Annual Report • Mar 21, 2022
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
VUOSIKERTOMUS 2021
| Pihlajalinna 2021 2 | |
|---|---|
| Toimitusjohtajalta 4 | |
| Liiketoiminta ja strategia 5 |
|
| Katsaus toimintaympäristöön 6 | |
| Trendit ja megatrendit 8 | |
| Monipuoliset etäpalvelut 10 | |
| Mielen huoli -linja 12 |
|
| Liikuntalähete 13 | |
| Asiakasryhmät 14 | |
| Vakuutusyhtiöasiakkuudet 15 | |
| Kehityksen vuosi 2021 16 | |
| 18 Vastuullisuus |
|
| Henkilöstö, tärkein voimavara 20 | |
| Tietosuoja ja tietoturva 21 | |
| Verojalanjälki 22 | |
| Kuntien luotettu kumppani 23 | |
| Vaikuttamiskartat 24 | |
| Hallitus 28 | |
| Johtoryhmä 29 | |
| 30 Hallituksen toimintakertomus |
|
| 53 Tilintarkastettu tilinpäätös |
|
| Tilintarkastuskertomus 95 | |
| Tietoa osakkeenomistajille 99 |
Avainluvut
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottajista. Konsernin asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset, vakuutusyhtiöt ja julkisyhteisöt, kuten kunnat ja kuntayhtymät.
NETTOVELKA/OIKAISTU KÄYTTÖKATE
TULOS 0,89
euroa (2020: 0,38)
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ
OSAKEKOHTAINEN
6297
(2020: 5550)
Pihlajalinnan, Kristiinankaupungin ja Vaasan sairaanhoitopiirin yhteisyritys Selkämeren Terveys tuottaa terveyspalveluita Kristiinankaupungin noin 6600 asukkaalle. Yhteisyritys vastaa lääkärin ja hoitajan vastaanotoista, hammashuollosta, kuntoutusosastosta, neuvolasta ja fysioterapiasta. Ulkoistussopimuksen kesto on vähintään 15 ja enintään 20 vuotta.
Pihlajalinna ja koulutuskuntayhtymä Sasky laajentavat koulutusyhteistyötään
Väestön ikääntyessä Pihlajalinna teki sijoituksen moderneja asumisratkaisuja kehittävään ja tarjoavaan NONNA Groupiin. Yhteistyön myötä pääsemme mukaan kehittämään turvallisen kotona asumisen palveluita ja uudenlaista kotiin vietävien palveluiden konseptia.
Pihlajalinna avaa uuden etäpalvelun diabetespotilaille
1.4.
Pihlajalinna järjestää pääomamarkkinapäivän
Työterveys Virta Oy osaksi Pihlajalinna-konsernia
"Kumppanuus 2022 Jääkiekon MM-kisojen kanssa on meille nappivalinta. Meillä on vankka kokemus urheilun tukemisesta, ja yhteiset tavoitteet ja arvot kisojen kanssa löytyivät luontevasti ja helposti. Leijonat pelaavat kaikki ottelunsa Tampereelle juuri valmistuneella uudella areenalla, joten odotan itsekin kotikisoja malttamattomana", kertoo toimitusjohtaja Joni Aaltonen.
Pihlajalinnan asiakaspalvelu alkaa palvella ympäri vuorokauden
Pihlajalinna avaa Mielen huoli -linjan
Pihlajalinna Hailuodon kunnan terveyspalveluiden tuottajaksi
Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi ratkaisun Pihlajalinnan ja Hattulan riita-asiassa
Pihlajalinna Digital Health Solutions Oy:n omistajaksi
1.7. Pihlajalinna jatkaa UPM:n työterveyspalveluiden tuottajana
Pihlajalinna julkistaa ostavansa Pohjola Sairaalan
Yrityskauppa on olennainen osa Pihlajalinnan kasvustrategiaa, ja se vahvistaa konsernin palveluvalikoimaa kaikilla terveydenhuollon erikoisaloilla. Yhdistyminen mahdollistaa myös palveluverkon maantieteellisen laajentamisen erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Kasvupotentiaalia lisää kaupan yhteydessä Pohjola Vakuutuksen kanssa solmittu uusi viisivuotinen palvelusopimus.
Miten kuvailisit vuotta 2021? Vuotta 2021 väritti pitkittyneen koronaepidemian mukanaan tuomat terveydenhuollon haasteet. Ne heijastuivat myös Pihlajalinnaan. Muokkasimme palveluitamme epidemian tuomien uusien tarpeiden mukaisesti – teimme muun muassa koronatestejä läpi vuoden sekä olimme apuna koronarokottamisessa – ja seurasimme tarkasti tilanteen kehittymistä. Henkilöstömme pystyi hienosti vastaamaan muuttuviin tilanteisiin. Olemme osoittaneet epidemian aikana olevamme merkittävä ja joustava osa suomalaista terveydenhuoltoa.
Julkistimme päivitetyn strategiamme maaliskuussa pääomamarkkinapäivillä. Keskitymme kuluttajille suunnattujen palvelujen uudistamiseen, vahvistamme sote-yhteistyötä ja suhteitamme tuleviin hyvinvointialueisiin sekä edistämme digitaalisten palvelujen kehittämistä.
Strategiset valintamme ja tehostamisohjelmamme ovat näkyneet liiketoiminnassamme. Liikevaihtomme kasvoi vuonna 2021 vahvasti, ja kannattavuutemme parani selkeästi.
Kerroimme heinäkuun alussa, että ostam-
me Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan. Vuoden 2022 alussa saimme järjestelylle Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän, ja kauppa toteutui 1.2.2022. Kaupan yhteydessä allekirjoitimme uuden viisivuotisen palvelusopimuksen Pohjola Vakuutuksen kanssa. Tavoitteenamme on toimipisteverkoston ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman laajentaminen alueellisesti ja erityisesti pääkaupunkiseudulla sekä muissa kasvukeskuksissa.
Vuonna 2021 Pihlajalinnaan yhdistyneen Työterveys Virran integraatio eteni suunnitelmien mukaisesti. Kaupan ansiosta vahvistimme asemaamme Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun seudulla. Olemme hyvin tyytyväisiä myös työterveyshuollon palvelujemme kehittymiseen. Asiakaskuntamme on laajentunut, ja vuoden aikana saimme jatkosopimkset mm. Stora Enson ja UPM:n kanssa. Tällä hetkellä Pihlajalinnalla on noin 250 000 työterveyspalveluiden henkilöasiakasta.
Vuoden 2021 aikana panostimme digitalisaatioon, mikä parantaa merkittävästi kilpailukykyämme. Kehitys näkyy myös päivittäisessä toiminnassamme: noin 40 prosenttia muista kuin asiakkaistamme kuntaulkoistuksissa asioi kanssamme digitaalisesti. Olemme kehittäneet täysin uudenlaisia palveluja, joissa etäasiointi on oleellinen osa hoitopolkua. Konkreettinen esimerkki niistä on diabeteksen etäpalvelumalli, josta kerromme tarkemmin tämän vuosikertomuksen sivulla 10. Viime vuosina mielenterveyden ongelmat ja niihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti. Kehitys on voimistunut koronaepidemian aikana. Arvioimme ongelman laajuutta mielenterveyshäiriöiden osalta Suomessa Pihlajalinnan työterveyspalveluasiakkaista kerätyn anonyymin datan perusteella. Mielenterveyssyistä alkaneet sairauspoissaolopäivät tuhatta työntekijää kohden ovat kasvaneet 24 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos koronaa edeltäneeseen aikaan vuoteen 2019 osoittaa jopa 36 prosentin kasvua. Olemme vuoden 2021 aikana kehittäneet matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, esimerkkinä Mielen huoli -linja, josta kerromme tarkemmin tämän vuosikertomuksen sivulla 12. Tavoitteenamme on tehokas ennaltaehkäisy ja ongelmiin puuttuminen jo varhaisessa vaiheessa, jolloin pitkältä työkyvyttömyydeltä ja inhimilliseltä kärsimykseltä vältyttäisiin.
Koronaepidemia on kuormittanut terveydenhuoltoa monella tapaa, ja monen sairauden osalta hoitovelka on kasvanut. Uusien palvelukonseptiemme myötä terveyspalveluita on mahdollista tuottaa tehokkaammin ja tuoda niitä yhä useampien henkilöasiakkaiden saataville myös etäkanavissa.
Strategiset valintamme, Pohjola Sairaalan yrityskauppa ja viisivuotinen sopimuksemme Pohjola Vakuutuksen kanssa, osuvat oikeaan hetkeen. Koronan luoman hoitovelan ohella koko suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on historiallisten uudistusten keskellä. Kesäkuussa 2021 eduskunta hyväksyi uuden sote-järjestämislain, jonka puitteissa vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy 21 hyvinvointialueelle.
Lääketieteellinen laatu on aina ollut Pihlajalinnan toiminnan ytimenä. Vuonna 2022 uudistamme laadun ja vaikuttavuuden strategiaamme ja määritämme sekä julkistamme uudet mittarit toiminnallemme.
Tavoittelemme 250 miljoonan euron liikevaihdon kasvua vuoden 2021 tasosta vuoden 2025 loppuun mennessä. Kasvusta noin kolmanneksen arvioidaan tulevan julkiselta sektorilta ja kaksi kolmasosaa yritys- ja yksityisasiakkailta. Vuodesta 2022 odotamme edelleen vahvistuvan kasvun vuotta.
Palveluidemme kysyntää lisää tämän ohella väestön ikääntymisen tuomat tarpeet ja kuluttajien keskuudessa edelleen vahvistuva terveystrendi. Datan käyttö terveyden seurannassa luo uudenlaisia odotuksia terveydenhuollon toimijoita kohtaan, ja digitalisaatio tulee olemaan yhä vahvemmin palvelukehityksen ajurina. Tavoitteenamme on olla tulevaisuudessakin merkittävä osa suomalaista terveydenhuoltoa ja olla eturintamassa kehittämässä ja tuottamassa uusia vaikuttavuusperusteisia palveluita.
JONI AALTONEN Toimitusjohtaja
Pihlajalinna vahvistaa monikanavaisia palveluitaan ja kuluttajaliiketoimintaansa uusilla palvelukonsepteilla sekä digitaalisilla innovaatioilla.
Pihlajalinna tekee tiivistä yhteistyötä tulevien hyvinvointialueiden kanssa ja rakentaa vahvan markkinaposition julkiseen terveydenhuoltoon.
Pihlajalinna panostaa voimakkaasti digitalisointiin henkilöstön, asiakaskokemuksen ja operatiivisen toiminnan kehittämisessä.
Tavoitteiden saavuttamista mitataan mm. taloudellisilla mittareilla, asiakkaille tarjolla olevien vastaanottoaikojen ja toimenpiteiden määrän kasvulla sekä asiakas- ja työntekijäkokemusta mittaavilla Net Promotion Score (NPS) -luvuilla.
Autamme suomalaista elämään parempaa elämää
Tuomme hyvinvoinnin jokaisen lähelle
Eettisyys, energisyys ja ennakkoluulottomuus
Suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa on meneillään historiallinen muutosvaihe. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2021 uuden sote-lakikokonaisuuden. Uusi sote-järjestelmä muokkaa terveydenhuollon rakenteita ja tarpeita merkittävästi, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle sekä Helsingin kaupungille ja osin HUS-yhtymälle.
Koronaepidemia jatkui koko vuoden 2021 ja aiheutti tartuntapiikkejä alkuvuodesta, kesän jälkeen ja loppuvuodesta. Uudet tartuntatapaukset ja sairaalahoitoon joutuneiden määrä saavuttivat Suomessa huippunsa tammikuussa 2022 seitsemän päivän keskiarvolla mitattuna. Epidemiaan liittyviä rajoituksia oli voimassa koko vuoden 2021, ja laajoihin rajoitustoimiin siirryttiin vuoden vaihteessa omikron-virusmuunnoksen vuoksi. Koko maan tasolla tartuntamäärät ovat edelleen korkeita, mutta tehohoitoa vaativien tapausten lukumäärä on laskenut selvästi. Hallitus totesi neuvottelussaan 2.2.2022, että laajoja rajoituksia voidaan alkaa asteittain purkaa tautitilanne huomioiden. Laajoihin
rajoituksiin on sisältynyt muun muassa yksilöurheiluun ja liikuntaan käytettävien sisätilojen täyssulku aikuisilta harrastajilta. Rokotuskattavuus Suomessa toisen annoksen osalta on helmikuun 2022 alussa 74,5 prosenttia koko väestöstä.
Koronarajoituksista ja epidemiaan liittyvästä terveydenhuollon kuormituksesta johtuen hoitovelka muiden sairauksien osalta jatkaa kasvuaan. THL:n tilastoinnin mukaan koronaviruksen myötä hoitojonot julkisessa terveydenhuollossa ovat yleisesti kasvaneet. Marraskuun lopussa 150 392 potilasta odotti hoitoon pääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Vuoden aikana näiden potilaiden määrä oli kasvanut lähes 9 000:lla. Hoitoa odottaneista 9 499 (6,3 prosenttia) oli odottanut yli puoli vuotta pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon, mikä on lähes
1 900 potilasta enemmän kuin vuoden 2021 alussa. Hoitojonot ovat kasvaneet etenkin kirurgiassa ja psykiatriassa.
Perusterveydenhuollossa lokakuussa 2021 60 prosenttia potilaista pääsi kiireettömälle lääkä-
rin avosairaanhoidon vastaanottokäynnille viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista kaikkien aluehallintovirastojen (AVI) alueilla. Etäasioinnin lisääntyminen terveyskeskuksissa on nopeuttanut hoitoonpääsyä. Lokakuussa 2021 suun terveydenhuollon kiireettömien käyntien määrä oli edelleen pienempi kuin vuonna 2019.
Vapaaehtoisten sairauskuluvakuutusten määrä on kasvanut merkittävästi vuosina 2009–2020. Yksityinen sairauskuluvakuutus oli kesäkuun 2021 lopussa Finanssialan tilastojen mukaan yli 1,26 miljoonalla suomalaisella. Kasvua on ollut nähtävissä aikuisten yksityishenkilöiden ottamissa vakuutuksissa ja lasten vakuutuksissa sekä yritysten työntekijöilleen ottamissa sairauskuluvakuutuksissa. Uusi sote-järjestelmä
muokkaa terveydenhuollon rakenteita ja tarpeita merkittävästi, kun vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta laajemmille hyvinvointialueille.
Yhteiskuntamme trendit, megatrendit ja muutosvoimat heijastuvat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan ja kehitystarpeisiin. Seuraamme tarkasti niiden kehittymistä ja vaikutuksia sekä ennakoimme tulevaisuutta. Vain siten pystymme vastaamaan sote-alan haasteisiin myös tulevaisuudessa ja auttamaan suomalaisia elämään parempaa elämää.
Trendien ja megatrendien vaikutus Pihlajalinnan kehitykseen on hyvin konkreettista. Ne näkyvät liiketoiminnassamme muun muassa kattavana ja koko ajan kehittyvänä etäpalvelujen valikoimana, kokonaisvaltaisina työterveyspalveluina, julkisen sektorin kanssa yhteistyössä kehitetyissä vaikuttavissa sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuissa sekä muiden hyvinvointia tukevien hoitopolkujen suunnittelussa. Näistä kerromme tarkemmin mm. tässä vuosikertomuksessa.
Koronaepidemian aiheuttamat nopeat ja ennakoimattomat muutokset yhteiskunnassa haastavat vallalla olevia trendejä. Koronakriisin on esimerkiksi arvioitu vaikuttaneen ainakin hetkellisesti kaupungistumisen megatrendiin, kun muuttoliike on Suomessa suuntautunut aiempaa enemmän maaseutumaisiin kuntiin ja kasvukeskusten kehyskuntiin. Epidemian aiheuttamien muutosten todellista vaikutusta megatrendeihin voidaan kuitenkin arvioida vasta pidemmän ajan kuluttua. Lyhyellä aikavälillä koronaepidemian aiheuttama merkittävä hoitovelka luo haasteen suomalaiselle terveydenhoitojärjestelmälle.
Ekologisen kestävyyden lisäksi meidän on vastattava kysymyksiin sosiaalisen kestävyyden tulevaisuudesta. Osallisuuden, yhteisöllisyyden ja saavutettavuuden lisäksi sosiaalisessa kestävyydessä on kyse muun muassa hyötyjen ja haittojen oikeudenmukaisesta jakautumisesta. Sosiaalinen kestävyys näkyy esimerkiksi yritysten henkilöstön hyvinvointina sekä eri alueiden elinvoimaisuuden ylläpitämisenä.
Koronaepidemian aiheuttamat nopeat ja ennakoimattomat muutokset yhteiskunnassa haastavat vallalla olevia trendejä.
Teknologisten ratkaisujen nopea kehitys jatkuu, ja koronaepidemia on vain voimistanut virtuaalisten toimintaympäristöjen ja palvelujen kysyntää. Terveysteknologia arkipäiväistyy, etävastaanotot yleistyvät, ja omaa terveydentilaa mitataan eri tavoin. Tekoälyn käyttö sairauksien ennakoinnissa ja diagnosoinnissa on yhä useammin osa hoitoketjua.
Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on historiallisten uudistusten keskellä. Uusi sote-järjestelmä muokkaa terveydenhuollon rakenteita ja tarpeita merkittävästi, kun vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta laajemmille hyvinvointialueille. Uudistuksilla on huomattavia vaikutuksia kuntien resursseihin ja etenkin talouteen, koska suurin osa kuntien menoista on kohdentunut sosiaali- ja terveystoimintaan.
Väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Ennusteiden mukaan työpaikat tulevat keskittymään pääasiassa kaupunkeihin, joissa on tarjolla myös parhaat opintomahdollisuudet. Muuttotappiopaikkakunnilla väestö ikääntyy ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden haasteet syvenevät.
Suomalaisten terveys on kokonaisuudessaan parantunut, vaikka erot eri sosiaaliryhmien välillä ovat länsimaiden suurimpia. Esimerkiksi korkeakoulutetun suomalaisen miehen eliniän ennuste on noin kuusi vuotta pidempi kuin pelkästään peruskoulun käyneen miehen. Erot eri sosiaaliryhmien välillä liittyvät mm. terveyspalvelujen käyttöön sekä terveyden kannalta merkityksellisiin elintapoihin.
Kokonaisvarallisuuden kasvu vaikuttaa osaltaan kulutuksen kasvuun. Varallisuudessa on kuitenkin havaittavissa selvä keskittyminen vanhempiin ikäluokkiin, joilla on myös kasvanut tarve terveydenhuollon palveluille. Varallisuus näkyykin investointeina omaan terveyteen. Yhä useammalla on mahdollisuus hankkia esimerkiksi vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus. Yksityinen sairauskuluvakuutus oli kesäkuun 2021 lopussa Finanssialan tilastojen mukaan yli 1,26 miljoonalla suomalaisella.
Väestön ikääntyminen jatkuu ja suurimmat ikärakenteen muutokset ovat vielä edessä. Niillä tulee olemaan merkittävä vaikutus Suomen huoltosuhteeseen ja ikään liittyvien sairauksien yleistymiseen. Väestöennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2050 kymmentä työikäistä kohden seitsemän ei-työikäistä henkilöä. Suurten ikäluokkien ikääntyminen haastaa yhteiskuntamme taloutta ennennäkemättömällä tavalla.
Kiinnostus omaan terveyteen ja hyvinvointiin kasvaa erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Terveyden omaehtoinen monitorointi on yleistynyt teknologisen kehityksen myötä. Trendi näkyy myös tilastoissa: suomalaiset tupakoivat vähemmän, syövät terveellisemmin, liikkuvat enemmän ja käyttävät aktiivisemmin terveys- ja hyvinvointipalveluja.
Työikäisten suomalaisten yleisimpiä kuolinsyitä ovat kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudet, dementia sekä alkoholinkäyttöön liittyvät syyt. Väestön ikärakenteeseen ja määrään suhteutettu ikävakioitu kuolleisuus työikäisillä kuitenkin pienenee. Vaikka hyvinvointia edistävä liikunta vapaa-ajalla on lisääntynyt, erityisesti nuorten ikäluokkien kunto on alentunut ja ylipaino yleistynyt. Epidemia-aika on myös osaltaan heikentänyt suomalaisten yleiskuntoa.
Vaikka suomalaisten yleinen hyvinvointi on parantunut, tilastojen mukaan puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta, yli puolet väestöstä on ylipainoisia ja mielenterveysongelmat ovat nousseet yleisimmäksi syyksi työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläkemäärien kasvu on ollut jopa 10−20 prosenttia. Väestön ikääntyessä lisääntyvät myös muut terveyshaasteet, kuten kasvaimet, Alzheimerin tauti sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Terveydenhuollon painopistettä olisi siirrettävä entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Kun kohdennamme resurssejamme hoidon vaikuttavuuden perusteella, tehostamme hoitoketjuja sekä hyvinvoinnin että kustannusten kannalta.
Pihlajalinna on tehnyt pitkäjänteistä kehitystyötä muun muassa etäpalvelujen, digitaalisten ratkaisujen ja kokonaisvaltaisten työterveyspalvelujen parissa. Korona-aika on vauhdittanut digitalisaatiota ja kasvattanut muun muassa etävastaanottokäyntien määrää entisestään. Lisäksi Pihlajalinna on lanseerannut uusia dataan pohjautuvia, etävastaanottoihin
perustuvia palveluita, kuten Pihlajalinna Diabetesklinikan ja Pihlajalinna Painonhallintaklinikan. Ne auttavat potilaita parempaan tasapainoon hoitopolkuihin kiinteästi liittyvän seurannan ja tulosten mittaamisen avulla. Pihlajalinna vahvisti asemaansa myös lasten terveyspalveluiden tuottajana ja avasi elokuussa uuden lastenlääkärin chat-palvelun Pihlajalinna Terveyssovellukseen. Lastenlääkärin chat-palvelussa pääsee keskustelemaan lastenlääkärin kanssa chatissa ilman ajanvarausta. Etävastaanotolla voidaan hoitaa monenlaisia akuutteja vaivoja, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimista. Lääkäri voi myös määrätä lääkkeitä, uusia reseptin tai tehdä lähetteen jatkotutkimuksiin.
Pihlajalinna kehittää edelleen myös toimipisteverkostoaan ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaansa sekä jatkaa palveluverkon maantieteellistä laajentamista erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.
Tärkeä osa palvelujen kehittämistä on niiden vaikuttavuuden seuranta. Pihlajalinnassa on käynnistetty strategiatyö, jossa kartoitetaan palveluiden laadun ja vaikuttavuuden mittareita. Terveyspalvelujen tarve kasvaa, ja on tärkeää löytää vaikuttavimmat keinot niin ennaltaehkäisyyn kuin sairauksien hoitoonkin.
Lastenlääkärin chat-palvelussa pääsee keskustelemaan lastenlääkärin kanssa chatissa ilman ajanvarausta.
39 % Etävastaanottojen osuus prosentteina vuonna 2021.
Pihlajalinna parantaa palveluidensa saatavuutta ja saavutettavuutta tuomalla uusia palveluinnovaatioita ja kehittämällä erityisesti digitaalisia palveluita. Pihlajalinna on viime vuosina laajentanut merkittävästi lääkärikeskusten, työterveyden ja kuntayhteistyön etäpalvelutarjontaa. Etäpalvelut tasa-arvoistavat palveluntarjonnan alueellisia eroja ja ovat mahdollistaneet joustavan ja turvallisen asioinnin myös koronaepidemian aikana.
Pihlajalinna Terveyssovelluksen asiointimäärän kasvu prosentteina vuoden 2021 aikana.
10 SEKUNTIA
Asiakkaan odotusajan mediaani Pihlajalinnaterveyssovelluksessa vuonna 2020.
Pihlajalinna Terveyssovelluksen kautta vastaanottoa pitäneiden asiantuntijoiden määrä vuonna 2021.
Pihlajalinnan vastuulääkäripalvelun kautta hoidettujen asiakkaiden määrä vuonna 2021. Pihlajalinnan vastuulääkärimallissa potilaan kokonaistilanteen tunteva lääkäri vastaa potilaan päivittäisestä hoidosta yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Malli on osa kunta-asiakkaidemme palveluvalikoimaa.
Pihlajalinnan vastuulääkäripalvelu on käytössä 72 kunnassa eri puolilla Suomea. Asiakkaiden joukossa on sekä kuntia että kuntayhtymiä.
LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 11
Mielenterveyspalveluiden kasvava kysyntä ja hoitoon pääsyn haasteet ovat otsikoissa miltei päivittäin. Pihlajalinna vastasi haasteeseen kehittämällä Mielen huoli -linjan, joka tarjoaa helpon ja nopean väylän avunsaantiin.
Mielenterveyden palvelujen tarve on Suomessa kasvussa. Tilastojen valossa esimerkiksi mielenterveysperusteisesti maksettua sairauspäivärahaa saaneiden suomalaisten määrä on kasvanut koko 2010-luvun (THL), ja mielenterveyden ja käyttäytymisen ongelmat ovat nousseet tärkeimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen perusteeksi (Mieli ry, ETK). OECD:n mukaan mielenterveyden hoidon kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannukset sekä sosiaaliturva (Mieli ry).
− Mielenterveyden palvelut ovat usein ruuhkautuneita ja hoitoon pääsy voi olla hidasta. Pitkittynyt koronaepidemia ja eristäytyminen muista ihmisistä on vain pahentanut mielenterveytensä kanssa
kamppailevien ihmisten tilannetta. Toukokuussa 2021 lanseeratulle Mielen huoli -linjalle on siten paljon kysyntää, kertoo Pihlajalinnan Mielen huoli -linjan tiimijohtaja Marika Pöyri-Pirkola.
Mielen huoli -linjaan voi olla yhteydessä kaikissa mielenterveyteen liittyvissä asioissa, kuten ahdistus, masennus, uupumus, unettomuus, työssä jaksamisen ongelmat tai yhtäkkiset kuormittavat elämänmuutokset. Asiakkaan ottaa vastaan lyhytterapiakoulutuksen saanut sairaanhoitaja, joka suunnittelee yhdessä asiakkaan kanssa hänelle sopivan hoitopolun. Asiakas voi saada akuuttia keskusteluapua Mielen huoli -hoitajalta, jatkaa lyhytterapiaan tai edetä pidempikestoisiin hoitoihin. Tarvittaessa asiakasta konsultoi psykiatrian erikoislääkäri.
− Asiakas hyötyy hoitajan ja psykiatrian erikoislääkärin tiiviistä yhteistyöstä. Hoidon kustannukset pysyvät kuitenkin maltillisina, kun erikoislääkärin työpanosta käytetään vain tarpeen mukaan. Mielen huoli -linja onkin otettu hyvin vastaan. Asiakasmäärät ovat kasvussa ja palaute
asiakkailtamme on ollut erittäin positiivista. Jatkamme myös palvelun kehittämistä edelleen, Pöyri-Pirkola jatkaa.
Mielen huoli -linjan palvelu toteutetaan kokonaan etävastaanottojen kautta. Asiakas saa siis apua suoraan kotisohvalle, kaikkialla Suomessa. Myös mielenterveyden ammattilaisten työpanos on etäpalveluiden myötä tehokkaassa käytössä.
− Mielen huoli -linja, kuten kaikki muutkin Pihlajalinnan digitaaliset palvelut, on järjestetty ehdottoman tietoturvallisesti. Käyttämämme Visiba Care -vastaanottoalusta on kehitetty nimenomaan potilaskäyttöön. Se käyttää viestintätapoja, jotka varmistavat, että asiakkaan ja Pihlajalinnan palvelimien välillä lähetetty tieto säilyy yksityisenä ja salattuna. Salaus perustuu TLS (Transport Layer Security)-protokollaan. Ruotsin lääkevirasto on myöntänyt Visiba Carelle CE-merkin, eli se on lääketekniseltä turvallisuudeltaan ykkösluokan tuote. Kaikkia potilastietoja käsitellään yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja potilastietolain mukaisesti, Pöyri-Pirkola muistuttaa.
Pihlajalinnan tehtävänä on auttaa asiakkaitaan elämään parempaa elämää. Konkreettisena esimerkkinä tästä Pihlajalinna toi kesällä 2021 markkinoille liikuntalähetteen. Kyseessä on Suomessa täysin uudenlainen toimintamalli, jonka avulla asiakasta voidaan hoitaa hyvin kokonaisvaltaisesti.
Palvelu perustuu kattavaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön liikunnan hyödyistä sairauksien hoidossa. Liikunnalla voi olla hoidon onnistumisessa ratkaiseva merkitys, ja sitä voidaan hyödyntää joko yksin tai lääkehoidon tukena. Pihlajalinnassa liikuntalähete nähdään erityisen hyödyllisenä niillä terveydenhoidon aloilla, joissa liikunta on tähän asti ollut vähemmän käytetty hoitomuoto.
− Liikuntaa voidaan suositella hyvin erilaisissa tilanteissa hoidon osana. Siitä on tutkitusti hyötyä mm. korkean verenpaineen, diabeteksen, masennuksen, tuki- ja liikuntaelinten ongelmien sekä monien muiden vaivojen hoidossa. Kun asiakas onnistuu ottamaan liikunnan osaksi elämäntapaansa, voivat vaikutukset olla jopa käänteentekeviä. Esimerkiksi kakkostyypin diabetes voidaan sopivalla liikunnalla ja ruokavaliolla ennaltaehkäistä tai saada hallintaan niin, että potilaan lääkitys voidaan jättää jopa kokonaan pois, kertoo geriatrian erikoislääkäri, aluejohtaja Arvo Haapanen Pihlajalinnasta.
Pihlajalinnan liikuntalähetteessä palvelun saumattoman toimivuuden takaa lääkärikeskusten yhteistyö samaan konserniin kuuluvien Forever-liikuntakeskusten kanssa. Käytännössä liikuntalähete toimitetaan asiakkaan luvalla Foreveriin, josta otetaan yhteyttä asiakkaaseen fysioterapeutin tapaamisen varaamista varten. Ensimmäisessä tapaamisessa selvitetään asiakkaan lähtötaso ja tavoitteet, mutta myös mahdolliset fyysiset tai psyykkiset esteet liikkumiseen. Näin fysioterapeutti voi suositella asiakkaalle räätälöidyn, juuri hänelle sopivimman ja turvallisimman tavan liikkua.
− Kokoamme asiakkaan tueksi moniammatillisen tiimin, johon voi kuulua hoitavan lääkärin ja fysioterapeutin lisäksi personal trainer, motivaatiovalmentaja, fustra-ohjaaja, ravintoneuvoja ja hieroja. Fysioterapeutti on tiiviisti asiakkaan tukena liikuntaohjelman toteuttamisessa ja ohjaa
hänet sopivin väliajoin lääkärin seurantakäynnille. Tavoitteena on, että asiakas onnistuu – että hän saisi apua terveydellisiin ongelmiinsa ja omaksuisi liikunnallisen elämäntavan, Forever-liikuntakeskusten toimitusjohtaja Mikko Mustala korostaa.
Jopa 80 % suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän, mistä koituu yhteiskunnalle vähintään kolmen miljardin euron vuotuiset kustannukset (UKK-instituutti). Kustannusten ennakoidaan vain kasvavan väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun takia. Joka toisella työikäisellä Suomessa on jokin elintapasairaus tai kohonnut riski sille. Esimerkiksi ylipainoisia on Suomessa jo kaksi miljoonaa, ja kakkostyypin diabetes on diagnosoitu puolella miljoonalla suomalaisella.
− Liikkumattomuuteen on vain yksi lääke: lähdetään liikkeelle! Liikuntalähetteem-
Jopa 80 % suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän
me on huippuunsa hiottu, yksilöllinen, turvallinen ja helppo tapa ottaa liikunta osaksi elämää, Arvo Haapanen kiteyttää.
Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.
Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista.
Konsernilla on tällä hetkellä n. 250 000 työterveyspalveluiden henkilöasiakasta.
Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita.
Pihlajalinna toimii kaikkien vakuutusyhtiöiden yhteistyökumppanina ja hoitaa merkittävää osaa vahinkovakuutusyhtiöiden asiakkaiden sairauksista ja tapaturmista.
Pihlajalinnan yhteistyö vakuutusyhtiöiden kanssa on syventynyt vuosittain. Pihlajalinna on kehittänyt ainutlaatuisen hoitoketjumallin, joka varmistaa asiakkaiden hoidon korkean laadun ja kustannustehokkuuden. Malli pohjautuu Pihlajalinnan pitkään kokemukseen julkisen sektorin kumppanuuksista.
Hoitoketjumallia on kehitetty vakuutusyhtiöiden kanssa edelleen. Mallin tarkoituksena on varmistaa työntekijän tai henkilöasiakkaan nopea hoito. Asiakas pääsee erikoislääkärin vastaanotolle samana päivänä, kun tapaturma on sattunut, ja hänet ohjataan tarvittaviin jatkotutkimuksiin. Tyypillisimpiä jatkotutkimuksia ovat röntgen- tai magneettikuvaukset. Mikäli tapaturma on vakava ja vaatii leikkaushoitoa, toimenpiteeseen pääsee viivytyksettä ensimmäisestä vastaanottokäynnistä lukien. Tavoitteena on saada asiakas takaisin normaaliin elämään ja töihin mahdollisimman pian − siitä hyötyvät sekä asiakas että hänen työnantajansa ja koko yhteiskunta.
Pihlajalinna mittaa hoidon vaikuttavuutta järjestelmällä, jonka avulla voidaan raportoida vakuutusyhtiöille palvelulupausaikoja ja hoidon toteuttamiseen kuluvaa aikaa. Systemaattisella toiminnalla ja seurannalla pyritään siihen, että hoidon aloittaminen ja sen toteuttaminen on viivetöntä sekä kustannustehokasta myös työnantajan näkökulmasta. Hoitoketjun vaikuttavuden mittaamista on tarkoitus kehittää edelleen.
Pihlajalinna korostaa yhteistyössä palveluiden käyttäjän hyvää asiakaskokemusta. Prosessin ytimessä on korkealaatuinen hoito ja hoitoketjun toiminta sovittujen vaiheiden mukaisesti alusta loppuun. Työntekijöille on myös tärkeää, että sairauslomatodistukset saadaan kirjattua
ja toimitettua asiakkaan vakuutusyhtiöön ajoissa, jotta ansionmenetyksen korvaukset eivät viivästy.
Pihlajalinna on ottanut yhteistyössä merkittäviä askeleita, joista viimeisin liittyy tammikuussa 2022 sinettinsä saaneeseen Pohjola Sairaalan ostoon osaksi Pihlajalinnaa. Yrityskauppa vahvistaa palvelujen saatavuutta ja tarjontaa sekä laajentaa erityisesti ortopedian palveluja. Pohjola Sairaala on tunnettu erityisesti korkealaatuisesta ortopedian ja käsikirurgian osaamisestaan.
Pihlajalinna odottaa, että vakuutusyhtiöiden kautta tuleva asiakasvirta kasvattaa sen liiketoimintaa merkittävästi. Myös valtakunnallinen sote-uudistus ja sairausvakuuttamisen yleistyminen vauhdittavat kasvua.
Asiakas pääsee erikoislääkärin vastaanotolle samana päivänä, kun tapaturma on sattunut, ja hänet ohjataan tarvittaviin jatkotutkimuksiin.
Koronaepidemian pitkittyessä Pihlajalinna jatkoi epidemian hallintaan liittyvien palveluiden, kuten koronatestauksen, aktiivista kehittämistä ja konseptointia. Pihlajalinna oli osaltaan varmistamassa, että marraskuinen Ruka Nordic -hiihtotapahtuma saatiin järjestettyä terveysturvallisesti systemaattisen testauksen avulla.
Rukalle saapui 385 urheilijaa ja yhteensä 821 joukkueiden jäsentä. Pihlajalinnan tehokkaaksi hioutunut testausprosessi ja kokenut testaustiimi varmistivat sujuvan ja nopean palvelun urheilijoille ja heidän tukijoukoilleen.
Lihavuus on pitkäaikaissairaus, jolla on merkittäviä fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Pihlajalinnan Painonhallintaklinikka tarjoaa asiakkailleen kokonaisvaltaista, erikoislääkärivetoista hoitoa painonhallintaan. Se toimii valtakunnallisesti etäpalveluna, mutta asiakas voi halutessaan asioida myös Helsingin Munkkivuoren toimipisteessä.
Hoitopolku alkaa painonhallintahoitajan kartoitustapaamisella. Mahdollisen lääke- tai leikkaushoidon tarpeen arvioi kokenut erikoislääkäri. Ravitsemusterapeutit, Forever-liikuntakeskusten fysioterapeutit sekä terapia- ja univalmennuspalvelut tukevat asiakkaan onnistumista.
Pihlajalinnan ja Suomen Hiihtoliiton kolmivuotinen yhteistyösopimus kattaa naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien maajoukkueet liiton kaikissa lajeissa eli maastohiihdossa, mäkihypyssä sekä yhdistetyssä.
Lääketieteen ja terveyden huippuasiantuntijana Pihlajalinna haluaa yhdessä Hiihtoliiton kanssa turvata huippu-urheilun onnistumista ja pohjoismaisten lajien liikkumisvoimaa. Sopimus sisältää laajan terveysyhteistyön, jossa Pihlajalinna mm. huolehtii, että maajoukkueilla on lääkäri- ja fysioterapeuttipalvelut harjoitusleireillä ja kilpailumatkoilla. Pihlajalinna toteuttaa myös Hiihtoliiton tarvitsemat koronatestauspalvelut.
Yöaikaan (klo 23-7) hoitaja kartoittaa hoidon tarpeen ja kiireellisyyden etävastaanotolla. Näin asiakas voidaan ohjata heti oikealle hoitopolulle. Hoitaja voi konsultoida lääkäriä, ja tarvittaessa lääkäri on asiakkaaseen yhteydessä. Päivällä etävastaanotolla voidaan hoitaa myös monenlaisia akuutteja vaivoja, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimista, sekä määrätä lääkkeitä, tehdä lähetteitä jatkotutkimuksiin tai kirjoittaa lyhyitä sairauslomia.
Pihlajalinna Terveys Oy sopi heinäkuussa 2021 ostavansa Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan. Kauppa toteutui 1.2.2022 Kuluttaja- ja kilpailuviranomaisen hyväksyttyä järjestelyn.
Yhdistyminen vahvistaa Pihlajalinnan palveluvalikoimaa ja mahdollistaa palveluverkon maantieteellisen laajentamisen erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Yrityskaupan myötä Pihlajalinnan mahdollisuudet palvelujen kehittämiseen, digitalisointiin ja konseptointiin paranevat entisestään. Yrityskauppa vahvistaa palvelujemme saatavuutta ja laajentaa tarjontaa erityisesti ortopedian palvelujen osalta. Pohjola Sairaala on tunnettu korkealaatuisesta ortopedian ja käsikirurgian osaamisestaan.
Kasvupotentiaalia lisää kaupan yhteydessä Pohjola Vakuutuksen kanssa solmittu uusi viisivuotinen palvelusopimus.
Etäpalvelu diabetespotilaille
Pihlajalinna Diabetesklinikan tavoitteena on tarjota laatua diabeteksen hoitoon ja seurantaan asiakkaan asuinpaikasta riippumatta. Nyt avattu etäpalvelu on suunnattu erityisesti tyypin 2 diabeetikoille.
Palvelua käytetään Pihlajalinna Terveyssovelluksessa. Asiakas ohjataan ensin diabeteshoitajan ja sitten sisätautilääkärin etävastaanotolle. Asiakasta palvelevat aina diabetekseen erikoistuneet asiantuntijat, ja hoitosuunnitelmat tehdään tuoreimpiin kansainvälisiin hoitosuosituksiin perustuen, kansallisen Käypä hoito -suosituksen lisäksi. Tyypin 2 diabeteksen hoitoa mullistavat tällä hetkellä uudet ja tehokkaat lääkkeet, joiden avulla voidaan merkittävästi vähentää diabeteksen liitännäissairauksien riskiä ja helpottaa potilaan painonhallintaa.
Pihlajalinna osti osuuden Digital Health Solutions Oy:stä ja sopi samalla koko osakekannan hankinnasta nykyisiltä omistajilta. Yhtiön päätuote on Digiterveys-palvelukonsepti, joka sisältää digitaalisen palvelualustan.
Palvelukonsepti on kehitetty organisaatioiden henkilöstön hyvinvoinnin monipuoliseen tukemiseen, ja se auttaa huolehtimaan yksilöistä muutosten keskellä. Konsepti on poikkeuksellinen, sillä se ei keskity vain fysiologiseen terveyteen ja ravintoon, vaan keskiössä ovat työstä suoriutuminen, stressinsietokyky ja palautuminen.
Lohjalla avautui syyskuussa 14-paikkainen erityisasumispalveluyksikkö Uniikki. Pihlajalinnan Uniikki on tehostetun palveluasumisen konsepti kehitysvammaisille ja autisminkirjon henkilöille.
Uniikissa tavoitteena on kehittää uudenlaisia asiakaslähtöisiä palvelumalleja, ja toiminnan keskiössä on asiakkaiden tasavertainen kohtaaminen. – Uniikin toiminnassa keskitymme yksilölliseen toiminnalliseen arkeen sekä asukkaiden itsemääräämisoikeuden tukemiseen. Uniikissa tehostettu palveluasuminen perustuu asukkaiden osallisuuteen ja siihen, että jokaisella olisi oikeus elää itsensä näköistä ja ihmisarvoista elämää, Pihlajalinna Erityisasumispalveluiden toimitusjohtaja Miina Laru kertoo.
Vastuullisuus
Pihlajalinnassa
Pihlajalinna aloitti syksyllä 2021 vastuullisuusstrategiansa kehitystyön. Työn osana Pihlajalinna määritti mm. yhteiskunnallisten vaikutustensa olennaisuusarvion, keskeiset vastuullisuutensa teemat sekä sidosryhmät. Nämä kaikki on esitelty maaliskuussa 2022 julkaistussa vastuullisuusraportissa, joka perustuu ensimmäistä kertaa kansainväliseen GRI Standards (Global Reporting Initiative) -raportointimalliin.
Pihlajalinna jatkaa vastuullisuusraportointinsa kehittämistä edelleen ja valmistautuu mm. EU:n komission asetuksella määräämiin uudistettuihin raportointivelvoitteisiin.
Vastuullisuuden kolme pääteemaa kiteytettiin olennaisuusarvion pohjalta Osana GRI Standards -raportointimalliin
siirtymistä Pihlajalinnan johdon edustajista koottu työryhmä toteutti joulukuussa 2021 Pihlajalinnan ensimmäisen GRI-standardien mukaisen olennaisuusarvion. Arvio pohjautuu syksyllä 2021 tehtyihin haastatteluihin, joiden avulla tunnistettiin keskeiset vastuullisuuteen liittyvät vaikutukset Pihlajalinnan toiminnassa. Lisäksi arviossa hyödynnettiin sidosryhmäpalautteita ja vuoden 2019 lopussa toteutettua sidosryhmätutkimusta. Olennaisuusarvio muodostaa pohjan Pihlajalinnan tulevalle vastuullisuustyölle, kuten vastuullisuusstrategian määrittelylle.
Olennaisuusarvion kautta löydettiin kaikkiaan 15 aihetta, jotka ovat yhtiön vaikutusten ja sidosryhmien arvioiden kannalta merkittäviä. Aiheet kiteytettiin kolmeen pääteemaan: vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista, vastuullinen liiketoiminta ja vastuu henkilöstöstä.
Potilasturvallisuus ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat Pihlajalinnan vastuullisuuden ytimessä. Lisäksi keskeisiksi vastuullisuuden aiheiksi tunnistettiin palveluiden vaikuttavuus ja laatu ja toisaalta niiden saatavuus ja saavutettavuus. Pihlajalinna
korostaa myös potilas- ja henkilötietojen turvallista käsittelyä sekä tietojärjestelmiensä keskeytymätöntä toimintaa.
Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa Pihlajalinnalle pyrkimystä hyvään yrityskansalaisuuteen. Konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamisen perustana on eettinen ja kestävä toiminta. Lisäksi yhtiö tuo taloudellista arvoa yhteiskunnalle tuottamalla tehokkaita sosiaali- ja terveyspalveluita, hankkimalla palveluita ja tuotteita paikallisilta toimijoilta ja maksamalla kaikki veronsa Suomeen.
Pihlajalinna haluaa olla omalla toimialallaan ammattilaisen ykkösvalinta. Yhtiö tavoittelee erinomaista henkilöstökokemusta, jossa vastuullisuuden näkökulmasta keskeisiä elementtejä ovat työturvallisuus, henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen sekä osaamisen kehittäminen.
Potilasturvallisuus ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat Pihlajalinnan vastuullisuuden ytimessä.
Henkilöstön osaaminen on laadun ja potilasturvallisuuden perusta
Pihlajalinnan tarkoituksena on varmistaa säädösten mukainen, laadukas, turvallinen ja vaikuttava hoito joka päivä. Potilasturvallisuus ja potilas- ja henkilötietojen turvallinen käsittely ovat toiminnan perusedellytys.
Henkilökunnan ammattitaito on laadun ja potilasturvallisuuden perusta. Työntekijöiden ammattipätevyys varmistetaan rekrytoinnin yhteydessä ja uudet työntekijät perehdytetään tehtäviinsä perehdyttämisohjelman mukaisesti. Pihlajalinna kehittää henkilöstönsä osaamista aktiivisesti.
Ympäristöjärjestelmien kehittämistyö käyntiin vuonna 2022
Pihlajalinnan palveluverkko on vuosien mittaan kasvanut valtakunnalliseksi ja kattaa koko Suomen. Yli 150 toimipisteen myötä myös konsernin ympäristövastuun merkitys on noussut.
Pihlajalinnan toiminnasta syntyy ympäristövaikutuksia käytetyn energian, CO2-päästöjen ja jätteiden muodossa. Vuonna 2022 Pihlajalinna aloittaa ympäristöjärjestelmiensä kehittämisen ja tavoittelee ISO 14001 -sertifioinnin hakemista valituille liiketoiminnoilleen.
16,34 MUISTUTUKSET*
0
0,08 % TEHDYT POTILASVAHINKO-ILMOITUKSET *
0,39 KANTELUT* 1 267 010
POTILASVAHINGOT**
PALVELUT Käyntimäärät, muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset sisältävät Pihlajalinnan yksityiset terveyspalvelut (lääkärikeskukset, yksityiset sairaalat, työterveysasemat ja hammaslääkärikeskukset) ja niissä sattuneet konsernin tietoon tulleet tapaukset. Pihlajalinnan toimipisteissä työskentelevien ammatinharjoittajien toiminnasta tehdyt muistutukset, kantelut tai potilasvahinkoilmoitukset eivät välttämättä tule konsernin tietoon.
*Muistutusten, kanteluiden ja potilasvahinkoilmoitusten määrä ilmoitettu suhteessa 100 000 käyntiin. Tammikuusta 2021 lähtien muistutuksen jättäminen on ollut mahdollista myös Pihlajalinnan verkkosivun kautta.
**Potilasvahingot kuvaa Potilasvahinkokeskuksen vuoden 2021 aikana ratkaisemista ilmoituksista korvattavaksi todettujen vahinkojen määrää.
KOKONAISKÄYNTIMÄÄRÄ +75
LÄÄKÄRI-KESKUKSET +85 HAMMAS-KLINIKAT
+67
PUHELIN-
+70 KUNTAYHTIÖT
+91
SAIRAALAT
+73 PIHLAJALINNA TERVEYS-SOVELLUS
Palautteiden yhteismäärä vuonna 2021 oli 121 818 (81 582). NPS-asiakastyytyväisyysindeksin (Net Promoter Score) vaihteluväli on [-100,–100].
VASTUULLISUUS
Pihlajalinna haluaa olla toimialallaan ammattilaisen ykkösvalinta. Vuonna 2021 Pihlajalinnassa työskenteli 6 297 (5 550) työntekijää ja 1 070 (1 056) ammatinharjoittajaa.
KONSERNI ILMAN KOKONAIS- JA OSAULKOISTUKSIA
eNPS 2021 +15 (-1)
KOKONAIS- JA OSAULKOISTUKSET
eNPS 2021 -14 (-7)
Pihlajalinna käyttää henkilöstökokemuksen mittaamisessa kansainvälistä eNPS (Employee Net Promoter Score) -suositteluindeksiä. ENPS-luvun vaihteluväli on [+100, -100].
Pihlajalinnan tietosuojan ja tietoturvan johtamisen tarkoituksena on varmistaa potilas- ja henkilötietojen turvallinen käsittely sekä potilaiden, asiakkaiden ja henkilöstön yksityisyyden suoja. Lisäksi tietoturvajohtamisella pyritään siihen, ettei toiminnalle kriittisten tietojärjestelmien toiminnassa ilmenisi häiriöitä, jotka voisivat vaarantaa palveluiden toiminnan tai saatavuuden.
Pihlajalinna huomioi toiminnassaan jatkuvasti kasvavat vaatimukset tietoturvan osalta samalla, kun digitaalisten palveluiden tarjonta lisääntyy. Konsernissa kehitetään ja parannetaan tietoturvaa ajantasaisilla ja turvallisilla menetelmillä, kuten vahvan tunnistautumisen käytänteillä sekä ulkopuolisen valvonnan ja jatkuvan testaamisen avulla. Tietosuoja ja tietoturvallisuus ovat tärkeä osa Pihlajalinnan ISO 9001 -sertifioitua laatujärjestelmää.
Jokaisen pihlajalinnalaisen on suoritettava yleinen tietosuojakoulutus ja siihen liittyvä testi. Potilastietoja käsittelevien työntekijöiden on suoritettava lisäksi potilastietoa ja sen käsittelyä koskeva testi.
Konsernihallinto huolehtii tietosuojaa ja tietoturvaa koskevien ohjeiden ajantasaisuudesta ja kouluttaa ja tukee esihenkilöitä tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvissä asioissa ja niiden jalkauttamisessa yksiköihin. Tietosuojaa ja tietoturvaa koskevien toimintaohjeiden noudattamista valvotaan sisäisissä auditoinneissa.
| Tietoturvan mittarit | Tavoite | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|
| Onnistuneiden tunkeu tumisyritysten määrä |
0 | 0 | 0 |
| Havaittujen virus- ja haitta ohjelmien määrä |
Koneet puhtaat viruksista ja haitta-ohjelmista |
61 automaattisesti poistettua virusta 81 automaattisesti poistettua haittaohjelmaa |
72 automaattisesti poistettua virusta 98 automaattisesti poistettua haittaohjelmaa |
| Roskapostimäärä | Alle 1 % roskapostista pääsee käyttäjille |
Tavoite saavutettu |
Tavoite saavutettu |
| Tietoturvapäivitysten ajantasaisuus |
Kaikki tieto turvapäivitykset asen netaan 24 h sisällä niiden julkaisemisesta |
85 % päivityksistä tehty ensimmäisen viikon aikana päivityksen julkaisusta |
80 % päivityksistä tehty ensimmäisen viikon aikana päivityksen julkaisusta |
Henkilökuntaa koulutetaan tietosuoja- ja tietoturvaasioissa säännöllisesti. Jokaisen pihlajalinnalaisen on suoritettava yleinen tietosuojakoulutus ja siihen sisältyvä tentti. Potilastietoja käsittelevien on suoritettava lisäksi potilastietoa koskeva tentti. Ajantasaiset ohjeistukset ovat henkilökunnan saatavilla.
Tietosuoja- ja tietoturvariskejä arvioidaan ja analysoidaan säännöllisesti ja aina uusien järjestelmien määrittelyvaiheessa sekä merkittävien muutosten yhteydessä.
Kaikkien järjestelmien käyttöoikeus- ja pääsynhallinta tehdään keskitetysti. Järjestelmien pääkäyttäjät määrittelevät käyttöoikeuksien myöntämisperiaatteet. Ulkopuolisten käyttäjien oikeudet hallinnoidaan keskitetysti.
Tietosuojan ja tietoturvan tilanteesta raportoidaan sisäisten ja ulkoisten auditointien yhteydessä. Teknistä tietoturvaa arvioidaan jatkuvasti, ja tärkeimpiin ympäristöihin tehdään erillisiä tietoturvatarkastuksia. Tietosuojatyötä ohjaa ohjausryhmä, ja operatiivisesta toiminnasta vastaa tietosuoja- ja tietoturvaryhmä.
Toimittajien ja ulkoisten palveluntuottajien on sitouduttava noudattamaan konsernin määrittämiä tietoturvavaatimuksia, ja toimittajille tehdään säännöllisiä auditointeja. Ulkopuolisten palveluiden muutosten yhteydessä tietoturvavaatimukset tarkistetaan.
Pihlajalinna-konsernissa on määritetty menettelytavat ja välineet tietoturvapoikkeamien havaitsemiseksi. Lisäksi käytössä on suunnitelmat toiminnoille poikkeustilanteissa. Jokainen tietoturvapoikkeama kirjataan ja käsitellään jatkotoimenpiteitä varten.
Verojalanjäljen raportointi on Pihlajalinnassa vakiintunut käytäntö, ja konserni on raportoinut verojalanjäljestään vuosiraportoinnin yhteydessä vuodesta 2016 lähtien. Konserni maksaa kaikki veronsa Suomeen, minkä lisäksi toiminnalla on merkittäviä alueellisia vaikutuksia varsinkin niissä kunnissa, joissa Pihlajalinna vastaa julkisten sote-palveluiden kokonaisulkoistuksista.
Pihlajalinnan verojalanjälki kuvaa konsernin toiminnasta yhteiskunnalle kertyviä veroja ja veroluonteisia maksuja. Pihlajalinnan verojalanjäljestä suuri osa muodostuu palkkaveroista eli ennakonpidätyksistä ja työnantajamaksuista. Lisäksi Pihlajalinna tilitti ammatinharjoittajille yhteensä 73,0 (71,9) miljoonaa euroa palkkioita, joista ammatinharjoittajat tilittävät verot itse. Yhteisöveron osuus Pihlajalinnan verojalanjäljestä oli 5,3 (4,2) miljoonaa euroa.
Vuonna 2021 Pihlajalinnan toiminta tuotti yhteiskunnalle yhteensä 131,9 (110,4) miljoonaa euroa.
Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita.
Pihlajalinna pystyy tarjoamaan vaikuttavan hoitoketjun paitsi yksittäisille ihmisille, myös palveluiden järjestäjänä toimiville hyvinvointialueille. Yhtiö on tehnyt jo pitkään kuntien kanssa laajaa ja uraauurtavaa yhteistyötä, jonka toimivuudesta on vahvaa näyttöä. Vuonna 2021 Pihlajalinnalla oli erilaajuisia yhteistyösopimuksia kaikkiaan lähes sadan suomalaisen kunnan kanssa.
Ostopalveluina järjestetyt sote-palvelut ovat auttaneet kuntia ja kuntayhtymiä parantamaan palveluiden laatua ja saatavuutta, hillitsemään kustannusten kasvua sekä nopeuttamaan hoitoon pääsyä. Yhteistyön kokonaistaloudelliset vaikutukset näkyvät myös kumppanikuntien vuosikatteiden positiivisena kehityksenä. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen
jää jäljelle käytettäväksi esimerkiksi kunnan investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin.
Kustannustehokkuuden ja palvelujen saatavuuden ohella Pihlajalinna panostaa asiakastyytyväisyyden jatkuvaan kehitykseen, mikä näkyy kumppanikuntien asiakkaiden tyytyväisyysmittauksissa. Asiakastyytyväisyys on säilynyt kiitettävällä tasolla kaikissa yhteisyrityksissä.
Pihlajalinna on onnistunut vahvistamaan kumppanikuntiensa lähipalveluita ja tuonut asukkaiden käyttöön myös nykyaikaisia etävastaanottopalveluita.
Jämsän Terveys (JT) on Pihlajalinnan ja Jämsän kaupungin yhteisyritys, joka on tuottanut Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 1.9.2015 lähtien. Sopimuskausi on 10 vuotta. Yhtiö vastaa Jämsässä noin 20 000 asukkaan perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta.
Jokilaakson sairaala on Pihlajalinnakonserniin kuuluva julkista erikoissairaanhoitoa tarjoava sairaala. Palvelut sairaalassa tuottaa Pihlajalinnan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteisyritys Jokilaakson Terveys (JLT), joka on perustettu vuonna 2010.
| HENKILÖSTÖ | Länkipohja, Kuorevesi) ENSIAPU |
16 053 9 743 |
PIHLAJALINNA-KONSERNIN ENNAKONPIDÄTYKSET MAAKUNTAAN: KESKI-SUOMI |
||
|---|---|---|---|---|---|
| HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ |
489 | Jämsän Terveys • Jokilaakson Terveys 270 |
ERIKOISSAIRAAN HOITO SUUN TERVEYDEN |
18 178 | YHTEENSÄ VUOSINA 2014- 2021 |
| MÄÄRÄAIKAISET VAKITUISET |
17 % 83 % |
15 % 85 % |
HUOLTO AIKUISPSYKIATRIA |
14 935 1 958 |
OMISTUS |
| HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ |
45,9 56–60 |
44,4 56–60 |
NUORISOPSYKIATRIA | 311 | JÄMSÄN TERVEYS Pihlajalinna 51 % Jämsän kaupunki 49 % |
| SUURIN IKÄRYHMÄ TYÖKYKYINDEKSI kokonaiskeskiarvo |
7,8 | 7,8 | LASTEN PSYKIATRIA A-KLINIKKA |
176 141 |
JÄMSÄN TERVEYDEN HALLITUS Pihlajalinnan edustajat 50 % (3) Jämsän kaupungin edustajat 50 % (3) |
| TEHDYT MUISTUTUKSET JA KANTELUT 11 KPL | HOITO PÄIVÄT 78 568 |
PERHEPALVELU KESKUS |
2 444 | JOKILAAKSON TERVEYS Pihlajalinna 90 % Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 10 % |
| ERIKOISSAIRAANHOITO | |
|---|---|
| JA ALAT |
LÄHES 2 000 LEIKKAUSTA VUOSITTAIN
LÄÄKÄRIKÄYNNIT
LÄÄKÄRIKÄYNNIT YHTEENSÄ 63 939
| PERUSTERVEYDENHUOLTO | ||||
|---|---|---|---|---|
| (Jämsä, Koskenpää Länkipohja, Kuorevesi) |
16 053 | |||
| ENSIAPU | 9 743 | |||
| ERIKOISSAIRAAN HOITO |
18 178 | |||
| SUUN TERVEYDEN HUOLTO |
14 935 | |||
| AIKUISPSYKIATRIA | 1 958 | |||
| NUORISOPSYKIATRIA | 311 | |||
| LASTEN PSYKIATRIA | 176 | |||
| A-KLINIKKA | 141 | |||
| PERHEPALVELU KESKUS |
2 444 |
| TALOUDELLISET VAIKUTUKSET | ||
|---|---|---|
| Jämsän Terveys • Jokilaakson Terveys | ||
| ALIHANKKIJAT | 109 | 51 |
| YHTEISTYÖN ARVO | ||
| 758 392 € | 113 278 € | |
| Jämsän Terveys • Jokilaakson Terveys | ||
| YHTEISÖVEROKERTYMÄ PAIKKAKUNNILLE |
0 € | 805 920 € |
| ENNAKON PIDÄTYKSET KUNTIIN |
3 278 732 € 1 709 400 € | |
| OSINGOT KUNNALLE | 0 € | 0 € |
| OSINGOT SAIRAANHOITOPIIRILLE |
0 € | 200 000 € |
| PIHLAJALINNA-KONSERNIN |
6 076 945 €
OSINGOT, SVOP-PALAUTUKSET JA OSAKEKAUPPAHINNAT KUMPPANIKUNNILLE JA SAIRAANHOITOPIIRILLE YHTEENSÄ VUOSINA 2014- 2021 6 814 000 €
Tiedot ajalta 1.1.–31.12.2021
8 217 661 €
Mikko Wirén hallituksen puheenjohtaja s. 1972, lääketieteen lisensiaatti, hallituksessa vuodesta 2016
Leena Niemistö hallituksen varapuheenjohtaja s. 1963, lääketieteen tohtori ja fysiatrian erikoislääkäri, hallituksessa vuodesta 2014 Hallitusammattilainen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Hannu Juvonen
s. 1955, LL, erik. lääk, MBA, hallituksessa vuodesta 2019 Ammatinharjoittaja, liikkeenjohdon konsultti Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Tarkemmat tiedot Pihlajalinna Oyj:n hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä löydät sijoittajasivuilta kohdasta Hallinto ja johtaminen: http://investors. pihlajalinna.fi/corporategovernance
Mika Manninen s. 1975, KTM, hallituksessa vuodesta 2019 Fennia-konsernin talousjohtaja Riippumaton yhtiöstä
Kati Sulin s. 1974, filosofian maisteri, hallituksessa vuodesta 2018 Ifolor Oy:n toimitusjohtaja Riippumaton yhtiöstä
Seija Turunen
s. 1953, kauppatieteiden maisteri, hallituksessa vuodesta 2016 Hallitusammattilainen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Sanna Määttänen toimi Pihlajalinnan johtoryhmässä palvelukehitys- ja tietohallintojohtajana maaliskuuhun 2021.
Sari Nevanlinna valittiin Pihlajalinnan kaupalliseksi johtajaksi joulukuussa 2021. Nevanlinna on aloittanut tehtävässään ja johtoryhmän jäsenenä maaliskuussa 2022.
Joni Aaltonen toimitusjohtaja s. 1970, tradenomi Yhtiön palveluksessa vuodesta 2008
Teija Kulmala operatiivinen johtaja, toimitusjohtaja, Jämsän Terveys Oy ja Jokilaakson Terveys Oy s. 1969, lääketieteen tohtori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, eMBA Yhtiön palveluksessa vuodesta 2016
Tarja Rantala talous- ja rahoitusjohtaja s. 1972, kauppatieteiden maisteri Yhtiön palveluksessa vuodesta 2014
Elina Heliö henkilöstöjohtaja s. 1972, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Yhtiön palveluksessa vuodesta 2019
Antti-Jussi Aro tietohallintojohtaja s. 1983, diplomi-insinööri Yhtiön palveluksessa vuodesta 2021 (3.5.2021 alkaen)
Marko Savolainen lakiasiainjohtaja s. 1967, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Yhtiön palveluksessa vuodesta 2017
Juha-Pekka Halttunen myyntijohtaja s. 1969, merkonomi Yhtiön palveluksessa vuodesta 2005
Sari Riihijärvi lääketieteellinen johtaja s. 1977, lääketieteen tohtori, syöpätautien erikoislääkäri
Yhtiön palveluksessa vuodesta 2021 (2.7.2021 alkaen)
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2021
| Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen 32 | |
|---|---|
| Pihlajalinna strategia 2021 - 2025 33 | |
| Liikevaihto asiakasryhmittäin 34 | |
| Kausivaihtelu 35 | |
| Konsernin liikevaihto ja tulos 35 | |
| Katsaus toimintaympäristöön 36 | |
| Konsernin tase ja rahavirta 36 | |
| Rahoitusjärjestelyt 37 | |
| Yritysostot ja investoinnit 37 | |
| Kokonais- ja osaulkoistukset 38 | |
| Tutkimus ja kehitys 38 | |
| Henkilöstö 38 | |
| Muutokset konsernirakenteessa 39 | |
| Johtoryhmä 39 | |
| Yhtiön hallitus 39 | |
| Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta 39 | |
| Hallituksen nimittämät valiokunnat 39 | |
| Hallituksen jäsenten palkitseminen 39 | |
| Hallituksen valtuutukset 39 | |
| Tilintarkastus 39 | |
| Riskienhallinta 40 | |
|---|---|
| Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät 41 | |
| Liputusilmoitukset 42 | |
| Verovastuullisuus ja verojalanjälki |
42 |
| Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät 42 | |
| Omien osakkeiden hankinta kannustinjärjestelmää varten 43 | |
| Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yhtiökokous 2022 43 | |
| Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2022 43 | |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 43 | |
| Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista | 43 |
| Tilikauden jälkeiset tapahtumat 43 | |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 44 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut, taulukot 45 | |
| Kvartaalitiedot 46 | |
| Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat 47 |
|
| Täsmäyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin 48 | |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat 51 | |
| Johdon osakkeenomistus 52 | |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 94 |
Vuoden viimeisen neljänneksen kasvu oli vahvaa. Pihlajalinnan liikevaihto kasvoi 12,8 prosenttia 154,7 (137,2) miljoonaan euroon. Kannattavuutta vuoden viimeisellä neljänneksellä rasittivat kokonaisulkoistusten kohonneet kustannukset, mistä syystä oikaistu EBITA laski 12,5 prosenttia 7,8 (9,0) miljoonaan euroon.
Kuntatilaajien kanssa ei tilikauden loppuun mennessä päästy toivottuihin neuvottelutuloksiin kohonneiden kustannusten korvauksista. Neuvottelut jatkuvat edelleen Parkanon ja Mänttä-Vilppulan kaupunkien kanssa. Jämsän kaupungin kanssa palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa, viranomaisvaatimusten aiheuttamaa kustannusten nousua sekä sairaanhoitopiirien investointien rahoitusta koskeva käräjäoikeuskäsittely on alkanut tammikuussa 2022. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän kanssa Pihlajalinna saavutti neuvottelutuloksen vuosihinnan tarkistuksista kesäkuussa 2021.
Valtakunnallinen koronatestaaminen nousi loppuvuodesta uudelleen huippuunsa, ja koronapalveluiden osuus liikevaihdosta oli vuosineljänneksellä merkittävä. Pihlajalinnan lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 17 prosenttia vertailukaudesta ja 9 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Kaikista vastaanottokäynneistä, pois lukien kuntaulkoistukset ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina 39 prosenttia. Leikkausmäärät kasvoivat 34 prosenttia vertailukaudesta.
Työterveyspalveluiden myynnin kasvu jatkui vahvana, ja lisäksi Pihlajalinna on onnistunut asiakaspidossa. Keskeisiä kasvun ajureita ovat digitaaliset palvelut, kilpailukykyinen
hinnoittelu sekä onnistuneet yritysostot. Pihlajalinnan työterveyspalveluiden piirissä oli tilikauden lopussa yhteensä noin 240 000 henkilöasiakasta ja uusien 2022 alkavien sopimusten johdosta henkilöasiakasmäärä kasvaa 250 000:een. Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyspalveluissa kasvoi tavoitteiden mukaisesti yli 6 prosenttia edellisvuodesta.
Työkyvyttömyys on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden suurimmat ryhmät ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Arvioimme ongelman laajuutta mielenterveyshäiriöiden osalta Suomessa Pihlajalinnan työterveyspalveluasiakkaista kerätyn anonyymin datan perusteella. Mielenterveyssyistä alkaneet sairauspoissaolopäivät tuhatta työntekijää kohden ovat kasvaneet 24 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos koronaa edeltäneeseen aikaan vuoteen 2019 osoittaa jopa 36 prosentin kasvua. Avasimme Pihlajalinnan etäkanavissa alkuvuodesta 2021 Mielen huoli -palvelun, jonka tarkoituksena on tarjota apua ja hoitoa mielenterveysongelmiin jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteenamme on tehokas ennaltaehkäisy ja ongelmiin puuttuminen jo varhaisessa vaiheessa, jotta pitkältä työkyvyttömyydeltä ja inhimilliseltä kärsimykseltä vältyttäisiin.
Alkukesästä julkaisimme myös Liikuntalähetteen osana uutta palveluvalikoimaamme. Liikuntalähete on yhdessä liikuntakeskustemme kanssa tuotettava kokonaisvaltainen ja asiakkaan elämänlaatua parantava palvelu, jonka taustalla on tieteellinen näyttö liikunnan hyödyistä hyvinvoinnille ja terveydelle. Sairauspoissaolot ja kustannukset vähenevät puuttumalla ajoissa myös tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja niihin liittyviin ongelmiin työfysioterapian, fysioterapian ja tarvittaessa leikkaushoidon turvin.
THL:n tilastoinnin mukaan marraskuun 2021 lopussa 150 392 (141 469 tilanteessa 31.12.2020) henkilöä odotti hoitoon pääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Hoitoa odottaneista 9 539 (7 617) henkilöä eli 6,3 (5,4) prosenttia oli odottanut jo yli puoli vuotta pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon tilanne on kuormittunein kirurgian ja psykiatrian osalta. Meidän tehtävämme Pihlajalinnassa on tarjota kanava, josta ihminen saa varmasti tarvitsemansa palvelun viiveettä. Tehokkain keino hoitojonojen purkuun on ostojen lisääminen yksityisiltä palveluntuottajilta.
Suomalainen terveydenhoito on tulevina vuosina merkittävien uudistusten edessä. Valtakunnallinen sote-uudistus etenee konkreettisesti, kun hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Yksityinen sektori on kehittänyt uusia palvelumalleja sekä hoitopolkuja laadukkaan hoidon ja nopean hoitoon pääsyn takaamiseksi kaikissa tilanteissa riippumatta asuinpaikasta. Meillä Pihlajalinnassa on vahvat näytöt siitä, että olemme tässä murroksessa edelläkävijä. Odotamme, että digitaalisten palveluiden kehitys parantaa edelleen merkittävästi Pihlajalinnan kilpailukykyä, ja meillä on valmiudet mukautua tarvittaessa nopeisiinkin muutostilanteisiin. Pihlajalinna tekee tiivistä yhteistyötä tulevien hyvinvointialueiden kanssa.
Kerroimme heinäkuun alussa, että ostamme Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan. Vuoden 2022 alussa saimme järjestelylle Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän, ja kauppa toteutui 1.2.2022. Kaupan yhteydessä allekirjoitimme uuden viisivuotisen palvelusopimuksen Pohjola Vakuutuksen kanssa. Yrityskauppa vahvistaa palvelujemme saatavuutta ja laajentaa tarjontaa erityisesti ortopedian palvelujen osalta. Pohjola Sairaala on tunnettu korkealaatuisesta ortopedian ja käsikirurgian osaamisestaan.
Olemme Pohjola Sairaala -kaupan myötä täsmentäneet strategiaamme ja pitkän tähtäimen tavoitteitamme. Odotamme, että vakuutusyhtiöiden kautta tuleva asiakasvirta kasvattaa Pihlajalinnan liiketoimintaa merkittävästi. Myös valtakunnallinen sote-uudistus ja sairausvakuuttamisen yleistyminen vauhdittavat kasvua.
Tavoitteenamme on toimipisteverkoston ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman laajentaminen erityisesti pääkaupunkiseudulla sekä muissa kasvukeskuksissa. Pihlajalinna vahvistaa lääkärikeskusverkostoaan avaamalla uudet lääkärikeskukset Lahteen, Espooseen ja Vantaalle alkuvuodesta 2022.
Tavoittelemme 250 miljoonan euron liikevaihdon kasvua vuoden 2021 tasosta vuoden 2025 loppuun mennessä. Kasvusta noin kolmanneksen arvioidaan tulevan julkiselta sektorilta ja kaksi kolmasosaa yritys- ja yksityisasiakkailta. Oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) pitkän aikavälin tavoitetaso on yli 9 prosenttia liikevaihdosta. Nettovelan tavoitellaan olevan alle 3 kertaa oikaistu käyttökate pitkällä aikavälillä. Pohjola Sairaalan hankinnan vuoksi kerroin tulee strategiakauden alussa heikkenemään lähelle viittä. Pihlajalinnan tavoite on jakaa osinkoina tai pääoman palautuksina osakkeenomistajille vähintään yksi kolmasosa tilikauden tuloksesta.
Pihlajalinna julkistaa ensimmäisen GRI-standardin (Global Reporting Initiative) mukaisen vastuullisuusraporttinsa, jossa käsittelemme muun muassa yhtiön taloudellista arvoa yhteiskunnalle. Avoin viestintä on keskeistä myös Pihlajalinnan verovastuullisuudessa. Verojalanjäljen raportointi on Pihlajalinnassa vakiintunut käytäntö, ja konserni on raportoinut verojalanjäljestään vuosiraportoinnin yhteydessä vuodesta 2016 lähtien. Konserni maksaa kaikki veronsa Suomeen, minkä lisäksi toiminnalla on merkittäviä alueellisia vaikutuksia varsinkin niissä kunnissa, joissa Pihlajalinna vastaa julkisten sote-palveluiden kokonaisulkoistuksista.
Pihlajalinnan verojalanjälki kuvaa konsernin toiminnasta yhteiskunnalle kertyviä veroja ja veroluonteisia maksuja. Vuonna 2021 Pihlajalinnan toiminta tuotti yhteiskunnalle yhteensä 131,9 (110,4) miljoonaa euroa.
Pihlajalinna vahvistaa monikanavaisia palveluitaan ja kuluttajaliiketoimintaansa uusilla palvelukonsepteilla sekä digitaalisilla innovaatioilla.
Pihlajalinna tekee tiivistä yhteistyötä tulevien hyvinvointialueiden kanssa ja rakentaa vahvan markkinaposition julkiseen terveydenhuoltoon.
Pihlajalinna panostaa voimakkaasti digitalisointiin henkilöstön, asiakaskokemuksen ja operatiivisen toiminnan kehittämisessä.
• Pihlajalinnalla on houkuttelevin ja monipuolisin palveluvalikoima.
Tavoitteiden saavuttamista mitataan mm. taloudellisilla mittareilla, asiakkaille tarjolla olevien vastaanottoaikojen ja toimenpiteiden määrän kasvulla sekä asiakas- ja työntekijäkokemusta mittaavalla Net Promotion Score (NPS) -luvuilla.
Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.
| milj. euroa | 10-12/2021 | 10-12/2020 | muutos muutos-% | |
|---|---|---|---|---|
| Yritysasiakkaat | 38,8 | 35,7 | 3,1 | 8,6 % |
| joista vakuutusyhtiöasiakkaat | 9,8 | 9,0 | 0,7 | 8,2 % |
| Yksityisasiakkaat | 23,3 | 22,4 | 0,9 | 3,9 % |
| Julkinen sektori | 111,3 | 97,5 | 13,8 | 14,2 % |
| josta kokonaisulkoistukset | 76,8 | 73,6 | 3,2 | 4,3 % |
| josta työvoimapalvelut | 6,4 | 5,9 | 0,5 | 7,7 % |
| josta työterveys- ja muut palvelut | 28,1 | 17,9 | 10,2 | 56,8 % |
| Konsernin sisäinen myynti | -18,7 | -18,4 | -0,3 | 1,4 % |
| Konsernin liikevaihto | 154,7 | 137,2 | 17,5 | 12,8 % |
| milj. euroa | 2021 | 2020 | muutos muutos-% | |
|---|---|---|---|---|
| Yritysasiakkaat | 137,8 | 120,7 | 17,1 | 14,1 % |
| joista vakuutusyhtiöasiakkaat | 34,8 | 31,4 | 3,4 | 10,9 % |
| Yksityisasiakkaat | 85,3 | 81,1 | 4,2 | 5,1 % |
| Julkinen sektori | 427,7 | 372,4 | 55,2 | 14,8 % |
| josta kokonaisulkoistukset | 300,8 | 287,9 | 12,9 | 4,5 % |
| josta työvoimapalvelut | 26,1 | 23,0 | 3,0 | 13,2 % |
| josta työterveys- ja muut palvelut | 100,8 | 61,5 | 39,3 | 63,8 % |
| Konsernin sisäinen myynti | -73,0 | -65,6 | -7,4 | 11,2 % |
| Konsernin liikevaihto | 577,8 | 508,7 | 69,1 | 13,6 % |
Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 38,8 (35,7) miljoonaa euroa, kasvua 3,1 miljoonaa euroa eli 8,6 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti nousi 0,7 miljoonaa euroa eli 8,2 prosenttia. Työterveyspalveluiden ja etäpalveluiden liikevaihto nousi. Yritysasiakasryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 2,3 (3,5) miljoonaa euroa, laskua 1,2 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 9 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.
Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 23,3 (22,4) miljoonaa euroa, kasvua 0,9 miljoonaa euroa eli 3,9 prosenttia. Yksityisasiakkaiden ryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 0,8 (0,4) miljoonaa euroa, kasvua 0,4 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 5 prosenttia vertailukaudesta ja jäivät 13 prosenttia vuoden 2019 tasosta.
Julkisen sektorin liikevaihto oli 111,3 (97,5) miljoonaa euroa, kasvua 13,8 miljoonaa euroa eli 14,2 prosenttia. Koronapalveluiden liikevaihto oli 7,0 (3,4) miljoonaa euroa, kasvua 3,5 miljoonaa euroa. Kristiinankaupungin osaulkoistus, kokonaisulkoistussopimusten indeksikorotukset sekä lisälaskutus nostivat liikevaihtoa yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Työterveys Virran hankinta nosti julkisen sektorin liikevaihtoa 3,2 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 64 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 63 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019 Työterveys Virran hankinnan johdosta. Ilman Työterveys Virran hankintaa käyntimäärät olisivat nousseet 4 prosenttia vertailukaudesta ja 4 prosenttia vuodesta 2019.
Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 137,8 (120,7) miljoonaa euroa, kasvua 17,1 miljoonaa euroa eli 14,1 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti nousi 3,4 miljoonaa euroa eli 10,9 prosenttia. Työterveyspalveluiden myynti kasvoi 6,0 miljoonaa euroa. Yritysasiakasryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 9,4 (5,9) miljoonaa euroa, kasvua 3,5 miljoonaa euroa. Kirurgisten palveluiden ja etäpalveluiden liikevaihto kasvoi. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 5 prosenttia vertailukaudesta, mutta jäivät prosentin vuoden 2019 tasosta.
Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 85,3 (81,1) miljoonaa euroa, kasvua 4,2 miljoonaa euroa eli 5,1 prosenttia. Liikuntakeskuspalvelujen, lapsettomuushoitojen ja kirurgisten palveluiden liikevaihto nousi yhteensä 2,0 miljoonaa euroa. Yksityisasiakkaiden ryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 2,2 (1,0) miljoonaa euroa, kasvua 1,2 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät jäivät 2 prosenttia vertailukaudesta ja 22 prosenttia vuoden 2019 tasosta edelleen koronaepidemian vaikutuksesta.
Julkisen sektorin liikevaihto oli 427,7 (372,4) miljoonaa euroa, kasvua 55,2 miljoonaa euroa eli 14,8 prosenttia. Koronapalveluiden liikevaihto oli 27,3 (4,6) miljoonaa euroa, kasvua 22,7 miljoonaa euroa. Kristiinankaupungin osaulkoistus, kokonaisulkoistussopimusten indeksikorotukset ja lisälaskutus nostivat liikevaihtoa yhteensä 12,6 miljoonaa euroa. Työterveys Virran hankinta nosti julkisen sektorin liikevaihtoa 9,9 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 54 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 55 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Ilman Työterveys Virran hankintaa, käyntimäärät olisivat nousseet 7 prosenttia vertailukaudesta ja 8 prosenttia vuodesta 2019
Pihlajalinnan liiketoimintaan vaikuttaa tietty kausiluonteisuus. Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa. Kesälomakausina, erityisesti heinäkuussa, tällaisiin sopimuksiin liittyvät henkilöstökustannukset pienenevät ja kannattavuus paranee pääosin palkkojen jaksotusten johdosta. Toisaalta Pihlajalinnan yksityis- ja yritysasiakkaiden palvelukysyntä on alhaisempi ja kannattavuus heikompi lomakausina, erityisesti heinä-elokuussa ja joulukuussa. Vuosineljännesten tasolla kausiluonteisuus on historiallisesti vaikuttanut vuoden kolmannen neljänneksen kannattavuutta parantavasti.
Pihlajalinnan liikevaihto oli 154,7 (137,2) miljoonaa euroa, kasvua 17,5 miljoonaa euroa eli 12,8 prosenttia. Yritysjärjestelyjen osuus liikevaihdon kasvusta oli 3,6 miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 13,9 miljoonaa euroa eli 10,1 prosenttia.
Kokonais- ja osaulkoistussopimusten liikevaihto kasvoi 3,2 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden liikevaihto oli 10,1 (7,4) miljoonaa euroa, kasvua 2,7 miljoonaa euroa. Muu orgaaninen kasvu koostui lähinnä lääkärikeskuspalveluiden kasvusta 2,2 miljoonaa euroa, työterveyspalveluiden kasvusta 1,5 miljoonaa euroa ja etäpalveluiden kasvusta 1,2 miljoonaa euroa.
Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 17 prosenttia vertailukaudesta ja 9 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Ilman Työterveys Virran hankintaa käyntimäärät olisivat nousseet 6 prosenttia vertailukaudesta ja olisivat jääneet 2 prosenttia vuoden 2019 tasosta yksityisasiakkaiden laskeneiden käyntimäärien vuoksi. Vuosineljänneksen kaikista vastaanottokäynneistä, pois lukien kuntaulkoistukset ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina 39 (30) prosenttia.
Käyttökate oli 14,5 (15,1) miljoonaa euroa, laskua -0,5 miljoonaa euroa eli -3,5 prosenttia. Oikaistu käyttökate oli 14,9 (15,8) miljoonaa euroa. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 0,3 (0,7) miljoonaa euroa. Lääkärikeskuspalveluiden kannattavuus parani koronapalveluiden johdosta. Liikuntakeskuspalveluiden kannattavuus parani toimintaedellytysten normalisoiduttua. Lisäksi liikuntakeskukset saivat Valtioneuvoston takautuvaa kustannustukea marraskuussa 0,5 miljoonaa euroa.
Työterveyspalveluiden kannattavuus säilyi hyvänä, mutta jäi merkittävästi vertailukaudesta koronapalveluiden laskun johdosta. Kannattavuutta heikensivät kokonaisulkoistussopimusten erikoissairaanhoidon kohonneet kustannukset ja konsernin yleiskustannusten nousu.
Poistot ja arvonalentumiset olivat 9,0 (8,3) miljoonaa euroa. Poistojen ja arvonalentumisten oikaisuerät olivat 0,1 (-0,1) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,7 (1,6) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 0,7 (0,7) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 2,4 (2,1) miljoonaa euroa, ja poistot sekä arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 4,8 (4,6) miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan liikevoitto oli 5,6 (6,8) miljoonaa euroa, laskua -1,2 miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 3,6 (4,9) prosenttia. Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 7,8 (9,0) miljoonaa euroa. Oikaistu EBITA-marginaali oli 4,9 (6,5) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 0,4 (0,6) miljoonaa euroa.
Konsernin nettorahoituskulut olivat -1,0 (-1,0) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 4,6 (5,7) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat -1,2 (-2,8) miljoonaa euroa. Tulos oli 3,3 (2,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,19 (0,15) euroa.
Pihlajalinnan liikevaihto oli 577,8 (508,7) miljoonaa euroa, kasvua 69,1 miljoonaa euroa eli 13,6 prosenttia. Yritysjärjestelyjen osuus liikevaihdon kasvusta oli 11,0 miljoonaa euroa eli 2,2 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 58,1 miljoonaa euroa eli 11,4 prosenttia.
Kokonais- ja osaulkoistussopimusten liikevaihto kasvoi 12,6 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden liikevaihto oli 38,9 (11,4) miljoonaa euroa, kasvua 27,5 miljoonaa euroa. Muu orgaaninen kasvu koostui lähinnä lääkärikeskuspalveluiden kasvusta 5,9 miljoonaa euroa, työterveyspalveluiden kasvusta 5,5 miljoonaa euroa, kirurgisten palveluiden kasvusta 3,2 miljoonaa euroa ja etäpalveluiden kasvusta 2,7 miljoonaa euroa.
Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 11 prosenttia vertailukaudesta ja olivat vuoden 2019 tasolla. Ilman Työterveys Virran hankintaa käyntimäärät olisivat kasvaneet 3 prosenttia vertailukaudesta ja olisivat jääneet 7 prosenttia vuoden 2019 tasosta lähinnä yksityisasiakkaiden laskeneiden käyntimäärien vuoksi. Luvuissa ei ole huomioitu kuntaulkoistusten käyntimääriä. Tilikauden kaikista vastaanottokäynneistä, pois lukien kuntaulkoistukset ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina 39 (28) prosenttia. Leikkaustoiminnan käyttöaste parani. Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyspalveluista kasvoi. Jokilaakson sairaalan leikkausmäärät kasvoivat 9 prosenttia. Julkisen terveydenhuollon valinnanvapauspotilaiden määrä Jokilaakson sairaalassa kasvoi 13 prosenttia. Liikuntakeskusten ja suunterveyden palveluiden kysyntä virkistyi, mutta
liikevaihto jäi edelleen merkittävästi vuoden 2019 tasosta.
Käyttökate oli 62,6 (52,2) miljoonaa euroa, kasvua 10,5 miljoonaa euroa eli 20,1 prosenttia. Oikaistu käyttökate oli 65,3 (54,8) miljoonaa euroa, kasvua 10,6 miljoonaa euroa eli 19,3 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 2,7 (2,6) miljoonaa euroa. Lääkärikeskuspalveluiden kannattavuus parani koronapalveluiden johdosta. Työterveyspalveluiden kannattavuus pysyi hyvänä ja kasvoi volyymien kasvun johdosta. Liikuntakeskusten kannattavuus parani. Leikkaustoiminnan käyttöaste ja kannattavuus parani.
Kannattavuutta heikensivät merkittävästi kokonaisulkoistussopimusten erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden, suunterveyden palveluiden ja ikäihmisten palveluiden kohonneet kustannukset.
Poistot ja arvonalentumiset olivat 34,7 (34,0) miljoonaa euroa. Poistojen ja arvonalentumisten oikaisuerät olivat -0,3 (0,1) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 6,7 (6,3) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 3,0 (3,1) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 9,2 (8,8) miljoonaa euroa, ja poistot sekä arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 18,8 (18,9) miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan liikevoitto oli 27,9 (18,1) miljoonaa euroa, kasvua 9,8 miljoonaa euroa eli 54,0 prosenttia. Liikevoiton osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 4,8 (3,6) prosenttia. Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 37,3 (27,4) miljoonaa euroa. Oikaistu EBITA-marginaali oli 6,5 (5,4) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 2,4 (2,8) miljoonaa euroa.
Konsernin nettorahoituskulut olivat -3,7 (-4,4) miljoonaa euroa. Rahoitusjärjestelyn waiver-kustannus nosti kertaluonteisesti nettorahoituskuluja vertailukaudella. Tulos ennen veroja oli 24,2 (13,7) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat -5,1 (-4,8) miljoonaa euroa. Tulos oli 19,1 (8,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,89 (0,38) euroa.
Koronapandemia jatkui koko vuoden 2021 ja aiheutti
tartuntapiikkejä alkuvuodesta, kesän jälkeen ja loppuvuodesta. Uudet tartuntatapaukset ja sairaalahoitoon joutuneiden määrä saavuttivat Suomessa huippunsa tammikuussa 2022 seitsemän päivän keskiarvolla mitattuna. Pandemiaan liittyviä rajoituksia oli voimassa koko vuoden 2021, ja laajoihin rajoitustoimiin siirryttiin vuoden vaihteessa omikron-virusmuunnoksen vuoksi. Koko maan tasolla tartuntamäärät ovat edelleen korkeita, mutta tehohoitoa vaativien tapausten lukumäärä on laskenut selvästi. Hallitus totesi neuvottelussaan 2.2.2022, että laajoja rajoituksia voidaan alkaa asteittain purkaa tautitilanne huomioiden. Laajoihin rajoituksiin on sisältynyt muun muassa yksilöurheiluun ja liikuntaan käytettävien sisätilojen täyssulku aikuisilta harrastajilta. Rokotuskattavuus Suomessa toisen annoksen osalta on helmikuun 2022 alussa 74,5 prosenttia koko väestöstä.
Koronarajoituksista ja pandemiaan liittyvästä terveydenhuollon kuormituksesta johtuen hoitovelka muiden sairauksien osalta jatkaa kasvuaan. THL:n tilastoinnin mukaan koronaviruksen myötä hoitojonot julkisessa terveydenhuollossa ovat yleisesti kasvaneet. Marraskuun lopussa 150 392 potilasta odotti hoitoon pääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Vuoden aikana näiden potilaiden määrä oli kasvanut lähes 9 000:lla. Hoitoa odottaneista 9 499 (6,3 prosenttia) oli odottanut yli puoli vuotta pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon, mikä on lähes 1 900 potilasta enemmän kuin vuoden 2021 alussa. Hoitojonot ovat kasvaneet etenkin kirurgiassa ja psykiatriassa.
Perusterveydenhuollossa lokakuussa 2021 60 prosenttia potilaista pääsi kiireettömälle lääkärin avosairaanhoidon vastaanottokäynnille viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista kaikkien aluehallintovirastojen (AVI) alueilla. Etäasioinnin lisääntyminen terveyskeskuksissa on nopeuttanut hoitoonpääsyä. Lokakuussa 2021 suun terveydenhuollon kiireettömien käyntien määrä oli edelleen pienempi kuin vuonna 2019.
Vapaaehtoisten sairauskuluvakuutusten määrä on kasvanut merkittävästi vuosina 2009-2020. Yksityinen sairauskuluvakuutus oli kesäkuun 2021 lopussa Finanssialan tilastojen mukaan yli 1,26 miljoonalla suomalaisella. Kasvua on ollut nähtävissä aikuisten yksityishenkilöiden ottamissa vakuutuksissa ja lasten vakuutuksissa sekä
yritysten työntekijöilleen ottamissa sairauskuluvakuutuksissa.
Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään kunnilta 21 hyvinvointialueelle sekä Helsingin kaupungille ja osin HUS-yhtymälle. Aluevaalien tulokset vahvistettiin 26.1.2022 ja valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Uusi sote-järjestelmä muokkaa terveydenhuollon rakenteita ja tarpeita merkittävästi, kun vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta laajemmille hyvinvointialueille.
Väestön ikääntyminen jatkuu, ja suurimmat ikärakenteen muutokset ovat vielä edessä. Niillä tulee olemaan merkittävä vaikutus Suomen huoltosuhteeseen ja ikään liittyvien sairauksien yleistymiseen. Väestöennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2050 kymmentä työikäistä kohden seitsemän ei-työikäistä henkilöä. Suurten ikäluokkien ikääntyminen haastaa yhteiskuntamme taloutta ennennäkemättömällä tavalla.
Valtiovarainministeriön viimeisimmän taloudellisen katsauksen mukaan Suomen BKT:n odotetaan kasvaneen 3,4 prosenttia vuonna 2021. Koronapandemian pahentuminen vuoden 2021 lopulla lisäsi taloudenpitäjien epävarmuutta ja hidasti talouskasvua tilapäisesti vuodenvaihteen ympärillä. Vuonna 2022 BKT:n kasvun odotetaan pysyvän 3,0 prosentissa ja kuluttajakysynnän odotetaan jatkuvan hyvällä tasolla. Talouden kasvun odotetaan hidastuvan ja BKT:n arvioidaan kasvavan enää 1,5 prosenttia vuonna 2023 ja 1,4 prosenttia vuonna 2024.
Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli 457,1 (441,3) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 4,3 (13,3) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan nettorahavirta vuosineljännekseltä oli 24,8 (18,5) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat 0,6 (-0,6) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli 9,6 (4,0) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudelta oli 56,9 (46,9) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -2,6 (-3,6) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli -3,3 (-1,8) miljoonaa euroa. Ostoveloista ja muista veloista vapautui käyttöpääomaa 14,7 (27,8) miljoonaa euroa. Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin sitoutui 16,8 (27,5) ja vaihto-omaisuuteen sitoutui 0,3 (1,1) miljoonaa euroa käyttöpääomaa. Varausten muutos sitoi käyttöpääomaa 0,9 (1,0) miljoonaa euroa.
Investointien nettorahavirta vuosineljännekseltä oli -5,8 (-1,9) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -5,8 (-2,0) miljoonaa euroa, ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 0,2 (0,1) miljoonaa euroa. Pihlajalinna hankki Finla Työterveys Oy:n Mänttä-Vilppulan yksikön liiketoiminnan marraskuussa 2021.
Investointien nettorahavirta tilikaudelta oli -32,1 (-4,1) miljoonaa euroa. Tytäryritysten hankinnat (lähinnä Työterveys Virta Oy 1.4.2021) vaikuttivat investointien nettorahavirtaan -16,4 (-1,4) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -14,8 (-9,6) miljoonaa euroa, ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 0,5 (6,8) miljoonaa euroa. Pihlajalinna myi ja takaisinvuokrasi kaksi hoivakiinteistöään Laihialla toukokuussa 2020. Sijoitukset NONNA Group Oy:öön ja Digital Health Solutions Oy:öön olivat -1,3 miljoonaa euroa.
Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli 19,0 (16,7) miljoonaa euroa vuosineljännekseltä ja 24,9 (42,8) miljoonaa euroa tilikaudelta.
Rahoituksen nettorahavirta vuosineljännekseltä oli -21,5 (-9,5) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä -15,4 (-3,2) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -5,1 (-5,4) miljoonaa euroa, ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -1,1 (-0,9) miljoonaa euroa.
Rahoituksen nettorahavirta tilikaudelta oli -33,9 (-56,5) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä -1,6 (-12,2) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -19,8 (-20,6) miljoonaa euroa, ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -4,0 (-4,5) miljoonaa euroa. Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutoksen nettovaikutus rahavirtaan oli -3,0 (-18,3) miljoonaa euroa. Pihlajalinna hankki 7,2 prosenttia Kuusiolinna Terveyden osakkeista Kuortaneen kunnalta elokuussa 2021. Rahana maksettu kauppahinta oli 3,0 miljoonaa euroa. Pihlajalinna maksoi tammikuussa 2020 Kuusiolinna Terveyden osakkeista yhteensä 16,3 miljoonaa euroa Alavuden ja Ähtärin kaupungeille ja Soinin kunnalle sekä Mäntänvuoren Terveyden osakkeista 2,0 miljoonaa euroa Mänttä-Vilppulan kaupungille. Määräysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa 0,4 (0,2) miljoonaa euroa. Pihlajalinna Oyj maksoi osinkoa yhtiökokouksen päätöksen mukaan 4,5 (0,0) miljoonaa euroa tilikaudelta 2020. Yhtiö on hankkinut omia osakkeita kannustinohjelmaansa ja hallituspalkkioita varten 0,6 (0,7) miljoonalla eurolla.
Konsernin nettovelkaantumisaste oli 158,8 (170,6) prosenttia. Korolliset nettovelat olivat 194,7 (194,8) miljoonaa euroa.
Sijoitetun pääoman tuotto oli 8,8 (5,7) prosenttia, ja oman pääoman tuotto oli 16,1 (8,1) prosenttia.
Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely Danske Bankin ja Nordean kanssa. Sopimus on voimassa 9.3.2023 asti. Pihlajalinna on aloittanut rahoituksensa uudelleenjärjestelyneuvottelut, jotka on tarkoitus saattaa päätökseen ennen maaliskuun 2022 loppua. Nykyinen rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.
Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Lainapankkien kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS 16-vaikutusta ja IFRS-tulkintakomitean pilvipalveluita koskevaa käyttöönottomenojen agendapäätöstä). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2021.
Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat maaliskuun 2020 lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta kyseisen vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen osalta. Rahoitusjärjestelyn alkuperäiset kovenanttitasot – leverage 3,75 ja gearing 115 prosenttia – astuivat takaisin voimaan vuoden 2020 kolmannen neljänneksen tarkastelussa.
Samassa yhteydessä rahoitusjärjestelyyn lisättiin pysyvästi uusi korkein marginaalitaso. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Tilanteessa 31.12.2021 rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 2,30 ja gearing 91 prosenttia.
Pohjola Sairaala Oy:n hankinnan johdosta Pihlajalinna ja lainapankit sopivat ennen vuoden vaihdetta tilapäisestä gearing-kovenanttitason nostosta 140 prosenttiin vuoden 2022 ensimmäisen ja toisen neljänneksen osalta.
Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 45,0 miljoonaa euroa. Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluottolimiittiä oli tilinpäätöstilanteessa käyttämättä 45,0 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna ja lainapankit sopivat Pohjola Sairaala Oy:n hankinnasta ja sen rahoittamisesta hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta. Yritysjärjestely rahoitettiin helmikuussa 2022 lisäluottolimiitistä.
Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 44,8 (25,4) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit yritysjärjestelyihin olivat 20,0 (0,0) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat 13,8 (10,4) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit uusien yksiköiden avaamiseen olivat 1,1 (0,4) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 9,8 (14,6) miljoonaa euroa sisältäen uusien yksiköiden avaamisen Lohjalle (Uniikki-erityisasumispalvelut) ja vertailukaudella Helsinkiin (Pihlajalinna Tavastia -lääkärikeskus) sekä Riihimäelle (Uniikki-erityisasumispalvelut).
Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 2,0 (2,5) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset liittyvät kliinisten laitteiden lisä- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.
Pihlajalinna osti tilikauden päättymisen jälkeen 1.2.2022 Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan Pohjola Vakuutus Oy:ltä. Nettovelaton käteisenä maksettava kauppahinta oli 31,8 miljoonaa euroa.
Aineettomien hyödykkeiden lisäykset tilikaudella olivat 4,0 (3,6) miljoonaa euroa.
Tilikaudella 2021 henkilöasiakkaiden sähköisen ajanvarauksen kehitystyö eteni hoidon tarpeen arvion parannusten myötä. Etävastaanoton palvelujen kirjoa laajennettiin esimerkiksi ennaltaehkäisevien palvelujen lisäyksillä.
Työterveysportaalissa tarjottavaa palveluvalikoimaa laajennettiin entisestään ja analytiikkaa kehitettiin edelleen palvelemaan paremmin työterveysasiakkaitamme. Vakuutusasiakkaiden hoitoketjupalvelua kehitettiin. Uuden ammattilaisille suunnatun mobiilisovelluksen kehitys omille työntekijöille ja ammatinharjoittajille käynnistettiin. Uudistuksia tehtiin myös liikuntakeskusten toiminnanohjausjärjestelmän, konsernin laskujen kierrätysjärjestelmän sekä kuvantamisen arkistointi- ja viestintäjärjestelmän (PACS) vaihdoilla sekä suun terveydenhoidon uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotolla.
Tilikaudella 2022 Pihlajalinnan verkkosivusto ja Pihlajalinna Terveyssovellus ovat keskiössä henkilöasiakkaiden palvelujen kehityksessä, kun mm. ajanvarausta uudistetaan palvelun parantamiseksi. Etäasiointia yhdenmukaistetaan ja palvelua tullaan laajentamaan entisestään.
Työterveysasiakkaille lisätään uusia ominaisuuksia portaaliin. Näitä ovat esimerkiksi analytiikan ja raportointimahdollisuuksien laajennusmahdollisuudet. Uusi ammattilaisten mobiilisovellus julkaistaan omille työntekijöille ja ammatinharjoittajille. Uudistuksia ja kehityskohteita löytyy myös konsernin HR-järjestelmissä ja dokumenttien hallinnan ratkaisussa. Leikkaustoiminnassa tullaan ottamaan käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä.
Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 6 297 (5 550), lisäystä 747 henkilöä eli 13 prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 4 746 (4 308), lisäystä 438 henkilöä eli 10 prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 255,2 (214,2) miljoonaa euroa, kasvua 40,9 miljoonaa euroa eli 19,1 prosenttia. Koronapalvelut, Työterveys Virran hankinta ja Kristiinankaupungin osaulkoistuksen alkaminen nostivat henkilöstön määrää. Henkilöstökulujen nousu johtuu lisäksi yleiskorotuksista, tilapäisen TyEL-alennuksen poistumisesta ja vertailukauden eli koronakevään 2020 aikaisista henkilöstön joustoista.
Maaliskuussa Pihlajalinnan liikuntakeskuksissa käytiin koronaepidemian vaikutusten vuoksi yhteistoimintaneuvottelut, joiden tuloksena oli tarvittaessa mahdollista lomauttaa kaikki työntekijät määräaikaisesti enintään 90 päivän ajaksi. Osan työntekijöistä osa- tai kokoaikaiset lomautukset alkoivat maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla ja kestivät huhtikuun koronasulun ajan.
| Yhtiö | Pihlajalinnan omistus 31.12.2020 |
Pihlajalinnan omistus 31.12.2021 |
Nykyisen sopimuksen palvelu tuotannon |
Sopimuksen kesto, vuotta |
|---|---|---|---|---|
| Jokilaakson Terveys Oy | 90% | 90% | sisäinen palvelutuotanto | sisäinen palvelutuotanto |
| Jämsän Terveys Oy | 51% | 51% | 2015 | 10 |
| Kuusiolinna Terveys Oy | 90% | 97% | 2016 | 15 |
| Mäntänvuoren Terveys Oy | 91% | 91% | 2016 | 15 |
| Kolmostien Terveys Oy | 96% | 96% | 2015 | 15 |
| Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy |
83% | 75% | 2021 | 15–20 vuotta |
Yhteenveto kokonais- ja osaulkoistusten liikevaihdosta ja kannattavuudesta (sisäinen myynti eliminoitu) Lisätietoa kokonaisulkoistusten kannattavuudesta on esitetty toimintakertomuksen kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä.
| Kokonais- ja osaulkoistukset | 10-12/2021 3kk |
10-12/2020 3kk |
2021 | 2020 | 2019 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma | |||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 71,2 | 66,9 | 277,0 | 264,2 | 262,4 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 0,2 | 1,4 | 6,6 | 11,0 | 15,3 |
| Käyttökate (EBITDA), % | 0,3 | 2,0 | 2,4 | 4,2 | 5,8 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* | 0,2 | 1,4 | 6,7 | 11,0 | 17,5 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), %* | 0,3 | 2,0 | 2,4 | 4,2 | 6,7 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa | -0,5 | 0,7 | 3,6 | 8,2 | 13,0 |
| Liikevoitto (EBIT), % | -0,8 | 1,0 | 1,3 | 3,1 | 4,9 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* | -0,5 | 0,7 | 3,7 | 8,2 | 15,1 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), %* | -0,8 | 1,0 | 1,3 | 3,1 | 5,8 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa* |
-0,5 | 0,7 | 4,1 | 8,5 | 15,4 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %* |
-0,6 | 1,1 | 1,5 | 3,2 | 5,9 |
| Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa | -0,6 | 0,6 | 3,6 | 8,1 | 12,8 |
| Fuusioitu yhtiö | Kohdeyhtiö | Ajankohta |
|---|---|---|
| Pihlajalinna Seinäjoki Oy | Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy |
9.4.2021 |
| Terveyspalvelu Verso Oy | Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy |
1.5.2021 |
| Työterveys Virta Oy | Pihlajalinna Oulu Oy | 1.9.2021 |
Toimitusjohtaja Joni Aaltonen toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmään kuuluvat operatiivinen johtaja Teija Kulmala, talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala, lakiasiainjohtaja Marko Savolainen, henkilöstöjohtaja Elina Heliö ja myyntijohtaja Juha-Pekka Halttunen. Tietohallinnosta ja digitaalisesta kehityksestä vastaavana johtajana (CIO) ja konsernin johtoryhmän jäsenenä aloitti diplomi-insinööri Antti-Jussi Aro 3.5.2021. Lääketieteellisenä johtajana (CMO) ja johtoryhmän jäsenenä aloitti lääketieteen tohtori, erikoislääkäri Sari Riihijärvi 2.7.2021. Pihlajalinnan kaupalliseksi johtajaksi (CCO) valittiin KTM, YTM Sari Nevanlinna. Hän aloittaa johtoryhmän jäsenenä 1.3.2022.
Varsinainen yhtiökokous 15.4.2021 päätti, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan kuusi entisen seitsemän sijaan. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin uudelleen Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén.
Yhtiökokous valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat seuraavat edustajat:
Mikko Wirén, toimitusjohtaja, MWW Yhtiö Oy
Antti Kuljukka, toimitusjohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia
Pihlajalinna Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 15.4.2021 valiokuntiin seuraavat jäsenet:
Kaikki hallituksen jäsenet voivat halutessaan osallistua kaikkien valiokuntien kokouksiin.
Varsinainen yhtiökokous 15.4.2021 päätti, että hallituksen palkkiot pysyvät tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkitsemista lukuun ottamatta euromääräisesti ennallaan ja että yhtiökokouksessa valituille hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2022 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat euromääräiset vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa.
Vuosipalkkio päätettiin maksaa yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio voitiin maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä oli yhtiökokouspäivänä 15.4.2021 hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava palkkio suoritettiin luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä 9 848 kappaletta heti osavuosikatsauksen 1.1.–31.3.2021 julkistamisen jälkeen eli 11.5.2021. Loput vuosipalkkiosta maksettiin samaan aikaan kerralla rahana. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2022 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla.
Osakkeina maksettavasta vuosipalkkiosta hallituksen puheenjohtajalle luovutettiin yhteensä 5 000 osaketta, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1 212 osaketta kummallekin ja hallituksen jäsenille kullekin 808 osaketta.
Yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Varsinainen yhtiökokous 15.4.2021 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 061 314 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 9 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2022 asti.
Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 3 091 971 osaketta, mikä vastaa noin 14 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2022 asti.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.4.2021 yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tilikaudelle 1.1.–31.12.2021. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Lotta Nurminen, KHT.
Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 22 620 135, joista ulkona oli 22
| Osaketiedot, ulkona olevat osakkeet | 10-12/2021 | 10-12/2020 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|
| Määrä kauden lopussa, kpl | 22 594 235 | 22 617 841 | 22 594 235 | 22 617 841 |
| Määrä kaudella keskimäärin, kpl | 22 594 235 | 22 574 207 | 22 589 383 | 22 586 212 |
| Osakkeen ylin kurssi, euroa | 12,92 | 10,45 | 12,98 | 15,66 |
| Osakkeen alin kurssi, euroa | 11,54 | 8,72 | 9,26 | 8,72 |
| Osakkeen keskikurssi, euroa* | 12,23 | 9,31 | 11,18 | 12,09 |
| Osakkeen päätöskurssi, euroa | 12,64 | 9,38 | 12,64 | 9,38 |
| Osakevaihto, 1 000 kpl | 1 061 | 2 628 | 6 929 | 6 620 |
| Osakevaihto, % | 4,7 | 11,6 | 30,7 | 29,3 |
| Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa | 285,6 | 212,2 | 285,6 | 212,2 |
* kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi
594 235 ja yhtiön omassa hallussa 25 900. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki ulkona olevat osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja yhtiön muuhun varojen jakoon. Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 15 126 (14 141) osakkeenomistajaa. Luettelo suurimmista omistajista on nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.
Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.
Pihlajalinna Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmälliseen toimintaan osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa lisäksi laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan. Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa määritellään ja luokitellaan konsernin riskit sekä kuvataan riskienhallinnan tavoitteet. Lisäksi määritellään riskienhallinnassa noudatettavat periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut.
Koronaepidemian johdosta Pihlajalinna terävöitti johtamisjärjestelmäänsä. Konsernin johtoryhmä seuraa aktiivisesti epidemiatilannetta ja toiminnallisia mittareita sekä arvioi tarvittavia toimenpiteitä. Lääketieteellinen johtoryhmä kokoontuu viikoittain ja ohjeistaa konsernin liiketoimintoja viranomaisten ja alueellisten linjausten mukaisesti. Koronavirusepidemian jatkuessa henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuus ja terveys ovat edelleen etusijalla Pihlajalinnan johtamisjärjestelmässä. Tilannekuvan ajantasaisuus aluejohdolle, henkilöstölle ja ammatinharjoittajille varmistetaan jatkuvan intratiedottamisen kautta, vaikka päivittäisestä kriisijohtamisesta on luovuttu.
Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoiminnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.
Vuonna 2021 Pihlajalinna on noudattanut aiemmin kehitettyä ja käyttöönotettua riskienhallinnan kokonaisvaltaista (Enterprise Risk Management) prosessia, jossa riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan prosesseja tullaan kehittämään edelleen tilikauden 2022 aikana.
Strategisilla riskeillä tarkoitetaan epävarmuutta, joka liittyy konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin strategian
toteuttamiseen. Esimerkki tästä ovat yhteiskunnalliset rakenteelliset muutokset. Yksityisen sektorin rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana sekä julkisen sektorin rakennemuutokset vaikuttavat olennaisesti yhtiön liiketoimintaan.
Operatiiviset riskit ovat riskejä, jotka aiheutuvat ulkoisista tekijöistä, teknologiasta tai henkilöstön, organisaation tai prosessien toiminnasta. Näitä riskejä käsitellään esimerkiksi seuraamalla järjestelmällisesti kilpailutilannetta ja reagoimalla sen muutoksiin.
Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät konsernin taloudelliseen tilanteeseen, kuten kannattavuuteen, rahoitusriskien (korkoriski, likviditeettiriski, jälleenrahoitus sekä vastapuoli- ja saatavariski) hallintaan ja mm. verotukseen. Esimerkiksi verolainsäädännön muutokset voivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan.
Vahinkoriskit koskevat onnettomuuksia tai muita vahinkoja, jotka voivat kohdistua konsernin omaisuuteen, henkilökuntaan, asiakkaisiin, sidosryhmiin tai ympäristöön. Yhtiöllä on vastuu- ja potilasvakuutus yhtiön oman henkilökunnan aiheuttamia mahdollisia hoitovirheitä varten.
Riskiluokkia yhdistää maineriski, joka voi vaikuttaa konsernin brändien tai koko konsernin maineeseen. Tietoturvan tai -suojan vaarantuminen voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.
Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutumista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioidaan ja seurataan. Tämän jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännön toimenpiteet ja jatkuva valvonta.
Vastuu riskienhallinnasta on konserni- ja liiketoimintajohdolla raportointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat ohjaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Konsernin johtoryhmä käsittelee konsernin liiketoiminnan kannalta keskeisempiä riskejä säännöllisesti. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit. Sisäisen tarkastuksen toiminto arvioi yhtiön riskienhallinnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta osana vuotuista tarkastussuunnitelmaansa.
Koronaepidemian vaikutus Pihlajalinnan liiketoimintaan on kahtiajakoinen: toisaalta koronapalveluiden kysyntä on kasvattanut Pihlajalinnan liiketoimintaa, ja toisaalta koronarajoitukset ovat ajoittain heikentäneet palveluiden kysyntää. Lääkärikeskustoimipisteiden sekä suunterveydenhoidon yksiköiden tarjonta ja käyntimäärät eivät ole vielä palautuneet vuoden 2019 tasolle eli aikaan ennen koronaa. Liikuntakeskustoiminta on erityisesti kärsinyt laajoista rajoituksista, joihin on sisältynyt yksilöurheiluun ja liikuntaan käytettävien sisätilojen täyssulku aikuisilta harrastajilta.
Koronaepidemian vaikutusten lisäksi liiketoiminnan merkittävät epävarmuustekijät liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksiin, lainsäädännön olennaisiin muutoksiin, uusien toimipisteiden avaamiseen ja yritysostojen, digitaalisen palvelukehityksen sekä tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen sekä riskeihin, jotka liittyvät verotukseen sekä pätevän johdon sitouttamiseen ja rekrytointeihin.
Konsernin pääyhtiöissä alkoi keväällä 2017 verotarkastus, joka on suoritettu kaikilta osin loppuun helmikuussa 2021. Tuloverotuksen (EVL) ja ennakonperinnän (EPL) osalta verotarkastuksesta ei realisoitunut maksuunpanoa. Arvonlisäverotuksen (AVL) osalta verotarkastuksesta ei koitunut mainittavia seuraamuksia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä koskeva uudistus saattaa tuoda toteutuessaan muutoksia Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistussopimuksiin. Hyvinvointialueiden kanssa tullaan käymään sote-uudistusta koskevan lainsäädännön vaatimat prosessit, joilla varmistetaan palvelusopimusten soveltaminen osana hyvinvointialueiden palveluiden järjestämistä ja tuotantoa. Tämä saattaa vaikuttaa Pihlajalinnan palvelusopimusten voimassaoloaikaan ja tuotettavien palveluiden laajuuteen. Pihlajalinna odottaa, että sen määräaikaiset palvelusopimukset jatkuvat sovitusti hyvinvointialueiden kanssa aina sopimusten määräaikojen loppuun saakka.
Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana, ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannusvastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.
Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannuskorvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtuvien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tarkentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista. Vuoden 2021 osalta sairaanhoitopiirien laskutukseensa sisällyttämien investointi- ja koronakustannusten arviointi kyetään lopullisesti suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätösten julkaisemisen jälkeen.
Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan näistä oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopimusosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.
Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero siitä, voiko kiinteä vuosihinta sote-palveluissa myös laskea hinnantarkistuksen vuoksi, on tilikauden lopussa yhteensä noin 3,7 (2,6) miljoonaa euroa. Jämsän Terveys nosti lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan. Lisävastakanne koskee mm. palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutosten vaikutusta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palvelusopimuksen
jälkeistä aikaa ja toimintaa. Palveluntuottajalla on oikeus kustannusnousuja vastaaviin hinnanmuutoksiin, ja sopimusosapuolilla on neuvottelu- ja sopimisvelvoite. Jämsän Terveys vaatii lisävastakanteessaan Jämsän kaupungilta yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. Jämsän Terveys on tulouttanut ja sillä on edelleen saamisissaan lisävastakanteen mukaisia muuttuvia vastikkeita yhteensä 3,9 (3,8) miljoonaa euroa.
Mäntänvuoren Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Mänttä-Vilppulan kaupungilta yhteensä 4,1 (3,5) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti.
Kolmostien Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Parkanon kaupungilta yhteensä 1,7 (0,6) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti. Ikäihmisten palvelumuutoksista johtuvia kustannusnousuja tilaaja on hyväksynyt osaksi palvelusopimuksen vuosihintaa.
Kuusiolinna Terveys Oy:n osalta erimielisyydet vuosihinnasta ja muista erillisveloituksista on tilikauden aikana sovittu kaikkien tilaajien kanssa. Alavuden ja Ähtärin kaupunginhallitusten sekä Soinin ja Kuortaneen kunnanhallitusten päätökset sovituista asioista olivat lainvoimaisia elokuussa 2021.
Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen, kuten edellä on mainittu kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa
kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä. Käräjäoikeuden istunnot pidettiin tammikuussa 2022. Käräjäoikeus on ilmoittanut antavansa asiassa päätöksen maaliskuun alussa.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi 11.6.2021 ratkaisun Pihlajalinnan ja Hattulan kunnan välisessä riita-asiassa. Käräjäoikeus katsoi, että Hattulalla ei ole ollut oikeutta purkaa sopimusta. Pihlajalinnan tuli kuitenkin korvata Hattulalle sopimussakkoina ja vahingonkorvauksena sopimuksen aikaisista rikkomuksista yhteensä 123 175 euroa korkoineen. Pihlajalinnan vastakanne hyväksyttiin perusteeltaan, mutta hylättiin määrältään. Kumpikin osapuoli vastasi omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Välimiesoikeus on 31.8.2021 todennut konserniin kuuluvaa tytäryhtiötä vastaan nostetussa välimiesmenettelyssä sopimusrikkomukseen perustuvassa asiassa, että sopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta aiheutunut vahinko kantajalle on määrältään 295 800 euroa. Välimiesoikeus on velvoittanut Pihlajalinnan suorittamaan vahingonkorvauksen ja kantajan oikeudenkäyntikulut 82 943 euroa sekä yhteisvastuullisesti korvaamaan välimiesmenettelyn kulut yhteensä 98 694 euroa.
Pihlajalinnalla on joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä vireillä. Näistä ei odoteta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille.
Tilikauden lopussa Pihlajalinnan taseessa oli 188,9 (173,6) miljoonaa euroa liikearvoa. Pihlajalinna testaa vuosittain ja tarvittaessa kvartaaleittain, että liikearvon kirjanpitoarvo ei ylitä käypää arvoa. Vuosittainen arvonalentumistestaus suoritettiin tilanteesta 30.11.2021. Pihlajalinna ei havainnut viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä olisi kerrytettävissä. Mikäli Pihlajalinnan tuloksessa ja kasvukehityksessä tapahtuu muutoksia alenevasti, voi tämä johtaa liikearvon arvonalentumiseen. Se voi vaikuttaa epäedullisesti Pihlajalinnan liiketoiminnan tulokseen ja omaan pääomaan.
Yhtiö ei ole vastaanottanut tilikaudella arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisia ilmoituksia.
Pihlajalinnan verojalanjälki kuvaa konsernin toiminnasta yhteiskunnalle kertyviä veroja ja veroluonteisia maksuja. Vuonna 2021 Pihlajalinnan toiminta tuotti yhteiskunnalle yhteensä 131,9 (110,4) miljoonaa euroa. Pihlajalinnan verojalanjäljestä suuri osa muodostuu palkkaveroista eli ennakonpidätyksistä ja työnantajamaksuista. Lisäksi Pihlajalinna tilitti ammatinharjoittajille yhteensä 73,0 (71,9) miljoonaa euroa palkkioita, joista ammatinharjoittajat tilittävät verot itse. Yhteisöveron osuus Pihlajalinnan verojalanjäljestä oli 5,3 (4,2) miljoonaa euroa.
| milj. euroa | 31.12.2021 31.12.2020 | |
|---|---|---|
| Kaudelta maksettavat välittömät verot | ||
| Tuloverot | 5,3 | 4,2 |
| Työnantajan eläkemaksut | 35,3 | 27,0 |
| Sosiaaliturvamaksut | 3,2 | 2,5 |
| Työnantajan työttömyysvakuutus maksut |
3,5 | 2,5 |
| Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus maksut |
1,6 | 1,3 |
| Työnantajamaksut yhteensä | 43,7 | 33,3 |
| Kiinteistöverot | 0,1 | 0,1 |
| Varainsiirtoverot | 0,4 | 0,4 |
| Kaudelta maksettavat välittömät verot yhteensä |
49,5 | 37,9 |
| Yhtiön kuluksi jäävä hankintojen arvonlisävero |
||
| Arvonlisäverot, Arvio | 14,3 | 11,3 |
| Kaudelta tilitettävät verot | ||
| Ennakonpidätykset | 48,0 | 43,3 |
| Työntekijän eläkemaksut | 15,8 | 13,7 |
| Työntekijän työttömyysvakuutus maksut |
2,9 | 2,2 |
| Palkkaverot yhteensä | 66,7 | 59,2 |
| Arvonlisäverot, netto | 1,4 | 1,9 |
| Tilikaudelta tilitettävät verot yhteensä | 68,1 | 61,1 |
| Verojalanjälki | 131,9 | 110,4 |
Hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.2.2019 Pihlajalinna-konsernin ylimmän johdon osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman (LTIP 2019) ehdot. Kannustinohjelma on voimassa 1.1.2019 lukien ja se on suunnattu toimitusjohtajalle, johtoryhmälle sekä erikseen ohjelmaan valituille muille avainhenkilöille. LTIP 2019 muodostaa kokonaisuudessaan viisivuotisen ohjelman. Sen nojalla saatuja osakepalkkioita ei saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2022, ja osakepalkkioihin sisältyy kunkin suoritusjakson mukainen kahden vuoden mittainen luovutusrajoitus. Työsuhteen päättyessä luovutusrajoituksen aikana on jo saadut osakkeet palautettava. Avainhenkilön on tullut sijoittaa Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan. Tilikauden lopussa ohjelman piiriin kuului 27 avainhenkilöä.
Kiinteämääräinen lisäosakeohjelma (sitouttamisosakkeet) sisälsi sitouttamisjakson vuoden 2019 alusta vuoden 2020 lopussa tapahtuneeseen kiinteämääräisen osakepalkkion maksuun. Tässä ohjelmassa yhtiö antoi kullekin avainhenkilölle lisäosakkeita kiinteällä kertoimella suhteessa henkilön omaan osakesijoitukseen. Lisäosakkeita annettiin yhteensä 97 000 kappaletta. Kyseinen osakemäärä merkitsee bruttopalkkiota, josta vähennettiin soveltuvat verot, minkä jälkeen jäljelle jäävä netto-osakemäärä 45 105 osaketta luovutettiin osallistujille 28.12.2020. Osakkeisiin sovelletaan luovutusrajoitusta, mutta niihin ei sovelleta mahdollista päättymistapahtumaan liittyvää osakkeiden palauttamisvelvoitetta.
Suoritus- ja laatuperusteinen lisäosakeohjelma sisältää kolme yksivuotista suoritusjaksoa (kalenterivuodet 2019–2021), joiden aikana osallistujilla oli mahdollisuus ansaita suoritusperusteisia lisäosakkeita edellyttäen, että yhtiö saavuttaa hallituksen asettamat suoritustavoitteet. Kunkin yksittäisen suoritusjakson perusteella osallistuja voi ansaita vastikkeetta enintään kaksi lisäosaketta kutakin kolmea sijoitusosaketta kohti (bruttomäärä ennen verojen vähentämistä). Suoritusperusteiset lisäosakkeet annetaan ohjelman mukaan asianomaisen suoritusjakson päätyttyä keväällä 2020, 2021 ja 2022.
Ensimmäiseltä suoritusjaksolta 2019 ei realisoitunut lisäosakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet.
Toiselta suoritusjaksolta 2020 yhtiön johdon palkkio oli bruttomäärältään 56 583 osaketta. Netto-osakemäärä 26 546 osaketta luovutettiin osallistujille 25.2.2021. Näihin osakkeisiin sovelletaan normaalisti luovutusrajoitusta, mutta niihin ei sovelleta mahdollista päättymistapahtumaan liittyvää osakkeiden palauttamisvelvoitetta.
Suoritusjakson 2021 suoritustavoitteet liittyivät konsernin oikaistun liikevoittotavoitteen 2021 saavuttamiseen, asiakastyytyväisyysindeksin (NPS) ja henkilöstön nettosuositteluindeksin (eNPS) kehittymiseen, erikoissairaanhoidon oman tuotannon osuuden kasvuun, kuntayhtiöiden tehostamisohjelman toteutumiseen ja eriin, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä. Johdon palkkio suoritusjaksolta 2021 on bruttomäärältään 18 816 osaketta. Osakkeet luovutetaan osallistujille arviolta helmikuussa 2022. Osakkeisiin sovelletaan normaalisti luovutusrajoitusta.
Pihlajalinna hankki 15.1.2021–21.1.2021 yhteensä 60 000 omaa osaketta keskihintaan 9,70 euroa osakkeelta.
Hankinnan jälkeen Pihlajalinna Oyj:llä oli yhteensä 62 294 omaa osaketta, joka oli noin 0,28 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Pihlajalinna luovutti 25.2.2021 kannustinohjelman mukaisesti 26 546 yhtiön hallussa olevaa osaketta avainhenkilöille. Pihlajalinna luovutti 11.5.2021 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 9 848 yhtiön hallussa olevaa osaketta osana hallituksen palkkiota. Tapahtuneiden osakeluovutusten jälkeen Pihlajalinna Oyj:n hallussa oli tilikauden lopussa 25 900 omaa osaketta.
Omia osakkeita voidaan käyttää voimassa olevan kannustinohjelman mukaisiin maksuihin.
Hallitus esittää, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,30 euroa osakkeelta.
Osinkoon oikeuttavia osakkeita on tilinpäätöshetkellä 22 594 235, joten osingon kokonaismäärä olisi 6 778 270,50 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,89 euroa. Ehdotettu osinko 0,30 euroa on 33,7 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.
Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 13.4.2022 Tampereella. Hallitus päättää yhtiökokouskutsusta ja sen sisältämistä esityksistä myöhemmin.
Vuosikertomus 2021, johon sisältyvät hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös, julkaistaan yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi viikolla 12.
| Euroa | 31.12.2021 |
|---|---|
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 183 190 483,50 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 26 152 278,97 |
| Tilikauden voitto | 13 893 203,86 |
| Aktivoidut kehittämismenot | -488 602,20 |
| Yhteensä | 222 747 364,13 |
Pihlajalinnan koko vuoden liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi ja koko vuoden oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) odotetaan pysyvän vuoden 2021 tasolla. Pohjola Sairaalan integraation ja kuntayhtiöissä mahdollisesti harkittavien tehostamisten vuoksi vuoden ensimmäinen puolisko tulee kuitenkin jäämään edellisen vuoden tasosta.
Pohjola Sairaalan hankinta nostaa konsernin liikevaihtoa tilikaudella 2022 vähintään 50 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden liikevaihdon odotetaan jäävän vuoden 2021 tasosta. Pihlajalinna keskittyy vuonna 2022 yhdistämään Pohjola Sairaalan toiminnan kiinteäksi osaksi Koko Suomen Lääkärikeskus -konseptiaan. Kannattavuuden pitäminen vuoden 2021 tasolla edellyttää onnistumista tarjonnan kasvattamisessa, yritysjärjestelyn suunniteltujen synergiahyötyjen toteutumista sekä kuntayhtiöissä mahdollisesti harkittavien tehostamisten onnistumista.
Pihlajalinna esittää selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillisessä kertomuksessa, joka asetetaan saataville yhtiön sijoittajasivuille investors.pihlajalinna.fi samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa viikolla 12. Ajantasaiset tiedot hallinnointikoodin noudattamisesta tai siitä poikkeamisesta ylläpidetään sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.
Pihlajalinnan ensimmäiseen GRI-standardin mukaiseen vastuullisuusraporttiin sisältyy selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista. Vastuullisuusraportti asetetaan saataville yhtiön sijoittajasivuille investors.pihlajalinna.fi samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa viikolla 12.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi ilman ehtoja Pihlajalinnan ja Pohjola Sairaalan yhdistymisen. Yrityskauppa on olennainen osa Pihlajalinnan kasvustrategiaa, ja se vahvistaa yhdistyvän uuden kokonaisuuden palveluvalikoimaa kaikilla terveydenhuollon erikoisaloilla. Yhdistyminen mahdollistaa myös palveluverkon maantieteellisen laajentamisen erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Kasvupotentiaalia vahvistaa kaupan yhteydessä Pohjola Vakuutuksen kanssa solmittu uusi viisivuotinen palvelusopimus. Yrityskaupan täytäntöönpanopäivä oli 1.2.2022.
Kaupan nettovelaton käteishinta oli aiemmin tiedotetun mukaisesti 31,8 miljoonaa euroa. Pohjola Sairaalan liikevaihto oli 62,5 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 59,4 miljoonaa euroa vuonna 2020. Pohjola Sairaala on ortopediaan eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmien hoitoon erikoistunut sairaalaketju, joka on perustettu 2013. Pohjola Sairaala toimii viidellä yliopistosairaalapaikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa.
Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2021 keskimäärin 295 henkilöä ja vuoden aikana yhtiössä toimi yli 300 ammatinharjoittajaa.
Nimitystoimikunta ehdottaa Pihlajalinna Oyj:n 13.4.2022 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määräksi vahvistettaisiin seitsemän nykyisen kuuden sijaan. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen nykyisistä jäsenistä Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén valitaan uudelle toimikaudelle. Nimitystoimikunta ehdottaa, että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan Heli Iisakka. Heli Iisakka (s. 1968, KTM) toimii Colliers Finland Oy:n talousjohtajana. Iisakka on riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta osakkeenomistajien nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Nimitystoimikunta ehdottaa, että yhtiökokous valitsee Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että käynnissä olevien merkittävien sosiaali- ja terveysalaa koskevien muutosten sekä yhtiössä meneillään olevan voimakkaan strategisen kehityksen vuoksi hallituksen puheenjohtajan tehtävä on vielä tulevan toimikauden kokopäivätoiminen. Nimitystoimikunnan yhteisenä tahtotilana on, että hallituksen puheenjohtajan kokopäivätoimisuudesta sen jälkeen luovuttaisiin.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajan palkkio pysyy samana, ja että varapuheenjohtajan, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioita korotetaan ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 39 000 euroa ja muille jäsenille 26 000 euroa.
Vuosipalkkio ehdotetaan maksettavaksi yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio voidaan maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä on yhtiökokouspäivänä 13.4.2022 hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava palkkio voidaan suorittaa luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön
| Toiminnan laajuus | 2021 | 2020 vertailu kelpoinen ** |
2019 | 2018 | 2017 ilman IFRS 16 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 577,8 | 508,7 | 518,6 | 487,8 | 424,0 |
| Muutos, % | 13,6 | -1,9 | 6,3 | 15,0 | 6,2 |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, milj. euroa* | 58,1 | -11,3 | 13,4 | -2,0 | 10,1 |
| Muutos, % | 11,4 | -2,2 | 2,8 | -0,5 | 2,5 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa* | 44,8 | 25,4 | 44,1 | 160,0 | 30,4 |
| % liikevaihdosta | 7,8 | 5,0 | 8,5 | 32,8 | 7,2 |
| Aktivoidut kehittämismenot, milj. euroa* | 0,0 | 0,4 | 0,5 | 1,3 | 1,2 |
| % liikevaihdosta | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,3 | 0,3 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, milj. euroa |
255,2 | 214,2 | 222,0 | 208,4 | 175,4 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 6 297 | 5 550 | 5 815 | 5 850 | 4 753 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 4 746 | 4 308 | 4 515 | 4 618 | 3 879 |
| Kannattavuus | 2021 | 2020 vertailu kelpoinen** |
2019 | 2018 | 2017 ilman IFRS16 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa* | 62,6 | 52,2 | 47,8 | 44,8 | 33,3 |
| Käyttökate, % | 10,8 | 10,3 | 9,2 | 9,2 | 7,9 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) milj. euroa* | 65,3 | 54,8 | 55,7 | 45,9 | 34,4 |
| Oikaistu käyttökate, % | 11,3 | 10,8 | 10,7 | 9,4 | 8,1 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa | 27,9 | 18,1 | 10,2 | 13,2 | 19,1 |
| Liikevoitto, % | 4,8 | 3,6 | 2,0 | 2,7 | 4,5 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) milj. euroa* | 30,3 | 20,9 | 21,4 | 14,4 | 16,9 |
| Oikaistu liikevoitto, % | 5,3 | 4,1 | 4,1 | 3,0 | 4,0 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa* |
37,3 | 27,4 | 28,9 | 19,6 | 23,8 |
| Oikaistu EBITA, % | 6,5 | 5,4 | 5,6 | 4,0 | 5,6 |
| Nettorahoituskulut, milj. euroa | -3,7 | -4,4 | -3,9 | -3,8 | -1,7 |
| % liikevaihdosta | -0,6 | -0,9 | -0,8 | -0,8 | -0,4 |
| Tulos ennen veroja, milj. euroa | 24,2 | 13,7 | 6,3 | 9,5 | 17,4 |
| % liikevaihdosta | 4,2 | 2,7 | 1,2 | 1,9 | 4,1 |
| Tuloverot, milj. euroa | -5,1 | -4,8 | -1,8 | -2,7 | -3,4 |
| Tilikauden voitto | 19,1 | 8,9 | 4,5 | 6,8 | 14,1 |
| Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa | 24,9 | 42,8 | 17,4 | -18,8 | -25,1 |
| Oman pääoman tuotto ROE, %* | 16,1 | 8,1 | 3,8 | 5,7 | 13,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto ROCE, % * | 8,8 | 5,7 | 3,1 | 4,7 | 11,8 |
hallussa olevia omia osakkeita tai osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kolmen viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2022 on julkistettu. Mikäli tämä ei ole mahdollista oikeudellisista tai muista säädösperusteisista syistä, kuten esimerkiksi sisäpiirisäännökset, luovutetaan tai hankitaan osakkeet ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana tämän jälkeen tai vaihtoehtoisesti palkkio maksetaan rahana. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2023 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla.
Nimitystoimikunta ehdottaa, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan rahana jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
| Rahoitus ja taloudellinen asema | 2021 | 2020 vertailu kelpoinen** |
2019 | 2018 | 2017 ilman IFRS16 |
|---|---|---|---|---|---|
| Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa | 194,7 | 194,8 | 192,7 | 178,0 | 34,2 |
| % liikevaihdosta | 33,7 | 38,3 | 37,2 | 36,5 | 8,1 |
| Omavaraisuusaste, %* | 26,9 | 25,9 | 24,3 | 29,9 | 41,8 |
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), %* | 158,8 | 170,6 | 181,7 | 136,6 | 32,3 |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen* | 3,0 | 3,6 | 3,5 | 3,9 | 1,0 |
| 2021 | 2020 vertailu kelpoinen** |
2019 | 2018 | 2017 ilman IFRS16 |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos (EPS) | 0,89 | 0,38 | 0,15 | 0,16 | 0,46 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa* | 5,27 | 4,82 | 4,47 | 5,36 | 4,87 |
| Osinko/osake, euroa (hallituksen esitys) | 0,30 | 0,20 | 0,10 | 0,16 | |
| Osinko/tulos, %* | 33,72 | 51,80 | 64,0 | 34,7 | |
| Efektiivinen osinkotuotto, %* | 2,37 | 2,13 | 1,2 | 1,2 | |
| Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa | 22 594 235 | 22 617 841 | 22 620 135 | 22 620 135 | 20 613 146 |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin | 22 589 383 | 22 586 212 | 22 620 135 | 22 224 236 | 20 613 146 |
| Markkina-arvo, milj. euroa | 285,6 | 212,2 | 345,6 | 195,0 | 274,0 |
| Osingonjako, milj. euroa | 6,8 | 4,5 | 2,3 | 3,3 | |
| Hinta/voittosuhde (P/E-luku)* | 14,21 | 24,39 | 102,71 | 55,1 | 28,9 |
| Osakkeen ylin kurssi, euroa | 12,98 | 15,66 | 15,88 | 15,28 | 18,42 |
| Osakkeen alin kurssi, euroa | 9,26 | 8,72 | 8,70 | 8,56 | 12,60 |
| Osakkeen tilikauden keskikurssi, euroa | 11,18 | 12,09 | 12,77 | 12,18 | 16,30 |
| Osakkeen kurssi kauden lopussa, euroa | 12,64 | 9,38 | 15,28 | 8,62 | 13,34 |
| Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl* | 6 929 | 6 620 | 4 062 | 6 182 | 5 189 |
| Osakkeiden vaihto, %* | 30,7 | 29,3 | 18,0 | 27,8 | 25,2 |
* Vaihtoehtoinen tunnusluku
** Oikaistu takautuvasti johtuen pilvipalveluihin liittyviä menoja koskevan IFRIC agendapäätöksen noudattamisesta. Lisätietoja IFRIC agendapäätöksen vaikutuksista on esitetty Laatimisperiaatteiden kohdassa "päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat".
| 1 000 € | Q4/21 | Q3/21* | Q2/21* | Q1/21* | Q4/20* | Q3/20* | Q2/20* | Q1/20* |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma | ||||||||
| Liikevaihto | 154 721 | 140 622 | 142 545 | 139 887 | 137 194 | 123 855 | 114 659 | 132 974 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1 644 | 698 | 241 | 1 121 | 472 | 634 | 937 | 336 |
| Materiaalit ja palvelut | -56 325 | -49 273 | -50 719 | -53 201 | -53 539 | -47 496 | -44 202 | -52 740 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut |
-69 278 | -60 536 | -64 100 | -61 250 | -55 478 | -50 093 | -52 296 | -56 368 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -16 221 | -13 303 | -12 941 | -11 695 | -13 580 | -10 408 | -10 605 | -12 092 |
| Käyttökate (EBITDA) | 14 542 | 18 208 | 15 025 | 14 862 | 15 068 | 16 491 | 8 493 | 12 111 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 14 889 | 19 339 | 15 884 | 15 223 | 15 780 | 17 240 | 9 060 | 12 693 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % | 9,6 | 13,8 | 11,1 | 10,9 | 11,5 | 13,9 | 7,9 | 9,5 |
| Poistot | -8 961 | -8 797 | -8 478 | -8 465 | -8 314 | -8 623 | -8 336 | -8 750 |
| Liikevoitto (EBIT) | 5 581 | 9 411 | 6 547 | 6 397 | 6 754 | 7 869 | 157 | 3 361 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 6 030 | 10 470 | 7 155 | 6 691 | 7 331 | 8 656 | 668 | 4 243 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % | 3,9 | 7,4 | 5,0 | 4,8 | 5,3 | 7,0 | 0,6 | 3,2 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkei den poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) |
7 837 | 12 252 | 8 929 | 8 317 | 8 956 | 10 289 | 2 272 | 5 908 |
| Oikaistu EBITA, % | 5,1 | 8,7 | 6,3 | 5,9 | 6,5 | 8,3 | 2,0 | 4,4 |
| Rahoitustuotot | 58 | 64 | 62 | 58 | 50 | 73 | 64 | 46 |
| Rahoituskulut | -1 063 | -935 | -1 006 | -952 | -1 066 | -1 100 | -1 075 | -1 396 |
| Tulos ennen veroja | 4 576 | 8 539 | 5 603 | 5 502 | 5 738 | 6 842 | -854 | 2 011 |
| Tuloverot | -1 234 | -1 702 | -1 107 | -1 088 | -2 789 | -1 511 | 53 | -589 |
| Tilikauden tulos | 3 342 | 6 838 | 4 496 | 4 415 | 2 949 | 5 331 | -801 | 1 422 |
| Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden tuloksesta | 4 257 | 6 978 | 4 335 | 4 524 | 3 400 | 4 531 | -531 | 1 287 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta |
-915 | -140 | 161 | -110 | -452 | 800 | -269 | 136 |
| EPS | 0,19 | 0,31 | 0,19 | 0,20 | 0,15 | 0,20 | -0,02 | 0,06 |
| Henkilöstö periodin lopussa | 6 297 | 5 750 | 6 000 | 5 783 | 5 550 | 5 882 | 5 640 | 5 535 |
| Henkilöstön muutos kvartaalilla | 547 | -250 | 217 | 233 | -332 | 243 | 105 | 21 |
* Vertailukelpoinen. Oikaistu takautuvasti johtuen pilvipalveluihin liittyviä menoja koskevan IFRIC agendapäätöksen noudattamisesta. Lisätietoja IFRIC agendapäätöksen vaikutuksista on esitetty Laatimisperiaatteiden kohdassa "päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat".
| Tunnusluvut | Käyttökate (EBITDA) | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos | Käyttökate (EBITDA), % | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | |||
| Osakekohtainen tulos (EPS) | Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella | Liikevaihto | x 100 | ||
| Vaihtoehtoiset tunnusluvut | Oikaistu käyttökate (EBITDA)* | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät |
|||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | Oikaistu käyttökate (EBITDA), %* | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + | |||
| Osakekohtainen oma pääoma | Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | oikaisuerät | x 100 | ||
| Osakekohtainen osinko | Tilikauden osingonjako (tai ehdotus) | Liikevaihto Liikevoitto + oikaisuerät + aineettomien hyödykkei |
|||
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | Oikaistu liikevoitto ennen aineetto mien hyödykkeiden poistoja ja arvon alentumisia (EBITA)* |
den poistot ja arvonalentumiset | |||
| Osinko tuloksesta, % | Osakekohtainen osinko | x 100 | |||
| Osakekohtainen tulos (EPS) | Oikaistu EBITA, %* | Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkei den poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) |
|||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | Osakekohtainen osinko | x 100 | Liikevaihto | x 100 | |
| Tilikauden päätöskurssi | |||||
| Tilikauden päätöskurssi | Nettovelan suhde oikaistuun | Korolliset rahoitusvelat - rahavarat | |||
| Hinta/voittosuhde (P/E-luku) | Osakekohtainen tulos (EPS) | käyttökatteeseen*, rullaava 12 kk | Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk) | ||
| Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana | Rahavirta investointien jälkeen | Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettorahavirta |
|||
| Osakevaihto, % | Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä | x 100 | Oikaistu liikevoitto (EBIT)* | Liikevoitto + oikaisuerät | |
| Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) | |||||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | Oma pääoma (keskiarvo) | x 100 | Oikaistu liikevoitto, %* | Oikaistu liikevoitto (EBIT) Liikevaihto |
x 100 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) |
Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + rahoituskulut (rullaava 12 kk) |
x 100 | Tulos ennen veroja | Tilikauden voitto + tuloverot | |
| Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo) | Bruttoinvestoinnit | Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | |||
| Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma | x 100 | sekä käyttöoikeusomaisuuseriin | ||
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % | Kauden liikevaihto - yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella - edellisen kauden liikevaihto |
|||
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), % | Korolliset rahoitusvelat - rahavarat | x 100 | Edellisen kauden liikevaihto | x 100 | |
| Oma pääoma |
* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman uuden pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen peruutukset. Uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna esitetään Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA).
Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.
/ jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla
vähennetään seuraava luku/luvut
lisätään seuraava luku/luvut
| 1 000 euroa, ellei toisin mainita | 2021 | 2020* |
|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | ||
| Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) / | 19 091 | 8 901 |
| Oma pääoma alussa | 114 190 | 105 323 |
| Oma pääoma lopussa | 122 611 | 114 190 |
| Oma pääoma (keskiarvo) x 100 | 118 400 | 109 756 |
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 16,1 | 8,1 |
Oman pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana.
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | 2021 | 2020* |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + | 24 222 | 13 737 |
| Rahoituskulut (rullaava 12 kk) | 3 956 | 4 637 |
| / | 28 178 | 18 373 |
| Taseen loppusumma alussa - | 441 337 | 437 685 |
| Korottomat velat alussa | 119 031 | 112 655 |
| 322 306 | 325 030 | |
| Taseen loppusumma lopussa - | 457 066 | 441 337 |
| Korottomat velat lopussa | 135 479 | 119 031 |
| 321 587 | 322 306 | |
| Keskiarvo x 100 | 321 947 | 323 668 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | 8,8 | 5,7 |
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.
| Omavaraisuusaste, % | 2021 | 2020* |
|---|---|---|
| Oma pääoma / | 122 611 | 114 190 |
| Taseen loppusumma - | 457 066 | 441 337 |
| Saadut ennakot x 100 | 938 | 1 158 |
| Omavaraisuusaste, % | 26,9 | 25,9 |
Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), % | 2021 | 2020* |
|---|---|---|
| Korolliset rahoitusvelat - | 198 977 | 208 117 |
| Rahavarat / | 4 257 | 13 306 |
| Oma pääoma x 100 | 122 611 | 114 190 |
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), % | 158,8 | 170,6 |
Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta. Luku kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Konsernin rahoitusjärjestelyn toinen finanssikovenantti on gearing-tunnusluku eli nettovelkaantumisaste. Tunnusluvun maksimiarvo on 115 % ilman IFRS 16 vaikutusta (frozen GAAP). Rahoitussopimuksen mukaan laskettu Gearing oli tilinpäätöstilanteessa 91 %.
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk |
2021 | 2020* |
|---|---|---|
| Korolliset rahoitusvelat - | 198 977 | 208 117 |
| Rahavarat | 4 257 | 13 306 |
| Nettovelka / | 194 720 | 194 810 |
| Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk) | 65 336 | 54 773 |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk |
3,0 | 3,6 |
Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osinkoa. Konsernin rahoitusjärjestelyn toinen finanssikovenantti perustuu konsernin nettovelan ja pro forma -käyttökatteen suhteeseen (Leverage). Rahoitusjärjestelyn mukaisen kovenanttiehdon maksimiarvo on 3,75. Lainamarginaali nousee, mitä lähempänä kovenantti maksimiarvoa on. Konsernin johto ja hallitus seuraavat kovenanttiehdon täyttymistä kuukausittain ja rahoittajille kovenantti raportoidaan kvartaaleittain. Kovenanttilaskelmat päivitetään myös ennusteilla aina, kun konserni on toteuttamassa materiaalista yrityshankintaa. Rahoitussopimuksen mukaan laskettu Leverage oli tilinpäätöstilanteessa 2,31.
| Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 2021 | 2020* |
|---|---|---|
| Kauden tulos | 19 091 | 8 901 |
| Tuloverot | -5 130 | -4 835 |
| Rahoituskulut | -3 956 | -4 637 |
| Rahoitustuotot | 242 | 232 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -34 701 | -34 023 |
| Käyttökate (EBITDA) | 62 638 | 52 164 |
| IFRS 3-kulut | 1 428 | 124 |
| Pilvipalveluita koskevan agendapäätöksen kirjaukset | 563 | 282 |
| Muut käyttökatteen oikaisut | 707 | 2 204 |
| Käyttökatteen oikaisut yhteensä | 2 698 | 2 609 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 65 336 | 54 773 |
Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.
Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta.
| Käyttökate (EBITDA), % | 2021 | 2020* |
|---|---|---|
| Käyttökate / | 62 638 | 52 164 |
| Liikevaihto x 100 | 577 774 | 508 682 |
| Käyttökate (EBITDA), % | 10,8 | 10,3 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % | 2021 | 2020* |
| Oikaistu käyttökate / | 65 336 | 54 773 |
| Liikevaihto x 100 | 577 774 | 508 682 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % | 11,3 | 10,8 |
| Liikevoitto EBIT, oikaistu liikevoitto EBIT ja oikaistu EBITA | 2021 | 2020* |
| Kauden tulos | 19 091 | 8 901 |
| Tuloverot | -5 130 | -4 835 |
| Rahoituskulut | -3 956 | -4 637 |
| Rahoitustuotot | 242 | 232 |
| Liikevoitto EBIT | 27 936 | 18 141 |
| Pilvipalveluita koskevan agendapäätöksen kirjaukset | -290 | -232 |
| Muut poistojen ja arvonalentumisten oikaisut yhteensä** | 1 | 381 |
| Käyttökatteen oikaisut yhteensä* | 2 698 | 2 609 |
| Liikevoiton oikaisut yhteensä | 2 410 | 2 758 |
| Oikaistu liikevoitto EBIT | 30 346 | 20 899 |
| PPA-poistot | 2 985 | 3 097 |
| Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset | 3 714 | 3 197 |
| Pilvipalveluita koskevan agendapäätöksen kirjaukset | 290 | 232 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) |
37 335 | 27 424 |
Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako, Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.
Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liikevoittoa (EBIT) sekä oikaistua liikevoittoa ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA).
| Liikevoitto (EBIT), % | 2021 | 2020* |
|---|---|---|
| Liikevoitto / | 27 936 | 18 141 |
| Liikevaihto x 100 | 577 774 | 508 682 |
| Liikevoitto (EBIT), % | 4,8 | 3,6 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % | 2021 | 2020* |
| Oikaistu liikevoitto / | 30 346 | 20 899 |
| Liikevaihto x 100 | 577 774 | 508 682 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % | 5,3 | 4,1 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), % |
2021 | 2020* |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) / |
37 335 | 27 424 |
| Liikevaihto x 100 | 577 774 | 508 682 |
| Oikaistu EBITA, % | 6,5 | 5,4 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 2021 | 2020* |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 56 936 | 46 904 |
| Investointien nettorahavirta | -32 064 | -4 124 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 24 873 | 42 780 |
Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun juoksevan liiketoiminnan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo paljonko yritykselle jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.
| Tulos ennen veroja | 2021 | 2020* |
|---|---|---|
| Kauden tulos | 19 091 | 8 901 |
| Tuloverot | -5 130 | -4 835 |
| Tulos ennen veroja | 24 222 | 13 737 |
| Bruttoinvestoinnit | 2021 | 2020* |
|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa | 44 989 | 43 996 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa | 95 586 | 102 832 |
| Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa | 14 866 | 15 336 |
| Liikearvo kauden lopussa | 188 909 | 173 607 |
| Lisätään kauden poistot ja arvonalentumiset | 34 701 | 34 023 |
| Aineelliset hyödykkeet kauden alussa | 43 996 | 53 237 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa | 102 832 | 108 109 |
| Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa | 15 336 | 18 133 |
| Liikearvo kauden alussa | 173 607 | 173 607 |
| Aineellisten hyödykkeiden myynnit kaudella | -1 503 | -8 700 |
| Bruttoinvestoinnit | 44 784 | 25 409 |
Bruttoinvestoinneilla tarkoitetaan pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankintoja mukaan lukien yritysjärjestelyt. Investoinneista ei vähennetä aineellisten hyödykkeiden myyntejä tai liiketoiminnoista luopumisia. Investoinnit on esitetty kassavirtaperusteisesti myös rahoituslaskelmassa.
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % | 2021 | 2020* |
|---|---|---|
| Kauden liikevaihto - | 577 774 | 508 682 |
| Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella | 11 008 | 1 424 |
| Edellisen kauden liikevaihto | 508 682 | 518 596 |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu / | 58 084 | -11 338 |
| Edellisen kauden liikevaihto x 100 | 508 682 | 518 596 |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % | 11,4 | -2,2 |
| Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, % | 2,2 | 0,3 |
| Liikevaihdon kasvu | 69 092 | -9 914 |
| Liikevaihdon kasvu, % | 13,6 | -1,9 |
Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi.
| 2021 | 2020* | |
|---|---|---|
| Käyttökate (EBITDA) | 62 638 | 52 164 |
| Oikaisut käyttökatteeseen | ||
| Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut | 414 | -60 |
| Osakekannustinjärjestelmän korvaukset liittyen rauenneeseen ostotar joukseen |
1 517 | |
| Tappiolliset myyntisopimukset | -225 | |
| IFRS 3-kulut | 1 428 | 124 |
| Pilvipalveluita koskevan agendapäätöksen kirjaukset | 563 | 282 |
| Muut | 518 | 747 |
| Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä | 2 698 | 2 609 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 65 335 | 54 772 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -34 701 | -34 023 |
| Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin | ||
| Kassavirtaan vaikuttamaton tuplapoisto fuusion johdosta | 354 | |
| Pilvipalveluita koskevan agendapäätöksen kirjaukset | -290 | -232 |
| Toimipisteiden sulkeminen | 1 | 26 |
| Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä | -288 | 149 |
| PPA-poistot | 2 985 | 3 097 |
| Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset ilman pil vipalveluita |
4 004 | 3 428 |
| Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 6 988 | 6 525 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) |
37 335 | 27 424 |
| Liikevoitto (EBIT) | 27 936 | 18 141 |
| Rahoitustuotot | 242 | 232 |
| Rahoituskulut | -3 956 | -4 637 |
| Tuloverot | -5 130 | -4 835 |
| Tilikauden voitto | 19 091 | 8 901 |
| 2021 | 2020* | |
|---|---|---|
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 414 | 1 457 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 2 285 | 1 152 |
| Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä | 2 698 | 2 609 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -288 | 149 |
| Liikevoiton oikaisuerät yhteensä | 2 410 | 2 758 |
* Oikaistu takautuvasti johtuen pilvipalveluihin liittyviä menoja koskevan IFRIC agendapäätöksen noudattamisesta. Lisätietoja IFRIC agendapäätöksen vaikutuksista on esitetty Laatimisperiaatteiden kohdassa "päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat".
** Oikaisuerien määritelmä on muuttunut: oikaisueriä ovat entisen määrittelyn lisäksi liiketoimintojen hankintojen kulut ja IFRS-tulkintakomitean antaman uuden pilvipalvelu-ja koskevan agendapäätöksen mukaiset kulukirjaukset sekä poistojen peruutukset.
| Osakkeita kpl | Osuus osakkeista ja äänistä, % | ||
|---|---|---|---|
| 1 | LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ | 3 481 641 | 15,4 % |
| 2 | MWW YHTIÖ OY | 2 309 010 | 10,2 % |
| 3 | KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ FENNIA | 1 998 965 | 8,8 % |
| 4 | LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN, HENKIVAKUUTUSYHTIÖ | 1 893 985 | 8,4 % |
| 5 | KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ELO | 1 267 161 | 5,6 % |
| 6 | NIEMISTÖ LEENA KATRIINA | 704 687 | 3,1 % |
| 7 | KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN | 628 431 | 2,8 % |
| 8 | SKANDINAVISKA ENSKILDA BANKEN AB (PUBL) HELSINGIN SIVUKONTTORI | 497 093 | 2,2 % |
| 9 | FONDITA NORDIC MICRO CAP SIJOITUSRAHASTO | 470 000 | 2,1 % |
| 10 | OP-SUOMI PIENYHTIÖT | 383 175 | 1,7 % |
| 10 suurinta yhteensä | 13 634 148 | 60,3 % | |
| Muut osakkeenomistajat | 8 985 987 | 39,7 % | |
| 22 620 135 | 100,0 % |
| Osakkeita/osakas | Omistajien lkm | Osuus omistajista, % | Osakkeita, kpl | Osuus osakkeista, % |
|---|---|---|---|---|
| 1 - 100 | 8 307 | 54,9 % | 370 257 | 1,6 % |
| 101 - 1 000 | 5 938 | 39,3 % | 2 057 759 | 9,1 % |
| 1 001 - 10 000 | 771 | 5,1 % | 2 133 191 | 9,4 % |
| 10 001 - 100 000 | 90 | 0,6 % | 2 617 582 | 11,6 % |
| 100 001 - 500 000 | 13 | 0,1 % | 3 157 466 | 14,0 % |
| 500 001 - | 7 | 0,0 % | 12 283 880 | 54,3 % |
| Yhteensä | 15 126 | 100,0 % | 22 620 135 | 100,0 % |
| joista hallintarekisteröityjä | 10 | 867 727 | 3,8 % | |
| Liikkeeseen laskettu määrä | 22 620 135 | 100,0 % |
| Omistajien lkm | Osuus omistajista, % | Osakkeita, kpl | Osuus osakkeista, % | |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 534 | 3,5 % | 4 360 877 | 20,0 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 46 | 0,3 % | 9 391 463 | 43,2 % |
| Julkisyhteisöt | 6 | 0,0 % | 2 047 965 | 9,4 % |
| Kotitaloudet | 14 469 | 95,7 % | 5 792 445 | 26,6 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 39 | 0,3 % | 133 408 | 0,6 % |
| Ulkomaat | 32 | 0,2 % | 26 250 | 0,1 % |
| Yhteensä | 15 126 | 100,0 % | 21 752 408 | 96,2 % |
| Hallintarekisteröityjä | 867 727 | 3,8 % | ||
| Liikkeeseen laskettu määrä | 22 620 135 | 100,0 % |
| Suora omistusosuus | Epäsuorat omistukset | |||
|---|---|---|---|---|
| Osakkeita kpl | Osuus osakkeista ja äänistä, % | Osakkeita kpl | Osuus osakkeista ja äänistä, % | |
| Hallitus | ||||
| Mikko Wirén (MWW Yhtiö Oy) | 2 309 010 | 10,2 % | ||
| Mikko Wirén | 5 000 | 0,0% | ||
| Leena Niemistö | 704 687 | 3,1 % | ||
| Hannu Juvonen | 808 | 0,0 % | ||
| Mika Manninen | 808 | 0,0 % | ||
| Kati Sulin | 808 | 0,0 % | ||
| Seija Turunen | 1 212 | 0,0 % | ||
| Johtoryhmä | ||||
| Joni Aaltonen | 37 524 | 0,2 % | ||
| Teija Kulmala | 14 819 | 0,1 % | ||
| Tarja Rantala | 16 270 | 0,1 % | ||
| Elina Heliö | 1 743 | 0,0 % | ||
| Marko Savolainen | 9 815 | 0,0 % | ||
| Juha-Pekka Halttunen | 6 094 | 0,0 % | ||
| Antti-Jussi Aro | 500 | 0,0 % | ||
| Riihijärvi Sari | 0 | 0,0 % |
| Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS | 54 |
|---|---|
| Konsernin tase, IFRS | 54 |
| Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS | 55 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS | 56 |
| Kategoria | Nro | Selite | |
|---|---|---|---|
| Laatimisperiaatteet | 57 | ||
| Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat |
58 | ||
| Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit |
59 | ||
| Tuloslaskelma | 1 | Myyntituotot asiakassopimuksista ja segmenttitiedot | 61 |
| Tuloslaskelma | 2 | Liiketoiminnan muut tuotot | 64 |
| Tuloslaskelma | 3 | Materiaalit ja palvelut | 64 |
| Tuloslaskelma | 4 | Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja henkilöstön lukumäärä |
64 |
| Tuloslaskelma | 5 | Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä | 65 |
| Tuloslaskelma | 6 | Liiketoiminnan muut kulut ja tilintarkastuspalkkiot | 65 |
| Tuloslaskelma | 7 | Poistot ja arvonalentumiset | 66 |
| Tuloslaskelma | 8 | Rahoitustuotot | 66 |
| Tuloslaskelma | 9 | Rahoituskulut | 66 |
| Tuloslaskelma, verot | 10 | Tuloverot | 67 |
| EPS | 11 | Osakekohtainen tulos | 67 |
| Tase | 12 | Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 67 |
| Tase | 13 | Aineettomat hyödykkeet | 69 |
| Tase | 14 | Käyttöoikeusomaisuuserät | 72 |
| Tase | 15 | Muut pitkäaikaiset saamiset | 73 |
| Tietoja osakkeenomistajille | 99 | ||
|---|---|---|---|
| Tilintarkastuskertomus | 95 | ||
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 94 | ||
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS | 89 | ||
| Emoyhtiön tilinpäätös liitetiedot, FAS | |||
| Emoyhtiön rahoituslaskelma FAS | 88 | ||
| Emoyhtiön taselaskelma FAS | 88 | ||
| Emoyhtiön tuloslaskelma FAS | 87 | ||
| Emoyhtiön tilinpäätös päälaskelmat, FAS | |||
| Muut | 31 | Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat | 86 |
| Muut | 30 | Lähipiiritapahtumat | 85 |
| Muut | 29 | Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset | 84 |
| Konsernirakenne | 28 | Osuudet osakkuus- ja yhteisjärjestelyissä | 84 |
| Konsernirakenne | 27 | Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet |
83 |
| Konsernirakenne | 26 | Hankitut liiketoiminnot | 82 |
| Riskienhallinta | 25 | Rahoitusriskien hallinta | 80 |
| Pääoma | 24 | Pääoman hallinta | 80 |
| Pääoma | 23 | Rahoitusvelkojen ei-rahavirtavaikutteiset muutokset | 80 |
| Pääoma | 22 | Rahoitusvelat | 79 |
| Pääoma | 21 | Omaa pääomaa koskevat liitetiedot | 79 |
| Pääoma | 20 | Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin | 77 |
| Tase, verot | 19 | Laskennalliset verosaamiset ja -velat | 75 |
| Tase | 18 | Ostovelat ja muut velat | 75 |
| Tase | 17 | Varaukset | 74 |
| Tase | 16 | Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset) | 73 |
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.-31.12.2021 | 1.1.-31.12.2020 Vertailukelpoi nen* |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 577 774 | 508 682 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 3 704 | 2 379 |
| Materiaalit ja palvelut | 3 | -209 516 | -197 977 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 4 | -255 164 | -214 235 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6 | -54 151 | -46 678 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 28 | -9 | -7 |
| Käyttökate | 62 638 | 52 164 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 7 | -34 701 | -34 023 |
| Liikevoitto | 27 936 | 18 141 | |
| Rahoitustuotot | 8 | 242 | 232 |
| Rahoituskulut | 9 | -3 956 | -4 637 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -3 715 | -4 404 | |
| Tulos ennen veroja | 24 222 | 13 737 | |
| Tuloverot | 10 | -5 130 | -4 835 |
| Tilikauden voitto | 19 091 | 8 901 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 19 091 | 8 901 | |
| Emoyhtiön omistajille | 20 095 | 8 687 | |
| Määräysvallattomille omistajille Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos, euroa |
-1 004 | 214 | |
| Laimentamaton | 11 | 0,89 | 0,38 |
| Laimennettu | 0,89 | 0,38 |
* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
Vaihto-omaisuus 3 705 3 400
Liite 31.12.2021 31.12.2020
| 1 000 euroa | Liite | 31.12.2021 | 31.12.2020 Vertailukelpoi nen* |
|---|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 | 44 989 | 43 996 |
| Liikearvo | 13 | 188 909 | 173 607 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 13 | 14 866 | 15 336 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | 14 | 95 586 | 102 832 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 28 | 308 | 17 |
| Muut sijoitukset | 1 176 | 126 | |
| Muut saamiset | 15 | 5 211 | 5 503 |
| Laskennalliset verosaamiset | 19 | 5 484 | 5 555 |
| 356 529 | 346 973 |
* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.-31.12.2021 | 1.1.-31.12.2020 Vertailukelpoinen* |
|---|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 19 091 | 8 901 | |
| Verot | 5 130 | 4 835 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 34 701 | 34 023 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 3 724 | 4 411 | |
| Muut | -45 | -66 | |
| Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta | 62 601 | 52 105 | |
| Käyttöpääoman muutos | -3 336 | -1 830 | |
| Saadut korot | 235 | 223 | |
| Maksetut verot | -2 564 | -3 594 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 56 936 | 46 904 | |
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | -14 833 | -9 597 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 526 | 6 843 | |
| Muiden sijoitusten muutos | -1 350 | 20 | |
| Saadut osingot | 7 | 10 | |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 26 | -16 414 | -1 400 |
| Investointien nettorahavirta | -32 064 | -4 124 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat | -3 017 | -18 282 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -582 | -692 | |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | 23 | 0 | -501 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 23 | 20 000 | 0 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | 23 | -21 584 | -11 675 |
| Vuokrasopimusvelkojen maksut | 23 | -19 822 | -20 604 |
| Maksetut korot ja maksut | -3 986 | -4 512 | |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -4 932 | -212 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -33 923 | -56 477 | |
| Rahavarojen muutos | -9 050 | -13 697 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 13 306 | 27 004 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 4 257 | 13 306 |
* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
| Sijoitetun vapaan oman | Kertyneet | Määräysvallattomien | Oma pääoma | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Osakepääoma | pääoman rahasto | voittovarat | omistajien osuus | Yhteensä | |
| Oma pääoma 1.1.2020 | 80 | 116 520 | -15 481 | 4 965 | 106 083 |
| IFRIC agendapäätös koskien pilvipalvelujärjestelyiden räätälöinti- ja konfigu rointikustannuksia* |
-761 | -761 | |||
| Vertailukelpoinen oma pääoma 1.1.2020 | 80 | 116 520 | -16 242 | 4 965 | 105 323 |
| Tilikauden tulos, vertailukelpoinen | 8 687 | 214 | 8 901 | ||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 8 687 | 214 | 8 901 | ||
| Osingonjako | -312 | -312 | |||
| Omien osakkeiden hankinta | -692 | -692 | |||
| Osakeperusteiset etuudet | 1 312 | 1 312 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 620 | -312 | 308 | ||
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa |
-698 | 356 | -342 | ||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä | -698 | 356 | -342 | ||
| Oma pääoma 31.12.2020 | 80 | 116 520 | -7 633 | 5 223 | 114 190 |
| Osakepääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Määräysvallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma Yhteensä |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2021 | 80 | 116 520 | -7 633 | 5 223 | 114 190 |
| Tilikauden tulos | 20 095 | -1 004 | 19 091 | ||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 20 095 | -1 004 | 19 091 | ||
| Osingonjako | -4 517 | -315 | -4 832 | ||
| Omien osakkeiden hankinta | -582 | -582 | |||
| Osakeperusteiset etuudet | 14 | 14 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | -5 085 | -315 | -5 400 | ||
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa |
-4 875 | -395 | -5 270 | ||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä | -4 875 | -395 | -5 270 | ||
| Oma pääoma 31.12.2021 | 80 | 116 520 | 2 501 | 3 510 | 122 611 |
* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
Pihlajalinna on Suomen johtavia yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajia. Konserni palvelee yksityishenkilöitä, yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja julkisyhteisöjä, kuten kuntia ja sairaanhoitopiirejä. Pihlajalinna tuottaa laaja-alaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä hyvinvointipalveluja. Palveluvalikoimaan kuuluvat yleis- ja erikoislääkäripalvelut, työterveyshuolto, sosiaalija terveydenhuollon ulkoistukset, liikuntakeskuspalvelut, vastuulääkäri- ja etävastaanottopalvelut sekä asumis- ja työvoimapalvelut.
Tilikauden lopussa Pihlajalinnalla oli yksityisiä lääkärikeskuksia, sairaaloita, hammasklinikoita, liikuntakeskuksia, tehostetun palveluasumisen yksiköitä noin 140. Lisäksi Pihlajalinnalla on neljä isoa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistussopimusta, joilla on yhteensä noin 60 toimipistettä (mm. terveyskeskuksia, neuvoloita, tehostetun palveluasumisen yksiköitä ja päivätoimintakeskuksia).
Konsernin emoyhtiö Pihlajalinna Oyj on suomalainen Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka y-tunnus on 2617455-1. Yhtiön kotipaikka on Tampere ja sen rekisteröity osoite on Kehräsaari B, 33200 Tampere, Suomi. Pihlajalinna Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta investors.pihlajalinna.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Kehräsaari B, 33200 Tampere.
Pihlajalinna Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 17.2.2022 tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2021 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Liitetietoon vaikuttavat laatimisperiaatteet on esitetty kyseisen liitetiedon kohdalla otsikolla Laatimisperiaatteet.
Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro ja kaikki luvut on pyöristetty lähimpään tuhatlukuun, ellei muuta ole esitetty.
Pilvipalvelujärjestelyn konfigurointi- tai räätälöintimenot
– IAS 38 Aineettomat hyödykkeet (voimassa heti)
IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistama agendapäätös selventää, kuinka palveluna ostettavan (Software as a Service, SaaS) toimittajan ohjelmiston konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan. Agendapäätös käsittelee sitä, voiko palvelun ostanut yritys kirjata taseeseensa aineettoman hyödykkeen ja jos ei, kuinka käyttöönottomenot käsitellään kirjanpidossa. Agendapäätöksiä odotetaan sovellettavan mahdollisimman pian niiden julkistamisen jälkeen. Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa tätä agendapäätöstä pilvipalveluiden käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
| 2020 Rapor toidut luvut |
Ifric - agenda päätök sen vaiku tus |
2020 Vertailu kelpoiset luvut |
|
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Muut aineettomat hyödykkeet | 16,3 | -1,0 | 15,3 |
| Laskennalliset verosaamiset | 5,4 | 0,2 | 5,6 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 347,8 | -0,8 | 347,0 |
| Varat yhteensä | 442,1 | -0,8 | 441,3 |
| Oma pääoma | |||
| Kertyneet voittovarat | -15,6 | -0,8 | -16,3 |
| Katsauskauden tulos | 8,7 | 0,0 | 8,7 |
| Yhteensä | 109,8 | -0,8 | 109,0 |
| Määräysvallattomien omista jien osuus |
5,2 | 0,0 | 5,2 |
| Oma pääoma yhteensä | 115,0 | -0,8 | 114,2 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 442,1 | -0,8 | 441,3 |
| Tuloslaskelma | |||
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut kulut | -46,4 | -0,3 | -46,7 |
| Käyttökate (EBITDA) | 52,4 | -0,3 | 52,2 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -34,3 | 0,2 | -34,0 |
| Liikevoitto (EBIT) | 18,2 | 0,0 | 18,1 |
| Tulos ennen veroja | 13,8 | 0,0 | 13,7 |
| Tuloverot | -4,8 | 0,0 | -4,8 |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 8,9 | 0,0 | 8,9 |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: |
|||
| Emoyhtiön omistajille | 8,7 | 0,0 | 8,7 |
| Määräysvallattomille omistajille |
0,2 | 0,0 | 0,2 |
Liiketoiminnan rahavirrat pienentyivät ja investointien rahavirrat kasvoivat 0,6 miljoonaa euroa agendapäätöksen soveltamisen johdosta.
Konserni otti vuonna 2021 käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat muutetut standardit. Niillä ei kuitenkaan odoteta olevan olennaista vaikutusta Pihlajalinnan tilinpäätöksiin.
Covid-19:ään liittyvät vuokrahelpotukset 30.6.2021 jälkeen — Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset (sovellettava 1.4.2021 alkaen tilikausiin, jotka alkavat viimeistään 1.1.2021 tai sen jälkeen)
Muutos sallii vuokralle ottajien jättää kirjaamatta vuokrahelpotukset vuokrasopimusten muutoksina, mikäli helpotukset ovat Covid-19 -pandemian suora seuraus ja ne täyttävät tietyt ehdot. Helpotusta ei ole sovellettu tilinpäätökseen 2021.
Viitekorkouudistus – Vaihe 2 – Muutokset IFRS 9:ään Rahoitusinstrumentit, IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen, IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, IFRS 4:ään Vakuutussopimukset ja IFRS 16:een Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutokset antavat ohjeita viitekorkouudistuksen jälkeiselle ajalle sopimuksen mukaisten rahavirtojen sekä suojaussuhteissa tapahtuneiden muutosten osalta, kun muutokset johtuvat nimenomaan viitekorkojen vertailuarvoasetuksen voimaantulosta (IBOR-reformin aiheuttamat muutokset). Muutoksilla ohjataan yhtiöitä esittämään hyödyllistä tietoa uudistuksen voimaantulon aiheuttamista vaikutuksista tilinpäätöksiin
Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuville tuotoille tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Jos hankinnan kirjanpitokäsittelyä ei saada valmiiksi sen raportointikauden loppuun mennessä, jonka aikana yhdistäminen tapahtuu, tilinpäätöksessä esitetään alustavat määrät niistä eristä, joiden kirjanpitokäsittely on kesken. Tarkastelujakson aikana oikaistaan takautuvasti hankinta-ajankohtana kirjattuja alustavia määriä, mikäli uutta tietoa hankintahetken tilanteesta ilmenee. Tarkastelujakso ei saa olla pidempi kuin yksi vuosi hankinta-ajankohdasta lukien. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson päätyttyä tulosvaikutteisesti.
Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, merkitään
taseeseen liikearvoksi. Mikäli vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryhtiön hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.
Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.
Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa.
Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona suhteellisella yhdistelymenetelmällä rivi riviltä omistusosuuden mukaisesti.
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyrityksen sekä liiketoimintaa harjoittavien tytäryritysten toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt muuntavat omissa kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kursseja käyttäen toimintavaluutakseen. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin kulueriin.
Pihlajalinnan toimitusjohtaja tekee merkittävät operatiiviset päätökset konsernin tasolla. Konserni toimii ainoastaan kotimaassa ja sen johtamisjärjestelmä perustuu aluepohjaiseen organisaatioon. Pihlajalinnan toimintarakenteen mukaan konsernin toimitusjohtaja vastaa operatiivisen johtajan (COO) ja muun johtoryhmän avustuksella konsernin liiketoiminnoista ja palvelutarjonnasta niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Operatiivinen johtaja laatii konsernin liiketoimintojen budjetin aluejohtajien avustuksella. Konsernin toimitusjohtaja vastaa liiketoimintojen resursseista, investoinneista ja kannattavuudesta. Rahavirtaa tuottava yksikkö vastaa Pihlajalinnassa raportoitavaa segmenttiä eli konsernitasoa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, Pihlajalinnan toimitusjohtaja, seuraa konsernin tulosta. Segmenttitietoina raportoidaan konsernitason luvut.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Merkitykseltään oleellisimmat arviot ja oletukset on esitetty kyseisen liitetiedon kohdalla otsikolla Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut.
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2021 mennessä.
Costs of Fulfilling a Contract – Muutokset IAS 37:ään Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutoksilla selvennetään, että kun tappiollista sopimusta koskeva varaus kirjataan väistämättä aiheutuvien menojen perusteella, näihin menoihin sisällytetään välittömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus muista välittömistä menoista.
Kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2018–2020 (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Vuosittaiset parannukset -menettelyn (Annual Improvements) kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla on selvennetty seuraavia standardeja:
ja palkkioita vähennettyinä saaduilla palkkioilla, lainanottaja sisällyttää vain lainanottajan ja -antajan väliset maksetut tai saadut palkkiot, ml. lainanottajan tai -saajan muiden puolesta maksamat tai saamat palkkiot.
Property, Plant and Equipment — Proceeds before Intended Use – Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen hyödykkeen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot ja niihin liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvaikutteisesti.
Käsitteellistä viitekehystä koskeva viittaus – Muutokset IFRS 3:een Liiketoimintojen yhdistäminen (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Muutokset päivittää IFRS 3:ssa olevan viittauksen ja sisältää viittauksen päivittämiseen liittyviä täsmennyksiä. IFRS 17 Vakuutussopimukset (voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aiempi käyttöönotto sallittua yhteisöille, jotka soveltavat myös IFRS 9 Rahoitusinstrumentit - ja IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardeja)
Uusi standardi koskee vakuutussopimuksia ja auttaa sijoittajia ja muita tahoja ymmärtämään paremmin vakuuttajien altistumista riskeille sekä niiden kannattavuutta ja taloudellista asemaa. Tämä standardi korvaa IFRS 4 -standardin.
Classification of Liabilities as Current or Non-current – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä selventää vaatimuksia velkojen luokittelemiseksi lyhyt- tai pitkäaikaisiksi.
Disclosure of Accounting Policies – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice Statement 2 Making Materiality Judgements * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutokset selventävät olennaisuuden periaatteen soveltamista laatimisperiaatteista annettaviin liitetietoihin.
Definition of Accounting Estimates – Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Konsernin liikevaihtona esitetään terveydenhuollon- ja sosiaalipalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden myyntiin liittyvät maksut käypään arvoon arvostettuina ja oikaistuina mahdollisilla alennuksilla sekä muilla oikaisuerillä. Konsernin tarjoamia terveydenhuollon palveluita ovat työterveyspalvelut, palvelut lääkäriasema- ja sairaalatoiminnoissa, vastuulääkäripalvelut, diagnostiikkapalvelut, kuntoutuspalvelut ja suunterveydenhoidon palvelut. Konsernin tarjoamia sosiaalipalveluita ovat ikäihmisten, vammais-, mielenterveys- ja päihderyhmien palvelut. Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksista, jotka sisältävät myös julkisen erikoissairaanhoidon kustannusvastuun. Konserni tuottaa terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointipalveluita. Konsernin Forever-liikuntakeskukset tarjoavat monipuolisia hyvinvointipalveluita kuntoileville aikuisille. Liikuntakeskustoiminta täydentää Pihlajalinnan ennaltaehkäisevää toimintaa työterveyshuollossa ja asiakkaiden kuntoutumista erikoissairaanhoidon toimenpiteiden jälkeen. Pihlajalinna palvelut ovat saatavilla laajasti myös digitaalisina.
Konserni kirjaa työsuhteisten terveydenhuollon ammattilaisten sekä sopimusperusteisten ammatinharjoittajien palkkiot liikevaihtoon bruttoperusteisesti eli kokonaisasiakaslaskutuksen perusteella. Pihlajalinnalla on johdon harkinnan mukaan ensisijainen vastuu palveluiden tuottamisesta asiakkaalle, jolloin se katsoo, että se toimii sopimussuhteessa päämiehenä altistuessaan palveluiden myyntiin liittyville merkittäville riskeille ja eduille. Sopimusperusteisten ammatinharjoittajien palkkiot esitetään tuloslaskelman erässä Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot.
IFRS 15 Myyntituotot -standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta: mihin määrään ja milloin myyntituotot kirjataan. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Pihlajalinna on tunnistanut seuraavat pääasialliset suoritevelvoitteet:
• terveydenhoitopalvelujen yksittäiset asiakaskäynnit toimipisteissä tai digitaalisesti tukipalveluineen
• yksittäiset käynnit tukipalveluineen (esim. yksityishenkilöt joko itse maksaen tai vakuutusyhtiön tai kunnan maksusitoumuksella)
• työterveyshuollon yksittäiset asiakaskäynnit (esim. työterveyshoitajan ja -lääkärin vastaanotot, laboratoriokokeet) toimipisteissä tai digitaalisesti
• asiakassopimuksessa kuvatut paikkakohtaiset vuorokausiveloitukset
Transaktiohinta muodostuu pääasiassa hinnaston mukaisista yksittäisistä palveluista tai asiakassopimuksiin perustuvista vuosi-, kuukausi-, vuorokausi- tai tuntihinnoista. Useimmiten hinta kohdistuu yksittäiseen suoritevelvoitteeseen. Joissakin tapauksissa hinta sisältää muuttuvan vastikkeen (esim. alennus, sakko, bonus, lisähinta tai -palvelu) elementin, joka kohdistetaan joko yhdelle tai useammalle suoritevelvoitteelle. Suoritevelvoitteet täytetään joko ajan kuluessa (esim. ulkoistukset, asumispalvelut, liikuntakeskuspalvelut, rekrytointipalvelut, vastuulääkäripalvelut, kiinteähintaiset työterveyspalvlut) tai tiettynä hetkenä (esim. suoriteperusteiset työterveyspalvelut, yksittäiset asiakaskäynnit, lisäpalvelut).
Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten suoritevelvoite on asiakassopimuksessa kuvattu lakisääteinen kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminta. Ulkoistukset perustuvat pääsääntöisesti kiinteään vuosihintaan ja tuloutetaan perustuen kuluneeseen aikaan. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kokonaisulkoistussopimusten vuosittainen tuloutus voi tarkentua viiveellä ja saattaa sisältää myös muuttuvia vastikkeita. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat, jotka saattavat vaikuttaa myös tuloutukseen, eivät aina ole konsernin tiedossa raportointihetkellä.
Tuotot yksittäisistä palveluista kirjataan hoitokäynti- tai palvelukohtaisesti palvelun käytön mukaan.
Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat
tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannusvastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.
Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannuskorvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtuvien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tarkentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista. Vuoden 2021 osalta sairaanhoitopiirien laskutukseensa sisällyttämien investointi- ja koronakustannusten arviointi kyetään suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätösten julkaisemisen jälkeen.
Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan näistä oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopimusosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.
Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero siitä, voiko kiinteä vuosihinta sote-palveluissa myös laskea hinnantarkistuksen johdosta, on tilikauden lopussa yhteensä noin 3,7 (2,6) miljoonaa euroa. Jämsän Terveys nosti lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan. Lisävastakanne koskee mm. palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutosten vaikutusta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palvelusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa. Palveluntuottajalla on oikeus kustannusnousuja vastaaviin hinnanmuutoksiin, ja sopimusosapuolilla on
neuvottelu- ja sopimisvelvoite. Jämsän Terveys vaatii lisävastakanteessaan Jämsän kaupungilta yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. Jämsän Terveys on tulouttanut ja sillä on edelleen saamisissaan lisävastakanteen mukaisia muuttuvia vastikkeita yhteensä 3,9 (3,8) miljoonaa euroa.
Mäntänvuoren Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Mänttä-Vilppulan kaupungilta yhteensä 4,1 (3,5) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti.
Kolmostien Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Parkanon kaupungilta yhteensä 1,7 (0,6) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti. Ikäihmisten palvelumuutoksista johtuvia kustannusnousuja tilaaja on hyväksynyt osaksi palvelusopimuksen vuosihintaa.
Kuusiolinna Terveys Oy:n osalta erimielisyydet vuosihinnasta ja muista erillisveloituksista on tilikauden aikana sovittu kaikkien tilaajien kanssa. Alavuden ja Ähtärin kaupunginhallitusten sekä Soinin ja Kuortaneen kunnanhallitusten päätökset sovituista asioista olivat lainvoimaisia elokuussa 2021.
Pihlajalinna raportoi myyntituottonsa jaoteltuna seuraaviin maantieteellisiin alueisiin:
• Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
| 1000 € | 2021 | % | 2020 | % |
|---|---|---|---|---|
| Etelä-Suomi | 148 291 | 23 | 114 749 | 20 |
| Väli-Suomi | 330 820 | 51 | 316 810 | 56 |
| Pohjanmaa | 128 335 | 20 | 116 808 | 20 |
| Pohjois-Suomi | 29 934 | 5 | 16 176 | 3 |
| Muut toiminnot | 13 374 | 2 | 9 755 | 1 |
| Konsernin sisäinen myynti | -72 980 | -65 617 | ||
| Konsernin liikevaihto | 577 774 | 100 | 508 682 | 100 |
Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.
| 2021 | % | 2020 | % |
|---|---|---|---|
| 137 773 | 21 | 120 719 | 21 |
| 34 798 | 5 | 31 378 | 5 |
| 85 320 | 13 | 81 150 | 14 |
| 427 661 | 66 | 372 430 | 65 |
| 300 813 | 46 | 287 897 | 50 |
| 26 073 | 4 | 23 027 | 4 |
| 100 775 | 15 | 61 507 | 11 |
| -72 980 | -65 617 | ||
| 577 774 | 100 | 508 682 | 100 |
Konsernin myyntituotot neljältä suurimmalta kunta/kuntayhtymäasiakkaalta olivat yhteensä 277,9 (272,5) miljoonaa euroa, mikä vastaa 48 (54) % konsernin eliminoidusta liikevaihdosta.
| 1000 € | 31.12.2021 | 31.12.2020 | 1000 € | 31.12.2021 | 31.12.2021 |
|---|---|---|---|---|---|
| 2021 | 259 | 2030 | 167 | 158 | |
| 2022 | 263 | 260 | 2031 | 37 | 36 |
| 2023 | 266 | 262 | 2032 | 6 | 6 |
| 2024 | 269 | 263 | 2033 | 6 | 6 |
| 2025 | 247 | 240 | 2034 | 6 | 6 |
| 2026 | 199 | 192 | 2035 | 6 | 6 |
| 2027 | 201 | 193 | |||
| 2028 | 204 | 194 | |||
| 2029 | 206 | 195 | 2 085 | 2 276 |
| Palveluntuottaja - tilaaja | Nykyisen sopimuksen palvelu tuotannon alkamisvuosi |
Sopimuksen kesto, vuotta |
|---|---|---|
| Jämsän Terveys Oy - Jämsän kaupunki | 2015 | 10 |
| Kuusiolinna Terveys Oy - KuusSote | 2016 | 15 |
| Mäntänvuoren Terveys Oy - Mänttä-Vilppulan kaupunki |
2016 | 15 |
| Kolmostien Terveys Oy - Parkanon kaupunki |
2015 | 15 |
| Bottenhavets Hälsa Ab- Selkämeren Terveys Oy - Kristiinankaupunki |
2021 | 15 – 20 vuotta |
Julkiset avustukset, jotka on saatu korvauksena jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Julkiset avustukset, jotka ovat liittyneet aktivoitaviin kehityshankkeisiin, on kirjattu aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana.
Konserni on vuokrannut edelleen yksittäisiä toimitiloja, jotka eivät ole liiketoiminnan käytössä. Kyseiset vuokratuotot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Ennen IFRS 16 käyttöönottoa toteutuneiden myynti- ja takaisinvuokraussopimusten osalta konserni jatkaa IFRS 16:n siirtymäsäännön mukaisesti myyntivoiton jaksottamista kuten aiemmin.
Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus, kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välinen erotus kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tulouttamaton osuus kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välisestä erotuksesta esitetään tase-eränä Muut velat.
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 209 | 235 |
| Vuokratuotot | 528 | 550 |
| Julkiset avustukset | 1 160 | 1 379 |
| Muut tuottoerät | 1 807 | 215 |
| Yhteensä | 3 704 | 2 379 |
Valtioneuvosto teki kesäkuussa 2020 linjauksen kustannustuesta yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut merkittävästi koronaepidemian vuoksi ja joilla on ollut vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Vuonna 2021 Valtioneuvosto toteutti jo neljännen yritysten kustannustukikierroksen. Pihlajalinna kirjasi tilikaudella 2021 liiketoiminnan muihin tuottoihin julkisiin avustuksiin liikuntakeskustensa kiinteiden kustannusten kattamiseksi tarkoitetun tuen yhteensä 628 tuhatta euroa. Pihlajalinna sai kustannustukea vuonna 2020 sen konsernikohtaisen maksimimäärän eli 800 tuhatta euroa.
Konsernin kokonaisulkoistussopimuksien epidemiatyön kustannuskorvaukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa erässä muut tuottoerät. Korvausperiaatteista saatiin sovittua tilaajakuntien kanssa vasta vuonna 2021. Välittömästi koronavirustilanteeseen liittyvät kustannukset korvataan kunnille ja kuntayhtymille valtionavustuksilla.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.
| 2021 | 2020 | |
|---|---|---|
| Materiaalit ja tarveaineet | -20 452 | -19 967 |
| Varaston muutos | 153 | 1 092 |
| Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot | -73 042 | -71 931 |
| Ulkopuoliset palvelut, muut | -116 176 | -107 171 |
| Yhteensä | -209 516 | -197 977 |
Koronaepidemian johdosta konsernin suojainhankinnat ja muu hygieniavarautuminen nostivat varastojen arvoa vuonna 2021.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernissa on käytössä ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.
Pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä jaksotetaan kuluksi kertymisaikanaan. Kannustinjärjestelmän bruttomäärä sisältää sekä osakkeina että rahana maksettavan osuuden. Noin puolet bruttopalkkiosta, ennakonpidätyksen osuus, maksetaan rahana.
| 2021 | 2020 | |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -211 095 | -179 381 |
| Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät | ||
| - osakkeina toteutettavat | -357 | -1 517 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | -35 344 | -27 009 |
| Muut henkilösivukulut | -8 368 | -6 327 |
| Yhteensä | -255 164 | -214 235 |
Työnantajan TyEL-maksua alennettiin 1.5. - 31.12.2020 väliseksi ajaksi 2,6 prosenttiyksikköä. Alennuksen ajalta työeläkeyhtiö ei maksa asiakashyvityksiä. Työnantajan TyEL-maksun tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan täysimääräisenä vuosien 2022 - 2025 aikana korottamalla työnantajan TyEL-maksua.
| 2021 | 2020 | |
|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muunnettuna | 4 746 | 4 308 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 6 297 | 5 550 |
Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 30 Lähipiiritapahtumat.
Hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.2.2019 Pihlajalinna-konsernin ylimmän johdon osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman (LTIP 2019) ehdot. Kannustinohjelma on voimassa 1.1.2019 lukien ja se on suunnattu toimitusjohtajalle, johtoryhmälle sekä erikseen ohjelmaan valituille muille avainhenkilöille. LTIP 2019 muodostaa kokonaisuudessaan viisivuotisen ohjelman. Sen nojalla saatuja osakepalkkioita ei saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2022, ja osakepalkkioihin sisältyy kunkin suoritusjakson mukainen kahden vuoden mittainen luovutusrajoitus. Työsuhteen päättyessä luovutusrajoituksen aikana on jo saadut osakkeet palautettava. Avainhenkilön on tullut sijoittaa Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan. Tilikauden lopussa ohjelman piiriin kuului 27 avainhenkilöä.
Kiinteämääräinen lisäosakeohjelma (sitouttamisosakkeet) sisälsi sitouttamisjakson vuoden 2019 alusta vuoden 2020 lopussa tapahtuneeseen kiinteämääräisen osakepalkkion maksuun. Tässä ohjelmassa yhtiö antoi kullekin avainhenkilölle lisäosakkeita kiinteällä kertoimella suhteessa henkilön omaan osakesijoitukseen. Lisäosakkeita annettiin yhteensä 97 000 kappaletta. Kyseinen osakemäärä merkitsee bruttopalkkiota, josta vähennettiin soveltuvat verot, minkä jälkeen jäljelle jäävä netto-osakemäärä 45 105 osaketta luovutettiin osallistujille 28.12.2020. Osakkeisiin sovelletaan luovutusrajoitusta, mutta niihin ei sovelleta mahdollista päättymistapahtumaan liittyvää osakkeiden palauttamisvelvoitetta.
Suoritus- ja laatuperusteinen lisäosakeohjelma sisältää kolme yksivuotista suoritusjaksoa (kalenterivuodet 2019–2021), joiden aikana osallistujilla oli mahdollisuus ansaita suoritusperusteisia lisäosakkeita edellyttäen, että yhtiö saavuttaa hallituksen asettamat suoritustavoitteet. Kunkin yksittäisen suoritusjakson perusteella osallistuja voi ansaita vastikkeetta enintään kaksi lisäosaketta kutakin kolmea sijoitusosaketta kohti (bruttomäärä ennen verojen vähentämistä). Suoritusperusteiset lisäosakkeet annetaan ohjelman mukaan asianomaisen suoritusjakson päätyttyä keväällä 2020, 2021 ja 2022. Ensimmäiseltä suoritusjaksolta 2019 ei realisoitunut lisäosakeohjelman mukaista suoritusja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet.
Toiselta suoritusjaksolta 2020 yhtiön johdon palkkio oli bruttomäärältään 56 583 osaketta. Netto-osakemäärä 26 546 osaketta luovutettiin osallistujille 25.2.2021. Näihin osakkeisiin sovelletaan normaalisti luovutusrajoitusta, mutta niihin ei sovelleta mahdollista päättymistapahtumaan liittyvää osakkeiden palauttamisvelvoitetta.
Suoritusjakson 2021 suoritustavoitteet liittyivät konsernin oikaistun liikevoittotavoitteen 2021 saavuttamiseen, asiakastyytyväisyysindeksin (NPS) ja henkilöstön nettosuositteluindeksin (eNPS) kehittymiseen, erikoissairaanhoidon oman tuotannon osuuden kasvuun, kuntayhtiöiden tehostamisohjelman toteutumiseen ja eriin, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä. Johdon palkkio suoritusjaksolta 2021 on bruttomäärältään 18 816 osaketta. Osakkeet luovutetaan osallistujille arviolta helmikuussa 2022. Osakkeisiin sovelletaan normaalisti luovutusrajoitusta.
| 1000 € | 2021 | 2020 vertailukelpoinen* |
|---|---|---|
| Toimitilakulut | -9 907 | -9 600 |
| Kalusto ja tietohallintokulut | -23 235 | -20 707 |
| Myynti- ja markkinointikulut | -7 832 | -6 065 |
| Muut kuluerät | -13 177 | -10 307 |
| Yhteensä | -54 151 | -46 678 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Tilintarkastus, BDO | -122 | |
| Tilintarkastus, KPMG Oy Ab | -288 | -225 |
| Lausunnot, KPMG Oy Ab | -10 | -7 |
| Muut työt, KPMG Oy Ab | -16 | |
| Yhteensä | -298 | -370 |
* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönotto-
menojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 10 - 25 vuotta |
|---|---|
| Huoneistojen perusparannusmenot | 5 - 10 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 3 - 10 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3 - 5 vuotta |
Uusien lääkärikeskusten magneettikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön 1.1.2018 suoriteyksiköihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-production method), jossa poistojen määrä perustuu kyseisillä laitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Muiden konsernin koneiden ja kaluston osalta konserni soveltaa edelleen tasapoistoja. Kuvantamiskapasiteetin käyttöaste on uuden toimipisteen ensimmäisinä vuosina matala, jolloin suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslaitteiden tosiasiallista taloudellista kulumista.
Aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistoajat ovat seuraavat:
| Tavaramerkit | 10 vuotta |
|---|---|
| Kehittämismenot | 3-10 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | |
| Asiakassopimukset | 4 vuotta |
| Potilastietokanta | 4 vuotta |
| Kilpailukieltosopimukset | 2 – 5 vuotta |
| Aineettomat oikeudet | 3 – 7 vuotta |
Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdään poistot tasaerinä omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana.
Käyttöoikeusomaisuuserien poistoajat ovat seuraavat:
| Käyttöoikeustontit | 25 vuotta |
|---|---|
| Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat 1-15 vuotta | |
| Käyttöoikeuskalusto | 3-10 vuotta |
Tappiollisista käyttöoikeusrakennuksista ja -toimitiloista kirjataan IAS 36 mukainen arvonalentuminen.
| Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin | 2021 | 2020 vertailukelpoi nen* |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Tavaramerkit | -776 | -776 |
| Aktivoidut kehittämismenot | -961 | -924 |
| Asiakassuhdearvo | -1 622 | -1 479 |
| Kilpailukieltosopimus | -355 | -536 |
| Potilastietokanta | -232 | -306 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -2 752 | -2 272 |
| -6 699 | -6 293 | |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennukset | -96 | -170 |
| Huoneistojen perusparannusmenot | -2 463 | -2 620 |
| Koneet ja kalusto | -6 604 | -6 012 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -1 | -1 |
| -9 163 | -8 803 | |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | ||
| Käyttöoikeustontit | -91 | -120 |
| Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset | -17 885 | -17 578 |
| Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset, arvonalentuminen | -26 | |
| Käyttöoikeuskalusto | -863 | -1 202 |
| -18 840 | -18 927 | |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | -34 701 | -34 023 |
* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvoste tuista rahoitusvaroista |
7 | 10 |
| Korkotuotot lainoista ja muista saamisista | 118 | 94 |
| Korkotuotot rahoitusleasingsaamisista | 83 | 94 |
| Muut rahoitustuotot | 35 | 34 |
| Yhteensä | 242 | 232 |
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoi tusveloista |
-1 726 | -2 128 |
| Korkokulut vuokrasopimusveloista | -1 706 | -1 900 |
| Muut rahoituskulut | -524 | -609 |
| Yhteensä | -3 956 | -4 637 |
Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat maaliskuun 2020 lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta. Sopimuksessa lisättiin rahoitusjärjestelyyn pysyvästi uusi korkein marginaalitaso. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Rahoitusjärjestelyn waiver-kustannus ja marginaalien nousu nostivat vuoden 2020 rahoituskuluja.
Konsernin tuloslaskelman tuloverot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien kausien verojen oikaisuista ja laskennallisista veroista. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Näihin veroihin liittyvät viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen.
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | -5 291 | -4 159 |
| Edellisten tilikausien verot | 2 | -2 |
| Laskennalliset verot: | ||
| Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset verot | 159 | -675 |
| Yhteensä | -5 130 | -4 835 |
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 24 222 | 13 737 |
| Verot laskettuna Suomen verokannalla (20 %) | -4 844 | -2 747 |
| Verovapaat tuotot | 2 | 2 |
| Vähennyskelvottomat menot | -284 | 67 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotappioista | -635 | -318 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö | 495 | 81 |
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | -2 | -1 |
| Osakeperusteiset palkkiot | 24 | -59 |
| Velan maksu B-sarjan osakkeenomistajille (järjestelyn päättyminen) | -1 938 | |
| Muut erät | 112 | 80 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | 2 | -2 |
| Verot tuloslaskelmassa | -5 130 | -4 835 |
| Efektiivinen veroaste | -21,2 % | -35,2 % |
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä.
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tilikauden tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräistä lukumäärää oikaistaan osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella.
| 2021 | 2020 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos, euroa | 20 094 607,63 | 8 686 658,43 |
| Ulkona olevat osakkeet, painotettu keskiarvo | 22 589 383 | 22 586 212 |
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa per osake | 0,89 | 0,38 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa per osake | 0,89 | 0,38 |
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin.
Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.
Konserni avasi lääkärikeskukset Turkuun, Ouluun ja Seinäjoelle vuonna 2018. Oulun ja Turun toimipisteisiin hankittiin 3:n Teslan ja Seinäjoen toimipisteeseen 1,5:a Teslan korkeakenttämagneettikuvauslaitteet. Kyseisten green field -lääkärikeskusten magneettikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön 1.1.2018 suoriteyksiköihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-production method), jossa poistojen määrä perustuu magneettikuvauslaitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Muiden konsernin koneiden ja kaluston osalta konserni soveltaa edelleen tasapoistoja. Kuvantamiskapasiteetin käyttöaste on uuden toimipisteen ensimmäisinä vuosina hyvin matala, jolloin suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslaitteiden tosiasiallista taloudellista kulumista kuin tasapoistomenetelmä.
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset | Huoneistojen perus parannusmenot |
Huoneisto osakkeet |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2021 | 36 | 2 937 | 29 370 | 5 572 | 55 584 | 172 | 539 | 94 209 |
| Lisäykset | 0 | 792 | 8 337 | 0 | 1 793 | 10 921 | ||
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 4 | 39 | 43 | |||||
| Siirrot erien välillä | 89 | 384 | 101 | -785 | -212 | |||
| Vähennykset | -564 | -202 | -766 | |||||
| Hankintameno 31.12.2021 | 36 | 3 026 | 30 549 | 5 572 | 63 496 | 172 | 1 344 | 104 195 |
| Kertyneet poistot 1.1.2021 | -410 | -16 665 | -33 130 | -7 | -50 212 | |||
| Poistot | -96 | -2 463 | -6 604 | -1 | -9 163 | |||
| Siirrot erien välillä | -3 | -112 | -116 | |||||
| Vähennykset | 0 | 0 | 286 | 286 | ||||
| Kertyneet poistot 31.12.2021 | -506 | -19 131 | -39 560 | -8 | -59 206 | |||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2021 | 36 | 2 527 | 12 703 | 5 572 | 22 454 | 165 | 539 | 43 996 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2021 | 36 | 2 521 | 11 417 | 5 572 | 23 936 | 164 | 1 344 | 44 989 |
| Huoneiston perus | Huoneisto | Koneet ja | Muut aineelliset | Keskeneräiset | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset | parannusmenot | osakkeet | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2020 | 36 | 9 512 | 26 604 | 5 579 | 53 237 | 179 | 2 223 | 97 370 |
| Lisäykset | 136 | 458 | 5 455 | 0 | 1 171 | 7 220 | ||
| Siirrot erien välillä | -27 | 2 625 | -7 | 391 | -7 | -1 835 | 1 139 | |
| Vähennykset | -6 683 | -317 | -3 499 | 0 | -1 020 | -11 519 | ||
| Hankintameno 31.12.2020 | 36 | 2 937 | 29 370 | 5 572 | 55 584 | 172 | 539 | 94 209 |
| Kertyneet poistot 1.1.2020 | -404 | -13 678 | -30 039 | -12 | -44 133 | |||
| Poistot | -170 | -2 620 | -6 012 | -1 | -8 803 | |||
| Siirrot erien välillä | 22 | -684 | -364 | 5 | -1 020 | |||
| Vähennykset | 141 | 317 | 3 284 | 3 742 | ||||
| Kertyneet poistot 31.12.2020 | -410 | -16 665 | -33 130 | -7 | -50 212 | |||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2020 | 36 | 9 108 | 12 925 | 5 579 | 23 199 | 167 | 2 223 | 53 237 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2020 | 36 | 2 527 | 12 704 | 5 572 | 22 454 | 165 | 539 | 43 996 |
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo kuvastaa tyypillisesti hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaamisen sekä synergioiden arvoa.
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Pilvipalvelujärjestelyjen kirjanpitokäsittely riippuu siitä, luokitellaanko pilvipohjainen ohjelmisto aineettomaksi hyödykkeeksi vai palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt, joissa Yhtiöllä ei ole määräysvaltaa kyseiseen ohjelmistoon, käsitellään kirjanpidossa palvelusopimuksina, jotka antavat Yhtiölle oikeuden käyttää pilvipalveluntarjoajan sovellusohjelmistoa sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston jatkuvat käyttöoikeusmaksut sekä ohjelmistoon liittyvät konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan (esimerkiksi liiketoiminnan muihin kuluihin) silloin, kun palvelut vastaanotetaan. Pilvipalveluntarjoajalle maksettavat ennakkomaksut ohjelmiston räätälöinnistä, jotka eivät ole erotettavissa olevia, kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana.
Hyödykkeistä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3 – 10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut kehittämismenot kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Konsernin poistamatta olevat aktivoidut kehittämismenot liittyvät seuraaviin hankkeisiin:
| Kehittämis | Asiakas | Kilpailukielto | Potilas | Aineettomat | Muut pitkävaikut | Ennakko | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 € | Liikearvo | Tavaramerkit | menot | suhdearvo | sopimus | tietokanta | oikeudet | teiset menot | maksut | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2021 | 173 607 | 7 762 | 6 348 | 8 397 | 7 507 | 5 677 | 6 605 | 10 404 | 47 | 226 355 |
| Lisäykset | 21 | 232 | 2 775 | 985 | 4 011 | |||||
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 15 301 | 2 175 | 9 | 8 | 17 493 | |||||
| Siirrot erien välillä | 48 | 358 | -316 | 89 | ||||||
| Hankintameno 31.12.2021 | 188 909 | 7 762 | 6 369 | 10 572 | 7 507 | 5 677 | 6 894 | 13 543 | 715 | 247 949 |
| Kertyneet poistot 1.1.2021 | -5 479 | -3 057 | -6 893 | -7 142 | -5 411 | -5 511 | -3 919 | -37 410 | ||
| Poistot | -776 | -961 | -1 622 | -355 | -232 | -538 | -2 215 | -6 699 | ||
| Siirrot erien välillä | -48 | -16 | -64 | |||||||
| Kertyneet poistot 31.12.2021 | -6 255 | -4 019 | -8 515 | -7 497 | -5 642 | -6 096 | -6 149 | -44 173 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2021 | 173 607 | 2 284 | 3 289 | 1 505 | 365 | 267 | 1 095 | 6 483 | 47 | 188 944 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2021 | 188 909 | 1 508 | 2 349 | 2 057 | 10 | 35 | 798 | 7 394 | 715 | 203 775 |
| 1000 € | Liikearvo | Tavaramerkit | Kehittämis menot |
Asiakas suhdearvo |
Kilpailukielto sopimus |
Potilas tietokanta |
Aineettomat oikeudet |
Muut pitkävaikut teiset menot |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2020 | 173 607 | 7 762 | 5 968 | 8 397 | 7 507 | 5 677 | 7 650 | 7 751 | 443 | 224 763 |
| Ifric agendapäätös koskien pilvipalve lujärjestelyiden räätälöinti- ja konfigu rointikustannuksia* |
-755 | -648 | -1 403 | |||||||
| Vertailukelpoinen hankintameno 1.1.2020 |
173 607 | 7 762 | 5 968 | 8 397 | 7 507 | 5 677 | 6 895 | 7 103 | 443 | 223 360 |
| Lisäykset | 380 | 114 | 2 796 | 331 | 3 603 | |||||
| Siirrot erien välillä | 10 | 507 | -708 | -191 | ||||||
| Vähennykset | -414 | -2 | -417 | |||||||
| Hankintameno 31.12.2020 | 173 607 | 7 762 | 6 348 | 8 397 | 7 507 | 5 677 | 6 605 | 10 404 | 47 | 226 355 |
| Kertyneet poistot 1.1.2020 | -4 702 | -2 133 | -5 414 | -6 606 | -5 105 | -5 601 | -2 511 | -32 071 | ||
| Ifric agendapäätös koskien pilvipalve lujärjestelyiden räätälöinti- ja konfigu rointikustannuksia* |
350 | 102 | 452 | |||||||
| Vertailukelpoiset kertyneet poistot 1.1.2020 |
-4 702 | -2 133 | -5 414 | -6 606 | -5 105 | -5 251 | -2408 | -31 618 | ||
| Poistot | -776 | -924 | -1 479 | -536 | -306 | -688 | -1 584 | -6 293 | ||
| Siirrot erien välillä | 14 | 71 | 85 | |||||||
| Vähennykset | 414 | 2 | 417 | |||||||
| Kertyneet poistot 31.12.2020 | -5 479 | -3 057 | -6 893 | -7 142 | -5 411 | -5 511 | -3 919 | -37 410 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2020 | 173 607 | 3 060 | 3 835 | 2 984 | 901 | 572 | 1 644 | 4 694 | 443 | 191 740 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2020 | 173 607 | 2 284 | 3 289 | 1 505 | 365 | 267 | 1 095 | 6 483 | 47 | 188 944 |
Aineettomat oikeudet sisältävät lisenssejä ja atk-ohjelmistoja.
* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
Yritysjärjestelyissä syntynyt liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavalle yksikölle (CGU). Pihlajalinnan toimintarakenteen mukaan konsernin toimitusjohtaja vastaa operatiivisen johtajan (COO) ja muun johtoryhmän avustuksella konsernin liiketoiminnoista ja palvelutarjonnasta niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Operatiivinen johtaja laatii konsernin liiketoimintojen budjetin aluejohtajien avustuksella. Konsernin toimitusjohtaja vastaa liiketoimintojen resursseista, investoinneista ja kannattavuudesta. Rahavirtaa tuottava yksikkö vastaa Pihlajalinnassa raportoitavaa segmenttiä eli konsernitasoa.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Rahavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen rahavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on määritetty painotetun pääomankustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon rahan aika-arvon ja Pihlajalinnan liiketoimintaan liittyvät erityiset riskit. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt riskittömän koron, riskikertoimen (beta), sekä riskipreemion parametrit perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin. Rahavirta-arvioita on validoitu vertaamalla niitä Pihlajalinnan markkina-arvoon.
Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.
| 2021 | 2020 | |
|---|---|---|
| Diskonttauskorko (pre tax WACC) | 7,68 % | 7,59 % |
| Diskonttauskorko (after tax WACC) | 6,36 % | 6,39 % |
| Ennustejakson (5 vuotta) jälkeinen terminaalikasvu | 1,30 % | 2,00 % |
| Terminaalikauden osuus ennakoitujen rahavirtojen määrästä | 73 % | 75 % |
Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen tilanteesta 30.11.2021 (31.11.2020). Testauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu konsernin rahavirtaa tuottavalle yksikölle eli konsernitasolla 31.12.2021 päättyneellä tilikaudella. Konsernin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon.
| 2021 | 2020 | |
|---|---|---|
| Testattu liikearvo yhteensä, koko konserni | 188 909 | 173 607 |
| Taseen mukainen liikearvo tilikauden lopussa | 188 909 | 173 607 |
Laadittujen testauslaskelmien perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon.
Alla olevassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos oletuksessa, jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi kirjanpitoarvon.
| 2021 | 2020 | |
|---|---|---|
| Liikevoittomarginaalin heikentyminen | yli 2 prosenttiyksikköä | yli 2 prosenttiyksikköä |
| Volyymin lasku | yli 21 prosenttiyksikköä | yli 19 prosenttiyksikköä |
| Diskonttokoron nouseminen | yli 4 prosenttiyksikköä | yli 4 prosenttiyksikköä |
Arvonalentumistestauksen käyttöarvolaskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat hallituksen hyväksymään tilikauden 2022 budjettiin. Budjetin 2022 liikevaihdon ja rahavirtojen kasvu pohjaa kotimaan talousennusteisiin perustuvaan markkinakasvuoletukseen 4 % ja johdon liiketoimintatavoitteisiin huomioon ottaen koronapalveluiden odotettavissa olevan laskevan kehityksen. Vuosien 2023 - 2026 ennustejakson rahavirrat on arvioitu arvonalentumistestauksen yhteydessä maltillisella 2 %:n markkinakasvuolettamalla. Ennustejakson jälkeinen terminaalikasvu on 1,3 %:a, joka vastaa Suomen pitkän aikavälin inflaatioennustetta. Pohjola Sairaala Oy:n hankintaa ei ole tilinpäätöstilanteessa huomioitu arvonalentumistestausta tehdessä. Kaupan toteutuspäivä 1.2.2022 varmistui vasta tilikauden päättymisen jälkeen.
Rahavirta-arvioissa käytetyt oletukset hinta- ja kustannuskehityksestä perustuvat johdon arvioihin kysynnän ja markkinoiden kehityksestä, joita verrataan ulkoisiin tietolähteisiin. Laskelmissa käytetyt tuottavuus- ja tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin tavoitteisiin, joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi toteutunut kehitys.
Pihlajalinnan IFRS 16:n mukaisista vuokrajärjestelyistä suurin osa on toimitilavuokrasopimuksia. Muut standardin mukaiset vuokrajärjestelyt liittyvät maa-alueisiin sekä koneisiin ja kalustoon (liikuntalaitteet, kliiniset laitteet, autot ja muut laitteet). Pihlajalinna soveltaa standardin tarjoamaa helpotusta olla kirjaamatta käyttöoikeusomaisuuserää ja vastaavaa vuokrasopimusvelkaa sellaisista omaisuuseristä, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän, tai jotka ovat vähäarvoisia. Vähäarvoisia omaisuuseriä ovat mm. IT-laitteet ja toimistokalusteet. Lisäksi vuokrasopimusjärjestelyjen käsittelyn helpottamiseksi Pihlajalinna ei erota palvelukomponentteja vuokrasopimuksista, vaan käsittelee koko sopimuksen konsernitilinpäätöksessään vuokrasopimuksena. Toistaiseksi voimassaolevista vuokrajärjestelyistä, joissa on lyhyt irtisanomisaika, Pihlajalinna arvioi todennäköisen vuokra-ajan.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää seuraavat erät:
Käyttöoikeusomaisuuserät esitetään aineellisissa hyödykkeissä ja vuokrasopimusvelka esitetään rahoitusvelkana. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon ja poistetaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserään sovelletaan IAS 36 – Omaisuuserien arvon-alentuminen -standardia. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin tulevaisuudessa maksettavia vuokria vastaavaan nykyarvoon. Myöhemmillä kausilla vuokrasopimusvelan arvostamiseen sovelletaan efektiivisen koron menetelmää, jonka mukaisesti vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle. Standardi sallii vuokralle ottajan sisällyttävän myös muut kuin vuokrasopimukseksi luokiteltavat sopimuksen osat (tyypillisesti palveluita) osaksi vuokrasopimusvelkaa.
| 1000 € | Käyttöoikeustontit | Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat | Käyttöoikeuskalusto | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2021 | 756 | 176 820 | 5 350 | 182 926 |
| Lisäykset | 84 | 8 917 | 805 | 9 807 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 2 802 | 2 802 | ||
| Siirrot erien välillä | -670 | -77 | -747 | |
| Vähennykset | -1 972 | -491 | -2 463 | |
| Hankintameno 31.12.2021 | 840 | 185 897 | 5 587 | 192 325 |
| Kertyneet poistot 1.1.2021 | -393 | -75 838 | -3 863 | -80 094 |
| Poistot | -91 | -17 885 | -863 | -18 840 |
| Siirrot erien välillä | 670 | 77 | 747 | |
| Vähennykset | 1 112 | 336 | 1 448 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2021 | -484 | -91 941 | -4 314 | -96 738 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2021 | 363 | 100 981 | 1 487 | 102 832 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2021 | 357 | 93 956 | 1 273 | 95 586 |
| 1000 € | Käyttöoikeustontit | Käyttöoikeusrakennukset- ja toimitilat | Käyttöoikeuskalusto | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2020 | 561 | 166 200 | 5 903 | 172 664 |
| Lisäykset | 239 | 13 558 | 792 | 14 589 |
| Vähennykset | -44 | -2 938 | -1 345 | -4 328 |
| Hankintameno 31.12.2020 | 756 | 176 820 | 5 350 | 182 926 |
| Kertyneet poistot 1.1.2020 | -287 | -60 562 | -3 706 | -64 555 |
| Poistot | -120 | -17 604 | -1 202 | -18 927 |
| Vähennykset | 15 | 2 328 | 1 045 | 3 388 |
| Kertyneet poistot 31.12.2020 | -393 | -75 838 | -3 863 | -80 094 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2020 | 274 | 105 638 | 2 197 | 108 109 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2020 | 363 | 100 981 | 1 487 | 102 832 |
Tuloslaskelmaan kirjatut lyhytaikaiset vuokrat, yhteensä 115 (91) tuhatta euroa sekä vähäiset vuokrat, yhteensä 734 (723) tuhatta euroa ovat konsernin soveltamia IFRS 16 -standardin sallimia käytännön helpotuksia.
Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät vuokrasopimusvelat on eritelty liitetiedossa 22 Rahoitusvelat.
Käyttöoikeusomaisuuserät, jotka on siirretty vuokralleottajalle edelleenvuokraussopimuksella, ja jotka on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi, on kirjattu pois käyttöomaisuudesta ja esitetään taseessa nettosijoituksena edelleenvuokraussopimukseen.
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Maksetut vuokravakuudet | 535 | 545 |
| Pitkäaikaiset edelleenvuokraussopimukset | 4 586 | 4 868 |
| Muut saamiset | 90 | 90 |
| Yhteensä | 5 211 | 5 503 |
Pihlajalinna edelleenvuokrasi kaksi toukokuussa 2020 myymäänsä ja takaisinvuokraamaansa hoivakotia.
Seuraava taulukko kuvaa edelleenvuokraussopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että nettosijoituksen takaisinmaksut.
| alle 1 vuosi |
1-2 vuotta |
2-3 vuotta |
3-4 vuotta |
yli 4 vuotta |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tasearvo 31.12.2021 | 5 187 | 601 | 502 | 431 | 341 | 3 313 |
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvat erän arvon alentumisesta. Lainojen ja muiden saamisten arvonalentumisesta olevaa objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet ja maksujen laiminlyönti tai olennainen viivästyminen. Lainojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin ja muiden saamisten arvonalentumiset muihin liiketoiminnan kuluihin kaudella, jonka aikana arvonalentuminen on todettu.
Odotettujen luottotappioiden malli perustuu historiallisten tappioiden määrään. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksamattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappiolla.
Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannusvastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.
Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannuskorvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtuvien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tarkentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista. Vuoden 2021 osalta sairaanhoitopiirien laskutukseensa sisällyttämien investointi- ja koronakustannusten arviointi kyetään suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätösten julkaisemisen jälkeen.
Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan näistä oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopimusosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 79 701 | 59 071 |
| Siirtosaamiset | 11 362 | 15 734 |
| Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukseet | 601 | 518 |
| Muut saamiset | 479 | 448 |
| Yhteensä | 92 143 | 75 771 |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liityvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
Pihlajalinna on koronaepidemian johdosta tarkastanut saataviensa luottoriskin ja menettelytavat luottoriskin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Myyntisaatavien perintää on tehostettu. Yli 90 päivää vanhoja erääntyneitä saamisia kasvattaa merkittävästi Jämsän Terveyden ja Jämsän kaupungin sekä Mäntänvuoren Terveyden ja Mänttä-Vilppulan kaupungin väliset myyntisaamisten ja ostovelkojen maksusta pidättäytymiset.
Kuten Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut -kohdassa on kuvattu, mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse. Tämä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.
Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappiota 547 (316) tuhatta euroa.
| 1000 € | 2021 | Arvonalentumis tappiot |
Osuus odotettavissa olevista arvonalentumistappioista |
Netto 2021 |
|---|---|---|---|---|
| Erääntyneet | 25 897 | -8 | 0,0 % | 25 889 |
| Alle 30 päivää | 4 152 | -12 | 0,3 % | 4 140 |
| 30-60 päivää | 2 333 | -67 | 2,9 % | 2 266 |
| 61-90 päivää | 1 965 | -133 | 6,8 % | 1 832 |
| Yli 90 päivää | 46 053 | -479 | 1,0 % | 45 574 |
| Yhteensä | 80 399 | -698 | 79 701 |
| 2020 | Arvonalentumis tappiot |
Osuus odotettavissa olevista arvonalentumistappioista |
Netto 2020 | |
|---|---|---|---|---|
| Erääntyneet | 23 646 | -8 | 0,0 % | 23 638 |
| Alle 30 päivää | 3 783 | -12 | 0,3 % | 3 771 |
| 30-60 päivää | 1 853 | -66 | 3,6 % | 1 787 |
| 61-90 päivää | 2 216 | -131 | 5,9 % | 2 085 |
| Yli 90 päivää | 28 263 | -473 | 1,7 % | 27 790 |
| Yhteensä | 59 760 | -689 | 59 071 |
Liitetiedossa 1 Myyntituotot asiakassopimuksista kerrotaan keskeisistä kirjanpidollisista arvioista sekä johdon keskeisistä harkintaan perustuvista ratkaisuista. Myyntisaamisiin liittyvistä luottoriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 25 Rahoitusriskien hallinta.
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Luottotappiovaraus 1.1. | 689 | 674 |
| Kirjatut luottotappiot | -547 | -316 |
| Luottotappiovarauksen muutos | 556 | 330 |
| Luottotappiovaraus 31.12. | 698 | 689 |
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Myynti- ja tulojaksotukset | 4 361 | 4 006 |
| Henkilöstökulut | 1 876 | 1 575 |
| Kuluennakot | 4 115 | 6 782 |
| Muut | 1 009 | 3 371 |
| 11 362 | 15 734 |
Saamisten tasearvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konsernilla on järjestelyä koskeva yksityiskohtainen suunnitelma ja sen toimeenpano on aloitettu tai suunnitelman keskeisistä kohdista on tiedotettu niille, joita järjestely koskee.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset varaukset | 71 | 648 |
| Pikäaikaiset varaukset | 134 | 114 |
| Yhteensä | 205 | 762 |
| 1000 € | Tappiolliset sopimukset |
Uudelleen järjestelyvaraus |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.1.2020 | 1 359 | 448 | 1 807 |
| Varausten lisäykset | 100 | 0 | 100 |
| Varausten käyttö | -597 | -448 | -1 045 |
| Käyttämättömien varausten peruutukset | -100 | -100 | |
| 31.12.2020 | 762 | 0 | 762 |
| Varausten lisäykset | 20 | 300 | 320 |
| Varausten käyttö | -645 | -232 | -877 |
| Käyttämättömien varausten peruutukset | 0 | ||
| 31.12.2021 | 137 | 68 | 205 |
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 52 571 | 45 262 |
| Siirtovelat | 65 915 | 57 572 |
| Ennakkomaksut | 938 | 1 158 |
| Muut velat | 5 683 | 5 359 |
| Yhteensä | 125 107 | 109 352 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät: | ||
| Palkat ja sosiaalimaksut | 42 425 | 32 675 |
| Lääkäripalkkiovelka | 8 261 | 7 269 |
| Myynnin jaksotus | 18 | 82 |
| Ostolaskujen jaksotus | 11 057 | 15 943 |
| Rahoituserät | 65 | 191 |
| Muut siirtovelat | 4 087 | 1 412 |
| 65 915 | 57 572 |
Liitetiedossa 16 Myyntisaamiset ja muut saamiset kuvattu Jämsän Terveyden ja Jämsän kaupungin sekä Mäntänvuoren Terveyden ja Mänttä-Vilppulan kaupungin väliset myyntisaamisten ja ostovelkojen maksusta pidättäytymiset kasvattavat ostovelkojen määrää.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä on liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallista verosaamista ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisajankohtanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja-velat toisistaan siinä tapauksessa, että ne liittyvät samaan veronsaajaan ja samaan verovelvolliseen.
| Kirjattu | Ostetut | |||
|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset (1000 €) | 1.1.2021 | tuloslaskelmaan | tytäryritykset | 31.12.2021 |
| Vahvistetut tappiot | 2 438 | 108 | 2 546 | |
| Myynti ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus | 253 | -30 | 223 | |
| Varaukset | 590 | -297 | 293 | |
| Osakepohjainen kannustinjärjestelmä | 122 | -62 | 60 | |
| IAS 37 ehdollinen vara | 527 | 223 | 749 | |
| IFRS 16 vaikutus | 715 | 58 | 774 | |
| Pilvipalvelut | 200 | 55 | 255 | |
| Muut erät | 710 | -209 | 83 | 584 |
| Laskennalliset verosaamiset taseessa | 5 555 | -154 | 83 | 5 484 |
| Laskennalliset verovelat | ||||
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 4 498 | 304 | 4 803 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä | 884 | -597 | 435 | 722 |
| IFRS 16 vaikutus | 337 | -1 | 336 | |
| Muut erät | 42 | -19 | 22 | |
| Laskennalliset verovelat taseessa | 5 761 | -312 | 435 | 5 884 |
| Vertailukelpoinen | Kirjattu tulos | Ostetut | Vertailukelpoinen | |
|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset (1000 €) | 1.1.2020* | laskelmaan | tytäryritykset | 31.12.2020* |
| Vahvistetut tappiot | 2 017 | 421 | 2 438 | |
| Velka B-sarjan osakkeenomistajille | 1 557 | -1 557 | 0 | |
| Myynti ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus | 283 | -30 | 253 | |
| Varaukset | 942 | -352 | 590 | |
| Osakepohjainen kannustinjärjestelmä | 53 | 69 | 122 | |
| IAS 37 ehdollinen vara | 369 | 157 | 527 | |
| IFRS 16 vaikutus | 452 | 263 | 715 | |
| Pilvipalvelut | 200 | 0 | 200 | |
| Muut erät | 333 | 376 | 710 | |
| Laskennalliset verosaamiset taseessa | 6 206 | -651 | 0 | 5 555 |
| Laskennalliset verovelat | ||||
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 3 969 | 529 | 4 498 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä | 1 503 | -619 | 884 | |
| IFRS 16 vaikutus | 192 | 145 | 337 | |
| Muut erät | 61 | -19 | 42 | |
| Laskennalliset verovelat taseessa | 5 726 | 35 | 0 | 5 761 |
* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
| Käytettävissä olevat verotappiot | Kirjatut veroarvot | Kirjaamattomat veroarvot | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Verotappiot | 2021 | 2020 | 2021 | 2020 | 2021 | 2020 |
| Viiden vuoden kuluessa erääntyvät | 1 944 | 3 681 | 736 | |||
| Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluessa erääntyvät | 21 916 | 18 752 | 2 547 | 2 438 | 2 225 | 1 312 |
| Yhteensä | 23 860 | 22 432 | 2 547 | 2 438 | 2 225 | 2 048 |
| Verot laskettuna Suomen verokannalla (20 %) | 4 772 | 4 486 |
Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen on perusteltua, kun konsernille kertyy todennäköisesti ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystytään hyödyntämään.
Konserni hakee pääsääntöisesti vähennysoikeuden kaikkiin ostamiensa tytäryritysten vahvistettuihin tappioihin. Verohallinto on myöntänyt oikeuden vahvistettujen tappioiden vähentämiseen omistajanvaihdoksista huolimatta.
Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni arvostaa sen hankintamenoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo.
Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Konsernilla ei ole johdannaisiksi luokiteltavia rahoitusinstrumentteja eikä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavia rahoitusvaroja. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahoitusvaroihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Konsernin myyntisaamiset, lainasaamiset, vuokravakuustalletukset ja rahavarat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi käyttäen efektiivisen korkokannan menetelmää ottaen huomioon mahdolliset arvonalentumiset.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin luokitellaan noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet. Konsernilla ei ole julkisilla markkinoilla noteraattuja osakesijoituksia.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Käytössä oleva luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
Konserni luokittelee lainat rahoituslaitoksilta, käytössä olevat luotolliset tilit, vuokrasopimusvelat, ostovelat ja muut velat jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi veloiksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Lainasitoumukseen liittyvät järjestelypalkkiot käsitellään transaktiomenoina. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi konserni luokittelee ehdolliset vastikkeet eli yritysjärjestelyissä syntyneet mahdolliset lisäkauppahinnat. Ehdollisista vastikkeista aiheutuville veloille ei makseta korkoa. Mahdollinen ehdollinen vastike eli lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson päätyttyä tulosvaikutteisesti. Konsernilla ei ole johdannaisiksi luokiteltavia rahoitusinstrumentteja.
Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
| 1000 € | Käyvän arvon |
Käypä arvo tulosvai |
Jaksotet tu hankin |
Kirjan pitoarvot |
Käyvät arvot |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2021 | Liite | hierarkia | kutteisesti | tameno | yhteensä | yhteensä |
| Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot | ||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Muut osakkeet ja osuudet | taso 3 | 1 476 | 1 476 | 1 476 | ||
| Vuokravakuustalletukset | 15 | taso 2 | 535 | 535 | 535 | |
| Muut saamiset | 15 | taso 2 | 90 | 90 | 90 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset | 16 | 79 701 | 79 701 | 79 701 | ||
| Muut saamiset | 16 | taso 2 | 479 | 479 | 479 | |
| Rahavarat | 4 257 | 4 257 | 4 257 | |||
| Yhteensä | 1 476 | 85 062 | 86 538 | 86 538 | ||
| Rahoitusvelkojen | ||||||
| kirjanpitoarvot | ||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 22 | taso 2 | 90 838 | 90 838 | 90 838 | |
| Vuokrasopimusvelat | 22 | taso 2 | 87 857 | 87 857 | 87 857 | |
| Muut velat | 22 | taso 2 | 607 | 607 | 607 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 22 | taso 2 | 1 283 | 1 283 | 1283 | |
| Luotollinen shekkitili | 22 | 0 | 0 | 0 | ||
| Vuokrasopimusvelat | 22 | taso 2 | 18 392 | 18 392 | 18392 | |
| Ostovelat ja muut velat | 18 | 52 571 | 52 571 | 52571 | ||
| Yhteensä | 251 548 | 251 548 | 251 548 |
Käypään arvoon konsernin taseeseen merkityt rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu arvostukseen perustuvien hierarkiatasojen ja arvostusmenetelmien mukaan seuraavasti:
Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisille varoille tai veloille noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Konsernilla ei ole hierarkiatason 1 mukaan arvostettuja rahoitusvaroja tai -velkoja.
Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Rahoitusvaroilla tai -veloilla ei käydä kauppaa aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Käyvät arvot ovat määritettävissä noteerattuihin markkinakursseihin ja -hintoihin perustuen sekä johdetun arvonmääri-
| 1000 € 31.12.2020 |
Liite | Käyvän arvon hierarkia |
Käypä arvo tulosvaikut teisesti |
Jaksotet tu hankin tameno |
Kirjan pitoarvot yhteensä |
Käyvät arvot yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot | ||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Muut osakkeet ja osuudet | taso 3 | 126 | 126 | 126 | ||
| Vuokravakuustalletukset | 15 | taso 2 | 545 | 545 | 545 | |
| Muut saamiset | 15 | taso 2 | 90 | 90 | 90 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset | 16 | 59 071 | 59 071 | 59 071 | ||
| Muut saamiset | 16 | taso 2 | 448 | 448 | 448 | |
| Rahavarat | 13 306 | 13 306 | 13 306 | |||
| Yhteensä | 126 | 73 460 | 73 586 | 73 586 | ||
| Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot |
||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 22 | taso 2 | 91 879 | 91 879 | 91 879 | |
| Vuokrasopimusvelat | 22 | taso 2 | 95 475 | 95 475 | 95 475 | |
| Muut velat | 22 | taso 2 | 644 | 644 | 644 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 22 | taso 2 | 1 415 | 1 415 | 1 415 | |
| Luotollinen shekkitili | 22 | 0 | 0 | 0 | ||
| Vuokrasopimusvelat | 22 | taso 2 | 18 705 | 18 705 | 18 705 | |
| Ostovelat ja muut velat | 18 | 45 262 | 45 262 | 45 262 | ||
| Yhteensä | 253 379 | 253 379 | 253 379 |
tyksen avulla. Myyntisaamisten ja rahavarojen tasearvo vastaa olennaisilta osin käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Lainojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut. Muiden rahoitusvelkojen tasearvo vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Taso 3: Käypä arvo ei perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon eivätkä muutkaan rahoitusvaran tai -velan käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla tai todennettavissa. Muut osakkeet ja osuudet konsenissa sisältävät ainoastaa noteeraamattomien yhtiöden osuuksia.
Konserni luokittelee liikkeelle laskemansa instrumentit niiden luonteen perustella joko omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhtiön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.
| 1 000 € | Osakkeiden lukumäärä kpl |
Osake pääoma |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Yhteensä |
|
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2020 Osakkeet yhteensä | 22 620 135 | 80 | 116 520 | 116 600 |
| Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2020 |
2 294 | |||
| 31.12.2020 ulkona olevat osakkeet | 22 617 841 | 80 | 116 520 | 116 600 |
| 1.1.2021 Osakkeet yhteensä | 22 620 135 | 80 | 116 520 | 116 600 |
| Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2021 |
25 900 | |||
| 31.12.2021 ulkona olevat osakkeet | 22 594 235 | 80 | 116 520 | 116 600 |
Pihlajalinnalla on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja muuhun yhtiön varojenjakoon.
Osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 222 747 364,13 euroa, josta tilikauden voitto on 13 893 203,86 euroa.
Hallitus esittää, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,30 euroa osakkeelta.
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset velat | ||
| Pankkilainat | 90 838 | 91 879 |
| Muut velat | 607 | 644 |
| Vuokrasopimusvelat | 87 857 | 95 475 |
| 179 302 | 187 997 | |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | ||
| Pankkilainat | 1 283 | 1 415 |
| Luotolliset shekkitilit | 0 | 0 |
| Vuokrasopimusvelat | 18 392 | 18 705 |
| 19 675 | 20 119 | |
| Korolliset rahoitusvelat yhteensä | 198 977 | 208 117 |
Konsernilla on tilinpäätöshetkellä käyttämättömiä sitovia lyhytaikaisia rahoituslimiittejä yhteensä 45,0 (40,0) milj. euroa. Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluottolimiittiä oli tilinpäätöstilanteessa käyttämättä 45,0 (60,0) miljoonaa euroa.
Konsernin valmiusluottosopimuksesta nostetut lainaerät ovat tosiasiallisesti pitkäaikaisia, vaikka nostettujen lainaerien maturiteetti on 1, 3 tai 6 kuukautta
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | ||
| Käyttöomaisuustontit | 305 | 286 |
| Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset | 86 963 | 94 605 |
| Käyttöoikeuskalusto | 588 | 583 |
| 87 857 | 95 475 | |
| Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat | ||
| Käyttöomaisuustontit | 63 | 88 |
| Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset | 17 715 | 17 723 |
| Käyttöoikeuskalusto | 614 | 894 |
| 18 392 | 18 705 |
| 1000 € | 2020 | Rahavirrat | Hankitut liike toiminnot |
Uudet osamak sut ja vuokra sopimusvelat |
Efektiivi nen korko |
2021 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset velat |
92 523 | -1 323 | 149 | 96 | 91 445 | |
| Lyhytaikaiset korolliset velat |
1 415 | -261 | 130 | 1 283 | ||
| Vuokrasopimusvelat | 114 179 | -19 822 | 2 801 | 9 090 | 106 248 | |
| Kokonaisvelat rahoitustoiminnasta |
208 117 | -21 406 | 2 801 | 9 369 | 96 | 198 976 |
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset, mahdollistaa konsernin strategian mukaiset investoinnit ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa osingonjaon ja osakeantien kautta.
Keskeisimmät pääoman hallintaa koskevat tunnusluvut ovat omavaraisuusaste, nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ja nettovelkaantumisaste.
| 1000 € | Liite | 2021 | 2020 Vertailukel poinen* |
|---|---|---|---|
| Oma pääoma | 122 611 | 114 190 | |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | 456 127 | 440 179 | |
| Omavaraisuusaste 1) | 26,9 % | 25,9 % | |
| Korolliset rahoitusvelat | 22 | 198 977 | 208 117 |
| Rahavarat | -4 257 | -13 306 | |
| Korolllinen nettovelka | 194 720 | 194 810 | |
| Nettovelkaantumisaste 2) | 158,8 % | 170,6 % | |
| Käyttökate | 62 638 | 52 164 | |
| Oikaisuerät** | 2 698 | 2 609 | |
| Oikaistu käyttökate | 65 336 | 54 773 | |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen |
3,0 | 3,6 |
*Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, Saas) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
** Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoi-
minnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman uuden pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen mukaiset kulukirjaukset ja poistojen peruutukset. Uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna esitetään Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA).
Konserni on tilikaudelle ostanut 60 000 kpl omaa osakettaan varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2020 antaman valtuutuksen perusteella. Osakkeet hankittiin Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet käytettiin osana yhtiön kannustusjärjestelmää. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä on hallussaan 25 900 kpl omia osakkeitaan.
1) Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Oma pääoma / (Taseen loppusumma - saadut ennakot)
2) Nettovelkaantumisaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Korollinen nettovelka / Oma pääoma
Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat luotto- ja vastapuoliriski sekä korko- ja maksuvalmiusriskit. Konserni toimii Suomessa eikä näin ollen altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiriskeille. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet ovat hallituksen hyväksymät ja rahoitusriskien tunnistamisesta ja käytännön riskienhallinnasta vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja yhdessä liiketoimintajohdon kanssa. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa riittävä maksuvalmius ja minimoida rahoituskustannukset sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin rahoituksellisesta tilanteesta ja riskeistä.
Konsernin talous- ja rahoitustoiminto seuraa aktiivisesti konsernin taloudellisten kovenanttien toteuma-arvoja sekä ennakoi rahoituksellista liikkumavaraa suhteessa kovenanttien maksimiarvoihin osana konsernin liiketoiminnan suunnittelua.
Konserni altistuu korkoriskille ulkoisen rahoitusjärjestelynsä kautta. Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti hallitus päättää konsernin lainakannan korkosuojauksen tarpeellisuudesta ja kattavuudesta. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole voimassaolevia korkosuojauksia, mutta inflaatiotilanteen ja korkojen nousupaineen vuoksi hallitus harkitsee korkoriskiltä suojautumista.
Tilinpäätöspäivänä 54 (56) prosenttia korollisista veloista on kiinteäkorkoista. Konsernin korollisten velkojen keskimääräinen vuosikorko tilikaudella oli noin 1,68 (1,87) prosenttia. Rahoitussalkun duraatio eli korkosidonnaisuusaika oli 3,2 (3,6) vuotta.
Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korkopositio tilikauden lopussa.
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Kiinteäkorkoiset rahoitusvelat | 107 567 | 115 790 |
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusvelat | 91 521 | 92 535 |
| Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä | 91 521 | 92 535 |
Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin voittoon ennen veroja, mikäli markkinakorot nousisivat tai laskisivat ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän korkopositioon.
| 2021 | 2021 | 2020 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|
| Muutos | 0,5 % -yksikköä korkeampi |
0,5 % -yksikköä matalampi |
0,5 % -yksikköä korkeampi |
0,5 % -yksikköä matalampi |
| Vaikutus voittoon ennen veroja |
-458 | 0 | -463 | 0 |
Koska konsernilla ei ole merkittäviä korollisia varoja, konsernin tuotot ja operatiiviset kassavirrat eivät olennaiseti altistu markkinakorkojen vaihtelulle.
Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla rahavirtaennusteita, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.
Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoitusmuotoja.
Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely Danske Bankin ja Nordean kanssa. Sopimus on voimassa 9.3.2023 asti. Pihlajalinna on aloittanut rahoituksensa uudelleenjärjestelyneuvottelut, jotka on tarkoitus saattaa päätökseen ennen maaliskuun 2022 loppua. Nykyinen rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.
Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä rahoitusvaroja 4,3 (13,3) miljoonaa euroa, jonka lisäksi konsernilla oli tilinpäätöstilanteessa käytettävissään 45,0 (40,0) miljoonaa euroa sitovia käyttämättömiä rahoituslimiittejä. Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluottolimiittiä oli tilinpäätöstilanteessa käyttämättä 45,0 miljoonaa euroa.
Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 26,9 (25,9) prosenttia. Konsernissa ei vakavaraisuuteen ja kannattavaan liiketoimintaan pohjautuen ole tunnistettu merkittävää riskiä lisärahoituksen saatavuuteen liittyen.
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 1000 € | Tasearvo 31.12.2021 |
alle 1 | vuosi 1-2 vuotta 2-3 vuotta | 3-4 vuotta |
yli 4 vuotta |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 92 121 | -2 958 | -90 984 | -265 | 0 | 0 |
| Vuokrasopimusvelat | 106 248 | -19 934 | -16 175 | -14 029 | -11 942 | -51 236 |
| Muut korolliset velat | 607 | -20 | -57 | -57 | -57 | -738 |
| Ostovelat | 52 571 | -52 571 | ||||
| Yhteensä | 251 548 | -75 483 | -107 216 | -14 351 | -11 999 | -51 974 |
| Tasearvo | alle 1 | 3-4 | yli 4 | |||
| 1000 € | 31.12.2020 | vuosi 1-2 vuotta 2-3 vuotta | vuotta | vuotta | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 93 293 | -3 526 | -3 337 | -90 960 | -249 | 0 |
| Vuokrasopimusvelat | 114 179 | -20 387 | -17 314 | -13 626 | -12 181 | -59 060 |
| Muut korolliset velat | 644 | -20 | -57 | -57 | -57 | -794 |
| Ostovelat | 45 262 | -45 262 |
Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille vuosineljänneksittäin. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee ja raportoi hallitukselle lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti.
Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Lainapankkien kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS 16 -vaikutusta). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2021.
Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat maaliskuun 2020 lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta. Vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen tilapäiset kovenanttiehdot olivat seuraavat: leverage ei saa ylittää tasoa 4,25 ja gearing ei saa ylittää tasoa 140 prosenttia. Rahoitusjärjestelyn kovenanttitasot – leverage 3,75 ja gearing 115 prosenttia – astuivat takaisin voimaan vuoden 2020 kolmannen neljänneksen tarkastelussa. Samassa yhteydessä rahoitusjärjestelyyn lisättiin pysyvästi uusi korkein marginaalitaso. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Tilanteessa 31.12.2021 rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 2,30 (2,78) ja gearing oli 91 (94) %.
Pihlajalinna ja lainapankit sopivat hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta Pohjola Sairaala Oy:n hankinnasta ja sen rahoittamisesta ja tilapäisestä gearing-kovenanttitason nostosta 140 prosenttiin vuoden 2022 ensimmäisen ja toisen neljänneksen osalta. Yritysjärjestely rahoitettiin helmikuussa 2022 lisäluottolimiitistä.
Lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2021, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 90,0 (90,0) milj. euroa.
Konsernin luottoriski koostuu pääasiassa liiketoimintaan liittyvien asiakassaamisten luottoriskistä. Konsernin suurimmat asiakkaat ovat kuntia, kuntayhtymiä tai suuria vakavaraisia pörssinoteerattuja yrityksiä. Liitetiedossa 16 Myyntisaamiset ja muut saamiset on esitetty konsernin keskeiset luottoriskit.
Yritys- ja henkilöasiakkaiden maksutiedot tarkistetaan joka käynnin yhteydessä. Perintäprosessissaan konserni käyttää ulkopuolista perintätoimistoa. Konserni tarjoaa yksityisasiakkaille rahoitusta SveaRahoituksen kautta. Kyseinen järjestely sisältää asiakkaan luottokelpoisuuden tarkistuksen.
Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 16 Myyntisaamiset ja muut saamiset. Tilikauden tulosvaikutteisten luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa (ks. liitetieto 20 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin).
Konserni toimii pääasiassa Suomen alueella eikä näin altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiriskille. Konsernilla on vähäisiä ulkomaanvaluutan määräisiä hankintoja vuosittain.
| 1000 € Hankinnan kohde |
Ajankohta | Toimiala | Kotipaikka |
|---|---|---|---|
| Työterveys Virta Oy | 4/2021 | Työterveyspalvelut | Oulu |
| Finla Työterveys Oy:n Mänttä-Vilppulan yksikön liiketoiminta |
11/2021 | Työterveyspalvelut | Mänttä-Vilppula |
Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista.
Seuraavat tiedot yrityshankinnoista on esitetty yhdistettynä, koska hankinnat eivät ole yksittäin tarkasteltuina olennaisia:
| 1 000 € | 2021 |
|---|---|
| Vastike | |
| Käteinen raha, peruskauppahinta | 17 941 |
| Kokonaishankintameno | 17 941 |
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
| 1 000 € | Liite | 2021 |
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 | 30 |
| Aineettomat hyödykkeet | 13 | 2 195 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | 14 | 2 801 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 1 | |
| Laskennallinen verosaaminen | 83 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1 552 | |
| Rahavarat | 1 527 | |
| Varat yhteensä | 8 188 | |
| Laskennallinen verovelka | 435 | |
| Uudelleenjärjestelyvaraus | 300 | |
| Vuokrasopimusvelat | 22 | 2 801 |
| Muut velat | 2 012 | |
| Velat yhteensä | 5 549 | |
| Hankittu nettovarallisuus | 2 640 |
Liikearvon syntyminen hankinnassa:
| 1000 € | Liite | 2021 |
|---|---|---|
| Luovutettu vastike | 17 941 | |
| Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus | -2 640 | |
| Liikearvo | 13 | 15 301 |
| Rahana maksettu kauppahinta | 17 941 | |
| Hankinnan kohteiden rahavarat | -1 527 | |
| Rahavirtavaikutus | 16 414 |
Aineettomina hyödykkeinä erilleen liikearvosta hankinnassa kirjattiin asiakassopimuksia, kilpailukieltosopimuksia ja potilastietokantaa. Aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on määritetty yrityskaupoissa vakiintuneen hintatason ja tulevien kassavirtojen diskontattujen arvojen perusteella. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu tuotto-odotuksista, hankittujen yritysten ammattitaitoisesta työvoimasta sekä synergiaeduista.
Hankintoihin liittyvät kulut 366 tuhatta on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.
Mikäli hankitut liiketoimininnot olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden alusta, olisi konsernin tilikauden liikevaihto ollut 616,3 miljoonaa euroa ja liikevoitto 27,4 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna lisäsi elokuussa 2021 omistustaan Alavuden, Ähtärin, Kuortaneen sekä Soinin kuntien kanssa omistamastaan Kuusiolinna Terveys Oy:stä.Osakekaupat tehtiin Kuortaneen kunnan kanssa. Konsernin omistusosuus kaupan jälkeen on 97 %.
Konsernilla on 28 (30) tytäryritystä vuonna 2021. Tytäryrityksistä 14 (16) on 100 % omistettuja ja 14 (14) tytäryritystä on osittain omistettuja. Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty liitetiedossa 30 Lähipiiritapahtumat. Vuonna 2021 konsernilla on 2 (1) osakkuusyritystä ja 1 (1) yhteinen toiminto.
| 1 000 € | Pääasiallinen | Määräysvallattomien omistajien osuus ääni vallasta |
Määräysvallattomien omistajien osuus voi tosta tai tappiosta |
Määräysvallattomien omis tajien osuus omasta pää omasta |
|||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tytäryritys | toimipaikka | 2021 | 2020 | 2021 | 2020* | 2021 | 2020 |
| Jämsän Terveys Oy | Jämsä | 49 % | 49 % | -1 653 | -289 | -1 422 | 231 |
| Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy | Hämeenlinna | 30 % | 30 % | -72 | 10 | -209 | -137 |
| Dextra Lapsettomuusklinikka Oy | Helsinki | 49 % | 49 % | 414 | 436 | 851 | 653 |
| Pihlajalinna Liikuntakeskukset -konserni | useita | 30 % | 30 % | -245 | -604 | 1 854 | 2 099 |
| Suomen Yksityiset Hammaslääkärit -konserni | useita | 37 % | 45 % | -3 | -23 | 393 | 477 |
| -1 559 | -469 | 1 467 | 3 322 |
| Jämsän Terveys Oy | Pihlajalinna Erityisasumis palvelut Oy |
Dextra Lapsettomuus klinikka Oy |
Pihlajalinna Liikunta keskukset -konserni |
Suomen Yksityiset Hammaslääkärit -konserni |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 2021 | 2020 | 2021 | 2020 | 2021 | 2020 | 2021 | 2020* | 2021 | 2020 |
| Lyhytaikaiset varat | 42 550 | 30 919 | 544 | 415 | 1 715 | 1 166 | 1 326 | 1 272 | 270 | 700 |
| Pitkäaikaiset varat | 1 808 | 1 810 | 4 524 | 2 582 | 1 369 | 1 712 | 37 694 | 40 725 | 2 087 | 2 070 |
| Lyhytaikaiset velat | 46 686 | 31 517 | 1 672 | 1 026 | 695 | 797 | 15 392 | 14 510 | 1 193 | 1 504 |
| Pitkäaikaiset velat | 481 | 647 | 4 062 | 2 421 | 18 | 168 | 18 239 | 21 246 | 20 | 84 |
| Liikevaihto | 75 022 | 73 997 | 4 302 | 3 650 | 5 980 | 5 425 | 12 579 | 11 797 | 4 392 | 4 478 |
| Liikevoitto | -3 576 | -698 | -214 | 82 | 1 149 | 1 149 | -458 | -1 921 | 12 | -80 |
| Voitto / tappio | -3 374 | -591 | -238 | 35 | 897 | 889 | -823 | -2 028 | -7 | -51 |
| Emoyrityksen omistajien osuus voitosta/tappiosta |
-1 721 | -301 | -167 | 24 | 483 | 453 | -578 | -1 425 | -4 | -28 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus voitosta/tappiosta |
-1 653 | -289 | -72 | 10 | 414 | 436 | -245 | -604 | -3 | -23 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | -3 911 | -2 537 | 18 | 283 | 1 386 | 1 401 | 4 158 | 3 737 | 155 | 360 |
| Investointien nettorahavirta | -137 | -125 | -2 164 | -126 | -600 | -772 | -1 512 | -286 | 118 | -176 |
| Rahoituksen nettorahavirta, | -201 | -209 | 2 146 | -157 | -793 | -623 | -2 620 | -7 015 | -255 | -214 |
| josta määräysvallattomille omistajille maksetut osingot |
-215 | -123 | -89 |
* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.
Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.
Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa.
| 1000 € | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|
| Osuudet osakkuusyrityksissä | Ullanlinnan Silmälääkärit Oy | 20 | 17 |
| Digital Health Solutions Oy | 288 | ||
| Osuudet yhteisissä toiminnoissa | Koy Levinpihlaja | 40 | 40 |
| Tasearvo yhteensä | 348 | 57 |
| Omistusosuus % | ||||
|---|---|---|---|---|
| Nimi | Pääasiallinen toimipaikka |
Toimiala | 2021 | 2020 |
| Ullanlinnan Silmälääkärit Oy | Helsinki | Terveyspalvelut | 37 % | 37 % |
| Digital Health Solutions Oy | Sotkamo | Kaikki laillinen liiketoiminta | 18 % |
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta esitetään Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -erässä, mutta vain siihen määrään asti, kuin konsernin osakesijoituksella oli tasearvoa.
Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona omistusosuuden mukaan.
| Omasta puolesta annetut vakuudet | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Takaukset | 4 407 | 4 401 |
| Kiinteistöjen alv-palautusvastuu | 59 | 85 |
| Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista | 849 | 794 |
| Vuokravakuustalletukset | 535 | 545 |
Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero siitä, voiko kiinteä vuosihinta sote-palveluissa myös laskea hinnantarkistuksen johdosta, on tilikauden lopussa yhteensä noin 3,7 (2,6) miljoonaa euroa. Jämsän Terveys nosti lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan. Lisävastakanne koskee mm. palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutosten vaikutusta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palvelusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa. Palveluntuottajalla on oikeus kustannusnousuja vastaaviin hinnanmuutoksiin, ja sopimusosapuolilla on neuvottelu- ja sopimisvelvoite. Jämsän Terveys vaatii lisävastakanteessaan Jämsän kaupungilta yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. Jämsän Terveys on tulouttanut ja sillä on edelleen saamisissaan lisävastakanteen mukaisia muuttuvia vastikkeita yhteensä 3,9 (3,8) miljoonaa euroa. Käräjäoikeuden istunnot pidettiin tammikuussa 2022. Käräjäoikeus on ilmoittanut antavansa päätöksen maaliskuun alussa.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi 11.6.2021 ratkaisun Pihlajalinnan ja Hattulan kunnan välisessä riita-asiassa. Käräjäoikeus katsoi, että Hattulalla ei ole ollut oikeutta purkaa sopimusta. Pihlajalinnan tuli kuitenkin korvata Hattulalle sopimussakkoina ja vahingonkorvauksena sopimuksen aikaisista rikkomuksista yhteensä 123 175 euroa korkoineen. Pihlajalinnan vastakanne hyväksyttiin perusteeltaan, mutta hylättiin määrältään. Kumpikin osapuoli vastasi omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Välimiesoikeus on 31.8.2021 todennut konserniin kuuluvaa tytäryhtiötä vastaan nostetussa välimiesmenettelyssä sopimusrikkomukseen perustuvassa asiassa, että sopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta aiheutunut vahinko kantajalle on määrältään 295 800 euroa. Välimiesoikeus on velvoittanut Pihlajalinnan suorittamaan vahingonkorvauksen ja kantajan oikeudenkäyntikulut 82 943 euroa sekä yhteisvastuullisesti korvaamaan välimiesmenettelyn kulut yhteensä 98 694 euroa.
Pihlajalinnalla on joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä vireillä. Näistä ei odoteta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Johdon avainhenkilöinä lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja.
Konsernin emoyritys on Pihlajalinna Oyj, joka omistaa kaikki Pihlajalinna Terveys Oy:n A-sarjan osakkeet.
| Yritys | Kotipaikka | Omistus osuus |
Osuus äänivallasta |
|---|---|---|---|
| Emoyritys Pihlajalinna Oyj | Tampere | ||
| Pihlajalinna Terveys Oy | Parkano | 100 % | 100 % |
| Ikipihlaja Johanna Oy | Jämsä | 100 % | 100 % |
| Jokilaakson Terveys Oy | Jämsä | 90 % | 90 % |
| Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy | Helsinki | 100 % | 100 % |
| Mäntänvuoren Terveys Oy | Mänttä-Vilppula | 91 % | 91 % |
| Ikipihlaja Kuusama Oy | Kokemäki | 100 % | 100 % |
| Ikipihlaja Sofianhovi Oy | Mänttä-Vilppula | 100 % | 100 % |
| Wiisuri Oy | Jyväskylä | 100 % | 100 % |
| Ikipihlaja Matinkartano Oy | Lieto | 100 % | 100 % |
| Ikipihlaja Setälänpiha Oy | Lieto | 100 % | 100 % |
| Ikipihlaja Oiva Oy | Raisio | 100 % | 100 % |
| Kolmostien Terveys Oy | Parkano | 96 % | 96 % |
| Jämsän Terveys Oy | Jämsä | 51 % | 51 % |
| Kuusiolinna Terveys Oy | Alavus | 97 % | 97 % |
| Lääkäriasema DokTori Oy | Lappeenranta | 100 % | 100 % |
| Kompassi Lääkärikeskus Oy | Seinäjoki | 100 % | 100 % |
| Mediapu Oy | Oulu | 100 % | 100 % |
| Pihlajalinna Turku Oy | Turku | 92 % | 92 % |
| Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy | Hämeenlinna | 70 % | 70 % |
| Pihlajalinna Oulu Oy | Oulu | 100 % | 100 % |
| Dextra Lapsettomuusklinikka Oy | Helsinki | 51 % | 51 % |
| Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy Kristiinankaupunki | 75 % | 75 % | |
| Linnan Klinikka Oy | Hämeenlinna | 100 % | 100 % |
| Pihlajalinna Liikuntakeskukset Oy | Tampere | 70 % | 70 % |
| Forever Helsinki Oy | Helsinki | 70 % | 70 % |
| Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy | Tampere | 63 % | 63 % |
| Pihlajalinna Hammasklinikat Oy | Tampere | 63 % | 63 % |
| Laihian Hyvinvointi Oy | Laihia | 81 % | 81 % |
Tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä.
Tilikaudella on toteutettu seuraavat konsernirakenteen muutokset (fuusiot):
| Fuusioitu yhtiö | Kohdeyhtiö | Ajankohta |
|---|---|---|
| Pihlajalinna Seinäjoki Oy | Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy | 9.4.2021 |
| Terveyspalvelu Verso Oy | Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy | 1.5.2021 |
| Työterveys Virta Oy | Pihlajalinna Oulu Oy | 1.9.2021 |
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Rahapalkat, johtoryhmä | 1 054 | 1 120 |
| Osakepalkkio, johtoryhmä | 226 | 381 |
| Luontoisedut, johtoryhmä | 16 | 25 |
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, johtoryhmä yhteensä | 1 297 | 1 526 |
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja Joni Aaltonen | ||
| Rahapalkat | 283 | 285 |
| Osakepalkkio | 100 | 136 |
| Luontoisedut | 21 | 13 |
| Yhteensä | 405 | 433 |
| Halllitus | ||
| Hallituksen varapuheenjohtaja Leena Niemistö | 58 | 45 |
| Hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén | 345 | 259 |
| Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Seija Turunen | 53 | 35 |
| Hallituksen jäsen Kati Sulin | 42 | 31 |
| Hallituksen jäsen Matti Jaakola (15.4.2021 asti) | 9 | 34 |
| Hallituksen jäsen Hannu Juvonen | 41 | 35 |
| Hallituksen jäsen Mika Manninen | 41 | 35 |
| Yhteensä | 588 | 473 |
Osakkeina maksettavasta vuosipalkkiosta hallituksen puheenjohtajalle luovutettiin yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä 5 000 osaketta, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1 212 osaketta kummallekin ja hallituksen jäsenille kullekin 808 osaketta.
Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 3 kuukautta. Yhtiö on velvollinen korvaamaan toimitusjohtajalle sopimuksen päättämisestä kertakorvauksen, joka vastaa 6 kuukauden kokonaispalkkaa. Toimitusjohtajan eläke-edut ovat lakisääteiset. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen.
| 2021 | 2020 | |
|---|---|---|
| Johdon avainhenkilöt | ||
| Maksetut vuokrat | 834 | 892 |
| Ostetut palvelut | 958 | 945 |
| Ostovelat | 83 | -3 |
Konserni on tilikaudella vuokrannut useita toimitilojaan johdon avainhenkilöltä: liiketilat Nokialta, Karkusta, Tampereelta ja Kangasalta.
Konsernin yhtiöllä on johdon avainhenkilön kanssa sopimus, jolla konserni ostaa terveydenhuollon ammattilaisten palveluita.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi ilman ehtoja Pihlajalinnan ja Pohjola Sairaalan yhdistymisen. Yrityskauppa on olennainen osa Pihlajalinnan kasvustrategiaa, ja se vahvistaa yhdistyvän uuden kokonaisuuden palveluvalikoimaa kaikilla terveydenhuollon erikoisaloilla. Yhdistyminen mahdollistaa myös palveluverkon maantieteellisen laajentamisen erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Kasvupotentiaalia vahvistaa kaupan yhteydessä Pohjola Vakuutuksen kanssa solmittu uusi viisivuotinen palvelusopimus. Yrityskaupan täytäntöönpanopäivä oli 1.2.2022.
Kaupan nettovelaton käteishinta oli aiemmin tiedotetun mukaisesti 31,8 miljoonaa euroa. Pohjola Sairaalan liikevaihto oli 62,5 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 59,4 miljoonaa euroa vuonna 2020. Pohjola Sairaala on ortopediaan eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmien hoitoon erikoistunut sairaalaketju, joka on perustettu 2013. Pohjola Sairaala toimii viidellä yliopistosairaalapaikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa.
Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2021 keskimäärin 295 henkilöä ja vuoden aikana yhtiössä toimi yli 300 ammatinharjoittajaa.
Pohjola Sairaala -hankinnan hankintamenolaskelmaa viimeistellään ja tullaan saattamaan päätökseen yhden vuoden kuluessa hankintahetkestä eli 31.1.2023 mennessä. Pihlajalinna esittää alustavan hankintamenolaskelman, minkä seurauksena Pohjola Sairaalan 31.1.2022 avaavaan taseeseen on tehty oikaisuja. Käyvän arvon oikaisut liittyvät pääasiallisesti käyttöoikeusomaisuuseriin, muihin varauksiin ja laskennallisiin veroihin.
| Vastike | |
|---|---|
| Käteinen raha, peruskauppahinta | 31 800 |
| Kokonaishankintameno | 31 800 |
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 358 |
|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 6 037 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | 112 771 |
| Muut saamiset | 4 612 |
| Laskennallinen verosaaminen | 3 848 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 8 584 |
| Rahavarat | 1 809 |
| Varat yhteensä | 138 019 |
| Laskennallinen verovelka | 1 095 |
| Muut varaukset | 4 881 |
| Vuokrasopimusvelat | 131 744 |
| Muut velat | 8 458 |
| Velat yhteensä | 146 178 |
| Alustava nettovarallisuus | -8 159 |
| Liikearvon syntyminen hankinnassa: | |
| Luovutettu vastike | 31 800 |
| Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus | 8 159 |
| Liikearvo | 39 959 |
| Rahana maksettu kauppahinta | 31 800 |
| Hankinnan kohteiden rahavarat | -1 809 |
| Rahavirtavaikutus | 29 991 |
Edellä esitettyihin hankintoihin liittyvät kulut tilikaudella 2021 yhteensä 953 tuhatta euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin (IFRS 3 -kulut). Hankintamenolaskelman laatiminen vaatii johdon arvioita hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvistä arvoista. Alustavaa hankintamenolaskelmaa voidaan tulla tarkentamaan lisäanalyysien ja lisätietojen perusteella. Oikaisut hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen käypiin arvoihin tulevat vaikuttamaan alustavaan arvioon liikearvosta. Nämä oikaisut voivat olla olennaisia.
Nimitystoimikunta ehdottaa Pihlajalinna Oyj:n 13.4.2022 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määräksi vahvistettaisiin seitsemän nykyisen kuuden sijaan.
Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen nykyisistä jäsenistä Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén valitaan uudelle toimikaudelle.
Nimitystoimikunta ehdottaa, että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan Heli Iisakka. Heli Iisakka (s. 1968, KTM) toimii Colliers Finland Oy:n talousjohtajana. Iisakka on riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta osakkeenomistajien nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Tämä suositus perustuu siihen, että Pihlajalinnassa on hyvän pohjoismaisen hallintomallin mukainen hallituksen ulkopuolinen osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on varmistaa, että hallituksen yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja kokemus ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset
Nykyisten jäsenten henkilö- ja luottamustehtävät on esitetty yhtiön sijoittajasivuilla: investors.pihlajalinna.fi/corporate-governance/board-of-directors.
Nimitystoimikunta ehdottaa lisäksi, että yhtiökokous valitsee Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että käynnissä olevien merkittävien sosiaali- ja terveysalaa koskevien muutosten sekä yhtiössä meneillään olevan voimakkaan strategisen kehityksen vuoksi hallituksen puheenjohtajan tehtävä on vielä tulevan toimikauden kokopäivätoiminen. Nimitystoimikunnan yhteisenä tahtotilana on, että hallituksen puheenjohtajan kokopäivätoimisuudesta sen jälkeen luovuttaisiin.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajan palkkio pysyy samana, ja että varapuheenjohtajan, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioita korotetaan, ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 39 000 euroa ja muille jäsenille 26 000 euroa.
Vuosipalkkio ehdotetaan maksettavaksi yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 %:lla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio voidaan maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä on yhtiökokouspäivänä 13.4.2022 ollut hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava palkkio voidaan suorittaa luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita tai osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kolmen viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2022 on julkistettu. Mikäli tämä ei ole oikeudellisista tai muista säädösperusteisista syistä, kuten esimerkiksi sisäpiirisäännökset huomioiden mahdollista, luovutetaan tai hankitaan osakkeet ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana tämän jälkeen tai vaihtoehtoisesti palkkio maksetaan tällöin rahana. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2023 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla.
Nimitystoimikunta ehdottaa, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan rahana jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
| 1000 € | Liite | 1.1. - 31.12.2021 | 1.1. - 31.12.2020 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1.1. | 5 205 | 4 224 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1.2. | 459 | 464 |
| Henkilöstökulut | 1.3. | -1 350 | -1 625 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 1.4. | -2 004 | -1 825 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1.5. | -4 795 | -4 303 |
| Liikevoitto (-tappio) | -2 486 | -3 065 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1.6. | -565 | -1 216 |
| Voitto (-tappio) ennen tilinpäätössiir- toja ja veroja |
-3 051 | -4 281 | |
| Tilinpäätössiirrot | 1.7. | ||
| Poistoeron muutos | -32 | -199 | |
| Konserniavustus | 20 350 | 14 000 | |
| Tuloverot | 1.8. | -3 373 | -1 821 |
| Tilikauden voitto (-tappio) | 13 893 | 7 698 |
| 1000 € | Liite | 31.12.2021 | 31.12.2020 |
|---|---|---|---|
| Vastaavaa | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 2.1. | 4 048 | 4 739 |
| Aineelliset hyödykkeet | 2.2. | 2 155 | 2 454 |
| Sijoitukset | 2.3. | 284 835 | 284 485 |
| 291 038 | 291 677 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | 2.4. | 37 | 39 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 2.5. | 82 787 | 58 056 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 2 179 | 7 840 | |
| 85 002 | 65 936 | ||
| Vastaavaa yhteensä | 376 040 | 357 613 | |
| Vastattavaa | |||
| Oma pääoma | 2.6. | ||
| Osakepääoma | 80 | 80 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 183 190 | 183 190 | |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio | 26 152 | 23 553 | |
| Tilikauden voitto/-tappio | 13 893 | 7 698 | |
| 223 316 | 214 522 | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 2.7 | 1 018 | 986 |
| Pakolliset varaukset | 2.8 | 21 | 48 |
| Vieras pääoma | 2.9 | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 90 368 | 91 066 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 61 316 | 50 992 | |
| 151 685 | 142 058 | ||
| Vastattavaa yhteensä | 376 040 | 357 613 |
| 1000 € | 31.12.2021 | 31.12.2020 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tilikauden tulos | 13 893 | 7 698 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 2 004 | 1 825 |
| Rahoitustuotot ja kulut | 565 | 1 216 |
| Muut oikaisut (tilinpäätössiirrot ja verot) | -16 944 | -11 999 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | -482 | -1 259 |
| Nettokäyttöpääoman muutos | -2 699 | 641 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | -3 181 | -618 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 1 449 | 1 154 |
| Maksetut välittömät verot | -2 416 | -70 |
| Liiketoiminnan rahavirta | -4 149 | 466 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -904 | -769 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -350 | |
| Investointien rahavirta | -1 254 | -769 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Konsernilainojen muutos | 11 724 | 22 929 |
| Konsernisaamisten muutos | -17 973 | -6 532 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -501 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nosto | 20 000 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -20 771 | -10 734 |
| Saadut konserniavustukset | 14 000 | 6 000 |
| Maksetut korot | -2 139 | -2 344 |
| Maksetut osingot | -4 517 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -582 | -692 |
| Rahoituksen rahavirta | -258 | 8 127 |
| Rahavarojen muutos | -5 661 | 7 824 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 7 840 | 16 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 2 179 | 7 840 |
Pihlajalinna Oyj (2617455-1), kotipaikka Tampere, on Pihlajalinna -konsernin emoyhtiö. Yhtiö on perustettu 15.4.2014.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoonsa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella.
| Kehittämismenot | 5 - 7 | vuotta |
|---|---|---|
| Muut aineettomat oikeudet | 5 - 7 | vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5 - 7 | vuotta |
| Koneet ja kalusto | 3 - 10 | vuotta |
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle 3 vuotta, sekä pienhankinnat (alle 850 euroa) on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Yhtiön sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, mikäli arvonalentuminen katsotaan pysyväksi.
Laskennallinen verovelka- tai saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Tuotteiden ja palveluiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä.
Yhtiön aktivoimat Pihlajalinna -mobiilisovellusta ja yhtiön verkkosivujen kehitystä koskevat tuotekehitysmenot poistetaan vaikutusaikanaan. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvä poistamaton kehittämismeno, joka rajoittaa voitonjakoa, oli tilikauden lopussa 489 (753) tuhatta euroa.
Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Liikevaihto toimialoittain | ||
| Palveluiden myynti | 5 205 | 4 224 |
| 5 205 | 4 224 |
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | 116 | 116 |
| Vuokratuotot laitteista | 328 | 328 |
| Saadut vakuutuskorvaukset | 0 | 1 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 19 | |
| Saadut avustukset | 14 | 0 |
| 459 | 464 |
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -1 234 | -1 514 |
| Eläkekulut | -100 | -96 |
| Muut henkilösivukulut | -16 | -16 |
| Yhteensä | -1 350 | -1 625 |
| Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana | 3 | 3 |
Pihlajalinna Oyj:n hallituksen palkkiot sisältyvät yhtiön henkilöstökuluihin. Varsinainen yhtiökokous 15.4.2021 päätti, että hallituksen kokopäivätoimiselle puheenjohtajalle maksetaan 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa.
Vuosipalkkio päätettiin maksaa yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio voitiin maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä oli yhtiökokouspäivänä 15.4.2021 hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava palkkio suoritettiin luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä 9 848 kappaletta heti osavuosikatsauksen 1.1.–31.3.2021 julkistamisen jälkeen eli 11.5.2021. Loput vuosipalkkiosta maksettiin samaan aikaan kerralla rahana. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2022 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla.
Osakkeina maksettavasta vuosipalkkiosta hallituksen puheenjohtajalle luovutettiin yhteensä 5 000 osaketta, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1 212 osaketta kummallekin ja hallituksen jäsenille kullekin 808 osaketta.
Yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Yhteenveto hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta sisältyy Palkitsemisraporttiin.
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineettomat hyödykkeet | -1 593 | -1 458 |
| Aineelliset hyödykkeet | -411 | -367 |
| -2 004 | -1 825 |
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Vapaaehtoiset henkilösivukulut | -111 | -49 |
| Toimitilakulut | -120 | -105 |
| Ajoneuvokulut | -19 | -24 |
| ICT kulut | -3 560 | -2 757 |
| Kone- ja kalustokulut | -1 | 0 |
| Myynti-, markkinointi- ja matkakulut | -77 | -36 |
| Hallintokulut | -848 | -1 331 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | -4 735 | -4 303 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 113 | 92 |
| Lausunnot | 6 | 5 |
| 119 | 97 |
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 1 449 | 1 154 |
| Muilta | 0 | 0 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä | 1 449 | 1 154 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Muille | -2 013 | -2 370 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä | -2 013 | -2 370 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -565 | -1 216 |
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus |
-32 | -199 |
| Saadut konserniavustukset | 20 350 | 14 000 |
| 20 318 | 13 801 |
| 1000 € | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Laskennallisen verosaamisen muutos | ||
| Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta | -3 373 | -1 821 |
| Tuloverot yhteensä | -3 373 | -1 821 |
| 1000 € | 31.12.2021 | 31.12.2020 |
|---|---|---|
| 2.1. Aineettomat hyödykkeet | ||
| Kehittämismenot Hankintameno tilikauden alussa |
1 607 | 1 607 |
| Hankintameno lopussa | 1 607 | 1 607 |
| Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa | -854 | -590 |
| Sumu-poistot tilikaudella | -264 | -264 |
| Kirjanpitoarvo lopussa | 489 | 753 |
| Muut aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 1 615 | 1 615 |
| Lisäykset | 43 | |
| Hankintameno lopussa | 1 658 | 1 615 |
| Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa | -1 028 | -789 |
| Sumu-poistot tilikaudella | -221 | -240 |
| Kirjanpitoarvo lopussa | 409 | 587 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 5 264 | 4 082 |
| Lisäykset | 787 | 645 |
| Siirrot erien välillä | 536 | |
| Hankintameno lopussa | 6 051 | 5 264 |
| Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa | -1 871 | -917 |
| Sumu-poistot tilikaudella | -1 108 | -954 |
| Kirjanpitoarvo lopussa | 3 072 | 3 393 |
| Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä | ||
| Hankintameno alussa | 6 | 440 |
| Lisäykset | 73 | 103 |
| Siirrot erien välillä | -536 | |
| Kirjanpitoarvo lopussa | 79 | 6 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 8 492 | 7 743 |
| Lisäykset | 903 | 749 |
| Siirrot erien välillä | ||
| Hankintameno lopussa | 9 394 | 8 492 |
| Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa | -3 753 | -2 295 |
| Sumu-poistot tilikaudella | -1 593 | -1 458 |
| Kirjanpitoarvo lopussa | 4 048 | 4 739 |
| 1000 € | 31.12.2021 | 31.12.2020 |
|---|---|---|
| 2.2. Aineelliset hyödykkeet | ||
| Koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 3 472 | 3 411 |
| Lisäykset | 112 | 172 |
| Vähennykset | -111 | |
| Hankintameno lopussa | 3 584 | 3 472 |
| Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa | -1 018 | -716 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 65 | |
| Sumu-poistot tilikaudella | -411 | -367 |
| Kirjanpitoarvo lopussa | 2 155 | 2 454 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 3 472 | 3 411 |
| Lisäykset | 112 | 172 |
| Vähennykset | 0 | -111 |
| Hankintameno lopussa | 3 584 | 3 472 |
| Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa | -1 018 | -716 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0 | 65 |
| Sumu-poistot tilikaudella | -411 | -367 |
| Kirjanpitoarvo lopussa | 2 155 | 2 454 |
| 2.3. Sijoitukset | ||
| Muut osakkeet ja osuudet | ||
| Lisäykset | 350 | |
| Hankintameno lopussa | 350 | |
| Tytäryhtiöosakkeet | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 284 485 | 284 485 |
| Hankintameno lopussa | 284 485 | 284 485 |
| Sijoitukset yhteensä | 284 835 | 284 485 |
Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty konsernin liitetiedossa 30 Lähipiiritapahtumat.
| 1000 € | 31.12.2021 | 31.12.2020 |
|---|---|---|
| 2.4. Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Saamiset muilta | ||
| Annetut vuokravakuudet | 37 37 |
39 39 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 37 | 39 |
| 2.5. Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Saamiset muilta | ||
| Muut saamiset | 376 | 303 |
| Siirtosaamiset | 2 195 | 1 483 |
| 2 570 | 1 786 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | -43 | 30 |
| Lainasaamiset | 59 788 | 41 815 |
| Siirtosaamiset | 20 445 | 14 426 |
| 80 190 | 56 271 | |
| Siirtosaamisten olennaiset erät | ||
| Konserniavustus | 20 350 | 14 000 |
| Myynnin jaksotus | 95 | 426 |
| Jaksotetut henkilösivukulut | 85 | |
| Muut | 2 109 | 1 483 |
| 22 639 | 15 909 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 82 760 | 58 056 |
| 2.6. Oma pääoma | ||
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma alussa | 80 | 80 |
| Osakepääoma lopussa | 80 | 80 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä | 80 | 80 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto alussa | 183 190 | 183 190 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto lopussa | 183 190 | 183 190 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio alussa | 31 251 | 24 244 |
| Osingonjako | -4 517 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -582 | -692 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio | 26 152 | 23 553 |
| Tilikauden voitto | 13 893 | 7 698 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 223 236 | 214 442 |
| Oma pääoma yhteensä | 223 316 | 214 522 |
| 1000 € | 31.12.2021 | 31.12.2020 |
|---|---|---|
| Edellisten tilikausien voitto/tappio | 26 152 | 23 553 |
| Tilikauden voitto | 13 893 | 7 698 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 183 190 | 183 190 |
| Aktivoidut kehittämismenot | -489 | -753 |
| Jakokelpoinen vapaa oma pääoma | 222 747 | 213 689 |
| Osakkeiden lukumäärä | 22 620 135 | 22 620 135 |
| joista yhtiön hallussa olevia omia osakkeita | 25 900 | 2 294 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä | 22 594 235 | 22 617 841 |
| 2.7. Tilinpäätössiirtojen kertymä | ||
| Kertynyt poistoero | 1 018 | 986 |
| 2.8. Pakolliset varaukset | ||
| Tappiolliset sopimukset | 21 | 48 |
| 2.9. Vieras pääoma | ||
| 2.9.1 Pitkäaikaiset velat | ||
| Velat muille | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 90 000 | 90 000 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 332 | 1 030 |
| Saadut vuokravakuudet | 36 | 36 |
| 90 368 | 91 066 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 90 368 | 91 066 |
| 2.9.2 Lyhytaikaiset velat | ||
| Velat muille | ||
| Ostovelat | 297 | 2 056 |
| Muut velat | 811 | 1 256 |
| Siirtovelat | 3 062 | 2 297 |
| 4 170 | 5 609 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 1 | 72 |
| Siirtovelat | 111 | |
| Muut velat | 57 035 | 45 311 |
| 57 147 | 45 383 | |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Henkilöstökulujaksotukset | 149 | 134 |
| Korkojaksotukset | 65 | 191 |
| Verot | 2 769 | 1 812 |
| Muut erät | 189 | 160 |
| 3 172 | 2 297 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 61 316 | 50 992 |
| 1000 € | 31.12.2021 | 31.12.2020 |
|---|---|---|
| Vakuudet ja vastuusitoumukset | ||
| Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet | ||
| Muut takaukset | 121 | 121 |
Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely Danske Bankin ja Nordean kanssa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää myöhemmin erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.
Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Lainapankkien kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS 16-vaikutusta ja IFRS-tulkintakomitean pilvipalveluita koskevaa käyttöönottomenojen agendapäätöstä). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2021.
Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat maaliskuun 2020 lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta kyseisen vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen osalta. Rahoitusjärjestelyn alkuperäiset kovenanttitasot – leverage 3,75 ja gearing 115 prosenttia – astuivat takaisin voimaan vuoden 2020 kolmannen neljänneksen tarkastelussa.
Samassa yhteydessä rahoitusjärjestelyyn lisättiin pysyvästi uusi korkein marginaalitaso. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Tilanteessa 31.12.2021 rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 2,30 ja gearing 91 prosenttia.
Pohjola Sairaala Oy:n hankinnan johdosta Pihlajalinna ja lainapankit sopivat ennen vuoden vaihdetta tilapäisestä gearing-kovenanttitason nostosta 140 prosenttiin vuoden 2022 ensimmäisen ja toisen neljänneksen osalta.
Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 45,0 (40,0) miljoonaa euroa. Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluottolimiittiä oli tilinpäätöstilanteessa käyttämättä 45,0 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna ja lainapankit sopivat Pohjola Sairaala Oy:n hankinnasta ja sen rahoittamisesta hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta. Yritysjärjestely rahoitettiin helmikuussa 2022 lisäluottolimiitistä.
Nostettu lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2021, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 90,0 (90,0) miljoonaa euroa.
| 1000 € | 31.12.2021 | 31.12.2020 |
|---|---|---|
| Vuokravastuut | ||
| Yhden vuoden kuluessa | ||
| Yli yhden enint. 5 vuoden kuluessa | 569 | 451 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 71 | 214 |
Tampereella 17. päivänä helmikuuta 2022
Mikko Wirén hallituksen puheenjohtaja Leena Niemistö Kati Sulin Seija Turunen
Hannu Juvonen
Mika Manninen Joni Aaltonen toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Tampereella sähköisen allekirjoituksen päivämäärällä KPMG Oy Ab
Lotta Nurminen
KHT
Olemme tilintarkastaneet Pihlajalinna Oyj:n (y-tunnus 2617455-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2021. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Haluamme kiinnittää huomiota liitetiedossa 1 kohdissa Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut sekä Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä esitettyihin saamisiin yhteensä 9,7 miljoonaa euroa, joista saataviin maksusuorituksiin liitetiedoissa kuvatuilla seikoilla voi olla vaikutusta. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.
| • Huomattava osuus konsernin liikevaihdosta perustuu pitkäaikaisiin kuntaulkoistussopimuksiin. Sopimuksiin sisältyy sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksia että muita ulkoistussopimuksia. |
• Olemme perehtyneet konsernitilin-päätökseen kirjattuihin arvionvaraisiin eriin keskusteluin johdon kanssa, analyyttisesti sekä aineistotarkastuksena. Olemme saaneet käyttöömme eriin liittyviä sopimuksia ja laskelmia sekä hal |
|---|---|
| • Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi liit |
lintomateriaalia. |
| tyä muuttuvia vastikkeita. | • Olemme saaneet käyttöömme konsernin käyttämältä asianajotoimistolta |
| • Sopimusten laajuuden, sopimusvastuiden määrittelyjen sekä muutostilanteisiin liittyvien neuvottelupykälien vuoksi ulkoistussopimuksiin liittyy merkittävä määrä arvionvaraisuutta, jolla saattaa olla merkittävä vaikutus konsernin tulok seen ja taseasemaan. |
oikeudellisia arvioita palvelusopimuksista ja konsernin vaatimusten juridisista perusteista sekä niiden suuruusluokasta. Olemme lisäksi haastatelleet asian ajotoimiston edustajaa tarkemmin näistä asioista. |
| • Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1 kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistus sopimusten kannattavuuteen viiveellä on selostettu kokonaisulkoistussopimuksiin liittyviä eriä: |
• Olemme saaneet käyttöömme lakiasiain vahvistuskirjeet käräjäoikeudessa käsiteltävään riita-asiaan liittyen. |
| • Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero kiinteän vuosihinnan määräytymisestä on tilinpäätöstilanteessa yhteensä noin 3,7 mil joonaa euroa. Jämsän Terveys on nostanut lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan ja yhtiöllä on saamisissaan Jämsän kaupungilta yhteensä 3,9 miljoonaa euroa liittyen palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutos ten vaikutuksesta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuseen sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palvelusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa. |
• Olemme arvioineet arvionvaraisten tuotto- ja kuluerien kirjausperiaatteita verrattuna IFRS-standardeihin sekä arvioineet arvionvaraisia eriä koskevien liitetietojen asianmukaisuutta. |
| • Olemme arvioineet aiemmin kirjattujen johdon arvionvaraisten erien kerty mistä konserniin sekä saaneet johdolta kirjallisen vahvistuksen kirjattujen saamisten kerrytettävyydestä. |
|
| • Mäntänvuoren Terveys Oy:llä on saamisia tilaajalta yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Saamiset liittyvät arvioon erikoissai raanhoidon investointikustannusvastuusta sekä palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin. |
• Olemme raportoineet tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle tarkemmin näiden arvionvaraisten erien sisällöstä. |
| • Kolmostien Terveys Oy:llä on saamisia tilaajalta yhteensä 1,7 miljoonaa euroa liittyen arvioon erikoissairaanhoidon investointikustannusvastuusta sekä palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin. |
|
| • Arvionvaraisten erien huomattava määrä suhteessa tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan sekä saamisten eräänty neisyys muodostavat kuntaulkoistussopimusten perusteella kirjatuista arvionvaraisista eristä tilintarkastuksen kannalta keskeisen seikan. |
|
• Konserni on laajentanut toimintaansa yrityshankintojen kautta, minkä seurauksena konsernin taseeseen 31.12.2021 sisältyy liikearvoa 188,9 miljoonaa euroa.
• Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentumistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden määrittäminen edellyttää johdon harkintaa, joka koskee mm. liikevaihdon kasvua, diskonttauskorkoa, pitkän aikavälin kasvutekijää ja inflaatiota.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana Pihlajalinna Oyj:n perustamisesta 15.4.2014 alkaen yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta ja Pihlajalinna Terveys Oy:ssä 31.12.2010 päättyneestä tilikaudesta alkaen. Pihlajalinna Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 8.6.2015. Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Tampereella 21.helmikuuta 2022 KPMG OY AB
KHT
Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 13.4.2022 klo 14.00 alkaen. Kokous järjestetään poikkeusjärjestelyin ilman osakkeenomistajien tai näiden asiamiesten läsnäoloa Pihlajalinnan pääkonttorissa, osoitteessa Kehräsaari B, 33200 Tampere.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 1.4.2022 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen äänestämällä ennakkoon, tulee ilmoittautua ja äänestää ennakkoon viimeistään 7.4.2022 klo 15.00, johon mennessä ilmoittautumisen ja äänten täytyy olla vastaanotettu. Ilmoittautuminen voi tapahtua joko verkkosivuilla olevan ilmoittautumislinkin kautta osoitteessa investors.pihlajalinna.fi tai osakkeenomistaja voi toimittaa Pihlajalinnan yhtiökokouksen internet-sivuilla 25.3.2022 alkaen saatavilla olevan ennakkoäänestyslomakkeen tai vastaavat tiedot Innovatics Oy:lle sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postitse Innovatics Oy, Yhtiökokous / Pihlajalinna Oyj, Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki. Jos osakkeenomistaja osallistuu kokoukseen toimittamalla ennakkoäänet Innovatics Oy:lle sähköpostitse tai postitse ennen ilmoittautumisen ja ennakkoäänestyksen päättymistä, katsotaan tämä äänten toimitus ilmoittautumiseksi varsinaiseen yhtiökokoukseen, kunhan se sisältää edellä mainitut ilmoittautumiseen ja ennakkoäänestämiseen vaadittavat tiedot.
Ennakkoäänestystä koskevat ohjeet ovat myös saatavilla Pihlajalinnan yhtiökokouksen internet-sivuilla. Lisätietoja ilmoittautumiseen ja ennakkoäänestämiseen saa ilmoittautumisaikana myös soittamalla numeroon +358 10 2818 909 arkisin kello 9.00–12.00 ja kello 13.00–16.00.
Mahdolliset valtakirjat tulee toimittaa joko sähköisen ilmoittautumisen ja ennakkoäänestyksen yhteydessä taikka sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteeseen Pihlajalinna Oyj/Yhtiökokous, PL Kehräsaari B, 33200 Tampere ennen ilmoittautumisajan ja äänestysajan päättymistä, mihin mennessä mainittujen valtakirjojen on oltava perillä.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaettaisiin osinkona 0,30 euroa osakkeelta. Koska hallituksen ehdottaman osingon määrä alittaa osakeyhtiölain 13 luvun 7 §:n mukaisen vähemmistöosingon määrän, osakkeenomistajilla on oikeus vaatia maksettavaksi edellä tarkoitettua vähemmistöosinkoa. Vähemmistöosinko on jaettava, jos vaatimusta ennakkoäänestyksessä kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa yhtiön kaikista osakkeista. Vähemmistöosingon määrä vastaa puolta emoyhtiön tilikauden voitosta eli 0,307 euroa osakkeelta. Vähemmistöosinkoa vaativa osakkeenomistaja voi ennakkoäänestyksessä äänestää vähemmistöosingon puolesta, eikä erillistä vaatimusta tai vastaehdotusta tarvitse tehdä.
Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 19.4.2022 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 26.4.2022.
Osavuosikatsaukset julkaistaan noin klo 8.00 suomeksi sekä englanniksi ja ne ovat luettavissa Pihlajalinnan verkkosivuilta osoitteessa investors.pihlajalinna.fi.
Pihlajalinnan johto järjestää säännöllisesti analyytikoille ja tiedotusvälineille tiedotustilaisuuksia. Pihlajalinna noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ja suljettua ikkunaa ennen tulosten julkistamista.
Pihlajalinnan tietojen mukaan seuraavat investointipankit ja osakevälittäjät seuraavat Pihlajalinnaa ja julkaisevat yhtiöstä raportteja. Pihlajalinna ei vastaa analyyseissä esitetyistä arvioista.
Marko Savolainen, lakiasiainjohtaja, +358 400 195 213, [email protected] Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290, [email protected] Lisätietoja saatavilla sijoittajaosiossa osoitteessa investors.pihlajalinna.fi
pihlajalinna.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.