TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

2022

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus tilivuodelta 2022	3
Konsernin tuloslaskelma 1.1. – 31.12	26
Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1. – 31.12	27
Konsernin tase 31.12.	28
Konsernin rahavirtalaskelma	29
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	30
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2022	32
Tuloslaskelman liitetiedot	44
Taseen liitetiedot	52
Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.-31.12	81
Emoyhtiön tase 31.12.	82
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	83
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	84
Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot	86
Emoyhtiön taseen liitetiedot	88
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset	95
Tilinpäätösmerkintä	96

Hallituksen toimintakertomus tilivuodelta 2022

Konsernin liikevaihto ja -tulos

HKScan julkisti 13.12.2022 allekirjoittaneensa sopimuksen, jolla se myy Baltian liiketoimintansa. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2023 jälkipuoliskolla, ja sen toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää Virossa ja Latviassa. Yrityskauppa muuttaa HKScanin rakennetta ja taloudellisia tunnuslukuja. HKScan esittää Baltian liiketoiminnan lopetettuna toimintona ja yhtiön taloudellinen raportointi keskittyy jatkuviin toimintoihin, joita ovat liiketoiminnat Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Baltian liiketoimintayksikön luokittelu myytävänä oleviksi varoiksi ja veloiksi sekä arvostaminen käypään arvoon kauppahinnan perusteella johti 30,6 miljoonan euron arvonalentumiseen. Lisätietoa myytävänä olevista varoista ja veloista sekä lopetetuista toiminnoista kerrotaan toimintakertomuksessa omassa kappaleessa.

Liikevaihto

HKScanin jatkuvien toimintojen liikevaihto kasvoi 11,5 prosenttia ja oli 1 833,8 (1 645,3) miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen negatiivinen vaikutus liikevaihtoon oli 36,6 miljoonaa euroa. Asteittain toteutetut myyntihintojen korotukset nostivat liikevaihtoa ja volyymi pysyi vertailuvuoden tasolla.

Jatkuvien toimintojen liikevaihto kasvoi kaikilla kotimarkkinoilla ja kaikissa myyntikanavissa. Erityisen vahvaa kasvu oli food service -kanavassa, jossa myynti kasvoi 25 prosenttia. Tanskassa brändituotteiden myynti vähittäiskaupassa kasvoi 36 prosenttia. Vähittäiskauppamyynti kasvoi myös Suomessa ja Ruotsissa.

Liiketulos

HKScanin jatkuvien toimintojen liiketulos oli 10,1 (21,4) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liiketulos oli 9,7 (17,9) miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen negatiivinen vaikutus liiketulokseen oli 0,9 miljoonaa euroa.

Katsauskaudella jatkuviin toimintoihin kirjattiin 0,3 miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Vertailukauden liiketulokseen sisältyi +3,5 miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Tarkempi kuvaus vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä on liiketoimintayksiköiden katsauksissa.

Merkittävimmät syyt liiketuloksen heikkenemiseen olivat kolmannella vuosineljänneksellä kiihtynyt energia- ja logistiikkakulujen jyrkkä nousu ja muiden tuotantopanosten huomattava hinnannousu sekä se, että liharaakaaineen saatavuuden turvaamiseksi tuottajahintoja nostettiin etupainotteisesti. HKScanin kustannukset nousivat poikkeuksellisen nopeasti ja huomattavan paljon, eivätkä toteutuneet myyntihintojen korotukset olleet riittäviä.

Suomen siipikarjaliiketoiminnan Rauman tuotantoyksikön koneiden ja laitteiden poistoaikaa on pidennetty kymmenestä vuodesta viiteentoista vuoteen 2022 alusta alkaen taloudellisen käyttöiän uudelleenarvioinnin johdosta. Tällä on noin kolmen miljoonan euron vuotuinen positiivinen vaikutus siipikarjaliiketoiminnan tulokseen.

Tase, rahavirta ja rahoitus

HKScanin taseen loppusumma vuoden lopussa oli 968,1 (985,6) miljoonaa euroa. Konsernin korolliset velat olivat vuoden lopussa 364,5 (341,9) miljoonaa euroa sisältäen IFRS 16:n mukaisen leasingvelan 101,7 (113,4) miljoonaa euroa. Yhtiön nettovelka kasvoi vertailukaudesta 32,7 miljoonalla eurolla 347,2 (314,5) miljoonaan euroon. HKScanin nettovelkaantumisaste oli 124,4 (95,2) prosenttia. IFRS 16:n mukaisen leasingvelan vaikutus nettovelkaantumisasteeseen oli 36,4 prosenttiyksikköä.

Vuoden 2022 lopussa yhtiöllä oli vuonna 2018 liikkeeseen laskettua hybridilainaa taseessa 25,9 miljoonaa euroa. Lainan kuponkikorko on kiinteä 8 prosenttia vuodessa ensimmäiseen lunastusmahdollisuuteen asti. Hybridilainaa käsitellään omana pääomana. Lainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta HKScanilla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa viiden vuoden kuluttua hybridilainan liikkeeseenlaskupäivästä vuonna 2023 sekä tätä seuraavina vuotuisina koronmaksupäivinä. Omaan pääomaan lasketulle hybridilainalle maksettiin syyskuussa korkoa taseen voittovaroista 2,1 miljoonaa euroa.

HKScan laski syyskuussa 2017 liikkeeseen 135,0 miljoonan euron 2,625 prosentin kiinteäkorkoisen, vakuudettoman ja senioriehtoisen joukkovelkakirjalainan, jonka maksamatta oleva määrä oli 39 516 000 euroa. Laina erääntyi 21.9.2022 (FI4000278536). Kesäkuussa 2022 yhtiö sopi uudesta 39,5 miljoonan euron vakuudettomasta pankkilainasta syyskuussa 2022 erääntyneen joukkovelkakirjalainan takaisin maksamiseksi. Tämän lisäksi lokakuun alussa yhtiö sopi 45,0 miljoonan euron korotuksesta valmiusluottoihin, mikä erääntyy

30.6.2023. Katsauskauden jälkeen rahoittajien kanssa on sovittu korotuksen voimassaoloajan pidentämisestä helmikuun loppuun 2024.

Konsernin maksuvalmiustilanne oli tyydyttävä. 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 15,0 (75,5) miljoonaa euroa. Sitovien valmiusluottojen määrä vuoden 2022 lopussa oli 145,0 (100,0) miljoonaa euroa ja niistä oli nostettuna 100,0 (0,0) miljoonaa euroa.

Jatkuvien toimintojen nettorahoituskulut olivat -16,3 (-14,6) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulujen kasvu johtui sekä lainojen järjestelykuluista että yleisestä korkotason noususta.

Liiketoiminnan rahavirta oli 18,9 (54,6) miljoonaa euroa. Lasku oli seurausta matalammasta kannattavuudesta ja käyttöpääoman voimakkaasta kasvusta erityisesti ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Rahavirta investointien jälkeen oli -21,9 (81,2) miljoonaa euroa. Vertailukauden rahavirta investointien jälkeen oli poikkeuksellinen, sillä se sisälsi Vantaan kiinteistön myynnin 76,1 miljoonalla eurolla.

Baltian liiketoimintojen myyntiin liittyen HKScan aloitti joulukuussa kirjallisen menettelyn, jolla se haki hyväksyntää väliaikaiselle poikkeamiselle maaliskuussa 2021 liikkeelle laskemansa 90 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ehtoihin sisältyvästä kovenantista. Väliaikainen poikkeaminen hyväksyttiin kirjallisessa menettelyssä ennen joulua. Asiasta on kerrottu tarkemmin yhtiön 13.12.2022 ja 20.12.2022 julkaisemissa pörssitiedotteissa.

HKScanin pankkilainojen ja valmiusluottojen kovenantit ovat nettovelkaantumisaste sekä nettovelan ja käyttökatteen suhde. Käyttökatteeseen lasketaan mukaan osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksista.

Joulukuussa 2022 yhtiö neuvotteli Baltian liiketoiminnan myyntiin liittyen valmiusluottojen, pankkilainan, tiettyjen vientiluottosopimusten ja joukkovelkakirjalainan nettovelkaantumiskovenantteihin väliaikaiset poikkeamiset, jotka ovat voimassa kaupan toteutumiseen asti, mutta päättyvät viimeistään 1.1.2024. Väliaikainen nettovelkaantumisasteen raja on 140 prosenttia pankkilainoille ja 145 prosenttia joukkovelkakirjalainalle. Vuoden 2022 lopussa nettovelkaantumisaste oli 124,4 prosenttia. Baltian liiketoiminnan kaupan toteutuessa nettovelkaantumisasteen raja laskee 15 prosenttiyksiköllä, ja samassa yhteydessä konsernin nettovelkaantumisaste alenee vastaavasti.

Nettovelan ja käyttökatteen suhteen kovenanttiraja on 6,0. Vuoden 2022 lopussa nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 5,6. Huhtikuun 2023 alusta raja on 5,5, heinäkuun 2023 alusta 5,0 ja lokakuun 2023 alusta 4,0. HKScanin johto on arvioinut liiketoiminnan kassavirtaennusteet seuraavan 12 kuukauden aikana, minkä perusteella kovenantit eivät rikkoudu olettaen, että Baltian liiketoimintojen myynti toteutuu syyskuun 2023 loppuun mennessä. Mikäli liiketoimintaympäristön ennakoimattomien muutosten tai kilpailuviranomaisten hyväksynnän viivästymisen vuoksi kovenanttien rikkoutuminen näyttäisi toteutuvan, aloittaa johto neuvottelut pankkien kanssa kovenanttien väliaikaisesta muuttamisesta ja niiden ehdoista. Lisätietoja on tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa Oletus toiminnan jatkuvuudesta -osiossa.

Riita-asiat ja vireillä olevat viranomaisprosessit

Aiemmin vuoden 2022 taloudellisissa raporteissa kerrotun mukaisesti HKScan vastaanotti maaliskuussa 2022 Keskuskauppakamarin välimieslautakunnalta välimiesmenettelyn aloittamishakemuksen ja kesäkuussa 2022 vastapuolen kannekirjelmän. Kyseessä oli HKScanin sopimuskumppanin käynnistämä väitettyyn sopimusrikkomukseen liittyvä välimiesoikeudenkäynti, jossa HKScania kohtaan ei kohdistettu korvausvaatimuksia, vaan menettelyssä oli kyse osapuolten välisten sopimusten tulkintaan ja niiden väitettyyn rikkomiseen liittyvistä vahvistusvaatimuksista. HKScan vastasi kannekirjelmässä esitettyihin vaatimuksiin elokuussa 2022 ja kiisti vastauksessaan sopimuskumppaninsa esittämät väitteet sopimusrikkomuksesta täysin perusteettomina. Välimiesoikeus antoi 31.1.2023 välitystuomion, jossa se hylkäsi kanteen HKScania kohtaan. Välitystuomio on lopullinen, eikä siitä voi valittaa.

Tanskan veroviranomaiset suorittivat konsernin tytäryhtiössä HKScan Denmark A/S:ssa energiaverotarkastuksen, joka kattaa vuodet 2011–2020. Tanskan veroviranomaiset antoivat loppuvuonna 2020 päätöksensä, jonka mukaan yhtiö on ollut velvollinen maksamaan takaisin aiemmin saatuja energiaverojen palautuksia 24,7 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 3,3 miljoonaa euroa). Ei voida myöskään sulkea pois mahdollisuutta, että tällä hetkellä vireillä olevan asian lisäksi yhtiölle määrätään erikseen seuraamusmaksuja verotarkastuksen seurauksena. HKScan Denmark A/S on valittanut saadusta päätöksestä. HKScan on kirjannut kulun vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä ja maksoi summan viranomaisille vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Investoinnit

HKScanin jatkuvien toimintojen investoinnit olivat 37,4 (40,1) miljoonaa euroa. IFRS 16:n mukaiset lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 9,0 (80,7) miljoonaa euroa. Vertailukauden investointeihin sisältyvät Vantaan tuotantoyksikön vuokrasopimus sekä Ruotsin logistiikkakeskuksen vuokrasopimuksen pidennys.

HKScan investoi vuoden 2022 aikana erityisesti tuotannon tehokkuuden parantamiseen. Ruotsissa Linköpingissä ja Skarassa otettiin käyttöön tuotannon tehokkuutta sekä automaatioastetta nostaneet investoinnit. Kristianstadissa uudistettiin tuotteiden pakkausteknologiaa. Suomessa otettiin käyttöön uusi välipalatuotteiden linjasto Eurassa sekä nostettiin makkaroiden pakkaamisen automaatioastetta Vantaalla. Puolassa investoitiin pekonituotteiden valmistuksen tehokkuuden ja kapasiteetin nostoon.

Vuoden 2022 aikana toteutettiin kaikilla kotimarkkinoilla investointeja poikkeukselliseen energiatilanteeseen varautumiseksi. Investoinneilla lisättiin energiaratkaisujen joustavuutta ja varauduttiin mahdollisiin poikkeustilanteisiin.

(miljoonaa euroa)	2022	2021
INVESTOINNIT
- Suomi
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	15,3	16,3
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	3,0	70,9
Investoinnit yhteensä	18,3	87,1
- Ruotsi
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	18,6	19,6
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	4,1	9,1
Investoinnit yhteensä	22,7	28,6
- Tanska
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	3,5	4,3
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	1,9	0,8
Investoinnit yhteensä	5,4	5,1
Yhteensä, jatkuvat toiminnot	46,4	120,8

Toimintaympäristö

Muutokset kuluttajakäyttäytymisessä

HKScanin liiketoimintaympäristön muutokset heijastuivat selkeästi kulutuskäyttäytymiseen vuonna 2022. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koronapandemiaan liittyneitä rajoituksia purettiin, mikä mahdollisti kuluttajien vapaamman liikkumisen ja ostokäyttäytymisen normalisoitumisen. Food service -markkina elpyi HKScanin kaikilla kotimarkkinoilla lähes pandemiaa edeltäneelle tasolle ja volyymikasvu vähittäiskaupassa tasaantui. Food service markkinan kasvu oli huomattavaa niin volyymissa kuin arvossa mitattuna. Pandemian väistymisen positiiviset vaikutukset jäivät kuitenkin lyhytkestoisiksi, kun Euroopan muuttunut turvallisuustilanne loi uusia haasteita markkinaan.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti geopoliittisia jännitteitä Eurooppaan, nosti energian hintoja ja loi epävakautta rahamarkkinoihin. Kustannusinflaatio ja korkojen nousu heikensivät kuluttajien ostovoimaa. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla sodan vaikutukset näkyivät vähittäiskaupassa säilykkeiden, pakasteiden ja kuivaaineiden kysynnän kasvuna. Myös joidenkin tuontielintarvikkeiden saatavuudessa oli haasteita ja hinnat kallistuivat, mikä vahvisti kotimaisten tuotteiden kysyntää entisestään ja lisäsi kuluttajien tietoisuutta omavaraisuuden merkityksestä.

Kustannusinflaation vaikutukset näkyivät kulutuskäyttäytymisessä HKScanin kaikilla kotimarkkinoilla ja voimistuivat vuoden loppua kohti. Vähittäiskaupassa tarjousten ja kampanjoiden merkitys korostui erityisesti vuoden loppupuoliskolla. Vähittäiskaupassa kulutuksen painopiste siirtyi tuotekategorioiden sisällä kalliimmista lisäarvotuotteista kohti hinnaltaan edullisempia tuotteita. Sian- ja naudanlihan vähittäiskauppa- volyymit laskivat erityisesti kalliimmissa kategorioissa, mitä food service -myynnin voimakas kasvu kompensoi jossain määrin. Koko pandemia-aikaa leimannut kotiruokailussa käytettyjen tuttujen perusraaka-aineiden, kuten jauhelihan, siipikarjanlihan ja ruokamakkaroiden vahva kysyntä jatkui myös vuoden toisesta neljänneksestä eteenpäin. Vahvan kysynnän syyt tosin liittyivät kuluttajien heikentyneeseen ostovoimaan.

Kulutuksen kehityksessä kohti huokeampia tuotteita nähtiin selkeitä markkinakohtaisia eroja vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä, mutta erot pienentyivät vuoden loppua kohden. Kulutus polarisoitui myös markkinoiden sisällä. Samaan aikaan, kun osa kuluttajista valitsi ostoskoriinsa edullisempia perustuotteita, osa jatkoi pandemian aikana muuttuneita kulutustottumuksia ja suosi valmisaterioita, ateriakomponentteja, premiumtason leikkeleitä sekä vähittäiskaupassa myytäviä ravintolatason annoksia. Jo aiempina vuosina nähty välipalasyömisen kasvu jatkui katsausvuonna, ja kategorian tuotevalikoima monipuolistui.

Toisella vuosipuoliskolla yhtiön kotimarkkinoiden vähittäiskauppamyynnissä nähtiin hienoista volyymilaskua food service -myynnin kasvaessa. Vähittäiskaupan kokonaisvolyymin laskusta ja viime vuoden korkeista vertailuluvuista huolimatta myynnin arvo kehittyi positiivisesti erityisesti elintarvikkeiden hintojen nousun myötä. Valmisaterioiden ja -salaattien, ateriakomponenttien sekä välipalojen kysynnän kasvu jatkui edelleen, mutta hidastui.

Muutokset kansainvälisillä lihamarkkinoilla

Tuotantopanosten ja energian hinnannousu vaikuttaa laajasti ruoantuotannon arvoketjuun Euroopassa.

Siipikarjanlihan kysynnän kasvu Euroopassa jatkui ja sen arvioidaan jatkuvan edelleen kuluttajahintojen noususta huolimatta. Naudanlihan kulutuksen arvioidaan edelleen laskevan, mikä lisää siipikarjatuotteiden kysyntää entisestään. Kohonneen naudanlihan hinnan ei arvioida lisäävän sen tuotantoa EU-maissa.

Sianlihan tuotanto on ollut laskussa EU:ssa, ja laskun arvioidaan jatkuvan vuonna 2023. Sianlihan vienti EU:sta kasvoi erityisesti Japaniin, Koreaan ja muihin Aasian maihin. Vienti Kiinaan sen sijaan laski maan nostaessa omavaraisuuttaan. Sianlihan hinnan arvioidaan pysyvän korkeana EU:ssa, mutta tuotannon kannattavuus on edelleen heikko tuotantopanosten korkeiden hintojen vuoksi.

Vienti

Vuonna 2022 HKScanin kuluttajatuotteiden viennin kasvu jatkui ja toteutui suunnitellusti. Food service -markkinan avautuminen koronapandemian jälkeen lisäsi lihan kysyntää HKScanin vientimarkkinoilla. HKScan on pystynyt turvaamaan haastavassa globaalissa logistiikkaketjussa kuljetukset vientiasiakkailleen viidellä mantereella.

HKScanin Rauman yksikkö sai tammikuussa 2022 Etelä-Korean viranomaisilta vientihyväksynnän suomalaisille siipikarjatuotteille. Vientilupa naudanlihalle Suomesta Japaniin saatiin joulukuun lopussa. HKScan käynnistää naudanlihan vientiä Suomesta Japaniin alkuvuodesta 2023.

Liiketoimintayksiköiden katsaukset

(miljoonaa euroa)	2022	2021
LIIKEVAIHTO
- Suomi	868,3	772,3
- Ruotsi	745,1	700,4
- Tanska	220,4	172,7
Konserni yhteensä, jatkuvat toiminnot	1 833,8	1 815,3

LIIKETULOS
- Suomi	5,6	12,1
- Ruotsi	16,6	22,6
- Tanska	1,4	0,0
Segmentit yhteensä	23,5	34,7

Konsernihallinnon kulut	-13,4	-13,3
Konserni yhteensä, jatkuvat toiminnot	10,1	21,4

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

(miljoonaa euroa)	2022	2021
Vertailukelpoinen liiketulos, jatkuvat toiminnot	9,7	17,9
Työsuhteen lopetus, Konsernihallinto 1)	-1,8	0,2
Ennakkomaksun menetys, Suomi 4)	-0,2	-
Omaisuuden alaskirjaus, Ruotsi 2)	-	-0,2
Omaisuuden alaskirjaus, Suomi 2)	2,3	3,1
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitto, Suomi 4)	-	0,5
Liiketulos, jatkuvat toiminnot	10,1	21,4

1) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut"

2) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Poistot"
3) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Liiketoiminnan muut kulut"
4) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Liiketoiminnan muut tuotot"

Liiketoimintayksikkö Suomi

Liikevaihto Suomessa nousi 868,3 (772,3) miljoonaan euroon hinnankorotusten myötä. Liikevaihto kasvoi kaikissa myyntikanavissa, voimakkaimmin kasvoivat food service -myynti ja vienti. Myynnin volyymi kasvoi hieman vertailuvuodesta. Food service -volyymi kasvoi selvästi ja erityisesti ateriakomponenttien kasvu oli vahvaa. Sianja naudanlihan kuluttajakysyntä laski Suomen vähittäiskaupassa, mikä kasvatti erityisesti sianlihan vientiä.

Liiketulos oli 5,6 (12,1) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli 3,4 (8,5) miljoonaa euroa. Katsausvuoden liiketulokseen sisältyi 2,1 miljoonan euron positiivinen vertailukelpoisuuteen vaikuttava erä. HKScan teki Euran tuotantoyksikköön 2,3 miljoonan euron arvonalentumisen peruutuksen nousseen käyttöasteen ja parantuneen näkymän johdosta. Vertailuvuoden liiketulokseen sisältyi 3,6 miljoonan euron positiivinen vertailukelpoisuuteen vaikuttava erä.

Korkea kustannusinflaatio vaikutti liiketulokseen. Hinnoittelun rakenteellisen viiveen vuoksi myyntihintojen korotuksilla pystyttiin korjaamaan kustannusnousun negatiivisia vaikutuksia toisesta vuosineljänneksestä alkaen, mutta poikkeuksellisen jyrkästi noussut energian hinta heikensi liiketulosta heinäkuusta alkaen. Lisäksi kohonneet logistiikkakulut vaikuttivat negatiivisesti loppuvuoden liiketulokseen. Kasvanut sian- ja naudanlihan vienti heikensi liiketulosta.

HKScan jatkoi strategian mukaista kasvua aterioissa ja välipaloissa. Aterioiden myynti kasvoi selvästi vähittäiskaupassa. Syyskuussa HKScan toi markkinoille Via Pizzat, jotka valmistetaan uudella välipalatuotteiden monitoimilinjalla Euran yksikössä.

HKScanin tavoitteena on tuotannon kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn selvä parantaminen. Yhtiö kävi katsausvuoden aikana muutosneuvottelut Suomen siipikarjaliiketoimintaan kuuluvissa Rauman ja Euran yksiköissä sekä lihaliiketoimintaan kuuluvassa Forssan yksikössä, jossa toteutetaan merkittävä tuotannon kehitysinvestointi. Toimenpiteillä tavoitellaan selvää kannattavuuden parantamista.

HKScan aloitti maatilatason ilmastovaikutusten seurannan uudella Zero Carbon -mittarilla, joka mahdollistaa toimenpiteiden vaikuttavuuden ja päästöjen vähentämisen seurannan. Vuoden loppuun mennessä mittari oli käytettävissä suomalaisten sopimustuottajien siipikarja- ja sikatiloilla sekä osalla nautatiloista.

Liiketoimintayksikkö Ruotsi

Liikevaihto Ruotsissa kasvoi 745,1 (700,4) miljoonaan euroon. Liikevaihto kasvoi selvästi vertailukelpoisin valuuttakurssein, ja Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen negatiivinen vaikutus liikevaihtoon oli 36,6 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi vähittäiskaupassa hinnankorotusten myötä ja myyntivolyymi oli vertailuvuoden tasolla. Food service -myynti kasvoi selvästi hinnankorotusten ja volyymikasvun seurauksena. Myös lihan vienti kasvoi selvästi.

Liiketulos oli 16,6 (22,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli 16,6 (22,9) miljoonaa euroa. Valuuttakurssimuutoksen vaikutus liiketulokseen oli -0,9 miljoonaa euroa. Vuoden alkupuolella myyntihinnoittelulla ei pystytty vielä vastaamaan voimakkaaseen kustannusinflaatioon, mutta tilannetta saatiin korjattua toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä. Kesän jälkeen poikkeuksellisen voimakas kustannusinflaatio ja erityisesti kohonneet energiakustannukset vaikuttivat liiketulokseen negatiivisesti.

HKScanin ja Scandinavian Aquasystems AB:n yhteistyö Gårdsfisk-kalatuotteissa laajeni. Gårdsfisk-tuotteiden myynti siirtyi HKScanille maaliskuussa.

HKScanin keväällä lanseeraamat kasvipohjaiset Scan-tuotteet saivat hyvän jalansijan markkinassa. Kasvipohjaiset vaihtoehdot suosituista Scan-klassikkotuotteista vastaavat paikallisen kasvipohjaisen ruoan kuluttajakysynnän kasvuun.

HKScan lisäsi nautojen hankintaa Pohjois-Ruotsissa syventämällä yhteistyötä paikallisen kumppanin kanssa. Yhteistyö turvaa pitkäjänteisesti HKScanin eläinhankintaa Pohjois-Ruotsissa.

HKScan tiivisti yhteistyötään paikallisen vähittäiskauppa-asiakkaan kanssa tavoitteenaan kehittää ruotsalaisen sianlihan ja sianlihatuotteiden kuluttajakysyntää. Pitkäkestoiseen ja volyymiltaan merkittävään yhteistyöhön sisältyy myös luontoon ja tuottajayhteisöön liittyviä vastuullisuusaloitteita.

Liiketoimintayksikkö Tanska

Liikevaihto Tanskassa kasvoi 28 prosenttia ja oli 220,4 (172,7) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui pääosin korkeammista myyntihinnoista. Rose-brändin vähittäiskauppamyynti kasvoi 36 prosenttia. Myynti kasvoi kaikissa kanavissa, ja etenkin food service -myynti kasvoi selvästi. Myös tanskalaisten siipikarjatuotteiden myynti Ruotsissa kasvoi selvästi.

Liiketulos oli 1,4 (0,0) miljoonaa euroa. Katsauskaudella ja vertailukaudella ei ollut vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Voimakkaan kustannusinflaation vaikutus pystyttiin siirtämään myyntihintoihin. Lisäksi liiketuloksen positiivisen kehityksen taustalla on strategian mukaiset myyntikanavavalinnat ja jalostusarvon nosto parantamalla myynnin rakennetta sekä jatkuva tuotannon tehostaminen.

Tanskassa laadukkaista ja vastuullisista siipikarjatuotteistaan tunnettu Rose-brändi täytti syyskuussa 70 vuotta. HKScan toteuttaa strategiaansa lisäämällä korkeamman jalostusasteen tuoreiden ja kypsien tuotteiden myyntiä.

Myytävänä oleviksi luokitellut varat ja velat sekä lopetetut toiminnot

Konserni on 13.12.2022 sopinut Baltian liiketoimintayksikön myynnistä virolaiselle AS Maag Gruppille. Myynti kattaa koko segmentin. Tämän johdosta 31.12.2022 tilinpäätöksessä liiketoimintayksikkö on luokiteltu myytävänä oleviksi varoiksi ja veloiksi ja ne esitetään lopetettuina toimintoina. Velaton kauppahinta on 90 miljoonaa euroa, josta 20 miljoonan euron osuus on ehdollinen erikseen määritellyn kaupan kohteena olevan lihaliiketoiminnan ja Maag Gruppin Baltian lihaliiketoiminnan vuosien 2024-2026 yhteenlasketulle tulokselle. Kiinteästä 70 miljoonan euron kauppahinnasta 55 miljoonaa euroa maksetaan yrityskaupan toteuttamisen (closing) yhteydessä ja loput seuraavan kolmen vuoden aikana. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2023 toisella puoliskolla ja sen toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää Virossa ja Latviassa.

Myytävänä olevat varat ja velat on arvostettu velattomaan 83,2 miljoonan euron kauppahintaan vähennettynä transaktiokuluilla mikä johti 30,6 miljoonan euron arvonalentumiseen omaisuuserien kirjanpitoarvoissa. Arvonalentumisesta 6,6 miljoonaa euroa kohdennettiin liikearvoon, 0,4 miljoonaa euroa muihin aineettomiin hyödykkeisiin ja loput aineellisiin hyödykkeisiin. Tilikauden aikana Q2:ssa Baltian liikearvoon tehtiin 15,6 miljoonan euron arvonalentuminen, jolloin koko tilikauden arvonalentuminen Baltian omaisuuseriin on 46,2 miljoonaa euroa. Myytävinä olevien varojen ja velkojen arvostaminen käypään arvoon sisältää johdon harkintaa ja arviota. Arvio sisältää transaktiokulut, closingin jälkeen saatavan kauppahinnan diskonttauksen sekä arvion ehdollisesta 20 miljoonan euron erästä. Closingin jälkeinen kiinteä kauppahinta on diskontattu 5 prosentilla ja ehdollinen kauppahinta 9,7 prosentilla. Johto on arvioinut earn-outin toteutumisen todennäköisyyttä ja siinä on huomioitu epävarmuus kannattavuuden kehittymisestä. Earn-outin toteutumiseen vaadittava EBITDA myytävän liiketoiminnan osalta on alhaisempi mitä konserni on aikaisemmin arvostamisessa käyttänyt, koska earn-outin toteutumiseen vaikuttaa merkittävästi myös ostajan lihaliiketoiminnan ja saavutettavien synergioiden kehitys. Ehdollisen kauppahinnan määräksi on arvioitu 13,2 miljoonaa euroa ja tämän käypä arvo tilinpäätöksessä on 9,8 miljoonaa euroa.

alennettu ostajan kanssa sovitulle kaupan jälkeiselle tasolle. Tämä parantaa lopetetun toiminnon tulosta ja vastaavasti heikentää jatkuvan toiminnon tulosta. Lopetetun toiminnon rahoituskuluna näytetään Baltian ulkoiset rahoituskustannukset.

Lopetetun toiminnon tulos	2022	2021
Liikevaihto	195,7	170,0
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-222,7	-166,2
Muut tuotot ja kulut	-3,2	-7,3
Liiketulos	-30,2*	-3,6
Rahoitustuotot ja -kulut	-0,3	-0,1
Tuloverot	0,0	0,0
Tilikauden voitto/tappio	-30,5	-3,7
Arvonalentuminen käypään arvoon arvostamisesta	-30,6	-
Tilikauden tappio lopetetuista toiminnoista	-61,1	-3,7
* Sisältää 15,6 miljoonan euron arvonalentumisen liikearvoon.
Lopetetun toiminnon rahavirrat	2022	2021
Liiketoiminnan rahavirrat	-15,5	-2,0
Investointien rahavirrat	-5,7	-7,7
Rahoituksen rahavirrat	-1,3	-0,9
Rahavirrat yhteensä	-22,5	-10,6
Myytävänä oleviksi luokitellut varat ja velat	2022
Aineettomat hyödykkeet	-
Aineelliset hyödykkeet	49,7
Vaihto-omaisuus	34,4
Saamiset	17,8
Varat yhteensä (A)	101,9
Leasingvelat	8,1
Ostovelat ja muut velat	32,2
Velat yhteensä (B)	40,4
Nettotasearvo (A-B)	61,5

Strategia

HKScanin pitkän aikavälin strateginen tavoite on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi. Nykyisessä poikkeuksellisessa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä yhtiö keskittyy taloudellisen perustan vahvistamiseen sekä ydinliiketoimintansa kannattavuuden parantamiseen. HKScanin ydinliiketoimintaa ovat liha, lihavalmisteet ja valmisruoat, joita ovat esimerkiksi ateriat, ateriakomponentit ja välipalat. Taloudellisten resurssiensa puitteissa HKScan hakee uutta kasvua ja tarttuu strategiaa edistäviin liiketoiminta-mahdollisuuksiin.

Pitkän aikavälin strategian edistäminen edellyttää HKScanilta nykyistä vahvempaa tasetta. Taloudellisen liikkumatilan lisäämiseksi yhtiö arvioi jatkuvasti eri liiketoimintojen asemaa osana konsernia.

HKScanin liiketoiminnan arvonluonnin keskeiset ajurit ovat kasvu ydinliiketoiminnassa nostamalla tuotteiden jalostusarvoa sekä vahvistamalla yhtiön omien brändien arvonluontikykyä. Tavoitteena on kasvaa aterioissa, välipaloissa ja uusissa tuotekategorioissa sekä vahvistua kasvavissa ja uusissa myyntikanavissa. Tuottavuuden nosto kaikissa liiketoimintaprosesseissa on tärkeä arvonluonnin ajuri. Vastuullisuuden rakentaminen liiketoiminnan arvoa luovaksi perustaksi on keskeistä luotaessa erilaistavaa arvoa markkinassa.

Keskeistä 2022

HKScan teki sopimuksen Baltian liiketoiminnan myynnistä

HKScan julkisti 13.12.2022 allekirjoittaneensa sopimuksen, jolla se myy Baltian liiketoimintansa virolaiselle AS Maag Gruppille. Velaton kauppahinta on 90 miljoonaa euroa, josta 20 miljoonan euron osuus on ehdollinen erikseen määritellyn kaupan kohteena olevan lihaliiketoiminnan ja Maag Gruppin Baltian lihaliiketoiminnan vuosien 2024–2026 yhteenlasketulle tulokselle. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2023 jälkipuoliskolla, ja sen toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää Virossa ja Latviassa. Lisätietoa myytävänä olevista varoista ja veloista sekä lopetetuista toiminnoista kerrotaan konsernin tilinpäätöksen liitteessä numero 20.

Uusi pankkilaina joukkovelkakirjalainan takaisinmaksamiseksi ja korotus valmiusluottoihin

HKScan sopi kesäkuussa 2022 uudesta 39,5 miljoonan euron vakuudettomasta pankkilainasta, jolla yhtiö maksoi takaisin syyskuussa 2022 erääntyvän joukkovelkakirjalainan. Lisäksi lokakuun alussa yhtiö sopi 45,0 miljoonan euron korotuksesta valmiusluottoihin.

Juha Ruohola aloitti vt. toimitusjohtajana 29.9.2022

HKScan Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja Tero Hemmilä sopivat yhteisesti, että Hemmilä jättää HKScanin toimitusjohtajan tehtävät 29.9.2022. HKScanin hallitus nimitti yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Juha Ruoholan. Konsernin johtoryhmän jäsenenä Juha Ruohola on vastannut Baltian liiketoimintayksiköstä, Puolan liiketoiminnasta, konsernin lihataseesta sekä viennistä ja tuonnista. Samassa yhteydessä Markus Kirsberg nimitettiin konsernin johtoryhmään Baltian liiketoiminnasta vastaavaksi vt. johtajaksi.

HKScan edisti Suomen toimintojen kustannustehokkuutta sekä selkeytti konsernin toimintamallia

HKScanin tavoitteena on tuotannon kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn selvä parantaminen. Yhtiö kävi vuonna 2022 muutosneuvottelut Suomen siipikarjaliiketoimintaan kuuluvissa Rauman ja Euran tuotantoyksiköissä sekä lihaliiketoimintaan kuuluvassa Forssan yksikössä, jossa toteutetaan yli viiden miljoonan euron tuotannon kehitysinvestointi. Siipikarjaliiketoiminnan muutoksilla tavoitellaan yli kolmen miljoonan euron vuotuisia säästöjä vuodelle 2023. Forssassa tehtävillä toimenpiteillä tavoitellaan yli kahden miljoonan euron vuotuisia säästöjä, joiden arvioidaan toteutuvan investoinnin valmistumisen jälkeen viimeistään vuoden 2024 aikana.

Lisäksi HKScanin konsernitoiminnoissa Suomessa käytiin muutosneuvottelut keväällä ja syksyllä toimintamallin virtaviivaistamiseksi ja selkeyttämiseksi. Toimintamallin muutoksella ja muilla tehostamistoimilla tavoitellaan yhteensä noin kolmen miljoonan euron vuotuisia säästöjä, joiden arvioidaan toteutuvan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen jälkeen.

HKScan paransi energiatehokkuuttaan ja varautui mahdollisiin poikkeustilanteisiin

Alkukeväästä lähtien HKScan varautui energiamarkkinoiden poikkeustilanteisiin ja turvasi tuotantoyksiköidensä energiansaantia lisäämällä energiaratkaisujensa joustavuutta. Yhtiö käynnisti energiansäästöohjelman, jolla parannettiin energiatehokkuutta toimintatapojen muutoksilla ja investoinneilla.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

HKScan on pohjoiseurooppalainen ruokatalo, joka valmistaa maistuvaa ja vastuullisesti tuotettua ruokaa kuluttajien erilaisiin ruokahetkiin. Yhtiön strateginen tavoite pitkällä aikavälillä on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi. HKScanin jatkuvien toimintojen kotimarkkinoita ovat Suomi, Ruotsi ja Tanska. Yhtiön tunnettuja tuotemerkkejä ovat muun muassa HK, Kariniemen, Via, Scan, Pärsons ja Rose. HKScanin selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista kattaa konsernin jatkuvat toiminnot.

Vastuullisuustyö on HKScanin strategian perusta ja sen keskiössä ovat liiketoiminnan tarpeet sekä keskeisten sidosryhmien odotukset ja vaatimukset. HKScanin johtoryhmä hyväksyi kesäkuussa 2022 yhtiön päivitetyn vastuullisuusohjelman, jonka olennaiset teemat on määritelty sidosryhmäanalyysin ja olennaisuusarvion pohjalta.

HKScan-konsernin vastuullisuusohjelman tavoitteet liittyvät luonnon ja ihmisten hyvinvointiin: ilmastoon, pakkauksiin, luonnon monimuotoisuuteen sekä henkilöstön turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Vuonna 2022 ohjelmaan lisättiin sitoutuminen luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen yhtiön pitkässä ruokaketjussa. Muita yhtiölle keskeisiä vastuullisuusteemoja ovat eläinten hyvinvointi, turvallinen ruoka sekä kilpailukykyinen tuottajayhteisö. Näitä teemoja edistetään liiketoimintayksiköissä, sillä niihin liittyy paikallista sääntelyä ja sidosryhmien odotukset vaihtelevat eri markkinoilla.

HKScanin vastuullisuustyön edistymisestä kerrotaan laajemmin viikolla 11/2023 julkaistavassa GRI Standards -viitekehyksen mukaan laaditussa Vuosi- ja vastuullisuusraportissa. Raportissa kuvataan tarkemmin muun muassa HKScanin ympäristötyötä, kuten jäte- ja vesivaikutuksia, sekä sosiaalista vastuuta henkilöstön ja yhteiskunnan kannalta.

Tärkeimmät sitoumukset, politiikat ja periaatteet

HKScanin toimintatavan perustan luovat yhtiön arvot ja eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct). HKScanin toimintaa ohjaavat muun muassa konsernitasoiset hallinnointi-, tietoturva-, tietosuoja-, tiedonanto, palkitsemis-, riskienhallinta- ja ympäristöpolitiikat, työterveys- ja turvallisuuspolitiikka, elintarviketurvallisuus- ja laatupolitiikka sekä eläinten hyvinvointipolitiikka. Näiden lisäksi yhtiöllä on useita eettiseen toimintatapaan liittyviä sisäisiä politiikkoja ja toimintaohjeita.

HKScan on YK:n Global Compact -vastuullisuusaloitteen jäsen ja on integroinut sen kestävän liiketoiminnan periaatteet Code of Conduct -toimintaohjeeseensa. Lisäksi HKScan on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDG) osana konsernin vastuullisuusohjelmaa. Terveyteen ja hyvinvointiin (SDG 3), tasa-arvoon (SDG 5), työhön (SDG 8), vastuulliseen kuluttamiseen (SDG 12), ilmastoon (SDG 13) ja maaekosysteemeihin (SDG 15) liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden edistymistä seurataan konsernin vastuullisuusohjelman mittareilla.

HKScan on sitoutunut asettamaan Science Based Targets Intiative (SBTi) -aloitteen mukaiset ilmastotavoitteet. Vuonna 2022 yhtiön edisti tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteiden määrittelyä ja validointia SBTi-prosessin mukaisesti.

Ulkoiset tunnustukset

HKScan paransi tulostaan riippumattomissa vuosittain tehtävissä ESG-arvioinneissa (Environment, Social, Governance). Heinäkuussa julkaistussa ISS:n (Institutional Shareholder Services) ESG-arvioinnissa HKScan sijoittui parhaan 20 prosentin joukkoon kansainvälisten elintarvikeyhtiöiden joukossa. Syyskuussa Sustainalytics arvioi HKScanin vastuullisuusriskien hallinnan parhaan 8 prosentin joukkoon lähes 600 kansainvälisen elintarvikeyhtiön joukossa. Pakattujen ruokien tuottajista HKScan nousi samassa arviossa parhaan 4 prosentin joukkoon.

HKScanin pörssinoteeratut A-osakkeet ovat mukana Nasdaq OMX Sustainability Finland -indeksissä, johon kuuluu joukko vastuullisuustyössään Suomen johtavia yrityksiä. Yhtiö on ollut jo usean vuoden ajan Nasdaq Transparency Partner kiitoksena avoimesta vastuullisuusraportoinnista.

Toukokuussa HKScan valittiin toista vuotta peräkkäin Financial Times -talousmedian Euroopan ilmasto-johtajien listalle. Financial Timesin listalla on noin 400 eurooppalaista yritystä, jotka ovat vähentäneet oman tuotantonsa ilmastopäästöjä eniten suhteutettuna liikevaihtoon vuosina 2015–2020.

EU-taksonomia

EU-taksonomia on EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka määrittelee ympäristön kannalta kestävät taloudelliset toiminnot. Taksonomia-asetuksen käyttöönotto etenee vaiheittain ja aluksi EU-komissio on julkaissut tekniset kriteerit ilmastonmuutoksen hillinnälle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle niille toimialoille, joiden ilmastovaikutukset ovat suurimmat.

HKScan seuraa EU-taksonomian kehittymistä ja raportoi tiedot EU-komission ohjeistuksen mukaisesti. Vuoden 2022 lopussa yhtiön toimialalle eli elintarvikkeiden valmistamiselle ja myynnille ei ollut määritelty toimialaluokitusta (NACE) EU-taksonomiassa. EU:n komission ohjeistuksen mukaisesti yhtiöiden tulee raportoida vuodelta 2022 toimintonsa, jotka kuuluvat taksonomian luokitusjärjestelmän piiriin liikevaihdon, investointien ja toimintamenojen osalta.

Liikevaihto

HKScanin jatkuvien toimintojen liikevaihto 1 833,8 (1 645,3) miljoonaa euroa muodostuu lähes täysin yhtiön valmistamien elintarvikkeiden myynnistä, mille ei ole toimialaluokitusta EU-taksonomiassa. Yhtiöllä ei siis ole taksonomiakelpoista liikevaihtoa, minkä seurauksena yhtiöllä ei myöskään ole taksonomianmukaista liikevaihtoa. Suhteutettuna liikevaihtoon yhtiön jatkuvien toimintojen kustannuksista merkittävä osuus syntyy liharaaka-aineen

hankinnasta sopimustuottajilta. Lihan alkutuotannon taksonomiakriteeristö on EU:ssa valmisteilla ja sen lopullinen sisältö sekä vaikutus HKScanin taksonomia-asetuksen mukaiseen raportointiin on vielä epävarma. Taksonomiaasetuksen mukainen taulukko liikevaihdosta julkaistaan hallituksen toimintakertomuksessa viikolla 11/2023.

Pääoma- ja toimintamenot

Koska HKScanilla ei ole taksonomiakelpoista liikevaihtoa, sillä ei vastaavasti ole taksonomiakelpoisia tai taksonomianmukaisia pääomamenoja tai toimintamenoja. Taksonomia-asetuksen mukaiset taulukot pääoma- ja toimintamenoista julkaistaan hallituksen toimintakertomuksessa viikolla 11/2023.

Ympäristö

Vuonna 2022 HKScan edisti Zero Carbon -ilmastosuunnitelmaansa, jonka tavoitteena on hiilineutraali ruokaketju (scope 1–3) maatiloilta kuluttajille vuoden 2040 loppuun mennessä. Oman tuotannon (scope 1 ja 2) osalta yhtiön tavoitteena on hiilineutraalius vuoden 2025 loppuun mennessä.

Oman tuotantonsa ilmastotyössä HKScan keskittyi erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen ja energian säästämiseen. Yhtiö käynnisti elokuussa konserninlaajuisen energiansäästöohjelman, jonka myötä energiatehokkuus parani. Lisäksi yhtiö toteutti energiatehokkuutta parantavia investointeja. Euroopan geopoliittisen tilanteen vuoksi HKScan teki muutoksia tuotantoyksiköidensä energiaratkaisuihin, lisäsi energiajärjestelmien joustavuutta ja varautui mahdollisiin energiaan liittyviin poikkeustilanteisiin.

HKScan jatkoi tutkimuksia lihantuotannon ilmastovaikutusten pienentämiseksi yhdessä sopimustuottajiensa ja muiden kumppaneidensa kanssa 80 pilottitilalla Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessa yhtiö otti käyttöön Zero Carbon -mittarin, jolla maatilat voivat seurata ilmastovaikutuksiaan. Vuoden loppuun mennessä mittari oli käytettävissä suomalaisten sopimustuottajien siipikarja- ja sikatiloilla sekä osalla nautatiloista. Mittarin avulla HKScan saa tietoa sopimustuottajiensa ilmastovaikutuksista ja maatilat voivat kohdentaa ilmastotekonsa vaikuttavuudeltaan merkittävimpiin asioihin. Zero Carbon -mittari mahdollistaa toimenpiteiden vaikuttavuuden ja päästöjen vähentämisen seurannan. Ruotsissa ja Tanskassa HKScan on mukana kansallisissa ilmastolaskennan hankkeissa.

HKScan lisäsi kesällä 2022 päivitettyyn vastuullisuusohjelmaansa uutena tavoitteena luonnon monimuotoisuuden lisäämisen yhtiön ruokaketjussa. HKScan edistää luonnon monimuotoisuutta maatiloilla ja omassa tuotannossaan sekä vastuullisen hankinnan käytännöillä. Yhtiö määrittelee tarkemmat mittarit luonnon monimuotoisuuden edistämiseen myöhemmin.

HKScan jatkoi kaikilla jatkuvien toimintojensa kotimarkkinoillaan pakkausten kierrätyskelpoisuuden edistämistä ja kehitystyötä uusiutuvien pakkausmateriaalien lisäämiseksi. Lisäksi yhtiö jatkoi pakkausmateriaalien käytön optimointia ja muovimateriaalien ohentamista.

HKScanin arvoketjussa syntyy ilmastopäästöjä, joiden vähentämiseksi yhtiö tekee tavoitteellista työtä. HKScan on arvioinut ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet sekä niiden taloudelliset vaikutukset Task Force on Climate-Related Financial Disclosure (TCFD) -mallin mukaisesti. Keskeiset riskit liittyvät muun muassa lainsäädäntöön, vähäpäästöisemmän teknologian saatavuuteen, energia-kustannuksiin, kuluttajakäyttäytymiseen sekä kiinnostavuuteen työnantajana ja sijoituskohteena. Päivitetty kuvaus riskeistä ja mahdollisuuksista julkaistaan viikolla 11/2023 HKScanin Vuosi- ja vastuullisuusraportissa.

HKScanissa oman tuotannon ympäristötyön tehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan yhtiön sisäisillä ja ulkoisilla ISO 14001 -auditoinneilla lukuun ottamatta Tanskan tuotantoyksiköitä. Vuonna 2022 ei tapahtunut merkittäviä ympäristöpoikkeamia. HKScanin tuotantoyksiköiden ympäristöriskit on tunnistettu osana ISO 14001 ympäristöjohtamisen järjestelmää, ja niistä merkittävimmät liittyvät jätevesiin ja mahdollisiin kemikaalivuotoihin. Ympäristöriskejä hallitaan ja johdetaan tuotantoyksikkökohtaisesti muun muassa ennakoivalla kunnossapidolla ja valvontalaitteistoilla. Henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa ja kannustetaan tekemään ympäristöhavaintoja sekä raportoimaan havaitsemistaan poikkeamista.

Sosiaalinen vastuu ja henkilöstöasiat

Vuoden 2022 lopussa HKScanin jatkuvien toimintojen palveluksessa oli yhteensä 5 390 (5 354) henkilöä. Lisäksi lopetettuna toimintona raportoitavassa Baltian liiketoimintayksikössä työskenteli 1 445 (1 538) henkilöä. HKScanin jatkuvien toimintojen maksamat palkat ja palkkiot sivukuluineen vuonna 2022 olivat yhteensä 301,7 (302,7) miljoonaa euroa. Lisäksi HKScanin jatkuvien toimintojen arvoketjuun kuuluu noin

6 400 sopimustuottajaa, joiden kanssa yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä tuotannon ja vastuullisuuden kehittämisessä sekä paikallisen lihantuotannon kilpailukyvyn turvaamisessa.

Jatkuvien toimintojen henkilöstö	1-12/2022	1-12/2021
Henkilöstö keskimäärin*	5 390	5 354
Suomi	2 747	2 755
Ruotsi**	1 978	1 945
Tanska	664	655
Naisia / miehiä %	35 / 65	36 / 64
Naisia / miehiä esihenkilöistä %	26 / 74	27 / 73

* Luvut sisältävät HKScanin palveluksessa olevat henkilöt kokoaikaisiksi työntekijöiksi (FTE) muutettuina.

** Sisältää Puolan henkilöstön.

HKScan tekee tavoitteellista työtä kohti nollaa työtapaturmaa Safety First -periaatteella keskittyen erityisesti ennakoivan työturvallisuuskulttuuriin edistämiseen. Vuoden 2022 painopisteenä oli turvallisuustietoisuuden ja havainnoinnin lisääminen. Henkilöstö teki keskimäärin 1,89 turvallisuushavaintoa vuodessa, mikä on 94 prosenttia vertailuvuotta enemmän. Yhtiön tavoitteena on, että jokainen työntekijä tekee kaksi työturvallisuushavaintoa vuodessa. Turvallisuushavainnot, läheltä piti -tilanteet ja tapaturmat käsiteltiin systemaattisesti, ja niiden pohjalta toimintatapoja, prosesseja ja työympäristöä kehitettiin turvallisemmiksi. Turvallisuuskulttuuria edistetään myös huolellisella riskiarvioinnilla ja prosessien johtamisella.

Vuonna 2022 tapaturmataajuus HKScanissa laski 25 prosenttia ja tapaturmista aiheutuneet poissaolopäivät vähenivät 4 prosenttia vertailuvuodesta. Hengenvaarallisten tapaturmien välttämiseksi tehty turvallisen työskentelyn Blue Rules -verkkokoulutus lanseerattiin toimihenkilöille loppuvuoden aikana. Tuotannon työntekijät suorittavat Blue Rules -koulutuksen alkuvuonna 2023. Lokakuussa koko konsernissa vietettiin Euroopan työsuojeluviikkoa, jonka teemana oli psykologinen turvallisuus ja ennakoiva työturvallisuus.

HKScan jatkoi työhyvinvoinnin edistämistä koko konsernin kattavalla Better Together -ohjelmalla, jonka tavoitteita ovat vastuullisen johtamisen, henkilöstön sitoutumisen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Työhyvinvoinnin toimenpidesuunnitelmat on laadittu tuotantoyksikkö- ja liiketoimintayksikkötasoisesti.

HKScan määritteli johtamisen periaatteet, joiden tavoitteena on edistää hyvää työntekijäkokemusta, vahvistaa arvojen mukaista kulttuuria ja kehittää esihenkilötyötä koko organisaatiossa. Johtamisen periaatteet jalkautetaan liiketoimintayksiköihin ja ne otetaan osaksi esihenkilötyön arviointia vuonna 2023.

HKScanin henkilöstön osaamista tuettiin ottamalla käyttöön Learning Point -oppimis- ja koulutusalusta, joka kokoaa yhteen kaikki HKScanin omalle henkilöstölleen tarjoamat koulutukset. HKScan aloitti High Five Rewards -ohjelman, jonka tavoitteena on antaa tunnustusta tiimien tavoitteiden mukaisista työsuorituksista ja saavutuksista.

HKScanin henkilöstöön liittyvät riskit koskevat ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön saatavuutta, työturvallisuutta sekä elintarvikealan ja HKScanin kiinnostavuutta työnantajana. Lisäksi mahdolliset lailliset tai laittomat lakot HKScanin arvoketjussa ja omissa toiminnoissa voivat aiheuttaa liiketoimintariskejä. HKScan ei hyväksy minkäänlaista henkilöstönsä epäasiallista kohtelua, minkä varmistamiseksi konsernissa on käytössä epäasiallista kohtelua koskevat ohjeet ja Fair Way -ilmoituskanava (whistleblowing). Riskejä vähennetään kehittämällä yhteistyötä sekä henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Työturvallisuusriskejä hallitaan järjestelmällisellä työturvallisuuden edistämisellä.

Ihmisoikeudet sekä korruption ja lahjonnan vastaiset toimet

HKScan kunnioittaa ja tukee kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, YK:n sopimusta lapsen oikeuksista ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksia. Lisäksi HKScan huomioi toiminnassaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet sekä OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille. HKScan ei hyväksy korruptiota tai lahjontaa.

HKScanin eettisen toimintaohjeen (Code of Conduct) verkkokoulutus päivitettiin. Koko henkilöstö suorittaa koulutuksen kahden vuoden välein. Koulutus vahvistaa henkilöstön osaamista muun muassa ihmis-oikeuksista sekä korruption ja lahjonnan vastaisista periaatteista.

HKScanilla on tavaran- ja palveluidentoimittajien eettinen toimintaohjeisto (Supplier Guidelines), joka sitouttaa toimittajat noudattamaan yhtiön ihmisoikeuksiin sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyviä periaatteita. Vuonna 2022 HKScan aloitti Supplier Guidelines -ohjeiston päivittämisen sekä jatkoi vastuullisen hankinnan prosessien kehittämistä.

HKScanin sidosryhmät voivat ilmoittaa epäeettiseen toimintaan liittyvistä epäilyistä anonyymisti Fair Way -ilmoituskanavalla (whistleblowing). Vuonna 2022 Fair Way -kanavan kautta tuli 20 (8) ilmoitusta laiminlyönti- tai väärinkäytösepäilyistä. Ilmoitukset koskivat pääasiassa epäilyksiä epäasiallisesta käytöksestä tai

johtamiseen liittyvistä haasteista. Suurin osa ilmoituksista selvitettiin henkilöstöhallinnon prosessien kautta vuoden 2022 aikana. Ilmoitusten pohjalta tarkennettiin ja tarkasteltiin sisäisiä toimintamalleja ja johtamisen kehittämistä.

Vuonna 2022 HKScan aloitti ihmisoikeusvaikutusten arviointityön omissa tuotantoyksiköissään työskentelevien henkilöiden osalta. HKScanin ihmisoikeuksia koskevat riskit liittyvät työntekijöiden kohteluun koko arvoketjussa. Omaan toimintaan liittyviä korruptio- ja lahjontariskejä ehkäistään ja hallitaan tarkasti määritellyillä hyväksyntäprosesseilla, muilla sisäisen valvonnan prosesseilla sekä henkilöstön koulutuksilla. Ihmisoikeuksiin ja korruptioon liittyviä mahdollisia riskejä hankintaketjussa hallitaan hankinnan riskiarvioinnilla, standardivaatimuksilla ja edellyttämällä sitoutumista eettiseen toimintaohjeistoon. Periaatteiden toteutumista valvotaan sisäisessä tarkastuksessa ja kolmannen osapuolen tekemillä auditoinneilla. Vuonna 2022 ei havaittu poikkeamia ihmisoikeus-, lahjonta- ja korruptioperiaatteiden noudattamisessa.

Elintarviketurvallisuus

Elintarviketeollisuuden pitkässä tuotantoketjussa ruoan turvallisuuden merkitys on keskeinen. HKScan varmistaa tuotteiden turvallisuuden systemaattisella työllä hankinnasta asiakkaalle asti. Kaikki HKScanin tuotantoyksiköt on sertifioitu Global Food Safety Initiativen (GFSI) hyväksymien standardien mukaisesti (FSSC 22000, IFS tai BRC).

Yhtiö tekee järjestelmällistä elintarviketurvallisuuden riskienhallintaa kaikissa arvoketjunsa vaiheissa. Riskiarviointi tuotantoyksiköissä perustuu HACCP-prosessiin (Hazard Analysis Critical Control Point), jonka toimivuus varmennetaan vuosittain useilla sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. HKScan edellyttää myös raaka-ainetoimittajiltaan ja alihankkijoiltaan elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmiä ja valvoo niiden toteutumista. Yhtiö järjestää säännöllisesti elintarviketurvallisuuskoulutuksia henkilöstölleen ja yhteistyökumppaneilleen sekä kannustaa tekemään elintarviketurvallisuushavaintoja ja reagoimaan poikkeamiin.

Elintarvikeketjun globalisaation myötä tuoteväärennökset ja tarkoituksellinen vahingonteko ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi muiden elintarviketurvallisuusriskien rinnalle. Niihin liittyvien riskien tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi HKScan-konsernilla on koko ketjun kattava riskinarviointimalli.

Eläinten hyvinvointi

HKScan on sitoutunut eläinten hyvinvoinnin edistämiseen sopimustuottajiensa kanssa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin perustana ovat EU:n ja paikallisen lainsäädännön noudattaminen sekä HKScanin omat ohjeistukset. Eläinten hyvinvoinnin seuranta on järjestelmällistä ja mahdollisiin poikkeamiin puututaan välittömästi. Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen näkyy muun muassa erittäin vähäisenä antibioottien käyttönä. HKScan edellyttää, että antibiootteja ei käytetä ennaltaehkäisevästi tai kasvun edistämiseen, vaan niitä käytetään ainoastaan eläimen sairastuessa eläinlääkärin määräyksestä ja valvonnassa sekä varoaikoja noudattaen.

Eläintauteihin liittyviä riskejä hallitaan seuraamalla jatkuvasti eläintautitilannetta sekä tiiviillä yhteistyöllä viranomaisten, eläinlääkäreiden ja tuottajien kanssa. Eläintautien ehkäisyyn on kansalliset ohjelmat, ja tilatasolla noudatetaan tautisuojausohjeita sekä hyviä hygieniakäytäntöjä. HKScanin tuotantolaitoksilla on valmiussuunnitelmat eläintautitilanteiden varalta. Eläintautien mahdollisuutta ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois. Esimerkiksi afrikkalainen sikarutto ja Euroopan maiden lintuinfluenssatapaukset ovat heikentäneet lihan vientimahdollisuuksia EU:n ulkopuolelle.

Keskeiset tavoitteet ja tulokset

Tavoite	Hallinnointitapa	Jatkuvien toimintojen tulokset 2022
LUONTO
Ympäristö
Zero Carbon • hiilineutraali oma tuotanto (scope 1 ja 2) 2025 loppuun mennessä • hiilineutraali ruokaketju (scope 1 - 3) 2040 loppuun mennessä	Toimenpidesuunnitelma kohti hiilineutraaliutta	• Oman tuotannon (scope 1 ja 2) ilmasto vaikutukset 35 000 (36 000) tCO2e, hiili-intensiteetti 0,06 (0,06) tCO2e / myyty tuotetonni • Koko ruokaketjun ilmastovaikutukset (scope 1–3) 2,2 (2,2) MtCO2e, hiili-intensiteetti 3,99 (3,97) tCO2e / myyty tuotetonni • Energiankulutus 0,75 (0,74)* MWh / myyty tuotetonni
Vastuulliset pakkaukset	Liiketoimintayksikköjen	• 73 (72) % pakkauksista kierrätettäviä
• 100 % kierrätettävät pakkaukset vuoden 2030 loppuun mennessä	suunnitelmat kohti tavoitteita	• 59 (48) % uusiutuvia tai kierrätettyjä materiaaleja

• 80 % uusiutuvia tai kierrätettyjä pakkausmateriaaleja vuoden 2030 loppuun mennessä
Sitoudumme lisäämään luonnon monimuotoisuutta ruokaketjussamme	Osa ilmastotyötä. Luonnon monimuotoisuuden hallinnointitapa, tavoitteet ja mittarit määritellään myöhemmin.	Tavoite lisätty ohjelmaan vuonna 2022. Luonnon monimuotoisuutta edistetty maatiloilla osana Zero Carbon -ilmastotyötä.
IHMISET
Sosiaaliset ja henkilöstöasiat
Määrätietoinen työ kohti nollaa tapaturmaa	Safety First -ohjelma työturvallisuuden edistämiseksi	• Vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneita työtapaturmia 15,6 (20,9) /miljoona tehtyä työtuntia • Tapaturmista aiheutuneet poissaolopäivät 1848 (1919)
Jatkuva henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen	Better Together -ohjelma työhyvinvoinnin edistämiseksi	• Henkilöstön työtyytyväisyys eNPS -3 (5, vertailuluku) • Poissaoloja 8,0 (6,8) % työajasta
Ihmisoikeudet sekä korruption ja lahjonnan vastaiset toimet
• Ihmisoikeusvaikutusten arviointityö HKScanin tuotantoyksiköissä työskentelevien henkilöiden osalta • 100 % henkilöstöstä suorittanut eettisen toimintaohjeen (Code of Conduct) koulutuksen	• Ihmisoikeusvaikutusten arviointi • Henkilöstön kouluttaminen HKScanin politiikkojen noudattamiseen	• Ensimmäisen vaiheen ihmisoikeusvaikutusten arviointityö aloitettu • Toimihenkilöistä 95 % suorittanut eettisen toimintaohjeen vuonna 2022 päivitetyn koulutuksen • Koko henkilöstöstä 78 (70) % suorittanut eettisen toimintaohjeen koulutuksen

HKScanin vastuullisuustyön tuloksista kerrotaan tarkemmin viikolla 11/2023 julkaistavassa GRI Standards -viitekehyksen mukaan laaditussa vuoden 2022 vuosi- ja vastuullisuusraportissa.

* Lukujen tarkistuslaskenta valmistuu vuosi- ja vastuullisuusraporttiin 2022.

EU-taksonomia-asetuksen mukaiset taulukot

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta vuonna 2022

LIIKEVAIHTO					Merkittävän edistämisen					Ei merkittävää haittaa -kriteerit
							kriteerit						(Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi(1) (2)	Absoluuttinen liikevaihto (3)	Osuuus liikevaihdosta (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (ട)	Ilmastonmuutokseen B soperituminen	Vesivarat ja merten luonnomvarat(7)	Kiertotalous (8)	Ympariston pilaantuminen (6)	ekosysteemit (10) Biologinen monimuotoisuus ja	Ilmastonmuutoksen hillintä (1)	(ZI) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	(13) Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous (14)	Ympariston pilaantuminen (SI)	ekosysteemit (16) Biologinen monimuotoisuus ja	Vährmmäistason suojatoimet (17)	Luokitus- lariestel- man mukainen osuus likevaih- dosta. vuosi 2022 (18)	Luokitus- lariestel- man mukainen osuus likevaih- dosta VUOSI 2022-1 (19)	Luok- Ka (mah- dollis- tava toimin- ta) (20)	Luokka (siirty- matoi- minta (21)
		milj. euroa	96	%	%	%	%	%	ండ	KJE	KJE	KE	KJE	K/E	KJE	KE	Prosenttia	Prosenttia	M	S
A. Luokitusjärjestelmä- kelpoiset toiminnat
A.1. Ympäristön kannalta kestavat (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Toiminta: HKScanin toimialalle ei ole taksonomialuokitusta		0	0	0	0			-			-	-	-	-	-	-
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
A.2 Luokitusiäriestelmäkel- poiset mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen liikevaihto (A.2)
Toiminta: HKScanin toimialalle ei ole taksonomialuokitusta Yhteensa (A + B)		0 1 833.8	0 100

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista vuonna 2022

PÄÄOMAMENOT					Merkittävän edistämisen kriteerit					Ei merkittävää haittaa -kriteerit (Does Not Sianificantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi(1) (2)	Pasomamenot yhteensä_(3)	Osuus pääomammenoista (レ)	Ilmastonmuntoksen hillintä (5)	Ilmastonmuntokseen sopentuminen (S)	Vesivarat ja merten luonnonuarat(7)	Kiertotalous (8)	Ympariston pilantuminen (6)	ekosysteemit (10) Biologinen monimuotoisuus ja	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmultokseen sopentuminen (ZI)	(દા) Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous (14)	Ympäristön pilaantuminen (15)	(91) រួយមទំនងនឹងប្រទេសជ្រីប្រហែល iologinen monimuotoisuus ja	Vahimmäistason suojatoimet (17)	Luokitus- iariestel- man mukainen osuus naaoma- menoista, vuosi 2022 (18)	Luokitus- iariestel- man mukainen osuus naaoma- menoista, vuosi 2022-1 (19)	Luak- ka (mah- dollist tava toimin- ta) (20)	Luokka (siirty- matoi- minta) (21)
		milj. euroa	ండ	%	ల్లాల	ిం	ళం	ంశ	96	KJE	KJE	KE	KJE	KJE	K/E	KJE	Prosenttia	Prosenttia	M	S
A. Luokitusjärjestelmä- kelpoiset toiminnat
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Toiminta: HKScanin toimialalle ei ole taksonomialuokitusta		0	0	0	0				-	-	-		-
Ympäristön kannalta kestavien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen paaomamenot (A.1)
A.2 Luokitusjäriestelmäkel- poiset mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen paaomamenot (A.2)
Toiminta: HKScanin toimialalle ei ole taksonomialuokitusta		0	0
Luokitusiäriestelmäkel- poisten mutta ei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen paaomamenot (A.2)
Yhteensä (A.1 + A.2) B. El- LUOKITUSJARJES- TELMAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjäriestelmäkel- poisten toimintojen pääomamenot (B)		46,4	100

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista vuonna 2022

TOIMINTAMENOT					Merkittävän edistämisen						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (Does Not Sianificantly Harm)
							kriteerit
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi(t) (2)	Toimintamenot yhteensa_(3)	Osuus formintamenoista (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuntoksseen sopentuminen (3)	Vesivarat ja merten luonnomarat()	Kiertotalous (8)	Ympsaniston pillantuminen (6)	Biologinen monimulotoisusus ja ekosysteemit (10)	Ilmastonmuntoksen hillintä (11)	(ZI) Ilmastonmultoksseen sopeutuminen	(13) Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous (14)	Ympäristön pilaantuminen (15)	ន ត្រូវ នោះ នៅ ប្រហែល បាន ប្រាប បាយ ប្រហែល បាន ប្រចាំ ប្រចាំ ប្រាប រម្	Vähimmäistason suojatoimet (17)	Luokitus- lariestel- man mukainen OSUUS toiminta- menoista. vuosi 2022 (18)	Luokitus- lariestel- man mukainen osuus toiminta- menoista. vuosi 2022-1 (19)	Luok- ka (mah- dollist taya toimin- ta) (20)	Luokka (siirty- maker minta) (21)
		milj. euroa	్రిక	%	96	ం	%	%	%	KJE	KE	KE	KJE	K/E	KE	KE	Prosenttia	Prosenttia	M	S
A. Luokitusjärjestelmä- kelpoiset toiminnat
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Toiminta: HKScanin toimialalle ei ole taksonomialuokitusta		0	0	0	0
Ympäristön kannalta kestavien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
A.2 Luokitusjäriestelmäkel- poiset mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen paaomamenot (A.2)
Toiminta: HKScanin toimialalle ei ole taksonomialuokitusta		0	0
Luokitusjäriestelmäkel- poisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)
Yhteensä (A.1 + A.2) B. El-
LUOKITUSJARJES- TELMAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusiäriestelmäkel- poisten toimintojen toimintamenot (B) Vhtagnos (A + R)		0 0	0 0

Konsernin johto

HKScanin strategisesta liiketoiminnan kehityksestä, investoinneista, hankinnasta sekä viennistä ja tuonnista vastannut johtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen Mika Koskinen siirtyi uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle kesäkuun 2022 lopussa. Hänen tehtäviensä siirrot toteutettiin yhtiön sisäisin järjestelyin.

HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä jätti tehtävänsä 29.9.2022. HKScanin hallitus nimitti vt. toimitusjohtajaksi Juha Ruoholan, joka oli aiemmin konsernin johtoryhmän jäsen ja vastannut Baltian liiketoimintayksiköstä, Puolan liiketoiminnasta, konsernin lihataseesta sekä viennistä ja tuonnista. Samassa yhteydessä Markus Kirsberg nimitettiin konsernin johtoryhmään Baltian liiketoiminnasta vastaavaksi vt. johtajaksi.

HKScanin Food Solutions -yksikön johtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen Jouni T. Laine siirtyi uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle vuoden 2023 alkupuolella. Jouni T. Laineen jäsenyys konsernin johtoryhmässä päättyi 18.11.2022.

Tutkimus ja kehitys

HKScanin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on kehittää tuotevalikoimaa vastaamaan kuluttajien ja asiakkaiden muuttuvaan kysyntään yhtiön keskeisillä markkina-alueilla. Tuotekehityksessä keskeisessä roolissa ovat yhtiön strategiassaan määrittelemät nykyiset ja uudet tuotekategoriat sekä raaka-aineet, kehittyvät ja kasvavat myyntikanavat, muutokset kuluttajien ostokäyttäytymisessä sekä vastuullisuus.

HKScan päätti huhtikuussa 2020 tukea uuden Nordic FoodTech VC:n pääomarahaston kautta yrityksiä, jotka uudistavat ruokajärjestelmää Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Rahaston tavoitteena on panostaa teknologiayrityksiin, jotka muuttavat ruokaketjua resurssitehokkaammaksi ja ekologisemmaksi, tuottavat ravintoa uusilla tavoilla tai edistävät terveellistä syömistä. Sijoituksen mukanaan tuoma näkymä tulevaisuuden ruokateknologioihin tukee erinomaisesti HKScanin strategista uudistumista ja vastuullisuustyötä.

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland on mukana rahoittamassa HKScanin Digitalized Agrofood Ecosystem® -liiketoiminnan kehitysprojektia. Projektin tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa lisäämällä koko arvoketjun läpinäkyvyyttä sekä kehittämällä toiminnan vastuullisuutta paremman resurssitehokkuuden ja tuottavuuden keinoin. Digitaalisuus on keskeinen osa kehitettäviä liiketoimintamalleja.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Joulukuun 2022 lopussa HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli 66 820 528,10 euroa. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä, 98 951 781 osaketta, jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: Aosakkeita 93 551 781 kpl (94,54 % osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 kpl (5,46 % osakemäärästä). Aosakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 osaketta) ja Lantmännen ek. för:in (665 000 osaketta) omistuksessa eikä niitä ole listattu. LSO Osuuskunnan ja Lantmännen ek. för:in K-osakkeiden määrät pysyivät ennallaan.

HKScan Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista liittyen HKScan-konsernin ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2019 - 2021 ja suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2018 ansaintajaksojen 2018 - 2020 ja 2019 - 2021 palkkioiden maksamiseen. Osakeannissa luovutettiin 4.3.2022 yhteensä 236 269 yhtiön hallussa ollutta HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta vastikkeetta osakepohjaisiin kannustinohjelmiin kuuluville henkilöille järjestelmien ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2021 hallitukselle antamaan valtuutukseen.

Joulukuun lopussa yhtiöllä oli hallussaan 1 621 795 (1 858 064) omaa A-osaketta. Niiden osuus kaikista osakkeista oli 1,64 prosenttia ja äänimäärästä 0,8 prosenttia.

HKScanin osakkeiden laskennallinen markkina-arvo oli joulukuun lopussa 84,6 (161,2) miljoonaa euroa. A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 79,9 (152,2) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden laskennallinen markkina-arvo oli 4,7 (9,0) miljoonaa euroa.

Yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 16 990 679 (32 515 203) kappaletta. Osakevaihdon arvo oli 22 060 625 (67 774 266) euroa. Ylin noteeraus oli 1,71 (2,52) euroa ja alin 0,86 (1,57) euroa. Keskikurssi oli 1,31 (2,08) euroa. Joulukuun päätöskurssi oli 0,87 (1,66) euroa.

Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä yhtiön osakasluettelossa oli vuoden 2022 lopussa 15 698 (15 422) osakkeenomistajaa. Yhtiön kaikista osakkeista 6,5 (15,2) prosenttia oli hallintarekisteröidyillä ulkomaisilla omistajilla.

Yhtiön hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä heidän lähipiirinsä omistivat vuoden 2022 lopussa yhteensä 409 876 A-osaketta, mikä vastaa 0,4 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä ja 0,2 prosenttia äänistä.

Omistusjakauma osakemäärän mukaan 31.12.2022

Osakkeiden määrä		Osakkaiden määrä %-osuus omistajista Osakkeiden määrä		Osuus osakkeista, %
1-100	4 058	25,85	190 350	0,19
101-500	4 995	31,82	1 442 880	1,46
501-1000	2 441	15,55	1 952 609	1,97
1001-5000	3 117	19,86	7 235 316	7,31
5001-10000	570	3,63	4 216 946	4,26
10001-50000	420	2,68	8 315 815	8,40
50001-100000	43	0,27	3 004 349	3,04
100001-500000	34	0,22	7 622 260	7,70
500001-	19	0,12	64 178 676	64,86
Yhteistileillä	0	0,00	127 580	0,13
Odotuslistalla	1	0,01	665 000	0,67
Yhteensä	15 698	100	98 951 781	100

Osakemäärä osakesarjoittain 31.12.2022

Osakesarja	Osakkeita	Osuus osakepääomasta %	Osuus äänistä %
A-sarja	93 551 781	94,54	46,42
K-sarja	5 400 000	5,46	53,58
Yhteensä	98 951 781	100	100

Sektorijakauma 31.12.2022

	Osuus omistajista %	Osuus osakkeista %	Osuus äänistä %
Yritykset	3,31	44,71	66,59
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	0,11	5,39	2,65
Julkisyhteisöt	0,03	10,16	4,99
Kotitaloudet	95,91	27,23	13,37
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,34	0,91	0,44
Ulkomaat	0,31	10,80	11,57
Muut	0,01	0,86	0,39
Kaikki yhteensä	100	100	100

20 suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2022
	A-osake		K-osake Osuus osakkeista, %	Osuus äänistä, %
1 LSO Osuuskunta	25 083 884	4 735 000	30,13	59,43
2 Lantmännen ek. För	6 869 750	665 000	7,61	10,01
3 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	4 846 806		4,90	2,40
4 Apteekkien Eläkekassa	3 581 889		3,62	1,78
5 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry	2 711 414		2,74	1,35
6 HKScan Oyj	1 621 795		1,64	0,80
7 Oy Etra Invest Ab	1 500 000		1,52	0,74

8 Jocer Oy Ab	1 175 000		1,19	0,58
9 Suhonen Jyrki	1 125 951		1,14	0,56
10 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	1 125 000		1,14	0,56
11 Etola Group Oy	1 000 000		1,01	0,50
12 Sinituote Oy	600 000		0,61	0,30
13 Pivosto Oy	582 190		0,59	0,29
14 Petter ja Margit Forsströmin säätiö Karl ja Olivia Forsströmin muistolle	522 000		0,53	0,26
15 Ab 2011 Fruitgum Company Oy	510 000		0,52	0,25
16 Sun Marianne Oy	508 200		0,51	0,25
17 Sijoitusrahasto Aktia Capital	500 000		0,51	0,25
18 Valtion Eläkerahasto	500 000		0,51	0,25
19 Gripenberg Jarl kuolinpesä	500 000		0,51	0,25
20 J & K Hämäläinen Oy	414 504		0,42	0,21
Muut osakkeenomistajat yhteensä Kaikki osakkeet yhteensä	38 273 398 93 551 781	0 5 400 000	38,68 100	18,99 100
Varsinainen yhtiökokous 2022 HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 30.3.2022 Turussa poikkeusjärjestelyin koronapandemian vuoksi. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.2021 - 31.12.2021 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti, että yhtiö jakaa vuodelta 2021 osinkoa 0,04 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päätökset kokonaisuudessaan on julkistettu pörssitiedotteella 30.3.2022, ja yhtiökokouksen pöytäkirja on luettavissa yhtiön verkkosivuilla www.hkscan.com.
Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
HKScan tiedotti 7.4.2021 muutoksista sekä suoritusperusteisen (PSP) että ehdollisen (RSP) osakepalkkio ohjelmien maksuaikatauluihin varmistaakseen palkkioiden suhteellisen vastaavuuden yhtiön pitkän aikavälin suoriutumisen ja osakkeenomistajien tuottojen kanssa. Uuden maksuaikataulun mukaan ansaituista palkkioista osa maksetaan vuosina 2021–2023, ja konsernin johtoryhmän palkkioista loppuosa lykätään ja maksetaan vuosina 2024–2025. Palkkiot, joiden maksua lykätään, maksetaan hallituksen osakkeen kokonaistuotolle (TSR) ja kannattavuudelle asettamien vähimmäistavoitteiden saavuttamisen perusteella. Hallitus on asettanut enimmäismäärän lykätyn palkkion kustannuksille.
PSP-ohjelman 2018–2020 suoritustavoitteiden saavuttamisen perusteella ansaituista osakkeista osa maksettiin alkuperäisen maksuaikataulun mukaisesti keväällä 2021 ja osa palkkioista maksettiin uuden maksuaikataulun mukaisesti keväällä 2022. PSP-ohjelman 2019–2021 suoritustavoitteiden saavuttamisen ja RSP-ohjelman 2019– 2021 taloudellisen mittarin täyttymisen perusteella ansaituista osakkeista osa maksettiin alkuperäisen palkkioiden maksuaikataulun mukaisesti keväällä 2022.

Varsinainen yhtiökokous 2022

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Lue lisää HKScanin vuoden 2021 tilinpäätöstiedotteesta ja palkitsemisraportista. Yhtiö julkistaa vuoden 2022 palkitsemisraportin viikolla 11/2023.

Liiketoiminnan lähiajan riskit

Taloudellinen toimintaympäristö ja rahoitukseen liittyvät riskit

Sota Ukrainassa aiheuttaa epävarmuutta Euroopan energiamarkkinoilla ja häiriöitä erityisesti viljojen ja kasviöljyjen toimitusketjuihin. Epävakaan geopoliittisen tilanteen seurauksena korkean inflaation odotetaan jatkuvan euroalueella. Vuoden 2022 neljännellä vuosineljänneksellä euroalueen inflaatio pysyi edelleen korkealla erityisesti energian, elintarvikkeiden ja kuljetusten nopean hinnannousun vuoksi. Inflaatiopaineet ovat laajentuneet myös muiden hyödykkeiden ja palveluiden hintoihin. Kustannusinflaation nousuun vuonna 2023 liittyvä epävarmuus on pienentynyt vuoden 2022 lopussa sekä tammikuussa 2023. Erityisesti energian ja sähkön hintaan liittyvä epävarmuus on pienentynyt vuodelle 2023 perustuen vuoden 2022 lopun ja tilikauden jälkeisiin sähkön hintaennusteisiin, hyvin epävakaan ja korkean volatiilisuuden markkinahintojen tilanteesta vuoden 2022 toisella puoliskolla.

Epävarmuus vuodelle 2023 liittyy edelleen kuluttajakysynnän kehittymiseen korkean inflaation ja korkeiden lainakorkojen olosuhteissa. Mikäli kuluttajakysyntä heikentyy merkittävästi ja HKScanin myyntivolyymit laskevat huomattavasti, on sillä negatiivinen vaikutus yhtiön kannattavuuteen. Edellä kuvattu kehitys tai Baltian liiketoiminnan myynnin toteutumisen viivästyminen johtaisi kovenanttien rikkoutumiseen. Kovenantit ovat lähellä rajoja koko vuoden ajan. Mikäli liiketoimintaympäristön ennakoimattomien muutosten tai kilpailuviranomaisten hyväksynnän viivästymisen vuoksi kovenanttien rikkoutuminen näyttäisi toteutuvan, aloittaa johto neuvottelut pankkien kanssa kovenanttien väliaikaisesta muuttamisesta ja niiden ehdoista. Jos johto ei saa neuvoteltua uusia ehtoja, on pankeilla oikeus eräännyttää lainat. Edellä kuvatut olosuhteet osoittavat sellaista olennaista epävarmuutta, joka saattaa antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa. Lisätietoja on tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa Oletus toiminnan jatkuvuudesta -osiossa.

Mikäli konsernin taloudellinen suorituskyky ei parane suunnitelmien mukaisesti tai pitkien korkojen taso jatkaa nousua, riskit arvonalentumiskirjauksille kasvavat ja voivat vaikuttaa yhtiön taloudelliseen ja rahoitukselliseen asemaan.

Tuotantopanosten ja raaka-aineiden hintojen nousu ja saatavuus

Erityisesti energian hintavolatiliteetti Euroopassa jatkuu merkittävänä. Tämä luo edelleen paineita pakkausmateriaalien ja muiden tuotantopanosten kustannuksiin.

Rehun hintataso on pysynyt korkealla. Epävarmuus tuotantopanosten saatavuudesta ja hinnasta voi heijastua tuotantokustannuksiin. Tehdyt tuottajahintojen korotukset ovat helpottaneet maatilojen maksuvalmius- ja kannattavuuskriisiä. Mikäli kriisi pitkittyy, voi tilanne heikentää paikallisen liharaaka-aineen saatavuutta tai yhtiön kannattavuutta, jos yhtiö ei onnistu nostamaan tuotteidensa myyntihintoja asiakkailleen tuotantoketjun kustannusten nousun kattamiseksi tuotannon tehostamistoimien ohella.

Globaalissa liharaaka-ainemarkkinassa muutokset suurten lihan tuonti- ja vientimaiden kauppasuhteissa voivat aiheuttaa paikallisesti merkittäviä hintavaihteluja. Näiden hintavaihtelujen vaikutukset ovat osin ennakoimattomia ja ne koskettavat myös HKScanin kotimarkkinoita. Epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa globaalien toimitusketjujen asema heikkenee, ja alueellisten toimitusketjujen sekä paikallisen ruoantuotannon merkitys ja mahdollisuudet kasvavat.

Muutokset kuluttajakäyttäytymisessä

Ruokaketjun kustannusten nousua seuraavan ruoan hinnan voimakkaan nousun myötä kuluttajien ostokäyttäytymisen ennustetaan muuttuvan selvästi. HKScanin eri kotimarkkinoilla kuluttajien ostovoimasta riippuen ruoan kuluttajakysyntä painottuu edullisempiin tuotteisiin ja tuoteryhmiin. Tämä voi näkyä HKScanin myynnin volyymin heikentymisenä kalliimmissa tuotteissa ja vahvistumisena peruselintarvikkeissa. Epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa peruselintarvikkeiden kysynnän uskotaan olevan vahvaa.

Mahdollisten kansainvälisten tai paikallisten ruokaskandaalien vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen ei voida sulkea pois. Ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu voi osaltaan vaikuttaa lihatuotteiden kuluttajakysyntään. Myös odottamattomat painostusryhmien toimenpiteet voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja kulutuskysyntään.

Muut liiketoiminnan riskit

Elintarviketeollisuuden pitkässä tuotantoketjussa ruoan turvallisuuden merkitys on keskeinen. Eläintautien mahdollisuutta ei voida täysin sulkea pois. Afrikkalainen sikarutto sekä Euroopan maiden lintuinfluenssatapaukset ovat heikentäneet lihan vientimahdollisuuksia EU:n ulkopuolelle.

Pandemiat ovat riskejä liiketoiminnalle, ja koronatilanteen kehittymistä seurataan tarkoin.

Kyberhyökkäysten riski on epävakaan geopoliittisen tilanteen vuoksi aiempaa suurempi. Toteutuessaan kyberhyökkäykset voisivat haitata merkittävästi yhtiön toimintaa.

HKScan kertoi joulukuussa allekirjoittaneensa sopimuksen, jolla se myy Baltian liiketoimintayksikön virolaiselle AS Maag Gruppille. Kaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää Virossa ja Latviassa. Mikäli viranomaiset asettavat kaupalle ehtoja, sillä voi olla vaikutusta yhtiön taloudelliseen ja rahoitukselliseen asemaan.

Globaalien logistiikkaketjujen heikentynyt toiminta voi aiheuttaa riskejä yhtiön investointien toteuttamiselle suunnitelluissa aikatauluissa ja kustannuksilla sekä vaikuttaa HKScanin arvoketjussa käytettävien investointihyödykkeiden saatavuuteen. HKScan ottaa suunnitelmissaan huomioon kustannus- ja aikatauluriskien mahdolliset vaikutukset investointiensa toteutukseen.

Huoltovarmuuskriittisenä toimijana yhtiö on varautunut alueelliseen sähköjakelun rajoittamiseen etukäteissuunnittelulla, varautumissuunnitelmilla ja toipumissuunnitelmilla. Yhtiö on neuvotellut sähkön jakeluverkkoyhtiöiden kanssa toiminnasta mahdollisessa sähköpulatilanteessa. Sähkönjakelun rajoittaminen voi toteutuessaan haitata merkittävästi yhtiön toimintaa.

Hallituksen esitys voitonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 265,4 (282,5) miljoonaa euroa sisältäen vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 216,0 (215,4) miljoonaa euroa sekä tilikauden 2022 tuloksen -13,9 miljoonaa euroa. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2022. Jäljellä oleva osuus jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

Näkymät vuodelle 2023

Vuonna 2023 HKScan arvioi konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2022. Koko vuoden tuloskehitykseen vaikuttaa merkittävästi inflaation ja kuluttajien ostovoiman kehitys yhtiön kotimarkkinoilla.

Varsinainen yhtiökokous 2023

HKScanin varsinainen yhtiökokous suunnitellaan pidettävän torstaina 20.4.2023 Turussa. Kokouskutsu julkaistaan myöhemmin.

Avainluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	2022	2021	2020	2019	2018
Liikevaihto, Meur, jatkuvat toiminnot	1 833,8	1 645,3	1 606,0	1 575,9	1 553,2
Liiketulos, Meur, jatkuvat toiminnot	10,1	21,4	16,5	-30,8	-50,2
- % liikevaihdosta	0,5	1,3	1,0	-2,0	-3,2
Vertailukelpoinen liiketulos, Meur, jatkuvat toiminnot	9,7	17,9	11,8	-10,0	-48,2
- % liikevaihdosta	0,5	1,1	0,7	-0,6	-3,1
Voitto/tappio ennen veroja, Meur, jatkuvat toiminnot	-0,9	10,3	7,5	-42,1	-60,3
- % liikevaihdosta	0,0	0,6	0,5	-2,7	-3,9
Oman pääoman tuotto (ROE), %, sis. lopetetut toiminnot	-21,7	-0,4	1,5	-11,5	-15,2
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja , %, sis.
lopetetut toiminnot	-6,5	3,6	3,9	-3,1	-6,7
Omavaraisuusaste, %	28,8	33,5	33,7	34,8	33,3
Nettovelkaantumisaste (Net gearing) , %	124,4	95,2	91,0	84,8	103,3
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, Meur, jatkuvat
toiminnot Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin, Meur, jatkuvat	37,4	40,1	78,6	20,1	30,6
toiminnot	9,0	80,7	6,3	11,1	10,3
Investoinnit yhteensä, Meur, jatkuvat toiminnot	46,4	120,8	84,9	31,2	40,9
- % liikevaihdosta	2,5	7,3	5,3	2,0	2,6
Tutkimus- ja kehitysmenot, Meur, jatkuvat toiminnot	5,3	6,2	4,5	5,6	8,3
- % liikevaihdosta	0,3	0,4	0,3	0,4	0,5
Henkilöstö keskimäärin (FTE), jatkuvat toiminnot	5 390	5 354	5 212	5 161	5 305

Osakekohtaiset tunnusluvut	2022	2021	2020	2019	2018
Laimentamaton osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot
(euroa/osake)	-0,11	-0,02	-0,05	-0,62	-1,03
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos, jatkuvat toiminnot
(euroa/osake) Laimentamaton osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot	-0,11	-0,02	-0,05	-0,62	-1,03
(euroa/osake)	-0,63	-0,04	0,05	0,09	0,03
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos, lopetetut toiminnot
(euroa/osake)	-0,63	-0,04	0,05	0,09	0,03
Laimentamaton osakekohtainen tulos, (euroa/osake)	-0,73	-0,06	-0,01	-0,52	-1,00
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos, (euroa/osake)	-0,73	-0,06	-0,01	-0,52	-1,00
Vertailukelpoinen tulos/osake, eur	-0,11	-0,06	-0,10	-0,36	-1,00
Oma pääoma/osake, eur	2,61	3,17	3,19	3,18	5,73
Osakekohtainen osinko, eur	0,00*	0,04	0,03	0,00	0
Osinko laimentamattomasta tuloksesta, %	0,0*	-200,0	-55,3	0,0	0,0
Osinko laimennetusta tuloksesta, %	0,0*	-200,0	-55,3	0,0	0,0
Efektiivinen osinkotuotto, %	0,0*	2,4	1,5	0,0	0,0
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)
- laimentamaton	-7,9	-83,0	-36,1	-4,5	-1,4
- laimennettu	-7,9	-83,0	-36,1	-4,5	-1,4
Alin osakekurssi, eur	0,86	1,57	1,60	1,48	1,29
Ylin osakekurssi, eur	1,71	2,52	2,85	2,88	3,23
Keskikurssi, eur	1,31	2,08	2,03	2,05	2,40
Vuoden päätöskurssi, eur	0,87	1,66	1,96	2,76	1,42

HKScan-konserni	24
-----------------	----

Ulkona olevan osakekannan markkina-arvo, Meur	84,7	161,2	190,0	267,6	76,7
Vaihdettujen osakkeiden määrä, 1 000 kpl	16 991	32 515	27 000	26 948	11 400
- % keskimääräisestä lukumäärästä	17,5	33,5	27,8	33,7	21,1
Ulkona olevien osakkeiden oikaistu lukumäärä, 1 000 kpl
- keskimäärin tilikaudella	97 291	97 046	96 952	79 943	54 030
- tilikauden lopussa	97 330	97 094	96 952	96 952	54 034
- täysin laimennettu	97 330	97 094	96 952	96 952	54 034

* Hallituksen osinkoehdotuksen perusteella.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

HKScan julkaisee vaihtoehtoisia tunnuslukuja antaakseen relevanttia tietoa sidosryhmille. Julkaistuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja käytetään myös yhtiön ohjaamiseen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja siihen liittyvät vaihtoehtoiset tunnusluvut julkaistaan koska ne kuvaavat paremmin liiketoiminnan kehittymistä ja parantaa kausien välistä vertailukelpoisuutta.

	Tilikauden tulos
Oman pääoman tuotto (%)		x 100
	Oma pääoma yhteensä (keskiarvo)
	Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
Sitoutuneen pääoman tuotto		x 100
(ROCE) ennen veroja (%)	Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)
	Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste (%)		x 100
	Taseen loppusumma – saadut ennakot
Velkaantumisaste (%)	Korolliset rahoitusvelat	x 100
	Oma pääoma
Nettovelkaantumisaste (%)	Korolliset nettorahoitusvelat	x 100
	Oma pääoma
Osakekohtainen tulos (EPS)*	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
	Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
Osakekohtainen oma pääoma	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osakekohtainen osinko	Tilikauden osingonjako
	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
	Osakekohtainen osinko
Osinko tuloksesta (%)	Osakekohtainen tulos	x 100

Efektiivinen osinkotuotto (%)	Osakekohtainen osinko x 100
	Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E)	Tilikauden päätöskurssi
	Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo Rahavirta ennen rahoituskuluja ja rahoitusta Henkilöstön määrä	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi Rahavirta investointien jälkeen -rahoituserät Kalenterikuukausien lopussa laskettujen henkilöstömäärien keskiarvo
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Kertaluonteisia muutoksia, mitkä eivät liity normaaleihin jatkuviin toimintoihin ja merkittävästi vaikuttavat yrityksen talouteen. Esimerkiksi sellaisia kustannuksia ovat: kapasiteetin sopeuttaminen (rakenneuudistukset), irtisanomiset, rakenneuudistuksiin liittyvät juridiset kustannukset tai vastaavat kertaluonteiset kulut, mitkä liittyvät tehokkuus- tai uudelleenorganisointiohjelmiin, merkittävät korvaukset tai sakot, jotka maksetaan juridisen päätöksen tai sopimuksen takia, liiketoimintakauppaan liittyvät transaction palkkiot / kustannukset (konsultointi, neuvonta, juridinen, due diligence, rekisteröinti jne.) sekä liiketoimintojen myynnistä syntyneet voito/tappiot.
Vertailukelpoinen liiketulos	Liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos*	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
	Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
Korollinen nettovelka	Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset Korollinen nettovelka ___________
Nettovelan ja käyttökatteen suhde (leverage)	Käyttökate (EBITDA) + osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksista

* Osakekohtaisen tuloksen laskennassa tilikauden voitosta on vähennetty hybridilainan kaudelle kuuluva korko sekä liikkeeseenlaskukulut verovaikutuksella oikaistuna.

Konsernin tuloslaskelma 1.1. – 31.12.

(miljoonaa euroa)

	Liitetieto	2022	2021
Jatkuvat toiminnot:
Liikevaihto	1.	1 833,8	1 645,3
Liiketoiminnan muut tuotot	2.	8,0	7,4
Materiaalit ja palvelut	3.	-1 296,5	-1 112,8
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	4.	-301,7	-302,7
Poistot	5.,13.	-45,8	-49,9
Liiketoiminnan muut kulut	6.	-187,8	-165,7
Liiketulos		10,1	21,4
Rahoitustuotot	7.	2,9	2,7
Rahoituskulut	7.,13.	-19,2	-17,2
Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksista		5,4	3,4
Voitto/tappio ennen veroja		-0,9	10,3
Tuloverot	8.	-4,0	-7,8
Tilikauden voitto/tappio, jatkuvat toiminnot		-4,9	2,5
Lopetettujen toimintojen tulos	20.	-61,1	-3,7
Tilikauden voitto/tappio		-66,0	-1,2
TILIKAUDEN VOITON/TAPPION JAKAUTUMINEN:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		-69,7	-4,5
Määräysvallattomille omistajille		3,7	3,2
Yhteensä		-66,0	-1,2
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot euroa/osake	9.	-0,11	-0,02
Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot euroa/osake	9.	-0,11	-0,02
Tulos/osake, laimentamaton, lopetetut toiminnot euroa/osake	9.	-0,63	-0,04
Tulos/osake, laimennettu, lopetetut toiminnot euroa/osake	9.	-0,63	-0,04
Tulos/osake, laimentamaton, euroa/osake	9.	-0,73	-0,06
Tulos/osake, laimennettu, euroa/osake	9.	-0,73	-0,06

Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1. – 31.12.

(miljoonaa euroa)

	2022	2021
Tilikauden voitto / tappio	-66,0	-1,2
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT (verojen jälkeen):
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	-7,2	-2,0
Rahavirran suojaus	15,2	7,4
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot	14,1	2,9
Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen)	22,2	8,3
Kauden laaja tulos yhteensä	-43,8	7,1
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN:
Emoyhtiön osakkeenomistajille	-47,4	3,9
Määräysvallattomille omistajille	3,7	3,2
Yhteensä	-43,8	7,1

Konsernin tase 31.12.

(miljoonaa euroa)	Liitetieto	31.12.2022	31.12.2021
Aineettomat hyödykkeet	10.	67,1	72,9
Liikearvo	11.	46,8	71,3
Aineelliset hyödykkeet	12.,13.	378,6	459,7
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	14.	29,3	26,4
Muut saamiset	15.	12,2	7,3
Muut osakkeet ja osuudet	15.	11,8	12,1
Laskennallinen verosaaminen	16.	31,8	36,3
Pitkäaikaiset varat		577,5	686,0

Vaihto-omaisuus	17.	115,9	131,1
Myyntisaamiset	18.	118,7	117,4
Muut saamiset	18.	36,6	23,9
Tuloverosaaminen	18.	0,2	0,0
Rahat ja pankkisaamiset	19.	17,2	27,2
Lyhytaikaiset varat		288,6	299,6
Myytävänä oleviksi luokitellut varat	20.	101,9	-
Varat		968,1	985,6
Osakepääoma	21.	66,8	66,8
Ylikurssirahasto	21.	72,9	72,9
Omat osakkeet	21.	-4,1	-4,8
Hybridilaina	21.	25,9	25,9
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot	21.	247,6	232,4
Muuntoerot	21.	-19,8	-12,6
Kertyneet voittovarat	21.	-134,9	-72,4
Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus		254,5	308,3
Määräysvallattomien omistajien osuus		24,6	22,1
Oma pääoma		279,1	330,3
Laskennallinen verovelka	16.	22,4	20,1
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	13.,24.	333,9	210,1
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma	24.	0,0	0,2
Pitkäaikaiset varaukset	23.	5,1	5,2
Eläkevelvoitteet	22.	13,2	38,1
Pitkäaikainen vieras pääoma		374,6	273,6
Korollinen vieras pääoma	13.,24.	30,6	131,8
Ostovelat ja muut velat	24.	233,9	240,7
Asiakashyvitykset	24.	7,7	6,8
Tuloverovelka	24.	1,5	2,2
Varaukset	23.	0,2	0,1
Lyhytaikainen vieras pääoma		273,9	381,7
Myytävänä oleviksi luokitellut velat	20.	40,4	-
Oma pääoma ja velat		968,1	985,6

Konsernin rahavirtalaskelma

(miljoonaa euroa)

	2022	2021
Tilikauden voitto/tappio, jatkuvat toiminnot	-4,9	2,5
Lopetettujen toimintojen tulos	-61,1	-3,7
Oikaisuerät	119,2	76,3
Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta	53,2	75,1
Nettokäyttöpääoman muutos	-18,9	0,2
Muu muutos	-1,9	-3,0
Korkokulut	-16,0	-14,3
Muut rahoituskulut	-9,0	-8,5
Korkotuotot	2,3	2,1
Muut rahoitustuotot	9,2	4,3
Osinkotuotot	2,4	1,2
Tuloverot	-2,4	-2,5
Liiketoiminnan rahavirta (A)	18,9	54,6
Käyttöomaisuuden investoinnit	-46,1	-51,0
Käyttöomaisuuden myynnit	2,4	77,5
Ostetut tytäryhtiöosakkeet	0,3	-
Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut	2,6	0,0
Investointien rahavirta (B)	-40,8	26,5
Hybridilaina	-2,1	-2,1
Lainojen nostot	139,5	92,8
Lainojen takaisinmaksut	-105,6	-175,4
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	-12,1	-11,3
Maksetut osingot	-5,3	-4,4
Rahoituksen rahavirta (C)	14,4	-100,3
Nettorahavirta (A+B+C)	-7,4	-19,2
Rahavarat 31.12.	17,8	27,2
Rahavarat 1.1.	27,2	46,8
Rahavarojen valuuttakurssimuutosten vaikutus	-2,0	-0,4
Muutos	-7,4	-19,2

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

HKScan-konserni												30
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
(milj. euroa)	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10.	11.	12.
OMA PÄÄOMA 1.1.2022	66,8	72,9	6,6	215,4	25,9	10,4	-12,6	-4,8	-72,4	308,3	22,1	330,3
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	-	-	-	-69,7	-69,7	3,7	-66,0
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot	-	-	0,0	-	-	-	-7,2	-	-	-7,2	-	-7,2
Rahavirran suojaus	-	-	15,2	-	-	-	-	-	-	15,2	-	15,2
Vakuutusmate maattiset voitot tai tappiot	-	-	-	-	-	-	-	-	14,1	14,1	-	14,1
Muut laajan tuloksen erät
yhteensä	-	-	15,3	-	-	-	-7,2	-	14,1	22,2	-	22,2
Tilikauden laaja tulos	-	-	15,3	-	-	-	-7,2	-	-55,5	-47,4	3,7	-43,8
Suorat kirjaukset	-	-	-	-	-	-	-	-	-0,3	-0,3	-	-0,3
Siirrot erien välillä	-	-	-	-	-	-	-	0,7	-0,7	0,0	-	0,0
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-	-	-3,9	-3,9	-1,4	-5,3
Tytäryhtiön hankinta	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,3	0,3
Hybridilaina	-	-	-	-	-	-	-	-	-2,1	-2,1	-	-2,1
OMA PÄÄOMA
31.12.2022	66,8	72,9	21,9	215,4	25,9	10,4	-19,8	-4,1	-134,9	254,5	24,6	279,1

SARAKKEET: 1. Osakepääoma, 2. Ylikurssirahasto, 3. Arvonmuutosrahasto, 4. Sijoitettu vapaa oma pääoma (SVOP), 5. Hybridilaina, 6.Muut rahastot, 7. Muuntoerot, 8. Omat osakkeet, 9. Voittovarat, 10. Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus yhteensä, 11. Määräysvallattomien omistajien osuus, 12. Yhteensä

(milj. euroa)	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10.	11.	12.
OMA PÄÄOMA 1.1.2021	66,8	72,9	-0,8	215,4	25,9	10,3	-10,6	-4,8	-66,4	308,8	20,3	329,1
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	-	-	-	-4,5	-4,5	3,2	-1,2
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot	-	-	-	-	-	-	-2,0	-	-	-2,0	-	-2,0
Rahavirran suojaus	-	-	7,4	-	-	-	-	-	-	7,4	-	7,4
Vakuutusmate maattiset voitot tai tappiot	-	-	-	-	-	-	-	-	2,9	2,9	-	2,9
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-	-	7,4	-	-	-	-2,0	-	2,9	8,3	-	8,3
Tilikauden laaja tulos	-	-	7,4	-	-	-	-2,0	-	-1,5	3,9	3,2	7,1
Suorat kirjaukset	-	-	-	-	-	0,0	-	-	0,5	0,5	-	0,5
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-	-	-2,9	-2,9	-1,4	-4,3
Hybridilaina	-	-	-	-	-	-	-	-	-2,1	-2,1	0,0	-2,1
OMA PÄÄOMA 31.12.2021	66,8	72,9	6,6	215,4	25,9	10,4	-12,6	-4,8	-72,4	308,3	22,1	330,3

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2022

Yhteisön perustiedot

HKScan Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka toimialana on ruokateollisuus. Yhtiön kotipaikka on Turku.

HKScan Oyj ja sen tytäryhtiöt (yhdessä konserni) valmistaa, markkinoi ja myy korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa, niistä valmistettuja tuotteita ja valmisruokia vahvoilla tuotemerkeillä. Sen asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit. Konsernilla on toimintaa Itämeren alueella Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tanskassa ja Saksassa. HKScan Oyj:n A-osake on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.

HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin. LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.

HKScan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 8.2.2023 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Jäljennös HKScan-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.hkscan.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteessa Lemminkäisenkatu 48, 20520 Turku. Samassa osoitteessa on saatavilla myös LSO Osuuskunta -konsernin konsernitilinpäätös.

Laatimisperiaatteet

Tähän konsernitilinpäätökseen sovellettavat laatimisperiaatteet on lueteltu alla. Ellei toisin mainita, näitä periaatteita on sovellettu johdonmukaisesti kaikkiin tilinpäätöksessä mainittuihin vuosiin.

Oletus toiminnan jatkuvuudesta

Tilinpäätös tilikaudelta 2022 on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen, jolloin oletetaan, että HKScan pystyy ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa realisoimaan varansa ja suorittamaan velkansa osana tavanomaista liiketoimintaa. HKScanin johto on toiminnan jatkuvuuden periaatetta arvioidessaan huomioinut liiketoimintaympäristöön liittyvät epävarmuustekijät ja riskit, yhtiön käytettävissä olevat rahoituslähteet sekä eri konserniyhtiöiden liiketoiminnan kassavirtaennusteet seuraavan 12 kuukauden aikana.

Vuonna 2022 koettu poikkeuksellisen korkea kustannusinflaatio (raaka-aine, energia sekä sähkö) sekä inflaatiosta johtunut kuluttajakysynnän heikkeneminen aiheuttivat HKScanin kannattavuuden heikkenemisen. Kannattavuuden kehittyminen on jäänyt asetettujen tavoitteiden alle, kuten yhtiö julkisti 29.9.2022. Vuoden 2022 aikana asteittain toteutettujen myyntihintojen korotukset, tuotannon tehostamistoimet sekä toteutetut kustannussäästöt ovat kattaneet kustannusinflaation vaikutuksen kannattavuuteen vain osittain, mikä on johtanut epätyydyttävään kannattavuuden kehitykseen vuonna 2022. Lisäksi HKScanin käyttöpääoma on kasvanut vuonna 2022 kustannusinflaatiosta johtuen. Heikolla kannattavuuden kehityksellä ja käyttöpääoman kasvulla on ollut negatiivinen vaikutus rahavirtaan ja edelleen nettovelkaantumisasteeseen sekä korollisten nettovelkojen ja käyttökatteen suhteeseen, mitkä ovat yhtiön kovenantit.

Kustannusinflaation nousuun vuonna 2023 liittyvä epävarmuus on pienentynyt vuoden 2022 lopussa sekä tammikuussa 2023. Erityisesti energian ja sähkön hintaan liittyvä epävarmuus on pienentynyt vuodelle 2023 perustuen tilinpäätöshetken ja tilikauden jälkeisiin sähkön hintaennusteisiin, hyvin epävakaan ja korkean volatiilisuuden markkinahintojen tilanteesta vuoden 2022 toisella puoliskolla.

HKScanin pankkilainojen ja valmiusluottojen kovenantit ovat nettovelkaantumisaste sekä nettovelan ja

käyttökatteen suhde. Käyttökatteeseen lasketaan mukaan osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksista.

HKScanin johto on arvioinut liiketoiminnan kassavirtaennusteet seuraavan 12 kuukauden aikana, minkä perusteella kovenantit eivät rikkoudu olettaen, että Baltian liiketoimintojen myynti toteutuu syyskuun 2023 loppuun mennessä. Kovenantit ovat lähellä rajoja koko vuoden ajan. Mikäli liiketoimintaympäristön ennakoimattomien muutosten tai kilpailuviranomaisten hyväksynnän viivästymisen vuoksi kovenanttien rikkoutuminen näyttäisi toteutuvan, aloittaa johto neuvottelut pankkien kanssa kovenanttien väliaikaisesta muuttamisesta ja niiden ehdoista. Jos johto ei saa neuvoteltua uusia ehtoja, on pankeilla oikeus eräännyttää lainat. Edellä kuvatut olosuhteet osoittavat sellaista olennaista epävarmuutta, joka saattaa antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa.

Jos ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa osoittautuisi, ettei tilinpäätöksen laatiminen toiminnan jatkuvuuteen perustuen ole perusteltua, yhtiön varojen ja velkojen kirjanpitoarvoja ja/tai luokitteluja jouduttaisiin muuttamaan. Tämä johtaisi laskennallisten verosaamisten alaskirjaukseen ja pitkäaikaisten omaisuuserien käypään arvoon arvostamiseen.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2022 voimassa olevia IAS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisten hankintamenojen perusteella lukuun ottamatta myöhemmin selitettyjä rahoitusinstrumentteja ja biologista omaisuutta, jotka on arvostettu käypään arvoon.

Tytäryhtiöiden laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan emoyhtiön laskentaperiaatteita.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää tiettyjen kriittisten laskennallisten arvioiden käyttöä. Se edellyttää myös johdon harkintaa konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Osaalueet, joihin liittyy tavanomaista huolellisempaa harkintaa tai monimutkaisuutta, sekä osa-alueet, joissa oletuksilla ja arvioilla on merkitystä konsernitilinpäätöksen kannalta, esitetään kriittisten laskennallisten arvioiden ja harkinnan yhteydessä.

Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina, mikäli ei toisin ilmoiteta, joten yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2021, lukuun ottamatta uusien standardien käyttöönottoa.

Konsernin käyttöönottamat uudet ja muutetut standardit

1.1.2022 alkaneelle tilikaudelle voimaan tulleita standardeja, muutoksia tai tulkintoja, joilla olisi vaikutusta konsernin kirjanpitokäytäntöihin, ei ole ollut.

Vertailukelpoisuus

Vuodet 2022 ja 2021 ovat keskenään vertailukelpoisia, lukuun ottamatta Suomen liiketoimintayksikön Rauman tehtaan koneiden ja laitteiden poistoajan pidennystä kymmenestä vuodesta viiteentoista vuoteen 2022 alusta alkaen. Tällä on noin kolmen miljoonan euron vuotuinen parantava vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen.

Tytäryhtiöiden yhdistely

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö HKScan Oyj:n tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yhteisössä, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä lähtien, kun määräysvalta siirtyy konsernille. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet, kaikki käypiin arvoihinsa. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.

Liikearvona kirjataan alun perin määrä, jolla luovutettu vastike ja määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen nettomäärän. Jos vastike on pienempi kuin tytäryhtiön hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Hankitun omistusosuuden kauppahinnan ja saadun nettovarallisuuden käyvän arvon välinen ero kirjataan suoraan konsernin omiin pääomiin. Määräysvallattomille omistajille myydyn osuuden luovutusvoitto tai -tappio kirjataan myös omaan pääomaan.

Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mikä tavallisesti toteutuu, kun konserni omistaa 20–50 prosenttia yrityksen äänivallasta. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään kirjaamalla sijoittajayrityksen osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjapitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitukset sisältävät niiden hankinnasta syntyneet liikearvot. Osakkuusyrityksiltä saadut osingot on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäljempänä liitetietojen kohdassa 27. "Lähipiiriliiketoimet" mainitut osakkuusyritykset. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta esitetään liikevoiton alapuolella.

Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei ole ollut tällaisia eriä tilikausilla 2021–2022.

Yhteisyritykset

Yhteisyritys on yritys, jossa konserni käyttää toisen osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen.

Tarkemmat tiedot konserniin kuuluvien yritysten ja osakkuusyritysten sekä yhteisyritysten omistuksista esitetään jäljempänä liitetietojen kohdassa 28. "Lähipiiriliiketoimet".

Ulkomaanvaluuttojen muuntaminen

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden ja ulkomaisen yhteisyrityksen varat ja velat muunnetaan euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän päätöskurssien mukaan. Tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi kauden keskikurssia käyttäen. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa ja toisaalta taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten ja yhteisyrityksen hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan konsernin oman pääoman muuntoeroihin ja muutos laajan tuloksen eriin.

Konserniyhtiöt kirjaavat ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin liikevoiton alapuolelle. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät pääsääntöisesti vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat	25–50 vuotta
Rakennuksen koneet ja laitteet	8–12,5 vuotta
Koneet ja kalusto	2–15 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävissä olevaksi. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Normaalista kulumisesta johtuvat kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymähetkellä. Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta tai EU:lta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin,

kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo syntyy tytäryhtiöiden tai liiketoimintojen hankinnasta ja kuvaa ylimenevää osaa vastikkeesta, joka luovutetaan konsernin osuudesta yksilöitävissä olevien nettovarojen nettomääräisestä käyvästä arvosta, hankinnan kohteen veloista ja ehdollisista veloista, sekä hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuuden käypää arvoa.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten kullekin niistä rahavirtaa tuottavista yksiköistä tai yksikköryhmistä, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisen synergiasta. Kukin yksikkö tai yksikköryhmä, johon liikearvo kohdistetaan, edustaa alinta tasoa siitä yksiköstä, jonka tasolla liikearvoa seurataan sisäisen hallinnan vuoksi. Liikearvoa seurataan segmenttitasolla.

Liikearvon alentumista koskevat tarkistukset suoritetaan vuosittain tai useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat mahdolliseen arvon alentumiseen. Liikearvon kirjanpitoarvoa verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään, joka on käyttöarvosta ja käyvästä arvosta suurempi, vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Arvon alentuminen kirjataan välittömästi kuluksi, eikä tätä myöhemmin peruuteta.

Liikearvoista ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumisia ei peruuteta. Ks. kohdat "Arvonalentumiset" ja "Arvonalentumistestaus".

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä.

Muut aineettomat oikeudet ja hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomiin oikeuksiin kuuluvat tavaramerkit ja patentit, muihin aineettomiin hyödykkeisiin mm. ohjelmistolisenssit. Patentit ja ohjelmistolisenssit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee viidestä kymmeneen vuoteen. Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä ei poisteta.

Tavaramerkkien taloudelliset vaikutusajat on arvioitu rajoittamattomiksi. Tavaramerkkien vahva tunnettuus ja tehdyt analyysit tukevat johdon käsitystä siitä, että tavaramerkit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.

Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvon alentuminen

Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia ja käyttöönottamattomia aineettomia hyödykkeitä ei poisteta, ja niiden arvon alentuminen testataan vuosittain. Hyödykkeet, joihin kohdistuu poistoja, tarkistetaan arvon alentumisen varalta silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpidollinen arvo ei ole kerrytettävissä. Arvonalentumistappioksi kirjataan se määrä, jolla omaisuuserän kirjanpidollinen arvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käyvästä arvosta, luovutuksesta johtuvilla menoilla vähennettynä, ja käyttöarvosta suurempi. Arvon alentumisen arviointia varten omaisuuserät ryhmitellään alimmille tasoille, joilla on itsenäisiä rahavirtoja (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien (muut kuin liikearvo) aiemmat arvon alentumiset tarkistetaan mahdollisen peruuttamisen varalta kunakin raportointipäivänä.

Katso "Kriittiset laskennalliset arviot ja harkinta" ja "Liikearvo".

Vaihto-omaisuus

Raaka-aineet arvostetaan painotetulla keskihinnalla. Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno koostuu raaka-aineista, välittömästä työsuorituksesta johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä johdonmukaisesti kohdennetusta osuudesta valmistuksen muuttuvia ja kiinteitä yleismenoja. Hankintamenon määrittämiseen käytetään standardikustannuslaskentaa. Standardikustannukset tarkistetaan säännöllisesti ja muutetaan tarvittaessa. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa vähennettynä valmistus- ja myyntikustannuksilla.

Vaihto-omaisuus esitetään epäkurantti ja hitaasti liikkuva vaihto-omaisuus vähennettynä. Varaus tehdään ja vastaava veloitus viedään sen kauden voittoon tai tappioon, jonka kuluessa tappio epäkuranttiutta koskevan arvioinnin ja siihen liittyvien tekijöiden perusteella syntyi.

Biologinen omaisuus

Biologiset hyödykkeet, HKScan-konsernin osalta elävät eläimet, on taseessa arvostettu käypiin arvoihin vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Konsernin elävät teuraseläimet on arvostettu markkinahintaperusteisesti. Teuraseläimiä tuottavat eläimet (emakot, karjut, emokanat) on arvostettu hankintamenoon, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Tuottaville eläimille ei ole olemassa markkinahintaa.

Biologiset hyödykkeet sisältyvät taseessa vaihto-omaisuuteen ja muutokset käyvässä arvossa sisältyvät tuloslaskelmassa raaka-ainekustannuksiin. Teuraseläimiä tuottavat eläimet sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Yhtiö kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja sitä vastaavaan vuokrasopimusvelan kaikista yli 12 kuukauden vuokrasopimuksista. Alle 12 kuukauden sopimukset ja arvoltaan vähäiset hyödykkeet jätetään kirjausten ulkopuolelle. Arvoltaan vähäisiä hyödykkeitä ovat mm. toimistokalusteet kuten printterit ja kahvikoneet sekä puhelimet ja tietokoneet. Alkuperäinen kirjaaminen taseeseen perustuu maksettavien vuokrien nykyarvoon. Nykyarvon diskonttauksessa käytetään sopimuksessa ilmoitettua korkoa, tai jos sitä ei ole saatavilla, yhtiön lisäluoton korkoa. Maksettavien vuokrien nykyarvoon lasketaan mukaan odotettu maksu jäännösarvotakuun perusteella, osto- tai jatko-option hinta, jos on todennäköistä, että yhtiö käyttää sen, sekä vuokrasopimuksen päättämisestä odotettavissa olevat todennäköiset maksut. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten (joissa lyhyt irtisanomisaika) osalta yhtiö käyttää pääsääntöisesti johdon harkintaan perustuen kahden vuoden kestoa, joka uusitaan aikajakson päättyessä. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten kestona voidaan johdon harkinnan perusteella käyttää myös muuta perusteltavissa olevaa kestoa. Tuloslaskelmassa vuokrakulun sijaan esitetään poistot käyttöoikeusomaisuuserästä sekä korkokulu vuokrasopimusvelalle. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoin vuokrasopimuksen aikana. Maksettavat vuokrat jaetaan korkokuluun ja velan vähennykseen vuokra-aikana efektiivisen koron menetelmällä. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältyvät taseen aineellisiin hyödykkeisiin ja vuokrasopimusvelat korollisiin velkoihin.

Järjestelyn alkaessa konserni määrittelee järjestelyn tosiasiallisen sisällön perusteella, onko kyseinen järjestely vuokrasopimus tai sisältääkö se sellaisen. Vuokrasopimus on olemassa, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: kyseessä on yksilöity omaisuuserä, asiakkaalla on oikeus olennaiseen osaan omaisuuserän käytöstä saatavasta taloudellisesta hyödystä käyttöaikana, asiakkaalla on oikeus ohjata sitä, kuinka ja mihin tarkoitukseen omaisuuserää käytetään käyttöaikana, tai jos omaisuuserän käyttö on ennalta määrätty, asiakas operoi omaisuuserää tai on suunnitellut sen.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, kirjataan taseeseen saamisina. Saaminen kirjataan alun perin vuokrasopimuksen nykyarvoon. Rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kullakin kaudella samansuuruisen tuottoasteen vuokra-ajan kuluessa.

Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa

käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.

Konserniyhtiöiden suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutuksilla. Ulkomaisen henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaisesti.

Maksupohjaisissa järjestelyissä, joita suomalainen TyEL-järjestelmä ja ruotsalainen ITP-plan ovat, konsernin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon maksusuoritus liittyy.

Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yleensä yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta.

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinakorkoja.

Etuuspohjaisesta järjestelystä aiheutuva kauden työsuoritukseen perustuva meno merkitään tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin, ellei sitä sisällytetä jonkin omaisuuserän hankintamenoon, ja sen määrä vastaa etuuspohjaisen velvoitteen muutosta, joka johtuu kyseisen kauden työsuorituksesta, järjestelyjen supistamisista ja velvoitteiden täyttämisestä.

Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Nettokorko lasketaan etuuspohjaisen velvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen nettomäärälle diskonttauskorkoa käyttäen. Se sisältyy tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin.

Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Osakepalkkiojärjestelmä

IFRS2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Jos osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja rahana selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Osakkeina selvitettävän osuuden käypä arvo on palkkion myöntämishetkellä yhtiön osakkeen kurssi vähennettynä odotetuilla osingoilla. Osakeomistusvelvoite on ansaintajaksolla huomioitu vähentämällä käyvästä arvosta lisäksi osakeostosta aiheutunut laskennallinen rahoituskulu. Rahana selvitettävän osuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä osakepalkkion maksuhetkeen asti.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa. Laskennallisia verosaamisia kirjataan siihen määrään, joka tulvaisuudessa on todennäköistä saada verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaista eroa voidaan käyttää.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.

Konserni myy elintarvikkeita, rehua, eläimiä ja vähäisessä määrin teurastus- ja kuljetuspalveluita. Konserni täyttää suoritevelvoitteensa ja kirjaa myynnin, kun tuote toimitetaan ja palvelu suoritetaan. Elintarvikkeilla on rajallinen hyllyikä, joten laatu- ja takuuasiat realisoituvat nopeasti. Toimitetuista tuotteista ei kirjata erillistä takuuvarausta. Tuotteiden ja palveluiden hinnat ja määrät eivät sisällä merkittävää arvionvaraisuutta. Muuttuvan alennuksen jaksot ovat yleensä lyhyitä, ne ovat arvoltaan vähäisiä ja päättyvät yleensä vuoden loppuun, joten ne voidaan luotettavasti arvioida. Konserni ei erota myynnistä rahoituskomponenttia sillä tuotteen tai palvelun luovuttamisen ja maksun saamisen välinen aika on lyhyt.

Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Omaisuuserän on oltava nykyisessä kunnossaan välittömästi myytävissä tavanomaisin ehdoin, johdon on oltava sitoutunut omaisuuserän myyntiin ja myynnin voidaan odottaa toteutuvan vuoden sisällä luokittelusta. Myytävänä olevat varat esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Luokittelun jälkeen poistojen kirjaaminen loppuu. Myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat esitetään omalla rivillä konsernin taseessa vertailulukuja oikaisematta.

Lopetettu toiminto on konsernin olennainen osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi. Lopetettujen toimintojen voitto esitetään omana eränään tuloslaskelmassa ja vertailukauden luvut on oikaistu vastaavasti.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon laajan tuloksen kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti myöhemmin kirjattaviksi. Luokittelu perustuu rahoitusvaran sopimusehtojen mukaisiin rahavirtoihin ja konsernin liiketoimintamalliin näiden osalta.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat (velkainstrumentit)

Konserni arvostaa rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät: • Rahoitusvaran pitäminen perustuu liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on sopimukseen perustuvien rahavirtojen kerääminen

• Rahoitusvaran sopimusehdoista aiheutuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja koron maksua. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä ja niihin tehdään tarvittaessa arvonalentumiskirjaus. Voitot tai tappiot myynnistä, modifioinnista tai arvonalentumisesta kirjataan tuloslaskelmaan. Konsernin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät myyntisaamiset sekä lyhyt- ja pitkäaikaiset lainasaamiset.

Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat (oman pääoman ehtoiset instrumentit) Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä konserni voi peruuttamattomasti luokitella oman pääoman ehtoiset instrumentit käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, kun ne ovat IAS 32:n mukaisia eikä niitä pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Luokittelu määritetään instrumenttikohtaisesti. Voittoja ja tappioita näistä ei koskaan siirretä tulosvaikutteisiksi. Osingot esitetään tuloslaskelman rahoitustuotoissa, kun oikeus osinkoon on syntynyt, paitsi jos kyseinen suorite saadaan rahoitusvaran hankintahinnan palautukseksi, jolloin tällainen tuotto kirjataan laajan tulokseen. Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin ei tehdä arvonalentumisen arviointia. Konserni on päättänyt luokitella peruuttamattomasti listaamattomat oman pääoman ehtoiset sijoituksensa tähän luokkaan.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat, tähän luokkaan alun perin määritetyt rahavarat sekä rahavarat jotka pitää arvostaa käypään arvoon. Rahavarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä, jos ne on hankittu luovutettavaksi lähiaikoina. Johdannaiset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, paitsi jos niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Rahoitusvarat, joiden rahavirrat eivät ole yksinomaan pääoman ja koron maksua, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi riippumatta liiketoimintamallista. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan taseessa käypään arvoon ja arvon muutos esitetään tuloslaskelmassa.

Taseesta pois kirjaaminen

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni kirjaa varausta odotetuista luottotappioista kaikille velkainstrumenteille, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Odotetut luottotappiot perustuvat siihen rahavirtojen erotukseen mitä sopimuksen perusteella pitäisi saada ja mitä konserni odottaa saavansa. Odotetut rahavirrat sisältävät vakuuksien realisoinnista saatavat rahavirrat. Myyntisaamisten osalta konserni soveltaa yksinkertaistettua lähestymistapaa odotetun luottotappion laskennassa. Luottotappiovaraus perustuu saamisten elinaikana odotettuihin luottotappioihin kunakin raportointipäivänä. Konserni on laatinut luottotappiomatriisin, joka perustuu historiallisiin toteutuneisiin luottotappioihin, ja sitä säädetään eteenpäin katsovilla vastapuoleen ja taloudelliseen ympäristöön liittyvillä tekijöillä. Rahoitusvara kirjataan alas, kun ei ole kohtuullista odotusta saada sopimuksen mukaisia rahavirtoja.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin ja ne on esitetty netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus, jonka mukaan se voi kuitata velkojalle suoritettavan määrän kokonaan tai osaksi tai muutoin eliminoida sen.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostetut muut rahoitusvelat.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat arvostetaan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon samoilla periaatteilla kuin vastaavat rahoitusvarat. Johdannaisvelat sisältyvät tähän ryhmään. Muut rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon, ja transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Esitettyjen tilikausien aikana konsernilla ei ole ollut ehdot täyttäviä investointeja.

Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvistä järjestelypalkkioista kirjataan transaktiomenoiksi todennäköisen nostomäärän mukainen suhteellinen osuus. Järjestelypalkkiot kirjataan taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne korkoriskin kyseessä ollessa rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.

Rahavirran suojaukset

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään rahoitustuottoihin tai –kuluihin (korkojohdannaiset) tai liiketoiminnan muihin kuluihin (hyödykejohdannaiset).

Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin välittömästi tulosvaikutteisesti.

Muut suojausinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa

Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Valuutta- ja korkoriskiä suojaavat johdannaiset kuuluvat tähän ryhmään. Kaupallisia virtoja suojaavien valuuttatermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin noudattaman kirjaustavan mukaisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin, ja rahoituseriä suojaavien valuuttatermiinien arvon muutokset tuloslaskelmaan rahoituksen kurssivoittoihin ja -tappioihin. Taseessa ulkomaan valuutan määräisiin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvät johdannaiset esitetään muissa lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa. Korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoituseriin. Taseessa korkojohdannaisten käyvät arvot esitetään lyhyt- ja pitkäaikaisissa veloissa maturiteetin mukaisesti.

Suojausrahaston muutokset on esitetty liitetiedossa 21. "Omaa pääomaa koskevat liitetiedot" kohdassa "Arvonmuutosrahasto".

Oma pääoma

Osakepääomana esitetään yhtiön kaikki osakkeet. Jos yhtiö hankkii takaisin omia osakkeitaan, näiden hankinta vähennetään omasta pääomasta.

Osinko

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään ostokulut ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut tuloslaskelman erät esitetään liiketuloksen alapuolella.

Merkittävät luovutusvoitot ja -tappiot, lopetettujen toimintojen arvon alentumiset ja kirjaamiset, toimintojen uudelleenorganisoinnit tai merkittävät tuomioistuimen päätöksen tai ratkaisun perusteella maksetut vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi kirjatut korvaukset tai sakot sekä vertailukelpoinen liiketulos voidaan tarvittaessa esittää erillisenä osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöstiedotteissa.

Kriittiset laskennalliset arviot ja harkinta

Tilinpäätöksen laadinta edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön, sekä johdon harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tärkeimmillä arvioilla on vaikutusta mahdolliseen liikearvon ja muiden omaisuuserien arvon alentumiseen sekä varauksiin. Toteutunut tulos voi poiketa näistä arvioista.

Tilinpäätöstä laadittaessa tehtävät arviot perustuvat johdon parhaaseen harkintaan tilinpäätöspäivänä. Arviot perustuvat menneitä kausia koskevaan kehitykseen sekä tulevaisuutta koskeviin todennäköisimmiksi katsottuihin oletuksiin tilinpäätöspäivänä. Oletukset liittyvät konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettavissa olevaan kehitykseen suhteessa myyntiin ja hankintamenotasoihin. Arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja tarkastellaan säännöllisesti.

Tärkeimmät alueet, joiden kohdalla on käytetty arvioita ja oletuksia, esitetään alla.

Johdon tekemät, konserniyhtiöiden tulevien tilikausien veronalaista tuloa koskevat oletukset huomioidaan kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrää arvioidessa.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun varallisuuden käyvän arvon määrittäminen

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun varallisuuden käypää arvoa määrittäessään johto käyttää mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevia markkina-arvoja. Kun tämä ei ole mahdollista, arvostaminen perustuu pääasiassa varallisuuserän aiempaan tuottoon ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminnassa. Aineettoman oikeuden käypään arvoon arvostaminen on edellyttänyt johdolta arvioita vastaisista rahavirroista. Arvostamiset perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- ja takaisinostohintoihin ja edellyttävät johdolta arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset liiketoiminnan painopisteissä ja suunnassa voivat johtaa muutoksiin alkuperäisessä arvostuksessa.

Lisäksi sekä aineettomat että aineelliset hyödykkeet tarkistetaan mahdollisen arvon alentumisen varalta vähintään kunakin tilinpäätöspäivänä.

Arvonalentumistestaus

Konserni testaa mahdollisen liikearvon arvonalentumisen vuosittain. Rahavirtoja tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvilla laskelmilla. Näiden laskelmien tekeminen edellyttää arvioiden käyttöä. Vaikka käytetyt oletukset ovat johdon mielestä asianmukaisia, arvioidut kerrytettävissä rahamäärät saattavat poiketa merkittävästi toteutuneesta.

Arvonalentumislaskelmassa käytettyihin oletuksiin liittyy johdon harkintaa, joka koskee eri tekijöiden kehityksen arviointia. Herkkyysanalyysi korostaa sitä, että tuoton kasvuun liittyvät tekijät ovat laskelmissa käytettyjen menetelmien, oletuksien ja arvioiden keskeisimpiä epävarmuuden lähteitä. Tämä herkkyys perustuu edellä mainittujen tekijöiden tulevan kehityksen arvioimisen vaikeuteen.

Laskennalliset verot

Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Konserni arvioi tilinpäätösten yhteydessä laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryrityksillä on kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää.

Vaihto-omaisuuden arvostaminen

Johdon periaatteena on kirjata hitaasti liikkuvalle ja vanhentuneelle vaihto-omaisuudelle arvonalentumistappio, joka perustuu johdon parhaaseen arviointiin konsernin omistuksessa tilinpäätöspäivänä mahdollisesti olevasta käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Konsernilla on johdon hyväksymä vaihto-omaisuuden arvostamispolitiikka. Johdon arviot perustuvat johdonmukaiseen ja jatkuvaan seurantaan ja arviointiin. Myös biologisten hyödykkeiden käypä arvo sisältää johdon harkintaa.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Millään jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS-standardilla tai IFRIC-tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernille.

Tuloslaskelman liitetiedot

1. Toimintasegmentit

Konsernin operatiivisesta toiminnasta vastaa konsernin toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana. Toimintasegmentit on määritelty niiden raporttien perusteella, joita konsernin johtoryhmä käyttää resurssien jakamiseen ja tuloksellisuuden arviointiin.

Konsernin johtoryhmä seuraa liiketoimintaa maantieteellisesti. Maantieteellisesti katsottuna johto arvioi tulosta Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa.

Kaikki maantieteelliset segmentit valmistavat, myyvät ja markkinoivat lihatuotteita ja -valmisteita sekä valmisruokia. Tämän lisäksi konserni myy vähäisessä määrin teurastus- ja kuljetuspalveluja.

Segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät sisällä sisäistä myyntiä ja katetta. Segmentit raportoivat ulkoista myyntiä ja ulkoisen myynnin kustannuksia.

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa ao. segmentin liiketoimintaan. Segmentin varoihin on laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuusyhtiöissä, vaihto-omaisuus ja korottomat saamiset. Segmentin velkoihin sisältyvät leasing velat ja lyhytaikaiset, korottomat velat. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.

Vuosi 2022

	Toiminta
	Ruotsin	Suomen	Tanskan	Baltian	segmentit	Konserni	Elimi	Kohdista	Konserni
	toiminnot	toiminnot	toiminnot	toiminnot	yht.	hallinto	noinnit	mattomat	yhteensä
TULOSLASKELMATIEDOT
Liikevaihto	745,1	868,3	220,4	-	1 833,8	-	-	-	1 833,8
Liiketulos	16,6	5,6	1,4	-	23,5	-13,4	-	-	10,1
Osuus osakkuus
yritysten tuloksesta Rahoitustuotot ja	0,1	5,0	0,3	-	5,4	-	-	-	5,4
-kulut								-16,3	-16,3
Tuloverot								-4,0	-4,0
Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot									-4,9
TASETIEDOT
Segmentin varat	284,7	447,8	71,3	-	803,8	29,1	-52,0	-	780,9
Osuudet
osakkuusyrityksissä	5,0	19,1	4,7	-	28,8	0,5	-	-	29,3
Myytävänä oleviksi
luokitellut varat Kohdistamattomat	-	-	-	101,9	101,9	-	-	-	101,9
varat	-	-	-	-	-	-	-	55,9	55,9
Varat yhteensä	289,7	466,9	76,0	101,9	934,5	29,6	-52,0	55,9	968,1
Segmentin velat Myytävänä oleviksi	126,9	198,4	22,5	-	347,9	14,1	-6,7	-	355,3
luokitellut velat Kohdistamattomat	-	-	-	40,4	40,4	-	-	-	40,4
velat	-	-	-	-	-	-	-	293,3	293,3
Velat yhteensä	126,9	198,4	22,5	40,4	388,3	14,1	-6,7	293,3	688,9

MUUT TIEDOT
Liikevaihto, tavarat	745,1	864,4	220,4	-	1 829,8	-	-	-	1 829,8
Liikevaihto, palvelut	0,1	3,9	-	-	3,9	-	-	-	3,9
Investoinnit	22,7	17,1	5,4	-	45,1	1,3	-	-	46,4
Poistot	-13,8	-28,8	-4,4	-	-46,9	-1,2	-	-	-48,1
Arvonalentumiset	-	2,3	-	-	2,3	-	-	-	2,3
Liikearvot Rahavirta ilman rahoituskuluja ja	26,9	19,8	-	-	46,8	-	-	-	46,8
rahoitusta	8,2	1,1	-3,4	-17,5	-11,6	-1,8	-	-	-13,4
Rahavirta ilman rahoituskuluja ja rahoitusta, täsmäytys konsernin lukuihin
Liiketoiminnan rahavirta									18,9

Rahavirta ilman rahoituskuluja	-13,4
Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut (-)	-2,6
Investointien rahavirta	-40,8
Rahoituserät (-)	11,1

Vuosi 2021
	Ruotsin toiminnot	Suomen toiminnot	Tanskan toiminnot	Baltian toiminnot	Toiminta segmentit yht.	Konserni hallinto	Elimi noinnit	Kohdista mattomat	Konserni yhteensä
TULOSLASKELMATIEDOT
Liikevaihto	700,4	772,3	172,7	-	1 645,3	-	-	-	1 645,3
Liiketulos	22,6	12,1	0,0	-	34,7	-13,3	-	-	21,4
Osuus osakkuus yritysten tuloksesta Rahoitustuotot ja	0,3	3,1	0,1	-	3,4	-	-	-	3,4
-kulut								-14,6	-14,6
Tuloverot								-7,8	-7,8
Tilikauden tulos									2,5
TASETIEDOT
Segmentin varat Osuudet osakkuus	287,1	430,0	62,9	145,6	925,6	39,7	-61,8	-	903,5
yrityksissä Kohdistamattomat	5,4	16,1	4,4	-	25,9	0,5	-	-	26,4
varat	-	-	-	-	-	-	-	55,7	55,7
Varat yhteensä	292,4	446,1	67,3	145,6	951,5	40,2	-61,8	55,7	985,6
Segmentin velat Kohdistamattomat velat	146,6 -	187,1 -	21,4 -	34,3 -	389,4 -	14,5 -	-5,7 -	- 257,1	398,2 257,1
Velat yhteensä	146,6	187,1	21,4	34,3	389,4	14,5	-5,7	257,1	655,3

MUUT TIEDOT

Liikevaihto, tavarat	700,3	769,0	172,7	-	1 641,9	-	-	-	1 641,9
Liikevaihto, palvelut	0,1	3,3	-	-	3,3	-	-	-	3,3
Investoinnit	28,6	85,0	5,1	-	118,7	2,1	-	-	120,8
Poistot	-13,6	-33,1	-4,8	-	-51,5	-1,3	-	-	-52,8
Arvonalentumiset	-0,2	3,1	-	-	2,9	-	-	-	2,9
Liikearvot Rahavirta ilman rahoituskuluja ja	29,2	19,8	-	-	49,1	-	-	-	49,1
rahoitusta	7,0	99,5	-2,2	-6,9	97,3	-0,9	-	-	96,4
Rahavirta ilman rahoituskuluja ja rahoitusta, täsmäytys konsernin lukuihin
Liiketoiminnan rahavirta									54,6
Rahoituserät (-)									15,2

Investointien rahavirta 26,5 Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut (-) 0,0 Rahavirta ilman rahoituskuluja 96,4

2. Liiketoiminnan muut tuotot

	2022	2021
Vuokratuotot	1,3	1,2
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	0,0	1,5
Valuuttajohdannaisten kurssivoitot	1,0	0,6
Vakuutuskorvaus	2,0	-
Julkiset avustukset	0,1	0,2
Liiketoiminnan muut tuotot	3,7	3,9
Liiketoiminnan muut tuotot	8,0	7,4

3. Materiaalit ja palvelut

	2022	2021
Ostot tilikauden aikana	-1 164,4	-987,9
Varastojen lisäys tai vähennys	13,2	8,9
Valmistus omaan käyttöön	0,0	0,0
Aineet, tavarat, tarvikkeet	-1 151,2	-979,0
Ulkopuoliset palvelut	-145,3	-133,9
Materiaalit ja palvelut	-1 296,5	-1 112,8

4. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

	2022	2021
Palkat ja palkkiot	-236,2	-235,0
Osakepalkkiojärjestelmän kulut	0,0	-0,7
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-27,8	-29,3
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt	-2,0	-1,9
Eläkekulut yhteensä	-29,8	-31,3
Muut henkilösivukulut	-35,7	-35,7
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	-301,7	-302,7
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden saama kompensaatio:
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-3,2	-4,1
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	-0,5	-0,5
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet	-1,6	-0,2
Osakeperusteiset maksut	-0,4	-0,2
Johdon palkat, palkkiot ja etuudet	-5,8	-5,0
Henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin (FTE):
Toimihenkilöt	970	954
Työntekijät	4 419	4 401
Yhteensä	5 390	5 354

Hallituksen jäsenet	Palkat ja palkkiot	Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Reijo Kiskola, Puheenjohtaja	0,123	-
Jari Mäkilä, Varapuheenjohtaja	0,057	-
Per Olof Nyman	0,055	-
Harri Suutari	0,053	-
Terhi Tuomi	0,051	-
Anne Leskelä	0,061	-
Carl-Peter Thorwid	0,009	-
Ilkka Uusitalo	0,037	-
Ove Conradsson	0,025	-
Yhteensä	0,471	-
Toimitusjohtaja
Tero Hemmillä	1,718	0,168
Juha Ruohola	0,124	0,024

Konsernin johtoryhmän suomalaisilla jäsenillä on maksuperusteinen lisäeläkevakuutus. Lisäeläkevakuutusmaksun suuruus on 20 prosenttia vakuutetun vuosipalkasta. Lisäeläkesopimusten mukainen eläkeikä on 63 vuotta.

OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ

Osakepalkkiojärjestelmä 2018

HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi 7.2.2018 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän konsernin avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Performance Share Plan - PSP) päärakenteena sekä ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Restricted Share Plan - RSP) täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä. Kukin järjestelmä kattaa kolme vuoden pituisen jakson. Osakepalkkiojärjestelmän osallistujien ansaintamahdollisuus on rajattu.

Vuonna 2021 hallitus päätti, että Osakepalkkio-ohjelmien 2018–2020 ja 2019–2021 alkuperäisten kriteerien toteumien perusteella ansaittavista osakkeista noin puolet maksetaan vuosina 2021–2023, työssäolovelvoite huomioiden. Varmistaakseen palkkionmaksujen yhdenmukaisuuden yhtiön pitkän aikavälin suoriutumisen ja osakkeenomistajien tuottojen kanssa, hallitus päätti lykätä ja maksaa loppuosan konsernin johtoryhmän palkkioista vuosina 2024–2025. Palkkiot, joiden maksua lykätään, maksetaan hallituksen osakkeen kokonaistuotolle (TSR) ja kannattavuudelle asettamien vähimmäistavoitteiden saavuttamisen ja työssäolovelvoitteen toteutumisen perusteella. Hallitus on asettanut enimmäismäärän lykätyn palkkion kustannuksille.

PSP 2018-2020

Palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana vuosina 2021-2025. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. PSP 2018 - 2020-ohjelmaan sovellettavat ansaintakriteerit vuodelle 2018 ovat HKScanin vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT) sekä vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS) ja vuosille 2019-2020 HKScanin operatiivinen kassavirta.

Palkkiojärjestelmän piiriin kuuluu noin 30 henkilöä. Ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 910 400 HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta sisältäen rahana maksettavan osuuden. Mikäli HKScanin A-sarjan osakkeen arvo ohjelman päättyessä on enemmän kuin kolminkertainen verrattuna osakkeen arvoon ohjelman alkaessa, tämän rajan ylittävä osa palkkiosta leikataan eikä sitä makseta.

PSP 2019-2021

Palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana vuosina 2022-2025. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. PSP 2019 - 2021-ohjelmaan sovellettava ansaintakriteeri on HKScanin operatiivinen kassavirta.

PSP 2019–2021 -ohjelmaan ovat oikeutettuja osallistumaan HKScan-konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä enintään 10 henkilöä. Ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 1322 200 HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta sisältäen rahana maksettavan osuuden. Mikäli HKScanin A-sarjan osakkeen arvo ohjelman päättyessä on enemmän kuin nelinkertainen verrattuna osakkeen arvoon ohjelman alkaessa, tämän rajan ylittävä osa palkkiosta leikataan eikä sitä makseta.

RSP 2019-2021

Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana vuosina 2022-2025. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei makseta. Yllä mainitun työsuhteen jatkumisehdon lisäksi hallitus on asettanut RSP 2019 – 2021-ohjelmalle yhtiötason taloudellisen mittarin, jonka täyttyminen on edellytyksenä osakepalkkion maksamiselle ohjelman perusteella. Kyseinen mittari perustuu vertailukelpoiseen sijoitetun pääoman tuoton (ROCE) ennen veroja keskiarvoon.

RSP 2019–2021 ohjelmaan ovat oikeutettuja osallistumaan HKScan-konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä enintään 10 henkilöä. Ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 881 500 HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta sisältäen rahana maksettavan osuuden. Mikäli HKScanin A-sarjan osakkeen arvo ohjelman päättyessä on enemmän kuin nelinkertainen verrattuna osakkeen arvoon ohjelman alkaessa, tämän rajan ylittävä osa palkkiosta leikataan eikä sitä makseta.

Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraaviin taulukoihin.

Instrumentti	PSP 2019-2021 (2. erä)	RSP 2019-2021 (2. erä)	PSP 2019-2021 (1. erä)	RSP 2019-2021 (1. erä)	PSP 2018-2020	Yhteensä / Keskiarvo

Osakepalkkioita enintään, brutto kpl	661 100	440 750	661 100	440 750	910 400	3 114 100
Myöntämispäivä	26.6.2019	26.6.2019	26.6.2019	26.6.2019	5.3.2018
Oikeuden syntyminen / maksu viimeistään, pvm	31.3.2023,	31.3.2023, 31.5.2024,	31.3.2022, 31.5.2024,	31.3.2022, 31.5.2024,	31.3.2021, 31.3.2022,
	31.5.2024,	31.5.2025	31.5.2025	31.5.2025	31.5.2024, 31.5.2025
Maksimi juoksuaika, vuotta	6,0	6,0	6,0	6,0	7,0	6,3
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta	2,4	2,4	2,4	2,4	2,4	2,4
Oikeuden syntymisehdot	Operatiivinen	ROCE ,	Operatiivinen	ROCE ,	2018: EBIT (50%), EPS
	kassavirta,	Työssäolovelvoite,	kassavirta,	Työssäolovelvoite,	(50%), 2019-2020:
	Työssäolovelvoite,	lisäksi 2024-2025	Työssäolovelvoite,	lisäksi 2024-2025	Operatiivinen kassavirta
	lisäksi 2024-2025	maksuilla osakkeen	lisäksi 2024-2025	maksuilla osakkeen	Työssäolovelvoite, lisäksi
	maksuilla osakkeen	kokonaistuotto- ja	maksuilla osakkeen	kokonaistuotto- ja	2024-2025 maksuilla
	kokonaistuotto- ja	kannattavuustavoittee	kokonaistuotto- ja	kannattavuustavoitte	osakkeen kokonaistuotto
	kannattavuustavoitt	t	kannattavuustavoitte	et	ja kannattavuustavoitteet
	eet		et
Henkilöitä tilikauden päättyessä	6	5	6	5	4
Maksutapa	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa

Muutokset tilikauden aikana	PSP 2019-2021 (2. erä)	RSP 2019-2021 (2. erä)	PSP 2019-2021 (1. erä)	RSP 2019-2021 (1. erä)	PSP 2018-2020	Yhteensä
1.1.
Myönnetyt palkkiot tilikauden alkaessa	566 179	366 165	566 179	366 165	228 477	2 093 165
Muutokset tilikauden aikana
Myönnetyt	0	0	0	0	0	0
Menetetyt	146 258	134 365	100 415	73 230	49 775	504 043
Toteutetut	0	0	132 769	177 035	121 752	431 556
Rauenneet	200 571	0	200 571	0	0	401 142
31.12.
Myönnetyt palkkiot tilikauden päättyessä	219 350	231 800	132 424	115 900	56 950	756 424

KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTELY

IFRS2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Palkkion käypä arvo kirjataan omaan pääomaan ja mahdolliset palkkion lisäksi tulevat sosiaalikulut vieraaseen pääomaan. Omaan pääomaan kirjattavan osuuden käypä arvo on palkkion myöntämishetkellä HKScanin A-osakeen kurssi vähennettynä odotetuilla osingoilla. Markkinaperusteinen osakkeen kokonaistuottokriteeri (TSR) on huomioitu käyvässä arvossa Monte-Carlo simulaatiolla. Velkaan kirjattavan osuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä osakepalkkion maksuhetkeen asti.

Kauden aikana ei myönnetty uusia osakepalkkioita.

Osakepohjaisten kannustimien vaikutus tulokseen ja tauloudelliseen asemaan tilikauden aikana
Tilikauden kustannukset, osakepohjaiset maksut	21 473
Omana pääomana kirjattava	20 546
Osakepohjaisista maksuista aiheutuva velka tilikauden lopussa	11 990

Arvio raportointihetkellä maksamattomien ohjelmien veroihin tarkoitetusta rahaosuudesta.	305 751

5. Poistot ja arvonalentumiset

	2022	2021
Suunnitelman mukaiset poistot	-35,6	-40,8
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot	-12,6	-12,1
Arvonalentumiset	2,3	2,9
Yhteensä	-45,8	-49,9

Vuonna 2022 2,3 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutus kirjattiin Euran tehtaaseen nousseen käyttöasteen ja parantuneen näkymän johdosta. Vuonna 2021 kirjattiin vastaava 3,0 miljoonan euron peruutus.

6. Liiketoiminnan muut kulut

	2022	2021
Vuokrat	-1,8	-1,8
Luovutustappiot pysyvistä vastaavista	-0,2	0,0
Vapaaehtoiset henkilöstökulut	-9,2	-7,8
Energia	-51,0	-33,8
Kunnossapito	-36,6	-34,6
Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut	-16,5	-16,6
Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut	-25,9	-26,0
Valuuttajohdannaisten kurssitappiot	-0,7	-0,4
Muut kulut	-45,8	-44,8
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-187,8	-165,7

Tilintarkastuspalkkiot

Konsernin tilintarkastuspalkkiot sen riippumattomille tilintarkastajille esitetään alla olevassa taulukossa. Varsinaisen tilintarkastuksen tilintarkastusmenot liittyvät vuositilinpäätösten tarkastukseen ja niihin läheisesti liittyviin lainsäädännöllisiin toimintoihin. Tilintarkastuksen muita palkkioita ovat mm. verokonsultointi ja yritysjärjestelyissä avustaminen.

	2022	2021
Tilintarkastuspalkkiot	-0,5	-0,5
Veroneuvonta	0,0	-0,1
Muut palkkiot	-0,1	0,0
Tilintarkastusmenot yhteensä	-0,6	-0,6

Ernst & Young Oy:lle maksettiin muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista HKScan-konsernin yhtiöille yhteensä 48 tuhatta euroa tilikauden 2022 aikana.

7. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot	2022	2021
Osinkotuotot	0,4	0,6
Korkotuotot
Korkotuotot lainoista ja saamisista	2,4	2,1
Muut rahoitustuotot	0,0	0,0
Yhteensä	2,9	2,7

Rahoituskulut

Korkokulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista	-11,7	-7,9
Korkokulut korkojohdannaisista	-0,9	-2,4
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-4,5	-4,1
Muut rahoituskulut
Korkojohdannaisten käyvän arvon muutos	1,4	2,5
Muut rahoituskulut	-2,6	-5,2
Kurssierot lainoista ja saamisista	-0,9	-0,2
Yhteensä	-19,2	-17,2
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-16,3	-14,5

8. Tuloverot

Tuloverot	2022	2021
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-2,4	-3,8
Aikaisempien tilikausien verot	0,0	0,0
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos	-1,6	-4,0
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-4,0	-7,8
Kirjanpidon voitto/tappio ennen veroja	-0,9	10,3
Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla	0,2	-2,1
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikk. verokantojen vaikutukset	0,0	-0,3
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	1,1	0,7
Verovapaat tulot	0,1	0,1
Vähennyskelvottomat menot	-0,3	-0,1
Tilikauden tappioista kirjaamaton vero	-5,1	-6,2
Aikaisempien tilikausien vero	0,0	0,0
Verokulu tuloslaskelmassa	-4,0	-7,8

9. Osakekohtainen tulos

Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista Hybridilainan laskennallinen korko (verojen jälkeen), jatkuvat toiminnot Yhteensä	2022 -8,6 -61,1 -1,7 -71,3	2021 -0,7 -3,7 -1,7 -6,1
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000 kpl)	97 291	97 046
Laimennusvaikutuksella oikaistut ulkona olevat osakkeet, painotettu keskiarvo	97 291	97 046
Laimentamaton osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot (euroa/osake)	-0,11	-0,02
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos, jatkuvat toiminnot (euroa/osake)	-0,11	-0,02
Laimentamaton osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot (euroa/osake)	-0,63	-0,04
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos, lopetetut toiminnot (euroa/osake)	-0,63	-0,04
Laimentamaton osakekohtainen tulos, (euroa/osake)	-0,73	-0,06
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos, (euroa/osake)	-0,73	-0,06

Taseen liitetiedot

10.Aineettomat hyödykkeet

	2022	2021
Hankintameno 1.1.	114,7	113,7
Muuntoerot	-4,7	-1,3
Lisäykset	2,0	1,5
Vähennykset	-	-0,9
Siirrot erien välillä	1,3	1,6
Myytävänä oleviksi luokitellut varat	-2,0	-
Hankintameno 31.12.	111,4	114,7
Kertyneet poistot 1.1.	-41,7	-37,5
Muuntoerot	0,4	0,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0,2
Tilikauden poisto	-4,5	-4,6
Myytävänä oleviksi luokitellut varat	1,5	-
Kertyneet poistot 31.12.	-44,3	-41,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	67,1	72,9

Ruotsin liiketoimintaan kuuluvat tavaramerkit, kirjanpitoarvoltaan 49,1 (53,2) miljoonaa euroa testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Konsernin arvion mukaan niillä on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Nämä ovat hyvin tunnettuja tavaramerkkejä, joilla on pitkä historia ja suuri vaikutus liiketoimintaan sekä kannattavuuteen ja näin odotetaan olevan niin myös tulevaisuudessa. Arvonalentumistestaus tehdään segmenttitasolla ja se kattaa kaikki segmentin varat (katso yksityiskohtainen kuvaus liitetiedosta 11). Jäljellä oleva tasearvo muodostuu ITohjelmistoista, muista tuotemerkeistä ja liittymismaksuista.

11.Liikearvo

	2022	2021
Hankintameno 1.1.	71,3	71,8
Muuntoerot	-2,3	-0,6
Lisäykset	-	0,1
Vähennykset	-	0,0
Poistot ja arvonalentumiset	-15,6	-
Myytävänä oleviksi luokitellut varat	-6,6	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	46,8	71,3

Liikearvojen kohdistus

Kaikki konsernin liikearvon kirjaamiseen johtaneet hankinnat ovat kohdistuneet yksittäisen rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen hankintaan tai liiketoiminnan hankintaan, ja liikearvo on hankintakohtaisesti kohdistettu kyseiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvoa on kohdistettu yhteensä kolmelle eri rahavirtaa tuottavalle yksikölle.

Liikearvojen erittely	2022	2021
Suomi	19,8	19,9
Ruotsi	26,9	29,2
Baltia	-	22,2
Yhteensä	46,8	71,3

Liikearvon lisäksi Ruotsin liiketoimintaan kuuluvat tavaramerkit, kirjanpitoarvoltaan 49,1 (53,2) miljoonaa euroa, ovat taloudelliselta vaikutusajaltaan liikearvon tavoin rajoittamattomat. Nämä testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Arvonalentumistestaus

Yhtiö laatii arvonalennustestauslaskelmat vuosittain. Keskeisiä oletuksia laskelmissa ovat liiketoiminnan kasvunäkymät, kustannuskehitys ja käytetty diskonttokorko.

Johto tarkastelee liiketoiminnan tuloksia liiketoimintakohtaisesti, ja on tunnistanut Ruotsin, Suomen ja Tanskan rahavirtaa tuottaviksi yksiköiksi. Johto seuraa liikearvoa rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Baltian liiketoimintayksikkö on luokiteltu myytävänä olevaksi ja arvostettu IFRS 5 mukaisesti käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kustannuksilla, katso liite 20.

Arvonalennustestauksessa kaikki rahavirtaa tuottavan yksikön varat testataan tulevaisuuden rahavirtaa vastaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Laskelmissa käytetyt rahavirta-arviot perustuvat johdon taloudellisiin suunnitelmiin. Oletuksena on, että kustannusinflaatio pystytään viemään myyntihintoihin ilman volyymin menetystä. Terminaali rahavirta on ekstrapoloitu käyttäen varovaista kasvukerrointa (1,0 prosenttia). Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kasvukertoimet ennustejakson jälkeiselle ajalle eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden pitkäaikaista historiallista kasvua.

Korkokanta on määritelty oman ja vieraan pääoman painotettuna keskikustannuksena (WACC). Korkokannan laskenta perustuu samalla alalla toimivien yhtiöiden (verrokkiryhmä) markkinatietoon. Lisäksi laskennassa on huomioitu markkina-aluekohtaiset riskit. Tämä sisältää myös kuluttajakäyttäytymiseen liittyvän epävarmuuden. Käytetyt korkokannat ennen veroja ovat Ruotsissa 8,9 (8,3) prosenttia, Suomessa 8,7 (6,9) prosenttia ja Tanskassa 8,2 (9,0) prosenttia.

Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön herkkyys arvon alentumiselle testataan diskonttauskorkoa ja tulevaa rahavirtaa muuttamalla. Herkkyysanalyysin perusteella yhden prosenttiyksikön nousu diskonttauskorossa johtaisi arvonalentumiseen, joka olisi 33 miljoonaa euroa Suomessa ja 6 miljoonaa euroa Tanskassa. Jos testauksen EBITDA olisi 10 % pienempi, pitäisi kirjata arvonalentuminen, joka olisi 52 miljoonaa euroa Suomessa ja 14 miljoonaa euroa Tanskassa. Seuraavat korkokannan nousut prosenttiyksiköissä eivät johtaisi arvonalentumiseen, olettaen että muut tekijät pysyvät muuttumattomina: Ruotsi 2,8, Suomi 0,2, Tanska 0,0. Tulevaisuuden rahavirrat testauksessa ylittivät testattavat varat seuraavasti: 7 miljoonaa euroa Suomessa ja 0 miljoonaa euroa Tanskassa.

Oheinen taulukko esittää testauksessa käytetyn EBITDAn miljoonina euroina.

	2021	2022	2023		terminaali terminaali vuosi
Ruotsi	33,0	30,8	33,1	33,1	2023 ->
Suomi	37,4	31,4	41,3	41,3	2023 ->
Tanska	3,7	4,6	5,5	9,6	2025 ->

Muissa tekijöissä johdon käsityksen mukaan käytettyjen oletusten kohtuulliset muutokset eivät johda arvonalentumisiin Ruotsin segmentin liikearvossa. Äkilliset ja muut kuin jokseenkin mahdolliset muutokset rahavirtaa tuottavien yksiköiden toimintaympäristössä voivat johtaa pääomakustannusten kasvamiseen tai tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavalle yksikölle joudutaan arvioimaan selkeästi alhaisemmat rahavirrat. Tällaisessa tilanteessa arvonalenemistappioiden kirjaaminen on todennäköistä.

Vuonna 2022 arvonalennustestin perusteella tehtiin 15,6 miljoonan euron arvonalentumiskirjaus Baltian liikearvoon ennen segmentin luokittelua myytävänä olevaksi. Arvonalennustestin perusteella ei tehty arvonalentumiskirjauksia vuonna 2021.

12.Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet 2022	Rakennukset			Muut	Ennakkomaksut
	Maa- ja	ja	Koneet ja	aineelliset	ja keskeneräiset
	vesialueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	10,5	427,1	811,2	19,7	24,4	1 292,9
Muuntoerot	-0,2	-5,6	-16,7	-	-0,7	-23,2
Lisäykset	1,1	0,5	6,4	1,1	34,5	43,6
Vähennykset	-0,2	0,0	-1,0	-0,6	-	-1,9
Siirrot erien välillä	0,2	3,0	21,7	0,4	-26,5	-1,2
Myytävänä oleviksi luokitellut varat	-4,8	-88,3	-108,7	-15,1	-4,4	-221,4
Hankintameno 31.12.	6,7	336,6	712,8	5,4	27,2	1 088,8
Kertyneet poistot 1.1.	0,0	-277,6	-647,8	-17,5	-	-942,8
Muuntoerot	-	5,2	12,2	-	-	17,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet
poistot	-	0,0	0,8	0,0	-	0,8
Tilikauden poisto	-	-11,3	-28,1	-0,8	-	-40,2
Arvonalennusten palautukset	-	2,3	-	-	-	2,3
Myytävänä oleviksi luokitellut varat	-	55,0	87,6	13,4	-	156,0
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	-226,3	-575,3	-4,8	-	-806,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	6,7	110,3	137,5	0,6	27,2	282,4
Käyttöoikeusomaisuuserät (liite 13)	2,2	86,6	15,4	-	-	104,1
Myytävänä oleviksi luokitellut varat	-	-6,3	-1,6	-	-	-7,9
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	8,8	190,6	151,3	0,6	27,2	378,6

Aineelliset hyödykkeet 2021		Rakennukset			Muut Ennakkomaksut
	Maa- ja	ja	Koneet ja	aineelliset	ja keskeneräiset
	vesialueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	48,4	531,8	790,8	20,4	20,5	1 411,8
Muuntoerot	0,0	-1,6	-4,2	0,0	-0,3	-6,1
Lisäykset	-	1,1	10,1	1,0	34,4	46,6
Vähennykset	-37,8	-104,9	-12,8	-2,1	0,0	-157,6
Arvonalennukset	-	-	-	-	-0,2	-0,2
Siirrot erien välillä	-	0,7	27,3	0,4	-30,0	-1,6
Hankintameno 31.12.	10,5	427,1	811,2	19,7	24,4	1 292,9
Kertyneet poistot 1.1.	0,0	-337,7	-630,7	-18,1	-	-986,5
Muuntoerot	-	1,4	3,1	0,0	-	4,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet
poistot	-	67,3	12,7	1,5	-	81,5
Tilikauden poisto	-	-11,7	-33,0	-0,8	-	-45,5
Arvonalennusten palautukset	-	3,0	0,1	-	-	3,1
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	-277,6	-647,8	-17,5	-	-942,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	10,5	149,5	163,4	2,2	24,4	350,1
Käyttöoikeusomaisuuserät (liite 13)	2,2	92,1	15,3	-	-	109,5
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	12,7	241,6	178,7	2,2	24,4	459,7

13.Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat

Yhtiö vuokraa maa-alueita, toimitiloja, koneita ja ajoneuvoja. Yhtiön vuokrasopimusten kesto vaihtelee koneiden ja laitteiden muutamista vuosista maa-alueiden kymmeniin vuosiin. Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten osalta liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattu kustannus oli -1,8 (-1,8) miljoonaa euroa.

Vuoden 2021 rakennusten ja rakennelmien kasvu johtui Vantaan kiinteistön myynnistä ja takaisinvuokrauksesta, sekä Viron uuden logistiikkakeskuksen käyttöönotosta.

	Maa- ja vesialueet	Raken nukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä	Vuokrasopi musvelka
Kirjanpitoarvo kauden alussa
1.1.2022	2,2	92,1	15,3	109,5	113,4
Muuntoerot	-	-0,8	-0,2	-1,1	-1,1
Lisäykset	0,1	3,7	5,8	9,6	9,6
Poistot ja arvonalentumiset	-0,1	-8,4	-5,5	-14,0	-
Siirto toiseen tase-erään	-	-	-	-	0,0
Maksut Myytävänä oleviksi luokitellut varat	-	-	-	-	-12,1
ja velat	-	-6,3	-1,6	-7,9	-8,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	2,2	80,3	13,8	96,3	101,7

		Raken
		nukset ja	Koneet ja		Vuokrasopi
	vesialueet	rakennelmat	kalusto	Yhteensä	musvelka
Kirjanpitoarvo kauden alussa
1.1.2021	2,2	15,6	15,6	33,3	35,6
Muuntoerot	-	-0,1	-0,1	-0,2	-0,2
Lisäykset	0,1	84,1	5,3	89,4	89,3
Poistot ja arvonalentumiset	-0,1	-7,5	-5,4	-13,0	-
Siirto toiseen tase-erään	-	-	-	-	0,0
Maksut	-	-	-	-	-11,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	2,2	92,1	15,3	109,5	113,4
				2022	2021
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot				-12,6	-12,1
Korkokulu vuokrasopimusvelalle				-4,5	-4,1
Yhteensä tuloslaskelmaan kirjattu				-17,1	-16,1

Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty korollisten velkojen liitetiedossa numero 25.

14.Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

	Maa- ja vesialueet	nukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Kirjanpitoarvo kauden alussa
1.1.2021	2,2	15,6	15,6	33,3
Muuntoerot	-	-0,1	-0,1	-0,2
Lisäykset	0,1	84,1	5,3	89,4
Poistot ja arvonalentumiset	-0,1	-7,5	-5,4	-13,0
Siirto toiseen tase-erään	-	-	-	-
Maksut	-	-	-	-
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	2,2	92,1	15,3	109,5

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot Korkokulu vuokrasopimusvelalle				-12,6 -4,5
Yhteensä tuloslaskelmaan kirjattu				-17,1
Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty korollisten velkojen liitetiedossa numero 25. 14.Osuudet osakkuus-	ja yhteisyrityksissä
			2022	2021
Hankintameno 1.1.			26,4	21,6
Muuntoerot			-0,4	-0,2
Lisäykset			-	2,6
Vähennykset (yritysjärjestelyt)			-0,1	-0,4
Hankintameno 31.12			25,9	23,7
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta			5,4	3,4
Osingot osakkuus- ja yhteisyrityksistä			-2,0	-0,7

Kirjanpitoarvo 31.12.			29,3	26,4
Vaikutus konsernin tulokseen:
Osakkuusyritykset			0,5	0,2
Yhteisyritykset			4,8	3,2
Yhteensä			5,4	3,4
Kirjanpitoarvot konsernin taseessa:
Osakkuusyritykset			12,0	12,0
Yhteisyritykset			17,3	14,4
Yhteensä			29,3	26,4
käyttämällä vuokraus-, jätteiden hävittämis-, tutkimus- ja neuvontapalveluita.
Konsernin osuuteen osakkuus- ja yhteisyrityksissä ei liity ehdollisia velkoja.
Olennainen sijoitus yhteisyritykseen:
käyttää yhteistä määräysvaltaa Atria Oyj:n kanssa.

Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt osakkuus- ja yhteisyritykset on lueteltu liitetiedossa 28. Konserni harjoittaa osakkuus- ja yhteisyritysten kautta liiketoimintaa mm. harjoittamalla teurastusta, leikkuuta, lihan jatkojalostusta ja käyttämällä vuokraus-, jätteiden hävittämis-, tutkimus- ja neuvontapalveluita.

Olennainen sijoitus yhteisyritykseen:

Honkajoki Oy on eläinperäisen raaka-aineen kierrätyslaitos. HKScan Finland Oy omistaa yhtiöstä 50 prosenttia ja

Yhteenveto Honkajoki-konsernin tuloksesta
	2022	2021
Liikevaihto	66,1	53,1
Liiketulos	12,4	8,6
Tulos ennen veroja	12,2	8,4
Tilikauden tulos	9,8	6,7
Yhteenveto Honkajoki-konsernin taseeesta Varat
Pitkäaikaiset varat	36,0	27,3
Lyhytaikaiset varat	16,3	19,7
Varat yhteensä	52,3	47,1
Velat
Pitkäaikaiset velat	7,0	9,1
Lyhytaikaiset velat	11,4	9,8
Velat yhteensä	18,4	18,9
Yhtiön nettovarallisuus	34,0	28,1

Honkajoki-konsernin taloudellista informaatiota koskevan yhteenvedon täsmäytys:

Tilikauden tulos	9,8	6,7
josta määräysvallattomien osuus	0,1	0,0
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta (50%)	4,9	3,3
Nettovarallisuus 1.1.	28,1	22,7
Tilikauden tulos	9,8	6,7
Muu muutos	-	-
Osingonjako	-4,0	-1,2
Nettovarallisuus 31.12.	34,0	28,1
josta määräysvallattomien osuus	0,3	0,2
Osuus yhteisyrityksessä (50%)	16,8	14,0

15.Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusinstrumentit luokittain 2022

	Käypään		Oman
	arvoon		pääoman
	tulosvaikut	Jaksotettuun	instrumentit		Jaksotettuun
	teisesti	hankinta	käypään	Suojaus	hankinta
	kirjattavat	menoon	arvoon laajan	laskennassa	menoon			Käyvän
	rahoitusvarat ja	arvostetut	tuloksen	olevat	arvostetut		Käypä	arvon
	-velat	rahoitusvarat	kautta	johdannaiset	rahoitusvelat Yhteensä		arvo	hierarkia
Taseen varat
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset		3,1				3,1
Muut osakkeet ja osuudet			11,8			11,8	11,8	3
Myyntisaamiset ja muut saamiset*)		130,6				130,6
Johdannaiset	1,1			24,0		25,1	25,1	2
Rahat ja pankkisaamiset		17,2				17,2
Yhteensä	1,1	150,9	11,8	24,0	0,0	187,7

*) Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo 155,3 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 16,0 miljoonaa euroa sekä rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja ja muita eriä 8,7 miljoonaa euroa.

				333,9	333,9
				0,0	0,0
				30,6	30,6
			0,1		0,1	0,1	2
				241,2	241,2
0,0	0,0	0,0	0,1	605,7	605,8

*) Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo 241,6 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 0,1 miljoonaa euroa ja rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja 0,4 miljoonaa euroa.

Rahoitusinstrumentit luokittain 2021

	Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat	Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut rahoitusvarat	Oman pääoman instrumentit käypään arvoon laajan tuloksen kautta	Suojaus laskennassa olevat johdannaiset	Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut rahoitusvelat Yhteensä		Käypä arvo	Käyvän arvon hierarkia
Taseen varat
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset		5,7				5,7
Muut osakkeet ja osuudet			12,1			12,1	12,1	3
Myyntisaamiset ja muut saamiset*)		127,4				127,4
Johdannaiset				7,4		7,4	7,4	2
Rahat ja pankkisaamiset		27,2				27,2
Yhteensä	0,0	160,3	12,1	7,4	0,0	179,8

*) Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo 141,3 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 5,7 miljoonaa euroa sekä rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja ja muita eriä 8,2 miljoonaa euroa.

Taseen velat
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma					210,1	210,1
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma					0,0	0,0
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma					131,8	131,8
Johdannaiset*)	1,4					1,4	1,4	2
Ostovelat ja muut velat*)					246,1	246,1
Yhteensä	1,4	0,0	0,0	0,0	588,0	589,4

*) Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo 247,5 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 1,3 miljoonaa euroa ja rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja 0,2 miljoonaa euroa.

Muut osakkeet ja osuudet sisältävät omistuksia listaamattomissa yhtiöissä, ja ne arvostetaan hankintamenoon, sillä sen arvioidaan olevan asianmukainen arvio käyvästä arvosta. Näiden arvon muutos vuosien välillä johtuu muuntoerosta. Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimuspuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Muiden kuin käypään arvoon kirjattujen rahoitusinstrumenttien käypä arvo (hierarkia 2) on lähellä tasearvoa, minkä vuoksi niitä ei ole esitetty erikseen. 90,0 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina, jonka tasearvo on 89,5 miljoonaa euroa, markkina-arvo vuoden 2022 lopussa on 76,5 miljoonaa euroa.

16.Laskennalliset verosaamiset ja -velat

			Kirjattu tuloslaskel	Kirjattu omaan
	1.1.2022	Muuntoero	maan	pääomaan	31.12.2022
Eläke-etuudet	7,7	-0,4	-0,9	-3,8	2,5
Muut jaksotuserot	1,3	0,0	0,0	-	1,3
Hyllypoistot	9,9	-	-	-	9,9
Vähennyskelvottomat korot	4,5	-	-	-	4,5
Vahvistetut tappiot	13,9	-	-0,3	-	13,6
Suojauslaskennasta syntyvät	-1,0	0,0	-	1,0	0,0
Yhteensä	36,3	-0,4	-1,2	-2,8	31,8

Laskennallisten verovelkojen erittely			Kirjattu tuloslaskel	Kirjattu omaan
	1.1.2022	Muuntoero	maan	pääomaan	31.12.2022
Poistoerot	6,5	-0,4	0,5	0,0	6,6
Muut jaksotuserot	1,0	0,0	-0,1	-	0,9
Konsolidoinnista syntyvät	12,6	-0,9	0,0	-	11,6
Suojauslaskennasta syntyvät	0,0	-	-	3,3	3,3
Yhteensä	20,1	-1,4	0,4	3,3	22,4

Laskennallisten verosaamisten erittely			Kirjattu tuloslaskel	Kirjattu omaan
	1.1.2022	Muuntoero	maan	pääomaan	31.12.2022
Eläke-etuudet	7,7	-0,4	-0,9	-3,8	2,5
Muut jaksotuserot	1,3	0,0	0,0	-	1,3
Hyllypoistot	9,9	-	-	-	9,9
Vähennyskelvottomat korot	4,5	-	-	-	4,5
Vahvistetut tappiot	13,9	-	-0,3	-	13,6
Suojauslaskennasta syntyvät	-1,0	0,0	-	1,0	0,0
Yhteensä	36,3	-0,4	-1,2	-2,8	31,8
Laskennallisten verovelkojen erittely			Kirjattu	Kirjattu
			tuloslaskel	omaan
	1.1.2022	Muuntoero	maan	pääomaan	31.12.2022
Poistoerot	6,5	-0,4	0,5	0,0	6,6
Muut jaksotuserot	1,0	0,0	-0,1	-	0,9
Konsolidoinnista syntyvät	12,6	-0,9	0,0	-	11,6
Suojauslaskennasta syntyvät	0,0	-	-	3,3	3,3
Yhteensä	20,1	-1,4	0,4	3,3	22,4
Laskennallisten verosaamisten erittely			Kirjattu	Kirjattu
			tuloslaskel	omaan
	1.1.2021	Muuntoero	maan	pääomaan	31.12.2021
Eläke-etuudet	8,6	-0,1	-0,1	-0,8	7,7
Muut jaksotuserot	1,9	0,0	-0,6	-	1,3
Hyllypoistot	9,9	-	-	-	9,9
Vähennyskelvottomat korot	4,5	-	-	-	4,5
Vahvistetut tappiot	15,8	-	-1,9	-	13,9
Suojauslaskennasta syntyvät	0,1	-	-	-1,2	-1,0
Yhteensä	40,9	-0,2	-2,6	-2,0	36,3
Laskennallisten verovelkojen erittely			Kirjattu tuloslaskel	Kirjattu omaan
	1.1.2021	Muuntoero	maan	pääomaan	31.12.2021
Poistoerot	5,1	-0,1	1,5	-	6,5
Muut jaksotuserot	1,1	0,0	-0,1	-	1,0
Konsolidoinnista syntyvät	12,8	-0,2	0,0	-	12,6
Yhteensä	19,0	-0,3	1,4	-	20,1
31,8 miljoonaa euroa laskennallisesta verosaamisesta 28,0 miljoonaa euroa tulee konsernin Suomen toimintojen tappioista, hyllypoistoista ja vähennyskelvottomista korkokuluista. Suomen toimintojen tappioista kirjatun laskennallisen verosaamisen kasvu vuonna 2018 johtui Rauman tehtaan käynnistysvaiheen tappioista, jotka ovat luonteeltaan tilapäisiä. Yhtiö voi pienentää tappioiden vanhenemisen riskiä lykkäämällä verotuksen poistoja. Asteittainen verosaamisen
vähennys tapahtuu kannattavuuden parantuessa.

Laskennallisten verovelkojen erittely			Kirjattu tuloslaskel	Kirjattu omaan
	1.1.2021	Muuntoero	maan	pääomaan	31.12.2021
Poistoerot	5,1	-0,1	1,5	-	6,5
Muut jaksotuserot	1,1	0,0	-0,1	-	1,0
Konsolidoinnista syntyvät	12,8	-0,2	0,0	-	12,6
Yhteensä	19,0	-0,3	1,4	-	20,1

31,8 miljoonaa euroa laskennallisesta verosaamisesta 28,0 miljoonaa euroa tulee konsernin Suomen toimintojen tappioista, hyllypoistoista ja vähennyskelvottomista korkokuluista. Suomen toimintojen tappioista kirjatun laskennallisen verosaamisen kasvu vuonna 2018 johtui Rauman tehtaan käynnistysvaiheen tappioista, jotka ovat luonteeltaan tilapäisiä.

Yhtiö voi pienentää tappioiden vanhenemisen riskiä lykkäämällä verotuksen poistoja. Asteittainen verosaamisen

Laskennalliset verosaamiset odotetaan tulevan käytetyksi kuluvan vuosikymmenen aikana. Arvio perustuu johdon lähivuosien suunnitelmiin. Suunnitelmiin aina liittyvää epävarmuutta on pienennetty arvioimalla erittäin varovainen liiketuloksen kasvu vuonna 2026 ja sen jälkeen. Laskennallisen verosaamisen käyttö perustuu tulevaisuuden verotettaviin tuloihin, ja oletukseen, että verolainsäädännössä ei tapahdu merkittäviä negatiivisia muutoksia. Lisäksi poistojen hyllyttämisellä ja korkovähennysten rajoituksilla voidaan nopeuttaa tappioiden käyttöä ennen kuin ne vanhenevat. Hyllypoistojen ja vähennysrajoitusten alaisten korkojen käyttöä ei ole ajallisesti rajoitettu.

Vuonna 2022 yhtiö pystyi käyttämään verotuksen tappioita ja 0,2 (2,0) miljoona euroa laskennallista verosaamista käytettiin ja kirjattiin kuluksi. Kirjaamaton laskennallinen verosaaminen Suomessa vuoden 2022 lopussa oli 23,8 miljoonaa euroa. Suomen toimintojen tappiot verotuksessa vanhenevat seuraavasti: 11,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, 7,3 miljoonaa euroa vuonna 2024, 5,5 miljoonaa euroa vuonna 2025, 17,8 miljoonaa euroa vuonna 2027, 27,2 miljoonaa euroa vuonna 2028, 10,0 miljoonaa euroa vuonna 2029 ja 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2031.

Konsernilla oli 31.12.2022 37,4 (33,1) miljoonaa euroa kirjaamatonta laskennallista verosaamista.

17.Vaihto-omaisuus

	2022	2021
Aineet ja tarvikkeet	66,2	72,2
Keskeneräiset tuotteet	6,1	5,4
Valmiit tuotteet	41,9	46,0
Muu vaihto-omaisuus	-	0,4
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta	1,7	1,0
Biologiset hyödykkeet	0,0	6,0
Vaihto-omaisuus yhteensä	115,9	131,1

18.Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

	2022	2021
Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä	1,9	1,6
Muut saamiset osakkuusyrityksiltä	0,0	-
Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä	1,9	1,6
Myyntisaamiset	116,8	115,8
Lainasaamiset	0,1	0,2
Muut saamiset	10,2	8,1
Lyhytaikaiset saamiset muilta	127,1	124,0
Lyhytaikaiset johdannaissaamiset	16,0	5,7
Korkosaamiset	1,6	1,7
Muut siirtosaamiset	8,7	8,2
Lyhytaikaiset siirtosaamiset	10,3	9,9
Myynti- ja muut saamiset	155,3	141,3
Verosaamiset (tuloverot)	0,2	-
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	155,5	141,3

	Odotettavissa oleva		Arvon alentumis Netto			Odotettavissa oleva	Arvon alentumis	Netto
	2022	tappioaste	tappiot	2022	2021	tappiot tappioaste		2021
Erääntymättömät	114,6	0,01 % - 0,1 %	-0,1	114,5	114,2	0,01 % - 0,1 %	-0,11	114,1
Erääntyneet:
Alle 30 päivää	3,8	0,01 % - 0,1 %	0,0	3,8	3,2	0,01 % - 0,1 %	0,0	3,2
30-60 päivää	0,3	20 % - 35 %	-0,1	0,2	0,1	20 % - 35 %	0,0	0,1
61-90 päivää	0,3	35 % - 50 %	-0,1	0,2	0,0	35 % - 50 %	0,0	0,0
yli 90 päivää 1)	0,6	50 % - 100 %	-0,7	-0,1	0,4	50 % - 100 %	-0,3	0,0
Yhteensä	119,7		-1,0	118,7	117,9		-0,5	117,4

Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappioksi kirjatut erät

1) Muodostuu mm. eläintilityksistä kuitattavista saatavista.

Konsernin käyttämät luottotappiovarausprosentit edustavat pitkäaikaista keskimääräistä luottotappiohistoriaa huomioiden johdon näkemys ja painotukset tulevasta vuodesta. Lisäksi luottotappiovarauksen määrässä on huomioitu eläinsaataviin liittyvä kuittausoikeus. Tästä johtuen yli 90 päivää vanhoja saamisia ei ole kokonaan alaskirjattu.

Koronapandemia ei ole merkittävästi vaikuttanut toteutuneisiin tai odotettavissa oleviin luottotappioihin.

Myyntisaamisiin liittyvän tappiota koskevan vähennyserän 31.12. saldon täsmäytys vähennyserän alkusaldoon:

	2022	2021
Tappiota koskeva vähennyserä 1.1.	0,5	0,6
Tilikaudelle tulosvaikutteisesti kirjattu tappiota
koskevan vähennyserän lisäys	1,0	0,5
Peruutettu käyttämätön määrä	-0,5	-0,6
Tappiota koskeva vähennyserä 31.12.	1,0	0,5

19.Rahavarat

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimuspuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan.

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:

	2022	2021
Rahat ja pankkisaamiset	17,2	27,2
Lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset	-	-
Muut rahoitusarvopaperit	-	-
Rahavarat yhteensä	17,2	27,2

Rahavaroihin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

20.Myytävänä oleviksi luokitellut varat ja velat sekä lopetetut toiminnot

Konsernin merkittävät sisäiset transaktiot jatkuvien ja lopetettujen toimintojen välillä ovat Baltian ja muun konsernin välinen tuotemyynti ja -osto, konsernin hallintopalveluveloitus Baltialta sekä konsernin rahoitustuotto Baltian lainoittamisesta. Jatkuvien ja lopetettujen toimintojen luvut kuvastavat ulkoista myyntiä ja sen kustannuksia konsernin segmenttiraportoinnin mukaisesti. Konsernin hallintopalveluveloitusta Baltialta on alennettu ostajan kanssa sovitulle kaupan jälkeiselle tasolle. Tämä parantaa lopetetun toiminnon tulosta ja vastaavasti heikentää jatkuvan toiminnon tulosta. Lopetetun toiminnon rahoituskuluna näytetään Baltian ulkoiset rahoituskustannukset.

Lopetetun toiminnon tulos	2022	2021
Liikevaihto	195,7	170,0
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-222,7	-166,2
Muut tuotot ja kulut	-3,2	-7,3
Liiketulos	-30,2*	-3,6
Rahoitustuotot ja -kulut	-0,3	-0,1
Tuloverot	0,0	0,0
Tilikauden voitto/tappio	-30,5	-3,7
Arvonalentuminen käypään arvoon arvostamisesta	-30,6	-
Tilikauden tappio lopetetuista toiminnoista	-61,1	-3,7

* Sisältää 15,6 miljoonan euron arvonalentumisen liikearvoon.

Lopetetun toiminnon rahavirrat	2022	2021
Liiketoiminnan rahavirrat	-15,5	-2,0
Investointien rahavirrat	-5,7	-7,7
Rahoituksen rahavirrat	-1,3	-0,9
Rahavirrat yhteensä	-22,5	-10,6

Aineettomat hyödykkeet	-
Aineelliset hyödykkeet	49,7
Vaihto-omaisuus	34,4
Saamiset	17,8
Varat yhteensä (A)	101,9
Leasingvelat	8,1
Ostovelat ja muut velat	32,2
Velat yhteensä (B)	40,4
Nettotasearvo (A-B)	61,5

21.Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Myytävänä oleviksi luokitellut varat ja velat				2022
Aineettomat hyödykkeet				-
Aineelliset hyödykkeet				49,7
Vaihto-omaisuus Saamiset				34,4 17,8
Varat yhteensä (A)				101,9

Leasingvelat				8,1
Ostovelat ja muut velat			32,2
Velat yhteensä (B)			40,4
Nettotasearvo (A-B)				61,5
21.Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
Seuraavassa on esitetty ulkona olevien osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset.
	Ulkona
	olevien			Sijoitettu
	osakkeiden	Osake	Ylikurssi	vapaa oma	Omat
	lukumäärä (1000 kpl)	pääoma (Meur)	rahasto (Meur)	pääoma (Meur)	osakkeet (Meur)	Yhteensä (Meur)
1.1.2021	96 952	66,8	72,9	215,4	-4,8	350,3
31.12.2021	97 094	66,8	72,9	215,4	-4,8	350,3
1.1.2022	97 094	66,8	72,9	215,4	-4,8	350,3
31.12.2022	97 330	66,8	72,9	215,4	-4,1	351,0
osakkeita on 93 551 781 kpl ja K-sarjan osakkeita 5 400 000 kpl.						Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiön osakkeet jakautuvat A- ja K-sarjoihin, jotka eroavat toisistaan sillä tavoin kuin yhtiöjärjestyksessä on määrätty. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. K-osakkeella on 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni. A-sarjan
Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:
Ylikurssirahasto mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.						Kun osakeanneista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset tai muut vastikkeet on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyiden ehtojen
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto						Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Omat osakkeet hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista liittyen HKScan-konsernin ehdollisen						HKScanin hallussa oli tilivuoden 2022 alussa 1 858 064 omaa A-osaketta. Tilikauden aikana HKScan Oyj:n osakepalkkiojärjestelmän 2019-2021 ja suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2018 ansaintajakson 2018– 2020 ja 2019-2021 palkkioiden maksamiseen. Osakeannissa luovutettiin 4.3.2022 yhteensä 236 269 yhtiön hallussa ollutta HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinohjelmaan kuuluville henkilöille järjestelmän ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2021 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Vuoden lopussa yhtiöllä oli hallussaan 1 621 795 omaa A-osaketta. Vuoden lopussa niiden markkina-arvo oli 1,4 miljoonaa euroa ja osuus

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Omat osakkeet

kaikista osakkeista 1,64 prosenttia ja äänimäärästä 0,8 prosenttia. Hankintameno esitetään taseessa oman pääoman vähennyksenä.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot

Nämä rahastot ovat myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksia varten ja rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutoksia varten. Seuraavassa on erittely suojausinstrumenttien rahaston tapahtumista tilikauden aikana.

Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto 1.1.	6,1	-1,3
Opo:oon tilikaudella kirjattu määrä (tehokas osa), hyödykejohdann.	15,8	7,9
Laskennallisen verosaamisen osuus kauden muutoksista	-1,1	-0,5
Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto 31.12.	20,8	6,1

Laajasta tuloslaskelmasta tuloslaskelmaan uudelleenluokitellut voitot tai tappiot olivat 5,3 (-0,9) miljoonaa euroa hyödykejohdannaisista.

Osingot

Vuonna 2022 osinkoa jaettiin 0,04 (0,03) euroa osakkeelta, yhteensä 3,9 (2,9) miljoonaa euroa. Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2022.

Hybridilaina

Syyskuussa 2018 konserni laski liikkeeseen 40 miljoonan euron hybridijoukkovelkakirjalainan vahvistaakseen yhtiön pääomarakennetta. Kesäkuussa 2019 osakeannin yhteydessä toteutettujen konversioiden jälkeen hybridilainan koko on 25,9 miljoonaa euroa. Hybridilainaa käsitellään IFRS-konsernitilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 8,00 prosenttia vuodessa. Lainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa viiden vuoden kuluttua hybridilainan liikkeeseenlaskupäivästä sekä tätä seuraavina vuotuisina koronmaksupäivinä. Koronmaksuvelvoite syntyy, jos yhtiökokous päättää jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, yhtiö päättää koron maksusta erikseen. Hybridilainalla on taseen ulkopuolista kertynyttä korkoa 0,6 miljoonaa euroa. Koron maksu kirjataan kertyneistä voittovaroista. eläkesäätiö toimihenkilöiden eläkevelvoitteiden varmistamiseksi ITP2 järjestelyn mukaisesti. Vain uudet vuonna Suojausinstrumenttien rahasto 2022 2021

22.Eläkevelvoitteet

	2022	2021
Eläkevelka/-saaminen taseessa
Eläkevelvoitteet, etuuspohjaiset	12,4	37,4
Muut pitkäaikaiset eläkevelvoitteet	0,8	0,8
Eläkevelka (+)/-saaminen (-) taseessa	13,2	38,1

Konsernin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt muodostuvat emoyhtiön entisen toimitusjohtajan eläkevastuusta, mikä on rahastoimaton sekä Ruotsin eläkeohjelmasta, mikä on rahastoitu. Entiseen toimitusjohtajaan liittyvä yhtiön etuuspohjainen eläkesitoumus 31.12.2022 oli 2,4 miljoonaa euroa. Jäljellä oleva eläkevastuu liittyy Ruotsin eläkeohjelmaan. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille eri riskeille, kuten diskonttauskoron muutokset, palkkakehitys, inflaatio ja elinajanodote. Odotettu kontribuutio järjestelyihin vuonna 2023 on 5,8 miljoonaa euroa.

Ruotsin etuuspohjainen eläkejärjestely on ITP2 järjestely ja se perustuu loppupalkkaan. HKScanilla on Ruotsissa

1979 tai sitä ennen syntyneet toimihenkilöt voivat valita ITP2 järjestelyn. Eläkesäätiön hallituksessa on sekä työnantajan että työntekijöiden edustajia. Järjestelmän varat on sijoitettu eri rahastoihin säätiön hallituksen määrittelemän jaon mukaisesti. Ruotsalaiset yritykset voivat turvata uudet eläkevelvoitteet taseen varausten tai eläkerahastoavustusten kautta. Eläkevelvoitteeseen liittyen pitää ottaa vakuutus. Ruotsissa eläkejärjestelyihin sovelletaan erityistä eläkeveroa.

Yhteenveto etuuspohjaisista eläkevelvoitteista

	2022	2021
Velvoitteen nykyarvo	-75,0	-102,9
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	67,0	74,8
Erityinen eläkevero	-1,9	-6,8
Rahastoitujen eläkevelvoitteiden netto	-10,1	-35,1
Rahastoimattomat eläkevelvoitteet	-2,4	-2,3
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet yhteensä	-12,5	-37,4
Tuloslaskelman eläkekulu	2022	2021
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	-1,0	-1,1
Korkokulu	-1,9	-1,2
Korkotuotto	1,2	0,8
Erityinen eläkevero	-0,3	-0,3
Etuuspohjainen eläkekulu	-2,0	-1,9
Maksupohjainen eläkekulu	-27,8	-29,3
Kauden eläkekulu yhteensä, jatkuvat toiminnot	-29,8	-31,3
Laajan tuloslaskelman eläkekulut
Vakuutusmatemaattiset muutokset	14,8	3,0
Erityinen eläkevero	3,6	0,7
Tuloveron vaikutus	-3,8	-0,8

Seuraavat tiedot koskevat rahastoitua etuuspohjaista eläkevelvoitetta, joka konsernilla on Ruotsissa.

Laajan tuloslaskelman eläkekulut yhteensä (verojen jälkeen) 14,6 3,0

Velvoitteen nykyarvo	2022	2021
Saldo 1.1.	-102,9	-108,3
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	-1,0	-1,1
Korkokulu	-1,9	-1,2
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
- Taloudellisten oletusten muutosten vaikutus	25,1	0,4
- Kokemusperusteiset muutokset	-7,2	-0,5
Valuuttakurssierot	8,1	2,3
Maksusuoritukset	5,4	5,4
Velvoitteet yhteensä 31.12.	-75,0	-102,9
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	2022	2021
Saldo 1.1.	74,8	76,5
Korkotuotto	1,2	0,8
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät (kokemusperusteiset voitot)	-3,2	3,1
Valuuttakurssierot	-5,9	-1,6
Velvoitteen täyttämiset	-	-3,9
Varat yhteensä 31.12.	67,0	74,8

HKScan-konserni		66
Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset, %	2022	2021
Diskonttauskorko	3,65	1,65
Palkkojen nousu	2,30	2,45
Inflaatio	2	2,15
Henkilöstön vaihtuvuus	4	4
Elinajanodote	DUS 21	DUS 14
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen luokittelu, %	2022	2021
Korkorahastot	67,3	66
Oman pääoman ehtoiset intrumentit	25,3	27
Kiinteistörahastot	7,4	7

Herkkyysanalyysi 2022, vaikutus velvoitteisiin (+vähennys/-lisäys), mEUR

		Käytetty
	Muutos	arvo	Muutos
Diskonttauskorko	-0,50 %	3,65 %	0,50 %
	-4,5	-75,0	4,0
Palkkojen nousu	-0,50 %	2,30 %	0,50 %
	0,5	-75,0	-0,6
Inflaatio	-0,50 %	2,00 %	0,50 %
	3,7	-75,0	-4,1
Elinajanodote	-1 vuosi	DUS 14	1 vuosi
	3,0	-75,0	-3,0

Velvoitteen keskimääräinen kesto on 14 vuotta.

23.Varaukset

		1.1.2022 Muuntoerot	Varausten lisäykset	Käytetty tk:n aikana (-)	Varausten peruutukset	31.12.2022
Pitkäaikaiset varaukset	5,2	-	-	-0,1	-	5,1
Lyhytaikaiset varaukset	0,1	0,0	-	0,1	-	0,2
Yhteensä	5,2	0,0	0,0	0,1	0,0	5,3
			Varausten	Käytetty tk:n	Varausten

		1.1.2021 Muuntoerot	lisäykset	aikana (-)	peruutukset	31.12.2021
Pitkäaikaiset varaukset	5,2	-	-	0,0	-0,1	5,2
Lyhytaikaiset varaukset	3,5	0,0	0,0	-3,4	-	0,1

Vuonna 2020 on kirjattu lyhytaikaisiin varauksiin 3,3 miljoonaa euroa liittyen Tanskan veroviranomaisten päätökseen, jonka mukaan yhtiön tulisi maksaa takaisin aiemmin saatuja energiaverojen palautuksia. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että tällä hetkellä vireillä olevan asian lisäksi yhtiölle määrätään erikseen seuraamusmaksuja verotarkastuksen seurauksena. HKScan Denmark A/S on valittanut saadusta päätöksestä. Kirjattu summa on maksettu viranomaisille vuoden 2021 aikana.

Vuonna 2017 Rauman tuotantolaitoksen hankintamenon osana on kirjattu tontin ennallistamisvaraus 5,0 miljoonaa euroa pitkäaikaisiin varauksiin. Summa perustuu arvioon. Varaus sisältyy rakennuksen arvoon ja se poistetaan tontin vuokrasopimuksen aikana.

Oikeudelliset asiat

Jotkin konserniyhtiöistä ovat, ja hyvin todennäköisesti tulevat jatkossakin olemaan, osallisina erilaisissa oikeusprosesseissa ja tutkinnoissa, joita syntyy ajoittain. Näiden seurauksena konsernille voi aiheutua merkittäviä kustannuksia, joita vakuutussuoja ei välttämättä kata ja jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja maineeseen. Vaikka johto ei odotakaan minkään näistä oikeusprosesseista vaikuttavan olennaisen haitallisesti konsernin taloudelliseen asemaan, riita-asioihin liittyy olennaisesti lopputuloksen vaikea ennakoitavuus. Siksi konserni saattaa tulevaisuudessa olla tuomioistuinten päätösten kohteena tai osapuolena vaateita koskevissa sovintoratkaisuissa, joilla voi olla olennaisia haitallisia vaikutuksia konsernin toiminnan tulokselle ja rahavirroille.

24.Vieras pääoma

	2022	2021
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Korollinen
Joukkovelkakirjalaina	89,2	89,2
Rahalaitoslainat	148,8	12,5
Eläkelainat	2,1	4,3
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	92,0	102,5
Muut velat	1,8	1,6
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	333,9	210,1
Koroton
Muut velat	0,0	0,0
Johdannaiset	-	0,1
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma	0,0	0,2
Pitkäaikaiset varaukset	5,1	5,2
Laskennallinen verovelka	22,4	20,1
Eläkevelvoitteet	13,2	38,1
Pitkäaikainen vieras pääoma	374,6	273,6
LYHYTAIKAINEN KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA
Joukkovelkakirjalaina	-	39,3
Yritystodistus	14,8	75,2
Eläkelainat	2,1	2,1
Rahalaitoslainat	3,6	3,6
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	9,7	10,9
Muut velat	0,3	0,6
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	30,6	131,8

OSTOVELAT JA MUUT VELAT
Saadut ennakot	0,4	0,2
Ostovelat	138,3	140,5
Asiakashyvitykset	7,7	6,8
Siirtovelat
- Lyhytaikaiset korkovelat	3,0	2,0
- Jaksotetut henkilöstökulut	57,4	60,3
- Muut lyhytaikaiset siirtovelat	27,8	27,2
Johdannaiset	0,1	1,3
Muut velat	7,0	9,4
Ostovelat ja muut velat	241,6	247,5
Tuloverovelka	1,5	2,2
Lyhytaikaiset varaukset	0,2	0,1
Lyhytaikainen vieras pääoma	273,9	381,7
Vieras pääoma	648,5	655,3

Konsernin korollisten velkojen määrät (ilman vuokrasopimusvelkoja) ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:

	2022	2021
Alle 6 kk	-167,0	-91,4
6-12 kk	-4,4	-39,5
1-5 vuotta	-91,4	-95,7
Yli 5 vuotta	-	-1,9
Yhteensä	-262,8	-228,5

Korollisten nettovelkojen täsmäytyslaskelma

	2022	2021
Rahavarat	17,2	27,2
Likvidit sijoitukset	-0,9	0,2
Vuokrasopimukset vuoden kuluessa erääntyvät	-9,7	-10,9
Vuokrasopimukset yli vuoden kuluttua erääntyvät	-92,0	-102,5
Lainat - vuoden kuluessa erääntyvät (mukaan lukien luotolliset tilit)	-20,9	-120,9
Lainat - yli vuoden kuluttua erääntyvät	-241,9	-107,6
Korolliset nettovelat	-348,2	-314,5

	Muut varat			Rahoitukseen liittyvät velat
	Rahavarat/ luotoll. tilit	Likvidit sijoitukset	Vuokrasopi mukset vuoden kuluessa erääntyvät	Vuokrasopi mukset yli vuoden kuluttua erääntyvät	Lainat vuoden kuluessa erääntyvät	Lainat yli vuoden kuluttua erääntyvät	Yhteensä
Korolliset nettovelat 1.1.2021	46,8	0,0	-9,2	-26,4	-87,9	-222,8	-299,6
Rahavirrat	-19,5	0,2	11,3	-	-76,0	158,3	74,2
Hankinnat - vuokrasopimukset	-	-	-3,4	-85,9	-	-	-89,3
Siirrot erien välillä - vuokrasopimukset	-	-	-9,7	9,7	-	-	0,0
Siirrot erien välillä - lainat	-	-	-	-	43,1	-43,1	0,0
Valuuttakurssioikaisut	-	-	0,1	0,2	-	-	0,2
Korolliset nettovelat 31.12.2021	27,2	0,2	-10,9	-102,5	-120,9	-107,6	-314,5
Rahavirrat	-9,4	0,0	12,1	-	171,4	-205,6	-31,7
Hankinnat - vuokrasopimukset	-	-	-2,3	-7,4	-	-	-9,6
Siirrot erien välillä - vuokrasopimukset	-	-	-10,0	10,0	-	-	0,0
Siirrot erien välillä - lainat	-	-	-	-	-71,4	71,4	0,0
Valuuttakurssioikaisut	-	-	0,2	0,9	-	-	1,1
Myytävänä oleviksi luokitellut varat	-0,6	-1,0	1,2	6,9	-	-	6,5
Korolliset nettovelat 31.12.2022	17,2	-0,9	-9,7	-92,0	-20,9	-241,9	-348,2

25.Rahoitusriskien hallinta

HKScan-konsernin konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia kustannustehokkaasti konserniyritysten rahoituksen hankinnasta, likviditeetistä, rahavaroista, rahoitusriskien hallinnasta ja rahoittajasuhteista. Hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittää konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteet. Politiikkaa täydentävät erilliset toimintaohjeet sekä hyväksymiskäytännöt.

Rahoitusriskeillä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia epäsuotuisia muutoksia, joiden seurauksena yrityksen tuloksen kertyminen voi heikentyä tai rahavirrat voivat supistua. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksen keinoin suojata yhtiön suunniteltu tuloskehitys ja oma pääoma sekä turvata konsernin maksuvalmius kaikissa tilanteissa ja markkinaolosuhteissa.

Konsernin toiminnan ulkoinen rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty rahoitusosastolle, joka toimii konsernin talousjohtajan alaisuudessa. Konsernin rahoitusosasto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.

Riskienhallinnassa voidaan käyttää erilaisia instrumentteja, kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja ja hyödykejohdannaisia. Johdannaisia käytetään ainoastaan suojaustarkoituksiin, ei spekulatiivisesti. Konsernin tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääasiassa emoyhtiön kautta. Tytäryhtiöt eivät saa ottaa uutta ulkoista rahoitusta eivätkä antaa takausta tai panttia ilman emoyhtiön rahoitusosaston lupaa.

Valuuttariski

Konsernin kotimarkkina-alue muodostuu Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Baltian maista. Asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit. Lihatuotteet tuotetaan pääasiassa kotimarkkinoille, mikä vähentää konsernin valuuttariskiä.

Transaktioriski syntyy konserniyhtiöiden harjoittaessa ulkomaanrahan määräistä tuontia ja vientiä sekä konsernin ulkopuolelle että konsernin sisällä. Transaktioriskin hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta valuuttakurssien muutoksilta ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason vaihteluun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat myynti- ja ostosopimusten (tase-erät ja komittoidut rahavirrat) ja rahoitussopimusten rahavirroista sekä erittäin todennäköisistä ennustetuista rahavirroista, suojataan emoyhtiön

kanssa tehtävillä termiinisopimuksilla. Liiketoimintayksiköt raportoivat taseriskipositionsa, ennustetut ulkomaanvaluutan määräiset myynnit ja ostot ja suojausasteensa rahoitusosastolle säännöllisesti.

Rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöiden tulee suojata tase-erät kokonaan ja komittoidut rahavirrat välillä 50– 100 prosenttia. Lisäksi ennustetut, erittäin todennäköiset rahavirrat suojataan välillä 0–50 prosenttia enintään 12 kuukautta eteenpäin. Rahoitusosasto voi käyttää suojaavana instrumenttina valuuttatermiineitä, -optioita ja valuutanvaihtosopimuksia. Rahoitusosasto pyrkii suojaamaan merkittävät valuuttapositionsa kokonaan. Nämä muodostuvat kaupallisista positioista, ulkoisesta rahoituksesta ja sisäisestä rahoituksesta, joka annetaan tytäryhtiön kotivaluutassa. Kaikki avoimet termiinisopimukset erääntyvät vuoden sisällä. Kaikki suojausinstrumentit on tehty suojaustarkoituksessa mutta tällä hetkellä niihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Translaatioriski muodostuu tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen valuutta on muu kuin euro, oman pääoman konsolidoinnista perusvaluuttaan. Konsernin yhtiöiden merkittävimmät valuuttamääräiset omat pääomat ovat Ruotsin ja Tanskan kruunuina sekä Puolan zlotyinä. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat konsolidoitavan oman pääoman määrään, ja konsolidoinnissa syntyy kirjanpidollista oman pääoman muuntoeroa. Rahoitusosasto tunnistaa ja hallinnoi valuuttojen translaatioriskejä rahoituspolitiikan mukaisesti. HKScan-konserni ei nykyisin suojaudu translaatioriskiltä.

Konsernin ei-euromääräisten tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omat pääomat on esitetty alla olevassa taulukossa miljoonina euroina.

Nettosijoitukset

	2022	2021
Valuutta	Positio	Positio
SEK	89,5	93,9
PLN	12,6	9,8
DKK	6,2	6,4

Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Seuraavat merkittävimmät ulkomaan rahan (USD, NZD, SEK, JPY) määräiset nettopositiot muodostuvat myyntisaatavista, ostoveloista, korollisista lainoista ja saatavista, kassavaroista ja komittoiduista kaupallisista rahavirroista. Raportoitavat määrät muutettuna euroiksi raportointikauden päättymispäivän kurssiin ovat seuraavat:

	2022				2021
	USD	NZD	SEK	JPY	USD	NZD	SEK	JPY
Nettopositio ennen suojia	2,2	2,9	46,8	0,4	1,9	2,6	26,3	0,1
Tase-erien suojaukset	-0,9	-2,1	-43,7	-0,3	-1,0	-1,4	-23,9	-0,1
Komittoitujen erien suojaukset	0,0	-0,9	0,0	-0,1	-0,4	-0,9	-2,2	0,0
Avoin positio	1,4	-0,1	3,1	0,0	0,4	0,4	0,3	0,0

Seuraavassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Uuden-Seelannin dollariin, Ruotsin kruunuun ja Japanin jeniin verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin, velkoihin ja komittoituihin rahavirtoihin. Herkkyysanalyysissa otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. Nettosijoituksia ulkomaisiin yksiköihin ja niitä suojaavia instrumentteja ei ole sisällytetty herkkyysanalyysiin.

Valuuttojen osalta vaikutus johtuisi pääasiassa muutoksista vaihtokursseissa, joita sovelletaan ulkomaanrahan määräisiin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin.

	USD	NZD	SEK	JPY	USD	NZD	SEK	JPY
Muutosprosentti (+/-)	10,0	10,0	10,0	10,0	10,0	10,0	10,0	10,0
Vaikutus tulokseen ennen veroja	0,1	0,0	0,3	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0

Herkkyys valuuttariskeille laskettiin seuraavien oletusten perusteella: Laskennassa ei ole otettu huomioon ennustettuja vastaisia rahavirtoja, paitsi komittoidut rahavirrat. Analyysiin sisältyvät näiden positioiden kattamiseen käytettävät rahoitusinstrumentit, kuten termiinit.

Laskelma ja arviot jokseenkin mahdollisista muutoksista valuuttakursseissa perustuvat oletuksiin tavanomaisista markkina- ja liiketoimintaolosuhteista.

Korkoriski

Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille korollisten velkojen kautta. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkokulujen vaihtelua tuloslaskelmassa, minimoida velanhoitokustannukset ja parantaa ennustettavuutta. Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä, sillä kyseiset sijoitukset pyritään pitämään vähäisinä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.

Korkoriskiä mitataan koron liikkeiden vaikutuksella ennustettuun kokonaisvelkaan.

Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Yritys voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää korkojohdannaisia päästäkseen rahoituspolitiikan mukaiseen tulokseen. Politiikan tavoitteena on pitää lainojen korkosidonnaisuusaika 12 ja 48 kuukauden välillä. Tilinpäätöshetkellä korkosidonnaisuusaika oli 13 kuukautta.

Konserni seuraa ja analysoi korkoriskiä säännöllisesti. Konserni on määritellyt herkkyysrajat korkojen liikkeille. Nettorahoituskulujen herkkyys yhden prosenttiyksikön korkojen muutokselle muiden tekijöiden pysyessä ennallaan oli tilinpäätöshetkellä korkojen nousulle noin -2,7 (-0,8) miljoonaa euroa ja korkojen laskulle noin 2,7 (- 1,0) ennen veroja seuraavien 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi on laadittu tilinpäätöshetken korollisten velkojen ja korkojohdannaisten määrien ja maturiteettien perusteella.

Rahoitussopimusten vastapuoliriski

Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Vastapuolina käytetään konsernin rahoittajapankkeja aina kun se on mahdollista sekä joitakin muita toimijoita. Kassavaroja voidaan sijoittaa pankkitalletuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin, kuntatodistuksiin, erikseen määritettyjen, pääasiassa Nasdaq Helsingin päälistalla noteerattujen yritysten yritystodistusohjelmiin sekä tiettyihin valtio-omisteisiin yhtiöihin. Sijoitustoiminnan vähäisyyden vuoksi vastapuoliriski ja hintariski tästä toiminnasta eivät ole merkittäviä.

Hyödykeriski

Konserni altistuu hyödykeriskeille, jotka liittyvät hyödykkeen saatavuuteen ja hinnanvaihteluihin. Liha-raakaaineiden lisäksi fyysinen sähkönkulutus on yksi konserniyhtiöiden merkittävimmistä hyödykeriskeistä. Tytäryhtiöt voivat suojautua sähkön markkinahintojen ja muiden hyödykehintojen vaihtelua vastaan hankkimalla kiinteähintaisia tuotteita tai tekemällä johdannaissopimuksia rahoitusosaston kanssa. Hyödykeriskien hallinnassa yhtiöt voivat käyttää apunaan ulkoisia toimijoita.

Konserni käyttää sähkötermiinejä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa energiakustannusten tasaamiseen. Sähkötermiinit eivät johda fyysisen sähkön toimitukseen, vaan ainoastaan kiinteän ja vaihtuvan hinnan välinen erotus realisoituu kassavirtana. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä siten, että lähimmän vuoden suojausaste pidetään 50 %:n ja 100 %:n välillä ja sitä seuraavien vuosien ajan mukaan alenevalla suojausasteella. Sähkötermiinien 250 GWH:n nimellismäärästä 118 GWh kohdistuu alle 12 kuukauden periodille. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten osalta arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Sähköjohdannaisten maturiteettitaulukko on esitetty myöhemmin tässä liitetiedossa. markkinahinnan muutos ja alle 12 kuukauden kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus oletetaan tulevan 2022 2021

Herkkyysanalyysin laskennassa on oletettu vuotuinen sähkönkulutus olevan noin 261 GWh. Sähkön

tulokseen ja yli 12 kuukauden kuluttua erääntyvien johdannaisten taseeseen. Jos sähkön markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän tasosta +/- 10 prosenttiyksikköä, tulosvaikutus olisi seuraava ennen veroja laskettuna:

Sähkö – vaikutus tuloslaskelmaan	+/- 0,3	+/- 0,4
Sähkö – vaikutus omaan pääomaan (hinta + 10 %)	-14,8	-4,8
Sähkö – vaikutus omaan pääomaan (hinta - 10 %)	-15,8	-5,8

Luottoriski

Konsernin rahoituspolitiikassa ja siihen liittyvissä ohjeistuksissa määritellään asiakkaiden sekä sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Rahoitusosasto vastaa konsernin luotonhallintaan liittyvien periaatteiden määrittelystä, luottopolitiikan päivittämisestä ja konsernin tytäryhtiöiden ohjeistamisesta luotonhallinnan osalta.

Luottoriski aiheutuu siitä, että asiakas ei välttämättä pysty täyttämään maksuvelvoitteitaan. Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat laajalle asiakaskunnalle, ja merkittävimpiä asiakkaita ovat eri markkina-alueiden kaupan keskusliikkeet. Asiakkaiden luottokelpoisuutta, maksukäyttäytymistä ja luottolimiittejä seurataan järjestelmällisesti. Pääperiaatteena on, että kaikelle myönnetylle luotolle vaaditaan jonkinlainen vakuus. Se voi olla luottovakuutus, pankkitakaus tai vakuustalletus. Konserni altistuu lisäksi vähäiselle luottoriskille rahoittaessaan alkutuotannon sopimustuottajien investointeja.

Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä oli -1,0 (-0,5) miljoonaa euroa. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakautuma on esitetty liitetiedossa 18.

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää mm. laatimalla ja analysoimalla rahavirtaennusteita. Konsernilla tulee olla riittävä maksuvalmius kaikissa tilanteissa, niin että sillä katetaan lähitulevaisuuden tarpeet sekä liiketoiminnassa että rahoituksessa.

Rahoituksen saatavuus varmistetaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja rahoitusinstrumenttien suhteen. Rahavarat pyritään yleisesti pitämään vähäisinä. Konsernilla on pankkeja sitovia valmiusluottojärjestelyjä, pankkilainoja, shekkitililimiittejä sekä lyhytaikainen, 200 miljoonan euron suuruinen suomalainen yritystodistusohjelma. Maksuvalmiusriskiä hallitaan pitämällä pitkäaikainen likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen likviditeettitarpeen. Konsernin likviditeettivaranto sisältää kassavarat, rahamarkkinasijoitukset sekä pitkäaikaiset nostamattomat sitovat valmiusluottolimiitit. Konsernin lyhytaikaiseen likviditeettitarpeeseen luetaan lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset seuraavien 12 kuukauden aikana, odotetut osingot sekä erikseen määritelty strateginen likviditeettitarve, jossa huomioidaan juoksevan liiketoiminnan tarpeet. ovat voimassa kaupan toteutumiseen asti, mutta päättyvät viimeistään 1.1.2024. Väliaikainen Milj. euroa 2022 2021

Konsernin maksuvalmius, rahoitusprofiili ja maturiteettirakenne säilyivät tyydyttävänä vuoden 2022 aikana. Sitovien valmiusluottojen määrä 31.12.2022 oli 145,0 (100,0) miljoonaa euroa, joista nostettuna oli 100,0 (0,0) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla oli muita käyttämättömiä shekkitili- ym. limiittejä 17,2 (17,4) miljoonaa euroa. Shekkitililimiittisopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Yhtiön 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 15,0 (75,5) miljoonaa euroa. Kassavarat olivat 17,2 (27,2) miljoonaa euroa. Lokakuun alussa yhtiö sopi 45,0 miljoonan euron korotuksesta valmiusluottoihin, mikä erääntyy 30.6.2023. Katsauskauden jälkeen rahoittajien kanssa on sovittu korotuksen voimassaoloajan pidentämisestä helmikuun loppuun 2024.

Konsernin nostettujen lainojen keskimääräinen korkoprosentti (järjestelypalkkiot mukaan lukien) oli tilinpäätöshetkellä 4,4 (3,7) prosenttia.

nettovelkaantumisasteen raja on 140 prosenttia pankkilainoille ja 145 prosenttia joukkovelkakirjalainalle. Vuoden 2022 lopussa nettovelkaantumisaste oli 124,4 prosenttia. Baltian liiketoiminnan kaupan toteutuessa nettovelkaantumisasteen raja laskee 15 prosenttiyksiköllä, ja samassa yhteydessä konsernin nettovelkaantumisaste alenee vastaavasti.

Konsernin luottolimiittisopimusten määrä tyypeittäin:

Ohjelman koko	Käytössä	Vapaana
17,2	0,0	17,2
145,0	100,0	45,0
162,2	100,0	62,2

Ohjelman koko	Käytössä	Vapaana
17,4	0,0	17,4
100,0	0,0	100,0
117,4	0,0	117,4

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusvelat jaoteltuina jäljellä olevien sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisesti tilinpäätöspäivänä. Taulukossa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja.

Maturiteettianalyysi koskee vain rahoitusinstrumentteja, joten se ei sisällä lakisääteisiä velkoja. Luvut sisältävät myös rahoitusvelkojen koron ja lainamarginaalin.

31.12.2022 Rahoitusvelkojen maturiteetti

		Kassavirrat
	Tasearvo	yhteensä	Kassavirta
Luottotyyppi	31.12.2022		2023	2024	2025	2026	2027	>2027
Joukkovelkakirjalainat	89,4	100,7	4,5	4,5	2,3	89,4	-	-
Pankkilainat	152,2	155,9	6,9	43,4	103,8	1,8	-	-
Eläkelainat	4,3	4,3	2,2	2,2	-	-	-	-
Yritystodistusohjelma	14,8	15,0	15,0	-	-	-	-	-
Vuokrasopimusvelat	101,7	147,1	13,9	12,5	11,4	10,6	8,4	90,4
Muut lainat	2,1	2,2	0,4	0,3	0,4	0,7	0,4	-
Ostovelat ja muut velat	241,6	241,6	241,6	-	-	-	-	-
Yhteensä	606,1	666,8	284,5	62,8	117,8	102,5	8,8	90,4

Rahoitusvelkojen maturiteetti

		Kassavirrat
	Tasearvo	yhteensä	Kassavirta
Luottotyyppi	31.12.2021		2022	2023	2024	2025	2026	>2026
Joukkovelkakirjalainat	128,6	145,4	45,1	4,5	4,5	91,3	-	-
Pankkilainat	16,3	16,7	3,8	3,7	3,7	3,7	1,8	-
Eläkelainat	6,4	6,5	2,2	2,2	2,2	-	-	-
Yritystodistusohjelma	75,2	75,2	75,2	-	-	-	-	-
Vuokrasopimusvelat	113,4	159,8	15,6	13,6	12,0	11,0	10,3	97,3
Muut lainat	2,0	2,3	0,5	0,2	0,3	0,4	0,4	0,4
Ostovelat ja muut velat	245,8	245,8	245,8	-	-	-	-	-
Yhteensä	587,7	651,6	388,0	24,2	22,7	106,4	12,5	97,7

31.12.2021
Rahoitusvelkojen maturiteetti
		Kassavirrat
	Tasearvo	yhteensä			Kassavirta
Luottotyyppi	31.12.2021		2022	2023	2024	2025	2026	>2026
Joukkovelkakirjalainat	128,6	145,4	45,1	4,5	4,5	91,3	-	-
Pankkilainat	16,3	16,7	3,8	3,7	3,7	3,7	1,8	-
Eläkelainat	6,4	6,5	2,2	2,2	2,2	-	-	-
Yritystodistusohjelma	75,2	75,2	75,2	-	-	-	-	-
Vuokrasopimusvelat	113,4	159,8	15,6	13,6	12,0	11,0	10,3	97,3
Muut lainat	2,0	2,3	0,5	0,2	0,3	0,4	0,4	0,4
Ostovelat ja muut velat	245,8	245,8	245,8	-	-	-	-	-
Yhteensä	587,7	651,6	388,0	24,2	22,7	106,4	12,5	97,7
Seuraavassa taulukossa on esitetty johdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot (milj. euroa). Johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden aikana lukuun ottamatta korko- ja hyödykejohdannaisia, joiden erääntyminen on esitetty erikseen.
	2022	2022	2022		2021	2022		2021
	Positiivinen Negatiivinen		Käypä		Käypä
	käypä	käypä	arvo		arvo	Nimellis-		Nimellis
	arvo	arvo	netto		netto	arvo		arvo
Korkojohdannaiset	0,3	-	0,3		-1,1	48,5		74,1
erääntyi 2022	-	-	-		-0,5		-	44,5
erääntyy 2023	0,1	-	0,1		-0,6	28,5		29,6
erääntyy 2024	0,1	-	0,1		-	10,0		-
erääntyy 2025	0,1	-	0,1		-	10,0		-
erääntyy 2026	-	-	-		-		-	-
erääntyy >2026	-	-	-		-		-	-
josta rahavirran
suojausinstrumenteiksi
määritetty	-	-	-		-		-	-
Valuuttajohdannaiset	0,8	0,0	0,7		0,2	91,8		72,7
josta nettosijoituksen
suojausinstrumenteiksi
määritetty	-	-	-		-		-	-

Hyödykejohdannaiset	27,5	-3,7	23,8		7,0	-1,7		13,0
erääntyi 2022	-	-	-		5,3		-	5,7
erääntyy 2023	17,7	-2,6	15,0		1,3	-0,6		5,0
erääntyy 2024	6,8	-0,7	6,1		0,3	-0,9		1,7
erääntyy 2025	3,0	-0,3	2,6		0,0	-0,2		0,6
erääntyy 2026	-	-	-		-		-	-
josta rahavirran
suojausinstrumenteiksi
määritetty	27,5	-3,7	23,8		7,0	-1,7		13,0
Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa Rahavirran suojauksiksi määritettyjen hyödykejohdannaisten käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet verojen jälkeen 15,2 (7,4) miljoonaa euroa kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Suojattujen, erittäin todennäköisten liiketoimien arvioidaan toteutuvan eri ajankohtina seuraavien 60 kuukauden aikana.

Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa

Suojausinstrumenttien rahastoon kertyneet voitot ja tappiot siirretään luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu liiketapahtuma vaikuttaa voittoon tai tappioon. Tehoton osuus hyödykeriskin suojauksesta 0,0 (0,0) miljoonaa euroa, on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin tuloslaskelmassa.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja mahdollistamalla orgaaninen ja rakenteellinen kasvu. Optimaalinen pääomarakenne tuottaa myös pienemmät pääoman kustannukset.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan ohjaamalla liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää sekä tuloksen, osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi myös päättää omaisuuserien myynnistä velkojen vähentämiseksi.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (net gearing ratio). Omavaraisuusaste tarkoittaa oman pääoman suhdetta taseen loppusummaan. Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka jaetaan omalla pääomalla. Korollisiin nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettynä rahavaroilla ja korollisilla lainasaamisilla.

Tilinpäätöshetken omavaraisuusaste on 28,8 prosenttia. Nettovelkaantumisasteen osalta virallinen taloudellinen tavoite on alle 100 prosenttia. Nettovelkaantumisaste oli tilinpäätöshetkellä 124,4 prosenttia.

Nettovelkaantumisaste	2022	2021
Korolliset velat	364,5	341,9
Korolliset lyhytaikaiset saamiset	0,0	0,0
Rahat ja pankkisaamiset	17,2	27,2
Korollinen nettovelka	347,2	314,5
Oma pääoma	279,1	330,5
Nettovelkaantumisaste	124,4 %	95,2 %

26.Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista

Rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja.

Muut osakkeet ja osuudet

Muut osakkeet ja osuudet sisältävät omistuksia listaamattomissa yhtiöissä, ja ne arvostetaan hankintamenoon, sillä sen arvioidaan olevan asianmukainen arvio käyvästä arvosta.

Johdannaiset

Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Jos käytetään vastapuolen hintanoteerausta, konserni laatii myös oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.

Pankkilainat

Velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta raportointikauden päättymispäivänä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta (lainamarginaalista).

Joukkovelkakirjalainat

Joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot pohjautuvat markkinanoteerauksiin.

Rahoitusleasingvelat

Käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien vuokrasopimusten korkoa.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.

Ostovelat ja muut velat

Ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista. Käyvät arvot raportointikauden lopussa.

	31.12.2022	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
- Kaupankäyntiarvopaperit	-	-	-	-
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	0,3	-	0,3	-
- Valuuttajohdannaiset	0,8	-	0,8	-
- Hyödykejohdannaiset	27,5	-	27,5	-
jos t a rahavirran s uojaus las k ennas s a	27,5	-	27,5	-
Yhteensä	28,6	0,0	28,6	0,0
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	-	-	-	-
- Valuuttajohdannaiset	0,0	-	0,0	-
- Hyödykejohdannaiset	-3,7	-	-3,7	-
jos t a rahavirran s uojaus las k ennas s a	-3,7	-	-3,7	-
Yhteensä	-3,7	0,0	-3,7	0,0

	31.12.2021	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
- Kaupankäyntiarvopaperit	-	-	-	-
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	-	-	-	-
- Valuuttajohdannaiset	0,4	-	0,4	-
- Hyödykejohdannaiset	7,0	-	7,0	-
jos t a rahavirran s uojaus las k ennas s a	7,0	-	7,0	-
Yhteensä	7,4	0,0	7,4	0,0
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset	-1,1	-	-1,1	-
- Valuuttajohdannaiset	-0,2	-	-0,2	-
- Hyödykejohdannaiset	-	-	-	-
jos t a rahavirran s uojaus las k ennas s a	-	-	-	-
Yhteensä	-1,3	0,0	-1,3	0,0

Tason 1 instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilla noteerattuihin hintoihin. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti (hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksyttävissä arvostusmalleissa.

27.Ehdolliset velat ja varat sekä hankintasitoumukset

Vakuudet ja vastuusitoumukset	2022	2021
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä	39,5	-

Omasta velasta
Annetut pantit	61,5	-
Muiden puolesta
Takaukset	1,1	4,6
Muut sitoumukset	1,5	1,7
Leasing- ja vuokravastuut
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut	0,2	0,2
1-5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut	0,0	0,0
Yli 5 vuoden päästä erääntyvät leasingvastuut	0,0	0,0
Yhteensä	2,8	6,5

28.Lähipiiriliiketoimet

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös konsernin emoyhtiön emoyhteisön (LSO Osuuskunta) hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet, konsernin hallituksen jäsenet, konsernin toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja heidän läheiset perheenjäsenensä sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Konserni pyrkii liiketoimia tehdessään asettamaan kaikki osapuolet tasavertaiseen asemaan.

HKScan Oyj:n pääomistaja LSO Osuuskunta on noin 900 suomalaisen lihantuottajan yhteisö. Osuuskunnan tehtävänä on tukea jäsentensä lihantuotantoa ja markkinointia käyttämällä omistajavaltaa HKScanissa. HKScankonserni toimii puhtaasti markkinahintaperiaatteilla hankkiessaan liharaaka-aineensa.

Konserni on maksanut LSO:lle tonttivuokraa 34 (34) tuhatta euroa. Vuodesta 2022 alkaen konserni on maksanut LSO:lle alkutuotantoon liittyvistä palveluista 30 (0) tuhatta euroa. Lisäksi konserni veloitti LSO:lta toimistopalveluista 40 (40) tuhatta euroa sekä vuodesta 2022 alkaen LSO:n jäsenyyteen liittyvistä palveluista 27 (0) tuhatta euroa. Osapuolilla on 5 miljoonan euron luottolimiittisopimus molempiin suuntiin. Tähän liittyen konsernilla oli vuoden lopussa saamista 1,6 (4,2) miljoonaa euroa. Konserni sai saldolle korkotuottoa vuodelta 69 (21) tuhatta euroa. Limiitin korko on HKScanin rahoituskustannuksen mukainen. Konsernin hallituksessa ja sen emoyhteisön LSO Osuuskunnan hallintoneuvostossa ja hallituksessa olevien henkilöiden eläinmyynnit konsernille olivat 21,3 (18,0) miljoonaa euroa. Kyseisten henkilöiden eläinostot konsernilta olivat 5,1 (4,3) miljoonaa euroa.

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 4. Lisäksi konsernin hallituksen ja johdon palkkioista löytyy lisätietoja konsernin verkkosivuilla (www.hkscan.com) julkaistavasta vuoden 2022 palkka- ja palkkioselvityksestä.

Muuten lähipiirihenkilöt eivät ole olennaisessa liikesuhteessa yhtiöön.

	Omistus	Osuus ääni
Tytäryhtiöosakkeet	osuus %	vallasta %
Konsernin emoyhtiön omistamat
HKScan Finland Oy, Suomi	100,00	100,00
HKScan Sweden AB, Ruotsi	100,00	100,00
HKScan Denmark A/S, Tanska	100,00	100,00
AS HKScan Estonia, Viro	100,00	100,00
UAB HKScan Lietuva, Liettua	100,00	100,00
AS HKScan Latvia, Latvia	99,87	99,87
HKScan Finland Oy:n omistamat
Kivikylän Kotipalvaamo Oy, Suomi	49,00*	49,00*
Lihatukku Harri Tamminen Oy, Suomi	49,00*	49,00*
Paimion Teurastamo Oy, Suomi	100,00	100,00
Boltsi Oy, Suomi	48,00*	48,98*
Jokisen Eväät Oy, Suomi	97,00	97,00
Kasviskonttori Oy, Suomi	80,00	80,00

HKScan-konserni
AS HKScan Estonian omistamat
Rakvere Farmid AS, Viro	100,00	100,00
HKScan Sweden AB:n omistamat
HKScan Real Estate AB, Ruotsi	100,00	100,00
HKScan International AB, Ruotsi**	100,00	100,00
HKScan Poland Sp.zo.o, Puola	100,00	100,00
HKScan Real Estate AB:n omistamat
HKScan Real Estate Halmstad AB, Ruotsi	100,00	100,00
HKScan Denmark A/S:n omistamat
Kreatina A/S, Tanska**	100,00	100,00
* Määräysvalta perustuu osakassopimukseen / hallituksen valintaan. ** Lepäävä
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	Omistus osuus %	Osuus ääni vallasta %
Konsernin emoyhtiön omistamat
Nordic Lotus Food Co. Ltd, Kiina*	17,50	17,50
HKScan Finland Oy:n omistamat
Länsi Kalkkuna Oy, Suomi*	50,00	50,00
Pakastamo Oy, Suomi	50,00	50,00
Honkajoki Oy, Suomi*	50,00	50,00
Finnpig Oy, Suomi	50,00	50,00
Oy LHP Bio-Carbon LTD, Suomi	24,24	24,24
DanHatch Finland Oy, Suomi	10,00	10,00
Mäkitalon Maistuvat Oy, Suomi	24,90	24,90
HKScan Sweden AB:n omistamat
AB Tillväxt for svensk animalieproduktion, Ruotsi	12,50	12,50
Svenska Köttforetagen AB, Ruotsi	23,52	23,52
Scandinavian Aquasystems AB, Ruotsi	11,15	11,15
HKScan Denmark A/S:n omistamat
Tican-Rose GmbH, Saksa	50,00	50,00
Farmfood A/S, Tanska	33,30	33,30

* Yhteisyritys

Konserni harjoittaa osakkuus- ja yhteisyritysten kautta liiketoimintaa mm. harjoittamalla teurastusta, leikkuuta, lihan jatkojalostusta ja käyttämällä vuokraus-, jätteiden hävittämis-, tutkimus- ja neuvontapalveluita. Kaikki kaupalliset sopimukset neuvotellaan markkinaehtoisesti.

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat	2022	2021
Myynnit osakkuusyrityksille	14,9	9,8
Eläinmyynnit lähipiirille	5,1	4,3
Ostot osakkuusyrityksiltä	45,4	37,0
Eläinostot lähipiiriltä	21,3	18,0
Avoimet saldot 31.12.	2022	2021
Myyntisaamiset ja muut saamiset osakkuusyrityksiltä	2,0	1,7
Ostovelat ja muut velat osakkuusyrityksille	3,5	3,4

29.Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia

Ei mainittavia tapahtumia.

Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1. -31.12.

(EUROA )

	Liite	2022	2021
Liiketoiminnan muut tuotot	1.	26 836 120,97	29 424 742,14
Henkilöstökulut	2.	-9 530 303,16	-11 139 125,77
Poistot ja arvonalentumiset	3.	-279 286,00	-325 039,00
Liiketoiminnan muut kulut	4.	-19 394 550,93	-19 104 130,50
Liiketulos		-2 368 019,12	-1 143 553,13
Rahoitustuotot ja –kulut	5.	-11 521 517,42	-4 346 565,79
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-13 889 536,54	-5 490 118,92
Tilinpäätössiirrot	6.	-14 180,00	18 722,00
Tuloverot	7.	43 442,25	-361 181,26
Tilikauden voitto/tappio		-13 860 274,29	-5 832 578,18

Emoyhtiön tase 31.12.

(EUROA )

	Liite	31.12.2022	31.12.2021
VASTAAVAA
Aineettomat hyödykkeet	8.	209 466,00	466 692,00
Aineelliset hyödykkeet	8.	1 322 370,12	1 233 757,74
Sijoitukset	8.	437 079 764,25	448 271 241,04
Pysyvät vastaavat		438 611 600,37	449 971 690,78
Pitkäaikaiset saamiset	9.	281 036 336,42	248 390 369,90
Laskennallinen verosaaminen	9.	10 188 026,30	10 114 272,44
Lyhytaikaiset saamiset	10.	11 707 812,61	12 962 247,56
Rahat ja pankkisaamiset		12 436 273,05	20 834 197,21
Vaihtuvat vastaavat		315 368 448,38	292 301 087,11
Vastaavaa		753 980 048,75	742 272 777,89
VASTATTAVAA
Osakepääoma	11.	66 820 528,10	66 820 528,10
Ylikurssirahasto	11.	73 420 363,20	73 420 363,20
Omat osakkeet	11.	-4 083 425,45	-4 762 908,54
SVOP rahasto	11.	216 034 039,79	215 386 544,79
Muut rahastot	11.	4 931 656,91	4 931 656,91
Edellisten tilikausien voitto	11.	66 618 991,89	77 024 252,60
Tilikauden voitto/tappio	11.	-13 860 274,29	-5 832 578,18
Oma pääoma		409 881 880,15	426 987 858,88
Tilinpäätössiirtojen kertymä	12.	52 471,00	38 291,00
Pakolliset varaukset	13.	2 350 525,00	2 298 129,00
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	14.	266 604 969,59	132 864 674,05
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma	14.	1 426 245,00	2 530 694,76
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	15.	62 496 759,99	166 800 554,71
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma	15.	11 167 198,02	10 752 575,49
Vieras pääoma		341 695 172,60	312 948 499,01
Vastattavaa		753 980 048,75	742 272 777,89

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

(TUHATTA EUROA)

	2022	2021

Liikevoitto	-2 368	-1 144
Poistot ja arvonalentumiset	279	325
Varausten muutos	52	-194
Käyttöpääoman muutos	-483	-445
Korkotuotot ja -kulut	4 597	-240
Saadut osingot	4 743	9 875
Verot	-30	-22
Liiketoiminnan rahavirta	6 790	8 156
Muiden osakkeiden ja osuuksien ostot	-171	-104

Muun käyttöomaisuuden ostot	-1 117	-1 743
Muun käyttöomaisuuden myynnit	1 006	1 338
Lainasaamisten lisäys/ vähennys	-42 303	61 375
Investointien rahavirta	-42 585	60 866
Rahavirta ennen rahoitusta	-35 795	69 022
Lainojen nostot	139 500	92 800
Lainojen takaisinmaksut	-108 219	-181 141
Maksetut osingot	-3 884	-2 929
Rahoituksen rahavirta	27 397	-91 270
Rahavarojen muutos	-8 398	-22 248
Rahavarat 1.1.	20 834	43 082
Rahavarat 31.12.	12 436	20 834

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Yhteisön perustiedot

HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Turku.

HKScan Oyj:hin kuuluu konsernin johto ja konsernihallinto.

HKScan Oyj:n A-osake on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.

HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin. LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.

Jäljennös HKScan Oyj:n tilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön rekisteröidystä osoitteesta Lemminkäisenkatu 48, 20520 Turku.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomessa voimassa olevaa kirjanpitolainsäädäntöä (FAS). HKScankonsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS, International Financial Reporting Standards) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2022 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.

Emoyhtiön tuloslaskelma ja tase esitetään euroina ja rahoituslaskelma sekä liitetiedot tuhansina euroina.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot tehdään tasapoistoina hyödykkeen odotetun käyttöajan puitteissa. Aineettomat hyödykkeet poistetaan 5-10 vuodessa ja aineelliset hyödykkeet 2-10 vuodessa. Sijoitukset tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja muut osakkeet ja osuudet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin päätöskurssin mukaan. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Johdannaissopimukset

HKScan Oyj tekee kaikki ulkoiset johdannaissopimukset konsernille. Tytäryhtiöitä varten tehdyt johdannaiset vyörytetään eteenpäin konsernin sisäisillä johdannaissopimuksilla. Tästä johtuen HKScan Oyj:llä on kaikki konsernin ulkoiset johdannaissopimukset ja nämä ovat osin emoyhtiön ja osin tytäryhtiöiden tarpeisiin.

Valuuttamääräiset avoimet johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Suojauslaskentaa ei sovelleta ja kaupallisia virtoja suojaavien valuuttatermiinien arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin ja rahoituseriä suojaavien valuuttatermiinien arvon muutokset tuloslaskelmaan rahoituksen kurssivoittoihin ja -tappioihin.

Hyödykejohdannaiset liittyvät kaikki tytäryhtiöihin ja konsernin sisäiset johdannaissopimukset on tehty. Näistä ei muodostu tulosvaikutusta sillä johdannaisista aiheutuva kassavirta eliminoituu tytäryhtiöille tehdyistä konsernin sisäisistä johdannaisista. Suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaisten käyvät arvot netotetaan taseessa ja ne esitetään liitetiedoissa.

Korkojohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa siltä osin kuin johdannaiset suojaavat emoyhtiön korkoriskiä. Johdannaisten käyvät arvot kirjataan taseeseen ja muutokset käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelman

rahoituseriin. Vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten realisoitunut voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa rahoituserissä. Suojauslaskentaa ei myöskään sovelleta ulkoisiin koronvaihtosopimuksiin, jotka liittyvät tytäryhtiöihin, tai konsernin sisäisiin johdannaisiin. Tulosvaikutus eliminoituu konsernin sisäisestä johdannaisesta johtuen. Näiden johdannaisten käyvät arvot netotetaan taseessa ja ne esitetään liitetiedoissa.

Eläkejärjestelyt

HKScan Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.

Johdon eläkesitoumukset ja irtisanomiskorvaukset

Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, luontoiseduista sekä mahdollisesta kannustepalkkiosta yhtiön palkkiojärjestelmän mukaisesti. Toimitusjohtajasopimuksen mukaan yhtiöllä ja toimitusjohtajalla on oikeus irtisanoa toimitusjohtajasopimus kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli yhtiö päättää toimitusjohtajasopimuksen, toimitusjohtajalle maksetaan 12 kuukauden kuukausipalkkaa vastaava rahasumma irtisanomisajan palkan lisäksi.

Tarkemmat tiedot johdon palkitsemisesta löytyvät konsernin liitetiedosta numero 4.

Tuloverot

Tuloveroihin ja laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita siten kuin se on mahdollista Suomen tilinpäätöskäytäntöjen mukaan. Poistoeron laskennallinen verovelka ilmoitetaan liitetietona.

Vuokrasopimukset

Kaikki leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat leasingsopimuksiin perustuvat leasing-maksut on esitetty tilinpäätöksen vastuissa.

Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tilinpäätössiirtoja on poistoeron muutos. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen erotuksen muutos esitetään tilinpäätössiirtona tuloslaskelmassa, ja suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen kertynyt erotus esitetään taseessa tilinpäätössiirtojen kertymänä.

Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot

(TUHATTA EUROA)

	2022	2021
1. Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä
Liiketoiminnan muut tuotot	26 836	29 425
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	26 836	29 425
2. Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-6 841	-9 150
Eläkekulut	-1 352	-1 516
Muut henkilösivukulut	-1 337	-473
Henkilöstökulut	-9 530	-11 139
Toimitusjohtajat ja toimitusjohtajan sijaiset	1 841	863
Hallituksen jäsenet	470	455
Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut yhteensä	2 311	1 318
Henkilöstö keskimäärin	62	90
3. Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä vastaavista ja liikearvosta	-279	-325
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-279	-325
4. Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat	-1 555	-1 207
Käyttöom. luovutustappiot pysyvistä vastaavista	-	-69
Luovutustappiot pysyvistä vastaavista	0	-69
Tilintarkastusmenot, varsinainen tilintarkastus	-151	-104
Tilintarkastusmenot, muut asiantuntijapalvelut	-23	-76
Tilintarkastusmenot	-174	-180
Vapaaehtoiset henkilöstökulut	-1 096	-1 070
Energia	-158	-114
Kunnossapito	-44	-67
Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut	-711	-481
Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut	-13 031	-14 071
Muut kulut	-2 626	-1 845
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-19 395	-19 104

5. Rahoitustuotot ja –kulut

Rahoitustuotot
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	23 715	9 875
Tuotot osuuksista	23 715	9 875
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	15 417	14 127
Korkotuotot muilta	119	103
Korkotuotot	15 536	14 230
Muut rahoitustuotot muilta	7 495	2 881
Muut rahoitustuotot	7 495	2 881
Rahoitustuotot yhteensä	46 746	26 986
Rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille	-236	-134
Korkokulut muille	-12 513	-10 357
Korkokulut	-12 749	-10 491
Realisoitumattomat voitot /tappiot käypään arvoon arvostuksesta	1 002	1 570
Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentuminen	-35 957	-
Muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille	-	-15 000
Osakkuusyhtiöosakkeiden arvonalentuminen	-405	-
Muut rahoituskulut muille	-10 159	-7 412
Muut rahoituskulut	-46 521	-22 412
Rahoituskulut yhteensä	-58 268	-31 333
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	-11 522	-4 347

Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentuminen johtuu Baltian liiketoimintayksikön sovitusta myynnistä. Tytäryhtiöosakkeet on arvostettu velattomaan 83,2 miljoonan euron kauppahintaan. Lisää tietoa aiheesta on konsernin myytävinä olevien varojen ja velkojen sekä lopetettujen toimintojen liitetiedossa numero 20.

Muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille sisältää vuonna 2021 15 miljoonaa euroa velan anteeksiantoa Tanskan tytäryhtiölle sen pääomittamiseksi.

6. Tilinpäätössiirrot

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)	-14	19
Tilinpäätössiirrot yhteensä	-14	19
7. Välittömät verot
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos	73	-340
Muut välittömät verot	-30	-21
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	43	-361

Emoyhtiön taseen liitetiedot

(TUHATTA EUROA)

8. Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 2022		Muut pitkä
	Aineettomat	vaikutteiset
	oikeudet	menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4 003	661	4 664
Hankintameno 31.12.	4 006	661	4 667
Kertyneet poistot 1.1.	-3 536	-661	-4 197
Tilikauden poisto	-260	-	-260
Kertyneet poistot 31.12.	-3 796	-661	-4 457
Kirjanpitoarvo 31.12.	210	0	210
Aineettomat hyödykkeet 2021		Muut pitkä
	Aineettomat	vaikutteiset
	oikeudet	menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 890	661	4 551
Lisäykset	113	-	113
Hankintameno 31.12.	4 003	661	4 664
Kertyneet poistot 1.1.	-3 239	-661	-3 900
Tilikauden poisto	-297	-	-297
Kertyneet poistot 31.12.	-3 536	-661	-4 197
Kirjanpitoarvo 31.12.	467	0	467
Aineelliset hyödykkeet 2022	Koneet ja	Muut	Ennakko
	kalusto	Aineelliset	maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 162	427	1 161	2 750
Lisäykset	-	-	108	108
Vähennykset	-2	-	-	-2
Hankintameno 31.12.	1 160	427	1 269	2 856
Kertyneet poistot 1.1.	-1 139	-377	0	-1 516
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	2	-	-	2
Tilikauden poisto	-13	-7	-	-20
Kertyneet poistot 31.12.	-1 150	-384	0	-1 534
Kirjanpitoarvo 31.12.	10	43	1 269	1 322

Aineelliset hyödykkeet 2021	Koneet ja kalusto	Muut Aineelliset	Ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 173	413	884	2 470
Lisäykset	-	14	277	291
Vähennykset	-11	-		-11
Hankintameno 31.12.	1 162	427	1 161	2 750

Kertyneet poistot 1.1.	-1 128	-371	0	-1 499
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	11	-	-	11
Tilikauden poisto	-22	-6	-	-28
Kertyneet poistot 31.12.	-1 139	-377	0	-1 516
Kirjanpitoarvo 31.12.	23	50	1 161	1 234

Sijoitukset 2022	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuus yhtiöissä	Saamiset osakkuus yhtiöiltä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	447 644	475	0	152	448 271
Lisäykset	25 000	-	-	171	25 171
Arvonalentumiset	-35 957	-405	-	-	-36 362
Kirjanpitoarvo 31.12.	436 687	70	0	323	437 080

Sijoitukset 2021	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuus yhtiöissä	Saamiset osakkuus yhtiöiltä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	447 644	950	0	64	448 658
Lisäykset	-	-	-	88	88
Vähennykset	-	-475	-	-	-475
Kirjanpitoarvo 31.12.	447 644	475	0	152	448 271

Yhtiöllä on Kiinassa yhteisyritys Nordic Lotus Food Co. Ltd, josta omistusosuus on 17,5 %. Omistukseen on kirjattu arvonalentuminen vastaamaan odotettua tulevaa kassavirtaa.

Aineettomat hyödykkeet	2022	2021
Aineettomat oikeudet	209	467
Aineettomat hyödykkeet	209	467

Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	10	23
Muut aineelliset hyödykkeet	44	50
Ennakkomaksut ja kesk.er. hankinnat	1 269	1 161
Aineelliset hyödykkeet	1 323	1 234

Sijoitukset
Osuudet saman kons. yrityksissä	436 687	447 644
Osuudet osakkuusyhtiöissä	70	475
Muut osakkeet ja osuudet	322	152
Sijoitukset	437 080	448 271
Pysyvät vastaavat yhteensä	438 612	449 972
9. Pitkäaikaiset saamiset		2022	2021
Pitkäaikaiset lainasaamiset		381	421
Pitkäaikaiset konsernilainasaamiset		280 464	247 970
Siirtosaamiset		191	-
Yhteensä		281 036	248 391
Laskennalliset verosaamiset		10 188	10 114

Vuoden 2022 lopussa yhtiöllä oli 14,0 (14,0) miljoonaa euroa tappioita, joista laskennallista verosaamista ei ole kirjattu. Tappiot verotuksessa vanhenevat seuraavasti: 11,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, 5,0 miljoonaa euroa vuonna 2024, 5,5 miljoonaa euroa vuonna 2025, 17,8 miljoonaa euroa vuonna 2027, 9,9 miljoonaa euroa vuonna 2028, 10,0 miljoonaa euroa vuonna 2029 ja 1,6 miljoonaa vuonna 2031. Laskennallisen verosaamisen käyttö perustuu samoihin oletuksiin mitä on käytetty konsernin liitetiedossa numero 16.

10. Lyhytaikaiset saamiset	2022	2021
Myyntisaamiset	1	1
Lyhytaikaiset muut saamiset (muilta)	3	-
Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta)	2 732	2 987
Yhteensä	2 736	2 988
SAAMISET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVILTA YRITYKSILTÄ
Konsernimyyntisaamiset	1 327	144
Konsernilainasaamiset	7 583	9 595
Muut saamiset	62	235
Yhteensä	8 972	9 974
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	11 708	12 962
SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT
Jaksotetut rahoituserät	868	423
Jaksotut korkosaamiset	1 203	1 391
Jaksotetut henkilöstökulut	18	16
Muut siirtosaamiset	643	1157
Yhteensä	2 732	2 987

11. Oma pääoma

Oma pääoma 2022	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Omat osakkeet		SVOP	Muut rahastot	Voitto varat	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.	66 820	73 420	-4 762	0	215 387	4 931	71 192	426 988
Lisäys	-	-	-	-	647	-	-	647
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-3 893	-3 893
Suorat kirjaukset voittovaroihin	-	-	679	-	-	-	-679	0
Tilikauden voitto/tappio	-	-	-	-	-	-	-13 860	-13 860
Oma pääoma 31.12.	66 820	73 420	-4 083	0	216 034	4 931	52 760	409 882

Oma pääoma 2021	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Omat osakkeet		SVOP	Muut rahastot	Voitto varat	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.	66 820	73 420	-4 762	0	215 121	4 899	79 934	435 432
Lisäys	-	-	-	-	266	3 2	-	298
Osingonjako	-	-	-	-		-	-2 909	-2 909
Tilikauden voitto/tappio	-	-	-	-	-	-	-5 833	-5 833
Oma pääoma 31.12.	66 820	73 420	-4 762	0	215 387	4 931	71 192	426 988

Jakokelpoinen oma pääoma	2022	2021
Käyttörahasto	653	653
Omat osakkeet	-4 083	-4 763
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	216 034	215 387
Edellisten tilikausien voitto	66 619	77 024
Tilikauden voitto/tappio	-13 860	-5 833
Jakokelpoinen oma pääoma	265 363	282 468

12. Tilinpäätössiirtojen kertymä	2022	2021
Poistoero	52	38
Tilinpäätössiirrot yhteensä	52	38
Poistoerosta kirjaamaton laskennallinen verovelka on 49 teur.
13. Pakolliset varaukset	2022	2021
Eläkevaraukset	2 351	2 298
Pakolliset varaukset yhteensä	2 351	2 298

14. Pitkäaikainen vieras pääoma	2022	2021
Hybridilaina	25 920	25 920
Joukkovelkakirjalaina	90 000	90 000
Lainat rahoituslaitoksilta	150 685	16 944
Muut velat	1 426	2 531
Yhteensä	268 031	135 395
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	268 031	135 395

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	268 031	135 396
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma	1 426	2 531
Velat muille	1 426	2 531
Koroton
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	266 605	132 865
Velat muille	266 605	132 865
Korollinen

Yhtiö laski vuonna 2021 liikkeeseen 90,0 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy maaliskuussa 2025 ja kuponkikorko on 5,0 prosenttia. Lisäksi yhtiö on laskenut liikkeelle 40 miljoonan euron hybridi joukkovelkakirjalainan vuonna 2018, jossa on 8 prosentin kuponkikorko. Kesäkuussa 2019 osakeannin yhteydessä toteutettujen konversioiden jälkeen hybridilainan koko on 25,9 miljoonaa euroa. Lainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa viiden vuoden kuluttua hybridilainan liikkeeseenlaskupäivästä sekä tätä seuraavina vuotuisina koronmaksupäivinä.

15. Lyhytaikainen vieras pääoma	2022	2021
Joukkovelkakirjalaina	-	39 516
Lainat rahoituslaitoksilta	20 564	80 927
Ostovelat	312	2 284
Siirtovelat	8 435	5 511
Muut velat	2 297	2 638
Yhteensä	31 608	130 876
VELAT SAMAAN KONSERNIIN KUULUVILLE YRITYKSILLE
Ostovelat	16	72
Siirtovelat	107	248
Muut velat	41 933	46 358
Yhteensä	42 056	46 678
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	73 664	177 554
Korollinen
Lyhytaikaiset velat saman kons. yrityksille	41 933	46 358
Velat muille	20 564	120 443
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	62 497	166 801
Koroton
Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille	123	320
Velat muille	11 044	10 433
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma	11 167	10 753
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	73 664	177 554
SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT (PITKÄ- JA LYHYTAIKAISET)
Jaksotetut henkilöstökulut	2 662	1 902
Jaksotetut korkokulut	3 328	2 497
Jaksotetut johdannaisten arvon muutokset	95	908
Muut siirtovelat	2 350	204
Yhteensä	8 435	5 511

VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUODEN KULUTTUA
Velat, jotka erääntyvät myöh. kuin 5 v. kuluttua	0	0
16. Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset	2022	2021
VELAT, JOIDEN VAKUUDEKSI ON ANNETTU KIINNITYKSIÄ JA OSAKKEITA
Rahalaitoslainat	39 500	-
Yhteensä	39 500	0
Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset	61 500	-
Yhteensä	61 500	0
TYTÄR- JA MUIDEN KONSERNIYHTIÖIDEN PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET
Takaukset	3 235	2 958
Yhteensä	3 235	2 958
MUIDEN PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET
Takaukset	1 022	1 102
Yhteensä	1 022	1 102
LEASING- JA VUOKRAVASTUUT
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät	1 722	1 224
1-5 vuoden sisällä erääntyvät	4 160	4 268
Yhteensä	5 882	5 492
MUUT VASTUUT
Muut omat vastuut yhteensä	5 882	5 492

17. Johdannaissopimukset

	2022	2022 Positiivinen Negatiivinen	2022 Käypä	2021 Käypä	2022	2021
	käypä	käypä	arvo	arvo	Nimellis-	Nimellis
	arvo	arvo	netto	netto	arvo	arvo
Korkojohdannaiset	294	-1	293	-678	33 487	39 634
erääntyi 2022	-	-	-	-411	-	25 000
erääntyy 2023	86	-1	84	-267	13 487	14 634
erääntyy 2024	96	-	96	-	10 000	-
erääntyy 2025	112	-	112	-	10 000	-
erääntyy 2026	-	-	-	-	-	-
erääntyy >2026	-	-	-	-	-	-
josta rahavirran suojausinstrumenteiksi
määritetty	-	-	-	-	-	-

Käyvän arvon hierarkia

Valuuttajohdannaiset josta nettosijoituksen	803	-147	657	40	83 013	56 788
suojausinstrumenteiksi määritetty	-	-	-	-	-	-
Hyödykejohdannaiset	23 782	-23 782	-	-	-	-
erääntyi 2022	-	-	-	-	-	-
erääntyy 2023	15 042	-15 042	-	-	-	-
erääntyy 2024	6 098	-6 098	-	-	-	-
erääntyy 2025	2 643	-2 643	-	-	-	-
erääntyy 2026	-	-	-	-	-	-
josta rahavirran suojausinstrumenteiksi määritetty	-	-	-	-	-	-

Nimellisarvot niistä ulkoisista johdannaisista, jotka eliminoituvat sisäisistä johdannaisista johtuen, on netotettu nollaan yllä olevassa taulukossa. Nimellisarvot ovat 8 780 (15 932) tuhatta euroa valuuttajohdannaisia, -1 716 (13 023) tuhatta euroa hyödykejohdannaisia ja 15 000 (34 512) tuhatta euroa korkojohdannaisia.

2022 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Johdannaiset, positiivinen käypä arvo - Koronvaihtosopimukset 294 - 294 - - Valuuttajohdannaiset 803 - 803 - - Hyödykejohdannaiset 23 782 - 23 782 - Yhteensä 24 879 - 24 879 - Johdannaiset, negatiivinen käypä arvo - Koronvaihtosopimukset -1 - -1 - - Valuuttajohdannaiset -147 - 147 - - Hyödykejohdannaiset -23 782 - -23 782 - Yhteensä -23 930 - -23 930 - 2021 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Johdannaiset, positiivinen käypä arvo - Koronvaihtosopimukset 424 - 424 - - Valuuttajohdannaiset 429 - 429 - - Hyödykejohdannaiset 6 985 - 6 985 - Yhteensä 7 837 - 7 837 - Johdannaiset, negatiivinen käypä arvo - Koronvaihtosopimukset -1 101 - -1 101 - - Valuuttajohdannaiset -389 - -389 - - Hyödykejohdannaiset -6 985 - -6 985 - Yhteensä -8 475 - -8 475 -

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Vantaalla, helmikuun 8. päivänä 2023

Reijo Kiskola Jari Mäkilä

Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja

Harri Suutari Per Olof Nyman

Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Terhi Tuomi Anne Leskelä

Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Juha Ruohola Väliaikainen toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Vantaalla, helmikuun 8. päivänä 2023

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Maria Onniselkä KHT

Ernst & Young Oy Alvar Aallon katu 5 C 00100 Helsinki Finland

Puhelin 0207 280 190 www.ey.com/fi Y-tunnus 2204039-6, kotipaikka Helsinki

TILINTARKASTUSKERTOMUS

HKScan Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet HKScan Oyj:n (y-tunnus 0111425-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Toiminnan jatkuvuuteen liittyvä olennainen epävarmuus

Haluamme kiinnittää huomiota konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteen kohdassa "Oletus toiminnan jatkuvuudesta" annettuihin kuvauksiin epävarmuustekijöistä, jotka voivat johtaa kovenanttien rikkoutumiseen. Kuvatut olosuhteet osoittavat sellaista olennaista epävarmuutta, joka saattaa antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa.

Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Toiminnan jatkuvuuteen liittyvä olennainen epävarmuus-osiossa kuvatun seikan lisäksi olemme todenneet seuraavassa kuvattujen seikkojen olevan tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista on viestittävä kertomuksessamme.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Myynnin tuloutus
Viittaamme konsernitilinpäätöksen
laadintaperiaatteisiin ja liitetietoon 1.
HKScan myy elintarvikkeita, rehua ja eläimiä sekä
vähäisessä määrin palveluita. HKScan esittää
liikevaihtona tuotteiden ja palveluiden myynnistä
saadut tuotot oikaistuna alennuksilla ja
valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Konserni
täyttää sopimuksiin perustuvat suoritevelvoitteensa
ja kirjaa myynnin, kun tuoteisiin ja palveluihin liittyvä
määräysvalta on siirtynyt ostajalle.
Myynnin ja alennusten kohdistumista oikealle
kaudelle on käsitelty konsernitiinpäätöksen
tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikkana.
Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10.
artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski.

Tuottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen
virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi
suoritimme muun muassa seuraavat
tilintarkastustoimenpiteet:
•
Arvioimme konsernin käyttämiä liikevaihdon
kirjaamisen laskentaperiaatteita sovellettaviin
laskentastandardeihin nähden.
•
Muodostimme käsityksen konsernin
liikevaihdon kirjaamisen ajoitukseen sekä
alennusten ja hyvitysten laskentaan liittyvistä
prosesseista ja kontrolleista.
•
Testasimme analyyttisillä sekä
transaktiotasoisilla toimenpiteillä alennusten ja
hyvitysten laskelmia, näiden kirjausajankohdan
oikeellisuutta sekä yhdenmukaisuutta
sopimusehtojen kanssa.
•
Testasimme myynnin jaksotusta analyyttisillä
toimenpiteillä ja testaamalla transaktiotason
tapahtumia ennen ja jälkeen tilinpäätöspäivän
sekä tilinpäätöspäivän jälkeen tehtyjä
hyvityslaskuja.
•
Arvioimme konsernin tuottoihin liittyvien
liitetietojen asianmukaisuutta.

Liikearvon ja aineettomien sekä aineellisten
hyödykkeiden arvostus (pois lukien
myytävänä oleviksi luokitellut varat)
Viittaamme konsernitilinpäätöksen
laadintaperiaatteisiin ja liitetietoihin 5, 10, 11, 12 ja
13.
Tilinpäätöspäivänä testatun liikearvon ja
aineettomien sekä aineellisten hyödykkeiden
yhteismäärä oli 493 M€, mikä on 51% taseen
varoista ja 176% taseen omasta pääomasta.
Liikearvon ja aineettomien sekä aineellisten
hyödykkeiden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta

Liikearvon ja aineettomien sekä aineellisten
hyödykkeiden arvostamiseen liittyvän olennaisen
virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi
suoritimme muun muassa seuraavat
tilintarkastustoimenpiteet:
•
Käytimme apuna arvonmäärityksen
erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme
konsernin soveltamia oletuksia ja menetelmiä.
Tarkastuksemme keskittyi muiden muassa
ennustettuun kannattavuuteen,
korvausinvestointien määrään sekä käytettyyn
diskonttokorkoon.
•
Keskityimme rahavirtaa tuottavien yksikköjen
testauksessa käytettyjen kannattavuuslukujen

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

keskeinen seikka, koska
arvonalentumistestaukseen sisältyy ennusteita ja
harkintaa. Konsernin johto tekee oletuksia
määrittäessään diskonttokorkoa sekä tulevaisuuden
markkinatilanteeseen ja taloudelliseen kehitykseen
liittyviä tekijöitä kuten talouden yleistä kasvua,
odotettavissa olevaa inflaatiota, odotettavissa
olevaa markkinaosuutta ja myynnin ja
kannattavuuden kehitystä.
Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10.
artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski.

arvioinnissa siihen, kuinka ne on johdettu
toteutuneista historiallisista luvuista sekä
johdon laatimasta budjetista.
•
Arvioimme johdon laatimien aikaisempien
ennusteiden tarkkuutta.
•
Tarkastimme laskelmien matemaattisen
oikeellisuuden.
•
Arvioimme arvonalentumistestaukseen liittyvien
konsernin liitetietojen asianmukaisuutta.

Myytäväksi luokiteltujen varojen ja
lopetettujen toimintojen kirjanpidollinen
käsittely sekä esittämistapa
Viittaamme konsernitilinpäätöksen
laadintaperiaatteisiin ja liitetietoon 20.
Joulukuussa 2022 yhtiö allekirjoitti sopimuksen
Baltian liiketoimintojen myymisestä AS Maag
Gruppille. Baltian liiketoiminnot on luokiteltu
myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ja esitetty
lopetettuina toimintoina IFRS-standardien
mukaisesti tilinpäätöksessä 31.12.2022. Johto on
arvostanut myytäväksi luokitellut pitkäaikaiset
omaisuuserät IFRS 5 mukaisesti käypään arvoon
vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla.
Lopetettujen toimintojen vaikutus konsernin
tuloslaskelmaan on -61,1 M€, josta -46,2 M€ johtuu
liikearvoon ja aineellisiin hyödykkeisiin
kohdennetusta arvonalentumisesta.
Myytäväksi luokiteltujen varojen ja lopetettujen
toimintojen kirjanpidollinen käsittely ja esittämistapa
oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka,
koska käyvän arvon määrittäminen sisältää johdon
harkintaa ja arvioita ja kirjanpidon käsittelyllä ja
esittämistavalla on merkittävä vaikutus konsernin
taseeseen ja tuloslaskelmaan. Konsernin johto
tekee oletuksia määrittäessään diskonttokorkoa
sekä tulevaisuuden markkinatilanteeseen ja
taloudelliseen kehitykseen liittyviä tekijöitä
arvioidessaan ehdollisen vastikkeen toteutumista.
Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10.
artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski.

Myytävänä olevien omaisuuserien ja lopetettujen
toimintojen kirjanpidolliseen käsittelyyn sekä
esittämistapaan liittyvän olennaisen virheellisyyden
riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun
muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
•
Arvioimme täyttävätkö liiketoiminnot IFRS 5 -
standardissa määritellyt luokittelukriteerit
myytävinä oleviksi omaisuuseriksi sekä
lopetetuiksi toiminnoiksi.
•
Kävimme läpi sopimuksen ja arvioimme, että
kirjanpidon käsittely on yhdenmukainen
keskeisten sopimusehtojen kanssa.
•
Arvioimme johdon käyttämiä arvioita käyvästä
arvosta vähennettynä myynnistä aiheutuvilla
menoilla mukaan lukien ehdollisen vastikkeen
toteutumiseen liittyvät ennusteet.
•
Arvioimme myytäväksi luokiteltujen varojen ja
lopetettujen toimintojen esittämistä ja
liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Laskennallisten verosaamisten arvostus
Viittaamme konsernitilinpäätöksen
laadintaperiaatteisiin ja liitetietoihin 8 ja 16.
Laskennallinen verosaaminen verotuksessa
vähennyskelpoisista tappioista, lykätyistä
veropoistoista sekä lykätyistä
korkovähennysrajoituksen alaisista korkokuluista
voidaan kirjata, kun IAS 12 Tuloverot - standardin
kirjaamisedellytykset toteutuvat.
Laskennallisten verosaamisten arvostus oli
tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska
arvioidessaan vahvistettujen tappioiden, lykättyjen
veropoistojen sekä lykättyjen korkovähennysten
hyödynnettävyyttä johto laatii ennusteita, jotka
sisältävät johdon harkintaa ja oletuksia.
Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10.
artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski.

Laskennallisten verosaamisten arvostamiseen
liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon
ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat
tilintarkastustoimenpiteet:
•
Arvioimme konsernin laskennallisten
verosaamisten kirjaamiseen liittyviä
laskentaperiaatteita sovellettaviin
laskentastandardeihin nähden.
•
Arvioimme johdon laatimia ennusteita
vahvistettujen tappioiden, lykättyjen poistojen
sekä lykättyjen korkojen hyödynnettävyydestä.
•
Arvioimme konsernin laskennallisiin
verosaamisiin liittyvien liitetietojen
asianmukaisuutta.

Vaihto-omaisuuden arvostus
Viittaamme konsernitilinpäätöksen
laadintaperiaatteisiin ja liitetietoon 17.
Tilinpäätöspäivänä vaihto-omaisuuden
kokonaismäärä oli 116 M€. Vaihto-omaisuuden
arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen
seikka, koska vaihto-omaisuuden määrä on
olennainen tilinpäätöksen kannalta ja se sisältää
johdon arvioita.
Vaihto-omaisuuden keskeneräisten ja valmiiden
tuotteiden arvostus perustuu arvionvaraisuutta
sisältäviin kustannuslaskelmiin.

Suoritimme muun muassa seuraavat
tilintarkastustoimenpiteet:
•
Arvioimme konsernin vaihto-omaisuuden
arvostamiseen liittyviä laskentaperiaatteita
sovellettaviin laskentastandardeihin nähden.
•
Arvioimme analyyttisesti sekä otannalla johdon
laatimia analyysejä ja laskelmia, jotka liittyivät
keskeneräisten ja valmiiden tuotteiden
hankintamenon sekä nettorealisointiarvon
määrittelyyn. Muodostimme käsityksen näihin
liittyvistä kontrolleista ja prosesseista.
•
Arvioimme konsernin vaihto-omaisuuden
arvostusperiaatteista ja tasearvoista annettujen
liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 12.4.2018 alkaen yhtäjaksoisesti viisi vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Yhtiökokouksen toimeksiannon perusteella annettavat lausumat

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys emoyhtiön taseen osoittamien voitonjakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajille tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 8.2.2023

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Maria Onniselkä KHT

The signatures in this document are legally binding. The document is signed using Penneo™ secure digital signature. The identity of the signers has been recorded, and are listed below.

"By my signature I confirm all dates and content in this document."

MARIA JOHANNA ONNISELKÄ

KHT

Serial number: fi_tupas:nordea:kUnbn5j_gQvbDrTmDgy9mlWwfG7A56BLxa1lenH9gTo= IP: 88.113.xxx.xxx 2023-02-08 19:16:26 UTC

This document is digitally signed using Penneo.com. The digital signature data within the document is secured and validated by the computed hash value of the original document. The document is locked and timestamped with a certificate from a trusted third party. All cryptographic evidence is embedded within this PDF, for future validation if necessary.

How to verify the originality of this document

This document is protected by an Adobe CDS certificate. When you open the

do c ument in Adobe Reader, you s h o uld s e e , that the document is certified by Penneo e-signature s ervice

. Thi s guarantees tha t the contents of the document have not been changed.

You can verify the cryptographic evid e nce within this doc ument using the P e n neo validator, which c a n be found at htt ps://penneo.com/valida t o r

AI Terminal

HKScan Oyj

3271_mda_2023-02-09_ed3437c6-ef5d-48f2-a484-aeda6e22585d.pdf

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus tilivuodelta 2022

Konsernin liikevaihto ja -tulos

Liikevaihto

Liiketulos

Tase, rahavirta ja rahoitus

Riita-asiat ja vireillä olevat viranomaisprosessit

Investoinnit

Toimintaympäristö

Muutokset kuluttajakäyttäytymisessä

Muutokset kansainvälisillä lihamarkkinoilla

Vienti

Liiketoimintayksiköiden katsaukset

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Liiketoimintayksikkö Suomi

Liiketoimintayksikkö Ruotsi

Liiketoimintayksikkö Tanska

Myytävänä oleviksi luokitellut varat ja velat sekä lopetetut toiminnot

Strategia

Keskeistä 2022

HKScan teki sopimuksen Baltian liiketoiminnan myynnistä

Uusi pankkilaina joukkovelkakirjalainan takaisinmaksamiseksi ja korotus valmiusluottoihin

Juha Ruohola aloitti vt. toimitusjohtajana 29.9.2022

HKScan edisti Suomen toimintojen kustannustehokkuutta sekä selkeytti konsernin toimintamallia

HKScan paransi energiatehokkuuttaan ja varautui mahdollisiin poikkeustilanteisiin

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Tärkeimmät sitoumukset, politiikat ja periaatteet

Ulkoiset tunnustukset

EU-taksonomia

Liikevaihto

Pääoma- ja toimintamenot

Ympäristö

Sosiaalinen vastuu ja henkilöstöasiat

Ihmisoikeudet sekä korruption ja lahjonnan vastaiset toimet

Elintarviketurvallisuus

Eläinten hyvinvointi

Keskeiset tavoitteet ja tulokset

EU-taksonomia-asetuksen mukaiset taulukot

Konsernin johto

Tutkimus ja kehitys

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Omistusjakauma osakemäärän mukaan 31.12.2022

Osakemäärä osakesarjoittain 31.12.2022

Sektorijakauma 31.12.2022

Varsinainen yhtiökokous 2022

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Liiketoiminnan lähiajan riskit

Taloudellinen toimintaympäristö ja rahoitukseen liittyvät riskit

Tuotantopanosten ja raaka-aineiden hintojen nousu ja saatavuus

Muutokset kuluttajakäyttäytymisessä

Muut liiketoiminnan riskit

Hallituksen esitys voitonjaosta

Näkymät vuodelle 2023

Varsinainen yhtiökokous 2023

Avainluvut

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Konsernin tuloslaskelma 1.1. – 31.12.

Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1. – 31.12.

Konsernin tase 31.12.

Konsernin rahavirtalaskelma

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2022

Yhteisön perustiedot

Laatimisperiaatteet

Oletus toiminnan jatkuvuudesta

Laatimisperusta

Konsernin käyttöönottamat uudet ja muutetut standardit

Vertailukelpoisuus

Tytäryhtiöiden yhdistely

Osakkuusyritykset

Yhteisyritykset

Ulkomaanvaluuttojen muuntaminen

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Julkiset avustukset

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo