Sisällysluettelo

Solteq lyhyesti	3
Toimitusjohtajan katsaus	5
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	6
Palkitsemisraportti	19
Hallituksen toimintakertomus	23
Tunnusluvut	36
Tilinpäätös	41
Tilintarkastuskertomus	102
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista	107

Tämä on vapaaehtoisesti julkaistu pdf-raportti, joten se ei täytä Arvopaperimarkkinalain 7:5§:n mukaista julkistamisvelvollisuutta.

Solteq lyhyesti

Vuosikertomus 2022 3

"Yhtiön uusi strategia ja johto, pitkäjänteinen tuotekehitys sekä panostus kansainvälistymiseen luovat tien kohti kannattavaa kasvua lähivuosien aikana."

Vuosikertomus 2022 4

ToimitusjohtajaAarne Aktan

Solteqin kannattavuus heikentyi supistuneen kysynnän ja tuotekehitysvaikeuksien myötä

Vuosi 2022 oli Solteqille vaikea. Konsernin tilikauden liikevaihto oli 68,4 miljoonaa euroa (69,1) säilyen edellisvuoden tasolla. Suurin muutos edellisvuoteen nähtiin konsernin kannattavuudessa: Tilikauden vertailukelpoinen käyttökate oli 6,4 miljoonaa euroa (12,6) ja vertailukelpoinen liiketulos 0,9 miljoonaa euroa (7,4).

Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäys Ukrainaan ajoi maailman talouden epävarmuuteen korkean inflaation ja nousseen korkotason muodossa. Epävarma toimintaympäristö heijastui erityisesti kysyntään Solteq Digital -segmentin osalta. Segmentin tilikauden liikevaihto oli 42,1 miljoonaa euroa (44,3). Heikentynyt kysyntä vaikutti selvästi segmentin kannattavuuteen: Tilikauden käyttökate oli 5,3 miljoonaa euroa (7,9) ja liiketulos 3,2 miljoonaa euroa (5,6).

Solteq Software -segmentin liikevaihto kasvoi tilikauden aikana ja oli 26,3 miljoonaa euroa (24,8). Kasvusta huolimatta alkuvuodesta saakka jatkuneet vaikeudet Utilities-liiketoiminnan tuotekehityksessä heikensivät segmentin kannattavuutta merkittävästi. Tilikauden vertailukelpoinen käyttökate oli 0,6 miljoonaa euroa (4,6) ja vertailukelpoinen liiketulos -2,8 miljoonaa euroa (1,8). Vuoden 2022 aikana toteutettiin kaksi yrityskauppaa, joilla pyrittiin vahvistamaan Utilities-liiketoiminnan tarjoamaa sekä markkina-asemaa. Lisäksi merkittäviä tuotekehitysinvestointeja vaatinut Solteq Robotics -liiketoimintaalue lopetettiin kannattamattomana.

Markkinatilanteen ja Utilities-tuotekehityshaasteiden odotetaan rasittavan yhtiötä vielä tilikaudella 2023. Tästä huolimatta näkymien odotetaan säilyvän kohtalaisina Retail & Commerce -segmentin ja hyvinä Utilities-segmentin osalta. Yhtiö pyrkii ratkaisemaan tuotekehitysongelmat ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Yhtiön uusi strategia ja johto, pitkäjänteinen tuotekehitys sekä panostus kansainvälistymiseen luovat tien kohti kannattavaa kasvua lähivuosien aikana.

Aarne Aktan

Toimitusjohtaja

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Vuosikertomus 2022 6

Tietoa sijoittajille

Yhtiökokous

Solteq Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 29.3.2023 kello 10.00 Clarion Hotel Aviapoliksessa osoitteessa Karhumäentie 5, Vantaa. Yhtiön osakkeenomistajat voivat osallistua kokoukseen myös etäyhteyden välityksellä. Etäyhteyden välityksellä osallistuvalla osakkeenomistajalla on kokouksen aikana äänioikeus sekä mahdollisuus käyttää puheoikeutta. Osakkeenomistajat voivat käyttää äänioikeuttaan myös äänestämällä ennakkoon.

Solteq Oyj:n taloustiedotteiden aikataulu vuonna 2023

Osavuosikatsaus 1–3/2023 julkaistaan 4.5.2023 klo 8.00
Puolivuosikatsaus 1–6/2023 julkaistaan 23.8.2023 klo 8.00
Osavuosikatsaus 1–9/2023 julkaistaan 26.10.2023 klo 8.00

Pörssitiedotteet 2022

30.12.2022	Solteq Oyj:n joukkovelkakirjalainan ehtojen muuttaminen hyväksytty kirjallisessa menettelyssä
19.12.2022	Solteq Oyj tarkentaa vuonna 2024 erääntyvän 23 miljoonan euron kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainansa kirjallista menettelyä koskevaa ilmoitusta sekä pidentää äänestysaikaa
12.12.2022	Muutoksia Solteq Oyj:n johtoryhmässä
25.11.2022	Solteq Oyj käynnistää kirjallisen menettelyn vuonna 2024 erääntyvän 23 miljoonan euron kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainansa ehtojen muuttamiseksi
25.11.2022	Solteq päivittää strategiaansa: energiasektori, kaupan ala ja sähköinen kaupankäynti liiketoiminnan keskiöön
14.11.2022	Solteq Oyj - Johdon liiketoimet
11.11.2022	Solteq Oyj - Johdon liiketoimet
09.11.2022	Muutoksia Solteq Oyj:n johtoryhmässä
27.10.2022	Solteq Oyj:n talousraportointi ja varsinainen yhtiökokous vuonna 2023
27.10.2022	Solteq Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2022
22.09.2022	Solteq Oyj – Johdon liiketoimet
22.09.2022	Solteq Oyj – Johdon liiketoimet
19.09.2022	Solteq Oyj:n talousjohtaja Kari Lehtosalo nimitetty Solteq Software -segmentin liiketoimintajohtajaksi
19.09.2022	Tulosvaroitus: Solteq Oyj laskee tulosohjeistustaan vuoden 2022 liikevaihdon ja liikevoiton osalta
30.08.2022	Solteq Oyj - Johdon liiketoimet
22.08.2022	Solteq Oyj - Johdon liiketoimet
18.08.2022	Solteq Oyj - Johdon liiketoimet
18.08.2022	Solteq Oyj - Johdon liiketoimet
17.08.2022	Solteq Oyj - Johdon liiketoimet
15.08.2022	Solteq Oyj - Johdon liiketoimet

11.08.2022	Solteq Oyj:n puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2022
11.08.2022	Solteq Oyj: Muutos hallituksen tarkastusvaliokunnassa
25.05.2022	Tulosvaroitus: Solteq Oyj laskee tulosohjeistustaan vuodelle 2022 liikevaihdon ja liikevoiton osalta
28.04.2022	Solteq Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2022
01.04.2022	Aarne Aktan nimitetty Solteq Oyj:n toimitusjohtajaksi
24.03.2022	Solteq Oyj: Varsinaisen yhtiökokouksen 2022 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset
02.03.2022	Kutsu Solteq Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 2022
02.03.2022	Solteq Oyj:n vuosikertomus 2021 on julkaistu
25.02.2022	Lisätietoja Solteq Oyj:n uuden toimitusjohtajan rekrytointiprosessista
17.02.2022	Solteq Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2021
14.01.2022	Kari Lehtosalo nimitetty Solteq Oyj:n väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu julkaisupäivänä voimassa olevan osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain mukaisesti. Selvitys annetaan erillisenä kertomuksena, ja toimintakertomuksessa on viittaus tähän kertomukseen.

Yleiset periaatteet

Solteq Oyj on Suomessa rekisteröity ja Vantaalla kotipaikkaansa pitävä julkinen osakeyhtiö. Tilikauden lopussa Solteq-konserni muodostui emoyhtiö Solteq Oyj:stä, kahdesta kotimaisesta tytäryhtiöstä sekä neljästä ulkomaisesta tytäryhtiöstä, joilla on lisäksi yhteensä neljä tytäryhtiötä.

Solteqin päätöksenteossa ja hallinnoinnissa noudatetaan yhtiön yhtiöjärjestystä, Suomen osakeyhtiölakia ja muuta yhtiötä koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen Hallinnointikoodia 2020 (Hallinnointikoodi on saatavilla osoitteessa cgfinland.fi) sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä sovelletaan paikallisia lakeja.

Toimielinten tehtävät ja vastuut

Solteq-konsernin johtamisesta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, joiden tehtävät määräytyvät Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Operatiivisesta toiminnasta konsernitasolla vastaa toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous järjestetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräisiä yhtiökokouksia voidaan tarvittaessa järjestää vuoden aikana. Yhtiökokous pidetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön kotipaikassa Vantaalla. Kutsu yhtiökokoukseen ja kokouksessa käsiteltävät asiat julkaistaan vähintään yhdessä suomenkielisessä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai yhtiön kotisivuilla sekä julkistetaan pörssitiedotteena.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään vuosittain seuraavista asioista:

tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen,
vahvistetun taseen mukaisen voiton tai tappion käsittely,
vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle,
hallituksen jäsenten määrä ja nimitys,
tilintarkastajien valinta,
hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot ja
muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Osakkeenomistajilla on oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia mukaan yhtiökokouksen esityslistalle. Osakkeenomistajien aloitepyynnöt lähetetään yhtiön hallitukselle kirjallisesti hyvissä ajoin ennen yhtiökokouskutsun lähettämistä ja yhtiön verkkosivuilla ilmoitettuun päivämäärään mennessä.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset julkaistaan välittömästi yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella. Lisäksi yhtiökokouksen pöytäkirja liitteineen sekä äänestystulokset asetetaan osakkeenomistajien saataville yrityksen verkkosivuille kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.

Hallitus

Solteq Oyj:n hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa sille osakeyhtiölaissa ja yhtiön yhtiöjärjestyksessä määritellyistä tehtävistä. Osakeyhtiölain mukaan hallitus edustaa yhtiön kaikkia osakkeenomistajia ja sen toiminnan on edistettävä yhtiön etua. Hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu vahvistaa yhtiön strategia ja budjetti sekä päättää rahoitussopimuksista ja merkittävien omaisuuserien ostoista ja myynneistä. Hallitus seuraa yhtiön taloudellista kehitystä johdon kuukausiraporttien sekä muun johdon toimittaman informaation avulla.

Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallitus vahvistaa vuosittain työjärjestyksen, johon on kirjattu hallituksen kokouskäytäntö sekä tehtävät.

Hallituksen tehtävänä on työjärjestyksen mukaan:

suunnata yhtiön toimintaa niin, että se tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuren lisäarvon siihen sijoitetulle pääomalle ottaen samalla huomioon eri sidosryhmät,
hyväksyä toimitusjohtajan ja muun johdon kannustinjärjestelmät,
nimittää ja erottaa toimitusjohtaja sekä päättää toimisuhteen ehdot,
vahvistaa strategia, liiketoiminnan tavoitteet ja vuosibudjetti sekä seurata näiden toteutumista,
hyväksyä merkittävät rahoitussopimukset ja merkittävät omaisuuserien ostot ja myynnit,
käsitellä ja hyväksyä osavuosikatsaukset ja tilinpäätös,
käsitellä ja hyväksyä kaikki yrityskaupat ja -järjestelyt sekä investoinnit, joiden kokonaisarvo ylittää 500 000 euroa sekä normaaliin liiketoimintaan kuulumattomat poikkeukselliset liiketapahtumat tms., joiden arvo ylittää 100 000 euroa,
käsitellä kaikki sopimukset ja liiketaloudelliset tapahtumat yhtiön omistajien ja johtoryhmän sekä heidän lähipiirinsä ja määräysvaltayhtiöiden kanssa,
hyväksyä yhtiön rakenteelliset muutokset ja vahvistaa toimitusjohtajan ehdotuksesta yhtiön organisaatio,
nimittää toimitusjohtajan suorassa alaisuudessa olevat johtajat toimitusjohtajan ehdotuksesta ja päättää johtoryhmän jäsenten palkkauksen periaatteet,
arvioida säännöllisesti omaa toimintaansa ja yhteistyötä johdon kanssa ja
käsitellä muut asiat, jotka hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ovat sopineet otettavaksi hallituksen käsittelyyn tai jotka muutoin kuuluvat hallituksen päätösvaltaan osakeyhtiölain, muiden lakien, yhtiöjärjestyksen tai muiden mahdollisten säännösten perusteella.

Hallituksen puheenjohtajan erityisiin tehtäviin kuuluu:

johtaa hallituksen työskentelyä niin, että hallitus huolehtii tehtävistään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti,
pitää yhteyttä toimitusjohtajaan säännöllisesti myös kokousten välillä yhtiön toiminnan seuraamiseksi,
pitää yhteyttä tarvittaessa muihin hallituksen jäseniin myös kokousten välillä,
pitää tarvittaessa yhteyttä omistajiin ja muihin sidosryhmiin ja
vastata hallituksen toiminnan suunnittelusta ja arvioinnista sekä toimitusjohtajan arvioinnista.

Solteqin hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous toimikaudeksi kerrallaan. Enemmistön hallituksen jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava myös riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Toimikausi alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. Yhtiöjärjestyksessä ei ole rajoitettu yhtiökokouksen valtaa asettaa jäseniä hallitukseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä. Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti 10–14 kertaa vuodessa, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kaikista kokouksista pidetään pöytäkirjaa.

Vuoden 2022 varsinaisessa yhtiökokouksessa Solteqin hallitukseen valittiin kuusi(6) varsinaista jäsentä vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka ulottuvalle toimikaudelle. Solteqin hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Aarne Aktan, Markku Pietilä, Panu Porkka ja Katarina Segerståhl sekä uusiksi jäseniksi valittiin Anni Sarvaranta ja Mika Sutinen. Yhtiö tiedotti 1.4.2022 hallituksen jäsenenä toimineen Aarne Aktanin nimityksestä yhtiön toimitusjohtajaksi 1.7.2022 alkaen. Aktanin aloitettua Solteqin toimitusjohtajana ja jätettyä tehtävänsä yhtiön hallituksessa koostuu Solteqin hallitus viidestä (5) jäsenestä. Hallitus kokoontui 16 kertaa, ja osallistumisaste kokouksissa oli 95 prosenttia.

Monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Hallituksen monimuotoisuuspolitiikan tarkoituksena on määritellä tavoitteet ja menetelmät, joilla saavutetaan hallituksen tarkoituksenmukainen monimuotoisuus ja edistetään hallituksen tehokasta toimintaa ryhmänä.

Hallituksen monimuotoisuus tukee yhtiön liiketoimintaa ja sen kehittämistä. Hallituksen jäsenten osaamisen, kokemuksen ja näkemysten monimuotoisuus edistää yhtiön kykyä suhtautua avoimesti innovatiivisiin ajatuksiin sekä tukea ja haastaa yhtiön toimivaa johtoa. Riittävä monimuotoisuus tukee avointa keskustelua ja itsenäistä päätöksentekoa. Monimuotoisuus edistää myös yhtiön hyvää hallinnointia ja johdon tehokasta valvontaa sekä seuraajasuunnittelua.

Tarkoituksena on, että hallituksessa on kokonaisuutena katsottuna laajakantaista osaamista, kokemusta ja näkökulmia sekä tietämystä Solteqista ja sen sidosryhmistä, jotta hallitus pystyy hoitamaan erityisesti strategiaan ja riskienhallintaan liittyvät tehtävänsä tehokkaasti. Lisäksi tavoitteena on säilyttää vähemmistössä olevan sukupuolen osuus jäsenistä vähintään 1/3:ssa.

Yhtiön nykyinen hallitus on monimuotoisuustavoitteiden mukainen. Hallituksessa on edustettuna monimuotoisesti eri toimiala- ja markkinaosaaminen sekä eri ammatti- ja koulutustaustat. Solteq Oyj:n hallituksen kokoonpano päivittyi seuraavasti vuoden 2022 aikana:

1.1.2022–23.3.2022 välisenä aikana hallitukseen kuului kolme miestä ja kaksi naista.
24.3.2022–30.6.2022 välisenä aikana hallitukseen kuului neljä miestä ja kaksi naista.
1.7.2022–31.12.2022 välisenä aikana hallitukseen kuului kolme miestä ja kaksi naista.

Hallituksen tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta seuraa konsernin tuloskehitystä, budjetoinnin laatimisperiaatteita, budjetointia, rahoitustilannetta ja riskienhallintaa. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on:

yhtiön taloudellisen ja rahoitustilanteen seuranta,
yhtiön tilinpäätösraportoinnin prosessin seuranta,
yhtiön taloudellisen raportointiprosessin ja yrityskauppaprosessin valvonta,
yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta,
yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antaman selvityksen käsittely mukaan lukien siihen sisältyvän, taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteiden kuvaus,
tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta,
lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden arviointi,
tilintarkastusyhteisön oheispalvelujen tarjoamisen arviointi,
tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu,
yhteydenpito tilintarkastajaan ja tilintarkastajan tarkastusvaliokunnalle laatimien raporttien läpikäynti sekä
lakien ja määräysten noudattamisen arviointi.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kolme jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan valiokunnan jäsenet ja valiokunnan puheenjohtajan. Jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys, ja vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen tai kirjanpidon taikka tarkastuksen alalta. Yhtiön toimitus- ja talousjohtaja esittelevät asiat tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunta voi tarvittaessa käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita ja neuvonantajia.

Valiokunnan puheenjohtaja valmistelee valiokunnan kokousten esityslistan ja päättää sen sisällöstä keskusteltuaan asiasta yhtiön johdon kanssa. Valiokunnan sihteerinä toimii talousjohtaja tai muu valiokunnan nimeämä henkilö.

Valiokunnan kokousten pöytäkirjat saatetaan hallituksen tietoon. Lisäksi valiokunnan puheenjohtaja raportoi hallitukselle valiokunnan keskeisistä havainnoista.

Valiokuntatyöskentelystä maksetaan yhtiökokouksen määrittelemä palkkio.

Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä, ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.

Solteq Oyj:n hallituksessa on tarkastusvaliokunta, johon kuuluivat 1.1.–30.6.2022 välisellä ajanjaksolla Aarne Aktan, Markku Pietilä ja Katarina Segerståhl. Solteq Oyj:n hallituksen tarkastusvaliokunnan kokoonpano muuttui Aarne Aktanin erottua Solteq Oyj:n hallituksesta 1.7.2022 ja aloitettua tehtävänsä yhtiön toimitusjohtajana. Yhtiö tiedotti 11.8.2022 täydentävänsä tarkastusvaliokunnan kokoonpanoa nimittämällä Mika Sutisen tarkastusvaliokunnan jäseneksi. Valiokunnan puheenjohtajana toimii Mika Sutinen. Tarkastusvaliokunta koostuu yhdestä yhtiöstä riippumattomasta jäsenestä ja kahdesta sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomasta jäsenestä.

Tarkastusvaliokunnan jäsenille on tilikauden 2022 aikana maksettu yhtiökokouksen päättämä palkkio osallistumisesta valiokunnan kokouksiin.

Toimitusjohtaja

Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Konsernin johtamisessa toimitusjohtajaa tukee johtoryhmä.

Yhtiö tiedotti 17.10.2021 toimitusjohtaja Olli Väätäisen erosta. Väätäinen jatkoi toimitusjohtajana 31.1.2022 saakka. Yhtiö nimitti talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2019 toimineen Kari Lehtosalon Solteqin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi 1.2.2022. Yhtiön hallituksen jäsenenä vuodesta 2015 toiminut Aarne Aktan otti vastaan tehtävänsä Solteqin toimitusjohtajana 1.7.2022.

Johtoryhmä

Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yhtiön operatiivisessa johtamisessa, valmistelee hallituksen ja toimitusjohtajan käsiteltäviä asioita sekä suunnittelee ja valvoo liiketoiminta-alueiden toimintaa. Konsernin johtoryhmä kokoontuu viikoittain. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Johtoryhmään kuuluivat 1.1.–31.1.2022 Olli Väätäinen (Johtoryhmän puheenjohtaja, toimitusjohtaja, Solteq Software), Matti Djateu (Markkinointi ja PR), Kirsi Jalasaho (Henkilöstö ja Kulttuuri), Kari Lehtosalo (Talous ja IR) sekä Juha Rokkanen (Solteq Digital).

Johtoryhmään kuuluivat 1.2.2022-30.6.2022 Kari Lehtosalo (Johtoryhmän puheenjohtaja, väliaikainen toimitusjohtaja, talousjohtaja), Matti Djateu (Markkinointi ja PR), Kirsi Jalasaho (Henkilöstö ja Kulttuuri) sekä Juha Rokkanen (Solteq Digital).

Johtoryhmään kuuluivat 1.7.2022–31.12.2022 Aarne Aktan (Johtoryhmän puheenjohtaja, toimitusjohtaja), Kari Lehtosalo (talousjohtaja, Solteq Software), Matti Djateu (Markkinointi ja PR), Kirsi Jalasaho (Henkilöstö ja Kulttuuri) sekä Juha Rokkanen (Solteq Digital).

Sisäinen tarkastus

Konsernilla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Sisäisen tarkastuksen käytännön toteutuksesta vastaa talousyksikkö ja toteutusta valvoo hallituksen nimittämä tarkastusvaliokunta. Tavoitteena on varmistaa yhtenäisten hallintokäytäntöjen ja laskentaperiaatteiden toteutuminen.

Tilintarkastus

Solteq Oyj:llä on yksi varsinainen tilintarkastaja ja mikäli tämä ei ole tilintarkastusyhteisö, yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajat valitaan tehtäväänsä toistaiseksi. Tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Solteq-konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Sen lisäksi tilintarkastajat raportoivat tarkastusvaliokunnalle ja tarvittaessa hallitukselle hallinnon ja toimintojen juoksevasta tarkastuksesta.

Vuoden 2022 varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan Petri Sammalisto, KHT.

Solteq-konsernin suorittamat tilintarkastuspalkkiot vuonna 2022 olivat 148 tuhatta euroa, todistukset ja lausunnot 7 tuhatta euroa sekä muut asiantuntijapalvelut 85 tuhatta euroa. Emoyhtiön tilintarkastajalle KPMG Oy Ab:lle vuodelta 2022 suoritetut tilintarkastuspalkkiot olivat 101 tuhatta euroa, todistukset ja lausunnot 7 tuhatta euroa sekä muut asiantuntijapalvelut 85 tuhatta euroa.

Johdon osakkeiden omistukset

Euroclear Finland Oy:n pitämän osakerekisterin mukaan yhtiön toimielimet omistivat Solteq Oyj:n osakkeita seuraavasti 31.12.2022:

hallituksen jäsenet: 17 000 kappaletta
- o hallituksen puheenjohtaja Markku Pietilä: 17 000 kappaletta
toimitusjohtaja Aarne Aktan: 8 853 kappaletta

Lisäksi johtoryhmän muut jäsenet omistavat 91 503 kappaletta Solteq Oyj:n osakkeita.

Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet

Ylin vastuu kirjanpidosta ja varainhoidon valvonnasta kuuluu Solteq Oyj:n hallitukselle. Hallitus vastaa sisäisestä valvonnasta, ja toimitusjohtaja huolehtii valvonnan käytännön järjestämisestä sekä sen toimivuuden seurannasta. Liiketoiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuvat koko konsernin kattavan raportointi- ja ennustejärjestelmän avulla. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja toimittavat hallituksen ja johtoryhmän kokouksiin kuukausittaisiin raportteihin perustuvan katsauksen konsernin taloudellisesta tilanteesta ja kehityksestä.

Riskienhallintajärjestelmä

Konsernin riskienhallintaa ohjaavat lain vaatimukset, omistajien liiketoiminnalle asettamat tavoitteet sekä muiden sidosryhmien odotukset. Riskienhallinnan tavoitteena on tiedostaa ja tunnistaa yhtiön toimintaan liittyvät riskit sekä varmistaa, että riskejä hallitaan asianmukaisesti liiketoimintaan liittyviä päätöksiä tehtäessä. Yhtiön riskienhallinta tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden.

Solteq ottaa riskejä, jotka kuuluvat sen liiketoimintastrategian ja tavoitteiden piiriin. Yhtiö ei ole valmis ottamaan riskejä, jotka saattaisivat vaarantaa toiminnan jatkuvuuden, vahingoittaa oleellisesti yhtiön toimintaa tai olla luonteeltaan hallitsemattomia. Riskit luokitellaan liiketoiminta-, henkilöstö- ja rahoitusriskeihin sekä juridisiin ja taloudellisiin riskeihin. Riskienhallinnan avulla riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, minkä jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, sen pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Solteqin hallitukselle raportoidaan tarvittaessa riskienhallinnan perusteella havaitut olennaiset muutokset riskeissä ja mahdolliset uudet merkittävät riskit.

Vuonna 2022 olennaisimmat riskit liittyivät Ukrainassa käytävän sodan aiheuttamaan yleiseen taloudelliseen epävarmuuteen, voimakkaaseen inflaatioon ja korkotason nousuun sekä työvoiman saatavuuteen. Muut keskeiset epävarmuustekijät ja riskit liittyivät rahoitus- ja taserakenteen muutosten hallintaan, liikevaihdon perustana olevien kauppojen ajoitukseen ja hinnoitteluun, kustannusten muutoksiin, tietoturvaan ja -suojaan, yhtiön omien tuotteiden kehittämiseen ja niiden kaupallistamiseen sekä yhtiön kykyyn hallita laajoja sopimus- ja toimituskokonaisuuksia.

Yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä seurataan säännöllisesti osana hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä. Lisäksi yhtiöllä on hallituksen perustama tarkastusvaliokunta.

Valvontaympäristö

Solteqin sisäisen valvonnan järjestelmän tavoitteena on tukea konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattaminen. Järjestelmä perustuu konsernitason toimintamalleihin, ohjeistukseen ja prosesseihin sekä liiketoiminnan ja tukiprosessien kontrolleihin. Toimintakulttuuria rakentavat hallituksen suorittama yrityksen toiminnan ohjaus ja valvonta, yritysjohdon johtamistapa, yrityksen organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä, tietojärjestelmien tehokas hyödyntäminen sekä henkilöstön osaaminen.

Talousjohtajan alaisuudessa toimiva talousosasto on vastuussa taloudellisen raportoinnin yleisestä valvontajärjestelmästä. Toimintaa ohjaa hallituksen tarkastusvaliokunta. Konsernissa sovelletaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS).

Taloudellisen raportoinnin riskien arviointi

Taloudellisen raportoinnin tavoitteena on varmistaa, että tilinpäätökseen merkityt omaisuuserät ja velat kuuluvat yritykselle, kaikki yrityksen oikeudet ja velvoitteet käyvät ilmi tilinpäätöksestä, tilinpäätöksen erät on luokiteltu ja esitetty sekä kuvattu oikein, omaisuuserät, velat, tuotot ja kulut on kirjattu tilinpäätökseen oikeansuuruisena, kaikki raportointikauden tapahtumat sisältyvät kirjanpitoon, kirjanpitoon merkityt tapahtumat ovat tosiasiallisia tapahtumia ja omaisuuserät on turvattu. Riskienhallintaprosessiin kuuluu taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistus ja analysointi vuosittain. Lisäksi kaikki uudet riskit pyritään analysoimaan ja raportoimaan heti, kun ne on tunnistettu. Olennaisimmat taloudellisen raportoinnin luotettavuuden riskialueet liittyvät – konsernin harjoittama liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioiden – liikevaihdon tuloutukseen, luottotappioriskien tunnistamiseen, tuotekehitysmenojen aktivointiin, omaisuuserien testaukseen (sisältäen liikearvon, aktivoidut tuotekehitysmenot ja keskeneräiset hankkeet) ja laskennallisiin veroihin.

Valvontatoimet

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuus ja luotettavuus varmistetaan noudattamalla konsernin menettelyohjeita. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistavia kontrolleja ovat esimerkiksi tietojärjestelmäkontrollit sekä kirjanpidon tapahtumiin, laatimisperiaatteiden valintaan ja niiden noudattamiseen sekä väärinkäytöksiin liittyvät kontrollit.

Liikevaihdon tuloutus perustuu vaadittujen myyntidokumenttien olemassaoloon. Liikearvojen alentumistestaus tehdään vuoden viimeisellä neljänneksellä. Lisäksi viitteitä arvonalentumisista seurataan jatkuvasti. Tietojärjestelmät tukevat konsernin hyväksymisvaltuuksien noudattamista.

Solteqin kulurakenteesta henkilöstökulut muodostavat valtaosan. Henkilöstökulujen toteumia ja ennusteita seurataan ja ennusteita päivitetään säännöllisesti hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Liiketoiminnan tuloksia ja vuositavoitteiden saavuttamista tarkastellaan kuukausittain johtoryhmän ja hallituksen kokouksissa. Johdon ja hallituksen kuukausiraportointi sisältää sekä toteuma- että ennustetiedot verrattuna tavoitteisiin ja aikaisempien kausien toteumiin.

Solteq on strategiansa mukaisesti täydentänyt orgaanista kasvuaan kohdennetuilla yritysostoilla. Yritysostohankkeita toteutettaessa pyritään noudattamaan asianmukaista huolellisuutta sekä hyödyntämään yhtiön sisäistä ja ulkoista osaamista suunnitteluvaiheessa (esimerkiksi due diligence) ja haltuunottovaiheessa.

Sijoittajaviestintä ja taloudellinen raportointi

Sijoittajaviestintä noudattaa yhtiön tiedonantopolitiikkaa, joka perustuu EU:n ja Suomen lainsäädäntöön, Nasdaq Helsingin sääntöihin ja sisäpiiriohjeisiin sekä Finanssivalvonnan ja muiden viranomaisten asiaa koskeviin ohjeistuksiin ja määräyksiin. Solteqin tiedonantopolitiikka on saatavilla yhtiön internetsivuilla.

Yhtiön tiedotusta ohjaavat periaatteet viestinnän oikea-aikaisuudesta, samanaikaisuudesta, jatkuvuudesta sekä läpinäkyvyydestä. Tiedottamisen tavoitteena on varmistaa, että kaikilla markkinaosapuolilla on samanaikaisesti saatavilla riittävä ja oikea tieto yhtiöstä, sen toiminnasta, tavoitteista, strategiasta sekä taloudellisesta tilanteesta Solteq Oyj:n osakkeiden ja listattujen rahoitusvälineiden käyvän arvon määrittämiseksi.

Seuranta

Seurannalla tarkoitetaan prosessia, jonka avulla Solteqin sisäisen valvonnan järjestelmää ja sen suorituskykyä arvioidaan pitkällä aikavälillä. Omaa toimintaa seurataan Solteqissa jatkuvasti erillisten arviointien, kuten tilintarkastusten sekä muiden ulkoisten arviointien avulla. Solteqin johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä. Liiketoimintajohdon vastuulla on varmistaa, että toiminta noudattaa soveltuvia lakeja ja määräyksiä. Talousosasto seuraa taloudellisen raportoinnin prosessien ja valvonnan noudattamista. Talousosasto seuraa sekä ulkoisen että sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta. Hallitus arvioi ja varmentaa Solteqin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Solteqin sisäistä valvontaa arvioi myös yhtiön tilintarkastaja. Tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen talousraportoinnin oikeellisuuden. Osana juoksevaa tilintarkastusta suoritettu prosessitarkastus kohdistuu osaltaan tyypillisiin taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistaviin kontrolleihin. Olennaisimmat tilintarkastussuunnitelman mukaiset prosessitarkastuksen havainnot ja toimenpidesuositukset raportoidaan tarkastusvaliokunnalle.

Sisäpiirihallinto

Solteq Oyj noudattaa 1.1.2021 voimaan tullutta Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta.

Johdon liiketoimet

Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) mukaisiksi johtohenkilöiksi yhtiössä on määritelty hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä eräät muut työtehtäviensä perusteella johtohenkilökriteerin täyttävät tahot.

Johtohenkilö ei saa käydä kauppaa Solteq Oyj:n osakkeilla 30 päivää ennen tulosjulkistuksia. Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä on ilmoitettava yhtiölle ja Finanssivalvonnalle heidän omaan lukuunsa tehdystä yhtiön rahoitusvälineisiin liittyvästä liiketoimesta, joka ylittää kalenterivuoden aikana 5 000 euroa. Yhtiön on puolestaan julkistettava kyseiset tiedot pörssitiedotteena sekä yhtiön verkkosivuilla.

Sisäpiiritieto ja hankekohtaiset sisäpiirirekisterit

Yhtiö julkistaa yleisölle mahdollisimman pian yhtiötä koskevan sisäpiiritiedon, ellei sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisestä tehdä päätöstä markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Mikäli yhtiö tekee päätöksen sisäpiiritiedon lykkäämisestä, yhtiö valvoo lykkäämisperusteiden täyttymisistä koko lykkäysmenettelyn ajan eli kunnes kyseinen sisäpiiritieto julkistetaan tai kyseinen hanke raukeaa. Yhtiö ei tiedota rauenneista hankkeista. Jos lykkäämismenettelyn kohteena olevan tiedon luottamuksellisuutta ei pystytä enää takaamaan, yhtiön julkistaa kyseisen sisäpiiritiedon yleisölle mahdollisimman pian.

Hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä pidetään tilanteessa, jossa yhtiö on lykännyt sisäpiiritiedon julkistamista ja perustanut sisäpiiritietoa koskevan hankekohtaisen sisäpiirirekisterin. Henkilöt, jotka osallistuvat yhtiön osakkeiden arvonmuodostukseen vaikuttaviin hankkeisiin, kuuluvat yhtiön hankekohtaiseen sisäpiiriin. Hankkeeseen osallistuvat henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla, vieraan pääoman ehtoisilla rahoitusvälineillä tai niihin liittyvillä johdannaisilla tai muilla rahoitusvälineillä ja niihin liittyvät liiketoimet ovat kiellettyjä hankkeen raukeamiseen tai julkaisemiseen saakka.

Solteqin hallitus 31.12.2022

Markku Pietilä

Hallituksen puheenjohtaja Syntymävuosi: 1957 Koulutus: DI, MBA Päätoimi: Hallitusammattilainen Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja, Kymiring Oy; hallituksen puheenjohtaja, Profiz Business Solutions Oy; johtotehtävät, Componenta Oyj Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2008

Yhtiöstä riippumaton jäsen.

Panu Porkka

Syntymävuosi: 1977 Koulutus: YO Päätoimi: Toimitusjohtaja, Verkkokauppa.com Oyj Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja, Suomalainen Kirjakauppa Oy; myyntijohtaja, Tokmanni Oy Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2019 Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton jäsen.

Katarina Segerståhl

Syntymävuosi: 1981 Koulutus: PhD, Information Systems Päätoimi: Perustaja ja toimitusjohtaja, Adalyon Oy Keskeinen työkokemus: Strategiajohtaja ja johtoryhmän jäsen, Aava Terveyspalvelut Oy, Head of Strategic Design, Tieto Finland Oy Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2019 Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton jäsen.

Mika Sutinen

Syntymävuosi: 1966 Koulutus: KTM Päätoimi: Industrial Partner, Vaaka Partners Oy; hallituksen puheenjohtaja, Reaktor, Framery, Luhta, Jungle Juice Bar, SGN Group, Ellun Kanat, Talentree, Staria, Business Forum Group (Nordic Business Forum), Kalpa; hallituksen jäsen, Lähitapiola Rahoitus Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja, Musti Group Oy; toimitusjohtaja, Best Friend Group; konsultti, osakas, Instead Oy Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2022 Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton jäsen.

Anni Sarvaranta

Syntymävuosi: 1985

Koulutus: DI, energiatekniikka

Päätoimi: CEO, Auris Kaasunjakelu Oy & Auris Kaasuenergia Oy Keskeinen työkokemus: Liiketoimintajohtaja, Gasgrid Finland Oy; kehitysjohtaja, Baltic Connector Oy; strategiapäällikkö, Helen Oy Hallituksen jäsenyyden alkamisaika: 2022

Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton jäsen.

Solteqin johtoryhmä 31.12.2022

Aarne Aktan

Syntymävuosi: 1973 Koulutus: KTK Päätoimi: CEO, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: toimitusjohtaja, Synlab Oy (2019–2022); toimitusjohtaja, Pihlajalinna Oyj (2016–2017); toimitusjohtaja, Talentum Oyj (2011–2016); toimitusjohtaja, Quartal Oy (1997–2011) Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 1.7.2022 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja, Smartum Oy; hallituksen jäsen, Trainers' House Oyj; neuvonantaja, Intera Partners (kaksi rahastoa)

Kari Lehtosalo Syntymävuosi: 1972 Koulutus: MBA Päätoimi: CFO, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: CFO, IBM (2013–2019); taloushallinnon ja liikkeenjohdon johtotehtävät, IBM (2001–2012) Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 23.9.2019 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: –

Matti Djateu

Syntymävuosi: 1975 Koulutus: – Päätoimi: CDO, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: Head of Digital & PR, Scotch & Soda (2015–2017); consultant, Peuple Bavard (2014–2015); Creative Director, Dentsu Aegis Network (2011–2014)

Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 16.6.2017 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: –

Kirsi Jalasaho

Syntymävuosi: 1974 Koulutus: KTM Päätoimi: VP, Henkilöstö ja yrityskulttuuri, Solteq Oyj Keskeinen työkokemus: VP, markkinointi ja IR, Solteq Oyj (2015–2017); talousjohtaja, Descom Group Oy (2012–2015) Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 3.4.2017 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Hallituksen jäsen, Jyväs-Parkki Oy; Keski-Suomen aluejohtokunnan jäsen, Teknologiateollisuus ry

Juha Rokkanen Syntymävuosi: 1969 Koulutus: BBA Päätoimi: EVP, Solteq Digital Keskeinen työkokemus: CEO, inPulse Works (2016-2017); toimitusjohtaja, Innofactor Finland (2013-2015); toimitusjohtaja, atBusiness Oy (2006–2013); myyntijohtaja, WM-Data Novo Oyj (2003-2006) Johtoryhmän jäsenyyden alkamisaika: 12.6.2017 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Hallituksen jäsen, Ohjelmisto ja e-Business ry

Palkitsemisraportti

Vuosikertomus 2020 19

Palkitsemisen periaatteet

Tämä palkitsemisraportti sisältää tiedot Solteq Oyj:n hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta ajalta 1.1.-31.12.2022, ja se on laadittu perustuen Hallinnointikoodi 2020 -suosituksiin sekä arvopaperimarkkina- ja osakeyhtiölain vaatimuksiin.

Solteq Oyj:n hallintoelinten palkitseminen perustuu palkitsemispolitiikkaan, jonka 10.6.2020 pidetty varsinainen yhtiökokous käsitteli. Palkitsemispolitiikkaa sovelletaan vuonna 2024 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, ellei hallitus päätä esittää sitä yhtiökokouksen käsiteltäväksi aikaisemmin. Palkitsemispolitiikka on saatavilla yhtiön internetsivuilla.

Vuoden 2022 aikana noudatettiin palkitsemispolitiikkaa eikä tästä ole tehty poikkeuksia. Tämä palkitsemisraportti sisältää olennaiset tiedot yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle tilikaudella 2022 maksetuista ja erääntyvistä palkkioista.

Tämä palkitsemisraportti esitetään yhtiön vuoden 2023 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Lisäksi palkitsemisraportti julkaistaan tiedotteella sekä Solteqin internetsivuilla.

Solteqin suoriutuminen ja palkitsemisen kehitys

Seuraavassa verrataan yhtiön tuloksen ja Solteq-konsernin työntekijöiden keskipalkan kehitystä Solteq Oyj:n hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemiseen viimeisen viiden vuoden ajalta.

Hallituksen palkitseminen on perustunut yhtiökokouksen päättämään kiinteään kuukausipalkkioon ja kokouskohtaiseen korvaukseen. Hallituksen jäsenille maksettiin 1 500 euron ja puheenjohtajalle 3 000 euron kuukausipalkkio 1.1 – 31.3.2022. Kuukausipalkkion määrää korotettiin vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä, jolloin hallituksen jäsenelle maksettavaa kuukausipalkkiota nostettiin 1000 eurolla 2 500 euroon ja puheenjohtajalle maksettavaa kuukausipalkkiota 2000 eurolla 5 000 euroon 1.4.2022 alkaen. Kokousperusteinen 500 euron suuruinen palkkio on pysynyt samana koko tilikauden.

Toimitusjohtajan palkkio on koostunut tilikaudella 2022 toimitusjohtajasopimuksen mukaisesta kiinteästä peruspalkkiosta. Toimitusjohtajalla ei ole ollut tulosperusteisia tai muita lyhyen tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä. Yhtiön toimitusjohtaja vaihtui vuonna 2022, kun yhtiön toimitusjohtajana toiminut Olli Väätäinen jätti tehtävänsä 31.1.2022. Yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana toimi 1.2.2022 – 30.6.2022 yhtiön talousjohtaja Kari Lehtosalo. Yhtiön toimitusjohtaja Aarne Aktan aloitti tehtävässään 1.7.2022. Yhtiö esittää toimitusjohtajalle maksettuna palkkiona edellä mainituille henkilöille edellä mainittuina ajanjaksoina maksetut tai erääntyvät palkkiot.

Hallituksen palkkiot

Yhtiökokous päättää hallituksen palkkiot. Vuoden 2021 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen puheenjohtajalle on maksettu 3 000 euron kuukausipalkkio, muille hallituksen jäsenille maksettu 1 500 euron kuukausipalkkio 1.1.–31.3.2022. Vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 1.4.2022 alkaen hallituksen puheenjohtajalle on maksettu 5 000 euron kuukausipalkkio sekä muille hallituksen jäsenille 2 500 euron kuukausipalkkio. Kaikille hallituksen jäsenille on maksettu 500 euron kokouskohtainen palkkio hallituksen ja valiokunnan kokouksista. Hallituksen jäsenten matkakustannukset on korvattu yhtiön kulloinkin voimassa olevan matkustusohjeen mukaisesti.

Alla on esitetty hallitukselle tilikauden 2022 perusteella maksetut ja erääntyvät palkkiot.

	2022
TEUR	Vuosipalkkio	Kokouspalkkio	Yhteensä
Pietilä Markku (pj)	54	10,5	64,5
Aktan Aarne (1.1.–30.6.)	12	5	17
Kopra Lotta (1.1.–24.3.)	4,5	2	6,5
Porkka Panu	27	7,5	34,5
Sarvaranta Anni (24.3.–31.12.)	22,5	5,5	28
Segerståhl Katarina	27	10,5	37,5
Sutinen Mika (24.3.–31.12.)	22,5	6,5	29
Yhteensä	169,5	47,5	217

Kokouspalkkiot sisältävät myös valiokuntien kokouksista maksetut palkkiot.

Toimitusjohtajan palkkiot

Hallitus päättää ja hyväksyy toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot sekä päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta palkitsemispolitiikan mukaisesti.

Toimitusjohtajille maksettiin toimitusjohtajasopimuksen mukainen peruspalkka (kiinteä osuus). Vuonna 2022 toimitusjohtajilla ei ollut peruspalkan lisäksi tulosperusteisia tai muita lyhyen tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä (mahdollinen muuttuva osuus).

Alla on esitetty toimitusjohtajille tilikauden 2022 perusteella maksetut ja erääntyvät palkkiot.

TEUR	Peruspalkka

Väätäinen Olli	58
Lehtosalo Kari	114
Aktan Aarne	175
Yhteensä	347

Toimitusjohtajalle maksetut palkkiot sisältävät veronalaiset luontaisedut.

Muut keskeiset voimassa olevat ehdot:

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta.
Toimitusjohtajasopimukseen ei sisälly erillistä erorahaa.

Palkitsemispolitiikan mukaisesti hallitus voi päättää muutoksista toimitusjohtajan palkitsemiseen siten, että toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkitseminen koostuu kiinteästä palkkiosta, luontoiseduista sekä lyhyen että pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä.

Hallituksen toimintakertomus

Sisällys

Hallituksen toimintakertomus	25
Konsernin tilinpäätös	41
Konsernin laaja tuloslaskelma	42
Konsernin tase	43
Konsernin rahavirtalaskelma	44
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	45
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	46
1. YLEISET TIEDOT	46
1.1 Konsernin perustiedot	46
1.2 Laatimisperusta	46
1.3 Sovelletut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat	46
1.4 Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioiden käyttö	47
2. TALOUDELLINEN TULOS	47
2.1 Segmenttitiedot	47
2.2 Myyntituotot asiakassopimuksista	49
2.3 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	52
2.4 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	52
2.5 Tutkimus- ja kehittämismenot	53
2.6 Rahoitustuotot ja -kulut 2.7 Tuloverot	54 55
2.8 Osakekohtainen tulos	56
2.9 Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut	57
3. AINEELLISET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET	57
3.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	57
3.2 Käyttöoikeusomaisuuserät	58
3.3 Aineettomat hyödykkeet	60
3.4 Poistot ja arvonalentumiset	64
4. OPERATIIVISET VARAT JA VELAT	64
4.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset	64
4.2 Vaihto-omaisuus	65
4.3 Ostovelat ja muut velat	65
4.4 Varaukset	65
5. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSERÄT	66
5.1 Rahoitusriskien ja pääoman hallinta	66
5.2 Rahoitusvarat ja -velat	68
5.3 Muut sijoitukset	71
5.4 Rahavarat	71
5.5 Oma pääoma	71
5.6 Ehdolliset velat ja vastuut	72
6. MUUT LIITETIEDOT	73
6.1 Yhdistelyperiaatteet ja konserniyritykset	73
6.2 Lähipiiritapahtumat	74
6.3 Hankitut liiketoiminnot	75
6.4 Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset taloudelliseen raportointiin	77
6.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat	78
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	79
Emoyhtiön laaja tuloslaskelma	79
Emoyhtiön tase	80
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	81
Laskelma emoyhtiön oman pääoman muutoksista Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	82 83
Voitonjakoehdotus	100
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset	101
Tilintarkastuskertomus	102

Vuosikertomus 2022 24

Hallituksen toimintakertomus

Solteqin kannattavuus heikentyi supistuneen kysynnän ja tuotekehitysvaikeuksien myötä

Näkymät Solteqille keskeisillä toimialoilla pohjoismaisessa IT-markkinassa

Solteq pyrkii tuotekehityksellään ja asiantuntijapalveluillaan ratkaisemaan energiasektorin, kaupan alan ja sähköisen kaupankäynnin muuttuvia tarpeita Pohjoismaissa. Konsernin raportoitavat liiketoimintasegmentit 1.1.2023 alkaen ovat Utilities sekä Retail & Commerce. Utilities-segmentti tarjoaa ohjelmistoratkaisuja ja asiantuntijapalveluita energiasektorille. Retail & Commerce -segmentti keskittyy kaupan alan ja sähköisen kaupankäynnin ohjelmistoratkaisuihin ja asiantuntijapalveluihin. Liiketoimintoja yhdistävät nopeasti etenevä digitaalinen murros sekä tarve entistä tehokkaammille ja älykkäämmille ydintoiminnoille. Yhtiö arvioi tarjoamansa kattavan hyvin ne toimialakohtaiset kehitystarpeet, joihin pohjoismaiset päättäjät ovat suuntaamassa IT-investointejaan lähivuosina.

Pohjoismaisella energiasektorilla kysyntää ohjelmistoratkaisuille ja asiantuntijapalveluille kiihdyttävät muutokset toimialan sääntelyssä, siirtymä uusiutuviin energiamuotoihin sekä kehittyvän teknologian luomat mahdollisuudet liiketoiminnan tehostamiselle. Utilities-segmentin liiketoiminta koostuu sekä asiantuntijapalveluista että ohjelmistoratkaisuista, joissa on huomioitu kattavasti sähkötoimialaa koskevat sääntelymuutokset EU:ssa ja Pohjoismaissa. Tällaisia ovat muun muassa kansallisesti johdetut, keskitetyn tiedonvaihdon datahub-hankkeet sekä toimintamallien yhtenäistäminen mittauskäytänteissä sähkömarkkinoiden avautuessa. Yhtiö arvioi, että segmentin toimialakohtainen osaaminen sekä tarjoama luovat selkeän kilpailuedun pohjoismaisessa energiamarkkinassa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on luonut merkittäviä epävarmuustekijöitä markkinaan muun muassa korkean inflaation ja nousseen korkotason muodossa. Epävarmuudet vaikuttavat Pohjoismaissa heikentäen erityisesti Retail & Commerce -segmentin tarjoamaan kohdistuvaa kysyntää. Toisaalta kysynnän ajureina toimivat nopeasti etenevä digitalisaatio sekä tarve tietoturvalliselle, toimintavarmalle ja IT-arkkitehtuuriltaan yhteensopivalle tietojärjestelmien ekosysteemille.

Tulosohjeistus 2023

Solteq-konsernin liikevaihdon odotetaan pysyvän samalla tasolla ja liikevoiton olevan positiivinen

Avainluvut

	2022	2021	Muutos-% 2022-2021	2020
Liikevaihto, TEUR	68 426	69 055	-0,9	60 452
Käyttökate, TEUR	5 555	12 267	-54,7	10 380
Vertailukelpoinen käyttökate, TEUR	6 400	12 556	-49,0	10 810
Liiketulos, TEUR	-4 406	7 123	-161,9	5 350
Vertailukelpoinen liiketulos, TEUR	888	7 412	-88,0	5 780
Tilikauden tulos, TEUR	-5 404	4 100	-231,8	1 980
Osakekohtainen tulos, EUR	-0,28	0,21	-231,7	0,10
Liiketulos, %	-6,4	10,3		8,9
Vertailukelpoinen liiketulos, %	1,3	10,7		9,6
Omavaraisuusaste, %	30,3	36,9		35,5

Liikevaihto ja tulos

Konsernin liikevaihto laski 0,9 prosenttia edellisvuoteen nähden ja oli 68 426 tuhatta euroa (69 055). Tilikauden liiketulos oli -4 406 tuhatta euroa (7 123). Vertailukelpoinen liiketulos oli 888 tuhatta euroa (7 412). Tulos ennen veroja oli -6 574 tuhatta euroa (5 245), ja tilikauden tulos oli -5 404 tuhatta euroa (4 100).

Solteq Digital

Solteq Digital -segmentin liikevaihto oli 42 142 tuhatta euroa (44 302), missä laskua vertailukauteen oli 4,9 prosenttia. Segmentin käyttökate oli 5 295 tuhatta euroa (7 916) ja liiketulos 3 228 tuhatta euroa (5 563).

Segmentin liiketoiminta koostuu kolmesta ratkaisualueesta: digitaalisesta liiketoiminnasta ja verkkokaupan ratkaisuista, datasta ja analytiikasta sekä liiketoimintajärjestelmistä. Segmentin liikevaihdosta 47,4 prosenttia tuli digitaalisesta liiketoiminnasta ja verkkokaupan ratkaisuista, 19,7 prosenttia datasta ja analytiikasta sekä 32,9 prosenttia liiketoimintajärjestelmistä.

Solteq Software

Solteq Software -segmentin liikevaihto oli 26 284 tuhatta euroa (24 753), missä kasvua vertailukauteen oli 6,2 prosenttia. Segmentin vertailukelpoinen käyttökate oli 641 tuhatta euroa (4 587) ja vertailukelpoinen liiketulos -2 820 tuhatta euroa (1 795).

Segmentin liiketoiminta koostuu pääosin Utilities-liiketoiminnasta sekä kaupan alan ohjelmistoista ja ITpalveluista. Utilities-liiketoiminta muodosti 55,5 prosenttia ja Retail-liiketoiminta 37,8 prosenttia segmentin liikevaihdosta.

Utilities-tuoteliiketoiminnan tarjoamaa laajennettiin kahdella yrityskaupalla, kun tammikuussa toteutettiin energia-alan ohjelmistotalo Enerity Solutions Oy:n yritysosto ja marraskuussa toteutettiin järjestelmä- ja palvelutoimittaja S2B Energia Oy:n yritysosto. Yritysostot vahvistavat Solteqin johtavaa asiantuntija-asemaa energia-alan muuttuvassa toimintaympäristössä ja luovat kasvumahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Utilities-liiketoiminta saavutti katsauskaudella merkittävän virstanpylvään asiakasyritysten siirtyessä helmikuussa keskitettyyn tiedonvaihtojärjestelmä Datahubiin. Keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän käyttöönotto oli merkittävä askel sähkön vähittäismarkkinoilla siirryttäessä kohti tulevaisuuden joustavaa sähkömarkkinaa. Datahubia kehitetään edelleen muuttuvien energiamarkkinoiden tarpeisiin ja se tulee mahdollistamaan muun muassa energiayhteisöjen muodostamisen sekä vartin tasejakson käyttöönoton vuoden 2023 aikana. Solteq Utilities jatkaa investointejaan tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen.

Retail-alueen tuotekehityksessä keskityttiin Solteq Commerce Cloud -ohjelmistotuoteperheen lanseeraukseen pohjoismaisilla markkinoilla. Käyttöönoton valmistelu viimeisen vuosineljänneksen aikana Royal Arenalla oli yksi keskeisistä virstanpylväistä. Pilvipohjaisuus, monipuoliset integraatiovalmiudet, avoimet rajapinnat sekä monikanavaista liiketoimintaa tukevat ominaisuudet luovat kaupan alan ohjelmistoratkaisuille merkittävää kilpailuetua.

Jatkuvien tuottojen osuus segmentin liikevaihdosta oli 37,4 prosenttia. Tämä oli yhtiön aikaisempia arvioita hieman pienempi johtuen Utilities-liiketoiminnan toimitushankkeiden asiantuntijatyön suuresta osuudesta. Jatkuvat tuotot koostuvat omien ohjelmistojen käyttöoikeus-, ylläpito- ja tukimaksuista.

Katsauskauden aikana yhtiö teki 4 418 tuhannen euron alaskirjaukset Solteq Robotics -liiketoimintaan kohdistuneisiin investointeihin ja tuotekehityspanostuksiin. Liiketoiminta lakkautettiin kannattamattomana marraskuussa. Yhteensä katsauskaudella tuotekehitykseen investoitiin 3 676 tuhatta euroa.

Tase ja rahoitus

Taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 74 336 tuhatta euroa (75 806). Likvidit varat olivat 2 057 tuhatta euroa (3 588). Yhtiöllä on 5 000 tuhannen euron valmiusluottolimiitti ja 2 000 tuhannen euron pankkiluottolimiitti. Valmiusluottolimiitistä oli katsauskauden lopussa käytettynä 5 000 tuhatta euroa (0). Pankkiluottolimiitistä oli katsauskauden lopussa käytettynä 805 tuhatta euroa (0). Tilikauden lopussa yhtiöllä oli Business Finland -tuotekehitys-lainaa 1 463 tuhatta euroa (1 463).

Konsernin rahoitusvelat olivat 33 474 tuhatta euroa (29 524).

Konsernin omavaraisuusaste oli 30,3 prosenttia (36,9).

Solteq laski 1.10.2020 liikkeelle nimellisarvoltaan 23,0 miljoonan euron suuruisen kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan vuotuista 6,0 prosentin kiinteää korkoa, ja laina erääntyy 1.10.2024. Joukkovelkakirjalaina voidaan lunastaa takaisin ennen lopullista eräpäivää.

Neljännellä vuosineljänneksellä tilikauden 2022 aikana yhtiö pyrki myös varmistamaan rahoituksen joustavuuden tilikaudelle 2023. Yhtiö käynnisti kirjallisen menettelyn nimellisarvoltaan 23 miljoonan euron kiinteäkorkoisen vakuudettoman senior-ehtoisen joukkovelkakirjalainansa ehtojen muuttamiseksi. Hyväksytyn muutosehdotuksen myötä käyttöpääomalainan sallittu enimmäismäärä korotettiin 7 miljoonasta 10 miljoonaan euroon. Rahoituksen joustavuuden lisääntyminen on yhtiölle hyvä asia, vaikkakin yhtiö pyrkii kehittämään liiketoimintansa siten, ettei lisävelkaa tarvitsisi kuitenkaan ottaa.

Joukkovelkakirjalainan ehdoissa on määritelty varojen jakoa ja muun kuin joukkovelkakirjalainan ehdoissa erikseen sallitun uuden velan ottamista koskevat taloudelliset kovenantit (Incurrence Covenant). Kovenantit edellyttävät, että yhtiön omavaraisuusaste tarkasteluhetkellä ylittää 27,5 prosenttia, korkokate (käyttökate/nettokorkokulut) ylittää suhdeluvun 3,00:1 ja konsernin korolliset nettovelat/käyttökate eivät ylitä suhdelukua 4:1. Varojen jakoa ja muun kuin joukkovelkakirjalainan ehdoissa erikseen sallitun uuden velan ottamisen mahdollistavat taloudelliset kovenantit eivät täyty tilikauden 2022 perusteella. Kovenanttiehtojen täyttymistä tarkastellaan aina viimeisimmän raportoidun 12 kuukauden ajanjakson perusteella. Edellä mainittujen lainan taloudellisten kovenanttiehtojen rikkoutumiset eivät sellaisenaan johda oikeuteen vaatia lainan välitöntä takaisinmaksua, vaan ne rajoittavat yhtiön varojen jakoa ja muun kuin joukkovelkakirjalainan ehdoissa erikseen sallitun uuden velan ottamista.

Investoinnit, tutkimus ja kehitys

Tilikauden nettoinvestoinnit olivat 9 217 tuhatta euroa (7 147). Nettoinvestoinneista 5 291 tuhatta euroa liittyi yrityshankintoihin. Solteq Oyj osti Enerity Solutions Oy:n koko osakekannan 3.1.2022 sekä S2B Energia Oy:n koko osakekannan 7.11.2022. Vertailukaudella Solteq Oyj osti Partiture Oy:n asiantuntijaliiketoiminnan 1.3.2021 ja Solteq Denmark A/S Forsyning 360 ApS:n koko osakekannan 1.10.2021. Yhtiön olemassa olevien ohjelmistotuotteiden jatkokehittämiseen ja uusien ohjelmistotuotteiden kehityshankkeisiin investoitiin 3 676 tuhatta euroa (2 807). Muut investoinnit olivat 250 tuhatta euroa (564). Muut investoinnit pitävät sisällään vuokrattujen toimitilojen ja laitteiden vuokrasopimusten nettomuutoksen, 302 tuhatta euroa (492). Kauden aikana Solteq Oyj teki 4 418 tuhannen euron alaskirjaukset Solteq Robotics -liiketoimintaan liittyviin investointeihin ja tuotekehityspanostuksiin.

Kehittämismenoina on aktivoitu 2 367 tuhatta euroa (2 079) työsuhde-etuuksista aiheutuvia kuluja.

Henkilöstö

Solteqin palveluksessa oli tilikauden lopussa 662 (648) vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä.

Konsernin henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut

	2022	2021	2020
Keskimääräinen henkilömäärä tilikaudella	676	637	593
Tilikauden palkat ja palkkiot, TEUR	37 273	33 987	31 379

Liiketoimet lähipiirin kanssa

Solteq-konsernin lähipiiriin kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä sekä heidän IAS24 -standardin mukaiset lähipiirihenkilöt ja -yhteisöt. Lähipiiritapahtumat ja niiden euromääräiset summat on esitetty liitetiedossa 6.2.

Osakkeet, osakkeenomistajat ja omat osakkeet

Solteq Oyj:n osakepääoma 31.12.2022 oli 1 009 154,17 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli 19 396 501. Osake on nimellisarvoton. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeita koskee yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke.

Tilikauden päättyessä Solteq Oyj:n hallussa ei ollut omia osakkeita.

Vaihto ja kurssi

Tilikauden aikana Solteqin osakkeiden vaihto Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli 13,0 miljoonaa osaketta (25,1) ja 36,3 miljoonaa euroa (127,8). Tilikauden ylin kurssinoteeraus oli 4,94 euroa ja alin 1,15 euroa. Painotettu osakekohtainen keskikurssi oli 2,81 euroa ja päätöskurssi 1,23 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa oli 23,9 miljoonaa euroa (90,8).

Omistus

Solteqilla oli tilikauden päättyessä yhteensä 7 864 osakkeenomistajaa (7 970). Solteqin kymmenen suurinta osakkeenomistajaa omistivat 10 381 tuhatta osaketta eli heidän hallussaan oli 53,5 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä. Solteq Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 26 tuhatta (328) yhtiön osaketta 31.12.2022.

Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista

Omistusjakauma sektoreittain 31.12.2022

	Omistajien määrä		Osakkeita ja ääniä
	kpl	%	kpl	%
Yritykset	254	3,23	4 296 922	22,15
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	12	0,15	1 380 743	7,12
Julkisyhteisöt	3	0,04	5 196 890	26,79
Kotitaloudet	7 566	96,21	8 134 578	41,94
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	4	0,05	93 731	0,48
Ulkomaiset omistajat	17	0,22	293 637	1,51
Kaikki yhteensä	7 864	100,00	19 396 501	100,00
joista hallintarekisteröityjä	8	0,10	317 102	1,63

Omistusjakauma suuruusluokittain 31.12.2022

	Omistajien määrä		Osakkeita ja ääniä
Osakkeiden määrä	kpl	%	kpl	%
1 - 100	2 600	33,06	122 907	0,63
101 - 1 000	4 003	50,90	1 667 864	8,60
1 001 - 10 000	1 129	14,36	3 065 266	15,80
10 001 - 100 000	117	1,49	3 197 402	16,48
100 001 - 1 000 000	11	0,14	4 062 403	20,94
1 000 000 -	4	0,05	7 280 659	37,54
Yhteensä	7 864	100,00	19 396 501	100,00
joista hallintarekisteröityjä	8	0,00	317 102	1,64

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2022

		Osakkeita ja ääniä
		kpl	%
1.	Profiz Business Solution Oy	2 083 769	10,74
2.	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	2 000 000	10,31
3.	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1 651 293	8,51
4.	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	1 545 597	7,97
5.	Sr Aktia Capital	770 000	3,97
6.	Aalto Seppo Tapio	615 000	3,17
7.	Saadetdin Ali U	602 216	3,10
8.	Sr Säästöpankki Pienyhtiöt	500 000	2,58
9.	Incedo Oy	313 178	1,61
10.	Sr Säästöpankki Itämeri	300 000	1,55
	10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä	10 381 053	53,52
	Hallintarekisteröidyt yhteensä	317 102	1,63
Muut		8 698 346	44,84
Yhteensä		19 396 501	100,00

Varsinainen yhtiökokous

Solteq Oyj:n varsinainen yhtiökokous järjestettiin 24.3.2022. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2021 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapauden päättyneeltä tilikaudelta.

Hallituksen esityksen mukaisesti päätettiin, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa suoraan yhtiökokouksen päätöksellä, vaan että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään harkintansa mukaan enintään 0,10 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta kertyneistä voittovaroista. Valtuutus oli voimassa 30.9.2022 asti (30.9.2022 mukaan luettuna) ja hallitus ei sitä käyttänyt.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta tai maksuttomasta osakeannista sekä optiooikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 § mukaisten erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti:

Vuosikertomus 2022 30

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden tai oikeuksien lukumäärä voi olla yhteensä enintään 3 000 000 kappaletta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden ja oikeuksien antamista että yhtiön omien osakkeiden luovuttamista. Uudet osakkeet ja oikeudet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yhtiön pääomarakenteen kehittäminen, yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien järjestelyiden toteuttaminen. Valtuutusta ei voida käyttää yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttamiseen. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeanteihin ja erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista mukaan lukien merkintähinnasta ja merkintähinnan maksamisesta paitsi rahalla myös kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus) tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen ja merkitsemisestä yhtiön taseeseen. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.4.2023 asti (30.4.2023 mukaan luettuna).

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden tai oikeuksien lukumäärä voi olla yhteensä enintään 1 000 000 kappaletta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden ja oikeuksien antamista että yhtiön omien osakkeiden luovuttamista. Uudet osakkeet ja oikeudet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla osana yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttamista, jolloin siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeanteihin ja erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista mukaan lukien merkintähinnasta ja merkintähinnan maksamisesta paitsi rahalla tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen ja merkitsemisestä yhtiön taseeseen. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.4.2023 asti (30.4.2023 mukaan luettuna).

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla hankittavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 500 000 kappaletta. Hankkiminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa erässä. Omia osakkeita voidaan hankkia vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Osakkeiden hankintahinta on vähintään yhtiön osakkeesta hankintahetkellä säännellyllä markkinalla tapahtuvassa kaupankäynnissä maksettu alin hinta ja enintään hankintahetkellä säännellyllä markkinalla tapahtuvassa kaupankäynnissä maksettu korkein hinta. Yhtiön omia osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien järjestelyiden toteuttamiseen tai osana yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttamista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.4.2023 asti (30.4.2023 mukaan luettuna).

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden pantiksi ottamisesta seuraavasti:

Hallitus voi päättää omien osakkeiden pantiksi ottamisesta (suunnatusti) yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoiminnan järjestelyiden toteuttamisen yhteydessä. Pantiksi ottaminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa erässä. Pantiksi otettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Hallitus päättää muut ehdot pantiksi ottamiseen liittyen. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.4.2023 asti (30.4.2023 mukaan luettuna).

Hallitus ja tilintarkastaja

Yhtiökokouksessa 24.3.2022 yhtiön hallitukseen päätettiin valita kuusi varsinaista jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Aarne Aktan, Markku Pietilä, Panu Porkka ja Katarina Segerståhl sekä uusiksi jäseniksi valittiin Anni Sarvaranta ja Mika Sutinen vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka ulottuvalle toimikaudelle.

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Markku Pietilän.

Lisäksi tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Aarne Aktan, Markku Pietilä ja Katarina Segerståhl sekä puheenjohtajaksi Aarne Aktan.

Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan Petri Sammalisto, KHT.

Aarne Aktan erosi Solteq Oyj:n hallituksesta ja tarkastusvaliokunnasta 1.7.2022 aloitettuaan yhtiön toimitusjohtajana. Solteq Oyj:n hallitus koostuu tämän jälkeen viidestä jäsenestä. Tarkastusvaliokunta järjestäytyi uudelleen, kun Mika Sutinen nimitettiin tarkastusvaliokunnan jäseneksi ja puheenjohtajaksi.

Tilikauden muut tapahtumat

Solteq tiedotti 3. tammikuuta 2022 allekirjoittaneensa sopimuksen energia-alan ohjelmistotalo Enerity Solutions Oy:n koko osakekannan ostosta. Tämän tilinpäätöksen taulukko-osassa esitetään tarkemmat tiedot hankintaan liittyen.

Solteq tiedotti 14. tammikuuta 2022, että yhtiön hallitus on nimittänyt talousjohtaja Kari Lehtosalon väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi 1.2.2022 alkaen.

Solteq tiedotti 1. huhtikuuta 2022, että yhtiön hallitus on nimittänyt Aarne Aktanin yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Aktan aloittaa uudessa tehtävässään viimeistään 1.7.2022. Hän on toiminut Solteqin hallituksen jäsenenä vuodesta 2015 lähtien ja jatkaa hallituksessa, kunnes aloittaa yhtiön toimitusjohtajana. Tämän jälkeen Solteqin hallitus koostuu viidestä jäsenestä.

Solteq tiedotti 25. toukokuuta 2022 laskevansa tulosohjeistustaan liikevaihdon ja liikevoiton osalta vuodelle 2022. Uusi tulosohjeistus vuodelle 2022 on: Solteq-konsernin liikevaihdon odotetaan kasvavan ja liikevoiton heikkenevän. Vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä 28.4.2022 julkistettu tulosohjeistus vuodelle 2022 oli: Solteq-konsernin liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi ja liikevoiton paranevan. Yhtiön pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet säilyvät ennallaan.

Solteq tiedotti 11. elokuuta 2022 hallituksen tarkastusvaliokunnan uudelleenjärjestäytymisestä, kun Mika Sutinen nimitettiin tarkastusvaliokunnan jäseneksi. Jatkossa tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat Mika Sutinen (puheenjohtaja), Katarina Segerståhl ja Markku Pietilä.

Solteq tiedotti 19. syyskuuta 2022 laskevansa tulosohjeistustaan vuoden 2022 liikevaihdon ja liikevoiton osalta. Uusi tulosohjeistus on: Solteq-konsernin liikevaihdon odotetaan pysyvän samalla tasolla ja liikevoiton olevan tappiollinen. Samalla Solteq tiedotti tekevänsä alaskirjaukset Solteq Robotics -liiketoimintaan kohdistuneisiin investointeihin ja tuotekehityspanoksiin. Alaskirjaus tehtiin kolmannen vuosineljänneksen aikana ja siitä seurasi 4,4 miljoonan euron kertaluonteinen negatiivinen vaikutus yhtiön 2022 liiketulokseen. Alaskirjauksella ei ole kassavirtavaikutusta.

Solteq tiedotti 19. syyskuuta 2022, että yhtiön hallitus on nimittänyt Kari Lehtosalon Solteq Software -segmentin liiketoimintajohtajaksi. Lehtosalo jatkaa uusien velvollisuuksiensa rinnalla tehtävissään yhtiön talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä.

Solteq tiedotti 9. marraskuuta 2022, että yhtiön henkilöstöjohtaja ja johtoryhmän jäsen Kirsi Jalasaho on ilmoittanut erostaan siirtyäkseen muihin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle. Jalasaho jatkaa nykyisessä tehtävässään ja johtoryhmän jäsenenä tammikuun 2023 loppuun saakka.

Solteq tiedotti 25. marraskuuta 2022 päivittäneensä liiketoimintastrategiansa. Sen keskiössä on energiasektori, kaupan ala ja sähköinen kaupankäynti.

Solteq tiedotti 25. marraskuuta 2022 käynnistävänsä kirjallisen menettelyn vuonna 2024 erääntyvän 23 miljoonan euron kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainansa ehtojen muuttamiseksi.

Solteq tiedotti 12. joulukuuta 2022 muutoksista johtoryhmässä. 1.1.2023 alkaen johtoryhmässä aloittavat viestintä- ja markkinointijohtaja Christa Tavan, Retail & Commerce -segmentin liiketoimintajohtaja Jesper Boye, Utilities-segmentin liiketoimintajohtaja Jaakko Hirvensalo ja lakiasiainjohtaja Mikko Sairanen. Muutoksen myötä johtoryhmän jättävät Solteq Digital -segmentin liiketoimintajohtaja Juha Rokkanen sekä markkinointijohtaja Matti Djateu. Molemmat jatkavat tehtävissään ja yhtiön palveluksessa 31.12.2022 saakka.

Solteq tiedotti 19. joulukuuta 2022 tarkentavansa vuonna 2024 erääntyvän 23 miljoonan euron kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainansa kirjallista menettelyä koskevaa ilmoitusta sekä pidentävänsä äänestysaikaa.

Solteq tiedotti 30. joulukuuta 2022, että joukkovelkakirjalainan ehtojen muuttaminen hyväksyttiin kirjallisessa menettelyssä. Hyväksynnän myötä käyttöpääomalainan (Working Capital Facility) sallittua enimmäismäärää korotetaan 7 miljoonasta eurosta 10 miljoonaan euroon.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Solteq tiedotti 16. tammikuuta 2023 päivittävänsä pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa. Solteq Oyj:n hallitus on hyväksynyt yhtiön segmenttikohtaiset pitkän aikavälin tavoitteet, jotka perustuvat yhtiön päivitettyyn strategiaan ja segmenttirakenteeseen.

Solteq tiedotti 27. tammikuuta 2023, että yhtiön hallitus on nimittänyt Oona Silénin yhtiön henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 6. helmikuuta alkaen.

Yhtiön johdolla ei ole tiedossaan muita olennaisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tämän tilinpäätöksen laadintaan.

Riskit ja epävarmuustekijät

Yhtiön liiketoimintaan ja rahoitusasemaan kohdistuvat olennaiset epävarmuustekijät ja riskit lähitulevaisuudessa liittyvät johdon näkemyksen mukaan Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan aiheuttamaan yleiseen taloudelliseen epävarmuuteen, voimakkaaseen inflaatioon sekä työvoiman saatavuuteen. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ei ole ollut välittömiä vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan. Heikentynyt taloustilanne ja muut välilliset vaikutukset voivat vaikuttaa asiakasyritysten investointikyvykkyyteen pidemmällä tähtäimellä. Lisäksi muuttunut turvallisuustilanne kasvattaa riskiä kyberhyökkäyksille.

Muut keskeiset epävarmuustekijät ja riskit liittyvät rahoitus- ja taserakenteen muutosten hallintaan, liikevaihdon perustana olevien kauppojen ajoitukseen ja hinnoitteluun, kustannustason muutoksiin, yhtiön omien tuotteiden kehittämiseen ja niiden kaupallistamiseen sekä yhtiön kykyyn hallita laajoja sopimus- ja toimituskokonaisuuksia.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset taloudelliseen raportointiin

Yhtiöllä ei ole toimintaa Venäjällä eikä Ukrainassa. Yhtiön johto seuraa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja arvioi sen vaikutuksia yhtiön toimintaan, strategian ja tavoitteiden toteutumiseen, tulokseen ja taloudelliseen asemaan sekä rahavirtoihin.

Tilikauden 2022 viimeisen vuosineljänneksen aikana laadittujen liikearvotestauksen ja aktivoitujen kehittämismenojen testauksen perusteella ei todettu tarvetta arvonalentumiskirjauksille, vaan jokaisella testatulla yksiköllä ja hankkeella jäi selvä marginaali. Vuoden 2022 aikana ei tehty arvonalentumisalaskirjauksia liittyen konsernin liikearvoon tai emoyhtiön fuusiotappioon. Liikearvojen arvonalentumista testattiin rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Määritetyt ennakoidut rahavirrat perustuivat vuoden 2023 liikevoittobudjettiin sekä tätä seuraavien neljän vuoden liikevoittoennusteisiin. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ei ole ollut vaikutusta omaisuuserän arvostukseen.

Yhtiöllä ei ole ollut historiallisesti merkittäviä luottotappioita ja luottotappioiden todennäköisyys on ollut pieni. Yhtiö on kuitenkin yleisen taloudellisen epävarmuuden, kohonneen inflaation sekä nousseen korkotason johdosta päättänyt varautua mahdollisiin luottotappioihin pitämällä ennallaan luottotappiovarauksen, jota kasvatettiin COVID-19-pandemian vuoksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei toistaiseksi ole havaittu merkittäviä muutoksia. Yhtiö seuraa tilannetta jatkuvasti. Yhtiö on arvioinut myös muiden omaisuuseriensä arvostusta ja todennut, ettei Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ole toistaiseksi ollut vaikutusta niiden arvostukseen.

Yhtiöllä on ulkona 23,0 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina, joka erääntyy 1.10.2024. Yhtiöllä on lisäksi käytettävissä 5 000 tuhannen euron valmiusluottolimiitti ja 2 000 tuhannen euron pankkiluottolimiitti. Valmiusluottolimiitistä oli katsauskauden lopussa käytettynä 5 000 tuhatta euroa. Pankkiluottolimiitistä oli katsauskauden lopussa käytettynä 805 tuhatta euroa. Yhtiön operatiivinen toiminta on vakaalla pohjalla, ja yhtiön johdon näkemyksen mukaan kyky selvitä Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan aiheuttamista negatiivisista vaikutuksista yhtiön liiketoiminnalle on hyvä.

Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käsittelyksi

Tilikauden 2022 lopussa konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 16 436 538,92 euroa. Solteq Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 ei jaeta osinkoa.

Hallitus katsoo, ettei osingonjaolle tai muulle varojen jaolle ole taloudellisia edellytyksiä. Yhtiön joukkovelkakirjalainan ehtojen mukaan varojen jako aiheuttaisi luottojen eräännyttämisperusteen. Joukkovelkakirjalainan kovenanttiehdot eivät salli osingonjakoa tilikauden 2022 perusteella.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan erillisenä kertomuksena osana vuosikertomusta.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista annetaan erillisenä kertomuksena osana vuosikertomusta.

Konsernin tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	2022	2021	2020	2019	2018
Liikevaihto, MEUR	68,4	69,1	60,5	58,3	56,9
Liikevaihdon muutos, %	-0,9	14,2	3,7	2,5	12,1
Liiketulos, MEUR	-4,4	7,1	5,4	5,7	2,5
% liikevaihdosta	-6,4	10,3	8,9	9,8	4,3
Tulos ennen veroja, MEUR	-6,6	5,2	2,7	3,7	0,6
% liikevaihdosta	-9,6	7,6	4,5	6,3	1,1
Oman pääoman tuotto, %	-21,4	15,0	7,8	12,1	1,7
Sijoitetun pääoman tuotto, %	-6,9	13,0	9,1	10,4	5,2
Omavaraisuusaste, %	30,3	36,9	35,5	32,0	32,4
Nettoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin, MEUR	9,2	7,1	5,5	4,6	8,3
% liikevaihdosta	13,5	10,3	9,0	7,9	14,6
Tutkimus- ja kehittämismenot, MEUR	3,7	2,8	3,0	3,9	2,3
% liikevaihdosta	5,4	4,1	5,0	6,7	4,0
Nettovelka, MEUR	31,4	25,9	26,5	31,5	22,9
Nettovelkaantumisaste (Net Gearing), %	139,4	92,6	99,9	128,5	105,1
Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana	676	637	593	597	567
Osakekohtaiset tunnusluvut	2022	2021	2020	2019	2018
Osakekohtainen tulos, EUR	-0,28	0,21	0,10	0,15	0,02
Osakekohtainen oma pääoma, EUR	1,16	1,44	1,37	1,27	1,13
Osakekohtainen osinko, EUR	0,00	0,00	0,15	0,00	0,00
Osinko tuloksesta, %	0,0	0,0	146,3	0,0	0,0
Efektiivinen osinkotuotto, %	0,0	0,0	5,4	0,0	0,0
Hinta/tulos -suhde (P/E-luku)	-4,4	22,1	27,3	10,3	70,1
Osakkeen ylin kurssi, EUR	4,94	7,16	3,7	1,65	1,64
Osakkeen alin kurssi, EUR	1,15	2,56	0,96	1,27	1,26
Tilikauden keskikurssi, EUR	2,81	5,08	1,95	1,44	1,49
Osakekannan markkina-arvo, TEUR	23 858	90 776	54 058	28 767	25 098
Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl	13 024	25 148	6 720	808	827
Osakkeiden vaihto, %	67,1	129,7	34,8	4,2	4,3
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän
painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl	19 397	19 382	19 307	19 307	19 202
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, 1 000 kpl	19 397	19 397	19 307	19 307	19 202

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Oman pääoman tuotto, %:
Tilikauden tulos (12 kk rullaava)
Oma pääoma keskimäärin kauden aikana	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto, %:
Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + Rahoituskulut (12 kk rullaava)
Taseen loppusumma - Korottomat velat keskimäärin kauden aikana	x 100

Omavaraisuusaste, %:
Oma pääoma
Taseen loppusumma - Saadut ennakot	x 100
Nettovelka:
Korolliset velat – Rahavarat

Nettovelkaantumisaste, %:
Korolliset velat - Rahavarat
Oma pääoma	x 100
Osakekohtainen tulos:
Tilikauden tulos -/+ Määräysvallattomien omistajien osuus
Osakkeiden kappalemäärä keskimäärin

Laimennettu osakekohtainen tulos:
Tilikauden tulos -/+ Määräysvallattomien omistajien osuus
Osakkeiden kappalemäärä keskimäärin lisättynä vuoden lopun optioiden määrällä

Osakekohtainen oma pääoma:
Taseen oma pääoma
Osakkeiden kappalemäärä

Osakekohtainen osinko:
Tilikauden osinko
Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko tuloksesta, %:
Osakekohtainen osinko
x 100 Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, %:
Osakekohtainen osinko x 100
Tilikauden päätöskurssi
Hinta/tulos-suhde (P/E-luku)
Tilikauden päätöskurssi
x 100 Osakekohtainen tulos

Osakekannan markkina-arvo

Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä x Tilikauden päätöskurssi

Käyttökate: Liiketulos + Poistot ja arvonalentumiset

Jatkuvien tuottojen osuus Solteq Software -segmentin kokonaisliikevaihdosta: Jatkuvat tuotot ohjelmistoista

Solteq Software-segmentin kokonaisliikevaihto

Solteq -konsernin taloudellisessa raportoinnissa käytettävät vaihtoehtoiset tunnusluvut

Solteq esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri katsauskausien välillä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin.

Solteqin käyttämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat käyttökate, omavaraisuusaste, nettovelkaantumisaste, oman pääoman tuotto, sijoitetun pääoman tuotto ja nettovelka ja jatkuvien tuottojen osuus Solteq Software -segmentin kokonaisliikevaihdosta. Näiden tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty edellä.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:

Varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat liiketapahtumat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät, joilla on merkittävä vaikutus kauden tuloslaskelmaan, on oikaistu vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Näitä kertaluonteisista tapahtumista aiheutuvia eriä voivat olla muun muassa:

merkittävät rakennejärjestelyt ja niihin liittyvät rahoituserät
omaisuuden arvonalentumiset
merkittävien liiketoimintojen myyntiin tai lopettamiseen liittyvät erät
toiminnan uudelleenjärjestelyistä syntyvät kulut
hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut
kulurakenteesta pysyvästi poisjääneet erorahat
ei-kassavirtaperusteiset palkkioerät
lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat kulut
sakot, sakonluonteiset korvaukset, vahingonkorvaukset ja oikeudenkäyntikulut

Vertailukelpoinen käyttökate ja liiketulos

		2022			2021
	Solteq	Solteq		Solteq	Solteq
TEUR	Digital	Software	Konserni	Digital	Software	Konserni
Vertailukelpoinen käyttökate*	5 759	641	6 400	7 969	4 587	12 556
Vertailukelpoinen käyttökate, %	13,7	2,4	9,4	18,0	18,5	18,2
Liiketulos	3 228	-7 633	-4 406	5 563	1 560	7 123
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Yrityskauppojen kulut		124	124		189	189
Hankittujen liiketoimintojen integroimisesta
aiheutuvat kulut		24	24		7	7
Kulurakenteesta pysyvästi poisjääneiden erorahat	111	53	164	28	39	68
Sakot ja vastaavat korvaukset sekä vahingonkorvaukset		29	29
Arvonalentumiset	16	4 432	4 448
Toiminnan uudelleenjärjestelyistä syntyvät kulut	353	152	506	25		25
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	480	4 814	5 293	53	236	289
Vertailukelpoinen liiketulos	3 707	-2 820	888	5 617	1 795	7 412
Vertailukelpoinen liiketulos, %	8,8	-10,7	1,3	12,7	7,3	10,7

käyttökatteeseen pois lukien Arvonalentumiset.

* Taulukossa on esitetty vertailukelpoisen liiketuloksen täsmäytys liiketulokseen. Samat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät pätevät, kun täsmäytetään käyttökate vertailukelpoiseen

Tilinpäätös 2022

Vuosikertomus 2022 41

Konsernin tilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma

TEUR	Liitetieto	1.1.- 31.12.2022	1.1.- 31.12.2021
Liikevaihto	2.1, 2.2	68 426	69 055
Liiketoiminnan muut tuotot	2.4	166	113
Materiaalit ja palvelut		-7 550	-7 903
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	2.3	-44 560	-40 312
Liiketoiminnan muut kulut	2.4, 2.5	-10 928	-8 685
Poistot ja arvonalentumiset	3.4	-9 960	-5 144
Liiketulos		-4 406	7 123
Rahoitustuotot	2.6	504	357
Rahoituskulut	2.6	-2 672	-2 235
Tulos ennen veroja		-6 574	5 245
Tuloverot	2.7	1 170	-1 145
Tilikauden tulos		-5 404	4 100
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: Muuntoerot		-61	-46
Tilikauden laajan tuloksen erät verojen jälkeen		-61	-46

Tilikauden laaja tulos yhteensä		-5 465	4 055
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Osakekohtainen tulos, EUR (laimentamaton)		-0,28	0,21
Osakekohtainen tulos, EUR (laimennettu)		-0,28	0,21

Tilikauden tulos ja laaja tulos kuuluvat yksinomaan emoyhtiön omistajille.

Tilinpäätöstä tulee lukea yhdessä liitetietojen kanssa

Konsernin tase

TEUR	Liitetieto	31.12.2022	31.12.2021
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	3.1	64	244
Käyttöoikeusomaisuuserät	3.2	3 309	5 010
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo	3.3	46 493	42 325
Muut aineettomat hyödykkeet	3.3	9 125	12 092
Muut sijoitukset	5.3	437	438
Laskennalliset verosaamiset	2.7	1 380	82
Muut pitkäaikaiset saamiset	4.1	269	116
Pitkäaikaiset varat yhteensä		61 078	60 307
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	4.2	133	207
Lyhytaikaiset saamiset	4.1	11 068	11 705
Rahavarat	5.4	2 057	3 588
Lyhytaikaiset varat yhteensä		13 258	15 500
Varat yhteensä		74 336	75 806
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva pääoma
Osakepääoma	5.5	1 009	1 009
Ylikurssirahasto	5.5	75	75
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	5.5	13 260	13 260
Kertyneet voittovarat		8 195	13 660
Oma pääoma yhteensä		22 539	28 004
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	2.7	759	610
Rahoitusvelat	5.2	24 179	24 217
Vuokrasopimusvelat	5.2	1 694	3 330
Pitkäaikaiset velat yhteensä		26 632	28 158
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	5.2	5 928
Ostovelat ja muut velat	4.3	17 485	17 595
Varaukset	4.4	78	73
Vuokrasopimusvelat	5.2	1 673	1 976
Lyhytaikaiset velat yhteensä		25 164	19 644
Velat yhteensä		51 797	47 802
Oma pääoma ja velat yhteensä		74 336	75 806
Tilinpäätöstä tulee lukea yhdessä liitetietojen kanssa

Konsernin rahavirtalaskelma

TEUR	Liitetieto	1.1.- 31.12.2022	1.1.- 31.12.2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos		-5 404	4 100
Oikaisut	2.9	10 275	7 096
Käyttöpääoman muutokset		852	514
Maksetut korot		-1 854	-1 772
Saadut korot		18	16
Liiketoiminnan nettorahavirta		3 887	9 955
Investointien rahavirta
Hankitut liiketoiminnat		-5 109	-2 855
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin		-3 454	-3 064
Investointien nettorahavirta		-8 563	-5 920
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	5.2	-8
Lyhytaikaisten lainojen nostot	5.2	6 813
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	5.2	-1 194
Vuokrasopimusvelkojen maksut	5.2	-2 465	-2 415
Osingonmaksu			-2 909
Rahoituksen nettorahavirta		3 145	-5 325
Rahavarojen muutos		-1 531	-1 289
Rahavarat kauden alussa		3 588	4 877
Rahavarat kauden lopussa	5.4	2 057	3 588
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:
TEUR		2022	2021

Rahat ja pankkisaamiset 2 057 3 588 Yhteensä 2 057 3 588

Tilinpäätöstä tulee lukea yhdessä liitetietojen kanssa

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

TEUR	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021	1 009	75	12 910	-99	12 613	26 509
Tilikauden voitto					4 100	4 100
Muut laajan tuloksen erät				-46		-46
Tilikauden laaja tulos yhteensä	0	0	0	-46	4 100	4 055
Liiketoimet omistajien kanssa
Palautuneet osingot					0	0
Osingonjako					-2 909	-2 909
Suunnattu anti			350			350
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä	0	0	350	0	-2 909	-2 559
Oma pääoma 31.12.2021	1 009	75	13 260	-144	13 805	28 004
Oma pääoma 1.1.2022	1 009	75	13 260	-144	13 805	28 004
Tilikauden tulos					-5 404	-5 404
Muut laajan tuloksen erät				-61		-61
Tilikauden laaja tulos yhteensä	0	0	0	-61	-5 404	-5 465
Oma pääoma 31.12.2022	1 009	75	13 260	-205	8 400	22 539

Tilinpäätöstä tulee lukea yhdessä liitetietojen kanssa

Vuosikertomus 2022 45

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. YLEISET TIEDOT

1.1 Konsernin perustiedot

Solteq on pohjoismainen IT-palveluiden ja ohjelmistoratkaisujen tarjoaja, joka on erikoistunut liiketoiminnan digitalisaatioon sekä toimialakohtaisiin ohjelmistoihin. Keskeisiä toimialoja, joista yhtiöllä on pitkäaikainen kokemus, ovat kauppa, teollisuus, energia ja palvelut. Solteq toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Puolassa sekä Iso-Britanniassa.

Konsernin emoyhtiö on Solteq Oyj, jonka y-tunnus on 0490484-0. Solteq Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Yhtiön kotipaikka on Vantaa, Suomi, ja pääkonttori sijaitsee osoitteessa: Karhumäenkuja 2, 01530 Vantaa. Jäljennös Solteq Oyj:n konsernitilinpäätöksestä on saatavana osoitteesta www.solteq.com tai yhtiön pääkonttorilta Vantaalta.

Solteq Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 15.2.2023 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain nojalla osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen järjestettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1.2 Laatimisperusta

Solteqin konsernitilinpäätös ja Solteq Oyj:n erillistilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2022 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Tilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon arvostettavia muita sijoituksia. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

1.3 Sovelletut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat

Vuonna 2022 käyttöönotetut uudet ja uudistetut standardit

Tilikauden 2022 aikana sovellettavaksi tulleilla uusilla standardeilla tai standardien muutoksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin.

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat

Millään tiedossa olevalla myöhemmin käyttöön otettavalla uudella standardilla tai standardin muutoksella ei katsota olevan olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin.

1.4 Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet sekä kuvaukset johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista ja arvioiden käytöstä löytyvät pääosin liitetietojen yhteydestä. Tässä osuudessa on kuvattu vain yleiset konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet.

Johdon harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeisimmät epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Yhtiön johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRSnormistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset. Epävarmuustekijät liittyvät muun muassa projektien lopputulosten arviointiin, myyntisaatavien arvostamiseen, laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen ja arvostamiseen sekä taloudellisen toimintaympäristön kehitykseen yleisen taloustilanteen ollessa epävarma. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

2. TALOUDELLINEN TULOS

2.1 Segmenttitiedot

Laadintaperiaate

Segmenttitiedot raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty konsernin toimitusjohtaja. Raportoitavat segmentit perustuvat konsernin liiketoiminnalliseen segmenttijakoon.

Segmenttien välillä ei ole merkittäviä keskinäisiä liiketoimia. Segmenttien tulosta arvioidaan käyttökatteen ja liikevoiton perusteella. Konsernitason kulut allokoidaan raportoitaville segmenteille ennalta sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Solteqilla on kaksi raportoitavaa toimintasegmenttiä: ohjelmistoliiketoiminta Solteq Software ja asiantuntijaliiketoiminta Solteq Digital.

Solteq Software sisältää yhtiön omiin tuotteisiin perustuvan liiketoiminnan. Segmentin liikevaihto koostuu pääosin omien tuotteiden käyttöoikeus- ja ylläpitomaksuista sekä niihin liittyvistä palveluista, kuten integraatioista ja käyttöönottoprojekteista. Segmentin liiketoiminta koostuu pääosin Utilitiesliiketoiminnasta sekä retail-sektorin ohjelmistoista ja palveluista.

Solteq Digitalin liikevaihto muodostuu pääosin IT-asiantuntijapalveluista. Näitä palveluita ovat konsultointi, asiakasjärjestelmien toteutus projekteina, jatkuvat kehityspalvelut ja ylläpito. Segmentin liiketoiminta koostuu kolmesta ratkaisualueesta: digitaalisesta liiketoiminnasta ja kaupankäynnistä, tiedonhallinnasta ja analytiikasta sekä liiketoimintajärjestelmistä.

		2022			2021
TEUR	Solteq Digital	Solteq Software	Konserni	Solteq Digital	Solteq Software	Konserni
Liikevaihto	42 142	26 284	68 426	44 302	24 753	69 055
Käyttökate	5 295	260	5 555	7 916	4 352	12 267
Käyttökate, %	12,6	1,0	8,1	17,9	17,6	17,8
Poistot ja arvonalentumiset	-2 067	-7 893	-9 960	-2 352	-2 792	-5 144
Liiketulos	3 228	-7 633	-4 406	5 563	1 560	7 123
Liiketulos, %	7,7	-29,0	-6,4	12,6	6,3	10,3
Rahoitustuotot ja -kulut			-2 168			-1 878
Tulos ennen veroja			-6 574			5 245
Tuloverot			1 170			-1 145
Tilikauden tulos			-5 404			4 100

Konsernin liikevaihto maittain

Laadintaperiaate

Solteq toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Puolassa sekä Iso-Britanniassa. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään myyjän sijaintimaan mukaan.

TEUR	2022	2021
Suomi	52 644	53 635
Muut maat	15 783	15 421
Yhteensä	68 426	69 055

2.2 Myyntituotot asiakassopimuksista

Laadintaperiaate

Solteq arvioi kirjaamiaan myyntituottoja IFRS 15 -standardin edellyttämän viisivaiheisen ohjeistuksen pohjalta. Prosessissa arvioidaan asiakassopimuksen kohde, tähän perustuva suoritevelvoite, velvoitteeseen kohdennettava transaktiohinta sekä suoritevelvoitteen osittaisesta ja/tai kokonaan täyttämisestä syntyvä transaktiohinnan kohdennus toimitusajankohtaan.

Yhtiö tulouttaa suurimman osan palvelumyynnistään ajan kuluessa. Palvelumyynti koostuu pääasiassa yleisestä aika- ja materiaaliperusteisesta konsultoinnista sekä yhtiön tarjoamista tuki- ja kehityspalveluista, joiden osalta asiakas saa hyödyn sitä mukaa kun palvelua tuotetaan (esim. helpdesk ja mediapalvelut). Yhtiö tulouttaa myynnit tasaisesti ajan kuluessa.

Yhtiö on siirtymässä enenevässä määrin Software as a Service (SaaS) -pohjaisiin ohjelmistopalveluratkaisuihin, joiden avulla asiakas saa käyttöönsä ohjelmistopalveluratkaisun sovittua kuukausiveloitusta vastaan. Näiden palvelujen osalta asiakas saa hyödyn sitä mukaa kuin palvelua tuotetaan ja tuloutus tehdään tasaisesti ajan kuluessa.

Solteqin pitkäaikaishankkeiden tuloutusperiaatteet eli tuottojen jaksotukset perustuvat hankkeiden täyttämisasteeseen sekä johdon harkintaan. Yhtiö määrittää toimitussopimuksen suoritevelvoitteen ja siihen kohdistuvan transaktiohinnan, minkä jälkeen suoritevelvoitteen täyttämistä arvioidaan tällä hetkellä pääasiallisesti käyttäen ns. input-metodia. Toisin sanoen hankkeen suoritevelvoitteen täyttämisaste määritellään tarkastelemalla kyseisen hankkeen resurssien kumulatiivisen käyttöasteen ja kustannusten suhdetta suoritevelvoitteen kokonaisresurssi- ja kustannusennusteeseen.

Päämies-/agenttiohjeistus velvoittaa yhtiötä tulouttamaan liikevaihtoonsa vain sen osan tuotoista, jonka osalta yhtiöllä on määräysvalta eli vastuu toimitetusta tuotteesta ja palvelusta, yhtiö kantaa myydyn tuotteen varasto-/luottoriskin ja/tai pystyy määrittelemään tuotteen hinnan vapaasti markkinalla. Tämän takia, mikäli yhtiö toimii tuotteen jälleenmyyjänä ilman yllämainittuja velvoitteita, tulee yhtiön tulouttaa omana myyntinään vain jälleenmyyjäpalveluistaan saamansa kate. Myynti kirjataan aina määräysvallan siirtymisen perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Kolmannen osapuolen lisenssi- ja ylläpitoliiketoimintaan kuuluvat esimerkiksi Solteqin toimittamat Microsoft NAV-, IBM-, Oracle- ja Informatica-ratkaisut.

Pääasialliset yhtenä ajankohtana tuloutettavat palvelut ja tuotteet liittyvät ohjelmistojen käyttöoikeuksiin ja näihin suoraan liitännäisiin tuotteisiin sekä asiakkaille erikseen toimitettuihin laitteisiin. Näissä tapauksissa ohjelmiston käyttöoikeus, siihen suoraan liitännäisten tuotteiden mahdollistamat toiminnot ja käyttöoikeudet ja erikseen toimitettavien laitteiden omistusoikeus siirtyy asiakkaalle toimitushetkellä.

Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät

Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät ovat pääosin myyntisaamisia. Silloin kun erä esitetään taseessa myyntisaamisina, Solteqilla on ehdoton oikeus vastikkeeseen asiakkaalle luovutetuista tavaroista tai palveluista. Pitkäaikaishankkeisiin liittyen yhtiö esittää tilinpäätöksessä sopimukseen perustuvan omaisuuserän. Sopimukseen perustuva omaisuuserä on oikeus vastikkeeseen asiakkaalle jo luovutetuista tavaroista tai palveluista. Sopimukseen perustuvan omaisuuserän ja myyntisaamisten arvonalentumisen varalta tehdään arvio IFRS 9 -standardin mukaisesti.

Sopimukseen perustuva velka on velvoite luovuttaa asiakkaalle tavaroita tai palveluja, joista on saatu vastike asiakkaalta. Jos asiakas maksaa vastikkeen ennen kuin tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, esitetään tilinpäätöksessä sopimukseen perustuva velka, kun asiakas on suorittanut maksun. Sopimukseen perustuvat velat liittyvät pääosin pitkäaikaishankkeisiin.

Muuttuvan vastikkeen arviointi

Solteqin asiakassopimuksiin saattaa sisältyä muuttuvan vastikkeen komponentteja, kuten projektien myöhästymisestä johtuvia rangaistusseuraamuksia. Johto on arvioinut, että lähtökohtaisesti saatavaan vastikemäärään liittyvä epävarmuus on matala. Yhtiö arvioi muuttuvan vastikkeen komponentteja erityisesti jokaisen katsauskauden lopussa.

Sopimuksesta aiheutuvat menot

Solteqilla ei ole olennaisia sopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja.

Solteq Digitalin liikevaihto muodostuu pääosin IT-asiantuntijapalveluista. Näitä palveluita ovat konsultointi, asiakasjärjestelmien toteutus projekteina, jatkuvat kehityspalvelut ja ylläpito. Digitalsegmentin myyntituotot asiakassopimuksista luokitellaan palveluihin sekä ohjelmisto- ja laitemyyntiin. Palvelut koostuvat pääasiassa aika- ja materiaaliperusteisesta konsultoinnista, yhtiön tarjoamista tukija kehityspalveluista sekä projekteista. Näiden palveluiden myyntituotot tuloutuvat ajan kuluessa asiakashankkeiden etenemisen mukaan. Lisäksi Solteq Digitalille kertyy myyntituottoja ohjelmisto- ja laitemyynnistä, jotka koostuvat pääosin kolmannen osapuolen ohjelmistojen lisenssi- ja ylläpitomaksuista.

Solteq Software kattaa yhtiön omiin tuotteisiin perustuvan liiketoiminnan. Segmentin liikevaihto koostuu pääosin yhtiön omien tuotteiden käyttöoikeus- ja ylläpitomaksuista sekä niihin liittyvistä palveluista, kuten integraatio- ja käyttöönottoprojekteista. Solteq Softwaren myyntituotot asiakassopimuksista on luokiteltu palveluihin, jatkuviin tuottoihin ohjelmistoista sekä kertaluonteisiin lisenssi- ja laitemyynteihin. Palvelut koostuvat pääasiassa aika- ja materiaaliperusteisesta konsultoinnista, yhtiön tarjoamista tukija kehityspalveluista sekä projekteista. Palvelut tuottavat asiakkaille hyödyn sitä mukaa kuin palvelua tuotetaan. Jatkuvat tuotot ohjelmistoista sisältävät työmäärästä riippumattomat, toistuvasti veloitettavat tai sopimusajalle jaksotettavat myynnit Solteqin omiin tuotteisiin liittyen. Jatkuviksi tuotoiksi luetaan yllä mainitut kriteerit täyttävät tulot, jotka perustuvat toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin tai sopimuskaudeltaan vähintään 12 kuukautta kestäviin sopimuksiin. Kertaluonteiset, yhtenä ajankohtana tuloutettavat lisenssi- ja laitemyynnit koostuvat yhtiön omien ohjelmistojen käyttöoikeusmaksuista ja niihin suoraan liitännäisistä tuotteista sekä asiakkaille toimitetuista laitteista.

Solteq Digital

TEUR	2022	2021
Palvelut	39 240	41 692
Ohjelmisto- ja laitemyynti	2 902	2 610
Yhteensä	42 142	44 302
Solteq Software
TEUR	2022	2021
Palvelut	14 180	15 308
Jatkuvat tuotot ohjelmistoista	9 827	7 789
Kertaluonteiset lisenssi- ja laitemyynnit	2 277	1 656
Yhteensä	26 284	24 753
Konserni yhteensä	68 426	69 055
Sopimuksiin perustuvat taseeseen merkityt määrät
TEUR	2022	2021
Myyntisaamiset	8 499	9 891
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät	387	500
Sopimukseen perustuvat velat	-563	-527
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät
TEUR	2022	2021
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 1.1.	500	240
Siirrot myyntisaamisiin	-433	-172
Lisäykset suoritevelvoitteen täyttymisen johdosta	321	432
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 31.12.	387	500
Sopimuksiin perustuvat velat
TEUR	2022	2021
Sopimuksiin perustuvat velat 1.1.	-527	-312
Tuloutus sopimuksiin perustuvasta velasta	474	272
Asiakkaalta saatujen vastikkeiden lisäys vähennettynä tuloutuksella	-512	-486
Sopimuksiin perustuvat velat 31.12.	-564	-527

Yhtiö odottaa täyttävänsä merkittävän osan tilikauden lopussa täyttämättä olevista suoritevelvoitteista vuoden 2023 aikana.

Vuosikertomus 2022 51

2.3 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Laadintaperiaate

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Yhtiössä on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Suomalaisen eläkejärjestelmän mukaiset ja muut maksupohjaisesta eläkejärjestelystä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden aikana, johon maksut kohdistuvat.

TEUR	2022	2021
Palkat	37 273	33 987
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	5 876	5 185
Muut henkilösivukulut	1 411	1 141
Yhteensä	44 560	40 312
Henkilökunta keskimäärin tilikaudella	676	637

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 6.2 Lähipiiritapahtumat.

2.4 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Laadintaperiaate

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisältävät sellaisia tuottoja ja kuluja, joiden ei katsota liittyvän suoraan konsernin liiketoimintojen operatiiviseen toimintaan. Tällaisia eriä ovat muun muassa käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, luottotappiokulut ja -varaukset sekä niiden peruutukset.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, joita on saatu korvauksiksi syntyneistä menoista, tuloutetaan sillä kaudella, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa ja tuloutuu pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana.

Liiketoiminnan muut tuotot

TEUR	2022	2021
Julkiset avustukset	3	43
Liiketoimintojen ja omaisuuden myyntituotot	83	1
Muut tuottoerät	80	69
Yhteensä	166	113

Liiketoiminnan muut kulut

TEUR	2022	2021

Puhelin- ja tietoliikennekulut	711	626
Vapaaehtoiset henkilöstökulut	870	726
Vuokrat ja kiinteistökulut	1 751	1 400
Laite- ja ohjelmistokulut	1 770	1 561
Auto- ja matkakulut	673	241
Ulkopuoliset palvelut	3 493	2 798
Luottotappiot	57	15
Takuuvaraukset	5	12
Muut kuluerät	1 600	1 306
Yhteensä	10 928	8 685

Vuokrasopimusten kulut

TEUR	2022	2021
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot	2 288	2 418
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	212	273
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	20	26
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	847	702
Yhteensä	3 367	3 419

Tilintarkastajan palkkiot

TEUR	2022	2021
Tilintarkastus	148	141
Todistukset ja lausunnot	7	10
Veroneuvonta	11	16
Muut palvelut	74	41
Yhteensä	239	208

KPMG Oy Ab:n veloittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Solteq-konsernin yhtiöiltä tilikaudella 2022 olivat 85 tuhatta euroa (57).

2.5 Tutkimus- ja kehittämismenot

Laadintaperiaate

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden ja palveluprosessien suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain

arvonalentumisen varalta. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3 - 5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoin kuluksi.

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 542 tuhatta euroa (176) vuonna 2022.

2.6 Rahoitustuotot ja -kulut

Laadintaperiaate

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Mikäli on kyse tietyt kriteerit täyttävästä hyödykkeestä, vieraan pääoman menot aktivoidaan. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on merkitty tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Rahoitustuotot

TEUR	2022	2021
Korkotuotot	15	12
Valuuttakurssituotot	416	342
Muut rahoitustuotot	69
Osinkotuotot muista sijoituksista	3	3
Yhteensä	504	357

Rahoituskulut

TEUR	2022	2021
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
rahoitusveloista	1 612	1 505
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	212	273
Valuuttakurssikulut	537	384
Muut rahoituskulut	312	73
Yhteensä	2 672	2 235

Tilikauden 2022 kohdalla muista rahoituskuluissa 198 tuhatta euroa liittyi joukkovelkakirjalainan ehtojen muuttamisen palkkioihin.

2.7 Tuloverot

Laadintaperiaate

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen vero voidaan hyödyntää.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan vain siinä tapauksessa, että yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.

TEUR	2022	2021
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	141	1 223
Edellisten tilikausien verot	-45	11
Laskennalliset verot	-1 266	-89
Yhteensä	-1 170	1 145
TEUR	2022	2021
Tulos ennen veroja	-6 574	5 245
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-1 315	1 049
Ero maiden verokannoissa		10
Vähennyskelvottomat kulut	37	26
Verovapaat tuotot	-1
Verotuksessa vähentämättömät tappiot tytäryhtiöissä		-82
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	105	51
Laskennallisten verojen uudelleenarviointi	-8	-15
Muut erät	56	95
Edellisten tilikausien verot	-45	11
Verot tuloslaskelmassa	-1 170	1 145

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset:

TEUR	1.1.2021	Kirjattu tulos laskelmaan	Hankitut tytär yritykset ja liike toiminnat	31.12.2021	Kirjattu tulos laskelmaan	Hankitut tytär yritykset ja liike toiminnat	31.12.2022
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	12	2		15	1		16
Hyllypoistot	4	33		38	9		47
Tilikauden tappiosta					1 244		1 244
Muut erät	54	40		94	-51	31	74
Netotettu laskennallisista veroveloista Yhteensä	-31 40	76	0	-64 82	1 202	31	0 1 380
Laskennalliset verovelat:
Verotuksessa vähennyskelpoinen liikearvo Kohdistetut aineettomat erät	0 441	-152	78 90	78 378	94 -169	106	172 315
Muut erät	157	61		218	54		272
Netotettu laskennallisista
verosaamisista	-31			-64			0
Yhteensä	567	-92	168	611	-21	106	759

Emoyhtiön tappiosta tilikauden 2022 osalta on kirjattu laskennallinen verosaaminen täysimääräisenä, sillä on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan sitä voidaan hyödyntää. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista niiden hyödyntämiseen kohdistuvan epävarmuuden johdosta.

Konsernissa oli vuoden 2022 lopussa 3 286 tuhatta euroa (3 180) verotuksessa vähennyskelpoisia käyttämättömiä tappioita ja veronhyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä. Näillä tappioilla ja veronhyvityksillä ei ole vanhenemisaikaa tai se on yli viisi vuotta. Kirjaamattomat tappiot ja veronhyvitykset liittyvät konsernin ulkomaisiin tytäryhtiöihin.

2.8 Osakekohtainen tulos

Laadintaperiaate

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden laimentava vaikutus.

	2022	2021
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (TEUR)	-5 404	4 100
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000)	19 397	19 382
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake)	-0,28	0,21

Tilikaudella 2022 tai vertailukaudella 2021 ei ollut laimentavia tekijöitä.

2.9 Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

Merkittävät tapahtumat ilmenevät laaditusta rahavirtalaskelmasta. Merkittävät liiketoiminnan rahavirran oikaisut johtuvat poistoista ja arvonalentumisista, jotka olivat tilikaudella 9 960 tuhatta euroa (5 144).

3. AINEELLISET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

3.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Laadintaperiaate

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ovat pääosin koneita ja kalustoa. Ne on arvostettu kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä alkuperäiseen hankintamenoon.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Koneet ja kalusto

2 - 5 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet ovat sisältäneet pääosin taide-esineitä, joista ei tehdä poistoja.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

TEUR	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat	Aineelliset käyttö omaisuus hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	2 569	55	56	2 679
Kurssierot	2			2
Lisäykset	20			20
Vähennykset	-109	-21	-56	-186
Hankintameno 31.12.2022	2 482	34	0	2 515
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022	2 408	27		2 435
Kurssierot	1			1
Poistot	108	3		111
Vähennysten kertyneet poistot	-96			-96
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022	2 421	30		2 452
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	161	28	56	244
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	60	4	0	64
Hankintameno 1.1.2021	2 566	52	56	2 674
Kurssierot	15			15
Lisäykset	9	3		12
Vähennykset	-22			-22
Hankintameno 31.12.2021	2 569	55	56	2 679
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021	2 217	24		2 241
Kurssierot	1			1
Poistot	210	3		213
Vähennysten kertyneet poistot	-19			-19
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021	2 408	27		2 435
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	349	28	56	433
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	161	28	56	244

3.2 Käyttöoikeusomaisuuserät

Laadintaperiaate

IFRS 16 -standardi edellyttää vuokralle ottajilta vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen vuokrasopimusvelkana sekä siihen liittyvänä omaisuuseränä. Solteq on vuokralle ottaja ja vuokraa pääosin toimitiloja. Solteq soveltaa IFRS 16 -standardin sallimaa lyhytaikaisten sopimusten helpotusta sekä sopimuskohtaisesti arvoltaan vähäisiä hyödykkeitä koskevaa helpotusta. Solteq ei toimi tällä hetkellä vuokralle antajana.

IFRS 16 -standardin mukaan vuokralle ottajan vuokra-aika on se ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa. Myös mahdollinen jatko- tai päättämisoptio tulee ottaa huomioon, mikäli niiden käyttäminen arvioidaan kohtuullisen varmaksi. Toimitilojen vuokrasopimukset ovat pääosin määräaikaisia. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten kohdalla Solteqin johto arvioi säännöllisesti vuokrakauden pituutta, ja vuokrakauden pituus perustuu tähän johdon arvioon.

Vuokralle ottajan tulee arvostaa vuokrasopimusvelka diskonttaamalla sopimuksen tulevat vähimmäisvuokrat nykyarvoon sopimuksen alkamisajankohtana. Vuokrasopimusten sisäinen korko ei ole helposti määritettävissä, joten tulevat vähimmäisvuokrat diskontataan käyttäen Solteqin lisäluoton korkoa. Tämä korko määritellään standardin mukaan koroksi, jota vuokralle ottaja joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin varat, jotka tarvittaisiin käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoa arvoltaan vastaavan omaisuuserän hankkimiseen vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Solteq määrittää lisäluoton koron vuokrasopimuksille perustuen niiden kestoon ja taloudelliseen ympäristöön.

Solteq soveltaa IFRS 16 -standardin sallimaa lyhytaikaisten vuokrasopimusten helpotusta sekä sopimuskohtaisesti arvoltaan vähäisiä hyödykkeitä koskevaa helpotusta.

Käyttöoikeusomaisuushyödykkeet

TEUR			Käyttöoikeus
		Koneet ja	omaisuuserät
	Toimitilat	kalusto	yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	9 768	6 613	16 381
Kurssierot	-30		-30
Lisäykset *	873	239	1 112
Vähennykset	-427	-227	-653
Hankintameno 31.12.2022	10 185	6 625	16 810
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022	5 463	5 909	11 371
Poistot	2 068	219	2 287
Vähennysten kertyneet poistot	-158		-158
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022	7 373	6 128	13 500
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	4 305	705	5 010
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	2 812	497	3 309
Hankintameno 1.1.2021	9 357	6 601	15 958
Kurssierot	-16	2	-14
Lisäykset *	531	162	694
Vähennykset	-104	-152	-257
Hankintameno 31.12.2021	9 768	6 613	16 381
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021	3 581	5 444	9 025
Poistot	1 953	464	2 418
Vähennysten kertyneet poistot	-72		-72
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021	5 463	5 909	11 371
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	5 776	1 157	6 933
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	4 305	705	5 010

* Sisältää vuokrasopimusten muutokset

Lyhytaikaisten vuokrasopimusten sekä arvoltaan vähäisten hyödykkeiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat

TEUR	2022	2021
Yhden vuoden kuluessa	782	801
Vuotta pidemmän ajan kuluessa	747	841
Yhteensä	1 530	1 642

3.3 Aineettomat hyödykkeet

Laadintaperiaate

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioidun vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Kehittämismenot	3 - 5 vuotta
Aineettomat oikeudet	3 - 10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	3 - 10 vuotta

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtion laitoksilta saadut aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, kirjataan aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että yhtiö täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

Liikearvosta ei kirjata poistoa, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Yhtiö arvioi jokaisen katsauskauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvon sekä keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden osalta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumista ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumista ei peruta missään tilanteessa.

Arvonalentumistestaus

Yhtiössä testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

TEUR

	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat	Liikearvo	Kehittämis menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	4 687	44 524	9 634	12 473	846	72 164
Tytäryhtiöiden hankinta		4 265		421		4 685
Kurssierot		-96				-96
Lisäykset	3 586		401	99		4 086
Vähennykset	-4 360			-1		-4 361
Siirrot erien välillä	-2 520		2 520			0
Hankintameno 31.12.2022	1 393	48 692	12 555	12 992	846	76 478
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022		2 199	4 791	9 911	846	17 747
Poistot			1 863	1 250		3 113
Vähennysten kertyneet poistot				-1		-1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022		2 199	6 653	11 161	846	20 859
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	4 687	42 325	4 843	2 562	0	54 416
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	1 393	46 493	5 901	1 831	0	55 619
Hankintameno 1.1.2021	3 805	41 148	7 708	11 953	846	65 460
Tytäryhtiöiden hankinta		3 399		448		3 847
Kurssierot		-23				-23
Lisäykset	2 807			72		2 879
Siirrot erien välillä	-1 925		1 925			0
Hankintameno 31.12.2021	4 687	44 524	9 634	12 473	846	72 164
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2021 Poistot		2 199	3 419 1 372	8 770 1 141	846	15 234 2 513
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021		2 199	4 791	9 911	846	17 747
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	3 805	38 949	4 289	3 183	0	50 226
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	4 687	42 325	4 843	2 562	0	54 416

Tilikaudella 2022 kirjattiin yhteensä 182 tuhatta euroa (563) julkisia avustuksia liittyen aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan.

Arvonalentumiset

Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvät liikearvot kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka perustuvat liiketoiminnan seurannassa käytettävään konsernin budjetointi- ja raportointirakenteeseen ja jotka ovat pienimpiä riippumattomia omaisuusyksiköitä, joilla on erilliset rahavirrat. Rahavirtaa tuottavat yksiköt vastaavat sisällöllisesti yhtiön segmenttijakoa.

Liikearvon 31.12.2022 kirjanpitoarvo konsernissa oli yhteensä 46 493 tuhatta euroa (42 325). Keskeneräisiä kehittämismenoja 31.12.2022 oli 1 393 tuhatta euroa (4 687).

Liikearvojen arvonalentumista on testattu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Määritetyt ennakoidut rahavirrat perustuvat vuoden 2023 liikevoittobudjettiin sekä tätä seuraavien neljän vuoden liikevoittoennusteisiin.

Laskelmissa käytetty diskonttokorko 12,31 prosenttia on pääomakustannusten painotettu keskiarvo verojen jälkeen (vastaa 15,4 prosenttia korkoa ennen veroja).

Vuoden 2022 testauksen tuloksena ei todettu tarvetta arvonalentumiskirjauksille, vaan jokaisella testatulla yksiköllä ja hankkeella jäi selvä marginaali. Vuoden 2022 aikana ei tehty arvonalentumisalaskirjauksia liittyen konsernin liikearvoon tai emoyhtiön fuusiotappioon. Kauden aikana Solteq Oyj teki 4 418 tuhannen euron alaskirjaukset Solteq Robotics -liiketoimintaan liittyviin kehittämismenoihin.

Testattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden liikearvot

TEUR	2022	2021
Solteq Digital	28 507	28 562
Solteq Software	17 986	13 762
Yhteensä	46 493	42 325

Keskeneräiset aktivoidut kehittämismenot on testattu käyttöarvolaskelmien avulla. Tulevaisuuden tuotto-odotukset on diskontattu nykyarvoon, laskelmissa käytetty korko on 12,31 prosenttia verojen jälkeen. Laskelmien perusteella alaskirjaustarvetta ei ole ollut tilikaudella.

Herkkyysanalyysi

Alla yhteenvetona yksikkökohtaiset herkkyydet konsernitason testauksessa:

Solteq Software yksikössä tulee alaskirjaustarve, mikäli liikevoitto heikentyy 6,1 prosenttiyksikköä, tai diskonttokorko nousee 4,3 prosenttiyksikköä.
Solteq Digital yksikössä tulee alaskirjaustarve, mikäli liikevoitto heikentyy 6,3 prosenttiyksikköä, tai diskonttokorko nousee 7,6 prosenttiyksikköä.

3.4 Poistot ja arvonalentumiset

TEUR	2022	2021
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot	1 863	1 372
Aineettomat oikeudet	1 250	1 141
Yhteensä	3 113	2 513
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet ja kalusto	111	213
Käyttöoikeusomaisuuserät	2 288	2 418
Yhteensä	2 399	2 632
Arvonalentumiset*	4 449	0
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	9 960	5 144

* Liittyy pääasiassa Solteq Robotics -liiketoiminnan alaskirjauksiin

4. OPERATIIVISET VARAT JA VELAT

4.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset

TEUR	2022	2021
Myyntisaamiset	8 499	9 891
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät	387	500
Siirtosaamiset	2 188	1 333
Muut saamiset	262	96
Yhteensä	11 337	11 820

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät liittyvät täyttämisasteen mukaisesti tuloutettaviin käynnissä oleviin pitkäaikaishankkeisiin. Siirtosaamisten olennaiset erät sisältävät liiketoimintaan liittyviä tavanomaisia jaksotuksia.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappioiksi kirjatut erät:

TEUR	2022	Arvon alentumis tappiot	Netto 2022	Luotto tappioiden toden näköisyys, %	Oletettu luotto tappio	2021	Arvon alentumis tappiot	Netto 2021	Luotto tappioiden toden näköisyys, %	Oletettu luotto tappio
Erääntymättömät	7 623		7 623			8 637		8 637
Erääntyneet	1 321	-57	1 265		55	1 769	-15	1 754		54
Alle 30 päivää	991		991			1 295		1 295
31-60 päivää	108		108			260		260
61-90 päivää	72		72			38		38
Yli 90 päivää	150	-57	93	59,0	55	177	-15	161	33,8	54
Yhteensä	8 944	-57	8 888		55	10 406	-15	10 390		54

Lyhytaikaiset saamiset ovat euromääräisiä. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Historiallisesti merkittäviä luottotappioita ei ole ollut. Tasearvot vastaavat luottoriskin enimmäismäärää. Koska saamiset ovat lyhytaikaisia, niiden käypä arvo vastaa kirjanpitoarvoa.

4.2 Vaihto-omaisuus

TEUR	2022	2021
Valmiit tuotteet	133	207
Yhteensä	133	207

4.3 Ostovelat ja muut velat

TEUR	2022	2021
Ostovelat	3 916	5 041
Siirtovelat	8 613	7 510
Muut velat	4 956	5 043
Yhteensä	17 485	17 595

Lyhytaikaiset velat ovat euromääräisiä ja niiden käyvät arvot vastaavat kirjanpitoarvoja. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät liittyvät henkilöstökuluihin sekä muihin liiketoiminnan tavanomaisiin jaksotuksiin. Muissa veloissa esitetään maksettujen palkkojen ennakonpidätykset, sairausvakuutusmaksut ja muut ennakonpidätyksen yhteydessä tilitettävät sosiaaliturvaan liittyvät erät. Lisäksi muihin velkoihin sisältyy arvonlisäverovelka, verovelka ja joukkovelkakirjalainan korkojaksotus.

4.4 Varaukset

Laadintaperiaate

Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden

näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Takuuvarausta kerrytetään projektiliiketoiminnan projektikuluihin hankkeiden edetessä. Takuuvarauksen määrä perustuu aiempaan kokemukseen perustuvaan arvioon ennakoiduista takuutöistä. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

TEUR
	Takuuvaraukset	Yhteensä
31.12.2021	73	73
Varausten lisäykset	5	5
31.12.2022	78	78

Takuuvaraukset

Ennakoiduista takuutöistä kirjataan varausta projekteille. Takuuaika on pääsääntöisesti 0,5-1 vuotta. Kirjattu takuuvaraus perustuu historiatietoihin takuuvelvoitteiden määrästä. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana.

5. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSRISKIT

5.1 Rahoitusriskien ja pääoman hallinta

Yhtiö altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden haitalliset vaikutukset yhtiön tulokseen. Hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallinnan yleiset periaatteet, joiden käytännön toteutuksesta vastaa talousorganisaatio yhdessä toimintasegmenttien kanssa. Tarkastusvaliokunta vastaa riskienhallinnan valvonnasta.

Luottoriski

Yhtiön toimintatapa määrittelee asiakkaiden ja sijoitustransaktioiden luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Yhtiöllä ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta ja se luotottaa vain sellaisia yrityksiä, joilla on moitteettomat luottotiedot. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Yhtiön luottoriskin enimmäismäärä on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo 31.12.2022.

Maksuvalmiusriski

Yhtiössä pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta yhtiöllä olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan luottolimiiteillä sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoitusmuotoja. Yhtiöllä on 5 000 tuhannen euron valmiusluottolimiitti sekä 2 000 tuhannen euron pankkiluottolimiitti. Valmiusluottolimiitistä tilikauden lopussa oli käytettynä 5 000 tuhatta euroa. Pankkiluottolimiitistä oli tilikauden lopussa käytettynä 805 tuhatta euroa.

Yhtiö laski 1.10.2020 liikkeelle nimellisarvoltaan 23,0 miljoonan euron suuruisen kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan vuotuista 6,0 prosentin kiinteää korkoa, ja laina erääntyy 1.10.2024. Joukkovelkakirjalaina voidaan lunastaa takaisin ennen lopullista eräpäivää.

Korkoriski

Yhtiön tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Yhtiö voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää tarvittaessa koronvaihtosopimuksia päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen.

Yhtiö ei altistu nykyisellä rahoitusrakenteellaan merkittävälle markkinakorkojen vaihtelusta johtuvalle korkoriskille, sillä vain maksuvalmiusriskin hallintaan käytettävien luottolimiittien korot ovat sidottu markkinakorkoihin. Valtaosa yhtiön korollisesta vieraasta pääomasta koostuu 1.10.2024 erääntyvästä 23 000 tuhannen euron kiinteäkorkoisesta joukkovelkakirjalainasta sekä leasingsopimuksista, joiden korot ovat kiinteitä.

Tilikauden päättymispäivänä yhtiöllä ei ollut avoinna koronvaihtosopimuksia tai muita korkoriskien tai muiden riskien hallintaan käytettyjä johdannaisinstrumentteja.

Valuuttakurssiriski

Solteq-konsernin rahavirroista valtaosa on euromääräisiä, joten yhtiön altistuminen valuuttakurssiriskille on vähäistä. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit aiheutuvat pääosin Ruotsissa, Puolassa, Britanniassa ja Tanskassa harjoitetusta liiketoiminnasta (siltä osin kuin toiminta ei ole euromääräistä) sekä vähäisessä määrin konsernin hankinnoista. Keskeisimmät valuutat ovat Ruotsin kruunu (SEK), Puolan zloty (PLN), Tanskan kruunu (DKK), Norjan kruunu (NOK), Englannin punta (GBP) ja Yhdysvaltain dollari (USD). Muiden valuuttojen merkitys on vähäinen. Tilikauden aikana valuuttakurssisuojauksia ei käytetty. Konsernin rahoitusvelkoihin ei sisälly valuuttakurssiriskiä.

Pääoman hallinta

Yhtiön pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiön toiminnan jatkuvuus (going concern) sekä osakkeenomistajien saaman arvon nousu. Pääomarakennetta voidaan hallita päätöksillä, jotka koskevat mm. vieraan pääoman määrää, osingonjakoa ja pääomanpalautusta, omien osakkeiden hankkimista yhtiölle sekä osakeanteja.

Yhtiön joukkovelkakirjalainaan (tilinpäätöshetkellä ulkona oleva nimellisarvo 23 000 tuhatta euroa) sekä tili- ja maksuvalmiuslimiitteihin (tilinpäätöshetkellä yhteensä 7 000 tuhatta euroa) liittyvät taloudelliset kovenantit on kiinnitetty joukkovelkakirjalainan ehtoihin, joiden kehitystä tarkastellaan säännöllisesti. Joukkovelkakirjalaina erääntyy 1.10.2024.

Varojen jakoa ja muun kuin Joukkovelkakirjalainan ehdoissa erikseen sallitun uuden velan ottamista koskevat taloudelliset kovenantit (Incurrence Covenant) edellyttävät, että yhtiön omavaraisuusaste tarkasteluhetkellä ylittää 27,5 prosenttia, korkokate (käyttökate/nettokorkokulut) ylittää suhdeluvun 3,00:1 ja konsernin korolliset nettovelat/käyttökate eivät ylitä suhdelukua 4:1. Varojen jakoa ja muun kuin joukkovelkakirjalainan ehdoissa erikseen sallitun uuden velan ottamisen mahdollistavat taloudelliset kovenantit eivät täyty tilikauden 2022 perusteella. Kovenanttiehtojen täyttymistä tarkastellaan aina viimeisimmän raportoidun 12 kuukauden ajanjakson perusteella. Edellä mainittujen lainan taloudellisten kovenanttiehtojen rikkoutumiset eivät sellaisenaan johda oikeuteen vaatia lainan välitöntä takaisinmaksua, vaan ne rajoittavat yhtiön varojen jakoa ja muun kuin joukkovelkakirjalainan ehdoissa erikseen sallitun uuden velan ottamista.

Joukkovelkakirjalainassa on lisäksi omaisuuden myyntiin, vakuudenantoon, liiketoiminnan muutoksiin, lähipiirijärjestelyihin, limiittien käyttöön, joukkovelkakirjan julkisen kaupankäynnin kohteeksi saattamiseen ja immateriaalioikeuksien säilyttämiseen liittyviä muita kovenantteja, määräysvallan vaihtumiseen liittyvä ennenaikainen takaisinmaksuvelvollisuus sekä sulautumiseen, jakautumiseen, liiketoiminnan lopettamiseen ja maksulaiminlyönteihin ja maksukyvyttömyyteen liittyviä erääntymisehtoja. Joukkovelkakirjalainan ehdot kokonaisuudessaan ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla.

5.2 Rahoitusvarat ja -velat

Laadintaperiaate

Rahoitusvarat luokitellaan perustuen konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnin liiketoimintamalliin ja niiden sopimusperusteisten rahavirtaominaisuuksien mukaisesti seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä konserni arvostaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypään arvoon, ja jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluva erä, siihen lisätään tai siitä vähennetään erästä välittömästi johtuvat transaktiomenot. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat muodostuvat myyntisaamisista ja muista saamisista. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Myyntisaamisten osalta odotettavissa olevien luottotappioiden arvioimiseen käytetään IFRS 9 -standardin mukaista ns. yksinkertaistettua menettelyä. Yksinkertaistetussa menettelyssä luottotappiot määritetään hyödyntäen varausmatriisia ja kirjataan määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Odotettavissa olevia luottotappioita arvioidaan perustuen historiatietoon aikaisemmin toteutuneista luottotappioista ja mallissa huomioidaan myös tarkasteluhetkellä saatavissa oleva informaatio tulevaisuuden taloudellisista olosuhteista. Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat koostuvat osakkeista, ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Paitsi jos ne on aikomus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Tilinpäätöspäivänä muut sijoitukset koostuvat noteeraamattomista osakkeista.

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan

Vuosikertomus 2022 68

efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelat jaetaan pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Käyvän arvon määrittäminen

Silloin kun konserni arvostaa omaisuuserän tai velan käypään arvoon, arvostamisessa käytetään mahdollisimman pitkälle markkinoilla havainnoitavissa olevaa tietoa. Käyvät arvot luokitellaan eri hierarkiatasoille riippuen niissä käytetyistä syöttötiedoista seuraavasti:

Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon (muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot) vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

		2022		2021
	2022	Käypä	2021	Käypä
TEUR	Kirjanpito-arvo	arvo	Kirjanpito-arvo	arvo
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
Joukkovelkakirjalaina	22 839	22 839	22 755	22 755
Lainat rahoituslaitoksilta	1 340	1 340	1 463	1 463
Vuokrasopimusvelat	1 694	1 694	3 330	3 330
Yhteensä	25 873	25 873	27 548	27 548
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	5 928	5 928
Vuokrasopimusvelat	1 673	1 673	1 976	1 976
Yhteensä	7 601	7 601	1 976	1 976

Rahoitusvelkojen käypä arvo on pääosin sama kuin kirjanpitoarvo.

Rahoitusvelat mukaan lukien vuokrasopimusvelat luokitellaan käyvän arvon hierarkiatasolle 2.

Rahavirtalaskelman liitetieto: Ei rahavirtaperusteiset muutokset

TEUR	31.12.2021	Rahavirrat	Siirrot pitkäaikaisista lyhytaikaisiin	Uudet vuokrasopimusvelat	*)Muut muutokset	31.12.2022
Pitkäaikaiset velat	24 217	-8	-123		92	24 179
Lyhytaikaiset velat	0	5 805	123			5 928
Vuokrasopimusvelat	5 307	-2 465		1 111	-584	3 368
Kokonaisvelat rahoitustoiminnoista	29 524	3 332	0	1 111	-492	33 475

*) Hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen efektiivisen koron kertymä tilikauden aikana ja vuokrasopimusvelkojen vähennykset

Rahoitusvelkojen erääntymisajat:

	Kirjanpitoarvo	Sopimusten mukainen	1-12 kk	13-24 kk	25-36 kk	Myöhemmin
TEUR		rahavirta
Rahoitusvelat 31.12.2022
Joukkovelkakirjalaina	22 839	25 766	1 383	24 383
Lainat rahoituslaitoksilta	1 463	1 525	95	414	359	657
Vuokrasopimusvelat	3 368	3 486	1 803	1 351	326	5
Ostovelat	3 916	3 916	3 916
Rahoitusvelat yhteensä	31 585	34 693	7 197	26 148	686	663
Rahoitusvelat 31.12.2021
Joukkovelkakirjalaina	22 755	27 149	1 383	1 383	24 383
Lainat rahoituslaitoksilta	1 463	1 537	12	95	414	1 017
Vuokrasopimusvelat	5 307	5 407	2 171	1 633	1 352	251
Ostovelat	5 041	5 041	5 041
Rahoitusvelat yhteensä	34 565	39 134	8 607	3 111	26 149	1 267

Lainojen keskikorko oli 6,0 prosenttia vuonna 2022 (6,0). Rahoitusvelat ovat euromääräisiä.

5.3 Muut sijoitukset

TEUR	2022	2021
Tilikauden alussa	438	441
Muutos	-1	-3
Tilikauden lopussa	437	438

Erä sisältää noteeraamattomia osakkeita. Käyvän arvon arvioidaan vastaavan kirjanpitoarvoa (käyvän arvon hierarkiataso 3).

5.4 Rahavarat

Laadintaperiaate

Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja pankkitalletuksista. Luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin. Luotollisen tilin käyttämätöntä limiitin osuutta ei ole esitetty taseessa.

TEUR	2022	2021
Rahat ja pankkisaamiset	2 057	3 588
Yhteensä	2 057	3 588

5.5 Oma pääoma

Laadintaperiaate

Menot, jotka liittyvät omien osakkeiden hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Solteq Oyj hankkii takaisin omia osakkeitaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Osakkeiden lukumäärän ja oman pääoman erien täsmäytyslaskelma konsernin taseeseen:

	Osakkeiden lukumäärä (1 000)	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman	Yhteensä
TEUR				rahasto
Tilikauden alussa	19 397	1 009	75	13 260	14 344
Tilikauden lopussa	19 397	1 009	75	13 260	14 344

Osakkeiden enimmäismäärä on 28 000 tuhatta kappaletta (28 000). Osakkeet ovat nimellisarvottomia. Enimmäisosakepääoma on emoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan 2 400 tuhatta euroa (2 400).

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Vanhan osakeyhtiölain 12:3a §:n mukaisesti käytettävissä oleva rahasto.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Rahastoon kirjataan osakeyhtiölain 8:2 §:n mukaan se osa osakkeista maksettavasta vastikkeesta, jota ei kirjata osakepääomaan.

Omat osakkeet

Omat osakkeet sisältävät konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Solteq Oyj:n hallussa ei ollut omia osakkeita tilikauden 2022 eikä vertailukauden 2021 päättyessä.

Osingot

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

5.6 Ehdolliset velat ja vastuut

Laadintaperiaate

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta yhtiön määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti.

TEUR	2022	2021
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset Yhteensä	10 000 10 000	10 000 10 000

Liikkeellelaskun jälkeen yrityskiinnitykset ovat olleet käyttöpääomarahoitus- ja pankkitakauslimiittien vakuutena.

6. MUUT LIITETIEDOT

6.1 Yhdistelyperiaatteet ja konserniyritykset

Laadintaperiaate

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät Solteq Oyj ja sen tytäryritykset.

Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut yritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio aiheutuu arvonalentumisesta.

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Tilinpäätös on esitetty euroina, joka on yhtiön emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia tai käyttäen valuuttakurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä ulkomaan rahan määräiset saatavat ja velat on muunnettu toimintavaluutan määräiseksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet 31.12.2022 ovat seuraavat:

Yritys	Kotimaa	Omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
Solteq Oyj
Enerity Solutions Oy (sulautunut 1.6.2022)	Suomi	100 %	100 %
S2B Energia Oy	Suomi	100 %	100 %
Solteq Robotics Oy	Suomi	100 %	100 %
Aponsa AB	Ruotsi	100 %	100 %
Solteq Sweden AB	Ruotsi	100 %	100 %
Solteq Poland Sp. z. o. o	Puola	100 %	100 %
Solteq Digital UK Ltd	Iso-Britannia	100 %	100 %
Solteq Denmark A/S	Tanska	100 %	100 %
Solteq Norway AS	Norja	100 %	100 %
Theilgaard Mortensen Sverige AB	Ruotsi	100 %	100 %
Forsyning 360 Aps	Tanska	100 %	100 %

Solteq Oyj käynnisti sulautumisprosessin Enerity Solutions Oy:n sulauttamiseksi Solteq Oyj:öön vuoden 2022 alussa. Sulautuminen toteutui suunnitelman mukaisesti 1.6.2022.

6.2 Lähipiiritapahtumat

Solteq-konsernin lähipiiriin kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä sekä heidän IAS24 -standardin mukaiset lähipiirihenkilöt ja -yhteisöt.

Tili- ja vertailukaudella ei ollut raportoitavia lähipiiritapahtumia.

Johdon työsuhde-etuudet

TEUR	2022	2021
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 127	1 106
Yhteensä	1 127	1 106

Johdon työsuhde-etuuksiin on huomioitu toimitusjohtajan, hallituksen ja johtoryhmän kompensaatiot.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

TEUR	2022	2021
Toimitusjohtaja Olli Väätäinen 31.1.2022 asti	58	313
Väliaikainen toimitusjohtaja Kari Lehtosalo 1.2.-30.6.2022	114
Toimitusjohtaja Aarne Aktan 1.7.2022 alkaen	175
Hallituksen jäsenet
Markku Pietilä, hallituksen puheenjohtaja	64	45
Aarne Aktan 30.6.2022 asti	20	26
Lotta Kopra 24.3.2022 asti	8	26
Panu Porkka	33	25
Katarina Segerståhl	37	26
Mika Uotila 17.5.2021 asti		12
Anni Sarvaranta 24.3.2022 alkaen	26
Mika Sutinen 24.3.2022 alkaen	25

Toimitusjohtajien suoriteperusteinen eläkemeno on yhteensä 90 tuhatta euroa. Toimitusjohtajan eläkejärjestely on työeläkelainsäädännön mukainen. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Toimitusjohtajasopimukseen ei sisälly erillistä erorahaa.

Solteq Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat suoraan tai henkilön määräysvallassa olevien yhtiöiden kautta 26 tuhatta (328) yhtiön osaketta 31.12.2022.

6.3 Hankitut liiketoiminnot

Solteq Oyj allekirjoitti sopimuksen energia-alan ohjelmistotalo Enerity Solutions Oy:n koko osakekannan ostosta 3.1.2022. Yritysoston myötä Solteq laajentaa ohjelmistotarjoamaansa utilities-sektorilla, joka on Solteqille yksi keskeisistä kasvun ajureista pohjoismaisessa markkinassa. Lisäksi kauppa vahvistaa yhtiön johtavaa asiantuntijuutta energia-alan muuttuvassa toimintaympäristössä. Enerity Solutions on erikoistunut sähkökaupan ja -verkon kannattavuuden ja riskienhallinnan ohjelmistoratkaisuihin.

TEUR	1-12/2022
Vastike
Rahana maksettu tai myöhemmin maksettava	5 291
Yhteensä	5 291
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvät arvot hankintahetkellä
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	5
Aineettomat oikeudet **	577
Myyntisaamiset ja muut saamiset	229
Rahavarat	869
Varat yhteensä	1 680
Ostovelat ja muut velat	445
Laskennallinen verovelka	115
Velat yhteensä	560
Hankinnoissa syntyvä liikearvo	4 171
Yrityshankinnan rahavirtavaikutus
Rahana 2022 maksetut kauppahinnat	5 291
Hankittujen liiketoimintojen rahavarat hankintahetkellä	869
Rahavirtavaikutus	4 422

Liikearvo koostuu omaisuuseristä, jotka eivät ole erikseen erotettavissa kuten synergiaedut, osaava henkilöstö, markkinaosuus ja pääsy uusille markkinoille.

** Aineettomien oikeuksien tilikauden 2022 poistot ovat 115 tuhatta euroa.

Hankintaan liittyvät kulut
Liiketoiminnan muut kulut	124
Hankintaan liittyvät kulut yhteensä	124
Vaikutus Solteq-konsernin henkilömäärään	17
Vaikutus Solteq-konsernin laajaan tuloslaskelmaan	1-12/2022
Liikevaihto *	2 323
Liikevoitto *	802

* Liikevaihdon ja liikevoiton määrät, joka sisältyvät konsernin tuloslaskelmaan hankinta-ajankohdasta katsauskauden loppuun. Enerity Solutions Oy on yhdistelty Solteq-konserniin 1.1.2022 alkaen. Yhtiö fuusioitiin emoyhtiöön 1.6.2022.

Solteq Oyj osti 7.11.2022 energia-alan järjestelmä- ja palvelutoimittaja S2B Energia Oy:n koko osakekannan. Kaupan myötä 10 henkilöä siirtyi osaksi Solteq konsernia. Velaton kauppahinta oli yksi euro ja nettovarat 32 tuhatta euroa. Hankittujen liiketoimintojen tilikauden liikevaihtoa ja liikevoittoa ikään kuin liiketoimintojen yhdistäminen olisi tapahtunut tilikauden alussa ei esitetä, koska niillä ei olisi konsernin lukuihin olennaista vaikutusta.

Vertailukaudella 2021 toteutettiin kaksi yrityshankintaa.

Solteq Oyj osti 1.3.2021 Partiture Oy:n utilities-sektoriin erikoistuneen asiantuntijaliiketoiminnan. Utilities-sektori on Solteqille yksi keskeisistä kasvun ajureista pohjoismaisessa markkinassa. Liiketoimintakaupan myötä Solteqille siirtyi 16 asiantuntijaa Partiture Oy:stä. Liiketoiminnan velaton kauppahinta oli 2 350 tuhatta euroa.

Liiketoimintakaupan hinnasta 350 tuhatta euroa maksettiin Solteq Oyj:n uusilla käypään arvoon arvostetuilla osakkeilla yhtiökokouksen 10.6.2020 hallitukselle myöntämän valtuutuksen perusteella ja loppuosa olemassa olevilla kassavaroilla. Käteisenä maksettavasta kauppahinnasta 1 000 tuhatta euroa maksettiin kaupan toteuttamisen yhteydessä ja loppukauppahinta maksettiin 15.12.2021.

Liiketoimintakaupasta syntyi aineeton hyödyke, joka kohdistuu kaupan mukana Solteq Oyj:lle siirtyneisiin asiakassopimuksiin. Lisäksi kaupasta kirjattiin 1 991 tuhannen euron liikearvo, joka koostuu omaisuuseristä, jotka eivät ole erotettavissa, kuten synergiaedut, osaava henkilöstö ja markkinaosuus. Liikearvo on verotuksessa vähennyskelpoinen.

Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattiin yhteensä 64 tuhatta euroa liiketoimintakauppaan liittyviä kuluja.

TEUR	1-12/2021
Aineettomat hyödykkeet	448
Varat yhteensä	448
Laskennallinen verovelka	90
Velat yhteensä	90
Hankittu nettovarallisuus	359
Kokonaisvastike	2 350
Liikearvo	1 991
Vaikutus rahavirtaan
Rahana maksettu vastike	2 000
Investointien rahavirta	-2 000
Kokonaisvastike
Rahana maksettu tai myöhemmin maksettava	2 000
Suunnattu anti	350
Yhteensä	2 350

Solteq Oyj:n tanskalainen tytäryhtiö, Solteq Denmark A/S, osti 1.10.2021 utilities-sektorin konsultointiyrityksen, joka käsitti Kouno P/S:n liikkeenjohdon konsultoinnin liiketoiminnot sekä Forsyning 360 ApS:n koko osakekannan. Kaupan myötä yhdeksän henkilöä siirtyy osaksi Solteq Denmark -organisaatiota. Velaton kauppahinta oli 1 425 tuhatta euroa. Käteisenä maksettavasta kauppahinnasta 855 tuhatta euroa maksettiin kaupan toteuttamisen yhteydessä ja loppukauppahinta on maksettu vuonna 2022.

Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattiin yhteensä 57 tuhatta euroa hankintaan liittyviä kuluja.

Hankittujen liiketoimintojen tilikauden liikevaihtoa ja liikevoittoa ikään kuin liiketoimintojen yhdistäminen olisi tapahtunut tilikauden alussa ei esitetä, koska niillä ei olisi konsernin lukuihin olennaista vaikutusta.

6.4 Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset taloudelliseen raportointiin

Yhtiöllä ei ole ollut historiallisesti merkittäviä luottotappioita ja luottotappioiden todennäköisyys on ollut pieni. Yhtiöllä ei ole ollut historiallisesti merkittäviä luottotappioita ja luottotappioiden todennäköisyys on ollut pieni. Yhtiö on kuitenkin yleisen taloudellisen epävarmuuden, kohonneen inflaation sekä nousseen korkotason johdosta päättänyt varautua mahdollisiin luottotappioihin pitämällä ennallaan luottotappiovarauksen, jota kasvatettiin COVID-19-pandemian vuoksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei toistaiseksi ole havaittu merkittäviä muutoksia. Yhtiö seuraa tilannetta jatkuvasti. Yhtiö on arvioinut myös muiden omaisuuseriensä arvostusta ja todennut, ettei Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ole toistaiseksi ollut vaikutusta niiden arvostukseen.

6.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Solteq tiedotti 27. tammikuuta 2023, että yhtiön hallitus on nimittänyt Oona Silénin yhtiön henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 6. helmikuuta alkaen.

Yhtiön johdolla ei ole tiedossaan muita olennaisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöksen laadintaan.

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön laaja tuloslaskelma

TEUR	Liitetieto	1.1.-31.12.2022	1.1.-31.12.2021
Liikevaihto	1.1	56 449	58 755
Liiketoiminnan muut tuotot	1.3	897	638
Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	1.2	-8 623 -35 613	-8 936 -32 852
Liiketoiminnan muut kulut	1.3, 1.4	-8 847	-7 247
Poistot ja arvonalentumiset	2.4	-9 090	-4 322
Liiketulos		-4 827	6 038
Rahoitustuotot	1.5	52	41
Rahoituskulut	1.5	-2 046	-1 742
Tulos ennen veroja		-6 821	4 337
Tuloverot	1.6	1 291	-945
Tilikauden tulos		-5 529	3 391
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-5 529	3 391

Emoyhtiön tase

TEUR	Liitetieto	31.12.2022	31.12.2021
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	2.1	45	216
Käyttöoikeusomaisuuserät	2.2	2 097	3 419
Aineettomat hyödykkeet	2.3
Liikearvo		1 991	1 991
Muut aineettomat hyödykkeet		46 020	45 323
Muut sijoitukset	4.3	453	453
Tytäryhtiöosakkeet	5.1	8 644	8 063
Laskennalliset verosaamiset	1.6	1 306
Muut pitkäaikaiset saamiset	3.1	636	983
Pitkäaikaiset varat yhteensä		61 192	60 448
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	3.2	133	207
Lyhytaikaiset saamiset	3.1	10 750	9 877
Rahavarat	4.4	869	1 403
Lyhytaikaiset varat yhteensä		11 753	11 487
Varat yhteensä		72 945	71 935
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva pääoma
Osakepääoma	4.5	1 009	1 009
Ylikurssirahasto	4.5	75	75
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	4.5	14 374	14 374
Kertyneet voittovarat		8 182	13 711
Oma pääoma yhteensä		23 640	29 170
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	1.6	507	389
Rahoitusvelat	4.2	24 179	24 217
Vuokrasopimusvelat	4.2	939	2 129
Pitkäaikaiset velat yhteensä		25 624	26 735
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	4.2	5 928
Ostovelat ja muut velat	3.3	16 609	14 530
Varaukset	3.4	78	73
Vuokrasopimusvelat	4.2	1 065	1 426
Lyhytaikaiset velat yhteensä		23 680	16 030
Velat yhteensä		49 304	42 765
Oma pääoma ja velat yhteensä		72 945	71 935

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

TEUR	Liitetieto	1.1.-	1.1.-
		31.12.2022	31.12.2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos		-5 529	3 391
Oikaisut	1.8	9 007	5 657
Käyttöpääoman muutokset		1 228	787
Maksetut korot		-1 749	-1 655
Saadut korot		48	38
Liiketoiminnan nettorahavirta		3 005	8 219
Investointien rahavirta
Hankitut liiketoiminnat		-5 291	-2 000
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin		-3 116	-2 715
Investointien nettorahavirta		-8 407	-4 715
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	4.2	6 813
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	4.2	-1 008
Vuokrasopimusvelkojen maksut	4.2	-1 902	-1 872
Osingonmaksu			-2 909
Rahoituksen nettorahavirta		3 903	-4 782
Rahavarojen muutos		-1 500	-1 278
Rahavarat kauden alussa		1 403	2 681
Sulautumisen yhteydessä siirtyneet rahavarat		966
Rahavarat kauden lopussa	4.4	869	1 403
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:
TEUR		2022	2021
Rahat ja pankkisaamiset		869	1 403
Yhteensä		869	1 403

Laskelma emoyhtiön oman pääoman muutoksista

			Sijoitetun vapaan oman
TEUR	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021	1 009	75	14 024	13 229	28 338
Tilikauden tulos yhteensä				3 391	3 391
Liiketoimet omistajien kanssa
Palautuneet osingot				0	0
Osingonjako				-2 909	-2 909
Suunnattu anti			350		350
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	0	0	350	-2 909	-2 559
Oma pääoma 31.12.2021	1 009	75	14 374	13 711	29 170
Oma pääoma 1.1.2022	1 009	75	14 374	13 711	29 170

Tilikauden tulos yhteensä				-5 529	-5 529
Oma pääoma 31.12.2022	1 009	75	14 374	8 182	23 640

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Solteq Oyj:n erillistilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2022 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Tilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Solteq Oyj:n konsernin laadintaperiaatteita sovelletaan sekä konsernitilinpäätökseen että emoyhtiön erillistilinpäätökseen, jos ei erikseen muuta mainita.

1. EMOYHTIÖN TALOUDELLINEN TULOS

1.1 Myyntituotot asiakassopimuksista

TEUR	2022	2021
Palvelut	43 698	48 433
Jatkuvat tuotot omista ohjelmistoista	7 861	6 140
Ohjelmisto-, lisenssi- ja laitemyynti	4 889	4 182
Yhteensä	56 449	58 755

Sopimuksiin perustuvat taseeseen merkityt määrät

TEUR	2022	2021
Myyntisaamiset	8 279	8 376
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät	387	500
Sopimukseen perustuvat velat	-556	-517

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät

TEUR	2022	2021
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 1.1.	500	240
Siirrot myyntisaamisiin	-433	-172
Lisäykset suoritevelvoitteen täyttymisen johdosta	321	432
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 31.12.	387	500

Sopimuksiin perustuvat velat

TEUR	2022	2021
Sopimuksiin perustuvat velat 1.1.	-517	-203
Tuloutus sopimuksiin perustuvasta velasta	465	163
Asiakkaalta saatujen vastikkeiden lisäys vähennettynä tuloutuksella	-504	-476
Sopimuksiin perustuvat velat 31.12.	-556	-517

Yhtiö odottaa täyttävänsä merkittävän osan katsauskauden lopussa täyttämättä olevista suoritevelvoitteista vuoden 2023 aikana.

1.2 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

TEUR	2022	2021
Palkat	29 566	27 494
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	5 008	4 428
Muut henkilösivukulut	1 039	930
Yhteensä	35 613	32 852
Henkilökunta keskimäärin tilikaudella	508	487

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 5.1 Lähipiiritapahtumat.

1.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muut tuotot

TEUR	2022	2021
Julkiset avustukset	1	55
Liiketoimintojen ja omaisuuden myyntituotot	81
Muut tuottoerät	104	65
Hallintoveloitukset saman konsernin yrityksiltä	711	517
Yhteensä	897	638

Liiketoiminnan muut kulut

TEUR	2022	2021
Puhelin- ja tietoliikennekulut	612	549
Vapaaehtoiset henkilöstökulut	583	479
Vuokrat ja kiinteistökulut	1 427	1 180
Laite- ja ohjelmistokulut	1 630	1 440
Auto- ja matkakulut	361	169
Ulkopuoliset palvelut	3 026	2 579
Luottotappiot	55	2
Takuuvaraukset	5	12
Muut kuluerät	1 149	836
Yhteensä	8 847	7 247
Vuokrasopimusten kulut
TEUR	2022	2021
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot	1 725	1 856
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	126	169
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	20	26
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	802	624
Yhteensä	2 672	2 675
Tilintarkastajan palkkiot
TEUR	2022	2021
Tilintarkastus	101	97
Todistukset ja lausunnot	7	10
Veroneuvonta	11	16
Muut palvelut	74	41
Yhteensä	193	164

KPMG Oy Ab:n veloittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut emoyhtiöltä tilikaudella 2022 olivat 85 tuhatta euroa (57).

1.4 Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 542 tuhatta euroa (176) vuonna 2022.

1.5 Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot

TEUR	2022	2021
Korkotuotot	45	35
Valuuttakurssituotot	4	2
Osinkotuotot muista sijoituksista	3	3
Yhteensä	52	41

Rahoituskulut

TEUR	2022	2021
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
rahoitusveloista	1 610	1 505
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	126	169
Valuuttakurssikulut	16	7
Muut rahoituskulut	295	61
Yhteensä	2 046	1 742

Tilikauden 2022 kohdalla muista rahoituskuluissa 198 tuhatta euroa liittyi joukkovelkakirjalainan ehtojen muuttamisen palkkioihin.

1.6 Tuloverot

TEUR	2022	2021

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	3	1 041
Edellisten tilikausien verot		11
Laskennalliset verot	-1 294	-107
Yhteensä	-1 291	945

TEUR	2022	2021
Tulos ennen veroja	-6 821	4 337
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-1 364	867
Vähennyskelvottomat kulut	31	18
Verovapaat tuotot	-1
Laskennallisten verojen uudelleenarviointi	-8	-15
Muut erät	50	64
Edellisten tilikausien verot		11
Verot tuloslaskelmassa	-1 291	945

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset:

TEUR	1.1.2021	Kirjattu tulos laskelmaan	Hankitut tytär yritykset ja liike toiminnat	31.12.2021	Kirjattu tulos laskelmaan	Hankitut tytär yritykset ja liike toiminnat	31.12.2022
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	12	2		15	1		16
Hyllypoistot	4	33		38	9		47
Tilikauden tappiosta					1 244		1 244
Muut erät	14	-2		12	-12		0
Netotettu laskennallisista
veroveloista	-31			-64
Yhteensä	0	34	0	0	1 242	0	1 306
Laskennalliset verovelat:
Verotuksessa
vähennyskelpoinen liikearvo	0		78	78	94		172
Kohdistetut aineettomat erät	365	-137	90	317	-153	106	270
Muut erät	72	-14		58	7		64
Netotettu laskennallisista
verosaamisista	-31			-64			0
Yhteensä	406	-151	168	389	-53	106	507

1.7 Osakekohtainen tulos

	2022	2021
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (TEUR)	-5 529	3 391
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000)	19 397	19 382
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake)	-0,29	0,17

Tilikaudella 2022 ja vertailukaudella 2021 ei ollut laimentavia tekijöitä.

1.8 Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

2. AINEELLISET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

2.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

TEUR	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat	Aineelliset käyttö omaisuus hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	2 473	21	56	2 550
Lisäykset	12			12
Vähennykset	-106	-21	-56	-182
Hankintameno 31.12.2022	2 379	1	0	2 380
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022	2 335	0	0	2 335
Poistot	94			94
Vähennysten kertyneet poistot	-94			-94
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022	2 335	0	0	2 335
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	138	21	56	216
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	44	1	0	45
Hankintameno 1.1.2021	2 473	21	56	2 550
Hankintameno 31.12.2021	2 473	21	56	2 550
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021	2 144	0	0	2 144
Poistot	191			191
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021	2 335	0	0	2 335
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	329	21	56	406
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	138	21	56	216

2.2 Käyttöoikeusomaisuuserät

TEUR

TEUR	Käyttöoikeus
		Koneet ja	omaisuuserät
	Toimitilat	kalusto	yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	6 786	6 495	13 281
Lisäykset *	702	196	898
Vähennykset	-269	-227	-496
Hankintameno 31.12.2022	7 220	6 464	13 683
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022	4 072	5 790	9 862
Poistot	1 519	205	1 725
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022	5 592	5 995	11 587
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	2 714	705	3 419
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	1 628	469	2 097
Hankintameno 1.1.2021	6 453	6 485	12 938
Lisäykset *	333	162	495
Vähennykset		-152	-152
Hankintameno 31.12.2021	6 786	6 495	13 281
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021	2 648	5 358	8 006
Poistot	1 424	432	1 856
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021	4 072	5 790	9 862
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	3 805	1 126	4 932
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	2 714	705	3 419

* Sisältää vuokrasopimusten muutokset

Solteq soveltaa IFRS 16 -standardin sallimaa lyhytaikaisten sopimusten helpotusta sekä sopimuskohtaisesti arvoltaan vähäisiä hyödykkeitä koskevaa helpotusta. Alla olevassa taulukossa on esitetty näiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

TEUR	2022	2021
Yhden vuoden kuluessa	737	742
Vuotta pidemmän ajan kuluessa	730	785
Yhteensä	1 468	1 527

2.3 Aineettomat hyödykkeet

Laadintaperiaate

Emoyhtiön taseeseen sisältyy aineettomiin oikeuksiin fuusiotappioita, joita ei poisteta tasapoistoina, vaan testataan kuten liikearvo.

Emoyhtiössä tytäryhtiöfuusiot on käsitelty kirjanpitoarvoin ns. saman määräysvallan alaisia yhteisöjä koskevana transaktiona.

TEUR	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat	Liikearvo	Kehittämis menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	4 307	4 356	8 898	44 703	401	62 665
Tytäryhtiöfuusio				4 546		4 546
Lisäykset	3 208		65	61		3 334
Vähennykset	-4 360			-1		-4 361
Siirrot erien välillä	-2 520		2 520			0
Hankintameno 31.12.2022	634	4 356	11 483	49 309	401	66 184
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2022 Poistot		2 365	4 303 1 695	8 281 1 128	401	15 350 2 823
Vähennysten kertyneet poistot				-1		-1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2022		2 365	5 998	9 409	401	18 172
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	4 307	1 991	4 595	36 422	0	47 315
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	634	1 991	5 485	39 900	0	48 011
Hankintameno 1.1.2021	3 608	2 365	7 152	44 183	401	57 709
Tytäryhtiöiden hankinta		1 991		448		2 440
Lisäykset	2 444			72		2 516
Siirrot erien välillä	-1 746		1 746			0
Hankintameno 31.12.2021	4 307	4 356	8 898	44 703	401	62 665
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021	0	2 365	3 099	7 210	401	13 075
Poistot			1 204	1 071		2 275
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021	0	2 365	4 303	8 281	401	15 350
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	3 608	0	4 053	36 973	0	44 634
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	4 307	1 991	4 595	36 422	0	47 315

Tilikaudella 2022 kirjattiin yhteensä 182 tuhatta euroa (563) julkisia avustuksia liittyen aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan.

Arvonalentumiset

Tilikauden lopussa 31.12.2022 emoyhtiössä liikearvon ja fuusiotappioiden kirjanpitoarvo oli 40 144 tuhatta euroa (36 128) ja keskeneräisiä kehittämismenoja oli 634 tuhatta euroa (4 307).

Laskelmissa käytetty diskonttokorko 12,31 prosenttia on pääomakustannusten painotettu keskiarvo verojen jälkeen (vastaa 15,4 prosenttia korkoa ennen veroja).

Vuoden 2022 testauksen tuloksena ei todettu tarvetta arvonalentumiskirjauksille, vaan jokaisella testatulla yksiköllä ja hankkeella jäi selvä marginaali. Vuoden 2022 aikana ei tehty arvonalentumisalaskirjauksia liittyen emoyhtiön liikearvoon tai fuusiotappioon. Kauden aikana Solteq Oyj teki 4 418 tuhannen euron alaskirjaukset Solteq Robotics -liiketoimintaan liittyviin kehittämismenoihin.

Testattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden liikearvot ja fuusiotappiot

TEUR	2022	2021
Solteq Digital	24 261	24 261
Solteq Software	15 883	11 867
Yhteensä	40 144	36 128

Herkkyysanalyysi

Alla yhteenvetona yksikkökohtaiset herkkyydet emoyhtiötason testauksessa:

Solteq Software –yksikössä tulee alaskirjaustarve, mikäli liikevoitto heikentyy 2,2 prosenttiyksikköä, tai diskonttokorko nousee 1,5 prosenttiyksikköä.
Solteq Digital yksikössä tulee alaskirjaustarve, mikäli liikevoitto heikentyy 6,9 prosenttiyksikköä, tai diskonttokorko nousee 7,8 prosenttiyksikköä.

2.4 Poistot ja arvonalentumiset

TEUR	2022	2021
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot	1 695	1 204
Aineettomat oikeudet	1 128	1 071
Yhteensä	2 823	2 275
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet ja kalusto	94	191
Käyttöoikeusomaisuuserät	1 725	1 856
Yhteensä	1 819	2 047
Arvonalentumiset*	4 449	0
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	9 090	4 322

* Liittyy pääasiassa Solteq Robotics -liiketoiminnan alaskirjauksiin

3. OPERATIIVISET VARAT JA VELAT

3.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset

TEUR	2022	2021
Myyntisaamiset	6 189	6 727
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät	387	500
Siirtosaamiset	2 099	1 021
Saamiset konserniyhtiöiltä	2 695	2 608
Muut saamiset	17	4
Yhteensä	11 386	10 861

Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappioiksi kirjatut erät:

TEUR	2022	Arvon alentumis tappiot	Netto 2022	Luotto tappioiden toden näköisyys, %	Oletettu luotto tappio	2021	Arvon alentumis tappiot	Netto 2021	Luotto tappioiden toden näköisyys, %	Oletettu luotto tappio
Erääntymättömät	6 448		6 448			7 039		7 039
Erääntyneet	2 274	-55	2 218		53	1 839	-2	1 837		54
Alle 30 päivää	698		698			1 096		1 096
31-60 päivää	361		361			312		312
61-90 päivää	316		316			324		324
Yli 90 päivää	899	-55	844	6,3	53	107	-2	105	51,4	54
Yhteensä	8 721	-55	8 666		53	8 878	-2	8 876		54

3.2 Vaihto-omaisuus

TEUR	2022	2021
Valmiit tuotteet	133	207
Yhteensä	133	207

3.3 Ostovelat ja muut velat

TEUR	2022	2021
Ostovelat	3 416	4 566
Siirtovelat	7 835	6 815
Muut velat	4 371	2 850
Velat konserniyhtiöille	987	300
Yhteensä	16 609	14 530

3.4 Varaukset

TEUR
	Takuuvaraukset	Yhteensä
31.12.2021	73	73
Varausten lisäykset	5	5
31.12.2022	78	78

Takuuvaraukset

4. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSRISKIT

4.1 Rahoitusriskien ja pääoman hallinta

Konsernin emoyhtiö Solteq Oyj vastaa konsernin rahoitusriskien ja pääoman hallinnasta. Konsernin tiedot on esitetty konsernin liitetiedossa 5.1 ja emoyhtiön tiedot ovat yhteneväiset konsernin kanssa.

4.2 Rahoitusvarat ja -velat

TEUR Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat	2022 Kirjanpito-arvo	2022 Käypä arvo	2021 Kirjanpito-arvo	2021 Käypä arvo

Pitkäaikaiset
Joukkovelkakirjalaina	22 839	22 839	22 755	22 755
Lainat rahoituslaitoksilta	1 340	1 340	1 463	1 463
Vuokrasopimusvelat	939	939	2 129	2 129
Yhteensä	25 118	25 118	26 346	26 346
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	5 928	5 928
Vuokrasopimusvelat	1 065	1 065	1 426	1 426
Yhteensä	6 993	6 993	1 426	1 426

Rahoitusvelkojen käypä arvo on pääosin sama kuin kirjanpitoarvo.

Rahoitusvelat mukaan lukien vuokrasopimusvelat luokitellaan käyvän arvon hierarkiatasolle 2.

Rahavirtalaskelman liitetieto: Ei rahavirtaperusteiset muutokset

TEUR	31.12.2021	Rahavirrat	Siirrot pitkäaikaisista lyhytaikaisiin	Uudet vuokra sopimusvelat	*)Muut muutokset	31.12.2022
Pitkäaikaiset velat	24 217		-123		84	24 179
Lyhytaikaiset velat	0	5 805	123			5 928
Vuokrasopimusvelat	3 555	-1 902		898	-547	2 004
Kokonaisvelat rahoitustoiminnoista	27 772	3 903	0	898	-462	32 111

*) Hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen efektiivisen koron kertymä tilikauden aikana ja vuokrasopimusvelkojen vähennykset

Rahoitusvelkojen erääntymisajat:

		Sopimusten mukainen
TEUR	Kirjanpitoarvo	rahavirta	1-12 kk	13-24 kk	25-36 kk	Myöhemmin
Rahoitusvelat 31.12.2022
Joukkovelkakirjalaina	22 839	25 766	1 383	24 383
Lainat rahoituslaitoksilta	1 463	1 525	95	414	359	657
Vuokrasopimusvelat	2 004	2 033	1 135	769	124	5
Ostovelat	4 403	4 403	4 403
Rahoitusvelat yhteensä	30 709	33 727	7 016	25 566	483	663
Rahoitusvelat 31.12.2021
Joukkovelkakirjalaina	22 755	27 149	1 383	1 383	24 383
Lainat rahoituslaitoksilta	1 463	1 537	12	95	414	1 017
Vuokrasopimusvelat	3 555	3 498	1 539	1 035	839	85
Ostovelat	4 866	4 866	4 866
Rahoitusvelat yhteensä	32 638	37 050	7 800	2 513	25 636	1 102

Lainojen keskikorko oli 6,0 prosenttia vuonna 2022 (6,0). Rahoitusvelat ovat euromääräisiä.

4.3 Muut sijoitukset

TEUR	2022	2021
Tilikauden alussa	453	455
Muutos		-2
Tilikauden lopussa	453	453

Erä sisältää noteeraamattomia osakkeita. Käyvän arvon arvioidaan vastaavan kirjanpitoarvoa (käyvän arvon hierarkiataso 3).

4.4 Rahavarat

TEUR	2022	2021
Rahat ja pankkisaamiset	869	1 403
Yhteensä	869	1 403

4.5 Oma pääoma

				Sijoitetun
				vapaan
	Osakkeiden			oman
	lukumäärä	Osake	Ylikurssi	pääoman
TEUR	(1 000)	pääoma	rahasto	rahasto	Yhteensä
Tilikauden alussa	19 397	1 009	75	14 374	15 458
Tilikauden lopussa	19 397	1 009	75	14 374	15 458

4.6 Ehdolliset velat ja vastuut

TEUR	2022	2021
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset Yhteensä	10 000 10 000	10 000 10 000

Liikkeellelaskun jälkeen yrityskiinnitykset ovat olleet käyttöpääomarahoitus- ja pankkitakauslimiittien vakuutena.

5. MUUT LIITETIEDOT

5.1 Lähipiiritapahtumat

Solteq-konsernin lähipiiriin kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä sekä heidän IAS24 -standardin mukaiset lähipiirihenkilöt ja -yhteisöt.

Vuosikertomus 2022 96

Solteq Oyj omisti 31.12.2022 seuraavat tytäryhtiöt:

Yritys	Kotimaa	Omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
S2B Energia Oy	Suomi	100 %	100 %
Solteq Robotics Oy	Suomi	100 %	100 %
Aponsa AB	Ruotsi	100 %	100 %
Solteq Poland Sp. z. o. o	Puola	100 %	100 %
Solteq Digital UK Ltd	Iso-Britannia	100 %	100 %
Solteq Denmark A/S	Tanska	100 %	100 %

Tili- ja vertailukaudella ei ollut raportoitavia lähipiiritapahtumia.

Johdon työsuhde-etuudet

TEUR	2022	2021
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 127	1 106
Yhteensä	1 127	1 106

Johdon työsuhde-etuuksiin on huomioitu toimitusjohtajan, hallituksen ja johtoryhmän kompensaatiot.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

TEUR	2022	2021
Toimitusjohtaja Olli Väätäinen 31.1.2022 asti	58	313
Väliaikainen toimitusjohtaja Kari Lehtosalo 1.2.-30.6.2022	114
Toimitusjohtaja Aarne Aktan 1.7.2022 alkaen	175
Hallituksen jäsenet
Markku Pietilä, hallituksen puheenjohtaja	64	45
Aarne Aktan 30.6.2022 asti	20	26
Lotta Kopra 24.3.2022 asti	8	26
Panu Porkka	33	25
Katarina Segerståhl	37	26
Mika Uotila 17.5.2021 asti		12
Anni Sarvaranta 24.3.2022 alkaen	26
Mika Sutinen 24.3.2022 alkaen	25

Solteq Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat suoraan tai henkilön määräysvallassa olevien yhtiöiden kautta 26 tuhatta (328) yhtiön osaketta 31.12.2022.

Vuosikertomus 2022 97

5.2 Hankitut liiketoiminnot

Tilikaudella 2022 emoyhtiö toteutti kaksi yrityshankintaa.

Vertailukaudella 2021 emoyhtiö toteutti yhden yrityshankinnan.

Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattiin yhteensä 64 tuhatta euroa liiketoimintakauppaan liittyviä kuluja.

TEUR	2021

Aineettomat hyödykkeet	448
Varat yhteensä	448
Laskennallinen verovelka	90
Velat yhteensä	90
Hankittu nettovarallisuus	359
Kokonaisvastike	2 350
Liikearvo	1 991
Vaikutus rahavirtaan
Rahana maksettu vastike	2 000
Investointien rahavirta	-2 000
Kokonaisvastike
Rahana maksettu tai myöhemmin maksettava	2 000
Suunnattu anti	350
Yhteensä	2 350

5.3 Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset taloudelliseen raportointiin

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset emoyhtiön taloudelliseen raportointiin ovat yhteneväiset konsernin kanssa. Konsernin tiedot on esitetty konsernin liitetiedossa 6.4.

5.4 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Emoyhtiön tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat ovat yhteneväiset konsernin kanssa. Konsernin tiedot on esitetty konsernin liitetiedossa 6.5.

Voitonjakoehdotus

Emoyhtiö Solteq Oyj:n vapaa oma pääoma 31.12.2022 on:

Jakokelpoiset varat

	31.12.2022	31.12.2021
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	14 374 181,33	14 374 181,33
Edellisten tilikausien tulos	13 711 364,54	10 320 045,98
Tilikauden tulos	-5 529 399,15	3 391 318,56
Vapaa oma pääoma yhteensä	22 556 146,72	28 085 545,87
Aktivoidut kehittämismenot	-6 119 607,80	-8 901 305,71
Yhteensä	16 436 538,92	19 184 240,16

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Vantaalla 15. helmikuuta 2023

Markku Pietilä Mika Sutinen Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen

Anni Sarvaranta Panu Porkka Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Katarina Segerståhl Hallituksen jäsen

Aarne Aktan Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 15. helmikuuta 2023

KPMG Oy Ab

Petri Sammalisto KHT

Tilintarkastuskertomus

Solteq Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Solteq Oyj:n (y-tunnus 0490484-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.– 31.12.2022. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin sekä emoyhtiön taloudellisesta asemasta, toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EUasetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Liikearvon ja fuusiotappion arvostaminen (Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, konsernin liitetieto 3.3 ja emoyhtiön liitetieto 2.3)

Konserni on viime vuosien aikana laajentanut toimintaansa yrityshankintojen kautta, minkä seurauksena konsernin taseeseen sisältyvän liikearvon määrä on merkittävä. Emoyhtiössä hankittujen yritysten sulautumisten myötä taseeseen sisältyy merkittävä määrä fuusiotappioita, jotka on esitetty muissa aineettomissa hyödykkeissä.
Liikearvosta ja emoyhtiön taseeseen sisältyvistä fuusiotappioista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain.
Arvonalentumistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden määrittäminen edellyttää johdon harkintaa erityisesti liikevaihdon kasvun, kannattavuuden, diskonttauskoron ja pitkän aikavälin kasvutekijän osalta.
Tasearvojen merkittävyydestä ja ennusteisiin liittyvästä merkittävästä johdon harkinnasta johtuen liikearvon ja fuusiotappioiden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Olemme käyneet läpi yhtiön laatimat arvostuslaskelmat.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet laskelmissa käytetyn mallin asianmukaisuutta ja testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta.
Olemme arvioineet testauslaskelmissa käytettyjä keskeisiä oletuksia ennustetun liikevaihdon kasvun, kannattavuuden ja käytetyn diskonttokoron osalta sekä verranneet niitä markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.
Olemme myös verranneet testauslaskelmissa käytettyjä kassavirtoja ja niiden taustalla olevia oletuksia yhtiön budjetteihin ja omiin näkemyksiimme.
Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvosta, emoyhtiön fuusiotappioista ja arvonalentumistestauksesta esitettyjen liitetietojen asianmukaisuutta.

Liikevaihdon tuloutus (Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja konsernin liitetieto 2.2)

Konsernin liikevaihto koostuu erilaisiin sopimusmalleihin pohjautuvista tulovirroista kuten palvelumyynnistä, ohjelmistojen käyttöoikeuksien myynneistä ja ylläpidoista sekä projekteista.
Yhtiöllä on projekteja, joiden tulouttamisessa täyttymisasteen etenemistä seurataan koko projektitoimituksen ajan. Täyttymisasteen mukainen tulouttaminen edellyttää johdon harkintaa ja oletuksia, jotka koskevat erityisesti odotettavissa olevia kustannuksia ja työmääräennusteita.
Tuloutusmenetelmien valintaan liittyvien erilaisten sopimusehtojen analysoinnin sekä johdon harkinnan vuoksi myyntituottojen kirjaaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Olemme arvioineet yhtiön myynnin tuloutus- ja laskentaperiaatteita suhteessa IFRS-standardien määrittelemiin periaatteisiin
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt myyntiprosessiin liittyvän sisäisen valvontaympäristön arviointia sekä keskeisimpien kontrollien tehokkuuden testausta. Lisäksi olemme suorittaneet aineistotarkastusta arvioidaksemme tuloutusten oikeellisuutta ja myyntituottojen kirjaamista oikealle tilikaudelle.
Olemme myös käyneet läpi yhtiön laatimien projektituloutuksien asianmukaisuutta sekä arvioineet yhtiön prosessia mahdollisen varaustarpeen tunnistamiseksi.
Lisäksi olemme arvioineet tilinpäätöksen myyntituottoja koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Vuosikertomus 2022 104

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Solteq Oyj:stä tuli yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 6.9.1999 lähtien. Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 15. helmikuuta 2023

KPMG OY AB

Petri Sammalisto KHT

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Vuosikertomus 2020 107

Vastuullinen toimintatapa Solteqissa

Solteq tarjoaa ohjelmistoratkaisuja ja IT-asiantuntijapalveluita energiasektorille, kaupan alalle sekä sähköisen kaupankäynnin tarpeisiin. Yhtiö palvelee asiakkaitaan Pohjoismaissa yli 650 IT-alan ammattilaisen voimin. Yhtiön toimipisteet sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Puolassa sekä Iso-Britanniassa. Vastuullisesti tuotetut ratkaisut sekä eettisyys palveluntarjoajana, työnantajana, yhteistyökumppanina ja yhteiskunnallisena toimijana ovat edellytys menestyksekkäälle liiketoiminnalle ja vahvoille sidosryhmäsuhteille.

Solteqin vastuullisen toimintatavan ohjeistus perustuu liiketoimintaperiaatteisiin sekä yhtiön lahjonnan ja korruption torjunnan, henkilöstöhallinnon, kestävän kehityksen ja ympäristövastuun sekä tietoturvan ja tietosuojan toimintaperiaatteisiin. Yhtiön sisäisten ohjeistusten lisäksi toimintaa ohjaavat paikallinen lainsäädäntö, eri viranomaisten antamat säännökset ja ohjeet, muut yhtiötä velvoittavat säännöt, standardit sekä kansainväliset eettisen liiketoiminnan, ihmisoikeuksien ja yhteiskuntavastuun periaatteet.

Olennaiset vastuullisuuden osa-alueet

Solteq on määritellyt yritysvastuun keskeisimmät osa-alueet perustuen liiketoiminnan taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin vaikutuksiin. Lisäksi yhtiö arvioi yritysvastuuta toimialakohtaisten kehityssuuntien ja ilmiöiden näkökulmasta.

Solteqin vastuullinen toimintatapa keskittyy neljään osa-alueeseen:

sosiaaliseen vastuuseen,
tietosuojaan ja tietoturvaan,
korruption ja lahjonnan torjuntaan sekä
ympäristövastuuseen.

Solteqin toiminnan kannalta olennaisia vastuullisuuden osa-alueita ovat henkilöstön hyvinvointiin liittyvät asiat sekä tietojen luottamuksellisuuden ja tietojärjestelmien integriteetin turvaaminen. Yhtiöllä on nollatoleranssi lahjontaan ja korruptioon. Vastuulliset toimintatavat osaltaan varmistavat kestävän kehityksen ja ympäristövastuun toteutumisen – yhtiön toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen.

Sidosryhmät

Solteqin tärkeimmät sidosryhmät ovat henkilöstö, asiakkaat, yhteistyökumppanit, omistajat sekä viranomaiset. Toiminnan vaikutuksia näihin sidosryhmiin on arvioitu kattavasti vastuullisuuden periaatteita laadittaessa. Vastuullisten toimintatapojen toteutumisesta ja kehittämisestä käydään aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa.

Vastuullisuus asiakassuhteissa

Solteq auttaa asiakkaitaan löytämään heidän käyttötarpeisiinsa soveltuvia, teknologisesti nykyaikaisia ja tietoturvallisia ratkaisuja. Asiakastyytyväisyyttä seurataan aktiivisesti.

Asiakashankkeiden laadunhallinnan periaatteet on määritelty Solteqin laatusuunnitelmassa. Laadun suunnitteluun, varmistukseen, valvontaan ja parantamiseen liittyvien ohjeiden tavoitteena on turvata asiakashankkeiden korkealaatuinen toteutus sekä sovittujen tavoitteiden saavuttaminen.

Riskienhallintajärjestelmä

Konsernin riskienhallintaa ohjaavat lain vaatimukset, eri viranomaisten antamat säännökset ja ohjeet, muut yhtiötä velvoittavat säännöt ja standardit, omistajien liiketoiminnalle asettamat tavoitteet sekä muiden sidosryhmien odotukset. Riskienhallinnan tavoitteena on tiedostaa ja tunnistaa yhtiön toimintaan liittyvät riskit sekä varmistaa, että riskejä hallitaan asianmukaisesti liiketoimintaan liittyviä päätöksiä tehtäessä. Yhtiön riskienhallinta tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden.

Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Varmistaakseen vastuullisen toimintatavan toteutumisen yhtiö on tunnistanut ja systemaattisesti seuraa osa-alueita, kuten:

henkilöstöön ja työntekoon liittyvät riskit, esimerkiksi liittyen syrjintään, työoloihin ja tasavertaiseen palkkaukseen,
tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan liittyvät riskit, erityisesti henkilötietoihin kohdistuva tietojen kalastelu, murrot tai muu henkilötietojen vuotaminen,
korruptioon tai lahjontaan liittyvät riskit, erityisesti liittyen toimitusketjuun sekä asiakassuhteisiin,
yhtiön maineeseen ja sidosryhmien luottamukseen vaikuttavat riskitekijät, kuten yhtiön tai sen yhteistyökumppanien toimintaan liittyvät muutokset, onnettomuudet, ympäristöä ja henkilöstöä koskevat kriisitilanteet sekä yhtiötä koskeva negatiivinen julkisuus. Yhtiö on varautunut viestimään kriisi-, poikkeus- ja häiriötilanteissa oikea-aikaisesti ja selkeästi säilyttääkseen sidosryhmien luottamukseen yhtiöön. Yhtiöllä on ajantasainen kriisiviestinnän suunnitelma. Kriisiviestinnän valmiuksiin panostetaan lisäksi järjestämällä kriisiviestinnän koulutuksia koko henkilöstölle.

Vastuullisuuden johtaminen

Yritysvastuuasioita käsitellään säännöllisesti Solteqin johtoryhmässä ja hallituksessa. Yritysvastuun raportoinnista vastaa yhtiön toimitusjohtaja.

Sosiaalinen vastuu

Henkilöstö ja ihmisoikeudet

Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö ovat Solteqin menestyksen perusta. Siksi yhtiön toiminta rakentuukin mahdollisimman pitkälti yhdessä työntekijöiden kanssa määritetyille arvoille (Integrity, Dedication, Better Together). Arvopohjaisen toiminnan tavoitteena on hyvä työntekijäkokemus ja sen myötä positiivinen asiakaskokemus.

IT-toimiala kehittyy nopeasti, ja Solteqilla työskentelevät asiantuntijat haluavat kehittää osaamistaan jatkuvasti. Tämän tukemiseksi henkilöstölle tarjotaan koulutusmahdollisuuksia säännöllisesti. Vuonna 2022 järjestettyjen koulutusten avulla pyrittiin kehittämään henkilöstön teknisiä kompetensseja sekä tiiminvetäjien johtamisosaamista.

Työhyvinvointia johdetaan osana liiketoimintaa. Työssä jaksamista tukevat muun muassa joustavat työajat ja etätyömahdollisuudet sekä kattavat liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointiedut.

Kasvavassa ja kehittyvässä yhtiössä onnistunut rekrytointi on strategisesti tärkeässä roolissa. Vuonna 2022 yhtiö rekrytoi 159 uutta työntekijää (147). Henkilöstön vaihtuvuus oli 25 prosenttia (19). Työntekijöiden vilkas liikkuminen on tyypillistä toimialalle, ja osaavan työvoiman saatavuus on keskeinen yhtiön operatiiviseen toimintaan liittyvä riski.

Henkilöstön tyytyväisyyttä mitataan kolmesti vuodessa tehtävillä kyselyillä. Tutkimustuloksia hyödynnetään yrityskohtaisten kehityshankkeiden priorisoinnin apuna sekä tiimien esimiestyön tukena. Työnantajan suosittelu (eNPS) laski 27:een (31) edellisvuoteen verrattuna. Tyytyväisyyden heikkeneminen heijasteli ongelmia resurssien riittävyydessä sekä ohjelmistotuotteiden kehityksessä.

Työnantajana Solteq pyrkii olemaan joustava sekä tasa-arvoisuutta ja monimuotoisuutta arvostava. Työntekijöitä kohdellaan tasavertaisesti ja -arvoisesti sukupuolesta, etnisyydestä, uskonnosta, iästä ja muista vastaavista tekijöistä riippumatta. Ohjelmistoyritykselle poikkeuksellisesti Solteqilla on laaja ikäjakauma: Työssä viihtyvät niin koulunpenkiltä tulevat nuoret kuin eläkeikää lähestyvät ammattilaiset. Henkilöstön keski-ikä oli 40,9 vuotta (40,9). Naisia solteqlaisista oli 24,5 prosenttia (22).

Solteq kunnioittaa kansainvälisesti hyväksyttyjä ihmis- ja työoikeuksia. Turvallista ja terveellistä työympäristöä ylläpidetään kaikille työtekijöille. Solteqin henkilöstöhallinnon perusperiaatteet on kirjattu henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan sekä työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin. Yhtiön näkemyksen mukaan sen omassa toiminnassa ei ole merkittäviä ihmisoikeuksien rikkomiseen liittyviä riskejä. Mahdolliset ihmisoikeuksiin liittyvät riskit kohdistuvat Solteqin toimitusketjuun. Näitä riskejä pyritään hallitsemaan valitsemalla yhteistyökumppanit huolellisesti sekä velvoittamalla yhteistyökumppanit sitoutumaan Solteqin laatimiin vastuullisuusperiaatteisiin tai sitä vastaaviin vastuullista toimintatapaa koskeviin periaatteisiin.

Tietosuoja ja tietoturva

Tietojen luottamuksellisuus ja tietojärjestelmien integriteetti ovat yhtiön tietoturvatyön keskiössä. Solteqille on ensiarvoisen tärkeää turvata sidosryhmien yksityisyyden suoja ja luottamuksellisen tiedon käsittely.

Solteqin yhtiötason IT-toiminnoille, jotka kattavat tietoturvakäytänteet, valvontajärjestelmät sekä riskienhallinnan, myönnettiin vuonna 2019 ISO/IEC 27001:2013-sertifikaatti. Kyseinen sertifiointi edellyttää, että yhtiö kehittää jatkuvasti tietoturvan ja tietosuojan tasoa. Sertifiointi uusittiin joulukuussa 2022. Sertifioinnin auditoijana toimii KPMG IT Sertifiointi Oy. Tarkastuksessa ei havaittu yhtään merkittävää puutetta.

Henkilötietojen osalta Solteq toimii markkinassa sekä rekisterinpitäjän että henkilötietojen käsittelijän roolissa. Yhtiön tietosuojakäytännöt ovat julkisesti saatavilla. Solteq käsittelee henkilötietoja lainsäädännön vaatimalla tavalla ja kerää vain kunkin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia henkilötietoja.

Solteq antaa asiakkailleen asianmukaisiin teknisiin ja organisatorisiin toimenpiteisiin liittyvää opastusta ja ohjeita, joilla osaltaan edistetään yksityisyyden suojaa yhteiskunnassa. Solteq on kehittänyt henkilötietojen suojaa ja tietoturvaa asiakashankkeissaan vuoden 2022 aikana. Pääpaino kehityksessä on ollut identiteetin suojauksessa, toimitettujen asiakasratkaisujen riskien- ja haavoittuvuuksienhallinnan kehittämisessä sekä kyvykkyydessä suojautua globaaleja tietoturvauhkia, kuten kyberhyökkäyksiä vastaan. Solteq on ottanut varautumisessaan erityisesti huomioon kasvaneet kyberturvallisuusuhat.

Tietoturvauhkien torjunnasta ja viestinnästä huolehditaan vakiintuneella tietoturvailmoitusprosessilla (Security Incident Reporting), jossa asiaan liittyvät osapuolet saavat tiedon uhkaavasta tai toteutuneesta tietoturvatapahtumasta. Näin Solteq pyrkii osaltaan varmistamaan tietoturvatapahtumien tehokkaan käsittelyn. Solteq on mukana Huoltovarmuuskeskuksen vetämässä Digipoolissa. Digipooli on yritysten ja viranomaisten yhteistyöhön perustuva luottamusverkosto, joka tukee ja edistää yhteiskunnan varautumista sekä turvaa toimintaedellytyksiä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta. Solteq osallistui Huoltovarmuuskeskuksen järjestämään valtakunnalliseen TIETO22-harjoitukseen, jossa simuloitiin huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten sekä viranomaisten yhteistoimintaa kyberhäiriötilanteissa.

Henkilöstön tietoturvaosaamista pidetään yllä säännöllisillä ja pakollisilla tietoturvakoulutuksilla. Solteqin työntekijät saavat opastuksen tietoturvallisiin toimintatapoihin jo perehdytyksen yhteydessä. Koko henkilöstön kattavat laajennetut tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset otettiin käyttöön keväällä 2019. Tietoturva- ja tietosuojakoulutuksen suoritti vuoden 2022 aikana noin 80 prosenttia koko henkilöstöstä.

Solteqin tietoturvasta ja -suojasta vastaa tietoturvatiimi, jonka muodostavat IT-johtaja, tietosuojavastaava, liiketoimintaratkaisujen tietoturvasta vastaava CISO sekä kaksi Enterprisearkkitehtia. Tietoturvatiimi vastaa infrastruktuuripalveluiden sekä toiminnanohjauksen tietoturvasta. Tämän lisäksi liiketoimintaratkaisujen tietoturvasta vastaava CISO tekee tiivistä yhteistyötä liiketoimintojen kanssa ja huolehtii yhtiön tarjoamien IT-ratkaisujen tietoturvan sekä tietosuojan kehittämisestä.

Korruption ja lahjonnan torjunta

Solteq ei hyväksy lahjontaa tai korruptiota missään muodossa. Kaikessa toiminnassa edellytetään lahjonnan vastaisten ja läpinäkyvän liiketoiminnan periaatteiden noudattamista.

Solteq valitsee liikekumppaninsa huolellisesti, ja kaikki maksut on hyväksyttävä asianmukaisesti ennalta määritellyn vaiheistetun hyväksyntäprosessin mukaisesti sekä kirjattava kirjanpitoon. Yhtiö ei maksa tai hyväksy kyseenalaisia etuja. Kaikista annetuista tai saaduista eduista on voitava raportoida avoimesti kaikille. Yhtiö on sitoutunut läpinäkyvyyteen kaikissa liiketoimissa.

Solteqin hallitus on hyväksynyt yhtiön korruption ja lahjonnan vastaisen politiikan ja sen sisältämät periaatteet vuonna 2016. Politiikka täydentää Solteqin liiketoiminnan periaatteita (Code of Conduct). Lisäksi Solteq edellyttää toimittajiansa sitoutumaan yhtiön laatimiin vastuullisuusperiaatteisiin tai sitä vastaaviin vastuullista toimintatapaa koskeviin periaatteisiin.

Solteqin sidosryhmät ovat pääsääntöisesti kotimaisia ja pohjoismaisia toimijoita. Yhtiön liiketoiminta kohdistuu alueille, joissa korruption ja lahjonnan riski on lähtökohtaisesti matala. Solteq arvioi yhteistyökumppaniin perustuvaa riskiä tapauskohtaisesti ja vaatii tarvittavia lisäselvityksiä, mikäli yhteistyökumppanin riskiarvio tätä edellyttää.

Solteqilla on käytössään whistleblowing-kanava, joka mahdollistaa väärinkäytösepäilyjen anonyymin ilmoittamisen sekä ilmoitusten käsittelyn seuraamisen. Solteq on sitoutunut käsittelemään kaikki ilmoitukset luottamuksellisesti ja määrämuotoisen prosessin mukaisesti. Solteq noudattaa käsittelyssä EU:n Whistleblower-direktiiviä sekä kansallista lainsäädäntöä. Vuoden 2022 aikana ei vastaanotettu yhtään ilmoitusta väärinkäytösepäilystä.

Ympäristövastuu

ICT-alan osuus maailman kasvihuonepäästöistä on arvioitu olevan 3–5 prosenttia. Suomen liikenne- ja viestintäministeriön ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian linjauksen (2021) mukaan, ratkaisevassa asemassa toimialan yritysten päästöjen hillitsemisessä ovat energiankulutuksen vähentäminen, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen sekä raaka-aineiden elinkaarenhallinta. Lisäksi ilmasto- ja ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi uusia mahdollisuuksia luovat muun muassa vihreän ohjelmistotuotannon ja -ratkaisujen kehitys.

Solteq huomioi ympäristönäkökulmat toiminnassaan yhtiön kestävän kehityksen ja ympäristövastuun politiikan mukaisesti. Ilmastonäkökulma nostaa painoarvoaan yhtiön vastuullisissa toimintatavoissa entisestään, ja kehitystyötä ohjaavat vuonna 2021 käynnistetty hiilidioksidipäästöjen mittaaminen ja seuranta.

Hiilijalanjälki näyttää suunnan kohti parempaa huomista

Vuonna 2022 Solteq Oyj:n hiilidioksidipäästöjä arvioitiin kansainvälisen GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mukaisesti huomioiden yhtiön suoran ja epäsuoran toiminnan kannalta keskeiset päästöaiheuttajat.

Vuonna 2022 Solteq-konsernin koko arvoketjun hiilijalanjälki oli 1 120 tCO2e.

Ensimmäiseen sovellusalaan (Scope 1) kuuluvat yrityksen toiminnan seurauksena syntyvät suorat päästöt. Ne kattavat leasing-autojen fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt, jotka muodostivat 2,7 prosenttia yhtiön kokonaispäästöistä.
Toiseen sovellusalaan (Scope 2) kuuluvat yrityksen toiminnan seurauksena syntyvät epäsuorat päästöt. Ne kattavat toimitilojen sähkön, lämmityksen ja viilennyksen sekä leasing-sähköautoista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Yhdessä nämä päästöt muodostivat 19,6 prosenttia yhtiön kokonaispäästöistä.
Kolmanteen sovellusalaan (Scope 3) kuuluvat yrityksen toiminnan seurauksena syntyvät epäsuorat päästöt. Ne kattavat liikematkustamisesta – lennoista, junamatkoista sekä kilometrikorvauksen piiriin kuuluvista ajomatkoista – henkilöstön työmatkoista sekä laite- ja kapasiteettihankinnoista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Yhdessä nämä päästöt muodostivat 77,6 prosenttia yhtiön kokonaispäästöistä.

Solteq-konsernin oman toiminnan hiilijalanjälki vuonna 2022 oli 384 tCO2e. Henkilöstön työmatkoista sekä laite- ja kapasiteettihankinnoista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt eivät sisälly laskentaan.

Vuonna 2022 konsernin oman toiminnan hiilidioksidipäästöt kasvoivat edellisvuoteen verrattuna noin 8,0 prosenttia. Muutokset selittyvät suurilta osin liikematkustamisen palautumisesta lähelle pandemiaa edeltävää tasoa.

Hiilidioksidipäästöjen hillitsemisessä suurin potentiaali liittyy uusiutuvien energiamuotojen suosimiseen sekä toimitilavalintoihin ja kapasiteettihankintoihin. Lisäksi harkitsevaisuus liikematkustamisessa sekä etä- ja hybridityö auttavat hillitsemään hiilidioksidipäästöjä. Suoriin päästöihin voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa suosimalla sähkö- ja hybridiautoja leasing-sopimuksia tehtäessä.

Solteq-konsernin oman toiminnan hiilijalanjälki

	2020	2021	2022	Muutos 2021–2022, %
Oman toiminnan hiilijalanjälki, tCO2e	387	356	384	7,9
CO2-päästöt suhteutettuna liikevaihtoon, kg CO2e / TEUR	6,4	5,2	5,6	8,0
CO2-päästöt suhteutettuna henkilöstömäärään, tCO2e	0,7	0,6	0,6	0,7

Vihreät valinnat osana työarkea

Solteq pyrkii vähentämään toimitiloista ja työvälineistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta ja lisäämään materiaalien kierrätystä. Toimitilavalinnoissa yhtiö suosii nykyaikaisia, energiatehokkaita ja terveitä tiloja.

Toimistojen keskeisellä sijainnilla, nykyaikaisen viestintäteknologian hyödyntämisellä sekä etätyömahdollisuuden tarjoamisella pyritään vähentämään tarvetta matkustamiselle. Tiimitapaamisten ja muiden kasvokkain tapahtuvien vuorovaikutustilanteiden järjestämisen osalta suositaan kestäviä matkustustapoja.

Merkittävä osa alan ympäristövaikutuksista tulee laitteiden valmistuksesta. Solteq huomioi asian hankinnoissa, joissa päätöksenteossa laitteiden energiatehokkuudella, elinkaarella ja toimintavarmuudella on merkittävä painoarvo. Verkko- ja tietojärjestelmälaitteet sekä puhelimet hankitaan pääosin tunnetuilta, sertifioiduilta toimittajilta. Elinkaarensa päässä olevat laitteet kerätään Solteqin toimitiloissa olevien SER–keräysastioiden kautta kierrätykseen ja siitä edelleen elektroniikan raaka-aineiksi. Solteq käy vuoropuhelua eri laitetoimittajien kanssa kestävien toimintaperiaatteiden tukemiseksi.

EU-taksonomia

EU-taksonomia on kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on tukea siirtymää kohti vähähiilisyydelle, resurssitehokkuudelle ja kestävän kehityksen periaatteille rakentuvaa taloutta. Luokitusjärjestelmän avulla EU ohjaa pääomamarkkinarahoitusta kohti kestäviä kohteita sekä rahoitusmarkkinoilla toimivia yrityksiä entistä läpinäkyvämpään raportointiin ja vastuullisempaan liiketoimintaan. Luokitusjärjestelmään sisältyvät sellaiset toimialat, joilla on suurin potentiaali saavuttaa EU:n tavoitteet ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen osalta.

Solteq on suorittanut EU-taksonomiaan liittyvän luokitusjärjestelmäkelpoisuuden ja -mukaisuuden arvioinnin vuosien 2021 ja 2022 osalta. Yhtiön ydinliiketoiminnot eivät vastaa luokittelujärjestelmän tieto- ja viestintäalalle määriteltyjä toimintoja, jotka edistävät ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista. Näin ollen Solteqin liiketoiminnoista 0 prosenttia kuuluu luokitusjärjestelmäkelpoisen tai -mukaisen taloudellisen toiminnan piiriin. Solteq jatkaa panostuksiaan kestävään kehitykseen ja valmistautuu laajentamaan vastuullisuusraportointiaan vuonna 2025.

Taloudelliset toiminnot Koodit Liikevaihto Osuus liikevaihdosta Ilmaston-muutoksen hillintä Ilmaston-muutokseen sopeutuminen Vesivarat ja merten luonnonvarat Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen Biodiversiteetti ja ekosysteemit Ilmaston-muutoksen hillintä Ilmaston-muutokseen sopeutuminen Vesivarat ja merten luonnonvarat Kiertotalous Ympäristön pilaantuminen Biodiversiteetti ja ekosysteemit Vähimmäistason suojatoimet 2022 2021 LuokkaMEUR % % % % % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % % M/S TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT Taksonomian mukaiset toiminnot Taksonomian mukainen liikevaihto 0 0 0 0 Ei-taksonomian mukaiset toiminnot Ei-taksonomian mukainen liikevaihto 0 0 0 0 Yhteensä taksonomiakelpoinen liikevaihto 0 0 0 0 EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT Liikevaihto ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista 68,4 100 Yhteensä taksonomiakelpoinen ja eitaksonomiakelpoinen liikevaihto 68,4 100 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit mukainen osuus liikevaihdosta

																		mukainen osuus
					Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit							liikevaihdosta
Taloudelliset toiminnot	Koodit	Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta	Ilmaston-muutoksen hillintä	Ilmaston-muutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	pilaantuminen Ympäristön	Biodiversiteetti ja ekosysteemit	Ilmaston-muutoksen hillintä	Ilmaston-muutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	pilaantuminen Ympäristön	Biodiversiteetti ja ekosysteemit	Vähimmäistason suojatoimet	2022	2021	Luokka
		MEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	M/S
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT
Taksonomian mukaiset toiminnot
Taksonomian mukaiset pääomamenot		0	0														0	0
Ei-taksonomian mukaiset toiminnot
Ei-taksonomian mukaiset pääomamenot		0	0														0	0
Yhteensä taksonomiakelpoiset pääomamenot		0	0														0	0
EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT
Pääomamenot ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista			9,2 100
Yhteensä taksonomiakelpoiset ja ei taksonomiakelpoiset pääomamenot			9,2 100

																		Taksonomian
																		mukainen osuus
					Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit							liikevaihdosta
Taloudelliset toiminnot	Koodit	Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta	Ilmaston-muutoksen hillintä	Ilmaston-muutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	pilaantuminen Ympäristön	Biodiversiteetti ja ekosysteemit	Ilmaston-muutoksen hillintä	Ilmaston-muutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	pilaantuminen Ympäristön	Biodiversiteetti ja ekosysteemit	Vähimmäistason suojatoimet	2022	2021	Luokka
		MEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	M/S
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT
Taksonomian mukaiset toiminnot
Taksonomian mukaiset toimintamenot		0	0														0	0
Ei-taksonomian mukaiset toiminnot
Ei-taksonomian mukaiset toimintamenot		0	0														0	0
Yhteensä taksonomiakelpoiset toimintamenot		0	0														0	0
EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT
Toimintamenot ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista			73,0 100
Yhteensä taksonomiakelpoiset ja ei taksonomiakelpoiset toimintamenot			73,0 100

Taksonomian

Aihealue	Toimintaperiaatteet ja prosessit	Tavoite	Tunnusluvut	2022	2021		2020 Merkittävimmät riskit
Korruption ja lahjonnan torjunta	Korruption ja lahjonnan vastainen politiikka Henkilöstön ja kumppanien sitouttaminen Väärinkäytösten ilmoituskanava	Henkilöstön ja muiden sidosryhmien sitoutuminen	Ilmoitettujen rikkeiden lukumäärä	0	0	0	Rikos- ja muut oikeudelliset seuraamukset Vaikutukset asiakassuhteisiin ja julkisiin hankintoihin Maineriski
Tunnistettujen riskien hallinta	Henkilöstölle järjestetään useita verkkokoulutuksia vuoden aikana tunnistettuihin riskitekijöihin liittyen. Aihepiirejä ovat muun muassa tietoturva- ja suoja, korruption ja lahjonnan torjunta sekä kriisiviestintä.	Henkilöstön koulutus ja riskien tehokas ennaltaehkäisy	Osallistujamäärä vuosittaisiin pakollisiin koulutuksiin	584	530	520	Tietosuojaan ja - turvaan liittyvät riskit Yhtiön maineeseen liittyvät riskitekijät
Henkilöstö	Tiedon jakamisen, yhdessä tekemisen ja kokeilun yrityskulttuuri Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen Onnistumiskeskustelut ja osaamisen johtaminen Kilpailukykyiset edut Henkilöstötyytyväisyyden nouseva trendi	Solteq on haluttu työpaikka, jossa ihmisillä on hyvä olla. Yhtiö tukee osaamisen kehittymistä, tarjoaa tasa arvoisen työyhteisön ja tukee henkilöstön hyvinvointia. Positiivinen työntekijäkoke mus.	Työnantajan suosittelu (eNPS)	27	31	38	Henkilöstön saatavuuteen liittyvät riskit
Ympäristövastuu	Hiilijalanjäljen mittaus ja seuranta	Yhtiön toiminnan hiilidioksidipääs töjen hillitseminen	Konsernin oman toiminnan hiilijalanjälki, tCO2e	384	356	387	Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit
	Elinkaarenhallinta	Työasemien uusiokäyttö	Uudelleen käyttöön menneiden työasemien %- osuus kaikista työasemista.	100	100	100	Maineriski

Solteqin vastuullisen toimintatavan painopistealueet, tavoitteet ja avainmittarit

Solteq Oyj

Karhumäenkuja 2 01530 Vantaa

Vuosikertomus 2020 81

AI Terminal

Solteq Oyj

3341_10-k_2023-03-07_a544a37d-2e91-47c9-ac90-4e4d890d1e14.pdf

Sisällysluettelo

Solteq lyhyesti

Solteqin kannattavuus heikentyi supistuneen kysynnän ja tuotekehitysvaikeuksien myötä

Aarne Aktan

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tietoa sijoittajille

Yhtiökokous

Solteq Oyj:n taloustiedotteiden aikataulu vuonna 2023

Pörssitiedotteet 2022

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Yleiset periaatteet

Toimielinten tehtävät ja vastuut

Yhtiökokous

Hallitus

Monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Hallituksen tarkastusvaliokunta

Toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Sisäinen tarkastus

Tilintarkastus

Johdon osakkeiden omistukset

Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet

Riskienhallintajärjestelmä

Valvontaympäristö

Taloudellisen raportoinnin riskien arviointi

Valvontatoimet

Sijoittajaviestintä ja taloudellinen raportointi

Seuranta

Sisäpiirihallinto

Johdon liiketoimet

Sisäpiiritieto ja hankekohtaiset sisäpiirirekisterit

Solteqin hallitus 31.12.2022

Markku Pietilä

Panu Porkka

Katarina Segerståhl

Mika Sutinen

Anni Sarvaranta

Solteqin johtoryhmä 31.12.2022

Aarne Aktan

Palkitsemisraportti

Palkitsemisen periaatteet

Solteqin suoriutuminen ja palkitsemisen kehitys

Hallituksen palkkiot

Toimitusjohtajan palkkiot

Hallituksen toimintakertomus

Sisällys

Hallituksen toimintakertomus

Solteqin kannattavuus heikentyi supistuneen kysynnän ja tuotekehitysvaikeuksien myötä

Näkymät Solteqille keskeisillä toimialoilla pohjoismaisessa IT-markkinassa

Tulosohjeistus 2023

Avainluvut

Liikevaihto ja tulos

Solteq Digital

Solteq Software

Tase ja rahoitus

Investoinnit, tutkimus ja kehitys

Henkilöstö

Konsernin henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut

Liiketoimet lähipiirin kanssa

Osakkeet, osakkeenomistajat ja omat osakkeet

Vaihto ja kurssi

Omistus

Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista

Omistusjakauma sektoreittain 31.12.2022

Omistusjakauma suuruusluokittain 31.12.2022

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2022

Varsinainen yhtiökokous

Hallitus ja tilintarkastaja

Tilikauden muut tapahtumat

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Riskit ja epävarmuustekijät

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset taloudelliseen raportointiin

Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käsittelyksi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Konsernin tunnusluvut

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet