Kemira Oyj

Annual Report (ESEF) • Feb 17, 2023

74370031Y7RK5H88CQ48-2022-12-31-fi 74370031Y7RK5H88CQ482022-01-012022-12-31iso4217:EUR74370031Y7RK5H88CQ482021-01-012021-12-31iso4217:EURxbrli:shares74370031Y7RK5H88CQ482022-12-3174370031Y7RK5H88CQ482021-12-3174370031Y7RK5H88CQ482020-12-3174370031Y7RK5H88CQ482021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember74370031Y7RK5H88CQ482021-12-31ifrs-full:SharePremiumMember74370031Y7RK5H88CQ482021-12-31ifrs-full:ReserveOfChangeInFairValueOfFinancialLiabilityAttributableToChangeInCreditRiskOfLiabilityMember74370031Y7RK5H88CQ482021-12-31kemira:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember74370031Y7RK5H88CQ482021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember74370031Y7RK5H88CQ482021-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember74370031Y7RK5H88CQ482021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember74370031Y7RK5H88CQ482021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember74370031Y7RK5H88CQ482021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember74370031Y7RK5H88CQ482022-01-012022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember74370031Y7RK5H88CQ482022-01-012022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember74370031Y7RK5H88CQ482022-01-012022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember74370031Y7RK5H88CQ482022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfChangeInFairValueOfFinancialLiabilityAttributableToChangeInCreditRiskOfLiabilityMember74370031Y7RK5H88CQ482022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember74370031Y7RK5H88CQ482022-01-012022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember74370031Y7RK5H88CQ482022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember74370031Y7RK5H88CQ482022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember74370031Y7RK5H88CQ482022-12-31ifrs-full:ReserveOfChangeInFairValueOfFinancialLiabilityAttributableToChangeInCreditRiskOfLiabilityMember74370031Y7RK5H88CQ482022-12-31kemira:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember74370031Y7RK5H88CQ482022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember74370031Y7RK5H88CQ482022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember74370031Y7RK5H88CQ482022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember74370031Y7RK5H88CQ482022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember74370031Y7RK5H88CQ482022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember74370031Y7RK5H88CQ482020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember74370031Y7RK5H88CQ482020-12-31ifrs-full:SharePremiumMember74370031Y7RK5H88CQ482020-12-31ifrs-full:ReserveOfChangeInFairValueOfFinancialLiabilityAttributableToChangeInCreditRiskOfLiabilityMember74370031Y7RK5H88CQ482020-12-31kemira:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember74370031Y7RK5H88CQ482020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember74370031Y7RK5H88CQ482020-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember74370031Y7RK5H88CQ482020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember74370031Y7RK5H88CQ482020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember74370031Y7RK5H88CQ482020-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember74370031Y7RK5H88CQ482021-01-012021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember74370031Y7RK5H88CQ482021-01-012021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember74370031Y7RK5H88CQ482021-01-012021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember74370031Y7RK5H88CQ482021-01-012021-12-31ifrs-full:ReserveOfChangeInFairValueOfFinancialLiabilityAttributableToChangeInCreditRiskOfLiabilityMember74370031Y7RK5H88CQ482021-01-012021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember74370031Y7RK5H88CQ482021-01-012021-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember Kemira Oyj Tilinpäätös 2022 Kemira Oyj Energiakatu 4 Puh. +358 10 8611Y-tunnus 0109823-0 00180 Helsinki, Suomi Faksi +358 108621 119 KotipaikkaHelsinki www.kemira.com Tilinpäätös 2022 Sisällysluettelo HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 .................................. 3 3. Investoinnit, yrityshankinnat ja -myynnit .................... 48 5.5. Rahoitusriskien hallinta .................................................... 77 KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) ) ................................................... 27 3.1. Liikearvo ............................................................................... 48 5.6. Johdannaisinstrumentit ................................................... 81 Konsernin tuloslaskelma ............................................................. 27 3.2. Muut aineettomat hyödykkeet ........................................ 50 6. Konsernirakenne ................................................................ 83 Konsernin laaja tuloslaskelma ................................................... 27 3.3. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ........................ 52 6.1. Lähipiiri ................................................................................. 83 Konsernin tase ............................................................................... 28 3.4. Vuokrasopimukset .............................................................. 54 6.2. Konsernin tytäryritykset ja osakkuusyritykset ........... 85 Konsernin rahavirtalaskelma ..................................................... 29 3.5. Muut osakkeet ..................................................................... 56 7. Taseen ulkopuoliset erät ................................................. 87 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ................ 30 3.6. Myytävänä oleviksi luokitellut erät ................................. 58 7.1. Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat .......................... 87 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ............................................ 32 4. Käyttöpääoma ja muut tase-erät ................................... 59 7.2. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat ....................... 87 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ............... 32 4.1. Vaihto-omaisuus ................................................................. 59 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS ) ........................................................... 88 2. Taloudellinen tulos ............................................................ 36 4.2. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset ......... 59 HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS JA 104 2.1. Segmenttitiedot .................................................................. 36 4.3. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat ............................ 60 ALLEKIRJOITUKSET ) ....................................................................... 2.2. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut ............................... 40 4.4. Laskennalliset verovelat ja -saamiset ........................... 61 TILINTARKASTUSKERTOMUS .......................................................... 106 2.3. Osakeperusteiset maksut ................................................ 42 4.5. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja työsuhde- etuudet ................................................................................. 64 ESEF-TILINPÄÄTÖKSEN VARMENNUSRAPORTTI ....................... 110 2.4. Poistot ja arvonalentumiset ............................................. 44 4.6. Varaukset ............................................................................. 68 MUU TALOUDELLINEN INFORMAATIO 2.5. Rahoitustuotot ja -kulut .................................................... 45 5. Pääomarakenne ja rahoitusriskit ................................... 69 Konsernin tunnusluvut ................................................................ 2.6. Tuloverot .............................................................................. 46 5.1. Pääomarakenne .................................................................. 69 Tunnuslukujen laskentakaavat ................................................. 2.7. Osakekohtainen tulos ........................................................ 47 5.2. Oma pääoma ........................................................................ 71 Tunnuslukujen täsmäytys IFRS-lukuihin ................................ 2.8. Muut laajan tuloksen erät ................................................. 47 5.3. Korolliset velat .................................................................... 72 Tuloskehitys neljännesvuosittain ............................................. 5.4. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin .................. 73 OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT .......................................... TIETOA SIJOITTAJILLE ....................................................................... ) Osa tilintarkastettua tilinpäätöstä 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 2 Hallituksen toimintakertomus 2022 Vuonna 2022 Kemira-konsernin liikevaihto kasvoi 33 % ennätykselliseen 3 569,6 miljoonaan euroon (2 674,4). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, 27 % korkeampien myyntihintojen johdosta, erityisesti energiaintensiivisissä sellu- ja valkaisukemikaaleissa, mukaan lukien lipeä. Operatiivinen käyttökate kasvoi 34 % ennätykselliseen 571,6 miljoonaan euroon (425,5) ja parani molemmissa segmenteissä. Operatiivinen käyttökateprosentti kasvoi 16,0 %:iin (15,9 %) johtuen toimenpiteistä voimakkaan inflaation vaikutusten lieventämiseksi. Käyttökate kasvoi 50 % ja oli 558,8 miljoonaa euroa (373,2). Operatiivisten ja raportoitujen lukujen ero selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, jotka johtuivat pääasiassa odotetusta tappiosta liittyen väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin, Kemiran poistumisesta Venäjän markkinoilta ja tuotantoyksikön myynnistä asiakkaalle. Operatiivinen liikevoitto kasvoi 60 % 361,6 miljoonaan euroon (225,4). Liikevoitto kasvoi 104 % ja oli 347,6 miljoonaa euroa (170,1). Liiketoiminnan rahavirta oli 400,3 miljoonaa euroa (220,2). Osakekohtainen tulos, laimennettu, kasvoi 114 % 1,50 euroon (0,70). Hallitus ehdottaa vuoden 2023 yhtiökokoukselle 0,62 euron osinkoa (0,58) osakkeelta eli yhteensä 95 miljoonaa euroa (89). Osinko ehdotetaan maksettavaksi kahdessa erässä. AVAINLUVUT MIlj. euroa 2022 2021 2020 Milj. euroa 2022 2021 2020 Liikevaihto 3 569,6 2 674,4 2 427,2 Sidottu pääoma 2 238,0 1 995,0 1 964,9 Operatiivinen käyttökate 571,6 425,5 435,1 Operatiivinen sidotun pääoman tuotto, % 16,2 11,3 12,1 Operatiivinen käyttökate, % 16,0 15,9 17,9 Sidotun pääoman tuotto, % 15,5 8,5 11,0 Käyttökate 558,8 373,2 413,2 Liiketoiminnan rahavirta 400,3 220,2 374,7 Käyttökate, % 15,7 14,0 17,0 Investoinnit ilman yritysostoja 197,9 168,8 195,6 Operatiivinen liikevoitto 361,6 225,4 237,7 Investoinnit 197,9 169,8 198,2 Operatiivinen liikevoitto, % 10,1 8,4 9,8 Rahavirta investointien jälkeen 222,3 57,3 173,3 Liikevoitto 347,6 170,1 215,9 Omavaraisuus, % kauden lopussa 46,2 42,8 43,2 Liikevoitto, % 9,7 6,4 8,9 Osakekohtainen oma pääoma, euroa 10,89 8,68 7,80 Tilikauden voitto 239,7 115,2 138,0 Velkaantuneisuus, % kauden lopussa 45,8 63,3 63,0 Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa 1,50 0,70 0,86 Henkilömäärä keskimäärin 4 936 4 947 5 038 12 kuukauden liukuva keskiarvo (Sidotun pääoman tuotto, % perustuu liikevoittoon) Ellei toisin mainita, tässä raportissa esitetyt vertailut liittyvät vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon. Kemira esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja (vaihtoehtoiset tunnusluvut), joita ei ole määritelty IFRS-standardissa. Kemira uskoo pääomamarkkinoiden ja Kemiran johdon seuraamien vaihtoehtoisten tunnuslukujen, kuten liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien (=orgaaninen kasvu), käyttökate, operatiivinen käyttökate, operatiivinen liikevoitto, rahavirta investointien jälkeen ja velkaantumisaste, antavan hyödyllistä ja vertailukelpoista tietoa Kemiran liiketoiminnan kehityksestä ja taloudellisesta tilanteesta. Tietyt vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat myös palkitsemisen tuloskriteerejä. Kemiran esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS-tunnusluvuista, ja niitä tulee lukea yhdessä lähinnä vastaavien IFRS-tunnuslukujen kanssa. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa tässä raportissa ja osoitteessa www.kemira.fi > Sijoittajat > Taloustieto. Kaikki raportin luvut on pyöristetty erikseen, minkä seurauksena yksittäisten lukujen summat saattavat hieman poiketa esitetyistä summista. Yllä olevien avainlukujen lisäksi konsernin taloudellista kehitystä kuvaavia tunnuslukuja on esitetty Muu taloudellinen informaatio -osiossa kohdassa Konsernin tunnusluvut. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 3 TALOUDELLINEN TULOS 2022 Liikevaihto kasvoi 33 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 27 %. Tämä johtui korkeammista myyntihinnoista molemmissa segmenteissä ja kaikilla maantieteellisillä alueilla, erityisesti energiaintensiivisissä sellu- ja valkaisukemikaaleissa, mukaan lukien lipeä. Myyntimäärät laskivat johtuen Pulp & Paper - segmentin myyntimäärien laskusta. Industry & Water -segmentin myyntimäärät kasvoivat. Liikevaihto 2022 2021 ∆% Orgaaninen kasvu, % Valuutta- kurssien vaikutus, % Yritys- ostojen ja -myyntien vaikutus, % milj. euroa milj. euroa Pulp & Paper 2 027,7 1 559,6 +30 +24 +6 0 Industry & Water 1 541,9 1 114,8 +38 +31 +8 0 Yhteensä 3 569,6 2 674,4 +33 +27 +7 0 * Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien Maantieteellisesti liikevaihto jakautui seuraavasti: EMEA (Europe, Middle East, Africa) 51 % (51 %), Americas 40 % (38 %) sekä APAC (Asia Pacific) 9 % (11 %). Operatiivinen käyttökate kasvoi 34 % 571,6 miljoonaan euroon (425,5). Operatiivinen käyttökate parani molemmissa segmenteissä, erityisesti Pulp & Paper -segmentissä energiaintensiivisten sellu- ja valkaisukemikaalien korkeampien myyntihintojen johdosta, mukaan lukien lipeä. Operatiivinen käyttökateprosentti parani 16,0 %:iin. Varianssianalyysi, milj. euroa 1-12 Operatiivinen käyttökate, 2021 425,5 Myyntimäärät -48,9 Myyntihinnat +851,1 Muuttuvat kustannukset -611,8 Kiinteät kustannukset -72,1 Valuuttakurssimuutokset +25,3 Muut +2,5 Operatiivinen käyttökate, 2022 571,6 Operatiivinen käyttökate 2022 2021 ∆% 2022 2021 milj. euroa milj. euroa kate-% kate-% Pulp & Paper 348,0 244,7 +42 17,2 15,7 Industry & Water 223,7 180,8 +24 14,5 16,2 Yhteensä 571,6 425,5 +34 16,0 15,9 Käyttökate kasvoi 50 % 558,8 miljoonaan euroon (373,2). Ero operatiiviseen käyttökatteeseen selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät johtuivat pääasiassa odotetusta tappiosta liittyen väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin, ympäristövarauksista, Kemiran poistumisesta Venäjän markkinoilta sekä tuotantoyksikön myynnistä asiakkaalle. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuivat pääasiassa varauksesta liittyen yhden tuotantolaitoksen omistavan energiayhtiön odotettuun vajaakäyttöön Porissa, josta Kemira omistaa enemmistön Pohjolan Voiman kautta, vahingonkorvausta koskevan riita-asian sopimisesta, tuotantolaitosten sulkemisista sekä uudelleenjärjestelyistä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, milj. euroa 2022 2021 Käyttökatteessa -12,8 -52,4 Pulp & Paper -11,4 -46,5 Industry & Water -1,4 -5,9 Poistoissa ja arvonalentumisissa -1,2 -3,0 Pulp & Paper -1,2 -0,1 Industry & Water 0,0 -2,9 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa yhteensä -14,0 -55,4 Poistot ja arvonalentumiset kasvoivat 211,2 miljoonaan euroon (203,1) sisältäen 9,4 miljoonan euron (12,1) hankintamenoallokaatioon liittyvät poistot. Operatiivinen liikevoitto kasvoi 60 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto kasvoi 104 %. Operatiivisten ja raportoitujen lukujen välinen ero selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, jotka liittyivät pääasiassa väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin, ympäristövarauksiin, Kemiran poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä tuotantoyksikön HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 4 myyntiin asiakkaalle. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on kuvattu yllä käyttökate -kohdassa. Rahoituskulut, netto olivat -39,4 miljoonaa euroa (-26,7). Vertailukauden luku sisälsi 5,6 miljoonan euron voiton, mikä oli seurausta joukkovelkakirjalainojen järjestelystä. Tuloverot olivat -68,5 miljoonaa euroa (-28,2). Raportoitu veroaste oli 22 % (20 %). Tilikauden voitto kasvoi 108 %, pääasiassa korkeamman liikevoiton johdosta. RAHOITUSASEMA JA RAHAVIRTA Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuussa 2022 kasvoi 400,3 miljoonaan euroon (220,2) pääasiassa korkeamman tilikauden voiton johdosta. Nettokäyttöpääoma kasvoi edellisvuoteen verrattuna korkeampien varastojen ja saatavien seurauksena, mikä johtui korkeammista raaka-ainekustannuksista sekä vahvasta liikevaihdon kasvusta. Nettokäyttöpääoma laski kuitenkin merkittävästi vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana Kemiran lisäeläkesäätiö Neliapila palautti Kemiralle 10 miljoonaa euroa ylikatetta. Rahavirta investointien jälkeen oli 222,3 miljoonaa euroa (57,3). Korollisten velkojen määrä oli kauden lopussa 1 021,8 miljoonaa euroa (992,2) sisältäen 148,9 miljoonan euron (136,8) vuokrasopimusvelat. Konsernin korollisten velkojen, vuokrasopimusvelat pois lukien, keskimääräinen korko oli 2,4 % (1,7 %) ja duraatio oli 22 kuukautta (29). Kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisten nettovelkojen kokonaissummasta oli 83 % (80 %) vuokrasopimusvelat mukaan lukien. Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvän lyhytaikaisen velan määrä oli 183,7 miljoonaa euroa. Rahavarat olivat joulukuun 2022 lopussa 250,6 miljoonaa euroa (142,4). Konsernilla on 400 miljoonan euron nostamaton, vuonna 2026 erääntyvä valmiusluotto. Kemira allekirjoitti viimeisellä vuosineljänneksellä 180 miljoonan euron kahdenväliset lainasopimukset. Ne korvasivat 150 miljoonan euron kahdenväliset lainat, jotka olisivat muuten erääntyneet vuonna 2023. Uudet lainasopimukset erääntyvät vuosina 2025 ja 2027. Konsernin nettovelka kauden lopussa oli 771,2 miljoonaa euroa (849,8) sisältäen vuokrasopimusvelat. Omavaraisuusaste oli 46 % (43 %) ja velkaantuneisuus oli 46 % (63 %). Kemiran omistamien Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman osakkeiden käypä arvo nousi 123 miljoonaa euroa vuoden 2022 aikana pääasiassa korkeampien sähkön hintojen johdosta. Sähköjohdannaisten arvo nousi 47 miljoonaa euroa vuonna 2022. Kemira altistuu valuutan transaktio- ja translaatioriskeille. Konsernin merkittävimmät transaktioriskit syntyvät Kiinan renminbistä, Kanadan dollarista, Yhdysvaltojen dollarista ja Ruotsin kruunusta. Vuoden lopussa Kiinan renminbimääräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 86 miljoonaa euroa keskimääräisen suojausasteen ollessa 68 %, ja Kanadan dollarimääräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 56 miljoonaa euroa keskimääräisen suojausasteen ollessa 52 %. Vastaavasti Yhdysvaltain dollarimääräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 54 miljoonaa euroa keskimääräisen suojausasteen ollessa 68 %, ja Ruotsin kruunumääräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 36 miljoonaa euroa keskimääräisen suojausasteen ollessa 64 %. Lisäksi Kemiralle aiheutuu valuuttavirtariskiä euroa vastaan pääosin Korean wonin, Puolan zlotyn, Norjan kruunun ja Tanskan kruunun osalta ja Yhdysvaltojen dollaria vastaan pääosin Kanadan dollarin ja Brasilian realin osalta yhteensä vasta-arvoltaan noin 131 miljoonaa euroa. Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroissa, Kemira altistuu myös valuutan translaatioriskille siltä osin kun sen muualla kuin euroalueella sijaitsevien tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät raportoidaan muissa valuutoissa kuin euroissa. Kemiran merkittävimmät translaatioriskit tulevat Yhdysvaltain dollarista ja Kanadan dollarista. Valuuttojen vahvistuminen suhteessa euroon kasvattaisi Kemiran liikevaihtoa ja käyttökatetta translaatiovaikutuksen kautta. INVESTOINNIT Tammi-joulukuussa 2022 investoinnit ilman yritysostoja kasvoi 17 % 197,9 miljoonaan euroon (168,8). Investoinnit jakautuivat seuraavasti: laajennusinvestoinnit 22 % (15 %), parannusinvestoinnit 29 % (29 %) ja ylläpitoinvestoinnit 49 % (55 %). HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 5 TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS Tammi-joulukuussa 2022 tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat 33,4 miljoonaa euroa (28,3) eli 0,9 % (1,1 %) konsernin liikevaihdosta. Kemiran tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on tulevan kasvun mahdollistaja, minkä lisäksi se edistää Kemiran erottautumista kilpailijoista. Uudet tuotelanseeraukset edistävät Kemiran asiakkaiden prosessien tehokkuutta ja vastuullisuutta sekä parantavat kannattavuutta. Kemiran tuleva markkina-asema ja kannattavuus riippuvat sekä yhtiön kyvystä ymmärtää asiakkaiden nykyisiä ja tulevia tarpeita ja markkinatrendejä ja vastata niihin että yhtiön kyvystä innovoida uusia erottautuvia tuotteita ja sovelluksia. Vuoden 2022 lopussa Kemiralla oli 401 (382) patenttiperhettä sisältäen 2 101 (1 972) myönnettyä patenttia ja 1 026 (996) vireillä olevaa patenttihakemusta. Vuoden 2022 aikana Kemira haki 34 (36) uutta patenttia ja käynnisti 14 uutta tuotekehitysprojektia, joista 86 % tähtää asiakkaiden resurssitehokkuuden parantamiseen. Samaan aikaan Kemira aloitti yhdeksän uuden tuotekehitysprojektin kaupallistamisen, mitkä kaikki edistävät asiakasprosessien resurssitehokkuutta. HENKILÖSTÖ Konsernin palveluksessa oli kauden lopussa 4 902 työntekijää (2021: 4 926, 2020: 4 921). Kemiralla oli työntekijöitä Suomessa yhteensä 756 (766), muualla EMEA-alueella 1 690 (1 750), Americas-alueella 1 525 (1 487 ) ja APAC-alueella 931 (923). SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA MUIDEN KUIN TALOUDELLISTEN TIETOJEN JULKISTAMINEN Kemira julkistaa keskeiset muut kuin taloudelliset tiedot tässä osiossa EU-direktiivin ja Suomen kirjanpitolain vaatimusten mukaisesti. Lisätietoja muista kuin taloudellisista tiedoista ja vastuullisuusasioista on vuosikertomuksen yleiskatsauksessa ja yritysvastuuraportissa. Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointi perustuu Global Reporting Initiative - viitekehykseen. Raportti on laadittu uusimpien GRI-standardien mukaisesti, ja se on riippumattoman kolmannen osapuolen varmentama. Kemiran merkittävimmät riskit on kuvattu erikseen riskiosiossa sivulla 19. KUVAUS KEMIRAN LIIKETOIMINNASTA Kemira on maailman johtavia vastuullisia kemikaaliratkaisuja runsaasti vettä käyttäville teollisuudenaloille valmistava yhtiö. Kilpailuetumme perustuu asiakkaiden prosessi- ja resurssitehokkuutta sekä laatua parhaiten tukeviin tuotteisiin ja asiantuntemukseen. Kemiralla on kaksi liiketoiminta-aluetta: Pulp & Paper ja Industry & Water. Kemiralla on toimintaa noin 40 maassa, ja sillä oli 62 tuotantolaitosta vuoden 2022 lopussa. Pulp & Paper - liiketoiminnassa Kemira tuottaa kemiallisia ratkaisuja valkaisu-, pakkaus- sekä paino- ja kirjoitustuotteisiin. Pulp & Paperin tärkeimmät tuoteluokat ovat valkaisukemikaalit, liimaus- ja lujuuskemikaalit, erilaiset prosessikemikaalit ja polymeerit. Industry & Water -liiketoiminnassa Kemira tuottaa kemiallisia ratkaisuja kunnalliseen ja teolliseen vedenkäsittelyyn sekä energiateollisuudelle. Industry & Waterin tärkeimmät tuoteluokat ovat saostusaineet ja polymeerit. Kannattava kestävä kasvu on ensisijaista Kemiran strategiassa. Kestävä kehitys on avainasemassa Kemiran strategiassa ja pitkän aikavälin menestyksessä, sillä Kemiran asiakkaat vaativat yhä enemmän vastuullisia tuotteita. Kemira tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja, jotka auttavat parantamaan asiakkaiden toiminnan resurssitehokkuutta. Vuonna 2022 Kemiran liikevaihdosta 53 % tuli asiakkaiden resurssitehokkuutta parantavista tuotteista. Biohajoavuus ja kierrätettävyys ovat yhä tärkeämpiä teemoja Kemiran asiakkaille. Tämän seurauksena uusiutuvien (mm. biopohjaisten) tuotteiden odotetaan olevan keskeinen osa Kemiran kasvua. Kemiran biopohjaista strategiaa käsitellään tarkemmin vuosikatsauksessa. Lisätietoa Kemiran arvonluontimallista löytyy vuosikatsauksen sivulta 8. YRITYSVASTUUN PAINOPISTEET Kemiralla on järjestelmälliset toimintatavat, joilla se arvioi ja käsittelee toimintojensa ja liikesuhteidensa taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vastuullisuustyömme perustuu jokapäiväisiin vastuullisiin käytäntöihin kaikessa toiminnassamme. Vastuullisuuden painopistealueet perustuvat liiketoimintamallimme olennaisimpiin vaikutuksiin sekä asiakkaiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmien kasvaviin odotuksiin ja sitoutumiseemme Kemiran liiketapaperiaatteisiin ja kansainvälisiin kestävän kehityksen periaatteisiin. Kemira on allekirjoittanut YK:n Global Compact -aloitteen, ja vastuullisuustyötämme ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Kemira on myös sitoutunut toimimaan Responsible Care® -periaatteiden mukaisesti. Responsible Care on kemianteollisuuden vapaaehtoinen maailmanlaajuinen sitoumus, joka edistää jatkuvaa parantamista ympäristöasioissa, työterveydessä, työturvallisuudessa ja yleisessä turvallisuudessa. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 6 Kemiran vastuullisuustyö kulminoituu viiteen fokusalueeseen, jotka kattavat olennaisimmat vastuullisuusnäkökohdat ja niiden vaikutukset. Nämä teemat ovat turvallisuus, ihmiset, vesi, kiertotalous ja ilmasto. Kemira mittaa edistymistään näissä teemoissa konsernitason keskeisillä suorituskyvyn mittareilla ja tavoitteilla, jotka hallitus hyväksyy. Yhtiön olennaisiin vastuullisuusnäkökohtiin liittyviä johtamisprosesseja kehitetään jatkuvasti ja toteutetaan osana integroitua johtamisjärjestelmäämme, joka on ulkoisesti sertifioitu ISO 9001:2015 laatu-, ISO 14001:2015 ympäristö- ja ISO 45001:2018 työterveys- ja turvallisuusstandardien mukaisesti. Kemira tarkastelee säännöllisesti myös sidosryhmiensä odotuksia ja huolenaiheita vastuullisuuden osalta. Viimeisin olennaisuusanalyysi tehtiin vuonna 2021. Olennaisuusanalyysin tulokset ja prosessi on kuvattu tarkemmin Kemiran vastuullisuusraportin sivuilla 7-9. YRITYSVASTUUN HALLINTA Kestävä kehitys on keskeinen osa Kemiran strategiaa ja työtä johtaa vastuullisuusjohtaja, joka raportoi konsernin kehityksestä ja vastuullisuudesta vastaavalle johtajalle. Vastuullisuustyötä ohjaa Sustainability Steering Team -ohjausryhmä, joka kehittää Kemiran kestävän kehityksen tavoitetasoa ja ohjaa vastuullisuusohjelmien työtä. Ohjausryhmään kuuluu useita jäseniä strategiajohdosta liiketoiminnan ja tuotannon edustajiin, mukaan lukien useita Kemiran johtoryhmän jäseniä. Yhtiön hallitus valvoo strategian toteuttamista sekä arvioi riskejä, mukaan lukien ympäristöön ja yhteiskuntaan ja työllistämiseen liittyvät asiat. Vuonna 2022 yhtiön hallitus päätti sisällyttää Kemiran pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän uudelle ansaintajaksolle 2023-2025 seuraavat vastuullisuustavoitteet: Scope 1 ja 2 -päästöjen vähentäminen ja Kemiran biopohjaisen liikevaihdon kehittyminen. OLENNAISET NÄKÖKOHDAT Lisätietoa Kemiran vastuullisuudesta ja vastuullisuustavoitteiden tuloksista vuodelta 2022 löytyy sivulta 13. Ympäristöön ja ilmastoon liittyvät asiat Kemiran viimeisin olennaisuusanalyysi tehtiin vuonna 2021. Analyysin perusteella Kemira on määritellyt ilmastoon, kiertotalouteen, veteen ja turvallisuuteen liittyvät aiheet ympäristövastuunsa painopistealueiksi. Pyrimme jatkuvasti pienentämään ilmastovaikutustamme. Vuonna 2022 Kemira sitoutui SBTi (Science-Based Targets Initiative) -aloitteeseen ja samalla päivitti ilmastotavoitteensa. Kemira on sitoutunut vähentämään yhteenlaskettuja Scope 1- ja Scope 2 -päästöjään 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2018 lähtötasosta 930 000 tCO2e. Tämä tavoite on linjassa ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen, mikä on tällä hetkellä kunnianhimoisin kriteeri ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitteiden asettamisessa. Kemiran pitkän aikavälin pyrkimyksenä on hiilineutraalisuus vuoteen 2045 mennessä yhteenlaskettujen Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen osalta. Osana SBTi-sitoumusta Kemira sitoutui myös kehittämään laskennallisen lähiajan päästötavoitteen Scope 3 päästöille Science Based Target -aloitteen mukaisessa aikataulussa. Kemira toimittaa nämä päivitetyt tavoitteet SBTi:n vahvistettavaksi kun ne valmistuvat, kuitenkin viimeistään vuoden 2024 alkupuolella. Kemira tekee aktiivisesti yhteistyötä toimittajiensa kanssa löytääkseen tapoja vähentää Scope 3 -päästöjä. Vesivarojen käytön ja suojelun osalta pyrimme pienentämään veteen liittyviä riskejä ja hyödyntämään veteen liittyviä mahdollisuuksia. Kemira palvelee yrityksiä, jotka käyttävät paljon vettä ja vesi on yhteinen nimittäjä Kemiran molemmille segmenteille. Vesi on Kemiralle keskeinen strateginen teema, sillä Kemira haluaa kasvaa vedenkäsittelyssä tulevina vuosina. Kemiran toimintojen osalta, Kemira seuraa aktiivisesti ja pyrkii jatkuvasti tehostamaan puhtaan veden käyttöä toiminnoissaan. Vastuullisuustavoitteenamme on saavuttaa Leadership-taso CDP:n Water Security -luokituksessa vuoden 2025 loppuun mennessä. Kiertotalouden osalta pyrimme vähentämään jätettä ja lisäämään uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä. Vastuullisuustavoitteemme on vähentää loppusijoitukseen menevän tuotantojätteen määrää 15 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 lähtötasosta. Vuonna 2020 otimme käyttöön uuden konsernitason suorituskyvyn mittarin kasvattaa biopohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen liikevaihtoa 100 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Liikevaihtotavoitteen lisäksi Kemira pyrkii kasvattamaan uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden osuutta raaka-aineiden kokonaiskäytöstään. Tämä vähentää luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta ja tukee asiakkaidemme luopumista fossiilisista raaka- aineista. Yhteiskuntaan ja työllistämiseen liittyvät asiat Kemira on määrittänyt ihmiset ja turvallisuuden yhteiskuntavastuunsa painopistealueiksi. Työpaikan turvallisuuden varmistaminen on ensisijaista kaikissa toiminnoissamme. Ihmisten, prosessien ja ympäristön turvallisuus on ratkaisevan tärkeää liiketoiminnallemme ja asiakkaillemme. Turvallisuustavoitteemme on parantaa tapaturmataajuutta (TRIF: työtapaturmien kokonaismäärä Kemiran työntekijöiden ja urakoitsijoiden miljoonaa työtuntia kohti) 1,5:een vuoteen 2025 mennessä ja 1,1:een vuoteen 2030 mennessä. Vahvan yrityskulttuurin vaaliminen ja työntekijöiden sitoutuminen ovat myös tärkeitä HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 7 menestystekijöitä. Ihmisten osalta tavoitteemme on kuulua teollisuuden alan yritysten 10 %:n kärkijoukkoon monimuotoisuudessa ja osallisuudessa vuoteen 2025 mennessä. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen Liiketapaperiaatteemme ovat Kemiran liiketoiminnan perusta. Periaatteessamme toteamme, että olemme sitoutuneet ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteisiin sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compactin ydinsopimuksiin, ja odotamme tavarantoimittajiemme ja liikekumppaneidemme sitoutuvan näihin periaatteisiin. Lisäksi noudatamme Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita, jotka edellyttävät yrityksiltä asianmukaista huolellisuutta ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja kunnioittamiseksi. Meillä on julkinen julkilausuma orjuudesta ja ihmiskaupasta, jossa lähestymistapamme ihmisoikeuskysymyksiin hahmotellaan tarkemmin. Kemiran liiketapaperiaatteissa (Code of Conduct for Business Partners, CoC-BP), jota Kemiran vastuullisuus- ja EHSQ-politiikka tukee, liikekumppaneille määritetään vastuullisen liiketoiminnan periaatteet, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisarvoisten työolojen tarjoaminen sekä ympäristövastuu. Kemiran viimeisin ihmisoikeusvaikutusten arviointi suoritettiin vuonna 2021, jotta voidaan tunnistaa ihmisoikeusvaikutukset koko Kemiran toiminnassa ja arvoketjussa. Kemiralla on ihmisoikeusneuvosto, joka valvoo ja kehittää Kemiran ihmisoikeuksiin liittyviä prosesseja. Lisää tietoa Kemiran suhtautumisesta ihmisoikeuksiin löytyy Kemiran vastuullisuusraportista. Korruption ja lahjonnan vastaisuus Kemiran korruption vastaiset periaatteet sisältyvät liiketapaperiaatteisiimme. Kemira ei hyväksy vilpillisiä tai lahjontatarkoituksessa tehtyjä suoria tai välillisiä maksuja asiakkaille, valtion virkailijoille tai kolmansille osapuolille. Tämä koskee esimerkiksi voitelurahoja, epäasiallisia lahjoja, kestitsemistä, palvelurahoja, palveluksia, lahjoituksia ja muuta epäasiallista varojen siirtoa. Teemme yhteistyötä vain hyvämaineisten myyntiedustajien ja muiden kolmansien osapuolien kanssa, jotka ovat sitoutuneet vastustamaan korruptiota ja lahjontaa samalla tavalla. Liiketapaperiaatteisiin liittyvä koulutus on pakollista kaikille työntekijöille. Periaatteiden noudattaminen varmistetaan neuvonnalla, seurannalla ja raportoinnilla. Työntekijät voivat ilmoittaa mahdollisista liiketapaperiaatteiden rikkomuksista ja muista huolenaiheistaan Ethics & Compliance -ilmoituskanavan kautta. Pakollista lahjonnan vastaista koulutusta järjestetään valikoiduille henkilöstöryhmille, joiden työ edellyttää Kemiran korruption vastaisten periaatteiden perusteellista ymmärtämistä. Tietoisuutta korruption torjunnasta lisätään kaikille työntekijöille tarkoitetulla liiketapaperiaatteita koskevalla koulutuksella. Kemira on tehnyt eettisyyttä ja vaatimustenmukaisuutta koskevan riskinarvioinnin, jolla kartoitettiin korruptioon ja lahjontaan liittyviä riskejä yhtiön toiminnoissa. Vuonna 2022 ei ollut vahvistettuja korruptiotapauksia. EU-TAKSONOMIA Euroopan unionin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä. Euroopan unioni on ottanut käyttöön EU-taksonomian (luokitusjärjestelmän), joka ohjaa toimintaa kasvihuonekaasupäästöjä vähentävään toimintaan ja sitouttaa yksityisen sektorin entistä vahvemmin vihreään siirtymään. EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, joka määrittää ympäristön kannalta kestävän liiketoiminnan. Taksonomian tavoitteena on luokitella taloudelliset toiminnot sen perusteella, miten ne edistävät seuraavaa kuutta ympäristötavoitetta: 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirtyminen kiertotalouteen, 5) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen ja 6) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. EU-taksonomia kehittyy jatkuvasti, eikä se vielä sisällä kaikkia kuutta ympäristötavoitetta eikä kaikkea taloudellista toimintaa. Taksonomian kaksi ensimmäistä tavoitetta, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, kattavat taloudelliset toiminnot, jotka ovat päästöintensiivisimpiä ja/tai joilla on suurin kyky vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Vuodelta 2022 yrityksiä vaaditaan raportoimaan, mikä osuus niiden liikevaihdosta, pääomamenoista (CapEx) ja toimintamenoista (OpEx) on EU-taksonomian kahden ensimmäisen ympäristötavoitteen, ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen, osalta luokitusjärjestelmäkelpoista ja -mukaista. * Valmistava teollisuus, johon Kemiran katsotaan kuuluvan, on suurelta osin EU-taksonomian nykylainsäädännön ulkopuolella. Tällä hetkellä se sisältää pääasiassa perusmateriaalien ja vain joidenkin kemikaalien kuten kloorin, soodan ja vedyn valmistuksen. Kemira puolestaan tuottaa enimmäkseen erikoiskemikaaleja ja siksi sen nykyiset kelpoisuus- ja mukaisuusluvut ovat alhaiset. Kemian alan, mukaan lukien Kemira, odotetaan sisällytettävän laajemmin tavoitteisiin 3-6. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 8 LASKENTAPERIAATTEET Kolme taloudellista indikaattoria liikevaihto, pääomamenot (CapEx) ja toimintamenot (OpEx), on raportoitava EU-taksonomian mukaisesti. Nämä indikaattorit määritellään EU- taksonomiassa, ja määritelmät poikkeavat pääomamenojen ja toimintamenojen IFRS- määritelmistä. Kemira on laskenut taloudelliset indikaattorit EU-taksonomian määritelmien perusteella ja tulkinnut EU-taksonomia-asetuksia konservatiivisesti. EU-taksonomia edellyttää myös yrityksiä ilmoittamaan, kuinka ne ovat välttäneet taloudellisten toimintojensa kaksinkertaisen laskennan. Kemira on välttänyt kaksinkertaisen laskennan varmistamalla, että liikevaihto, pääomamenot (CapEx) ja toimintamenot (OpEx) on allokoitu vain kerran taksonomiatoimintoihin ja vain yhteen ympäristötavoitteeseen - ilmastonmuutoksen hillintään. KEMIRAN TAKSONOMIAKELPOISET JA -MUKAISET TALOUDELLISET TOIMINNOT (YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY SEURAAVILLA SIVUILLA) Keskeiset suorituskyvyn mittarit Liikevaihto yhteensä milj. euroa Taksonomia- kelpoisten taloudellisten toimintojen osuus (%) Ei- taksonomia- kelpoisten taloudellisten toimintojen osuus (%) Taksonomian- mukaisten taloudellisten toimintojen osuus (%) Ei- taksonomian- mukaisten taloudellisten toimintojen osuus (%) Liikevaihto 3569,6 0 100 0 100 Pääomamenot (CapEx) EU-taksonomian määritelmän mukaisesti 243,5 0 100 0 100 Toimintamenot (OpEx) EU-taksonomian määritelmän mukaisesti 106,3 0 100 0 100 Liikevaihto tarkoittaa samaa EU-taksonomiassa ja Kemiran taloudellisessa raportoinnissa. Pääomamenot (CapEx) EU- taksonomian määritelmän mukaisesti tarkoittavat samaa kuin Kemiran raportoimat investoinnit, joihin on lisätty käyttöoikeusomaisuuserät. Toimintamenot (OpEx) EU-taksonomian määritelmän mukaisesti tarkoittavat samaa kuin suorat tutkimus, kehitys ja kunnossapitokulut. Lisätietoja liikevaihdosta löytyy tilinpäätöksen kohdasta 2.1, investoinneista kohdasta 3 ja toimintamenoista kohdasta 2.2. Liikevaihto. Kemiran luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto koostui pääasiassa teollisista sivutuotteista, kuten vedystä ja kaukolämpöön myydystä hukkalämmöstä. Kemiran tuottaman hukkalämmön liikevaihto on taksonomian mukaista. Vedyn liikevaihto ei puolestaan ole taksonomian mukaista, johtuen puuttuvista elinkaariarvioista EU-taksonomian edellyttämässä muodossa. Pääomamenot. Kemiralla ei ollut liikevaihtoon liittyviä pääomamenoja, koska taksonomiakelpoinen liikevaihto koostui Kemiran tuotannon sivutuotteista, joihin Kemira ei erikseen kohdista pääomamenoja. Kemira on myös arvioinut yksittäisiä pääomamenotoimenpiteitä, joiden avulla kohteena olevasta toiminnosta voidaan tehdä vähähiilisiä tai voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä. Kemira tunnisti näitä pääomamenoja 1,2 miljoonaa euroa vuodelta 2022 ja ne liittyivät sähköautoihin. Liiketoimintojen toimintamenot. Kemiralla ei ollut liikevaihtoon liittyviä liiketoimintojen toimintamenoja, koska taksonomiakelpoinen liikevaihto koostui Kemiran tuotannon sivutuotteista, joihin Kemira ei erikseen kohdista liiketoiminnan toimintamenoja. Kemira on lisäksi arvioinut yksittäisiä toimintamenotoimenpiteitä, joiden avulla kohteena olevasta toiminnosta voidaan tehdä vähähiilisiä tai voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä. Kemira ei tunnistanut olennaisia tämänkaltaisia toimintamenoja vuodelta 2022. Taksonomiakelpoisuus tarkoittaa, että toiminto on kuvattu taksonomiassa, mikä on osoitus siitä, että toiminnolla voi olla merkittävä vaikutus yhteen taksonomian kuudesta ympäristötavoitteesta Taksonomianmukaisuus tarkoittaa, että toiminta on ympäristöystävällista EU-taksonomian kriteeristön mukaisesti. Taloudellisten toimintojen katsotaan olevan EU-taksonomian mukaisia, kun ne: •edistävät merkittävästi yhtä edellä mainituista kuudesta tavoitteesta ja täyttävät tietyt tekniset arviointikriteerit •eivät aiheuta merkittävää haittaa minkään muun edellä mainitun tavoitteen saavuttamiselle •ovat ihmisoikeuksia, verotusta, korruptiota ja reilua kilpailua koskevien vähimmäistason suojatoimien mukaisia Kemira on arvioinut taksonomiakelpoisen liikevaihtonsa yllä olevien kategorioiden perusteella ja määritellyt, mitkä taksonomiakelpoiset toiminnot ovat myös taksonomianmukaisia toimintoja. Vuonna 2022 Kemira arvioi vähimmäistason suojatoimia suhteessa EU-taksonomiaraportiiin koskien ihmisoikeuksia, verotusta, korruptiota ja reilua kilpailua. Tarkastelun tuloksena Kemira arvioi toimintojensa konsernitasolla olevan EU-taksonomian vähimmäistason suojatoimien mukaisia. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 9 LIIKEVAIHTO Merkittävän edistämisen kriteeri Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Absoluuttinen liikevaihto (3) Osuus liikevaihdosta (4) Ilmastonmuutoksen hillintä (5) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen(6) Vesivarat ja merten luonnonvarat (7) Kiertotalous (8) Ympäristön pilaantuminen (9) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (10) Ilmastonmuutoksen hillintä (11) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) Vesivarat ja merten luonnonvarat (13) Kiertotalous (14) Ympäristön pilaantuminen (15) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Luokitusjärjestelmän mukainen osuus liikevaihdosta, vuosi 2022 (18) Luokitusjärjestelmän mukainen osuus liikevaihdosta, vuosi 2021 (19) Luokka (mahdollistava toiminta) (20) Luokka (siirtymätoiminta) (21) Taloudelliset toiminnat (1) Koodi(t) (2) milj. euroa % % % % % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % % M S A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT % A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat 4.25 Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöstä D35.30 8,1 0,2 % 100 % 0 % K K K K K K 0,2 % Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 8,1 0,2 % 100 % 0 % 0,2 % A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat 3.10 Vedyn valmistus C20.11 4,8 0,1 % Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (A.2) 4,8 0,1 % Total (A.1 + A.2) 12,9 0,4 % B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B) 3 556,7 99,6 % Total (A + B) 3 569,6 100,0 % HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 10 PÄÄOMAMENOT Merkittävän edistämisen kriteeri Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Pääomamenot yhteensä (3) Osuus pääomamenoista (4) Ilmastonmuutoksen hillintä (5) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen(6) Vesivarat ja merten luonnonvarat (7) Kiertotalous (8) Ympäristön pilaantuminen (9) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (10) Ilmastonmuutoksen hillintä (11) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) Vesivarat ja merten luonnonvarat (13) Kiertotalous (14) Ympäristön pilaantuminen (15) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Luokitusjärjestelmän mukainen osuus pääomamenoista, vuosi 2022 (18) Luokitusjärjestelmän mukainen osuus pääomamenoista, vuosi 2021 (19) Luokka (mahdollistava toiminta) (20) Luokka (siirtymätoiminta) (21) Taloudelliset toiminnat (1) Koodi(t) (2) milj. euroa % % % % % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % % M S A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT % A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat 4.25 Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöstä D35.30 0,0 0,0 % 100 % 0 % K K K K K K 0,0 % Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) 0,0 0,0 % 100 % 0 % 0,0 % A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat 3.10 Vedyn valmistus C20.11 0,0 0,0 % 6.5 Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla N77.1.1 1,2 0,5% Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) pääomamenot (A.2) 1,2 0,5 % Total (A.1 + A.2) 1,2 0,5 % B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B) 242,3 99,5 % Total (A + B) 243,5 100,0 % HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 11 LIIKETOIMINTOJEN TOIMINTAMENOT Merkittävän edistämisen kriteeri Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Toimintamenot yhteensä (3) Osuus toimintamenoista (4) Ilmastonmuutoksen hillintä (5) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen(6) Vesivarat ja merten luonnonvarat (7) Kiertotalous (8) Ympäristön pilaantuminen (9) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (10) Ilmastonmuutoksen hillintä (11) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) Vesivarat ja merten luonnonvarat (13) Kiertotalous (14) Ympäristön pilaantuminen (15) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Luokitusjärjestelmän mukainen osuus toimintamenoista, vuosi 2022 (18) Luokitusjärjestelmän mukainen osuus toimintamenoista, vuosi 2021 (19) Luokka (mahdollistava toiminta) (20) Luokka (siirtymätoiminta) (21) Taloudelliset toiminnat (1) Koodi(t) (2) milj. euroa % % % % % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % % M S A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT % A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat 4.25 Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöstä D35.30 0,0 0,0 % 100 % 0 % K K K K K K 0,0 % Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) 0,0 0,0 % 100 % 0 % 0,0 % A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat 3.10 Vedyn valmistus C20.11 0,0 0,0 % 6.5 Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla N77.1.1 0,0 0,0 % Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toimintamenot (A.2) 0,0 0,0 % Total (A.1 + A.2) 0,0 0,0 % B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B) 106,3 100,0 % Total (A + B) 106,3 100,0 % HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 12 VASTUULLISUUS Kemiran vastuullisuustyö kattaa taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset aiheet, ja sitä ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goal, SDG). Keskitymme seuraaviin tavoitteisiin: puhdas vesi ja sanitaatio (SDG6), ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (SDG8), vastuullista kuluttamista (SDG12) ja ilmastotekoja (SDG13). Lisätietoa Kemiran vastuullisuudesta löytyy vuoden 2022 englanninkielisestä vastuullisuusraportista. VASTUULLISUUDEN PÄÄKOHDAT 2022 TURVALLISUUS Vuonna 2022 tehtiin systemaattista työtä sellaisen kulttuurin vahvistamiseksi, jossa ihmiset edistävät aktiivisesti turvallisuutta sekä tunnistavat ja korjaavat vaarallisia käyttäytymismalleja. Kemiran turvallisuuskehitys paranikin hieman vuoteen 2021 verrattuna ja TRIF oli 2,6. Turvallisuuskehitys parani selvästi loppuvuotta kohti ja Q4/2022 TRIF oli 1,7. TRIF = total recordable injury frequency per million hours, työtapaturmien kokonaismäärä miljoonaa työtuntia kohti, Kemira + alihankkijat IHMISET Kemiran pitkän aikavälin tavoitteena on kuulua monimuotoisuudessa ja osallisuudessa teollisuuden alan korkeimman 10 % joukkoon vuoteen 2025 mennessä. Kemiran monmuotoisuus- ja osallisuusindeksi parani 2 %-yksikköä vuonna 2022 ja Kemira pystyi kaventamaan eroa kohderyhmään. Kemira päätyi hieman teollisuuden alan parhaimman 25 %:n alapuolelle. Työympäristön monimuotoisuutta ja osallisuutta edistääkseen Kemiralla oli useita aloitteita aiheesta vuoden aikana: koulutusta esihenkilöille ja uusia henkilöstön vertaisryhmiä; Women's Network ja KemPride. KIERTOTALOUS Biopohjaisen strategian edistäminen jatkui ja uusi Growth Accelerator -yksikkö perustettiin nopeuttamaan uusien biopohjaisten tuotteiden kaupallistamista. Lisäksi Kemira solmi moni- vuotisen sopimuksen Danimer Scientificin kanssa biopohjaisten päällysteiden kehittämisestä ja kaupallistamisesta. Kemira jatkoi toimipaikkakohtaista työtä jätteiden vähentämismahdolli- suuksien kartoittamiseksi. Jäteintensiteetti nousi hieman edellisvuoteen verrattuna. VESI Kemira päivitti vastuullisuustavoitteen veden osalta Q1 2022 ja pyrkii saavuttamaan vedenkäsittelyn korkeimman (Leadership, A) tason CDP:n Water Security -luokituksessa vuoden 2025 loppuun mennessä. Kemira sai arvion B CDP Water Security -arvioinnissa vuonna 2022. Arvion mukaan Kemiran vesien hallinta kokonaisuudessaan parani vuoteen 2021 nähden. ILMASTO Q2/2022 Kemira sitoutui Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) ja asetti uuden kunnianhimoisen ilmastotavoitteen vähentää Scope 1- ja 2 -päästöjään 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2022 toisella puoliskolla Kemira työsti lyhyen aikavälin Scope 3 -päästö- vähennystavoitetta SBTi:n vahvistettavaksi. Vuoden 2022 Scope 1 ja 2 -päästöt vähenivät noin 5 % vuoteen 2021 verrattuna. Vähennys on hieman sen tason yläpuolella, joka Kemiran pitää saavuttaa päästäkseen päivitettyyn, vuoden 2030 ilmastotavoitteeseensa. Kemiralla on kuitenkin käynnissä hankkeita, joiden odotetaan edelleen vähentävän päästöjä kunnianhimoisemman tavoitteen mukaisesti. SDG TUNNUSLUVUT YKSIKKÖ 2022 2021 TURVALLISUUS 2,6 2,7 TRIF 1,5 vuoteen 2025 mennessä ja 1,1 vuoteen 2030 mennessä TRIF = Työtapaturmien kokonaismäärä miljoonaa työtuntia kohti, Kemira + alihankkijat IHMISET Hieman parhaimman 25 %:n alapuolella Hieman parhaimman 25 %:n alapuolella Tavoitteena olla teollisuuden alalla korkeimman 10 %:n tasolla kulttuurisen monimuotoisuuden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä vuoteen 2025 mennessä. KIERTOTALOUS kg/ tuotanto- tonni 4,4 4,3 Jäteintensiteetin vähentäminen 15 %:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 lähtötasosta 4,6. Biopohjaisten tuotteiden liikevaihto > 500 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. tuotantoperäinen jäte VESI Arviointi- asteikko A-D B B Tavoitteena on saavuttaa vedenkäsittelyn korkein (Leadership A) taso CDP:n Water Security -luokituksessa vuoteen 2025 mennessä. ILMASTO ktCO2e 816 856 Scope 1&2 -päästöjen vähentäminen 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2018 lähtötasoon 930 ktCO2e verrattuna. Scope 1: Suorat kasvihuonekaasupäästöt Kemiran tuotantolaitoksilta, mm. energiantuotannon ja valmistusprosessien päästöt Scope 2: Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt ostetun sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja höyryn tuotannosta ja hankinnasta HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 13 SEGMENTIT PULP & PAPER Pulp & Paper -segmentti auttaa ainutlaatuisen kemikaaliosaamisensa avulla massan- ja paperinvalmistajia innovoimaan ja tehostamaan toimintaansa sekä parantamaan lopputuotteen ominaisuuksia ja laatua. Segmentti kehittää ja myy uusia, asiakkaiden tarpeet täyttäviä tuotteita ja pyrkii varmistamaan, että sillä on johtava valkaisukemikaalien ja paperikoneen märänpään tuote- ja palveluvalikoima, joka keskittyy pakkauskartonkiin ja pehmopaperiin. Pulp & Paper hyödyntää vahvaa sovellusvalikoimaansa Pohjois-Amerikassa ja EMEA-alueella sekä rakentaa vahvaa asemaa Aasian ja Etelä-Amerikan kehittyvillä markkinoilla. Milj. euroa 2022 2021 Liikevaihto 2 027,7 1 559,6 Operatiivinen käyttökate 348,0 244,7 Operatiivinen käyttökate, % 17,2 15,7 Käyttökate 336,6 198,3 Käyttökate, % 16,6 12,7 Operatiivinen liikevoitto 225,7 124,3 Operatiivinen liikevoitto, % 11,1 8,0 Liikevoitto 213,1 77,7 Liikevoitto, % 10,5 5,0 Sidottu pääoma 1 337,7 1 226,9 Operatiivinen sidotun pääoman tuotto, % 16,9 10,1 Sidotun pääoman tuotto, % 15,9 6,3 Investoinnit ilman yritysostoja 122,5 88,5 Investoinnit yritysostot mukaan lukien 122,5 89,5 Rahavirta investointien jälkeen 207,2 94,6 12 kuukauden liukuva keskiarvo Segmentin liikevaihto kasvoi 30 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 24 % johtuen korkeammista myyntihinnoista kaikissa tuoteryhmissä, erityisesti energiaintensiivisissä sellu- ja valkaisukemikaaleissa, mukaan lukien lipeä. Myyntimäärät laskivat johtuen kysynnän pehmenemisestä loppuvuotta kohden sekä Kemiran poistumisesta Venäjän markkinoilta. EMEA-alueella liikevaihto kasvoi 33 % ja oli 1 088,6 miljoonaa euroa (816,8) johtuen korkeammista myyntihinnoista kaikissa tuoteryhmissä, erityisesti energiaintensiivisissä sellu- ja valkaisukemikaaleissa, mukaan lukien lipeä. Myyntimäärät laskivat. Americas-alueella liikevaihto kasvoi 34 % ja oli 647,1 miljoonaa euroa (481,6). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 20 % mikä oli seurausta korkeammista myyntihinnoista kaikissa tuoteryhmissä. Myyntimäärät laskivat. APAC-alueella liikevaihto kasvoi 12 % ja oli 292,0 miljoonaa euroa (261,2). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 5 % pääasiassa korkeampien myyntihintojen johdosta, erityisesti liimauskemikaaleissa. Myyntimäärät laskivat. Operatiivinen käyttökate kasvoi 42 % korkeamman liikevaihdon ansiosta, erityisesti energiaintensiivisten sellu- ja valkaisukemikaalien korkeiden markkinahintojen ansiosta, mukaan lukien lipeä. Operatiivinen käyttökateprosentti kasvoi 17,2 %:iin korkeampien myyntihintojen johdosta. Käyttökate kasvoi 70 %. Operatiivisten ja raportoitujen lukujen välinen ero selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, jotka johtuivat pääasiassa odotetusta tappiosta liittyen väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin, ympäristövarauksista, Kemiran poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä tuotantoyksikön myynnistä asiakkaalle. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vertailukaudella koostuivat varauksesta liittyen yhden tuotantolaitoksen omistavan energiayhtiön odotettuun vajaakäyttöön Porissa, josta Kemira omistaa enemmistön Pohjolan Voiman kautta, vahingonkorvausta koskevan riita-asian sopimisesta CDC:n kanssa, suljettujen tuotantolaitosten kuluvarauksista sekä uudelleenjärjestelykuluista. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 14 INDUSTRY & WATER Industry & Water -segmentti palvelee kunnallisia ja runsaasti vettä käyttäviä teollisuudenaloja resurssien tehokkaassa ja vastuullisessa käytössä. Vedenkäsittelyssä autamme asiakkaitamme tehostamaan vedenkäsittelyprosessin eri vaiheita. Öljy- ja kaasuteollisuudessa autamme tehostamaan talteenottoa nykyisistä varannoista, vähentämään veden ja energian käyttöä sekä tehostamaan öljyhiekkojen vedenpuhdistusta. Milj. euroa 2022 2021 Liikevaihto 1 541,9 1 114,8 Operatiivinen käyttökate 223,7 180,8 Operatiivinen käyttökate, % 14,5 16,2 Käyttökate 222,2 174,9 Käyttökate, % 14,4 15,7 Operatiivinen liikevoitto 135,9 101,2 Operatiivinen liikevoitto, % 8,8 9,1 Liikevoitto 134,5 92,4 Liikevoitto, % 8,7 8,3 Sidottu pääoma 900,3 767,6 Operatiivinen sidotun pääoman tuotto, % 15,1 13,2 Sidotun pääoman tuotto, % 14,9 12,0 Investoinnit ilman yritysostoja 75,4 80,3 Investoinnit yritysostot mukaan lukien 75,4 80,3 Rahavirta investointien jälkeen 100,9 50,9 12 kuukauden liukuva keskiarvo Segmentin liikevaihto kasvoi 38 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 31 %. Kasvu johtui pääasiassa korkeammista myyntihinnoista. Myös myyntimäärät kasvoivat. Valuuttakursseilla oli positiivinen vaikutus. Vedenkäsittelyliiketoiminnassa liikevaihto kasvoi 34 % korkeampien myyntihintojen johdosta. Myyntimäärät pysyivät melko vakaina. Oil & Gas -liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 54 % 377,5 miljoonaan euroon (245,9) johtuen pääasiassa korkeammista myyntihinnoista, erityisesti liuskeöljy- ja -kaasuliiketoiminnassa. Myös myyntimäärät kasvoivat. EMEA -alueella liikevaihto kasvoi 34 % ja oli 746,4 miljoonaa euroa (558,9) johtuen pääasiassa korkeammista myyntihinnoista vedenkäsittelyssä. Myyntimäärät kasvoivat Oil & Gas - liiketoiminnan korkeampien myyntimäärien ansiosta. Vedenkäsittelyn myyntimäärät pysyivät vakaina. Valuuttakursseilla oli positiivinen vaikutus. Americas -alueella liikevaihto kasvoi 45 % ja oli 767,1 miljoonaa euroa (528,6). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 30 % korkeampien myyntihintojen johdosta sekä vedenkäsittelyssä että Oil & Gas -liiketoiminnassa.Myyntimäärät kasvoivat Oil & Gas -liiketoiminnan johdolla, erityisesti liuskeöljy- ja -kaasuliiketoiminnassa. APAC -alueella liikevaihto kasvoi 4 % ja oli 28,4 miljoonaa euroa (27,3). Operatiivinen käyttökate kasvoi 24 % korkeamman liikevaihdon ansiosta, mikä puolestaan johtui korkeammista myyntihinnoista. Lipeän korkeilla markkinahinnoilla oli myös positiivinen vaikutus. Operatiivinen käyttökateprosentti laski 14,5 %:iin voimakkaana jatkuneiden inflaatiopaineiden seurauksena. Käyttökate kasvoi 27 %. Ero operatiiviseen käyttökatteeseen selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vertailukaudella liittyivät pääasiassa organisaation uudelleenjärjestelykuluihin ja tuotantolaitoksen sulkemiseen. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 15 EMOYHTIÖN TULOS Kemira Oyj:n liikevaihto vuonna 2022 kasvoi 2 206,7 miljoonaan euroon (1 572,5). Käyttökate oli 220,4 miljoonaa euroa (70,8). Emoyhtiön rahoitustuotot ja -kulut olivat 172,7 miljoonaa euroa (26,5) johtuen konserniyhtiöiden korkeammista osinkotuotoista. Tilikauden tulos oli 314,7 miljoonaa euroa (-2,9) korkeamman liikevaihdon ja rahoitustuottojen seurauksena. Investoinnit olivat 23,2 miljoonaa euroa (42,9) ilman sijoituksia tytäryhtiöihin. Kemira Oyj:n palveluksessa oli keskimäärin 502 (2021: 502, 2020: 501) työntekijää vuonna 2022. KEMIRA OYJ:N OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2022 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä oli 155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Joulukuun 2022 lopussa Kemira Oyj:llä oli 48 403 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31.12.2021: 49 484). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 31,5 % (31.12.2021: 28,4 %) hallintarekisteröidyt omistukset mukaan lukien. Kotitalouksien osuus oli 19,3 % (31.12.2021: 19,8 %). Kemiralla oli hallussaan omia osakkeita 1 990 197 kappaletta (31.12.2021: 2 215 073), mikä vastaa 1,3 % (31.12.2021: 1,4 %) Kemira Oyj:n osakkeista. Kemira Oyj:n osakekurssi nousi 8 % vuoden aikana, ja Kemira Oyj:n osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsingissä oli joulukuun 2022 lopussa 14,33 euroa (31.12.2021: 13,33). Osakkeen ylin hinta oli 14,94 euroa ja alin 10,36 euroa tammi-joulukuussa 2022. Osakkeen keskikurssi oli 12,57 euroa. Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli joulukuun 2022 lopussa 2 198 miljoonaa euroa (31.12.2021: 2 041). Tammi-joulukuussa 2022 Kemira Oyj:n Nasdaq Helsingissä vaihdettujen osakkeiden kaupankäyntiarvo oli 462 miljoonaa euroa (1-12/2021: 787). Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 146 311 osaketta (1-12/2021: 228 087). Kemira Oyj:n osakkeiden kokonaisvaihto tammi-joulukuussa 2022 oli 49 miljoonaa kappaletta (1-12/2021: 72 miljoonaa kappaletta), josta 25 % (1-12/2021: 20 %) tapahtui muilla kaupankäyntipaikoilla (esim. Turquoise, CBOE DXE). Lähde: Nasdaq ja Kemira.com. Liputusilmoitukset Tammi–joulukuun 2022 aikana Kemira Oyj vastaanotti yhden arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen ilmoituksen Impax Asset Management Group plc:lta. Ilmoitus vastaanotettiin 25.3.2022. Ilmoitus on julkaistu pörssitiedotteella ja se on saatavilla Kemiran internetsivuilla osoitteessa kemira.com/sijoittajat. Ilmoituksen mukaan Impax Asset Management Group plc:n ja sen hallinnoimien rahastojen omistusosuus Kemira Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä nousi viiteen (5) prosenttiin 24.3.2022. JOHDON OSAKKEENOMISTUS Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 330 988 (518 636) Kemira Oyj:n osaketta 31.12.2022 eli 0,21 % (0,33 %) osakkeista ja äänistä, sisältäen yhtiön oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen. Toimitusjohtaja Jari Rosendal omisti 169,069 (140 800) osaketta 31.12.2022. Konsernin johtoryhmän jäsenet, lukuun ottamatta toimitusjohtajaa ja hänen sijaistaan, omistivat 237 515 (223 111) Kemira Oyj:n osaketta 31.12.2022, mikä vastasi 0,15 % (0,14 %) osakkeista ja äänistä, sisältäen yhtiön oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen. Ajantasainen tieto hallituksen ja johdon osakeomistuksista on nähtävissä yhtiön internetsivuilla osoitteessa kemira.com/sijoittajat. Osakemäärä Osuus osakkeista Omistajat 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021 Hallitus 66 932 289 471 0,04 0,19 Toimitusjohtaja 169 069 140 800 0,11 0,09 Toimitusjohtajan sijainen 94 987 88 365 0,06 0,06 Konsernin johtoryhmä (pl. toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen) 237 515 223 111 0,15 0,14 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 16 OMISTUSJAKAUMA 31.12.2022 % osakkeista ja äänistä Omistajat 31.12.2022 31.12.2021 Yritykset 25,1 25,4 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 3,7 4,6 Julkisyhteisöt 17,6 18,7 Kotitaloudet 19,3 19,8 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2,9 3,0 Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset osakkeenomistajat 31,5 28,4 OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2022 Osakkeiden lukumäärä Omistajia kpl Omistajia % Osakkeet, kpl % osakkeista ja äänistä 1 - 100 17 665 36,5 882 162 0,6 101 - 500 18 186 37,6 4 841 457 3,1 501 - 1 000 5 993 12,4 4 608 730 3,0 1 001 - 5 000 5 511 11,4 11 476 086 7,4 5 001 - 10 000 601 1,2 4 313 601 2,8 10 001 - 50 000 361 0,7 6 869 670 4,4 50 001 - 100 000 39 0,1 2 854 485 1,8 100 001 - 500 000 31 0,1 5 749 926 3,7 500 001 - 1 000 000 7 0,0 5 262 078 3,4 1 000 001 - 9 0,0 108 484 362 69,8 Yhteensä 48 403 100,0 155 342 557 100,0 SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2022 Omistaja Osakkeiden lukumäärä, kpl % osakkeista ja äänistä 1 Oras Invest Oy 32 000 000 20,6 2 Solidium Oy 15 782 765 10,2 3 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3 750 000 2,4 4 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 3 522 678 2,3 5 Nordea-rahastot 3 497 587 2,3 6 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 1 949 000 1,3 7 Etola Group 1 000 000 0,6 8 Eläkevakuutusyhtiö Veritas 951 757 0,6 9 Laakkonen Mikko Kalervo 770 000 0,5 10 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 734 810 0,5 11 Valtion Eläkerahasto 560 000 0,4 12 Paasikivi Pekka Johannes 462 000 0,3 13 Valion Eläkekassa 379 450 0,2 14 OP-Henkivakuutus Oy 359 022 0,2 15 Jenny ja Antti Wihurin Rahasto 311 250 0,2 Kemira Oyj 1 990 197 1,3 Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 48 885 051 31,5 Muut yhteensä 40 940 089 26,4 Kaikki yhteensä 155 342 557 100,0 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 17 OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2022 2021 2020 2019 2018 OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa ¹⁾ 1,51 0,71 0,86 0,72 0,58 Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa ¹⁾ 1,50 0,70 0,86 0,72 0,58 Liiketoiminnan nettorahavirta/osake, euroa ¹⁾ 2,61 1,44 2,45 2,53 1,38 Osinko/osake, euroa ¹⁾ ²⁾ 0,62 0,58 0,58 0,56 0,53 Osinkosuhde, % ¹⁾ ²⁾ 41,0 82,2 67,5 77,6 90,7 Efektiivinen osinkotuotto, % ¹⁾ ²⁾ 4,3 4,4 4,5 4,2 5,4 Oma pääoma/osake, euroa ¹⁾ 10,89 8,68 7,80 7,98 7,80 Hinta/osakekohtainen tulos (P/E) ¹⁾ 9,48 18,88 15,07 18,37 16,85 Hinta/oma pääoma per osake ¹⁾ 1,32 1,54 1,66 1,66 1,26 Hinta/liiketoiminnan rahavirta per osake ¹⁾ 5,49 9,27 5,28 5,24 7,14 Osingonjako, milj. euroa ²⁾ 95,1 88,8 88,7 85,5 80,8 OSAKKEEN HINTA JA KAUPANKÄYNTI Osakkeen hinta, ylin, euroa 14,94 14,66 14,24 14,99 12,03 Osakkeen hinta, alin, euroa 10,36 12,64 8,02 9,77 9,34 Osakkeen hinta, keskimäärin, euroa 12,57 13,67 11,55 12,56 11,00 Osakkeen hinta 31.12., euroa 14,33 13,33 12,94 13,26 9,85 Osakkeen vaihto (1 000 kpl) ³⁾ 37 017 57 478 75 885 53 048 43 837 Osuus osakekannasta, % 24 38 50 35 29 Osakekannan markkina-arvo 31.12 ¹⁾ 2 198 2 041 1 979 2 024 1 502 OSAKEMÄÄRÄT JA OSAKEPÄÄOMA Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1 000) ¹⁾ 153 320 153 092 152 879 152 630 152 484 Keskimääräinen osakemäärä, laimennettu (1 000) ¹⁾ 154 261 153 785 153 373 153 071 152 768 Osakemäärä 31.12., laimentamaton (1000) ¹⁾ 153 352 153 127 152 924 152 649 152 510 Osakemäärä 31.12., laimennettu (1000) ¹⁾ 154 894 154 068 153 744 153 385 152 927 Ulkona olevien osakkeiden lisäykset (+) / vähennykset (-) (1 000) 225 203 275 139 156 Osakepääoma, milj. euroa 221,8 221,8 221,8 221,8 221,8 1) Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia omia osakkeita. 2) Osinko vuodelta 2022 on hallituksen ehdotus osingoksi yhtiökokoukselle. 3) Osakevaihto Nasdaq Helsinki Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty kohdassa Tunnuslukujen laskentakaavat. YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Kemira Oyj:n 24.3.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen ehdotuksen osingoksi 0,58 euroa osakkeelta vuodelta 2021. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Ensimmäinen erä, 0,29 euroa osakkeelta, maksettiin 7.4.2022. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään toisen erän täsmäytys- ja osingonmaksupäivän. Hallitus päätti 24.10.2022 pidetyssä kokouksessaan osingon toisen erän täsmäytys- ja maksupäivän. Osingon toisen erän maksupäivä oli 3.11.2022. Kemira on julkistanut hallituksen päätöksen täsmäytys- ja maksupäivästä erillisellä pörssitiedotteella. Vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 5 800 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 3,7 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla joko kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella yhtäläisin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsingin (”Helsingin pörssi”) järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutuksen nojalla ostotarjouksella hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua yhtiön osakkeen hintaan julkisessa kaupankäynnissä siten, että hankittavien osakkeiden vähimmäishinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana ja enimmäishinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Helsingin Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittamisessa tai toteuttamisessa, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi, osakkeen likviditeetin parantamiseksi tai käytettäväksi yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseen tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseen. Osakkeet voidaan edellä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi pitää yhtiöllä, luovuttaa tai mitätöidä. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutusta ei ollut käytetty 31.12.2022 mennessä. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 18 Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 15 600 000 uuden osakkeen antamisesta (määrä vastaa noin 10 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä) sekä enintään 7 800 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen (määrä vastaa noin 5 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä) luovuttamisesta (”Osakeanti”). Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai jos se on perusteltua yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamisen tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä. Uusia osakkeita annettaessa osakkeiden merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeesta maksettava määrä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Osakeantivaltuutus on voimassa 31.5.2023 saakka. Osakeantivaltuutusta on käytetty luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhtiön hallituksen jäsenten ja avainhenkilöiden palkitsemiseen. Yhtiökokous valitsi Kemira Oyj:n tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Mikko Rytilahti. KONSERNIN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ SEKÄ RAKENNE Kemira Oyj:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin ja Nasdaq Helsinki Oy:n antamiin listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Lisäksi Kemira noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä esitetään erillisenä raporttina yhtiön internetsivuilla. HALLITUS Varsinainen yhtiökokous päätti 24.3.2022, että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä. Yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin sen nykyiset jäsenet Wolfgang Büchele, Shirley Cunningham, Werner Fuhrmann, Timo Lappalainen, Matti Kähkönen ja Kristian Pullola sekä uusina jäseninä Annika Paasikivi ja Tina Sejersgård Fanø. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Kähkönen ja varapuheenjohtajaksi Annika Paasikivi. Vuonna 2022 hallitus kokoontui yhdeksän kertaa, ja sen jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 96 %. Kemira Oyj:n hallitus on perustanut kaksi valiokuntaa: henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Matti Kähkönen ja jäseninä Wolfgang Büchele, Shirley Cunningham ja Timo Lappalainen. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2022 aikana kuusi kertaa, ja sen jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 96 %. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Timo Lappalainen ja jäseninä Werner Fuhrmann, Annika Paasikivi ja Kristian Pullola. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2022 aikana viisi kertaa, ja sen jäsenten osallistumisprosentti oli 95 %. RAKENNE Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä yritysrakenteeseen vaikuttavia yritysostoja tai - myyntejä. LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT RAAKA-AINEIDEN SEKÄ HYÖDYKKEIDEN HINNAT JA SAATAVUUS Raaka-aine-, hyödyke- tai logistiikkakustannusten huomattavat ja nopeat korotukset voisivat vaarantaa Kemiran kannattavuuden, jos Kemira ei kykene viipymättä siirtämään korotuksia tuotteidensa hintoihin. Esimerkiksi huomattavat ja/tai nopeat muutokset öljyn, energian ja sähkön hinnoissa voivat vaikuttaa merkittävästi Kemiran kannattavuuteen. Raaka-aineiden toimittajakentässä tapahtuvat muutokset, kuten konsolidoinnit tai kapasiteetin supistukset, voivat nostaa raaka-aineiden hintoja. Lisäksi merkittävät kysynnän muutokset toimialoilla, jotka ovat tiettyjen raaka-aineiden pääkäyttäjiä, voivat johtaa raaka-aineiden hintojen vaihteluihin. Vuonna 2022 raaka-aineiden ja hyödykkeiden hinnat nousivat merkittävästi Ukrainan sodan seurauksena. Myös energian ja sähkön hinta nousi merkittävästi, erityisesti Euroopassa Ukrainan sodan seurauksena. Ukrainan sota aiheutti myös huolta energian riittävästä saatavuudesta Euroopassa. Vuonna 2023 muuttuvien kustannusten odotetaan pysyvän korkealla tasolla, vaikka kustannusten nousun odotetaan lievenevän. Sähkön hinnan odotetaan pysyvän pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Tiettyjen raaka-aineiden huono saatavuus voi vaikeuttaa Kemiran tuotantoa ja heikentää kannattavuutta, mikäli siihen ei ole riittävästi varauduttu kartoittamalla vaihtoehtoisia HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 19 toimittajia tai mahdollisuuksia prosessimuutoksiin. Raaka-aine- ja hyödykeriskejä pystytään tehokkaasti seuraamaan ja hallitsemaan Kemiran keskitetyn hankintayksikön (Sourcing) avulla. Riskienhallintatoimiin kuuluvat muun muassa tärkeimpien raaka-aineiden ja hyödykkeiden saatavuuden ennakointi, raaka-aineiden osto- ja myyntisopimusten synkronointi, joidenkin kriittisten raaka-aineiden tuottaminen itse, strategiset investoinnit energiayhtiöihin sekä käytetyn energian ja sähkön osittainen suojaus. Kemiralla oli jonkin verran häiriöitä raaka-aineiden saatavuudessa vuonna 2022 Ukrainan sodan sekä Kiinan COVID-19-rajoitusten seurauksena. Ennen Ukrainan sotaa, Venäjän ja Valko-Venäjän osuus kaikista Kemiran suorista ostoista ja logistiikkakustannuksista oli noin 1 %. Kemiralla ei ollut raaka-aineostoja Ukrainasta. Vuoden 2022 aikana Kemira on tehnyt töitä löytääkseen pitkäaikaisia vaihtoehtoja venäläisille ja valkovenäläisille toimittajille. Toimitusketjun häiriöt ovat edelleen mahdollisia myös vuonna 2023, riippuen Ukrainan sotatilanteen kehittymisestä. Myös COVID-19-rajoitusten purkaminen Kiinassa saattaa vaikuttaa globaaleihin toimitusketjuihin. Ukrainan sodan on johtanut häiriöihin Euroopan energiamarkkinoilla, mikä puolestaan on johtanut teollisuustuotannon tilapäisiin sulkemisiin Euroopassa korkeiden energian hintojen vuoksi, erityisesti maakaasun osalta. Liian korkea energian hinta voi johtaa kemikaalien tuotantolaitosten pidennettyihin tai pysyviin sulkemisiin Euroopassa, millä voi olla haitallinen vaikutus Kemiran toimitusketjuun. Kemira seuraa tilannetta tarkasti. TOIMITTAJAT Kemiran liiketoimintojen jatkuvuus riippuu palvelujen täsmällisistä toimituksista ja laadukkaista tuotteista ja palveluista. Liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi Kemiralla on tällä hetkellä lukuisia kumppanuuksia ja sopimuksia tuotteiden ja palvelujen toimittajien kanssa. Tietyt raaka-aineina käytetyt tuotteet ovat kriittisiä, sillä niitä voidaan hankkia taloudellisesti vain yhdestä tai ainoasta lähteestä. Kyseisten raaka-aineiden toimitusten yhtäkkinen merkittävä väheneminen tai keskeytyminen voi vaikuttaa Kemiran liiketoimintoihin, mikä puolestaan vaikuttaa negatiivisesti Kemiraan. Hankintatoimen, toimittajien valinnan sekä sopimusten ja toimittajasuhteiden tehoton hallinta voi vaikeuttaa Kemiran asiakaslupausten täyttämistä. Ukrainan sodalla tai COVID-19-pandemialla ei ollut merkittäviä vaikutuksia Kemiran tuotantotoimintoihin vuonna 2022. Tiettyjen Kemiran ostamien raaka-aineiden saatavuudessa oli kuitenkin häiriöitä. Kemira pystyi kuitenkin käsittelemään tilanteen, eikä vaikutus Kemiran liikevaihtoon ollut olennainen. Häiriöt energian saatavuudessa tai muutokset energian hinnoissa voivat myös lisätä vastapuoliriskiä energiasuojauksissa. Kemira seuraa aktiivisesti energian vastapuoliriskiä. Kemira hankkii suuren osan sähköstään Suomesta omakustannushintaan (Mankala-periaate) omistamalla osan Teollisuuden Voiman ja Pohjolan Voiman sähköä tuottavista vesi- ja ydinvoimalaitoksista. Merkittävät pitkän aikavälin häiriöt näiden tuotantolaitosten tuotantotasoissa voivat vaikuttaa haitallisesti Kemiraan. Kemira pyrkii jatkuvasti tunnistamaan, analysoimaan ja osallistamaan toimittajia toimitusten sekä lopputuotteiden ja palvelujen kilpailukykyisten hintojen varmistamiseksi. Yhteistyötä kehitetään tärkeimpien toimittajien kanssa uuden arvon löytämiseksi ja luomiseksi sekä riskien pienentämiseksi. Toimittajien suorituskykyä seurataan säännöllisesti osana toimittajien suorituskyvyn hallintaprosessia. Kemianteollisuuden toimittajiin liittyvän korkean riskin vuoksi, riskienhallinta ja niiden vaikutusten lieventäminen tällä alueella on edelleen merkittävä painopistealue. VAHINKORISKIT Kemiran tuotantotoiminta on alttiina useille vahinkoriskeille, kuten tulipalot ja räjähdykset, laiterikot, luonnonkatastrofit, ympäristöonnettomuudet ja niihin mahdollisesti liittyvät korvausvastuut sekä työterveys- ja työturvallisuusriskit. Nämä riskitapahtumat voivat johtua useista tekijöistä, mukaan lukien (mutta ei rajoittuen) haitallisen tunkeilijan luvattomasta pääsystä tietohallintojärjestelmään tai muut kyberturvallisuusongelmat, jonka seurauksena saattaa aiheutua järjestelmävahinkoja ja niistä edelleen johtuvia taloudellisia vahinkoja. Systemaattisella asetettujen tavoitteiden toteuttamisella, sertifioiduilla johtamisjärjestelmillä, tehokkailla vahingontorjuntaohjelmilla, työturvallisuuden aktiivisella edistämisellä, riittävillä kunnossapitotoimilla ja pätevällä henkilöstöllä on vahinkoriskien hallinnassa keskeinen merkitys. Kemiralla on lisäksi useita vakuutusohjelmia, jotka suojaavat yhtiötä vahinkoriskien taloudellisilta vaikutuksilta. Kemira myös harjoituttaa ja kouluttaa aktiivisesti henkilöstöään mahdollisten kyberturvallisuusuhkien havaitsemiseen ja raportointiin. Kemiran hallitus arvioi säännöllisesti kyberturvallisuusriskejä. Kemiran toiminta perustuu toimiviin ja ajantasaisiin tietohallintojärjestelmiin. Kemira on uudistamassa konserninlaajuista toiminnanohjausjärjestelmäänsä ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2023 aikana. Ongelmat nykyisissä tietohallintojärjestelmissä tai ERP- siirtymässä voivat vaikuttaa Kemiran toimintaan. ASIAKASKYSYNNÄN MUUTOKSET Tiettyjen kemikaalien (esimerkiksi pakkaus- ja kartonkikemikaalien) käytön tai asiakkaiden tuotteiden tai toiminnan kysynnän merkittävä ja odottamaton lasku voi vaikuttaa kielteisesti HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 20 Kemiran liiketoimintaan. Tiettyjen raaka-aineiden tai hyödykkeiden, kuten esimerkiksi öljyn, kaasun ja metallien hintojen merkittävä lasku voi saada asiakkaat siirtymään vähemmän kemikaaleja kuluttaviin toimintoihin. Sekä kasvanut tietoisuus ja huoli ilmastonmuutoksesta että kestävämmät tuotteet voivat muuttaa asiakaskysyntää, esimerkiksi kohti vähemmän kemikaaleja kuluttavia vedenkäsittelyteknologioita. Toisaalta asiakkaiden mahdolliset toimet tuotantokapasiteetin lisäämiseksi voivat kasvattaa kemikaalien kysyntää ja jopa haastaa Kemiran nykyisen tuotantokapasiteetin riittävyyden. Tämän riskin hallitsemiseksi ja lieventämiseksi Kemira seuraa järjestelmällisesti johtavia markkinoiden kehitystä kuvaavia indikaattoreita ja varhaisia varoitusmerkkejä. Kemira panostaa vastuulliseen liiketoimintaan ja pyrkii parantamaan liiketoiminnan kehitysyksiköiden, T&K-toiminnon ja myyntiyksiköiden välistä yhteistyötä ymmärtääkseen paremmin asiakkaiden tulevia tarpeita ja odotuksia. Kemira varmistaa kykynsä reagoida kysynnän muutoksiin oikea- aikaisilla investoinneilla sekä säännöllisillä keskusteluilla asiakkaidensa kanssa. Kemiran maantieteellinen kattavuus ja asiakastoimialojen moninaisuus suojaavat osittain kysynnän muutoksiin liittyviltä riskeiltä. Vastatakseen asiakkaiden tarpeiden odotettuihin muutoksiin, Kemira on myös tarkentanut strategiaansa keskittymällä enemmän biopohjaisiin tuotteisiin. Kemira on aloittanut myös useita ulkoisia kumppanuuksia innovoidakseen ja kaupallistaakseen uusia biopohjaisia tuotteita asiakkailleen. Biopohjaisilla tuotteilla odotetaan olevan merkittävä rooli Kemiran kasvutavoitteissa. MAAILMANTALOUDEN TILANNE JA GEOPOLIITTISET MUUTOKSET Maailmantalouden epävarmuuksiin ja geopoliittiseen kehitykseen liittyy suoria tai epäsuoria riskejä, kuten maailman BKT:n hitaampi kasvu sekä mahdolliset odottamattomat kaupankäyntiin vaikuttavat poliittiset päätökset. Nämä seikat voivat vaikuttaa epäsuotuisasti Kemiran tuotteiden kysyntään. Myös erilaiset poliittiset toimet tai muutokset erityisesti Kemiran toiminnalle keskeisissä maissa voivat aiheuttaa häiriöitä tai muita epäsuotuisia seurauksia Kemiran liiketoiminnalle. Käynnissä oleva Ukrainan sota ja Venäjää vastaan kohdistetut pakotteet ovat lisänneet epävarmuutta maailmantalouteen ja aiheuttaneet huolta energian riittävästä saatavuudesta Euroopassa. Itä-Aasian geopoliittisten jännitteiden aiheuttamat mahdolliset kaupan tai toimitusketjun häiriöt voivat myös vaikuttaa Kemiran toimintaan, sillä Kemira hankkii materiaaleja alueelta ja Kemiralla on alueella tuotantolaitoksia. Kemiran liikevaihdosta noin 10 % tulee APAC-alueelta. Heikko talouskehitys voi johtaa asiakkaiden toiminnan lakkauttamiseen tai konsolidointeihin, ja täten pienentyneeseen asiakaskuntaan. Heikko talouskehitys voi vaikuttaa myös Kemiran asiakkaiden maksukykyyn, minkä seurauksena Kemiran luottotappiot saattavat kasvaa. Vuoden 2022 lisääntyneestä taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta Kemiran luottotappiot eivät kasvaneet merkittävästi. Epäsuotuisa taloustilanne voi myös kasvattaa raaka-aineiden saatavuus- ja hintariskejä. Kemiran maantieteellinen kattavuus ja asiakastoimialojen moninaisuus suojaavat vain osittain näiltä riskeiltä. Kemira seuraa jatkuvasti sekä maailmantalouden tilannetta että maailmanpoliittisia liikkeitä ja muutoksia, ja pyrkii mukauttamaan liiketoimintaansa tarvittaessa. Myös kauppasotiin liittyviä riskejä seurataan aktiivisesti ja ne huomioidaan liiketoiminnassa.. KILPAILU Kemira toimii nopeasti muuttuvassa ja kilpaillussa toimintaympäristössä, jossa toimiminen luo itsessään riskin tavoitteiden saavuttamiselle. Kemiran päätoimialoille pyrkivät uudet toimijat saattavat käyttää aggressiivisia keinoja kilpailuedun saavuttamiseksi, mikä saattaa heikentää Kemiran tulosta. Tärkeimpien kilpailijoiden tai asiakkaiden aseman konsolidoituminen saattaa muuttaa markkinadynamiikkaa, mikä voi johtaa muutoksiin myös Kemiran markkina- asemassa. Kemira pyrkii itsekin kasvamaan sille hieman vieraammissa tuoteryhmissä, joissa vallitsee uudenlainen kilpailutilanne, erityisesti biopohjaisissa tuotteissa. Pidemmällä tarkastelujaksolla täysin uudenlaiset teknologiat voivat huomattavasti muuttaa nykyistä kilpailutilannetta. Riskiä hallitaan sekä konsernitasoisesti että segmenteittäin jatkuvan kilpailutilanneseurannan avulla. Kemira pyrkii vastaamaan kilpailutilanteeseen asiakassuhteiden sekä tuotteiden ja palvelujen aktiivisella kehittämisellä erottuakseen paremmin kilpailijoista ja ollakseen kilpailukykyinen. YRITYSOSTOT Orgaanisen kasvun lisäksi yritysostot ovat yksi mahdollinen keino konsernin tavoitteiden ja strategian saavuttamisessa. Konsolidointeja ohjaa kemikaalivalmistajien pyrkimys hyödyntää synergioita ja saada jalansijaa uusilla markkinoilla. Yritysostoja ja/tai kumppanuuksia voidaan tarvita, jotta voidaan saada jalansija uusilla maantieteellisillä ja tuotemarkkinoilla. Yritysostoihin sisältyy riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi ostettujen toimintojen ja niiden henkilöstön integroinnissa onnistumiseen. Epäonnistuminen integroinnissa voi vaikeuttaa yritysostoihin liittyvien taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 21 Kemira on luonut toimintamalleja sekä kohdistanut konsernitason resursseja yritysostojen aktiiviseen hallintaan ja toteutuksen tukemiseen. Mahdollisten yritysostokohteiden arvioinnissa sekä niihin liittyvissä transaktioissa käytetään myös ulkoisia neuvonantajia. INNOVAATIO JA T&K-TOIMINTA Kemiran tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on ensisijaisen tärkeä orgaanisen kasvun ja erottautumisen edistäjä. Kemiran tuleva markkina-asema ja kannattavuus riippuvat sen kyvystä ymmärtää asiakkaiden nykyisiä ja tulevia tarpeita ja markkinatrendejä ja vastata niihin sekä sen kyvystä innovoida uusia markkinasta erottautuvia tuotteita ja sovelluksia. Lisäksi uudet tuotelanseeraukset edistävät Kemiran tai sen asiakkaiden prosessien tehokkuutta ja vastuullisuutta sekä parantavat Kemiran kannattavuutta. Epäonnistuminen innovoinnissa, uusien teknologioiden tunnistamisessa tai uusien tuotteiden ja palvelukonseptien kaupallistamisessa voi johtaa siihen, ettei kasvutavoitteita saavuteta ja voi vaikuttaa Kemiran kilpailutilanteeseen. Innovaatioon ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan liittyviä riskejä hallitaan tutkimus- ja tuotekehitysprojektien tehokkaalla hallinnalla yhteistyössä T&K-toiminnon ja kahden segmentin kanssa. Kemira on parantanut liiketoiminnan kehitysyksiköiden, T&K-toiminnon ja myynti- ja markkinointiyksiköiden välistä yhteistyötä ymmärtääkseen paremmin Kemiran asiakkaiden tulevia tarpeita ja odotuksia. Kehittämällä jatkuvasti tuotekehitysprosessejaan Kemira pyrkii myös nopeuttamaan innovaatioprojektien toteutusta. Kemira jatkaa erilaistaviin ja vastuullisiin tuotteisiin ja prosesseihin keskittymistä sekä seuraa jatkuvasti uusien tuotteiden ja sovellusten myyntiä. LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Kemiran liiketoimintaa sitovat erilaiset lait ja määräykset, jotka ovat merkittäviä Kemiran strategian kehittämisen ja toteuttamisen kannalta. Kemira katsoo lakien ja määräysten luovan lähtökohtaisesti mahdollisuuksia esimerkiksi vedenkäsittelyssä. Kuitenkin jotkut, esimerkiksi biologisesti hajoavien raaka-aineiden ja biologisen vedenkäsittelyn käyttöä edistävät uudet lakiehdotukset, jotka rajoittavat alumiinin käyttöä, voivat vaikuttaa kielteisesti Kemiran liiketoimintaan. Merkittävät muutokset esimerkiksi kemikaali-, ympäristö-, tai kuljetuslainsäädännössä ja -sääntelyssä voivat vaikuttaa Kemiran kannattavuuteen korkeampien tuotanto- ja kuljetuskustannusten muodossa. Kyseiset muutokset voivat kuitenkin myös luoda Kemiralle uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi mahdolliset rajoitukset muovipakkauksille mahdollisesti hyödyttäisivät kuitupohjaisia pakkauksia valmistavaa teollisuutta ja sitä kautta Kemiraa. Lisäksi Kemira seuraa tarkkaan EU-komission ehdotusta uudesta pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta ja sen vaikutuksia, erityisesti kertakäyttöpakkauksiin. Uusien aineiden lisääminen REACH-lupamenettelyn tai rajoitusten piiriin voi myös lisätä Kemiran velvoitteita, ja vastaavasti tarvittavan luvan puuttuminen voisi vaikuttaa negatiivisesti Kemiran toimintaan. Myös muutokset tavaroiden tuontia ja vientiä sekä tullausta koskevassa sääntelyssä luovat osaltaan tarpeen seurata ja hallinnoida tuotteiden ja kansainvälisen kaupankäynnin säännöstenmukaisuutta muun muassa tuotteiden vaatimustenmukaisen maahantuonnin varmistamiseksi. Kemira seuraa jatkuvasti lainsäädäntöä koskevaa vuoropuhelua ollakseen tietoinen sen myyntiin, tuotantoon ja tuotekehitykseen mahdollisesti vaikuttavaan lainsäädäntöön ja sääntelyyn suunnitelluista ja tulossa olevista muutoksista. Kemira on luonut sisäisen prosessin, jolla hallinnoidaan mahdollisesti huolenaiheita aiheuttavia aineita Kemiran portfoliossa. Prosessissa tarkastellaan muun muassa mahdollisuuksia korvata tällaiset aineet vaihtoehtoisilla aineilla, jos niitä koskeva sääntely tiukkenee. Kemira on myös keskittänyt huomiotaan kansainvälisen kaupankäynnin säännöstenmukaisuuden varmistamiseen sekä lisännyt tähän tarvittavia resursseja. Myös sääntelyn vaikutukset otetaan järjestelmällisesti huomioon strategisessa päätöksenteossa. Kemira osallistuu aktiivisesti sääntelyä koskevaan vuoropuheluun silloin kuin se on toimialan ja liiketoiminnan näkökulmasta perusteltua. Tällä hetkellä on esimerkiksi EU:ssa meneillään paljon lainsäädännöllistä keskustelua vesilainsäädännön ja direktiivien merkittävästä tarkastelusta. Tällä voi olla positiivisia vaikutuksia Kemiran tuotteiden kysyntään tulevaisuudessa, mikäli vedenkäsittelyn lainsäädäntöä tiukennetaan. EU on osana Green Deal -aloitettaan käynnistänyt useita aloitteita, kuten EU:n kestävän kehityksen kemikaalistrategian (CSS) sekä Fit-for-55 -ohjelmat. Kemira seuraa tiiviisti näitä aloitteita ja niiden mahdollisia vaikutuksia kemianteollisuuteen ja Kemiraan. OSAAMISEN HALLINTA Kilpailukyvyn ja kannattavan kasvun varmistamiseksi sekä toimintojen tehostamiseksi on äärimmäisen tärkeää palkata ja pitää palveluksessa oikeanlaisia taitoja ja osaamista tarjoavia työntekijöitä. Kemira pyrkii jatkuvasti tunnistamaan kyvykkyyksiä ja avainosaajia tulevaisuuden tarpeisiin. Palkitsemis-, koulutus- ja urakehitysohjelmien järjestelmällinen kehittäminen ja parantaminen auttaa Kemiraa varmistamaan osaavan henkilöstön saatavuuden tulevaisuudessakin. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 22 ILMASTOON LIITTYVÄT RISKIT Kemira on tunnistanut tiettyjä ilmastoon liittyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta Kemiran toimintaan tai asiakkaiden kysyntään. Lisääntynyt tietoisuus ja huoli ilmastonmuutoksesta ja vastuullisemmista tuotteista voi esimerkiksi muuttaa asiakkaiden vaatimuksia vähemmän kemikaaleja kuluttavien vedenkäsittelyteknologioiden hyväksi. Kasvanut tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista voi mahdollisesti johtaa nopeampaan siirtymään kohti vastuullisia ja fossiilivapaita energialähteitä, mikä voi puolestaan johtaa energian hinnan nousuun ja vaikuttaa energian saatavuuteen. Tällä voi olla negatiivinen vaikutus Kemiraan, sillä osa Kemiran tuotantotoiminnoista on energiaintensiivisiä. Osa Kemiran raaka-aineista on fossiilipohjaisia. Kemiralla on aktiivisia suunnitelmia lisätä uusiutuvien raaka-aineiden osuutta portfoliossaan ja vähentää riippuvuutta öljy- ja kaasujohdannaisista. Monilla Kemiran asiakkailla on tavoitteena olla hiilineutraali, millä on todennäköisesti vaikutuksia Kemiraan ja asiakkaiden prosesseissa käytettäviin kemikaaleihin. Myös äärimmäiset sääolosuhteet, kuten hurrikaanit ja tulvat, voivat vaikuttaa Kemiran toimitusketjuun ja tavarantoimittajiin sekä Kemiran omiin tuotantolaitoksiin. Useita ilmastoon liittyviä riskejä seurataan osana Kemiran riskienhallintaprosessia. Riskejä seurataan aktiivisesti ja suunnitelmia mahdollisten vaikutusten lieventämiseksi tehdään jatkuvasti. Vuonna 2022 Kemira teki alustavan ilmastoriskiskenaarion analyysin Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) - viitekehyksen mukaisesti. Analyysissa arvioitiin Kemiran ilmastoriskiä globaalin yrityksen näkökulmasta ja tuloksia on kuvattu tarkemmin Kemiran vastuullisuusraportissa. UKRAINAN SODAN RISKIT JA VAIKUTUKSET KEMIRAAN Ukrainan sodan ja sen aiheuttamien Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisten pakotteiden seurauksena Kemira ilmoitti 1.3.2022 päätöksestään keskeyttää toimitukset Venäjälle ja Valko- Venäjälle. Venäjän osuus Kemiran liikevaihdosta oli noin 3 % vuonna 2021. Liikevaihto Valko- Venäjältä ja Ukrainasta ei ollut merkittävä vuonna 2021. EU:n viides pakotepaketti julkistettiin 9.4.2022, ja se sisältää myös suurimman osan Kemiran tuotteista. Kemira ilmoitti 6.5.2022 poistuvansa Venäjän markkinoilta. Vuoden 2022 lopussa Kemiralla ei ole ollut enää operatiivista liiketoimintaa tai henkilöstöä Venäjällä. Sodan suorien vaikutusten odotetaan olevan rajallisia. Ennen sotaa Venäjän ja Valko-Venäjän osuus kaikista Kemiran suorista ostoista ja logistiikkakustannuksista oli noin 1 %. Kemira ei osta raaka-aineita Ukrainasta. Vuonna 2022 Kemira pystyi hallitsemaan tilanteen ilman toimintahäiriöitä ja on pyrkinyt löytämään pitkäaikaisia vaihtoehtoja venäläisille ja valkovenäläisille toimittajille. Vuonna 2022 suurin Ukrainan sodan aiheuttama riski oli kiihtyvä inflaatio. Sota Ukrainassa sekä Venäjän ja Valko-Venäjän vastaiset sanktiot ovat aiheuttaneet huolta energian riittävästä saatavuudesta Euroopassa, erityisesti maakaasun osalta. Kemira on merkittävä energiankäyttäjä. Suurin osa Kemiran ostamasta energiasta on sähköä, mutta osa Kemiran tuotantolaitoksista Euroopassa käyttää maakaasua. Energiakriisi nosti myös energian hintoja merkittävästi vuonna 2022 ja hintojen odotetaan pysyvän pitkän aikavälin keskihintojen yläpuolella myös vuonna 2023. Vuonna 2021 Kemiran vuotuiset energiaostot maailmanlaajuisesti olivat noin 200 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat noin 300 miljoonaan euroon vuonna 2022. Kemira seuraa tiiviisti energiamarkkinoiden tilannetta ja sen vaikutuksia Kemiraan. Energiamarkkinan häiriöillä ei ollut materiaalisia vaikutuksia Kemiran toimintoihin vuoden 2022 aikana. Kemira altistuu myös epäsuorille vaikutuksille asiakkaidensa ja toimittajiensa kautta. Erityisesti korkeat energiahinnat tai häiriöt energian saatavuudessa voivat vähentää tai pysäyttää tilapäisesti Kemiran asiakkaiden ja/tai toimittajien tuotantoa, mikä voi vaikuttaa Kemiran loppumarkkinoiden kysyntään tai toimitusketjuun. Vuoden 2022 aikana muutamat Kemiran asiakkaat EMEA-alueella, erityisesti Pulp & Paper -segmentissä, supistivat tai sulkivat tuotantoaan tilapäisesti korkeiden energiahintojen vuoksi, erityisesti vuoden 2022 kolmannella ja viimeisellä neljänneksellä. Kemira kirjasi vuonna 2022 4,8 miljoonaa euroa tappioita liittyen poistumiseen Venäjän markkinoilta. Vuoden 2022 kirjattujen tappioiden jälkeen Venäjän liiketoiminnan nettovarat olivat noin 8 miljoonaa euroa joulukuun 2022 lopussa ja ne koostuivat pääasiassa Venäjän ruplamääräisistä rahavaroista. Kemira tutkii keinoja varojen kotiuttamiseksi Venäjältä. Kemiralla ei ollut omaisuutta eikä henkilöstöä Valko-Venäjällä tai Ukrainassa joulukuun 2022 lopussa. Lisätietoa Kemiran vuoden 2023 näkymistä, sisältäen näkymien taustalla olevat oletukset, löytyy sivulta 26. Yksityiskohtainen selvitys Kemiran riskienhallinnan periaatteista ja organisoinnista on luettavissa yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kemira.fi. Selvitys rahoitusriskeistä on julkaistu vuoden 2022 tilinpäätöksen liitetiedoissa. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 23 OSINKO JA OSINKOPOLITIIKKA Kemira Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2022 olivat 702 802 752 euroa, josta tilikauden tuloksen osuus oli 314 734 444 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Kemira Oyj:n hallitus ehdottaa 22.3.2023 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan 0,62 euron osakekohtainen osinko eli yhteensä 95 miljoonaa euroa. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,31 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 24.3.2023 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksetaan 5.4.2023. Toinen erä 0,31 euroa osakkeelta maksetaan marraskuussa 2023. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää lokakuussa pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän. Osingonmaksun täsmäytyspäivän suunnitellaan olevan 26.10.2023 ja osingon maksupäivän aikaisintaan 2.11.2023. Kemiran tavoitteena on jakaa kilpailukykyistä ja ajan myötä kasvavaa osinkoa. MUUTOKSIA KEMIRAN JOHTORYHMÄSSÄ 18.5.2022 Kemira ilmoitti, että Pulp & Paper segmentin johtaja Kim Poulsen jättää Kemiran. 8.8.2022 Kemira ilmoitti, että Antti Salminen (s. 1971) on nimitetty Kemiran Pulp & Paper - segmentin johtajaksi 15.8.2022 alkaen. Hän on toiminut useissa eri johtotehtävissä Kemirassa, viimeksi Industry & Water -segmentin johtajana, ja on ollut Kemiran johtoryhmän jäsen vuodesta 2011 alkaen. 30.8.2022 Kemira ilmoitti, että Wido Waelput (1959) on nimitetty Kemiran Industry & Water - segmentin väliaikaiseksi johtajaksi ja Kemiran johtoryhmän jäseneksi 1.9.2022 alkaen kunnes meneillään oleva segmentin vetäjän hakuprosessi on saatu päätökseen. MUITA KATSAUSKAUDEN TAPAHTUMIA 12.9.2022 Kemira ilmoitti myyvänsä myy valtaosan väriaineliiketoiminnastaan ChromaScapelle. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana. Väriaineliiketoiminnan liikevaihto oli noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2021. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMIA NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2023 9.1.2023 Kemira tiedotti nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2023 Kemira Oyj:n nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä ja että hallitukseen valitaan uudelleen sen nykyiset jäsenet Tina Sejersgård Fanø, Werner Fuhrmann, Matti Kähkönen,Timo Lappalainen, Annika Paasikivi ja Kristian Pullola. Nimitystoimikunta ehdottaa, että uusina jäseninä hallitukseen valitaan Fernanda Lopes Larsen ja Mikael Staffas. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Matti Kähkönen ja varapuheenjohtajaksi Annika Paasikivi. Kaikki valittavaksi ehdotetut henkilöt ovat antaneet suostumuksensa ehdokkuudelle ja ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Annika Paasikiveä, joka ei ole riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta, koska hän on Oras Invest Oy:n toimitusjohtaja ja Oras Invest Oy omistaa yli 10 % Kemira Oyj:n osakkeista. Nykyisistä hallituksen jäsenistä Wolfgang Büchele, joka on toiminut yhtiön hallituksessa ensin vuodesta 2009 vuoteen 2012, sitten Kemira Oyj:n toimitusjohtajana vuosina 2012-2014 ja sen jälkeen uudelleen hallituksessa vuodesta 2014, ja Shirley Cunningham, joka on toiminut hallituksessa vuodesta 2017, ovat ilmoittaneet, etteivät he ole enää käytettävissä uudelleenvalintaan seuraavalle hallituksen toimikaudelle. Nimitystoimikunta haluaa kiittää Wolfgang Bücheleä ja Shirley Cunninghamia heidän pitkäaikaisesta työstään ja merkittävästä panoksestaan yhtiön hyväksi. Fernanda Lopes Larsen, M.Sc. (Engineering), s. 1974, on Executive Vice President Africa & Asia Yara Internationalissa vuodesta 2020 alkaen. Vuosina 2012-2018 hän työskenteli useissa johtotehtävissä Yara Internationalissa. Vuosina 2001-2012 hän toimi johtotehtävissä HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 24 GlaxoSmithKlinen ja Procter & Gamblen palveluksessa. Fernanda Lopes Larsen on Brasilian ja Britannian kansalainen. Mikael Staffas, M.Sc. (Engineering), MBA, s. 1965, on Boliden AB:n toimitusjohtaja vuodesta 2018 alkaen. Vuosina 2015-2018 hän toimi Boliden Minesin toimitusjohtajana ja vuosina 2011-2015 Bolidenin talousjohtajana. Vuosina 2005-2011 hän toimi Södra Skogsägarnan talousjohtajana. Hän oli McKinsey & Companyn osakas vuosina 1999-2004 ja toimi siellä eri tehtävissä vuosina 1990-1999. Mikael Staffas on Ruotsin kansalainen. Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Suositus perustuu siihen, että Kemirassa on hyvän pohjoismaisen hallintomallin mukainen hallituksen ulkopuolinen osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on varmistaa, että hallituksen yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja kokemus, yhtiön hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet tulevat huomioiduksi ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksettavia vuosipalkkiota korotetaan seuraavasti (suluissa nykyinen palkkio): puheenjohtajan palkkio 118 000 euroa vuodessa (110 000 euroa), varapuheenjohtaja ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 67 000 euroa vuodessa (65 000 euroa) ja muut jäsenet 52 000 euroa vuodessa (50 000 euroa). Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen ja hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan kokouspalkkiota kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta perustuen kokouksen järjestämistapaan ja paikkaan seuraavasti: etäosallistuminen ja kokous henkilön asuinmaassa 600 euroa, kokous henkilön asuinmaan kanssa samalla mantereella 1 200 euroa ja kokous henkilön asuinmaan kanssa eri mantereella 2 400 euroa. Matkustuskustannukset ehdotetaan korvattavaksi yhtiön matkustuspolitiikan mukaan. Nimitystoimikunta ehdottaa lisäksi, että hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön hallussa olevina tai mikäli tämä ei ole mahdollista markkinoilta hankittavina Kemiran osakkeina ja 60 % maksetaan rahana. Osakkeet luovutetaan hallituksen jäsenille ja tarvittaessa hankitaan markkinoilta suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun Kemiran osavuosikatsaus ajalta 1.1.-31.3.2023 on julkaistu. Kokouspalkkiot ehdotetaan maksettavaksi rahana. Nimitystoimikunnassa ovat toimineet puheenjohtajana Oras Invest Oy:n sijoitusjohtaja Ville Kivelä ja jäseninä Solidium Oy:n sijoitusjohtaja Pauli Anttila, Impax Asset Management plc:n Global Head of Sustainability, Lisa Beauvilain ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen osakejohtaja Annika Ekman sekä Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Matti Kähkönen asiantuntijajäsenenä. 17.1.2023 Kemira julkaisi Impax Asset Management Group plc:n ilmoituksen, jonka mukaan sen osakeomistus Kemirasta on laskenut 4,99 prosenttiin. 25.1.2023 Kemira ilmoitti vahvistavansa palvelutarjontaansa ja ostaa prosessien optimointiin erikoistuneen SimAnalyticsin. Kemira ilmoitti elokuussa 2021 sijoituksestaan SimAnalyticsiin ja on nyt ostanut loput sen liiketoiminnasta. Yritysosto vahvistaa Kemiran mahdollisuuksia tukea asiakkaidensa liiketoimintaa dataan perustuvilla ennakoivilla palveluilla ja koneoppimisratkaisuilla. 1.2.2023 Kemira ilmoitti, että Linus Hildebrandt on nimetty strategiajohtajaksi ja Kemiran johtoryhmän jäseneksi. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 25 NÄKYMÄT VUODELLE 2023 Liikevaihto Kemiran liikevaihdon odotetaan olevan 3 200 ja 3 700 miljoonan euron välillä vuonna 2023 (2022: 3 569,6 miljoonaa euroa). Operatiivinen käyttökate Kemiran operatiivisen käyttökatteen odotetaan olevan 500 ja 600 miljoonan euron välillä vuonna 2023 (2022: 571,6 miljoonaa euroa). Näkymien taustaoletukset Odotamme Kemiran loppumarkkinoiden kysynnän olevan vastustuskykyistä maailman makrotaloudelliseen ympäristöön, energian hintoihin ja Ukrainan sodan kehittymiseen liittyville huolille. Kaiken kaikkiaan Kemiran loppumarkkinoiden kysynnän (myyntimäärissä mitattuna) odotetaan laskevan jonkin verran. Öljy- ja kaasumarkkinan kysynnän odotetaan kasvavan. Muuttuvien kustannusten odotetaan laskevan, mutta tilanne vaihtelee raaka- aineittain. Sähkönhinnan odotetaan pysyvän pitkän ajan keskiarvon yläpuolella Euroopassa, mutta hintatasoon liittyy epävarmuutta. Lipeän markkinahintojen odotetaan laskevan vuoden 2023 aikana nykyiseltä erittäin korkealta tasolta. Näkymät olettavat, että Kemiran tuotantotoiminnassa, toimitusketjussa tai Kemiran välillisesti omistamilla energian tuotantolaitoksilla Suomessa ei ole merkittäviä häiriöitä. Valuuttakurssien odotetaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla. TALOUDELLISET TAVOITTEET Kemiran tavoitteena on markkinoita nopeampi liikevaihdon kasvu ja 15-18 % operatiivinen käyttökateprosentti. Velkaantumisastetavoitteena on alle 75 %. Helsingissä 9.2.2023 Kemira Oyj Hallitus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen näkemykseen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 26 Konsernin tuloslaskelma Milj. euroa Liite 2022 2021 Liikevaihto 2.1. 3 569,6 2 674,4 Liiketoiminnan muut tuotot 2.2. 18,2 5,9 Liiketoiminnan kulut 2.2. -3 029,3 -2 306,7 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 6.2. 0,3 -0,5 Käyttökate 558,8 373,2 Poistot ja arvonalentumiset 2.4. -211,2 -203,1 Liikevoitto 347,6 170,1 Rahoitustuotot 2.5. 4,8 6,8 Rahoituskulut 2.5. -42,3 -34,1 Kurssierot 2.5. -1,9 0,6 Rahoituskulut, netto 2.5. -39,4 -26,7 Voitto ennen veroja 308,2 143,3 Tuloverot 2.6. -68,5 -28,2 Tilikauden tulos 239,7 115,2 Tilikauden tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille 231,7 108,1 Määräysvallattomille omistajille 6.2. 8,0 7,1 Tilikauden tulos 239,7 115,2 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, euroa Laimentamaton 2.7. 1,51 0,71 Laimennettu 2.7. 1,50 0,70 Konsernin tuloslaskelmaa on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa. Konsernin laaja tuloslaskelma Milj. euroa Liite 2022 2021 Tilikauden tulos 239,7 115,2 Muut laajan tuloksen erät Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot 17,5 32,2 Rahavirran suojaus 39,2 19,3 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Muut osakkeet 98,6 40,2 Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus 31,8 21,5 Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 2.8. 187,1 113,3 Tilikauden laaja tulos 426,7 228,4 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille 418,9 221,2 Määräysvallattomille omistajille 6.2. 7,8 7,2 Tilikauden laaja tulos 426,7 228,4 Konsernin laajan tuloslaskelman erät on esitetty verovaikutuksella oikaistuna. Kuhunkin muuhun laajan tuloksen erään liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedossa 2.8. Muut laajan tuloksen erät. Konsernin laajaa tuloslaskelmaa on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 27 Konsernin tase Milj. euroa Liite 31.12.2022 31.12.2021 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Liikearvo 3.1. 510,5 514,0 Muut aineettomat hyödykkeet 3.2. 61,2 66,7 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 3.3. 1 080,2 1 063,0 Käyttöoikeusomaisuuserät 3.4. 146,0 135,8 Osuudet osakkuusyrityksissä 6.2. 5,1 4,8 Muut osakkeet 3.5. 383,3 260,0 Laskennalliset verosaamiset 4.4. 27,1 30,5 Muut rahoitusvarat 5.4. 31,0 7,3 Saamiset etuuspohjaisista järjestelyistä 4.5. 78,4 73,2 Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 322,8 2 155,4 LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus 4.1. 433,7 352,1 Korolliset saamiset 5.4. 0,3 0,3 Myyntisaamiset ja muut saamiset 4.2. 603,7 475,2 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 18,7 13,9 Rahavarat 5.4. 250,6 142,4 Lyhytaikaiset varat yhteensä 1 307,0 983,9 Myytävänä oleviksi luokitellut varat 3.6. 21,3 — Varat yhteensä 3 651,1 3 139,3 Konsernin tasetta on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa. Milj. euroa Liite 31.12.2022 31.12.2021 OMA PÄÄOMA JA VELAT OMA PÄÄOMA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 221,8 221,8 Ylikurssirahasto 257,9 257,9 Käyvän arvon ja muut rahastot 278,8 140,9 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 196,3 196,3 Muuntoerot -36,0 -53,7 Omat osakkeet -13,4 -14,9 Kertyneet voittovarat 764,5 580,5 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 5.2. 1 669,9 1 328,8 Määräysvallattomien omistajien osuus 6.2. 14,7 13,9 Oma pääoma yhteensä 1 684,6 1 342,7 PITKÄAIKAISET VELAT Korolliset velat 5.3. 838,1 776,9 Muut rahoitusvelat 5.4. 9,4 9,4 Laskennalliset verovelat 4.4. 118,2 77,1 Velat etuuspohjaisista järjestelyistä 4.5. 66,9 94,1 Varaukset 4.6. 38,4 48,0 Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 070,9 1 005,5 LYHYTAIKAISET VELAT Korolliset velat 5.3. 183,7 215,3 Ostovelat ja muut velat 4.3. 635,2 538,3 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 57,2 14,3 Varaukset 4.6. 18,8 23,1 Lyhytaikaiset velat yhteensä 894,9 791,0 Velat yhteensä 1 965,8 1 796,5 Myytävänä oleviksi luokitellut velat 3.6. 0,7 — Oma pääoma ja velat yhteensä 3 651,1 3 139,3 KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 28 Konsernin rahavirtalaskelma Milj. euroa Liite 2022 2021 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Tilikauden tulos 239,7 115,2 Oikaisut Poistot ja arvonalentumiset 2.4. 211,2 203,1 Tuloverot 2.6. 68,5 28,2 Rahoituskulut, netto 2.5. 39,4 26,7 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 6.2. -0,3 0,5 Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 3.6. 29,3 14,9 Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta 587,8 388,5 Nettokäyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -100,3 -100,5 Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+) -95,1 -77,8 Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 93,7 98,1 Nettokäyttöpääoman muutos -101,8 -80,2 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 486,0 308,3 Maksetut korot -35,1 -31,9 Saadut korot 5,0 0,9 Muut rahoituserät, netto -22,1 -13,2 Saadut osingot 0,0 0,0 Maksetut välittömät verot -33,5 -44,0 Liiketoiminnan nettorahavirta 400,3 220,2 Konsernin rahavirtalaskelmaa on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa. Milj. euroa Liite 2022 2021 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit osakkuusyritykseen 0,0 0,0 Investoinnit muihin osakkeisiin 0,0 -1,0 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -197,9 -168,8 Lainasaamisten vähennys (+) / lisäys (-) 0,8 0,2 Pääomanpalautukset muista osakkeista 0,0 3,5 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitulot 19,1 3,2 Investointien nettorahavirta -178,0 -162,9 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot (+) 5.1. 195,9 200,0 Pitkäaikaisten korollisten lainojen takaisinmaksut (-) 5.1. -202,8 -97,3 Pitkäaikaisten korottomien lainojen takaisinmaksut (-) 0,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-) 5.1. 21,4 -53,9 Vuokrasopimusvelkoihin perustuvat maksut -35,1 -33,1 Maksetut osingot -95,9 -95,3 Rahoituksen nettorahavirta -116,4 -79,5 Rahavarojen nettolisäys (+) / -vähennys (-) 105,9 -22,2 Rahavarat 31.12. 250,6 142,4 Valuuttakurssivoitot (+) / -tappiot (-) rahavaroista 2,3 5,1 Rahavarat 1.1. 142,4 159,5 Rahavarojen nettolisäys (+) / -vähennys (-) 105,9 -22,2 KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 29 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Milj. euroa Osake- pääoma Ylikurssi- rahasto Käyvän arvon ja muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muunto- erot Omat osakkeet Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräys- vallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2022 221,8 257,9 140,9 196,3 -53,7 -14,9 580,5 1 328,8 13,9 1 342,7 Tilikauden tulos — — — — — — 231,7 231,7 8,0 239,7 Muut osakkeet — — 98,6 — — — — 98,6 — 98,6 Muuntoerot — — — — 17,7 — — 17,7 -0,2 17,5 Rahavirran suojaus — — 39,2 — — — — 39,2 — 39,2 Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus — — — — — — 31,8 31,8 — 31,8 Muut laajan tuloksen erät yhteensä — — 137,8 — 17,7 — 31,8 187,3 -0,2 187,1 Tilikauden laaja tulos — — 137,8 — 17,7 — 263,5 418,9 7,8 426,7 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako — — — — — — -88,9 -88,9 -7,0 -95,9 Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmään kuuluville — — — — — 1,5 — 1,5 — 1,5 Omien osakkeiden siirto hallitukselle — — — — — 0,1 — 0,1 — 0,1 Omien osakkeiden palautus — — — — — 0,0 — 0,0 — 0,0 Osakeperusteinen palkitseminen — — — — — — 9,2 9,2 — 9,2 Siirrot oman pääoman sisällä — — 0,1 — — — -0,1 0,0 — 0,0 Muut erät — — — — — — 0,4 0,4 — 0,4 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä — — 0,1 — — 1,6 -79,4 -77,7 -7,0 -84,7 Oma pääoma 31.12.2022 221,8 257,9 278,8 196,3 -36,0 -13,4 764,5 1 669,9 14,7 1 684,6 KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 30 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Milj. euroa Osake- pääoma Ylikurssi- rahasto Käyvän arvon ja muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muunto- erot Omat osakkeet Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräys- vallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2021 221,8 257,9 81,1 196,3 -85,8 -16,3 537,1 1 192,1 13,2 1 205,3 Tilikauden tulos — — — — — — 108,1 108,1 7,1 115,2 Muut osakkeet — — 40,2 — — — — 40,2 — 40,2 Muuntoerot — — — — 32,1 — — 32,1 0,1 32,2 Rahavirran suojaus — — 19,3 — — — — 19,3 — 19,3 Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus — — — — — — 21,5 21,5 — 21,5 Muut laajan tuloksen erät yhteensä — — 59,5 — 32,1 — 21,5 113,2 0,1 113,3 Tilikauden laaja tulos — — 59,5 — 32,1 — 129,6 221,2 7,2 228,4 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako — — — — — — -88,8 -88,8 -6,5 -95,3 Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmään kuuluville — — — — — 1,3 — 1,3 — 1,3 Omien osakkeiden siirto hallitukselle — — — — — 0,1 — 0,1 — 0,1 Omien osakkeiden palautus — — — — — 0,0 — 0,0 — 0,0 Osakeperusteinen palkitseminen — — — — — — 3,3 3,3 — 3,3 Siirrot oman pääoman sisällä — — 0,3 — — — -0,3 0,0 — 0,0 Muut erät — — — — — — -0,4 -0,4 — -0,4 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä — — 0,3 — — 1,4 -86,2 -84,5 -6,5 -91,0 Oma pääoma 31.12.2021 221,8 257,9 140,9 196,3 -53,7 -14,9 580,5 1 328,8 13,9 1 342,7 Laskelmaa konsernin oman pääoman muutoksista on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 31 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET KONSERNIN PERUSTIEDOT Kemira Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Energiakatu 4, 00180 Helsinki, Suomi. Kemira Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Emoyhtiö Kemira Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat yhdessä Kemira konsernin. Luettelo tytäryhtiöistä esitetään liitetiedossa 6.2. Kemira on globaali kemianyhtiö, joka palvelee asiakkaita runsaasti vettä käyttävillä teollisuudenaloilla. Yhtiö tarjoaa asiantuntemusta sovellusosaamisessa ja kemikaaleja, jotka parantavat asiakkaiden vesi-, energia- ja raaka- ainetehokkuutta. Kemiran kaksi segmenttiä Pulp & Paper ja Industry & Water keskittyvät asiakkuuksiin massa- ja paperi-, öljy- ja kaasu ja kaivosteollisuudessa sekä vedenkäsittelyssä. Kemira Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 9.2.2023 tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.kemira.com tai osoitteesta Energiakatu 4, 00180 Helsinki, Suomi. Kemira julkaisee myös konsernitilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukaisena xHTML- tiedostona, joka on saatavilla internet-osoitteesta www.kemira.com TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTA Konserni on laatinut konsernitilinpäätöksensä Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien (International Financial Reporting Interpretations Committee, IFRIC) IFRIC-tulkintojen mukaisesti. Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen 31.12.2022 voimassa olleita IFRS-standardeja ja IFRIC- tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös IFRS-säännöksiä täydentävien Suomen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset vaatimukset. Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina, ja se on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattavia muita osakkeita sisältäen listaamattomia PVO/TVO -osakkeita, etuuspohjaisten järjestelyjen varoja ja velvoitteita, käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä osakeperusteisia maksuja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Konsernitilinpäätöksessä esitetyt yksittäiset luvut ovat pyöristetty lähimpään tarkkaan lukuun. Siksi yksittäisten lukujen summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta konsernitilinpäätöksessä. Tunnusluvut on laskettu tarkkoja arvoja käyttämällä. VUONNA 2022 VOIMAAN TULLEET UUDET IFRS- STANDARDIT, STANDARDIEN MUUTOKSET JA IFRIC- TULKINNAT Konserni on soveltanut seuraavia standardeja ja muutoksia ensimmäistä kertaa 1.1.2022 alkavalla tilikaudella: •Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2018-2020: IFRS 9, Rahoitusintrumentit, parannus standardissa tarkentaa, että arvioitaessa johtaako rahoitusvelan muutos olemassa olevan velkainstrumentin muutokseen vai uuden velkainstrumentin kirjaamiseen, yhtiön tulisi laatia nykyarvotesti rahoitusvelkaan liittyvistä kassavirroista ennen muutosta ja sen jälkeen, sisältäen lainanantajan ja -saajan väliset maksetut ja saadut palkkiot. •Muutokset standardiin IAS 16, Aineelliset hyödykkeet: Tuotot ennen tarkoitettua käyttöä, standardimuutos tarkentaa, kuinka myyntituottoja kirjataan keskeneräisistä aineellisista hyödykkeistä niiden valmistusvaiheen aikana tai muutoin ennen kuin ne on saatettu toimimaan johdon aikomalla tavalla. Tarkennuksen mukaan kyseiset tuotot tulisi raportoida myyntituottoina, eikä kustannuksia vähentävästi. •Muutokset standardiin IAS 37, Tappiolliset sopimukset - sopimuksen täyttämisen kustannus, standardimuutos tarkentaa sopimuksen täyttämisestä aiheutuvan kustannuksen sisältävän suoraan sopimukseen liittyvät kustannukset, mukaan lukien lisäkustannukset, kuten työvoima ja materiaalikustannukset, sekä muut suoraan sopimuksen täyttämiseen liittyvät kustannukset, kuten KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 32 sopimuksen täyttämiseen käytettyjen aineellisten hyödykkeiden poistot. Edellä luetelluilla muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta tilikauteen 1.1.-31.12.2022 kirjattuihin määriin, eikä niillä odoteta olevan merkittävää vaikutusta seuraavaan tilikauteen 1.1.-31.12.2023. UUDET IFRS-STANDARDIT, STANDARDIEN MUUTOKSET JA IFRIC-TULKINNAT, JOITA EI OLE VIELÄ OTETTU KÄYTTÖÖN •Muutokset standardiin IAS 1, Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiksi. Standardimuutos tarkentaa, kuinka velat tulisi luokitella lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, kun yhtiöllä on oikeus lykätä velan maksua vähintään 12 kuukauden ajan. •Muutokset standardiin IAS 12, Tuloverot: Yhdestä liiketoimesta syntyviin varoihin ja velkoihin liittyvät laskennalliset verot. •Muutokset standardiin IAS 1, Tilinpäätöksen esittäminen: Laadintaperiaatteet. Muutos selventää, missä tilanteissa tilinpäätöksen laatimisperiaatteen muutos on olennainen ja se tulee esittää. •Muutokset standardiin IAS 8, Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet: Kirjanpidollisten arvioiden määritelmä. Muutos selventää kirjanpidollisen arvion määritelmää ja soveltamista. Edellä luetelluilla 1.1.2023 tai sen jälkeen astuvilla uusilla IFRS-standardeilla, standardien muutoksilla ja IFRIC- tulkinnoilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konserniin. TYTÄRYRITYKSIEN YHDISTELYPERIAATTEET JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUDET Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen Kemira Oyj:n lisäksi sen tytäryritykset. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta (osuus äänivallasta pääsääntöisesti yli 50 %). Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Kaikki konserniyritysten väliset liiketapahtumat on eliminoitu. Keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenetelmää käyttäen. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike voi sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Ne yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat, jotka ovat yksilöitävissä, arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja hankintahetkellä aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, ja jos kyseessä on edullinen hankinta, muutos kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Tilikauden tulos sekä muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille ja, nämä esitetään tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen, ellei määräysvallattomilla omistajilla ole sitovaa velvollisuutta olla kattamatta tappioita sijoituksensa ylittävältä osalta. Jos emoyrityksen omistusosuus tytäryrityksessä vähenee, mutta määräysvalta säilytetään, liiketoimia käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Kun konsernin määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä osuus yrityksestä arvostetaan käypään arvoon, ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. OSAKKUUSYRITYKSET Konsernin osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta (osuus äänivallasta pääsääntöisesti 20-50 %), mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 33 velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistusosuuden mukaisesti ja on esitetty konsernin tuloslaskelmassa liikevoittoon sisältyvänä omana eränä. Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. VALUUTTAMÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin esittämisvaluutta sekä konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Jos tytäryrityksen toimintavaluutta on muu kuin euro, niin sen tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskimääräisiä valuuttakursseja ja taseet tilinpäätöspäivän valuuttakursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla kuin taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos esitetään muissa laajan tuloslaskelman erissä. Hankittujen ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut ja liikearvo on käsitelty ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Joihinkin ulkomaisiin tytäryrityksiin annettujen lainojen kurssierot on käsitelty muuntoeroina muissa laajan tuloksen erissä lisäyksenä tai vähennyksenä. Kun määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, kertyneet muuntoerot siirretään tuloslaskelmaan osaksi myyntivoittoa tai -tappiota. Konserniyritykset muuntavat omassa kirjanpidossaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat toimintavaluutakseen tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja ei- monetaariset erät käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Liiketoimintaan liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja ostojen oikaisuina. Rahoitukseen ja konsernin kokonaisposition suojaamiseen liittyvät kurssierot esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. ARVIONVARAISUUTTA SISÄLTÄVÄT TILINPÄÄTÖKSEN ERÄT JA JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAADINTAPERIAATTEET IFRS-standardien mukaista konsernitilinpäätöstä laadittaessa johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka harvoin vastaavat tosiasiallisia tuloksia. Lisäksi johto joutuu käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Arvioita ja oletuksia arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja odotuksiin tulevaisuuden tapahtumista, joilla voi olla taloudellista vaikutusta ja joiden katsotaan olevan perusteltuja olosuhteet huomioon ottaen. Seuraavassa taulukossa esitetään tilinpäätöksen erät, jotka sisältävät merkittäviä kirjanpidollisia arvioita ja niihin liittyvät liitetiedot, joissa esitetään erissä sovellettavat laadintaperiaatteet ja erien herkkyysanalyyseja. Näihin arvionvaraisuutta sisältäviin eriin liittyy riskiä varojen ja velkojen kirjanpitoarvon muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana. Tilinpäätökset erät Tilinpäätöksen liitetieto Liikearvo 3.1. Liikearvo PVO-konsernin osakkeiden käypä arvo 3.5. Muut osakkeet Laskennalliset verot ja epävarmat veropositiot 2.6. Tuloverot ja 4.4. Laskennalliset verovelat ja - saamiset Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 4.5. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja työsuhde- etuudet Varaukset 4.6. Varaukset UKRAINAN SODAN VAIKUTUKSET TILINPÄÄTÖKSEEN Joulukuun 2022 lopussa Kemiralla ei ole ollut operatiivista toimintaa tai henkilöstöä Venäjällä. Venäjän markkinoilta poistumisen seurauksena Kemira kirjasi kulua vuonna 2022 4,8 miljoonaa euroa, joka liittyi pääasiassa käyttöomaisuuden alaskirjauksiin (Liitetieto 2.4. Poistot ja arvonalentumiset), luottotappioihin (Liitetieto 4.2. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset) ja muihin vastuisiin. Joulukuun 2022 lopussa Kemiralla oli Venäjällä rahavaroja, noin 8 miljoonaa euroa ruplamääräisenä. Kemira tutkii vaihtoehtoja varojen kotiuttamiseksi Venäjältä. ILMASTOON LIITTYVIEN AIHEIDEN VAIKUTUKSET TILINPÄÄTÖKSEEN Vastuullisuus on olennainen osa Kemiran kannattavan kasvun strategiaa. Vastuullisuus Kemirassa keskittyy viiteen aiheeseen: turvallisuus, ihmiset, kiertotalous, vesi ja ilmasto. Kemiran tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Ilmastoon liittyvillä aiheilla on vaikutus useisiin alueisiin Kemiran konsernitilinpäätöksessä. Kemiralla, kemianalan yhtiönä energiaintensiivisellä toimialalla, on kaksi tuulisähkönhankintasopimusta ja omistusta Pohjolan Voima Oyj:ssä ja Teollisuuden Voima Oyj:ssä (Liite 3.5 Muut KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 34 osakkeet), jota tuottavat hiilineutraalia sähköä ydin- ja vesivoimalaitoksissaan Suomessa. Hiilidioksidipäästöt ja energiatehokkuus otetaan huomioon käyttöomaisuusinvestointeja tehtäessä ja siten vaikuttavat pitkäaikaisiin omaisuuseriin (Liite 3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet) sekä tulevaisuuden rahavirtaennusteiden määrittämiseen liikearvon arvonalentumistestauksen yhteydessä (Liite 3.1 Liikearvo). Yhdessä Danimer Scientific Inc. kanssa Kemira kehittää täysin biopohjaisia päällysteitä paperi- ja kartonkituotteille, mistä syntyy aineettomia hyödykkeitä (Liite 3.2 Muut aineettomat hyödykkeet). Lisäksi Kemiralla on vastuullisuustavoitteisiin sidottu kokonaisuudessaan nostamaton 400 miljoonan euron valmiusluotto (Liite 5.5 Rahoitusriskien hallinta). Kemiran pitkän aikavälin palkitsemisohjelma vuosille 2023-2025 sisältää myös ilmastotavoitteisiin kiinnitettyjä ansaintakriteereitä. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 35 2. TALOUDELLINEN TULOS 2.1 SEGMENTTITIEDOT Kemiralla on kaksi segmenttiä, jotka ovat Pulp & Paper ja Industry & Water. PULP & PAPER Pulp & Paper -segmentti auttaa kemikaaliosaamisensa avulla massan- ja paperinvalmistajia innovoimaan ja tehostamaan toimintaansa. Segmentti kehittää ja myy asiakkaiden tarpeet täyttäviä tuotteita ja pyrkii varmistamaan, että sillä on johtava paperikoneen märänpään tuote- ja palveluvalikoima, joka keskittyy pakkauskartonkiin ja pehmopaperiin. INDUSTRY & WATER Industry & Water -segmentti palvelee kunnallisia ja runsaasti vettä käyttäviä teollisuudenaloja. Vedenkäsittelyssä segmentti auttaa asiakkaita tehostamaan vedenkäsittelyprosessin eri vaiheita. Öljy- ja kaasuteollisuudessa segmentti auttaa tehostamaan talteenottoa nykyisistä varannoista ja vähentämään veden ja energian käyttöä. VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT Kemira esittää raportoinnissa tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja (vaihtoehtoiset tunnusluvut), jotka eivät ole IFRS-standardien mukaan määriteltyjä tunnuslukuja. Kemira uskoo pääomamarkkinoiden ja Kemiran johdon seuraamien vaihtoehtoisten tunnuslukujen, kuten orgaaninen kasvu, käyttökate, operatiivinen käyttökate, operatiivinen liikevoitto, rahavirta investointien jälkeen ja velkaantumisaste, antavan hyödyllistä ja vertailukelpoista tietoa Kemiran liiketoiminnan kehityksestä ja taloudellisesta tilanteesta. Tietyt vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat myös palkitsemisen kriteerejä. Kemiran esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS- tunnusluvuista, ja niitä tulee lukea yhdessä lähinnä vastaavien IFRS-tunnuslukujen kanssa. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty kohdassa Tunnuslukujen laskentakaavat. * Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa pois lukien yritysostot ja -myynnit. TULOSLASKELMAN ERÄT 2022, milj. euroa Pulp & Paper Industry & Water Konserni Liikevaihto ¹⁾ 2 027,7 1 541,9 3 569,6 Käyttökate ²⁾ 336,6 222,2 558,8 Poistot ja arvonalentumiset ²⁾ -123,5 -87,8 -211,2 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,3 0,0 0,3 Liikevoitto ²⁾ 213,1 134,5 347,6 Rahoituskulut, netto -39,4 Voitto ennen veroja 308,2 Tuloverot -68,5 Tilikauden tulos 239,7 1) Liikevaihto muodostuu pääosin tuotteiden myynnistä ulkopuolisille asiakkaille, eikä segmenttien välillä ole sisäistä liikevaihtoa. 2) Sisältää vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT KÄYTTÖKATTEESSA JA LIIKEVOITOSSA 2022, milj. euroa Pulp & Paper Industry & Water Konserni Operatiivinen käyttökate 348,0 223,7 571,6 Uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat -4,5 Transaktio- ja integraatiokulut yrityshankinnoissa 0,0 Liiketoimintojen ja omaisuuden myynti -4,6 Muut erät -3,6 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -11,4 -1,4 -12,8 Käyttökate 336,6 222,2 558,8 Operatiivinen liikevoitto 225,7 135,9 361,6 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa -11,4 -1,4 -12,8 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät poistoissa ja arvonalentumisissa -1,2 0,0 -1,2 Liikevoitto 213,1 134,5 347,6 Neljännesvuositiedot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä on esitetty kohdassa Tunnuslukujen täsmäytys IFRS- lukuihin. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 36 TASEEN ERÄT 2022, milj. euroa Pulp & Paper Industry & Water Konserni Segmentin varat 1 629,4 1 139,8 2 769,2 Täsmäytys raportoituihin varoihin konsernin taseessa: Muut osakkeet 383,3 Laskennalliset verosaamiset 27,1 Muut pitkäaikaiset varat 31,0 Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 78,4 Muut varat 111,5 Rahavarat 250,6 Myytävänä oleviksi luokitellut varat 21,3 Varat yhteensä 3 651,1 Segmentin velat 354,9 249,0 603,9 Täsmäytys raportoituihin velkoihin konsernin taseessa: Pitkäaikaiset korolliset velat 838,1 Lyhytaikaiset korolliset velat 183,7 Muut velat 340,1 Myytävänä oleviksi luokitellut velat 0,7 Velat yhteensä 1 966,5 MUUT ERÄT 2022, milj. euroa Pulp & Paper Industry & Water Konserni Sidottu pääoma segmenteittäin (31.12.) 1 274,6 890,8 2 165,3 Sidottu pääoma segmenteittäin ¹⁾ 1 337,7 900,3 2 238,0 Operatiivinen ROCE, % 16,9 15,1 16,2 Investoinnit 122,5 75,4 197,9 1) 12 kuukauden liukuva keskiarvo TULOSLASKELMAN ERÄT 2021, milj. euroa Pulp & Paper Industry & Water Konserni Liikevaihto ¹⁾ 1 559,6 1 114,8 2 674,4 Käyttökate ²⁾ 198,3 174,9 373,2 Poistot ja arvonalentumiset -120,6 -82,5 -203,1 Osuus osakkuusyritysten tuloksista -0,5 0,0 -0,5 Liikevoitto ²⁾ 77,7 92,4 170,1 Rahoituskulut, netto -26,7 Voitto ennen veroja 143,3 Tuloverot -28,2 Tilikauden tulos 115,2 1) Liikevaihto muodostuu pääosin tuotteiden myynnistä ulkopuolisille asiakkaille, eikä segmenttien välillä ole sisäistä liikevaihtoa. 2) Sisältää vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT KÄYTTÖKATTEESSA JA LIIKEVOITOSSA 2021, milj. euroa Pulp & Paper Industry & Water Konserni Operatiivinen käyttökate 244,7 180,8 425,5 Uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat -12,3 Transaktio- ja integraatiokulut yrityshankinnoissa -0,1 Liiketoimintojen ja omaisuuden myynti -28,3 Muut erät -11,6 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -46,5 -5,9 -52,4 Käyttökate 198,3 174,9 373,2 Operatiivinen liikevoitto 124,3 101,2 225,4 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa -46,5 -5,9 -52,4 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät poistoissa ja arvonalentumisissa -0,1 -2,9 -3,0 Liikevoitto 77,7 92,4 170,1 Neljännesvuositiedot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä on esitetty kohdassa Tunnuslukujen täsmäytys IFRS- lukuihin. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 37 TASEEN ERÄT 2021, milj. euroa Pulp & Paper Industry & Water Konserni Segmentin varat 1 568,0 1 008,3 2 576,2 Täsmäytys raportoituihin varoihin konsernin taseessa: Muut osakkeet 260,0 Laskennalliset verosaamiset 30,5 Muut pitkäaikaiset varat 7,3 Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 73,2 Muut varat 49,6 Rahavarat 142,4 Varat yhteensä 3 139,3 Segmentin velat 308,2 196,5 504,8 Täsmäytys raportoituihin velkoihin konsernin taseessa: Pitkäaikaiset korolliset velat 776,9 Lyhytaikaiset korolliset velat 215,3 Muut velat 299,6 Velat yhteensä 1 796,5 MUUT ERÄT 2021, milj. euroa Pulp & Paper Industry & Water Konserni Sidottu pääoma segmenteittäin (31.12.) 1 259,7 811,8 2 071,5 Sidottu pääoma segmenteittäin ¹⁾ 1 227,4 767,6 1 995,0 Operatiivinen ROCE, % 10,1 13,2 11,3 Investoinnit 89,5 80,3 169,8 1) 12 kuukauden liukuva keskiarvo MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT: LIIKEVAIHTO ASIAKKAAN MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN MUKAAN Milj. euroa 2022 2021 Suomi, kotipaikkavaltio 546,5 360,1 Muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka 1 286,0 1 014,5 Americas-alue 1 413,6 1 010,0 APAC-alue 323,5 289,8 Yhteensä 3 569,6 2 674,4 PITKÄAIKAISET VARAT MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN MUKAAN Milj. euroa 2022 2021 Suomi, kotipaikkavaltio 918,9 772,8 Muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka 499,0 526,7 Americas-alue 619,7 551,3 APAC-alue 179,7 200,8 Yhteensä 2 217,3 2 051,6 Tiedot merkittävistä asiakkaista Konsernilla on useita merkittäviä asiakkaita. Yhdeltäkään yksittäiseltä ulkopuoliselta asiakkaalta ei ole kertynyt vähintään 10 % konsernin liikevaihdosta vuosina 2022 tai 2021. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Segmenttiraportointi Segmenttitiedot esitetään perustuen konsernin sisäiseen organisaatioon ja raportointirakenteeseen. Kemiran johto arvioi segmenttien taloudellista suoriutumista perustuen operatiiviseen käyttökatteeseen ja operatiiviseen liikevoittoon sekä muihin tunnuslukuihin. Segmenttien varat ja velat käsittävät ne varat ja velat, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa segmenteille. Segmenttien varoihin on laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät, osuudet osakkuusyrityksissä, vaihto- omaisuus ja tietyt lyhytaikaiset korottomat saamiset. Segmenttien velkoihin sisältyvät tietyt KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 38 lyhytaikaiset korottomat velat. Maantieteellisesti Kemiran toiminta on jaettu kolmeen alueeseen: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka (EMEA), Amerikka (Americas) ja Aasia ja Tyynenmeren alue (APAC). Myynnin tulouttaminen IFRS 15 -standardi sisältää yhden kattavan tuloutusmallin asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. Pääperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palveluiden luovuttamista asiakkaalle sellaiseen rahamäärään, joka kuvastaa vastiketta johon konserni odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluita vastaan. Konserni kirjaa myyntituoton silloin kun (tai sitä mukaa kuin) suoritevelvoite täytetään, toisin sanoen silloin kun asiakas saa määräysvallan suoritevelvoitteen perusteena olevaan tavaraan tai palveluun. Konsernin liikevaihto muodostuu pääosin sopimustyypeistä, jotka sisältävät kemianteollisuuden tuotteiden myyntiä sekä palveluita ja laitteita, jotka liittyvät näiden kemianteollisuuden tuotteiden myyntiin. Vuosina 2022 ja 2021 palvelut eivät ole muodostaneet merkittävää osuutta konsernin liikevaihdosta. Myyntituottojen tuloutus tapahtuu hetkellä, jolloin tuotteiden määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Yleensä konsernin myyntisopimuksissa määräysvalta siirtyy asiakkaalle perustuen toimituslausekkeisiin, ja myyntitulojen kirjaaminen tapahtuu yhtenä ajankohtana. Konserni tarjoaa asiakkailleen kemikaalien toimitus- ja käsittelypalveluja tuotteiden myynnin yhteydessä. Tuotteiden toimitus- ja käsittelypalvelut tuloutetaan yhdessä tuotteiden myynnin kanssa, eikä niitä käsitellä erillisinä suoritevelvoitteina. Kemira kirjaa samalle raportointikaudelle tuotteiden myynnin ja toimitus- ja käsittelypalvelut. Asiakkaille annettavat alennukset eivät ole merkittävä myyntihinnan osatekijä Kemiran myyntisopimuksissa. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 39 2.2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Milj. euroa 2022 2021 Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ¹⁾ 10,8 3,0 Vuokratuotot 0,6 0,5 Palvelut 2,0 2,3 Muut liiketoiminnan tuotot ²⁾ 4,8 0,2 Yhteensä 18,2 5,9 1) Vuonna 2022 pitkäaikaisten varojen myyntivoitot liittyvät pääosin käyttöomaisuuden myyntiin Uruguayssa. Vuonna 2021 päästöoikeuksia myytiin 35 000 hiilidioksiditonnia ja niistä saadut tulot olivat 2,9 miljoonaa euroa. 2) Vuonna 2022 muut liiketoiminnan tuotot koostuvat pääosin välillisten verojen hyvityksistä Brasiliassa. LIIKETOIMINNAN KULUT Milj. euroa 2022 2021 Aineet ja tarvikkeet ³⁾ 2 033,0 1 440,1 Henkilöstökulut 428,9 370,5 Ulkopuoliset palvelut ja muut kulut ⁴⁾ ⁵⁾ 332,0 307,9 Rahdit ja toimituskulut 235,4 188,3 Yhteensä 3 029,3 2 306,7 3) Vuonna 2022 aineisiin ja tarvikkeisiin sisältyi useissa Euroopan maissa energiaintensiiviselle teollisuudelle kohdistettuja julkisia avustuksia 5,7 miljoonaa euroa (7,8). 4) Sisältää tarvikekuluja, matkustuskuluja, vuokria, toimitiloihin liittyviä kuluja, vakuutuksia, konsultointia ja muita operatiiviseen toimintaan liittyviä kuluja. 5) Vuonna 2022 muihin liiketoiminnan kuluihin sisältyi tutkimus- ja kehittämismenoja 32,8 miljoonaa euroa (28,3) mukaan lukien saadut julkiset avustukset. Tutkimus- ja kehitystoimintaa varten saadut julkiset avustukset olivat 0,6 miljoonaa euroa (0,5). Nämä vähentävät tutkimus- ja kehittämismenoja. HENKILÖSTÖKULUT Milj. euroa Liite 2022 2021 Palkat ja palkkiot Palkat ⁶⁾ 323,2 279,3 Osakeperusteiset maksut 2.3. 16,0 8,4 Yhteensä 339,2 287,7 Henkilösivukulut Kulut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja työsuhde-etuuksista 4.5. 2,3 2,9 Eläkekulut maksupohjaisista järjestelyistä 29,8 29,2 Muut henkilösivukulut 57,6 50,7 Yhteensä 89,7 82,8 Henkilöstökulut yhteensä 428,9 370,5 6) Sisältää Kemira Oyj:n toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot. Kemira Oyj:n toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot esitetään liitetiedossa 6.1. Lähipiiri. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 40 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2022 2021 Henkilöstö keskimäärin maantieteellisen sijainnin mukaan EMEA-alue 2 497 2 545 Americas-alue 1 513 1 475 APAC-alue 925 927 Yhteensä 4 936 4 947 Henkilöstö Suomessa keskimäärin 780 784 Henkilöstö Suomen ulkopuolella keskimäärin 4 156 4 163 Yhteensä 4 936 4 947 Henkilöstö 31.12. 4 902 4 926 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT JA PALVELUT Milj. euroa 2022 2021 Tilintarkastuspalkkiot 1,6 1,4 Palkkiot veropalveluista 0,3 0,1 Palkkiot muista palveluista 0,1 0,1 Yhteensä 1,9 1,6 Ernst & Young Oy toimii Kemira konsernin tilintarkastajana. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Julkiset avustukset Investointeihin saadut julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisena käyttöaikana. Tutkimustoimintaan saadut avustukset kirjataan kulujen vähennykseksi ja tietyt muut avustukset kirjataan muihin liiketoiminnan tuottoihin. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan toteutuessaan. Kehittämismenot aktivoidaan aineettomaksi hyödykkeeksi, kun pystytään osoittamaan, miten kehityshanke tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä ja kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot ovat luotettavasti mitattavissa. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot sekä mahdolliset aktivoidut vieraan pääoman menot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Muut kehittämismenot, jotka eivät täytä näitä kriteereitä, kirjataan kuluksi toteutuessaan. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 41 2.3 OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät 2019-2023 Joulukuussa 2018 Kemira Oyj:n hallitus päätti vuosien 2019–2023 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta. Kemiran avainhenkilöille suunnattu pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät sisältävät kaksi vuoden mittaista ajanjaksoa: vuodet 2019 ja 2020, sekä kolme kolmen vuoden mittaista ansaintajaksoa: vuodet 2019–2021, 2020– 2022 ja 2021–2023. Hallitus on päättänyt näiden kannustinjärjestelmien ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Palkkio ansaintajaksoilta maksetaan osittain Kemira Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, osallistujan on pääsääntöisesti palautettava palkkiona annetut osakkeet vastikkeetta. Sitouttamisjaksoa sovelletaan ainoastaan vuoden ansaintajaksoon. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät 2022-2026 Joulukuussa 2021 Kemiran Oyj:n hallitus päätti perustaa ryhmälle Kemiran avainhenkilöitä suunnatun pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä sisältää kaiken kaikkiaan kolme kolmen vuoden mittaista ansaintajaksoa: vuodet 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Hallitus päättää kunkin ansaintajakson alussa kyseisen ansaintajakson osakepalkkion kriteerit ja vaatimustasot kullekin kriteerille, kunkin ansaintajakson osallistujat, sekä osakeallokaatiot. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Kemira Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Osakepalkkiojärjestelmä 2019-2021 2020 2020-2022 2021-2023 2022-2024 Ansaintajakso (kalenterivuosi) 2019-2021 2020 2020-2022 2021-2023 2022-2024 Osakkeiden sitouttamisjakso ¹⁾ 2 vuotta ¹⁾ ¹⁾ ¹⁾ Osakkeiden antamisvuosi 2022 2021 2023 2024 2025 Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa 9,90 13,41 13,41 12,57 13,32 Järjestelyissä luovutettujen osakkeiden määrä 221 128 194 097 — — — Arvioitu osakkeiden määrä, 31.12.2022 — — 256 025 543 232 458 783 Osallistujien lukumäärä, 31.12.2022 — 80 78 84 87 Ansaintakriteerit Tuottoarvo (Intrinsic arvo) ²⁾ Tuottoarvo (Intrinsic arvo) ²⁾ Tuottoarvo (Intrinsic arvo) ²⁾ ja orgaaninen kasvu-% Tuottoarvo (Intrinsic arvo) ²⁾ ja orgaaninen kasvu-% Tuottoarvo (Intrinsic arvo) ²⁾ ja orgaaninen kasvu-% 1) Kolmen vuoden ansaintajaksoon ei sovelleta sitouttamisjaksoa. 2) Palkkion määrä perustuu tuottoarvoon (Intrinsic arvo), joka määritellään seuraavasti: operatiivinen käyttökate * 8 - nettovelka. Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2023-2025 Pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ansaintajakso 2023–2025 on suunnattu noin 90 avainhenkilölle. Tämän ansaintajakson perusteella kriteerien täyttyessä maksettava enimmäispalkkio on 643 500 Kemira Oyj:n osaketta. Lisäksi palkkioon sisältyy rahaosuus, jolla katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. OSAKEPOHJAISTEN KANNUSTINJÄRJESTELMIEN VAIKUTUS LIIKEVOITTOON Milj. euroa Liite 2022 2021 Tilikauden kulu osakkeina maksettavasta 7,4 3,9 Tilikauden kulu rahana maksettavasta 8,6 4,5 Yhteensä 2.2. 16,0 8,4 KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 42 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Osakeperusteiset maksut Konsernilla on omana pääomana maksettavaksi luokiteltuja osakeperusteisia palkitsemisjärjestelyjä, joiden perusteella henkilöt suorittavat työtä osakeperusteisia palkkioita vastaan. Mahdollinen palkkio tästä työstä annetaan henkilölle osittain osakkeina ja osittain käteisvarana. Konsernin osakepalkkiojärjestelyyn kuuluu henkilöitä useista eri maista, joissa konserni on velvollinen paikallisten verolakien tai sääntelyn mukaan maksamaan käteisvarana henkilön puolesta osakepalkkiosta aiheutuvan verovelan veroviranomaisille. Konsernin osakepalkkiojärjestelyt on luokiteltu kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavaksi liiketoimeksi. Osakepalkkiojärjestelyn perusteella myönnettävät palkkiot kirjataan henkilöstökuluksi tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan. Kuluksi kirjattava määrä jaksotetaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjaksolle, jonka kuluessa syntymisehtojen mukaisen oikeuden palkkioihin on määrä täyttyä. Osakepalkkioille on myöntämishetkellä määritelty käypä arvo ja siitä on vähennetty arvioidut odotettavissa olevat osingot, jotka jäävät saamatta oikeuden syntymisjakson kuluessa. Palkkioiden käypä arvo perustuu konsernin arvioon osakkeiden lukumäärästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus syntymisjakson päättyessä. Arvio osakkeiden lukumäärästä tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen vaikutus merkitään henkilöstökuluksi tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tehdään vastaava käyvän arvon oikaisu. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 43 2.4 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Milj. euroa 2022 2021 Poistot aineettomista hyödykkeistä ja aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä Muut aineettomat hyödykkeet ¹⁾ 21,0 24,1 Rakennukset ja rakennelmat 23,3 21,5 Koneet ja kalusto 123,0 114,9 Muut aineelliset hyödykkeet 6,3 5,6 Yhteensä 173,6 166,2 Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä Maa-alueet 1,7 1,6 Rakennukset ja rakennelmat 10,2 10,1 Koneet ja kalusto 24,0 21,8 Muut aineelliset hyödykkeet 0,8 0,6 Yhteensä 36,7 34,1 Arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä ja aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ²⁾ Liikearvo 0,0 1,1 Rakennukset ja rakennelmat 0,1 0,4 Koneet ja kalusto 0,9 1,0 Muut aineelliset hyödykkeet 0,0 0,4 Yhteensä 1,0 2,9 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 211,2 203,1 1) Liiketoimintojen hankinnoista syntyneitä aineettomien hyödykkeiden poistoja on tilikaudella 2022 kirjattu 9,4 miljoonaa euroa (12,1). 2) Vuonna 2022 arvonalentumiset liittyvät Kemiran poistumiseen Venäjän markkinoilta Ukrainan sodan vuoksi. Vuonna 2021 arvonalentumiset liittyivät tuotantolaitoksen sulkemiseen Ranskassa. Liikearvon arvonalentumistestaus on esitetty liitetiedossa 3.1. Liikearvo. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Poistot Poistot on laskettu tasapoistoina kohteiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tavallisimmat konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset poistoajat on esitetty seuraavassa taulukossa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoajat vuosissa Rakennukset ja rakennelmat 20-40 Koneet ja kalusto 3-15 Kehittämismenot enintään 8 Asiakassuhteet 5-7 Teknologia 5-10 Kilpailukieltosopimukset 3-5 Muut aineettomat hyödykkeet 5-10 Käyttöoikeusomaisuuserät vuokra-ajan kuluessa Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi ja poistot lopetetaan ajankohtana, jolloin omaisuuserä luokitellaan IFRS 5:n mukaisesti myytävänä olevaksi omaisuuseräksi tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 44 2.5 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Milj. euroa 2022 2021 Rahoitustuotot Osinkotuotot 0,0 0,0 Korkotuotot Korkotuotot lainoista ja saamisista ¹⁾ 3,5 6,1 Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista 1,1 0,7 Muut rahoitustuotot 0,2 0,0 Yhteensä 4,8 6,8 Rahoituskulut Korkokulut Korkokulut muista veloista -23,5 -19,4 Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusveloista -6,6 -3,6 Korkokulut vuokrasopimusveloista -7,1 -6,2 Muut rahoituskulut ²⁾ -5,1 -4,8 Yhteensä -42,3 -34,1 Kurssierot Kurssierot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista varoista ja veloista -22,2 9,2 Kurssierot suojattavista kohteista 20,2 -8,6 Yhteensä -1,9 0,6 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -39,4 -26,7 Nettorahoituskulut liikevaihdosta, % 1,1 1,0 Nettokorot liikevaihdosta, % 0,9 0,8 Milj. euroa 2022 2021 Suojauslaskennan piirissä olevista rahoitusinstrumenteista aiheutuneet muutokset laajassa tuloslaskelmassa Rahavirran suojaus: laajaan tuloslaskelmaan merkitty määrä ³⁾ 39,2 19,3 Yhteensä 39,2 19,3 Kurssierot Realisoituneet 20,0 -10,2 Realisoitumattomat -21,9 10,8 Yhteensä -1,9 0,6 1) Vuonna 2021 korkotuotot lainoista ja saamisista sisältää 5,6 miljoonan euron voiton, joka oli seurausta joukkovelkakirjalainojen järjestelystä. 2) Sisältää lainojen järjestelypalkkioita 1,8 miljoonaa euroa vuonna 2022 (1,8). 3) Muodostuu pääosin suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten käyvän arvon muutoksista. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 45 2.6 TULOVEROT Milj. euroa 2022 2021 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot -72,6 -30,5 Edellisten tilikausien verot -2,0 -1,9 Laskennallisten verojen muutos 6,1 4,3 Yhteensä -68,5 -28,2 TULOSLASKELMAN VEROKULUN JA KONSERNIN KOTIMAAN VEROKANNALLA LASKETTUJEN VEROJEN VÄLINEN TÄSMÄYTYS Milj. euroa 2022 2021 Voitto ennen veroja 308,2 143,3 Verot emoyhtiön verokannan mukaan 20 % -61,6 -28,7 Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus -4,5 -3,3 Verovapaat tulot ja vähennyskelvottomat kulut 1,6 -1,8 Osakkuusyritysten vaikutus -0,1 -0,1 Kauden verotappiot, joista ei laskennallista verosaamista -1,8 -0,9 Edellisten tilikausien verot -2,0 -1,9 Verokantamuutoksien vaikutus 0,0 0,0 Aiempien vuosien verotappioiden hyödyntäminen, joista ei laskennallista veroa 1,2 3,5 Aikaisempien tilikausien laskennallisten verojen muutos -1,3 5,1 Tuloverot tuloslaskelmassa -68,5 -28,2 Vuonna 2022 konsernin efektiivinen verokanta oli 22,2 % (19,6 %). VAHVISTETUT VEROTAPPIOT JA NIIDEN LASKENNALLISET VEROT Vahvistetut verotappiot Laskennallinen verosaaminen kirjattu Laskennallista verosaamista ei kirjattu Milj. euroa 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Vanhenee viiden vuoden kuluessa 67,6 70,2 9,1 8,9 7,3 7,8 Vanhenee viiden vuoden jälkeen 3,7 2,8 0,2 0,7 0,8 0,0 Ei vanhene 119,0 73,0 12,0 1,6 24,4 16,7 Yhteensä 190,3 146,0 21,3 11,2 32,4 24,5 Vuoden 2022 lopussa konsernin tytäryhtiöillä oli verotappiota 105,4 miljoonaa euroa (98,1), joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Kirjaamattomat tappiot ovat pääosin valuuttamääräisiä ja syntyneet lähinnä Brasiliassa ja Kiinassa. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloverot Konsernin verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisen veron. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan niiden verolakien perusteella, jotka on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai käytännössä hyväksytty maissa, joissa konsernin emoyhtiö ja sen tytär- ja osakkuusyritykset toimivat ja kerryttävät verotettavaa tuloa. Tilinpäätöksen merkittävää arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet Laskennalliset verot ja epävarmat veropositiot Johto arvioi veroilmoituksissa tehtyjä ratkaisuja säännöllisesti tilanteissa, joissa sovellettava verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnalle. Johto arvioi myös muita tuloverotukseen liittyviä epävarmoja veropositioita verotarkastuksien ja mahdollisten veroriitojen osalta. Tunnistetuista epävarmoista veropositioista kirjataan tarvittaessa verosaaminen tai -velka arvioidun lopputuloksen ja todennäköisyyden perusteella. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 46 2.7 OSAKEKOHTAINEN TULOS 2022 2021 Osakekohtainen tulos, laimentamaton Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa 231,7 108,1 Keskimääräinen painotettu osakemäärä ¹⁾ 153 319 710 153 092 232 Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa 1,51 0,71 Osakekohtainen tulos, laimennettu Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa 231,7 108,1 Keskimääräinen painotettu osakemäärä ¹⁾ 153 319 710 153 092 232 Oikaisut: Osakepohjaisen palkitsemisjärjestelmän perusteella mahdollisesti liikkeelle laskettavat omat osakkeet keskimäärin 941 054 692 789 Keskimääräinen painotettu osakemäärä laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa 154 260 764 153 785 021 Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa 1,50 0,70 1) Osakkeiden keskimääräinen painotettu lukumäärä, joka ei sisällä Kemira Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta emoyhtiön Kemira Oyj:n hallussa pitämiä omia osakkeita. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla keskimääräistä painotettua osakemäärää kaikkien mahdollisesti laimentavien osakkeiden laimentavalla vaikutuksella, kuten osakepohjaisen palkitsemisjärjestelmän osakkeilla. 2.8 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT Milj. euroa 2022 2021 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot 19,7 35,7 Rahavirran suojaus 50,4 24,2 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Muut osakkeet 123,2 50,2 Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus 40,8 26,8 Muut laajan tuloksen erät ennen veroja 234,1 136,9 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot -47,1 -23,8 Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 187,1 113,3 MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT 2022 2021 Milj. euroa Ennen veroja Verokulu (-) /-tuotto (+) Verojen jälkeen Ennen veroja Verokulu (-) /-tuotto (+) Verojen jälkeen Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot 19,7 -2,2 17,5 35,7 -3,5 32,2 Rahavirran suojaus 50,4 -11,2 39,2 24,2 -4,9 19,3 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Muut osakkeet 123,2 -24,7 98,6 50,2 -10,0 40,2 Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus 40,8 -9,0 31,8 26,8 -5,4 21,5 Muut laajan tuloksen erät yhteensä 234,1 -47,1 187,1 136,9 -23,8 113,3 KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 47 3. INVESTOINNIT JA YRITYSHANKINNAT 3.1 LIIKEARVO Milj. euroa Liite 2022 2021 Kirjanpitoarvo 1.1. 514,0 504,1 Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat 0,0 0,0 Arvonalentumiset ¹⁾ 0,0 -1,1 Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin ²⁾ 3.6. -11,3 0,0 Valuuttakurssierot 7,7 11,1 Kirjanpitoarvo 31.12. 510,5 514,0 1) Arvonalentumiset liittyvät tuotantolaitoksen sulkemiseen Ranskassa vuonna 2021. 2) Vuonna 2022 myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin on uudelleenluokiteltu liikearvoa, joka liittyy Kemiran Pulp & Paper -segmenttiin kuuluvan väriaineliiketoiminnan myyntiin. Liitetiedossa 3.6. esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä. Liikearvon arvonalentumistestaus Liikearvo on kohdistettu kahdelle itsenäiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, jotka ovat konsernin raportoitavat segmentit. Raportoitava segmentti on alin taso, jolla konserni seuraa liikearvoa sisäistä raportointia varten. Konsernin kaksi raportoitavaa segmenttiä ovat Pulp & Paper ja Industry & Water. Yhteenveto testatuista kirjanpitoarvoista ja kohdistetuista liikearvoista näille raportoitavilla segmenteille on esitetty seuraavassa taulukossa. 2022 2021 Milj. euroa Kirjanpitoarvo josta liikearvoa Kirjanpitoarvo josta liikearvoa Pulp & Paper 1 275 350 1 260 357 Industry & Water 891 160 812 157 Yhteensä 2 165 510 2 071 514 Konserni tekee liikearvon testauksen vuosittain arvonalentumisen varalta, tai aina kun esiintyy viite siitä, että kerrytettävissä oleva rahamäärä saattaa olla alle kirjanpitoarvon. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty perustuen käyttöarvolaskelmiin, jotka edellyttävät arvioiden ja oletusten käyttöä. Käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeiset olettamukset ovat käyttökatemarginaali ja diskonttauskorko. Liikearvon arvonalentumistestauslaskelmassa käytetään oletusta pitkän aikavälin käyttökatemarginaalista, joka perustuu aikaisempaan kokemukseen käyttökatemarginaalien toteutumisesta ja heijastaa johdon näkemystä myyntihintojen ja myyntimäärien kehityksestä ennustejaksolla. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat epävarmuudet konsernin liiketoiminnan pitkänaikavälin kehitykseen on huomioitu rahavirtaennusteissa. Arvonalentumistestauslaskelmassa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat konsernin johdon hyväksymiin rahavirtaennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ennustejakson. Viisivuotisen ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu olettaen kasvun olevan 1 % (2021: 1 %) kummassakin rahavirtaa tuottavassa yksikössä Pulp & Paper ja Industry & Water. Diskonttauskorot perustuvat oikaistuun konsernin pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC) ennen veroja. Riskioikaistu WACC on määritelty molemmille rahavirtaa tuottaville yksiköille. Arvonalentumistestauksessa käytetyt diskonttauskorot ennen veroja konsernin raportoitavilla segmenteillä on esitetty seuraavassa taulukossa. % 2022 2021 Pulp & Paper 8,5 7,5 Industry & Water 8,5 7,5 Lisäksi arvonalentumistestaushetkellä on tehty markkina-arvoon pohjautuva arvonalentumistestaus, jossa rahavirtaennusteisiin perustuvaa käyttöarvolaskelmaa on arvioitu vertaamalla sitä Kemira Oyj:n noteerattuun markkina-arvoon. Tilikausien 2022 ja 2021 aikana arvonalentumistestaukset eivät ole osoittaneet arvonalentumisia, eikä tuloslaskelmaan ole kirjattu arvonalentumistappiota. Herkkyysanalyysi Vuonna 2022 konserni on tehnyt osana arvonalentumistestausta herkkyysanalyyseja, joissa keskeisissä oletuksissa tapahtuneita muutoksia arvioitiin seuraavasti: käyttökatemarginaali alenee 2 prosenttiyksiköllä, rahavirrat pienenevät 10 % ennustejaksolla ja tämän jälkeen, diskonttauskorot nousevat 1 ja 2 prosenttiyksikköä tai rahavirrat pienenevät 10 % ja diskonttauskorko nousee 2 prosenttiyksikköä. Tehtyjen herkkyysanalyysien perusteella johto on arvioinut, että keskeisten oletuksien käyttökatemarginaalin, diskonttauskorkojen muutokset ja rahavirtojen pienentymiset eivät aiheuttaisi tilannetta, jossa kumpaakaan rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 48 kerrytettävissä olevan rahamäärän, eikä näistä aiheutuisi arvonalentumiskirjausta kumpaankaan raportoitavaan segmenttiin. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Liikearvo Liikearvo muodostuu yrityskaupan yhteydessä. Liikearvo on määrä, jolla suoritettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistestaus Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä käyttöarvon tai myytäessä saatavan nettomyyntihinnan perusteella. Liikearvon arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaviksi yksiköksi on määritelty toimintasegmentit. Kahta tai useampaa toimintasegmenttiä ei ole yhdistetty yhteen raportoitavaan segmenttiin. Raportoitavien segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvona, jonka muodostavat yksikköön tulevat diskontatut vastaiset rahavirrat. Vastaisia rahavirtoja koskevat arviot perustuvat omaisuuserän jatkuvalle käytölle ja johdon ennusteille. Rahavirta-arviot eivät sisällä omaisuuserien suorituskyvyn paranemisen, investointien tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutuksia. Liikearvon arvonalentuminen testataan vertaamalla Pulp & Paper ja Industry & Water raportoitavien segmenttien kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Kirjanpitoarvo sisältää liikearvon, aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät ja käyttöpääoman. Konsernilla ei ole muita rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo, joka on kohdistettu raportoitaville segmenteille. Arvonalentumistappio kirjataan siinä tapauksessa, että omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Jos viimeisimmän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä rahamäärästä tehdyissä arvioissa, peruutetaan aikaisempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Tilinpäätöksen merkittävää arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet Liikearvon arvonalentumistestaus Liikearvon ja muun omaisuuden arvonalentumistestien yhteydessä määritellään tulevia rahavirtoja, jotka perustuvat keskeisiltä oletuksiltaan käyttökatemarginaaliin ja diskonttauskorkoihin. Huomattava negatiivinen kehitys rahavirtojen toteutumisessa ja korkokehityksessä voi johtaa arvonalentumisen kirjaustarpeeseen. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 49 3.2 MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut aineettomat hyödykkeet 2022, milj.euroa Ennakkomaksut Yhteensä Hankintameno 1.1 330,5 4,1 334,6 Lisäykset 10,2 7,1 17,3 Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat 0,0 0,0 0,0 Vähennykset -3,5 0,0 -3,5 Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin ¹⁾ -4,0 0,0 -4,0 Uudelleenryhmittelyt 0,0 -0,1 -0,1 Valuuttakurssierot ja muut muutokset 0,5 0,0 0,5 Hankintameno 31.12. 333,6 11,1 344,8 Kertyneet poistot 1.1. -267,9 -267,9 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 3,5 3,5 Tilikauden poistot -21,0 -21,0 Arvonalentumiset 0,0 0,0 Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin ¹⁾ 2,3 2,3 Valuuttakurssierot -0,7 -0,7 Kertyneet poistot 31.12. -283,8 -283,8 Kirjanpitoarvo 31.12. 49,8 11,1 60,9 Päästöoikeudet 0,3 Kirjanpitoarvo sisältäen päästöoikeudet 31.12. 61,2 1) Vuonna 2022 myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin on uudelleenluokiteltu 1,8 milj. euroa muita aineettomia hyödykkeitä, jotka ovat Pulp & Paper -segmenttiin kuuluvan väriaineliiketoiminnan käytössä olevia hyödykkeitä. Liitetiedossa 3.6. esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä. Konsernilla on Euroopan yhteisön päästökauppadirektiivin tarkoittamia päästöoikeuksia ja - kiintiöitä Helsingborgin toimipaikalla Ruotsissa ja Iso-Britannian päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia ja kiintiöitä Bradfordin toimipaikalla Iso-Britanniassa. Päästöoikeudet olivat konsernitasolla 87 862 hiilidioksiditonnia ylijäämäiset vuonna 2022 (35 386 tonnia ylijäämäiset). Päästöoikeuksiin liittyvät tuloslaskelmaan vaikuttavat erät on esitetty liitetiedossa 2.2. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut. Muut aineettomat hyödykkeet 2021, milj.euroa Ennakkomaksut Yhteensä Hankintameno 1.1. 317,7 3,5 321,2 Lisäykset 9,3 0,6 9,9 Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat 0,0 0,0 0,0 Vähennykset -3,2 0,0 -3,2 Uudelleenryhmittelyt 0,0 -0,1 -0,1 Valuuttakurssierot ja muut muutokset 6,7 0,1 6,8 Hankintameno 31.12. 330,5 4,1 334,6 Kertyneet poistot 1.1. -243,2 -243,2 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 3,2 3,2 Tilikauden poistot -24,1 -24,1 Arvonalentumiset 0,0 0,0 Valuuttakurssierot -3,8 -3,8 Kertyneet poistot 31.12. -267,9 -267,9 Kirjanpitoarvo 31.12. 62,6 4,1 66,7 KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 50 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Muut aineettomat hyödykkeet Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy mm. tietokoneohjelmistot ja -lisenssit sekä yrityskauppojen yhteydessä hankitut patentit, teknologiat, kilpailukieltosopimukset ja asiakassuhteet. Sen sijaan, pilvipalvelupohjaiset ohjelmistohankinnat eivät pääsääntöisesti täytä luonteensa mukaisesti aineettoman hyödykkeen tunnusmerkkejä, ja ne näin ollen kirjataan kuluksi. Aineettomat hyödykkeet on arvostettu taseessa poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika liikearvoa lukuun ottamatta. Päästöoikeudet Markkinoilta ostetut päästöoikeudet käsitellään hankintamenoon arvostettavina aineettomina hyödykkeinä. Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet on arvostettu nimellisarvoon (nollan suuruisiksi). Päästöoikeuksista ei tehdä poistoja. Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan, elleivät vastikkeetta saadut päästöoikeudet riitä kattamaan todellisten päästöjen määrää. Konsernin taseessa ei ole päästöoikeuksiin liittyviä eriä, mikäli toteutuneet päästöt alittavat vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien määrän ja päästöoikeuksia ei ole ostettu markkinoilta. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 51 3.3 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ¹⁾ 2022, milj. euroa Maa-alueet Yhteensä Hankintameno 1.1. 50,1 551,8 1 827,1 92,7 106,7 2 628,5 Lisäykset 0,2 31,2 93,3 6,7 49,1 180,3 Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat — — — — — — Vähennykset -1,7 -34,4 -105,5 -1,9 -0,6 -143,9 Tytäryritysten myynnit — — — — — — Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin ²⁾ — -1,6 -10,2 -0,3 — -12,0 Uudelleenryhmittelyt — — 2,5 — -2,4 0,1 Valuuttakurssierot ja muut muutokset -1,2 5,0 12,3 0,3 0,3 16,8 Hankintameno 31.12. 47,5 552,0 1 819,5 97,5 153,2 2 669,7 Kertyneet poistot 1.1. -10,0 -277,0 -1 223,4 -55,0 -1 565,4 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,1 30,2 100,3 1,8 132,4 Tilikauden poistot — -23,3 -123,0 -6,3 -152,7 Arvonalentumiset — -0,1 -0,9 — -1,0 Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin ²⁾ — 0,8 6,2 0,2 7,2 Valuuttakurssierot — -0,9 -8,7 -0,5 -10,2 Kertyneet poistot 31.12. -9,9 -270,2 -1 249,6 -59,9 -1 589,6 Kirjanpitoarvo 31.12 37,6 281,8 569,9 37,6 153,2 1 080,2 1) Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat koostuvat pääosin tehdasinvestoinneista. 2) Vuonna 2022 myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin on uudelleenluokiteltu 4,8 milj. euroa aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä, jotka ovat Pulp & Paper -segmenttiin kuuluvan väriaineliiketoiminnan käytössä olevia hyödykkeitä. Liitetiedossa 3.6. esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 52 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ¹⁾ Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto 2021, milj. euroa Maa-alueet Yhteensä Hankintameno 1.1. 49,8 499,2 1 709,5 82,5 100,8 2 441,8 Lisäykset 0,1 43,1 99,4 7,5 8,8 158,8 Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vähennykset 0,0 -7,8 -47,9 -1,4 0,0 -57,1 Tytäryritysten myynnit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Uudelleenryhmittelyt 0,0 0,2 6,5 0,0 -6,5 0,1 Valuuttakurssierot ja muut muutokset 0,3 17,1 59,7 4,2 3,6 84,9 Hankintameno 31.12. 50,1 551,8 1 827,1 92,7 106,7 2 628,5 Kertyneet poistot 1.1. -9,9 -256,2 -1 117,0 -47,3 -1 430,4 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 7,8 47,7 1,4 57,0 Tilikauden poistot 0,0 -21,5 -114,9 -5,6 -142,1 Arvonalentumiset 0,0 -0,4 -1,0 -0,4 -1,8 Valuuttakurssierot 0,0 -6,6 -38,2 -3,2 -48,1 Kertyneet poistot 31.12. -10,0 -277,0 -1 223,4 -55,0 -1 565,4 Kirjanpitoarvo 31.12 40,2 274,8 603,7 37,7 106,7 1 063,0 1) Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat koostuvat pääosin tehdasinvestoinneista. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa. Omaisuuserän myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta tai rakentamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot ovat määritettävissä luotettavasti. Säännöllisin määräajoin suoritettavista suurista tarkastuksista tai kunnossapidoista johtuvat menot käsitellään investointeina ja, ne tunnistetaan erilliseksi aktivoitavaksi omaisuuseräksi, ja niiden hankintamenot poistetaan vaikutusaikanaan. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 53 3.4 VUOKRASOPIMUKSET KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERIEN MUUTOKSET 2022, milj. euroa Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1. 33,1 29,5 71,1 2,1 135,8 Lisäykset 0,4 19,0 25,5 0,7 45,6 Poistot ja arvonalentumiset -1,7 -10,2 -24,0 -0,8 -36,7 Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin ¹⁾ 0,0 -0,3 -0,1 0,0 -0,4 Uudelleenryhmittelyt 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Valuuttakurssierot ja muut muutokset -0,4 -0,1 2,4 -0,1 1,7 Kirjanpitoarvo 31.12. 31,5 37,8 74,8 1,9 146,0 2021, milj. euroa Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1. 32,5 27,7 59,4 1,5 121,0 Lisäykset 1,0 11,0 29,3 1,3 42,5 Poistot ja arvonalentumiset -1,6 -10,1 -21,8 -0,6 -34,1 Uudelleenryhmittelyt 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Valuuttakurssierot ja muut muutokset 1,2 0,9 4,3 0,0 6,4 Kirjanpitoarvo 31.12. 33,1 29,5 71,1 2,1 135,8 1) Vuonna 2022 myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin on uudelleenluokiteltu 0,4 milj. euroa käyttöoikeusomaisuuseriä, jotka ovat Pulp & Paper -segmenttiin kuuluvan väriaineliiketoiminnan käytössä olevia hyödykkeitä. Liitetiedossa 3.6. esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä. Vuokrasopimusvelkojen maturiteetit on esitetty liitetiedoissa 5.3. Korolliset velat. Muutokset vuokrasopimusveloissa ja maksuissa on esitetty liitetiedossa 5.1. Pääomarakenne. Lyhytaikaisten tai arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrasopimusten tuloslaskelmaan kuluksi kirjattujen vuokrakulujen määrä vuonna 2022 on 4 miljoonaa euroa (4). Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Vuokrasopimukset Konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko se vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on IFRS 16:n mukainen vuokrasopimus, jos sopimus antaa konsernille vuokralle ottajana oikeuden yksilöityyn omaisuuserään ja sen käyttöä koskevan määräysvallan tietyksi ajaksi vastiketta vastaan. Konsernin vuokrasopimukset koskevat pääasiassa maa-alueita, rakennuksia ja kuljetuskalustoa. Vuokrasopimuksesta kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vastaava velka, kun vuokralle otettu omaisuuserä on konsernin käytettävissä. Maksetut vuokrat jaotellaan velkaan ja KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 54 korkokuluun. Korkokulut kirjataan tulovaikutteisesti vuokra-ajalle ja käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään tasapoistot vuokra-ajan kuluessa. Vuokrasopimuksista aiheutuvat varat ja velat arvostetaan aluksi nykyarvoon perustuen. Vuokrasopimusvelat sisältävät vuokrien nettomääräisen käyvän arvon, joka muodostuu kiinteästä maksusta ja muuttuvasta vuokrasta, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta. Vuokrasopimusvelka diskontataan nykyarvoon käyttäen viitekorosta ja vuokralle ottajan luottomarginaalista muodostuvaa lisälainan korkoa, jonka vuokralle ottaja maksaisi hankkiessaan vastaavan omaisuuserän velkarahoituksella. Tämä lisälainan korko vaihtelee vuokrasopimuksen keston ja valuutan mukaan. Vuokra-aika on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa. Konsernin vuokrasopimusten vuokra-aika on kestoltaan tyypillisesti kiinteä, ja joissakin sopimuksissa on optioita jatkamisesta. Jatko-optio on sisällytetty vuokravelkaan, jos on katsottu kohtuullisen varmaksi, että kyseinen optio tullaan toteuttamaan. Jos arvio jatko-option käytöstä muuttuu, määritetään uudelleen vuokrasopimusvelka ja vastaava käyttöoikeusomaisuuserä. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän. Rakennusten vuokrasopimuksissa käsitellään erillään vuokrasopimuskomponentit ja muut kuin vuokrasopimuskomponentit, mikäli ne on mahdollista tunnistaa ja erottaa käyttöoikeusomaisuuserästä. Myöhemmillä kausilla käyttöoikeusomaisuuserästä vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin mukaisesti. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan vuokra-aikana kuluksi tasaerinä tuloslaskelmaan. Lyhytaikaisiksi katsotaan vuokrasopimukset, joiden mukainen vuokra-aika on enintään 12 kuukautta. Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin kuuluu IT-laitteita, toimistokalusteita ja muita arvoltaan vähäisiä koneita. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 55 3.5 MUUT OSAKKEET 2022, milj. euroa Pohjolan Voima -konsernin osakkeet Muut noteeraamat- tomat osakkeet Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1. 257,3 2,7 260,0 Lisäykset — — — Vähennykset — — — Käyvän arvon muutos 123,2 — 123,2 Kirjanpitoarvo 31.12. 380,6 2,7 383,3 2021, milj. euroa Kirjanpitoarvo 1.1. 210,6 1,7 212,3 Lisäykset ¹⁾ — 1,0 1,0 Vähennykset ²⁾ -3,5 — -3,5 Käyvän arvon muutos 50,2 — 50,2 Kirjanpitoarvo 31.12. 257,3 2,7 260,0 1) Kemira hankki vähemmistöosuuden SimAnalytics Oy:stä. 2) PVO:n G5-osakesarjan pääomanpalautus. POHJOLAN VOIMA -KONSERNIN OSAKKEET Milj. euroa Osakesarja Omistus, % Omaisuuslaji 2022 2021 Pohjolan Voima Oyj A 5 vesivoima 126,3 108,4 Pohjolan Voima Oyj B 2 ydinvoima 79,3 43,3 Pohjolan Voima Oyj ¹⁾ B2 7 ydinvoima 21,3 21,3 Teollisuuden Voima Oyj A 2 ydinvoima 152,8 83,4 Muut Pohjolan Voima Oyj C2, G5, G6, M useita useita 0,8 0,8 Yhteensä 380,6 257,3 1) Laitostoimittaja (AREVA-Siemens -konsortio) on rakentamassa Olkiluoto 3 (OL 3) -ydinvoimalaa Suomessa kiinteähintaisella avaimet käteen sopimuksella. Laitostoimittaja käynnisti keväällä 2005 rakennustyöt sitoutuen käynnistämään OL 3 -ydinvoimalan sähköntuotannon keväällä 2009. OL 3 -projekti on kuitenkin viivästynyt useaan kertaan alkuperäisestä aikataulustaan. TVO:n 21.12.2022 antamassa tiedotteessa on kerrottu, että OL3 -ydinvoimalan säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2023. Kemira Oyj:llä on Pohjolan Voima -konserniin kuuluvasta Pohjolan Voima Oyj:stä 5 % omistusosuus ja sen yhteisyrityksestä Teollisuuden Voima Oyj:stä 1 % omistusosuus. Diskontattuun rahavirtaan vaikuttavat tekijät ja herkkyydet 2022 2021 Lyhyen aikavälin diskonttauskorko 5,1 % 3,6 % Pitkän aikavälin diskonttauskorko 5,1 % 3,7 % Sähkön hintaennusteen vaihteluväli EUR/MWh 57,62 - 85,80 42,63 - 48,60 Sähkötermiinien hintojen vaihteluväli EUR/MWh 68,60 - 158,10 37,20 - 82,49 Sähkön tulevaisuuden markkinahinnan 10 prosentin lasku tai nousu vaikuttaisi negatiivisesti tai positiivisesti osakkeiden käypään arvoon noin +/- 47 miljoonaa euroa (+/- 37). Diskonttauskoron nousu tai lasku yhdellä prosenttiyksiköllä vaikuttaisi negatiivisesti tai positiivisesti osakkeiden käypään arvoon noin -38 miljoonaa euroa (-38) tai noin 53 miljoonaa euroa (63). KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 56 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Muut osakkeet Muut osakkeet on luokiteltu käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen ryhmään. Muiden osakkeiden käyvän arvon muutokset verovaikutuksella oikaistuna kirjataan muun laajan tuloksen erien kautta oman pääoman käyvän arvon rahastoon, mukaan lukien myyntivoitot tai -tappiot. Saadut osingot kirjataan tulosvaikutteisesti. Muut osakkeet sisältävät noteeraamattomien yritysten osakkeita, joista merkittävimmät ovat Pohjolan Voima Oyj:n (PVO) ja Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) osakeomistukset. PVO ja sen yhteisyritys TVO muodostavat yksityisen, suomalaisten teollisuus- ja voimayhtiöiden omistaman energia-alankonsernin, joka toimittaa osakkailleen energiaa omakustannushintaan. Kemira konsernilla on TVO:n A-sarjan osakkeita sekä PVO:n A-, B-, C-, G- ja M-sarjojen osakkeita. PVO:n B -sarjojen omistukset liittyvät omistuksiin TVO:ssa. TVO käyttää kahta ydinvoimayksikköä Olkiluodossa, Eurajoen kunnassa ja rakentaa uutta ydinvoimayksikköä Olkiluodossa. Eri osakesarjat oikeuttavat eri voimalaitosten tuottamaan sähköön. Kunkin osakesarjan omistajat vastaavat ao. sarjan kiinteistä kustannuksista osakemäärien suhteessa riippumatta siitä, onko teho- tai energiaosuutta käytetty, ja muuttuvista kustannuksista toimitettujen energiamäärien mukaisessa suhteessa. Kemira Oyj:n omistus PVO-konsernissa, joka oikeuttaa sähköön säännöllisessä tuotantokäytössä olevista voimalaitoksista, on arvostettu käypään arvoon perustuen sähkön hinnan ja omakustannushinnan erotuksen diskontattuun rahavirtaan. PVO B2 -osakesarjaan kuuluvan Olkiluoto 3 -ydinvoimalan säännöllinen sähköntuotanto ei ole alkanut 31.12.2022 mennessä. Arvostusmallissa sähkön hintana on käytetty Pohjoismaisesta sähköpörssistä saatavia sähkötermiinien noteerauksia Suomen hinta-alueella viiden ensimmäisen vuoden ajalta. Tämän jälkeen arvio Suomen hinta-alueen kehityksestä perustuu fundamenttipohjaiseen Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden simulointimallinnukseen. Sähkön hinnassa ja omakustannushinnassa otetaan huomioon inflaation vaikutus tulevina vuosina, ja omakustannushinnat määritellään osakesarjakohtaisesti. Tulevaisuuden rahavirrat on diskontattu perustuen kuhunkin osakesarjaan liittyvien laitosten odotettuun käyttöaikaan, vesivoiman osalta mukaan lukien terminaaliarvo. Diskonttokorkona laskennassa on käytetty keskimääräistä painotettua pääomakustannusta, joka määritetään vuosittain. Tilinpäätöksen merkittävää arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet PVO-konsernin osakkeiden arvioitu käypä arvo Kemira Oyj:n omistamat noteeraamattomat PVO-konsernin osakkeet on arvostusmallia käyttäen arvostettu käypään arvoon, joka perustuu sähkön hinnan ja omakustannushinnan erotuksen diskontattuun rahavirtaan. Todellinen käyvän arvon kehitys voi poiketa tehdyistä arvioista mm. sähkön hinnan, inflaation, ennusteiden ajanjakson tai diskonttauskoron takia. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 57 3.6 MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT ERÄT MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT VARAT Milj. euroa Liite 2022 2021 Liikearvo 3.1. 0,0 — Aineettomat hyödykkeet 3.2. 1,8 — Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 3.3. 4,8 — Käyttöoikeusomaisuuserät 3.4. 0,4 — Vaihto-omaisuus 14,3 — Yhteensä 21,3 — MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELTUIHIN VAROIHIN LIITTYVÄT VELAT Milj. euroa Liite 2022 2021 Velat etuuspohjaisista järjestelyistä 4.5. 0,3 — Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät velat 0,4 — Yhteensä 0,7 — Vuoden 2022 kolmannen neljänneksen aikana Kemira allekirjoitti sopimuksen yhtiön väriaineliiketoiminnan myynnistä yhdysvaltalaiselle ChromaScape LLC:lle. Väriaineliiketoiminnan liikevaihto oli noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2021. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana. ChromaScapelle siirtyy 67 Kemiran työntekijää kaupan myötä. Kauppaan kuuluu myös Kemiran tuotantolaitos Etelä- Carolinassa GooseCreekin Bushy Park -teollisuusalueella. Kemira pitää APAC-alueen väriaineliiketoiminnan itsellään. Varat ja velat, jotka liittyvät väriaineliiketoiminnan myymisestä on luokiteltu IFRS 5:n mukaisesti myytävänä olevaksi luovutettavien erien ryhmäksi. Tästä syystä väriaineliiketoimintaan liittyvät varat ja velat ovat esitetty konsernitaseella omilla riveillään. Luokittelumuutoksilla oli vaikutusta esitettyihin tase-erien arvoihin ja arvioitu tappio väriaineliiketoiminnan myymisestä oli 15 miljoonaa euroa. Väriaineliiketoiminta kuuluu Kemiran Pulp & Paper -segmenttiin. Konsernin rahavirtalaskelmassa rivi Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa sisältää väriaineliiketoiminnan myynnistä aiheutuneen myyntitappion, 15 miljoonaa euroa, ei- rahamääräisen erän. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä olevaksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Myytävänä olevaksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä esitetään taseessa erillään muista omaisuuseristä. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 58 4. KÄYTTÖPÄÄOMA JA MUUT TASE-ERÄT NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA Milj. euroa Liite 2022 2021 Vaihto-omaisuus 4.1. 433,7 352,1 Myyntisaamiset ja muut saamiset 4.2. 603,7 475,2 Poislukien rahoituserät muissa saamisissa ¹⁾ -71,1 -35,4 Ostovelat ja muut velat 4.3. 635,2 538,3 Poislukien rahoituserät muissa veloissa ¹⁾ -31,4 -33,5 Yhteensä 362,4 287,2 1) Sisältää pääasiassa korkokuluja ja -tuottoja, kurssivoittoja ja -tappioita ja suojaukseen liittyviä arvostuseriä. Neljännesvuositiedot nettokäyttöpääomasta on esitetty kohdassa Tunnuslukujen täsmäytys IFRS-lukuihin. 4.1 VAIHTO-OMAISUUS Milj. euroa 2022 2021 Aineet ja tarvikkeet 147,8 111,3 Valmiit tuotteet 264,7 208,8 Ennakkomaksut 21,2 32,0 Yhteensä 433,7 352,1 Vuonna 2022 kirjattiin kuluksi vaihto-omaisuutta 9,2 miljoonaa euroa (2,6), jolla vaihto- omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Vaihto-omaisuuden hankintameno on määritetty luonteensa mukaan fifo- menetelmää tai painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää normaalin toiminta-asteen mukaisen osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myyntikulut. 4.2 MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET Milj. euroa 2022 2021 Myyntisaamiset ja muut saamiset Myyntisaamiset 449,6 373,0 Ennakkomaksut 7,1 6,9 Siirtosaamiset 110,5 62,3 Muut lyhytaikaiset saamiset 36,4 32,9 Yhteensä 603,7 475,2 AVOINNA OLEVIEN MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA 2022 Milj. euroa Myyntisaamiset, bruttomäärä Odotettavissa olevat luottotappiot Myyntisaamiset, nettomäärä Erääntymättömät myyntisaamiset 389,2 -0,7 388,5 1-90 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset 61,1 -0,1 61,0 Yli 91 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset 4,7 -4,6 0,1 Yhteensä 454,9 -5,3 449,6 2021 Milj. euroa Myyntisaamiset, bruttomäärä Odotettavissa olevat luottotappiot Myyntisaamiset, nettomäärä Erääntymättömät myyntisaamiset 334,6 -0,3 334,3 1-90 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset 38,1 -0,1 38,0 Yli 91 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset 3,7 -3,0 0,7 Yhteensä 376,4 -3,3 373,0 Vuonna 2022 myyntisaamisten arvonalentumistappiot (+) / arvonalentumistuotot (-) tuloslaskelmassa olivat 2,2 miljoonaa euroa (-0,7), josta Venäjän liiketoimintojen sulkemiseen liittyvä myyntisaamisten arvonalentumistappio oli 1,6 miljoonaa euroa. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 59 Vuonna 2022 yli vuoden kuluttua erääntyviä eriä oli myyntisaamisissa 0,7 miljoonaa euroa (0,3), siirtosaamisissa 0,5 miljoonaa euroa (10,3), muissa saamisissa 0,3 miljoonaa euroa (0,4) ja ennakkomaksuissa 1,7 miljoonaa euroa (0,4). Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Myyntisaamiset, lainasaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset, lainasaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset kirjataan alun perin käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ottaen huomioon arvonalentuminen. Näihin eriin sovelletaan IFRS 9 -standardin mukaista yksinkertaistettua arvonalentumismallia, jossa luottotappioiden arvioitu määrä perustuu saamisten eliniän odotettavissa oleviin luottotappioihin. Arvonalentumismallin odotettavissa olevat luottotappioprosentit vaihtelevat myyntisaamisten osalta ikäjakauman ja maantieteellisten EMEA, Americas ja APAC -alueiden mukaan. Luottotappioprosentit perustuvat myynnin maksuprofiileihin ja historiallisiin luottotappioihin. Arvioituja luottotappioita myyntisaamisista kirjataan käyttäen IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua arvonalentumismallia. Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksamattomien myyntisaamisten kirjanpitoarvo odotetulla luottotappioprosentilla eri maantieteellisten alueiden mukaan. Kaikkia yli 180 päivää vanhoja erääntyneitä myyntisaamisia arvioidaan saamiskohtaisen riskiarvion perusteella. Lisäksi yksittäisistä myyntisaamisista kirjataan arvioitu luottotappio silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei kaikkia saamisia tulla saamaan alkuperäisin ehdoin. Myyntisaamisiin, lainasaamisiin ja muihin lyhytaikaisiin saamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. 4.3 OSTOVELAT JA MUUT LYHYTAIKAISET VELAT Milj. euroa 2022 2021 Ostovelat ja muut velat Saadut ennakot 2,5 2,5 Ostovelat 292,8 285,5 Siirtovelat 277,0 208,8 Muut korottomat lyhytaikaiset velat 63,0 41,4 Yhteensä 635,2 538,3 Siirtovelat Henkilöstökulut 94,2 73,9 Liikevaihtoon ja ostoihin liittyvät erät 149,8 104,0 Korot 7,2 7,2 Kurssierot 2,8 0,8 Muut 22,9 22,9 Yhteensä 277,0 208,8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät maksettaviksi 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 60 4.4 LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET Milj. euroa 1.1.2022 Kirjattu tulos- laskelmaan Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Ostetut ja myydyt tytäryritykset Valuuttakurssi- erot ja siirrot erien välillä 31.12.2022 Laskennalliset verovelat Kertyneet poistoerot 57,3 14,6 0,0 0,0 0,0 1,2 73,2 Muut osakkeet 28,0 0,0 24,7 0,0 0,0 0,0 52,7 Etuuspohjaiset eläkkeet 14,6 -1,6 3,0 0,0 0,0 0,0 15,9 Hankitun nettovarallisuuden arvostaminen käypään arvoon 1,1 -0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 Muut jaksotukset 11,4 -6,2 13,3 2,2 0,0 0,0 20,8 Yhteensä 112,4 6,3 40,9 2,2 0,0 1,3 163,1 Vähennetty laskennallisista verosaamisista -35,3 -44,9 Laskennalliset verovelat taseessa 77,1 118,2 Laskennalliset verosaamiset Varaukset 20,3 -1,6 0,0 0,0 0,0 1,9 20,7 Vahvistetut tappiot 11,2 -0,1 0,0 0,0 0,0 10,2 21,3 Etuuspohjaiset eläkkeet 10,9 0,1 -6,0 0,0 0,0 -2,4 2,6 Muut jaksotukset 23,3 14,0 -0,3 0,0 0,0 -9,6 27,5 Yhteensä 65,8 12,4 -6,3 0,0 0,0 0,1 72,0 Vähennetty laskennallisista veroveloista -35,3 -44,9 Laskennalliset verosaamiset taseessa 30,5 27,1 . KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 61 Milj. euroa 1.1.2021 Kirjattu tulos- laskelmaan Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Ostetut ja myydyt tytäryritykset Valuuttakurssi- erot ja siirrot erien välillä 31.12.2021 Laskennalliset verovelat Kertyneet poistoerot 51,6 3,1 0,0 0,0 0,0 2,6 57,3 Muut osakkeet 18,0 0,0 10,0 0,0 0,0 0,0 28,0 Etuuspohjaiset eläkkeet 10,2 -0,7 5,1 0,0 0,0 0,0 14,6 Hankitun nettovarallisuuden arvostaminen käypään arvoon 1,7 -0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 Muut jaksotukset 5,1 -3,2 8,6 0,7 0,0 0,2 11,4 Yhteensä 86,5 -1,4 23,8 0,7 0,0 2,7 112,4 Vähennetty laskennallisista verosaamisista -34,6 -35,3 Laskennalliset verovelat taseessa 52,0 77,1 Laskennalliset verosaamiset Varaukset 17,9 2,6 0,0 0,0 0,0 -0,1 20,3 Vahvistetut tappiot 13,6 -2,9 0,0 0,0 0,0 0,5 11,2 Etuuspohjaiset eläkkeet 11,6 -0,3 -0,4 0,0 0,0 -0,1 10,9 Muut jaksotukset 19,0 3,4 0,3 0,0 0,0 0,6 23,3 Yhteensä 62,1 2,9 -0,1 0,0 0,0 0,9 65,8 Vähennetty laskennallisista veroveloista -34,6 -35,3 Laskennalliset verosaamiset taseessa 27,6 30,5 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Laskennalliset verot Laskennalliset verot kirjataan omaisuuserien ja velkojen verotuksellisten arvojen ja niiden konsernitilinpäätöksen mukaisten kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista täysmääräisinä velkamenetelmää käyttäen. Liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta johtuvaa laskennallista verovelkaa kirjataan vain siltä osin, joka on paikallisesti verotuksessa vähennyskelpoista. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen (ja -lakien) perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot pystytään hyödyntämään. Tytär- ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi jos konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään, ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 62 veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, silloin kuin saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti. Tilinpäätöksen arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet Laskennalliset verot Verotuksellisiin tappioihin tai muihin eriin liittyvien laskennallisten verosaamisten kirjaamista varten johto arvioi määrän, jonka verran yhtiöille todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan verosaamiset pystytään hyödyntämään. Todellinen tuloskehitys voi poiketa arviosta ja siten vaikuttaa tulevien tilikausien veroihin. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 63 4.5 ETUUSPOHJAISET ELÄKEJÄRJESTELYT JA TYÖSUHDE-ETUUDET Konsernilla on useita etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä ja muista työsuhde-etuuksista johtuvia velvoitteita. Merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Suomi Konsernilla on Suomessa merkittävin etuuspohjainen eläkejärjestely Eläkesäätiö Neliapilassa, jossa osan henkilökunnan lisäeläke-etuuksista on järjestetty. Eläkesäätiö Neliapilan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt, joiden työsuhde Kemiraan on alkanut ennen 1.1.1991, jolloin säätiö on suljettu uusilta työntekijöiltä. Tällä hetkellä suurin osa Eläkesäätiö Neliapilan toimintapiiriin kuuluvista jäsenistä on eläkkeensaajia. Vuoden 2022 lopussa Eläkesäätiö Neliapilan etuuspohjaiset velvoitteet olivat yhteensä 156,9 miljoonaa euroa (203,9) ja eläkevarat 235,3 miljoonaa euroa (277,1). Eläkesäätiö Neliapilan lisäeläketurva sisältää vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke-edun sekä hautausavustuksen. Kokonaistavoite-eläke on 66 prosenttia eläkepalkasta. Täysi tavoite saavutetaan 25 vuoden palveluksella. Lisäeläkkeen määrä lasketaan tavoite-eläkkeen ja lakisääteisten eläkkeiden erotuksena. Ruotsi Ruotsissa on etuuspohjainen eläkejärjestely, joka on toimihenkilöille tarkoitettu ITP 2 - järjestely. Saadakseen täyden eläkkeen, työntekijällä on oltava ennakoitu eläkkeeseen oikeuttava työjakso, työn aloittamisesta eläkeikään saakka, vähintään 30 vuoden ajan. Eläkejärjestelyyn sisältyvät normaali vanhuuseläke, täydentävä vanhuuseläke ja perhe-eläke. Lisäksi työnantajalla tulee olla vakuutus eläkevakuutusyhtiö PRI Pensiongarantin kautta koskien ITP 2 -järjestelyn eläkevastuuta. Vuoden 2022 lopussa Ruotsin etuuspohjaiset velvoitteet olivat yhteensä 38,3 miljoonaa euroa (53,7). ETUUSPOHJAISTEN JÄRJESTELYIDEN SAAMISET JA VELAT TASEESSA Milj. euroa 2022 2021 Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo 231,5 312,0 Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo -244,4 -292,0 Ylijäämä (-) / Alijäämä (+) -12,8 20,0 Omaisuuserän rajoittamisesta johtuva vaikutus 1,4 0,8 Nettomääräinen saaminen (-) / velka (+) etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa -11,4 20,9 Velat etuuspohjaisista järjestelyistä 66,9 94,1 Saamiset etuuspohjaisista järjestelyistä -78,4 -73,2 Nettomääräinen saaminen (-) / velka (+) etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa -11,4 20,9 TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATUT ETUUSPOHJAISET JÄRJESTELYT Työsuoritukseen perustuvat menot 2,3 2,9 Nettokorkomenot ¹⁾ 0,7 0,7 Etuuspohjaisten järjestelyiden kulut (+) / tuotot (-) tuloslaskelmassa 3,0 3,6 1) Nettokorkomenot on esitetty tuloslaskelmassa rivillä rahoituskulut, netto. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 64 MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN KIRJATUT ETUUSPOHJAISET JÄRJESTELYT Milj. euroa 2022 2021 Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostuksesta johtuvat erät ²⁾ Velvoitteiden väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) -0,4 0,0 Velvoitteiden taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) ³⁾ -70,3 1,2 Velvoitteiden kokemusperäiset vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) 9,7 1,6 Järjestelyiden varoihin kuuluvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) ³⁾ 23,3 -30,3 Omaisuuserän rajoittamisesta johtuva vaikutus 0,8 0,8 Etuuspohjaisten järjestelyiden kulut (+) / tuotot (-) muissa laajan tuloksen erissä -37,0 -26,8 2) Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus on laajassa tuloslaskelmassa osana muita laajan tuloksen eriä. Erä on esitetty ilman verovaikutusta, ja siihen liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedossa 2.8. Muut laajan tuloksen erät. 3) Vuoden 2022 ja 2021 osalta vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot johtuvat pääasiassa Ruotsin eläkejärjestelyn ja Eläkesäätiö Neliapilan toteutuneista varojen tuotosta, diskonttauskoron ja inflaation muutoksesta. ETUUSPOHJAISTEN VELVOITTEIDEN MUUTOKSET TILIKAUDEN AIKANA Milj. euroa 2022 2021 Etuuspohjaiset velvoitteet 1.1. 312,0 321,6 Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 2,3 2,8 Korkomenot 3,6 1,7 Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot (-) -61,1 2,8 Valuuttakurssierot ulkomaisista järjestelyistä -4,7 -0,2 Maksetut etuudet -16,2 -16,7 Järjestelyjen supistamiset ja velvoitteiden täyttämiset ⁴⁾ -3,4 -0,3 Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin velkoihin -0,4 — Muut erät -0,6 0,4 Etuuspohjaiset velvoitteet 31.12. 231,5 312,0 4) Vuonna 2022 Norjassa etuuspohjainen eläkejärjestelmä on muutettu maksupohjaiseksi eläkejärjestelyksi. Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet on siirretty vakuutusyhtiölle. ETUUSPOHJAISIIN JÄRJESTELYIHIN KUULUVIEN VAROJEN MUUTOKSET TILIKAUDEN AIKANA Milj. euroa 2022 2021 Varojen käypä arvo 1.1. 292,0 276,4 Korkotuotot 2,9 0,9 Työnantajan maksusuoritukset 0,2 0,3 Ylikatepalautus ⁵⁾ -10,0 -3,0 Vakuutusmatemaattiset tappiot (-) / voitot (+) -23,3 30,3 Valuuttakurssierot ulkomaisista järjestelyistä -0,6 0,6 Maksetut etuudet -12,8 -13,4 Järjestelyjen supistamiset ja velvoitteiden täyttämiset ⁴⁾ -3,5 — Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin varoihin -0,1 — Muut erät -0,4 -0,2 Varojen käypä arvo 31.12. 244,4 292,0 5) Vuonna 2022 Eläkesäätiö Neliapila maksoi 10 miljoonaa euroa (3) ylikatetta Kemira konsernin yhtiöille. ETUUSPOHJAISIIN JÄRJESTELYIHIN KUULUVIEN VAROJEN JAKAUTUMINEN OMAISUUSLAJEITTAIN Milj. euroa 2022 2021 Korkosijoitukset ja muut varat 124,2 176,1 Osakkeet ja osakerahastot 75,8 90,0 Konsernin käytössä olevat kiinteistöt 42,8 24,3 Kemira Oyj:n osakkeet 1,6 1,5 Varat yhteensä 244,4 292,0 Merkittävin osa etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvista varoista on Suomessa Eläkesäätiö Neliapilassa. Vuoden 2022 lopussa Neliapilassa oli varoja 235,3 miljoonaa euroa (277,1), jotka koostuivat korkorahastoista ja muista varoista 115,7 miljoonaa euroa (163,9), osakkeista ja osakerahastoista 75,1 miljoonaa euroa (87,3), kiinteistöistä 42,8 miljoonaa euroa (24,3) sekä Kemira Oyj:n osakkeista 1,6 miljoonaa euroa (1,5). Eläkesäätiö Neliapilassa sijoituspositiota hallinnoidaan siten, että tavoitteena on varojen ja velkojen yhteensovittaminen (ALM). Menettelyn tarkoituksena on pitkäaikaisten sijoitusten sovittaminen yhteen eläkejärjestelyistä aiheutuvien velvoitteiden kanssa. Eläkesäätiö Neliapilan olennaisena sijoitustoiminnan riskinä voidaan pitää markkinariskiä. Rahoitusmarkkinoiden syklisistä vaihteluista johtuvaa markkinariskiä hallitaan huolehtimalla sijoitusposition riittävästä hajauttamisesta. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 65 Vuonna 2022 konsernin etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvien varojen toteutunut tuotto (+) / kulu (-) oli -20,5 miljoonaa euroa (31,3). KESKEISET VAKUUTUSMATEMAATTISET OLETUKSET % 2022 2021 Diskonttauskorko 3,7 - 4,7 1,0 - 1,8 Inflaatioaste 2,0 - 3,2 1,5 - 3,3 Tulevat palkankorotukset 2,5 - 3,2 2,0 - 2,7 Tulevat eläkkeiden korotukset 2,1 - 2,8 1,8 - 2,3 Suomessa Eläkesäätiö Neliapilan velvoitteiden laskemisessa käytetyt keskeiset oletukset olivat seuraavat: diskonttauskorko 3,8 % (1,0 %), inflaatioaste 2,6 % (2,0 %), tulevat palkankorotukset 2,6 % (2,0 %) ja tulevat eläkkeiden korotukset 2,8 % (2,3 %). Herkkyysanalyysi Herkkyysanalyysi perustuu siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys merkittävien vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa. Jos kaikkien merkittävien maiden järjestelyiden diskonttauskorko laskisi 0,5 prosenttiyksiköllä, etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvien velvoitteiden nykyarvo nousisi 10,5 miljoonaa euroa (4,5 %) edellyttäen, että kaikki muut oletukset säilyisivät ennallaan. HERKKYYSANALYYSI - ELÄKESÄÄTIÖ NELIAPILA SUOMESSA Etuuspohjainen velvoite Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen Milj. euroa 2022 2021 2022 2021 Diskonttauskorko 3,8 % (1,0 %) 156,9 203,9 Diskonttauskorko +0,5 % 149,8 192,6 -4,5% -5,6% Diskonttauskorko -0,5 % 164,6 216,5 4,9% 6,1% Tulevat eläkkeiden korotukset 2,8 % (2,3 %) 156,9 203,9 Tulevat eläkkeiden korotukset +0,5 % 163,8 215,1 4,4% 5,5% Tulevat eläkkeiden korotukset -0,5 % 150,5 193,7 -4,1% -5,0% Yhden vuoden lisäys kuolevuusoletuksen eliniänodotteessa kasvattaa etuuspohjaisen velvoitteen määrää 6,7 miljoonaa euroa (4,3 %). HERKKYYSANALYYSI - ITP 2 ELÄKEJÄRJESTELY RUOTSISSA Etuuspohjainen velvoite Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen Milj. euroa 2022 2021 2022 2021 Diskonttauskorko 3,65 % (1,7 %) 38,3 53,7 Diskonttauskorko +0,5 % 36,0 49,7 -6,0% -7,4% Diskonttauskorko -0,5 % 40,8 58,1 6,7% 8,2% Tulevat palkankorotukset 2,5 % (2,7 %) 38,3 53,7 Tulevat palkankorotukset +0,5 % 39,0 55,0 1,8% 2,4% Tulevat palkankorotukset -0,5 % 37,6 52,5 -1,7% -2,2% Yhden vuoden lisäys kuolevuusoletuksen eliniänodotteessa kasvattaa etuuspohjaisen velvoitteen määrää 1,5 miljoonaa euroa (4,0 %). Etuuspohjaisiin järjestelyihin suoritettavien maksujen tilikaudella 2023 odotetaan olevan 3,6 miljoonaa euroa. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 66 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja työsuhde-etuudet Konsernilla on erilaisia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuusjärjestelyjä, joihin kuuluu sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, kunkin toimintamaan paikallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti. Eläkejärjestelyt on yleensä hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä tai erillisessä eläkesäätiössä. Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jonka mukaan suoritetaan kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja nykyisen ja aiempien tilikausien työsuoritukseen perustuvien etuuksien maksamiseen kaikille työntekijöille. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu tavallisesti yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten palkkatasosta ja palvelusvuosista. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkovelkakirjalainojen markkinakorkoja. Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa henkilöstökuluihin ja nettokorkomenot rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Aiempien kausien työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kirjataan henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä. Tilinpäätöksen merkittävää arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Etuuspohjaisten eläkevastuiden määrittelemiseen liittyy useita vakuutusmatemaattisia oletuksia, joiden huomattavat muutokset voivat vaikuttaa eläkevelan ja eläkekulujen suuruuteen. Vakuutusmatemaattiset laskelmat sisältävät johdon antamia olettamuksia, kuten diskonttauskoron, palkankorotus- ja työsuhteiden päättyvyysoletukset. Eläkevastuut lasketaan riippumattomien aktuaarien toimesta. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 67 4.6 VARAUKSET Milj. euroa Henkilöstö- kuluvaraukset Uudelleen- järjestely- varaukset Ympäristö- varaukset ¹⁾ Muut varaukset ²⁾ Yhteensä Pitkäaikaiset varaukset 1.1.2022 0,4 0,0 19,2 28,4 48,0 Valuuttakurssierot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 Uudet varaukset ja varausten lisäykset 0,0 0,0 3,6 0,0 3,6 Käytetyt varaukset tilikauden aikana -0,2 0,0 -0,3 -0,3 -0,9 Käyttämättömien varausten peruuttaminen -0,1 0,0 -0,3 0,0 -0,4 Uudelleenryhmittely 0,0 0,0 -4,9 -7,2 -12,1 31.12.2022 0,1 0,0 17,3 20,9 38,4 Lyhytaikaiset varaukset 1.1.2022 2,7 0,4 15,2 4,9 23,1 Valuuttakurssierot 0,0 0,0 -0,1 0,0 -0,1 Uudet varaukset ja varausten lisäykset 0,5 0,0 0,2 1,3 2,0 Käytetyt varaukset tilikauden aikana -2,2 -0,3 -9,5 -6,0 -18,0 Käyttämättömien varausten peruuttaminen -0,1 -0,1 -0,1 0,0 -0,3 Uudelleenryhmittely -0,6 0,0 4,6 8,1 12,1 31.12.2022 0,4 0,0 10,1 8,3 18,8 1) Konsernin liiketoiminta on kemianteollisuutta ja sen toimintaa säätelevät lukuisat kansainväliset sopimukset, sekä alueellinen että kansallinen lainsäädäntö eri puolilla maailmaa. Konserni käsittelee ympäristövastuita ja -riskejä noudattaen vakiintuneita sisäisiä periaatteita ja menettelytapoja. Vuonna 2022 ympäristön kunnostukseen liittyvien varausten yhteismäärä oli 27,4 miljoonaa euroa (34,4). Suurimmat varaukset koskevat tehtaiden sulkemisia ja järven pohjasedimentin kunnostusta Vaasassa Suomessa. 2) Muut varaukset olivat yhteensä 29,2 miljoonaa euroa (33,3). Vuonna 2022 Kemira kirjasi 1,3 miljoonan euron päästöoikeuksien palautusvelvoitteeseen liittyvän velan koskien Bradfordin toimipaikkaa Iso-Britanniassa. Suurimmat varaukset liittyvät odotettavissa oleviin vastuisiin Pohjolan Voiman omistamassa Porissa höyryä tuottavassa energiayhtiössä. Milj. euroa 2022 2021 Varausten kokonaismäärän jakautuminen Pitkäaikaiset varaukset 38,4 48,0 Lyhytaikaiset varaukset 18,8 23,1 Yhteensä 57,2 71,1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Varaukset Uudelleenjärjestelymenoja, henkilöstömenoja, ympäristövelvoitteita, oikeudellisia vaateita ja tappiollisia sopimuksia varten kirjataan varauksia, kun jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite ja on todennäköistä, että siitä aiheutuu vastaisia menoja ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan silloin, kun siitä on laadittu yksityiskohtainen, asianmukainen suunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin järjestely vaikuttaa. Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen odotetaan edellyttävän tilinpäätöspäivänä. Nykyarvon laskennassa käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja kyseisestä velvoitetta koskevista erityisriskeistä. Tilinpäätöksen merkittävää arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet Varaukset Varausten kirjaaminen tilinpäätökseen edellyttää johdon arviota, koska varauksiin liittyvien velvoitteiden tarkka määrä ei ole tilinpäätöstä laadittaessa selvillä. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 68 5. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSRISKIT 5.1 PÄÄOMARAKENNE Milj. euroa 2022 2021 Oma pääoma 1 684,6 1 342,7 Taseen loppusumma 3 651,1 3 139,3 Velkaantuneisuus, % ¹⁾ 46 63 Omavaraisuusaste, % ²⁾ 46 43 1) Velkaantuneisuus-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Korolliset nettovelat / Oma pääoma. 2) Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Oma pääoma / (Taseen loppusumma - saadut ennakot). KOROLLISET NETTOVELAT Milj. euroa Liite 2022 2021 Pitkäaikaiset korolliset velat 5.3. 838,1 776,9 Lyhytaikaiset korolliset velat 5.3. 183,7 215,3 Korolliset velat 1 021,8 992,2 Rahavarat 5.4. 250,6 142,4 Korolliset nettovelat 771,2 849,8 Neljännesvuositiedot korollisesta nettovelasta on esitetty kohdassa Tunnuslukujen täsmäytys IFRS-lukuihin. Kemiran tavoitteena on markkinoita nopeampi liikevaihdon kasvu ja operatiivinen käyttökateprosentti 15-18 %. Velkaantumisastetavoitteena on alle 75 %. Valmiusluoton ja keskeisimpien kahdenvälisten lainojen sopimusehdot sisältävät kovenantin, jonka mukaan velkaantuneisuusasteen on oltava alle 115 %:a. Hallitus ehdottaa vuoden 2022 osingoksi 0,62 euroa osakkeelta (0,58), mikä vastaa 41 %:n osinkosuhdetta (82 %). Kemiran osinkopolitiikan mukaisesti tavoitteena on jakaa kilpailukykyistä ja ajan myötä kasvavaa osinkoa. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Osingonjako Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää. Korolliset velat ja rahavarat Korollisten velkojen ja rahavarojen laatimisperiaatteita kuvataan liitetiedossa 5.4. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 69 KOROLLISTEN NETTOVELKOJEN YHTEYS RAHAVIRTALASKELMAAN Milj. euroa Pitkäaikaiset korolliset velat sisältäen lyhennyserät Lyhytaikaiset korolliset velat Korolliset velat yhteensä Rahavarat Korolliset nettovelat Kirjanpitoarvo 1.1.2022 865,0 127,1 992,2 142,4 849,8 Nettovelan muutokset, joihin liittyy rahavirtoja Pitkäaikaisten velkojen nostot (+) 195,9 195,9 195,9 Pitkäaikaisten velkojen maksut (-) -202,8 -202,8 -202,8 Vuokrasopimusvelkojen maksut (-) -35,1 -35,1 -35,1 Lyhytaikaisten velkojen nostot (+) ja maksut (-) 21,4 21,4 21,4 Rahavarojen muutos 105,9 -105,9 Nettovelan muutokset, joihin ei liity rahavirtoja Vuokrasopimusvelkojen lisäykset (+) 44,5 44,5 44,5 Valuuttakurssimuutosten vaikutus 5,0 -2,5 2,5 2,3 0,2 Muut muutokset, joihin ei liity maksua 2,9 0,2 3,2 — 3,2 Kirjanpitoarvo 31.12.2022 875,5 146,3 1 021,8 250,6 771,2 Milj. euroa Pitkäaikaiset korolliset velat sisältäen lyhennyserät Lyhytaikaiset korolliset velat Korolliset velat yhteensä Rahavarat Korolliset nettovelat Kirjanpitoarvo 1.1.2021 751,1 167,7 918,8 159,5 759,3 Nettovelan muutokset, joihin liittyy rahavirtoja Pitkäaikaisten velkojen nostot (+) 200,0 200,0 200,0 Pitkäaikaisten velkojen maksut (-) -97,3 -97,3 -97,3 Vuokrasopimusvelkojen maksut (-) -33,1 -33,1 -33,1 Lyhytaikaisten velkojen nostot (+) ja maksut (-) -53,9 -53,9 -53,9 Rahavarojen muutos -22,2 22,2 Nettovelan muutokset, joihin ei liity rahavirtoja Vuokrasopimusvelkojen lisäykset (+) 42,1 42,1 42,1 Valuuttakurssimuutosten vaikutus 10,1 13,2 23,3 5,1 18,2 Muut muutokset, joihin ei liity maksua -8,0 0,1 -7,9 — -7,9 Kirjanpitoarvo 31.12.2021 865,0 127,1 992,2 142,4 849,8 KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 70 5.2 OMA PÄÄOMA OSAKEPÄÄOMA JA OMAT OSAKKEET Milj. euroa Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä (1 000) Omien osakkeiden lukumäärä (1 000) Osakkeiden lukumäärä (1 000) Osake- pääoman kirjanpito- arvo Omien osakkeiden kirjanpito- arvo 1.1.2022 153 127 2 215 155 343 221,8 14,9 Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2019-2021 perusteella henkilöille myönnetyt omat osakkeet 221 -221 — — -1,5 Omien osakkeiden siirto hallitukselle 16 -16 — — -0,1 Osakkeiden palautukset henkilöiltä osakepohjaisesta kannustinjärjestelmistä -13 13 — — 0,1 31.12.2022 153 352 1 990 155 343 221,8 13,4 1.1.2021 152 924 2 418 155 343 221,8 16,3 Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2020 perusteella henkilöille myönnetyt omat osakkeet 195 -195 — — -1,3 Omien osakkeiden siirto hallitukselle 11 -11 — — -0,1 Osakkeiden palautukset henkilöiltä osakepohjaisesta kannustinjärjestelmistä -3 3 — — 0,0 31.12.2021 153 127 2 215 155 343 221,8 14,9 Kemira Oyj:llä on yksi osakelaji. Kukin osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen. 31.12.2022 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden lukumäärä oli 155 342 557 sisältäen 1 990 197 omia osakkeita. Kemira Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäis- ja enimmäispääomaa, eikä osakkeella ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketetut osakkeet ovat täysin maksettuja. Kemiran hallussa oli 31.12.2022 omia osakkeita yhteensä 1 990 197 kpl (2 215 073). Omien osakkeiden keskimääräinen hankintahinta oli 6,73 euroa ja osuus osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 1,3 % (1,4 %). Omien osakkeiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vasta-arvo on 2,8 miljoonaa euroa (3,2). Ylikurssirahasto Ylikurssirahasto on vuoden 2001 optio-ohjelman merkintöjen kautta karttunut, vanhan osakeyhtiölain (734/1978) mukainen rahasto, jonka arvo ei enää muutu. Käyvän arvon rahastot Käyvän arvon rahasto on käypään arvoon arvostettujen osakkeiden sekä suojauslaskennan kautta karttuva rahasto. Muut rahastot Muut rahastot ovat paikallisten lainsäädäntöjen vaatimia. 31.12.2022 muut rahastot olivat 4,0 miljoonaa euroa (4,0). Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Muuntoerot Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös joihinkin ulkomaisiin tytäryrityksiin on annettu lainoja, joiden kurssiero on käsitelty muuntoerona. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Omat osakkeet Omien osakkeiden hankinta siihen liittyvine menoineen on esitetty konsernitilinpäätöksessä oman pääoman vähennyksenä. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 71 5.3 KOROLLISET VELAT KOROLLISTEN VELKOJEN MATURITEETTIJAKAUMA 2022, milj. euroa 2023 2024 2025 2026 2027 2028- Kirjanpitoarvo yhteensä Lainat rahoituslaitoksilta — — 192,4 — 120,0 — 312,4 Joukkovelkakirjalainat — 199,9 — — — 191,2 391,0 Vuokrasopimusvelat 30,9 24,6 17,9 13,8 8,7 53,0 148,9 Muut pitkäaikaiset velat 15,9 0,8 — — — — 16,7 Muut lyhytaikaiset velat 152,8 — — — — — 152,8 Korollisten velkojen lyhennykset yhteensä 199,6 225,2 210,2 13,8 128,7 244,2 1 021,8 2021, milj. euroa 2022 2023 2024 2025 2026 2027- Kirjanpitoarvo yhteensä Lainat rahoituslaitoksilta — 149,3 — 129,8 — — 279,1 Joukkovelkakirjalainat 52,8 — 197 — — 191,3 441,4 Vuokrasopimusvelat 28,7 24,4 17,8 11,8 9,0 45,1 136,8 Muut pitkäaikaiset velat — 1,0 — — — — 1,0 Muut lyhytaikaiset velat 133,8 — — — — — 133,8 Korollisten velkojen lyhennykset yhteensä 215,3 174,7 215,1 141,6 9,0 236,4 992,2 Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2022 lopussa 771,2 miljoonaa euroa (849,8), lisätietoa liitetiedossa 5.1. Pääomarakenne. PITKÄAIKAISTEN KOROLLISTEN VELKOJEN MATURITEETTIJAKAUMA VALUUTOITTAIN 2022 Kirjanpitoarvo yhteensä Valuutta, milj. euroa 2023 2024 2025 2026 2027 2028- EUR 23,6 206,6 153,4 2,2 121,8 206,4 714,1 USD 15,8 12,4 52,9 9,4 6,3 24,3 121,1 GBP 0,7 0,8 0,6 0,3 0,1 10,1 12,7 Muut 13,2 5,5 3,3 1,9 0,5 3,3 27,7 Yhteensä 53,4 225,2 210,2 13,8 128,7 244,2 875,5 2021 Kirjanpitoarvo yhteensä Valuutta, milj. euroa 2022 2023 2024 2025 2026 2027- EUR 60,5 156,0 201,6 92,2 1,9 208,1 720,3 USD 14,6 13,8 9,3 46,7 5,6 13,8 103,8 GBP 0,5 0,5 0,5 0,4 0,1 10,7 12,7 Muut 12,6 4,3 3,8 2,4 1,4 3,7 28,2 Yhteensä 88,2 174,7 215,1 141,6 9,0 236,4 865,0 KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 72 5.4 RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN RAHOITUSVARAT 2022 2021 Milj. euroa Liite Kirjanpito- arvot Käyvät arvot Kirjanpito- arvot Käyvät arvot Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti 5.6. Suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset 13,3 — 13,3 — 13,3 1,3 — 1,3 — 1,3 Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta 5.6. Suojauslaskennan piirissä olevat johdannaiset Rahavirran suojaus ¹⁾ 81,7 — 81,7 — 81,7 32,7 — 32,7 — 32,7 Muut osakkeet 3.5. PVO-konsernin osakkeet 380,6 — — 380,6 380,6 257,3 — — 257,3 257,3 Muut noteeraamattomat osakkeet 2,7 — — 2,7 2,7 2,7 — — 2,7 2,7 Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut Muut pitkäaikaiset varat ²⁾ 6,6 — 6,6 — 6,6 7,3 — 7,3 — 7,3 Muut lyhytaikaiset saamiset ²⁾ 0,3 — 0,3 — 0,3 0,3 — 0,3 — 0,3 Myyntisaamiset ²⁾ 4.2. 449,6 — 449,6 — 449,6 373,0 — 373,0 — 373,0 Rahavarat Rahat ja pankkisaamiset 245,3 — 245,3 — 245,3 138,7 — 138,7 — 138,7 Talletukset ja rahamarkkinasijoitukset ³⁾ 5,3 — 5,3 — 5,3 3,7 — 3,7 — 3,7 Rahoitusvarat yhteensä 1 185,4 — 802,1 383,3 1 185,4 817,0 — 557,0 260,0 817,0 1) Johdannaisten käyvistä arvoista 24,4 miljoonaa euroa (7,7) erääntyy vuoden 2023 jälkeen. 2) Vuonna 2022 muut pitkäaikaiset varat ja lyhytaikaiset saamiset sisältävät 0,4 miljoonaa euroa (0,4) odotettavissa olevia luottotappiota IFRS 9 -standardin mukaisesti. Myyntisaamiset sisältävät odotettavissa olevia luottotappiota 5,3 miljoonaa euroa (3,3). Myyntisaamisista kerrotaan tarkemmin liitteessä 4.2. Myyntisaamiset ja muut saamiset. 3) Talletukset ja rahamarkkinasijoitukset koostuvat pankkitalletuksista sekä muista likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 73 RAHOITUSVELAT 2022 2021 Milj. euroa Liite Kirjanpito- arvot Käyvät arvot Kirjanpito- arvot Käyvät arvot Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti 5.6. Suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset 2,3 — 2,3 — 2,3 6,9 — 6,9 — 6,9 Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta 5.6. Suojauslaskennan piirissä olevat johdannaiset Rahavirran suojaus ¹⁾ 1,6 — 1,6 — 1,6 1,6 — 1,6 — 1,6 Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut Korolliset velat 5.3. Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 312,4 — 312,2 — 312,2 279,1 — 290,5 — 290,5 Joukkovelkakirjalainat 391,1 — 379,2 — 379,2 388,6 — 415,2 — 415,2 Lyhytaikainen osuus — — — — — 52,8 — 54,7 — 54,7 Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 118,0 — 118,0 — 118,0 108,1 — 108,1 — 108,1 Lyhytaikainen osuus 30,9 — 30,9 — 30,9 28,7 — 28,7 — 28,7 Muut pitkäaikaiset velat 16,7 — 16,6 — 16,6 1,0 — 1,0 — 1,0 Lyhytaikainen osuus 6,5 — 6,8 — 6,8 6,7 — 6,9 — 6,9 Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 146,3 — 146,1 — 146,1 127,1 — 131,9 — 131,9 Korottomat velat Muut pitkäaikaiset velat 9,3 — 9,3 — 9,3 9,4 — 9,4 — 9,4 Muut lyhytaikaiset velat 45,5 — 45,5 — 45,5 23,5 — 23,5 — 23,5 Ostovelat 4.3. 292,8 — 292,8 — 292,8 285,5 — 285,5 — 285,5 Rahoitusvelat yhteensä 1 373,2 — 1 361,2 — 1 361,2 1 319,1 — 1 364,1 — 1 364,1 1) Johdannaisten käyvistä arvoista -0,0 miljoonaa euroa (-0.0) erääntyy vuoden 2023 jälkeen. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 74 Käypien arvojen tasojen 1-3 välillä ei ole tapahtunut siirtoja tilikauden aikana. Taso 3 täsmäytyslaskelma, rahoitusvarat milj. euroa 2022 2021 Kirjanpitoarvo 1.1. 260,0 212,3 Vaikutus muihin laajan tuloksen eriin 123,2 50,2 Lisäykset — 1,0 Vähennykset — -3,5 Kirjanpitoarvo 31.12. 383,3 260,0 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni arvostaa sen hankintamenoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo. Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jaksotettuun hankintamenoon sekä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin. Luokka Rahoitusinstrumentti Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimukset, koronvaihtosopimukset, sähkötermiinit, sähköfutuurit, sähköoptiot, sijoitustodistukset ja yritystodistukset Jaksotettuun hankintamenoon Pitkäaikaiset lainasaamiset, rahat, pankkisaamiset, pankkitalletukset, myyntisaamiset ja muut saamiset Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta Muut sijoitukset: osakkeet ja suojauslaskennan piirissä (rahavirran suojaus tai käyvän arvon suojaus) olevat johdannaiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Kaikki johdannaiset merkitään taseeseen käypään arvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Ne johdannaiset, joihin ei sovelleta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen luokkaan. Taseessa johdannaiset esitetään siirtosaamisissa ja siirtoveloissa. Käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti tapahtumahetkellään. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitussaamisiin kuuluu pitkäaikaisia saamisia, jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen korkokannan menetelmää käyttäen, ja ottaen huomioon mahdolliset arvonalentumiset. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisvaroista, pankkitileillä olevista rahoista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta Muiden sijoitusten laatimisperiaatteet on kuvattu liitetiedossa 3.5. Muut osakkeet. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten käypien arvojen muutoksien kirjausperiaatteet on kuvattu liitetiedossa 5.6. Johdannaisinstrumentit. Rahoitusvarojen arvon alentuminen Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä rahoitusinstrumenttien mahdolliset arvonalentumiset. Rahoitusvaran arvonalentuminen kirjataan IFRS 9-standardin mukaisen odotettujen luottotappioiden kirjaamisvaatimusten mukaisesti. Arvonalentumisen määrä jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen erien osalta on kirjanpitoarvon ja saamisen tulevien rahavirtojen nykyarvon erotus. Diskonttauksessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkokantaa. Käypään arvoon arvostetuissa erissä käypä arvo määrää arvonalentumisen. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 75 Konserni myy tietyt myyntisaamisensa rahoitusyhtiöille sopimuksessa määriteltyjen limiittien puitteissa. Myytyihin saamisiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet kyseisiin rahoitusvaroihin siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta. Järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin. Rahoitusvelat Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien, jaksotettuun hankintamenoihin arvostettuihin rahoitusvelkoihin ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat ne johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kun taas suojauslaskennan alla olevat johdannaiset kirjataan käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta. Muut rahoitusvelat merkitään taseeseen alun perin saatujen nettovarojen arvoon vähennettynä välittömillä kuluilla. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon, ja saatujen nettovarojen ja lainanlyhennysten erotus kirjataan korkokuluksi lainan juoksuaikana. Käyvän arvon suojauskohteena olevien velkojen käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan yhdessä käyvän arvon suojauksiksi määriteltyjen johdannaisten käypien arvojen muutoksien kanssa. Mikäli jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusjärjestelyn ehtoja muutetaan, eikä se johda velan poiskirjaamiseen taseesta, kirjataan järjestelystä tuleva voitto tai tappio muutoshetkellä tuloslaskelmaan, josta se jaksotetaan velan jäljellä olevalle juoksuajalle. Voitto tai tappio saadaan laskemalla erotus diskontatuista alkuperäisen ja uuden sopimusehtojen mukaisista kassavirroista. Diskonttokorkona käytetään alkuperäisen sopimuksen mukaista efektiivistä korkoa. Luokka Rahoitusinstrumentti Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimukset, koronvaihtosopimukset, sähkötermiinit, - futuurit, ja -optiot Jaksotettuun hankintamenoon Lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat, eläkelainat, joukkovelkakirjalainat, vuokrasopimusvelat ja ostovelat Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta Suojauslaskennan piirissä (rahavirran suojaus) olevat johdannaiset Käypien arvojen arvostamisessa käytetään seuraavia tasoja: Taso 1: Käypä arvo määräytyy markkinoilta saatavien noteerausten perusteella. Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Käyvällä arvolla tarkoitetaan arvoa, joka on todettavissa rahoitusvälineen osien tai vastaavien rahoitusvälineiden markkina-arvosta; tai arvoa, joka on todettavissa rahoitusmarkkinoilla yleisesti hyväksytyillä arvostusmalleilla ja -menetelmillä, jos markkina-arvo on niiden avulla luotettavasti määritettävissä. Taso 3: Käypä arvo määritetään käyttäen arvostusmenetelmiä, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, ja nämä tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin. Taso 3 sisältää pääosin Pohjolan Voima -konsernin osakkeita. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 76 5.5 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Kemiran konsernirahoituksen tehtävänä on varmistaa riittävä rahoitus konsernin tarpeisiin kustannustehokkaasti sekä huolehtia rahoitusriskien hallinnasta. Kemiran hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa on määritelty rahoituksen hallinnon toimintaperiaatteet. Hallitus vahvistaa vuosittain rahoitusriskien sallitut enimmäismäärät sekä rahoituksen toimintasuunnitelman. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoilla tapahtuvien vaihteluiden vaikutus yhtiön tulokseen ja omaan pääomaan sekä varmistaa yhtiölle riittävät rahoituslähteet. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen, joka käyttää vain suojautumistarkoituksiin rahoitusinstrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiä voidaan jatkuvasti ja luotettavasti seurata. Valuuttariski Valuuttariski syntyy muista kuin kotivaluutassa olevista kassavirroista, varoista ja veloista. Transaktioriski muodostuu sellaisista kassavirroista ja tase-eristä, joiden muutokset valuuttakurssien johdosta vaikuttavat tulokseen ja kassavirtoihin. Translaatioriski syntyy, kun muina kuin euroina raportoivien tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät konsolidoidaan euroissa. Transaktioriskiltä suojaudutaan pääsääntöisesti valuuttatermiineillä. Konsernin merkittävimmät transaktioriskit syntyvät Kiinan renminbistä, Kanadan dollarista, Yhdysvaltain dollarista ja Ruotsin kruunusta. Vuoden lopussa CNY-määräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 86 milj. euroa (67) keskimääräisen suojauskurssin ja - asteen ollessa 7.28 ja 68 % (36 %). Vastaavasti CAD-määräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 56 milj. euroa (26) keskimääräisen suojauskurssin ja -asteen ollessa 1.41 ja 52 % (51 %). USD-määräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 54 milj. euroa (64) keskimääräisen suojauskurssin ja -asteen ollessa 1.04 ja 68 % (53 %), ja SEK-määräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 36 milj. euroa (31) keskimääräisen suojauskurssin ja -asteen ollessa 10.79 ja 64 % (62 %). Lisäksi Kemiralle aiheutuu valuuttavirtariskiä euroa vastaan pääosin Korean wonin, Puolan zlotyn, Norjan kruunun ja Tanskan kruunun osalta ja Yhdysvaltojen dollaria vastaan pääosin Kanadan dollarin ja Brasilian realin osalta yhteensä vasta-arvoltaan noin 131 milj. euroa. 2022 2021 Transaktioriski, merkittävimmät valuutat, milj. euroa CNY vastaan EUR CAD vastaan EUR USD vastaan EUR SEK vastaan EUR CNY vastaan EUR CAD vastaan EUR USD vastaan EUR SEK vastaan EUR Operatiivinen nettovaluuttavirta- ennuste ¹⁾ -86,4 55,7 54,2 -35,8 -67,0 26,4 64,3 -30,9 Nettolainaus 59,9 13,6 411,9 -15,8 1,0 8,3 370,0 -10,7 Johdannaiset, operatiivisen nettovaluuttavirran suojaus 63,6 -29,5 -31,0 26,2 40,1 -13,5 -40,6 19,0 Johdannaiset, nettolainauksen suojaus -59,2 -13,5 -170,6 16,6 -2,7 -8,3 -142,2 10,7 Yhteensä -22,1 26,3 264,4 -8,8 -28,6 12,9 251,6 -11,8 1) Perustuu 12 kuukauden operatiiviseen valuuttavirtaennusteeseen. Vuoden 2022 lopussa operatiivinen nettovaluuttavirtaennuste vuodelle 2023 oli 416 milj. euroa suojausasteen ollessa 58 % (54 %). Suojausastetta seurataan päivittäin. Ennustetusta virrasta on aina oltava suojattuna vähintään 40 % ja enintään 100 % rahoituspolitiikan mukaisesti. Euron 10 prosentin vahvistuminen Ruotsin kruunua vastaan 30.12.2022 kursseja käyttäen ilman suojaustoimintaa aiheuttaisi noin 4 milj. euron positiivisen vaikutuksen käyttökatteeseen. Vastaavasti euron 10 prosentin vahvistuminen Kiinan renminbiä vastaan aiheuttaisi noin 9 milj. euron positiivisen vaikutuksen käyttökatteeseen. Kun taas euron 10 prosentin vahvistuminen Kanadan dollaria ja Yhdysvaltojen dollaria vastaan ilman suojaustoimintaa aiheuttaisi 6 ja 5 miljoonan euron negatiivisen vaikutuksen käyttökatteeseen. Vastaava heikentyminen valuuttakursseissa aiheuttaisi likimäärin samansuuruisen vastakkaisen vaikutuksen. Tilinpäätöshetkellä markkina-arvoltaan 0,3 miljoonaa euroa (-1,4) avoimista valuuttajohdannaisista oli rahavirran suojauslaskennan piirissä. Rahavirran suojauslaskennan piirissä olevat johdannaiset on tehty suojaamaan erittäin todennäköisiä valuuttavirtoja. Tilikauden aikana suojauslaskennan piirissä olevista johdannaisista ei kirjattu tehottomuutta tuloslaskelmaan (-). Kemiran translaatioriskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Kanadan dollari, Ruotsin kruunu ja Kiinan renminbi. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 77 Konserniyhtiöiden suurimmat omat pääomat ovat Kanadan dollareina, Ruotsin kruunuina ja Yhdysvaltain dollareina. Tavoitteena on suojautua taseriskeiltä pitämällä taseen valuuttamääräiset velat tasapainossa valuutoittain taseen omaisuuserien kanssa. Konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa seurataan omavaraisuusastetta. Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa voidaan käyttää pitkäaikaisia lainoja ja valuuttajohdannaisia. Kyseisiin suojauksiin ei sovelleta suojauslaskentaa. Joihinkin ulkomaisiin tytäryrityksiin on annettu USD-määräisiä lainoja, joiden kurssiero on käsitelty muuntoerona. Korkoriski Kemira altistuu korkoriskille korollisten velkojen sekä johdannaisten kautta. Korkoliikkeet aiheuttavat lainojen ja johdannaisten uudelleenhinnoittelu- ja hintariskiä, joka luo vaihtelua sopimusten kassavirtaan ja markkina-arvoihin. Vuoden 2022 lopussa nettovelasta vuokrasopimusvelat mukaan lukien 83 % (80 %) oli kiinteään korkoon sidottua. Konsernin nettorahoituskustannus oli noin 4,2 % (3,4 %). Nettorahoituskustannus lasketaan jakamalla vuotuiset nettokorot ja muut rahoituskulut ilman kurssieroja ja osinkoja vastaavan ajanjakson keskimääräisellä korollisella nettovelalla. Nettorahoituskustannukseen vaikuttavat eniten euron, Yhdysvaltain dollarin sekä Kiinan renminbin korkotasot. Rahoituspolitiikan mukaan konsernin keskimääräisen koron määräytymisajan mittaavan duraation, pois lukien vuokrasopimusvelat, tulee olla 6-60 kuukautta. Kemiran konsernirahoitus hallinnoi duraatiota kiinteä- ja vaihtuvakorkoisilla lainoilla sekä korkojohdannaissopimuksilla. Konsernin korollisen lainasalkun duraatio ilman vuokrasopimusvelkoja oli vuoden 2022 lopussa 22 kuukautta (29). Alla olevassa taulukossa on esitetty lainasalkun uudelleenhinnoittelun aikataulu. 2022 1–5 vuotta >5 vuotta Koron määräytyminen, milj. euroa <1 vuosi Yhteensä Vaihtuvakorkoinen nettovelka 132,3 — — 132,3 Kiinteäkorkoinen nettovelka ¹⁾ — 290,0 200,0 490,0 Yhteensä 132,3 290,0 200,0 622,3 2021 1–5 vuotta >5 vuotta Koron määräytyminen, milj. euroa <1 vuosi Yhteensä Vaihtuvakorkoinen nettovelka 170,2 — — 170,2 Kiinteäkorkoinen nettovelka ¹⁾ 52,8 290,0 200,0 542,8 Yhteensä 222,9 290,0 200,0 712,9 1) Ei sisällä vuokrasopimusvelkoja Tilinpäätöspäivänä konsernin lainasalkun keskikorko oli noin 2,4 % (1,7 %). Jos markkinoiden korkotaso olisi noussut yhden prosenttiyksikön 1.1.2023, se nostaisi konsernin maksamia korkokuluja seuraavan 12 kuukauden aikana noin 0,3 miljoonaa euroa ennen veroja (0,7). Vastaavasti korkotason laskeminen yhdellä prosenttiyksiköllä olisi laskenut konsernin korkokuluja 0,3 miljoonaa euroa. Kemira-konsernin nettoveloista 21 % (32 %) hinnoitellaan uudelleen vuoden 2023 aikana. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut avoimia korkojohdannaisia. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 78 Sähkön hintariski Sähkön hinta vaihtelee markkinatilanteen mukaan hyvinkin voimakkaasti. Kemira-konsernin tavoitteena on sähköostojen suojaustoimenpiteillä tasata raaka-ainekustannuksia. Suojauspolitiikan mukaisesti suojaukset tehdään suhteessa voimassa oleviin myyntisopimuksiin siten, että suojaukset kattavat tehdyt sitoumukset. Suojausinstrumenttina käytetään pääsääntöisesti johdannaisia. Aluehintariskiä suojataan Suomen ja Ruotsin osalta. Sähköjohdannaisten kirjauksissa sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Kohde-etuuden ennakoidut fyysiset toimitukset eli ostot kirjataan vasta toimituskaudella. Mikäli vuoden lopussa aukiolevien sähkön hinnanmuutosten suojaamiseen käytettyjen johdannaisten markkinahinta muuttuisi +/- 10 prosenttia, vaikutus sähkön suojaussopimusten arvoon omassa pääomassa olisi +/- 11,9 miljoonaa euroa (+/- 7,7). Sähköjohdannaissuojien lisäksi konserni hallitsee sähkön hintariskiä solmimalla pitkäaikaisia sähkönhankintasopimuksia sekä omistamalla 5 % osuuden Pohjolan Voima Oy:stä (PVO) ja 1 % osuuden Teollisuuden Voima Oyj:stä. Tarkempaa tietoa omistuksista löytyy tilinpäätöksen liitteestä 3.5. Luottoriski Konserni altistuu luottoriskille kaupallisten myyntisaatavien sekä pankkitilisaldojen, talletusten, lyhytaikaisten sijoitusten sekä johdannaissopimusten kautta. Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään sijoitustoiminnan ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikka. Konserni pyrkii minimoimaan vastapuoliriskiään käyttämällä vastapuolinaan ainoastaan vakavaraisia rahoituslaitoksia sekä hajauttamalla riskiään näiden kesken. Vastapuolen luottokelpoisuutta sekä limiittejä seurataan säännöllisesti. Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Konsernirahoitus hyväksyy tytäryhtiöiden uudet pankkisuhteet. Konsernirahoituksen käyttämillä hyväksytyillä rahalaitosvastapuolilla on vähintään investment grade luokitus Standard & Poor’sin luottoluokitustietojen perusteella. Konsernin rahalaitosvastapuolten enimmäisriski on tilinpäätöshetkellä 342,5 miljoonaa euroa (174,9). Vastapuoliriskiä seurataan kuukausitasolla määrittämällä jokaiselle vastapuolelle maksimiriski saatavien markkina-arvon perusteella. Kullekin rahoituslaitokselle on olemassa hyväksytty limiitti. Konsernin rahoitukseen liittyvässä vastapuoliriskissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2022 aikana. Rahoituksen transaktioihin liittyvistä luottoriskeistä ei tilikauden aikana syntynyt luottotappiota. Kemiralla on käytössään kaupallisen toiminnan luottoriskeihin liittyvä konsernin laajuinen luottopolitiikka. Luottopolitiikan mukaisesti jokaiselle asiakkaalle on määritelty riskiluokitus ja luottolimiitti, joita seurataan säännöllisesti. Asiakaskohtaisen arvion perusteella Kemira soveltaa konsernitasolla määriteltyjä maksuehtoja ja pyrkii näin minimoimaan luottoriskiä. Tarvittaessa kaupassa käytetään myös vakuuksia tai dokumenttimaksuja, kuten rembursseja. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sen asiakaskunta on laaja ja maantieteellisesti jakautunut eri puolille maailmaa. Myyntisaamisten luottotappioita on kuvattu liitetiedossa 4.2. USA:ssa Kemiralla on 75 miljoonan dollarin saatavien ostosopimus, jonka perusteella konsernin USA:ssa sijaitsevat yhtiöt voivat myydä tiettyjä myyntisaataviaan. Saataviin liittyvä luottoriski siirtyy rahoitusyhtiölle, ja 95,5 % saatavista on kirjattu pois taseesta. 31.12.2022 myytyjä avoimia saatavia oli 60,3 miljoonaa euroa (48,2), jonka määrä vastaa myös saatavien käypää arvoa. Taseeseen on jätetty 4,3 miljoonaa euroa (2,1) saamisiin ja 1,4 miljoonaa euroa (0,1) velkoihin. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 79 Maksuvalmius- ja uudelleenrahoitusriski Kemiran maksuvalmius turvataan rahavaroilla, tililimiiteillä sekä valmiusluotolla. Konsernin rahavarat vuoden 2022 lopussa olivat 250,6 miljoonaa euroa (142,4), joista 245,3 miljoonaa euroa (138,7) oli rahaa pankkitileillä ja 5,3 miljoonaa euroa (3,7) pankkitalletuksia. Konsernilla on 17.4.2026 erääntyvä vastuullisuustavoitteisiin sidottu 400 miljoonan euron valmiusluotto. Valmiusluotto oli 31.12.2022 kokonaisuudessaan nostamatta. Konsernilla on myös 600 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, jolla voidaan laskea liikkeelle maksimissaan vuoden pituisia yritystodistuksia. Vuoden 2022 lopussa yritystodistusmarkkinoilla oli Kemiran liikkeeseen laskemia yritystodistuksia 30 miljoonan euron arvosta (-). Kemira hallitsee uudelleenrahoitusriskiä hajautetun luottosalkun avulla. Pitkäaikainen rahoitus koostuu joukkovelkakirjalainoista sekä erilaisista kahdenkeskisistä rahoitusjärjestelyistä usean eri rahoituslaitoksen kanssa. Lisäksi konsernilla oli vuoden vaihteessa vuokrasopimusvelkoja 148,9 miljoonan euron arvosta (136,8). Konsernin rahoituspolitiikan mukaan voimassaolevat sitovien luottojärjestelyiden tulee kattaa suunnitellut rahoitustarpeet, pitkien velkojen lyhennyserät, yritystodistuslainojen sekä muiden sitoumuksettomien lyhyiden lainojen rahoitustarpeet seuraavan 12 kuukauden aikana. Konserni voi väliaikaisesti pitää lainojen keskimääräisen erääntymisajan ilman vuokrasopimusvelkoja alle kolmen vuoden tavoitteen. Vuoden 2022 lopussa velkasalkun ilman vuokrasopimusvelkoja keskimääräinen erääntymisaika oli 3,2 vuotta (3,0). VELKOJEN LYHENNYSERÄT 2022 Luottotyyppi, milj. euroa ¹⁾ Nosta- matta 2023 2024 2025 2026 2027 2028- Nostettu yhteensä Lainat rahoituslaitoksilta — — — 192,8 — 120,0 — 312,8 Joukkovelkakirjalainat — — 200,0 — — — 200,0 400,0 Valmiusluotto 400,0 — — — — — — — Vuokrasopimusvelat — 39,4 30,7 22,3 16,9 11,4 78,2 198,8 Yritystodistusohjelma 570,0 30,0 — — — — — 30,0 Muut pitkäaikaiset korolliset velat — 15,9 0,8 — — — — 16,7 Muut lyhytaikaiset korolliset velat — 123,0 — — — — — 123,0 Korolliset velat yhteensä 970,0 208,3 231,4 215,1 16,9 131,4 278,2 1 081,3 2021 Luottotyyppi, milj. euroa ¹⁾ Nosta- matta 2022 2023 2024 2025 2026 2027- Nostettu yhteensä Lainat rahoituslaitoksilta — — 150,0 — 129,8 — — 279,8 Joukkovelkakirjalainat — 52,8 — 200,0 — — 200,0 452,8 Valmiusluotto 400,0 — — — — — — — Vuokrasopimusvelat — 35,9 28,9 21,3 14,6 10,9 73,7 185,3 Yritystodistusohjelma 600,0 — — — — — — — Muut pitkäaikaiset korolliset velat — — 1,0 — — — — 1,0 Muut lyhytaikaiset korolliset velat — 133,8 — — — — — 133,8 Korolliset velat yhteensä 1 000,0 222,4 179,9 221,3 144,4 10,9 273,7 1 052,6 1) Lainojen erääntyminen luottotyypin ja maturiteetin mukaan käyttäen diskonttaamattomia sopimuksen mukaisia rahavirtoja. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 80 5.6 JOHDANNAISINSTRUMENTIT Nimellisarvot, milj. euroa Maturiteettirakenne 2022 2021 2023 2024 2025 2026 2027 Yhteensä Yhteensä Valuuttajohdannaiset Valuuttatermiinisopimukset 619,9 — — — — 619,9 496,3 Tulovirta 350,5 — — — — 350,5 288,8 joista rahavirran suojaukseen 32,4 — — — — 32,4 19,7 Menovirta 269,4 — — — — 269,4 207,5 joista rahavirran suojaukseen 39,2 — — — — 39,2 42,4 Muut johdannaiset Ostetut sähkösopimukset (GWh) 594,0 316,2 170,8 48,2 — 1 129,3 1 626,1 Sähkötermiinisopimukset 594,0 316,2 170,8 48,2 — 1 129,3 1 626,1 joista rahavirran suojaukseen 594,0 316,2 170,8 48,2 — 1 129,3 1 626,1 Rahoitusinstrumenttien nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten yksinään tarkasteltuina anna kuvaa konsernin riskiasemasta. Käyvät arvot, milj. euroa 2022 2021 Positiivinen Negatiivinen Netto Positiivinen Negatiivinen Netto Valuuttajohdannaiset Valuuttatermiinisopimukset 15,0 -3,6 11,3 1,4 -8,5 -7,1 joista rahavirran suojaukseen 1,7 -1,4 0,3 0,1 -1,6 -1,4 Muut johdannaiset Ostetut sähkötermiinisopimukset ¹⁾ 80,0 -0,2 79,8 32,5 — 32,5 joista rahavirran suojaukseen 80,0 -0,2 79,8 32,5 — 32,5 1) Sähkötermiinisopimusten käyvistä arvoista 24,4 ja -0,0 miljoonaa euroa (7,7 ja -0,0) erääntyvät vuoden 2023 jälkeen. Johdannaisinstrumenttien vastapuolien kanssa on voimassa ISDA tai EFET -sopimukset, jotka oikeuttavat sopimuksessa määritellyn maksujen laiminlyönnin seurauksena avoimen markkina-arvon netotuksen. Tilinpäätöshetkellä netotussopimusten mukainen vastapuoliriski oli 91,9 miljoonaa euroa (32,5) Kemiralle ja 0,8 miljoonaa (7,1) euroa vastapuolille. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 81 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Johdannaiset Valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaisten sekä julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot saadaan toimivilta markkinoilta tilinpäätöshetken hintanoteerauksen perusteella. Muiden käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien arvo määritellään arvonmääritysmallien avulla rahoitusmarkkinoilta saatavan tiedon perusteella. Johdannaiset arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöshetkellä. Valuuttatermiinien arvonmuutokset lasketaan arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöshetken termiinikursseihin ja vertaamalla niitä termiinien tekohetken termiinikurssien kautta laskettuihin vasta-arvoihin. Korkojohdannaisten käyvät arvot määritellään käyttämällä vastaavanlaisten instrumenttien tilinpäätöspäivän markkina-arvoja. Muut johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän markkinahintaan. Seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät johdannaisvarat on esitetty osana taseen erää Myyntisaamiset ja muut saamiset kun taas yli 12 kuukauden päästä erääntyvät on kirjattu Muihin rahoitusvaroihin taseen pitkäaikaisissa varoissa. Vastaavasti johdannaisvelat on esitetty osana taseen erässä Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat sekä pitkäaikaiset yli 12 kuukauden päästä erääntyvät erät Muissa rahoitusveloissa osana taseen pitkäaikaisia velkoja. Suojauslaskenta Suojauslaskentaa toteutetaan IFRS 9:ssä määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Sen mukainen suojauslaskenta tarkoittaa laskentatapaa, jonka tarkoituksena on kohdistaa yksi tai useampi suojausinstrumentti siten, että niiden käypä arvo kumoaa kokonaisuudessaan tai osittain suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojattavan erän tulee olla erittäin todennäköinen. Konserni soveltaa suojauslaskentaa korkoriskin, valuuttariskin, hyödykeriskin ja käyvän arvon suojauksiin valuuttatermiinien, koronvaihtosopimuksien sekä sähkötermiinien täyttäessä suojauslaskennan kriteerit. Suojauksen tehokkuutta seurataan IFRS 9:n vaatimalla tavalla. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. Suojaussuhteen katsotaan olevan tehokas, kun suojausinstrumentin käyvän arvon muutos kumoaa suojattavan erän rahavirtojen muutokset etukäteen tarkasteltuna. Tehokkuus testataan uudelleen jokaisena tilinpäätöshetkenä. Suojauslaskenta lakkautetaan, kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty. Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut ja oman pääoman erissä esitetyt voitot tai tappiot siirretään tuloslaskelmaan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli suojattava kohde myydään tai erääntyy tai mikäli suoja ei enää suojaa suojattavalta riskiltä. Niiden johdannaissopimusten, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Konserni on dokumentoinut suojaukseen ryhdyttäessä suojattavan erän ja suojausinstrumentin taloudelliseen suhteen olemassaolon. Dokumentointi sisältää tiedot suojausinstrumentista ja suojattavasta erästä tai liiketapahtumasta, suojattavan riskin luonteen, riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian sekä kuvauksen tehokkuuden arvioinnista. Rahavirtojen suojaukset Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan rahavirtojen vaihtelulta, joka johtuu taseeseen merkittyyn tiettyyn omaisuuserään, velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan liiketoimeen liittyvän riskin toteutumisesta. Suojausinstrumentteina rahavirran suojauksessa käytetään valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaisia. IFRS 9:n määrittelemää rahavirtojen suojauslaskentaa sovelletaan konsernissa valikoituihin suojauskohteisiin. Rahavirtojen suojaukseen liittyvät johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa verovaikutuksella oikaistuna, kun ne täyttävät suojauslaskennan ehdot ja kun suojauslaskenta on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaiset, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 82 6. KONSERNIRAKENNE 6.1 LÄHIPIIRI Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytäryritykset, osakkuusyritykset, yhteisyritykset ja Eläkesäätiö Neliapila. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa ja heidän läheiset perheenjäsenensä. TOIMITUSJOHTAJAN, TOIMITUSJOHTAJAN SIJAISEN JA JOHTORYHMÄN JÄSENTEN MAKSETUT PALKKIOT JA ETUUDET Euroa Palkat luontois- etuineen Tulos- palkkiot Osake- palkkiot ¹⁾ 2022 Yhteensä 2021 Yhteensä Toimitusjohtaja Jari Rosendal 738 620 ⁴⁾ 199 528 515 424 1 453 573 1 537 148 Toimitusjohtajan sijainen Jukka Hakkila ²⁾ 190 930 53 374 180 398 424 703 443 943 Muut johtoryhmän jäsenet ³⁾ 1 792 452 458 627 1 371 415 3 622 495 3 571 893 Yhteensä 2 722 003 711 529 2 067 238 5 500 771 5 552 984 1) Sisältää osakkeet ja rahaosuuden. Johdolle ja avainhenkilöille suunnatut osakepalkkiojärjestelmät on esitetty liitetiedossa 2.3. Osakeperusteiset maksut. 2) Toimitusjohtajan sijaiselle ei maksettu palkkiota sijaisuuden perusteella. 3) Muut johtoryhmän jäsenet 31.12.2022 ovat Talousjohtaja Petri Castrén, Teknologiajohtaja Matthew R. Pixton, Johtaja Pulp & Paper Antti Salminen, Kehitysjohtaja Esa-Matti Puputti, Johtaja Industry & Water Wido Waelput ja Henkilöstöjohtaja Eeva Salonen. Suomessa työsuhteessa olevilla muilla Kemiran johtoryhmän jäsenillä ei ole lakisääteisen eläkejärjestelmän ylittävää eläkejärjestelyä. Muissa maissa työsuhteessa olevien johtoryhmän jäsenien eläkejärjestelyt perustuvat kyseisen maan lakisääteiseen eläkejärjestelmään sekä paikalliseen markkinakäytäntöön. Kemiran käytäntönä on, että kaikki uudet eläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia. 4) Sisältää maksuperusteisen lisäeläkkeen. Toimitusjohtajan työsuhteen edut ja ehdot Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu peruspalkasta ja etuuksista sisältäen vapaan autoedun, matkapuhelinedun ja maksuperusteisen lisäeläkkeen sekä suoritusperusteisista kannustinohjelmista. Kannustinohjelmat koostuvat vuosittaisesta tulospalkkiosta ja osakepalkkiojärjestelmästä. Tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin ehtoihin, ja enimmäispalkkio on 80 % (70 %) vuotuisesta peruspalkasta. Osakepalkkio perustuu osakepalkkiojärjestelmän ehtoihin. Enimmäispalkkio muodostuu määritetyistä osakemääristä sekä rahaosuudesta, jolla pyritään kattamaan osakepalkkiosta perittävät verot ja veronluonteiset maksut. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Toimitusjohtaja kuuluu työntekijän eläkelain TyEL:n piiriin, joka tarjoaa palvelusaikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Toimitusjohtajalla on myös maksuperusteinen lisäeläke, jonka arvo on 20% vuosipalkasta. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on molemmin puolin kuusi kuukautta. Toimitusjohtajalle maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi 12 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, mikäli yhtiö irtisanoo hänet. Hallituksen palkkiot Yhtiökokous 24.3.2022 päätti, että hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön hallussa olevina, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, markkinoilta hankittavina Kemiran osakkeina ja 60 % maksetaan rahana. Yhtiön hallussa olevista omista osakkeista luovutettiin 16 464 kappaletta osakkeita hallituksen jäsenille 10.5.2022. Vuosipalkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen ei liity erityisiä ehtoja. Lisäksi hallituksen jäsenet eivät ole Kemira Oyj:n tulospalkkauksen, osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tai lisäeläkejärjestelmien piirissä. Kokouspalkkiot maksetaan rahana, ja matkustuskustannukset korvataan Kemiran matkustuspolitiikan mukaan. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 83 HALLITUKSEN JÄSENET Osakkeet, kpl Osakkeiden luovutusarvo, euroa Rahapalkkio, euroa ⁵⁾ 2022 Yhteensä, euroa 2021 Yhteensä, euroa Matti Kähkönen, puheenjohtaja 3 696 44 248 75 352 119 600 61 600 Annika Paasikivi, varapuheenjohtaja (24.3.2022 alkaen) 2 184 26 146 45 454 71 600 — Wolfgang Büchele 1 680 20 113 39 487 59 600 56 000 Shirley Cunningham 1 680 20 113 42 487 62 600 68 000 Werner Fuhrmann 1 680 20 113 39 487 59 600 56 000 Timo Lappalainen 2 184 26 146 51 454 77 600 67 000 Kristian Pullola 1 680 20 113 38 887 59 000 50 600 Tina Sejersgård Fanø (24.3.2022 alkaen) 1 680 20 113 34 087 54 200 — Jari Paasikivi (24.3.2022 asti) — — 3 600 3 600 104 000 Kaisa Hietala (24.3.2021 asti) — — — — 2 400 Kerttu Tuomas (24.3.2021 asti) — — — — 2 400 Yhteensä 16 464 197 104 370 296 567 400 468 000 5) Sisältää vuosipalkkiot ja kokouspalkkiot. LÄHIPIIRIN KANSSA TOTEUTETUT LIIKETOIMET Milj. euroa 2022 2021 Myynnit Osakkuusyritykset 0,1 0,0 Vuokrat, tavaroiden ja palveluiden ostot Osakkuusyritykset 25,3 8,2 Eläkesäätiö Neliapila 0,7 1,2 Yhteensä 25,9 9,4 Saamiset Osakkuusyritykset 0,0 0,0 Velat Osakkuusyritykset 4,4 7,3 Eläkesäätiö Neliapila 1,4 1,9 Eläkesäätiö Neliapilan omistamia kiinteistöjä on vuokrattu konsernille. Näiden kiinteistöjen vuokrasopimusten vastuut on käsitelty IFRS 16 Vuokrasopimus -standardin mukaisesti. Lähipiiriin kuuluu Eläkesäätiö Neliapila, joka on oma juridinen yksikkönsä. Neliapila hoitaa vapaaehtoisesti Kemiran järjestämää lisäeläketurvaa. Neliapila hallinnoi osaa konsernin Suomen henkilöstön eläkevaroista. Varat sisältävät Kemira Oyj:n osakkeita 0,07 % yhtiön osakekannasta. Neliapilan lisäeläketurvasta ja ylikatteen palauttamisesta kerrotaan tarkemmin liitteessä 4.5. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja työsuhde-etuudet. Osakkuusyritysten puolesta annettujen vastuusitoumusten määrät on esitetty liitteessä 7.1. Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat. Johtoon kuuluville avainhenkilöille ei ole myönnetty lainoja 31.12.2022 eikä 31.12.2021. Myöskään ehdollisia eriä ja sitoumuksia avainhenkilöiden puolesta ei ollut. Avainhenkilöihin kuuluvat henkilöt lähipiireineen eivät ole olennaisessa liikesuhteessa konserniin. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 84 6.2 KONSERNIN TYTÄRYRITYKSET JA OSAKKUUSYRITYKSET TYTÄRYRITYKSET Kaupunki Maa Konsernin omistus- osuus, % Emoyhtiön omistus- osuus, % Määräys- vallattomien omistus- osuus, % Kemira Oyj (emoyhtiö) Helsinki Suomi Aliada Quimica de Portugal Lda. Estarreja Portugali 50,1 0,0 49,9 AS Kemivesi Lehmja Küla Viro 100,0 100,0 0,0 JSC "Kemira HIM" St. Petersburg Venäjä 100,0 0,0 0,0 Corporación Kemira Chemicals de Venezuela, C.A. Caracas Venezuela 100,0 0,0 0,0 Industry Park i Helsingborg Förvaltning AB Helsingborg Ruotsi 100,0 0,0 0,0 Kemifloc a.s. Přerov Tsêkki 51,0 0,0 49,0 Kemifloc Slovakia s.r.o. Prešov Slovakia 51,0 0,0 49,0 Kemipol Sp. z.o.o. Police Puola 51,0 0,0 49,0 Kemira (Asia) Co., Ltd. Shanghai Kiina 100,0 0,0 0,0 Kemira Argentina S.A. Buenos Aires Argentiina 100,0 15,8 0,0 Kemira Australia Pty Ltd Hallam Australia 100,0 0,0 0,0 Kemira Cell Sp. z.o.o. Ostroleka Puola 55,0 55,0 45,0 Kemira (Jining) Environmental Engineering Co., Ltd. Jining Kiina 100,0 0,0 0,0 Kemira Chemicals (Nanjing) Co., Ltd. Nanjing Kiina 100,0 100,0 0,0 Kemira Chemicals (Shanghai) Co., Ltd. Shanghai Kiina 100,0 100,0 0,0 Kemira Chemicals (UK) Ltd. Bradford Iso-Britannia 100,0 100,0 0,0 Kemira Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd. Yanzhou City Kiina 100,0 100,0 0,0 Kemira Chemicals AS Gamle Fredrikstad Norja 100,0 0,0 0,0 Kemira Chemicals Brasil Ltda. São Paulo Brasilia 100,0 99,9 0,0 Kaupunki Maa Konsernin omistus- osuus, % Emoyhtiön omistus- osuus, % Määräys- vallattomien omistus- osuus, % Kemira Chemicals Canada Inc. St. Catharines Kanada 100,0 100,0 0,0 Kemira Chemicals Germany GmbH Frankfurt am Main Saksa 100,0 0,0 0,0 Kemira Chemicals Korea Corporation Gunsan-City Etelä-Korea 100,0 100,0 0,0 Kemira Chemicals NV Aartselaar Belgia 100,0 0,0 0,0 Kemira Chemicals Oy Helsinki Suomi 100,0 0,0 0,0 Kemira Chemicals, Inc. Atlanta, GA Yhdysvallat 100,0 0,0 0,0 Kemira Chemie Ges.mbH Krems Itävalta 100,0 100,0 0,0 Kemira Chile Comercial Limitada Santiago Chile 100,0 99,0 0,0 Kemira Chimie S.A.S.U. Strasbourg Ranska 100,0 0,0 0,0 Kemira Europe Oy Helsinki Suomi 100,0 100,0 0,0 Kemira Gdańsk Sp. z o.o. Gdańsk Puola 100,0 0,0 0,0 Kemira Germany GmbH Frankfurt am Main Saksa 100,0 100,0 0,0 Kemira Hong Kong Company Limited Hong Kong Kiina 100,0 100,0 0,0 Kemira Ibérica S.A. Barcelona Espanja 100,0 0,0 0,0 Kemira International Finance B.V. Rotterdam Hollanti 100,0 100,0 0,0 Kemira Italy S.p.A. San Giorgio di Nogaro Italia 100,0 0,0 0,0 Kemira Japan Co., Ltd. Tokyo Japani 100,0 0,0 0,0 Kemira Kemi AB Helsingborg Ruotsi 100,0 0,0 0,0 Kemira Kopparverket KB Helsingborg Ruotsi 100,0 0,0 0,0 Kemira KTM d.o.o. Ljubljana Slovenia 100,0 100,0 0,0 Kemira Research Center Shanghai Co., Ltd. Shanghai Kiina 100,0 0,0 0,0 Kemira Rotterdam B.V. Rotterdam Hollanti 100,0 0,0 0,0 KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 85 Kaupunki Maa Konsernin omistus- osuus, % Emoyhtiön omistus- osuus, % Määräys- vallattomien omistus- osuus, % Kemira South Africa (Pty) Ltd. Weltevreden park Etelä- Afrikka 100,0 0,0 0,0 Kemira Świecie Sp. z.o.o. Swiecie Puola 100,0 100,0 0,0 Kemira Taiwan Corporation Taipei Taiwan 100,0 0,0 0,0 Kemira TC Wanfeng Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd. Yanzhou City Kiina 80,0 0,0 20,0 Kemira (Thailand) Co., Ltd. Bangkok Thaimaa 100,0 0,0 0,0 Kemira Uruguay S.A. Fray Bentos Uruguay 100,0 0,0 0,0 Kemira (Vietnam) Company Limited Long Thanh Vietnami 100,0 0,0 0,0 Kemira Water Danmark A/S Copenhagen Tanska 100,0 100,0 0,0 Kemira Water Solutions Brasil - Produtos para Tratamento de Água Ltda. São Paulo Brasilia 100,0 100,0 0,0 Kemira Water Solutions Canada Inc. Varennes Kanada 100,0 0,0 0,0 Kemira Water Solutions, Inc. Atlanta, GA Yhdysvallat 100,0 0,0 0,0 Kemwater Brasil Ltda. Camaçari Brasilia 100,0 0,0 0,0 Kemwater ProChemie s.r.o. Bradlec Tsêkki 95,1 0,0 4,9 PT Kemira Indonesia Surabaya Indonesia 100,0 74,8 0,0 PT Kemira Chemicals Indonesia Pasuruan Indonesia 99,8 99,8 0,2 OSAKKUUSYRITYKSET Kaupunki Maa Konsernin omistusosuus, % Emoyhtiön omistusosuus, % Honkalahden Teollisuuslaituri Oy Lappeenranta Suomi 50,0 0,0 Kemira Yongsan Chemicals Co., Ltd ¹⁾ Seoul Etelä-Korea 35,0 0,0 1) Osakkuusyritys valmistaa kuivaa polyakryyliamidia ja kationista monomeeria, joita käytetään pakkausmateriaalien ja paperin tuotannossa sekä jätevesien käsittelyssä ja lietteen kuivatuksessa käytettävinä imeytys- ja kuivatuskemikaaleina. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ Milj. euroa 2022 2021 Kirjanpitoarvo 1.1. 4,8 5,3 Lisäykset 0,0 0,0 Vähennykset 0,0 0,0 Osuus tilikauden voitosta (+) / tappiosta (+) 0,3 -0,5 Muuntoerot 0,0 0,0 Kirjanpitoarvo 31.12. 5,1 4,8 Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto osakkuusyritysten taloudellisesta informaatiosta. Esitetyt luvut vastaavat osakkuusyritysten tilinpäätöksessä esitettyjä lukuja, eivät siis Kemira konsernin osuutta. Milj. euroa 2022 2021 Varat 59,0 57,5 Velat 44,8 44,2 Liikevaihto 25,3 8,1 Tilikauden voitto (+) / tappio (-) 0,8 -1,3 Osakkuusyritysten kanssa toteutetut lähipiiriliiketoimet on esitetty liitetiedossa 6.1. Lähipiiri. MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUDET Milj. euroa 2022 2021 Kirjanpitoarvo 1.1. 13,9 13,2 Osingot -6,9 -6,5 Osuus tilikauden tuloksesta 8,0 7,1 Muuntoerot -0,3 0,1 Kirjanpitoarvo 31.12. 14,7 13,9 MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA •Skandinavian Tanking System A/S lopetettiin vapaaehtoisesti 30.6.2022. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 86 7. TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT 7.1 VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT VASTUUSITOUMUKSET Milj. euroa 2022 2021 Takaukset Omien sitoumusten puolesta 108,4 95,1 Osakkuusyhtiöiden puolesta 12,5 12,5 Muiden puolesta 2,5 1,8 Muut vastuut Omien sitoumusten puolesta 0,7 0,9 Muiden puolesta 16,3 16,3 Merkittävimmät taseen ulkopuoliset investointisitoumukset Merkittävimmät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimuksiin perustuvat sitoumukset 31.12.2022 olivat 42,8 miljoonaa euroa (22,1) liittyen tehdasinvestointeihin. Lisäksi konsernilla on Suomeen rakennettavaan tutkimuskeskukseen liittyvä vuokravastuu, jonka arvo on 46,5 miljoonaa euroa. Oikeudenkäynnit Vaikka konserni on osallisena joissakin oikeudellisissa menettelyissä, kuten oikeudenkäynneissä, välimiesmenettelyissä, hallinnollisissa ja verotukseen liittyvissä menettelyissä, jotka liittyvät sen maailmanlaajuiseen toimintaan, konserni ei odota minkään näiden oikeudellisten menettelyiden lopputuloksella olevan olennaista kielteistä vaikutusta konsernin tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Ehdolliset velat Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona. 7.2 TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Konsernilla ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia. KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 87 Kemira Oyj:n tuloslaskelma Tuhatta euroa Liite 2022 2021 Liikevaihto 2 2 206 658 1 572 450 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos +/- 4 64 334 23 328 Liiketoiminnan muut tuotot 3 3 435 1 003 Materiaalit ja palvelut 4 -1 413 093 -902 075 Henkilöstökulut 5 -48 372 -50 947 Poistot ja arvonalentumiset 6 -22 273 -25 568 Liiketoiminnan muut kulut 4 -592 545 -572 917 Liikevoitto 198 144 45 275 Rahoitustuotot ja -kulut 7 172 737 26 455 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 370 881 71 730 Tilinpäätössiirrot 8 -12 303 -74 702 Tuloverot 9 -43 844 121 Tilikauden voitto / tappio 314 734 -2 851 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 88 Kemira Oyj:n tase Tuhatta euroa Liite 2022 2021 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 10 58 208 59 266 Aineelliset hyödykkeet 11 35 277 33 471 Sijoitukset 12 Osuudet saman konsernin yrityksissä 1 049 503 1 049 503 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 552 996 396 546 Muut osakkeet ja osuudet 99 609 99 608 Muut sijoitukset 6 127 6 127 Sijoitukset yhteensä 1 708 236 1 551 785 Pysyvät vastaavat yhteensä 1 801 721 1 644 521 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 13 213 498 140 004 Pitkäaikaiset saamiset 14 Laskennalliset verosaamiset 15 446 16 814 Lainasaamiset 400 400 Muut saamiset 21 107 6 088 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 36 952 23 302 Lyhytaikaiset saamiset 14 570 083 623 719 Rahat ja pankkisaamiset 194 464 74 107 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 014 997 861 131 Vastaavaa yhteensä 2 816 718 2 505 653 Tuhatta euroa Liite 2022 2021 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 15 Osakepääoma 221 762 221 762 Ylikurssirahasto 257 878 257 878 Käyvän arvon rahasto 56 764 19 387 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 199 964 199 964 Edellisten tilikausien voitto 188 104 278 295 Tilikauden voitto / tappio 314 734 -2 851 Oma pääoma yhteensä 1 239 207 974 433 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 16 13 098 9 795 PAKOLLISET VARAUKSET 17 52 230 57 066 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 18 Laskennallinen verovelka 14 191 5 151 Muu pitkäaikainen vieras pääoma 726 122 677 148 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 740 313 682 299 Lyhytaikainen vieras pääoma 19 771 871 782 059 Vieras pääoma yhteensä 1 512 184 1 464 358 Vastattavaa yhteensä 2 816 718 2 505 653 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 89 Kemira Oyj:n rahoituslaskelma Tuhatta euroa 2022 2021 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Tilikauden tulos 314 734 -2 851 Oikaisut Suunnitelmanmukaiset poistot 22 273 25 568 Realisoitumattomat valuuttakurssierot (netto) -20 748 27 300 Rahoitustuotot ja -kulut (+/-) -172 737 -26 455 Tuloverot 43 844 -121 Muut oikaisut (+/-) 8 627 98 687 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 195 993 122 128 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -99 503 -58 724 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -73 494 -40 378 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 27 598 227 187 Käyttöpääoman muutos -145 399 128 085 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 50 595 250 213 Maksetut korot ja muut rahoituskulut -24 113 -21 491 Saadut korot ja muut rahoitustuotot 35 083 22 884 Realisoituneet valuuttakurssierot (netto) 22 184 -9 972 Saadut osingot 137 389 5 876 Maksetut välittömät verot -4 929 -2 154 Liiketoiminnan rahavirta 216 208 245 356 Tuhatta euroa 2022 2021 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit muihin sijoituksiin -1 -1 000 Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -14 330 -34 459 Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -8 858 -7 447 Luovutustulot muista sijoituksista 0 3 500 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 2 489 227 Lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+) 51 637 -94 814 Investointien rahavirta 30 937 -133 993 Rahavirta ennen rahoitusta 247 145 111 363 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot (+) 195 910 200 000 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut (-) -150 000 -97 500 Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-) -14 456 -53 436 Maksetut osingot -88 942 -88 809 Maksetut konserniavustukset -70 500 -94 500 Rahoituksen rahavirta -127 988 -134 245 Rahavarojen muutos lisäys (+) / -vähennys (-) 119 157 -22 883 Rahavarat 31.12. 194 464 74 107 Valuuttakurssivoitot (+) / -tappiot (-) rahavaroista 1 201 -220 Rahavarat 1.1. 74 107 97 209 Rahavarojen muutos lisäys (+) / -vähennys (-) 119 157 -22 883 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 90 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET LAATIMISPERUSTE Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaan (FAS). Kemira-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina kun se on FAS:n mukaan mahdollista. TILINPÄÄTÖSTIETOJEN VERTAILUKELPOISUUS Konsernin APAC:n yhtiöissä otettiin käyttöön uusi liiketoimintamalli (1.1.2022), joka vaikuttaa lukujen vertailtavuuteen edellisiin vuosiin nähden. Uudessa liiketoimintamallissa Kemira Oyj toimii päämiehenä, jonka nimissä tapahtuvat sekä osa myynneistä että ulkoiset raaka- ainehankinnat. Tytäryhtiöt harjoittavat sopimus-/ tolling valmistusta ja/tai rajoitetun vastuun myyntitoimintaa päämiehen lukuun saaden toiminnastaan tuotanto- ja/tai myyntipalkkion. Kemira Oyj on sopinut maksavansa liiketoiminnan siirrosta korvauksen Kemira Asia Ltd:n ja Kemira Hong Kong Ltd:n kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. ARVOSTUS JA JAKSOTUSPERIAATTEET PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTAMINEN Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset. Hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Saadut julkiset avustukset on kirjattu käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Poistoajat ovat: Muut aineettomat hyödykkeet 5-10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 20-40 vuotta Koneet ja kalusto 3-15 vuotta Pysyvien vastaavien osakkeet on arvostettu hankintamenoonsa tai arvonalennuksella vähennettyyn arvoon. VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTAMINEN Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoonsa tai sitä alempaan jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen myyntihintaan. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista. Raaka-ainevaraston hankintameno on määritetty painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää normaalin toiminta-asteen mukaisen osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista. RAHOITUSVÄLINEIDEN ARVOSTAMINEN Kemira konsernin rahoitusriskien suojaaminen on keskitetty Kemira Oyj:hin, joka solmii valuutta-, korko- ja sähköjohdannaissopimuksia konsernin ulkopuolisten vastapuolien kanssa. Konsernissa suojauslaskennassa olevien valuuttajohdannaisten, jotka eivät täytä emoyhtiössä suojauslaskennan ehtoja niiden suojatessa konserniyhtiöiden kaupallisia virtoja, käyvän arvon muutos kirjataan emoyhtiön tuloslaskelmaan. Samoin myös konsernissa muiden suojauslaskennan ulkopuolella olevien valuuttajohdannaisten, jotka on tehty suojaamaan konsernin liiketoiminnan valuuttamääräisiä ostoja tai myyntejä tai rahoituseriä käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Korkojohdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan aina rahoituseriin riippumatta siitä täyttääkö johdannainen suojauslaskennan ehdot. Suojauslaskennan piirissä olevien sähköjohdannaisten, jotka suojaavat Kemira Oyj:n sähköostoja, käypä arvo kirjataan käyvän arvon rahastoon, samoin kuin niiden valuuttasuojausten, jotka suojaavat Kemira Oyj:n omia liiketoiminnan valuuttamääräisiä kassavirtoja seuraavan 12 kuukauden ajalta. Suojauslaskennassa olevan valuutta- tai sähköjohdannaisen eräännyttyä tai suojauslaskennan päätyttyä sen ollessa tehotonta käyvän arvon rahastoa oikaistaan johdannaisen arvolla kirjaamalla se tuloslaskelmaan. Johdannaisten käyvän arvoon arvostamisessa ja kirjaamisessa käyvän arvon rahastoon sovelletaan kirjanpitolain luvun 5 pykälä 2a:ta. Johdannaissopimusten arvostusmenetelmistä on kerrottu konsernin liitetiedoissa 5.4 ja 5.6. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 91 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittäminen on kuvattu konsernin liitetiedossa 5.4. Rahoitusriskien hallinnan periaatteet löytyvät konsernin liitetiedosta 5.5. Suojauslaskennan periaatteet sekä johdannaisten arvostamisesta on kerrottu konsernin liitetiedossa 5.6. Muiden pitkäaikaisten velkojen pääoma-alennuksia sekä lainojen liikkeeseenlaskumenoja on aktivoitu kirjanpitolain sallimalla tavalla emoyhtiön tilinpäätöksessä. Näiden menojen kuluksi kirjaamaton määrä 2,6 miljoonaa euroa (2,7) sisältyy taseeseen. PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset muodostuvat eläke- ja henkilöstömenojen, ympäristövelvoitteiden sekä uudelleenjärjestelyjen aiheutuneista velvoitteista. LIIKEVAIHTO Kemira Oyj:n liikevaihto koostuu pääsääntöisesti tavaroiden ja palveluiden myynnistä. Liikevaihtoon on sisällytetty myös konsernin sisäiset palveluveloitukset bruttona. ELÄKEJÄRJESTELYT Yhtiön lakisääteiset eläkkeet on hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä ja lisäeläkkeet pääosin omassa eläkesäätiössä. Eläkekulut muodostuvat maksuista eläkevakuutusyhtiöille sekä mahdollisista eläkesäätiön kannatusmaksuista ja kirjataan tulosvaikutteisesti. HENKILÖSTÖN OSAKEPOHJAINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ Osakepalkkiojärjestelmien kirjanpitokäsittely on selostettu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Emoyhtiössä osakepalkkioiden rahaosuus kirjataan kuluksi palkkion ansaintavuonna ja osakeosuus osakkeiden luovutusvuonna keskimääräiseen hankintahintaan. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN ARVOSTUS Ulkomaanrahan määräiset päivittäiset liiketapahtumat muutetaan toimintavaluutaksi tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Tilinpäätöksessä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Liiketoimintaan liittyvät kurssierot ja liiketoimintaan liittyvät ulkomaan rahan määräiset valuuttavirtojen suojaamiseen liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja ostojen oikaisuina. Rahoitukseen suojaamiseen liittyvät kurssierot esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. LASKENNALLISET VEROT Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena johdon arvion mukaan. Suojauslaskennan piirissä olevien sähkösuojauksien sekä ostojen ja myyntien valuuttasuojauksien markkina-arvojen tehokas osuus on kirjattu käyvän arvon rahastoon laskennallisella verolla vähennettynä. VUOKRASOPIMUKSET Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. RAHOITUSLASKELMA Emoyhtiön rahoituslaskelma on laadittu Kirjanpitolautakunnan rahoituslaskelmaa koskevan yleisohjeen (30.1.2007) mukaisesti. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 92 2. LIIKEVAIHTO Tuhatta euroa 2022 2021 Liikevaihto toimialoittain Pulp & Paper 1 033 704 716 079 Industry & Water 579 102 416 308 Konsernin sisäinen 593 852 440 062 Yhteensä 2 206 658 1 572 450 Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, % liikevaihdosta Suomi, kotipaikkavaltio 28 27 Muu Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka 54 59 Americas-alue 10 10 APAC-alue 9 4 Yhteensä 100 100 3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Tuhatta euroa 2022 2021 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 2 402 77 Vuokratuotot 5 11 Saadut vakuutuskorvaukset 603 11 Muut liiketoiminnan tuotot 425 904 Yhteensä 3 435 1 003 4. KULUT Tuhatta euroa 2022 2021 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos -64 334 -23 328 Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana 1 423 051 903 268 Varaston muutos (lisäys - / vähennys +) -19 281 -9 112 Ulkopuoliset palvelut 9 323 7 918 Yhteensä 1 413 093 902 075 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat 9 290 10 710 Konsernin sisäiset palkkiovalmistuksen kulut 235 759 226 190 Muut konsernin sisäiset veloitukset 145 253 140 066 Rahdit ja toimituskulut 135 599 115 580 Ulkopuoliset palvelut 18 502 16 111 Muut liiketoiminnan kulut ¹⁾ 48 142 64 261 Yhteensä 592 545 572 917 Kulut yhteensä 1 941 304 1 451 664 1) Vuonna 2022 liiketoiminnan kulut sisälsivät pakollisten varausten nettovähennystä 4 968 tuhatta euroa (ympäristökuluissa 574 tuhatta euroa ja uudelleenjärjestelykuluissa 4 394 tuhatta euroa vähennystä). Vuonna 2021 liiketoiminnan kulut sisälsivät pakollisten varausten nettolisäystä 18 948 tuhatta euroa (ympäristökuluissa 3 293 euroa ja uudelleenjärjestelykuluissa lisäystä 15 655 tuhatta euroa). TILINTARKASTAJAN PALKKIOT Tuhatta euroa 2022 2021 Tilintarkastus 499 455 Veroneuvonta 278 129 Muut palvelut 50 51 Yhteensä 827 635 Ernst & Young Oy toimii yhtiön tilintarkastajana. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 93 5. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Tuhatta euroa 2022 2021 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 49 228 46 148 Eläkekulut ¹⁾ -2 767 3 637 Muut henkilöstösivukulut 1 911 1 161 Yhteensä 48 372 50 947 Tuhatta euroa 2022 2021 Johdon palkat ja palkkiot ²⁾ Toimitusjohtaja 1 454 1 537 Toimitusjohtajan sijainen 425 444 Hallituksen jäsenet 567 468 Yhteensä 2 446 2 449 Tuhatta euroa 2022 2021 Palkkoihin ja palkkioihin sisältyvät tulos- ja osakepalkkiot Toimitusjohtaja 715 813 Toimitusjohtajan sijainen 234 257 Yhteensä 949 1 070 Vuonna 2020 palkat ja palkkiot olivat yhteensä 45 334 tuhatta euroa. 1) Vuonna 2022 eläkekulut sisältävät ylikatteen palautusta 10,0 milj. euroa (3,0) Eläkesäätiö Neliapilasta. 2) Kemira Oyj:n toimitusjohtajalle sekä toimitusjohtajan sijaiselle maksetut palkat sisältävät luontaisedut. Muut lähipiiritapahtumat esitetään konsernin liitetiedossa 6.1. Henkilöstö 31.12. 2022 2021 Pulp & Paper segmentti 102 104 Industry & Water segmentti 38 36 Muut, josta 353 364 Tutkimus ja tuotekehitys 167 172 Yhteensä 493 504 Henkilöstö keskimäärin 502 502 6. POISTOT JA ARVONALENTUMISET Tuhatta euroa 2022 2021 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset Aineettomat oikeudet 11 114 15 466 Liikearvon poistot 3 586 6 Muu aineeton omaisuus 687 2 062 Rakennukset ja rakennelmat 665 539 Koneet ja kalusto 6 220 7 493 Yhteensä 22 273 25 568 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 94 7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Tuhatta euroa 2022 2021 Osinkotuotot Konserniyhtiöiltä 137 389 5 876 Yhteensä 137 389 5 876 Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot konserniyhtiöiltä 38 188 21 349 Korkotuotot muilta 1 579 736 Muut rahoitustuotot konserniyhtiöiltä 607 638 Muut rahoitustuotot muilta 0 6 Valuuttakurssivoitot konserniyhtiöiltä (netto) 24 276 37 152 Yhteensä 64 650 59 880 Rahoitustuotot yhteensä 202 038 65 756 Korkokulut ja muut rahoituskulut Korkokulut konserniyhtiöille -1 274 -217 Korkokulut muille -19 612 -16 768 Muut rahoituskulut muille -2 623 -2 493 Valuuttakurssitappiot muilta (netto) -5 791 -19 823 Yhteensä -29 301 -39 301 Rahoituskulut yhteensä -29 301 -39 301 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 172 737 26 455 Tuhatta euroa 2022 2021 Kurssierot Realisoituneet -3 699 -9 972 Realisoitumattomat 22 184 27 300 Yhteensä 18 485 17 329 8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT Tuhatta euroa 2022 2021 Poistoeron muutos (lisäys - / vähennys +) Aineettomat oikeudet -420 384 Muu aineeton omaisuus 231 -456 Liikearvo 0 -2 Rakennukset ja rakennelmat -351 -612 Koneet ja kalusto -2 760 -3 512 Muut aineelliset hyödykkeet -3 -3 Yhteensä -3 303 -4 202 Konserniavustus Annetut konserniavustukset -9 000 -70 500 Yhteensä -9 000 -70 500 Tilinpäätössiirrot yhteensä -12 303 -74 702 9. TULOVEROT Tuhatta euroa 2022 2021 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -42 205 -1 866 Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta -29 -476 Laskennallisten verojen muutos -1 065 3 634 Muut verot ja veronluonteiset maksut -546 -1 171 Yhteensä -43 844 121 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 95 10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2022, Tuhatta euroa Aineettomat oikeudet Liikearvo Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muu aineeton omaisuus Yhteensä Hankintameno 1.1. 275 030 32 364 3 061 39 878 350 333 Lisäykset 5 521 0 8 809 0 14 330 Vähennykset -3 254 0 0 0 -3 254 Siirrot erien välillä 2 536 0 -2 536 0 0 Hankintameno 31.12. 279 833 32 364 9 334 39 878 361 408 Kertyneet poistot 1.1. -241 030 -10 847 0 -39 191 -291 067 Vähennysten kertyneet poistot 3 201 0 0 0 3 201 Tilikauden poistot -11 061 -3 586 0 -687 -15 334 Kertyneet poistot 31.12. -248 890 -14 433 0 -39 878 -303 200 Kirjanpitoarvo 31.12. 30 943 17 931 9 334 0 58 208 2021, Tuhatta euroa Aineettomat oikeudet Liikearvo Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muu aineeton omaisuus Yhteensä Hankintameno 1.1. 266 555 7 263 2 274 39 878 315 970 Lisäykset 6 484 25 100 2 874 0 34 459 Vähennykset -96 0 0 0 -96 Siirrot erien välillä 2 088 0 -2 088 0 0 Hankintameno 31.12. 275 030 32 364 3 061 39 878 350 333 Kertyneet poistot 1.1. -229 237 -7 263 0 -37 128 -273 628 Vähennysten kertyneet poistot 29 0 0 0 29 Tilikauden poistot -11 821 -3 584 0 -2 062 -17 467 Kertyneet poistot 31.12. -241 030 -10 847 0 -39 191 -291 067 Kirjanpitoarvo 31.12. 34 000 21 517 3 061 687 59 266 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 96 11. AINEELLISET HYÖDYKKEET 2022, Tuhatta euroa Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 1 071 15 509 98 130 343 1 960 117 014 Lisäykset 208 533 3 698 0 4 419 8 858 Vähennykset -17 -99 -1 085 0 0 -1 201 Siirrot erien välillä 0 316 1 338 0 -1 654 0 Hankintameno 31.12. 1 263 16 261 102 080 343 4 725 124 671 Kertyneet poistot 1.1. -110 -6 933 -76 159 -341 0 -83 543 Vähennysten kertyneet poistot 0 83 881 0 0 964 Tilikauden poistot 0 -649 -6 165 0 0 -6 814 Kertyneet poistot 31.12. -110 -7 499 -81 443 -341 0 -89 393 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 153 8 761 20 636 2 4 725 35 277 2021, Tuhatta euroa Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 1 071 9 959 87 750 343 11 415 110 539 Lisäykset 0 739 5 122 0 1 586 7 447 Vähennykset 0 -332 -640 0 0 -973 Siirrot erien välillä 0 5 144 5 897 0 -11 041 0 Hankintameno 31.12. 1 071 15 509 98 130 343 1 960 117 014 Kertyneet poistot 1.1. -110 -6 726 -69 156 -340 0 -76 332 Vähennysten kertyneet poistot 0 282 298 0 0 580 Tilikauden poistot 0 -489 -7 301 0 0 -7 790 Kertyneet poistot 31.12. -110 -6 933 -76 159 -341 0 -83 543 Kirjanpitoarvo 31.12. 962 8 576 21 970 3 1 960 33 471 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 97 12. SIJOITUKSET 2022, Tuhatta euroa Osuudet saman konsernin yrityksissä Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut osakkeet ja osuudet Muut Saamiset Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1. 1 049 503 396 546 99 608 6 127 1 551 785 Lisäykset 0 255 661 1 0 255 662 Vähennykset 0 -99 211 0 0 -99 211 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 049 503 552 996 99 609 6 127 1 708 236 2021, Tuhatta euroa Osuudet saman konsernin yrityksissä Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut osakkeet ja osuudet Muut Saamiset Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1. 1 228 799 618 587 102 108 6 127 1 955 622 Lisäykset 0 69 106 1 000 0 70 106 Vähennykset -179 296 -291 146 -3 500 0 -473 943 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 049 503 396 546 99 608 6 127 1 551 785 13. VAIHTO-OMAISUUS Tuhatta euroa 2022 2021 Aineet ja tarvikkeet 56 854 37 573 Valmiit tuotteet 148 604 90 731 Ennakkomaksut 8 040 11 700 Yhteensä 213 498 140 004 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 98 14. SAAMISET Tuhatta euroa 2022 2021 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset muilta Lainasaamiset 400 400 Muut saamiset 21 107 6 088 Yhteensä 21 507 6 488 Laskennalliset verosaamiset Tilinpäätössiirroista 376 473 Varauksista 9 691 10 685 Valuutta- ja sähkönsuojauksesta 0 304 Arvostuksista 4 285 4 285 Muista laskennallisista verosaamisista 1 094 1 068 Yhteensä 15 446 16 814 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 36 952 23 302 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset 108 075 68 501 Lainasaamiset 160 638 368 724 Maksetut ennakot 18 836 18 836 Muut saamiset 0 42 Siirtosaamiset 16 555 12 060 Yhteensä 304 104 468 164 Tuhatta euroa 2022 2021 Saamiset muilta Myyntisaamiset 180 297 116 386 Maksetut ennakot 72 41 Muut saamiset 4 097 7 078 Siirtosaamiset 81 513 32 050 Yhteensä 265 978 155 555 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 570 083 623 719 Saamiset yhteensä 607 035 647 021 Siirtosaamiset muilta Verot 2 561 73 Jaksotetut suojauskulut 65 845 21 149 Ennakkoon maksetut kulut 3 831 3 629 Kertyneet tulot 8 048 5 986 Muut erät 1 228 1 213 Yhteensä 81 513 32 050 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 99 15. OMA PÄÄOMA Tuhatta euroa 2022 2021 Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. 221 762 221 762 Osakepääoma 31.12. 221 762 221 762 Ylikurssirahasto 1.1. 257 878 257 878 Ylikurssirahasto 31.12. 257 878 257 878 Käyvän arvon rahasto 1.1. 19 387 5 216 Rahavirran suojaus 37 378 14 170 Käyvän arvon rahasto 31.12. 56 764 19 387 Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12. 536 404 499 026 Vapaa oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 199 964 199 964 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 199 964 199 964 Edellisten tilikausien voitto 1.1. 275 443 365 658 Osingonjako -88 942 -88 809 Osakepohjainen kannustinjärjestelmä Luovutetut osakkeet 1 689 1 465 Palautuneet osakkeet -86 -19 Edellisten tilikausien voitto 31.12. 188 104 278 295 Tilikauden voitto / tappio 314 734 -2 851 Vapaa oma pääoma yhteensä 31.12. 702 803 475 407 Oma pääoma yhteensä 31.12. 1 239 207 974 433 Voitonjakokelpoiset varat yhteensä 31.12. 702 803 475 407 Omien osakkeiden muutokset Tuhatta Euroa Kpl Hankintameno/määrä 1.1.2022 14 911 2 215 Muutos -1 514 -225 Hankintameno/määrä 31.12.2022 13 397 1 990 16. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Tuhatta euroa 2022 2021 Tilinpäätössiirtojen kertymä Kertynyt poistoero 13 098 9 795 Kertyneiden poistoerojen laskennallinen verovelka 2 620 1 959 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 100 17. PAKOLLISET VARAUKSET Tuhatta euroa 2022 2021 Pitkäaikaiset varaukset Eläkevaraukset 5 469 5 338 Ympäristövaraukset 14 185 15 414 Uudelleenjärjestelyvaraukset 19 544 26 700 Pitkäaikaiset varaukset yhteensä 39 197 47 452 Lyhytaikaiset varaukset Ympäristövaraukset 6 116 5 462 Uudelleenjärjestelyvaraukset 6 916 4 153 Lyhytaikaiset varaukset yhteensä 13 032 9 615 Varaukset yhteensä 52 230 57 066 Muutos pakollisissa varauksissa Pakolliset varaukset 1.1. 57 066 38 213 Varausten käyttö tilikauden aikana -8 338 -12 982 Käyttämättömien varausten peruuttaminen 0 -998 Varausten lisäys tilikauden aikana 3 501 32 833 Pakolliset varaukset 31.12. 52 230 57 066 Ympäristöriskit ja -vastuut esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.6. 18. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Tuhatta euroa 2022 2021 Lainat rahoituslaitoksilta 312 359 279 891 Joukkovelkakirjalaina 397 853 397 258 Muut velat 15 910 0 Yhteensä 726 122 677 148 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kulutta Joukkovelkakirjalaina 200 000 200 000 Yhteensä 200 000 200 000 Laskennalliset verovelat Valuutta- ja sähkönsuojauksesta 14 191 5 151 Yhteensä 14 191 5 151 Pitkäaikainen vieraspääoma yhteensä 740 313 682 299 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 101 19. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Tuhatta euroa 2022 2021 Velat saman konsernin yrityksille Lainat 14 323 5 843 Ostovelat 176 401 137 067 Muut velat 250 316 395 643 Siirtovelat 1 130 40 Yhteensä 442 169 538 594 Velat muille Joukkovelkakirjalainat 0 52 750 Yritystodistukset 29 815 0 Saadut ennakot 1 308 1 536 Ostovelat 145 428 121 156 Muut velat 24 330 7 528 Siirtovelat 128 822 60 495 Yhteensä 329 702 243 465 Lyhytaikaiset velat yhteensä 771 871 782 059 Siirtovelat Henkilökulujaksotukset 20 241 16 565 Korot ja kurssierot 10 563 13 690 Kulujaksotukset 53 671 26 658 Tuloverojaksotukset 42 205 1 866 Muut 2 142 1 716 Yhteensä 128 822 60 495 20. JOHDANNAISINSTRUMENTIT 2022 2021 Nimellisarvot, tuhatta euroa Yhteensä Yhteensä Valuuttajohdannaiset Valuuttatermiinisopimukset 645 600 520 161 joista rahavirran suojaukseen 71 572 62 044 Muut johdannaiset Ostetut sähkösopimukset (MWh) 1 034 472 1 518 286 Sähkötermiinisopimukset 1 034 472 1 518 286 joista rahavirran suojaukseen 1 034 472 1 518 286 2022 Käyvät arvot, tuhatta euroa Positiivinen Negatiivinen Netto Valuuttajohdannaiset Valuuttatermiinisopimukset 14 971 4 740 10 232 joista rahavirran suojaukseen 1 652 1 386 266 Muut johdannaiset Ostetut sähkötermiinisopimukset 1) 70 771 — 70 771 joista rahavirran suojaukseen 70 771 — 70 771 1) Sähkötermiinisopimusten käyvistä arvoista 21 107 tuhatta euroa erääntyy vuoden 2023 jälkeen (6 088) 2021 Käyvät arvot, tuhatta euroa Positiivinen Negatiivinen Netto Valuuttajohdannaiset Valuuttatermiinisopimukset 2 752 8 554 -5 802 joista rahavirran suojaukseen 144 1 577 -1 434 Muut johdannaiset Ostetut sähkötermiinisopimukset 25 753 — 25 753 joista rahavirran suojaukseen 25 753 — 25 753 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 102 21. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Tuhatta euroa 2022 2021 Annetut vakuudet Omien sitoumusten puolesta Liiketoimintaan liittyvät toimitus-, ympäristö- ja muut takaukset 18 106 15 545 Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta Liiketoimintaan ja rahoitukseen liittyvät takaukset 535 479 522 446 Osakkuusyritysten puolesta Liiketoimintaan ja rahoitukseen liittyvät takaukset 12 499 12 467 Muiden puolesta Takaukset 2 296 1 543 Muut vastuut Lainasitoumus 16 339 16 339 Vuokravastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 2 714 2 221 Myöhemmin maksettavat 6 693 7 511 Yhteensä 9 407 9 732 Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 2 088 2 052 Myöhemmin maksettavat 3 968 3 354 Yhteensä 6 056 5 407 Annetut pantit Omien sitoumusten puolesta 482 359 22. KEMIRA OYJ:N OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET KONSERNIYRITYKSET Konsernin omistusosuus, % Emoyhtiön omistusosuus, % AS Kemivesi 100,00 100,00 Kemira Argentina S.A. 100,00 15,80 Kemira Cell Sp. z.o.o. 55,00 55,00 Kemira Chemicals (Nanjing) Co.,Ltd. 100,00 100,00 Kemira Chemicals (Shanghai) Co.,Ltd. 100,00 100,00 Kemira Chemicals (UK) Ltd. 100,00 100,00 Kemira Chemicals (Yanzhou) Co.,Ltd. 100,00 100,00 Kemira Chemicals Brasil Ltda 100,00 99,87 Kemira Chemicals Canada Inc. 100,00 100,00 Kemira Chemicals Korea Corporation 100,00 100,00 Kemira Chemie Ges.mbH 100,00 100,00 Kemira Chile Comercial Limitada 100,00 99,00 Kemira Europe Oy 100,00 100,00 Kemira Germany GmbH 100,00 100,00 Kemira Hong Kong Company Limited 100,00 100,00 Kemira International Finance B.V. 100,00 100,00 Kemira KTM d.o.o. 100,00 100,00 Kemira Świecie Sp. z o.o. 100,00 100,00 Kemira Water Danmark A/S 100,00 100,00 Kemira Water Solutions Brasil 100,00 100,00 PT Kemira Indonesia 100,00 74,80 PT Kemira Chemicals Indonesia 99,77 99,77 Konsernin omistusosuudet on esitetty konsernin liitetiedossa 6.2. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS  (FAS) | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 103 KEMIRA OYJ:N HALLITUKSEN VOITONJAKOKELPOISTEN VAROJEN JAKOEHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET Kemira Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2022 ovat 702 802 752 euroa, josta tilikauden tulos on 314 734 444 euroa. Hallitus ehdottaa 22.3.2023 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,62 euroa osaketta kohden. Osingonmaksun täsmäytyspäivänä yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa. Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa on 153 352 360 osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 95 078 463 euroa. Voitonjakokelpoisia varoja jätetään omaan pääomaan 607 724 289 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2023 Matti Kähkönen Annika Paasikivi Wolfgang Büchele Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Shirley Cunningham Werner Fuhrmann Timo Lappalainen Kristian Pullola Tina Sejersgård Fanø Jari Rosendal Toimitusjohtaja HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS JA ALLEKIRJOITUKSET | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 104 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2023 Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö Mikko Rytilahti KHT HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS JA ALLEKIRJOITUKSET | OSA TILINTARKASTETTUA TILINPÄÄTÖSTÄ 2022 KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 105 Tilintarkastuskertomus Ernst & Young Oy Alvar Aallon katu 5 C 00100 Helsinki Finland Puhelin: 020 728 0190 www.ey.com/fi Y-tunnus 2204039-6 kotipaikka Helsinki Kemira Oyj:n yhtiökokoukselle TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS LAUSUNTO Olemme tilintarkastaneet Kemira Oyj:n (y-tunnus 0109823-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että •konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, •tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. LAUSUNNON PERUSTELUT Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. TILINTARKASTUSKERTOMUS KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 106 Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa Liikearvon arvostus Liikearvoa koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 3.1. Liikearvon arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska •vuosittain suoritettavaan arvonalentumistestaukseen liittyy arvionvaraisuutta, •se perustuu pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin markkinoita ja taloutta koskeviin oletuksiin, ja koska •liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 liikearvon määrä oli 511 miljoonaa euroa, joka on 14 % konsernin kokonaisvaroista ja 30 % konsernin omasta pääomasta. Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia tulevaisuuteen kohdistuvia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, käyttökate sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen. Liikearvon arvostukseen liittyvissä tarkastustoimenpiteissä hyödynsimme EY:n arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. Osana johdon käyttämien menetelmien tarkastusta vertasimme arvonalentumistestauksessa noudatettuja periaatteita IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen –standardin vaatimuksiin sekä tarkastimme arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä. Johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia vertasimme •hyväksyttyihin budjetteihin ja pitkän aikavälin ennusteisiin, •ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä •itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi rahavirtojen diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta. Tämän lisäksi vertasimme johdon arvonalentumistestauksen lopputulemaa Kemiran markkina-arvoon Arvioimme myös tilinpäätöksessä liikearvon ja arvonalentumistestauksen osalta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä sekä asianmukaisuutta. Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa Muiden osakkeiden käyvän arvon määrittely Muiden osakkeiden käyvän arvon määrittelyä koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 3.5. Pohjolan Voima Oyj:n (PVO) ja Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) osakkeiden käyvän arvon määrittely on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka koska •PVO / TVO -osakkeiden arvo on tilinpäätöksen kannalta olennainen, ja koska •käyvän arvon määrittely edellyttää johdolta merkittävää harkintaa. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 muihin osakkeisiin sisältyvien PVO / TVO -osakkeiden käypä arvo oli 381 miljoonaa euroa, joka on 10 % konsernin kokonaisvaroista ja 23 % konsernin omasta pääomasta. PVO / TVO -osakkeet muodostavat pääosan taseen osoittamasta muiden osakkeiden tasearvosta. Määritellessään PVO / TVO -osakkeiden käyvän arvon, Kemiran johto joutuu laatimaan mm. arvion •PVO:n sekä TVO:n sähkön tuotantokustannuksista tulevaisuudessa, •Suomessa tulevaisuudessa toteutuvista sähkön markkinahinnoista, sekä •rahavirtojen diskonttaamisessa käytettävän diskonttokoron suuruudesta. Käypään arvoon määritettyjen PVO:n ja TVO:n osakkeiden arvot voivat vaihdella merkittävästi mm. yllä olevien arvioiden muuttuessa. Muiden osakkeiden käyvän arvon määrittely oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski. Muiden osakkeiden käypiin arvoihin liittyvissä tarkastustoimenpiteissä, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä, hyödynsimme EY:n arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. Johdon käyvän arvon määrittelyssä tekemiä oletuksia vertasimme •ulkoisista tietolähteistä saatavaan arvioon sähkön tulevista tuotantokustannuksista, •ulkoisista tietolähteistä saatavaan arvioon sähkön tulevista markkinahinnoista Suomessa, ja •itse laskemaamme tulevien rahavirtojen diskonttaukseen soveltuvaan diskonttokorkoon. Tämän lisäksi arvioimme kokonaisuutena johdon tekemien arvioiden asianmukaisuutta. Arvioimme myös tilinpäätöksessä muiden osakkeiden osalta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä sekä asianmukaisuutta. TILINTARKASTUSKERTOMUS KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 107 TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: •tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. •muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. •arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. •teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. •arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. •hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. TILINTARKASTUSKERTOMUS KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 108 Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 21.3.2019 alkaen neljän vuoden ajan. MUU INFORMAATIO Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. HALLITUKSEN TOIMEKSIANNOSTA ANNETTAVAT LAUSUMAT Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittamien voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä, 9. helmikuuta 2023 Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö Mikko Rytilahti KHT TILINTARKASTUSKERTOMUS KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 109 ESEF-tilinpäätöksen varmennusraportti Ernst & Young Oy Alvar Aallon katu 5 C 00100 Helsinki Finland Puhelin: 020 728 0190 www.ey.com/fi Y-tunnus 2204039-6, kotipaikka Helsinki RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI KEMIRA OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ KEMIRA OYJ:N HALLITUKSELLE Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Kemira Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen 74370031Y7RK5H88CQ48-2022-12-31-fi.zip tilikaudella 1.1.-31.12.2022 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU- komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF- tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu •laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti •merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä •varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien. Tilintarkastajan velvollisuudet Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, •onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, •onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja •ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia. Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. ESEF-TILINPÄÄTÖKSEN VARMENNUSRAPORTTI KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 110 Lausunto Lausuntonamme esitämme, että Kemira Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Kemira Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 on annettu 9.2.2023 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä. Helsingissä 16. helmikuuta 2023 Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö Mikko Rytilahti KHT ESEF-TILINPÄÄTÖKSEN VARMENNUSRAPORTTI KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 111 Konsernin tunnusluvut Kemira esittää raportoinnissa tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja (vaihtoehtoiset tunnusluvut), jotka eivät ole IFRS-standardien mukaan määriteltyjä tunnuslukuja. Kemira uskoo pääomamarkkinoiden ja Kemiran johdon seuraamien vaihtoehtoisten tunnuslukujen, kuten orgaaninen kasvu*, käyttökate, operatiivinen käyttökate, rahavirta investointien jälkeen ja velkaantumisaste, antavan hyödyllistä ja vertailukelpoista tietoa Kemiran liiketoiminnan kehityksestä ja taloudellisesta tilanteesta. Tietyt vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat myös palkitsemisen kriteerejä. Kemiran esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS- tunnusluvuista, ja niitä tulee lukea yhdessä lähinnä vastaavien IFRS-tunnuslukujen kanssa. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa tässä tilinpäätöksessä ja osoitteessa www.kemira.fi > Sijoittajat > Taloustieto. Kemira otti käyttöön 1.1.2019 IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin. Vertailulukuja ei ole oikaistu IFRS 16:n soveltamisen aloittamisajankohtana. IFRS 16:n käyttöönotto on vaikuttanut vuoden 2019 tuloslaskelman, taseen ja rahavirran tunnuslukuihin (liikevaihtoa ja investointeja lukuun ottamatta). * Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa pois lukien yritysostot ja -myynnit. 2022 2021 2020 2019 2018 TULOSLASKELMA JA KANNATTAVUUS Liikevaihto, milj. euroa 3 570 2 674 2 427 2 659 2 593 Operatiivinen käyttökate, milj. euroa 572 426 435 410 323 Operatiivinen käyttökate, % 16,0 15,9 17,9 15,4 12,5 Käyttökate (EBITDA), milj. euroa 559 373 413 382 315 Käyttökate (EBITDA), % 15,7 14,0 17,0 14,4 12,1 Operatiivinen liikevoitto, milj. euroa 362 225 238 224 174 Operatiivinen liikevoitto, % 10,1 8,4 9,8 8,4 6,7 Liikevoitto (EBIT), milj. euroa 348 170 216 194 148 Liikevoitto (EBIT), % 9,7 6,4 8,9 7,3 5,7 Rahoituskulut (netto), milj. euroa 39 27 35 40 25 % liikevaihdosta 1,1 1,0 1,4 1,5 1,0 Voitto ennen veroja, milj. euroa 308 143 181 155 123 % liikevaihdosta 8,6 5,4 7,5 5,8 4,8 Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajien osuus), milj. euroa 232 108 131 110 89 % liikevaihdosta 6,5 4,0 5,4 4,1 3,4 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 12,5 7,2 9,1 8,4 7,0 Oman pääoman tuotto (ROE), % 15,4 8,6 10,9 9,2 7,6 Sidottu pääoma, milj. euroa 2 238 1 995 1 965 1 998 1 781 Operatiivinen sidotun pääoman tuotto (Operatiivinen ROCE), % ¹⁾ 16,2 11,3 12,1 11,2 9,8 Sidotun pääoman tuotto (ROCE), % ¹⁾ 15,5 8,5 11,0 9,7 8,3 Tutkimus- ja kehittämiskulut, milj. euroa ¹⁾ 33 28 29 30 30 % liikevaihdosta 0,9 1,1 1,2 1,1 1,2 Orgaaninen kasvu, % 27 11 -7 0 7 KONSERNIN TUNNUSLUVUT KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 112 2022 2021 2020 2019 2018 RAHAVIRTA Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa 400 220 375 386 210 Luovutustulot käyttöomaisuuden ja tytäryritysten myynnistä, milj. euroa 19 7 2 8 7 Investoinnit, milj. euroa 198 170 198 204 194 % liikevaihdosta 5,5 6,3 8,2 7,7 7,5 Investoinnit ilman yritysostoja, milj. euroa 198 169 196 201 150 % liikevaihdosta 5,5 6,3 8,1 7,6 5,8 Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa 222 57 173 190 29 TASE JA VAKAVARAISUUS Pitkäaikaiset varat, milj. euroa 2 323 2 155 2 018 2 090 1 901 Oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus), milj. euroa 1 670 1 329 1 192 1 218 1 190 Oma pääoma ml. määräysvallattomien omistajien osuus, milj. euroa 1 685 1 343 1 205 1 231 1 203 Vieras pääoma, milj. euroa 1 966 1 797 1 590 1 660 1 561 Taseen loppusumma, milj. euroa 3 651 3 139 2 796 2 891 2 764 Nettokäyttöpääoma 362 287 197 211 260 Korolliset nettovelat, milj. euroa 771 850 759 811 741 Omavaraisuusaste, % 46 43 43 43 44 Velkaantuneisuus (gearing), % 46 63 63 66 62 Korolliset nettovelat / käyttökate 1,4 2,3 1,8 2,1 2,4 2022 2021 2020 2019 2018 HENKILÖSTÖ Henkilömäärä kauden lopussa 4 902 4 926 4 921 5 062 4 915 Henkilömäärä keskimäärin 4 936 4 947 5 038 5 020 4 810 josta Suomessa 780 784 790 812 821 Palkat ja palkkiot, milj. euroa 339 288 303 304 278 VALUUTTAKURSSIT Merkittävimmät valuuttakurssit 31.12. USD 1,067 1,133 1,227 1,123 1,145 CAD 1,444 1,439 1,563 1,460 1,561 SEK 11,122 10,250 10,034 10,447 10,255 CNY 7,358 7,195 8,023 7,821 7,875 BRL 5,639 6,310 6,374 4,516 4,444 OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa ²⁾ 1,51 0,71 0,86 0,72 0,58 Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa ²⁾ 1,50 0,70 0,86 0,72 0,58 Liiketoiminnan nettorahavirta/osake, euroa ²⁾ 2,61 1,44 2,45 2,53 1,38 Osinko/osake, euroa ²⁾ ³⁾ 0,62 0,58 0,58 0,56 0,53 Osinkosuhde, % ²⁾ ³⁾ 41,0 82,2 67,5 77,6 90,7 Efektiivinen osinkotuotto, % ²⁾ ³⁾ 4,3 4,4 4,5 4,2 5,4 Oma pääoma/osake, euroa ²⁾ 10,89 8,68 7,80 7,98 7,80 Hinta/osakekohtainen tulos (P/E) ²⁾ 9,48 18,88 15,07 18,37 16,85 Hinta/oma pääoma per osake ²⁾ 1,32 1,54 1,66 1,66 1,26 Hinta/liiketoiminnan rahavirta per osake ²⁾ 5,49 9,27 5,28 5,24 7,14 Osingonjako, milj. euroa ³⁾ 95,1 88,8 88,7 85,5 80,8 KONSERNIN TUNNUSLUVUT KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 113 2022 2021 2020 2019 2018 OSAKKEEN HINTA JA KAUPANKÄYNTI Osakkeen hinta, ylin, euroa 14,94 14,66 14,24 14,99 12,03 Osakkeen hinta, alin, euroa 10,36 12,64 8,02 9,77 9,34 Osakkeen hinta, keskimäärin, euroa 12,57 13,67 11,55 12,56 11,00 Osakkeen hinta 31.12., euroa 14,33 13,33 12,94 13,26 9,85 Osakkeen vaihto (1 000 kpl) 4) 37 017 57 478 75 885 53 048 43 837 Osuus osakekannasta, % 24 38 50 35 29 Osakekannan markkina-arvo 31.12 ²⁾ 2 198 2 041 1 979 2 024 1 502 OSAKEMÄÄRÄT JA OSAKEPÄÄOMA Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1 000 ²⁾ 153 320 153 092 152 879 152 630 152 484 Keskimääräinen osakemäärä, laimennettu (1 000) ²⁾ 154 261 153 785 153 373 153 071 152 768 Osakemäärä 31.12., laimentamaton (1000) ²⁾ 153 352 153 127 152 924 152 649 152 510 Osakemäärä 31.12., laimennettu (1000) ²⁾ 154 894 154 068 153 744 153 385 152 927 Ulkona olevien osakkeiden lisäykset (+) / vähennykset (-) (1 000) 225 203 275 139 156 Osakepääoma, milj. euroa 221,8 221,8 221,8 221,8 221,8 1) 12 kuukauden liukuva keskiarvo 2) Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia omia osakkeita. 3) Osinko vuodelta 2022 on hallituksen ehdotus osingoksi yhtiökokoukselle. 4) Osakevaihto Nasdaq Helsinki KONSERNIN TUNNUSLUVUT KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 114 Tunnuslukujen laskentakaavat TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT TUNNUSLUKU TUNNUSLUVUN MÄÄRITELMÄ KÄYTTÖTARKOITUS KÄYTTÖKATE = Liikevoitto + poistot + arvonalentumiset Käyttökate kuvaa liiketoiminnan kannattavuutta, kun liikevoittoon lisätään poistot ja arvonalentumiset. Tunnuslukua käytetään liiketoiminnan tuloskehityksen seurannassa. OPERATIIVINEN KÄYTTÖKATE = Liikevoitto + poistot + arvonalentumiset +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Operatiivinen käyttökate kuvaa liiketoiminnan kannattavuutta, kun liikevoittoon lisätään poistot ja arvonalentumiset. Tunnuslukua käytetään liiketoiminnan tuloskehityksen seurannassa. Tunnusluku lasketaan oikaisemalla käyttökatteesta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jolloin se parantaa toiminnan kannattavuuden vertailtavuutta eri kausien välillä. VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT ¹⁾ = Uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat + transaktio- ja integraatiokulut yrityshankinnoissa + liiketoimintojen ja omaisuuden myynti + muut erät Käytetään osatekijänä operatiivisen käyttökatteen ja operatiivisen liikevoiton laskennassa. LIIKEVOITTO = Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot - liiketoiminnan kulut - poistot ja arvonalentumiset + osuus osakkuusyritysten tuloksista Liikevoittoa käytetään liiketoiminnan tuloskehityksen seurannassa. Tunnusluku kuvaa liiketoiminnan kannattavuutta ennen rahoituseriä ja veroja. OPERATIIVINEN LIIKEVOITTO = Liikevoitto +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Operatiivista liikevoittoa käytetään liiketoiminnan tuloskehityksen seurannassa. Tunnusluku kuvaa liiketoiminnan kannattavuutta ennen rahoituseriä ja veroja. Tunnusluku lasketaan oikaisemalla liikevoitosta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jolloin se parantaa toiminnan kannattavuuden vertailtavuutta eri kausien välillä. KOROLLISET NETTOVELAT = Korolliset velat - rahavarat Korollisia nettovelkoja käytetään konsernin velkaantuneisuuden seurannassa. OMAVARAISUUSASTE (%) = 100 x Oma pääoma Omavaraisuusaste (%) kertoo kuinka suuri osuus varallisuudesta on katettu omalla pääomalla. Taseen loppusumma - saadut ennakot VELKAANTUNEISUUS (%) = 100 x Korolliset nettovelat Velkaantuneisuus (%) mittaa korollisten nettovelkojen suhdetta omaan pääomaan. Oma pääoma SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (ROI) (%) = 100 x Voitto ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut Sijoitetun pääoman tuotto (%) mittaa kuinka tehokkaasti sijoitettua pääomaa käytetään. Taseen loppusumma - korottomat velat ²⁾ TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 115 TUNNUSLUKU TUNNUSLUVUN MÄÄRITELMÄ KÄYTTÖTARKOITUS OMAN PÄÄOMAN TUOTTO (ROE) (%) = 100 x Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Oman pääoman tuottoa (%) käytetään mittaamaan kuinka tehokkaasti emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma on käytössä. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma ²⁾ SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO (%) = 100 x Liikevoitto ³⁾ Sidotun pääoman tuottoa (%) käytetään mittaamaan sidotun pääoman käytön tehokkuutta. Sidottu pääoma ⁴⁾ OPERATIIVINEN SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO (%) (OPERATIIVINEN ROCE) (%) = 100 x Operatiivinen liikevoitto ³⁾ Operatiivisen sidotun pääoman tuottoa (%) käytetään mittaamaan sidotun pääoman käytön tehokkuutta. Sidottu pääoma ⁴⁾ RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN = Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettorahavirta Rahavirta investointien jälkeen on tunnusluku, joka kuvaa liiketoiminnan rahavirtaa investointien jälkeen eli vapaata rahavirtaa, joka jää jäljelle esim. osingon ja velkojen maksuun. KOROLLISET NETTOVELAT / KÄYTTÖKATE = Korolliset nettovelat Korolliset nettovelat / käyttökate tunnusluku mittaa konsernin pääomarakennetta. Tunnusluku kuvaa kuinka kauan korollisten nettovelkojen maksaminen kestäisi nykyisellä kannattavuustasolla mikäli käyttökate kokonaisuudessaan käytettäisiin velkojen poismaksuun. Liikevoitto + poistot, arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset NETTORAHOITUSKUSTANNUS (%) = 100 x Rahoituskulut, netto - osinkotuotot +/- valuuttakurssierot Nettorahoituskustannus (%) kuvaa rahoituskulurakennetta ja tunnuslukua voidaan verratta vallitsevaan keskimääräiseen korkotasoon. Korolliset nettovelat ²⁾ NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA = Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + muut saamiset, pois lukien johdannaissaamiset, jaksotetut korkotuotot ja muut rahoituserät - ostovelat - muut velat, poislukien johdannaisvelat, jaksotetut korkokulut ja muut rahoituserät Nettokäyttöpääomaa kertoo liiketoimintaan sitoutuvan pääoman määrän eli kuvaa rahamäärää, jota tarvitaan pyörittämään konsernin päivittäistä toimintaa. SIDOTTU PÄÄOMA = Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet + käyttöoikeusomaisuuserät + aineettomat hyödykkeet + nettokäyttöpääoma + osuudet osakkuusyrityksissä Sidottu pääoma kuvaa konsernin toimintaan sitoutunutta pääomaa (esim. tuotantolaitokset), joka on edellytys konsernin myytävien tuotteiden valmistukselle. Sidottua pääomaa käytetään osatekijänä sidotun pääoman tuotto -tunnusluvun laskemisessa. INVESTOINNIT = Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet + aineettomat hyödykkeet + muut osakkeet + osakkuusyrityssijoitukset Investoinnit ovat pitkäaikaisten omaisuuserien (esim. tuotantolaitosten) hankintaan käytettyä rahaa. Tunnusluku on osa rahavirtalaskelmaa. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 116 TUNNUSLUKU TUNNUSLUVUN MÄÄRITELMÄ KÄYTTÖTARKOITUS INVESTOINNIT ILMAN YRITYSOSTOJA = Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet + aineettomat hyödykkeet + muut osakkeet + osakkuusyrityssijoitukset - yrityskaupat Investoinnit ilman yritysostoja ovat pitkäaikaisten omaisuuserien hankintaan käytettyä rahaa pois lukien yritysostot. Tunnusluku on osa rahavirtalaskelmaa. ORGAANINEN KASVU (%) = Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien Orgaaninen kasvu kuvaa liikevaihdon kasvua paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien. TUOTTOARVO = Operatiivinen käyttökate x 8 - korolliset nettovelat Tuottoarvoa käytetään palkitsemisen kriteerinä konsernin osakeperusteisissa kannustimissa. 1) Ne taloudelliset tunnusluvut, jotka eivät ole IFRS-standardien mukaan määriteltyjä, voivat sisältää Kemiran taloudellisen raportoinnin vertailukelpoisuuteen vaikuttavia tuottoja ja kuluja. Yleensä nämä vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmia, transaktio- ja integraatiokuluja yrityshankinnoista sekä liiketoimintojen ja omaisuuden myyntejä. 2) Keskimäärin 3) Liikevoitto on 12 kuukauden liukuva luku katsauskauden lopussa. 4) 12 kuukauden liukuva keskiarvo OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TUNNUSLUKU TUNNUSLUVUN MÄÄRITELMÄ TUNNUSLUKU TUNNUSLUVUN MÄÄRITELMÄ OSAKEKOHTAINEN TULOS (EPS) = Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta OSAKKEEN HINTA KESKIMÄÄRIN = Osakkeen vaihto euroa vuodessa Keskimääräinen osakemäärä Osakkeen vaihto kpl vuodessa LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA / OSAKE = Liiketoiminnasta kertynyt nettorahavirta HINTA / OSAKEKOHTAINEN TULOS (P/E) = Osakkeen hinta 31.12. Keskimääräinen osakemäärä Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton OSINKO / OSAKE = Tilikaudelta jaettu osinko HINTA / OMA PÄÄOMA PER OSAKE = Osakkeen hinta 31.12. Osakkeiden lukumäärä 31.12. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma per osake OSINKOSUHDE (%) = 100 x Osakekohtainen osinko HINTA / LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA PER OSAKE = Osakkeen hinta 31.12. Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton Liiketoiminnan nettorahavirta per osake EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO (%) = 100 x Osakekohtainen osinko OSAKKEIDEN VAIHDON OSUUS OSAKEKANNASTA (%) = 100 x Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä päämarkkinapaikassa Osakkeen hinta 31.12. Keskimääräinen osakemäärä OMA PÄÄOMA / OSAKE = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 31.12. Osakkeiden lukumäärä 31.12. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 117 Tunnuslukujen täsmäytys IFRS-lukuihin 2022 2021 Milj. euroa 1-3 4-6 7-9 10-12 Yhteensä 1-3 4-6 7-9 10-12 Yhteensä VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT KÄYTTÖKATTEESSA JA LIIKEVOITOSSA Operatiivinen käyttökate Pulp & Paper 71,3 73,6 92,3 110,9 348,0 62,9 57,8 63,5 60,5 244,7 Industry & Water 48,8 48,5 60,3 66,1 223,7 41,7 49,5 52,3 37,3 180,8 Yhteensä 120,0 122,1 152,5 177,0 571,6 104,6 107,3 115,9 97,8 425,5 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -6,5 1,2 -15,3 7,8 -12,8 -1,6 -16,2 -6,3 -28,3 -52,4 Käyttökate 113,5 123,2 137,3 184,8 558,8 103,0 91,1 109,5 69,5 373,2 Operatiivinen liikevoitto Pulp & Paper 40,7 42,8 61,8 80,3 225,7 33,2 28,1 32,5 30,4 124,3 Industry & Water 28,2 26,9 37,7 43,1 135,9 22,5 30,1 31,9 16,6 101,2 Yhteensä 68,9 69,7 99,5 123,4 361,6 55,7 58,2 64,5 47,0 225,4 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -6,7 -0,7 -15,0 8,4 -14,0 -1,6 -16,3 -8,0 -29,5 -55,4 Liikevoitto 62,2 69,1 84,5 131,8 347,6 54,2 41,9 56,4 17,5 170,1 Operatiivinen käyttökate 120,0 122,1 152,5 177,0 571,6 104,6 107,3 115,9 97,8 425,5 Uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat -3,1 0,1 0,1 -1,6 -4,5 -1,4 -4,7 -6,2 -0,1 -12,3 Transaktio- ja integraatiokulut yrityshankinnoissa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -0,1 -0,1 Liiketoimintojen ja omaisuuden myynti 0,0 2,0 -15,6 8,9 -4,6 -0,2 0,0 0,0 -28,1 -28,3 Muut erät -3,5 -0,9 0,3 0,5 -3,6 0,0 -11,5 -0,1 0,0 -11,6 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -6,5 1,2 -15,3 7,8 -12,8 -1,6 -16,2 -6,3 -28,3 -52,4 Käyttökate 113,5 123,2 137,3 184,8 558,8 103,0 91,1 109,5 69,5 373,2 Operatiivinen liikevoitto 68,9 69,7 99,5 123,4 361,6 55,7 58,2 64,5 47,0 225,4 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa -6,5 1,2 -15,3 7,8 -12,8 -1,6 -16,2 -6,3 -28,3 -52,4 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät poistoissa ja arvonalentumisissa -0,1 -1,9 0,3 0,6 -1,2 0,0 -0,1 -1,7 -1,2 -3,0 Liikevoitto 62,2 69,1 84,5 131,8 347,6 54,2 41,9 56,4 17,5 170,1 TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYS IFRS-LUKUIHIN KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 118 2022 2021 Milj. euroa 1-3 4-6 7-9 10-12 Yhteensä 1-3 4-6 7-9 10-12 Yhteensä SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO JA OPERATIIVINEN SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO Operatiivinen liikevoitto 68,9 69,7 99,5 123,4 361,6 55,7 58,2 64,5 47,0 225,4 Liikevoitto 62,2 69,1 84,5 131,8 347,6 54,2 41,9 56,4 17,5 170,1 Sidottu pääoma ¹⁾ 2 045,4 2 113,6 2 194,9 2 238,0 2 238,0 1 958,8 1 956,1 1 966,7 1 995,0 1 995,0 Operatiivinen sidotun pääoman tuotto, % 11,7 11,8 13,0 16,2 16,2 11,9 11,9 12,0 11,3 11,3 Sidotun pääoman tuotto (ROCE), % 8,7 9,7 10,6 15,5 15,5 10,7 10,0 9,8 8,5 8,5 NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA Vaihto-omaisuus 408,0 490,6 474,1 433,7 433,7 268,8 280,6 324,3 352,1 352,1 Myyntisaamiset ja muut saamiset 530,5 620,4 701,4 603,7 603,7 378,0 406,8 430,7 475,2 475,2 Poislukien rahoituserät muissa saamisissa -30,4 -78,6 -105,9 -71,1 -71,1 -9,9 -13,6 -29,1 -35,4 -35,4 Ostovelat ja muut velat 624,5 647,5 684,8 635,2 635,2 505,0 451,8 510,4 538,3 538,3 Poislukien rahoituserät muissa veloissa -123,1 -82,7 -82,1 -31,4 -31,4 -121,9 -70,0 -72,3 -33,5 -33,5 Nettokäyttöpääoma 406,7 467,6 466,9 362,4 362,4 253,8 292,0 287,8 287,2 287,2 KOROLLISET NETTOVELAT Pitkäaikaiset korolliset velat 795,5 811,2 814,3 838,1 838,1 819,1 773,4 778,3 776,9 776,9 Lyhytaikaiset korolliset velat 258,8 295,1 266,1 183,7 183,7 160,8 203,1 206,2 215,3 215,3 Korolliset velat 1 054,4 1 106,3 1 080,4 1 021,8 1 021,8 979,9 976,6 984,5 992,2 992,2 Rahavarat 154,5 147,3 173,9 250,6 250,6 203,0 145,3 184,4 142,4 142,4 Korolliset nettovelat 899,8 959,0 906,4 771,2 771,2 776,9 831,3 800,1 849,8 849,8 1) 12 kuukauden liukuva keskiarvo TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYS IFRS-LUKUIHIN KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 119 Tuloskehitys neljännesvuosittain 2022 2021 Milj. euroa 1-3 4-6 7-9 10-12 Yhteensä 1-3 4-6 7-9 10-12 Yhteensä Liikevaihto Pulp & Paper 446,5 487,6 537,3 556,2 2 027,7 369,5 378,4 391,3 420,4 1 559,6 Industry & Water 321,5 373,8 434,6 412,0 1 541,9 236,6 279,1 301,4 297,8 1 114,8 Yhteensä 768,1 861,4 971,9 968,2 3 569,6 606,1 657,5 692,7 718,2 2 674,4 Käyttökate ¹⁾ Pulp & Paper 66,4 74,9 77,2 118,1 336,6 62,2 42,2 62,3 31,6 198,3 Industry & Water 47,1 48,4 60,1 66,7 222,2 40,8 48,9 47,3 37,9 174,9 Yhteensä 113,5 123,2 137,3 184,8 558,8 103,0 91,1 109,5 69,5 373,2 Liikevoitto ¹⁾ Pulp & Paper 35,7 42,3 47,0 88,1 213,1 32,4 12,4 31,2 1,6 77,7 Industry & Water 26,5 26,8 37,5 43,7 134,5 21,7 29,5 25,2 16,0 92,4 Yhteensä 62,2 69,1 84,5 131,8 347,6 54,2 41,9 56,4 17,5 170,1 Rahoituskulut, netto -7,9 -8,9 -7,4 -15,3 -39,4 -1,6 -8,5 -7,8 -8,9 -26,7 Voitto ennen veroja 54,4 60,2 77,1 116,5 308,2 52,6 33,4 48,7 8,7 143,3 Tuloverot -12,1 -13,3 -16,9 -26,3 -68,5 -11,8 -8,5 -9,1 1,2 -28,2 Tilikauden tulos 42,2 46,9 60,3 90,3 239,7 40,8 24,9 39,6 9,8 115,2 Tilikauden tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille 40,6 45,0 57,9 88,2 231,7 39,0 23,0 37,7 8,3 108,1 Määräysvallattomille omistajille 1,7 2,0 2,4 2,1 8,0 1,8 1,9 1,9 1,5 7,1 Tilikauden tulos 42,2 46,9 60,3 90,3 239,7 40,8 24,9 39,6 9,8 115,2 Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa 0,26 0,29 0,38 0,58 1,51 0,25 0,15 0,25 0,05 0,71 Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa 0,26 0,29 0,38 0,57 1,50 0,25 0,15 0,25 0,05 0,70 1) Sisältävät vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. TULOSKEHITYS NELJÄNNESVUOSITTAIN KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 120 Osakkeet ja osakkeenomistajat OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA 31.12.2022 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä oli 155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. OSAKKEENOMISTAJAT Vuoden 2022 lopussa Kemira Oyj:llä oli 48 403 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31.12.2021: 49 484). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 31,5 % (31.12.2021: 28,4 %) hallintarekisteröidyt omistukset mukaan lukien. Kotitalouksien osuus oli 19,3 % (31.12.2021: 19,8 %). Kemiralla oli hallussaan omia osakkeita 1 990 197 kappaletta (31.12.2021: 2 215 073), mikä vastaa 1,3 % (31.12.2021: 1,4 %) Kemira Oyj:n osakkeista. Kuukausittain päivitettävä luettelo Kemiran suurimmista osakkeenomistajista on saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa kemira.com/sijoittajat. LISTAUS JA KAUPANKÄYNTI Kemira Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Osakkeiden kaupankäyntitunnus on KEMIRA ja ISIN-koodi FI0009004824. Kemira Oyj:n osakekurssi nousi 8 % vuoden aikana, ja Kemira Oyj:n osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsingissä oli joulukuun 2022 lopussa 14,33 euroa (31.12.2021: 13,33). Osakkeen ylin hinta oli 14,94 euroa ja alin 10,36 euroa tammi-joulukuussa 2022. Osakkeen keskikurssi oli 12,57 euroa. Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli joulukuun 2022 lopussa 2 198 miljoonaa euroa (31.12.2021: 2 041). Tammi-joulukuussa 2022 Kemira Oyj:n Nasdaq Helsingissä vaihdettujen osakkeiden kaupankäyntiarvo oli 462 miljoonaa euroa (1-12/2021: 787). Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 146 311 osaketta (1-12/2021: 228 087). Kemira Oyj:n osakkeiden kokonaisvaihto tammi-joulukuussa 2022 oli 49 miljoonaa kappaletta (1-12/2021: 72 miljoonaa kappaletta), josta 25 % (1-12/2021: 20 %) tapahtui muilla kaupankäyntipaikoilla (esim. Turquoise, CBOE DXE). Lähde: Nasdaq ja Kemira.com. Ajantasainen tieto Kemiran osakekurssista on luettavissa yhtiön internetsivuilla kemira.com/ sijoittajat. OSINKO JA OSINKOPOLITIIKKA Kemira Oyj:n liikevaihto vuonna 2022 kasvoi 2 206,7 miljoonaan euroon (1 572,5). Käyttökate oli 220,4 miljoonaa euroa (70,8). Emoyhtiön rahoitustuotot ja -kulut olivat 172,7 miljoonaa euroa (26,5) johtuen konserniyhtiöiden korkeammista osinkotuotoista. Tilikauden tulos oli 314,7 miljoonaa euroa (-2,9) korkeamman liikevaihdon ja rahoitustuottojen seurauksena. Investoinnit olivat 23,2 miljoonaa euroa (42,9) ilman sijoituksia tytäryhtiöihin. Kemira Oyj:n palveluksessa oli keskimäärin 502 (2021: 502, 2020: 501) työntekijää vuonna 2022. Kemira Oyj:n hallitus ehdottaa 22.3.2023 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan 0,62 euron osakekohtainen osinko eli yhteensä 95 miljoonaa euroa. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,31 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 24.3.2023 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksetaan 5.4.2023. Toinen erä 0,31 euroa osakkeelta maksetaan marraskuussa 2023. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää lokakuussa pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän. Osingonmaksun täsmäytyspäivän suunnitellaan olevan 26.10.2023 ja osingon maksupäivän aikaisintaan 2.11.2023. Kemiran tavoitteena on jakaa kilpailukykyistä ja ajan myötä kasvavaa osinkoa. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 121 HALLITUKSEN VALTUUTUKSET Yhtiökokous, joka pidettiin 24.3.2022, valtuutti hallituksen päättämään enintään 5 800 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 3,7 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla joko kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella yhtäläisin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n (”Helsingin pörssi”) järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutuksen perusteella ostotarjouksella ostettujen osakkeiden hinnan tulee perustua yhtiön osakkeista julkisessa kaupankäynnissä käytettyyn markkinahintaan. Minimihinta on markkinoiden alin hinta valtuutuskauden aikana ja maksimihinta on markkinoiden ylin hinta valtuutuskauden aikana. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Helsingin Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittamisessa tai toteuttamisessa, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi, osakkeen likviditeetin parantamiseksi, käytettäväksi yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseen tai osana yhtiön osakepalkkiojärjestelmiä. Osakkeet voidaan edellä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi pitää yhtiöllä, luovuttaa tai mitätöidä. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutusta ei ollut käytetty 31.12.2022 mennessä. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 15 600 000 uuden osakkeen antamisesta (määrä vastaa noin 10 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä) sekä enintään 7 800 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen (määrä vastaa noin 5 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä) luovuttamisesta (”Osakeantivaltuutus”). Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiönosakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai se on perusteltua yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseksi tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä. Uusia osakkeita annettaessa osakkeiden merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeesta maksettava määrä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Osakeantivaltuutus on voimassa 31.5.2023 saakka. Osakeantivaltuutusta on käytetty luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhtiön hallituksen jäsenten ja avainhenkilöiden palkitsemiseen. JOHDON OSAKKEENOMISTUS Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 330 988 (518 636) Kemira Oyj:n osaketta 31.12.2022 eli 0,21 % (0,33 %) osakkeista ja äänistä, sisältäen yhtiön oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen. Toimitusjohtaja Jari Rosendal omisti 169,069 (140 800) osaketta 31.12.2022. Konsernin johtoryhmän jäsenet, lukuun ottamatta toimitusjohtajaa ja hänen sijaistaan, omistivat 237 515 (223 111) Kemira Oyj:n osaketta 31.12.2022, mikä vastasi 0,15 % (0,14 %) osakkeista ja äänistä, sisältäen yhtiön oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen. Ajantasainen tieto hallituksen ja johdon osakeomistuksista on nähtävissä yhtiön internetsivuilla osoitteessa kemira.com/sijoittajat. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 122 SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2022 Omistaja Osakkeiden lukumäärä, kpl % osakkeista ja äänistä 1 Oras Invest Oy 32 000 000 20,6 2 Solidium Oy 15 782 765 10,2 3 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3 750 000 2,4 4 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 3 522 678 2,3 5 Nordea-rahastot 3 497 587 2,3 6 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 1 949 000 1,3 7 Etola Group 1 000 000 0,6 8 Eläkevakuutusyhtiö Veritas 951 757 0,6 9 Laakkonen Mikko Kalervo 770 000 0,5 10 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 734 810 0,5 11 Valtion Eläkerahasto 560 000 0,4 12 Paasikivi Pekka Johannes 462 000 0,3 13 Valion Eläkekassa 379 450 0,2 14 OP-Henkivakuutus Oy 359 022 0,2 15 Jenny ja Antti Wihurin Rahasto 311 250 0,2 Kemira Oyj 1 990 197 1,3 Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 48 885 051 31,5 Muut yhteensä 40 940 089 26,4 Kaikki yhteensä 155 342 557 100,0 OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2022 Osakkeiden lukumäärä Omistajia kpl Omistajia % Osakkeet, kpl % osakkeista ja äänistä 1 - 100 17 665 36,5 882 162 0,6 101 - 500 18 186 37,6 4 841 457 3,1 501 - 1 000 5 993 12,4 4 608 730 3,0 1 001 - 5 000 5 511 11,4 11 476 086 7,4 5 001 - 10 000 601 1,2 4 313 601 2,8 10 001 - 50 000 361 0,7 6 869 670 4,4 50 001 - 100 000 39 0,1 2 854 485 1,8 100 001 - 500 000 31 0,1 5 749 926 3,7 500 001 - 1 000 000 7 0,0 5 262 078 3,4 1 000 001 - 9 0,0 108 484 362 69,8 Yhteensä 48 403 100,0 155 342 557 100,0 OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 123 Tietoa sijoittajille TALOUSTIETO VUONNA 2023 Kemira julkaisee kolme taloudellista raporttia vuonna 2023: 25.4.2023 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 18.7.2023 Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 24.10.2023 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Taloudelliset raportit sekä niihin liittyvät esitysaineistot ovat luettavissa Kemiran verkkosivuilla osoitteessa kemira.com/sijoittajat. Samasta osoitteesta löytyvät myös Kemiran pörssi- ja lehdistötiedotteet, vuosikertomukset (sisältäen vastuullisuusraportin ja tilinpäätöksen) sekä muuta sijoittajatietoa. Verkkosivulla voi rekisteröitymällä tilata yhtiön tiedotteita sähköpostitse. SIJOITTAJASUHTEET Kemiran sijoittajasuhdetoiminnan tärkein tehtävä on tarjota pääomamarkkinoille avointa ja luotettavaa tietoa Kemirasta ja sen toimintaympäristöstä, antaaksemme markkinaosapuolille todenmukaisen yleiskuvan Kemirasta sijoituskohteena. Sijoittajaviestinnällä haluamme varmistaa, että markkinoilla toimivat osapuolet saavat luotettavaa ja ajankohtaista tietoa Kemirasta tasapuolisesti ja säännöllisin väliajoin. Kemiran kotipaikka on Helsinki, ja yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Kemira noudattaa Suomen lakeja sekä Nasdaq Helsingin ja Finanssivalvonnan säännöksiä. HILJAINEN JAKSO Kemira pitää hiljaisen jakson ennen tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten julkaisua. Tänä aikana Kemiran edustajat eivät kommentoi kyseisen raportointijakson tilinpäätöstä tai osavuosikatsausta. Hiljaiset jaksot sekä taloustiedon julkaisupäivät voi tarkistaa Kemiran verkkosivuilta Sijoittajakalenteri-otsikon alta. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Kemira Oyj:n yhtiökokous pidetään keskiviikkona 22.3.2023 kello 13.00 Marina Congress Centerissä, Katajanokanlaituri 6, Helsinki. Kaikki osakkeenomistajat, jotka ovat yhtiökokouksen täsmäytyspäivään 10.3.2023 mennessä rekisteröityneet Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon, ovat oikeutettuja osallistumaan yhtiökokoukseen paikan päälle ja käyttämään oikeuksiaan osakkeenomistajina äänestämällä etukäteen. Osakkeenomistajat, jotka eivät osallistu kokoukseen paikan päällä, voivat vaihtoehtoisesti ilmoittautua seuraamaan yhtiökokousta suoran etäyhteyden kautta. Etäyhteyden kautta seuraamista ei katsota viralliseksi osallistumiseksi yhtiökokoukseen. Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen alkaa 21.2.2023. Kutsu ja rekisteröintiohjeet on julkaistu 10.2.2023 pörssitiedotteella sekä Kemiran verkkosivuilla osoitteessa kemira.com/yhtiokokous2023 Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan pörssitiedotteella välittömästi kokouksen päätyttyä. OSINGONMAKSU Osingonjakoehdotus vuodelle 2022 löytyy sivulta 104. TIETOA SIJOITTAJILLE KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 124 OSOITTEENMUUTOKSET Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ilmoittamaan arvo-osuustiliä hoitavaan pankkiin tai pankkiiriliikkeeseen. Näin tiedot päivittyvät myös Euroclear Finland Oy:n ylläpitämiin rekistereihin, joita Kemira käyttää postittaessaan osakkeenomistajilleen tietoa. SIJOITTAJASUHTEET Mikko Pohjala, sijoittajasuhdejohtaja 040 838 0709 mikko.pohjala@kemira.com OSAKKEEN PERUSTIEDOT Listaus: Nasdaq Helsinki Oy Kaupankäyntitunnus: KEMIRA ISIN-koodi: FI0009004824 Toimialaryhmä: Perusteollisuus Toimiala: Kemikaaliteollisuus Osakemäärä 31.12.2022: 155 342 557 Listautumispäivä: 10.11.1994 TIETOA SIJOITTAJILLE KEMIRA 2022 | TILINPÄÄTÖS | 125