Hiab Oyj

5493002B0GOVF42KWX332022-01-012022-12-31iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares5493002B0GOVF42KWX332021-01-012021-12-315493002B0GOVF42KWX332022-12-315493002B0GOVF42KWX332021-12-315493002B0GOVF42KWX332021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493002B0GOVF42KWX332021-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493002B0GOVF42KWX332021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493002B0GOVF42KWX332021-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493002B0GOVF42KWX332021-12-31cgcbv:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember5493002B0GOVF42KWX332021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493002B0GOVF42KWX332021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember5493002B0GOVF42KWX332021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember5493002B0GOVF42KWX332022-01-012022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493002B0GOVF42KWX332022-01-012022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember5493002B0GOVF42KWX332022-01-012022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember5493002B0GOVF42KWX332022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493002B0GOVF42KWX332022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493002B0GOVF42KWX332022-01-012022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493002B0GOVF42KWX332022-01-012022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493002B0GOVF42KWX332022-01-012022-12-31cgcbv:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember5493002B0GOVF42KWX332022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493002B0GOVF42KWX332022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493002B0GOVF42KWX332022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493002B0GOVF42KWX332022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493002B0GOVF42KWX332022-12-31cgcbv:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember5493002B0GOVF42KWX332022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493002B0GOVF42KWX332022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember5493002B0GOVF42KWX332022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31cgcbv:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember5493002B0GOVF42KWX332020-12-315493002B0GOVF42KWX332021-01-012021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493002B0GOVF42KWX332021-01-012021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember5493002B0GOVF42KWX332021-01-012021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember5493002B0GOVF42KWX332021-01-012021-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493002B0GOVF42KWX332021-01-012021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493002B0GOVF42KWX332021-01-012021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493002B0GOVF42KWX332021-01-012021-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493002B0GOVF42KWX332021-01-012021-12-31cgcbv:ReserveForInvestedNonRestrictedEquityMember 1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 2. Rahoitusriskien hallinta 3. Henkilöstökulut 4. Poistot ja arvonalentumiset 5. Tilintarkastajan palkkiot 6. Rahoitustuotot ja -kulut 7. Tuloverot 8. Aineettomat hyödykkeet 9. Aineelliset hyödykkeet 10. Sijoitukset 11. Pitkäaikaiset saamiset 12. Lyhytaikaiset saamiset 13. Johdannaissopimukset 14. Oma pääoma 15. Pitkäaikaiset velat 16. Lyhytaikaiset velat 17. Vastuut Toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.2022–31.12.2022 Cargotec Oyj SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus ja tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus..................................... 3 Konsernitilinpäätös (IFRS) ........................................ 28 Konsernin tuloslaskelma ........................................... 28 Konsernin laaja tuloslaskelma ................................... 28 Konsernitase ............................................................. 29 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista .... 30 Konsernin rahavirtalaskelma ..................................... 32 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .............................. 33 1. Laatimisperusteet ............................................. 34 1.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet . 34 1.2 Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset arviot ja oletukset ............................ 36 2. Taloudellinen kehitys ......................................... 36 2.1 Segmentti-informaatio ............................... 36 2.2 Myyntituotot ............................................... 41 2.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut ............ 44 2.4 Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät ...................... 45 2.5 Rahoitustuotot ja -kulut .............................. 47 2.6 Osakekohtainen tulos ................................ 48 2.7 Vallitseva taloudellinen epävarmuus .......... 48 3. Työsuhde-etuudet ............................................. 51 3.1 Henkilöstökulut .......................................... 51 3.2 Osakeperusteiset maksut .......................... 51 3.3 Johdon palkitseminen ................................ 56 3.4 Eläkevelvoitteet .......................................... 58 4. Tuloverot ........................................................... 61 4.1 Tuloverojen täsmäytyslaskelma .................. 62 4.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat ......... 63 5. Nettokäyttöpääoma .......................................... 64 5.1 Nettokäyttöpääoma ................................... 64 5.2 Vaihto-omaisuus ........................................ 64 5.3 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset ........................................ 65 5.4 Ostovelat ja muut korottomat velat ............ 67 5.5 Varaukset ................................................... 68 6. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet............... 70 6.1 Liikearvo..................................................... 70 6.2 Aineettomat hyödykkeet ............................ 72 6.3 Aineelliset hyödykkeet ............................... 74 6.4 Poistot ja arvonalentumiset ........................ 76 7. Konsernin rakenne ............................................ 77 7.1 Yrityshankinnat ja -myynnit ........................ 78 7.2 Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt ............... 81 7.3 Tytäryhtiöt .................................................. 85 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät ................. 87 8. Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit ........... 89 8.1 Rahoitusriskien hallinta .............................. 89 8.2 Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin .... 96 8.3 Rahavarat ................................................... 99 8.4 Korolliset velat ........................................... 99 8.5 Johdannaissopimukset ............................ 100 8.6 Oma pääoma ........................................... 102 9. Muut liitetiedot ................................................ 103 9.1 Vuokrasopimukset ................................... 103 9.2 Vastuut ..................................................... 107 9.3 Lähipiiritapahtumat .................................. 107 9.4 Cargotecin ja Konecranesin sulautumissuunnitelma .................................. 108 9.5 Tilikauden jälkeiset tapahtumat ................ 108 Tunnusluvut .............................................................. 109 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut ........... 109 Osakekohtaiset tunnusluvut .................................... 111 Tunnuslukujen laskentakaavat ................................. 112 Keskeisimmät euron valuuttakurssit ........................ 115 Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) .................................... 116 Emoyhtiön tuloslaskelma ........................................ 116 Emoyhtiön tase ....................................................... 117 Emoyhtiön rahavirtalaskelma .................................. 118 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot......................... 119 Osakkeet ja osakkeenomistajat ............................. 129 Osakkeet ja osakepääoma ...................................... 130 Osakkeen arvon kehitys ja kaupankäynti ................ 131 Osakkeenomistajat .................................................. 132 Hallituksen ja johdon osakeomistukset ................... 134 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset ......................................................... 135 Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista sekä säilytystavoista ........................................................ 136 2 / 136 Osa tilinpäätöstä Cargotec Oyj Y-tunnus 1927402-8 Osa hallituksen toimintakertomusta Osa tilinpäätöstä Markkinaympäristö vuonna 2022 Markkinaympäristön kehitystä vuonna 2022 leimasi epävarmuus, johon vaikuttivat esimerkiksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan, globaalit toimitusketjuhaasteet, nousseet korot ja korkea inflaatio sekä heikentynyt kuluttajaluottamus. Cargotecin ydinliiketoimintojen Hiabin ja Kalmarin kysyntään vaikuttaa maailman bruttokansantuotteen kehitys. Maailmanpankin (World Bank) tammikuussa 2023 julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaan maailmantalous kasvoi 2,9 prosenttia vuonna 2022. Ns. kehittyneiden talouksien ryhmässä (advanced economies, sisältää useita keskeisiä Cargotecin markkina-alueita, kuten Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa) Maailmanpankin kasvuarvio on 2,5 prosenttia vuodelle 2022. 1 MacGregorin lastinkäsittelyratkaisujen kysyntään vaikuttavien uusien kauppalaivojen tilausmäärät laskivat vahvaan vertailukauteen nähden ja olivat 1 286 2 (1 613 3 ) vuonna 2022. Uusien alusten kohonneet rakennuskustannukset ja telakoiden kapasiteettien täyttymisestä johtuvat pidentyneet toimitusajat laskivat tilausmääriä, jotka kuitenkin olivat vieläkin edellisvuosia huomattavasti korkeampia. Offshore-sektorilla uusien alusten tilausmäärä oli 137 (107), mikä oli edelleen selvästi historiallisen keskiarvon (365) alapuolella. Saadut tilaukset ja tilauskanta Saadut tilaukset kasvoivat vuonna 2022 10 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 4 862 (4 427) miljoonaa euroa. Kaikkien liiketoiminta-alueiden saadut tilaukset kasvoivat vertailukaudesta. Huoltoliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 11 prosenttia ja olivat 1 286 (1 162) miljoonaa euroa. Tilauskanta kasvoi 24 prosenttia vuoden 2021 lopun tasosta, ja vuoden 2022 lopussa se oli 3 541 (31.12.2021: 2 847) miljoonaa euroa. Kalmarin tilauskanta oli 1 428 (1 302) miljoonaa euroa eli 40 (46) prosenttia, Hiabin 1 185 (985) miljoonaa euroa eli 33 (35) prosenttia ja MacGregorin 927 (560) miljoonaa euroa eli 26 (20) prosenttia konsernin tilauskannasta. Vuonna 2022 EMEA:n osuus saaduista tilauksista oli 42 (46) prosenttia ja Amerikoiden 35 (34) prosenttia. Aasian ja Tyynenmeren alueen osuus saaduista tilauksista oli 23 (20) prosenttia. Liikevaihto Vuoden 2022 liikevaihto kasvoi 23 prosenttia vertailukaudesta 4 089 (3 315) miljoonaan euroon. Kaikkien liiketoiminta- alueiden liikevaihto kasvoi. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 17 prosenttia vertailukaudesta ja oli 1 264 (1 076) miljoonaa euroa eli 31 (32) prosenttia konsernin liikevaihdosta. Ohjelmistoliiketoiminnan liikevaihto laski 51 prosenttia ja oli 47 (95) miljoonaa euroa. Ohjelmistoliiketoiminnan liikevaihdon lasku oli seurausta Navis-ohjelmistoliiketoiminnan myynnistä vuonna 2021. Huolto-ja ohjelmistoliiketoiminnan liikevaihto oli 1 311 (1 172) miljoonaa euroa eli 32 (35) prosenttia konsernin liikevaihdosta. Cargotecin ekoratkaisujen tuoteryhmän tuotteet ja palvelut parantavat asiakkaiden toiminnan vastuullisuutta konkreettisilla ympäristöhyödyillä. Vuonna 2022 ekoratkaisujen tuoteryhmän liikevaihto kasvoi vanhan kriteeristön mukaisesti 54 prosenttia ja oli 964 (626) miljoonaa euroa eli 24 (19) prosenttia Cargotecin kokonaisliikevaihdosta. Vuonna 2022 EMEA:n osuus liikevaihdosta oli 47 (50) prosenttia ja Amerikoiden 36 (31) prosenttia. Aasian ja Tyynenmeren alueen osuus liikevaihdosta oli 17 (19) prosenttia. Tulos Vuoden 2022 liikevoitto oli 106 (356) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää -226 (124) miljoonaa euroa vertailtavuuteen vaikuttavia eriä. Eristä -48 (224) miljoonaa euroa kohdistui Kalmariin, -7 (-22) miljoonaa euroa Hiabiin, -154 (-25) miljoonaa euroa MacGregoriin sekä -17 (-53) miljoonaa euroa konsernihallintoon ja tukitoimintoihin. Kalmariin liittyvistä vertailtavuuteen vaikuttavista eristä -36 miljoonaa euroa liittyi päätökseen siirtää raskaiden nostureiden immateriaalioikeudet Rainbow Industries Co. Ltd. -yhtiölle Kiinaan ja suunnitelmaan alasajaa raskaiden nostureiden liiketoiminta. MacGregoriin kohdistuvista eristä -108 miljoonaa euroa liittyy MacGregorin liiketoiminta-alueen toimintojen uudelleenjärjestelykuluihin sekä tuotevalikoiman rationalisoinnista johtuviin MacGregorin liikearvon alentumiseen ja aineettomien oikeuksien alaskirjauksiin. Erä sisältää myös noin -18 miljoonan euron varauksen, joka koskee Yhdysvaltojen hallinnolle toimitettuun projektiin liittyviä mahdollisia seuraamuksia. Konsernihallintoon ja tukitoimintoihin kohdistuvista vertailtavuuteen vaikuttavista eristä -10 (-50) miljoonaa euroa liittyi peruuntuneeseen sulautumissuunnitelmaan Konecranes Oyj:n kanssa. Vertailtavuuteen vaikuttavista eristä -8 miljoonaa euroa kaikki liiketoiminnat yhteenlaskettuna liittyi Venäjän liiketoimintojen alasajoon. Noin puolet vertailtavuuteen vaikuttavista eristä arvioidaan olevan kassavaikutteisia. Vertailtavuuteen vaikuttavia eriä on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 2.4, Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät. Vuoden 2022 vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 43 prosenttia ja oli 332 (232) miljoonaa euroa eli 8,1 (7,0) prosenttia liikevaihdosta. Vertailukelpoinen liikevoitto nousi Kalmarin ja Hiabin korkeampien liikevaihtojen myötä. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1 World Bank: Global Economic Prospects report, tammikuu 2023 2 Clarkson, tammikuu 2023 3 Clarkson tammikuu 2022, ei sisällä 1. tammikuuta 2022 jälkeen raportoituja tilauksia TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 3 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Vuoden 2022 korollisten lainojen ja saamisten nettokorkokulut olivat 14 (18) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut olivat 27 (23) miljoonaa euroa. Konsernin nettorahoituskulujen kasvu johtui suojauskustannusten kasvusta ja valuuttakurssierojen muutoksesta. Suojauskustannusten kasvu oli seurausta suojauksien määrän kasvamisesta sekä korkoerojen muutoksesta. Vuoden 2022 tulos oli 23 (247) miljoonaa euroa ja laimentamaton osakekohtainen tulos 0,37 (3,82) euroa. Tase, rahavirta ja rahoitus Konsernin taseen loppusumma vuoden 2022 lopussa oli 4 189 (31.12.2021: 4 027) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 1 528 (1 544) miljoonaa euroa, eli 23,69 (23,95) euroa osaketta kohden. Aineellinen käyttöomaisuus taseessa oli 420 (410) miljoonaa euroa ja aineeton käyttöomaisuus 1 017 (1 139) miljoonaa euroa. Oman pääoman tuotto (ROE, viimeiset 12 kk) oli vuoden 2022 lopussa 1,5 (31.12.2021: 17,3) prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto (ROCE, viimeiset 12 kk) 4,6 (14,5) prosenttia. Vertailukauden oman pääoman ja sijoitetun pääoman tuotto sisältää Navis-liiketoiminnan myyntivoiton. Vuonna 2022 sijoitetun pääoman tuottoa heikensivät MacGregor- liiketoiminta-alueen tappiollinen tulos ja sen korkea sitoutunut pääoma. Vuonna 2022 liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja oli 231 (169) miljoonaa euroa. Toimitusketjun pullonkaulojen aiheuttama varastojen kasvu rasitti edelleen rahavirtaa. Cargotecin likviditeettiasema on vahva. Yhtiö allekirjoitti joulukuussa 330 miljoonan euron vastuullisuustavoitteisiin sidotun valmiusluoton seitsemän yhteistyöpankin kanssa. Valmiusluoton sopimusaika on viisi vuotta, ja siihen sisältyy kaksi yhden vuoden jatko-optiota. Valmiusluotolla jälleenrahoitettiin 300 miljoonan euron valmiusluotto, joka erääntyy kesäkuussa 2024. Tällä limiittisopimuksella Cargotec vahvisti pitkän aikavälin likviditeettiään ja sisällyttää vastuullisuustavoitteet osaksi sopimusta. Yhtiön pitkäaikainen likviditeettivaranto koostui rahavaroista sekä edellä mainitusta nostamattomasta pitkäaikaisesta ja pankkeja sitovasta 330 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä ja oli 31.12.2022 yhteensä 782 (31.12.2021: 789) miljoonaa euroa. Likviditeettivarannon lisäksi yhtiöllä oli käytössään 150 miljoonan euron yritystodistusohjelma, josta nostamatta oli 150 (150) miljoonaa euroa sekä nostamattomia tililimiittejä yhteensä 95 (111) miljoonaa euroa. Yhtiön likviditeettitarve eli seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät korolliset lainat olivat 87 (43) miljoonaa euroa, joista 37 (35) miljoonaa euroa oli vuokrasopimusvelkaa. Vuoden 2022 lopussa korolliset velat olivat 838 (31.12.2021: 919) miljoonaa euroa, joista 165 (163) miljoonaa euroa oli vuokrasopimusvelkaa. Korollisista veloista 87 (43) miljoonaa euroa oli lyhytaikaisia ja 751 (876) miljoonaa euroa pitkäaikaisia velkoja. Lainojen ja muiden korollisten velkojen keskikorko ilman taseeseen kirjattuja vuokrasopimusvelkoja oli 2,1 (1,3) prosenttia. Rahavarat, lainasaamiset ja muut korolliset saamiset olivat 459 (505) miljoonaa euroa. Korollinen nettovelka oli 378 (414) miljoonaa euroa. Cargotecin omavaraisuusaste vuoden 2022 lopussa oli 39,2 (31.12.2021: 40,6) prosenttia. Nettovelkaantumisaste (gearing) oli 24,8 (26,8) prosenttia. Tutkimus ja kehitys Tutkimus- ja tuotekehitysmenot vuonna 2022 olivat 100 (102) miljoonaa euroa eli 2,4 (3,1) prosenttia liikevaihdosta. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen lasku oli pääosin seurausta Navis-ohjelmistoliiketoiminnan myynnistä. Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä panostuksia kohdistettiin ympäristötavoitteita tukeviin ratkaisuihin eli digitalisaatioon, sähköistämiseen, robotisaatioon sekä kilpailukykyä ja tuotteiden kustannustehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Vuoden kuluessa keskityttiin esimerkiksi seuraaviin hankkeisiin: Kalmar Vuoden aikana Kalmar jatkoi sähköisten laitteiden ja tulevaisuuden robotisoidun tuoteportfolion kehittämistä. Sähköistämisen avulla asiakkaat voivat saavuttaa merkittäviä elinkaaren aikaisia kustannus- ja kasvihuonekaasupäästövähennyksiä, ja sähköisten laitteiden kehitys tarjoaa Kalmarille myös merkittävän liiketoimintamahdollisuuden. Vuonna 2022 Kalmar aloitti sähköisen konttikurottajan kenttätestaukset Norjassa ja maailman ensimmäisen raskaan sähkötrukin kenttätestauksen Ruotsissa. Joulukuussa Kalmar aloitti täyssähköisten konttikurottajien sarjatuotannon kokoonpanoyksikössään Puolassa. Kalmar tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa kehittääkseen uusia teknologioita lastinkäsittelyratkaisujen toimialalle. Joulukuussa Kalmar ilmoitti yhteistyöstä Toyota Tsusho America Inc:n ja maailmanlaajuisen ympäristöasioihin keskittyneen strategisen suunnittelutoimisto Ricardon kanssa polttokennokäyttöisten terminaalitraktoreiden kehittämisprojektissa. Osana projektia Kalmarin asiakas Yhdysvalloissa testaa kahta polttokennoteknologialla toimivaa Kalmar Ottawa Terminal Tractoria konttiterminaalissaan Yhdysvaltain länsirannikolla. Hiab Hiab julkisti vuonna 2022 ennätysmäärän, yli 40, uusia tuotteita. Näihin kuului muun muassa lukuisten uusien kuormausnostureiden merkittävää kehitystä, rautatienosturimallisto, uusia sähköisiä MOFFETT- ajoneuvotrukkeja täydentämään eSeries-mallisto, uuden sukupolven LOGLIFT-puutavaranosturit sekä takalaitanostimia. Hiab esitteli myös maailman ensimmäisen fossiilivapaasta teräksestä valmistetun MULTILIFT Ultima -koukkulaitteen. Se on valmistettu suurimmaksi osaksi SSAB:n fossiilivapaasta teräksestä, joka tarjoaa samat ominaisuudet kuin perinteisesti tuotettu teräs. 4 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Näiden lisäksi Hiab esitteli asiakkaan HIAB-laitteiden suorituskykyä optimoivan uuden HiPerformTM- kokonaispalveluratkaisun, vastuullisuutta edistäviä ratkaisuja kuten ePTO 44, joka on sähköinen, päästötön vaihtoehto ajoneuvon moottorin teholle nosturin käyttövoimana, sekä metsänostureihin tarkoitetun HiVision 2.0 -kamerajärjestelmän. Hiab myös esitteli parannuksia HiVisioniin MULTILIFT- vaihtolavalaitteille. HiVisionia käytetään nostolaitteiden ohjaamiseen ulkoisten kameroiden avulla, jolloin ympäristön havainnointi onnistuu ohjaamosta käsin. MacGregor Vuoden 2022 aikana MacGregor täydensi sähkönosturivalikoimaansa julkaisemalla raskaan siirtokuormausnosturin, joka kuluttaa noin 60 prosenttia vähemmän energiaa verrattuna hydrauliseen käyttöjärjestelmään. EU Horizon -innovaatio-ohjelman alainen SEAMLESS- projekti sai sisävesiliikenteen automaation kehittämiseen EU:lta 15 miljoonan euron rahoituksen, josta MacGregorin osuus on 2,6 miljoonaa euroa. MacGregor pyrkii projektissa kehittämään automaattista Dock’n’Load-telakointi-, kiinnitys- ja lähtöjärjestelmää, jonka avulla autonomiset alukset voivat käyttää rajallisen infrastruktuurin sisävesisatamia. MacGregor kehittää edelleen myös Voyage and Container Optimisation Platform -alustaa, jonka avulla sisämaayhteydet ja konttien toimitusketjun uudelleenlastaukset olisivat kaikkien sidosryhmien seurattavissa ja yhteys useisiin olemassa oleviin alustoihin olisi turvattu. MacGregor työskentelee aktiivisesti hiilidioksidin talteenotto-, käyttö- ja varastointitekniikka (CCUS)-segmentin parissa hyödyntäen offshore-osaamistaan ja -valmiuksiaan ja käy tiiviistä vuoropuhelua alan muiden sidosryhmien kanssa. MacGregor jatkoi myös vuonna 2020 alkanutta merituulivoimaloihin kohdistuvaa projektia, jossa kehitetty prototyyppi mahdollistaa simulaatiomallien todentamisen ja järjestelmän suorituskyvyn kontrolloinnin ja esimerkiksi erilaisten tilanteiden arvioinnin turvallisessa ja säädeltävässä ympäristössä. Tutkimus- ja kehitysprojektia tukee Norjan valtion tutkimuspoliittinen neuvonantaja Norway Research Council, ja sen toteuttavat yhteistyössä Agderin yliopisto ja MacGregor. MacGregor palkittiin vuoden 2022 SMART4SEA Technology Award -palkinnolla olosuhteita seuraavan ja huoltotarpeita ennakoivan OnWatch Scout -palvelun kehittämisestä. Käyttöomaisuusinvestoinnit Investoinnit ilman yritysostoja ja asiakasrahoitusta vuonna 2022 olivat 81 (64) miljoonaa euroa. Investoinnit asiakasrahoitukseen olivat 32 (16) miljoonaa euroa. Poistot ja arvonalentumiset olivat 204 (117) miljoonaa euroa. Summa sisältää arvonalentumisia 88 (7) miljoonaa euroa, josta 63 miljoonaa euroa on MacGregorin liikearvon arvonalentumista ja 25 miljoonaa euroa MacGregorin tuotevalikoiman rationalisoinnista johtuvia aineettomien oikeuksien alaskirjauksia. Yritysostot ja -myynnit Hiab tiedotti joulukuussa tehneensä sopimuksen ruotsalaisen perheomisteisen Olsbergs-konsernin ostamisesta. Olsbergs on hydrauliventtiilien ja kauko-ohjausjärjestelmien suunnittelun ja valmistuksen teknologiajohtaja, jonka ratkaisuja käytetään Hiabin kuormaus- ja puutavaranostureissa. Yrityskauppa saatettiin päätökseen 1.1.2023. Yritysostoja ja -myyntejä on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 7.1, Yrityshankinnat ja -myynnit. Toiminnan uudelleenjärjestelyt Liiketoiminnan uudelleenjärjestelykulut vuonna 2022 olivat 91 (33) miljoonaa euroa. Cargotec ilmoitti marraskuussa aloittavansa MacGregorin offshore-liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn. Cargotec kirjasi MacGregorin uudelleenjärjestelyohjelmiin liittyen uudelleenjärjestelykuluja yhteensä 45 miljoonaa euroa vuonna 2022. Cargotec kirjasi vuodelle 2022 yhteensä 36 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja liittyen heinäkuussa ilmoitettuun päätökseen siirtää Kalmarin raskaiden nostureiden immateriaalioikeudet RIC:lle Kiinaan sekä suunnitelmaan alasajaa raskaiden nostureiden liiketoiminta. Cargotec kirjasi vuodelle 2022 myös yhteensä 8 miljoonan euron arvonalentumisvarauksen koskien yhtiön liiketoimintojen lakkauttamista Venäjällä. Vuodelle 2023 arvioidut toiminnan uudelleenjärjestelykulut liittyen käynnissä oleviin sopeuttamisohjelmiin ovat noin 20 miljoonaa euroa. Arvio ei sisällä kaikkia Cargotecin uudistettuun strategiaan liittyviä kuluja, ja arvio uudelleenjärjestelykuluista voi muuttua. Liiketoiminnan uudelleenjärjestelykuluista ja muista vertailtavuuteen vaikuttavista eristä on tarkempi kuvaus liitetiedossa 2.4, Vertailukelpoinen liikevoitto. Henkilöstö Cargotecissa työskenteli vuoden 2022 lopussa 11 526 (31.12.2021: 11 174) henkilöä. Keskimääräinen henkilömäärä vuoden aikana oli 11 405 (1–12/2021: 11 232). Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2022 oli 608 (611) miljoonaa euroa. Cargotecin vuotuinen Compass-henkilöstötutkimus antaa arvokasta tietoa työntekijöidemme työhön liittyvistä tuntemuksista ja ajatuksista. Compass kannustaa työntekijöitä kertomaan mielipiteensä useista eri aiheista, esimerkiksi työn ja yksityiselämän tasapainosta, hyvinvoinnista, sosiaalisesta vastuusta, esimiestyöstä ja tiimien ilmapiiristä. Compass 2022 -tutkimuksen vastausprosentti oli 75 (2021: 76). Kyselyn perusteella tiimityöskentely on edelleen selkeä vahvuutemme, mistä kertoo 82 (82) prosentin myönteisyys oman tiimin ilmapiiriä ja suorituskykyä kohtaan. Toisaalta vastausten perusteella meidän tulee kiinnittää lisää huomiota työn ja yksityiselämän väliseen tasapainoon, stressinhallintaan sekä yrityksen tulevaisuuden suunnasta viestimiseen. Henkilöstökäytäntöjemme mukaisesti esihenkilöt järjestävät 5 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta palautetilaisuuksia ja suunnittelevat toimia yhdessä tiimien kanssa keskittyen erityisesti kehitystä vaativiin aiheisiin. Strategia ja visio Cargotecin visio on tulla kestävien tavaravirtojen markkinajohtajaksi. Yhtiön strategian läpimurtotavoitteita ovat kestävä kehitys ja kannattava kasvu. Strategiansa mukaisesti Cargotec keskittyy kestävään ja kannattavaan kasvuun ydinliiketoiminnoissaan Hiabissa ja Kalmarissa. Ydinliiketoiminnat tarjoavat asiakkaille elinkaaripalveluita ja markkinoiden johtavia laitteita ja teknologioita. Cargotecin kasvun ytimessä on vastuulllisuuteen liittyvien liiketoimintahaasteiden ratkaiseminen. Automatisoidut, robotisoidut ja nollapäästöiset laitteet auttavat Kalmarin ja Hiabin asiakkaita vastuullisuushaasteiden ratkaisemisessa. Osana strategiaansa Cargotec on vetäytynyt Kalmarin raskaista nostureista ja saattanut päätökseen maaliskuussa 2022 ilmoitetun arvioinnin MacGregorin strategisista vaihtoehdoista. Arvioinnin perusteella yhtiön hallitus on päätynyt siihen, että MacGregor ei tulevaisuudessa kuulu Cargotecin portfolioon. MacGregor-liiketoiminnan aktiivista myyntiprosessia ei ole vielä aloitettu, ja Cargotecin hallitus jatkaa liiketoiminnasta luopumisen ajankohdan arvioimista. Ydinliiketoimintojen 4 tavoitteet Cargotecin tavoitteet kuvastavat yhtiön strategiaa ja halua kasvaa kannattavasti ratkaisemalla asiakkaiden kestävään toimintaan liittyviä haasteita. Ydinliiketoimintojen Hiabin ja Kalmarin tavoitteet julkistettiin 15. marraskuuta 2022. • Ekoratkaisujen liikevaihdon kaksinkertainen kasvu perinteisiin tuotteisiin verrattuna • Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen koko Cargotecin arvoketjussa 5 25 % vuoteen 2025 mennessä ja 50 % vuoteen 2030 mennessä • Markkinoita nopeampi liikevaihdon kasvu 6 • Vertailukelpoinen liikevoitto 12 % vuonna 2025 ja 15 % vuonna 2030 Cargotec pyrkii myös kasvavaan osinkoon, joka olisi 30–50 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta sekä pitämään nettovelkaantumisasteen (gearing) alle 50 prosentissa. Ydinliiketoimintojen avainluvut Ydinliiketoimintojen vuoden 2022 liikevaihto nousi 31 prosenttia vertailukaudesta 3 445 (2 633) miljoonaan euroon. Ydinliiketoimintojen ekoratkaisujen tuoteryhmän liikevaihto kasvoi vanhan kriteeristön mukaisesti 78 prosenttia ja oli 859 (482) miljoonaa euroa eli 25 (18) prosenttia niiden kokonaisliikevaihdosta. Ydinliiketoimintojen vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 47 prosenttia ja oli 388 (264) miljoonaa euroa, ja niiden vertailukelpoinen liikevoittoprosentti vuonna 2022 oli 11,3 (10,0). Ydinliiketoimintojen arvoketjun vuoden 2022 hiilidioksidipäästöt nousivat 15 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Päästöintensiteetti laski, mutta se ei riittänyt kompensoimaan liikevaihdon kasvun tuomaa lisäystä päästöihin. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista Cargotec julkistaa tässä osiossa keskeiset ei-taloudelliset tietonsa kirjanpitolain muuttamisesta annetussa laissa (1376/2016) säädettyjen velvoitteiden mukaisesti. Laki perustuu EU:n muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaan direktiiviin. Lisätietoa ei-taloudellisista teemoista ja vastuullisuudesta on vuosikertomuksessa ja erillisessä GRI-indeksissä. Tiedot ilmoitetaan olennaisuusperiaatteen mukaisesti, ja selvitys kattaa ympäristö-, yhteiskunta- ja henkilöstöasiat, ihmisoikeudet sekä etiikkaa ja vaatimustenmukaisuutta koskevat kysymykset. Se kuvaa Cargotecin toiminnan tuloksellisuutta, kehitystä, asemaa ja vaikutuksia koko arvoketjussa. Selvitys on laadittu useiden raportointiviitekehysten ja -ohjeiden mukaisesti, kuten TCFD:n suositukset (Task Force on Climate-related Financial Disclosures), CDSB:n ympäristö- ja ilmastonmuutostietojen raportointiviitekehys ja SASB (Sustainability Accounting Standards Board). Liiketoimintamalli Cargotec on yksi johtavista lastin- ja kuormankäsittelyratkaisujen toimittajista, ja sen kolme liiketoiminta-aluetta, Kalmar, Hiab ja MacGregor, tunnetaan alansa johtavista ratkaisuista ympäri maailman. Cargotecin visiona on tulla kestävien tavaravirtojen markkinajohtajaksi. Yhtiö haluaa tarjota ratkaisuja ja palveluja, jotka tekevät globaalista kaupankäynnistä älykkäämpää, parempaa ja vastuullisempaa. Cargotec tukee asiakkaidensa liiketoiminnan tehokkuutta ja vastuullisuutta yhdistämällä laitteet, palvelut ja ohjelmistot kestäviksi tarjoomiksi. Cargotecin maailmanlaajuiset verkostot mahdollistavat toimimisen asiakkaiden lähellä ja tarjoavat monipuoliset palvelut, jotka takaavat jatkuvan, luotettavan ja vastuullisen toiminnan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Cargotec toimii noin sadassa maassa, joissa sillä on 15 kokoonpanoyksikköä, 115 muuta toimipistettä sekä seitsemän osaamiskeskusta. Kalmarin kontinkäsittelylaitteita, satama-automaatioratkaisuja, ohjelmistoja ja huoltopalveluita käytetään satamissa, terminaaleissa, jakelukeskuksissa ja eri teollisuudenaloilla. Hiab toimittaa kuormankäsittelyratkaisuja asiakkaille, jotka toimivat esimerkiksi kuljetusalalla ja monilla teollisuudenaloilla. MacGregor toimittaa laivojen ja offshore- alan lastin- ja kuormankäsittelyratkaisuja, -palveluita ja -laitteita. Cargotecin liiketoimintamalli perustuu kevyeen taserakenteeseen, kokoonpanoon keskittyvään tuotantomalliin ja hankintaketjuosaamiseen. Cargotec on tieto- ja teknologiayhtiö, joten työntekijät ovat keskeinen osa sen kilpailukykyä. Liiketoiminta-alueiden toiminnan tuloksena syntyvät tuotteet, ratkaisut ja palvelut tekevät maailmankaupasta älykkäämpää ja kestävämpää. Cargotecin suurin positiivinen vaikutus syntyy yhteiskunnallisen infrastruktuurin kehittämisestä, koska lastinkäsittely on välttämätöntä modernin yhteiskunnan toiminnan kannalta. 4 Ydinliiketoiminnat = Cargotec poislukien MacGregor, Kalmarin raskaat nosturit ja vertailukaudella myyty Navis-liiketoiminta 5 Scope 1,2 & 3, vuodesta 2019 6 Maailman BKT, IMF World Economic Outlook, nykyiset hinnat 6 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Muiden kuin taloudellisten asioiden hallinnointi ja johtaminen Cargotec on sitoutunut YK:n Global Compact -sopimuksen periaatteisiin, OECD:n monikansallisia yrityksiä koskeviin toimintaohjeisiin, yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevaan YK:n yleismaailmalliseen julistukseen ja ILO:n julistukseen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Nämä sitoumukset näkyvät Cargotecin eettisissä toimintaohjeissa, jotka määrittelevät yhtiön työskentelytavan ja joissa on kuvattu toiminnan yleiset vaatimukset, ohjeet ja eettiset periaatteet. Eettisten toimintaohjeiden toteutuminen käytännössä varmistetaan aiheen mukaisten ohjesääntöjen, prosessien ja koulutusten avulla. Kokonaisvastuu ei-taloudellisista asioista on Cargotecin hallituksella. Vastuullisuus on olennainen osa Cargotecin liiketoimintastrategiaa, ja hallitus käsittelee ei-taloudellisia kysymyksiä kahdesti vuodessa erillisenä aiheena. Lisäkokouksia pidetään tarpeen mukaan. Hallituksessa on nimetty henkilö, joka vastaa muiden kuin taloudellisten asioiden valvonnasta, johtamisesta ja siitä, että hallitus pidetään ajan tasalla aiheesta. Koska hallitus vahvistaa Cargotecin strategian ja seuraa sen toteutumista, sen vastuulla on myös vahvistaa johdon tapa hoitaa muut kuin taloudelliset asiat sekä hyväksyä niihin liittyvät tavoitteet ja seurata niiden saavuttamista. Hallitus vastaa myös muiden kuin taloudellisten aloitteiden tavoitetason asettamisesta ja vastuiden jakamisesta toimitusjohtajalle ja Cargotecin johtoryhmälle. Cargotecin johtoryhmä tarkastelee muita kuin taloudellisia asioita kahdesti vuodessa ennalta asetettujen raportointiaikataulujen mukaisesti. Muiden kuin taloudellisten tavoitteiden asettamista ja toteuttamista tukevia konsernitoimintoja ovat esimerkiksi vastuullisuus (mukaan lukien ympäristö- ja turvallisuusjohtaminen), henkilöstöhallinto, eettisyys ja vaatimustenmukaisuus, lakiasiat, hankinta, tutkimus ja kehitys sekä strategia. Johtoryhmä tekee vastuullisuusarviointeja ja hyväksyy konsernitason vastuullisuuspolitiikat ja -vuositavoitteet. Keskeiset pitkän tähtäimen vastuullisuustavoitteet hyväksyy Cargotecin hallitus. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä ovat vastuussa hallituksen asettamien tavoitteiden ja liiketoimintasuunnitelmien toteutumisesta. Lisätietoja ei-taloudellisten asioiden hallintoperiaatteista on saatavilla vuoden 2022 hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevasta selvityksestä ja Cargotecin vuoden 2022 vuosikertomuksesta. Cargotecin vastuullisuusvaliokuntaan kuuluvat toimitusjohtaja (puheenjohtaja), liiketoiminta-alueiden johtajat, viestintäjohtaja, strategiajohtaja, talousjohtaja, tietohallintojohtaja, vaatimustenmukaisuusjohtaja ja vastuullisuusjohtaja. Vastuullisuusvaliokunta toimii vastuullisuusjohtoryhmän ohjausryhmänä ja vastaa vastuullisuustavoitteiden toteutumisesta. Vastuullisuusvaliokunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa tarkastelemaan vastuullisuusjohtoryhmän toimintaa. Valiokunta sopii vastuullisuustavoitteiden ja -politiikkojen kehittämiseen, toimeenpanoon ja seurantaan liittyvästä resursoinnista ja toimenpiteistä. Cargotecin vastuullisuusjohtoryhmä hallinnoi, koordinoi ja toteuttaa Cargotecin vastuullisuustavoitteita operatiivisella tasolla. Vastuullisuusjohtoryhmä koostuu konsernin vastuullisuusasiantuntijoista, liiketoiminta-alueiden vastuullisuusjohtajista sekä olennaisten teemojen vastuuhenkilöistä. Jokaisella olennaisella teemalla on nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa oman aiheensa hallinta- ja parannustoimien järjestelmällisestä ohjaamisesta. Cargotec on tunnistanut seitsemän olennaista teemaa, joissa sen potentiaaliset ja todelliset vaikutukset ovat merkittävimpiä: ilmastonmuutos, kiertotalous, ihmisoikeudet, terveys ja turvallisuus, monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus (DEI), kestävä rahoitus sekä vastuullinen hankinta. Kuukausittain kokoontuvan vastuullisuusjohtoryhmän tehtävänä on edistää yhteistyötä konsernissa, tarkastella toimintasuunnitelmia ja resurssien kohdentamista sekä etsiä kehityskohteita. Johtoryhmää johtaa Cargotecin vastuullisuusjohtaja, joka raportoi vastuullisuusvaliokunnalle. Ympäristö Ilmastonmuutos on Cargotecille olennainen teema sekä talouden, ympäristön että yhteiskuntavastuun kannalta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siirtyminen vähähiiliseen talouteen nähdään suurina liiketoimintamahdollisuuksina yhtiölle. Cargotec toimii lastin- ja kuormankäsittelyalalla, jolla on suuri hiilijalanjälki, koska monet alalla käytettävät laitteet toimivat edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Alan hiilijalanjäljen pienentäminen on yhtiölle merkittävä liiketoimintamahdollisuus. Myös luonnonvarojen käyttö on määritelty erittäin tärkeäksi teemaksi. Cargotecin tuotteet on valmistettu pääasiassa rajallisista luonnonvaroista saatavista materiaaleista, mutta niiden kierrätysaste on erittäin korkea. Vähähiiliseen kiertotalouteen siirtymisen ennakoidaan johtavan materiaalivirtojen uudistumiseen. Cargotecin omien toimintojen energiankulutuksen vaikutus on suhteellisen rajallinen verrattuna koko arvoketjun vaikutuksiin. Yhtiön toiminnot tuottavat suhteellisen vähän jätettä ja kuluttavat vain vähän vettä, minkä vuoksi näitä teemoja ei pidetä olennaisina osa-alueina. Lisäksi tuotteiden yleisin valmistusmateriaali on teräs, jonka kierrätysaste on korkea. Cargotecilla on erittäin suuri potentiaalinen vaikutus ilmastonmuutokseen koko arvoketjussa, joten yhtiön vastuullisuustyön pääpaino keskittyy näihin teemoihin. Cargotecin strategiassa keskitytään sähköistämiseen, minkä seurauksena käytetään enemmän akkuja. Siksi mineraalien vastuullinen hankinta ja hallinta ovat yhtiölle erittäin tärkeitä teemoja. Cargotec on toimialan yhteisen Responsible Minerals Initiative (RMI) -aloitteen jäsen. RMI:n tavoitteena on liiketoimintakäytäntöjä kehittämällä tukea mineraalien vastuullista hankintaa maailmanlaajuisesti. Vaikka Cargotec ei hanki mineraaleja suoraan kaivoksilta, sulattamoilta tai jalostamoilta, yhtiö ymmärtää olevansa osa niiden arvoketjun loppupäätä. Siksi Cargotec voi osallistua mineraalien louhintaan liittyvien konfliktien, ihmisoikeusloukkausten ja ympäristökysymysten ratkaisemiseen vahvojen, monialaisten sidosryhmäkumppanuuksien avulla. 7 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Hallinto Cargotecin vastuullisuuspolitiikan mukaisesti yhtiön ympäristötavoitteena on haitallisten ympäristövaikutusten lieventäminen sekä resurssi- ja energiatehokkuuden edistäminen koko arvoketjussa. Cargotec kunnioittaa maapallon kantokyvyn rajoja ja pyrkii tekemään osansa, jotta ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, saasteet ja muut globaalit haasteet saataisiin ratkaistua. Cargotec on liittynyt Science Based Targets -aloitteeseen sekä YK:n Business Ambition for 1.5 °C -kampanjaan ja sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 1,5 asteen lämpenemisskenaarion eli Pariisin sopimuksen kunnianhimoisimman tavoitteen mukaisesti. Cargotecin ilmastotyö on keskeinen osa strategiaprosessia, ja hallitus tarkastelee sitä kaksi kertaa vuodessa. Vuoden 2022 aikana hallitus sopi kahdesta päätoimesta Cargotecin kestävän kehityksen tukemiseksi: palkitsemiskannustimien asettamisesta ja uuden hallintomallin luomisesta vastuullisuutta varten. Palkitsemiskannustimien avulla varmistetaan yhtiön vastuullisuustavoitteiden saavuttaminen. Siksi ekoratkaisujen tuoteryhmän saadut tilaukset ja ilmasto- ohjelman etenemissuunnitelmat sisällytettiin Cargotecin johdon vuoden 2022 palkitsemiskannustinohjelmaan. Näillä konkreettisilla ja mitattavilla toimenpiteillä Cargotecin asiakkaiden päästöjä vähentävien ratkaisujen tarjonnan ja myynnin lisääminen otettiin osaksi yhtiön palkitsemiskriteerejä. Hallitus sopi myös uudesta vastuullisuuden hallintomallista, jossa on jäsennellympi lähestymistapa Cargotecin olennaisten vaikutusten hallintaan yhtiössä. Uudessa mallissa jokaisella olennaisella teemalla on nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa oman aiheensa hallinta- ja parannustoimien järjestelmällisestä ohjaamisesta. Hallitus valvoo strategian toteuttamista, riskienhallintaa, liiketoimintasuunnitelmia ja niihin liittyviä tulostavoitteita sekä merkittäviä sijoituksia. Toimitusjohtaja ja Cargotecin johtoryhmä vastaavat tavoitteiden ja liiketoimintasuunnitelmien toteuttamisesta. Johtoryhmä hyväksyy konsernitason vastuullisuustavoitteet, seuraa ilmastohankkeiden etenemistä ja porrastaa tavoitteet eteenpäin organisaatiossa. Cargotecin strategiajohtaja vastaa ilmastostrategiasta osana Cargotecin kokonaisstrategiaa ja raportoi toimitusjohtajalle. Koska ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet sisältyvät yhtiön strategiaan, toimitusjohtaja vastaa niiden arvioinnista ja hallinnasta. Strategia Cargotecin visiona on olla kestävien tavaravirtojen markkinajohtaja. Tämän strategisen vision puitteissa Cargotec julkaisi uudistetun strategian maaliskuussa 2022. Uudistetun strategian mukaisesti Cargotec vähentää altistumistaan projektityylisiin liiketoimintoihin. Marraskuussa yhtiö tarkensi entisestään strategisten päämääriensä tärkeyttä ja julkaisi ensimmäistä kertaa vastuullisuuteen liittyviä tulostavoitteita. Kestävä kehitys ja kannattava kasvu ovat edelleen yhtiön läpimurtotavoitteita, mutta Cargotec nostaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja vastuullisuuden toimintaohjelmansa kärkeen kannattavan kasvun turvaamiseksi. Tämä osoittaa toimialalle, kilpailijoille ja asiakkaille, että nämä aiheet liittyvät yhteen. Uudistettu strategia mahdollistaa lisäinvestoinnit ydinliiketoimintojen tutkimukseen ja kehitykseen sekä fuusioihin ja yrityskauppoihin. Tämä tarjoaa hyvät edellytykset vahvistaa liiketoimintamahdollisuuksia sähköistämisen, robotiikan ja digitalisaation avulla. Cargotecin visio on hyvin linjassa yhtiön ilmastotavoitteiden kanssa, joihin sisältyvät sekä oman toiminnan että koko arvoketjun absoluuttiset päästövähennystavoitteet. Strategisen merkityksen varmistamiseksi ja TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) suositusten mukaisesti Cargotec on tehnyt skenaarioanalyysin ilmastoon liittyvien tärkeimpien riskien ja mahdollisuuksien kuvaamiseksi. Valitut skenaariot auttavat yhtiötä ymmärtämään ilmastonmuutoksen mahdolliset taloudelliset vaikutukset sekä suotuisissa että epäsuotuisissa olosuhteissa. Suotuisassa skenaariossa maailma saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteet ja onnistuu rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 ºC:seen. Skenaario noudattaa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viidennen arviointiraportin hiilipäästöjen kehityskulkua RCP2.6 (IPCC:n kuudennen arviointiraportin SSP1-2.6) ja kestävän kehityksen skenaariota (SDS), joka täydentää tavoitetta saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä IEA World Energy Outlook 2020 -raportissa kuvatulla tavalla. Epäsuotuisassa skenaariossa maailma jatkaa toimintaansa tavalliseen tapaan, mikä johtaa ilmaston lämpenemiseen neljällä asteella. Skenaario perustuu IPCC:n hiilipäästöjen kehityskulkuun RCP8.5. Cargotecin määritelmän mukaan alle vuosi on lyhyt aikajänne, 1–3 vuoden jakso keskipitkä aikajänne ja 3–30 vuoden jakso pitkä aikajänne. Yhtiön taloudellisen suunnittelun aikajänne on kolme vuotta. Taustalla vaikuttavia megatrendejä arvioidaan pitkällä aikavälillä. Ilmastoskenaarioanalyysiin sisältyvät Cargotecin lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin aikajänteet. Pitkän aikavälin aikajänne ulottuu vuoteen 2050. Skenaarioissa huomioidaan politiikkaan, lainsäädäntöön, teknologiaan ja yhteiskuntaan liittyvät näkökohdat. Kaikissa skenaarioissa tunnistetaan eräitä varmoja kehityskulkuja, kuten digitalisaatio, sähköistyminen, uusiutuva energia ja kiertotalous. Nämä on myös sisällytetty Cargotecin strategiaan, mikä vahvistaa luottamusta strategian kestävyyteen ilmaston lämpenemisen tulevasta voimakkuudesta riippumatta. Teknologia- ja markkinariskejä ja -mahdollisuuksia pidetään yhtiölle tärkeimpinä. Alan uudistaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen tarjoamalla vähähiilisiä ratkaisuja on erinomainen mahdollisuus Cargotecille. Vähähiilisten tuotteiden ja ratkaisujen kysynnän odotetaan kasvavan, mikä lisää ekoratkaisujen tuoteryhmän myyntiä. Investoimalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä uusiin innovaatioihin Cargotec voi vastata kasvavaan kysyntään nykyisillä markkinoilla sekä kehittää uusia tuotteita ja murtautua uusille, nouseville markkinoille. Ilmastoon liittyviksi mahdollisuuksiksi on tunnistettu digitalisaatio, sähköistyminen, robotiikka, uusiutuvat energialähteet ja kiertotalous. Ne on jo aiempina vuosina 8 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta huomioitu yhtiön strategiassa ja taloudellisessa suunnittelussa. EU:n taksonomia-asetuksessa valmistusteollisuutta pidetään keskeisenä alana kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten mahdollistamiselle muilla talouden alueilla. Cargotecilla on hyvät mahdollisuudet auttaa asiakkaitaan muuttamaan toimintaansa vähähiiliseksi toimittamalla teknologioita, joilla pyritään merkittävästi vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Cargotec esimerkiksi perusti ekoratkaisujen tuoteryhmän jo vuonna 2017 tuodakseen yhteen asiakkaiden vastuullisuutta edistävät tuotteet ja palvelut. Vuonna 2022 Cargotecin ekoratkaisujen tuoteryhmän kriteerejä tarkistettiin tavoitetason nostamiseksi, jotta se olisi yhdenmukainen EU:n taksonomia- asetuksen kanssa. Sähköistämisen ohella lupaavina mahdollisuuksina Cargotecin asiakkaiden toiminnan tehostamisen kannalta pidetään automaatiota ja liitettävyyttä. Yhtiö on panostanut ohjelmistoihin ja digitaaliseen liiketoimintaan, sillä digitalisaatio tehostaa lastinkäsittelyä ja tehokkaiden ratkaisujen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Digitalisaatio myös mahdollistaa yhteiskunnan laajemman muutoksen kohti entistä tehokkaampaa kiertotaloutta. Tietojen yhteiskäyttö, yhteiset alustat ja muu yhteistyö ovat keskeisessä asemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja toimialojen välisessä yhteistyössä. Vaikka kestävät teknologiat kehittyvät ja kypsyvät nopeasti, aiheeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Oikeaan teknologiaan investoimatta jättäminen voi johtaa välillisten kustannusten kasvuun, jos tutkimus- ja kehitysinvestoinnit eivät toteudu. Lisäksi tiettyjen materiaalien kova kysyntä voi nostaa välittömiä kustannuksia. Teräksen hintojen odotetaan nousevan aggressiivisemman hiilidioksidiverotuksen tai vähäpäästöisten vaihtoehtojen kalliimpien tuotantokustannusten vuoksi. Sähköistymistrendin seurauksena myös litiumakkujen kysynnän odotetaan kasvavan. Rajallinen saatavuus ja teräksen ja litiumakkujen hintojen mahdollinen nousu aiheuttavat markkinariskin, koska hinnankorotukset voivat vaikuttaa suoriin kustannuksiin. Jos vähähiilisten tuotteiden hinnat nousevat, niiden kysyntä ja asiakkaiden maksuhalukkuus saattavat muuttua epävarmemmiksi. Korkealaatuisten vähähiilisten teknologioiden kustannustehokas tuottaminen voi olla haastavaa. Tutkimus-, kehitys- ja toimitusketjuosaamisellaan Cargotec pyrkii kuitenkin toimittamaan ratkaisuja, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin myös tässä suhteessa. Ilmastonmuutoksen konkreettisten seurausten osalta on odotettavissa, että äärimmäisten sääilmiöiden voimakkuus ja esiintymistiheys lisääntyvät. Cargotecilla on hyvät mahdollisuudet kehittää älykkäitä ratkaisuja, jotka parantavat asiakkaiden kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Tämä nähdään loistavana liiketoimintamahdollisuutena. Automaatio, robotisaatio, digitalisaatio ja etäpalvelut poistavat fyysisen läsnäolon tarpeen. Esimerkiksi satamatoimintojen automatisoinnilla Cargotec voi auttaa poistamaan turvallisuusriskejä ja näin varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden aikana, jolloin edellytetään sosiaalista etäisyyttä. Toisaalta liiketoiminnan keskeytyminen tunnistetaan mahdolliseksi riskiksi, koska Cargotecin liiketoimintamalli perustuu monitasoiseen toimitusketjuun, joka on haavoittuvampi äärimmäisen sääilmiön sattuessa. Mullistava sääilmiö yhdellä alueella voi vaikuttaa toimittajiin ja aiheuttaa kertautuvia viivästyksiä, mikä vaarantaa oikea-aikaiset toimitukset asiakkaille. Tämä voi vaikuttaa yhtiön tuotantokapasiteettiin ja tuloihin. Tällaisten riskien vähentämiseksi tarvitaan liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmia. Cargotecin johtoryhmä on keskustellut skenaarioista sekä niihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Skenaarioanalyysin tuloksilla on ollut suora vaikutus yhtiön strategiaan, mistä näkyvimpänä osoituksena on sitoutuminen 1,5 asteen tavoitteeseen. Sitoutumisen jälkeen Cargotecin liiketoiminta-alueet ovat sisällyttäneet ilmastotavoitteet liiketoimintastrategioihinsa. Riskienhallinta Cargotecilla on kaksi prosessia ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin: konsernin yleinen riskienhallintaprosessi (esimerkiksi yritysriskien hallinta, liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelu) ja erityinen ilmastoriskien hallintaprosessi. Ilmastovaikutusten pitkäkestoisuuden ja yritysten riskiarvioiden yleisluontoisuuden takia Cargotec ei pidä konsernin tavanomaista prosessia riittävänä kaikkien olennaisten ilmastoriskien tunnistamiseen. Konsernin riskienhallintaprosessissa ilmastoon liittyviä riskejä arvioidaan yritysten riskienhallinnan (ERM) yleisluontoisen lähestymistavan kautta. ERM-prosessiin sisältyy erilaisten laaja-alaisten liiketoimintariskien (esimerkiksi markkina-, kilpailu- ja rahoitusriskien) arviointi ja hallinta. Riskit tunnistetaan ja niistä keskustellaan liiketoiminta-alueiden ja konsernin tasolla. Liiketoiminta-alueiden ilmoittamat riskit kootaan konsernitasolla yhteen olennaisten, koko konsernia koskevien riskien kanssa. Cargotec myös suunnittelee liiketoiminnan jatkuvuutta tekemällä yhdessä vakuuttajan kanssa vuosittaiset arvioinnit noin viidessä prioriteetin ja riskitason mukaan valitussa toimipaikassa (pääasiassa kokoonpanoyksiköitä). Arvioinneissa tarkastellaan esimerkiksi toimitusketjuun, aineellisiin vahinkoihin ja luonnonkatastrofeihin liittyviä riskejä. Liiketoiminta-alueilla on myös käytössä integroidut johtamisjärjestelmät, kuten laatu-, työturvallisuus- ja työterveys- sekä ympäristöjohtamisjärjestelmät. Kaikkiin järjestelmiin kuuluu resurssien riskinarviointi, johon sisältyvät myös ilmastonmuutoksen mahdolliset lyhyen tähtäimen vaikutukset toimipaikkaan. Konsernin vastuullisuus- ja strategiatiimit ovat laatineet ilmastoriskien hallintaprosessin täydentämään konsernin yleistä riskienhallintaprosessia. Ilmastoriskien hallintaprosessissa käsitellään riskien lisäksi ilmastoon liittyviä mahdollisuuksia ja muodostetaan myös ilmastoon liittyville asioille oma tila, joka on erillään muista liiketoiminnan riskeistä ja mahdollisuuksista. ERM-prosessissa keskitytään suoriin toimiin, kun taas ilmastoon liittyvässä riskienhallintaprosessissa otetaan huomioon koko arvoketju. 9 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Alustava korkean tason ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi ja hallinta tehdään Cargotecin konsernitoiminnoissa. Yhtiön liiketoiminta-alueet vastaavat tarvittavin osin työn tuloksen validoimisesta ja prosessin tarkentamisesta. Tämä erityinen ilmastoriskien hallintaprosessi toteutetaan osana yhtiön kokonaisstrategiaprosessia, jotta voidaan huomioida pitkäjänteiset kehityskulut ja varmistaa tarvittavat toimenpiteet. Ilmastoon liittyvässä riskienhallintaprosessissa tarkastellaan useita riskityyppejä, kuten Cargotecin omaan ja sen asiakkaiden toimintaan vaikuttava voimassa oleva sääntely. Esimerkiksi energiaan ja päästöihin liittyvä sääntely voi vaikuttaa raaka-aineiden saatavuuteen ja hintoihin. Lisäksi tuotteiden on noudatettava melua ja muita saasteita koskevaa sääntelyä, mikä vaikuttaa asiakkaiden toimintaan. Cargotec näkee ilmastoon liittyvän sääntelyn liiketoiminnan ajurina. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen tuo mukanaan uutta, esimerkiksi päästöttömiin ajoneuvoihin ja merenkulkuun liittyvää sääntelyä, jolla voi olla merkittävä myönteinen vaikutus Cargotecin liiketoimintaan. Myös teknologiaan liittyviä riskejä pidetään keskeisinä, koska Cargotecin vähähiiliset ratkaisut perustuvat uuteen ja kehittyvään teknologiaan. Cargotecin strategiassa keskeisessä asemassa olevat sähköistys, automaatio ja digitalisaatio ovat kaikki erittäin riippuvaisia teknologian kehityksestä, ja niitä pidetään pääasiallisina keinoina tehokkuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen. Markkinoihin liittyviä riskejä tarkastellaan kaikissa tilanteissa, koska tuotteiden ja palveluiden kysyntä riippuu ympäröivistä olosuhteista. Asiakkaiden päätöksenteko voi markkinatilannetta määrittelevistä poliittisista olosuhteista riippuen painottua esimerkiksi hintoihin tai päästöihin, mikä voi vaikuttaa ekotehokkaiden vähähiilisten ratkaisujen kokonaiskysyntään. Vähäpäästöisten tuotteiden suuri kysyntä voi vaikuttaa myös sellaisten materiaalien ja komponenttien saatavuuteen ja hintaan, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä uusien vähäpäästöisten teknologioiden valmistuksessa. Cargotec pitää mainetta yhä tärkeämpänä, kun asiakkaiden ja kuluttajien odotukset lastinkäsittelyalan vastuullisuutta kohtaan lisääntyvät. Mainetta pidetään tärkeänä myös osaajien houkuttelemisen ja pitämisen kannalta. Myös akuutteja ja kroonisia fyysisiä riskejä pidetään merkityksellisinä. Äärimmäiset sääilmiöt ovat erityisen merkittävä riski toimittajille, jotka toimivat korkean riskin alueilla. Pitkän aikavälin riskeistä merenpinnan kohoaminen ja lämpötilan nousu asettavat tuotteille uusia vaatimuksia, koska ne voivat muuttaa toimintaolosuhteita aiempaa haastavammiksi. Äärimmäiset työolot lisäävät myös terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä. Cargotec noudattaa yritysostojen ja -myyntien yhteydessä asianmukaista huolellisuutta varmistaakseen, että mahdolliset ympäristöriskit otetaan huomioon. Mittarit ja tavoitteet Cargotecin sitouduttua 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen yhtiön kasvihuonekaasupäästöille on asetettu uusimman ilmastotieteen mukainen vähentämistavoite. Science Based Targets initiative -aloitteen vahvistama tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kaikissa kolmessa päästöluokassa vähintään 50 prosenttia vuoden 2019 vertailutasosta vuoteen 2030 mennessä. Absoluuttisen päästövähennystavoitteen asettaminen Cargotecin koko arvoketjulle tarkoittaa sitä, että myös toimittajien ja asiakkaiden on sitouduttava vähentämään oman toimintansa päästöjä. Cargotecin strategian mukaisesti vuosien 2021–2024 ilmastotavoite on vähentää hiilidioksidipäästöjä miljoonalla tonnilla vuoteen 2024 mennessä vuoden 2019 vertailutasosta. Tämän tavoitteen vahvistamiseksi Cargotec esitteli ydinliiketoimintojensa uudet strategiset tavoitteet marraskuussa 2022. Tavoitteet sisältävät nyt ensimmäistä kertaa myös vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita: hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä (linjassa yhtiön tieteeseen perustuvan ilmastotavoitteen kanssa) sekä ekoratkaisujen tuoteryhmän myynnin kasvun kaksinkertaistaminen verrattuna perinteisiin tuotteisiin. Vastuullisuustavoitteiden sisällyttäminen Cargotecin strategisiin tavoitteisiin osoittaa, että kestävä kehitys on aidosti integroitu yhtiön strategiaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan järjestelmällistä muutosta ja keskittyämistä toteutettaviin, skaalautuviin ja toistettaviin liiketoimintaratkaisuihin, jotka liittyvät ekotarjoomaan, vastuulliseen hankintaan, automatisaatioon, robotiikkaan ja datan käyttöön. Cargotec pyrkii omassa toiminnassaan hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa Cargotecin oman toiminnan päästöistä liittyy sähkönkulutukseen, ja yhtiö on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan sähkön osuuden 100 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Toinen merkittävä tekijä on yhtiön huoltokaluston polttoaineenkulutus. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi yhtiö aikoo lisätä etäpalveluja ja siirtyä vähäpäästöisten tai päästöttömien ajoneuvojen käyttöön. Vuoden aikana Cargotec päivitti eurooppalaista autopolitiikkaansa, jonka myötä Euroopassa aloitetaan siirtymä vain päästöttömien työsuhdeautojen ja huoltoautojen käyttöön. Maakohtaisissa ohjeissa huomioidaan paikallinen infrastruktuuri sekä hybridi- ja sähköajoneuvojen saatavuus. Cargotecin suurin ilmastovaikutus, ja vastaavasti suurin mahdollisuus hillitä ilmastonmuutosta, piilee yhtiön arvoketjussa. Cargotecin tuotteiden raaka-aineet ja komponentit sekä myytyjen tuotteiden käyttö muodostavat yli 95 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä. Myytyjen tuotteiden käyttö aiheuttaa suuret päästöt tuotteiden pitkän käyttöiän ja dieselmoottoreiden vuoksi. Arvoketjun alkupäässä suurin yksittäinen tekijä on Cargotecin koneiden teräsrakenteiden valmistus. Cargotecin oman toiminnan vaikutus jää suhteellisen vähäiseksi, koska valmistustoiminta rajoittuu kevyeen kokoonpanotyöhön. Cargotecin ilmastotavoitteiden saavuttamista ja päästövähennyksiä edistetään käytännön tasolla siten, että Cargotec keskittyy toimitusketjun ja oman toimintansa 10 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja panostaa samalla asiakaskeskeisten ja vastuullisten ratkaisujen tarjoomaan. Tätä varten on käynnistetty kehitystyö, jossa keskitytään ilmastodataan ja -järjestelmiin, rahoitukseen ja kumppanuuksiin sekä vastuulliseen tuotesuunnitteluun elinkaariarvioinnin avulla. Vuoden 2022 aikana painopiste oli toimitusketjun hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja Cargotecin vastuullisen tarjooman kehittämisessä, sillä niillä on suurin ilmastovaikutus. Cargotecin ilmastodatan ja scope 3 -laskentamenetelmän parantamiseen panostettiin paljon. Menetelmäparannusten myötä Cargotecin vuosien 2019-2021 scope 3 -päästöt oikaistiin, minkä vuoksi yhtiön tieteeseen perustuvan ilmastotavoitteen vertailutaso muuttui. Supplier Decarbonisation Handbook -käsikirja saatiin valmiiksi ja jaettiin Cargotecin toimittajille. Käsikirjassa on kolmansille osapuolille tarkoitettuja ohjeita siitä, miten ne voivat tukea Cargotecia sen pyrkiessä saavuttamaan nettonollapäästöt omassa toiminnassaan. Vuoden 2022 ensisijaisena tavoitteena oli myös mahdollistaa EU:n taksonomia-asetuksen mukainen raportointi. EU:n taksonomia-asetuksessa valmistusteollisuutta pidetään keskeisenä alana päästövähennysten mahdollistamiselle muilla talouden alueilla. Cargotecilla on hyvät mahdollisuudet auttaa asiakkaitaan muuttamaan toimintaansa vähähiiliseksi toimittamalla teknologioita, joilla pyritään merkittävästi vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Lisätietoa taksonomia-asetuksen mukaisesta selvityksestä on seuraavassa luvussa. EU:n taksonomia-asetuksen mukainen selvitys EU:n taksonomia-asetuksen luokitusjärjestelmän avulla määritetään, mitkä taloudelliset toiminnot ovat ympäristön kannalta vastuullisia. Asetus koskee Cargotecia ja edellyttää ympäristön kannalta vastuullisen liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen osuuden ilmoittamista. Cargotec perusti ekoratkaisujen tuoteryhmän jo vuonna 2017 korostaakseen tuotteita ja palveluja, jotka parantavat asiakkaiden toiminnan vastuullisuutta konkreettisilla Taulukko 1: Ympäristövastuun tunnusluvut 2022 2021 2020 Scope 1 -päästöt (tCO 2 e) 24 900 21 300 21 300 Scope 2 -päästöt, markkinapohjaiset (tCO 2 e) 11 300 20 200 21 000 Scope 3 -päästöt (tCO 2 e) 1 6 435 000 5 739 000 5 188 000 Kokonaispäästöt (tCO 2 e) 1, 2 6 471 200 5 780 500 5 230 300 Päästöintensiteetti suhteessa myyntiin (tCO 2 e/MEUR) 1, 2 1 583 1 744 1 603 Ekoratkaisujen tuoteryhmän osuus kokonaisliikevaihdosta (%) 3 31 30 N/A T&K-menot (MEUR) 100 102 105 Oman toiminnan kokonaisenergiankulutus (MWh) 162 991 158 300 149 700 Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta (%) 20 19 17 1 Vuoden 2021- ja 2020-päästötiedot oikaistu muuttuneen scope 3 -laskentametodologian takia. Lisätietoja englanniksi GRI-indeksissä. 2 Cargotecin arvoketjun hiilidioksidipäästöt nousivat vuonna 2022, johtuen liikevaihdon kasvusta. Päästöintensiteetti laski, mutta se ei riittänyt kompensoimaan liikevaihdon kasvun tuomaa lisäystä päästöihin. 3 Vuoden 2021 tiedot on oikaistu vastaamaan uutta kriteeristöä, joka päivitettiin vuonna 2022. Ekoratkaisujen tuoteryhmän myynti koostuu ilmastoratkaisujen myyntituotoista (taksonomian mukaiset myyntituotot) sekä kiertotalousratkaisujen myyntituotoista (myyntituotot, joiden Cargotec tulkitsee tukevan kiertotalouteen siirtymisen tavoiteluonnosta). ympäristöhyödyillä. Vuoden 2022 ekoratkaisujen tuoteryhmän kriteerien päivitys tukee yhtiön sitoutumista 1,5 asteen ilmaston lämpenemisen tavoitetasoon. Cargotecin uudistettu ekoratkaisujen tuoteryhmän rakenne on jäsennelty EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti. Cargotecin ratkaisuilla on mahdollisuus edistää merkittävästi kahta EU-taksonomian kuudesta ympäristötavoitteesta: ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä siirtymistä kiertotalouteen (lausuma tarkistetaan, kun jäljellä olevat delegoidut säädökset julkistetaan). Tämän vuoksi ekoratkaisujen tuoteryhmässä on kaksi kategoriaa: ilmastoratkaisut ja kiertotalousratkaisut. Cargotecin ilmastoratkaisut ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen skenaarion edellyttämien kasvihuonekaasupäästövähennysten kanssa. Kiertotalousratkaisut puolestaan edistävät siirtymistä kiertotalouteen edistämällä resurssitehokkuutta koko arvoketjussa. Tästä vuosikertomuksesta lähtien Cargotec julkistaa ekoratkaisujen tuoteryhmään liittyvät mittarit uusien kriteerien perusteella. Ekoratkaisujen tuoteryhmän myynti koostuu ilmastoratkaisujen tuotoista (taksonomian mukaiset myyntituotot) sekä kiertotalousratkaisujen tuotoista (myyntituotot, joiden Cargotec tulkitsee tukevan kiertotalouteen siirtymisen tavoiteluonnosta). Ekotehokkaiden ratkaisujen tuoteryhmän liikevaihto oli 1,288 miljoonaa euroa ja muodosti 31 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Taksonomiakelpoisuuden tulkinta EU-taksonomiassa viitataan niin kutsuttuun NACE- toimialaluokitukseen, jonka avulla määritetään yrityksen taloudellisen toiminnan taksonomiakelpoisuus. Laitteista, palveluista ja ohjelmistoista koostuvaa Cargotecin taloudellista toimintaa koskevat NACE-koodit ovat C28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus, C33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus sekä J62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta. Nämä toiminnot liittyvät seuraaviin EU-taksonomian toimintoihin: 3.3 Liikenteen vähähiilisten teknologioiden 11 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta valmistus, 3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus, 6.12 Meri- ja rannikkoliikenteen tavara- ja henkilökuljetuksen jälkiasennus, 8.2 Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten. Cargotecin ylätason taksonomiakelpoisuusarviointi tehtiin vuonna 2021 perustuen NACE-koodeihin. Kaikki edellä mainitut toiminnot sisällytettiin arviointiin, ja niiden kaikkien nähtiin olevan taksonomiakelpoisia ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteen osalta. Tähän tulkintaan perustuen Cargotec raportoi 100 prosentin taksonomiakelpoisuuden. Vuonna 2022 Cargotecin taksonomiakelpoisuus uudelleenarvioitiin eri menetelmällä, joka painottaa vähemmän NACE-koodeja ja enemmän kunkin aktiviteetin kuvausta taksonomia-asetuksessa. Arviointiin perustuen yhtiö muutti tulkintaansa oleellisista taksonomia-asetuksen kategorioista. Saatavilla olevan tiedon sekä taksonomia- asetuksen ymmärryksen tason lisääntymisestä johtuen yhtiö muutti käsitystään siitä, minkä NACE-koodien piirissä sen taloudellinen toiminta on taksonomiakelpoista. Cargotecin laitteet on tarkoitettu käytettäviksi kuljetusarvoketjussa, mutta EU-taksonomian toimintojen tiimoilta ne voivat kuulua toimintoihin 3.3 tai 3.6, riippuen siitä luokitellaanko ne tieajoneuvoiksi vai liikkuviksi koneiksi. Taksonomian toiminto 3.3. Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistus ei tällä hetkellä ole suoraan sovellettavissa liikkuviin koneisiin, minkä vuoksi Cargotecin laitteet raportoidaan kuuluvaksi toiminnon 3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus. Toiminta 8.2 Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten raportoidaan 3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus toiminnan alla, sillä ratkaisujen myynnit liittyvät toisiinsa. Cargotecin huoltotoiminnot raportoidaan jatkossa toiminnon 2.10 Korjaus, kunnostus, uudelleenvalmistus ja varaosien myynti alle, ja niiden katsotaan edistävän sekä ilmastonmuutoksen hillintää että kiertotalouteen siirtymistä. Lisäksi huoltotoimintoja raportoidaan jatkossa toiminnon 6.12 Meri- ja rannikkoliikenteen tavara- ja henkilökuljetuksen jälkiasennus alle, ja näiden katsotaan kuuluvan kiertotalouteen siirtymisen tavoitteen alle. Koska kiertotalouteen siirtymisen tavoite ei ole vielä valmistunut, sitä ei voida soveltaa, minkä vuoksi Cargotec ei julkaise mitään taksonomiaan liittyviä mittareita sen huoltotoiminnoille vuonna 2022. Tästä syystä Cargotec raportoi 63 prosentin taksonomiakelpoisuuden vuonna 2022. EU:n taksonomia-asetuksessa kuljetus- ja valmistusteollisuudenaloja pidetään suuripäästöisinä sektoreina ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteen kannalta. Vaikka Cargotec ei toimi suoraan näillä aloilla, ne ovat toimialoja, joilla Cargotecin ratkaisut mahdollistavat asiakkaiden toiminnan. Tämän vuoksi Cargotec pitää toimintaansa näillä sektoreilla sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteen osalta taksonomiakelpoisena EU:n taksonomia-asetuksen aktiviteetin 3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus mukaisesti. Ratkaisujensa taksonomiakelpoisuutta arvioidessaan Cargotec on päättänyt keskittyä laitteidensa suorituskykyyn niissä käytetyn teknologian sijaan. Cargotecin näkemyksen mukaan laitteen teknologialla ei sellaisenaan ole arvoa, vaan arvo tulee laitteen suorituskyvystä. Taksonomian mukaisuuden arviointi Jotta taloudellista toimintaa voidaan pitää taksonomian mukaisena, sen on täytettävä merkittävän edistämisen kriteerit, siitä ei saa aiheutua merkittävää haittaa (DNSH- periaate) ja sen on oltava vähimmäistason suojatoimien mukaista. Cargotecilla merkittävää edistämistä arvioidaan tuotetasolla, kun taas DNSH-periaatetta ja vähimmäistason suojatoimia arvioidaan yhtiön konsernitasolla. Kaikki taksonomiakriteerit (merkittävä edistäminen, DNSH ja vähimmäistason suojatoimet) täyttäviä Cargotecin toimintoja pidetään vastuullisina eli taksonomian mukaisina. Cargotecin analyysin mukaan ekoratkaisujen tuoteryhmän vaikutukset voivat edistää merkittävästi EU-taksonomian ilmastonmuutoksen hillitsemistavoittetta, minkä lisäksi yhtiö on analysoinut mahdollisia vaikutuksia viiteen muuhun ympäristötavoitteeseen. Analyysin perusteella Cargotec on päätellyt, että sen toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa vesi- ja merivaroille, koska Cargotecin kokoonpanoyksiköissä ei käytetä prosessivettä. Cargotecin kokoonpanotoiminnasta ei myöskään aiheudu ilmaan, veteen tai maaperään sellaisia merkittäviä päästöjä, jotka voisivat aiheuttaa merkittävää haittaa luonnon biodiversiteetille ja ekosysteemeille. Lisäksi ekoratkaisujen tuoteryhmään harkittavien ratkaisujen on täytettävä erityiset DNSH-kriteerit, jotka edellyttävät ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointia, edistävät kiertotaloutta ja kieltävät haitallisten aineiden käytön. Vaikka Cargotecin ympäristövaikutukset ovat ilmastoa ja kiertotaloutta lukuun ottamatta hyvin vähäiset, yhtiöllä on käytössään laajoja hallintaprosesseja liittyen erilaisiin ympäristökysymyksiin, kuten jätehuoltoon ja saasteisiin. Nämä prosessit toteutetaan pääasiassa ISO 14001 -sertifioitujen ympäristöjohtamisjärjestelmien kautta. Johtamisjärjestelmät edellyttävät, että Cargotec arvioi ja käsittelee toimintojensa, tuotteidensa ja palveluidensa mahdollisia ja todellisia ympäristövaikutuksia. Mikäli haitallisia vaikutuksia havaitaan, Cargotec toteuttaa ja ylläpitää asianmukaisia valvonta- ja parannussuunnitelmia, mikä sisältää myös tavoitteiden asettamisen. Tämä auttaa Cargotecia varmistamaan, ettei sen toiminnasta aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle. Cargotec on lisäksi tehnyt sisäisen analyysin käytännöistään ja prosesseistaan ja uskoo noudattavansa EU-taksonomian kaikkien vähimmäistason suojatoimien periaatteita. Cargotec on pannut täytäntöön menettelyjä, joilla varmistetaan yhdenmukaisuus seuraavien ohjeiden kanssa: OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet, Kansainvälisen työjärjestön julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä kansainvälinen ihmisoikeuslaki. Cargotecin eettiset toimintaperiaatteet ja niihin liittyvät käytännöt luovat perustan vastuulliselle liiketoiminnalle, ja yhtiö on kehittänyt ja toteuttanut näitä periaatteita tukevia prosesseja. Yksityiskohtaiset kuvaukset näistä käytännöistä ja prosesseista löytyvät tästä julkaisusta. 12 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Ilmastoratkaisut Cargotecin ilmastoratkaisut koostuvat (uusista) laitteista ja palveluista (rajoittuen huoltoon ja kuluviin varaosiin, eli niihin, jotka eivät ole kiertotalousratkaisujen piirissä). Niitä kaikkia pidetään toimina, jotka mahdollistavat ilmastonmuutoksen hillintää. Cargotecin laitteet ovat taksonomiakelpoista toimintaa ja kuuluvat kohtaan 3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus. Koska tekniset arviointikriteerit jättävät tulkinnanvaraa, Cargotec käyttää perustanaan 1,5 asteen ilmastotavoitetta asettaessaan tavoitetason ja määrittäessään, mitkä tuotteet täyttävät arviointikriteerit. Cargotecin tulkintaan ovat vaikuttaneet myös kohdan 3.3 Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistuskriteerit, koska Cargotecin laitteet ovat samanlaisia kuin kuljetusajoneuvot, erityisesti luokkien N2 ja N3 ajoneuvot. Luokkien N2 ja N3 ajoneuvojen teknisissä arviointikriteereissä todetaan, että päästöttömiä ja vähäpäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja pidetään taksonomian mukaisina, jos tietyt lisävaatimukset täyttyvät. Cargotec pitää päästöttömiä ja vähäpäästöisiä laitteita taksonomian mukaisina. Koska EU-taksonomian määritelmät eivät ole suoraan sovellettavissa Cargotecin laitteisiin, Cargotec käyttää hieman muokattuja versioita määritelmistä, jotka annetaan asetuksessa (EU) 2019/1242 hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille. Osoittaakseen merkittävän panoksensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen Cargotec on tehnyt laitteille elinkaariarviointeja, joilla se voi todentaa elinkaaren aikana toteutuvat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset. Elinkaariarvioinneissa verrataan yrityksen päästöttömiä tai vähäpäästöisiä laitteita parhaiten suoriutuvaan vaihtoehtoon, joka on tyypillisesti dieselkäyttöinen versio samasta laitteesta ja jolla on sama toiminnallisuus ja kapasiteetti. Jotta tulokset voidaan yleistää, elinkaariarvioinnit on tehty laitteille, joiden katsotaan edustavan koko tuoteryhmää. Vertailuissa on noudatettu ISO 14067 -standardia, ja ne on tarkistanut itsenäinen kolmas osapuoli. Tulokset osoittavat, että päästöttömien laitteiden käytöllä saavutetaan suurempia päästövähennyksiä kuin mikä on vähäpäästöisille laitteille vaadittu kynnysarvo (42 prosenttia). Liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot Cargotec julkistaa EU:n taksonomiakriteerien mukaisen, ympäristön kannalta vastuullisen taloudellisen toiminnan osuuden käyttämällä liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen mittareita. • Liikevaihdon mittari edustaa sitä nettoliikevaihdon osuutta, joka on saatu taksonomian mukaisista tuotteista tai palveluista. • Pääomamenojen mittari edustaa osuutta sellaisen toiminnan pääomamenoista, joka on jo taksonomian mukainen tai joka on osa uskottavaa suunnitelmaa taksonomiamukaisuuden laajentamiseksi tai saavuttamiseksi. • Toimintamenojen mittari edustaa sitä osuutta toimintamenoista, joka liittyy taksonomian mukaisiin toimintoihin tai pääomamenojen suunnitelmaan. Toimintamenot kattavat suorat pääomittamattomat menot, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehitykseen, kunnostustoimiin, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, huoltoon ja muihin suoriin menoihin, jotka liittyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden päivittäiseen huoltoon, joka on tarpeen tällaisten omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan käytön varmistamiseksi. Taksonomiakelpoisen ja ei-taksonomiakelpoisen toiminnan sekä taksonomian mukaisen ja ei-taksonomian mukaisen toiminnan osuus kokonaisliikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista esitellään jäljempänä taulukoissa 2.1, 2.2 ja 2.3. Liikevaihto koostuu IFRS:n mukaisista tuotteiden ja palveluiden myynnistä saaduista tuotoista oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Taksonomiakelpoiset pääomamenot koostuvat aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, mukaan lukien vuokrasopimuksiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät, jotka otetaan huomioon ennen poistoja ja arvonalentumisia sekä mahdollisia arvonmuutoksia, mukaan lukien uudelleenarvostuksista ja arvonalentumisista johtuvat, kyseiseltä tilikaudelta ja ilman käyvän arvon muutoksia. Lisäksi taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin sisältyvät vastaavat liiketoimintojen yhdistymisestä johtuvat lisäykset. Taksonomiakelpoiset toimintamenot koostuvat suorista pääomittamattomista menoista, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehitykseen, rakennusten kunnostamiseen, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin sekä huoltoon ja korjaukseen, sekä lisäksi kiinteistä menoista, jotka liittyvät suoraan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon. Pääoma- ja toimintamenoja pidetään taksonomiakelpoisina siltä osin kuin ne koskevat hyödykkeitä ja prosesseja, jotka liittyvät taksonomiakelpoisiin toimintoihin, kuten valmistukseen, palvelujen tarjoamiseen tai tutkimukseen ja kehitykseen. Taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan liittyvien pääoma- ja toimintamenojen taksonomian mukainen osuus arvioidaan käyttämällä allokointiperusteena taksonomian mukaisen liikevaihdon suhdetta taksonomiakelpoiseen liikevaihtoon. Tämä johtuu siitä, että näitä menoja ei yleensä voida kohdentaa selvästi yhteen toimintaan. Mitään menoja ei ole raportoitu taksonomian mukaisina pääomamenojen suunnitelman perusteella. Ilmoitettujen määrien kaksinkertainen kirjanpito on vältetty seuraavilla varotoimilla: • Kuhunkin taksonomian mukaiseen toimintaan liittyvä liikevaihto perustuu raportoituihin ulkoisiin tuloihin, ja se ilmoitetaan yksittäisen arviointikriteerin ja taksonomiatoiminnan kohdalla. • Taksonomian mukaiseen toimintaan liittyvät pääomamenot perustuvat taloudelliseen raportointiin, joka koostetaan asiaankuuluvaa toimintaa harjoittavilta yksiköiltä. Taksonomian mukaiset pääomamenot ilmoitetaan arvion perusteella yksittäisen arviointikriteerin ja taksonomiatoiminnan kohdalla. • Taksonomian mukaiseen toimintaan liittyvät toimintamenot perustuvat taloudelliseen raportointiin, joka koostetaan asiaankuuluvaa toimintaa harjoittavilta yksiköiltä. Taksonomian mukaiset toimintamenot ilmoitetaan arvion perusteella yksittäisen arviointikriteerin ja taksonomiatoiminnan kohdalla. 13 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Taulukko 2.1: Taksonomiakelpoiseen ja taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan liittyvien tuotteiden tai palveluiden osuus liikevaihdosta – vuotta 2022 koskevat tiedot Merkittävät arviointikriteerit (%) DNSH-kriteerit (ei merkittävää haittaa) (K/E) Taloudellinen toiminta Koodi(t) Absoluuttinen liikevaihto (MEUR) Osuus liike vaihdosta (%) Ilmaston muutoksen hillintä Ilmaston muutokseen sopeutuminen Vesi- ja merivarojen suojeleminen Kiertotalouden edistäminen Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Ekosysteemien ja biodiversiteettien suojeleminen Ilmaston muutoksen hillintä Ilmaston muutokseen sopeutuminen Vesi- ja merivarojen suojeleminen Kiertotalouden edistäminen Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Ekosysteemien ja biodiversiteettien suojeleminen Vähimmäis tason suojatoimet Taksonomian mukainen osuus liike- vaihdosta, vuosi 2022 Taksonomian mukainen osuus liike- vaihdosta, vuosi 2021 Kategoria (mahdol- listava toiminta, M) Kategoria (siirtymä- toiminta, S) A. TAKSONOMIAKELPOINEN TOIMINTA A.1. Ympäristön kannalta vastuullinen toiminta (taksonomian mukainen) Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 3.6. 487,39000 11,9 % 100,0 % K K K K K K K 11,9 % M Ympäristön kannalta vastuullisen toiminnan liikevaihto (taksonomian mukainen) (A.1) 487,39000 11,9 % 100,0 % 11,9 % A.2. Taksonomiakelpoinen mutta ei ympäristön kannalta vastuullinen toiminta (ei taksonomian mukainen toiminta) Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 3.6. 2 068,90300 50,6 % Taksonomiakelpoisen mutta ei ympäristön kannalta vastuullisen toiminnan liikevaihto (ei taksonomian mukainen toiminta) (A.2) 2 068,90300 50,6 % Yhteensä (A.1 + A.2) 2 556,29300 62,5 % B. EI-TAKSONOMIAKELPOINEN TOIMINTA (B) Ei-taksonomiakelpoisen toiminnan liikevaihto 1 532,32500 37,5 % Yhteensä (A + B) 4 088,61800 100,0 % 14 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Taulukko 2.2: Taksonomiakelpoiseen ja taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan liittyvien tuotteiden tai palveluiden osuus pääomamenoista – vuotta 2022 koskevat tiedot Merkittävät arviointikriteerit (%) DNSH-kriteerit (ei merkittävää haittaa) (K/E) Taloudellinen toiminta Koodi(t) Absoluuttiset pääomamenot (MEUR) Osuus pääomamenoista (%) Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi- ja merivarojen suojeleminen Kiertotalouden edistäminen Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Ekosysteemien ja biodiversiteettien suojeleminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi- ja merivarojen suojeleminen Kiertotalouden edistäminen Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Ekosysteemien ja biodiversiteettien suojeleminen Vähimmäistason suojatoimet Taksonomian mukainen osuus pääoma- menoista, vuosi 2022 Taksonomian mukainen osuus pääoma- menoista, vuosi 2021 Kategoria (mahdol- listava toiminta, M) Kategoria (siirtymä- toiminta, S) A. TAKSONOMIAKELPOINEN TOIMINTA A.1. Ympäristön kannalta vastuullinen toiminta (taksonomian mukainen) Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 3.6. 4,52800 4,0 % 100,0 % K K K K K K K 4,0 % M Ympäristön kannalta vastuullisen toiminnan pääomamenot (taksonomian mukainen) (A.1) 4,52800 4,0 % 100,0 % 4,0 % A.2. Taksonomiakelpoinen mutta ei ympäristön kannalta vastuullinen toiminta (ei taksonomian mukainen toiminta) Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 3.6. 20,19400 17,8 % Taksonomiakelpoisen mutta ei ympäristön kannalta vastuullisen toiminnan pääomamenot (ei taksonomian mukainen toiminta) (A.2) 20,19400 17,8 % Yhteensä (A.1 + A.2) 24,72200 21,8 % B. EI-TAKSONOMIAKELPOINEN TOIMINTA (B) Ei-taksonomiakelpoisen toiminnan pääomamenot 88,91800 78,2 % Yhteensä (A + B) 113,64000 100,0 % 15 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Taulukko 2.3: Taksonomiakelpoiseen ja taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan liittyvien tuotteiden tai palveluiden osuus toimintamenoista – vuotta 2022 koskevat tiedot Merkittävät arviointikriteerit (%) DNSH-kriteerit (ei merkittävää haittaa) (K/E) Taloudellinen toiminta Koodi(t) Absoluuttiset toimintamenot (MEUR) Osuus toiminta- menoista (%) Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi- ja merivarojen suojeleminen Kiertotalouden edistäminen Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Ekosysteemien ja biodiversiteettien suojeleminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi- ja merivarojen suojeleminen Kiertotalouden edistäminen Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Ekosysteemien ja biodiversiteettien suojeleminen Vähimmäistason suojatoimet Taksonomian mukainen osuus toiminta- menoista, vuosi 2022 Taksonomian mukainen osuus toiminta- menoista, vuosi 2021 Kategoria (mahdol- listava toiminta, M) Kategoria (siirtymä- toiminta, S) A. TAKSONOMIAKELPOINEN TOIMINTA A.1. Ympäristön kannalta vastuullinen toiminta (taksonomian mukainen) Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 3.6. 19,23610 13,5 % 100,0 % K K K K K K K 13,5 % M Ympäristön kannalta vastuullisen toiminnan toimintamenot (taksonomian mukainen) (A.1) 19,23610 13,5 % 100,0 % 13,5 % A.2. Taksonomiakelpoinen mutta ei ympäristön kannalta vastuullinen toiminta (ei taksonomian mukainen toiminta) Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 3.6. 71,04200 50,0 % Taksonomiakelpoisen mutta ei ympäristön kannalta vastuullisen toiminnan toimintamenot (ei taksonomian mukainen toiminta) (A.2) 71,04200 50,0 % Yhteensä (A.1 + A.2) 90,27810 63,5 % B. EI-TAKSONOMIAKELPOINEN TOIMINTA (B) Ei-taksonomiakelpoisen toiminnan toimintamenot 51,90690 36,5 % Yhteensä (A + B) 142,18500 100,0 % 16 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Sosiaalinen vastuu ja henkilöstö Terveys ja turvallisuus, ihmisoikeudet sekä monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus (DEI) nähdään Cargotecilla olennaisimpina sosiaaliseen vastuuseen liittyvinä teemoina. Turvallisuudella tarkoitetaan Cargotecin työntekijöiden, toimittajien ja alihankkijoiden turvallisuutta sekä yhtiön tuotteiden ja palvelujen käyttöön liittyvää turvallisuutta. Hallinto Cargotec on sitoutunut noudattamaan täysimääräisesti kaikkia sovellettavia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä. Cargotec arvostaa läpinäkyvyyttä, edellyttää rehellistä liiketoimintaa ja tiedostaa, että taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset toimet muodostavat yhdessä perustan kestävän kehityksen mukaiselle liiketoiminnalle. Merkittävimpiä Cargotecin noudattamia kansainvälisiä julistuksia ja sopimuksia ovat Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet, YK:n Global Compact -sopimus, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä OECD:n suuntaviivat monikansallisille yrityksille. Cargotecin sosiaaliset tavoitteet määritellään yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa. Cargotec kunnioittaa ihmisoikeuksia ja edistää työntekijöiden sitoutumista, monimuotoisuutta, osallisuutta sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia. Cargotecin eettisiä toimintaohjeita täydentävissä henkilöstöohjeissa määritellään yhtiössä noudatettavat työsuhteisin liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kaikkien Cargotecin työntekijöiden odotetaan noudattavan eettisiä toimintaohjeita. Niissä on kuvattu henkilöstöön liittyvä missio, tavoitteet ja kehitysprosessi. Henkilöstöohjeet koskevat kaikkia Cargotecin työntekijöitä maailmanlaajuisesti paikallisen lainsäädännön niin salliessa. Globaaleina ohjeina ne koskevat kaikkia toimipaikkoja ja tilanteita, joissa Cargotec harjoittaa liiketoimintaa. Cargotec tekee jatkuvasti töitä työturvallisuuden parantamiseksi ja pyrkii nollaan tapaturmaan sekä toiminnassaan että tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen kautta. Työterveys- ja turvallisuuden johtaminen on vastuullisen toiminnan peruselementti, jolla minimoidaan loukkaantumis- ja sairastumisriskit työpaikoilla. Se takaa kohtuuden rajoissa suojan myös yhtiön henkilöstöön kuulumattomille henkilöille, joihin toiminnalla voi olla vaikutusta. Työerveys- ja turvallisuustyön johtaminen koostuu käytännöistä, joilla Cargotec kehittää ja toteuttaa työtään sekä hallitsee riskejä. Cargotecin eettisten toimintaohjeiden mukaisesti yhtiö kannustaa työntekijöitään ilmoittamaan ei-turvallisista olosuhteista ja turvallisuuteen liittyvistä tapauksista sekä ryhtymään asianmukaisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi ja niistä oppimiseksi. Cargotec jakaa tietoa turvallisesta toiminnasta ja parhaista käytännöistä ja asettaa turvallisuuden etusijalle myös tilanteissa, joissa on aikataulu-, kustannus- tai asiakaspaineita. Kaikki työntekijät on koulutettu työskentelemään turvallisesti. Johdon ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta edistetään tekemällä henkilöstöyhteistyötä sekä konserni- että maatasolla. Cargotec tukee yhteiskunnallista vuoropuhelua yhtiön sisällä. Kaikilla työntekijöillä on oikeus kuulua valitsemaansa ammattiliittoon ja neuvotella kollektiivisesti. Cargotec varmistaa, ettei työntekijöiden edustajia syrjitä ja että heillä on pääsy työntekijöiden puheille. Cargotecin yhteistoiminta johdon ja henkilöstön välillä perustuu paikallisen lainsäädännön vaatimuksiin, ja sitä hallinnoidaan sekä konserni- että maatasolla. Euroopassa Cargotecin henkilöstökokous edistää vuorovaikutusta johdon ja henkilöstön välillä sekä syventää eri liiketoimintojen työntekijöiden välisiä suhteita. Vuonna 2022 monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus määriteltiin keskeiseksi osaksi Cargotecin strategian toteutusta. Vuoden aikana nimettiin vastuuhenkilö kehittämään, toteuttamaan ja seuraamaan aihetta. Monimuotoisuus tukee luovuutta, joustavuutta, tuottavuutta, innovaatioita ja kasvua, koska se rohkaisee yksilöitä tuomaan esiin tietonsa, osaamisensa ja taitonsa. Edistämällä monimuotoisuutta Cargotec pyrkii parantamaan organisaation sosiaalista ilmapiiriä sekä tarjoamaan henkilöstölle hyväksyvän ja osallistavan työympäristön. Yhtiö on henkilöstöohjeissaan, -menettelyissään ja -käytännöissään sitoutunut takaamaan tasapuoliset mahdollisuudet ja syrjimättömän työympäristön sukupuolesta, rodusta, uskonnosta, kansallisuudesta, iästä, fyysisistä kyvyistä tai muista vastaavista ominaisuuksista riippumatta. Cargotecilla on nollatoleranssi kaikenlaiseen häirintään, niin sanalliseen, fyysiseen kuin seksuaaliseenkin. Yhtiö ei toimi puolueellisesti eikä tue poliittisia puolueita tai uskonnollisia ryhmiä. Strategia Cargotec pitää työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä riskejä henkilöstön kannalta olennaisina riskeinä. Tieto- ja teknologiayhtiönä Cargotec ottaa huomioon myös inhimilliseen pääomaan liittyvät riskit, kuten hyvien työntekijöiden houkuttelemisen ja pitämisen. Cargotec on sitoutunut suojelemaan työntekijöidensä terveyttä ja takaamaan heidän turvallisuutensa työpaikalla. Työntekijöillä on velvollisuus suojella itseään, kollegoitaan, työpaikkaansa, yhteisöään ja ympäristöään ilmoittamalla terveys- tai turvallisuuspoikkeamista, ryhtymällä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja minimoimalla mahdolliset vahingot. Teknologiajohtajana Cargotec kehittää innovatiivisia järjestelmiä ja niihin liittyviä palveluita, jotka vastaavat asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita. Yhtiö pyrkii minimoimaan tuotteidensa ja palveluidensa käyttöön liittyvät terveys- ja turvallisuusriskit tuotekehityksen ja laadunvarmistuksen avulla. Cargotec uskoo, että yhtiön työntekijät tuottavat asiakkaille lisäarvoa innovaatioilla, kokeilemalla, elinikäisellä oppimisella ja kehityksellä sekä omaksumalla uusia taitoja moniulotteisessa ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Tämän päivän taidot eivät välttämättä riitä enää huomenna. Kokonaisvaltaisemmin tarkasteltuna Cargotecin henkilöstön kehittämisen tavoitteena on varmistaa tarvittavat valmiudet, taidot, osaaminen, tiedot ja asenteet organisaation tavoitteiden saavuttamiseen ja työntekijöiden henkilökohtaiseen kehitykseen. Jatkuvan kehityksen 17 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta varmistamiseksi Cargotecilla on käytössä oppimisalusta, jonka avulla työntekijät voivat laajentaa tietämystään monilla alueilla. Tavoitteiden saavuttamisen ja yhtiön strategian toteuttamisen kannalta on ratkaisevan tärkeää kartoittaa, seurata ja kehittää sekä johtaja- että seuraajasuunnittelua. Cargotecin Talent Review -prosessilla arvioidaan nykyjohtajia ja kehitetään heidän osaamistaan, varmistetaan uusien johtajakandidaattien saatavuus, tehdään kehityssuunnitelmia nykyisille johtajille sekä etsitään tulevia johtajia ja suunnitellaan heidän kehityspolkuaan. Cargotecin palkitsemisstrategia perustuu suoriutumisen palkitsemiseen. Maasta, liiketoiminta-alueesta ja tehtävästä riippumatta kannustetaan siihen, että osaajia houkutellaan, pidetään ja motivoidaan yhdistämällä palkitseminen liiketoiminta-alueen tulokseen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Cargotecin palkitsemisstrategia nojaa viiteen periaatteeseen: 1. Kokonaispalkitsemisen yhteensovittaminen strategian ja liiketoimintasuunnitelmien kanssa 2. Laadukkaan tekemisen ja tehokkuuden kulttuuri 3. Parempi palkka paremmasta suorituksesta 4. Osakkeenomistajien ja työntekijöiden tarpeiden tasapainottaminen 5. Monimuotoisen osaajajoukon aiempaa tehokkaampi houkutteleminen, pitäminen ja motivointi Riittävän ja oikeudenmukaisen palkitsemisen, riittävien kehitysmahdollisuuksien ja osaamisen tehokkaan arvioinnin ohella myös sujuvalla perehdytysprosessilla on myönteinen vaikutus tuottavuuteen, työhyvinvointiin ja työntekijöiden pitämiseen. Onnistunut perehdytysohjelma on tehokas. Mitä nopeammin työntekijät pääsevät töidensä tasalle, sitä nopeammin heistä tulee arvokkaita organisaation jäseniä, joilla on annettavaa työyhteisöilleen. Perehdyttämiskäytäntöä kehitetäänkin jatkuvasti, jotta uusille (ja palaaville) työntekijöille voidaan tarjota hyvä vaikutelma ja työntekijäkokemus. Koronapandemia on muuttanut työtapoja, mikä on edellyttänyt sitkeyttä sekä vanhojen ohjeistusten ja käytäntöjen muokkaamista. Hybridityöskentelystä on tullut osa uutta normaalia, ja toimistotiloja koskevat vaatimukset ovat muuttuneet. Esimerkiksi lisääntynyt etätyö on johtanut muutoksiin Cargotecin globaaleissa ja paikallisissa etätyökäytännöissä. Myös Ukrainan sota on vaikuttanut ihmisiin. Koko organisaation terveys- ja turvallisuuskäytäntöjä on mukautettu, ja työntekijöiden henkinen hyvinvointi on huomioitu entistä paremmin. Riskienhallinta Cargotecin riskienhallintatoiminnot on jaettu segmentteihin ja vastuutettu asianmukaisille konsernitoiminnoille. Työntekijöiden turvallisuus on henkilöstöosaston vastuulla. Työterveyttä ja -turvallisuutta kehitetään jatkuvasti turvallisen työympäristön takaamiseksi kaikille työntekijöille. Cargotecin terveys- ja turvallisuusohjelmiin kuuluvat esimerkiksi koulutus-, terveys- ja turvallisuuskäytäntöjen kehittäminen ja auditointi sekä tavoitteiden seuranta. Cargotecin kokoonpanoyksiköissä on käytössä turvallisuusjohtamisjärjestelmät, joissa on määritelty turvallisuusriskit, säännöstenmukainen toiminta ja toimenpiteet riskien lieventämiseksi. Mittarit ja tavoitteet Cargotecin turvallisuustasoa seurataan ensisijaisesti työtapaturmataajuudella (IIFR, tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden). Vuoden 2022 tavoitteena oli saavuttaa koko organisaation työtapaturmataajuudeksi (IIFR) alle 5. Vuonna 2022 Cargotecin IIFR parani ja oli 4,8 (2021: 6,0), tarkoittaen että tavoite saavutettiin. IIFR parani myös sekä kokoonpanoyksiköissä 5,7 (7,3) että muissa kuin kokoonpanoyksiköissä 4,3 (5,3). Cargotecin turvallisuusluvut kattavat yhtiön omat työntekijät ja ulkopuoliset urakoitsijat mutta eivät alihankkijoita puutteellisten työaikatietojen vuoksi. Cargotecin IIFR-tavoite vuodelle 2023 on alle 4,0. Keskeisiä toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat uuden ohjelmiston käyttöönotto turvallisuuteen liittyvien riskien ja toimenpiteiden raportointia ja hallintaa varten, toimintatapoihin perustuvan turvallisuuden maailmanlaajuisen ohjelman käynnistäminen ja vahvistetut turvallisuusprosessit. Cargotecin Compass-henkilöstökyselyssä työntekijöitä kannustetaan kertomaan mielipiteensä esimerkiksi työn ja vapaa-ajan tasapainosta, hyvinvoinnista, sosiaalisesta vastuusta, esihenkilötyöstä ja tiimien ilmapiiristä. Työntekijöiden liiketoiminta-alueestaan, organisaatiostaan, johtajistaan ja kollegoistaan jakamien tietojen pohjalta voidaan suunnitella asianmukaisia toimia kaikille paremman työympäristön rakentamiseksi. Vuoden 2022 kyselyn vastausprosentti oli 75 (2021: 76). Kyselyssä oli yhteensä 42 monivalintakysymystä ja yksi avoin kysymys. Parhaat tulokset saavutettiin tiimien ilmapiirin indeksissä ja vastuullisuusindeksissä: molempien kokonaistulos oli 82 prosenttia (2021: 82 ja 81). Compass-kyselyn lisäksi Cargotec toteuttaa kuukausittain People Pulse -kyselyn. Kysely on henkilöstöasioista vastaavalle tiimille erinomainen mahdollisuus kerätä säännöllisesti palautetta organisaatiolta. Kyselyn tulosten perusteella voidaan käydä vuoropuhelua ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet. Pulse-kyselyn avulla esihenkilöt saavat selville työntekijöidensä kuulumisia. Henkilöstöanalytiikkaa kehitetään jatkuvasti, jotta se antaisi paremman tuen eri prosesseille toivottujen tulosten ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeiset koontinäkymät ja mittarit jaetaan henkilöstöasioista vastaaville heidän päätöksentekonsa ja suunnittelunsa tueksi. Taulukko 3: Työtapaturmataajuus (IIFR) ja Compass-tulokset 2022 2021 2020 Työtapaturmataajuus (IIFR, kaikki toiminnot) 4,8 6,0 5,2 Compass-tulokset Vastausprosentti (%) 75 76 79 Sitoutumisindeksi (%) 76 77 77 Vastuullisuusindeksi (%) 82 81 79 Johtamisindeksi (%) 76 76 74 Tiimien ilmapiirin indeksi (%) 82 82 81 Integriteetti-indeksi (%) 77 76 74 * Integriteetti-indeksi on kattava mittari, joka pohjautuu Cargotecin henkilöstökyselyn kolmeen avainkategoriaan: 1) vastuullisuus, 2) ylpeys ja toivo, 3) johtaminen. 18 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Ihmisoikeudet Cargotecin globaalin läsnäolon ja liiketoiminnan luonteen vuoksi yhtiö tiedostaa, että sen toiminta vaikuttaa ihmisiin ja yhteisöihin arvoketjun kaikissa osissa. Hallinto Cargotec on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja arvioimaan niihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ja riskejä omassa toiminnassaan ja vaikutuspiirissään. Yhtiön ihmisoikeustyö perustuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin, ja sitä ohjaavat Cargotecin eettiset toimintaohjeet ja niihin liittyvät käytännöt ja ohjeet. Eettisissä toimintaohjeissa on lueteltu tärkeimmät kansainväliset julistukset ja sopimukset, joita yhtiö on sitoutunut noudattamaan: YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, YK:n Global Compact -sopimus, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä OECD:n suuntaviivat monikansallisille yrityksille. Kaikkien kumppaneiden edellytetään noudattavan samankaltaisia periaatteita. Ihmisoikeuksiin liittyvää konsernitason työtä koordinoivat Cargotecin vastuullisuustoiminto sekä eettisyys ja vaatimustenmukaisuus -toiminto. Cargotecin henkilöstöasian toiminto vastaa työn perusperiaatteista ja työpaikan käytännöistä organisaation sisällä. Periaatteet on määritelty Cargotecin henkilöstöohjeissa. Yhtiön liikekumppaneiden eettiset toimintaohjeet edellyttävät kaikilta toimittajilta ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä ympäristölainsäädännön ja -käytäntöjen noudattamista liiketoiminnassaan. Liikekumppaneiden eettiset toimintaohjeet koskevat toimittajien lisäksi myös muita kolmansia osapuolia. Cargotecin eettisyys ja vaatimustenmukaisuus -toiminto raportoi säännöllisesti yhtiön hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle eettisten toimintaohjeiden noudattamisesta niiden kaikilla osa-alueilla, mahdolliset ihmisoikeuksiin liittyvät riskit mukaan lukien. Yhtiön ihmisoikeusriskien arviointi toteutetaan yhteistyössä liiketoiminta-alueiden ja esimerkiksi henkilöstöasiain, eettisyys- ja vaatimustenmukaisuus- sekä yritysjärjestelyjen toimintojen kanssa. Strategia Työterveyden ja -turvallisuuden ohella Cargotec pitää ihmisoikeuksia olennaisena sosiaalisen vastuun teemana. Ihmisoikeuksiin liittyvät riskit ovat yhtiön toimitusketjun suurimpia riskejä sen monimutkaisuuden ja globaalin ulottuvuuden vuoksi. Cargotecin omaa toimintaa johdetaan asiaankuuluvien turvallisuus- ja henkilöstöohjeiden, -prosessien ja seurantatyökalujen avulla, joilla pyritään vähentämään vaatimustenvastaisuuden riskiä. Eettisiä toimintaohjeita käsittelevä verkkokoulutus on pakollinen kaikille Cargotecin työntekijöille, ja yksi osio toimintaohjeissa on omistettu ihmisoikeuksille. Cargotec on todennut, että sen merkittävimmät ihmisoikeusriskit liittyvät toimitusketjuun ja liikekumppaneiden toimintaan. Terveys ja turvallisuus, yhdistymisvapaus sekä lapsityövoiman ja pakkotyön kieltäminen ovat esimerkkejä perusperiaatteista, joita Cargotec vaatii toimittajiltaan. Lisäksi on todettu, että yrityskauppojen yhteydessä voi esiintyä ihmisoikeusriskejä. Yrityskauppaprosessia kehitettiin vuonna 2019, jotta ihmisoikeusriskit havaitaan paremmin. Riskienhallinta Ihmisoikeusriskien hallinta sisältyy Cargotecin vaatimustenmukaisuusohjelmaan. Vaatimustenmukaisuusriskien hallinta perustuu ehkäise – havaitse – reagoi -lähestymistapaan. Riskejä arvioidaan säännöllisesti, ja tulokset raportoidaan Cargotecin hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle. Cargotecin ihmisoikeusohjelmalla pyritään tunnistamaan ja lieventämään kansainvälisten ihmisoikeuksien loukkaamisen riskejä arvoketjussa. Tärkeimmät ohjelmaa tukevat käytännöt ja prosessit ovat liikekumppaneiden eettiset toimintaperiaatteet, toimittajien hyväksyntäprosessi, paikan päällä tehtävät auditoinnit ja SpeakUp-kanava. Lisätietoja SpeakUp-kanavasta on Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus -osiossa. Mittarit ja tavoitteet Riskiperusteista lähestymistapaa noudattavassa Cargotecin toimittajien hyväksyntäprosessissa uusien toimittajien on täytettävä ennakkovaatimukset ja läpäistävä Cargotecin suorittama auditointi. Ennakkovaatimuksiin kuuluu sitoutuminen Cargotecin liikekumppaneiltaan edellyttämiä eettisiä toimintaohjeita, Cargotecin suorittama riskien arviointi ja toimittajan itsearviointi kolmannen osapuolen alustalla. Toimittajien auditoinnissa keskitytään siihen, miten toimittaja noudattaa työnjohtamiseen ja ihmisoikeuksiin, korruption torjuntaan ja ympäristöön liittyviä ohjeita. Noin 20 prosenttia toimittajien auditoinnin tarkistusluettelon kysymyksistä liittyy vastuullisuuteen. Vuoden 2022 aikana käynnistimme laajan ihmisoikeuksien asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) ohjelman, joka kattaa kaikki Cargotecin liiketoiminta-alueet ja toiminnot. Ensimmäiseksi aloitimme ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, jotta saamme selville haitalliset vaikutukset arvoketjumme ihmisiin. Asianmukaisen huolellisuuden ohjelma jatkuu vuonna 2023 ja keskittyy Cargotecin merkittävien ihmisoikeusongelmien ehkäisemiseen, lieventämiseen ja korjaamiseen. Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus Cargotec harjoittaa liiketoimintaa monimutkaisessa globaalissa ympäristössä. Toimiala on altis eettisille ja vaatimustenmukaisuusriskeille liittyen esimerkiksi syrjäisillä alueilla harjoitettavaan liiketoimintaan, suuria hankkeita koskeviin tarjouskilpailuihin sekä myyntiedustajien käyttöön maissa, joissa ei ole Cargotecin myyntitoimistoa. Jokaisella Cargotecin työntekijällä on velvollisuus käyttäytyä eettisesti, ja johdon vastuulla on pitää ylhäältä tuleva viesti selkeänä ja toteuttaa rakenteet, joilla varmistetaan vaatimustenmukaisuusriskien tehokas arviointi, seuranta ja lieventäminen. Vaatimustenmukaisuusohjelma auttaa Cargotecia sekä sen toimitusjohtajaa ja hallitusta 19 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta varmistamaan, että riskien hallinta on tehokasta ja johdonmukaista läpi koko organisaation. Cargotecin eettiset toimintaohjeet muodostavat perustan yhtiön liiketoiminnalle, ja ne noudattavat aina tiukimpia mahdollisia eettisiä standardeja. Eettisissä toimintaohjeissa esitellään viisi tärkeää periaatetta: noudatamme lakeja ja yhtiön ohjeita, toimimme kunnioittavasti, olemme rehellisiä, olemme vastuussa toimistamme ja puutumme epäkohtiin. Ohjeet ovat saatavilla 20 kielellä. Vuonna 2022 Cargotec otti käyttöön uuden konserninlaajuisen toimintaohjeiden verkkokoulutuksen, jossa keskitytään kolmeen osa- alueeseen: eturistiriitoihin, terveyteen ja turvallisuuteen sekä työympäristöön. Hallinto Cargotecin eettisyys ja vaatimustenmukaisuus -toiminto raportoi suoraan Cargotecin toimitusjohtajalle sekä hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle. Eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja antaa hallitukselle vuosittaisen tilannepäivityksen. Lisäksi hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle annetaan vuoden mittaan säännöllisiä tilannepäivityksiä kaikista uusista tapaustutkimuksista, korruptionvastaisesta toiminnasta ja muista eettisiin toimintaohjeisiin liittyvistä asioista. Cargotecin johtoryhmässä on toimitusjohtajan johtama eettisten toimintaohjeiden paneeli, jossa keskustellaan vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä asioista joka toinen kuukausi. Eettiset toimintaohjeet hyväksyy hallitus, ja niissä määritellään eettiset standardit, joita johtajien ja työntekijöiden on noudatettava. Epäeettisten tai korruptoituneiden toimintatapojen vastaisia vaatimustenmukaisuuden pyrkimyksiä ohjaavat Cargotecin lahjonnan vastainen ohjesääntö, lahjoja ja kestitsemistä koskevat ohjeet, eturistiriitoja koskevat ohjeet, SpeakUp-ilmoituskanava ja Non-Retaliation- ohje, jonka mukaan ilmoituksen tekijälle ei aiheudu mitään seuraamuksia, sekä kolmansia osapuolia koskeva ohjesääntö. Vaatimustenmukaisuusohjelma ohjaa näiden ohjesääntöjen sekä niihin liittyvien ohjeiden käytännön toteutusta havaitsemisen, ennaltaehkäisyn ja mahdollisiin väärinkäytöksiin reagoimisen periaatteiden mukaisesti. Ohjelman keskeiset periaatteet ovat: 1) Riskien arviointi 2) Ohjesäännöt, menettelyt ja tarkastukset 3) Koulutus, viestintä ja neuvonta 4) Ongelmista ilmoittaminen ja niiden ratkaisu 5) Seuranta ja 6) Ylhäältä tuleva viesti ja valvonta. Cargotecin SpeakUp-kanava on ulkoisesti ylläpidetty ilmoituskanava, jonka kautta voi ilmoittaa mahdollisesta eettisten toimintaohjeiden vastaisesta toiminnasta. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä, ja ilmoitukset ovat sekä yhtiön sisäisten että ulkoisten sidosryhmien käytettävissä. Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus -toiminto saa lisäksi suoria ilmoituksia esihenkilöiltä ja linjaorganisaatiolta. Kaikki ilmoitetut tapaukset arvioidaan luottamuksellisesti ja tutkitaan eettisissä toimintaohjeissa määritellyn prosessin mukaisesti. Toteen näytetyissä tapauksissa kurinpidollisten tai korjaavien toimenpiteiden tarpeesta keskustellaan Cargotecin johtoryhmän eettisten toimintaohjeiden paneelissa. Strategia ja riskienhallinta Cargotec jatkaa tehokkaan, riskipohjaisen vaatimustenmukaisuusohjelman kehittämistä ja toteuttamista varmistaakseen tehokkaan ja johdonmukaisen riskienhallinnan koko organisaatiossa. Yhtiö tekee vuosittain vaatimustenmukaisuusriskien arviointeja kaikilla liiketoiminta- alueillaan. Kolmansien osapuolten riskienhallinta oli edelleen etusijalla vuonna 2022. Sen laajuutta ja siihen liittyviä prosesseja ja menettelyjä vahvistettiin painottaen myynnin kolmansia osapuolia (edustajat, jälleenmyyjät) sekä korkean riskin toimittajia. Etusijalla olivat myös eturistiriitoja koskevan tietoisuuden lisääminen ja niihin liittyvät tarkastukset. Esimerkiksi yhtiön eturistiriitoja koskevan ohjeistuksen uusimisella haluttiin varmistaa, että ristiriidat käsitellään tehokkaasti ja läpinäkyvästi. Aihe valittiin yhdeksi kolmesta aihealueesta kaikkien työntekijöiden vuosittaisessa eettisten toimintaohjeiden verkkokoulutuksessa. Vuonna 2022 keskeisenä painopistealueena oli myös parantaa kauppapakotteiden tarkistamiseen ja vientivalvonnan vaatimustenmukaisuusohjelmaan liittyvää prosessia sekä varmistaa raportoitujen tapausten jatkuva ja tehokas käsittely. Cargotecin liiketoiminta-alueet keskittyivät vuoden aikana riskiperusteisen vaatimustenmukaisuusohjelman mukaisesti tiettyihin osa-alueisiin. Kalmarin eettisyys ja vaatimustenmukaisuus -toiminto otti vuonna 2022 käyttöön käynnit paikan päällä. Käynteihin sisältyy kohdennettuja ja räätälöityjä riski- ja vaatimustenmukaisuuskeskusteluja asianomaisen kohteen ja/tai organisaation johtoryhmien kanssa, koulutustilaisuuksia riskialttiille työntekijäryhmille, mukaan lukien myyntitiimit ja linjapäälliköt, sekä lukuisia tapaamisia avainhenkilöiden ja henkilöstön kanssa. Käynteihin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan vierailuja tärkeimpien myyntiä harjoittavien kolmansien osapuolten (eli jälleenmyyjien ja/tai edustajien) ja asiakkaiden luokse. Vuonna 2022 Kalmarin eettisyys- ja säännöstenmukaisuus -toiminto toteutti viisi käyntiä paikan päällä. Kohdekäyntien lisäksi toiminto oli näkyvästi esillä useissa alueellisissa jälleenmyyjäkonferensseissa, joihin osallistui myynnin kolmansia osapuolia (jälleenmyyjiä ja edustajia) kyseisiltä alueilta käsittelemään erilaisia liiketoimintaan liittyviä aiheita. Kalmarin eettisyys- ja säännöstenmukaisuus -toiminnon osallistuminen näihin tapahtumiin korostaa tälle hyvin tärkeälle mutta riskialttiille sidosryhmälle, miten tärkeää eettisyys ja säännöstenmukaisuus ja tietoisuus niistä on Kalmarille. Se myös täydentää jatkuvaa seulonta-, arviointi- ja konsultointityötä, jota Kalmarin eettisyys- ja säännöstenmukaisuus -toiminto tarjoaa ympäri vuoden kolmansien osapuolten myyntiin liittyvissä ja muissa asioissa. Vuonna 2022 Hiabin johtoryhmä vahvisti sitoutumistaan eettisyyteen ja vaatimustenmukaisuuteen ja osoitti johtamisellaan, miten työntekijöiden tulee käsitellä haastavia liiketoimintatilanteita. Tämä sitoumus on viety eteenpäin työntekijöille, ja sitä käytetään tosielämän ongelmanratkaisussa. Hiabin eettisyys- ja vaatimustenmukaisuus -toiminnon koulutushankkeessa käytiin läpi ongelmia ja esimerkkejä kaikissa Hiabin myyntikonttoreissa. Näin varmistettiin, että johtoryhmät ovat selvillä eettisistä kysymyksistä ja siitä, mikä on paras tapa ratkaista ne. Koko vuoden 2022 keskeisenä tavoitteena oli lisätä myynnin kolmansien osapuolten tietoisuutta ja sitoutumista. Myynnin kolmannet osapuolet, jotka 20 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta asianmukaisen huolellisuustyön riskiluokitusten perusteella arvioitiin riskialttiiksi, osallistuivat lisätapaamisiin Hiabin eettisyys- ja vaatimustenmukaisuus -toiminnon ja Hiabin liiketoiminta-alueiden johtajien kanssa. Vuoden aikana MacGregorin eettisyys- ja vaatimustenmukaisuus -toiminto keskittyi kolmansiin osapuoliin ja kolmansien osapuolten riskienhallintaprosessiin. MacGregorin eettisyys- ja vaatimustenmukaisuus -toiminto on tärkeä jäsen sen Deal Review -valiokunnassa, missä sillä oli vuoden aikana merkittävä rooli riskialttiiden projektien prosessien kehittämisessä. Keskeinen painopiste- ja parannusalue vuonna 2022 oli MacGregorin vientivalvontaohjelman vahvistaminen. Johto ja toiminnot saivat laajaa koulutusta sekä lähiopetuksena että virtuaalisesti, lisäksi päivitettiin tietoja valvonnasta, käytännöistä ja viestinnästä. Vuonna 2022 Cargotecin eettisyys- ja vaatimustenmukaisuus -toiminto jatkoi useita kohdennettuja koulutuksia ja tietoisuuden lisäämistä alueilla, joilla on tunnistettu vaatimustenmukaisuusriskejä. Koko yhtiössä järjestettiin keskeisille riski- ja sidosryhmille työpajoja ja koulutustilaisuuksia sekä lähiopetuksena että verkossa. Korruption torjuntaan liittyvien aiheiden lisäksi työpajoissa ja koulutuksissa käsiteltiin kolmansien osapuolten riskiä, eturistiriitoja, kauppapakotteita ja vientivalvontaa sekä petoksia. Eettisyys- ja vaatimustenmukaisuus -toiminto järjesti koulutuksia lähiopetuksena ja verkossa johdolle, myynnille, IT:lle, henkilöstöhallinnolle ja projektitiimeille Euroopassa, Lähi-idässä, Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Lisäksi osana kolmansien osapuolten riskienhallintaprosessia Cargotecin riskialttiille kolmansille osapuolille järjestettiin koulutusta keskeisistä eettisyyteen ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä asioista, mukaan lukien korruption torjunta. Suomen keskusrikospoliisi tiedotti kesäkuussa 2019 aloittaneensa Cargotecin MacGregor-liiketoiminta-aluetta koskevan esitutkinnan liittyen epäiltyyn törkeään petokseen. Cargotec oli havainnut talouspetosepäilyn sisäisessä tarkastuksessa ja esitti tutkintapyynnön keskusrikospoliisille. Yleinen syyttäjä nosti asiassa syytteet vuonna 2020 MacGregorin entisiä työntekijöitä vastaan. Asia käsiteltiin alkuvuodesta 2021, ja Turun käräjäoikeus antoi asiasta päätöksen 8.3.2022. Se tuomitsi petoksesta kolme syytettyä ja määräsi heidät maksamaan rahallisen korvauksen Cargotecille ja MacGregorille. Asiasta on valitettu, ja käsittely Turun hovioikeudessa järjestetään vuonna 2023. Cargotecilla on nollatoleranssi väärinkäytöksiä kohtaan, ja se tukee oikeusprosessia kaikin tavoin. MacGregoria tai Cargotecia ei epäillä rikollisesta toiminnasta. Vuonna 2022 Cargotec ja sen tytäryhtiö MacGregor USA, Inc. tekivät Yhdysvaltain viranomaisille vapaaehtoisen ilmoituksen tiedonhallintaan liittyvien tiettyjen vientisäännösten noudattamisesta koskien MacGregorin liiketoimia Yhdysvaltain hallituksen kanssa. Ilmoituksen seuraamusta ei voida vielä ennustaa tarkasti. Cargotec on tehnyt noin 18 miljoonan euron varauksen mahdollisten seurausten kattamiseksi. Varaus kirjattiin vertailukelpoisuuteen vaikuttavana eränä vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Mahdollisen seuraamuksen määrää ei ole vielä vahvistettu, joten prosessiin liittyvät lopulliset kustannukset voivat muuttua. Yhtiö on sitoutunut tekemään yhteistyötä asianomaisten viranomaisten kanssa asian ratkaisemiseksi ja antaa tarvittaessa lisätietoja. Mittarit ja tavoitteet Cargotecin eettisyys ja vaatimustenmukaisuus -toiminnolle tehtiin 93 ilmoitusta epäillyistä väärinkäytöksistä vuonna 2022 (2021: 60 ilmoitusta). Tutkinta päätettiin aloittaa 31 tapauksessa (2021: 23). Tapaukset siirrettiin Cargotecin johtoryhmän eettisten toimintaohjeiden paneelin käsiteltäviksi. Eettisten toimintaohjeiden paneeli päättää tapausten sulkemisesta, korjaavista toimenpiteistä ja kurinpitotoimista. Vuonna 2022 ilmoitetuista tapauksista yhdeksän (2021: 6) koski henkilöstöhallinnon ongelmia, viisi (2021: 11) mahdollisia eturistiriitoja ja kaksi vientivalvontaa. Vuoden 2022 kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa kerrottiin toisesta vientivalvontatapauksesta. Muut tapaukset liittyivät epäeettisiin toimintatapoihin, kuten petoksiin, korruptioon tai ohjesääntöjen rikkomuksiin. Ympäristöön, ihmisoikeuksiin tai tietosuojaan liittyviä ilmoituksia ei tehty lainkaan. Vuoden aikana saatiin päätökseen yhteensä 26 tutkintaa, joiden perusteella aloitettiin kehitystoimia. Syytökset vahvistettiin ainakin osittain 73 prosentissa tapauksista (2021: 73 %). Joissakin tapauksissa turvauduttiin kurinpitotoimiin, kuten varoituksiin tai irtisanomisiin, tai ryhdyttiin muihin korjaaviin toimenpiteisiin, esimerkiksi paranneltiin ohjesääntöjä ja prosesseja. Tutkimuksista raportoitiin neljännesvuosittain hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle, ja vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja antoi niistä vuotuisen tilannepäivityksen koko hallitukselle. Tutkintaprosessin yhteydessä Cargotecin eettisyys ja vaatimustenmukaisuus -toiminto ja asianomaisen liiketoiminta-alueen johtoryhmän jäsenet sopivat korjaavista toimenpiteistä, kuten tehokkaammasta valvonnasta, koulutuksesta, kurinpitotoimista tai ulkopuolisten tahojen kanssa tehtyjen sopimusten irtisanomisesta. Lopullisen päätöksen kurinpitotoimista tekee eettisten toimintaohjeiden paneeli. Vuoden 2022 Compass-henkilöstökyselyssä olleet eettisiin toimintaohjeisiin liittyvät kysymykset analysoitiin, jotta saatiin parempi käsitys siitä, mitä työntekijät ajattelevat Cargotecin eettisyyteen liittyvistä käytännöistä. Tulosten mukaan 83 prosenttia vastaajista piti Cargotecia eettisenä yhtiönä (2021: 82 %). Eettiset toimintaohjeet ovat merkittävä askel kohti vastuullisempaa tulevaisuutta ja vertailukohta yhtiön eettiselle toiminnalle. Eettisiä toimintaohjeita koskevan vuosittaisen verkkokoulutuksen tarkoituksena on kertoa työntekijöille korkeista eettisistä standardeistamme. Verkkokoulutus on saatavilla 20 kielellä, ja se koostuu harjoituksista, jotka auttavat työntekijöitä eettisyyteen ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvissä arkipäivän ongelmissa. Verkkokoulutuksen kohderyhmään kuuluvat kaikki työntekijät, joilla on oma työsähköpostiosoite ja pääsy yhtiön intranetiin. Vuonna 2022 Cargotecin työntekijöistä 92 prosenttia suoritti eettisten toimintaohjeiden verkkokoulutuksen (2021: 84 %). Koulutuksen toteutusaste kattaa kaikki työntekijät, jotka olivat työsuhteessa Cargoteciin, kun 21 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta koulutus lanseerattiin syyskuussa, ja jotka olivat edelleen työsuhteessa vuoden lopussa. Lisäksi työntekijöille, joilla ei ole työsähköpostiosoitetta tai pääsyä Cargotecin intranetiin, järjestettiin lähiopetuksena toteutettuja työpajoja. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Cargotecin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, että riskienhallinta on riittävää ja asianmukaista ja että taloudellinen ja muu tuotettu informaatio on luotettavaa. Cargotecin sisäinen valvonta pohjautuu yhtiön eettisiin toimintaohjeisiin (Code of Conduct) ja sisäisten kontrollien viitekehykseen, joita taloudellisen raportointiprosessin osalta tukevat ohjesäännöt, muut ohjeistukset sekä sisäinen taloudellinen raportointiprosessi ja viestintä. Hallituksen hyväksymässä Cargotecin sisäistä valvontaa koskevassa ohjesäännössä (Internal control policy) määritellään valvonnan periaatteet, menetelmät ja vastuut. Kuten kaiken muunkin toiminnan osalta, myös taloudellisessa raportoinnissa sisäisen valvonnan vastuu on jaettu Cargotecissa kolmelle tasolle. Ensisijaisesti sisäisestä valvonnasta on vastuussa linjajohto. Sitä tukevat konsernin tukitoiminnot, jotka laativat koko konsernia koskevat ohjeistukset ja valvovat riskienhallintaa. Kolmannen tason sisäisestä valvonnasta muodostavat sisäinen ja ulkoinen tarkastus, joiden tehtävänä on varmistaa, että kaksi ensimmäistä tasoa toimivat tehokkaasti. Cargotecin sisäinen tarkastus on riippumaton ja objektiivinen toiminto, joka tuottaa arviointi-, varmistus- ja konsultointipalveluita ja jonka tavoitteena on tuottaa lisäarvoa Cargotecille ja sen liiketoiminnoille. Sisäinen tarkastus auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan johtamis- ja hallinto- sekä riskienhallinta- ja valvontaprosessien tuloksellisuuden arviointiin ja parantamiseen. Riippumattomuuden varmistamiseksi sisäisen tarkastuksen johtaja raportoi toiminnastaan hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle sekä hallinnollisesti talous- ja rahoitusjohtajalle. Sisäinen tarkastus laatii joustavan riskeihin perustuvan tarkastussuunnitelman, jonka hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta hyväksyy. Cargotecin riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä yritysriskien hallinnan ohjesääntö (Enterprise risk management policy), jossa määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet, prosessi ja vastuut. Riskienhallinnan tulee sisältyä kaikkiin liiketoimintapäätöksiin ja suunnitelmiin. Keskeisenä periaatteena on jatkuva, järjestelmällinen ja ennaltaehkäisevä toiminta riskien tunnistamiseksi, yhtiön hyväksymän riskitason määrittelemiseksi, riskien arvioimiseksi ja käsittelemiseksi sekä riskien toteutuessa niiden tehokkaaksi hoitamiseksi. Hallitus määrittelee Cargotecin hyväksymän riskitason ja valvoo sitä, että yhtiössä on asianmukainen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan organisaatio. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat riskienhallinnan toimintatavoista, toimeenpanosta sekä valvonnasta. Cargotecin riskienhallinta on hajautettu yksiköihin ja konsernin tukitoimintoihin, jotka määrittelevät riskienhallinnan vastuulliset tahot ja vastaavat riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista. Riskienhallintatoiminto raportoi toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle löydetyistä riskeistä, sekä neljännesvuosittain hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle riskienhallintaprosessissa tunnistetuista riskeistä ja niiden käsittelystä. Ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan ja arvioidaan konsernin yleisen riskienhallintaprosessin lisäksi konsernin strategia- ja vastuullisuustiimien laatiman erityisen ilmastoriskien hallintaprosessin avulla. Prosessi on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen, ja niistä raportoidaan säännöllisesti johdolle ja hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle. Hallituksen toimintakertomus sisältää arvion yhtiön merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä lähiajan riskeistä. Hallitus ja johtoryhmä Cargotec Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 17. maaliskuuta 2022 valittu hallitus ilmoitti 27. huhtikuuta 2022, että se on valinnut Jaakko Eskolan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Jaakko Eskola seuraa tehtävässä Ilkka Herliniä, joka oli päättänyt luopua paikastaan toimittuaan hallituksen puheenjohtajana 17 vuoden ajan vuodesta 2005 alkaen. Muutokset astuivat voimaan välittömästi. Ilkka Herlin jatkaa hallituksen varapuheenjohtajana. Cargotec tiedotti 20.12.2022, että Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen on ilmoittanut Cargotecin hallitukselle aikeistaan siirtyä eläkkeelle yhtiöstä vuoden 2023 aikana toimitusjohtajasopimuksensa mukaisesti. Cargotecin hallitus on käynnistänyt seuraajan etsinnän. Cargotecin johtoryhmään kuuluivat 31.12.2022 toimitusjohtaja Mika Vehviläinen, talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Puolakka, henkilöstöjohtaja Mikko Pelkonen, strategiajohtaja Mikael Laine, tietohallintojohtaja, kestävän liiketoiminnan kehitysjohtaja alkaen 1.1.2023 Soili Mäkinen, lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen, viestintäjohtaja Carina Geber-Teir, Kalmarin johtaja Michel van Roozendaal, Hiabin johtaja Scott Phillips ja MacGregorin johtaja Leif Byström. Raportointisegmentit Kalmar Kalmarin saadut tilaukset vuonna 2022 nousivat hieman ja olivat 2 081 (2 063) miljoonaa euroa. Kalmarin tilauskanta kasvoi 10 prosenttia vuoden 2021 lopusta, ja vuoden 2022 lopussa se oli 1 428 (31.12.2021: 1 302) miljoonaa euroa. Kalmarin vuoden 2022 liikevaihto kasvoi vertailukaudesta 28 prosenttia ja oli 1 943 (1 512) miljoonaa euroa. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 18 prosenttia ja oli 551 (468) miljoonaa euroa, mikä edusti 28 (31) prosenttia liikevaihdosta. Kalmarin vuoden 2022 liikevoitto oli 142 (345) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää -48 (224) miljoonaa euroa vertailtavuuteen vaikuttavia eriä. Vertailtavuuteen vaikuttavista eristä -36 miljoonaa euroa liittyi päätökseen siirtää raskaiden nostureiden immateriaalioikeudet Rainbow Industries Co. Ltd. -yhtiölle (RIC) Kiinaan ja suunnitelmaan alasajaa raskaiden nostureiden liiketoiminta. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 190 (120) miljoonaa euroa eli 9,8 (7,9) prosenttia liikevaihdosta. 22 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Vertailukelpoinen liikevoitto nousi korkeamman liikevaihdon seurauksena. Kalmarin vuoden 2022 liikevaihto poislukien alasajettava raskaiden nostureiden liiketoiminta ja vertailukaudella myyty Navis-liiketoiminta olisi ollut 1 868 (1 383) miljoonaa euroa, liikevoitto 198 (131) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 211 (138) miljoonaa euroa. Kalmarin raskaiden nostureiden tilauskanta oli vuoden 2022 lopussa 47 miljoonaa euroa, josta valtaosa on suunniteltu toimitettavaksi vuoden 2023 aikana. Hiab Hiabin vuoden 2022 saadut tilaukset kasvoivat 5 prosenttia vertailukaudesta 1 807 (1 713) miljoonaan euroon. Hiabin tilauskanta kasvoi 20 prosenttia vuoden 2021 lopusta, ja vuoden 2022 lopussa se oli 1 185 (31.12.2021: 985) miljoonaa euroa. Hiabin vuoden 2022 liikevaihto kasvoi 26 prosenttia 1 578 (1 250) miljoonaan euroon. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 17 prosenttia ja oli 411 (351) miljoonaa euroa, mikä edusti 26 (28) prosenttia liikevaihdosta. Hiabin vuoden 2022 liikevoitto kasvoi 50 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 217 (145) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää -7 (-22) miljoonaa euroa vertailtavuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 224 (166) miljoonaa euroa eli 14,2 (13,3) prosenttia liikevaihdosta. Hiabin vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi korkeamman liikevaihdon seurauksena. MacGregor Vuoden 2022 saadut tilaukset kasvoivat 50 prosenttia vertailukaudesta 976 (652) miljoonaan euroon. MacGregorin tilauskanta kasvoi 65 prosenttia vuoden 2021 lopusta, ja vuoden 2022 lopussa se oli 927 (31.12.2021: 560) miljoonaa euroa. Tilauskannasta noin neljä viidesosaa liittyy kauppalaivoihin ja yksi viidesosa offshore-sektorille. MacGregorin vuoden 2022 liikevaihto kasvoi 3 prosenttia vertailukaudesta 569 (553) miljoonaan euroon. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 17 prosenttia ja oli 301 (257) miljoonaa euroa, mikä edusti 53 (47) prosenttia liikevaihdosta. Vuoden 2022 liikevoitto oli -190 (-40) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää -154 (-25) miljoonaa euroa vertailtavuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoinen liikevoitto oli -36 (-15) miljoonaa euroa eli -6,3 (-2,7) prosenttia liikevaihdosta. Vertailukelpoinen liikevoitto laski offshore-liiketoiminnan uusiin teknologioihin liittyvien projektien kustannusylitysten seurauksena. Osana maaliskuussa julkistettua täsmennettyä strategiaansa Cargotec käynnisti MacGregorin strategisten vaihtoehtojen arvioinnin, joka saatiin päätökseen marraskuussa. Arvioinnin tuloksena yhtiön hallitus päätyi siihen, että MacGregor ei tulevaisuudessa kuulu Cargotecin portfolioon. Strategisten vaihtoehtojen arvioinnin yhteydessä ilmeni, että kiinnostus MacGregoria kohtaan on huomattavaa, mutta arvonluonnin näkökulmasta ajoitus liiketoiminnasta luopumiseksi ei ole tällä hetkellä optimaalinen. Tämä johtuu rahoitusmarkkinoilla vallitsevasta epävarmuudesta sekä MacGregorin kannattavuuskäänteen aikaisesta vaiheesta. Tämän vuoksi Cargotec päätti olla aloittamatta liiketoiminnan aktiivista myyntiprosessia. Yhtiön hallitus jatkaa liiketoiminnasta luopumisen ajankohdan arvioimista. MacGregor keskittyy kannattavuutensa parantamiseen ja on aloittanut tappiollisen offshore-liiketoiminnan uudelleenjärjestelyt. Cargotec on myös arvioinut MacGregorin tarjoomaa, käynnissä olevia projekteja ja kasvuennusteita. Arvioinnin perusteella yhtiö suunnittelee lakkauttavansa kalastus- ja tutkimusaluksiin sekä offshore-kiinnittymiseen liittyvien laiteratkaisujen liiketoiminnat. MacGregorin liikearvoon tehtiin 63 miljoonan euron alaskirjaus, joka on kirjattu vertailtavuuteen vaikuttavaksi eräksi neljännelle vuosineljännekselle. Cargotec kirjasi lisäksi yhteensä 37 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja MacGregorin neljännelle vuosineljännekselle, joihin sisältyy 25 miljoonan euron alaskirjaus aineettomiin omaisuuseriin ja 3 miljoonan euron alaskirjaus muihin omaisuuseriin. Lisäksi Cargotec kirjasi yhteensä 24 miljoonan euron tappiot kustannusylityksistä ja riskivarauksista neljännen vuosineljänneksen vertailukelpoiseen liikevoittoonsa liittyen offshore- liiketoiminnan käynnissä oleviin projekteihin. Tuulivoimaan liittyvien uusien teknologioiden kehitys ja niihin liittyvät projektit ovat olleet haastavia ja aiheuttaneet ylimääräisiä kustannuksia, joskin merituulivoima itsessään on erittäin houkutteleva liiketoimintamahdollisuus. MacGregorin liiketoiminta kauppalaivasegmentissä ja huoltoliiketoiminnassa on ollut kannattavaa matalasta liikevaihdosta huolimatta. Ilman merituulivoimaliiketoimintaa MacGregorin vertailukelpoinen liikevoittoprosentti olisi vuonna 2022 ollut noin 3 prosenttia. Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 17.3.2022 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti, että osinkoa maksetaan 1,07 euroa kutakin A-sarjan ja 1,08 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden. Osinko maksettiin 28.3.2022 osakkeenomistajalle, joka oli osingonmaksun täsmäytyspäivänä 21.3.2022 merkittynä yhtiön osakasluetteloon. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen, hyväksyi palkitsemisraportin ja myönsi vastuuvapauden toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille tilikaudelta 1.1.– 31.12.2021. Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kahdeksan jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen Jaakko Eskola, Ilkka Herlin, Teresa Kemppi-Vasama, Johanna Lamminen, Casimir Lindholm, Kaisa Olkkonen, Teuvo Salminen ja Heikki Soljama. Hallituksen jäsenten palkkiot vahvistettiin seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 95 000 euroa, varapuheenjohtajalle 70 000 euroa, tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan puheenjohtajalle 70 000 euroa ja muille jäsenille 55 000 euroa. Lisäksi hallituksen ja valiokuntien 23 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta kokouspalkkiona maksetaan 1 000 euroa / kokous. Vuosipalkkio maksetaan vuosineljänneksittäin rahana. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Tilintarkastajien palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaan. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 6 400 000 omaa osaketta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia ja/tai ottaa pantiksi enintään 952 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä, ja se kumoaa aikaisemman valtuutuksen. Cargotecin varsinaisessa yhtiökokouksessa valittu hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 17.3.2022 Ilkka Herlinin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Jaakko Eskola. Lisäksi hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajat ja jäsenet tarkastus- ja riskienhallintavaliokuntaan sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan. Hallituksen sihteerinä jatkaa Cargotecin lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen. Cargotec julkisti yhtiökokouksen päätöksistä pörssitiedotteen 17.3.2022. Pörssitiedotteet ja hallituksen jäsenten esittely ovat luettavissa Cargotecin verkkosivuilla osoitteessa www.cargotec.fi. Hallituksen järjestäytyminen Cargotecin varsinaisessa yhtiökokouksessa valittu hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 17.3.2022 Ilkka Herlinin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Jaakko Eskola. Lisäksi hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajat ja jäsenet tarkastus- ja riskienhallintavaliokuntaan sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan. Hallituksen sihteerinä jatkaa Cargotecin lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen. Cargotec Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 17. maaliskuuta 2022 valittu hallitus ilmoitti 27. huhtikuuta 2022, että se on valinnut Jaakko Eskolan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Jaakko Eskola seuraa tehtävässä Ilkka Herliniä, joka on päättänyt luopua paikastaan toimittuaan hallituksen puheenjohtajana 17 vuoden ajan vuodesta 2005 alkaen. Muutokset astuivat voimaan välittömästi. Ilkka Herlin jatkaa hallituksen varapuheenjohtajana. Cargotec julkaisi 17.3.2022 pörssitiedotteen hallituksen järjestäytymiskokouksesta ja 27.4.2022 Jaakko Eskolan valinnasta hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Pörssitiedotteet ja hallituksen jäsenten esittelyt ovat luettavissa Cargotecin verkkosivuilla osoitteessa www.cargotec.fi Hallituksen valtuutukset Cargotec Oyj:n 17.3.2022 Helsingissä pidetty yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 6 400 000 omaa osaketta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia ja/tai ottaa pantiksi enintään 952 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä, ja se kumoaa aikaisemman valtuutuksen. Cargotec Oyj:n 19.3.2019 Helsingissä pidetty yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista ja optio- oikeuksien sekä muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavin ehdoin: Valtuutuksen nojalla voidaan yhdessä tai useammassa erässä antaa enintään 952 000 A-sarjan osaketta ja 5 448 000 B-sarjan osaketta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua suunnatusti eli osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen edellyttäen, että sille on painava taloudellinen syy. Hallitus valtuutettiin päättämään kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä. Osakkeet ja kaupankäynti Osakepääoma, omat osakkeet ja osakeanti Cargotec Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2022 lopussa 64 304 880 euroa. B-sarjan osakkeiden määrä oli 55 182 079 kappaletta ja A-sarjan osakkeiden määrä 9 526 089 kappaletta. Cargotec Oyj:n hallitus päätti 17.3.2022 suunnatusta maksuttomasta osakeannista Cargotecin osakepohjaisen kannustinohjelman palkkioiden maksamista varten. Osakepalkkiot koskevat Cargotecin vuonna 2019 perustetun matching-osakepalkkio-ohjelman kolmatta sitouttamisjaksoa. Osakkeiden luovuttaminen perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 19.3.2019 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää enintään 952 000 A-sarjan osakkeen ja 5 448 000 B-sarjan osakkeen luovuttamisesta. Osakeannissa luovutettiin vastikkeetta osakepohjaisen kannustinohjelman ehtojen mukaisesti 28 903 yhtiön hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta ohjelmaan kuuluville avainhenkilöille. Cargotec hankki osakkeet 7. helmikuuta 2022 markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä Nasdaq Helsinki Oy:ssä varsinaisen yhtiökokouksen 23.3.2021 antaman valtuutuksen perusteella. Ohjelmien perustamisesta ja niiden keskeisistä ehdoista on kerrottu 8.2.2017 ja 20.2.2019 julkaistuissa pörssitiedotteissa. Vuoden 2022 lopussa Cargotecin hallussa oli 224 840 omaa B-sarjan osaketta, mikä vastaa 0,35 prosenttia osakkeiden yhteismäärästä ja 0,15 prosenttia osakkeiden yhteisäänimäärästä. Ulkona olevien B-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 54 957 239. Osakepohjaiset kannustinohjelmat Cargotec Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2022 ansaintakriteerit osakepalkkio-ohjelmalle koskien vuotta 24 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta 2022. Hallituksen vuonna 2020 hyväksymässä osakepalkkio- ohjelmassa on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2020–2022, 2021–2023 ja 2022–2024. Kukin ansaintajakso sisältää yhdestä kolmeen mittausjaksoa. Yksi mittausjakso voi olla maksimissaan kolme kalenterivuotta, mikä on yhden ansaintajakson kokonaispituus. Hallitus päättää vuosittain mittausjaksojen pituuden, strategian toteuttamista tukevat ansaintakriteerit ja niille tavoitteet. Vastuullisuus on tärkeä osa avainhenkilöiden tavoitteenasetantaa ja palkitsemista. Ansaintajaksolla 2020–2022 ohjelman mahdollinen palkkio Kalmarin, Hiabin ja MacGregorin liiketoiminta-alueiden avainhenkilöille perustuu viimeisellä mittausjaksolla 2022 liiketoiminta-alueen ilmasto-ohjelman tiekarttaan sekä ekoratkaisujen tuoteryhmän kehittämiseen. Konsernihallinnon avainhenkilöille ansaintakriteereinä on Cargotec-konsernin ilmasto-ohjelman tiekartta ja ekoratkaisujen tuoteryhmän kehittäminen. Vuonna 2021 alkaneella 2021–2023 ansaintajaksolla ohjelman mahdollinen palkkio toiselta mittausjaksolta 2022 perustuu liiketoiminta-alueiden Kalmarin, Hiabin ja MacGregorin avainhenkilöillä huoltoliiketoiminnan bruttokatteeseen. Konsernihallinnon avainhenkilöille ansaintakriteerinä on Cargotec-konsernin huoltoliiketoiminnan bruttokate. Toukokuussa 2022 Cargotec Oyj:n hallitus päätti uuden osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Uuden sitouttavan osakepalkkio-ohjelman 2022–2024 mukainen palkkio on ehdollinen hallituksen määrittämien strategisten tavoitteiden saavuttamiselle. Palkkio maksetaan kahdessa erässä, puolet keväällä 2023 ja puolet keväällä 2024. Ohjelman ensimmäisestä erästä palkkiona maksettuja osakkeita ei saa myydä, siirtää, pantata tai muuten luovuttaa rajoitusjaksolla, joka päättyy 31.12.2023. Ohjelma on tarkoitettu noin 60 Cargotec-konsernin avainhenkilölle, mukaan lukien valikoidut johtoryhmän jäsenet. Ohjelmasta jaetaan palkkiona yhteensä enintään noin 108 000 Cargotec Oyj:n B-sarjan osaketta. Lisäksi palkkioon sisältyy rahana maksettava osuus palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Lisäksi hallitus päätti ansaintakriteerit osakepalkkio-ohjelman uudelle ansaintajaksolle 2022–2024. Hallituksen vuonna 2020 hyväksymässä osakepalkkio-ohjelmassa on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2020–2022, 2021–2023 ja 2022–2024. Ohjelman kohderyhmään ansaintajaksolla 2022–2024 kuuluu noin 110 konsernin avainhenkilöä mukaan lukien Cargotecin johtoryhmän jäsenet. Hallitus päätti, että ansaintajakson ensimmäinen mittausjakso on yhden kalenterivuoden mittainen. Ohjelman mahdollinen palkkio mittausjaksolta 2022 perustuu liiketoiminta-alueiden Kalmarin, Hiabin ja MacGregorin avainhenkilöillä liiketoiminta- alueiden vertailukelpoiseen liikevoittoon. Konsernihallinnon avainhenkilöille ansaintakriteerinä on Cargotec-konsernin vertailukelpoinen liikevoitto. Ansaintajaksolta 2022–2024 maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 280 000 Cargotec Oyj:n B-sarjan osaketta. Lisäksi palkkioihin kuuluu rahaosuus, jolla pyritään kattamaan avainhenkilöille palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Hallitus päätti myös, että rajoitettujen osakkeiden ohjelman kolmannelle kaudelle 2022–2024 allokoidaan yhteensä enintään noin 31 000 Cargotec Oyj:n B-sarjan osaketta. Lisäksi palkkioihin kuuluu rahaosuus, jolla pyritään kattamaan avainhenkilöille palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Hallitus hyväksyi rajoitettujen osakkeiden ohjelman vuonna 2020. Markkina-arvo ja kaupankäynti B-sarjan osakkeiden markkina-arvo vuoden 2022 lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 2 271 (2 409) miljoonaa euroa Nasdaq Helsingissä. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen katsauskauden viimeisen kaupankäyntipäivän keskikurssiin, oli katsauskauden lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 2 668 (2 828) miljoonaa euroa. B-sarjan osakkeen päätöskurssi vuoden 2022 viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 41,32 (43,84) euroa, ja vuoden 2022 vaihdolla painotettu keskikurssi oli 34,82 (44,70) euroa Nasdaq Helsingissä. Katsauskauden ylin kurssi oli 48,46 (52,80) euroa ja alin 24,90 (33,60) euroa. B-sarjan osakkeita vaihdettiin katsauskauden aikana Nasdaq Helsingissä 44 (37) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 1 541 (1 644) miljoonan euron vaihtoa. B-sarjan osakkeista käytiin kauppaa myös useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä vuoden 2022 lopussa oli 40 526. Yksityisten suomalaisten osakkeenomistajien lukumäärä katsauskauden lopussa oli 38 498, ja heidän omistusosuutensa listatuista B-sarjan osakkeista oli noin 17 prosenttia. Vuoden 2022 lopussa noin 29 prosenttia Cargotecin listatuista B-sarjan osakkeista oli hallintarekisteröidyssä tai ulkomaisessa omistuksessa. Lainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville Cargotecilla ei ollut lainoja, vastuita ja vastuusitoumuksia yhtiön lähipiiriin kuuluville henkilöille eikä heidän lähipiirilleen 31.12.2022. Hallitus ja toimitusjohtaja Yhtiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitsemisesta ja heidän palkkioistaan sekä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous. Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Maailmantalouden ja tavaravirtojen kehityksellä on suora vaikutus Cargotecin toimintaympäristöön ja asiakkaiden investointihalukkuuteen. Maailmankaupassa ja kansainvälisissä toimitusketjuissa tapahtuvat muutokset, geopoliittiset jännitteet ja sodat, energian saatavuus, sanktiot ja kauppasodat voivat vaikuttaa globaaleihin tavaravirtoihin ja siten Cargotecin ratkaisujen kysyntään. Venäjän tuomittava ja perusteeton hyökkäys Ukrainaan sekä Venäjää vastaan kohdistetut vastatoimet ovat voimistaneet jo vallinneita ja aiheuttaneet uusia markkinahäiriöitä. Toimitusketjujen häiriöt, raaka-aineiden ja energian saatavuusongelmat, kiihtyvä inflaatio, heikentynyt kuluttajaluottamus sekä lisääntynyt epävarmuus hidastavat talouskasvua ja voivat johtaa taantumaan. Pitkittyessään 25 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta kriisillä voi olla yhä laajakantoisempia ja vakavampia vaikutuksia. Toimintaympäristön epävakaus on vaikeuttanut Cargotecin toimintaa. Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen sekä logistiikkaan liittyvät ongelmat ovat merkittävästi pidentäneet laitteiden toimitusaikoja ja kasvattaneet varastoja. Toimitusaikojen pidentyminen on vaikuttanut negatiivisesti Cargotecin liikevaihtoon. Komponenttien saatavuusongelmat sekä työvoiman ja energian voimakas kallistuminen ylläpitävät korkeita valmistuskustannuksia ja lisäävät haasteita kustannusten hallinnalle sekä niiden siirtämiselle lopputuotteiden hintoihin. On odotettavissa, että myös korot pysyvät viime vuosia korkeammalla tasolla. Cargotecin myynti Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan on ollut vähäistä. Cargotec noudattaa Venäjälle asetettuja sanktioita ja on ilmoittanut vetäytyvänsä maasta. Operatiivinen toiminta oli vuoden 2022 lopussa Venäjällä loppunut. Ukrainassa Cargotecilla ei ole suoraa läsnäoloa. Koronaviruspandemialla voi olla suoria ja epäsuoria vaikutuksia Cargotecin liiketoimintaan. Turvallisuusmääräysten ja liikkumisrajoitusten poistuminen on helpottanut tilannetta, joskin Kiinan nopeasti poistuneet pandemiarajoitukset ja sen myötä mahdollinen Covid-taudin lisääntyminen maassa saattaa rajoittaa Cargotecin liiketoiminnan edellytyksiä, vaikeuttaa yhtiön ratkaisujen myyntiä, toimintoja ja toimituksia sekä vaikeuttaa globaalia komponenttipulaa. Henkilöstön sairauspoissaolot voivat myös lisääntyä. Markkinatilanteen muuttuessa asiakkaat voivat myös pyrkiä siirtämään tai peruuttamaan tilauksiaan. Globaalien talousnäkymien sekä rahoituksen saatavuuden heikentyminen ja korkojen nousu voivat johtaa Cargotecin asiakkaiden talous- ja maksuvaikeuksiin. Joissakin tapauksissa asiakkaiden taloudellinen tilanne voi heikentyä merkittävästi tai jopa johtaa asiakkaan maksukyvyttömyyteen. Osaavan henkilöstön vaihtuvuus, saatavuus ja kustannus voi haitata Cargotecin ja sen toimittajien toimintaa. Kalmarin lastinkäsittelyratkaisujen kysyntään voi pidemmällä aikavälillä vaikuttaa konttiliikenteen kasvuvauhti ja mahdollinen globaalin talouskasvun hidastuminen tai lasku. Kalmarin projektien toteutukseen liittyy aikataulu-, kustannus- ja toimitustakuuriskejä. Hiabin kysyntään vaikuttaa talouskasvun lisäksi esimerkiksi rakentamismarkkinan kehitys. Rakennustarvikkeiden kohonneet hinnat ja vaikeutunut saatavuus saattavat hidastaa rakentamista, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti Hiabin ratkaisujen kysyntään. Hiabin tilauksista merkittävä osa tulee Yhdysvaltojen markkinoilta. Olemassa olevan tilauskannan kassavirtojen suojaamisesta huolimatta Yhdysvaltain dollarin heikentyminen pidemmällä aikavälillä voi heikentää Hiabin tulosta. Vastaavasti dollarin vahvistuminen voi parantaa Hiabin tulosta. Hiabin ratkaisut asennetaan kuorma-autoihin, joiden toimituksissa esiintyvät pullonkaulat saattavat vaikuttaa negatiivisesti Hiabin liikevaihdon kehitykseen. MacGregorin markkinatilanteen kehitykseen vaikuttaa laivojen päästöjen sääntelyn tiukentuminen ja siihen liittyvä epävarmuus. Uusien alusten kohonneet rakennuskustannukset ja telakoiden korkeat varausasteet saattavat hidastaa uusien alusten tilauksia, ja konttien kuljetushintojen viimeaikainen lasku voi lisätä laivaoperaattorien vastahakoisuutta uusia investointeja kohtaan. Maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet ovat johtaneet öljyteollisuuden investointien vähentymiseen, mikä on pitkään näkynyt vähentyneinä offshore-alusinvestointeina. Offshore- tuulivoimaloiden asennuksessa ja huollossa käytettävien alusten tilausmäärien kasvun arvioidaan tosin osittain kompensoivan tätä jatkossa. Erityisesti uutta teknologiaa sisältävien projektien toteutukseen liittyy aikataulu-, kustannus- ja toimitustakuuriskejä. Markkinaennusteiden heikkeneminen tai korkojen nousu voi johtaa MacGregorin liikearvon arvonalentumiseen. Cargotecin hallitus päätti marraskuussa 2022, että MacGregor ei jatkossa kuulu yhtiön portfolioon. Ottaen huomioon MacGregorin viime vuosien tappiollisuuden sekä merkittävät projektikustannusylitykset offshore-liiketoiminnassa, voi myyntivaihtoehdossa ostajan näkemys yhtiön arvosta poiketa merkittävästikin Cargotecin arviosta, mikä voi johtaa MacGregorin liikearvon arvonalentumiseen. Suunniteltuihin toimenpiteisiin voi myös sisältyä esimerkiksi osaavan henkilökunnan pysyvyyteen, asiakassuhteisiin, mahdollisten transaktioiden toimeenpanoon ja kustannuksiin liittyviä riskejä. Cargotec altistuu ilmastoon liittyville riskeille ympäristön, sääntelyn ja teknologisten muutosten sekä tekemiensä päästövähennyssitoumusten vuoksi. Ilmastonmuutoksen Cargotecille aiheuttamien taloudellisten vaikutusten arviointi on monimutkaista, koska siitä aiheutuvien vaikutusten esiintymistä ja ajoitusta on vaikea ennustaa tai kvantifioida. Toimitusketjussaan syntyvien päästöjen vähentämiseksi Cargotecin on vähennettävä päästöjä koko toimitusketjussaan raaka-aineista komponentteihin ja valmistukseen, mikä voi johtaa muutoksiin käytetyissä toimittajissa, rajoittaa potentiaalisten toimittajien määrää ja nostaa kustannuksia. Asetettuihin päästötavoitteisiin pääseminen edellyttää panostusta Cargotecin liiketoiminnan jokaisella osa-alueella. Sen lisäksi, että Cargotec on alttiina ilmastoon liittyville riskeille, meneillään olevasta siirtymäprosessista aiheutuu uusia riskejä, joiden realisoitumisella voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Nämä riskit voivat johtaa esimerkiksi tuotteiden lyhentyneestä elinkaaresta johtuviin omaisuuserien arvonalentumisiin sekä uusien teknologioiden käyttöönottoon liittyviin lisäkustannuksiin, joita voi syntyä tuotekehityksessä, projektiriskien realisoituessa, varastojen kasvuna ja uudenlaisina takuuvirheinä. Cargotec on osallisena eräissä oikeudenkäynneissä, viranomaistutkinnoissa ja vaateissa. Kansainvälisten sopimusten ja lakien tulkinta voi heikentää lopputulosten ennustettavuutta. Cargotecin tekemiin ja suunnittelemiin yrityskauppoihin liittyy riskejä esimerkiksi paikallisten markkinoiden tuntemukseen, viranomaisprosesseihin, asiakkaisiin, yrityskulttuuriin, integraatioon, kustannuksiin, tavoitteiden toteutumiseen sekä avainhenkilöihin liittyen. 26 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Cargotecin toimintaan liittyvät olennaisesti myös tietoturvariskit. Kyberhyökkäys Cargotecin, sen asiakkaiden tai toimittajien toiminnan kannalta kriittisiä järjestelmiä kohtaan voi aiheuttaa esimerkiksi häiriöitä toimintavarmuuteen, johtaa liikevaihdon laskuun ja aiheuttaa haittaa Cargotecin maineelle. Cargotecin toimialoihin ja maantieteelliseen laajuuteen liittyy myös eettiseen toimintaan kohdistuvia riskejä. Cargotec on lisännyt toimenpiteitä liiketoimintaa koskevien ohjeiden, määräysten ja eettisten periaatteiden noudattamisen varmistamiseksi. Tähän liittyviä sisäisiä prosesseja kehitetään jatkuvasti. Riskejä on kuvattu Cargotecin internetsivuilla www.cargotec.fi, osiossa Sijoittajat > Hallinnointi > Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Hallituksen ehdotus voitonjaosta Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2022 oli 588 411 010,54 euroa. Hallitus ehdottaa 23.3.2023 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 1,34 euroa kutakin 9 526 089 A-sarjan ja 1,35 euroa kutakin 54 957 239 ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden eli yhteensä 86 957 231,91 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat, 501 453 778,63 euroa, jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 27.3.2023 merkittynä yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 4.4.2023. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Hiab tiedotti joulukuussa 2022 tehneensä sopimuksen ruotsalaisen perheomisteisen Olsbergs-konsernin ostamisesta. Olsbergs on hydrauliventtiilien ja kauko- 7 Ydinliiketoiminnat = Cargotec poislukien MacGregor ja Kalmarin raskaat nosturit. Sisältää kaikki konsernihallinnon ja tukitoimintojen kulut. 8 Cargotec muuttaa vaihtoehtoisen vertailukelpoinen liikevoitto -tunnusluvun määritelmää 1.1.2023. Uuden määritelmän mukaan laskettu tunnusluku sisältää yrityshankintojen hankintamenon kohdistamisen vaikutuksia, jotka olivat ydinliiketoiminnoissa 4 miljoonaa euroa ja MacGregorissa 12 miljoonaa euroa vuonna 2022. Vertailuluvut on laskettu uuden määritelmän mukaisesti. Oikaistut vuoden 2022 luvut julkaistaan ennen vuoden 2023 ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkaisua. 9 Vuoden 2023 näkymät eivät sisällä lopetettavan Kalmarin raskaiden nostureiden liiketoiminnan vertailukelpoista liikevoittoa. ohjausjärjestelmien suunnittelun ja valmistuksen teknologiajohtaja, jonka ratkaisuja käytetään Hiabin kuormaus- ja puutavaranostureissa. Yrityskauppa saatettiin päätökseen 1.1.2023. Hankinnan myötä noin 100 työntekijää siirtyi Hiabin palvelukseen. Hankinnalla ei ole materiaalista vaikutusta Cargotecin taloudellisiin tietoihin. Vuoden 2023 näkymät Cargotec arvioi sen ydinliiketoimintojen 7 vuoden 2023 vertailukelpoisen liikevoiton paranevan vuodesta 2022 (384 8 miljoonaa euroa) ja MacGregorin vuoden 2023 vertailukelpoisen liikevoiton olevan positiivinen (-47 16 miljoonaa euroa) 9 . Varsinainen yhtiökokous 2023 Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 23. maaliskuuta 2023. Helsingissä 1.2.2023 Cargotec Oyj Hallitus 27 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) Konsernin tuloslaskelma MEUR Liite 1.1.−31.12. 2022 % 1.1.−31.12. 2021 % Liikevaihto 2.1, 2.2 4 088,6 3 315,0 Myytyjä suoritteita vastaavat kulut -3 230,5 -2 582,1 Bruttokate 858,1 21,0 732,9 22,1 Myynnin ja markkinoinnin kulut -199,9 -188,4 Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut -99,8 -103,9 Hallinnon kulut -279,7 -251,7 Uudelleenjärjestelykulut 2.4 -91,3 -33,3 Liiketoiminnan muut tuotot 2.3 51,9 294,2 Liiketoiminnan muut kulut 2.3 -140,2 -101,1 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 7.2 7,0 7,0 Liikevoitto 2.1, 2.3, 2.4, 3.1, 6.4 106,1 2,6 355,7 10,7 Rahoitustuotot 2.5 4,4 4,7 Rahoituskulut 2.5 -31,6 -27,4 Tulos ennen veroja 79,0 1,9 333,1 10,0 Tuloverot 4.1 -55,8 -86,4 Kauden tulos 23,2 0,6 246,7 7,4 Kauden tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 23,9 246,5 Määräysvallattomille omistajille -0,7 0,2 Yhteensä 23,2 246,7 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos: 2.6 Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR 0,37 3,82 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR 0,37 3,82 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Konsernin laaja tuloslaskelma MEUR Liite 1.1.−31.12. 2022 1.1.−31.12. 2021 Kauden tulos 23,2 246,7 Muut laajan tuloksen erät Erät, joita ei voida siirtää tulosvaikutteisiksi: Vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-) etuuspohjaisista järjestelyistä 3.4 27,7 -0,5 Voitot (+) / tappiot (-) määrätyistä käypään arvoon arvostettavista osakesijoituksista -11,0 14,2 Verot eristä, joita ei voida siirtää tulosvaikutteisiksi 4.1 -5,6 0,0 Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi: Voitot (+) / tappiot (-) rahavirran suojauksista -59,3 -9,5 Tulokseen siirretyt voitot (+) / tappiot (-) rahavirran suojauksista 65,9 -3,9 Muuntoerot 11,3 65,9 Verot eristä, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi 4.1 -2,3 2,3 Osakkuus- ja yhteisyritysten muiden laajan tuloksen erien osuus verojen jälkeen -0,8 -0,3 Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen 25,8 68,3 Kauden laaja tulos 49,0 315,0 Kauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 49,7 314,6 Määräysvallattomille omistajille -0,6 0,4 Yhteensä 49,0 315,0 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 28 / 136 Osa tilinpäätöstä Konsernitase MEUR Liite 31.12.2022 31.12.2021 VARAT Pitkäaikaiset varat Liikearvo 6.1 892,1 966,8 Aineettomat hyödykkeet 6.2 124,8 172,6 Aineelliset hyödykkeet 6.3 420,0 409,5 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 7.2 74,6 73,7 Osakesijoitukset 8.2 0,0 36,6 Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset 8.2 4,5 12,6 Laskennalliset verosaamiset 4.2 128,6 129,7 Johdannaisvarat 8.2, 8.5 1,1 1,0 Muut korottomat saamiset 5.3, 8.2 7,2 8,4 Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 652,9 1 811,0 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 5.2 1 013,3 792,9 Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset 8.2 2,8 3,6 Tuloverosaamiset 39,0 31,8 Johdannaisvarat 8.2, 8.5 39,5 10,8 Myyntisaamiset 2.2, 5.3, 8.2 734,7 632,9 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 2.2, 5.3 104,0 111,2 Muut korottomat saamiset 5.3 151,2 144,3 Rahavarat 8.2, 8.3 451,9 488,8 Lyhytaikaiset varat yhteensä 2 536,4 2 216,3 Varat yhteensä 4 189,3 4 027,3 * Sisältyvät korolliseen nettovelkaan. MEUR Liite 31.12.2022 31.12.2021 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 64,3 64,3 Ylikurssirahasto 98,0 98,0 Muuntoerot -34,0 -45,2 Arvonmuutosrahasto -3,5 -7,0 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 52,8 54,0 Kertyneet voittovarat 1 350,0 1 380,1 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 3.2, 8.6 1 527,6 1 544,3 Määräysvallattomien omistajien osuus 0,7 2,7 Oma pääoma yhteensä 1 528,3 1 547,0 Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 8.2, 8.4, 9.1 750,9 876,1 Laskennalliset verovelat 4.2 30,6 26,9 Eläkevelvoitteet 3.4 82,2 112,9 Varaukset 5.5 6,4 6,5 Muut korottomat velat 5.4, 8.2 74,8 68,3 Pitkäaikaiset velat yhteensä 944,9 1 090,6 Lyhytaikaiset velat Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset 8.2, 8.4, 9.1 74,9 34,8 Muut korolliset velat 8.2, 8.4 11,7 8,6 Varaukset 5.5 176,2 103,3 Tuloverovelat 52,9 37,6 Johdannaisvelat 8.2, 8.5 7,4 6,8 Ostovelat 5.4 617,1 518,8 Sopimuksiin perustuvat velat 2.2 291,1 217,2 Muut korottomat velat 5.4, 8.2 484,8 462,5 Lyhytaikaiset velat yhteensä 1 716,1 1 389,6 Oma pääoma ja velat yhteensä 4 189,3 4 027,3 * Sisältyvät korolliseen nettovelkaan. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 29 / 136 Osa tilinpäätöstä Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma MEUR Liite Osake- pääoma Ylikurssi- rahasto Muuntoerot Arvonmuutos- rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräys- vallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2022 64,3 98,0 -45,2 -7,0 54,0 1 380,1 1 544,3 2,7 1 547,0 Kauden tulos 23,9 23,9 -0,7 23,2 Rahavirran suojaukset 3,5 3,5 3,5 Muuntoerot 11,2 11,2 0,1 11,3 Vakuutusmatemaattiset voitot / tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 3.4, 4.1 22,1 22,1 22,1 Voitot ja tappiot määrätyistä käypään arvoon arvostettavista osakesijoituksista -11,0 -11,0 -11,0 Kauden laaja tulos - - 11,2 3,5 - 35,0 49,7 -0,6 49,0 Maksetut osingot 8.6 -69,5 -69,5 -0,9 -70,4 Omien osakkeiden hankinta -1,2 -1,2 -1,2 Osakeperusteiset palkkiot 3.2 4,7 4,7 4,7 Liiketoimet omistajien kanssa - - - - -1,2 -64,8 -66,1 -0,9 -66,9 Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa -0,3 -0,3 -0,5 -0,8 Oma pääoma 31.12.2022 64,3 98,0 -34,0 -3,5 52,8 1 350,0 1 527,6 0,7 1 528,3 * Netto verojen jälkeen. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 30 / 136 Osa tilinpäätöstä Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma MEUR Liite Osake- pääoma Ylikurssi- rahasto Muuntoerot Arvonmuutos- rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräys- vallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2021 64,3 98,0 -110,9 4,4 57,4 1 185,6 1 298,7 2,7 1 301,4 Kauden tulos 246,5 246,5 0,2 246,7 Rahavirran suojaukset -11,3 -11,3 -11,3 Muuntoerot 65,8 65,8 0,1 65,9 Vakuutusmatemaattiset voitot / tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 3.4, 4.1 -0,5 -0,5 -0,5 Voitot ja tappiot määrätyistä käypään arvoon arvostettavista osakesijoituksista 14,2 14,2 14,2 Kauden laaja tulos - - 65,8 -11,3 - 260,2 314,6 0,4 315,0 Maksetut osingot 8.6 -69,5 -69,5 -0,4 -69,8 Omien osakkeiden hankinta -3,4 -3,4 -3,4 Osakeperusteiset palkkiot 3.2 3,8 3,8 3,8 Liiketoimet omistajien kanssa - - - - -3,4 -65,6 -69,0 -0,4 -69,3 Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa - - - Oma pääoma 31.12.2021 64,3 98,0 -45,2 -7,0 54,0 1 380,1 1 544,3 2,7 1 547,0 * Netto verojen jälkeen. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 31 / 136 Osa tilinpäätöstä Konsernin rahavirtalaskelma MEUR Liite 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Liiketoiminnan nettorahavirta Kauden tulos 23,2 246,7 Poistot ja arvonalentumiset 6.4 203,9 117,4 Rahoitustuotot ja -kulut 2.5 27,2 22,7 Verot 4.1 55,8 86,4 Korottomien saamisten muutos -112,6 -89,9 Korottomien velkojen muutos 283,2 226,0 Vaihto-omaisuuden muutos -238,9 -196,2 Nettokäyttöpääoman muutos -68,3 -60,1 Muut oikaisut -10,6 -243,7 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 231,2 169,3 Saadut korot 4,3 3,2 Maksetut korot -19,4 -23,8 Saadut osingot 0,2 5,0 Muut rahoituserät -6,7 -20,4 Maksetut tuloverot -49,2 -77,1 Liiketoiminnan nettorahavirta 160,4 56,2 Investointien nettorahavirta Yrityshankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 7.1 -0,1 -2,2 Yritysmyynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 7.1 15,1 354,5 Investoinnit osakkuus- ja yhteisyrityksiin 7.2 -0,9 -1,9 Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 6.2, 6.3 -66,2 -43,3 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynnit 2.3, 6.2, 6.3 25,3 5,6 Investointien nettorahavirta, muut erät 32,8 21,8 Investointien nettorahavirta 6,1 334,5 MEUR Liite 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Rahoituksen nettorahavirta Omien osakkeiden hankinta -1,2 -3,4 Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut 8.4 -43,1 -40,6 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 8.4 -87,5 -250,0 Lyhytaikaisten lainojen nostot 8.4 - 1,9 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 8.4 -3,3 -30,5 Maksetut osingot 8.6 -70,4 -69,8 Rahoituksen nettorahavirta -205,5 -392,4 Rahavarojen muutos -39,0 -1,7 Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit 1.1. 8.3 488,2 482,3 Valuuttakurssien muutosten vaikutus -3,8 7,5 Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit 31.12. 445,4 488,2 Käytetyt pankkitililimiitit 31.12. 8.3 6,5 0,6 Rahavarat 31.12. 451,9 488,8 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 32 / 136 Osa tilinpäätöstä Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Laatimisperusteet 1.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet .............. 34 1.2 Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset arviot ja oletukset .......................................................... 36 2. Taloudellinen kehitys 2.1 Segmentti-informaatio ............................................. 36 2.2 Myyntituotot ............................................................. 41 2.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut .......................... 44 2.4 Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät .................................... 45 2.5 Rahoitustuotot ja -kulut ........................................... 47 2.6 Osakekohtainen tulos .............................................. 48 2.7 Vallitseva taloudellinen epävarmuus ........................ 48 3. Työsuhde-etuudet 3.1 Henkilöstökulut ........................................................ 51 3.2 Osakeperusteiset maksut ........................................ 51 3.3 Johdon palkitseminen .............................................. 56 3.4 Eläkevelvoitteet ........................................................ 58 4. Tuloverot 4.1 Tuloverojen täsmäytyslaskelma ................................ 62 4.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat ....................... 63 5. Nettokäyttöpääoma 5.1 Nettokäyttöpääoma ................................................. 64 5.2 Vaihto-omaisuus ...................................................... 64 5.3 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset .......... 65 5.4 Ostovelat ja muut korottomat velat .......................... 67 5.5 Varaukset ................................................................. 68 6. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 6.1 Liikearvo .................................................................. 70 6.2 Aineettomat hyödykkeet .......................................... 72 6.3 Aineelliset hyödykkeet ............................................. 74 6.4 Poistot ja arvonalentumiset ...................................... 76 7. Konsernin rakenne 7.1 Yrityshankinnat ja -myynnit ...................................... 78 7.2 Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt ............................. 81 7.3 Tytäryhtiöt ................................................................ 85 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät ............................... 87 8. Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit 8.1 Rahoitusriskien hallinta ............................................ 89 8.2 Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin .................. 96 8.3 Rahavarat ................................................................. 99 8.4 Korolliset velat ......................................................... 99 8.5 Johdannaissopimukset .......................................... 100 8.6 Oma pääoma ......................................................... 102 9. Muut liitetiedot 9.1 Vuokrasopimukset ................................................. 103 9.2 Vastuut ................................................................... 107 9.3 Lähipiiritapahtumat ................................................ 107 9.4 Cargotecin ja Konecranesin sulautumissuunnitelma ................................................ 108 9.5 Tilikauden jälkeiset tapahtumat .............................. 108 33 / 136 Osa tilinpäätöstä 1. LAATIMISPERUSTEET 1.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Perustiedot Cargotec Oyj (1927402-8) on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Porkkalankatu 5, 00180 Helsinki, Suomi. Cargotec Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Cargotec-konsernin (jäljempänä Cargotec tai konserni). Cargotec Oyj:n B-sarjan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä 1.6.2005 lähtien. Cargotec on maailman johtava lastinkäsittelyratkaisujen toimittaja, jonka kolme liiketoiminta- aluetta Kalmar, Hiab ja MacGregor tunnetaan johtavista lastin- ja kuormankäsittelyalan ratkaisuistaan ympäri maailman. Niiden maailmanlaajuiset verkostot toimivat lähellä asiakkaita ja kattavat huoltopalvelut takaavat jatkuvan, luotettavan ja ympäristöystävällisen toiminnan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Cargotec Oyj:n hallitus on kokouksessaan 1.2.2023 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavilla internetosoitteessa www.cargotec.fi tai osoitteesta Cargotec Oyj, Sijoittajasuhteet, PL 61, 00501 Helsinki, Suomi. Laatimisperiaatteet konsernitilinpäätöksessä Cargotec Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2022 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Cargotec Oyj:n ja kaikki ne tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta, sekä yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt. Määräysvalta saavutetaan, kun Cargotec altistuu tai on oikeutettu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa, ja määräysvalta menetetään kun nämä kriteerit eivät enää täyty. Tytäryhtiöt on lueteltu liitetiedossa 7.3, Tytäryhtiöt. Tytäryhtiöihin, yhteisyrityksiin, osakkuusyhtiöihin ja yrityshankintoihin- ja myynteihin liittyvät konsolidointiperiaatteet on esitetty liitetieto-osiossa 7. Konsernin rakenne. Konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisen hankintamenon käyttämiseen lukuun ottamatta tiettyjä rahoitusinstrumenttiluokkia, osakeperusteisiin etuuksiin liittyviä rahana maksettavia osuuksia sekä etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin sijoitettuja varoja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Kaikki esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi esimerkiksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Cargotec kuvaa laatimisperiaatteet siihen liittyvän liitetiedon tai liitetieto-osion yhteydessä. Seuraavassa taulukossa on listattu laatimisperiaatteet ja tilinpäätöksen liitetieto tai liitetieto-osio, jonka yhteydessä laatimisperiaate on esitetty. Laatimisperiaate Liitetieto tai liitetieto-osio Segmenttiraportointi 2.1 Segmentti-informaatio Tuottojen kirjaaminen ja sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja velat 2.2 Myyntituotot Julkiset avustukset 2.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Korkotuotot ja -kulut 2.5 Rahoitustuotot ja -kulut Osakekohtainen tulos 2.6 Osakekohtainen tulos Osakeperusteiset maksut 3.2 Osakeperusteiset maksut Eläkevelvoitteet 3.4 Eläkevelvoitteet Tuloverot 4. Tuloverot Vaihto-omaisuus 5.2 Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset 5.3 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset Varaukset 5.5 Varaukset Liikearvo 6.1 Liikearvo Aineettomat hyödykkeet ja tutkimus- ja tuotekehitysmenot 6.2 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 6.3 Aineelliset hyödykkeet Arvonalentumiset 6.4 Poistot ja arvonalentumiset Konsolidointiperiaatteet, ulkomaanrahan määräiset tapahtumat, ulkomaiset konserniyritykset, yrityshankinnat ja -myynnit, yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt, ja myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 7. Konsernin rakenne Rahoitusvarat, rahavarat, rahoitusvelat, rahoitusvarojen ja -velkojen esittäminen nettomääräisesti, johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta, voitonjako ja omat osakkeet 8. Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit Vuokrasopimukset 9.1 Vuokrasopimukset Ehdolliset velat ja sitoumukset 9.2 Vastuu t 34 / 136 Osa tilinpäätöstä Uudet laskentastandardit vuonna 2022 Cargotec on soveltanut 1.1.2022 alkaen seuraavia uusia standardeja ja standardimuutoksia: Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2018–2020: IFRS 9, Rahoitusintrumentit, parannus standardissa tarkentaa, että arvioitaessa johtaako rahoitusvelan muutos olemassa olevan velkainstrumentin muutokseen vai uuden velkainstrumentin kirjaamiseen, yhtiön tulisi laatia nykyarvotesti rahoitusvelkaan liittyvistä kassavirroista ennen muutosta ja sen jälkeen, sisältäen lainanantajan ja -saajan väliset maksetut ja saadut palkkiot. Vuosittaiset parannukset muihin standardeihin ovat vähäisiä tai epäolennaisia Cargotecille. Muutokset standardiin IAS 16, Aineelliset hyödykkeet: Tuotot ennen tarkoitettua käyttöä. Standardimuutos tarkentaa, kuinka myyntituottoja kirjataan keskeneräisistä aineellisista hyödykkeistä niiden valmistusvaiheen aikana tai muutoin ennen kuin ne on saatettu toimimaan johdon aikomalla tavalla. Tarkennuksen mukaan kyseiset tuotot tulisi raportoida myyntituottoina, eikä kustannuksia vähentävästi. Muutokset standardiin IAS 37, Tappiolliset sopimukset - sopimuksen täyttämisen kustannus. Standardimuutos tarkentaa sopimuksen täyttämisestä aiheutuvan kustannuksen sisältävän suoraan sopimukseen liittyvät kustannukset, mukaan lukien lisäkustannukset, kuten työvoima- ja materiaalikustannukset, sekä muut suoraan sopimuksen täyttämiseen liittyvät kustannukset, kuten sopimuksen täyttämiseen käytettyjen aineellisten hyödykkeiden poistot. 1.1.2022 voimaan tulleilla standardimuutoksilla ei ollut materiaalista vaikutusta raportoituihin lukuihin. Uudet tai muutetut IFRS-standardit ja -tulkinnat vuodesta 2023 alkaen Konserni ottaa vuonna 2023 ja sen jälkeen käyttöön seuraavat IASB:n julkistamat uudet ja uudistetut standardit sekä tulkinnat. Muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Cargotecin raportointiin. Voimaantulo 1.1.2023 Muutokset standardiin IAS 12, Tuloverot: Yhdestä liiketoimesta syntyviin varoihin ja velkoihin liittyvät laskennalliset verot. Muutos selventää, kuinka laskennalliset verot kirjataan yksittäisessä liiketoimessa, kuten vuokrasopimuksessa. Muutokset standardiin IAS 1, Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS-käytäntöön 2: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden esittäminen. Muutos selventää, missä tilanteissa tilinpäätöksen laatimisperiaatteen muutos on olennainen ja se tulee esittää. Muutokset standardiin IAS 8, Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet: Kirjanpidollisten arvioiden määritelmä. Muutos selventää kirjanpidollisen arvion määritelmää ja soveltamista. Voimaantulo 1.1.2024 tai myöhemmin Muutokset standardiin IAS 1, Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiksi. Standardimuutos tarkentaa, kuinka velat tulisi luokitella lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, kun yhtiöllä on oikeus lykätä velan maksua vähintään 12 kuukauden ajan. Standardimuutoksen mukaisesti velka, joka erääntyy maksettavaksi 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä on esitettävä pitkäaikaisena, jos yhteisöllä on oikeus jatkaa velkaa vähintään 12 kuukaudella raportointipäivän jälkeen. Tällöin velka esitetään raportointipäivänä pitkäaikaisena riippumatta todennäköisyydestä tai johdon aikomuksesta maksaa velka seuraavan 12 kuukauden aikana. Vastaavasti velka luokitellaan pitkäaikaiseksi, vaikka oikeus jatkaa velkaa vähintään 12 kuukaudella on ehdollinen eikä yhteisön odoteta täyttävän näitä ehtoja edellyttäen, että kovenanttiarviointi tapahtuu vasta raportointikauden päättymisen jälkeen. Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset: Leasingvastuu myynti- ja takaisinvuokrauksessa. Muutos selventää myynti- ja takaisinvuokraustransaktion kirjanpitokäsittelyä sekä arvostusta erityisesti liittyen käyttöoikeusomaisuuden arvoon, jonka myyjä-vuokralle ottaja arvostaa säilyvän taloudellisen hyödyn perusteella. Muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta Cargoteciin. 35 / 136 Osa tilinpäätöstä 1.2 Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset arviot ja oletukset Laadittaessa konsernitilinpäätöstä yhtiön johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin liitetiedoissa sekä tilikaudelta raportoitujen tuottojen ja kulujen määriin. Lisäksi tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa saatetaan joutua käyttämään harkintaa. Harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset perustuvat johdon aikaisempaan kokemukseen sekä parhaaseen tietoon tapahtumista ja muista tekijöistä, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskevista odotuksista, joiden katsotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä. Siten on mahdollista, että lopulliset toteumat poikkeavat merkittävästi tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia käyttämällä useita sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan. Konsernitilinpäätöksen olennaisimmat johdon harkintaa edellyttävät erät, joihin voi liittyä epävarmuutta on esitetty seuraavien liitetietojen tai liitetieto-osioiden yhteydessä: Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset arviot ja oletukset Liitetieto tai liitetieto-osio Tuloutus 2.2 Myyntituotot Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 3.4 Eläkevelvoitteet Tuloverot 4. Tuloverot Vaihto-omaisuus 5.2 Vaihto-omaisuus Varaukset 5.5 Varaukset Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaus 6.1 Liikearvo Poistoajat 6.2 Aineettomat hyödykkeet 6.3 Aineelliset hyödykkeet Arvonalentumistestaus 6.4 Poistot ja arvonalentumiset Liiketoimintojen yhdistäminen ja määräysvallan, yhteisen määräysvallan ja huomattavan vaikutusvallan arviointi 7. Konsernin rakenne Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot 8. Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit Vuokrasopimukset 9.1 Vuokrasopimukse t 2. TALOUDELLINEN KEHITYS 2.1 Segmentti-informaatio Laatimisperiaatteet Segmenttiraportointi Cargotecilla on kolme toimintasegmenttiä: Kalmar, Hiab ja MacGregor. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Näiden sisäisten raporttien laatimisperiaatteet ovat IFRS-standardien mukaiset. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty Cargotecin hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Toimintasegmenttejä ei ole yhdistelty raportoitavien segmenttien muodostamiseksi. Johto seuraa liiketoimintaa tuotteiden pohjalta ja segmenttien taloudellista suorituskykyä seurataan vertailukelpoisen liikevoiton ja liikevoiton avulla. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Cargotecin johtavat lastin- ja kuormankäsittelyn ratkaisut lisäävät älykkyyttä tavaravirtoihin ja sujuvoittavat arkea. Cargotecin liiketoiminta-alueet Kalmar, Hiab ja MacGregor ovat alojensa edelläkävijöitä. Niiden ainutlaatuinen asema satamissa, merillä ja maanteillä takaa maailmanlaajuisten tavaravirtojen optimoinnin, ja ne luovat asiakkailleen kestävää arvoa. Kalmar on johtava kestävien ja vastuullisten lastinkäsittelyratkaisujen ja -palvelujen toimittaja satamiin, terminaaleihin, jakelukeskuksiin ja raskaaseen teollisuuteen. Laajan sähköistetyn tuotevalikoimansa sekä maailmanlaajuisen palveluverkostonsa ansiosta Kalmar auttaa asiakkaitaan siirtymään kohti turvallisempaa, ekotehokkaampaa ja tuottavampaa toimintaa. Kalmarin tuotevalikoimaan kuuluvat kontti- ja kuljetuslukit, konttikurottajat, tyhjien konttien kurottajat, terminaalitraktorit sekä haarukkatrukit. Myös huoltosopimukset, tekninen tuki, varaosat, koulutus, laitemodernisoinnit ja digitaaliset ratkaisut kuuluvat Kalmarin tarjoomaan. Bromma-tarttujat ovat myös osa Kalmar-liiketoiminta-aluetta. Hiab on maailman johtava älykkäiden ja vastuullisten kuormankäsittelyratkaisujen toimittaja, jonka asiakkaat edustavat logistiikka- ja maakuljetusaloja sekä lukuisia muita toimialoja. Hiabin ensiluokkaiseen tuotevalikoimaan kuuluvat HIAB-, EFFER- ja ARGOS-kuormausnosturit, MOFFETT- ja PRINCETON- ajoneuvotrukit, LOGLIFT-puutavaranosturit, JONSERED- 36 / 136 Osa tilinpäätöstä kierrätysnosturit, MULTILIFT-vaihtolavalaitteet, GALFAB-vaijerilaitteet sekä ZEPRO-, DEL- ja WALTCO-takalaitanostimet. Alan edelläkävijänä Hiab kehittää paremman tulevaisuuden ratkaisuja tekemällä kuormankäsittelystä älykkäämpää, turvallisempaa ja kestävämpää. MacGregor on vastuullisen merilastin ja kuormankäsittelyn johtava toimija, joka tarjoaa asiakkailleen vahvan ja laajan valikoiman tuotteita, palveluita ja ratkaisuja. Laivanrakentajat, varustamot ja operaattorit voivat optimoida toimintojensa kannattavuuden, turvallisuuden, luotettavuuden ja ympäristövastuun koko laitteiston elinkaaren ajan työskentelemällä tiiviissä yhteistyössä MacGregorin kanssa. Toimintasegmentit Segmenttien tulos Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy toimintasegmenttien laitteiden, huoltopalvelujen ja ohjelmistojen myynnistä. Segmenttien taloudellista suorituskykyä seurataan vertailukelpoisen liikevoiton ja liikevoiton avulla. Rahoitustuottoja ja -kuluja, veroja ja osaa konsernihallinnon kuluista ei kohdisteta segmenteille. Tilikauden ja vertailukauden aikana Cargotecilla ei ole ollut IFRS 8:n määritelmän mukaisia yksittäisiä merkittäviä asiakkaita . 37 / 136 Osa tilinpäätöstä 1.1.−31.12.2022 MEUR Kalmar Hiab MacGregor Segmentit yhteensä Konserni- hallinto, tukitoimin- not ja eli- minoinnit Konserni yhteensä Liikevaihto Laiteliiketoiminta 1 344,2 1 167,0 267,7 2 778,8 -0,9 2 778,0 Huoltoliiketoiminta 551,5 411,4 301,0 1 264,0 -0,4 1 263,5 Ohjelmistoliiketoiminta 47,1 - - 47,1 0,0 47,1 Liikevaihto yhteensä 1 942,8 1 578,4 568,7 4 089,9 -1,3 4 088,6 Poistot 48,5 35,5 23,2 107,1 8,5 115,6 Arvonalentumiset 0,0 - 88,3 88,3 0,0 88,3 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 6,3 - 0,7 7,0 - 7,0 Liikevoitto 142,1 217,1 -190,2 169,0 -62,9 106,1 % liikevaihdosta 7,3 % 13,8 % -33,4 % - - 2,6 % Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät 48,0 7,1 154,2 209,3 16,6 225,9 Vertailukelpoinen liikevoitto 190,1 224,2 -36,0 378,3 -46,3 332,1 % liikevaihdosta 9,8 % 14,2 % -6,3 % - - 8,1 % Rahoitustuotot ja -kulut - - - - - -27,2 Tulos ennen veroja - - - - - 79,0 EBITDA 190,6 252,5 -78,7 364,5 -54,4 310,1 1.1.−31.12.2021 MEUR Kalmar Hiab MacGregor Segmentit yhteensä Konserni- hallinto, tukitoimin- not ja eli- minoinnit Konserni yhteensä Liikevaihto Laiteliiketoiminta 948,4 899,0 295,9 2 143,3 0,0 2 143,3 Huoltoliiketoiminta 468,3 351,4 257,2 1 077,0 -0,7 1 076,3 Ohjelmistoliiketoiminta 95,5 - - 95,5 0,0 95,4 Liikevaihto yhteensä 1 512,2 1 250,4 553,1 3 315,7 -0,7 3 315,0 Poistot 48,7 28,9 24,7 102,3 8,3 110,5 Arvonalentumiset 1,1 3,8 0,6 5,5 1,3 6,8 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 6,3 - 0,7 7,0 - 7,0 Liikevoitto 344,5 144,7 -40,0 449,2 -93,5 355,7 % liikevaihdosta 22,8 % 11,6 % -7,2 % - - 10,7 % Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät -224,4 21,5 25,3 -177,6 53,4 -124,2 Vertailukelpoinen liikevoitto 120,1 166,3 -14,7 271,6 -40,1 231,5 % liikevaihdosta 7,9 % 13,3 % -2,7 % - - 7,0 % Rahoitustuotot ja -kulut - - - - - -22,7 Tulos ennen veroja - - - - - 333,1 EBITDA 394,3 177,4 -14,7 557,0 -83,9 473,1 * Navis-liiketoiminta 1.7.2021 asti. Lisätietoa liitetiedoissa 7.1 Yrityshankinnat ja -myynnit sekä 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät . 38 / 136 Osa tilinpäätöstä Segmenttien varat ja velat Segmenteille kohdistetut varat ja velat ovat eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai, jotka ovat perustellusti kohdistettavissa segmentille. Konsernin sisäiset saamiset ja velat eivät sisälly segmentin varoihin ja velkoihin. Kohdistamattomat varat sisältävät lainasaamiset ja muut korolliset saamiset, rahavarat, tuloverosaamiset, laskennalliset verosaamiset, korkosaamiset, yritysmyyntien kauppahintasaamiset ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvarat. Kohdistamattomat velat sisältävät lainat ja muut korolliset velat, tuloverovelat, laskennalliset verovelat, korkovelat, yritysostojen kauppahintavelat, osinkovelat ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvelat. 31.12.2022 MEUR Kalmar Hiab MacGregor Segmentit yhteensä Konserni- hallinto, tukitoimin- not ja eli- minoinnit Konserni yhteensä Liikearvo 268,1 231,4 392,6 892,1 - 892,1 Aineettomat hyödykkeet 8,2 17,9 82,3 108,4 16,4 124,8 Aineelliset hyödykkeet 247,8 123,4 36,2 407,4 12,6 420,0 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 39,3 - 35,3 74,6 0,0 74,6 Osakesijoitukset - 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Käyttöpääomavarat 869,3 771,8 355,7 1 996,7 54,3 2 051,0 Kohdistamattomat varat, korolliset - - - - 459,2 459,2 Kohdistamattomat varat, korottomat - - - - 167,5 167,5 Varat yhteensä 1 432,7 1 144,5 902,1 3 479,3 710,0 4 189,3 Käyttöpääomavelat 809,3 412,0 473,6 1 694,9 69,9 1 764,7 Kohdistamattomat velat, korolliset - - - - 837,5 837,5 Kohdistamattomat velat, korottomat - - - - 58,7 58,7 Velat yhteensä 809,3 412,0 473,6 1 694,9 966,1 2 661,0 Operatiivinen sitoutunut pääoma 623,4 732,5 428,5 1 784,4 13,4 1 797,8 Investoinnit 55,7 40,7 10,3 106,7 7,0 113,6 31.12.2021 MEUR Kalmar Hiab MacGregor Segmentit yhteensä Konserni- hallinto, tukitoimin- not ja eli- minoinnit Konserni yhteensä Liikearvo 270,5 227,3 469,0 966,8 - 966,8 Aineettomat hyödykkeet 6,8 22,8 121,6 151,2 21,4 172,6 Aineelliset hyödykkeet 242,1 116,0 42,3 400,4 9,2 409,5 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 35,7 - 38,0 73,7 0,0 73,7 Osakesijoitukset - 0,0 0,0 0,0 36,6 36,6 Käyttöpääomavarat 777,0 549,6 332,5 1 659,1 35,8 1 694,9 Kohdistamattomat varat, korolliset - - - - 505,0 505,0 Kohdistamattomat varat, korottomat - - - - 168,2 168,2 Varat yhteensä 1 332,0 915,8 1 003,4 3 251,2 776,1 4 027,3 Käyttöpääomavelat 706,7 341,0 375,8 1 423,6 87,0 1 510,6 Kohdistamattomat velat, korolliset - - - - 919,5 919,5 Kohdistamattomat velat, korottomat - - - - 50,2 50,2 Velat yhteensä 706,7 341,0 375,8 1 423,6 1 056,7 2 480,2 Operatiivinen sitoutunut pääoma 625,3 574,8 627,6 1 827,6 15,9 1 843,5 Investoinnit 36,9 31,2 10,4 78,5 1,7 80,2 39 / 136 Osa tilinpäätöstä Tilaukset Saadut tilaukset Tilauskanta MEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021 Kalmar 2 080,6 2 062,7 1 427,8 1 302,4 Hiab 1 806,7 1 712,9 1 184,9 984,6 MacGregor 975,6 652,1 927,3 560,3 Eliminoinnit -0,5 -0,4 0,7 -0,1 Yhteensä 4 862,4 4 427,3 3 540,7 2 847,2 Henkilöstö Keskimäärin Vuoden lopussa 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021 Kalmar 4 979 5 158 5 012 4 876 Hiab 3 697 3 399 3 778 3 585 MacGregor 1 928 1 929 1 978 1 909 Konsernihallinto ja tukitoiminnot 801 747 758 804 Yhteensä 11 405 11 232 11 526 11 174 Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot Liikevaihto on esitetty asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat sekä investoinnit niiden sijaintimaan mukaan. Maantieteelliset alueet perustuvat päämarkkina-alueisiin. Liikevaihto 1.1.−31.12.2022 MEUR Kalmar Hiab MacGregor Segmentit yhteensä Konserni- hallinto, tukitoi- minnot ja eliminoinnit Konserni yhteensä Suomi 29,4 32,0 6,6 68,0 -0,3 67,7 Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) 772,2 840,5 242,0 1 854,8 -0,4 1 854,3 Yhdysvallat 651,4 456,4 49,4 1 157,2 0,0 1 157,2 Muu Amerikka 194,3 115,0 11,9 321,2 -0,1 321,1 Kiina 72,8 5,0 84,6 162,5 - 162,5 Muu Aasia ja Tyynenmeren alue 222,6 129,5 174,2 526,3 -0,5 525,8 Yhteensä 1 942,8 1 578,4 568,7 4 089,9 -1,3 4 088,6 1.1.−31.12.2021 MEUR Kalmar Hiab MacGregor Segmentit yhteensä Konserni- hallinto, tukitoi- minnot ja eliminoinnit Konserni yhteensä Suomi 27,0 32,9 11,1 70,9 0,0 70,9 Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) 646,6 667,7 256,0 1 570,2 -0,4 1 569,9 Yhdysvallat 434,8 350,4 47,8 833,0 0,0 833,0 Muu Amerikka 113,5 73,5 12,9 199,9 -0,1 199,8 Kiina 81,4 15,4 80,3 177,1 0,0 177,1 Muu Aasia ja Tyynenmeren alue 208,9 110,7 145,1 464,7 -0,2 464,4 Yhteensä 1 512,2 1 250,4 553,1 3 315,7 -0,7 3 315,0 40 / 136 Osa tilinpäätöstä Pitkäaikaiset varat ja liikearvo MEUR 31.12.2022 31.12.2021 Suomi 70,0 80,7 Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) 431,6 462,1 Amerikat 57,4 59,3 Aasia ja Tyynenmeren alue 60,5 53,6 Liikearvo 892,1 966,8 Yhteensä 1 511,6 1 622,6 * Lukuun ottamatta rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia. Liikearvoa ei ole kohdistettu maantieteellisille alueille. Investoinnit MEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Suomi 7,8 6,5 Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) 81,3 47,0 Amerikat 14,5 19,9 Aasia ja Tyynenmeren alue 10,1 6,7 Yhteensä 113,6 80,2 Henkilöstö MEUR 31.12.2022 31.12.2021 Suomi 1 019 1 047 Muu EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) 6 882 6 601 Amerikat 1 550 1 478 Aasia ja Tyynenmeren alue 2 075 2 048 Yhteensä 11 526 11 174 2.2 Myyntituotot Laatimisperiaatteet Tuottojen kirjaaminen Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Tuloutusedellytysten täyttymistä tarkastellaan yleensä kunkin sopimuksen osalta erikseen, elleivät useat erilliset sopimukset tosiasiallisesti muodosta yksittäistä liiketoimea, ja tuottojen kirjaaminen määritetään erikseen jokaisen erillisen sopimusperusteisen tuotteen tai palvelun osalta. Tuote tai palvelu katsotaan erilliseksi toimintovelvoitteeksi, mikäli se on erotettavissa muista sopimusperusteisista lupauksista asiakkaalle ja mikäli asiakas voi hyötyä siitä erikseen tai yhdessä muiden helposti saatavilla olevien resurssien kanssa. Näin ollen useita toimitettavia eriä sisältävä sopimus voi sisältää yhden tai useamman erikseen tuloutettavan erän. Cargotec on päävastuussa toimintovelvoitteidensa täyttämisestä myös käyttäessään alihankkijoita ja toimii siten yleensä aina päämiehenä asiakassopimuksissaan. Kauppahinnan allokointi erillisille luvatuille tuotteille ja palveluille perustuu määrään, jonka Cargotec odottaa saavansa myynnistä ottaen huomioon sovitun sopimusperusteisen kauppahinnan sekä arvion muuttuvien hintaelementtien, kuten suoriutumiseen perustuvien bonusten ja myöhästymissakkojen, vaikutuksesta siihen. Muuttuvien kauppahintaelementtien yleisyydestä huolimatta projektien lopputulemat ovat pääosin luotettavasti ennakoitavissa eivätkä muuttuvat kauppahintaelementit ole projektien kokonaistuloutusten kannalta määrääviä. Tuotot allokoidaan erillisille luvatuille tuotteille ja palveluille näiden suhteellisten käypien arvojen perusteella, jotka perustuvat tuotteesta ja palvelusta riippuen joko listahintoihin tai odotettuihin tuotantokuluihin ja katteisiin. Myyntituotto kirjataan erikseen kullekin erotettavissa olevalle tuotteelle tai palvelulle joko tietyllä ajanhetkellä tai ajan kuluessa perustuen toimintovelvoitteiden täyttymiseen sekä siihen, kuinka määräysvalta tuotteesta tai palvelusta siirtyy asiakkaalle. Määräysvallan katsotaan siirtyvän ajan kuluessa, mikäli suoritteesta saatava hyöty kulutetaan samanaikaisesti, kun sitä tuotetaan, tai mikäli tuotettu suorite parantaa asiakkaan määräysvallassa olevaa omaisuuserää. Lisäksi määräysvallan katsotaan siirtyvän ajan kuluessa, kun toimitetaan yksittäisen asiakkaan tarpeisiin suunniteltuja tuotteita, joiden ei arvioida soveltuvan sellaisenaan tai vähäisin muutoksin toisen asiakkaan käyttöön, ja mikäli Cargotecilla on sopimusperusteinen oikeus maksuun tuotettujen suoritteiden 41 / 136 Osa tilinpäätöstä osalta. Muissa tapauksissa myyntituotto kirjataan yhdellä ajanhetkellä määräysvallan siirtyessä asiakkaalle. Määräysvallan siirtymishetken määrittely perustuu pääasiallisesti riskien ja etujen siirtymiseen asiakkaalle. Riskien ja etujen katsotaan siirtyneen asiakkaalle tuotteesta, toimitustavasta ja sopimusehdoista riippuen joko toimitusehtojen mukaisesti, asennustyön valmistuttua tai asiakkaan hyväksyttyä tuotteen. Mikäli asiakassopimuksen odotetaan olevan tappiollinen, sopimuksesta aiheutuvat kustannukset arvioidaan varauksiin sovellettavin periaattein ja odotettu tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Myyntituotot koneista ja laitteista, jotka ovat sarjavalmisteisia tai joiden valmistus ei edellytä merkittävää määrää suunnittelutyötä, kirjataan yhdellä ajanhetkellä kun tuotteeseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle eikä konsernilla ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- eikä määräysvaltaa. Myytäessä näitä tuotteita ilman toimitusta ja asennuspalvelua myyntituotto kirjataan, kun laite luovutetaan asiakkaalle tai saatetaan muutoin asiakkaan saataville. Mikäli tuotteita myydään toimitettuna, mutta ilman vaativaa asennusta, myyntituottojen kirjaamisajankohta määräytyy sovitun toimituslausekkeen (Incoterm) mukaisesti. Mikäli tuotteita myydään asennuspalvelulla, tuloutusajankohdan määrittää asennustyön vaativuus. Vaativa asennuspalvelu katsotaan tuotteeseen läheisesti liittyväksi toimintovelvoitteeksi, joten tuotteen myyntituotto kirjataan vasta asennuksen valmistuttua. Sen sijaan yksinkertainen asennuspalvelu, joka on tyypillisesti kestoltaan lyhyt ja arvoltaan vähäinen, ei määritä laitteen tuloutusajankohtaa. Myyntituotot koneista ja laitteista, joiden valmistukseen liittyy merkittävä määrä yksittäisen asiakkaan tarpeisiin suunniteltuja ominaisuuksia, kirjataan ajan kuluessa tuotteen valmiusasteeseen perustuvalla menetelmällä mikäli tuotteen ei arvioida soveltuvan sellaisenaan tai vähäisin muutoksin toisen asiakkaan käyttöön ja mikäli Cargotecilla on sopimusperusteinen oikeus maksuun tuotettujen suoritteiden osalta. Säännön kaksiportaisuuden johdosta myyntituottojen kirjausajankohta määräytyy näiden tuotteiden osalta käytännössä maksua koskevien sopimusehtojen perusteella. Valmiusaste määritetään joko tarkasteluhetkeen mennessä toteutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista (ns. cost-to-cost-menetelmä) tai hankkeen tietyn fyysisen osuuden valmistumisen perusteella (ns. milestone-menetelmä). Mikäli sopimuksen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta aiheutuvat menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja sopimuksesta saatavia tuottoja kirjataan vain toteutuneita menoja vastaava määrä. Myyntituotot käyttövalmiista ohjelmistoista kirjataan ohjelmiston ollessa toimitettu asiakkaalle tai saatettu muutoin asiakkaan saataville. Myyntituotto kirjataan yhdellä ajanhetkellä, mikäli asiakas saa ohjelmistoon ajallisesti rajattoman käyttöoikeuden niillä toiminnallisuuksilla, jotka sisältyvät ohjelmistoon lisenssin luovutushetkellä. Mikäli ajallisesti rajattomalla käyttöoikeudella myytyyn ohjelmistoon tehdään merkittäviä asiakaskohtaisia muutostöitä, ohjelmistolisenssi ja muutostyö katsotaan yhdeksi toimintovelvoitteeksi, jonka myyntituotto kirjataan valmiusasteen mukaisesti perustuen tehtyyn työmäärään. Mikäli sopimuksen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta aiheutuvat menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja sopimuksesta saatavia tuottoja kirjataan vain toteutuneita menoja vastaava määrä. Mikäli ohjelmistolisenssi myydään määräajaksi tai ohjelmistoa myydään palveluna, myyntituotto kirjataan sovitun lisenssi- tai palvelujakson kuluessa. Myyntituotot palvelusopimuksista kirjataan valmiusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmiusaste määritetään tarkasteluhetkeen mennessä toteutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista (ns. cost-to-cost-menetelmä) tai toteutuneiden työsuoritteiden osuutena arvioiduista kokonaissuoritteista (ns. milestone-menetelmä). Tiettyjen pitkäkestoisten, mutta arvoltaan vähäisten sopimusten osalta valmiusastetta ei määritetä sopimuskohtaisesti syntyneiden kulujen tai tehdyn työmäärän perusteella, vaan perustuen arvioon siitä, kuinka vastaavien sopimusten kustannukset ja työmäärä yleisesti jakautuvat sopimusajan kuluessa. Mikäli palvelu on jatkuvaa tai sisältää määrittämättömän määrän suoritteita, kuten ohjelmistojen ylläpito- ja tukipalveluissa, pilvipohjaisissa datapalveluissa ja jatketuissa takuissa, sopimus tuloutetaan tasaisesti sopimusajalle. Mikäli sopimuksen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, kirjataan työsuoritteista aiheutuvat menot kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain toteutuneita menoja vastaava määrä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Myyntituotot lyhytkestoisista huolto- tai palvelutoimeksiannoista kirjataan, kun työ on suoritettu. Cargotec tarjoaa asiakasrahoituspalveluita tietyille asiakassegmenteilleen ja jakelukanavilleen. Näissä liiketoimissa Cargotec on mukana järjestämässä rahoitusta asiakkaalle tai jälleenmyyjälle joko suoraan itse tai yhteistyössä rahoituspalveluntarjoajan kanssa. Näille järjestelyille on tyypillistä, että Cargotecille jää liiketoimen jälkeen myytyyn tuotteeseen liittyvää jäännösarvoriskiä tai loppuasiakkaaseen liittyvää luottoriskiä. Riippuen Cargotecille jäävän riskin luonteesta ja määrästä asiakasrahoitusjärjestelyt käsitellään normaaleina myynteinä, käyttö- tai rahoitusleasinginä tai rahoitusjärjestelyinä liiketapahtuman tosiasiallisen luonteen mukaisesti . 42 / 136 Osa tilinpäätöstä Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja velat Sopimukseen perustuvat omaisuuserät liittyvät laskuttamattomiin saamisiin asiakassopimuksista, joissa myyntituotto kirjataan ajan kuluessa. Laskuttamattomat saamiset kuvaavat määrää, jolla suoritettuun työhön perustuva tuloutus ylittää laskutetun määrän sekä kirjatut tappiot. Sopimukseen perustuvat saamiset esitetään taseessa osana muita korottomia saamisia. Sopimukseen perustuvat velat liittyvät asiakassopimuksista saatuihin ennakoihin, ja kuvaavat määrää, jolla saadut tai laskutetut ennakot ylittävät kirjattujen myyntituottojen määrän. Sopimukseen perustuvat velat esitetään taseessa saaduissa ennakoissa. Sopimuksiin perustuvat saamiset ja velat määritetään erikseen jokaiselle asiakassopimukselle. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Tuloutus Tuloutus edellyttää monelta osin harkinnan ja arvioiden käyttöä. Harkintaa käytetään esimerkiksi erikseen tuloutettavien toimintovelvoitteiden tunnistamiseen tilanteessa, jossa toimitettavien tuotteiden ja palveluiden käsittely yhdessä tai erikseen ei ole yksiselitteistä. Näin on erityisesti tilanteissa, joissa toimitettavat tuotteet ja palvelut eivät yksinään muodosta toimivaa lopputuotetta. Asiakassopimuksille on myös tyypillistä, että ne sisältävät vaihtuvia hintaelementtejä, joiden huomioiminen tuloutuksessa edellyttää arviointia erityisesti tilanteessa, jossa toimitettavasta tuotteesta tai kokonaisuudesta ei ole aiempaa kokemusta. Tuloutuksessa eniten harkintaa käytetään kuitenkin tuloutusajankohtaa määritettäessä. Pitkäkestoiset palvelusopimukset sekä erikseen määritellyt pitkäaikaishankkeet tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti. Pitkäaikaishankkeiden tulouttaminen ajan kuluessa on sallittua, mikäli toimitettavilla laitteilla tai kokonaisuudella ei arvioida olevan vaihtoehtoista käyttöä Cargotecille ja mikäli Cargotecilla arvioidaan olevan oikeus riittävään maksuun asiakkaalta jo tehdyn työn osalta koko projektin ajan. Tilinpäätöshetkellä ajan kuluessa tuloutettu määrä perustuu kertyneiden kustannusten määrästä suhteessa sopimuksen arvioituihin kokonaiskustannuksiin, tai arvioon pitkäaikaishankkeen fyysisestä valmiusasteesta. Mikäli arvio hankkeen lopputulemasta muuttuu, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä tilikaudella, jolloin muutos oli ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Pitkäaikaishankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Vuonna 2022 noin 11,2 (2021: 13,4) prosenttia liikevaihdosta on tuloutettu ajan kuluessa. 1.1.−31.12.2022 MEUR Kalmar Hiab MacGregor Sisäinen liikevaihto Konserni yhteensä Laiteliiketoiminnan liikevaihto 1 344,2 1 167,0 267,7 -0,9 2 778,0 Huoltoliiketoiminnan liikevaihto 551,5 411,4 301,0 -0,4 1 263,5 Ohjelmistoliiketoiminnan liikevaihto 47,1 - - - 47,1 Liikevaihto yhteensä 1 942,8 1 578,4 568,7 -1,3 4 088,6 Kirjattu yhdellä ajanhetkellä 1 664,6 1 564,6 402,1 -1,3 3 630,0 Kirjattu ajan kuluessa 278,2 13,8 166,6 - 458,6 1.1.−31.12.2021 MEUR Kalmar Hiab MacGregor Sisäinen liikevaihto Konserni yhteensä Laiteliiketoiminnan liikevaihto 948,4 899,0 295,9 0,0 2 143,3 Huoltoliiketoiminnan liikevaihto 468,3 351,4 257,2 -0,7 1 076,3 Ohjelmistoliiketoiminnan liikevaihto 95,5 - - 0,0 95,4 Liikevaihto yhteensä 1 512,2 1 250,4 553,1 -0,7 3 315,0 Kirjattu yhdellä ajanhetkellä 1 267,9 1 237,2 365,4 -0,7 2 869,9 Kirjattu ajan kuluessa 244,3 13,2 187,7 - 445,2 * Navis-liiketoiminta 1.7.2021 asti. Lisätietoa liitetiedoissa 7.1 Yrityshankinnat ja -myynnit sekä 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät. Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät MEUR 2022 2021 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 1.1 111,1 93,9 Kurssierot -1,5 3,8 Siirrot myyntisaamisiin -162,3 -299,3 Yrityshankinnat ja -myynnit - -7,8 Muutokset luottotappiovarauksissa ja arvonalentumisissa 0,0 0,0 Työn edistymiseen, kustannusestimaatteihin ja myyntihintoihin perustuvat muutokset 156,6 313,2 Myytävänä olevat omaisuuserät - 7,4 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 31.12. 104,0 111,2 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät, joita ei odoteta laskutettavan seuraavan 12 kuukauden kuluessa 0,0 - * Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät . 43 / 136 Osa tilinpäätöstä 2.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Laatimisperiaatteet Julkiset avustukset Julkiset avustukset, joiden saamiseen ei liity ehtoja, kirjataan tuloslaskelmaan, kun oikeus saatavaan avustukseen syntyy. Muut julkiset avustukset kirjataan alussa käypään arvoon velaksi taseeseen, kun avustuksen saaminen on kohtuullisen varmaa ja Cargotec täyttää avustukselle asetetut ehdot, ja jaksotetaan systemaattisesti tuloksi niille kausille, jolloin avustuksia vastaavat kulut syntyvät. Liiketoiminnan muut tuotot MEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Myyntivoitot yritysmyynneistä 2,4 241,6 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot 3,5 3,8 Asiakasrahoitukseen liittyvät muut tuotot 28,0 26,5 Vuokratuotot 2,4 2,4 Muut tuotot 15,7 19,9 Yhteensä 51,9 294,2 Liiketoiminnan muut kulut MEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot 0,3 1,7 Asiakasrahoitukseen liittyvät muut kulut 27,6 26,1 Yritysjärjestelyihin liittyvät kulut 2,6 19,4 Sulautumissuunnitelma Konecranes Oyj:n kanssa 12,4 47,6 Muut kulut 97,2 6,2 Yhteensä 140,2 101,1 Liikevoittoon sisältyy valuuttakurssieroja rahavirran suojauksiksi määritellyistä johdannaisista yhteensä -65,9 (2021: 3,9) miljoonaa euroa, joista liikevaihtoon sisältyy -76,6 (-2,9) miljoonaa euroa sekä myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin 10,7 (6,8) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin kirjattavilla suojausten tehottomaan osuuteen liittyvillä valuuttakurssieroilla ei ollut vaikutusta liikevoittoon (2021: ei vaikutusta). Sopimuksiin perustuvat velat MEUR 2022 2021 Sopimuksiin perustuvat velat 1.1. 217,2 182,7 Kurssierot -3,5 3,1 Tuloutus sopimuksiin perustuvasta velasta 1.1 -131,5 -132,6 Yrityshankinnat ja -myynnit -0,3 -27,6 Saatu/maksettu rahamäärä vähennettynä tuloutuksella 209,1 165,2 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat - 26,3 Sopimuksiin perustuvat velat 31.12. 291,1 217,2 Sopimuksiin perustuvat velat, joita ei odoteta tuloutettavan seuraavan 12 kuukauden kuluessa 4,0 0,8 * Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät. Sopimuskannan jäljellä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta Jäljellä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta koskien keskeneräisiä asiakassopimuksista on tilinpäätöshetkellä 3 540,7 (31.12.2021: 2 847,2) miljoonaa euroa, josta 83 % (89 %) odotetaan tuloutettavan seuraavan 12 kuukauden aikana . 44 / 136 Osa tilinpäätöstä Lisäksi liikevoittoon sisältyy 3,2 (2021: 2,4) miljoonaa euroa kurssieroja suojaamattomista myynneistä ja ostoista sekä suojatuista myynneistä ja ostoista, joihin ei ole sovellettu suojauslaskentaa. Tilintarkastajan palkkiot MEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Tilintarkastus 3,5 3,2 Veroneuvonta 0,0 0,1 Muut palvelut 1,1 1,6 Yhteensä 4,7 4,9 Vuonna 2021 tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy toimi Cargotecin tilintarkastajana 23.3.2021 pidettyyn varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Yhtiökokous valitsi uudeksi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n. Yllä oleva taulukko esittää Ernst & Youngin globaalit palkkiot 23.3.2021 alkaen ja PricewaterhouseCoopersin palkkiot 23.3.2021 asti. Ernst & Youngin palkkiot vuonna 2021 olivat yhteensä 3,6 miljoonaa euroa, josta palkkiot tilintarkastuspalveluista oli 2,7 miljoonaa euroa ja muista palveluista 0,9 miljoonaa euroa. Ernst & Young Oy:n palkkiot muista kuin tilintarkastuspalveluista vuonna 2022 olivat 1,1 (2021: 0,7) miljoonaa euroa. PricewaterhouseCoopers Oy:n palkkiot tilikaudella 2021 muista kuin tilintarkastuspalveluista olivat yhteensä 0,6 miljoonaa euroa, johon sisältyy palkkioita veroneuvonnasta 0,0 miljoona euroa, muista palveluista 0,6 miljoonaa euroa. 2.4 Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät Uudelleenjärjestelykulut Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut on esitetty konsernin tuloslaskelmassa erillisenä eränä. Taseeseen uudelleenjärjestelykuluja on kirjattu niiden luonteesta riippuen alentamaan omaisuuserän arvoa, toiminnan uudelleenjärjestelyvarauksiin, tappiollisten sopimusten varauksiin tai siirtovelkoihin. Osa kuluista on kirjattu suoriteperusteisesti ja myös maksettu tilikauden aikana. Muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät Muut liikevoiton vertailtavuuteen vaikuttavat erät sisältää pääsääntöisesti merkittävät liiketoimintojen myyntivoitot/-tappiot, liiketoimintojen hankintaan, integrointiin ja myyntiin liittyvät kulut ja tuotot, omaisuuden arvonalentumiset ja niiden palautukset, vakuutuskorvaukset ja oikeudenkäyntikulut, jos ne eivät liity liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin. Nämä erät sisältyvät tuloslaskelmassa joko hallinnon kuluihin, liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin. 45 / 136 Osa tilinpäätöstä 1.1.−31.12.2022 MEUR Liite Kalmar Hiab MacGregor Muut Yhteensä Uudelleenjärjestelykulut Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut 3,7 0,8 4,3 0,6 9,4 Pitkäaikaisten omistettujen omaisuuserien arvon alentuminen - - 23,6 - 23,6 Vaihto-omaisuuden arvon alentuminen 2,1 - 3,0 - 5,0 Uudelleenjärjestelyihin liittyvät liiketoimintojen myynnit 7.1 - 0,4 - - 0,4 Muut uudelleenjärjestelykulut 35,6 2,4 14,0 1,0 53,0 Uudelleenjärjestelykulut, yhteensä 41,4 3,6 44,8 1,5 91,3 Liiketoimintojen hankintamenon kohdistamisen vaikutukset 0,9 3,3 11,5 - 15,7 Muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät Liiketoimintojen myyntiin, hankintaan ja integrointiin liittyvät kulut 7.1 0,2 0,3 2,0 2,0 4,5 Sulautumissuunnitelma Konecranes Oyj:n kanssa 9.4 -1,1 - - 10,7 9,6 MacGregorin liikearvon arvonalentuminen 2.7, 6.1 - - 63,4 - 63,4 Muut kulut 6,5 - 32,5 2,4 41,4 Muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät, yhteensä 5,7 0,3 97,9 15,1 118,9 Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät, yhteensä 48,0 7,1 154,2 16,6 225,9 1.1.−31.12.2021 MEUR Liite Kalmar Hiab MacGregor Muut Yhteensä Uudelleenjärjestelykulut Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut 5,0 7,0 5,0 0,2 17,2 Pitkäaikaisten omistettujen omaisuuserien arvon alentuminen - - 0,6 - 0,6 Vaihto-omaisuuden arvon alentuminen 0,0 0,7 0,5 - 1,2 Uudelleenjärjestelyihin liittyvät liiketoimintojen myynnit 7.1 -1,7 -1,7 - - -3,4 Muut uudelleenjärjestelykulut 0,4 11,9 2,4 3,0 17,6 Uudelleenjärjestelykulut, yhteensä 3,7 17,8 8,6 3,2 33,3 Liiketoimintojen hankintamenon kohdistamisen vaikutukset 0,9 3,7 11,4 - 16,0 Muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät Vakuutuskorvaukset - - -2,1 - -2,1 Liiketoimintojen myyntiin, hankintaan ja integrointiin liittyvät kulut 7.1 -230,3 - 6,7 0,1 -223,5 Sulautumissuunnitelma Konecranes Oyj:n kanssa 9.4 1,3 - - 49,1 50,4 Muut kulut - - 0,6 1,0 1,6 Muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät, yhteensä -229,0 - 5,3 50,2 -173,6 Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät, yhteensä -224,4 21,5 25,3 53,4 -124,2 * Cargotec tarkasteli vuonna 2022 MacGregorin tarjoomaa, käynnissä olevia projekteja ja kasvuennusteita. Arvioinnin perusteella yhtiö suunnittelee lakkauttavansa kalastus- ja tutkimusaluksiin sekä offshore-kiinnittymiseen liittyvien laiteratkaisujen liiketoiminnat. Tämän seurauksena kirjattiin 25 miljoonan euron alaskirjaus aineettomiin omaisuuseriin. Lisäksi tästä järjestelystä kirjatttin 12 miljoonaa euroa muita uudelleenjärjestelykuluja. ** Muut uudelleenjärjestelykulut sisältää sopimusten päättämiseen liittyvät kulut (pl. työsopimukset), toimintojen siirtoihin ja ulkoistuksiin liittyvät kulut, tyhjien ja tulevaisuudessa Cargotecille tarpeettomien toimitilojen ylläpitokustannukset, myytyjen ja lakkautettujen toimintojen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot, sekä konsernin laajuiseen tukitoimintojen uudelleenjärjestelyyn liittyvät kulut. Sisältää vuonna 2022 kirjatun 4,7 miljoonan euron arvonalentumisvarauksen koskien Cargotecin Venäjän liiketoimintaan liittyviä varoja. Lisäksi MacGregor perui myyntituottoja ja kirjasi arvonalentumisia keskeneräisiin Venäjälle toimitettaviin pitkäaikaisiin projekteihin yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Kalmar kirjasi 36 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja liittyen suunnitelmaan siirtää raskaiden nostureiden immateriaalioikeudet Rainbow Industries Co. Ltd. -yhtiölle (RIC) Kiinaan ja alasajaa liiketoiminta. Raskaiden nostureiden liiketoiminnan alasajokustannuksista 31 miljoonaa euroa sisältyy muihin uudelleenjärjestelykuluihin. *** Sisältää vuonna 2021 noin 230 miljoonan euron voiton Naviksen liiketoiminnan myynnistä sisältäen transaktiokulut ja muut transaktioon liittyvät kertaluonteiset erät, 7 miljoonan euron tuoton TTS:n kauppahinnan palautuksesta sekä 12 miljoonan euron tappion CSSC MacGregor Marine Equipment (CMME) -yhteisyrityksen perustamisesta. Vuonna 2022 MacGregor kirjasi 18 miljoonan euron varauksen koskien Yhdysvaltojen hallinnolle toimitettuun projektiin liittyviä mahdollisia seuraamuksia sekä 2 miljoonaa euroa tapaukseen liittyviä lakikuluja. Cargotec ja sen tytäryhtiö MacGregor USA, Inc. ovat tehneet vapaaehtoisen ilmoituksen yhdysvaltalaisille viranomaisille koskien tiettyjen vientisäädösten noudattamista sisäisessä tiedonhallinnassa MacGregorin Yhdysvaltojen hallinnolle toimittaman projektin yhteydessä. Prosessin lopputulosta ei voida määrittää tarkasti tässä vaiheessa. Mahdollisten seuraamusten suuruus on vielä vahvistamatta, ja siten lopulliset prosessiin liittyvät kulut voivat muuttua. Lisäksi vuonna 2022 kirjattiin 14 miljoonaa euroa Cargotecin uudistettuun strategiaan liittyviä asiantuntija- ja muita kuluja . 46 / 136 Osa tilinpäätöstä 2.5 Rahoitustuotot ja -kulut Laatimisperiaatteet Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien korkotuotot ja -kulut on kirjattu tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Kun valuuttatermiinisopimukseen sovelletaan suojauslaskentaa, termiinipisteiden alkuperäisen arvon jaksotus ja myöhemmät termiinipisteisiin liittyvän arvon muutokset kirjataan erikseen tuloslaskelmaan. Korollisiin velkoihin liittyvät järjestely- ja sitoumuspalkkiot kirjataan erikseen kuluiksi, jos niitä ei voida sisällyttää korollisen velan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitustuotot MEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista 4,3 3,2 Muut rahoitustuotot 0,1 0,1 Valuuttakurssierot, netto - 1,4 Yhteensä 4,4 4,7 Rahoituskulut MEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista 11,4 14,3 Korkokulut vuokrasopimuksista 7,3 7,0 Korollisiin velkoihin liittyvät järjestely- ja varauspalkkiot 2,5 3,7 Valuuttatermiinien korkokomponentti 7,0 1,0 Muut rahoituskulut 0,0 1,4 Valuuttakurssierot, netto 3,4 - Yhteensä 31,6 27,4 Muut rahoituskulut sisältää -0,7 (2021: -0,7) miljoonaa euroa aiemmin kirjattujen lainasaamisiin liittyvien arvonalentumistappioiden peruutuksia. Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät valuuttakurssierot MEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Valuuttakurssierot korollisista rahoitussaamisista ja -veloista -24,0 -18,4 Valuuttakurssierot johdannaissopimuksista 20,6 19,8 Yhteensä -3,4 1,4 47 / 136 Osa tilinpäätöstä 2.6 Osakekohtainen tulos Laatimisperiaatteet Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan ottamalla huomioon mahdolliset laimentavat kantaosakkeet liittyen osakkeina selvitettäviin osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin. Kannustinjärjestelyissä annettavat osakkeet ovat ehdollisesti liikkeeseenlaskettavia, jolloin ne huomioidaan laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa optioiden tavoin. Osakkeilla ja optioilla on laimentava vaikutus, kun niiden merkintähinta sisältäen työntekijän vielä suorittamattoman työn käyvän arvon on alempi kuin osakkeen keskimääräinen markkinahinta tilikaudella. Laimennusvaikutukseksi tulee liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärän ja niiden osakkeiden lukumäärän välinen erotus, jotka olisi laskettu liikkeeseen osakkeiden kauden keskimääräiseen markkinahintaan. Liite 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos, MEUR 23,9 246,5 Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl 64 479 64 443 Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR 0,37 3,82 Liite 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos, MEUR 23,9 246,5 Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl 64 479 64 443 Osakepohjaisten kannustinohjelmien vaikutus, 1 000 kpl 3.2 194 127 Osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl 64 674 64 569 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR 0,37 3,82 * Osakepohjainen kannustinohjelma 2019-2021 sisältää luovutusrajoituksia, minkä vuoksi osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetty osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo erosi ulkona olevien osakkeiden painotetusta keskiarvosta vuonna 2021. 2.7 Vallitseva taloudellinen epävarmuus Pandemiasta johtuvat rajoitukset sekä kulutuskysynnän voimakas muutos palveluista tavaroihin johtivat toimitusketjujen häiriöihin ja inflaatiopaineisiin monien raaka-aineiden ja tuotteiden osalta. Markkinahäiriöt ovat jatkuneet inflaation, korkojen ja energian hintojen nousun sekä Venäjän aiheuttaman epävakauden vuoksi. Vallitsevissa olosuhteissa kuluttajaluottamus on laskenut ja globaali talouskasvu on hidastunut. Toimintaympäristön epävakaus on vaikeuttanut Cargotecin toimintaa. Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen sekä logistiikkaan liittyvät ongelmat ovat merkittävästi pidentäneet laitteiden toimitusaikoja ja kasvattaneet varastoja. Toimitusaikojen pidentyminen on vaikuttanut negatiivisesti Cargotecin liikevaihtoon. Komponenttien saatavuusongelmat sekä työvoiman ja energian voimakas kallistuminen ylläpitävät korkeita valmistuskustannuksia ja lisäävät haasteita kustannusten hallinnalle sekä niiden siirtämiselle lopputuotteiden hintoihin. Taloustilanteen heikentyminen voi vähentää tavaraliikennettä, jolla olisi vaikutusta Cargotecin tuotteiden kysyntään. Markkinatilanteen ja rahoituksen saatavuuden heikentymisen sekä korkotason nousun johdosta Cargotecin asiakkaat voivat ajautua taloudellisiin vaikeuksiin, jonka johdosta tehtyjä tilauksia voidaan pyrkiä lykkäämään tai peruuttamaan. Joissakin tapauksissa asiakkaiden taloudellinen asema voi heikentyä merkittävästi ja johtaa jopa maksukyvyttömyyteen. Cargotecin myynti Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan on ollut vähäistä. Cargotec noudattaa Venäjälle asetettuja sanktioita ja on ilmoittanut vetäytyvänsä maasta. Vetäytyminen oli joulukuun lopussa loppusuoralla. Cargotecilla ei ole Ukrainassa tai Valko-Venäjällä suoraa läsnäoloa. Cargotecin venäläisten tytäryhtiöiden varat olivat raportointihetkellä 9,1 miljoonaa euroa, jotka olivat pääosin rahavaroina. Lisäksi Cargotecin Venäjän ulkopuolisilla tytäryhtiöillä oli myyntisaatavia Venäjältä yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Cargotecillä oli raportointihetkellä edellä mainittuihin tase-eriin liittyen 4,7 miljoonan euron varaus, joka on kirjattu uudelleenjärjestelykuluihin. Lisäksi Cargotec on perunut myyntituottoja ja kirjannut arvonalentumisia keskeneräisiin Venäjälle toimitettaviin pitkäaikaisiin projekteihin liittyen, joista aiheutui yhteensä 3,7 miljoonan euron tappio, joka on kirjattu uudelleenjärjestelykuluksi. Koronaviruspandemialla voi olla suoria ja epäsuoria vaikutuksia Cargotecin liiketoimintaan. Turvallisuusmääräykset ja liikkumisrajoitukset saattavat joillakin seuduilla, kuten Kiinassa, rajoittaa Cargotecin liiketoiminnan edellytyksiä, vaikeuttaa yhtiön ratkaisujen myyntiä, toimintoja ja toimituksia sekä vaikeuttaa globaalia komponenttipulaa. Henkilöstön turvallisten työskentelyolosuhteiden varmistamisessa saattaa ilmetä haasteita. Myös henkilöstön sairauspoissaolot voivat kasvaa. 48 / 136 Osa tilinpäätöstä MacGregorin liikearvon arvonalentumistestaus MacGregorin liikearvon arvonalentumistestaus on uusittu 31.12.2022 johtuen MacGregorin kerrytettävissä olevan rahamäärän alhaisesta tasosta suhteessa testattaviin varoihin. Cargotec tiedotti marraskuussa, että MacGregor on päätetty divestoida, mutta yhtiön myyntiä lykätään johtuen markkinatilanteesta sekä MacGregorin liiketoiminnan elpymisen varhaisesta vaiheesta. Päätöksestä johtuen MacGregor-segmentin kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin neljännellä vuosineljänneksellä suoritetussa liikearvon arvonalentumistestauksessa perustuen käypään arvoon myyntikuluilla vähennettynä. Testaus osoitti 63,4 miljoonan euron arvonalentumista MacGregorin liikearvoon johtuen useasta tekijästä. MacGregor käynnisti neljännellä vuosineljänneksellä uudelleenjärjestelyohjelman, jonka myötä kalastus- ja tutkimusaluksiin sekä offshore-kiinnittymiseen liittyvien ratkaisujen liiketoiminnat suunnitellaan lakkautettavan. Lisäksi arvoa heikensivät MacGregorin liiketoiminnan riskitason ja kasvuennusteiden uudelleenarviointi. Liikearvon alaskirjauksen lisäksi MacGregor teki 25,0 miljoonan euron alaskirjauksen aineettomiiin omaisuuseriin, jotka pääosin liittyivät uudelleenjärjestelyohjelman piirissä olevaan offshore-liiketoimintaan. Testauksessa käytetty WACC (painotettu keskimääräinen pääomakustannus) verojen jälkeen oli 9,0 (31.12.2021: WACC ennen veroja oli 9,9) prosenttia. Kirjatun arvonalentumisen myötä MacGregorin kerrytettävissä oleva rahamäärä on samalla tasolla suhteessa testattaviin varoihin, ja näin ollen hyvin herkkä muutoksille WACC:ssa sekä ennusteissa. MacGregor-segmentin liikearvo oli raportointihetkellä 392,6 (31.12.2021: 469,0) miljoonaa euroa. Osana MacGregorin arvonalentumistestausta on tehty herkkyysanalyysit keskeisten oletusten osalta perustuen kolmeen eri skenaarioon. Laskelmissa testatut muutokset ovat ensimmäisessä skenaariossa diskonttokoron 2 prosenttiyksikön nousu, toisessa skenaariossa ennustejakson liikevaihdon 10 prosentin laskun ja liikevoittomarginaalin 2 prosenttiyksikön laskun yhteisvaikutus sekä kolmannessa skenaariossa edellisten skenaarioiden yhteisvaikutus. Herkkyysanalyysin tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. MacGregorin liikearvon herkkyysanalyysi Herkkyysanalyysin skenaariot ja tulokset Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Kerrytettävissä olevan rahamäärän varojen kirjanpitoarvon ylittävä osuus, MEUR WACC +2 prosenttiyksikköä Liikevaihto -10 prosenttia ja liikevoitto -2 prosenttiyksikköä Liikevaihto -10 prosenttia, liikevoitto -2 prosenttiyksikköä ja WACC +2 prosenttiyksikköä 31.12.2022 0,0 Arvonalentuminen Arvonalentuminen Arvonalentuminen 31.12.2021 86,0 Arvonalentuminen* Arvonalentuminen Arvonalentuminen Arvonalentumisen raja-arvona oli mikä tahansa WACC:n nousu (31.12.2021: +1,0) prosenttiyksikköä Arvonalentumisen raja-arvona oli mikä tahansa lasku ennustejakson liikevaihdossa tai liikevoitossa (31.12.2021: ennustejakson liikevaihto -10 prosenttia ja liikevoitto -0,2 prosenttiyksikköä) Mikäli herkkyysanalyysissä tarkastellut skenaariot toteutuisivat, MacGregorin kerrytettävissä olevan rahamäärän vähäisestä varojen kirjanpitoarvon ylittävästä osuudesta johtuen alaskirjattava määrä olisi ensimmäisessä skenaariossa 142 (31.12.2021: 56) miljoonaa euroa, toisessa 257 (183) miljoonaa euroa ja kolmannessa 306 (269) miljoonaa euroa. Kalmarin ja Hiabin liikearvon arvonalentumistestaus Osana vuosittaista liikearvon arvonalentumistestausta Kalmar- ja Hiab-segmenttien kerrytettävissä olevat rahamäärät määritettiin käyttöarvoon perustuen. Testauksessa käytetty ennen veroja määritetty WACC oli Kalmarille 13,9 % (2021: 9,4 %) ja Hiabille 13,7 % (2021: 9,0 %). Kummankaan segmentin liikearvoon ei testauksen perusteella kirjattu arvonalentumista, eivätkä myöskään mitkään suoritetuista herkkyysanalyyseista indikoineet arvonalentumista. Herkkyysanalyysit suoritettiin vastaavin periaattein kuin edellä kuvatut MacGregorille suoritetut herkkyysanalyysit. Muutokset Cargotecin strategiassa Cargotecin ja Konecranesin fuusion peruuntumisen jälkeen Cargotec tiedotti 30.3.2022 uudistetusta strategiastaan, jonka mukaisesti Kalmarin raskaiden nosturien liiketoiminta myydään tai lopetetaan. Tämän lisäksi Cargotec käynnisti MacGregorin strategisten vaihtoehtojen arviointiprosessin, jossa yhtenä vaihtoehtona on MacGregorin myynti. Päätösten johdosta molempien liiketoimintojen osalta on arvioitu, voidaanko liiketoiminta esittää normaalina jatkuvana liiketoimintana vai myytävänä olevana IFRS 5 -standardin mukaisesti. Sekä Kalmarin raskaiden nosturien liiketoiminnan että MacGregorin liiketoiminnan osalta suoritettujen tarkastelujen perusteella on päädytty esittämään liiketoiminnat normaaleina jatkuvina liiketoimintoina raportointihetkellä 31.12.2022. 49 / 136 Osa tilinpäätöstä Kalmarin raskaiden nosturien liiketoiminta Kalmar ja Rainbow Industries Co. Ltd. (RIC) allekirjoittivat heinäkuussa sopimuksen, jolla Kalmar siirtää raskaiden nostureiden immateriaaliomaisuudet ja omaisuuseriä RIC:lle Kiinaan. Immateriaalioikeuksien siirto koskee mobiilipukkinostureita (RTG), kiskoilla liikkuvia pukkinostureita (RMG), satamanostureita (STS) ja automaattisia konttikenttänostureita (ASC), joita tällä hetkellä kootaan ja valmistetaan RIC:n tehtaalla Taicangissa Kiinassa. RIC on ollut Cargotecin alihankkija, joka on tarjonnut kokoonpanopalveluja Cargotecin Kalmar- ja MacGregor- liiketoiminta-alueille vuodesta 2020 lähtien. Sitä ennen Cargotecilla ja Rainbowlla oli yhteisyritys Kiinassa vuodesta 2013. Kalmar keskittyy jatkossa toimialaa muokkaavien ja ekotehokkaiden lastinkäsittelylaitteiden tarjoamiseen mobiililaitteiden eri tuotekategorioissa, kontti- ja kuljetuslukkeihin, Bromma-tarttujiin sekä huoltopalveluihin laitteiden koko elinkaaren ajan. Lisäksi Kalmar jatkaa nosturiautomaation ja raskaisiin nostureihin liittyvien huoltopalveluiden tarjoamista asiakkailleen maailmanlaajuisesti. Cargotec on kirjannut suunnitellun sopimuksen ja raskaiden nostureiden liiketoiminnan alasajosuunnitelman seurauksena yhteensä 35,7 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja vuoden 2022 loppuun mennessä. Sopimuksen mukaisesti noin 30 paikallista Kalmarin työntekijää Kiinassa siirtyi RIC:n palvelukseen. Ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset riskit Cargotec altistuu ilmastoon liittyville riskeille ympäristön, sääntelyn ja teknologisten muutosten sekä tekemiensä päästövähennyssitoumusten vuoksi. Ilmastonmuutoksen Cargotecille aiheuttamien taloudellisten vaikutusten arviointi on monimutkaista, koska siitä aiheutuvien vaikutusten esiintymistä ja ajoitusta on vaikea ennustaa tai kvantifioida. Toisaalta ilmastoon liittyvän sääntelyn, muuttuvien teknologioiden ja Cargotecin tekemien sitoumusten vaikutukset ovat jo nähtävissä, ja siten niitä on helpompi analysoida. Cargotec on sitoutunut vähentämään arvoketjunsa hiilidioksidipäästöjä 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 päästötasoon verrattuna. Tässä onnistuakseen Cargotecin on vähennettävä paitsi omaan toimintaansa liittyviä päästöjä myös toimitusketjussaan ja myytyjen laitteiden käytössä syntyviä päästöjä. Toimitusketjussaan syntyvien päästöjen vähentämiseksi Cargotecin on vähennettävä päästöjä koko toimitusketjussaan raaka-aineista komponentteihin ja valmistukseen, mikä voi johtaa muutoksiin käytetyissä toimittajissa, rajoittaa potentiaalisten toimittajien määrää ja nostaa kustannuksia. Cargotecin oman toiminnan päästöjen vähentäminen voidaan saavuttaa esimerkiksi investoimalla energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian teknologiaan sekä vähentämällä työhön liittyvää matkustamista. Näiden parannustoimien odotetaan tuovan myös kustannussäästöjä. Cargotecin tuotteiden käyttöön liittyviä päästöjä voidaan vähentää vain jos vähäpäästöisille tuotteille on riittävästi kysyntää. Tämän saavuttamiseksi Cargotecin tulee onnistua vähäpäästöisten tuotteiden kehittämisessä ja myynnissä. Cargotecin tuotekehityksellä on tässä ratkaiseva rooli. Cargotec on investoinut voimakkaasti tuotevalikoimansa sähköistämiseen, ja asiakkaat valitsevat yhä useammin vähäpäästöisen tuotteen, vaikkakin suurin osa myydyistä tuotteista perustuu edelleen polttomoottoriteknologiaan. Tulevaisuudessa Cargotecin tuotetarjonta voi perustua useisiin vähäpäästöisiin teknologioihin, mikä voi lisätä monimutkaisuutta ja kustannuksia. Asetettuihin päästötavoitteisiin pääseminen edellyttää panostusta Cargotecin liiketoiminnan jokaisella osa-alueella. Sen lisäksi, että Cargotec on alttiina ilmastoon liittyville riskeille, meneillään olevasta siirtymäprosessista aiheutuu uusia riskejä, joiden realisoitumisella voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Nämä riskit voivat johtaa esimerkiksi tuotteiden lyhentyneestä elinkaaresta johtuviin omaisuuserien arvonalentumisiin sekä uusien teknologioiden käyttöönottoon liittyviin lisäkustannuksiin, joita voi syntyä tuotekehityksessä, projektiriskien realisoituessa, varastojen kasvuna ja uudenlaisina takuuvirheinä. 50 / 136 Osa tilinpäätöstä 3.2 Osakeperusteiset maksut Laatimisperiaatteet Osakeperusteiset maksut Konsernilla on osakepohjaisia kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan osakkeina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo perustuu osakkeen markkinahintaan myöntämishetkellä. Osakkeina maksettava etuus sisältää osakkeina maksettavan palkkion sekä tuloverojen maksuun käytettävän osan osakepalkkiota, mikäli Cargotecilla on velvollisuus suorittaa ennakonpidätys. Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavia osakeperusteisia etuuksia ei uudelleenarvosteta ja niistä kirjataan omaan pääomaan kulua vastaava lisäys. Rahana maksettava osakeperusteinen etuus arvostetaan käypään arvoon kunkin tilikauden päättyessä velan suorittamishetkeen asti sekä kirjataan velaksi taseeseen. Etuuksien kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon palvelun suorittamiseen ja tulokseen perustuvien oikeuden syntymisehtojen mukaisesti maksettavien etuuksien määrästä oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Markkinaperusteiset ehdot sekä muut kuin ansaintaehdot otetaan huomioon etuuden käypää arvoa määritettäessä. Sen sijaan ei-markkinaperusteisia ehtoja, jotka perustuvat esimerkiksi kannattavuuteen tai liikevaihdon kasvuun, ei oteta huomioon määritettäessä etuuden käypää arvoa, vaan ne vaikuttavat arvioon etuuksien lopullisesta määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta etuuksien määrästä kunkin tilikauden päättyessä ja kirjaa arvioiden muutokset tuloslaskelmaan. Sitouttava osakepohjainen kannustinohjelma 2022–2024 Kannustinohjelma on suunnattu konsernin johtoryhmän jäsenille sekä muille avainhenkilöille. Ohjelman palkkio on ehdollinen hallituksen määrittämien strategisten tavoitteiden saavuttamiselle ja se maksetaan kahdessa erässä, puolet keväällä 2023 ja puolet keväällä 2024. Ohjelman ensimmäisestä erästä palkkiona maksettuja osakkeita ei saa myydä, siirtää, pantata tai muuten luovuttaa rajoitusjaksolla, joka päättyy 31.12.2023. Palkkio myönnetään ja maksetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina, minkä lisäksi Cargotec maksaa palkkioon liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. 2022 Palkkion vaihteluväli perustuen osallistujan tasoon sekä ansaintaehtojen täyttymiseen 0–29 350 osaketta sekä rahaosuus veroihin Ohjelman odotettu kokonaiskustannus myöntämishetkellä, MEUR 5,5 Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt alkamishetkellä 55 Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2022 52 Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 106 450 Kaudella 2022 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 2 800 Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2022 103 650 3. TYÖSUHDE-ETUUDET 3.1 Henkilöstökulut MEUR Liite 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Palkat ja palkkiot 597,7 599,4 Osakeperusteiset maksut, osakkeina maksettavat 3.2 4,7 3,8 Osakeperusteiset maksut, rahana maksettavat 3.2 5,1 7,9 Eläkekulut 3.4 68,7 64,3 Muut henkilösivukulut 85,7 81,1 Yhteensä 761,9 756,5 Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista on esitetty liitetiedossa 3.3, Johdon palkitseminen. Henkilöstön määrä on esitetty liitetiedossa 2.1, Segmentti-informaatio. 51 / 136 Osa tilinpäätöstä Osakepohjainen kannustinohjelma 2020–2024 Kannustinohjelma vuosille 2020–2024 on suunnattu Cargotecin johtoryhmän jäsenille sekä muille avainhenkilöille. Ohjelmassa on kolme vuosittain myönnettävää kannustinohjelmajaksoa, joissa jokaisessa on palkkion ansaintaedellytyksenä kolmen vuoden työssäoloehto sekä taloudellisiin tavoitteisiin perustuvia ansaintakriteereitä, jotka asetetaan erikseen kullekin vuodelle. Palkkio myönnetään ja maksetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina, minkä lisäksi Cargotec maksaa palkkioon liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Palkkio maksetaan kunkin kestoltaan kolmevuotisen kannustinohjelmajakson päätyttyä ansaintakriteereiden toteuman perusteella. 2022 2021 2020 Ensimmäisen vuoden ansaintakriteerit Vertailukelpoinen liikevoitto Vertailukelpoinen liikevoitto Vertailukelpoinen liikevoitto, Naviksen liikevaihto ja pilvitransformaatio Toisen vuoden ansaintakriteerit Huoltoliiketoiminnan bruttokate Huoltoliiketoiminnan bruttokate Kolmannen vuoden ansaintakriteerit Ilmasto-ohjelman tiekartta sekä ekoratkaisujen tuoteportfolion kehittäminen Palkkion vaihteluväli perustuen osallistujan tasoon sekä ansaintaehtojen täyttymiseen 0–24 500 osaketta sekä rahaosuus veroihin 0–23 100 osaketta sekä rahaosuus veroihin 0–24 400 osaketta sekä rahaosuus veroihin Ohjelman odotettu kokonaiskustannus myöntämishetkellä, MEUR 6,1 11,8 5,4 Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt alkamishetkellä 91 114 151 Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2020 - - 147 Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2021 - 111 95 Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2022 86 99 85 Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 230 820 276 870 359 590 Kaudella 2020 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä - - 7 980 Kaudella 2021 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä - 16 620 102 748 Kaudella 2021 maksettujen B-sarjan osakkeiden määrä liittyen Naviksen myyntiin - - 15 924 Kaudella 2022 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 8 460 93 771 67 068 Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2020 - - 351 610 Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2021 - 260 250 232 938 Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2022 222 360 166 479 165 870 52 / 136 Osa tilinpäätöstä Siirtymävaiheen osakepohjainen kannustinohjelma 2020–2023 Siirtymävaiheen kannustinohjelma on suunnattu hallituksen valitsemille avainhenkilölle. Ohjelman ansaintaehtoina ovat Cargotecin ja Konecranesin yhdistymisen toteutuminen sekä työssäoloehto, joka päättyy vuosi yhdistymisen jälkeen. Palkkio myönnetään ja maksetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina, minkä lisäksi Cargotec maksaa siihen liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Palkkio maksetaan fuusion toteuduttua ja osakkeiden luovutusrajoitus päättyy työssäoloehdon täytyttyä. Yhdistymisen peruuntumisen johdosta ohjelman vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet. 2020 Palkkion vaihteluväli perustuen osallistujan tasoon sekä ansaintaehtojen täyttymiseen 0–7 521 osaketta sekä rahaosuus veroihin Ohjelman odotettu kokonaiskustannus myöntämishetkellä, MEUR 5,7 Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt alkamishetkellä 66 Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2020 66 Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2021 63 Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2022 - Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 98 289 Kaudella 2020 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä - Kaudella 2021 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 8 427 Kaudella 2022 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 89 862 Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2020 98 289 Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2021 89 862 Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2022 - 53 / 136 Osa tilinpäätöstä Osakepohjainen kannustinohjelma 2017–2020 Kannustinohjelma vuosille 2017–2020 on suunnattu Cargotecin johtoryhmän jäsenille sekä muille avainhenkilöille. Ohjelmassa on kolme vuosittain myönnettävää kannustinohjelmajaksoa, joissa jokaisessa on palkkion ansaintaedellytyksenä kolmen vuoden työssäoloehto sekä ensimmäisenä kahtena kalenterivuotena taloudellisiin tavoitteisiin perustuvia ansaintakriteereitä, jotka asetetaan erikseen kullekin vuodelle. Palkkio myönnetään ja maksetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina, minkä lisäksi Cargotec maksaa palkkioon liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Kunkin kannustinohjelmajakson osakepalkkio maksetaan kahden vuoden jälkeen ansaintakriteereiden toteuman perusteella ja niihin liittyy noin yhden vuoden mittainen luovutusrajoitus. 2019 2018 2017 Ensimmäisen vuoden ansaintakriteerit Huoltoliiketoiminnan bruttokate, Naviksen liikevaihto Huoltoliiketoiminnan bruttokate, Naviksen liikevaihto Huoltoliiketoiminnan bruttokate, sijoitetun pääoman tuotto, Naviksen liikevaihto Toisen vuoden ansaintakriteerit Vertailukelpoinen liikevoitto, Naviksen liikevaihto ja pilvitransformaatio Vertailukelpoinen liikevoitto, Naviksen liikevaihto Sijoitetun pääoman tuotto, Naviksen liikevaihto Palkkion vaihteluväli perustuen osallistujan tasoon sekä ansaintaehtojen täyttymiseen 0–23 100 osaketta sekä rahaosuus veroihin 0–15 040 osaketta sekä rahaosuus veroihin 0–18 600 osaketta sekä rahaosuus veroihin Ohjelman odotettu kokonaiskustannus myöntämishetkellä, MEUR 9,7 7,8 8,5 Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt alkamishetkellä 146 146 100 Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2020 128 118 Päättynyt Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2021 106 Päättynyt Päättynyt Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2022 Päättynyt Päättynyt Päättynyt Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 291 250 184 880 183 200 Kaudella 2021 ja aikaisemmin menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 257 390 144 615 158 689 Kaudella 2022 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä Päättynyt Päättynyt Päättynyt Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2020 153 679 40 265 Päättynyt Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2021 33 860 Päättynyt Päättynyt Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2022 Päättynyt Päättynyt Päättyny t 54 / 136 Osa tilinpäätöstä Lisäosakeohjelma 2019–2022 Lisäosakeohjelma (matching-osakepalkkio-ohjelma) vuosille 2019–2022 on suunnattu Cargotecin johtoryhmän jäsenille sekä muille avainhenkilöille. Ohjelmaan osallistuvat henkilöt tekevät ohjelman alkamishetkellä sijoituksen Cargotecin osakkeisiin ja saavat lisäosakeohjelman mukaisesti sijoitusta vastaavan määrän lisäosakkeita. Palkkio myönnetään ja maksetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina, minkä lisäksi Cargotec maksaa palkkioon liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Lisäosakepalkkion ansaintaehto on sidottu työssäoloehtoon siten, että henkilö ansaitsee vuosittain kolmasosan saatujen lisäosakkeiden määrästä, minkä jälkeen osakkeilla on vuoden mittainen luovutusrajoite poislukien ohjelman viimeisenä vuonna ansaitut lisäosakkeet, joilla ei ole luovutusrajoitetta. Palkkion määrää rajoitetaan, mikäli ansaintaehtojen täyttymisvuonna Cargotecin osakkeen keskikurssi ylittää 60 euroa. 2019 Ansaintakriteeri Työssäoloehto, omistusehto Palkkion vaihteluväli perustuen osallistujan tasoon sekä ansaintaehtojen täyttymiseen 0–24 770 osaketta sekä rahaosuus veroihin Ohjelman odotettu kokonaiskustannus myöntämishetkellä, MEUR 6,0 Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt alkamishetkellä 7 Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2021 6 Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2022 Päättynyt Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 98 413 Kaudella 2021 ja aiemmin menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 3 906 Kaudella 2022 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 0 Kaudella 2021 ja aiemmin maksettujen B-sarjan osakkeiden määrä 65 604 Kaudella 2022 maksettujen B-sarjan osakkeiden määrä 28 903 Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2021 28 903 Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2022 Päättynyt Rajoitettujen osakkeiden kannustinohjelma 2020–2024 Rajoitettu kannustinohjelma on suunnattu hallituksen valitsemille avainhenkilölle. Ohjelmassa on kolme vuosittain myönnettävää sitoutusjaksoa, joissa palkkion ansaintaedellytyksenä on kolmen vuoden työssäoloehto. Lisäksi ohjelman sitoutusjaksojen ensimmäisille vuosille voidaan asettaa taloudellisiin tavoitteisiin perustuvia ansaintakriteereitä. Palkkio myönnetään ja maksetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina, minkä lisäksi Cargotec maksaa siihen liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen. Ohjelman puitteissa ei myönnetty palkkioita vuonna 2021. 2022 2021 2020 Ansaintakriteeri Työssäoloehto - Työssäoloehto Ohjelman odotettu kokonaiskustannus myöntämishetkellä, MEUR 0,6 - 0,3 Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt 8 - 2 Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2020 - - 2 Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2021 - - 3 Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2022 8 3 Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 11 950 - 6 460 Kaudella 2020 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä - - - Kaudella 2021 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä - - - Kaudella 2022 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä - 2 482 Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2020 - - 2 482 Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2021 - - 3 968 Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2022 11 950 - 3 978 55 / 136 Osa tilinpäätöstä Rajoitettujen osakkeiden kannustinohjelma 2019 Rajoitettu kannustinohjelma on suunnattu hallituksen valitsemille avainhenkilölle. Vuoden 2019 ohjelmassa ansaintajakson ansaintakriteerinä on kahden vuoden työssäoloehdon täyttyminen. Palkkio myönnetään ja maksetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina, minkä lisäksi Cargotec maksaa siihen liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen. 2019 Ansaintakriteeri Työssäoloehto Ohjelman odotettu kokonaiskustannus myöntämishetkellä, MEUR 0,4 Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt alkamishetkellä 3 Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2020 5 Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2021 Päättynyt Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä 9 029 Kaudella 2020 ja aiemmin menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä - Kaudella 2021 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä - Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2020 9 029 Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 31.12.2021 Päättynyt Osakeperusteisten palkkiojärjestelyjen vaikutus tuloksessa ja taseessa Kirjattu kaudella kuluksi Kirjattu varauksena taseeseen 31.12. MEUR 2022 2021 2022 2021 Sitouttava osakepohjainen kannustinohjelma 2022–2024 2,7 - 1,8 - Osakepohjainen kannustinohjelma 2020–2024 10,7 6,7 11,1 5,0 Siirtymävaiheen osakepohjainen kannustinohjelma 2020–2023 -3,3 2,7 - 2,3 Osakepohjainen kannustinohjelma 2017–2020 - 1,4 - - Lisäosakeohjelma 2019–2022 0,0 1,5 - 1,1 Rajoitettujen osakkeiden kannustinohjelma 2020–2024 0,3 0,1 0,2 0,1 Rajoitettujen osakkeiden kannustinohjelma 2019 - 0,2 - - Yhteensä 10,3 12,7 13,1 8,4 3.3 Johdon palkitseminen Ylin johto koostuu hallituksesta ja johtoryhmästä. Heille työsuorituksesta maksettu tai maksettava kompensaatio koostuu seuraavista eristä: MEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 5,6 7,4 Osakeperusteiset palkkiot 1,8 5,4 Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 0,1 0,8 Työsuhteen päättymisen yhteydessä suoritettavat etuudet 0,4 1,3 Yhteensä 7,8 14,8 Cargotecin johtoryhmän kokoonpano on muuttunut vuoden 2022 ja 2021 aikana. Johtoryhmän jäsenien etuudet sisältyvät ylimmän johdon työsuhde-etuuksiin siitä alkaen tai siihen asti, kun he ovat kuuluneet johtoryhmään. Johtoryhmään kuului 31.12.2022 toimitusjohtaja Mika Vehviläinen ja yhdeksän (31.12.2021: kymmenen) muuta jäsentä. Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja Cargotecin osakepohjaisiin kannustinohjelmiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty heille kannustinohjelmien perusteella maksettujen Cargotecin B-sarjan osakkeiden määrä. Toimitusjohtaja Muut johtoryhmän jäsenet B-sarjan osakkeiden määrä 2022 2021 2022 2021 Osakepohjainen kannustinohjelma 2019, ansaintajakso 2019–2020 - 1 650 - 6 938 Lisäosakeohjelma 2019–2022, toinen maksuerä - 8 256 - 20 640 Lisäosakeohjelma 2019–2022, kolmas maksuerä 8 258 - 16 516 - Rajoitettujen osakkeiden kannustinohjelma 2019 - - - 2 755 Yhteensä 8 258 9 906 16 516 27 578 Vuoden 2022 lopussa toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet ovat mukana osakepohjaisessa kannustinohjelmassa 2020, 2021 ja 2022. Lisäksi toimitusjohtaja ja viisi muuta johtoryhmän jäsentä ovat mukana sitouttavassa osakepohjaisessa kannustinohjelmassa 2022– 2024 ja yhdeksän johtoryhmän jäsentä rajoitettujen osakkeiden kannustinohjelmassa 2020–2024. Osakeperusteisista kannustinohjelmista on lisätietoa liitetiedossa 3.2, Osakeperusteiset maksut. 56 / 136 Osa tilinpäätöstä Cargotecin ja Konecranesin suunnitellun sulautumisen peruunnuttua toimitusjohtaja Mika Vehviläiselle vuonna 2020 perustettu Cargotecin ja Konecranesin yhdistymiseen liittynyt sitouttamis- ja kannustinohjelma on peruuntunut ja ohjelman osalta kerrytetyt kulut on peruttu tulosvaikutteisesti. Sitouttamisohjelman arvo oli 1,5 miljoonaa euroa ja järjestelmän mukainen palkkio olisi maksettu kertamaksuna toimitusjohtajan lisäeläkejärjestelmään. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen on oikeutettu suomalaisen lakisääteisen työntekijän eläkelain mukaiseen eläkkeeseen, josta kirjattu eläkekulu oli vuonna 2022 0,1 (2021: 0,2) miljoonaa euroa. Hän on myös oikeutettu maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen, johon suoritettiin vuonna 2022 0,7 miljoonan euron maksu. Eläkesopimuksen mukaisesti toimitusjohtaja on oikeutettu jäämään eläkkeelle 65 vuoden iässä. Mikäli toimitusjohtajan toimisuhde päättyy ennen eläkesopimuksen mukaista 65 vuoden eläkeikää, toimitusjohtajalla on oikeus aloittaa lisäeläkkeen nostaminen 62 vuoden iästä. Johtoryhmän muilla suomalaisilla jäsenillä on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen, lisäksi vuonna 2022 maksettiin yhdelle johtoryhmän jäsenelle 0,5 miljoonan euron lisäeläkemaksu. Heidän eläkeikänsä määräytyy lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa. Kalmar liiketoiminta-alueen johtajalla on paikallisen markkinakäytännön mukainen maksuperusteinen eläkejärjestely. Cargotecin johtoryhmän jäsenien irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja heillä on oikeus 6–12 kuukauden erorahaan. Cargotecilla ei ollut lainoja, vastuita tai vastuusitoumuksia yhtiön ylimpään johtoon kuuluville henkilöille tilikauden 2022 tai 2021 lopussa, lukuunottamatta vuoden 2021 lopussa ollutta 1,5 miljoonan euron annettua panttia toimitusjohtajan eläkeosopimuslupauksen vakuudeksi. Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut 1 000 EUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Mika Vehviläinen Toimitusjohtaja 1 521,1 2 453,6 Jaakko Eskola Hallituksen puheenjohtaja (27.5.2022 alkaen), hallituksen jäsen (23.2.2021 alkaen) 91,2 59,0 Ilkka Herlin Hallituksen varapuheenjohtaja (27.5.2022 alkaen), hallituksen puheenjohtaja (27.5.2022 asti) 79,8 109,2 Tapio Hakakari Hallituksen varapuheenjohtaja (27.5.2022 asti), hallituksen jäsen (27.5.2022 asti) 6,0 78,2 Peter Immonen Hallituksen jäsen (23.3.2021 asti) - 5,0 Teresa Kemppi-Vasama Hallituksen jäsen 62,3 64,0 Johanna Lamminen Hallituksen jäsen 57,3 60,0 Casimir Lindholm Hallituksen jäsen (23.3.2021 alkaen) 61,3 57,0 Kaisa Olkkonen Hallituksen jäsen 62,3 64,0 Teuvo Salminen Hallituksen jäsen 73,5 79,0 Heikki Soljama Hallituksen jäsen 57,3 59,0 * Sisältää peruspalkan, luontoisetujen ja tulospalkkion lisäksi osakepohjaisten kannustinohjelmien ansiotulon. ** Lisäksi vuonna 2021 maksettiin Tapio Hakakarille ja Teuvo Salmiselle kummallekin 150 000 euron palkkio erillisen konsulttisopimuksen perusteella sulautumiseen liittyvästä valmistelevasta työstä, joka ei ole mukana yllä olevissa luvuissa. Lisätietoa hallituksen ja johdon osakeomistuksista on esitetty kohdassa ”Osakkeet ja osakkeenomistajat”. 57 / 136 Osa tilinpäätöstä 3.4 Eläkevelvoitteet Laatimisperiaatteet Eläkevelvoitteet Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaiset järjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, joiden mukaisesti konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle ilman oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja kaikkien niiden työsuhde-etuuksien suorittamiseen, jotka perustuvat tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien työsuoritukseen. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Etuuspohjaiset järjestelyt ovat eläkejärjestelyitä, joissa konserni itse vastaa eläkemaksuvelvoitteista ja kantaa riskin vastuuvelan arvon sekä varojen tuoton muutoksista. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat käypään arvoon arvostettuna. Kunkin merkittävän eläkejärjestelyn osalta etuuspohjaisen järjestelyn eläkevastuun määrittää vuosittain riippumaton aktuaari käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkevelvoitteen nykyarvo saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset maksettavat rahavirrat käyttäen diskonttokorkona jäljellä olevilta laina-ajoiltaan ja valuutoiltaan maksettavia eläke-etuuksia vastaavia yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai valtion liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoja. Käytettävät diskonttokorot määritetään kussakin maassa ulkopuolisen aktuaarin toimesta. Mikäli järjestelystä kirjataan vara taseeseen, kirjattavan omaisuuserän enimmäismäärä on palautuksena järjestelystä tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennyksenä saatavan taloudellisen hyödyn nykyarvo. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot liittyen etuuspohjaisen järjestelyn uudelleen arvostamiseen sekä omaisuuserän enimmäismäärän mahdollinen vaikutus kirjataan suoraan muuhun laajaan tuloslaskelmaan. Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn liittyvät korot ja kaikki muut kulut kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti. Mikäli etuuspohjaista eläkejärjestelyä muutetaan tai supistetaan, muutos etuudessa kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan siltä osin kuin se perustuu etuuden saajan aiempaan työsuoritukseen. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka määritetään vakuutusmatemaattisesti useita rahoituksellisia ja demografisia oletuksia käyttäen ja muutokset näissä vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. Eläkkeistä aiheutuvien nettomenojen (tai -tulojen) määrityksessä käytetyistä rahoituksellisista oletuksista tärkein on diskonttokorko. Asianmukainen diskonttokorko määritetään jokaisen vuoden lopussa ja sitä käytetään laskettaessa nykyarvo eläkevelvoitteiden täyttämiseksi edellytettäville arvioiduille vastaisille rahavirroille. Asianmukaista diskonttokorkoa määritettäessä otetaan huomioon maasta riippuen yritysten tai valtion liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tuotto tarkasteluhetkellä. Nämä lainat ovat sen valuutan määräisiä, jossa etuudet maksetaan, ja niiden juoksuaika on lähellä eläkevelvoitteen voimassaoloajan pituutta. Muut eläkevelvoitteita koskevat keskeiset oletukset sisältävät rahoituksellisia oletuksia, kuten odotetut palkkojen ja eläkkeiden korotukset, sekä väestötilastollisia oletuksia, kuten eliniän odotteen. Konsernilla on lukuisia työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi tehtyjä eläkejärjestelyjä eri puolilla maailmaa. Eläkejärjestelyt on tehty paikallisten lakien ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti maksu- tai etuuspohjaisten järjestelyjen puitteissa. Etuuspohjaisissa järjestelyissä on määritelty maksettava eläke, mahdolliset työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet. Eläke- edut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä perustuen työvuosien määrään ja loppupalkkaan. Suurin osa konsernin etuuspohjaisista järjestelyistä on Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja Norjassa. Ruotsin järjestelyt ovat merkittävimmät. Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin maksamat ja rahastoidut erät vastaavat kunkin maan paikallisten viranomaisten vaatimuksia . 58 / 136 Osa tilinpäätöstä Yhteenveto työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien vaikutuksesta tilinpäätöksessä MEUR 2022 2021 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 80,5 109,3 Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 31,3 40,8 Varojen käypä arvo 33,2 41,6 Nettovelka 78,6 108,5 Nettovelka taseessa 82,2 112,9 Nettovara taseessa 3,6 4,4 Kulut maksuperusteisista eläkejärjestelyistä 61,8 57,4 Kulut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista 6,9 6,9 Kulu tuloslaskelmassa 68,7 64,3 Arvonmuutos etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista 22,1 -0,7 Arvonmuutos laajassa tuloslaskelmassa 22,1 -0,7 Odotettavissa olevat suoritukset etuuspohjaisten järjestelyiden varoihin seuraavan tilikauden aikana ovat 5,6 (31.12.2021: 6,9) miljoonaa euroa. Etuuspohjaisten velvoitteiden duraation painotettu keskiarvo tilinpäätöshetkellä oli 16,0 (18,7) vuotta. Eläkevelan täsmäytyslaskelma MEUR Järjestelyyn sisältyvien velvoitteiden nykyarvo Järjestelyyn sisältyvien varojen käypä arvo Yhteensä 1.1.2022 150,1 -41,6 108,5 Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 4,8 - 4,8 Korkokulu (+) / -tuotto (-) 2,7 -0,8 1,9 Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno 0,1 - 0,1 Arvon uudelleenmääritys: Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto pois lukien tuloslaskelmaan kirjattu korko - 6,3 6,3 Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) johtuen muutoksista väestötilastollisissa oletuksissa -0,8 - -0,8 Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) johtuen muutoksista taloudellisissa oletuksissa -36,4 - -36,4 Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+) 8,7 - 8,7 Valuuttakurssivoitot (-) / tappiot (+) -11,6 1,9 -9,8 Työnantajan suorittamat maksut 0,0 -1,2 -1,2 Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut 0,0 0,0 0,0 Maksetut etuudet -5,9 2,3 -3,6 Velvoitteen täyttäminen -0,1 - -0,1 31.12.2022 111,8 -33,2 78,6 59 / 136 Osa tilinpäätöstä MEUR Järjestelyyn sisältyvien velvoitteiden nykyarvo Järjestelyyn sisältyvien varojen käypä arvo Yhteensä 1.1.2021 148,4 -38,1 110,4 Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 5,5 - 5,5 Korkokulu (+) / -tuotto (-) 1,8 -0,5 1,3 Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno 0,1 - 0,1 Arvon uudelleenmääritys: Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto pois lukien tuloslaskelmaan kirjattu korko - -0,1 -0,1 Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) johtuen muutoksista väestötilastollisissa oletuksissa 0,2 - 0,2 Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) johtuen muutoksista taloudellisissa oletuksissa -2,4 - -2,4 Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+) 2,9 - 2,9 Valuuttakurssivoitot (-) / tappiot (+) 0,1 -1,8 -1,7 Työnantajan suorittamat maksut 0,4 -3,7 -3,3 Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut 0,0 0,0 0,0 Maksetut etuudet -5,7 2,1 -3,6 Velvoitteen täyttäminen -0,4 - -0,4 Yrityshankinnat ja -myynnit - - - Siirretty myytävänä olevaksi -0,8 0,5 -0,3 31.12.2021 150,1 -41,6 108,5 Varojen ja velkojen jakautuminen maantieteellisesti MEUR Ruotsi Iso- Britannia Norja Muut Yhteensä Järjestelyyn sisältyvien velvoitteiden nykyarvot: 2022 76,4 12,5 6,0 16,8 111,8 2021 106,1 18,7 6,4 18,9 150,1 Järjestelyyn sisältyvien varojen käypä arvo: 2022 6,1 15,9 4,2 7,0 33,2 2021 7,2 23,0 4,3 7,1 41,6 Varojen jakautuminen MEUR 2022 2021 Korkosijoitukset 3,6 4,8 Sijoitusrahastot 2,8 2,6 Hyväksyttävät vakuutukset 4,6 4,6 Osakesijoitukset 4,5 4,1 Muut varat 17,7 25,4 Yhteensä 33,2 41,6 Varoihin ei sisälly yhtiön omia instrumentteja tai sen käytössä olevia muita omaisuuseriä. Etuuspohjaiset järjestelyt: käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset % Ruotsi Iso- Britannia Norja Muut maat Diskonttokorko 2022 (2021) 3,7 (1,9) 4,8 (1,8) 3,2 (1,5) 3,0 (1,4) Tuleva palkankorotusolettama 2022 (2021) 2,3 (2,5) 3,0 (3,7) 3,8 (2,5) 3,7 (3,2) Eläkkeiden korotusolettama 2022 (2021) 2,0 (2,2) 3,5 (3,7) 2,3 (1,5) 4,1 (3,2) * Painotettu keskiarvo Diskonttokorko on määritetty erikseen kullekin järjestelylle, ja korko perustuu mahdollisuuksien mukaan korkean luottoluokituksen omaavien ja valuutaltaan sekä kestoltaan eläkevelkaa vastaavien yritysvelkakirjojen tuottoon. Ruotsissa käytetty diskonttokorko perustuu ruotsalaisten asuntovakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoon, Isossa-Britanniassa käytetty diskonttokorko puntamääräisistä yritysvelkakirjalainoista lasketun iBoxx-indeksin tuottoon ja Norjassa käytetty diskonttokorko norjalaisten vakuudellisten velkakirjojen tuottoon. Euromaissa käytetty korko perustuu euromääräisistä yritysvelkakirjalainoista lasketun iBoxx-indeksin tuottoon ja USA:ssa käytetty diskonttokorko Mercerin tuottokäyrään . 60 / 136 Osa tilinpäätöstä Herkkyysanalyysi keskeisten vakuutusmatemaattisten oletusten vaikutuksesta etuuspohjaiseen velkaan MEUR 2022 2021 0,5 %-yksikön lisäys käytetyssä muuttujassa Diskonttokorko -7,1 -11,3 Tuleva palkankorotusolettama 2,3 4,1 Eläkkeiden korotusolettama 5,4 8,8 0,5 %-yksikön vähennys käytetyssä muuttujassa Diskonttokorko 7,6 12,8 Tuleva palkankorotusolettama -2,3 -3,5 Eläkkeiden korotusolettama -4,9 -7,8 Elinaikaodotteen muutos Kasvu yhdellä vuodella 3,4 6,0 Lasku yhdellä vuodella -3,7 -5,9 Yllä oleva taulukko sisältää yhteenvedon ulkopuolisten aktuaarien kullekin järjestelylle suorittamasta herkkyysanalyysistä merkittävien vakuutusmatemaattisten muuttujien osalta. Herkkyysanalyysi on suoritettu yhdelle muuttujalle kerrallaan olettaen, että muut muuttujat pysyvät ennallaan, ja olettamalla muuttujalle taulukon mukainen muutos riippumatta tämän todellisesta muutoksesta. Näin ollen herkkyysanalyysin tarkoituksena ei ole määrittää mahdollisia tai odotettavissa olevia muutoksia eläkevelan määrässä, vaan havainnollistaa velan arvon herkkyyttä näille riskitekijöille, joiden todellinen muutos voi erota esitetyistä arvoista. Esitetyn herkkyysanalyysin kattavuus on 91 (31.12.2021: 87) prosenttia taseen etuuspohjaisesta velasta. Yllä esitetty herkkyysanalyysi tarkastelee ainoastaan muuttujien vaikutusta eläkevelkaan huomioimatta järjestelyn varoja. Vaikka korkomuutoksesta aiheutuukin merkittävin riski järjestelylle herkkyysanalyysin perusteella, käytännössä järjestelyn varoihin kuuluvat velkainstrumenttisijoitukset kumoavat osittain korkoherkkyyden vaikutusta. Järjestelyn varoihin kuuluu myös instrumentteja, kuten osakkeita ja rahastoja, joiden arvonvaihtelut lyhyellä aikavälillä voivat olla merkittäviä mutta joista saatavan tuoton odotetaan pitkällä aikavälillä ylittävän yritysvelkakirjoista saatavan tuoton. Järjestelyn varojen tuottokehitykseen liittyvät riskit ovat merkittäviä johtuen sekä varojen absoluuttisesta että suhteellisesta määrästä verrattuna järjestelyn velkaan. Riskiä pyritään vähentämään sopivalla sijoitusallokaatiolla sekä riskin ja tuoton tasapainolla. Määritetyn eläkevelan suuruus perustuu tämän hetkiseen parhaaseen arvioon elinajanodotteesta. Mikäli elinajanodote osoittautuu aliarvioiduksi, myös eläkevelan kirjattu määrä on riittämätön. Elinajanarvioon liittyvä epävarmuus aiheuttaa näin riskiä järjestelylle. 4. TULOVEROT Laatimisperiaatteet Tuloverot Tuloslaskelman tuloverot sisältävät konserniyhtiöiden verotettavaan tuloon perustuvat verot, laskennallisten verojen muutokset ja aikaisempien kausien verojen oikaisut. Verotettavaan tuloon perustuvat tuloverot lasketaan käyttäen paikallisia verokantoja ja -lakeja, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden lopussa. Vero kirjataan tuloslaskelmaan paitsi siltä osin kuin se liittyy muuhun laajaan tulokseen kirjattuihin eriin, jolloin vero esitetään muussa laajassa tuloksessa. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista varojen ja velkojen veroarvojen ja kirjanpitoarvojen välillä sekä käyttämättömistä verotappioista. Laskennallinen verovelka kirjataan taseeseen täysimääräisenä ja verosaaminen siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että vähennyskelpoinen väliaikainen ero ja käyttämätön verotappio voidaan käyttää tulevien vuosien verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen ja -lakien perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden lopussa, ja joiden oletetaan olevan voimassa, kun laskennallinen verosaaminen realisoituu tai verovelka suoritetaan. Tilanteissa, joissa tuloverojen verokäsittelyyn liittyy epävarmuutta, yhtiö arvioi epävarmoja veropositioita joko erikseen tai yhtenä kokonaisuutena, perustuen siihen kumpi menettelytapa parhaiten ennakoi epävarmuuden toteutumista. Kirjattuja tuloveroja oikaistaan, jos pidetään todennäköisenä, että veroviranomainen tai toimivaltainen tuomioistuin ei hyväksy Cargotecin tuloveroilmoituksella soveltamaa epävarmaa verokäsittelyä. Tuloveroja oikaistaan tällöin joko perustuen arvioituun todennäköisimpään määrään tai odotettavissa olevaan painotettuun keskimääräiseen arvoon lopullisesta veron määrästä huomioiden veroviranomaisen odotetun hyväksynnän valitulle verokäsittelylle. 61 / 136 Osa tilinpäätöstä Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Tuloverot Verotettavaan tuloon perustuvien verojen ja laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata taseeseen, tarvitaan johdon harkintaa. Konserni on tuloverotuksen kohteena useissa eri maissa, joissa tuloverojen verokäsittelyyn voi liittyä epävarmuutta ja verolainsäädännön tulkinta edellyttää johdon harkintaa. Yhtiö arvioi säännöllisesti tuloverojen verokäsittelyyn liittyviä epävarmuuksia ja oikaisee tarvittaessa kirjattuja määriä vastaamaan joko arvioitua todennäköisintä määrää tai odotettavissa olevaa painotettua keskimääräistä arvoa lopullisesta veron määrästä ottaen huomioon veroviranomaisen odotetun hyväksynnän valitulle verokäsittelylle. 4.1 Tuloverojen täsmäytyslaskelma Tuloslaskelman verot MEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Kauden verot 79,9 88,0 Kauden laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos -12,4 -3,4 Verot edellisiltä kausilta -11,7 1,8 Yhteensä 55,8 86,4 Efektiivisen veroasteen täsmäytyslaskelma MEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Voitto ennen veroja 79,0 333,1 Suomen verokannan mukainen vero (20 %) 15,8 66,6 Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus 0,8 21,1 Verot edellisiltä kausilta -11,7 1,8 Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat menot 16,0 -20,2 Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys 30,9 15,8 Lähdeverot, hyvityskelvoton osuus 4,9 3,1 Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin -0,6 -0,6 Muut -0,3 -1,2 Tuloslaskelman verot yhteensä 55,8 86,4 Efektiivinen veroaste, % 70,6 25,9 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 MEUR Ennen veroja Verot Verojen jälkeen Ennen veroja Verot Verojen jälkeen Rahavirran suojaukset 5,8 -2,3 3,5 -13,7 2,3 -11,3 Muuntoerot 11,3 - 11,3 65,9 - 65,9 Vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-) etuuspohjaisista järjestelyistä 27,7 -5,6 22,1 -0,5 0,0 -0,5 Määrätyt käypään arvoon arvostettavat osakesijoitukset -11,0 - -11,0 14,2 - 14,2 Muut laajan tuloksen erät yhteensä 33,7 -7,9 25,8 65,9 2,4 68,3 62 / 136 Osa tilinpäätöstä 4.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat MEUR 31.12.2022 31.12.2021 Laskennalliset verosaamiset ja -velat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vaihto-omaisuus 32,0 39,0 Varaukset ja jaksotukset 26,1 25,6 Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset 39,4 30,7 Muut väliaikaiset erot 0,5 7,5 Laskennalliset verot, nettosaaminen 98,0 102,8 Laskennalliset verosaamiset 128,6 129,7 Laskennalliset verovelat 30,6 26,9 * Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään konsernitilinpäätöksessä toisistaan IAS 12:n mukaisesti. Laskennallisten verojen täsmäytys MEUR 2022 2021 Laskennalliset verot, nettosaaminen 1.1. 102,8 102,9 Kirjattu tuloslaskelmaan 2,6 4,0 Kirjattu laajaan tulokseen -7,9 2,6 Yrityshankinnat ja -myynnit 0,0 0,0 Muuntoerot 0,4 -0,3 Myytävänä olevat omaisuuserät - -6,4 Laskennalliset verot, nettosaaminen 31.12. 98,0 102,8 ** Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät. Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja veronhyvityksistä kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kuin niihin liittyvän verohyödyn realisoituminen tulevaisuudessa kertyviä verotettavia tuloja vastaan on todennäköistä mahdolliset vanhentumisajat huomioiden. Jos tappio on tapahtunut lähimenneisyydessä, Cargotec arvioi aiheutuiko tappio tekijöistä, jotka todennäköisesti toistuvat. Laskennallisten verosaamisten kirjaamista tukevat netotus laskennallisia verovelkoja vastaan sekä tarvittaessa tuottohistorian ja tulosennusteiden arviointi kyseisissä maissa. Konsernissa oli vuoden 2022 lopussa 496,2 (31.12.2021: 361,9) miljoonaa euroa verotuksessa vähennyskelpoisia käyttämättömiä tappioita ja veronhyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä. Näistä tappioista ja veronhyvityksistä 12,4 (31.12.2021: 9,6) miljoonaa euroa vanhenee viiden vuoden kuluessa ja 483,9 (31.12.2021: 352,3) miljoonan euron tappioilla ja veronhyvityksillä ei ole vanhenemisaikaa tai se on yli viisi vuotta. Kirjaamattomat tappiot ja veronhyvitykset liittyvät pääosin Norjaan ja Saksaan. Konsernin tuloverovelat sisälsi vuoden 2022 lopussa 0,4 (31.12.2021: 14,6) miljoonaa euroa epävarmoihin veropositioihin liittyen. Laskennallinen verovelka kirjataan sellaisissa maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, joissa osingonjaosta aiheutuu veroseuraamus ja jos osingonjakoa pidetään todennäköisenä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Konsernissa oli vuoden 2022 lopussa 216,5 (31.12.2021: 315,1) miljoonaa euroa voittovaroja, joista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. 63 / 136 Osa tilinpäätöstä 5. NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA 5.1 Nettokäyttöpääoma MEUR Liite 31.12.2022 31.12.2021 Vaihto-omaisuus 5.2 1 013,3 792,9 Operatiiviset johdannaisvarat 44,5 18,5 Myyntisaamiset 5.3 734,7 632,9 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 5.3 104,0 111,2 Muut operatiiviset korottomat saamiset 154,6 139,4 Käyttöpääomavarat 2 051,0 1 694,9 Varaukset 5.5 -182,6 -109,8 Operatiiviset johdannaisvelat -38,4 -26,8 Eläkevelvoitteet 3.4 -82,2 -112,9 Ostovelat 5.4 -617,1 -518,8 Sopimuksiin perustuvat velat 5.4 -291,1 -217,2 Muut operatiiviset korottomat velat -553,4 -525,2 Käyttöpääomavelat -1 764,7 -1 510,6 Yhteensä 286,2 184,3 Nettokäyttöpääomaan ei sisällytetä liiketoiminnalle kohdistamattomia varoja ja velkoja. Kohdistamattomat varat sisältävät lainasaamiset ja muut korolliset saamiset, rahavarat, tuloverosaamiset, laskennalliset verosaamiset, korkosaamiset, yritysmyyntien kauppahintasaamiset ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvarat. Kohdistamattomat velat sisältävät lainat ja muut korolliset velat, tuloverovelat, laskennalliset verovelat, korkovelat, yritysostojen kauppahintavelat, osinkovelat ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvelat. 5.2 Vaihto-omaisuus Laatimisperiaatteet Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan arvioituun nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään pääasiassa painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Varaston hankintamenoon sisällytetään ostohinta sekä kuljetus- ja valmistuskustannukset. Itse valmistettujen valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää raaka-aineet, välittömät valmistuspalkat ja muut välittömät menot sekä suhteellisen osuuden valmistuksen muuttuvista kustannuksista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvilla menoilla. Jos vaihto-omaisuuden hankintameno ylittää sen nettorealisointiarvon, vaihto-omaisuuden arvoon kirjataan epäkuranttiusvaraus. Kirjattu epäkuranttivaraus sisältyy vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoon. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuuden epäkuranttiusvaraus on arvioitu varaston systemaattisen ja jatkuvan seurannan perusteella. Epäkuranttiuden määrää arvioitaessa otetaan huomioon vaihto- omaisuuden luonne, kunto ja ikärakenne sekä arvioituun tarpeeseen perustuvat määrät. 31.12.2022 MEUR Bruttoarvo Epäkuranttius- varaus Nettoarvo taseella Aineet ja tarvikkeet 515,5 -68,0 447,5 Keskeneräiset tuotteet 214,6 0,0 214,6 Valmiit tuotteet 342,8 -34,9 307,9 Vaihto-omaisuudesta maksetut ennakkomaksut 43,3 - 43,3 Yhteensä 1 116,2 -103,0 1 013,3 64 / 136 Osa tilinpäätöstä 31.12.2021 MEUR Bruttoarvo Epäkuranttius- varaus Nettoarvo taseella Aineet ja tarvikkeet 386,9 -71,1 315,8 Keskeneräiset tuotteet 204,1 -0,1 204,0 Valmiit tuotteet 265,2 -32,6 232,6 Vaihto-omaisuudesta maksetut ennakkomaksut 40,5 - 40,5 Yhteensä 896,8 -103,9 792,9 Uudelleenjärjestelykuluihin sisältyvä vaihto-omaisuuden arvonalentuminen on esitetty liitetiedossa 2.4, Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät. Raaka-aineet ja tarvikkeet sisältävät tuotannossa tarvittavia raaka-aineita sekä huoltoliiketoiminnassa tarvittavia varaosia ja komponentteja. Keskeneräiset tuotteet sisältävät tuotteet, joiden valmistusprosessi on kesken. Valmiit tuotteet sisältävät valmiina olevat uudet ja vaihtotuotteet varastossa sekä toimituksessa olevat valmiit tuotteet. 5.3 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset Laatimisperiaatteet Myyntisaamiset ja sopimuksiin perustuvat omaisuuserät Myyntisaamiset ovat laskutettuja asiakassaamisia perustuen Cargotecin oikeuteen saada vastiketta asiakkaille luovutetuista tavaroista tai palveluista, kun nämä oikeudet ovat ehdollisia vain ajan kulumisesta. Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ovat laskuttamattomia asiakassaatavia perustuen Cargotecin oiketeen saada vastiketta asiakkaille luovutetuista tavaroista tai palveluista, kun näiden oikeuksien ehtona on jokin muu kuin pelkkä ajan kuluminen, kuten sovittu laskutuksen ajoitus tai projektin vaiheet. Sopimusvarat sisältävät pääosin laskuttamattomia saamisia, jotka liittyvät asiakassopimuksiin, joissa tuotot kirjataan valmiusasteen perusteella ajan kuluessa ja tuloutettu määrä ylittää laskutuksen. Myyntisaamiset ja sopimuksiin perustuvat omaisuuserät kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä odotettavissa olevilla luottotappioilla ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä odotettavissa olevilla luottotappioilla. Luottoriskiä arvioidaan saamisten systemaattisella ja jatkuvalla seurannalla osana luottoriskin hallintaa. Luottotappiovaraus kirjataan odotettujen luottotappioiden perusteella, jotka mitataan sekä historiallisen että tulevaisuuden luottotappioarvion perusteella. Historiaan perustuva luottotappioarviointi määritetään mekaanisesti käyttämällä varausmatriisia, jossa arvonalentuminen määritetään historiallisista luottotappioista ja asiakassaamisten ikääntymisestä johdettujen riskipainojen perusteella. Tulevaisuutta koskeva luottotappioarviointi määritetään eteenpäin katsovalla analyysillä, jonka mukaisesti saatavalle tai saamisryhmälle voidaan kirjata luottotappiovarauksen ensimmäisen osan ylittävä arvonalentuminen. Arvonalentumiset ja varaukset kirjataan tuloslaskelmaan myytyjen tavaroiden hankintamenoon. Luottotappiot kirjataan pois virallisen selvitystila- tai konkurssi-ilmoituksen myötä, mikä vahvistaa sen, ettei saamista peritä . 65 / 136 Osa tilinpäätöstä Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Odotetut luottotappiot Luottotappiovarauksen määrittäminen edellyttää johdolta harkintaa ja arvioita. Luottotappiovarauksen historiallisiin luottotappioihin perustuvan osaa mitattaessa tarvitaan harkintaa eri saamisryhmien riskitasojen määrittämisessä niiden ikääntymisen perusteella. Harkintaa ja arvioiden käyttöä tarvitaan myös luottotappiovarauksen riittävyyden arvioinnissa historiallisten luottotappioiden perusteella ja luottotappiovarauksen kasvattamisessa tulevaisuuteen suuntautuvan luottotappioarvioinnin perusteella. Asiakassaamiset ja muut korottomat saamiset MEUR Liite 31.12.2022 31.12.2021 Pitkäaikaiset Muut korottomat saamiset 8.2 7,2 8,4 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 8.2 734,7 632,9 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 2.2, 8.2 104,0 111,2 Muut korottomat saamiset 151,2 144,3 Lyhytaikaiset yhteensä 989,8 888,3 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset yhteensä 997,0 896,8 Muut korottomat saamiset MEUR Liite 31.12.2022 31.12.2021 Pitkäaikaiset Pitkäaikaiset korottomat saamiset 8.2 7,2 8,4 Lyhytaikaiset Arvonlisäverosaamiset 96,5 71,2 Korkojaksotukset 8.2 0,1 0,1 Yritysjärjestelyihin liittyvät saamiset 8.2 2,5 12,0 Muut siirtosaamiset 52,1 61,0 Lyhytaikaiset yhteensä 151,2 144,3 Muut korottomat saamiset yhteensä 158,4 152,7 Odotetut luottotappiot myyntisaamisista ja sopimuksiin perustuvista omaisuuseristä Odotetut luottotappiot 31.12.2022 MEUR Bruttoarvo Historiatietoon perustuen Ennakoivaan riskiarviointiin perustuen Keski- määräinen arvon- alentumis aste Nettoarvo taseella Erääntymättömät myyntisaamiset ja sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 669,5 -0,3 -0,5 0 % 668,8 1−90 päivää erääntyneet 130,9 -0,6 -0,2 -1 % 130,1 91−360 päivää erääntyneet 34,2 -2,1 -1,5 -11 % 30,5 Yli 360 päivää erääntyneet 19,5 -6,0 -4,3 -52 % 9,3 Yhteensä 854,2 -9,0 -6,5 -2 % 838,7 Odotetut luottotappiot 31.12.2021 MEUR Bruttoarvo Historiatietoon perustuen Ennakoivaan riskiarviointiin perustuen Keski- määräinen arvon- alentumis aste Nettoarvo taseella Erääntymättömät myyntisaamiset ja sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 592,5 -0,2 -0,1 0 % 592,2 1−90 päivää erääntyneet 117,1 -0,6 -0,2 -1 % 116,4 91−360 päivää erääntyneet 26,5 -1,8 -0,9 -10 % 23,9 Yli 360 päivää erääntyneet 25,4 -7,3 -6,4 -54 % 11,6 Yhteensä 761,5 -10,0 -7,6 -2 % 744,0 66 / 136 Osa tilinpäätöstä Myyntisaamisiin ja sopimuksiin perustuviin omaisuuseriin liittyvien luottotappiovarausten muutos kauden aikana Arvonalentumisvaraus MEUR 2022 2021 Varaus 1.1. 17,5 19,3 Kurssierot -0,4 0,1 Yrityshankinnat ja -myynnit 0,3 -1,3 Varauksen lisäys 2,9 4,2 Varauksen käyttö -4,4 -2,2 Peruttu varaus -0,5 -3,3 Myytävänä olevat omaisuuserät - 0,7 Muut muutokset 0,0 0,0 Varaus 31.12. 15,5 17,5 * Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät. Tuloslaskelmaan kirjatut arvonalentumiset Arvonalentumisvaraus MEUR 2022 2021 Varauksen muutos kauden aikana 2,4 0,9 Kirjattu suoraan arvonalentumisiksi 1,0 2,2 Yhteensä 3,4 3,0 5.4 Ostovelat ja muut korottomat velat Ostovelat sisältävät avoimet laskut toimittajilta ja sopimuksiin perustuvat velat sisältävät pääosin asiakkailta saatuja ennakkomaksuja. Takaisinostovelvoitteet asiakasrahoitussopimuksista sisältävät sen osuuden saaduista vastikkeista, joihin Cargotecillä ei ole oikeutta, koska sopimusperusteiseen velvoitteeseen tai muuhun perustuen myyty laite arvioidaan ostettavan myöhemmin takaisin rahoittajalta sovittuun jäännösarvoon. Jälkikustannusvaraukset liittyvät oleellisilta osin valmiisiin ja täysimääräisesti tuloutettuihin asiakasprojekteihin, joista on kuitenkin odotettavissa vielä tiettyjä kustannuksia. Pitkäaikaishankkeita koskevat kuluvaraukset liittyvät asiakasprojekteihin, joissa myyntituotto kirjataan ajan kuluessa valmistumisvaiheen mukaan ns. milestone-menetelmällä. Näissä projekteissa valmistumisvaiheen mukainen tuloutettava määrä perustuu arvioon asiakkaalle syntyvästä arvosta, joka ei ole kaikkien valmistusvaiheiden osalta suoraan verrannollinen Cargotecille syntyneisiin kustannuksiin. Kuluvaraus mahdollistaa projektista tuloutettavan katteen pitämisen valmistumisvaiheesta toiseen odotetun projektikatteen mukaisella tasolla. Ennakkovuokrat asiakasrahoitussopimuksista sisältävät saadut ennakot asiakasrahoitussopimuksista, joissa jäännösarvo myydystä laitteesta ei ole olennaisilta osin siirtynyt asiakkaalle ja tästä johtuen sopimus käsitellään käyttöleasingsopimuksena. Ostovelat ja muut korottomat velat MEUR Liite 31.12.2022 31.12.2021 Pitkäaikaiset Muut korottomat velat 8.2 74,8 68,3 Lyhytaikaiset Ostovelat 8.2 617,1 518,8 Sopimuksiin perustuvat velat 2.2 291,1 217,2 Muut korottomat velat 484,8 462,5 Ostovelat ja muut korottomat velat yhteensä 1 467,7 1 266,7 67 / 136 Osa tilinpäätöstä Muut korottomat velat MEUR Liite 31.12.2022 31.12.2021 Pitkäaikaiset Takaisinostovelvoitteet asiakasrahoitussopimuksista 8.2 69,5 62,7 Muut velkaerät 8.2 5,3 5,6 Pitkäaikaiset muut korottomat velat yhteensä 74,8 68,3 Lyhytaikaiset Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset 119,1 123,4 Jälkikustannusvaraukset 66,2 132,3 Pitkäaikaishankkeita koskevat kuluvaraukset 55,3 15,1 Ennakkovuokrat asiakasrahoitussopimuksista 65,2 60,4 Arvonlisäverovelat 60,7 37,8 Korkojaksotukset 8.2 4,7 4,2 Yritysjärjestelyihin liittyvät velat 8.2 1,5 1,5 Muut siirtovelat 112,0 87,9 Lyhytaikaiset muut korottomat velat yhteensä 484,8 462,5 Muut korottomat velat yhteensä 559,6 530,7 5.5 Varaukset Laatimisperiaatteet Varaukset Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Lisäksi velvoitteen määrän on oltava luotettavasti arvioitavissa. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määränä kirjataan odotettujen menojen nykyarvo. Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat odotetut kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvarausten laskenta perustuu aiempaan kokemukseen korjausten ja korvausten määristä. Tuotevastuuvaraukset sisältävät odotetut kustannukset asiakasvaateiden hyvittämisestä, mikäli vaateen määrä, todennäköisyys ja toteutuminen ovat arvioitavissa. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai asianmukaisesti tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskevassa suunnitelmassa tulee olla yksilöitynä mitä toimintoja ja henkilöstöä se koskee sekä mikä on sen arvioitu toteuttamisaikataulu ja -kustannukset. Uudelleenjärjestelyvaraus ja muut toiminnan sopeuttamiseen liittyvät kustannukset kirjataan sen toiminnon kuluihin, mihin ne luonteensa puolesta liittyvät. Kun kyseessä on merkittävä Cargotecin tai sen liiketoiminta-alueen uudelleenjärjestelysuunnitelma, varaus ja muut toiminnan sopeuttamiseen liittyvät kustannukset esitetään tuloslaskelmassa erillisenä eränä . 68 / 136 Osa tilinpäätöstä Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Varaukset Kirjattavan varauksen määrä on tilinpäätöspäivän paras arvio velvoitteen täyttämiseksi vaadittavasta kustannuksesta. Arvio tapahtuman taloudellisesta vaikutuksesta edellyttää yhtiön johdon harkintaa, joka perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja joissakin tapauksissa ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoihin. Varauksia tarkastellaan säännöllisesti ja korjataan tarpeen mukaan vastaamaan tarkasteluhetken parasta arviota. Toteutuvat menot voivat poiketa arviosta. 2022 MEUR Tuotetakuut Korvaus- vaateet Toiminnan uudelleen- järjestelyt Tappiolliset sopimukset Muut Yhteensä Varaukset 1.1. 73,8 7,2 14,7 12,9 1,3 109,8 Kurssierot -0,4 -0,1 -0,8 -0,9 -0,4 -2,5 Lisäykset 24,2 6,6 32,6 20,5 29,6 113,4 Yrityshankinnat ja -myynnit 0,1 - - - - 0,1 Käytetyt varaukset -9,3 -3,0 -6,3 -3,3 -2,5 -24,4 Varausten peruutukset -5,0 -0,4 -1,6 -5,1 -1,7 -13,8 Varaukset 31.12. 83,4 10,3 38,6 24,0 26,4 182,6 2021 MEUR Tuotetakuut Korvaus- vaateet Toiminnan uudelleen- järjestelyt Tappiolliset sopimukset Muut Yhteensä Varaukset 1.1. 76,3 6,4 23,0 4,9 2,4 113,1 Kurssierot 0,7 0,2 0,4 0,1 0,0 1,4 Lisäykset 18,2 3,4 11,5 12,3 2,3 47,7 Yrityshankinnat ja -myynnit 0,0 - - - - 0,0 Käytetyt varaukset -18,9 -1,3 -19,7 -3,1 -1,2 -44,2 Varausten peruutukset -2,6 -1,6 -0,5 -1,3 -2,2 -8,2 Varaukset 31.12. 73,8 7,2 14,7 12,9 1,3 109,8 MEUR 31.12.2022 31.12.2021 Pitkäaikaiset varaukset 6,4 6,5 Lyhytaikaiset varaukset 176,2 103,3 Yhteensä 182,6 109,8 Tuotetakuita koskevat varaukset kattavat takuuvaateisiin liittyvät odotetut kustannukset tuotteista, jotka on myyty tilikauden aikana tai aiemmin ja joissa tuotetakuu on voimassa. Takuuajat vaihtelevat tuotteittain, mutta ovat pääosin 1−2 vuotta. Korvausvaateet sisältävät tuotevastuuvarauksia ja oikeudenkäyntejä koskevia eriä. Tuotevastuuvarauksia koskeva varaus tehdään, mikäli vaatimuksen määrä, todennäköisyys ja toteutuminen voidaan arvioida. Varausten odotetaan pääsääntöisesti realisoituvan 1−2 vuodessa. Uudelleenjärjestelyvaraukset koskevat johdon hyväksymiä ja toimeenpanemia suunnitelmia toimintojen uudelleenjärjestelyistä. Varausten odotetaan realisoituvan 1−2 vuoden kuluessa. Uudelleenjärjestelykuluja on käsitelty tarkemmin liitetiedossa 2.4, Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät. Tappiollisista sopimuksista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että sopimuksen kustannukset ylittävät arvioidun sopimuksen kokonaismyyntihinnan. Odotettu tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Tappiollisista sopimuksista tehtyjen varausten odotetaan realisoituvan pääsääntöisesti 1−2 vuoden aikana. Muut varaukset sisältävät eriä, jotka liittyvät muun muassa henkilöstöön. Vuonna 2022 MacGregor kirjasi 18 miljoonan euron varauksen koskien Yhdysvaltojen hallinnolle toimitettuun projektiin liittyviä mahdollisia seuraamuksia. 69 / 136 Osa tilinpäätöstä 6. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET 6.1 Liikearvo Laatimisperiaatteet Liikearvo Liikearvo kirjataan liiketoimintojen yhdistämisessä maksetun vastikkeen ja saadun nettovarallisuuden erotuksen perusteella. Se edustaa tunnistamattomien aineettomien hyödykkeiden arvoa ja odotettavissa olevia tulevia hyötyjä, jotka eivät täytä hyödykkeen määritelmää, kuten hankitun työvoiman arvoa, sekä odotettavissa olevia synergiaetuja, joiden katsotaan olevan vain Cargotecin hyödynnettävissä. Liikearvo kirjataan alun perin taseeseen määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteisarvo on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo eli kyseessä on edullinen kauppa, erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Liikearvo arvostetaan hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvo kirjataan pois taseesta kun tytäryhtiö myydään. Taseesta pois kirjattavan liikearvon määrä määritellään suhteessa kyseisen raportointisegmentin arvonmuutokseen ennen ja jälkeen myynnin, käyttöarvoanalyysiin perustuen tai vaihtoehtoisesti perustuen käypään arvoon myyntikuluilla vähennettynä. Liikearvosta tai aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään arvonalentumistesti aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta, kuitenkin vähintään vuosittain. Liikearvon testaus suoritetaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla (CGU). Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä toimintasegmenttien mukaisesti määritettynä. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden testaus suoritetaan puolestaan joko osana rahavirtaa tuottavaa yksikköä tai yksittäisen omaisuuserän tasolla, jos sille pystytään määrittämään itsenäinen rahavirta. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvolaskelmaan perustuen. Käyttöarvo määritetään laskemalla testattavan CGU:n ennustettujen nettokassavirtojen nykyarvo. Käyttöarvolaskelmien diskonttokorkona käytetään painotettua keskimääräistä pääoman kustannusta ennen veroja, joka huomioi markkinoiden näkemyksen rahan aika-arvosta sekä testattavaan yksikköön liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli CGU:n kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kohdistetaan ensin liikearvolle ja tämän jälkeen muille omaisuuserille tasasuhteisesti. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaus Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentumistestausta varten liikearvo ja vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat laskelmiin, jotka edellyttävät johdolta arvioiden ja oletusten tekemistä niin määritettäessä tulevaisuuden rahavirtoja kuin näiden diskonttaamiseen käytettävää painotettua keskimääräistä pääomakustannusta (WACC). MEUR 2022 2021 Kirjanpitoarvo 1.1. 966,8 971,9 Kurssierot -16 20,2 Arvonalentumiset -63,4 - Yrityshankinnat 4,8 5,8 Yritysmyynnit - -24,2 Myytävänä olevat omaisuuserät - -6,8 Kirjanpitoarvo 31.12. 892,1 966,8 * Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserä t . 70 / 136 Osa tilinpäätöstä Liikearvojen arvonalentumistestaus MEUR 31.12.2022 31.12.2021 Kalmar 268,1 270,5 Hiab 231,4 227,3 MacGregor 392,6 469,0 Yhteensä 892,1 966,8 Liikearvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina, kun on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Liikearvon testausta varten liikearvo on kohdistettu alimmille itsenäistä rahavirtaa tuottaville tasoille (CGU), jotka on määritelty operatiivisen liiketoimintamallin mukaisesti raportoiduiksi toimintasegmenteiksi. Yhtiön johtamis- ja organisointitavasta johtuen alemmille tuotedivisioonatasoille ei ole mahdollista määrittää itsenäisiä rahavirtoja. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevien rahamäärien arvot perustuvat Kalmarin ja Hiabin osalta laskelmiin niiden käyttöarvosta ja MacGregorin osalta siirryttiin viimeisellä kvartaalilla käyttämään käypään arvoon myyntikuluilla vähennettynä perustuvaan mallia. Muutos johtui Cargotecin marraskuussa tiedottamasta päätöksestä divestoida MacGregor tulevaisuudessa markkinatilanteen ja MacGregorin kannattavuuden parannuttua. Merkittävin ero mallien välillä on, että käypään arvoon perustuvassa mallissa arvo määritetään arvioiduista verojen jälkeisistä rahavirroista perustuen oletuksiin, joita markkinaosapuolet käyttäisivät omaisuuserän hinnoittelussa kun taas käyttöarvoon perustuvassa mallissa arvo määritetään arvioiduista rahavirroista ennen veroja ja perustuen oletuksiin nykyisestä käytöstä. Molemmissa malleissa kerrytettävissä oleva rahamäärä johdetaan tulevaisuuden rahavirtaennusteista ja laskelmat perustuvat ylimmän johdon ja hallituksen hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin markkinaympäristön vallitsevat riskit ja epävarmuudet huomioiden. Laskelmien ennustejakso on viisi vuotta, jonka päätösvuodesta terminaaliarvo johdetaan. Ennustejakson päätösvuoden arvo määritetään ekstrapoloimalla se menneiden vuosien keskimääräisen toteutuneen ja ennusteajanjakson arvioidun kehityksen perusteella, ottaen huomioon suhdannevaihtelun vaikutukset rahavirtaa tuottavien yksiköiden liiketoiminnassa. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu käyttäen kasvuvauhtia, joka perustuu arvioon toimialojen pitkän aikavälin kasvuvauhdista, jota määritettäessä huomioidaan OECD:n pitkän ajan kasvuennusteet pitäen ylärajana laskelmissa käytettyä riskittömän koron tasoa. Pitkän aikavälin kasvuvauhtina on käytetty Kalmarille 2,0 (2021: 1,7) prosenttia, Hiabille 2,0 (0,8) prosenttia ja MacGregorille 2,0 (2,0) prosenttia. Tulevaisuuden rahavirtaennusteiden määrittämisessä eniten johdon harkintaa vaativat olettamukset liittyvät markkina- ja kannattavuusnäkymiin. Tulevien vuosien kasvuolettamien pohjana ovat ulkopuolisten markkinatutkimuslaitosten arviot markkinakehityksestä ja talouden suhdannekäänteiden ajoituksesta. Lisäksi liikevaihdon kasvun arvioinnissa on otettu huomioon yhtiön markkina-asema ja kasvupotentiaali markkinoilla sekä uusien laitteiden että huoltopalveluiden osalta. Keskeiset ennustettuun kannattavuuteen vaikuttavat tekijät ovat myyntivolyymi, kilpailukyky ja kustannustehokkuus. Huoltoliiketoiminnan suhteellisella osuudella liikevaihdosta on myös merkitystä rahavirtaennusteissa sen vähäisemmän suhdannevaihtelun ja keskimääräistä paremman kannattavuuden johdosta. Lisäksi Kalmar- ja Hiab-segmenteissä tehtaiden ja kokoonpanoyksiköiden käyttöasteella ja kustannuskilpailukyvyllä on olennainen merkitys kannattavuuteen. Kalmarissa ja Hiabissa viime vuosien tehostamistoimet ovat vaikuttaneet myönteisesti tuloskehitykseen, ja meneillään olevien kannattavuuden parantamiseen tähtäävien ohjelmien odotetaan parantavan kannattavuutta entisestään lähivuosien aikana. MacGregor on jatkanut toimintansa tehostamista sopeutuessaan vaikeaan markkinatilanteeseen. Laskelmissa käytetyissä rahavirtaennusteissa huomioidaan Kalmarille ja Hiabille tyypillinen käyttöpääoman sitoutuminen kasvusuhdanteessa ja vapautuminen laskusuhdanteessa. MacGregorin liiketoimintamalli sitoo vähän käyttöpääomaa, mutta saatujen tilausten ja niihin liittyvien ennakkomaksujen ajoituksen ennustaminen on huomioitu kassavirrassa. Arvonalentumistestauksessa käytetty diskonttauskorko on kullekin segmentille määritetty painotettu keskimääräinen pääomakustannus (WACC), joka kuvastaa oman pääoman ja vieraan pääoman kokonaiskustannuksia sekä segmenttiin liittyviä markkinariskejä. WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, joka perustuu valtion joukkovelkakirjalainojen keskimääräiseen tuottoon, joka on painotettu rahavirtaa tuottavan yksikön myynnillä kussakin maassa, markkinariskipreemiolla, vertailukelpoisella vertaistoimialan beetalla, velkaantumisasteella ja luottoriskimarginaalilla. Käyttöarvoon perustuvassa arvonalentumistestauksessa WACC määritetään ennen veroja, kun taas käypään arvoon vähennettynä myyntikustannukset perustuvassa arvonalentumistestauksessa WACC määritetään verojen jälkeen. Kalmarin ja Hiabin arvonalentumistestauksessa käytetyt diskonttokorot ennen veroja määritettiin samalla tavalla kuin viime vuonna. Kalmarin WACC oli 13,9 (2021: 9,4) prosenttia ja Hiabin 13,7 (9,0) prosenttia. MacGregorin WACC verojen jälkeen oli 9,0 (2021: WACC ennen veroja 9,9) prosenttia. Diskonttauskorkojen muutokset edellisestä vuodesta heijastavat pääasiassa riskittömän koron ja markkinariskipreemion kasvua . 71 / 136 Osa tilinpäätöstä MacGregorin liikearvon arvonalentuminen ja herkkyysanalyysi Suoritettujen arvonalentumistestien perusteella MacGregorin liikearvoon kirjattiin 63,4 miljoonan euron arvonalentuminen viimeisellä vuosineljänneksellä johtuen useasta tekijästä. MacGregor käynnisti neljännellä kvartaalilla uudelleenjärjestelyohjelman, jonka myötä kalastus- ja tutkimusaluksiin sekä offshore-kiinnittymiseen liittyvien ratkaisujen liiketoiminnat ajetaan alas. Lisäksi arvoa heikensivät MacGregorin liiketoiminnan riskitason ja kasvuennusteiden uudelleenarviointi. Liikearvon alaskirjauksen lisäksi MacGregor teki 25,0 miljoonan euron alaskirjauksen aineettomiiin omaisuuseriin, jotka pääosin liittyivät uudelleenjärjestelyohjelman piirissä olevaan offshore-liiketoimintaan. Kalmarin ja Hiab arvonalentumistestaukset eivät osoittaneet arvonalentumista vuonna 2022 ja vuonna 2021 mikään suoritetuista testeistä ei osoittanut arvonalentumista. Osana arvonalentumistestausta yhtiö on tehnyt rahavirtaa tuottaville yksiköille herkkyyslaskelmat keskeisten oletusten osalta perustuen kolmeen eri skenaarioon. Laskelmissa testatut muutokset ovat ensimmäisessä skenaariossa diskonttokoron 2 prosenttiyksikön nousu, toisessa skenaariossa liikevaihdon 10 prosentin laskun ja liikevoittomarginaalin 2 prosenttiyksikön laskun yhteisvaikutus sekä kolmannessa skenaariossa edellisten skenaarioiden yhteisvaikutus. Vuosina 2022 ja 2021 suoritetut herkkyysanalyysit eivät osoittaneet Hiab- ja Kalmar-segmenttien osalta arvonalentumisriskiä. MacGregor-segmentin osalta herkkyysanalyysin tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Herkkyysanalyysin skenaariot ja tulokset Kerrytettävissä olevan rahamäärän varojen kirjanpito- arvon ylittävä osuus, MEUR WACC +2 prosenttiyksikköä Liikevaihto -10 prosenttia ja liikevoitto -2 prosenttiyksikköä Liikevaihto -10 prosenttia, liikevoitto -2 prosenttiyksikköä ja WACC +2 prosenttiyksikköä 31.12.2022 0,0 Arvonalentuminen Arvonalentuminen Arvonalentuminen 31.12.2021 86,0 Arvonalentuminen* Arvonalentuminen Arvonalentuminen * Arvonalentumisen raja-arvona oli mikä tahansa WACC:n nousu (31.12.2021: WACC + 1,0 prosenttiyksikköä) ** Arvonalentumisen raja-arvona oli mikä tahansa lasku ennustejakson liikevaihdossa tai liikevoitossa (31.12.2021: ennustejakson liikevaihto -10 prosenttia ja liikevoitto -0,2 prosenttiyksikköä) MacGregorin liikearvon arvonalentumistestaus on suoritettu vuosineljänneksittäin vuosina 2022 ja 2021. Kirjatun arvonalentumisen myötä MacGregorin kerrytettävissä oleva rahamäärä on samalla tasolla suhteessa testattaviin varoihin, ja näin ollen hyvin herkkä muutoksille WACC:ssa sekä ennusteissa.Tästä johtuen herkkyysanalyysissä tarkasteltujen skenaarioiden toteutuessa alaskirjattava määrä olisi huomattava; ensimmäisessä skenaariossa 142 (31.12.2021: 56) miljoonaa euroa, toisessa 257 (31.12.2021: 183) miljoonaa, ja kolmannessa 306 (31.12.2021: 269) miljoonaa euroa. 6.2 Aineettomat hyödykkeet Laatimisperiaatteet Aineettomat hyödykkeet Aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, tavaramerkit, lisenssit, ohjelmistot, aktivoidut kehitysmenot, teknologia sekä hankittu tilauskanta ja asiakassuhteet. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla lukuun ottamatta liiketoimintojen yhdistymisissä hankittuja aineettomia hyödykkeitä, jotka arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavat aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudelliselle vaikutusajalleen seuraavasti: • Kehitetty ja hankittu teknologia 3–10 vuotta • Asiakassuhteet ja tavaramerkit 3–15 vuotta • Tilauskanta 1–5 vuotta • Muut 2–5 vuotta Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia tavaramerkkejä tai keskeneräisiä aineettomia investointeja ei poisteta, vaan niille suoritetaan vähintään vuosittain arvonalentumistestaus, joka on kuvattu tarkemmin laatimisperiaatteessa Liikearvo, liitetiedon 6.1 Liikearvo yhteydessä. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti. Tuotekehitysmenot aktivoidaan kuitenkin tiettyjen kaupalliseen ja tekniseen toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä, kun tuotteesta lisäksi odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut tuotekehitysmenot sisältävät pääasiassa materiaaleja, tarvikkeita ja työvoimakustannuksia. Aiemmin kuluksi kirjattuja tuotekehitysmenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät aktivoidut tuotekehitysmenot poistetaan tasapoistoin arvioituna vaikutusaikanaan. Keskeneräiset kehityshankkeet testataan vuosittain arvonalentumisen varalta . Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Aineettomien omaisuuserien poistoajat Aineettomille omaisuuserille määritetyt poistoajat ja niistä tuloslaskelmaan kirjatut poistokulut perustuvat johdon arvioihin omaisuuserien taloudellisista käyttöajoista. 72 / 136 Osa tilinpäätöstä 2022 MEUR Kehitetty teknologia Hankittu teknologia Asiakas- suhteet ja tavaramerkit Muut Yhteensä Hankintameno 1.1. 108,5 96,2 180,9 13,7 399,3 Kurssierot -0,9 -1,7 -3,7 0,2 -6,0 Lisäykset 0,9 0,7 - 3,2 4,8 Vähennykset -2,2 -3,6 -0,3 0,0 -6,1 Uudelleenryhmittelyt 0,2 -2,9 0,0 -0,4 -3,1 Yrityshankinnat ja -myynnit - 0,0 - -2,0 -2,0 Hankintameno 31.12. 106,5 88,6 176,9 14,7 386,8 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -83,9 -67,5 -70,7 -4,7 -226,7 Kurssierot 0,7 1,3 3,0 -0,1 4,8 Tilikauden poistot -5,6 -6,7 -9,5 -0,4 -22,3 Arvonalentumiset -0,4 -3,3 -21,8 0,0 -25,5 Vähennykset 1,2 3,0 0,3 0,0 4,5 Uudelleenryhmittelyt -0,1 3,2 0,0 0,1 3,2 Yrityshankinnat ja -myynnit - 0,0 - - 0,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -88,2 -70,0 -98,7 -5,1 -262,0 Kirjanpitoarvo 31.12. 18,4 18,6 78,2 9,6 124,8 Sisältää keskeneräisiä investointeja 6,2 miljoonaa euroa. 2021 MEUR Kehitetty teknologia Hankittu teknologia Asiakas- suhteet ja tavaramerkit Muut Yhteensä Hankintameno 1.1. 110,8 94,0 175,2 6,1 386,1 Kurssierot 0,4 6,9 1,1 0,4 8,8 Lisäykset 4,0 0,9 - 2,3 7,1 Vähennykset -0,7 -0,4 - -0,1 -1,2 Uudelleenryhmittelyt -5,7 0,2 0,3 -0,4 -5,5 Yrityshankinnat ja -myynnit - 0,0 2,0 5,5 7,5 Myytävänä olevat omaisuuserät -0,3 -5,6 2,3 0,0 -3,6 Hankintameno 31.12. 108,5 96,2 180,9 13,7 399,3 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -77,7 -59,6 -58,7 -4,3 -200,4 Kurssierot -0,2 -4,1 -0,3 -0,1 -4,8 Tilikauden poistot -9,7 -5,8 -9,1 -0,2 -24,8 Arvonalentumiset - - -1,3 0,0 -1,3 Vähennykset 0,7 0,3 - - 1,1 Uudelleenryhmittelyt 2,8 -1,3 0,0 0,0 1,5 Yrityshankinnat ja -myynnit - 0,0 0,0 - 0,0 Myytävänä olevat omaisuuserät 0,3 3,0 -1,3 0,0 2,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -83,9 -67,5 -70,7 -4,7 -226,7 Kirjanpitoarvo 31.12. 24,6 28,7 110,2 9,1 172,6 * Sisältää keskeneräisiä investointeja 3,3 miljoonaa euroa. ** Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät. Tavaramerkit on arvostettu yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon. Osa tavaramerkeistä on määritelty taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomiksi hyödykkeiksi, mukaan lukien MacGregor. Niiden on arvioitu kerryttävän nettorahavirtaa rajoittamattoman ajan. Arvio perustuu niiden maailmanlaajuiseen, alueelliseen tai asiakassegmenttikohtaiseen markkinajohtajuuteen ja pitkään historiaan. MacGregor-tavaramerkkiä on käytetty 1930-luvulta lähtien ja sitä kehitetään edelleen. Tavaramerkkien arvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina, kun on viitteitä siitä, että arvo on alentunut, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien tavaramerkkien arvonalentumistestaus tehdään osana rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) testausta, josta on kerrottu enemmän liitetiedossa 6.1, Liikearvo. Taloudelliselta pitoajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12.2022 oli 36,9 (31.12.2021: 36,9) miljoonaa euroa. Muiden tavaramerkkien on arvioitu kerryttävän nettorahavirtaa taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee 3 vuodesta 15 vuoteen. Nämä tavaramerkit poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tasapoistoin . 73 / 136 Osa tilinpäätöstä 6.3 Aineelliset hyödykkeet Laatimisperiaatteet Aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Arvonalentumiset on kuvattu tarkemmin laatimisperiaatteessa Arvonalentumiset liitetiedon 6.4 Poistot ja arvonalentumiset yhteydessä. Hankintameno arvioidulla jäännösarvolla vähennettynä poistetaan tasasuuruisina erinä arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan seuraavasti: • Koneet ja laitteet 2–10 vuotta • Rakennukset 5–40 vuotta • Maa- ja vesialueita ei poisteta Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Merkittävät perusparannusmenot sisällytetään joko hyödykkeen tasearvoon tai erotetaan omaksi hyödykkeekseen kun niistä odotetaan tulevaisuudessa taloudellista hyötyä ja niistä aiheutuneet kustannukset voidaan erottaa tavanomaisista korjaus- ja kunnossapitokustannuksista. Aineellisten hyödykkeiden rahoituskulut, kuten pitkää rakennusaikaa edellyttävien hankkeiden korot aktivoidaan osana asianomaisen omaisuuserän hankintamenoa. Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Aineellisten hyödykkeiden poistoajat Aineellisille hyödykkeille määritetyt poistoajat ja niistä tuloslaskelmaan kirjatut poistokulut perustuvat johdon arvioihin omaisuuserien taloudellisista käyttöajoista . Omistetut käyttöomaisuuserät Käyttöoikeusomaisuuserät 2022 MEUR Maa-alueet ja rakennukset Koneet ja kalusto Muille vuokratut koneet Muut Maa-alueet ja rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno 1.1. 187,4 277,6 186,3 6,1 191,5 63,5 912,4 Kurssierot -0,8 -0,7 -2,3 0,0 -1,3 0,7 -4,3 Lisäykset 2,7 13,1 32,3 13,2 32,8 14,7 108,9 Vähennykset -7,8 -21,8 -23,6 -0,6 -4,4 -10,6 -68,8 Uudelleenryhmittelyt 3,3 -5,0 13,8 -10,3 -1,7 -1,3 -1,2 Yrityshankinnat ja -myynnit - 0,0 - -0,1 0,0 0,0 -0,2 Hankintameno 31.12. 184,8 263,2 206,6 8,3 216,8 67,0 946,8 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -94,4 -221,6 -70,7 0,0 -82,2 -34,1 -502,9 Kurssierot 0,4 0,6 1,0 0,0 1,0 0,0 3,0 Tilikauden poistot -5,8 -19,4 -24,9 - -27,9 -15,3 -93,3 Arvonalentumiset 1,8 - - - -1,3 - 0,5 Vähennykset 6,5 17,3 11,0 - 4,8 9,9 49,5 Uudelleenryhmittelyt 0,0 11,9 1,5 - 1,8 1,1 16,3 Yrityshankinnat ja -myynnit - 0,0 - - 0,0 0,0 0,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -91,5 -211,2 -82,0 0,0 -103,7 -38,4 -526,8 Kirjanpitoarvo 31.12. 93,4 52,1 124,5 8,3 113,1 28,6 420,0 * Sisältää 8,3 miljoonaa euroa keskeneräisiä investointeja . 74 / 136 Osa tilinpäätöstä Omistetut käyttöomaisuuserät Käyttöoikeusomaisuuserät 2021 MEUR Maa-alueet ja rakennukset Koneet ja kalusto Muille vuokratut koneet Muut Maa-alueet ja rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno 1.1. 207,8 275,2 183,6 2,9 176,1 55,0 900,6 Kurssierot 3,6 4,4 1,9 0,1 4,0 1,7 15,5 Lisäykset 1,7 11,2 16,4 6,9 19,0 17,9 73,1 Vähennykset -26,6 -23,2 -26,3 -0,1 -7,7 -9,3 -93,2 Uudelleenryhmittelyt 0,4 8,8 10,7 -3,7 -1,0 -1,8 13,5 Yrityshankinnat ja -myynnit 0,5 2,1 - 0,2 0,6 - 3,3 Myytävänä olevat omaisuuserät 0,0 -0,7 - -0,2 0,5 - -0,5 Hankintameno 31.12. 187,4 277,6 186,3 6,1 191,5 63,5 912,4 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -100,9 -219,1 -64,0 0,0 -57,1 -29,8 -470,9 Kurssierot -2,1 -3,5 -0,7 0,0 -1,8 -0,8 -8,9 Tilikauden poistot -6,2 -17,6 -24,8 - -23,3 -13,9 -85,7 Arvonalentumiset -0,1 -0,8 - 0,0 -4,6 0,0 -5,5 Vähennykset 14,9 22,2 16,5 - 3,2 8,6 65,3 Uudelleenryhmittelyt 0,1 -2,1 2,3 0,0 0,8 1,8 2,9 Yrityshankinnat ja -myynnit -0,2 -0,9 - - 0,0 - -1,1 Myytävänä olevat omaisuuserät 0,0 0,3 - - 0,8 - 1,1 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -94,4 -221,6 -70,7 0,0 -82,2 -34,1 -502,9 Kirjanpitoarvo 31.12. 93,0 56,1 115,6 6,1 109,3 29,5 409,5 Sisältää 6,1 miljoonaa euroa keskeneräisiä investointeja. ** Lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvistä veloista esitetään liitetiedossa 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät. 75 / 136 Osa tilinpäätöstä 6.4 Poistot ja arvonalentumiset Laatimisperiaatteet Arvonalentumiset Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta viitteitä. Mikäli viitteitä ilmenee, suoritetaan kyseiselle omaisuuserälle arvonalentumistestaus. Arvonalentumistestissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aineellisten ja aineettomien omaisuuserien tai liikearvon osalta kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaa omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi kassavirtaperusteinen käyttöarvo. Mikäli kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei pystytä määrittämään yksittäisen omaisuuserän tasolla, arvonalentumistarvetta tarkastellaan sillä alimmalla rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kohdistetaan ensin liikearvoon ja sen jälkeen suhteellisesti muihin omaisuuseriin. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei voida peruuttaa myöhemmin. Muihin omaisuuseriin liittyvät arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan vain, mikäli arviot kerrytettävissä olevasta rahamäärästä muuttuvat olennaisesti. Arvonalentumistappiota voidaan peruuttaa vain siihen asti, että omaisuuserän kirjanpitoarvo nousee tasolle, jolla se olisi ollut ilman aikaisempien vuosien arvonalentumistappion kirjaamista. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Arvonalentumistestaus Omaisuuserät, joita ei arvosteta käypään arvoon, testataan arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä siitä, että niiden arvo saattaa olla alentunut. Viitteinä huomioidaan sekä ulkoiset lähteet, kuten merkittävä lasku markkina-arvossa, joka ei johdu ajan kulumisesta, normaalikäytöstä tai korkotasosta, että sisäiset lähteet, kuten todiste varojen epäkuranttiudesta tai fyysisestä vauriosta. Jos omaisuuserän tasearvo ylittää sen käytöstä tai myynnistä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappio välittömästi siten, että kirjanpitoarvo vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain MEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Myydyt suoritteet 67,3 64,0 Myynti ja markkinointi 13,2 14,6 Tutkimus- ja kehitystoiminta 9,4 10,1 Hallinto 25,3 24,2 Uudelleenjärjestely 25,0 2,8 Muut 63,7 1,7 Yhteensä 203,9 117,4 * Sisältää 63,4 miljoonaa euroa MacGregorin liikearvon arvonalentumista vuonna 2022. Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin on esitetty liitteissä 6.1, Liikearvo, 6.2, Aineettomat hyödykkeet, ja 6.3, Aineelliset hyödykkeet. 76 / 136 Osa tilinpäätöstä 7. KONSERNIN RAKENNE Laatimisperiaatteet Konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää Cargotecin emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Määräysvalta saavutetaan, kun Cargotec altistuu tai sillä on oikeuksia muuttuvaan tuottoon osallistumisestaan sijoituskohteeseen, ja se pystyy vaikuttamaan tuottoon äänivaltansa kautta sijoituskohteessa. Yleensä oletetaan, että enemmistö äänivallasta johtaa määräysvaltaan. Kun sijoituskohteen äänivallasta tai vastaavista oikeuksista on vähemmän kuin enemmistö, kaikki merkitykselliset tosiasiat ja olosuhteet otetaan huomioon arvioitaessa, onko Cargotecillä määräysvaltaa sijoituskohteessa. Cargotec arvioi uudelleen, onko sillä määräysvalta sijoituskohteessa, jos tosiasiat ja olosuhteet viittaavat siihen, että määräysvallan olennaisissa osissa tapahtuu muutoksia. Tytäryhtiön konsolidointi alkaa, kun Cargotec saa määräysvallan tytäryhtiössä, ja päättyy, kun määräysvalta menetetään. Tilikauden aikana hankitun tai luovutetun tytäryhtiön varat, velat, tuotot ja kulut sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan siihen päivään asti, jolloin konserni lakkaa hallitsemasta tytäryhtiötä. Voitto tai tappio ja kukin muun laajan tuloslaskelman komponentti kohdistetaan konsernin emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi määräysvallattomien omistajien osuuden alijäämään. Tytäryhtiöiden tilinpäätöksiin tehdään tarvittaessa oikaisuja niiden laatimisperiaatteiden saattamiseksi konsernin laatimisperiaatteiden mukaisiksi. Kaikki konsernin sisäiset varat ja velat, oma pääoma, tuotot, kulut ja kassavirrat, jotka liittyvät konsernin jäsenten välisiin liiketoimiin, eliminoidaan konsolidoitaessa. Tytäryhtiön omistusosuuden muutos ilman määräysvallan menetystä käsitellään oman pääoman ehtoisena liiketoimena. Hankittaessa määräysvallattomien omistajien osuuksia tytäryhtiöistä mahdollisen vastikkeen ja tytäryhtiössä hankitun osuuden nettovarallisuudesta erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös myynneistä määräysvallattomille omistajille realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan. Kauden tuloksen jako emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa. Määräysvallattomille omistajille kuuluva oma pääoma esitetään taseessa omana eränään. Jos konserni menettää määräysvallan tytäryrityksessä, siihen liittyvät varat (mukaan lukien liikearvo), velat, määräysvallattomien omistajien osuus ja muut oman pääoman osat kirjataan pois taseesta ja syntynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Jäljelle jäävä sijoitus arvostetaan käypään arvoon. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tytäryhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat konsernin sisäiset ja ulkoiset ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin ja kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti paitsi suojauslaskettavien erien osalta. Myynnin ja ostojen varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Suojauslaskennan piirissä olevien, myyntiin ja ostoihin kohdistettujen valuuttasuojausten kurssivoitot ja -tappiot kirjataan ensin konsernin laajaan tuloslaskelmaan ja lopuksi tuloslaskelmaan myynnin ja ostojen oikaisuerinä samanaikaisesti niihin liittyvien liiketapahtumien kanssa. Muiden varsinaiseen liiketoimintaan liittyvien suojausten kurssivoitot ja -tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Rahoitukseen liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin . Ulkomaiset konserniyritykset Konserniyritysten erillistilinpäätökset raportoidaan siinä valuutassa, joka on kunkin yrityksen pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätöksessä sellaisten konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroon käyttäen tilikauden keskikursseja ja taseiden varat ja velat käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Eri kurssien käytöstä syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin laajan tuloslaskelman erien kautta konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Konsernin sisäisiä lainasopimuksia voidaan käsitellä osana nettoinvestointia, jos niiden takaisinmaksua ei ole suunniteltu eikä se ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Tällöin myös näihin investointeihin 77 / 136 Osa tilinpäätöstä liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot käsitellään oman pääoman muuntoeroina. Kun suojauslaskentaa sovelletaan ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaukseen, kirjataan suojaavan instrumentin kurssivoittojen ja -tappioiden tehokas osuus laajaan tuloslaskelmaan ja tehoton osuus tuloslaskelmaan. Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin arvoihin pääsemiseksi tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Euroalueen ulkopuolisten tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Kun ulkomainen yhtiö myydään kokonaan tai osittain, kumulatiiviset muuntoerot kirjataan konsernin laajasta tuloslaskelmasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään normaalin käytön sijaan pääasiallisesti niiden myynnistä ja myyntiä pidetään erittäin todennäköisenä. Myytävänä olevaksi luokiteltavat pitkäaikaiset omaisuuserät arvostetaan välittömästi ennen uudelleenluokittelua normaalien arvostusperiaatteiden mukaisesti, jonka jälkeen erät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai tätä alhaisempaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan kumpi näistä on alhaisempi. Arvonalentumistappiot tai voitot kirjataan tulosvaikutteisesti. Myytävänä olevaksi luokitellusta pitkäaikaisesta omaisuuserästä ei kirjata poistoja. 7.1 Yrityshankinnat ja -myynnit Laatimisperiaatteet Yrityshankinnat ja myynnit Hankintamenetelmää sovelletaan kaikkiin liiketoimintojen yhdistämiseen, joissa Cargotec saa määräysvallan hankitussa liiketoiminnassa riippumatta siitä, hankitaanko oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai muita varoja. Liiketoiminnan hankinnasta luovutettava vastike on luovutettujen varojen, syntyneiden velkojen ja konsernin liikkeeseen laskeman oman pääoman ehtoisen koron käypä arvo. Luovutettu vastike sisältää ehdollisen vastikejärjestelyn seurauksena syntyvän omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Jos ehdollinen vastike luokitellaan rahoitusvelaksi, se arvostetaan jokaisena raportointipäivänä käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Omaksi pääomaksi luokiteltua ehdollista vastiketta ei arvosteta uudelleen. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Luovutetun vastikkeen ja hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon mahdollinen erotus kirjataan liikearvoksi. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja myydyt tytäryhtiöt siihen hetkeen asti, jolloin määräysvalta menetetään. Kun määräysvalta on menetetty, kaikki myytyyn tytäryhtiöön liittyvät varat ja velat kirjataan pois taseesta. Lisäksi myydyn tytäryhtiön valuuttakurssisuojausten tulos sekä myytyyn tytäryhtiöön liittyvät muuntoerot kirjataan laajasta tuloslaskelmasta tuloslaskelmaan. Vaiheittain toteutetun hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Liiketoimintojen yhdistäminen Yhdistettäessä liiketoimintoja hankittu nettovarallisuus arvostetaan käypään arvoonsa. Hankitun nettovarallisuuden ylittävä hankintahinta kirjataan taseelle liikearvoksi. Hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon määritys perustuu joko vastaavien hyödykkeiden arvioituihin markkinahintoihin (aineelliset hyödykkeet) ja arvostustekniikoihin, jotka 78 / 136 Osa tilinpäätöstä perustuvat odotettuihin kassavirtoihin ja tuottoon (aineettomat hyödykkeet). Arvonmääritys, joka perustuu hyödykkeen senhetkiseen jälleenhankintahintaan, odotettuihin kassavirtoihin tai arvioituun myyntihintaan, edellyttää johdolta harkintaa, arvioita ja oletusten käyttöä. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Yritysmyynnit vuonna 2022 Hiab myi tammikuussa Ukrainan tytäryhtiönsä Cargotec Ukraine LLC:n yhtiön toimivalle johdolle. Yhtiö on myynyt pääasiassa Hiabin laitteita Ukrainan markkinoille. Kaupalla ei ollut materiaalista vaikutusta raportoituihin lukuihin. Yrityshankinnat vuonna 2021 Hiab osti syyskuussa yhdysvaltalaisen Galfab LLC: n osakepääoman kauppahintaan 2,3 miljoonaa euroa. Galfab on erikoistunut suunnittelemaan ja valmistamaan jäte- ja kierrätystoimialan kuormankäsittelykalustoa, kuten vaijerityyppisiä vaihtolavalaitteita, lavoja, jätepuristimia sekä paalaimia USA:n markkinalle. Yrityshankinta laajentaa Hiabin tuotevalikoimaa vaihtolavalaitteissa sekä Galfabin jakeluverkostoa osana Hiabin valtakunnallista myynti- ja huoltoverkostoa Yhdysvalloissa. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin 3,5 miljoonan euron arvosta aineettomia hyödykkeitä ja 8,8 miljoonan euron arvosta liikearvoa, joka on verotuksessa vähennyskelpoista. Hankinnan myötä noin 100 työntekijää siirtyi Hiabin palvelukseen. Hiab osti huhtikuussa hollantilaisten Damen Hydrauliek Best B.V., Damen Hydrauliek Venray B.V. ja Damen Hydrauliek Elsloo B.V. (Damen) -yhtiöiden myynti- ja huoltopalveluliiketoiminnat kauppahintaan 2,0 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta maksettiin puolet ostohetkellä ja loppuosa odotetaan maksettavan seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Hankitut toiminnot ja omaisuuserät yhdessä siirtyvän henkilöstön kanssa täyttävät liiketoiminnan määritelmän ja hankinta käsitellään liiketoimintojen yhdistämisenä. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin 1,0 miljoonan euron arvosta asiakassuhteisiin perustuvia aineettomia hyödykkeitä sekä 0,2 miljoonan euron arvosta liikearvoa, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista. Hankinnan myötä noin 30 työntekijää siirtyi Hiabin palvelukseen. Hiab osti tammikuussa FNS - Fahrzeugbau und Nutzfahrzeugservice GmbH:n myynti- ja huoltopalveluliiketoiminnan Saksassa kauppahintaan 2,8 miljoonaa euroa. Hankitut toiminnot ja omaisuuserät yhdessä siirtyvän henkilöstön kanssa täyttävät liiketoiminnan määritelmän ja hankinta käsitellään liiketoimintojen yhdistämisenä. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin 1,0 miljoonan euron arvosta asiakassuhteisiin perustuvia aineettomia hyödykkeitä ja 1,7 miljoonan euron arvosta liikearvoa, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista. Hankinnan myötä noin 15 työntekijää siirtyi Hiabin palvelukseen. Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo liittyen Galfabin, Damenin ja FNS:n yrityshankintoihin MEUR Aineettomat hyödykkeet 5,5 Aineelliset hyödykkeet 2,1 Vaihto-omaisuus 9,5 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset 3,6 Laskennalliset verosaatavat 0,2 Ostovelat ja muut korottomat velat -5,2 Korolliset velat -18,9 Laskennalliset verovelat -0,2 Nettovarat -3,4 Kauppahinta, rahana maksettava 7,2 Vastike yhteensä 7,2 Liikearvo 10,6 Kauppahinta, rahana maksettu 7,3 Hankitut rahavarat sisältäen käytetyt tililuotot -0,1 Rahavirtavaikutus 7,4 Galfabin, Damenin ja FNS:n hankinnat kasvattivat vuonna 2021 Hiabin liikevaihtoa 15,0 miljoonaa euroa. Mikäli liiketoiminnat olisi hankittu vuoden alussa, niiden arvioitu vaikutus liikevaihtoon olisi ollut 36,0 miljoonaa euroa. Hankituilla liiketoimilla ei ollut merkittävää vaikutusta Hiabin liikevoittoon. Aiempiin hankintoihin liittyvät muutokset vuonna 2021 Hankittuaan TTS Group ASA:n (nykyinen Nekkar ASA) meri- ja offshore-liiketoiminnan heinäkuussa 2019 ja haastettuaan tämän jälkeen kaupan hintalaskelman, MacGregor pääsi tammikuussa 2021 sopimukseen kauppahinnasta Nekkarin kanssa. Sopimuksen mukaisesti Nekkar maksoi 94,0 miljoonaa Norjan kruunua (9,1 miljoonaa euroa) MacGregorille riidanalaisen kauppahinnan lopullisena ratkaisuna. Saatu maksu sisälsi 8,0 miljoonan Norjan kruunun (0,8 miljoonan euron) vähennyksen liittyen erään, jonka MacGregor oli aiemmin pidättänyt liittyen Nekkarin verovelvoitteiden täyttämiseen Kiinassa kaupan toteutumisen jälkeen. Saadulla maksulla oli noin 7 miljoonan euron positiivinen vaikutus MacGregorin vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoittoon. 79 / 136 Osa tilinpäätöstä Yritysmyynnit vuonna 2021 Cargotec myi 1.7.2021 Kalmar segmenttiin kuuluvan Navis-liiketoimintansa Accel-KKR:lle, Piilaaksossa sijaitsevalle johtavalle teknologiakeskeiselle sijoituspalveluyritykselle 380 miljoonan euron velattomaan kauppahintaan. Kaupasta esitetty myyntivoittolaskelma on lopullinen ja transaktiokulut sekä muut transaktioon liittyvät kertaluonteiset erät huomioiden kaupalla oli 230,7 miljoonan euron positiivinen vaikutus Cargotecin liikevoittoon vuonna 2021. Kauppa on jatkoa maaliskuussa 2021 julkaistulle tiedotteelle, jossa kerrottiin myyntisopimuksen allekirjottamisesta sekä helmikuussa 2020 julkaistulle tiedotteelle, jonka mukaan Cargotec ilmoitti arvioivansa strategisia vaihtoehtoja Naviksen kehittämiseksi tulevaisuudessa. Joulukuussa 2020 Cargotec ilmoitti päätöksestään käynnistää Navis-ohjelmistoliiketoiminnan myyntiprosessi. Navis-ohjelmistoratkaisuja käytetään globaalien konttivirtojen optimointiin ja Naviksen päätuote N4-toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä 340 asiakkaalla yli 80 maassa. Naviksen liikevaihto oli vuonna 2021 ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta 49 miljoonaa euroa ja vuonna 2020 Naviksen liikevaihto oli 107 miljoonaa euroa. Kaupan myötä Cargotecin henkilöstö väheni noin 700 henkilöllä. Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto myynnin yhteydessä Cargotecin taseesta poistuneista varoista ja veloista, sekä toteutuneesta myyntivoitosta. Navis, myyntivoittolaskelma MEUR Liikearvo -80,4 Aineettomat hyödykkeet -66,8 Aineelliset hyödykkeet -7,0 Vaihto-omaisuus -0,5 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset -38,4 Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset -0,5 Rahavarat -18,7 Laskennalliset verosaatavat -3,1 Ostovelat ja muut korottomat velat 64,0 Korolliset velat 6,2 Laskennalliset verovelat 13,5 Nettovarat -131,7 Kauppahinta, rahana saatava 374,7 Vastike yhteensä 374,7 Muuntoerot -3,8 Tulos 239,1 Kauppahinta, rahana saatu 372,8 Rahavarat ja käytössä olevat pankkitililimiitit -18,7 Rahavirtavaikutus 354,2 Hiab myi heinäkuussa Etelä-Afrikan tytäryhtiönsä Hiab SA Proprietary Limited:n kauppahintaan 1,1 miljoonaa euroa. Myynnillä ei ollut merkittävää vaikutusta raportoituihin lukuihin. 80 / 136 Osa tilinpäätöstä 7.2 Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt Laatimisperiaatteet Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt Yhteisyritykset ovat yhteisjärjestelyjä, joissa osapuolilla, joilla on yhteinen määräysvalta järjestelyssä, on omistusosuuden perusteella oikeudet järjestelyn nettovaroihin. Osakkuusyhtiöt ovat yhteisöjä, joissa Cargotecilla on merkittävä vaikutusvalta perustuen oikeuteen osallistua taloudelliseen ja toiminnalliseen päätöksentekoon, mutta joissa Cargotecilla ei ole määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Sijoitukset yhteis- ja osakkuusyrityksiin on käsitelty konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä. Sijoitukset yhteis- ja osakkuusyrityksiin kirjataan alun perin taseeseen hankintamenoon, joka sisältää hankinnan yhteydessä tunnistetun liikearvon ja aineettomat hyödykkeet sekä yhteis- tai osakkuusyrityksen hankinnasta tai perustamisesta aiheutuvat menot. Myöhemmin sijoituksen arvoa tarkistetaan sijoituskohteen nettovarallisuuden muutosten mukaisesti suhteessa Cargotecin omistukseen sekä hankinnassa yksilöityjen aineettomien hyödykkeiden poistoihin. Sijoitus yhteisyritykseen tai osakkuusyhtiöön kirjataan pois taseesta, kun Cargotecilla ei ole enää yhteistä määräysvaltaa tai merkittävää vaikutusvaltaa sijoituskohteessa. Cargotecin osuus yhteisyrityksen tai osakkuusyhtiön kauden tuloksesta on esitetty omana eränään ennen liiketulosta konsernin tuloslaskelmassa. Yhteis- ja osakkuusyritysten tulokset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä niiden viimeisimmän tilinpäätöksen perusteella. Mahdolliset muutokset näiden sijoituskohteiden muissa laajan tuloksen erissä esitetään osana Cargotecin muita laajan tuloksen eriä. Lisäksi, kun osakkuus- tai yhteisyrityksen omaan pääomaan on kirjattu muutos, Cargotec kirjaa osuutensa mahdollisista muutoksista soveltuvin osin oman pääoman muutoslaskelmaan. Konsernin ja yhteisyritysten tai osakkuusyritysten väliset liiketoimet kirjataan konsernin tilinpäätökseen vain yhteisyrityksen tai osakkuusyrityksen omistusosuuden osalta, joka on kolmansien osapuolten omistuksessa. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketoimi anna näyttöä siirrettyjen omaisuuserien arvon alentumisesta. Yhteis- ja osakkuusyhtiöiden laskentaperiaatteita on muutettu tarvittaessa johdonmukaisuuden varmistamiseksi Cargotecin hyväksymien periaatteiden kanssa. Yhteis- ja osakkuusyrityssijoitusten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti ja jos arvon alentumista on tapahtunut, se kirjataan alas sillä kaudella, jonka aikana nämä olosuhteet havaitaan. Jos Cargotecin osuus yhteisyrityksen tai osakkuusyhtiön tappioista ylittää sen osuuden yhtiössä, kirjanpitoarvo kirjataan nollaan. Tämän jälkeen tappiot raportoidaan vain, jos Cargotec on sitoutunut täyttämään yhteisyrityksen tai osakkuusyhtiön velvoitteet. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Liiketoimintojen yhdistäminen Cargotec soveltaa harkintaa määrittäessään soveltuvaa yhdistelytapaa sijoituskohteelleen. Cargotecin sijoitukset yhteisjärjestelyissä on luokiteltu yhteisyrityksiksi perustuen yhteiseen määräysvaltaan, oikeuteen järjestelyn nettovaroista sekä järjestelyn luokittelun kannalta muihin merkityksellisiin olosuhteisiin. Cargotecin osakkuusyhtiöt sisältävät sijoitukset, joissa Cargotecin äänivalta on tavallisesti yli 20 prosenttia. Sijoitusten yhdistely osakkuusyhtiönä perustuu Cargotecin huomattavaan vaikutusvaltaan sijoituskohteessa. Jos yhteistä määräysvaltaa tai merkittävää vaikutusvaltaa koskevat tunnusluvut eivät ole yksiselitteisiä, johto käyttää harkintaa määrittäessään sopivaa konsolidointimenetelmää . Yhteisyritykset Osakkuusyhtiöt Yhteensä MEUR 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Kirjanpitoarvo 1.1. 38,0 25,2 35,7 31,5 73,7 56,7 Kurssierot -0,1 1,4 -1,8 -1,3 -1,9 0,1 Osuus kauden tuloksesta 0,7 0,7 6,3 6,3 7,0 7,0 Osuus kauden laajan tuloslaskelman eristä - - -0,8 -0,3 -0,8 -0,3 Arvonalentumiset -4,0 0,0 - -0,5 -4,0 -0,5 Osinkotuotot -0,2 -5,0 - - -0,2 -5,0 Lisäykset 1,0 15,7 - - 1,0 15,7 Kirjanpitoarvo 31.12. 35,3 38,0 39,3 35,7 74,6 73,7 81 / 136 Osa tilinpäätöstä Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät osuudet muissa yhtiöissä Omistusosuus (%) 31.12.2022 MEUR Maa Luokittelu Varat Velat Liikevaihto Kauden tulos Emoyhtiö Konserni Haida-MacGregor Jiangyin Sealing Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 6,8 0,9 9,3 1,2 - 25,0 CSSC Nanjing Luzhou MacGregor Machinery Co., Ltd Kiina Yhteisyritys 2,1 1,6 2,1 0,1 - 49,0 CSSC MacGregor Marine Equipment Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 39,0 34,1 23,7 0,0 - 50,0 TTS SCM Marine and Offshore Machinery Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 26,4 20,2 16,0 0,9 - 50,0 Bruks Siwertell Group AB Ruotsi Osakkuusyhtiö 153,0 69,7 186,2 13,4 - 47,2 Muut pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät osuudet 4,0 1,4 5,6 -0,3 * Yhtiöiden rekisteröintimaat ja päätoiminta-alueet ovat samat. Omistusosuus (%) 31.12.2021 MEUR Maa Luokittelu Varat Velat Liikevaihto Kauden tulos Emoyhtiö Konserni Haida-MacGregor Jiangyin Sealing Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 5,6 0,7 5,7 -0,1 - 25,0 CSSC Nanjing Luzhou MacGregor Machinery Co., Ltd Kiina Yhteisyritys 1,2 0,8 0,8 -0,2 - 49,0 CSSC MacGregor Marine Equipment Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 15,9 13,7 - -1,9 - 50,0 TTS Hua Hai Ships Equipment (Shanghai) Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 31,9 20,5 65,2 3,6 - 50,0 TTS Bohai Machinery (Dalian) Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 15,5 3,0 26,4 1,3 - 50,0 TTS SCM Marine and Offshore Machinery Co., Ltd. Kiina Yhteisyritys 19,3 13,5 28,8 0,1 - 50,0 Bruks Siwertell Group AB Ruotsi Osakkuusyhtiö 149,2 73,5 169,4 13,5 - 47,2 Muut pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät osuudet 5,2 2,4 3,5 -0,2 * Yhtiöiden rekisteröintimaat ja päätoiminta-alueet ovat samat . 82 / 136 Osa tilinpäätöstä Muutokset yhteisyrityksissä ja osakkuusyhtiöissä vuonna 2022 MacGregor uudelleenjärjesteli maaliskuussa omistuksiaan Kyproksella myymällä 30 %:n omistusosuutensa osakkuusyhtiö J.L. Jumbo Logistics Limitedistä ja nostamalla omistusosuutensa tytäryhtiö Hatlapa (Eastmed) Limitedissä 100 %:iin ostamalla 30 % osakekannasta. Transaktioilla oli yhteensä -0,7 miljoonan euron vaikutus kassavirtaan. Lisäksi, MacGregor viimeistelee muutoksia kahteen kiinalaiseen yhteisyritykseensä, jotka se hankki osana TTS-hankintaa ja omistaa yhdessä China State Shipbuilding Corporation (CSSC) kanssa. TTS Hua Hai Ships Equipment (Shanghai) Co., Ltd. (THH) -yhteisyrityksen osalta MacGregor myy omistusosuutensa CSSC:lle. Myyntisopimus on allekirjoitettu ja kauppa odottaa viranomaishyväksyntää. Transaktion odotetaan toteutuvan vuoden 2023 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Transaktion myötä THH lopettaa lastiluukkujen valmistuksen ja myynnin Kiinassa TTS:n tuotemerkillä. MacGregor on kirjannut omistusosuutensa arvoon vuoden 2022 aikana 2,0 miljoonan euron arvonalentumisen sekä 2,4 miljoonan euron korvauksen TTS-tuotemerkin käytöstä, jotka on sisällytetty muihin vertailtavuuteen vaikuttaviin eriin. Yhteisyritysomistuksen tasearvo oli raportointihetkellä 6,5 (31.12.2021: 9,0) miljoonaa euroa ja omistusosuuden myynnillä ei arvioida olevan merkittävää tulosvaikutusta. THH:n yhdistely pääomaosuusmenetelmällä on päättynyt vuonna 2022. TTS Bohai Machinery (Dalian) Co., Ltd. (TBH) -yhteisyrityksen osalta MacGregor ja CSSC ovat siirtäneet yhteisyrityksen liiketoiminnan vuonna 2021 perustamaansa CSSC MacGregor Marine Equipment Co., Ltd. (CMME) -yhteisyritykseen. Siirron myötä TBH:n lakkautusprosessi on käynnissä. MacGregor kirjasi omistusosuutensa arvoon kesäkuussa 2,0 miljoonan euron arvonalentumisen joka on sisällytetty muihin vertailtavuuteen vaikuttaviin eriin. Lisäksi TBH:n tasearvoon sisältyviä aineettomia omaisuuseriä on siirretty 0,5 miljoonan euron arvosta ja liikearvoa 3,4 miljoonan euron arvosta CMME:n tasearvoon. Yhteisyritysomistuksen tasearvo oli raportointihetkellä 4,3 (31.12.2021: 10,2) miljoonaa euroa ja yhtiön lakkauttamisella ei arvioida olevan merkittävää tulosvaikutusta. TBH:n yhdistely pääomaosuusmenetelmällä on päättynyt vuonna 2022. Hiab jatkoi valmistelujaan Sinotruk Hiab (Shandong) Equipment Co., Ltd. -yhteisyrityksen toiminnan lopettamiseksi. Vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Hiab maksoi yhteisyrityksen puolesta takaamansa lainat 2,8 miljoonaa euroa, jolla oli -1,4 miljoonan euron tulosvaikutus. Muutokset yhteisyrityksissä ja osakkuusyhtiöissä vuonna 2021 Tammikuussa 2021 MacGregor perusti yhteisyrityksen Kiinaan CSSC Nanjing Luzhou Machine Co., Ltd: n (LMC) kanssa. Yhteisyritys vahvistaa edelleen MacGregorin yhteistyötä maailman suurimman laivanrakennusryhmän China State Shipping Companyn (CSSC) kanssa parantaen asiakkaiden saavutettavuutta, paikallista läsnäoloa ja kilpailukykyä Kiinassa. Uusi CSSC MacGregor Marine Equipment (CMME) -yhteisyritys toimittaa kauppalaivoissa käytettäviä sähköhydraulisia nostureita, vinssejä ja ohjaustehostimia Kiinan laivanrakennusmarkkinoille. Tarvittavat teknologiat ja tuotemerkit on lisenssoitu yhteisyritykselle, ja tuotteiden valmistus on ulkoistettu. MacGregor on sitoutunut pääomittamaan CMME:tä noin 3,3 miljoonalla eurolla, josta 1,9 miljoonaa euroa on maksettu ja loppuosuus odotetaan maksettavan vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. MacGregor kirjasi yhteisyrityksen perustamisesta 12,7 miljoonan euron tappion ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tämä johtui pääasiassa siirrettyyn liiketoimintaan liittyvien asiakassuhteiden ja liikearvon taseesta poiskirjaamisesta ja kohdistamisesta transaktiokuluksi. Sinotruk Hiab (Shandong) Equipment Co., Ltd. -yhteisyrityksen osapuolet ovat tehneet vuonna 2021 päätöksen lopettaa yrityksen toiminta. Cargotecin Sinotrukin puolesta antamien takausten arvo 31.12.2021 oli 4,2 (31.12.2020: 3,7) miljoonaa euroa, josta 1,2 (31.12.2020: 2,5) miljoonaa euroa oli kirjattu velaksi vuoden 2021 lopussa. 83 / 136 Osa tilinpäätöstä Yhteenveto taloudellisesta informaatiosta koskien olennaisia yhteisyrityksiä ja osakkuusyhtiöitä Yhteenveto taseista 31.12. CSSC MacGregor Marine Equipment Co., Ltd. Bruks Siwertell Group AB MEUR 2022 2021 2022 2021 Pitkäaikaiset varat 7,6 7,9 60,1 65,8 Rahavarat 12,8 6,3 18,9 23,7 Muut lyhytaikaiset varat 18,6 1,6 74,0 59,8 Varat yhteensä 39,0 15,9 153,0 149,2 Pitkäaikaiset rahoitusvelat - - 2,9 14,1 Muut pitkäaikaiset velat 0,8 0,1 16,7 16,8 Lyhytaikaiset rahoitusvelat 33,3 13,6 5,4 - Muut lyhytaikaiset velat - - 44,7 42,6 Velat yhteensä 34,1 13,7 69,7 73,5 Nettovarat 4,9 2,2 83,3 75,7 * Ostovelat on sisällytetty muihin lyhytaikaisiin velkoihin. Yhteenveto tuloslaskelmista CSSC MacGregor Marine Equipment Co., Ltd. Bruks Siwertell Group AB MEUR 2022 2021 2022 2021 Liikevaihto 23,7 - 186,2 169,4 Poistot ja arvonalentumiset 0,4 0,3 2,7 -2,7 Rahoitustuotot - 0,2 1,2 1,7 Rahoituskulut -0,4 - -1,3 -1,0 Voitto ennen veroja 0,0 -1,9 17,2 16,8 Tuloverot 0,0 - -3,9 -3,3 Kauden tulos 0,0 -1,9 13,4 13,5 Laajan tuloslaskelman erät - - -1,8 -0,5 Kauden laaja tulos 0,0 -1,9 11,5 12,9 Saadut osingot - - - - Täsmäytyslaskelma yhteenvetotiedoista CSSC MacGregor Marine Equipment Co., Ltd. Bruks Siwertell Group AB MEUR 2022 2021 2022 2021 Nettovarat 1.1. 2,2 - 75,7 64,5 Kauden tulos 0,0 -1,9 13,4 13,5 Laajan tuloslaskelman erät - - -1,8 -0,5 Lisäykset/vähennykset 2,8 3,9 - 0,1 Osingot - - 0,0 0,0 Kurssierot -0,2 0,1 -3,9 -1,8 Nettovarat 31.12. 4,9 2,2 83,3 75,7 Cargotecin osuus nettovaroista 2,4 1,1 39,3 35,7 Liikearvo 17,9 13,9 0,0 0,0 Kirjanpitoarvo 31.12. 20,3 14,9 39,3 35,7 84 / 136 Osa tilinpäätöstä 7.3 Tytäryhtiöt 31.12.2022 Maa Emoyhtiön omistusosuus (%) Konsernin omistusosuus (%) Cargotec Advanced Netherlands B.V. Alankomaat 100 Cargotec Holding Netherlands B.V. Alankomaat 100 100 Hiab Benelux B.V. Alankomaat 100 Kalmar Netherlands B.V. Alankomaat 100 MacGregor Netherlands B.V. Alankomaat 100 MacGregor Netherlands Holding B.V. Alankomaat 100 Cargotec Argentina S.R.L. Argentiina 100 Cargotec Advanced Australia Pty Ltd Australia 100 Cargotec Australia Pty Ltd Australia 100 Inver Port Services Pty. Ltd. Australia 100 Kalmar Equipment (Australia) Pty. Ltd. Australia 100 MacGregor Australia Pty Ltd Australia 100 Cargotec Belgium NV Belgia 100 100 MacGregor Belgium NV Belgia 100 Cargotec Brazil Servicos e Comércio de Equipamentos para Movimentacao de Cargas Ltda Brasilia 100 Hiab Brasil Guindastes e Servicos Ltda Brasilia 100 MLS Servicos Offshore e Navais Ltda Brasilia 100 Cargotec Bulgaria EOOD Bulgaria 100 Kalmar Chile S.A. Chile 100 Hiab Cranes, S.L. Unipersonal Espanja 100 Hiab Iberia, S.L. Unipersonal Espanja 100 Kalmar Spain Cargo Handling Solutions S.A. Espanja 100 Cargotec Advanced South Africa (Pty) Ltd Etelä-Afrikka 100 Kalmar Industries South Africa (Pty) Ltd Etelä-Afrikka 100 100 Cargotec Korea Limited Etelä-Korea 100 MacGregor Korea Co., Ltd. Etelä-Korea 100 PT Kalmar Pacific Indonesia Indonesia 100 Cargotec India Private Limited Intia 100 MacGregor Marine India Private Limited Intia 100 Cargotec Advanced Ireland Limited Irlanti 100 31.12.2022 Maa Emoyhtiön omistusosuus (%) Konsernin omistusosuus (%) Cargotec Engineering Ireland Ltd Irlanti 100 Hiab Italia S.r.l. Italia 100 Kalmar Italia S.r.l. Italia 100 MacGregor Italy S.r.l. Italia 100 Hiab Austria GmbH Itävalta 100 Kalmar Austria GmbH Itävalta 100 Cargotec Japan Ltd Japani 100 MacGregor Japan Ltd Japani 100 Waltco Lift Inc. Kanada 100 Cargotec (Shanghai) Trading Company Limited Kiina 100 Cargotec Asia Limited Kiina 100 Cargotec Industries (China) Co., Ltd Kiina 100 China Crane Investment Holdings Limited Kiina 100 Kalmar Port Machinery (Shenzhen) Co., Ltd Kiina 100 MacGregor (HKG) Limited Kiina 100 MacGREGOR (Shanghai) Trading Co., Ltd. Kiina 100 MacGregor (Tianjin) Co., Ltd Kiina 100 TTS Marine Shanghai Co. Ltd. Kiina 100 Kalmar Colombia S.A.S. Kolumbia 100 MacGregor Greece Ltd Kreikka 100 TTS Greece Ltd. Kreikka 100 MacGregor Croatia d.o.o. Kroatia 100 HATLAPA (Eastmed) Limited Kypros 100 HATLAPA Filtration Technology (HFT) Ltd. Kypros 73 ISMS Holdings Limited Kypros 100 MacGregor Cyprus Limited Kypros 100 MacGREGOR BLRT Baltic UAB Liettua 51 Bromma (Malaysia) Sdn. Bhd. Malesia 100 Cargotec Advanced Malaysia Sdn. Bhd. Malesia 100 Cargotec Terminal Solutions (Malaysia) Sdn Bhd Malesia 100 85 / 136 Osa tilinpäätöstä 31.12.2022 Maa Emoyhtiön omistusosuus (%) Konsernin omistusosuus (%) MacGregor Malaysia Sdn. Bhd. Malesia 100 Kalmar Maghreb S.A. Marokko 100 Kalmar Mexico Equipos S.A. de C.V. Meksiko 100 Hiab Norway AS Norja 100 Kalmar Norway AS Norja 100 100 MacGregor Norway AS Norja 100 100 Cargotec Panama, S.A. Panama 100 Cargotec Services Panama, S.A. Panama 100 Kalmar Portugal, S.A. Portugali 100 Cargotec Advanced Poland Sp. z o.o. Puola 100 Cargotec Poland Sp. z.o.o. Puola 100 MacGregor Poland Sp. z.o.o. Puola 100 MacGregor Doha WLL Qatar 49 Hiab France SAS Ranska 100 100 Kalmar France SAS Ranska 100 MacGregor France S.A.S. Ranska 100 Cargotec Sweden AB Ruotsi 100 100 Hiab AB Ruotsi 100 Koffert Sverige AB Ruotsi 100 MacGregor Sweden AB Ruotsi 100 TTS Marine AB Ruotsi 100 Z-Lyften Produktion AB Ruotsi 100 Cargotec Advanced Germany GmbH Saksa 100 HATLAPA Verwaltungsgesellschaft mbH Saksa 100 Hiab Germany GmbH Saksa 100 Kalmar Germany GmbH Saksa 100 MacGregor Germany GmbH et Co. KG Saksa 100 TTS NMF GmbH Saksa 100 MacGregor doo Kragujevac Serbia 100 Cargotec Advanced Singapore Pte. Ltd. Singapore 100 Cargotec CHS Pte. Ltd. Singapore 100 MacGregor Pte Ltd Singapore 100 100 Cargotec Slovakia Spol. s.r.o. Slovakia 100 100 31.12.2022 Maa Emoyhtiön omistusosuus (%) Konsernin omistusosuus (%) Tagros d.o.o. Slovenia 100 100 Cargotec Advanced Finland Oy Suomi 100 Cargotec Finland Oy Suomi 100 Cargotec Holding Finland Oy Suomi 100 100 Cargotec Solutions Oy Suomi 100 100 MacGregor Finland Oy Suomi 100 MacGregor Denmark A/S Tanska 100 Zepro Danmark A/S Tanska 100 Kalmar Turkey Yuk Tasima Sistemleri Anonim Şirketi Turkki 100 Kalmar New Zealand Ltd Uusi-Seelanti 100 Cargotec RUS LLC Venäjä 100 Hiab RUS LLC Venäjä 100 MacGregor Viet Nam Co., Ltd Vietnam 100 MacGREGOR BLRT Baltic OÜ Viro 51 Bromma Middle East DMCC Yhdistyneet arabiemiirikunnat 100 Kalmar Middle East DMCC Yhdistyneet arabiemiirikunnat 100 MacGregor (ARE) Gulf LLC Yhdistyneet arabiemiirikunnat 49 MacGregor (ARE) LLC Yhdistyneet arabiemiirikunnat 49 TTS Marine Services LLC Yhdistyneet arabiemiirikunnat 49 Cargotec Advanced UK Limited Yhdistynyt kuningaskunta 100 Del Equipment (U.K.) Limited Yhdistynyt kuningaskunta 100 Flintstone Technology Limited Yhdistynyt kuningaskunta 51 Hiab Limited Yhdistynyt kuningaskunta 100 100 Kalmar Limited Yhdistynyt kuningaskunta 100 100 MacGregor (GBR) Limited Yhdistynyt kuningaskunta 100 86 / 136 Osa tilinpäätöstä 31.12.2022 Maa Emoyhtiön omistusosuus (%) Konsernin omistusosuus (%) Player and Cornish Marine Limited Yhdistynyt kuningaskunta 100 Rapp Marine UK Ltd Yhdistynyt kuningaskunta 100 Cargotec Crane and Electrical Services Inc. Yhdysvallat 100 Cargotec Holding, Inc. Yhdysvallat 100 100 Cargotec International, Inc. Yhdysvallat 100 Galfab LLC Yhdysvallat 100 Hiab USA Inc. Yhdysvallat 100 Kalmar Solutions LLC Yhdysvallat 100 Kalmar USA Inc. Yhdysvallat 100 MacGregor USA Inc. Yhdysvallat 100 * Cargotecilla on osakassopimukseen perustuva määräysvalta yrityksessä ja se konsolidoidaan täysimääräisesti. 7.4 Myytävänä olevat omaisuuserät Laatimisperiaatteet Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään normaalin käytön sijaan pääasiallisesti niiden myynnistä ja myyntiä pidetään erittäin todennäköisenä. Myytävänä olevaksi luokiteltavat pitkäaikaiset omaisuuserät arvostetaan välittömästi ennen uudelleenluokittelua normaalien arvostusperiaatteiden mukaisesti, jonka jälkeen erät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai tätä alhaisempaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan kumpi näistä on alhaisempi. Arvonalentumistappiot tai voitot kirjataan tulosvaikutteisesti. Myytävänä olevaksi luokitellusta pitkäaikaisesta omaisuuserästä ei kirjata poistoj a. Cargotec myi 1.7.2021 Navis-liiketoimintansa Accel-KKR:lle, Piilaaksossa sijaitsevalle johtavalle teknologiakeskeiselle sijoituspalveluyritykselle 380 miljoonan euron velattomaan kauppahintaan. Lisätietoa myynnistä esitetään liitetiedossa 7.1, Yrityshankinnat ja -myynnit. Navis esitettiin 31.12.2020 lähtien myytävänä olevaksi luokiteltuna luovutettavien erien ryhmänä, jonka mukaisesti Navikseen liittyvät tase-erät esitetään konsolidoidulla taseella omalla rivillään luovutettavien erien ryhmänä, mutta tuloslaskelmalla Navista ei ole eriytetty. Alla olevassa taulukossa annetaan lisätietoa myytävänä olevista omaisuuseristä ja niihin liittyvistä veloista. 87 / 136 Osa tilinpäätöstä Myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat vuonna 2021 2021 MEUR Liite 1.1. Muutokset luokittelussa vuoden aikana Myynnit vuoden aikana 31.12. VARAT Pitkäaikaiset varat Liikearvo 6.1 73,6 6,8 -80,4 - Aineettomat hyödykkeet 6.2 65,2 1,6 -66,8 - Aineelliset hyödykkeet 6.3 7,6 -0,6 -7,0 - Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset 8.2 0,4 -0,1 -0,3 - Laskennalliset verosaamiset 4.2 2,1 1,0 -3,1 - Muut korottomat saamiset 5.3, 8.2 0,7 0,7 -1,4 - Pitkäaikaiset varat yhteensä 149,7 9,4 -159,1 - Lyhytaikaiset varat Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset 8.2 0,2 0,0 -0,3 - Tuloverosaamiset 0,7 -0,7 - - Vaihto-omaisuus 5.2 - 0,5 -0,5 - Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset 2.2, 5.3, 8.2 34,7 2,3 -37,0 - Rahavarat 8.2, 8.3 0,4 18,3 -18,7 - Lyhytaikaiset varat yhteensä 36,0 20,4 -56,3 - Myytävänä olevat omaisuuserät 185,7 29,7 -215,4 - * Sisältyvät korolliseen nettovelkaan. 2021 MEUR Liite 1.1. Muutokset luokittelussa vuoden aikana Myynnit vuoden aikana 31.12. VELAT Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 8.2, 8.4, 9.1 5,5 -1,4 -4,1 - Laskennalliset verovelat 4.2 18,9 -5,4 -13,5 - Eläkevelvoitteet 3.4 1,2 0,4 -1,6 - Muut korottomat velat 5.4, 8.2 3,5 -3,5 - - Pitkäaikaiset velat yhteensä 29,1 -9,9 -19,1 - Lyhytaikaiset velat Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset 8.2, 8.4, 9.1 2,2 -0,1 -2,1 - Asiakassopimuksiin perustuvat velat 2.2 23,8 5,8 -29,6 - Ostovelat ja muut korottomat velat 5.4, 8.2 15,4 17,5 -32,9 - Lyhytaikaiset velat yhteensä 41,4 23,2 -64,6 - Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 70,5 13,2 -83,7 - * Sisältyvät korolliseen nettovelkaan. 88 / 136 Osa tilinpäätöstä 8. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSINSTRUMENTIT 8.1 Rahoitusriskien hallinta Rahoituksen ja rahoitusriskien hallinnan pääpiirteet Konsernin rahoitusta ja rahoitusriskejä hallitaan Cargotecin hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan (Treasury Policy) mukaisesti. Rahoituspolitiikassa määritellään rahoitusorganisaation vastuunjako, rahoitusriskien hallintaperiaatteet sekä valvonta- ja raportointiperiaatteet. Hallituksen nimittämä rahoituskomitea (Treasury Committee) on vastuussa rahoituspolitiikan noudattamisesta sekä konsernirahoituksen organisoinnista ja valvonnasta. Rahoituskomitea hyväksyy rahoitusohjeiston (Treasury Instructions), joka sisältää yksityiskohtaisemman ohjeistuksen rahoituspolitiikan mukaiseen rahoituksen hallintaan. Rahoitustoiminnon tavoitteena on varmistaa, että yhtiöillä on tarpeeksi varoja harjoittaa liiketoimintaa ilman rajoitteita kaikkina aikoina, tuottaa tarpeellisia rahoituspalveluja liiketoimintayksiköille, minimoida rahoituskustannukset, hallita rahoitusriskejä (valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit, luotto- ja vastapuoliriskit sekä toiminnallinen riski) sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota koskien konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden rahoituksellista tilannetta ja riskejä. Cargotecin konsernirahoitusyksikkö vastaa konsernitasolla varainhankinnasta ja likviditeetin ja rahoitusriskien hallinnasta, luo puitteet rahoituksen hoidon tehokkaalle organisoinnille ja valvoo liiketoimintayksiköiden rahoitusta. Konsernirahoitusyksikkö raportoi näistä aiheista kuukausittain. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa omien rahoitusriskiensä suojaamisesta rahoituspolitiikan ja konsernirahoituksen ohjeiden mukaisesti. Valuuttariskit Cargotecilla on liiketoimintaa yli 100 maassa ja kansainvälisen liiketoimintansa vuoksi konserni altistuu valuuttakurssivaihteluista aiheutuville riskeille. Huomattava osa liikevaihdosta ja tuotannon kuluista on euron lisäksi Yhdysvaltain dollareissa, Kiinan juanissa sekä Ruotsin kruunuissa. Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta valuuttakurssien muutoksilta ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason vaihteluun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat sitovien myynti-, osto- ja rahoitussopimusten kassavirroista (transaktiopositio), suojataan kokonaisuudessaan. Muita erittäin todennäköisiä kassavirtoja voidaan suojata, mikäli konsernirahoitusyksikkö ja liiketoimintayksikkö toteavat suojaustoimet tarpeelliseksi. Liiketoimintayksiköt raportoivat riskipositionsa konsernirahoitusyksikölle ja suojaavat ne konsernin sisäisillä termiinisopimuksilla. Maissa, joissa valuuttariskeiltä suojautumista on rajoitettu, valuuttariskeiltä voidaan suojautua myös valuuttamääräisillä lainoilla ja talletuksilla. Valuuttasuojauksiin sovelletaan pääsääntöisesti rahavirran suojauslaskentaa. Cargotecin suojauslaskentamallissa spot-kurssin muutoksesta johtuva osuus suojaavan instrumentin käyvän arvon muutoksesta kirjataan omaan pääomaan sisältyvään arvonmuutosrahastoon, kunnes kertynyt voitto tai tappio tuloutetaan samanaikaisesti suojattavan erän kanssa. Korkomuutoksista aiheutuva käyvän arvon muutos on rajattu suojauslaskennan ulkopuolelle ja kirjataan suoraan tulokseen. Suojauslaskenta aloitetaan, kun alla oleva riski on tunnistettu ja Cargotec suojaa riskin. Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojattava erä kirjataan tulokseen. Suojauslaskentaa ei sovelleta niissä tapauksissa, joissa konsernirahoitusyksikkö arvioi laskentatavan vaikutuksen tilikauden tulokseen konsernin kannalta merkityksettömäksi. Cargotec altistuu valuuttariskeille, jotka muodostuvat sekä tase-eristä että taseen ulkopuolisista eristä. Alla esitetyssä taulukkossa nettotaseriski kuvaa riskiä joka muodostuu valuuttamääräisistä tase-eristä ja nettoriski kuvaa konsernirahoitusyksikön määrittelemää sekä seuraamaa avointa kokonaispositiota. 31.12.2022 MEUR EUR USD SEK PLN NOK CNY Muut Tase-erät -65,5 89,9 -24,8 32,4 -10,5 -6,8 -6,5 Valuuttasuojaukset 386,6 -676,7 100,3 22,6 64,0 127,5 -33,5 Taseriski 321,1 -586,8 75,5 55,0 53,5 120,7 -40,0 Tilauskanta ja ostot -278,4 599,8 -70,8 -96,3 -61,4 -122,2 35,6 Nettoriski 42,7 13,0 4,7 -41,3 -7,9 -1,5 -4,3 31.12.2021 MEUR EUR USD SEK PLN NOK CNY Muut Tase-erät -42,1 33,9 -17,4 51,3 -6,2 -12,6 -6,5 Valuuttasuojaukset 299,1 -532,5 50,7 82,0 42,9 90,6 -48,6 Taseriski 257,1 -498,6 33,3 133,3 36,7 78,0 -55,1 Tilauskanta ja ostot -286,9 517,0 -28,9 -144,5 -37,4 -72,5 56,2 Nettoriski -29,9 18,4 4,3 -11,2 -0,7 5,5 1,1 89 / 136 Osa tilinpäätöstä Valuuttapositiot yllä sisältävät merkittävimmät liiketoimintayksiköiden valuuttavirrat. Taulukossa luvut on esitetty bruttona sisältäen sekä valuuttamäärät vieraissa valuutoissa että vasta-arvot kotivaluutoissa. Cargotecin tytäryhtiöt seuraavat jatkuvasti valuuttariskipositioitaan ja raportoivat ne kuukausittain konsernirahoitusyksikölle, joka on vastuussa kokonaisriskiposition seurannasta sekä tunnistettujen riskipositioiden suojaamisesta. Lisäksi konsernirahoitusyksikkö seuraa eri valuutoista aiheutuvaa translaatioriskiä, ja siltä osin kun riski katsotaan merkittäväksi, riskipositio suojataan ja suojaukseen sovelletaan nettoinvestoinnin suojauslaskentaa. Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat konsernin tulokseen ja omaan pääomaan. Tulokseen vaikuttavat tilinpäätöshetkellä konserniyhtiöiden taseissa olevat vieraan valuutan määräiset rahoitusvarat ja -velat sisältäen johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Omaan pääomaan vaikuttavat johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Näiden valuuttakurssimuutoksista johtuvat käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon muuhun laajaan tuloslaskelmaan. Arvonmuutosrahastoon kirjatun valuuttakurssivaikutuksen odotetaan kumoutuvan päinvastaisella muutoksella suojattavassa erässä tuloslaskelmaan kirjattaessa. Suurin osa suojausinstrumenteista erääntyy ja suojauskohteina olevista rahavirroista toteutuu seuraavan vuoden kuluessa. Cargotec on tunnistanut seuraavat valuuttaparit merkittävimmiksi ja niiden osalta arvioinut vaikutuksia tulokseen sekä laajaan tulokseen. Herkkyysanalyysissä on oletettu että tytäryhtiöiden rahavarat ovat toimintavaluutassa. Tulos ennen veroja Laaja tulos MEUR 2022 2021 2022 2021 USD vahvistuu 10 % suhteessa euroon -1,8 -1,3 -32,5 -18,3 SEK vahvistuu 10 % suhteessa euroon 3,9 2,8 -3,1 -1,5 USD heikkenee 10 % suhteessa euroon 1,8 1,3 32,5 18,3 SEK heikkenee 10 % suhteessa euroon -3,9 -2,8 3,1 1,5 Konsernin nettoinvestoinneista euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin aiheutuu laskennallisia muuntoeroja konsernin omaan pääomaan (translaatioriski). Translaatioriskiä lieventää taserakenteen hallinnointi siten, että valuuttakurssien muutoksen vaikutus velkaan ja omaan pääomaan on tasapainossa. Konsernirahoitusyksikkö seuraa säännöllisesti translaatiopositiota ja arvioi riskiposition materiaalisuutta. Valuutoista aiheutuvan translaatioriskin vaikutus konsernin nettovelkaantumisasteeseen ei ole merkittävä, eikä translaatioriskin suojausta valuuttojen osalta ole katsottu tarpeelliseksi. 31.12.2022 MEUR USD PLN NOK SGD SEK Translaatiopositio 254,2 175,1 228,9 146,3 214,2 Translaatioriski 254,2 175,1 228,9 146,3 214,2 31.12.2021 MEUR USD PLN NOK SGD SEK Translaatiopositio 419,3 156,1 305,0 216,2 92,9 Translaatioriski 419,3 156,1 305,0 216,2 92,9 Korkoriskit Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat konsernin nettokorkoihin sekä korollisten velkojen, saamisten ja johdannaissopimusten käypiin arvoihin. Cargotecin korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen muutoksen vaikutusta tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtaan. Korkoriskiä hallitaan pitämällä rahoituserien keskimääräinen korkosidonnaisuus (korkoduraatio) rahoituskomitean määrittämien minimi- ja maksimitasojen rajoissa muuttamalla laina- ja sijoitussalkun kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta sekä käyttämällä johdannaisinstrumentteja. Tilinpäätöshetkellä konsernin taseessa korolliset velat olivat yhteensä 837,5 (31.12.2021: 919,5) miljoonaa euroa, josta 348,9 (348,5) miljoonaa euroa oli kiinteäkorkoisia joukkovelkakirjalainoja, 164,6 (163,0) miljoonaa euroa vuokrasopimusvelkoja ja loput 324 (408,0) miljoonaa euroa kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia pankkilainoja, lyhytaikaisia lainoja, käytettyjä tililimiittejä ja muita korollisia velkoja. Tilinpäätöshetkellä korollisten velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 19 (24) kuukautta ilman vuokrasopimusvelkoja. Konsernin 459,2 (31.12.2021: 505,0) miljoonan euron sijoitussalkku koostui pääosin lyhytaikaisista talletuksista ja pankkitileillä olevista rahavaroista. Korollisia lainasaamisia oli yhteensä 7,0 (14,7) miljoonaa euroa ja rahoitusleasingsaamisia 0,3 (1,5) miljoonaa euroa. Sijoitussalkun keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli alle kuukauden (alle kuukauden). Herkkyysanalyysin perusteella korkotason yhden prosenttiyksikön nousu/lasku olisi vähentänyt/ lisännyt nettokorkokuluja 0,6 (31.12.2021: vähentänyt/lisännyt 0,5) miljoonaa euroa. Tuloksen herkkyyteen vaikuttavat vaihtuvakorkoiset lainat, lyhytaikaiset lainat, lainasaamiset, talletukset, pankkitilit ja tililimiittien käyttö. Vaikutus on laskettu vuositasolle olettaen, että konsernin taserakenne ei muutu. Konserni kirjaa valuuttatermiinien korkovaikutuksen rahoituseriin, joten mahdolliset muutokset lyhyissä markkinakoroissa voivat vaikuttaa konsernin rahoituskustannuksiin myös valuuttasuojausten kautta. Jos korkoero euron ja Yhdysvaltain dollarin välillä olisi leventynyt / 90 / 136 Osa tilinpäätöstä kaventunut yhden prosenttiyksikön, rahoituserien nettokustannus olisi suurentunut/pienentynyt 7,9 (31.12.2021: suurentunut/pienentynyt 4,5) miljoonaa euroa. Muiden valuuttaparien korkoeron muutosten vaikutukset olisivat vähäisiä olettaen, että konsernin nykyinen valuuttapositio säilyisi ennallaan ja muutos tapahtuisi kaikissa valuuttapareissa samansuuntaisesti. Korkojen sidonnaisuusjaksot 31.12.2022 MEUR 0−6 kk 6−12 kk 12−24 kk 24−36 kk Myöhemmin Yhteensä Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset 457,9 1,3 - - - 459,2 Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta -249,8 - - -25,0 - -274,8 Joukkovelkakirjalainat - - -99,9 -99,8 -149,3 -348,9 Vuokrasopimusvelat -18,7 -18,7 -29,5 -21,6 -76,2 -164,6 Lyhytaikaiset lainat ja muut korolliset velat -11,7 -37,5 - - - -49,2 Netto 177,6 -54,8 -129,3 -146,3 -225,5 -378,3 * Sisältää rahavarat ** Sisältää pankkitililimiitit 31.12.2021 MEUR 0−6 kk 6−12 kk 12−24 kk 24−36 kk Myöhemmin Yhteensä Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset 491,4 - 1,2 - 12,4 505,0 Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta -337,1 - -37,5 - -25,0 -399,5 Joukkovelkakirjalainat - - - -99,8 -248,7 -348,5 Vuokrasopimusvelat -17,4 -17,4 -28,8 -22,0 -77,4 -163,0 Lyhytaikaiset lainat ja muut korolliset velat** -8,6 - - - - -8,6 Netto 128,4 -17,4 -65,1 -121,8 -338,6 -414,5 * Sisältää rahavarat ** Sisältää pankkitililimiitit Muut markkinariskit Rahoitustoiminnon hallinnoimien rahoitusriskien lisäksi Cargotec altistuu raaka-aineiden ja komponenttien hankinnasta johtuville hinta- ja saatavuusriskeille. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa näiden riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja mahdollisesta suojaamisesta. Riskejä pyritään hallitsemaan huolellisella toimittajien valinnalla, pitkäaikaisella yhteistyöllä keskeisten toimittajien kanssa ja sopimusehdoin. Cargotec arvioi että LIBOR viitekorkojen lopettamisen ja vaihtoehtoisiin riskittömiin korkoihin siirtymisen vaikutus sen avoimiin rahoitussopimuksiin ja rahoitusriskienhallintaan ei ole merkittävä. 91 / 136 Osa tilinpäätöstä Maksuvalmius- ja lainojen jälleenrahoitusriskit Likviditeettihallinnan tavoitteena on ylläpitää jatkuvaa optimaalista maksuvalmiutta konsernin liiketoiminnan rahoittamiseksi korko- ja muut rahoituskustannukset minimoiden ja välttää maksuvaikeustilannetta (likviditeettiriski). Maksuvalmiusriskiä hallitaan pitämällä pitkäaikainen likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen likviditeettitarpeen. Konsernin likviditeettivaranto, sisältäen kassavarat, rahamarkkinasijoitukset sekä pitkäaikaiset nostamattomat valmiusluottolimiitit, oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 781,9 (31.12.2021: 788,8) miljoonaa euroa. Konsernin lyhytaikaiseen likviditeettitarpeeseen luetaan lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset seuraavan 12 kuukauden aikana sekä rahoituskomitean erikseen määrittelemä niin sanottu strateginen likviditeettitarve, jossa huomioidaan myös operatiivisen liiketoiminnan rahoitustarve seuraavan 12 kuukauden aikana. Tilinpäätöshetkellä lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen lyhennystarve seuraavan 12 kuukauden aikana oli 86,6 (43,4) miljoonaa euroa, josta 37,4 (34,8) miljoonaa euroa on vuokrasopimusvelkaa. Tilinpäätöshetkellä Cargotecilla oli käytössään 330,0 (31.12.2021: 300,0) miljoonan euron pitkäaikainen nostamaton valmiusluottolimiitti, joka erääntyy joulukuussa 2027. Valmiusluottolimiitti sisältää kaksi yhden vuoden jatko-optiota. Limiittien puitteissa Cargotecilla on sitovasti oikeus nostaa lyhytaikaisia lainoja kolmen arkipäivän kuluessa lainasopimuksissa määritellyin ehdoin. Cargotecilla on lisäksi käytettävissään lyhytaikaisia tililimiittejä yhteensä 95,5 (111,1) miljoonaa euroa, sekä kotimainen 150,0 (150,0) miljoonan euron yritystodistusohjelma, joka tilinpäätöshetkellä oli käyttämätön (31.12.2021: käyttämätön). Cargotecin likviditeettiasema sisältää 94,3 (107,0) miljoonaa euroa käteiseen rahaan ja pankkitileihin sisältyviä valuuttamääräisiä eriä, joihin kohdistuu valuuttaan tai muuhun sääntelyyn liittyviä rajoituksia. Rajoitusten vuoksi nämä saldot eivät mahdollisesti ole välittömästi käytettävissä kyseisten maiden ulkopuolella. Rajoituksista huolimatta saldot ovat tyypillisesti välittömästi käytettävissä paikallisesti kyseisissä maissa ja siitä syystä nämä kassasaldot sisältyvät käteiseen rahaan ja pankkitileihin. Likviditeettiasema MEUR 31.12.2022 31.12.2021 Käteinen raha ja pankkitilit 451,9 488,8 Sitova pitkäaikainen nostamaton luottolimiitti 330,0 300,0 Korollisten velkojen takaisinmaksut seuraavien 12 kk:n aikana -86,6 -43,4 Likviditeettiasema 695,3 745,4 Lainojen jälleenrahoitusriskiä eli riskiä siitä, että liian suuri osa konsernin lainoista tai luottolimiiteistä erääntyy ajanjaksona, jolloin lainojen jälleenrahoitus on taloudellisesti tai sopimuksellisesti epäedullista, minimoidaan tasapainottamalla lainojen tai luottolimiittien erääntymisaikatauluja sekä pitämällä lainojen sopimusehdot riittävän joustavina. Cargotecin kahdenväliset pankkilainasopimukset sekä syndikoitu valmiusluottolimiitti sisältävät yhtiön pääomarakennetta rajoittavan ehdon. Ehdon mukaan konsernin nettovelkojen suhde omaan pääomaan (nettovelkaantumisaste) tulee olla alle 125 prosenttia. Johdon näkemyksen mukaan konsernin likviditeettitilanne on hyvä eikä konsernilla ole merkittäviä rahoituksen saatavuuteen tai jälleenrahoitukseen liittyviä riskikeskittymiä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien sopimusperusteinen maturiteettianalyysi. Luvut kuvaavat diskonttaamattomia kassavirtoja. 92 / 136 Osa tilinpäätöstä Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.2022 MEUR 2023 2024 2025 2026 2027 Myöhemmin Yhteensä Johdannaiset Valuuttatermiinit, kassastamaksut -4 304,5 - - - - - -4 304,5 Valuuttatermiinit, kassaanmaksut 4 335,0 - - - - - 4 335,0 Johdannaiset, netto 30,5 - - - - - 30,5 Korolliset velat Rahoituslaitoslainojen ja muiden korollisten velkojen lyhennykset -49,2 -149,9 -74,9 -49,9 - - -324,0 Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset - -99,9 -99,8 -149,3 - - -348,9 Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset -37,4 -29,5 -21,6 -14,9 -11,3 -50,0 -164,6 Korkokulut yhteensä -20,9 -14,4 -9,7 -6,7 -3,0 -9,0 -63,6 Ostovelat ja muut korottomat velat -623,2 -28,5 -17,7 -10,9 -10,3 -7,4 -698,0 Yhteensä -700,2 -322,2 -223,6 -231,7 -24,5 -66,4 -1 568,6 31.12.2021 MEUR 2022 2023 2024 2025 2026 Myöhemmin Yhteensä Johdannaiset Valuuttatermiinit, kassastamaksut -2 949,2 - - - - - -2 949,2 Valuuttatermiinit, kassaanmaksut 2 953,2 - - - - - 2 953,2 Johdannaiset, netto 4,1 - - - - - 4,1 Korolliset velat Rahoituslaitoslainojen ja muiden korollisten velkojen lyhennykset -8,6 -124,9 -149,9 -74,9 -49,9 - -408,0 Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset - - -99,8 -99,6 -149,1 - -348,5 Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset -34,8 -28,8 -22,0 -16,5 -10,8 -50,0 -163,0 Korkokulut yhteensä -17,2 -14,6 -9,9 -6,7 -4,4 -4,8 -57,5 Ostovelat ja muut korottomat velat -524,5 -19,6 -13,3 -20,6 -10,2 -4,6 -592,7 Yhteensä -581,0 -187,9 -294,7 -218,3 -224,4 -59,4 -1 565,7 93 / 136 Osa tilinpäätöstä Luotto- ja vastapuoliriski Operatiiviseen toimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja niiden hallinnasta vastaavat liiketoimintayksiköt. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sillä on monipuolinen ja laaja asiakaskunta, joka on jakautunut eri puolille maailmaa. Asiakassopimuksiin liittyvää luottoriskiä pyritään vähentämään käyttämällä myyntisopimuksissa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, pankkitakauksiin ja muihin takauksiin. Luottotappio- ja väärinkäytösriskejä seurataan käyttämällä hyväksi asiakasyrityksistä saatavia luottokelpoisuustietoja. Suuriin kauppoihin liittyvät luottoriskit pyritään jakamaan pankkien, vakuutusyhtiöiden ja vientitakuulaitosten kanssa. Myyntisaamisista, saamisten ikäjakaumasta sekä luottotappiovarauksista on esitetty lisätietoja liitetiedossa 5.3, Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset. Rahoituskomitea valitsee finanssivastapuolet ja niille asetettavat enimmäissijoitusmäärät yhtiöiden vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden perusteella. Konsernirahoitusyksikkö seuraa vastapuoliriskejä aktiivisesti ja voi tarvittaessa poistaa vastapuolen hyväksyttävien listalta välittömästi. Vain suuret rahoituslaitokset, joilla on korkea luottoluokitus, hyväksytään vastapuoliksi. Kassavarojen sijoittamisessa ja rahoitusinstrumenttien kaupankäynnissä hyväksytään ainoastaan rahoituskomitean vahvistamat vastapuolet. Cargotecin kokonaisluottoriskipositio, joka sisältää tase-erien sekä taseen ulkopuolisten erien luottoriskin asiakassopimuksista, oli tilinpäätöshetkellä 1 421,6 (31.12.2021: 1 370,8) miljoonaa euroa. Kokonaisposition määrästä 34,6 (17,8) miljoonaa euroa muodostuu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista rahoitusvaroista. Luottoriskipositio 31.12.2022 Luottoriski MEUR Liite Matala Kohonnut Korkea Yhteensä Tase-erien luottoriski asiakassopimuksista Myyntisaamiset 5.3 694,9 30,5 9,3 734,7 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 5.3 104,0 - - 104,0 Yhteensä 798,8 30,5 9,3 838,7 Tase-erien luottoriski muista rahoitusvaroista Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset 8.2 7,0 0,3 - 7,3 Johdannaisvarat (ISDA-netotuksen jälkeinen riski) 8.5 32,1 - - 32,1 Osakewarrantit 8.5 1,1 - - 1,1 Muut korottomat saamiset 5.3 9,8 - - 9,8 Rahavarat 8.3 443,4 - 8,4 451,9 Yhteensä 493,4 0,3 8,4 502,2 Taseen ulkopuolisten erien luottoriski asiakassopimuksista Asiakasrahoitus 9.2 10,0 - - 10,0 Käyttöleasingsaamiset 9.1 70,8 - - 70,8 Yhteensä 80,8 - - 80,8 Kokonaisluottoriskipositio 1 373,0 30,9 17,7 1 421,6 94 / 136 Osa tilinpäätöstä 31.12.2021 Luottoriski MEUR Liite Matala Kohonnut Korkea Yhteensä Tase-erien luottoriski asiakassopimuksista Myyntisaamiset 5.3 597,4 23,9 11,6 632,9 Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 5.3 111,2 - - 111,2 Yhteensä 708,6 23,9 11,6 744,0 Tase-erien luottoriski muista rahoitusvaroista Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset 8.2 13,9 2,3 - 16,2 Johdannaisvarat (ISDA-netotuksen jälkeinen riski) 8.5 5,5 - - 5,5 Osakewarrantit 8.5 1,0 - - 1,0 Muut korottomat saamiset 5.3 10,4 - 10,1 20,5 Rahavarat 8.3 488,8 - - 488,8 Yhteensä 519,5 2,3 10,1 532,0 Taseen ulkopuolisten erien luottoriski asiakassopimuksista Asiakasrahoitus 9.2 13,6 - - 13,6 Käyttöleasingsaamiset 9.1 81,2 - - 81,2 Yhteensä 94,8 - - 94,8 Kokonaisluottoriskipositio 1 322,9 26,2 21,7 1 370,8 Rahoitusvarojen luottoriskiluokitus perustuu myyntisaamisten osalta näiden yliaikaisuuteen. Alle 90 päivää yliaikaiset myyntisaamiset luokitellaan matalariskisiksi, 90–360 päivää yliaikaiset luokitellaan luottoriskiltään kohonneiksi, ja yli 360 päivää yliaikaiset luokitellaan korkealuottoriskisiksi saamisiksi. Muiden rahoitusvarojen osalta luokittelu kohonneeseen tai korkeaan luottoriskiin perustuu saamiskohtaiseen riskitarkasteluun. Tuloslaskelmaan kirjattujen luottotappioiden määrä raportointikaudella oli 2,7 (2,4) miljoonaa euroa. Luottotappioista 3,4 (3,0) miljoonaa euroa liittyy asiakassaamisiin, joista on lisätietoa liitteessä 5.3, Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset sekä -0,7 (-0,7) miljoonaa euroa lainasaamisiin liittyvien aikaisempien arvonalentumistappioiden peruutuksiin. Konsernilla ei ole merkittäviä määriä konsernin ulkopuolisia lainasaamisia lukuun ottamatta 5,4 (31.12.2021: 12,4) miljoonan euron lainasaamista Bruks Siwertell Group -osakkuusyhtiöstä. Lisätietoa lainasaamisesta annetaan liitteessä 8.2 Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin. Johdannaisvarojen ja -velkojen käyvät arvot esitetään bruttona, koska netotukseen liittyvät IFRS- kriteerit eivät täyty. Cargotecilla on johdannaispositioita useiden pankkien kanssa ja niihin liittyviin transaktioihin sovelletaan ISDA-sopimusta, joka mahdollistaa avoinna olevien erien selvittämisen netottamalla sopimuksen ehtojen mukaisesti, esimerkiksi konkurssitilanteessa. ISDA:n salliman netotuksen jälkeen jäljellä oleva vastapuoliriski oli tilinpäätöshetkellä EUR 32,1 (31.12.2021: 5,5) miljoonaa Cargotecille ja ei mitään (EUR 1,5 miljoonaa) vastapuolille. Rahavaroihin liittyvä suurin mahdollinen luottoriski rajoittuu rahavarojen kirjanpitoarvoon. Johdon arvion mukaan likviditeettireservien sijoituksiin ei ole odotettavissa merkittäviä luottotappioita. Taseen ulkopuolisiin asiakasrahoitus- ja käyttöleasingsaamisiin liittyvät saamiset ovat vakuudellisia, ja näin ollen niihin liittyvä luottoriski arvioidaan alhaiseksi. Rahoitushallinnon toiminnallinen riski Rahoitushallinnon toiminnallisen riskienhallinnan tavoitteena on eliminoida tilanteet, joissa puutteellisista rahoituksen valvontajärjestelmistä tai toimintatavoista aiheutuu konsernille tappioita tai jotka lisäävät rahoitusriskien kokonaismäärää. Cargotecissa riskiä minimoidaan pitämällä konsernirahoitusyksikön ammattitaito korkealla tasolla, kuvaamalla ja dokumentoimalla rutiinit sekä työtehtävien organisoinnilla. Transaktioihin liittyviä riskejä minimoidaan limiittiseurannalla, markkina-arvostuksilla, päivittäisellä kauppojen vahvistusten seurannalla sekä säännöllisellä kokonaisarvioinnilla. Pääomarakenteen hallinta Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne. Osakkeenomistajat päättävät pääomarakenteen tavoitteista, ja hallitus seuraa pääomarakennetta säännöllisest i . 95 / 136 Osa tilinpäätöstä Pääomarakenteen tunnuslukuna seurataan nettovelkaantumisastetta eli korollisen nettovelan suhdetta omaan pääomaan. Korollinen nettovelka lasketaan vähentämällä korollisten velkojen summasta korolliset saamiset, mukaan lukien rahavarat ja pankkisaamiset. Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle 50 prosentissa. Tunnusluvun arvot on esitetty alla olevassa taulukossa. MEUR 31.12.2022 31.12.2021 Lainat ja muut korolliset velat 837,5 919,5 Lainoihin ja muihin korollisiin velkoihin sisältyvät vuokrasopimusvelat 164,6 163,0 Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset -7,3 -16,2 Rahavarat -451,9 -488,8 Korollinen nettovelka 378,3 414,5 Oma pääoma 1 528,3 1 547,0 Nettovelkaantumisaste 24,8 % 26,8 % MEUR 1.1–31.12.2022 1.1.–31.12.2021 Liikevoitto 106,1 355,7 Poistot ja arvonalentumiset 203,9 117,4 EBITDA 310,1 473,1 Korollinen nettovelka / EBITDA 1,2 0,9 8.2 Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin Laatimisperiaatteet Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käytetyn arvostusperiaatteen mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin, käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta kirjattaviin sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin. Varat luokitellaan hankinnan yhteydessä niiden ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen perusteella. Rahoitusvarat esitetään pitkäaikaisina, jos niiden maturiteetti ylittää vuoden. Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mikäli saamiserää ei ole tarkoitus myydä ja siitä odotettu sopimusperusteinen rahavirta perustuu korkoon ja pääoman palautukseen. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja muut saamiset sisältävät pääosin myyntisaamisia sekä rahavaroja. Lainasaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon transaktiokuluilla lisättynä ja odotetuilla luottotappioilla vähennettynä ja tämän jälkeen jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen korkokannan menetelmää. Muutokset odotettujen luottotappioiden määrässä huomioidaan jaksotettuun hankintamenoon sisältyvissä odotetuissa rahavirroissa. Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta, mikäli saamiserä saatetaan myydä ennen eräpäivää ja siitä odotettu sopimusperusteinen rahavirta perustuu korkoon ja pääoman palautukseen. Luokkaan kuuluvat rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon transaktiokuluilla lisättynä ja odotetuilla luottotappioilla vähennettynä, ja tämän jälkeen käypään arvoon odotetuilla luottotappioilla vähennettynä. Osakesijoitukset voidaan luokitella pysyvästi tähän kategoriaan alkukirjaushetkellä, jonka jälkeen myöhemmät käyvän arvon muutokset kirjataan laajan tuloslaskelman kautta pois lukien osingot, jotka kirjataan tuloslaskelmaan. Lisäksi rahavirran suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus arvostetaan tämän luokan mukaisesti suojaussuhteen ajan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ovat edellisiin luokkiin kuulumattomat erät sisältäen osakesijoitukset, johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, sekä rahoitusvarat, joita pidetään kaupankäyntitarkoituksessa tai joista odotettavissa oleva sopimusperusteinen rahavirta alkukirjaushetkellä ei perustu pelkästään korkoon ja pääoman palautukseen. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin liittyvät transaktiokulut sekä myöhemmät muutokset käyvässä arvossa kirjataan suoraan tuloslaskelmaan . 96 / 136 Osa tilinpäätöstä Johdannaisinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella ja transaktiot muissa rahoitusvarojen ryhmissä selvityspäivän mukaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai ne on siirretty toiselle osapuolelle siten, että konserni on oleellisilta osin siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut. Rahoitusvelat Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin sekä jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat esitetään pitkäaikaisina, jos niiden maturiteetti ylittää vuoden. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja ovat johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiokulut sekä myöhemmät muutokset käyvässä arvossa kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Arvonmuutokset johdannaisista, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, kirjataan laajaan tuloslaskelmaan ja sieltä myöhemmin tuloslaskelmaan, kun suojauslaskenta päättyy. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat sisältävät pääosin korollisia velkoja sekä ostovelkoja. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Korot ja transaktiokustannukset jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Johdannaisinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella ja transaktiot muista rahoitusveloista selvityspäivän mukaan. Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velkaan liittyvä velvoite on täytetty, kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Jos olemassa oleva rahoitusvelka vaihdetaan saman lainanantajan kanssa toiseen velkaan oleellisesti erilaisin ehdoin tai olemassa olevan rahoitusvelan ehtoja muutetaan oleellisesti, muutos käsitellään alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan kirjaamisena. Tällöin ero rahoitusvelkojen kirjanpitoarvoissa kirjataan tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarojen ja -velkojen esittäminen nettomääräisesti Rahoitusvarat ja -velat vähennetään toisistaan ja esitetään nettomääräisesti taseessa, mikäli netottamiseen on tarkasteluhetkellä laillisesti toimeenpantavissa oleva kuittausoikeus sekä aikomus toteuttaa suoritus nettomääräisesti tai realisoida rahoitusvara ja -velka samanaikaisesti. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Noteeraamattomien rahoitusinstrumenttien käyvät arvot määritetään arvostusmenetelmiä käyttäen. Suojauksiin käytettyjen noteeraamattomien johdannaisten käypä arvo määritetään yleisesti käytössä olevalla arvostusmenetelmällä ja saatavilla olevia markkina- arvoja mahdollisimman paljon hyödyntäen. Harkintaa on käytetty arvostusmenetelmää valittaessa sekä tarvittaessa tehtäessä oletuksia, jotka pääosin perustuvat vallitseviin markkinaolosuhteisiin raportointihetkellä. Cargotec kirjaa tilinpäätöshetkellä arvonalentumisen asiakassaamisista perustuen odotettuihin luottotappioihin. Odotettu luottotappio arvioidaan järjestelmällisellä ja jatkuvalla luottoriskin seurannalla, joka perustuu sekä historiallisiin että odotettuihin luottotappioihin. Myyntisaamisten arvonalentumista on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 5.3, Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset. 97 / 136 Osa tilinpäätöstä 31.12.2022 MEUR Liite Jaksotettuun hankinta- menoon arvostettavat Käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta arvostettavat Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti arvostettavat Yhteensä Osakesijoitukset - - 0,0 0,0 Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset 6,0 - 1,3 7,3 Johdannaisvarat 8.5 - 17,7 22,9 40,6 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset 5.3 848,4 - - 848,4 Rahavarat 8.3 451,9 - - 451,9 Rahoitusvarat yhteensä 1 306,3 17,7 24,3 1 348,3 Korolliset velat 8.4 837,5 - - 837,5 Johdannaisvelat 8.5 - 0,2 7,2 7,4 Ostovelat ja muut korottomat velat 5.4 698,0 - - 698,0 Rahoitusvelat yhteensä 1 535,6 0,2 7,2 1 543,0 31.12.2021 MEUR Liite Jaksotettuun hankinta- menoon arvostettavat Käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta arvostettavat Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti arvostettavat Yhteensä Osakesijoitukset - 36,3 0,3 36,6 Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset 15,1 - 1,2 16,2 Johdannaisvarat 8.5 - 1,3 10,5 11,8 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset 5.3 754,4 - 10,1 764,5 Rahavarat 8.3 488,8 - - 488,8 Rahoitusvarat yhteensä 1 258,2 37,7 22,1 1 318,0 Korolliset velat 8.4 919,5 - - 919,5 Johdannaisvelat 8.5 - 2,1 4,8 6,8 Ostovelat ja muut korottomat velat 5.4 592,7 - - 592,7 Rahoitusvelat yhteensä 1 512,2 2,1 4,8 1 519,0 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmä sisältää valuuttatermiinejä, lainasaatavan Coast Autonomous Inc:ltä ja siihen liittyvän osakewarrantin. Vertailukauden luvut sisältävät lisäksi kauppahintasaatavan RCI:n omistuksen myynnistä sekä ehdollisena maksettavan kauppahintaosuuden yrityshankintaan liittyen . Käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta arvostettavien rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmä sisältää valuuttatermiinejä, joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Vertailukauden luvut sisältävät lisäksi osakesijoituksen yhtiössä Jiangsu Rainbow Heavy Industries Co., Ltd (RHI), joka oli erikseen luokiteltu tähän ryhmään ja myytiin vuoden 2022 aikana. Käyvän arvon muutokset johdannaisista, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, kerrytetään suojauslaskennan ajan laajaan tuloslaskelmaan, josta ne puretaan suojauslaskennan päättyessä myynnin suojausten osalta tuloslaskelmaan ja oston suojausten osalta vaihto-omaisuuteen. Johdannaisten arvostus käypään arvoon perustuu yleisesti käytössä oleviin arvostusmenetelmiin sekä saatavilla oleviin markkinaperusteisiin muuttujiin, jonka johdosta arvostukset luokitellaan käyvän arvon hierarkiatason 2 mukaisiksi käyviksi arvoiksi. Muiden käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen instrumenttien arvot perustuvat osin muihin kuin markkinaperusteisiin muuttujiin, minkä johdosta arvostukset luokitellaan käyvän arvon hierarkiatason 3 mukaisiksi käyviksi arvoiksi. Muut erät on kirjattu taseeseen jaksotettuun hankintamenoon, ja näiden erien käyvistä arvoista on annettu lisätietoja kutakin erää koskevan erillisen liitetiedon yhteydessä siltä osin kuin ero kirjanpitoarvon ja käyvän arvon välillä on merkittävä . Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset sisältävät pääosin yritysmyynteihin liittyviä myöhemmin maksettavia kauppahintasaamisia. Suurin ryhmään kuuluvista saamisista on 5,4 (31.12.2021: 12,4) miljoonan euron laina liittyen Siwertell AB:n myyntiin vuonna 2018. Lainan takaisinmaksu on sidottu Bruks Siwertell Groupin vuosittaiseen tulokseen, ja sen maksimipituus on 10 vuotta. Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset erän kirjanpitoarvo ei sisällä (31.12.2021: 0,1 miljoonan euron) luottotappiosta johtuvia alaskirjauksia. 98 / 136 Osa tilinpäätöstä 8.3 Rahavarat Laatimisperiaatteet Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Käytetyt pankkitililimiitit on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa. Rahavirtalaskelmassa käytetyt pankkitililimiitit on vähennetty rahavaroista. MEUR 31.12.2022 31.12.2021 Käteinen raha ja pankkitilit 423,0 464,4 Lyhytaikaiset talletukset 28,9 24,4 Rahavarat yhteensä 451,9 488,8 Rahavarat sisältävät yhteensä 94,3 (2021: 107,0) miljoonan euron arvosta eri maissa ja valuutoissa olevia rahavaroja, joihin liittyy siirtorajoituksia, mutta joita voidaan käyttää paikallisessa liiketoiminnassa tai siirtää viiveellä poislukien 8,4 miljoonan euron arvoiset ruplamääräiset rahavarat Venäjällä. Lisätietoa Cargotecin riskeistä liittyen Venäjään on esitetty liitetiedossa 2.7 Vallitseva taloudellinen epävarmuus . Rahavarat rahavirtalaskelmassa MEUR 31.12.2022 31.12.2021 Rahavarat 451,9 488,8 Pankkitililimiittien käyttö -6,5 -0,6 Rahavarat rahavirtalaskelmassa 445,4 488,2 8.4 Korolliset velat Korollisten velkojen kirjanpitoarvot MEUR Liite 31.12.2022 31.12.2021 Pitkäaikaiset Lainat rahoituslaitoksilta 249,8 249,7 Schuldschein lainat 25,0 149,8 Joukkovelkakirjalainat 348,9 348,5 Vuokrasopimusvelat 9.1 127,2 128,1 Yhteensä 750,9 876,1 Lyhytaikaiset Lainat rahoituslaitoksilta - 1,1 Schuldschein lainat 37,5 - Vuokrasopimusvelat 9.1 37,4 34,8 Muut korolliset velat 5,2 6,8 Käytetyt pankkitililimiitit 6,5 0,6 Yhteensä 86,6 43,4 Korolliset velat yhteensä 837,5 919,5 Tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 pitkäaikaisten velkojen keskikorko oli 2,6 (31.12.2021: 1,7) prosenttia. Lyhytaikaisten velkojen keskikorko oli 3,6 (3,9) prosenttia. Alla olevassa taulukossa esitetyt joukkovelkakirjalainojen ja muiden kiinteäkorkoisten lainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla lainojen kassavirrat käyttäen korkokantana markkinakorkoja ja Cargotec Oyj:n luottoriskiä. Muiden korollisten velkojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvoista. Joukkovelkakirjalainat ja muut kiinteäkorkoiset lainat Käypä arvo, MEUR Kirjanpitoarvo, MEUR Laina-aika Kuponki korko, % Nimellisarvo 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2021 2018−2023 * 37,5 MEUR 36,7 38,2 37,5 37,5 2017−2024 Kiinteä 2,38 100,0 MEUR 97,4 103,4 99,9 99,8 2018−2025 * 25,0 MEUR 23,2 25,9 25,0 25,0 2019−2025 Kiinteä 1,25 100,0 MEUR 92,5 100,5 99,8 99,6 2019−2026 Kiinteä 1,63 150,0 MEUR 130,9 151,7 149,3 149,1 * Korkoehdot ovat sopimusosapuolten välisiä luottamuksellisia tietoja . 99 / 136 Osa tilinpäät östä Korollisten velkojen muutokset MEUR Liite Pitkäaikaiset korolliset velat sisältäen lyhennykset Vuokra- sopimus velat ja lyhytaikaiset korolliset velat Käytetyt pankki tililimiitit Korolliset velat yhteensä 1.1.2022 748,0 170,9 0,6 919,5 Rahavirta -87,5 -46,4 6,0 -127,9 Uudet ja muuttuneet vuokrasopimukset - 44,7 - 44,7 Kurssierot - 0,7 -0,1 0,6 Efektiivisen koron menetelmä 0,7 - - 0,7 Korolliset velat yhteensä, 31.12.2022 661,1 169,9 6,5 837,5 MEUR Liite Pitkäaikaiset korolliset velat sisältäen lyhennykset Vuokra- sopimus velat ja lyhytaikaiset korolliset velat Käytetyt pankki tililimiitit Korolliset velat yhteensä 1.1.2021 997,3 183,3 2,5 1 183,1 Rahavirta -250,0 -69,2 -1,9 -321,0 Uudet ja muuttuneet vuokrasopimukset - 31,3 - 31,3 Yrityshankinnat ja -myynnit 7.1 - 18,9 - 18,9 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyviin velkoihin sisältyvät korollisten velkojen muutokset 7.4 - 1,5 - 1,5 Kurssierot - 5,1 0,0 5,1 Efektiivisen koron menetelmä 0,7 - - 0,7 Korolliset velat yhteensä, 31.12.2021 748,0 170,9 0,6 919,5 8.5 Johdannaissopimukset Laatimisperiaatteet Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta Cargotec käyttää pääasiassa valuuttatermiinejä sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia suojautuakseen tunnistetuilta merkittäviltä markkinariskeiltä. Sopimuksentekohetkellä johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Tilinpäätöksessä johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon . Johdannaiset luokitellaan tekohetkellään joko sitovien sopimusten ja tulevien rahavirtojen suojaukseksi, jolloin niihin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa, tai tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, kun edellytykset suojauslaskennalle eivät täysin täyty. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin termiinikursseihin. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan odotettujen kassavirtojen nykyarvojen perusteella. Johdannaisinstrumentit esitetään pitkäaikaisina, jos niiden maturiteetti ylittää vuoden. Rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan pääasiassa liiketoiminnan rahavirtojen suojauksiin. Lisäksi rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan tiettyjen valuuttamääräisten lainojen rahavirtojen suojauksiin. Yhtiö dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavien kohteiden ja suojausinstrumenttien välisen suhteen, konsernin riskienhallintatavoitteet sekä suojaukseen ryhtymisen strategian. Yhtiö dokumentoi ja arvioi suojaussuhteiden tehokkuuden suojausta aloittaessaan sekä vähintään jokaisen tilinpäätöksen ja välitilinpäätöksen yhteydessä mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota suojauskohteen rahavirtojen arvon muutokset. Koska suojausinstrumentin keskeiset ehdot asetetaan vastaaviksi suojattavan erän kanssa, suojaustehottomuutta ei yleensä esiinny. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan rahavirran suojauksissa konsernin laajan tuloslaskelman kautta oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja nettoinvestoinnin suojauksessa konsernin laajan tuloslaskelman kautta oman pääoman muuntoeroihin. Suojauslaskennassa olevien termiinien osalta kuitenkin vain valuuttakurssin muutos kirjataan laajan tuloksen eriin ja muutokset termiinien korkopisteissä kirjataan suoraan tuloslaskelman rahoituseriin. Laajan tuloslaskelman kautta arvonmuutosrahastoon tai muuntoeroihin kirjattu johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän oikaisuna samanaikaisesti. Myyntien ja ostojen suojauslaskennassa käytettävien valuuttatermiinien tehokas osa kirjataan 100 / 136 Osa tilinpäätöstä liikevaihtoon ja hankinnan ja valmistuksen kuluihin. Mikäli suojatun ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelmaan. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään, arvonmuutosten kertymä jää laajan tuloslaskelman eräksi ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu. Mikäli suojauslaskennan tehokkuustestauksessa on havaittu tehottomuutta, tehottoman osan arvonmuutos kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti . Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, suojatun kohteen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin. 31.12.2022 MEUR Nimellisarvo Positiivinen käypä arvo Negatiivinen käypä arvo Netto käypä arvo Pitkäaikaiset Osakewarrantit 0,0 1,1 - 1,1 Yhteensä 0,0 1,1 - 1,1 Lyhytaikaiset Valuuttatermiinit, rahavirran suojauslaskenta 2 687,6 17,7 0,2 17,5 Valuuttatermiinit, muut 1 617,8 21,8 7,2 14,6 Yhteensä 4 305,3 39,5 7,4 32,1 Johdannaiset yhteensä 4 305,3 40,6 7,4 33,2 31.12.2021 MEUR Nimellisarvo Positiivinen käypä arvo Negatiivinen käypä arvo Netto käypä arvo Pitkäaikaiset Osakewarrantit 0,0 1,0 - 1,0 Yhteensä 0,0 1,0 - 1,0 Lyhytaikaiset Valuuttatermiinit, rahavirran suojauslaskenta 1 868,0 1,3 2,1 -0,8 Valuuttatermiinit, muut 1 087,3 9,5 4,8 4,7 Yhteensä 2 955,3 10,8 6,8 4,0 Johdannaiset yhteensä 2 955,3 11,8 6,8 5,0 Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu taseeseen bruttona, vaikka sopimusvastapuoli olisi sama, sillä konsernin johdannaissopimuksiin liittyvät eri netottamissopimukset antavat ehdottoman oikeuden netotukseen luottoriskin realisoituessa, mutta eivät normaalitilanteessa. Konserni ei ole antanut tai saanut vakuuksia johdannaisvastapuolilta. 101 / 136 Osa tilinpäätöstä 8.6 Oma pääoma Laatimisperiaatteet Voitonjako Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot ja lahjoitukset. Hallituksen ehdottama voitonjako kirjataan velaksi ja oman pääoman vähennykseksi, kun Cargotec Oyj:n osakkeenomistajat ovat hyväksyneet voitonjaon varsinaisessa yhtiökokouksessa . Omat osakkeet Kun emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt ostavat Cargotec Oyj:n osakkeita, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, merkitään omaan pääomaan osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus . Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista, arvonmuutosrahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, kertyneistä voittovaroista ja määräysvallattomien omistajien osuudesta. Ylikurssirahastoon on kirjattu osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tullut osakkeen merkintähinnan kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana. Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euroiksi muuntamisesta syntyvät muuntoerot, valuuttakurssivoitot ja -tappiot lainasopimuksista, jotka käsitellään nettoinvestointina ulkomaiseen tytäryhtiöön. Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutosten suojauslaskettavan osuuden. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää yhtiön hallussa olleilla omilla osakkeilla tehdyt transaktiot sekä optio-ohjelmien perusteella tehdyt osakemerkinnät. Kertyneet voittovarat sisältää tilikauden ja aiempien tilikausien voiton/tappion. Kertyneistä voittovaroista vähennetään maksetut osingot sekä yhtiökokouksen hyväksymät lahjoitukset. Lisäksi kertyneet voittovarat sisältävät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, voitot ja tappiot määrätyistä käypään arvoon arvostettavista osakesijoituksista, sekä kuluvaikutuksen osakkeina maksettavista osakeperusteisista palkkioista. Osakeperusteiset palkkiot on kuvattu liitetiedossa 3.2 Osakeperusteiset maksut. Osakkeet ja osakepääoma Cargotecin yhtiöjärjestyksen mukaan osakekanta jakaantuu A- ja B-sarjan osakkeisiin, joilla ei ole nimellisarvoa. Cargotec Oyj:n B-sarjan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeet. Eri osakesarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi (1) sentti ja enintään kaksi ja puoli (2,5) senttiä . Osakkeiden lukumäärä A-sarjan osakkeet B-sarjan osakkeet Yhteensä Osakkeiden lukumäärä 1.1.2022 9 526 089 55 182 079 64 708 168 Osakkeiden lukumäärä 31.12.2022 9 526 089 55 182 079 64 708 168 Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2022 - -224 840 -224 840 Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2022 9 526 089 54 957 239 64 483 328 Osakkeiden lukumäärä 1.1.2021 9 526 089 55 182 079 64 708 168 Osakkeiden lukumäärä 31.12.2021 9 526 089 55 182 079 64 708 168 Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2021 - -224 840 -224 840 Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2021 9 526 089 54 957 239 64 483 328 Osingonjako Tilinpäätöspäivän 31.12.2022 jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 1,34 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 1,35 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden eli yhteensä 86 957 231,91 euroa . 102 / 136 Osa tilinpäätöstä 9. MUUT LIITETIEDOT 9.1 Vuokrasopimukset Laatimisperiaatteet Vuokrasopimukset, konserni vuokralle ottajana Cargotec vuokraa käyttöönsä koneita ja kalustoa sekä kiinteistöjä suurimmassa osassa maita, joissa sillä on toimintaa sopimuksilla, jotka täyttävät vuokrasopimuksen määritelmän. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset, joissa sopimusperusteiset ja odotettavissa olevat vuokrakaudet eivät ylitä 12 kuukautta ja jotka eivät sisällä osto-optiota, käsitellään taseen ulkopuolisina vuokravastuina. Myös pitkäaikaiset vuokrasopimukset, joissa vuokratut omaisuuserät ovat arvoltaan vähäisiä, käsitellään taseen ulkopuolisina vuokravastuina. Kulut näistä vastuista kirjataan tuloslaskelmaan tasaisesti vuokra-ajan kuluessa samalla kaudella, jolla ne syntyvät. Vuokrasopimukset, joihin ei sovelleta lyhytaikaisten tai arvoltaan vähäisten sopimusten poikkeuskäsittelyä, kirjataan taseelle vuokrasopimusvelaksi ja käyttöoikeusomaisuuseräksi vuokrakauden alussa. Vuokrasopimusvelat arvostetaan alussa nykyarvoon määrittämällä odotetut kohtuullisen varmat vuokramaksut diskontattuna lisäluoton korolla, joka määritetään erikseen päävuokratyypeille kaikissa relevanteissa valuutoissa. Vuokrasopimuksen tasearvoon ei sisälly vuokrakomponentteja, jotka eivät liity suoraan vuokrattavaan omaisuuserään. Mikäli vuokrasopimuksella ei ole eräpäivää, vuokrasopimusvelka määritetään sen vuokrakauden mukaan, johon molemmilla osapuolilla on ehdoton oikeus sopimusperusteiset purkuoikeudet huomioiden. Vuokranmaksut allokoidaan vuokrasopimusvelan lyhennyksiin ja rahoituskuluihin siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu saman suuruinen korkoprosentti. Vuokrasopimusvelka sisällytetään taseen korollisiin velkoihin ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alussa hankintamenoon sisältäen vuokrasopimusvelan alkuarvon, jota tarvittaessa oikaistaan maksetuilla vuokraennakoilla tai saaduilla vuokrakannusteilla, alkuvaiheen välittömillä menoilla ja arvioiduilla kuluilla liittyen vuokratun omaisuuserän purkamiseen, palauttamiseen tai alkuperäiseen tilaan palauttamiseen vuokrakauden lopussa. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältyvät taseella aineellisiin hyödykkeisiin ja ne poistetaan tasapoistoin vuokrakauden aikana, paitsi jos omaisuuserän arvioidaan kuluvan loppuun tai se tullaan ostamaan ennen vuokrakauden päättymistä, jolloin poistoaika määritetään omaisuuserän odotetun käyttöiän mukaisesti. Taseen ulkopuolinen vuokravastuu, joka muuttuu tappiolliseksi, johtaa erillisen tappiovarauksen kirjaamiseen, kun taas taseelle kirjattavan vuokrasopimuksen muuttuminen tappiolliseksi johtaa tähän liittyvän vuokravaran arvonalentumiseen. Vuokrasopimusmuutokset käsitellään muutoksesta riippuen joko uusina vuokrasopimuksina tai olemassa olevien sopimusten muutoksina. Olemassa olevien sopimusten muutoksina käsiteltävät vuokrasopimusmuutokset sekä vuokralaskennassa käytettävien arvioiden muutokset, jotka liittyvät esimerkiksi jatko-optioiden tai osto- optioiden käyttöön, laukaisevat tarpeen uudelleenarvostaa vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeusomaisuuserä päivitetyllä diskonttokorolla. Indeksiin sidotut sopimusperusteiset vuokramuutokset johtavat vuokrasopimusvelan ja käyttöoikeusomaisuuserän uudelleenarvostukseen, mutta ilman muutosta käytettävässä diskonttokorossa. Vuokrasopimukset, konserni vuokralle antajana Konserni vuokraa asiakkailleen koneita ja laitteita sopimuksilla, jotka täyttävät vuokrasopimuksen määritelmän ja käsitellään joko käyttö- tai rahoitusleasingsopimuksina. Käyttöleasingsopimuksissa omistamisen riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle ja vuokrattu hyödyke merkitään taseeseen sen luonteen mukaiseen luokkaan. Käyttöleasingsopimuksiin liittyvät vuokratuotot jaksotetaan tuloslaskelmaan tasaisesti vuokra-ajalle. Vuokrattu hyödyke poistetaan huomioiden vastaavien omassa käytössä olevien hyödykkeiden poisto- ohjelma sekä suunniteltu käyttö vuokrakauden jälkeen. Rahoitusleasingsopimuksissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet oleelliselta osin vuokralle ottajalle. Sopimukseen liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin periaattein kuin hyödykkeen myynnissä. Rahoitusleasingsaamiset kirjataan taseeseen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. 103 / 136 Osa tilinpäätöstä Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset Vuokrasopimukset Taseelle kirjattavien vuokrasopimusten arvostus perustuu osin arvioihin erityisesti aktivoitavaa vuokrakautta määritettäessä. Mikäli vuokrasopimus sisältää jatko- tai osto-option, päätös tämän sisällyttämisestä tai sisällyttämättä jättämisestä taseelle aktivoidun vuokravelan ja käyttöoikeusomaisuuserän arvossa perustuu arvioon todennäköisyydestä, jolla optio tullaan käyttämään. Käytännössä jatko- tai osto- optioiden toteutustodennäköisyyksiä arvioidaan säännöllisesti ja ne aktivoidaan, mikäli niiden toteutus arvoidaan kohtuullisen varmaksi. Option toteutustodennäköisyyttä arvioidaan liiketoiminnan tarpeista lähtien osana kiinteistönhallinan prosessia ja ottaen huomioon sopimusehdot, vuokrakohteeseen tehdyt tai tarvittavat perusparannukset sekä paikallinen kiinteistömarkkinatilanne. Lisätietoa vuokrasopimuksiin liittyvistä käyttöoikeusomaisuuseristä esitetään liitetiedossa 6.3, Aineelliset hyödykkeet. Cargotec vuokraa kiinteistöjä ja laitteita suurimmassa osassa maita, joissa sillä on toimintaa. Vuokratut kiinteistöt sisältävät maa-alueita ja rakennuksia, joita käytetään pääasiallisesti toimistoina, tuotannossa, huoltotoiminnassa ja varastoina. Cargotecin kiinteistövuokrasopimusten vuokravelkaan aktivoitu keskimääräinen vuokra-aika raportointihetkellä on 8,7 (31.12.2021: 8,8) vuotta ja tyypillisesti sopimusehdot sisältävät jatko- option tai optioita, tai option keskeyttää sopimus ennenaikaisesti. Valinnaiset vuokrakaudet huomioidaan sopimusten aktivoidussa arvossa osana kiinteistönhallintaprosessia, jonka mukaisesti jäljellä olevaa kohtuullisen varmaa vuokra-aikaa arvioidaan säännöllisesti, ja tyypillisesti aktivointikynnys saavutetaan, rakennuksen sijainnista ja käyttötarpeesta riippuen, muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen ennen voimassa olevan vuokrakauden päättymistä. Vuokratut koneet ja laitteet sisältävät pääasiassa ajoneuvoja ja koneita, joiden vuokrat ja vuokrakaudet ovat tyypillisesti kiinteitä. Cargotecin kone- ja laitevuokrasopimusten vuokravelkaan aktivoitu keskimääräinen vuokra-aika raportointihetkellä on 2,5 (31.12.2021: 2,7) vuotta. Cargotecin vuokrasopimukset eivät tyypillisesti sisällä muuttuvia vuokraelementtejä lukuun ottamatta inflaatioon liittyviin indekseihin sidottuja vuokrankorotusehtoja. Vuokravelan nykyarvon määrittämiseen käytetty painotettu keskikorko raportointihetkellä on 5,4 (31.12.2021: 4,1) prosenttia. 104 / 136 Osa tilinpäätöstä Cargotec vuokralle ottajana MEUR Liite 31.12.2022 31.12.2021 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset Vuokramaksut taseen ulkopuolisista vuokrasopimuksista Vuoden kuluessa 5,7 3,0 1–2 vuoden kuluessa 0,2 0,0 2–3 vuoden kuluessa 0,2 0,0 3–4 vuoden kuluessa 0,0 0,0 4–5 vuoden kuluessa 0,0 - Yli 5 vuoden kuluessa - - Yhteensä 6,1 3,1 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut Vuokramaksut lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyen 3,1 1,4 Vuokramaksut arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin liittyen 3,0 1,7 Yhteensä 6,1 3,1 Taseelle kirjattavat vuokrasopimukset Vuokramaksut taseelle kirjattavista vuokrasopimuksista Vuoden kuluessa 44,3 40,3 1–2 vuoden kuluessa 34,9 33,3 2–3 vuoden kuluessa 25,9 25,6 3–4 vuoden kuluessa 18,4 19,5 4–5 vuoden kuluessa 14,3 13,0 Yli 5 vuoden kuluessa 59,0 54,8 Yhteensä 196,7 186,5 Vuokramaksujen nykyarvo taseelle kirjattavista vuokrasopimuksista 8.4 Vuoden kuluessa 37,4 34,8 1–2 vuoden kuluessa 29,5 28,8 2–3 vuoden kuluessa 21,6 22,0 3–4 vuoden kuluessa 14,9 16,5 4–5 vuoden kuluessa 11,3 10,8 Yli 5 vuoden kuluessa 50,0 50,0 Yhteensä 164,6 163,0 Tuleva korkokulu taseelle kirjattavista vuokrasopimuksista 32,1 23,6 MEUR Liite 31.12.2022 31.12.2021 Käyttöoikeusomaisuuserät 6.3 Maa-alueet ja rakennukset 113,1 109,3 Koneet ja kalusto 28,6 29,5 Yhteensä 141,8 138,8 Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa Poistokulu käyttöoikeusomaisuuseristä 6.3 43,3 37,2 Korkokulu vuokraveloista 2.5 7,3 7,0 Voitto (-) / tappio (+) ennenaikaisesti keskeytetyistä sopimuksista -0,4 -0,4 Arvonalentumistappio käyttöoikeusomaisuuseristä 6.3 1,3 4,6 Vuokrakulu taseen ulkopuolisista vuokrasopimuksista: 9,8 7,6 Lyhytaikaisten vuokrasopimusten osuus 6,1 4,3 Arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten osuus 3,6 3,3 Yhteensä 61,2 56,0 Vuokrasopimukset rahavirtalaskelmassa Maksetut vuokrat taseen ulkopuolisiin vuokrasopimuksiin liittyen 9,8 7,6 Maksetut vuokrat taseelle kirjattuihin vuokrasopimuksiin liittyen 50,4 47,6 Yhteensä 60,2 55,2 105 / 136 Osa tilinpäätöstä Cargotec vuokralle antajana MEUR Liite 31.12.2022 31.12.2021 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset Vuokrasaatavat käyttöleasingsopimuksista Vuoden kuluessa 28,0 29,2 1–2 vuoden kuluessa 14,9 19,2 2–3 vuoden kuluessa 20,1 23,8 3–4 vuoden kuluessa 4,6 6,1 4–5 vuoden kuluessa 2,3 2,2 Yli 5 vuoden kuluessa 0,9 0,6 Yhteensä 70,8 81,2 Taseen ulkopuolisiin vuokrasopimuksiin liittyvät käyttöomaisuuserät Maa-alueet ja rakennukset 2,0 3,2 Koneet ja kalusto 6.3 124,5 115,6 Yhteensä 126,5 118,8 Vuokrasopimukset taseella Vuokrasaatavat rahoitusleasingsopimuksista Vuoden kuluessa 0,2 0,6 1–2 vuoden kuluessa 0,1 0,4 2–3 vuoden kuluessa 0,0 0,3 3–4 vuoden kuluessa - 0,3 4–5 vuoden kuluessa - 0,1 Yli 5 vuoden kuluessa - - Yhteensä 0,3 1,6 MEUR Liite 31.12.2022 31.12.2021 Vuokrasaatavien nykyarvo rahoitusleasingsopimuksista Vuoden kuluessa 0,2 0,5 1–2 vuoden kuluessa 0,1 0,3 2–3 vuoden kuluessa 0,0 0,3 3–4 vuoden kuluessa - 0,3 4–5 vuoden kuluessa - 0,1 Yli 5 vuoden kuluessa - - Yhteensä 0,3 1,5 Tuleva korkotuotto rahoitusleasingsopimuksista 0,0 0,1 Rahoitusleasingsaatavat Maa-alueet ja rakennukset 0,1 1,3 Koneet ja kalusto 0,2 0,2 Yhteensä 0,3 1,5 Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa Vuokratuotto käyttöleasingsopimuksista 34,0 34,7 Myyntivoitto tai -tappio rahoitusleasingsopimuksista 1,7 2,2 Korkotuotto rahoitusleasingsopimuksista 0,1 0,1 Yhteensä 35,7 37,0 Vuokrasopimukset rahavirtalaskelmassa Saadut vuokrat käyttöleasingsopimuksista 39,5 30,9 Saadut vuokrat rahoitusleasingsopimuksista 0,4 1,6 Yhteensä 39,8 32,5 Cargotecin käyttöleasingsaamiset koskevat pääosin kontinkäsittelyä ja teollisuuskäyttöä varten vuokrattuja laitteita, joihin liittyvät sopimukset ovat ehdoiltaan ja kestoiltaan vaihtelevia. Käyttöleasingsaamisiin sisältyy myös Cargotecin omistamien ja edelleen vuokraamien tilojen tulevia vuokratuottoja. Tilikauden liikevaihtoon sisältyy 31,6 (2021: 32,3) miljoonaa euroa vuokratuottoja käyttöleasingsopimuksista ja liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 2,4 (2,4) miljoonaa euroa vuokratuottoja käyttöleasingsopimuksista. 106 / 136 Osa tilinpäätöstä 9.2 Vastuut Laatimisperiaatteet Ehdolliset velat ja sitoumukset Ehdolliset velat ovat mahdollisia velvoitteita, joiden olemassaolon varmistavat epävarmat tulevaisuuden tapahtumat, jotka eivät ole täysin Cargotecin hallinnassa. Ehdollisiin velkoihin sisältyvät myös velvoitteet, joita ei kirjata, koska niiden arvoa ei voida määrittää luotettavasti tai koska niiden toteutuminen ei ole todennäköistä. Ehdollisia velkoja ei kirjata taseeseen, vaan ne esitetään liitetiedoissa, ellei todennäköisyys niiden toteutumiselle ole vähäinen. Kun taloudellisten resurssien siirtyminen ulos yhtiöstä tulee todennäköiseksi ja se on luotettavasti määritettävissä, kirjataan taseeseen velka . Ehdolliset varat ovat mahdollisia varoja, joiden olemassaolon varmistavat epävarmat tulevaisuuden tapahtumat, jotka eivät ole täysin Cargotecin hallinnassa. Ehdollisia varoja ei kirjata taseeseen, vaan ne esitetään liitetiedoissa silloin, kun on todennäköisempää. että niistä saadaan hyötyjä. Kuitenkin, kun hyötyjen saaminen on käytännössä varmaa, omaisuuserä kirjataan taseeseen. Sitoumukset liittyvät sopimuksiin tai sitoumuksiin taloudellisen velvoitteen ottamiseksi vastaan tulevaisuudessa tai nykyisiin velvoitteisiin, joita ei ole kirjattu taseeseen. MEUR 31.12.2022 31.12.2021 Takaukset yhteis- ja osakkuusyritysten puolesta - 2,9 Asiakasrahoitus 10,0 13,6 Taseen ulkopuoliset vuokravastuut 6,1 3,1 Muut vastuut 1,1 2,5 Yhteensä 17,2 22,1 Cargotec Oyj on antanut konserniyhtiöiden normaaliin liiketoimintaan liittyvien sitoumusten vakuudeksi takauksia, joiden yhteismäärä 31.12.2022 oli 471,0 (31.12.2021: 420,0) miljoonaa euro a. Ehdolliset velat liittyvät Cargotecin tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä antamiin takuisiin tuotteiden ja palvelujen toimittamisesta. Takauksia annetaan eri tavoilla, mukaan lukien suorat takaukset, pankkitakaukset ja suoritustakaukset. Useat konsernin yhtiöt ovat osapuolena tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä syntyneissä kanteissa ja vaateissa. Vaikka näiden lopputulosta ei voida tarkasti ennakoida kaikilta osin, niiden ei odoteta aiheuttavan merkittävää tappiota konsernille Yhteis- ja osakkuusyhtiöihin liittyvät sitoumukset sisältävät pääomasijoituksia ja muuta rahoitusta, johon Cargotec on sitoutunut. Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset sisältävät taseen ulkopuolisiin ja vielä alkamattomiin taseelle kirjattaviin vuokrasopimuksiin liittyviä sitoumuksia sekä jäännösarvoriskiä liittyen laitteisiin, jotka on myyty asiakasrahoitusjärjestelyinä ja käsitelty vuokrasopimuksina. 9.3 Lähipiiritapahtumat Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö sekä tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallitus, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet, näiden läheiset perheenjäsenet sekä yhteisöt, joissa edellä mainitut henkilöt käyttävät välittömästi tai välillisesti määräysvaltaa. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat Cargotecin osakkeenomistajat, jotka omistavat yli 20 prosenttia yhtiön osakkeista tai kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa 1.1.–31.12.2022 MEUR Osakkuusyritykset Yhteisyritykset Yhteensä Tavaroiden ja palveluiden myynnit - 5,6 5,6 Tavaroiden ja palveluiden ostot 0,0 5,1 5,0 Saadut osingot - 0,2 0,2 1.1.–31.12.2021 MEUR Osakkuusyritykset Yhteisyritykset Yhteensä Tavaroiden ja palveluiden myynnit - 1,0 1,0 Tavaroiden ja palveluiden ostot - 4,3 4,3 Saadut osingot - 5,0 5,0 Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin . 107 / 136 Osa tilinpäätöstä 9.4 Cargotecin ja Konecranesin sulautumissuunnitelma Cargotecin ja Konecranes Oyj:n hallitukset allekirjoittivat 1. lokakuuta 2020 yhdistymissopimuksen ja sulautumissuunnitelman yhtiöiden yhdistämiseksi sulautumisella, joka hyväksyttiin kummankin yhtiön joulukuussa 2020 pidetyissä ylimääräisissä yhtiökokouksissa. Yhdistyminen edellytti kilpailuviranomaisten hyväksyntää useissa eri maissa. Euroopan Komissio ja Yhdistyneen kuningaskunnan kilpailu- ja markkinaviranomainen ilmoittivat heinäkuussa 2021, että ne ovat aloittaneet suunnitellun järjestelyn toisen vaiheen lupaharkinnan. Elokuussa 2021 Kiinan markkinaviranomainen hyväksyi sulautumissuunnitelman. Joulukuussa 2021 Cargotec ja Konecranes esittivät Euroopan komissiolle toimenpidepaketin, joka sisälsi sitoumuksen divestoida Konecranesin Lift Truck liiketoiminta ja Cargotecin Kalmar Automation Solutions - yksikkö. Helmikuussa 2022 Euroopan komissio hyväksyi ehdotetun toimenpidepaketin ja antoi ehdollisen hyväksyntänsä sulautumiselle. Tästä poiketen Yhdistyneen kuningaskunnan kilpailu- ja markkinaviranomainen antoi maaliskuussa 2022 kielteisen päätöksen sulautumisesta, jonka johdosta yhtiöt päättivät perua sulautumissuunnitelman. Joulukuun 2022 loppuun mennessä Cargotec on kirjannut 67 miljoonaa euroa sulautumiseen liittyviä kuluja, joista 10 miljoonaa euroa on kirjattu vuonna 2022. Cargotec arvioi, että sulautumiseen liittyvät kustannukset eivät enää nouse. 9.5 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Hiab tiedotti joulukuussa 2022 tehneensä sopimuksen ruotsalaisen perheomisteisen Olsbergs-konsernin ostamisesta. Olsbergs on hydrauliventtiilien ja kauko-ohjausjärjestelmien suunnittelun ja valmistuksen teknologiajohtaja, jonka ratkaisuja käytetään Hiabin kuormaus- ja puutavaranostureissa. Yrityskauppa saatettiin päätökseen 1.1.2023. Hankinnan myötä noin 100 työntekijää siirtyi Hiabin palvelukseen. Hankinnalla ei ole materiaalista vaikutusta Cargotecin taloudellisiin tietoihin. Osakkuus- ja yhteisyrityssaamiset ja -velat 31.12.2022 MEUR Osakkuusyritykset Yhteisyritykset Yhteensä Lainasaamiset 5,4 - 5,4 Myyntisaamiset 0,0 0,2 0,2 Ostovelat 0,0 2,0 2,0 31.12.2021 MEUR Osakkuusyritykset Yhteisyritykset Yhteensä Lainasaamiset 13,0 - 13,0 Myyntisaamiset 0,0 0,4 0,4 Ostovelat - 1,1 1,1 Hallituksen, toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten työsuhde-etuudet on esitetty liitetiedossa 3.3, Johdon palkitseminen. Yrityshankinnat ja -myynnit lähipiirien kanssa on kuvattu liitetiedossa 7.1, Yrityshankinnat ja -myynnit. Cargotecilla ei ole ollut lähipiirin kanssa merkittäviä liiketapahtumia yllä esitettyjen lisäksi. 108 / 136 Osa tilinpäätöstä TUNNUSLUVUT Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Konsernin tuloslaskelma 2022 2021 2020 2019 2018 Liikevaihto MEUR 4 089 3 315 3 263 3 683 3 304 Liikevaihto Suomen ulkopuolelle MEUR 4 021 3 244 3 184 3 607 3 229 Liikevoitto MEUR 106 356 70 180 190 % liikevaihdosta % 2,6 % 10,7 % 2,2 % 4,9 % 5,8 % Vertailukelpoinen liikevoitto 1 MEUR 332 232 227 264 242 % liikevaihdosta 1 % 8,1 % 7,0 % 6,9 % 7,2 % 7,3 % Tulos ennen veroja MEUR 79 333 34 146 161 % liikevaihdosta % 1,9 % 10,0 % 1,1 % 4,0 % 4,9 % Kauden tulos MEUR 23 247 8 89 108 % liikevaihdosta % 0,6 % 7,4 % 0,2 % 2,4 % 3,3 % Poistot ja arvonalentumiset MEUR 204 117 144 134 77 Palkat ja palkkiot MEUR 608 611 617 629 567 1 Cargotec on muuttanut vaihtoehtoisen tunnusluvun vertailukelpoinen liikevoitto -määritelmää 1.1.2021 alkaen. Uuden määritelmän mukaan laskettu tunnusluku ei sisällä vertailukelpoisuuteen merkittävästi vaikuttavien erien lisäksi liiketoimintojen hankintamenon kohdistamisen vaikutuksia. Vuoden 2020 vertailuluvut on oikaistu uuden määritelmän mukaisesti. Konsernin tase ja investoinnit 2022 2021 2020 2019 2018 Oma pääoma MEUR 1 528 1 547 1 301 1 427 1 429 Taseen loppusumma MEUR 4 189 4 027 3 888 4 227 3 684 Korollinen nettovelka MEUR 378 414 682 774 625 Nettokäyttöpääoma MEUR 286 184 103 158 271 Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin MEUR 81 64 59 61 46 Investoinnit asiakasrahoitussopimuksiin MEUR 32 16 26 39 34 Investoinnit yhteensä, % liikevaihdosta % 2,8 % 2,4 % 2,6 % 2,7 % 2,4 % 109 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Muut tunnusluvut 2022 2021 2020 2019 2018 Oman pääoman tuotto (ROE) % 1,5 % 17,3 % 0,6 % 6,3 % 7,6 % Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)¹ % 4,6 % 14,5 % 2,8 % 7,3 % 8,4 % Omavaraisuusaste % 39,2 % 40,6 % 35,3 % 36,4 % 40,9 % Nettovelkaantumisaste 2 % 24,8 % 26,8 % 52,4 % 54,2 % 43,8 % Korollinen nettovelka / EBITDA 2 1,2 0,9 3,2 2,5 2,3 Saadut tilaukset MEUR 4 862 4 427 3 121 3 714 3 756 Tilauskanta MEUR 3 541 2 847 1 824 2 089 1 995 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja MEUR 231 169 296 361 126 Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot MEUR 100 102 105 102 89 % liikevaihdosta % 2,4 % 3,1 % 3,2 % 2,8 % 2,7 % josta aktivoitu taseeseen MEUR - 2,8 3 - 0,2 0,5 Henkilöstö keskimäärin 11 405 11 232 12 066 12 470 11 589 Henkilöstö 31.12. 11 526 11 174 11 552 12 587 11 987 1 Cargotec on täsmentänyt valuuttatermiinien korkokomponentin käsittelyä sijoitetun pääoman tuoton laskennassa vuonna 2019. Tämän seurauksena sijoitetun pääoman tuotto kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä tilikaudella 2018 verrattuna kyseisenä tilikautena julkaistuihin arvoihin. 2 Sisälsi tilikaudella 2018 US Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen. Joukkovelkakirjalaina erääntyi helmikuussa 2019. 3 Vuoden 2021 lukua on oikaistu. Cargotec on soveltanut 1.1.2019 alkaen IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardia sekä IFRIC 23, Epävarmuus tuloverojen käsittelyssä -tulkintaa. Lukuja 1.1.2019 edeltäviltä kausilta ei ole oikaistu, eivätkä ne ole siten täysin vertailukelpoisia. 110 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Osakekohtaiset tunnusluvut 2022 2021 2020 2019 2018 Laimentamaton osakekohtainen tulos EUR 0,37 3,82 0,13 1,39 1,66 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos EUR 0,37 3,82 0,13 1,39 1,65 Oma pääoma/osake EUR 23,69 23,95 20,14 22,12 22,16 Osinko/osake, B-sarjan osake EUR 1,35 4 1,08 1,08 1,20 1,10 Osinko/osake, A-sarjan osake EUR 1,34 4 1,07 1,07 1,19 1,09 Osingot yhteensä MEUR 87 4 70 70 77 71 Osinko/tulos, B-sarjan osake % 364,3 % 4 28,2 % 855,3 % 86,4 % 66,4 % Osinko/tulos, A-sarjan osake % 362,7 % 4 28,0 % 847,4 % 85,9 % 65,9 % Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake % 3,3 % 4 2,5 % 3,2 % 4,0 % 4,1 % Hinta/voitto (P/E), B-sarjan osake 111,5 11,5 267,8 21,8 16,1 Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake Keskikurssi EUR 34,82 44,70 24,77 31,09 41,28 Kauden ylin kurssi EUR 48,46 52,80 37,14 38,48 51,30 Kauden alin kurssi EUR 24,90 33,60 15,15 24,12 26,46 Kauden päätöskurssi EUR 41,32 43,84 33,82 30,24 26,72 Osakkeiden markkina-arvo 31.12. 1 MEUR 2 689 2 828 2 182 1 950 1 720 B-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.² MEUR 2 271 2 409 1 859 1 660 1 464 Osakevaihto, B-sarjan osake 1 000 kpl 44 306 36 795 53 902 28 772 33 506 Osakevaihto, B-sarjan osake % 78,5 % 66,2 % 93,2 % 53,0 % 60,1 % A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo³ 1 000 kpl 9 526 9 526 9 526 9 526 9 526 A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.³ 1 000 kpl 9 526 9 526 9 526 9 526 9 526 B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo² 1 000 kpl 54 953 54 950 54 937 54 850 55 020 B-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.² 1 000 kpl 54 957 54 957 54 957 54 878 54 802 B-sarjan osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo² 1 000 kpl 55 148 55 043 54 982 54 951 55 163 Osakkeiden kurssi- ja vaihtotiedot perustuvat Nasdaq Helsinki Oy:n kaupankäyntitietoihin. 1 Sisältää A- ja B-sarjan osakkeet, omat osakkeet vähennetty. 2 Ei sisällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. 3 A-sarjan osakkeisiin ei kohdistu laimennusvaikutusta. 4 Hallituksen ehdotus. 111 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Tunnuslukujen laskentakaavat IFRS-tunnusluvut Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) = Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR) = Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana, laimennusvaikutus huomioituna Vaihtoehtoiset tunnusluvut ESMAn vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Cargotec käyttää ja julkaisee IFRS-tunnuslukujen lisäksi seuraavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja: Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus Viittaus täsmäytykseen Liikevoitto (MEUR ja % liikevaihdosta) = Liikevaihto - myytyjä suoritteita vastaavat kulut - myynnin ja markkinoinnin kulut - tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut - hallinnon kulut - uudelleenjärjestelykulut + liiketoiminnan muut tuotot - liiketoiminnan muut kulut + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Liikevoittoa käytetään liiketoiminnan kannattavuuden mittaamiseen. Tunnusluku kuvaa toiminnan kannattavuutta ennen rahoituseriä ja veroja. Tuloslaskelma Vertailukelpoinen liikevoitto (MEUR ja % liikevaihdosta) = Liikevoitto ilman vertailtavuuteen merkittävästi vaikuttavia eriä Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään liiketoiminnan tuloskehityksen seurannassa, ennustamisessa ja tavoiteasetannassa. Tunnusluku lasketaan oikaisemalla liikevoitosta vertailukelpoisuuteen merkittävästi vaikuttavat erät, jolloin se parantaa toiminnan kannattavuuden vertailtavuutta eri kausien välillä. Liitetieto 2.1, Segmentti-informaatio Vertailtavuuteen merkittävästi vaikuttavat erät (MEUR) Vertailtavuuteen merkittävästi vaikuttavia eriä ovat uudelleenjärjestely- kulujen lisäksi pääsääntöisesti liiketoimintojen hankintamenon kohdistamisen vaikutukset, myyntivoitot/-tappiot, liiketoimintojen hankintaan ja myyntiin liittyvät voitot ja tappiot, liiketoimintojen hankintaan ja integraatioon liittyvät kulut sisältäen vuosina 2020-2022 kulut koskien sulautumis-suunnitelmaa Konecranes Oyj:n kanssa, omaisuuden arvonalentumiset ja niiden palautukset, vakuutuskorvaukset ja oikeudenkäyntikulut Käytetään osatekijänä vertailukelpoisen liikevoiton laskemisessa. Liitetieto 2.4, Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät 112 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus Viittaus täsmäytykseen Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja = Kauden tulos + poistot ja arvonalentumiset + rahoitustuotot ja -kulut + verot + muut oikaisuerät + nettokäyttöpääoman muutos Tunnusluku kuvaa liiketoiminnasta kertynyttä rahavirtaa myynnin tuoman tulon ja liiketoiminnan vaatimien kulujen jälkeen. Tämä rahavirta mittaa kykyä suoriutua korkojen, verojen, investointien sekä oman ja vieraan pääoman maksuista. Tunnuslukua käytetään liiketoiminnan seurannassa ja ennustamisessa. Rahavirtalaskelma Korollinen nettovelka / EBITDA, viimeiset 12 kk = Korollinen nettovelka Käytetään mittaamaan konsernin pääomarakennetta ja rahoituskapasiteettia. Liitetieto 8.1, Rahoitusriskien hallinta EBITDA, viimeiset 12 kk Korollinen nettovelka (MEUR) = Korolliset velat (pitkäaikaiset korolliset velat + pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset + lyhytaikaiset muut korolliset velat) - korolliset saatavat (pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset ja muut korolliset saamiset) - rahavarat +/- joukkovelkakirjalainan valuuttasuojaus Korollinen nettovelka kuvaa Cargotecin velkaantuneisuutta. Tunnuslukua käytetään pääomarakenteen seurannassa sekä osatekijänä tunnuslukujen korollinen nettovelka/EBITDA ja nettovelkaantumisaste laskennassa. Liitetieto 8.1, Rahoitusriskien hallinta EBITDA (MEUR), viimeiset 12 kk = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset, viimeiset 12 kk Käytetään osatekijänä tunnusluvun korollinen nettovelka/EBITDA laskennassa. Liitetieto 8.1, Rahoitusriskien hallinta Nettokäyttöpääoma (MEUR) = Vaihto-omaisuus + operatiiviset johdannaisvarat + myyntisaamiset + sopimuksiin perustuvat omaisuuserät + muut operatiiviset korottomat saamiset - varaukset - sopimuksiin perustuvat velat - operatiiviset johdannaisvelat - ostovelat - eläkevelvoitteet - muut operatiiviset korottomat velat Nettokäyttöpääomaa käytetään seuraamaan suoraan operatiiviseen liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa. Se ei sisällä rahoitukseen ja verotukseen liittyviä eriä eikä pitkäaikaisia varoja. Tunnuslukua käytetään myös tunnusluvun Operatiivinen sitoutunut pääoma laskennassa. Liitetieto 5.1, Nettokäyttöpääoma Operatiivinen sitoutunut pääoma (MEUR) = Liikearvo + aineettomat hyödykkeet + aineelliset hyödykkeet + osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä + osakesijoitukset + käyttöpääomasaamiset - käyttöpääomavelat Operatiivinen sitoutunut pääoma kuvaa suoraan liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa, jolla liiketoiminnan tulos tuotetaan. Se ei sisällä verotukseen ja rahoitukseen liittyviä eriä. Tunnuslukua käytetään liiketoiminnan pääoman käytön ja sen tehokkuuden mittaamiseen. Liitetieto 2.1, Segmentti-informaatio Investoinnit = Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sisältäen omistetut käyttöomaisuuserät ja käyttöoikeusomaisuuserät, pois lukien yrityshankintojen hankintahetken omaisuuserät Investoinnit ovat pitkäaikaisten tuotannontekijöiden hankintaan käytettyä rahaa. Tunnuslukua käytetään rahavirtalaskelman osatekijänä. Liitetieto 6.2 Aineettomat hyödykkeet; liitetieto 6.3 Aineelliset hyödykkeet Oman pääoman tuotto (ROE) (%), viimeiset 12 kk = 100 x Kauden tulos, viimeiset 12 kk Käytetään kuvaamaan kuinka paljon tuottoa omistajat saavat sijoittamilleen varoille. Kauden tulos: Tuloslaskelma; Oma pääoma: Tase Oma pääoma (keskimäärin viimeiset 12 kk aikana) Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) (%), viimeiset 12 kk = 100 x Tulos ennen veroja + rahoituskulut, viimeiset 12 kk Käytetään kuvaamaan suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yitykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle. Tulos ennen veroja ja rahoituskulut: Tuloslaskelma; Taseen loppusumma ja korottomat velat: Tase Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin viimeisen 12 kk aikana) Korottomat velat = Taseen loppusumma - oma pääoma - pitkäaikaiset korolliset velat - pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset - lyhytaikaiset muut korolliset velat Käytetään osatekijänä tunnusluvun sijoitetun pääoman tuotto laskennassa. Tase 113 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Osakekohtaiset tunnusluvut Oma pääoma / osake (EUR) = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa Osinko / osake (EUR) = Kaudelta jaettava osinko Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa Osinko / tulos (%) = 100 x Kaudelta jaettava osinko / osake Osakekohtainen tulos Efektiivinen osinkotuotto (%) = 100 x Osinko / osake B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi Hinta / voitto (P/E) = B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus Viittaus täsmäytykseen Omavaraisuusaste (%) = 100 x Oma pääoma Käytetään mittaamaan vakavaraisuutta ja kertomaan kuinka suuri osuus varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Tase Taseen loppusumma - sopimuksiin perustuvat velat Nettovelkaantumisaste (%) = 100 x Korollinen nettovelka Käytetään kuvaamaan yrityksen velkaantuneisuutta mittaamalla omistajien sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhdetta. Osa Cargotecin lainasopimuksista sisältää yhtiön pääomarakennetta rajoittavan ehdon, jota mitataan nettovelkaantumisasteella. Liitetieto 8.1, Rahoitusriskien hallinta Oma pääoma Tasepohjaisia tunnuslukuja laskettaessa myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat on huomioitu kyseisiin eriin sisältyvinä, vaikka ne esitetään taseessa yhdellä rivillä. Keskikurssi (EUR) = B-sarjan osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto kauden aikana Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana Osakkeiden markkina-arvo kauden lopussa = Ulkona olevien B-sarjan osakkeiden määrä kauden lopussa x B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi + Ulkona olevien A-sarjan osakkeiden määrä kauden lopussa x B-sarjan osakkeen kauden päätöspäivän keskikurssi Osakevaihto = Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana Osakevaihto (%) = 100 x Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana 114 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Keskeisimmät euron valuuttakurssit Päätöskurssit 31.12.2022 31.12.2021 SEK 11,122 10,250 USD 1,067 1,133 Keskikurssit 1−12/2022 1−12/2021 SEK 10,626 10,147 USD 1,056 1,185 Valuuttakurssiriskistä on annettu lisätietoa liitetiedossa 8.1, Rahoitusriskien hallinta. 115 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Emoyhtiön tuloslaskelma EUR Liite 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Liikevaihto 267 443 247,55 265 999 464,85 Hallinnon kulut 3, 4, 5 -274 954 808,40 -267 836 343,69 Liiketoiminnan muut tuotot 524 752,74 3 797 273,38 Liiketappio /-voitto -6 986 808,11 1 960 394,54 Rahoitustuotot ja -kulut 6 -78 783 370,08 57 649 095,28 Tappio / voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -85 770 178,19 59 609 489,82 Konserniavustus - 970 000,00 Tuloverot 7 3 461 127,21 669 879,77 Tilikauden tappio / voitto -82 309 050,98 61 249 369,59 Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) 116 / 136 Osa tilinpäätöstä EUR Liite 31.12.2022 31.12.2021 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 64 304 880,00 64 304 880,00 Ylikurssirahasto 97 992 301,08 97 992 301,08 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 69 340 329,20 70 545 576,58 Edellisten tilikausien voitto 601 379 732,32 609 645 880,84 Tilikauden tappio / voitto -82 309 050,98 61 249 369,59 Oma pääoma yhteensä 14 750 708 191,62 903 738 008,09 Vieras pääoma Pitkäaikaiset velat 13, 15 625 000 000,00 750 000 000,00 Lyhytaikaiset velat 13, 16 2 162 061 625,52 2 114 301 061,39 Vieras pääoma yhteensä 2 787 061 625,52 2 864 301 061,39 Vastattavaa yhteensä 3 537 769 817,14 3 768 039 069,48 Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti. Emoyhtiön tase EUR Liite 31.12.2022 31.12.2021 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 8 16 384 419,83 21 363 462,08 Aineelliset hyödykkeet 9 20 935,39 31 874,44 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 10 2 497 946 705,78 2 716 731 966,18 Muut osakkeet ja osuudet 10 3 559 320,83 3 558 320,83 Pysyvät vastaavat yhteensä 2 517 911 381,83 2 741 685 623,53 Vaihtuvat vastaavat Pitkäaikaiset saamiset 11, 13 23 568 895,72 84 745 551,54 Lyhytaikaiset saamiset 12, 13 714 393 250,10 655 533 589,41 Rahavarat 281 896 289,49 286 074 305,00 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 019 858 435,31 1 026 353 445,95 Vastaavaa yhteensä 3 537 769 817,14 3 768 039 069,48 117 / 136 Osa tilinpäätöstä Emoyhtiön rahavirtalaskelma TEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Liiketappio /-voitto -6 987 1 960 Oikaisut liiketappioon /-voittoon 5 742 5 347 Käyttöpääoman muutos: Korottomien saamisten muutos 11 211 -21 788 Korottomien velkojen muutos -12 480 11 916 Maksetut korot -24 684 -16 971 Saadut korot 12 377 8 685 Saadut osingot 190 133 88 167 Maksetut tuloverot 112 -108 Muut rahoitustuotot ja -kulut -58 -33 144 Liiketoiminnan rahavirta 175 366 44 063 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -231 -171 Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin ja muihin sijoituksiin -33 123 -152 856 Luovutustulot tytäryhtiöosakkeista ja muista sijoituksista - 1 400 Investointien rahavirta -33 354 -151 628 Saadut ja maksetut konserniavustukset 970 5 345 Omien osakkeiden hankinta -1 205 -3 353 Myönnetyt lainat -324 393 -136 513 Lainasaamisten takaisinmaksut 347 680 289 792 Lyhytaikaisten lainojen nostot 636 259 633 402 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -648 487 -437 339 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -87 500 -250 000 Maksetut osingot -69 516 -69 465 Rahoituksen rahavirta -146 190 31 869 Rahavarojen muutos -4 178 -75 695 Rahavarat 1.1. 286 074 361 769 Rahavarat 31.12. 281 896 286 074 Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti. 118 / 136 Osa tilinpäätöstä Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ........... 120 2. Rahoitusriskien hallinta ........................................... 121 3. Henkilöstökulut ........................................................ 122 4. Poistot ja arvonalentumiset ...................................... 122 5. Tilintarkastajan palkkiot ........................................... 122 6. Rahoitustuotot ja -kulut ........................................... 123 7. Tuloverot .................................................................. 123 8. Aineettomat hyödykkeet .......................................... 124 9. Aineelliset hyödykkeet ............................................. 124 10. Sijoitukset .............................................................. 125 11. Pitkäaikaiset saamiset ........................................... 125 12. Lyhytaikaiset saamiset ........................................... 125 13. Johdannaissopimukset .......................................... 126 14. Oma pääoma ......................................................... 126 15. Pitkäaikaiset velat .................................................. 127 16. Lyhytaikaiset velat .................................................. 127 17. Vastuut ................................................................... 128 119 / 136 Osa tilinpäätöstä määrittämään, koska julkisia markkinoita tai luotettavia arvostusmenetelmiä ei ole, kirjataan myös pääasiallisesti hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Lainasaamiset Lainasaamiset sisältävät pääosin lainoja saman konsernin yrityksille. Lainasaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon, ja myöhemmin lainasaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon arvonalentumisilla vähennettynä efektiivisen koron menetelmän mukaisesti. Korkotuotot lainasaamisista kirjataan rahoitustuottoihin efektiiviseen korkoon perustuen. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Rahoituslainat Rahoituslainat kirjataan alun perin velaksi taseelle määrään, joka on saatu liikkeelle laskettaessa. Transaktiokulut ja lainan korot kirjataan tuloslaskelmassa rahoituskuluihin efektiivisen koron mukaisesti. Johdannaisinstrumentit Sopimuksentekohetkellä johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Tilinpäätöksessä johdannaisinstrumentit arvostetaan Suomen kirjanpitolainsäädännön sallimalla tavalla IFRS-periaatteiden mukaisesti määritettyyn käypään arvoon, ja arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan paitsi jos sovelletaan suojauslaskentaa. Valuuttatermiinit ja koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen yleisesti tunnettuja arvostusmenetelmiä. Arvostukset perustuvat koroille ja valuutoille saatavissa oleviin markkinahintatietoihin. Johdannaisinstrumentit, joiden maturiteetti tilinpäätöshetkellä on yli 12 kuukautta, kirjataan taseen pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin, ja muut johdannaisinstrumentit kirjataan taseen lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin. Emoyhtiössä suojauslaskentaa sovelletaan ainoastaan valuuttamääräisten lainojen rahavirtojen suojauksiin, joissa suojaavana instrumenttina käytetään koronvaihtosopimusta. Emoyhtiö dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä emoyhtiön riskienhallintatavoitteet ja suojausstrategian. Emoyhtiö dokumentoi ja arvioi, suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen vuositilinpäätöksen ja välitilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota suojauskohteen käyvän arvon tai rahavirtojen arvon muutokset suojatun riskin osalta. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien rahavirtojen suojausinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Tehoton osa kirjataan 1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Cargotec Oyj:n (1927402-8) tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. Tuloutusperiaate Liikevaihto koostuu pääasiassa konsernin sisäisistä palveluveloituksista. Palveluiden myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu. Tuloverot Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena. Tuloveroihin sisältyy kauden verotettavasta tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella laskettu vero. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja poistot Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat tasapoistomenetelmään jaksotettuna hyödykkeen arvioidulle taloudelliselle käyttöajalle. Odotettuihin taloudellisiin käyttöaikoihin perustuvat poistoajat ovat seuraavat: • Aineettomat oikeudet 3–10 vuotta • Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta • Koneet ja kalusto 3–5 vuotta Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä ja yhteisyrityksissä on arvostettu hankintamenoon arvonalentumisilla oikaistuna. Muut sijoitukset, joiden käypää arvoa ei pystytä luotettavasti 120 / 136 Osa tilinpäätöstä välittömästi tulosvaikutteisesti. Oman pääoman käyvän arvon rahastoon kirjattu johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän oikaisuna samalla kaudella kuin suojattu erä kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelman muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään, aiemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu. Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, suojatun kohteen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Valuuttatermiinien korkopisteiden muutoksista johtuva käyvän arvon muutos kirjataan aina suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Oma pääoma Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, käyvän arvon rahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä edellisten tilikausien voitosta, josta on vähennetty maksetut osingot sekä yhtiökokouksen päättämät lahjoitukset. Ylikurssirahasto on muodostunut vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, jolloin rahastoon on kirjattu osakkeiden merkintähinnan kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa. Käyvän arvon rahasto sisältää kumulatiivisen spot-kurssimuutoksen osuuden rahavirtojen suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutoksesta. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon (1.9.2006) jälkeen päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Muutokset yhtiön omien osakkeiden omistuksessa kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tilikauden voitto/tappio kirjataan edellisten tilikausien voitto/tappio -tilille. Pakolliset varaukset Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä. 2. Rahoitusriskien hallinta Emoyhtiö hallinnoi konsernin rahoitusriskejä, ja sitä koskee sama rahoituspolitiikka ja ohjeisto kuin konsernia. Valuuttariskit Emoyhtiön rahoitusyksikkö toimii sisäisenä pankkina konsernin tytäryhtiöille. Emoyhtiön valuuttapositio muodostuu pääasiassa tytäryhtiöille annetusta valuuttamääräisestä rahoituksesta sekä emoyhtiön ottamista valuuttamääräisistä lainoista. Lisäksi valuuttapositio koostuu tytäryhtiöiden kanssa solmituista sisäisistä termiinisopimuksista ja ulkoisista termiinisopimuksista. Kurssierot näistä sopimuksista kirjataan emoyhtiössä tulosvaikutteisesti rahoituserien kurssieroihin. Emoyhtiö myös laskuttaa tytäryhtiöitä tuottamistaan konsernipalveluista. Kurssierot näistä laskuista ja niitä suojaavista johdannaisista kirjataan emoyhtiön operatiiviseen tulokseen. Emoyhtiön avoin positio 31.12.2022 oli absoluuttisina arvoina 10,3 (31.12.2021: 7,5) miljoonaa euroa. Korkoriski Emoyhtiön korkoriski syntyy ulkoisista ja sisäisistä lainoista sekä talletuksista. Sisäisen rahoituksen hinta määräytyy siirtohinnoittelusääntöjen perusteella, ja sisäiset korkokulut ja -tuotot eliminoituvat konsernitasolla. Tästä johtuen emoyhtiötasolla ei erikseen seurata korkoriskiä, ja konsernitilinpäätöksessä esitetyt tiedot korkoriskistä ja sen hallinnasta ovat yhtenevät emoyhtiön kanssa. Maksuvalmius- ja lainojen jälleenrahoitusriski Valtaosa konsernin johdannaisista, lainoista ja käteisvaroista on emoyhtiön hallussa. Emoyhtiötasolla ei erikseen seurata rahoitusvelkojen maturiteettijakaumaa, koska konsernitilinpäätöksessä esitetyt tiedot antavat oikean kuvan maksuvalmiusriskistä. Valtaosa lainoista, rahavaroista ja johdannaisista on emoyhtiön nimissä, ja ainoastaan ostovelat ja myyntisaamiset poikkeavat huomattavasti konsernin luvuista. Luotto- ja vastapuoliriski Emoyhtiön myyntisaamiset ja lainasaamiset ovat pääasiassa muilta konserniyhtiöiltä eikä niiden katsota aiheuttavan vastapuoliriskiä. Cargotecilla ei ollut ulkopuolisia lainasaamisia vuoden lopussa (31.12.2021: 10,1 miljoonaa euroa) ja rahavarat 281,9 (31.12.2021: 286,1) miljoonaa euroa. Emoyhtiön rahavarat on sijoitettu rahoituskomitean hyväksymiin hyvän luottoluokituksen omaaviin pankkeihin. Johdannaissopimusten luottoriskistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.1. Rahoitushallinnon toiminnallinen riski Rahoitusyksikkö toimii emoyhtiössä, joten sitä koskevat samat riskienhallinnan tavoitteet kuin konsernia. 121 / 136 Osa tilinpäätöstä 3. Henkilöstökulut TEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Palkat ja palkkiot 21 112 23 297 Eläkekulut 2 790 4 358 Muut henkilösivukulut 469 581 Yhteensä 24 371 28 236 Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkeyhtiössä. Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Toimihenkilöt 207 208 Johdon työsuhde-etuudet Hallituksen jäsenille tilikauden aikana hallitustyöskentelystä maksetut palkkiot sekä heille myönnetyt luontoisedut olivat yhteensä 550 740 (2021: 634 480) euroa. Vuonna 2021 maksettiin lisäksi kahdelle hallituksen jäsenelle kummallekin 150 000 euron korvaus erillisen konsulttisopimuksen perusteella sulautumiseen liittyvästä valmistelevasta työstä. Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot sisältäen peruspalkan, luontoisetujen ja tulospalkkion lisäksi osakepohjaisen kannustinohjelman 2020 ja lisäosakeohjelman 2019–2022 kolmannen maksuerän (2021: osakepohjaisen kannustinohjelman 2019 ja lisäosakeohjelman 2019–2022 toisen maksuerän) veronalaisen ansiotulon olivat yhteensä 1 521 073 (2 453 614) euroa. Toimitusjohtaja on oikeutettu maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen. Eläkesopimuksen mukaisesti toimitusjohtaja on oikeutettu jäämään eläkkeelle 65 vuoden iässä. Jos toimitusjohtajan toimisuhde päättyy ennen 65 vuoden eläkeikää, hänellä on oikeus aloittaa lisäeläkkeen nostaminen 62 vuoden iässä. Vuonna 2022 hänelle maksettiin 700 000 euron lisäeläkemaksu. Lisäksi toimitusjohtajalla on oikeus suomalaisen lakisääteisen työntekijän eläkelain mukaiseen eläkkeeseen, josta kirjattu eläkekulu oli vuonna 2022 146 070 (244 189) euroa. Ylimmän johdon työsuhde-etuuksista on lisätietoa konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.3, Johdon palkitseminen. 4. Poistot ja arvonalentumiset TEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet 5 176 6 495 Muut pitkävaikutteiset menot 34 33 Koneet ja kalusto 11 23 Yhteensä 5 221 6 551 5. Tilintarkastajan palkkiot TEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Tilintarkastus 799 792 Tilintarkastuslain 1.1, 2§:ssä tarkoitetut toimeksiannot - - Veroneuvonta - 37 Muut palvelut 1 032 1 200 Yhteensä 1 831 2 029 Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy toimi Cargotecin tilintarkastajana 23.3.2021 pidettyyn varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Yhtiökokous valitsi uudeksi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n. Yllä oleva taulukko esittää Ernst & Youngin palkkiot 23.3.2021 alkaen ja PricewaterhouseCoopersin palkkiot 23.3.2021 asti. Ernst & Youngin palkkiot vuonna 2021 olivat yhteensä 1,4 miljoonaa euroa, josta palkkiot tilintarkastuspalveluista oli 0,7 miljoonaa euroa ja muista palveluista 0,7 miljoonaa euroa. 122 / 136 Osa tilinpäätöstä 6. Rahoitustuotot ja -kulut TEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Korkotuotot Saman konsernin yrityksiltä 8 834 6 299 Muilta 1 599 1 386 Yhteensä 10 433 7 685 Muut rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 12 641 6 994 Saadut osingot saman konsernin yrityksiltä 190 133 88 167 Valuuttakurssierot - 16 Yhteensä 202 775 95 177 Korkokulut Saman konsernin yrityksille -14 365 -514 Muille -10 767 -14 089 Yhteensä -25 132 -14 602 Muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille -5 280 - Muille -9 826 -5 699 Valuuttakurssierot -215 - Yhteensä -15 321 -5 699 Arvonpalautukset ja -alentumiset Arvonpalautukset tytäryhtiöosakkeista - 49 182 Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeista -251 538 -74 094 Yhteensä -251 538 -24 912 Rahoitustuotot ja -kulut, yhteensä -78 783 57 649 7. Tuloverot TEUR 1.1.−31.12.2022 1.1.−31.12.2021 Tuloverot -513 -676 Laskennallisen verosaamisen muutos 3 974 1 346 Yhteensä 3 461 670 123 / 136 Osa tilinpäätöstä 8. Aineettomat hyödykkeet TEUR Aineettomat oikeudet Muut pitkä- vaikutteiset menot Yhteensä Hankintameno 1.1.2022 70 975 12 889 83 864 Lisäykset 231 - 231 Hankintameno 31.12.2022 71 206 12 889 84 095 Kertyneet poistot 1.1.2022 -50 071 -12 428 -62 499 Tilikauden poisto -5 176 -34 -5 210 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022 -55 247 -12 462 -67 710 Kirjanpitoarvo 31.12.2022 15 959 426 16 385 Hankintameno 1.1.2021 70 830 12 865 83 695 Lisäykset 145 - 145 Siirrot erien välillä - 24 24 Hankintameno 31.12.2021 70 975 12 889 83 864 Kertyneet poistot 1.1.2021 -43 576 -12 395 -55 971 Tilikauden poisto -6 495 -33 -6 528 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021 -50 071 -12 428 -62 499 Hankintameno 31.12.2021 20 904 460 21 364 TEUR 2022 2021 Aktivoidut korkomenot - 10 Aktivoidut korkomenot liittyvät toiminnanohjausjärjestelmäprojektiin ja sisältyvät muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Aktivoidut korkomenot poistetaan muiden pitkävaikutteisten menojen poistosuunnitelman mukaisesti. 9. Aineelliset hyödykkeet TEUR Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1.2022 1 313 97 1 410 Hankintameno 31.12.2022 1 313 97 1 410 Kertyneet poistot 1.1.2022 -1 282 -97 -1 379 Tilikauden poisto -11 - -11 Kertyneet poistot 31.12.2022 -1 293 -97 -1 390 Kirjanpitoarvo 31.12.2022 21 0 21 Hankintameno 1.1.2021 1 287 121 1 409 Siirrot erien välillä 26 -24 2 Hankintameno 31.12.2021 1 313 97 1 410 Kertyneet poistot 1.1.2021 -1 259 -97 -1 356 Tilikauden poisto -23 - -23 Kertyneet poistot 31.12.2021 -1 282 -97 -1 379 Kirjanpitoarvo 31.12.2021 31 0 31 124 / 136 Osa tilinpäätöstä 10. Sijoitukset TEUR 2022 2021 Osuudet saman konsernin yrityksissä Hankintameno 1.1. 3 838 640 3 687 173 Kertyneet arvonalentumiset 1.1 -1 121 907 -1 096 996 Lisäykset 33 122 152 856 Vähennykset -370 -1 390 Arvonalentumiset -251 538 -24 912 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 497 947 2 716 732 TEUR 2022 2021 Osuudet yhteisyrityksissä Hankintameno 1.1. 0 0 Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0 TEUR 2022 2021 Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. 3 558 3 788 Lisäykset 1 - Vähennykset - -230 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 559 3 558 Konserniyritysten nimet, kotipaikat ja emoyhtiön omistusosuus on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.3, Tytäryhtiöt. 11. Pitkäaikaiset saamiset TEUR 31.12.2022 31.12.2021 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 13 000 78 020 Laskennallinen verosaaminen 9 216 5 264 Siirtosaamiset 1 353 1 461 Yhteensä 23 569 84 746 12. Lyhytaikaiset saamiset TEUR 31.12.2022 31.12.2021 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset 582 609 546 144 Myyntisaamiset 34 142 35 428 Johdannaisvarat 39 929 31 144 Siirtosaamiset 8 935 5 384 Yhteensä 665 615 618 101 Saamiset muilta Lainasaamiset - 10 136 Myyntisaamiset 21 4 365 Johdannaisvarat 39 499 10 798 Siirtosaamiset 9 258 12 134 Yhteensä 48 778 37 433 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 714 393 655 534 Siirtosaamiset TEUR 31.12.2022 31.12.2021 Konserniavustus - 970 Korkotuotot 280 650 Jaksotukset 8 655 4 429 ALV-saaminen 2 226 3 360 Muut saamiset 7 033 8 110 Yhteensä 18 194 17 518 125 / 136 Osa tilinpäätöstä 13. Johdannaissopimukset 14. Oma pääoma TEUR 2022 2021 Johdannaissopimusten käyvät arvot Sidottu oma pääoma 31.12.2022 Positiivinen Negatiivinen Netto TEUR käypä arvo käypä arvo käypä arvo Osakepääoma 1.1. 64 305 64 305 Konsernin sisäiset valuuttatermiinit 39 929 56 143 -16 214 Osakepääoma 31.12. 64 305 64 305 Muut valuuttatermiinit 39 499 7 400 32 099 Yhteensä 79 428 63 543 15 885 Ylikurssirahasto 1.1. 97 992 97 992 31.12.2021 Positiivinen Negatiivinen Netto Ylikurssirahasto 31.12. 97 992 97 992 TEUR käypä arvo käypä arvo käypä arvo Konsernin sisäiset valuuttatermiinit 31 144 21 025 10 119 Sidottu oma pääoma yhteensä 162 297 162 297 Muut valuuttatermiinit 10 798 6 843 3 955 Yhteensä 41 942 27 869 14 073 Vapaa oma pääoma Johdannaissopimusten nimellisarvot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 70 546 73 899 Omien osakkeiden hankinta -1 205 -3 353 TEUR 31.12.2022 31.12.2021 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 69 341 70 546 Konsernin sisäiset valuuttatermiinit 3 385 864 2 618 438 Muut valuuttatermiinit 4 305 308 2 955 270 Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 670 896 679 111 Yhteensä 7 691 172 5 573 708 Maksetut osingot -69 516 -69 465 Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 601 380 609 646 Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu taseeseen bruttona, sillä konsernin johdannaissopimuksiin liittyvät eri netottamissopimukset antavat ehdottoman oikeuden netotukseen luottoriskin realisoituessa, mutta eivät normaalitilanteessa. Konserni ei ole antanut tai saanut vakuuksia Tilikauden tappio / voitto -82 309 61 249 johdannaisvastapuolilta.  Vapaa oma pääoma yhteensä 588 411 741 441 Oma pääoma yhteensä 750 708 903 738 Jakokelpoiset varat 588 411 741 441 Osa tilinpäätöstä 126 / 136 15. Pitkäaikaiset velat TEUR 31.12.2022 31.12.2021 Joukkovelkakirjalainat 350 000 350 000 Schuldschein lainat 25 000 150 000 Lainat rahoituslaitoksilta 250 000 250 000 Yhteensä 625 000 750 000 Joukkovelkakirjalainat ja muut kiinteäkorkoiset lainat Kirjanpitoarvo, TEUR Laina-aika Korko Kuponki korko, % Nimellisarvo 31.12.2022 31.12.2021 2018−2023 Kiinteä * 37 500 TEUR 37 500 37,500 2017−2024 Kiinteä 2,38 100 000 TEUR 100 000 100 000 2018−2025 Kiinteä * 25 000 TEUR 25 000 25 000 2019−2025 Kiinteä 1,25 100 000 TEUR 100 000 100 000 2019−2026 Kiinteä 1,63 150 000 TEUR 150 000 150 000 * Korkoehdot ovat sopimusosapuolten välisiä luottamuksellisia tietoja 16. Lyhytaikaiset velat TEUR 31.12.2022 31.12.2021 Velat saman konsernin yrityksille Lainat saman konsernin yrityksiltä 1 993 655 2 010 113 Ostovelat 7 682 1 339 Johdannaisvelat 56 143 21 025 Siirtovelat 26 056 26 093 Yhteensä 2 083 536 2 058 571 Velat ulkopuolisille Schuldschein lainat 37 500 - Käytetyt pankkitililimiitit 4 233 3 Ostovelat 8 662 19 985 Johdannaisvelat 7 400 6 843 Siirtovelat 20 732 28 899 Yhteensä 78 526 55 730 Lyhytaikaiset velat yhteensä 2 162 062 2 114 301 Siirtovelat TEUR 31.12.2022 31.12.2021 Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset 6 264 8 205 Korkojaksotukset 4 621 4 176 Muut siirtovelat 35 902 42 612 Yhteensä 46 787 54 992 127 / 136 Osa tilinpäätöstä 17. Vastuut TEUR 31.12.2022 31.12.2021 Takaukset Saman konsernin yritysten puolesta 470 951 420 028 Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta - 2 934 Muut vastuut Omasta puolesta - 1 500 Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 1 354 1 341 Myöhemmin maksettavat 2 083 2 959 Yhteensä 474 388 428 762 128 / 136 Osa tilinpäätöstä OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT Osakekohtaiset tunnusluvut 2018–2022, EUR 2022 2021 2020 2019 2018 Laimentamaton osakekohtainen tulos 0,37 3,82 0,13 1,39 1,66 Oma pääoma/osake 23,69 23,95 20,14 22,12 22,16 Osinko/osake, B-sarjan osake 1,35 1 1,08 1,08 1,20 1,10 Osinko/osake, A-sarjan osake 1,34 1 1,07 1,07 1,19 1,09 Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake, % 3,3 % 1 2,5 % 3,2 % 4,0 % 4,1 % Hinta/voitto (P/E), B-sarjan osake 111,5 11,5 267,8 21,8 16,1 Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake Keskikurssi 34,82 44,70 24,77 31,09 41,28 Kauden ylin kurssi 48,46 52,80 37,14 38,48 51,30 Kauden alin kurssi 24,90 33,60 15,15 24,12 26,46 Kauden päätöskurssi 41,32 43,84 33,82 30,24 26,72 1 Hallituksen ehdotus Cargotec Oyj:n B-sarjan osake on noteerattu Nasdaq Helsingin Large Cap -listalla 1.6.2005 lähtien. Osakkeen kaupankäyntitunnus on CGCBV. Osakkeet ovat rekisterissä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä ja Euroclear Finland Oy ylläpitää Cargotec Oyj:n virallista omistajaluetteloa. 129 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Osakkeet ja osakepääoma Cargotecilla on kaksi osakesarjaa, noteeratut B-sarjan osakkeet ja noteeraamattomat A-sarjan osakkeet. Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Kaikkien osakkeiden tuottama yhteenlaskettu äänimäärä oli vuoden 2022 lopussa 15 039 731. Cargotec Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2022. Maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2022 oli 64 304 880 euroa. Osakekanta koostui 55 182 079 B-sarjan osakkeesta ja 9 526 089 A-sarjan osakkeesta. Osingonjako B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeet. Eri osakesarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi (1) sentti ja enintään kaksi ja puoli (2,5) senttiä. Osinkoehdotus Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan tilikaudelta 2022 osinkoa 1,34 euroa kutakin A-sarjan osaketta ja 1,35 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden. Omat osakkeet ja osakeanti Cargotec Oyj:n hallitus päätti 17.3.2022 suunnatusta maksuttomasta osakeannista Cargotecin osakepohjaisen kannustinohjelman palkkioiden maksamista varten. Osakepalkkiot koskevat Cargotecin vuonna 2019 perustetun matching-osakepalkkio-ohjelman kolmatta sitouttamisjaksoa. Osakeannissa luovutettiin vastikkeetta osakepohjaisen kannustinohjelman ehtojen mukaisesti 28 903 yhtiön hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta ohjelmaan kuuluville avainhenkilöille. Cargotec hankki osakkeet 7. helmikuuta 2022 markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Ohjelmien perustamisesta ja niiden keskeisistä ehdoista on kerrottu 8.2.2017 ja 20.2.2019 julkaistuissa pörssitiedotteissa. Osakkeiden luovuttaminen perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 19.3.2019 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää enintään 952 000 A-sarjan osakkeen ja 5 448 000 B-sarjan osakkeen luovuttamisesta. Vuoden 2022 lopussa Cargotecin hallussa oli 224 840 omaa B-sarjan osaketta, mikä vastaa 0,35 prosenttia osakkeiden yhteismäärästä ja 0,15 prosenttia osakkeiden yhteisäänimäärästä. Ulkona olevien B-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 54 957 239. 130 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Osakkeen arvon kehitys ja kaupankäynti B-sarjan osakkeen päätöskurssi vuoden 2022 viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 41,32 (43,84) euroa ja vuoden 2022 vaihdolla painotettu keskikurssi 34,82 (44,70) euroa Nasdaq Helsingissä. Katsauskauden ylin kurssi oli 48,46 (52,80) euroa ja alin 24,90 (33,60) euroa. B-sarjan osakkeita Cargotecin B-sarjan osakkeen arvo laski vuoden 2022 aikana 6 prosenttia eli 43,84 eurosta 41,32 vaihdettiin katsauskauden aikana Nasdaq Helsingissä 44 (37) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi euroon. Samaan aikaan OMX Helsinki Benchmark Cap -indeksi laski 17 prosenttia. 1 541 (1 644) miljoonan euron vaihtoa. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 175 122 (146 012) kappaletta eli 6 (7) miljoonaa euroa. B-sarjan osakkeista käytiin kauppaa myös useilla B-sarjan osakkeiden markkina-arvo vuoden 2022 lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. osakkeita oli 2 271 (2 409) miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen katsauskauden viimeisen B-sarjan osakkeen ajantasaiset pörssikurssitiedot ovat luettavissa Cargotecin verkkosivuilla kaupankäyntipäivän keskikurssiin, oli katsauskauden lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia www.cargotec.fi/sijoittajat. osakkeita 2 689 (2 828) miljoonaa euroa. MARKKINA-ARVO, B-SARJAN OSAKKEET OSAKEKURSSI JA VAIHTO MEUR KUUKAUSIVAIHTO, MILJOONA KPL KURSSI, EUR 3500 9 80 3000 70 8 60 2500 6 50 2000 5 40 1500 30 3 1000 20 2 500 10 0 0 0 2018 20192020 20212022 2018 20192020 20212022 Kuukausivaihto, Nasdaq Helsinki Kuukausivaihdolla painotettu keskikurssi OMXHB Cap kuukausittainen päätöskurssi indeksoituna Osa hallituksen toimintakertomusta 131 / 136 Footnote 2 1 Osakkeenomistaja A-sarjan osakkeet B-sarjan osakkeet Osakkeet yht. Osakkeet yht., % Äänet yht. Äänet yht., % 1 Wipunen varainhallinta oy 2 940 067 6 200 000 9 140 067 14,13 3 560 067 23,67 2 Mariatorp Oy 2 940 067 5 000 000 7 940 067 12,27 3 440 067 22,87 3 Pivosto Oy 2 940 067 4 000 000 6 940 067 10,73 3 340 067 22,21 4 Koneen Säätiö 705 888 1 232 454 1 938 342 3,00 829 133 5,51 5 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 324 000 1 324 000 2,05 132 400 0,88 6 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 686 000 686 000 1,06 68 600 0,46 7 Valtion Eläkerahasto 650 000 650 000 1,00 65 000 0,43 8 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 648 632 648 632 1,00 64 863 0,43 9 Herlin Heikki Juho Kustaa 400 000 400 000 0,62 40 000 0,27 10 Nurminen Minna Kirsti 337 135 337 135 0,52 33 713 0,22 11 Sigrid Juséliuksen säätiö 326 000 326 000 0,50 32 600 0,22 12 OP-Suomi Pienyhtiöt 277 909 277 909 0,43 27 790 0,18 13 Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 249 000 249 000 0,38 24 900 0,17 14 Cargotec Oyj 224 840 224 840 0,35 22 484 0,15 15 Danske Invest Finnish Equity Fund 186 757 186 757 0,29 18 675 0,12 16 Anna Karolina Blaberg 182 745 182 745 0,28 18 274 0,12 17 Herlin Olli Ilkka Julius 175 000 175 000 0,27 17 500 0,12 18 Sr Nordea Pro Suomi 167 685 167 685 0,26 16 768 0,11 19 Herlin Ville 160 000 160 000 0,25 16 000 0,11 20 Jenny ja Antti Wihurin rahasto 160 000 160 000 0,25 16 000 0,11 Total 9 526 089 22 588 157 32 114 246 49,63 11 784 901 78,36 Hallintarekisteröidyt 18 437 507 Muut osakkeenomistajat 14 156 415 Liikkeeseen laskettu osakemäärä yhteensä 31.12.2022 64 708 168 Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin. Osakkeenomistajat Cargotecilla oli vuoden 2022 lopussa 40 526 (39 562) rekisteröitynyttä osakkeenomistajaa. Suurin yksittäinen osakkeenomistaja oli Wipunen varainhallinta oy. Ilkka Herlin oli suurin omistaja, kun omistukseen lasketaan sekä henkilökohtainen että määräysvaltayhtiöiden omistus. Hallintarekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 18 437 507 (17 979 814) ja osuus kaikista osakkeista 28,49 (27,79) prosenttia, mikä vastasi 12,26 (11,95) prosenttia kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Kuukausittain päivitettävä lista suurimmista osakkeenomistajista on nähtävillä Cargotecin verkkosivuilla www.cargotec.fi/sijoittajat. 132 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Osakkeita Omistajien lukumäärä %-osuus omistajista Osakemäärä, kpl %-osuus osakekannasta 1–100 24 935 61,53 1 012 748 1,57 101–500 11 428 28,20 2 774 745 4,29 501–1 000 2 208 5,45 1 676 621 2,59 1 001–10 000 1 797 4,43 4 523 746 6,99 10 001–100 000 129 0,32 3 495 045 5,40 100 001–1 000 000 21 0,05 5 553 668 8,58 yli 1 000 000 7 0,02 45 441 472 70,23 Yhteensä 40 526 100,00 64 478 045 99,64 joista hallintarekisteröityjä 18 437 507 28,49 Yhteistilillä 5283 0,01 Ulkona olevien osakkeiden määrä 31.12.2022 64 483 328 99,65 Omat osakkeet 31.12.2022 1 224 840 0,35 Liikkeeseen laskettu osakemäärä yhteensä 31.12.2022 64 708 168 100,00 Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin. OSAKKEENOMISTAJAT OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12. Pivosto Oy 10,73 % Mariatorp Oy 12,27 % Wipunen varainhallinta Oy 14,12 % Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 28,71 % Suomalaiset instituutiot, yritykset ja yhteisöt 16,74 % Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin. Suomalaiset kotitaloudet 17,43 % 1 133 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta Hallituksen ja johdon osakeomistukset Cargotecin hallituksen ja toimitusjohtajan sekä heidän määräysvallassaan olevien yhtiöiden yhteenlaskettu osakeomistus 31.12.2022 oli 2 940 067 (2 940 067) A-sarjan osaketta ja 6 360 658 (6 510 805) B-sarjan osaketta, mikä vastasi 14,37 (14,61) prosenttia kaikkien osakkeiden yhteismäärästä ja 23,78 (23,88) prosenttia yhteisäänimäärästä. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen on oikeutettu osakepohjaiseen kannustinohjelmaan 2020–2022, 2021–2023, 2022–2024, matching osakepalkkio-ohjelmaan 2019–2022 sekä sitouttavaan osakepalkkio-ohjelmaan 2022–2024. Cargotecin verkkosivuilla osoitteessa www.cargotec.fi/sijoittajat on nähtävillä ajantasainen tieto hallituksen ja johdon omistuksista. Lisätietoa: Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä 2022 Palkitsemisraportti 2022 Hallituksen jäsenten CV:t (cargotec.fi) Johtoryhmän jäsenten CV:t (cargotec.fi) 134 / 136 Osa hallituksen toimintakertomusta TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET Helsingissä, 1. helmikuuta 2023 Jaakko Eskola Hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama Hallituksen jäsen Casimir Lindholm Hallituksen jäsen Teuvo Salminen Hallituksen jäsen Mika Vehviläinen Toimitusjohtaja Ilkka Herlin Hallituksen varapuheenjohtaja Johanna Lamminen Hallituksen jäsen Kaisa Olkkonen Hallituksen jäsen Heikki Soljama Hallituksen jäsen Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä, 1. helmikuuta 2023 Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö Heikki Ilkka KHT 135 / 136 Osa tilinpäätöstä LUETTELO KIRJANPIDOISTA JA AINEISTOISTA SEKÄ SÄILYTYSTAVOISTA Pääkirjanpito sähköisessä muodossa Reskontraerittelyt sähköisessä muodossa Pankkitositteet tositelaji SK 7300000001-7300000902 sähköisessä muodossa tositelaji ZS 9000000001-9000006064 sähköisessä muodossa Myyntilaskut tositelaji D1 1002200001-1002200698 sähköisessä muodossa tositelaji D2 1052200001-1052200057 sähköisessä muodossa tositelaji D5 1202200001-1202204826 sähköisessä muodossa tositelaji D6 1212200001-1212200195 sähköisessä muodossa Ostolaskut tositelaji K3 5400000001-5400005044 sähköisessä muodossa (sisältää myös sisäiset ostolaskut) tositelaji WE 4800000001-4800004323 sähköisessä muodossa tositelaji RE 5100000001-5100004130 tositelaji K4 5450000001-5450000160 sähköisessä muodossa Matkalaskut ei numerosarjaa sähköisessä muodossa Palkkakirjanpito tositelajit Z6, W1, sähköisessä muodossa W2, W3, W9 ja SK Muistiotositteet tositelaji AA 3100000001-3100000041 sähköisessä muodossa tositelaji AB 9300000001-9300012243 sähköisessä muodossa tositelaji ZE 4100000001-4100000054 sähköisessä muodossa tositelaji SF 9530000001-9530000169 sähköisessä muodossa tositelaji W1 9720000001-9720000142 sähköisessä muodossa tositelaji W2 9721000001-9721001141 sähköisessä muodossa tositelaji W3 9722000001-9722000003 sähköisessä muodossa tositelaji W6 9726000001-9726000006 sähköisessä muodossa tositelaji W7 9726100001-9726100020 sähköisessä muodossa tositelaji SA 9100000001-9100001951 sähköisessä muodossa tositelaji ZF 9370000001-9370000169 sähköisessä muodossa tositelaji Z6 9750000001-9750121242 sähköisessä muodossa Sähköisessä muodossa KTM:n päätöksen 47/1998 mukaisesti arkistoitava kirjanpitoaineisto on tallennettuna kirjanpitoa hoitavan Cargotec Finland Oy:n palvelimella, joka sijaitsee Helsingissä. 136 / 136 TILINTARKASTUSKERTOMUS Cargotec Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Cargotec Oyj:n (y-tunnus 1927402-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenvedot merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus- ja riskivaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA MITEN SEIKKAA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA Liikevaihdon tulouttaminen ajan kuluessa sisältäen projekteihin liittyvät varaukset Liikevaihtoa ja projekteihin liittyviä varauksia koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedoissa 2.2 ja 5.5. Myyntituotot koneista ja laitteista, joiden valmistukseen liittyy merkittävä määrä yksittäisen asiakkaan tarpeisiin suunniteltuja ominaisuuksia, kirjataan ajan kuluessa tuotteen valmiusasteeseen perustuvalla menetelmällä, mikäli tuotteen ei arvioida soveltuvan sellaisenaan tai vähäisin muutoksin toisen asiakkaan käyttöön ja mikäli Cargotecilla on sopimusperusteinen oikeus maksuun tuotettujen suoritteiden osalta. Valmiusaste määritetään joko tarkasteluhetkeen mennessä toteutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista (ns. cost-to-cost-menetelmä) tai hankkeen tietyn fyysisen osuuden valmistumisen perusteella (ns. milestone-menetelmä). Konsernilla on Kalmar ja MacGregor -segmenteissä merkittäviä projekteja, joissa myyntituotot kirjataan ajan kuluessa. Vuonna 2022 noin 11 % kokonaisliikevaihdosta 4,1 miljardia euroa tuloutettiin ajan kulumisen perusteella. Liikevaihdon kirjaaminen ja projektin lopputuloksen arvioiminen edellyttää näissä tilanteissa merkittävää johdon harkintaa, erityisesti projektin valmiusasteen ja sen loppuunsaattamisen vaatimien kustannusten arvioimisessa. Konserni kirjaa useita erilaisia varauksia liittyen pitkäaikaisiin projektitoimituksiin ja osatuloutukseen. Nämä varaukset vaativat johdolta merkittäviä arvioita ja ovat tästä syystä tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Edellä mainitusta johtuen liikevaihdon tulouttaminen ajan kuluessa, sisältäen projekteihin liittyvät varaukset, oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Liikevaihdon tulouttaminen ajan kuluessa oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski. Projektivarauksiin liittyen, sekä liikevaihdon tulouttamiseen ajan kuluessa liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioimiseksi, suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet: • Arvioimme konsernin liikevaihdon tulouttamiseen ajan kuluessa sekä projekteihin liittyvien varausten kirjaamiseen soveltamia laskentaperiaatteita; • Muodostimme käsityksen projektitoimitusten osatuloutuksen prosessista mukaan lukien projekteihin liittyvät varaukset; • Perehdyimme projektien aineistoon, kuten sopimuksiin ja muuhun kirjalliseen aineistoon valitun otoksen osalta; • Testasimme pistokokein osatuloutus- ja varauslaskelmia sekä vertasimme ennusteita toteumia vastaan; • Arvioimme taloudellista kehitystä ja tilannetta • analysoimalla muutoksia oletuksissa koskien ennakoituja tuottoja ja kustannuksia, varauksia sekä maksuerien suorituksia; sekä • keskustelemalla organisaation eri tasoilla olevien henkilöiden kanssa, mukaan lukien projekti-, segmentti- sekä konsernijohto; • Arvioimme konsernin tilinpäätöksessä myyntituotoista ja niihin liittyvistä varauksista esitettyjen liitetietojen asianmukaisuutta. TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA MITEN SEIKKAA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA Liikearvon arvostaminen Liikearvoa koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedoissa 2.7 ja 6.1. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 liikearvon määrä oli 892,1 miljoonaa euroa, josta 268,1 miljoonaa euroa liittyy Kalmariin, 231,4 miljoonaa euroa Hiabiin ja 392,6 miljoonaa euroa MacGregoriin. Liikearvolle tehdään arvonalentumistesti vähintään vuosittain, ja aina kun on viitteitä arvonalentumisesta. Johtuen vallitsevasta epävarmuudesta taloudellisessa toimintaympäristössä MacGregorin liikearvolle on suoritettu arvonalentumistestaus vuosineljänneksittäin. MacGregorin liikearvosta on kirjattu vuonna 2022 arvonalentumista 63,4 miljoonaa euroa. Liikearvon vuosittainen arvonalentumistestaus suoritettiin Kalmar, Hiab ja MacGregor segmenteille. Liikearvon vuosittainen arvonalentumistestaus perustui johdon arvioihin Kalmar ja Hiab segmenttien käyttöarvoista ja MacGregor segmentin käyvästä arvosta vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla kuluilla. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvojen ja käypien arvojen vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla kuluilla määritykseen vaikuttavia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, katteet sekä nettorahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Arvioidut käyttöarvot ja käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla kuluilla voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvonalentumiseen. Liikearvon arvostaminen oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska vuosittaiseen arvonalentumistestaukseen liittyi johdon harkintaa koskien keskeisiä käytettyjä oletuksia, ja koska liikearvon määrä oli olennainen tilinpäätöksen kannalta. MacGregor segmenttiin liittyvän liikearvon arvostus oli lisäksi EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski. Liikearvon arvostukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet: • Hyödynsimme arvonmääritys-asiantuntijoitamme ja he avustivat meitä johdon tekemien keskeisten oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. Arvioimme johdon oletuksia vertaamalla niitä ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin ja itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin liittyen erityisesti • ennustettuun liikevaihdon kasvuun, • ennustettuun kateprosenttiin, ja • rahavirtojen diskonttaamisessa käytettyyn pääoman keskimääräiseen kustannukseen. • Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä ja vertasimme diskontattujen kassavirtojen summaa Cargotecin markkina-arvoon. • Arvioimme arvonalentumistestauksesta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 23.3.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 2 vuotta. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Helsingissä 1. helmikuuta 2023 Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Heikki Ilkka KHT RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI CARGOTEC OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ Cargotec Oyj:n hallitukselle Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Cargotec Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen CGCBV-2022-12-31-fi.zip tilikaudella 1.1.–31.12.2022 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF- tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu • laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti, • merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti, sekä • varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien. Tilintarkastajan velvollisuudet Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia. Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että Cargotec Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2022 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Cargotec Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2022 on annettu 1.2.2023 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä. Helsingissä 23.2.2023 Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Heikki Ilkka KHT

AI Terminal

More from Hiab Oyj

Talk to a Data Expert