AI Terminal
Pihlajalinna Oyj
Quarterly Report • Aug 12, 2022
3282_ir_2022-08-12_ede6b95f-f95f-48d1-8dc9-2976aaa19934.pdf
Quarterly Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2022
Liikevaihto kasvoi merkittävästi, Pohjola Sairaalan palvelut integroitu osana palveluverkoston laajennusta
Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.
Huhti–kesäkuu lyhyesti:
- Liikevaihto oli 173,7 (142,5) milj. euroa kasvua 31,2 milj. euroa eli 21,9 prosenttia.
- Koronapalveluiden¹⁾ liikevaihto oli 3,2 (8,2) milj. euroa laskua -5,0 milj. euroa.
- Yritysjärjestelyjen²⁾ vaikutus liikevaihdon kasvuun oli 23,7 milj. euroa eli 16,6 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 7,5 milj. euroa eli 5,3 prosenttia.
- Oikaistu käyttökate (EBITDA)³⁾ oli 16,9 (15,9) milj. euroa kasvua 6,2 prosenttia.
- Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)³⁾ oli 7,3 (8,9) milj. euroa – laskua -18,6 prosenttia.
- Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,08 (0,19) euroa/osake.
- Käyntimäärät⁴⁾ kasvoivat 69 prosenttia vertailuneljänneksestä (kasvua 28 prosenttia ilman yritysjärjestelyjä), kaikista vastaanottokäynneistä 38 prosenttia tapahtui etäkanavissa.
Tammi–kesäkuu lyhyesti:
- Liikevaihto oli 336,8 (282,4) milj. euroa kasvua 54,4 milj. euroa eli 19,3 prosenttia.
- Koronapalveluiden¹⁾ liikevaihto oli 11,6 (17,0) milj. euroa laskua -5,4 milj. euroa.
- Yritysjärjestelyjen²⁾ vaikutus liikevaihdon kasvuun oli 39,6 milj. euroa eli 14,0 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 14,9 milj. euroa eli 5,3 prosenttia.
- Oikaistu käyttökate (EBITDA)³⁾ oli 33,3 (31,1) milj. euroa kasvua 7,2 prosenttia.
- Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden postoja ja arvonalentumisia (EBITA)³⁾ oli 15,1 (17,2) milj. euroa – laskua -12,6 prosenttia.
- Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,31 (0,39) euroa/osake.
- Käyntimäärät⁴⁾ kasvoivat 42 prosenttia vertailukaudesta (kasvua 13 prosenttia ilman yritysjärjestelyjä). Kaikista käynneistä 40 prosenttia tapahtui etäkanavissa.
- Pihlajalinna vahvisti toimipisteverkostoaan ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaansa hankkimalla Etelä-Savon Työterveys Oy:n koko osakekannan ja Lääkärikeskus Ikioma Oy:n enemmistön 1.4.2022. Pihlajalinna hankki 1.4.2022 myös Punkkibussi®-liiketoiminnan Saaristolääkärit Oy:ltä.
- Pihlajalinna vahvistaa markkina-asemaansa ja palveluvalikoimaansa Jyväskylässä hankkimalla Seppälääkärit Oy:n ja Seppämagneetti Oy:n 1.10.2022.
- Toimipisteverkosto ja palveluvalikoima laajenevat Kainuuseen, kun Pihlajalinna ostaa enemmistön yksityisiä lääkäripalveluita sekä lääkäreiden ja hoitajien vuokraustoimintaa tarjoavasta MediEllen Oy:stä 1.9.2022.
²⁾ Työterveys Virta Oy 1.4.2021, Pohjola Sairaala Oy 1.2.2022, Etelä-Savon Työterveys Oy 1.4.2022, Lääkärikeskus Ikioma Oy 1.4.2022 ja Punkkibussi®-liiketoiminta 1.4.2022
¹⁾ Koronapalveluita ovat koronatestaus, -näytteenotto, -rokottaminen ja muu mahdollinen koronaepidemian hallintaan suoraan liittyvä palvelu.
³⁾ Vaihtoehtoinen tunnusluku. Pihlajalinna esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat merkittävää yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.
⁴⁾ Pois lukien kuntaulkoistukset ja koronatestaus
| 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 3 kk | 3 kk | muutos-% | 6 kk | 6 kk | muutos-% | 2021 | |
| TULOSLASKELMA | |||||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 173,7 | 142,5 | 21,9 | 336,8 | 282,4 | 19,3 | 577,8 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 15,6 | 15,0 | 3,8 | 24,9 | 29,9 | -16,8 | 62,6 |
| Käyttökate (EBITDA), % | 9,0 | 10,5 | -14,8 | 7,4 | 10,6 | -30,2 | 10,8 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa ²⁾ | 16,9 | 15,9 | 6,2 | 33,3 | 31,1 | 7,2 | 65,3 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % ²⁾ | 9,7 | 11,1 | -12,9 | 9,9 | 11,0 | -10,1 | 11,3 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa | 4,1 | 6,5 | -37,5 | 2,9 | 12,9 | -77,6 | 27,9 |
| Liikevoitto, % | 2,4 | 4,6 | -48,7 | 0,9 | 4,6 | -81,2 | 4,8 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) milj. euroa ²⁾ | 5,2 | 7,2 | -26,6 | 11,2 | 13,8 | -19,3 | 30,3 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % ²⁾ | 3,0 | 5,0 | -39,8 | 3,3 | 4,9 | -32,3 | 5,3 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa ²⁾ |
7,3 | 8,9 | -18,6 | 15,1 | 17,2 | -12,6 | 37,3 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), % ²⁾ |
4,2 | 6,3 | -33,2 | 4,5 | 6,1 | -26,7 | 6,5 |
| Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa | 2,5 | 5,6 | -55,8 | -0,2 | 11,1 | -101,6 | 24,2 |
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | |||||||
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,08 | 0,19 | -60,3 | 0,31 | 0,39 | -21,4 | 0,89 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 5,28 | 4,99 | 5,7 | 5,27 | |||
| MUUT TUNNUSLUVUT | |||||||
| Sijoitetun pääoman tuotto, %(ROCE) | 4,4 | 8,5 | -48,4 | 8,8 | |||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 12,3 | 14,8 | -17,2 | 16,1 | |||
| Omavaraisuusaste, % | 18,7 | 25,6 | -26,9 | 26,9 | |||
| Nettovelkaantumisaste, % | 312,6 | 176,0 | 77,6 | 158,8 | |||
| Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa | 374,4 | 207,1 | 80,8 | 194,7 | |||
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk ²⁾ | 5,5 | 3,2 | 71,6 | 3,0 | |||
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa ³⁾ | 28,5 | 23,9 | 204,6 | 28,0 | 44,8 | ||
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | 20,3 | 12,6 | 60,5 | 35,8 | 23,3 | 53,6 | 56,9 |
| Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa | -0,7 | -7,9 | -28,9 | -0,3 | >200,0 | 24,9 | |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 5 061 | 4 665 | 8,5 | 4 746 | |||
| Henkilöstö kauden lopussa | 7 118 | 6 000 | 18,6 | 6 297 | |||
| Ammatinharjoittajien lukumäärä | 1 837 | 1 415 | 29,8 | 1 512 |
1) Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen. Agendapäätöksen vaikutuksista yhtiön tuloslaskelmaan ja taloudelliseen asemaan on annettu tiedot tilinpäätöksessä 2021 ja vertailuvuoden vuosineljännestiedot on oikaistu.
2) Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Tilinpäätöksestä 2021 alkaen Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman uuden pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen oikaisut. Uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna esitetään Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA).
Käyttökatteen oikaisut katsauskaudella olivat yhteensä 8,5 (1,2) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut katsauskaudella olivat yhteensä 8,3 (0,9) miljoonaa euroa.
3) Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.
Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2022 ennallaan
Pihlajalinnan koko vuoden liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi, ja koko vuoden oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) odotetaan pysyvän vuoden 2021 tasolla. Pohjola Sairaalan integraation ja kuntayhtiöiden toiminnan tehostamisohjelmien vuoksi oikaistu EBITA vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta jäi odotetusti viime vuoden tasosta.
Pohjola Sairaalan hankinta nostaa konsernin liikevaihtoa vähintään 50 miljoonaa euroa tilikaudella 2022. Koronapalveluiden liikevaihdon odotetaan jäävän vuoden 2021 tasosta. Pihlajalinna keskittyy vuonna 2022 yhdistämään Pohjola Sairaalan toiminnan kiinteäksi osaksi Koko Suomen Lääkärikeskus -konseptiaan. Kannattavuuden pitäminen vuoden 2021 tasolla edellyttää onnistumista tarjonnan kasvattamisessa, yritysjärjestelyiden suunniteltujen synergiahyötyjen toteutumista sekä onnistumista kuntayhtiöiden toiminnan tehostamisessa.
Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:
Pihlajalinnan liikevaihto kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 21,9 prosenttia 173,7 (142,5) miljoonaan euroon. Yritysjärjestelyjen vaikutus liikevaihdon kasvuun oli 23,7 miljoonaa euroa eli 16,6 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 7,5 miljoonaa euroa eli 5,3 prosenttia. Erityisen tyytyväisiä olemme työterveyspalveluiden ja leikkaustoiminnan orgaaniseen kasvuun.
Helmikuun alussa hankitun Pohjola Sairaalan palveluiden integraatio saatiin toteutettua. Tietojärjestelmien yhdistäminen onnistui suunnitelmien mukaan, mistä erityinen kiitos kaikille integraatioon osallistuneille. Yhteisissä toimipaikoissa organisoituminen ja synergiahyötyjen saavuttaminen toimitilojen, hallinnon sekä tarjonnan kasvattamisen osalta ovat hyvässä vauhdissa. Ensiluokkaiset erikoissairaanhoidon palvelut yhdessä tukipalveluiden ja laajojen aukiolojen kanssa varmistavat Pohjola Sairaalan toimipisteiden korkean asiakastyytyväisyyden jatkossakin. Erikoissairaanhoidon palveluiden osuuden kasvattaminen on keskeinen strateginen tavoitteemme ja sen edistäminen on alkanut hyvin.
Keskitymme strategiamme mukaisesti myös toimipisteverkoston ja palvelutarjoaman kasvattamiseen, joka etenee suunnitellusti. Huhtikuun alussa Pihlajalinna hankki Etelä-Savon Työterveys Oy:n koko osakekannan ja kattavia palveluja tarjoavan Lääkärikeskus Ikioma Oy:n enemmistöosakkuuden. Pihlajalinna hankki 1.4.2022 myös Punkkibussi®-liiketoiminnan Saaristolääkärit Oy:ltä. Alkuvuonna olemme avanneet neljä uutta lääkärikeskusta: Lahteen, Espooseen ja Vantaalle sekä toukokuussa Rovaniemelle. Uusien toimipisteiden avaaminen näkyy ensi vaiheessa matalampana kannattavuutena.
Vahvistamme syksyllä markkina-asemaamme ja palveluvalikoimaamme Keski-Suomessa. Jyväskylässä toimivien Seppälääkärit Oy:n ja Seppämagneetti Oy:n osakekaupat toteutetaan 1.10.2022. Lisäksi laajennamme Kainuuseen, kun ostamme osake-enemmistön yksityisiä lääkäripalveluita sekä lääkäreiden ja hoitajien vuokraustoimintaa tarjoavasta MediEllen Oy:stä 1.9.2022.
Olemme jatkaneet tarjonnan kasvattamista terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointien ja Pihlajalinnaan sitouttamisen sekä systemaattisen tarjonnan johtamisen avulla. Vastaanotto- ja kuvantamisaikojen tarjontamäärä kasvoi lähes 38 prosenttia vertailuneljänneksestä huolimatta henkilöstön kasvaneista sairauspoissaoloista, jotka liittyivät erityisesti hengitystieinfektioihin. Pihlajalinnassa on aloittanut reilut 300 uutta ammatinharjoittajaa ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, mihin toteuttamillamme yrityskaupoilla on ollut oma positiivinen vaikutuksensa.
Koronapalveluiden osuus liikevaihdosta kuluneella vuosineljänneksellä laski merkittävästi vertailukaudesta koronan hellittäessä. THL antoi heinäkuussa uuden neljänsien koronarokotusten laajentamista koskevan suosituksen. Asiantuntijoita huolettaa koronaviruksen omikronmuunnoksen uusi BA.5-alavariantti, joka väistää tehokkaasti immuniteettiä ja tarttuu herkästi. Variantin aiheuttama uusi korona-aalto saattaa käynnistyä Suomessa jo ennen syksyä.
Hengitystieinfektioiden määrä kuluneella vuosineljänneksellä oli edelleen korkea verrattuna hyvin mataliin infektiomääriin vuonna 2021. Työterveysasiakkaistamme kerätyn datan perusteella sairauspoissaolot hengitystieinfektioista johtuen yli nelinkertaistuivat vertailuneljännekseen nähden ja 1,5-kertaistuivat vuoden 2019 vastaavaan aikaan verrattuna. Myös Pihlajalinnan henkilöstökustannukset olivat katsauskaudella poikkeuksellisen korkeat. Sairauspoissaolot nostivat henkilöstökustannuksia noin 2,5 miljoonalla eurolla.
Leikkaustoiminnan volyymit ja kannattavuus kehittyivät kuluneella vuosineljänneksellä odotuksia paremmin. Sitä vastoin lääkäriasema- ja työterveyspalveluiden kannattavuus heikkeni koronapalveluiden vähentymisen, uusien lääkärikeskusten avaamisen, sairauspoissaolojen ja tarjonnan kasvattamisen johdosta. Tarjonnan kasvattamisen arvioimme vaikuttavan toisen vuosipuoliskon tulosta parantavasti.
Kokonaisulkoistusten kustannukset pysyivät edelleen varsin korkealla tasolla, mutta kuluneella vuosineljänneksellä tehostamisohjelmien, vuosisopimusten indeksikorotusten ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelumaksujen palautusten johdosta kannattavuus jo hieman parani.
Työterveyspalveluiden myynnin kasvu jatkui, ja lisäksi onnistuimme asiakaspidossa. Keskeisiä kasvun ajureita ovat digitaaliset palvelut, kilpailukykyinen hinnoittelu sekä onnistuneet yritysostot. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on jo lähes 280 000.
Avasimme uudelleen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoiminnan Ukrainan sodasta aiheutuneen pakolaistilanteen vuoksi. Ensimmäinen uusista vastaanottokeskuksistamme avattiin Sastamalan Karkkuun huhtikuun alussa. Meille Pihlajalinnassa vastaanottokeskuspalveluiden tuottaminen on ennen kaikkea yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa. Meillä on hyvää kokemusta vastaanottokeskustoiminnasta vuosilta 2015−2019, jolloin Syyrian sodan seurauksena Suomeen saapui lyhyessä ajassa runsaasti pakolaisia.
Liiketoimintamme on viime aikoina kasvanut voimakkaasti, ja kysynnän vahvistuminen on toiminut merkittävänä ajurina palvelutarjoaman kasvattamiselle. Palvelutarjoaman vahvistamisella olemme myös valmistautuneet tulevan sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin. Ensimmäiset sopimukset hoidon tarpeen digitaalisen arvioinnin toteutuksesta uusille hyvinvointialueille on jo solmittu. Tämä on tärkeä päänavaus vuoden alussa aloittaviin hyvinvointialueisiin. Meillä Pihlajalinnassa on erinomaiset lähtökohdat alkavaan syyskauteen.
Liikevaihto asiakasryhmittäin
Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.
- Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista.
- Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
- Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita.
| milj. euroa | 4–6/2022 | 4–6/2021 | muutos | muutos-% |
|---|---|---|---|---|
| Yritysasiakkaat | 56,0 | 32,7 | 23,4 | 71,6 % |
| joista vakuutusyhtiöasiakkaat | 25,6 | 8,6 | 17,0 | 197,3 % |
| Yksityisasiakkaat | 27,4 | 21,6 | 5,8 | 26,7 % |
| Julkinen sektori | 108,8 | 106,7 | 2,1 | 2,0 % |
| josta kokonaisulkoistukset | 76,9 | 75,1 | 1,8 | 2,4 % |
| josta työvoimapalvelut | 6,4 | 6,8 | -0,5 | -6,6 % |
| josta työterveys- ja muut palvelut | 25,5 | 24,8 | 0,8 | 3,1 % |
| Konsernin sisäinen myynti | -18,6 | -18,4 | -0,1 | 0,7 % |
| Konsernin liikevaihto | 173,7 | 142,5 | 31,2 | 21,9 % |
Huhti–kesäkuu 2022
Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 56,0 (32,7) miljoonaa euroa, kasvua 23,4 miljoonaa euroa eli 71,6 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti nousi 17,0 miljoonaa euroa eli 197,3 prosenttia. Liikevaihto nousi yritysjärjestelyjen johdosta 16,5 miljoonaa euroa. Yritysasiakasryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 1,7 (1,9) miljoonaa euroa, laskua 0,2 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 64 prosenttia vertailuneljänneksestä ja olivat 63 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019 eli aikaa ennen koronapandemiaa. Ilman yritysjärjestelyjen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 21 prosenttia vertailuneljänneksestä ja 23 prosenttia vuodesta 2019.
Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 27,4 (21,6) miljoonaa euroa, kasvua 5,8 miljoonaa euroa eli 26,7 prosenttia. Yritysjärjestelyt nostivat yksityisasiakkaiden liikevaihtoa 5,5 miljoonaa euroa. Yksityisasiakkaiden ryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 0,3 (0,4) miljoonaa euroa, laskua 0,1 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 28 prosenttia vertailuneljänneksestä ja jäivät 2 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Ilman yritysjärjestelyjen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 9 prosenttia vertailuneljänneksestä ja jääneet 16 prosenttia vuodesta 2019. Vakuutusyhtiöiden maksusitoumusten ja suoramaksukäytäntöjen sujuvoittaminen vähentää raportoitua yksityisasiakkaiden myyntiä.
Julkisen sektorin liikevaihto oli 108,8 (106,7) miljoonaa euroa, kasvua 2,1 miljoonaa euroa eli 2,0 prosenttia. Koronapalveluiden liikevaihto oli 1,1 (5,8) miljoonaa euroa, laskua 4,7 miljoonaa euroa. Kokonais- ja osaulkoistussopimusten liikevaihto nousi sopimusten indeksikorotusten johdosta. Yritysjärjestelyt nostivat julkisen sektorin liikevaihtoa 1,7 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 173 prosenttia vertailuneljänneksestä ja olivat 43 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Ilman yritysjärjestelyjen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 96 prosenttia vertailuneljänneksestä.
Tammi–kesäkuu 2022
| milj. euroa | 1–6/2022 | 1–6/2021 | muutos | muutos-% | 2021 |
|---|---|---|---|---|---|
| Yritysasiakkaat | 107,4 | 67,4 | 40,0 | 59,4 % | 137,7 |
| joista vakuutusyhtiöasiakkaat | 46,0 | 17,6 | 28,4 | 160,8 % | 35,1 |
| Yksityisasiakkaat | 51,0 | 43,1 | 7,9 | 18,3 % | 85,4 |
| Julkinen sektori | 215,3 | 208,8 | 6,6 | 3,1 % | 427,7 |
| josta kokonais- ja osaulkoistukset | 151,3 | 150,0 | 1,3 | 0,8 % | 300,8 |
| josta työvoimapalvelut | 12,3 | 13,3 | -0,9 | -7,1 % | 26,1 |
| josta työterveys- ja muut palvelut | 51,7 | 45,5 | 6,2 | 13,7 % | 100,8 |
| Konsernin sisäinen myynti | -36,9 | -36,8 | -0,1 | 0,2 % | -73,0 |
| Konsernin liikevaihto | 336,8 | 282,4 | 54,4 | 19,3 % | 577,8 |
Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 107,4 (67,4) miljoonaa euroa, kasvua 40,0 miljoonaa euroa eli 59,4 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti nousi 28,4 miljoonaa euroa eli 160,8 prosenttia. Liikevaihto nousi yritysjärjestelyjen johdosta 27,5 miljoonaa euroa. Yritysasiakasryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 4,8 (6,0) miljoonaa euroa, laskua 1,1 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 49 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 46 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Ilman yritysjärjestelyjen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 17 prosenttia vertailukaudesta ja vuodesta 2019.
Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 51,0 (43,1) miljoonaa euroa, kasvua 7,9 miljoonaa euroa eli 18,3 prosenttia. Yritysjärjestelyt nostivat yksityisasiakkaiden liikevaihtoa 6,8 miljoonaa euroa. Yksityisasiakkaiden ryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 1,3 (1,0) miljoonaa euroa, kasvua 0,3 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 22 prosenttia vertailukaudesta ja jäivät 12 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Ilman yritysjärjestelyjen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 9 prosenttia vertailukaudesta ja jääneet 21 prosenttia vuodesta 2019. Vakuutusyhtiöiden maksusitoumusten ja suoramaksukäytäntöjen sujuvoittaminen vähentää raportoitua yksityisasiakkaiden myyntiä.
Julkisen sektorin liikevaihto oli 215,3 (208,8) miljoonaa euroa, kasvua 6,6 miljoonaa euroa eli 3,1 prosenttia. Koronapalveluiden liikevaihto oli 5,4 (10,0) miljoonaa euroa, laskua 4,6 miljoonaa euroa. Kokonais- ja osaulkoistussopimusten indeksikorotukset nostivat liikevaihtoa. Yritysjärjestelyt nostivat julkisen sektorin liikevaihtoa 5,2 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 50 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 120 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Ilman yritysjärjestelyjen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 5 prosenttia vertailukaudesta.
Konsernin liikevaihto ja tulos
Huhti–kesäkuu 2022
Pihlajalinnan liikevaihto oli 173,7 (142,5) miljoonaa euroa, kasvua 31,2 miljoonaa euroa eli 21,9 prosenttia. Yritysjärjestelyjen osuus liikevaihdon kasvusta oli 23,7 miljoonaa euroa eli 16,6 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 7,5 miljoonaa euroa eli 5,3 prosenttia. Koronapalveluiden liikevaihto oli 3,2 miljoonaa euroa, laskua 5,0 miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan lääkärikeskustoimipisteiden vastaanottokäyntimäärät nousivat 69 prosenttia vertailuneljänneksestä ja 41 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Ilman yritysjärjestelyjen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 28 prosenttia vertailuneljänneksestä ja 16 prosenttia vuodesta 2019. Vuosineljänneksen kaikista vastaanottokäynneistä, pois lukien kuntaulkoistukset ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina 38 (39) prosenttia. Etävastaanottokäyntien määrä kasvoi 31 prosenttia vertailuneljänneksestä. Erityisesti lastenlääkärikäyntien määrä etäkanavissa kasvoi – vuoden ensimmäiseen neljännekseen nähden lähes 70 prosenttia.
Käyttökate oli 15,6 (15,0) miljoonaa euroa, kasvua 0,6 miljoonaa euroa eli 3,8 prosenttia. Oikaistu käyttökate oli 16,9 (15,9) miljoonaa euroa, kasvua 1,0 miljoonaa euroa eli 6,2 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 1,3 (0,9) miljoonaa euroa.
Tarjonnan kasvattaminen on nostanut kustannuksia lääkäriasematoiminnassa ja työterveyspalveluissa. Kannattavuutta heikensi koronapalveluiden lasku. Leikkaustoiminnan ja etäpalveluiden kannattavuus on vertailukautta edellä suurempien volyymien johdosta. Kokonais- ja osaulkoistusten kustannukset pysyivät edelleen korkealla tasolla, mutta kuluneella vuosineljänneksellä tehostamisohjelmien, vuosisopimusten indeksikorotusten ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelumaksujen palautusten johdosta kannattavuus jo hieman parani.
Poistot ja arvonalentumiset olivat 11,5 (8,5) miljoonaa euroa. Poistojen ja arvonalentumisten oikaisuerät olivat -0,1 (-0,3) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,9 (1,7) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 0,7 (0,8) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 2,7 (2,3) miljoonaa euroa, ja poistot sekä arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 6,9 (4,5) miljoonaa euroa. Pohjola Sairaalan hankinta nosti merkittävästi Pihlajalinnan käyttöoikeustoimitilojen eli vuokratilojen poistoja.
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 7,3 (8,9) miljoonaa euroa. Oikaistu EBITA-marginaali oli 4,2 (6,3) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 1,2 (0,6) miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan liikevoitto oli 4,1 (6,5) miljoonaa euroa, laskua -2,5 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto oli 5,2 (7,2) miljoonaa euroa, laskua -1,9 miljoonaa euroa.
Konsernin nettorahoituskulut olivat -1,6 (-0,9) miljoonaa euroa. Pohjola Sairaalan hankinta nosti merkittävästi Pihlajalinnan käyttöoikeustoimitilojen korkokuluja. Tulos ennen veroja oli 2,5 (5,6) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat -0,3 (-1,1) miljoonaa euroa.
Tulos oli 2,1 (4,5) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,08 (0,19) euroa.
Tammi–kesäkuu 2022
Pihlajalinnan liikevaihto oli 336,8 (282,4) miljoonaa euroa, kasvua 54,4 miljoonaa euroa eli 19,3 prosenttia. Yritysjärjestelyjen osuus liikevaihdon kasvusta oli 39,6 miljoonaa euroa eli 14,0 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 14,9 miljoonaa euroa eli 5,3 prosenttia. Koronapalveluiden liikevaihto oli 11,6 miljoonaa euroa, laskua 5,4 miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu ilman Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin käräjäoikeuskäsittelyn ratkaisun mukaista alaskirjausta oli 6,1 prosenttia.
Katsauskauden orgaaninen kasvu on perustunut tarjonnan voimakkaaseen kasvattamiseen koko toimipisteverkostossa. Vastaanottotoiminnan kasvu on kompensoinut koronapalveluiden laskua. Etäpalveluiden kasvu on ollut erityisen ripeää, kasvua 4,2 miljoonaa euroa eli 42 prosenttia. Työterveyspalveluiden orgaaninen kasvu oli 3,3 miljoonaa euroa eli 6,6 prosenttia ja leikkaustoiminnan orgaaninen kasvu oli 1,9 miljoonaa euroa eli 13,2 prosenttia.
Pihlajalinnan lääkärikeskustoimipisteiden vastaanottokäyntimäärät nousivat 42 prosenttia vertailukaudesta ja 37 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Ilman yritysjärjestelyjen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 13 prosenttia vertailukaudesta ja 18 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Katsauskauden kaikista vastaanottokäynneistä, pois lukien kuntaulkoistukset ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina 40 (41) prosenttia. Etävastaanottokäyntien määrä kasvoi 43 prosenttia vertailukaudesta.
Käyttökate oli 24,9 (29,9) miljoonaa euroa, laskua -5,0 miljoonaa euroa eli -16,8 prosenttia. Oikaistu käyttökate oli 33,3 (31,1) miljoonaa euroa, kasvua 2,2 miljoonaa euroa eli 7,2 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 8,5 (1,2) miljoonaa euroa. Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin käräjäoikeuskäsittelyn ratkaisun mukainen alaskirjaus vaikutti käyttökatteeseen -4,7 miljoonaa euroa. Erä on käsitelty oikaisueränä. Muut oikaisuerät olivat Pohjola Sairaalan integraatiokulut 1,4 miljoonaa euroa, IFRS 3 -kulut 0,9
miljoonaa euroa ja takautuvat kustannusoikaisut ilman kassavirtavaikutusta 0,7 miljoonaa euroa sekä muut erät yhteensä 0,7 miljoonaa euroa.
Katsauskauden henkilöstökustannukset olivat poikkeuksellisen korkeat. Erityisesti erilaiset hengitystieinfektiot nostivat Pihlajalinnan henkilöstön sairauspoissaoloprosenttia 2,5 prosenttiyksiköllä. Henkilöstövajetta on paikattu sijaisilla sekä vuokratyövoimalla.
Tarjonnan kasvattaminen on nostanut kustannuksia lääkäriasematoiminnassa ja työterveyspalveluissa. Kannattavuutta heikentää koronapalveluiden lasku. Leikkaustoiminnan ja etäpalveluiden kannattavuus on edellä vertailukautta suurempien volyymien johdosta. Kokonais- ja osaulkoistusten kustannukset pysyivät edelleen korkealla tasolla, mutta tehostamisohjelmien, vuosisopimusten indeksikorotusten ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelumaksujen palautusten johdosta kannattavuus jo hieman parani.
Poistot ja arvonalentumiset olivat 22,0 (16,9) miljoonaa euroa. Poistojen ja arvonalentumisten oikaisuerät olivat -0,2 (-0,3) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 3,7 (3,3) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 1,4 (1,5) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 5,2 (4,5) miljoonaa euroa, ja poistot sekä arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 13,1 (9,2) miljoonaa euroa. Pohjola Sairaalan hankinta nosti merkittävästi Pihlajalinnan käyttöoikeustoimitilojen eli vuokratilojen poistoja.
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 15,1 (17,2) miljoonaa euroa. Oikaistu EBITA-marginaali oli 4,5 (6,1) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 8,3 (0,9) miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan liikevoitto oli 2,9 (12,9) miljoonaa euroa, laskua -10,0 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto oli 11,2 (13,8) miljoonaa euroa, laskua -2,7 miljoonaa euroa.
Konsernin nettorahoituskulut olivat -3,1 (-1,8) miljoonaa euroa. Rahoituksen uudelleenjärjestely maaliskuussa aiheutti rahoituskuluihin 0,2 miljoonan euron kertaluonteisen kulun, ja Pohjola Sairaalan hankinta nosti merkittävästi Pihlajalinnan käyttöoikeustoimitilojen korkokuluja. Yritysjärjestelyt ovat nostaneet Pihlajalinnan velkaantuneisuutta ja näin ollen korkokustannuksia. Tulos ennen veroja oli -0,2 (11,1) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat 4,9 (-2,2) miljoonaa euroa.
Verohallinto myönsi Pihlajalinnalle oikeuden Pohjola Sairaala Oy:n aikaisempien verovuosien vahvistettujen tappioiden ja verovuosilta 2021–2022 vahvistettavien tappioiden vähentämiseen. Kyseinen laskennallinen verosaaminen 6,3 miljoonaa euroa on katsauskaudella kirjattu tulosvaikutteisesti, sillä suunnitelma verotappioiden hyödyntämisestä on saatu loppuun. Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy tullaan fuusioimaan 1.1.2023 Pihlajalinna Omasairaala Oy:öön (entinen Pohjola Sairaala Oy).
Tulos oli 4,7 (8,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,31 (0,39) euroa.
Katsaus toimintaympäristöön
Korona ja hoitojonot
THL antoi heinäkuussa uuden neljänsien koronarokotusten laajentamista koskevan suosituksen. Asiantuntijoita huolettaa koronaviruksen omikronmuunnoksen uusi BA.5-alavariantti, joka väistää tehokkaasti immuniteettiä ja tarttuu herkästi. Variantin aiheuttama uusi korona-aalto saattaa käynnistyä Suomessa jo ennen syksyä.
Uuden suosituksen mukaan neljänsiä rokotteita tulisi antaa myös 60–79-vuotiaille sekä riskiryhmiin kuuluville aikuisille. Rokotustahdin kiristäminen on osalle kunnista ylivoimainen tehtävä henkilöstöpulan ja vielä
käynnissä olevan lomakauden vuoksi. Pihlajalinnan kokonais- ja osaulkoistuskunnissa koronarokottaminen uuden suosituksen mukaan on käynnissä.
Hoitojonot kiireettömään erikoissairaanhoitoon ovat kasvaneet entisestään. THL:n tilastoinnin mukaan koronaviruksen myötä hoitojonot julkisessa terveydenhuollossa ovat yleisesti kasvaneet. Huhtikuun 2022 lopussa 149 763 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Hoitoa odottaneista 12 954 (8,6 prosenttia) oli odottanut hoitoonpääsyä yli puoli vuotta.
Sote-uudistus ja hyvinvointialueet
Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään kunnilta 21 hyvinvointialueelle sekä Helsingin kaupungille ja osin HUS-yhtymälle vuoden 2023 alussa. Uudistetun lainsäädännön myötä nykyiset ulkoistussopimukset siirtyvät kunnilta ja kaupungeilta hyvinvointialueille. Uusi sote-järjestelmä muokkaa terveydenhuollon rakenteita ja tarpeita merkittävästi. Kun hyvinvointialueet keskittyvät hallinnolliseen järjestäytymiseen, hoitojonot kasvavat ja palvelurakenteiden uudistamisen hyödyt mahdollisesti viivästyvät.
Sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien tehtäviin ja niitä koskevaan rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, velkoihin ja sopimuksiin sekä henkilöstöön. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan kunnilta hyvinvointialueiden palvelukseen. Yli 173 000 ihmisen työnantaja vaihtuu. Mahdollinen palkkaharmonisaatio nostaa terveydenhoitohenkilökunnan kustannuksia. Tällä saattaa olla vaikutus myös yksityisen sektorin kustannuksiin.
Sote-uudistuksen yksi päätavoitteista on hoitoonpääsyaikojen olennainen lyhentäminen. Erityisen haasteellisen tästä tavoitteesta tekee väestön ikääntyminen, mikä tulee keskeisesti vaikuttamaan terveys- ja hyvinvointipalveluiden kysyntään 2020-luvulla. Muun muassa yli 75-vuotiaiden lukumäärä Suomessa tulee kasvamaan arviolta 250 000 henkilöllä kuluvan vuosikymmenen aikana. Tällä tulee olemaan suorat vaikutukset palveluiden kysyntään ja kustannuksiin: esimerkiksi 75−84-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat keskimäärin noin kolminkertaiset koko väestön keskiarvoon verrattuna. Yli 85-vuotiailla kustannukset ovat puolestaan lähes seitsenkertaiset.
Väestön ikääntyminen ja hoitojonojen purku lisäävät erikoissairaanhoidon tuotannon tarvetta. Yksityinen sektori ja terveysvakuutukset edistävät sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden tavoitteiden saavuttamista myös tällä osa-alueella.
Työehtosopimustilanne ja työvoiman saatavuus
Yksityisten terveysalan toimijoiden henkilöstökustannuksiin vaikuttavat keskitetyt työmarkkinaneuvottelut on saatu päätökseen terveyspalvelualan (TPTES) ja yksityisen sosiaalipalvelualan (SOSTES) osalta. TPTES osalta sopimuskausi on kaksi vuotta. Tänä vuonna lokakuun alusta henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 2,0 prosentin ja 1.6.2023 alkaen 1,9 prosentin yleiskorotuksella.
SOSTES osalta sopimuskausi on muotoa 1 + 1. Syyskuun alussa 2022 alan palkkoja korotetaan 2 prosenttia. Palkkataulukoihin tulee myös alarajakorotuksia 0,8 prosenttia, joka on kohdennettu palkkaryhmien vähimmäispalkkoihin.
Yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) osalta KT, JAU ja JUKO pääsivät erillissopimukseen. Hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer eivät ole mukana ratkaisussa, eli SOTE-sopimus sovittiin ilman hoitajia, jotka edustavat yli 85 prosenttia alan henkilöstöstä. Erillissopimuksen mukaiset sopimuskorotukset maksetaan kuitenkin henkilöstön tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun vuoksi kaikille kunta-alan työntekijöille.
Kolme vuotta kestävällä sopimuskaudella työvoimakustannukset nousevat korkoa korolle laskien keskimäärin 8,79 prosenttia. Vuonna 2022 kustannukset nousevat keskimäärin 1,76 prosenttia. Vuonna 2023 nousua on vähintään keskimäärin 3,05 prosenttia ja vuonna 2024 vähintään keskimäärin 3,11 prosenttia.
Pula sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on yksi koko suomalaisen yhteiskunnan suurimmista haasteista, ja sote-alan työvoiman saatavuus on vaikeutunut viime vuosina huomattavasti. Alan henkilöstötilanne ja syyt henkilöstövajeeseen vaihtelevat ammattiryhmittäin, ja eroja on myös alueellisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan sote-alalle tarvitaan 70 000 työntekijää lisää nykytilanteeseen verrattuna vuoteen 2035 mennessä.
Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa loppuvuodesta 2021 käynnistettyä strategista ohjelmaa, jonka tavoitteena on turvata henkilökunnan riittävyys ja saatavuus. Jo tällä vaalikaudella aiotaan selvittää keinoja, joilla toteutetaan hyvän työn edellytyksiä ja rakennetaan yhteistyöverkostoja alalla. Lisäksi valmistelussa on laaja oppimis-, koulutus- ja kehittämiskokonaisuus, joka toteutetaan vuosina 2023–2025.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan
Pihlajalinnan liiketoiminta on keskittynyt vain Suomeen, mutta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan on kuitenkin odotettavissa epäsuoraa vaikutusta talouskasvun hidastumisen, toimitusketjujen häiriintymisen ja korkean inflaation sekä markkinakorkojen nousun johdosta. Pihlajalinna pidättäytyy kaikesta liiketoiminnasta talouspakotteiden kohteena olevien tahojen kanssa.
Kyberhyökkäysten riski on sodan myötä kasvanut, ja Pihlajalinna ottaa uhan vakavasti.
Talousennusteet ja inflaatio
Valtiovarainministeriön kesän 2022 taloudellisen katsauksen mukaan BKT:n arvioidaan kasvavan Suomessa 1,4 prosenttia vuonna 2022. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut energian, raaka-aineiden sekä ruuan hintoja hyvin nopeasti. Siitä seurannut kuluttajahintojen nousu leikkaa kotitalouksien ostovoimaa, kulutusta ja talouden kasvua selvästi. Inflaatiota seuraava kuluttajaluottamus on mittaushistorian alhaisimmalla tasolla. Ulkomaankauppa Venäjän kanssa hiipuu ja viennin kasvu hidastuu. Lisääntynyt epävarmuus siirtää investointeja tulevaisuuteen. BKT:n kasvu hidastuu 1,1 prosenttiin vuonna 2023 ja jatkaa maltillista 1,3 prosentin kasvua vuonna 2024.
Katsauksen BKT-ennusteissa oletetaan, että kesäkuun alussa voimassa olevat Venäjään kohdistetut pakotteet jäävät voimaan, ja että uusia koronavirustautitapauksia ilmenee yhä. Katsaus ennakoi, että koronaepidemian leviämisen estämiseksi ei tehdä sellaisia rajoituksia, joilla olisi taloudellisia vaikutuksia.
Konsernin tase ja rahavirta
Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli 640,2 (460,5) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiallisesti toteutetuista yritysjärjestelyistä. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 12,3 (4,8) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan nettorahavirta vuosineljännekseltä oli 20,3 (12,6) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -1,2 (-0,8) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli 5,8 (-1,6) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan nettorahavirta katsauskaudelta oli 35,8 (23,3) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -5,4 (-3,1) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli 16,1 (-3,6) miljoonaa euroa. Ostoveloista ja muista veloista vapautui käyttöpääomaa 21,0 (10,0) miljoonaa euroa. Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin sitoutui -4,0 (-12,7) ja vaihto-omaisuuteen sitoutui -0,4 (-0,3) miljoonaa euroa käyttöpääomaa. Varausten muutos sitoi käyttöpääomaa -0,6 (-0,6) miljoonaa euroa.
Investointien nettorahavirta vuosineljännekseltä oli -21,0 (-20,6) miljoonaa euroa. Yritysjärjestelyt vaikuttivat investointien rahavirtaan -14,8 (-16,1) miljoonaa euroa. Sijoitukset Digital Health Solutions Oy:öön olivat -0,4 miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -5,5 (-3,3) miljoona euroa, ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.
Investointien nettorahavirta katsauskaudelta oli -64,7 (-23,6) miljoonaa euroa. Yritysjärjestelyt vaikuttivat investointien nettorahavirtaan -48,2 (-16,1) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -15,7 (-6,4) miljoonaa euroa, ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 0,2 (0,2) miljoonaa euroa. Pihlajalinna lunasti Pohjola Sairaalan kone- ja kalustoleasingsopimukset 5,8 miljoonalla eurolla kaupantekopäivänä 1.2.2022.
Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli -0,7 (-7,9) miljoonaa euroa vuosineljännekseltä ja -28,9 (-0,3) miljoonaa euroa katsauskaudelta.
Rahoituksen nettorahavirta vuosineljännekseltä oli 6,5 (-0,8) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä 23,8 (9,6) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -7,4 (-4,8) miljoonaa euroa, ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -1,2 (-0,9) miljoonaa euroa. Määräysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa -0,7 (-0,2) miljoonaa euroa. Pihlajalinna Oyj maksoi osinkoa -6,8 (-4,5) miljoonaa euroa tilikaudelta 2021. Yhtiö on hankkinut omia osakkeita kannustinohjelmaansa ja hallituspalkkioita varten -0,9 (0,0) miljoonalla eurolla.
Rahoituksen nettorahavirta katsauskaudelta oli 37,0 (-8,1) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä 63,4 (9,2) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -13,9 (-9,8) miljoonaa euroa, ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -3,2 (-2,0) miljoonaa euroa. Pihlajalinna järjesteli uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa maaliskuussa 2022. Pohjola Sairaalan hankinta nosti Pihlajalinnan korkokuluja käyttöoikeustoimitilojen osalta. Määräysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa -0,8 (-0,4) miljoonaa euroa. Pihlajalinna Oyj maksoi osinkoa -6,8 (-4,5) miljoonaa euroa tilikaudelta 2021. Yhtiö on hankkinut omia osakkeita kannustinohjelmaansa ja hallituspalkkioita varten -1,5 (-0,6) miljoonalla eurolla.
Konsernin nettovelkaantumisaste oli 312,6 (176,0) prosenttia. Korolliset nettovelat olivat 374,4 (207,1) miljoonaa euroa, kasvua 167,3 miljoonaa euroa. Yritysjärjestelyt nostivat 128,3 miljoonaa euroa Pihlajalinnan vuokrasopimusvelkojen määrää.
Sijoitetun pääoman tuotto oli 4,4 (8,5) prosenttia, ja oman pääoman tuotto oli 12,3 (14,8) prosenttia.
Rahoitusjärjestelyt
Pihlajalinna järjesteli 22.3.2022 uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa vastuullisuussidonnaisella järjestelyllä. Vakuudeton viisivuotinen 200 miljoonan euron rahoitusjärjestely toteutettiin Danske Bankin, OP Yrityspankin ja Swedbankin kanssa. Rahoitus koostuu 130 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja yritysostoihin tarkoitetusta 70 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä myöhemmin 100 miljoonalla 300 miljoonaan euroon.
Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 -vuokrasopimusvelkoja. Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu vuosittaisiin vastuullisuustavoitteisiin, jotka liittyvät asiakastyytyväisyyteen (NPS), henkilöstön sitoutumiseen (eNPS) ja leikkaushoidon toteutumiseen tavoiteajassa.
Pohjola Sairaala Oy:n hankinnan johdosta Pihlajalinna ja lainapankit sopivat rahoitusjärjestelyyn vuoden 2022 ajaksi gearing-kovenanttitason noston 140 prosenttiin ja leverage-kovenanttitason noston 4,00:ään. Vuoden 2023 alusta gearing-kovenanttitaso laskee 115 prosenttiin ja leverage-kovenanttitaso 3,75:een. Katsauskauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 3,91 ja gearing oli 135 prosenttia.
Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli katsauskauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 56 miljoonaa euroa. Lisäksi erillisen luottopäätöksen vaativa lisäluottolimiitti 100 miljoonaa euroa on käyttämättä.
Yhtiö on solminut 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koronvaihtosopimuksen suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyään. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimus on voimassa 25.3.2027 asti ja sen käypä arvo katsauskauden lopussa oli 2,2 miljoonaa euroa.
Yritysostot ja investoinnit
| Hankinnan kohde | Ajankohta | Toimiala | Kotipaikka |
|---|---|---|---|
| Pohjola Sairaala Oy | 2/2022 | Lääkärikeskustoiminta | Helsinki |
| Etelä-Savon Työterveys Oy | 4/2022 | Työterveyspalvelut | Mikkeli |
| Lääkärikeskus Ikioma Oy | 4/2022 | Lääkärikeskustoiminta, suunterveydenhoito |
Mikkeli |
| Punkkibussi® -liiketoiminta | 4/2022 | Lääkärikeskustoiminta | Useita |
Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 204,6 (28,0) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit yritysjärjestelyihin olivat 174,0 (20,0) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat 14,7 (6,7) miljoonaa euroa. Pihlajalinna lunasti Pohjola Sairaalan kone- ja kalustoleasingsopimukset 5,8 miljoonalla eurolla kaupantekopäivänä 1.2.2022.
Bruttoinvestoinnit uusien yksiköiden avaamiseen olivat 3,1 (0,0) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 12,7 (1,8) miljoonaa euroa sisältäen investoinnit uusien yksiköiden avaamiseen. Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 3,5 (2,3) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset liittyvät kliinisten laitteiden lisä- ja korvausinvestointeihin, toimitilamuutoksiin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.
Pihlajalinna osti 1.2.2022 Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan Pohjola Vakuutus Oy:ltä. Velaton käteisenä maksettava kauppahinta oli 35,2 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna hankki 1.4.2022 Etelä-Savon Työterveys Oy:n koko osakekannan ja Lääkärikeskus Ikioma Oy:n enemmistön. Lisäksi Pihlajalinna hankki 1.4.2022 Punkkibussi®-liiketoiminnan Saaristolääkärit Oy:ltä.
Kokonais- ja osaulkoistukset
| Yhtiö | Pihlajalinnan omistus 31.12.2021 |
Pihlajalinnan omistus 30.6.2022 |
Nykyisen sopimuksen palvelutuotannon alkamisvuosi |
Sopimuksen kesto, vuotta |
|---|---|---|---|---|
| Jokilaakson Terveys Oy | 90% | 90% | sisäinen palvelutuotanto |
sisäinen palvelutuotanto |
| Jämsän Terveys Oy | 51% | 51% | 2015 | 10 |
| Kuusiolinna Terveys Oy | 97% | 97% | 2016 | 15 |
| Mäntänvuoren Terveys Oy | 91% | 91% | 2016 | 15 |
| Kolmostien Terveys Oy | 96% | 96% | 2015 | 15 |
| Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy | 75% | 75% | 2021 | 15–20 vuotta |
Yhteenveto kokonais- ja osaulkoistusten liikevaihdosta ja kannattavuudesta (sisäinen myynti eliminoitu):
| Kokonais- ja osaulkoistukset | 4–6/2022 | 4–6/2021 | 1–6/2022 | 1–6/2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | 2021 | ||
| TULOSLASKELMA | ||||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 71,1 | 68,8 | 139,4 | 137,4 | 277,0 | 264,2 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 3,3 | 2,6 | 0,2 | 3,3 | 6,6 | 11,0 |
| Käyttökate (EBITDA), % | 4,6 | 3,7 | 0,1 | 2,4 | 2,4 | 4,2 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa ¹⁾ | 3,3 | 2,7 | 5,6 | 3,4 | 6,7 | 11,0 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) % ¹⁾ | 4,7 | 3,9 | 4,0 | 2,4 | 2,4 | 4,2 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa | 2,5 | 1,8 | -1,3 | 1,8 | 3,6 | 8,2 |
| Liikevoitto (EBIT), % | 3,5 | 2,7 | -1,0 | 1,3 | 1,3 | 3,1 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa ¹⁾ | 2,6 | 1,9 | 4,1 | 1,9 | 3,7 | 8,2 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % ¹⁾ | 3,6 | 2,8 | 3,0 | 1,4 | 1,3 | 3,1 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa ¹⁾ |
2,7 | 2,0 | 4,3 | 2,1 | 4,1 | 8,5 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), % ¹⁾ |
3,7 | 2,9 | 3,1 | 1,5 | 1,5 | 3,2 |
Lisätietoa kokonaisulkoistusten kannattavuudesta on esitetty tämän raportin kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä.
Henkilöstö
Katsauskauden lopussa henkilöstön määrä oli 7 118 (6 000), lisäystä 1 118 henkilöä eli 19 prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 5 061 (4 665), lisäystä 397 henkilöä eli 9 prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 147,7 (125,3) miljoonaa euroa, kasvua 22,4 miljoonaa euroa eli 18 prosenttia.
Yritysjärjestelyt nostivat henkilöstön määrää lähes 400:lla vertailukaudesta. Henkilöstön lisäys Pihlajalinnan toimipisteverkostossa kesäkauden alun johdosta oli noin 375 henkilöä. Asumispalveluiden ja kokonaisulkoistusten henkilöstön määrä nousi yli 300 henkilöllä. Katsauskauden henkilöstökustannukset olivat poikkeuksellisen korkeat. Erityisesti erilaiset hengitystieinfektiot nostivat Pihlajalinnan henkilöstön sairauspoissaoloprosenttia 2,5 prosenttiyksiköllä. Henkilöstövajetta on paikattu sijaisilla sekä vuokratyövoimalla. Lisäksi tarjonnan kasvattaminen ja hallinnon vahvistaminen ovat nostaneet henkilöstökustannuksia.
Helsingin Satamien terveysneuvontapalveluiden tuottaminen päättyi 3.4.2022. Toimintaa koskevat muutosneuvottelut koskivat 40 henkilöä. Helmikuussa 2022 aloitettiin muutosneuvottelut toiminnan tehostamiseksi Jämsän Terveydessä koskien koko henkilöstöä ja Jokilaakson Terveydessä koskien noin 50 henkilöä. Muutosneuvottelut Jämsässä eivät johtaneet henkilöstövähennyksiin. Muutosneuvottelut koskien Kolmostien Terveyden toiminnan tehostamista aloitettiin maaliskuussa 2022 ja saatiin päätökseen toukokuussa. Muutosneuvottelut eivät johtaneet henkilöstövähennyksiin.
Johtoryhmä
Toimitusjohtaja Joni Aaltonen toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmään kuuluvat talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala, lakiasiainjohtaja Marko Savolainen, myyntijohtaja Juha-Pekka Halttunen, tietohallintojohtaja Antti-Jussi Aro, lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi ja kaupallinen johtaja Sari Nevanlinna.
Uudeksi Julkisten palvelujen liiketoimintajohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi on nimitetty LL, FM Eetu Salunen. Hän aloitti tehtävässään ja johtoryhmän jäsenenä 1.8.2022.
Yhtiön hallitus
Varsinainen yhtiökokous 13.4.2022 päätti, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan seitsemän entisen kuuden sijaan. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin uudelleen Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén (hpj). Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Heli Iisakka.
Yhtiökokous valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Kati Sulin ilmoitti eroavansa yhtiön hallituksesta 12.6.2022 alkaen.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 22 620 135, joista ulkona oli 22 549 644 ja yhtiön omassa hallussa 70 491, joka vastaa noin 0,31 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 15 657 (14 602) osakkeenomistajaa.
Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.
| Osaketiedot, ulkona olevat osakkeet | 1–6/2022 | 1–6/2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Määrä kauden lopussa, kpl | 22 549 644 | 22 594 235 | 22 594 235 |
| Määrä kaudella keskimäärin, kpl | 22 571 074 | 22 584 450 | 22 589 383 |
| Osakkeen ylin kurssi, euroa | 13,18 | 11,98 | 12,98 |
| Osakkeen alin kurssi, euroa | 9,54 | 9,26 | 9,26 |
| Osakkeen keskikurssi, euroa ¹⁾ | 11,80 | 10,63 | 11,18 |
| Osakkeen päätöskurssi, euroa | 11,48 | 11,30 | 12,64 |
| Osakevaihto, 1 000 kpl | 2 618 | 4 356 | 6 929 |
| Osakevaihto, % | 11,6 | 19,3 | 30,7 |
| Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa | 258,9 | 255,3 | 285,6 |
¹⁾ kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
Pihlajalinnan riskienhallintaa ja yhtiön toimintaan liittyviä riskejä on kuvattu tarkemmin hallituksen toimintakertomuksessa 2021 ja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 25 Rahoitusriskien hallinta.
Pihlajalinnan liiketoiminta on keskittynyt vain Suomeen, mutta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan on kuitenkin odotettavissa epäsuoria vaikutuksia talouskasvun hidastumisena, toimitusketjujen häiriintymisenä ja korkeana inflaationa sekä nousevina markkinakorkoina. Pihlajalinna pidättäytyy kaikesta liiketoiminnasta talouspakotteiden kohteena olevien tahojen kanssa. Kyberhyökkäysten riski on sodan myötä kasvanut, ja Pihlajalinna ottaa uhan vakavasti.
Pihlajalinna huomioi kaikessa toiminnassaan myös tietosuojan ja tietoturvan sekä niihin liittyvät jatkuvasti kasvavat vaatimukset. Tietoturvauhat ja tietosuojan vaarantuminen voivat johtaa muun muassa merkittäviin mainehaittoihin ja vahingonkorvausvaatimuksiin.
Koronaepidemian vaikutus Pihlajalinnan liiketoimintaan on kahtiajakoinen: toisaalta koronapalveluiden kysyntä on kasvattanut Pihlajalinnan liiketoimintaa, ja toisaalta koronarajoitukset ovat ajoittain heikentäneet palveluiden kysyntää sekä vaikeuttaneet resurssointia. Yksityisasiakkaiden käynnit lääkärikeskustoimipisteissä, suunterveydenhoidon yksiköissä ja liikuntakeskuksissa eivät ole vielä palautuneet vuoden 2019 tasolle, aikaan ennen koronaa. Liikuntakeskustoiminta on erityisesti kärsinyt laajoista rajoituksista.
Koronaepidemian vaikutusten lisäksi liiketoiminnan merkittävät epävarmuustekijät liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksiin, lainsäädännön olennaisiin muutoksiin, uusien toimipisteiden avaamiseen ja yritysostojen, digitaalisen palvelukehityksen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen sekä riskeihin, jotka liittyvät verotukseen sekä pätevän johdon sitouttamiseen, henkilöstön saatavuuteen ja rekrytointeihin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä koskeva uudistus saattaa tuoda toteutuessaan muutoksia Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistussopimuksiin. Hyvinvointialueiden kanssa tullaan käymään sote-uudistusta koskevan lainsäädännön vaatimat prosessit, joilla varmistetaan palvelusopimusten soveltaminen osana hyvinvointialueiden palveluiden järjestämistä ja tuotantoa. Tämä saattaa vaikuttaa Pihlajalinnan palvelusopimusten voimassaoloaikaan ja tuotettavien palveluiden laajuuteen.
Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana, ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannusvastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.
Konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannuskorvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtuvien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tarkentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista.
Johto on arvioinut 4.4.2022 saamaansa Keski-Suomen käräjäoikeuden päätöstä muiden palvelusopimustensa kannalta. Käräjäoikeus ei kiistänyt Jämsän Terveyden palvelusopimuksen muuttuvien vastikkeiden perusteita, mutta katsoi esitetyn näytön kustannusten toteutumisesta riittämättömäksi.
Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopimusosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.
Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä:
Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 4.4.2022 ratkaisunsa Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelusopimusta koskevaan riitaan. Ratkaisu ei ole lainvoimainen.
Oikeuden ratkaisun mukaisten alaskirjausten johdosta Pihlajalinna-konsernin emoyhtiön omistajille kuuluva tulos laski katsauskaudella 2,8 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa ratkaisu laski 2,4 miljoonaa euroa, käyttökatetta ratkaisu rasitti 4,6 miljoonaa euroa. Jämsän kaupunki omistaa yhtiöstä 49 prosenttia ja Pihlajalinna 51 prosenttia. Osakekohtaista tulosta ratkaisu heikensi 0,12 euroa per osake. Ratkaisulla ei ollut olennaista välitöntä kassavirtavaikutusta. Käräjäoikeuden ratkaisun vaikutukset on käsitelty vertailukelpoisuuden vuoksi oikaisuerinä. Jämsän Terveys on valittanut hovioikeuteen käräjäoikeuden ratkaisusta. Jämsän Terveyden palvelutuotannon toimintaedellytykset ovat turvatut tehostamisohjelmalla ja väliaikaisella emoyhtiörahoituksella.
Jämsän Terveys Oy on katsauskaudella tulouttanut ja sillä on saamisissaan 1,0 miljoonaa euroa lähinnä kuluvan vuoden koronakustannuskorvauksia, jotka tilaaja on palvelusopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta. Lisäksi yhtiön ja tilaajan välille on katsauskaudella syntynyt näkemysero henkilöstön siirron vaikutuksesta palvelusopimuksen vuosihintaan. Osapuolet käyvät aktiivisesti neuvotteluita avoimien asioiden ratkaisemiseksi.
Mäntänvuoren Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Mänttä-Vilppulan kaupungilta yhteensä 4,2 (3,5) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti.
Kolmostien Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Parkanon kaupungilta yhteensä 2,5 (0,8) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti. Ikäihmisten palvelumuutoksista johtuvia kustannusnousuja tilaaja on hyväksynyt osaksi palvelusopimuksen vuosihintaa. Osapuolten välillä on vireillä sovintomenettely ulkopuolisen sovittelijan johdolla.
Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit:
Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 4.4.2022 ratkaisunsa Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelusopimusta koskevaan riitaan, kuten edellä on esitetty kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä. Jämsän Terveys on valittanut hovioikeuteen käräjäoikeuden ratkaisusta.
Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä. Näistä ei odoteta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille.
Liikearvon arvonalentumistestaus:
Katsauskauden lopussa Pihlajalinnan taseessa oli 249,1 (188,6) miljoonaa euroa liikearvoa. Pihlajalinna testaa vuosittain ja tarvittaessa vuosineljänneksittäin, että liikearvon kirjanpitoarvo ei ylitä käypää arvoa. Mikäli Pihlajalinnan tuloksessa ja kasvukehityksessä tapahtuu muutoksia alenevasti, voi tämä johtaa liikearvon arvonalentumiseen. Se voi vaikuttaa epäedullisesti Pihlajalinnan liiketoiminnan tulokseen ja omaan pääomaan.
Omien osakkeiden luovutus ja hankinta
Pihlajalinna hankki 24.3.–20.4.2022 yhteensä 120 000 omaa osaketta keskihintaan 12,2896 euroa osakkeelta.
Pihlajalinna luovutti maaliskuussa edellisen kannustinohjelman LTIP 2019 mukaisesti 8 867 hallussaan olevaa osaketta avainhenkilöille. Pihlajalinna luovutti huhtikuussa hallussaan olevia osakkeita 59 900 lunastaessaan tytäryhtiönsä vähemmistöosakkaat. Pihlajalinna luovutti toukokuussa 6 642 yhtiön hallussa olevaa osaketta osana hallituksen palkkiota.
Pihlajalinnan hallussa oli katsauskauden lopussa 70 491 omaa osaketta, joka vastaa noin 0,31 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
Omia osakkeita voidaan käyttää voimassa olevan kannustinohjelman mukaisiin maksuihin.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Pihlajalinna on sopinut ostavansa 70 prosenttia kainuulaisen yksityisiä lääkäripalveluita sekä lääkäreiden ja hoitajien vuokraustoimintaa tarjoavan MediEllen Oy:n osakekannasta. MediEllen Oy:n osakekannan kauppaa koskeva kauppakirja allekirjoitettiin 7.7.2022. Kauppa on tarkoitus toteuttaa 1.9.2022.
Pihlajalinna on lisäksi sopinut ostavansa Jyväskylässä toimivien Seppälääkärit Oy:n ja Seppämagneetti Oy:n koko osakekannat. Yhtiöiden osakekantojen kauppaa koskevat kauppakirjat allekirjoitettiin 8.7.2022. Kaupat on tarkoitus toteuttaa 1.10.2022.
Pihlajalinnan tulosjulkistukset vuonna 2022
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: perjantaina 4.11.2022
Julkistamistilaisuus
Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja medialle perjantaina 12.8.2022 klo 10.00 Sanomatalon Studio Eerossa Helsingissä. Tilaisuus on seurattavissa myös suorana webcast-lähetyksenä osoitteessa: https://pihlajalinna.videosync.fi/q2-2022.
Helsingissä 11.8.2022 Pihlajalinna Oyj:n hallitus
Lisätiedot
Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270 Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290
Jakelu
Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet investors.pihlajalinna.fi
Pihlajalinna lyhyesti
Pihlajalinna (Nasdaq HELSINKI: PIHLIS) on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajista. Konserni tuottaa palveluita yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille, kuten kunnille ja kuntayhtymille, eri puolilla Suomea. Konserni tuottaa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita, työterveyden ja suunterveyden palveluita, asumis- ja hyvinvointipalveluita. Konserni tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joiden tarkoituksena on tuottaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä laadukkaita palveluita. Lue lisää www.pihlajalinna.fi.
Konsernin tuloslaskelma
| milj.eur | 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | |
|---|---|---|---|---|---|
| 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | 2021 | |
| Liikevaihto | 173,7 | 142,5 | 336,8 | 282,4 | 577,8 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1,8 | 0,2 | 3,5 | 1,4 | 3,7 |
| Materiaalit ja palvelut | -66,5 | -50,7 | -130,7 | -103,9 | -209,5 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | -74,6 | -64,1 | -147,7 | -125,3 | -255,2 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -18,9 | -12,9 | -37,1 | -24,6 | -54,2 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Käyttökate (EBITDA) | 15,6 | 15,0 | 24,9 | 29,9 | 62,6 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -11,5 | -8,5 | -22,0 | -16,9 | -34,7 |
| Liikevoitto (EBIT) | 4,1 | 6,5 | 2,9 | 12,9 | 27,9 |
| Rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,1 | 0,2 |
| Rahoituskulut | -1,7 | -1,0 | -3,3 | -2,0 | -4,0 |
| Tulos ennen veroja | 2,5 | 5,6 | -0,2 | 11,1 | 24,2 |
| Tuloverot | -0,3 | -1,1 | 4,9 | -2,2 | -5,1 |
| Tilikauden tulos | 2,1 | 4,5 | 4,7 | 8,9 | 19,1 |
| Tilikauden tuloksen jakautuminen: | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 1,7 | 4,3 | 7,0 | 8,9 | 20,1 |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,4 | 0,2 | -2,3 | 0,1 | -1,0 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa) |
|||||
| Laimentamaton | 0,08 | 0,19 | 0,31 | 0,39 | 0,89 |
| Laimennettu | 0,08 | 0,19 | 0,31 | 0,39 | 0,89 |
¹⁾ Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
Konsernin laaja tuloslaskelma
| 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | ||
|---|---|---|---|---|---|
| milj.eur | 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | 2021 |
| Tilikauden tulos | 2,1 | 4,5 | 4,7 | 8,9 | 19,1 |
| Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi |
|||||
| Rahavirran suojaus | 1,8 | 2,2 | |||
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot | -0,4 | -0,4 | |||
| Laajan tuloksen erät yhteensä | 1,5 | 1,8 | |||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 3,6 | 4,5 | 6,5 | 8,9 | 19,1 |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 3,2 | 4,3 | 8,7 | 8,9 | 20,1 |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,4 | 0,2 | -2,3 | 0,1 | -1,0 |
¹⁾ Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
Konsernin tase
| milj. eur | 30.6.2022 | 30.6.2021¹⁾ | 2021 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 54,6 | 44,2 | 45,0 |
| Liikearvo | 249,1 | 188,6 | 188,9 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 22,3 | 15,7 | 14,9 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | 198,2 | 97,4 | 95,6 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,3 | 0,0 | 0,3 |
| Muut sijoitukset | 1,6 | 1,5 | 1,2 |
| Muut saamiset | 8,9 | 5,4 | 5,2 |
| Laskennalliset verosaamiset | 15,6 | 6,3 | 5,5 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 550,6 | 359,2 | 356,5 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 4,3 | 3,7 | 3,7 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 71,2 | 90,5 | 92,1 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 1,7 | 2,4 | 0,4 |
| Rahavarat | 12,3 | 4,8 | 4,3 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 89,6 | 101,4 | 100,5 |
| Varat yhteensä | 640,2 | 460,5 | 457,1 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Käyvän arvon rahasto | 1,8 | ||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 116,5 | 116,5 | 116,5 |
| Kertyneet voittovarat | -6,4 | -12,7 | -17,6 |
| Katsauskauden tulos | 7,0 | 8,9 | 20,1 |
| 119,0 | 112,8 | 119,1 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 0,8 | 4,9 | 3,5 |
| Oma pääoma yhteensä | 119,8 | 117,7 | 122,6 |
| Laskennalliset verovelat | 7,6 | 5,9 | 5,9 |
| Varaukset | 0,3 | 0,0 | 0,1 |
| Vuokrasopimusvelat | 203,5 | 89,9 | 87,9 |
| Rahoitusvelat | 154,6 | 102,1 | 91,4 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 0,9 | 1,1 | 1,0 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 367,0 | 199,0 | 186,3 |
| Ostovelat ja muut velat | 123,7 | 121,0 | 125,1 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 0,8 | 2,6 | 3,3 |
| Varaukset | 0,1 | 0,4 | 0,1 |
| Vuokrasopimusvelat | 27,3 | 18,6 | 18,4 |
| Rahoitusvelat | 1,5 | 1,3 | 1,3 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 153,4 | 143,9 | 148,1 |
| Velat yhteensä | 520,4 | 342,9 | 334,5 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 640,2 | 460,5 | 457,1 |
¹⁾ Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. eur | Osake pääoma |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Käyvän arvon rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Määräysvallatto mien omistajien osuus |
Oma pääoma Yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2021 | 0,1 | 116,5 | -7,6 | 5,2 | 114,2 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä ¹⁾ | 8,9 | 0,1 | 8,9 | |||
| Osingonjako | -4,5 | -0,3 | -4,8 | |||
| Omien osakkeiden hankinta | -0,6 | -0,6 | ||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | -5,1 | -0,3 | -5,4 | |||
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa |
0,1 | -0,1 | 0,0 | |||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä |
0,1 | -0,1 | 0,0 | |||
| Oma pääoma 30.6.2021 | 0,1 | 116,5 | -3,8 | 4,9 | 117,7 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. eur | Osake pääoma |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Käyvän arvon rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Määräysvallatto mien omistajien osuus |
Oma pääoma Yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2022 | 0,1 | 116,5 | 2,5 | 3,5 | 122,6 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 1,8 | 7,0 | -2,3 | 6,5 | ||
| Osingonjako | -6,8 | -0,8 | -7,5 | |||
| Omien osakkeiden hankinta | -1,5 | -1,5 | ||||
| Sijoitukset tytäryrityksiin | 0,0 | 0,0 | ||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | -8,3 | -0,7 | -9,0 | |||
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa |
-0,6 | 0,2 | -0,3 | |||
| Muut muutokset | 0,1 | 0,1 | ||||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yht eensä |
-0,6 | 0,2 | -0,3 | |||
| Oma pääoma 30.6.2022 | 0,1 | 116,5 | 1,8 | 0,6 | 0,8 | 119,8 |
¹⁾Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
Konsernin rahavirtalaskelma
| 4–6/2022 | 4–6/2021 | 1–6/2022 | 1–6/2021 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| milj. eur | 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | 2021 |
| Liiketoiminnan rahavirta | |||||
| Tilikauden voitto | 2,1 | 4,5 | 4,7 | 8,9 | 19,1 |
| Liiketoiminnan rahavirran oikaisut: | |||||
| Verot | 0,3 | 1,1 | -4,9 | 2,2 | 5,1 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 11,5 | 8,5 | 22,0 | 16,9 | 34,7 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1,6 | 0,9 | 3,1 | 1,8 | 3,7 |
| Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta | 15,6 | 15,0 | 24,8 | 29,9 | 62,6 |
| Käyttöpääoman muutos | 5,8 | -1,6 | 16,1 | -3,6 | -3,3 |
| Saadut korot | 0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,1 | 0,2 |
| Maksetut verot | -1,2 | -0,8 | -5,4 | -3,1 | -2,6 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 20,3 | 12,6 | 35,8 | 23,3 | 56,9 |
| Investointien rahavirta | |||||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkei | |||||
| siin | -5,5 | -3,3 | -15,7 | -6,4 | -14,8 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot ja ennak | |||||
| komaksut | 0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,2 | 0,5 |
| Muiden saamisten ja sijoitusten muutos | -0,4 | -1,4 | -0,4 | -1,4 | -1,3 |
| Myönnetyt lainat | -0,4 | 0,0 | -0,6 | 0,0 | 0,0 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | -14,8 | -16,1 | -48,2 | -16,1 | -16,4 |
| Investointien nettorahavirta | -21,0 | -20,6 | -64,7 | -23,6 | -32,1 |
| Rahoituksen rahavirta | |||||
| Määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset ja sijoitukset | -0,4 | 0,0 | -0,4 | 0,0 | -3,0 |
| Omien osakkeiden hankinta | -0,9 | 0,0 | -1,5 | -0,6 | -0,6 |
| Lainojen nostot ja takaisinmaksut | 23,8 | 9,6 | 63,4 | 9,2 | -1,6 |
| Vuokrasopimusvelkojen maksut | -7,4 | -4,8 | -13,9 | -9,8 | -19,8 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -1,2 | -0,9 | -3,2 | -2,0 | -4,0 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -7,4 | -4,7 | -7,5 | -4,9 | -4,9 |
| Rahoituksen nettorahavirta | 6,5 | -0,8 | 37,0 | -8,1 | -33,9 |
| Rahavarojen muutos | 5,8 | -8,8 | 8,0 | -8,5 | -9,0 |
| Rahavarat kauden alussa | 6,5 | 13,6 | 4,3 | 13,3 | 13,3 |
| Rahavarat kauden lopussa | 12,3 | 4,8 | 12,3 | 4,8 | 4,3 |
Puolivuosikatsauksen liitetietoja
Laatimisperiaatteet
Puolivuosikatsaus on laadittu voimassa olevien IFRS-standardien mukaisesti ja sen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardin (osavuosikatsaukset) vaatimuksia. Konserni on huomioinut IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistaman agendapäätöksen pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen. Agendapäätöksen vaikutuksista yhtiön tuloslaskelmaan ja taloudelliseen asemaan on annettu tiedot tilinpäätöksessä 2021 ja vertailuvuoden vuosineljännestiedot on oikaistu.
Konserni on ryhtynyt soveltamaan suojauslaskentaa solmittuaan koronvaihtosopimuksen suojaamaan vaihtuvakorkoista uutta lainajärjestelyään. Suojauslaskentaa sovellettaessa käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Muilta osin puolivuosikatsaus noudattaa konsernin vuoden 2021 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Vuonna 2022 käyttöön otettavilla IASB:n julkaisemilla muutetuilla standardeilla ei ole olennaista vaikutusta Pihlajalinnan taloudelliseen raportointiin.
Puolivuosikatsauksessa julkaistut tiedot ovat tilintarkastamattomat. Kaikki luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summasta. Tunnus- ja muutosluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.
Puolivuosikatsauksessa esitettyjä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin eivätkä ne välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden käyttämien samankaltaisesti nimettyjen erien kanssa.
Puolivuosikatsauksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä, mikä vaikuttaa taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat puolivuosikatsauksessa käytetyistä arvoista. Tämän puolivuosikatsauksen kohdassa Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät on esitetty keskeisimmät kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka koskevat myyntituottoja asiakassopimuksista ja liikearvon arvonalentumistestausta.
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Pihlajalinnan hallitus hyväksyi 23.3.2022 uuden osakepohjaisen kannustinohjelman (LTIP 2022) käynnistämisen yhtiön valituille avainhenkilöille. Ohjelma on kokonaisuudessaan kuusivuotinen eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2025. Avainhenkilön on lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan.
Suoritus- ja laatuperusteinen osakeohjelma sisältää neljä erillistä yhden vuoden pituista suoritusjaksoa (kalenterivuodet 2022, 2023, 2024 ja 2025). Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan suoritusjaksojen jälkeen vuosina 2023, 2024, 2025 ja 2026, mikäli hallituksen asettamat suoritus- ja laatutavoitteet saavutetaan. Kultakin yhden vuoden suoritusjaksolta palkkiona maksettavien osakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) on määritelty osallistujakohtaisessa allokaatiossa. Osakepalkkiona maksettaviin osakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta. Suoritus- ja laatuperusteiseen osakeohjelmaan sovellettavat kriteerit ovat Pihlajalinna-konsernin oikaistu EBITA sekä keskeiset operatiiviset ja laadulliset mittarit.
Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan on oikeutettu osallistumaan 42 avainhenkilöä. Mikäli kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä sijoitusedellytyksen täysimääräisesti ja mikäli ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan, ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 1 100 000 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) ja maksettavien osakepalkkioiden kokonaisarvo on noin 12,8 miljoonaa euroa. Mikäli ohjelma toteutuu kokonaisuudessaan, vastaa edellä mainittu osakemäärä noin 4,8 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä.
Konsernin vastuut
| milj. euroa | 30.6.2022 | 30.6.2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut vakuudet | |||
| Takaukset | 4,3 | 4,4 | 4,4 |
| Vuokravakuustalletukset | 0,6 | 0,7 | 0,5 |
| Kiinteistöjen alv-palautusvastuu | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
| Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista | 0,5 | 0,4 | 0,8 |
Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 3,5 (2,3) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset liittyvät kliinisten laitteiden lisä- ja korvausinvestointeihin, toimitilainvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.
Pihlajalinna on sitoutunut hankkimaan Jyväskylässä toimivat Seppälääkärit Oy:n ja Seppämagneetti Oy:n 1.10.2022. Lisäksi Pihlajalinna on sitoutunut 1.9.2022 ostamaan enemmistön kainuulaisesta yksityisiä lääkäripalveluita sekä lääkäreiden ja hoitajien vuokraustoimintaa tarjoavasta MediEllen Oy:stä.
Aineettomien hyödykkeiden muutokset
| milj. euroa | 30.6.2022 | 30.6.2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Hankintameno kauden alussa | 247,9 | 226,4 | 226,4 |
| Lisäykset | 3,6 | 1,5 | 4,0 |
| Lisäykset liiketoimintojen yhdistämisestä | 67,6 | 17,2 | 17,5 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
| Hankintameno kauden lopussa | 319,2 | 245,0 | 247,9 |
| Kertyneet poistot kauden alussa | -44,2 | -37,4 | -37,4 |
| Tilikauden poistot | -3,7 | -3,3 | -6,7 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 0,0 | -0,1 |
| Kertyneet poistot kauden lopussa | -47,8 | -40,7 | -44,2 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 271,3 | 204,3 | 203,8 |
Aineellisten hyödykkeiden muutokset
| milj. euroa | 30.6.2022 | 30.6.2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Hankintameno kauden alussa | 104,2 | 94,2 | 94,2 |
| Lisäykset | 14,2 | 4,8 | 10,9 |
| Lisäykset liiketoimintojen yhdistämisestä | 0,7 | 0,0 | 0,0 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | -0,1 | -0,2 |
| Vähennykset | -0,3 | -0,3 | -0,8 |
| Hankintameno kauden lopussa | 118,9 | 98,6 | 104,2 |
| Kertyneet poistot kauden alussa | -59,2 | -50,2 | -50,2 |
| Poistot | -5,2 | -4,5 | -9,2 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 0,1 | -0,1 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0,1 | 0,1 | 0,3 |
| Kertyneet poistot kauden lopussa | -64,3 | -54,5 | -59,2 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 54,6 | 44,2 | 45,0 |
Käyttöoikeusomaisuuserien muutokset
| milj. euroa | 30.6.2022 | 30.6.2021 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Hankintameno kauden alussa | 192,3 | 182,9 | 182,9 |
| Lisäykset | 12,7 | 1,8 | 9,8 |
| Lisäykset liiketoimintojen yhdistämisestä | 105,6 | 2,8 | 2,8 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | -0,7 | |
| Vähennykset | -3,5 | -1,3 | -2,5 |
| Hankintameno kauden lopussa | 307,1 | 186,2 | 192,3 |
| Kertyneet poistot kauden alussa | -96,7 | -80,1 | -80,1 |
| Poistot | -13,1 | -9,2 | -18,8 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 0,7 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 1,0 | 0,5 | 1,4 |
| Kertyneet poistot kauden lopussa | -108,9 | -88,8 | -96,7 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 198,2 | 97,4 | 95,6 |
Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat
| milj. euroa | Käyttöoikeusomaisuuserät 30.6.2022 | Vuokrasopimusvelat 30.6.2022 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 95,6 | 106,2 |
| Muutokset | 115,7 | 138,5 |
| Poistot | -13,1 | |
| Vuokrasopimusvelan lyhennykset | -13,9 | |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 198,2 | 230,9 |
30.6.2022 Vuokrasopimusvelasta 207,1 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 23,8 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.
| milj. euroa | Käyttöoikeusomaisuuserät 30.6.2021 | Vuokrasopimusvelat 30.6.2021 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 102,8 | 114,2 |
| Muutokset | 3,8 | 4,2 |
| Poistot | -9,2 | |
| Vuokrasopimusvelan lyhennykset | -9,8 | |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 97,4 | 108,5 |
30.6.2021 Vuokrasopimusvelasta 81,5 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 27,1 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.
Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin
| 30.6.2022 | Käyvän arvon | Käypä arvo | Jaksotettu | Kirjanpitoarvot | Käyvät arvot |
|---|---|---|---|---|---|
| hierarkia | tulosvaikutteisesti | hankintameno | yhteensä | yhteensä | |
| Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot | |||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||
| Muut osakkeet ja osuudet | taso 3 | 1 561 | 1 561 | 1 561 | |
| Vuokravakuustalletukset | taso 2 | 562 | 562 | 562 | |
| Muut saamiset | taso 2 | 311 | 311 | 311 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||
| Myyntisaamiset | 55 075 | 55 075 | 55 075 | ||
| Muut saamiset | taso 2 | 10 | 10 | 10 | |
| Korkojohdannaiset | taso 2 | 2 208 | 2 208 | 2 208 | |
| Rahavarat | 12 300 | 12 300 | 12 300 | ||
| Yhteensä | 3 770 | 68 259 | 72 028 | 72 028 | |
| Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot Pitkäaikaiset rahoitusvelat |
|||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | taso 2 | 153 976 | 153 976 | 153 976 | |
| Vuokrasopimusvelat | taso 2 | 203 548 | 203 548 | 203 548 | |
| Muut velat | taso 2 | 659 | 659 | 659 | |
| Ehdollinen vastike | taso 3 | 70 | 70 | 70 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | taso 2 | 1 230 | 1 230 | 1 230 | |
| Luotollinen shekkitili | |||||
| Ehdollinen vastike | taso 3 | 280 | 280 | 280 | |
| Vuokrasopimusvelat | taso 2 | 27 307 | 27 307 | 27 307 | |
| Ostovelat ja muut velat | 31 378 | 31 378 | 31 378 | ||
| Yhteensä | 350 | 418 099 | 418 449 | 418 449 |
| 30.6.2021 | Käyvän arvon hierarkia |
Käypä arvo tulosvaikutteisesti |
Jaksotettu hankintameno |
Kirjanpitoarvot yhteensä |
Käyvät arvot yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot | |||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||
| Muut osakkeet ja osuudet | taso 3 | 1 476 | 1 476 | 1 476 | |
| Vuokravakuustalletukset | taso 2 | 662 | 662 | 662 | |
| Muut saamiset | taso 2 | ||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||
| Myyntisaamiset | 76 696 | 76 696 | 76 696 | ||
| Muut saamiset | taso 2 | 518 | 518 | 518 | |
| Rahavarat | 4 848 | 4 848 | 4 848 | ||
| Yhteensä | 1 476 | 82 726 | 84 202 | 84 202 | |
| Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot | |||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | taso 2 | 101 443 | 101 443 | 101 443 | |
| Vuokrasopimusvelat | taso 2 | 89 908 | 89 908 | 89 908 | |
| Muut velat | taso 2 | 626 | 626 | 626 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | taso 2 | 1 338 | 1 338 | 1 338 | |
Luotollinen shekkitili Vuokrasopimusvelat taso 2 18 620 18 620 18 620 Ostovelat ja muut velat 39 133 39 133 39 133 Yhteensä 251 068 251 068 251 068
Käyvän arvon hierarkiatasot
Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisille varoille tai veloille noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Konsernilla ei ole hierarkiatason 1 mukaan arvostettuja rahoitusvaroja tai -velkoja.
Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Rahoitusvaroilla tai -veloilla ei käydä kauppaa aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Käyvät arvot ovat määritettävissä noteerattuihin markkinakursseihin ja -hintoihin perustuen sekä johdetun arvonmäärityksen avulla. Myyntisaamisten ja rahavarojen tasearvo vastaa olennaisilta osin käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Lainojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut. Muiden rahoitusvelkojen tasearvo vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Taso 3: Käypä arvo ei perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon eivätkä muutkaan rahoitusvaran tai -velan käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla tai todennettavissa. Muut osakkeet ja osuudet konsernissa sisältävät ainoastaan noteeraamattomien yhtiöiden osuuksia.
Hankitut liiketoiminnot, Pohjola Sairaala Oy
Pihlajalinna osti Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan Pohjola Vakuutus Oy:ltä 1.2.2022. Pohjola Sairaalan hankintamenolaskelmaa viimeistellään ja se tullaan saattamaan päätökseen yhden vuoden kuluessa hankintahetkestä eli 31.1.2023 mennessä. Pihlajalinna esittää alustavan hankintamenolaskelman, minkä seurauksena Pohjola Sairaalan 31.1.2022 avaavaan taseeseen on tehty oikaisuja. Käyvän arvon oikaisut liittyvät pääasiallisesti käyttöoikeusomaisuuseriin, muihin varauksiin ja laskennallisiin veroihin. Puolivuosikatsaukseen on päivitetty alustavia oikaisuja seuraavasti: käyttöoikeusomaisuuserät -9,8 milj. euroa, laskennalliset verosaamiset 0,6 milj. euroa, muut varaukset -0,8 milj. euroa, vuokrasopimusvelat -6,0 milj. euroa sekä liikearvoa 2,0 milj. euroa.
| milj. euroa | 2022 |
|---|---|
| Vastike | |
| Käteinen raha | 35,2 |
| Kokonaishankintameno | 35,2 |
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
| milj. euroa | 2022 |
|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | 0,4 |
| Aineettomat hyödykkeet | 6,0 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | 103,0 |
| Laskennallinen verosaaminen | 3,8 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 13,2 |
| Rahavarat | 1,8 |
| Varat yhteensä | 128,3 |
| Laskennallinen verovelka | 1,1 |
| Muut varaukset | 0,7 |
| Vuokrasopimusvelat | 125,8 |
| Muut velat | 8,5 |
| Velat yhteensä | 136,0 |
| Hankittu nettovarallisuus | -7,8 |
Alustavan liikearvon syntyminen hankinnassa:
| milj. euroa | 2022 |
|---|---|
| Luovutettu vastike | 35,2 |
| Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus | 7,8 |
| Liikearvo | 43,0 |
| Rahana maksettu kauppahinta | 35,2 |
| Hankittujen kohteiden rahavarat | -1,8 |
| Rahavirtavaikutus | 33,4 |
Alustavassa käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin, tavaramerkkeihin ja potilastietokantaan perustuvia aineettomia hyödykkeitä. Näiden alustavaksi käyväksi arvoksi määriteltiin 5,0 miljoonaa euroa. Käypä arvo on määritelty käyttäen tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa, joka edellyttää ennustetta odotettavissa olevista vastaisista rahavirroista. Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi alustava 43,0 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja ammattitaitoiseen työvoimaan.
Hankintoihin liittyvät kulut 0,6 milj. euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin (IFRS 3 –kulut).
Hankitut liiketoiminnot, muut
Pihlajalinna toteutti 1.4.2022 Etelä-Savon Työterveys Oy:n, Lääkärikeskus Ikioma Oy:n sekä Punkkibussin® liiketoiminnan hankinnat. Hankintojen hankintamenolaskelmia viimeistellään ja ne tullaan saattamaan päätökseen yhden vuoden kuluessa hankintahetkestä. Seuraavassa on esitetty alustavat hankintamenolaskelmat yrityshankinnoista tiedot yhdistettyinä, koska hankinnat eivät ole yksittäin tarkasteltuina olennaisia:
| milj. euroa | 2022 |
|---|---|
| Vastike | |
| Käteinen raha | 16,0 |
| Ehdollinen vastike | 0,4 |
| Kokonaishankintameno | 16,4 |
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
| milj. euroa | 2022 |
|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | 0,3 |
| Aineettomat hyödykkeet | 1,5 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | 2,5 |
| Vaihto-omaisuus | 0,2 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1,4 |
| Rahavarat | 1,2 |
| Varat yhteensä | 7,2 |
| Laskennallinen verovelka | 0,3 |
| Vuokrasopimusvelat | 2,5 |
| Muut velat | 5,1 |
| Velat yhteensä | 8,0 |
Hankittu nettovarallisuus -0,8
Alustavan liikearvon syntyminen hankinnassa:
| milj. euroa | 2022 |
|---|---|
| Luovutettu vastike | 16,4 |
| Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus | 0,8 |
| Liikearvo | 17,2 |
| Rahana maksettu kauppahinta | 16,0 |
| Hankittujen kohteiden rahavarat | -1,2 |
| Rahavirtavaikutus | 14,8 |
Alustavassa käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin, tavaramerkkiin ja potilastietokantaan perustuvia aineettomia hyödykkeitä. Näiden alustavaksi käyväksi arvoksi määriteltiin 1,4 miljoonaa euroa. Käypä arvo on määritelty käyttäen tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa, joka edellyttää ennustetta odotettavissa olevista vastaisista rahavirroista. Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi alustava 17,2 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja ammattitaitoiseen työvoimaan.
Hankintoihin liittyvät kulut 0,3 milj. euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin (IFRS 3 –kulut).
Lähipiiriliiketoimet
| milj. eur | 1–6/2022 | 1–6/2021 | 2021 | |
|---|---|---|---|---|
| Johdon avainhenkilöt | ||||
| Maksetut vuokrat | 0,4 | 0,4 | 0,8 | |
| Ostetut palvelut | 0,5 | 0,4 | 1,0 | |
| Ostovelat | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Pihlajalinna on koronaepidemian ja Ukrainan sodan johdosta tarkastanut saataviensa luottoriskin ja menettelytavat luottoriskin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Yli 90 päivää vanhoja erääntyneitä saamisia vähentää Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin käräjäoikeuskäsittelyn ratkaisun johdosta toteutetut kuittaukset. Avoimet myyntisaamiset ja muut saamiset Jämsän kaupungilta kuitattiin avoimia ostovelkoja ja muita velkoja vastaan. Jämsän Terveyden myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos katsauskaudella oli -39,5 miljoonaa euroa. Yhtiön ostovelkojen ja muiden velkojen muutos katsauskaudella oli -34,4 miljoonaa euroa.
Konserni on kirjannut myyntisaamisista arvonalentumistappiota 0,7 (0,7) miljoonaa euroa.
| milj. euroa | 30.6.2022 | 31.12.2021 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 55,1 | 79,7 |
| Siirtosaamiset | 15,0 | 11,4 |
| Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukset | 1,1 | 0,6 |
| Muut saamiset | 0,0 | 0,5 |
| Yhteensä | 71,2 | 92,1 |
Myyntisaamisten ikäjakauma
| milj. euroa | 30.6.2022 | josta alaskirjattu |
Netto 30.6.2022 |
31.12.2021 | josta alaskirjattu |
Netto 31.12.2021 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 32,7 | 0,0 | 32,7 | 25,9 | 0,0 | 25,9 |
| Erääntyneet | ||||||
| Alle 30 päivää | 8,2 | 0,0 | 8,2 | 4,2 | 0,0 | 4,1 |
| 30–60 päivää | 2,3 | -0,1 | 2,2 | 2,3 | -0,1 | 2,3 |
| 61–90 päivää | 1,3 | -0,1 | 1,2 | 2,0 | -0,1 | 1,8 |
| Yli 90 päivää | 11,3 | -0,5 | 10,8 | 46,1 | -0,5 | 45,6 |
| Yhteensä | 55,8 | -0,7 | 55,1 | 80,4 | -0,7 | 79,7 |
Kvartaalitiedot
| milj. eur | Q2/22 | Q1/22 | Q4/21¹⁾ | Q3/21¹⁾ | Q2/21¹⁾ | Q1/21¹⁾ | Q4/20¹⁾ | Q3/20¹⁾ |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMA | ||||||||
| Liikevaihto | 173,7 | 163,1 | 154,7 | 140,6 | 142,5 | 139,9 | 137,2 | 123,9 |
| Käyttökate (EBITDA) | 15,6 | 9,3 | 14,5 | 18,2 | 15,0 | 14,9 | 15,1 | 16,5 |
| Käyttökate % | 9,0 | 5,7 | 9,4 | 12,9 | 10,5 | 10,6 | 11,0 | 13,3 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 16,9 | 16,5 | 14,9 | 19,3 | 15,9 | 15,2 | 15,8 | 17,2 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % | 9,7 | 10,1 | 9,6 | 13,8 | 11,1 | 10,9 | 11,5 | 13,9 |
| Poistot | -11,5 | -10,5 | -9,0 | -8,8 | -8,5 | -8,5 | -8,3 | -8,6 |
| Liikevoitto (EBIT) | 4,1 | -1,2 | 5,6 | 9,4 | 6,5 | 6,4 | 6,8 | 7,9 |
| Liikevoitto % | 2,4 | -0,7 | 3,6 | 6,7 | 4,6 | 4,6 | 4,9 | 6,4 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkei den poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) ²⁾ |
7,3 | 7,8 | 7,8 | 12,3 | 8,9 | 8,3 | 9,0 | 10,3 |
| Oikaistu EBITA, % ²⁾ | 4,2 | 4,8 | 5,1 | 8,7 | 6,3 | 5,9 | 6,5 | 8,3 |
| Rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Rahoituskulut | -1,7 | -1,6 | -1,1 | -0,9 | -1,0 | -1,0 | -1,1 | -1,1 |
| Voitto ennen veroja (EBT) | 2,5 | -2,7 | 4,6 | 8,5 | 5,6 | 5,5 | 5,7 | 6,8 |
| Tuloverot | -0,3 | 5,2 | -1,2 | -1,7 | -1,1 | -1,1 | -2,8 | -1,5 |
| Tilikauden tulos | 2,1 | 2,6 | 3,3 | 6,8 | 4,5 | 4,4 | 2,9 | 5,3 |
| Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden tuloksesta | 1,7 | 5,3 | 4,3 | 7,0 | 4,3 | 4,5 | 3,4 | 4,5 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta |
0,4 | -2,7 | -0,9 | -0,1 | 0,2 | -0,1 | -0,5 | 0,8 |
| EPS | 0,08 | 0,23 | 0,19 | 0,31 | 0,19 | 0,20 | 0,15 | 0,20 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) | 5 061 | 4 819 | 4 746 | 4 731 | 4 665 | 4 444 | 4 308 | 4 303 |
| Henkilöstön muutos kvartaalilla | 243 | 73 | 15 | 66 | 221 | 136 | 5 | -4 |
¹⁾ Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
²⁾ Oikaisuerien määritelmä muuttunut: oikaisueriä ovat entisen määrittelyn lisäksi liiketoimintojen hankintojen kulut ja IFRS-tulkintakomitean antaman uuden pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset
Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
| Tunnusluvut Osakekohtainen tulos (EPS) |
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos | |
|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella | ||
| Vaihtoehtoiset tunnusluvut | ||
| Osakekohtainen oma pääoma | Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa |
|
| Osakekohtainen osinko | Tilikauden osingonjako (tai ehdotus) Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa |
|
| Osinko tuloksesta, % | Osakekohtainen osinko | |
| Osakekohtainen tulos (EPS) | x 100 | |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | Osakekohtainen osinko | |
| Tilikauden päätöskurssi | x 100 | |
| Hinta/voittosuhde (P/E-luku) | Tilikauden päätöskurssi | |
| Osakekohtainen tulos (EPS) | ||
| Osakevaihto, % | Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana | x 100 |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä | ||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) | x 100 |
| Oma pääoma (keskiarvo) | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + rahoituskulut | |
| (ROCE) | (rullaava 12 kk) Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo) |
x 100 |
| Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma | |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | x 100 | |
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), % | Korolliset rahoitusvelat - rahavarat | |
| Oma pääoma | x 100 | |
| Käyttökate (EBITDA) | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | |
| Käyttökate (EBITDA), % | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | x 100 |
| Liikevaihto | ||
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) ¹⁾ | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikai suerät |
|
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % ¹⁾ | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikai | |
| suerät Liikevaihto |
x 100 | |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttö katteeseen ¹⁾, rullaava 12 kk |
Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk) |
|
| Rahavirta investointien jälkeen | Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien netto rahavirta |
|
|---|---|---|
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) ¹⁾ | Liikevoitto + oikaisuerät | |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % ¹⁾ | Liikevoitto + oikaisuerät Liikevaihto |
x 100 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineetto mien hyödykkeiden poistoja ja ar vonalentumisia (EBITA) ¹⁾ |
Liikevoitto + oikaisuerät + aineettomien hyödykkei den poistot ja arvonalentumiset |
|
| Oikaistu EBITA, % ¹⁾ | Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkei den poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) Liikevaihto |
x 100 |
| Tulos ennen veroja (EBT) | Tilikauden voitto + tuloverot | |
| Bruttoinvestoinnit | Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä käyttöoikeusomaisuuseriin |
|
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % | Kauden liikevaihto - yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella - edellisen kauden liikevaihto Edellisen kauden liikevaihto |
x 100 |
¹⁾ Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman uuden pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen peruutukset. Uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna esitetään Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA).
Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin
Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.
Lukuohjeet:
- / jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla
- vähennetään seuraava luku/luvut
-
- lisätään seuraava luku/luvut
| 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. eur | 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | 2021 | |
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | ||||||
| Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) / | 14,9 | 17,2 | 19,1 | |||
| Oma pääoma (keskiarvo) x 100 | 121,2 | 115,9 | 118,4 | |||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 12,3 | 14,8 | 16,1 |
Oman pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana.
| 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | 2021 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. eur | 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | ||||||
| Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + | 12,9 | 23,7 | 24,2 | |||
| Rahoituskulut (rullaava 12 kk) | 5,3 | 4,1 | 4,0 | |||
| / | 18,2 | 27,8 | 28,2 | |||
| Taseen loppusumma alussa - | 457,1 | 441,3 | 441,3 | |||
| Korottomat velat alussa | 135,5 | 119,0 | 119,0 | |||
| 321,6 | 322,3 | 322,3 | ||||
| Taseen loppusumma lopussa - | 640,2 | 460,5 | 457,1 | |||
| Korottomat velat lopussa | 133,8 | 130,9 | 135,5 | |||
| 506,4 | 329,6 | 321,6 | ||||
| Keskiarvo x 100 | 414,0 | 326,0 | 321,9 | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) | 4,4 | 8,5 | 8,8 |
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.
| milj. eur | 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | 2021 | ||
| Omavaraisuusaste, % | ||||||
| Oma pääoma / | 119,8 | 117,7 | 122,6 | |||
| Taseen loppusumma - | 640,2 | 460,5 | 457,1 | |||
| Saadut ennakot x 100 | 0,9 | 1,1 | 0,9 | |||
| Omavaraisuusaste, % | 18,7 | 25,6 | 26,9 | |||
Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.
| milj. eur | 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | 2021 |
|---|---|---|---|---|---|
| 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | ||
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), % | |||||
| Korolliset rahoitusvelat - | 386,7 | 211,9 | 199,0 | ||
| Rahavarat / | 12,3 | 4,8 | 4,3 | ||
| Oma pääoma x 100 | 119,8 | 117,7 | 122,6 | ||
| Nettovelkaantumisaste (Gearing), % | 312,6 | 176,0 | 158,8 |
Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta.
Luku kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde.
| milj. eur | 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | 2021 |
|---|---|---|---|---|---|
| 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | ||
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava | |||||
| 12 kk | |||||
| Korolliset rahoitusvelat - | 386,7 | 211,9 | 199,0 | ||
| Rahavarat | 12,3 | 4,8 | 4,3 |
|---|---|---|---|
| Nettovelka / | 374,4 | 207,1 | 194,7 |
| Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk) | 67,6 | 64,1 | 65,3 |
| Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk |
5,5 | 3,2 | 3,0 |
Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osinkoa.
| 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | 2021 | |
|---|---|---|---|---|---|
| milj. eur | 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | |
| Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA) | |||||
| Kauden tulos | 2,1 | 4,5 | 4,7 | 8,9 | 19,1 |
| Tuloverot | -0,3 | -1,1 | 4,9 | -2,2 | -5,1 |
| Rahoituskulut | -1,7 | -1,0 | -3,3 | -2,0 | -4,0 |
| Rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,1 | 0,2 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -11,5 | -8,5 | -22,0 | -16,9 | -34,7 |
| Käyttökate (EBITDA) | 15,6 | 15,0 | 24,9 | 29,9 | 62,6 |
| IFRS 3-kulut | 0,2 | 0,7 | 0,9 | 0,7 | 1,4 |
| Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset | 0,1 | 0,2 | 0,2 | 0,4 | 0,6 |
| Muut käyttökatteen oikaisut | 0,9 | -0,1 | 7,4 | 0,1 | 0,7 |
| Käyttökatteen oikaisut yhteensä ¹⁾ | 1,3 | 0,9 | 8,5 | 1,2 | 2,7 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 16,9 | 15,9 | 33,3 | 31,1 | 65,3 |
Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta.
| milj. eur | 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | |
|---|---|---|---|---|---|
| 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | 2021 | |
| Käyttökate (EBITDA), % | |||||
| Käyttökate / | 15,6 | 15,0 | 24,9 | 29,9 | 62,6 |
| Liikevaihto x 100 | 173,7 | 142,5 | 336,8 | 282,4 | 577,8 |
| Käyttökate (EBITDA), % | 9,0 | 10,5 | 7,4 | 10,6 | 10,8 |
| 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | ||
| milj. eur | 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | 2021 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % | |||||
| Oikaistu käyttökate / | 16,9 | 15,9 | 33,3 | 31,1 | 65,3 |
| Liikevaihto x 100 | 173,7 | 142,5 | 336,8 | 282,4 | 577,8 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA), % | 9,7 | 11,1 | 9,9 | 11,0 | 11,3 |
| milj. eur | 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | 2021 |
|---|---|---|---|---|---|
| 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | ||
| Liikevoitto (EBIT) ja Oikaistu liikevoitto (EBIT) | |||||
| Kauden tulos | 2,1 | 4,5 | 4,7 | 8,9 | 19,1 |
| Tuloverot | -0,3 | -1,1 | 4,9 | -2,2 | -5,1 |
| Rahoituskulut | -1,7 | -1,0 | -3,3 | -2,0 | -4,0 |
| Rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,1 | 0,2 |
| Liikevoitto (EBIT) | 4,1 | 6,5 | 2,9 | 12,9 | 27,9 |
| Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset | -0,1 | -0,1 | -0,2 | -0,1 | -0,3 |
| Muut poistojen ja arvonalentumisten oikaisut | -0,2 | -0,2 | 0,0 | ||
| Käyttökatteen oikaisut yhteensä ¹⁾ | 1,3 | 0,9 | 8,5 | 1,2 | 2,7 |
| Liikevoiton oikaisut yhteensä | 1,2 | 0,6 | 8,3 | 0,9 | 2,4 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 5,2 | 7,2 | 11,2 | 13,8 | 30,3 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) |
7,3 | 8,9 | 15,1 | 17,2 | 37,3 |
|---|---|---|---|---|---|
| Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset | 0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,1 | 0,3 |
| Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset | 1,3 | 1,0 | 2,5 | 1,9 | 4,0 |
| PPA-poistot | 0,7 | 0,8 | 1,4 | 1,5 | 3,0 |
Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako. Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liikevoittoa.
| milj. eur | 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | |
|---|---|---|---|---|---|
| 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | 2021 | |
| Liikevoitto (EBIT), % | |||||
| Liikevoitto / | 4,1 | 6,5 | 2,9 | 12,9 | 27,9 |
| Liikevaihto x 100 | 173,7 | 142,5 | 336,8 | 282,4 | 577,8 |
| Liikevoitto (EBIT), % | 2,4 | 4,6 | 0,9 | 4,6 | 4,8 |
| milj. eur | 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | 2021 |
|---|---|---|---|---|---|
| 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | ||
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % | |||||
| Oikaistu liikevoitto / | 5,2 | 7,2 | 11,2 | 13,8 | 30,3 |
| Liikevaihto x 100 | 173,7 | 142,5 | 336,8 | 282,4 | 577,8 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT), % | 3,0 | 5,0 | 3,3 | 4,9 | 5,3 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), % |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) / |
7,3 | 8,9 | 15,1 | 17,2 | 37,3 |
| Liikevaihto x 100 | 173,7 | 142,5 | 336,8 | 282,4 | 577,8 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), % |
4,2 | 6,3 | 4,5 | 6,1 | 6,5 |
| milj. eur | 4–6/2022 3 kk |
4–6/2021¹⁾ 3 kk |
1–6/2022 6 kk |
1–6/2021¹⁾ 6 kk |
2021 |
|---|---|---|---|---|---|
| Rahavirta investointien jälkeen | |||||
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 20,3 | 12,6 | 35,8 | 23,3 | 56,9 |
| Investointien nettorahavirta | -21,0 | -20,6 | -64,7 | -23,6 | -32,1 |
| Rahavirta investointien jälkeen | -0,7 | -7,9 | -28,9 | -0,3 | 24,9 |
Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo, kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun juoksevaan liiketoimintaan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo, paljonko yritykselle jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.
| milj. eur | 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | |
|---|---|---|---|---|---|
| 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | 2021 | |
| Tulos ennen veroja | |||||
| Kauden tulos | 2,1 | 4,5 | 4,7 | 8,9 | 19,1 |
| Tuloverot | -0,3 | -1,1 | 4,9 | -2,2 | -5,1 |
| Tulos ennen veroja | 2,5 | 5,6 | -0,2 | 11,1 | 24,2 |
| 2021 | |
|---|---|
| Bruttoinvestoinnit | |
| Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa 54,6 44,2 54,6 44,2 |
45,0 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa | 198,2 | 97,4 | 198,2 | 97,4 | 95,6 |
|---|---|---|---|---|---|
| Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa | 22,3 | 15,7 | 22,3 | 15,7 | 14,9 |
| Liikearvo kauden lopussa | 249,1 | 188,6 | 249,1 | 188,6 | 188,9 |
| Kauden poistot ja arvonalentumiset | 11,5 | 8,5 | 22,0 | 16,9 | 34,7 |
| - | |||||
| Aineelliset hyödykkeet kauden alussa | 52,8 | 44,2 | 45,0 | 44,0 | 44,0 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa | 204,6 | 98,5 | 95,6 | 102,8 | 102,8 |
| Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa | 20,1 | 14,4 | 14,9 | 15,3 | 15,3 |
| Liikearvo kauden alussa | 229,9 | 173,6 | 188,9 | 173,6 | 173,6 |
| Aineellisten hyödykkeiden myynnit ja vähennykset kaudella | -0,2 | -0,2 | -2,8 | -0,9 | -1,5 |
| Bruttoinvestoinnit | 28,5 | 23,9 | 204,6 | 28,0 | 44,8 |
| milj. eur | 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | |
|---|---|---|---|---|---|
| 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | 2021 | |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % | |||||
| Kauden liikevaihto - | 173,7 | 142,5 | 336,8 | 282,4 | 577,8 |
| Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella | 23,7 | 3,7 | 39,6 | 3,7 | 15,9 |
| Edellisen kauden liikevaihto | 142,5 | 114,7 | 282,4 | 247,6 | 508,7 |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu / | 7,5 | 24,1 | 14,9 | 31,1 | 53,2 |
| Edellisen kauden liikevaihto x 100 | 142,5 | 114,7 | 282,4 | 247,6 | 508,7 |
| Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % | 5,3 | 21,1 | 5,3 | 12,5 | 10,5 |
| Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, % | 16,6 | 3,3 | 14,0 | 1,5 | 3,1 |
| Liikevaihdon kasvu | 31,2 | 27,9 | 54,4 | 34,8 | 69,1 |
| Liikevaihdon kasvu, % | 21,9 | 24,3 | 19,3 | 14,1 | 13,6 |
Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi.
¹⁾ Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.
Oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto -tunnuslukujen oikaisuerien kuvaus
| 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | ||
|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | 2021 |
| Käyttökate (EBITDA) | 15,6 | 15,0 | 24,9 | 29,9 | 62,6 |
| Oikaisut käyttökatteeseen | |||||
| Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut | 0,2 | 0,1 | 0,2 | 0,3 | 0,4 |
| Hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut | 0,7 | 1,4 | |||
| Käräjäoikeuden ratkaisu, Jämsän Terveys | 0,1 | 4,7 | |||
| Tappiolliset sopimukset | -0,2 | -0,2 | -0,2 | ||
| IFRS 3-kulut | 0,2 | 0,7 | 0,9 | 0,7 | 1,4 |
| Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset | 0,1 | 0,2 | 0,2 | 0,4 | 0,6 |
| Muut, kassavirtavaikutteiset | 0,4 | 0,5 | |||
| Muut, ei kassavirtavaikutusta | 0,7 | ||||
| Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä | 1,3 | 0,9 | 8,5 | 1,2 | 2,7 |
| Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 16,9 | 15,9 | 33,3 | 31,1 | 65,3 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -11,5 | -8,5 | -22,0 | -16,9 | -34,7 |
| Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin | |||||
| Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset (poistojen peruu tus) |
-0,1 | -0,1 | -0,2 | -0,1 | -0,3 |
| Toimipisteiden sulkeminen | -0,2 | -0,2 | 0,0 | ||
| Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä | -0,1 | -0,3 | -0,2 | -0,3 | -0,3 |
| Oikaisut liikevoittoon yhteensä | 1,2 | 0,6 | 8,3 | 0,9 | 2,4 |
| Oikaistu liikevoitto (EBIT) | 5,2 | 7,2 | 11,2 | 13,8 | 30,3 |
| PPA-poistot | 0,7 | 0,8 | 1,4 | 1,5 | 3,0 |
| Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset | 1,2 | 0,9 | 2,3 | 1,8 | 3,7 |
| Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset (poistojen peruu tus) |
0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,1 | 0,3 |
| Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja arvonalentumisia (EBITA) |
7,3 | 8,9 | 15,1 | 17,2 | 37,3 |
| Liikevoitto (EBIT) | 4,1 | 6,5 | 2,9 | 12,9 | 27,9 |
Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti:
| milj. euroa | 4–6/2022 | 4–6/2021¹⁾ | 1–6/2022 | 1–6/2021¹⁾ | 2021 |
|---|---|---|---|---|---|
| 3 kk | 3 kk | 6 kk | 6 kk | ||
| Liikevaihto | 2,4 | ||||
| Materiaalit ja palvelut | 2,0 | ||||
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 0,4 | 0,1 | 0,9 | 0,3 | 0,4 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 0,8 | 0,7 | 3,2 | 0,9 | 2,3 |
| Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä | 1,3 | 0,9 | 8,5 | 1,2 | 2,7 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -0,1 | -0,3 | -0,2 | -0,3 | -0,3 |
| Liikevoiton oikaisuerät yhteensä | 1,2 | 0,6 | 8,3 | 0,9 | 2,4 |
¹⁾ Pihlajalinna on tarkentanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.