Annual Report • Feb 10, 2023
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Investoinnit | 10 |
|---|---|
| Segmentit |
13 |
| Konsernin tuloslaskelma | 29 |
|---|---|
| Konsernin laaja tuloslaskelma | 29 |
| Konsernin tase | 30 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 31 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 32 |
| Tunnusluvut | 34 |
| Tunnuslukujen laskentakaavat . |
36 |
| Tunnualulaina tännäytyin IEDO lulaikin | — |
| 10 | Lähipiiri | 43 |
|---|---|---|
| 11 | Laatimisperiaatteet | 44 |
vaikuttavilla erillä, jotka johtuivat pääasiassa odotetusta tappiosta liittyen väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin, Kemiran poistumisesta Venäjän markkinoilta ja tuotantoyksikön myynnistä asiakkaalle.
Hallitus ehdottaa vuoden 2023 yhtiökokoukselle 0,62 euron osinkoa (0,58) osakkeelta eli yhteensä 95 miljoonaa euroa (89). Osinko ehdotetaan maksettavaksi kahdessa erässä.
Kemiran liikevaihdon odotetaan olevan 3 200 ja 3 700 miljoonan euron välillä vuonna 2023 (2022: 3 569,6 miljoonaa euroa).
Kemiran operatiivisen käyttökatteen odotetaan olevan 500 ja 600 miljoonan euron välillä vuonna 2023 (2022: 571,6 miljoonaa euroa).
Odotamme Kemiran loppumarkkinoiden kysynnän olevan vastustuskykyistä maailman makrotaloudelliseen ympäristöön, energian hintoihin ja Ukrainan sodan kehittymiseen liittyville huolille. Kaiken kaikkiaan Kemiran loppumarkkinoiden kysynnän (myyntimäärissä mitattuna) odotetaan laskevan jonkin verran. Öljy- ja kaasumarkkinan kysynnän odotetaan kasvavan. Muuttuvien kustannusten odotetaan laskevan, mutta tilanne vaihtelee raaka-aineittain. Sähkönhinnan odotetaan pysyvän pitkän ajan keskiarvon yläpuolella Euroopassa, mutta hintatasoon liittyy epävarmuutta. Lipeän markkinahintojen odotetaan laskevan vuoden 2023 aikana nykyiseltä erittäin korkealta tasolta. Näkymät olettavat, että Kemiran tuotantotoiminnassa, toimitusketjussa tai Kemiran välillisesti omistamilla energian tuotantolaitoksilla Suomessa ei ole merkittäviä häiriöitä. Valuuttakurssien odotetaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla.
"Vuosi 2022 oli Kemiralle ennätyksellinen. Liikevaihto nousi tähänastiseen ennätykseen, lähes 3,6 miljardiin euroon. Kasvua tuki myyntihintojen nousu, erityisesti energiaintensiivissä sellu- ja valkaisukemikaaleissa, varsinkin lipeässä. Myös operatiivinen käyttökate oli ennätyksellinen vuonna 2022: 572 miljoonaa euroa. Teimme neljännellä vuosineljänneksellä erityisen vahvan tuloksen ja operatiivinen käyttökate kasvoi molemmissa segmenteissä. Vuoden aikana tiimimme on tehnyt kovasti töitä lieventääkseen ennennäkemättömien inflaatiopaineiden vaikutuksia. Operatiivinen käyttökateprosentti paranikin ja oli 16,0 %, mikä on taloudellisen tavoitteemme 15–18 %:n mukainen. Osinkopolitiikkamme mukaisesti hallitus ehdottaa osingon korottamista 0,62 euroon. Osinko ehdotetaan maksettavaksi kahdessa erässä huhti- ja marraskuussa.
Pulp & Paper -segmentillä oli erinomainen vuosi. Markkinakysyntä oli vakaata vuoden alkupuoliskolla, mutta alkoi hidastua myyntimäärissä mitattuna vuoden kolmannella neljänneksellä. Liikevaihto kasvoi 30 % ja oli yli 2 miljardia euroa. Vahvan kasvun taustalla oli myyntihintojen nousu erityisesti energiaintensiivissä sellu- ja valkaisukemikaaleissa, joiden hinnat nousivat erityisesti vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Operatiivinen käyttökateprosentti parani 17,2 %:iin myyntihintojen nousun myötä.
Myös Industry & Water -segmentillä oli vahva vuosi. Kysyntä vedenkäsittelyliiketoiminnassa pysyi hyvänä, ja öljy- ja kaasumarkkina kasvoi voimakkaasti öljyn hinnannousun seurauksena. Segmentin liikevaihto kasvoi 38 % ja oli 1,5 miljardia euroa. Kasvua tukivat sekä Oil & Gas -liiketoiminta että vedenkäsittely. Operatiivinen käyttökateprosentti laski 14,5 %:iin vuonna 2022 vahvojen inflaatiopaineiden seurauksena. Operatiivinen käyttökateprosentti parani kuitenkin vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä.
Kemira on nyt kaikin puolin vahvempi yhtiö. Taseemme on vahva, ja nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen laski 1,3:een vuoden 2022 lopussa. Kestävä
kannattava kasvu on edelleen strategiamme ytimessä ja vahvan asemamme ansiosta voimme etsiä kasvumahdollisuuksia sekä orgaanisesti että yrityskauppojen avulla. Vuonna 2023 Uruguayn kapasiteetin laajennus saadaan päätökseen. Jatkamme myös biopohjaisen strategiamme edistämistä saavuttaaksemme tavoitteemme 500 miljoonan euron biopohjaisesta liikevaihdosta vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2023 odotamme markkinakysynnän laskevan jonkin verran makrotalouden epävarmuuden seurauksena. Muuttuvien kustannusten odotetaan toisaalta laskevan. Aloitamme vuoden 2023 hyvissä asemissa sen ansiosta, että molemmat segmenttimme ovat hyvässä kunnossa ja koska sähkön omavaraisuusasteemme Suomessa on korkea. Vuonna 2023 odotamme liikevaihdon olevan 3 200–3 700 miljoonaa euroa ja operatiivisen käyttökatteen 500–600 miljoonaa euroa.
Olen erittäin tyytyväinen suoritukseemme vuonna 2022: vahvaan taloudelliseen tulokseen, työntekijöiden vahvempaan sitoutumiseen ja parempaan asiakastyytyväisyyteen. Kiitän kaikkia sidosryhmiämme siitä, että he olivat mukana tekemässä vuodesta 2022 Kemiran tähän mennessä menestyksekkäintä vuotta."
| Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa | 0,57 | 0,05 | 1,50 | 0,70 | *12 kuukauden liukuva keskiarvo. |
|---|---|---|---|---|---|
Ellei toisin mainita, tässä raportissa esitetyt vertailut liittyvät vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon. Kemira esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja (vaihtoehtoiset tunnusluvut), joita ei ole määritelty IFRSstandardissa. Kemira uskoo pääomamarkkinoiden ja Kemiran johdon seuraamien vaihtoehtoisten tunnuslukujen, kuten liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien (=orgaaninen kasvu), käyttökate, operatiivinen käyttökate, operatiivinen liikevoitto, rahavirta investointien jälkeen ja velkaantumisaste, antavan hyödyllistä ja vertailukelpoista tietoa Kemiran liiketoiminnan kehityksestä ja taloudellisesta tilanteesta. Tietyt vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat myös palkitsemisen tuloskriteerejä.
| Milj. euroa | 10-12/2022 | 10-12/2021 | 1-12/2022 | 1-12/2021 | Milj. euroa | 10-12/2022 | 10-12/2021 | 1-12/2022 | 1-12/2021 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 968,2 | 718,2 | 3 569,6 | 2 674,4 | Sidottu pääoma* | 2 238,0 | 1 995,0 | 2 238,0 | 1 995,0 |
| Operatiivinen käyttökate | 177,0 | 97,8 | 571,6 | 425,5 | Operatiivinen sidotun pääoman tuotto*, % | 16,2 | 11,3 | 16,2 | 11,3 |
| Operatiivinen käyttökate, % | 18,3 | 13,6 | 16,0 | 15,9 | Sidotun pääoman tuotto*, % | 15,5 | 8,5 | 15,5 | 8,5 |
| Käyttökate | 184,8 | 69,5 | 558,8 | 373,2 | Liiketoiminnan rahavirta | 254,9 | 80,8 | 400,3 | 220,2 |
| Käyttökate, % | 19,1 | 9,7 | 15,7 | 14,0 | Investoinnit ilman yritysostoja | 89,8 | 74,5 | 197,9 | 168,8 |
| Operatiivinen liikevoitto | 123,4 | 47,0 | 361,6 | 225,4 | Investoinnit | 89,8 | 74,5 | 197,9 | 169,8 |
| Operatiivinen liikevoitto, % | 12,7 | 6,5 | 10,1 | 8,4 | Rahavirta investointien jälkeen | 180,0 | 13,1 | 222,3 | 57,3 |
| Liikevoitto | 131,8 | 17,5 | 347,6 | 170,1 | Omavaraisuus, % kauden lopussa | 46 | 43 | 46 | 43 |
| Liikevoitto, % | 13,6 | 2,4 | 9,7 | 6,4 | Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 10,89 | 8,68 | 10,89 | 8,68 |
| Tilikauden voitto | 90,3 | 9,8 | 239,7 | 115,2 | Velkaantuneisuus, % kauden lopussa | 46 | 63 | 46 | 63 |
Kemiran esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS-tunnusluvuista, ja niitä tulee lukea yhdessä lähinnä vastaavien IFRS-tunnuslukujen kanssa. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa tässä raportissa ja osoitteessa www.kemira.fi > Sijoittajat > Taloustieto. Kaikki raportin luvut on pyöristetty erikseen, minkä seurauksena yksittäisten lukujen summat saattavat hieman poiketa esitetyistä summista.
Liikevaihto kasvoi 35 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 30 %. Myyntihinnat nousivat molemmissa segmenteissä ja kaikilla maantieteellisillä alueilla, erityisesti energiaintensiivisissä sellu- ja valkaisukemikaaleissa, etenkin lipeässä. Myyntimäärät laskivat Pulp & Paper segmentin alempien myyntimäärien seurauksena. Industry & Water -segmentin myyntimäärät pysyivät vakaina.
| Liikevaihto | 10-12/2022 milj. euroa |
10-12/2021 milj. euroa |
Muutos-% | Orgaaninen kasvu*, % |
Valuutta kurssien vaikutus, % |
Yritysostojen ja -myyntien vaikutus, % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pulp & Paper | 556,2 | 420,4 | +32 | +28 | +4 | 0 |
| Industry & Water | 412,0 | 297,8 | +38 | +32 | +6 | 0 |
| Yhteensä | 968,2 | 718,2 | +35 | +30 | +5 | 0 |
*Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien.
Operatiivinen käyttökate kasvoi 81 % 177,0 miljoonaan euroon (97,8) molempien segmenttien parannuksesta johtuen. Operatiivinen käyttökateprosentti kasvoi 18,3 %:iin ja parani molemmissa segmenteissä. Operatiivinen käyttökateprosentti parani erityisesti Pulp & Paper -segmentissä korkeampien myyntihintojen johdosta, lähinnä energiaintensiivisissä sellu- ja valkaisukemikaaleissa, etenkin lipeässä.
| Varianssianalyysi, milj. euroa | 10-12 |
|---|---|
| Operatiivinen käyttökate, 2021 | 97,8 |
| Myyntimäärät | -19,9 |
| Myyntihinnat | +269,4 |
| Muuttuvat kustannukset | -140,8 |
| Kiinteät kustannukset | -30,9 |
| Valuuttakurssimuutokset | +6,4 |
| Muut | -5,0 |
| Operatiivinen käyttökate, 2022 | 177,0 |
| 10-12/2022 | 10-12/2021 | 10-12/2022 | 10-12/2021 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Operatiivinen käyttökate | milj. euroa | milj. euroa | Muutos-% | kate-% | kate-% |
| Pulp & Paper | 110,9 | 60,5 | +83 | 19,9 | 14,4 |
| Industry & Water | 66,1 | 37,3 | +77 | 16,1 | 12,5 |
| Yhteensä | 177,0 | 97,8 | +81 | 18,3 | 13,6 |
Käyttökate kasvoi 166 % 184,8 miljoonaan euroon (69,5). Ero operatiiviseen käyttökatteeseen selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, jotka johtuivat pääasiassa tuotantoyksikön myynnistä asiakkaalle, minkä positiivista vaikutusta ympäristövaraukset osittain pienensivät. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuivat pääasiassa varauksesta liittyen yhden tuotantolaitoksen omistavan energiayhtiön odotettuun vajaakäyttöön Porissa, josta Kemira omistaa enemmistön Pohjolan Voiman kautta.
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, milj. euroa | 10-12/2022 | 10-12/2021 |
|---|---|---|
| Käyttökatteessa | 7,8 | -28,3 |
| Pulp & Paper | 7,2 | -28,9 |
| Industry & Water | 0,6 | 0,6 |
| Poistoissa ja arvonalentumisissa | 0,6 | -1,2 |
| Pulp & Paper | 0,6 | 0,0 |
| Industry & Water | 0,0 | -1,2 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa yhteensä | 8,4 | -29,5 |
Poistot ja arvonalentumiset olivat 53,0 miljoonaa euroa (51,9) sisältäen 1,8 miljoonan euron (3,1) hankintamenoallokaatioon liittyvät poistot.
Operatiivinen liikevoitto kasvoi 163 % korkeamman käyttökatteen johdosta. Liikevoitto kasvoi 652 % ja ero operatiiviseen liikevoittoon selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, jotka johtuivat pääasiassa tuotantoyksikön
myynnistä asiakkaalle, minkä positiivista vaikutusta ympäristövaraukset osittain pienensivät. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuivat pääasiassa varauksesta liittyen yhden tuotantolaitoksen omistavan energiayhtiön odotettuun vajaakäyttöön Porissa, josta Kemira omistaa enemmistön Pohjolan Voiman kautta.
Rahoituskulut, netto olivat -15,3 miljoonaa euroa (-8,9). Rahoituskulujen kasvu johtui korkeammasta korkotasosta. Tuloverot olivat -26,3 miljoonaa euroa (1,2). Raportoitu veroaste oli 23 % (-13 %). Vertailukaudella tuloveroihin vaikutti positiivisesti alueellisen liiketoimintamallin muutos. Tilikauden voitto kasvoi 819 % pääasiassa korkeamman liikevoiton johdosta. Vertailukaudella tilikauden voittoa kuormittivat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jotka on kuvattu edellisellä sivulla.
Liikevaihto kasvoi 33 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 27 %. Tämä johtui korkeammista myyntihinnoista molemmissa segmenteissä ja kaikilla maantieteellisillä alueilla, erityisesti energiaintensiivisissä sellu- ja valkaisukemikaaleissa, mukaan lukien lipeä. Myyntimäärät laskivat johtuen Pulp & Paper -segmentin myyntimäärien laskusta. Industry & Water -segmentin myyntimäärät kasvoivat.
| Liikevaihto | 1-12/2022 milj. euroa |
1-12/2021 milj. euroa |
Muutos-% | Orgaaninen kasvu*, % |
Valuutta kurssien vaikutus, % |
Yritysostojen ja -myyntien vaikutus, % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pulp & Paper | 2 027,7 | 1 559,6 | +30 | +24 | +6 | 0 |
| Industry & Water | 1 541,9 | 1 114,8 | +38 | +31 | +8 | 0 |
| Yhteensä | 3 569,6 | 2 674,4 | +33 | +27 | +7 | 0 |
*Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien.
Maantieteellisesti liikevaihto jakautui seuraavasti: EMEA (Europe, Middle East, Africa) 51 % (51 %), Americas 40 % (38 %) sekä APAC (Asia Pacific) 9 % (11 %).
Operatiivinen käyttökate kasvoi 34 % 571,6 miljoonaan euroon (425,5). Operatiivinen käyttökate parani molemmissa segmenteissä, erityisesti Pulp & Paper -segmentissä energiaintensiivisten sellu- ja valkaisukemikaalien korkeampien myyntihintojen johdosta, mukaan lukien lipeä. Operatiivinen käyttökateprosentti parani 16,0 %:iin.
| Varianssianalyysi, milj. euroa | 1-12 |
|---|---|
| Operatiivinen käyttökate, 2021 | 425,5 |
| Myyntimäärät | -48,9 |
| Myyntihinnat | +851,1 |
| Muuttuvat kustannukset | -611,8 |
| Kiinteät kustannukset | -72,1 |
| Valuuttakurssimuutokset | +25,3 |
| Muut | +2,5 |
| Operatiivinen käyttökate, 2022 | 571,6 |
| 1-12/2022 | 1-12/2021 | 1-12/2022 | 1-12/2021 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Operatiivinen käyttökate | milj. euroa | milj. euroa | Muutos-% | kate-% | kate-% |
| Pulp & Paper | 348,0 | 244,7 | +42 | 17,2 | 15,7 |
| Industry & Water | 223,7 | 180,8 | +24 | 14,5 | 16,2 |
| Yhteensä | 571,6 | 425,5 | +34 | 16,0 | 15,9 |
Käyttökate kasvoi 50 % 558,8 miljoonaan euroon (373,2). Ero operatiiviseen käyttökatteeseen selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät johtuivat pääasiassa odotetusta tappiosta liittyen väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin, ympäristövarauksista, Kemiran poistumisesta Venäjän markkinoilta sekä tuotantoyksikön myynnistä asiakkaalle. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuivat pääasiassa varauksesta liittyen yhden tuotantolaitoksen omistavan energiayhtiön odotettuun vajaakäyttöön Porissa, josta Kemira omistaa enemmistön Pohjolan Voiman kautta, vahingonkorvausta koskevan riita-asian sopimisesta, tuotantolaitosten sulkemisista sekä uudelleenjärjestelyistä.
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, milj. euroa | 1-12/2022 | 1-12/2021 |
|---|---|---|
| Käyttökatteessa | -12,8 | -52,4 |
| Pulp & Paper | -11,4 | -46,5 |
| Industry & Water | -1,4 | -5,9 |
| Poistoissa ja arvonalentumisissa | -1,2 | -3,0 |
| Pulp & Paper | -1,2 | -0,1 |
| Industry & Water | 0,0 | -2,9 |
| Yhteensä | -14,0 | -55,4 |
Poistot ja arvonalentumiset kasvoivat 211,2 miljoonaan euroon (203,1) sisältäen 9,4 miljoonan euron (12,1) hankintamenoallokaatioon liittyvät poistot.
Operatiivinen liikevoitto kasvoi 60 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto kasvoi 104 %. Operatiivisten ja raportoitujen lukujen välinen ero selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, jotka liittyivät pääasiassa väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin, ympäristövarauksiin, Kemiran poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä tuotantoyksikön myyntiin asiakkaalle. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on kuvattu yllä käyttökate kohdassa.
Rahoituskulut, netto olivat -39,4 miljoonaa euroa (-26,7). Vertailukauden luku sisälsi 5,6 miljoonan euron voiton, mikä oli seurausta joukkovelkakirjalainojen järjestelystä. Tuloverot olivat -68,5 miljoonaa euroa (-28,2). Raportoitu veroaste oli 22 % (20 %). Tilikauden voitto kasvoi 108 %, pääasiassa korkeamman liikevoiton johdosta.
Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuussa 2022 kasvoi 400,3 miljoonaan euroon (220,2) pääasiassa korkeamman tilikauden voiton johdosta. Nettokäyttöpääoma kasvoi edellisvuoteen verrattuna korkeampien varastojen ja saatavien seurauksena, mikä johtui korkeammista raaka-ainekustannuksista sekä vahvasta liikevaihdon kasvusta. Nettokäyttöpääoma laski kuitenkin merkittävästi vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana Kemiran lisäeläkesäätiö Neliapila palautti Kemiralle 10 miljoonaa euroa ylikatetta. Rahavirta investointien jälkeen oli 222,3 miljoonaa euroa (57,3).
Korollisten velkojen määrä oli kauden lopussa 1 021,8 miljoonaa euroa (992,2) sisältäen 148,9 miljoonan euron (136,8) vuokrasopimusvelat. Konsernin korollisten velkojen, vuokrasopimusvelat pois lukien, keskimääräinen korko oli 2,4 % (1,7 %) ja duraatio oli 22 kuukautta (29). Kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisten nettovelkojen kokonaissummasta oli 83 % (80 %) vuokrasopimusvelat mukaan lukien.
Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvän lyhytaikaisen velan määrä oli 183,7 miljoonaa euroa. Rahavarat olivat joulukuun 2022 lopussa 250,6 miljoonaa euroa (142,4). Konsernilla on 400 miljoonan euron nostamaton, vuonna 2026 erääntyvä valmiusluotto. Kemira allekirjoitti viimeisellä vuosineljänneksellä 180 miljoonan euron kahdenväliset lainasopimukset. Ne korvasivat 150 miljoonan euron kahdenväliset lainat, jotka olisivat muuten erääntyneet vuonna 2023. Uudet lainasopimukset erääntyvät vuosina 2025 ja 2027.
Konsernin nettovelka kauden lopussa oli 771,2 miljoonaa euroa (849,8) sisältäen vuokrasopimusvelat. Omavaraisuusaste oli 46 % (43 %) ja velkaantuneisuus oli 46 % (63 %).
Kemiran omistamien Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman osakkeiden käypä arvo nousi 123 miljoonaa euroa vuoden 2022 aikana pääasiassa korkeampien sähkön hintojen johdosta. Sähköjohdannaisten arvo nousi 47 miljoonaa euroa vuonna 2022.
Kemira altistuu valuutan transaktio- ja translaatioriskeille. Konsernin merkittävimmät transaktioriskit syntyvät Kiinan renminbistä, Kanadan dollarista, Yhdysvaltojen dollarista ja Ruotsin kruunusta. Vuoden lopussa Kiinan renminbimääräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 86 miljoonaa euroa keskimääräisen suojausasteen ollessa 68 %, ja Kanadan dollarimääräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 56 miljoonaa euroa keskimääräisen suojausasteen ollessa 52 %. Vastaavasti Yhdysvaltain dollarimääräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 54 miljoonaa euroa keskimääräisen suojausasteen ollessa 68 %, ja Ruotsin kruunumääräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 36 miljoonaa euroa keskimääräisen suojausasteen ollessa 64 %. Lisäksi Kemiralle aiheutuu valuuttavirtariskiä euroa vastaan pääosin Korean wonin, Puolan zlotyn, Norjan kruunun ja Tanskan kruunun osalta ja Yhdysvaltojen dollaria vastaan pääosin Kanadan dollarin ja Brasilian realin osalta yhteensä vasta-arvoltaan noin 131 miljoonaa euroa.
Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroissa, Kemira altistuu myös valuutan translaatioriskille siltä osin kun sen muualla kuin euroalueella sijaitsevien tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät raportoidaan muissa valuutoissa kuin euroissa. Kemiran merkittävimmät translaatioriskit tulevat Yhdysvaltain dollarista ja Kanadan dollarista. Valuuttojen vahvistuminen suhteessa euroon kasvattaisi Kemiran liikevaihtoa ja käyttökatetta translaatiovaikutuksen kautta.
Tammi-joulukuussa 2022 investoinnit ilman yritysostoja kasvoivat 17 % 197,9 miljoonaan euroon (168,8). Investoinnit jakautuivat seuraavasti: laajennusinvestoinnit 22 % (15 %), parannusinvestoinnit 29 % (29 %) ja ylläpitoinvestoinnit 49 % (55 %).
Tammi-joulukuussa 2022 tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat 33,4 miljoonaa euroa (28,3) eli 0,9 % (1,1 %) konsernin liikevaihdosta.
Kemiran tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on tulevan kasvun mahdollistaja, minkä lisäksi se edistää Kemiran erottautumista kilpailijoista. Uudet tuotelanseeraukset edistävät Kemiran asiakkaiden prosessien tehokkuutta ja vastuullisuutta sekä parantavat kannattavuutta. Kemiran tuleva markkina-asema ja kannattavuus riippuvat sekä yhtiön kyvystä ymmärtää asiakkaiden nykyisiä ja tulevia tarpeita ja markkinatrendejä ja vastata niihin että yhtiön kyvystä innovoida uusia erottautuvia tuotteita ja sovelluksia.
Vuoden 2022 lopussa Kemiralla oli 401 (382) patenttiperhettä sisältäen 2 101 (1 972) myönnettyä patenttia ja 1 026 (996) vireillä olevaa patenttihakemusta. Vuoden 2022 aikana Kemira haki 34 (36) uutta patenttia ja käynnisti 14 uutta tuotekehitysprojektia, joista 86 % tähtää asiakkaiden resurssitehokkuuden parantamiseen. Samaan aikaan Kemira aloitti yhdeksän uuden tuotekehitysprojektin kaupallistamisen, mitkä kaikki edistävät asiakasprosessien resurssitehokkuutta.
Konsernin palveluksessa oli kauden lopussa 4 902 työntekijää (4 926). Kemiralla oli työntekijöitä Suomessa yhteensä 756 (766), muualla EMEA-alueella 1 690 (1 750), Americas-alueella 1 525 (1 487) ja APAC-alueella 931 (923).
Kemiran vastuullisuustyö kattaa taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset aiheet, ja sitä ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goal, SDG). Keskitymme seuraaviin tavoitteisiin: puhdas vesi ja sanitaatio (SDG6), ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (SDG8), vastuullista kuluttamista (SDG12) ja ilmastotekoja (SDG13). Lisätietoa Kemiran vastuullisuudesta löytyy vuoden 2022 englanninkielisestä vastuullisuusraportista, joka julkaistaan 17.2.2023.
Vuonna 2022 tehtiin systemaattista työtä sellaisen kulttuurin vahvistamiseksi, jossa ihmiset edistävät aktiivisesti turvallisuutta sekä tunnistavat ja korjaavat vaarallisia käyttäytymismalleja. Kemiran turvallisuuskehitys paranikin hieman vuoteen 2021 verrattuna ja TRIF* oli 2,6. Turvallisuuskehitys parani selvästi loppuvuotta kohti ja Q4/2022 TRIF* oli 1,7. *TRIF = total recordable injury frequency per million hours, työtapaturmien kokonaismäärä miljoonaa työtuntia kohti, Kemira + alihankkijat
Kemiran pitkän aikavälin tavoitteena on kuulua monimuotoisuudessa ja osallisuudessa teollisuuden alan korkeimman 10 % joukkoon vuoteen 2025 mennessä. Kemiran monmuotoisuus- ja osallisuusindeksi parani 2 %-yksikköä vuonna 2022 ja Kemira pystyi kaventamaan eroa kohderyhmään. Kemira päätyi hieman teollisuuden alan parhaimman 25 %:n alapuolelle. Työympäristön monimuotoisuutta ja osallisuutta edistääkseen Kemiralla oli useita aloitteita aiheesta vuoden aikana: koulutusta esihenkilöille ja uusia henkilöstön vertaisryhmiä; Women's Network ja KemPride.
Biopohjaisen strategian edistäminen jatkui ja uusi Growth Accelerator -yksikkö perustettiin nopeuttamaan uusien biopohjaisten tuotteiden kaupallistamista. Lisäksi Kemira solmi monivuotisen sopimuksen Danimer Scientificin kanssa biopohjaisten päällysteiden kehittämisestä ja kaupallistamisesta. Kemira jatkoi toimipaikkakohtaista työtä jätteiden vähentämismahdollisuuksien kartoittamiseksi. Jäteintensiteetti nousi hieman edellisvuoteen verrattuna.
Kemira päivitti vastuullisuustavoitteen veden osalta Q1 2022 ja pyrkii saavuttamaan
2025 loppuun mennessä. Kemira sai arvion B CDP Water Security -arvioinnissa vuonna 2022. Arvion mukaan Kemiran vesien hallinta kokonaisuudessaan parani vuoteen 2021 nähden.
Q2/2022 Kemira sitoutui Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) ja asetti uuden kunnianhimoisen ilmastotavoitteen vähentää Scope 1- ja 2 -päästöjään 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2022 toisella puoliskolla Kemira työsti lyhyen aikavälin Scope 3 -päästövähennystavoitetta SBTi:n vahvistettavaksi. Vuoden 2022 Scope 1 ja 2 -päästöt vähenivät noin 5 % vuoteen 2021 verrattuna. Vähennys on hieman sen tason yläpuolella, joka Kemiran pitää saavuttaa päästäkseen päivitettyyn, vuoden 2030 ilmastotavoitteeseensa. Kemiralla on kuitenkin käynnissä hankkeita, joiden odotetaan edelleen vähentävän päästöjä kunnianhimoisemman tavoitteen mukaisesti.
| SDG | TUNNUSLUVUT | YKSIKKÖ | 2022 | 2021 |
|---|---|---|---|---|
| TURVALLISUUS TRIF 1,5 vuoteen 2025 mennessä ja 1,1 vuoteen 2030 mennessä TRIF = Työtapaturmien kokonaismäärä miljoonaa työtuntia kohti, Kemira + alihankkijat |
2,6 | 2,7 | ||
| IHMISET Tavoitteena olla teollisuuden alalla korkeimman 10 %:n tasolla kulttuurisen monimuotoisuuden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä vuoteen 2025 mennessä. |
Hieman parhaimman 25 %:n alapuolella |
Hieman parhaimman 25 %:n alapuolella |
||
| KIERTOTALOUS Jäteintensiteetin vähentäminen 15 %:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 lähtötasosta 4,6. Biopohjaisten tuotteiden liikevaihto > 500 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. tuotantoperäinen jäte |
kg/ tuotanto tonni |
4,4 | 4,3 | |
| VESI Tavoitteena on saavuttaa vedenkäsittelyn korkein (Leadership A) taso CDP:n Water Security - luokituksessa vuoden 2025 loppuun mennessä. |
Arviointi asteikko A-D |
B | B | |
| ILMASTO Scope 1&2*** -päästöjen vähentäminen 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2018 lähtötasoon 930 ktCO2e verrattuna. |
ktCO2e | 816 | 856 |
vedenkäsittelyn korkeimman (Leadership, A) tason CDP:n Water Security -luokituksessa vuoden ***Scope 1: Suorat kasvihuonekaasupäästöt Kemiran tuotantolaitoksilta, mm. energiantuotannon ja valmistusprosessien päästöt Scope 2: Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt ostetun sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja höyryn tuotannosta ja hankinnasta
Pulp & Paper -segmentti auttaa ainutlaatuisen kemikaaliosaamisensa avulla massan- ja paperinvalmistajia innovoimaan ja tehostamaan toimintaansa sekä parantamaan lopputuotteen ominaisuuksia ja laatua. Segmentti kehittää ja myy uusia, asiakkaiden tarpeet täyttäviä tuotteita ja pyrkii varmistamaan, että sillä on johtava valkaisukemikaalien ja paperikoneen märänpään tuote- ja palveluvalikoima, joka keskittyy pakkauskartonkiin ja pehmopaperiin. Pulp & Paper hyödyntää vahvaa sovellusvalikoimaansa Pohjois-Amerikassa ja EMEA-alueella sekä rakentaa vahvaa asemaa Aasian ja Etelä-Amerikan kehittyvillä markkinoilla.
| Milj. euroa | 10-12/2022 | 10-12/2021 | 1-12/2022 | 1-12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 556,2 | 420,4 | 2 027,7 | 1 559,6 |
| Operatiivinen käyttökate | 110,9 | 60,5 | 348,0 | 244,7 |
| Operatiivinen käyttökate, % | 19,9 | 14,4 | 17,2 | 15,7 |
| Käyttökate | 118,1 | 31,6 | 336,6 | 198,3 |
| Käyttökate, % | 21,2 | 7,5 | 16,6 | 12,7 |
| Operatiivinen liikevoitto | 80,3 | 30,4 | 225,7 | 124,3 |
| Operatiivinen liikevoitto, % | 14,4 | 7,2 | 11,1 | 8,0 |
| Liikevoitto | 88,1 | 1,6 | 213,1 | 77,7 |
| Liikevoitto, % | 15,8 | 0,4 | 10,5 | 5,0 |
| Sidottu pääoma* | 1 337,7 | 1 226,9 | 1 337,7 | 1 226,9 |
| Operatiivinen sidotun pääoman tuotto*, % | 16,9 | 10,1 | 16,9 | 10,1 |
| Sidotun pääoman tuotto*, % | 15,9 | 6,3 | 15,9 | 6,3 |
| Investoinnit ilman yritysostoja | 51,4 | 39,9 | 122,5 | 88,5 |
| Investoinnit yritysostot mukaan lukien | 51,4 | 39,9 | 122,5 | 89,5 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 115,0 | 17,0 | 207,2 | 94,6 |
*12 kuukauden liukuva keskiarvo
Segmentin liikevaihto kasvoi 32 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 28 % korkeampien myyntihintojen ansiosta, erityisesti energiaintensiivisissä sellu- ja valkaisukemikaaleissa sisältäen lipeän, jonka markkinahinnat olivat poikkeuksellisen korkeita neljänneksen aikana. Myyntimäärät laskivat kaikissa tuoteryhmissä , sillä kysyntä hidastui neljänneksen aikana. Kemiran poistumisella Venäjän markkinoilta oli myös negatiivinen vaikutus myyntimääriin. Valuuttakursseilla oli positiivinen vaikutus liikevaihtoon.
EMEA-alueella liikevaihto kasvoi 41 % johtuen korkeammista myyntihinnoista. Myyntihinnat nousivat kaikissa tuoteryhmissä, erityisesti energiaintensiivisissä sellu-
ja valkaisukemikaaleissa, mukaan lukien lipeä. Myyntimäärät laskivat sekä prosessija funktionaalisissa kemikaaleissa että valkaisukemikaaleissa. Americas-alueella liikevaihto kasvoi 33 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 19 % johtuen korkeammista myyntihinnoista kaikissa tuoteryhmissä. Myyntimäärät laskivat. APAC-alueella liikevaihto kasvoi 4 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 2 % korkeammista myyntihinnoista kaikissa tuoteryhmissä. Myyntimäärät laskivat.
Operatiivinen käyttökate kasvoi 83 % pääasiassa johtuen korkeammista markkinahinnoista energiaintensiivisissä sellu- ja valkaisukemikaaleissa, erityisesti lipeässä, jolla oli merkittävä positiivinen vaikutus neljänneksellä. Operatiivinen käyttökateprosentti kasvoi 19,9 %:iin korkeampien myyntihintojen johdosta. Käyttökate kasvoi 274 %. Ero operatiiviseen käyttökatteeseen selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, joka pääasiassa johtui tuotantoyksikön myynnistä asiakkaalle. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vertailukaudella koostuivat pääasiassa varauksesta liittyen yhden tuotantolaitoksen omistavan energiayhtiön odotettuun vajaakäyttöön Porissa, josta Kemira omistaa enemmistön Pohjolan Voiman kautta.
Segmentin liikevaihto kasvoi 30 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 24 % johtuen korkeammista myyntihinnoista kaikissa tuoteryhmissä, erityisesti energiaintensiivisissä sellu- ja valkaisukemikaaleissa, mukaan lukien lipeä. Myyntimäärät laskivat johtuen kysynnän pehmenemisestä loppuvuotta kohden sekä Kemiran poistumisesta Venäjän markkinoilta.
EMEA-alueella liikevaihto kasvoi 33 % ja oli 1 088,6 miljoonaa euroa (816,8) johtuen korkeammista myyntihinnoista kaikissa tuoteryhmissä, erityisesti energiaintensiivisissä sellu- ja valkaisukemikaaleissa, mukaan lukien lipeä. Myyntimäärät laskivat. Americas-alueella liikevaihto kasvoi 34 % ja oli 647,1 miljoonaa euroa (481,6). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 20 % mikä oli seurausta korkeammista myyntihinnoista kaikissa tuoteryhmissä. Myyntimäärät laskivat. APAC-alueella liikevaihto kasvoi 12 % ja oli 292,0 miljoonaa euroa (261,2). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja myynnit pois lukien, kasvoi 5 % pääasiassa korkeampien myyntihintojen johdosta, erityisesti liimauskemikaaleissa. Myyntimäärät laskivat.
Operatiivinen käyttökate kasvoi 42 % korkeamman liikevaihdon ansiosta, erityisesti energiaintensiivisten sellu- ja valkaisukemikaalien korkeiden markkinahintojen ansiosta, mukaan lukien lipeä. Operatiivinen käyttökateprosentti kasvoi 17,2 %:iin korkeampien myyntihintojen johdosta. Käyttökate kasvoi 70 %. Operatiivisten ja raportoitujen lukujen välinen ero selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, jotka johtuivat pääasiassa odotetusta tappiosta liittyen väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin, ympäristövarauksista, Kemiran poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä tuotantoyksikön myynnistä asiakkaalle. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vertailukaudella koostuivat varauksesta liittyen yhden tuotantolaitoksen omistavan energiayhtiön odotettuun vajaakäyttöön Porissa, josta Kemira omistaa enemmistön Pohjolan Voiman kautta, vahingonkorvausta koskevan riita-asian sopimisesta CDC:n kanssa, suljettujen tuotantolaitosten kuluvarauksista sekä uudelleenjärjestelykuluista.
Industry & Water -segmentti palvelee kunnallisia ja runsaasti vettä käyttäviä teollisuudenaloja resurssien tehokkaassa ja vastuullisessa käytössä. Vedenkäsittelyssä autamme asiakkaitamme tehostamaan vedenkäsittelyprosessin eri vaiheita. Öljy- ja kaasuteollisuudessa autamme tehostamaan talteenottoa nykyisistä varannoista, vähentämään veden ja energian käyttöä sekä tehostamaan öljyhiekkojen vedenpuhdistusta.
| Milj. euroa | 10-12/2022 | 10-12/2021 | 1-12/2022 | 1-12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 412,0 | 297,8 | 1 541,9 | 1 114,8 |
| Operatiivinen käyttökate | 66,1 | 37,3 | 223,7 | 180,8 |
| Operatiivinen käyttökate, % | 16,1 | 12,5 | 14,5 | 16,2 |
| Käyttökate | 66,7 | 37,9 | 222,2 | 174,9 |
| Käyttökate, % | 16,2 | 12,7 | 14,4 | 15,7 |
| Operatiivinen liikevoitto | 43,1 | 16,6 | 135,9 | 101,2 |
| Operatiivinen liikevoitto, % | 10,5 | 5,6 | 8,8 | 9,1 |
| Liikevoitto | 43,7 | 16,0 | 134,5 | 92,4 |
| Liikevoitto, % | 10,6 | 5,4 | 8,7 | 8,3 |
| Sidottu pääoma* | 900,3 | 767,6 | 900,3 | 767,6 |
| Operatiivinen sidotun pääoman tuotto*, % | 15,1 | 13,2 | 15,1 | 13,2 |
| Sidotun pääoman tuotto*, % | 14,9 | 12,0 | 14,9 | 12,0 |
| Investoinnit ilman yritysostoja | 38,3 | 34,7 | 75,4 | 80,3 |
| Investoinnit yritysostot mukaan lukien | 38,3 | 34,7 | 75,4 | 80,3 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 75,6 | 9,1 | 100,9 | 50,9 |
*12 kuukauden liukuva keskiarvo
Segmentin liikevaihto kasvoi 38 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 32 % pääasiassa korkeampien myyntihintojen ansiosta. Myyntimäärät pysyivät vakaina. Valuuttakursseilla oli positiivinen vaikutus.
Vedenkäsittelyliiketoiminnassa liikevaihto kasvoi 35 % korkeampien myyntihintojen ansiosta. Myyntimäärät laskivat. Oil & Gas -liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 51 % 98,1 miljoonaan euroon (65,1) korkeampien myyntimäärien ja -hintojen ansiosta.
EMEA-alueella liikevaihto kasvoi 41 % pääasiassa vedenkäsittelyliiketoiminnan korkeampien myyntihintojen ansiosta. Americas-alueella liikevaihto kasvoi 41 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 27 % pääasiassa korkeampien myyntihintojen ansiosta. Vedenkäsittelyliiketoiminnassa liikevaihto kasvoi korkeampien myyntihintojen ansiosta, kun taas myyntimäärät
laskivat. Oil & Gas -liiketoiminnassa korkeammat myyntimäärät kasvattivat liikevaihtoa. Myös myyntihinnat kasvoivat. APAC-alueen liikevaihto laski 33 %, joskin alhaiselta tasolta.
Operatiivinen käyttökate kasvoi 77 % korkeampien myyntihintojen johdosta. Lipeän korkealla markkinahinnalla oli positiivinen vaikutus operatiiviseen käyttökatteeseen. Operatiivinen käyttökateprosentti kasvoi 16,1 %:iin korkeampien myyntihintojen ansiosta. Käyttökate kasvoi 76 %. Ero operatiiviseen käyttökatteeseen selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.
Segmentin liikevaihto kasvoi 38 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 31 %. Kasvu johtui pääasiassa korkeammista myyntihinnoista. Myös myyntimäärät kasvoivat. Valuuttakursseilla oli positiivinen vaikutus.
Vedenkäsittelyliiketoiminnassa liikevaihto kasvoi 34 % korkeampien myyntihintojen johdosta. Myyntimäärät pysyivät melko vakaina. Oil & Gas -liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 54 % 377,5 miljoonaan euroon (245,9) johtuen pääasiassa korkeammista myyntihinnoista, erityisesti liuskeöljy- ja -kaasuliiketoiminnassa. Myös myyntimäärät kasvoivat.
EMEA -alueella liikevaihto kasvoi 34 % ja oli 746,4 miljoonaa euroa (558,9) johtuen pääasiassa korkeammista myyntihinnoista vedenkäsittelyssä. Myyntimäärät kasvoivat Oil & Gas -liiketoiminnan korkeampien myyntimäärien ansiosta. Vedenkäsittelyn myyntimäärät pysyivät vakaina. Valuuttakursseilla oli positiivinen vaikutus. Americas -alueella liikevaihto kasvoi 45 % ja oli 767,1 miljoonaa euroa (528,6). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 30 % korkeampien myyntihintojen johdosta sekä vedenkäsittelyssä että Oil & Gas -liiketoiminnassa. Myyntimäärät kasvoivat Oil & Gas -liiketoiminnan johdolla, erityisesti liuskeöljy- ja -kaasuliiketoiminnassa. APAC -alueella liikevaihto kasvoi 4 % ja oli 28,4 miljoonaa euroa (27,3).
Operatiivinen käyttökate kasvoi 24 % korkeamman liikevaihdon ansiosta, mikä puolestaan johtui korkeammista myyntihinnoista. Lipeän korkeilla markkinahinnoilla oli myös positiivinen vaikutus. Operatiivinen käyttökateprosentti laski 14,5 %:iin voimakkaana jatkuneiden inflaatiopaineiden seurauksena. Käyttökate kasvoi 27 %. Ero operatiiviseen käyttökatteeseen selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vertailukaudella liittyivät pääasiassa organisaation uudelleenjärjestelykuluihin ja tuotantolaitoksen sulkemiseen.
Kemira Oyj:n liikevaihto vuonna 2022 kasvoi 2 206,7 miljoonaan euroon (1 572,5). Käyttökate oli 220,4 miljoonaa euroa (70,8). Emoyhtiön rahoitustuotot ja -kulut olivat 172,7 miljoonaa euroa (26,5) johtuen konserniyhtiöiden korkeammista osinkotuotoista. Tilikauden tulos oli 314,7 miljoonaa euroa (-2,9) korkeamman liikevaihdon ja rahoitustuottojen seurauksena. Investoinnit olivat 23,2 miljoonaa euroa (42,9) ilman sijoituksia tytäryhtiöihin.
Kemira Oyj:n palveluksessa oli keskimäärin 502 (2021: 502, 2020: 501) työntekijää vuonna 2022.
31.12.2022 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä oli 155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.
Joulukuun 2022 lopussa Kemira Oyj:llä oli 48 403 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31.12.2021: 49 484). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 31,5 % (31.12.2021: 28,4 %) hallintarekisteröidyt omistukset mukaan lukien. Kotitalouksien osuus oli 19,3 % (31.12.2021: 19,8 %). Kemiralla oli hallussaan omia osakkeita 1 990 197 kappaletta (31.12.2021: 2 215 073), mikä vastaa 1,3 % (31.12.2021: 1,4 %) Kemira Oyj:n osakkeista.
Kemira Oyj:n osakekurssi nousi 8 % vuoden aikana, ja Kemira Oyj:n osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsingissä oli joulukuun 2022 lopussa 14,33 euroa (31.12.2021: 13,33). Osakkeen ylin hinta oli 14,94 euroa ja alin 10,36 euroa tammi-joulukuussa 2022. Osakkeen keskikurssi oli 12,57 euroa. Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli joulukuun 2022 lopussa 2 198 miljoonaa euroa (31.12.2021: 2 041).
Tammi-joulukuussa 2022 Kemira Oyj:n Nasdaq Helsingissä vaihdettujen osakkeiden kaupankäyntiarvo oli 462 miljoonaa euroa (1-12/2021: 787). Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 146 311 osaketta (1-12/2021: 228 087). Kemira Oyj:n osakkeiden kokonaisvaihto tammi-joulukuussa 2022 oli 49 miljoonaa kappaletta (1-12/2021: 72 miljoonaa kappaletta), josta 25 % (1-12/2021: 20 %) tapahtui muilla kaupankäyntipaikoilla (esim. Turquoise, CBOE DXE). Lähde: Nasdaq ja Kemira.com.
Tammi–joulukuun 2022 aikana Kemira Oyj vastaanotti yhden arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen ilmoituksen Impax Asset Management Group plc:lta. Ilmoitus vastaanotettiin 25.3.2022. Ilmoitus on julkaistu pörssitiedotteella ja se on saatavilla Kemiran internetsivuilla osoitteessa kemira.com/sijoittajat. Ilmoituksen mukaan Impax Asset Management Group plc:n ja sen hallinnoimien rahastojen omistusosuus Kemira Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä nousi viiteen (5) prosenttiin 24.3.2022.
Kemira Oyj:n 24.3.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen ehdotuksen osingoksi 0,58 euroa osakkeelta vuodelta 2021. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Ensimmäinen erä, 0,29 euroa osakkeelta, maksettiin 7.4.2022. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään toisen erän täsmäytys- ja osingonmaksupäivän.
Hallitus päätti 24.10.2022 pidetyssä kokouksessaan osingon toisen erän täsmäytysja maksupäivän. Osingon toisen erän maksupäivä oli 3.11.2022. Kemira on julkistanut hallituksen päätöksen täsmäytys- ja maksupäivästä erillisellä pörssitiedotteella.
Vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 5 800 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 3,7 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla
pääomalla joko kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella yhtäläisin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsingin ("Helsingin pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutuksen nojalla ostotarjouksella hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua yhtiön osakkeen hintaan julkisessa kaupankäynnissä siten, että hankittavien osakkeiden vähimmäishinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana ja enimmäishinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Helsingin Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittamisessa tai toteuttamisessa, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi, osakkeen likviditeetin parantamiseksi tai käytettäväksi yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseen tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseen. Osakkeet voidaan edellä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi pitää yhtiöllä, luovuttaa tai mitätöidä. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutusta ei ollut käytetty 31.12.2022 mennessä.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 15 600 000 uuden osakkeen antamisesta (määrä vastaa noin 10 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä) sekä enintään 7 800 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen (määrä vastaa noin 5 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä) luovuttamisesta ("Osakeanti"). Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön
oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai jos se on perusteltua yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamisen tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä. Uusia osakkeita annettaessa osakkeiden merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeesta maksettava määrä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Osakeantivaltuutus on voimassa 31.5.2023 saakka. Osakeantivaltuutusta on käytetty luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhtiön hallituksen jäsenten ja avainhenkilöiden palkitsemiseen.
Yhtiökokous valitsi Kemira Oyj:n tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Mikko Rytilahti.
Kemira Oyj:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin ja Nasdaq Helsinki Oy:n antamiin listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Lisäksi Kemira noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä esitetään erillisenä raporttina yhtiön internetsivuilla.
Varsinainen yhtiökokous päätti 24.3.2022, että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä. Yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin sen nykyiset jäsenet Wolfgang Büchele, Shirley Cunningham, Werner Fuhrmann, Timo Lappalainen, Matti Kähkönen ja Kristian Pullola sekä uusina jäseninä Annika Paasikivi ja Tina Sejersgård Fanø. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Kähkönen ja varapuheenjohtajaksi Annika Paasikivi. Vuonna 2022 hallitus kokoontui yhdeksän kertaa, ja sen jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 96 %.
Kemira Oyj:n hallitus on perustanut kaksi valiokuntaa: henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Matti Kähkönen ja jäseninä Wolfgang Büchele, Shirley Cunningham ja Timo Lappalainen. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2022 aikana kuusi kertaa, ja sen jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 96 %. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Timo Lappalainen ja jäseninä Werner Fuhrmann, Annika Paasikivi ja Kristian Pullola. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2022 aikana viisi kertaa, ja sen jäsenten osallistumisprosentti oli 95 %.
Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä yritysrakenteeseen vaikuttavia yritysostoja tai -myyntejä.
Raaka-aine-, hyödyke- tai logistiikkakustannusten huomattavat ja nopeat korotukset voisivat vaarantaa Kemiran kannattavuuden, jos Kemira ei kykene viipymättä siirtämään korotuksia tuotteidensa hintoihin. Esimerkiksi huomattavat ja/tai nopeat muutokset öljyn, energian ja sähkön hinnoissa voivat vaikuttaa merkittävästi Kemiran kannattavuuteen. Raaka-aineiden toimittajakentässä tapahtuvat muutokset, kuten konsolidoinnit tai kapasiteetin supistukset, voivat nostaa raaka-aineiden hintoja. Lisäksi merkittävät kysynnän muutokset toimialoilla, jotka ovat tiettyjen raakaaineiden pääkäyttäjiä, voivat johtaa raaka-aineiden hintojen vaihteluihin. Vuonna 2022 raaka-aineiden ja hyödykkeiden hinnat nousivat merkittävästi Ukrainan sodan seurauksena. Myös energian ja sähkön hinta nousi merkittävästi, erityisesti Euroopassa Ukrainan sodan seurauksena. Ukrainan sota aiheutti myös huolta energian riittävästä saatavuudesta Euroopassa. Vuonna 2023 muuttuvien kustannusten odotetaan pysyvän korkealla tasolla, vaikka kustannusten nousun
odotetaan lievenevän. Sähkön hinnan odotetaan pysyvän pitkän ajan keskiarvon yläpuolella.
Tiettyjen raaka-aineiden huono saatavuus voi vaikeuttaa Kemiran tuotantoa ja heikentää kannattavuutta, mikäli siihen ei ole riittävästi varauduttu kartoittamalla vaihtoehtoisia toimittajia tai mahdollisuuksia prosessimuutoksiin. Raaka-aine- ja hyödykeriskejä pystytään tehokkaasti seuraamaan ja hallitsemaan Kemiran keskitetyn hankintayksikön (Sourcing) avulla. Riskienhallintatoimiin kuuluvat muun muassa tärkeimpien raaka-aineiden ja hyödykkeiden saatavuuden ennakointi, raakaaineiden osto- ja myyntisopimusten synkronointi, joidenkin kriittisten raaka-aineiden tuottaminen itse, strategiset investoinnit energiayhtiöihin sekä käytetyn energian ja sähkön osittainen suojaus. Kemiralla oli jonkin verran häiriöitä raaka-aineiden saatavuudessa vuonna 2022 Ukrainan sodan sekä Kiinan COVID-19-rajoitusten seurauksena. Ennen Ukrainan sotaa, Venäjän ja Valko-Venäjän osuus kaikista Kemiran suorista ostoista ja logistiikkakustannuksista oli noin 1 %. Kemiralla ei ollut raaka-aineostoja Ukrainasta. Vuoden 2022 aikana Kemira on tehnyt töitä löytääkseen pitkäaikaisia vaihtoehtoja venäläisille ja valkovenäläisille toimittajille. Toimitusketjun häiriöt ovat edelleen mahdollisia myös vuonna 2023, riippuen Ukrainan sotatilanteen kehittymisestä. Myös COVID-19-rajoitusten purkaminen Kiinassa saattaa vaikuttaa globaaleihin toimitusketjuihin.
Ukrainan sodan on johtanut häiriöihin Euroopan energiamarkkinoilla, mikä puolestaan on johtanut teollisuustuotannon tilapäisiin sulkemisiin Euroopassa korkeiden energian hintojen vuoksi, erityisesti maakaasun osalta. Liian korkea energian hinta voi johtaa kemikaalien tuotantolaitosten pidennettyihin tai pysyviin sulkemisiin Euroopassa, millä voi olla haitallinen vaikutus Kemiran toimitusketjuun. Kemira seuraa tilannetta tarkasti.
Kemiran liiketoimintojen jatkuvuus riippuu palvelujen täsmällisistä toimituksista ja laadukkaista tuotteista ja palveluista. Liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi Kemiralla on tällä hetkellä lukuisia kumppanuuksia ja sopimuksia tuotteiden ja
palvelujen toimittajien kanssa. Tietyt raaka-aineina käytetyt tuotteet ovat kriittisiä, sillä niitä voidaan hankkia taloudellisesti vain yhdestä tai ainoasta lähteestä. Kyseisten raaka-aineiden toimitusten yhtäkkinen merkittävä väheneminen tai keskeytyminen voi vaikuttaa Kemiran liiketoimintoihin, mikä puolestaan vaikuttaa negatiivisesti Kemiraan. Hankintatoimen, toimittajien valinnan sekä sopimusten ja toimittajasuhteiden tehoton hallinta voi vaikeuttaa Kemiran asiakaslupausten täyttämistä. Ukrainan sodalla tai COVID-19-pandemialla ei ollut merkittäviä vaikutuksia Kemiran tuotantotoimintoihin vuonna 2022. Tiettyjen Kemiran ostamien raaka-aineiden saatavuudessa oli kuitenkin häiriöitä. Kemira pystyi kuitenkin käsittelemään tilanteen, eikä vaikutus Kemiran liikevaihtoon ollut olennainen. Häiriöt energian saatavuudessa tai muutokset energian hinnoissa voivat myös lisätä vastapuoliriskiä energiasuojauksissa. Kemira seuraa aktiivisesti energian vastapuoliriskiä.
Kemira hankkii suuren osan sähköstään Suomesta omakustannushintaan (Mankalaperiaate) omistamalla osan Teollisuuden Voiman ja Pohjolan Voiman sähköä tuottavista vesi- ja ydinvoimalaitoksista. Merkittävät pitkän aikavälin häiriöt näiden tuotantolaitosten tuotantotasoissa voivat vaikuttaa haitallisesti Kemiraan.
Kemira pyrkii jatkuvasti tunnistamaan, analysoimaan ja osallistamaan toimittajia toimitusten sekä lopputuotteiden ja palvelujen kilpailukykyisten hintojen varmistamiseksi. Yhteistyötä kehitetään tärkeimpien toimittajien kanssa uuden arvon löytämiseksi ja luomiseksi sekä riskien pienentämiseksi. Toimittajien suorituskykyä seurataan säännöllisesti osana toimittajien suorituskyvyn hallintaprosessia. Kemianteollisuuden toimittajiin liittyvän korkean riskin vuoksi, riskienhallinta ja niiden vaikutusten lieventäminen tällä alueella on edelleen merkittävä painopistealue.
Kemiran tuotantotoiminta on alttiina useille vahinkoriskeille, kuten tulipalot ja räjähdykset, laiterikot, luonnonkatastrofit, ympäristöonnettomuudet ja niihin mahdollisesti liittyvät korvausvastuut sekä työterveys- ja työturvallisuusriskit. Nämä riskitapahtumat voivat johtua useista tekijöistä, mukaan lukien (mutta ei rajoittuen) haitallisen tunkeilijan luvattomasta pääsystä tietohallintojärjestelmään tai muut kyberturvallisuusongelmat, jonka seurauksena saattaa aiheutua järjestelmävahinkoja ja niistä edelleen johtuvia taloudellisia vahinkoja. Systemaattisella asetettujen tavoitteiden toteuttamisella, sertifioiduilla johtamisjärjestelmillä, tehokkailla vahingontorjuntaohjelmilla, työturvallisuuden aktiivisella edistämisellä, riittävillä kunnossapitotoimilla ja pätevällä henkilöstöllä on vahinkoriskien hallinnassa keskeinen merkitys. Kemiralla on lisäksi useita vakuutusohjelmia, jotka suojaavat yhtiötä vahinkoriskien taloudellisilta vaikutuksilta. Kemira myös harjoituttaa ja kouluttaa aktiivisesti henkilöstöään mahdollisten kyberturvallisuusuhkien havaitsemiseen ja raportointiin. Kemiran hallitus arvioi säännöllisesti kyberturvallisuusriskejä.
Kemiran toiminta perustuu toimiviin ja ajantasaisiin tietohallintojärjestelmiin. Kemira on uudistamassa konserninlaajuista toiminnanohjausjärjestelmäänsä ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2023 aikana. Ongelmat nykyisissä tietohallintojärjestelmissä tai ERP-siirtymässä voivat vaikuttaa Kemiran toimintaan.
Tiettyjen kemikaalien (esimerkiksi pakkaus- ja kartonkikemikaalien) käytön tai asiakkaiden tuotteiden tai toiminnan kysynnän merkittävä ja odottamaton lasku voi vaikuttaa kielteisesti Kemiran liiketoimintaan. Tiettyjen raaka-aineiden tai hyödykkeiden, kuten esimerkiksi öljyn, kaasun ja metallien hintojen merkittävä lasku voi saada asiakkaat siirtymään vähemmän kemikaaleja kuluttaviin toimintoihin. Sekä kasvanut tietoisuus ja huoli ilmastonmuutoksesta että kestävämmät tuotteet voivat muuttaa asiakaskysyntää, esimerkiksi kohti vähemmän kemikaaleja kuluttavia vedenkäsittelyteknologioita. Toisaalta asiakkaiden mahdolliset toimet tuotantokapasiteetin lisäämiseksi voivat kasvattaa kemikaalien kysyntää ja jopa haastaa Kemiran nykyisen tuotantokapasiteetin riittävyyden.
Tämän riskin hallitsemiseksi ja lieventämiseksi Kemira seuraa järjestelmällisesti johtavia markkinoiden kehitystä kuvaavia indikaattoreita ja varhaisia varoitusmerkkejä. Kemira panostaa vastuulliseen liiketoimintaan ja pyrkii parantamaan liiketoiminnan kehitysyksiköiden, T&K-toiminnon ja myyntiyksiköiden välistä yhteistyötä ymmärtääkseen paremmin asiakkaiden tulevia tarpeita ja odotuksia. Kemira varmistaa kykynsä reagoida kysynnän muutoksiin oikea-aikaisilla investoinneilla sekä säännöllisillä keskusteluilla asiakkaidensa kanssa. Kemiran maantieteellinen kattavuus ja asiakastoimialojen moninaisuus suojaavat osittain kysynnän muutoksiin liittyviltä riskeiltä.
Vastatakseen asiakkaiden tarpeiden odotettuihin muutoksiin, Kemira on myös tarkentanut strategiaansa keskittymällä enemmän biopohjaisiin tuotteisiin. Kemira on aloittanut myös useita ulkoisia kumppanuuksia innovoidakseen ja kaupallistaakseen uusia biopohjaisia tuotteita asiakkailleen. Biopohjaisilla tuotteilla odotetaan olevan merkittävä rooli Kemiran kasvutavoitteissa.
Maailmantalouden epävarmuuksiin ja geopoliittiseen kehitykseen liittyy suoria tai epäsuoria riskejä, kuten maailman BKT:n hitaampi kasvu sekä mahdolliset odottamattomat kaupankäyntiin vaikuttavat poliittiset päätökset. Nämä seikat voivat vaikuttaa epäsuotuisasti Kemiran tuotteiden kysyntään. Myös erilaiset poliittiset toimet tai muutokset erityisesti Kemiran toiminnalle keskeisissä maissa voivat aiheuttaa häiriöitä tai muita epäsuotuisia seurauksia Kemiran liiketoiminnalle. Käynnissä oleva Ukrainan sota ja Venäjää vastaan kohdistetut pakotteet ovat lisänneet epävarmuutta maailmantalouteen ja aiheuttaneet huolta energian riittävästä saatavuudesta Euroopassa. Itä-Aasian geopoliittisten jännitteiden aiheuttamat mahdolliset kaupan tai toimitusketjun häiriöt voivat myös vaikuttaa Kemiran toimintaan, sillä Kemira hankkii materiaaleja alueelta ja Kemiralla on alueella tuotantolaitoksia. Kemiran liikevaihdosta noin 10 % tulee APAC-alueelta.
Heikko talouskehitys voi johtaa asiakkaiden toiminnan lakkauttamiseen tai konsolidointeihin, ja täten pienentyneeseen asiakaskuntaan. Heikko talouskehitys voi vaikuttaa myös Kemiran asiakkaiden maksukykyyn, minkä seurauksena Kemiran luottotappiot saattavat kasvaa. Vuoden 2022 lisääntyneestä taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta Kemiran luottotappiot eivät kasvaneet merkittävästi. Epäsuotuisa taloustilanne voi myös kasvattaa raaka-aineiden saatavuus- ja hintariskejä. Kemiran maantieteellinen kattavuus ja asiakastoimialojen moninaisuus suojaavat vain osittain näiltä riskeiltä. Kemira seuraa jatkuvasti sekä maailmantalouden tilannetta että maailmanpoliittisia liikkeitä ja muutoksia, ja pyrkii mukauttamaan liiketoimintaansa tarvittaessa. Myös kauppasotiin liittyviä riskejä seurataan aktiivisesti ja ne huomioidaan liiketoiminnassa.
Kemira toimii nopeasti muuttuvassa ja kilpaillussa toimintaympäristössä, jossa toimiminen luo itsessään riskin tavoitteiden saavuttamiselle. Kemiran päätoimialoille pyrkivät uudet toimijat saattavat käyttää aggressiivisia keinoja kilpailuedun saavuttamiseksi, mikä saattaa heikentää Kemiran tulosta. Tärkeimpien kilpailijoiden tai asiakkaiden aseman konsolidoituminen saattaa muuttaa markkinadynamiikkaa, mikä voi johtaa muutoksiin myös Kemiran markkina-asemassa.
Kemira pyrkii itsekin kasvamaan sille hieman vieraammissa tuoteryhmissä, joissa vallitsee uudenlainen kilpailutilanne, erityisesti biopohjaisissa tuotteissa. Pidemmällä tarkastelujaksolla täysin uudenlaiset teknologiat voivat huomattavasti muuttaa nykyistä kilpailutilannetta. Riskiä hallitaan sekä konsernitasoisesti että segmenteittäin jatkuvan kilpailutilanneseurannan avulla. Kemira pyrkii vastaamaan kilpailutilanteeseen asiakassuhteiden sekä tuotteiden ja palvelujen aktiivisella kehittämisellä erottuakseen paremmin kilpailijoista ja ollakseen kilpailukykyinen.
Orgaanisen kasvun lisäksi yritysostot ovat yksi mahdollinen keino konsernin tavoitteiden ja strategian saavuttamisessa. Konsolidointeja ohjaa kemikaalivalmistajien pyrkimys hyödyntää synergioita ja saada jalansijaa uusilla markkinoilla. Yritysostoja ja/tai kumppanuuksia voidaan tarvita, jotta voidaan saada jalansija uusilla maantieteellisillä ja tuotemarkkinoilla. Yritysostoihin sisältyy riskejä,
jotka liittyvät esimerkiksi ostettujen toimintojen ja niiden henkilöstön integroinnissa onnistumiseen. Epäonnistuminen integroinnissa voi vaikeuttaa yritysostoihin liittyvien taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.
Kemira on luonut toimintamalleja sekä kohdistanut konsernitason resursseja yritysostojen aktiiviseen hallintaan ja toteutuksen tukemiseen. Mahdollisten yritysostokohteiden arvioinnissa sekä niihin liittyvissä transaktioissa käytetään myös ulkoisia neuvonantajia.
Kemiran tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on ensisijaisen tärkeä orgaanisen kasvun ja erottautumisen edistäjä. Kemiran tuleva markkina-asema ja kannattavuus riippuvat sen kyvystä ymmärtää asiakkaiden nykyisiä ja tulevia tarpeita ja markkinatrendejä ja vastata niihin sekä sen kyvystä innovoida uusia markkinasta erottautuvia tuotteita ja sovelluksia. Lisäksi uudet tuotelanseeraukset edistävät Kemiran tai sen asiakkaiden prosessien tehokkuutta ja vastuullisuutta sekä parantavat Kemiran kannattavuutta. Epäonnistuminen innovoinnissa, uusien teknologioiden tunnistamisessa tai uusien tuotteiden ja palvelukonseptien kaupallistamisessa voi johtaa siihen, ettei kasvutavoitteita saavuteta ja voi vaikuttaa Kemiran kilpailutilanteeseen.
Innovaatioon ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan liittyviä riskejä hallitaan tutkimus- ja tuotekehitysprojektien tehokkaalla hallinnalla yhteistyössä T&Ktoiminnon ja kahden segmentin kanssa. Kemira on parantanut liiketoiminnan kehitysyksiköiden, T&K-toiminnon ja myynti- ja markkinointiyksiköiden välistä yhteistyötä ymmärtääkseen paremmin Kemiran asiakkaiden tulevia tarpeita ja odotuksia. Kehittämällä jatkuvasti tuotekehitysprosessejaan Kemira pyrkii myös nopeuttamaan innovaatioprojektien toteutusta. Kemira jatkaa erilaistaviin ja vastuullisiin tuotteisiin ja prosesseihin keskittymistä sekä seuraa jatkuvasti uusien tuotteiden ja sovellusten myyntiä.
Kemiran liiketoimintaa sitovat erilaiset lait ja määräykset, jotka ovat merkittäviä Kemiran strategian kehittämisen ja toteuttamisen kannalta. Kemira katsoo lakien ja määräysten luovan lähtökohtaisesti mahdollisuuksia esimerkiksi vedenkäsittelyssä. Kuitenkin jotkut, esimerkiksi biologisesti hajoavien raaka-aineiden ja biologisen vedenkäsittelyn käyttöä edistävät uudet lakiehdotukset, jotka rajoittavat alumiinin käyttöä, voivat vaikuttaa kielteisesti Kemiran liiketoimintaan. Merkittävät muutokset esimerkiksi kemikaali-, ympäristö-, tai kuljetuslainsäädännössä ja -sääntelyssä voivat vaikuttaa Kemiran kannattavuuteen korkeampien tuotanto- ja kuljetuskustannusten muodossa. Kyseiset muutokset voivat kuitenkin myös luoda Kemiralle uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi mahdolliset rajoitukset muovipakkauksille mahdollisesti hyödyttäisivät kuitupohjaisia pakkauksia valmistavaa teollisuutta ja sitä kautta Kemiraa. Lisäksi Kemira seuraa tarkkaan EU-komission ehdotusta uudesta pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta ja sen vaikutuksia, erityisesti kertakäyttöpakkauksiin.
Uusien aineiden lisääminen REACH-lupamenettelyn tai rajoitusten piiriin voi myös lisätä Kemiran velvoitteita, ja vastaavasti tarvittavan luvan puuttuminen voisi vaikuttaa negatiivisesti Kemiran toimintaan. Myös muutokset tavaroiden tuontia ja vientiä sekä tullausta koskevassa sääntelyssä luovat osaltaan tarpeen seurata ja hallinnoida tuotteiden ja kansainvälisen kaupankäynnin säännöstenmukaisuutta muun muassa tuotteiden vaatimustenmukaisen maahantuonnin varmistamiseksi.
Kemira seuraa jatkuvasti lainsäädäntöä koskevaa vuoropuhelua ollakseen tietoinen sen myyntiin, tuotantoon ja tuotekehitykseen mahdollisesti vaikuttavaan lainsäädäntöön ja sääntelyyn suunnitelluista ja tulossa olevista muutoksista. Kemira on luonut sisäisen prosessin, jolla hallinnoidaan mahdollisesti huolenaiheita aiheuttavia aineita Kemiran portfoliossa. Prosessissa tarkastellaan muun muassa mahdollisuuksia korvata tällaiset aineet vaihtoehtoisilla aineilla, jos niitä koskeva sääntely tiukkenee. Kemira on myös keskittänyt huomiotaan kansainvälisen kaupankäynnin säännöstenmukaisuuden varmistamiseen sekä lisännyt tähän tarvittavia resursseja.
Myös sääntelyn vaikutukset otetaan järjestelmällisesti huomioon strategisessa päätöksenteossa. Kemira osallistuu aktiivisesti sääntelyä koskevaan vuoropuheluun silloin kuin se on toimialan ja liiketoiminnan näkökulmasta perusteltua. Tällä hetkellä on esimerkiksi EU:ssa meneillään paljon lainsäädännöllistä keskustelua vesilainsäädännön ja direktiivien merkittävästä tarkastelusta. Tällä voi olla positiivisia vaikutuksia Kemiran tuotteiden kysyntään tulevaisuudessa, mikäli vedenkäsittelyn lainsäädäntöä tiukennetaan. EU on osana Green Deal -aloitettaan käynnistänyt useita aloitteita, kuten EU:n kestävän kehityksen kemikaalistrategian (CSS) sekä Fitfor-55 -ohjelmat. Kemira seuraa tiiviisti näitä aloitteita ja niiden mahdollisia vaikutuksia kemianteollisuuteen ja Kemiraan.
Kilpailukyvyn ja kannattavan kasvun varmistamiseksi sekä toimintojen tehostamiseksi on äärimmäisen tärkeää palkata ja pitää palveluksessa oikeanlaisia taitoja ja osaamista tarjoavia työntekijöitä. Kemira pyrkii jatkuvasti tunnistamaan kyvykkyyksiä ja avainosaajia tulevaisuuden tarpeisiin. Palkitsemis-, koulutus- ja urakehitysohjelmien järjestelmällinen kehittäminen ja parantaminen auttaa Kemiraa varmistamaan osaavan henkilöstön saatavuuden tulevaisuudessakin.
Kemira on tunnistanut tiettyjä ilmastoon liittyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta Kemiran toimintaan tai asiakkaiden kysyntään. Lisääntynyt tietoisuus ja huoli ilmastonmuutoksesta ja vastuullisemmista tuotteista voi esimerkiksi muuttaa asiakkaiden vaatimuksia vähemmän kemikaaleja kuluttavien vedenkäsittelyteknologioiden hyväksi. Kasvanut tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista voi mahdollisesti johtaa nopeampaan siirtymään kohti vastuullisia ja fossiilivapaita energialähteitä, mikä voi puolestaan johtaa energian hinnan nousuun ja vaikuttaa energian saatavuuteen. Tällä voi olla negatiivinen vaikutus Kemiraan, sillä osa Kemiran tuotantotoiminnoista on energiaintensiivisiä. Osa Kemiran raakaaineista on fossiilipohjaisia. Kemiralla on aktiivisia suunnitelmia lisätä uusiutuvien raaka-aineiden osuutta portfoliossaan ja vähentää riippuvuutta öljy- ja kaasujohdannaisista. Monilla Kemiran asiakkailla on tavoitteena olla hiilineutraali,
millä on todennäköisesti vaikutuksia Kemiraan ja asiakkaiden prosesseissa käytettäviin kemikaaleihin. Myös äärimmäiset sääolosuhteet, kuten hurrikaanit ja tulvat, voivat vaikuttaa Kemiran toimitusketjuun ja tavarantoimittajiin sekä Kemiran omiin tuotantolaitoksiin. Useita ilmastoon liittyviä riskejä seurataan osana Kemiran riskienhallintaprosessia. Riskejä seurataan aktiivisesti ja suunnitelmia mahdollisten vaikutusten lieventämiseksi tehdään jatkuvasti. Vuonna 2022 Kemira teki alustavan ilmastoriskiskenaarion analyysin Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -viitekehyksen mukaisesti. Analyysissa arvioitiin Kemiran ilmastoriskiä globaalin yrityksen näkökulmasta ja tuloksia on kuvattu tarkemmin Kemiran vastuullisuusraportissa.
Ukrainan sodan ja sen aiheuttamien Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisten pakotteiden seurauksena Kemira ilmoitti 1.3.2022 päätöksestään keskeyttää toimitukset Venäjälle ja Valko-Venäjälle. Venäjän osuus Kemiran liikevaihdosta oli noin 3 % vuonna 2021. Liikevaihto Valko-Venäjältä ja Ukrainasta ei ollut merkittävä vuonna 2021. EU:n viides pakotepaketti julkistettiin 9.4.2022, ja se sisältää myös suurimman osan Kemiran tuotteista. Kemira ilmoitti 6.5.2022 poistuvansa Venäjän markkinoilta. Vuoden 2022 lopussa Kemiralla ei ole ollut enää operatiivista liiketoimintaa tai henkilöstöä Venäjällä.
Sodan suorien vaikutusten odotetaan olevan rajallisia. Ennen sotaa Venäjän ja Valko-Venäjän osuus kaikista Kemiran suorista ostoista ja logistiikkakustannuksista oli noin 1 %. Kemira ei osta raaka-aineita Ukrainasta. Vuonna 2022 Kemira pystyi hallitsemaan tilanteen ilman toimintahäiriöitä ja on pyrkinyt löytämään pitkäaikaisia vaihtoehtoja venäläisille ja valkovenäläisille toimittajille.
Vuonna 2022 suurin Ukrainan sodan aiheuttama riski oli kiihtyvä inflaatio. Sota Ukrainassa sekä Venäjän ja Valko-Venäjän vastaiset sanktiot ovat aiheuttaneet huolta energian riittävästä saatavuudesta Euroopassa, erityisesti maakaasun osalta. Kemira on merkittävä energiankäyttäjä. Suurin osa Kemiran ostamasta energiasta on
sähköä, mutta osa Kemiran tuotantolaitoksista Euroopassa käyttää maakaasua. Energiakriisi nosti myös energian hintoja merkittävästi vuonna 2022 ja hintojen odotetaan pysyvän pitkän aikavälin keskihintojen yläpuolella myös vuonna 2023. Vuonna 2021 Kemiran vuotuiset energiaostot maailmanlaajuisesti olivat noin 200 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat noin 300 miljoonaan euroon vuonna 2022. Kemira seuraa tiiviisti energiamarkkinoiden tilannetta ja sen vaikutuksia Kemiraan. Energiamarkkinan häiriöillä ei ollut materiaalisia vaikutuksia Kemiran toimintoihin vuoden 2022 aikana.
Kemira altistuu myös epäsuorille vaikutuksille asiakkaidensa ja toimittajiensa kautta. Erityisesti korkeat energiahinnat tai häiriöt energian saatavuudessa voivat vähentää tai pysäyttää tilapäisesti Kemiran asiakkaiden ja/tai toimittajien tuotantoa, mikä voi vaikuttaa Kemiran loppumarkkinoiden kysyntään tai toimitusketjuun. Vuoden 2022 aikana muutamat Kemiran asiakkaat EMEA-alueella, erityisesti Pulp & Paper segmentissä, supistivat tai sulkivat tuotantoaan tilapäisesti korkeiden energiahintojen vuoksi, erityisesti vuoden 2022 kolmannella ja viimeisellä neljänneksellä.
Kemira kirjasi vuonna 2022 4,8 miljoonaa euroa tappioita liittyen poistumiseen Venäjän markkinoilta. Vuoden 2022 kirjattujen tappioiden jälkeen Venäjän liiketoiminnan nettovarat olivat noin 8 miljoonaa euroa joulukuun 2022 lopussa ja ne koostuivat pääasiassa Venäjän ruplamääräisistä rahavaroista. Kemira tutkii keinoja varojen kotiuttamiseksi Venäjältä. Kemiralla ei ollut omaisuutta eikä henkilöstöä Valko-Venäjällä tai Ukrainassa joulukuun 2022 lopussa.
Lisätietoa Kemiran vuoden 2023 näkymistä, sisältäen näkymien taustalla olevat oletukset, löytyy sivulta 28.
Yksityiskohtainen selvitys Kemiran riskienhallinnan periaatteista ja organisoinnista on luettavissa yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kemira.fi. Selvitys rahoitusriskeistä on julkaistu vuoden 2022 tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Kemira Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2022 olivat 702 802 752 euroa, josta tilikauden tuloksen osuus oli 314 734 444 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.
Kemira Oyj:n hallitus ehdottaa 22.3.2023 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan 0,62 euron osakekohtainen osinko eli yhteensä 95 miljoonaa euroa. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,31 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 24.3.2023 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksetaan 5.4.2023. Toinen erä 0,31 euroa osakkeelta maksetaan marraskuussa 2023. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää lokakuussa pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän. Osingonmaksun täsmäytyspäivän suunnitellaan olevan 26.10.2023 ja osingon maksupäivän aikaisintaan 2.11.2023.
Kemiran tavoitteena on jakaa kilpailukykyistä ja ajan myötä kasvavaa osinkoa.
18.5.2022 Kemira ilmoitti, että Pulp & Paper segmentin johtaja Kim Poulsen jättää Kemiran.
8.8.2022 Kemira ilmoitti, että Antti Salminen (s. 1971) on nimitetty Kemiran Pulp & Paper -segmentin johtajaksi 15.8.2022 alkaen. Hän on toiminut useissa eri johtotehtävissä Kemirassa, viimeksi Industry & Water -segmentin johtajana, ja on ollut Kemiran johtoryhmän jäsen vuodesta 2011 alkaen.
30.8.2022 Kemira ilmoitti, että Wido Waelput (1959) on nimitetty Kemiran Industry & Water -segmentin väliaikaiseksi johtajaksi ja Kemiran johtoryhmän jäseneksi 1.9.2022 alkaen kunnes meneillään oleva segmentin vetäjän hakuprosessi on saatu päätökseen.
12.9.2022 Kemira ilmoitti myyvänsä myy valtaosan väriaineliiketoiminnastaan ChromaScapelle. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana. Väriaineliiketoiminnan liikevaihto oli noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Kemira Oyj:n nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä ja että hallitukseen valitaan uudelleen sen nykyiset jäsenet Tina Sejersgård Fanø, Werner Fuhrmann, Matti Kähkönen,Timo Lappalainen, Annika Paasikivi ja Kristian Pullola. Nimitystoimikunta ehdottaa, että uusina jäseninä hallitukseen valitaan Fernanda Lopes Larsen ja Mikael Staffas. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Matti Kähkönen ja varapuheenjohtajaksi Annika Paasikivi.
Kaikki valittavaksi ehdotetut henkilöt ovat antaneet suostumuksensa ehdokkuudelle ja ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Annika Paasikiveä, joka ei ole riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta, koska hän on Oras Invest Oy:n toimitusjohtaja ja Oras Invest Oy omistaa yli 10 % Kemira Oyj:n osakkeista.
Nykyisistä hallituksen jäsenistä Wolfgang Büchele, joka on toiminut yhtiön hallituksessa ensin vuodesta 2009 vuoteen 2012, sitten Kemira Oyj:n toimitusjohtajana vuosina 2012-2014 ja sen jälkeen uudelleen hallituksessa vuodesta 2014, ja Shirley Cunningham, joka on toiminut hallituksessa vuodesta 2017, ovat ilmoittaneet, etteivät he ole enää käytettävissä uudelleenvalintaan seuraavalle hallituksen toimikaudelle. Nimitystoimikunta haluaa kiittää Wolfgang Bücheleä ja Shirley Cunninghamia heidän pitkäaikaisesta työstään ja merkittävästä panoksestaan yhtiön hyväksi.
Fernanda Lopes Larsen, M.Sc. (Engineering), s. 1974, on Executive Vice President Africa & Asia Yara Internationalissa vuodesta 2020 alkaen. Vuosina 2012-2018 hän työskenteli useissa johtotehtävissä Yara Internationalissa. Vuosina 2001-2012 hän toimi johtotehtävissä GlaxoSmithKlinen ja Procter & Gamblen palveluksessa. Fernanda Lopes Larsen on Brasilian ja Britannian kansalainen.
Mikael Staffas, M.Sc. (Engineering), MBA, s. 1965, on Boliden AB:n toimitusjohtaja vuodesta 2018 alkaen. Vuosina 2015-2018 hän toimi Boliden Minesin toimitusjohtajana ja vuosina 2011-2015 Bolidenin talousjohtajana. Vuosina 2005-2011 hän toimi Södra Skogsägarnan talousjohtajana. Hän oli McKinsey & Companyn osakas vuosina 1999-2004 ja toimi siellä eri tehtävissä vuosina 1990-1999. Mikael Staffas on Ruotsin kansalainen.
Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Suositus perustuu siihen, että Kemirassa on hyvän pohjoismaisen hallintomallin mukainen hallituksen ulkopuolinen osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on varmistaa, että hallituksen yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja kokemus, yhtiön hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet tulevat huomioiduksi ja että
hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.
Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksettavia vuosipalkkiota korotetaan seuraavasti (suluissa nykyinen palkkio): puheenjohtajan palkkio 118 000 euroa vuodessa (110 000 euroa), varapuheenjohtaja ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 67 000 euroa vuodessa (65 000 euroa) ja muut jäsenet 52 000 euroa vuodessa (50 000 euroa).
Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen ja hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan kokouspalkkiota kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta perustuen kokouksen järjestämistapaan ja paikkaan seuraavasti: etäosallistuminen ja kokous henkilön asuinmaassa 600 euroa, kokous henkilön asuinmaan kanssa samalla mantereella 1 200 euroa ja kokous henkilön asuinmaan kanssa eri mantereella 2 400 euroa. Matkustuskustannukset ehdotetaan korvattavaksi yhtiön matkustuspolitiikan mukaan.
Nimitystoimikunta ehdottaa lisäksi, että hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön hallussa olevina tai mikäli tämä ei ole mahdollista markkinoilta hankittavina Kemiran osakkeina ja 60 % maksetaan rahana. Osakkeet luovutetaan hallituksen jäsenille ja tarvittaessa hankitaan markkinoilta suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun Kemiran osavuosikatsaus ajalta 1.1.-31.3.2023 on julkaistu. Kokouspalkkiot ehdotetaan maksettavaksi rahana.
Nimitystoimikunnassa ovat toimineet puheenjohtajana Oras Invest Oy:n sijoitusjohtaja Ville Kivelä ja jäseninä Solidium Oy:n sijoitusjohtaja Pauli Anttila, Impax Asset Management plc:n Global Head of Sustainability, Lisa Beauvilain ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen osakejohtaja Annika Ekman sekä Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Matti Kähkönen asiantuntijajäsenenä.
17.1.2023 Kemira julkaisi Impax Asset Management Group plc:n ilmoituksen, jonka mukaan sen osakeomistus Kemirasta on laskenut 4,99 prosenttiin.
Kemira ilmoitti elokuussa 2021 sijoituksestaan SimAnalyticsiin ja on nyt ostanut loput sen liiketoiminnasta. Yritysosto vahvistaa Kemiran mahdollisuuksia tukea asiakkaidensa liiketoimintaa dataan perustuvilla ennakoivilla palveluilla ja koneoppimisratkaisuilla.
Kemiran liikevaihdon odotetaan olevan 3 200 ja 3 700 miljoonan euron välillä vuonna 2023 (2022: 3 569,6 miljoonaa euroa).
Kemiran operatiivisen käyttökatteen odotetaan olevan 500 ja 600 miljoonan euron välillä vuonna 2023 (2022: 571,6 miljoonaa euroa).
Odotamme Kemiran loppumarkkinoiden kysynnän olevan vastustuskykyistä maailman makrotaloudelliseen ympäristöön, energian hintoihin ja Ukrainan sodan kehittymiseen liittyville huolille. Kaiken kaikkiaan Kemiran loppumarkkinoiden kysynnän (myyntimäärissä mitattuna) odotetaan laskevan jonkin verran. Öljy- ja kaasumarkkinan kysynnän odotetaan kasvavan. Muuttuvien kustannusten odotetaan laskevan, mutta tilanne vaihtelee raaka-aineittain. Sähkönhinnan odotetaan pysyvän pitkän ajan keskiarvon yläpuolella Euroopassa, mutta hintatasoon liittyy epävarmuutta. Lipeän markkinahintojen odotetaan laskevan vuoden 2023 aikana nykyiseltä erittäin korkealta tasolta. Näkymät olettavat, että Kemiran tuotantotoiminnassa, toimitusketjussa tai Kemiran välillisesti omistamilla energian tuotantolaitoksilla Suomessa ei ole merkittäviä häiriöitä. Valuuttakurssien odotetaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla.
Kemiran tavoitteena on markkinoita nopeampi liikevaihdon kasvu ja 15-18 % operatiivinen käyttökateprosentti. Velkaantumisastetavoitteena on alle 75 %.
Helsingissä 9.2.2023
Kemira Oyj Hallitus
Kaikki tässä katsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen näkemykseen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset.
| Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2023 | 25.04.2023 |
|---|---|
| Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2023 | 18.07.2023 |
| Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2023 | 24.10.2023 |
Vuosikertomus 2022 julkaistaan 17.2.2023. Yhtiökokous pidetään keskiviikkona 22.3.2023
Webcast-lähetys analyytikoille, sijoittajille ja lehdistölle järjestetään perjantaina 10.2.2023 klo 10.30. Tuloksen esittelevät toimitusjohtaja Jari Rosendal ja talousjohtaja Petri Castrén. Lähetys on englanninkielinen, ja sitä voi seurata yhtiön verkkosivuilla osoitteessa: kemira.com/investors. Esitysmateriaali ja tallenne webcastista ovat saatavilla yllämainituilla verkkosivuilla. Suomeksi esitysmateriaali löytyy osoitteesta: kemira.com/sijoittajat.
Voit osallistua Q&A-osioon puhelinkonferenssissa. Rekisteröidy alla olevan linkin kautta osallistuaksesi telekonferenssiin. Rekisteröidyttyäsi saat puhelinnumeron ja konferenssitunnuksen osallistuaksesi konferenssiin:
Mikäli haluat esittää kysymyksiä, näppäile *5 puhelimeesi liittyäksesi jonoon.
| Milj. euroa | 10-12/2022 | 10-12/2021 | 1-12/2022 | 1-12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 968,2 | 718,2 | 3 569,6 | 2 674,4 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 9,0 | 4,1 | 18,2 | 5,9 |
| Liiketoiminnan kulut | -792,7 | -652,6 | -3 029,3 | -2 306,7 |
| Osuus osakkuusyritysten voitoista ja tappioista | 0,3 | -0,2 | 0,3 | -0,5 |
| Käyttökate | 184,8 | 69,5 | 558,8 | 373,2 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -53,0 | -51,9 | -211,2 | -203,1 |
| Liikevoitto | 131,8 | 17,5 | 347,6 | 170,1 |
| Rahoituskulut, netto | -15,3 | -8,9 | -39,4 | -26,7 |
| Voitto ennen veroja | 116,5 | 8,7 | 308,2 | 143,3 |
| Tuloverot | -26,3 | 1,2 | -68,5 | -28,2 |
| Tilikauden tulos | 90,3 | 9,8 | 239,7 | 115,2 |
| Tilikauden tuloksen jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 88,2 | 8,3 | 231,7 | 108,1 |
| Määräysvallattomille omistajille | 2,1 | 1,5 | 8,0 | 7,1 |
| Tilikauden tulos | 90,3 | 9,8 | 239,7 | 115,2 |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa | 0,58 | 0,05 | 1,51 | 0,71 |
| Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa | 0,57 | 0,05 | 1,50 | 0,70 |
| Milj. euroa | 10-12/2022 | 10-12/2021 | 1-12/2022 | 1-12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Tilikauden tulos | 90,3 | 9,8 | 239,7 | 115,2 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi |
||||
| Muuntoerot | -46,3 | 10,3 | 17,5 | 32,2 |
| Rahavirran suojaus | -44,4 | 5,2 | 39,2 | 19,3 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | ||||
| Muut osakkeet | -14,3 | 14,9 | 98,6 | 40,2 |
| Etuuspohjaisten järjestelyiden | ||||
| uudelleenarvostus | 31,8 | 21,5 | 31,8 | 21,5 |
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | -73,2 | 52,0 | 187,1 | 113,3 |
| Tilikauden laaja tulos | 17,0 | 61,8 | 426,7 | 228,4 |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 14,6 | 60,1 | 418,9 | 221,2 |
| Määräysvallattomille omistajille | 2,4 | 1,7 | 7,8 | 7,2 |
| Tilikauden laaja tulos | 17,0 | 61,8 | 426,7 | 228,4 |
| Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
|---|---|---|
| VARAT | ||
| Pitkäaikaiset varat | ||
| Liikearvo | 510,5 | 514,0 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 61,2 | 66,7 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1 080,2 | 1 063,0 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | 146,0 | 135,8 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 5,1 | 4,8 |
| Muut osakkeet | 383,3 | 260,0 |
| Laskennalliset verosaamiset | 27,1 | 30,5 |
| Muut rahoitusvarat | 31,0 | 7,3 |
| Saamiset etuuspohjaisista järjestelyistä | 78,4 | 73,2 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 2 322,8 | 2 155,4 |
| Lyhytaikaiset varat | ||
| Vaihto-omaisuus | 433,7 | 352,1 |
| Korolliset saamiset | 0,3 | 0,3 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 603,7 | 475,2 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 18,7 | 13,9 |
| Rahavarat | 250,6 | 142,4 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 1 307,0 | 983,9 |
| Myytävänä oleviksi luokitellut varat | 21,3 | — |
| Varat yhteensä | 3 651,1 | 3 139,3 |
| Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||
| Oma pääoma | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 1 669,9 | 1 328,9 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 14,7 | 13,9 |
| Oma pääoma yhteensä | 1 684,6 | 1 342,7 |
| Pitkäaikaiset velat | ||
| Korolliset velat | 838,1 | 776,9 |
| Muut rahoitusvelat | 9,4 | 9,4 |
| Laskennalliset verovelat | 118,2 | 77,1 |
| Velat etuuspohjaisista järjestelyistä | 66,9 | 94,1 |
| Varaukset | 38,4 | 48,0 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 1 070,9 | 1 005,5 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
| Korolliset velat | 183,7 | 215,3 |
| Ostovelat ja muut velat | 635,2 | 538,3 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 57,2 | 14,3 |
| Varaukset | 18,8 | 23,1 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 894,9 | 791,0 |
| Velat yhteensä | 1 965,8 | 1 796,5 |
| Myytävänä oleviksi luokitellut velat | 0,7 | — |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 3 651,1 | 3 139,3 |
| Milj. euroa | 10-12/2022 | 10-12/2021 | 1-12/2022 | 1-12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||
| Tilikauden tulos | 90,3 | 9,8 | 239,7 | 115,2 |
| Oikaisut, yhteensä | 95,0 | 81,8 | 348,1 | 273,4 |
| Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta |
185,3 | 91,6 | 587,8 | 388,5 |
| Nettokäyttöpääoman muutos | 80,2 | 2,2 | -101,8 | -80,2 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja |
265,5 | 93,9 | 486,0 | 308,3 |
| Rahoituskulut, netto ja saadut osingot | -2,9 | -9,2 | -52,2 | -44,2 |
| Maksetut välittömät verot | -7,7 | -3,9 | -33,5 | -44,0 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 254,9 | 80,8 | 400,3 | 220,2 |
| Investointien rahavirta | ||||
| Investoinnit osakkuusyritykseen | — | — | — | — |
| Investoinnit muihin osakkeisiin | — | — | — | -1,0 |
| Muut investoinnit | -89,8 | -74,5 | -197,9 | -168,8 |
| Luovutustulot ja pääomanpalautukset | 14,7 | 6,6 | 19,1 | 6,7 |
| Lainasaamisten vähennys (+) / lisäys (-) | 0,2 | 0,2 | 0,8 | 0,2 |
| Investointien nettorahavirta | -74,9 | -67,7 | -178,0 | -162,9 |
| Milj. euroa | 10-12/2022 | 10-12/2021 | 1-12/2022 | 1-12/2021 |
|---|---|---|---|---|
| Rahoituksen rahavirta | ||||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 180,0 | — | 195,9 | 200,0 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -150,0 | — | -202,8 | -97,3 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-) |
-74,3 | -3,9 | 21,4 | -53,9 |
| Vuokrasopimusvelkoihin perustuvat maksut | -9,1 | -8,5 | -35,1 | -33,1 |
| Maksetut osingot | -44,5 | -44,4 | -95,9 | -95,3 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -97,9 | -56,8 | -116,4 | -79,5 |
| Rahavarojen nettovähennys (-) / -lisäys (+) | 82,1 | -43,7 | 105,9 | -22,2 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 250,6 | 142,4 | 250,6 | 142,4 |
| Valuuttakurssivoitot (+) / -tappiot (-) rahavaroista |
-5,4 | 1,7 | 2,3 | 5,1 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 173,9 | 184,4 | 142,4 | 159,5 |
| Rahavarojen nettovähennys (-) / -lisäys (+) | 82,1 | -43,7 | 105,9 | -22,2 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Käyvän arvon ja muut rahastot |
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto |
Muuntoerot | Omat osakkeet |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2022 | 221,8 | 257,9 | 140,9 | 196,3 | -53,7 | -14,9 | 580,5 | 1 328,8 | 13,9 | 1 342,7 |
| Tilikauden tulos | — | — | — | — | — | — | 231,7 | 231,7 | 8,0 | 239,7 |
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | — | — | 137,8 | — | 17,7 | — | 31,8 | 187,2 | -0,2 | 187,1 |
| Tilikauden laaja tulos | — | — | 137,8 | — | 17,7 | — | 263,5 | 418,9 | 7,8 | 426,7 |
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||||||
| Osingonjako | — | — | — | — | — | — | -88,9 1) | -88,9 | -7,0 | -95,9 |
| Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmään kuuluville |
— | — | — | — | — | 1,5 | — | 1,5 | — | 1,5 |
| Omien osakkeiden siirto hallitukselle | — | — | — | — | — | 0,1 | — | 0,1 | — | 0,1 |
| Omien osakkeiden palautus | — | — | — | — | — | 0,0 | — | 0,0 | — | 0,0 |
| Osakeperusteinen palkitseminen | — | — | — | — | — | — | 9,2 | 9,2 | — | 9,2 |
| Siirrot omassa pääomassa | — | — | 0,1 | — | — | — | -0,1 | 0,0 | — | 0,0 |
| Muut erät | — | — | — | — | — | — | 0,4 | 0,4 | — | 0,4 |
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | — | — | 0,1 | — | — | 1,6 | -79,4 | -77,7 | -7,0 | -84,7 |
| Oma pääoma 31.12.2022 | 221,8 | 257,9 | 278,8 | 196,3 | -36,0 | -13,4 | 764,5 | 1 669,9 | 14,7 | 1 684,6 |
1) Yhtiökokous hyväksyi 24.3.2022 osingon 0,58 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 0,29 euroa osakkeelta maksettiin 7.4.2022. Osingon toisen erän 0,29 euroa osakkeelta maksettiin 3.11.2022.
Kemiran hallussa oli 31.12.2022 omia osakkeita yhteensä 1 990 197 kpl. Omien osakkeiden keskimääräinen hankintahinta oli 6,73 euroa ja osuus osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 1,3 %. Omien osakkeiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vasta-arvo on 2,8 miljoonaa euroa.
Ylikurssirahasto on vuoden 2001 optio-ohjelman merkintöjen kautta karttunut, vanhan osakeyhtiölain (734/1978) mukainen rahasto, joka ei enää muutu. Käyvän arvon rahasto on käypään arvoon arvostettujen osakkeiden sekä suojauslaskennan kautta karttuva rahasto. Muut rahastot ovat paikallisten lainsäädäntöjen vaatimia. Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Käyvän arvon ja muut rahastot |
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto |
Muuntoerot | Omat osakkeet |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2021 | 221,8 | 257,9 | 81,1 | 196,3 | -85,8 | -16,3 | 537,1 | 1 192,1 | 13,2 | 1 205,3 |
| Tilikauden tulos | — | — | — | — | — | — | 108,1 | 108,1 | 7,1 | 115,2 |
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | — | — | 59,5 | — | 32,1 | — | 21,5 | 113,1 | 0,1 | 113,3 |
| Tilikauden laaja tulos | — | — | 59,5 | — | 32,1 | — | 129,6 | 221,2 | 7,2 | 228,4 |
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||||||
| Osingonjako | — | — | — | — | — | — | -88,8 2) | -88,8 | -6,5 | -95,3 |
| Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmään kuuluville |
— | — | — | — | — | 1,3 | — | 1,3 | — | 1,3 |
| Omien osakkeiden siirto hallitukselle | — | — | — | — | — | 0,1 | — | 0,1 | — | 0,1 |
| Omien osakkeiden palautus | — | — | — | — | — | 0,0 | — | 0,0 | — | 0,0 |
| Osakeperusteinen palkitseminen | — | — | — | — | — | — | 3,3 | 3,3 | — | 3,3 |
| Siirrot omassa pääomassa | — | — | 0,3 | — | — | — | -0,3 | 0,0 | — | 0,0 |
| Muut erät | — | — | — | — | — | — | -0,4 | -0,4 | — | -0,4 |
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | — | — | 0,3 | — | — | 1,4 | -86,2 | -84,5 | -6,5 | -91,0 |
| Oma pääoma 31.12.2021 | 221,8 | 257,9 | 140,9 | 196,3 | -53,7 | -14,9 | 580,5 | 1 328,8 | 13,9 | 1 342,7 |
2) Yhtiökokous hyväksyi 24.3.2021 osingon 0,58 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäisen erän täsmäytyspäivä oli 26.3.2021 ja osinko 0,29 euroa osakkeelta maksettiin 8.4.2021. Osingon toisen erän täsmäytyspäivä oli 28.10.2021 ja osinko 0,29 euroa osakkeelta maksettiin 4.11.2021.
Kemira esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja (vaihtoehtoiset tunnusluvut), joita ei ole määritelty IFRS-standardissa. Kemira uskoo pääomamarkkinoiden ja Kemiran johdon seuraamien vaihtoehtoisten tunnuslukujen, kuten liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien (=orgaaninen kasvu), käyttökate, operatiivinen käyttökate, operatiivinen liikevoitto, rahavirta investointien jälkeen ja velkaantumisaste, antavan hyödyllistä ja vertailukelpoista tietoa Kemiran
liiketoiminnan kehityksestä ja taloudellisesta tilanteesta. Tietyt vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat myös palkitsemisen tuloskriteerejä.
Kemiran esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS-tunnusluvuista, ja niitä tulee lukea yhdessä lähinnä vastaavien IFRStunnuslukujen kanssa. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa tässä raportissa ja osoitteessa www.kemira.fi > Sijoittajat > Taloustieto.
| 2022 | 2022 | 2022 | 2022 | 2021 | 2021 | 2021 | 2021 | 2022 | 2021 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 10-12 | 7-9 | 4-6 | 1-3 | 10-12 | 7-9 | 4-6 | 1-3 | 1-12 | 1-12 | |
| Tuloslaskelma ja kannattavuus | ||||||||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 968,2 | 971,9 | 861,4 | 768,1 | 718,2 | 692,7 | 657,5 | 606,1 | 3 569,6 | 2 674,4 |
| Operatiivinen käyttökate, milj. euroa | 177,0 | 152,5 | 122,1 | 120,0 | 97,8 | 115,9 | 107,3 | 104,6 | 571,6 | 425,5 |
| Operatiivinen käyttökate, % | 18,3 | 15,7 | 14,2 | 15,6 | 13,6 | 16,7 | 16,3 | 17,3 | 16,0 | 15,9 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 184,8 | 137,3 | 123,2 | 113,5 | 69,5 | 109,5 | 91,1 | 103,0 | 558,8 | 373,2 |
| Käyttökate (EBITDA), % | 19,1 | 14,1 | 14,3 | 14,8 | 9,7 | 15,8 | 13,9 | 17,0 | 15,7 | 14,0 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa, milj. euroa | 7,8 | -15,3 | 1,2 | -6,5 | -28,3 | -6,3 | -16,2 | -1,6 | -12,8 | -52,4 |
| Operatiivinen liikevoitto, milj. euroa | 123,4 | 99,5 | 69,7 | 68,9 | 47,0 | 64,5 | 58,2 | 55,7 | 361,6 | 225,4 |
| Operatiivinen liikevoitto, % | 12,7 | 10,2 | 8,1 | 9,0 | 6,5 | 9,3 | 8,9 | 9,2 | 10,1 | 8,4 |
| Liikevoitto (EBIT), milj. euroa | 131,8 | 84,5 | 69,1 | 62,2 | 17,5 | 56,4 | 41,9 | 54,2 | 347,6 | 170,1 |
| Liikevoitto (EBIT), % | 13,6 | 8,7 | 8,0 | 8,1 | 2,4 | 8,1 | 6,4 | 8,9 | 9,7 | 6,4 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa | 8,4 | -15,0 | -0,7 | -6,7 | -29,5 | -8,0 | -16,3 | -1,6 | -14,0 | -55,4 |
| Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset | -4,8 | -5,0 | -5,4 | -5,8 | -7,0 | -5,9 | -6,0 | -6,2 | -21,0 | -25,2 |
| Josta hankintamenon allokointiin liittyvät poistot | -1,8 | -2,0 | -2,4 | -3,1 | -3,1 | -3,0 | -3,0 | -3,0 | -9,4 | -12,1 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset | -38,8 | -38,8 | -39,4 | -36,5 | -35,3 | -38,7 | -34,6 | -34,4 | -153,6 | -143,0 |
| Käyttöoikeusomaisuuserien poistot | -9,5 | -8,9 | -9,3 | -8,9 | -8,8 | -8,5 | -8,5 | -8,2 | -36,7 | -34,1 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 18,8 | 12,2 | 9,9 | 9,4 | 2,9 | 9,7 | 7,0 | 10,1 | 12,7 | 7,2 |
| Sidottu pääoma, milj. euroa 1) | 2 238,0 | 2 194,9 | 2 113,6 | 2 045,4 | 1 995,0 | 1 966,7 | 1 956,1 | 1 958,8 | 2 238,0 | 1 995,0 |
| Operatiivinen sidotun pääoman tuotto, % | 16,2 | 13,0 | 11,8 | 11,7 | 11,3 | 12,0 | 11,9 | 11,9 | 16,2 | 11,3 |
| Sidotun pääoman tuotto (ROCE), % | 15,5 | 10,6 | 9,7 | 8,7 | 8,5 | 9,8 | 10,0 | 10,7 | 15,5 | 8,5 |
| 2022 | 2022 | 2022 | 2022 | 2021 | 2021 | 2021 | 2021 | 2022 | 2021 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 10-12 | 7-9 | 4-6 | 1-3 | 10-12 | 7-9 | 4-6 | 1-3 | 1-12 | 1-12 | |
| Rahavirta | ||||||||||
| Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa | 254,9 | 114,8 | 41,6 | -10,9 | 80,8 | 86,9 | 38,6 | 13,8 | 400,3 | 220,2 |
| Investoinnit, milj. euroa | 89,8 | 43,5 | 38,5 | 26,1 | 74,5 | 36,1 | 32,5 | 26,6 | 197,9 | 169,8 |
| Investoinnit ilman yritysostoja, milj. euroa | 89,8 | 43,5 | 38,5 | 26,1 | 74,5 | 35,1 | 32,5 | 26,6 | 197,9 | 168,8 |
| Investoinnit ilman yritysostoja / liikevaihto, % | 9,3 | 4,5 | 4,5 | 3,4 | 10,4 | 5,1 | 4,9 | 4,4 | 5,5 | 6,3 |
| Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa | 180,0 | 72,3 | 6,7 | -36,6 | 13,1 | 51,1 | 6,1 | -13,1 | 222,3 | 57,3 |
| Tase ja vakavaraisuus | ||||||||||
| Omavaraisuusaste, % | 46,2 | 44,2 | 43,0 | 40,3 | 42,8 | 42,2 | 41,6 | 40,4 | 46,2 | 42,8 |
| Velkaantuneisuus (gearing), % | 45,8 | 54,5 | 61,3 | 68,2 | 63,3 | 62,5 | 69,3 | 66,5 | 45,8 | 63,3 |
| Korolliset nettovelat, milj. euroa | 771,2 | 906,4 | 959,0 | 899,8 | 849,8 | 800,1 | 831,3 | 776,9 | 771,2 | 849,8 |
| Henkilömäärä | ||||||||||
| Henkilöstö kauden lopussa | 4 902 | 4 914 | 4 976 | 4 939 | 4 926 | 4 937 | 5 008 | 4 926 | 4 902 | 4 926 |
| Henkilöstö keskimäärin | 4 910 | 4 940 | 4 964 | 4 928 | 4 925 | 4 970 | 4 974 | 4 919 | 4 936 | 4 947 |
| Merkittävimmät valuuttakurssit kauden lopussa | ||||||||||
| USD | 1,067 | 0,975 | 1,039 | 1,110 | 1,133 | 1,158 | 1,188 | 1,173 | 1,067 | 1,133 |
| CAD | 1,444 | 1,340 | 1,343 | 1,390 | 1,439 | 1,475 | 1,472 | 1,478 | 1,444 | 1,439 |
| SEK | 11,122 | 10,899 | 10,730 | 10,337 | 10,250 | 10,168 | 10,111 | 10,238 | 11,122 | 10,250 |
| CNY | 7,358 | 6,937 | 6,962 | 7,040 | 7,195 | 7,485 | 7,674 | 7,681 | 7,358 | 7,195 |
| BRL | 5,639 | 5,258 | 5,423 | 5,301 | 6,310 | 6,263 | 5,905 | 6,741 | 5,639 | 6,310 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut, euroa | ||||||||||
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton 2) | 0,58 | 0,38 | 0,29 | 0,26 | 0,05 | 0,25 | 0,15 | 0,25 | 1,51 | 0,71 |
| Osakekohtainen tulos, laimennettu 2) | 0,57 | 0,38 | 0,29 | 0,26 | 0,05 | 0,25 | 0,15 | 0,25 | 1,50 | 0,70 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta / osake 2) | 1,66 | 0,75 | 0,27 | -0,07 | 0,53 | 0,57 | 0,25 | 0,09 | 2,61 | 1,44 |
| Oma pääoma / osake 2) | 10,89 | 10,77 | 10,09 | 8,50 | 8,68 | 8,28 | 7,74 | 7,53 | 10,89 | 8,68 |
| Osakemäärät (1 000 000) | ||||||||||
| Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton 2) | 153,4 | 153,4 | 153,4 | 153,2 | 153,1 | 153,1 | 153,1 | 153,0 | 153,3 | 153,1 |
| Keskimääräinen osakemäärä, laimennettu 2) | 154,6 | 154,3 | 154,1 | 154,0 | 153,9 | 153,8 | 153,8 | 153,7 | 154,3 | 153,8 |
| Osakemäärä kauden lopulla, laimentamaton 2) | 153,4 | 153,4 | 153,4 | 153,3 | 153,1 | 153,1 | 153,1 | 153,1 | 153,4 | 153,1 |
| Osakemäärä kauden lopulla, laimennettu 2) | 154,9 | 154,5 | 154,2 | 154,0 | 154,1 | 153,8 | 153,8 | 153,7 | 154,9 | 154,1 |
1) 12 kuukauden liukuva keskiarvo
2) Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia omia osakkeita.
| TUNNUSLUKU | TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVA | TUNNUSLUKU | TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVA | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Operatiivinen käyttökate | = | Liikevoitto + poistot + arvonalentumiset +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
Rahavirta investointien jälkeen | = | Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettorahavirta |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 1) | = | Uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat + transaktio- ja integraatiokulut yrityshankinnoissa + liiketoimintojen ja omaisuuden myynti + muut erät |
Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot |
| Operatiivinen liikevoitto | = | Liikevoitto +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | Velkaantuneisuus (gearing), % | = | Korolliset nettovelat x 100 Oma pääoma |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | = | (Voitto ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut) x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat 2) |
Korolliset nettovelat (=nettovelka) | = | Korolliset velat - rahavarat |
| Operatiivinen sidotun pääoman tuottoprosentti (Operatiivinen ROCE), % |
= | Operatiivinen liikevoitto x 100 3) Sidottu pääoma 4) |
Osakekohtainen tulos (EPS) | = | Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta Keskimääräinen osakemäärä |
| Sidotun pääoman tuottoprosentti ( ROCE), % |
= | Liikevoitto x 100 3) Sidottu pääoma 4) |
Liiketoiminnan nettorahavirta / osake | = | Liiketoiminnasta kertynyt nettorahavirta Keskimääräinen osakemäärä |
| Sidottu pääoma | = | Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet + käyttöoikeusomaisuuserät + aineettomat hyödykkeet + nettokäyttöpääoma + osuudet osakkuusyrityksissä |
Oma pääoma / osake | = | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma kauden lopussa Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa |
| Nettokäyttöpääoma | = | Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + muut saamiset, poislukien johdannaissaamiset, jaksotetut korkotuotot ja muut rahoituserät - ostovelat - muut velat, poislukien johdannaisvelat, jaksotetut korkokulut ja muut rahoituserät |
1) Taloudelliset tunnusluvut, jotka eivät ole IFRS-standardien mukaan määriteltyjä tunnuslukuja voivat sisältää tuottoja ja kuluja, jotka vaikuttavat Kemiran taloudellisen raportoinnin vertailukelpoisuuteen. Yleensä nämä vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat, transaktio- ja integraatiokulut yrityshankinnoissa sekä liiketoimintojen ja omaisuuden myynti.
2) Keskimäärin
3) Liikevoitto on 12 kuukauden liukuva luku katsauskauden lopussa.
4) 12 kuukauden liukuva keskiarvo
| 2022 | 2022 | 2022 | 2022 | 2021 | 2021 | 2021 | 2021 | 2022 | 2021 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 10-12 | 7-9 | 4-6 | 1-3 | 10-12 | 7-9 | 4-6 | 1-3 | 1-12 | 1-12 |
| VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT KÄYTTÖKATTEESSA JA LIIKEVOITOSSA | ||||||||||
| Operatiivinen käyttökate | 177,0 | 152,5 | 122,1 | 120,0 | 97,8 | 115,9 | 107,3 | 104,6 | 571,6 | 425,5 |
| Uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat | -1,6 | 0,1 | 0,1 | -3,1 | -0,1 | -6,2 | -4,7 | -1,4 | -4,5 | -12,3 |
| Transaktio- ja integraatiokulut yrityshankinnoissa | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,1 |
| Liiketoimintojen ja omaisuuden myynti | 8,9 | -15,6 | 2,0 | 0,0 | -28,1 | 0,0 | 0,0 | -0,2 | -4,6 | -28,3 |
| Muut erät | 0,5 | 0,3 | -0,9 | -3,5 | 0,0 | -0,1 | -11,5 | 0,0 | -3,6 | -11,6 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä | 7,8 | -15,3 | 1,2 | -6,5 | -28,3 | -6,3 | -16,2 | -1,6 | -12,8 | -52,4 |
| Käyttökate | 184,8 | 137,3 | 123,2 | 113,5 | 69,5 | 109,5 | 91,1 | 103,0 | 558,8 | 373,2 |
| Operatiivinen liikevoitto | 123,4 | 99,5 | 69,7 | 68,9 | 47,0 | 64,5 | 58,2 | 55,7 | 361,6 | 225,4 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa | 7,8 | -15,3 | 1,2 | -6,5 | -28,3 | -6,3 | -16,2 | -1,6 | -12,8 | -52,4 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät poistoissa ja arvonalentumisissa | 0,6 | 0,3 | -1,9 | -0,1 | -1,2 | -1,7 | -0,1 | 0,0 | -1,2 | -3,0 |
| Liikevoitto | 131,8 | 84,5 | 69,1 | 62,2 | 17,5 | 56,4 | 41,9 | 54,2 | 347,6 | 170,1 |
| SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO JA OPERATIIVINEN SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO | ||||||||||
| Operatiivinen liikevoitto | 123,4 | 99,5 | 69,7 | 68,9 | 47,0 | 64,5 | 58,2 | 55,7 | 361,6 | 225,4 |
| Liikevoitto | 131,8 | 84,5 | 69,1 | 62,2 | 17,5 | 56,4 | 41,9 | 54,2 | 347,6 | 170,1 |
| Sidottu pääoma ¹⁾ |
2 238,0 | 2 194,9 | 2 113,6 | 2 045,4 | 1 995,0 | 1 966,7 | 1 956,1 | 1 958,8 | 2 238,0 | 1 995,0 |
| Operatiivinen sidotun pääoman tuotto, % | 16,2 | 13,0 | 11,8 | 11,7 | 11,3 | 12,0 | 11,9 | 11,9 | 16,2 | 11,3 |
| Sidotun pääoman tuotto (ROCE), % | 15,5 | 10,6 | 9,7 | 8,7 | 8,5 | 9,8 | 10,0 | 10,7 | 15,5 | 8,5 |
| NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA | ||||||||||
| Vaihto-omaisuus | 433,7 | 474,1 | 490,6 | 408,0 | 352,1 | 324,3 | 280,6 | 268,8 | 433,7 | 352,1 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 603,7 | 701,4 | 620,4 | 530,5 | 475,2 | 430,7 | 406,8 | 378,0 | 603,7 | 475,2 |
| Poislukien rahoituserät muissa saamisissa | -71,1 | -105,9 | -78,6 | -30,4 | -35,4 | -29,1 | -13,6 | -9,9 | -71,1 | -35,4 |
| Ostovelat ja muut velat | 635,2 | 684,8 | 647,5 | 624,5 | 538,3 | 510,4 | 451,8 | 505,0 | 635,2 | 538,3 |
| Poislukien osinkovelka ja rahoituserät muissa veloissa | -31,4 | -82,1 | -82,7 | -123,1 | -33,5 | -72,3 | -70,0 | -121,9 | -31,4 | -33,5 |
| Nettokäyttöpääoma | 362,4 | 466,9 | 467,6 | 406,7 | 287,2 | 287,8 | 292,0 | 253,8 | 362,4 | 287,2 |
| 2022 | 2022 | 2022 | 2022 | 2021 | 2021 | 2021 | 2021 | 2022 | 2021 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 10-12 | 7-9 | 4-6 | 1-3 | 10-12 | 7-9 | 4-6 | 1-3 | 1-12 | 1-12 |
| KOROLLISET NETTOVELAT | ||||||||||
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 838,1 | 814,3 | 811,2 | 795,5 | 776,9 | 778,3 | 773,4 | 819,1 | 838,1 | 776,9 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 183,7 | 266,1 | 295,1 | 258,8 | 215,3 | 206,2 | 203,1 | 160,8 | 183,7 | 215,3 |
| Korolliset velat | 1 021,8 | 1 080,4 | 1 106,3 | 1 054,4 | 992,2 | 984,5 | 976,6 | 979,9 | 1 021,8 | 992,2 |
| Rahavarat | 250,6 | 173,9 | 147,3 | 154,5 | 142,4 | 184,4 | 145,3 | 203,0 | 250,6 | 142,4 |
| Korolliset nettovelat | 771,2 | 906,4 | 959,0 | 899,8 | 849,8 | 800,1 | 831,3 | 776,9 | 771,2 | 849,8 |
1) 12 kuukauden liukuva keskiarvo
TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEEN 2022 LIITETIEDOT
| 2022 | 2022 | 2022 | 2022 | 2021 | 2021 | 2021 | 2021 | 2022 | 2021 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 10-12 | 7-9 | 4-6 | 1-3 | 10-12 | 7-9 | 4-6 | 1-3 | 1-12 | 1-12 |
| Liikevaihto | ||||||||||
| Pulp & Paper | 556,2 | 537,3 | 487,6 | 446,5 | 420,4 | 391,3 | 378,4 | 369,5 | 2 027,7 | 1 559,6 |
| Industry & Water | 412,0 | 434,6 | 373,8 | 321,5 | 297,8 | 301,4 | 279,1 | 236,6 | 1 541,9 | 1 114,8 |
| Yhteensä | 968,2 | 971,9 | 861,4 | 768,1 | 718,2 | 692,7 | 657,5 | 606,1 | 3 569,6 | 2 674,4 |
| Operatiivinen käyttökate | ||||||||||
| Pulp & Paper | 110,9 | 92,3 | 73,6 | 71,3 | 60,5 | 63,5 | 57,8 | 62,9 | 348,0 | 244,7 |
| Industry & Water | 66,1 | 60,3 | 48,5 | 48,8 | 37,3 | 52,3 | 49,5 | 41,7 | 223,7 | 180,8 |
| Yhteensä | 177,0 | 152,5 | 122,1 | 120,0 | 97,8 | 115,9 | 107,3 | 104,6 | 571,6 | 425,5 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa | ||||||||||
| Pulp & Paper | 7,2 | -15,1 | 1,3 | -4,8 | -28,9 | -1,3 | -15,6 | -0,8 | -11,4 | -46,5 |
| Industry & Water | 0,6 | -0,2 | -0,1 | -1,7 | 0,6 | -5,0 | -0,6 | -0,8 | -1,4 | -5,9 |
| Yhteensä | 7,8 | -15,3 | 1,2 | -6,5 | -28,3 | -6,3 | -16,2 | -1,6 | -12,8 | -52,4 |
| Käyttökate | ||||||||||
| Pulp & Paper | 118,1 | 77,2 | 74,9 | 66,4 | 31,6 | 62,3 | 42,2 | 62,2 | 336,6 | 198,3 |
| Industry & Water | 66,7 | 60,1 | 48,4 | 47,1 | 37,9 | 47,3 | 48,9 | 40,8 | 222,2 | 174,9 |
| Yhteensä | 184,8 | 137,3 | 123,2 | 113,5 | 69,5 | 109,5 | 91,1 | 103,0 | 558,8 | 373,2 |
| Operatiivinen liikevoitto | ||||||||||
| Pulp & Paper | 80,3 | 61,8 | 42,8 | 40,7 | 30,4 | 32,5 | 28,1 | 33,2 | 225,7 | 124,3 |
| Industry & Water | 43,1 | 37,7 | 26,9 | 28,2 | 16,6 | 31,9 | 30,1 | 22,5 | 135,9 | 101,2 |
| Yhteensä | 123,4 | 99,5 | 69,7 | 68,9 | 47,0 | 64,5 | 58,2 | 55,7 | 361,6 | 225,4 |
| 2022 | 2022 | 2022 | 2022 | 2021 | 2021 | 2021 | 2021 | 2022 | 2021 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 10-12 | 7-9 | 4-6 | 1-3 | 10-12 | 7-9 | 4-6 | 1-3 | 1-12 | 1-12 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa | ||||||||||
| Pulp & Paper | 7,8 | -14,9 | -0,6 | -4,9 | -28,9 | -1,3 | -15,7 | -0,8 | -12,6 | -46,6 |
| Industry & Water | 0,6 | -0,2 | -0,1 | -1,7 | -0,6 | -6,8 | -0,6 | -0,8 | -1,4 | -8,8 |
| Yhteensä | 8,4 | -15,0 | -0,7 | -6,7 | -29,5 | -8,0 | -16,3 | -1,6 | -14,0 | -55,4 |
| Liikevoitto | ||||||||||
| Pulp & Paper | 88,1 | 47,0 | 42,3 | 35,7 | 1,6 | 31,2 | 12,4 | 32,4 | 213,1 | 77,7 |
| Industry & Water | 43,7 | 37,5 | 26,8 | 26,5 | 16,0 | 25,2 | 29,5 | 21,7 | 134,5 | 92,4 |
| Yhteensä | 131,8 | 84,5 | 69,1 | 62,2 | 17,5 | 56,4 | 41,9 | 54,2 | 347,6 | 170,1 |
| Milj. euroa | 1-12/2022 | 1-12/2021 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 1 063,0 | 1 011,4 |
| Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat | — | — |
| Lisäykset | 180,3 | 158,8 |
| Vähennykset | -11,5 | -0,2 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -153,6 | -143,9 |
| Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin varoihin | -4,8 | — |
| Valuuttakurssierot ja muut muutokset | 6,7 | 36,9 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 1 080,2 | 1 063,0 |
| Milj. euroa | 1-12/2022 | 1-12/2021 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 580,7 | 582,1 |
| Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat | — | — |
| Lisäykset | 17,6 | 9,9 |
| Vähennykset | — | — |
| Poistot ja arvonalentumiset | -21,0 | -25,2 |
| Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin varoihin | -13,0 | — |
| Valuuttakurssierot ja muut muutokset | 7,5 | 13,9 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 571,7 | 580,7 |
| Milj. euroa | 1-12/2022 | 1-12/2021 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 135,8 | 121,0 |
| Lisäykset | 45,6 | 42,5 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -36,7 | -34,1 |
| Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin varoihin | -0,4 | — |
| Valuuttakurssierot ja muut muutokset | 1,7 | 6,4 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 146,0 | 135,8 |
| Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | Käypä arvo | ||
| Valuuttajohdannaiset | |||||
| Valuuttatermiinisopimukset | 619,9 | 11,3 | 496,3 | -7,1 | |
| joista rahavirran suojaukseen | 71,6 | 0,3 | 62,0 | -1,4 | |
| Muut johdannaiset | GWh | Käypä arvo | GWh | Käypä arvo | |
| Ostetut sähkötermiinisopimukset | 1 129,3 | 79,8 | 1 626,1 | 32,5 | |
| joista rahavirran suojaukseen | 1 129,3 | 79,8 | 1 626,1 | 32,5 |
Sopimusten käypä arvo perustuu raportointipäivän markkinahintaan niiltä osin kuin sopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. Muut sopimukset on arvostettu niistä aiheutuvien kassavirtojen nykyarvoon.
| Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Käyvän arvon hierarkia | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
| Pitkäaikaiset varat | ||||||||
| Muut osakkeet | — | — | 383,3 | 383,3 | — | — | 260,0 | 260,0 |
| Muut pitkäaikaiset varat |
— | 6,6 | — | 6,6 | — | 7,3 | — | 7,3 |
| Muut johdannaiset, suojauslaskenta |
— | 24,4 | — | 24,4 | — | — | — | — |
| Lyhytaikaiset varat | ||||||||
| Valuuttajohdannaiset | — | 13,3 | — | 13,3 | — | 1,3 | — | 1,3 |
| Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta |
— | 1,7 | — | 1,7 | — | 0,1 | — | 0,1 |
| Muut johdannaiset, suojauslaskenta |
— | 55,6 | — | 55,6 | — | 32,5 | — | 32,5 |
| Muut saamiset | — | 0,3 | — | 0,3 | — | 0,3 | — | 0,3 |
| Myyntisaamiset | — | 449,6 | — | 449,6 | — | 373,0 | — | 373,0 |
| Rahavarat | — | 250,6 | — | 250,6 | — | 142,4 | — | 142,4 |
| Yhteensä | — | 802,2 | 383,3 | 1 185,5 | — | 557,0 | 260,0 | 817,0 |
Taso 1: Käypä arvo määräytyy markkinoilta saatavien noteerausten perusteella.
Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Käyvällä arvolla tarkoitetaan arvoa, joka on todettavissa rahoitusvälineen osien tai vastaavien rahoitusvälineiden markkina-arvosta; tai arvoa, joka on todettavissa rahoitusmarkkinoilla yleisesti hyväksytyillä arvostusmalleilla ja -menetelmillä, jos markkina-arvo on niiden avulla luotettavasti määritettävissä.
Taso 3: Käypä arvo määritetään käyttäen arvostusmenetelmiä, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, ja nämä tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin. Taso 3 sisältää pääosin Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman osakkeita.
| Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
|---|---|---|
| Tasearvo kauden alussa | 260,0 | 212,3 |
| Vaikutus muihin laajan tuloksen eriin | 123,2 | 50,2 |
| Lisäykset | — | 1,0 |
| Vähennykset | — | -3,5 |
| Tasearvo kauden lopussa | 383,3 | 260,0 |
Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman osakkeiden käypä arvo kasvoi pääosin sähkön hintojen nousun vuoksi. Osakkeet on kirjattu käypään arvoon vuositilinpäätöksen 2021 liitetiedossa 3.5 Muut osakkeet esitetyn arvostusmenetelmän mukaisesti.
| Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Käyvän arvon hierarkia | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä | |
| Pitkäaikaiset velat | |||||||||
| Korolliset lainat | — 708,0 | — | 708,0 | — 706,7 | — | 706,7 | |||
| Korollisten lainojen lyhennykset |
— | — | — | — | — | 54,7 | — | 54,7 | |
| Muut velat | — | 9,3 | — | 9,3 | — | 9,4 | — | 9,4 | |
| Muiden velkojen lyhytaikainen osuus |
— | 6,8 | — | 6,8 | — | 6,9 | — | 6,9 | |
| Vuokrasopimusvelat | — | 118,0 | — | 118,0 | — | 108,1 | — | 108,1 | |
| Vuokrasopimusvelkojen lyhytaikainen osuus |
— | 30,9 | — | 30,9 | — | 28,7 | — | 28,7 | |
| Muut johdannaiset, suojauslaskenta |
— | 0,0 | — | 0,0 | — | — | — | — | |
| Lyhytaikaiset velat | |||||||||
| Korolliset lainat | — | 146,1 | — | 146,1 | — | 131,9 | — | 131,9 | |
| Muut velat | — | 45,5 | — | 45,5 | — | 23,5 | — | 23,5 | |
| Valuuttajohdannaiset | — | 2,3 | — | 2,3 | — | 6,9 | — | 6,9 | |
| Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta |
— | 1,4 | — | 1,4 | — | 1,6 | — | 1,6 | |
| Muut johdannaiset, suojauslaskenta |
— | 0,2 | — | 0,2 | — | — | — | — | |
| Ostovelat | — 292,8 | — | 292,8 | — 285,5 | — | 285,5 | |||
| Yhteensä | — 1 361,1 | — | 1 361,1 | — 1 364,1 | — | 1 364,1 |
| Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
|---|---|---|
| Liikearvo | 0,0 | — |
| Aineettomat hyödykkeet | 1,8 | — |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 4,8 | — |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | 0,4 | — |
| Vaihto-omaisuus | 14,3 | — |
| Yhteensä | 21,3 | — |
| Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
|---|---|---|
| Velat etuuspohjaisista järjestelyistä | 0,3 | — |
| Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät velat | 0,4 | — |
| Yhteensä | 0,7 | — |
Vuoden 2022 kolmannen neljänneksen aikana Kemira allekirjoitti sopimuksen yhtiön väriaineliiketoiminnan myynnistä yhdysvaltalaiselle ChromaScape LLC:lle. Väriaineliiketoiminnan liikevaihto oli noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2021. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana. ChromaScapelle siirtyy 67 Kemiran työntekijää kaupan myötä. Kauppaan kuuluu myös Kemiran tuotantolaitos Etelä-Carolinassa GooseCreekin Bushy Park teollisuusalueella. Kemira pitää APAC-alueen väriaineliiketoiminnan itsellään.
Varat ja velat, jotka liittyvät väriaineliiketoiminnan myymisestä on luokiteltu IFRS 5:n mukaisesti myytävänä olevaksi luovutettavien erien ryhmäksi. Tästä syystä väriaineliiketoimintaan liittyvät varat ja velat ovat esitetty konsernitaseella omilla riveillään. Luokittelumuutoksilla oli vaikutusta esitettyihin tase-erien arvoihin ja arvioitu tappio väriaineliiketoiminnan myymisestä oli 15 miljoonaa euroa. Väriaineliiketoiminta kuuluu Kemiran Pulp & Paper -segmenttiin.
| Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
|---|---|---|
| Takaukset | ||
| Omien sitoumusten puolesta | 108,4 | 95,1 |
| Osakkuusyhtiöiden puolesta | 12,5 | 12,5 |
| Muiden puolesta | 2,5 | 1,8 |
| Muut vastuut | ||
| Omien sitoumusten puolesta | 0,7 | 0,9 |
| Muiden puolesta | 16,3 | 16,3 |
Merkittävimmät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimuksiin perustuvat sitoumukset 31.12.2022 olivat noin 43 miljoonaa euroa liittyen tehdasinvestointeihin.
Lisäksi konsernilla on Suomeen rakennettavaan tutkimuskeskukseen liittyvä vuokravastuu, jonka arvo on 47 miljoonaa euroa.
Vaikka konserni on osallisena joissakin oikeudellisissa menettelyissä, kuten oikeudenkäynneissä, välimiesmenettelyissä, hallinnollisissa ja verotukseen liittyvissä menettelyissä, jotka liittyvät sen maailmanlaajuiseen toimintaan, konserni ei odota minkään näiden oikeudellisten menettelyiden lopputuloksella olevan olennaista kielteistä vaikutusta konsernin tulokseen tai taloudelliseen asemaan.
Lähipiiriin kuuluva Eläkesäätiö Neliapila maksoi 10 miljoonaa euroa ylikatetta Kemira konsernin yhtiöille Q1 2022 aikana. Muilta osin lähipiirin kanssa tehdyissä liiketoimissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja käyttäen samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2021. Tätä tilinpäätöstiedotetta tulee lukea yhdessä vuositilinpäätöksen 2021 kanssa.
Kaikki tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt yksittäiset luvut ovat pyöristetty lähimpään tarkkaan lukuun. Siksi yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summaluvusta tilinpäätöstiedotteessa. Tunnusluvut on laskettu tarkkoja arvoja käyttämällä.
Tilinpäätöstiedotteen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat laatimisperiaatteiden soveltamisessa ja raportoitavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet tulokset voivat poiketa näistä arvioista.
Joulukuun 2022 lopussa Kemiralla ei ole ollut operatiivista toimintaa tai henkilöstöä Venäjällä. Venäjän markkinoilta poistumisen seurauksena Kemira kirjasi kulua vuonna 2022 4,8 miljoonaa euroa, joka liittyi pääasiassa käyttöomaisuuden alaskirjauksiin, luottotappioihin ja muihin vastuisiin. Joulukuun 2022 lopussa Kemiralla oli Venäjällä nettovarallisuutta, pääosin rahavaroja, noin 8 miljoonaa euroa ruplamääräisenä. Kemira tutkii vaihtoehtoja varojen kotiuttamiseksi Venäjältä.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.