59 060 Muut korolliset velat 644 -20 -57 -57 -57 -794 Ostovelat 45 262 -45 262 Yhteensä 253 379 -69 196 -20 708 -104 642 -12 486 -59 854 Lainakovenantit Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille vuosineljänneksittäin. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisin- maksua. Johto tarkkailee ja raportoi hallitukselle lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Lainapankkien kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettu- jen laskentaperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS 16 -vaikutusta). Konser- ni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2021. Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat maaliskuun 2020 lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenantti- tasojen nostosta. Vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen tilapäiset kovenanttiehdot olivat seuraavat: leverage ei saa ylittää tasoa 4,25 ja gearing ei saa ylittää tasoa 140 prosenttia. Rahoitusjärjestelyn kovenanttitasot – leverage 3,75 ja gearing 115 prosenttia – astuivat takaisin voimaan vuoden 2020 kolmannen neljänneksen tarkastelussa. Samassa yhteydessä rahoitusjärjestelyyn lisättiin pysyvästi uusi korkein marginaalita- so. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Tilanteessa 31.12.2021 rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 2,30 (2,78) ja gearing oli 91 (94) %. 81 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Pihlajalinna ja lainapankit sopivat hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta Pohjola Sairaala Oy:n hankinnasta ja sen rahoittamisesta ja tilapäisestä gearing-kovenanttitason nostosta 140 prosenttiin vuoden 2022 ensimmäisen ja toisen neljänneksen osalta. Yritysjärjestely rahoitettiin helmikuussa 2022 lisäluottolimiitistä. Lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2021, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 90,0 (90,0) milj. euroa. Luottoriski Konsernin luottoriski koostuu pääasiassa liiketoimintaan liittyvien asiakassaamisten luot- toriskistä. Konsernin suurimmat asiakkaat ovat kuntia, kuntayhtymiä tai suuria vakava- raisia pörssinoteerattuja yrityksiä. Liitetiedossa 16 Myyntisaamiset ja muut saamiset on esitetty konsernin keskeiset luottoriskit. Yritys- ja henkilöasiakkaiden maksutiedot tarkistetaan joka käynnin yhteydessä. Perin- täprosessissaan konserni käyttää ulkopuolista perintätoimistoa. Konserni tarjoaa yksi- tyisasiakkaille rahoitusta SveaRahoituksen kautta. Kyseinen järjestely sisältää asiakkaan luottokelpoisuuden tarkistuksen. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 16 Myyntisaamiset ja muut saami- set. Tilikauden tulosvaikutteisten luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Konser- nin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa (ks. liitetieto 20 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin). Valuuttariski Konserni toimii pääasiassa Suomen alueella eikä näin altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiriskille. Konsernilla on vähäisiä ulkomaanvaluutan määräisiä hankintoja vuosittain. 26. Hankitut liiketoiminnot Tilikauden 2021 hankinnat 1000 € Hankinnan kohde Ajankohta Toimiala Kotipaikka Työterveys Virta Oy 4/2021 Työterveyspalvelut Oulu Finla Työterveys Oy:n Mänttä-Vilppulan yksikön liiketoiminta 11/2021 Työterveyspalvelut Mänttä-Vilppula Laatimisperiaatteet Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvon- antajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja ar- vioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheu- tuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Seuraavat tiedot yrityshankinnoista on esitetty yhdistettynä, koska hankinnat eivät ole yksittäin tarkasteltuina olennaisia: 1 000 € 2021 Vastike Käteinen raha, peruskauppahinta 17 941 Kokonaishankintameno 17 941 Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat: 1 000 € Liite 2021 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 12 30 Aineettomat hyödykkeet 13 2 195 Käyttöoikeusomaisuuserät 14 2 801 Myytävissä olevat rahoitusvarat 1 Laskennallinen verosaaminen 83 Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 552 Rahavarat 1 527 Varat yhteensä 8 188 Laskennallinen verovelka 435 Uudelleenjärjestelyvaraus 300 Vuokrasopimusvelat 22 2 801 Muut velat 2 012 Velat yhteensä 5 549 Hankittu nettovarallisuus 2 640 Liikearvon syntyminen hankinnassa: 1000 € Liite 2021 Luovutettu vastike 17 941 Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus -2 640 Liikearvo 13 15 301 Rahana maksettu kauppahinta 17 941 Hankinnan kohteiden rahavarat -1 527 Rahavirtavaikutus 16 414 Aineettomina hyödykkeinä erilleen liikearvosta hankinnassa kirjattiin asiakassopimuksia, kilpailukieltosopimuksia ja potilastietokantaa. Aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on määritetty yrityskaupoissa vakiintuneen hintatason ja tulevien kassavirtojen diskontattu- jen arvojen perusteella. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu tuotto-odotuksista, hankittujen 82 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS yritysten ammattitaitoisesta työvoimasta sekä synergiaeduista. Hankintoihin liittyvät kulut 366 tuhatta on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli hankitut liiketoimininnot olisi yhdis- telty konsernitilinpäätökseen tilikauden alusta, olisi konsernin tilikauden liikevaihto ollut 616,3 miljoonaa euroa ja liikevoitto 27,4 miljoonaa euroa. Määräysvallattomien omistajien osuuden han- kinta tilikaudella 2021 Pihlajalinna lisäsi elokuussa 2021 omistustaan Alavuden, Ähtärin, Kuortaneen sekä Soinin kuntien kanssa omistamastaan Kuusiolinna Terveys Oy:stä.Osakekaupat tehtiin Kuortaneen kunnan kanssa. Konsernin omistusosuus kau- pan jälkeen on 97 %. 27. Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet Konsernin rakenne Konsernilla on 28 (30) tytäryritystä vuonna 2021. Tytäryrityksistä 14 (16) on 100 % omistet- tuja ja 14 (14) tytäryritystä on osittain omistet- tuja. Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty liitetiedossa 30 Lähipiiritapahtumat. Vuonna 2021 konsernilla on 2 (1) osakkuusyri- tystä ja 1 (1) yhteinen toiminto. Erittely olennaisista määräysvallattomien omistajien osuuksista konsernissa 1 000 € Tytäryritys Pääasiallinen toimipaikka Määräysvallattomien omistajien osuus ääni- vallasta Määräysvallattomien omistajien osuus voi- tosta tai tappiosta Määräysvallattomien omis- tajien osuus omasta pää- omasta 2021 2020 2021 2020 2021 2020 Jämsän Terveys Oy Jämsä 49 % 49 % -1 653 -289 -1 422 231 Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy Hämeenlinna 30 % 30 % -72 10 -209 -137 Dextra Lapsettomuusklinikka Oy Helsinki 49 % 49 % 414 436 851 653 Pihlajalinna Liikuntakeskukset -konserni useita 30 % 30 % -245 -604 1 854 2 099 Suomen Yksityiset Hammaslääkärit -konserni useita 37 % 45 % -3 -23 393 477 -1 559 -469 1 467 3 322 Taloudellisen informaation yhteenveto tytäryrityksistä, joissa on olennainen määräysvallattomien omistajien osuus Jämsän Terveys Oy Pihlajalinna Erityisasumis - palvelut Oy Dextra Lapsettomuus- klinikka Oy Pihlajalinna Liikunta- keskukset -konserni Suomen Yksityiset Hammaslääkärit -konserni 1 000 € 2021 2020 2021 2020 2021 2020 2021 2020 2021 2020 Lyhytaikaiset varat 42 550 30 919 544 415 1 715 1 166 1 326 1 272 270 700 Pitkäaikaiset varat 1 808 1 810 4 524 2 582 1 369 1 712 37 694 40 725 2 087 2 070 Lyhytaikaiset velat 46 686 31 517 1 672 1 026 695 797 15 392 14 510 1 193 1 504 Pitkäaikaiset velat 481 647 4 062 2 421 18 168 18 239 21 246 20 84 Liikevaihto 75 022 73 997 4 302 3 650 5 980 5 425 12 579 11 797 4 392 4 478 Liikevoitto -3 576 -698 -214 82 1 149 1 149 -458 -1 921 12 -80 Voitto / tappio -3 374 -591 -238 35 897 889 -823 -2 028 -7 -51 Emoyrityksen omistajien osuus voitosta/tappiosta -1 721 -301 -167 24 483 453 -578 -1 425 -4 -28 Määräysvallattomien omistajien osuus voitosta/tappiosta -1 653 -289 -72 10 414 436 -245 -604 -3 -23 Liiketoiminnan nettorahavirta -3 911 -2 537 18 283 1 386 1 401 4 158 3 737 155 360 Investointien nettorahavirta -137 -125 -2 164 -126 -600 -772 -1 512 -286 118 -176 Rahoituksen nettorahavirta, -201 -209 2 146 -157 -793 -623 -2 620 -7 015 -255 -214 josta määräysvallattomille omistajille maksetut osingot -215 -123 -89 * Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalvelui- den (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen. 83 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 28. Osuudet osakkuus- ja yhteisjärjestelyissä Laatimisperiaatteet Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toi- mintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhtei- sessä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusme- netelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoittei- den täyttämiseen. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa. 1000 € 2021 2020 Osuudet osakkuusyrityksissä Ullanlinnan Silmälääkärit Oy 20 17 Digital Health Solutions Oy 288 Osuudet yhteisissä toiminnoissa Koy Levinpihlaja 40 40 Tasearvo yhteensä 348 57 Osuudet osakkuusyrityksissä Omistusosuus % Nimi Pääasiallinen toimipaikka Toimiala 2021 2020 Ullanlinnan Silmälääkärit Oy Helsinki Terveyspalvelut 37 % 37 % Digital Health Solutions Oy Sotkamo Kaikki laillinen liiketoiminta 18 % Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta esitetään Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tulok- sesta -erässä, mutta vain siihen määrään asti, kuin konsernin osakesijoituksella oli tasearvoa. Osuudet yhteisissä toiminnoissa Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona omistusosuuden mukaan. 29. Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset Omasta puolesta annetut vakuudet 2021 2020 Takaukset 4 407 4 401 Kiinteistöjen alv-palautusvastuu 59 85 Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista 849 794 Vuokravakuustalletukset 535 545 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkis- tusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero siitä, voiko kiinteä vuosihinta sote-palveluissa myös laskea hinnantarkistuksen johdosta, on tilikauden lopussa yh- teensä noin 3,7 (2,6) miljoonaa euroa. Jämsän Terveys nosti lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan. Lisävastakanne koskee mm. palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutosten vaikutusta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palve- lusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa. Palveluntuottajalla on oikeus kustannusnousuja vastaaviin hinnanmuutoksiin, ja sopimusosapuolilla on neuvottelu- ja sopimisvelvoite. Jämsän Terveys vaatii lisävastakanteessaan Jämsän kaupungilta yhteensä noin 16 miljoo- naa euroa. Jämsän Terveys on tulouttanut ja sillä on edelleen saamisissaan lisävastakan- teen mukaisia muuttuvia vastikkeita yhteensä 3,9 (3,8) miljoonaa euroa. Käräjäoikeuden istunnot pidettiin tammikuussa 2022. Käräjäoikeus on ilmoittanut antavansa päätöksen maaliskuun alussa. Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi 11.6.2021 ratkaisun Pihlajalinnan ja Hattulan kunnan välisessä riita-asiassa. Käräjäoikeus katsoi, että Hattulalla ei ole ollut oikeutta purkaa sopimusta. Pihlajalinnan tuli kuitenkin korvata Hattulalle sopimussakkoina ja vahingon- korvauksena sopimuksen aikaisista rikkomuksista yhteensä 123 175 euroa korkoineen. Pihlajalinnan vastakanne hyväksyttiin perusteeltaan, mutta hylättiin määrältään. Kumpikin osapuoli vastasi omista oikeudenkäyntikuluistaan. Välimiesoikeus on 31.8.2021 todennut konserniin kuuluvaa tytäryhtiötä vastaan noste- tussa välimiesmenettelyssä sopimusrikkomukseen perustuvassa asiassa, että sopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta aiheutunut vahinko kantajalle on määrältään 295 800 euroa. Välimiesoikeus on velvoittanut Pihlajalinnan suorittamaan vahingonkorvauksen ja kantajan oikeudenkäyntikulut 82 943 euroa sekä yhteisvastuullisesti korvaamaan väli- miesmenettelyn kulut yhteensä 98 694 euroa. Pihlajalinnalla on joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä vireillä. Näistä ei odo- teta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille. 84 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Yritys Kotipaikka Omistus- osuus Osuus äänivallasta Emoyritys Pihlajalinna Oyj Tampere Pihlajalinna Terveys Oy Parkano 100 % 100 % Ikipihlaja Johanna Oy Jämsä 100 % 100 % Jokilaakson Terveys Oy Jämsä 90 % 90 % Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy Helsinki 100 % 100 % Mäntänvuoren Terveys Oy Mänttä-Vilppula 91 % 91 % Ikipihlaja Kuusama Oy Kokemäki 100 % 100 % Ikipihlaja Sofianhovi Oy Mänttä-Vilppula 100 % 100 % Wiisuri Oy Jyväskylä 100 % 100 % Ikipihlaja Matinkartano Oy Lieto 100 % 100 % Ikipihlaja Setälänpiha Oy Lieto 100 % 100 % Ikipihlaja Oiva Oy Raisio 100 % 100 % Kolmostien Terveys Oy Parkano 96 % 96 % Jämsän Terveys Oy Jämsä 51 % 51 % Kuusiolinna Terveys Oy Alavus 97 % 97 % Lääkäriasema DokTori Oy Lappeenranta 100 % 100 % Kompassi Lääkärikeskus Oy Seinäjoki 100 % 100 % Mediapu Oy Oulu 100 % 100 % Pihlajalinna Turku Oy Turku 92 % 92 % Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy Hämeenlinna 70 % 70 % Pihlajalinna Oulu Oy Oulu 100 % 100 % Dextra Lapsettomuusklinikka Oy Helsinki 51 % 51 % Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy Kristiinankaupunki 75 % 75 % Linnan Klinikka Oy Hämeenlinna 100 % 100 % Pihlajalinna Liikuntakeskukset Oy Tampere 70 % 70 % Forever Helsinki Oy Helsinki 70 % 70 % Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy Tampere 63 % 63 % Pihlajalinna Hammasklinikat Oy Tampere 63 % 63 % Laihian Hyvinvointi Oy Laihia 81 % 81 % Tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Muutokset konsernirakenteessa Tilikaudella on toteutettu seuraavat konsernirakenteen muutokset (fuusiot): Fuusioitu yhtiö Kohdeyhtiö Ajankohta Pihlajalinna Seinäjoki Oy Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy 9.4.2021 Terveyspalvelu Verso Oy Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy 1.5.2021 Työterveys Virta Oy Pihlajalinna Oulu Oy 1.9.2021 Johdon työsuhde-etuudet 1000 € 2021 2020 Rahapalkat, johtoryhmä 1 054 1 120 Osakepalkkio, johtoryhmä 226 381 Luontoisedut, johtoryhmä 16 25 Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, johtoryhmä yhteensä 1 297 1 526 Palkat ja palkkiot 1000 € 2021 2020 Toimitusjohtaja Joni Aaltonen Rahapalkat 283 285 Osakepalkkio 100 136 Luontoisedut 21 13 Yhteensä 405 433 Halllitus Hallituksen varapuheenjohtaja Leena Niemistö 58 45 Hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén 345 259 Tarkastusvaliokunnanpuheenjohtaja Seija Turunen 53 35 Hallituksen jäsen Kati Sulin 42 31 Hallituksen jäsen Matti Jaakola (15.4.2021 asti) 9 34 Hallituksen jäsen Hannu Juvonen 41 35 Hallituksen jäsen Mika Manninen 41 35 Yhteensä 588 473 30. Lähipiiritapahtumat Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Johdon avainhenkilöinä lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja. Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet Konsernin emoyritys on Pihlajalinna Oyj, joka omistaa kaikki Pihlajalinna Terveys Oy:n A-sarjan osakkeet. 85 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Osakkeina maksettavasta vuosipalkkiosta hallituksen puheenjohtajalle luovutettiin yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä 5 000 osaketta, varapuheenjohtajalle ja tar- kastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1 212 osaketta kummallekin ja hallituksen jäsenille kullekin 808 osaketta. Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 3 kuukautta. Yhtiö on velvol- linen korvaamaan toimitusjohtajalle sopimuksen päättämisestä kertakorvauksen, joka vastaa 6 kuukauden kokonaispalkkaa. Toimitusjohtajan eläke-edut ovat lakisääteiset. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat 2021 2020 Johdon avainhenkilöt Maksetut vuokrat 834 892 Ostetut palvelut 958 945 Ostovelat 83 -3 Konserni on tilikaudella vuokrannut useita toimitilojaan johdon avainhenkilöltä: liiketilat Nokialta, Karkusta, Tampereelta ja Kangasalta. Konsernin yhtiöllä on johdon avainhenkilön kanssa sopimus, jolla konserni ostaa terve- ydenhuollon ammattilaisten palveluita. 31. Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat Pihlajalinna ja Pohjola Sairaala yhdistyvät Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi ilman ehtoja Pihlajalinnan ja Pohjola Sairaalan yhdistymisen. Yrityskauppa on olennainen osa Pihlajalinnan kasvustrategiaa, ja se vahvis- taa yhdistyvän uuden kokonaisuuden palveluvalikoimaa kaikilla terveydenhuollon erikoi- saloilla. Yhdistyminen mahdollistaa myös palveluverkon maantieteellisen laajentamisen erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Kasvupotentiaalia vahvistaa kaupan yhteydessä Pohjola Vakuutuksen kanssa solmittu uusi viisivuotinen palvelusopi- mus. Yrityskaupan täytäntöönpanopäivä oli 1.2.2022. Kaupan nettovelaton käteishinta oli aiemmin tiedotetun mukaisesti 31,8 miljoonaa eu- roa. Pohjola Sairaalan liikevaihto oli 62,5 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 59,4 miljoonaa euroa vuonna 2020. Pohjola Sairaala on ortopediaan eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmien hoitoon erikoistunut sairaalaketju, joka on perustettu 2013. Pohjola Sairaala toimii viidellä yliopistosairaalapaikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2021 keskimäärin 295 henkilöä ja vuoden aikana yhti- össä toimi yli 300 ammatinharjoittajaa. Pohjola Sairaala -hankinnan hankintamenolaskelmaa viimeistellään ja tullaan saattamaan päätökseen yhden vuoden kuluessa hankintahetkestä eli 31.1.2023 mennessä. Pihlajalinna esittää alustavan hankintamenolaskelman, minkä seurauksena Pohjola Sairaalan 31.1.2022 avaavaan taseeseen on tehty oikaisuja. Käyvän arvon oikaisut liittyvät pääasiallisesti käyttöoikeusomaisuuseriin, muihin varauksiin ja laskennallisiin veroihin. 1000 € Vastike Käteinen raha, peruskauppahinta 31 800 Kokonaishankintameno 31 800 Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä olivat seu- raavat: Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 358 Aineettomat hyödykkeet 6 037 Käyttöoikeusomaisuuserät 112 771 Muut saamiset 4 612 Laskennallinen verosaaminen 3 848 Myyntisaamiset ja muut saamiset 8 584 Rahavarat 1 809 Varat yhteensä 138 019 Laskennallinen verovelka 1 095 Muut varaukset 4 881 Vuokrasopimusvelat 131 744 Muut velat 8 458 Velat yhteensä 146 178 Alustava nettovarallisuus -8 159 Liikearvon syntyminen hankinnassa: Luovutettu vastike 31 800 Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus 8 159 Liikearvo 39 959 Rahana maksettu kauppahinta 31 800 Hankinnan kohteiden rahavarat -1 809 Rahavirtavaikutus 29 991 Edellä esitettyihin hankintoihin liittyvät kulut tilikaudella 2021 yhteensä 953 tuhatta euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin (IFRS 3 -kulut). Hankintamenolaskelman laatimi- 86 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS PÄÄLASKELMAT, FAS Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 1000 € Liite 1.1. - 31.12.2021 1.1. - 31.12.2020 Liikevaihto 1.1. 5 205 4 224 Liiketoiminnan muut tuotot 1.2. 459 464 Henkilöstökulut 1.3. -1 350 -1 625 Poistot ja arvonalentumiset 1.4. -2 004 -1 825 Liiketoiminnan muut kulut 1.5. -4 795 -4 303 Liikevoitto (-tappio) -2 486 -3 065 Rahoitustuotot ja -kulut 1.6. -565 -1 216 Voitto (-tappio) ennen tilinpäätössiir- toja ja veroja -3 051 -4 281 Tilinpäätössiirrot 1.7. Poistoeron muutos -32 -199 Konserniavustus 20 350 14 000 Tuloverot 1.8. -3 373 -1 821 Tilikauden voitto (-tappio) 13 893 7 698 nen vaatii johdon arvioita hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvistä arvoista. Alustavaa hankintamenolaskelmaa voidaan tulla tarkentamaan lisäanalyysien ja lisätietojen perusteella. Oikaisut hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velko- jen käypiin arvoihin tulevat vaikuttamaan alustavaan arvioon liikearvosta. Nämä oikaisut voivat olla olennaisia. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiöko- koukselle 2022 Hallituksen jäsenten lukumäärä ja kokoonpano Nimitystoimikunta ehdottaa Pihlajalinna Oyj:n 13.4.2022 pidettävälle varsinaiselle yh- tiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määräksi vahvistettaisiin seitsemän nykyisen kuuden sijaan. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen nykyisistä jäsenistä Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén valitaan uudelle toi- mikaudelle. Nimitystoimikunta ehdottaa, että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan Heli Iisakka. Heli Iisakka (s. 1968, KTM) toimii Colliers Finland Oy:n talousjohtajana. Iisakka on riippu- maton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta osakkeenomistajien nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Tämä suositus perustuu siihen, että Pihlajalinnassa on hyvän pohjoismai- sen hallintomallin mukainen hallituksen ulkopuolinen osakkeenomistajien nimitystoimi- kunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on varmistaa, että hallituksen yksittäisten jäse- nehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja kokemus ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset Nykyisten jäsenten henkilö- ja luottamustehtävät on esitetty yhtiön sijoittajasivuilla: investors.pihlajalinna.fi/corporate-governance/board-of-directors. Nimitystoimikunta ehdottaa lisäksi, että yhtiökokous valitsee Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että käynnissä olevien merkittävien sosiaali- ja terveysalaa koskevien muutosten sekä yhtiössä meneillään olevan voimakkaan strategisen kehityksen vuoksi hallituksen puheenjohtajan tehtävä on vielä tulevan toimi- kauden kokopäivätoiminen. Nimitystoimikunnan yhteisenä tahtotilana on, että hallituksen puheenjohtajan kokopäivätoimisuudesta sen jälkeen luovuttaisiin. Hallituksen jäsenten palkkiot Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajan palkkio pysyy samana, ja että varapuheenjohtajan, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ja hal- lituksen jäsenten palkkioita korotetaan, ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudel- ta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa, varapuheenjoh- tajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 39 000 euroa ja muille jäsenille 26 000 euroa. Vuosipalkkio ehdotetaan maksettavaksi yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 %:lla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio voidaan maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä on yhtiökokouspäivänä 13.4.2022 ollut hallussaan yli 1 000 000 eu- ron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava palkkio voidaan suorittaa luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita tai osakkeet hankitaan suo- raan hallituksen jäsenten lukuun kolmen viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2022 on julkistettu. Mikäli tämä ei ole oikeudellisista tai muista säädösperusteisis- ta syistä, kuten esimerkiksi sisäpiirisäännökset huomioiden mahdollista, luovutetaan tai hankitaan osakkeet ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana tämän jälkeen tai vaihto- ehtoisesti palkkio maksetaan tällöin rahana. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2023 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalk- kioiden mahdollisesta takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla. Nimitystoimikunta ehdottaa, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan rahana jokai- selta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi kor- vataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti. 87 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Emoyhtiön tase, FAS 1000 € Liite 31.12.2021 31.12.2020 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 2.1. 4 048 4 739 Aineelliset hyödykkeet 2.2. 2 155 2 454 Sijoitukset 2.3. 284 835 284 485 291 038 291 677 Vaihtuvat vastaavat Pitkäaikaiset saamiset 2.4. 37 39 Lyhytaikaiset saamiset 2.5. 82 787 58 056 Rahat ja pankkisaamiset 2 179 7 840 85 002 65 936 Vastaavaa yhteensä 376 040 357 613 Vastattavaa Oma pääoma 2.6. Osakepääoma 80 80 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 183 190 183 190 Edellisten tilikausien voitto/-tappio 26 152 23 553 Tilikauden voitto/-tappio 13 893 7 698 223 316 214 522 Tilinpäätössiirtojen kertymä 2.7 1 018 986 Pakolliset varaukset 2.8 21 48 Vieras pääoma 2.9 Pitkäaikainen vieras pääoma 90 368 91 066 Lyhytaikainen vieras pääoma 61 316 50 992 151 685 142 058 Vastattavaa yhteensä 376 040 357 613 Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 1000 € 31.12.2021 31.12.2020 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos 13 893 7 698 Poistot ja arvonalentumiset 2 004 1 825 Rahoitustuotot ja kulut 565 1 216 Muut oikaisut (tilinpäätössiirrot ja verot) -16 944 -11 999 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -482 -1 259 Nettokäyttöpääoman muutos -2 699 641 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -3 181 -618 Saadut korot liiketoiminnasta 1 449 1 154 Maksetut välittömät verot -2 416 -70 Liiketoiminnan rahavirta -4 149 466 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -904 -769 Investoinnit muihin sijoituksiin -350 Investointien rahavirta -1 254 -769 Rahoituksen rahavirta Konsernilainojen muutos 11 724 22 929 Konsernisaamisten muutos -17 973 -6 532 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -501 Pitkäaikaisten lainojen nosto 20 000 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -20 771 -10 734 Saadut konserniavustukset 14 000 6 000 Maksetut korot -2 139 -2 344 Maksetut osingot -4 517 Omien osakkeiden hankinta -582 -692 Rahoituksen rahavirta -258 8 127 Rahavarojen muutos -5 661 7 824 Rahavarat tilikauden alussa 7 840 16 Rahavarat tilikauden lopussa 2 179 7 840 88 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2021 Laatimisperiaatteet Pihlajalinna Oyj (2617455-1), kotipaikka Tampere, on Pihlajalinna -konsernin emoyhtiö. Yhtiö on perustettu 15.4.2014. Pysyvien vastaavien arvostusperiaatteet Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoonsa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Kehittämismenot 5 - 7 vuotta Muut aineettomat oikeudet 5 - 7 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 - 7 vuotta Koneet ja kalusto 3 - 10 vuotta Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen ta- loudellinen käyttöaika on alle 3 vuotta, sekä pienhankinnat (alle 850 euroa) on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Yhtiön sijoitukset ar- vostetaan tilinpäätöksessä hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, mikäli arvonalentuminen katsotaan pysyväksi. Laskennallisten verojen kirjaaminen Laskennallinen verovelka- tai saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien vero- kantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennalli- nen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena. Tuottojen jaksottaminen Tuotteiden ja palveluiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä. Aktivoidut kehittämismenot (KPA 2:4, 3-4) Yhtiön aktivoimat Pihlajalinna -mobiilisovellusta ja yhtiön verkkosivujen ke- hitystä koskevat tuotekehitysmenot poistetaan vaikutusaikanaan. Aineetto- miin hyödykkeisiin sisältyvä poistamaton kehittämismeno, joka rajoittaa voi- tonjakoa, oli tilikauden lopussa 489 (753) tuhatta euroa. Eläkkeiden kirjaaminen Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutus- yhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. 1.1. Liikevaihto 1000 € 2021 2020 Liikevaihto toimialoittain Palveluiden myynti 5 205 4 224 5 205 4 224 1.2. Liiketoiminnan muut tuotot 1000 € 2021 2020 Vuokratuotot 116 116 Vuokratuotot laitteista 328 328 Saadut vakuutuskorvaukset 0 1 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 19 Saadut avustukset 14 0 459 464 1.3. Henkilöstökulut 1000 € 2021 2020 Palkat ja palkkiot -1 234 -1 514 Eläkekulut -100 -96 Muut henkilösivukulut -16 -16 Yhteensä -1 350 -1 625 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana 3 3 Pihlajalinna Oyj:n hallituksen palkkiot sisältyvät yhtiön henkilöstökuluihin. Varsinainen yhtiökokous 15.4.2021 päätti, että hallituksen kokopäivätoimiselle puheenjohtajalle maksetaan 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan pu- heenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Vuosipalkkio päätettiin maksaa yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 prosen- tilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio voitiin maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli halli- tuksen jäsenellä oli yhtiökokouspäivänä 15.4.2021 hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiir- toverosta. Osakkeina maksettava palkkio suoritettiin luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä 9 848 kappaletta heti osavuosikatsauksen 1.1.–31.3.2021 julkistamisen jälkeen eli 11.5.2021. Loput vuosipalkkiosta maksettiin samaan aikaan kerralla rahana. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2022 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla. 89 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Osakkeina maksettavasta vuosipalkkiosta hallituksen puheenjohtajalle luovutettiin yh- teensä 5 000 osaketta, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1 212 osaketta kummallekin ja hallituksen jäsenille kullekin 808 osaketta. Yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Yhteenveto hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta sisältyy Palkitsemisraport- tiin. 1.4. Poistot ja arvonalentumiset 1000 € 2021 2020 Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat hyödykkeet -1 593 -1 458 Aineelliset hyödykkeet -411 -367 -2 004 -1 825 1.5. Liiketoiminnan muut kulut 1000 € 2021 2020 Vapaaehtoiset henkilösivukulut -111 -49 Toimitilakulut -120 -105 Ajoneuvokulut -19 -24 ICT kulut -3 560 -2 757 Kone- ja kalustokulut -1 0 Myynti-, markkinointi- ja matkakulut -77 -36 Hallintokulut -848 -1 331 Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -4 735 -4 303 Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastuspalkkiot 113 92 Lausunnot 6 5 119 97 1.6. Rahoitustuotot ja -kulut 1000 € 2021 2020 Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista Saman konsernin yrityksiltä 1 449 1 154 Muilta 0 0 Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä 1 449 1 154 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -2 013 -2 370 Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä -2 013 -2 370 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -565 -1 216 1.7. Tilinpäätössiirrot 1000 € 2021 2020 Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus -32 -199 Saadut konserniavustukset 20 350 14 000 20 318 13 801 1.8. Tuloverot 1000 € 2021 2020 Laskennallisen verosaamisen muutos Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta -3 373 -1 821 Tuloverot yhteensä -3 373 -1 821 90 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TASEEN LIITETIEDOT 1000 € 31.12.2021 31.12.2020 2.1. Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Hankintameno tilikauden alussa 1 607 1 607 Hankintameno lopussa 1 607 1 607 Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -854 -590 Sumu-poistot tilikaudella -264 -264 Kirjanpitoarvo lopussa 489 753 Muut aineettomat oikeudet Hankintameno tilikauden alussa 1 615 1 615 Lisäykset 43 Hankintameno lopussa 1 658 1 615 Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -1 028 -789 Sumu-poistot tilikaudella -221 -240 Kirjanpitoarvo lopussa 409 587 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno tilikauden alussa 5 264 4 082 Lisäykset 787 645 Siirrot erien välillä 536 Hankintameno lopussa 6 051 5 264 Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -1 871 -917 Sumu-poistot tilikaudella -1 108 -954 Kirjanpitoarvo lopussa 3 072 3 393 Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä Hankintameno alussa 6 440 Lisäykset 73 103 Siirrot erien välillä -536 Kirjanpitoarvo lopussa 79 6 Aineettomat hyödykkeet yhteensä Hankintameno tilikauden alussa 8 492 7 743 Lisäykset 903 749 Siirrot erien välillä Hankintameno lopussa 9 394 8 492 Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -3 753 -2 295 Sumu-poistot tilikaudella -1 593 -1 458 Kirjanpitoarvo lopussa 4 048 4 739 1000 € 31.12.2021 31.12.2020 2.2. Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Hankintameno tilikauden alussa 3 472 3 411 Lisäykset 112 172 Vähennykset -111 Hankintameno lopussa 3 584 3 472 Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -1 018 -716 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 65 Sumu-poistot tilikaudella -411 -367 Kirjanpitoarvo lopussa 2 155 2 454 Aineelliset hyödykkeet yhteensä Hankintameno tilikauden alussa 3 472 3 411 Lisäykset 112 172 Vähennykset 0 -111 Hankintameno lopussa 3 584 3 472 Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -1 018 -716 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 65 Sumu-poistot tilikaudella -411 -367 Kirjanpitoarvo lopussa 2 155 2 454 2.3. Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Lisäykset 350 Hankintameno lopussa 350 Tytäryhtiöosakkeet Hankintameno tilikauden alussa 284 485 284 485 Hankintameno lopussa 284 485 284 485 Sijoitukset yhteensä 284 835 284 485 Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty konsernin liitetiedossa 30 Lähipiiritapahtumat. 91 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 1000 € 31.12.2021 31.12.2020 2.4. Pitkäaikaiset saamiset Saamiset muilta Annetut vuokravakuudet 37 39 37 39 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 37 39 2.5. Lyhytaikaiset saamiset Saamiset muilta Muut saamiset 376 303 Siirtosaamiset 2 195 1 483 2 570 1 786 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset -43 30 Lainasaamiset 59 788 41 815 Siirtosaamiset 20 445 14 426 80 190 56 271 Siirtosaamisten olennaiset erät Konserniavustus 20 350 14 000 Myynnin jaksotus 95 426 Jaksotetut henkilösivukulut 85 Muut 2 109 1 483 22 639 15 909 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 82 760 58 056 2.6. Oma pääoma Sidottu oma pääoma Osakepääoma alussa 80 80 Osakepääoma lopussa 80 80 Sidottu oma pääoma yhteensä 80 80 Vapaa oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto alussa 183 190 183 190 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto lopussa 183 190 183 190 Edellisten tilikausien voitto/-tappio alussa 31 251 24 244 Osingonjako -4 517 Omien osakkeiden hankinta -582 -692 Edellisten tilikausien voitto/-tappio 26 152 23 553 Tilikauden voitto 13 893 7 698 Vapaa oma pääoma yhteensä 223 236 214 442 Oma pääoma yhteensä 223 316 214 522 1000 € 31.12.2021 31.12.2020 Edellisten tilikausien voitto/tappio 26 152 23 553 Tilikauden voitto 13 893 7 698 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 183 190 183 190 Aktivoidut kehittämismenot -489 -753 Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 222 747 213 689 Osakkeiden lukumäärä 22 620 135 22 620 135 joista yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 25 900 2 294 Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 22 594 235 22 617 841 2.7. Tilinpäätössiirtojen kertymä Kertynyt poistoero 1 018 986 2.8. Pakolliset varaukset Tappiolliset sopimukset 21 48 2.9. Vieras pääoma 2.9.1 Pitkäaikaiset velat Velat muille Lainat rahoituslaitoksilta 90 000 90 000 Muut pitkäaikaiset velat 332 1 030 Saadut vuokravakuudet 36 36 90 368 91 066 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 90 368 91 066 2.9.2 Lyhytaikaiset velat Velat muille Ostovelat 297 2 056 Muut velat 811 1 256 Siirtovelat 3 062 2 297 4 170 5 609 Velat saman konsernin yrityksille Ostovelat 1 72 Siirtovelat 111 Muut velat 57 035 45 311 57 147 45 383 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Henkilöstökulujaksotukset 149 134 Korkojaksotukset 65 191 Verot 2 769 1 812 Muut erät 189 160 3 172 2 297 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 61 316 50 992 92 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS MUUT LIITETIEDOT 1000 € 31.12.2021 31.12.2020 Vakuudet ja vastuusitoumukset Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet Muut takaukset 121 121 Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyt Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely Danske Bankin ja Nordean kanssa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää myöhemmin erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Lainapankkien kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvis- tettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS 16-vaikutusta ja IFRS-tulkintakomitean pilvipalveluita koskevaa käyttöönottomenojen agendapäätöstä). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2021. Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat maaliskuun 2020 lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttita- sojen nostosta kyseisen vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen osalta. Rahoitusjär- jestelyn alkuperäiset kovenanttitasot – leverage 3,75 ja gearing 115 prosenttia – astuivat takaisin voimaan vuoden 2020 kolmannen neljänneksen tarkastelussa. Samassa yhteydessä rahoitusjärjestelyyn lisättiin pysyvästi uusi korkein marginaalita- so. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Tilanteessa 31.12.2021 rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 2,30 ja gearing 91 prosenttia. Pohjola Sairaala Oy:n hankinnan johdosta Pihlajalinna ja lainapankit sopivat ennen vuoden vaihdetta tilapäisestä gearing-kovenanttitason nostosta 140 prosenttiin vuoden 2022 ensimmäisen ja toisen neljänneksen osalta. Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopi- mukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli tilikau- den lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 45,0 (40,0) miljoonaa euroa. Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluottolimiittiä oli tilinpäätöstilan- teessa käyttämättä 45,0 miljoonaa euroa. Pihlajalinna ja lainapankit sopivat Pohjola Sairaala Oy:n hankinnasta ja sen rahoittami- sesta hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta. Yritysjärjestely rahoitettiin helmikuussa 2022 lisäluottolimiitistä. Nostettu lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2021, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 90,0 (90,0) miljoonaa euroa. 1000 € 31.12.2021 31.12.2020 Vuokravastuut Yhden vuoden kuluessa Yli yhden enint. 5 vuoden kuluessa 569 451 Yli viiden vuoden kuluessa 71 214 93 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Tampereella sähköisen allekirjoituksen päivämäärällä KPMG Oy Ab Lotta Nurminen KHT Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset Tampereella 17. päivänä helmikuuta 2022 Mikko Wirén hallituksen puheenjohtaja Leena Niemistö Hannu Juvonen Kati Sulin Seija Turunen Mika Manninen Joni Aaltonen toimitusjohtaja 94 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Tilintarkastuskertomus Pihlajalinna Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Pihlajalinna Oyj:n (y-tunnus 2617455-1) tilinpäätöksen tilikau- delta 1.1.–31.12.2021. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslas- kelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansain- välisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja talou- dellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastusta- van mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkem- min kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatet- tavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä pal- veluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Emme ole suorittaneet emoyhtiöl- le emmekä konserniyrityksille muita kuin tilintarkastuspalveluja. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen mää- rän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Olennaisuus Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintam- me mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintar- kastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistu- neessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintar- kastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoi- tushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 95 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa Kuntaulkoistussopimuksiin liittyvät arvionvaraiset erät (konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1, 16 ja 29) ja tietyn seikan painottaminen Haluamme kiinnittää huomiota liitetiedossa 1 kohdissa Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut sekä Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistus- sopimusten kannattavuuteen viiveellä esitettyihin saamisiin yhteensä 9,7 miljoonaa euroa, joista saataviin maksusuorituksiin liitetiedoissa kuvatuilla seikoilla voi olla vaikutusta. Lausuntoamme ei ole mukau- tettu tämän seikan osalta. • Huomattava osuus konsernin liikevaihdosta perustuu pitkäaikaisiin kuntaulkoistussopimuksiin. Sopimuksiin sisältyy sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksia että muita ulkoistussopimuksia. • Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi liit- tyä muuttuvia vastikkeita. • Sopimusten laajuuden, sopimusvastuiden määrittelyjen sekä muutostilanteisiin liittyvien neuvottelupykälien vuoksi ulkoistussopimuksiin liittyy merkittävä määrä arvionvaraisuutta, jolla saattaa olla merkittävä vaikutus konsernin tulok- seen ja taseasemaan. • Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1 kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistus- sopimusten kannattavuuteen viiveellä on selostettu kokonaisulkoistussopimuksiin liittyviä eriä: • Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero kiinteän vuosihinnan määräytymisestä on tilinpäätöstilanteessa yhteensä noin 3,7 mil- joonaa euroa. Jämsän Terveys on nostanut lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan ja yhtiöllä on saamisissaan Jämsän kaupungilta yhteensä 3,9 miljoonaa euroa liittyen palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutos- ten vaikutuksesta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuseen sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palvelusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa. • Mäntänvuoren Terveys Oy:llä on saamisia tilaajalta yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Saamiset liittyvät arvioon erikoissai- raanhoidon investointikustannusvastuusta sekä palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin. • Kolmostien Terveys Oy:llä on saamisia tilaajalta yhteensä 1,7 miljoonaa euroa liittyen arvioon erikoissairaanhoidon investointikustannusvastuusta sekä palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin. • Arvionvaraisten erien huomattava määrä suhteessa tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan sekä saamisten eräänty- neisyys muodostavat kuntaulkoistussopimusten perusteella kirjatuista arvionvaraisista eristä tilintarkastuksen kannalta keskeisen seikan. • Olemme perehtyneet konsernitilin-päätökseen kirjattuihin arvionvaraisiin eriin keskusteluin johdon kanssa, analyyttisesti sekä aineistotarkastuksena. Olemme saaneet käyttöömme eriin liittyviä sopimuksia ja laskelmia sekä hal- lintomateriaalia. • Olemme saaneet käyttöömme konsernin käyttämältä asianajotoimistolta oikeudellisia arvioita palvelusopimuksista ja konsernin vaatimusten juridisista perusteista sekä niiden suuruusluokasta. Olemme lisäksi haastatelleet asian- ajotoimiston edustajaa tarkemmin näistä asioista. • Olemme saaneet käyttöömme lakiasiain vahvistuskirjeet käräjäoikeudessa käsiteltävään riita-asiaan liittyen. • Olemme arvioineet arvionvaraisten tuotto- ja kuluerien kirjausperiaatteita verrattuna IFRS-standardeihin sekä arvioineet arvionvaraisia eriä koskevien liitetietojen asianmukaisuutta. • Olemme arvioineet aiemmin kirjattujen johdon arvionvaraisten erien kerty- mistä konserniin sekä saaneet johdolta kirjallisen vahvistuksen kirjattujen saamisten kerrytettävyydestä. • Olemme raportoineet tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle tarkemmin näiden arvionvaraisten erien sisällöstä. Liikearvon arvostaminen (konsernitilinpäätöksen liitetieto 13) • Konserni on laajentanut toimintaansa yrityshankintojen kautta, minkä seurauksena konsernin taseeseen 31.12.2021 sisältyy liikearvoa 188,9 miljoonaa euroa. • Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentu - mistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden määrittäminen edellyttää johdon harkintaa, joka koskee mm. liikevaih- don kasvua, diskonttauskorkoa, pitkän aikavälin kasvutekijää ja inﬂaatiota. • Testauksissa käytettäviin ennusteisiin liittyvistä johdon arvioista ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon arvosta - minen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. • Olemme mm. arvioineet keskeisiä laskelmissa käytettyjä oletuksia kuten liike- vaihdon kasvu, kannattavuus ja diskonttauskorko suhteessa emoyhtiön hal- lituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme. • Olemme arvioineet johdon aiemmin laatimien ennusteiden toteutumista ver- taamalla toteutuneita rahavirtoja aiempiin ennusteisiin. • Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet laskelmien teknisen oikeellisuuden ja verranneet käytet- tyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin. • Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvoa ja arvonalentu- mistestausta koskevien liitetietojen asianmukaisuutta. 96 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilin- pHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konserniti- linpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittä- vän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilin- päätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyh- tiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistis- ta vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonai- suutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme am- matillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vas- taavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäy- töksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärin- käytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnas- ta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastus- toimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuut- ta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankki- mamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkit- tävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johto- päätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpää- töksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatka- maan toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perus- tana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä kon- serniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkas- tuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintar- kastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riip- pumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävim- piä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuk- sen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, kos- ka siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suurem- mat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. 97 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana Pihlajalinna Oyj:n perus- tamisesta 15.4.2014 alkaen yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta ja Pihlajalinna Terveys Oy:s- sä 31.12.2010 päättyneestä tilikaudesta alkaen. Pihlajalinna Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 8.6.2015. Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimin- takertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpää- töstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintar- kastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laati- miseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikas- ta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Tampereella 21.helmikuuta 2022 KPMG OY AB Lotta Nurminen KHT 98 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Tietoja osakkeenomistajille Osavuosikatsaus tammikuu-syyskuu perjantaina 4.11.2022 Tilinpäätöstiedote tammikuu–joulukuu helmikuussa 2023 Puolivuosikatsaus tammikuu-kesäkuu perjantaina 12.8.2022 Osavuosikatsaus tammikuu-maaliskuu torstaina 5.5.2022 Q4 Q3 Q1 2022 Q2 Pihlajalinnan taloudellinen raportointi vuonna 2022 Osavuosikatsaukset julkaistaan noin klo 8.00 suomeksi sekä englanniksi ja ne ovat luettavissa Pihlajalinnan verkkosivuilta osoitteessa investors.pihlajalinna.fi. Pihlajalinnan johto järjestää säännöllisesti analyytikoille ja tiedotusvälineille tiedotus- tilaisuuksia. Pihlajalinna noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ja suljettua ikkunaa ennen tulosten julkistamista. Yhtiökokous Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 13.4.2022 klo 14.00 alkaen. Kokous järjestetään poikkeusjärjestelyin ilman osakkeenomistajien tai näiden asiamiesten läsnäoloa Pihlajalinnan pääkonttorissa, osoitteessa Kehräsaari B, 33200 Tampere. Osallistumisoikeus Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täs- mäytyspäivänä 1.4.2022 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakaslu- etteloon. Ilmoittautuminen Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen äänestämällä ennakkoon, tulee ilmoittautua ja äänestää ennakkoon viimeistään 7.4.2022 klo 15.00, johon mennessä ilmoittautumisen ja äänten täytyy olla vastaanotettu. Ilmoittautuminen voi tapahtua joko verkkosivuilla olevan ilmoittautu- mislinkin kautta osoitteessa investors.pihlajalinna.fi tai osakkeenomistaja voi toimittaa Pihlajalinnan yhtiökokouksen internet-sivuilla 25.3.2022 alkaen saatavilla olevan ennak- koäänestyslomakkeen tai vastaavat tiedot Innovatics Oy:lle sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postitse Innovatics Oy, Yhtiökokous / Pihlajalinna Oyj, Ratamesta- rinkatu 13 A, 00520 Helsinki. Jos osakkeenomistaja osallistuu kokoukseen toimittamalla ennakkoäänet Innovatics Oy:lle sähköpostitse tai postitse ennen ilmoittautumisen ja ennakkoäänestyksen päättymistä, katsotaan tämä äänten toimitus ilmoittautumiseksi varsinaiseen yhtiökokoukseen, kunhan se sisältää edellä mainitut ilmoittautumiseen ja ennakkoäänestämiseen vaadittavat tiedot. Ennakkoäänestystä koskevat ohjeet ovat myös saatavilla Pihlajalinnan yhtiökokouksen internet-sivuilla. Lisätietoja ilmoittautumiseen ja ennakkoäänestämiseen saa ilmoittautu- misaikana myös soittamalla numeroon +358 10 2818 909 arkisin kello 9.00–12.00 ja kello 13.00–16.00. Mahdolliset valtakirjat tulee toimittaa joko sähköisen ilmoittautumisen ja ennakkoää- nestyksen yhteydessä taikka sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postit- se osoitteeseen Pihlajalinna Oyj/Yhtiökokous, PL Kehräsaari B, 33200 Tampere ennen ilmoittautumisajan ja äänestysajan päättymistä, mihin mennessä mainittujen valtakirjojen on oltava perillä. Osingonmaksu Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaettaisiin osinkona 0,30 euroa osakkeelta. Koska hallituk- sen ehdottaman osingon määrä alittaa osakeyhtiölain 13 luvun 7 §:n mukaisen vähemmis- töosingon määrän, osakkeenomistajilla on oikeus vaatia maksettavaksi edellä tarkoitettua vähemmistöosinkoa. Vähemmistöosinko on jaettava, jos vaatimusta ennakkoäänestykses- sä kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa yhtiön kaikista osakkeista. Vähemmistöosingon määrä vastaa puolta emoyhtiön tilikauden voitosta eli 0,307 euroa osakkeelta. Vähemmistöosinkoa vaativa osakkeenomistaja voi ennakkoää- nestyksessä äänestää vähemmistöosingon puolesta, eikä erillistä vaatimusta tai vastaeh- dotusta tarvitse tehdä. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 19.4.2022 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 26.4.2022. 99 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS Sijoitustutkimus Pihlajalinnan tietojen mukaan seuraavat investointipankit ja osakevälittäjät seuraavat Pih- lajalinnaa ja julkaisevat yhtiöstä raportteja. Pihlajalinna ei vastaa analyyseissä esitetyistä arvioista. • Danske Bank • Carnegie • Inderes • OP • SEB • Evli • Nordea Yhteystiedot: Marko Savolainen, lakiasiainjohtaja, +358 400 195 213, [email protected] Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290, [email protected] Lisätietoja saatavilla sijoittajaosiossa osoitteessa investors.pihlajalinna.fi Pihlajalinnan kurssikehitys 2021 8 9 10 11 12 13 14 4.1.2021 4.2.2021 4.3.2021 4.4.2021 4.5.2021 4.6.2021 4.7.2021 4.8.2021 4.9.2021 4 .10 .2 02 1 4 .11 .2 02 1 4 .12 .2 02 1 4.1.2022 4.2.2022 PIHLIS Closing price OMX HKI 25 Indeksoituna 100 LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS pihlajalinna.fi KPMG Oy Ab Hämeenkatu 9, 4.krs 33100 TAMPERE Puhelin 020 760 3000 www.kpmg.fi KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG global organization of independent member firms affiliated with KPMG International Limited, a private English company limited by guarantee. Y-tunnus 1805485-9 Kotipaikka Helsinki Riippumattoman tilintarkastajan raportti Pihlajalinna Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä Pihlajalinna Oyj:n hallitukselle Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Pihlajalinna Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen [74370058MTRLEDOCHV67-2021-12-31-fi.zip] tilikaudella 1.1.-31.12.2021 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu — laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti — merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä — varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien. Tilintarkastajan velvollisuudet Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi- antostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, — onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja — ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia. Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. Pihlajalinna Oyj Riippumattoman tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä 18.3.2022 2 Lausunto Lausuntonamme esitämme, että Pihlajalinna Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen [74370058MTRLEDOCHV67- 2021-12-31-fi.zip] sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Pihlajalinna Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 18.2.2022. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä. Tampereella 18.maaliskuuta 2022 KPMG OY AB Lotta Nurminen KHT 74370058MTRLEDOCHV672021-01-012021-12-3174370058MTRLEDOCHV672020-01-012020-12-3174370058MTRLEDOCHV672021-12-3174370058MTRLEDOCHV672020-12-3174370058MTRLEDOCHV672019-12-3174370058MTRLEDOCHV672019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember74370058MTRLEDOCHV672019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember74370058MTRLEDOCHV672020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember74370058MTRLEDOCHV672019-12-31PIH:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember74370058MTRLEDOCHV672019-12-31PIH:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember74370058MTRLEDOCHV672020-12-31PIH:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember74370058MTRLEDOCHV672019-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember74370058MTRLEDOCHV672019-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMember74370058MTRLEDOCHV672019-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember74370058MTRLEDOCHV672020-01-012020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember74370058MTRLEDOCHV672020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember74370058MTRLEDOCHV672019-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMemberifrs-full:PreviouslyStatedMember74370058MTRLEDOCHV672019-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember74370058MTRLEDOCHV672020-01-012020-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember74370058MTRLEDOCHV672020-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember74370058MTRLEDOCHV672019-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMember74370058MTRLEDOCHV672019-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMember74370058MTRLEDOCHV672021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember74370058MTRLEDOCHV672021-12-31PIH:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember74370058MTRLEDOCHV672021-01-012021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember74370058MTRLEDOCHV672021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember74370058MTRLEDOCHV672021-01-012021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember74370058MTRLEDOCHV672021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares

AI Terminal

More from Pihlajalinna Oyj

Talk to a Data Expert