Vaisala Oyj

Annual Report • Mar 1, 2023

Observations for a better world

Vuosiraportti 2022

Yli 85-vuotisen kokemuksensa pohjalta Vaisala tarjoaa innovatiivisia mittausinstrumentteja, -ratkaisuja ja -palveluja, jotka auttavat ratkaisemaan ilmastonmuutokseen, resurssitehokkuuteen sekä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä haasteita. Maailman johtavat mittausteknologiat sään, ympäristön ja teollisuuden tarpeisiin auttavat asiakkaita ja yhteiskuntia ylläpitämään toimintojaan, ja luotettava data tukee päätöksentekoa, turvallisuutta ja tehokkuutta. Vaisalan pääkonttori sijaitsee Suomessa, ja yhtiön A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin pörssissä.

Observations for a better world

Rakennamme mittauksilla kestävämpää tulevaisuutta ja autamme taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Teknologiamme toimii kahdella planeetalla.

Kohti kestävämpää tulevaisuutta

TEOLLISTEN MITTAUSTEN LIIKETOIMINTA-ALUE

palvelee monipuolisesti erilaisia teollisuusasiakkaita mahdollistamalla heille näkyvyyden heidän omiin prosesseihinsa. Laaja valikoima tarkkoja ja luotettavia mittalaitteita, olosuhdevalvontajärjestelmiä ja palveluja auttaa asiakkaita optimoimaan prosessejaan kannattavasti ja vastuullisesti.

44 % LIIKEVAIHDOSTA 225,6

MEUR

Päämarkkinat: vaativa kosteusmittaus, vaativa hiilidioksidimittaus, terveysteknologia, nestemittaus sekä sähkövoima ja energia

Teolliset mittaukset hillitsevät ilmastonmuutosta

Teollisuusasiakkaidemme optimoidessa prosessejaan mittausinstrumenttiemme tuottaman datan avulla, resurssitehokkuus kasvaa ja energiankulutus pienenee. Näin he vähentävät toimintansa päästöjä ja ympäristöjalanjälkeä sekä hillitsevät osaltaan ilmastonmuutosta.

Menestyksemme perusta on systemaattinen panostus tutkimukseen ja kehitykseen.

Kehitämme jatkuvasti johtavia teknologioita antureista digitaalisiin ratkaisuihin ja autamme löytämään ratkaisuja globaaleihin haasteisiin kestävämmän planeetan puolesta.

T&K-INVESTOINNIT 12 % LIIKEVAIHDOSTAMME VUONNA 2022

Kaikkialla maapallolla

56 % LIIKEVAIHDOSTA

288,6 MEUR

SÄÄ- JA YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA-ALUE

palvelee valikoituja säätiedoista riippuvaisia asiakkaita, jotka tarvitsevat tarkkoja, reaaliaikaisia, jatkuvia ja luotettavia säätietoja tehokkaan toiminnan ylläpitämiseen sekä ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen ja siihen sopeutumiseen. Liiketoiminta-alue tarjoaa luotettavia mittauksia ja päätöksenteon tukijärjestelmiä, joiden toiminnan keskiössä ovat ihmisten turvallisuus, omaisuuden suojeleminen sekä toimintojen turvallisuus ja tarkoituksenmukaisuus kaikissa sääolosuhteissa.

Näytä kaikki

Päämarkkinat: meteorologia, lentoliikenne, tieliikenne ja uusiutuva energia

Säämittaukset auttavat tutkimuksessa ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen

Tarkat säämittaukset auttavat ymmärtämään säätä ja ilmastoa. Siten ne edistävät ilmastonmuutoksen tutkimusta. Ratkaisut uusiutuvan energian optimointiin auttavat puolestaan hillitsemään ilmastonmuutosta, kun esimerkiksi tuulivoimaa voidaan tuottaa mahdollisimman tehokkaasti. Säämittaukset auttavat myös ennakoimaan sään ääri-ilmiöitä sekä siten sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Liikuta kursori hot spottien päälle

Sisällys

Vaisala vuonna 2022	4
Toimimme ympäri maailman	5
Hallituksen puheenjohtajan ja
toimitusjohtajan terveiset	6
Vuoden kohokohdat	8

Liiketoimintamme

11
13
15
16
18
20

Arvonluontimme
YK:n kestävän kehityksen
tavoitteet	22
Arvonluontimalli	24
Mittaristo	25
Vuorovaikutus sidosryhmien
kanssa	26
Arvoa asiakkaille	27
Arvoa työntekijöille	29
Arvoa yhteiskunnalle ja
ympäristölle	31
Arvoa sijoittajille	37
EU:n kestävän rahoituksen
luokittelujärjestelmä	39

Vastuulliset toimintatavat

Raportointiperiaatteet	44
Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	45
Ympäristö	47
Henkilöstö	54
Työterveys ja -turvallisuus	58
Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	60
Vastuulliset toimitusketjut	62
YK:n Global Compact	64
Allekirjoitukset	65
Tilintarkastajan varmennusraportti	66
GRI-indeksi	67

Tuote- ja teknologiajohtajuus omasta anturiteknologiastamme digitaalisiin ratkaisuihin on Vaisalan strategian keskeinen menestystekijä. s. 7

Hallinnointi

Hallinnointi		Tilinpäätös ja toimintakertomus
Selvitys hallinto- ja		Avainlukugraafit	95
ohjausjärjestelmästä 2022	76	Hallituksen toimintakertomus	96
Palkitsemisraportti	83	Tilinpäätös 2022	108
Riskienhallinta	86	Tilintarkastuskertomus	172
Hallitus	90	Tunnusluvut	176
Johtoryhmä	92	Tunnuslukujen laskentakaavat	178
Tietoa osakkeenomistajille	93	Yhteystiedot	179

Tietoa tästä raportista:

Vaisala soveltaa vuosiraporttiinsa integroidun raportoinnin viitekehystä IIRC:n määritysten mukaisesti. Integroidun raportin päätavoite on kuvata, miten yhtiö luo arvoa ajan mittaan. Aloitimme työn tämän kuvaamiseksi vuonna 2016: tämä on seitsemäs Vaisalan julkaisema vuosiraportti, johon sovelletaan tätä kansainvälistä integroidun raportoinnin -viitekehystä. Tavoitteemme on kehittää

toimintojamme selvittämällä, miten Vaisala luo arvoa sidosryhmilleen, joten tämä yhtenäinen raportti sisältää tietoa Vaisalan arvonluonnista, vastuullisuudesta, hallinnoinnista ja taloudesta. Vaisala on julkaissut erillisiä vastuullisuusraportteja vuodesta 2008.

Tämä raportti palvelee myös tahoja, jotka keräävät tietoja GRIraporteista (Global Reporting Initiative). GRI-taulukko sekä tilintarkastajan varmennusraportti löytyvät Vastuulliset toimintatavat -osion lopusta. Kirjanpitolain 3 a luvun mukainen selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista esitetään vuosiraportin Vastuulliset toimintatavat -osiossa, Liiketoimintamme-osion luvussa Liiketoimintamalli, Arvonluontimme-osion luvussa Mittaristo sekä Hallinnointi-osion luvussa Riskienhallinta.

Kuinka löydät lisätietoja:

Vaisala vuonna 2022: huipputeknologiaa ja kestävää kasvua

Vuonna 2022 autoimme asiakkaitamme ratkaisemaan aikamme suuria haasteita kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Vuoden aikana saimme myös tunnustusta vastuullisuusteoistamme.

Haastavasta globaalista markkinatilanteesta huolimatta pärjäsimme erinomaisesti. Panostuksemme tuotekehitykseen sekä skaalautuvaan liiketoimintaan tukevat kestävää kasvua.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue 225,6 MEUR

44 % 56 % 514,2

liikevaihto, MEUR

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue 288,6 MEUR

Vuoden 2022 tunnusluvut

62,5

liiketulos, MEUR

T&K 12 %

liikevaihdosta uusiutuvaa sähköä 100%

2 200+

työntekijää

4

4,2/5

henkilöstön sitoutumisaste

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT

Toimimme ympäri maailman AMERICAS-ALUE

350 työntekijää

APAC-ALUE

31 % liikevaihdosta

173 työntekijää

EMEA-ALUE

32 % liikevaihdosta

Olemme sitoutuneita kestävään kehitykseen ja teknologiajohtajuuteen

Markkinoiden heilahtelut ja yleinen epävarmuus leimasivat vuotta 2022. COVID-19-pandemia jatkui, energia- ja komponenttipula aiheutti maailmanlaajuisia haasteita, inflaatio kiihtyi ja ennen kaikkea Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan järkytti meitä kaikkia. Koska sota on vastoin kaikkea mitä edustamme, Vaisala lopetti kaiken liiketoimintansa Venäjällä ja Valko-Venäjällä maaliskuun alusta alkaen.

Vuosi 2022 oli Vaisalalle ennätyksellisen kasvun vuosi. Pystyimme vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin kaikilla markkinoilla huolimatta haasteellisesta markkinaympäristöstä ja komponenttipulasta.

Kestävä kehitys ja ilmastositoumus ovat Vaisalan ytimessä

Haastavan liiketoimintaympäristön lisäksi ilmaston tila on maailman laajuisesti entistä hälyttävämpi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat kaikkialla maailmassa. Jatkoimme työskentelyä missiomme Observations for a better world mukaisesti, ja autamme asiakkaitamme tekemään liiketoimintansa kannalta tärkeitä päätöksiä aikamme suurien kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseksi.

Maaliskuussa 2022 Vaisala sitoutui asettamaan tieteeseen perustuvat tavoitteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi Science-Based Targets -aloitteen (SBTi) mukaisesti. Tavoitteena on vähentää Vaisalan suoria Scope 1- ja etenkin epäsuoria Scope 3 -päästöjä vuoteen 2030 mennessä. Teimme vuoden aikana täyden kasvihuonepäästöinventaarion ja saimme paremman ymmärryksen koko arvoketjun päästöistä.

Vuonna 2023 määrittelemme päästöjen vähentämistavoitteet ja tiekartan sekä keskitymme etenkin tuotteidemme energiankulutukseen ja toimitusketjun päästöihin. Pyrimme saamaan tavoitteille SBTi:n hyväksynnän vuoteen 2024 mennessä.

Vaisalan liiketoiminta risteää useiden globaalien megatrendien kanssa, jotka liittyvät kiinteästi YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG). Vuonna 2022 jatkoimme kestävän kehityksen tavoitteiden integrointia strategiseen suunnitteluun ja tuotekehitykseen. Olemme edelleen sitoutuneet YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen kymmeneen periaatteeseen, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin, ympäristöön ja korruptionvastaisuuteen.

Saimme jälleen erinomaista tunnustusta vastuullisuustyöstämme. Vaisala sijoittui viidenneksi Financial Timesin European Climate Leaders 2022 -listalla. Saimme myös Carnegie Sustainability Award -palkinnon tunnustuksena sekä kestävistä liiketoimintakäytännöistämme että tuotteidemme synnyttämästä liiketoiminnan positiivisesta kädenjäljestä. Lisäksi Sustainalytics arvioi ESG-riskiluokituksemme arvoksi 9,7 (merkityksetön riski), jolla Vaisala kuuluu parhaaseen kahteen prosenttiin elektroniikkateollisuudessa.

Menestys rakentuu teknologiajohtajuudelle ja innovaatiolle

Tuote- ja teknologiajohtajuus omasta anturiteknologiastamme digitaalisiin ratkaisuihin on Vaisalan strategian keskeinen menestystekijä. Parantaaksemme edelleen markkinajohtajan asemaamme ja vastataksemme kestävän tulevaisuuden tarpeisiin jatkoimme isoja panostuksiamme tutkimukseen ja kehitykseen. Nämä investoinnit vastasivat 12 % liikevaihdostamme vuonna 2022.

Toimme vuoden aikana markkinoille useita uusia tuotteita sekä Sää- ja ympäristö- että Teollisten mittausten liiketoiminta-alueilla. Panostimme myös Vaisalan sää- ja ympäristödataliiketoiminnan kasvuun. Saimme tammikuussa päätökseen yhdysvaltalaisen ohjelmistoyrityksen AerisWeatherin oston. Yritys tarjoaa kattavia säätietoja useille eri toimialoille. Syyskuussa julkistimme reaaliaikaista, hyperlokaalia sää- ja ympäristödataa tarjoavat Vaisala Xweather -palvelut.

Sitoutunut ja monimuotoinen henkilöstö luo pohjan tulevaisuudellemme

Ammattitaitoiset ja sitoutuneet työntekijämme ovat avainasemassa kasvun ja innovaatioiden edistämisessä. Kasvumme jatkui myös uusien kollegoiden muodossa – yhteensä 357 vakituista työntekijää tuli Vaisalan palvelukseen vuonna 2022. Uudessa hybridityöympäristössämme olemme keskittyneet löytämään oikeat työskentelyolosuhteet, joissa työntekijämme voivat innovoida, tehdä yhteistyötä ja ylläpitää hyvää työn ja yksityiselämän välistä tasapainoa.

Olemme sitoutuneita olemaan hyvä kasvupaikka ammattitaitoisille työntekijöille. Siksi on tärkeää, että vaalimme jatkuvasti osallistavaa yhteisöä, johon jokainen tuntee kuuluvansa. Tässä monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio eli osallistaminen ovat olennainen osa. Vuonna 2022 viimeistelimme monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja inkluusiostrategiamme ja asetimme kunnianhimoiset tavoitteet monimuotoisuuden lisäämiseksi. Strategia toteutetaan neljällä tasolla, jotka ulottuvat houkuttelevasta visiosta ja tietoisuuden lisäämisestä käytännön prosesseihin ja kvantitatiivisiin avainindikaattoreihin.

Ratkaisemme haasteita yhdessä

Vuonna 2023 tarvitaan edelleen nopeutettuja ilmastotoimia ja liiketoimintaympäristön epävarmuus jatkuu. Tässä yhteydessä on entistä tärkeämpää tehdä yhteistyötä nykyisten ja tulevien suurten haasteiden ratkaisemiseksi.

Menestyksekkään vuoden päättyessä ja uuden alkaessa haluamme kiittää työntekijöitämme, asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja muita sidosryhmiämme arvokkaasta yhteistyöstä vuonna 2022. Rakennamme kestävää tulevaisuutta – yhdessä.

Ville Voipio Hallituksen puheenjohtaja Kai Öistämö Toimitusjohtaja

Vaisalassa monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inkluusion (DEI) edistäminen on tärkeää muun muassa työhyvinvoinnista huolehtimisen, parhaiden osaajien rekrytoimisen ja innovaatiokyvykkyyden vahvistamisen näkökulmasta. Vuonna 2022 julkaisimme DEI-strategiamme, joka luo pohjan systemaattiselle kehitystyölle ja monitasoisille toimille inklusiivisen työyhteisön varmistamiseksi.

Vuoden kohokohdat

Q1 Q2

Edistimme alustapohjaisen dataliiketoimintamme kasvua ostamalla yhdysvaltalaisen ohjelmistoyrityksen AerisWeatherin. Yhdistämällä Vaisalan säänmittaus- ja ennustamisteknologiat sekä AerisWeatherin datapalvelut ja kehittäjätyökalut tarjoamme asiakkaillemme kattavaa sää- ja ympäristödataa kuukausiveloituksella.

Esittelimme uuden Vaisala TMI110 -lämpötilalähettimen datakeskuksien

jäähdytysjärjestelmiin. Se auttaa asiakkaita optimoimaan lämpötilaa paljon energiaa kuluttavissa palvelinkeskuksissa, joissa lämpötilan pienelläkin vaihtelulla voi olla suuri vaikutus kokonaiskustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin.

Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti Volkswagen-konserni valitsi Vaisalan globaalin sääpalvelun lisätäkseen kuljettajien mukavuutta ja turvallisuutta. Palvelu on integroitu autojen infotainment-järjestelmään, jolloin autoilijat saavat tarkat säätiedot ja voivat suunnitella esimerkiksi reittinsä helposti.

Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti

Vaisalan hallitus muutti Palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntansa Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnaksi. Valiokunta keskittyy kehittämään henkilöstöä ja vastuullisuutta pitkäjänteisesti. Vastuullistuusteeman myötä hallitus lisäsi vastuullisuuden ylimmän johdon tavoitteisiin.

Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti

Osana ilmastotoimiamme sitouduimme asettamaan tieteeseen pohjautuvan

päästövähennystavoitteen, joka on linjassa Science-Based Targets -aloitteen (SBTi) vaatimusten kanssa. Sitoumus koskee suorien Scope 1 -päästöjen sekä epäsuorien Scope 3 -päästöjen vähentämistä 2030 mennessä.

Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti

kilpailussa.

Saimme tunnustusta teollisesta muotoilustamme. Kannettavan Indigo-näyttölaitteemme muotoilu palkittiin kunniamaininnalla Suomen merkittävimpiin lukeutuvassa Fennia Prize 2022 -muotoilu-

Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti

Lanseerasimme huippulaadukkaan C-kaistan WRS300-säätutkan,

joka tarjoaa tukea tehokkaaseen säänmittaukseen ja älykkäisiin ennakkovaroituksiin. Se on luokkansa tehokkain tutka ja mahdollistaa sään havainnoinnin laajoilla alueilla ja ennennäkemättömän pitkäkestoisesti.

Olimme Financial Timesin ilmastojohtajalistauksen

kärkiviisikossa. Listalla on 300 eurooppalaista yritystä, jotka ovat vähentäneet eniten kasvihuonekaasupäästöjään vuosien 2015 ja 2020 välillä, ja Vaisala kiri sijalle viisi.

Toimme markkinoille hyperlokaalin Air Quality Forecast -ratkaisun, joka tuottaa laadukasta dataa kaupunkien ilmanlaadun hallintaan. Ratkaisu tarjoaa ainutlaatuista lokalisoitua tietoa, jonka avulla viranomaiset voivat suojata yhteisöjä ja parantaa niiden joustavuutta ympäristöhaasteiden edessä.

Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti

Juhlimme Mars-mittausten 10-vuotispäivää. NASAn Curiositykulkija laskeutui Mars-planeetalle elokuussa 2012 kyydissään Vaisalan kosteus- ja paineanturit ja on siitä asti toimittanut ainutlaatuista mittausdataa tutkijoille ympäri maapalloa. Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti

Vaisalan innovatiivinen MGP261-monikaasuinstrumentti voitti Instrumentation Excellence Awards -kilpailun Isossa-Britanniassa.

Uraauurtavaa instrumenttia käytetään biokaasun tuotannon optimointiin. Instrumentin avulla biokaasulaitokset pystyvät tehostamaan tuotantoaan ja parantamaan biokaasun laatua.

Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti

Aloitimme täysin uuden kestävien ja luotettavien säähavaintojen aikakauden, kun Etiopiassa otettiin käyttöön

Liiketoimintamme

• 11 Megatrendit
• 13 Strategia
• 15 Liiketoimintamalli
• 16 Teollisten mittausten liiketoiminta-alue
• 18 Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue
• 20 Tuotanto

Innovaatiomme vaikuttavat useiden megatrendien keskiössä

Megatrendit ovat mullistavia globaaleja muutoksia, jotka toimivat Vaisalalle niin innovaatioiden lähteinä kuin kasvun ajureina. Vaisala vaikuttaa positiivisesti useisiin megatrendeihin, ja näistä strategisesti tärkeimmät Vaisalalle ovat ilmastonmuutos, uusiutuva energia, resurssitehokkuus sekä hyvinvointi ja terveys. Luomme ratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa niihin tarpeisiin ja haasteisiin, joita megatrendit asettavat yhteiskunnalle, ympäristölle ja teollisuudelle.

Ilmastonmuutos on kriittinen haaste, johon Vaisalan ratkaisut auttavat sopeutumaan, kun taas resurssitehokkuuden ja uusiutuvan energian kautta autamme hillitsemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Toisaalta myös maailmantilanteesta johtuva energiapula vuonna 2022 lisäsi tarvetta uusiutuvalle energialle ja saatavilla olevan energian käytön optimoinnille.

Luotettavat mittaukset ja havainnot ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä, hillitsemisessä ja sen vaikutuksiin sopeutumisessa.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan merkittävimpiä haasteita, jonka seurauksena sään ääri-ilmiöistä tulee yhä yleisempiä ja voimakkaampia. Sen vaikutukset näkyvät niin yhteiskunnassa, ympäristössä kuin taloudessa. Mittausinstrumenttiemme tuottaman datan avulla teollisuusasiakkaamme pystyvät optimoimaan prosessejaan, minkä ansiosta energiankulutus ja päästöt pienenevät. Autamme asiakkaitamme lisäämään valmiuksia muuttuvien olosuhteiden ymmärtämiseksi, hillitsemiseksi ja niihin sopeutumiseksi sekä parantamaan ymmärrystä liiketoiminnan ympäristövaikutuksista. Huippuluokan ympäristöhavaintojen ja -ennusteiden sekä varoitusjärjestelmien avulla yhteiskunnat ja organisaatiot voivat sopeutua ilmastonmuutokseen paremmin. Teemme lisäksi aktiivista yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa lisätäksemme tietoa ilmastonmuutoksesta.

Luotettavat mittaukset ja havainnot ovat tässä avainasemassa. Vaisala toimittaa esimerkiksi Etiopiaan sään havainto- ja ennustamisjärjestelmän, joka mahdollistaa luotettavat varoitukset ja sääennustepalvelut. Näin pystytään minimoimaan sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Vaisalan olosuhdevalvontajärjestelmä valvoo Yhdysvalloissa sijaitsevan arvostetun sairaalan kriittisiä ympäristöjä

Yhdysvalloissa toimiva huippusairaala on käyttänyt jo usean vuoden ajan Vaisalan viewLinc-olosuhdevalvontajärjestelmää valvoakseen tiloja, jotka sisältävät lämpötilaherkkiä materiaaleja. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi prosessilaboratoriot, apteekit, tutkimushuoneet, leikkaussalit sekä veri- ja kudospankit.

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT

Megatrendit Strategia Liiketoimintamalli Teollisten mittausten liiketoiminta-alue Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue Tuotanto

UUSIUTUVA ENERGIA

Uusiutuvan energian tuotannon kasvattaminen on keskeinen keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja tarve erilaisille uusiutuvan energian muodoille on entisestään kasvanut energiakriisin myötä. Mittausteknologioidemme avulla tuuli- ja aurinkovoimaloita voidaan rakentaa ja hyödyntää entistä tehokkaammin. Tarkat mittaukset auttavat asiakkaita valitsemaan optimaalisen paikan esimerkiksi tuulipuistolleen sekä seuraamaan, ennustamaan ja suunnittelemaan voimalan toimintaa. Säähavaintojen ja mallintamisen avulla voidaan myös optimoida vesivoiman tuotantoa.

Biokaasu tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia teollisuudessa ja liikenteessä. Biokaasun laadun valvontaan sekä biometaanin tuotantoon suunniteltujen mittausratkaisujemme avulla jätteestä saatavaa arvoa voidaan kasvattaa tehostamalla tuotantoprosessia sekä vähentämällä kustannuksia ja päästöjä. Tuotteidemme avulla mahdollistetaan myös vetytalouden polttokennojen optimaaliset valmistusolosuhteet.

Resurssitehokkuus eli energian, veden ja materiaalien tehokas käyttö edistää luonnonvarojen riittävyyttä ja kestävää käyttöä globaalisti. Mittalaitteemme auttavat tehostamaan tuotantoa, parantamaan tuottavuutta sekä vähentämään hävikkiä ja materiaalien käyttöä. Laitteidemme ja täsmäsääennusteidemme avulla energian tuottajat pystyvät myös ennakoimaan energian tarvetta sekä siten optimoimaan energian tuotantoa ja jakelua tarpeen mukaan.

Tiesääratkaisujemme avulla tieliikenneasiakkaamme optimoivat ja suunnittelevat kunnossapidon resursseja, kuten huoltoajoneuvojen käyttöä, huoltotoimenpiteitä ja talvisin suolauksen määrää, sekä arvioivat tieverkon päällysteen korjaustarvetta reaaliaikaisesti. Tarkemman säädatan avulla myös ilmailualan toimijat voivat tehostaa toimintaansa ja vähentää turhaa polttoaineen kulutusta.

COVID-19-pandemian myötä on käynyt selväksi, että ihmiskunnan on kyettävä kehittämään lääkkeitä nopeasti ja turvallisesti haastavissakin olosuhteissa. Pandemia on korostanut hyvinvoinnin ja terveyden merkitystä yhteiskunnassa laajemminkin. Ratkaisujemme avulla valvotaan lääkkeiden ja rokotteiden kehitystä, valmistusta ja toimitusketjuja sekä tilojen ja laitteistojen biodekontaminaatioprosessia. Vallitsevien olosuhteiden tarkka ja luotettava valvonta on erityisen tärkeää laboratorioissa, sairaaloissa sekä näiden kylmätiloissa ja olosuhdekammioissa.

Sisä- ja ulkotiloissa tehtävillä olosuhdemittauksilla voidaan huolehtia ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Ratkaisumme valvovat ilmanlaatua sisätiloissa, kuten julkisissa rakennuksissa, toimistoissa ja työpaikoilla. Ulkotiloissa ilmanlaatujärjestelmämme havainnoivat kaupunkiympäristöjä ja tarjoavat informaatiota, jonka pohjalta tehdään asukkaiden terveyttä ja elämänlaatua edistäviä päätöksiä.

RATKAISU

Vaisala tukee Antarktiksen ilmastotutkimusta

Australian RSV Nuyina -jäänmurtajaan on asennettu useita Vaisalan ratkaisuja, jotka auttavat edistämään meri- ja ilmastotieteitä Antarktiksen vesillä. Yksi RSV Nuyinan päämääristä on tutkia ilmastonmuutosta Antarktiksella, jotta tutkijat voivat ennustaa tulevaisuuden vaikutuksia tarkemmin sekä tarjota tietoa päättäjille ja muille sidosryhmille. Toisaalla myös IAMCO (Italian Antarctic Meteo-Climatological Observatory) käyttää Vaisalan pilvenkorkeusmittaria tutkiakseen vaihteluita napa-alueen ilmastossa.

Lue lisää RSV Nuyinasta vaisala.fi/vuosiraportti

Strategiamme: mittauksilla kohti parempaa maailmaa

Strategiamme kiteytyy liiketoimintamme tarkoitukseen, jonka ytimessä ovat teknologinen edelläkävijyys ja vastuullisuus. Näiden kautta vaikutamme positiivisesti maailman haasteisiin. Vaisala sijoittuu useiden globaalien megatrendien risteyskohtaan, mikä tarjoaa meille erinomaisen aseman markkinoilla, ohjaa strategiatyötämme sekä tarjoaa kestävän kasvun ja innovoinnin mahdollisuuksia.

Mittausteknologiamme tarjoavat asiakkaillemme olennaista dataa ja paremman näkyvyyden prosesseihin auttaen heitä tekemään liiketoiminnan kannalta tärkeitä päätöksiä.

Strategiamme tukipilareita ovat tieteeseen pohjautuva huipputeknologia, syvällinen asiakasymmärrys ja sovellusosaaminen, skaalautuva liiketoiminta sekä kulttuuri, jonka ytimessä ovat liiketoimintamme tarkoitus ja sitoutuneet työntekijät. Strategian keskiössä on vastuullisuus, joka näkyy kaikessa toiminnassamme.

Asiakasymmärrys ja sovellusosaaminen

Mittausratkaisumme pohjautuvat syvälliselle ymmärrykselle asiakkaidemme tarpeista eri sovellusalueilla meteorologiasta ja uusiutuvasta energiasta teollisuuteen ja terveysteknologiaan. Teemme tiivistä kehitystyötä yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa palvellaksemme heitä yhä paremmin. Liiketoimintamme perusta on lippulaivabisneksissämme, joissa meillä on vahva jalansija. Pysytelläksemme teknologisena edelläkävijänä jatkossakin panostamme vahvasti kasvumarkkinoihin, joihin lukeutuu sekä digitaalisia palveluita että uusia teknologioita. Vuonna 2022 Vaisalan T&K-investoinnit olivat 12 % liikevaihdosta.

Esimerkkejä asiakasymmärryksestämme voi lukea luvuista Arvoa asiakkaille sivulla 27 ja Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle sivulla 31.

Tuote- ja teknologiajohtajuus

Tuote- ja teknologiajohtajuus on menestyksemme ytimessä. Investoimme huomattavasti tuotekehitykseen, joka on uusien innovaatioiden lähde läpi liiketoimintamme. Laadukkaat ja luotettavat teknologiamme ulottuvat antureista digitaalisiin ratkaisuihin, minkä ansiosta voimme palvella asiakkaitamme kattavasti.

Lisätietoja tuotteistamme ja teknologioistamme löytyy Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen ja Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen sivuilta 16 ja 18.

Skaalautuva liiketoimintamalli

Valikoimaamme kuuluu satoja tuoteperheitä ja tuhansia tuotteita, ja palvelemme asiakkaita yli 150 maassa useiden myyntikanavien kautta. Erilaiset sovellusalueet tarvitsevat erilaisia tuotteita ja ratkaisuja, joten tuotteemme tehdään miltei aina tilauksesta. Tämä kaikki vaatii toiminnan monitahoista hallintaa, jonka mahdollistaa tähän kehitetty toimintamallimme ja skaalautuvat tuotealustamme. Tällä tavoin virtaviivaistamalla lisäämme toimintamme ketteryyttä ja joustavuutta sekä saavutamme kestävää ja kannattavaa kasvua.

Tuotanto-luku sivulla 20 valottaa sitä, miten hallinnoimme laajaa tuotevalikoimaa ja alhaisia volyymeja.

Merkitykselliseen työhön perustuva kulttuuri ja sitoutuneet ammattilaiset

Yksi tärkeimmistä menestyksemme avaimista on motivoituneet työntekijämme, jotka inspiroituvat työmme arvoista, merkityksellisyydestä ja vastuullisuudesta. Vuonna 2022 aloitimme kulttuurimme kehitystyön varmistaaksemme, että työntekijöidemme hyvinvointi, mielekkäät kehittymismahdollisuudet sekä monimuotoinen ja inklusiivinen yhteisö tukevat liiketoimintaamme ja positiivista vaikutustamme planeettamme tulevaisuuteen myös jatkossa.

Lisää työntekijöistämme ja henkilöstöasioistamme voi lukea Arvoa työntekijöille -luvusta sivulla 29 sekä Henkilöstö-luvusta sivulla 54.

Asiakaslähtöisyys | Innovaatio ja uudistuminen | Vahvoja yhdessä | Luotettavuus ja vastuullisuus

Arvolupaukset

Luotettavia ja laadukkaita mittauksia ja havaintoja päätöksenteon, turvallisuuden ja tehokkuuden tueksi

Globaali teknologia- ja markkinajohtaja sään, ympäristön ja teollisuuden vaativissa mittauksissa

Huippuosaamista laajan valikoiman ja matalien volyymien liiketoiminnoissa

Liiketoimintamalli huipputeknologian ytimessä

Kumppanit Toiminnot

• Avainasiakkaat
• Ilmatieteen laitokset
• Jakelijat
• T&K-kumppanit
• Yliopistot ja tutkimusorganisaatiot
• Valmistuskumppanit

• Toimittajat ja alihankkijat

• Tutkimus ja kehitys

• Myynti ja markkinointi
• Anturien valmistus
• Tuotanto

Toimitusmallit

• Tuotetoimitukset
• Projektitoimitukset: sis. asennus, testaus ja koulutus
• Digitaaliset ratkaisut (DaaS/SaaS)
• Palvelut: mm. kalibrointi, ylläpito

Tuotteet ja teknologiat

• Laaja ja johtava tuotevalikoima, jonka kilpailukyky perustuu omiin teknologioihimme ja sovellusosaamiseemme
• Mittausanturit ja mittalaitteet, järjestelmät, ohjelmistot, digitaaliset ratkaisut ja palvelut sään, ympäristön ja teollisuuden olosuhteiden ja prosessien mittaamiseen

• T&K-investoinnit 12 % liikevaihdosta • Henkilöstökulut 190,4 MEUR • Materiaalikulut 143,6 MEUR

• Ohutkalvoanturit, optiset sää- ja prosessianturit sekä radiotaajuusteknologiat
• 300 tuoteperhettä, joissa noin 9 000 tuotetta

• Vähän käyttöomaisuutta vaativa

hyödykkeisiin 13,7 MEUR

• Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin

liiketoimintamalli

• Vakaa osingon maksaja

15

Resurssit

• Tuote- ja teknologiajohtajuus
• Sovellusosaaminen
• Sitoutuneet ja ammattitaitoiset työntekijät
• Vaisalan tuotantojärjestelmä
• Oma puhdashuone
• Vahva taloudellinen asema

Myyntikanavat

Suora globaali myynti

• Myyjiä noin 20 maassa
• Verkkokauppa

Jakeluverkosto

• Jakelijoita ja edustajia yli 100 maassa
• Jälleenmyyjät

Asiakkaita yli 150 maassa

Tuotteet 73 % Projektit 14 % Palvelut 13 %

Americas 37 % APAC 31 % EMEA 32 %

TEOLLISTEN MITTAUSTEN LIIKETOIMINTA-ALUE

Asiakassegmentit

Laaja asiakaskunta, johon sisältyy julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaita

Vaativa hiilidioksidimittaus Nestemittaus Sähkövoima ja energia

Vaativa kosteusmittaus Terveysteknologia

Meteorologia Lentoliikenne Tieliikenne Uusiutuva energia

SÄÄ- JA YMPÄRISTÖ-LIIKETOIMINTA-ALUE

Autamme hillitsemään energiankulutusta, edistämään resurssitehokkuutta ja pienentämään päästöjä

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue palvelee asiakkaitaan valituissa teollisissa sovelluksissa. Liiketoiminta-alueen mittausinstrumentit ja -ratkaisut tarjoavat asiakkaille luotettavaa ja tarkkaa dataa, jonka avulla asiakkaat voivat optimoida prosessejaan kannattavasti, ympäristöjalanjälkeään pienentäen.

Liiketoiminta-alueella on vankka asema vaativissa kosteus- ja hiilidioksidimittauksissa. Keskeisiä kasvumarkkinoita ovat lisäksi terveysteknologia, nestemittaus sekä sähkövoima ja energia.

Teollisten mittausten liiketoiminta on vahvassa kasvussa. Sen pohjana on jatkuva investointi tutkimukseen ja tuotekehitykseen, kuten esimerkiksi tuotevalikoiman laajentaminen pilvipohjaisiin mittausratkaisuihin. Lisäksi panostetaan asiakaskokemuksen sekä palveluliiketoiminnan vahvistamiseen.

Tuotealueet

• Teolliset mittalaitteet: Tuotealue palvelee lukuisia sovelluksia eri teollisuudenaloilla, esimerkiksi lääke-, elintarvike- sekä elektroniikka- ja puolijohdeteollisuudessa. Avaintuotteita ovat vaativiin kosteus-, kastepiste- ja hiilidioksidimittauksiin sekä vetyperoksidihöyryn mittaukseen suunnitellut instrumentit.
• Olosuhdevalvontajärjestelmät: Tuotealueen keskeisiä sovellusalueita ovat tarkoin säädellyt tuotanto- ja valmistusympäristöt kuten esimerkiksi laboratoriot, puhdashuoneet ja varastot sekä muut teolliset sovellukset, joissa mittausten pilvipohjainen monitorointi tuottaa lisäarvoa. Tuotealueen valikoimassa on lämpötilan, kosteuden, hiilidioksidin, paine-eron ja muiden kriittisten parametrien mittalaitteita sekä olosuhdevalvontaohjelmistoja paikalliseen ja etäkäyttöön.
• Nestemittaukset: Tuotealueen merkittävimpiä teollisuudenaloja ovat esimerkiksi puolijohde-, kemian-, elintarvike- sekä paperi- ja selluteollisuus. Teollisten prosessien tarpeisiin kehitetyt prosessirefraktometrit mittaavat nesteiden pitoisuuksia.
• Sähkövoima ja energia: Tuotealue palvelee energiasektorin kehittymistä tarjoamalla ratkaisuja esimerkiksi sähkö- ja biokaasuteollisuudelle. Tärkeimpiä laitteita ovat suurjännitemuuntajien jatkuvaan kunnonvalvontaan kehitetyt kaasuanalysaattorit sekä biokaasun ja biometaanin tuotannon optimointiin suunnitellut mittausinstrumentit.

Päämarkkinat

Autamme asiakkaita optimoimaan

• tuotteiden laatua
• tuottavuutta
• energiatehokkuutta
• laitteiden huolto- ja kunnossapitotoimintoja
• GxP-vaatimusten noudattamisen seurantaa

Kumppaneitamme ovat

• loppukäyttäjät
• OEM-valmistajat
• integraattorit
• jakelijaverkosto
• tutkimus- ja kehityskumppanit
• valmistuskumppanit ja toimittajat

Kilpailuetumme syntyvät

• tieteeseen ja tutkimukseen perustuvasta teknologiajohtajuudesta yhdistettynä vahvaan sovellusosaamiseen
• parhaasta asiakaskokemuksesta
• nopeista toimitusajoista
• maailmanlaajuisesta myynti- ja palveluverkostosta

Autamme teollisuusasiakkaitamme vastuullisen ja kannattavan liiketoiminnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Mittausratkaisuidemme tuottaman datan ansiosta he pystyvät parantamaan prosessitehokkuutta, tuotteiden laatua ja tuottavuutta samalla vähentäen energiankulutusta ja päästöjä. Missiomme on toiminut kuluneena vuonna menestyksekkäästi, sillä teollisuuden tarpeisiin optimoitujen mittausratkaisuiden osalta näimme erinomaista kasvua jokaisella tuotealueella.

Sampsa Lahtinen Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtaja

Markkinoiden koot ja kasvu globaalisti

Kasvumarkkinat 600–700 MEUR, CAGR 5–10 % vuodessa Terveysteknologia Sähkövoima ja energia Nestemittaus Lippulaivamarkkinat 900–1 100 MEUR, CAGR 6 % vuodessa Vaativa kosteusmittaus Vaativa hiilidioksidimittaus

Kasvamme vahvasti uusiutuvan energian alueella ja autamme ilmastohaasteissa uusilla sään datapalveluilla

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen asiakkaiden toiminnan keskiössä ovat ihmisten turvallisuus, omaisuuden suojeleminen, ympäristöystävällisyys ja toimintojen tehokkuus hyödyntäen luotettavia mittauksia ja päätöksenteon tukijärjestelmiä kaikissa sääolosuhteissa. Asiakkaita ovat muun muassa ilmatieteen laitokset, lentokentät, tieliikenneviranomaiset ja energiayritykset.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue tavoittelee kannattavaa kasvua laajentamalla tuotteidensa sekä päätöksenteon tukijärjestelmiensä valikoimaa. Päämarkkinat ovat meteorologia, lentoliikenne, tieliikenne ja uusiutuva energia. Kasvua haetaan suurista sääinfrastruktuurihankkeista, kasvavista asiakassegmenteistä ja ympäristömittauksista sekä ohjelmisto- ja datapalveluista, jotka julkaistiin vuonna 2022 Vaisala Xweather -palvelukokonaisuutena.

Tuoteryhmät

• radioluotaimet ja luotausjärjestelmät
• paine-, lämpötila- ja kosteusanturit sekä tuulimittarit
• vallitsevan sään ja näkyvyyden mittarit
• pilvenkorkeusmittarit
• tuulen etämittauslaitteet
• salama-anturit
• sääasemat
• säätutkat
• ilmanlaatumittarit
• tientila-anturit

Päätöksenteon tukijärjestelmät ja data

• liikenteeseen
• salamahavaintoihin
• uusiutuvaan energiaan
• yrityssääpalveluihin
• ilmanlaatuun
• autoteollisuudelle

Kasvua laajentumalla

• suuret sääinfrastruktuurin kehittämishankkeet
• ratkaisut uusiutuvan energian toimijoille
• päätöksenteon tukijärjestelmät, IoT-mittalaitteet sekä sää- ja ympäristödata

Päämarkkinat

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT Megatrendit Strategia Liiketoimintamalli Teollisten mittausten liiketoiminta-alue Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue Tuotanto

Autamme asiakkaitamme

• varautumaan lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin
• turvaamaan kriittisen liikenneinfrastruktuurin toimivuuden
• tehostamaan kasvavan uusiutuvan energian tuotantoa
• optimoimaan sääriippuvaisia kaupallisia toimintoja
• tekemään valistuneita päätöksiä

Kumppaneitamme ovat

• asiakkaat

• ilmatieteen laitokset
• julkishallinto
• yliopistot
• tutkimuslaitokset

Kilpailuetumme syntyvät

• tieteeseen ja sovellusosaamiseen perustuvasta teknologiajohtajuudesta
• integroiduista ratkaisuista antureista analytiikkaan
• olemalla luotettava kumppani läpi tuotteiden koko elinkaaren

Markkinoiden koot ja kasvu globaalisti

Syyskuussa 2022 julkistamamme Vaisala Xweather on johtava sääennuste- ja säähavainnointipalvelu, joka yhdistää älykkäitä antureita ja ohjelmistoja sekä hyödyntää viimeisimpiä tekoälyn ja koneoppimisen teknologioita. Vaisala Xweather tarjoaa ennennäkemättömän määrän ympäristötietoa muun muassa teiden kunnosta, ilmanlaadusta, säästä ja salamahavainnoista asiakkaittemme päätöksenteon tueksi.

Jarkko Sairanen Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtaja

Vuoden 2022 strategiset kehityskohteet olivat

• Älykäs tehdas: teknologioiden tunnistamis- ja käyttöönottohanke

kanssa

• toimitusketjun laadun kehittäminen • tuotekehitysprosessin jatkojalostaminen yhteistyössä tuotekehityksen

Tuotanto: toimitusvarmuus korkealla tasolla

Tuotanto-organisaatio valmistaa Vaisalan tuotteet laajalla valikoimalla ja pienillä volyymeilla. Vaisalan vahvuus on aina ollut laajan tuotekirjon hallitseminen laadusta tinkimättä. Perustana on Vaisalan tuotantojärjestelmä.

eniten kasvaviin tuotteisiin.

Tuotannon painopisteet vuonna 2022 Vuonna 2022 tuotannossa keskityttiin erityisesti komponenttien saatavuuteen maailmanlaajuisessa komponenttipulassa. Lisäksi panostimme toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen. Jatkoimme myös toimitusketjun laadun kehittämistä menestyksellisesti ja lisäsimme konekapasiteettia kohdennetusti

Vaisalan kolmiosainen tuotantojärjestelmä muodostuu Lean-johtamisjärjestelmästä, toiminnan systemaattisesta kehittämisestä sekä standardoiduista työskentelytavoista ja tuotantoteknologiasta. Tuotantoa ohjaavat lisäksi strategiset valinnat: avainteknologioiden sisäinen valmistus ja kumppanuuksiin perustuva hankinta.

Tuotanto lukuina 2022

Kulunut vuosi oli vaikeassa toimitustilanteessa varsin onnistunut. Vaisalan toimituskyky vastasi asiakkaiden toimitusaikatarpeisiin, ja toimitusvarmuus säilyi korkealla tasolla. Samanaikaisesti pystyimme vähentämään valmistuksen laatuvirheitä strategian mukaisesti.

Vuoden aikana jatkojalostimme tuotannon strategiaa, ja valitut strategiset kehityskohteet ovat toimitusketjun laadun kehittäminen, Vaisalan nopeamman kasvun mahdollistaminen, anturitehtaan kapasiteetin ja valmistettavuuden nosto, tuotantoteknologian standardointi, menetelmä- ja valmistettavuusosaamisen kehittäminen ja sen parempi hyödyntäminen sekä automaatioon ja datan hyödyntämiseen keskittyvä älykäs tehdas.

Vesa Pylvänäinen Tuotannon johtaja

Arvonluontimme

• 22 YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
• 24 Arvonluontimalli
• 25 Mittaristo
• 26 Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
• 27 Arvoa asiakkaille
• 29 Arvoa työntekijöille
• 31 Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle
• 37 Arvoa sijoittajille
• 39 EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vauhdittavat liiketoimintaa

Vuonna 2022 jatkoimme toimintamme kehittämistä Vaisalalle tärkeimpien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Yhteiskunnan ja ympäristön kannalta merkittävät ratkaisut ovat aina olleet toimintamme ytimessä. Integroimalla tavoitteet strategiatyöhömme voimme paremmin arvioida vaikutuksiamme kestävään kehitykseen sekä saada inspiraatiota uuden liiketoiminnan ja vastuullisten toimintatapojen kehittämiseen.

Kestävää kehitystä edistävät ratkaisut

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue

YK:n kestävän

kehityksen tavoite (SDG)	Vaisalalle olennaisimmat YK:n SDG-alatavoitteet	Vaisalan ratkaisut	Lue lisää
	9.4 Uudistaa vuoteen 2030 men nessä infrastruktuuria ja teollisuuden aloja kestävän kehityksen mukaisiksi, tehostaa resurssien käyttöä ja lisätä puhtaiden sekä ympäristöystäväl listen teknologioiden ja tuotanto prosessien käyttöönottoa.	Resurssitehokkuuden parantaminen teollisuuden mittausratkaisuilla Tietoisku: Vaisalan refraktometrin avulla asiakas onnistui vähentämään maidontuotannon jätteen määrää kolmasosaan.	Megatrendit: Ilmastonmuutos, Resurssitehokkuus Arvoa asiakkaille: Luotettavat päätökset Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle: Resurssitehokkuus
	7.2 Lisätä vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuutta merkittävästi maailmanlaajuisessa energialähteiden yhdistelmässä. 7.3 Tuplata vuoteen 2030 mennessä energiatehokkuuden maailman laajuinen parantumisvauhti.	Teollisuusprosessien ja rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Biokaasutuotannon ja -jalostuksen optimointi Tietoisku Vaisalan mittapäiden ansiosta asiakas vähensi kipsiharkkojen kuivauspro sessissa käytettyä maakaasua 20 %.	Megatrendit: Uusiutuva energia Arvoa asiakkaille: Tuottavuus Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle: Resurssitehokkuus
	3.8 Saavuttaa yleiskattava terveydenhuolto, mukaan lukien turva taloudellisilta riskeiltä, pääsy laadukkaiden ja olennaisten terveydenhoitopalvelujen piiriin sekä turvalliset, tehokkaat, laadukkaat ja edulliset välttämättömät lääkkeet ja rokotukset kaikille.	Kehityksen ja valmistuksen valvonta säännellyillä aloilla, kuten terveysteknologiassa Tietoisku Kaikki maailman 50 suurinta lääkeyritystä käyttävät Vaisalan mittausteknologiaa.	Megatrendit: Hyvinvointi ja terveys Arvoa asiakkaille: Laatu Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle: Valveutuneemmat yhteiskunnat

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue

YK:n kestävän kehityksen tavoite (SDG)	Vaisalalle olennaisimmat YK:n SDG-alatavoitteet	Vaisalan ratkaisut	Lue lisää
	13.1 Parantaa kaikkien maiden kykyä sopeutua ilmastoon liittyviin riskitekijöihin ja luonnonkatastrofeihin. 13.3 Parantaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen, sopeutumiseen, vaikutusten lievittämiseen ja ennakkovaroituksiin liittyvää koulutusta, tietämyksen lisäämistä sekä kansalaisten ja instituutioiden valmiuksia.	Sään ääri-ilmiöiden ymmärtämi nen ja niihin sopeutuminen Tietoisku GCOS Reference Upper Air Network (GRUAN) on kansainvälinen tutkimus asemien verkosto, joka pyrkii parantamaan ymmärrystä ilmastonmuutoksesta. Vaisalan radiosondien osuus GRUAN verkostossa on yli 70 %.	Megatrendit: Ilmastonmuutos Arvoa asiakkaille: Tuottavuus, Laatu Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle: Valveutuneemmat yhteiskunnat, Turvallisuus
	7.2 Lisätä vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuutta merkit tävästi maailmanlaajuisessa energia lähteiden yhdistelmässä. 7.3 Tuplata vuoteen 2030 mennessä energiatehokkuuden maailmanlaajuinen parantumisvauhti.	Tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon optimointi Tietoisku ENGIE Green on lisännyt vuotuista energian tuotantoa keskimäärin 3 % niissä tuulitur biineissa, joissa se on käyttänyt Vaisalan WindCube Nacellea.	Megatrendit: Uusiutuva energia Arvoa asiakkaille: Luotettavat päätökset
	11.2 Taata vuoteen 2030 mennessä kaikille turvallinen, edullinen, luotettava ja kestävä liikennejärjestelmä. 11.6 Vähentää vuoteen 2030 mennessä kaupunkien haitallisia ympäristövaiku tuksia kiinnittämällä erityistä huomiota esimerkiksi ilmanlaatuun.	Liikennejärjestelmien turvalli suuden ja kestävyyden parantaminen Ulkoilmanlaadun seuranta Tietoisku Vaisalan ilmanlaatuantureita on toimitettu 60 maahan.	Megatrendit: Resurssitehokkuus, Hyvinvointi ja terveys Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle: Resurssitehokkuus

	LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME				VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Kestävää kehitystä edistävät toimintatavat

YK:n kestävän kehityksen tavoite (SDG)	Vaisalalle olennaisimmat YK:n SDG-alatavoitteet	Vaisalan toimintatavat	Mittarit	Lue lisää	YK:n kestävän kehityksen tavoite (SDG)	Vaisalalle olennaisimmat YK:n SDG-alatavoitteet	Vaisalan toimintatavat	Mittarit	Lue lisää
	12.2 Saavuttaa vuoteen 2030 mennessä luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö. 12.4 Varmistaa ympäristön kannalta kestävä kemikaalien ja jätteiden hallinta niiden koko elinkaaren ajan sovittujen kansainvälisten toimintakehysten mukaisesti ja vähentää merkittä västi niiden vapautumista ilmaan, veteen tai maahan, jotta haital liset vaikutukset terveyteen ja ympäristöön voidaan minimoida. 12.5 Vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi jätteiden syntymistä ennaltaehkäisyn, kierrätyksen ja uudelleenkäytön keinoin.	Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ja tuotteiden pitkät elinkaaret Tuotteiden turvallisen käytön ja loppukäsitte lyn mahdollistaminen Kierrätysasteen nostaminen	ISO 14001 -sertifioiduilla toimipisteillä työskentelevän henkilöstön osuus Kierrätysaste	Ympäristö: Ympäristöasioiden hallinta, Jätteet, Ympäristö myötäinen tuotesuunnittelu ja -hallinta		8.1 Ylläpitää talouskasvua kansallisten olosuhteiden mukaisesti. 8.7 Ryhtyä välittömiin ja tehokkaisiin toimiin pakkotyön, modernin orjuuden ja ihmiskau pan poistamiseksi sekä lopettaa lapsityö kaikissa muodoissaan vuoteen 2025 mennessä. 8.8 Suojata työelämän oikeuk sia ja taata turvallinen työympä ristö kaikille työntekijöille.	Positiivinen taloudellinen vaikutus yhteiskuntiin suoran työllistämisen ja veronmaksun sekä toimitus ketjun kautta Työelämän oikeuksista ja työturvallisuuden toteutu misesta huolehtiminen ja ihmisoikeusriskien hallinta omissa toiminnoissa ja kumppaniverkostossa	Taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen ESG-arvioitujen ja toimittajien toimintaperiaat teet allekirjoitta neiden toimitta jien osuus Tapaturmat ja ennakoivat ilmoitukset	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle: Taloudellinen arvo Eettisyys ja vaatimusten mukaisuus: Ihmisoikeuk sien kunnioit taminen, Konflikti mineraalit Vastuulliset toimitusketjut Työterveys ja -turvallisuus
	7.2 Lisätä vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuutta merkittävästi maailman laajuisessa energialähteiden yhdistelmässä. 7.3 Tuplata vuoteen 2030 men nessä energiatehokkuuden maail manlaajuinen parantumisvauhti. 13.3 Parantaa ilmastonmuutok	Uusiutuvan sähkön käyttäminen Kiinteistöjemme energiatehokkuuden parantaminen Epäsuorien päästöjen	Uusiutuvan sähkön osuus Energiankulutus ja energia intensiteetti Scope 2 -päästöt Scope 3 -päästöt	Ympäristö: Energia, Päästöt Ympäristö:		10.3 Taata yhtäläiset mahdolli suudet ja vähentää eriarvoista kohtelua muun muassa poistamalla syrjinnän mahdollis tavat lait, politiikat ja käytännöt sekä edistämällä asianmukaista lainsäädäntöä, politiikkoja ja toimenpiteitä.	Monimuotoisuuden edistäminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoami nen mm. rekrytoinnissa ja kehittymismahdollisuuksissa	Monimuo toisuuden mittarit, kuten sukupuolijakauma Palkkatasa-arvo Yhdenvertaisuus indeksi	Arvoa työntekijöille: Hyvinvointi Henkilöstö: Monimuotoi suus, yhden vertaisuus ja inkluusio
	sen hidastamiseen, sopeutumi seen, vaikutusten lievittämiseen ja ennakkovaroituksiin liittyvää koulutusta, tietämyksen lisäämistä sekä kansalaisten ja instituutioiden valmiuksia.	vähentäminen Tietoisuuden lisääminen ilmastonmuutoksesta ja henkilöstön kannusta minen ilmastoystävälli siin valintoihin		Ympäristöasioiden hallinta, Energia, Päästöt		16.5 Vähentää merkittävästi korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan.	Korruption- ja lahjonnan vastaisen ohjeistuksen nou dattamisen varmistaminen	Toimintaperiaate koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden osuus	Eettisyys ja vaatimusten mukaisuus: Korruption ja lahjonnan torjunta

Arvonluontimalli: luomme arvoa eri sidosryhmille

Arvonluontimme toteutuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa. Liiketoimintamme jättää positiivisen kädenjäljen yhteiskuntaan erityisesti asiakkaidemme kautta.

Mittausratkaisujemme avulla asiakkaat voivat tehdä luotettavia päätöksiä ja parantaa tuottavuuttaan ja toimintojensa laatua sään, ympäristön ja teollisten mittausten alueilla. Tämän myötä vaikutamme useiden megatrendien polttopisteessä sekä edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista parantamalla yhteiskuntien valveutuneisuutta, resurssitehokkuutta ja turvallisuutta.

	LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME			VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Mittaristo: arvonluonnin avainluvut

Perustamme	Aihe	Tulos 2022	Tavoite
Tuote- ja teknologiajohtajuus Sovellusosaaminen	T&K-investoinnit, % liikevaihdosta	12 % (13 %)	Yli 10 % liikevaihdosta
	Työntekijöiden sitoutumisindeksi	4,2/5 (4,1/5)	> 4,0/5
Sitoutuneet ja ammattitaitoiset ihmiset	Oppimisindeksi	3,9/5 (3,8/5)	> 4,0/5
	DEI-indeksi	4,2/5 (4,1/5)	4,3/5
Vaisalan tuotantojärjestelmä Kumppanuudet	Toimitusvarmuus (OTD)	91,5 % (91,9 %)	95 %
	Liikevaihdon vuotuinen kasvu	17 % (15 %)	7 %:n vuotuinen kasvu
	Liiketulosprosentti liikevaihdosta	12,2 % (11,5 %)	15 %
Vahva taloudellinen asema	Oman pääoman tuotto (ROE)	18,7 % (18,1 %)
	Osakekohtainen tulos (EPS), euroina	1,24 (1,08)
	Kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1–3) suhteessa liikevaihtoon	148 tonnia CO2e/MEUR (165 tonnia CO2e/MEUR)	Jatkuva vähennys
	Jätteiden kierrätysaste	66 % (55 %)	60 % vuoteen 2022 mennessä
Vastuullisuus	Kaikki kirjatut työpaikkatapaturmat (TRI)	4,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (2,2)	Jatkuva vähennys
	ESG-mittareilla arvioidut toimittajat, % ostoista	83 % (90 %)	> 85 %

Kohti tulevaa vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa Vuonna 2022 tapaamiset ja viestintä henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa toteutettiin hybridimallissa eli osin kasvokkain ja osin sähköisissä viestintä-, myynti- ja markkinointikanavissa COVID-19-pandemian vuoksi. Esimerkiksi yhtiökokous järjestettiin virtuaalisesti, mutta osa muista sijoittaja- ja analyytikkotapaamisista järjestettiin paikan päällä. Asiakaslähtöisyys on yksi keskeisimmistä arvoistamme, ja vuonna 2022 edistimme työtämme ensiluokkaisen asiakaskokemuksen varmistamiseksi. Vuonna 2020 aloitettu kehitysprojekti jatkui aktiivisilla kehitysohjelmilla ja sitouttamalla yhä useampia työntekijöitä mukaan toimintaan. Tunnistamme ja arvioimme sidosryhmämme määrittämällä eri sidosryhmien vaikutukset yhtiöömme ja analysoimalla, miten oma toimintamme vaikuttaa heihin. Ylläpidämme jatkuvaa keskusteluyhteyttä tärkeimpiin sidosryhmiimme ja etsimme aktiivisesti kumppanuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia asiakkaiden, toimittajien, akateemisen maailman, tutkimuslaitosten, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on osa vastuullisuuden johtamista. Se Sidosryhmämme vaikuttavat vahvasti liiketoimintamme tulevaisuuteen, ja siksi avoin ja jatkuva vuorovaikutus heidän kanssaan on meille tärkeää. Kuvaus Päätoimet Tuhansia yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaita yli 150 maassa Jakelijoita yli 100 maassa • Jatkuva asiakassuhteiden kehittäminen ja ylläpitäminen esimerkiksi sähköisissä kanavissa, tapaamisissa, tilaisuuksissa ja messuilla • Sähköiset kyselyt asiakaskoulutuksista, kenttäpalveluista sekä teknisestä tuesta ja palveluista • Asiakaskokemuksen kehittäminen ja edistäminen Yli 2 200 ammattilaista globaalisti • Oppimisohjelmat ja urakehitysmahdollisuudet • Työntekijöiden tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kehittäminen • Aktiivinen sisäinen viestintä • Monimuotoinen palkitseminen Yliopistot ja tutkimuskumppanit, ilmatieteen laitokset, valmistuskumppanit ja toimittajat, toimitusketjun työntekijät, julkisyhteisöt ja sääntelyviranomaiset, paikalliset yhteisöt, kansalaisjärjestöt, media ja suuri yleisö • Kumppanuudet ja yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa • Apurahat ja lahjoitukset • Tiivis yhteistyö globaalin toimitusketjun kanssa • Asiantuntemuksen jakaminen ulkoisten organisaatioiden ja päättäjien kanssa • Asiantuntijoiden ja suuren yleisön tietoisuuden lisääminen ympäristön tilasta • Mediasuhteiden jatkuva kehittäminen, lehdistötiedotteet ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa Asiakkaat Työntekijät Yhteiskunta ja ympäristö LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT YK:n kestävän kehityksen tavoitteet EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä Arvonluontimalli Mittaristo Arvoa työntekijöille Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle Arvoa asiakkaille Arvoa sijoittajille

auttaa meitä tunnistamaan ja arvioimaan toimintamme vaikutuksia ja riskejä sekä kehittämään toimintaamme. Haastattelemme tärkeimpiä ulkoisia sidosryhmiä vastuullisuuden kehittämiseen liittyen säännöllisin väliajoin. Edelliset sidosryhmähaastattelut tehtiin vuonna 2021. Sidosryhmiltä saatu palaute Vaisalan vastuullisuustyöstä on ollut pääosin positiivista, ja Vaisalan vastuullisuustoimet on nähty tehokkaina. Kuitenkin myös kehitysehdotukset arvioidaan huolellisesti, ja ne ovat vaikuttaneet muun muassa Vaisalan päätökseen sitoutua tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteiden (Science-Based Target) asettamiseen.

Omistajat ja sijoittajat

Suuriin osakkeenomistajiin kuuluvat yhtiön perustajan professori Vilho Väisälän jälkeläiset, Novametor Oy, suomalaiset eläkerahastot ja finanssilaitokset, Suomalainen Tiedeakatemia sekä yksityistaloudet. Osakkeista 21,3 % oli Suomen ulkopuolisessa omistuksessa ja hallintarekistereissä 31.12.2022.

• Tulosesitykset ja Q&A-tilaisuus vuosineljänneksittäin

• Roadshow't, sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset ja

sijoittajille, analyytikoille ja medialle

• Yhtiökokous • Pörssitiedotteet

-puhelut

Luomme arvoa asiakkaille

Vaisalan teknologiat ja ratkaisut auttavat turvaamaan ihmisiä ja omaisuutta sekä tekemään päätöksiä, jotka tukevat toimintojen tuottavuutta, tehokkuutta ja laatua. Tarkka ja luotettava olosuhteiden mittaaminen mahdollistaa luotettavamman päätöksenteon sekä turvallisemmat ja kestävämmät toiminnot millä tahansa sovellusalueella.

Luotettavat päätökset

Tarkkojen mittausten pohjalta asiakkaamme voivat tehdä faktoihin perustuvia päätöksiä. Esimerkiksi investoinnit tuulivoimaan perustuvat luotettavaan tietoon tuuliolosuhteista ja tuulipuistojen suorituskyvystä. Tuulen etämittausratkaisumme auttavat asiakkaitamme tekemään kannattavia investointeja ja päätöksiä. Vuonna 2022 japanilainen Green Power Investment (GPI) hankki Vaisalan WindCube Scan Dual -tuulilidarin, jonka tarkkojen tuulihavaintojen avulla tuulipuistolle voidaan valita mahdollisimman tuottava sijainti. Vaisalan ympäristöhavaintojärjestelmä Ranskassa puolestaan tarjoaa kattavaa säätietoa, jonka avulla tuuliolosuhteita ja tuotantoa voidaan ennakoida.

Vaisalan mittausinstrumenttien ja -ratkaisujen tuottaman datan avulla teollisuusasiakkaat voivat optimoida prosessejaan. Esimerkiksi ruuan alkutuotannossa, kuten kasvihuoneissa, voidaan säätää parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet luotettavan kosteus- ja hiilidioksididatan avulla. Näin voidaan varmistaa laadukkaat tuotteet ja energian optimaalinen käyttö. Vuonna 2022 kirjoitimme mittausten merkityksestä ruuantuotannossa, jossa muun muassa hiilidioksidimittauksilla on tärkeä rooli.

	LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME		VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Tuottavuus

Vaisalan ratkaisut parantavat asiakkaiden toimintojen kustannustehokkuutta ja siten lisäävät tuottavuutta. Vaisalan vuonna 2022 palkitulla innovatiivisella biokaasun laadun optimointiin kehitetyllä MGP261-monikaasuinstrumentilla biokaasun tuotantolaitokset voivat saada jätteestä enemmän arvoa mittaamalla kosteutta, metaania ja hiilidioksidia suoraan biokaasun tuotantoprosessista. Saman sarjan MGP262-instrumentti valvoo puolestaan biokaasun jalostusprosessin poistokaasuja.

Vaisalan automaattiset luotausjärjestelmät mahdollistavat joustavat etäluotaukset ja vähentävät luotauksista koituvia kustannuksia. Näillä luotausjärjestelmillä voi automatisoida luotaukset aina kuukaudeksi kerrallaan, mikä vapauttaa resursseja tärkeiden sääennusteiden tekemiseen. Automaattisten luotausjärjestelmien ansiosta ilmatieteen laitokset voivat laajentaa yläilmakehän mittausverkostoaan maantieteellisesti vaikeapääsyisille alueille.

Laatu

Laadukkaat tuotteet ja palvelut ovat aina olleet keskeisiä Vaisalalle, mutta meille on yhtä tärkeää, että teknologiamme ja asiantuntemuksemme avulla asiakkaamme voivat varmistaa omien tuotteidensa ja toimintojensa laadun. Esimerkiksi Vaisalan säähavaintojärjestelmät tarjoavat luotettavia ja vertailukelpoisia havaintoja niin ikään laadukkaiden sääennusteiden ja pitkäkestoisten ilmastoprojektien tueksi.

Teollisuudessa tarkasti valvotut prosessiolosuhteet auttavat takaamaan laadukkaat lopputuotteet. Esimerkiksi elintarvike-, sellu- sekä lääketeollisuudessa prosessiliuosten pitoisuuksia on mitattava jokaisesta erästä, jotta laatu pysyisi tasaisena ja vaatimustenmukaisena. Teollisiin nestemittauksiin suunnitellut prosessirefraktometrit tarjoavat asiakkaillemme jatkuvaa, tarkkaa ja digitaalista mittaustietoa liuoksen pitoisuudesta ja siten mahdollistavat tarkan tiedon lopputuotteen laadusta.

Lue lisää esimerkkejä Vaisalan arvonluonnista asiakkaille vaisala.fi

Tuulen etämittausta Kroatian vaikeassa maastossa

prosessia Vaisalan WindCube auttaa laaja-alaiseen tuulipuistokonsultointiin erikoistunutta Green Trustia mittaamaan tuulta luotettavasti Kroatiassa. Green Trust hyödyntää WindCuben joustavuutta mittaamaan tuuliolosuhteita useammassa paikassa ja aiempaa korkeammalta. Data on tarkkaa jopa rinteisellä ja metsäisellä alueella, jossa voimakkaat Bora-tuulet eivät ole tavattomia.

Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti

Vaisala auttaa TKSAGE:a valvomaan bio-dekontaminaatio-

TKSAGE Technology Group tarjoaa terveysteknologian alalla toimiville asiakkailleen korkealuokkaisia puhdistusja sterilointilaitteistoja. TKSAGE valitsi Vaisalan kestävät ja tarkat HPP270-sarjan mittapäät osaksi vetyperoksidihöyryyn perustuvaa bio-dekontaminaatiojärjestelmäänsä. Vaisalan instrumenttien avulla TKSAGE on pystynyt parantamaan ratkaisujensa mukautettavuutta ja vakautta.

	LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME		VASTUULLISET TOIMINTATAVAT			HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Luomme arvoa työntekijöille

Vaisala tarjoaa monipuolisia tehtäviä osaaville ja motivoituneille ammattilaisille, jotka arvostavat työn merkityksellisyyttä ja uuden oppimista. Tuemme työntekijöidemme hyvinvointia ja haluamme varmistaa, että heillä on työssään kehittymismahdollisuuksia.

Merkityksellinen työ

Vaisalan tuotteilla ja ratkaisuilla on positiivinen vaikutus ympäristöön, yhteiskuntiin, yrityksiin ja yksilöihin, ja työntekijöitämme motivoi olla mukana ratkaisemassa aikamme haasteita. Vastuullinen ja eettinen toiminta on tärkeä osa Vaisalan ja henkilöstömme arvomaailmaa. Panostamme tutkimukseen ja kehitykseen, minkä ansiosta voimme vastata maailman haasteisiin myös tulevaisuudessa ja kasvattaa liiketoimintaa vastuullisesti. Tämä lisää Vaisalassa työskentelyn merkityksellisyyttä.

Vuotuinen henkilöstökyselymme järjestettiin marraskuussa 2022. Kyselyn tulosten mukaan Vaisalan työntekijät olivat yhä sitoutuneita ja ylpeitä työstään poikkeusaikojen ja etätyön keskelläkin. Kyselyn sitoutumisindeksi pysyi hyvällä tasolla ja oli 4,2 asteikolla 1–5. Kyselyn vastausprosentti oli 80 %, ja siihen vastasi 1 746 työntekijää.

Aloitimme vuonna 2022 sisäisen kehitysohjelman varmistaaksemme merkitykselliseen työhön pohjautuvan kulttuurin, joka tukee Vaisalan strategiaa sekä tulevaisuuden ja kasvun tarpeita. Ohjelma aloitettiin selvittämällä kulttuurimme vahvuuksia ja kehityskohteita työntekijöitä haastattelemalla. Kulttuurimme vahvuuksia ovat toisiaan auttavat kollegat, tukea tarjoava yhteisö ja laatuun panostavat huippusiantuntijat. Kehityskohteiksi nousivat työntekijöiden kannustaminen päätöksenteossa, oppimismahdollisuudet sekä monimuotoisuus ja inkluusio.

	LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME			VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Löydösten pohjalta teemme toimenpiteitä: olemme esimerkiksi muuttaneet päätöksentekostruktuureja vähemmän hierarkkisiksi ja arvioineet uudelleen henkilöstöpolitiikkaamme. Lisäksi olemme alkaneet jakaa enemmän tietoa henkilöstöllemme johtoryhmän kokouksista ja järjestäneet henkilöstölle työpajoja toimintamallien kehittämiseksi. Kulttuurityötä lähdetään viemään eteenpäin tiimeissä ja toiminnoissa erilaisin työpajoin.

Panostamme korkealaatuiseen ja kannustavaan johtamiseen sekä tuemme esihenkilöitä ja asiantuntijoita systemaattisesti johtamistaitojen kehittämisessä valmennusohjelmien ja koulutusten avulla. Kulttuurityön myötä olemme myös lisänneet johtamiskoulutuksiin uusia osaalueita. Vuonna 2022 jatkoimme esihenkilöiden kouluttamista muutosjohtamisen ja valmentavan johtamisen saralla. Kyselyn johtamisindeksi pysyi sekin aiempien vuosien tapaan hyvällä tasolla ja oli 4,2 asteikolla 1–5. Vaisalan esihenkilöiden vahvuuksia ovat reiluus, oikeudenmukaisuus, kyky kuunnella sekä myönteinen suhtautuminen uusiin aloitteisiin.

Hyvinvointi

Vaisalassa työhyvinvointi nähdään kokonaisuutena, joka pitää sisällään työyhteisöön, esihenkilötyöhön, yritykseen ja yksilöön itseensä liittyviä asioita. Työhyvinvointi rakentuu muun muassa hyvästä esihenkilötyöstä, kannustavasta ja osallistavasta työyhteisöstä, tasapainoisesta työkuormasta, mielekkäästä työnkuvasta ja turvallisesta työympäristöstä. Ennaltaehkäisevät toimet – kuten liikunnan ja palautumisen tukeminen, työterveyshuolto sekä varhaisen välittämisen malli – tukevat hyvinvointia ja jaksamista.

Ennaltaehkäisevän hyvinvointityömme tavoitteena on tukea työnhallintaa, palautumista ja terveellisiä elämäntapoja. Tarjoamme Suomessa henkilöstölle urheilu- ja virkistyskerhoja, yrityksen tukeman liikunta- ja kulttuuriedun, työsuhdepyöräedun, ajanhallinnan ja palautumisen valmennuksia sekä mahdollisuuden osallistua stressiä ja unenlaatua kartoittavaan hyvinvointianalyysiin. Vuonna 2022 otimme käyttöön myös Auntie-palvelun, joka tarjoaa matalan kynnyksen keskustelutukea. Yhdysvalloissa sijaitsevien toimipisteiden henkilöstön työhyvinvointia tukee Vaisalan FIT-ohjelma.

Henkilöstökysely kartoittaa työntekijöiden hyvinvointia säännöllisesti. Tulokset osoittavat, että Vaisalan työntekijät pitävät työtään mielekkäänä ja ovat ylpeitä työstään. Kehitettävää on yhä kokemuksessa työkuorman hallittavuudesta. Marraskuun 2022 kyselyssä Vaisalan hyvinvointi-indeksi oli 4,0 asteikolla 1–5.

Jatkoimme monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inkluusion (DEI) eli osallistavan työyhteisön edistämistä osana kulttuurityötämme. DEI-aiheet ovat tärkeitä liiketoiminnallemme paitsi innovaatioiden myös vastuullisuuden näkökulmasta. Vastuullisuusjohtajana velvollisuutemme on edistää myös kestävää ja reilua työelämää, ja haluamme varmistaa, että jokainen vaisalalainen tuntee olonsa hyväksi yhteisössään. Loppuvuonna julkaisimme DEI-strategiamme, joka luo pohjan systemaattiselle kehitystyölle, monitasoisille toimille ja mittareille inklusiivisen työyhteisön varmistamiseksi.

Järjestimme vuoden aikana useita paneelikeskusteluita ja puhetilaisuuksia DEI-aiheiden tiimoilta. DEI-aiheita kartoitetaan myös henkilöstökyselyssämme, jonka yhdenvertaisuusindeksi oli 4,2 asteikolla 1–5. Lisää aiheesta voi lukea Vastuullisen toimintatavat -osion luvusta Henkilöstö.

Oppiminen ja kehittyminen

Vaisalan kilpailukyky pohjautuu huipputeknologian lisäksi ammattitaitoiseen, motivoituneeseen ja sitoutuneeseen henkilöstöön. Muutokset liiketoimintaympäristössä, teknologioissa, työskentelytavoissa ja -välineissä edellyttävät työntekijöiltämme jatkuvaa oppimista ja uusien asioiden omaksumista.

Vuonna 2021 perustettu Future of Work -ohjelma on osa kulttuurityötä ja kehittää työtä ja oppimista tukevia hybridityön malleja. Ohjelman tiimoilta tarjosimme vuoden aikana sitouttavia ja innostavia tapahtumia oppimisen ja kehittymisen tukemiseksi, kuten Nordic Business Forum -striimin globaalisti.

Tuemme henkilöstöä oman osaamisen aktiivisessa kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Esihenkilöillä on tärkeä rooli oppimisen mahdollistajina ja tukijoina, ja jokaisen esihenkilön vastuulla on suunnitella kehittymiseen liittyviä asioita tiimiläistensä kanssa. Osaamisen kehittäminen pohjautuu Vaisalan arvoihin sekä liiketoiminnan tarpeisiin ja tavoitteisiin. TAPAHTUMA

Vaisala juhlisti EU:n monimuotoisuuden teemakuukautta toukokuussa

Toukokuussa 2022 juhlittiin eurooppalaista monimuotoisuuden teemakuukautta. Vaisala otti osaa järjestämällä sisäisiä aktiviteetteja. Näihin lukeutuivat keskustelutilaisuus toimitusjohtaja Kai Öistämön kanssa sekä ulkopuolisen puhujan vetämä paneelikeskustelu Vaisalan työntekijöiden kanssa koskien monikulttuurisia taustoja teknologia-alalla. Kesäkuussa järjestimme lisäksi keynote-puheenvuoron koskien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä työelämässä.

Kompetenssien kehittämistarpeiden määrittely on osa yrityksemme vuosisuunnitteluprosessia.

Henkilöstökyselyssä seurattava oppimisindeksi oli 3,9 asteikolla 1–5. Vuonna 2022 henkilöstön koulutusmenot olivat 1,65 miljoonaa euroa, joka on noin 739 euroa työntekijää kohden.

Luomme arvoa LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT YK:n kestävän kehityksen tavoitteet EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä Arvonluontimalli Mittaristo Arvoa työntekijöille Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle Arvoa asiakkaille Arvoa sijoittajille

yhteiskunnalle ja ympäristölle

Luomme arvoa yhteiskunnalle tarkoilla ja luotettavilla ympäristö- ja olosuhdemittauksilla sekä siten tukemalla viranomaisten ja yritysten päätöksentekoa. Näin parannamme yhteiskuntien valveutuneisuutta, resurssitehokkuutta ja turvallisuutta. Lisäksi tuotamme arvoa panostamalla merkittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa.

Valveutuneemmat yhteiskunnat

Vaisala tekee yhteistyötä miltei kaikkien maailman ilmatieteen laitosten kanssa ja auttaa niitä keräämään tarkkoja säähavaintoja, joiden pohjalta tuotetaan yhteiskunnalle kriittisiä säätietoja ja -ennusteita. Työskentelemme myös kansainvälisten rahoittajien ja sääasiantuntijoiden kanssa suurten infrastruktuurihankkeiden parissa rakentaaksemme säähavaintoverkkoja ja siirtääksemme osaamista kehittyviin maihin, minkä avulla maat voivat paremmin varautua sään ääri-ilmiöihin sekä niiden vaikutuksiin.

Myös toimiva terveydenhuolto on valveutuneen yhteiskunnan peruspilareita, ja esimerkiksi sairaaloissa monet toiminnot vaativat tarkkaa ja luotettavaa olosuhteiden tarkkailua. Vaisalan viewLinc-olosuhdevalvontajärjestelmä valvoo muun muassa veri- ja kudospankkeja, joiden kriittisiä parametreja on seurattava jatkuvasti materiaalin säilymiseksi. Mittausratkaisumme tukevat myös laajasti esimerkiksi erilaisten lääkeaineiden ja lääkkeiden kehitystä, valmistusta ja varastointia.

	LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME		VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Resurssitehokkuus

Vaisalan mittausratkaisut parantavat resurssitehokkuutta useissa teollisuuden tuotantoprosesseissa. Tarkkojen mittausten avulla asiakkaamme pystyvät tehostamaan tuotantoaan ja vähentämään energiankulutustaan sekä materiaalihävikkiään. Vaisalan mittalaitteista saadulla tarkalla tiedolla voidaan optimoida esimerkiksi datakeskusten olosuhteita energiatehokkaasti.

Vaisalan tiesääasemien ja MD30-mobiilianturien tuottama ajantasainen tieto yhdistettynä tiesäämalliin, teiden lämpökartoitukseen sekä informaatiojärjestelmiin auttaa teiden talvikunnossapidon optimoinnissa. Oikea-aikainen päätöksenteko liukkauden torjunnassa, suolauksessa ja lumenaurauksessa lisää turvallisuutta ja resurssitehokkuutta sekä vähentää tienhoitokemikaalien ympäristövaikutuksia. Vuonna 2022 MD30 auttoi muun muassa Iowan tieviranomaisia vähentämään teiden suolausta turvallisuudesta tinkimättä. Vaisala laajensi myös IoT-tarjoomaansa GroundCast- ja TempCast-antureilla osana Wx Horizon -ratkaisua, joka tarjoaa dataa teiden talvikunnossapitoon. Ratkaisun avulla pystytään helposti ja kustannustehokkaasti mittaamaan ja mallintamaan paikallisia olosuhteita tienpinnan jään ja huurteen muodostuksen tunnistamiseksi. Wx Horizon automatisoi eri havainto- ja tietolähteiden hyödyntämisen tiesääennusteen parantamiseksi.

Turvallisuus

Teknologiamme auttavat asiakkaitamme ylläpitämään turvallisia toimintaympäristöjä useilla yhteiskunnan alueilla. Hurrikaanien kaltaisilla sään ääri-ilmiöillä voi olla tuhoisia vaikutuksia paikallisille talouksille ja elinkeinoille. Vaisalan pudotusluotainten avulla hurrikaaneja voidaan mitata niiden sisältä käsin, ja näin saadaan olennaista tietoa hurrikaanien reittien ja voimakkuuden ennustamiseen. Ennalta saatu tieto auttaa pelastamaan ihmishenkiä ja suojaamaan yhteiskunnalle olennaista infrastruktuuria.

Mittalaitteidemme tuottama data tekee sähköntuotannon ja -jakelun suhteen kriittisten suurjännitemuuntajien ylläpidosta ja valvonnasta sujuvaa. Jatkuvatoiminen muuntajien kunnonvalvonta tukee myös älykkäitä sähköverkkoja, joissa sähkönkulutusta ohjataan ja tasataan tarpeen mukaan. Luotettavan ja jatkuvan käytönaikaisen valvonnan avulla

Vaisala auttaa suojaamaan Enecon voimalaitoksen päämuuntajaa

Turvatakseen energiantuotannon ja pienentääkseen käyttökatkosten riskiä energiayhtiö Enecon omistama voimala Bio Golden Raand Alankomaissa asensi muuntajaansa Vaisalan MHT410:n, joka mittaa kolmea keskeistä parametria muuntajaöljystä – kosteutta, vetyä ja lämpötilaa. Muuntaja on yksi voimalan arvokkaimmista resursseista, jonka vuoksi Enecolle on tärkeää valvoa sen kuntoa ja suorituskykyä reaaliaikaisesti.

ylläpito on ennakoivaa. Näin mahdolliset viat voidaan havaita ajoissa ja välttää yhteiskunnan toimintaa ja turvaa uhkaavat sähkökatkot.

Lue lisää esimerkkejä Vaisalan arvonluonnista yhteiskunnalle ja ympäristölle osoitteessa vaisala.fi.

Vaisala ja Abertis lisäävät tieturvallisuutta yhteistyön ja innovaatioiden avulla

Vaisala ja Abertis, johtaja maksullisten teiden tienhoidon saralla, yhdistivät voimansa ja tutkivat Ranskassa tehtävässä pilottihankkeessa, miten ennakoivalla talvikunnossapidolla voidaan vähentää jään muodostumista valtateille ja lisätä kuljettajien turvallisuutta. Lisäksi Vaisalan teknologian tarjoaman datan avulla analysoidaan ajamiseen vaikuttavia meteorologisia tekijöitä. Tuloksista on apua, kun tehdään teiden talvikunnossapitoa koskevia päätöksiä.

	LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME		VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Taloudellinen arvo

Vaisalalla on positiivinen vaikutus paikallisiin yhteisöihin työnantajana ja veronmaksajana sekä suoraan että toimitusketjunsa kautta. Vastuulliset liiketoimintakäytännöt ja paikallisten toimittajien käyttäminen luovat epäsuoria hyötyjä paikallisille yhteisöille.

Vaisala veronmaksajana

Vaisalan pääkonttori sijaitsee Vantaalla. Vaisalalla on tytäryhtiöitä ja sivuliikkeitä yhteensä 17 eri maassa. Konsernirakenteemme on yksinkertainen, ja Vaisalalla on yhtiöitä vain maissa, joissa se harjoittaa tosiasiallista liiketoimintaa.

Tilinpäätöksen liitetiedoissa annettavan verotuksellisen informaation lisäksi Vaisala kertoo verotusta koskevista periaatteistaan, toimintatavoistaan veroasioiden hoidossa ja globaalista verojalanjäljestään alla.

Verotusta koskevat periaatteet

Vaisalan arvot muodostavat perustan kaikelle toiminnalle niin Vaisalassa kuin yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Olemme rehellisiä, kunnioittavia ja luotettavia. Edistämme kestävää ja eettistä toimintaa. Tunnistamme veronmaksuun liittyvät vastuumme ja suoritamme tämän velvollisuuden kaikissa niissä maissa, joissa se on lain mukaan tarpeen. Vaisalalla on myös vastuu osakkeenomistajiaan kohtaan toimia tehokkaasti ja järjestää liiketoimintansa niin, että strategiset tavoitteet saavutetaan ilman tarpeettomia verokustannuksia.

Vaisala on sitoutunut noudattamaan sekä paikallisia että kansainvälisiä verolakeja ja -säännöksiä kaikissa maissa, joissa se harjoittaa liiketoimintaa. Emme siten toimi veroparatiiseiksi luokitelluissa maissa verotuksellisista syistä. Verotukseen liittyvät ratkaisumme perustuvat liiketoimintamme tarpeisiin, emmekä harjoita verosuunnittelua, jonka tarkoituksena olisi keinotekoisesti vaikuttaa konsernimme verotettavaan tuloon. Maksamme ja raportoimme verot niihin maihin, joissa toimintamme aiheuttaa verotukseen liittyviä velvoitteita.

Vaisalan siirtohinnoittelua ohjaa OECD:n ohjeistuksen mukainen markkinaehtoperiaate, minkä vuoksi liiketoimintatransaktioiden siirtohinnoitteluperusteet on dokumentoitava asianmukaisesti. Noudatamme markkinaehtoperiaatetta kaikissa konsernin sisäisissä liiketoimissa.

Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen vuosina 2018–2022

MEUR	2022	2021	2020	2019	2018
Liikevaihto	514,2	437,9	379,5	403,6	348,8
Toimintakustannukset	-237,9	-192,1	-162,2	-181,9	-166,2
Henkilöstön palkat ja etuudet	-190,4	-174,3	-154,1	-157,7	-133,6
Maksut osakkeenomistajille ja lainanantajille1	-25,3	-22,5	-22,4	-21,1	-40,2
Maksut valtioille2	-15,9	-10,5	-6,6	-8,4	-8,4
Lahjoitukset	-0,3	-	-0,1	-0,2	-0,1
Toiminnan kehittämiseen jäänyt taloudellinen arvo	44,4	38,5	34,1	35,2	0,3

SUORAN TALOUDELLISEN LISÄARVON TUOTTAMINEN JA JAKAUTUMINEN Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen vuonna 2022

Sisältää osingot ja lainojen korot 2 Sisältää tuloverot

	LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME		VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Toimintatavat veroasioissa

Vaisalan keskitetyssä talousorganisaatiossa talousjohtaja vastaa veroasioiden hallinnoimisesta ja strategiasta. Näiden asioiden toimeenpanossa häntä tukee keskitetty veroyksikkö, jonka vastuulla ovat toimintaperiaatteiden toteutus ja valvominen siten, että kaikki Vaisalan tytäryhtiöt noudattavat johdonmukaisesti näitä periaatteita. Tärkeät ja periaatteelliset kysymykset käsitellään ja hyväksytään tarkastusvaliokunnassa.

Vaisala on konsernina suurelta osin ulkoistanut ulkomaisten yhtiöidensä toistuvien compliance-velvoitteiden hoidon muutamalle asiantuntijaorganisaatiolle varmistaakseen kompetenssin ja riittävän resurssoinnin paikallisten lakien ja säännösten noudattamisessa. Vaisalan talousorganisaatio seuraa säännöllisesti ulkoistustoimeksiantojen läpinäkyvyyttä, laatua ja tuloksia.

Globaali verojalanjälki

Vaisala aloitti verojalanjälkihankkeensa vuonna 2019 luomalla sille prosessin ja mahdollistamalla tiedonkeruun. Vuonna 2022 yhtiö raportoi maksetut tuloverot, arvonlisäverot, palkoista perittävät ennakonpidätykset, valmisteverot ja kiinteistöverot. Suluissa on esitetty vertailukelpoiset luvut tilikaudelta 2021. Vaisala on soveltanut raportoinnissaan ja lukuja kerätessään olennaisuuden periaatetta.

Vaisala hyötyy tuotekehitys- ja tutkimustoiminnan verovähennyksistä/ -hyvityksistä Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Lisäksi Vaisalalla on käytettävänään aiempien verovuosien tappioita Yhdysvalloissa ja Ranskassa, mikä vähensi näissä maissa toimivien yhtiöiden maksamaa tuloveroa vuonna 2022. Emoyhtiö maksoi veroja Suomessa 41,7 (30,0) miljoonaa euroa vuonna 2022.

Vero	Maksettu 2022 (MEUR)	Maksettu 2021 (MEUR)
Yhteisön tulovero	14,2	11,5
Arvonlisävero	15,9	11,3
Palkoista perittävät ennakonpidätykset	43,8	32,7
Kiinteistövero	0,3	0,3
Yhteensä	74,3	55,9

	LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME		VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Aktiivinen toiminta yhteiskunnassa ja tiedeyhteisössä

Vaisalan oman tutkimus- ja kehitystyön lisäksi tieteellinen yhteistyö vahvistaa asemaamme alamme edelläkävijänä ja innovatiivisena teknologiajohtajana. Autamme välillisesti myös muita organisaatioita vieden itse teknologista kehitystä eteenpäin useilla tieteen aloilla sekä tukemalla korkeakoulutusta, tutkimusta ja tiedekasvatusta.

Laaja-alaisena, tutkimus- ja innovaatiopainotteisena teknologiatoimijana Vaisalan yhteistyökumppaneihin lukeutuu useita eri järjestöjä, tutkimuslaitoksia, yrityksiä, ilmatieteen laitoksia ja yliopistoja ympäri maailman tieteen ja teknologian eri saroilta.

Olemme mukana alamme merkittävimmissä tieteellisissä komissioissa ja järjestöissä

Vaisalan laitteilla havainnoidaan lentosäätä, ja siten Vaisala osallistuu YK:n alaisen Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n toimintaan. Maailman ilmatieteen järjestö WMO, niin ikään YK:n alainen, koordinoi puolestaan maapallon ilmakehän tilan ja toiminnan sekä sään ja ilmaston tutkimusta, ja Vaisala on mukana useissa WMO:n asiantuntijaryhmissä ja komissioissa.

Näissä ryhmissä keskitytään säähavaintojen ja -ennusteiden kehittämiseen kaikkialla maailmassa. Tällaisia ovat esimerkiksi meteorologiseen infrastruktuuriin ja sen alla mittauksiin, instrumentaatioon ja jäljitettävyyteen liittyvät komissiot (SC-MINT: Infrastructure Commission and its Standing Committee on Measurements, Instrumentation and Traceability) sekä maan havaintojärjestelmien ja -verkkojen komissio (SC-ON: Standing Committee on Earth Observing Systems and Monitoring Networks). Vaisala on aktiivinen jäsen Hydro-meteorologisten laitteiden valmistajien järjestössä (HMEI).

Osallistumme meille tärkeiden toimialojen standardien kehittämistyöhön esimerkiksi ETSIn (European Telecommunications Standards Institute) täysjäsenenä ja kansainvälisen sähköalan standardisoimisjärjestön (IEC) monissa kansallisissa työryhmissä. Vaisala on mukana myös CIGREn (Conseil International des Grands Réseaux Électriques) työryhmissä, joiden dokumentaatio toimii puolestaan laajalti IEC:n standardien pohjana.

Suomessa Vaisala tekee tiivistä yhteistyötä monien tieteellisten sidosryhmien kanssa, kuten Ilmatieteen laitoksen, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ja eri yliopistojen kanssa. Vaisalalla on edustajia Teknologiateollisuuden työryhmissä, kuten vuonna 2022 perustetussa Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmässä, ja toimimme myös Tekniikan Akatemia TAF:n Millennium-teknologiapalkinnon kumppanina.

Yhdysvalloissa yhteistyökumppaneihimme lukeutuvat esimerkiksi Yhdysvaltain kansallinen ilmakehä- ja merentutkimusjärjestö (NOAA) sekä Ilmakehän tutkimuksen kansallinen keskus (NCAR). Vaisala tukee myös Amerikan ilmatieteellistä yhdistystä (AMS), joka keskittyy ilmakehän, valtamerten ja vesistöjen tutkimukseen. Sponsoroinnin lisäksi Vaisalan edustajat osallistuvat AMS:n toimintaan monin tavoin esimerkiksi tieteellisissä komiteoissa ja julkaisuissa.

Ranskassa Vaisala tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten tutkimuskeskusten kanssa Saclayn-kampuksella. Yksi kumppaneista on ranskalainen ilmakehän ja avaruuden tutkimukseen keskittynyt ONERA, jonka kanssa työskentelemme lasereiden, lidar-tutkimuksen sekä edistyneen signaalin- ja datankäsittelyn saralla. Lisäksi teemme yhteistyötä Thalesin ja III-V Labin kanssa integroitujen optisten teknologioiden tiimoilta sekä ilmakehän havainnointilaitos SIRTAn kanssa.

Ohjelmistokehityksen saralla Vaisala on OGC:n (Open Geospatial Consortium) pitkäaikainen jäsen ja mukana kehittämässä paikkatiedoille globaaleja ja avoimia standardeja ja ohjelmointirajapintoja (API). Open Mobile Alliancessa olemme mukana kehittämässä avoimia ja moderneja laitehallinnan ratkaisuja. Jaamme osaamistamme myös CAR 2 CAR -konsortiossa, jossa edistetään autojen digitaalisia rajapintoja.

Vaikutamme useissa yritysvastuun ja kaupan alan järjestöissä

Olemme mukana kansainvälistä kauppaa ja sijoituksia edistävän Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) Suomen-osaston toiminnassa. Vaisala on myös Suomen johtavan yritysvastuuverkoston FIBSin sekä Climate Leadership Coalitionin (CLC) jäsen. CLC:n tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kilpailukykyä sekä niiden kykyä vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin.

Vaisala on CLIC Innovation Oy:n osakkeenomistaja ja tutkimuskumppani. CLIC on avoin innovaatioklusteri, joka pyrkii luomaan läpimurtoja biotalouden, energian ja puhtaan teknologian saralla

	LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME		VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

helpottamalla teollisuuden ja akateemisen maailman yhteistutkimusta Suomessa.

Edistämme akateemista tutkimusta ja tiedekasvatusta

Akateeminen tutkimus ympäri maailman on ollut olennaisessa osassa Vaisalan tiedepohjaisissa innovaatioissa alusta alkaen. Muun muassa kaksi WMO:n palkintoa kantaa Vaisalan perustajan professori Vilho Väisälän nimeä, ja ne jaetaan joka toinen vuosi ansioituneelle ympäristömittalaitteiden ja havaintomenetelmien tutkimukselle sekä työlle ilmatieteellisten laitteiden parissa kehittyvissä maissa.

Asiantuntijamme tekevät yhteistyötä yliopistojen kanssa, ja henkilöstöömme kuuluu maisteri- ja tohtorikoulutettavia. Kerroimme vuonna 2022 muun muassa yhteistyöstämme Sorbonnen yliopiston kanssa, joka käyttää Vaisalan olosuhdevalvontajärjestelmää tuholaistorjuntaaineiden ympäristövaikutuksia koskevassa tutkimuksessa.

Yliopistoyhteistyön seurausta on myös Kiinan Nanjingin yliopiston kanssa toteutettu Nanjing Air Quality Testbed -hanke. Samanlainen ilmanlaatuhanke on toteutettu Helsingin yliopiston kanssa Helsingissä, missä testasimme vuonna 2022 myös ilmanlaatutiedon tehokasta jakamista julkisen liikenteen käyttäjille JCDecaux Finlandin kumppanina. Hankkeissa kaupunkeihin on rakennettu tiheät ilmanlaadun mittausverkot ja ennustemallit päätöksenteon tueksi.

Yhdysvalloissa teemme paljon yhteistyötä Coloradon osavaltioyliopiston kanssa muun muassa säätutkien parissa. Vuonna 2020 Vaisalan hallitus vahvisti 25 000 dollarin vuotuisen lahjoituksen yliopistolle kolmen vuoden ajaksi.

Vaisala innostaa lapsia ja nuoria tieteen pariin myös tiedekeskus Heurekan pitkäaikaisena yhteistyökumppanina Tiedettä pallolla -näyttelyssä. Kaiken kaikkiaan tuemme vuosittain luonnontieteiden opetusta ja tiedekasvatusta eri hankkeissa.

Tuemme tärkeitä ilmasto- ja ympäristöhankkeita

Vaisala voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen tuotteita, varoja tai palveluja. Vaisalan tavoitteena on tukea organisaatioita ja hankkeita, jotka edistä-

Vaisalan auttaa Tanskan teknillistä korkeakoulua tutkimaan hiilen talteenottoa

Hiilen talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi ovat olennaisia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tästä syystä Tanskan teknillinen korkeakoulu kehittää jätteenpolttolaitoksen kanssa prosessia, jolla saadaan otettua talteen hiilidioksidia laitoksen päästöistä. Projektissa hyödynnetään Vaisalan kehittyneitä kaasuanalysaattoreita hiilen talteenoton tehokkuuden sekä menetelmän toteutuskelpoisuuden mittaamiseen.

vät ympäristötietoisuutta ja tiedekasvatusta. Kaikkien hankkeiden tulee olla linjassa arvojemme kanssa ja liittyä toimintaamme lähellä oleviin aiheisiin, kuten ilmastoon, säähän, ympäristön ja teollisuuden mittauksiin tai ympäristötieteisiin. Vaisala ei tee lahjoituksia poliittisille puolueille, aatteille tai kampanjoille.

Tuemme myös voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, jotka toimivat ympäristökatastrofien estämiseksi ja edesauttavat niistä toipumista. Voimme myös tukea puolueettomia ja riippumattomia

humanitaarisia organisaatioita, jotka tarjoavat suojaa ja apua ihmisille katastrofialueilla. Vuonna 2022 Vaisala lahjoitti Suomen Punaiselle Ristille 100 000 euroa humanitääriseen apuun Ukrainassa.

Vaisalan henkilöstö Suomessa osallistui Ketjureaktion Kilometrikisaan, jossa vaisalalaiset kirjasivat kesäkaudella poljetut kilometrit. Kertyneiden yli 50 000 kilometrin pohjalta Vaisala teki lahjoituksen Suomen Punaiselle Ristille, joka suuntaa apua ilmastonmuutokseen sopeutumiseen rankasta kuivuudesta kärsivässä Itä-Afrikassa.

	LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME		VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Luomme arvoa sijoittajille

Vaisala on vakaa, vastuullinen ja globaalisti toimiva suomalainen yritys. Alansa teknologiajohtajana Vaisala tähtää pitkäjänteiseen kasvuun sekä globaalisti johtavaan asemaan sään, ympäristön ja teollisuuden mittauksissa vastaamalla erilaisiin megatrendeihin ja panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen.

Yhtiön A-sarjan osakkeet ovat olleet listattuna Nasdaq Helsingin pörssissä vuodesta 1994 lähtien. Vaisalan tavoite on säilyttää korkea vakavaraisuus sekä maksaa vakaata ja tuloskehityksen mukaisesti kasvavaa osinkoa.

Toukokuussa 2022 Vaisala sai Sustainalyticsin, pörssiyhtiöiden vastuullisuusanalytiikkaan perehtyneen yrityksen, analyysissa ESG-riskituloksen 9,7. Tämä tarkoittaa sitä, että Vaisalaan kohdistuvien olennaisten taloudellisten vaikutusten riski ympäristön, yhteiskunnan ja hallinnon kannalta arvioitiin vähäiseksi.

Vaisalan vastuullinen liiketoiminta palkittiin Carnegien vastuullisuuspalkinnolla

Vaisala palkittiin investointipankki Carnegien vastuullisuuspalkinnolla 2022 pienten yritysten kategoriassa. Palkinto ottaa huomioon sekä Vaisalan vastuulliset toimintatavat että liiketoiminnan positiivisen kädenjäljen, joka on seurausta Vaisalan tuotteiden vaikutuksesta.

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT YK:n kestävän kehityksen tavoitteet EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä Arvonluontimalli Mittaristo Arvoa työntekijöille Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle Arvoa asiakkaille Arvoa sijoittajille

EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

EU:n taksonomia-asetus edellyttää yritysten, jotka kuuluvat muiden kuin taloudellisten tietojen raportointivelvoitteen piiriin, raportoivan tiettyjä mittareita. Nämä mittarit kuvaavat sitä, missä määrin yrityksen toiminta on kestävää EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti. Taksonomia-asetuksessa määritetään kuusi ympäristötavoitetta, joista kaksi ensimmäisenä voimaan tullutta koskevat ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Vuoden 2021 aikana Vaisala arvioi luokitusjärjestelmäkelpoisuutensa taksonomia-asetuksen ilmastoa koskevan säädöksen liitteiden 1 ja 2 taloudellisten toimintojen kuvausten mukaisesti. Vaisalan päätoimiala on EU:n toimialaluokituksen (NACE) mukaan C26.51 (Mittaukseen, testaukseen ja navigaatioon tarkoitettujen instrumenttien ja laitteiden valmistus), joka ei vielä lukeudu ilmastonmuutosta koskevan taksonomian piiriin. Vaisala katsoo kuitenkin, että merkittävän osan Vaisalan liikevaihdosta tulisi sisältyä arviointikriteeristön seuraavaan versioon, erityisesti koska Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tuotteilla ja palveluilla on merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Vaisala on tunnistanut luokitusjärjestelmäkelpoista liikevaihtoa toimintojen 3.1 Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus ja 3.5 Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus osalta. Olemme arvioineet, että tuulen etämittausratkaisujen valmistus tuulienergia-alalle sekä biokaasuprosessin mittausinstrumenttien valmistus ovat luokitusjärjestelmäkelpoista toimintaa ilmastoa koskevan säädöksen liitteiden 1 ja 2 taloudellisen toiminnan 3.1 kuvauksen perusteella. Tuulen etämittausratkaisujemme avulla tuulivoiman tuottajat voivat valita ihanteellisen paikan tuulipuistoilleen sekä seurata, ennustaa, suunnitella ja tehostaa tuulipuistonsa toimintaa. Vaisalan valmistaman monikaasumittapään avulla puolestaan biokaasun ja biometaanin tuottajat voivat vähentää metaanihävikkiä, hallita prosessiaan ja lisätä biokaasun tuottoa ja laatua. Lisäksi olemme arvioineet, että valmistamamme kosteus-, hiilidioksidi- ja lämpötilanmittauksiin tarkoitetut ilmanvaihtoinstrumentit ovat luokitusjärjestelmäkelpoista toimintaa ilmastoa koskevan säädöksen liitteiden 1 ja 2 taloudellisen toiminnan 3.5 kuvauksen perusteella. Nämä instrumentit integroidaan rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmiin, jotka auttavat parantamaan rakennusten energiatehokkuutta. Kaikki Vaisalan luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat ovat kelpoisia ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollistaviksi toiminnoiksi.

Vuoden 2022 aikana Vaisala on jatkanut taksonomiatyötään analysoimalla, missä määrin Vaisalan luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat täyttävät soveltuvat tekniset arviointikriteerit ilmastonmuutoksen hillinnän (liite 1) ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen (liite 2) osalta. Arvioimme, että Vaisalan luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat täyttävät tekniset arviointikriteerit ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen osalta, mutta eivät täytä niitä ilmastonmuutoksen sopeutumisen merkittävän edistämisen osalta.

Arvioimme teknisten arviointikriteerien täyttymistä myös muille ympäristötavoitteille aiheutuvan merkittävän haitan osalta, ja arvioimme näiden "ei merkittävää haittaa" -kriteerien suurelta osin täyttyvän. Emme kuitenkaan pystyneet kokonaisvaltaisesti arvioimaan Liite 1, Lisäys C:n* yleisten "ei merkittävää haittaa" -kriteerien täyttymistä kohtien (f) ja (g) epäselvyyden vuoksi. Olemme EU REACH -lainsäädännön mukaisesti keränneet tietoa tuotteidemme sisältämistä EU REACH -lainsäädännössä määritellyistä erityistä huolta aiheuttavista aineista. Taksonomian "ei merkittävää haittaa" -kriteerit ympäristön pilaantumisen ehkäisyn ja vähentämisen osalta näyttäisivät kuitenkin menevän nykyistä lainsäädäntöä pidemmälle ja vaativan, ettei luokitusjärjestelmäkelpoiseen toimintaan saisi liittyä erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC) tai SVHC-aineiden kriteerit täyttäviä aineita, ellei niiden käyttöä ole osoitettu yhteiskunnan kannalta välttämättömäksi. Euroopan komission 19.12.2022 julkaiseman raportin** mukaan komissio on parhaillaan määrittämässä kemikaalien välttämättömien käyttötarkoitusten kriteereitä. Kriteereitä on tarkoitus soveltaa kaikessa asiaankuuluvassa EU:n

* Generic criteria for DNSH to pollution prevention and control regarding use and presence of chemicals

** Draft Commission Notice on the interpretation and implementation of certain legal provisions of the EU Taxonomy Climate Delegated Act establishing technical screening criteria for economic activities that contribute substantially to climate change mitigation or climate change adaptation and do no significant harm to other environmental objective

lainsäädännössä. Luonnosraportin mukaan komissio aikoo viimeistellä kriteerit alkuvuodesta 2023. Koska kriteereitä välttämättömälle käytölle ei ole virallisesti määritelty raportointivuodelle 2022, emme voineet kokonaisvaltaisesti ja luotettavasti arvioida ympäristön pilaantumisen "ei merkittävää haittaa" -kriteerien täyttymistä.

Lisäksi olemme arvioineet, että Vaisalalla on hyvät valmiudet täyttää taksonomia-asetuksessa kuvatut vähimmäistason suojatoimet.

Taksonomian tulosindikaattorit ja niiden laskentaperiaatteet

Vaisalan liikevaihdosta 12,7 % muodostui luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista. 87,3 % liikevaihdosta muodostui puolestaan toiminnoista, jotka eivät lukeudu vielä taksonomian piiriin. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toiminatamenojen (OpEx) osuus kokonaistoimintamenoista oli 7,1 %. Taksonomia-asetuksen mukaisesti määritellyt kokonaistoimintamenot kattavat tutkimuksen ja kehityksen kulut. Luokitusjärjestelmäkelpoisiksi toimintamenoiksi olemme laskeneet ne tutkimuksen ja kehityksen kulut, jotka kytkeytyvät luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihimme.

Luokitusjärjestelmäkelpoisten pääomamenojen (CapEx) osuus kokonaispääomamenoista oli 9,9 %. Taksonomia-asetuksen mukaisesti määritellyt kokonaispääomamenot sisältävät Vaisalan taloudellisessa raportoinnissa ilmoitettujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäysten lisäksi vuokrasopimusten perusteella toteutuneet käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset. Luokitusjärjestelmäkelpoisiin pääomamenoihin olemme laskeneet lisäykset rakennusten vuokrasopimuksiin (taksonomian toiminta 7.7) ja lisäykset autojen leasing-sopimuksiin (taksonomian toiminta 6.5).

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen liittyvien "ei merkittävää haittaa" -kriteerien epäselvyyden vuoksi Vaisala ei raportoi luokitysjärjestelmän mukaisen liikevaihdon ja toimintamenojen tunnuslukuja. Luokitusjärjestelmän mukaisten pääomamenojen osuudeksi raportoimme 0 %, sillä emme pysty vielä arvioimaan näiden, omiin luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihimme liittymättömien erien luokitusjärjestelmän mukaisuutta.

	LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME						VASTUULLISET TOIMINTATAVAT					HALLINNOINTI				TALOUSTIEDOT
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli Mittaristo			Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa			Arvoa asiakkaille			Arvoa työntekijöille			ja ympäristölle	Arvoa yhteiskunnalle			Arvoa sijoittajille			EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä
							Merkittävän edistämisen kriteerit							Ei merkittävää haittaa -kriteerit	(DNSH: Does Not Significantly Harm)
vuotta 2022 koskevat tiedot Taloudelliset toiminnat (1)	Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden tai palvelujen osuus liikevaihdosta –	Koodi(t) (2)	Liikevaihto yhteensä (3)	Osuus liikevaihdosta (4)	muutoksen hillintä (5) maston Il	muutokseen minen (6) maston sopeutu Il	merten luonnonvarat (7) Vesivarat ja	Kiertotalous (8)	minen mpäristön pilaantu Y	mit (10) muotoi suus ja ekosystee moni Biologinen	muutoksen hillintä (11) maston Il	muutokseen minen (12) maston sopeutu Il	merten luonnonvarat (13) Vesivarat ja	Kiertotalous (14)	minen (15) mpäristön pilaantu Y	mit (16) muotoi suus ja ekosystee moni Biologinen	mäistason met (17) suojatoi m Vähi	vaihdosta, vuosi N (18) män mukainen osuus liike Luokitusjärjestel	vaihdosta, vuosi N-1 (19) män mukainen osuus liike Luokitusjärjestel	mahdollistava minta) (20) Luokka ( toi	minta) (21) mätoi Luokka (siirty
			tEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	M	S
	A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät	(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus		3.1	N/A*	N/A*
	Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus	3.5	N/A*	N/A*
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)	Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista)		N/A*	N/A*
	A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus		3.1	N/A*	N/A*
	Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus	3.5	N/A*	N/A*
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)	Luokitusjärjestelmäkelpoista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)		N/A*	N/A*
Yhteensä (A.1 + A.2)				65 196 12,7 %																12,7 %
	B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
	Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B)		449 003 87,3 %
Yhteensä (A + B)			514 199 100 %

* Vaisala ei pysty erittelemään, ovatko sen luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat luokitusjärjestelmän mukaisia, sillä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen liittyvien "ei merkittävää haittaa" -kriteerien täyttymisen arviointi vaatisi kemikaalien välttämättömien käyttötarkoitusten kriteereitä, joita Euroopan komissio ei ole vielä julkaissut.

	LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME						VASTUULLISET TOIMINTATAVAT					HALLINNOINTI				TALOUSTIEDOT
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo		Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa			Arvoa asiakkaille			Arvoa työntekijöille			ja ympäristölle	Arvoa yhteiskunnalle			Arvoa sijoittajille			luokittelujärjestelmä	EU:n kestävän rahoituksen
							Merkittävän edistämisen kriteerit							Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
– vuotta 2022 koskevat tiedot Taloudelliset toiminnat (1)	Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden tai palvelujen osuus pääomamenoista		menot yhteensä Koodi(t) (2) ma Pääo (3)	menoista ma Osuus pääo (4)	muutoksen hillintä (5) maston Il	muutokseen minen (6) maston sopeutu Il	merten luonnonvarat (7) Vesivarat ja	Kiertotalous (8)	minen mpäristön pilaantu Y	mit (10) muotoi suus ja ekosystee moni Biologinen	muutoksen hillintä (11) maston Il	muutokseen minen (12) maston sopeutu Il	merten luonnonvarat (13) Vesivarat ja	Kiertotalous (14)	minen (15) mpäristön pilaantu Y	mit (16) muotoi suus ja ekosystee moni Biologinen	mäistason met (17) suojatoi m Vähi	ma menoista, vuosi N (18) mukainen osuus pääo män Luokitusjärjestel	ma menoista, vuosi N-1 (19) mukainen osuus pääo män Luokitusjärjestel	mahdollistava minta) (20) Luokka ( toi	minta) (21) mätoi Luokka (siirty
			tEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	M	S
	A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
toimintojen pääomamenot (A.1)	Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)		0	0 %
	A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Rakennusten hankinta ja omistaminen			7.7 3 583	9,1 %
tapahtuva liikenne	Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla		6.5 294	0,7 %
toimintojen pääomamenot (A.2)	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)		3 877	9,9 %
Yhteensä (A.1 + A.2)			3 877	9,9 %
	B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
	Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B)			35 354 90,1 %
Yhteensä (A + B)				39 231 100 %

	LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME						VASTUULLISET TOIMINTATAVAT					HALLINNOINTI				TALOUSTIEDOT
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli Mittaristo			Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa			Arvoa asiakkaille			Arvoa työntekijöille			ja ympäristölle	Arvoa yhteiskunnalle			Arvoa sijoittajille			luokittelujärjestelmä	EU:n kestävän rahoituksen
							Merkittävän edistämisen kriteerit					(DNSH: Does Not Significantly Harm)		Ei merkittävää haittaa -kriteerit
– vuotta 2022 koskevat tiedot Taloudelliset toiminnat (1)	Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden tai palvelujen osuus toimintamenoista	Koodi(t) (2)	menot yhteensä minta (3) Toi	menoista minta Osuus toi (4)	muutoksen hillintä (5) maston Il	muutokseen minen (6) maston sopeutu Il	merten luonnonvarat (7) Vesivarat ja	Kiertotalous (8)	minen mpäristön pilaantu Y	mit (10) muotoi suus ja ekosystee moni Biologinen	muutoksen hillintä (11) maston Il	muutokseen minen (12) maston sopeutu Il	merten luonnonvarat (13) Vesivarat ja	Kiertotalous (14)	minen (15) mpäristön pilaantu Y	mit (16) muotoi suus ja ekosystee moni Biologinen	mäistason met (17) suojatoi m Vähi	minta menoista, vuosi N (18) män mukainen osuus toi Luokitusjärjestel	minta menoista, vuosi N-1 (19) män mukainen osuus toi Luokitusjärjestel	mahdollistava minta) (20) Luokka ( toi	minta) (21) mätoi Luokka (siirty
			tEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	M	S
	A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät	(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus		3.1	N/A*	N/A*
	Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus	3.5	N/A*	N/A*
toimintojen toimintamenot (A.1)	Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)		N/A*	N/A*
	A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus		3.1	N/A*	N/A*
	Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus	3.5	N/A*	N/A*
toimintamenot (A.2)	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen		N/A*	N/A*
Yhteensä (A.1 + A.2)			4 449	7,1 %
	B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
	Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B)			57 985 92,9 %
Yhteensä (A + B)				62 434 100 %

* Vaisala ei pysty erittelemään, ovatko sen luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat luokitusjärjestelmän mukaisia, sillä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen liittyvien "ei merkittävää haittaa" -kriteerien täyttymisen arviointi vaatisi kemikaalien välttämättömien käyttötarkoitusten kriteereitä, joita Euroopan komissio ei ole vielä julkaissut.

Vastuulliset toimintatavat

• 44 Raportointiperiaatteet
• 45 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet
• 47 Ympäristö
• 54 Henkilöstö
• 58 Työterveys ja -turvallisuus
• 60 Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus
• 62 Vastuulliset toimitusketjut
• 64 YK:n Global Compact
• 65 Allekirjoitukset
• 66 Tilintarkastajan varmennusraportti
• 67 GRI-indeksi

Raportointiperiaatteet

Muut kuin taloudelliset tiedot

Kirjanpitolain 3 a luvun mukainen selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista esitetään vuosiraportin Vastuulliset toimintatavat -osiossa, Liiketoimintamme-osion luvussa Liiketoimintamalli, Arvonluontimmeosion luvussa Mittaristo sekä Hallinnointi-osion luvussa Riskienhallinta. Vastuulliset toimintatavat -osio sisältää tietoja ympäristöasioista, sosiaalisista näkökohdista ja työntekijöistä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta.

GRI-ohjeiston käyttö

Pitääksemme vastuullisuusraportointimme läpinäkyvänä ja johdonmukaisena käytämme siinä Global Reporting Initiativen (GRI) Standards-ohjeistoa. GRI-sisältöindeksi löytyy raportin sivuilta 67–74.

Rajaukset

Vastuullisuustietomme raportoidaan pääosin koko konsernista ja kaikista toimipaikoista. Jätteisiin liittyvä raportointi kattaa merkittävimmät tuotantotoimipisteemme, jotka sijaitsevat Suomessa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa.

Riippumaton varmennus

Prosessimme mukaisesti hankimme varmennuksen raportillemme ulkopuoliselta varmennuspalvelujen tarjoajalta. Riippumattomana kolmantena osapuolena Deloitte Oy on varmentanut Vaisalan johdon pyynnöstä GRI-sisältöindeksiin merkityt sisällöt. Varmennuslausunto löytyy sivulta 66.

Olennaisuus

Vaisalan todellisten ja mahdollisten positiivisten ja negatiivisten vaikutusten tunnistaminen ja arvioiminen on osa jatkuvaa vastuullisuuden

johtamisen prosessia, jossa hyödynnetään vuoropuhelua organisaation eri funktioiden sekä ulkoisten sidosryhmien kanssa. Myös Vaisalan omaan toimintaan kohdistuvista sisäisistä ja ulkoisista auditoinneista ja arvioinneista sekä kumppaneidemme auditoinneista ja arvioinneista saadaan tietoa todellisista ja mahdollisista negatiivisista vaikutuksista. Lisäksi vaikutusten tunnistamisessa hyödynnetään erilaisia julkisia tiedonlähteitä, kuten toimialan sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia käsitteleviä tutkimuksia. Olennaiset aiheet priorisoidaan raportoitavaksi vaikutusten merkittävyyden perusteella ja ne arvioidaan vuosittain osana raportointiprosessia.

Olennaiset aiheet on sisällytetty vuosiraportin Arvonluontimme- ja Vastuulliset toimintatavat -osioihin. Arvonluontimme-osio keskittyy liiketoiminnan positiivisiin vaikutuksiin ja arvonluontiin eri sidosryhmille, kun taas Vastuulliset toimintavavat -osio keskittyy pääosin toimintamme haitallisten vaikutusten vähentämiseen ja vastuullisuusriskien hallintaan.

OLENNAISET AIHEET

ARVONLUONTIMME:

Arvoa työntekijöille

• Merkityksellinen työ
• Hyvinvointi
• Oppiminen ja kehittyminen

Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle

• Taloudellinen arvo
• Aktiivinen toiminta yhteiskunnassa ja tiedeyhteisössä
• Valveutuneemmat yhteiskunnat
• Resurssitehokkuus
• Turvallisuus

VASTUULLISET TOIMINTATAVAT:

Ympäristö

• Energia
• Päästöt
• Jätteet

Henkilöstö

• Vaihtuvuus
• Työehtosopimukset
• Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio

Työterveys ja -turvallisuus

• COVID-19-pandemian vaikutukset
• Yhteistoiminta
• Ennakoiva raportointi ja tapausten tutkinta
• Tapaturmat
• Työterveyshuolto

Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus

• Korruption ja lahjonnan torjunta
• Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisoikeuksiin liittyvä
• huolellisuusvelvoite
• Konfliktimineraalit
• Reilu kilpailu
• Tuoteturvallisuus

Vastuulliset toimitusketjut

• Toimittajien hallinta

Hallinnointi ja toimintaperiaatteet

Hallinnointi

Vaisalan toimitusjohtajan johtama johtoryhmä on vastuussa yhtiön arvojen ja mission sekä kestävään kehitykseen liittyvien strategioiden, politiikkojen ja tavoitteiden kehittämisestä ja päivittämisestä. Nämä arvioidaan hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa ja hyväksytään hallituksessa.

Vaisalan johtoryhmä vastaa Vaisalan taloudellisten sekä ympäristöön ja ihmisiin liittyvien vaikutusten hallinnasta. Johto raportoi hallitukselle vaikutusten hallintaan liittyvistä asioista vähintään vuosineljänneksittäin.

Hallitus valvoo organisaation taloudellisten sekä ympäristöön ja ihmisiin liittyvien vaikutusten tunnistamisen ja hallinnan prosesseja. Hallitus arvioi näiden prosessien tehokkuutta muun muassa sisäisten ja ulkoisten tarkastusten havaintojen sekä vuosiraportissa raportoitavien tietojen perusteella vähintään vuosittain.

Toimintaperiaatteet ja politiikat

Toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ohjaavat toimintaamme ja heijastavat Vaisalan arvoja, joita ovat luotettavuus ja vastuullisuus, innovatiivisuus ja uudistuminen, vahvoja yhdessä sekä asiakaslähtöisyys. Tuemme YK:n strategista kestävää liiketoimintatapaa koskevaa Global Compact -aloitetta ja noudatamme aloitteen kymmentä periaatetta, jotka kattavat ihmisoikeudet, työelämän säännöt, ympäristönsuojelun ja korruption vastaisen toiminnan. Vaisalan toimintaperiaatteet ovat näiden kymmenen periaatteen mukaisia, ja raportoimme vuosittain periaatteiden toteutumisesta osana vastuullisuusraportointiamme. Toimintaperiaatteissamme viitataan myös YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistukseen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Toimintaperiaatteet ovat Vaisalan hallituksen hyväksymät.

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

Kaikkien työntekijöidemme ja kumppaneidemme, kuten jakelijoidemme ja edustajiemme, on noudatettava toimintaperiaatteitamme kaikissa tilanteissa. Noudatamme soveltuvia lakeja ja säännöksiä maissa, joissa toimimme. Jos lainsäädännön vaatimukset poikkeavat toimintaperiaatteidemme vaatimuksista, pyrimme noudattamaan tiukinta vaatimustasoa.

Toimintaperiaatteemme sisältävät ohjeita ympäristöasioista, sosiaalisista näkökohdista ja henkilöstöasioista, ihmisoikeuksista, korruption ja lahjonnan torjunnasta sekä reilusta kilpailusta. Lisäksi Vaisalalla on tarkempia hallituksen hyväksymiä politiikkoja, kuten korruption ja lahjonnan vastainen politiikka sekä laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka (QEHS Policy).

Vaisalan johto vastaa politiikkasitoumusten integroimisesta organisaation strategioihin ja toimintaan ja allokoi vastuuta käytännön toimeenpanosta eri osastoille ja vastuuhenkilöille, kuten vastuullisuuspäällikölle, QEHS-organisaatiolle, henkilöstöhallinnolle, hankinnalle ja lakiosastolle.

Kaikki uudet työntekijämme sitoutuvat työsopimuksessaan noudattamaan toimintaperiaatteita ja korruption vastaisia ohjeita, ja he osallistuvat yhtiön toimintaperiaatteita ja eri menettelytapoja koskeviin perehdytyksiin. Kaikkien Vaisalan työntekijöiden on määräajoin suoritettava toimintaperiaatekoulutus ja vahvistettava sitoutumisensa toimintaperiaatteiden ja kansainvälisten korruption vastaisten ohjeiden noudattamiseen. Toteutimme loppuvuodesta 2022 koko henkilöstölle pakollisen koulutuksen toimintaperiaatteista. 27.1.2023 mennessä 96,2 % henkilöstöstä oli suorittanut koulutuksen.

Lisäksi eri osa-alueista, kuten työturvallisuudesta ja ympäristöasioista, korruption ja lahjonnan torjunnasta sekä ihmisoikeusriskien hallinnasta, järjestetään erillisiä koulutuksia, joista osa on pakollisia koko henkilöstölle ja osa räätälöity tarpeen mukaan eri henkilöstöryhmille.

Toimittajien toimintaperiaatteet

Vaisalalla on erilliset toimittajille suunnatut toimintaperiaatteet (Supplier Code of Conduct), jotka asettavat vaatimustason toimittajillemme ja alihankkijoillemme. Toimittajien toimintaperiaatteet heijastavat Vaisalan arvoja ja toimintaperiaatteita, ja ne perustuvat Kansainvälisen työjärjestön (ILO), YK:n Global Compact -hankkeen ja Responsible Business Alliance -järjestön (aiemmin EICC) luomiin periaatteisiin. Toimittajien toimintaperiaatteet sisältävät vaatimuksia yllä mainittujen organisaatioiden sekä Business Social Compliance Initiativen (BSCI) ja Social Accountability Internationalin (SAI) laatimista standardeista ja menettelytavoista.

Vaatimustenmukaisuuden valvonta ja rikkomukset

Toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamista valvovat jatkuvasti maantieteellisten alueiden ja liiketoiminta-alueiden johtajat ja lähimmät esihenkilöt, ja sitä voidaan myös auditoida sisäisesti. Lisäksi seuraamme muun muassa itsearviointien ja auditointien avulla, että toimittajamme ja muut liiketoimintakumppanimme noudattavat toimintaperiaatteitamme. Jos työntekijä tai kumppani toimii vastoin yhtiön toimintaperiaatteita tai korruption vastaisia ohjeita, se johtaa kurinpitotoimiin ja vakavimmillaan työsuhteen tai sopimuksen päättämiseen.

Jos Vaisalan työntekijä tietää tai epäilee toimintaperiaatteita tai kansainvälisiä korruption vastaisia ohjeita rikottavan, hänen on raportoiva epäilyksensä. Vaisalalla on käytössä ilmoituskanava, jossa voi raportoida epäilyksistä nimettömänä tai nimellä. Vuoden 2022 aikana olemme suunnitelleet uutta ilmiantokanavaa, joka toimii ulkoisen salatun portaalin välityksellä. Tämän nimettömyyden takaavan ilmoituskanavan kautta työntekijät ja ulkoiset sidosryhmät voivat kertoa epäillyistä toimintatapaperiaatteiden rikkomuksista tai muista huolistaan joko

nimettömänä tai nimellä. Kanavan kautta työntekijät ja ulkoiset sidosryhmät voivat myös raportoida heille aiheutuneista haitoista ja hakea niistä korvauksia. Uusi kanava otetaan käyttöön vuonna 2023, ja sen tehokkuutta tullaan seuraamaan muun muassa ilmoitusten lukumäärän ja sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella.

Vaisala varmistaa, että raportoimisesta ei koidu raportoijalle minkäänlaista haittaa. Raportoidut tapaukset otetaan välittömästi käsittelyyn, ja käsittelyn etenemisestä kerrotaan raportoijalle. Vaisalalla on toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamista valvova ilmoitusten käsittelyryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä sen tietoon tuodut epäilyt periaatteiden ja ohjeiden vastaisesta menettelystä. Komiteaan kuuluvat jäsenet edustavat lakiosastoa, talousosastoa, henkilöstöhallintoa sekä liiketoiminta-alueita tarpeen mukaan. Vaisalan vaatimustenmukaisuudesta vastaava henkilö raportoi ilmoituskanavan kautta raportoidut huolenaiheet hallitukselle. Vaisala on sitoutunut korvaamaan sellaiset haitat, jotka se on aiheuttanut tai joihin se on vaikuttanut.

Vuonna 2022 ilmoituskanavaan tuli kaksi epäilyä toimintaperiaatteiden rikkomuksesta liittyen jakeluketjuun ja työntekijän kohteluun. Epäilyt on tutkittu, käsitelty ja ratkaistu.

Lue lisää

Vaisalan menettelytavat: vaisala.fi/standards-and-policies Vaisalan kanava väärinkäytösten ilmoittamiseen: wbc@vaisala.com

Ympäristö

Ympäristöasioiden hallinta

Ympäristötoimiamme ohjaavat globaali Laatu-, ympäristö-, työterveysja työturvallisuuspolitiikkamme sekä ISO 14001 -sertifioitu ympäristöjärjestelmä, joka kattaa suurimmat tuotantolaitoksemme ja toimistomme. Tällä hetkellä 91 % työntekijöistämme työskentelee ISO 14001 -sertifioiduissa toimipisteissä.

Riippumaton kolmas osapuoli auditoi kaikki sertifioidut toimipisteet osana auditointiohjelmaamme. Ympäristöjärjestelmä auttaa meitä tunnistamaan jokaisen toimipisteemme suurimmat ympäristövaikutukset ja -riskit sekä asettamaan ympäristötavoitteita niin koko yhtiön tasolla kuin paikallisestikin.

Päätoimipisteemme Suomessa on ollut sitoutunut WWF:n Green Office -ympäristöohjelmaan jo yli kymmenen vuoden ajan. Vuoden 2022 aikana jatkoimme Suomen-toimipisteillämme työmatkapyöräilyn edistämistä perustamalla kaupunkipyöräaseman pääkonttorimme tontille sekä osallistumalla pyöräilyyn kannustavaan Kilometrikisaan Vaisalan omalla joukkueella. Lisäksi järjestimme henkilöstötapahtumia jätteiden kierrätyksen edistämiseksi ja osallistuimme maaliskuussa Earth Hourin viettoon keräämällä henkilöstöltämme lupauksia ilmaston puolesta.

Ympäristövaikutukset

Arvioimme ympäristövaikutuksiamme säännöllisesti osana ympäristöjärjestelmäämme ja pyrimme jatkuvasti vähentämään tuotteidemme, toimintojemme ja toimitusketjumme negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Merkittävimmät toimintamme ympäristövaikutukset liittyvät energiankulutukseen, jätteisiin sekä epäsuoriin päästöihin. Epäsuoria päästöjä syntyy pääasiassa tuotteiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta, ostetuista tuotteista ja palveluista, logistiikasta, liikematkustamisesta ja investoinneista.

Ennen vuotta 2020 raportoimme myös tuotantotoimipisteidemme vedenkulutuksen, mutta olemme tunnistaneet, että sen osuus ympäristövaikutuksistamme on vähäinen. Tämän vuoksi emme enää raportoi sitä. Jatkamme kuitenkin vedenkulutuksen seurantaa ja tarkastelemme tilannetta uudelleen, mikäli kulutuksessa tai käyttöveden saatavuudessa toimipisteillämme ilmenee muutoksia.

Toimintamme merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät mahdollisiin poikkeus- tai hätätilanteisiin, joista voi aiheutua paikallista haittaa ympäristölle. Näitä riskejä hallitaan muun muassa osana hätätilannevalmiuttamme ja vaarallisten aineiden hallintaprosessejamme.

Ympäristötunnuslukuja 2022

Työntekijöitä ISO 14001 -sertifioiduissa

100 % (2021: 100 %)

Uusiutuva sähkö

toimipaikoissa

91 % (2021: 94 %)

Jätteiden kierrätysaste*

66 %

(2021: 55 %)

148 tCO2e/MEUR (2021: 165

* Kierrätysasteeseen on laskettu uudelleenkäyttöön, materiaalikierrätykseen ja kompostoitavaksi menevät jätteet.

Päästöintensiteetti (Scope 1–3)

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

Energia

Vuonna 2020 Vaisala saavutti tavoitteensa toimitilojensa sähkönkulutuksen kattamisesta 100-prosenttisesti uusiutuvilla lähteillä, ja pidimme tämän tason yllä myös vuonna 2022. Vaikka tuotantolaitoksemme sekä Suomessa että Yhdysvalloissa tuottavat puhdasta energiaa omilla aurinkopaneeleillaan, meidän on edelleen ostettava valtaosa käyttämästämme sähköstä paikallisilta energiayhtiöiltä. Merkittävimmin energiaa kuluttavat toimipisteemme ovat solmineet omien sähköntoimittajiensa kanssa vihreän sähkön sopimukset, joissa uusiutuvan sähkön alkuperä on varmennettu tunnettujen sertifiointien mukaisesti. Niiden toimipisteiden osalta, joissa Vaisala ei voi itse neuvotella sähkösopimusta, hankimme kulutuksemme verran alkuperätakuusertifikaatteja kyseisen alueen sähkömarkkinoilta.

Panostamme toimitilojemme energiatehokkuuteen. Vaisalan toimipisteistä eniten energiaa kuluttava Vantaan tuotantotoimipisteemme on kuulunut jo vuodesta 2006 lähtien Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, jonka myötä olemme asettaneet itsellemme energiatehokkuustavoitteita. Vuoden 2022 lopulla liityimme myös Suomen valtakunnalliseen Astetta alemmas -kampanjaan pudottamalla päätoimipisteemme toimistotiloissa lämpötilaa ehkäistäksemme osaltamme talveksi ennakoitua energiapulaa. Lisäksi jatkoimme Vantaan toimipisteemme valaistuksen vaihtamista LED-valoihin. Energiaintensiteettimme, eli energiankulutus suhteessa liikevaihtoon, oli 39,9 megawattituntia miljoonaa euroa kohti (2021: 48,3 MWh/MEUR). Uusiutumattoman energian osuus kokonaisenergiankulutuksestamme vuonna 2022 oli 2,9 %.

Päästöt

Vuonna 2022 sitouduimme asettamaan ilmastotieteeseen pohjautuvat päästövähennystavoitteet Science Based Target -aloitteen (SBTi) vaatimusten mukaisesti. Tulemme laatimaan päästövähennystavoitteet ja toimintasuunnitelman niiden toteuttamiseksi vuoden 2023 aikana ja hankkimaan niille SBTi:n hyväksynnän vuoteen 2024 mennessä. Päästövähennystavoitteiden pohjaksi käynnistimme laajan osastojen välisen projektin, jossa laskimme vuoden 2022 aikana yrityksemme kasvihuonekaasupäästöt GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mukaisesti koko laajuudessaan vuosille 2021 ja 2022. Tämä muutti

hiilijalanjälkiraportointimme laajuutta merkittävästi aiempien vuosien raportointiin verrattuna.

Vuonna 2022 Scope 1 -päästömme olivat 481 CO₂-ekvivalenttitonnia. Hankintaperusteisesti (eli toimittajakohtaisilla päästökertoimilla) lasketut Scope 2 -päästömme olivat 34 CO₂-ekvivalenttitonnia. Sijaintiperusteisesti (eli maakohtaisilla keskimääräisillä päästökertoimilla) laskettuna Scope 2 -päästömme olivat 2 442 CO₂-ekvivalenttitonnia. Kuitenkin suurin osa (99 %) päästöistämme on muita epäsuoria päästöjä (Scope 3), jotka aiheutuvat pääosin myytyjen tuotteiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta, ostetuista tuotteista ja palveluista sekä logistiikasta.

Tavoitteemme vuodelle 2022 oli vähentää vuonna 2021 päästölaskennan piirissä olevia liikevaihtoon suhteutettuja Scope 3 -päästöjä 15 prosentilla verrattuna vuoteen 2019. Vertailuvuodeksi valittiin 2019, koska vuodet 2020–2021 olivat globaalin koronapandemian vuoksi poikkeuksellisia erityisesti vähentyneen liikematkustamisen ja työmatkaliikkumisen vuoksi. Tämän tavoitteen tueksi uudistimme matkustuspolitiikkamme vuonna 2022 painottamaan aiempaa enemmän ympäristönäkökulmaa matkustamiseen liittyvässä päätöksenteossa. Tavoitteen piiriin kuuluvat liikevaihtoon suhteutetut päästömme vähenivät 30 % verrattuna vuoteen 2019 vähentyneen liikematkustamisen sekä lisääntyneen etätyöskentelyn vuoksi.

Päästöintensiteettimme, eli hiilidioksidipäästöt suhteessa liikevaihtoon, oli 148 CO₂-ekvivalenttitonnia miljoonaa euroa kohti vuonna 2022 (2021: 165 tCO₂e/MEUR).

ENERGIANKULUTUS ENERGIANKULUTUS

HIILIJALANJÄLKI HIILIJALANJÄLKI

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

Jätteet

Vaisalan liiketoimintaan liittyviä jätteitä syntyy hankintaketjun alkupäässä materiaalien ja komponenttien valmistuksessa, Vaisalan omissa toiminnoissa tuotteiden valmistukseen, korjaukseen, huoltoon ja henkilöstön työskentelyyn liittyen sekä arvoketjun loppupäässä asiakkaan poistaessa Vaisalan tuotteen käytöstä. Nämä vaikutukset on kuvattu jätevirtakaaviossa.

Valtaosa oman tuotantomme jätteistä syntyy päätehtaallamme Suomessa, missä jätteet lajitellaan 14 eri jakeeseen tehokkaan jatkokäsittelyn mahdollistamiseksi. Pyrimme aktiivisesti etsimään keinoja, joilla yhä suurempi osa jätteistämme voitaisiin ohjata talteenottoon yhteistyössä jätepalveluntarjoajiemme kanssa. Tarkistamme lisäksi, että jätepalveluntarjoajillamme on asianmukaiset toimiluvat jätteiden käsittelyyn.

Kierrätysasteemme oli 66 % vuonna 2022 (2021: 55 %). Ylitimme asettamamme tavoitteen nostaa kierrätysaste 60 prosenttiin. Tähän pääsimme muun muassa parantamalla puisten kuormalavojen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä yhteistyössä uuden toimittajan kanssa. Myös merkittävin jätepalveluntarjoajamme kehitti omia jätteiden käsittelyn teknologioitaan niin, että yhä suurempi osuus tuottamastamme jätteestä saadaan kierrätettyä materiaalina. Tavoitteenamme on ylläpitää 66 prosentin kierrätysaste vuonna 2023 ja jatkaa lajittelukäytäntöjemme parantamista.

Pyrimme myös vähentämään syntyvän jätteen määrää esimerkiksi joidenkin toimittajiemme kanssa pakkaamiseen käytettävällä kiertolaatikkomenetelmällä sekä vähentämällä valmistusprosesseissamme syntyvää romumateriaalia. Arvoketjun loppupäässä syntyvän jätteen määrää vähennämme suunnittelemalla mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita sekä tarjoamalla monipuolisia huolto- ja korjauspalveluita tuotteillemme. Lisäksi neuvomme asiakkaitamme tuotteidemme asianmukaisessa kierrätyksessä niiden elinkaaren päätteeksi.

JÄTTEET*

Jätteiden määrä suhteessa liikevaihtoon

* Jakeet käsitellään jätepalveluntarjoajimme toimesta heidän tiloissaan.

	LIIKETOIMINTAMME			ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

Jätevirtakaavio

Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ja -hallinta

Tuotteen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa tuotteen suunnitteluvaiheessa. Tuotekehitysprosessimme sisältää ympäristövaatimuksia, ja useat tuotteilta vaadittavat ominaisuudet, kuten energiatehokkuus, huollettavuus ja kierrätettävyys, ovat suotuisia ympäristön kannalta. Lisäksi tuotteiden päivitettävyys ja modulaarisuus sekä kenttähuoltopalvelumme pidentävät tuotteiden elinkaaria, joiden pituudet vaihtelevat tyypillisesti yhdestä vuodesta yli 20 vuoteen. Tiedostamme kuitenkin, että globaali resurssiniukkuus ja nopeasti kehittyvät ympäristövaatimukset edellyttävät meiltä tuotesuunnittelumme jatkuvaa kehittämistä ympäristön huomioimiseksi. Science Based Target -sitoumuksemme myötä tulemme tekemään päästövähennystoimia, jotka pienentävät myös tuotteidemme hiilijalanjälkeä.

Taataksemme tuotteidemme turvallisuuden ihmisille ja ympäristölle asetamme tuotesuunnittelussa tiukat vaatimukset materiaaleille, joita tuotteissa käytetään. Analysoimme komponentit uuden tuotteen kehityskaaren alkuvaiheessa, jotta voimme varmistaa niiden vaatimustenmukaisuuden. Keräämme järjestelmällisesti tietoa tuotteidemme sisältämistä Euroopan unionin REACH-lainsäädännössä* määritellyistä erityistä huolta aiheuttavista aineista sekä EU:n RoHS-direktiivin** ja Yhdysvaltain TSCA-asetuksen*** vaatimustenmukaisuudesta tuotteen turvallisen käytön ja loppukäsittelyn mahdollistamiseksi. Lisäksi raportoimme vaaditut tiedot Euroopan kemikaaliviraston SCIPtietokantaan****. Vuonna 2022 käynnistimme hankkeen erityistä huolta aiheuttavien aineiden vähentämiseksi tuotteissamme. Valitsemme uudet toimittajat huolellisesti ja varmistamme, että he täyttävät tiukat vaatimuksemme. Tuotteen elinkaaren lopussa kehotamme asiakkaita kierrättämään tuotteet paikallisten, elektroniikkalaitteita koskevien parhaiden kierrätyskäytäntöjen mukaisesti.

• * REACH = Registration, Evaluation, Authorisation, and Restriction of Chemicals
• ** RoHS = Restriction of Hazardous Substances in electrical and electronic equipment
• *** TSCA = Toxic Substances Control Act
• **** SCIP = Substances of Concern In articles as such or in complex objects (Products)

Ympäristöraportoinnin laajuus

Valtaosa konsernimme energiankulutuksesta sekä jätteen määrästä syntyy tuotantotoimipisteissämme Suomessa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Jätteisiin liittyvät indikaattorit raportoidaan vain näiden suurimpien tuotantotoimipisteiden osalta. Energiankulutukseen liittyvät indikaattorit on raportoitu kaikkien Vaisalan toimipisteiden osalta. Ajoneuvojen polttoaineiden kulutusta ei ole laskettu mukaan energiankulutukseen, koska niiden osuus kokonaisenergiankulutuksestamme on vähäinen. Polttoaineiden kulutus huomioidaan kuitenkin osana Scope 1 -päästöjämme.

Hiilijalanjälkilaskelmamme kattaa kaikki Vaisalan globaalit toiminnot sekä kaikki GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) laskenta- ja raportointistandardissa määritellyt Vaisalalle olennaiset päästökategoriat. JAKAUTUMINEN TOIMIPISTEITTÄIN

Datan lähteet ja oletukset

Energia- ja jätedataa kerätään useista eri lähteistä. Toimipisteiden omien seurantajärjestelmien lisäksi keräämme tietoja palveluntarjoajien seurantajärjestelmistä ja laskuista. Kaikki suurimmat toimipisteemme ilmoittavat ympäristölukunsa keskitettyyn raportointijärjestelmään.

Scope 1 -päästöjen laskentaan keräämme dataa eri toimipisteidemme ajoneuvoista sekä lämmityspolttoaineiden ja kylmäaineiden käytöstä. Scope 2 -päästöjen laskentaan käytämme dataa toimipisteidemme energiankulutuksesta. Scope 3 -päästöjen laskentaan keräämme dataa useista eri lähteistä. Myytyjen tuotteiden energiankulutuksen, ostettujen tuotteiden ja palveluiden, investointien sekä saapuvan logistiikan osalta käytämme sisäisistä järjestelmistämme saatavaa dataa. Lähtevästä logistiikasta saamme dataa logistiikkakumppaneiltamme ja liikematkustamisesta matkatoimistoltamme. Työmatkaliikkumisen osalta hyödynnämme vuonna 2022 uusimastamme työmatkaliikkumiskyselystä saatua dataa eri kulkumuotojen sekä etätyöskentelyn osuuksista.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN JAKAUTUMINEN TOIMIPISTEITTÄIN

Vuoden 2022 ympäristöluvut perustuvat olennaisilta osin raportin julkaisun aikaan saatavilla olleeseen dataan vuoden ensimmäisiltä 10–12 kuukaudelta. Puuttuvilta osin tiedot ovat arvioita, jotka perustuvat edeltävien kuukausien dataan. Ei ole syytä olettaa, että arvioiden ja vuonna 2022 toteutuneiden lukujen välillä olisi merkittäviä eroja.

Päästökertoimet

Kasvihuonekaasupäästöt laskemme parhaiden käytettävissä olevien päästökertoimien avulla. Päästökertoimien lähteinä olemme käyttäneet pääasiassa seuraavia tietokantoja: BEIS 2022 (UK Department for Business, Energy & Industrial Strategy), Ecoinvent 3.9.1, CEDA 5.05, IEA Emissions Factors 2022 sekä eGRID2020.

Tietyt päästökertoimet saamme muista lähteistä, kuten logistiikkakumppaneiltamme, paikallisilta energiayhtiöiltä ja ajoneuvojen valmistajilta. Lentomatkustamisen osalta käytämme BEIS:n päästökerrointa, joka ottaa huomioon myös muista kuin hiilidioksidipäästöistä aiheutuvan säteilypakotteen eli ilmastoa lämmittävän vaikutuksen.

Käytämme Scope 2 -hiilijalanjälkemme laskennassa ensisijaisesti hankintaperusteista (market-based) laskentatapaa, joka huomioi ostamamme energian ominaispäästöt. Vuonna 2022 hankkimamme sähkö oli kokonaan uusiutuvaa, mikä tarkoittaa, että sähköenergian ominaispäästökertoimena käytetään hankintaperusteisessa laskennassa 0,0 grammaa CO₂-ekvivalenttia kilowattituntia kohden. Tämän lisäksi raportoimme myös sijaintiperusteiset (location-based) Scope 2 -päästöt, jotka perustuvat maakohtaisiin energiantuotannon keskimääräisiin ominaispäästöihin.

Hiilijalanjälkemme sisältää kaikki kasvihuonekaasut muunnettuna hiilidioksidiekvivalenteiksi lämmityspotentiaalia (GWP-100) käyttäen.

Scope 3 -päästöjen laskentatapa

Tässä on kuvattu laskentatapamme kaikkien GHG-protokollan mukaisten Scope 3 -päästökategorioiden osalta.

• 1. Ostetut tuotteet ja palvelut: Suorien ostojen osalta olemme laskeneet kymmenen kuluperusteisesti merkittävimmän toimittajakategorian ostot perustuen ostonimikkeiden painotietoihin, materiaaliarvioihin sekä materiaalikohtaisiin päästökertoimiin. Muiden toimittajakategorioiden osalta olemme käyttäneet kuluperusteista laskentatapaa. Epäsuorien ostojen osalta käytimme kuluperusteista laskentatapaa ottaen mukaan laskentaan ne ostokategoriat, jotka arvioitiin merkityksellisiksi päästöjen kannalta eivätkä sisälly muiden päästökategorioiden laskentaan.
• 2. Investoinnit: Laskenta perustuu kalenterivuoden aikana investoinneiksi kirjattuihin taloudellisiin tietoihin sekä kulupohjaisiin päästökertoimiin. Tämän kategorian päästöt vaihtelevat merkittävästi vuodesta toiseen investointitarpeiden mukaan.
• 3. Polttoaineiden tuotanto ja energiansiirtohäviöt: Tässä laskennassa on otettu huomioon Scope 1 -kategoriaan raportoitujen lämmitys- ja ajoneuvopolttoaineiden sekä Scope 2 -kategoriassa raportoidun energiankulutuksen tuotannon ja energiansiirtohäviöiden aiheuttamat päästöt siltä osin kuin polttoaine- ja maakohtaisia päästökertoimia näiden osalta on ollut saatavilla.
• 4. Kuljetukset ja jakelu (Vaisalan maksamat): Saapuvan logistiikan osalta olemme käyttäneet järjestelmistämme saatavaa tietoa toimittajiemme jakautumisesta maantieteellisesti sekä arvioita sisääntulevan tavaran painosta. Kuljettu etäisyys on arvioitu lähtöja kohdemaan perusteella. Lähtevän logistiikan osalta olemme käyttäneet logistiikkakumppaneiltamme saatua päästödataa. Päästökertoimina on käytetty kuljetusmuotokohtaisia WtW (Well to Wheel) -kertoimia.

• 5. Jätteet: Laskennassa on käytetty pohjana Vantaan toimipisteellämme syntyviä jätemääriä, jotka kattavat arviomme mukaan yli 81 % koko konsernin syntyvästä jätteestä, sekä jätejaekohtaisia päästökertoimia. Päästöt on ekstrapoloitu kattamaan koko globaali jätteentuotantomme.

• 6. Liikematkustaminen: Tähän kategoriaan on laskettu mukaan lento- ja junamatkustaminen, vuokratuilla ajoneuvoilla ajetut matkat, henkilöstön omilla ajoneuvoilla ajamat, kilometrikorvatut matkat sekä yövytyt hotelliyöt. Lento- ja junamatkustamisen, yövyttyjen hotelliöiden sekä ajoneuvovuokrausten osalta data on saatu palveluntarjoajiltamme. Hotelliöiden osalta olemme ekstrapoloineet dataa siltä osin, kuin matkapalveluntarjoajan järjestelmässämme on ollut tietoa yön yli tehdyistä matkavarauksista ilman majoitusta.

• 7. Työmatkaliikenne: Toteutimme työmatkakyselyn koko globaalille henkilöstöllemme vuonna 2022. Kyselyyn vastasi 955 työntekijäämme, ja tulos oli hyvin edustava otos eri toimipisteidemme välillä. Ekstrapoloimme kyselyn tulokset kattamaan koko henkilöstömme. Etätyöskentelyn päästöjä ei ole otettu huomioon laskennassa.
• 8. Itselle vuokrattu omaisuus: Tämä kategoria ei ole olennainen Vaisalalle. Vuokraamiemme ajoneuvojen ja toimitilojen päästöt on laskettu osaksi Scope 1 ja 2 -päästöjämme.
• 9. Kuljetukset ja jakelu (asiakkaiden maksamat): Olemme käyttäneet tuotekuljetuksistamme saatavaa dataa kuljetusmuodosta ja rahdin painosta. Kuljettu etäisyys on arvioitu lähtö- ja kohdemaan perusteella. Päästökertoimina on käytetty kuljetusmuotokohtaisia WtW-kertoimia.
• 10. Myytyjen tuotteiden prosessointi: Tämä kategoria ei ole olennainen Vaisalalle, koska valmistamme lopputuotteita.
• 11. Myytyjen tuotteiden käyttö: Laskennassa on huomioitu verkkovirralla käyvät tai ladattavat tuotteemme. Laskentakaava on ∑(kalenterivuoden aikana myytyjen tuotteiden määrä x tuotteen koko elinkaaren aikaiset käyttötunnit x keskimääräinen tehonkulutus x verkkovirran alueellinen päästökerroin). Tuotteidemme erittäin pitkien elinkaarten (jopa 20 vuotta) vuoksi tämä kategoria on päästöiltään kaikkein suurin.
• 12. Myytyjen tuotteiden käytöstä poisto: Laskennan pohjana on käytetty järjestelmistämme saatavaa tietoa eri maantieteellisille alueille toimitetuista tuotemääristä sekä tutkimustietoa sähkö- ja elektroniikkajätteen sekä pakkausjätteen käsittelytavoista maanosittain.
• 13. Ulos vuokrattu omaisuus: Tämä kategoria ei ole olennainen Vaisalalle.
• 14. Franchising: Tämä kategoria ei ole olennainen Vaisalalle.
• 15. Sijoitukset: Tämä kategoria ei ole olennainen Vaisalalle.

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

Henkilöstö

Henkilöstön määrä vuoden 2022 lopussa oli 2 235, ja vuoden 2022 aikana Vaisalassa työskenteli keskimäärin 2 139 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta. Vuoden lopussa 93 % henkilöstöstä oli vakituisessa ja 7 % määräaikaisessa työsuhteessa. Lisäksi Vaisalan työnjohdon alla työskenteli noin 200 työntekijää, jotka eivät ole työsuhteessa Vaisalaan. Näistä suurin osa oli tuotekehityksessä työskenteleviä konsultteja.

Henkilöstö työsuhteen ja sukupuolen mukaan

	Naiset	Miehet	Ei suku puolitietoa	Yhteensä
Työntekijät yhteensä	674	1 560	1	2 235
Vakituiset	616	1 459	1	2 076
Määräaikaiset	58	101	0	159
Kokoaikaiset	631	1 481	1	2 113
Osa-aikaiset (vähim mäistuntimäärä > 0)	23	41	0	64
Nollatuntityöntekijät	20	38	0	58

Henkilöstö työsuhteen ja alueen mukaan

	Suomi	Americas	EMEA	APAC
Työntekijät yhteensä	1 475	350	240	170
Vakituiset	1 380	350	230	116
Määräaikaiset	95	0	7	57
Kokoaikaiset	1 376	348	224	165
Osa-aikaiset (vähim mäistuntimäärä > 0)	41	2	16	5
Nollatuntityöntekijät	58	0	0	0

Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka; EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka APAC: Aasian ja Tyynenmeren alue

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

Vaihtuvuus

Vuoden 2022 aikana rekrytoimme 357 vakituista työntekijää ja yhtiöstä lähti 143 vakituista työntekijää, joista 19 jäi eläkkeelle. Vakituisten työntekijöiden lähtövaihtuvuus oli 6,9 % ja tulovaihtuvuus oli 17,2 %.

Työehtosopimukset ja palkitseminen

Vaisala on Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsen. Vaisalan työntekijät Suomessa kuuluvat Teknologiateollisuuden, Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden ja Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusten piiriin. Globaalisti 70 % Vaisalan henkilöstöstä kuuluu kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin.

Yhtiön maksamat palkat perustuvat paikallisiin työehtosopimuksiin ja työsopimuksiin, henkilökohtaiseen suorituskykyyn ja kunkin työtehtävän vaatimuksiin. Peruspalkkaa täydennetään suoritusperusteisella bonusjärjestelmällä, johon kuuluvat kaikki Vaisalan työntekijät.

3 %	Tohtorinarvo
3 %	Tohtorinarvo
69 %	Korkeakoulu
69 %	Korkeakoulu
10 %	Opistoaste
10 %	Opistoaste
15 %	Keskiaste
15 %	Keskiaste
3 %	Peruskoulu
3 %	Peruskoulu

* Kattaa 86 % vakituisesta henkilöstöstä * Kattaa 86 % vakituisesta henkilöstöstä

Rekrytoinnit ikäluokittain

Yhteensä	11	176	155	113	43	11	509
Ei suku puolitietoa			1				1
Naiset	3	61	49	42	16	3	174
Miehet	8	115	105	71	27	8	334
	–19	20–29	30–39	40–49	50–59	60–	Yht.

Lähteneet ikäluokittain

Yhteensä	9	77	68	39	21	26	240
Naiset	2	25	23	15	5	10	80
Miehet	7	52	45	24	16	16	160
	–19	20–29	30–39	40–49	50–59	60–	Yht.

Rekrytoinnit alueittain

	Suomi	Americas	EMEA	APAC	Yht.
Vakinaiset	218	96	34	9	357
Määräaikaiset	113	5	13	21	152
Yhteensä	331	101	47	30	509

Lähteneet alueittain

	Suomi	Americas	EMEA	APAC	Yht.
Vakinaiset	84	36	21	2	143
Määräaikaiset	69	5	15	8	97
Yhteensä	153	41	36	10	240

HENKILÖSTÖ VUODEN LOPUSSA*

* Henkilöstön määrä sisältää myös pitkäaikaispoissaolijat vuodesta 2020 lähtien.

HENKILÖSTÖ ALUEEN JA TYÖSUHTEEN MUKAAN

Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka APAC: Aasian ja Tyynenmeren alue

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio

Vaisalassa monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inkluusion (diversity, equity and inclusion, DEI) edistäminen on tärkeää muun muassa työhyvinvoinnista huolehtimisen, parhaiden osaajien rekrytoimisen ja innovaatiokyvykkyyden vahvistamisen näkökulmasta. Edistämällä ja vaalimalla työyhteisömme monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta voimme osaltamme vaikuttaa myös näiden teemojen edistämiseen yhteiskunnassa ja rakentaa kestävämpää työelämää.

Vaisalan toimintaperiaatteiden mukaisesti Vaisalassa arvostetaan monimuotoisuutta eikä hyväksytä syrjintää missään muodossa. Pyrimme kohtelemaan kaikkia työntekijöitä ja työnhakijoita yhdenvertaisesti kaikessa rekrytoinnissa, koulutuksessa, kehityksessä sekä palkkaus- ja etuusjärjestelyissä riippumatta heidän sukupuolestaan tai sukupuoli-identiteetistään, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Tavoitteenamme on, että Vaisalan henkilöstö, työnhakijat ja Vaisalan ohjauksessa ja tiloissa toimivat alihankkijat sekä vuokrahenkilöstö tulevat kohdelluiksi ominaisuuksistaan riippumatta yhdenvertaisesti ja että Vaisalassa työskennellään turvallisessa, välittävässä, yhteisöllisessä ja esteettömässä toimintaympäristössä. Yhdenvertaisuutta edistetään kehittämällä hyviä käytäntöjä sekä tunnistamalla epäkohtia ja esittämällä niihin ratkaisuehdotuksia. Mikäli syrjintää ilmenee, siihen puututaan välittömästi ja suunnitelmallisesti. Paikallisten toimintaympäristöjen ja lainsäädäntöjen erityispiirteet huomioidaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä eri maissa sijaitsevissa toimipisteissämme.

Haluamme tukea henkilöstöämme eri elämäntilanteissa ja olosuhteissa. Vaisalassa suhtaudutaan myönteisesti esimerkiksi perhevapaiden pitämiseen sukupuolesta riippumatta. Ikääntyneiden työ- ja toimintakykyä edistetään muun muassa vuosittaisella keskustelulla, jossa työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista.

Sukupuolten välinen palkkatasa-arvo: naisten keskipalkka/miesten keskipalkka*

	Kaikki työn tekijäryhmät	Tuotannon työntekijät	Esihenkilöt ja asiantuntijat
Kaikki maat	94 %	104 %	94 %
Suomi	97 %	100 %	97 %
Yhdysvallat	90 %	102 %	90 %
Ranska	95 %	106 %	94 %

* Sukupuoli ei tiedossa, ei ilmoitettu tai muu

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

Sukupuolten välinen palkkatasa-arvo toteutuu Vaisalassa hyvin. Vuonna 2022 teimme koko Vaisalaa koskevan palkkatarkastelun. Tarkastelu näytti, että naisille maksettava palkka saman vaativuustason tehtävästä oli esihenkilöillä ja asiantuntijoilla keskimäärin 94 % ja tuotannon työntekijöillä keskimäärin 104 % miehille maksettavasta palkasta. Tarkastelussa ei löydetty systemaattisia, perustelemattomia sukupuolten välisiä palkkaeroja. Havaittujen palkkaerojen syitä kuitenkin selvitetään tarkemmin vielä vuoden 2023 aikana.

Jatkoimme aktiivisesti työtämme DEI-asioiden edistämiseksi myös vuonna 2021 perustetussa työryhmässä. Tämä työ on osa kulttuurimme kehitysohjelmaa. Työryhmää laajennetaan työn edetessä.

Vuoden 2022 suurimpia saavutuksia oli DEI-strategian lanseeraus sisäisesti. Strategiassa määrittelemme DEI-visiomme sekä ylätasolla keinoja, joilla saavutamme visiomme. Tavoittelemme visiota 1) lisäämällä tietoisuutta, 2) luomalla yhdenmukaisia ja inklusiivisia työtapoja ja 3) seuraamalla mitattavia tavoitteita.

Vision mukaisesti tavoittelemme DEI-johtajan asemaa teknologiaalalla pyrkien siihen, että henkilöstömme heijastelee asiakaskuntaamme ja niitä yhteiskuntia, joissa työskentelemme, sekä johtajistomme heijastaa henkilöstöämme. Vaisalassa kaikki ovat tervetulleita sellaisina kuin ovat: arvot, innovaatiot ja uteliaisuus ovat tärkeimpiä meitä yhdistäviä tekijöitä.

Osana strategian toteutusta ja kulttuurityötä jatkoimme vuonna 2022 myös henkilöstön ymmärryksen lisäämistä DEI-aiheista erilaisin kampanjoin, sisäisin tapahtumin ja paneelikeskusteluin. Aloimme myös suunnittelemaan DEI-verkkokoulutusta, joka julkaistaan vuonna 2023.

Henkilöstökyselymme yhdenvertaisuusindeksi oli 4.2, kun se vuotta aikaisemmin oli 4.1. Tämä kertoo, että työntekijöidemme kokemus tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja inkluusiosta on parantunut. Parannus oli kuitenkin vähäisempää vähemmistöihin identifioituvien henkilöiden kohdalla, joten aiomme jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota erilaisten vähemmistöjen inkluusion kokemuksen parantamiseen.

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT

Raportointiperiaatteet

Hallinnointi ja toimintaperiaatteet Ympäristö Henkilöstö Työterveys ja

-turvallisuus

Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus

toimitusketjut

YK:n Global Compact Vastuulliset Allekirjoitukset

Tilintarkastajan varmennusraportti GRI-indeksi

Työterveys ja -turvallisuus

Työterveyden ja -turvallisuuden hallinta

Työterveys ja -turvallisuus on merkittävä osa kaikkea toimintaamme. Työterveyden ja -turvallisuuden hallintaa ja kehittämistä ohjaavat globaali Laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikkamme sekä ISO 45001 -standardin mukainen sertifioitu työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmämme, joka luo puitteet jatkuvalle parantamiselle. Sertifioiduilla toimipaikoillamme työskentelee 91 % henkilöstöstämme, mutta järjestelmä kattaa kaikki toimintomme ja koko henkilöstön.

Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien riskien tunnistaminen ja arviointi on järjestelmällistä työtä, jota teemme yhteistyössä työntekijöidemme ja muiden sidosryhmiemme kanssa. Noudatamme riskien pienentämisessä hallintakeinojen hierarkiaa. Merkittävimmät vaarat pyrimme mahdollisuuksien mukaan poistamaan tai korvaamaan vähemmän vaarallisilla vaihtoehdoilla, jos poistaminen ei ole mahdollista. Jäännösriskiä pyritään edelleen pienentämään ensisijaisesti teknisin hallintakeinoin. Mikäli henkilökohtaisia suojaimia on tarpeen käyttää, ne annetaan työntekijälle maksutta.

Panostamme henkilöstön työterveys- ja -työturvallisuuskoulutukseen ja varmistamme, että kaikilla on riittävä pätevyys työtehtäviensä turvalliseen suorittamiseen. Jokaisella Vaisalan työntekijällä on oikeus ilman seuraamuksia pidättäytyä työstä, jonka katsoo vaarantavan oman tai muiden työpaikalla olevien henkilöiden turvallisuuden tai terveyden. Tästä ja muista työturvallisuus- ja työhyvinvointikäytännöistämme kerromme kaikille pakollisessa sähköisessä perehdytyskoulutuksessa. Työturvallisuuskoulutus on työntekijöillemme ilmaista, ja koulutuksen voi suorittaa työajalla.

COVID-19-pandemian vaikutukset

COVID-19-pandemia vaikutti etenkin vielä alkuvuonna 2022 työterveysja työturvallisuustyöhön. Epidemian leviäminen toimipaikoillamme

saatiin estettyä muun muassa etätyötä sekä työvuorojen ja taukojen porrastusta lisäämällä, hygieniaohjeistusta ja siivousta parantamalla, suu-nenäsuojainten käyttöä edellyttämällä sekä matkustus- ja vierailijakäytäntöjä tiukentamalla aina epidemiatilanteen mukaan.

Yhteistoiminta

Työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa työterveys- ja työturvallisuusasioissa toteutetaan työsuojelutoimikuntien toiminnalla useissa Vaisalan toimipisteissä. Toimikunnilla on tärkeä rooli työterveyden ja -turvallisuuden seurannassa ja kehittämisessä. Toimikunta toimii Suomessa, Kanadassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Japanissa, Ranskassa ja Kiinassa. Paikalliset toimikunnat kattavat kaikki työntekijäryhmät ja kokoontuvat vähintään kahdesti vuodessa, mutta yleensä useammin.

Toimikunnat käsittelevät työntekijöitä ja työpaikkaa yleisesti koskevia työsuojelun yhteistoiminta-asioita. Työsuojelutoimikuntien keskeisiä tehtäviä on tehdä työturvallisuutta ja -terveyttä koskevia kehittämisehdotuksia työnantajalle ja seurata työsuojelun toimintaohjelman toteutumista. Toimikuntien tehtävänä on myös tehdä esityksiä työsuojelukoulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi sekä osallistua työkykyä ylläpitävään toimintaan.

Työsuojelutoimikunnat seuraavat työturvallisuusilmoituksia ja osallistuvat tapaturmien tutkintaan. Työsuojelutoimikuntien pöytäkirjat ja niiden tuottamat muut materiaalit ovat luettavissa Vaisalan intranetissä. Lisäksi toimikunnat voivat edistää työturvallisuuskulttuuria erilaisin toimin, kuten järjestämällä tapahtumia, joita työnantaja pyrkii sopivin keinoin tukemaan.

Toimikuntien lisäksi työntekijämme voivat osallistua työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen muun muassa työturvallisuusilmoitusten kautta. Viestimme työturvallisuudesta säännöllisesti vähintään kuukausittain, ja intranetissä julkaistuihin teksteihin

	LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME			VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

on avoin kommentointimahdollisuus. Aina tietyn työtehtävän, alueen tai organisaation työturvallisuusriskejä arvioitaessa otamme mukaan työntekijöiden edustajia joko työsuojelutoimikunnasta tai kyseiseltä alueelta.

Ennakoiva raportointi ja tapausten tutkinta

Kannustamme niin omaa henkilöstöämme kuin urakoitsijoitakin raportoimaan ennakoivasti mahdolliset terveys- ja turvallisuusriskit työpaikalla sekä ehdottamaan turvallisuusparannuksia työolosuhteisiin ja -tapoihin. Henkilövahinkojen ja haitallisten altisteiden torjumiseksi sekä vaaratilanteiden toistumisen estämiseksi linjaorganisaatio vastaa siitä, että raportoidut poikkeamat tutkitaan ja niiden syyt selvitetään. Tämän jälkeen korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Yhtenäinen, globaali raportointimenettely ja -tietokanta parantavat terveys- ja turvallisuustulosten seurannan tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä.

Vuonna 2022 ennakoivien ilmoitusten raportointitaajuus (riskien, läheltä piti -tilanteiden sekä parannusehdotusten lukumäärä sataa työntekijää kohden) oli 15,88. Raportointitaajuutta pyritään nostamaan entisestään panostamalla raportoinnin helppouteen ja lisäämällä ymmärrystä ennakoivan raportoinnin tärkeydestä. Lisäksi pyrimme lyhentämään ilmoitusten käsittelyaikaa. Liiketoimintayksiköidemme johtoryhmät saavat säännöllisesti raportin oman alueensa ennakoivien ilmoitusten määrästä sekä ilmoitusten keskimääräisestä käsittelyajasta, jotta liian pitkiksi venyviin käsittelyaikoihin voidaan puuttua ajoissa.

Tapaturmat

Tapaturmien määrä nousi vuonna 2022 edelliseen vuoteen verrattuna. Tapaturmia sattui kaikkiaan 21 kappaletta, joista poissaoloon johti 15. TRIF-tapaturmataajuus (Total Recordable Injury Frequency) eli kaikkien tapaturmien määrä suhteutettuna miljoonaan työtuntiin oli 4,69 tehtyjen työtuntien kokonaismäärän ollessa 4,47 miljoonaa tuntia. LTIF-tapaturmataajuus (Lost Time Injury Frequency) eli poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä suhteutettuna miljoonaan työtuntiin oli 3,35.

Tapaturmat on tutkittu ja korjaavat toimenpiteet määritetty. Joidenkin toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu vielä vuonna 2023.

Suurin osa tapaturmista oli liukastumisia talviaikaan. Liukastumistapausten tutkinnan yhteydessä aloitettiin pääkonttorimme osalta kokonaisvaltainen pihaliikenteen turvallisuusriskikartoitus. Kartoituksen tavoite on määrittää toimenpiteitä, joilla kävelijöiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden turvallinen liikkuminen saadaan yhteensovitettua alueella.

Lisäksi käynnistimme turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi toimenpiteitä, kuten esihenkilöiden turvallisuuskoulutusohjelman ja johdon turvallisuuskävelyt. Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on nolla tapaturmaa ja ammattitautia, ja uskomme, että jatkuvan parantamisen kautta voimme saavuttaa sen.

Työterveyshuolto

Vaisalassa työterveyshuolto hoidetaan kunkin maan lakisääteisten vaatimusten mukaisesti, joten käytännöt vaihtelevat maittain. Palveluista tiedotetaan työntekijöille muun muassa intranetin kautta.

Suomessa Vaisala tarjoaa kaikille työntekijöille yleislääkäritasoisen hoidon. Työkykyvakuutuksemme kattaa erikoislääkäritasoisen hoidon, ja vakuutus on voimassa kaikille muille paitsi tuntityöntekijöille. Terveydenhuoltosopimuksemme kattaa sekä työajalla että vapaa-ajalla sattuneista tapaturmista aiheutuneen hoidon.

Yhdysvalloissa Vaisala tarjoaa täyden terveydenhuoltoedun, joka kattaa muun muassa lääkärin, hammaslääkärin ja silmälääkärin palveluita. Ranskassa Vaisala maksaa 50 % työntekijöiden pakollisesta yksityisestä terveysvakuutuksesta, joka korvaa laajasti erikoislääkäritasoisen hoidon kustannuksia. Kiinassa Vaisala tarjoaa vuosittaiset lääkärintarkastukset kaikille työntekijöille sekä sairausvakuutuksen työntekijöille ja heidän huollettavilleen.

Muualla kuin edellä mainituissa maissa, jotka kattavat noin 90 % Vaisalan henkilöstöstä, työterveyshuolto hoidetaan paikallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaan.

ENNAKOIVA RAPORTOINTI

Ilmoitukset/100 työntekijää

TYÖTAPATURMAT MILJOONAA TYÖTUNTIA KOHDEN (TRIF)

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT

Raportointiperiaatteet

Hallinnointi ja

toimintaperiaatteet

Ympäristö Henkilöstö Työterveys ja

-turvallisuus

Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus

Vastuulliset Allekirjoitukset toimitusketjut

YK:n Global Compact

Tilintarkastajan varmennusraportti

GRI-indeksi

Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus

Korruption ja lahjonnan torjunta

Vaisala noudattaa nollatoleranssia suhtautumisessaan korruptioon sen kaikissa muodoissa. Kansainväliset korruptionvastaiset ohjeemme kieltävät ehdottomasti lahjusten tarjoamisen, antamisen, pyytämisen, järjestämisen, vaatimisen tai hyväksymisen suoraan tai muiden osapuolten kautta. Ohjeisiin sisältyy yksityiskohtaisia neuvoja siitä, mikä kuuluu hyväksyttävän vieraanvaraisuuden ja kestitsemisen piiriin. Määräajoin työntekijöille järjestettävät toimintaperiaatekoulutukset sisältävät myös kansainvälisiin korruptionvastaisiin ohjeisiin liittyviä aiheita. Lisäksi korruption- ja lahjonnanvastaisista ohjeista on räätälöity yksityiskohtaisempi koulutus henkilöstöryhmille, jotka riskiarvioinnin mukaan voivat joutua tehtävissään haastaviin tilanteisiin.

Palvellakseen asiakkaitaan mahdollisimman tehokkaasti Vaisala käy kauppaa kumppaniverkoston välityksellä. Siihen kuuluu jakelijoita, edustajia ja jälleenmyyjiä yli 100 maassa. Liiketoimintamme maantieteellisen laajuuden vuoksi toimimme myös monissa maissa, joissa liiketoimintaympäristö on vaativa. Siksi kiinnitämme erityistä huomiota liiketoimintakumppanien valintaan.

Kumppaneidemme kanssa tehdyt sopimukset sisältävät tyypillisesti tiukkoja lausekkeita sopimuksen välittömästä irtisanomisesta, jos kumppani rikkoo mitä tahansa toimintaperiaatteistamme tai kansainvälisistä korruptionvastaisista ohjeistamme. Molemmat asiakirjat ovat osana kumppaneiden kanssa allekirjoitettuja sopimuksia. Vaisalalla on myös jakelukumppaneille suunnattu sähköinen koulutus Vaisalan toimintaperiaatteista, jonka suorittamista seurataan sähköisen järjestelmän avulla. Koulutuksessa painottuu korruption ja lahjonnan torjunta, ja sen kautta pyrimme varmistamaan, että kumppanit ymmärtävät Vaisalan periaatteet ja osaavat toimia periaatteiden mukaisesti kaikissa tilanteissa.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite

Vaisala on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia, jotka on määritetty YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, ja tukee ILOn julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Vaisala ei hyväksy ihmisoikeuksien loukkaamista tai työlainsäädännön rikkomista missään toimitusketjunsa osassa ja tekee tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että yhtiön toimintaperiaatteiden tai toimittajien toimintaperiaatteiden loukkauksien riskit minimoidaan yhtiötä lähimpänä olevissa toimitusketjun osissa.

Vaisalan sisäisesti tehty ihmisoikeusriskiarviointi viittaa siihen, että vakavimpien ihmisoikeusloukkauksien riskit ovat todennäköisimpiä toimitusketjun kolmannen tason toimittajista kauempana. Nämä riskit ovat samoja kuin muissa elektroniikan valmistusketjuissa. Näihin kuuluvat muun muassa palkaton ja liiallinen ylityö, vaaralliset työskentelyolosuhteet, velkaorjuus ja alhaiset palkat. Vaisalan toimitusketjun ihmisoikeusriskejä vähennetään valitsemalla tarkasti ensisijaiset toimittajat ja työskentelemällä tiiviisti heidän kanssaan edellyttäen käytäntöjä, jotka ylittävät usein paikallisen lainsäädännön vaatimukset. Vaisalan toimittajien toimintaperiaatteet velvoittavat heitä myös huolehtimaan ihmisoikeuksien kunnioittamisesta omissa toimitusketjuissaan. Toimittajien ihmisoikeusriskien hallintaan liittyviä prosesseja arvioidaan ja seurataan osana toimittajille tehtäviä itsearviointikyselyjä ja auditointeja.

Toinen alue, jolla olemme tunnistaneet korostuneen tarpeen ymmärtää ja hallita ihmisoikeusriskejä, on globaali projektialiurakoitsijaverkostomme, jossa meidän tulee varmistaa, että yhteistyökumppanimme noudattavat muun muassa riittäviä työturvallisuusstandardeja. Tästä syystä annamme esimerkiksi työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä ohjeita ja koulutuksia aliurakoitsijoillemme sen lisäksi, että varmistamme heidän sitoutumisensa toimittajien toimintaperiaatteisiin.

Koulutamme myös hankinnan henkilöstöä sekä riskimaissa toimivia projektipäälliköitä tunnistamaan ja hallitsemaan ihmisoikeusriskejä toimiessaan potentiaalisten tai valittujen toimittajien tai aliurakoitsijoiden kanssa.

Arvioimme ihmisoikeusriskienhallinnan prosessiemme riittävyyttä vuosittain vastuullisuusraportoinnin yhteydessä muun muassa seuraamalla, kuinka suuri osa hankinnoista tehdään toimittajilta, jotka ovat allekirjoittaneet toimittajien toimintaperiaatteet sekä toimittajilta, jotka on arvioitu ESG-kriteereillä.

Ihmisoikeuksiin liittyvistä rikkomuksista tai niiden epäilystä voi raportoida Vaisalan ilmoituskanavassa, jonka kautta voi myös hakea korvauksia mahdollisesta aiheutuneesta haitasta.

Konfliktimineraalit

Vaisala on sitoutunut vastuulliseen mineraalien hankintaan. Toimintamallimme, jolla pyrimme varmistamaan mineraalien toimitusketjun vastuullisuuden, on OECD:n ohjeistuksen mukainen, ja käytämme Responsible Minerals Initiativen (RMI) raportointimallia toimitusketjun mineraalien alkuperien selvittämiseksi ja dokumentoimiseksi.

Vaisalan toimittajien tulee pyrkiä varmistamaan, ettei Vaisalalle toimitetuissa osissa ole konfliktialueilta peräisin olevia mineraaleja. Näihin mineraaleihin lukeutuvat muun muassa Kongon demokraattisesta tasavallasta tai sen naapurimaista louhittu tina, volframi, tantaali ja kulta. Jos Vaisalalle toimitetut osat tai tuotteet sisältävät tinaa, volframia, tantaalia tai kultaa, toimittajan tulee varmistaa näiden mineraalien vastuullinen hankinta sekä raportoida RMI:n raportointimallin mukaisesti tästä Vaisalalle.

Reilu kilpailu

Toimintaperiaatteidemme mukaisesti noudatamme kilpailulainsäädäntöä ja kilpailuun liittyviä säännöksiä ja edellytämme samaa liiketoimintakumppaneiltamme. Emme hyväksy kartelleihin osallistumista, määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä emmekä hintojen sopimista kilpailijoiden kanssa. Reiluun kilpailuun liittyviä näkökulmia arvioidaan huolellisesti kaikessa liiketoiminnassa. Reilu kilpailu sisältyy aiheena myös Vaisalan pakolliseen toimintaperiaatekoulutukseen.

Tuoteturvallisuus

Vaisala tunnetaan luotettavista tuotteistaan, ja asiakkaiden terveys ja turvallisuus ovat keskeisiä näkökulmia tuotekehityksen kaikissa vaiheissa.

Noudatamme kaikkia kullekin tuotteelle soveltuvia turvallisuusstandardeja tuotteidemme kehitystyössä. Tuotteidemme huolellisessa suunnittelussa ja tyyppitestauksessa otetaan huomioon tuotteiden turvallinen ja ympäristöystävällinen toimitus, käyttö, huolto ja käytöstä poisto. Käyttäjädokumentaatio on rakennettu tukemaan näitä tavoitteita. Akkreditoituja laboratorioita käytetään laajasti tuotteidemme turvallisen suunnittelun varmistamiseksi. Vaisala suorittaa sähköturvallisuuden tarkastuksen kaikille soveltuville tuotteille.

Vastuulliset toimitusketjut

Toimitusketjuissaan Vaisala pyrkii luomaan vastuullisesti kilpailuetua sekä innovaatioita yhteistyön voimalla. Liiketoimintamme pohjautuu laajalle valikoimalle ja pienille volyymeille. Tämän monitahoisuuden hallinta vaatii satojen toimittajien ja valikoitujen kumppanien tehokasta koordinointia. Pystyäksemme täyttämään asiakaslupauksemme ja sidosryhmien odotukset meillä on oltava luotettava ja vastuunsa kantava toimitusketju. Asetamme toimittajillemme tiukat vaatimukset ja työskentelemme heidän kanssaan tiiviisti ja pitkäjänteisesti, mikä mahdollistaa molempien osapuolten kehittymisen.

Tyypillinen tuotteen toimitusketju

Suorat toimittajamme toimivat pääsääntöisesti lähellä tuotekehitystämme ja tuotantolaitoksiamme. Ostamme alikokoonpanoja, komponentteja ja mekaanisia osia pääosin Suomesta ja muualta Euroopasta sekä Yhdysvalloista. Toimitusketjujen alkupäät muistuttavat muita tyypillisiä toimitusketjuja globaalissa elektroniikan valmistuksessa.

Toimittajien hallinta

Vaisalan toimittajien hallintamallissa toimittajat luokitellaan viiteen luokkaan: väliaikaiset, potentiaaliset, hyväksytyt, suositeltavat ja strategiset toimittajat. Näiden lisäksi toimittajien joukossa on esimerkiksi vaiheittain poistuvia toimittajia sekä pidempään jatkuneiden vakavien ongelmien vuoksi tarkkailulistalla olevia toimittajia. Luokitus määrittää Vaisalan ja toimittajan välisen suhteen ja toimittajan hallintamallin. Toimittajien edellytetään täyttävän tietyt vaatimukset ennen kuin toimittaja hyväksytään ja luokitellaan. Toimittajille asetetut vaatimukset perustuvat luokitukseen, riskiarviointiin sekä ostojen suuruuteen. Toimittajien on myös sitouduttava noudattamaan toimittajien toimintaperiaatteita.

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi
	Arvioidaksemme toimitusketjun ESG-riskejä eli ympäristöä koskevia, sosiaalisia ja hallinnollisia riskejä käytämme toimittajien vastuullisuuden itsearviointikyselyä osana toimittajien kehittämistä kaikissa toimittaja luokissa. Kysely on osa toimittajien arviointia ja tuo esiin riskejä liittyen toimittajien ympäristöasioiden hallintaan, työturvallisuuteen, sosiaali seen vastuuseen, hallintotapaan sekä toimitusketjun hallintaan.			HANKINTA KULUT TOIMITTAJA	47 % 17 % 25 %	Strategiset toimittajat (12 toimittajaa) Suositeltavat toimittajat (41 toimittajaa) Hyväksytyt toimittajat (352 toimittajaa)		Suorien toimittajien* vastuullisuuden hallinnan tunnuslukuja
	Jos toimittajan arviointi ei vastaa Vaisalan asettamia odotuksia, heiltä edellytetään korjaavia toimenpiteitä vastuullisuuden parantamiseksi osana toimittajan kokonaisvaltaista kehityssuunnitelmaa ja havaittuja heikkouksia kehitetään yhteistyössä. Itsearviointikyselyä käytetään myös			LUOKITTAIN	11 % Muut	(92 toimittajaa)		497	32

heikkouksia kehitetään yhteistyössä. Itsearviointikyselyä käytetään myös uusien toimittajien ESG-riskien arvioimiseksi. Vuonna 2022 hyväksyimme kaksi uutta toimittajaa, joista toiselle on tehty ESG-arviointi ja toisen osalta ESG-arviointiprosessi oli vuoden lopussa vielä kesken.

Osana toimittajien hallintaa teemme toimittajillemme laatu-, toimitusketju- ja prosessiauditointeja. Näissä auditoinneissa tarkastamme myös vastuullisuuteen liittyviä näkökulmia, kuten Vaisalan toimittajien toimintaperiaatteiden tuntemus ja soveltaminen, työ- ja ihmisoikeudet, työturvallisuus, ympäristöasioiden hallinta, tuoteturvallisuus (RoHS ja REACH) sekä konfliktimineraalien hallinta. Vuonna 2022 auditoimme 32 toimittajaa.

Haastavan komponenttien saatavuustilanteen hallitsemiseksi lisäsimme vuoden 2022 aikana runsaasti uusia väliaikaisia toimittajia. Nämä väliaikaiset toimittajat ovat pääosin komponenttien jakelijoita, eivät uusia valmistajia. Väliaikaiset toimittajat eivät käy läpi Vaisalan normaaleja toimittajahyväksynnän prosesseja, vaan teemme heidän kanssaan vain välttämättömät sopimukset. Tästä syystä toimintaperiaatteet allekirjoittaneiden ja ESG-mittareilla arvioitujen toimittajien osuus hankinnoista laski edellisestä vuodesta. Väliaikaisten toimittajien määrä tulee laskemaan saatavuustilanteen normalisoituessa.

Suomi (171 toimittajaa) Muu EU (142 toimittajaa) Pohjois-Amerikka (115 toimittajaa) Kiina (61 toimittajaa) Japani, Singapore, Etelä-Korea ja Malesia (8 toimittajaa) 53 % 25 % 12 % 9 % 1 %

87% (2021: 92 %) hankinnoista (kulujen mukaan)

(2021: 457) toimittajaa

toimittajien toimintaperiaatteet allekirjoittaneilta toimittajilta

83%

(2021: 34) vuoden aikana auditoitua toimittajaa

(2021: 90 %) hankinnoista (kulujen mukaan) ESG-mittareilla arvioiduilta toimittajilta

* Suorilla toimittajilla tarkoitamme valmistamiimme tuotteisiin liittyviä toimittajiamme, joihin sisältyvät valmistuskumppanimme sekä mekaniikan ja muiden komponenttien toimittajat.

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

YK:n Global Compact

Vaisala liittyi YK:n Global Compact -aloitteeseen vuonna 2008 ja on sitoutunut seuraamaan aloitteen kymmentä periaatetta. Vaisalan toimintaperiaatteet ovat näiden kymmenen periaatteen mukaisia, ja raportoimme vuosittain periaatteiden toteutumisesta osana vastuullisuusraportointiamme. Vastuullisuusraporttimme ovat päässeet Global Compact Advanced -tasolle vuodesta 2010 eli heti tasoerittelyn alusta lähtien.

Ihmisoikeudet

Periaate 1: Yritysten tulee tukea ja kunnioittaa yleismaailmallisia ihmisoikeuksia omassa vaikutuspiirissään.	s. 60-61 Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus
Periaate 2: Yritysten tulee huolehtia, että ne eivät ole osallisina ihmisoikeusloukkauksiin.	s. 60-61 Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus

Työn oikeudenmukaisuus

Periaate 3: Yritysten tulee vaalia yhdistymisvapautta sekä kollektiivisen neuvotteluoikeuden tehokasta tunnustamista.	s. 55 Työehtosopimukset ja palkitseminen
Periaate 4: Yritysten tulee tukea kaikenlaisen pakkotyön poistamista.	s. 60-61 Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus
Periaate 5: Yritysten tulee tukea lapsityövoiman käytön tehokasta poistamista.	s. 60-61 Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus
Periaate 6: Yritysten tulee tukea työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamista.	s. 56-57 Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio; s. 60-61 Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus

Ympäristö Periaate 7: Yritysten tulee tukea varovaisuusperiaatetta ympäristöasioissa. s. 52 Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ja -hallinta Periaate 8: Yritysten tulee tehdä aloitteita, jotka edistävät vastuullisuutta ympäristöasioissa. s. 47 Ympäristöasioiden hallinta, s. 49 Energia, s. 49 Päästöt, s. 50 Jätteet

Periaate 9: Yritysten tulee kannustaa	s. 52 Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ja -hallinta
ympäristöystävällisten teknologioiden
kehittämistä ja levittämistä.

Korruption torjuminen

Periaate 10: Yritysten tulee toimia kaikkia	s. 60-61 Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus
korruption muotoja vastaan, mukaan lukien
kiristys ja lahjonta.

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

Kirjanpitolain mukaisen selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista allekirjoitukset

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista esitetään vuosiraportin Vastuulliset toimintatavat -osiossa, Liiketoimintamme-osion luvussa Liiketoimintamalli, Arvonluontimme osion luvussa Mittaristo sekä Hallinnointi-osion luvussa Riskienhallinta.

Vantaa 15.2.2023

Petri Castrén Antti Jääskeläinen Petra Lundström Jukka Rinnevaara Kaarina Ståhlberg Tuomas Syrjänen

Ville Voipio Raimo Voipio Kai Öistämö puheenjohtaja varapuheenjohtaja toimitusjohtaja

Tilintarkastajan varmennusraportti

Vaisala Oyj:n hallitukselle

Laajuus

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Vaisala Oyj:n (0124416-2) vuosiraportin sivuilla 33 ja 44–64 esitetyt GRI-tiedot raportointiajanjaksolta 1.1.–31.12.2022. Varmennuksen kohteena olleet GRI-tiedot on esitetty GRI-indeksi -sivuilla 67–74. (Jäljempänä Vastuullisuusraportointi).

Hallituksen velvollisuudet

Vaisala Oyj:n hallitus vastaa Vastuullisuusraportoinnin laatimisesta ja esittämisestä raportointikriteeristön eli yhtiön raportointiohjeiden ja GRI Sustainability Reporting Standards -raportointiohjeiston mukaisesti. Tämä sisältää velvollisuuden laatia ja ylläpitää sisäistä valvontaa, ylläpitää tarvittavia asiakirjoja sekä tehdä vastuullisuustietoihin liittyviä arvioita, jotka he katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia Vastuullisuusraportoinnin tiedot, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Meidän velvollisuutemme on suorittaa rajoitetun varmuuden antava toimeksianto ja esittää toimeksiannon perusteella riippumaton johtopäätös. Toimeksianto on suoritettu kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus" mukaisesti ja sen ehdot on sovittu Vaisala Oyj:n kanssa. ISAE 3000 -standardi edellyttää varmennustoimeksiannon suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä, onko vastuullisuustiedoissa olennaista virheellisyyttä. Valittujen varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisesta virheellisyydestä.

Uskomme, että hankkimamme evidenssi on riittävää ja asianmukaista rajoitetun varmuuden johtopäätöksellemme.

Olemme säilyttäneet riippumattomuutemme ja vahvistamme, että olemme noudattaneet International Ethics Standards Board for Accountants, IESBA:n määrittämiä eettisiä vaatimuksia. Olemme soveltaneet kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden toimeksiannossa evidenssin hankkimismenetelmät ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa, minkä vuoksi saadaan rajoitetumpi varmuus kuin kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa. Olemme suunnitelleet ja suorittaneet toimeksiannon siten, että saamme riittävästi asianmukaista evidenssiä rajoitetulle varmuudelle ja johon perustaa johtopäätöksemme, eivätkä siten kaikkea evidenssiä, joita vaaditaan kohtuullisen varmuuden saamiseksi. Vaikka huomioimme sisäisten valvonnan tehokkuutta määrittäessämme toimenpiteidemme luonnetta ja laajuutta, varmennustoimeksiantomme ei ole suunniteltu varmentamaan sisäistä valvontaa. Toimenpiteemme eivät sisältäneet kontrollitestausta tai toimenpiteiden suorittamista liittyen datan yhdistelyyn ja laskemiseen IT-järjestelmien sisällä. Rajoitetun varmuuden toimeksianto koostuu kyselyistä henkilöille, jotka ovat vastuussa Vastuullisuusraportoinnin sekä siihen liittyvän tiedon laatimisesta sekä analyyttisten ja muiden toimenpiteiden suorittamisesta.

Toimenpiteet sisälsivät

Olemme suorittaneet toimeksiannossa muun muassa seuraavat toimenpiteet:

• Haastatelleet Vaisala Oyj:n johdon edustajia.

• Haastatelleet Vastuullisuusraportoinnin keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä ja käyneet läpi prosesseja ja järjestelmiä, joita käytetään raportoitavien tietojen keräämisessä.

• Käyneet läpi sisäistä ja ulkoista dokumentaatiota selvittääksemme, missä laajuudessa nämä dokumentit ja tiedot tukevat Vastuullisuusraportoinnissa esitettyä informaatiota, ja arvioineet ovatko esitetyt tiedot linjassa sen kanssa, mikä on kokonaisvaltainen ymmärryksemme Vaisalan yritysvastuun tavoitteista sekä johtamisesta.

• Suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja aineistotarkastusta sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme Vastuullisuusraportoinnin oikeellisuutta.
• Suorittaneet varmennustoimenpiteitä Vaisalan Saclayn ja Boulderin toimipisteissä.
• Arvioineet Vastuullisuusraportoinnin yhdenmukaisuutta GRI Sustainability Reporting Standards -raportointiohjeiston raportoinnin sisällönmäärittelyä ja raportoinnin laatua koskevien periaatteiden kanssa.

Johtopäätös

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssien perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, ettei Vastuullisuusraportointi raportointiajanjaksolla 1.1.–31.12.2022 olisi kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu raportointiperiaatteiden mukaisesti.

Vantaalla, 15. helmikuuta 2023

Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö

Reeta Virolainen	Teemu Jaatinen
KHT	KHT

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

GRI-indeksi

KÄYTTÖÄ KOSKEVA LAUSUNTO: Vaisala on raportoinut GRI-standardien mukaisesti jaksolla 1.1.–31.12.2022.

KÄYTETTY GRI 1 -STANDARDI: GRI 1: Foundation 2021

				Omissio
GRI-standardi	Tieto	Sijainti ja lisätiedot	Puuttuvat vaatimukset	Syy	Selitys	Varmennus
Yleinen perussisältö
GRI 2: General Disclosures 2021	2-1 Organisaation tiedot	Nimi: Vaisala Oyj, pääkonttori: Vantaa, Suomi. Toimintamaat: 15 Konser nitilinpäätöksen liite s. 148 Tytäryhtiöt
	2-2 Organisaation vastuullisuus raportointiin sisältyvät yksiköt	s. 44 Rajaukset
	2-3 Raportointijakso, raportointi taajuus ja yhteystiedot	Raportointijakso: 1.1.–31.12.2022, raportointitaajuus: vuosittain, julkaisupäivämäärä: 1.3.2023. Yhteystiedot: s. 179 Yhteystiedot
	2-4 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa	Päästölaskennan tarkentumisen vuoksi olemme korjanneet vuoden 2021 päästöluvut.
	2-5 Ulkoinen varmennus	s. 44 Riippumaton varmennus, s. 66 Tilintarkastajan varmennusraportti
	2-6 Toiminnot, arvoketju ja muut liikesuhteet	s. 15 Liiketoimintamalli, s. 16–17 Teollisten mittausten liiketoiminta-alue, s. 18–19 Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue, s. 20 Tuotanto, s. 62 Vastuulliset toimitusketjut
	2-7 Henkilöstö	s. 54 Henkilöstö
	2-8 Työntekijät, jotka eivät ole työsuhteessa organisaatioon	s. 54 Henkilöstö
	2-9 Hallinnointirakenne	s. 45 Hallinnointi, s. 76–82 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Hallituksen jäsenillä on yhtiön vaikutusten kannalta olennaista osaamista mm. toimitusketjujen johtamisesta, henkilöstöjohtamisesta ja ympäristöystävällisestä valmistuksesta. www.vaisala.com/fi/investors/corporate-governance/board-directors
	2-10 Hallituksen valinta	s. 90 Hallitus
	2-11 Hallituksen puheenjohtaja	Hallituksen puheenjohtaja ei toimi yhtiön johtoryhmässä.
	2-12 Hallituksen rooli vaikutusten hallinnan valvonnassa	s. 45 Hallinnointi				X

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

				Omissio
GRI-standardi	Tieto	Sijainti ja lisätiedot	Puuttuvat vaatimukset	Syy	Selitys	Varmennus
GRI 2: General Disclosures 2021	2-13 Vastuun delegoiminen vaikutusten hallinnasta	s. 45 Hallinnointi				X
	2-14 Hallituksen rooli vastuullisuusraportoinnissa	Hallitus tarkastaa vuosiraportin vastuullisuuteen liittyvät tiedot. Tiedot hyväksytään ja allekirjoitetaan hallituksen kokouksessa ennen julkaisemista.
	2-15 Eturistiriidat	s. 77 Hallituksen jäsenten valintaperusteet, monimuotoisuusperiaatteet ja riippumattomuus. Eturistiriitoja ei ole. Jos eturistiriitoja havaittaisiin, niistä ilmoitettaisiin julkisesti.
	2-16 Kriittisistä huolenaiheista viestiminen	s. 46 Vaatimustenmukaisuuden valvonta ja rikkomukset				X
	2-17 Hallituksen osaaminen	Kestävään kehitykseen liittyvä osaaminen on lisätty hallituksen jäsenten valintaperusteisiin. Lisäksi hallituksen osaamista kasvatetaan ottamalla vastuullisuuteen liittyviä aiheita hallituksen asialistalle.
	2-18 Hallituksen suoriutumisen arviointi	s. 76–82 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Arvioinnin seurauksena henkilöstövaliokunta muutettiin henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnaksi.
	2-19 Palkitsemiskäytännöt	s. 83–85 Palkitsemisraportti
	2-20 Palkitsemisen määrittelyprosessi	s. 83–85 Palkitsemisraportti. Palkitsemisen määrittelyssä ei käytetä konsultteja.
	2-21 Vuosittaisen kokonais palkitsemisen suhde	s. 83–85 Palkitsemisraportti
	2-22 Lausunto kestävän kehityksen strategiasta	s. 6–7 Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan terveiset
	2-23 Politiikkasitoumukset	s. 45–46 Toimintaperiaatteet ja politiikat, s. 46 Toimittajien toimintaperiaatteet				X
	2-24 Politiikkasitoumusten jalkauttaminen	s. 45–46 Toimintaperiaatteet ja politiikat				X
	2-25 Prosessit negatiivisten vaikutusten korjaamiseksi	s. 46 Vaatimustenmukaisuuden valvonta ja rikkomukset				X
	2-26 Mekanismit neuvojen kysymiseen ja huolenaiheiden esille tuontiin	s. 46 Vaatimustenmukaisuuden valvonta ja rikkomukset				X

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

				Omissio
GRI-standardi	Tieto	Sijainti ja lisätiedot	Puuttuvat vaatimukset	Syy	Selitys	Varmennus
GRI 2: General Disclosures 2021	2-27 Lakien ja määräysten noudattaminen	Ei tapauksia				X
	2-28 Järjestöjen jäsenyydet	s. 35–36 Aktiivinen toiminta yhteiskunnassa ja tiedeyhteisössä
	2-29 Sidosryhmien osallistamisen periaatteet	s. 26 Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
	2-30 Työehtosopimukset	s. 55 Työehtosopimukset ja palkitseminen				X
Olennaiset aiheet
GRI 3: Material Topics 2021	3-1 Olennaisten aiheiden määrittelyn prosessi	s. 44 Olennaisuus				X
	3-2 Olennaisten aiheiden luettelo	s. 44 Olennaisuus				X
Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 31–36 Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle				X
GRI 201: Economic Performance 2016	201-1 Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen	s. 33 Taloudellinen arvo				X
	201-2 Ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset ja muut riskit ja mahdollisuudet	s. 6–7 Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan terveiset, s. 11 Megatrendit: Ilmastonmuutos, s. 16–17 Teollisten mittausten liiketoiminta-alue, s. 18–19 Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue, s. 31–32 Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle, s. 86–89 Riskienhallinta, s. 108 Tilinpäätös
GRI 203: Indirect Economic Impacts	203-2 Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset	s. 16–17 Teollisten mittausten liiketoiminta-alue, s. 18–19 Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue, s. 31–32 Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle
Korruption ja lahjonnan torjunta
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 45–46 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 60 Korruption ja lahjonnan torjunta				X
GRI 205: Anti Corruption 2016	205-2 Korruption vastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä viestintä ja koulutus	s. 60 Korruption ja lahjonnan torjunta				X
	205-3 Vahvistetut lahjonta tapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet	Ei tapauksia				X

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

				Omissio
GRI-standardi	Tieto	Sijainti ja lisätiedot	Puuttuvat vaatimukset	Syy	Selitys	Varmennus
Reilu kilpailu
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 45–46 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 61 Reilu kilpailu				X
GRI 206: Anti Competitive Behavior 2016	206-1 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet	Ei tapauksia				X
Energia
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 47 Ympäristöasioiden hallinta, s. 47 Ympäristövaikutukset, s. 49 Energia				X
GRI 302: Energy 2016	302-1 Organisaation oma energiankulutus	s. 49 Energia, s. 52 Datan lähteet ja oletukset	Kulutus polttoaineittain, myyty energia	Ei sovellettavissa	Vaisala ei itse käytä prosessi polttoaineita eikä myy sähköä merkittävissä määrin, joten nämä kohdat eivät ole olennaisia Vaisalalle.	X
	302-3 Energiaintensiteetti	s. 49 Energia				X
Päästöt
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 26 Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa, s. 47 Ympäristöasioiden hallinta, s. 47 Ympäristövaikutukset, s. 49 Päästöt				X
GRI 305: Emissions 2016 305-1 Suorat (Scope 1)	kasvihuonekaasupäästöt	s. 49 Päästöt, s. 52 Datan lähteet ja oletukset, s. 53 Päästökertoimet				X
	305-2 Epäsuorat (Scope 2) kasvihuonekaasupäästöt	s. 49 Päästöt, s. 52 Datan lähteet ja oletukset, s. 53 Päästökertoimet				X
	305-3 Muut epäsuorat (Scope 3) kasvihuonekaasupäästöt	s. 49 Päästöt, s. 52 Datan lähteet ja oletukset, s. 53 Päästökertoimet, s. 53 Scope 3 -päästöjen laskentatapa				X
	305-4 Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti	s. 49 Päästöt				X
	305-5 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen	s. 49 Päästöt				X

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

			Omissio
GRI-standardi	Tieto	Sijainti ja lisätiedot	Puuttuvat vaatimukset	Syy	Selitys	Varmennus
Jätteet
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 47 Ympäristöasioiden hallinta, s. 47 Ympäristövaikutukset, s. 50–51 Jätteet				X
GRI 306: Waste 2020	306-1 Jätteiden synty ja merkittävät jätteisiin liittyvät vaikutukset	s. 50–51 Jätteet				X
	306-2 Jätteisiin liittyvien vaikutusten hallinta	s. 50–51 Jätteet, s. 52 Datan lähteet ja oletukset				X
	306-3 Jätteiden kokonaismäärä	s. 50–51 Jätteet, s. 52 Datan lähteet ja oletukset				X
	306-4 Uudelleenkäyttöön, kierrätykseen tai muuten hyödynnettäväksi päätyvä jäte	s. 50–51 Jätteet, s. 52 Datan lähteet ja oletukset				X
	306-5 Polttoon tai kaatopaikalle päätyvä jäte	s. 50–51 Jätteet, s. 52 Datan lähteet ja oletukset				X
Vaihtuvuus
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 55 Vaihtuvuus				X
GRI 401: Employment 2016	401-1 Uuden palkatun henkilöstön määrä ja vaihtuvuus	s. 55 Vaihtuvuus				X
Työehtosopimukset
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 55 Työehtosopimukset ja palkitseminen				X
GRI 402: Labor/ Management Relations 2016	402-1 Uudelleenjärjestelytilanteessa noudatettava vähimmäisilmoitus aika ja sen sisältyminen työehtosopimuksiin	Vähimmäisirtisanomisajat on määritelty työehtosopimuksissa. Niissä maissa, joissa työntekijät eivät kuulu työehtosopimusten piiriin, vähimmäisirtisanomisajat vaihtelevat paikallisten lainsäädäntöjen mukaan.				X

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

				Omissio
GRI-standardi	Tieto	Sijainti ja lisätiedot	Puuttuvat vaatimukset	Syy	Selitys	Varmennus
Työterveys ja -turvallisuus
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 58–59 Työterveys ja -turvallisuus				X
GRI 403: Occupational Health and Safety 2018	403-1 Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmä	s. 58 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinta				X
	403-2 Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja tapahtumien tutkinta	s. 58 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinta, s. 59 Ennakoiva raportointi ja tapausten tutkinta				X
	403-3 Työterveyshuolto	s. 59 Työterveyshuolto				X
	403-4 Työntekijöiden osallistaminen	s. 58–59 Yhteistoiminta				X
	403-5 Työntekijöiden työterveys ja -turvallisuuskoulutus	s. 58 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinta				X
	403-6 Työntekijöiden terveyden edistäminen	s. 30 Hyvinvointi, s. 59 Työterveyshuolto				X
	403-7 Liiketoimintasuhteisiin liittyvien työterveys ja -turvallisuusriskien ehkäisy	s. 60–61 Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite				X
	403-8 Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmän piirissä olevat työntekijät	s. 58 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinta				X
	403-9 Työtapaturmat	s. 58 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinta, s. 59 Tapaturmat				X
Arvoa työntekijöille
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 29–30 Arvoa työntekijöille
GRI 404: Training and Education 2016	404-3 Kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus	Koko henkilöstömme kuuluu kehityskeskustelujen piiriin.	Kehityskeskustelut käyneiden työntekijöiden prosentti osuudet sukupuolen ja henkilöstöryhmän mukaan	Ei sovellettavissa	Koko henkilöstöllämme on mahdollisuus käydä kehityskeskusteluja.	X

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

				Omissio
GRI-standardi	Tieto	Sijainti ja lisätiedot	Puuttuvat vaatimukset	Syy	Selitys	Varmennus
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 45–46 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 56–57 Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio				X
GRI 405: Diversity and Equal Opportunity 2016	405-1 Hallinnon ja henkilöstön monimuotoisuus	s. 56–57 Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio				X
	405-2 Naisten ja miesten perus palkkojen ja palkitsemisen suhde henkilöstöryhmittäin	s. 56–57 Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio (maakohtainen selvitys on tehty maissa, joissa Vaisalalla on yli 100 työntekijää)				X
GRI 406: Non Discrimination 2016	406-1 Syrjintätapaukset ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet	Ei tapauksia				X
Ihmisoikeudet
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 45–46 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 60–61 Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite, s. 61 Konfliktimineraalit				X
GRI 407: Freedom of Association and Collective Bargaining 2016	407-1 Toiminnot ja toimittajat, joissa yhdistymisen vapaus ja neuvottelu oikeus voivat olla uhattuna	s. 60–61 Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite, 61 Konfliktimineraalit, s. 62–63 Vastuulliset toimitusketjut	Riskitoimintojen ja -toimittajien erittely	Ei sovellettavissa	Aihe ei ole olennainen Vaisalan omissa toiminnoissa vaan ainoastaan toimitusketjun tietyissä kohdissa.	X
GRI 408: Child Labor 2016	408-1 Toiminnot ja toimittajat, joiden osalta on tunnistettu merkittävä lapsityövoiman käytön riski	s. 60–61 Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite, 61 Konfliktimineraalit, s. 62–63 Vastuulliset toimitusketjut	Riskitoimintojen ja -toimittajien erittely	Ei sovellettavissa	Aihe ei ole olennainen Vaisalan omissa toiminnoissa vaan ainoastaan toimitusketjun tietyissä kohdissa.	X
GRI 409: Forced or Compulsory Labor 2016	409-1 Toiminnot ja toimittajat, joiden osalta on tunnistettu merkittävä pakkotyövoiman käytön riski	s. 60–61 Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite, 61 Konfliktimineraalit, s. 62–63 Vastuulliset toimitusketjut	Riskitoimintojen ja -toimittajien erittely	Ei sovellettavissa	Aihe ei ole olennainen Vaisalan omissa toiminnoissa vaan ainoastaan toimitusketjun tietyissä kohdissa.	X

		LIIKETOIMINTAMME		ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI		TALOUSTIEDOT
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Tilintarkastajan varmennusraportti	GRI-indeksi

			Omissio
GRI-standardi	Tieto	Sijainti ja lisätiedot	Puuttuvat vaatimukset	Syy	Selitys	Varmennus
Vastuulliset toimitusketjut
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 45–46 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 62–63 Vastuulliset toimitusketjut				X
GRI 308: Supplier Environmental Assessment 2016	308-1 Osuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu ympäristö kriteerien osalta	s. 62–63 Vastuulliset toimitusketjut				X
GRI 414: Supplier Social Assessment 2016	414-1 Osuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu sosiaaliseen vastuuseen liittyvien kriteerien osalta	s. 62–63 Vastuulliset toimitusketjut				X
Tuoteturvallisuus
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 61 Tuoteturvallisuus, s. 52 Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ja -hallinta				X
GRI 416: Customer Health and Safety 2016	416-1 Tuotekategorioiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi	Arviointi kattaa kaikki merkittävät tuotekategoriat.				X
	416-2 Tuotteiden ja palveluiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien määräysten ja vapaa ehtoisten periaatteiden rikkomukset	Ei tapauksia				X
GRI 417: Marketing and Labeling 2016	417-1 Tuote ja palveluinformaatioon ja tuotemerkintöihin liittyvät vaatimukset	s. 61 Tuoteturvallisuus				X
	417-2 Tuote ja palveluinformaatioon ja tuotemerkintöihin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset	Ei tapauksia				X
	417-3 Markkinonintiviestintään liittyvien määräysten ja vapaa ehtoisten periaatteiden rikkomukset	Ei tapauksia				X

Hallinnointi

• 76 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
• 83 Palkitsemisraportti
• 86 Riskienhallinta
• 90 Hallitus
• 92 Johtoryhmä
• 93 Tietoa osakkeenomistajille

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2022

Vaisalan yleiset hallinnointiperiaatteet

Vaisalan hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja Vaisalan yhtiöjärjestykseen. Konsernitilinpäätös ja muut taloudelliset raportit laaditaan noudattaen EU:n hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätössäännöksiä (International Financial Reporting Standards, IFRS). Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n ja Finanssivalvonnan antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance Code) 2020.

Vaisalan hallitus on hyväksynyt tämän selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 15.2.2023 pidetyssä kokouksessaan. Yhtiön tilintarkastajana toimiva tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että selvityksen ja tilinpäätöksen tiedot yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä ovat yhdenmukaisia.

Poikkeaminen hallinnointikoodin suosituksista ja perustelut poikkeamille

Vaisalan hallituksen jäsenten toimikausi poikkeaa hallinnointikoodin suosituksen 6 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Hallituksen jäsenten toimikausi määräytyy yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Yhtiöjärjestyksen mukaan jäsenen toimikausi on kolme vuotta siten, että toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen jäsenten yhtä vuotta pidempi toimikausi on tähän asti perusteltu yhtiön liiketoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen sekä liiketoiminnan luonteen kannalta. Hallitus esittää vuoden 2023 yhtiökokoukselle toimikauden muuttamista yhdeksi vuodeksi.

Hallinnointimalli

Vaisalan hallinnosta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä.

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti Riskienhallinta Hallitus Johtoryhmä Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Vaisalan ylin päättävä elin, jossa kaikki yhtiön osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiön ohjaukseen ja valvontaan sekä käyttää ääni-, puhe- ja kyselyoikeuttaan. Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa ennen kesäkuun loppua hallituksen määrittelemänä päivänä. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista. Päätökset tehdään pääsääntöisesti yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastaja on läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa. Jos yllä mainitut läsnäolot eivät toteudu yhden tai useamman yksittäisen henkilön kohdalla, Vaisala ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle. Vaisalan johtoryhmä osallistuu mahdollisuuksien mukaan.

Yhtiökokoukseen osallistuminen edellyttää, että osakkeenomistaja on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Vaisalan osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä ja että hän ilmoittautuu kokoukseen viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakeyhtiölain mukaan yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhtiö ilmoittaa verkkosivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on esitettävä yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia. Päivämäärä ilmoitetaan viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä.

Vaisala julkaisee kokouskutsun aikaisintaan kaksi kuukautta ennen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta yhtiön verkkosivuilla tai muulla hallituksen päättämällä tavalla tai toimittaa kokouskutsun suoraan osakkeenomistajille lain niin vaatiessa. Lisäksi Vaisala julkaisee kokouskutsun pörssitiedotteena hallituksen päätettyä yhtiökokouksen koollekutsumisesta. Yhtiökokouksen esityslista, päätöksentekoesitykset ja kokousaineisto ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiökokousasiakirjat pidetään verkkosivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen pöytäkirja julkaistaan yhtiön verkkosivuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.

Vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous järjestettiin 29.3.2022 COVID-19-pandemian vuoksi poikkeuksellisesta kokousmenettelystä eduskunnan 7.5.2021 hyväksymän väliaikaisen lain nojalla siten, etteivät osakkeenomistajat, tilintarkastaja eivätkä hallituksen jäsenet olleet paikalla. Osakkeenomistajat äänestivät ennakkoon ja saivat esittää kysymyksiä etukäteen.

Hallitus

Hallituksen toimivalta, kokoonpano ja valinta

Hallitus vastaa Vaisalan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus toimii yhtiöjärjestyksen ja voimassa olevan lainsäädännön sekä Finanssivalvonnan ja Nasdaq Helsinki Oy:n antamien ohjeiden ja suosituksien mukaisesti. Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään neljä ja enintään kahdeksan jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti kolme vuotta. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen jäsenten valintaperusteet, monimuotoisuusperiaatteet ja riippumattomuus

Hallituksen jäsenten valinnassa ensisijaisena tavoitteena on koota hallitukseen yhtiön kannalta mahdollisimman monipuolista osaamista, kokemusta ja kyvykkyyttä teknologioista, kansainvälisistä suhteista, globaalista liiketoiminnasta ja strategisesti merkittäviltä aloilta. Hallitus tulee nähdä kokonaisuutena, joka pystyy hoitamaan sille asetetut tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla.

Hallituksen jäsenten valinnassa tavoitteena on varmistaa, että hallitus tukee yhtiön nykyisen ja tulevan liiketoiminnan kehittämistä. Lisäksi hallituksessa tulee olla sekä miehiä että naisia, ja jäsenillä tulee olla mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävänsä hoitamiseen. Tavoitteena on, että hallituksessa on miehiä ja naisia kumpiakin vähintään 25 %.

Vaisala noudattaa riippumattomuuden arvioinnissa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2020. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden vuosittain yleisarvion perusteella, jossa otetaan huomioon jäsenen itsensä antamat tiedot sekä analyysi, jossa arvioidaan, voidaanko jäsentä pitää riippumattomana.

Vaisalan hallitus 2022 edustaa riittävää ja tarvittavaa osaamista ja kokemusta sekä monimuotoisuutta asetettujen tavoitteiden mukaan. Kaikki hallituksen jäsenet vuonna 2022 olivat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen kokoukset, tehtävät ja päätöksentekomenettely

Hallitus kokoontuu vähintään kahdeksan kertaa vuodessa sekä aina tarvittaessa. Kokouksiin osallistuvat myös toimitusjohtaja ja talousjohtaja. Muut johtoryhmän jäsenet osallistuvat kokouksiin tarpeen mukaan hallituksen kutsusta. Mikäli hallituksen työn tehokas organisoiminen sitä yksittäistapauksessa vaatii, hallitus voi puheenjohtajan päätöksellä perustaa keskuudestaan työryhmän valmistelemaan sille osoitettua asiaa.

Hallitus toimii yhtiön verkkosivulta löytyvän vahvistetun kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti. Kokoukset voidaan pitää tarpeen vaatiessa puhelin-, video- tai sähköpostikokouksina. Kokouksista pidetään vuosittain juoksevasti numeroitua englanninkielistä päätöspöytäkirjaa. Yhtiön lakiasiainjohtaja toimii hallituksen sihteerinä.

Hallituksen jäsen ei saa esteellisenä osallistua hänen ja yhtiön välisen sopimusasian käsittelyyn tai sellaisen yhtiön ja kolmannen osapuolen välisen asian käsittelyyn, josta hänellä on odotettavissa olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa.

Hallituksen jäseniä sitovat liikesalaisuuksia ja yrityssalaisuuksia koskevat velvoitteet sekä markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU) N:o 596/2014 (MAR) ja Vaisalan sisäpiiriohjeen säätämät rajoitukset ja velvoitteet. Hallituksen ja sen jäsenten on toimittava päätöksenteossaan ja muutoin toiminnassaan yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti sekä noudatettava huolellisuusvelvoitetta ja tietoturvallisuutta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksin, ja äänestystilanteessa äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Puheenjohtajan vaalin mennessä tasan arpa ratkaisee.

Toimitusjohtaja vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta, valvoo niiden toteutumista ja raportoi hallitukselle toimeenpanossa havaitsemistaan puutteista tai ongelmista.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä		Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä	Tietoa osakkeenomistajille

Hallituksen kokoonpano 31.12.2022

Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ovat

• päättää toimitusjohtajan valinnasta ja erottamisesta
• päättää toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista
• päättää johtoryhmän jäsenen valinnasta ja erottamisesta sekä toimenkuvasta toimitusjohtajan esityksestä
• varmistaa, että yhtiö on järjestänyt kirjanpidon ja varainhoidon sisäisen valvonnan sekä seurata valvonnan toimivuutta
• määrittää yhtiön strategia ja seurata sen toteuttamista sekä hyväksyä liiketoiminta-alueiden strategiset suunnitelmat
• määrittää yhtiön pitkän aikavälin tavoitteet ja seurata niiden toteutumista sekä hyväksyä liiketoiminta-alueiden pitkän aikavälin tavoitteet
• arvioida yhtiön ja liiketoiminta-alueiden vuosittaisia toimintasuunnitelmia
• hyväksyä yhtiön ja liiketoiminta-alueiden taloudelliset tavoitteet
• tehdä liiketoimintapäätökset, joiden arvo ylittää toimitusjohtajan hyväksymispolitiikan mukaisen hyväksymisrajan, kuten liiketoimintajärjestelyt, yrityskaupat ja divestoinnit, merkittävät sopimukset ja vastuut, investoinnit ja rahoitusjärjestelyt
• käsitellä ja hyväksyä tärkeimmät yhtiön politiikat ja toimintaohjeet, kuten hyväksymispolitiikka, rahoituspolitiikka, julkistamispolitiikka, osinkopolitiikka, riskienhallintapolitiikka, sisäpiiriohje, toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ja korruptionvastainen toimintaohje
• päättää johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä

Hallituksen jäsenet vuonna 2022

Hallitukseen kuului kahdeksan jäsentä 1.1.–29.3.2022. Hallituksen puheenjohtajana toimi Ville Voipio, varapuheenjohtajana Raimo Voipio ja jäseninä Petri Castrén, Antti Jääskeläinen, Petra Lundström, Jukka Rinnevaara, Kaarina Ståhlberg ja Tuomas Syrjänen. Hallituksen sihteerin tehtäviä hoiti yhtiön lakiasiainjohtaja Katriina Vainio.

29.3.2022 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan. Kaikki hallituksen jäsenet valittiin uudelleen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Ville Voipio ja varapuheenjohtajaksi Raimo Voipio. Hallituksen sihteerin tehtäviä hoitaa yhtiön lakiasiainjohtaja Katriina Vainio.

Hallituksen jäsen	Jäsen alkaen	Toimikausi asti	Syntymä vuosi	Koulutus	Kansalaisuus	Päätoimi	Osakeomistus 31.12.2022
Ville Voipio,	2015					Simap Oy:n	397 642 (A-sarja)
puheenjohtaja	pj. vuodesta 2021	2024	1974	TkT	Suomi	strategiajohtaja	119 712 (K-sarja)
	1989
Raimo Voipio	pj. vuosina						571 360 (A-sarja)
varapuheenjohtaja	1994–2021	2023	1955	DI	Suomi	Hallitusammattilainen	404 296 (K-sarja)
						Kemira Oyj:n
Petri Castrén	2017	2025	1962	OTK, MBA	Suomi	talousjohtaja	3 643 (A-sarja)
						UPM Raflatac,
						liiketoiminta
Antti Jääskeläinen	2020	2023	1972	DI, KTM, MBA	Suomi	alueen johtaja	1 242 (A-sarja)
						Fortum Power and Heat Oy,
						johtaja, ydinvoima
						engineering, palvelut ja
Petra Lundström	2014	2024	1966	DI	Suomi	osakkuusydinvoima	7 043 (A-sarja)
Jukka Rinnevaara	2019	2023	1961	KTM	Suomi	Hallitusammattilainen	1 962 (A-sarja)
						Posti Group Oyj:n
						lakiasiainjohtaja ja
Kaarina Ståhlberg	2016	2025	1966	OTK, LL.M.	Suomi	yritysjärjestelyt	6 443 (A-sarja)
						Program Director – AI
Tuomas Syrjänen	2019	2025	1976	DI	Suomi	Renewal, Futurice Oyj	3 312 (A-sarja)
							992 647 (A-sarja)

524 008 (K-sarja) 1 516 655 (yhteensä)

Yhteensä

Osakeomistukset sisältävät hallituksen jäsenten sekä määräysvaltayhteisöjen osakkeet.

Suosituksessa 10 annettujen kriteerien mukaan kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti Riskienhallinta Hallitus Johtoryhmä Tietoa osakkeenomistajille

Osallistuminen hallituksen kokouksiin 2022

	Osallistuminen/
Hallituksen jäsen	kokousten lkm.	Osallistumis-%
Ville Voipio	14/14	100
Raimo Voipio	14/14	100
Petri Castrén	14/14	100
Antti Jääskeläinen	14/14	100
Petra Lundström	14/14	100
Jukka Rinnevaara	14/14	100
Kaarina Ståhlberg	14/14	100
Tuomas Syrjänen	14/14	100

Hallituksen asettamat valiokunnat

Hallituksella on kolme pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta sekä nimitysvaliokunta. Hallitus nimittää valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat hallituksen jäsenten joukosta vuosittain valiokuntien vahvistettujen työjärjestysten mukaisesti. Hallitus perusti nimitysvaliokunnan loppuvuonna 2022, ja se aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja on Ville Voipio, ja jäsenet ovat Petra Lundström, Kaarina Ståhlberg ja Raimo Voipio.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonnassa, riskienhallinnassa sekä sisäisen valvonnan, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen järjestämisessä. Tarkastusvaliokunta hoitaa tehtäviään hallituksen hyväksymän työjärjestyksen, Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodin sekä sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti. Valiokunnan työjärjestys julkaistaan osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Valiokunta raportoi säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle.

Tarkastusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus nimittää vuosittain keskuudestaan. Valiokunnan jäsenten on oltava yhtiöstä riippumattomia, ja ainakin yhden heistä on myös oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsen ei saa osallistua yhtiön tai sen konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän yhteisön päivittäiseen johtamiseen. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on riittävä asiantuntemus ja kokemus ottaen huomioon valiokunnan tehtäväalue ja tilintarkastusta koskevat pakolliset tehtävät.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta vastaa henkilöstöä, yritysvastuuta ja ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia (ESG) koskevien asioiden valmistelusta hallitukselle. Valiokunta käsittelee Vaisalan henkilöstön kehittämistä, osaajien houkuttelemista ja johtamista, seuraajasuunnittelua ja etenemistä koskevat suunnitelmat. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta tekee hallitukselle esitykset toimitusjohtajan ja ylimmän johdon palkitsemisesta, toimitusjohtajan ja johtoryhmän työn arvioinnista sekä yhtiön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä. Valiokunnan työjärjestys on saatavilla osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Valiokunta raportoi säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa on vähintään kolme keskuudestaan vuosittain nimeämää jäsentä. Valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia.

Nimitysvaliokunta

Nimitysvaliokunta valmistelee varsinaiselle yhtiökokoukselle sekä tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset sekä tunnistaa potentiaalisia ehdokkaita hallituksen jäseniksi. Valiokunnan työjärjestys on saatavilla osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Valiokunta raportoi säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle.

Nimitysvaliokunnassa on vähintään kolme hallituksen keskuudestaan vuosittain nimeämää jäsentä. Valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön johtoryhmään kuuluva henkilö ei saa olla nimitysvaliokunnan jäsen.

Valiokuntien jäsenet ja osallistuminen valiokuntien kokouksiin 2022

Valiokunta	Jäsenet	Osallistuminen/ kokousten lkm.	Osallistumis-%
Tarkastus valiokunta	Kaarina Ståhlberg (puheenjohtaja)	8/8	100
	Petri Castrén	8/8	100
	Antti Jääskeläinen	8/8	100
	Raimo Voipio	8/8	100
Henkilöstö- ja vastuullisuus	Ville Voipio (puheenjohtaja)	7/7	100
valiokunta	Petra Lundström	7/7	100
	Jukka Rinnevaara	7/7	100
	Tuomas Syrjänen	7/7	100

Tarkastusvaliokunnan, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan sekä nimitysvaliokunnan kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä		Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä		Tietoa osakkeenomistajille

Johtoryhmän jäsenet 31.12.2022

Toimitusjohtaja

Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Kai Öistämö on toiminut Vaisalan toimitusjohtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana 1.10.2020 alkaen. Hän on syntynyt vuonna 1964 ja on koulutukseltaan tekniikan tohtori.

Johtoryhmä

Toimitusjohtaja on johtoryhmän puheenjohtaja. Johtoryhmään kuuluu kahdeksan henkilöä. Vähintään kerran kuukaudessa kokoontuva johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yrityksen strategian suunnittelussa ja toteuttamisessa, operatiivisessa johtamisessa sekä hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelussa. Johtoryhmä laatii vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä niihin liittyvän tavoiteasetannan, valvoo suunnitelmien toteutumista sekä valmistelee merkittäviä investointeja ja yrityskauppoja. Johtoryhmän tekemistä päätöksistä vastaa toimitusjohtaja.

Johtoryhmän jäsenten tehtävänä on toteuttaa päätökset omalla vastuualueellaan. Johtoryhmän jäseniä ovat toimitusjohtaja, liiketoiminta-alueiden johtajat, talousjohtaja, tuotantojohtaja, kehitysjohtaja, henkilöstöjohtaja ja lakiasiainjohtaja. Yhtiön lakiasiainjohtaja toimii johtoryhmän sihteerinä.

Vaisala nimitti 3.11.2022 Heli Lindforsin talousjohtajaksi Kaarina Muurisen eläköityessä. Heli Lindfors (KTM) aloittaa tehtävässään viimeistään 1.5.2023.

Johtaja	Jäsen vuodesta	Syntymävuosi	Koulutus	Kansalaisuus	Asema yhtiössä	Osakeomistus 31.12.2022
Kai Öistämö	2020	1964	TkT	Suomi	Toimitusjohtaja	6 000 (A-sarja)
Sampsa Lahtinen	2013	1963	DI	Suomi	Johtaja, Teollisten mittausten liiketoiminta-alue	39 970 (A-sarja)
Timo Leskinen	2021	1970	PsM	Suomi	Henkilöstöjohtaja	2 250 (A-sarja)
Kaarina Muurinen	2011	1958	Ekonomi	Suomi	Talousjohtaja	50 860 (A-sarja)
Olli Nastamo	2021	1956	DI	Suomi	Kehitysjohtaja	- (A-sarja)
Vesa Pylvänäinen	2011	1970	KTM	Suomi	Tuotantojohtaja	26 236 (A-sarja)
Jarkko Sairanen	2016	1963	DI, MBA	Suomi	Johtaja, Sää- ja ympäristö liiketoiminta-alue	37 040 (A-sarja)
Katriina Vainio	2017	1967	OTK	Suomi	Lakiasiainjohtaja	10 412 (A-sarja)
Yhteensä						172 768 (A-sarja)

Osakeomistukset sisältävät johtoryhmän jäsenten sekä määräysvaltayhteisöjen omistamat osakkeet.

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti Riskienhallinta Hallitus Johtoryhmä Tietoa osakkeenomistajille

Valvonta

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet

Sisäinen valvonta pyrkii varmistamaan, että yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä yhtiön toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) ja muun ohjeistuksen mukaista ja että sen taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on luotettavaa. Lisäksi se pyrkii turvaamaan yhtiön omaisuuden ja varmistamaan toiminnan kokonaistehokkuuden strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisäisen valvonnan toimintamallit ovat linjassa riskienhallintaprosessin kanssa. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategiaa ja tavoitteiden saavuttamista ennakoimalla ja vastaamalla mahdollisiin liiketoiminnan uhkiin ja mahdollisuuksiin.

Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta pyrkivät riittävään varmuuteen taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta sekä siitä, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien lakien ja määräysten, tilinpäätösperiaatteiden (IFRS) ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Sisäisen valvonnan osa-alueet ovat valvontaympäristö, riskien arviointi, valvontatoiminnot, viestintä sekä seuranta.

Valvontaympäristö

Päävastuu taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta on hallituksella. Hallituksen kirjallisesti vahvistamassa työjärjestyksessä selvitetään hallituksen vastuut ja määritellään hallituksen ja sen valiokuntien sisäinen työnjako. Hallituksen nimittämän tarkastusvaliokunnan tehtävä on varmistaa, että taloudellista raportointia, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa varten määriteltyjä periaatteita noudatetaan, ja mahdollistaa asianmukainen tilintarkastus. Toimitusjohtaja vastaa tehokkaan valvontaympäristön järjestämisestä ja taloudelliseen raportointiin liittyvästä sisäisen valvonnan jatkuvasta toiminnasta. Sisäinen tarkastus raportoi kaikista merkittävistä asioista tarkastusvaliokunnalle ja toimitusjohtajalle.

Sisäinen tarkastus pyrkii kehittämään ja tehostamaan yrityksen taloudellista raportointia ja sitä koskevaa valvontaa keskittymällä ennakoivasti ja yhdenmukaisesti sisäiseen valvontaympäristöön ja seuraamalla valvonnan tehokkuutta. Tärkeimpiä taloudellista raportointia ohjaavia työkaluja ovat toimintaperiaatteet (Code of Conduct), hyväksymispolitiikka, rahoituspolitiikka, luottopolitiikka, tiedonantopolitiikka, laskentaperiaatteet sekä muut kirjanpito- ja raportointisäännöt.

Riskien arviointi

Taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien arvioinnin tavoitteena on tunnistaa ja arvioida systemaattisesti merkittävimmät uhkatekijät konsernin, raportointisegmenttien, toimintojen ja prosessien tasolla. Arvioinnin tuloksena määritellään valvonnan tavoitteet, joiden avulla yhtiö pyrkii varmistamaan, että taloudelliselle raportoinnille asetetut perusvaatimukset täyttyvät. Tarkastusvaliokunnalle toimitetaan säännöllisesti tietoa tärkeimpien riskialueiden kehityksestä sekä riskeihin vastaamisesta.

Valvontatoiminnot

Toimitusjohtaja vastaa sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Talouteen liittyvä sisäinen valvonta sekä liiketoiminnan ja hallinnon valvonta on integroitu osaksi yhtiön liiketoimintaprosesseja. Yhtiö on määritellyt ja dokumentoinut tilinpäätöksen raportointiprosessiin liittyvät merkittävät sisäiset valvontatoimet osaksi liiketoimintaprosesseja. Keskeisiä sisäisiä valvontatoimia ovat hyväksymismekanismit, käyttöoikeudet, tehtävien eriyttäminen, valtuutukset, täsmäytykset ja taloudellisen raportoinnin seuraaminen.

Liiketoimintayksiköillä on vastuulliset controller-toimintonsa, joiden edustajat osallistuvat sekä yksikön toiminnan suunnitteluun että sen seurantaan. Talousorganisaatio varmistaa, että osavuosi- ja puolivuosiraportointi sekä tilinpäätös vastaavat yrityksen periaatteita ja ohjeita ja että kaikki taloudellinen raportointi laaditaan aikataulun mukaisesti. Johto seuraa tavoitteiden saavuttamista kuukausittaisen raportoinnin avulla. Talousjohtaja raportoi sisäiseen valvontaan liittyvän työn tuloksista sekä valvonnan tehokkuudesta säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle.

Viestintä

Vaisalan tavoitteena on varmistaa yhtiön sisäisen ja ulkoisen viestinnän avoimuus, läpinäkyvyys, oikeellisuus ja oikea-aikaisuus. Tiedonantopolitiikassa määritellään, kuinka ja koska tietoa on annettava, kuka sitä antaa sekä annettavan tiedon tarkkuus ja kattavuus, jotta tiedottamis-

velvoitteet täyttyvät. Voimassa olevat toimintaperiaatteet (Code of Conduct), hyväksymispolitiikka, rahoituspolitiikka, luottopolitiikka, laskentaperiaatteet sekä kirjanpito- ja raportointisäännöt, tiedonantopolitiikka ja sisäpiiriohje ovat saatavilla yhtiön intranetissä.

Seuranta

Hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjohtaja ja sisäinen tarkastus valvovat taloudellista raportointia koskevan valvonnan tehokkuutta. Valvonta kattaa kuukausittaisten taloudellisten raporttien seurannan, rullaavien ennusteiden ja suunnitelmien läpikäynnin sekä sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien raportit. Sisäinen tarkastus arvioi toiminnan tehokkuutta sekä riskienhallinnan riittävyyttä ja raportoi sisäisen valvonnan prosesseihin liittyvistä riskeistä ja kehityskohteista. Sisäinen tarkastus laatii vuosittaisen tarkastussuunnitelman, jonka tilasta ja tuloksista se raportoi säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle ja johtoryhmälle. Lisäksi talousjohtaja, lakiasiainjohtaja, sisäinen tarkastus ja tilintarkastaja koordinoivat tarkastuksen suunnittelua ja seurantaa säännöllisesti.

Yleisiä kehitystoimenpiteitä sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa vuonna 2022

Vuonna 2022 sisäinen tarkastus keskittyi mm. liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelun, kriisinhallinnan valmiuksien ja sisäisten kontrollien rakenteen tarkastukseen sekä tuoteportfoliohallinnan tarkastukseen. Tarkastukset tuottivat ehdotuksia jatkuvaan prosessien sekä sisäisten kontrollien kehittämiseen.

Lähipiiriliiketoimet

Vaisalan hallitus on määritellyt lähipiiriliiketoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet sekä pitää luetteloa lähipiiristä. Hallitus päättää lähipiiritoimista, jotka eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin.

Vaisalan lähipiiriin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä heidän puolisonsa ja lapsensa sekä yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta. Hallitus on hyväksynyt ohjeet lähipiiriliiketoimien käsittelystä, hyväksynnästä ja raportoinnista. Ohjeen mukaisesti yhtiön talousorganisaatio ja lakiosasto seuraavat lähipiiriliiketoimia osana yhtiön normaaleja raportointi- ja valvontakäytäntöjä. Yhtiön hallitus päättää kaikista lähipiiritoimista, jotka eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin.

Vaisala ilmoittaa tiedot lähipiiriliiketoimista tilinpäätöksen liitetiedoissa. Vaisalalla ei tällä hetkellä ole lähipiiriliiketoimia, jotka olisivat olennaisia ja tavanomaisesta liiketoiminnasta tai tavanomaisista markkinaehdoista poikkeavia.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot

Vaisalalla on yhtiöjärjestyksen mukaan yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Jos tilintarkastusta hoitamaan valitaan muu kuin tilintarkastusyhteisö, tulee lisäksi valita yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi kattaa kuluvan tilikauden, ja se päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja päättää tilintarkastajan palkkiosta.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 29.3.2022 tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy:n uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi vuoden toimikaudeksi. Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Reeta Virolainen.

Tilintarkastajien palkkiot

1 000 euroa	2022	2021
Tilintarkastus	469	455
Veroneuvonta	47	19
Lausunnot ja todistukset	46	28
Muut palkkiot	113	48
Yhteensä	676	550

Sisäpiiri

Vaisala ylläpitää tarvittaessa hanke- ja tapahtumakohtaisia sisäpiiriluetteloita. Vaisalan määrittelemiä johtohenkilöitä koskee 30 kalenteripäivän suljettu ajanjakso ennen osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen julkistusta. Suljettu ajanjakso päättyy julkistamista seuraavana päivänä. Suljettu ikkuna koskee myös henkilöitä, jotka osallistuvat kyseisten raporttien valmisteluun. Liiketoimistaan ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi on määritelty hallitus, toimitusjohtaja sekä muut johtoryhmän jäsenet. Yhtiön lakiosasto vastaa sisäpiiriasioista, niiden kouluttamisesta, hankeja tapahtumakohtaisten rekistereiden laatimisesta ja ylläpitämisestä sekä valvonnasta.

Toimitusjohtaja, talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja voivat, kaksi yhdessä, päättää sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisestä silloin, kun MARin mukaiset ehdot täyttyvät. Samalla perustetaan hanke- tai tapahtumakohtainen sisäpiiriluettelo. Kulloinkin laadittaviin hanke- tai tapahtumakohtaisiin sisäpiiriluetteloihin kuuluvat ne henkilöt, jotka saavat tiettyä hanketta tai tapahtumaa koskevaa sisäpiiritietoa.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä		Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä		Tietoa osakkeenomistajille

Palkitsemisraportti 2022

Vaisala Oyj:n toimielinten palkitsemisraportti 2022 on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Toimielinten palkitseminen vuonna 2022 on ollut yhdenmukaista palkitsemispolitiikan kanssa.

Vaisalan liiketoiminnan kehitys liikevaihdon ja kannattavuuden osalta on ollut tasaista viimeisten viiden vuoden aikana. Vuoden 2022 liikevaihto ja liiketulos kasvoivat pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti.

Vuoden 2021 yhtiökokous päätti nostaa hallituspalkkioita. Lisäksi valiokuntien kokouspalkkiot vaikuttavat hallituksen kokonaispalkkioiden vuosimuutokseen. Vuonna 2022 hallituspalkkiot säilyivät muuttumattomina.

Vaisalan palkitsemispolitiikan ja -periaatteiden mukaan toimitusjohtajan palkitseminen perustuu suoritukseen. Merkittävä osa palkitsemisesta muodostuu muuttuvista palkanosista, toisin sanoen lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimista. Tällä varmistetaan, että palkitseminen on linjassa yrityksen tuloksen kanssa.

Vaisala Oyj on maksanut kaikki palkkiot. Yhtiö ei vuonna 2022 käyttänyt oikeuksiaan muuttaa, perua tai periä takaisin maksettuja palkkioita.

Palkitsemisen kehitys viime vuosina

EUR 1 000	2022	2021	2020	2019	2018
Hallituksen puheenjohtaja	62	61	55	46	48
Hallituksen varapuheenjohtaja	48	45	46	39	38
Toimitusjohtaja*	1 004	784	2 092	1 291	1 320
Vaisalan työntekijä keskimäärin**	72	72	67	71	66

* Luvuissa ei ole mukana eläkemaksuja. Vuosi 2020 sisältää kahden toimitusjohtajan palkitsemisen suhteutettuna heidän työpanokseensa.

** Vaisalan työntekijä keskimäärin: Vuosittaiset henkilöstökulut ilman sosiaali-, terveys- ja eläkemaksuja jaettuna keskimääräisellä työntekijöiden lukumäärällä kyseisenä vuonna.

LIIKETULOS (EBIT)

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME		VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä		Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä		Tietoa osakkeenomistajille

Hallituksen palkitseminen vuonna 2022

Vaisala Oyj:n yhtiökokouksessa 29.3.2022 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi vahvistettiin 55 000 euroa ja jäsenten palkkioksi 40 000 euroa.

Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Ville Voipion ja varapuheenjohtajaksi Raimo Voipion.

Yhtiökokouksen päätöksen perusteella 40 % vuosipalkkiosta maksettiin markkinoilta hankittuina Vaisala Oyj:n A-sarjan osakkeina ja loput rahana. Osakkeiden omistamiseen ei liity erityisiä ehtoja.

Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 500 euroa per osallistuttu kokous ja että kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan tai muun hallituksen perustaman valiokunnan puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle maksetaan 1 000 euroa per osallistuttu kokous. Kokouspalkkiot maksetaan rahana.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2022

			Palkkiot, tarkastus	Palkkiot, henkilöstö ja vastuullisuus
1 000 euroa		Vuosipalkkio	valiokunta	valiokunta	Yhteensä
Ville Voipio	hallituksen puheenjohtaja	55		7	62
Raimo Voipio	hallituksen varapuheenjohtaja	40	8		48
Petri Castrén	hallituksen jäsen	40	8		48
Antti Jääskeläinen	hallituksen jäsen	40	8		48
Petra Lundström	hallituksen jäsen	40		7	47
Jukka Rinnevaara	hallituksen jäsen	40		7	47
Kaarina Ståhlberg	hallituksen jäsen	40	12		52
Tuomas Syrjänen	hallituksen jäsen	40		7	47
Yhteensä		335	36	28	399

Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2022

Vaisalan toimitusjohtajan Kai Öistämön palkkaan kuuluu kiinteä peruspalkka, lisäetuudet, lisäeläke, suoritusperustainen vuosipalkkio (shortterm incentive, STI) sekä pitkän aikavälin kannustinpalkkio (long-term incentive, LTI) eli suoritusperusteinen osakepalkkio.

Vuonna 2022 toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustimen (STI) enimmäismäärä oli 72 % vuosipalkasta. STI perustuu ennalta määriteltyihin suorituskriteereihin, jotka olivat Vaisalan tulos (50 %) (EBITA), Vaisalan liikevaihdon kehitys (45 %) ja ESG (vuonna 2022 mittarina toimi monimuotoisuus) (5 %).

Toimitusjohtaja Kai Öistämölle maksettu STI 2021 -palkkio oli 72 % vuosipalkasta eli 344 736 euroa. Palkkio maksettiin maaliskuussa 2022.

STI 2022 -palkkio oli 58,5 % vuosipalkasta eli 287 690 euroa. Palkkio maksetaan maaliskuussa 2023.

Muuttuvat palkanosat, sisältäen lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet, muodostavat merkittävän osan toimitusjohtajan palkitsemisesta. Vuonna 2022 maksetut lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet muodostivat 51 % kokonaispalkasta ja kiinteä vuosipalkka 49 %.

Vuonna 2022 toimitusjohtajan tavoitetason kokonaispalkitsemisesta 44 % oli peruspalkkaa, 20 % lyhyen aikavälin kannustimia (45 % peruspalkasta) ja 37 % pitkän aikavälin kannustimia (10 000 osaketta 41,45 euron hintaan).

Toimitusjohtaja Kai Öistämölle maksettiin vuonna 2022 palkkiot vuosien 2019–2021 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä 4 000 osakkeen arvoa vastaava summa, josta 50 % maksettiin osakkeina ja 50 % käteisenä verojen ennakonpidätystä varten. Palkkion kokonaissuuruus oli 168 732 euroa.

Palkkio-osakkeilla on hallussapitorajoitus, jonka mukaan toimitusjohtajan on säilytettävä omistuksessaan saamansa osakkeet, kunnes hänen osakeomistuksensa arvo Vaisalassa vastaa vähintään hänen kiinteän bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.

Toimitusjohtaja on osallisena kolmessa suorituspohjaisessa osakeohjelmassa.

Vuoden 2020–2022 suorituspohjaisen osakeohjelman tavoitetason osakemäärä on toimitusjohtajalle 10 688 osaketta, vuoden 2021–2023 suorituspohjaisen osakeohjelman tavoitetason osakemäärä on toimitusjohtajalle 11 550 osaketta, ja vuoden 2022–2024 suorituspohjaisen osakeohjelman tavoitetason osakemäärä on toimitusjohtajalle 10 000 osaketta. Kaikkien suorituspohjaisten osakeohjelmien mittarina toimivat aikajakson Vaisalan osakkeen kokonaistuoton kasvu (TSR painolla 30 %) ja vuosien suhteellisen kannattavuuden keskiarvo (EBIT% painoarvolla 70 %).

Toimitusjohtajalla on oikeus maksupohjaiseen lisäeläkkeeseen vuosipalkkiosta, joka vastaa kolmen kuukauden peruspalkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta.

Toimitusjohtajalle ei maksettu muita taloudellisia etuja vuonna 2022.

Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2022

1 000 euroa	Kai Öistämö
Palkka	491
Lyhyen aikavälin kannustimet	345
Osakeperusteiset palkkiot	169
Lisäeläke	114
Yhteensä	1 118

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti Riskienhallinta Hallitus Johtoryhmä Tietoa osakkeenomistajille

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja hallita strategian toteutukseen ja liiketoimintaan liittyviä olennaisia riskejä. Vaisalan hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka kattaa yhtiön strategiset ja operatiiviset riskit, vahinkoriskit ja rahoitusriskit. Politiikan avulla varmistetaan yhtiön henkilöstön, toimintojen ja tuotteiden turvallisuus sekä liiketoiminnan jatkuvuus ja vaatimustenmukaisuus.

Hallitus määrittää ja hyväksyy riskienhallinnan periaatteet sekä arvioi riskienhallinnan tehokkuutta. Tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallinnan politiikan ja prosessien noudattamista.

Riskienhallinta on integroitu tärkeimpiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin sisällyttämällä riskien tunnistus-, arviointi-, hallinta- ja raportointitoimenpiteet ydinprosesseihin. Olennaisimmat riskit raportoidaan johtoryhmälle vuosineljänneksittäin ja tarkastusvaliokunnalle vuosittain.

Erilaiset riskit voivat vaikuttaa Vaisalan liiketoimintaan epäsuotuisasti. Tämän luvun lista kuvaa osaa näistä riskeistä, niiden mahdollisia vaikutuksia sekä Vaisalan keinoja hallita niitä. Riskien todennäköisyydet ja vaikutukset ovat pienen asiantuntijaryhmän tekemiä arvioita. Todennäköisyyksien tai vaikutusten arvioinnissa ei ole käytetty kvantitatiivisia menetelmiä.

Vastuullisuuteen liittyvät riskit

Ympäristö

Arvioimme ympäristöriskejä säännöllisesti osana ympäristöjärjestelmäämme. Toimintamme merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät mahdollisiin poikkeus- tai hätätilanteisiin, joista voi aiheutua paikallista vahinkoa ympäristölle. Näitä riskejä hallitaan osana hätätilannevalmiuttamme ja vaarallisten aineiden hallintaprosesseja. Ilmastonmuutoksen on puolestaan todettu kasvattavan tiettyjen riskien (H4 ja O1 oheisessa taulukossa) todennäköisyyttä. Toisaalta ilmastonmuutos luo Vaisalalle liiketoimintamahdollisuuksia.

Sosiaaliset ja henkilöstöasiat

Henkilöstöriskit liittyvät yksilöiden työterveyteen ja -tapaturmiin sekä yrityksen kykyyn säilyttää osaavat työntekijät ja hankkia uusia osaajia. Riskejä hallitaan kehittämällä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmää, huolehtimalla työntekijöiden hyvinvoinnista, seuraamalla työtyytyväisyyttä ja tarjoamalla merkityksellistä työtä, oppimismahdollisuuksia ja yhdenvertainen työympäristö.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, korruption ja lahjonnan torjunta

Ihmisoikeus-, korruptio- ja lahjontariskit kohdistuvat yrityksen maineeseen, brändiin ja kykyyn houkutella huippuosaajia. Muita mahdollisia seurauksia ovat oikeusprosessit, rangaistukset, sopimusten peruuntuminen ja poissulkeminen tarjouskilpailuista. Riskejä hallitaan valitsemalla kumppanit huolellisesti, edellyttämällä työntekijöiltä ja kumppaneilta sitoutumista Vaisalan toimintaperiaatteiden tai toimittajien toimintaperiaatteiden sekä korruptionvastaisten ohjeiden noudattamiseen ja kouluttamalla heitä näiden sisällöistä. Lisäksi toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamista seurataan muun muassa auditointien ja tarkastusten avulla.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä		Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä	Tietoa osakkeenomistajille

VAIKUTUS

	Avainriskit 2022	Vaikutus/Todennäköisyys
	Strategiset riskit
S1	Pitkään kestävä inflaatio ja energiakriisi erityisesti Euroopassa	suuri/keskisuuri
S2	Kilpailutilanteen muuttuminen	keskisuuri/keskisuuri
S3	Kiinaan liittyvät riskit	suuri/pieni
	Vahinkoriskit
H1	Pitkä keskeytys puhdashuoneen toiminnassa	hyvin suuri/erittäin pieni
H2	Olosuhteista johtuva vakava työtapaturma huoltotoiminnassa	hyvin suuri/pieni

H3	Kriittinen vika digitaalisia ratkaisuja tukevassa infrastruktuurissa	pieni/pieni
H4	Luonnonmullistus, epidemia (muu kuin COVID-19), yhteiskunnallinen levottomuus, terrorismi	pieni/keskisuuri
H5	Pitkä keskeytys radiosondituotannossa	suuri/erittäin pieni

Operatiiviset riskit

O1	Toimittajiin liittyvät liiketoiminnan jatkuvuuden riskit	keskisuuri/keskisuuri
O2	Kyberriski	suuri/pieni
O3	Pitkä käyttökatko tietojärjestelmissä	suuri/pieni

Rahoitusriskit

F1	Luottoriski	erittäin pieni/suuri
F2	Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski	erittäin pieni/erittäin pieni
F3	Luotto- ja korkoriski	pieni/pieni
F4	Valuuttariski	pieni/keskisuuri

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti Riskienhallinta Hallitus Johtoryhmä Tietoa osakkeenomistajille

Strategiset riskit

S1 Pitkään kestävä inflaatio ja energiakriisi erityisesti Euroopassa

Pitkittyvä inflaatiojakso ja energiakriisi saattavat johtaa heikkoon talouskasvuun ja julkisen sektorin investointien vähentymiseen.

Riskin hallinta

• kustannusten ja hinnoittelun hallinta
• matalan ostokynnyksen digitaalisten palveluiden markkinointi
• toiminnan painopistealueiden valinta alueen taloudellisen tilanteen ja kysynnän mukaan

S2 Kilpailutilanteen muuttuminen

Kilpailevat uudet kasvuyritykset saattavat tulla markkinoille perinteisistä poikkeavilla teknisillä ratkaisuilla ja liiketoimintamalleilla. Osa asiakkaista tyytyy aiempaa alempaan tuotteiden suorituskykyyn.

Riskin hallinta

• Erottautuminen kilpailijoista kokonaisratkaisuilla kattaen kaiken antureista analytiikkaan
• Liiketoimintamallien kehittäminen

S3 Kiinaan liittyvät riskit

Vaatimukset kiinalaisen teknologian lisääntyvästä käyttämisestä tietyillä toimialoilla voivat heikentää kysyntää. COVID-19-pandemian leviäminen Kiinassa voi hidastaa koko maan talouskasvua ja vähentää Vaisalan tuotteiden kysyntää. Paikalliset tyyppihyväksyntävaatimukset lisääntyvät, mikä hidastaa uusien tuotteiden vientiä Kiinan markkinoille. Kauppasota Kiinan ja USA:n välillä voi asettaa rajoituksia tuotteiden viennille Kiinaan tai komponenttien tuonnille Kiinasta.

Riskin hallinta

• Kiinan tilanteen aktiivinen seuranta
• Vaihtoehtoisten skenaarioiden ja toimenpidesuunnitelmien teko
• Keskittyminen vahvimman kysynnän toimialoille

Vahinkoriskit

H1 Pitkä keskeytys puhdashuoneen toiminnassa

Jos puhdashuoneen toiminta keskeytyy pitkäksi aikaa, tällä on suuri vaikutus molempien liiketoiminta-alueiden toimituskykyyn. Syitä keskeytykselle voivat olla tulipalo, puhdastilan saastuminen tai avainlaitteiden rikkoutuminen.

Riskin hallinta

• Anturikomponenttien hätävarasto, tuotantolaitteiden ja varaosien hallinta, tilojen turvallisuus
• Liiketoimintojen jatkuvuussuunnittelu
• Valmistajakumppanuudet
• Keskeytysvakuutus

H2 Olosuhteista johtuva vakava työtapaturma huoltotoiminnassa

Vakava onnettomuus, joka aiheutuu vaarallisista työolosuhteista esimerkiksi tien varrella, korkeassa mastossa tai ääriolosuhteissa.

Riskin hallinta

• Työturvallisuuden jatkuva kehittäminen, menettelytavat hätätilanteissa, tehtävien riskiarviointi
• Riskiolosuhteissa työskentelevien henkilöiden seurantajärjestelmä

H3 Kriittinen vika digitaalisia ratkaisuja tukevassa infrastruktuurissa

Palvelu ei ole käytettävissä esimerkiksi tietoliikenne- tai ohjelmistovian tai sähkökatkon takia aiheuttaen merkittävää vahinkoa asiakkaille.

Riskin hallinta

• Varajärjestelmät eri paikoissa sijaitsevissa palvelinkeskuksissa
• Palveluiden siirtäminen pilveen

H4 Luonnonmullistus, epidemia (muu kuin COVID-19), yhteiskunnallinen levottomuus, terrorismi

Ulkoisten tapahtumien aiheuttamat haitat liiketoimintaympäristölle.

Riskin hallinta

• Liiketoiminnan hajauttaminen maantieteellisesti
• Keskeytysvakuutus
• Liiketoimintaympäristön seuranta
• Liiketoimintamahdollisuuksien riskien arviointi

H5 Pitkä keskeytys radiosondituotannossa

Pitkä keskeytys tuotannossa voi johtaa pitkäaikaisten asiakkuuksien menettämiseen.

Riskin hallinta

• Kriittisten tuotantotekijöiden tunnistaminen ja niistä syntyvien riskien hallinta
• Toimitilojen turvallisuus
• Varmuusvarastot
• Keskeytysvakuutus

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti Riskienhallinta Hallitus Johtoryhmä Tietoa osakkeenomistajille

Operatiiviset riskit

O1 Toimittajiin liittyvät liiketoiminnan jatkuvuuden riskit

Vakava häiriö keskeisen toimittajan toiminnoissa esimerkiksi luonnonmullistuksen, laiterikon, onnettomuuden tai konkurssin takia.

Riskin hallinta

• Aktiivinen toimittajariskien arviointi
• Toimittajien pitkän aikavälin kehityssuunnitelmat
• Strategisten toimittajien liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmien tarkastukset
• Varastointi Vaisalan tiloissa

O2 Kyberriski

Valmistuksen tai digitaalisten palveluiden keskeytyminen, taloudellinen vahinko, liikesalaisuuksien tai henkilötietojen tietoturvaloukkaus.

Riskin hallinta

• ISO 27000 -standardin mukaisen tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän ylläpito
• Kybervakuutus
• GDPR-kontrollit

O3 Pitkä käyttökatko tietojärjestelmissä

Tietojärjestelmät eivät ole käytettävissä, mikä johtaa keskeytyksiin toiminnoissa ja etenkin tuotannossa.

Riskin hallinta

• IT:n toipumissuunnitelma osana tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää
• Kriittisten ongelmien ratkaisemisajan lyhentäminen
• Järjestelmien muutoksenhallintaprosessi sisältäen vaikutusarvioinnit ja muodolliset hyväksynnät
• Kybervakuutus

Rahoitusriskit

F1 Luottoriski

Riskin hallinta

• Turvatut maksuehdot
• Liiketoiminnan luottotarkastukset
• Monipuolinen asiakaskunta

F2 Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Riskin hallinta

• Kestävä pääomarakenne

F3 Luotto- ja korkoriski

Riskin hallinta

• Rahoitusmarkkinoiden vastapuolten korkea luottoluokitus
• Alhaisen riskin käteissijoitukset

F4 Valuuttariski

Riskin hallinta

• Valuuttasuojaukset

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä		Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä		Tietoa osakkeenomistajille

Hallitus

Ville Voipio

Hallituksen puheenjohtaja, Henkilöstö- ja	Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2015 ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta	Vaisalan osakkeet
vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja,	2021. Toimikausi päättyy 2024.	31.12.2022: 397 642 A-sarjan ja 119 712 K-sarjan osaketta
Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja	Päätoimi: Strategiajohtaja, Simap Oy	31.12.2021: 397 136 A-sarjan ja 96 712 K-sarjan osaketta
s. 1974, Suomen kansalainen, TkT

Raimo Voipio

Hallituksen varapuheenjohtaja, Tarkastusvaliokunnan jäsen, Nimitysvaliokunnan jäsen s. 1955, Suomen kansalainen, DI	Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 1989 ja hallituksen puheenjohtaja vuosina 1994–2021. Toimikausi päättyy 2023. Päätoimi: Hallitusammattilainen	Vaisalan osakkeet 31.12.2022: 571 360 A-sarjan ja 404 296 K-sarjan osaketta 31.12.2021: 570 992 A-sarjan ja 454 296 K-sarjan osaketta

Petri Castrén

Tarkastusvaliokunnan jäsen	Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2017. Toimikausi päättyy 2025.	Vaisalan osakkeet
s. 1962, Suomen kansalainen, OTK, MBA	Päätoimi: Talousjohtaja, Kemira Oyj	31.12.2022: 3 643 A-sarjan osaketta
		31.12.2021: 3 275 A-sarjan osaketta

Antti Jääskeläinen

Tarkastusvaliokunnan jäsen	Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2020. Toimikausi päättyy 2023.	Vaisalan osakkeet
s. 1972, Suomen kansalainen, DI, KTM, MBA	Päätoimi: Liiketoiminta-alueen johtaja, UPM Raflatac,	31.12.2022: 1 242 A-sarjan osaketta
	UPM-konsernin johtajiston jäsen	31.12.2021: 874 A-sarjan osaketta

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT		HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä		Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä		Tietoa osakkeenomistajille

Osakeomistukset sisältävät suorat omistukset sekä lähipiirin ja määräysvaltayhtiöiden omistamat osakkeet. Lue ansioluettelotiedot yhtiön verkkosivuilta osoitteesta vaisala.fi.

Petra Lundström

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan	Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2014. Toimikausi päättyy 2024.	Vaisalan osakkeet
jäsen, Nimitysvaliokunnan jäsen	Päätoimi: Johtaja, ydinvoimaengineering, palvelut ja osakkuusydinvoima,	31.12.2022: 7 043 A-sarjan osaketta
s. 1966, Suomen kansalainen, DI	Fortum Power and Heat Oy	31.12.2021: 6 675 A-sarjan osaketta

Jukka Rinnevaara

Henkilöstö- ja vastuullisuus	Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2019. Toimikausi päättyy 2023.	Vaisalan osakkeet
valiokunnan jäsen	Päätoimi: Hallitusammattilainen	31.12.2022: 1 962 A-sarjan osaketta
s. 1961, Suomen kansalainen, KTM		31.12.2021: 1 594 A-sarjan osaketta

Kaarina Ståhlberg

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja,	Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2016. Toimikausi päättyy 2025.	Vaisalan osakkeet
Nimitysvaliokunnan jäsen	Päätoimi: Lakiasiainjohtaja ja yritysjärjestelyt, Posti Group Oyj	31.12.2022: 6 443 A-sarjan osaketta
s. 1966, Suomen kansalainen, OTK, LL.M.		31.12.2021: 6 075 A-sarjan osaketta

Tuomas Syrjänen

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan	Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2019. Toimikausi päättyy 2025.	Vaisalan osakkeet
jäsen	Päätoimi: Program Director – AI Renewal, Futurice Oy	31.12.2022: 3 312 A-sarjan osaketta
s. 1976, Suomen kansalainen, DI		31.12.2021: 2 944 A-sarjan osaketta

Johtoryhmä Osakeomistukset sisältävät johtoryhmän jäsenten sekä määräysvaltayhteisöjen omistamat osakkeet.

Kai Öistämö

Toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2020 s. 1964, Suomen kansalainen, TkT

Vaisalan osakkeet 31.12.2022: 6 000 A-sarjan osaketta 31.12.2021: 4 000 A-sarjan osaketta

Olli Nastamo

Kehitysjohtaja vuodesta 2021	Vaisalan osakkeet
s. 1956, Suomen kansalainen, DI	31.12.2022: –
	31.12.2021: –

Lue ansioluettelotiedot yhtiön verkkosivuilta osoitteesta vaisala.fi.

Sampsa Lahtinen

Johtaja, Teollisten mittausten
liiketoiminta-alue vuodesta 2013
s. 1963, Suomen kansalainen, DI

Vaisalan osakkeet 31.12.2022: 39 970 A-sarjan osaketta 31.12.2021: 24 970 A-sarjan osaketta

Vesa Pylvänäinen

Johtaja, Tuotanto vuodesta 2011	Vaisalan osakkeet
s. 1970, Suomen kansalainen, KTM	31.12.2022: 26 236 A-sarjan osaketta
	31.12.2021: 16 236 A-sarjan osaketta

Timo Leskinen

Henkilöstöjohtaja vuodesta 2021 s. 1970, Suomen kansalainen, PsM Vaisalan osakkeet 31.12.2022: 2 250 A-sarjan osaketta 31.12.2021: –

Jarkko Sairanen

Johtaja, Sää- ja ympäristö	Vaisalan osakkeet
liiketoiminta-alue vuodesta 2016	31.12.2022: 37 040 A-sarjan osaketta
s. 1963, Suomen kansalainen, DI, MBA	31.12.2021: 22 040 A-sarjan osaketta

Kaarina Muurinen

Talousjohtaja vuodesta 2011 s. 1958, Suomen kansalainen, ekonomi Vaisalan osakkeet 31.12.2022: 50 860 A-sarjan osaketta 31.12.2021: 38 360 A-sarjan osaketta

Katriina Vainio

	31.12.2021: 16 412 A-sarjan osaketta
s. 1967, Suomen kansalainen, OTK	31.12.2022: 10 412 A-sarjan osaketta
Konsernin lakiasiainjohtaja vuodesta 2017	Vaisalan osakkeet

Tietoa osakkeenomistajille

Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 28.3.2023 klo 14.00 alkaen Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, osoitteessa Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2022 maksetaan osinkoa 0,72 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 30.3.2023 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 12.4.2023.

Osoitteenmuutokset

Vaisalan osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutoksista siihen pankkiin, jossa heidän arvo-osuustilinsä on.

Vaisalan listatut arvopaperit

Vaisala Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu A-sarjan osake ja listaamaton K-sarjan osake. Vaisalan A-sarjan osake on listattu Nasdaq Helsingissä ja rekisteröity Euroclear Finland Oy:hyn.

Taloudellisen informaation julkaiseminen

Vaisala julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla Vaisalan verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi.

Painettu suomenkielinen vuosiraportti lähetetään postitse vain niille henkilöille, jotka ovat sitä yhtiöltä toivoneet. Taloudellisten raporttien postituslistalle voi liittyä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi.

Osavuosikatsaukset ja puolivuosikatsaus

• 5.5.2023: Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2023
• 28.7.2023: Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023
• 27.10.2023: Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2023

Hiljainen jakso

Hiljainen jakso alkaa 30 päivää ennen osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisua ja kestää osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisemiseen saakka. Poikkeuksena tähän sääntöön ovat yhtiökokous (jos pidetään hiljaisen jakson aikana) ja merkittävään liiketoimeen ja siitä viestimiseen liittyvän pörssitiedotteen julkaiseminen. Hiljaisen jakson aikana Vaisalan edustajat pidättäytyvät keskustelemasta ja kommentoimasta yhtiön taloudellista tilannetta eivätkä tapaa pääomamarkkinoiden edustajia.

Kattava sijoittajasuhdeosio ja sijoittajasuhteiden yhteystiedot löytyvät Vaisalan verkkosivuilta osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat.

Tilinpäätös ja toimintakertomus

• Avainlukugraafit 95
• Hallituksen toimintakertomus 96
• Tilinpäätös 2022 108
• Tilintarkastuskertomus 172
• Tunnusluvut 176
• Tunnuslukujen laskentakaavat 178

Tämä toimintakertomus ja tilinpäätös 2022 eivät ole European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukainen sähköinen xHTML-muotoinen asiakirja. ESEF raportointivaatimusten mukainen toimintakertomus ja tilinpäätös 2022 ovat saatavissa osoitteesta www.vaisala.com.

Avainlukugraafit

SAADUT TILAUKSET, MEUR

37 % 31 % 32 % Americas 191 MEUR APAC 160 MEUR EMEA

Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka APAC: Aasia ja Tyynenmeren alue Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka APAC: Aasian ja Tyynenmeren alue EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka

163 MEUR

TILAUSKANTA, MEUR

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT % LIIKEVAIHDOSTA

HENKILÖSTÖ, VUODEN LOPUSSA

* Henkilöstön määrä sisältää pitkäaikaispoissaolijat 1.1.2021 alkaen. Vertailukausi 2020 on muutettu vastaavasti.

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös 2022 Tilintarkastuskertomus Tunnusluvut

Hallituksen toimintakertomus 2022

Vuonna 2022 Vaisalan liikevaihto kasvoi 17 % ja oli 514,2 (437,9) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 12 %. Bruttokateprosentti säilyi lähes edellisen vuoden tasolla hinnoittelun ja volyymin kasvun myötä saavuttujen skaalaetujen ansiosta ja oli 54,8 (55,2) %, vaikka spottimarkkinoilta tehdyt komponenttiostot aiheuttivat merkittäviä lisäkustannuksia. Liiketulos kasvoi 62,5 (50,1) miljoonaan euroon ja oli 12,2 (11,5) % liikevaihdosta. Yhtiö jatkoi IT-järjestelmien uudistushankkeitaan sekä pitkäjänteisiä panostuksiaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä myyntiin ja markkinointiin. Osakekohtainen tulos oli 1,24 (1,08) euroa. Taloudellinen asema säilyi vahvana. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 0,72 (0,68) euroa osakkeeelta eli yhteensä 26,1 (24,6) miljoonaa euroa.

Keskeiset tunnusluvut

Milj. euroa	2022	2021	2020
Liikevaihto	514,2	437,9	379,5
Bruttokate, %	54,8	55,2	56,1
Liiketulos	62,5	50,1	44,8
% liikevaihdosta	12,2	11,5	11,8
Tilikauden tulos	45,0	39,5	32,8
Osakekohtainen tulos, euroa	1,24	1,08	0,91
Tilauskanta tilikauden lopussa	181,5	160,0	137,8
Oman pääoman tuotto, %	18,7	18,1	16,3
Omavaraisuusaste, %	58,2	57,2	59,0
Nettovelkaantumisaste, %	3,2	-12,0	5,7
Nettokäyttöpääoma	82,4	44,5	61,5
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	13,7	19,2	31,0
Liiketoiminnan rahavirta	29,8	80,0	41,0
Henkilöstö keskimäärin	2 141	1 967	1 929

Tuloskehitys vuonna 2022

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Milj. euroa	2022	2021	Muutos	FX*
Saadut tilaukset	533,7	455,2	17 %	12 %
Tilauskanta kauden lopussa	181,5	160,0	13 %

* Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

Vuoden 2022 saadut tilaukset kasvoivat 17 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 533,7 (455,2) miljoonaa euroa. Saatujen tilausten kasvu oli erittäin vahva molemmilla liiketoiminta-alueilla ja saadut tilaukset kasvoivat kaikilla markkinoilla. Tilausten kasvu oli voimakkain teollisten instrumenttien markkinalla, life science -markkinalla, sähkönsiirtomarkkinalla, uusiutuvan energian markkinalla ja lentosäämarkkinalla.

Vuoden 2022 lopussa tilauskanta oli 181,5 (160,0) miljoonaa euroa ja se kasvoi 13 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskanta kasvoi molemmilla liiketoiminta-alueilla. Tilauskannasta 142,9 (125,3) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2023.

Tunnuslukujen laskentakaavat esitetään vuosiraportin Tilinpäätös ja toimintakertomus -osion lopussa.

Taloudellinen kehitys

Milj. euroa	2022	2021	Muutos	FX*
Liikevaihto	514,2	437,9	17 %	12 %
Tuotteet	375,5	320,3	17 %
Projektit	73,5	63,6	16 %
Palvelut	63,5	51,8	22 %
Vuokratuotot	1,7	2,1	-19 %
Bruttokateprosentti	54,8	55,2
Liiketulos	62,5	50,1
% liikevaihdosta	12,2	11,5
T&K-kulut	62,4	55,3	13 %
Poistot*	8,2	7,6

* Yritysostoihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot

** Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

Vuoden 2022 liikevaihto kasvoi 17 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 514,2 (437,9) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 12 %. Suomen ulkopuolisten liiketoimintojen osuus liikevaihdosta oli 98 (98) %. Liikevaihto kasvoi molemmilla liiketoiminta-alueilla ja kaikilla markkinoilla. Liikevaihto kasvoi voimakkaasti teollisten instrumenttien markkinalla, life science -markkinalla, lentosäämarkkinalla, uusiutuvan energian markkinalla ja meteorologiamarkkinalla.

Bruttokateprosentti oli lähes edellisen vuoden tasolla 54,8 (55,2) %. Spottimarkkinoilta tehtyjen komponenttiostojen lisäkustannuksilla oli 2,7 (1,1) prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus bruttokateprosenttiin.

Hinnoittelu ja volyymin kasvun myötä saavutetut skaalaedut kompensoivat tämän negatiivisen vaikutuksen.

Vuoden 2022 liiketulos parani edellisestä vuodesta liikevaihdon kasvun myötä ja oli 62,5 (50,1) miljoonaa euroa eli 12,2 (11,5) % liikevaihdosta. Panostukset IT-järjestelmien uusimiseen, myyntiin ja markkinointiin sekä tutkimukseen ja kehitykseen kasvattivat kiinteitä kuluja.

Vuoden 2022 rahoitustuotot ja -kulut olivat -3,1 (-2,1) miljoonaa euroa. Nämä tulivat pääasiassa Yhdysvaltain dollarimääräisten saamisten arvostuksista, Yhdysvaltain dollarimääräisistä valuuttasuojauksista sekä korkokuluista. Tuloverot kasvoivat 14,5 (8,9) miljoonaan euroon ja efektiivinen veroaste oli 24,4 (18,4) %. Vertailukauden efektiivinen veroaste oli poikkeuksellisen matala johtuen vertailukaudella tehdystä arviosta hyödynnettävissä olevien verotuksellisten tappioiden korkeammasta määrästä. Tulos ennen veroja oli 59,6 (48,3) miljoonaa euroa ja kauden tulos 45,0 (39,5) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 1,24 (1,08) euroa.

Tase, rahavirta ja rahoitus

Vaisalan tase säilyi vahvana vuonna 2022. Taseen loppusumma oli joulukuun lopussa 439,2 (408,0) miljoonaa euroa. Rahavarat olivat 55,5 (77,9) miljoonaa euroa. Tammikuussa 2022 Vaisala osti Whether or Knot, LLC:n (toimii nimellä AerisWeather), mikä kasvatti nettovaroja 23,1 miljoonalla eurolla. Yhtiökokouksen 29.3.2022 tekemän päätöksen mukainen osingonmaksu oli 24,6 miljoonaa euroa.

Vuonna 2022 liiketoiminnan rahavirta laski 29,8 (80,0) miljoonaan euroon. Tilikauden tulos kasvatti rahavirtaa, kun taas nettokäyttöpääoman kasvulla oli negatiivinen vaikutus rahavirtaan.

Vaisalalla oli 31.12.2022 korollisia velkoja 52,5 (40,1) miljoonaa euroa, josta 40,0 miljoonaa euroa oli lainaa rahoituslaitokselta. Tällä lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan

puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2022. Vaisala oli nostanut 31.12.2022 yhteensä 12,5 (0,0) miljoonaa euroa kotimaisilta yritystodistusmarkkinoilta lyhyen aikavälin likviditeettitarpeisiin. Vaisalalla on myös 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, joka ei ollut käytössä 31.12.2022 kuten ei ollut vuotta aikaisemminkaan. Näiden lisäksi korollisia vuokrasopimusvelkoja oli yhteensä 10,9 (10,1) miljoonaa euroa.

Investoinnit ja yritysostot

Vuonna 2022 investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat 13,7 (19,2) miljoonaa euroa. Investoinnit liittyivät pääosin koneisiin ja kalustoon, joilla kehitetään ja ylläpidetään Vaisalan tuotanto- ja palvelutoimintoja, sekä T&K-laboratorioiden laitteisiin.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 23,6 (21,6) miljoonaa euroa. Tämä sisälsi 8,2 (7,6) miljoonaa euroa yritysostojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistoja.

Vaisala osti tammikuussa 2022 yhdysvaltalaisen ohjelmistoyrityksen Whether or Knot, LLC:n (toimii nimellä AerisWeather), joka toimittaa sää- ja ympäristödataa tilauspohjaisena pilvipalveluna. Kaupan velaton hinta oli 26 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (23 miljoonaa euroa), ja se rahoitettiin käteisvaroin. Yrityskauppa edistää tilauspohjaisen ohjelmistoliiketoiminnan kasvua osana Vaisalan Sää- ja ympäristöliiketoimintaalueen strategiaa. Yrityskauppa saatiin päätökseen ensimmäisellä neljänneksellä ja kaupan myötä Vaisalaan siirtyi 17 työntekijää Yhdysvalloissa. Vaisala on raportoinut AerisWeatherin tuloksen osana Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tulosta helmikuusta 2022 alkaen.

Henkilöstö

Vuonna 2022 Vaisalassa työskenteli keskimäärin 2 141 (1 967) henkilöä. Vuoden 2022 lopussa henkilöstön määrä oli 2 235 (1 979). Henkilöstöstä 77 (77) % työskenteli EMEA-alueella, 16 (15) % Americas-alueella ja 8 (8) % APAC-alueella. Henkilöstöstä 66 (66) % työskenteli Suomessa.

Henkilöstön määrä regioonittain

	31.12.2022	31.12.2021	Muutos
Americas	350	292	58
APAC	173	156	20
EMEA (pois lukien Suomi)	237	228	9
Suomi	1 475	1 303	172
Yhteensä	2 235	1 979	256

Henkilöstön määrä toiminnoittain

	31.12.2022	31.12.2021	Muutos
Myynti ja markkinointi	431	368	63
T&K	637	573	64
Tuotanto	567	491	76
Palvelut	350	331	19
Hallinto	250	216	34
Yhteensä	2 235	1 979	256

Henkilöstön määrän kasvu heijastaa liiketoiminnan kasvua sekä panostuksia tuote- ja teknologiakehitykseen. AerisWeather-yrityskaupan myötä Vaisalaan siirtyi 17 työntekijää Americas-alueella.

Vuonna 2022 henkilöstökulut olivat 190,4 (174,3) miljoonaa euroa.

Osakepalkkiojärjestelmät

Vaisalan yhtiökokouksen 10.4.2018 hyväksymä maksuton osakeanti kaksinkertaisti Vaisalan K- ja A-sarjan osakkeiden määrän. Kaikki osakkeisiin liittyvät luvut on oikaistu vastaamaan uutta osakemäärää.

Osakepalkkiojärjestelmät on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Vuoden 2018 suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä perustui konsernin kannattavuuteen kyseisenä vuonna. Vuodesta 2019 eteenpäin suoriteperusteiset osakepalkkiojärjestelmät ovat perustuneet osakkeen kokonaistuoton kehitykseen (TSR) ja konsernin kannattavuuteen järjestelmän kolmivuotisena kautena. Lisäosakepalkkiojärjestelmässä osakkeita ansaitaan hallituksen päättämissä omistusjaksoissa ja osallistujilla on mahdollisuus saada ns. lisäosakkeita sijoittamalla henkilökohtaisesti varoja etukäteen määritetyn summan Vaisalan A-sarjan osakkeisiin. Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä osakkeita ansaitaan hallituksen päättämissä sitouttamisjaksoissa ja osallistujilla on mahdollisuus saada etukäteen määritelty määrä ns. sidottuja osakkeita. Palkkiot maksetaan osittain Vaisalan A-sarjan osakkeilla ja osin rahavaroilla. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Kauden 2019–2021 järjestelmästä eteenpäin, Vaisalan hallitus edellyttää lisäksi, että toimitusjohtaja ja johtoryhmän kukin jäsen säilyttää omistuksessaan osakepalkkiojärjestelmästä saamansa osakkeet, kunnes hänen osakeomistuksensa arvo Vaisalassa vastaa vähintään hänen kiinteän bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.

Hallitus päätti 7.2.2018 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2018. Osakepalkkiojärjestelmään kuuluneille 27 avainhenkilölle 10.3.2021 maksettu palkkio vastasi 166 200 A-sarjan osaketta, 55 % enimmäismäärästä. 28.6.2019 osakepalkkiojärjestelmään kuuluneelle avainhenkilölle maksettiin palkkio, joka vastasi 923 A-sarjan osaketta. 10.3.2021 toimitusjohtaja Kai Öistämölle maksettiin palkkio, joka vastasi 8 000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 22,10 euroa. Osakepalkkiojärjestelmästä kirjattiin vuosina 2018–2021 kuluja yhteensä 3,8 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti 12.2.2019 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2019–2021. Osakepalkkiojärjestelmään kuuluneille 42 avainhenkilölle 3.3.2022 maksettu palkkio vastasi 251 900 A-sarjan osaketta, 100 % enimmäismäärästä. Näistä osakkeista 2 000 luovutettiin toimitusjohtaja Kai Öistämölle. Lisäksi 3.3.2022 1 218 A-sarjan osaketta luovutettiin vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmiin 2020–2022 ja 2021–2023 kuuluneelle henkilölle. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 19,06 euroa. 10.3.2021 entiselle toimitusjohtajalle Kjell Forsénille maksettiin palkkio, joka vastasi 23 040 A-sarjan osaketta.

Hallitus päätti 12.2.2020 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2020–2022 noin 45 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2023. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 240 000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2020 toukokuusta vuoden 2023 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 28,65 euroa. 10.3.2021 entiselle toimitusjohtajalle Kjell Forsénille maksettiin palkkio, joka vastasi 5 529 A-sarjan osaketta.

Hallitus päätti 17.12.2020 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2021–2023 noin 40 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2024. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 180 000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2021 huhtikuusta vuoden 2024 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 32,10 euroa.

Hallitus päätti 17.2.2022 kolmen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022–2024 noin 40 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2025. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös 2022 Tilintarkastuskertomus Tunnusluvut

enintään 161 000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2022 toukokuusta vuoden 2025 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 41,45 euroa.

Lisäosakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022–2026 ja osakkeita ansaitaan 12–36 kuukauden mittaisissa omistusjaksoissa. Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022–2026 ja osakkeita ansaitaan 12–36 kuukauden mittaisissa sitouttamisjaksoissa. Alkuperäinen lisäosakepalkkiojärjestelmästä ja sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 100 000 A-sarjan osaketta. Lisäosakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2022 toukokuusta vuoden 2025 maaliskuuhun. Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan sitouttamisjakson ajankohdasta ja pituudesta riippuen.

Vuonna 2022 osakepalkkiojärjestelmistä kirjatut kulut olivat yhteensä 4,0 (5,0) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan kehitys liiketoiminta-alueittain vuonna 2022

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue

Milj. euroa	2022	2021	Muutos	FX**
Saadut tilaukset	234,2	194,4	20 %	14 %
Tilauskanta kauden lopussa	41,8	32,9	27 %
Liikevaihto	225,6	181,0	25 %	17 %
Tuotteet	208,1	165,9	25 %
Palvelut	17,5	15,1	16 %
Bruttokateprosentti	61,9	62,8
Liiketulos	51,5	43,9
% liikevaihdosta	22,8	24,3
T&K-kulut	25,3	21,1	20 %
Poistot*	1,7	1,7

* Yritysostoihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot

** Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

Vuonna 2022 Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen saadut tilaukset kasvoivat 20 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 234,2 (194,4) miljoonaa euroa. Saadut tilauksen kasvoivat kaikilla markkinoilla ja kasvu oli erittäin vahva teollisten instrumenttien markkinalla, life science -markkinalla, ja sähkönsiirtomarkkinalla.

Vuoden 2022 lopussa Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen tilauskanta oli 41,8 (32,9) miljoonaa euroa ja se kasvoi 27 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskannasta 39,0 (30,7) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2023. Tilauskanta kasvoi teollisten instrumenttien markkinalla, life science -markkinalla ja sähkönsiirtomarkkinalla. Nestemittausmarkkinalla tilauskanta oli edellisen vuoden tasolla.

Vuoden 2022 liikevaihto oli 225,6 (181,0) miljoonaa euroa ja se kasvoi 25 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 17 %. Liikevaihdon kasvu oli erittäin vahva kaikilla markkinoilla.

Bruttokateprosentti laski edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 61,9 (62,8) %. Spottimarkkinoilta tehtyjen komponenttiostojen lisäkustannuksilla oli 3,6 (1,8) prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus bruttokateprosenttiin. Hinnoittelu, tuotemiksi ja volyymin kasvun myötä saavutetut skaalaedut kompensoivat tämän negatiivisen vaikutuksen.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen vuoden 2022 liiketulos parani edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihdon kasvun myötä ja oli 51,5 (43,9) miljoonaa euroa eli 22,8 (24,3) % liikevaihdosta. Panostukset IT-järjestelmien uusimiseen, myyntiin ja markkinointiin sekä tutkimukseen ja kehitykseen kasvattivat kiinteitä kuluja.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue

Milj. euroa	2022	2021	Muutos	FX**
Saadut tilaukset	299,5	260,8	15 %	11 %
Tilauskanta kauden lopussa	139,6	127,1	10 %
Liikevaihto	288,6	256,9	12 %	8 %
Tuotteet	167,4	154,4	8 %
Projektit	73,5	63,6	16 %
Palvelut	46,0	36,7	25 %
Vuokratuotot	1,7	2,1	-19 %
Bruttokateprosentti	49,3	49,9
Liiketulos	11,1	7,6
% liikevaihdosta	3,8	3,0
T&K-kulut	37,2	34,2	9 %
Poistot*	6,6	5,9

Vuoden 2022 liikevaihto oli 288,6 (256,9) miljoonaa euroa ja se kasvoi 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 8 %. Liikevaihto kasvoi kaikilla markkinoilla ja se oli vahva lentosäämarkkinalla ja uusiutuvan energian markkinalla.

Bruttokateprosentti oli edellisen vuoden tasolla 49,3 (49,9) %. Spottimarkkinoilta tehtyjen komponenttiostojen lisäkustannuksilla oli 1,9 (0,7) prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus bruttokateprosenttiin. Tuoteliiketoiminnan parempi bruttokateprosentti, kannattavamman digitaalisen liiketoiminnan korkeampi osuus ja volyymin kasvun myötä saavutetut skaalaedut kompensoivat tämän negatiivisen vaikutuksen.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen vuoden 2022 liiketulos kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 11,1 (7,6) miljoonaa euroa eli 3,8 (3,0) % liikevaihdosta. Panostukset IT-järjestelmien uusimiseen, myyntiin ja markkinointiin sekä tutkimukseen ja kehitykseen kasvattivat kiinteitä kuluja.

Strategia ja sen toteuttaminen vuonna 2022

Vaisalan strategia 2022–2024 tähtää pitkäjänteiseen kasvuun sekä globaalisti johtavaan asemaan sään, ympäristön ja teollisuuden mittauksissa johtamalla kolmentyyppisiä liiketoimintoja: lippulaivamarkkinat, kasvumarkkinat ja uudet markkinat. Tuotteillaan ja teknologioillaan Vaisala edistää asiakkaidensa liiketoiminnan päätöksentekoa ja toimintojen kehittämistä. Näin Vaisala myös merkittävästi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, resurssitehokkuuteen sekä hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien globaalien haasteiden ratkaisemiseen.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue tavoittelee kannattavaa kasvua tuotejohtajuuteen perustuvan strategiansa kautta. Tavoitteena on ylittää Vaisalan keskimääräinen kasvutavoite. Vuonna 2022 Teollisten mittausten liiketoiminta-alue ylitti odotukset sekä lippulaiva- että kasvumarkkinoilla. Teollisten instrumenttien liikevaihdon kasvu jatkui erinomaisena koko vuoden ja segmentti paransi merkittävästi liiketoiminta-alueen liiketulosta jopa spottimarkkinoilta tehtyjen komponenttiostojen lisäkustannusten jälkeen. Liikevaihto life science markkinalla, sähkönsiirtomarkkinalla ja nestemittausmarkkinalla kasvoi erittäin voimakkaasti edelliseen vuoteen verrattuna. Alueellinen laajentuminen jatkui APAC-alueella tytäryhtiön perustamisella Koreaan.

Alkuvuonna 2022 Teollisten mittausten liiketoiminta-alue esitteli markkinoille TMI110-lämpötilalähettimen, joka on suunniteltu jäähdytys-/lämmitysveden lämpötilan mittaamiseen ilmanvaihdon automaatiojärjestelmissä, erityisesti konesaleissa. Tarkat ja vakaat mittalaitteet mahdollistavat konesalin jäähdytysjärjestelmän tehokkaan hallinnan samalla kun lämpötila ja suhteellinen kosteus pysyvät oikeilla tasoilla energiatehokkaasti.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue jatkoi Indigo500:n ohjelmistokehitystä julkistamalla uusina ominaisuuksina mm. analogiasisääntulon, joka mahdollistaa kolmansien osapuolten antureiden liittämisen osana mittausratkaisua, sekä entistä kattavamman ja selkeämmän tiedonkeruun. Indigo500 tuo ennenäkemättömiä mahdollisuuksia perinteiseen teollisuusmittaukseen mahdollistaen useiden samanaikaisesti monitoroitujen suureiden hyödyntämisen helpolla tavalla

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue sai päätökseen räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitetun kosteus- ja lämpötilalähettimen HMT370EX:n sertifiointityön lisäämällä kansalliset hyväksynnät Kanadaan (CSA) sekä Isoon-Britanniaan (UKEX). Lisäksi liiketoiminta-alue lanseerasi T-only-version ainoastaan lämpötilanmittausta tarvitseville asiakkaille.

Lisäksi Teollisten mittausten liiketoiminta-alue kehitti edelleen muuntajien kunnonvalvontaan kehitetyn OPT100-monikaasuanalysaattorin käyttökokemusta tuomalla uusia ominaisuuksia mittausten tiedonsiirtoon, sekä lisäämällä laitteelle vaihtoehtoinen sähkönsyöttö.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen strategiana on säilyttää markkinajohtajuus lippulaivamarkkinoilla, laajentua kasvumarkkinoilla ja uusilla markkinoilla markkinajohtajuuden saavuttamiseksi valikoiduilla markkinoilla sekä kasvattaa toistuvaislaskutukseen perustuvaa liike-

* Yritysostoihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot

** Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen vuoden 2022 saadut tilaukset kasvoivat 15 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 299,5 (260,8) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat kaikilla markkinoilla ja kasvu oli erittäin vahva uusiutuvan energian markkinalla ja lentosäämarkkinalla.

Vuoden 2022 lopussa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tilauskanta oli 139,6 (127,1) miljoonaa euroa ja se kasvoi 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskannasta 103,9 (94,6) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2023. Tilauskanta kasvoi uusiutuvan energian markkinalla ja tiesäämarkkinalla. Lentosäämarkkinalla ja meteorologiamarkkinalla tilauskanta oli edellisen vuoden tasolla.

vaihtoa. Vuonna 2022 Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen lippulaivamarkkinoiden liikevaihto kasvoi odotusten mukaisesti, vaikka se ei saanut uusia merkittäviä sääinfrastruktuurihankkeiden tilauksia. Lisäksi kannattavuuden paraneminen viivästyi johtuen spottimarkkinoilta tehtyjen komponenttiostojen lisäkustannuksista. Kasvumarkkinat ylitti selvästi liikevaihdon kasvutavoitteen ja onnistui erityisesti uusiutuvan energian markkinalla. Volyymien kasvusta seurasi myös kannattavuuden paraneminen. Uudet markkinat saavutti vahvan kaksinumeroisen kasvun ja liiketoiminta paransi merkittävästi bruttokateprosenttiaan. AerisWeather-yrityskaupalla oli tärkeä rooli näiden tulosten saavuttamisessa.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue esitteli C-taajuusalueen säätutkan, joka hyödyntää puolijohdepohjaista lähetinteknologiaa ja mahdollistaa näin säähavainnot laajoilla alueilla ennennäkemättömän luotettavasti. Uusi C-taajuusalueen säätutka yhdistettynä Vaisalan johtavaan datan käsittelyyn tuottaa korkearesoluutioista sääinformaatiota, joka tunnistaa lumen, rakeet, rännän ja sateen. Yhdistettynä lyhyen kantaman mittausta tarjoavaan Vaisalan X-taajuusalueen tutkaan päätöksentekijät saavat käyttöönsä alan kattavimmat säätiedot.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue lanseerasi myös WindCube Scan -tuulilidariin uusia ominaisuuksia, kuten kestävä ulkopinta, uusi skannausyksikkö ja paranneltu laserin muotoilu, jotka mahdollistavat tehokkaamman ja yhtenäisen 10 kilometrin operatiivisen kantaman. Tällä uudella ratkaisulla on useita hyötyjä, esimerkiksi paremmat meteorologisissa ennusteissa käytettävät ilmakehämittaukset, lentokentillä esiintyviä tuulivaaroja vähentävät tuuliväännearvioinnit sekä yksinkertaisuus, joustavuus ja datan tarkkuus tuulienergiaprojekteissa ja merelle rakennettavissa tuulivoimaloissa.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue nimesi sää- ja ympäristödatan tarjoomansa Vaisala Xweatheriksi. Xweather-sääpalvelut ovat joukko reaaliaikaisia ja hyperlokaaleja data- ja ratkaisupalveluita, joita tarjotaan tilauspohjaisena. Osana Xweather-sääpalveluita Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue lanseerasi useita uusia ratkaisuja:

• Wx Horizon ja Vaisala Cast Sensor -mittalaite. Nämä ratkaisut tarjoavat paikallisilla havainnoilla parannettuja tiesääennusteita teiden talvikunnossapidon tueksi.
• MapsGL, joka visualisoi globaalia sää- ja ympäristödataa ennennäkemättömällä tavalla uusien, räätälöitävien karttaominaisuuksien avulla.
• Hyperlokaali ilmanlaatuennuste, joka tuottaa laadukasta dataa kaupunkien ilmanlaadun hallintaan.

Tuotanto valmistaa molempien liiketoiminta-alueiden tuotteet ja kehittää Vaisalan tuotantojärjestelmää (Vaisala Production System) laajan valikoiman ja pienten volyymien (high mix low volume) toimitusketjulle. Strategisia ohjelmia ovat kasvun mahdollistaminen, varhainen osallistuminen tuotekehitykseen, sekä automaation hyödyntäminen datapainotteisessa älykkäässä tehtaassa. Vuonna 2022 tuotanto säilytti korkean toimituskyvyn huolimatta komponenttien saatavuushaasteista. Kapasiteetin lisäys keskittyi volyymituotteisiin ja anturitehtaalle. Tuotanto osallistui useisiin tuotekehityshankkeisiin yhdessä liiketoiminta-alueiden kanssa varmistaakseen hyvän valmistettavuuden ja oikea-aikaisen tuotannon käynnistämisen.

Vaisalan prosessien kehittämisessä keskityttiin asiakasprosesseihin ja ERP-toiminnanohjausjärjestelmään. CPQ-järjestelmä (Configure, Price and Quote) otetiin käyttöön molemmilla liiketoiminta-alueilla. Uuden ERP-ratkaisun (toiminnanohjausjärjestelmä) sekä data- ja analysointiratkaisun kehitysprojektit etenivät hyvin ja niiden käyttöönoton arvioidaan tapahtuvan vuoden sisällä.

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Vaisalan pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa keskimäärin 7 %:n vuotuinen liikevaihdon kasvu ja 15 %:n liiketulosmarginaali (EBIT) strategiakaudella.

Vaisala ei pidä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita markkinaohjeistuksena yhdellekään vuodelle.

Tunnustukset vastuullisuusasioissa

Vaisala sijoittui viidennelle sijalle Financial Timesin koostamalla Climate Leaders 2022 -listalla eurooppalaisista ilmastojohtajista eli yrityksistä, jotka ovat vähentäneet eniten kasvihuonekaasupäästöjään vuosien 2015 ja 2020 välillä. Vaisala nosti sijoitustaan edellisvuoden 14. sijalta. Vaisala sai parhaan sijoituksen listalla olleista 20 suomalaisesta yrityksestä.

Vaisala palkittiin Carnegien vastuullisuuspalkinnolla 2022 pienten yritysten sarjassa. Palkinto huomio sekä Vaisalan vastuulliset toimintatavat että liiketoiminnan positiivisen kädenjäljen.

Vaisala sai Sustainalyticsin analyysissa ESG-riskituloksen 9,7 eli riski sille, että Vaisalaan kohdistuisi olennaisia taloudellisia vaikutuksia ESG-tekijöiden seurauksena, arvioitiin vähäiseksi. Tämä tarkoittaa, että ympäristön, yhteiskunnan ja hallinnon (ESG) kannalta Vaisala on hyvin vähäriskinen sijoituskohde vahvan ESG-riskienhallinnan ansiosta. Sustainalyticsin arvioima ESG-riskitulos sijoittaa Vaisalan kahden prosentin parhaimmistoon elektroniikkateollisuudessa.

Konsernirakenne

Vaisalan pääkonttori sijaitsee Vantaalla. 31.12.2022 Vaisalalla oli tytäryhtiöitä Australiassa, Brasiliassa, Kanadassa, Keniassa, Kiinassa, Koreassa, Saksassa, Suomessa, Ranskassa, Intiassa, Japanissa, Malesiassa, Meksikossa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Argentiinassa ja Kolumbiassa emoyhtiöllä on sivuliike.

Hallitus

29.3.2022 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan.

Hallituksen jäsenet 31.12.2022

• Ville Voipio, puheenjohtaja
• Raimo Voipio, varapuheenjohtaja
• Petri Castrén
• Antti Jääskeläinen
• Petra Lundström
• Jukka Rinnevaara
• Kaarina Ståhlberg
• Tuomas Syrjänen

Johtoryhmä

Vaisala nimitti 3.11.2022 Heli Lindforsin talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi Kaarina Muurisen eläköityessä. Lindfors aloittaa tehtävässään viimeistään 1.5.2023 ja hän raportoi toimitusjohtaja Kai Öistämölle.

Johtoryhmän jäsenet 31.12.2022

• Kai Öistämö, toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja
• Sampsa Lahtinen, Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtaja
• Timo Leskinen, henkilöstöjohtaja
• Kaarina Muurinen, talousjohtaja
• Olli Nastamo, kehitysjohtaja
• Vesa Pylvänäinen, tuotantojohtaja
• Jarkko Sairanen, Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtaja
• Katriina Vainio, konsernin lakiasiainjohtaja

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja hallita strategian toteutukseen ja liiketoimintaan liittyviä olennaisia riskejä. Vaisalan hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka kattaa yhtiön strategiset ja operatiiviset riskit, vahinkoriskit ja rahoitusriskit. Politiikan avulla varmistetaan yhtiön henkilöstön, toimintojen ja tuotteiden turvallisuus sekä liiketoiminnan jatkuvuus ja vaatimustenmukaisuus.

Hallitus määrittää ja hyväksyy riskienhallinnan periaatteet sekä arvioi riskienhallinnan tehokkuutta. Tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallinnan politiikan ja prosessien noudattamista.

Riskienhallinta on integroitu tärkeimpiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin sisällyttämällä riskien tunnistus-, arviointi-, hallinta- ja raportointitoimenpiteet ydinprosesseihin. Olennaisimmat riskit raportoidaan johtoryhmälle vuosineljänneksittäin ja tarkastusvaliokunnalle vuosittain.

Rahoitusriskien hallinta

Vaisala altistuu toiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista keskeisiä ovat valuuttariski, korkoriski uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriski, rahoituksen vastapuoliriski ja myyntisaamisten luottoriski. Vaisalan tavoitteena on rajata näiden riskien vaikutusta tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymiin rahoitus- ja luottopolitiikkoihin.

Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja rahavirran epävarmuutta. Vaisalan liiketoiminta on maailmanlaajuista ja Vaisala altistuu transaktio- ja translaatioriskille useassa valuutassa. Transaktioriski liittyy myynnin ja kulujen valuuttavirtoihin. Translaatioriski syntyy nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin yksiköihin.

Vaisalalla on myyntiä useassa valuutassa. Vuonna 2022 konsernin myynnistä 42 % oli EUR:ssa, 34 % USD:ssa, 11 % CNY:ssä, 5 % JPY:ssä ja 3 % GBP:ssä. Kulut ja ostot syntyvät suurilta osin EUR:ssa ja USD:ssa. Konsernin politiikkana on suojata valuuttapositioita, jotka koostuvat tilauskannasta, ostositoumuksista, nettosaamisista, rahavaroista ja konsernin sisäisistä lainoista. Vaisala ei suojaa ennustettuja rahavirtoja, jotka eivät ole tilauskannassa. Vaisala ei sovella IFRS:n mukaista suojauslaskentaa, vaan käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Tytäryhtiöiden konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat pääosin tytäryhtiöiden kotivaluutoissa. Vaisala ei suojaa tytäryhtiöiden omia pääomia. Tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta euroiksi aiheutui 2,4 (4,5) miljoonaa euroa muuntoeroa. Olennaisimmat translaatioriskit olivat USD:ssa.

IFRS 7:n mukainen valuuttariskin herkkyysanalyysi on laskettu konserniyhtiöiden vieraanvaluutan määräisille saataville, rahavaroille ja veloille. Laskelmassa ei ole mukana konsernin sisäisiä lainoja, tilauskantaa tai ennustettuja rahavirtoja, mutta se sisältää valuuttatermiinit nimellisarvossaan. EUR:n valuuttakurssin 10 % vahvistumisen vaikutus kaikissa avoimissa nettovaluuttapositioissa Vaisalan tulokseen verojen jälkeen ja omaan pääomaan olisi ollut 0,2 miljoonaa euroa (-0,4). Seuraavassa taulukossa on esitetty kolme suurinta euromääräistä nettovaluuttapositiota ja niiden herkkyysanalyysi perustuen 10 prosentin muutokseen (ennen veroja):

Nettovaluuttapositiot euroa vastaan

Milj. euroa	2022			2021
	Nettopositio	Herkkyys		Nettopositio	Herkkyys
USD	-10,2	+/-1,0	USD	-8,3	+/-0,8
CNY	4,7	+/-0,4	PLN	-3,1	+/-0,3
GBP	3,0	+/-0,3	HRK	-3,0	+/-0,3

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja rahavirran epävarmuutta. Konserni altistuu korkojen rahavirtariskille, mikäli sillä on vaihtuvakorkoisia velkoja. Tilikauden päättyessä Vaisalan korolliset lainat ja velat olivat yhteensä 63,4 (50,2) miljoonaa euroa, joista 40,1 (40,1) miljoonaa euroa oli vaihtuvakorkoisia. Korollisista lainoista ja veloista 10,9 (10,1) miljoonaa euroa liittyi vuokrasopimusvelkoihin.

Uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriski

Uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan epävarmuutta kyvyssä pitää yllä maksuvalmiutta. Maksuvalmiuden takaamiseksi rahavarojen ja nostettavissa olevien luottosopimusten määrä pidetään riittävällä tasolla.

Vaisalalla oli rahavaroja 31.12.2022 55,5 (77,9) miljoonaa euroa. Vaisalalla on 25.5.2020 allekirjoitettu 40 miljoonan euron vakuudeton laina, joka erääntyy 25.5.2023 ja jolla on taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2022. Laina on tarkoitettu olemassa olevien velkojen uudelleenrahoitukseen sekä yleisiin rahoitus- ja käyttöpääomatarpeisiin. Johto suunnittelee uudelleenrahoittavansa vuonna 2023 erääntyvän lainan.

Vaisalalla on myös 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, josta oli tilinpäätöshetkellä nostettu 12,5 (0,0) miljoonaa euroa. Vaisalalla oli siten 31.12.2022 korollisia velkoja yhteensä 63,4 (50,2) miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua. Lisäksi Vaisalalla on 5.10.2018 allekirjoitettu 50 miljoonan euron vakuudeton valmiusluottosopimus, joka oli kokonaan nostamatta tilikauden päättyessä kuten oli vuotta aikaisemminkin. Komittoitu valmiusluottosopimus erääntyy 5.10.2023 ja sillä ei ole taloudellisia kovenantteja. Johto suunnittelee uudelleenrahoittavansa vuonna 2023 erääntyvän valmiusluoton.

Rahoitukseen liittyvät vastapuoliriskit

Rahoitukseen liittyvillä vastapuoliriskeillä tarkoitetaan epävarmuutta vastapuolen kyvystä suoriutua rahoitukseen liittyvistä velvoitteista. Vaisala altistuu rahoituksen vastapuoliriskeille rahavarojen ja johdannaisinstrumenttien osalta. Vaisalalla oli rahavaroja 31.12.2022 55,5 (77,9) miljoonaa euroa ja johdannaissopimuksien nimellisarvo oli 38,3 (35,2) miljoonaa euroa. Vaisala tallettaa varansa ja tekee johdannaissopimukset vastapuolien kanssa, joilla on hyvä luottokelpoisuus ja jotka on hyväksytty Vaisalan rahoituspolitiikan mukaisesti. Pankkien luottokelpoisuutta arvioidaan jatkuvasti.

Myyntisaamisten luottoriski

Myyntisaamisten luottoriskillä tarkoitetaan asiakkaisiin liittyvää epävarmuutta saatavien maksamisesta. Näitä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksua ja pankkitakausta, hyödyntämällä luottoriskivakuutuksia sekä seuraamalla asiakkaiden maksuvalmiutta. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan vuoksi yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden ja niiden oikaisujen määrä oli -0,6 (-0,1) miljoonaa euroa. Epävarma myyntisaaminen kirjataan luottotappiona lopullisesti menetetyksi, kun selvitystilasta tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan saamista ei tulla maksamaan.

Lisää tietoa riskienhallinnasta ja riskeistä on Vuosiraportin osiossa Hallinnointi/Riskienhallinta ja yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi.

Varsinainen yhtiökokous 2022

Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 29.3.2022. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.–31.12.2021.

Osinko

Osingoksi vahvistettiin 0,68 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 31.3.2022 ja maksupäivä 11.4.2022.

Hallitus

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kahdeksan. Hallituksen jäseninä jatkavat Petri Castrén, Antti Jääskeläinen, Petra Lundström, Jukka Rinnevaara, Kaarina Ståhlberg, Tuomas Syrjänen, Raimo Voipio ja Ville Voipio.

Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi vahvistettiin 55 000 euroa ja jäsenten palkkioksi 40 000 euroa. Vuosipalkkiosta noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Vaisala Oyj:n A-sarjan osakkeina ja loput rahana. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 500 euroa per osallistuttu kokous, ja että kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan tai muun hallituksen perustaman valiokunnan puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle maksetaan 1 000 euroa per osallistuttu kokous toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Kokouspalkkiot maksetaan rahana. Mahdolliset matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Tilintarkastaja

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Reeta Virolainen. Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaisesti.

Valtuutus omien A-sarjan osakkeiden suunnattuun hankkimiseen

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 800 000 yhtiön oman A-sarjan osakkeen suunnatusta hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 29.9.2023 saakka.

Valtuutus omien osakkeiden luovuttamiseen

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 1 008 487 oman A-sarjan osakkeen luovuttamisesta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Osakkeita voidaan luovuttaa suunnatusti maksutta osana yhtiön osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä. Osakkeiden merkintähinta voidaan maksaa rahan sijasta myös kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella. Valtuutus on voimassa 29.9.2023 saakka. Valtuutus kannustinjärjestelmiä varten on kuitenkin voimassa 29.3.2026 saakka.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi Ville Voipion ja varapuheenjohtajaksi Raimo Voipion.

Kaarina Ståhlberg valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Petri Castrén, Antti Jääskeläinen ja Raimo Voipio jäseniksi. Ville Voipio valittiin henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Petra Lundström, Jukka Rinnevaara ja Tuomas Syrjänen jäseniksi. Tarkastusvaliokunnan sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja ja kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma ja osakkeet

Vaisalan osakepääoma 31.12.2022 oli 7 660 808 euroa. Vaisalalla on 36 436 728 osaketta, joista 6 731 092 kuuluu sarjaan K ja 29 705 636 sarjaan A. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa 20 äänellä ja jokainen A-sarjan osake 1 äänellä. A-sarjan osakkeet edustivat 81,5 % kaikista osakkeista ja 18,1 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet puolestaan edustivat 18,5 % kaikista osakkeista ja 81,9 % äänimäärästä.

Osakevaihto ja kurssikehitys

Vaisalan A-sarjan osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuonna 2022 yhteensä 2 384 806 kappaletta 102,5 miljoonan euron kokonaishintaan. Osakkeen hinta laski vuoden aikana 26 %, kun OMXH-CAPPI-indeksi laski 16 %. A-sarjan osakkeen viimeinen kauppa tehtiin Nasdaq Helsingissä hintaan 39,45 euroa. Osakkeen ylin kurssi oli 54,40 euroa ja alin 36,15 euroa. Osakkeen volyymilla painotettu keskikurssi oli 43,03 euroa.

A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2022 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 1 163,7 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen joulukuun viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssiin, oli 1 429,2 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Omat osakkeet

Maaliskuussa 2022 Vaisala luovutti yhteensä 125 950 yhtiön hallussa ollutta Vaisalan A-sarjan osaketta vastikkeetta yhtiön osakepalkkiojärjestelmään 2019–2021 kuuluneille 42 avainhenkilölle osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti. Näistä osakkeista 2 000 luovutettiin toimitusjohtaja Kai Öistämölle. Lisäksi Vaisala luovutti yhteensä 1 218 yhtiön hallussa ollutta Vaisalan A-sarjan osaketta vastikkeetta yhtiön osakepalkkiojärjestelmiin 2020–2022 ja 2021–2023 kuuluneelle henkilölle osakepalkkiojärjestelmien ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustui Vaisalan yhtiökokouksen 30.3.2021 hallitukselle antamaan valtuutukseen.

Tämän luovutuksen jälkeen 31.12.2022 yhtiön hallussa oli 208 487 omaa A-sarjan osaketta, mikä vastaa 0,7 % A-sarjan osakkeista ja 0,6 % kaikista osakkeista.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2022

	A-osakkeita	K-osakkeita	Yhteensä	% osakkeista	% äänistä
Novametor Oy	2 778 000	998 358	3 776 358	10,36	13,84
Suomalainen Tiedeakatemia	105 464	1 757 760	1 863 224	5,11	21,46
Nordea Nordic Small Cap Fund	1 700 710	0	1 700 710	4,67	1,03
Weisell-säätiö	1 440 000	0	1 440 000	3,95	0,88
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	1 098 673	274 800	1 373 473	3,77	4,01
Voipio Mikko	666 000	602 312	1 268 312	3,48	7,74
Caspers Anja	406 560	562 936	969 496	2,66	7,10
Voipio Raimo*	515 360	404 296	919 656	2,52	5,23
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	889 275	0	889 275	2,44	0,54
Voipio Tauno	568 520	269 304	837 824	2,30	3,62
Voipio Lauri	561 692	108 376	670 068	1,84	1,66
Voipio Riitta	561 692	108 376	670 068	1,84	1,66
Voipio Ville	397 642	119 712	517 354	1,42	1,70
Voipio Mari	414 486	96 712	511 198	1,40	1,43
Voipio Timo	391 484	119 712	511 196	1,40	1,70
Yhteensä	12 495 558	5 422 654	17 918 212	49,18	73,60
Hallintarekisteröidyt osakkeet**	7 696 565	0	7 696 565	21,12	4,68

Osakeomistuksen jakautuminen (A- ja K-sarjan osakkeet yhteensä) 31.12.2022

	Osakkeita	% osakkeista
Kotitaloudet	14 683 518	40,30
Hallintarekisteröidyt ja suora ulkomaalaisomistus	7 747 078	21,26
Yritykset	4 696 386	12,89
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	4 246 277	11,65
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	3 680 756	10,10
Julkisyhteisöt	1 382 713	3,80
Yhteensä	36 436 728	100,00

* Suoran osakeomistuksen lisäksi Raimo Voipion määräysvaltayhtiö Imar Oy omisti 56 000 A-sarjan osaketta.

** Sisältää Lannebo Rahastojen omistuksessa olleet 1 180 376 A-sarjan osaketta, mikä vastasi 3,24 %:a kaikista osakkeista ja 0,72 %:a kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä (Lannebon ilmoituksen mukaisesti).

Osakkeiden omistusmääräjakauma (A- ja K-sarjan osakkeet yhteensä) 31.12.2022

		%		%
	Omistajia	omistajista	Osakkeita	osakkeista
1–100	8 123	58,89	292 469	0,80
101–500	3 696	26,79	977 074	2,68
501–1 000	974	7,06	731 775	2,00
1 001–5 000	773	5,60	1 658 380	4,55
5 001–10 000	97	0,70	670 583	1,84
10 001–50 000	80	0,58	1 700 234	4,67
50 001–100 000	18	0,13	1 197 329	3,29
100 001–500 000	16	0,12	3 625 510	9,95
500 001–	17	0,12	25 583 374	70,21
Yhteensä	13 794	100,00	36 436 728	100,00
Hallintarekisteröidyt	9

Osakassopimukset

Vaisalan hallituksen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä voimassa olevia sopimuksia.

Hallituksen ja johtoryhmän osakeomistukset

Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.2022 oli 992 647 (989 565). Osakkeiden osuus A-sarjan osakkeista oli 3,3 (3,3) % ja kaikista osakkeista 2,7 (2,7) %. Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien K-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 524 008 (551 008). Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A- ja K-sarjan osakkeiden yhteenlaskettu äänimäärä oli 11 427 807 (12 009 725), joka vastasi 7,0 (7,3) %:a kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Yhtiön toimitusjohtaja Kai Öistämö omisti ja hallitsi 6 000 (4 000) A-sarjan osaketta mutta ei yhtään K-sarjan osaketta 31.12.2022. Muut johtoryhmän jäsenet omistivat ja hallitsivat 166 768 (118 018) A-sarjan osaketta mutta eivät yhtään K-sarjan osaketta.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sisältää tarkemmat tiedot hallituksen ja johtoryhmän osakeomistuksista.

Lisää tietoa Vaisalan osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat.

Lahjoitukset

Vaisala tekee yhteistyötä yhdysvaltalaisen Coloradon yliopiston (CSU) kanssa muun muassa säätutkien parissa. Vuonna 2020 Vaisalan hallitus vahvisti 25 000 dollarin vuotuisen lahjoituksen yliopistolle kolmen vuoden ajaksi.

Tammikuussa 2022 Vaisala lahjoitti 250 000 Yhdysvaltain dollaria Community Foundation of Boulder County Wildfire -rahastolle tukeakseen maastopalojen seurauksista kärsineitä.

Maaliskuussa 2022 Vaisala lahjoitti 100 000 euroa Ukrainan humanitääriseen apuun Suomen Punaisen Ristin kautta.

Muut kuin taloudelliset tiedot

Kirjanpitolain 3 a luvun mukainen selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista esitetään vuosiraportin Vastuulliset toimintatavat -osiossa, Liiketoimintamme-osion luvussa Liiketoimintamalli, Arvonluontimmeosion luvussa Mittaristo sekä Hallinnointi-osion luvussa Riskienhallinta. Vastuulliset toimintatavat -osio sisältää tietoja ympäristöasioista, sosiaalisista näkökohdista ja työntekijöistä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta.

EU:n kestävän rahoituksen luokittelu

EU:n taksonomia-asetuksen edellyttämien mittareiden raportointi esitetään vuosiraportin Arvonluontimme-osion luvussa EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan osana vuosiraporttia ja erillisenä raporttina yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat.

Palkitsemisraportti

Palkitsemisraportti julkaistaan osana vuosiraporttia ja erillisenä raporttina yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Ukrainassa käytävä sota vaikuttaa taloustilanteeseen erityisesti Euroopassa ja lisää riskejä Vaisalan taloudellisten tavoitteiden saavuttamiselle. COVID-19-pandemian vaikutukset Vaisalan liiketoimintaan riippuvat mahdollisten uusien virusvarianttien kehittymisestä ja tartuntojen alueellisesta leviämisestä esimerkiksi Kiinassa.

Vaisalan toimituskyky voi heikentyä johtuen tavarantoimittajien tuotantokatkoksista, häiriöistä Vaisalan tuotannossa tai projektitoimituksissa tai häiriöistä sisääntulevassa ja/tai ulosmenevässä logistiikassa. Työtaistelutoimenpiteet Suomessa voivat aiheuttaa häiriötä Vaisalan toiminnoissa ja heikentää Vaisalan toimituskykyä. Komponenttipula voi viivästyttää tai keskeyttää toimituksia tai aiheuttaa lisämateriaalikustannuksia. Kyberriski ja tietojärjestelmien häiriöt voivat vaikuttaa tuotantoon ja digitaalisten ratkaisujen toimittamiseen.

Uudet ja muuttuvat tuotteiden markkinahyväksyntään liittyvät lainsäännölliset vaatimukset, toimintojen kyky sopeutua muuttuvien säännösten vaatimuksiin, sekä muuttuvat kansainväliset kauppapolitiikat voivat aiheuttaa viivästyksiä tai keskeytyksiä toimitusketjuihin. Paikallisen tuotannon suosiminen voi heikentää Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Asiakkaiden budjettirajoitukset, monimutkaiset päätöksentekoprosessit ja puuttuvat rahoitusratkaisut voivat viivästyttää infrastruktuurisopimusten solmimista Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella.

Lisää tietoa riskienhallinnasta ja riskeistä on Vuosiraportin osiossa Hallinnointi/Riskienhallinta ja yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi.

Markkinakehitys ja liiketoiminnan näkymät vuodelle 2023

Teollisten instrumenttien markkinan, terveysteknologiamarkkinan, sähkövoima ja energia -markkinan ja nestemittausmarkkinan odotetaan kasvavan.

Uusiutuvan energian markkinan sekä tieliikenne ja autoteollisuus -markkinan odotetaan kasvavan. Lentoliikennemarkkinan odotetaan olevan vakaa tai kasvavan. Meteorologiamarkkinan odotetaan olevan vakaa.

Ukrainassa käytävällä sodalla ja Venäjää vastaan asetetuilla pakotteilla ei odoteta olevan suoraa merkittävää vaikutusta Vaisalan toimintaan, taloudelliseen asemaan tai rahavirtaan. Liiketoimintaympäristön epävarmuus on merkittävä johtuen heikoista talousnäkymistä ja korkeasta inflaatiosta sekä COVID-19-pandemian jatkumisesta etenkin Kiinassa. Komponenttien saatavuuden arvioidaan palaavan normaaliksi vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Vaisala arvioi vuoden 2023 liikevaihdon olevan 530–570 miljoonaa euroa ja liiketuloksen (EBIT) 70–85 miljoonaa euroa.

Hallituksen ehdotus osingonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 167 443 963,45 euroa, josta tilikauden tulos on 26 965 941,48 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 0,72 euroa osakkeelta eli yhteensä 26,1 miljoonaa euroa ja loppuosa jätetään omaan pääomaan. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön taloudellista asemaa.

Varsinainen yhtiökokous 2023

Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 28.3.2023 klo 14.00 alkaen Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen alkaa klo 13.00. Osakkeenomistajien on mahdollista seurata yhtiökokousta suoratoistona yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/yhtiokokous. Kokousta näin seuraavien osakkeenomistajien ei katsota osallistuvan yhtiökokoukseen, joten heillä ei ole muun muassa kysely- tai äänioikeutta yhtiökokouksen aikana. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään 23.3.2023 klo 16.00. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua verkkosivujen kautta osoitteessa vaisala.fi/yhtiokokous tai sähköpostitse osoitteeseen yhtiokokous@vaisala.com.

Vantaa, 15.2.2023

Vaisala Oyj Hallitus

Tämän toimintakertomuksen sisältämät tulevaisuuteen suuntautuneet lausumat perustuvat tällä hetkellä johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo näiden oletusten olevan perusteltuja, ei ole varmuutta, että ne osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista. Syynä voivat olla mm. talouden, markkinoiden, kilpailuolosuhteiden, lakien, säännöksien ja valuuttakurssien muutokset.

KONSERNITILINPÄÄTÖS	109
Konsernituloslaskelma	109
Konsernin laaja tuloslaskelma	109
Konsernitase	110
Konsernin rahavirtalaskelma	112
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista	113

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN
LIITETIEDOT	114
Taloudellinen kehitys
1. Raportoitavat segmentit	117
2. Maantieteellisiä alueita

• koskevat tiedot 119 3. Myyntituotot
• asiakassopimuksista 119 4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 120
• 1. Henkilöstökulut ja
• henkilöstön lukumäärä 121 6. Eläkevelvoitteet 121
• 7. Osakeperusteiset maksut 123
• 8. Tutkimus- ja kehityskulut 124
• 1. Rahoitustuotot ja -kulut 124
• 10. Tuloverot 125
• 11. Osakekohtainen tulos 129
• Nettokäyttöpääoma
• 1. Myyntisaamiset ja
• muut saamiset 129
• 13. Vaihto-omaisuus 130 14. Ostovelat ja muut velat 131 15. Varaukset 131
• Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset 16. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 132 17. Vuokrasopimukset 138 Pääomarakenne 18. Oma pääoma 140 19. Rahoitusriskien hallinta 142 20. Pitkäaikaiset saamiset 143 21. Rahoitusvarat ja -velat 143 22. Korolliset velat ja muut oikaisut rahavirtalaskelmassa 146 23. Rahavarat 146 24. Vastuusitoumukset 147 Konsolidointi 25. Hankitut liiketoiminnot 147 26. Tytäryhtiöt 148 27. Osakkuusyhtiö 149 Muut liitetiedot 28. Lähipiiritapahtumat 150 29. Tilitarkastajan palkkiot 152 30. Myöhemmin sovellettavat uudet ja uudistetut
• standardit ja tulkinnat 152

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	155
Emoyhtiön tuloslaskelma	155
Emoyhtiön tase	156
Emoyhtiön rahoituslaskelma	158
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN
LIITETIEDOT	159
1. Tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet	159
2. Liikevaihto	160
3. Liiketoiminnan muut tuotot
ja kulut	161
4. Henkilöstökulut ja henkilöstö	162
5. Poistot ja arvonalentumiset	163
6. Rahoitustuotot ja -kulut	163
7. Välittömät verot	163
8. Pysyvät vastaavat	164
9. Muut saamiset	167
10. Siirtosaamiset	167
11. Laskennalliset verosaamiset
ja -velat	168
12. Pakolliset varaukset	168
13. Oma pääoma	168
14. Muut pitkäaikaiset ja
lyhytaikaiset velat	169
15. Lainat rahoituslaitoksilta	169

16. Siirtovelat	170
17. Saamiset ja velat muilta
Vaisala-konsernin yhtiöiltä	170
18. Vastuusitoumukset ja
annetut pantit	170
19. Tilintarkastajan palkkiot	170
TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILIN
PÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET	171
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ	171
TILINTARKASTUSKERTOMUS	172

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILIN-PÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 171 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 171 TILINTARKASTUSKERTOMUS 172

Tilintarkastettu tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Konsernitilinpäätös

Konsernituloslaskelma

Milj. euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Liikevaihto	1, 2, 3	514,2	437,9
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	5, 13, 16	-232,2	-196,0
Bruttokate		282,0	241,8
Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut	5, 7, 16	-157,3	-131,2
Tutkimus- ja kehityskulut	5, 7, 8, 16	-62,4	-55,3
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	4	0,3	-5,2
Liiketulos		62,5	50,1
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	27	0,2	0,2
Rahoitustuotot ja -kulut	9	-3,1	-2,1
Tulos ennen veroja		59,6	48,3
Tuloverot	10	-14,5	-8,9
Tilikauden tulos		45,0	39,5
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		45,0	39,0
Määräysvallattomille omistajille		0,0	0,5
Tilikauden tulos		45,0	39,5
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos	11
Osakekohtainen tulos, euroa		1,24	1,08
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa		1,24	1,07

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi (verojen jälkeen)
Etuuspohjaiset vakuutusmatemaattiset tuotot ja kulut	6	-0,2	-0,1
Yhteensä		-0,2	-0,1
Erät, jotka saatetaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot		2,4	4,5
Yhteensä		2,4	4,5
Muut laajan tuloksen erät yhteensä		2,2	4,3
Tilikauden laaja tulos		47,3	43,8
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		47,3	43,4
Määräysvallattomille omistajille		0,0	0,5
Tilikauden laaja tulos		47,3	43,8

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernitase

Milj. euroa	Liitetieto	31.12.2022	31.12.2021
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	16	71,3	56,9
Aineelliset hyödykkeet	16	96,0	94,1
Käyttöoikeusomaisuuserät	17	11,9	11,1
Osakesijoitukset		0,1	0,1
Osuus osakkuusyhtiössä	27	1,4	1,3
Pitkäaikaiset saamiset	20	1,0	0,9
Laskennalliset verosaamiset	10	9,5	9,2
Pitkäaikaiset varat yhteensä		191,1	173,5
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	13	61,6	49,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset	12	101,7	73,5
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja muut myynnin
jaksotukset	3	26,2	28,1
Tuloverosaamiset		3,1	5,1
Rahavarat	23	55,5	77,9
Lyhytaikaiset varat yhteensä		248,1	234,5
Varat yhteensä		439,2	408,0

Milj. euroa	Liitetieto	31.12.2022	31.12.2021
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma	18
Osakepääoma		7,7	7,7
Muut rahastot		3,5	7,0
Muuntoerot		4,1	1,7
Omat osakkeet		-3,3	-4,6
Kertyneet voittovarat		238,7	218,0
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma, yhteensä		250,7	229,6
Määräysvallattomien omistajien osuus		0,0	0,7
Oma pääoma yhteensä		250,7	230,3
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	21	0,0	40,0
Korolliset vuokrasopimusvelat	17	8,3	7,7
Eläkevelvoitteet	6	2,7	2,7
Laskennalliset verovelat	10	4,3	6,7
Varaukset	15	0,3	0,3
Muut pitkäaikaiset velat	21	2,1	1,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä		17,6	58,6

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös 2022 Tilintarkastuskertomus Tunnusluvut

Milj. euroa	Liitetieto	31.12.2022	31.12.2021
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	21	52,5	0,1
Korolliset vuokrasopimusvelat	17	2,7	2,4
Ostovelat ja muut velat	14	74,0	83,9
Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset	3	37,1	29,0
Tuloverovelat		1,8	1,8
Varaukset	15	2,8	2,0
Lyhytaikaiset velat yhteensä		170,8	119,1
Velat yhteensä		188,5	177,7
Oma pääoma ja velat yhteensä		439,2	408,0

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos		45,0	39,5
Poistot ja arvonalentumiset	16	23,6	21,6
Rahoitustuotot ja -kulut	9	3,1	2,1
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot	4	0,0	0,0
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	27	-0,2	-0,2
Tuloverot	10	14,5	8,9
Muut oikaisut	22	0,3	3,1
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)	13	-11,2	-6,7
Korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+)	12	-26,0	-11,5
Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	14	-0,8	34,7
Käyttöpääoman muutos		-38,0	16,6
Maksetut/Saadut rahoituserät	9	-4,9	-0,2
Maksetut tuloverot	10	-13,6	-11,2
Liiketoiminnan rahavirta		29,8	80,0
Investointien rahavirta
Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	25	-23,1	-
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	16	-13,7	-19,2
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot	4	0,0	0,1
Investointien rahavirta		-36,8	-19,1

	Liitetieto	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	18	-24,6	-22,0
Lainasaamisten muutos		-0,1	-0,0
Korollisten velkojen nostot	21	114,9	45,0
Korollisten velkojen takaisinmaksut	21	-102,4	-49,9
Vuokrasopimusvelan pääoman maksut	17	-2,9	-3,1
Rahoituksen rahavirta		-15,1	-30,0
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-)		-22,1	30,8
Rahavarat tilikauden alussa		77,9	45,4
Rahavarojen muutos		-22,1	30,8
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-0,3	1,7
Rahavarat tilikauden lopussa	23	55,5	77,9

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Milj. euroa	Liitetieto	Osakepääoma	Muut rahastot	Muuntoerot	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	Määräys vallattomien omistajien osuus	Yhteensä
Oma pääoma 31.12.2020		7,7	5,6	-2,8	-6,3	200,8	205,1	0,4	205,5
Tilikauden tulos	18					39,0	39,0	0,5	39,5
Muut laajan tuloksen erät	18		0,0	4,4		-0,1	4,3		4,3
Osingonjako	18					-22,0	-22,0		-22,0
Osakeperusteiset maksut	7, 18		1,3		1,7		2,9		2,9
Siirrot erien välillä	18		0,0			-0,0
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet muutokseen
määräysvallassa Oma pääoma 31.12.2021		7,7	7,0	1,7	-4,6	0,2 218,0	0,2 229,6	-0,2 0,7	230,3
Tilikauden tulos	18					45,0	45,0	0,0	45,0
Muut laajan tuloksen erät	18		-0,0	2,4		-0,2	2,2		2,2
Osingonjako	18					-24,6	-24,6		-24,6
Osakeperusteiset maksut	7, 18		-3,4		1,4		-2,1		-2,1
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa						0,7	0,7	-0,7
Oma pääoma 31.12.2022		7,7	3,5	4,1	-3,3	238,7	250,7	0,0	250,7

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Vaisala on maailman johtava sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys. Yli 85-vuotisella kokemuksella Vaisala tarjoaa mittausratkaisuja ja palveluja meteorologian ja valittujen säästä riippuvaisten toimialojen sekä teollisuuden mittaustarpeisiin.

Konsernin emoyhtiö Vaisala Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja rekisteröity osoite on Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Yhteisötunnus on 0124416-2.

Vaisala Oyj:n hallitus on kokouksessaan 15.2.2023 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön verkkosivulta, vaisala.fi/sijoittajat tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki).

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Vaisalan konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2022 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Vaisala esittää konsernin tilinpäätöstiedot miljoonina euroina, ellei muuta ole ilmoitettu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin kerrottu. Tekstiosioissa edellisen tilikauden vertailutiedot esitetään suluissa. Tunnuslukujen laskentakaavat esitetään hallituksen toimintakertomuksessa.

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vaisala Oyj ja kaikki ne tytäryhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni on osallisena sijoituskohteessa ja altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan siihen saakka, jolloin määräysvalta on lakannut.

Tytäryhtiöiden hankinta käsitellään hankintamenetelmällä. Hankinnasta maksettava vastike on luovutettujen varojen, liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien ja aiempia omistajia kohtaan syntyneiden velkojen käypä arvo. Mahdollinen ehdollinen vastike on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan konsernituloslaskelmaan. Yksilöitävissä olevat hankitut varat sekä vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, joista ei ole vähennetty määräysvallattomien omistajien osuutta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankittu nettovarallisuus, tästä syntyvä voitto kirjataan tulosvaikutteisesti hankinta-ajankohtana. Kaikki hankintaan liittyvät menot, vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskusta aiheutuvia menoja lukuun ottamatta, kirjataan kuluiksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, saamiset ja velat samoin kuin konsernin sisäinen voitonjako, eliminoidaan. Myös konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat tappiot eliminoidaan paitsi siinä tapauksessa, että menoja vastaava määrä ei ole kerrytettävissä tai tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laatimisperiaatteita samanlaisiin samoissa olosuhteissa toteutuviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyhtiöiden, joiden osakkeista omistetaan 20−50 % tai joissa Vaisalalla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, tulososuus yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Vaisalan osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyhtiön välillä on eliminoitu

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omana eränä ennen rahoituseriä. Sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään osuudella hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Sijoituskohteesta saatu varojen jako vähentää sijoituksen kirjanpitoarvoa.

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta ja laajasta tuloksesta esitetään konsernituloslaskelmassa ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään konsernitaseessa.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Tuloslaskelmien muuntamisessa on käytetty kuukausittaista keskikurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomaisesta tytär- tai osakkuusyhtiöstä luovutaan tai luovutaan osittain, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.

Ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilikauden päättymispäivän kurssiin.

Keskeiset valuuttakurssit

		Keskikurssit		Päätöskurssit
	2022	2021	31.12.2022	31.12.2021
USD	1,0555	1,1894	1,0666	1,1326
CNY	7,0607	7,6758	7,3582	7,1947
JPY	137,28	130,00	140,66	130,38
GBP	0,8509	0,8633	0,8869	0,8403

Ilmastoliitännäiset seikat

Ilmastoliitännäisiä seikkoja on tarkasteltu sekä mahdollisuuksien että riskien näkökulmasta.

Ilmastonmuutos luo Vaisalalle liiketoimintamahdollisuuksia. Vaisalan ratkaisut auttavat asiakkaitamme sopeutumaan ilmastonmuutokseen, hillitsemään ilmastonmuutosta ja lisäämään ymmärrystä ilmastonmuutoksesta. Hyödyntämällä Vaisalan mittausinstrumenttien tuottamaa dataa, teollisuusasiakkaamme pystyvät parantamaan resurssitehokkuuttaan ja optimoimaan prosessejaan, minkä ansiosta energiankulutus, päästöt ja hukka pienenevät. Ympäristöhavaintojen ja -ennusteiden sekä varoitusjärjestelmien avulla yhteiskunnat ja organisaatiot voivat varautua ilmastonmuutokseen seurauksiin paremmin. Uusiutuvan energian ratkaisuilla Vaisala auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta.

Vuonna 2022 Vaisala sitoutui asettamaan ilmastotieteeseen pohjautuvat päästövähennystavoitteet Science Based Target -aloitteen (SBTi) vaatimusten mukaisesti. Vaisala laatii päästövähennystavoitteet ja toimintasuunnitelman niiden toteuttamiseksi vuoden 2023 aikana ja hankkii niille SBTi:n hyväksynnän vuoteen 2024 mennessä.

Ilmastonmuutoksen on todettu kasvattavan tiettyjen riskien todennäköisyyttä liittyen luonnonmullistuksiin, epidemioihin (muu kuin COVID-19), yhteiskunnalliseen levottomuuteen ja terrorismiin (vahinkoriski) sekä toimittajiin liittyviin liiketoiminnan jatkuvuuden riskeihin (operatiiviset riskit).

Yllämainitut seikat ilmastonmuutokseen liittyen on huomioitu osana tilinpäätöksen laatimista. Tunnistetuilla riskeillä ja tavoitteilla ei ole olennaista vaikutusta johdon harkintaa ja arvioita vaativiin tilinpäätöseriin. Vaisala ei ole toistaiseksi tunnistanut merkittäviä investointitarpeita ilmastonmuutoksen riskeihin tai tavoitteisiin liittyen.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Vuonna 2022 voimaan tulleet uudet ja muutetut IFRS-standardit

Vaisala on ottanut käyttöön seuraavat uudet tai uudistetut IFRS-standardit 1.1.2022 alkaen. Niiden käyttöönotolla ei ole ollut olennaista vaikutusta tässä tilinpäätöksessä esitettyihin liitetietoihin tai raportoituihin summiin.

IFRS 3:n muutos: Viittaus käsitteelliseen viitekehykseen

Konserni on tällä tilikaudella ottanut käyttöön muutokset IFRS 3:een. Muutokset päivittävät IFRS 3:a niin, että siinä viitataan vuoden 2018 käsitteelliseen viitekehitykseen vuoden 1989 viitekehyksen sijasta. Muutokset lisäävät IFRS 3:een myös vaatimuksen, jonka mukaan niihin velvoitteisiin, jotka ovat IAS 37:n piirissä, hankkijaosapuoli soveltaa IAS 37:ää määritelläkseen, onko kyseessä aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt olemassa oleva velvoite. Julkisiin maksuihin, silloin kun ne kuuluvat IFRIC 21 Julkiset maksut piiriin, hankkijaosapuoli soveltaa IFRIC 21:ä määritelläkseen, onko julkisen maksun maksuvelvoitteen synnyttävä tapahtuma tapahtunut hankinta-ajankohtaan mennessä.

IAS 16:n muutos: Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet – Tuotot ennen tarkoitettua käyttöä

Konserni on tällä tilikaudella ottanut käyttöön muutokset IAS 16:een. Muutoksilla kielletään vähentämästä aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenosta mahdollisia tuottoja, jotka saadaan myymällä aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen tuotantoa ennen kuin tämä hyödyke on valmis käyttöönotettavaksi. Tällaisia tuottoja ovat esimerkiksi tuotot, jotka syntyvät, kun käyttöomaisuushyödykettä saatetaan sellaiseen sijaintipaikkaan ja kuntoon, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Tästä seuraa, että yhtiö kirjaa tällaiset tuotot ja niihin liittyvät kulut tulosvaikutteisesti. Yhtiö arvostaa tuotantoon liittyvät kulut IAS 2 Vaihto-omaisuusstandardin mukaisesti.

Muutokset tarkentavat myös, mitä tarkoitetaan "testauksella toimiiko omaisuuserä asianmukaisesti". IAS 16 määrittelee tämän nyt niin, että siinä arvioidaan, onko omaisuuserän tekninen ja fyysinen suorituskyky sellainen, että sitä pystytään käyttämään tavaroiden valmistamiseen tai palveluiden tuottamiseen, vuokraamiseen ulkopuolisille, tai hallinnollisiin tarkoituksiin.

Ellei kaudella tulosvaikutteisesti kirjattuja tuottoja ja kuluja, jotka liittyvät tuotantoon, joka ei ole yrityksen tavanomaisesta toimintaa, esitetä erikseen laajassa tuloslaskelmassa, tulee niiden määrä ja ne tuloslaskelmarivit, joihin nämä tuotot ja kulut sisältyvät kertoa liitetiedoissa.

IAS 37:n muutos: Tappiolliset sopimukset – Sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseksi tarvittavat menot

Konserni on tällä tilikaudella ottanut käyttöön muutokset IAS 37:een. Muutoksilla täsmennetään, että sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämiseksi tarvittavat menot koostuvat välittömästi sopimukseen liittyvistä menoista. Välittömästi sopimukseen liittyvät menot koostuvat sekä sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämisen lisäkustannuksista, (esimerkkejä olisivat välittömät työ- tai materiaalikustannukset) että kohdistettu osuus muista kustannuksista, jotka liittyvät välittömästi sopimusten mukaisten velvoitteiden

täyttämiseen (esimerkkinä kohdistettu osuus sopimusvelvoitteen täyttämiseksi käytetyn käyttöomaisuushyödykkeen poistoista).

Vuosittaiset parannukset IFRS Standardeihin 2018–2020: muutokset IFRS 1, IFRS 9, IFRS 16 ja IAS 41 standardeihin

Konserni on tällä tilikaudella ottanut ensimmäistä kertaa käyttöön muutokset, jotka sisältyvät Vuosittaiset parannukset IFRS standardeihin 2018–2020. Vuosittaiset parannukset sisältävät muutoksia neljään standardiin.

IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 41 Maatalous standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

Muutos selventää, että soveltaessaan "10 %:n testiä" sen arvioimiseksi, tuleeko rahoitusvelka kirjata pois taseesta, yritys huomioi vain yrityksen (lainanottaja) ja lainanantajan väliset maksut, mukaan lukien yrityksen ja lainanantajan puolesta toimivien tahojen maksamat ja saadut maksut.

IFRS 16 Vuokrasopimukset

Muutoksella poistetaan kuvaus vuokrakohteeseen tehtyjen parannustöiden korvaamisesta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tilinpäätöstä laadittaessa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista, joiden voidaan kyseisissä olosuhteissa kohtuudella uskoa toteutuvan. Arvioita ja oletuksia tarkastellaan säännöllisesti.

Arvioita ja harkintaa on käytetty erityisesti seuraavissa osa-alueissa, joiden osalta merkittävät laatimisperiaatteet sekä kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut on kuvattu kyseisen liitetiedon yhteydessä.

• Tuloutus (liitetieto 3) (harkinta ja arvio)
• Tuloverot (liitetieto 10) (harkinta ja arvio)
• Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus (liitetieto 13) (arvio)
• Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen (liitetiedot 16 ja 25) (arvio)
• Arvonalentumistestaus (liitetieto 16) (arvio)
• Vuokrasopimukset vuokralle ottajan näkökulmasta (liitetieto 17) (harkinta)

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös 2022 Tilintarkastuskertomus Tunnusluvut

Lisäksi arvioita, harkintaa ja oletuksia liittyy seuraaviin eriin:

• Eläkevelvoitteiden (liitetieto 6) osalta vakuutusmatemaattisten laskelmien oletukset mm. diskonttauskorosta, inflaatiosta sekä palkka- ja eläkeindeksien kehityksestä (oletus)
• Osakeperusteisten maksujen (liitetieto 7) osalta arvio mm. tulosennusteista ja palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden vaihtuvuudesta (arvio)
• Takuuvarauksen (liitetieto 15) osalta arvio tulevista kustannuksista (arvio)
• Vuokrasopimukset (liitetieto 17) vuokralle antajan osalta arvio vuokrasopimuksen jatkamis- ja päättämisoption käytöstä (arvio)
• Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien saamisten arvonalentumisvarausten (liitetieto 21) osalta arvio eri saamisluokkien odotetusta luottotappioriskistä (arvio)

Taloudellinen kehitys

1. RAPORTOITAVAT SEGMENTIT

Laatimisperiaatteet

Vaisalalla on kaksi toiminta- ja raportoitavaa segmenttiä, jotka perustuvat liiketoiminnan eri osa-alueisiin: Teollisten mittausten liiketoiminta-alue ja Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue. Toimintasegmenttejä ei ole yhdistelty raportoitaviksi segmenteiksi.

Toimintasegmentit perustuvat Vaisalan johtoryhmän tarkastelemaan johdon raportointiin. Vaisalan johtoryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä ja se vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksellisuuden arvioinnista. Vaisalan johtoryhmä arvioi tuloksellisuutta liiketuloksen perusteella. Vaisalan johtoryhmälle toimitettu raportointi on laadittu yhdenmukaisin periaattein konsernin IFRS-tilinpäätöksen kanssa. Lopetettuihin liiketoimintoihin liittyviä tuottoja ja kuluja ei kohdisteta toimintasegmenteille ja ne esitetään osana Muuta toimintaa. Toimintasegmenttien välinen siirtohinnoittelu perustuu markkinaehtoiseen hinnoitteluun.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue palvelee monipuolisesti erilaisia teollisuusasiakkaita. Se tarjoaa laajan valikoiman mittalaitteita, olosuhdevalvontajärjestelmiä ja palveluita, jotka auttavat asiakkaita tehostamaan ja optimoimaan prosessejaan, vähentämään energiankulutusta ja varmistamaan lopputuotteiden laadun. Päämarkkinat ovat vaativat kosteus- ja hiilidioksidimittaukset, olosuhdevalvontajärjestelmät, nestemittaus ja uudet markkinat.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue palvelee valikoituja säätiedoista riippuvaisia asiakkaita, jotka tarvitsevat tarkkoja, reaaliaikaisia, keskeytymättömiä ja luotettavia säätietoja tehokkaan toiminnan ylläpitämiseen. Päämarkkinat ovat meteorologia, lentoliikenne, tieliikenne ja uusiutuva energia.

Tuloutusperiaatteet on esitetty liitetiedossa 3, Myyntituotot asiakassopimuksista ja 17, Vuokrasopimukset.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Raportoitavat segmentit

2022	Teolliset	Sää ja	Muut
Milj. euroa	mittaukset	ympäristö	toiminnot	Konserni
Tuotteet	208,1	167,4		375,5
Projektit		73,5		73,5
Palvelut	17,5	46,0		63,5
Vuokratuotot		1,7		1,7
Liikevaihto	225,6	288,6		514,2
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu yhtenä ajanhetkenä	222,2	185,9		408,1
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu ajan kuluessa	3,3	101,1		104,4
Tasaerinä kirjatut vuokratuotot		1,7		1,7
Liikevaihto	225,6	288,6		514,2
Liiketulos	51,5	11,1	-0,1	62,5
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta				0,2
Rahoitustuotot ja -kulut				-3,1
Tulos ennen veroja				59,6
Tuloverot				-14,5
Tilikauden tulos				45,0

Raportoitavat segmentit
2021	Teolliset	Sää ja	Muut
Milj. euroa	mittaukset	ympäristö	toiminnot	Konserni
Tuotteet	165,9	154,4		320,3
Projektit		63,6		63,6
Palvelut	15,1	36,7		51,8
Vuokratuotot		2,1		2,1
Liikevaihto	181,0	256,9		437,9
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu yhtenä ajanhetkenä	178,3	168,3		346,6
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu ajan kuluessa	2,7	86,5		89,2
Tasaerinä kirjatut vuokratuotot		2,1		2,1
Liikevaihto	181,0	256,9		437,9
Liiketulos	43,9	7,6	-1,4	50,1
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta				0,2
Rahoitustuotot ja -kulut				-2,1
Tulos ennen veroja				48,3
Tuloverot				-8,9
Tilikauden tulos				39,5

2. MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

Konsernin raportoitavat segmentit toimivat maantieteellisillä alueilla, jotka ovat Americas, APAC ja EMEA.1)

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

2022 Milj. euroa	Liikevaihto kohdemaan mukaan2)	Liikevaihto sijaintimaan mukaan3)	Pitkäaikaiset varat3)
Americas	191,2	176,3	47,8
josta Yhdysvallat	155,3	167,3	47,5
APAC	160,3	103,2	2,9
EMEA	162,8	435,5	130,9
josta Suomi	9,1	343,3	118,3
Konsernieliminoinnit		-200,8
Yhteensä	514,2	514,2	181,7

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

2021 Milj. euroa	Liikevaihto kohdemaan mukaan2)	Liikevaihto sijaintimaan mukaan3)	Pitkäaikaiset varat3)
Americas	150,2	137,8	37,3
josta Yhdysvallat	116,6	128,2	37,1
APAC	144,7	83,3	3,6
EMEA	143,0	388,7	123,4
josta Suomi	7,8	299,7	111,3
Konsernieliminoinnit		-172,0
Yhteensä	437,9	437,9	164,4

1) Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka, APAC: Aasian ja Tyynenmeren alue, EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka

2) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle.

3) Liikevaihto ja pitkäaikaiset varat on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.

3. MYYNTITUOTOT ASIAKASSOPIMUKSISTA

Laatimisperiaatteet

Vaisalan liikevaihto koostuu asiakassopimuksista saaduista tuotoista sekä vuokratuotoista. Liikevaihto asiakassopimuksista jaetaan tuotteisiin, projekteihin ja palveluihin. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tuoteliikevaihto sisältää tuotot tuote-, varaosa- ja järjestelmätoimituksista. Järjestelmätoimitukset sisältävät rajallisesti konfiguroituja standardituotteita. Jokainen erotettavissa oleva tuotetoimitus on IFRS 15:n mukainen erillinen suoritevelvoite. Tuotemyynti tuloutetaan yhtenä ajankohtana, kun asiakas on saanut tuotteeseen määräysvallan.

Projektit ovat integroituja projekteja, joissa Vaisala toimittaa asiakkaille havaintojärjestelmän, joka koostuu tuotteista, palveluista ja ohjelmistoista. Nämä järjestelmät kytketään asiakkaan järjestelmään asiakkaan määrittelyjen mukaisesti. Yksi toimitusprojekti sisältää yhden tai useamman IFRS 15:n mukaisen suoritevelvoitteen. Kaikki projektit tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti. Edistymistä mitataan cost-to-cost-menetelmällä, vertaamalla toteutuneita kuluja ennustettuihin kuluihin, koska tämä tapa kuvaa parhaiten suoritevelvoitteen täyttymistä. Projektien myyntituotot kirjataan ajan kuluessa, koska kriteerit suoritevelvoitteen täyttymiselle ajan kuluessa täyttyvät pääsääntöisesti siten, että tuotteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä ja että Vaisalalla on oikeus maksuun tehdystä työstä.

Palvelut jaetaan palvelusopimuksiin ja kertaluonteisiin palveluihin. Palvelut sisältävät muun muassa huoltopalvelut, kalibrointi- ja korjauspalvelut, modernisointipalvelut, laajennetun takuun sekä datapohjaisia ratkaisuja, jotka tukevat päätöksentekoa säästä riippuvissa toiminnoissa. Palvelusopimukset sisältävät jatkuvan palvelun, kuten laajennetun takuun, asiakastuen tai varaosien saatavuuden. Yksi palvelusopimus tai yksi palvelu on yksi suoritevelvoite. Tuotot tuloutetaan ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana palvelun luonteen tai sopimuksen sisällön mukaan. Kertaluonteisen palvelun tuotto kirjataan kun palvelu on suoritettu.

Tuotteiden perustakuuaika on vuosi ja valikoiduille tuotteille 2, 5 tai 10 vuotta. Palveluiden perustakuuaika on 6 tai 12 kuukautta. Laajennettu takuu on erikseen myytävä ja hinnoiteltu palvelu erikseen sovitulle ajanjaksolle. Laajennetun takuun tuotto kirjataan ajan kuluessa perustakuuajan päättymisestä lähtien. Takuukuluista tehdään takuuvaraus liitetiedossa 15, Varaukset esitetyllä tavalla.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

IFRS 15 -standardin mukainen tuloutus ajan kuluessa tuloutettavien projektien osalta vaatii johdon arvioita kulujen osalta koko projektin ajan tuloutuksen määrittämiseksi. Kun projektin lopputulemaa ei voida arvioida luotettavasti, projektin kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi sillä hetkellä kun ne toteutuvat. Vastaavasti projektin tuotot kirjataan vain projektin kulujen määrän mukaisesti, jos on odotettavissa, että kyseiset kulut saadaan katettua. Kun on todennäköistä, että projektin loppuunsaattamiseen liittyvät kulut ovat projektin tuottoja suuremmat, arvioitu tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Lisäksi harkintaa käytetään tuloutusajankohdan määrittämiseen, asiakassopimuksiin liittyvien maksujen todennäköisyyden arvioimiseen, suoritevelvoitteiden määrittämiseen ja sopimusten yhdistämiseen liittyen. Kaikkiin näihin tekijöihin liittyvä harkinta voi vaikuttaa tuottojen kirjaamisen ajankohtaan ja/tai määrään.

Myyntituottojen jaottelu

Myyntituottojen jaottelu esitetään liitetiedossa 1, Raportoitavat segmentit ja liitetiedossa 2, Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot.

Maksuehdot

Maksuehdot vaihtelevat maantieteellisten alueiden mukaan. Tuote- ja palveluliiketoiminnassa yleinen maksuehto on 30 päivää netto, mutta tietyillä alueilla ennakkomaksu on yleinen käytäntö. Projektilaskutus perustuu projektin vaiheisiin, jotka seuraavat projektin yleisiä toimitusehtoja (30 % ennakkomaksuna, 60 % toimitusasiakirjoja vastaan ja 10 % hyväksytyn testauksen jälkeen) tai sopimuksen mukaisia ehtoja. Projektiliiketoiminnassa yleisimmät maksuehdot ovat remburssi tai sopimuksen mukaan.

Vaisala käyttää IFRS 15 -standardin mahdollistamaa käytännön apukeinoa merkittävän rahoituskomponentin osalta. Niissä tapauksissa, joissa Vaisala odottaa sopimuksen syntymisajankohtana, että aika, joka kuluu siitä, kun Vaisala luovuttaa tavaran/palvelun asiakkaalle, siihen kun asiakas maksaa kyseisestä tavarasta/palvelusta, on enintään yhden vuoden pituinen, vastikemäärää ei oikaista merkittävän rahoituskomponentin vaikutuksella. Lisäksi rahoituskomponentti huomioidaan vain, jos merkittävän suuruinen ennakkomaksu saadaan yli vuosi ennen siihen liittyvää toimitusta.

Sopimuksiin perustuvat taseeseen merkityt määrät

Seuraavassa taulukossa esitetään tietoja asiakassopimuksista johtuvista saamisten, sopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja sopimuksiin perustuvien velkojen taseeseen merkityistä määristä.

Sopimuksiin perustuvat taseeseen merkityt määrät

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Myyntisaamiset	87,6	59,2
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät	26,2	28,1
Sopimuksiin perustuvat velat	36,6	28,4

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät sisältävät tuloutettuja, mutta laskuttamattomia projekti- ja palvelutuottoja.

Suurin osa projektituotoista tuloutetaan tuotteen valmistamisen jälkeen projektin valmiusasteen noustessa ja kun suurin osa suoritevelvoitteesta on täytetty. Projektien yleisten toimitusehtojen mukaan suurin osa projektista on laskutettu ennen kuin tuote on toimitettu. Sopimukseen perustuva omaisuuserä on siten korkeimmillaan tuotteen valmistuksen ja toimituksen välisenä aikana. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelut laskutetaan yleensä etukäteen ja vain tietyissä tapauksissa jälkikäteen. Jälkikäteislaskutus synnyttää sopimukseen perustuvan omaisuuserän, koska tuloutus tehdään ennen laskutusta.

Sopimuksiin perustuvat velat sisältävät tuote-, projekti- ja palveluliiketoiminnan laskutetut, mutta tulouttamattomat erät sekä asiakkailta saatuja suorituksia, joita ei ole vielä laskutettu. Projekteihin liittyvät sopimuksiin perustuvat velat syntyvät usein projektien alkuvaiheessa, kun ennakkomaksu on laskutettu, mutta projekti on vasta alkuvaiheessa ja valmiusasteen mukaista tuloutusta ei ole tehty lainkaan tai vain vähän. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelusopimukset laskutetaan yleensä sopimuskauden alussa, jolloin syntyy sopimukseen perustuva velka. Yhtenä ajankohtana tuloutettavista tuote- ja palvelumyynneistä syntyy sopimukseen perustuva velka kun asiakasta on laskutettu, mutta suoritevelvoitetta ei ole täytetty eikä tuloutusta siten ole tehty.

Tilikaudella 2022 Vaisala kirjasi myyntituottoja yhteensä 15 (13) miljoonaa euroa, jotka kauden alussa sisältyivät sopimuksiin perustuvaan velkaan.

Tilikauden 2022 lopussa tilauskanta oli 181,5 (160,0) miljoonaa euroa, josta täyttämättä tai osittain täyttämättä olevien suoritevelvoitteiden määrä oli 180,4 (159,4) miljoonaa euroa ja vuokratuottoihin liittyvä määrä oli 1,1 (0,6) miljoonaa euroa. Täyttämättä tai osittain täyttämättä olevien suoritevelvoitteiden osalta tilauskannasta arvioidaan tuloutettavan 141,9 (124,7) miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 38,5 (34,7) miljoonaa euroa tätä myöhemmin. Vuokrasopimusten osalta koko tilauskanta arvioidaan tuloutettavan vuonna 2023.

4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa	2022	2021
Vahingonkorvaukset	0,0	0,1
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	0,0	-
Muut	0,2	0,2
Yhteensä	0,3	0,3

Liiketoiminnan muut kulut

Milj. euroa	2022	2021
Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvät kulut	-	4,5
Uudelleenjärjestelykulut	-	0,4
Aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot	0,0	0,0
Muut	-	0,6
Yhteensä	0,0	5,5
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	0,3	-5,2

5. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ

Henkilöstökulut

Milj. euroa	2022	2021
Palkat	154,3	141,1
Osakeperusteiset palkkiot	4,0	5,0
Sosiaalikulut	13,0	11,4
Eläkkeet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	0,1	0,1
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	19,0	16,6
Yhteensä	190,4	174,3

Henkilöstökulut toiminnoittain

Milj. euroa	2022	2021
Hankinta ja valmistus	52,0	49,7
Myynti, markkinointi ja hallinto	82,0	74,3
Tutkimus ja kehitys	56,5	50,2
Yhteensä	190,4	174,3

Henkilöstö liiketoiminta-alueittain keskimäärin tilikauden aikana

Henkilöä	2022	2021
Teolliset mittaukset	548	486
Sää ja ympäristö	821	780
Muu toiminta	772	701
Yhteensä	2 141	1 967

Henkilöstö maantieteellisin aluein keskimäärin tilikauden aikana

Henkilöä	2022	2021
Americas	332	284
APAC	168	165
EMEA (pois lukien Suomi)	240	231
Suomi	1 401	1 287
Yhteensä	2 141	1 967

Tiedot osakeperusteisista palkkioista esitetään liitetiedossa 7, Osakeperusteiset maksut.

Tiedot johdon palkoista, palkkioista ja työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 28, Lähipiiritapahtumat.

6. ELÄKEVELVOITTEET

Laatimisperiaatteet

Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin käytäntöihin. Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Vakuutusyhtiössä hoidetut TyEL-eläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä.

Etuuspohjaisessa järjestelmässä velaksi kirjattava vastuu on eläkevastuiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä oikaistuna kirjaamattomaan takautuvaan työsuoritukseen perustuvan velvoitteen poistamattomalla osalla. Eläkevastuun laskevat Vaisalasta riippumattomat vakuutusmatemaatikot ja se perustuu ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevastuun määrään, joka diskontataan tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoon korkokannalla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Etuuspohjaiset järjestelyt

Vaisalan etuuspohjaiset järjestelyt ovat emoyhtiössä. Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva oli vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiössä, joka suljettiin 1.1.1983. Säätiön vastuu siirrettiin eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö purettiin vuonna 2006. Yhtiöllä säilyy kuitenkin IAS 19:n mukainen vastuu tulevista indeksi- ja palkankorotuksista yhtiön palveluksessa olevien eläkesäätiön piiriin kuuluvien henkilöiden osalta.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka

Milj. euroa	2022	2021
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	3,9	4,6
Varojen käypä arvo	-2,9	-3,8
Eläkevelka 31.12.	1,0	0,8

Taseessa 31.12.2022 esitettyjen eläkevelvoitteiden määrä 2,7 miljoonaa euroa sisältää emoyhtiön etuuspohjaisen järjestelyn (1,0 miljoonaa euroa) lisäksi muihin konserniyhtiöihin kirjattuja eläkevelvoitteita (1,8 miljoonaa euroa).

Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu

Milj. euroa	2022	2021
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,0	0,0
Korkomenot	0,0	0,0
Tuloslaskelman eläkekulu	0,0	0,0
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	0,3	0,2
Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman eläkekulu	0,3	0,2

Ylläolevassa taulukossa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on esitetty ilman laskennallisten verojen vaikutusta. Laajassa tuloslaskelmassa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on esitetty sisältäen laskennallisten verojen vaikutuksen.

Tuloslaskelman eläkekulu on kirjattu myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluihin.

Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo

Milj. euroa	2022	2021
Velvoitteiden nykyarvon muutokset
Velvoitteiden nykyarvo 1.1.	4,6	4,9
Työsuorituksesta johtuvat menot	0,0	0,0
Korkomenot	0,0	0,0
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutus matemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	-0,7	0,2
Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+)	0,3	-0,1
Maksetut etuudet	-0,4	-0,4
Velvoitteiden nykyarvo 31.12.	3,9	4,6

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset

Milj. euroa	2022	2021
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.	3,8	4,4
Varojen korkotuotto	0,0	0,0
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto	-0,6	-0,1
Maksetut etuudet	-0,4	-0,4
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	0,1	-0,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.	2,9	3,8

Taseessa esitetyn velan muutokset

Milj. euroa	2022	2021
Velka 1.1.	0,8	0,6
Eläkekulut tuloslaskelmassa	0,0	0,0
Eläkekulut laajassa tuloslaskelmassa	0,3	0,2
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	-0,1	0,1
Velka 31.12.	1,0	0,8

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset

	2022	2021
Diskonttauskorko, %	3,16	0,87
Tuleva palkankorotusolettama, %	3,51	2,90
Inflaatio-olettama, %	2,55	1,94
Eläkkeiden muutos, %	2,79	2,18

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys painotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille

Oletus	Oletuksen muutos	Oletuksen kasvun vaikutus	Oletuksen vähentymisen vaikutus
Diskonttokorko	0,25 %	2,14 %:n vähennys	2,22 %:n lisäys
Tuleva palkankorotusolettama	0,25 %	0,00 %:n lisäys	0,00 %:n vähennys
Eläkkeiden muutos	0,25 %	8,91 %:n lisäys	8,72 %:n vähennys

	Yhden vuoden	Yhden vuoden
Oletus	lisäys oletuksessa	vähennys oletuksessa
Odotettavissa oleva elinikä	4,96 %:n lisäys	4,72 %:n vähennys

Edellä esitetyt herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys merkittävien vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.

7. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Laatimisperiaatteet

Konsernin osakeperusteiset maksut liittyvät osakepalkkiojärjestelmiin. Osakeperusteiset maksut kirjataan ansaintajakson aikana tuloslaskelmaan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi. Kuluksi kirjattava määrä perustuu sekä markkinaperusteisten että muiden kuin markkinaperusteisten oletusten osalta arvioon tulevien osakkeina maksettavien etuuksien määrästä ansaintajakson lopussa. Muita kuin markkinaperusteisia oletuksia, joiden pohjalta arviot tehdään, päivitetään kun niissä tapahtuu muutoksia, ja vaikutukset muutoksista kirjataan tuloslaskelmaan. Sekä osakkeina (omana pääomana) että rahana (käteisvaroina) maksetun osuuden kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen (Vaisalan A-sarja) päätöskurssiin vähennettynä odotettavissa olevilla osingoilla.

Osakepalkkiojärjestelmät

Vaisalan yhtiökokouksen 10.4.2018 hyväksymä maksuton osakeanti kaksinkertaisti Vaisalan K- ja A-sarjan osakkeiden määrän. Kaikki osakkeisiin liittyvät luvut on oikaistu vastaamaan uutta osakemäärää.

Osakepalkkiojärjestelmät on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Vuoden 2018 suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä perustui konsernin kannattavuuteen kyseisenä vuonna. Vuodesta 2019 eteenpäin suoriteperusteiset osakepalkkiojärjestelmät ovat perustuneet osakkeen kokonaistuoton kehitykseen (TSR) ja konsernin kannattavuuteen järjestelmän kolmivuotisena kautena. Lisäosakepalkkiojärjestelmässä osakkeita ansaitaan hallituksen päättämissä omistusjaksoissa ja osallistujilla on mahdollisuus saada ns. lisäosakkeita sijoittamalla henkilökohtaisesti varoja etukäteen määritetyllä summalla Vaisalan A-sarjan osakkeisiin. Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä osakkeita ansaitaan hallituksen päättämissä sitouttamisjaksoissa ja osallistujilla on mahdollisuus saada etukäteen määritelty määrä ns. sidottuja osakkeita. Palkkiot maksetaan osittain Vaisalan A-sarjan osakkeilla ja osin rahavaroilla. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Kauden 2019–2021 järjestelmästä eteenpäin, Vaisalan hallitus edellyttää lisäksi, että toimitusjohtaja ja johtoryhmän kukin jäsen säilyttää omistuksessaan osakepalkkiojärjestelmästä saamansa osakkeet, kunnes hänen osakeomistuksensa arvo Vaisalassa vastaa vähintään hänen kiinteän bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.

Hallitus päätti 7.2.2018 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2018. Osakepalkkiojärjestelmään kuuluneille 27 avainhenkilölle 10.3.2021 maksettu palkkio vastasi 166 200 A-sarjan osaketta, 55 % enimmäismäärästä. 28.6.2019 osakepalkkiojärjestelmään kuuluneelle avainhenkilölle maksettiin palkkio, joka vastasi 923 A-sarjan osaketta. 10.3.2021 toimitusjohtaja Kai Öistämölle maksettiin palkkio, joka vastasi 8 000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 22,10 euroa. Osakepalkkiojärjestelmästä kirjattiin vuosina 2018–2021 kuluja yhteensä 3,8 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti 12.2.2019 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2019–2021. Osakepalkkiojärjestelmään kuuluneille 42 avainhenkilölle 3.3.2022 maksettu palkkio vastasi 251 900 A-sar-

jan osaketta, 100 % enimmäismäärästä. Näistä osakkeista 2 000 luovutettiin toimitusjohtaja Kai Öistämölle. Lisäksi 3.3.2022 1 218 A-sarjan osaketta luovutettiin vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmiin 2020–2022 ja 2021–2023 kuuluneelle henkilölle. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 19,06 euroa. 10.3.2021 entiselle toimitusjohtajalle Kjell Forsénille maksettiin palkkio, joka vastasi 23 040 A-sarjan osaketta.

Hallitus päätti 12.2.2020 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2020– 2022 noin 45 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2023. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 240 000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2020 toukokuusta vuoden 2023 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 28,65 euroa. 10.3.2021 entiselle toimitusjohtajalle Kjell Forsénille maksettiin palkkio, joka vastasi 5 529 A-sarjan osaketta.

Hallitus päätti 17.12.2020 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2021– 2023 noin 40 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2024. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 180 000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2021 huhtikuusta vuoden 2024 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 32,10 euroa.

Hallitus päätti 17.2.2022 kolmen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022–2024 noin 40 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2025. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 161 000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2022 toukokuusta vuoden 2025 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 41,45 euroa.

Lisäosakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022–2026 ja osakkeita ansaitaan 12–36 kuukauden mittaisissa omistusjaksoissa. Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022–2026 ja osakkeita ansaitaan 12–36 kuukauden mittaisissa sitouttamisjaksoissa. Alkuperäisestä lisäosakepalkkiojärjestelmästä ja sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 100 000 A-sarjan osaketta. Lisäosakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2022 toukokuusta vuoden 2025 maaliskuuhun. Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan sitouttamisjaksolle.

Vuonna 2022 osakepalkkiojärjestelmistä kirjatut kulut olivat yhteensä 4,0 (5,0) miljoonaa euroa.

8. TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT

Laatimisperiaatteet

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat toteutuneet lukuun ottamatta tutkimus- ja kehityskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka aktivoidaan ja poistetaan suunnitelman mukaisesti tasapoistoin.

IAS 38 -standardin mukaan aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, kun on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu yhteisön hyväksi. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole Vaisalassa aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille. IAS 38 -standardin mukaan aineetonta hyödykettä, joka syntyy tutkimustoiminnasta ei saa merkitä taseeseen ja jos yhteisö ei pysty erottamaan sisäisen projektin tutkimusvaihetta sen kehittämisvaiheesta, yhteisö käsittelee projektista johtuvia menoja ikään kuin ne olisivat toteutuneet yksinomaan tutkimusvaiheessa. Toimialalle, jolla Vaisala toimii, on tyypillistä se, että hyödykkeen luomiseen tähtäävän sisäisen projektin tutkimusvaihetta ei pystytä erottamaan sen kehittämisvaiheesta.

Tuloslaskelmaan sisältyy tutkimus- ja kehityskuluja 62,4 (55,3) miljoonaa euroa.

9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Laatimisperiaatteet

Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tilikauden päättymispäivän johdannaissopimusten markkinahintojen perusteella. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Korkotuotot ja -kulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista kirjataan ajan kulumisen perusteella. Vuokrasopimusvelkojen korkokulujen periaatteet on esitetty liitetiedossa 17, Vuokrasopimukset.

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös 2022 Tilintarkastuskertomus Tunnusluvut

Rahoitustuotot

Milj. euroa	2022	2021
Korko- ja rahoitustuotot	0,3	0,0
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot	2,6	1,1
Kurssivoitot	4,8	4,0
Yhteensä	7,7	5,1

Rahoituskulut

Milj. euroa	2022	2021
Korkokulut	0,7	0,6
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	0,3	0,4
Muut rahoituskulut	0,4	0,4
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssitappiot	3,8	3,5
Kurssitappiot	5,5	2,4
Yhteensä	10,8	7,2
Rahoitustuotot ja kulut, netto	-3,1	-2,1

Kurssivoitot ja -tappiot sisältävät rahavarojen, myyntisaamisten ja muiden saamisten, konsernin sisäisten lainojen sekä ostovelkojen ja muiden velkojen uudelleenarvostuksien tulosvaikutuksen.

10. TULOVEROT

Laatimisperiaatteet

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien veroihin kohdistuvista oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi silloin kuin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta yritystulosta kunkin lainkäyttöalueen tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjen tai käytännössä hyväksyttyjen verokantojen perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä kunkin lainkäyttöalueen hyväksyttyjä verokantoja käyttäen. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät poistoista, osakepalkkiojärjestelmien kulujen jaksotuksista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Muut väliaikaiset ajoituserot koostuvat pääosin varauksista ja liiketoiminnan kulujen jaksotuksista. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tuloverojen sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata, tarvitaan johdon harkintaa. Konserni on tuloverotuksen kohteena useilla eri lainkäyttöalueilla, joilla verolainsäädännön tulkinta voi edellyttää johdon harkintaa ja sovellettuihin tulkintoihin voi liittyä epävarmuutta. Jokainen epävarma verokäsittely arvioidaan erikseen tai yhdessä riippuen mikä arviointitapa ennustaa parhaiten epävarmuutta. Kaikki nämä epävarmuuden vaikutukset otetaan huomioon verolaskennassa, kun ei ole todennäköistä, että veroviranomaiset tai tuomioistuimet hyväksyisivät käsittelyitä. Konserni seuraa kaikkea verolainsäädäntöä toimintamaissaan ja sillä on rajoitettu veroriski konserniyhtiöiden, jotka sijaitsevat eri lainkäyttöalueilla, välisiin transaktioihin.

Johdon oletuksia ja arvioita tarvitaan erityisesti laskennallisen verosaamisen kirjaamiseen käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Keskeiset oletukset liittyvät siihen, että vähennyskelpoisten vahvistettujen verotappioiden hyödyntämisaika pysyy muuttumattomana, ja että säädetyt verolait ja verokannat pysyvät muuttumattomina lähitulevaisuudessa. Jos yhtiölle on kertynyt verotuksellisia tappioita aikaisemmilta vuosilta, laskennallinen verosaaminen käyttämättömistä verotappioista kirjataan vain siihen todennäköiseen määrään saakka, kun yhtiöllä on verotettavia väliaikaisia eroja tai muuta vahvaa näyttöä siitä, että verotettavaa voittoa kertyisi tulevaisuudessa. Jokaisena tilinpäätöspäivänä laskennallisten verosaamisten ennakoitu käyttö käyttämättömistä verotappioista arvioidaan ottamalla huomioon seuraavien tekijöiden todennäköisyydet a) ennakoitujen tulevien verotettavien voittojen määrälle sisältäen käytettävissä olevat veronhyvitykset, b) tunnistettavissa olevat kertaluonteiset syyt käyttämättömille verotappioille ja c) käytettävissä olevat mahdollisuudet verosuunnittelulle.

Tuloverot

Yhteensä
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	-1,5	-1,6
Verot edellisiltä tilikausilta	1,7	0,2
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	14,2	10,3
Milj. euroa	2022	2021

Laskennalliset verot taseessa

Milj. euroa	2022	2021
Laskennalliset verosaamiset	9,5	9,2
Laskennalliset verovelat	-4,3	-6,7
Yhteensä	5,2	2,5

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

Milj. euroa	2022	2021
Tulos ennen veroja	59,6	48,3
Tulovero Suomen verokannalla	11,9	9,7
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	2,1	2,2
Vähennyskelvottomat kulut	1,2	1,0
Verovapaat tulot ja verohyvitykset	-0,9	-1,5
Verot edellisiltä tilikausilta	1,7	0,2
Muut välittömät verot	0,0	0,0
Laskennallisten verosaamisten uudelleenarviointi	0,0	-1,8
Muut erät	-1,5	-1,0
Yhteensä	14,5	8,9
Efektiivinen verokanta	24,4 %	18,4 %

Vaisalalla ei ollut 31.12.2022 ja 31.12.2021 käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.

Taseeseen kirjattujen laskennallisten verojen bruttomuutos

Milj. euroa	2022	2021
Laskennalliset verot 1.1.	2,5	-0,4
Tuloslaskelmaan kirjatut erät	1,5	1,7
Liiketoimintojen yhdistämisen vaikutus	2,1	-
Valuuttakurssierot	-0,2	-0,1
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät	-0,7	1,3
Laskennalliset verot 31.12.	5,2	2,5

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2022 aikana

		Kirjattu		Kirjattu muihin laajan	Liiketoimintojen
Milj. euroa	1.1.2022	tuloslaskelmaan	Valuuttakurssierot	tuloksen eriin	yhdistämisen vaikutus	31.12.2022
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate	1,4	0,3	0,0	0,0		1,7
Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut	3,8	0,0	-0,1	-0,7		3,0
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	3,7	-1,6	-0,1	0,0		2,0
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero	0,7	-0,1	0,0	0,0	2,1	2,7
Muut väliaikaiset ajoituserot	2,4	1,9	0,1	0,0		4,4
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-2,8	-1,4				-4,2
Yhteensä	9,2	-0,9	-0,2	-0,7	2,1	9,5
Laskennalliset verovelat
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero	9,1	-1,0	0,1	0,0		8,2
Muut	0,3	0,0	0,0	0,0		0,3
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-2,8	-1,4				-4,2
Yhteensä	6,7	-2,4	0,1	0,0		4,3
Laskennallinen verosaaminen, netto	2,5	1,5	-0,2	-0,7	2,1	5,2

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2021 aikana

		Uudelleen	Kirjattu		Kirjattu muihin laajan
Milj. euroa	1.1.2021	ryhmittely	tuloslaskelmaan	Valuuttakurssierot	tuloksen eriin	31.12.2021
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate	1,0	0,6	0,0	-0,1	0,0	1,4
Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut	2,0	0,3	0,2	0,0	1,3	3,8
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	3,1	0,0	0,6	0,0	0,0	3,7
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero	1,7	-0,9	0,0	0,0	0,0	0,7
Muut väliaikaiset ajoituserot	2,0	0,0	0,2	0,0	0,0	2,4
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-2,5		-0,3			-2,8
Yhteensä	7,3	0,0	0,7	-0,1	1,3	9,2
Laskennalliset verovelat
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero	9,8	0,0	-0,7	0,0	0,0	9,1
Muut	0,5	0,0	0,0	0,0	0,0	0,3
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-2,5		-0,3			-2,8
Yhteensä	7,7	0,0	-1,0	0,0	0,0	6,7
Laskennallinen verosaaminen, netto	-0,4	0,0	1,7	-0,1	1,3	2,5

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös 2022 Tilintarkastuskertomus Tunnusluvut

11. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laatimisperiaatteet

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden emoyhtiön kantaosakkeiden omistajille kuuluva tulos tilikauden aikana ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla keskimääräistä painotettua osakkeiden lukumäärää potentiaalisten osakeperusteisten maksujen laimennusvaikutuksella.

Osakekohtainen tulos

	2022	2021
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	45,0	39,0
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	36 207	36 082
Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus, 1 000 kpl	160	272
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä laimennusvaikutuksella, 1 000 kpl	36 367	36 354
Osakekohtainen tulos, euroa	1,24	1,08
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	1,24	1,07

Nettokäyttöpääoma

12. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Myyntisaamisten ja muiden saamisten laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Milj. euroa	2022	2021
Myyntisaamiset*)	88,1	59,2
Maksetut ennakot	1,3	1,6
Arvonlisäverosaamiset	3,3	4,3
Muut saamiset	2,2	2,2
Johdannaissopimukset	0,9	0,0
Muut siirtosaamiset	5,7	6,2
Yhteensä	101,7	73,5

*) Tilikaudella 2022 myyntisaamiset sisälsivät 0,6 (0,1) miljoonaa euroa vuokrasaamisia.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja.

Myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot, 31.12.2022

	Myyntisaamiset,	Luottotappio	Myyntisaamiset,
Milj. euroa	brutto	varaus	netto
Erääntymättömät	58,4	0,2	58,3
Erääntyneet alle 90 päivää	21,5	0,1	21,4
Erääntyneet 91–180 päivää	2,2	0,3	1,9
Erääntyneet yli 180 päivää	1,4	0,9	0,5
Muut kuin ikäjakauman perusteella tehdyt luottotappiovaraukset	6,6	0,6	6,0
Yhteensä	90,1	2,0	88,1

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös 2022 Tilintarkastuskertomus Tunnusluvut

Myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot, 31.12.2021

Milj. euroa	Myyntisaamiset, brutto	Luottotappio varaus	Myyntisaamiset, netto
Erääntymättömät	40,9	0,1	40,7
Erääntyneet alle 90 päivää	10,8	0,0	10,8
Erääntyneet 91–180 päivää	1,2	0,2	1,0
Erääntyneet yli 180 päivää	1,2	0,8	0,3
Muut kuin ikäjakauman perusteella tehdyt luottotappiovaraukset	6,6	0,3	6,4
Yhteensä	60,7	1,5	59,2

Myyntisaamisten luottotappiovarauksen täsmäytyslaskelma

Milj. euroa	2022	2021
Luottotappiovaraus 1.1.	1,5	1,7
Tilikaudella tulosvaikutteisesti kirjattu luottotappiovarauksen muutos, netto	0,6	0,1
Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi perimiskelvottomina kirjatut saamiset	-0,2	-0,3
Kurssierot	0,0	0,1
Yhteensä	2,0	1,5

Tilikauden aikana myyntisaamisista kirjattujen luottotappioiden ja niiden oikaisujen tulosvaikutus oli -0.6 (-0,1) miljoonaa euroa.

Milj. euroa	2022	2021
EUR	34,7	28,1
USD	30,1	17,1
GBP	5,1	3,1
JPY	5,0	4,1
AUD	0,9	0,9
CNY	6,5	2,8
CAD	2,3	1,5
PLN	2,8	0,3
Muut	0,8	1,3
Yhteensä	88,1	59,2

13. VAIHTO-OMAISUUS

Myyntisaamiset valuutoittain

Laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuus esitetään standardikustannusperusteisena hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen (hankintameno) tai niitä alemman nettorealisointiarvon määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää ostomenot (sisältäen pääasiassa raaka-aineet, tuontitullit ja kuljetusmenot), välittömän työn ja välillisiä tuotannon menoja. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ennakoidun kulutuksen ylittävän vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvaraus kirjataan mahdollisesta ylijäämästä, epäkuranttiudesta sekä markkina-arvon mahdollisesta alentumisesta alle hankintamenon. Ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen arvon määrittely edellyttää arvioiden tekemistä ja harkintaa. Johto analysoi arvioita tuotteiden kysynnästä ja päättää varauksesta. Mahdolliset muutokset oletuksissa voivat aiheuttaa tarkistuksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina kausina.

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös 2022 Tilintarkastuskertomus Tunnusluvut

Vaihto-omaisuus

Milj. euroa	2022	2021
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	61,6	49,9
Yhteensä	61,6	49,9

Tuloslaskelmaan kirjattiin vaihto-omaisuudesta myyntiä vastaavaksi kuluksi 143,6 (126,6) miljoonaa euroa. Alaskirjauksia ja arvonalentumisvähennyksiä kirjattiin tilikauden aikana 1,6 (1,6) miljoonaa euroa hitaasti kiertävästä ja epäkurantista vaihto-omaisuudesta.

Tilikauden 2021 alussa Vaisala muutti vuokralle antajaa koskevia laatimisperiaatteitaan, minkä seurauksena vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät, 1,2 miljoonaa euroa, siirrettiin vaihto-omaisuudesta aineellisiin hyödykkeisiin.

14. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Laatimisperiaatteet

Ostovelkojen ja muiden velkojen lyhyen maturiteetin vuoksi kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan käypää arvoa. Ostovelat ja muut velat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai tavanomaisen toimintasyklin aikana. Johdannaissopimusten laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.

Ostovelat ja muut velat

Milj. euroa	2022	2021
Ostovelat	25,2	21,4
Henkilöstökulujaksotukset	36,4	38,1
Johdannaissopimukset	0,5	1,3
Muut siirtovelat	6,0	7,4
Muut lyhytaikaiset velat	5,9	15,6
Yhteensä	74,0	83,9

Ostovelat syntyvät tavanomaisesta liiketoiminnasta ja ne liittyvät lähinnä vaihto-omaisuuden, pysyvien vastaavien sekä muiden tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen. Henkilöstökulujaksotukset sisältävät pääasiassa bonus- ja lomapalkkajaksotukset.

15. VARAUKSET

Laatimisperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaus kirjataan määrään, joka vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määrä on velvoitteen täyttämiseksi odotettavissa oleviksi edellytettävien menojen nykyarvo. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttotekijä valitaan siten, että se kuvastaa tarkasteluhetkellä markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta sekä velvoitteeseen liittyviä erityisriskejä.

Jos kolmannen osapuolen odotetaan korvaavan varaukseen liittyvän velvoitteen täyttämisen edellyttämät menot osaksi tai kokonaan, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Varauksia tarkastellaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja niiden määriä oikaistaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausta puretaan, kun taloudellisen suorituksen todennäköisyys on poistunut. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Varauksia voi syntyä toimintojen uudelleenjärjestelyistä, tappiollisista sopimuksista, takuista, riita-asioista tai muista sitoumuksista.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja yhtiö on aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta niille, joihin järjestely vaikuttaa. Uudelleenjärjestelyvaraukset käsittävät lähinnä vuokrasopimusten purkamisesta aiheutuvia korvauksia sekä työntekijöiden irtisanomiskustannuksia.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat väistämättömät menot ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevat taloudelliset hyödyt.

Takuuvaraus sisältää tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta syntyvät kulut. Takuuvaraus perustuu aikaisempaan kokemukseen ja arvioon tulevista kustannuksista.

Pitkäaikaiset varaukset

Milj. euroa	2022	2021
Varaukset 1.1.	0,3	0,1
Varausten lisäys	0,1	0,2
Käytetyt varaukset	-0,1	-
Varaukset 31.12.	0,3	0,3

Lyhytaikaiset varaukset

Milj. euroa	2022	2021
Varaukset 1.1.	2,0	1,7
Varausten lisäys	0,7	0,3
Käytetyt varaukset	-	-0,1
Varaukset 31.12.	2,8	2,0

Tilikauden 2022 ja 2021 varaukset sisälsivät pääasiassa takuuvarauksen sekä muita sopimuksiin perustuvia varauksia.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset

16. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

Laatimisperiaatteet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa luovutetusta vastikkeesta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo lasketaan siinä valuutassa, joka on hankitun yhtiön toimintavaluutta. Jos luovutettu vastike on pienempi kuin hankitun yhtiön nettovarallisuuden käypä arvo, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan. Liikearvoa ei poisteta, vaan mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain ja aina kun esiintyy viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Koko Vaisalan liikearvo on kohdistettu Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Teknologiaan ja asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Liiketoimintojen yhdistämisissä on kohdistettu luovutettua vastiketta sekä teknologiaan että asiakkaisiin perustuviin aineettomiin hyödykkeisiin. Teknologiaan ja asiakkaisiin perustuvien aineettomien hyödykkeiden arvostuksessa on sovellettu sekä tuottoperusteisia että kustannusperusteisia menetelmiä. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet poistetaan niiden oletetun toimitusajan tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet muodostuvat pääasiassa patenteista, tavaramerkeistä ja ohjelmistolisensseistä. Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan alun perin hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Näiden aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo ei ole merkittävä.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat:

Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet 5–8 vuotta
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	1–10 vuotta
Aineettomat oikeudet	3−20 vuotta
Ohjelmistolisenssit	3−5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	3−5 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet muodostuvat lähinnä maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja laitteista. Hyödykkeiden kirjanpitoarvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Itsevalmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä osuuden valmistustyölle kohdistettavista yleismenoista. Jos hyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Aineellisten hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Rakennukset ja rakennelmat	5−40 vuotta
Koneet ja kalusto	3−8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3−8 vuotta

Vuokrasopimuksen kohteena olevien omaisuuserien arvioitu taloudellinen pitoaika on kolme vuotta. Niistä ei kuitenkaan tehdä poistoja, sillä niiden jäännösarvo ylittää kirjanpitoarvon.

Hyödykkeiden jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon ja ne sisällytetään liiketulokseen.

Investointeihin saadut julkiset avustukset kirjataan aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä

alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa käyttäen diskonttokorkoja, jotka kuvastavat kyseisen maan ja kyseisen liiketoimialan keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja (WACC = weighted average cost of capital). Diskonttokoroissa huomioidaan myös kyseisiin hyödykkeisiin liittyvä erityinen riski. Yksittäisen omaisuuserän osalta, joka ei itsenäisesti kerrytä vastaisia rahavirtoja, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.

Arvonalentumistappio kirjataan kuluksi, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos arvioiden taustalla olevissa olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo (poistoilla vähennettynä) olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Liiketoimintojen yhdistämisessä IFRS 3 -standardi edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli standardin edellyttämät kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman hyödykkeen kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista rahavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu lähinnä omaisuuserän tuotto-odotuksiin ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin ja ne edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen. Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteessa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa	Liikearvo	Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	29,6	39,1	14,1	32,4	0,3	115,6
Valuuttakurssierot	1,1	0,1	0.1	0,4	0,0	1,8
Lisäykset				0,2	0,2	0,4
Yrityshankinnat	15,9	3,0	2,5			21,4
Vähennykset		-0,0		-5,0		-5,0
Siirrot erien välillä				0,1	-0,1	-0,0
Hankintameno 31.12.2022	46,6	42,3	16,8	28,2	0,4	134,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022		17,5	10,1	31,0		58,7
Valuuttakurssierot		-0,0		0,4		0,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-0,0		-5,0		-5,0
Tilikauden poistot		6,0	2,2	0,5		8,7
Tilikauden arvonalentumiset				0,1		0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022		23,6	12,3	27,1		62,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	46,6	18,7	4,5	1,1	0,4	71,3

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa	Liikearvo	Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	28,5	39,1	14,1	31,7	0,4	113,8
Valuuttakurssierot	1,2	0,0		0,5	0,0	1,7
Lisäykset				0,2	0,1	0,3
Vähennykset		-0,0		-0,2		-0,2
Siirrot erien välillä				0,2	-0,2	0,0
Hankintameno 31.12.2021	29,6	39,1	14,1	32,4	0,3	115,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021		12,1	8,2	30,0		50,2
Valuuttakurssierot		0,0		0,5		0,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-0,0		-0,2		-0,2
Tilikauden poistot		5,5	1,9	0,8		8,2
Tilikauden arvonalentumiset				0,0		0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021		17,5	10,1	31,0		58,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	29,6	21,6	4,0	1,4	0,3	56,9

Arvonalentumistestaus

Vaisala arvioi liikearvon, aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistarvetta vuosittain ja aina kun esiintyy viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien perusteella, ja laskelmien rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin kolmen vuoden suunnitelmiin. Koko Vaisalan liikearvo on kohdistettu Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevat rahavirrat ylittävät kirjanpitoarvon 203 miljoonalla eurolla. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen myynnin arvioidaan kasvavan keskimäärin 4 % seuraavien kolmen vuoden aikana. Jäännösarvon kasvuvauhti on 2 % ja pääoman tuottovaatimus ennen veroja on 10,9 %. Keskeiset muuttujat arvonalentumistestauksessa ovat liikevaihto, kannattavuus ja diskonttauskorko. Vaisalan johto on arvioinut olevan epätodennäköistä, että mikään odotettavissa oleva muutos keskeisissä oletuksissa johtaisi siihen, että rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevan rahamäärän.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Aineelliset hyödykkeet

				Vuokrasopimuksen		Ennakkomaksut ja
		Rakennukset ja		kohteena olevat	Muut aineelliset	keskeneräiset
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	rakennelmat	Koneet ja kalusto	omaisuuserät	hyödykkeet	investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	4,7	99,1	83,6	1,7	0,1	9,3	198,3
Valuuttakurssierot	0,1	1,1	0,6			0,0	1,9
Lisäykset		1,1	5,5	0,6		5,9	13,0
Yrityshankinnat			0,0				0,0
Vähennykset		-3,2	-9,9	-0,3			-13,4
Siirrot erien välillä		1,1	5,2	0,0		-6,4	-0,1
Hankintameno 31.12.2022	4,8	99,2	85,0	2,0	0,1	8,7	199,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022		46,5	57,7	0,1			104,2
Valuuttakurssierot		0,2	0,5	-0,0			0,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-3,7	-9,4				-13,1
Yrityshankinnat			0,0				0,0
Tilikauden poistot		4,2	7,5				11,7
Tilikauden arvonalentumiset		0,0	0,1	0,0			0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022		47,2	56,4	0,1	0,0	0,0	103,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	4,8	51,9	28,7	1,8	0,1	8,7	96,0

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Aineelliset hyödykkeet

				Vuokrasopimuksen		Ennakkomaksut ja
		Rakennukset ja		kohteena olevat	Muut aineelliset	keskeneräiset
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	rakennelmat	Koneet ja kalusto	omaisuuserät*)	hyödykkeet	investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	4,5	92,9	74,9		0,1	8,0	180,4
Valuuttakurssierot	0,1	1,5	1,2			0,0	2,9
Lisäykset		4,3	6,4	1,0		7,0	18,7
Vähennykset		-0,4	-3,9	-0,5			-4,8
Siirrot erien välillä		0,7	5,1	1,2		-5,7	1,2
Hankintameno 31.12.2021	4,7	99,1	83,6	1,7	0,1	9,3	198,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021		42,5	53,9				96,4
Valuuttakurssierot		0,4	1,0				1,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-0,4	-3,9	-0,0			-4,3
Tilikauden poistot		3,9	6,6				10,5
Tilikauden arvonalentumiset			0,1	0,1			0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021		46,5	57,7	0,1			104,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	4,7	52,6	25,9	1,6	0,1	9,3	94,1

*) Tilikauden 2021 alussa Vaisala muutti vuokralle antajaa koskevia laatimisperiaatteitaan, minkä seurauksena vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät, 1,2 miljoonaa euroa, siirrettiin vaihto-omaisuudesta aineellisiin hyödykkeisiin.

Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset

Milj. euroa	2022	2021
Hankinta ja valmistus	4,6	4,0
Myynti, markkinointi ja hallinto	14,7	13,7
Tutkimus ja kehitys	1,5	1,2
Yhteensä	20,7	18,9

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin 2022

Milj. euroa	Poistot	Arvonalentumiset	Yhteensä
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	6,0		6,0
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	2,2		2,2
Muut aineettomat hyödykkeet	0,5	0,1	0,6
Rakennukset ja rakennelmat	4,2	0,0	4,2
Koneet ja kalusto	7,5	0,1	7,6
Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät		0,0	0,0
Yhteensä	20,4	0,3	20,7

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin 2021

Milj. euroa	Poistot	Arvonalentumiset	Yhteensä
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	5,5		5,5
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	1,9		1,9
Muut aineettomat hyödykkeet	0,8	0,0	0,8
Rakennukset ja rakennelmat	3,9		3,9
Koneet ja kalusto	6,6	0,1	6,7
Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät		0,1	0,1
Yhteensä	18,7	0,2	18,9

17. VUOKRASOPIMUKSET

Vuokrasopimukset vuokralle ottajana

Laatimisperiaatteet

Vaisala toimii vuokralle ottajana ja sen vuokrasopimukset koostuvat pääosin toimistoista, muista toimitiloista, maa-alueesta, työsuhdeasunnoista sekä autoista.

Vaisalan vuokrasopimuksista valtaosa on määräaikaisia sopimuksia, ilman yksipuolisia jatkamis- tai irtisanomisoptioita, jolloin vuokra-aika määritellään sopimuksen kestolle. Mikäli sopimuksessa on jatkamis-, irtisanomis- tai osto-optio, johto arvioi todennäköisen vuokra-ajan kullekin vuokrasopimukselle perustuen näkemykseen liiketoiminnan tarpeista.

Sopimukseen voi sisältyä sekä vuokrasopimuskomponentti että muita komponentteja (esimerkiksi palvelumaksu), joille sopimuksen mukainen vastike kohdistetaan suhteellisten erillishintojen perusteella. Muut komponentit on jätetty IFRS 16 -laskennan ulkopuolelle lukuun ottamatta autoja koskevien vuokrasopimusten palvelumaksuja, jotka sisällytetään vuokrasopimuskomponenttiin.

Vuokrasopimusten osalta kirjataan taseeseen käyttöoikeusomaisuuserä ja vastaava vuokravelka.

Käyttöoikeusomaisuuserän alkuperäisen arvostamisen mukaiseen hankintamenoon sisällytetään seuraavat erät:

• vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä,
• ennen sopimuksen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla (kuten vuokravapaa kausi),
• sopimuksesta alkuvaiheessa koituneet välittömät menot, ja
• mahdolliset kohdeomaisuuserän ennallistamiskulut.

Käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta liitetiedossa 16, Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetyn mukaisesti.

Myöhempänä ajanhetkenä käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoonsa, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot sekä jota on oikaistu vuokrasopimusvelan mahdollisten uudelleenarvostusten vaikutuksilla.

Vuokravelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttämällä lisäluoton korkoa. Lisäluoton korolla tarkoitetaan korkoa, jonka Vaisala joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka tarvitaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Myöhemmillä kausilla vuokrasopimusvelan arvostamiseen sovelletaan efektiivisen koron menetelmää, jonka mukaisesti vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Vuokrasopimusvelat sisältävät seuraavien maksujen nettomääräisen käyvän arvon:

• kiinteät maksut (mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut) vähennettyinä mahdollisilla saatavilla kannustimilla,
• muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat indeksiin tai hintatasoon ja jotka alun perin arvostetaan käyttäen sopimuksen solmimisajankohdan indeksiä tai hintaa,
• määrät, jotka konsernin odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella,
• osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää tämän option, ja
• sanktiot vuokrasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että konserni käyttää tämän option.

Velkaan sisällytetään myös jatko-optioihin perustuvat vuokrat, joiden käyttäminen on kohtuullisen varmaa.

Myöhempänä ajanhetkenä vuokravelan määrään vaikuttavat muun muassa vuokravelan kerryttämä korko, maksetut vuokrat, vuokrien indeksikorotukset, sekä sopimusmuutosten vaikutukset.

Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset, vuokravelkojen korot ja sopimusmuutoksista aiheutuvat erät.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

IFRS 16 -standardin soveltaminen tilanteissa, joissa Vaisala toimii vuokralle ottajana, edellyttää johdon harkintaa vuokra-ajan pituuteen liittyen, mikäli sopimuksessa on jatkamis-, irtisanomis- tai osto-optio. Johdon arvioidessa option käyttämisen todennäköisyyttä ja siten vuokra-ajan pituutta, johto huomioi kaikki tiedossa olevat faktat ja olosuhteet, jotka luovat taloudellisen kannusteen käyttää tai olla käyttämättä optio kulloisessakin tilanteessa sopimuskohtaisesti.

Johdon arviot liiketoiminnan tarpeista ja siten eri optioiden käytön todennäköisyydestä perustuvat tiedossa oleviin lyhyen ja pitkän aikavälin strategiaan ja toimintasuunnitelmiin ja näihin pohjautuviin mahdollisiin uudelleenorganisointisuunnitelmiin sekä tehtyihin investointipäätöksiin. Optioiden käytön todennäköisyyttä arvioitaessa päätökseen vaikuttaa myös muun muassa toimitilan käyttötarkoitus ja siihen tehtyjen investointien laajuus.

Vuokrasopimuksista taseeseen kirjatut erät

Käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvot

Milj. euroa	2022	2021
Maa- ja vesialueet	1,3	1,3
Rakennukset ja rakennelmat	10,1	9,2
Koneet ja kalusto	0,5	0,6
Yhteensä	11,9	11,1

Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset olivat 3,9 (1,1) miljoonaa euroa tilikaudella 2022.

Korolliset vuokrasopimusvelat

Milj. euroa	2022	2021
Pitkäaikaiset	8,3	7,7
Lyhytaikaiset	2,7	2,4
Yhteensä	10,9	10,1

Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.

Vuokrasopimuksista tuloslaskelmaan kirjatut erät

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot

Milj. euroa	2022	2021
Rakennukset ja rakennelmat	2,5	2,4
Koneet ja kalusto	0,4	0,4
Yhteensä	2,9	2,8

Käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumiset

Milj. euroa	2022	2021
Rakennukset ja rakennelmat	0,1	-0,0
Yhteensä	0,1	-0,0

Muut tuloslaskelmaan kirjatut erät

Milj. euroa	2022	2021
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	0,3	0,4

Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta oli 3,2 (3,4) miljoonaa euroa vuonna 2022.

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös 2022 Tilintarkastuskertomus Tunnusluvut

Vuokrasopimukset vuokralle antajana

Laatimisperiaatteet

Vaisalan kaikki vuokrasopimukset, joissa Vaisala on vuokralle antajana, ovat operatiivisia vuokrasopimuksia, koska kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät siirry kaikilta olennaisilta osiltaan vuokralle ottajalle. Vuokramaksut kirjataan tasaerinä vuokratuotoiksi. Vuokratuotot esitetään liikevaihdossa. Vaisala kirjaa vuokratuoton ansaitsemisesta syntyneet menot kuluiksi myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin.

Vuokra-aika määritellään siten, että se on ajanjakso, jonka aikana vuokrasopimus ei ole purettavissa. Vuokra-aikaan luetaan mukaan vuokrasopimuksen jatkamisoption kattamat ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää kyseisen option ja vuokrasopimuksen päättämisoption kattamat ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja ei käytä kyseistä optiota.

Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin. Omaisuuserien arvioitu taloudellinen pitoaika on kolme vuotta. Niistä ei kuitenkaan tehdä poistoja, sillä niiden jäännösarvo ylittää kirjanpitoarvon. Kohdeomaisuuserille tehdään arvonalentumistesti IAS 36-standardin (Omaisuuserien arvon alentuminen) mukaisesti.

Vaisala vuokralle antajana

Vaisala vuokraa lidareita tuulen mittaamiseen. Vuokrakaudet ovat yleensä lyhytaikaisia, mutta korkeintaan kaksi vuotta.

Tilikauden 2022 vuokratuotot olivat 1,7 (2,1) miljoonaa euroa.

Tilikauden 2022 lopussa vuokrasopimuksista saatavat diskonttaamattomat vuokramaksut ovat 1,2 (0,4) miljoonaa euroa. Vaisala arvioi, että nämä saadaan tilikauden 2023 aikana.

Tilikauden 2021 alussa Vaisala muutti laatimisperiaatteita sisältämään vuokralle antajaa koskevia laatimisperiaatteita johtuen kasvaneista vuokrajärjestelyistä, joissa Vaisala toimii vuokralle antajana. Muutoksen seurauksena 1.1.2021 vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät, 1,2 miljoonaa euroa, siirrettiin vaihto-omaisuudesta aineellisiin hyödykkeisiin.

Pääomarakenne

18. OMA PÄÄOMA

Laatimisperiaatteet

Konsernin oma pääoma koostuu osakepääomasta, vararahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista.

Yhtiön liikkeeseen laskemat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien osakkeiden liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli yhtiö hankkii takaisin omia osakkeita, kirjataan niistä maksettu määrä mukaan lukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei kirjata tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.

Osakkeet ja osakepääoma

Vaisala Oyj:llä on 36 436 728 osaketta, joista 6 731 092 kuuluu sarjaan K ja 29 705 636 sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-sarjan osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Vaisala Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikausien 2022 ja 2021 lopussa 7 660 807,86 euroa.

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös 2022 Tilintarkastuskertomus Tunnusluvut

Osakepääoma ja rahastot

	Osakkeiden
	lukumäärä
Milj. euroa	1 000 kpl	Osakepääoma	Muut rahastot	Omat osakkeet	Yhteensä
31.12.2020	36 000	7,7	5,6	-6,3	7,0
Osakeperusteiset
maksut	101		1,3	1,7	2,9
Siirrot erien välillä			0,0		0,0
Muuntoerot			0,0		0,0
31.12.2021	36 101	7,7	7,0	-4,6	10,0
Osakeperusteiset
maksut	127		-3,4	1,4	2,9
Muuntoerot			-0,0		-0,0
31.12.2022	36 228	7,7	3,5	-3,3	13,0
Yhtiön hallussa
olevat omat osakkeet	208
Yhteensä	36 437

Muut rahastot

Muut rahastot koostuu vararahastosta ja sijoitetun vapaan pääoman rahastosta. Muihin rahastoihin kirjataan myös osakeperusteiset maksut. Vararahasto 0,5 (0,5) miljoonaa euroa sisältää tytäryhtiöiden paikallisiin säännöksiin perustuvia eriä. Vararahaston jakokelpoisuuteen liittyy paikallisiin säännöksiin perustuvia rajoituksia.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää ylikurssirahastosta siirrettyjä varoja. Tasearvo 31.12.2022 oli 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.

Omat osakkeet

			Omat osakkeet sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon ja se esitetään
	kertyneiden voittovarojen vähennyksenä.

	Osakkeiden	Hankintahinta,
	lukumäärä, kpl	milj. euroa
Omat osakkeet 31.12.2020	437 039	6,3
Omien osakkeiden luovutus	-101 384	-1,7
Omat osakkeet 31.12.2021	335 655	4,6
Omien osakkeiden luovutus	-127 168	-1,4
Omat osakkeet 31.12.2022	208 487	3,3

Yhtiön hallussa oli 31.12.2022 omia A-sarjan osakkeita 208 487 (335 655) kappaletta, joiden osuus kaikista osakkeista oli 0,6 % (0,9) ja äänimäärästä 0,1 % (0,2). Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike on 3,3 miljoonaa euroa.

Omia osakkeita voidaan käyttää vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai yhtiöllä pidettäviksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä tilikauden tuloksen muuntamisesta eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaman muuntoeron. Konserni ei ole suojannut mitään ulkomaisessa valuutassa raportoitavaa omaa pääomaa.

Tilikauden tulos kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osinko

Vuodelta 2021 osinkoa jaettiin 0,68 euroa osaketta kohden, yhteensä 24,6 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa 28.3.2023 pidettävälle yhtiökokoukselle tilikaudelta 2022 maksettavaksi 0,72 euron osinkoa osaketta kohden, jolloin osinko olisi kokonaisuudessaan 26,1 miljoonaa euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.

19. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Vaisala altistuu toiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista keskeisiä ovat valuuttariski, korkoriski uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriski, rahoituksen vastapuoliriski ja myyntisaamisten luottoriski. Vaisalan tavoitteena on rajata näiden riskien vaikutusta tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymiin rahoitus- ja luottopolitiikkoihin.

Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja rahavirran epävarmuutta. Vaisalan liiketoiminta on maailmanlaajuista ja Vaisala altistuu transaktio- ja translaatioriskille useassa valuutassa. Transaktioriski liittyy myynnin ja kulujen valuuttavirtoihin. Translaatioriski syntyy nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin yksiköihin.

Vaisalalla on myyntiä useassa valuutassa. Vuonna 2022 konsernin myynnistä 42 % oli EUR:ssa, 34 % USD:ssa, 11 % CNY:ssä, 5 % JPY:ssä ja 3 % GBP:ssä. Kulut ja ostot syntyvät suurilta osin EUR:ssa ja USD:ssa. Konsernin politiikkana on suojata valuuttapositioita, jotka koostuvat tilauskannasta, ostositoumuksista, nettosaamisista, rahavaroista ja konsernin sisäisistä lainoista. Vaisala ei suojaa ennustettuja rahavirtoja, jotka eivät ole tilauskannassa. Vaisala ei sovella IFRS:n mukaista suojauslaskentaa, vaan käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Tytäryhtiöiden konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat pääosin tytäryhtiöiden kotivaluutoissa. Vaisala ei suojaa tytäryhtiöiden omia pääomia. Tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta euroiksi aiheutui 2,4 (4,5) miljoonaa euroa muuntoeroa. Olennaisimmat translaatioriskit olivat USD:ssa.

IFRS 7:n mukainen valuuttariskin herkkyysanalyysi on laskettu konserniyhtiöiden vieraanvaluutan määräisille saataville, rahavaroille ja veloille. Laskelmassa ei ole mukana konsernin sisäisiä lainoja, tilauskantaa tai ennustettuja rahavirtoja, mutta se sisältää valuuttatermiinit nimellisarvossaan. EUR:n valuuttakurssin 10 % vahvistumisen vaikutus kaikissa avoimissa nettovaluuttapositioissa Vaisalan tulokseen verojen jälkeen ja omaan pääomaan olisi ollut 0,2 (-0,4) miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty kolme suurinta euromääräistä nettovaluuttapositiota ja niiden herkkyysanalyysi perustuen 10 prosentin muutokseen (ennen veroja):

Nettovaluuttapositiot euroa vastaan

	2022			2021
Milj. euroa	Nettopositio	Herkkyys	Milj. euroa	Nettopositio	Herkkyys
USD	-10,2	+/- 1,0	USD	-8,3	+/- 0,8
CNY	4,7	+/- 0,4	PLN	-3,1	+/- 0,3
GBP	3,0	+/- 0,3	HRK	-3,0	+/- 0,3

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja rahavirran epävarmuutta. Konserni altistuu korkojen rahavirtariskille, mikäli sillä on vaihtuvakorkoisia velkoja. Tilikauden päättyessä Vaisalan korolliset lainat ja velat olivat yhteensä 63,4 (50,2) miljoonaa euroa, joista 40,1 (40,1) miljoonaa euroa oli vaihtuvakorkoisia. Korollisista lainoista ja veloista 10,9 (10,1) miljoonaa euroa liittyi vuokrasopimusvelkoihin.

Uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriski

Uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan epävarmuutta kyvyssä pitää yllä maksuvalmiutta. Maksuvalmiuden takaamiseksi rahavarojen ja nostettavissa olevien luottosopimusten määrä pidetään riittävällä tasolla.

Vaisalalla oli rahavaroja 31.12.2022 55,5 (77,9) miljoonaa euroa. Vaisalalla on 25.5.2020 allekirjoitettu 40 miljoonan euron vakuudeton laina, joka erääntyy 25.5.2023 ja jolla on taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2022. Laina on tarkoitettu olemassa olevien velkojen uudelleenrahoitukseen sekä yleisiin rahoitus- ja käyttöpääomatarpeisiin. Johto suunnittelee uudelleenrahoittavansa vuonna 2023 erääntyvän lainan.

Vaisalalla on myös 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, josta oli tilinpäätöshetkellä nostettu 12,5 (0,0) miljoonaa euroa. Vaisalalla oli siten 31.12.2022 korollisia velkoja yhteensä 63,4 (50,2) miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua. Lisäksi Vaisalalla on 5.10.2018 allekirjoitettu 50 miljoonan euron vakuudeton valmiusluottosopimus, joka oli kokonaan nostamatta tilikauden päättyessä kuten oli vuotta aikaisemminkin. Komittoitu valmiusluottosopimus erääntyy 5.10.2023 ja sillä ei ole taloudellisia kovenantteja. Johto suunnittelee uudelleenrahoittavansa vuonna 2023 erääntyvän valmiusluoton.

Rahoitukseen liittyvät vastapuoliriskit

Rahoitukseen liittyvillä vastapuoliriskeillä tarkoitetaan epävarmuutta vastapuolen kyvystä suoriutua rahoitukseen liittyvistä velvoitteista. Vaisala altistuu rahoituksen vastapuoliriskeille rahavarojen ja johdannaisinstrumenttien osalta. Vaisalalla oli rahavaroja 31.12.2022 55,5 (77,9) miljoonaa euroa ja johdannaissopimuksien nimellisarvo oli 38,3 (35,2) miljoonaa euroa. Vaisala tallettaa varansa ja tekee johdannaissopimukset vastapuolien kanssa, joilla on hyvä luottokelpoisuus ja jotka on hyväksytty Vaisalan rahoituspolitiikan mukaisesti. Pankkien luottokelpoisuutta arvioidaan jatkuvasti.

Myyntisaamisten luottoriski

Myyntisaamisten luottoriskillä tarkoitetaan asiakkaisiin liittyvää epävarmuutta saatavien maksamisesta. Näitä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksua ja pankkitakausta, hyödyntämällä luottoriskivakuutuksia sekä seuraamalla asiakkaiden maksuvalmiutta. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan vuoksi yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta merkittävää riskiä. Tilikauden

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden ja niiden oikaisujen määrä oli -0,6 (-0,1) miljoonaa euroa. Epävarma myyntisaaminen kirjataan luottotappiona lopullisesti menetetyksi, kun selvitystilasta tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan saamista ei tulla maksamaan.

20. PITKÄAIKAISET SAAMISET

Milj. euroa	2022 kirjan pitoarvot	Käyvät arvot	2021 kirjan pitoarvot	Käyvät arvot
Pitkäaikaiset vakuudet	0,8	0,8	0,7	0,7
Muut pitkäaikaiset saamiset	0,2	0,2	0,1	0,1
Yhteensä	1,0	1,0	0,9	0,9

21. RAHOITUSVARAT JA -VELAT

Laatimisperiaatteet

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän.

Jaksotettuun hankintamenoon luokitellaan rahoitusvarat, joita liiketoimintamallin mukaisesti pidetään eräpäivään asti ja omaisuuserän rahavirrat muodostuvat pelkästään korosta ja pääoman takaisinmaksusta. Jaksotettuun hankintamenoon luokiteltavat rahoitusvarat sisältävät pääasiassa myyntisaamisia, siirtosaamisia ja muita saamisia.

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä jaksotettuun hankintamenoon kuuluva erä arvostetaan käypään arvoon, johon lisätään sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo. Näihin rahoitusvaroihin liittyvät korkotuotot määritetään efektiivisen koron menetelmällä ja sisällytetään rahoitustuottoihin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Voitto tai tappio, joka syntyy kirjattaessa omaisuuserä pois taseesta, kirjataan tulosvaikutteisesti. Arvonalentumistappiot sisältyvät tuloslaskelmaan.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kuten johdannaisinstrumentit, joihin konserni ei sovella IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien saamisten arvonalentumisvaraukset kirjataan soveltaen yksinkertaistettua menettelyä IFRS 9:n mukaisesti, koska niihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot määritetään varausmatriisilla, hyödyntäen eri saamisluokkien poikkeavia luottoriskejä. Ryhmittelyt perustuvat saamisten ikäluokkiin, maantieteellisiin alueisiin, vakuuksien olemassaoloon ja aloitettuihin maksukyvyttömyysmenettelyihin tai muuhun näyttöön saamisten kohonneesta luottoriskistä. Eri saamisluokkien odotetut luottotappioriskit perustuvat historiallisten tappioiden määrään ja johdon arvioon. Muutokset saamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvassa luottotappiovarauksessa sekä saamisten lopulliset luottotappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Rahavarat koostuvat tilivaroista ja pankkitalletuksista.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiokulut on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Lainoista esitetään lyhytaikaisissa veloissa alle 12 kuukauden päästä maksettavaksi erääntyvät lainat. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun yhtiö on täyttänyt sopimusperusteisen velvoitteensa.

Johdannaissopimukset

Konsernin johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinisopimuksia. Konsernilla on myyntiä useissa valuutoissa. Kaikki johdannaissopimukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi johdannaisiksi ja ne kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon. Johdannaissopimukset arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kunkin raportointikauden lopussa. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien rahavirtojen nykyarvona. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin. Konserni ei noudata IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiinisopimuksiin.

Johdannaissopimusten käyvät arvot perustuvat tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna). Vastapuolen hintanoteerauksen

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

lisäksi konserni laatii oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Näin ollen konsernin johdannaissopimukset kuuluvat käyvän arvon hierarkian tasolle 2. Käyvän arvon hierarkian arvostustasojen välillä ei ole tapahtunut siirtoja tilikausilla 2021 tai 2022.

Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryhtiöihin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryhtiöiden nettovarallisuuden valuuttariskiä.

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 31.12.2022

	Käypään		Kirjanpitoarvo
	arvoon tulos	Jaksotettu	tase-erän
Milj. euroa	vaikutteisesti	hankintameno	mukaan	Käypä arvo	Liitetieto
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset	0,0	1,0	1,0	1,0	20
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,9	101,7	101,7	101,7	12
Rahavarat		55,5	55,5	55,5	23
Yhteensä	1,0	158,2	158,2	158,2
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset lainat rahoituslaitoksilta
Pitkäaikaiset korolliset vuokrasopimusvelat		8,3	8,3	8,3	17
Muut pitkäaikaiset velat		2,1	2,1	2,1	21
Lyhytaikaiset korolliset lainat rahoituslaitoksilta		40,0	40,0	40,0	21
Lyhytaikaiset korolliset vuokrasopimusvelat		2,7	2,7	2,7	17
Korollinen lyhytaikainen velka		12,5	12,5	12,5	21
Ostovelat ja muut korottomat velat	0,5	74,0	74,0	74,0	14
Yhteensä	0,5	139,5	139,5	139,5

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 31.12.2021

Milj. euroa	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti	Jaksotettu hankintameno	Kirjanpitoarvo tase-erän mukaan	Käypä arvo	Liitetieto
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset	0,0	0,9	0,9	0,9	20
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,0	73,5	73,5	73,5	12
Rahavarat		77,9	77,9	77,9	23
Yhteensä	0,1	152,2	152,2	152,2
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset lainat rahoituslaitoksilta		40,0	40,0	40,0	21
Pitkäaikaiset korolliset vuokrasopimusvelat		7,7	7,7	7,7	17
Muut pitkäaikaiset velat		1,3	1,3	1,3	21
Lyhytaikaiset korolliset lainat rahoituslaitoksilta					21
Lyhytaikaiset korolliset vuokrasopimusvelat		2,4	2,4	2,4	17
Korollinen lyhytaikainen velka		0,1	0,1	0,1	21
Ostovelat ja muut korottomat velat	1,3	82,6	83,9	83,9	14
Yhteensä	1,3	134,0	135,3	135,3

Vaisalalla on 25.5.2020 allekirjoitettu 40 miljoonan euron vakuudeton laina, joka erääntyy 25.5.2023 ja siinä on taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2022. Laina on tarkoitettu olemassa olevien velkojen uudelleenrahoitukseen sekä yleisiin rahoitus- ja käyttöpääomatarpeisiin. Johto suunnittelee uudelleenrahoittavansa vuonna 2023 erääntyvän lainan.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Vaisalalla on myös 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, josta oli tilinpäätöshetkellä nostettu 12,5 (0,0) miljoonaa euroa. Lisäksi Vaisalalla on 5.10.2018 allekirjoitettu 50 miljoonan euron vakuudeton valmiusluottosopimus, joka oli kokonaan nostamatta tilikauden päättyessä kuten oli vuotta aikaisemminkin. Komittoitu valmiusluotto erääntyy 5.10.2023 ja sillä ei ole taloudellisia kovenantteja. Johto suunnittelee uudelleenrahoittavansa vuonna 2023 erääntyvän valmiusluoton.

Vaisalalla oli 31.12.2022 korollisia velkoja yhteensä 63,4 (50,2) miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.

Korollisten velkojen maturiteettijakauma ja korkokannat tilinpäätöshetkellä 2022

Milj. euroa	2023	2024–2027	2028–2032	2033	Korko
Lainat rahoituslaitoksilta	40,0				3,54 %
Valmiusluotto					0,65 %
Muut korolliset lainat	12,5				1,00–2,20 %
Vuokrasopimusvelat	3,0	5,6	2,4	1,4	0,41–8,69 %
Yhteensä	55,5	5,6	2,4	1,4

Korollisten velkojen maturiteettijakauma ja korkokannat tilinpäätöshetkellä 2021

Milj. euroa	2022	2023–2026	2027–2031	2032–2033	Korko
Lainat rahoituslaitoksilta		40,0			1,10 %
Valmiusluotto					0,65 %
Muut korolliset lainat	0,1				1,00 %
Vuokrasopimusvelat	2,7	4,7	2,5	1,8	0,52–8,69 %
Yhteensä	2,8	44,7	2,5	1,8

Johdannaissopimukset

Milj. euroa	2022	2021
Valuuttariskin suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten nimellisarvot
Valuuttatermiinit	38,3	35,2
Nimellisarvot yhteensä	38,3	35,2

Johdannaissopimusten nimellisarvo valuutassa

	2022		2021
	Valuutta-arvo milj.	Milj. euroa	Valuutta-arvo milj.	Milj. euroa
USD	27,0	25,1	22,0	18,5
CNH	30,0	4,2	30,0	3,9
HRK	-	-	22,5	3,0
JPY	350,0	2,5	300,0	2,3
PLN	9,0	1,9	18,0	3,9
SEK	25,0	2,4	32,5	3,1
CAD	3,0	2,2	-	-
SGD	-	-	1,0	0,6
Yhteensä		38,3		35,2

Johdannaissopimusten maturiteettijakauma

Milj. euroa	2022	2021
Alle 90 päivää	11,7	16,4
Yli 90 päivää ja alle 120 päivää	5,4	4,2
Yli 120 päivää ja alle 180 päivää	9,5	7,7
Yli 180 päivää ja alle 365 päivää	10,6	5,4
Yli 365 päivää ja alle 545 päivää	1,1	1,5
Yhteensä	38,3	35,2

Valuuttariskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot

Milj. euroa	2022	2021
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, varat	1,0	0,0
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, velat	0,5	1,3

22. KOROLLISET VELAT JA MUUT OIKAISUT RAHAVIRTALASKELMASSA

Korollisten velkojen muutoksen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan

			Ei-rahavirta vaikutteiset
Milj. euroa	31.12.2021	Rahavirrat	muutokset	31.12.2022
Lainat rahoituslaitoksilta	40,0			40,0
Valmiusluotto
Vuokrasopimusvelat	10,1	-2,9	3,7	10,9
Muut korolliset velat	0,1	12,5		12,5
Valuuttakurssierot		0,0
Yhteensä	50,2	9,6	3,7	63,4

Korollisten velkojen muutoksen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan

			Ei-rahavirta vaikutteiset
Milj. euroa	31.12.2020	Rahavirrat	muutokset	31.12.2021
Lainat rahoituslaitoksilta	40,0			40,0
Valmiusluotto	5,0	-5,0
Vuokrasopimusvelat	11,9	-3,1	1,3	10,1
Muut korolliset velat	0,2	-0,1		0,1
Valuuttakurssierot		0,1
Yhteensä	57,1	-8,1	1,3	50,2

Erittely liiketoiminnan rahavirran muista oikaisuista

Milj. euroa	2022	2021
Luottotappiovarauksen muutos	0,5	-0,2
Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvarauksen muutos	-0,3	0,7
Varausten muutos	0,7	0,2
Osakepalkkioihin liittyvä oikaisu	-1,4	1,7
Muut oikaisut	0,7	0,5
Yhteensä	0,3	3,1

23. RAHAVARAT

Rahavarojen laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.

Rahavarat

Milj. euroa	2022	2021
Rahat ja pankkisaamiset	55,5	77,9

Rahavarojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja.

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös 2022 Tilintarkastuskertomus Tunnusluvut

24. VASTUUSITOUMUKSET

Vastuusitoumukset ja annetut pantit

Milj. euroa	2022	2021
Vastuiden vakuutena olevat pankkitakaukset	12,8	15,0

Investointisitoumukset

Vaisalan muiden sitovien pysyvien vastaavien tilausten arvo oli 31.12.2022 yhteensä 3 (3) miljoonaa euroa.

Ostositoumukset

Konsernilla oli sitovia ostotilauksia 31.12.2022 yhteensä 31 (30) miljoonan euron arvosta. Tämän lisäksi konsernilla oli ostosopimuksiin perustuvia vastuusitoumuksia, joiden maksimimäärä toteutuessaan olisi yhteensä 32 (29) miljoonaa euroa.

Konsolidointi

25. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Vaisala hankki 27.1.2022 yhdysvaltalaisen sää- ja ympäristödataa tilauspohjaisena pilvipalveluna tuottavan ohjelmistoyrityksen Whether or Knot LLC:n (toimii nimellä AerisWeather) kaikki omistusosuudet. Yritysosto edistää tilauspohjaisen ohjelmistoliiketoiminnan kasvua osana Vaisalan Sää- ja ympäristöliiketoimintaalueen strategiaa.

Vuonna 2021 AerisWeatherin (tilintarkastamaton) liikevaihto oli 2,7 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma 31.12.2021 oli 1,1 miljoonaa euroa.

Hankitun liiketoiminnan liikevaihto ajalta 27.1.−31.12.2022 oli 3,7 miljoonaa euroa ja liiketulos -2,1 miljoonaa euroa. Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2022, Vaisala-konsernin liikevaihto kaudella tammi–joulukuussa 2022 olisi ollut johdon arvion mukaan 514 miljoonaa euroa ja liiketulos 63 miljoonaa euroa.

Luovutettu vastike (maksettu käteisenä) oli 23 miljoonaa euroa.

Liikearvoa kirjattiin 16,0 miljoonaa euroa ja se kohdistettiin Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo heijastaa synergioita, joita Vaisala odottaa realisoituvan erityisesti seuraavista tekijöistä:

• AerisWeatherin kolmannen osapuolen datan integrointialustan hyödyntäminen osana Vaisalan laajempaa ennuste- ja analytiikkaliiketoimintaa
• AerisWeatherin kehittäjätyökalujen sekä datan myyntialustan laajamittainen hyödyntäminen kanavana Vaisalan ennuste- ja analytiikkatuotteille ja
• Vaisalan pääsy uusille markkinoille fokusoiden erityisesti ohjelmistokehittäjiin

Liikearvo on kokonaisuudessaan verotuksessa vähennyskelpoinen.

Tarkastelujakson aikana alustavina kirjattuja velkoja on oikaistu siten, että hankintalaskelman laskennallisten verovelkojen määrä pienentyi 0,8 miljoonaa euroa. Näin ollen liikearvo kasvoi alustavasta kirjauksesta 0,8 miljoonaa euroa.

Hankintaan liittyvät ulkopuolisille maksettavat kulut ovat 0,4 miljoonaa euroa, joista suurin osa on kirjattu tilikaudelle 2022 myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluksi.

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä ja hankinnan rahavirtavaikutus olivat seuraavat:

Hankitut liiketoiminnot

1 000 euroa	Kirjatut käyvät arvot
Liikearvo	15 853
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	3 017
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	2 544
Aineelliset hyödykkeet	9
Myyntisaamiset ja muut saamiset	177
Laskennalliset verosaamiset	2 057
Rahat ja pankkisaamiset	1
Varat yhteensä	23 659
Ostovelat ja muut velat	96
Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset	445
Velat yhteensä	541
Nettovarallisuus	23 118
Rahana maksettu kauppahinta	-23 119
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	1
Rahavirtavaikutus	-23 118

Tilikaudella 2021 ei ollut liiketoimintojen hankintoja.

Tilikaudella 2022 maksettiin aikaisempiin yrityshankintoihin liittyvää ehdollista kauppahintavastiketta yhteensä 5,6 (1,0) miljoonaa euroa. Yhteensä aiempien yrityshankintojen ehdolliseen kauppahintavastikkeeseen liittyvää velkaa oli jäljellä 0,1 (5,6) miljoonaa euroa tilikauden 2022 päättyessä. Ehdollista kauppahintavastiketta ei kirjattu tuotoksi tai kuluksi tilikauden 2022 aikana (2021: kirjattiin kuluksi 4,5 miljoonaa euroa) osake- ja liiketoimintakauppojen jälkeisen taloudellisen suoriutumisen ja tulevan taloudellisen suoriutumisen arvion perusteella.

26. TYTÄRYHTIÖT

		Konsernin omistusosuus %,	Konsernin omistusosuus %,
Nimi	Maa	31.12.2022	31.12.2021
Vaisala Holding Oy	Suomi	100	100
Vaisala Limited	Iso-Britannia	100	100
Vaisala Pty. Ltd.	Australia	100	100
Vaisala GmbH	Saksa	100	100
Vaisala KK	Japani	100	100
Vaisala Inc.	Yhdysvallat	100	100
Vaisala China Ltd.	Kiina	100	100
Vaisala Canada Inc.	Kanada	100	100
Vaisala Sdn. Bhd.	Malesia	100	100
Vaisala Servicos De Marketing Ltda	Brasilia	100	100
3TIER R&D India Private Limited	Intia	100	100
Vaisala East Africa Limited	Kenia	100	100
Vaisala Mexico Limited, S. de R. L. de C.V.	Meksiko	100	100
Vaisala France SAS (entinen Leosphere SAS)	Ranska	99,95	95,79
Upwind SAS	Ranska	100	100
SCI Septentrion	Ranska	100	100
K-Patents (Shanghai) Co.,Ltd.	Kiina	100	100
Vaisala Shanghai Sensors Ltd.	Kiina	100	100
Whether or Knot LLC	Yhdysvallat	100	-
Vaisala Korea Co. Ltd	Etelä-Korea	100	-

Vaisala hankki 27.1.2022 yhdysvaltalaisen sää- ja ympäristödataa tilauspohjaisena pilvipalveluna tuottavan ohjelmistoyrityksen Whether or Knot LLC:n (toimii nimellä AerisWeather) kaikki omistusosuudet. Lisäksi Vaisala perusti 22.4.2022 Etelä-Koreaan tytäryhtiön Vaisala Korea Co. Ltd:n.

Vaisala SAS sulautui Leosphere SAS:iin 30.7.2021. Leosphere SAS:n nimi muutettiin 1.10.2021 Vaisala France SAS:ksi.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

27. OSAKKUUSYHTIÖ

Laatimisperiaatteet löytyvät kappaleesta Konsolidointiperiaatteet.

Konsernilla on yksi osakkuusyhtiö, SAS Meteorage. SAS Meteorage on ranskalainen yhtiö, joka ylläpitää ukkoshavaintoverkkoja ja myy salamointiin liittyvää tietoa. Omistajuus tukee Vaisalan roolia globaalissa salamahavainnointiyhteisössä.

Rekisteröintimaa ja

Yhtiön nimi	pääasiallinen toimipaikka	Omistusosuus	Arvostusmenetelmä
SAS Meteorage	Ranska	35 %	Pääomaosuusmenetelmä

Osakkuusyhtiöön tehdyn sijoituksen kirjanpitoarvot

Milj. euroa	2022	2021
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,3	1,1
Osuus tilikauden tuloksesta	0,2	0,2
Saatu osinko	-0,1	-0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,4	1,3

Osakkuusyhtiön kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.

Osakkuusyhtiön kanssa toteutuneet liiketoimet sekä saamiset ja velat

Milj. euroa	2022	2021
Myynnit	0,3	0,8
Saamiset	-	0,0

Osakkuusyhtiön taloudellisen tiedon yhteenveto

Milj. euroa	2022	2021
Pitkäaikaiset varat	3,2	3,5
Lyhytaikaiset varat	3,5	3,3
Velat	2,8	3,1
Nettovarallisuus	3,9	3,7
Vaisalan osuus nettovarallisuudesta	1,4	1,3
Liikevaihto	4,6	4,6
Tilikauden tulos	0,5	0,7

Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin taloudellisiin tietoihin.

Muut liitetiedot

28. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö, tytäryhtiöt, osakkuusyhtiö, hallituksen jäsenet sekä johtoryhmän jäsenet. Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin. Lähipiiritietona on esitetty vain tapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.

Tytäryhtiöt on esitetty liitetiedossa 26, Tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiö liitetiedossa 27, Osakkuusyhtiö. Liiketoimet osakkuusyhtiön kanssa sekä saamiset ja velat on esitetty liitetiedossa 27, Osakkuusyhtiö.

Johdon työsuhde-etuudet

1 000 euroa	2022	2021
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot (maksuperuste)
Öistämö Kai
Palkka	491	481
Lyhyen aikavälin kannustimet	345	40
Osakeperusteiset palkkiot	169	263
Lakisääteinen eläke	138	81
Lisäeläke	114	114
Yhteensä	1 256	979

1 000 euroa	2022	2021
Muun johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot (maksuperuste)
Palkka	1 694	1 730
Lyhyen aikavälin kannustimet	839	357
Osakeperusteiset palkkiot	5 041	2 185
Lakisääteinen eläke	418	324
Lisäeläke	285	272
Yhteensä	8 277	4 868

Vuonna 2021 Vaisalan edelliselle toimitusjohtajalle Kjell Forsénille maksettiin 185 tuhannen euron lyhyen aikavälin kannustin vuodelta 2020 sekä osakeperusteiset palkkiot ohjelmista LTI 2018, LTI 2019–2021 ja LTI 2020–2022 yhteisarvoltaan 1 864 tuhatta euroa.

Toimitusjohtaja Kai Öistämö kuuluu maksupohjaisen lisäeläkevakuutuksen piiriin. Lisäeläkkeen vuosipalkkio vastaa kolmen kuukauden peruspalkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta molemmille osapuolille. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen on toimitusjohtaja oikeutettu erorahaan, joka vastaa kuutta kuukausipalkkaa.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2022

			Palkkiot,	Palkkiot, Henkilöstö- ja
1 000 euroa		Vuosipalkkio	Tarkastusvaliokunta	vastuullisuusvaliokunta	Yhteensä
Castrén Petri	hallituksen jäsen	40	8		48
Jääskeläinen Antti	hallituksen jäsen	40	8		48
Lundström Petra	hallituksen jäsen	40		7	47
Rinnevaara Jukka	hallituksen jäsen	40		7	47
Ståhlberg Kaarina	hallituksen jäsen	40	12		52
Syrjänen Tuomas	hallituksen jäsen	40		7	47
Voipio Raimo	hallituksen varapuheenjohtaja	40	8		48
Voipio Ville	hallituksen puheenjohtaja	55		7	62
Yhteensä		335	36	28	399

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2021

			Palkkiot,	Palkkiot, Palkitsemis- ja
1 000 euroa		Vuosipalkkio	Tarkastusvaliokunta	henkilöstövaliokunta	Yhteensä
Castrén Petri	hallituksen jäsen	40	5		45
Jääskeläinen Antti	hallituksen jäsen	40	5		45
Lundström Petra	hallituksen jäsen	40		5	45
Rinnevaara Jukka	hallituksen jäsen	40		5	45
Ståhlberg Kaarina	hallituksen jäsen	40	8		48
Syrjänen Tuomas	hallituksen jäsen	40		3	43
Voipio Raimo	hallituksen varapuheenjohtaja	40	4		44
Voipio Ville	hallituksen puheenjohtaja	55	1	5	61
Yhteensä		335	23	18	376

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan nimi muuttui Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnaksi 1.1.2022 alkaen.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten puolesta ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

29. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

Tilintarkastusyhteisö Deloitte

Milj. euroa	2022	2021
Tilintarkastus	0,5	0,5
Veroneuvonta	0,0	0,0
Lausunnot ja todistukset	0,0	0,0
Muut palkkiot	0,1	0,0
Yhteensä	0,7	0,6

Lakisääteisen tilintarkastajan, Deloitte Oy:n, suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut tilikaudella 2022 olivat yhteensä 0,2 (0,1) miljoonaa euroa.

30. MYÖHEMMIN SOVELLETTAVAT UUDET JA UUDISTETUT STANDARDIT JA TULKINNAT

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai muutetut standardit, joita konserni ei ole vielä soveltanut ja joilla voi olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Konserni ottaa kunkin standardin käyttöön voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Sinä päivänä, jona tämä tilinpäätös on hyväksytty julkaistavaksi, konserni ei ole ottanut käyttöön seuraavia uusia ja uudistettuja IFRS-standardeja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät vielä ole tulleet voimaan ja joita ei joiltain osin ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa (merkitty *).

• IFRS 17 Vakuutussopimukset (sisältäen kesäkuun 2020 ja joulukuun 2021 muutokset IFRS 17:een)
• IFRS 10:n ja IAS 28:n muutokset: Omaisuuserien myynti tai siirto sijoittajayrityksen ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä
• IAS 1:n muutos: Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi*
• IAS 1:n ja IFRS Practice Statement 2:n muutos: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden esittäminen
• IAS 8:n muutos: Kirjanpidollisten arvioiden määritelmä
• IAS 12:n muutos: Laskennalliset verot liittyen samasta transaktiosta syntyviin varoihin ja velkoihin
• IFRS 16:n muutos: Vuokrasopimusvelan määrittäminen myynti- ja takaisinvuokraussopimuksessa*

Johto ei odota yllä listattujen standardien käyttöönotolla olevan merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin tulevina kausina.

IFRS 17 Vakuutussopimukset

IFRS 17 standardi luo vakuutussopimusten kirjaamista, arvostamista, esittämistä ja niistä annettavia liitetietoja koskevat periaatteet ja korvaa IFRS 4 Vakuutussopimukset –standardin. Kesäkuussa 2020 IASB julkaisi Muutokset IFRS 17 -standardiin, jotka lykkäävät IFRS 17:n (sisältäen muutokset) ensimmäistä soveltamispäivää tilikausille, jotka alkavat 1.1.2023 tai sen jälkeen. Uudella standardilla ja siihen liittyvillä muutoksilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, sillä konsernilla ei ole vakuutussopimuksia.

IFRS 10:n ja IAS 28:n muutokset: Omaisuuserien myynti tai siirto sijoittajayrityksen ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä.

IFRS 10 ja IAS 28 -standardien muutokset koskevat tilanteita, joissa sijoittajayrityksen ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä tapahtuu omaisuuserien myynti tai siirto. Erityisesti muutoksilla todetaan, että voitoista ja tappioista, jotka syntyvät määräysvallan menettämisestä sellaisessa tytäryhtiössä, jossa ei ole liiketoimintaa, liiketoimella pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävän osakkuus- tai yhteisyrityksen kanssa, kirjataan emoyhtiön tuloslaskelmaan vain se osa, joka liittyy ulkopuolisten sijoittajien osuuteen kyseisestä osakkuus- tai yhteisyrityksestä. Samoin voitoista ja tappioista, jotka syntyvät entisessä tytäryhtiössä (joka on muuttunut pääomaosuusmenetelmällä käsiteltäväksi osakkuus- tai yhteisyritykseksi) jäljellä olevan osuuden uudelleen arvostuksesta käypään arvoon kirjataan entisen emoyhtiön tuloslaskelmaan vain se osa, joka liittyy ulkopuolisten sijoittajien osuuteen uudessa osakkuus- tai yhteisyrityksessä.

IASB ei ole vielä päättänyt muutosten voimaantulopäivää. Muutoksen ennenaikainen soveltaminen on kuitenkin sallittua. Muutoksien käyttöönotolla voi olla vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, mikäli tällaisia liiketoimia tapahtuu.

IAS 1:n muutos: Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiin

Tammikuussa 2020 julkaistut muutokset IAS 1:een vaikuttavat ainoastaan velkojen esittämiseen lyhyt- tai pitkäaikaisina taseessa. Ne eivät vaikuta varojen, velkojen, tuottojen tai kulujen määrään tai kirjaamisen ajoitukseen, eivätkä näistä eristä annettaviin tietoihin.

Muutokset selventävät, että velkojen esittämisen lyhyt- tai pitkäaikaisina tulisi perustua niihin oikeuksiin, jotka ovat olemassa raportointikauden lopussa. Muutokset määrittävät, että luokitteluun eivät vaikuta yhtiön odotukset siitä, tuleeko se käyttämään sen oikeutta lykätä velan suorittamista ja selittävät, että oikeudet ovat olemassa, jos yhtiö täyttää kovenanttiehdot raportointikauden lopussa. Muutokset myös määrittelevät sen, mitä tarkoitetaan velan suorittamisella ("settlement") sen selventämiseksi, että kyseessä on rahan, oman pääoman ehtoisten instrumenttien tai muiden varojen tai palvelujen siirtäminen vastapuolelle.

Muutoksia sovelletaan takautuvasti 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisemman soveltamisen ollessa sallittua. Tällä hetkellä IASB harkitsee lisämuutoksia IAS 1:n vaatimuksiin velkojen esittämisestä

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

lyhyt- tai pitkäaikaisina taseessa, mukaan lukien lykkäyksen tammikuun 2020 muutosten soveltamiseen. Muutoksen käyttöönotolla ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen tulevilla tilikausilla.

IAS 1:n ja IFRS Practice Statement 2:n muutos: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden esittäminen

Muutokset muuttavat IAS 1:n vaatimuksia liittyen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden esittämiseen. Muutoksissa korvataan käsite merkittävät tilinpäätöksen laatimisperiaatteet olennaisia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevalla kuvauksella. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva kuvaus on olennainen mikäli, yhdessä muun tilinpäätösinformaation kanssa arvioituna, sen voidaan odottaa vaikuttavan yleiseen käyttöön tarkoitetun tilinpäätöksen ensisijaisten käyttäjien kyseisen tilinpäätöksen perusteella tekemiin päätöksiin.

IAS 1:n tukevia kappaleita on myös muutettu sen selventämiseksi, että merkitykseltään vähäisiin liiketoimiin, muihin tapahtumiin tai ehtoihin liittyvä laatimisperiaatteita koskeva informaatio on epäolennaista eikä sitä tarvitse esittää. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio voi olla olennaista liiketoimeen liittyvien liiketoimien, muiden tapahtumien tai ehtojen vuoksi, vaikka summat olisivat epäolennaisia. Kaikki tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio ei kuitenkaan ole olennaista, vaikka itse liiketoimi, muu tapahtuma tai ehto on olennainen.

IASB on myös kehittänyt ohjeita ja esimerkkejä selittämään ja havainnollistamaan IFRS Practice Statement 2:ssa kuvatun nelivaiheisen olennaisuusprosessin soveltamista.

IAS 1:n muutos on voimassa 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisemman soveltamisen ollessa sallittua. Muutosta sovelletaan ei-takautuvasti. IFRS Practice Statement 2:ta koskevilla muutoksilla ei ole voimaantulopäivää tai -säännöksiä. Vaisala tulee tarkistamaan tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden esittämiseen liittyen olennaisuusarvioinnissa käyttämänsä periaatteet ko. muutosten mukaisiksi, mutta muutosten käyttöönotolla ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen tulevilla tilikausilla.

IAS 8:n muutos: Kirjanpidollisten arvioiden määritelmä

Standardimuutoksella kirjanpidollisten arvioiden muutoksen määritelmä korvataan kirjanpidollisen arvion määritelmällä. Uuden määritelmän mukaan kirjanpidolliset arviot ovat tilinpäätöksessä olevia rahanmääräisiä arvoja, joiden määrittämiseen liittyy epävarmuutta.

Kirjanpidollisten arvioiden muutoksen määritelmä on poistettu standardista. IASB kuitenkin säilyttää käsitteen kirjanpidollisten arvioiden muutoksesta standardissa seuraavin selvennyksin:

• Uudesta tiedosta tai uudesta kehityksestä johtuva kirjanpidollisen arvion muutos ei ole virheen korjaus
• Kirjanpidollisen arvion määrittämiseksi käytettyjen syöttötietojen tai menetelmän muutoksesta johtuva vaikutus on kirjanpidollisen arvion muutos, mikäli kyse ei ole aikaisempien tilikausien virheiden korjauksesta

IASB lisäsi kaksi esimerkkiä (esimerkit 4-5) IAS 8 soveltamista koskevaan ohjeistukseen, joka liittyy standardiin. IASB poisti yhden esimerkin (esimerkki 3) sillä se voisi aiheuttaa epäselvyyttä muutoksen vuoksi.

Muutokset ovat voimassa 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutoksiin ja kirjanpidollisten arvioiden muutoksiin, jotka tapahtuvat kyseisellä tilikaudella tai sen jälkeen. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Muutoksen käyttöönotolla ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen tulevilla tilikausilla.

IAS 12:n muutos: Laskennalliset verot liittyen samasta transaktiosta syntyviin varoihin ja velkoihin

Muutos tuo uuden poikkeuksen alkuperäistä kirjaamista koskevaan vapautukseen. Muutoksen myötä yhtiö ei sovella alkuperäistä kirjaamista koskevaa vapautusta liiketoimiin, joista syntyy yhtä suuri veronalainen ja verotuksessa vähennyskelpoinen väliaikainen ero.

Riippuen sovellettavasta verolaista, yhtä suuria veronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja voi syntyä omaisuuserän ja velan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä liiketoimessa, joka ei ole liiketoimintojen yhdistäminen ja joka ei vaikuta kirjanpidon tai verotettavaan tulokseen. Esimerkiksi, tämä voi syntyä kirjattaessa vuokrasopimusvelkaa ja vastaavaa käyttöoikeusomaisuuserää sovellettaessa IFRS 16:ta vuokrasopimuksen alkamisajankohtana.

IAS 12 muutosten seurauksena yhtiön on kirjattava laskennallinen verosaaminen ja -velka laskennallisen verosaamisen ollessa ehdollinen IAS 12:n kerrytettävyyskriteereille.

IASB lisäsi myös havainnollistavan esimerkin IAS 12:een, joka selittää miten muutoksia sovelletaan. Muutokset koskevat liiketoimia, jotka tapahtuvat aikaisimman esitetyn vertailukauden alussa tai sen jälkeen. Lisäksi aikaisimman vertailukauden alussa yhtiö kirjaa:

• Laskennallisen verosaamisen (siinä laajuudessa kuin on todennäköistä että verotettava tulos on käytettävissä mitä vastaan verotuksessa vähennyskelpoinen väliaikainen ero voidaan käyttää) ja laskennallisen verovelan kaikista verotuksessa vähennyskelpoisista ja veronalaisista väliaikaisista eroista liittyen:
• käyttöoikeusomaisuuseriin ja vuokrasopimusvelkoihin
• käytöstäpoistamis-, ennalleenpalauttamis- ja saman tapaisiin velkoihin ja vastaavat määrät kirjattuna osana vastaavan omaisuuserän hankintamenoa
• Muutosten alkuperäisen soveltamisen kumulatiivisen vaikutuksen oikaisuna kertyneiden voittovarojen avaavaan saldoon (tai muuhun asianmukaiseen oman pääoman erään) kyseisellä hetkellä Muutos on voimassa 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisemman soveltamisen ollessa sallittua.

Vaisala ottaa standardin muutoksen käyttöön siirtymäsäännön mukaisesti siten, että siirtymän vaikutus kirjataan 1.1.2022. Alustavan analyysin mukaan muutoksen johdosta konserni kirjaa 2 miljoonan euron laskennallisen verosaaminen käyttöoikeusomaisuuseriin ja 2 miljoonan euron laskennallisen verovelan vuokrasopimusvelkoihin liittyen 31.12.2022.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

IFRS 16:n muutos: Vuokrasopimusvelan määrittäminen myynti- ja takaisinvuokraussopimuksissa

Muutos selventää kuinka myyjä-vuokralle ottajan tulee myöhemmin arvostaa myynti- ja takaisinvuokraussopimukset, joissa omaisuuserän luovutus käsitellään kyseisen omaisuuserän myyntinä. Muutoksen mukaan myyjä-vuokralle ottajan on myöhemmin arvostettava takaisinvuokraukseen perustuva vuokrasopimusvelka niin, että se ei kirjaa mitään voittoa tai tappiota perustuen käyttöoikeuteen, joka säilyy myyjä-vuokralle ottajalla. Uudet vaatimukset eivät kiellä myyjä-vuokralle ottajaa kirjaamasta tuloslaskelmaan tuottoja tai kuluja vuokrasopimuksen täydellisen tai osittaisen purkamisen seurauksena.

Muutos on voimassa 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisemman soveltamisen ollessa sallittua. Muutoksen käyttöönotolla voi olla vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, mikäli tällaisia liiketoimia tapahtuu.

Emoyhtiön tilinpäätös*

Emoyhtiön tuloslaskelma

Tilikauden tulos		26 965 941,48	14 983 135,68
Välittömät verot	7	-6 014 958,21	-3 986 518,34
Tulos ennen veroja		32 980 899,69	18 969 654,02
Poistoeron muutos		-834 605,39	-1 086 208,38
Tilinpäätössiirrot
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		33 815 505,08	20 055 862,40
Rahoitustuotot ja -kulut	6	10 276 507,00	1 600 673,53
Liiketulos		23 538 998,08	18 455 188,87
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	3	72 112,36	85 723,75
Muut hallinnon kulut	4, 5	-55 686 503,70	-48 839 666,98
Tutkimus- ja kehityskulut	4, 5	-49 867 740,47	-45 754 708,11
Hallinnon kulut
Myynnin ja markkinoinnin kulut	4, 5	-40 087 775,66	-34 962 485,64
Bruttokate		169 108 905,55	147 926 325,85
Hankinnan ja valmistuksen kulut	4, 5	-174 206 561,33	-151 805 227,80
Liikevaihto	2	343 315 466,88	299 731 553,65
Euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021

*) Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan.

Emoyhtiön tase

Euroa	Liitetieto	31.12.2022	31.12.2021
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8
Liikearvo		33 071,17	52 913,86
Aineettomat oikeudet		12 787 059,77	931 049,20
Muut aineettomat hyödykkeet		8 667 011,16	12 269 359,88
Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet		339 779,44	252 718,15
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		21 826 921,54	13 506 041,09
Aineelliset hyödykkeet	8
Maa- ja vesialueet		2 904 868,22	2 904 868,22
Rakennukset ja rakennelmat		42 536 262,57	43 042 031,80
Koneet ja kalusto		23 742 698,09	21 475 340,43
Muut aineelliset hyödykkeet		74 417,51	74 417,51
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		7 921 239,84	8 354 294,35
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		77 179 486,23	75 850 952,31
Sijoitukset	8
Osuudet saman konsernin yrityksissä		74 650 890,57	74 480 891,87
Muut osakkeet ja osuudet		101 000,00	100 000,00
Sijoitukset yhteensä		74 751 890,57	74 580 891,87
Pysyvät vastaavat yhteensä		173 758 298,34	163 937 885,27

Euroa	Liitetieto	31.12.2022	31.12.2021
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset		143 369,22	49 586,20
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		143 369,22	49 586,20
Vaihto-omaisuus
Aineet, tarvikkeet ja tavarat		44 788 097,25	35 858 010,93
Vaihto-omaisuus yhteensä		44 788 097,25	35 858 010,93
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	17	59 989 414,71	40 072 940,68
Muut saamiset	9, 17	5 300 801,72	5 048 548,29
Siirtosaamiset	10, 17	18 869 190,54	25 362 525,79
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		84 159 406,97	70 484 014,76
Rahat ja pankkisaamiset		37 534 733,55	64 634 457,59
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		166 625 606,99	171 026 069,48
Vastaavaa yhteensä		340 383 905,33	334 963 954,75

Emoyhtiön tase

Euroa	Liitetieto	31.12.2022	31.12.2021
Vastattavaa
Oma pääoma	13
Osakepääoma		7 660 807,86	7 660 807,86
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		422 034,34	422 034,34
Edellisten tilikausien tulos		140 055 987,63	151 035 682,19
Tilikauden tulos		26 965 941,48	14 983 135,68
Oma pääoma yhteensä		175 104 771,31	174 101 660,07
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero		1 920 813,77	1 086 208,38
Pakolliset varaukset	12	0,00	97 119,25

Euroa	Liitetieto	31.12.2022	31.12.2021
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	15	0,00	40 000 000,00
Muut pitkäaikaiset velat	14	893,00	12 857,19
Lyhytaikainen
Saadut ennakot		2 191 679,39	2 068 348,53
Ostovelat	17	22 847 352,95	19 209 492,93
Lainat rahoituslaitoksilta	15	40 000 000,00	-
Muut lyhytaikaiset lainat	17	44 378 233,23	35 257 332,86
Muut lyhytaikaiset velat	14	2 688 754,88	11 842 938,50
Pakolliset varaukset	12	1 630 503,51	1 026 306,92
Siirtovelat	16, 17	49 620 903,29	50 261 690,12
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		163 357 427,25	119 666 109,86
Vieras pääoma yhteensä		165 279 134,02	160 862 294,68
Vastattavaa yhteensä		340 383 905,33	334 963 954,75

Emoyhtiön rahoituslaskelma

1 000 euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Tilikauden tulos		26 966	14 983
Poistot ja arvonalentumiset	5	13 603	11 617
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-10 277	-1 601
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja
-tappiot	3	-27	29
Poistoero		835	1 086
Tuloverot	7	6 015	3 987
Muut oikaisut		-207	1 952
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)		-9 231	-6 410
Korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+)		-13 543	-5 138
Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		-5 413	20 487
Käyttöpääoman muutos		-28 187	8 939
Maksetut rahoituserät, netto	6	-4 740	1 292
Saadut osingot liiketoiminnasta	6	12 994	2 624
Maksetut tuloverot	7	-5 460	-4 458
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä		11 516	40 450
Investointien rahavirta
Yrityshankinnat	8	-171	-263
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	8	-13 693	-287
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	8	-9 761	-15 841
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot	8	98	101
Myönnetyt lainat	8	-4 456	-
Lainasaamisten takaisinmaksut	17	4 885	13 856
Investointien rahavirta yhteensä		-23 098	-2 434

1 000 euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2022	1.1.–31.12.2021
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	14	114 888	63 479
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	14	-105 770	-50 063
Maksetut osingot	13	-24 635	-22 022
Rahoituksen rahavirta yhteensä		-15 517	-8 606
Rahavarojen muutos lisäys ( + ) / vähennys ( - )		-27 099	29 410
Rahavarat 1.1.		64 634	35 225
Rahavarojen muutos lisäys ( + ) / vähennys ( - )		-27 099	29 410
Rahavarat 31.12.		37 535	64 634

LIIKETOIMINTAMME ARVONLUONTIMME VASTUULLISET TOIMINTATAVAT HALLINNOINTI TALOUSTIEDOT

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös 2022 Tilintarkastuskertomus Tunnusluvut

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Emoyhtiö Vaisala Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Taseen erät on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon tai nimellisarvoon, mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta mainittu.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Emoyhtiön liikevaihto koostuu kokonaisuudessaan asiakassopimuksista saaduista tuotoista. Liikevaihto jaetaan tuotteisiin, projekteihin ja palveluihin. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tuoteliikevaihto sisältää tuotot tuote-, varaosa- ja järjestelmätoimituksista. Järjestelmätoimitukset sisältävät rajallisesti konfiguroituja standardituotteita. Tuotemyynti tuloutetaan yhtenä ajankohtana, kun asiakas on saanut tuotteeseen määräysvallan.

Projektit ovat integroituja projekteja, joissa Vaisala toimittaa asiakkaille havaintojärjestelmän, joka koostuu tuotteista, palveluista ja ohjelmistoista. Nämä järjestelmät kytketään asiakkaan järjestelmään asiakkaan määrittelyjen mukaisesti. Kaikki projektit tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti. Edistymistä mitataan cost-to-cost-menetelmällä, vertaamalla toteutuneita kuluja ennustettuihin kuluihin. Projektit täyttävät jatkuvan tuloutuksen kriteerit pääsääntöisesti siten, että tuotteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä ja että Vaisalalla on oikeus maksuun tehdystä työstä. Sovellettu projektien tuloutusperiaate täyttää kirjanpitolain edellytyksen projektin erilliskatteen ennakoitavuudesta.

Palvelut jaetaan palvelusopimuksiin ja kertaluonteisiin palveluihin. Palvelut sisältävät muun muassa huoltopalvelut, kalibrointi- ja korjauspalvelut, modernisointipalvelut, laajennetun takuun sekä datapohjaisia ratkaisuja, jotka tukevat päätöksentekoa säästä riippuvissa toiminnoissa. Palvelusopimukset sisältävät jatkuvan palvelun, kuten laajennetun takuun, asiakastuen tai varaosien saatavuuden. Tuotot tuloutetaan ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana palvelun luonteen tai sopimuksen sisällön mukaan. Kertaluonteisen palvelun tuotto kirjataan, kun palvelu on suoritettu.

Tuotteiden perustakuuaika on vuosi ja valikoiduille tuotteille 2, 5 tai 10 vuotta. Palveluiden perustakuuaika on 6 tai 12 kuukautta. Laajennettu takuu on erikseen myytävä ja hinnoiteltu palvelu erikseen sovitulle ajanjaksolle. Laajennetun takuun tuotto kirjataan ajan kuluessa perustakuuajan päättymisestä lähtien. Takuukuluista tehdään takuuvaraus.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisältävät tuottoja ja kuluja, joiden ei voida suoraan katsoa liittyvän operatiiviseen toimintaan.

Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääasiassa omaisuuden myyntivoitoista ja muista kuin

varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvistä tuotoista, kuten yrityshankintoihin liittyvistä tuloutuksista ja vahingonkorvauksista. Liiketoiminnan muut kulut koostuvat pääosin omaisuuden myyntitappioista.

Tutkimus- ja kehityskulut

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet.

Osakepalkkiot

Emoyhtiön osakeperusteiset maksut liittyvät osakepalkkiojärjestelmiin. Osakeperusteiset maksut kirjataan ansaintajakson aikana tuloslaskelmaan kuluksi ja taseeseen siirtoveloiksi. Sekä osakkeina että rahana maksetun osuuden kustannus on arvostettu osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin. Kuluksi kirjattava määrä perustuu arvioon tulevien osakkeina maksettavien etuuksien määrästä ansaintajakson lopussa. Oletuksia, joiden pohjalta arviot tehdään, päivitetään kun niissä tapahtuu muutoksia, ja vaikutukset muutoksista kirjataan tuloslaskelmaan.

Eläkkeet

Emoyhtiön lakisääteinen eläkevakuutus ja vapaaehtoiset eläkejärjestelyt on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä ja ne ovat maksuperusteisia. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva oli vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiössä, joka suljettiin 1.1.1983. Säätiön vastuu siirrettiin eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö purettiin vuonna 2006. Säätiön eläkevastuu on katettu täysimääräisesti.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja aikaisempien tilikausien veroihin kohdistuvista oikaisuista. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjen verokantojen perusteella.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat koostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä sekä sijoituksista. Pysyvien vastaavien kirjanpitoarvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla sekä lisättynä arvonkorotuksilla. Pysyvien vastaavien suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ja sijoituksista ei tehdä poistoja. Omaan käyttöön valmistettujen pysyvien vastaavien hankintamenoon sisältyy myös osuus valmistustyölle kohdistettavista kiinteistä menoista. Pysyvien vastaavien hankintamenoon ei sisälly korkomenoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet	3–10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	5–40 vuotta
Koneet ja kalusto	3–8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–8 vuotta

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy hyödykkeitä, joiden taloudellinen pitoaika on rajoittamaton ja joista ei tehdä poistoja. Tämän lisäksi muihin aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu sulautumistappioita, joiden taloudellinen pitoaika on 5–6 vuotta.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään standardikustannusperusteisena hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen (hankintameno) tai niitä alemman nettorealisointiarvon määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää ostomenot (sisältäen pääasiassa raaka-aineet, tuontitullit ja kuljetusmenot), välittömän työn ja välillisiä tuotannon menoja. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ennakoidun kulutuksen ylittävän vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvia menoja ja menetyksiä, joihin yhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry vastaavaa tuloa ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, johon varaus on alun perin kirjattu.

Varauksia voi syntyä toimintojen uudelleenjärjestelyistä, tappiollisista sopimuksista, takuista, riita-asioista tai muista sitoumuksista.

Johdannaissopimukset

Vaisala soveltaa rahoitusvälineiden kirjanpitokäsittelyssä KPL 5.2 § mukaista arvostusta sekä noudattaa Kirjanpitolautakunnan lausunnon 13.12.2016 (KILA 1963/2016) mukaista menettelyä johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta. Kaikki emoyhtiön johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinisopimuksia. Vaisalalla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmät tilikaudella 2022 olivat USD, CNY ja JPY. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon. Johdannaissopimukset arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kunkin tilikauden lopussa. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien rahavirtojen nykyarvona. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaissopimukset sisältyvät taseen siirtosaamisiin ja -velkoihin. Vaisala ei sovella suojauslaskentaa.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Rahavarojen, myyntisaamisten ja muiden saamisten, lainasaamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen uudelleenarvostuksista syntyvät kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

2. LIIKEVAIHTO

Myyntituottojen jaottelu

Liikevaihto markkina-alueittain

1 000 euroa	2022	2021
Americas	102 998	86 357
josta Yhdysvallat	75 077	58 046
APAC	114 045	98 953
EMEA	126 273	114 421
josta Suomi	8 699	7 672
Yhteensä	343 315	299 732

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

1 000 euroa	2022	2021
Sää ja ympäristö
Tuotteet	63 008	61 791
Projektit	39 730	40 798
Palvelut	7 604	7 135
Yhteensä	110 343	109 724
Teolliset mittaukset
Tuotteet	51 402	42 312
Palvelut	2 520	2 266
Yhteensä	53 922	44 579
Konsernin sisäinen liikevaihto	179 051	145 428
Yhteensä	343 315	299 732

Liikevaihto myyntituottojen kirjaamisen ajoituksen perusteella

Yhteensä	343 315	299 732
Konsernin sisäinen liikevaihto	179 051	145 428
Tuloutus ajan kuluessa	46 510	46 112
Tuloutus yhtenä ajankohtana	117 754	108 191
1 000 euroa	2022	2021

Konsernin sisäisestä liikevaihdosta suurin osa tuloutetaan yhtenä ajankohtana.

Maksuehdot

Maksuehdot vaihtelevat maantieteellisten alueiden mukaan. Tuote- ja palveluliiketoiminnassa yleinen maksuehto on 30 päivää netto, mutta tietyillä alueilla ennakkomaksu on yleinen käytäntö. Projektilaskutus perustuu projektin vaiheisiin, jotka seuraavat projektin yleisiä toimitusehtoja (30 % ennakkomaksuna, 60 % toimitusasiakirjoja vastaan ja 10 % hyväksytyn testauksen jälkeen) tai sopimuksen mukaisia ehtoja. Projektiliiketoiminnassa yleisimmät maksuehdot ovat remburssi tai sopimuksen mukaan.

Liikevaihtoon liittyvät taseeseen merkityt määrät

Seuraavassa taulukossa esitetään tietoja asiakassopimuksista johtuvista taseen saamisista ja veloista.

Liikevaihtoon liittyvät taseeseen merkityt määrät

1 000 euroa	31.12.2022	31.12.2021
Myyntisaamiset	59 989	40 073
Myynnin jaksotukset (siirtosaamiset)	11 684	18 949
Saadut ennakot	2 192	2 068
Myynnin jaksotukset (siirtovelat)	12 822	10 345

Taseen vastaavien myynnin jaksotukset (siirtosaamiset) sisältävät tuloutettuja, mutta laskuttamattomia projekti- ja palvelutuottoja. Suurin osa projektituotoista tuloutetaan tuotteen valmistamisen jälkeen projektin valmiusasteen noustessa ja kun suurin osa suoritevelvoitteesta on täytetty. Projektien yleisten toimitusehtojen mukaan suurin osa projektista on laskutettu ennen kuin tuote on toimitettu. Myynnin jaksotukset (siirtosaamiset) ovat siten korkeimmillaan tuotteen valmistuksen ja toimituksen välisenä aikana. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelut laskutetaan yleensä etukäteen ja vain tietyissä tapauksissa jälkikäteen.

Jälkikäteislaskutuksesta aiheutuu myynnin jaksotus (siirtosaaminen), koska tuloutus tehdään ennen laskutusta.

Saadut ennakot ovat asiakkailta saatuja suorituksia, joita ei ole vielä laskutettu.

Taseen vastattavien myynnin jaksotukset (siirtovelat) sisältävät tuote-, projekti- ja palveluliiketoiminnan laskutetut, mutta tulouttamattomat erät. Myynnin jaksotukset (siirtovelat) syntyvät usein projektien alkuvaiheessa, kun ennakkomaksu on laskutettu, mutta projekti on vasta alkuvaiheessa ja valmiusasteen mukaista tuloutusta ei ole tehty lainkaan tai vain vähän. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelusopimukset laskutetaan yleensä sopimuskauden alussa, josta aiheutuu myynnin jaksotus (siirtovelka). Yhtenä ajankohtana tuloutettavista tuote- ja palvelumyynneistä syntyy myynnin jaksotus (siirtovelka) kun asiakasta on laskutettu, mutta suoritevelvoitetta ei ole täytetty eikä tuloutusta siten ole tehty.

Tilikaudella 2022 emoyhtiö kirjasi myyntituottoja yhteensä 6 (6) miljoonaa euroa, jotka tilikauden alussa sisältyivät myynnin jaksotuksiin (siirtoveloissa).

Tilauskanta oli 31.12.2022 73,4 (77,9) miljoonaa euroa. Tilauskannasta 58,3 (60,7) miljoonaa euroa arvioidaan tuloutettavan tilikaudella 2023 (2022) ja 15,1 (17,2) miljoonaa euroa tätä myöhemmin.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 euroa	2022	2021
Omaisuuden myyntivoitot	27	1
Liiketoiminnan muut tuotot
Vahingonkorvaukset ja muut	46	115
Yhteensä	72	117
Liiketoiminnan muut kulut
1 000 euroa	2022	2021
Omaisuuden myyntitappiot	-	30
Yhteensä	-	30

4. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖ

Henkilöstökulut

1 000 euroa	2022	2021
Palkat	96 537	95 770
Eläkekulut	15 861	13 942
Muut henkilösivukulut	3 050	2 897
Yhteensä	115 448	112 610
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana
Henkilöä	2022	2021
Suomessa	1 401	1 287
Suomen ulkopuolella	10	9
Yhteensä	1 411	1 297
Henkilöstö 31.12.
Henkilöä	2022	2021
Suomessa	1 475	1 303
Suomen ulkopuolella	9	10
Yhteensä	1 484	1 313

Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot (maksuperuste)

1 000 euroa	2022	2021
Öistämö Kai
Palkka	491	481
Lyhyen aikavälin kannustimet	345	40
Osakeperusteiset palkkiot	169	263
Lakisääteinen eläke	138	81
Lisäeläke	114	114
Yhteensä	1 256	979

Vuonna 2021 Vaisalan edelliselle toimitusjohtajalle Kjell Forsénille maksettiin 185 tuhannen euron lyhyen aikavälin kannustin vuodelta 2020 sekä osakeperusteiset palkkiot ohjelmista LTI 2018, LTI 2019–2021 ja LTI 2020–2022 yhteisarvoltaan 1 864 tuhatta euroa.

Toimitusjohtaja Kai Öistämö kuuluu maksupohjaisen lisäeläkevakuutuksen piiriin. Lisäeläkkeen vuosipalkkio vastaa kolmen kuukauden peruspalkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta molemmille osapuolille. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen on toimitusjohtaja oikeutettu erorahaan, joka vastaa kuutta kuukausipalkkaa.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2022

1 000 euroa		Vuosi palkkio	Palkkiot, tarkastus valiokunta	Palkkiot, Henkilöstö- ja vastuullisuus valiokunta	Yhteensä
Castrén Petri	hallituksen jäsen	40	8		48
Jääskeläinen Antti	hallituksen jäsen	40	8		48
Lundström Petra	hallituksen jäsen	40		7	47
Rinnevaara Jukka	hallituksen jäsen	40		7	47
Ståhlberg Kaarina	hallituksen jäsen	40	12		52
Syrjänen Tuomas	hallituksen jäsen	40		7	47
Voipio Raimo	hallituksen varapuheenjohtaja	40	8		48
Voipio Ville	hallituksen puheenjohtaja	55		7	62
Yhteensä		335	36	28	399

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2021

1 000 euroa		Vuosi palkkio	Palkkiot, tarkastus valiokunta	Palkkiot, Palkitsemis ja henkilöstö valiokunta	Yhteensä
Castrén Petri	hallituksen jäsen	40	5		45
Jääskeläinen Antti	hallituksen jäsen	40	5		45
Lundström Petra	hallituksen jäsen	40		5	45
Rinnevaara Jukka	hallituksen jäsen	40		5	45
Ståhlberg Kaarina	hallituksen jäsen	40	8		48
Syrjänen Tuomas	hallituksen jäsen	40		3	43
Voipio Raimo	hallituksen varapuheenjohtaja	40	4		44
Voipio Ville	hallituksen puheenjohtaja	55	1	5	61
Yhteensä		335	23	18	376

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan nimi muuttui Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnaksi 1.1.2022 alkaen.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten puolesta ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

1 000 euroa	2022	2021
Poistot aineettomista hyödykkeistä	5 301	4 176
Poistot aineellisista hyödykkeistä	8 198	7 406
Arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä	104	34
Yhteensä	13 603	11 617

Tilikaudella 2022 poistot aineettomista hyödykkeistä sisälsivät EUR 3,6 (3,5) miljoonaa euroa poistoja muihin aineettomiin hyödykkeisiin kohdistetuista sulautumistappioista.

6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 euroa	2022	2021
Osinkotuotot
Konserniyhtiöiltä	12 994	2 624
Muut korko- ja rahoitustuotot
Konserniyhtiöiltä	30	58
Muilta	2 811	1 068
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Konserniyhtiöille	-281	-15
Muille	-4 761	-4 308
Kurssivoitot ja -tappiot	-517	2 174
Yhteensä	10 277	1 601

7. VÄLITTÖMÄT VEROT

1 000 euroa	2022	2021
Tilikauden verot	4 279	4 014
Verot aikaisemmilta vuosilta	1 736	-27
Yhteensä	6 015	3 987

8. PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 2022

				Ennakkomaksut
			Muut	ja keskeneräiset
		Aineettomat	aineettomat	aineettomat
1 000 euroa	Liikearvo	oikeudet	hyödykkeet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	88	29 691	20 361	253	50 392
Lisäykset		13 496		197	13 693
Vähennykset		-4 808			-4 808
Siirrot erien välillä		102		-110	-8
Hankintameno 31.12.2022	88	38 481	20 361	340	59 269
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2022	35	28 760	8 092		36 886
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot		-4 808			-4 808
Tilikauden poistot ja
arvonalentumiset	20	1 742	3 602		5 364
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2022	55	25 693	11 694		37 442
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	33	12 787	8 667	340	21 827

Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2021 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poistot ja arvonalentumiset Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021	88 15 20 35	29 691 28 264 -71 566 28 760	20 361 4 490 3 602 8 092	253	50 392 32 769 -71 4 188 36 886
		151		-151	-
		-71			-71
Lisäykset		205		83	287
Hankintameno 1.1.2021	88	29 406	20 361	321	50 175
1 000 euroa	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	Yhteensä

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Aineelliset hyödykkeet 2022

		Rakennukset ja		Muut aineelliset	Ennakkomaksut ja keskeneräiset
1 000 euroa	Maa- ja vesialueet	rakennelmat	Koneet ja kalusto	hyödykkeet	investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	2 820	77 376	64 641	74	8 354	153 265
Lisäykset		791	3 496		5 425	9 712
Vähennykset		-2 590	-5 019			-7 609
Siirrot erien välillä		1 102	4 612		-5 858	-144
Hankintameno 31.12.2022	2 820	76 678	67 730	74	7 921	155 224
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022		39 951	43 165			83 116
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-3 085	-4 523			-7 608
Tilikauden poistot		2 878	5 319			8 198
Arvonalentumiset		16	25			41
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022		39 760	43 987			83 747
Arvonkorotukset	84	5 618				5 702
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	2 905	42 536	23 743	74	7 921	77 179

Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvien tuotannollisten koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2022 oli 15,9 (14,7) miljoonaa euroa.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Aineelliset hyödykkeet 2021

					Ennakkomaksut ja
1 000 euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	2 820	73 006	57 766	74	7 321	140 987
Lisäykset		4 104	5 043		6 460	15 607
Vähennykset		-358	-2 797			-3 156
Siirrot erien välillä		625	4 628		-5 427	-174
Hankintameno 31.12.2021	2 820	77 376	64 641	74	8 354	153 265
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021		37 566	41 246			78 812
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-358	-2 766			-3 124
Tilikauden poistot		2 743	4 663			7 406
Arvonalentumiset			22			22
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021		39 951	43 165			83 116
Arvonkorotukset	84	5 618				5 702
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	2 905	43 043	21 475	74	8 354	75 851

Sijoitukset 2022

1 000 euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	74 481	100	74 581
Lisäykset	170	1	171
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	74 651	101	74 752

Sijoitukset 2021

1 000 euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	74 218	100	74 318
Vähennykset	263	-	263
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	74 481	100	74 581

10. SIIRTOSAAMISET

1 000 euroa	2022	2021
Verosaamiset	1 385	1 881
Myynnin jaksotukset	11 684	18 949
Johdannaissopimukset	948	44
Muut siirtosaamiset	4 853	4 489
Yhteensä	18 869	25 363

Johdannaissopimukset

Milj. euroa	2022	2021
Valuuttariskin suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten nimellisarvot
Valuuttatermiinit	38,3	35,2
Nimellisarvot yhteensä	38,3	35,2

Johdannaissopimusten	2022		2021
nimellisarvo valuutassa	Valuutta-arvo milj.	Milj. euroa	Valuutta-arvo milj.	Milj. euroa
USD	27,0	25,1	22,0	18,5
CNH	30,0	4,2	30,0	3,9
HRK	-	-	22,5	3,0
JPY	350,0	2,5	300,0	2,3
PLN	9,0	1,9	18,0	3,9
SEK	25,0	2,4	32,5	3,1
CAD	3,0	2,2	-	-
SGD	-	-	1,0	0,6
Yhteensä		38,3		35,2

9. MUUT SAAMISET

1 000 euroa	2022	2021
Maksetut ennakot	422	690
Arvonlisäverosaamiset	3 008	2 519
Avustukset	1 787	1 817
Muut	84	22
Yhteensä	5 301	5 049

Johdannaissopimusten maturiteettijakauma

Milj. euroa	2022	2021
Alle 90 päivää	11,7	16,4
Yli 90 päivää ja alle 120 päivää	5,4	4,2
Yli 120 päivää ja alle 180 päivää	9,5	7,7
Yli 180 päivää ja alle 365 päivää	10,6	5,4
Yli 365 päivää ja alle 545 päivää	1,1	1,5
Yhteensä	38,3	35,2

Valuuttariskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot

Milj. euroa	2022	2021
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, varat	1,0	0,0
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, velat	0,5	1,3

11. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennalliset verosaamiset

1 000 euroa	2022	2021
Osakepalkkiot	1 661	2 542
Pakolliset varaukset	326	225
Luottotappiovaraus	18	-
Yhteensä	2 006	2 767

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole kirjattu emoyhtiön taseeseen. Arvonkorotusten ja poistoeron laskennallista verovelkaa ei ole huomioitu. Poistoeron verovaikutus nykyisen verokannan 20 % vallitessa on 0,4 miljoonaa euroa. Realisoituessaan arvonkorotusten verovaikutus nykyisen verokannan 20 % vallitessa olisi 1,1 miljoonaa euroa. Muut laskennalliset verovelat eivät olleet olennaisia.

12. PAKOLLISET VARAUKSET

Pitkäaikaiset pakolliset varaukset

1 000 euroa	2022	2021
Pakolliset varaukset 1.1.	97	97
Vähennykset	-97	-
Pakolliset varaukset 31.12.	-	97

Lyhytaikaiset pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset 31.12.	1 631	1 026
Vähennykset	-90	-46
Lisäykset	694	158
Pakolliset varaukset 1.1.	1 026	914
1 000 euroa	2022	2021

Tilikausien 2022 ja 2021 pakolliset varaukset sisälsivät pääasiassa takuuvarauksen sekä muita sopimuksiin perustuvia varauksia.

13. OMA PÄÄOMA

Emoyhtiön osakkeet jakautuvat K-sarjan osakkeisiin ja A-sarjan osakkeisiin. Vaisala Oyj:llä on 36 436 728 osaketta, joista 6 731 092 kuuluu sarjaan K ja 29 705 636 sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-sarjan osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Vaisala Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikausien 2022 ja 2021 lopussa 7 660 807,86 euroa.

Oma pääoma

1 000 euroa	2022	2021
Osakepääoma 1.1.	7 661	7 661
Osakepääoma 31.12.	7 661	7 661
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	422	422
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	422	422
Edellisten tilikausien tulos 1.1.	166 019	172 076
Osingonjako	-24 635	-22 022
Omien osakkeiden luovutus	1 368	1 652
Omien osakkeiden luovutustappio	-2 695	-671
Edellisten tilikausien tulos 31.12.	140 056	151 036
Tilikauden tulos	26 966	14 983
Oma pääoma yhteensä	175 105	174 102

Jakokelpoinen oma pääoma

1 000 euroa	2022	2021
Voittovarat edellisiltä tilikausilta	140 056	151 036
Tilikauden tulos	26 966	14 983
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	422	422
Yhteensä	167 444	166 441

Tilikaudelta 2021 osinkoa jaettiin 0,68 euroa osaketta kohden, yhteensä 24,6 miljoonaa euroa.

14. MUUT PITKÄAIKAISET JA LYHYTAIKAISET VELAT

Emoyhtiöllä oli 31.12.2022 pitkäaikaista korotonta velkaa yhteensä 0,0 (0,0) miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei tilikauden päättyessä ollut pitkäaikaisia velkoja, jotka erääntyvät yli viiden vuoden kuluttua.

Muut lyhytaikaiset velat olivat 31.12.2022 yhteensä 2,7 (11,8) miljoonaa euroa. Ne sisälsivät tytäryhtiöiden hankintaan liittyviä ehdollisia kauppahintavelkoja 0,1 (5,6) miljoonaa euroa. Ehdollista kauppahintavastiketta ei kirjattu tuotoksi tai kuluksi tilikauden 2022 aikana (2021: kirjattiin kuluksi 4,5 miljoonaa euroa) osake- ja liiketoimintakauppojen jälkeisen taloudellisen suoriutumisen ja tulevan taloudellisen suoriutumisen arvion perusteella. Tilikaudella 2022 maksettiin aikaisempiin yrityshankintoihin liittyvää ehdollista kauppahintavastiketta yhteensä 5,6 (1,0) miljoonaa euroa

15. LAINAT RAHOITUSLAITOKSILTA

Vaisalalla on 25.5.2020 allekirjoitettu 40 miljoonan euron vakuudeton laina, joka erääntyy 25.5.2023 ja jolla on taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2022. Laina on tarkoitettu olemassa olevien velkojen uudelleenrahoitukseen sekä yleisiin rahoitus- ja käyttöpääomatarpeisiin. Johto suunnittelee uudelleenrahoittavansa vuonna 2023 erääntyvän lainan.

Vaisalalla on myös 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, josta oli tilinpäätöshetkellä nostettu 12,5 (0,0) miljoonaa euroa. Emoyhtiöllä oli siten 31.12.2022 korollisia velkoja yhteensä 52,5 (40,1) miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua. Lisäksi Vaisalalla on 5.10.2018 allekirjoitettu 50 miljoonan euron vakuudeton valmiusluottosopimus, joka oli kokonaan nostamatta tilikauden päättyessä kuten oli vuotta aikaisemminkin. Komittoitu valmiusluottosopimus erääntyy 5.10.2023 ja sillä ei ole taloudellisia kovenantteja. Johto suunnittelee uudelleenrahoittavansa vuonna 2023 erääntyvän valmiusluoton.

16. SIIRTOVELAT

1 000 euroa	2022	2021
Henkilöstökulujaksotukset	30 192	32 179
Myynnin jaksotukset	12 822	10 345
Johdannaissopimukset	538	1 289
Tuloverojaksotukset	62	-
Muut siirtovelat	6 008	6 449
Yhteensä	49 621	50 262

Johdannaissopimuksiin liittyvät liitetiedot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 10, Siirtosaamiset.

17. SAAMISET JA VELAT MUILTA VAISALA-KONSERNIN YHTIÖILTÄ

1 000 euroa	2022	2021
Saamiset
Myyntisaamiset	27 080	20 992
Muut saamiset	32	8
Siirtosaamiset	1 850	2 343
Saamiset yhteensä	28 962	23 344
Velat
Lyhytaikaiset lainat	31 837	35 165
Ostovelat	1 553	1 447
Muut velat	-	1
Siirtovelat	3 583	1 921
Velat yhteensä	36 972	38 534

18. VASTUUSITOUMUKSET JA ANNETUT PANTIT

Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä	14 013	15 023
Leasingvastuut yhteensä	1 493	262
Myöhemmin maksettavat	1 095	70
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	398	192
Leasingvastuut
Takaukset	540	211
Konserniyhtiöiden puolesta
Vastuiden vakuutena olevat pankkitakaukset	11 980	14 550
Omasta velasta/sitoumuksesta
1 000 euroa	2022	2021
Vastuusitoumukset ja annetut pantit

Investointisitoumukset

Emoyhtiö oli tehnyt sitovia pysyvien vastaavien tilauksia, joiden arvo oli 3 (3) miljoonaa euroa.

Ostositoumukset

Emoyhtiöllä oli sitovia ostotilauksia 31.12.2022 yhteensä 25 (24) miljoonan euron arvosta.

19. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

Yhteensä	520	402
Muut palkkiot	113	48
Veroneuvonta	28	-
Lausunnot ja todistukset	46	28
Tilintarkastus	332	326
1 000 euroa	2022	2021

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut
	Toimintakertomuksen ja			Tilinpäätösmerkintä

tilinpäätöksen allekirjoitukset

Vantaa 15.2.2023 Petri Castrén Antti Jääskeläinen Petra Lundström Jukka Rinnevaara Kaarina Ståhlberg Tuomas Syrjänen

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Vantaa 15.2.2023

Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö

Reeta Virolainen KHT

Tilintarkastuskertomus

Vaisala Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Vaisala Oyj:n (y-tunnus 0124416-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut
	Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka		Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Tuote- ja projektimyynnin tuloutus

Katso liitetiedot 1, 2 ja 3 tilinpäätöksessä.

• Vaisala-konsernin liikevaihto, 514,2 miljoonaa euroa, muodostuu tuote-, projekti- ja palvelumyynnistä. Tuote- ja projektimyynnin osuus liikevaihdosta on 449,0 miljoonaa euroa.
• Tuotemyynti tuloutetaan yhtenä ajankohtana, kun asiakas on saanut tuotteeseen määräysvallan. Myyntiin liittyvien sopimusten suuri määrä ja toisistaan poikkeavat sopimusehdot lisäävät riskiä myynnin tuloutuksen ajoitusvirheelle.
• Projektit tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti. Edistymistä mitataan vertaamalla toteutuneita kuluja ennustettuihin kuluihin.
• IFRS 15 -standardin mukainen tuloutus ajan kuluessa tuloutettavien projektien osalta vaatii johdon arvioita kulujen osalta koko projektin ajan tuloutuksen määrittämiseksi.

• Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

• Tilintarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut Vaisalan myyntiprosessin ja myynnin tuloutuksen ajoitukseen liittyvien kontrollien arviointi.

• Olemme käyneet läpi Vaisalan tuloutusta koskevaa laskentaohjeistusta ja käytäntöä erilaisten sopimustyyppien osalta sen arvioimiseksi, onko myynnin tuloutusmenettely IFRS 15-standardin mukainen.
• Olemme tarkastaneet tuloutuksen oikea-aikaisuutta ja määrällistä oikeellisuutta sekä tuotemyynnin että projektimyynnin osalta.
• Osana tuotemyynnin tuloutusperusteiden tarkastusta olemme verranneet kirjanpidon myyntitapahtumia näitä vastaavaan sopimus– ja toimitusdokumentaatioon.
• Projektimyynnin osalta olemme verranneet projektilaskelmia olemassa oleviin sopimuksiin ja niihin mahdollisesti tehtyihin muutoksiin.
• Olemme käyneet läpi johdon laatimia kustannusarvioita, niiden seurantaa ja ennusteiden toteumaa sekä arvioineet valmiusastetta saadun dokumentaation perusteella.
• Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Katso liitetieto 13 tilinpäätöksessä.

• Vaisala-konsernin taseeseen sisältyy vaihto-omaisuutta 61,6 miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyy ylijäämä- ja epäkuranttiusriski.
• Kuten liitetiedosta 13 ilmenee, yhtiö on tehnyt alaskirjauksia sekä arvonalentumis-vähennyksiä hitaasti kiertävästä ja epäkurantista vaihto-omaisuudesta.
• Ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen arvon määrittely edellyttää arvioiden tekemistä ja harkintaa. Johto analysoi arvioita tuotteiden kysynnästä ja päättää varauksesta.

• Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

• Tilintarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut vaihto-omaisuusprosessin sekä vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyvien kontrollien arviointi.

• Olemme arvioineet konsernissa noudatettavaa vaihto-omaisuuden arvostuskäytäntöä ja olemme analysoineet hitaasti liikkuvia nimikkeitä arvonalentumisten laskentaperusteiden varmentamiseksi.
• Olemme tarkastaneet vaihto-omaisuuteen sisältyvien tuotteiden arvostusta vertaamalla kirjanpidon arvoja hankinnan ja valmistuksen kustannuksiin sekä luovutushintoihin sen arvioimiseksi, että arvostus ei ylitä hankinnan ja valmistuksen menoja tai sitä alhaisempaa nettorealisointiarvoa.
• Olemme arvioineet johdon oletuksia ja arvioita liittyen tuotteiden elinkaareen ja kysyntään.
• Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös 2022 Tilintarkastuskertomus Tunnusluvut

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun

tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös 2022 Tilintarkastuskertomus Tunnusluvut

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.03.2014 alkaen yhtäjaksoisesti 9 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosiraporttiin sisältyvän muun informaation mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Vantaalla, 15. helmikuuta 2023

Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö

Reeta Virolainen

KHT

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Milj. euroa	2022	2021	2020	2019	2018
Liikevaihto	514,2	437,9	379,5	403,6	348,8
vienti ja ulkomaantoiminta, %	98,0	98,0	97,0	98,0	98,0
Bruttokate, %	54,8	55,2	56,1	54,8	53,1
Liiketulos	62,5	50,1	44,8	41,1	38,9
% liikevaihdosta	12,2	11,5	11,8	10,2	11,1
Tulos ennen veroja,	59,6	48,3	41,3	40,2	37,5
% liikevaihdosta	11,6	11,0	10,9	10,0	10,8
Tilikauden tulos	45,0	39,5	32,8	33,6	29,5
% liikevaihdosta	8,8	9,0	8,7	8,3	8,5
Tutkimus ja kehityskulut	62,4	55,3	53,2	52,8	45,4
% liikevaihdosta	12,1	12,6	14,0	13,1	13,0
Poistot ja arvonalentumiset	23,6	21,6	21,1	23,5	12,1

Milj. euroa	2022	2021	2020	2019	2018
Rahavarat	55,5	77,9	45,4	56,4	72,7
Oma pääoma	250,7	230,3	205,5	198,3	182,9
Taseen loppusumma	439,2	408,0	351,8	361,5	334,4
Oman pääoman tuotto, %	18,7	18,1	16,3	17,7	16,0
Omavaraisuusaste, %	58,2	57,2	59,0	55,7	55,6
Korolliset velat	63,4	50,2	57,0	51,5	40,5
Nettovelkaantumisaste, %	3,2	-12,0	5,7	-2,4	-17,6
Nettokäyttöpääoma	82,4	44,5	61,5	40,4	25,9
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin
hyödykkeisiin	13,7	19,2	31,0	26,8	14,5
% liikevaihdosta	2,7	4,4	8,2	6,6	4,2
Liiketoiminnan rahavirta	29,8	80,0	41,0	40,8	48,3
Saadut tilaukset	533,7	455,2	382,8	419,4	334,2
Tilauskanta tilikauden lopussa	181,5	160,0	137,8	139,0	120,6
Henkilöstökulut	190,4	174,3	154,1	157,7	133,6
Henkilöstö keskimäärin	2 141	1 967	*1 929	1 829	1 678
Henkilöstö tilikauden lopussa	2 235	1 979	*1 939	1 837	1 816

* Henkilöstön määrä sisältää pitkäaikaispoissaolijat 1.1.2021 alkaen. Vuosi 2020 on muutettu vastaavasti.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME	VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022	Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut

Osakekohtaiset tunnusluvut

Euroa	2022	2021	2020	2019	2018
Osakekohtainen tulos	1,24	1,08	0,91	0,94	0,82
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	1,24	1,07	0,91	0,93	0,81
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta	0,82	2,21	1,14	1,14	1,35
Osakekohtainen oma pääoma	6,92	6,36	5,70	5,52	5,11
Osakekohtainen osinko	*0,72	0,68	0,61	0,61	0,58
Osinko/tulos, %	**57,9	62,9	66,9	65,2	70,7
Efektiivinen osinkotuotto, %	**1,83	1,28	1,51	1,92	3,51
Hinta/voittosuhde (P/E)	31,71	49,31	44,34	33,78	20,12
A-sarjan osakkeen kurssikehitys
ylin kurssi	54,40	55,80	42,50	32,80	23,90
alin kurssi	36,15	30,00	21,65	15,95	15,85
osakkeen volyymilla painotettu keskikurssi	43,03	39,45	32,58	23,56	20,14
päätöskurssi	39,45	53,30	40,35	31,75	16,50

Euroa	2022	2021	2020	2019	2018
Ulkona olevien osakkeiden markkina-arvo 31.12.***, milj. euroa	1 429,2	1 924,2	1 452,6	1 139,2	590,5
A-sarjan osakkeen vaihto
kpl	2 384 806	2 939 088	3 852 297	3 442 439	3 710 610
% sarjan kokonaismäärästä	8,0	9,9	13,0	11,6	12,5
Osakkeiden lukumäärä yhteensä, kpl	36 436 728	36 436 728	36 436 728	36 436 728	36 436 728
A-sarjan osakkeet	29 705 636	29 705 636	29 705 636	29 685 330	29 658 066
K-sarjan osakkeet	6 731 092	6 731 092	6 731 092	6 751 398	6 778 662
Ulkona olevat osakkeet tilikauden lopussa***, kpl	36 228 241	36 101 073	35 999 689	35 880 739	35 790 092

* Hallituksen esitys

** Hallituksen esityksen mukaisesti laskettuna

*** Sisältää A- ja K-sarjan osakkeet ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeiden päätöskurssiin.

Vaisalan yhtiökokouksen 10.4.2018 hyväksymä maksuton osakeanti tuplasi Vaisalan K- ja A-sarjan osakkeiden lukumäärän. Kaikki osakkeeseen liittyvät luvut on oikaistu vastaamaan uutta osakemäärää tässä toimintakertomuksessa.

Osakkeiden kurssi- ja vaihtotiedot perustuvat Nasdaq Helsinki Oy:n kaupankäyntitietoihin.

	LIIKETOIMINTAMME	ARVONLUONTIMME		VASTUULLISET TOIMINTATAVAT	HALLINNOINTI	TALOUSTIEDOT
Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tilinpäätös 2022		Tilintarkastuskertomus		Tunnusluvut
Tunnuslukujen laskentakaavat				Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos, euroa	=	Tilikauden tulos +/- määräysvallattomien omistajien osuus Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä			Vaisala esittää taloudellisessa raportoinnissa vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintojensa taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä sekä investointeja ja pääoman tuottoa. IFRS-tilinpäätös normistossa määriteltyjen tunnuslukujen ohella vaihtoehtoiset tunnusluvut täydentävät ja syventävät esitettyä informaatiota. Vaisalan taloudellisessa raportoinnissa käyttämät vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat:
Liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa	= Liiketoiminnan rahavirta	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa		Liikevaihto vertailukelpoisilla valuuttakursseilla	= valuuttakursseilla	Liikevaihto muunnettuna euroiksi vertailukaudella käytetyillä
Oma pääoma/osake, euroa	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa		Bruttokate, %	= Liikevaihto - myytyjä suoritteita vastaavat kulut Liikevaihto		x 100
Osinko/osake, euroa	= Tilikaudelta jaettava osinko	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa		Kiinteät kulut	=	Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut + tutkimus- ja kehityskulut
Osinko/tulos, %	= Tilikaudelta jaettava osinko	Tilikauden tulos +/- määräysvallattomien omistajien osuus	x 100	Liiketulos	=	IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja, rahoitustuottoja ja -kuluja sekä osuutta osakkuusyhtiön tuloksesta. Liiketulos kuvaa liiketoiminta-alueiden operatiivisen
Efektiivinen osinkotuotto-%	= Osinko/osake	A-osakkeen vaihtokurssi tilikauden lopussa	x 100	Tulos ennen veroja	=	toiminnan taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä. IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja
Hinta/voitto-suhde (P/E)	= Osakekohtainen tulos	A-osakkeen vaihtokurssi kauden lopussa		Oman pääoman tuotto-% (ROE)	= Tilikauden tulos Oma pääoma (keskimäärin)		x 100
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa =		A-osakkeen vaihtokurssi kauden lopussa x ulkona olevien osakkeiden lukumäärä		Omavaraisuusaste, %	= Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot		x 100
				Investoinnit	= hankinta bruttomääräisenä	Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
				Tilauskanta	=	Tilikauden päättyessä täyttämättä tai osittain täyttämättä olevien suoritevelvoitteiden määrä ja vuokrasopimuksista toimittamaton osuus
				Nettovelkaantumisaste, %	= Korolliset velat - rahavarat Oma pääoma		x 100
				Nettokäyttöpääoma	=	Vaihto-omaisuus + korottomat saamiset (myyntisaamiset + sopimuksiin perustuvat omaisuuserät + muut korottomat saamiset) - korottomat velat

(ostovelat + sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset +

muut korottomat velat)

Yhteystiedot

Kaarina Muurinen Talousjohtaja kaarina.muurinen@vaisala.com

Paula Liimatta Business Controller and Head of Investor Relations paula.liimatta@vaisala.com

Vaisala Oyj PL 26 00421 Helsinki, Suomi

vaisala.fi

Nina Eklund Viestintä- ja brändijohtaja nina.eklund@vaisala.com

Marjo Hietapuro Yritysvastuupäällikkö marjo.hietapuro@vaisala.com

Sosiaalisessa mediassa

vaisala.fi

Vaisala Oyj PL 26 00421 Helsinki B211913FI