AI Terminal
HKScan Oyj
Earnings Release • May 10, 2022
3271_10-q_2022-05-10_722b7579-82da-440f-83d8-2f6aa0eb4e33.pdf
Earnings Release
Open in ViewerOpens in native device viewer
Osavuosikatsaus Q1 2022
HKScanin osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2022
HKScanin liiketulos ennakoidusti vertailukautta heikompi, tulosnäkymä vuodelle 2022 ennallaan
Tammi-maaliskuu 2022
- HKScanin liikevaihto oli 437,2 (427,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin luvuin liikevaihto kasvoi lähes neljä prosenttia. Liikevaihto kasvoi kaikilla yhtiön kotimarkkinoilla. Food service -myynti sekä aterioiden ja ateriakomponenttien vähittäiskauppamyynti kasvoivat selvästi.
- Konsernin liiketulos oli -8,9 (-1,1) miljoonaa euroa.
- Konsernin vertailukelpoinen liiketulos heikkeni ennakoidusti vertailukaudesta ja oli -8,5 (-1,1) miljoonaa euroa. Baltian negatiivinen tuloskehitys aiheutti suurimman poikkeaman konsernin liiketulokseen.
- HKScanin kaikkia kotimarkkinoita koskeva vuoden 2021 lopulla alkanut voimakas kustannusinflaatio ja sitä edelleen kiihdyttävä sota Ukrainassa ovat nostaneet energian, viljan ja muiden tuotantopanosten hinnat ennätyksellisen korkeiksi. Turvatakseen liiketoiminnalleen keskeisen kotimaisen liharaaka-aineen riittävyyden on HKScan nostanut liharaaka-aineen tuottajahintoja ennakoitua nopeammin.
- HKScanin kustannukset nousivat poikkeuksellisen nopeasti ja huomattavan paljon. Hinnoittelun rakenteellisesta viiveestä johtuen myyntihintojen nousu ja oman toiminnan tehostaminen eivät täysin kompensoineet voimakasta kustannusten nousua.
- Etelä-Korean ostovoimainen markkina avautui suomalaisille siipikarjatuotteille tammikuussa.
- Liiketoiminnan rahavirta oli -34,4 (3,3) miljoonaa euroa. Vertailukautta heikomman liiketuloksen lisäksi rahavirtaa heikensivät käyttöpääoman muutokset, joista suurimpana ostovelkojen tavanomainen kausivaihtelu.
- Korollinen nettovelka oli 355,0 (308,0) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 110,6 (95,6) prosenttia.
- Ukrainan sodan myötä HKScanin toiminnallinen painopiste on siirretty lyhyen aikavälin toimenpiteisiin tuloskehitystä heikentävien vaikutusten minimoimiseksi ja tuloskehityksen varmistamiseksi nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
- HKScanin näkymät vuodelle 2022 ovat muuttumattomat, ja yhtiö uskoo kykyynsä vahvistaa tuloskehitystään loppuvuoden aikana.
Sulkeissa olevat luvut viittaavat samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna, ellei toisin mainita. Raportin luvut ovat tilintarkastamattomat.
Näkymät 2022
Vuonna 2022 HKScan arvioi konsernin vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2021. Alkuvuoden 2022 vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan olevan vertailukautta heikompi yhtiön tuloskehitykseen voimakkaasti vaikuttavasta inflaatiosta sekä kansainvälisestä liha- ja viljamarkkinan merkittävästä epätasapainosta johtuen. Koko vuoden tuloskehitykseen vaikuttaa merkittävästi kansainvälisen liha- ja viljamarkkinan kehitys.
Avainluvut, liikevaihto
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 437,2 | 427,5 | 1 815,3 |
| Suomi | 182,6 | 179,8 | 772,3 |
| Ruotsi | 163,9 | 161,8 | 700,4 |
| Tanska | 49,4 | 45,4 | 172,7 |
| Baltia | 41,2 | 40,5 | 170,0 |
Avainluvut, liiketulos
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Liiketulos | -8,9 | -1,1 | 17,9 |
| - % liikevaihdosta | -2,0 | -0,3 | 1,0 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | -8,5 | -1,1 | 14,5 |
| - % liikevaihdosta | -1,9 | -0,3 | 0,8 |
| Vertailukelpoinen liiketulos, Suomi | -1,2 | -0,5 | 8,5 |
| - % liikevaihdosta | -0,7 | -0,3 | 1,1 |
| Vertailukelpoinen liiketulos, Ruotsi | 0,2 | 2,4 | 22,9 |
| - % liikevaihdosta | 0,1 | 1,5 | 3,3 |
| Vertailukelpoinen liiketulos, Tanska | 0,5 | 0,0 | 0,0 |
| - % liikevaihdosta | 1,0 | -0,1 | 0,0 |
| Vertailukelpoinen liiketulos, Baltia | -4,9 | 0,7 | -5,1 |
| - % liikevaihdosta | -11,8 | 1,7 | -3,0 |
Avainluvut, muut
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Käyttökate (EBITDA) | 5,9 | 14,7 | 78,1 |
| Tulos ennen veroja | -10,7 | -5,7 | 6,6 |
| - % liikevaihdosta | -2,4 | -1,3 | 0,4 |
| Tilikauden tulos | -10,9 | -6,2 | -1,2 |
| - % liikevaihdosta | -2,5 | -1,5 | -0,1 |
| Tulos/osake, euroa | -0,12 | -0,07 | -0,06 |
| Vertailukelpoinen tulos/osake, euroa | -0,11 | -0,07 | -0,10 |
| Liiketoiminnan rahavirta | -34,4 | 3,3 | 54,6 |
| Rahavirta investointien jälkeen | -38,5 | 69,6* | 81,2* |
| Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, % | 2,5 | 4,3 | 3,6 |
| Korollinen nettovelka | 355,0 | 308,0 | 314,5 |
| Nettovelkaantumisaste % | 110,6 | 95,6 | 95,2 |
* Sisältää Vantaan kiinteistön (tontti ja rakennukset) myynnin 76,1 miljoonalla eurolla.
HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä
Vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä HKScanin liikevaihto kasvoi. Tuloskehitys heikkeni ennakoidusti vertailukaudesta. Vertailukelpoinen liiketulos oli -8,5 miljoonaa euroa, kun se vertailukaudella oli -1,1 miljoonaa euroa. Syyt tähän ovat selvät. Jo viime vuoden loppupuolella alkanut kaikkia markkinaalueitamme koskeva voimakas kustannusinflaatio, ja sitä edelleen kiihdyttänyt sota Ukrainassa nostivat tuotantopanosten hinnat ennätyskorkeiksi. HKScanin kustannukset nousivat poikkeuksellisen nopeasti ja huomattavan paljon. Yhtiö ei kyennyt myyntihintojen nostamisella eikä tuotannon tehostamistoimilla täysin kompensoimaan voimakasta kustannusten nousua huolimatta siitä, että myyntihintojen nosto ja tuotannon tehostamistoimet olivat vertailukautta suuremmat.
Liikevaihto kasvoi kaikilla kotimarkkinoilla
Tammi-maaliskuussa konsernin liikevaihto kasvoi vertailukelpoisin luvuin lähes neljä prosenttia vertailukaudesta. Pandemiarajoitusten asteittaisen purkamisen myötä myynnin kasvu oli erityisen vahvaa food service -kanavassa, missä kasvua oli noin 22 prosenttia. Food service -myynnin kasvun ennakoidaan vahvistuvan edelleen loppuvuoden aikana, mikä tukee konsernin positiivista tuloskehitystä. Myös myyntihintojen korotukset nostivat osaltaan liikevaihtoa.
Liha- ja viljamarkkinoiden tilanne täysin poikkeuksellinen
Vertailukelpoinen liiketulos jäi vertailukautta heikommaksi kaikissa liiketoimintayksiköissämme Tanskaa lukuun ottamatta. Tanskassa olemme onnistuneet haastavassa toimintaympäristössä edistämään strategiaamme ja paransimme vertailukelpoista liiketulostamme. Olen erittäin tyytyväinen kehitykseemme Tanskassa. Olemme tuotteiston kehittämisellä, myyntikanavavalinnoilla sekä tuotannon tehostamistoimenpitein kyenneet rakentamaan vakaampaa ja kannattavampaa perustaa liiketoiminnalle tässä hetkessä ja myös tulevaisuutta varten. Suomessa ja Ruotsissa emme kyenneet nostamaan myyntihintoja kustannusnousujen mukaisessa aikataulussa, ja molempien markkinoiden vertailukelpoiset liiketulokset heikkenivät vertailukaudesta. Kaikista selvin tuloksen heikkeneminen tapahtui Baltiassa. Täysin poikkeuksellinen hintatilanne liha- ja viljamarkkinoilla haastoi koko pitkän paikallisen arvoketjumme ja liiketoimintamallimme Baltiassa. Sianlihan hintataso Euroopassa nousi merkittävästi katsauskauden lopulla ja sen uskotaan nousevan edelleen, mikä vahvistaa merkittävästi oman toimintamme kilpailuasemaa Baltiassa. Samanaikaisesti viljan ja energian hintojen nousu painaa tulosta edelleen.
Ukrainan sodan myötä HKScanin toiminnallinen painopiste on siirretty lyhyen aikavälin toimenpiteisiin tuloskehitystä heikentävien vaikutusten minimoimiseksi ja tuloskehityksen varmistamiseksi nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä sisältää määrätietoista työtä kustannusten siirtämiseksi ketjussa eteenpäin myyntihintoihin samalla, kun kustannusten suunnitelmallinen hallinta korostuu.
Laajeneminen kasviksiin tukee strategista matkaa monipuoliseksi ruokataloksi
Keskeisenä osana Ruokatalo-strategiaamme julkistimme katsauskauden jälkeen yhteistyön Suomen johtavan vihanneskauppayhtiön Vihannes-Laitila Oy:n kanssa. Perustimme yhteisyrityksen, Kasviskonttori Oy:n, kehittämään ja tuomaan markkinaan jalostettuja tuoreita kasviksia. Uudet tuotteet tuodaan kuluttajamarkkinaan vuoden kuluessa. Kasvisten käytön arvioidaan kasvavan edelleen ja erityisesti tuoreiden jalostetumpien kasvisten kulutuksen ennakoidaan kasvavan kuluttajamarkkinaan tuotavien uutuuksien myötä. Korkealaatuiset kasvistuotteet täydentävät kuluttajien toivomalla tavalla HKScanin nykyistä tuotevalikoimaa luoden laajuutta ja monipuolisuutta, mikä vahvistaa myös kaupallista toimintaamme ja rooliamme kuluttajille monipuolisena ruokatalona.
Kävimme katsauskauden aikana yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut konsernin toimintamallin kehittämiseksi. Tehty muutos selkeyttää konsernitoimintojen ja liiketoimintayksiköiden välistä työnjakoa entisestään. Muutos painottaa liiketoimintayksiköiden tulosvastuuta ja konsernin roolia strategian kokonaisvaltaisessa johtamisessa sekä pörssiyhtiön hyvän hallintotavan johtamisessa. Uudessa konsernin ja liiketoimintayksiköiden tehtäväjaossa pystyimme rationalisoinnein parantamaan myös konsernin kustannustehokkuutta.
Epävakaa geopoliittinen tilanne tuo muutoksia ruoan toimitusketjuihin
Epävakaa geopoliittinen tilanne lisää liiketoiminnan haasteita ja muuttaa markkinaa tavalla, jossa kotimaiset raaka-aineet sekä jo ennestään tutut ja turvalliset tuotteet vahvistavat rooliaan kuluttajakysynnässä. Ruoan kuluttajahinnat tulevat nousemaan merkittävästi, mikä vaikuttaa sekä kaupan valikoimiin että kulutuskysyntään. Myös tässä suhteessa HKScanilla on varsin hyvä asema markkinassa ja tilanne luo yhtiölle uusia mahdollisuuksia. Samanaikaisesti tulemme näkemään kehityksen, jossa merkittävät ruoka-alan toimijat tulevat kansainvälisten toimitusketjujensa osalta hakemaan aiempaa enemmän luotettavuutta ja toimitusvarmuutta. Tämä on myös HKScanille mahdollisuus vahvistaa olemassa olevia asiakkuuksia ja löytää uusia.
Ukrainan sodan myötä kohtaamme uudentyyppisiä liiketoiminnan riskejä, jotka liittyvät venäläisen energian saatavuuteen ja energian hintaan sekä kasvaneeseen kyberriskiin. Olemme yhtiönä varautuneet varsin hyvin energiariskeihin ja laatineet suunnitelmat, joiden toteutus riskien poistamiseksi on myös pitkällä. Kyberriskeihin varautuminen on ollut vahvasti agendallamme jo pidemmän aikaa.
Kotimaisen liharaaka-aineen saatavuuden turvaaminen on myös kuluttajan etu
Merkittävin lähiajan riski kotimarkkinoillamme liittyy liharaaka-aineen saatavuuteen erityisesti kuluvan vuoden lopulla ja ensi vuonna, sillä alkutuotannon arvoketju on myös ajallisesti pitkä. Ruokaketjun toimijoilta, erityisesti teollisuudelta ja kaupalta, edellytetään jatkossa nopeaa reagointikykyä kustannusmuutoksiin, sillä niiden nopeus ja suuruus voivat negatiivisilla vaikutuksillaan vaarantaa koko ruokaketjun toiminnan ja kotimaisen ruoan tuotannon. On oletettavaa, että maailmanmarkkinoilla hyödykkeiden hintavaihtelut tulevat myös tulevina vuosina olemaan aiempaa suurempia. Nyt käsillä olevan muutoksen välttämättömyydelle on ymmärrystä ja tarvittavien taloudellisten muutosten kokoluokka on poikkeuksellinen. Kustannusnousujen vieminen eteenpäin koko ketjussa on lihantuottajan talouden perusta. Tämä tarkoittaa väistämättä myös kuluttajahintojen selvää nousua.
Toistaiseksi kriittisintä on ollut pyrkiä turvaamaan maatilojen maksuvalmiutta. Siihen tuottajahintatasoon on vielä pitkä matka, jolla myös maatilojen kannattavuus on vaadittavalla tasolla. Tästä syystä aktiivinen keskustelu asiakkaiden kanssa kustannusten siirtämiseksi eteenpäin ketjussa on merkittävässä roolissa myös loppuvuoden aikana. Se on ainoa keino luoda jatkuvuutta kotimaisen liharaaka-aineen ja ruoan tuotannolle, sillä tämänhetkinen tuottajahintataso ei sitä nykyisillä tuotantopanosten hinnoilla mahdollista. Uskon, että kaikki ruokaketjun toimijat ymmärtävät tilanteen vakavuuden ja ovat valmiita päätöksiin, joilla kotimainen ruoan tuotannon perusta ei murru vaan vahvistuu. Uskon, että tämä on myös kuluttajien etu epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa.
Liiketoimintaympäristön muutoksia on nykytilanteessa vaikea ennakoida. Siitä huolimatta uskomme kykyymme vahvistaa tuloskehitystämme loppuvuoden aikana. Ruoalla on merkitystä aina ja erityisesti epävakaina aikoina. Strateginen tavoitteemme on kasvaa monipuoliseksi ja vahvaa omistaja-arvoa luovaksi ruokataloksi.
Keskeistä tammi-maaliskuussa 2022
HKScan laajenee kasviksista valmistettujen lisäarvotuotteiden kasvavaan markkinaan yhteistyössä Vihannes-Laitilan kanssa
HKScan ja Vihannes-Laitila perustivat katsauskauden jälkeen huhtikuussa yhteisyrityksen. Kasviskonttori Oy vastaa kasvavaan kuluttajakysyntään ja uudistaa tuoreiden kasvistuotteiden tarjontaa. Yhtiö tuo vuoden kuluessa markkinoille nykyistä jalostetumpia käyttö- ja kypsennysvalmiita tuoreita kasvistuotteita. Yhteistyö edistää HKScanin strategista tavoitetta kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi.
HKScanille kumppanuus Suomen johtavan vihanneskauppayhtiön kanssa on luonteva osa yhtiön strategian mukaista laajenemista uusiin raaka-aineisiin ja tuoteryhmiin. Kasvisten käyttö on ollut vahvassa kasvussa ja tuotteiden jalostusaste on ollut keskimäärin hyvin matala. Käynnistyvä yhteistyö tarjoaa erinomaisen pohjan luoda lisäarvoa kasvistuotteille, kehittää valikoimaa ja edistää kasvua. Tuoreet, luotettavista raaka-aineista valmistetut kasvistuotteet täydentävät hyvällä tavalla HKScanin tuotevalikoimaa, joka koostuu monipuolisista lihatuotteista, välipaloista ja aterioista.
HKScan omistaa yhteisyritys Kasviskonttori Oy:stä 80 prosenttia ja Vihannes-Laitila 20 prosenttia. Uudet kasvistuotteet valmistetaan HKScanin Euran tuotantolaitoksella.
Ukrainan sodan vaikutuksia HKScaniin
HKScan tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainan kansaa ja itsenäistä Ukrainan valtiota vastaan. HKScanilla ei ole liiketoimintaa Venäjällä eikä Valko-Venäjällä. Venäjän vuonna 2014 asettamien pakotteiden jälkeen HKScanilla ei ole ollut elintarvikkeiden vientiä Venäjälle. Yhtiö on myös keskeyttänyt Ukrainan sodan seurauksena marginaalisen pienen viennin Valko-Venäjälle. HKScan on päättänyt yhteistyösopimuksia yhtiöiden kanssa, joilla on merkittävä venäläinen omistus. Toistaiseksi Ukrainan sodalla ei ole ollut vaikutuksia HKScanin toimitusvarmuuteen.
Merkittävimmät Ukrainan sodan vaikutukset HKScaniin liittyvät kustannusinflaatioon ja liharaaka-aineen hinnan nousuun. Riskiksi on noussut myös energian saatavuus erityisesti yhtiön Baltian liiketoiminnalle. HKScan on tarkastellut kriittisesti yhtiön energialähteitä ja kartoittanut vaihtoehdot venäläiselle energialle, jonka osuus yhtiön käyttämästä energiasta on konsernissa suhteellisen pieni. Yhtiö rakentaa maakaasun korvaavia varajärjestelmiä ja kehittää tuotantolaitostensa energiaratkaisuja siten, että se luopuu venäläisen energian käytöstä suurelle yhtiölle poikkeuksellisen nopealla aikataululla noin puolessa vuodessa. Samalla HKScan varmistaa tuotantolaitostensa energian saannin myös mahdollisissa poikkeustilanteissa ja lisää energiaratkaisujensa joustavuutta. Yhtiö on jo kevään aikana luopunut merkittävästä osasta käyttämästään venäläisestä energiasta investoimalla uusiin energiaratkaisuihin sekä toimittajavalinnoilla.
Sota Ukrainassa on kasvattanut epävarmuutta kansainvälisillä viljamarkkinoilla, mikä on johtanut voimakkaasti kohonneeseen hintatasoon sekä epävarmuuteen liittyen viljan saatavuuteen. Lisäksi tilanne on vaikuttanut maatilojen käyttämien muiden tuotantopanosten, erityisesti lannoitteiden, saatavuuteen ja hintaan. Vaikutukset ovat jo realisoituneet ja niiden ennakoidaan jatkuvan vuonna 2023.
HKScanin tuotevalikoima aiempaa monipuolisempi Ruotsissa
HKScanin vahva ja arvostettu Scan-brändi laajeni kasvipohjaisiin tuotteisiin maaliskuussa 2022. Valikoimaan kuuluu viisi uutta kasvipohjaista vaihtoehtoa suosituista Scan-klassikkotuotteista, ja ne valmistetaan ruotsalaisista raaka-aineista. Helppokäyttöiset, laadukkaat ja hyvänmakuiset tuotteet vastaavat paikallisen kasvipohjaisen ruoan kuluttajakysynnän kasvuun sekä edistävät HKScanin strategiaa kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi. Kaupan ja kuluttajien ensireaktiot tuotteista ovat olleet positiivisia.
HKScanin ja Scandinavian Aquasystemsin yhteistyö Gårdsfisk-kalatuotteissa syveni. Gårdsfisk-tuotteiden myynti siirtyi HKScanille maaliskuussa, ja myynnissä hyödynnetään HKScanin vahvaa kaupallista alustaa. Gårdsfisk-brändillä myytävät kuluttajapakatut tuoreet kalatuotteet ja pakastetut kalapyörykät ovat nyt saatavilla ruotsalaisissa vähittäiskaupoissa. Asiakkaat ovat ottaneet tuotteet hyvin vastaan.
Suomalaisille siipikarjatuotteille vientilupa Etelä-Koreaan
Tammikuussa Etelä-Korean markkina avautui suomalaisille siipikarjatuotteille. HKScanin siipikarjatuotteiden vienti ostovoimaiselle Etelä-Korean markkinalle on käynnistynyt.
Ruokaa joka tekee hyvää
Merkittävänä ruokatalona HKScanilla on suuri vastuu paikallisen ruokaturvan ja huoltovarmuuden varmistamisessa kotimarkkinoillaan Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Baltiassa. Ruoantuotannon kustannukset ovat nousseet poikkeuksellisen voimakkaasti loppuvuodesta 2021 lähtien ja samalla lihantuotannon kannattavuus on heikentynyt merkittävästi. Sota Ukrainassa on voimistanut kustannusten nousua ja heikentää globaalia ruokaturvaa. Samalla paikallisen, toimivan ruokaketjun merkitys on korostunut osana vastuullista liiketoimintaa. HKScan tekee tiivistä yhteistyötä koko ruokaketjussa paikallisen ruokaturvan edistämiseksi ja liiketoiminnalleen keskeisen paikallisen liharaaka-aineen saannin turvaamiseksi.
Zero Carbon
HKScan edistää Zero Carbon -ilmastosuunnitelmaansa tavoitteenaan hiilineutraali ruokaketju vuoden 2040 loppuun mennessä. Vuoden 2021 lopussa lähes 70 prosenttia HKScan-konsernin käyttämästä energiasta oli uusiutuvaa.
Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan seurauksena yhtiö hakee korvaavia vaihtoehtoja venäläisille fossiilisille energialähteille. Nopealla aikataululla venäläistä energiaa voidaan kuitenkin korvata vain osittain uusiutuvalla tai vähäpäästöisellä energialla. Poikkeuksellisessa geopolittiisessa tilanteessa HKScanin prioriteettina on turvata oman toimintansa häiriötön jatkuvuus kotimarkkinoillaan.
Safety First
HKScan tekee tavoitteellista työtä kohti nollaa työtapaturmaa Safety First -ohjelmallaan. Tammi- ja helmikuussa HKScanin tapaturmataajuus oli ennätyksellisen alhainen, ja kokonaisuudessaan tapaturmien rullaava 12 kuukauden keskiarvo kehittyi myönteisesti. Yhtiö jatkoi ennaltaehkäisevän työturvallisuuskulttuurin edistämistä, ja alkuvuonna henkilöstö teki työturvallisuushavaintoja 60 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Havaintojen pohjalta toimintatapoja, prosesseja ja työympäristöä kehitettiin turvallisemmiksi.
Useissa HKScanin tuotantolaitoksissa on työskennelty pitkään ilman yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Latvian Jelgavassa ei ole tapahtunut yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa yli kolmeen vuoteen, Ruotsin Halmstadissa lähes kahteen vuoteen ja Suomen Mikkelissä vuoteen. Tanskan Vinderupissa vuosi ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia tuli täyteen katsauskauden jälkeen huhtikuussa.
Strategia
Vuoden 2021 lopussa päättyneen Turnaround-ohjelmansa aikana HKScan nousi syvästä taloudellisesta kriisistä tilanteeseen, jossa yhtiön taloudellinen perusta on merkittävästi vakaampi. Saavutettu tulosparannus ei kuitenkaan ole riittävä ja siksi yhtiö vahvistaa edelleen taloudellista perustaansa keskittymällä ydinliiketoimintojen kannattavuuden parantamiseen ennen strategian kokonaisvaltaisempaa toimeenpanoa.
Strategiansa mukaisesti HKScan kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi. Strategian toteutus tarvitsee uutta osaamista ja taloudellista liikkumatilaa. Siksi yhtiön on välttämätöntä monipuolistaa osaamistaan ja jatkaa toimintojensa määrätietoista kehittämistä. Samanaikaisesti HKScan hakee uutta kasvua ja tarttuu aktiivisesti taloudellisten resurssiensa puitteissa uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, jotka toteuttavat yhtiön strategiaa.
Merkittävän ruokatalotransformaation läpivienti edellyttää HKScanilta nykyistä vahvempaa tasetta rakennettaessa nykyisen vahvasti siipikarjanlihatuotteisiin sekä sian- ja naudanlihatuotteisiin perustuvan liiketoiminnan rinnalle uusia ruokaliiketoimintoja ja tapoja kohdata markkinamuutokset. Taloudellisen liikkumatilan lisäämiseksi eri liiketoimintojen asemaa osana konsernia arvioidaan jatkuvasti.
HKScanin liiketoiminnan arvonluonnin keskeiset ajurit ovat kasvu ydinliiketoiminnassa nostamalla tuotteiden jalostusarvoa sekä vahvistamalla yhtiön omien brändien arvonluontikykyä. Tämän ohella tavoitteena on kasvaa aterioissa ja välipaloissa sekä uusissa ruokaliiketoiminnoissa ja uusia raaka-ainepohjia hyödyntäen. Vahvistuminen kasvavissa ja uusissa myyntikanavissa on keskeistä. Food service -kanava on jo pitkään ollut kasvussa ja murroksessa. Tämä tarjoaa HKScanille myös mahdollisuuksia rakentaa uusia liiketoimintamalleja. Tuottavuuden nosto kaikissa liiketoimintaprosesseissa on tärkeä arvonluonnin ajuri. Vastuullisuuden rakentaminen liiketoiminnan arvoa luovaksi perustaksi on keskeisessä roolissa luotaessa markkinassa erilaistavaa arvoa.
Edistyksellinen vastuullisuustyö toimii HKScanin liiketoiminnan yhä vahvempana perustana. Se on toimintaympäristön uusi normaali, jonka merkitys tuloksen ja taseen johtamisessa on yhä tärkeämpi. Kyky toimia ympäristön ja luonnon kantokyvyn rajoissa sekä rakentaa yhtiön toiminnalle vahvaa sosiaalista perustaa mahdollistaa hyvän tuloksentekokyvyn ja vastuullisen vaurauden luomisen yhtiön kotimarkkinoilla. HKScan jatkaa tavoitteellista ilmastotyötään Zero Carbon -ohjelmalla, jonka tavoitteena on hiilineutraali ruokaketju vuoden 2040 loppuun mennessä.
Katsauskauden päättymisen jälkeen HKScan tiedotti perustaneensa Suomen johtavan vihanneskauppayhtiön Vihannes-Laitilan kanssa yhteisyrityksen, Kasviskonttori Oy:n. Sen tavoitteena on kehittää ja tuoda markkinaan jalostettuja tuoreita kasviksia. Uusi yhtiö hyödyntää Vihannes-Laitilan laajaa raaka-ainepohjaa sekä HKScanin kaupallista ja tuotannollista alustaa. Kasvistuotteet täydentävät hyvin HKScanin nykyistä tuotevalikoimaa ja monipuolistavat yhtiön ruokaliiketoimintaa Ruokatalo-strategian mukaisesti.
Lue lisää HKScanin strategiasta vuoden 2021 vuosi- ja vastuullisuusraportista yhtiön verkkosivuilta www.hkscan.com.
Konsernin liikevaihto ja -tulos
Liikevaihto
HKScanin liikevaihto oli 437,2 (427,5) miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen negatiivinen vaikutus liikevaihtoon oli 5,9 miljoonaa euroa. Food servicen ja korkeamman jalostusasteen tuoteryhmien, kuten aterioiden ja ateriakomponenttien, myynti kasvoi selvästi. Vähittäiskaupan myynti jäi hieman vertailukaudesta.
Liiketulos
HKScanin liiketulos oli -8,9 (-1,1) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli -8,5 (-1,1) miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksella ei ollut vaikutusta liiketulokseen.
Merkittävimmät syyt tuloksen heikkenemiseen olivat energian ja muiden hyödykkeiden, kuten pakkausten, nopea ja huomattava hinnannousu sekä se, että liharaaka-aineen saatavuuden turvaamiseksi on tuottajahintoja nostettu ennakoitua nopeammin katsauskaudella. HKScanin kustannukset nousivat poikkeuksellisen nopeasti ja huomattavan paljon. Yhtiö ei kyennyt myyntihintojen nostamisella eikä tuotannon tehostamistoimilla täysin kompensoimaan voimakasta kustannusten nousua.
Suomessa ja Ruotsissa myyntivolyymit pysyivät ennallaan, vaikka viime vuoden pääsiäismyynti näkyi pääosin ensimmäisen kvartaalin luvuissa. Tanskan vertailukelpoinen liiketulos oli positiivinen. Tanskassa strategian mukainen eteneminen sekä jalostusarvon noston että volyymien kasvun osalta paransi liiketulosta tuotantopanosten hintojen noususta huolimatta. Baltiassa liha- ja viljamarkkinatilanne jatkui haastavana ja sota Ukrainassa hankaloitti omalta osaltaan erityisesti Baltian tuloksen parantamisen edistymistä.
Suomen siipikarjaliiketoiminnan Rauman tuotantoyksikön koneiden ja laitteiden poistoaikaa on pidennetty kymmenestä vuodesta viiteentoista vuoteen 2022 alusta alkaen taloudellisen käyttöiän uudelleenarvioinnin johdosta. Tällä on noin kolmen miljoonan euron vuotuinen positiivinen vaikutus siipikarjaliiketoiminnan tulokseen.
Katsauskaudella kirjattiin -0,4 miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Vertailukauden liiketulokseen ei sisälly vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Tarkempi kuvaus vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä on raportin taulukko-osassa.
Tase, rahavirta ja rahoitus
HKScanin taseen loppusumma maaliskuun lopussa oli 990,1 (970,2) miljoonaa euroa. Konsernin korolliset velat olivat maaliskuun lopussa 365,0 (345,9) miljoonaa euroa sisältäen IFRS 16:n mukaisen leasingvelan 112,0 (110,4) miljoonaa euroa. Yhtiön nettovelka kasvoi vertailukaudesta 47,0 miljoonalla eurolla 355,0 (308,0) miljoonaan euroon. Nettovelan kausiluonteinen kasvu vuodenvaihteesta oli 40,5 miljoonaa euroa. HKScanin nettovelkaantumisaste oli 110,6 (95,6) prosenttia. IFRS 16:n mukaisen leasingvelan vaikutus nettovelkaantumisasteeseen oli 34,9 prosenttiyksikköä.
Maaliskuun 2022 lopussa yhtiöllä oli vuonna 2018 liikkeeseen laskettua hybridilainaa taseessa 25,9 miljoonaa euroa. Lainan kuponkikorko on kiinteä 8 prosenttia vuodessa ensimmäiseen lunastusmahdollisuuteen asti. Hybridilainaa käsitellään omana pääomana. Lainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta HKScanilla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa viiden vuoden kuluttua hybridilainan liikkeeseenlaskupäivästä vuonna 2023 sekä tätä seuraavina vuotuisina koronmaksupäivinä.
Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä. Sitovien valmiusluottojen määrä maaliskuun 2022 lopussa oli 100,0 (100,0) miljoonaa euroa ja niistä oli nostettuna 15,0 (0,0) miljoonaa euroa. 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 86,0 (78,0) miljoonaa euroa. Ensimmäisen neljänneksen nettorahoituskulut olivat -3,1 (-5,4) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan rahavirta oli -34,4 (3,3) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli -38,5 (69,6) miljoonaa euroa. Käyttöpääomaa sitoutui 36,9 miljoonaa euroa vertailukautta enemmän. Varastot kasvoivat erityisesti arvossa, mutta jonkun verran myös määrällisesti. Käyttöpääomaa kasvatti selvästi myös ostovelkojen alempi määrä katsauskauden lopulla. Vertailukauden rahavirta investointien jälkeen oli poikkeuksellinen, sillä se sisälsi Vantaan kiinteistön myynnin 76,1 miljoonalla eurolla.
Riita-asiat ja vireillä olevat viranomaisprosessit
HKScan on vastaanottanut maaliskuussa 2022 Keskuskauppakamarin välimieslautakunnalta välimiesmenettelyn aloittamishakemuksen. Kyseessä on HKScanin sopimuskumppanin käynnistämä väitettyyn sopimusrikkomukseen liittyvä välimiesoikeudenkäynti, johon liittyen yhtiö ei ole vielä saanut lopullisia vaatimuksia. Välimiesoikeuden arvioidaan antavan ratkaisun noin vuoden kuluessa. HKScan kiistää sopimuskumppaninsa esittämät väitteet sopimusrikkomuksesta täysin perusteettomina.
Tanskan veroviranomaiset ovat suorittaneet konsernin tytäryhtiössä HKScan Denmark A/S:ssa energiaverotarkastuksen, joka kattaa vuodet 2011–2020. Tanskan veroviranomaiset ovat loppuvuonna 2020 antaneet päätöksensä, jonka mukaan yhtiö on ollut velvollinen maksamaan takaisin aiemmin saatuja energiaverojen palautuksia 24,7 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 3,3 miljoonaa euroa). Ei voida myöskään sulkea pois mahdollisuutta, että tällä hetkellä vireillä olevan asian lisäksi yhtiölle määrätään erikseen seuraamusmaksuja verotarkastuksen seurauksena. HKScan Denmark A/S on valittanut saadusta päätöksestä. HKScan on kirjannut kulun vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä ja maksoi summan viranomaisille vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
Investoinnit
HKScanin investoinnit olivat tammi-maaliskuussa 6,3 (9,9) miljoonaa euroa. Lisäksi IFRS 16:n mukaiset lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin olivat tammi-maaliskuussa 1,5 (77,6) miljoonaa euroa. Vertailukausi sisältää Vantaan tuotantoyksikön vuokrasopimuksen sekä Ruotsin logistiikkakeskuksen vuokrasopimuksen pidennyksen.
Ruotsissa jatkettiin tuottavuutta parantavia investointeja. Skaran tuotantoyksikössä toteutettiin investointi pakastettujen hampurilaispihvien valmistuksen merkittävään automatisointiasteen nostoon. Linköpingin tuotantoyksikössä otettiin käyttöön kuluttajapakatun lihan pakkaus- ja lavauslinjan merkittävä automatisointi.
Suomessa Euran tuotantoyksikköön toteutettava strateginen investointi välipalatuotteiden monitoimilinjaan eteni suunnitellusti. Välipaloja valmistava linjasto otetaan käyttöön kesällä 2022.
Puolan tuotantoyksikössä otettiin käyttöön kaksi uutta pekonin tuotantolinjaa, joilla vastataan vahvaan food service -kysynnän kasvuun sekä lähi- että kaukomarkkinoilla. Toisella uusista linjoista valmistetaan pitkään säilyviä tuotteita, joiden pakkaukset ovat food service -sektorille sopivan kokoisia ja helposti käsiteltäviä. Toinen investoinneista kaksinkertaisti valmiille paistoalustalle pakatun pekonin tuotantokapasiteetin ja vastaa kysynnän kasvuun.
Virossa Tabasalun tuotantoyksikössä lisättiin tuotannon alkupään käsittelykapasiteettia, mikä vastaa siipikarjatuotteiden kysynnän kasvuun Baltiassa.
Latviassa Jelgavan tuotantoyksikössä otettiin käyttöön dumplings-taikinanyyttien tuotannon laajennuksen toinen vaihe. Laajennusinvestoinnilla vastataan kysynnän kasvuun Baltiassa ja Keski-Euroopan markkinoilla.
Toimintaympäristö
Muutokset kuluttajakäyttäytymisessä
Tammi-maaliskuussa koronapandemian vaikutus kotitalouksien kysyntään näkyi edelleen vähittäiskauppamarkkinan vahvassa asemassa. Katsauskaudella arkea helpottavien lisäarvotuotteiden kysyntä kasvoi edelleen vähittäiskaupassa, ja aterioissa sekä ateriakomponenteissa nähtiin katsauskaudella jopa kaksinumeroisia kasvulukuja. Food service -markkina elpyi HKScanin kaikilla kotimarkkinoilla lähes pandemiaa edeltäneelle tasolle.
Samaan aikaan kun osa kuluttajista oli valmiita maksamaan hintapreemiota korkeasta laadusta ja helppoudesta, osa kuluttajista siirtyi valitsemaan ostoskoriinsa edullisempia tuotteita. Muutoksen taustalla on pandemian pitkittyminen ja voimakas kustannusinflaatio, jotka yhdessä ovat heikentäneet kotitalouksien ostovoimaa. Kehityksessä nähtiin markkina-aluekohtaisia eroja, ja kuluttaminen polarisoitui myös markkinoiden sisällä. Tarjousten ja kampanjoiden merkitys korostui.
Ukrainan sodasta aiheutuneet jännitteet näkyivät katsauskaudella elintarvikkeiden vähittäiskauppamyynnissä myös säilykkeiden ja kuiva-aineiden kysynnän kasvuna. Myös joidenkin tuontielintarvikkeiden saatavuudessa oli haasteita, mikä vahvisti kotimaisten korvaavien tuotteiden kysyntää ja lisäsi kuluttajien tietoisuutta omavaraisuuden merkityksestä.
Suomi
Katsauskaudella Suomen vähittäiskaupan kokonaismarkkina kasvoi edelleen hieman arvossa mitattuna. Volyymissa mitattuna markkina pysyi ennallaan. Erot eri tuotekategorioiden kehityksessä olivat merkittävät. Punaisen lihan kokonaismarkkina pieneni ja pieni laskusuuntainen trendi nähtiin myös siipikarjanlihassa sekä makkaroissa. Leikkeleissä nähtiin hienoista kasvua, kun taas aterioiden ja ateriakomponenttien kysynnän kasvu oli huomattavan suuri. HKScanin asema ja kehitys eri tuotekategorioissa vastasi hyvin kokonaismarkkinan kehitystä. Leivänpäällisissä, pekonituotteissa ja aterioissa sekä ateriakomponenteissa yhtiö kehittyi selkeästi markkinaa paremmin.
Food service -markkinan avautuminen näkyi kaksinumeroisena kasvuna. HKScanin food service -myynti kehittyi hyvin ja oli lähes linjassa markkinakehityksen kanssa. Sian-, naudan- ja siipikarjanlihan sekä lihavalmisteiden kysynnän kasvu food service -kanavassa oli merkittävän suuri.
Ruotsi
Ruotsissa sian- ja naudanlihan vähittäiskauppamyynti pysyi lähes ennallaan viime vuoden huomattavan korkeasta vertailuarvosta huolimatta. HKScanin myynti kehittyi kokonaismarkkinaa paremmin niin arvossa kuin volyymissä mitattuna. Makkaroiden, leikkeleiden ja pakastettujen ateriakomponenttien kysyntä kääntyi hienoiseen laskuun korona-ajan merkittävien kasvulukujen jälkeen. Tästä kehityssuunnasta poikkesi lihapyöryköiden kysyntä, jonka kasvussa HKScanilla oli vahva asema.
Ruotsissa kulutuksen painopisteen palautuminen pandemia-aikana kotiin keskittyneestä ruokailusta takaisin työpaikka- ja ravintolaruokailuun kasvatti food service -myyntiä ja pienensi vähittäiskauppamyyntiä. Myös vähittäiskaupan verkkokauppamyynti laski vertailukaudesta.
Tanska
Tanskassa siipikarjanlihatuotteiden markkina on vahva. Kysynnän kasvu jatkui food service -kanavassa. Lisäarvotuotteiden, kuten kypsien käyttövalmiiden siipikarjatuotteiden ja broilerijauhelihan kokonaismarkkina kasvoi vahvimmin, ja myös HKScanin osuus näiden kategorioiden kokonaiskasvusta oli huomattava. Perinteisemmissä tuotekategorioissa HKScanin myynnin osuus kokonaisuudesta kehittyi linjassa markkinakasvun kanssa.
Tanskan food service -kanava elpyi kokonaisuudessaan koronapandemiaa edeltäneelle tasolle, ja HKScanin food service -myynti kehittyi kokonaismarkkinaa paremmin. Lintuinfluenssan aikana HKScan on pienentänyt onnistuneesti riippuvuuttaan broilerituotteiden viennistä EU:n ulkopuolelle.
Baltia
Baltiassa ruoan kysynnän kehitys eri tuotekategorioiden välillä heijasteli vahvasti markkinahintojen kehitystä sekä liharaaka-aineiden saatavutta. Katsauskaudella naudanlihan kulutus kääntyi laskuun, mihin vaikuttivat jo vuoden 2021 aikana voimakkaasti kohonneet hinnat sekä naudanlihan niukkuus. Sianlihan kulutus kasvoi ja sen hintataso tervehtyi katsauskauden loppua kohden. Baltiassa siipikarjanlihan kulutuksen kasvu jatkui edelleen vahvana. Leikkeleiden kysyntä pysyi ennallaan, mutta premium-tuotteiden kysyntä heikkeni kulutuksen siirtyessä edullisempiin leikkeleisiin. Myös valmisaterioiden kysyntä laski, kun kuluttajat korkeasta kustannusinflaatiosta johtuen pienensivät ruokamenojaan ja valmistivat aiempaa isomman osan aterioistaan itse. Baltiassa kampanjoiden ja tarjousmyynniin merkitys on korostunut suhteessa HKScanin muihin kotimarkkinoihin.
Baltian vähittäiskauppamyynti laski katsauskaudella, kun myynnin painopiste siirtyi aiempaa edullisempiin tuotteisiin. Baltian food service -kanava elpyi katsauskauden lopussa koronapandemiaa edeltäneelle tasolle.
Muutokset kansainvälisillä lihamarkkinoilla
Alkuvuonna kansainväliseen lihamarkkinaan on kohdistunut samanaikaisesti useita eri tekijöitä, joilla on ollut huomattavia vaikutuksia koko pitkän arvoketjun kustannusrakenteisiin tiloilta kuluttajille asti. Vaikutukset ovat olleet välittömiä ja niiden ennakoidaan jatkuvan vuoteen 2023.
Euroopassa siipikarjanlihan kysynnän kasvu jatkui ja sen arvioidaan jatkuvan edelleen huolimatta kuluttajahintojen noususta tuotantopanosten ja energian kallistumisen myötä. Ukrainalaisen siipikarjanlihan tarjonta EU:ssa on tyrehtynyt Venäjän ja Ukrainan välisen sodan seurauksena. Ukraina on maailman kahdeksanneksi suurin siipikarjanlihan vientimaa, ja sen poissaolo markkinoilta johtaa lihavirtojen jakautumiseen uudelleen. Euroopassa kysyntään vastataan lähinnä tuonnilla EU:n ulkopuolelta. EU:ssa naudanlihan kulutuksen arvioidaan vähenevän jonkin verran vuonna 2022, mikä kasvattaa siipikarjatuotteiden kysyntää entisestään.
EU:ssa naudanlihan tuotannon arvioidaan tänä vuonna laskevan lähes prosentin, mikä tulee lisäämään naudanlihan tuontia EU:n ulkopuolelta. Vuosi 2022 on hyvin bipolaarinen, sillä EU:n isoista tuottajamaista Saksan ja Ranskan naudanlihan tuotantovolyymit ovat useiden prosenttien laskussa. Samanaikaisesti Irlannin naudanlihan tuotannon odotetaan nousevan merkittävästi. Naudanlihan hinnan arvioidaan pysyvän korkeana koko vuoden. Mikäli rehun hinta pysyy korkealla tasolla tai jopa nousee, voivat naudanlihan tuotantomäärät edelleen laskea.
EU:ssa sianlihan tuotanto on laskussa, ja sen arvioidaan vähenevän tänä vuonna jopa noin kolmella prosentilla. Syitä tuotannon laskuun ovat kustannusten nousu ja tuotannon kannattavuuden haasteet. Isoista tuotantomaista Tanskan volyymien arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla, mutta Espanjan sianlihan tuotantovolyymi saattaa kasvaa hieman. Alkuvuonna sianlihan hinta EU:ssa on ollut nousussa, mutta tuotannon kannattavuus on edelleen heikko tuotantopanosten korkeista hinnoista johtuen.
Kiinassa sianlihan hintataso ei ole vielä noussut maailmanmarkkinoiden hintamuutoksen tahdissa ja on edelleen noin puolet vuosien 2020 - 2021 korkeimmista hinnoista. Kiinan tavoitellessa yhä suurempaa omavaraisuutta kaikissa lihalajeissa, kasvaa sen riippuvuus ulkomaisesta rehusta, soijasta, maissista ja viljasta. Tämän myötä sianlihan hintaan kohdistuva hintapaine Kiinassa kasvaa loppuvuoden aikana. EU:n vienti Kiinaan laski vuonna 2021 ja sen odotetaan vähenevän edelleen vuonna 2022.
Vienti
Tammikuussa 2022 Etelä-Korean markkina avautui suomalaisille siipikarjatuotteille. HKScanin pitkäjänteinen työ kestävän maataloustuotannon ja eläinten hyvinvoinnin edistämisessä sekä koko ruokaketjun läpinäkyvyys ja luotettavuus vaikuttivat vientiluvan saamiseen. Siipikarjatuotteiden vienti ostovoimaiselle Etelä-Korean markkinalle on käynnistynyt.
Vuonna 2021 vahvassa kasvussa ollut kuluttajatuotteiden vienti jatkui vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana hyvällä kasvu-uralla. Food service -markkinan vähittäinen avautuminen lisää lihan kysyntää kaikilla vientimarkkinoilla.
HKScan on kyennyt turvaamaan haastavassa globaalissa logistisessa kentässä kaikki kuljetuksensa lähi- ja kaukomarkkinoiden vientiasiakkaille.
Liiketoimintayksikkö Suomi
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 182,6 | 179,8 | 772,3 |
| Liiketulos | -1,4 | -0,5 | 12,1 |
| - Liiketulos-% | -0,8 | -0,3 | 1,6 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | -1,2 | -0,5 | 8,5 |
| - Liiketulos-% | -0,7 | -0,3 | 1,1 |
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Suomen liikevaihto oli 182,6 (179,8) miljoonaa euroa. Food service -myynnin elpyminen nosti liikevaihtoa. Poikkeuksellisen suuri kustannusinflaatio kyettiin osin siirtämään myyntihintoihin, mikä osaltaan kasvatti liikevaihtoa. Strategisesti tärkeiden aterioiden ja välipalojen myynti kasvoi. Aterioiden myyntiä vauhdittivat annossalaatit ja uutuudet lisäsivät välipalojen myyntiä. Pääsiäismyynnin vertailukautta myöhäisempi ajankohta laski katsauskauden liikevaihtoa.
Liiketulos oli -1,4 (-0,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli -1,2 (-0,5) miljoonaa euroa. Vertailukaudella ei ollut vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Poikkeuksellisen voimakkaaseen maatilojen rehukustannusten nousuun vastattiin nostamalla tuottajahintoja. Näin mahdollistettiin liharaaka-aineen tuotantoketjun toiminta. Liiketulosta heikensi myös energian ja muiden tuotantopanosten hintojen nopea ja huomattava nousu, mitä ei yhdessä tuottajahintojen nousun kanssa kyetty viemään samassa aikataulussa myyntihintoihin. Panostukset brändimarkkinointiin nostivat kustannuksia.
HKScanin Rauman yksikkö sai tammikuussa Etelä-Korean viranomaisilta vientihyväksynnän suomalaisille siipikarjatuotteille. Broilerin siipien ja varpaiden vienti käynnistyi välittömästi vientiluvan saamisen jälkeen.
HKScan laajenee tuoreisiin kasvistuotteisiin Vihannes-Laitilan kanssa katsauskauden jälkeen huhtikuussa 2022 perustetun yhteisyrityksen avulla. Uusi yhteisyritys, Kasviskonttori Oy, vastaa kasvisten kasvavaan kuluttajakysyntään ja tuo markkinoille vuoden kuluessa nykyistä jalostetumpia käyttö- ja kypsennysvalmiita tuoreita kasvistuotteita. Uudet kasvistuotteet valmistetaan HKScanin Euran tuotantolaitoksella.
Alkuvuonna HKScan toi markkinoille kuluttajapakatut HK Tuoreateriat, jotka vastaavat premiumtuoreaterioiden kasvavaan kysyntään ja tukevat yhtiön strategiaa kasvaa valmisaterioissa. Kokit valmistavat HK Tuoreateriat modernissa ravintolatason keittiössä, joka otettiin käyttöön syksyllä 2021 HKScanin Vantaan yksikössä. Keittiössä valmistetaan myös muun muassa keittiömestari Kape Aihisen kehittämät Vietävätuotteet, joita on ollut syksystä lähtien saatavilla vähittäiskaupan palvelutiskeiltä.
Liiketoimintayksikkö Ruotsi
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 163,9 | 161,8 | 700,4 |
| Liiketulos | 0,2 | 2,4 | 22,6 |
| - Liiketulos-% | 0,1 | 1,5 | 3,2 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | 0,2 | 2,4 | 22,9 |
| - Liiketulos-% | 0,1 | 1,5 | 3,3 |
Ruotsin liikevaihto oli 163,9 (161,8) miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen negatiivinen vaikutus liikevaihtoon oli 5,9 miljoonaa euroa. Ruotsin liikevaihto kasvoi vertailukelpoisin valuuttakurssein. Food service -myynnin elpyminen kasvatti liikevaihtoa selvästi. Poikkeuksellisen suuri kustannusinflaatio kyettiin osin siirtämään myyntihintoihin, mikä osaltaan kasvatti liikevaihtoa.
HKScan säilytti asemansa markkinassa ja myyntivolyymi kasvoi. Food service -myynnin kasvun lisäksi Scan-brändillä myytävien tuotteiden vähittäiskauppamyynnin kasvu jatkui. Kotimaisen lihan arvostus pysyi korkeana.
Liiketulos oli 0,2 (2,4) miljoonaa euroa. Katsauskaudella ja vertailukaudella ei ollut vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Valuuttakurssimuutoksella ei ollut vaikutusta liiketulokseen. Voimakkaasti kohonneisiin maatilojen rehukustannuksiin vastattiin nostamalla tuottajahintoja. Näin turvattiin kotimaisen liharaaka-aineen saatavuutta. Liiketulosta heikensi myös energian ja muiden tuotantopanosten hintojen nopea ja huomattava nousu, mitä ei yhdessä tuottajahintojen nousun kanssa kyetty viemään samassa aikataulussa myyntihintoihin.
HKScanin vahva ja arvostettu Scan-brändi laajeni kasvipohjaisiin tuotteisiin maaliskuussa 2022. Valikoimaan kuuluu viisi uutta kasvipohjaista vaihtoehtoa suosituista Scan-klassikkotuotteista, ja ne valmistetaan ruotsalaisista raaka-aineista. Helppokäyttöiset, laadukkaat ja hyvänmakuiset tuotteet vastaavat paikallisen kasvipohjaisen ruoan kuluttajakysynnän kasvuun sekä edistävät HKScanin strategiaa kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi. Kaupan ja kuluttajien ensireaktiot tuotteista ovat olleet positiivisia.
HKScanin ja Scandinavian Aquasystemsin yhteistyö Gårdsfisk-kalatuotteissa syveni. Gårdsfisk-tuotteiden myynti siirtyi HKScanille maaliskuussa, ja myynnissä hyödynnetään HKScanin vahvaa kaupallista alustaa. Gårdsfisk-brändillä myytävät kuluttajapakatut tuoreet kalatuotteet ja pakastetut kalapyörykät ovat nyt saatavilla ruotsalaisissa vähittäiskaupoissa. Asiakkaat ovat ottaneet tuotteet hyvin vastaan.
Loppuvuonna 2021 HKScan sopi Maten é klar -ateriakonseptiin liittyvästä kaupallisesta yhteistyöstä. Maten é klar -premium-tason valmisaterioiden myynti siirtyi HKScanille tammikuussa. Korkealaatuiset ateriat täydentävät hyvin HKScanin tuotevalikoimaa ja niiden myynti on kasvanut selvästi.
Liiketoimintayksikkö Tanska
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 49,4 | 45,4 | 172,7 |
| Liiketulos | 0,5 | 0,0 | 0,0 |
| - Liiketulos-% | 1,0 | -0,1 | 0,0 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | 0,5 | 0,0 | 0,0 |
| - Liiketulos-% | 1,0 | -0,1 | 0,0 |
Tanskan liikevaihto oli 49,4 (45,4) miljoonaa euroa. Food service -myynnin elpyminen kasvatti liikevaihtoa. Strategian toteutus eteni suunnitellusti ja kypsien siipikarjatuotteiden myynti kasvoi edelleen. Myyntihintoja nostettiin katsauskaudella kattamaan kustannusinflaatiota, mikä osaltaan nosti liikevaihtoa.
Lintuinfluenssan aiheuttamista EU:n ulkopuolisen viennin rajoituksista johtuen Tanska on järjestelmällisesti kasvattanut EU:n sisäistä vientiä. Tanskalaisten siipikarjatuotteiden myynti kasvoi myös Ruotsissa ja myynnin kasvun arvioidaan jatkuvan.
Tanskan liiketulos oli 0,5 (0,0) miljoonaa euroa. Katsauskaudella ja vertailukaudella ei ollut vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vahvistuneen liiketuloksen taustalla on strategian mukainen panostus lisäarvotuotteiston kehittämiseen ja myyntikanavavalintoihin sekä tuotannon määrätietoinen tehostaminen. Vahvistuneen kannattavuuden myötä liiketoiminnalle on kyetty rakentamaan taloudellisesti vakaampaa perustaa. Strateginen eteneminen näkyi myynnin volyymin ja korkeamman jalostusasteen tuotteiden osuuden kasvuna. Energian ja muiden tuotantopanosten hintojen nousu lisäsi kustannuksia selvästi.
Liiketoimintayksikkö Baltia
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 41,2 | 40,5 | 170,0 |
| Liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutosta |
-6,5 | -0,2 | -5,0 |
| Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos | 1,6 | 0,9 | -0,4 |
| Liiketulos | -4,9 | 0,7 | -5,4 |
| - Liiketulos-% | -11,8 | 1,7 | -3,2 |
| Vertailukelpoinen liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutosta |
-6,5 | -0,2 | -4,8 |
| Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos | 1,6 | 0,9 | -0,4 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | -4,9 | 0,7 | -5,1 |
| - Liiketulos-% | -11,8 | 1,7 | -3,0 |
Biologiset hyödykkeet ovat tuotantoeläimiä yhtiön itse omistamassa alkutuotannossa.
Katsauskaudella Baltian liikevaihto oli 41,2 (40,5) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa nosti pääasiassa food service -myynnin kasvu. Poikkeuksellisen suuri kustannusinflaatio kyettiin osin siirtämään myyntihintoihin, mikä osaltaan kasvatti liikevaihtoa.
Liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutosta oli -6,5 (-0,2) miljoonaa euroa. Katsauskaudella ja vertailukaudella ei ollut vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos taseessa oli 1,6 (0,9) miljoonaa euroa. Liiketulosta heikensi energian ja muiden tuotantopanosten hintojen nopea ja huomattava nousu, mitä ei kyetty viemään samassa aikataulussa myyntihintoihin. Kustannukset nousivat koko HKScanin vertikaalisesti integroituneessa tuotantoketjussa.
Eurooppalaisen sianlihan markkinahinnan kehityksellä sekä rehun ja energian hintamuutoksilla on merkittävä vaikutus Baltian tuloskehitykseen. Sianlihan markkinahinta Euroopassa on katsauskaudella vahvistunut selvästi. HKScanin omassa alkutuotannossa käytettävien rehujen hinta on kiinnitetty tulevaan satokauteen asti.
Latvian Riian jakelukeskuksen toiminta siirrettiin Virossa lähellä Tallinnaa sijaitsevaan uuteen logistiikkakeskukseen maaliskuussa 2022. Syyskuussa 2021 avattu koko Baltian markkina-aluetta palveleva uusi logistiikkakeskus on nyt täydessä toiminnassa ja mahdollistaa asiakkaiden nopeamman ja joustavamman palvelun.
Venäläisen energian merkitys on HKScanille kokonaisuutena suhteellisen pieni, mutta Baltiassa sen merkitys on suurempi. Baltian tuotantolaitoksissa on tehty investointeja, jotka lisäävät energiaratkaisujen joustavuutta ja varmistavat energiansaannin myös mahdollisissa poikkeustilanteissa. Investoinnit etenevät hyvin, ja esimerkiksi Tabasalun ja Loon yksiköissä on jo siirrytty pois venäläisen maakaasun käytöstä.
Henkilöstö
HKScan-konsernin toimintamallia selkeytettiin helmi-maaliskuussa käydyissä muutosneuvotteluissa. Neuvottelut käytiin HKScanin konsernitoiminnoissa ja Suomen liiketoimintayksikössä. Niiden tuloksena konsernitoiminnoista vähennettiin 20 työtehtävää. Osa työtehtävistä päättyi tai siirtyi liiketoimintayksiköihin, minkä lisäksi avoinna olleita tehtäviä ei täytetty. Uusi organisaatio tuli voimaan 1.4.2022 alkaen.
Selkeytetyn toimintamallin mukaisesti konsernitoiminnot keskittyvät aiempaa tiiviimmin HKScanin keskeisiin strategisiin kehityshankkeisiin ja johtamiseen sekä toimintoihin, joilla varmistetaan pörssiyhtiön hyvä hallintotapa. Liiketoimintayksiköt keskittyvät operatiivisen liiketoiminnan johtamiseen painottaen tulosvastuuta ja strategian toimeenpanoa. Vienti pysyy keskitettynä toimintona, joka palvelee kaikkia liiketoimintayksiköitä.
HKScan on palkannut kymmeniä ukrainalaisia pakolaisia erilaisiin työtehtäviin tuotantolaitoksiinsa eri liiketoimintayksiköissä.
| 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin* | 6 631 | 6 666 | 6 892 |
| Suomi | 2 623 | 2 583 | 2 755 |
| Ruotsi** | 1 920 | 1 895 | 1 945 |
| Tanska | 644 | 612 | 655 |
| Baltia | 1 443 | 1 577 | 1 538 |
| Naisia / miehiä % | 40 / 60 | ||
| Naisia / miehiä esimiehistä % | 36 / 64 | ||
* Luvut sisältävät HKScanin palveluksessa olevat henkilöt kokoaikaisiksi työntekijöiksi (FTE) muutettuina. ** Sisältää Puolan henkilöstön.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Maaliskuun 2022 lopussa HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli 66 820 528,10 euroa. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä, 98 951 781 osaketta, jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 93 551 781 kpl (94,54 % osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 kpl (5,46 % osakemäärästä). A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 osaketta) ja Lantmännen ek. för:in (665 000 osaketta) omistuksessa eikä niitä ole listattu. LSO Osuuskunnan ja Lantmännen ek. för:in K-osakkeiden määrät pysyivät ennallaan.
HKScan Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista liittyen HKScan-konsernin ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2019-2021 ja suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2018 ansaintajaksojen 2018-2020 ja 2019-2021 palkkioiden maksamiseen. Osakeannissa luovutettiin 4.3.2022 yhteensä 236 269 yhtiön hallussa ollutta HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta vastikkeetta osakepohjaisiin kannustinohjelmiin kuuluville henkilöille järjestelmien ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2021 hallitukselle antamaan valtuutukseen.
Maaliskuun lopussa yhtiöllä oli hallussaan 1 621 795 (2 000 000) omaa A-osaketta. Niiden osuus kaikista osakkeista oli 1,64 prosenttia ja äänimäärästä 0,8 prosenttia.
HKScanin osakkeiden laskennallinen markkina-arvo oli maaliskuun lopussa 142,3 (222,0) miljoonaa euroa. A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 134,4 (209,7) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden laskennallinen markkina-arvo oli 7,9 (12,4) miljoonaa euroa.
Tammi-maaliskuussa yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 7 593 994 (10 243 681) osaketta. Osakevaihdon arvo oli 11 769 349 (22 362 101) euroa. Katsauskauden ylin noteeraus oli 1,71 (2,48) euroa ja alin 1,34 (1,90) euroa. Keskikurssi oli 1,55 (2,18) euroa. Maaliskuun päätöskurssi oli 1,46 (2,29) euroa.
Varsinainen yhtiökokous 2022
HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 30.3.2022 Turussa poikkeusjärjestelyin koronapandemian vuoksi. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.2021 - 31.12.2021 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti, että yhtiö jakaa vuodelta 2021 osinkoa 0,04 euroa osakkeelta.
Hallituksen jäsenet Reijo Kiskola, Anne Leskelä, Jari Mäkilä, Per Olof Nyman, Harri Suutari ja Terhi Tuomi valittiin uudelleen varsinaisen yhtiökokouksen 2023 päättymiseen saakka. Hallituksen varajäseneksi valittiin uudelleen Ilkka Uusitalo ja uudeksi varajäseneksi valittiin Ove Conradsson varsinaisen yhtiökokouksen 2023 päättymiseen saakka. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajaksi Reijo Kiskolan ja varapuheenjohtajaksi Jari Mäkilän.
Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy ja vastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Maria Onniselkä.
Yhtiökokous antoi hallitukselle valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta sekä yhtiön omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2023 asti ja ne kumoavat vuoden 2021 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamat valtuutukset.
Yhtiökokouksen päätökset kokonaisuudessaan on julkistettu pörssitiedotteella 30.3.2022, ja yhtiökokouksen pöytäkirja on luettavissa yhtiön verkkosivuilla www.hkscan.com.
Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
HKScan tiedotti 7.4.2021 muutoksista sekä suoritusperusteisen (PSP) että ehdollisen (RSP) osakepalkkioohjelmien maksuaikatauluihin varmistaakseen palkkioiden suhteellisen vastaavuuden yhtiön pitkän aikavälin suoriutumisen ja osakkeenomistajien tuottojen kanssa. Uuden maksuaikataulun mukaan ansaituista palkkioista osa maksetaan vuosina 2021–2023 ja konsernin johtoryhmän palkkioista loppuosa lykätään ja maksetaan vuosina 2024–2025. Palkkiot, joiden maksua lykätään, maksetaan hallituksen osakkeen kokonaistuotolle (TSR) ja kannattavuudelle asettamien vähimmäistavoitteiden saavuttamisen perusteella. Hallitus on asettanut enimmäismäärän lykätyn palkkion kustannuksille.
PSP-ohjelman 2018–2020 suoritustavoitteiden saavuttamisen perusteella ansaituista osakkeista osa maksettiin alkuperäisen maksuaikataulun mukaisesti keväällä 2021 ja osa palkkioista maksettiin uuden maksuaikataulun mukaisesti keväällä 2022. PSP-ohjelman 2019–2021 suoritustavoitteiden saavuttamisen ja RSP-ohjelman 2019–2021 taloudellisen mittarin täyttymisen perusteella ansaituista osakkeista osa maksettiin alkuperäisen palkkioiden maksuaikataulun mukaisesti keväällä 2022.
Lue lisää HKScanin vuoden 2021 tilinpäätöstiedotteesta ja palkitsemisraportista.
Liiketoiminnan lähiajan riskit
Tuotantopanosten ja raaka-aineiden hintojen nousu ja saatavuus
Euroopan keskuspankki on suunnitellut supistavansa velkaelvytystä syksyllä, mikä näkynee myös talouskasvun hidastumisena.
Inflaatiopaine on kasvanut merkittävästi epävakaasta geopoliittisesta tilanteesta johtuen. Erityisesti energian hinta Euroopassa on ollut voimakkaassa nousussa. Tämä luo edelleen kustannuspaineita pakkausmateriaaleihin ja muihin tuotantopanoksiin.
Euroopan heikosta vuoden 2021 viljasadosta johtuva rehuviljojen merkittävä hintojen nousu on johtanut viiveellä liharaaka-aineiden hintojen edelleen jatkuvaan nousuun. Tilanne aiheuttaa merkittävän riskin HKScanin kannattavuudelle, mikäli yhtiö ei onnistu tuotantonsa tehostamisen ohella nostamaan tuotteidensa myyntihintoja kustannusten nousun kattamiseksi. Mikäli tuottajien maksuvalmius- ja kannattavuuskriisi pitkittyy, voi seurauksena olla paikallisen liharaaka-aineen saatavuuden heikkeneminen ja rehujen välityskauppaan liittyvän luottotappioriskin kasvu.
Kansainvälinen liharaaka-ainemarkkina on aiempaa globaalimpi, minkä seurauksena muutokset suurien lihan tuonti- ja vientimaiden kansainvälisissä kauppasuhteissa saattavat aiheuttaa paikallisesti merkittäviä hintavaihteluja. Näiden osin ennakoimattomien hintavaihtelujen vaikutukset ulottuvat myös HKScanin kotimarkkinoille. Geopoliittisen tilanteen vaikeutuessa on todennäköistä, että paikallisen ruoantuotannon merkitys ja mahdollisuudet myös kasvavat.
Sota Ukrainassa saattaa vaikuttaa hintojen lisäksi myös HKScanin arvoketjussa käytettävien tuotantopanosten saatavuuteen. Tulevan kasvukauden sadolla on merkittävä vaikutus sekä rehujen että liharaakaaineen saatavuuteen ja hintaan. Myös Ukrainan sodasta johtuva epävarmuus Venäjältä toimitettavan energian osalta on yhtiölle riski. HKScanilla on hyvät suunnitelmat ja toteutusvaiheeseen edenneet investoinnit, joilla minimoidaan riippuvuus venäläisestä energiasta ja mahdollistetaan irtautuminen siitä noin puolessa vuodessa.
Muutokset kuluttajakäyttäytymisessä
Kustannusten nousua seuraavan ruoan hinnan voimakkaan nousun myötä kuluttajien ostokäyttäytymisen ennustetaan muuttuvan selvästi. HKScanin eri kotimarkkinoiden ostovoimasta riippuen ruoan kuluttajakysyntä voi kohdistua edullisempiin tuotteisiin ja tuoteryhmiin. Tämä voi näkyä myös HKScanissa myynnin heikentymisenä kalliimmissa tuotteissa ja vahvistumisena peruselintarvikkeissa. Toisaalta HKScanilla on vahva asema myös peruselintarvikkeissa tutuilla kuluttajabrändeillään. Epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa peruselintarvikkeiden kysynnän uskotaan kuitenkin olevan vahvaa, vaikka kuluttajien epävarmuus kasvaisi.
Mahdollisten kansainvälisten tai paikallisten ruokaskandaalien vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen ei voida sulkea pois. Ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu voi osaltaan vaikuttaa lihatuotteiden kuluttajakysyntään. Myös odottamattomat painostusryhmien toimenpiteet voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja kulutuskysyntään.
Koronapandemia
Pitkittynyt koronapandemia on HKScanin liiketoiminnalle edelleen merkittävä epävarmuustekijä. Rauhallisemmasta pandemiatilanteesta huolimatta HKScanissa seurataan pandemian kehittymistä tiiviisti ja siihen reagoidaan tarvittaessa nopeasti. Yhtiön keskeinen tavoite on turvata henkilöstönsä terveys ja turvallisuus sekä varmistaa toiminnan häiriöttömyys koko ruokaketjussa.
Muut liiketoiminnan riskit
Elintarviketeollisuuden pitkässä tuotantoketjussa ruoan turvallisuus on olennaisen tärkeää. Eläintautien mahdollisuutta ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois. Afrikkalainen sikarutto sekä Euroopan maiden lintuinfluenssatapaukset ovat jo heikentäneet lihan vientimahdollisuuksia EU:n ulkopuolelle.
Kyberhyökkäysten riski on viime aikoina kasvanut, ja epävakaasta geopoliittisesta tilanteesta johtuen riski on aiempaakin suurempi. Toteutuessaan kyberhyökkäykset voivat haitata merkittävästi yhtiön toimintaa.
Riskit arvonalentumiskirjauksille kasvavat ja vaikuttavat yhtiön taloudelliseen asemaan, mikäli konsernin taloudellinen suorituskyky ei parane suunnitelmien mukaisesti.
Globaalien logistiikkaketjujen heikentynyt toiminta voi aiheuttaa riskejä yhtiön investointien toteuttamiselle suunnitelluissa aikatauluissa. Koneiden ja laitteiden toimitusajat ovat pidentyneet ja hinnat nousevat. Vastaavia aikataulu- ja kustannuspaineita tunnistetaan myös tuotantotilojen rakentamisessa. HKScan ottaa suunnitelmissaan erityisen huolellisesti huomioon kustannus- ja aikatauluriskien mahdolliset vaikutukset investointiensa toteutukseen.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Mediatiedote 9.5.2022: HKScan suunnittelee Suomen siipikarjaliiketoiminnan kilpailukyvyn ja kustannustehokkuuden parantamista
HKScanin tavoite on parantaa Suomen siipikarjaliiketoiminnan kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta. Yhtiö suunnittelee tuotannon tehostamista, toiminnan uudelleenorganisointia ja toimintatapojen uudistamista Rauman ja Euran siipikarjayksiköissä vastatakseen markkina- ja kilpailutilanteeseen sekä varmistaakseen jatkossakin merkittävän asemansa yhtiölle strategisesti tärkeässä ja kasvavassa broilerituotteiden kategoriassa.
HKScan käynnistää suunnitelmaan liittyvät yt-lain mukaiset muutosneuvottelut siipikarjaliiketoimintaan kuuluvissa Rauman ja Euran yksiköissä. Muutosneuvottelujen piirissä on yhteensä noin 600 henkilöä. Suunnitellut toimenpiteet voivat Rauman yksikössä vaikuttaa enimmillään 210 työsuhteeseen joko työsuhteen päättymisinä tai olennaisina muutoksina työsuhteiden ehdoissa. Suunnitelluilla toimenpiteillä HKScan tavoittelee yli kolmen miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Säästöjen arvioidaan toteutuvan vuoden 2023 aikana.
Turussa 10. toukokuuta 2022
HKScan Oyj Hallitus
Tiedotustilaisuus
HKScan järjestää tammi-maaliskuun osavuosikatsaukseen liittyvän tiedotustilaisuuden analyytikoille, institutionaalisille sijoittajille ja medialle 10.5.2022 klo 10.00 hotelli Havenin auditoriossa (osoite: Eteläranta 16, Helsinki). Keväinen pikniktarjoilu alkaa klo 9.30. Tilaisuus on suomenkielinen. Osavuosikatsauksen esittelevät toimitusjohtaja Tero Hemmilä ja talousjohtaja Jyrki Paappa.
Englanninkielisen sijoittajapuhelun ajankohdan sopimiseksi pyydetään ottamaan yhteyttä viestintäjohtaja Heidi Hirvoseen, puh. 010 570 6072 tai sähköpostitse [email protected].
Lisätietoja
Tero Hemmilä, toimitusjohtaja, puh. 010 570 2012 Jyrki Paappa, talousjohtaja, puh. 010 570 2512 Heidi Hirvonen, viestintäjohtaja, puh. 010 570 6072
Taloudelliset julkaisut
- Puolivuosikatsaus 2022 julkistetaan keskiviikkona 20.7.2022.
- Tammi-syyskuun 2022 osavuosikatsaus julkistetaan torstaina 3.11.2022.
Me HKScanissa teemme elämästä maistuvampaa – tänään ja huomenna. Strateginen tavoitteemme on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi. Vastuullisesti tuotetut ja herkulliset tuotteemme ovat osa kuluttajien moninaisia ruokahetkiä arjessa ja juhlassa. Noin 7000 ammattilaisemme joukko tekee paikallisesti tuotettua ruokaa yli sadan vuoden kokemuksella. Meille HKScanissa vastuullisuus on konkreettisia tekoja koko ruokaketjussa ja jatkuvaa parantamista. Olemme asettaneet tavoitteeksemme hiilineutraalin ruokaketjun maatiloilta kuluttajille vuoden 2040 loppuun mennessä osana Zero Carbon -hankettamme. Kotimarkkinoitamme ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Baltia. Tunnettuja tuotemerkkejämme ovat HK®, Kariniemen®, Via® Scan®, Pärsons®, Rose®, Rakvere® ja Tallegg®. Strategisten kumppanuuksiemme kautta yhtiön tuttuja tuotemerkkejä ovat myös Kivikylän®, Tamminen® ja Boltsi®. Pörssilistatun HKScanin liikevaihto vuonna 2021 oli yli 1,8 miljardia euroa.
Katsauksessa mainitut brändit HK®, Kariniemen®, Via®, Scan®, Pärsons®, Rakvere®, Tallegg®, Rose® ja Vietävä® ovat HKScan-konsernin rekisteröimiä tavaramerkkejä.
Ruokaa joka tekee hyvää: Konsernin vastuullisuusohjelman tavoitteet ja tulokset
| TAVOITTEET | TULOKSET 2021 Täydennetty Q1/2022 tunnusluvuilla soveltuvilta osin |
|---|---|
| LUONTO | |
| Ympäristö | |
| Zero Carbon: oman tuotannon (scope 1 ja 2) hiilineutraalius vuoden 2025 loppuun mennessä |
Energiankulutus Q1/2022: 0,88 (0,89) MWh / myyty tuotetonni Hiili-intensiteetti Q1/2022: 0,08 (0,08) tCO2e / myyty tuotetonni 2021: Oman tuotannon (scope 1 ja 2) ilmastovaikutukset 55 000 (55 000) tCO2e, hiili-intensiteetti 0,09 (0,09) tCO2e / myyty tuotetonni |
| Zero Carbon: koko ruokaketjun maatiloilta kuluttajille (scope 1 - 3) hiilineutraalius 2040 loppuun mennessä |
2021: Koko ruokaketjun ilmastovaikutukset (scope 1 - 3) 2,4 (2,4) MtCO2e, hiili-intensiteetti 3,8 (3,9) tCO2e / myyty tuotetonni |
| Vedenkäytön vähentäminen omassa tuotannossa 25 % / myyty tuotetonni vuoden 2030 loppuun mennessä (vs. 2019) |
Vedenkulutus Q1/2022: 5,94 (6,11) m3 / myyty tuotetonni 2021: Vedenkulutus 6,84 (6,86) m3 / myyty tuotetonni* 2021: Vedenkulutus +2,6 % / myyty tuotetonni vs. 2019 |
| Vastuulliset pakkaukset, tavoitteet 2025 • 100 % kierrätettävät pakkaukset • 20 % vähemmän pakkausmuovia / myyty tuotetonni vs. 2019 |
Tulokset 2021: • 70 % pakkauksista kierrätettäviä • Pakkausmuovin määrä 9 900 tonnia, 0,02 t / myyty tuotetonni • Pakkaustietojen hallintajärjestelmä uudistettu kerätyn tiedon osalta kattavammaksi 2021 |
| Eläinten hyvinvointi | |
| Keskeisten eläinten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden jatkuva edistäminen |
Jatkuvat kehitystoimet eläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi |
| Nolla eläinten hyvinvoinnin rikkomusta omassa toiminnassamme |
2021: 0 (1) eläinten hyvinvointiin liittyvää rikkomusta omassa toiminnassa |
| IHMISET | |
| Henkilöstö | |
| Määrätietoinen työ kohti nollaa tapaturmaa | Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LTIR) 4/2021–3/2022: 19,0 (4/2021–3/2022: 22,6) / miljoona työtuntia |
| 2021: 21,2 (21,1) /miljoona työtuntia Tapaturmista aiheutuneet poissaolopäivät Q1/2022: 347 (840) päivää |
|
| Jatkuva henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen, eNPS yli 10 |
Henkilöstön poissaolot 4/2021–3/2022: 7,4 % (4/2020–3/2021: 6,2) 2021: Henkilöstön halukkuus suositella HKScania työnantajana eNPS -3 (5, vertailuluku ei sis. Baltiaa) |
| Terveellinen ruoka | |
| Vuosittain 60 % uusista ja uudistetuista tuotteista terveellisempiä vaihtoehtoja omissa tuoteryhmissään |
2021: 35 (44) % uusista ja uudistetuista tuotteista terveellisempiä vaihtoehtoja omissa tuoteryhmissään |
| 100 % raaka-aineista hankittu vastuullisen hankinnan periaatteiden mukaisesti vuoden 2025 loppuun mennessä |
• Raaka-ainetoimittajista 100 % sitoutunut eettiseen toimintaohjeistoon (pl. eläinhankinta) • Vastuullisen hankinnan periaatteiden kehittäminen aloitettu |
| Tuottajayhteisö | |
| Paikallisen lihantuotannon jatkuvuuden turvaaminen | • 70 nuorta tuottajaa Next Generation -ohjelmassa Suomessa ja Ruotsissa • Oppilaitosyhteistyö Baltiassa |
* Ympäristölukujen raportointiin on lisätty HKScanin tytäryhtiöt Kivikylän Kotipalvaamo ja Tamminen takautuvasti 2019 alkaen.
** Myytyihin tuotetonneihin suhteutetut ympäristöluvut eivät sisällä HKScanin omia maatiloja Virossa.
Konsernin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2022
Konsernin tuloslaskelma
| (miljoonaa euroa) Viite |
1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 437,2 | 427,5 | 1 815,3 |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut 1. |
-421,0 | -404,2 | -1 701,4 |
| Bruttokate | 16,2 | 23,3 | 113,8 |
| Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 1. |
1,4 | 1,5 | 7,7 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut 1. |
-11,5 | -10,7 | -47,7 |
| Hallinnon kulut 1. |
-14,9 | -15,3 | -56,0 |
| Liiketulos | -8,9 | -1,1 | 17,9 |
| Rahoitustuotot | 0,4 | 0,5 | 2,7 |
| Rahoituskulut | -3,6 | -5,8 | -17,4 |
| Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksista | 1,3 | 0,8 | 3,4 |
| Voitto/tappio ennen veroja | -10,7 | -5,7 | 6,6 |
| Tuloverot | -0,2 | -0,5 | -7,8 |
| Tilikauden voitto/tappio | -10,9 | -6,2 | -1,2 |
| Tilikauden voiton/tappion jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | -11,1 | -6,6 | -4,5 |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,2 | 0,4 | 3,2 |
| Yhteensä | -10,9 | -6,2 | -1,2 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: |
|||
| Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot euroa/osake |
-0,12 | -0,07 | -0,06 |
| Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot euroa/osake |
-0,12 | -0,07 | -0,06 |
Konsernin laaja tuloslaskelma
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Tilikauden voitto / tappio | -10,9 | -6,2 | -1,2 |
| MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT (verojen jälkeen): | |||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | |||
| Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot | -0,9 | -1,9 | -2,0 |
| Rahavirran suojaus | 6,4 | 0,7 | 7,4 |
| Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi | |||
| Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot | - | - | 2,9 |
| MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT YHTEENSÄ | 5,5 | -1,3 | 8,3 |
| KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ | -5,4 | -7,5 | 7,1 |
| TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN: | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | -5,6 | -7,9 | 3,9 |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,2 | 0,4 | 3,2 |
| Yhteensä | -5,4 | -7,5 | 7,1 |
Konsernin tase
| (miljoonaa euroa) | Viite | 31.3.2022 | 31.3.2021 | 31.12.2021 |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | 2. | 142,4 | 144,6 | 144,2 |
| Aineelliset hyödykkeet | 3.4. | 452,9 | 454,4 | 459,7 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 39,7 | 34,3 | 38,5 | |
| Laskennallinen verosaaminen | 5. | 35,3 | 40,5 | 36,3 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 8,2 | 5,9 | 7,3 | |
| PITKÄAIKAISET VARAT | 678,5 | 679,7 | 686,0 | |
| Vaihto-omaisuus | 6. | 148,7 | 124,6 | 131,1 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 153,0 | 128,1 | 141,3 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 9,8 | 37,8 | 27,2 | |
| LYHYTAIKAISET VARAT | 311,6 | 290,5 | 299,6 | |
| VARAT | 990,1 | 970,2 | 985,6 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| OMA PÄÄOMA | 320,9 | 322,1 | 330,3 | |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 4. | 207,6 | 251,3 | 210,1 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 61,7 | 66,0 | 63,5 | |
| PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA | 269,3 | 317,3 | 273,6 | |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 4. | 157,4 | 94,6 | 131,8 |
| Lyhytaikainen koroton vieras pääoma | 242,6 | 236,2 | 249,8 | |
| LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA | 400,0 | 330,8 | 381,7 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | 990,1 | 970,2 | 985,6 |
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
| (miljoonaa euroa) | 1. | 2. | 3. | 4. | 5. | 6. | 7. | 8. | 9. | 10. | 11. | 12. |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA 1.1.2022 | 66,8 | 72,9 | 6,6 | 215,4 | 25,9 | 10,4 | -12,6 | -4,8 | -72,4 | 308,3 | 22,1 | 330,3 |
| Tilikauden tulos | - | - | - | - | - | - | - | - | -11,1 | -11,1 | 0,2 | -10,9 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||||||||
| Muuntoerot | - | - | - | - | - | - | -0,9 | - | - | -0,9 | - | -0,9 |
| Rahavirran suojaus | - | - | 6,4 | - | - | - | - | - | - | 6,4 | - | 6,4 |
| Vakuutusmate maattiset voitot tai tappiot |
- | - | - | - | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä |
- | - | 6,4 | - | - | - | -0,9 | - | - | 5,5 | - | 5,5 |
| Tilikauden laaja tulos | - | - | 6,4 | - | - | - | -0,9 | - | -11,1 | -5,6 | 0,2 | -5,4 |
| Suorat kirjaukset | - | - | - | - | - | - | - | -0,2 | -0,2 | - | -0,2 | |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | - | - | -3,9 | -3,9 | - | -3,9 |
| OMA PÄÄOMA 31.3.2022 | 66,8 | 72,9 | 13,0 | 215,4 | 25,9 | 10,4 | -13,5 | -4,8 | -87,6 | 298,6 | 22,3 | 320,9 |
| (miljoonaa euroa) | 1. | 2. | 3. | 4. | 5. | 6. | 7. | 8. | 9. | 10. | 11. | 12. |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA 1.1.2021 | 66,8 | 72,9 | -0,8 | 215,4 | 25,9 | 10,3 | -10,6 | -4,8 | -66,4 | 308,8 | 20,3 | 329,1 |
| Tilikauden tulos | - | - | - | - | - | - | - | - | -6,6 | -6,6 | 0,4 | -6,2 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||||||||
| Muuntoerot | - | - | - | - | - | - | -1,9 | - | - | -1,9 | - | -1,9 |
| Rahavirran suojaus | - | - | 0,7 | - | - | - | - | - | - | 0,7 | - | 0,7 |
| Vakuutusmate maattiset voitot tai tappiot |
- | - | - | - | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä |
- | - | 0,7 | - | - | - | -1,9 | - | - | -1,3 | - | -1,3 |
| Tilikauden laaja tulos | - | - | 0,7 | - | - | - | -1,9 | - | -6,6 | -7,9 | 0,4 | -7,5 |
| Suorat kirjaukset | - | - | - | - | - | - | - | - | 0,4 | 0,4 | - | 0,4 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | - | - | - | - | - | - |
| OMA PÄÄOMA 31.3.2021 | 66,8 | 72,9 | -0,1 | 215,4 | 25,9 | 10,3 | -12,6 | -4,8 | -72,6 | 301,4 | 20,7 | 322,1 |
SARAKKEET: 1. Osakepääoma, 2. Ylikurssirahasto, 3. Arvonmuutosrahasto, 4. Sijoitettu vapaa oma pääoma (SVOP), 5.Hybridilaina, 6. Muut rahastot, 7. Muuntoerot, 8. Omat osakkeet, 9. Voittovarat, 10. Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus yhteensä, 11. Määräysvallattomien omistajien osuus, 12. Yhteensä
Rahavirtalaskelma
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 6,9 | 14,3 | 75,1 |
| Käyttöpääoman muutos | -36,9 | -4,0 | -2,9 |
| Rahoituserät ja verot | -4,4 | -7,0 | -17,6 |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | -34,4 | 3,3 | 54,6 |
| Investointien rahavirta | -4,1 | 66,3 | 26,5 |
| RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN | -38,5 | 69,6 | 81,2 |
| Hybridilaina | - | - | -2,1 |
| Lainojen muutokset | 21,5 | -78,0 | -93,9 |
| Maksetut osingot | - | - | -4,4 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | 21,5 | -78,0 | -100,3 |
| NETTORAHAVIRTA | -17,1 | -8,4 | -19,2 |
| Rahavarat kauden alussa | 27,2 | 46,8 | 46,8 |
| Rahavarojen valuuttakurssimuutosten vaikutus | -0,3 | -0,5 | -0,4 |
| Rahavarat kauden lopussa | 9,8 | 37,8 | 27,2 |
Tunnusluvut
| (miljoonaa euroa) | 31.3.2022 | 31.3.2021 | 31.12.2021 |
|---|---|---|---|
| Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur | -0,12 | -0,07 | -0,06 |
| Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur | -0,12 | -0,07 | -0,06 |
| Oma pääoma/osake, eur | 3,07 | 3,11 | 3,17 |
| Omavaraisuusaste, % | 32,4 | 33,2 | 33,5 |
| Osakeantioikaistu ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, milj. kpl |
97,2 | 97,0 | 97,0 |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, Meur | 6,3 | 9,9 | 48,2 |
| Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin, Meur | 1,5 | 77,6 | 89,2 |
| Poistot ja arvonalentumiset, Meur | 14,8 | 15,8 | 60,2 |
| Henkilöstö keskimäärin, (FTE) | 6 631 | 6 666 | 6 892 |
Tunnuslukujen laskentakaavat
HKScan julkaisee vaihtoehtoisia tunnuslukuja antaakseen relevanttia tietoa sidosryhmille. Julkaistuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja käytetään myös yhtiön ohjaamiseen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja siihen liittyvät vaihtoehtoiset tunnusluvut julkaistaan, koska ne kuvaavat paremmin liiketoiminnan kehittymistä ja parantavat kausien välistä vertailukelpoisuutta.
| Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja (%) |
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| __________ Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo) |
x 100 | ||||
| Oma pääoma yhteensä | |||||
| Omavaraisuusaste (%) | __________ Taseen loppusumma – saadut ennakot |
x 100 | |||
| Nettovelkaantumisaste (%) (Net gearing) |
Korolliset nettorahoitusvelat __________ |
x 100 | |||
| Oma pääoma | |||||
| Osakekohtainen tulos (EPS)* | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto __________ |
||||
| Ulkona olevien osakkeiden keskim. lkm tilikauden aikana | |||||
| Osakekohtainen oma pääoma | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma __________ |
||||
| Ulkona olevien osakkeiden lkm tilinpäätöspäivänä | |||||
| Osakekannan markkina-arvo | Ulkona olevien osakkeiden lkm tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi |
||||
| Rahavirta ennen rahoituskuluja ja rahoitusta | Rahavirta investointien jälkeen – rahoituserät | ||||
| Henkilöstön määrä | Kalenterikuukausien lopussa laskettujen henkilöstömäärien keskiarvo |
||||
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | Kertaluonteiset maksut, jotka eivät liity normaaliin jatkuvaan toimintaan ja jotka olennaisesti vaikuttavat yhtiön talouteen. Esimerkkejä näistä ovat uudelleenjärjestelykulut, irtisanomiset, näihin liittyvät lakikulut, oikeudellisista tuomioista tai sopimisista johtuvat maksut, yrityshankintoihin liittyvät transaktiokulut (konsultointi, neuvonanto, lakipalvelut, dd-palvelut, rekisteröinti ym.) sekä yritysmyyntien voitot/tappiot. |
||||
| Vertailukelpoinen liiketulos | Liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | ||||
| Vertailukelpoinen voitto/tappio ennen veroja | Voitto/tappio ennen veroja – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
||||
| Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos* | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät __________ |
||||
| Ulkona olevien osakkeiden keskim. lkm tilikauden aikana | |||||
| Korollinen nettovelka | Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset |
*Osakekohtaisen tuloksen laskennassa tilikauden voitosta on vähennetty hybridilainan kaudelle kuuluva korko sekä liikkeeseenlaskukulut verovaikutuksella oikaistuna.
Konsernin osavuosikatsauksen liitetiedot
Laadintaperiaatteet
HKScan Oyj:n osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2022 on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2021, lukuun ottamatta Suomen liiketoimintayksikön Rauman tehtaan koneiden ja laitteiden poistoajan pidennystä kymmenestä vuodesta viiteentoista vuoteen 2022 alusta alkaen. Tällä on noin kolmen miljoonan euron vuotuinen parantava vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen. Tiedotteen luvut on pyöristetty miljooniin euroihin, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Laskentaperiaatteet on kerrottu vuoden 2021 tilinpäätöksessä. Osavuosikatsausta ei ole tilintarkastettu.
Segmenttikohtainen vertailu
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | |||
| - Suomi | |||
| Liikevaihto, tavarat | 181,8 | 179,0 | 769,0 |
| Liikevaihto, palvelut | 0,8 | 0,8 | 3,3 |
| - Ruotsi | |||
| Liikevaihto, tavarat | 163,9 | 161,8 | 700,3 |
| Liikevaihto, palvelut | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
| - Tanska | |||
| Liikevaihto, tavarat | 49,4 | 45,4 | 172,7 |
| Liikevaihto, palvelut | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| - Baltia | |||
| Liikevaihto, tavarat | 41,2 | 40,5 | 169,6 |
| Liikevaihto, palvelut | 0,0 | 0,0 | 0,4 |
| Konserni yhteensä | 437,2 | 427,5 | 1 815,3 |
| LIIKETULOS | |||
| - Suomi | -1,4 | -0,5 | 12,1 |
| - Ruotsi | 0,2 | 2,4 | 22,6 |
| - Tanska | 0,5 | 0,0 | 0,0 |
| - Baltia | -4,9 | 0,7 | -5,4 |
| Segmentit yhteensä | -5,7 | 2,5 | 29,3 |
| Konsernihallinnon kulut | -3,2 | -3,6 | -11,4 |
| Konserni yhteensä | -8,9 | -1,1 | 17,9 |
| INVESTOINNIT | |||
| - Suomi | |||
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 1,3 | 4,4 | 16,3 |
| Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin | 0,3 | 69,1 | 70,9 |
| Investoinnit yhteensä | 1,6 | 73,5 | 87,1 |
| - Ruotsi | |||
|---|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 2,4 | 3,9 | 19,6 |
| Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin | 0,6 | 7,9 | 9,1 |
| Investoinnit yhteensä | 3,1 | 11,9 | 28,6 |
| - Tanska | |||
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 0,5 | 1,0 | 4,3 |
| Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin | 0,5 | 0,2 | 0,8 |
| Investoinnit yhteensä | 1,0 | 1,3 | 5,1 |
| - Baltia | |||
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 2,0 | 0,5 | 8,1 |
| Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin | 0,1 | 0,3 | 8,5 |
| Investoinnit yhteensä | 2,1 | 0,8 | 16,7 |
| Yhteensä | 7,8 | 87,5 | 137,5 |
| HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN, (FTE) | |||
| - Suomi | 2 623 | 2 583 | 2 755 |
| - Ruotsi | 1 920 | 1 895 | 1 945 |
| - Tanska | 644 | 612 | 655 |
| - Baltia | 1 443 | 1 577 | 1 538 |
| Yhteensä | 6 631 | 6 666 | 6 892 |
Tuloslaskelman liitetiedot
1. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liiketulos | -8,5 | -1,1 | 14,5 |
| Työsuhteen lopetus, Baltia 1) | - | - | -0,2 |
| Työsuhteen lopetus, Konsernihallinto 1) | -0,2 | - | 0,2 |
| Ennakkomaksun menetys, Suomi 4) | -0,2 | - | - |
| Omaisuuden alaskirjaus, Ruotsi 2) 3) | - | - | -0,2 |
| Omaisuuden alaskirjaus, Suomi 2) 3) | - | - | 3,1 |
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitto, Suomi 4) | - | - | 0,5 |
| Liiketulos | -8,9 | -1,1 | 17,9 |
1) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Hallinnon ja myynnin ja markkinoinnin kulut"
2) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Hankinnan ja valmistuksen kulut"
3) Omaisuuserien arvonalentaminen kirja-arvoon, joka vastaa arvioitua tulosta tulevaisuudessa
4) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut"
Taseen liitetiedot
2. Aineettomien hyödykkeiden muutokset
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 144,2 | 148,0 | 148,0 |
| Muuntoerot | -0,7 | -1,7 | -1,8 |
| Lisäykset | 0,1 | 0,0 | 1,6 |
| Vähennykset | - | -0,7 | -0,7 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -1,1 | -1,1 | -4,6 |
| Siirto toiseen tase-erään | 0,0 | - | 1,6 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 142,4 | 144,6 | 144,2 |
3. Aineellisten hyödykkeiden muutokset
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 459,7 | 458,7 | 458,7 |
| Muuntoerot | -0,8 | -1,6 | -1,7 |
| Lisäykset | 7,7 | 87,4 | 135,9 |
| Vähennykset | 0,0 | -75,4 | -75,9 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -13,7 | -14,7 | -55,6 |
| Siirto toiseen tase-erään | 0,0 | - | -1,6 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 452,9 | 454,4 | 459,7 |
4. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat
| (miljoonaa euroa) | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä | Vuokra sopimusvelka |
|---|---|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa 1.1.2022 | 2,2 | 92,1 | 15,3 | 109,5 | 113,4 |
| Muuntoerot | - | -0,1 | 0,0 | -0,1 | -0,1 |
| Lisäykset | - | 0,8 | 0,8 | 1,6 | 1,6 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 0,0 | -2,1 | -1,3 | -3,4 | - |
| Maksut | - | - | - | - | -2,9 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa 31.3.2022 | 2,1 | 90,8 | 14,7 | 107,6 | 112,0 |
| (miljoonaa euroa) | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä | Vuokra sopimusvelka |
|---|---|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa 1.1.2021 | 2,2 | 15,6 | 15,6 | 33,3 | 35,6 |
| Muuntoerot | - | -0,1 | -0,1 | -0,2 | -0,2 |
| Lisäykset | - | 75,7 | 1,8 | 77,6 | 77,7 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 0,0 | -1,5 | -1,4 | -2,8 | - |
| Maksut | - | - | - | - | -2,7 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa 31.3.2021 | 2,1 | 89,8 | 16,0 | 107,9 | 110,4 |
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Käyttöoikeusomaisuuserien poistot | -3,4 | -2,8 | -13,0 |
| Korkokulu vuokrasopimusvelalle | -1,2 | -0,6 | -4,2 |
| Yhteensä tuloslaskelmaan kirjattu | -4,6 | -3,4 | -17,2 |
5. Laskennallinen verosaaminen
35,3 miljoonan euron laskennallisesta verosaamisesta 28,2 miljoonaa euroa tulee konsernin Suomen toimintojen tappioista, hyllypoistoista ja vähennyskelvottomista korkokuluista. Suomen toimintojen tappioista kirjatun laskennallisen verosaamisen kasvu vuonna 2018 johtui Rauman yksikön käynnistysvaiheen tappioista, jotka ovat luonteeltaan tilapäisiä.
Yhtiö voi pienentää tappioiden vanhenemisen riskiä lykkäämällä verotuksen poistoja. Asteittainen verosaamisen vähennys tapahtuu kannattavuuden parantuessa.
Laskennalliset verosaamiset odotetaan tulevan käytetyksi kuluvan vuosikymmenen aikana. Arvio perustuu johdon lähivuosien suunnitelmiin. Suunnitelmiin aina liittyvää epävarmuutta on pienennetty arvioimalla erittäin varovainen liiketuloksen kasvu vuonna 2026 ja sen jälkeen. Koronapandemialla on vain vähäinen vaikutus odotettuun käyttöaikaan. Laskennallisen verosaamisen käyttö perustuu tulevaisuuden verotettaviin tuloihin, ja oletukseen, että verolainsäädännössä ei tapahdu merkittäviä negatiivisia muutoksia. Lisäksi poistojen hyllyttämisellä ja korkovähennysten rajoituksilla voidaan nopeuttaa tappioiden käyttöä ennen kuin ne vanhenevat. Hyllypoistojen ja vähennysrajoitusten alaisten korkojen käyttöä ei ole ajallisesti rajoitettu. Kirjaamaton laskennallinen verosaaminen Suomessa maaliskuun 2022 lopussa oli 21,7 miljoonaa euroa.
6. Vaihto-omaisuus
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 88,8 | 67,3 | 72,2 |
| Keskeneräiset tuotteet | 5,0 | 4,9 | 5,4 |
| Valmiit tuotteet | 45,3 | 44,8 | 46,0 |
| Muu vaihto-omaisuus | 0,4 | 0,4 | 0,4 |
| Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta | 1,4 | 1,4 | 1,0 |
| Elävät eläimet | 7,9 | 5,8 | 6,0 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 148,7 | 124,6 | 131,1 |
Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut
| (miljoonaa euroa) | 31.3.2022 | 31.3.2021 | 31.12.2021 |
|---|---|---|---|
| Johdannaissopimusten nimellisarvot | |||
| Valuuttajohdannaiset | 74,7 | 68,9 | 72,7 |
| Korkojohdannaiset | 54,5 | 99,2 | 74,1 |
| Sähköjohdannaiset | 18,3 | 14,0 | 13,0 |
| Johdannaissopimusten käyvät arvot | |||
| Valuuttajohdannaiset | -0,6 | 0,3 | 0,2 |
| Korkojohdannaiset | -0,6 | -2,8 | -1,1 |
| Sähköjohdannaiset | 14,4 | -0,7 | 7,0 |
Konsernin muut vastuusitoumukset
| (miljoonaa euroa) | 31.3.2022 | 31.3.2021 | 31.12.2021 |
|---|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu pantteja tai kiinnityksiä |
|||
| - rahalaitoslainat | - | - | - |
| Omasta velasta | |||
| - Annetut kiinteistökiinnitykset | - | - | - |
| Muiden puolesta annetut | |||
| - takaukset ja muut sitoumukset | 6,3 | 7,9 | 6,4 |
| Muut omat vastuut | |||
| Leasing- ja vuokravastuut | 0,2 | 0,2 | 0,2 |
Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet toistuvasti käypään arvoon arvostettavista rahoitusinstrumenteista
Johdannaiset
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän markkinakorot. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja.
| (miljoonaa euroa) | 31.3.2022 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
|---|---|---|---|---|
| Käypään arvoon arvostetut varat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
||||
| - Kaupankäyntiarvopaperit | - | - | - | - |
| - Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| - Koronvaihtosopimukset | - | - | - | - |
| - Valuuttajohdannaiset | 0,2 | - | 0,2 | - |
| - Hyödykejohdannaiset | 14,5 | - | 14,5 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | 14,5 | - | 14,5 | - |
| Yhteensä | 14,7 | - | 14,7 | - |
| Käypään arvoon arvostetut velat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
||||
| - Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| - Koronvaihtosopimukset | -0,6 | - | -0,6 | - |
| - Valuuttajohdannaiset | -0,8 | - | -0,8 | - |
| - Hyödykejohdannaiset | -0,1 | - | -0,1 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -0,1 | - | -0,1 | - |
| Yhteensä | -1,5 | - | -1,5 | - |
| (miljoonaa euroa) | 31.3.2021 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
| Käypään arvoon arvostetut varat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
||||
| - Kaupankäyntiarvopaperit | - | - | - | - |
| - Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| - Koronvaihtosopimukset | - | - | - | - |
| - Valuuttajohdannaiset | 0,4 | - | 0,4 | - |
| - Hyödykejohdannaiset | 0,5 | - | 0,5 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | 0,5 | - | 0,5 | - |
| Yhteensä | 0,9 | - | 0,9 | - |
| Käypään arvoon arvostetut velat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
||||
| - Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| - Koronvaihtosopimukset | -2,8 | - | -2,8 | - |
| - Valuuttajohdannaiset | -0,1 | - | -0,61 | - |
| - Hyödykejohdannaiset | -1,2 | - | -1,2 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -1,2 | - | -1,2 | - |
Tason 1 instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilla noteerattuihin hintoihin. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti (hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksyttävissä arvostusmalleissa.
Liiketoimet lähipiirin kanssa
| (miljoonaa euroa) | 1-3/2022 | 1-3/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Myynnit osakkuusyhtiöille | 3,2 | 2,1 | 9,8 |
| Ostot osakkuusyhtiöiltä | 10,3 | 7,5 | 37,0 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset osakkuusyhtiöiltä | 1,5 | 1,0 | 1,7 |
| Ostovelat ja muut velat osakkuusyhtiöille | 2,9 | 1,8 | 3,4 |
