Annual Report • Mar 9, 2023
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintätuotteisiin sekä muihin sovelluksiin. Visiomme on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Suomisen kuitukankaista valmistetut lopputuotteet ovat läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä ympäri maailmaa. Suomisen liikevaihto vuonna 2022 oli 493,3 milj. euroa, ja työllistämme yli 700 ammattilaista Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Liikevaihto, milj. euroa
493,3
Työntekijöitä
717
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa
15,3
Uusien tuotteiden osuus liikevaihdosta yli
30 %
Suominen tänään…3 Toimitusjohtajan katsaus…4 Taloudelliset tavoitteet…7 Avainluvut…8 Näin Suominen luo lisäarvoa…9 Toimintaympäristö…12 Strategia…14
Yritysvastuu Suomisella… 18 Yritysvastuun johtaminen…21 Ihmiset ja turvallisuus…22 Ympäristövaikutusten minimointi…28 Vastuulliset kuitukankaat…32 Yrityskansalaisuus…35 Sidosryhmävuoropuhelu…37 Verojalanjälki…39 Raportointiperiaatteet…42 GRI-indeksi…43 GRI-liite…48 Johtamismalli…53 Riippumaton varmennusraportti…54
Hallinnointi…57 Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä…58 Palkitsemisraportti…68 Hallitus…77 Johtoryhmä…78
Taloudelliset tiedot…79 Hallituksen toimintakertomus…81 Konsernitilinpäätös…103 Osakekohtaiset tunnusluvut…165 Emoyhtiön tilinpäätös…169 Hallituksen voitonjakoehdotus…182 Tilintarkastuskertomus…183 Tunnusluvut…189 Tietoa osakkeenomistajille…195
Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintätuotteisiin sekä muihin sovelluksiin. Suomisen kuitukankaista valmistetut lopputuotteet ovat läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä ympäri maailmaa. Suomisen liikevaihto vuonna 2022 oli 493,3 miljoonaa euroa, ja työllistämme yli 700 ammattilaista Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta: Amerikat ja Eurooppa. Vuonna 2022 Amerikkojen liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 288,0 miljoonaa euroa ja Euroopan liiketoiminta-alueen liikevaihto 205,5 miljoonaa euroa.
Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta: Amerikat ja Eurooppa.
2022 oli vaikea vuosi Suomiselle. Ennenkokematon raaka-aineiden hintainflaatio, joka vaikutti meihin merkittävästi jo vuonna 2021, jatkui ja lisäksi energiakustannukset nousivat vuonna 2022 Venäjän hyökättyä laittomasti Ukrainaan helmikuussa. Erityisesti Suomisen Yhdysvaltojen liiketoiminta kärsi korkeista varastotasoista koko toimitusketjussa, ja epätasapaino alkoi normalisoitua vasta vuoden toisella puoliskolla. Strategiamme toteutuksessa etenimme vakaasti.
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 15,3
Uusien tuotteiden osuus liikevaihdosta ylitti
30 %
Liikevaihto, milj. euroa 493,3
Jatkoimme vuonna 2020 julkaistun strategiamme toteutusta. Strategiamme tavoite on kasvu ja kannattavuuden parantaminen keskittymällä vastuullisuuteen, asiakkaisiin ja tehokkuuteen. Vuonna 2022 kerroimme investoivamme yhden tuotantolinjan parantamiseen ja päivittämiseen Nakkilassa. Investointi on linjassa strategiamme kanssa ja tukee visiotamme olla edelläkävijä vastuullisissa kuitukankaissa. Investointiprojekti etenee suunnitellusti, ja sen odotetaan
valmistuvan vuoden 2023 toisella puoliskolla. Liikevaihtomme ylsi 493,3 milj. euroon. Vaikka myyntivolyymit laskivat vuodesta 2021, liikevaihto kasvoi johtuen korkeammista myyntihinnoista ja valuuttakursseista.
Valuuttakurssien positiivinen vaikutus oli 32,9 milj. euroa.
Vertailukelpoinen käyttökate laski selvästi edellisvuodesta ja oli 15,3 milj. euroa. Korkeammat myyntihinnat eivät pystyneet täysin kompensoimaan volyymin menetystä ja korkeampia raaka-aine- ja energiakustannuksia. Kannattavuuden parantamiseksi toteutimme vuoden aikana useita toimenpiteitä, kuten energialisämaksujen käyttöönoton Euroopassa maalis- ja syyskuussa sekä yleisen lisämaksun Pohjois-Amerikassa elokuussa. Lisäksi laajensimme tuotevalikoimaamme Yhdysvalloissa.
Vahva kykymme innovoida ja vastata markkinoiden kysyntään näkyy uusien tuotteiden osuutena liikevaih-
Strategiamme kulmakivi on vastuullisuus, ja kehitämme jatkuvasti tarjontaamme ja toimintojamme sen mukaisesti.
dostamme, joka ylitti 30 % vuonna 2022. Uusilla tuotteilla tarkoitamme kolmen edellisen vuoden aikana lanseerattuja tuotteita.
Vastuullisten tuotteiden myynti kasvoi*
99 %
* Verrattuna vertailuvuoteen 2019
Strategiamme kulmakivi on vastuullisuus, ja kehitämme jatkuvasti tarjontaamme ja toimintojamme sen mukaisesti. Tavoitteemme on kasvattaa vastuullisten tuotteiden myyntiä 50 % vertailuvuoteen 2019 verrattuna ja lanseerata yli 10 vastuullista tuotetta joka vuosi. Vuonna 2022 vastuullisten tuotteiden myynti oli 99 % korkeampi kuin vertailuvuonna 2019, ja lanseerasimme vuoden aikana 12 vastuullista tuotetta. Yksi esimerkki näistä tuotteista on ensimmäinen hiilineutraali tuotteemme BIOLACE® Zero. Avasimme vuoden aikana myös kompostoitumista mittaavan testikeskuksen, Green Labin, Nakkilaan tukemaan tuotekehitystämme.
Työturvallisuus on meille ensiarvoisen tärkeää, ja tavoitteemme on nolla työtapaturmaa. Teemme jatkuvasti työtä turvallisuuskulttuurin vahvistamiseksi edelleen ja jaamme parhaita käytäntöjä. Yksi konkreettinen esimerkki onnistuneesta turvallisuustyöstämme on, että Paulinían tehtaallamme Brasiliassa tuli kesäkuussa 2022 täyteen vuosikymmen ilman yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa.
Toinen henkilöstöön liittyvä tavoitteemme on henkilöstön sitoutumisen vahvistaminen. Toteutimme kolmannen peräkkäisen henkilöstötutkimuksemme vuonna 2022. Tutkimuksen tuloksia käytetään konkreettisten, tavoitteellisten kehityshankkeiden luomiseen osana systemaattista työtämme henkilöstön sitoutumisen ja suorituskykyisen kulttuurin kehittämisessä.
Myös tuotannossamme haluamme käyttää resursseja tehokkaasti ja toimia niin, että minimoimme toimintamme ympäristövaikutukset. Meillä on konkreettiset vähennystavoitteet kasvihuonekaasupäästöille, energian kulutukselle, veden kulutukselle ja kaatopaikkajätteelle. Esimerkkinä työstämme kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi siirryimme kokonaan fossiilivapaaseen sähköön kaikilla Euroopan tehtaillamme ja asensimme aurinkopaneelit Alicanten tehtaallemme Espanjaan.
Vuonna 2022 suoritimme ensimmäistä kertaa EcoVadisvastuullisuusarvioinnin ja saimme siitä hopeatason luokituksen. Tulos asettaa meidät parhaan 8 %:n joukkoon EcoVadisin arvioiman muita tekstiilejä valmistavan teollisuudenalan kategoriassa.
Katsoessamme vuotta 2023 näemme markkinoilla useita tekijöitä, joilla on positiivinen vaikutus Suomiseen. Raakaainekustannusten inflaatio on kääntynyt vihdoin laskuun, energiamarkkinoilla on merkkejä hintojen laskusta ja Yhdysvaltain markkinoilla varastotasot ovat nyt laskeneet tavanomaiselle tasolleen. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten nykyinen korkea kuluttajahintainflaatio vaikuttaa pyyhintätuotteiden loppukysyntään. Yleensä pyyhintätuotteiden markkina on säilynyt melko tasaisena yleisestä taloustilanteesta huolimatta.
Jatkamme strategiamme toteuttamista viiden painopistealueemme kautta. Painopistealueemme ovat toiminnan tehokkuus, tiennäyttäjä vastuullisuudessa, erottautuminen innovaatioilla ja kaupallisella osaamisella, hyvä työpaikka ja kaksi toimintamallia. Tässä työssä jokaisella suomislaisella on tärkeä rooli.
Lopuksi haluan kiittää osakkeenomistajiamme, asiakkaitamme ja liiketoimintakumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Erityisesti haluan kiittää työntekijöitämme vahvasta omistautumisesta ja kovasta työstä haastavan vuoden aikana.
väliaikainen toimitusjohtaja
Suominen on yksi toimialansa johtavista yrityksistä, joka palvelee kiinnostavaa, kasvuhakuista markkinaa ja asiakkaita, joilla on vastuullinen tuotevalikoima. Minulla on kunnia liittyä Suomisen organisaatioon ja työskennellä yhdessä johtoryhmän kanssa voidaksemme maksimoida yhtiön ainutlaatuisen arvon ja palauttaaksemme yrityksen kannattavan kasvun polulle systemaattista lähestymistapaa käyttäen.
Liikevaihdon kasvu kauden aikana: nopeampaa kuin kohdemarkkinoiden kasvu
Käyttökateprosentti (EBITDA-%) 2025 mennessä: yli 12 %
40–80 % mukaan lukien IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin soveltamisen vaikutus
| KASVU | KANNATTAVUUS | VELKAANTUMISASTE |
|---|---|---|
| Keskittyminen nopeasti kasvavaan vastuullis ten tuotteiden markkinaan Uusien tuotteiden kehittäminen ja lanseeraa minen markkinaosuuden valtaamiseksi Kohdennetut investoinnit kyvykkyyksien parantamiseksi sekä kapasiteetin kasvatta miseksi |
Tuotantolinjojen tehokas käyttö Katteen parantaminen uusien tuotteiden sekä tuotanto- ja raaka-ainetehokkuuden avulla Kiinteiden kustannusten jatkuva hallinta |
Tasapainoinen investointisuunnitelma Liiketoiminnan rahavirta terveellä tasolla |
Liikevaihto, milj. euroa
| TALOUDELLISET | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 493,3 | 443,2 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 15,3 | 47,0 |
| Käyttökate (EBITDA), milj. euroa | 14,3 | 47,0 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa | -4,2 | 26,9 |
| Raportointikauden tulos, milj. euroa | -13,9 | 20,7 |
| Tulos/osake, euroa | -0,24 | 0,36 |
| Osinko, euroa | 0,10* | 0,20 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | 14,0 | 11,1 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa | 0,24 | 0,19 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 9,7 | 17,8 |
| Omavaraisuusaste, % | 42,5 | 42,2 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 2,54 | 2,85 |
| Velkaantumisaste, % | 37,4 | 30,4 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | -4,2 | 13,9** |
| HENKILÖSTÖ | 2022 | 2021 |
| Henkilöstö | 717 | 710 |
| Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä | 2 | 4 |
| YMPÄRISTÖ | 2022 | 2021 |
| Energiankulutus, GJ | 1 745 021 | 1 775 314** |
| Kasvihuonekaasupäästöt, CO2-ekv. tonnia | 93 363 | 114 798 |
| Vedenotto, ML | 6 478 | 5 927 |
| Kaatopaikalle päätyvä prosessijäte, tonnia | 3 476 | 3 209 |
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
** Oikaistu
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa ja liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa
** Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle * Osinko ja pääoman palautus
Suominen on kuitukangasvalmistaja, joka toimii globaaleilla markkinoilla. Suominen luo arvoa hankkimalla kuituraaka-aineita ja valmistamalla niistä kuitukankaita, joita asiakkaamme jatkojalostavat tuotteiksi sekä kuluttajille että ammattikäyttöön.
Kasvamme tarjoamalla innovatiivisia ja vastuullisia kuitukankaita asiakkaillemme. Parannamme kannattavuutta tehostamalla toimintojamme ja vaalimalla erinomaiseen suoritukseen tähtäävää kulttuuria. Keskitymme pyyhintätuotteisiin. Vahvistamme tuloksentekokykyämme Euroopassa ja Amerikoissa, arvioimme mahdollisuuksia Aasiassa.
Suomisen arvonluontimalli kuvaa koko arvonluontiprosessimme: millaisia resursseja käytämme strategiamme toteuttamisessa ja mitkä ovat liiketoimintamme tuotokset ja vaikutukset.
Arvonluontimalli kuvaa liiketoimintaamme ylätasolla, eli siihen on listattu ainoastaan kaikkein merkityksellisimmät asiat. Kaikki listatut asiat eivät kuitenkaan ole keskenään
yhtä merkittäviä eikä niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä ole esitetty mallissa.
Arvonluontimallissa panokset ovat liiketoiminnassa käyttämiämme resursseja. Kohdassa Suominen kuvataan Suomisen liiketoimintaa ja strategiaa. Tuotokset ovat liiketoimintamme tuloksia, ja vaikutukset puolestaan kuvaavat, miten liiketoimintamme vaikuttavat meitä ympäröivään maailmaan.
Suominen on pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden maailmanlaajuinen markkinajohtaja ja yksi maailman suurimmista vesineulausteknologialla valmistettavien kuitukankaiden valmistajista. Päämarkkina-alueitamme ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Lisäksi meillä on vahva asema Etelä-Amerikan markkinoilla.
Kuitukankaiden maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Kasvu riippuu pääasiassa kulutuskysynnästä, jota säätelevät yleinen taloudellinen tilanne ja kuluttajien luottamus omaan talouteensa. Päivittäistavaroiden, eli Suomisen tuotteiden pääasiallisten loppukäyttökohteiden, kysyntä ei kuitenkaan ole kovin suhdanneherkkää. Kuitukankaiden kysynnän kasvu ylittää maan bruttokansantuotteen kasvun yleensä parilla prosenttiyksiköllä.
Megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen, ohjaavat meitä vähentämään toimintamme ympäristövaikutuksia, kehittämään entistä vastuullisempia tuotteita ja parantamaan raaka-ainetehokkuuttamme.
Vastuullisten kuitukankaiden markkinat ovat kasvussa maailmanlaajuisesti ja erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Lainsäädäntö ja määräykset sekä kuluttajien käyttäytyminen ohjaavat markkinoita kohti vastuullisempia tuotteita.
Euroopassa toimintaympäristöön vaikuttavat voimakkaimmin Euroopan unionin muovistrategia ja kertakäyttömuovidirektiivi (Single-Use Plastics Directive, SUPD). Direktiivin tarkoituksena on suojella ympäristöä ja vähentää merten roskaantumista. SUP-direktiivi vaikuttaa kuitukankaista valmistettaviin lopputuotteisiin, koska etenkin kosteuspyyhkeet on perinteisesti valmistettu ainakin osittain muovia sisältävistä raaka-aineista. Direktiivin vaatimus muovia sisältävien tuotteiden merkitsemisestä tuli voimaan vuonna 2021. SUP-direktiiviä vastaavia aloitteita on tehty myös muilla alueilla, joilla on havahduttu esimerkiksi
epäasianmukaisesti hävitetyistä kuitukangastuotteista johtuvaan viemäreiden tukkeutumiseen ja merten roskaantumiseen.
Markkinoilla on selvä tarve ekologisemmille ja vastuullisemmille kuitukangastuotteille, ja Suomisella on hyvät edellytykset vastata tähän kysyntään.
Globaalit megatrendit muokkaavat toimintaympäristöämme ja vaikuttavat liiketoimintaamme. Megatrendit, kuten väestönkasvu, keskiluokan kasvu, väestön ikääntyminen, lisääntynyt tietoisuus terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista sekä kasvavat terveydenhuoltomenot tukevat Suomisen kasvuennustetta, sillä ne vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen.
Esimerkiksi elintason nousun ja hygieniatuotteiden kysynnän kasvun välillä on suora yhteys. Elintason nousu ja elämäntapojen muuttuminen näkyvät vaurastuvan keskiluokan ostokäyttäytymisessä. Välttämättömien perushyödykkeiden lisäksi tämä väestöryhmä on yhä kiinnostuneempi ratkaisuista, jotka helpottavat ja nopeuttavat arjen rutiineja. Tämä ilmiö näkyy esimerkiksi kodin- ja kauneudenhoidossa käytettävien kertakäyttöisten pyyhintätuotteiden kulutuksen lisääntymisenä.
Uusia tarpeita ilmaantuu väestön ikääntyessä ja terveydenhuoltomallien muuttuessa. Esimerkiksi lääketieteellisissä sovelluksissa ja inkontinenssituotteissa käytettävien kuitukankaiden kysyntä kasvaa. Terveydenhuollon sektorilla kuitukankaiden kysyntää lisää myös tarve löytää kustannustehokkaita ratkaisuja bakteerien ja virusten torjuntaan.
Sota Ukrainassa on pahentanut raaka-aine-, energia- ja rahtikustannusten inflaatiopaineita ja lisännyt yleistä epävarmuutta. Nousevien energiakustannusten vuoksi Suominen on ottanut käyttöön lisämaksuja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vuoden loppua kohti raaka-ainemarkkina alkoi kääntyä suotuisampaan suuntaan.
Vuonna 2022 koronaviruspandemia näkyi yhä vahvasti toimintaympäristössä. Pandemian aikana suurimmat huolenaiheet liittyivät Suomisen henkilöstön ja asiakkaiden terveyteen ja turvallisuuteen, mahdolliseen raaka-ainepulaan, logistiikkaongelmiin sekä meidän tai asiakkaidemme
tuotantolaitosten mahdollisiin sulkemisiin virustartuntojen tai viranomaispäätösten vuoksi. Olemme koko pandemian ajan keskittyneet takaamaan henkilöstömme terveyden ja turvallisuuden sekä liiketoiminnan jatkuvuuden. Vuonna 2022 pystyimme jatkamaan toimintaamme ilman merkittäviä vaikutuksia.
Markkinoilla pandemia aiheutti piikin kuitukankaiden kysynnässä, minkä jälkeen kysyntä jälleen laantui. Tämä johti varastojen epätasapainoon koko toimitusketjussa, ja erityisesti Yhdysvalloissa. Markkinoilla uskotaan, että pitkällä aikavälillä pyyhintätuotteiden loppukäyttäjäkysyntä jää suuremmaksi kuin ennen pandemiaa.
Euroopassa kaikki kuluttajakäyttöön tarkoitetut pyyhintätuoteryhmät ovat hyvin hajanaisia ja kilpailtuja. SUP-direktiivi ohjaa kuitukangasteollisuutta voimakkaasti kohti vastuullisempia tuotteita.
Johtavia trendejä Euroopassa ovat vastuullisuus (esim. päästötavoitteet, kiertotalous, muovittomat materiaalit) ja eettinen elämäntapa (esim. eläinkokeettomuus ja veganismi).
Pohjois-Amerikka on pyyhintätuotteiden suurin kuluttajamarkkina. Kaikki pyyhintätuoteryhmät kasvavat nopeasti. Tämä koskee erityisesti kaupan omia merkkejä, jotka valtaavat osuuksia merkittäviltä brändeiltä. Kodinhoitoliinojen osuus Pohjois-Amerikan pyyhintätuotemarkkinoista on melko suuri.
Johtavia trendejä ovat arvoketjun läpinäkyvyys ja entistä luonnollisemmat valmistusaineet.
Etelä-Amerikan markkinoita hallitsevat lastenhoitopyyhkeiden tuoteryhmä ja kuluttajabrändit, mutta muut segmentit ovat kasvussa.
Johtavia trendejä ovat kuluttajien tietoisuuden kasvaminen, vastuullisuuden painottaminen ja pyrkimys vähentää kertakäyttömuovituotteiden käyttöä.
Amerikkojen liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 288,0 miljoonaa euroa, eli 58 % Suomisen liikevaihdosta vuonna 2022. Suomisella on kolme tuotantolaitosta Yhdysvalloissa ja yksi Brasiliassa. Vuonna 2022 Suomisella oli Amerikoissa 344 työntekijää.
Euroopan liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 205,5 miljoonaa euroa, eli 42 % Suomisen liikevaihdosta vuonna 2022. Suomisella on kaksi tuotantolaitosta Italiassa, yksi Espanjassa ja yksi Suomessa. Suomisen pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Vuonna 2022 Suomisella oli Euroopassa 373 työntekijää.
Visiomme on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Strategiamme tavoittena on kasvu ja kannattavuuden parantaminen vastuullisuuden, asiakaslähtöisyyden ja tehokkuuden avulla. Haemme kasvua tarjoamalla innovatiivisia ja vastuullisia kuitukankaita asiakkaillemme. Parannamme kannattavuutta tehostamalla toimintojamme ja vaalimalla erinomaiseen suoritukseen tähtäävää kulttuuria. Keskitymme pyyhintätuotteisiin. Vahvistamme kapasiteettia ja osaamista Euroopassa ja Amerikoissa ja arvioimme mahdollisuuksia Aasiassa.
Strategiamme tavoitteena on kasvu ja kannattavuuden parantaminen vastuullisuuden, asiakaslähtöisyyden ja tehokkuuden avulla.
Toteutamme strategiamme ja tavoittelemme visiotamme viiden strategisen painopisteemme kautta. Jatkamme yritysvastuuohjelmamme toteuttamista keskeisenä osana strategiaamme.
Parannamme jatkuvasti toimintojemme tehokkuutta ja laatua, edistämme työntekijöidemme työterveyttä ja -turvallisuutta ja vahvistamme kustannustietoisuutta koko organisaatiossa.
Työturvallisuus on meille yksi tärkeimmistä asioista, ja olemme sitoutuneet huolehtimaan työntekijöidemme terveydestä ja turvallisuudesta. Panostamme vahvaan turvallisuuskulttuuriin ja parannamme jatkuvasti prosessejamme ja käytäntöjämme saavuttaaksemme tavoitettamme, joka on nolla poissaoloon johtavaa työtapaturmaa (LTA).
Kehitämme prosessejamme ja toimintojamme systemaattisesti, jotta toimintamme on tehokasta ja suorituskykyistä. Vuonna 2022 jatkoimme parhaiden käytäntöjen jakamista toimipisteidemme välillä ja keskityimme erityisesti tehokkuuden parantamiseen ja palontorjuntaan.
Hyödynnämme parhaalla mahdollisella tavalla uraauurtavaa osaamistamme kuitukankaissa sekä monipuolista laitekantaamme, jotta voimme johtaa vastuullisten kuitukankaiden markkinaa.
Meillä on kattava valikoima vastuullisia tuotteita, ja kehitämme aktiivisesti uusia kuitukankaita, joilla vastaamme vastuullisten vaihtoehtojen kasvavaan kysyntään. Vuonna 2022 lanseerasimme 12 vastuullista tuotetta. Nämä kuitukankaat on valmistettu biohajoavista, kompostoituvista ja uusiutuvista kasvipohjaisista kuiduista. Perustimme Nakkilaan oman kompostoitavuutta mittaavan testikeskuksen nimeltä Green Lab tukemaan kuitukankaiden biohajoavuuteen liittyvää tuotekehitystämme.
Tavoitteemme on käyttää resursseja tehokkaasti ja toimia mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Olemme asettaneet konkreettiset vähennystavoitteet neljälle omien toimintojemme ympäristövaikutuksia mittaavalle tunnusluvulle: kasvihuonekaasupäästöt, energiankulutus, vedenkulutus ja kaatopaikkajäte. Esimerkkinä pyrkimyksistämme vähentää kasvihuonekaasujapäästöjä asensimme vuonna
| Missio | Visio | ||
|---|---|---|---|
| Autamme asiakkaitamme menestymään | Edelläkävijä innovatiivisissa ja | ||
| luomalla laadukkaita kuitukankaita | vastuullisissa kuitukankaissa | ||
Kasvamme tarjoamalla innovatiivisia ja vastuullisia kuitukankaita asiakkaillemme. Parannamme kannattavuutta tehostamalla toimintojamme ja vaalimalla erinomaiseen suoritukseen tähtäävää kulttuuria. Keskitymme pyyhintätuotteisiin. Vahvistamme tuloksentekokykyämme Euroopassa ja Amerikoissa, arvioimme mahdollisuuksia Aasiassa.
2022 aurinkopaneelivoimalan Alicanten tehtaallemme sekä siirryimme pelkän fossiilittoman sähkön käyttöön kaikilla Euroopan tehtaillamme.
Tarjoamme markkinoiden parhaat tuotteet ja luomme tiiviit suhteet asiakkaisiimme.
Meillä on monipuolinen ja kokenut tuotekehitystiimi, jolla on erinomaista osaamista vastuullisista kuiduista. Suomisen pilottilinjat tukevat innovaatiotyötämme esimerkiksi mahdollistamalla prototyyppien testaamisen. Kaikki tämä mahdollistaa asiakkaiden tarpeisiin pohjautuvan, alan johtavan tuotekehityksen. Vuonna 2022 jatkoimme innovaatio- ja vastuullisuustyöpajoja asiakkaidemme kanssa. Tiivis yhteistyö auttaa meitä ymmärtämään asiakkaidemme muuttuvia tarpeita ja vastaamaan niihin.
Nakkilan investointihanke vastuullisten kuitukankaiden valmistuskapasiteetin lisäämiseksi
12 vastuullisten tuotteiden lanseerausta
Ensimmäinen hiilineutraali tuotteemme BIOLACE® Zero
Paulínian tehtaalla täyteen 10 vuotta ilman yhtäkään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa
Suominen Green Lab aloitti toimintansa Nakkilassa
Hopeatason luokitus ensimmäisessä EcoVadis-vastuullisuusarvioinnissa
Alicanten tehtaalle asennettiin aurinkopaneelit tukemaan työtämme vähentää hiilidioksidipäästöjämme
Uusien tuotteiden osuus liikevaihdosta ylitti 30 %
Uusien tuotteiden osuus Suomisen liikevaihdosta kuvastaa vahvaa kykyämme innovoida ja vastata markkinoiden tarpeisiin – vuonna 2022 uusien tuotteiden osuus ylitti 30 % liikevaihdosta.
Valjastamme organisaation positiivisen energian ja sitoutuneisuuden tuloksen tekoon. Mittaamme ja kehitämme järjestelmällisesti työntekijöidemme sitoutuneisuutta. Vuonna 2022 toteutimme globaalin henkilöstön sitoutuneisuutta mittaavan Vibe-kyselyn kolmatta vuotta peräkkäin. Tulokset osoittivat hyvää edistymistä aihealueilla, jotka oli valittu painopisteiksi edellisen kyselyn perusteella. Hyödynnämme jatkossakin kyselyn tuloksia suorituskykyä ja sitoutumista vahvistavien toimien suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Jatkoimme suoritukseen perustuvan palkitsemisen kulttuurin ja siihen liittyvien prosessien ja käytäntöjen kehittämistä. Vuonna 2022 otimme käyttöön uudistetun prosessin tuotantotyöntekijöidemme ammatillisen kehitykseen
sekä yhdenmukaistimme lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät kaikissa maissa.
Olemme optimoineet toimintaamme ottamalla käyttöön omat toimintamallit erikois- ja standardituotteille. Tavoitteemme on keskittää standardituotteet niille parhaiten soveltuville tuotantolinjoille ja valmistaa erikoistuotteet puolestaan pienemmillä ja joustavammilla tuotantolinjoilla.
Jokaiselle tuotantolinjalle on määritelty omat tavoiteportfolionsa, joiden avulla optimoidaan linjojen käyttötavat. Vuonna 2022 viimeistelimme niiden mittareiden käyttöönoton, joilla seuraamme resurssien optimointia. Tarkistimme ja päivitimme myös eri tuotantolinjojen tavoiteportfoliot. Toimimme jatkossakin siten, että pystymme toimittamaan suurina määrinä valmistettavia standardituotteita entistä kustannustehokkaammin ja samalla vastaamaan asiakkaidemme moninaisiin tarpeisiin erikoistuotteilla, joiden tuotantomäärät ovat usein pienempiä.
Yritysvastuu on strategiamme ja liiketoimintamme ytimessä. Visiomme on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Yritysvastuu on olennainen osa kaikkea toimintaamme.
Olennaisimpien vastuullisuusnäkökohtien määrittäminen auttaa meitä priorisoimaan niihin liittyvää työtämme. Suomisella olennaisimmat yritysvastuun aihealueet määritellään sen mukaan, kuinka merkittäviä ne ovat Suomisen liiketoiminnan ja sidosryhmien odotusten kannalta sekä miten ne vaikuttavat talouteen, ympäristöön ja ihmisiin, ihmisoikeudet mukaan lukien.
Suomisen alkuperäinen yritysvastuun olennaisuusarviointi tehtiin vuonna 2019. Arviointiin sisältyi sidosryhmäkysely, joka lähetettiin esimerkiksi asiakkaille, henkilöstölle, sijoittajille, tavarantoimittajille, toimialajärjestöille ja osakkeenomistajille, sekä keskeisten sidosryhmien edustajien haastatteluja. Samassa yhteydessä tarkasteltiin myös Suomisen ja sen asiakkaiden nykyistä liiketoimintaympäristöä sekä niiden toimialoihin vaikuttavia keskeisiä markkinatekijöitä. Kyselyn jälkeen aiheiden merkitystä Suomiselle ja sen sidosryhmille arvioitiin sisäisessä työpajassa, johon osallistui keskeisiä asiantuntijoita ja johdon edustajia. Vuoden 2019 analyysin tulosten perusteella Suomiselle valittiin kuusi oleellisinta yritysvastuun painopistealuetta: ympäristöystävälliset tuotteet, terveys ja turvallisuus, energiatehokkuus, jätteen syntymisen ehkäiseminen, taloudellinen vakaus ja työntekijöiden sitoutuneisuus. Arvioinnin tuloksia käytettiin yritysvastuuohjelmamme 2020–2025 perustana. Ohjelman ajankohtaisuus vahvistettiin vuonna 2021 kaikille sidosryhmillemme avoimella verkkokyselyllä.
Lisäksi Suominen arvioi vuonna 2022 vaikutuksensa talouteen, ympäristöön sekä ihmisiin ja ihmisoikeuksiin varmistaakseen, että yritysvastuuohjelma on asianmukainen ja heijastaa olennaisia vaikutuksia. Prosessin aikana listattiin kaikki Suomisen liiketoiminnalle oleelliset aihealueet kaikissa arvoketjun osissa ja tunnistettiin näiden tekijöiden kielteiset ja myönteiset vaikutukset. Aihealueet ryhmiteltiin vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella, joiden arviointi
perustui johtoryhmän tunnistamiin riskeihin sekä toimintaympäristöön. Vaikutusten arvioinnin perusteella tultiin siihen tulokseen, että yritysvastuuohjelma ja siinä painotetut olennaiset aihealueet ovat asianmukaisia. Yritysvastuuohjelmaa koskevaa sidosryhmien vuoropuhelua jatkettiin vuonna 2022 asiakkaiden, sijoittajien ja työntekijöiden kanssa.
Jatkaakseen läpinäkyvyyden lisäämistä yritysvastuuohjelmansa kehittämisessä ja ESG-asioissa ylipäätään, Suominen arvioi toimintaansa sisäisesti ja ottaa osaa ulkoisiin arviointeihin. Vuonna 2022 Suominen lanseerasi ESG-indeksin, joka on verkkosivustollamme julkisesti saatavilla. Suomisen kehittämä indeksi on työkalu, joka tarjoaa helpon ja selkeän yhteenvedon sen vastuullisuutta edistävästä työstä sekä vastuullisuustyön vahvuuksista ja heikkouksista. Tämän lisäksi Suominen osallistui vuonna 2022 ensimmäistä kertaa EcoVadis-vastuullisuusarviointiin ja sai siinä hopeatason luokituksen.
Suomisen yritysvastuuohjelma määrittää yritysvastuun teemat ja tavoitteet strategiakaudelle 2020–2025. Ohjelma on hallituksen hyväksymä, ja edistymistä sen eri osa-alueilla seurataan säännöllisesti. Yritysvastuuohjelmassa on neljä teemaa: ihmiset ja turvallisuus, vastuulliset kuitukankaat, ympäristövaikutusten minimointi sekä yrityskansalaisuus.
kauppaa, pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä missään muodossa omassa tai tavarantoimittajiensa toiminnassa. Suominen edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia. Periaatteenamme on "sama palkka samanarvoisesta työstä". Turvallinen työpaikka on yksi tärkeimpiä painopistealueitamme. Pyrimme jatkuvasti vahvistamaan turvallisuuskulttuuriamme, jotta työpaikoillamme ei tapahtuisi lainkaan tapaturmia.
kuluttamista Tavoitteemme on käyttää luonnonvaroja mahdollisimman tehokkaasti ja minimoida toiminnassamme
syntyvän jätteen määrä kierrättämällä ja etsimällä uusia ratkaisuja jätteen hyödyntämiseksi. Edistämme tämän tavoitteen saavuttamista ottamalla tuotesuunnittelussamme huomioon koko arvoketjun, jotta voimme vähentää mahdollisia negatiivisia ympäristövaikutuksia. Raportoimme julkisesti toiminnastamme ja edistymisestämme kohti tavoitteidemme saavuttamista.
aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä parantamalla energiatehokkuuttaan ja etsimällä vaihtoehtoisia vähähiilisiä energialähteitä. Edistämme tämän tavoitteen saavuttamista laskemalla tuotteiden hiilijalanjäljen ja kehittämällä ratkaisuja, joiden ilmastovaikutus on entistä pienempi.
| TUNNUSLUKU | TAVOITE VUODELLE 2025 | TULOS | ||
|---|---|---|---|---|
| Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä |
0 | 2 vuonna 2022 | ||
| Ihmiset ja turvallisuus |
Työntekijöiden sitoutuneisuusindeksi |
73 % | 65 % vuonna 2022 | |
| Vastuullisten tuotteiden lanseerausten määrä¹ |
Yli 10 vuodessa | 12 vuonna 2022 | ||
| Vastuulliset kuitukankaat |
Vastuullisten kuitukankaiden myynti |
Myynnin 50 % kasvu vertailuvuoteen 2019 verrattuna |
99 %:n kasvu vertailuvuoteen 2019 verrattuna |
|
| Uudistettujen liiketapa periaatteiden kattavuus |
100 % nykyisistä ja uusista työntekijöistä |
95 % työntekijöistä koulutettu vuoden 2022 loppuun mennessä |
||
| Yritys kansalaisuus |
Tavarantoimittajien arvioinnit | Raaka-ainetoimittajat arvioitu tavarantoimittajien liiketapaperiaatteiden osalta (riskiarvioinnin perusteella) |
Arviointiprosessin perustaminen eteni suunnitelman mukaisesti |
|
| Energiankulutus (GJ/tuotetonni) |
20 %:n vähennys vertailuvuoteen 2019 verrattuna² |
0,6 %:n vähennys vertailuvuoteen 2019 verrattuna² |
||
| Kaatopaikalle päätyvä prosessijäte (kg/tuotetonni) |
20 %:n vähennys vertailuvuoteen 2019 verrattuna |
2,5 %:n vähennys vertailuvuoteen 2019 verrattuna |
||
| Ympäristö vaikutusten minimointi |
Vedenotto (m3 /tuotetonni) |
20 %:n vähennys vertailuvuoteen 2019 verrattuna |
6,1 %:n vähennys vertailuvuoteen 2019 verrattuna |
|
| Kasvihuonekaasupäästöt (tonnia/tuotetonni) |
20 %:n vähennys vertailuvuoteen 2019 verrattuna³ |
20,0 %:n vähennys vertailuvuoteen 2019 verrattuna³ |
¹ Vastuullisten tuotteiden lanseeraukset sisältävät uusien vastuullisten tuotteiden lanseeraukset, uudelleenlanseeraukset ja vastuullisiin tuotteisiin liittyvät konseptit.
² Vuotta 2019 koskeva energiankulutuksen luku on oikaistu.
³ Tavoite on asetettu omasta toiminnastamme sekä ostetun energian tuotannosta aiheutuville päästöille (Scope 1 ja 2). Kasvihuonekaasujen laskentamenetelmän tarkistuksen johdosta vertailuvuoden 2019 kasvihuonekaasuluku oikaistiin vuoden 2021 raportissa.
Vastuullisuus on keskeinen osa Suomisen strategiaa, ja sen johtaminen on sisällytetty koko liiketoiminnan johtamiseen. Vastuullisuutta ja ilmastoasioita koskevissa asioissa ylin päätäntävalta on yhtiön hallituksella. Hallitus on hyväksynyt Suomisen yritysvastuuohjelman 2020–2025 sekä siihen liittyvät tavoitteet. Vastuullisuustavoitteissa edistymisestä raportoidaan hallitukselle neljännesvuosittain. Johtoryhmä vastaa yritysvastuuohjelmasta, siihen liittyvistä tavoitteista ja niitä tukevista käytännöistä. Vastuullisuus on säännöllisesti johtoryhmän asialistalla, minkä ansiosta yritysvastuun johtaminen on toimivaa ja tehokasta.
Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja vastaa Suomisen yritysvastuuasioista, ja hän raportoi toimitusjohtajalle. Hänen alaisuudessaan toimiva viestinnän, sijoittajasuhteiden ja yritysvastuun tiimi vastaa vastuullisuusasioiden käytännön koordinoinnista ja raportoinnista. Suomisen tuotanto- ja tukitoiminnot vastaavat tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavien yhtiötason vastuullisuushankkeiden toteuttamisesta. Lisäksi jokaisella Suomisen työntekijällä on velvollisuus hoitaa tehtävänsä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Suomisella työturvallisuus ja henkilöstön hyvinvointi ovat etusijalla. Pyrimme aktiivisesti parantamaan henkilöstön sitoutuneisuutta ja jatkamme erinomaiseen suoritukseen tähtäävän kulttuurin rakentamista. Jatkamme myös turvallisuuskulttuurimme vahvistamista.
Jatkoimme henkilöstöön liittyvien prosessien kehittämistä pitkän aikavälin suunnitelmamme mukaisesti. Kehitimme käytäntöjä, joiden avulla voimme tunnistaa ja palkita erinomaiset suoritukset sekä edistää niitä. Lisäksi jatkoimme suoritukseen perustuvan palkitsemismallin edistämistä. Vuonna 2022 panostimme erityisesti tuotantotyöntekijöiden ammatilliseen kehitykseen ja palautteenantoon.
Henkilöstön sitoutuneisuuden parantaminen on yksi yritysvastuuohjelmamme tärkeimmistä henkilöstöön liittyvistä tavoitteista.
Henkilöstön sitoutuneisuuden parantaminen on yksi yritysvastuuohjelmamme tärkeimmistä henkilöstöön liittyvistä tavoitteista. Toteutimme vuonna 2022 kolmannen peräkkäisen globaalin henkilöstökyselyn. Kyselyn vastausprosentti oli 80 %, mikä oli seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden kyselyssä.
Kysely auttoi meitä tunnistamaan sekä henkilöstön sitoutuneisuuteen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä että osa-alueita, joissa meillä on parannettavaa. Tulokset osoittivat, että kyselyn tulosten hyödyntäminen ja viestiminen on parantunut merkittävästi, mikä vahvisti sen, että monet vastaajat ovat todenneet aikaisempien tulosten johtaneen myönteisiin muutoksiin. Toisaalta viestintä, yhteistyö, palaute ja tunnustukset erottuivat edelleen kehittämistä edellyttävinä osa-alueina. Työntekijöidemme luottamus yhtiön tulevaan menestykseen laski hieman vuodesta 2021.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään Suomisen henkilöstöön liittyvässä kehitystyössä. Tiimikohtaiset tulokset toimitetaan tiiminvetäjille, jotka käyvät tulokset läpi ja keskustelevat niistä tiimiläistensä kanssa. Tulosten perusteella jokainen tehtaanjohtaja ja toiminnoista vastaava johtaja laatii omalle organisaatiolleen konkreettisen kohdennetun kehityssuunnitelman ja seuraa suunnitelman toteutumista.
Globaalin kyselyn perusteella henkilöstömme sitoutuneisuusaste on 65 %, eli yhtä prosenttiyksikköä alempi kuin edellisessä kyselyssä. Henkilöstön sitoutuneisuutta mitataan kysymyksillä siitä, kuinka todennäköisesti työntekijä suosittelisi yritystä ja kuinka todennäköisesti tämä jatkaa yrityksen palveluksessa sekä kuinka ylpeä työntekijä on organisaatiosta ja kuinka sitoutunut tämä siihen on. Tulos tarkoittaa sitä, että 65 % kyselyyn osallistuneista vastasi näihin kysymyksiin suotuisasti.
Rekrytointi- ja perehdytysprosessien ja -kokemusten jatkokehittäminen on Suomiselle tärkeä pitkän aikavälin tavoite. Vahvistamme myös työnantajabrändiämme ja viestimme siitä entistä aktiivisemmin voidaksemme edistää työntekijöidemme sitoutuneisuutta, pysyvyyttä ja tyytyväisyyttä sekä parantaaksemme Suomisen houkuttelevuutta työnantajana.
Erinomaiseen suoritukseen tähtäävän kulttuurin rakentaminen on keskeinen osa Suomisen strategiaa ja yritysvastuuohjelmaa. Pyrimme luomaan kulttuuria, jossa työntekijöitä kannustetaan ylittämään odotukset ja jossa he pystyvät hyödyntämään täyden potentiaalinsa. Tuemme strategiaamme ja korkean suorituskyvyn kulttuuria varmistamalla, että työntekijöidemme tavoitteet ja toiminta ovat yhdensuuntaiset yhtiön strategian ja tavoitteiden kanssa.
Kehitämme prosessejamme ja käytäntöjämme jatkuvasti, jotta voimme tunnistaa erinomaisen suorituksen, kannustaa siihen ja palkita siitä sekä edistää suoritukseen perustuvaa palkitsemismallia. Palautteen ja tunnustuksen antaminen on tunnistettu aikaisemmissa globaaleissa henkilöstökyselyissä kehityskohteiksi, ja vuonna 2022 jatkoimmekin prosessiemme kehittämistä. Yhdenmukaistimme tuotantotyöntekijöidemme lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät ja otimme käyttöön kaikkia tuotantotyöntekijöitä koskevan kehityskeskustelu-
ja palauteprosessin. Prosessi tukee ensisijaisesti työntekijöidemme ammatillista kehitystä ja tarjoaa mahdollisuuden saada ja antaa rakentavaa palautetta. Jatkuvan suoritus- ja kehitysvuoropuhelun lisäksi prosessiin kuuluu kaksi kertaa vuodessa järjestettävä strukturoitu kehityskeskustelu.
Vuonna 2022 kehityskeskusteluihin osallistui 62 % Suomisen kaikista työntekijöistä.
Suomisella on yli 700 työntekijää, jotka edustavat yli kymmentä kansallisuutta ja työskentelevät kahdeksassa toimipaikassa kolmella mantereella. Tiedämme, että henkilöstön monimuotoisuus edistää liiketoimintaa, ja haluamme tarjota kaikille oikeudenmukaisen työpaikan ja yhtäläiset mahdollisuudet. Emme hyväksy minkäänlaista syrjintää esimerkiksi iän, sukupuolen, uskonnon tai etnisen alkuperän perusteella. Kun teemme henkilöstöön liittyviä päätöksiä esimerkiksi rekrytoinnin, ylennysten, palkitsemisen tai henkilöstön osaamisen kehittämisen yhteydessä, kiinnitämme erityistä huomiota tasa-arvoon.
Suomisen aikaisemmissa globaaleissa henkilöstökyselyissä kehityskohteiksi tunnistettiin urakehitys sekä strategisten tavoitteidemme saavuttamisen kannalta kriittisessä asemassa olevan osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen. Vuonna 2022 jatkoimme Suomisen osaamisen viitekehyksen toteuttamista, jotta voimme systemaattisesti tukea henkilöstömme ammatillista kehitystä. Viitekehys myös vahvistaa rekrytoinnin ja seuraajasuunnittelun prosesseja sekä mahdollistaa henkilöstön osaamisen kartoittamisen.
Työntekijöitä 717
9_columns Vuonna 2023 tavoitteenamme on jatkaa henkilöstömme ammatillisen kehittymisen tukemista erilaisilla kehitys- ja koulutusohjelmilla, jotka esihenkilö ja työntekijä tunnistavat yhdessä kehityskeskusteluissaan.
2020 689 2021 710 2022 717 Vuonna 2022 toteutettiin kaikille toimihenkilöille pakollinen lahjonnan ja korruption vastainen koulutusohjelma. Vuoden loppuun mennessä 97 % toimihenkilöistä oli suorittanut koulutuksen. Vuonna 2022 järjestettiin myös kaikille työntekijöille avoin kyberturvallisuuskoulutus. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin myös muun muassa johtamiskoulutusta sekä erilaisia tietyille rooleille kohdennettuja laatu- ja prosessikoulutuksia.
Koronapandemia vaikutti edelleen toimintaympäristöömme, ja yli 700:n työntekijämme terveyden ja turvallisuuden takaaminen oli toiminnassamme etusijalla. Jatkoimme pandemian kehityksen seurantaa ja muokkasimme turvatoimenpiteitämme sen mukaisesti. COVID-19-työryhmä jatkoi toimintaansa vuonna 2022. Pandemiasta huolimatta pystyimme palvelemaan asiakkaitamme ja pitämään toimintamme käynnissä. Pystyimme myös edistämään vastuullisuustavoitteidemme saavuttamista suunnitelman mukaisesti.
Pyrimme luomaan kulttuuria, jossa työntekijöitä kannustetaan ylittämään odotukset ja jossa he pystyvät hyödyntämään täyden potentiaalinsa.
Suomisella henkilöstön terveys ja turvallisuus ovat etusijalla. Panostamme työtapaturmien ehkäisyyn ja vahvan turvallisuuskulttuurin rakentamiseen. Turvallisuus on yksi tärkeimmistä henkilöstöön liittyvistä tavoitteistamme, ja pyrimme siihen, ettei meillä sattuisi yhtään poissaoloon johtavaa työtapaturmaa.
Vuonna 2022 Suomisen tuotantolaitoksissa sattui kaksi poissaoloon johtanutta työtapaturmaa (2021: 4), ja kuusi kahdeksasta tehtaastamme saavutti nollan tapaturman tavoitteen vuonna 2022. Tapaturmataajuus (AFR) oli 1,53 (3,04) ja tapaturmien vakavuusaste (ASR) 0,06 (0,05). Turvallisuuden seuranta on osa päivittäistä toimintaamme. Pidämme kirjaa kaikista työhön liittyvistä tapaturmista sekä läheltä piti -tilanteista ja tunnistamme niiden syyt.
Turvallisuuden hallintajärjestelmät on sertifioitu ISO 45001 -standardin mukaisesti seitsemässä* kahdeksasta tehtaastamme, ja viimeinenkin tehdas on tarkoitus sertifioida vuoden 2023 aikana.
Suomisen turvallisuustyö perustuu ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Kehitämme työturvallisuutta toteuttaen jatkuvan parantamisen periaatetta ja jaamme parhaita
Paulínian tehtaalla tuli vuonna 2022 täyteen 10 vuotta ilman yhtäkään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Panostamme työtapaturmien ehkäisyyn ja vahvan turvallisuuskulttuurin rakentamiseen. Suomisen turvallisuussäännöt ja säännöllinen turvallisuusviestintä ovat keskeinen osa turvallisuustyötämme. Tunnistamme riskejä ja vaaroja aktiivisesti ja jaamme havaintomme muiden tehtaiden kanssa, jotta voimme kaikki oppia niistä. Paulínian saavutus on hieno osoitus tiimityöstä ja sitoutumisesta sekä Suomisen ennaltaehkäisevän turvallisuustyön ja strategian onnistuneesta toteuttamisesta.
Renata Rinaldi tehtaanjohtaja, Paulínia
käytäntöjä tehtaidemme välillä. Työturvallisuutta kehitettäessä pyrimme vaikuttamaan erityisesti henkilöstön asenteisiin, käyttäytymiseen ja toimintatapoihin.
Kaikki Suomisen työntekijät osallistuvat perehdytyksensä aikana turvallisuuskoulutukseen, minkä lisäksi tuotantotehtävissä toimivat työntekijät saavat säännöllisesti turvallisuuskoulutusta. Suomisella on käytössä turvallisuussäännöt (Life Saving Rules) ja käyttäytymistä ohjaava Behavior Based Safety -turvallisuusohjelma. Vuonna 2022 Behavior Based Safety -turvallisuusohjelma jatkui jo yhdeksättä vuotta. Ohjelmassa korostetaan yksilön omaa vastuuta turvallisuudesta ja keskitytään vaikuttamaan yksilön asenteisiin ja motivaatioon. Ohjelman tiimoilta työntekijät tekevät turvallisuuskierroksia, joiden aikana he kiertävät työtilat ja arvioivat toimintatapojen ja olosuhteiden turvallisuutta ja mahdollisia vaaroja. Kierroksen jälkeen näistä seikoista keskustellaan avoimesti muiden työntekijöiden kanssa. Vuonna 2022 Suomisella tehtiin globaalisti 11 320 turvallisuuskierrosta, ja yhteensä 6 102 vaarallista toimenpidettä ja olosuhdetta tunnistettiin muutosta vaativaksi.
Vuonna 2022 toteutimme käsivammojen ehkäisyyn tähtäävän kampanjan, sillä käsivammat ovat yksi yleisimmistä tuotantotehtävissä saaduista vammatyypeistä. Kampanjan ansiosta vuoden jälkipuoliskolla syntyi huomattavasti vähemmän käsivammoja.
Jatkoimme pandemian kehityksen seurantaa ja muokkasimme turvatoimenpiteitämme sen mukaisesti. Koronatyöryhmä jatkoi toimintaansa vuonna 2022.
* Ahlstrom on sertifioinut Windsor Locksin tehtaan tuotantoalueen ISO 45001 -standardin mukaisesti.
Suomiselle ympäristövastuu tarkoittaa luonnonvarojen tehokasta hyödyntämistä mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Pyrimme jatkuvasti vähentämään omasta toiminnastamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia.
Kuitukankaiden tuotannosta aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat veden- ja energiankulutus, kasvihuonekaasupäästöt ja kaatopaikkajäte. Seuraamme säännöllisesti kulutustamme ja päästöjämme ja olemme asettaneet vähennystavoitteita kullekin näistä tekijöistä.
Suominen on sitoutunut parantamaan jatkuvasti tuotantonsa tehokkuutta ja edistämään luonnonvarojen tehokasta hyödyntämistä. Ympäristövastuu edellyttää päivittäistä sitoutumista ja jatkuvaa kehittämistä. Suomisen Parhaat ympäristökäytännöt -tiimi jakaa ympäristöasioita
koskevia parhaita käytäntöjä ja tietoja toimipaikkojemme välillä ja etsii aktiivisesti mahdollisuuksia ja ratkaisuja toimintamme ympäristövaikutusten vähentämiseen.
Toimimme standardoitujen johtamis- ja hallintajärjestelmien mukaan. Kaikki tehtaamme on sertifioitu ISO 9001 -laadunhallintastandardin mukaan ja kaikkien tehtaidemme ympäristöjärjestelmät ISO 14001 -standardin mukaan.
Cressan ja Mozzaten tehtaissa Italiassa ja Nakkilan tehtaassa Suomessa on ISO 50001 -standardin mukaan sertifioidut energianhallintajärjestelmät. Edellä lueteltujen standardien lisäksi kaikissa Suomisen tehtaissa noudatetaan paikallisia ympäristösäädöksiä.
Vesi on Suomiselle tärkeä luonnonvara, koska sen avulla kuidut sidotaan tuotantoprosesseissa yhteen kuitukankaaksi. Noin 90 % näitä prosesseja varten otetusta vedestä kuitenkin palautetaan vesistöön tai viemäriverkkoon. Otetusta vedestä siis vain noin 10 % kuluu prosesseissamme, lähinnä haihtumalla.
Veden käyttöä ja poistoa sääntelevät kansalliset tai alueelliset viranomaiset, ja seuraamme jatkuvasti poistoveden laatua. Kaikki vesi puhdistetaan joko omissa puhdistamoissamme tai kunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa ennen vesistöön päästämistä.
Märkärainausteknologia, jota käytetään kahdella Suomisen tehtaalla, kuluttaa merkittävästi muita tuotantoteknologioita enemmän vettä. Märkärainauksen osuus on 78 % Suomisen kokonaisvedenotosta.
Suominen on arvioinut veden niukkuutta tuotantoalueillaan Maailman luonnonvarain instituutin (WRI) Water Risk Atlas -työkalun avulla. Yksi tehtaistamme sijaitsee vesiriskien suhteen korkean riskin alueella, jolla vesi voidaan katsoa niukaksi luonnonvaraksi. Kyseisen tehtaan vedenoton osuus on noin 1,3 % Suomisen kokonaisvedenotosta.
Tavoitteenamme on vuoteen 2025 mennessä pienentää vedenkulutusta 20 % tuotettua tonnia kohti vertailuvuoden 2019 tasoon verrattuna. Vuonna 2022 Suominen kulutti 6,1 % vähemmän vettä tuotetonnia kohti vertailuvuoden tasoon nähden.
Lähtötaso Tavoite 2025 Pohjavedet 28 % 28
Raaka-aineilla on merkittävä rooli liiketoiminnassamme, sillä niiden osuus kaikista kustannuksistamme on noin 70 %. Suominen käyttää kuitukankaiden tuotannossa erilaisia kuitumateriaaleja, kuten selluloosapohjaisia kuituja, polypropeenia ja polyesteriä. Vuonna 2022 uusiutuvien raaka-aineiden osuus oli 62 % (59 % vuonna 2021). Suurin osa niistä oli selluloosakuituja, kuten viskoosia ja sellua. Tuemme vastuullista metsänhoitoa ja tarjoamme kuitukankaita, jotka on valmistettu FSC® (FSC-N002523)-, PEFC- ja SFI®-sertifioiduista raaka-aineista. Suominen pyrkii jatkuvasti löytämään ratkaisuja, joilla voitaisiin vähentää kuitukangastuotteiden ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa. Arvioimme koko ajan uusia, innovatiivisia ja vastuullisia kuituvaihtoehtoja. Panostamme vahvasti raaka-aineiden tehokkaaseen käyttöön ja pyrimme jatkuvasti parantamaan materiaalitehokkuuttamme entisestään. Lisäksi pyrimme minimoimaan tuotantojätteen määrää kierrättämällä ja etsimällä vaihtoehtoisia ratkaisuja sellaiselle tuotantojätteelle, jota emme pysty hyödyntämään.
Energiankulutuksemme koostuu lämmön ja höyryn tuotannossa käytettävän kaasun käytöstä sekä ostetun sähkön ja höyryn käytöstä.
Tavoitteenamme on vuoteen 2025 mennessä vähentää energiankulutusta 20 % tuotettua tonnia kohti vertailuvuoden 2019 tasoon nähden. Vuonna 2022 energiansäästötuloksemme oli tämän tavoitteen osalta 0,6 % tuotetonnia kohti vertailuvuoden tasoon verrattuna. Jotta saavuttaisimme energiatehokkuuden parantamista koskevat tavoitteemme, pyrimme jatkuvasti tunnistamaan ja toteuttamaan energiaa säästäviä toimia kaikilla tehtaillamme.
Suominen pyrkii ehkäisemään jätteen syntymistä ensisijaisesti parantamalla materiaalitehokkuutta. Lisäksi teemme aktiivisesti yhteistyötä sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka käyttävät jätemateriaaliamme eri tarkoituksiin.
Tavoitteenamme on vuoteen 2025 mennessä vähentää kaatopaikkajätteen määrää 20 % tuotettua tonnia kohti vertailuvuoden 2019 tasoon nähden. Vuonna 2022 vähennys oli 2,5 % tuotetonnia kohti vertailuvuoden tasoon nähden. Neljä kahdeksasta tehtaastamme ei tuota enää ollenkaan kaatopaikalle päätyvää tuotantojätettä.
Suominen raportoi suorat kasvihuonekaasupäästönsä (Scope 1) ja ostetun energian tuotannosta aiheutuvat epäsuorat kasvihuonekaasupäästönsä (Scope 2) kasvihuonekaasuprotokollan mukaisesti. Suorat kasvihuonekaasupäästöt ovat peräisin pääasiassa prosessilämmön tuotantoon käytettävien fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta. Epäsuorat päästöt aiheutuvat ostetun sähkön ja höyryn tuotannosta.
Tavoitteenamme on vuoteen 2025 mennessä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % tuotettua tonnia kohti vertailuvuoden 2019 tasoon nähden. Vuonna 2022 saavutimme tavoitteemme vähentäen kasvihuonekaasupäästöjä 20,0 % tuotettua tonnia kohti vertailuvuoden tasoon nähden.
Osana kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävää työtä kaikki Suomisen Euroopan tehtaat siirtyivät vuonna 2021 käyttämään pelkästään fossiilitonta sähköä. Tämä muutos oli merkittävä askel kohti Suomisen kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita. Tutkimme vastaavia mahdollisuuksia myös Amerikan tehtaillamme. Toinen edistysaskel kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi oli aurinkopaneelien asennus Alicanten tehtaallemme vuonna 2022. Suominen arvioi parhaillaan aurinkopaneeliinvestointien lisäämisen mahdollisuuksia.
Pyrimme jatkuvasti löytämään uusia tapoja pienentää toimintojemme kasvihuonekaasupäästöjä.
Kasvihuonekaasupäästöt* tuotetonnia kohti (indeksoitu)
* Sisältää suorat (Scope 1) ja epäsuorat (Scope 2) päästöt
19_columns and lines Tonnia/ CO₂e Lähtötaso Tavoite Kasvihuonekaasujen laskentamenetelmän tarkistuksen johdosta vuosien 2019 ja 2020 kasvihuonekaasuluvut oikaistiin vuoden 2021 vuosikertomuksessa.
CASE | ympäristövaikutusten minimointi
Alicanten tehtaan tontille asennettiin 2 222 aurinkopaneelista koostuva aurinkovoimala vuonna 2022. Aurinkovoimala tuottaa tehtaalle puhdasta, fossiilivapaata sähköä. Tehtaamme sijainti Alicantessa soveltuu erinomaisesti aurinkovoimalalle. Aurinkovoimalan kapasiteetti on 1 MW, ja se tuottaa 8–13,5 % tuotantolaitoksen sähkön kokonaiskulutuksesta. Suomisen tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä 20 % tuotettua tonnia kohden vertailuvuoden 2019 tasoon nähden. Siirtyminen kohti kestäviä energialähteitä on meille askel eteenpäin.
Javier Hernandez tehtaanjohtaja, Alicante
Kuitukangasmarkkina on siirtynyt nopeasti kohti vastuullisempia vaihtoehtoja. Muutosta ohjaavat pääasiassa kuluttajien kasvava tietoisuus ympäristöasioista sekä lainsäädäntö. Vuonna 2021 voimaan astunut EU:n kertakäyttömuovidirektiivi (Single-Use Plastics Directive, SUPD) sekä monet muut vastaavat aloitteet eri puolilla maailmaa ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että ala on siirtynyt kohti vastuullisia vaihtoehtoja.
Suomisen ensimmäinen muoviton tuote lanseerattiin jo yli 15 vuotta sitten.
Suomisella on hyvät edellytykset vastata tähän markkinamuutokseen. Lanseerasimme ensimmäinen muovittoman tuotteemme jo yli 15 vuotta sitten. Tuotevalikoimassamme on useita erilaisia vastuullisia kuitukangastuotteita eri käyttötarkoituksiin. Muovittomassa tuotevalikoimassamme on biohajoavia, kompostoituvia ja vedessä hajoavia tuotteita. Tuotteet valmistetaan uusiutuvista kuiduista, kuten viskoosista, puukuidusta, lyocellista, puuvillasta tai bambusta. Lisäksi tarjoamme kuitukankaita, jotka valmistetaan muista vastuullisista materiaaleista, kuten kierrätetystä PET-muovista (rPET) tai PLA-muovista.
Vastuulliset kuitukankaat on yksi yritysvastuuohjelmamme neljästä keskeisestä teemasta. Tavoitteemme on lisätä vastuullisten kuitukankaiden myyntiä 50 % vuoteen 2025 mennessä (vertailuvuoden 2019 tasoon nähden) sekä lanseerata vuosittain yli 10 vastuullista tuotetta. Vuonna 2022
vastuullisten kuitukankaiden osuus tuotannostamme kasvoi 99 % (vertailuvuodeen 2019 verrattuna). Saavutimme hyvin myös vastuullisten tuotteiden vuosittaista lanseerausta koskevan tavoitteemme ja toimme vuonna 2022 markkinoille yhteensä 12 vastuullista tuotetta.
Olemme edelläkävijä vastuullisissa kuitukankaissa ja kehitämme jatkuvasti uusia, innovatiivisia ratkaisuja markkinoille. Yksi esimerkki tästä on HYDRASPUN® Circula, joka on ensimmäinen kierrätyspaperista valmistettu kuitukangas. Se on moniin eri käyttötarkoituksiin soveltuva biohajoava ja muoviton tuote.
Toinen esimerkki vuonna 2022 lanseeratuista uusista vastuullisista tuotteista on hiilineutraali kuitukangastuote BIO-LACE® Zero. Tämä tuote on valmistettu sertifioiduista, hiilineutraaleista VEOCEL™ Lyocell -kuiduista. Tuotteen hiilineutraalius on ClimatePartnerin sertifioima.
CASE | T&K
Kompostoinnin testikeskus Suominen Green Lab perustettiin Nakkilaan vuonna 2022. Green Lab -laboratoriossa arvioimme uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen kuitukankaiden kompostoituvuutta. Hajoamisen analysointi kompostiolosuhteissa tukee myös tuotekehitystämme. Voimme testata kompostoitavuutta sekä teollisuuden että kotitalouksien kompostiolosuhteissa. Kompostoituvuustesteissä on jo saatu vaikuttavia tuloksia. Esimerkiksi Suomisen sataprosenttisesta viskoosista valmistettu tuote hajoaa täysin sekä kotien että teollisuuden kompostointiolosuhteissa vain muutamissa viikoissa.
Niina Salonoja tutkimus- ja kehityspäällikkö
BIOLACE® Zero on täysin biohajoava, kompostoituva ja muoviton, ja sitä voidaan käyttää monenlaisiin pyyhintäsovelluksiin.
Vastuullisuus on yksi keskeisimmistä tutkimus- ja tuotekehityksemme teemoista. Suominen on edelläkävijä vastuullisten kuitukankaiden valmistuksessa, ja tutkimus- ja tuotekehityksen tiimillämme on vankkaa asiantuntemusta vastuullisista kuiduista. Nakkilan ja Windsor Locksin tehtaidemme pilottilinjat tukevat innovaatiotyötämme esimerkiksi mahdollistamalla prototyyppien testaamisen.
Tutkimme New Fiber Centerissä jatkuvasti uusia potentiaalisia kuituja, kuten nokkosta, hamppua ja regeneroitua selluloosaa. Teemme myös aktiivisesti yhteistyötä uusia innovatiivisia kuituja kehittävien startup-yritysten sekä vakiintuneempien toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Suominen ja Bast Fibre Technologies Inc. ovat jo usean vuoden ajan tutkineet yhdessä vaihtoehtoisia kuituja, kuten hamppua. Suominen toi vuonna 2022 markkinoille BIOLACE® Natura -tuotteen, jossa selluloosakuituihin sekoitetaan hamppua. Se vastaa kuluttajien toiveisiin vastuullisista ja luonnollisista materiaalivalinnoista.
Uusien raaka-aineiden tutkimuksen lisäksi keskitymme uusiutuvien raaka-aineiden biohajoavuuteen ja elinkaaren loppuun. Suominen Green Lab aloitti toimintansa Nakkilassa vuonna 2022. Laboratorio tukee tuotekehitystä ja varmistaa lupaukset tuotteiden kompostoitavuudesta. Koska kehitämme jatkuvasti uusia innovatiivisia ratkaisuja, joiden ympäristövaikutus on entistä pienempi, voimme tarjota asiakkaillemme laajan valikoiman vastuullisia kuitukankaita.
Sen lisäksi, että kehitämme uusia vastuullisia tuotteita, pyrimme arvioimaan ja minimoimaan myös kaikkien nykyisten tuotteidemme ympäristövaikutuksen. Vuodesta 2021 alkaen olemme arvioineet tuotteidemme ympäristövaikutuksen laskemalla niiden hiilijalanjäljen. Digitaalisen Climate App -sovelluksen kautta asiakkaamme voivat vertailla tuotevalikoimaamme kuuluvien tuotteiden kasvihuonekaasupäästöjä. Tarjotessamme ympäristöä vähemmän kuormittavia tuotteita laadusta tinkimättä voimme auttaa asiakkaitamme pienentämään heidän tuotteidensa ympäristövaikutusta ja saavuttamaan vastuullisuustavoitteensa.
Tavoitteemme on kasvattaa Suomisen vastuullisten tuotteiden valikoimaa entisestään vastataksemme asiakkaidemme tarpeisiin entistäkin paremmin.
CASE | innovaatiot
Suomisen HYDRASPUN® Aquaflo -tuote palkittiin Nonwoven Product Achievement -palkinnolla IDEA®22-konferenssissa, joka järjestettiin Miamissa vuonna 2022. Tuote sai tunnustusta siitä, että se edistää vastuullisuutta. HYDRASPUN® Aquaflo läpäisi riippumattomissa testeissä sekä International Water Service Flushability Groupin (IWSFG) että INDA- ja EDANA-järjestöjen (GD4) asettamat hajoavuusvaatimukset. HYDRASPUN® Aquaflo edustaa vuosien tutkimus- ja
kehitystyötä sekä tiimien välistä yhteistyötä organisaatiossamme. Suomiselle on palkitsevaa saada tunnustusta alalla.
Andrew Charleston tuotehallintapäällikkö, Amerikat
Avinav Nandgaonkar tutkimus- ja kehityspäällikkö
Suominen toimii vastuullisesti ja johdonmukaisesti kaikkialla maailmassa. Edistämme vastuullista toimintaa toimitusketjussamme ja koko yhteiskunnassa kunnioittamalla ihmisoikeuksia, minimoimalla oman toimintamme ympäristövaikutukset ja olemalla hyvä yrityskansalainen. Noudatamme kaikessa toiminnassamme tiukkoja eettisiä vaatimuksia.
Suominen on kansainvälinen yritys, jolla on toimintaa kolmella mantereella. Teemme päivittäin yhteistyötä useiden eri sidosryhmien kanssa monikulttuurisessa ympäristössä. Kehitämme sidosryhmäsuhteitamme oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti ja pyrimme läpinäkyvyyteen kaikessa viestinnässämme.
Kansainvälisenä yrityksenä tarjoamme työtä ja liiketoimintamahdollisuuksia eri puolilla maailmaa ja tuemme samalla toimintamaidemme taloutta. Verojalanjälkemme syntyy liiketoiminnasta, jota harjoitamme toimintamaissamme. Olemme sitoutuneet noudattamaan täysin kaikkia sovellettavia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja, määräyksiä ja yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä sekä pidättäytymään epäoikeudenmukaisesta liiketoiminnasta, kuten petoksista, korruptiosta ja lahjonnasta. Suominen on sitoutunut YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteeseen ja sen periaatteisiin ihmisoikeuksien, työvoiman, ympäristön ja korruption torjunnan aloilla. Olemme tukeneet aloitetta vuodesta 2020 alkaen.
Suominen on sitoutunut noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteita sekä Kansainvälisen työjärjestön julistusta työn perusperiaatteista ja -oikeuksista. Suominen on sitoutunut työnantajana kunnioittamaan ihmisoikeuksia.
Suominen ei hyväksy minkäänlaista syrjintää, lapsityövoiman käyttöä tai pakkotyötä. Suominen pyrkii johdonmukaisesti varmistamaan, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan koko arvoketjussa. Suominen edellyttää, että sen raaka-ainetoimittajat sitoutuvat toimimaan eettisesti, noudattamaan sovellettavia kansallisia lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia sekä kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustetuissa
standardeissa ja sopimuksissa määriteltyjä ihmisoikeuksia.
Päivittäistä toimintaamme ohjaavat Suomisen liiketapaperiaatteet sekä niihin liittyvät käytännöt, jotka muodostavat yhdessä oikeudenmukaisen ja vastuullisen liiketoimintamme perustan. Suominen julkaisi päivitetyt liiketapaperiaatteensa vuonna 2021. Liiketapaperiaatteet määrittelevät Suomisen odotukset siitä, miten liiketoimintaa harjoitetaan vastuullisesti, eettisesti ja johdonmukaisesti sekä arvojemme, käytäntöjemme ja sovellettavan lain mukaisesti. Keskeisimpiä Suomisen liiketapaperiaatteissa käsiteltäviä aiheita ovat oikeudenmukaiset liiketoimintakäytännöt, pörssiyhtiöitä koskevat määräykset, ihmisoikeudet ja ympäristö. Periaatteita noudatetaan Suominen Oyj:ssä ja sen tytäryhtiöissä, ja ne koskevat kaikkia Suomisen työntekijöitä kaikkialla maailmassa. Noin 95 % Suomisen työntekijöistä on suorittanut päivitettyjä liiketapaperiaatteita koskevan koulutusohjelman.
Toimittajiin kohdistuvat vaatimukset kuvataan Suomisen tavarantoimittajia koskevissa liiketapaperiaatteissa, joissa käsitellään esimerkiksi ihmisoikeuksia, palkkoja, työaikoja, lapsi- ja pakkotyövoimaa, korruptiota, lahjontaa sekä ympäristöä. Edellytämme liikekumppaneiltamme vastuullista toimintaa, ja kaikkien toimittajiemme on noudatettava Suomisen tavarantoimittajia koskevia liiketapaperiaatteita.
Prosessin luominen ulkopuolisen osapuolen toimesta suoritettaviin tavarantoimittajiemme vastuullisuusarviointeihin on käynnissä yritysvastuuohjelmamme tavoitteiden mukaisesti.
Suomisen liiketapaperiaatteet ja liiketapaperiaatteet tavarantoimittajille ovat saatavilla osoitteessa www.suominen.fi.
Suomisen sidosryhmät ovat yhteisöjä tai yksilöitä, jotka vaikuttavat liiketoimintaamme tai joihin liiketoimintamme vaikuttaa. Sidosryhmämme ovat keskenään hyvin erilaisia, joten painotukset ja viestintäkanavat vaihtelevat kunkin sidosryhmän tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Jatkuva vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on keskeinen osa Suomisen yritysvastuuta.
Sidosryhmävuoropuhelu antaa tärkeää tietoa sidosryhmien odotuksista ja huolenaiheista sekä auttaa meitä tunnistamaan toimintaympäristöömme liittyvät mahdollisuudet ja riskit. Haluamme käydä avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmiemme kanssa ja pyrimme viestimään heille läpinäkyvästi eri kanavissa.
Suominen toteutti yritysvastuun olennaisuusarvioinnin vuonna 2019. Arviointiin sisältyi sidosryhmille, kuten muun muassa asiakkaille, henkilöstölle, institutionaalisille sijoittajille, tavarantoimittajille, toimialajärjestöille ja osakkeenomistajille lähetetty kysely sekä keskeisten sidosryhmien haastatteluja. Tulosten perusteella Suomiselle valittiin kuusi oleellisinta yritysvastuun aihealuetta: ympäristöystävälliset tuotteet, terveys ja turvallisuus, energiatehokkuus, jätteen syntymisen ehkäiseminen, taloudellinen vakaus ja työntekijöiden sitoutuneisuus. Arvioinnin tuloksia käytettiin yritysvastuuohjelmamme 2020–2025 perustana.
Vuonna 2021 Suominen teki sidosryhmäkyselyn uudestaan varmistaakseen, että vuonna 2019 tärkeimmiksi ja olennaisimmiksi määritellyt yritysvastuun aihealueet ovat edelleen samat. Sidosryhmäkysely toteutettiin verkkopohjaisella alustalla vuoden 2021 jälkipuoliskolla, ja se oli avoin kaikille sidosryhmillemme. Kyselyn tulokset vahvistivat, että Suomisen yritysvastuuohjelman 2020–2025 tärkeimmät tavoitteet ja painopistealueet ovat edelleen paikkansapitävät ja vastaavat sidosryhmiemme odotuksia.
Lue lisää sidosryhmäyhteistyöstamme ja vuorovaikutuskanavistamme seuraavan sivun taulukosta.
Yritysvastuu on keskeinen osa Suomisen strategiaa ja liiketoimintaa. Tiedostamme vastuumme yhteiskuntaa kohtaan ja haluamme vaikuttaa myönteisesti niin paikallisella kuin maailmanlaajuisellakin tasolla. Ahlström Collective Impactin myötä kuulumme yhteisöön, joka tukee UNICEFin tärkeää työtä. Ahlström Collective Impact on ainutlaatuinen yhteistyömalli, joka kokoaa yhteen Ahlströmin verkostoon kuuluvat yritykset ja säätiöt. Vuonna 2022 se sijoitti miljoona euroa lasten maailmanlaajuiseen koulutusohjelmaan sekä lasten auttamiseen Ukrainassa.
Emilia Peltola viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja
| SIDOSRYHMÄ | ODOTUKSET JA TAVOITTEET | SIDOSRYHMIEN ODOTUSTEN TÄYTTÄMINEN |
VUOROVAIKUTUSKANAVAT |
|---|---|---|---|
| Henkilöstö | - Turvallinen työympäristö - Palkat ja edut - Kehittymismahdollisuudet - Yhdenvertaisuus - Hyvinvointi ja positiivinen työkulttuuri |
- Vahva työturvallisuuskulttuuri, johon sisältyy Behavior Based Safety -ohjelma, Life Saving Rules -säännöt ja ISO 45001 -standardin mukainen turvallisuudenhallintajärjestelmä - Kohtuulliset ja tasapuoliset palkat ja edut - Osaamisen kehittämisen prosessi, sisältäen henkilökohtaiset kehitys suunnitelmat - Henkilöstöhallinnon periaatteet ja sokkorekrytointi - Avoin viestintä - Liiketapaperiaatteet |
- Päivittäinen vuorovaikutus - Globaali intranet, sisäinen uutiskirje - Globaali henkilöstön sitoutu neisuutta mittaava kysely sekä paikalliset pulssikyselyt - Kehityskeskustelut - Sidosryhmäkysely |
| Tavarantoimittajat | - Pitkäaikainen kumppanuus - Avoin viestintä ja yhteistyö - Maksut materiaaleista ja palveluista |
- Jatkuva yhteistyö - Sujuva ja tehokas raaka-aineiden laadunvarmistusprosessi - Liiketapaperiaatteet tavaran toimittajille - Yleiset ostoehdot |
- Tapaamiset ja muu välitön vuorovaikutus - Tarjouspyynnöt ja sopimukset - Sidosryhmäkysely |
| Asiakkaat | - Tuotteiden laatu ja turvallisuus - Innovaatiot ja tuotekehitys - Ympäristövaikutusten vähentäminen - Vastuullinen kuidunhankinta - Asiakasarvo - Pitkäaikainen kumppanuus - Kustannuskilpailukyky |
- Laadun ja turvallisuuden varmista minen auditointien ja sertifiointien avulla - Vastuullinen tuotevalikoima ja asiak kaiden kanssa tehtävä tuotekehitys - Osaamisen kehittäminen - Jatkuva yhteistyö ja tuotantolaitos vierailut - Messuille ja näyttelyihin osallistu minen - Liiketapaperiaatteet |
- Tapaamiset ja muu välitön vuoro vaikutus - Messut ja muut alan tapahtumat sekä alan julkaisut - Ulkoinen viestintä, esim. uutiskirje asiakkaille - Auditoinnit ja sertifikaatit - Asiakas- ja sidosryhmäkyselyt - Asiakaspalvelu - Tarjouspyynnöt ja sopimukset |
| Sijoittajat, osakkeenomistajat, analyytikot |
- Markkina-arvo ja osingot - Kestävä kasvu - Tarkka, johdonmukainen ja luotettava tiedotus - Riskien arviointi ja hallinta - Innovaatiot ja tuotekehitys - Yritysvastuu |
- Suomen lainsäädäntöön, EU-direktiiveihin sekä pörssiyhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin perustuva viestintä - Kasvuun ja kannattavuuteen tähtää vän strategiamme toteuttaminen - Yritysvastuuohjelmamme toteuttaminen - Läpinäkyvä raportointi, GRI standardien mukainen vastuullisuus raportointi - Liiketapaperiaatteet |
- Yhtiökokous - Osavuosi- ja vuosiraportointi - Pörssi- ja lehdistötiedotteet - Tapahtumat osakkeenomistajille ja analyytikoille - Verkkosivut ja muut digitaaliset kanavat - Sidosryhmäkysely |
| Poliittiset päättäjät, viranomaiset, kansalaisjärjestöt |
- Säännösten noudattaminen - Vastuullinen toimitusketju - Vastuullinen toiminta |
- Lainsäädännön ja määräysten noudattaminen - Rikkomusten raportointikanava - GRI-standardien mukainen vastuullisuusraportointi - Liiketapaperiaatteet |
- Raportointi ja muu ulkoinen viestintä - Välitön vuorovaikutus - Sidosryhmäkysely |
| Yhteiskunta ja paikalliset yhteisöt |
- Oikeudenmukaiset työsuhde käytännöt - Vastuullinen ja kestävä tuotanto - Säännösten noudattaminen - Maksetut verot |
- Työpaikat ja kohtuulliset palkat - Hyvä yrityskansalaisuus - Maksetut verot - Liiketapaperiaatteet |
- Tiedotusvälineet - Ulkoinen viestintä - Tapahtumat - Sidosryhmäkysely |
Suomisen verojalanjälki edustaa Suomisen liiketoiminnasta sen toimintamaissa aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia yhteiskuntaan verojen ja veronluonteisten maksujen muodossa. Suomisen liiketoiminnasta aiheutuu Suomiselle verojen ja veronluonteisten maksujen maksamisvelvollisuuksia sekä velvollisuus periä ja tilittää konserniyhtiöiden liiketoiminnasta johtuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.
Suomisella on yhtiön hallituksen hyväksymät veropolitiikka ja veroihin liittyvät toimintaohjeet. Liiketapaperiaatteidensa mukaisesti Suominen on sitoutunut toimimaan vastuullisesti ja noudattamaan kaikessa toiminnassaan eettisesti hyväksyttäviä periaatteita. Vastuullinen toiminta sisältää kaikkien raportointivaatimusten täyttämisen sekä kaikkien lakisääteisten välittömien, välillisten ja muiden verojen maksamisen. Suomisen tavoitteena on noudattaa kaikkia verotukseen liittyviä lakisääteisiä vaatimuksia ja määräaikoja toimintamaissaan.
Suominen pyrkii järkevällä ja oikeudenmukaisella verosuunnittelulla sekä verovelvoitteiden noudattamisella ylläpitämään vakaata ja perusteltavissa olevaa veroasemaa. Konsernin verovelvoitteiden osalta Suomisen tavoitteena on tunnistaa konsernin verotuksellinen asema ja velvoitteet etukäteen. Suominen ei tee keinotekoisia verosyistä tehtäviä järjestelyitä, ja kaikki transaktiot ovat liiketoimintalähtöisiä.
Suomisen verojalanjälki syntyy yksinomaan Suomisen liiketoiminnasta yhtiön toimintamaissa.
Suomisen verojalanjälki syntyy yksinomaan Suomisen liiketoiminnasta yhtiön toimintamaissa, eikä Suominen ole sopinut järjestelyistä, joiden tarkoituksena olisi muuttaa tai järjestellä uudelleen yhtiön verorasitusta siitä, mikä aiheutuu normaalista liiketoiminnasta. Suomisen konserniyhtiöiden välinen tavarakauppa on erittäin vähäistä, ja lähtökohtaisesti konserniyhtiöt myyvät valmistamansa tuotteet suoraan asiakkaalle. Liiketoimintamallista johtuen Suominen maksaa yritystuloveroa niissä maissa, joissa sen tuotannosta muodostuu arvoa.
Konsernin sisäisiä palveluita saavilta konserniyhtiöiltä peritään palveluveloitus. Palveluveloitus on hinnoiteltu käyttäen markkinaehtoperiaatetta.
Suomisella on yrityksiä ainoastaan niissä viidessä maassa – Brasiliassa, Suomessa, Italiassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa – joissa sillä on sekä tuotanto että myyntitoimintaa. Verojen muiden veronluonteisten maksujen suhteen Suominen noudattaa kunkin maan lakeja ja määräyksiä.
Suomalaisten konserniyhtiöiden päämarkkinat ovat ulkomailla, minkä vuoksi näiden yhtiöiden vienti ylittää merkittävästi kotimaan myynnin. Koska vienti on arvonlisäverotonta, siitä seuraa, että suomalaisten konserniyhtiöiden arvonlisäverollisiin ostoihin sisältyvä vähennettävä arvonlisävero on huomattavasti suurempi kuin niiden arvonlisäverollisen myynnin perusteella tilittämä arvonlisävero. Tästä johtuen Suominen saa arvonlisäveron palautusta Suomesta.
Suomisen verojalanjälki kattaa konserniyhtiöiden kustannuksiin sisältyvien verojen ja veronluonteisten maksujen lisäksi myös konserniyhtiöiden perimät ja tilittämät verot ja veronluonteiset maksut, kuten välilliset verot. Verotuksen ja kirjanpidon erilaisesta ajoituksesta aiheutuvat laskennalliset verot eivät sisälly verojalanjälkeen.
Vuonna 2022 Suomisen palveluksessa oli keskimäärin 707 henkilöä (FTE – kokoaikaisiksi muutettuina). Suominen vaikuttaa paikallisen yhteiskunnan talouteen positiivisesti työntekijöiden tuloverojen ja sekä yrityksen että työntekijöiden maksamien sosiaaliturvamaksujen muodossa. Siten Suomisen verojalanjälkeen sisältyvät myös perityt ja tilitetyt työntekijöiden tuloverot ja sosiaaliturvamaksut. Työnantajan verot on raportissa erotettu selkeästi työntekijöiden veroista ja maksuista.
Suomisen yhteisöveroon vaikuttavat merkittävissä määrin joissakin Suomisen toimintamaissa syntyneet verotukselliset tappiot. Paikallisten verolakien ja -määräysten mukaan verotappiot voidaan siirtää myöhemmille tilikausille ja vähentää tulevien vuosien verotettavasta tuloksesta. Suomisella on useassa toimintamaassaan käytössä verolainsäädännön sallima verokonsolidointijärjestelmä, jolloin kyseisessä maassa sijaitsevat erillisyhtiöt verotetaan tuloveron osalta konsolidoidun verotettavan tulon perusteella sen sijaan, että kukin yhtiö verotettaisiin erikseen.
Konserniyhtiöt maksavat myös kiinteistöveroja omistamistaan maa-alueista ja rakennuksista, erilaisia ympäristö- ja energiaveroja sekä erilaisia maksuja, joiden perusteena on esimerkiksi valmistustoiminnan harjoittaminen. Suominen ei käsittele näitä perittävinä ja tilitettävinä välillisinä veroina vaan konserniyhtiöiden kustannuksiin sisältyvinä veroina.
Eräät Suomisen toimintamaat myöntävät ehdot täyttäville yrityksille verohyvityksiä esimerkiksi käyttöomaisuushyödykkeiden ylimääräisten poistojen kautta. Näitä myönnettyjä verohyvityksiä voidaan joissain Suomisen toimintamaissa käyttää esimerkiksi erilaisten verojen ja veronluonteisten maksujen kuittaamiseen.
| 2022 | 2021 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Suomi | Muut maat | Suomi | Muut maat | |
| Yhteisövero verotettavan tulon perusteella | -1 318 | -3 460 | -1 166 | -3 678 | |
| Kiinteistövero | -75 | -1 277 | -73 | -975 | |
| Työnantajamaksut | -1 853 | -10 592 | -1 727 | -9 807 | |
| Kuluksi kirjattu arvonlisävero | -20 | -3 | -20 | -4 | |
| Viennin tullit* | - | -5 | - | -15 | |
| Tuonnin tullit* | -463 | -1 785 | -342 | -1 835 | |
| Valmiste- yms. verot | -119 | -250 | 63 | -458 | |
| Muut verot ja veronluonteiset maksut | -40 | -322 | -28 | -320 | |
| Saadut verohyvitykset ja -kannustimet | - | 2 659 | - | - | |
| YHTEENSÄ | -3 888 | -15 035 | -3 294 | -17 093 |
| 2022 | 2021 | |||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Suomi | Muut maat | Suomi | Muut maat |
| Arvonlisävero, netto | 3 323 | -6 962 | 3 242 | -7 786 |
| Tilitetyt palkoista perityt maksut | -3 588 | -9 374 | -3 417 | -8 764 |
| Tilitetyt lähdeverot | -453 | -122 | -791 | -113 |
| YHTEENSÄ | -718 | -16 457 | -967 | -16 664 |
* Tullit maksaa tavaran tuonti- tai vientiyritys, eikä niitä peritä ja/tai tilitetä jonkun muun puolesta. Tästä syystä tullit raportoidaan maksettuina veroina.
Suominen julkaisee yritysvastuuraporttinsa osana vuosikertomustaan. Edellinen, vuotta 2021 koskeva yritysvastuuraportti julkaistiin maaliskuussa 2022.
Kaiken esitetyn tiedon raportointikausi on yksi kalenterivuosi (1.1.–31.12.2022). Esitetyt historiatiedot kattavat aiheen mukaan joko kaksi tai kolme edeltävää vuotta.
Suominen raportoi Global Reporting Initiative -standardien mukaisesti ajalta 1.1.–31.12.2022.Tämä tarkoittaa sitä, että raportti sisältää GRI 1: Foundation 2021 -standardin sekä Suomiselle olennaiset Topic-standardit. Sovellettavia GRI Sector -standardeja ei ole. Suomisen vuoden 2022 yritysvastuutiedot on varmentanut riippumaton asiantuntijayritys PricewaterhouseCoopers Oy. Rajoitettu varmennus tehtiin uusimman ISAE 3000 -standardin mukaisesti. Varmennettujen tietojen laajuus on ilmoitettu riippumattomassa varmennusraportissa tämän raportin sivuilla 54–56.
Suomisen yritysvastuuraportointi perustuu olennaisuuteen. Olennaisuusarviointi tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2019. Vuonna 2021 Suominen teki sidosryhmäkyselyn uudestaan verkkopohjaisella alustalla. Tällä haluttiin varmistaa, että vuonna 2019 tärkeimmiksi ja olennaisimmiksi määritellyt yritysvastuun osa-alueet ovat edelleen samat. Kyselyn tulokset vahvistivat, että Suomisen yritysvastuuohjelman 2020–2025 tärkeimmät tavoitteet ja painopistealueet eivät ole muuttuneet. Vuonna 2022 Suominen täydensi aikaisempia olennaisuusarviointeja arvioimalla myös liiketoimintansa vaikutuksia.
Taloudelliseen vastuuseen liittyvät luvut perustuvat Suomisen konsernitilinpäätökseen. Se on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja
IFRIC). Konsernitilinpäätös käsittää Suominen Oyj:n sekä sen tytäryhtiöt. Emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro, joka on myös konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta. Tytäryhtiöiden toimintavaluutat määräytyvät niiden pääasiallisen toimintaympäristön mukaan.
Henkilöstön kokonaismäärää koskevat tiedot raportoidaan tilinpäätöksessämme esitettyjen tietojen mukaan. Yksityiskohtaisemmat henkilöstöä koskevat tiedot ovat peräisin erikseen kerätyistä tilastoista. Tiedot kuvaavat vuoden 2022 lopun tilannetta. Tapaturmia koskevia tietoja kerätään jatkuvasti tapaturmien raportointijärjestelmästä, joka kattaa koko konsernin ja kaikki Suomisen työntekijät. Kunkin tunnusluvun laskentaperiaatteet ja -rajaukset kuvataan tarkemmin GRI-indeksissä.
Konsernin ympäristö- ja energiatiedot kattavat kaikki tehtaat. Olennaisuusperiaatteen mukaisesti tietoihin eivät sisälly toimistot ja muut tilat, joissa ei ole tuotantotoimintaa. Konsernin ympäristötietoja kerätään kuukausittain Suomisen tehtailta laskujen ja kulutustietojen perusteella. Osa tiedoista perustuu erikseen kerättyihin tilastoihin.
Windsor Locksin laitos Connecticutissa Yhdysvalloissa on sekä Suomisen että Ahlstrom Oyj:n (entinen Ahlstrom-Munksjö Oyj) käytössä, ja ympäristöä koskevissa luvuissa on tehtaan osalta otettu huomioon vain Suomisen tuotantolinjojen ympäristövaikutuksia koskevat kulutustiedot. Suominen laskee kasvihuonekaasupäästönsä (Scope 1 ja Scope 2) kasvihuonekaasuprotokollan mukaisesti. Kunkin tunnusluvun laskentaperiaatteet ja -rajaukset kuvataan tarkemmin GRI-indeksissä.
| GRI STANDARDS -TUNNUS | SIJAINTI | KOMMENTIT | RAPORTOINTI RAJOITUKSET JA RAJOITUSTEN SYY |
|
|---|---|---|---|---|
| GRI 2: YLEINEN SISÄLTÖ (2021) | ||||
| Organisaation kuvaus ja raportointikäytännöt | ||||
| 2-1 | Organisaation yleistiedot | VSK 3, 197 | ||
| 2-2 | Vastuullisuusraportointiin sisältyvät yhtiöt |
VSK 42, 124 | ||
| 2-3 | Raportointijakso, julkaisuväli ja yhteyshenkilö |
VSK 42, katso kommentit |
Essi Ruuska, Senior Specialist, Sustainability [email protected] |
|
| 2-4 | Oikaisut aiemmin raportoiduissa tiedoissa |
VSK 49, 51 | ||
| 2-5 | Raportoinnin varmennus | VSK 42, 54–56 | Suomisen yritysvastuuraportti 2022 on ulkoisesti varmennettu riippumattoman tahon, PricewaterhouseCoopers Oy:n, toimesta. |
|
| Toimialat ja työntekijät | ||||
| 2-6 | Toimialat, arvoketju ja muut liiketoimintasuhteet |
VSK 4–6, 9–13 | ||
| 2-7 | Palkansaajat | VSK 3, 23–25, 42, 48 |
||
| 2-8 | Tietoa muista työntekijöistä | Katso kom mentit |
Windsor Locksin tehdas Connecticutissa Yhdys valloissa on sekä Suomisen että Ahlstrom Oyj:n (entinen Ahlstrom-Munksjö Oyj) käytössä. Tämän vuoksi työnte kijät, jotka eivät ole Suomisen työntekijöitä suorittavat merkittävän osan työstä. Muutoin ulkopuolisia työn tekijöitä käytetään pääasiassa erilaisissa kunnossapitoon tai rakentamiseen liittyvissä töissä, tällaiset työtehtävät ovat usein kausiluontoisia. Tehtaillamme on jonkin verran kausivaihtelua loma-aikoina. |
Muiden työntekijöiden kokonaismäärää ei ole rapor toitu, koska konsolidoitua raportointikäytäntöä ei ole vielä käytössä. Raportoin tikäytäntöjä arvioidaan ja muiden työntekijöiden koko naismäärä sisälletään vuoden 2023 raportoinnissa. |
| Hallinnointi | ||||
| 2-9 | Hallintorakenne ja kokoonpano | VSK 58–63 | ||
| 2-10 | Hallituksen nimittäminen ja valitseminen |
VSK 58–62 | ||
| 2-11 | Hallituksen puheenjohtaja | VSK 60 | ||
| 2-12 | Hallituksen rooli vaikuttavuuden johtamisessa |
VSK 21, 84–85 | ||
| 2-13 | Vaikuttavuuden johtamisen vastuunjako | VSK 21 | ||
| 2-14 | Hallituksen rooli vastuullisuus raportoinnissa |
Katso kom mentit |
Asiaankuuluvien johtoryhmän jäsenien ja toimitusjohtajan tarkastama ja hyväksymä. |
|
| 2-15 | Eturistiriitojen välttäminen | VSK 53, 77 | ||
| 2-16 | Epäkohtien kommunikointi | Katso kom mentit |
Valvontavastaava raportoi tarkastusvaliokunnalle sään nöllisesti SpeakUp-linjan kautta toimitetuista ilmoituk sista. Muista kriittisistä huolenaiheista, joista saamme tiedon esimerkiksi asiakaspalautteen, asiakaskyselyjen tai vastuullisuuskyselyjen kautta, raportoidaan johtoryh mälle tarpeen mukaan. Vuonna 2022 ei raportoitu yhtään kriittistä huolenaihetta. |
|
| 2-17 | Hallituksen kollektiivinen tieto kestä västä kehityksestä |
Katso kom mentit |
Hallitus hyväksyy liiketapaperiaatteet ja yritysvastuu ohjelman. Yritysvastuuta koskevista aiheista keskustellaan hallituksessa säännöllisesti, ja vastuullisuustavoitteissa edistymisestä raportoidaan hallitukselle neljännes vuosittain. |
|
| 2-18 | Hallituksen suorituksen arviointi | VSK 61 | ||
| 2-19 | Hallituksen ja ylimmän johdon palkitseminen |
VSK 68–76 | ||
| 2-20 | Palkitsemisen määrittelykäytännöt | VSK 68–76 | ||
| 2-21 | Vuosittaisen kompensaation suhdeluku | VSK 48 |
RAPORTOINTI-
| GRI STANDARDS -TUNNUS | SIJAINTI | KOMMENTIT | RAJOITUKSET JA RAJOITUSTEN SYY |
|
|---|---|---|---|---|
| Strategia, politiikat ja toimintatavat | ||||
| 2-22 | Lausunto kestävän kehityksen strategiasta |
VSK 4–6 | ||
| 2-23 | Politiikat, joihin yhtiö on sitoutunut | VSK 20, 36, 38, 53, 64, katso kommentit |
Liiketapaperiaatteet Liiketapaperiaatteet tavarantoimittajille Hallitus hyväksyy liiketapaperiaatteet ja niistä tiedotetaan työntekijöille Liiketapaperiaatteita koskevassa koulutuk sessa. |
|
| 2-24 | Politiikkojen ja ohjeistusten jalkauttaminen |
VSK 53 | ||
| 2-25 | Negatiivisten vaikutusten korjaaminen | VSK 36, 86–87 | ||
| 2-26 | Tietoa yritysten toiminnan vaikutuksiin liittyvien huolenaiheiden ilmoittamisesta ja avun saamisesta |
VSK 53 | ||
| 2-27 | Lakien ja sääntöjen noudattaminen | Katso kom mentit |
Vuonna 2022 kahden OSHA:n tutkimuksen seurauksena Green Bayn tehtaamme määrättiin maksamaan 55 319 dollaria sakkoina OSHA:n terveys- ja turvallisuusstandar dien rikkomisesta. Ongelmat ovat korjattu sen jälkeen. Vuonna 2022 ei ollut muita merkittäviä lakien ja määräys ten rikkomistapauksia. |
|
| 2-28 | Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa |
VSK 48 | ||
| Sidosryhmävuorovaikutus | ||||
| 2-29 | Sidosryhmätoiminnan periaatteet | VSK 38 | ||
| 2-30 | Kollektiivisesti neuvoteltujen työehto sopimusten piiriin kuuluva henkilöstö |
AR 48 | ||
| GRI 3: OLENNAISET AIHEET | ||||
| 3-1 | Olennaisten aiheiden määrittely | VSK 18 | ||
| 3-2 | Olennaiset aiheet | VSK 20 | Ei merkittäviä muutoksia yrityksen toiminnassa tai liikesuhteissa; ei muutoksia olennaisissa aiheissa. |
|
| 3-3 | Olennaisten aiheiden johtaminen | VSK 19–20, 22–38, 42, 53, 84–87 |
||
| TALOUDELLISET STANDARDIT | ||||
| GRI 201: Taloudelliset tulokset | ||||
| 201-1 | Suoran taloudellisen arvon tuottaminen ja jakaminen |
VSK 49 | ||
| GRI 205: Korruptionvastaisuus | ||||
| 205-1 | Liiketoimintayksiköt, joille on tehty korruptioon liittyvä riskianalyysi |
VSK 86–87 | ||
| 205-2 | Korruptionvastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä kommunikointi ja koulutus |
VSK 36, 86–87 | ||
| 205-3 | Vahvistetut korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet |
Katso kom mentit |
Ei raportoituja korruptiotapauksia vuonna 2022. | |
| GRI 206: Kilpailun rajoittaminen | ||||
| 206-1 | Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet |
Katso kom mentit |
Vuonna 2022 ei ole raportoitu kilpailunvastaiseen toimin taan tai kilpailu- ja monopolilainsäädännön rikkomuksiin liittyviä oikeustoimia. |
RAPORTOINTI-
| GRI STANDARDS -TUNNUS | SIJAINTI | KOMMENTIT | RAJOITUKSET JA RAJOITUSTEN SYY |
|
|---|---|---|---|---|
| YMPÄRISTÖSTANDARDIT | ||||
| GRI 301: Materiaalit | ||||
| 301-1 | Materiaalien käyttö painon tai tilavuu den mukaan |
VSK 30 | Painoa ei ole raportoitu luot tamuksellisuussyistä. Tilavuus on esitettynä prosentteina. |
|
| GRI 302: Energia | ||||
| 302-1 | Organisaation oma energiankulutus | VSK 30, 49 | ||
| 302-4 | Energiankulutuksen vähentäminen | VSK 30, 49 | ||
| GRI 303: Vesi ja jätevedet | ||||
| 303-1 | Vuorovaikutus veden kanssa yhteisenä resurssina |
VSK 29, 50 | ||
| 303-2 | Jätevesiin liittyvien vaikutusten hallinta | VSK 29, 50, katso kommentit |
Vedenottomme ja -poistomme on säännelty paikallisten tai kansallisten viranomaisten määräysten mukaisesti ja seuraamme poistoveden määrää sekä laatua viran omaisten määrääminen tarkkailuvelvoitteiden mukaisesti. |
|
| 303-3 | Kokonaisvedenotto | VSK 29, 50 | Vedenottoa ei ole jaoteltu makean veden ja muun veden mukaisesti koska käytämme ainoastaan makeaa vettä. |
|
| 303-4 | Poistovedet | VSK 29, 50 | Poistovesiä ei ole jaoteltu makean veden ja muun veden mukaisesti koska käytämme ainoastaan makeaa vettä. |
|
| 303-5 | Vedenkulutus | VSK 29, 50 | Vedenkulutusta ei ole jaoteltu makean veden ja muun veden mukaisesti koska käytämme ainoastaan makeaa vettä. Veden varastoinnissa tapahtuvia muutoksia ei ole raportoitu, koska ne eivät ole olennaisia toiminnassamme. |
|
| GRI 305: Päästöt |
| 305-1 | Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (Scope 1) |
VSK 31, 51 | |
|---|---|---|---|
| 305-2 | Epäsuoran energian kasvihuone kaasujen päästöt (Scope 2) |
VSK 31, 51 | |
| 305-4 | Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti | VSK 31 | |
| 305-5 | Kasvihuonekaasupäästöjen vähentä minen |
VSK 31, 51 | |
| GRI 306: Jätteet (2020) | |||
| 306-1 | Jätteen syntyminen ja jätteen merkittävät vaikutukset |
VSK 30, 51 | |
| 306-2 | Jätteen merkittävien vaikutusten hallinta |
VSK 30, 51 | |
| 306-3 | Syntynyt jäte | VSK 30, 51 | Vaarallisen jätteen osuuksia ei ole raportoitu jätteen käsittelymenetelmien mukaan, koska vaarallisen jätteen osuus kokonaisjä |
temäärästä on alle puoli prosenttia, eikä sen määrä ole olennainen toiminnallemme.
RAPORTOINTI-
| GRI STANDARDS -TUNNUS | SIJAINTI | KOMMENTIT | RAJOITUKSET JA RAJOITUSTEN SYY |
|
|---|---|---|---|---|
| GRI 308: Toimittajien ympäristöarviointi | ||||
| 308-1 | Uudet toimittajat, jotka arvioitiin ympäristökriteereillä |
Katso kom mentit |
100 % uusista toimittajista arvioitiin ympäristökriteereillä. |
| SOSIAALISET STANDARDIT | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| GRI 401: Työsuhteet | |||||
| 401-1 | Henkilöstön vaihtuvuus | VSK 52 | |||
| GRI 403:Työterveys- ja turvallisuus | |||||
| 403-1 | Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmät |
VSK 26–27, 42, 53, katso kom mentit |
ISO 45001 -sertifikaatti kattaa 403 -osion indikaattorit. | ||
| 403-2 | Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi, tapauksien tutkinta |
VSK 26–27, 42, 53 |
|||
| 403-3 | Työterveyspalvelut | VSK 24–27, 42, 53 |
Indikaattoria ei ole raportoitu yksityiskohtaisesti. | ||
| 403-4 | Työntekijöiden osallistuminen ja konsultointi työterveys- ja turvallisuus asioihin sekä näistä viestiminen työn tekijöille |
VSK 24–25, 42, 53 |
Kaikilla Euroopan tehtailla on virallinen terveys- ja turval lisuustoimikunta. |
||
| 403-5 | Työntekijöiden koulutus työterveyteen ja -turvallisuuteen |
VSK 24–27, 42, 53 |
|||
| 403-6 | Työntekijöiden terveyden edistäminen | VSK 24–27, 42, 53 |
Suominen pyrkii edistämään henkilöstön hyvinvointia sponsoroimalla vapaa-ajan liikuntatapahtumia kuten juoksutapahtumia. Suomessa ja Yhdysvalloissa henkilöstö saa myös rahallista liikuntaetua. |
||
| 403-7 | Liiketoimintasuhteisiin suoraan liittyvien työterveys- ja turvallisuusvaikutusten estäminen ja lieventäminen |
VSK 24–27, 42, 53 |
|||
| 403-9 | Työhön liittyvät tapaturmat | VSK 26–27, 52, 53 |
|||
| GRI 404: Koulutus ja henkilöstön kehittäminen | |||||
| 404-3 | Kehityskeskustelut ja suoritusten arvioinnit |
VSK 24–25, 52 | |||
| GRI 405: Monimuotoisuus ja yhtäläiset mahdollisuudet | |||||
| 405-1 | Hallintoelinten ja henkilöstön moni muotoisuus |
VSK 52, 61 | |||
| GRI 406: Syrjinnän kielto | |||||
| 406-1 | Syrjintätapaukset ja korjaavat toimenpiteet |
Katso kom mentit |
Vuonna 2022 toimivaltaiselle viranomaiselle tehtiin yksi valitus syrjinnästä. Valitus on edelleen viranomaisen käsit telyssä. Vuonna 2022 ei ollut muita syrjintätapauksia. |
||
| GRI 414: Toimittajien sosiaalisen vastuun arviointi | |||||
| 414-1 | Tavarantoimittajat, jotka on arvioitu sosiaaliseen vastuuseen liittyvien kriteerien mukaisesti |
Katso kom mentit |
100 % uusista toimittajista arvioitiin sosiaaliseen vastuu seen liittyvien kriteerien mukaisesti. |
||
| GRI 418: Asiakkaiden yksityisyyden suoja | |||||
| 418-1 | Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikko miseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset |
Katso kom mentit |
Tietosuojan loukkauksia koskevia perusteltuja valituksia ei ole tehty eikä asiakastietojen vuotoja, varkauksia tai katoamisia havaittu. |
||
| GRI STANDARDS -TUNNUS | SIJAINTI | KOMMENTIT | RAPORTOINTI RAJOITUKSET JA RAJOITUSTEN SYY |
|---|---|---|---|
| SUOMISEN OMAT INDIKAATTORIT | |||
| Työntekijöiden sitoutuneisuusindeksi | VSK 20, 24 | ||
| Vastuullisten tuotteiden lanseerausten määrä |
VSK 20, 32–34 | ||
| Vastuullisten kuitukankaiden myynti | VSK 20, 32–34 |
| Naiset | Miehet | |
|---|---|---|
| Vakituinen | 158 | 533 |
| Määräaikainen | 10 | 16 |
| Eurooppa | Amerikat | |
|---|---|---|
| Vakituinen | 347 | 344 |
| Määräaikainen | 26 | 0 |
| Naiset | Miehet | |
|---|---|---|
| Kokoaikainen | 157 | 546 |
| Osa-aikainen | 8 | 2 |
| Nollatuntisopimus | 3 | 1 |
| Eurooppa | Amerikat | |
|---|---|---|
| Kokoaikainen | 361 | 342 |
| Osa-aikainen | 8 | 2 |
| Nollatuntisopimus | 4 | 0 |
Suominen pyrkii tarjoamaan oikeudenmukaisen ja kilpailukykyisen palkkauksen kullakin maailmanlaajuiseen toimintaamme kuuluvalla paikallisella markkina-alueella, jotta osaavan työvoiman houkuttelu, talossa pitäminen ja motivoiminen onnistuu tehokkaasti. Alla on Suomisen korkeimmin palkatun henkilön eli toimitusjohtajan vuotuinen kokonaispalkkio suhteessa henkilöstön vuotuisen kokonaispalkkion mediaaniin (toimitusjohtajaa ei ole huomioitu mediaanipalkkion laskemisessa).
Henkilöstön mediaanipalkkion laskemisessa huomioitiin Suomisen koko maailmanlaajuinen työvoima (kokoaikaiset, osa-aikaiset, määräaikaiset ja kausityöntekijät) 31. joulukuuta 2022. Peruspalkka annualisoitiin niiden vakituisten työntekijöiden osalta, jotka eivät olleet työskennelleet koko vuotta 2022.
Alla on henkilöstön vuotuisen kokonaispalkkion mediaani, toimitusjohtaja Petri Helskyn (2022) vuotuinen kokonaispalkkio ja näiden kahden arvon suhde:
Suomisen henkilöstön (toimitusjohtajaa lukuun ottamatta) vuotuisen kokonaispalkkion mediaani vuonna 2022 oli 47 516 euroa (2021: 45 356 euroa).
Petri Helskyn vuotuinen kokonaispalkkio vuonna 2022 oli 1 051 360 euroa (2021: 877 180 euroa).
Vuonna 2022 Petri Helskyn vuotuisen kokonaispalkkion suhde muiden työntekijöidemme vuotuisen kokonaispalkkion mediaaniin oli noin 22:1 (2021: 19:1).
Vuotuisten kokonaispalkkioiden suhteen muutos oli noin 3,6:1 (prosentuaalinen lisäys toimitusjohtajalla 16,6 % ja mediaanin prosentuaalinen lisäys työntekijöillä 4,6 %).
Määritimme kaikkien työntekijöiden mediaanipalkkion ottamalla laskuihin mukaan kaikki Suomisella 31. joulukuuta 2022 (31. joulukuuta 2021) työskennelleet, ja näiltä työntekijöiltä huomioitiin vuosipalkka (peruspalkka), lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinpalkkiot, veronalaiset edut, lisäedut, ylityökorvaukset ja mahdolliset kertaluonteiset bonukset. Valuuttamääräiset palkkiot muunnettiin euroiksi 30. joulukuuta 2022 (31. joulukuuta 2021) voimassa olleiden valuuttakurssien mukaisesti.
Muiden yhtiöiden raportoimat kokonaispalkkioiden suhdeluvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia edellä raportoitujen kokonaispalkkioiden suhdelukujen kanssa, koska muut yhtiöt saattavat laskea kokonaispalkkiot ja suhdeluvut eri menetelmin ja oletuksin.
Suomisen tärkeimmät jäsenyydet maittain. Suominen on myös osallisena useissa ammatillisissa verkostoissa ja kauppakamareissa.
EDANA INDA Association of the Nonwoven Fabrics Industry YK:n Global Compact
Finnish Business and Society (FiBS) Suomen Tekstiili & Muoti ry
ABINT Nonwovens Industry Brazilian Association
Agrupación Textil Alcoyana AITEX Asociación de investigación de la industria textile ATEVAL Asociación de Empresarios del Textil de la Comunidad Valenciana
Kaiken kaikkiaan 60 % Suomisen palkansaajista kuuluu kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin. Osuus vaihtelee merkittävästi maantieteellisten alueiden välillä sen ollessa Etelä-Amerikassa 100 %, Euroopassa 100 % ja Pohjois-Amerikassa 0 %. Tämä kuvastaa eri alueiden normaaleja käytäntöjä. Pohjois-Amerikassa työolot ja -ehdot perustuvat paikalliseen lainsäädäntöön sekä osavaltioiden ja liittovaltion lakeihin ja kunkin alueen yleisiin käytäntöihin.
| Liikevaihto | 493,3 |
|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5,7 |
| Tuotot sijoituksista | 0,7 |
| Tuotot yhteensä | 499,7 |
| Korkokulut | -5,0 |
|---|---|
| Muut rahoituskulut | -1,4 |
| Maksut rahoittajille yhteensä | -6,5 |
| Välittömät tuotantokustannukset: raaka-aineet ja palvelut |
-390,9 |
|---|---|
| Välilliset tuotantokustannukset, tuotekehitys, myynti ja hallinto: palvelut ja muut kulut |
-34,99 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -0,84 |
| Toiminnan kustannukset yhteensä | -426,7 |
| Muut tuloverot | -0,1 |
|---|---|
| Maksut valtiolle yhteensä | -4,8 |
-2,1
| Palkat ja palkkiot | -41,7 |
|---|---|
| Eläkkeet | -3,1 |
| Muut henkilöstösivukulut | -19,0 |
| Palkat ja muut henkilöstökulut yhteensä | -63,8 |
| Energiankulutus, GJ | 2022 | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|
| Uusiutumattomien polttoaineiden kulutus | ||||
| Maakaasu | 302-1 a | 785 215 | 791 053 | 835 926. |
| Muut uusiutumattomat polttoaineet | 302-1 a | 4 285 | 4 134 | 4 431 |
| Uusiutuvien polttoaineiden kulutus | 302-1 b | 0 | 0 | 0 |
| Ostettu sähkö | 302-1 c | 646 056 | 688 686 | 731 302 |
| Ostettu höyry | 302-1 c | 307 547 | 291 442 | 340 818 |
| Tuotettu sähkö (aurinkovoima) | 1 918 | N/A | N/A | |
| Kokonaisenergiankulutus | 302-1 e | 1 745 021 | 1 775 315 | 1 912 478 |
| Muutokset energiankulutuksessa | 302-4 | -30 293 | -137 163 | 239 360 |
Vuonna 2022 uusiutuvan sähkön osuus oli 15 %.
Myytyä kokonaisenergiaa ei ole raportoitu, koska Suomisen toiminnoista ei synny energiaa myytäväksi organisaation ulkopuolelle. Muiden uusiutumattomien polttoaineiden kulutuksen (GRI 302-1 a) luku on oikaistu vuosien 2020 ja 2019 osalta johtuen yhdestä energialähteestä,
jota ei ollut laskettu mukaan. Kokonaisenergiankulutuksen ja kokonaisenergiankulutuksen muutoksen arvot olivat kuitenkin oikein. Vuonna 2022, ostetun höyryn (302–1 c) luku on oikaistu vuosille 2019, 2020 ja 2021 kaksinkertaisen laskennan vuoksi. Tämä vaikuttaa energian kokonaiskulutukseen, kokonaisenergiankulutuksen muutokseen ja energianvähennyksen tunnuslukuun, jotka kaikki on päivitetty.
GRI 303-4: Poistovedet GRI 303-5: Vedenkulutus
| Kaikki alueet | Alueet, joilla niukat vesivarat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vedenotto lähteittäin, ML | 2022 | 2021 | 2020 | 2022 | 2021 | 2020 | |
| Pintavedet | 303-3 a&b | 3 915 | 3 426 | 3 967 | 0 | 0 | 0 |
| Pohjavedet | 303-3 a&b | 1 833 | 1 683 | 2 199 | 0 | 0 | 0 |
| Merivesi | 303-3 a&b | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Tuotettu vesi | 303-3 a&b | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kunnalliset lähteet (kolmas osapuoli) | 303-3 a&b | 730 | 818 | 909 | 79 | 78 | 106 |
| Yhteensä | 6 478 | 5 927 | 7 075 | 79 | 78 | 106 |
| Kaikki alueet | Alueet, joilla niukat vesivarat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Poistovedet vastaanottavan vesialueen mukaan, ML | 2022 | 2021 | 2020 | 2022 | 2021 | 2020 | |
| Pintavedet | 304-4 a&c | 5 163 | 4 849 | 5 590 | 0 | 0 | 0 |
| Pohjavedet | 304-4 a&c | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Merivedet | 304-4 a&c | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kolmannen osapuolen käsittelemät | 304-4 a&c | 495 | 563 | 555 | 17 | 15 | 21 |
| Yhteensä | 5 658 | 5 412 | 6 145 | 17 | 15 | 21 | |
| Vedenkulutus | 303-5 a&b | 820 | 515 | 929 | 63 | 62 | 85 |
Taulukossa esitetyt luvut perustuvat Suomisen tehtailta raportoituun tietoon. Maailman luonnonvarain instituutin (WRI) julkaisemaa "Aqueduct Water Risk Atlas" -työkalua on käytetty määrittelemään alueet, joilla on niukat vesivarat. Tällaisiksi alueiksi on määritelty alueet, joilla vuosittaisen vedenoton määrän ja vuosittaisen veden uusiutumiskyvyn suhde on korkea tai erittäin korkea. Vedenottomme ja -poistomme on säännelty paikallisten tai kansallisten viranomaisten määräysten mukaisesti. Tietyille kemikaaleille on asetettu päästörajat viranomaisten toimesta ja poistoveden laatua ja määrää seurataan viranomaisten määräämien tarkkailuvelvoitteiden mukaisesti.
Vuonna 2022 kirjattiin 8 päästörajarikkomusta, joista kuusi liittyi jätevesipäästöluparikkomuksiin ja kaksi säännösten ylityksiin. Kaikki korjattiin jälkeenpäin.
GRI 305-1: Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (Scope 1) GRI 305-2: Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt energiasta (Scope 2) GRI 305-5: Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
| Kasvihuonekaasupäästöt, CO2-ekv. tonnia | 2022 | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|
| Suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) | 305-1 | 42 759 | 43 299 | 45 425 |
| Suorat biogeeniset kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) | 305-1 | 0 | 0 | 0 |
| Energiankulutuksen kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) – markkinalähtöinen | 305-2 | 50 604 | 71 499 | 81 764 |
| Energiankulutuksen kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) – aluelähtöinen | 305-3 | 71 954 | 72 605 | 84 812 |
| Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (Scope 1 ja Scope 2 – markkinalähtöinen) | 93 363 | 114 798 | 127 188 | |
| Kasvihuonekaasupäästöjen vuosittainen muutos | 305-5 | -21 435 | -12 390 | 15 873 |
Suomisen suorat kasvihuonekaasupäästöt ovat peräisin Suomisen omistamista toiminnoista. Kasvihuonekaasupäästöt ovat ilmaistu hiilidioksidiekvivalentteina ja ne kattavat kaikki Kioton pöytäkirjan mukaiset kasvihuonekaasut (CO2, CH4, N2O, HFCs, PCFs, SF6 ja NF3). Toiminnoistamme ei synny biogeenisiä kasvihuonekaasupäästöjä, koska käytämme tällä hetkellä ainoastaan fossiilisia polttoaineita. GRI-raportoinnin varmennusprojektin aikana vuonna 2021 kasvihuonekaasujen laskentamenetelmä tarkistettiin ja sen johdosta vuosien 2019 ja 2020 kasvihuonekaasuluvut oikaistiin. Vuonna 2022 Scope 2 sijaintiperusteinen päästöluku oikaistiin sisältämään myös ostettu höyry. Epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen (Scope 2) laskentatapa vastaa "Greenhouse Gas Protocol – A Corporate
Accounting and Reporting Standard" -standardin ohjeistusta. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt kattavat päästöt ulkopuolelta hankitusta energiasta eli ostetusta sähköstä ja höyrystä. Seuraamme markkinalähtöisiä päästöjä tavoitteiden asettamisessa sekä edistymisemme seuraamisessa. Käytämme "Greenhouse Gas Protocol" -standardin mukaista laskentahierarkiaa ja tietolähteitä. Markkinalähtöiset päästöt on laskettu pääasiassa toimittajien päästökertoimien tai maakohtaisten jäännösjakaumien mukaisesti. Aluelähtöisten päästöjen laskemisessa on käytetty mm. maakohtaista tilastotietoa sähkön tuotannon päästöistä sekä Yhdysvaltojen viranomaisten julkaisemaa eGRID-tietokantaa. Suomisen raportointi on tehty toiminnallisen ohjauksen mukaisesti.
306-1: Syntyneet jätteet ja merkittävät jätteisiin liittyvät vaikutukset 306-2: Jätteisiin liittyvien merkittävien vaikutusten hallinta 306-3: Syntyvä jäte
| 2022 | 2021 | 2020 | ||
|---|---|---|---|---|
| Tavanomainen jäte - jäte kaatopaikalle | 306-3 | 3 476 | 3 209 | 4 063 |
| Tavanomainen jäte - energiahyödyntäminen | 306-3 | 531 | 566 | 1 639 |
| Tavanomainen jäte - jäte kierrätykseen | 306-3 | 4 297 | 3 609 | N/A |
| Tavanomainen jäte - jäte uudelleenkäyttön | 306-3 | 851 | 272 | N/A |
| Tavanomainen jäte - jäte poltettavaksi | 306-3 | 0 | 2 | N/A |
| Vaarallinen jäte | 306-3 | 10 | 20 | 11 |
| Jätteen kokonaismäärä | 9 166 | 7 677 | N/A |
Vuosien 2022 ja 2021 luvut (lukuun ottamatta jäte kaatopaikalle) eivät sisällä Windsor Locksin tehdasta.
Suomisen omassa toiminnassa syntyvät jätejakeet ovat peräisin kuitukankaiden valmistusprosessista (esim. leikkausjäte) ja kuitukangasrullatuotteiden pakkaamisesta. Suomisen jätejakeet ovat pääosin tavanomaista jätettä. Vain joidenkin väri- ja sideaineiden käytöstä syntyy tuotannon aikana hyvin pieniä määriä vaarallista jätettä. Suominen ostaa käyttämänsä raaka-aineet ja pakkausmateriaalit. Suomisen tuottamista kuitukankaista valmistetaan kertakäyttöisiä tuotteita, kuten pyyhkeitä, jotka pakataan asianmukaisesti. Lopulta kuitukankaasta valmistettu lopputuote päätyy jätteeksi ja sen jätehuolto riippuu lopputuotteen ja sen pakkauksen materiaaleista ja ominaisuuksista.
Suominen pyrkii ehkäisemään jätteen syntymistä ensisijaisesti parantamalla materiaalitehokkuutta ja -kiertoa omissa toiminnoissaan. Teemme myös aktiivisesti yhteistyötä sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka
uudelleenkäyttävät jätemateriaaliamme eri tarkoituksiin. Suominen valmistaa myös yhä enemmän vastuullisia tuotteita. Vastuulliset tuotteet valmistetaan uusiutuvista, muovittomista tai kierrätetyistä raaka-aineista. Uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla tuotteilla voi olla useita hävittämistapoja ja kierrätetyistä raaka-aineista valmistetut tuotteet lisäävät raaka-aineiden kiertokulkua ja ehkäisevät hävikkiä.
Raportointivuosina 2020 ja 2019 käytettiin GRI 306: jätevedet ja jätteet 2016 -raportointistandardia. Vuonna 2021 jäteraportointi päivitettiin GRI 306: jätteet (2020) -standardiin, joten kaikkia jätejakeita ei raportoitu vuosilta 2020 ja 2019.
Henkilöstöjakauma ja vaihtuvuus
| Eurooppa | Amerikat | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| Työntekijöiden määrä | |||
| Jaoteltuna ikäryhmittäin | |||
| Alle 30-vuotiaat | 47 | 38 | 85 |
| 30–50 | 192 | 192 | 384 |
| Yli 50–vuotiaat | 134 | 114 | 248 |
| Jaoteltuna sukupuolen mukaan | |||
| Naiset | 88 | 80 | 168 |
| Miehet | 285 | 264 | 549 |
| Uusien työntekijöiden määrä | |||
| Jaoteltuna ikäryhmittäin | |||
| Alle 30-vuotiaat | 19 | 43 | 62 |
| 30–50 | 20 | 79 | 99 |
| Yli 50-vuotiaat | 12 | 33 | 45 |
| Jaoteltuna sukupuolen mukaan | |||
| Naiset | 17 | 34 | 51 |
| Miehet | 34 | 121 | 155 |
| Lähteneiden työntekijöiden | |||
| määrä | |||
| Jaoteltuna ikäryhmittäin | |||
| Alle 30-vuotiaat | 18 | 32 | 50 |
| 30–50 | 30 | 87 | 117 |
| Yli 50-vuotiaat | 13 | 36 | 49 |
| Jaoteltuna sukupuolen mukaan | |||
| Naiset | 40 | 132 | 172 |
| Miehet | 21 | 23 | 44 |
| Työntekijöiden vaihtuvuusaste | 16 % | 45 % | 30 % |
Työtapaturmasta johtuvien kuolemantapauksien määrä ja taajuus Vakavien työtapaturmien määrä ja taajuus (pois lukien kuolemantapaukset)
| 2022 | 2021 | 2020 | ||
|---|---|---|---|---|
| Kuolemantapauksien määrä | 403-9 a | 0 | 0 | 0 |
| Kuolemantapauksien taajuus | 403-9 a | 0 | 0 | 0 |
| Vakavien työtapaturmien määrä |
403-9 a | 0 | 0 | 0 |
| Vakavien työtapaturmien taajuus |
403-9 a | 0 | 0 | 0 |
Työntekijöiden osuus, jotka ovat saaneet säännöllisen suoritus- ja urakehitysarvioinnin
| Miehet | Naiset | |
|---|---|---|
| Toimihenkilöt | 94 % | 91 % |
| Tuotantotyöntekijät | 45 % | 36 % |
| Jaoteltuna ikäryhmittäin | Miehet | Naiset |
|---|---|---|
| Alle 30-vuotiaat | 0 | 0 |
| 30–50 | 2 | 0 |
| Yli 50-vuotiaat | 2 | 1 |
| IHMISET JA TURVALLISUUS |
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MINIMOINTI |
VASTUULLISET KUITUKANKAAT |
YRITYSKANSALAISUUS | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Johtamis menetelmän kuvaus ja tarkoitus |
Työtämme ohjaavat liiketapaperiaatteemme sekä arvomme: vastuunotto, yhteistyö, suorituskyky ja oikeudenmukaisuus. Joh tamismenetelmän tarkoituksena on varmistaa, että strategia toteutetaan ja tavoitteet saavutetaan suunnitellusti. |
||||||
| Politiikat ja sitoumukset |
- Liiketapaperiaatteet - Henkilöstöhallinnon periaatteet ja politiikat - Palkka- ja etupolitiikka - Sokkorekrytointi aina kun mahdollista - Turvallisuusperiaatteet ja Behaviour Based Safety -ohjelma - ISO 45001 -sertifiointi Alicanten, Bethunen, Cressan, Green Bayn, Mozzaten ja Nakkilan tehtailla - Tietosuojapolitiikka - Rekrytointipolitiikka - Matkustus ja kulupolitiikka - Tietoturvaohjeet |
- Liiketapaperiaatteet - ISO 14001 -sertifiointi kaikilla tehtailla - ISO 9001 -sertifiointi kaikilla tehtailla - ISO 50001 -sertifiointi Alicanten, Cressan ja Mozzaten ja Nakkilan tehtailla - Paikalliset ympäristö politiikat kaikilla tehtailla |
- Liiketapaperiaatteet tavarantoimittajille - Suominen tarjoaa FSC®-, PEFC- ja SFI-jäljitettävyys sertifioituja tuotteita sekä tuoteturvallisuuden osalta sertifioituja tuotteita (esim. Öko-Tex) |
- Liiketapaperiaatteet - Liiketapaperiaatteet tavarantoimittajille - Kilpailupolitiikka - Luottopolitiikka - Tiedonantopolitiikka - Korruption vastainen politiikka - Sisäpiiripolitiikka - Lähipiiripolitiikka - Riskienhallintapolitiikka - Sponsorointi ja lahjoitus politiikka - Veropolitiikka - Rahoituspolitiikka |
|||
| Tavoitteet | - Panostamme työntekijöi demme sitoutuneisuuteen - Jatkamme korkean suorituskyvyn kulttuurin rakentamista - Jatkamme turvallisuus kulttuurimme vahvistamista |
- Pyrimme jatkuvasti pienentämään tuotantomme ympäristövaikutuksia |
- Olemme edelläkävijä vastuullisissa kuitu kankaissa |
- Edistämme vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sekä omassa toiminnassamme että toimitusketjussamme - Viestimme avoimesti ja läpinäkyvästi toiminnas tamme |
|||
| Resurssit ja vastuut |
Johtavat toiminnot: henkilöstöhallinto ja HSEQ |
Johtavat toiminnot: operaatiot ja HSEQ |
Yhteinen vastuu usealla toiminnolla (esim. liike toiminnan kehitys, hankinta, tuotekehitys ja operaatiot) |
Johtavat toiminnot: lakiasiat, hankinta ja talous |
|||
| Kullekin teemalle nimetyt johtavat toiminnot vastaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta ja johtamisesta sekä saavutetun edistyksen seurannasta ja arvioinnista. Viestintä ja sijoittajasuhteet -toiminto koordinoi työtä ja tukee muita toimintoja tarpeen mukaan. |
|||||||
| Rikkomusten raportointi |
Epäillystä rikkomuksesta ilmoitetaan esimiehelle, esimiehen esimiehelle, paikalliselle tai konsernin henkilöstöhallinnolle tai ulkopuolisen tahon ylläpitämän SpeakUp Line -kanavan kautta. Suominen ei hyväksy minkäänlaisia kostotoimia sellaista henkilöä kohtaan, joka ilmoittaa vilpittömästi epäilemästään eettisen ohjeen tai jonkin muun politiikan vastaisesta toiminnasta. Ilmoituksen tutkintaan osallistuvaan tai siinä Suomista avustavaan henkilöön kohdistuvia kostotoimia ei myöskään suvaita. |
||||||
| Johtamis menetelmän arviointi |
Lakien ja vaatimusten nou dattaminen, auditoinnit kuten ISO 45001, sisäinen valvonta ja auditoinnit, poikkeama raportit, työturvallisuusris kien arviointi, työntekijliden tekemät työturvallisuusriskien havainnointiraportit, pakol linen liiketapaperiaatteita koskeva koulutus, kehityskes kustelut, työntekijöiden sitou tuneisuutta mittaavat kyselyt, kahdenkeskiset keskustelut ja työntekijöiden lähtökyselyt |
Lakien ja vaatimusten noudattaminen, ulkopuoliset auditoinnit, kuten ISO 9001:2015, ISO 14001:2015 ja ISO 50001 -auditoinnit, poikkeamaraportit sekä tunnuslukujemme seuranta ja arviointi |
Lakien ja vaatimusten noudattaminen, asiakkaiden tekemät auditoinnit, tunnus lukujemme seuranta ja arviointi, toimitusketjuun kohdistuvat auditoinnit, EcoVadisin arviointi toimitusketjusta |
Lakien ja vaatimusten noudattaminen ja politiikkojemme tehokkuuden arviointi |
Käännös englanninkielisestä alkuperäisestä lausunnosta
Suominen Oyj:n johdolle
Olemme Suominen Oyj:n (myöhemmin myös yhtiön) johdon pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat olleet tietyt vastuullisuustiedot raportointikaudelta 1.1.-31.12.2022 Suominen Oyj:n Vuosikertomuksen 2022 Yritysvastuu-osiossa.
Rajoitetun varmuuden antavan toimeksiantomme kohteena olivat Suominen Oyj:n Vuosikertomuksen 2022 Yritysvastuu-osiossa esitetyt tietyt taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristötiedot. Varmennetut tiedot käyvät ilmi alta.
GRI indikaattorit (Global Reporting Initiative)
303-1 Vuorovaikutus veden kanssa yhteisenä resurssina (2018)
303-2 Jätevesiin liittyvien vaikutusten hallinta (2018)
414-1 Uudet toimittajat, jotka on arvioitu sosiaalisten vaikutuksiin liittyvien kriteerien mukaisesti (2016)
418-1 Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen häviämiseen liittyvien vahvistettujen valitusten lukumäärä (2016).
Yhtiön omat tunnusluvut:
Suominen Oyj:n johto vastaa Tiettyjen vastuullisuustietojen laatimisesta raportointikriteeristön eli Suominen Oyj:n sisäisten raportointiohjeiden sekä Global Reporting Initiativen GRI-standardien mukaisesti. Suominen Oyj:n johto vastaa myös sellaisen sisäisen valvonnan järjestämisestä, jonka johto katsoo tarpeelliseksi, jotta on mahdollista laatia Tietyt vastuullisuustiedot, joissa ei ole väärinkäytöksistä tai virheistä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Olemme noudattaneet IESBA:n (the International Ethics Standards Board for Accountants) antamien Eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Näiden sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.
PricewaterhouseCoopers Oy soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää. Siihen kuuluu dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, jotka koskevat eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista.
Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella Tietyistä vastuullisuustiedoista rajoitetun varmuuden antava johtopäätös. Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus" (ISAE) 3410 "Kasvihuonekaasuraportteja koskevat varmennustoimeksiannot" mukaisesti. Nämä standardit edellyttävät, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko Tietyissä vastuullisuustiedoissa olennaista virheellisyyttä.
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa evidenssin hankkimistoimenpiteet ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa, minkä vuoksi siinä saadaan vähemmän varmuutta kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa. Varmennustoimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi Tiettyihin vastuullisuustietoihin sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu varmentajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että Tietyissä vastuullisuustiedoissa on olennainen virheellisyys.
Olemme toteuttaneet muun muassa seuraavat toimenpiteet:
Tehneet kaksi etäyhteydellä toteutettua toimipaikkavierailua arvioidaksemme prosessit ja järjestelmät, joilla toimipaikkatason tieto tuotetaan konsernitason konsolidointia varten. Toimipaikkavierailut toteutettiin Alicanteen Espanjassa ja Pauliniaan Brasiliassa.
Haastatelleet Tiettyjen vastuullisuustietojen sisältämien tietojen keruusta ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla.
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut mitään, mikä antaisi meille syyn uskoa, ettei Suominen Oyj:n Tiettyjä vastuullisuustietoja raportointikaudella 1.1–31.12.2022 ole kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu asianmukaisesti raportointikriteeristön perusteella.
Varmennusraporttiamme luettaessa on otettava huomioon Tiettyjen vastuullisuustietojen tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat luontaiset rajoitteet.
Tämä varmennusraportti on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, varmennusraportista ja esittämistämme johtopäätöksistä vain Suominen Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.
Helsinki, 9. helmikuuta 2023 PricewaterhouseCoopers Oy
Mikael Niskala Tiina Puukkoniemi Partner Partner, KHT ESG Reporting & Assurance ESG Reporting & Assurance
Suominen Oyj ("Suominen" tai "yhtiö") noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa suomalaisten pörssiyhtiöiden hallinnointikoodia 2020 ("hallinnointikoodi"). Hallinnointikoodi on saatavilla verkossa osoitteessa www.cgfinland.fi.
Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ("selvitys") on julkaistu erillisenä kertomuksena toimintakertomuksen yhteydessä. Selvitys on julkaistu pörssitiedotteella samanaikaisesti tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa ja on saatavilla myös Suomisen verkkosivuilla www.suominen.fi.
Suominen Oyj:n tarkastusvaliokunta ja hallitus ovat käsitelleet selvityksen. Selvitystä ei päivitetä tilikauden aikana, mutta sen sisältämien aihealueiden tiedot on esitetty ajantasaisina Suomisen verkkosivuilla.
Yhtiön toiminnasta vastaavat osakeyhtiölain mukaiset toimielimet: yhtiökokous, hallitus ja sen kaksi valiokuntaa sekä toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla on työssään tukenaan johtoryhmä.
Suomisen ylin päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätäntävaltaansa. Varsinainen yhtiökokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä kerran vuodessa huhtikuun loppuun mennessä. Kokouksessa päätetään sille osakeyhtiölain ja Suomisen yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista, joita ovat muun muassa:
Suominen julkaisee yhtiökokouskutsun yhtiön verkkosivuilla aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen päivää ennen yhtiökokousta.
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 24.3.2022 Helsingissä. Koronaviruspandemian leviämisen rajoittamiseksi varsinainen yhtiökokous järjestettiin ilman osakkeenomistajien tai näiden asiamiesten läsnäoloa kokouspaikalla. Yhtiön osakkeenomistajat osallistuivat kokoukseen ja käyttivät osakkeenomistajan oikeuksiaan äänestämällä ennakkoon. Ennakkoäänestykseen osallistui yhteensä 20 osakkeenomistajaa edustaen 61,8 % yhtiön osakkeista ja äänistä. Yhtiökokousaineistot ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.suominen.fi.
Suomisella on pysyvä vuoden 2013 yhtiökokouksen perustama osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta, ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi ja ehdotus hallituksen
jäseniksi sekä puheenjohtajaksi. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.
Nimitystoimikunta koostuu neljästä jäsenestä, joista yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat kukin oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Suurimmat osakkeenomistajat määräytyvät Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon syyskuun ensimmäisenä arkipäivänä rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella. Yhtiön kulloinenkin hallituksen puheenjohtaja toimii toimikunnan neljäntenä jäsenenä. Nimitystoimikunta toimii toistaiseksi, kunnes yhtiökokous toisin päättää. Toimikunnan jäsenet nimitetään vuosittain, ja jäsenten toimikausi päättyy, kun toimikuntaan on nimitetty uudet jäsenet. Toimikunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä, eikä yhtiön toimivaan johtoon kuuluva henkilö saa olla toimikunnan jäsen.
Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan nimeämät edustajat olivat vuonna 2022 Lasse Heinonen Ahlstrom Capital B.V:n nimeämänä edustajana ja Mikael Etola Oy Etra Invest Ab:n ja Etola Group Oy:n nimeämänä edustajana. Hallituksen puheenjohtaja Jaakko Eskola toimi nimitystoimikunnan kolmantena jäsenenä.
Nimitystoimikunta on valinnut puheenjohtajakseen Lasse Heinosen. Nimitystoimikunta päätti kutsua Jukka Perttulan, Nordea Fundsin hallituksen puheenjohtajan, osallistumaan nimitystoimikunnan kokouksiin neuvonantajana edustaen Nordea Nordic Small Cap Fundia, joka oli 1.9.2022 Suomisen neljänneksi suurin osakkeenomistaja.
Nimitystoimikunta kokoontui kolme kertaa vuonna 2022. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100.
Hallituksen keskeisenä tehtävänä on ohjata Suomisen strategiaa niin, että Suominen voi pitkällä tähtäimellä saavuttaa sille asetetut taloudelliset tavoitteet ja tuottaa mahdollisimman suurta arvoa osakkeenomistajille huomioiden samalla myös muiden keskeisten sidosryhmien odotukset.
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää asioista, joilla on yhtiön toiminnan laajuus huomioon ottaen huomattava merkitys yhtiölle. Hallituksella on vuosittainen kokoussuunnitelma.
Hallituksen valitsee yhtiökokous. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä.
Hallituksen tehtävät määritellään lainsäädännössä, Suomisen yhtiöjärjestyksessä, suomalaisten pörssiyhtiöiden hallinnointikoodissa ja hallituksen työjärjestyksessä. Hallituksen keskeiset tehtävät ovat:
päättää yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän muiden jäsenten nimittämisestä ja erottamisesta sekä heidän työehdoistaan ja palkitsemisestaan
hyväksyä yhtiön organisaatiorakenne
Vuonna 2022 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa Suomisen hallitukseen valittiin kuusi jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
| Hallituksen jäsen | Jäsen vuodesta | Synt. | Kansalaisuus | Koulutus | Päätoimi | Osakeomistus |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Jaakko Eskola | 2021, Puheenjohtaja vuodesta 2021 |
1958 | Suomi | Diplomi-insinööri | Hallitusammattilainen | 19 894 |
| Andreas Ahlström | 2015, Varapuheenjohtaja vuodesta 2020 |
1976 | Suomi | Kauppatieteiden maisteri |
Sijoitusjohataja, Ahlström Capital Oy |
23 836 |
| Björn Borgman | 2020 | 1975 | Ruotsi | Diplomi-insinööri | Toimitusjohtaja, HL Display AB |
21 946 |
| Nina Linander | 2020 | 1959 | Ruotsi | Kauppatieteiden maisteri, MBA |
Hallitusammattilainen | 23 778 |
| Aaron Barsness | 2022 | 1973 | Yhdysvallat ja Ruotsi |
Humanististen tieteiden kandidaatti (Biologia ja ympäristötieteet) |
Markkinointijohtaja, Fazer Group |
2 503 |
| Laura Raitio | 2015 | 1962 | Suomi | Tekniikan lisensiaatti |
Hallitusammattilainen | 23 836 |
| 24.3.2022 asti | ||||||
| Sari Pajari-Sederholm | 2019 | 1968 | Suomi | Diplomi-insinööri | Strategiajohtaja, Metsä Group |
Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Kaikki hallituksen jäsenet ovat myös riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta Andreas Ahlströmiä, joka toimii Ahlström Capital Oy:n sijoitusjohtajana. Suomisen suurin osakkeenomistaja Ahlstrom Capital B.V. on Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan johdolla. Kokousten esittelijänä toimii pääsääntöisesti toimitusjohtaja.
Vuonna 2022 hallitus kokoontui 11 kertaa, joista kolme kertaa per capsulam. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100. Kunkin jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee seuraavasta taulukosta.
| Nimi | Osallistuminen | |
|---|---|---|
| Jaakko Eskola | puheenjohtaja | 11/11 |
| Andreas Ahlström | varapuheenjohtaja | 11/11 |
| Björn Borgman | jäsen | 11/11 |
| Nina Linander | jäsen | 11/11 |
| Aaron Barsness | jäsen | 9/9 |
| Laura Raitio | jäsen | 11/11 |
| 24.3.2022 asti | ||
| Sari Pajari-Sederholm | jäsen | 2/2 |
Hallitus arvioi vuonna 2022 useimpien kokouksiensa jälkeen kokouksen valmisteluita ja kulkua sekä omaa toimintaansa jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.
Hallitus toteutti vuosittaisen arvioinnin toiminnastaan ja työskentelytavoistaan tilikaudella 2022. Arviointi suoritettiin sisäisesti. Arvioinnin tuloksista keskusteltiin luottamuksellisesti myös osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kanssa, joka sai arviointiraportin käyttöönsä.
Monimuotoisuus on tunnistettu Suomisella keskeiseksi pitkän tähtäimen menestystekijäksi. Yhtiön hallituksen kokoonpanoa pohdittaessa monimuotoisuutta arvioidaan useista eri näkökulmista. Hallituksen osaamisen, kokemuksen ja mielipiteiden monimuotoisuus edistää avoimuutta uusille ajatuksille ja auttaa hallitusta tukemaan ja haastamaan yhtiön johtoa. Monimuotoisuus vahvistaa avointa keskustelua ja päätöksenteon itsenäisyyttä. Lisäksi monimuotoisuus edistää hyvää hallintotapaa sekä hallituksen ja toimivan johdon tehokasta valvontaa ja tukee seuraajasuunnittelua.
Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunta arvioi hallituksen jäsenten lukumäärää, kokoonpanoa ja osaamistarpeita yhtiön nykyisten ja tulevien tarpeiden valossa. Hallituksen kokoonpanoa tarkastellessaan nimitystoimikunta pohtii muun muassa, onko hallituksessa edustettuna laaja-alaisesti liike-elämän tuntemusta, eri sukupuolia edustavia henkilöitä sekä eri-ikäisiä jäseniä. Suomisen tavoitteena on, että sen hallituksessa on sekä miehiä että naisia.
Suomisella lähtökohtana on, että nimitystoimikunnan lopullinen ehdotus yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoksi perustuu kunkin ehdokkaan pätevyyteen ja osaamiseen. Ehdokkaiden on myös voitava käyttää riittävästi aikaa hallitustyöskentelyyn.
Suomisen monimuotoisuusperiaatteet on esitetty tässä selvityksessä oleellisilta osin. Ne ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.suominen.fi.
Hallituksella on kaksi pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunta sekä henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus valitsee valiokuntien jäsenet keskuudestaan vuosittaisessa järjestäytymiskokouksessaan. Kumpikin valiokunta raportoi työstään hallitukselle kunkin kokouksensa jälkeen.
Tarkastusvaliokunta auttaa hallitusta valvomaan yhtiön hallinnointia, kirjanpitoa ja taloudellista raportointia sekä sisäisten valvontajärjestelmien ja ulkoisen tilintarkastajan toimintaa. Tarkastusvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, ellei hallitus erikseen tietyn asian osalta niin päätä.
Hallitus valitsee tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ja jäsenet keskuudestaan vuosittain. Tarkastusvaliokuntaan valitaan vähintään kolme jäsentä. Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä, ja vähintään yhden jäsenen tulee olla riippumaton myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Tarkastusvaliokunnassa toimivat Nina Linander (puheenjohtaja), Andreas Ahlström ja Laura Raitio.
Tarkastusvaliokunta kokoontui neljä kertaa vuonna 2022. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100. Kunkin jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee seuraavasta taulukosta.
| Nimi | Osallistuminen | |
|---|---|---|
| Nina Linander | puheenjohtaja | 4/4 |
| Andreas Ahlström | jäsen | 4/4 |
| Laura Raitio | jäsen | 4/4 |
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta valmistelemalla yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän muiden jäsenten palkitsemis- ja nimitysasiat. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, ellei hallitus erikseen yksittäisen asian osalta niin päätä.
Hallitus valitsee valiokunnan puheenjohtajan ja jäsenet keskuudestaan vuosittain. Valiokuntaan valitaan vähintään kolme jäsentä. Valiokunnan jäsenten on oltava yhtiöstä riippumattomia.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnassa toimivat Jaakko Eskola sekä Björn Borgman, Aaron Barsness (24.3.2022 alkaen) ja Sari Pajari-Sederholm (24.3.2022 asti).
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui kaksi kertaa vuonna 2022. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100. Kunkin jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee seuraavasta taulukosta.
| Nimi | Osallistuminen | |
|---|---|---|
| Jaakko Eskola | puheenjohtaja | 2/2 |
| Björn Borgman | jäsen | 2/2 |
| Aaron Barsness | jäsen | 2/2 |
Yhtiön hallitus valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain säännösten sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa myös Suominen-konsernin juoksevasta hallinnosta, ja toimitusjohtajan velvollisuus on huolehtia yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä osakeyhtiölain tarkoittamalla tavalla. Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana ja johtoryhmän jäsenten välittömänä esimiehenä.
Suomisen virkaa tekevänä toimitusjohtajana toimii Klaus Korhonen 30.11.2022 alkaen. Petri Helsky toimi toimitusjohtajana 30.11.2022 asti. Suomisen uudeksi puheenjohtajaksi on nimitetty Tommi Björnman. Björnman aloittaa Suomisen toimitusjohtajana viimeistään toukokuussa 2023.
Toimitusjohtajan tukena toimii johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluivat vuonna 2022 seuraavat henkilöt:
| Johtoryhmän jäsen | Jäsen vuodesta | Synt. | Kansalaisuus | Koulutus | Toimi | Osakeomistus |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Klaus Korhonen | 2019 | 1974 | Suomi | OTK | Virkaa tekevä toimitusjohtaja (30.11.2022 alkaen) Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja |
36 592 |
| Toni Tamminen | 2019 | 1978 | Suomi | Tekniikan tohtori, Kauppatieteiden maisteri |
Talousjohtaja | 19 000 |
| Lynda Kelly | 2014 | 1964 | Yhdysvallat | Kauppatieteiden maisteri |
Johtaja, Amerikat liiketoiminta-alue ja liiketoiminnan kehitys |
57 073 |
| Markku Koivisto | 2017 | 1971 | Suomi | Diplomi-insinööri | Johtaja, Eurooppa liiketoiminta-alue & T&K |
36 482 |
| Mimoun Saïm | 2011 | 1964 | Ranska | ENSI Engineering | Operaatioista vastaava johtaja |
65 502 |
| 30.11.2022 asti | ||||||
| Petri Helsky | 2019 | 1966 | Suomi | Diplomi-insinööri, Kauppatieteiden maisteri |
Toimitusjohtaja |
Suomisen organisaatio koostuu kahdesta liiketoimintaalueesta, jotka ovat Eurooppa ja Amerikat, sekä seitsemästä liiketoimintaa tukevasta globaalista toiminnosta: operaatiot, talous, hankinta, T&K, henkilöstö- ja lakiasiat, liiketoiminnan kehitys sekä viestintä ja sijoittajasuhteet. Suomisella on vain yksi toimintasegmentti.
Suomisella valvonta on osa organisaation toimintaa. Valvontaa suoritetaan erilaisten liiketoimintaprosessien ohjauksessa ja varmistamisessa sekä kattavan raportoinnin avulla.
Suomisen valvontaympäristö rakentuu ohjeistukselle, yrityskulttuurille sekä esimiesten ja työntekijöiden tavalle toimia. Yhtiön arvojen jalkauttamisella organisaatioon pyritään vahvistamaan eettisiä toimintatapoja korostaen kaikessa toiminnassa rehellisyyden, avoimuuden ja yhteistyön merkitystä.
Sisäisen valvonnan prosessit perustuvat yhtiön liiketapaperiaatteisiin, arvoihin, toimintapolitiikkoihin ja muihin ohjeisiin. Organisaation vastuut rakentuvat tehtävien asemavaltuuksille, tehtävien eriyttämiselle sekä "kahden silmäparin" ja "yksi yli" päätöksentekoperiaatteille. Tehokas sisäinen valvonta edellyttää, että työtehtävät on jaettu asianmukaisesti eri työntekijöille ja että mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja eliminoidaan. Valvontaympäristön riittävyys varmistetaan sisäisillä valvontaprosessien analysoinneilla ja arvioinneilla. Nimetyt prosessinomistajat varmistavat, että sisäisen valvonnan prosessit määritellään ja että ne toimivat koko organisaatiossa.
Tietohallinto varmistaa, että tietojärjestelmien turvallisuustarkistukset toimivat koko konsernissa ja ovat riittäviä.
Suomisen sisäisen valvonnan järjestelmät toimivat muun muassa sen todentamiseksi, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaiset ja oikeat tiedot yhtiön taloudellisesta tilasta. Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Hallitukselle toimitetaan kuukausittain yhtiön taloudellista tulosta ja tilannetta käsittelevä raportti.
Käytännön valvontaa tehdään paitsi hallituksen myös eri johtoryhmien katsaustilaisuuksissa, joissa käydään läpi toteutuneita tuloksia. Koko konsernin taloudellista johtamista ja toimintojen valvontaa tukevat ja koordinoivat yhtiön talousosasto ja konsernin talouspäälliköiden verkosto.
Suomisen sisäinen valvonta on hajautettu globaaleille konsernitoiminnoille, jotka valvovat vastuualuettaan koskevien hallituksen hyväksymien toimintaohjeiden noudattamista. Konsernitason ohjeistuksen lisäksi valvontatoimenpiteitä suoritetaan liiketoiminta-alue- ja tehdastasoilla. Valvontatoiminnot kattavat niin yleiset kuin yksilöidyt valvontamenettelyt, joiden tarkoituksena on estää, paljastaa ja korjata virhetilanteet ja poikkeamat.
Päivittäisessä liiketoiminnassa sovelletaan useita valvontamenettelyitä, joilla pyritään estämään mahdollisten virheiden ja poikkeamien syntyminen taloudellisessa raportoinnissa ja joilla nämä virheet havaitaan ja korjataan. Valvontatoimet jaetaan Suomisella kolmeen luokkaan. Kirjalliset ohjeistukset auttavat organisaatiossa toimivia vakiinnuttamaan noudatettavat valvontamenettelyt. Jatkuvalla ja säännöllisellä raportoinnilla saadaan tietoa globaalien toimintojen toiminnasta, ja kukin konserniyhtiö varmistaa, että ohjeita ja määriteltyjä menettelytapoja noudatetaan. Prosesseissa, jotka on luokiteltu kriittisiksi, tarvitaan erityisiä auktorisointeja töiden edistymisen mahdollistamiseksi vaiheesta toiseen joko turvallisuussyistä tai oikeellisuuden varmistamiseksi.
Mahdollisten erillisarviointien tarve, laajuus ja tiheys määritellään riskien arvioinnin sekä jatkuvan valvonnan tehokkuuden perusteella. Tietoturvallisuus ja siihen liittyvät valvontamenettelyt ovat keskeisiä kysymyksiä, kun tietojärjestelmien ominaisuuksia määritellään ja sovelletaan.
Yhtiön laskentakäsikirja, hallituksen hyväksymät toimintapolitiikat sekä muut taloudellista raportointia koskevat ohjeet ja määräykset pidetään ajan tasalla. Johto viestii niistä säännöllisesti niille työntekijöille, joita asia koskee, ja ne ovat nähtävillä myös yhtiön intranetissä. Liiketoimintaalueet ja tytäryhtiöt käyttävät raportoinnissaan määriteltyä standardikokonaisuutta. Konsernijohto ja liiketoimintaalueiden johto pitävät kuukausittain kokouksia, joissa analysoidaan toimintaan liittyvien mittareiden ja indikaattoreiden kehitystä. Niiden avulla pyritään muun muassa siihen, että johto pystyisi paremmin ymmärtämään liiketoiminnan tuloksellisuutta ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä.
Vastuu jatkuvasta seurannasta on liiketoimintaalueiden johdolla ja yhtiön talousosastolla.
Laatutarkastajien ja asiakkaiden auditoijien tekemät säännölliset tarkastukset kattavat myös toimitusketjun prosessien sisäiset valvontamenettelyt.
Yhtiön talousosasto valvoo tytäryhtiöiden toimintoja ja prosesseja sekä ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta.
Riskienhallinta on olennainen osa Suomisen liiketoiminnan johtamista, ja riskien tunnistaminen ja arviointi ovat myös sisäisen valvonnan järjestämisen edellytyksiä. Tavoitteena on keskittyä liiketoiminnan kannalta keskeisimpiin riskeihin. Riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä rahoitus- ja vahinkoriskeihin.
Operatiiviset riskit voivat olla merkittäviä ulkoisten tahojen kanssa tehtävissä liiketoimissa. Yhtiön toimintapolitiikat, ohjeistus, prosessitarkistukset, tehtävien eriyttämiset ja kokonaisvaltaisiin laatujärjestelmiin liittyvät standardit varmistavat osaltaan, ettei liiketoimintasuhteissa altistuta merkittäville riskeille.
Hallitus arvioi ja tarkkailee taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä tavoitteenaan varmistaa, että yhtiön taloudellinen raportointi on luotettavaa, tukee päätöksentekoa ja palvelee ulkoisten sidosryhmien tarpeita. Varallisuuserien, velkojen tai vastuiden arvostaminen käyttämällä erilaisia arviointioletuksia ja kriteerejä voi muodostua riskiksi.
Keskeisiä tulevaisuutta koskevia oletuksia ja raportointipäivän arvioita, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennaisesta muuttumisesta, arvioidaan jatkuvasti. Monimutkaiset ja muuttuvat liiketoimintaan vaikuttavat tekijät voivat lisätä epävarmuutta omaisuuserien kirjanpitoarvojen määrittämiseen. Välttääkseen virhearviointeja varojen tai velkojen arvostuksessa käypiin arvoihin yhtiö tekee säännöllisiä tarkistuksia esimerkiksi vertailemalla tietoja materiaalivirroista, määristä, arvoista ja laadusta kirjanpidon tuottamiin tietoihin. Virhetilanteita, jotka saattaisivat syntyä epäsäännöllisistä tai epäjatkuvista tiedoista, vähennetään tekemällä automatisoituja järjestelmätarkistuksia, jotka perustuvat tapahtumien jäljitettävyyteen (audit trail).
Suomisen sisäinen tarkastus on ulkoistettu kolmannelle osapuolelle. Tarkastussuunnitelmasta päättää tarkastusvaliokunta johdon suositusten perusteella, ja tarkastusten olennaiset havainnot raportoidaan tarkastusvaliokunnalle, toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja muulle asiaankuuluvalle johdolle.
Suominen noudattaa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetusta ("MAR"), arvopaperimarkkinalakia, valtiovarainministeriön ja Finanssivalvonnan antamia päätöksiä, määräyksiä, ohjeita ja standardeja, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja kulloinkin voimassa olevaa Helsingin pörssin sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiön hallitus on hyväksynyt Suomiselle sisäpiiripolitiikan, jolla annetaan Suomisen ja sen tytäryhtiöiden hallintoelimille ja työntekijöille tietoa sisäpiirikauppaa koskevista voimassa olevista määräyksistä.
MAR:n mukaisesti Suomisella ei ole enää velvollisuutta ylläpitää julkista sisäpiirirekisteriä. Sen sijaan Suominen ylläpitää luetteloa johtotehtävissä toimivista henkilöistä ("johtohenkilö") ja heidän lähipiiristään. Näillä henkilöillä on velvollisuus ilmoittaa Suomiselle ja Finanssivalvonnalle kaikki heidän lukuunsa Suomisen rahoitusvälineillä tehdyt liiketoimet. Suominen julkistaa näistä ilmoituksista pörssitiedotteen niin pian kuin mahdollista ilmoituksen saatuaan.
Liiketoimistaan ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi on Suomisella määritelty Suominen Oyj:n hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet.
Julkistettuja johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimi-ilmoituksia voi tarkastella yhtiön verkkosivuilla www.suominen.fi/fi/sijoittajille/osake-ja-omistus/ johdon-liiketoimet/.
Suomisella määriteltyjä johtohenkilöitä koskee niin sanottu suljettu ikkuna. Suljettu ikkuna alkaa 30 kalenteripäivää ennen osavuosikatsauksen, puolivuotiskatsauksen tai tilinpäätöksen julkaisemista ja päättyy julkaisupäivän loppuun. Suljetun ikkunan aikana johtohenkilöä koskee kaupankäyntikielto Suomisen osakkeella tai muilla rahoitusvälineillä. Suominen on asettanut 30 päivän mittaisen taloudellisten raporttien julkistuksia edeltävän suljetun ajanjakson myös muun muassa niille avainhenkilöille, jotka osallistuvat yhtiön taloudellisten raporttien valmisteluun. Tieto suljetuista ajanjaksoista julkistetaan vuosittain yhtiön verkkosivujen sijoittajakalenterissa.
Määriteltyjen johto- ja avainhenkilöiden on mahdollista käydä kauppaa suljetun ikkunan aikana Suomisen rahoitusvälineillä vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa, esimerkiksi osallistuakseen yhtiön velvoittamana osakesäästöohjelmaan. Poikkeamiseen suljetusta ikkunasta vaaditaan yhtiön suostumus. Mikäli johto- tai avainhenkilöllä on hallussaan sisäpiiritietoa, suljetusta ikkunasta ei voida poiketa.
Sen lisäksi, että johto ja avainhenkilöt noudattavat suljettua ikkunaa ja muita kaupankäyntirajoituksia, heidän tulee ajoittaa kaupankäyntinsä Suomisen osakkeella ja muilla rahoitusvälineillä siten, että he eivät toiminnallaan heikennä rahoitusmarkkinoiden yleistä luottamusta yhtiötä kohtaan. Suominen suosittelee, että johto- ja avainhenkilöt sijoittavat Suomisen osakkeeseen ja muihin rahoitusvälineisiin pitkällä tähtäimellä. Lisäksi yhtiö suosittelee, että johto- ja avainhenkilöt ajoittavat mahdolliset kaupat siten, että markkinoilla on käytettävissään mahdollisimman kattavat tiedot osakkeen tai rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista tekijöistä.
Suomisen talousjohtaja toimii yhtiön sisäpiirivastaavana ja johtaa yhtiön sisäpiirihallintoa.
MAR:n, arvopaperimarkkinalain tai muiden sovellettavien määräysten asettamien velvoitteiden ohella Suomisen sisäpiirihallinto vastaa muun muassa sisäpiiriasioita koskevasta sisäisestä viestinnästä, sisäpiiriasioita koskevasta koulutuksesta, johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä luetteloinnista, johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimista johtuvien ilmoitusten vastaanottamisesta, käsittelystä ja toimittamisesta Finanssivalvontaan (mikäli ilmoittaja on yhtiön siihen valtuuttanut) sekä ilmoitukseen liittyvän pörssitiedotteen julkaisemisesta, hankekohtaisten sisäpiiriluetteloiden ylläpitämisestä, määriteltyjen avainhenkilöiden luetteloinnista ja sisäpiiriasioiden valvonnasta sekä yhtiön verkkosivuilla julkaistavan tiedon hallinnasta tarvittaessa.
Suomisen 24.3.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n. Ernst & Young Oy nimitti päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Toni Halosen. Tilintarkastaja sopii tarkastusvaliokunnan kanssa vuosittain tilintarkastussuunnitelmasta.
| Tilintarkastajan palkkiot ja palvelut | tuhatta euroa | ||
|---|---|---|---|
| Tilintarkastus | 501 | ||
| Palkkiot muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista (vero- ja muut neuvontapalvelut) |
25 | ||
| YHTEENSÄ | 526 |
Yhtiö noudattaa lähipiiriliiketoimia koskevaa lainsäädäntöä ja varmistaa lainsäädännön ja suomalaisten pörssiyhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti, että lähipiiriliiketoimien seurantaa, arviointia, päätöksentekoa ja raportointia koskevia vaatimuksia noudatetaan. Hallitus on hyväksynyt Suomisen lähipiiripolitiikan, jossa määritellään lähipiiriliiketoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet.
Suominen on määritellyt lähipiiriinsä kuuluvat tahot, ja Suomisen talousosasto ylläpitää luetteloa tällaisista henkilöistä ja yhteisöistä. Yhtiö voi tehdä liiketoimia lähipiiriinsä kuuluvien osapuolten kanssa edellyttäen, että tällaiset liiketoimet tehdään osana yhtiön tavanomaista liiketoimintaa ja tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Hallitus päättää lähipiiriliiketoimista, jotka tehdään joko yhtiön tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuolella tai muutoin kuin tavanomaisin kaupallisin ehdoin.
Yhtiön talousosasto seuraa säännöllisesti lähipiiriliiketoimia osana yhtiön tavanomaisia raportointi ja seurantamenettelyjä. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenet ovat myös velvollisia ilmoittamaan talousjohtajalle kaikista suunnitelluista lähipiiriliiketoimista tai niistä, joista he ovat tulleet tietoisiksi, ilman aiheetonta viivytystä heti, kun liiketoimi on saatettu heidän tietoonsa.
Varsinaisen yhtiökokouksen 19.3.2020 hyväksymässä Suominen Oyj:n ("Suominen" tai "yhtiö") toimielinten palkitsemispolitiikassa ("palkitsemispolitiikka" tai "politiikka") todetaan, että Suomisen tavoitteena on määritellä palkitsemiskäytäntö, joka kannustaa edistämään yhtiön pitkän aikavälin taloudellista suoriutumista ja omistaja-arvon luomista.
Politiikassa on seuraavat pääperiaatteet:
Yhtiökokous päättää hallituksen palkitsemisesta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee ehdotuksen yhtiökokoukselle.
Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta (sisältäen luontoisedut) ja muuttuvista kannustimista. Muuttuvat kannustimet voivat olla lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiä, kuten käteispalkkioita, tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä, kuten osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä. Osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä voidaan käyttää suoriteperusteisina palkkioina ja/tai sitouttamistarkoituksiin. Hallituksen tarkoituksena on, että muuttuvat kannustimet muodostavat merkittävän osan toimitusjohtajan vuosittaisesta ansaintamahdollisuudesta tavoitetasolla. Tavoitetasolla muuttuvien kannustimien arvo on tyypillisesti toimitusjohtajan kiinteän vuosipalkan suuruinen. Jos suoriutuminen ylittää hallituksen odotukset, muuttuvien kannustimien arvo ylittää kiinteän vuosipalkan.
Hallitus voi poiketa politiikasta tietyissä poikkeustilanteissa. Politiikka on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön verkkosivuilla www.suominen.fi/fi/sijoittajille/hallinnointi/palkitseminen/.
Petri Helsky toimi yhtiön toimitusjohtajana 30. marraskuuta 2022 saakka. Toimitusjohtajan palkitsemisrakenteessa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2022.
Petri Helskylle vuonna 2022 maksettu kokonaispalkkio nousi edellisestä vuodesta pääasiassa siksi, että pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän (LTI) ansaintajaksosta 2019–2021 maksettiin suurempi palkkio edelliseen ansaintajaksoon verrattuna. Toisaalta hänen palkkionsa vuoden 2021 globaalista lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä (STI) oli pienempi kuin edellisenä vuonna.
Petri Helskyn vuonna 2022 ansaitsemat palkkiot, jotka maksetaan vuonna 2023, koostuvat vuoden 2022 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän (STI) ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän (LTI) ansaintajakson 2020–2022 mukaisista palkkioista. Vuoden 2022 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tulos oli kynnys- ja tavoitearvojen välillä ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän ansaintajakson 2020–2022 tulos tavoitteen ja enimmäistason välillä.
Yhtiön henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Klaus Korhonen nimitettiin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi 30. marraskuuta 2022 alkaen. Hän saa korotettua peruspalkkaa väliaikaisesta tehtävästä, mutta muuten hänen palkkionsa ja työehtonsa pysyivät ennallaan.
Lisätietoja yhtiöstä, hallituksesta ja johdon palkitsemisesta löytyy verkkosivuiltamme: https://www.suominen.fi/fi/sijoittajille/hallinnointi/palkitseminen/.
Suomisen hallituksen sekä henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana olen iloinen voidessani esittää Suomisen palkitsemisraportin tilikaudelta 2022. Hallitus hyväksyi raportin 2.2.2023.
Vuosi 2022 oli Suomiselle vaikea vuosi. Merkittävästi jo vuonna 2021 vaikuttanut ennennäkemätön raaka-aineiden inflaatio jatkui, minkä lisäksi myös energiakustannukset nousivat vuonna 2022. Suomisen liikevaihto vuonna 2022 oli 493,3 miljoonaa euroa, mikä on Suomiselle ennätysmäinen vuosiliikevaihto. Suomisen vertailukelpoinen käyttökate oli 15,3 miljoonaa euroa laskien selvästi edellisvuodesta. Tämä johtui siitä, että korkeammat myyntihinnat eivät pystyneet täysin kompensoimaan volyymitappiota ja korkeampia raaka-aine- ja energiakustannuksia.
Jatkoimme innovaatioihin ja vastuullisuuteen keskittyvän strategiamme toteuttamista. Nykyinen strategia julkaistiin vuonna 2020 Petri Helskyn johdolla, ja Helsky luopui tehtävästään marraskuussa 2022. Haluan lämpimästi kiittää Helskyä hänen työstään ja panoksestaan Suomisen hyväksi hänen toimitusjohtajakaudellaan viimeisten neljän vuoden aikana.
Keväällä 2023 Suominen saa uuden toimitusjohtajan jatkamaan hänen hyvää työtään. Tommi Björnman nimitettiin Suomisen toimitusjohtajaksi marraskuussa 2022, ja hän aloittaa tehtävässään viimeistään toukokuussa 2023.
Palkitsemispolitiikkamme mukaisesti tavoitteemme on tarjota toimitusjohtajalle palkitsemiskokonaisuus, joka kannustaa Suomisen strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja pitkän aikavälin omistaja-arvon luomiseen. Hyödynnämme sekä lyhyen että pitkän aikavälin suoriteperusteisia kannustimia, joihin hallitus vuosittain valitsee sopivat ansaintakriteerit ohjaamaan Suomisen strategian toteuttamista ja kestävän taloudellisen tuloksen saavuttamista kilpailluilla markkinoilla.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän (LTI) meneillään olevilta ansaintajaksoilta mahdollisesti maksettavat palkkiot perustuvat tällä hetkellä kolmen vuoden suhteelliseen osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Hallitus pitää tätä tärkeimpänä tunnuslukuna, jolla se arvioi toteutetaanko yhtiön strategiaa onnistuneesti pitkällä aikavälillä. Toisaalta vuotuisessa lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmässä (STI) asetetaan ja seurataan taloudellisia ja operatiivisia ansaintakriteerejä sekä muita strategisia tavoitteita, jotta lyhyen aikavälin strategiset toimet voidaan sovittaa yhteen pitkäaikaisen omistaja-arvon luomisen kanssa.
Vuoden 2022 aikana yhtiössä on edelleen noudatettu ja toteutettu vuoden 2020 varsinaisen yhtiökokouksen hyväksymää palkitsemispolitiikkaa. Politiikasta ei ollut tarpeen poiketa väliaikaisesti.
Tämä on Suomisen kolmas palkitsemisraportti, joka annetaan vuoden 2020 alussa voimaan tulleen hallinnointikoodin edellyttämällä tavalla. Tämä raportti on tehty samaan muotoon kuin vuoden 2021 palkitsemisraportti, joka hyväksyttiin 89,6 prosentilla annetuista äänistä (neuvoa-antava äänestys) vuoden 2022 yhtiökokouksessa. Otamme edelleen mielellämme vastaan palkitsemista ja raportointia koskevaa palautetta osakkeenomistajilta.
Hallituksen sekä henkilöstöja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
Tässä osassa esitetään toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioiden, henkilöstön keskipalkan ja yhtiön suoriutumisen välinen vertailu, joka kattaa tilikaudet 2018–2022.
Toimitusjohtajan ja työntekijöidemme palkitseminen (keskimäärin) on ollut varsin hyvin linjassa yhtiön tuloksen kanssa viimeisten viiden vuoden aikana. Alla olevan taulukon lukuja tulkittaessa on syytä huomioida kaksi asiaa:
Suomisella palkitseminen perustuu saavutettuihin tuloksiin ja useita toimitusjohtajan kannustinjärjestelmissä käytettäviä ansaintakriteereitä käytetään myös henkilöstön kannustinjärjestelmissä. Vastaavasti työntekijöiden keskimääräinen palkkio vaihtelee yhtiön suoriutumisen mukaan, mutta vähemmän kuin johdon palkkiot, koska pienempi osa kokonaispalkkiosta koostuu muuttuvista palkkioista.
Hallituksen jäsenet eivät kuulu minkään kannustinjärjestelmän piiriin, joten hallituksen palkkiot ovat pysyneet melko vakaina. Vuosi- ja kokouspalkkioita korotetaan ajoittain. Vaihtelu johtuu pääasiassa siitä, että hallituksen ja valiokuntien kokousten määrä vaihtelee vuosittain.
| 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Toimitusjohtajan (Petri Helsky 30.11.2022 saakka) kokonaispalkkio¹ (tuhatta euroa) |
474,6 | 745,4 | 957,9 | 1 118,9 | |
| Väliaikaisen toimitusjohtajan (Klaus Korhonen 30.11.2022 alkaen) kiinteä palkka² (tuhatta euroa) |
20,4 | ||||
| Edellisen toimitusjohtajan (Nina Kopola) kokonaispalkkio³ (tuhatta euroa) |
985,1 | ||||
| Väliaikaisen toimitusjohtajan (Tapio Engström) kokonaispalkkio² (tuhatta euroa) |
99,7 | ||||
| Indeksi⁴ | 100 % | 44 % | 69 % | 88 % | 105 % |
| Henkilöstön keskipalkka⁵ (tuhatta euroa) |
52,7 | 54,9 | 59,9 | 53,4 | 58,9 |
| Indeksi⁴ | 100 % | 104 % | 114 % | 101 % | 112 % |
| Hallituksen kokonaispalkkiot⁶ (tuhatta euroa) |
236,0 | 244,5 | 275,3 | 258,4 | 285,0 |
| Indeksi⁴ | 100 % | 104 % | 117 % | 110 % | 121 % |
| Jaakko Eskola | 69,9 | 75,0 | |||
| Andreas Ahlström | 31,5 | 33,0 | 38,0 | 35,7 | 39,0 |
| Laura Raitio | 32,0 | 33,0 | 38,0 | 35,7 | 39,0 |
| Björn Borgman | 33,3 | 35,4 | 39,5 | ||
| Nina Linander | 43,5 | 46,8 | 52,5 | ||
| Aaron Barsness | 40,0 | ||||
| Sari Pajari-Sederholm | 28,0 | 37,3 | 34,9 | ||
| Jan Johansson | 67,0 | 70,0 | 76,3 | ||
| Risto Anttonen | 41,5 | 43,0 | 4,5 | ||
| Hannu Kasurinen | 32,0 | 33,5 | 4,5 | ||
| Jaana Tuominen | 32,0 | 4,0 | |||
| Kolmen vuoden osakkeen kokonaistuotto (Total Shareholder Return, TSR)⁷ |
|||||
| (%) | -58 % | -34 % | 12 % | 126 % | 41 % |
| Osakekurssin kehitys⁸ (euroa) |
2,24 | 2,34 | 4,90 | 4,82 | 2,86 |
| Indeksi⁴ | 100 % | 104 % | 219 % | 215 % | 128 % |
| Käyttökate (EBITDA) (miljoonaa euroa) |
25,6 | 33,7 | 60,9 | 47,0 | 15,3 |
| Indeksi⁴ | 100 % | 132 % | 238 % | 184 % | 60 % |
¹ Petri Helsky aloitti toimitusjohtajana tammikuussa 2019. Toimitusjohtajan kokonaispalkkio sisältää kaikki toimitusjohtajalle tilikauden aikana suoritetut maksut.
² Väliaikaisen toimitusjohtajan palkkiot vuosina 2018 ja 2022 ovat ajalta, jolloin hän toimi väliaikaisena toimitusjohtajana, ja ne sisältävät vain seuraavien ajanjaksojen aikana maksetun kiinteän palkan:
Klaus Korhonen 30.11.–31.12.2022
Tapio Engström 4.8.–31.12.2018
³ Edellisen toimitusjohtajan Nina Kopolan vuoden 2018 palkkio sisältää peruspalkan ja edut 3.8.2018 asti, toimisuhteen päättymisen perusteella maksetut korvaukset 482 819 euroa ja palkkiona maksettujen 14 182 osakkeen arvon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä. Kopolan kokonaispalkkio sisältää kaikki toimitusjohtajalle tilikauden aikana suoritetut maksut.
⁴ Aikasarjan ensimmäisenä vuonna (2018) indeksin arvo on 100 %.
⁵ Henkilöstön keskipalkka on laskettu jakamalla tilinpäätöksessä ilmoitettu henkilöstön palkkojen ja palkkioiden määrä keskimääräisellä henkilöstömäärällä.
⁶ Hallituksen kokonaispalkkio sisältää kaikki hallitukselle tilikauden aikana suoritetut maksut.
⁷ Osakkeen kokonaistuotto (osakekurssin kehitys ja osinkotuotto) lasketaan tilikauden kolmen viimeisen kuukauden keskimääräisen päätöskurssin perusteella. Esimerkiksi vuodelle 2022 kolmen vuoden osakkeen kokonaistuotto lasketaan seuraavasti: (vuoden 2022 viimeisen neljänneksen keskikurssi – vuoden 2019 viimeisen neljänneksen keskikurssi) / vuoden 2019 viimeisen neljänneksen keskikurssi + (vuosina 2020, 2021 ja 2022 maksetut osingot) / vuoden 2019 viimeisen neljänneksen keskikurssi.
⁸ Osakekurssin kehitys lasketaan tilikauden kolmen viimeisen kuukauden keskimääräisen päätöskurssin perusteella.
24.3.2022 pidetyssä yhtiökokouksessa 89,6 % annetuista äänistä hyväksyi vuoden 2022 palkitsemisraportin. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta ja hallitus huomioivat osakkeenomistajien antaman palautteen ja tarkensivat esimerkiksi pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä (LTI) käytettävää suhteellista TSR-tavoitetta.
Suominen ei käyttänyt vuoden 2022 aikana oikeuksiaan vaatia maksettuja tai maksamattomia kannustimia takaisin (takaisinperintä) tai peruuttaa niitä (malus). Palkitsemispolitiikasta ei myöskään ollut tarpeen poiketa vuoden 2022 aikana.
Kuten vuoden 2020 varsinaisessa yhtiökokouksessa hyväksytyssä palkitsemispolitiikassa todetaan, yhtiökokous päättää hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot etukäteen aina vuodeksi kerrallaan. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee itsenäisesti yhtiökokoukselle esiteltävän ehdotuksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta.
Hallituksen palkitsemista koskevan päätöksen perusteena on varmistaa, että palkitseminen on kilpailukykyistä suhteessa markkinaan ja että palkitseminen vastaa sitä pätevyyttä ja työmäärää, jota tehtävän hoitaminen hallituksen jäseniltä edellyttää.
Suomisen varsinainen yhtiökokous päätti 24.3.2022 nostaa hallituksen jäsenille maksettavia vuosipalkkiota. Nykyiset palkkiot ovat seuraavat:
Vuosipalkkioista 75 % maksettiin rahana ja 25 % Suomisen osakkeina. Osakkeet luovutettiin yhtiön hallussa olevista omista osakkeista hallituksen päätöksellä 15.5.2022.
Hallituksen jäsenet eivät ole Suomisen työntekijöitä eivätkä kuulu yhtiön kannustinjärjestelmien tai eläkejärjestelyjen piiriin. Ruotsin eläkelakien mukaisesti hallituksen ruotsalaisille jäsenille maksettavat palkkiot ovat työeläkemaksujen alaisia. Kaikki hallituksen jäsenille vuonna 2022 suoritetut maksut ovat olleet palkitsemispolitiikan mukaisia. Vuonna 2022 hallituksen jäsenille maksettiin seuraavat palkkiot:
| Vuosipalkkiosta rahana maksettu osuus (euroa) |
Vuosipalkkiosta osakkeina maksettu osuus (euroa) |
Vuosipalkkiosta osakkeina maksettu osuus (kpl) |
Kokouspalkkiot (euroa) |
Yhteensä (euroa) |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Jaakko Eskola | puheenjohtaja | 53 323,46 | 16 676,54 | 5 311 | 5 000 | 75 000 |
| Andreas Ahlström | varapuheenjohtaja | 25 140,58 | 7 859,42 | 2 503 | 6 000 | 39 000 |
| Aaron Barsness | jäsen | 25 140,58 | 7 859,42 | 2 503 | 7 000 | 40 000 |
| Björn Borgman | jäsen | 25 140,58 | 7 859,42 | 2 503 | 6 500 | 39 500 |
| Nina Linander* | jäsen | 32 757,32 | 10 242,68 | 3 262 | 9 500 | 52 500 |
| Laura Raitio | jäsen | 25 140,58 | 7 859,42 | 2 503 | 6 000 | 39 000 |
* Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, sisältää 10 000 euron lisäkorvauksen.
Hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita (mukaan lukien Suomisen osakkeina maksetut palkkiot) vuonna 2022 yhteensä 285 000 euroa.
Lisäksi on maksettu kulukorvaukset yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Vuosi 2022 oli Suomisen kannalta poikkeuksellinen, sillä vuoden aikana toimitusjohtajana toimi kaksi henkilöä.
Petri Helsky toimi yhtiön toimitusjohtajana 30. marraskuuta 2022 saakka.
Vuonna 2022 Petri Helskyn palkkio koostui kiinteästä peruspalkasta (luontoisedut mukaan lukien), lisäeläkkeestä ja muuttuvista kannustimista, joihin kuuluivat palkkiot vuoden 2021 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä (STI) ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän (LTI) ansaintajaksolta 2019–2021 sekä yksittäinen lisäbonus.
Vuonna 2022 Petri Helskylle maksettiin 1 118 937 euron kokonaispalkkio, joka koostui 458 494 euron kiinteästä palkasta ja etuuksista, 67 576 euron lisäeläkemaksusta, 129 500 euron käteispalkkiosta ja 463 367 euron palkkiosta LTI-ansaintajaksolta 2019–2021 (60 739 Suomisen osaketta + käteisosuus verojen kattamiseksi).
STI 2021 -palkkio perustui konsernin vuodelle 2021 asettamien yleisten ansaintakriteerien toteumaan, kuten konsernin käyttökatteeseen (painoarvo 50 %) ja katetuottoon (painoarvo 20 %) sekä erityisiin kestävään kehitykseen liittyviin henkilökohtaisiin tavoitteisiin (painoarvo 30 %). Näiden tavoitteiden kokonaistulos oli kynnys- ja tavoitetason välillä ja tuotti 116 704 euron palkkion. Lisäksi toimitusjohtaja sai 12 796 euron lisäbonuksen, joka perustuu konsernin vuodelle 2021 asetetun vuosittaisen käyttökatetavoitteen kynnysarvon saavuttamiseen. tulospalkkiot 12 % kannustinjärjeste lmä (LTI),
LTI-ansaintajakson 2019–2021 mukainen maksu perustui suhteelliseen osakkeiden kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR), jossa Suomisen osakkeen TSR:ää verrattiin kaikkien Nasdaq Helsingissä noteerattujen osakkeiden TSR:ään. TSR laskettiin määrittämällä ensin Q4/2018 ja Q4/2021 välinen volyymipainotettu, keskimääräinen osakekurssimuutos ja lisäämällä siihen vuosina 2019–2021 maksetut osingot. Suomisen TSR oli 25. sijalla ja sijoitti yhtiön yli 80. prosenttipisteen, joka oli tavoite- (60. prosenttipiste) ja enimmäisarvon (90. prosenttipiste) välissä.
Kiinteän palkitsemisen osuus oli 44 % ja muuttuvan palkitsemisen osuus 56 % toimitusjohtajalle vuonna 2022 Toimitusjohtajan kokonaispalkkio vuonna 2022
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän (STI) 2021 ansaintakriteerit ja toimitusjohtajan toteuma*
| KPI | Painoarvo Toteuma | |
|---|---|---|
| Konsernin käyttökate | 50 % | Kynnys- ja tavoitetason välillä |
| Konsernin katetuotto | 20 % | Alle kynnysarvon |
| 23_pie Henkilökohtaiset tavoitteet |
30 % | Enimmäistaso saavutettu NOTE! Legend duplicated |
| Yhteensä | 100 % | and reshaped above 👆👆👆👆 Kynnys- ja tavoitetason välillä Data added there manually |
* Vuonna 2022 maksetut edut 41 % 41
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä (LTI), os maksetusta kokonaispalkkiosta. Lisäeläkkeitä (muita kuin lakisääteisiä eläkkeitä) ei katsota kiinteäksi eikä muuttuvaksi palkitsemiseksi.
41 Vuonna 2022 Petri Helsky ansaitsi seuraavat muuttuvat kannustimet, jotka maksetaan vuonna 2023:
STI 2022 -palkkio perustui konsernin käyttökatteeseen (painoarvo 70 %) ja erityisiin kestävään kehitykseen liittyviin henkilökohtaisiin tavoitteisiin (painoarvo 30 %). Näiden tavoitteiden kokonaistulos oli kynnys- ja tavoitetason välillä, eli 75 276 euroa.
10 Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän (LTI) ansaintajakson 2020–2022 mukainen palkkio perustui suhteelliseen osakkeiden kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR), jossa Suomisen osakkeen TSR:ää verrattiin kaikkien Nasdaq Helsingissä noteerattujen osakkeiden TSR:ään. TSR laskettiin määrittämällä ensin Q4/2019 ja Q4/2022 välinen volyymipainotettu, keskimääräinen osakekurssimuutos ja lisäämällä siihen vuosina 2020–2022 maksetut osingot. Suomisen TSR oli 45. sijalla ja sijoitti yhtiön yli 63. prosenttipisteen, joka oli tavoite- (60. prosenttipiste) ja enimmäisarvon (90. prosenttipiste) välissä.
Tämän tuloksena toimitusjohtajalle maksettiin bruttopalkkiona 123 924 Suomisen osaketta.
Petri Helsky ja yhtiö sopivat yhdessä, että Helskyn toimitusjohtajasopimus päättyy 30.11.2022. Sopimuksen mukaan Petri Helskylle maksetaan sopimuksen mukainen 6 kuukauden irtisanomisajan peruspalkka (luontoisedut mukaan lukien). Hänelle maksetaan myös lisäeläkemaksua, joka on 11,5 prosenttia vuoden 2023 palkasta ja luontoiseduista. Lisäksi Petri Helsky on oikeutettu 418 200 euron erorahaan, joka maksetaan vuonna 2023.
Yhtiön henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Klaus Korhonen oli väliaikainen toimitusjohtaja 30. marraskuuta 2022 alkaen. Hän sai korotettua peruspalkkaa väliaikaisesta tehtävästä, mutta muuten hänen työehtonsa pysyivät ennallaan. Klaus Korhosen tosiasiallisesti maksettu peruspalkka etuuksineen oli 20 371 euroa 30.11.–31.12.2022.
| Elementti | Määrä | Tarkoitus, yhteys strategiaan ja kuvaus palkitsemispolitiikasta |
Vaatimustenmukaisuutta koskeva kommentti |
|---|---|---|---|
| Peruspalkka + edut |
Maksettu vuonna 2022 (sisältää vuosilomapalkan): Peruspalkka: 439 868 euroa Edut: 18 626 euroa |
Tarkoituksena on tarjota kiinteä palkitseminen, joka on kilpailukykyinen markkinoilla ja kuvastaa yhtiön liiketoiminnan laajuutta ja moninaisuutta. Peruspalkka sisältää verotettavia luontoisetuja, kuten esim. työ suhdeauto, lounas ja puhelin. Peruspalkka määräytyy useiden eri tekijöiden, kuten markkinoilla vallitsevan palkkatason sekä henkilön osaamisen ja kokemuk sen perusteella. Peruspalkka tarkistetaan yleensä vuosittain. |
Politiikan mukainen: Toimitusjohtajan etuja ovat työsuhdeauto, sairauskuluvakuutus, lounas- ja puhelinetu. |
| Lisäeläke järjestelyt |
Maksettu vuonna 2022: 67 576 euroa |
Tarkoituksena on tarjota kilpailukykyinen eläketulo. Lisäeläkejärjestelmä on maksuperusteinen eläke järjestelmä. Eläkemaksu määräytyy toimitusjohtajan perusvuosipalkan, luontoisetujen ja käteispalkkion perusteella. |
Politiikan mukainen: Toimitusjohtajalla on ei-laki sääteinen maksuperusteinen eläkejärjestely. Yhtiön suorittama maksu oli 11,5 % vuosipalkasta, etuuksista ja käteispalkkiosta vuonna 2022. Eläke alkaa 63 vuoden iässä. |
| Käteispalkkio (lyhyen aikavälin palkitseminen) |
Ansaittu tilikaudella 2021 (Lyhyen aika välin kannustinjär jestelmä STI 2021), maksettu vuonna 2022: 116 704 euroa Ansaittu tilikaudella 2021 (lisäbonus), maksettu vuonna 2022: 12 796 euroa Ansaittu tilikaudella 2022 (lyhyen aika välin kannustinjär jestelmä STI 2022), maksetaan vuonna 2023: 75 276 euroa |
Tarkoituksena on ohjata lyhyen aikavälin taloudelli sen ja operatiivisen suoriutumisen saavuttamiseen ja palkita lyhyen aikavälin taloudellisen ja operatiivisen suoriutumisen saavuttamisesta ja tukea liiketoimin tastrategian edistämistä. Suoritusta mitataan vuoden ajan ja käteispalkkio maksetaan mittausvuoden päättymisen jälkeen. Käteispalkkiot maksetaan rahana yhden vuoden suorituksen saavuttamisen perusteella. |
Politiikan mukainen: Lyhyen aikavälin kannustinjärjes telmästä (STI) maksettavan palkkion enimmäismäärä vuosina 2021 ja 2022 oli 60 % perusvuosipalkasta (ilman vuosilomapalkkaa). Vuosina 2021 ja 2022 koko naistoteuma oli kynnys- ja tavoitetason välillä. Hallitus päätti marraskuussa 2021 ottaa käyttöön lisäbonusmahdollisuuden kaikille vuoden 2021 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän piiriin kuuluville työn tekijöille, toimitusjohtaja mukaan lukien. Tämä johti maksuun vuonna 2022. |
| Tarkoitus, yhteys strategiaan ja | |||
|---|---|---|---|
| Elementti | Määrä | kuvaus palkitsemispolitiikasta | Vaatimustenmukaisuutta koskeva kommentti |
| Osakepohjaiset kannustin järjestelmät (pitkän aikavälin palkitseminen) |
Ansaittu pitkän aikavälin kannustin järjestelmän (LTI) ansaintajaksolla 2019–2021, maksettu vuonna 2022: 128 563 brut to-osaketta, joiden arvo on 463 367 euroa. Luovutetut netto-osakkeet: 60 739 Ansaittu pitkän aikavälin kannustin järjestelmän (LTI) ansaintajaksolla 2020–2022, maksetaan vuonna 2023: 123 924 brutto osaketta |
Tarkoituksena on palkita pitkäaikaisen omistaja-arvon tuottamisesta, yhtenäistää toimitusjohtajan ja osak keenomistajien tavoitteet ja kasvattaa yhtiön arvoa tarjoamalla osakeomistukseen perustuva palkkio. Toimitusjohtajalla voi olla osakepohjaisia kannustin järjestelmiä, jotka palkitsevat yhtiön suoriutumisesta tai joita käytetään sitouttamistarkoituksiin. Tällä hetkellä Suomisen suoriteperusteinen pitkän aikavälin kannustin on osakepohjainen järjestelmä, joka tarjoaa toimitusjohtajalle mahdollisuuden ansaita palkkiona ennalta määrätty määrä Suomisen osakkeita. Palkkion maksamisen edellytyksenä on, että hallituksen asettamat ansaintakriteerien tavoitteet on saavutettu ja että toimitusjohtajan toimisuhde on voimassa. Hallitus päättää osakkeiden enimmäismäärän, joka on mahdollista ansaita järjestelmän avulla. Pitkän aika välin kannustimet määritetään Suomisen osakkeina mutta maksetaan osakkeina ja rahana, jolla pyritään kattamaan osakkeiden vastaanottamisesta aiheutuvat verot. |
Politiikan mukainen: Toimitusjohtaja oli osallistujana LTI-ansaintajaksolla 2019–2021, jolloin määriteltyjen tunnuslukujen kokonaistoteuma oli kynnys- ja tavoi tetason välillä. Toteuman perusteella toimitusjohtaja palkittiin 128 563 brutto-osakkeella keväällä 2022. Toimitusjohtaja oli myös osallistujana LTI-ansainta jaksolla 2020–2022, jolloin kokonaistoteuma oli tavoite- ja enimmäistason välillä. Toteuman perus teella toimitusjohtaja palkitaan 123 924 brutto-osak keella keväällä 2023. Hallitus on päättänyt osakkeiden enimmäismäärän, joka on mahdollista ansaita pitkän aikavälin kannus tinjärjestelmän (LTI) perusteella. Lisäksi pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä on palkkiokatto palkkioille, jos hallituksen osakkeen hinnalle asettamat raja-arvot saavutetaan. Näitä raja-arvoja ei saavutettu ansainta jaksoilla 2019–2021 ja 2020–2022. |
| Osakeomistus edellytys |
Toimitusjohtajan on omistettava puolet pitkän aika välin suoriteperusteisten kannustinjärjestelmien perusteella saamistaan nettomääräisistä osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Osakkeet on pidettävä niin kauan kuin hänen toimisuhteensa yhtiössä jatkuu. |
Politiikan mukainen: Toimitusjohtaja ei ole myynyt pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän (LTI) ansainta jaksoilta 2018–2020 ja 2019–2021 saamiaan osakkeita. |
Diplomi-insinööri, vuorineuvos Hallituksen jäsen vuodesta 2021 Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2021 Riippumaton jäsen Osakeomistus*: 19 894 Suomisen osaketta
s. 1976 Kauppatieteiden maisteri Sijoitusjohtaja, Ahlström Capital Oy Hallituksen jäsen vuodesta 2015 Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2020 Ei-riippumaton jäsen Osakeomistus*: 23 836 Suomisen osaketta
s. 1973 Humanististen tieteiden kandidaatti (biologia ja ympäristötutkimus) Fazer-konserni, markkinointijohtaja vuodesta 2022 Hallituksen jäsen vuodesta 2022 Riippumaton jäsen Osakeomistus*: 2 503 Suomisen osaketta
s. 1975 Diplomi-insinööri Toimitusjohtaja, HL Display AB Hallituksen jäsen vuodesta 2020 Riippumaton jäsen Osakeomistus*: 21 946 Suomisen osaketta
NINA LINANDER
s. 1959 Kauppatieteiden maisteri, MBA Hallituksen jäsen vuodesta 2020 Riippumaton jäsen Osakeomistus*: 23 778 Suomisen osaketta
s. 1962 Tekniikan lisensiaatti Hallituksen jäsen vuodesta 2015 Riippumaton jäsen Osakeomistus*: 23 836 Suomisen osaketta
Sari Pajari-Sederholm toimi hallituksen jäsenenä 24.3.2022 asti.
Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot Suomisen hallituksen jäsenten keskeisestä työkokemuksesta ja luottamustehtävistä on esitetty yhtiön verkkosivuilla www.suominen.fi. Tiedot palkitsemisesta löytyvät Suomisen palkitsemisraportista.
*Henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja osakeperustaiset oikeudet 31.12.2022.
Väliaikainen toimitusjohtaja Johtaja, HR & lakiasiat s. 1974 Oikeustieteen kandidaatti Suomisen palveluksessa vuodesta 2019 Osakeomistus*: 36 592 Suomisen osaketta
Talousjohtaja s. 1978 Tekniikan tohtori Kauppatieteiden maisteri Suomisen palveluksessa vuodesta 2019 Osakeomistus*: 19 000 Suomisen osaketta
Johtaja, Amerikat & liiketoiminnan kehitys s. 1964 B.Sc. (Business Administration / Marketing) Suomisen palveluksessa vuodesta 2014 Osakeomistus*: 57 073 Suomisen osaketta
Johtaja, Eurooppa & T&K s. 1971 Diplomi-insinööri Suomisen palveluksessa vuodesta 2017 Osakeomistus*: 36 482 Suomisen osaketta
Johtaja, operaatiot s. 1964 ENSI Engineering Suomisen palveluksessa vuodesta 2011 Osakeomistus*: 65 502 Suomisen osaketta
Petri Helsky toimi Suomisen toimitusjohtajana 30.11.2022 asti. Tommi Björnman nimitettiin toimitusjohtajaksi 30.11.2022 ja hän aloittaa tehtävässä viimeistään toukokuussa 2023.
Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot Suomisen johtoryhmän jäsenten keskeisestä työkokemuksesta, luottamustehtävistä ja palkitsemisesta on esitetty yhtiön verkkosivuilla www.suominen.fi.
*Henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja osakeperustaiset oikeudet 31.12.2022.
Konsernin tase…103 Konsernin tuloslaskelma…104 Konsernin laaja tuloslaskelma…104 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista…105 Konsernin rahavirtalaskelma…106
20.Segmenttiraportointi ja koko yhteisöä koskevat tiedot…143 21. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut…144 22.Vuokrasopimukset ja käyttöoikeusomaisuuserät…145 23.Tilintarkastajille maksetut palkkiot…148 24.Työsuhde-etuudet…149 25.Poistot ja omaisuuserien arvonalentumiset…151 26.Rahoitustuotot ja -kulut…152 27. Tuloverot…153 28.Osakeperusteiset maksut…157 29.Osakekohtainen tulos…159 30.Rahavirtalaskelman oikaisut…159 31. Yrityksen johtohenkilöt…160
Osakekohtaisten tunnuslukujen laskenta…166
Tuloslaskelma…169 Tase…170 Rahoituslaskelma…172 Liitetiedot…173
TUNNUSLUVUT…189 Tunnuslukujen laskenta…190
| Avainlukuja | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 493,3 | 443,2 | 458,9 |
| Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa | 15,3 | 47,0 | 60,9 |
| Käyttökate, milj. euroa | 14,3 | 47,0 | 60,9 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa | -4,2 | 26,9 | 39,5 |
| Liikevoitto, milj. euroa | -9,0 | 26,9 | 39,5 |
| Raportointikauden voitto, milj. euroa | -13,9 | 20,7 | 30,1 |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa | -0,24 | 0,36 | 0,52 |
| Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa | -0,24 | 0,36 | 0,52 |
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa | 0,24 | 0,19 | 0,99 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, % | -4,2 | 13,9 | 20,1 |
| Velkaantumisaste (gearing), % | 37,4 | 30,4 | 25,4 |
| Osakekohtainen osinko ja pääoman palautus, euroa* | 0,10 | 0,20 | 0,20 |
* 2022 hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle.
Suluissa esitetyt luvut viittaavat tilikauteen 2021, ellei toisin mainita.
Vuonna 2022 Suomisen liikevaihto kasvoi 11,3 % vertailukaudesta ja oli 493,3 milj. euroa (443,2). Liikevaihdon kasvu johtui korkeammista myyntihinnoista ja valuuttakurssien positiivisesta vaikutuksesta, mutta myyntimäärät laskivat vuodesta 2021. Valuuttakurssien positiivinen vaikutus oli 32,9 milj. euroa.
Amerikat liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 288,0 milj. euroa (265,2) ja Eurooppa liiketoiminta-alueen 205,5 milj. euroa (178,1).
Vertailukelpoinen käyttökate oli 15,3 milj. euroa (47,0). Käyttökate oli 14,3 milj. euroa (47,0). Käyttökate laski, sillä korkeammat myyntihinnat eivät pystyneet täysin kompensoimaan volyymien menetystä ja korkeampia raaka-
aineiden ja energian hintoja. Valuuttakurssien positiivinen vaikutus oli 1,0 milj. euroa.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli -4,2 milj. euroa (26,9). Liikevoitto oli -9,0 milj. euroa (26,9).
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -4,8 milj. euroa, koostuen käyttö- ja vaihto-omaisuuden arvonalentumistappioista Italiassa liittyen suunnitelmaan tuotannon lopettamisesta Mozzatessa.
Tilikauden 2022 voitto ennen tuloveroja oli -11,9 milj. euroa (26,6). Tilikauden verot olivat -2,0 milj. euroa (-5,8). Tilikauden tuloveroihin vaikuttivat negatiivisesti laskennallisten verosaamisten alaskirjaus eräissä toimintamaissa, kun todennäköisyys verosaamisten käytettävyyteen pieneni.
Raportointikauden voitto oli -13,9 milj. euroa (20,7).
| 1 000 euroa | 2022 | 2020 | 2019 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 493 298 | 443 219 | 458 893 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 15 257 | 47 033 | 60 924 |
| Käyttökate | 14 287 | 47 033 | 60 924 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | -4 163 | 26 941 | 39 492 |
| Liikevoitto | -8 958 | 26 941 | 39 492 |
Katsauskauden lopussa 31.12.2022 korolliset nettovelat nimellisarvoilla laskettuna olivat 54,6 milj. euroa (49,6). Velkaantumisaste oli 37,4 % (30,4 %) ja omavaraisuusaste 42,5 % (42,2 %).
Nettorahoituskulut olivat vuonna 2022 yhteensä -2,9 milj. euroa (-0,4) eli 0,6 % (0,1 %) liikevaihdosta. Valuuttakurssien muutosten vaikutus rahoituserissä oli +2,8 milj. euroa (+1,7).
Suominen myi maaliskuussa 2021 vähemmistöosuutensa Amerplastissa (Bright Maze Oy). Transaktiolla oli 3,7 milj. euron positiivinen vaikutus vertailukauden nettorahoituskuluihin. Rahavirtavaikutus vuodelle 2021 oli 11,6 milj. euroa.
Vuonna 2022 liiketoiminnan rahavirta oli 14,0 milj. euroa (11,1). Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta vuonna 2022 oli 0,24 euroa (0,19). Liiketoiminnan rahavirran rahoituseriin, -4,7 milj. euroa (-5,3), vaikuttivat merkittävimpinä erinä katsauskaudella maksetut korot. Vuoden alusta nettokäyttöpääoman muutos oli 7,8 milj. euroa positiivinen (25,2 milj. euroa negatiivinen) johtuen korkeammista veloista.
Kesäkuussa 2022 Suominen pidensi yhdellä vuodella heinäkuussa 2020 solmitun kolmivuotisen 100 milj. euron syndikoidun luottolimiittijärjestelyn (revolving credit facility) voimassaoloaikaa. Voimassaoloaika piteni heinäkuuhun 2025 asti.
Vuonna 2017 liikkeelle laskettu 85 milj. euron joukkovelkalaina erääntyi ja maksettiin kokonaisuudessaan 3.10.2022.
Vuonna 2022 Suomisen bruttoinvestoinnit olivat 9,7 milj. euroa (17,8), ja suurin yksittäinen investointi oli meneillään oleva kasvuinvestointi Nakkilan tehtaalla. Muut investoinnit olivat pääosin ylläpitoinvestointeja.
Suominen tiedotti kesäkuussa, että se vahvistaa asemaansa vastuullisissa tuotteissa investoimalla yhden tuotantolinjansa parantamiseen Nakkilan tehtaalla. Investointi on linjassa Suomisen strategian kanssa ja se tukee yhtiön visiota olla edelläkävijä vastuullisuudessa. Investoinnin kokonaisarvo on noin 6 milj. euroa ja investointihanke valmistuu vuoden 2023 toisella puoliskolla.
Katsauskauden poistot olivat -19,4 milj. euroa (-20,1) ja arvonalentumistappiot -3,8 milj. euroa.
| 1 000 euroa | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit | 9 712 | 17 770 | 10 406 |
| % liikevaihdosta | 2,0 | 4,0 | 2,3 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -23 245 | -20 092 | -21 432 |
| 2022 | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | -8,8 | 13,3 | 21,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | -4,2 | 13,9 | 20,1 |
| Omavaraisuusaste, % | 42,5 | 42,2 | 46,0 |
| Korolliset nettovelat, milj. euroa* | 54,6 | 49,6 | 37,1 |
| Sijoitettu pääoma, milj. euroa | 199,8 | 211,0 | 188,3 |
| Velkaantumisaste, % | 37,4 | 30,4 | 25,4 |
* Nimellisarvoon
| 2022 | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos, euroa, laimentamaton |
-0,24 | 0,36 | 0,52 |
| Osakekohtainen tulos, euroa, laimennettu |
-0,24 | 0,36 | 0,52 |
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa |
0,24 | 0,19 | 0,99 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa |
2,54 | 2,85 | 2,53 |
| Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) | -12,4 | 14,4 | 9,7 |
| Osakekohtainen osinko ja varojen jako yhteensä, euroa* |
0,10 | 0,20 | 0,20 |
| Osinkosuhde, % | -41,4 | 55,5 | 38,2 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 3,33 | 3,86 | 3,94 |
Osakekohtaiset tunnusluvut ovat osakeantioikaistuja, Osakekohtaisten tunnuslukujen laskenta on esitetty konsernitilinpäätöksessä. Tunnusluvut ovat vaihtoehtoisia tunnuslukuja ja niiden laskenta on esitetty vuosikertomuksessa.
* 2022 hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle
| 2022 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 10–12 | 7–9 | 4–6 | 1–3 | 1–12 2022 |
| Liikevaihto | 133 072 | 131 937 | 118 019 | 110 269 | 493 298 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 4 973 | 5 124 | 1 863 | 3 298 | 15 257 |
| % liikevaihdosta | 3,7 | 3,9 | 1,6 | 3,0 | 3,1 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -971 | − | − | − | -971 |
| Käyttökate | 4 003 | 5 124 | 1 863 | 3 298 | 14 287 |
| % liikevaihdosta | 3,0 | 3,9 | 1,6 | 3,0 | 2,9 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | -194 | 202 | -2 903 | -1 268 | -4 163 |
| % liikevaihdosta | -0,1 | 0,2 | -2,5 | -1,2 | -0,8 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -4 795 | − | − | − | -4 795 |
| Liikevoitto | -4 989 | 202 | -2 903 | -1 268 | -8 958 |
| % liikevaihdosta | -3,7 | 0,2 | -2,5 | -1,2 | -1,8 |
| Nettorahoituskulut | -2 639 | -78 | 723 | -930 | -2 923 |
| Voitto ennen tuloveroja | -7 628 | 125 | -2 180 | -2 198 | -11 881 |
| % liikevaihdosta | -5,7 | 0,1 | -1,8 | -2,0 | -2,4 |
Suomisen tutkimus- ja kehitystoiminnot on organisoitu osaksi T&K-konsernitoimintoa. T&K-konsernitoiminnossa työskenteli vuoden lopussa yhteensä 15 (15) henkilöä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat 3,5 milj. euroa (2,7) eli 0,7 % (0,6) liikevaihdosta.
Suomisen visiona on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Lisäksi yksi yhtiön strategian kolmesta painopisteestä on erottautua innovaatioilla ja
kaupallisella osaamisella. Lainsäädäntö ja kuluttajakäyttäytyminen lisäävät vastuullisempien tuotteiden kysyntää ja valmistaudumme kasvavaan kysyntään kehittämällä jatkuvasti uusia uusiutuvista, kierrätettävistä, kompostoituvista tai muovittomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.
Konsernin emoyhtiö Suominen Oyj omistaa kaikki liiketoimintaan liittyvät patentit sekä niihin liittyvät teknologiat, tietotaidon, prosessit, reseptit ja kaikki muut Suominen Oyj:n kehittämät ratkaisut. Tavoitteena on, että yhtiöllä on
laajat teolliset oikeudet kuitukangaspohjaisiin sovelluksiin ja niihin liittyviin tuotantoteknologioihin sekä tarvittavat testi- ja pilottilinjat, joiden avulla se voi tarjota konserniyhtiöille parhaan mahdollisen tuen nykyisten ja tulevien asiakastarpeiden tyydyttämiseksi.
Suomisen palveluksessa oli tilikaudella 2022 keskimäärin 707 (709) ja tilikauden päättyessä 710 (707) henkilöä (FTE - kokoaikaisiksi muutettuina).
| 2022 | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | |||
| (FTE - kokoaikaisiksi muutettuina) | 707 | 709 | 689 |
| Palkat ja palkkiot, 1 000 euroa | -41 660 | -37 872 | -41 303 |
Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana. Suominen hankkii raaka-aineensa kuidun tuottajilta globaalisti ja myy tuotteitaan jatkojalostajille ja brändinomistajille, jotka jalostavat kuitukankaita kuluttaja- ja ammattikäyttöön tarkoitetuiksi tuotteiksi. Suomisen päämarkkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Lisäksi Suominen toimii Etelä-Amerikan markkinoilla. Vuonna 2022 Suomisen liikevaihto oli 493,3 miljoonaa euroa, ja yhtiö työllisti keskimäärin noin 707 henkilöä.
Suomisen visio on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Strategiamme tavoitteet ovat kasvu ja kannattavuuden parantaminen vastuullisuuden, asiakaslähtöisyyden ja tehokkuuden avulla. Suominen keskittyy pyyhintätuotteisiin. Lisätietoa siitä, miten Suominen luo lisäarvoa, on vuosikertomuksen sivulla 9.
Suomisella yritysvastuun olennaisimmat teemat on määritelty perustuen yhtiön liiketoimintaan ja sidosryhmien odotuksiin. Alkuperäinen olennaisuusarviointi toteutettiin vuonna 2019. Työ sisälsi globaalin sidosryhmäkyselyn, sidosryhmähaastatteluja ja sisäisen työpajan. Kyselyyn
vastanneet edustivat monia erilaisia sidosryhmiä, kuten asiakkaita, henkilöstöä, osakkeenomistajia, sijoittajia, tavarantoimittajia ja toimialajärjestöjä. Olennaisuusanalyysi oli perustana Suomisen yritysvastuuohjelman muodostamisessa.
Vuonna 2021 Suominen toteutti sidosryhmäkyselyn uudelleen varmistaakseen vuonna 2019 määriteltyjen olennaisten teemojen oikeellisuuden. Sidosryhmäkysely toteutettiin online-kyselytutkimuksena ja se oli avoinna kaikille sidosryhmille vuoden 2021 toisella puoliskolla. Tulokset vahvistivat, että yritysvastuuohjelmamme teemat ja tavoitteet ovat edelleen oikeat ja ne vastaavat sidosryhmiemme odotuksia. Tämän lisäksi Suominen arvioi vuonna 2022 vaikutuksiaan talouteen, ympäristöön ja ihmisiin, mukaan lukien ihmisoikeudet, varmistaakseen, että yritysvastuuohjelma huomioi olennaiset vaikutukset. Prosessin aikana Suominen tunnisti toimintansa negatiiviset ja positiiviset vaikutukset liiketoiminnan kannalta olennaisista asioista ja ryhmitteli ne vakavuuden ja todennäköisyyden mukaan.
Vastuullisuus on olennainen osa Suomisen strategiaa. Suominen on sitoutunut strategiassaan ja toiminnassaan vastuullisen liiketoiminnan järjestelmälliseen kehittämiseen. Suomisen yritysvastuuohjelma 2020–2025 käsittää neljä teemaa: ihmiset ja turvallisuus, vastuulliset kuitukankaat, ympäristövaikutukset minimiin ja yrityskansalaisuus. Jokaiselle teemalle on määritetty konkreettiset tavoitteet ja mittarit ja ne on sisällytetty Suomisen strategisiin tavoitteisiin. Tavoitteenamme on olla markkinoiden vastuullisin kuitukangasyhtiö. Pyrimme pienentämään tuotantomme ympäristövaikutuksia ja kehittämään jatkuvasti turvallisuustyötämme ja työntekijöidemme sitoutuneisuutta sekä vastuullista raaka-aineiden hankintaa.
Suomisen yritysvastuuagendan hyväksyi hallitus. Johtoryhmä omistaa ja ohjaa yritysvastuuagendaa, siihen liittyviä tavoitteita ja sitä tukevia politiikkoja. Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja on vastuussa Suomisen yritysvastuusta ja hän raportoi toimitusjohtajalle. Viestintä- ja sijoittajasuhdetiimi hänen alaisuudessaan on vastuussa vastuullisuusaktiviteettien käytännön koordinoinnista ja raportoinnista. Suomisen toiminnot ovat vastuussa konsernitason vastuullisuushank-
keiden toteuttamisesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi jokaisen Suomisen työntekijän vastuulla on toimia yritysvastuun periaatteiden mukaisesti.
Suomisen riskienhallintamalli kattaa strategiset, operatiiviset, rahoitus- ja vahinkoriskit. Riskienhallintaprosessiin sisältyy järjestelmällisiä ja määrävälein tehtäviä riskiarviointeja, joissa tunnistetaan keskeiset riskit ja määritetään riskienhallintatoimet. Suomisen riskienhallintaprosessia johtaa riskienhallintajohtaja. Kullekin riskille nimetään riskin omistaja, joka vastaa kyseisen riskin vähentämistoimenpiteistä. Riskien arviointi on sisällytetty strategiaprosessiin, ja riskit arvioidaan vuosittain Suomisen strategisten tavoitteiden osalta. Suomisen riskejä ja niiden hallintaa, mukaan lukien muut kuin taloudelliset riskit, käsitellään tarkemmin Liiketoiminnan riskit ja epävarmuustekijät -osiossa.
Suomiselle olennaisia ympäristövastuun näkökohtia ovat tavoitteemme minimoida tuotteidemme ympäristövaikutukset niiden koko elinkaaren ajalta, vähentää toimintamme ympäristövaikutuksia ja kehittää jatkuvasti vastuullisia hankintakäytäntöjä.
Tiedostamme, että meidän on kuitukankaidemme ympäristövaikutusten vähentämiseksi otettava huomioon koko arvoketju. Siksi olemme sitoutuneet kehittämään entistä vastuullisempia tuotteita käyttämällä raaka-aineita, joiden ympäristöjalanjälki on pienempi, ja minimoimalla oman tuotantomme ympäristövaikutukset. Oman tuotantomme merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat vedenkulutus, tuotannossa syntyvät jätteet ja energiankulutus sekä kasvihuonekaasupäästöt.
Ympäristöjohtamisen yleiset toimintaperiaatteet on kirjattu Suomisen liiketapaperiaatteisiin. Kaikilla tehtaillamme on sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001), laatujärjestelmä (ISO 9001) ja niiden mukaiset politiikat. Suomisen liiketapaperiaatteet tavarantoimittajille sisältää ympäristövastuuta koskevia vaatimuksia.
Oman tuotannon ympäristövaikutusten minimointi ja vastuullisten kuitukankaiden kehittäminen ja tarjoaminen ovat tärkeimmät ympäristöön liittyvät teemat yritysvastuuagendassamme.
Tavoitteemme on vähentää energian kulutusta, kasvihuonekaasupäästöjä, vedenottoa ja kaatopaikkajätettä 20 % tuotettua tonnia kohti verrattuna vertailuvuoteen 2019. Vuoden 2022 loppuun mennessä veden kulutuksemme on vähentynyt 6,1 %, kaatopaikkajäte 2,5 %, energiankulutus 0,6 % ja kasvuhuonekaasupäästöt 20,0 % tuotettua tonnia kohti verrattuna vertailuvuoteen 2019.
Vastuullisiin kuitukankaisiin liittyen tavoitteemme on kasvattaa niiden myyntiä 50 % vuoteen 2025 mennessä ja lanseerata vuosittain yli 10 vastuullista tuotetta. Vuonna 2022 lanseerasimme 12 vastuullista tuotetta ja vastuullisten tuotteiden myyntimme kasvoi 99 % vertailuvuoteen 2019 verrattuna.
Vuonna 2022 ei ollut merkittäviä ympäristöpoikkeamia, jotka olisivat johtaneet merkittäviin lupaehtorikkomuksiin, korvausvaatimuksiin tai korvauksiin.
Vastuullisuustyöstämme voi lukea lisää vuosikertomuksestamme s. 18 alkaen.
Suomiselle olennaisia sosiaaliseen vastuuseen ja henkilöstöasioihin liittyviä näkökohtia ovat terveys ja turvallisuus sekä työntekijöiden sitoutuneisuus. Suominen on sitoutunut tarjoamaan henkilöstölleen, alihankkijoilleen ja muille yhtiössä työskenteleville oikeudenmukaisen, turvallisen, tasa-arvoisen ja terveellisen työympäristön. Suomisella panostetaan turvallisuuteen ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Suomisella on Life Saving Rules -säännöt ja Behavior-Based Safety -ohjelma, joilla turvallisuuskulttuuria vahvistetaan.
Suominen on myös sitoutunut tarjoamaan oikeudenmukaisen ja kunnioittavan työpaikan. Suominen tiedostaa, että monimuotoisesta henkilöstöstä on hyötyä liiketoiminnalle, ja pyrkii tarjoamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet. Emme hyväksy minkäänlaista syrjintää esimerkiksi iän, sukupuolen, uskonnon tai etnisen alkuperän perusteella. Edellytämme, että kaikkia kohdellaan kunnioittavasti emmekä hyväksy minkäänlaista häirintää. Noudatamme
sokkorekrytointiperiaatetta mahdollisuuksien mukaan rekrytoinneissamme, jotta voimme edistää monimuotoisuutta ja taata kaikille hakijoille yhtäläiset mahdollisuudet.
Tarjoamme työolosuhteet, jotka noudattavat paikallisia työelämäsäädöksiä ja työehtoja, ja tuemme kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista määriteltyjä työelämän perusoikeuksia. Kunnioitamme työtekijöidemme järjestäytymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta. Emme hyväksy missään muodossa pakkotyötä, lapsityötä, ihmiskauppaa tai orjuutta.
Toimintaperiaatteet liittyen terveyteen ja turvallisuuteen sekä työntekokäytäntöihin on kuvattu liiketapaperiaatteissamme.
Turvallisuus, henkilöstön sitoutuneisuuden lisääminen ja korkean suorituskyvyn kulttuurin rakentaminen ovat tärkeimmät henkilöstöön liittyvät tavoitteemme yritysvastuuagendassamme.
Työtapaturmien määrän vähentäminen on Suomisen turvallisuustyön keskeinen tavoite ja tavoitteemme on nolla poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Vuonna 2022 Suomisen toimipisteillä tapahtui 2 (4) poissaoloon johtanutta tapaturmaa (Lost-time Accident, LTA).
Henkilöstön sitoutuminen on tärkeä henkilöstöön liittyvä tavoitteemme. Toteutimme vuonna 2022 kolmannen peräkkäisen globaalin henkilöstötutkimuksen, ja tulosten perusteella henkilöstömme sitoutumisindeksi on 65 %, Indeksi muodostuu kysymyksistä, jotka koskevat henkilöstön pysyvyyttä, todennäköisyyttä suositella yhtiötä, ylpeyttä organisaatiosta sekä sitoutuneisuutta yhtiöön. Tavoitteemme on, että sitoutumisindeksi on 73 % vuoteen 2025 mennessä.
| Tunnusluku | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|
| Terveys ja turvallisuus | 2 LTA:ta* | 4 LTA:ta* | 1 LTA:ta* |
| Henkilöstön sitoutumisindeksi | 65 % | 66 % | 69 % |
* Poissaoloon johtanut työtapaturma, Lost-time Accident (LTA)
Vastuullisuustyöstämme voi lukea lisää vuosikertomuksestamme s. 18 alkaen.
Suominen tiedostaa vastuunsa ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja edellyttää samaa liikekumppaneiltaan.
Suominen noudattaa paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä ja kunnioittaa YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen kirjattuja periaatteita. Sitoutumisemme ihmisoikeuksien kunnioittamiseen on mainittu liiketapaperiaatteissamme, jotka uudistettiin vuonna 2020 ja koulutettiin henkilöstölle vuonna 2021 yritysvastuuagendan tavoitteiden mukaisesti.
Kaikkien Suomisen toimittajien edellytetään noudattavan Suomisen liiketapaperiaatetta tavarantoimittajille. Tavoitteemme on luoda arviointiprosessi raaka-aineiden toimittajille, ja arvioida raaka-aineiden toimittajia vuoteen 2025 mennessä (perustuen riskiarvioon). Ihmisoikeusnäkökohdat sisällytetään tähän prosessiin.
Vuonna 2022 ei saatu yhtään ilmoitusta ihmisoikeusloukkauksista.
Suominen on sitoutunut noudattamaan kaikkia sovellettavissa olevia lakeja ja säädöksiä. Suominen toimii eettisesti ja läpinäkyvästi, ja vastuullisuutta koskevia vaatimuksiamme sovelletaan myös toimittajiimme.
Suomisen liiketapaperiaatteet ja lahjonnan vastainen politiikka ohjaavat toimintaamme korruption ja lahjonnan torjunnan osalta. Yhtiön kaikkien työntekijöiden oletetaan tietävän ja noudattavan sovellettavissa olevia lakeja ja sääädöksiä, ja heitä rohkaistaan hakemaan lainopillista neuvoa epäselvissä tilanteissa. Jokaisen työntekijän, joka tulee tietoiseksi toteutuneesta tai mahdollisesta liiketapaperiaatteen rikkomuksesta, on velvollisuus raportoida rikkomuksesta. Liiketapaperiaatteemme uudistettiin vuonna 2020 yritysvastuuagendamme tavoitteiden mukaisesti ja siihen liittyvä pakollinen koulutus järjestettiin vuonna 2021. Vuonna 2022 lanseerasimme lahjonnan ja korruption vastaisen verkko-oppimiskurssin, joka on pakollinen kaikille toimihenkilöille.
Valitsemme liikekumppanimme huolellisesti ja teemme yhteistyötä ainoastaan eettisesti ja vastuullisesti toimivien kumppaneiden kanssa. Odotamme toimittajiemme ja lukuumme toimivien liikekumppaneiden ymmärtävän ja noudattavan kaikkia sovellettavissa olevia lakeja ja säädöksiä, ja noudattavan samaa laillista ja eettistä standardia jota Suominen harjoittaa. Suomisen tavarantoimittajien
tulee noudattaa myös tavarantoimittajien liiketapaperiaatteita, jotka kieltävät kaikenlaisen korruption. Korruptiota ja lahjontaa koskevat näkökohdat sisällytetään toteutettavaan toimittaja-arviointiprosessiin.
Vuonna 2022 ei havaittu yhtään korruptio- tai lahjontatapausta.
EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä (taksonomia) on järjestelmä, joka luo yhtenäiset ja objektiiviset kriteerit, joiden avulla voidaan määritellä sellaiset taloudelliset toiminnat, jotka edistävät merkittävästi EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamista. Luokitusjärjestelmän ensimmäisessä vaiheessa kriteerit on määritelty niille toimialoille, jotka ovat olennaisimpia ilmastoneutraaliuden saavuttamisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta, kuten energia, metsätalous, valmistus, liikenne ja rakennusalan toiminta.
Vuonna 2021 muiden kuin rahoitusalan yritysten tuli antaa tiedot vain luokitusjärjestelmäkelpoisten ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen osuudesta liikevaihdosta ja pääoma- ja toimintamenoista. Vuonna 2021 100 % Suomisen liikevaihdosta oli ei-luokitusjärjestelmäkelpoista. 11 % pääomamenoista ja 16 % toimintamenoista oli luokitusjärjestelmäkelpoista.
Vuonna 2022 muiden kuin rahoitusalan yritysten on annettava tiedot siitä, mikä on luokitusjärjestelmän mukaisten, luokitusjärjestelmäkelpoisten ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen osuus yhteenlasketuista liikevaihdosta, pääomamenoista (CapEx) ja toimintamenoista (OpEx). Vuonna 2022 tiedonantovelvollisuus koskee vain kahta kuudesta ympäristötavoitteesta, eli ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista (katso taulukot jäljempänä).
Suomisen liiketoiminta koostuu yksinomaan kuitukankaiden valmistuksesta ja myynnistä. EU:n luokitusjärjestelmässä ei tähän mennessä ole määritelty kuitukankaille teknisiä arviointikriteerejä. Tästä syystä mikään osa Suomisen liikevaihdosta ei ole luokitusjärjestelmäkelpoista. Samaan tapaan, koska suurin osa Suomisen pääomamenoista ja toimintamenoista liittyy kuitukankaiden tuotantoon, suurin osa menoista ei ole luokitusjärjestelmäkelpoisia.
Me Suomisella uskomme, että kunnianhimoiset tavoitteemme vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme, kattava vastuullisten tuotteiden valikoimamme sekä jatkuva uusien ja innovatiivisten kuitujen tutkimisemme voidaksemme tarjota entistä vastuullisempia ja pienemmän hiilijalanjäljen omaavia tuotteita, kuvastavat panoksiamme ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.
Suomisen luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat sisältävät pääosin pääomamenoja tai huoltomenoja liittyen
energiatehokkuuteen, jäteveden keräykseen ja käsittelyyn, sähkötrukkien huoltoon ja vuokraukseen sekä tuotekehitystoimintaan. Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat liittyvät pääosin energiatehokkuuteen ja jäteveden keräykseen ja käsittelyyn.
Suominen on tarkastellut kokonaispääoma- ja toimintamenojaan ja kohdentanut ne luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisiin taloudellisiin toimintoihin. Pääoma- ja toimintamenojen kohdentaminen luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin perustuu Komission Delegoidussa Asetuksessa 2021/2139 ja sen liitteissä kuvattuihin luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin. Arvioinnissa, jossa on määritelty, onko luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta myös luokitusjärjestelmän mukaista, on käytetty Komission Delegoidun Asetuksen 2021/2139 liitteissä kerrottuja teknisiä arviointikriteerejä sekä Euroopan Parlamentin ja Neuvoston Asetuksen 2020/852 kolmannen Artiklan mukaisia kriteerejä. Jokaisen luokitusjärjestelmäkelpoisen taloudellisen toiminnan osalta on arvioitu, täyttääkö se luokitusjärjestelmän mukaisen toiminnan kriteerit. Mikäli kriteerit eivät täyty, toimintaa ei ole luokiteltu luokitusjärjestelmän mukaiseksi.
Vähimmäistason suojatoimien (minimum social safeguards) osalta Suominen on sitoutunut noudattamaan OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita sekä periaatteita ja oikeuksia, jotka vahvistetaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa julistuksessa.
Pääomamenot on laskettu kuten Komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 Liitteessä I (Muiden kuin rahoitusalan yritysten ilmoittamat keskeiset tulosindikaattorit) on määritelty. Kokonaispääomamenot sisältävät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden (kuten määritelty IAS 16 -standardissa), aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden (kuten määritelty IAS 38 -standardissa) sekä käyttöoikeusomaisuuserien (kuten määritelty IFRS 16 -standardissa) lisäykset.
Pääomamenot, 1 000 euroa
| Yhteensä | 10 418 | |
|---|---|---|
| Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset | 705 | aikaansaatuja |
| Aineettomien hyödykkeiden lisäykset | 438 | Ei sisäisesti |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden lisäykset |
9 275 |
Osoittaja, jota käytetään luokitusjärjestelmän mukaisten pääomamenojen osuuksien laskemisessa on määritetty siten, että se sisältää ne pääomamenot, jotka kytkeytyvät luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin, tai ne liittyvät tuotosten ostamiseen luokitusjärjestelmän mukaisista taloudellisista toiminnoista tai jotka liittyvät yksittäisiin toimenpiteisiin, joiden avulla toiminnoista voidaan tehdä vähähiilisiä tai vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Kokonaistoimintamenot on laskettu kuten Komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 Liitteessä I (Muiden kuin rahoitusalan yritysten ilmoittamat keskeiset tulosindikaattorit) on määritelty. Toimintamenot sisältävät välittömät tulosvaikutteisesti kirjatut kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut välittömät menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon, ja jotka ovat tarpeen näiden hyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.
Osoittaja, jota käytetään luokitusjärjestelmän mukaisten toimintamenojen osuuksia laskettaessa, on määritetty siten, että se sisältää ne toimintamenot, kuten välittömät tutkimus- ja kehittämismenot, jotka kytkeytyvät luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin. Lisäksi luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintamenoihin luetaan ne menot, jotka liittyvät tuotosten ostamiseen luokitusjärjestelmän mukaisista taloudellisista toiminnoista, tai jotka liittyvät yksittäisiin toimenpiteisiin, joiden avulla toiminnoista voidaan tehdä vähähiilisiä tai vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon liittyvät menot olivat 22 923 tuhatta euroa vuonna 2022.
Jotta varmistetaan, että pääoma- ja toimintamenot on huomioitu vain yhdessä taloudellisessa toiminnassa ja jotta vältyttäisiin pääoma- ja toimintamenojen kaksinkertaiselta huomioonottamiselta, täsmäytetään kohdennetut menot kohdentamattomiin kokonaismenoihin. Arvioinnit, ovatko luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat myös luokitusjärjestelmän mukaisia on tehty tuotantolaitoskohtaisesti. Tästä syystä samoja taloudellisia toimintoja on esitetty sekä luokitusjärjestelmäkelpoisissa toiminnoissa että luokitusjärjestelmän mukaisissa toiminnoissa.
| Merkittävän edistämisen kriteerit | Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significant Harm) | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taloudelliset toiminnat | Koodit | liikevaihto Absoluut 1 000 euroa tinen |
Osuus liike vaihdosta, % |
muutoksen Ilmaston hillintä |
Ilmaston sopeutu muutok minen seen |
ja merten Vesivarat luonnon varat |
Kierto- talous |
Ympäristön pilaantu minen |
muotoisuus Biologinen systeemit ja eko moni |
muutoksen Ilmaston hillintä |
Ilmaston sopeutu muutok minen seen |
ja merten Vesivarat luonnon varat |
Kierto- talous |
Ympäristön pilaantu minen |
muotoisuus Biologinen systeemit ja eko moni |
suojatoimet mäistason Vähim |
mukainen osuus liike vaihdosta, Luokitus järjestel 2022, % män |
vaihdosta, mukainen osuus liike Luokitus järjestel 2021, % män |
(mahdol toiminta) Luokka listava |
(siirtymät Luokka toiminta) |
| A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | ||||||||||||||||||||
| (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat kannalta kestävät A.1 Ympäristön |
||||||||||||||||||||
| Ympäristön kannalta saatu liikevaihto (A.1) kestävistä (luokitus järjestelmän mukai sista) toiminnoista |
0 | 0 % | N/A | N/A | N/A | N/A | ||||||||||||||
| järjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön (muut kuin luokitus järjestelmän mukai kannalta kestävät set) toiminnat A.2 Luokitus |
N/A | N/A | N/A | N/A | ||||||||||||||||
| kestävistä (muut kuin ympäristön kannalta luokitusjärjestelmän kelpoisista, mutta ei Luokitusjärjestelmä minnoista saatu liikevaihto (A.2) mukaiset) toi |
0 | 0 % | N/A | N/A | N/A | N/A | ||||||||||||||
| Yhteensä (A.1 + A.2) | 0 | 0 % | % | % | ||||||||||||||||
| B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOI MINNAT |
||||||||||||||||||||
| Ei-luokitus |
| järjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu Ei-luokitus liikevaihto |
493 298 | 100 % |
|---|---|---|
| Yhteensä (A + B) | 493 298 | 100 % |
| Tämä on Suominen | Yritysvastuu | Hallinnointi | Taloudelliset tiedot |
|---|---|---|---|
| menot minta Toi |
||
|---|---|---|
Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significant Harm)
| Taloudelliset toiminnat | Koodit | yhteensä Toiminta menot 1 000 euroa |
menoista, toiminta Osuus % |
muutoksen Ilmaston hillintä |
Ilmaston sopeutu muutok seen minen |
ja merten Vesivarat luonnon varat |
Kierto- talous |
Ympäristön pilaantu minen |
muotoisuus Biologinen systeemit ja eko moni |
muutoksen Ilmaston hillintä |
Ilmaston sopeutu muutok seen minen |
ja merten Vesivarat luonnon varat |
Kierto- talous |
Ympäristön pilaantu minen |
muotoisuus Biologinen systeemit ja eko moni |
suojatoimet mäistason Vähim |
mukainen menoista, Luokitus toiminta järjestel 2022, % osuus män |
mukainen menoista, Luokitus toiminta järjestel 2021, % osuus män |
(mahdol toiminta) Luokka listava |
(siirtymät toiminta) Luokka |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | ||||||||||||||||||||
| kestävät (luokitusjärjestelmän A.1 Ympäristön kannalta mukaiset) toiminnat |
N/A | N/A | N/A | |||||||||||||||||
| Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus |
44 | 0 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | Y | Y | Y | Y | Y | Y | 0 % | N/A | N/A | N/A | ||
| Rakennusten energiatehokkuu den mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus |
15 | 0 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | Y | Y | Y | Y | Y | Y | 0 % | N/A | N/A | N/A | ||
| Vedenotto-, vedenpuhdistus ja vedenjakelujärjestelmien uudistaminen |
15 | 0 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | Y | Y | Y | Y | Y | Y | 0 % | N/A | N/A | N/A | ||
| Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukais ten) toimintojen toiminta menot (A.1) |
74 | 0 % | 0 % | N/A | N/A | N/A | ||||||||||||||
| luokitusjärjestelmän mukaiset) kelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin A.2 Luokitusjärjestelmä toiminnat |
||||||||||||||||||||
| Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi |
2 699 | 10 % | ||||||||||||||||||
| Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla lajitel luissa jakeissa |
87 | 0 % | ||||||||||||||||||
| Olemassa olevien rakennusten korjaus |
74 | 0 % | ||||||||||||||||||
| Muiden vähähiilisten teknolo gioiden valmistus |
136 | 0 % | ||||||||||||||||||
| Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus |
258 | 1 % | ||||||||||||||||||
| rakentaminen, laajentaminen Vedenotto-, vedenpuhdistus ja vedenjakelujärjestelmien ja käyttö |
1 004 | 4 % | ||||||||||||||||||
| Rakennusten energiatehokkuu den mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus |
42 | 0 % | ||||||||||||||||||
| Rakennusten energiatehok kuuslaitteiden valmistus |
1 | 0 % | ||||||||||||||||||
| teen liittyvät asiantuntijapalvelut Rakennusten energiatehokkuu |
9 | 0 % | ||||||||||||||||||
| Luokitusjärjestelmäkelpoisten, mutta ei ympäristön kannalta luokitusjärjestelmän mukais ten) toimintojen toiminta kestävien (muiden kuin menot (A.2) |
4 313 | 16 % | 16 % | N/A | N/A | N/A | ||||||||||||||
| Yhteensä (A.1 + A.2) | 4 387 | 16 % | 16 % | N/A | N/A | N/A | ||||||||||||||
| B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | ||||||||||||||||||||
| Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot |
23 388 | 84 % | ||||||||||||||||||
| Yhteensä (A + B) | 27 775 | 100 % |
| menot |
|---|
| ma |
| Pääo |
| Merkittävän edistämisen kriteerit | Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significant Harm) | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taloudelliset toiminnat | Koodit | yhteensä Pääoma menot 1 000 euroa |
menoista, pääoma Osuus % |
muutoksen Ilmaston hillintä |
Ilmaston sopeutu muutok seen minen |
ja merten Vesivarat luonnon varat |
Kierto- talous |
Ympäristön pilaantu minen |
muotoisuus Biologinen systeemit ja eko moni |
muutoksen Ilmaston hillintä |
Ilmaston sopeutu muutok seen minen |
ja merten Vesivarat luonnon varat |
Kierto- talous |
Ympäristön pilaantu minen |
muotoisuus Biologinen systeemit ja eko moni |
mäistason suojatoimet Vähim |
mukainen menoista, Luokitus pääoma järjestel 2022, % osuus män |
mukainen menoista, Luokitus pääoma järjestel 2021, % osuus män |
(mahdol Luokka toiminta) listava |
(siirtymät toiminta) Luokka |
| A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | ||||||||||||||||||||
| kestävät (luokitusjärjestelmän A.1 Ympäristön kannalta mukaiset) toiminnat |
||||||||||||||||||||
| Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus |
13 | 0 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | Y | Y | Y | Y | Y | 0 % | N/A | N/A | N/A | |||
| Vedenotto-, vedenpuhdistus ja vedenjakelujärjestelmien uudistaminen |
141 | 1 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | Y | Y | Y | Y | Y | 1 % | N/A | N/A | N/A | |||
| Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukais ten) toimintojen pääoma menot (A.1) |
155 | 1 % | ||||||||||||||||||
| luokitusjärjestelmän mukaiset) kelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin A.2 Luokitusjärjestelmä toiminnat |
||||||||||||||||||||
| Moottoripyörä-, henkilöauto ja hyötyajoneuvoliikenne |
39 | 0 % | ||||||||||||||||||
| Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi |
109 | 1 % | ||||||||||||||||||
| Olemassa olevien rakennusten korjaus |
199 | 2 % | ||||||||||||||||||
| Sähköntuotanto aurinkosähkö teknologialla |
575 | 6 % | ||||||||||||||||||
| Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus |
53 | 1 % | ||||||||||||||||||
| Muiden vähähiilisten teknolo gioiden valmistus |
284 | 3 % | ||||||||||||||||||
| Luokitusjärjestelmäkelpoisten, mutta ei ympäristön kannalta luokitusjärjestelmän mukais ten) toimintojen pääoma kestävien (muiden kuin menot (A.2) |
1 258 | 12 % | 12 % | N/A | N/A | N/A | ||||||||||||||
| Yhteensä (A.1 + A.2) | 1 413 | 13 % | 13 % | N/A | N/A | N/A | ||||||||||||||
| B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | ||||||||||||||||||||
| Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot |
9 005 | 86 % | ||||||||||||||||||
| Yhteensä (A + B) | 10 418 | 100 % |
Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2022 oli 58 259 219 osaketta ja osakepääoma oli 11 860 056,00 euroa. Suomisella on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon. Suomisen osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.
Suominen Oyj:n osakkeiden (SUY1V) vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2022 oli 10 902 032 osaketta eli 19,0 % osakkeiden keskimääräisestä määrästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 5,27 euroa, alin 2,36 euroa ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 3,57 euroa. Katsauskauden ensimmäisen kaupankäyntipäivän 3.1.2022 päätöskurssi oli 5,09 euroa ja viimeisen kaupankäyntipäivän 30.12.2022 päätöskurssi oli 3,00 euroa.
Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2022 oli 172,4 milj. euroa.
Hallituksella on 24.3.2022 pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2023 saakka ja se kumoaa kaikki aiemmat omien osakkeiden hankintavaltuutukset.
Hallituksella on 24.3.2022 pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää uusien osakkeiden hankkimisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien optio ja muiden erityisten oikeuksien antamista. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita; tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten esimerkiksi osakkeiden käyttäminen vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittaminen, osakkeiden käyttäminen osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai osakkeiden käyttäminen hallituksen jäsenten palkkioiden osakeosuuden suorittamiseksi. Uudet osakkeet voidaan antaa myös maksuttomana osakeantina yhtiölle itselleen. Uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita voidaan luovuttaa yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta.
Hallitus voi antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Oikeus voidaan antaa myös yhtiön velkojalle siten, että oikeuteen liittyy ehto velkojan saatavan käyttämisestä osakkeen merkintähinnan kuittaamiseen (vaihtovelkakirjalaina). Osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia ei kuitenkaan anneta osana yhtiön palkitsemisjärjestelmää.
Yhtiön antamien optio- ja muiden erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 5 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy yllä mainittuun enimmäismäärään.
Valtuutukset kumoavat kaikki aikaisemmat osakeantia sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Hallitus päättää kaikista muista valtuutuksiin liittyvistä seikoista. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2023 saakka.
Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti katsauskauden aikana luovutettiin yhteensä 18 585 osaketta hallituksen jäsenille osakkeina suoritettavana osuutena vuosipalkkioista.
Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän 2019–2021 ansaintajakson päätyttyä ohjelmaan osallistuneille siirrettiin 25.2.2022 yhteensä 237 584 osaketta.
Näiden luovutusten jälkeen valtuutuksen enimmäismäärä on yhteensä 4 743 831 osaketta.
Suomisen 24.3.2022 pidetty yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 % maksetaan Suominen Oyj:n osakkeina. Osakkeet luovutettiin 16.5.2022 yhtiön hallussa olevista omista osakkeista hallituksen 15.5.2022 tekemän päätöksen mukaisesti.
Suomisen johto ja avainhenkilöt kuuluvat yhtiön osakeperusteiseen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään. Kannustinjärjestelmiä on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksessä sekä palkitsemisraportissa, joka on saatavana yhtiön verkkosivuilta osoitteessa www.suominen.fi.
Yhtiön osakepalkkiojärjestelmässä on kolme kolmivuotista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2020–2022, 2021– 2023 ja 2022–2024. Kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmästä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Vuoden 2022 lopussa Suomisella oli 5 710 osakkeenomistajaa. Suomisen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia. Lisätietoja johdon osakeomistuksista sekä taulukko suurimmista osakkeenomistajista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Raportointikauden lopussa 31.12.2022 Suominen Oyj:n hallussa oli 778 492 omaa osaketta.
Suomisen omien osakkeiden osto-ohjelma alkoi 3.11.2021 ja päättyi 21.1.2022. Tammikuussa 2022 hankittiin yhteensä 68 677 omaa osaketta.
Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän ansaintajakson päätyttyä ohjelmaan osallistuneille siirrettiin helmikuussa yhteensä 237 584 osaketta.
Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti katsauskauden aikana luovutettiin yhteensä 18 585 osaketta hallituksen jäsenille osakkeina suoritettavana osuutena vuosipalkkioista.
28.6.2022: OP-Henkivakuutus Oy:n omistus Suominen Oyj:ssä ylitti 5 %:n liputusrajan.
8.3.2022: Erkki Etolan määräysvaltayhtiön Etola Groupin osakeomistus Suomisessa ylitti 10 %:n liputusrajan. Samaan aikaan Erkki Etolan ja hänen määräysvaltayhtiöidensä omistus ylitti 20 %:n liputusrajan.
25.2.2022: Erkki Etolan määräysvaltayhtiön Etola Goupin omistus Suomisessa ylitti 5 %:n liputusrajan.
20.1.2022: Keskinäinen vakuutusyhtiö Ilmarisen osakeomistus Suomisessa alitti 5 %:n liputusrajan.
Suominen Oyj:n osakkeiden tai niihin oikeuttaviin arvopapereiden siirtoon ei ole rajoituksia eikä niihin liity lunastustai suostumuslausekkeita.
Suominen Oyj ei ole osallisena sellaisissa järjestelyissä, joissa osakkeeseen tai siihen oikeuttavaan arvopaperiin liittyvät taloudelliset oikeudet ja arvopaperin hallinta on erotettu toisistaan.
Suominen Oyj:n yhtiöjärjestyksen sekä osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus päättää toimitusjohtajan valitsemisesta. Yhtiöjärjestyksessä ei ole erillisiä määräyksiä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Osakkeiden liikkeelle laskemisesta ja omien osakkeiden hankkimisesta päättää yhtiökokous osakeyhtiölain mukaisesti.
Suominen Oyj:n hallituksen jäsenillä ei ole erillisiä sopimuksia yhtiön kanssa koskien korvauksia, kun hallituksen jäsen eroaa tehtävästään, hänet erotetaan tehtävästään tai heidän tehtävänsä päättyy julkisen ostotarjouksen seurauksena. Toimitusjohtajalla ei ollut erillistä sopimusta siltä varalta, että hänen sopimuksensa päätettäisiin julkisen ostotarjouksen johdosta. Väliaikaisella toimitusjohtajalla
ei ole erillistä sopimusta siltä varalta, että hänen sopimuksensa päätettäisiin julkisen ostotarjouksen johdosta. Toimitusjohtajasopimuksen keskeiset ehdot on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 31 ja Suominen Oyj:n palkka- ja palkkioselvityksessä vuodelta 2022.
Suominen Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat. Lisäksi Suominen Oyj:n hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Tilikaudella 2022 nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2022 ja 1.9.2021 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella. Nimitystoimikunta toimittaa ehdotuksensa Suominen Oyj:n hallitukselle varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivään mennessä.
Suomisen osakerekisterin perustella kolme suurinta osakkeenomistajaa 1.9.2022, eli Ahlstrom Capital B.V., Oy Etra Invest Ab ja Etola Group Oy nimittivät osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan uudelleen seuraavat edustajat:
Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jaakko Eskola toimii nimitystoimikunnan kolmantena jäsenenä.
Suominen tiedotti 6.9.2022, että talousjohtaja ja johtoryhmä jäsen Toni Tamminen on päättänyt hakeutua uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolella. Hän jättää yhtiön 3.2.2023. Sirpa Koskinen, VP, Group Controlling nimitettiin väliaikaiseksi talousjohtajaksi 4.2.2023 alkaen.
Suominen tiedotti 30.11.2022, että Tommi Björnman on nimitetty yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään toukokuussa 2023. Petri Helsky jätti tehtävänsä toimitusjohtajana ja henkilöstö- ja lakiasianjohtaja Klaus Korhonen nimitettiin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi.
Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 24.3.2022.
Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 2021 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin 2021.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2021 maksetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta.
Suomisen yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten palkkioista. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 70 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 33 000 euroa. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan 10 000 euron lisäkorvaus. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa ja puhelinkokouksesta 500 euroa.
Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 % Suominen Oyj:n osakkeina. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Andreas Ahlström, Björn Borgman, Jaakko Eskola, Nina Linander ja Laura Raitio. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Aaron Barsness.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jaakko Eskola.
Suominen Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Toni Halonen.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta sekä osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen ehdot on kuvattu aiemmin tässä hallituksen toimintakertomuksessa.
Suominen julkaisi 24.3.2022 pörssitiedotteen yhtiökokouksen päätöksistä sekä hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä. Pörssitiedote sekä uuden hallituksen jäsenen esittely löytyvät yhtiön verkkosivuilta www.suominen.fi.
Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen maksoi 7.4.2022 osinkoja yhteensä 11,5 milj. euroa vuodelta 2022, joka vastaa 0,20 euroa osakkeelta.
Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi Andreas Ahlströmin.
Hallitus valitsi keskuudestaan myös tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Nina Linander. Andreas Ahlström ja Laura Raitio valittiin uudelleen tarkastusvaliokunnan jäseniksi. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jaakko Eskola ja jäseneksi uudelleen Björn Borgman sekä uudeksi jäseneksi Aaron Barsness.
Suomisella on tuotantolaitoksia useissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Esimerkiksi koneiden rikkoutumisesta aiheutuvat katkokset tehtailla voivat aiheuttaa tuotannon menetyksiä ja toimitusvaikeuksia. Järjestelmällinen kunnossapito ja koneiden käyttöiän pidentämiseen tähtäävät investoinnit ovat keskeinen osa nykyisten tuotantolinjojen toimintatehokkuuden varmistamista.
Suomisen toiminta voi häiriintyä myös odottamattomien ja yhtiöstä riippumattomien tapahtumien seurauksena. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sähkökatkokset, tulipalot tai vesivahingot. Suominen ei välttämättä pysty ehkäisemään tällaisia tapahtumia ennalta, mikä voi johtaa liiketoiminnan keskeytymiseen. Tällaisia riskejä varten on otettu vakuutuksia toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Koska Suomisella on kattavat omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, vahingot ja liiketoiminnan keskeytymisestä koituvat taloudelliset tappiot on mahdollista saada katettua vakuutuksilla.
Suominen käyttää tuotannossaan tiettyjä tuotantomenetelmiä. Johdon näkemyksen mukaan valitut menetelmät ovat kilpailukykyisiä, eikä suuria investointeja uuteen tuotantoteknologiaan ole tarvetta tehdä. Ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yrityksen teknologiavalinnat osoittautuvatkin vääriksi, jolloin uusien
tai korvaavien tuotantomenetelmien kehittäminen vaatisi investointeja.
Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Uusiin teknologioihin perustuvat ja halvempien tuotantokustannusten maista tuodut tuotteet saattavat heikentää Suomisen kilpailuetua. Ellei Suominen pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se saattaa menettää osan markkinaosuudestaan. Kilpailu saattaa lisätä yhtiön tuotteisiin kohdistuvia hintapaineita.
Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja öljypohjaisia raaka-aineita. Raaka-aineet ovat toiminnan suurin kustannuserä. Muutokset raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoissa saattavat vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Suomisen varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta, ja keskimäärin kestää 2–5 kuukautta ennen kuin raakaainehintojen muutokset vaikuttavat myyntihintoihin joko automaattisten hinnoittelumekanismien tai neuvoteltujen hinnanmuutosten kautta.
Pitkittyneet katkokset Suomisen tärkeimpien raaka-aineiden saatavuudessa saattavat häiritä tuotantoa ja vaikuttaa negatiivisesti konsernin liiketoimintaan. Koska Suominen hankkii suurimman osan raaka-aineistaan useilta eri kansainvälisiltä toimittajilta, merkittävät, lukuisten tuotteiden valmistamiseen vaikuttavat häiriöt ovat epätodennäköisiä.
Energiakustannukset muodostavat merkittävän osan Suomisen tuotantokustannuksista. Suominen kuluttaa pääasiassa sähköä ja kaasua. Korkeammat hinnat ja energian saatavuuden heikkeneminen voivat vaikuttaa Suomisen kannattavuuteen tuotantokustannusten nousun kautta.
Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää yksittäisten asiakkaiden ostomäärissä tapahtuvien muutosten mahdollisia vaikutuksia. Vuonna 2022 konsernin kymmenen suurinta asiakasta vastasi 64 %:sta (66 %) konsernin liikevaihdosta. Suurimpien asiakkaiden kanssa pyritään solmimaan pitkäaikaisia sopimuksia. Käytännössä asiakassuhteet ovat pitkäaikaisia ja kestävät useita vuosia.
Asiakkuuksiin liittyviä luottoriskejä hallitaan yhtiön hallituksen hyväksymän luottopolitiikan mukaisesti. Asiakkaiden luottorajat varmistetaan luottoluokituksen ja asiakashistorian perusteella.
Suomisen tuotteiden kysyntä riippuu kuluttajamieltymysten mahdollisista muutoksista. Historiallisesti tällaisilla muutoksilla on ollut Suomiseen lähinnä positiivinen vaikutus, sillä ne ovat lisänneet kuitukankaasta valmistettujen tuotteiden kysyntää. Esimerkiksi COVID-19 -pandemia lisäsi kuitukankaiden kysyntää puhdistus- ja desinfiointipyyhkeisiin. Tietyt tekijät, kuten kuluttajien suhtautuminen öljypohjaisia raaka-aineita sisältäviin tuotteisiin tai näkemykset kertakäyttötuotteiden haitallisuudesta, voivat kuitenkin muuttaa kuluttajien ostotottumuksia. Suominen seuraa kuluttajatrendejä ennakoivasti ja kehittää tuotevalikoimaansa sen mukaisesti. Biohajoavat, sataprosenttisesti kasvipohjaiset kuitukangastuotteet ovat kuuluneet yrityksen valikoimaan jo yli viidentoista vuoden ajan, ja täten yhtiö on hyvässä asemassa vastaamaan muutoksiin kuluttajien mieltymyksissä liittyen kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen.
Yleensä pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden kysyntä on ollut pysyvää taloudellisten olosuhteiden muuttuessa. On kuitenkin mahdollista, että korkea kuluttajahintainflaatio voi johtaa pyyhintätuotteiden kysynnän laskuun, kun kuluttajien käytettävissä olevat tulot pienenevät.
Ukrainan sotaan liittyen välittömät vaikutukset Suomisen liiketoimintaan ovat vähäiset, sillä meillä ei ole asiakkaita eikä tavarantoimittajia Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa. Suomiseen vaikuttavat eniten hyökkäyksen välilliset taloudelliset vaikutukset, jotka vaikuttavat kustannusinflaatioon.
Suomisen liiketoimintaan ja tuotteisiin voivat suorasti tai epäsuorasti vaikuttaa poliittiset päätökset ja lainsäädännölliset muutokset esimerkiksi ympäristöpolitiikan tai jätteiden käsittelyyn liittyvän lainsäädännön alueilla. Yksi esimerkki tällaisesta lainsäädännöstä on EU:n ns. kertakäyttömuovidirektiivi, joka tähtää muovijätteen vähentämiseen merissä. Vastaavanlaiset säädökset saattavat yleistyä myös EU:n ulkopuolisissa maissa. Tämä luo kysyntää vastuullisemmille tuotteille, ja Suominen on hyvissä asemissa vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään.
Maailmanpolitiikassa tapahtuvilla muutoksilla voi olla Suomiseen negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi vapaakauppaa rajoittavalla poliittisella päätöksellä voi olla merkittävä vaikutus tiettyjen raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan, mikä puolestaan vaikuttaa Suomisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Suomisen toiminta on hajaantunut sekä maantieteellisesti että eri asiakasteollisuuksiin, mikä osaltaan suojaa tämän kaltaisilta riskeiltä.
Yhdysvaltojen merkitys Suomisen liiketoiminnalle lisää dollarin valuuttakurssiin liittyvää riskiä. Suominen suojaa valuuttapositiotaan suojauspolitiikkansa mukaisesti.
Etelä-Amerikan alueelle tyypillisillä riskeillä, kuten poliittisen ympäristön tai valuuttakurssien merkittävillä muutoksilla voi olla vaikutusta Suomisen toimintaan Brasiliassa.
Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa. Investointien toteutus voi viivästyä suunnitellusta, investointikustannukset voivat osoittautua odotettua suuremmiksi tai investoinnit saattavat tuottaa odotettua vähemmän liiketoiminnallista hyötyä. Investointien toteutusvaihe saattaa aiheuttaa toiminnassa tilapäisiä katkoksia.
Suomisen toiminta on riippuvainen sen tieto- ja viestintäjärjestelmien ja ohjelmistojen eheydestä, turvallisuudesta ja toiminnan vakaudesta sekä kyberuhkien onnistuneesta hallinnasta. Mikäli Suomisen tieto- tai viestintäjärjestelmät tai ohjelmistot muuttuisivat käyttökelvottomiksi, niiden käyttö vaikeutuisi merkittävästi pidemmäksi aikaa tai kyberuhat toteutuisivat, sillä voisi olla negatiivisia vaikutuksia Suomisen maineeseen, toimituskykyyn, raaka-aineiden hankintaan tai varastonhallintaan.
Konserni on altis useille rahoitusriskeille, kuten valuutta-, korko-, vastapuoli-, maksuvalmius- ja luottoriskeille. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan yhtiön hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.
Suominen on tuloverovelvollinen useissa eri maissa. Tuloveron kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla vaatii huomattavaa harkintaa. Moniin liiketapahtumiin ja laskelmiin liittyy epävarmuustekijöitä lopullisen tuloveron määrän suhteen. Veroriskeihin liittyvät myös
verokantojen tai verolainsäädännön muutokset tai niihin liittyvät virheelliset tulkinnat. Näiden riskien toteutuminen saattaisi johtaa veroviranomaisten määräämiin maksunkorotuksiin tai sanktioihin, jotka puolestaan voisivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että laskennalliset verosaamiset voidaan hyödyntää tulevia verotuksellisia voittoja vastaan.
Suominen tekee vuosittain liikearvon alentumistestauksen. Arvonalentumistestauksessa omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvon avulla, joka muodostuu diskontatuista arvioiduista vastaisista rahavirroista. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa diskontatuista arvioiduista vastaisista rahavirroista. Arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin liittyviin epävarmuustekijöihin kuuluvat mm. omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöikä sekä muutokset Suomisen tuotteiden ennustetuissa myyntihinnoissa, tuotantokustannuksissa ja testauksessa käytetyissä diskonttauskoroissa. Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista, että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät eivät riitä kattamaan omaisuuserien, erityisesti liikearvon, kirjanpitoarvoja. Mikäli näin tapahtuu, joudutaan kirjaamaan arvonalentumistappio, joka toteutuessaan heikentää tulosta ja omaa pääomaa. Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksessä.
Suomisen keskeisimpien riskien arviointi sisältää myös keskeiset ei-taloudelliset riskit. Ei-taloudellisen riskin toteutumisen tyypillinen seuraus on kielteinen vaikutus maineeseen. Kaikkia toimintojamme ohjaa Suomisen liiketapaperiaatteet (Code of Conduct). Suominen edellyttää, että kaikki sen työntekijät noudattavat ohjetta. Suomisen liiketapaperiaate tavarantoimittajille (Supplier Code of Conduct) puolestaan määrittelee eettisen liiketoiminnan periaatteet, joita Suomisen tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien edellytetään noudattavan.
Ympäristöriskit on tunnistettu osana ISO 14001 -ympäristönhallintajärjestelmää. Kukin tuotantolaitos vastaa ympäristöriskiensä hallinnasta. Keskeisimpinä pidettyihin
ympäristöriskeihin kuuluvat sidosaine- tai kemikaalivuodot ja tulipalot tuotantolaitoksilla, jotka voivat vahingoittaa ympäristöä. Näitä riskejä hallitaan tunnistamalla ja toteuttamalla toimenpiteitä, joilla minimoidaan ympäristöriskien todennäköisyys ja vakavuus.
Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit, mukaan lukien säähän liittyvät ilmiöt kuten myrskyt, tulvat, kuivuus, tulipalot, hurrikaanit ja muut äärimmäiset sääolosuhteet, voivat vaikuttaa Suomisen toimintaan vahingoittamalla yhtiön tuotantolaitoksia tai aiheuttamalla häiriöitä yhtiön toimitusketjuun. Suominen hallitsee näitä riskejä asianmukaisten varotoimien, varautumissuunnitelmien ja vakuutusten avulla. Esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuteen liittyviä riskejä hallinnoidaan toimimalla useiden kansainvälisten raaka-ainetoimittajien kanssa ja yhtiön omiin laitoksiin liittyviä riskejä vähentää muun muassa se, että Suomisen toiminta on maantieteellisesti hajautettu.
Suomisen menestys on riippuvainen sen johdon ja työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta ja asiantuntevuudesta sekä sen kyvystä sitouttaa ja rekrytoida osaavia työntekijöitä. Suominen soveltaa ja kehittää jatkuvasti prosesseja ja käytäntöjä, jotka auttavat rekrytoimaan, kannustamaan ja sitouttamaan kyvykkäitä työntekijöitä. Pyrimme rakentamaan ja ylläpitämään erinomaiseen suoritukseen tähtäävää kulttuuria, jossa ihmisiä rohkaistaan nostamaan omaa vaatimustasoaan ja suoriutumaan työstään joka päivä parhaan suorituskykynsä mukaisesti.
Työturvallisuuteen liittyviä riskejä hallitaan jatkuvalla turvallisuustyöllä ja varmistamalla, että työohjeita noudatetaan. Turvallisuusriskien minimoimiseksi Suominen on luonut turvallisuussäännöt, joita jokaisella on velvollisuus noudattaa kaikissa olosuhteissa. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä Suomisella on käytössä Behaviour Based Safety -ohjelma. Sitä toteutetaan turvallisuuskierroksilla, joiden aikana tunnistetaan turvallinen ja vaarallinen käyttäytyminen tai olosuhteet sekä korjaavat toimenpiteet, joilla parannetaan työolosuhteiden turvallisuutta.
Suominen on tunnistanut työolosuhteiden turvallisuuteen ja työntekijöiden asiattomaan kohteluun liittyviä ihmisoikeusriskejä. Suomisella on nollatoleranssi kaikenlaista
syrjintää kohtaan. Ihmisoikeuskysymykset on sisällytetty Suomisen liiketapaperiaatteisiin ja ne tullaan sisällyttämään tavarantoimittajien auditointiprosessiin.
Suomisella ei hyväksytä korruptiota tai lahjontaa missään muodossa. Suomisen liiketapaperiaatteiden ja lahjonnan vastaisen politiikan, joka sisältää myös liikelahjoja koskevat ohjeet, mukaisesti Suominen ei tarjoa, anna, pyydä tai hyväksy sopimattomia tai lahjonnaksi katsottavia maksuja tai etuja vastineeksi suotuisasta päätöksestä tai sopimattomasta liiketoimintaedusta. Suominen odottaa, että kaikki palveluntarjoajat, edustajat, konsultit ja muut sen puolesta toimivat kolmannet osapuolet toimivat samoin. Suominen on perustanut useita kanavia epäiltyjen sääntörikkomusten raportointiin, mukaan lukien riippumattoman osapuolen ylläpitämä SpeakUp-kanava. Suominen odottaa kaikkien työntekijöiden ja tavarantoimittajien raportoivan yritykselle kaikista liiketapaperiaatteiden tai tavarantoimittajien liiketapaperiaatteiden rikkomuksista.
Suomisen valmistamia kuitukankaita käytetään pääosin kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa, kuten erilaisissa kosteuspyyhkeissä, hygieniatuotteissa ja terveydenhuollon tuotteissa. Näillä Suomisen kohdemarkkinoilla yleinen taloudellinen tilanne sääntelee kulutuskysynnän kehitystä, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei ole luonteeltaan kovin syklistä. Suomisen suurimmat markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Lisäksi yhtiö toimii Etelä-Amerikan markkinoilla. Kuitukankaiden kysynnän kasvu on tyypillisesti ylittänyt bruttokansantuotteen kasvun muutamalla prosenttiyksiköllä.
Markkinoiden odotus on, että pitkällä aikavälillä pyyhintätuotteiden loppukäyttäjäkysyntä pysyy korkeammalla tasolla kuin ennen koronaviruspandemiaa. Vuoden 2021 toisen vuosineljänneksen loppua kohti kuitenkin erityisesti pohjoisamerikkalaiset asiakkaamme alkoivat kokea yllättävää kysynnän hidastumista, joka yhdistettynä poikkeukselliseen varastojen kasvattamiseen läpi koko hankintaketjun sai varastotasot epätasapainoon. Tämä vaikutti myös Suomisen tilauksiin, vaikka monessa tapauksessa hyödyimme siitä, että olemme asiakkaidemme ensisijainen toimittaja. Kysyntä alkoi palautua vuoden 2022 toisella puoliskolla ja sen ennalleen palautumisen odotetaan tapahtuvan vuodesta 2023 alkaen.
Katsoessamme vuotta eteenpäin, markkinoilla on useita tekijöitä, joilla on positiivinen vaikutus Suomiseen. Raaka-ainekustannusten inflaatio kääntyi vihdoin laskuun vuoden 2022 viimeisen neljänneksen aikana, energiamarkkinoilla on merkkejä hintojen laskusta ja Yhdysvaltain markkinoilla varastotasot ovat nyt laskeneet tavanomaiselle tasolleen. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten nykyinen korkea kuluttajahintainflaatio vaikuttaa pyyhintätuotteiden loppukysyntään. Yleensä pyyhintätuotteiden markkina on säilynyt melko tasaisena yleisestä taloustilanteesta huolimatta.
| 1 000 euroa | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 22 610 | 25 869 | 27 936 |
| Liikevoitto/tappio | -1 491 | 7 138 | 5 401 |
| % liikevaihdosta | -6,6 | 27,6 | 19,3 |
| Nettorahoituskulut | 11 069 | 14 352 | 4 712 |
| Voitto/tappio ennen tilinpäätös siirtoja ja tuloveroja |
9 578 | 21 490 | 10 113 |
| Tilikauden voitto/tappio | 7 988 | 15 248 | 6 585 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 1,5 | 4,5 | 4,6 |
| Palkat ja palkkiot | -4 573 | -3 436 | -4 296 |
| Henkilöstö keskimäärin | 31 | 32 | 33 |
Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n erillistilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä muita tilinpäätöstä koskevia lakeja ja ohjeita noudattaen (FAS). Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.
Suominen Oyj:n liikevaihto oli 22,6 milj. euroa (25,9) ja liikevoitto -1,5 milj. euroa (7,1). Nettorahoituskulut olivat +11,1 milj. euroa (+14,4). Tilikauden voitto oli 8,0 milj. euroa (15,2). Yhtiö ei ole antanut lähipiirilainoja muille kuin konserniyhtiöille.
Emoyhtiön palveluksessa oli tilikaudella 2022 keskimäärin 31 (32) henkilöä ja vuoden lopussa 33 (31) henkilöä.
Suominen odottaa, että sen vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) vuonna 2023 nousee vuodesta 2022. Vuonna 2022 Suomisen vertailukelpoinen käyttökate oli 15,3 milj. euroa.
Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n voitto tilikaudelta 1.1.–31.12.2022 oli 7 988 424,28 euroa, ja osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden voiton, olivat 16 088 436 euroa. Jakokelpoiset varat olivat 91 780 772 euroa.
Hallitus ehdottaa, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta ja että tilikauden voitto siirretään kertyneisiin voittovaroihin.
2.2.2023 yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 57 480 727 kappaletta. Tällä osakemäärällä kokonaisosinko olisi 5 748 072,70 euroa.
Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Osingon täsmäytyspäivä on 5.4.2023 ja maksupäivä 14.4.2023.
Selvitys Suomisen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2022 sekä palkitsemisraportti 2022 on julkaistu erillisinä selvityksinä Suomisen verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi/fi/sijoittajille/hallinnointi/. Molemmat selvitykset ovat myös osa Suomisen vuosikertomusta 2022.
Direktiivin 2014/95/EU ja kirjanpitolain edellyttämä, muita kuin taloudellisia tietoja sisältävä raportti on julkaistu osana tätä hallituksen toimintakertomusta.
Suominen aloittaa neuvottelut paikallisten ammattiliittojen kanssa koskien suunnitelmaa tuotannon lopettamisesta pysyvästi Mozzaten tehtaalla. Suunnitelman mukaan tuotanto tehtaalla loppuisi vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Neuvottelut käydään Italian lainsäädännön sekä sovellettavan kansallisen työehtosopimuksen mukaisesti ja ne pyritään saamaan päätökseen 90 päivän kuluessa. Mozzaten tehdas työllistää tällä hetkellä 92 henkilöä tuotanto- ja toimistotehtävissä.
"COVID-19:n aiheuttaman kysynnän kasvun normalisoitumisen jälkeen kilpailu on lisääntynyt merkittävästi kuitukankaista valmistettujen pyyhintätuotteiden markkinoilla Euroopassa, pääasiassa Turkista ja Kiinasta tulevan tuonnin johdosta. Tämä koskee erityisesti tavanomaisista kuituyhdistelmistä tehtyjä kuitukankaita. Samaan aikaan energiakustannukset Italiassa ovat nousseet ennätyskorkealle tasolle. Nämä kaksi tekijää yhdessä ovat luoneet valtavia haasteita Mozzaten tehtaan kilpailukyvylle", sanoo Klaus Korhonen, väliaikainen toimitusjohtaja.
Kuitukankaista valmistettujen pyyhintätuotteiden markkina on nopeasti siirtymässä kohti vastuullisempia vaihtoehtoja. Suominen on strategiansa mukaisesti asettanut tavoitteekseen vastuullisten tuotteiden myynnin kasvattamisen sekä uusien ympäristöystävällisempien kuitukankaiden jatkuvan kehittämisen.
"Tavanomaisista kuituyhdistelmistä tehtyjen kuitukankaiden kysyntä Euroopassa on laskussa. Vastuullisten kuitukankaiden kilpailukykyinen valmistaminen vaatii tuotantoresursseja ja -prosesseja, jotka on optimoitu erityisesti näitä tuotteita varten. Linjamme Mozzaten tehtaalla eivät sovellu parhaalla mahdollisella tavalla vastuullisissa tuotteissa käytettäville kuiduille, ja tämä yhdistettynä korkeisiin tuotantokustannuksiin tarkoittaa, ettei tehdas ole kilpailukykyinen, eikä sen kilpailukyvyn odoteta olennaisesti paranevan tulevaisuudessa. Arvioimme jatkuvasti tehtaidemme suorituskykyä ja kannattavuutta, ja olemme valitettavasti tulleet nykyisessä tilanteessa siihen tulokseen, että meidän on harkittava Mozzaten tehtaan tuotannon sulkemista
Euroopan liiketoimintamme kilpailukyvyn parantamiseksi", Klaus Korhonen päättää.
Mahdollisen sulkemisen arvioidut taloudelliset vaikutukset ovat noin 9 milj. euroa kertaluonteisia rahavirtaan vaikuttavia kuluja vuosina 2023–24, koostuen pääasiassa irtisanomiskustannuksista, tuotantolinjojen purkamisesta ja vuokrattujen rakennusten palauttamisesta ennalleen. Ei-rahavirtavaikutteisten kulujen arvioidaan olevan kertaluonteisesti noin 3 milj. euroa, josta noin 4,5 milj. euroa kirjataan vuoden 2022 viimeiselle kvartaalille ja noin -1,5 milj. euroa vuosille 2023–24 tiettyjen varausten purkamista vastaavasti. Toteutuessaan suunnitelman odotetaan vuositasolla vaikuttavan positiivisesti käyttökatteeseen noin 3 milj. euroa.
Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä pysyy ennallaan ja olisi kuusi (6).
Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen Andreas Ahlström, Aaron Barsness, Björn Borgman, Jaakko Eskola ja Nina Linander, ja että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan Laura Remes.
Hallituksen nykyisistä jäsenistä Laura Raitio on ilmoittanut, että hän ei ole enää käytettävissä hallituksen jäseniä valittaessa.
Laura Remes (s. 1980, diplomi-insinööri, Suomen kansalainen) toimii tällä hetkellä strategia- ja kehitysjohtajana UPM Fibresilla. Hän on toiminut useissa johtotehtävissä UPM:llä ja Nokialla.
Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtäviin. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Andreas Ahlströmiä, joka toimii tällä hetkellä Ahlström Capital Oy:n sijoitusjohtajana. Suominen Oyj:n suurin osakkeenomistaja Ahlstrom Capital B.V. on Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö. Kaikkien ehdolle asetettujen henkilöiden hallitustyöskentelyn kannalta olennaiset tiedot on esitelty yhtiön internetsivuilla www.suominen.fi.
Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin uudelleen vuorineuvos Jaakko Eskola.
Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Nimitystoimikunta on ehdotuksia tehdessään arvioinut, että hallituksen yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.
Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen palkkiot pysyisivät ennallaan ja olisivat seuraavat: hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 70 000 euroa ja hallituksen varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten vuosipalkkio 33 000 euroa. Nimitystoimikunta ehdottaa myös, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksettava lisäkorvaus pysyisi ennallaan ja olisi 10 000 euroa.
Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta maksettavat kokouspalkkiot pysyisivät ennallaan ja olisivat seuraavat: 500 euroa kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa, 1 000 euroa kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa ja 500 euroa jäsenen osallistuessa kokoukseen puhelimella tai muulla sähköisellä välineellä. Päätöksistä, jotka tehdään kokousta pitämättä, ei makseta palkkiota.
Vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 % Suominen Oyj:n osakkeina. Osakkeet luovutetaan hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista kahden viikon kuluessa Suominen Oyj:n tammi–maaliskuun 2023 osavuosikatsauksen julkaisupäivästä.
Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.
Nimitystoimikuntaan kuuluvat 2.9.2022 alkaen Lasse Heinonen, toimitusjohtaja, Ahlström Capital Oy, Ahlstrom Capital B.V:n nimeämänä edustajana ja Mikael Etola, toimitusjohtaja, Etola-Yhtiöt, Oy Etra Invest Ab:n sekä Etola Group Oy:n nimeämänä edustajana. Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jaakko Eskola toimii nimitystoimikunnan
kolmantena jäsenenä. Lasse Heinonen toimii nimitystoimikunnan puheenjohtajana. Nimitystoimikunta on päättänyt kutsua Jukka Perttulan, Nordea Fundsin hallituksen puheenjohtajan, osallistumaan nimitystoimikunnan kokouksiin neuvonantajana edustaen Nordea Nordic Small Cap Fundia, joka oli Suomisen neljänneksi suurin osakkeenomistaja 1.9.2022.
Nimitystoimikunta teki kaikki esityksensä yksimielisesti. Suominen Oyj:n hallitus sisällyttää nimitystoimikunnan ehdotukset myöhemmin julkaistavaan yhtiökokouskutsuun. Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 3.4.2023.
Sirpa Koskinen, VP, Group Controlling on nimitetty Suomisen väliaikaiseksi talousjohtajaksi 4.2.2023 alkaen. Koskinen on toiminut yhtiössä vuodesta 2015. Koskinen raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle, mutta ei kuulu yhtiön johtoryhmään.
Aiemmin tiedotetun mukaisesti Suomisen nykyinen talousjohtaja Toni Tamminen jättää yhtiön. Hänen viimeinen työpäivänsä Suomisella on 3.2.2023.
Suominen Oyj:n hallitus on kokouksessaan 2.2.2023 hyväksynyt yrityksen johdolle ja avainhenkilöille uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän. Uuden kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmivuotinen ansaintajakso, joka kattaa kalenterivuodet 2023–2025.
Osakepalkkiojärjestelmän piirissä on noin 25 henkilöä mukaan lukien Suomisen toimitusjohtaja.
Hallitus on päättänyt, että ansaintajakson 2023–2025 perusteella mahdollisesti maksettavat palkkiot perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Ansaintajakson 2023–2025 perusteella mahdollisesti maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä vastaa yhteensä enintään 793 500 Suominen Oyj:n osaketta, joka on bruttomäärä sisältäen osakepalkkioista aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.
Hallitus on oikeutettu leikkaamaan kannustinjärjestelmän mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen Suominen Oyj:n osakkeen pörssikurssille asettamat raja-arvot täyttyvät.
Jos kannustinjärjestelmän tavoitteet saavutetaan, palkkiot maksetaan ansaintajakson päättymistä seuraavan vuoden keväällä 2026. Ansaintajakson 2023–2025 mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Käteisenä maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Yhtiöllä on myös oikeus maksaa palkkio tietyissä tilanteissa kokonaisuudessaan rahana. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
| Liitetieto | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
|---|---|---|
| 5 | 15 496 | 15 496 |
| 6 | 9 709 | 13 176 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödyk 7 |
116 195 | 115 478 |
| 22 | 11 902 | 15 741 |
| Oman pääoman ehtoiset instru 9 |
421 | 421 |
| 11 | 93 | 96 |
| 27 | 693 | 1 668 |
| 154 510 | 162 077 | |
| 10 | 63 261 | 49 763 |
| 11 | 66 648 | 65 495 |
| 11 | 8 857 | 5 403 |
| 27 | 662 | 2 564 |
| 49 508 | 101 357 | |
| 188 935 | 224 583 | |
| 343 445 | 386 660 | |
| Liitetieto | 31.12.2022 | 31.12.2021 | |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 13 | 11 860 | 11 860 |
| Ylikurssirahasto | 24 681 | 24 681 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
75 692 | 75 692 | |
| Arvonmuutos- ja muut rahastot | 265 | -7 | |
| Kurssierot | 2 678 | -5 577 | |
| Kertyneet voittovarat | 30 740 | 56 549 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä |
145 916 | 163 199 | |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 27 | 11 730 | 13 931 |
| Velat etuuspohjaisista järjestelyistä | 24 | 424 | 638 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 15 | 1 950 | 1 916 |
| Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 14 | 11 215 | 13 167 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 16 | − | 3 |
| Joukkovelkakirjalainat | 14 | 49 295 | 49 144 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 74 614 | 78 799 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat | 14 | 2 855 | 2 761 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 14 | 40 000 | − |
| Joukkovelkakirjalainat | 14 | − | 84 062 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat |
27 | 289 | 669 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 16 | 79 771 | 57 170 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 122 915 | 144 662 | |
| Velat yhteensä | 197 529 | 223 461 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 343 445 | 386 660 |
1 000 euroa
| Liitetieto | 1.1.−31.12. 2022 |
1.1.−31.12. 2021 |
|
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 19 | 493 298 | 443 219 |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -474 718 | -392 390 | |
| Bruttokate | 18 579 | 50 828 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 21 | 5 739 | 4 434 |
| Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut |
-28 932 | -26 238 | |
| Tutkimus- ja kehityskulut | -3 503 | -2 678 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 21 | -841 | 595 |
| Liikevoitto | -8 958 | 26 941 | |
| Nettorahoituskulut | 26 | -2 923 | -390 |
| Voitto ennen tuloveroja | -11 881 | 26 551 | |
| Tuloverot | 27 | -1 983 | -5 816 |
| Raportointikauden voitto | -13 863 | 20 734 |
| 1.1.−31.12. 2022 |
1.1.−31.12. 2021 |
|
|---|---|---|
| Raportointikauden voitto | -13 863 | 20 734 |
| Muut laajan tuloksen erät: | ||
| Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi: |
||
| Kurssierot | 8 873 | 9 137 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot |
-618 | -781 |
| Yhteensä | 8 255 | 8 356 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi: | ||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät |
137 | 26 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot |
-125 | -7 |
| Yhteensä | 12 | 19 |
| Yhteensä | 12 | 19 |
|---|---|---|
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | 8 267 | 8 375 |
| Raportointikauden laaja tulos yhteensä | -5 596 | 29 109 |
| Laimentamaton | 29 | -0,24 | 0,36 |
|---|---|---|---|
| Laimennettu | -0,24 | 0,36 | |
| Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto |
Kurssierot | Arvon muutos ja muut rahastot |
Kertyneet voittovarat |
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2022 | 11 860 | 24 681 | 75 692 | -5 577 | -7 | 56 549 | 163 199 |
| Raportointikauden voitto | − | − | − | − | − | -13 863 | -13 863 |
| Muut laajan tuloksen erät | − | − | − | 8 255 | − | 12 | 8 267 |
| Laaja tulos yhteensä | − | − | − | 8 255 | − | -13 851 | -5 596 |
| Osingonjako | − | − | − | − | − | -11 492 | -11 492 |
| Osakeperusteiset maksut | − | − | − | − | − | 106 | 106 |
| Omien osakkeiden hankinta | − | − | − | − | − | -352 | -352 |
| Omien osakkeiden luovutus | − | − | − | − | − | 52 | 52 |
| Siirrot erien välillä | − | − | − | − | 272 | -272 | − |
| Oma pääoma 31.12.2022 | 11 860 | 24 681 | 75 692 | 2 678 | 265 | 30 740 | 145 916 |
| Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto |
Omat osakkeet |
Kurssierot | Arvon muutos ja muut rahastot |
Kertyneet voittovarat |
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2021 | 11 860 | 24 681 | 81 361 | -44 | -13 933 | -7 | 41 962 | 145 882 |
| Raportointikauden voitto | − | − | − | − | − | − | 20 734 | 20 734 |
| Muut laajan tuloksen erät | − | − | − | − | 8 356 | − | 19 | 8 375 |
| Laaja tulos yhteensä | − | − | − | − | 8 356 | − | 20 754 | 29 109 |
| Osingonjako ja pääoman palautus | − | − | -5 759 | − | − | − | -5 759 | -11 519 |
| Osakeperusteiset maksut | − | − | − | − | − | − | 1 276 | 1 276 |
| Omien osakkeiden hankinta | − | − | − | − | − | − | -1 640 | -1 640 |
| Omien osakkeiden luovutus | − | − | 90 | 44 | − | − | -44 | 90 |
| Oma pääoma 31.12.2021 | 11 860 | 24 681 | 75 692 | − | -5 577 | -7 | 56 549 | 163 199 |
| Liitetieto | 1.1.−31.12.2022 | 1.1.−31.12.2021 | |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Raportointikauden voitto | -13 863 | 20 734 | |
| Oikaisut raportointikauden voittoon yhteensä | 30 | 28 037 | 27 585 |
| Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta | 14 174 | 48 319 | |
| Nettokäyttöpääoman muutos | 7 753 | -25 242 | |
| Rahoituserät | -4 745 | -5 258 | |
| Tuloverot | -3 156 | -6 731 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 14 027 | 11 088 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -9 764 | -17 628 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myynnit | 30 | 4 | |
| Rahavirta oman pääoman ehtoisten instrumenttien myynnistä | − | 2 170 | |
| Investointien rahavirta | -9 734 | -15 454 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Pitkäaikaisten korollisten velkojen nostot | 14 | − | 50 000 |
| Pitkäaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut | -85 000 | − | |
| Joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskukulut | − | -939 | |
| Lyhytaikaisten korollisten velkojen nostot | 14 | 40 000 | − |
| Lyhytaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut | 14 | -3 003 | -2 757 |
| Lainasaamisten takaisinmaksu | − | 9 301 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -379 | -1 612 | |
| Osingonjako ja pääoman palautus | -11 492 | -11 520 | |
| Rahoituksen rahavirta | -59 875 | 42 473 | |
| Rahavarojen muutos | -55 582 | 38 106 | |
| Rahavarat raportointikauden alussa | 101 357 | 57 877 | |
| Valuuttakurssimuutosten vaikutus | 3 732 | 5 374 | |
| Rahavarojen muutos | -55 582 | 38 106 | |
| Rahavarat raportointikauden lopussa | 49 508 | 101 357 |
Konsernin emoyhtiö on Suominen Oyj, suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurissa yhtiöissä ja jonka kotipaikka on Helsinki (Karvaamokuja 2 B, 00380 Helsinki). Konserni valmistaa kuitukankaita pääasiassa kulutustavarateollisuuden yrityksille.
Suominen Oyj:n hallitus on 2.2.2023 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa.
Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja IFRIC). Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Konsernitilinpäätös sisältää Suominen Oyj:n sekä sen tytäryhtiöt. Emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro, joka on myös konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta. Muiden konserniyritysten toimintavaluutat määräytyvät niiden pääasiallisen toimintaympäristön mukaan.
Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka on myös emoyhtiön ja konserniyritysten tilikausi.
Konsernitilinpäätös on laadittu käyttäen alkuperäisiä hankintamenoja, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Konsernitilinpäätöksessä esitettävät luvut on pääosin esitetty tuhansina euroina. Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin.
Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla tai standardien vuosittaisilla parannuksilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2022 alkaneella raportointikaudella, ei ollut merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.
Muutos rajoitti IAS 12:ssa olevan omaisuuserän tai velan alkuperäiseen kirjaamiseen liittyvän poikkeuksen soveltamisalaa, siten että poikkeussääntöä ei voi enää soveltaa verotettavien ja vähennyskelpoisten väliaikaisten erojen kirjaamisessa. Muutos selvensi laskennallisten verojen kirjaamista sellaisissa tapahtumissa, jotka johtavat sekä omaisuuserän että velan alkuperäiseen kirjaamiseen. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi vuokrasopimukset ja niihin liittyvät ennallistamisvaraukset. Muutos edellyttää, että yhtiöt kirjaavat sekä laskennallisen verosaamisen että laskennallisen verovelan silloin, kun väliaikaiset erot, jotka syntyvät omaisuuserän ja velan kirjaamisesta, ovat yhtä suuret.
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Suomisen konsernitaseeseen, koska suurimmaksi osaksi vuokrasopimusten kirjaamisesta syntyneet laskennalliset verosaamiset ja verovelat voidaan netottaa. Muutos kuitenkin muuttaa konsernitilinpäätöksen laskennallisia veroja koskevaa liitetietoa.
Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla tai standardien vuosittaisilla parannuksilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen, ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön ja tytäryhtiöt. Emoyhtiöllä on tytäryhtiöissä omistuksensa perusteella suoraan tai tytäryhtiöidensä kautta yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Myydyt yritykset ovat mukana konsernitilinpäätöksessä määräysvallan menettämiseen saakka ja raportointikauden aikana hankitut yritykset siitä lähtien, kun määräysvalta on siirtynyt Suomiselle. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä, jonka mukaisesti hankintahinta allokoidaan hankitun yrityksen yksilöitävissä oleville varoille ja vastattavaksi otetuille veloille, jotka arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon, ja jäljelle jäänyt osuus kirjataan liikearvona. Yrityshankintaan liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Kaikki konserniyritysten väliset liiketapahtumat on eliminoitu. Realisoitumattomat tappiot on eliminoitu vain, mikäli tappio ei ole johtunut omaisuuserän arvon alentumisesta.
Konsernitilinpäätöksissä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat, laajat tuloslaskelmat ja rahavirrat on muunnettu euroiksi käyttäen raportointikauden keskikursseja ja taseet käyttäen raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja.
Kurssiero, joka syntyy tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta eri valuuttakursseilla, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja se sisältyy omaan pääomaan kertyneisiin kurssieroihin. Myös kurssierot, jotka syntyvät nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin ulkomaisiin tytäryhtiöihin, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneihin kurssieroihin.
Kun tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet kurssierot siirretään kokonaisuudessaan tai myytyä osuutta vastaavalta määrältä omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi samalle kaudelle kuin myynnistä syntyneet luovutusvoitot tai -tappiot.
Konserniyritykset muuntavat omissa kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjanpitovaluutakseen tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja. Myyntisaamisiin liittyvät valuuttakurssierot kirjataan myynnin oikaisuiksi ja ostovelkoihin liittyvät valuuttakurssierot hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisuiksi. Rahoitukseen liittyvät valuuttakurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Kurssierot, joka syntyvät tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta euroiksi eri valuuttakursseilla, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneisiin kurssieroihin. Myös kurssierot, jotka syntyvät nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneihin kurssieroihin.
Osa tytäryhtiöille annetuista lainoista on tosiasiallisesti osa kyseiseen yhtiöön tehtyä nettosijoitusta, koska näiden lainojen takaisinmaksu ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Näiden lainojen kurssierot kirjataan laajaan tulokseen ja omaan pääomaan kurssieroihin.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan tulosvaikutteisesti. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska tutkimus- ja kehitystoiminnassa ei synny erillisiä hyödykkeitä tai niistä saatavia tuottoja ei voida luotettavasti arvioida.
Suominen kirjaa pilvipalvelusopimuksista (SaaS) syntyneet kulut pääasiassa tulosvaikutteisesti palvelusopimuskuluina. Mikäli pilvipalvelusopimus kuitenkin sisältää vuokrasopimuksen, kirjataan joko sopimus kokonaisuudessaan tai sen vuokrasopimuskomponentti IFRS 16 -standardin mukaisesti. Mikäli sopimuksen perusteella syntyy omaisuuserä, johon Suomisella on määräysvalta, kirjataan sopimuksen perusteella aineeton hyödyke IAS 38 -standardin mukaisesti.
Kun julkisia avustuksia saadaan kattaamaan kuluja, ne kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin samanaikaisesti niiden kulujen kanssa, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Mikäli julkiset avustukset liittyvät omaisuuseriin, avustukset kirjataan tuloennakoiksi ja kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana.
Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa.
Suominen-konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin emoyhtiö (Suominen Oyj) ja tytäryhtiöt. Suomisen lähipiiriin kuuluvat myös hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja määräysvaltayhtiönsä. Myös osakkeenomistajat, jolla on osakeomistuksen kautta huomattava vaikutusvalta Suomisessa, kuuluvat lähipiiriin. Suomisella ei ole osakkuusyhtiöitä tai yhteisyrityksiä.
Liiketoimissaan lähipiiriin kuuluvien kanssa Suominen noudattaa samoja kaupallisia ehtoja kuin liiketoimissaan ulkopuolisten osapuolten kanssa.
Konsernin lähipiiriin kuuluville, poisluettuna tytäryhtiöt, ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingonjaosta tai muusta varojen jaosta ei tehdä kirjausta tilinpäätökseen. Osingonjako tai muu varojen jako kirjataan vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Neljännesvuositiedot ja osavuosikatsaukset ovat tilintarkastamattomia.
Varoja, velkoja sekä tuloslaskelmaeriä koskevat laatimisperiaatteet on esitetty kutakin erää koskevan liitetiedon yhteydessä.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään kirjanpidollisia arvioita. Kirjanpidolliset arviot ovat tilinpäätökseen sisältyviä eriä, joihin liittyy epävarmuutta. Määrittäessään kirjanpidollisia arvioita yrityksen johdon on käytettävä harkintaa ja tehtävä oletuksia. Kirjanpidollisten arvioiden määrittämisessä käytetään arvostusmenetelmiä, kuten arviointi- tai arvostusmenetelmiä.
Kirjanpidollista arviota saatetaan joutua muuttamaan, mikäli olosuhteet, joiden perusteella kirjanpidollinen arvio tehtiin, muuttuvat, tai mikäli saadaan uutta tietoa tai lisääntyneen kokemuksen seurauksena.
Tehdyt arviot ja oletukset vaikuttavat taseen omaisuus- ja velkamääriin, vastuusitoumusten ja ehdollisten velkojen ja varojen määriin sekä raportointikauden tuottoihin ja kuluihin. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.
Johdon harkintaa edellyttäviä arvioita sisältyy omaisuuserien, etenkin liikearvon, arvonalentumistestauksiin, yrityshankintojen yhteydessä konserniin tulleiden aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden käypiin arvoihin ja taloudellisiin vaikutusaikoihin, muiden aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
ja aineettomien hyödykkeiden arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin, vaihto-omaisuuden sekä myyntisaamisten arvostukseen, odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen, laskennallisten verojen kirjaamiseen ja arvostamiseen sekä arvioon varausten määrästä ja todennäköisyydestä.
Taseeseen kirjattujen ja kirjattavien vuokrasopimusvelkojen sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvoihin vaikuttavat mm. johdon arviot vuokrasopimusten pituudesta ja mahdollisesta jatkamisesta.
Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden katsotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä.
COVID-19-pandemia ei merkittävästi lisännyt Suomisen riskiä pitkäaikaisten omaisuuserien arvonalentumistappioihin tai lisännyt asiakkaisiin liittyvää luottoriskiä.
Ukrainan sodan välittömät vaikutukset Suomisen liiketoimintaan ovat vähäiset, sillä konsernilla ei ole asiakkaita eikä tavarantoimittajia Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa. Suomiseen yrityksenä vaikuttavat eniten hyökkäyksen välilliset taloudelliset vaikutukset, jotka vaikuttavat raaka-aineiden, energian ja kuljetusten kustannusinflaatioon.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja niihin liittyvät epävarmuustekijät on esitetty kutakin erää koskevan liitetiedon yhteydessä.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuoli-, likviditeetti-, uudelleenrahoitus- ja luottoriskit. Suominen Oyj:n hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittelee konsernissa noudatettavat rahoituksen toimintavaltuudet, -vastuut ja -periaatteet. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle, joka toimii sisäisenä pankkina tarjoten rahoituspalveluja tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallintaa ohjaa rahoituspolitiikka, joka määrittää periaatteet ja riskilimiitit velkarakenteeseen, likviditeettiin, vastapuoliin, pankkisuhteisiin ja korko- ja valuuttariskiin liittyen.
Rahoituspolitiikan mukaisesti toimitusjohtaja hyväksyy kaikki merkittävät rahoitusoperaatiot ja rahoitusriskien suojausten päälinjat. Talousjohtaja valvoo, että rahoituspolitiik-
kaa noudatetaan koko konsernissa, ja vastaa rahoitustoiminnasta niin rahoituksen hankinnan, likviditeettihallinnan kuin rahoitusriskien hallinnan osalta.
Suominen-konserni toimii kansainvälisesti ja altistuu siten valuuttakurssivaihteluista aiheutuville transaktio- ja translaatioriskeille, joilla voi olla vaikutusta sekä konsernin tulokseen että taloudelliseen asemaan. Transaktioriski syntyy pääasiassa tuotteiden myynnistä ja tuotannossa käytettävien materiaalien ostoista syntyvistä valuuttamääräisistä rahavirroista. Translaatioriskit syntyvät konsernin muiden kuin euromääräisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden sekä muiden valuuttamääräisten tase-erien muuntamisesta konsernin toimintavaluutaksi eli euroiksi. Konsernin valuuttariskin hallinnan tavoitteena on suojata liiketoiminnan tulosta ja rajoittaa valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vaihtelua rahavirroissa, tuloksessa ja taseessa.
Merkittävin valuuttakurssivaikutus aiheutuu Yhdysvaltain dollarista, minkä lisäksi konsernille muodostuu valuuttariskiä Brasilian realista.
Valuuttamääräiseen transaktiopositioon sisällytetään sovitut ja ennustetut valuuttamääräiset rahavirrat 12 kuukauden jaksolla. Transaktioriski muodostuu pääasiassa Yhdysvaltojen dollarin määräisistä transaktioista euroalueella ja Brasiliassa sekä euromääräisistä transaktioista Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Yhdysvaltain dollarista aiheutuva transaktioriski syntyy sekä operatiivisista liiketoimintaan liittyvistä eristä että rahoituseristä. Valuuttariskit suojataan tapauskohtaisesti käyttäen sekä johdannaisia että myynti- ja ostosopimusten ehtoja.
Suojaustoiminnassa käytetään jossain määrin valuuttatermiinejä, joiden hinnoittelu on todennettavissa markkinoilta. Suominen ei sovella suojauslaskentaa operatiivista toimintaa suojaavien valuuttajohdannaisten kirjauksissa, joten näiden suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
| Transaktiopositio 2022 | Transaktiopositio 2021 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 12 kuukauden rahavirta | Suojaukset valuuttatermiineillä |
12 kuukauden rahavirta | Suojaukset valuuttatermiineillä |
||
| USD/EUR | -1 550 | − | -773 | -1 960 | ||
| EUR/BRL | -987 | − | -1 596 | − | ||
| USD/BRL | -10 382 | − | -13 463 | − |
| 1 000 euroa | Sisäiset lainasaamiset | Rahavarat ja sisäiset korolliset velat |
Tytäryhtiöiden oma pääoma |
Suojaamaton valuuttapositio |
|---|---|---|---|---|
| BRL | − | 6 590 | 18 246 | 24 836 |
| USD | 60 941 | 27 352 | 67 781 | 156 074 |
| 1 000 euroa | Sisäiset lainasaamiset | Rahavarat ja sisäiset korolliset velat |
Tytäryhtiöiden oma pääoma |
Suojaamaton valuuttapositio |
|---|---|---|---|---|
| BRL | − | 4 267 | 14 504 | 18 771 |
| USD | 50 703 | 40 768 | 75 164 | 166 635 |
Sisäiset lainasaamiset sisältävät Suominen Oyj:n lainasaamiset euroalueen ulkopuolisilta tytäryhtiöiltä. Suominen Oyj:n USD-määräiset lainasaamiset tytäryhtiöiltä ovat rinnastettavissa omaan pääomaan, koska niiden takaisinmaksu ei ole ennakoitavissa lähitulevaisuudessa. Näiden saamisten määrät olivat 65,0 milj. USD eli raportointikauden päättyessä 60,9 milj. euroa. Oman pääoman luonteisten lainasaamisten kurssierot kirjataan muiden oman pääoman ehtoisten sijoitusten tapaan laajan tuloksen kurssieroihin. Muiden sisäisten ja ulkoisten korollisten velkojen kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti.
IFRS edellyttää rahoitusinstrumenttien herkkyysanalyysin esittämistä. Seuraavalla sivulla olevassa herkkyysanalyysissä rahoitusinstrumentit sisältävät valuuttamääräiset lainasaamiset tytäryhtiöiltä. Taulukossa herkkyyttä on arvioitu valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella siten, että valuuttakurssimuutoksen vaikutus lasketaan seuraavalla 12 kuukauden jaksolla verrattuna raportointikauden päättymispäivän kurssiin. Valuuttakurssimuutos tarkoittaa euron muutosta Yhdysvaltain dollaria vastaan.
| 1 000 euroa | Valuutta vahvistuu % |
A. Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
B. Vaikutus omaan pää omaan verojen jälkeen (ilman A:n vaikutusta) |
Valuutta heikkenee % |
A. Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
B. Vaikutus omaan pää omaan verojen jälkeen (ilman A:n vaikutusta) |
|---|---|---|---|---|---|---|
| USD/EUR | 10,5 | − | 5 120 | -10,5 | − | -5 120 |
| 2021 | ||||||
| 1 000 euroa | Valuutta vahvistuu % |
A. Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
B. Vaikutus omaan pää omaan verojen jälkeen (ilman A:n vaikutusta) |
Valuutta heikkenee % |
A. Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
B. Vaikutus omaan pää omaan verojen jälkeen (ilman A:n vaikutusta) |
| USD/EUR | 6 | − | 2 270 | -6 | − | -2 270 |
Suominen on tarkastellut suojaustoiminnan tehokkuutta tarkastelemalla konsernin ennustettua 12 kuukauden nettovaluuttavirtaa siten, että suojausinstrumenttien kompensoiva vaikutus huomioidaan tarkastelussa. Tässä tarkastelussa USD valuuttakurssin muutoksen nettovaikutus vuoden 2022 voittoon verojen jälkeen olisi - / + 130 tuhatta euroa (- / + 122 tuhatta euroa). Taulukossa herkkyyttä on arvioitu valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella siten, että kurssimuutoksen vaikutus lasketaan seuraavalla 12 kuukauden jaksolla verrattuna raportointikauden päättymispäivän kurssiin.
| 1 000 euroa | Valuutta vahvistuu / heikkenee % | Kurssimuutoksen vaikutus 12 kuukauden valuuttavirtaan |
Kurssimuutoksen vaikutus suojausinstrumentteihin |
Nettovaikutus verojen jälkeen |
|---|---|---|---|---|
| USD/EUR | +11 / -11 | -163 / 163 | − | -130 / 130 |
Suominen altistuu korkoriskille rahoittaessaan liiketoimintaansa euro- tai valuuttamääräisellä velalla. Korkoriski syntyy vaihtuvakorkoisen velan uudelleenhinnoittelusta tai uuden vaihtuvakorkoisen velan nostamisesta. Kiinteäkorkoinen velka on altis käyvän arvon muutoksille. Korkoriskien hallinnan tavoitteena on tuoda ennustettavuutta korkokuluihin ja tulokseen pitämällä duraatio optimaalisena kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhteella. Suomisen lainasalkkuun voi sisältyä sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia velkoja. Suomisen luottolimiitin puitteissa nostetut lainat ovat vaihtuvakorkoisia. Suomisen hallitus on määrittänyt lainasalkun korkorakenteen sekä sen poikkeamarajat. Keskimääräinen korkoduraatio voi vaihdella 12 ja 48 kuukauden välillä. Raportointikauden päättymispäivänä duraatio ilman vuokrasopimusvelkoja oli 30 kuukautta (vuonna 2021 30 kuukautta).
Raportointikauden päättyessä konsernin kiinteäkorkoisten velkojen tasearvo oli 49,3 milj. euroa (133,2 milj. euroa) ja
vaihtuvakorkoisten tasearvo oli 40,0 milj. euroa. Vaihtuvakorkoisia velkoja ei ollut vuoden 2021 lopussa. Vuokrasopimusvelat olivat 14,1 milj. euroa (15,9 milj. euroa).
Korkoriskiä tarkastellaan herkkyytenä korkokäyrän 0,5 prosenttiyksikön muutokselle siten, että lasketaan korkotason 0,5 prosenttiyksikön vaikutus vaihtuvakorkoisiin lainoihin yhden vuoden aikana.
| 1 000 euroa | Korkomuutos, prosenttiyksikköä |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset lainat | +0,5 / -0,5 | -160 / +160 |
Raportointikauden päättyessä konsernin rahavarat olivat 49,5 milj. euroa (101,4 milj. euroa). Rahavaroja ei ole huomioitu herkkyysanalyysissä.
Konsernin suurimmat yksittäiset luottoriskit ovat myyntisaamisissa pääosin korkean luottoluokituksen omaavilta kansainvälisiltä asiakasyrityksiltä. Hallituksen hyväksymä luottopolitiikka säätelee asiakkaille tapahtuvan luotonannon periaatteet ja organisaation vastuut. Asiakkaille myönnetään luottoa luotonvahvistamisprosessin seurauksena. Asiakkaiden luottotilanteesta annetaan vähintään kerran kuukaudessa raportit myynnistä vastaaville henkilöille. Raportointikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjatut myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot olivat -164 tuhatta euroa (14 tuhatta euroa). Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 11. Myyntisaamisten tasearvo vastaa luottoriskin enimmäismäärää. Myyntisaamisiin sisältyvän luottoriskin määrittämisestä on kerrottu liitetiedossa 11.
Valtaosalla Suomisen asiakkaista COVID-19-pandemia vaikutti tuotteiden kysyntään positiivisesti tai korkeintaan neutraalisti. Täten asiakkaisiin liittyvät luottoriskit eivät merkittävästi kasvaneet pandemian vuoksi.
Ukrainan sodan välittömät vaikutukset Suomisen liiketoimintaan ovat vähäiset, sillä konsernilla ei ole asiakkaita Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa.
Konsernilla on myyntisaamisten myyntiohjelma ("Supply Chain Financing"), joka vastaa raportointikauden päättymispäivänä noin viidesosaa konsernin myynnistä. Myyntisaamisten myyntiohjelman ehtojen mukaisesti konserni on siirtänyt saamisiin liittyvät sopimukselliset oikeudet ja riskit toiselle osapuolelle.
Suomisen hallitus on vahvistanut sijoitustoiminnalle ja johdannaissopimuksien käytölle vastapuolilistan, joka perustuu arvioon hyvästä luottokelpoisuudesta ja jossa vastapuolen maksimiriskimäärä on määritelty. Ylimääräiset rahavarat voidaan sijoittaa pankkeihin tai yritystodistuksiin, joilla arvioidaan olevan hyvä luottokelpoisuus ja likviditeetti. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa raportointikauden päättymispäivänä.
Suomisen tavoitteena on käyttää useita rahoituksen lähteitä. Konserni ylläpitää pitkiä ja luottamuksellisia suhteita pääpankkeihinsa hankkien näiltä erilaisia palveluita ja
neuvonantoa. Jälleenrahoitusriskiä pyritään vähentämään jakamalla lainojen erääntyminen usealle vuodelle.
Suominen sopi heinäkuussa 2020 uudesta kolmivuotisesta 100 milj. euron syndikoidusta luottolimiittijärjestelystä (revolving credit facility). Lainasopimus on solmittu Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen ja Nordean kanssa. Suominen pidensi kesäkuussa 2022 tämän lainasopimuksen voimassaoloaikaa yhdellä vuodella. Voimassaoloaika piteni heinäkuuhun 2025 asti.
Lainajärjestelyn taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (leverage ratio) sekä velkaantumisaste (gearing). Lainan marginaali kasvaa tai pienenee riippuen siitä, kuinka hyvin Suominen saavuttaa kaksi vastuullisuuteen liittyvää tavoitetta, eli vastuullisten tuotteiden myynnin kasvu sekä kasvihuonepäästöjen vähentäminen.
Suominen laski kesäkuussa 2021 liikkeeseen 50 milj. euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Lainan maturiteetti on kuusi vuotta ja se erääntyy 11.6.2027. Lainalle maksetaan kiinteää 1,50 %:n korkoa. Joukkovelkakirjalaina on kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla.
Suomisella oli lisäksi syyskuussa 2017 liikkeelle laskettu 85 milj. euron suuruinen vakuudeton joukkovelkakirjalaina, jonka kiinteä vuotuinen kuponkikorko oli 2,50 % ja joka maksettiin kokonaisuudessaan eräpäivänä 3.10.2022.
Sitovien luottolimiittisopimusten keskimaturiteetti oli raportointikauden päättyessä 2,5 vuotta (2,5 vuotta). Raportointikauden päättymispäivänä sitovia luottolimiittejä (revolving credit facility) oli käytettävissä 57 milj. euroa.
Emoyhtiön rahoitusosasto hallinnoi likviditeettiä usealla konsernitilirakenteella, jotka on sovittu yhteistyöpankkien kanssa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisten erääntyminen diskonttaamattomina rahavirtoina. Luvut sisältävät sekä koronmaksut että velkojen takaisinmaksut.
| 1 000 euroa | Erääntyminen | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvelat | Kirjanpitoarvo | Sopimukselliset rahavirrat |
Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta | Yli 5 vuotta |
| Joukkovelkakirjalainat | 49 295 | 53 750 | 750 | 750 | 52 250 | − | |
| Vuokrasopimusvelat | 14 069 | 16 891 | 1 889 | 1 748 | 3 222 | 6 778 | 3 254 |
| Muut korolliset velat | 40 000 | 40 328 | 40 328 | − | − | − | − |
| Muut rahoitusvelat | 231 | 231 | 231 | − | − | − | − |
| Ostovelat | 64 565 | 64 565 | 64 471 | 94 | − | − | − |
| Yhteensä | 168 161 | 175 765 | 107 669 | 1 842 | 3 972 | 59 028 | 3 254 |
Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvien vuokravastuiden erääntyminen on esitetty liitetiedossa 22.
| Erääntyminen | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ehdolliset velat | Yhteensä | Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta | |
| Takausvastuut | 3 102 | − | − | 163 | 2 939 | |
| Alkamattomat vuokrasopimukset, joihin on sitouduttu |
429 | 429 | − | − | − | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkei den hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset |
2 641 | 1 388 | 1 230 | 22 | − | |
| Yhteensä | 6 171 | 1 817 | 1 230 | 185 | 2 939 |
| 1 000 euroa | Erääntyminen | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvelat | Kirjanpitoarvo | Sopimukselliset rahavirrat |
Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta | Yli 5 vuotta | |
| Joukkovelkakirjalainat | 133 206 | 141 625 | 750 | 87 125 | 750 | 2 250 | 50 750 | |
| Vuokrasopimusvelat | 15 927 | 19 418 | 1 869 | 1 781 | 3 292 | 7 201 | 5 276 | |
| Muut rahoitusvelat | 290 | 290 | 290 | − | − | − | − | |
| Ostovelat | 45 661 | 45 661 | 45 661 | − | − | − | − | |
| Yhteensä | 195 085 | 206 994 | 48 570 | 88 906 | 4 042 | 9 451 | 56 026 |
| Johdannaissopimukset | Erääntyminen | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo | Sopimukselliset rahavirrat |
Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta | |
| Valuuttatermiinit | 15 | |||||
| Saatava rahavirta (-) | 637 | 637 | − | − | − | |
| Maksettava rahavirta (+) | -653 | -653 | − | − | − | |
| Yhteensä | 15 | -17 | -17 | − | − | − |
Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvien vuokravastuiden erääntyminen on esitetty liitetiedossa 22.
| Erääntyminen | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ehdolliset velat | Yhteensä | Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta | |
| Takausvastuut | 3 495 | − | − | 163 | 3 332 | |
| Alkamattomat vuokrasopimukset, joihin on sitouduttu |
458 | 458 | − | − | − | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkei den hankintaa koskevat sopimukselliset |
||||||
| sitoumukset | 713 | 713 | − | − | − | |
| Yhteensä | 4 666 | 1 171 | − | 163 | 3 332 |
Suomisen pääoman hallinnan pyrkimyksenä on tase- ja pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla sen toimintaedellytykset. Tämän lisäksi pyrkimyksenä on kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pääomarakenteen tulee turvata Suomisen velkarahoitusmahdollisuudet. Pääomarakennetta suunniteltaessa pyritään ottamaan huomioon liiketoiminnan nykyiset ja tulevat tarpeet sekä varmistamaan rahoituksen kilpailukykyiset kustannukset.
Pääomarakenteen osalta Suomisen hallitus seuraa omavaraisuusastetta (equity ratio), velkaantumisastetta (gearing) sekä nettovelkojen suhdetta käyttökatteeseen (leverage ratio). Omavaraisuusaste lasketaan konsernin oman pääoman ja saaduilla ennakoilla oikaistun taseen
loppusumman suhteena. Velkaantumisaste lasketaan korollisten nettovelkojen suhteena konsernin omaan pääomaan.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan muun muassa osingon- tai varojenjaon ja osakeantien avulla. Suomisella on tarvittaessa mahdollisuus hankkia omia osakkeita ja laskea liikkeelle uusia osakkeita yhtiökokouksen valtuutusten mukaisesti tai päättää omaisuuserien tai liiketoimintojen myynnistä velkojen vähentämiseksi.
Raportointikauden lopussa konsernin omavaraisuusaste oli 42,5 % (42,2 %) ja velkaantumisaste 37,4 % (30,4 %).
Konserni osallistuu eräiden asiakkaidensa "Supply Chain Financing" -ohjelmiin, joissa kyseisten asiakkaiden myyntisaamisia myydään siten, että Suomisen oikeudet ja velvoitteet kyseisiin saamisiin lakkaavat ("non-recourse"). Ohjelmat vapauttavat sitoutunutta pääomaa.
| milj. euroa | 2022 | 2021 | Viite |
|---|---|---|---|
| Korollisten velkojen nimellisarvo | 104,1 | 150,9 | Liitetieto 14 |
| Rahavarat | -49,5 | -101,4 | Konsernin tase |
| Korolliset nettovelat | 54,6 | 49,6 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 145,9 | 163,2 | |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot | 343,4 | 386,6 | |
| Velkaantumisaste, % | 37,4 | 30,4 | |
| Omavaraisuusaste, % | 42,5 | 42,2 |
Rahoituksen hankintaa (funding) hoidetaan siten, että rahoittajien luottamus yhtiöön on hyvä.
Suomisen tavoitteena on hoitaa lainavelvoitteensa liiketoiminnan rahavirralla.
Konsernin vieraan pääoman ehtoisiin rahoitussopimuksiin liittyy kovenanttiehtoja, jotka on sidottu konsernitason tunnuslukuihin. Luottolimiitin taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (leverage ratio) sekä velkaantumisaste (gearing). Mikäli kovenanttiehdot eivät täyty, tulee lainanantajien kanssa aloittaa neuvottelut.
Suomisen korollisista veloista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 14.
1 000 euroa
Liikearvo testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa. Jos liikearvon arvonalentumistestaus osoittaa, että sen rahavirtaa tuottavan yksikön, johon liikearvo sisältyy, kerrytettävissä oleva rahamäärä on alempi kuin sen kirjanpitoarvo, kirjataan liikearvon ja mahdollisten muiden omaisuuserien arvonalentumistappio kuluksi tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa myöhemmillä raportointikausilla.
Arvonalentumistestauksissa on rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetty käyttöarvon avulla, joka on saatu diskonttaamalla sen arvioidut vastaiset rahavirrat. Rahavirtaa tuottavan yksikön ennakoidut rahavirrat perustuvat toteutuneeseen kehitykseen, vuosisuunnitelmiin sekä strategiatyön pohjalta laadittuihin viiden vuoden ennusteisiin. Ennusteiden keskeiset perusteet käydään läpi aina testausta suoritettaessa. Ennustekautta myöhäisemmät rahavirrat arvioidaan ekstrapoloimalla suunnitelmiin perustuvat luvut toimialakohtaisella kasvuprosentilla. Käyttöarvojen keskeiset oletukset liittyvät rahavirtayksikön myyntivolyymin kehitykseen, toiminnan kannattavuuteen, kustannustasoon sekä käytettyyn diskonttauskorkoon.
Hyödykkeiden korvausinvestoinnit on arvioitu taloudelliseen pitoaikaan perustuvien suunnitelmapoistojen perusteella siten, että niillä voidaan säilyttää nykyinen tuotantokapasiteetti. Korvausinvestoinneissa on huomioitu myös vuokrasopimusten uusimiset.
Suominen julkisti alkuvuonna 2020 strategiansa seuraavalle viisivuotiskaudelle, ja strategian mukainen liiketoimintasuunnitelma päivitettiin vuoden 2022 viimeisellä vuosineljänneksellä. Suominen tähtää kasvuun tarjoamalla innovatiivisia ja vastuullisia kuitukankaita asiakkailleen. Kannattavuutta pyritään parantamaan tehostamalla toimintoja sekä vaalimalla erinomaiseen suoritukseen tähtäävää kulttuuria. Suominen keskittyy pyyhintätuotteisiin.
Suomisen vuoden 2022 tulos on laskenut vuodesta 2021 johtuen pääasiassa kysynnän normalisoitumisesta koronan aiheuttamasta kysyntäpiiikistä etenkin Yhdysvalloissa sekä inflaation vuoksi nousseista raaka-aine- ja energiakustannuksista.
Suomisen liikevaihdon vuosikasvuksi ennustejaksolla 2023−2027 on arvioitu 0,9 %. Arvioitu kasvuprosentti on pienentynyt edellisvuodesta, sillä raaka-aineiden hintojen oletetaan laskevan, ja suurin osa myyntihinnoista on sidottu raaka-ainehintoihin.
Pitkän aikavälin vuotuisen kasvuprosentin (2,0 %) on oletettu vastaavan inflaatiokehitystä, joten se on noussut edellisvuodesta.
Diskonttauskorkojen määrittämisessä on käytetty testausajankohdan pääomakustannusta tavoitteelliselle pääomarakenteelle, jossa velan suhde omaan pääomaan on 60 %. Taseen vuokrasopimusvelat on huomioitu diskonttauskorkoa määritettäessä. Pääomakustannus on laskettu oman pääoman ja vieraan pääoman keskimääräisenä kustannuksena ennen veroja ottaen huomioon riskittömän sijoituksen tuottovaade, oman pääoman riskilisä sekä vieraan pääoman rahoittajien marginaali. Pääomakustannuksen laskennan komponentit tarkistetaan vuosittain. Vieraan pääoman kustannuspohjana on käytetty toimintamaittain painotettua 10 vuoden valtion velkakirjojen riskitöntä keskikorkoa. Korkotasojen noustua testauksessa käytetty diskonttauskorko on noussut edellisvuodesta.
Arvonalentumistestauksen laskelmat perustuvat testaushetken arvioihin tulevaisuudesta. Käyttöarvojen riskitarkastelussa on arvioitu rahavirtojen määrän ja ajoituksen vaihtelua. Laskelmiin sisältyvää epävarmuutta ja riskiä on huomioitu diskonttauskorossa.
Suoritetun arvonalentumistestauksen perusteella Suomisen liikearvon arvo ei ole alentunut.
Liikearvon testauksessa on kirjanpitoarvossa huomioitu paitsi liikearvon kirjanpitoarvo myös aineellisten hyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvo sekä käyttöpääoma. Mikäli diskonttauskorko nousisi 2,918 prosenttiyksikköä tai pitkän aikavälin vuotuinen liikevoittoprosentti laskisi 2,625 prosenttiyksikköä, kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo.
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Diskonttauskorko ennen veroja | 13,7 % | 8,5 % |
| Liikevaihdon kasvu 2023−2027 (2022−2026) | 0,9 % | 1,5 % |
| Pitkän aikavälin vuotuinen kasvu | 2,0 % | 1,0 % |
| Pitkän aikavälin vuotuinen liikevoittoprosentti | 8,3 % | 8,3 % |
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo muodostuu hankinnassa luovutetun vastikkeen ja käypiin arvoihin arvostettujen hankittujen nettovarojen erotuksena. Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden on katsottu hyötyvän hankituista nettovaroista sekä niiden tuomista synergiaeduista.
Suomisen liikearvon kirjanpitoarvo oli raportointikauden päättymispäivänä 15 496 tuhatta euroa (15 496 tuhatta euroa vuonna 2021). Suomisella on yksi toimintasegmentti (Kuitukankaat), joka on myös rahavirtaa tuottava yksikkö, jolle koko liikearvo on kohdistettu.
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Testauksessa käytetyt kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin, jotka edellyttävät arvioiden tekemistä. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista. Arvioituihin tuleviin rahavirtohin liittyviä epävarmuustekijöitä ovat muun muassa omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset.
Ilmastonmuutoksesta johtuvien mahdollisten ääri-ilmiöiden (kuten vesipula, hellejaksot, lisääntyneet sademäärät, tulvat, myrskyt) haittavaikutuksia Suomiseen on mietitty liikearvon testauksessa, mutta toistaiseksi näillä katsotaan olevan vain väliaikaisia vaikutuksia Suomisen liiketoimintaan, eikä näillä ole tästä syystä ollut mitään merkittäviä vaikutuksia testauksessa käytettyihin rahavirtaennusteisiin. Johto seuraa näitä riskejä sekä niiden kehitystä.
| Ennakko | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Muut | maksut ja | |||||
| Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | aineettomat hyödykkeet |
keskeneräiset | hankinnat Yhteensä 2022 | ||
| Hankintameno 1.1. | 28 761 | 15 496 | 6 539 | 71 | 50 866 | |
| Kurssiero | 13 | − | 59 | 9 | 81 | |
| Lisäykset | 79 | − | − | 358 | 438 | |
| Vähennykset ja myynnit | -6 269 | − | 594 | − | -5 675 | |
| Siirrot erien välillä | 374 | − | − | -438 | -64 | |
| Hankintameno 31.12. | 22 958 | 15 496 | 7 192 | − | 45 645 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -17 276 | − | -4 919 | − | -22 195 | |
| Kurssiero | -9 | − | -44 | − | -53 | |
| Raportointikauden poistot | -3 301 | − | -566 | − | -3 866 | |
| Arvonalentumistappiot | − | − | -2 | − | -2 | |
| Vähennykset ja myynnit | 6 269 | − | -595 | − | 5 675 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -14 316 | − | -6 125 | − | -20 441 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 8 643 | 15 496 | 1 066 | − | 25 204 | |
| Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset |
hankinnat Yhteensä 2021 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 28 823 | 15 496 | 6 605 | 56 | 50 978 |
| Kurssiero | 19 | − | 75 | − | 94 |
| Lisäykset | 64 | − | − | 97 | 162 |
| Vähennykset ja myynnit | -215 | − | -141 | -56 | -412 |
| Siirrot erien välillä | 70 | − | − | -26 | 44 |
| Hankintameno 31.12. | 28 761 | 15 496 | 6 539 | 71 | 50 866 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -14 235 | − | -4 445 | -56 | -18 736 |
| Kurssiero | -14 | − | -54 | − | -68 |
| Raportointikauden poistot | -3 240 | − | -560 | − | -3 801 |
| Vähennykset ja myynnit | 213 | − | 141 | 56 | 410 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -17 276 | − | -4 919 | − | -22 195 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 11 485 | 15 496 | 1 620 | 71 | 28 672 |
Vuonna 2011 kohdistettiin Ahlstromin Home and Personal -liiketoimintojen hankintahinnasta 5 979 tuhatta euroa asiakassuhteisiin. Raportointikauden päättyessä näiden asiakassuhteiden kirjanpitoarvo oli 843 tuhatta euroa.
Aineettomat oikeudet ovat patentteja, tavaramerkkejä, ohjelmistolisenssejä sekä asiakassuhteita, joille on liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä kohdistettu hankintamenoa arvostamalla ne hankintahetkellä käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet ovat ohjelmistojen tai vastaavan aineettoman omaisuuden kehittämiseen ja hankintaan liittyviä kustannuksia. Mikäli aineeton hyödyke on IAS 23:n mukainen ehdot täyttävä omaisuuserä, eli sen valmiiksi saattaminen vaatii huomattavan pitkän ajan, aktivoidaan vieraan pääoman menot kyseisen hyödykkeen hankintamenoon.
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla ja ne poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hankittujen tytäryhtiöiden aineettomat hyödykkeet arvostetaan tytäryhtiön hankintahetkellä käypään arvoon.
Suomisella ei ole muita aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Liikearvolle sekä raportontikauden lopussa keskeneräisille aineettomille hyödykkeille tehdään arvonalentumistesti. Liikearvosta on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.
Muut aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumistappion varalta mikäli on viitteitä siitä, että hyödykkeen arvo on alentunut. Arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 25.
| Liikearvo | ei poistoja |
|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 3–13 vuotta |
| Asiakassuhteet | 13 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuotta |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | ei poistoja |
Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja verrataan hyödykkeiden kerrytettävissä olevaan rahamäärään, mikäli on syytä olettaa, että hyödykkeiden arvo on alentunut. Kerrytettävä rahamäärä on hyödykkeen käypä arvo tai tätä korkeampi käyttöarvo, joka lasketaan diskonttaamalla hyödykkeen kerryttämät vastaiset rahavirrat nykyarvoonsa. Mikäli kerrytettävissä oleva rahamäärä on alempi kuin hyödykkeen kirjanpitoarvo, kirjataan arvonalentumistappio. Sekä rahavirtojen määrä että niiden ajoitus perustuvat johdon arvioon.
Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika perustuu johdon arvioon siitä ajanjaksosta, jolloin kyseisen hyödykkeen odotetaan olevan Suomisen käytettävissä. Hyödykkeen todellinen taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin poiketa alun perin arvioidusta, jolloin joko korjataan hyödykkeestä tehtäviä vuosittaisia poistoja tai kirjataan arvonalentumistappio.
| − − − − |
946 -2 531 − -42 232 |
22 398 -9 458 -1 573 -166 196 |
1 -117 -136 -1 283 |
− − -578 -578 |
23 345 -12 107 -2 286 -210 288 |
|---|---|---|---|---|---|
| − | -837 | -6 567 | − | − | -7 404 |
| − | -39 809 | -170 996 | -1 032 | − | -211 836 |
| 3 069 | 64 656 | 251 178 | 2 047 | 5 533 | 326 483 |
| − | 421 | 10 021 | 206 | -10 584 | 64 |
| − | -946 | -22 398 | -1 | − | -23 345 |
| − | − | − | − | 12 | 12 |
| − | 128 | 204 | − | 8 932 | 9 264 |
| 222 | 2 236 | 10 356 | − | 361 | 13 174 |
| 2 847 | 62 817 | 252 996 | 1 842 | 6 813 | 327 314 |
| Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
maksut ja keskeneräiset |
hankinnat Yhteensä 2022 |
| Ennakko |
| Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset |
hankinnat Yhteensä 2021 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 744 | 59 724 | 226 348 | 1 364 | 8 698 | 298 878 |
| Kurssiero | 103 | 2 394 | 11 575 | 0 | 256 | 14 328 |
| Lisäykset | − | 308 | 35 | − | 17 047 | 17 390 |
| Aktivoidut vieraan pääoman menot | − | − | − | − | 219 | 219 |
| Vähennykset ja myynnit | − | -39 | -3 227 | -13 | -179 | -3 458 |
| Siirrot erien välillä | − | 429 | 18 264 | 490 | -19 228 | -44 |
| Hankintameno 31.12. | 2 847 | 62 817 | 252 996 | 1 842 | 6 813 | 327 314 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | − | -36 943 | -156 142 | -963 | -166 | -194 213 |
| Kurssiero | − | -820 | -7 187 | 0 | -13 | -8 020 |
| Vähennysten ja myyntien poistot | − | 39 | 3 227 | 13 | 179 | 3 458 |
| Raportointikauden poistot | − | -2 085 | -10 894 | -82 | − | -13 061 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | − | -39 809 | -170 996 | -1 032 | − | -211 836 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 847 | 23 008 | 82 000 | 810 | 6 813 | 115 478 |
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpi | ||
| toarvo | 83 982 | 80 893 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset on esitetty liitetiedossa 32.
Käyttöoikeusomaisuuserät on esitetty liitetiedossa 22. Poistoista ja arvonalentumisista on kerrottu liitetiedossa 25.
Maa-alueet, rakennukset sekä koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne arvostetaan taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Mikäli aineellinen hyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat poikkeavat toisistaan, käsitellään kukin osa erillisenä hyödykkeenä. Hankittujen tytäryhtiöiden aineelliset hyödykkeet arvostetaan tytäryhtiön hankintahetkellä käypään arvoon.
Kun aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan ja korvattavan osan mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan tulosvaikutteisesti niiden syntyhetkellä.
Vieraan pääoman menot aktivoidaan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon, mikäli hyödykkeet ovat ehdot täyttäviä omaisuuseriä siten kuin IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardissa määritellään.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun hyödyke on valmis käytettäväksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.
Aineelliset hyödykkeet testataan arvonalentumistappion varalta mikäli on viitteitä siitä, että hyödykkeen arvo on alentunut. Arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 25.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot määritetään myyntihinnan ja hyödykkeen kirjanpitoarvon erotuksena, ja ne kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
| Maa-alueet | ei poistoja |
|---|---|
| Rakennukset ja rakennelmat | 10–40 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 4–20 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–5 vuotta |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | ei poistoja |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoja verrataan hyödykkeiden kerrytettävissä olevaan rahamäärään, mikäli on syytä olettaa, että hyödykkeiden arvo on alentunut. Kerrytettävä rahamäärä on hyödykkeen käypä arvo tai tätä korkeampi käyttöarvo, joka lasketaan diskonttaamalla hyödykkeen kerryttämät vastaiset rahavirrat nykyarvoonsa. Mikäli kerrytettävissä oleva rahamäärä on alempi kuin hyödykkeen kirjanpitoarvo, kirjataan arvonalentumistappio. Sekä rahavirtojen määrä että niiden ajoitus perustuvat johdon arvioon.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika perustuu johdon arvioon siitä ajanjaksosta, jolloin kyseisen hyödykkeen odotetaan olevan Suomisen käytettävissä. Hyödykkeen todellinen taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin poiketa alun perin arvioidusta, jolloin joko korjataan hyödykkeestä tehtäviä vuosittaisia poistoja tai kirjataan arvonalentumistappio.
Kuitukankaiden asiakaskysyntä on siirtynyt yhä enemmän muovittomiin ja kasvipohjaisista kuiduista valmistettuihin vastuullisiin kuitukankaisiin. Suominen seuraa tuotantolinjojensa teknistä suorituskykyä ja pyrkii varmistamaan niiden kyvyn tuottaa näitä vastuullisia kuitukankaita investoimalla jatkuvasti tuotantolinjoihinsa parantaen näin niiden kykyä vastata asiakkaiden kysyntään. Näillä investoinneilla pyritään estämään asiakaskysynnästä johtuva tuotantolinjojen teknologinen vanhentuminen sekä tuotantolinjojen taloudellisten vaikutusaikojen lyheneminen alun perin arvioiduista.
Ilmastonmuutoksesta johtuvien mahdollisten ääri-ilmiöiden (kuten vesipula, hellejaksot, lisääntyneet sademäärät, tulvat, myrskyt) haittavaikutuksia Suomiseen on mietitty muun muassa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tase-arvoja ja taloudellisia vaikutusaikoja arvioitaessa,
mutta toistaiseksi näillä katsotaan olevan vain väliaikaisia vaikutuksia Suomisen liiketoimintaan, eikä näillä ole tästä syystä ollut mitään merkittäviä vaikutuksia käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvoihin tai poistoaikoihin. Johto seuraa näitä riskejä sekä niiden kehitystä.
Inflaation vaikutus tuotantokustannuksiin, kuten raaka-aine- ja energiahintoihin on huomioitu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tase-arvoja ja taloudellisia vaikutusaikoja arvioitaessa. Kohonneet tuotantokustannukset saattaisivat johtaa siihen, että tuotantolinjojen tasearvot olisivat liian suuret, mikäli myyntituotot eivät kattaisi kohonneita kustannuksia. Koska suurimmassa osassa Suomisen myyntisopimuksissa myyntihinnat on sidottu raaka-aineiden hintoihin, ja koska Suominen on energian hintojen noustua ottanut käyttöön asiakkailta perittävän energialisän, ei kustannusinflaatiolla arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvoihin.
| Emoyhtiön | |||
|---|---|---|---|
| Yhtiö | Kotipaikka | Omistusosuus,% | omistama |
| Suominen Oyj | Helsinki | ||
| Suominen Kuitukankaat Oy | Nakkila | 100 % | x |
| Mozzate Nonwovens S.r.l. | Mozzate, Italia | 100 % | x |
| Cressa Nonwovens S.r.l. | Mozzate, Italia | 100 % | |
| Alicante Nonwovens S.A.U. | Alicante, Espanja | 100 % | x |
| Suominen US Holding, Inc. | Delaware, USA | 100 % | x |
| Bethune Nonwovens, Inc. | Bethune, Etelä-Carolina, Yhdysvallat | 100 % | |
| Green Bay Nonwovens, Inc. | Green Bay, Wisconsin, Yhdysvallat | 100 % | |
| Windsor Locks Nonwovens, Inc. | Windsor Locks, Connecticut, Yhdysvallat | 100 % | |
| Suominen Brasil Indústria e Comercio de Não-Tecidos Ltda. | Paulínia, Brasilia | 100 % | x |
1 000 euroa
| Määritelty käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi |
Yhteensä 2022 | |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 421 | 421 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 421 | 421 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat |
Määritelty käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi |
Yhteensä 2021 | |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 347 | 421 | 768 |
| Oman pääoman ehtoisten instrumenttien myynti | -347 | − | -347 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | − | 421 | 421 |
IFRS 9 mahdollistaa oman pääoman ehtoisten instrumenttien eli osakkeiden ollessa kyseessä, että yhteisö voi valita instrumenteittain niiden peruuttamattoman luokittelu- ja kirjaamistavan. Oman pääoman ehtoisten instrumenttien osalta Suominen luokitteli vuonna 2021 myydyt Bright Maze Oy:n osakkeet käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjattiin tulosvaikutteisesti.
Muut osakkeet ja osuudet on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjataan laajaan tulokseen eikä niitä missään vaiheessa kierrätetä tulosvaikutteisiksi. Näiden osakkeiden merkitys Suomisen konsernitilipäätökselle ei ole olennainen.
Oman pääoman ehtoiset instrumentit koostuvat noteeraamattomista osakkeista.
Jos oman pääoman ehtoiselle rahoitusvaralle ei ole toimivia markkinoita tai jos kyseessä ovat noteeraamattomat sijoitukset, käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Mikäli rahoitusvaran osalta ei ole tiedossa riippumattomien osapuolten välillä toteutuneita kauppoja, käytetään käypänä arvona esimerkiksi varasta kertyvien diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa tai olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypiä arvoja.
1 000 euroa
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Vaihto-omaisuus | ||
| Aineet ja tarvikkeet | 42 670 | 32 507 |
| Keskeneräiset tuotteet | 3 837 | 1 564 |
| Valmiit tuotteet | 16 732 | 15 620 |
| Vaihto-omaisuuden ennakkomaksut | 22 | 72 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 63 261 | 49 763 |
| Vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjaukset | -6 610 | -3 709 |
| Vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjausten peruutukset | 4 796 | 3 332 |
| Raportointikaudella kuluksi kirjattu vaihto-omaisuuden määrä | -393 879 | -321 127 |
Vaihto-omaisuuden hankintameno määritetään FIFO-menetelmän tai painotetun keskihinnan mukaisesti. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät ja välilliset menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalin ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin, hallinnon tai rahoituksen menoja. Vieraan pääoman menoja ei aktivoida varaston arvoon.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvoa alennetaan epäkurantin omaisuuden osalta.
Kuluksi kirjattu vaihto-omaisuuden määrä sisältyy tuloslaskelmassa hankinnan ja valmistuksen kuluihin.
Vaihto-omaisuuden arvostus edellyttää jossain määrin johdon arviota. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvoa käytetään alimman tasearvon testaukseen vaihto-omaisuuden yliarvostamisen estämiseksi.
1 000 euroa
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 93 | 96 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 93 | 96 |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Myyntisaamiset | 66 648 | 65 495 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 6 753 | 2 941 |
| Siirtosaamiset | 2 104 | 2 462 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 75 505 | 70 899 |
| Erääntyneet | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | Alle 5 päivää | 5−30 päivää 31−120 päivää | Yli 120 päivää | Yhteensä erääntyneet |
Yhteensä | ||
| Myyntisaamiset | 59 541 | 2 342 | 3 489 | 1 485 | 1 908 | 9 223 | 68 765 |
| Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä |
− | − | − | -352 | -1 765 | -2 117 | -2 117 |
| Myyntisaamisten kirjanpitoarvo | 59 541 | 2 342 | 3 489 | 1 132 | 144 | 7 106 | 66 648 |
| Myyntisaamisten kirjanpitoarvo | 55 687 | 3 207 | 6 109 | 358 | 135 | 9 808 | 65 495 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä |
− | − | 0 | -201 | -1 920 | -2 121 | -2 121 |
| Myyntisaamiset | 55 687 | 3 207 | 6 109 | 558 | 2 055 | 11 929 | 67 616 |
| Erääntymättömät | Alle 5 päivää | 5−30 päivää 31−120 päivää | Yli 120 päivää | Yhteensä erääntyneet |
Yhteensä | ||
| Erääntyneet |
| keva vähennyserä 31.12. | -2 117 | -2 121 |
|---|---|---|
| Odotettavissa olevia luottotappioita kos | ||
| Lisäykset raportointikauden aikana | -418 | -374 |
| Peruutetut | 257 | 378 |
| Toteutuneet | 194 | 116 |
| Kurssiero | -30 | -27 |
| Odotettavissa olevia luottotappioita kos keva vähennyserä 1.1. |
-2 121 | -2 213 |
| 2022 | 2021 |
Raportointikaudella kirjatut myyntisaa-
misten odotettavissa olevat luottotappiot,
netto -164 14
| Yhteensä | 66 648 | 65 495 |
|---|---|---|
| BRL | 5 677 | 4 907 |
| USD | 28 377 | 31 113 |
| EUR | 32 594 | 29 476 |
| 2022 | 2021 |
Siirtosaamiset koostuvat pääosin rahoituserien jaksotuksista sekä muista kulujaksotuksista. Sekä lyhytaikaisissa että pitkäaikaisissa muissa saamisissa on muun muassa saamisia välillisiin veroihin liittyen.
Johdannaisinstrumenteista kirjatut siirtosaamiset on eritelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 17.
Muiden saamisten laadun arviointi perustuu historialliseen maksukäyttäytymiseen. Muut saamiset eivät ole erääntyneet eikä niiden arvo ole alentunut. Muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa luottoriskille alttiina olevaa enimmäismäärää.
Suomisella on "selected supplier" -statuksella eräiden asiakkaidensa kanssa "Supply Chain Financing" -ohjelma, jossa myyntisaamisia myydään siten, että Suomisen sopimukseen perustuva oikeus myyntisaamisista kertyviin rahavaroihin lakkaa.
Myyntisaamiset arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamisten arvoon vaikuttaa myytyjen hyödykkeiden transaktiohinta, joka määritellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti. Transaktiohintaa määriteltäessä huomioidaan muun muassa sopimuksiin sisältyvät muuttuvat vastikkeet, kuten määräalennukset, jolloin transaktiohinta voi olla alhaisempi kuin asiakkaalta laskutettu summa.
Myyntisaamisten luottotappiokirjausten osalta Suominen soveltaa IFRS 9:n sallimaa käytännön helpotusta ja käyttää myyntisaamisten luottotappioiden arvioinnissa luottotappiovarausmatriisia, joka perustuu kokemukseen aikaisemmin toteutuneista luottotappioista. Varausmatriisin mukaisesti myyntisaamisten luottotappiokirjaus perustuu kunakin raportointipäivänä koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Myyntisaamiset ryhmitellään perustuen maksujen viivästymispäiviin sekä asiakkaiden riskiominaisuuksiin, joissa huomioidaan asiakkaiden kyky suorittaa kaikki erääntyvät maksut sopimusehtojen mukaisesti. Riskiominaisuuksissa huomioidaan muun muassa asiakkaaseen liittyvä maantieteellinen riski, asiakkaan maksukäyttäytyminen ja asiakkaan taloudellinen tilanne.
Myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot ovat todennäköisyyksillä painotettu arvio odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvista luottotappioista. Suomisen toteutuneet luottotappiot ovat historiallisesti olleet pienet. Eräiden vuosina 2022 ja 2021 tehtyjen luottotappiovarausten osalta on kuitenkin riski, että asiakkaiden maksukyvyttömyyden vuoksi luottotappiot toteutuvat.
Suuri osa myyntisaamisista oli raportointikauden päättymispäivänä korkean luottoluokituksen omaavilta kansainvälisiltä asiakasyrityksilta, jotka ovat kykeneviä suorittamaan erääntyneet maksunsa. Näiltä asiakkailta mahdollisesti yli 30 päivää myöhässä olevien saamisten osalta ei katsota, että luottoriski olisi merkittävästi kasvanut.
Mikäli muiden erääntyneiden myyntisaamisten osalta on arvioitu, että luottoriski on merkittävästi kasvanut, on näistä tehty luottotappiovarauksia. Lisäksi erääntyneet myyntisaamiset on laitettu perintään tai asiakkaiden kanssa
on tehty maksusuunnitelma, jonka toteutumista seurataan jatkuvasti.
Suominen seuraa jatkuvasti asiakkaiden myyntisaamissaldoja ja ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli saamiset ovat erääntyneet. COVID-19-pandemia ei merkittävästi lisännyt Suomisen asiakkaisiin liittyvää luottoriskiä.
Ukrainan sodan välittömät vaikutukset Suomisen liiketoimintaan ovat vähäiset, sillä konsernilla ei ole asiakkaita Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa.
Myyntisaamisten arvostus edellyttää jossain määrin johdon arviota. Myyntisaamisista kirjataan arvioitu odotettavissa oleva luottotappio, mikäli johto arvioi, että saamisen kirjanpitoarvo ei enää vastaa sen käypää arvoa.
1 000 euroa
Suominen on määrittänyt liiketoimintamallinsa koskien rahoitusvarojen hallinnointia ja määritellyt tämän sekä rahoitusvarojen ominaisuuksien perusteella rahoitusvarojensa luokittelun.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet varojen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt varojen omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin ulkopuoliselle.
Johdannaisinstrumentit, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan IFRS 9:n mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Johdannaisinstrumenteista on kerrottu liitetiedossa 17.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään varan luonteesta riippuen joko liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa tai rahoituserissä.
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat sisältävät oman pääoman ehtoisia instrumentteja, joista on kerrottu liitetiedossa 9.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista myyntisaamisista on kerrottu liitetiedossa 11.
Rahavarat arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. IFRS 9 edellyttää myös rahavarojen osalta, että niiden osalta tehdään arvonalentumistarkastelu ja kirjataan arvonalentumistappio joko 12 kuukauden kuluessa odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella, tai mikäli luottoriski on merkittävästi kasvanut, koko voimassaoloaikana odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella ja huomioiden pankkitalletusten vastapuoliin liittyvä luottoriski, Suomisella ei ole rahavarojen osalta arvonalentumiskirjauksia.
Rahavarat sisältävät pankkisaamiset ja käteisvarat. Mikäli käytössä on pankkitilien luottolimiittejä, ne sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
| Jaksotettuun hankinta |
||||
|---|---|---|---|---|
| menoon arvostetut velat |
Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | |
| Joukkovelkakirjalainat | 49 295 | 49 295 | 39 425 | 50 000 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 40 000 | 40 000 | 40 000 | 40 000 |
| Vuokrasopimusvelat | 14 069 | 14 069 | 14 069 | 14 069 |
| Korkovelat | 734 | 734 | 734 | 734 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 353 | 353 | 353 | 353 |
| Ostovelat | 64 565 | 64 565 | 64 565 | 64 565 |
| Yhteensä 31.12.2022 | 169 016 | 169 016 | 159 146 | 169 721 |
| Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut velat |
Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | |
|---|---|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 133 206 | 133 206 | 135 621 | 135 000 |
| Vuokrasopimusvelat | 15 927 | 15 927 | 15 927 | 15 927 |
| Korkovelat | 936 | 936 | 936 | 936 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 379 | 379 | 379 | 379 |
| Johdannaisvelat | 15 | 15 | 15 | 15 |
| Ostovelat | 45 661 | 45 661 | 45 661 | 45 661 |
| Yhteensä 31.12.2021 | 196 125 | 196 125 | 198 540 | 197 919 |
Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, mikäli ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä.
Rahoitusvelka tai rahoitusvelan osa kirjataan pois taseesta silloin, kun velka on lakannut olemasta, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.
Johdannaisinstrumenteista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 17.
Korollisista veloista, mukaan lukien vuokrasopimusvelat, on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 14.
Ostovelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Ostovelkojen lyhyestä maturiteetista johtuen niiden alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Suominen Oyj:n rekisteröity osakepääoma on 11 860 056 euroa. Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2022 oli 58 259 219 osaketta.
Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon tai muuhun varojen jakoon. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Suominen Oyj:n omia osakkeita ostettaessa niistä maksettu määrä, mukaan lukien hankinnan välittömät kulut, on kirjattu jakokelpoisen oman pääoman vähennyksenä. Omiin osakkeisiin ei osakeyhtiölain mukaan kohdistu osakkeenomistajan oikeuksia, kuten oikeutta osinkoon tai muuhun varojen jakoon tai oikeutta osallistua yhtiökokoukseen.
Raportointikauden lopussa Suominen Oyj:n hallussa oli 778 492 omaa osaketta. Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän ansaintajakson päätyttyä ohjelmaan osallistuneille siirrettiin helmikuussa yhteensä 237 584 osaketta. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiö luovutti 16.5.2022 hallituksen jäsenien vuosipalkkion osakkeina maksettavan osuuden, yhteensä 18 585 osaketta.
Suominen ilmoitti 1.11.2021 aloittavansa omien osakkeiden hankinnan. Omien osakkeiden hankinta jatkui vuonna 2022, jolloin Suominen hankki yhteensä 68 677 omaa osaketta yhteishintaan 0,3 milj. euroa. Omien osakkeiden hankintaohjelma päättyi 21.1.2022, kun yhteensä omien osakkeiden osto-ohjelman mukaisesti oli hankittu yhteensä 400 000 omaa osaketta. Omien osakkeiden hankinnat alkoivat 3.11.2021 ja päättyivät 21.1.2022. Tämän jakson aikana Suominen hankki 400 000 omaa osaketta keskihintaan 4,9796 euroa osakkeelta. Määrä vastaa noin 0,7 % yhtiön kokonaisosakemäärästä, joka on 58 259 219 osaketta.
Omien osakkeiden hankinta kirjataan kaupantekopäivän perusteella.
Ylikurssirahasto on jakokelvotonta omaa pääomaa eikä sitä voi enää kerryttää. Ylikurssirahastoa voidaan käyttää osakepääoman korottamiseen.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP-rahasto) on yhtiön vapaata omaa pääomaa, jota voidaan käyttää varojenjakoon osakkeenomistajille. SVOP-rahasto syntyy tai kasvaa osakeannissa kirjaamalla sinne osakkeiden uusmerkinnässä se osa merkintähinnasta, jota ei kirjata osakepääomaan. Se voi myös kasvaa muun oman pääoman sijoituksen yhteydessä. Sijoitukset voivat olla yhtiön osakkaiden tai ulkopuolisten tekemiä.
Käyvän arvon rahasto sisältää johdannaisten käyvän arvon muutokset silloin, kun sovelletaan suojauslaskentaa. Myös käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien osakkeiden käyvän arvon muutokset kirjataan käyvän arvon rahastoon.
Muut rahastot sisältävät vararahaston, joka on jakokelvotonta omaa pääomaa. Vararahastoon on paikallisten lainsäädäntöjen mukaisesti siirrettävä osa tilikauden voitosta.
Kurssierot, joka syntyvät tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta euroiksi eri valuuttakursseilla, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneisiin kurssieroihin. Myös kurssierot, jotka syntyvät nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneihin kurssieroihin.
Osa tytäryhtiöille annetuista lainoista on tosiasiallisesti osa kyseiseen yhtiöön tehtyä nettosijoitusta, koska näiden lainojen takaisinmaksu ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Näiden lainojen kurssierot kirjataan laajaan tulokseen ja omaan pääomaan kurssieroihin.
Suomisen osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 28.
Suomisella ei ole optiojärjestelyjä.
Yhtiön lähipiirin omistamista osakkeista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 31.
Suominen Oyj:n osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2022 oli 10 902 032 (17 714 203) osaketta eli 19,0 % (30,8 %) osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi oli 5,27 euroa
(6,41 euroa), alin 2,36 euroa (4,25 euroa) ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 3,57 euroa (5,48 euroa). Raportointikauden päätöskurssi oli 3,00 euroa (5,18 euroa). Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2022 oli 172,4 (296,8) milj. euroa.
| Osakemäärä 1.1.2021 | 58 259 219 |
|---|---|
| Osakemäärä 31.12.2021 | 58 259 219 |
| Osakemäärä 31.12.2022 | 58 259 219 |
| Osakemäärä 1.1.2021 | 690 878 |
|---|---|
| Omien osakkeiden luovutus, hallituspalkkiot | -16 042 |
| Omien osakkeiden luovutus, osakeperusteiset kannustinjärjestelmät | -44 224 |
| Yhteistilillä olevien osakkeiden siirto yhtiölle | 4 049 |
| Omien osakkeiden osto | 331 323 |
| Osakemäärä 31.12.2021 | 965 984 |
| Omien osakkeiden luovutus, hallituspalkkiot | -18 585 |
| Omien osakkeiden luovutus, osakeperusteiset kannustinjärjestelmät | -237 584 |
| Omien osakkeiden osto | 68 677 |
| Osakemäärä 31.12.2022 | 778 492 |
| Osakkeiden lukumäärä | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
|---|---|---|
| Osakemäärä ilman omia osakkeita | 57 480 727 | 57 293 235 |
| Osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | 57 480 727 | 57 293 235 |
| Keskimääräinen osakemäärä ilman omia osakkeita | 57 439 615 | 57 579 440 |
| Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | 57 439 615 | 57 579 440 |
| Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | 57 533 196 | 58 023 347 |
Suominen Oyj vastaanotti 19.1.2022 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 ja 6 pykälän mukaisen ilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistus Suominen Oyj:ssä oli alittanut 5 %:n liputusrajan.
Suominen Oyj vastaanotti 25.2.2022 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 ja 6 pykälän mukaisen ilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Erkki Etolan määräysvaltayhtiön Etola Group Oy:n omistus Suominen Oyj:ssä oli ylittänyt 5 %:n liputusrajan. Erkki Etolan ja hänen määräysvaltayhtiöidensä yhteenlaskettu omistusosuus ei ylittänyt liputusrajaa.
Suominen Oyj vastaanotti 7.3.2022 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 ja 6 pykälän mukaisen ilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Erkki Etolan määräysvaltayhtiön Etola Group Oy:n omistus Suominen Oyj:ssä oli ylittänyt 10 %:n liputusrajan. Samalla Erkki Etolan ja hänen määräysvaltayhtiöidensä yhteenlaskettu omistusosuus ylitti 20 %:n liputusrajan.
Suominen Oyj vastaanotti 28.6.2022 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 ja 6 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan OP-Henkivakuutus Oy:n omistus Suominen Oyj:ssä ylitti 5 %:n liputusrajan.
| Osakemäärä kpl | % osakkeista ja äänistä |
|---|---|
| 13 953 357 | 23,95 % |
| 7 000 000 | 12,02 % |
| 5 850 000 | 10,04 % |
| 3 621 397 | 6,22 % |
| 3 435 147 | 5,90 % |
| 2 882 300 | 4,95 % |
| 2 878 287 | 4,94 % |
| 1 912 000 | 3,28 % |
| 1 689 751 | 2,90 % |
| 1 400 000 | 2,40 % |
| 1 176 232 | 2,02 % |
| 997 750 | 1,71 % |
| 900 000 | 1,54 % |
| 794 026 | 1,36 % |
| 689 430 | 1,18 % |
| 49 179 677 | 84,41 % |
| 7 057 140 | 12,11 % |
| 1 243 910 | 2,14 % |
| 778 492 | 1,34 % |
| 58 259 219 | 100,00 % |
| Omistajien lukumäärä | %-osuus | Osakemäärä kpl | % osakkeista ja äänistä | |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 185 | 3,2 % | 10 044 092 | 17,24 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 13 | 0,2 % | 20 873 571 | 35,83 % |
| Julkisyhteisöt | 4 | 0,1 % | 4 291 781 | 7,37 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 12 | 0,2 % | 341 680 | 0,59 % |
| Kotitaloudet | 5 463 | 95,9 % | 6 636 279 | 11,39 % |
| Ulkomaiset osakkeenomistajat | 22 | 0,4 % | 14 049 414 | 24,12 % |
| Yhteensä | 5 699 | 100,0 % | 56 236 817 | 96,53 % |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 10 | 1 243 910 | 2,14 % | |
| Omat osakkeet | 1 | 778 492 | 1,34 % | |
| Yhteensä | 5 710 | 58 259 219 | 100,00 % |
| Osakkeita kpl | Omistajien lukumäärä | %-osuus | Osakemäärä kpl | % osakkeista ja äänistä |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 2 045 | 35,8 % | 91 672 | 0,16 % |
| 101–500 | 1 964 | 34,4 % | 525 798 | 0,90 % |
| 501–1 000 | 745 | 13,0 % | 591 975 | 1,02 % |
| 1 001–5 000 | 746 | 13,1 % | 1 606 567 | 2,76 % |
| 5 001–10 000 | 89 | 1,6 % | 644 984 | 1,11 % |
| 10 001–50 000 | 80 | 1,4 % | 1 640 770 | 2,82 % |
| 50 001–100 000 | 16 | 0,3 % | 1 155 231 | 1,98 % |
| 100 001–500 000 | 8 | 0,1 % | 1 518 621 | 2,61 % |
| yli 500 000 | 16 | 0,3 % | 49 705 109 | 85,32 % |
| Yhteensä | 5 709 | 100,0 % | 57 480 727 | 98,66 % |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet | 1 | 778 492 | 1,34 % | |
| Yhteensä | 5 710 | 58 259 219 | 100,00 % |
1 000 euroa
Suominen pidensi kesäkuussa 2022 yhdellä vuodella heinäkuussa 2020 solmitun kolmivuotisen 100 milj. euron syndikoidun luottolimiittijärjestelyn (revolving credit facility) voimassaoloaikaa. Voimassaoloaika piteni heinäkuuhun 2025 asti.
Lainasopimus on solmittu Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen ja Nordean kanssa. Lainajärjestelyn taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (leverage ratio) sekä velkaantumisaste (gearing). Lainan marginaali kasvaa tai pienenee riippuen siitä, kuinka hyvin Suominen saavuttaa kaksi vastuullisuuteen liittyvää tavoitetta, eli vastuullisten tuotteiden myynnin kasvu sekä kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Syndikoitu luottolimitti on vaihtuvakorkoinen.
Suominen laski kesäkuussa 2021 liikkeeseen 50 milj. euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Lainan maturiteetti on kuusi vuotta ja se erääntyy 11.6.2027. Lainalle maksetaan kiinteää 1,50 %:n korkoa. Lainaa merkitsi yhteensä 19 sijoittajaa. Joukkovelkakirjalaina on kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla.
Joukkovelkakirjalaina on Suomisen suora ja vakuudeton sitoumus, jolla on takaajina toimivien tytäryhtiöiden antama omavelkainen takaus.
Syyskuussa 2017 liikkeelle laskettu nimellisarvoltaan 85 milj. euron suuruinen vakuudeton joukkovelkakirjalaina erääntyi ja maksettiin kokonaisuudessaan 3.10.2022. Joukkovelkakirjalaina oli noteerattu Nasdaq Helsingissä.
| 2022 | 2021 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | ||||||
| Joukkovelkakirjalainat | 49 295 | 39 425 | 50 000 | 49 144 | 49 125 | 50 000 |
| Vuokrasopimusvelat | 11 215 | 11 215 | 11 215 | 13 167 | 13 167 | 13 167 |
| Yhteensä | 60 510 | 50 640 | 61 215 | 62 311 | 62 292 | 63 167 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | ||||||
| Muut korolliset velat | 40 000 | 40 000 | 40 000 | − | − | − |
| Joukkovelkakirjalainat | − | − | − | 84 062 | 86 496 | 85 000 |
| Vuokrasopimusvelat | 2 855 | 2 855 | 2 855 | 2 761 | 2 761 | 2 761 |
| Yhteensä | 42 855 | 42 855 | 42 855 | 86 823 | 89 257 | 87 761 |
| Yhteensä | 103 365 | 93 494 | 104 069 | 149 134 | 151 548 | 150 927 |
Suominen katsoo, että korollisten velkojen ilmoittaminen paitsi jaksotettuun hankintamenoon, myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä lisätietoa Suominen velkaantumisesta.
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Korolliset velat yhteensä kauden alussa | 149 134 | 100 293 |
| Lyhytaikaiset lainat kauden alussa | 86 823 | 2 539 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu, rahavirtavaikutteiset | -88 003 | -2 757 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot, rahavirtavaikutteiset | 40 000 | − |
| Lyhytaikaisten lainojen lisäykset, ei vaikutusta rahavirtaan | 260 | 309 |
| Lyhytaikaisten lainojen vähennykset, ei vaikutusta rahavirtaan | -15 | -67 |
| Siirrot pitkäaikaisista lainoista | 2 770 | 86 610 |
| Joukkovelkakirjalainan jaksotus jaksotettuun hankintamenoon, ei vaikutusta rahavirtaan | 938 | 105 |
| Kurssiero, ei vaikutusta rahavirtaan | 83 | 84 |
| Lyhytaikaiset lainat kauden lopussa | 42 855 | 86 823 |
| Pitkäaikaiset lainat kauden alussa | 13 167 | 14 892 |
| Pitkäaikaisten lainojen lisäykset, ei vaikutusta rahavirtaan | 445 | 418 |
| Pitkäaikaisten lainojen vähennykset, ei vaikutusta rahavirtaan | -12 | -47 |
| Siirrot lyhytaikaisiin lainoihin | -2 770 | -2 653 |
| Kurssiero, ei vaikutusta rahavirtaan | 385 | 557 |
| Pitkäaikaiset lainat kauden lopussa | 11 215 | 13 167 |
| Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat kauden alussa | 49 144 | 82 862 |
| Joukkovelkakirjalainojen jaksotus jaksotettuun hankintamenoon, ei vaikutusta rahavirtaan | 151 | 1 178 |
| Joukkovelkakirjalainojen nostot | − | 50 000 |
| Joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskukulut, rahavirtavaikutus | − | -939 |
| Siirrot lyhytaikaisiin lainoihin | − | -83 957 |
| Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat kauden lopussa | 49 295 | 49 144 |
| Korolliset velat yhteensä kauden lopussa | 103 365 | 149 134 |
| Korollisten velkojen erääntyminen | ||
|---|---|---|
| 2023 (2022) | 42 855 | 86 823 |
| 2024 (2023) | 2 609 | 2 560 |
| 2025 (2024) | 1 818 | 2 424 |
| 2026−(2025) | 1 878 | 1 672 |
| 2027−(2026−) | 54 204 | 55 655 |
| Yhteensä | 103 365 | 149 134 |
| Korollisten velkojen valuuttajakauma | ||
|---|---|---|
| EUR | 96 520 | 141 641 |
| USD | 6 776 | 7 419 |
| BRL | 68 | 74 |
| Yhteensä | 103 365 | 149 134 |
Julkisesti noteerattavat joukkovelkakirjalainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Julkisesti noteeratun joukkovelkakirjalainan käypä arvo määräytyy raportointikauden päätöspäivän noteerauksen mukaan.
Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen on todennäköistä. Tällöin palkkio kirjataan taseeseen, kunnes laina nostetaan, jonka jälkeen se kirjataan tulosvaikutteisesti kyseisen lainan voimassaoloaikana. Mikäli lainalimiitin käyttäminen ei ole todennäköistä, kirjataan palkkio välittömästi tulosvaikutteisesti.
Vuokrasopimusvelkojen laatimisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 22.
1 000 euroa
| Ennallistamisvaraukset | Verovaraukset | Muut varaukset | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2021 | 1 607 | 26 | 164 | 1 797 |
| Kurssiero | 23 | − | − | 23 |
| Diskonttauksen vaikutus | 96 | − | − | 96 |
| 31.12.2021 | 1 726 | 26 | 164 | 1 916 |
| Kurssiero | 19 | − | − | 19 |
| Vähennykset | − | − | -90 | -90 |
| Diskonttauksen vaikutus | 104 | − | − | 104 |
| 31.12.2022 | 1 850 | 26 | 74 | 1 950 |
| Muut varaukset | |
|---|---|
| 1.1.2021 | 250 |
| Vähennykset | -250 |
| 31.12.2021 | − |
| 31.12.2022 | − |
Suomisen varaukset koostuvat velvoitteesta ennallistaa vuokratut kiinteistöt vuokrasopimusten päätyttyä (liitetieto 22), verovarauksista, jotka on tehty verotarkastusten johdosta sekä muista riita-asioihin liittyvistä varauksista.
Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksen olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksua ja aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset kirjataan velaksi taseeseen. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Mikäli rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varaukset diskontataan.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vain silloin, kun siitä on laadittu yksityiskohtainen, asianmukainen suunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin järjestely vaikuttaa.
1 000 euroa
| 2022 | 2021 |
|---|---|
| − | 3 |
| − | 3 |
| 64 565 | 45 661 |
| 74 | 75 |
| 1 597 | 1 700 |
| 13 536 | 9 733 |
| 79 771 | 57 170 |
Siirtovelat sisältävät muun muassa korkovelkoja, jaksotettuja henkilöstökuluja ja muita kulujaksotuksia.
Muut velat sisältävät muun muassa välillisistä veroista aiheutuneita velkoja.
| Yhteensä | 64 565 | 45 661 |
|---|---|---|
| Muut valuutat | 1 | 1 |
| BRL | 1 378 | 642 |
| USD | 36 939 | 23 897 |
| EUR | 26 247 | 21 122 |
| 2022 | 2021 |
1 000 euroa
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Saamiset | ||
| Johdannaiset, suojauslaskentaa ei sovelleta | − | 2 |
| Velat | ||
| Johdannaiset, suojauslaskentaa ei sovelleta | − | 15 |
| 2022 | 2021 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvo | Käypä arvo, netto |
Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
Nimellisarvo | Käypä arvo, netto |
Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
|
| Valuuttatermiinit | ||||||||
| Suojauslaskentaa ei sovelleta | − | − | − | − | 1 960 | -14 | 2 | -15 |
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa | -373 | -204 |
| Nettorahoituskulut | ||
| Valuuttajohdannaisten korkoerot | -33 | -23 |
Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseessa bruttomääräisinä ja voidaan netottaa vain sopimusrikkomus- tai konkurssitilanteissa.
Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan sen mukaan, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Suomisella instrumentteja voidaan käyttää suojaamaan tietyltä riskiltä, joka liittyy taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan tai erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus).
Valuuttatermiinisopimukset on arvostettu käypään arvoon käyttämällä raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja sekä korkoeroihin perustuvia termiinipisteitä.
Pääosa konsernin solmimista johdannaissopimuksista on suojannut konsernin operatiivisia transaktioita vaikka ne eivät täyttäneetkään IFRS 9:n mukaisia suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Näiden johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Suominen ei ole soveltanut suojauslaskentaa vuosina 2022 tai 2021.
1 000 euroa
| Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat |
Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
|---|---|---|---|
| Oman pääoman ehtoiset instrumentit |
− | − | 421 |
| Yhteensä 2022 | − | − | 421 |
| Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat |
Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
|---|---|---|---|
| Oman pääoman ehtoiset instrumentit |
− | − | 421 |
| Valuuttajohdannaiset | − | 2 | − |
| Yhteensä 2021 | − | 2 | 421 |
| rahoitusvelat | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
|---|---|---|---|
| Valuuttajohdannaiset | − | 15 | − |
| Yhteensä 2021 | − | 15 | − |
| Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat | |
|---|---|
| Yhteensä 1.1.2021 | 4 244 |
| Tulosvaikutteisesti kirjatut | |
| Korkotuotot | 162 |
| Arvonalentumistappion peruuttaminen | 1 847 |
| Oman pääoman ehtoisten instrumenttien myynti | -347 |
| Lainasaamisten ja korkojen maksu | -5 485 |
| Yhteensä 31.12.2021 | 421 |
| Yhteensä 31.12.2022 | 421 |
Tulosvaikutteisesti kirjatut erät on kirjattu rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Raportointikausien aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.
Tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Näissä arvostusmenetelmissä käytetään mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevaa markkinatietoa, ja turvaudutaan mahdollisimman vähän yrityskohtaisiin arvioihin. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon määrittämiseen tarvittavat tiedot ovat havainnoitavissa, instrumentti on Tasolla 2.
Valuuttatermiinisopimukset on arvostettu käypään arvoon käyttämällä raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja sekä korkoeroihin perustuvia termiinipisteitä.
Tason 3 rahoitusinstrumenttien käyvät arvot perustuvat niitä koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
Jos oman pääoman ehtoiselle rahoitusvaralle ei ole toimivia markkinoita tai jos kyseessä ovat noteeraamattomat sijoitukset, käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Mikäli rahoitusvaran osalta ei ole tiedossa riippumattomien osapuolten välillä toteutuneita kauppoja, käytetään käypänä arvona esimerkiksi varasta kertyvien diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa tai olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypiä arvoja.
1 000 euroa
Suominen-konsernin koko liikevaihto koostuu kuitukankaiden myynnistä. Suomisella oli vuonna 2022 kaksi (kaksi) asiakasta, joiden osuus konsernin myynnistä ylitti 10 % koko liikevaihdosta. Myynti näille kahdelle asiakkaille oli 93,8 milj. euroa (89,9) ja 76,6 milj. euroa (70,0).
| Yhteensä | 493 298 | 443 219 |
|---|---|---|
| Kohdistamattomat myynnin kurssierot ja sisäinen myynti |
-128 | -57 |
| Amerikat | 287 975 | 265 211 |
| Eurooppa | 205 451 | 178 064 |
| Myynti liiketoiminta-alueittain | ||
| Yhteensä | 493 298 | 443 219 |
| Muut maat | 1 736 | 2 424 |
| Amerikat | 294 367 | 269 247 |
| Muu Eurooppa | 193 673 | 168 841 |
| Suomi | 3 522 | 2 707 |
| Myynti maantieteellisten alueiden mukaan | ||
| 2022 | 2021 |
Suominen soveltaa myynnin tuloutuksessa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia. Liikevaihto sisältää myytyjen tuotteiden kokonaislaskutusarvon, josta on vähennetty oikaisuerinä myynnin välilliset verot sekä alennukset. Myyntisaamisten kurssierot kirjataan myynnin oikaisueriin.
Suomisen myymät tavarat ovat kuitukangasrullia. Kustakin kuitukangasrullasta asiakas kykenee hyötymään joko yksinään tai yhdessä muiden helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa. Luovutetut tavarat on yksilöity Suomisen asiakassopimuksissa (esimerkiksi määritelty tuotteen laatu ja mitat). Sopimuksissa on usein määritelty tavoite toimitettaville määrille, mutta asiakas ei ole sitoutunut näihin määriin. Toimituserät perustuvat asiakkaan toimittamaan ostotilauksiin ja kukin toimituserä laskutetaan erikseen.
Suoritevelvoite täytetään, kun tuotteet luovutetaan asiakkaalle, eli suoritevelvoite täytetään yhtenä ajankohtana. Pääasiassa tuotteet luovutetaan asiakkaalle tuotteiden lähtiessä tehtaalta. Mikäli toimitusehtojen mukaisesti tuotteisiin liittyvät riskit ja edut sekä määräysvalta siirtyvät asiakkaalle vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle, tuloutetaan myynti vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle.
Maksuehdot ja -ajat vaihtelevat asiakkaittain. Maksuehtoon ja maksuajan pituuteen vaikuttavat muun muassa asiakkaan luottoriski ja aiempi maksukäyttäytyminen. Lisäksi sekä laskuttavan tehtaan että asiakkaan maantieteellisellä sijainnilla on vaikutusta maksuehtoon. Suomisella on luottopolitiikan (credit policy) mukaiset suositellut maksuajat, mutta kaupallisista syistä näistä voidaan poiketa. Pääsääntöisesti myyntisaamiset erääntyvät maksettavaksi 30-90 päivän päästä laskutuspäivästä.
Transaktiohintoihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia, ja vastikkeet suoritetaan rahana.
Osassa asiakassopimuksista on määritelty alennuksia, jotka myönnetään asiakkaalle, mikäli toimitusmäärät ylittävät ennalta määritellyn tason, eli näissä tapauksissa transaktiohinta sisältää muuttuvan vastikkeen. Muuttuvan vastikkeen vaikutus transaktiohintaan huomioidaan myyntiä tuloutettaessa arvioimalla kuhunkin sopimukseen liittyvän alennuksen toteutumisen todennäköisyys. Arviointi perustuu todennäköisimpään rahamäärään. Arvioinnissa huomioidaan kyseistä asiakasta koskeva historiatieto (kuten ovatko asiakastoimitukset aiemmin saavuttaneet sen tason, jonka jälkeen alennus on myönnetty), tavaran toimitushetken tilanne sekä ennusteet tulevista toimituksista. Muuttuvan vastikkeen määrän arviointiin liittyvä epävarmuus on katsottu niin epäolennaiseksi, että muuttuvaa vastiketta koskevaa arvioita ei ole rajoitettu. Arvioitua transaktiohintaa päivitetään viimeistään kunkin raportointikauden päättyessä.
Saaminen asiakkaalta kirjataan transaktiohintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sekä laskun mukaista myyntisaamista asiakkaalta että myyntituottoja oikaistaan kirjanpidossa arvioidun alennuksen mukaisella varauksella.
Osassa asiakassopimuksia tuotteen transaktiohinta on sidottu Suomisen raaka-ainekustannuksiin. Raaka-ainehintojen vaikutus transaktiohintaan vaikuttaa kuitenkin vain tuleviin transaktiohintoihin, eikä niillä ole vaikutusta jo toimitettujen tavaroiden hintaan. Koska toimituserät ovat erillisiä suoritevelvoitteita, raaka-ainehintaehtoa ei sovelleta takautuvasti.
Myyntihinnat on asiakassopimuksissa määritelty kullekin tuotteelle erikseen. Tuotteen hinta kullekin asiakkaalle perustuu muun muassa asiakkaan tilausmääriin, transaktiovaluuttaan sekä asiakkaan maantieteelliseen sijaintiin. Transaktiohintaa määritettäessä huomioidaan sopimukseen sisältyvät muuttuvat vastikkeet. Muuttuvat vastikkeet (alennukset) kohdistetaan kaikille sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille, paitsi jos sopimuksessa on sovittu toisin. Tällöin muuttuvat vastikkeet kohdistetaan vain niille suoritevelvoitteille, joita ne koskevat.
Suomisella ei ole sen kaltaisia olennaisia asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja, jotka täyttäisivät aktivointiehdot. Mahdolliset lisämenot kirjataan kuluksi
niiden toteutuessa, sillä lisämenojen perusteella aktivoitava omaisuuserä kirjattaisiin kuluksi viimeistään yhden vuoden kuluessa niiden syntymisestä. Suomisella ei myöskään ole sopimuksen täyttämisestä aiheutuvia menoja, jotka täyttäisivät IFRS 15.95-97 mukaiset aktivointikriteerit.
1 000 euroa
Suomisella ei ole raportoitavia segmenttejä.
Suomisen liiketoiminta muodostuu yhdestä toimintasegmentistä, eli Kuitukankaista, jonka liikevaihdosta Suomisen koko liikevaihto koostuu. Kaikki Suomisen valmistamat ja myymät tuotteet ovat kuitukankaita, ja kaikkien tuotteiden tuotantoprosessi ja -teknologia on pääosin samankaltainen. Myös muut käytettävät resurssit, kuten tuotannon johto, ovat yhteisiä kaikille tuotteille. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti kuitukankaiden jatkojalostajia, eivätkä tuotteisiin ja asiakkaisiin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkea toisistaan. Myös tuotteiden jakelu on samanlaista.
Suomisen myyntiorganisaatio on organisoitu maantieteellisesti Eurooppa- ja Amerikat-liiketoiminta-alueisiin. Merkittävien asiakassuhteiden ("Global Accounts") hoitaminen on kuitenkin riippumatonta liiketoiminta-alueista, sillä niitä hoidetaan keskitetysti.
Suomisen tuotantolaitoksia johdetaan keskitetysti, ja myös pidemmän aikavälin tuotannonsuunnittelu hoidetaan keskitetysti konsernitasolla. Keskitetty tuotannonsuunnittelu optimoi konsernin tuotantokapasiteetin käytön. Tuotteiden valmistus kohdennetaan tuotteiden tekniset ominaisuudet ja tuotantolinjojen vapaa tuotantokapasiteetti
huomioiden eri tuotantolaitoksille. Myös markkinointi- ja tuotekehitysresurssien kohdentamisesta eri tuotteille tai tuotantoteknologioille päätetään keskitetysti.
Suomisen ylin operatiivinen päätöksentekijä on konsernin toimitusjohtaja, jota konsernin johtoryhmä avustaa. Toimitusjohtaja tekee päätökset konsernin resurssien kohdentamiseksi, kuitenkin niin, että lakisääteiset ja kokoluokaltaan merkittävät asiat, kuten konsernin kannalta merkittävät investoinnit, toimitusjohtaja esittelee hallituksen hyväksyttäviksi.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, aineettomat hyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät maantieteellisten alueiden mukaisesti
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Suomi | 16 129 | 17 351 |
| Muu Eurooppa | 35 475 | 39 322 |
| Amerikat | 101 698 | 103 219 |
| Yhteensä | 153 302 | 159 892 |
Myynti maantieteellisten alueiden mukaan sekä myynti liiketoiminta-alueittain on esitetty liitetiedossa 19.
1 000 euroa
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot |
30 | 4 |
| Voitot vuokrasopimusten muutoksista | 0 | 6 |
| Vakuutus- ja muut korvaukset | 40 | 935 |
| Vuokratuotot | 471 | 323 |
| Hukkamateriaalin myynti | 628 | 2 355 |
| Julkiset ja muut avustukset | 2 890 | 362 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1 679 | 448 |
| Yhteensä | 5 739 | 4 434 |
Hukkamateriaali syntyy tuotannon hävikistä ja tuotemyyntiin kelpaamattomasta laadusta, jotka myydään uudelleenkäytettäväksi.
| Liiketoiminnan muut kulut | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Raportointikaudella kirjatut myyntisaa misten odotettavissa olevat luottotappiot, netto |
-164 | 14 |
| Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, netto |
-373 | -204 |
| Korvaukset ja korvausvarausten peruutuk set |
-52 | 1 167 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -252 | -382 |
| Yhteensä | -841 | 595 |
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot, saadut vakuutuskorvaukset, julkiset ja muut avustukset sekä muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot (liitetieto 22) sekä hukkamateriaalin myyntituotot. Myös vuokrasopimusten muutoksista johtuvat voitot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot, myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot sekä muut kuin varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kulut. Myös vuokrasopimusten muutoksista johtuvat tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
1 000 euroa
Suominen omistaa suurimman osan tuotantolaitoksistaan (eli rakennukset ja maa-alueet) sekä kaikki tuotantolinjansa. Vuokratut tuotantolaitokset Italiassa sekä Windsor Locksissa, Yhdysvalloissa, muodostavat Suomisen merkittävimmät vuokrasopimukset. Lisäksi osa tuotantolaitoksesta Espanjassa on vuokrattu. Muut vuokrasopimukset ovat pääasiassa toimistotilojen, pienempien koneiden ja laitteiden, kuten trukkien ja toimistokoneiden, sekä ajoneuvojen vuokrasopimuksia.
Suominen toimii myös vähäisessä määrin vuokranantajana ja vuokraa eräillä tuotantolaitoksillaan osaa omistamistaan kiinteistöistä. Nämä vuokrasopimukset on luokiteltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, sillä ne eivät siirrä kohdeomaisuuserien omistamiselle ominaisia riskejä ja etuja kaikilta olennaisilta osin vuokralaisille. Näistä vuokrasopimuksista saadut vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrasopimuksen mukaisesti liiketoiminnan muina tuottoina (liitetieto 21).
Suominen ei ole saanut vuokrahelpotuksia COVID-19 -pandemian johdosta.
| Tuotot ja kulut yhteensä | -6 109 | -4 343 |
|---|---|---|
| Vuokrasopimuksiin liittyvien varausten korkokulut (liitetieto 26) |
-104 | -96 |
| Vuokrasopimusvelkojen korkokulu (liite tieto 26) |
-958 | -1 016 |
| Yhteensä liikevoitossa | -5 047 | -3 231 |
| Vuokratuotot | 471 | 323 |
| Voitot ja tappiot vuokrasopimusten muu toksista, netto |
0 | 6 |
| Kulut vuokrasopimuksiin sisältyvistä muista kuin vuokrasopimuskompo nenteista ja kuluksi kirjatuista välillisistä veroista |
-30 | -48 |
| Vuokrakulut arvoltaan vähäisten omai suuserien vuokrasopimuksista |
-88 | -67 |
| Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopi muksista |
-417 | -216 |
| Arvonalentumistappiot käyttöoikeus omaisuuseristä |
-1 536 | − |
| Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä | -3 447 | -3 230 |
| ja kulut tuloslaskelmassa | 2022 | 2021 |
| Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta yhteensä |
-4 496 | -4 138 |
|---|---|---|
| Vuokrakulut | -535 | -330 |
| Vuokrasopimusvelkojen lyhennys | -3 003 | -2 757 |
| Vuokrasopimusvelkojen maksetut korkokulut | -958 | -1 051 |
| Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta | 2022 | 2021 |
| sopimusten mukaisten vastaisten vähimmäis vuokrien erääntyminen |
2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 51 | 42 |
| 1−5 vuoden kuluessa | 47 | 43 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | − | − |
| Yhteensä | 98 | 85 |
Alkamattomista vuokrasopimuksista, joihin on sitouduttu on kerrottu liitetiedossa 32.
vastaisten vähimmäisvuokratuottojen erään-
| Yli 5 vuoden kuluttua Yhteensä |
− 529 |
− 873 |
|---|---|---|
| 4−5 vuoden kuluessa | − | − |
| 3−4 vuoden kuluessa | − | − |
| 2−3 vuoden kuluessa | − | 85 |
| 1−2 vuoden kuluessa | 90 | 373 |
| Yhden vuoden kuluessa | 439 | 415 |
| tyminen | 2022 | 2021 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 54 | 10 608 | 930 | 291 | 18 | 11 902 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -26 | -11 697 | -1 714 | -945 | -37 | -14 419 |
| Arvonalentumistappiot | − | -1 536 | − | − | − | -1 536 |
| Raportointikauden poistot | -7 | -2 455 | -694 | -260 | -32 | -3 447 |
| Vähennysten poistot | − | 123 | 358 | − | − | 481 |
| Kurssiero | − | -206 | -32 | -23 | − | -260 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -19 | -7 624 | -1 347 | -662 | -5 | -9 656 |
| Hankintameno 31.12. | 80 | 22 305 | 2 644 | 1 236 | 55 | 26 321 |
| Vähennykset | − | -123 | -385 | − | − | -508 |
| Lisäykset | 4 | 152 | 544 | 5 | − | 705 |
| Kurssiero | − | 613 | 64 | 47 | 3 | 727 |
| Hankintameno 1.1. | 76 | 21 664 | 2 422 | 1 184 | 52 | 25 397 |
| Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Toimistotilat | Muut käyttöoikeus omaisuuserät |
Yhteensä 2022 |
| Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Toimistotilat | Muut käyttöoikeus omaisuuserät |
Yhteensä 2021 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 76 | 20 869 | 2 389 | 1 095 | 55 | 24 483 |
| Kurssiero | − | 761 | 38 | 56 | 5 | 859 |
| Lisäykset | 0 | 35 | 571 | 37 | 77 | 719 |
| Vähennykset | − | − | -576 | -4 | -85 | -665 |
| Hankintameno 31.12. | 76 | 21 664 | 2 422 | 1 184 | 52 | 25 397 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -13 | -5 084 | -1 183 | -401 | -18 | -6 699 |
| Kurssiero | − | -237 | -23 | -27 | -3 | -289 |
| Vähennysten poistot | − | − | 517 | 4 | 41 | 562 |
| Raportointikauden poistot | -6 | -2 303 | -658 | -238 | -25 | -3 230 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -19 | -7 624 | -1 347 | -662 | -5 | -9 656 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 57 | 14 040 | 1 075 | 522 | 47 | 15 741 |
Poistoista ja arvonalentumista on kerrottu liitetiedossa 25.
Mikäli sopimus siirtää yksilöidyn omaisuuserän käyttöoikeuden tietylle ajanjaksolle vastiketta vastaan, sopimus on vuokrasopimus tai sisältää vuokrasopimuksen. Suominen arvioi kunkin sopimuksen syntymisajankohtana onko sopimus vuokrasopimus tai sisältääkö sen vuokrasopimuksen. Mikäli sopimus on vuokrasopimus, Suominen vuokralle ottajana kirjaa taseeseensa IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti käyttöoikeusomaisuuserän sekä vuokrasopimusvelan (liitetieto 14), jotka vastaavat vuokrasopimukseen sisältyviä oikeuksia ja velvoitteita.
Suominen käyttää IFRS 16 -standardin sallimia käytännön apukeinoja. Standardi sallii, että arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset kirjataan vuokrakuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokrasopimusajalle. Suominen on määritellyt sekä standardin ohjeistusta että olennaisuusperiaatetta käyttäen, että kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, mikäli sen arvo uutena on enintään 5 000 euroa. Tällaisia kohdeomaisuuseriä ovat mm. tietokoneet ja muut pienet toimistokoneet.
Standardi sallii myös, että sopimukset, joissa alkuperäinen vuokra-aika on enintään 12 kuukautta ja jotka eivät sisällä osto-optiota, kirjataan vuokrakuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokrasopimusajalle. Lyhytaikaisia vuok-
rasopimuksia koskeva valinta on tehtävä kohdeomaisuuseräluokittain. Suomisella näitä ovat esimerkiksi tilapäisten varastojen vuokrat ja lyhytaikaiset kone-, laite- ja autovuokrat.
Lisäksi eräiden kohdeomaisuuseräluokkien, kuten autojen ja trukkien, osalta ei muita kuin vuokrasopimuskomponentteja eroteta vuokrasopimuskomponenteista.
Vuokrasopimusten muutoksista johtuvat voitot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kulut liiketoiminnan muihin kuluihin (liitetieto 21).
Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana Suominen kirjaa vuokrasopimusvelan, joka määritetään vuokra-aikana maksettavien vuokrien nykyarvona. Vuokriin sisältyvät kiinteät vuokramaksut vähennettynä vuokrasopimuksiin liittyvillä kannustimilla, indeksistä tai hintatasosta riippuvat muuttuvat vuokrat sekä erät, joiden arvioidaan tulevan maksettaviksi jäännösarvotakuista. Mikäli vuokrasopimus sisältää osto-option ja on kohtuullisen varmaa, että optio käytetään, myös option toteutushinta sisällytetään vuokriin. Mikäli on kohtuullisen varmaa, että vuokrasopimus päätetään, päättämisestä aiheutuvat sanktiot sisällytetään vuokriin.
Vuokrasopimusvelkojen nykyarvon laskemisessa Suominen käyttää joko vuokrasopimuksen sisäistä korkoa tai, mikäli tämä ei ole helposti määritettävissä, vuokralle ottajan lisäluoton korkoa vuokrasopimuksen alkamishetkellä. Suurin osa Suomisen vuokrasopimusveloista on laskettu käyttäen vuokralle ottajan lisäluoton korkoa, joka on määritelty erikseen kullekin konserniyhtiölle. Koron määrittämisessä on huomioitu kunkin yhtiön maantieteellinen sijainti sekä luottoluokitus.
Vuokrasopimuksen alkamishetken jälkeen vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvoa pienennetään maksetuilla vuokrilla ja kasvatetaan vuokrasopimusvelan koron huomioon ottamiseksi. Lisäksi vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvo arvioidaan uudelleen, mikäli vuokrasopimusta muutetaan, vuokra-aikaa muutetaan, tulevaisuudessa maksettavat vuokrat muuttuvat esimerkiksi indeksi- tai hintatason muutoksen johdosta tai mikäli arviota osto-option käyttämisestä muutetaan.
Osa Suomisen vuokrasopimuksista on sellaisia, jotka jatkuvat uudella vuokra-ajalla, mikäli sopimusta ei ole irtisanottu sopimuksen mukaisen irtisanomisajan aikana. Koska sekä vuokralle ottajalla että vuokralle antajalla on kummallakin oikeus päättää vuokrasopimus ilman toisen osapuolen suostumusta ilman että tästä koituisi sanktiota, on tällaisten sopimusten vuokra-ajaksi kirjattu vain sopimuksen mukainen vuokra-aika ilman jatko-option käyttämistä. Lisäksi joissain vuokrasopimuksissa on jatko-optioita, joiden käyttäminen on epätodennäköistä. Myös näiden vuokrasopimusten vuokra-aika on määritetty ilman jatko-option käyttöä.
Kaikki Suomisen tuotantolaitosten vuokrasopimukset sisältävät joko jatko-option tai ne jatkuvat automaattisesti, mikäli niitä ei irtisanota irtisanomisajan aikana. Mikäli vuokrasopimusta ei ole kummankaan osapuolen toimesta irtisanottu sopimuksen mukaisena irtisanomisaikana, määrittää Suominen jäljellä olevan vuokra-ajan uudelleen.
Kun vuokrasopimukseen sisältyy indeksiin perustuvia muuttuvia vuokria, on vuokrasopimusvelan alkuperäisessä arvostamisessa käytetty vuokrasopimuksen alkamisajankohdan indeksiä. Näistä vuokrasopimuksista aiheutuvat vuokrasopimusvelat määritetään uudelleen silloin, kun vuokramaksut muuttuvat uuden indeksin astuessa voimaan.
Vuokrasopimusvelat on esitetty liitetiedossa 14.
Suominen kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän vuokrasopimuksen alkamisajankohtana. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan myöhemmin hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla, ja kirjanpitoarvoa oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvalla erällä. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintameno koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisista määristä, alkuvaiheen välittömistä menoista sekä sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetuista vuokrista vähennettynä mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla.
Osaan tuotantolaitosten vuokrasopimuksia sisältyy velvoite palauttaa kohdeomaisuuserä sopimuksen ehdoissa vaadittavaan kuntoon. Nämä ennallistamisvelvoitteet (liitetieto 15) on kirjattu varauksiksi taseeseen ja ne on huomioitu käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenossa alkuperäisen arvostuksen mukaisina määrinä.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina joko omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai vuokrasopimusaikana, mikäli tämä on lyhyempi. Mikäli vuokratun
omaisuuserän omistusoikeus siirtyy Suomiselle vuokrasopimuksen päättyessä tai mikäli hankintamenoa määritettäessä on huomioitu osto-option käyttäminen, poistoaikana käytetään arvioitua taloudellista vaikutusaikaa. Mikäli käyttöoikeusomaisuuserän arvo on alentunut, kirjataan arvonalentumistappio.
Taseeseen kirjattujen käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelkojen kirjanpitoarvoon vaikuttavat muun muassa vuokrasopimusten pituus sekä niihin mahdollisesti liittyvät optiot ja mahdollisuudet pidentää tai lyhentää vuokra-aikaa. Erityisesti taseen kirjanpitoarvoihin vaikuttavat arviot vuokrattujen tuotantolaitosten vuokrasopimusten pituudesta ja mahdollisesta jatkamisesta.
Koska vuokra-ajan muuttuessa on vuokrasopimusvelka määritettävä uudelleen diskonttaamalla vuokramaksut muutoshetken diskonttauskorolla, sisältyy vuokrasopimuksen pituuden arviointiin myös korkoriski.
1 000 euroa
Tilintarkastajille maksetut palkkiot sisältyvät hallinnon kuluihin.
Konsernin ja emoyhtiön päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy vuoden 2015 varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien.
| Tilintarkastajille maksetut palkkiot, konserni | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | -501 | -467 |
| Muut palvelut | -10 | -32 |
| Verokonsultointi | -15 | − |
| Yhteensä | -526 | -499 |
Alla olevassa taulukosssa on esitetty konsernin emoyhtiön, Suominen Oyj:n, maksamat palkkiot.
| Yhteensä | -158 | -154 |
|---|---|---|
| Verokonsultointi | -15 | − |
| Muut palvelut | -10 | -32 |
| Tilintarkastuspalkkiot | -133 | -121 |
| Suominen Oyj | 2022 | 2021 |
1 000 euroa
| 2022 | 2021 |
|---|---|
| -40 722 | -36 391 |
| -938 | -1 480 |
| -3 123 | -2 983 |
| -19 035 | -17 482 |
| -63 818 | -58 337 |
| 707 | 709 |
| 710 | 707 |
| 140 | 134 |
Johdon palkoista ja palkkioista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 31.
Osakeperusteisista maksuista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 28.
Konsernin eläkejärjestelyt työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi eri maissa perustuvat kunkin maan paikalliseen lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen käytäntöön. Eläkejärjestelyt rahoitetaan maksuilla vakuutusyhtiöille tai vastaaville yksiköille. Eläkejärjestelyihin voi liittyä lisäeläkkeitä tai mahdollisuus ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen tai korvaukseen työkyvyttömyyden varalta.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaiset järjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, joiden mukaisesti yhteisö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle, eikä yhteisöllä ole velvoitetta suorittaa lisämaksuja, mikäli tällä erillisellä yksiköllä ei ole riittävästi varoja työsuhde-etuuksien suorittamiseen. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sille raportointikaudelle, johon ne kohdistuvat
Suomisella on etuuspohjainen työsuhteiden päättymiseen liittyvä järjestely Italiassa (TFR, Trattamento di Fine Rapporto). Järjestely on rahastoimaton ja suljettu uusilta henkilöiltä. Järjestelystä maksettavan etuuden suuruus määräytyy muun muassa järjestelyssä olevien henkilöiden työvuosien ja loppupalkan perusteella. Järjestelyn velvoitteet määritetään yhtiöstä riippumattomien vakuutusmatemaatikoiden tekemien laskelmien perusteella.
Muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Etuuspohjaiset velvoitteet lasketaan arvioitujen rahavirtojen nykyarvoina käyttäen diskonttauskorkoina sellaisten pitkien valtion velkasitoumusten korkoja, joiden maturiteetit vastaavat velvoitteiden maturiteetteja, tai vastaavia pitkäaikaisia korkoja. Järjestelyihin mahdolllisesti kuuluvat varat arvostetaan käypään arvoon raportointikauden päättymispäivänä.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä kulut lasketaan käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Menetelmän mukaisesti menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla kustannus työntekijöiden palvelusajalle. Suomisen Italiassa olevasta etuuspohjaisesta järjestelystä ei kuitenkaan normaalisti synny tuloslaskelmaan muuta kulua kuin nettokorkokulu.
Tuloslaskelmaan kirjataan aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, mikäli järjestelmää muutetaan, sekä etuuspohjaisen nettovelan nettokorko. Työsuorituksiin perustuvat menot, mikäli sellaisia on, kirjataan tuloslaskelmaan työsuhde-etuuksina ja nettokorko rahoituseriin. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erot, kuten vakuutusmatemaattiset voitot ja -tappiot, kirjataan laajaan tulokseen sinä raportointikautena kuin ne syntyvät, eikä näitä eriä saada myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi.
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Velat etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa | ||
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 424 | 638 |
| Alijäämä | 424 | 638 |
| Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo 1.1. | 638 | 774 |
|---|---|---|
| Kirjattu tulosvaikutteisesti: | ||
| Korkokulut | 5 | 4 |
| Yhteensä kirjattu tulosvaikutteisesti (voitto - / tappio +) | 5 | 4 |
| Uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät: | ||
| Kokemusperäiset väestötilastolliset oikaisut | -1 | − |
| Väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) | -35 | − |
| Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) | -101 | -26 |
| Yhteensä uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät | -137 | -26 |
| Maksetut etuudet | -81 | -114 |
| Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo 31.12. | 424 | 638 |
| Järjestelyyn kuuluvat varat 1.1. | − | − |
|---|---|---|
| Maksusuoritukset työnantajalta | 81 | 114 |
| Maksetut etuudet | -81 | -114 |
| Järjestelyyn kuuluvat varat 31.12. | − | − |
| Tärkeimmät käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset | ||
| Diskonttauskorko (%) | 3,30 | 0,85 |
| Tuleva inflaatio-oletus (%) | 2,25 | 1,75 |
| Vakuutusmatemaattisiin oletuksiin liittyvät herkkyysanalyysit | ||
| Diskonttauskorko laskee 0,50 prosenttiyksikköä (2021: 0,25 prosenttiyksikköä) | ||
| Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen | 21 | 19 |
| Diskonttauskorko kasvaa 0,50 prosenttiyksikköä (2021: 0,25 prosenttiyksikköä) | ||
| Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen | -20 | -18 |
| Inflaatio-oletus laskee 0,50 prosenttiyksikköä | ||
| Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen | -12 | N/A |
| Inflaatio-oletus kasvaa 0,50 prosenttiyksikköä | ||
| Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen | 13 | N/A |
| Arvioidut maksusuoritukset tulevina vuosina etuuspohjaiseen järjestelyyn kuuluville | ||
| 2023 (2022) | 38 | 20 |
| 2024 (2023) | 17 | 29 |
| 2025 (2024) | 31 | 18 |
| 2026 (2025) | 31 | 18 |
| 2027 (2025) | 8 | 18 |
| 2028−2032 (2027−2031) | 124 | 266 |
| Yhteensä | 248 | 370 |
1 000 euroa
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Poistot toiminnoittain | ||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -15 643 | -16 545 |
| Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut | -2 960 | -3 167 |
| Tutkimus ja kehitys | -818 | -380 |
| Yhteensä | -19 420 | -20 092 |
| Poistot hyödykeluokittain | ||
| Aineettomat oikeudet | -3 301 | -3 240 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -566 | -560 |
| Rakennukset ja rakennelmat | -2 531 | -2 085 |
| Koneet ja kalusto | -9 458 | -10 894 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -117 | -82 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | -3 447 | -3 230 |
| Yhteensä | -19 420 | -20 092 |
| Arvonalentumiset toiminnoittain | ||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -3 822 | − |
| Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut | -3 | − |
| Yhteensä | -3 824 | − |
| Arvonalentumiset hyödykeluokittain | ||
| Koneet ja kalusto | -1 573 | − |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -136 | − |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | -578 | − |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -2 | − |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | -1 536 | − |
| Yhteensä | -3 824 | − |
Arvonalentumistappiot liittyvät Italian suunniteltuun tuotantolinjojen sulkemisiin.
Aineettomien hyödykkeiden poistoista on kerrottu liitetiedossa 6 ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista liitetiedossa 7. Käyttöoikeusomaisuuserien poistoista on kerrottu liitetiedossa 22.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden samoin kuin aineettomien hyödykkeiden osalta seurataan, onko olemassa tekijöitä, jotka antaisivat aihetta olettaa, että näiden hyödykkeiden kirjanpitoarvot ylittäisivät niiden kerrytettävissä olevat rahamäärät, jolloin olisi kirjattava arvonalentumistappio. Viitteinä hyödykkeiden mahdollisesta arvon alentumisesta voivat olla muun muassa omaisuuserän markkina-arvon huomattava lasku, liiketoimintaympäristön haitallinen muuttuminen, omaisuuserän käytön tai käyttötavan haitallinen muuttuminen tai sen taloudellisen suorituskyvyn huonontuminen suhteessa odotettuun suorituskykyyn.
Mikäli yllä kuvattuja tekijöitä havaitaan, määritellään niiden hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä, joiden osalta on viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä omaisuuserästä saatavat arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan käyttäen diskonttauskorkoja, jotka kuvastavat kyseisen omaisuuserän, tai mikäli omaisuuserä on osa suurempaa kokonaisuutta, sen rahavirtaa tuottavan yksikön, johon omaisuuserä kuuluu, keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Käyttöarvojen riskitarkastelu arvioidaan rahavirtojen määrän ja ajoituksen vaihteluun perustuen.
Omaisuuserän arvonalentumistappio voidaan peruuttaa, mikäli arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä rahamäärästä tehdyissä arvioissa. Tällöin peruutetaan aiempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty (poistoilla vähennettynä), mikäli siitä ei olisi aiempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota.
Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu liitetiedossa 5.
1 000 euroa
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista saamisista |
469 | 123 |
| Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetuista saamisista* |
− | 85 |
| Muut korkotuotot | 258 | 0 |
| Valuuttajohdannaiset, korkoero | 1 | 0 |
| Voitot käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien oman pääoman ehtoisten instrumenttien myynnistä |
− | 1 822 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostet tujen saamisten arvonalentumistappioiden |
||
| peruutukset* Yhteensä |
− 727 |
1 847 3 878 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -2 923 | -390 |
|---|---|---|
| Valuuttakurssierot, netto | 2 817 | 1 666 |
| Yhteensä | -6 466 | -5 934 |
| Muut rahoituskulut | -1 000 | -779 |
| Rahoituskulut myyntisaamisten myynnistä | -448 | -146 |
| Valuuttajohdannaiset, korkoero | -34 | -23 |
| Muut korkokulut | -15 | -24 |
| Korkokulut diskontatuista varauksista | -104 | -96 |
| Korkokulut etuuspohjaisista järjestelyistä | -5 | -4 |
| Korkokulut vuokrasopimusveloista | -958 | -1 016 |
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista veloista |
-3 902 | -3 846 |
* Lainasaamisista, jotka oli IFRS 9:n mukaisesti arvostettava käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
| Liikevoittoon sisältyvät valuuttakurssierot | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 3 | 104 |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -311 | -445 |
| Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut | -103 | -131 |
Valuuttamääräisten erien kirjaamisperiaatteista on kerrottu liitetiedossa 1.
Korkokulut kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti suoriteperusteisesti kullekin tilikaudelle. Mikäli omaisuuserä on ehdot täyttävä omaisuuserä siten kuin IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardissa määritellään, omaisuuserän välittömästi hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan kuitenkin kyseisen omaisuuserän hankintamenoon. Aktivoiminen koskee lähinnä aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja aineettomia hyödykkeitä.
Raportointikaudella aktivoidut vieraan pääoman menot olivat 12 tuhatta euroa (219 tuhatta euroa). Käytetyn rahoitusmenokertoimen keskiarvo oli 3,02 %.
1 000 euroa
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Tuloslaskelman tuloverot | ||
| Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot kuluvalta vuodelta | -4 744 | -4 764 |
| Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot edellisiltä vuosilta | 20 | -68 |
| Laskennallisten verosaamisten muutos | 3 775 | -1 660 |
| Laskennallisten verovelkojen muutos | -968 | 511 |
| Muut tuloverot | -66 | 164 |
| Tuloslaskelman verot yhteensä | -1 983 | -5 816 |
| Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut tuloverot | ||
| Kurssierot | -618 | -781 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt, uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | -125 | -7 |
| Yhteensä muihin laajan tuloksen eriin kirjatut verot | -743 | -788 |
Konserniyrityksillä on verotuksellisia tappioita yhteensä 22,9 milj. euroa (1,2 milj. euroa), joita voidaan kohdistaa tulevia verotettavia tuloja vasten. Verotuksellisista tappioista on kirjattu laskennallinen verosaaminen vain siltä osin kuin Suomisen johto on arvioinut vuoden 2022 tilinpäätöstä laatiessaan, että Suominen kykenee hyödyntämään käyttämättömät verotukselliset tappionsa. Näillä tappioilla on myöskin edelleen useiden vuosien vanhenemisaika tai niillä ei ole vanhenemisaikaa.
Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu vuosina 2022 ja 2021 suomalaisten tai ulkomaalaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, koska nämä voidaan jakaa omistajayritykselle ilman veroseuraamuksia.
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Voitto ennen tuloveroja | -11 881 | 26 551 |
| Tulovero voimassa olevalla emoyhtiön verokannalla | 2 376 | -5 310 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus | -978 | -1 006 |
| Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat menot | -373 | 253 |
| Raportointikaudella kirjatut laskennalliset verot aikaisempiin raportointikausiin liittyvistä väliaikaisista eroista sekä vahvis tetuista tappioista |
60 | 99 |
| Raportointikaudella peruutetut laskennalliset verot | -1 102 | -12 |
| Raportointikauden tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista | -1 955 | − |
| Tuloverot aikaisemmilta raportointikausilta ja lähde- ja muut tuloverot | -46 | 96 |
| Tuloveroista suoraan vähennettävät kulut | 35 | 63 |
| Verot tuloslaskelmassa | -1 983 | -5 816 |
| Efektiivinen verokanta, % | -16,7 | 21,9 |
| Verosaamiset ja -velat taseessa | ||
| Laskennalliset verosaamiset | 693 | 1 668 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 662 | 2 564 |
| Laskennalliset verovelat | 11 730 | 13 931 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 289 | 669 |
Konsernituloslaskelman tuloverot sisältävät kunkin konserniyrityksen verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja edellisten raportointikausien verojen oikaisut, jotka on laskettu paikallisten verosäännösten mukaan, sekä laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutokset.
Muina laajan tuloksen erinä kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin.
Suomisella on paikallisista verotarkastuksista johtuen joitakin epävarmoja veropositioita verotarkastajien haastettua Suomisen veroilmoituksilla tehdyt vaatimukset verotuksessa vähennyskelpoisista eristä. Suominen on arvioinut kunkin verotarkastuksen osalta, ovatko veroviranomaisten tulkinnat perusteltuja ja oikaissut tarvittaessa kirjattuja määriä vastaamaan odotettavia maksettaviksi tulevia määriä. Vaikka johdon käsitys on, että verotarkastusten lopputulokset eivät tule aiheuttamaan merkittäviä lisäkirjauksia jo kirjattujen määrien lisäksi, lopulliset summat voivat poiketa arvioiduista.
Suomisella on lisäksi joitain epävarmoja veropositioita, jotka liittyvät edellisten tilikausien veroihin ja verolakien tulkintoihin mm. vahvistettujen verotustappioiden käytettävyydestä. Mikäli verotuksen lopullinen tulos näiden osalta poikkeaisi johdon arvioimasta lopputuloksesta, arvioitu mahdollinen lisäkustannus raportointikauden päättyessä olisi noin 0,5 milj. euroa.
Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu väliaikaisista eroista taseen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verosaamiset väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappiosta sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Laskennallista verovelkaa ja -saamista laskettaessa on käytetty raportointikauden päättymishetkellä voimassa olevaa tai tulevien vuosien vahvistettua verokantaa. Eri maiden verokantojen muutokset on otettu huomioon laskennallisissa veroissa. Suomen yhteisöverokanta on 20 (20) %.
Väliaikaiset erot muodostuvat pääosin aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisten järjestelyiden kirjauksesta, hankittujen yritysten nettovarojen arvostamisesta käypään arvoon, rahoitusvarojen arvostamisesta käypään arvoon ja vahvistetuista tappioista.
IFRIC 23 -tulkinta ohjeistaa, kuinka tuloveroihin liittyvä epävarmuus huomioidaan tuloverojen kirjaamisessa. IFRIC 23:n mukaisesti olennaista on se, onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön valitseman verotuksellisen kannanoton. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön verotuksellisen kannan, ei yhtiöllä ole verotuksellista epävarmuutta, joka vaatisi kirjausta kirjanpitoon. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen ei hyväksy yhtiön näkemystä, huomioidaan epävarmuuden vaikutus tuloverojen tai laskennallisten verojen kirjaamisessa. Tällöin verotuksellisen epävarmuuden vaikutus huomioidaan joko todennäköisimmän lopputuloksen tai odotetun lopputuloksen perusteella, sen mukaan, kumpi menetelmistä heijastaa lopputulosta paremmin.
Verotuksellisesta epävarmuudesta johtuvia arvioita on muutettava, mikäli ne tosiasiat ja olosuhteet, jotka huomioitiin tuloverotukseen liittyvää epävarmuutta arvioitaessa, muuttuvat.
Tulkinnan mukaan yhtiön tulee valita, käsitteleekö se verotuksellisia epävarmuuksia toisistaan erillisinä, vai voidaanko näitä yhdistää yhden tai useamman eri epävarmuuden kanssa. Yhtiön tulee valita se lähestymistapa, joka parhaiten ennakoi verotuksellisten epävarmuustilanteiden ratkaisua.
Laskennallisten verojen kirjaaminen ja arvostaminen edellyttää johdolta arvioiden käyttämistä etenkin silloin, kun kyse on konserniyritysten tappioiden perusteella kirjatusta laskennallisesta verosaamisesta tai muusta väliaikaisesta erosta johtuvasta laskennallisesta verosaamisesta. Laskennalliset verosaamiset väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappiosta sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Kaikki verovelat ja -saamiset arvioidaan raportointikauden päättymispäivänä ja mahdollinen erotus kirjataan laajaan tulokseen.
Konserniyhtiöihin suoritetuissa verotarkastuksissa saattaa syntyä tilanteita, joissa veroviranomaiset haastavat Suomisen ottaman näkemyksen verotettavan tulon määrästä eivätkä tule täysin hyväksymään sitä. Tällöin kirjattuja määriä oikaistaan tarvittaessa vastaamaan odotettavia maksettaviksi tulevia määriä. Mahdolliset oikaisut sekä kirjattavan verovelan määrä perustuvat arvioon verotarkastuksen lopputuloksesta.
| 1.1.2022 | Kurssiero | Kirjattu tulos vaikutteisesti |
Kirjattu muun laajan tuloksen eriin tai omaan pääomaan |
Netotus laskennallisten vero velkojen kanssa |
31.12.2022 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Työsuhde-etuudet | 671 | − | 4 | -135 | − | 541 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet |
73 | -2 | -36 | − | − | 36 |
| Verotappiot | 296 | -33 | 2 620 | − | − | 2 883 |
| Muut väliaikaiset erot | 2 541 | 102 | 1 187 | -618 | − | 3 212 |
| Yhteensä | 3 582 | 68 | 3 775 | -753 | − | 6 672 |
| Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa |
-1 914 | -77 | − | − | -3 987 | -5 978 |
| Yhteensä | 1 668 | -10 | 3 775 | -753 | -3 987 | 693 |
| Kirjattu tulos | Kirjattu muun laajan tuloksen eriin tai |
Netotus laskennallisten vero |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2021 | Kurssiero | vaikutteisesti | omaan pääomaan | velkojen kanssa | 31.12.2021 | |
| Työsuhde-etuudet | 468 | − | 211 | -7 | − | 671 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet |
124 | 0 | -51 | − | − | 73 |
| Verotappiot | 2 291 | − | -1 994 | − | − | 296 |
| Muut väliaikaiset erot | 3 044 | 103 | 175 | -781 | − | 2 541 |
| Yhteensä | 5 926 | 104 | -1 660 | -788 | − | 3 582 |
| Netotus laskennallisten verovelkojen | ||||||
| kanssa | -1 892 | -106 | − | − | 84 | -1 914 |
| Yhteensä | 4 034 | -2 | -1 660 | -788 | 84 | 1 668 |
| 1.1.2022 | Kurssiero | Kirjattu tulos vaikutteisesti |
Kirjattu muun laajan tuloksen eriin tai omaan pääomaan |
Netotus laskennallisten vero saamisten kanssa |
31.12.2022 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet |
13 456 | 768 | -502 | − | − | 14 726 |
| Muut väliaikaiset erot | 2 390 | 127 | -465 | − | − | 2 982 |
| Yhteensä | 15 845 | 895 | -968 | − | − | 17 708 |
| Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa |
-1 914 | -77 | − | − | -3 987 | -5 978 |
| Yhteensä | 13 931 | 818 | -968 | − | -3 987 | 11 730 |
| 1.1.2021 | Kurssiero | Kirjattu tulos vaikutteisesti |
Kirjattu muun laajan tuloksen eriin tai omaan pääomaan |
Netotus laskennallisten vero saamisten kanssa |
31.12.2021 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||||||
| ja aineettomat hyödykkeet | 13 039 | 987 | 570 | − | − | 13 456 |
| Muut väliaikaiset erot | 2 173 | 158 | -59 | − | − | 2 390 |
| Yhteensä | 15 212 | 1 145 | 511 | − | − | 15 845 |
| Netotus laskennallisten verosaamisten | ||||||
| kanssa | -1 892 | -106 | − | − | 84 | -1 914 |
| Yhteensä | 13 320 | 1 040 | 511 | − | 84 | 13 931 |
Suomisella on osakepalkkiojärjestelmiä, jotka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Järjestelmien ehtojen mukaisesti emoyhtiö antaa oikeuden syntymisehtojen toteutuessa avainhenkilöille osakkeita, ja osa palkkiosta maksetaan käteisvaroina. Käteisvaroina maksettavalla osuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Osassa kannustinjärjestelmiä yhtiöllä on myös oikeus maksaa palkkio tietyissä tilanteissa kokonaisuudessaan käteisvaroina. Suominen Oyj:n hallituksella on oikeus leikata järjestelmien mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.
Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja järjestelmiin osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät.
Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Yhtiön toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien perusteella mahdollisesti annettavien osakkeiden käyvät arvot arvioidaan myöntämispäivinä osakkeen markkinahinnan perusteella. Mikäli järjestelmä sisältää markkinaperusteisia ehtoja, huomioidaan ne käyvässä arvossa. Käypä arvo kirjataan kuluksi ansaintajaksolla.
Kun osakeperusteisen kannustinjärjestelmän oikeuden syntymisehdot sisältävät markkinaperusteisia ehtoja, kuten TSR ("Total Shareholder Return"), ei myöntämispäivän käypää arvoa myöhemmin muuteta eikä kirjattua kuluarviota peruuteta, mikäli markkinaperusteinen ehto ei täyty. Mikäli
muut järjestelmän ansaintakriteerit (kuten työssäolovelvoite ja tulokseen perustuvat ansaintakriteerit) eivät täyty, peruutetaan näiden perusteella tehdyt kuluarviot.
Suomisen osakeperusteiset maksut ovat sellaisia, joissa osa palkkiosta maksetaan henkilöstölle palkkiosta syntyvien tuloverojen johdosta käteisvaroina eikä osakkeina. Tällöin toteuttamis- tai oikeuden syntymishetkellä Suominen sen sijaan, että maksaisi koko palkkion osakkeina, pidättää maksettavien osakkeiden kokonaismäärästä osakkeita sellaisen määrän, joka vastaa rahallisesti henkilön tuloverovelkaa, ja tilittää kyseisen rahamäärän veroviranomaisille henkilön puolesta. Tällöin sekä osakkeina että käteisvaroina maksettava osuus kirjataan omaan pääomaan IFRS 2 -standardin mukaisesti ja myös käteisvaroina myönnettävä osuus arvostetaan myöntämispäivän arvoon.
| Osakkeen kurssi antohetkellä, euroa | 3,26 |
|---|---|
| Oletettu volatiliteetti, % | 35 % |
| Oletetut osingot yhteensä juoksuajalla, euroa | 0,32 |
| Markkinaehtoisen kriteerin vaikutus käyvässä arvossa, % | 52 % |
| Arvostusmenetelmä | Monte Carlo |
| Käypä arvo per osake, euroa | 1,4001 |
| 1 000 euroa | |
|---|---|
| Raportointikauden kulu (-) | -873 |
| Kirjattu omaan pääomaan vuonna 2022, netto | 914 |
| Velka 31.12.2022 | 31 |
| Arvio määrästä, jolla työntekijöiden verovelvoite täytetään 31.12.2022 |
566 |
| Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2019−2021 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2020−2022 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2021−2023 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2022−2024 |
Yhteensä / painotettu keskiarvo |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Myönnettävien osak keiden enimmäismäärä, mukaan lukien käteisva |
|||||
| roina suoritettava osuus Myöntämispäivä |
729 000 30.1.2019 |
893 000 29.1.2020 |
470 000 3.2.2021 |
401 000 2.2.2022 |
1 764 000 |
| Oikeuden syntymis päivä |
25.2.2022 | 21.3.2023 | 21.3.2024 | 21.3.2025 | |
| Oikeuden syntymi sehdot |
Osakkeen suhteellinen kokonaistuotto (TSR) |
Osakkeen suhteellinen kokonaistuotto (TSR) |
Osakkeen suhteellinen kokonaistuotto (TSR) |
Osakkeen suhteellinen kokonaistuotto (TSR) |
|
| Työsuhteen jatkuminen Työsuhteen jatkuminen Työsuhteen jatkuminen Työsuhteen jatkuminen | |||||
| Enimmäis voimassaoloaika, vuosia |
3,1 | 3,1 | 3,1 | 3,1 | |
| Jäljellä oleva voimassa oloaika, vuosia |
− | 0,2 | 1,2 | 2,2 | 0,9 |
| Järjestelyssä mukana olevien henkilöiden lukumäärä raportointi |
|||||
| kauden lopussa Maksun suorittamistapa |
− Osakkeina ja käteisvaroina |
16 Osakkeina ja käteisvaroina |
16 Osakkeina ja käteisvaroina |
22 Osakkeina ja käteisvaroina |
| Muutokset vuonna 2022 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2019−2021 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2020−2022 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2021−2023 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2022−2024 |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Kauden alussa ulkona olleet |
546 000 | 748 500 | 456 500 | − | 1 751 000 |
| Myönnetyt | − | − | − | 391 000 | 391 000 |
| Menetetyt | -82 660 | -64 000 | -172 000 | -128 500 | -447 160 |
| Kaudella toteutetut | -463 340 | − | − | − | -463 340 |
| Kauden lopussa ulkona olleet |
− | 684 500 | 284 500 | 262 500 | 1 231 500 |
1 000 euroa
| Yhteensä | 28 037 | 27 585 |
|---|---|---|
| Muut ei-rahavirtaperusteiset erät rapor tointikauden voitossa |
-82 | 1 282 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödyk keiden ja aineettomien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot |
-30 | 4 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 23 245 | 20 092 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 2 923 | 390 |
| Tuloverot | 1 983 | 5 816 |
| Oikaisut raportointikauden voittoon | ||
| 2022 | 2021 |
| 1 000 euroa | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Raportointikauden voitto | -13 863 | 20 734 |
| Osakkeiden lukumäärä | ||
| Keskimääräinen osakeantioikaistu osake määrä ilman omia osakkeita |
57 439 615 | 57 579 440 |
| Keskimääräinen laimennettu osakeantioi kaistu osakemäärä ilman omia osakkeita |
57 533 196 | 58 023 347 |
| Osakekohtainen tulos | ||
| euroa | ||
| Laimentamaton | -0,24 | 0,36 |
Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva osuus raportointikauden tuloksesta raportointikauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet.
Laimennettu -0,24 0,36
Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta oikaistaan osakemäärää osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutuksella.
| maksuperusteisesti | 2022 | 2021 | |||
|---|---|---|---|---|---|
| euroa | vuosipalkkio | kokouspalkkio | vuosipalkkio | kokouspalkkio | |
| Jaakko Eskola, hallituksen puheenjohtaja | 70 000 | 5 000 | 66 413 | 3 500 | |
| Andreas Ahlström, hallituksen varapuheenjohtaja | 33 000 | 6 000 | 31 194 | 4 500 | |
| Björn Borgman | 33 000 | 6 500 | 31 194 | 4 250 | |
| Nina Linander | 43 000 | 9 500 | 41 257 | 5 500 | |
| Laura Raitio | 33 000 | 6 000 | 31 194 | 4 500 | |
| Aaron Barsness 24.3.2022 lähtien | 33 000 | 7 000 | − | − | |
| Sari Pajari-Sederholm 24.3.2022 saakka | − | − | 31 194 | 3 750 | |
| Yhteensä | 245 000 | 40 000 | 232 446 | 26 000 |
Suominen Oyj:n 24.3.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta 25 % suoritetaan Suominen Oyj:n osakkeina. Hallituksen jäsenille vuodelta 2022 osakkeina suoritetun palkkio-osuuden määrä oli yhteensä 18 585 osaketta. Osakkeet luovutettiin 16.5.2022 ja niiden luovutusarvo oli yhteensä 61 331 euroa.
Hallituksen jäsenillä ei ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa. Ruotsin työeläkelainsäädännön mukaisesti ruotsalaisille hallituksen jäsenille maksetuista palkkioista on maksettava työeläkemaksut. Nämä eläkemaksut olivat 13 399 euroa (vuonna 2021 8 990 euroa).
Hallituksen jäsenillä ei ole erillisiä sopimuksia siltä varalta, että heidän toimikautensa päättyisi julkisen ostotarjouksen vuoksi.
Klaus Korhonen, väliaikainen toimitusjohtaja, 30.11.2022 alkaen maksuperusteisesti
| euroa | 2022 |
|---|---|
| Palkat | 19 371 |
| Rahapalkat yhteensä | 19 371 |
| Luontoisedut | 1 000 |
| Yhteensä | 20 371 |
| Lakisääteiset eläkkeet | 3 764 |
Klaus Korhonen, henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja, on toiminut väliaikaisena toimitusjohtajana 30.11.2022 alkaen. Väliaikainen toimitusjohtajuus päättyy, kun uusi toimitusjohtaja Tommi Björnman aloittaa. Väliaikaisen toimitusjohtajuuden aikana Klaus Korhonen saa korotettua peruspalkkaa, eikä muita erityisiä etuuksia ole annettu väliaikaisen toimitusjohtajuuden perusteella.
suoriteperusteisesti
| euroa | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Palkat | 405 018 | 438 858 |
| Maksetut tulospalkkiot | 129 500 | 244 800 |
| Maksetut osakepalkkiot | 463 367 | 175 288 |
| Irtisanomiskorvaukset (irtisanomisajan palkka ja irtisanomiskorvaus) |
720 876 | − |
| Arvioitu tulospalkkio vuodelta 2022 | 75 276 | − |
| Arvoitu osakepalkkio vuodelta 2022 | 413 287 | − |
| Rahapalkat yhteensä | 2 207 324 | 858 946 |
| Luontoisedut | 26 542 | 18 235 |
| Yhteensä | 2 233 866 | 877 181 |
| Lakisääteiset eläkkeet | 156 565 | 112 794 |
| Vapaaehtoiset eläkkeet | 116 483 | 80 704 |
Luontoisedut sekä eläkkeet sisältävät myös irtisanomisajan palkkaan ja irtisanomiskorvaukseen perustuvat luontoisedut ja eläkkeet. Arvioitu tulospalkkio on arvio vuonna 2023 maksettavasta vuoden 2022 palkkiosta ja arvioitu osakepalkkio arvio vuonna 2023 maksettavaksi tulevasta
osakepalkkiosta. Yhteensä irtisanomiskorvaus luontoisetuineen ja eläkekuluineen on 833 tuhatta euroa.
Toimitusjohtaja Petri Helskyn kanssa oli tehty kirjallinen toimitusjohtajasopimus. Sopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika oli 6 kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi 12 kuukauden palkkaa vastaava irtisanomiskorvaus. Toimitusjohtajalla oli maksuperusteinen lisäeläke, johon varattava summa oli 11,5 % toimitusjohtajan kyseisen vuoden työeläkelain mukaisesta palkasta. Toimitusjohtajalla ei ollut erillistä sopimusta siltä varalta, että hänen sopimuksensa päättyisi julkisen ostotarjouksen johdosta.
maksuperusteisesti
.
| euroa | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Palkat | 894 644 | 872 070 |
| Maksetut tulospalkkiot | 145 235 | 427 415 |
| Osakepalkkiot | 829 105 | 195 544 |
| Rahapalkat yhteensä | 1 868 984 | 1 495 029 |
| Luontoisedut | 78 424 | 70 179 |
| Yhteensä | 1 947 408 | 1 565 208 |
| Lakisääteiset eläkkeet | 130 898 | 159 430 |
| Vapaaehtoiset eläkkeet | 20 000 | 20 000 |
Johtoryhmän jäsenillä ei ole pääsääntöisesti muita kuin lakisääteisiä eläkejärjestelyitä. Yhdysvaltojen vapaaehtoiset eläkejärjestelyt on esitetty osana lakisääteisiä eläkejärjestelyjä. Muiden konsernin johtorymän jäsenien eläkeikä on normaalin paikallisen lainsäädännön mukainen.
Yksi Suomisen osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä päättyi ja osakkeet luovutettiin järjestelmän osallistujille helmikuussa. Toimitusjohtajalle luovutettiin 60 739 osaketta, ja osakkeiden sekä rahana maksettavan osuuden yhteissumma oli 463 tuhatta euroa. Muille johtoryhmän jäsenille luovutettiin yhteensä 116 755 osaketta. Osakkeiden ja rahana maksettavan osuuden yhteissumma oli 829 tuhatta euroa.
kpl osakkeita
| 31.12.2022 | 31.12.2021 |
|---|---|
| 19 894 | 14 583 |
| 23 836 | 21 333 |
| 21 946 | 15 043 |
| 23 778 | 20 516 |
| 23 836 | 21 333 |
| 2 503 | − |
| − | 10 554 |
| 115 793 | 103 362 |
| 0,20 % | 0,18 % |
| Yhteensä osakkeista ja äänistä | 0,37 % | 0,24 % |
|---|---|---|
| Yhteensä | 214 649 | 139 589 |
| Toni Tamminen | 19 000 | 3 500 |
| Mimoun Saïm | 65 502 | 34 447 |
| Markku Koivisto | 36 482 | 18 641 |
| Lynda Kelly | 57 073 | 24 295 |
| Klaus Korhonen, väliaikainen toimitus johtaja, 30.11.2022 alkaen |
36 592 | 19 352 |
| Petri Helsky, toimitusjohtaja 30.11.2022 saakka |
− | 39 354 |
Osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 28. Jäljellä olevien osakeperusteisten kannustinjärjestelmien IFRS-standardien mukaiset kulujaksotukset ilman sosiaalikuluja olivat raportointikaudelta lähipiirin osalta 574 tuhatta euroa.
1 000 euroa
| Yhteensä | 3 069 | 1 171 |
|---|---|---|
| Alkamattomat vuokrasopimukset, joihin on sitouduttu |
429 | 458 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkei den hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset |
2 641 | 713 |
| Muut vastuut | ||
| Yhteensä | 19 857 | 28 208 |
| Muut omat vastuut | 16 755 | 24 713 |
| Takaukset omista sitoumuksista | 3 102 | 3 495 |
| Takaus- ja muut vastuut | ||
| 2022 | 2021 |
Takaukset omista sitoumuksista ovat tavarantoimittajille annettuja vakuuksia.
Osa konsernin tytäryhtiöistä on antanut takauksen Suominen Oyj:n puolesta sen ulkoisten velkojen vakuudeksi. Takausten enimmäismäärä on maksamattoman velan ja korkokulujen yhteismäärä raportointikauden päättyessä.
Ei-purettavissa olevien operatiivisten vuokrasopimusten mukaisten vastaisten vähimmäisvuokrien erääntyminen on esitetty liitetiedossa 22.
Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, jota ei ole kirjattu velaksi taseeseen, koska esimerkiksi sen olemassaolo ei vielä ole varmistunut eikä sen toteutuminen ole yhtiön määräysvallassa. Johto käyttää arvioita arvioidessaan ehdollisten velkojen määriä.
Suominen ilmoitti 10.1.2023 aloittavansa neuvottelut paikallisten ammattiliittojen kanssa koskien suunnitelmaa tuotannon lopettamisesta pysyvästi Mozzaten tehtaalla Italiassa. Suunnitelman mukaan tuotanto tehtaalla loppuisi vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Neuvottelut käydään Italian lainsäädännön sekä sovellettavan kansallisen työehtosopimuksen mukaisesti ja ne pyritään saamaan päätökseen 90 päivän kuluessa. Mozzaten tehdas työllistää tällä hetkellä 92 henkilöä tuotanto- ja toimistotehtävissä.
Suominen ilmoitti 13.1.2023 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset Suomisen varsinaiselle yhtiökokoukselle.
Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä pysyy ennallaan ja olisi kuusi (6).
Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen Andreas Ahlström, Aaron Barsness, Björn Borgman, Jaakko Eskola ja Nina Linander, ja että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan Laura Remes.
Hallituksen nykyisistä jäsenistä Laura Raitio on ilmoittanut, että hän ei ole enää käytettävissä hallituksen jäseniä valittaessa.
Laura Remes (s. 1980, diplomi-insinööri, Suomen kansalainen) toimii tällä hetkellä strategia- ja kehitysjohtajana UPM Fibresilla. Hän on toiminut useissa johtotehtävissä UPM:llä ja Nokialla.
Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtäviin. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Andreas Ahlströmiä, joka toimii tällä hetkellä Ahlström Capital Oy:n sijoitusjohtajana. Suominen Oyj:n suurin osakkeenomistaja Ahlstrom Capital B.V. on Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö. Kaikkien ehdolle asetettujen henkilöiden hallitustyöskentelyn kannalta olennaiset tiedot on esitelty yhtiön internetsivuilla www.suominen.fi.
Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin uudelleen vuorineuvos Jaakko Eskola.
Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Nimitystoimikunta on ehdotuksia tehdessään arvioinut, että hallituksen yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.
Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen palkkiot pysyisivät ennallaan ja olisivat seuraavat: hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 70 000 euroa ja hallituksen varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten vuosipalkkio 33 000 euroa. Nimitystoimikunta ehdottaa myös, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksettava lisäkorvaus pysyisi ennallaan ja olisi 10 000 euroa.
Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta maksettavat kokouspalkkiot pysyisivät ennallaan ja olisivat seuraavat: 500 euroa kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa, 1 000 euroa kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa ja 500 euroa jäsenen osallistuessa kokoukseen puhelimella tai muulla sähköisellä välineellä. Päätöksistä, jotka tehdään kokousta pitämättä, ei makseta palkkiota.
Vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 % Suominen Oyj:n osakkeina. Osakkeet luovutetaan hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista kahden viikon kuluessa Suominen Oyj:n tammi–maaliskuun 2023 osavuosikatsauksen julkaisupäivästä.
Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.
Suominen ilmoitti 23.1.2023, että Sirpa Koskinen, VP, Group Controlling on nimitetty Suomisen väliaikaiseksi talousjohtajaksi 4.2.2023 alkaen. Koskinen on toiminut yhtiössä vuodesta 2015. Koskinen raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle, mutta ei kuulu yhtiön johtoryhmään.
Aiemmin tiedotetun mukaisesti Suomisen nykyinen talousjohtaja Toni Tamminen jättää yhtiön. Hänen viimeinen työpäivänsä Suomisella on 3.2.2023.
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2023–2025 Suominen ilmoitti 3.2.2023, että Suominen Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 2.2.2023 yrityksen johdolle ja avainhenkilöille uuden osakeperusteisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän. Uuden kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmivuotinen ansaintajakso, joka kattaa kalenterivuodet 2023–2025. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä on noin 25 henkilöä mukaan lukien Suomisen toimitusjohtaja.
Hallitus on päättänyt, että ansaintajakson 2023–2025 perusteella mahdollisesti maksettavat palkkiot perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Ansaintajakson 2023–2025 perusteella mahdollisesti maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä vastaa yhteensä enintään 793 500 Suominen Oyj:n osaketta, joka on bruttomäärä sisältäen osakepalkkioista aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.
Hallitus on oikeutettu leikkaamaan kannustinjärjestelmän mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen Suominen Oyj:n osakkeen pörssikurssille asettamat raja-arvot täyttyvät.
Jos kannustinjärjestelmän tavoitteet saavutetaan, palkkiot maksetaan ansaintajakson päättymistä seuraavan vuoden keväällä 2026. Ansaintajakson 2023–2025 mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Käteisvaroina maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Yhtiöllä on myös oikeus maksaa palkkio tietyissä tilanteissa kokonaisuudessaan rahana. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Osakekohtaiset tunnusluvut ovat osakeantioikaistuja.
| 2022 | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos, euroa | -0,24 | 0,36 | 0,52 |
| Osakekohtainen tulos, euroa, laimennettu | -0,24 | 0,36 | 0,52 |
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa | 0,24 | 0,19 | 0,99 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 2,54 | 2,85 | 2,53 |
| Hinta/osakekohtainen tulos (P/E) | -12,43 | 14,38 | 9,71 |
| Osakekohtainen osinko ja pääoman palautus yhteensä, euroa* | 0,10 | 0,20 | 0,20 |
| Osinkosuhde, % | -41,4 | 55,5 | 38,2 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 3,33 | 3,86 | 3,94 |
| Osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa ilman omia osakkeita | 57 480 727 | 57 293 235 | 57 568 341 |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita | 57 439 615 | 57 579 440 | 57 549 842 |
| Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä ilman omia osakkeita | 57 439 615 | 57 579 440 | 57 549 842 |
| Osakekurssi raportointikauden lopussa, euroa | 3,00 | 5,18 | 5,08 |
| Alin osakekurssi raportointikaudella, euroa | 2,36 | 4,25 | 2,00 |
| Ylin osakekurssi raportointikaudella, euroa | 5,27 | 6,41 | 5,36 |
| Kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi, euroa | 3,57 | 5,48 | 4,29 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa | 172,4 | 296,8 | 292,4 |
| Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä | 10 902 032 | 17 714 203 | 12 937 753 |
| Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, % keskimääräisestä osakemäärästä | 19,0 | 30,8 | 22,5 |
* 2022 hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle.
Osakekohtaiset tunnusluvut ovat joko IFRS-tunnuslukuja (osakekohtainen tulos), Valtiovarainministeriön asetuksen edellyttämiä tunnuslukuja tai vaihtoehtoisia tunnuslukuja (osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta).
| Osakekohtainen tulos | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Laimentamaton osakekohtainen tulos | = | Raportointikauden voitto | |||
| (EPS) | Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita |
||||
| Laimennettu osakekohtainen tulos (EPS) = |
Raportointikauden voitto | ||||
| Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita |
|||||
| Osakekohtaisen tuloksen laskemisesta on kerrottu liitetiedossa 29. | |||||
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta | |||||
| = | Liiketoiminnan rahavirta | ||||
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta | Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita |
||||
| Viite | 2022 | 2021 | |||
| Konsernin rahavirtalaskelma | Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa | 14 027 | 11 088 | ||
| Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa | |||||
| Liitetieto 13 | ilman omia osakkeita | 57 480 727 | 57 293 235 |
| Osakekohtainen oma pääoma Osakekohtainen oma pääoma |
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| = | Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita |
||||
| Viite | 2022 | 2021 | |||
| Konsernin tase | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä, tuhatta euroa | 145 916 | 163 199 | ||
| Liitetieto 13 | osakkeita | Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia | 57 480 727 | 57 293 235 | |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 2,54 | 2,85 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos | |
|---|---|
| Viite | 2022 | 2021 | |
|---|---|---|---|
| Hallituksen ehdotus | Osakekohtainen osinko ja pääoman palautus x 100 | 10,00 | 20,00 |
| Liitetieto 29 | Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | -0,24 | 0,36 |
| Osinkosuhde / pääoman palautussuhde, % | -41,4 | 55,5 | |
| Efektiivinen osinkotuotto. % | |
|---|---|
| Viite | 2022 | 2021 | |
|---|---|---|---|
| Osakekohtainen osinko ja pääoman palautus x 100 | 10,00 | 20,00 | |
| Liitetieto 13 | Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa | 3,00 | 5,18 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 3,33 | 3,86 | |
| Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) | = | Raportointikauden viimeinen pörssikurssi |
|---|---|---|
| Laimentamaton osakekohtainen tulos |
| Viite | 2022 | 2021 | |
|---|---|---|---|
| Liitetieto 13 | Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa | 3,00 | 5,18 |
| Liitetieto 29 | Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | -0,24 | 0,36 |
| Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) | -12,43 | 14,38 |
| Osakekannan markkina-arvo |
|---|
Osakekannan markkina-arvo = Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita x raportointikauden viimeinen pörssikurssi
| Viite | 2022 | 2021 | |
|---|---|---|---|
| Liitetieto 13 | Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita | 57 480 727 | 57 293 235 |
| Liitetieto 13 | Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa | 3,00 | 5,18 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa | 172,4 | 296,8 |
Osakkeiden vaihto = Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärän suhteellinen osuus keskimääräisestä osakemäärästä ilman omia osakkeita
Viite Liitetieto 13
Liitetieto 13
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä raportointikaudella | 10 902 032 | 17 714 203 |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita | 57 439 615 | 57 579 440 |
| Osakkeiden vaihto, % | 19,0 | 30,8 |
| euroa | |||
|---|---|---|---|
| Liitetieto | 1.1.−31.12.2022 | 1.1.−31.12.2021 | |
| Liikevaihto | 22 609 754,41 | 25 868 798,97 | |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -3 379 969,90 | -3 211 044,11 | |
| Bruttokate | 19 229 784,51 | 22 657 754,86 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 667 272,92 | 2 556 411,03 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -1 624 546,96 | -1 581 853,64 | |
| Tutkimus ja kehitys | -1 090 526,00 | -1 173 038,63 | |
| Hallinnon kulut | -10 394 842,92 | -8 417 823,66 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 2 | -8 278 073,95 | -6 903 938,45 |
| Liikevoitto | -1 490 932,40 | 7 137 511,51 | |
| Rahoitustuotot | 6 | 15 715 322,88 | 18 942 012,57 |
| Rahoituskulut | 6 | -4 646 671,96 | -4 589 552,37 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 11 068 650,92 | 14 352 460,20 | |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 9 577 718,52 | 21 489 971,71 | |
| Poistoeron muutos | 7 | -259 932,91 | 72 791,99 |
| Konserniavustukset | 7 | − | -5 180 000,00 |
| Tuloverot | 8 | -1 329 361,33 | -1 134 956,19 |
| Tilikauden voitto | 7 988 424,28 | 15 247 807,51 |
euroa
| Liitetieto | 31.12.2022 | 31.12.2021 | |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 5,9 | 7 636 768,63 | 10 058 923,82 |
| Aineelliset hyödykkeet | 5,10 | 458 557,01 | 93 215,13 |
| Sijoitukset | |||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 11 | 113 363 783,56 | 113 363 783,56 |
| Muut sijoitukset | 11 | 192,06 | 192,06 |
| Lainasaamiset | |||
| Lainasaamiset konserniyhtiöiltä | 12 | 69 941 308,83 | 21 654 800,08 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 12 | − | 23 546,34 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 191 400 610,09 | 145 194 460,99 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Lainasaamiset | |||
| Lainasaamiset konserniyhtiöiltä | 12 | 23 718 266,50 | 55 971 974,35 |
| Myyntisaamiset | 12 | 105 462,35 | 88 000,82 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 12 | 2 108 867,98 | 2 812 004,99 |
| Rahavarat | 42 440 580,46 | 95 871 771,17 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 68 373 177,29 | 154 743 751,33 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 259 773 787,38 | 299 938 212,32 |
| Liitetieto | 31.12.2022 | 31.12.2021 | |
|---|---|---|---|
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 14 | 11 860 056,00 | 11 860 056,00 |
| Ylikurssirahasto | 24 680 587,83 | 24 680 587,83 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 75 692 335,90 | 75 692 335,90 | |
| Kertyneet voittovarat | 8 100 011,71 | 4 696 674,12 | |
| Tilikauden voitto | 7 988 424,28 | 15 247 807,51 | |
| Oma pääoma yhteensä | 13 | 128 321 415,72 | 132 177 461,36 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Poistoero | 1 276 120,95 | 1 016 188,04 | |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Korolliset velat | |||
| Joukkovelkakirjalainat | 15 | 50 000 000,00 | 50 000 000,00 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 50 000 000,00 | 50 000 000,00 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Korolliset velat | |||
| Joukkovelkakirjalainat | 15 | − | 85 000 000,00 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 15 | 40 000 000,00 | − |
| Lainat konserniyhtiöiltä | 15 | 36 205 336,41 | 22 872 040,16 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 16 | 3 970 914,30 | 8 872 522,76 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 80 176 250,71 | 116 744 562,92 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 130 176 250,71 | 166 744 562,92 | |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 259 773 787,38 | 299 938 212,32 |
| Liitetieto | 1.1.−31.12.2022 | 1.1.−31.12.2021 | |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Tilikauden voitto | 7 988 | 15 248 | |
| Oikaisut tilikauden voittoon: | 19 | -6 626 | -7 202 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta | 1 363 | 8 046 | |
| Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) | 18 | -87 | |
| Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) | 1 124 | -553 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen maksettuja rahoituseriä ja veroja | 2 504 | 7 406 | |
| Maksetut ja saadut korot ja muut rahoituserät | 4 894 | 2 066 | |
| Maksettu konserniavustus | -5 180 | -3 158 | |
| Maksetut välittömät verot | -2 114 | -696 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 104 | 5 618 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit | 9,10 | -794 | -106 |
| Osakkeiden myyntituotot | − | 2 170 | |
| Osinkotuotot tytäryhtiöiltä | 6 | 4 113 | 6 569 |
| Investointien rahavirta | 3 318 | 8 633 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Pitkäaikaisten korollisten velkojen muutos | 15 | -85 000 | 50 000 |
| Joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskukulut | − | -939 | |
| Lyhytaikaisten korollisten velkojen muutos | 15 | 52 718 | -10 409 |
| Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos | -15 238 | -22 | |
| Lyhytaikaisten lainasaamisten muutos | -788 | 54 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -379 | -1 612 | |
| Osingonjako ja pääoman palautus | 13 | -11 492 | -11 520 |
| Rahoituksen rahavirta | -60 179 | 25 553 | |
| Rahavarojen muutos | -56 757 | 39 803 | |
| Rahavarat 1.1. | 95 872 | 52 642 | |
| Rahavarojen kurssiero | 3 326 | 3 427 | |
| Rahavarojen muutos | -56 757 | 39 803 | |
| Rahavarat 31.12. | 42 441 | 95 872 |
Suominen Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurissa yhtiöissä ja jonka kotipaikka on Helsinki (Karvaamokuja 2 B, 00380 Helsinki). Suominen Oyj on Suominen-konsernin emoyhtiö.
Suominen Oyj:n erillistilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä muita tilinpäätöstä koskevia lakeja ja ohjeita noudattaen. Suominen-konsernin laatimisperiaatteet on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS), ja Suominen Oyj noudattaa konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita siltä osin kuin se on mahdollista suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaan. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksessä.
Erot Suominen Oyj:n erillistilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on esitetty alla.
Liikevaihto muodostuu konsernipalveluiden myynnistä ja rojaltituotoista.
Rahoitusvarat ja -velat on kirjattu johdannaisinstrumentteja lukuun ottamatta alkuperäiseen hankintamenoonsa tai alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Johdannaiset kirjataan käypiin arvoihin. Valuuttajohdannaiset, siltä osin kuin ne eivät suojaa rahoituseriä tai ole muuten luonteeltaan rahoituseriä, kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Mikäli johdannaisinstrumenttiin sovelletaan IFRS 9 -standardin mukaisesti suojauslaskentaa, kirjataan johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Johdannaisten arvostusmenetelmistä sekä suojauslaskennasta on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 17.
Vuokramaksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat vuokravastuut on esitetty tilinpäätöksessä vastuissa.
Joukkovelkakirjalainat esitetään taseessa nimellisarvoon, ja jaksotetut transaktiokulut on kirjattu siirtosaamisiin.
Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä poistoeron muutos esitetään erillisenä eränä tuloslaskelmassa ja kertynyt poistoero omana eränään taseessa.
Annetut konserniavustukset on esitetty tilinpäätössiirtoina.
1 000 euroa
| 1.1.−31.12.2022 | 1.1.−31.12.2021 | |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Voitot osakkeiden myynneistä | − | 2 150 |
| Saadut avustukset ja tuet | 302 | 172 |
| Muut tuotot | 366 | 235 |
| Yhteensä | 667 | 2 556 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Palveluostot konserniyhtiöiltä | -7 895 | -6 643 |
| Tappiot valuuttajohdannaisista | -373 | -203 |
| Muut kulut | -10 | -58 |
| Yhteensä | -8 278 | -6 904 |
1 000 euroa
| 1.1.−31.12.2022 | 1.1.−31.12.2021 | |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -4 573 | -3 436 |
| Eläkekulut | -717 | -625 |
| Muut henkilöstösivukulut | -175 | -156 |
| Yhteensä | -5 465 | -4 216 |
| Henkilöstö keskimäärin | 31 | 32 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 33 | 31 |
Johdon palkitsemisesta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 31.
1 000 euroa
| Yhteensä | -158 | -154 |
|---|---|---|
| Muut palvelut | -10 | -32 |
| Veroneuvonta | -15 | − |
| Tilintarkastus | -133 | -121 |
| 1.1.−31.12.2022 | 1.1.−31.12.2021 |
Konsernin ja emoyhtiön päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy (EY) vuoden 2015 varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien.
| 1 000 euroa | ||
|---|---|---|
| 1.1.−31.12.2022 | 1.1.−31.12.2021 | |
| Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset |
||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -1 056 | -1 034 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -470 | -481 |
| Tutkimus ja kehitys | -134 | -171 |
| Hallinnon kulut | -1 204 | -1 206 |
| Yhteensä | -2 865 | -2 892 |
| Poistot ja arvonalentumiset hyö dykeryhmittäin |
||
| Koneet ja kalusto | -39 | -38 |
| Aineettomat oikeudet | -2 827 | -2 854 |
| Yhteensä | -2 865 | -2 892 |
1 000 euroa
| 1.1.−31.12.2022 | 1.1.−31.12.2021 | |
|---|---|---|
| Korkotuotot konserniyrityksiltä | 5 438 | 4 758 |
| Korkotuotot muilta | 255 | 163 |
| Osinkotuotot konserniyrityksiltä | 4 113 | 6 569 |
| Muut rahoitustuotot konserniyrityksiltä | 100 | 72 |
| Valuuttakurssierot (netto) | 5 809 | 5 533 |
| Korkokulut konserniyrityksille | -72 | 0 |
| Korkokulut muille | -2 857 | -2 801 |
| Rahoitusvarojen arvonalentuminen ja käyvän arvon muutos | − | 1 847 |
| Muut rahoituskulut muille | -1 718 | -1 788 |
| Yhteensä | 11 069 | 14 352 |
1 000 euroa
| Yhteensä | -260 | -5 107 |
|---|---|---|
| Annetut konserniavustukset | − | -5 180 |
| Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) | -260 | 73 |
| 1.1.−31.12.2022 | 1.1.−31.12.2021 |
| Yhteensä | -1 329 | -1 135 |
|---|---|---|
| Edellisten tilikausien tuloverot | 24 | 0 |
| Lähdeverot ja muut välittömät verot | -3 | 228 |
| Tilikauden tuloverot | -1 351 | -1 363 |
| 1.1.−31.12.2022 | 1.1.−31.12.2021 |
1 000 euroa
| Aineettomat oikeudet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä 2022 | Yhteensä 2021 | |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 30 721 | − | 30 721 | 30 630 |
| Lisäykset | 76 | 329 | 404 | 90 |
| Vähennykset ja myynnit | -9 560 | − | -9 560 | − |
| Siirrot erien välillä | 329 | -329 | − | − |
| Hankintameno 31.12. | 21 565 | − | 21 565 | 30 721 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -20 662 | − | -20 662 | -17 807 |
| Tilikauden poistot | -2 827 | − | -2 827 | -2 854 |
| Vähennysten poistot | 9 560 | − | 9 560 | − |
| Kertyneet poistot 31.12. | -13 928 | − | -13 928 | -20 662 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 7 637 | − | 7 637 | 10 059 |
| Ennakkomaksut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa- ja vesialueet |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä 2022 | Yhteensä 2021 | |
| Hankintameno 1.1. | 0 | 441 | 31 | − | 472 | 465 |
| Lisäykset | − | 24 | − | 380 | 404 | 19 |
| Vähennykset ja myynnit | − | -200 | − | − | -200 | -12 |
| Siirrot erien välillä | − | 20 | − | -20 | − | − |
| Hankintameno 31.12. | 0 | 285 | 31 | 360 | 676 | 472 |
| Kertyneet poistot 1.1. | − | -371 | -7 | − | -378 | -352 |
| Tilikauden poistot | − | -35 | -3 | − | -39 | -38 |
| Vähennysten poistot | − | 200 | − | − | 200 | 12 |
| Kertyneet poistot 31.12. | − | -207 | -11 | − | -217 | -378 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 0 | 78 | 20 | 360 | 459 | 93 |
1 000 euroa
| Osakkeet konserniyrityksissä |
Muut sijoitukset | Yhteensä 2022 | Yhteensä 2021 | |
|---|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 113 364 | 0 | 113 364 | 113 384 |
| Vähennykset | − | − | − | -20 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 113 364 | 0 | 113 364 | 113 364 |
Konserniyrityksistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.
| Osuus yhtiön osakkeista ja äänimäärästä, % |
Osakkeiden määrä, kpl |
Osakkeiden nimellisarvo, 1 000 euroa |
Osakkeiden kirjanpitoarvo, 1 000 euroa |
Yhtiön oman pääoman määrä, 1 000 euroa |
Viimeksi laaditun tilinpäätöksen osoittama voitto/tappio, 1 000 euroa |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kiinteistö Oy Killinpolku, | ||||||
| Virrat | 25,0 | 1 | 8 | 0 | -26 | -21 |
| 1 000 euroa | ||
|---|---|---|
| 31.12.2022 | 31.12.2021 | |
| Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Annetut vuokravakuudet | − | 24 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | − | 24 |
| Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Korolliset saamiset | 69 941 | 21 655 |
| Yhteensä | 69 941 | 21 655 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 69 941 | 21 678 |
| Muut saamiset | 82 | 71 |
| Siirtosaamiset | ||
| Verosaamiset | 407 | 237 |
| Lainojen järjestelypalkkiot | 1 025 | 1 884 |
| Kulujaksotukset | 595 | 618 |
| Realisoitumaton voitto valuuttajohdannaisista | − | 2 |
| Siirtosaamiset yhteensä | 2 027 | 2 741 |
| Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 105 | 88 |
| Korolliset saamiset | 23 718 | 55 972 |
| Yhteensä | 23 824 | 56 060 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 25 933 | 58 872 |
| 1 000 euroa | |
|---|---|
| ------------- | -- |
| 31.12.2022 | 31.12.2021 | |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. ja 31.12. | 11 860 | 11 860 |
| Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12. | 24 681 | 24 681 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 75 692 | 81 361 |
| Pääoman palautus | − | -5 760 |
| Omien osakkeiden luovutus | − | 90 |
| Maksamattomat pääoman palautukset | − | 0 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 75 692 | 75 692 |
| Kertyneet voittovarat 1.1. | 19 944 | 12 095 |
| Osingonjako | -11 492 | -5 760 |
| Maksamattomat osingot | − | 1 |
| Omien osakkeiden hankinta | -352 | -1 640 |
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 8 100 | 4 697 |
| Tilikauden voitto | 7 988 | 15 248 |
|---|---|---|
| Oma pääoma 31.12. | 128 321 | 132 177 |
| Jakokelpoiset varat | 91 780 772 |
|---|---|
| Tilikauden voitto | 7 988 424 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 75 692 336 |
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 8 100 012 |
| euroa | 31.12.2022 |
| Osingonjakokelpoiset varat | 16 088 436 |
|---|---|
| Tilikauden voitto | 7 988 424 |
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 8 100 012 |
| euroa |
Osakepääomasta ja osakkeista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 13.
| Korolliset velat yhteensä | 126 205 | 157 872 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä |
76 205 | 107 872 |
| Lainat konserniyrityksiltä | 36 205 | 22 872 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 40 000 | − |
| Joukkovelkakirjalainat | − | 85 000 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | ||
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä | 50 000 | 50 000 |
| Joukkovelkakirjalainat | 50 000 | 50 000 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | ||
| 31.12.2022 | 31.12.2021 | |
| 1 000 euroa |
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalaina | − | − | − | − | 50 000 |
| Muut jaksotetut kulut Siirtovelat yhteensä |
302 2 697 |
163 2 083 |
|---|---|---|
| Jaksotetut palkka- ja sosiaalikulut | 1 661 | 986 |
| Korkojaksotukset | 734 | 935 |
| Siirtovelat | ||
| Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä |
1 273 | 1 609 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 141 | 198 |
| Tuloverovelat | − | 616 |
| Ostovelat | 1 132 | 796 |
| Lyhytaikaiset korottomat velat | ||
| 31.12.2022 | 31.12.2021 | |
| 1 000 euroa |
| Muut velat saman konsernin yrityksille | − | 5 180 |
|---|---|---|
| Yhteensä | − | 5 180 |
| Lyhytaikaiset korottomat velat | ||
| yhteensä | 3 971 | 8 873 |
| Yhteensä | 13 883 | 14 110 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta | 28 | 28 |
| Konserniyhtiöiden puolesta | 13 855 | 14 082 |
| Takaukset | ||
| 31.12.2022 | 31.12.2021 | |
| 1 000 euroa |
Takaukset konserniyhtiöiden puolesta ovat tavarantoimittajille ja vuokranantajille annettuja vakuuksia.
Vuokra- ja leasingvastuut
| Yhteensä | 227 | 503 |
|---|---|---|
| Myöhempinä vuosina erääntyvät vuokrat |
57 | 198 |
| Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat | 169 | 304 |
| 1 000 euroa | ||||
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2022 | 31.12.2021 | |||
| Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot ja käyvät arvot | Nimellisarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | Käypä arvo |
| Valuuttatermiinit | ||||
| Ulkoiset | − | − | 1 960 | -14 |
| 1 000 euroa | ||
|---|---|---|
| 1.1.−31.12.2022 | 1.1.−31.12.2021 | |
| Oikaisut tilikauden voittoon / tappioon: | ||
| Poistoeron muutos | 260 | -73 |
| Konserniavustukset | − | 5 180 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -11 069 | -14 352 |
| Verot | 1 329 | 1 135 |
| Poistot | 2 865 | 2 892 |
| Osakkeiden myyntituotot | − | -2 150 |
| Muut ei-rahavirtaperusteiset erät tilikauden voitossa | -12 | 166 |
| Oikaisut tilikauden voittoon yhteensä | -6 626 | -7 202 |
Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n voitto tilikaudelta 1.1.–31.12.2022 oli 7 988 424,28 euroa, ja osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden voiton, olivat 16 088 436 euroa. Jakokelpoiset varat olivat 91 780 772 euroa.
Hallitus ehdottaa, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta ja että tilikauden voitto siirretään kertyneisiin voittovaroihin.
2.2.2023 yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 57 480 727 kappaletta. Tällä osakemäärällä kokonaisosinko olisi 5 748 072,70 euroa.
Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Helsingissä 2.2.2023
Jaakko Eskola Hallituksen puheenjohtaja Aaron Barsness Klaus Korhonen Toimitusjohtaja Andreas Ahlström Nina Linander Björn Borgman Laura Raitio
182 Suomisen vuosikertomus 2022
Suominen Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Suominen Oyj:n (y-tunnus 1680141-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022 Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 23 sekä emoyhtiön liitetiedossa 4.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 19
Suominen-konsernin myyntituotot koostuvat kokonaan kuitukankaiden myynneistä asiakkaille. Myyntituotot asiakassopimuksista kirjataan tiettynä hetkenä, kun tuotteisiin liittyvä määräysvalta on siirtynyt ostajalle, tyypillisesti hetkellä, jolloin tuotteet lähtevät Suomisen tehtaalta.
Liikevaihto on konsernissa käytetty keskeinen suorituskyvyn mittari, mikä saattaa luoda kannustimen myyntituottojen ennenaikaiselle tuloutukselle.
Myyntituottojen tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuottojen oikea-aikaiseen kirjaamiseen (katko) liittyvästä riskistä.
Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä myyntituottojen tuloutuksessa, sisälsivät muun muassa:
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
tiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 19.3.2015 alkaen yhtäjaksoisesti 8 vuotta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 2. helmikuuta 2023
Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö
186 Suomisen vuosikertomus 2022
Suominen Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Suominen Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen 743700Z1BNFYR-9PRDF52-2022-12-31-FI.zip tilikaudella 1.1–31.12.2022 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu:
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien.
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin
arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että Suominen Oyj:n ESEFtilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Suominen Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 on annettu 2.2.2023 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 8.3.2023
Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö
Toni Halonen
KHT
| 2022 | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 493,3 | 443,2 | 458,9 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa | -4,2 | 26,9 | 39,5 |
| % liikevaihdosta | -0,8 | 6,1 | 8,6 |
| Liikevoitto, milj. euroa | -9,0 | 26,9 | 39,5 |
| % liikevaihdosta | -1,8 | 6,1 | 8,6 |
| Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa | 15,3 | 47,0 | 60,9 |
| % liikevaihdosta | 3,1 | 10,6 | 13,3 |
| Käyttökate, milj. euroa | 14,3 | 47,0 | 60,9 |
| % liikevaihdosta | 2,9 | 10,6 | 13,3 |
| Voitto ennen tuloveroja, milj. euroa | -11,9 | 26,6 | 33,9 |
| % liikevaihdosta | -2,4 | 6,0 | 7,4 |
| Raportointikauden voitto, milj. euroa | -13,9 | 20,7 | 30,1 |
| % liikevaihdosta | -2,8 | 4,7 | 6,6 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | 14,0 | 11,1 | 57,0 |
| Taseen loppusumma, milj. euroa | 343,4 | 386,7 | 317,4 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | -8,8 | 13,3 | 21,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %* | -4,2 | 13,9 | 20,1 |
| Omavaraisuusaste, % | 42,5 | 42,2 | 46,0 |
| Korolliset nettovelat, milj. euroa | 54,6 | 49,6 | 37,1 |
| Sijoitettu pääoma, milj. euroa* | 199,8 | 211,0 | 188,3 |
| Velkaantumisaste, % | 37,4 | 30,4 | 25,4 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 9,7 | 17,8 | 10,4 |
| % liikevaihdosta | 2,0 | 4,0 | 2,3 |
| Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa | -23,2 | -20,1 | -21,4 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa | 3,5 | 2,7 | 2,8 |
| % liikevaihdosta | 0,7 | 0,6 | 0,6 |
| Henkilöstö keskimäärin (FTE - kokoaikaisiksi muutettuina) | 707 | 709 | 689 |
*Oikaistu
Osa Suomisen esittämistä tunnusluvuista on vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoinen tunnusluku on taloudellinen tunnusluku, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Suomisen käsityksen mukaan vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttö antaa esimerkiksi sijoittajille hyödyllistä tietoa konsernin taloudellisesta toiminnasta ja tilasta ja helpottaa raportointikausien välistä vertailua.
Liikevoitto (EBIT) on tärkeä yhtiön kannattavuutta kuvaava tunnusluku, sillä koska tuloverojen ja rahoituserien vaikutusta ei huomioda tunnusluvussa, se kuvaa yksinomaan yhtiön kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan. Liikevoitto esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.
| Liikevoitto (EBIT) | = | Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut |
|---|---|---|
| Vertailukelpoinen likevoitto (vertailu kelpoinen EBIT) |
= | Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut, oikaistuna tuloksen vertailu kelpoisuuteen vaikuttavilla erillä |
Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna vertailukelpoisen liikevoiton. Liikevoittoa oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuosina 2021 ja 2020 Suomisella ei ollut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vuonna 2022 tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat Italian suunniteltuun tuotantolinjojen sulkemisiin liittyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden, käyttöoikeusomaisuuserien sekä vaihto-omaisuuden arvonalentumistappiot.
| Viite | 1 000 euroa | 2022 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Konsernin tuloslaskelma | Liikevoitto | -8 958 | 26 941 |
| + Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat aineellisten käyttöomaisuus hyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistappiot |
2 288 | − | |
| + Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat käyttöoikeusomaisuuserien arvon alentumistappiot |
1 536 | − | |
| + Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat vaihto-omaisuuden arvonalentu mistappiot |
971 | − | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | -4 163 | 26 941 |
Käyttökate kuvaa yrityksen liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja tuloveroja. Käyttökate on tärkeä tunnusluku kuvatessaan kuinka paljon yhtiön liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään toiminnan kulut.
Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna vertailukelpoisen käyttökatteen. Käyttökatetta oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuosina 2021 ja 2020 Suomisella ei ollut käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vuonna 2022 tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikutti Italian suunniteltuun tuotantolinjojen sulkemisiin liittyvä vaihto-omaisuuden arvonalentumistappio.
Käyttökate (EBITDA) = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailekelpoinen käyttökate (vertai-
lukelpoinen EBITDA) = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset, oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä
Viite Konsernin tuloslaskelma
Liitetieto 25
| 1 000 euroa | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Liikevoitto | -8 958 | 26 941 |
| + Poistot ja arvonalentumiset | 23 245 | 20 092 |
| Käyttökate | 14 287 | 47 033 |
| Käyttökate | 14 287 | 47 033 |
| + Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat vaihto-omaisuuden arvonalentu | ||
| mistappiot | 971 | − |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 15 257 | 47 033 |
Bruttoinvestointien kokonaissumma on tunnusluku, jota voidaan hyödyntää muun muassa sen arvioimisessa, miten Suominen ylläpitää ja uudistaa tuotantokoneitaan ja -laitoksiaan. Bruttoinvestoinnit eivät sisällä lisäyksiä käyttöoikeusomaisuuseriin.
Bruttoinvestoinnit sisältävät myös aktivoidut vieraan pääoman menot.
Viite Liitetieto 6 Liitetieto 7
| 1 000 euroa | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin | 438 | 162 |
| Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | 9 275 | 17 609 |
| Bruttoinvestoinnit | 9 713 | 17 771 |
Rahavarat = Muut rahavarat ja käteisvarat
Korolliset nettovelat on tärkeä tunnusluku, jonka perusteella sijoittajat saavat käsityksen Suomisen velkaantumisesta. Suominen katsoo, että korollisten velkojen ilmoittaminen paitsi jaksotettuun hankintamenoon, myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä lisätietoa Suominen velkaantumisesta.
Korolliset nettovelat = Korolliset velat nimellisarvoon − korolliset saamiset − rahavarat
| Viite | 1 000 euroa | 2022 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Liitetieto 14 | Korolliset velat | 103 365 | 149 134 |
| Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut | 705 | 1 794 | |
| Konsernin tase | Rahavarat | -49 508 | -101 357 |
| Korolliset nettovelat | 54 562 | 49 570 | |
| Liitetieto 14 | Korolliset velat | 103 365 | 149 134 |
| Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut | 705 | 1 794 | |
| Liitetieto 14 | Korollisten velkojen nimellisarvo | 104 069 | 150 927 |
Oman pääoman tuotto-% on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista, ja se kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa raportointikauden aikana.
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | ||||
|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä (vuosineljännesten keskiarvo) |
|||
| Viite | 1 000 euroa | 2022 | 2021 | |
| Konsernin tuloslaskelma | Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) | -13 863 | 20 734 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.12.2021 / 2020 | 163 199 | 145 882 | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.3.2022 / 2021 | 153 504 | 152 227 | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 30.6.2022 / 2021 | 158 098 | 159 386 | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 30.9.2022 / 2021 | 159 682 | |||
| Konsernin tase | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.12.2022 / 2021 | 163 199 | ||
| Keskiarvo | 157 181 | 156 075 | ||
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | -8,8 | 13,3 |
| Sijoitettu pääoma | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä = + korolliset velat - rahavarat |
||
|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2022 | 2021 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 145 916 | 163 199 | |
| Korolliset velat | 103 365 | 149 134 | |
| Rahavarat | -49 508 | -101 357 | |
| Sijoitettu pääoma | 199 773 | 210 975 |
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle pääomalle.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = Liikevoitto (rullaava 12 kuukautta) x 100
Sijoitettu pääoma, vuosineljännesten keskiarvo
| 1 000 euroa | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Liikevoitto (rullaava 12 kuukautta) | -8 958 | 26 941 |
| Sijoitettu pääoma 31.12.2021 / 2020 | 210 975 | 188 298 |
| Sijoitettu pääoma 31.3.2022 / 2021 | 205 806 | 170 609 |
| Sijoitettu pääoma 30.6.2022 / 2021 | 210 561 | 192 651 |
| Sijoitettu pääoma 30.9.2022 / 2021 | 230 264 | 205 786 |
| Sijoitettu pääoma 31.12.2022 / 2021 | 199 773 | 210 975 |
| Keskiarvo | 211 476 | 193 664 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | -4,2 | 13,9 |
Sijoitetun pääoman tuoton laskentaperiaatetta on muutettu. Vertailukauden luvut on oikaistu.
Konsernin tuloslaskelma
Tämä on Suominen Yritysvastuu Hallinnointi Taloudelliset tiedot
Omavaraisuusaste on olennainen tunnusluku, joka mittaa yhtiön vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön taseesta on rahoitettu omalla pääomalla. Oma pääoma muodostaa yhtiölle puskurin mahdollisia tappioita vastaan, ja omavaraisuusaste kuvaa näiden puskureiden tasoa.
| Omavaraisuusaste, % | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä x 100 | |||
|---|---|---|---|---|
| = Taseen loppusumma - saadut ennakot |
||||
| Viite | 1 000 euroa | 2022 | 2021 | |
| Konsernin tase | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 145 916 | 163 199 | |
| Konsernin tase | Taseen loppusumma | 343 445 | 386 660 | |
| Liitetieto 16 | Saadut ennakot | -74 | -75 | |
| 343 371 | 386 584 | |||
| Omavaraisuusaste, % | 42,5 | 42,2 |
Velkaantumisaste kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittaman oman pääoman ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Velkaantumisaste on tärkeä tunnusluku arvioitaessa yhtiön taloudellista tilannetta. Korkea velkaantumisaste on riskitekijä, joka saattaa rajoittaa yhtiön kasvumahdollisuuksia ja kaventaa sen taloudellista liikkumavaraa.
Velkaantumisaste, % = Korolliset nettovelat x 100
Oma pääoma yhteensä
| Viite | 1 000 euroa | 2022 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Korolliset nettovelat | 54 562 | 49 570 | |
| Konsernin tase | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 145 916 | 163 199 |
| Velkaantumisaste, % | 37,4 | 30,4 | |
Suominen julkaisee tilinpäätöstiedotteen, puolivuotiskatsauksen sekä kaksi osavuosikatsausta vuonna 2023 seuraavasti:
| 3. helmikuuta, 2023 Tilinpäätöstiedote 2022 | |
|---|---|
| 4. toukokuuta, 2023 Osavuosikatsaus | |
| tammi–maaliskuu 2023 | |
| 9. elokuuta, 2023 | Puolivuosikatsaus |
| tammi–kesäkuu 2023 | |
| 27. lokakuuta 2023 | Osavuosikatsaus |
| tammi–syyskuu 2023 |
Suominen Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään maanantaina 3.4.2023 klo 10.00 alkaen yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Karvaamokuja 2 B, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan klo 9.00. Kokouksen jälkeen on kahvitarjoilu, jonka aikana osakkeenomistajilla on mahdollisuus tavata yhtiön johtoa.
Kokouskutsu julkaistiin pörssitiedotteella 3.2.2023. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät materiaalit ovat saatavilla Suomisen verkkosivuilla www.suominen.fi/fi/yhtiokokous.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 22.3.2023 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.
Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen alkaa 13.2.2023 klo 16.00. Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 29.3.2023 klo 16.00, mihin mennessä ilmoittautumisen tulee olla perillä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
a) Yhtiön internetsivujen kautta osoitteessa www.suominen.fi/fi/yhtiokokous
Sähköiseen ilmoittautumiseen tarvitaan luonnollisen
henkilön osalta osakkeenomistajan tai hänen asiamiehensä ja oikeushenkilön osalta sen edustajan tai asiamiehen vahva sähköinen tunnistautuminen (suomalaiset tai ruotsalaiset pankkitunnukset tai mobiilivarmenne).
Postitse tai sähköpostitse ilmoittautuvan osakkeenomistajan tulee toimittaa yhtiön internetsivuilta www.suominen.fi/fi/yhtiokokous saatavilla oleva ilmoittautumis- ja ennakkoäänestyslomake tai vastaavat tiedot Innovatics Oy:lle postitse osoitteeseen Innovatics Oy, Yhtiökokous / Suominen Oyj, Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected].
Jos osakkeenomistaja ilmoittautuu yhtiökokoukseen postitse tai sähköpostitse Innovatics Oy:lle, ilmoittautumis- ja ennakkoäänestyslomakkeen tai vastaavien tietojen toimittaminen ennen ilmoittautumisajan päättymistä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen edellyttäen, että osakkeenomistajan viesti sisältää lomakkeella mainitut ilmoittautumiseen vaadittavat tiedot.
Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa pyydetyt tiedot, kuten osakkeenomistajan nimi, syntymäaika/Y-tunnus ja yhteystiedot sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi sekä asiamiehen syntymäaika ja yhteystiedot. Luovutettuja henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä. Osakkeenomistajan, hänen edustajansa tai asiamiehensä tulee kokouspaikalla tarvittaessa pystyä osoittamaan henkilöllisyytensä ja/tai edustusoikeutensa.
Ohjeet ennakkoon äänestämisen ovat saatavilla kaikille osakkeenomistajille yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.suominen.fi/fi/yhtiokokous.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 vahvistettavan taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta ja että voitto siirretään kertyneisiin voittovaroihin.
Osingon maksun täsmäytyspäivä on 5.4.2023 ja osinko maksetaan 14.4.2023.
Tämä on Suominen Yritysvastuu Hallinnointi Taloudelliset tiedot
Emilia Peltola, viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja puh. 010 214 3082 [email protected]
Johdon tapaamispyynnöt: Julia Koivulanaho, viestintäpäällikkö puh. 010 214 3091 [email protected]
Suominen noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ennen taloudellisen tuloksensa julkaisemista. Tänä aikana Suominen ei kommentoi yhtiön taloudellista tulosta, markkinoita, tulevaisuudennäkymiä tai liiketoimintanäkymiä. Tänä aikana Suomisen johto ja muut työntekijät eivät myöskään tapaa pääomamarkkinoiden tai talousmedian edustajia.
| Raportoivan yhtiön kotisivu | www.suominen.fi |
|---|---|
| Raportoivan yhtiön LEI-tunnus | 743700Z1BNFYR9PRDF52 |
| Raportoivan yhtiön nimi tai muu tunnistamiskeino | Suominen Oyj |
| Yhtiön kotipaikka | Helsinki |
| Yritysmuoto | Julkisesti listattu yhtiö |
| Yhtiön kotimaa | Suomi |
| Yhtiön rekisteröity osoite | Karvaamokuja 2 B, 00380 Helsinki |
| Yhtiön päätoimipaikka | Helsinki |
| Liiketoiminnan kuvaus | Kuitukankaan valmistus rullatavarana pyyhintätuotteisiin ja muihin sovelluksiin |
| Emoyhtiön nimi | Suominen Oyj |
Pääkonttori Karvaamokuja 2 B 00380 Helsinki Puh. +358 10 214 300 [email protected]
Suomisen kaikkien toimipisteiden yhteystiedot on esitelty osoitteessa www.suominen.fi
www.suominen.fi Twitter: @SuominenCorp LinkedIn: Suominen Corporation
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.