Vuosikertomus 2022

APETITIN SUUNTA VASTUULLINEN ARVOKETJU VASTUULLISTA LIIKETOIMINTAA TALOUDELLINEN KATSAUS HALLINNOINTI 1

SISÄLLYSLUETTELO

Apetitin yhdistetyssä vuosikertomuksessa ja vastuullisuusraportissa kerrotaan Apetit-konsernin toiminnasta ja vaikutuksista, vuoden 2022 tapahtumista sekä strategisten tavoitteiden ja yritysvastuutyön edistymisestä.

APETIT VUONNA 2022 APETITIN SUUNTA VASTUULLINEN ARVOKETJU VASTUULLISTA LIIKETOIMINTAA TALOUDELLINEN KATSAUS HALLINNOINTI 2

MISSIOMME Kaikille hyvä ruoka. Läheltä.

Apetit on kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen elintarvikeyhtiö, jolla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon.

Päätuoteryhmiämme ovat kasvis- ja ruokapakasteet sekä kasviöljyt ja rypsipuristeet. Apetit rakentaa toimintansa kotimaisten raakaaineiden ja vastuullisten toimintatapojen ympärille.

Mielestämme vastuullisuuden tulee kattaa toiminnan koko arvoketju ympäristön hyvinvoinnista ihmisten hyvinvointiin.

Avainluvut 2022

vähennys CO2 -päästöissä 33 %

kotimaisuusprosentti pakastetuotteissa 82 %

henkilöstö, keskimäärin 288

Apetit
--------

KAUDEN TULOS

3,2

KÄYTTÖKATE

9,2

milj. euroa

(5,3)

(11,1)

(6,6)

INVESTOINNIT

5,0

milj. euroa

LIIKEVAIHTO (149,1) 181,7 milj. euroa milj. euroa

LIIKEVOITTO

(5,8) 3,5 milj. euroa

OSINGONJAKOEHDOTUS

0,50 euroa

(0,40)

Liiketoimintomme

Apetitin Ruokaratkaisut-liiketoiminta vastaa Apetitin kasvis- ja ruokapakasteista sekä pakastepizzoista. Kasvis- ja ruokapakasteet valmistetaan Säkylän tehtaalla, pakastepizzat Pudasjärvellä. Apetit-brändillä valmistettujen tuotteiden lisäksi Apetit valmistaa kaupan omia merkkejä. Kasvis- ja ruokapakasteiden pääasiallinen markkina-alue on Suomi, mutta tuotteita viedään myös esimerkiksi Ruotsiin ja Italiaan. Asiakaskunta koostuu vähittäiskaupan, Food service -sektorin sekä elintarviketeollisuuden asiakkaista.

LIIKEVAIHTO	LIIKEVOI1

miljoonaa euroa	miljoonaa

Apetitin Öljykasvituotteet-liiketoiminta on Suomen merkittävin kasviöljyjen jalostaja ja rypsipuristeiden tuottaja. Apetitin öljykasvituotteet valmistetaan Kirkkonummella sijaitsevassa kasviöljypuristamossa. Öljykasvituotteiden päämarkkinat ovat Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Tunnetuimmat kuluttajatuotteet ovat Apetit- ja Neito-rypsiöljyt. Öljykasvituotteiden asiakkaita ovat vähittäiskauppa, Food service -sektori, elintarviketeollisuus sekä rypsipuristeita käyttävä rehuteollisuus.

Nostoja vuodelta 2022

Uusi energiaratkaisu pudottaa Säkylän tehtaan CO2-päästöjä 80 prosenttia

Apetitin Säkylän pakastetehtaan energiaratkaisu uudistetaan kokonaan. Uusi energiaratkaisu nostaa tehtaalla käytettävän uusiutuvan energian osuuden noin 70 prosenttiin sekä parantaa merkittävästi energiatehokkuutta lämmön talteenoton myötä. Uusi energiaratkaisu on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2023 toisella neljänneksellä.

Säkylän tehtaan herneen vastaanotto uusittiin

Säkylän tehtaan hernelinjaston vastaanottopää uusittiin keväällä ja otettiin käyttöön kesällä. Uusi hernelinjaston osa mahdollistaa pienemmän energian- ja vedenkulutuksen. Uuden vastaanottopään ansiosta vettä säästyy noin 2500 litraa pakastettua hernetonnia kohti.

Säkylän pakastetehtaalle ISO 45001 -työturvallisuussertifiointi

Säkylän pakastetehtaan työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä auditoitiin syksyllä 2022. Auditoinnin tuloksena järjestelmä sai ISO 45001 -standardin mukaisen sertifioinnin. Sen tavoitteena on parantaa työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta, vähentää työpaikkojen riskejä sekä luoda terveellisempiä ja turvallisempia työolosuhteita.

Lähikalaa Itämerestä myös pihvinä

Apetitin suosittuun kestäviä ruokavalintoja mahdollistavaan kotimaiseen lähikalatuoteperheeseen saatiin lokakuussa 2022 lisä: Kotimainen Itämeren kalapihvi. Kotimaisesta Itämeren silakasta valmistetut kalapihvit ovat helppo ja herkullinen keino lisätä lähikalaa lautaselle. Se tekee hyvää sekä ihmisille että Itämerelle, sillä silakanpyynnin myötä vesistöstä poistuu rehevöitymistä lisääviä ravinteita.

Apetitin pakastepizzat uudistuivat täysin

Apetit investoi noin 2 miljoonaa euroa Pudasjärven pakastepizzatehtaan uudistukseen. Investoinnin myötä pakastepizzat valmistuvat kiviarinauunissa. Juureen leivottujen uusien pizzojen suunnittelu ja raaka-aineiden valinnat on tehty erityisesti suomalaiseen makuun sopiviksi, mahdollisimman kotimaisia raaka-aineita käyttäen. Uudistuneet pakastepizzat tulivat ruokakauppoihin lokakuussa 2022.

Lisää uusiutuvaa energiaa ja pienemmät ilmastovaikutukset

Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamon bioenergialaitos on ollut toiminnallisessa käytössä yli vuoden ajan. Laitoksen myötä kasviöljypuristamon Scope 1&2 -päästöt ovat vähentyneet yli 90 prosentilla. Apetit-konsernin Scope 1&2 -päästöt ovat vähentyneet vuodesta 2019 yli 70 prosentilla.

3 000 tapaturmatonta päivää Pudasjärven tehtaalla

Pudasjärven pakastepizzatehtaalla tuli syyskuussa 2022 täyteen 3000 tapaturmatonta päivää, eli yli 8 vuotta. Saavutuksen toteutuminen on edellyttänyt pitkäjänteistä työtä työturvallisuuden eteen, sopivia tavoitteita sekä pieniä kannustimia.

Viljakauppa-liiketoiminta myytiin

Apetitin Viljakauppa-liiketoiminnan Suomen toimintojen myynti Berner Oy:lle toteutui 31.5.2022. Liiketoimintakauppaan sisältyi Avenan kotimaan viljakauppaliiketoiminta sekä viljavarastot ja satamaoperaatiot Suomessa. Baltian toimintojen myynnit toteutuivat maaliskuussa 2022.

Työ Apetitilla koetaan merkitykselliseksi

Vuosittain Apetitin henkilöstölle tehtävällä työvirekyselyllä kartoitetaan henkilöstön kokemaa työhyvinvointia sekä organisaation ja työyhteisön vahvuudet sekä kehittämiskohteet. Konsernitasolla isoimmaksi vahvuudeksi nousi se, että yrityksessä tehdään merkityksellistä työtä.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Kasvua kasvipohjaisista tuotteista

Vuonna 2022 tulostamme haastoivat kustannusinflaation takia kasvaneet raaka-aine- ja energiakustannukset. Nostimme myyntihintoja molemmissa liiketoiminnoissa aktiivisesti. Ruokaratkaisuissa nousseita kustannuksia päästiin viemään viiveellä myyntihintoihin. Vuositasolla jatkuvien liiketoimintojemme liikevoitto jäi vertailukaudesta.

Apetitin vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi vuositasolla selvästi vertailuvuodesta. Kasvuun vaikutti nousseiden kustannuksien vieminen myyntihintoihin. Ruokaratkaisuissa myyntivolyymi kasvoi vertailuvuodesta Food service -sektorissa sekä viennissä, vähittäiskaupan volyymi pysyi vertailukauden korkealla tasolla. Öljykasvituotteissa onnistunut hinnoittelu ja korkeat markkinahinnat nostivat liikevaihtoa.

Menneen vuoden haastavien olosuhteiden jälkeen katsomme positiivisin mielin tulevaan molemmissa liiketoiminnoissa. Öljykasvituotteissa vuoden viimeinen neljännes toi merkittävän tulosparannuksen vertailukauteen nähden. Ruokaratkaisuissa saimme Pudasjärven pakastepizzatehtaan uudistusprojektin valmiiksi suunnitelmien mukaisesti. Satokausi oli kokonaisuudessaan onnistunut.

Vuosi 2022 oli monella tapaa Apetitille työntäyteinen. Merkittävä investointi Pudasjärven pakastepizzatehtaalle valmistui suunnitellusti, ja syksyllä saimme kauppoihin täysin uudistuneet pakastepizzat. Ilmoitimme Säkylän pakastetehtaan energiaratkaisun uudistamisesta. Uusiutuviin energialähteisiin ja lämmön talteenottoon perustuva energiaratkaisu kiihdyttää tietämme saavuttamaan huomattavat päästövähennystavoitteemme. Uusi energiaratkaisu on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2023 toisella neljänneksellä, jolloin pystymme hyödyntämään satokausituotantomme sivuvirroista valmistettua biokaasua tehtaalla. Viljakauppa-liiketoiminnon myynti toteutui vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Apetit-konsernin kaksi jatkavaa liiketoimintoa, Ruokaratkaisut ja Öljykasvituotteet, toimivat vahvasti kotimaisen ruoan arvoketjussa.

Apetit julkaisi uudistetun strategiansa 15.11.2022. Strategiakauden 2023–2025 pääviesti on Kasvua monipuolisista kasvipohjaisista tuotteista. Uudistettu strategia on luonteva jatkumo päättyneeseen strategiakauteen, jonka aikana vahvistimme ydintoimintojamme. Toimimme tiiviissä yhteistyössä kotimaisen alkutuotannon kanssa ja yhteistyö kotimaisten viljelijöiden kanssa on liiketoimintamme kulmakivi.

Apetit on vahvasti kiinni syömisen ja kuluttamisen trendeissä. Ilmastovastuulliset teot ja kestävät vaihtoehdot korostuvat kuluttamisessa. Tämä tukee kasvipohjaisten tuotteiden kysyntää. Hyvinvoinnin lisääminen ja arjen helpot ratkaisut näkyvät syömisen trendeissä. Ruoan alkuperän merkitys ja ympäristön kannalta kestävät valinnat ovat korostuneet entisestään. Meidän onkin huolehdittava vastuullisesti arvoketjustamme ja kilpailueduistamme.

Päivitetyssä strategiassamme on neljä paino-

pistealuetta: Yhdessä enemmän, Monipuolisesti kasvipohjaisia tuotteita, Lisää kotimaisia kasviproteiineja ja Vastuullinen arvoketju. Uudistetun strategian myötä visiomme terävöityi: haluamme olla Kasvava ja kannattava kasvipohjaisten tuotteiden markkinajohtaja.

Yhdessä enemmän

Yhteistyö kotimaisen alkutuotannon kanssa on toiminnan keskiössä ja olennainen osa Apetitin ainutlaatuista pellolta pöytään -arvoketjua. Haluamme kehittää kotimaista kestävää ruokaketjua yhdessä kotimaisen viljelijän kanssa, jotta voimme varmistaa suomalaisen ruoan saatavuuden. Kotimaisen ruokaketjun vahvistaminen on viime vuosien tapahtumien jälkeen entistäkin tärkeämpää.

Ylläpidämme jatkuvan parantamisen kulttuuria. Apetit-konsernin liiketoimintojen synergioita ja yhteisiä prosesseja voidaan edelleen vahvistaa. Tärkeässä roolissa ovat osaavat apetitlaiset. Apetit on vahva brändi ja se tunnetaan osana vastuullista kotimaista ruokaketjua. Meidän täytyy varmistaa, että Apetit ja elintarvikeala näyttäytyvät jatkossakin osaavalle henkilöstölle houkuttelevana ja merkityksellisenä työpaikkana. Työn merkityksellisyys on osoittautunut Apetitin henkilöstökyselyssä arvostetuimmaksi vahvuudeksi.

Monipuolisesti kasvipohjaisia tuotteita

Lisäarvotuotteiden kehittäminen ja jalostusasteen nostaminen ovat keskeisessä roolissa kannattavuuden lisäämisessä. Apetitilla on paljon mahdollisuuksia uusissa tuoteryhmissä ja -sovelluksissa.

Tavoittelemme merkittävää kasvua kotimaisten öljykasvien viljelypinta-alaan sekä kotimaisen pakasteherneen volyymiin. Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyn lisääminen kestävälle tasolle on tärkeää huoltovarmuudenkin kannalta.

Tavoitteenamme on edelleen kasvattaa vientiämme ja vahvistaa asemaamme erityisesti Ruotsissa, jossa pyrimme kasvattamaan markkinaosuuttamme ja laajentamaan tarjontaamme esimerkiksi uuden tuoteperheen lanseerauksella.

Lisää kotimaisia kasviproteiineja

Haluamme lisätä monipuolista kotimaisten kasviproteiinien käyttöä. Edistämme systemaattisesti rypsiproteiini-ingredientti BlackGrainin tuotantoa ja kaupallistamista. Edistämme kotimaisten palkokasvien viljelyä ja tutkimme mahdollisuuksia kotimaisen herneproteiinin tuottamiseksi. Räpin koetilallemme tehdään tärkeää työtä viljely- ja lajiketutkimuksen parissa.

Kasvipohjainen syöminen lisääntyy edelleen ja uusille proteiinivaihtoehdoille on kasvavaa tarvetta. Kotimaisten kasviproteiinien kehittäminen antaa meille kasvun mahdollisuuden ja samalla turvaa kotimaista ruokahuoltoa. Vientimarkkinoiden potentiaali on kasvipohjaisilla tuotteilla hyvin merkittävä. Pitkälle jalostetuilla tuotteilla saadaan viennissä enemmän lisäarvoa kuin alhaisen jalostusasteen tuotteilla.

Vastuullinen arvoketju

Edistämme kestävää alkutuotantoa ja kestäviä ruokavalintoja. Apetitilla on edistetty omien ilmastovaikutuksien pienentämiseksi fossiilittomien energiaratkaisujen käyttöönottoa. Käytämme jo lähitulevaisuudessa pääosin uusiutuvin luonnonvaroin tuotettua energiaa koko konsernissa. Uusiutuviin luonnonvaroihin pohjaavat energiaratkaisut pienentävät ilmastovaikutuksia ja voivat parantaa sekä taloudellista että operatiivista toimintaa turvaavaa energiaomavaraisuutta.

Tuomme tarjolle kestäviä, ympäristövaikutuksiltaan jopa positiivisia tuotteita, muun muassa lähikalaan perustuvan tuoteperheen. Vastuullisesti ja läpinäkyvästi tuotetulle ruoalle on kasvavaa kysyntää.

Kiitokset

Viime vuodet ovat olleet kriisien värittämiä. Kriisit ovat johtaneet esimerkiksi raaka-aineiden ja energian kohoaviin kustannuksiin sekä epävakaaseen toimintaympäristöön. Samalla elintarvikealalta odotetaan toimia ruokaketjun vastuullisuuden edistämiseksi. Ruoasta on tullut näkyvä osa ilmastonmuutos- ja päästökeskustelua. Koko ruokaketju voikin olla osa ratkaisua. Me Apetitilla koemme kestävien ruokavalintojen edistämisen mahdollisuutena.

Haastavat olosuhteet korostavat luotettavien kumppaneiden, kotimaisten viljelijöiden ja osaavan henkilökuntamme roolia, joiden varaan voimme rakentaa. Yhdessä olemme varmistamassa ruoan omavaraisuutta, kotimaisten kasvisten kestävää viljelyä ja niiden tarjoamista suomalaisten ruokapöydissä. Yhteistyö antaa turvaa ja jatkuvuutta.

Apetitin keskeisiä vahvuuksia ovat osaava ja motivoitunut henkilökunta sekä ammattitaitoiset kumppanit. Esitän lämpimät kiitokset kaikille sidosryhmillemme: omistajille, asiakkaille, sopimusviljelijöille, henkilökunnalle sekä muille yhteistyökumppaneille.

Esa Mäki toimitusjohtaja

Ainutlaatuinen arvoketju

Perustamme toimintamme ainutlaatuiseen ja kestävään arvoketjuun: luomme kasviksista hyvinvointia tarjoamalla maistuvia ja arkea helpottavia ruokaratkaisuja.

KESTÄVÄÄ ALKUTUOTANTOA ILMASTOYSTÄVÄLLINEN TUOTANTO KESTÄVIÄ RUOKAVALINTOJA HYVINVOINTIA KASVIKSISTA

Teemme pitkäjänteistä työtä kotimaisen rypsin ja rapsin tuotannon lisäämiseksi yhteistyössä viljelijöiden kanssa.
Edistämme kotimaisten öljykasvien viljelymahdollisuuksia ja parhaita viljelykäytäntöjä valikoiduissa tutkimushankkeissa.
Edistämme avomaankasvisten kestäviä viljelymenetelmiä tutkimushankkeissa sekä omassa kehitystyössä tavoitteena maaperän kasvukunnon edistäminen.
Teemme Räpin koetilallamme jatkuvaa kasvilajikkeiden kehitystyötä.
Viljelijöiden koulutus ja neuvonta: avomaankasvikset ja kotimaiset öljykasvit.
Vastuuviljely-menetelmä ja kasvikohtaiset viljelyohjeet.
Haluamme edistää kotimaisten kasviproteiinien käyttöä.
Pienennämme systemaattisesti toimintamme ilmastovaikutuksia: oman toimintamme hiilijalanjälki on pienentynyt yli 70 prosenttia vuodesta 2019.
Vuonna 2022 tuotantolaitoksillamme käytetystä energiasta 76 prosenttia oli uusiutuvista lähteistä.
Lisää uusiutuvia energiaratkaisuja: tuotantolaitoksilla käytetään tuulisähköä, Kantvikin kasviöljypuristamolla oma bioenergialaitos, Säkylän pakastetehtaalle uusi energiaratkaisu 2023.
Säkylän tehtaan investoinnit tuotannon materiaalitehokkuuteen
Tunnistamme ja minimoimme systemaattisesti toiminnan ympäristövaikutuksia: vaikutukset syntyvät apetitlaisten konkreettisista teoista tuotantolaitoksillamme.
Monipuoliset vaihtoehdot kasvisten ja kasvipohjaisten tuotteiden käytön lisäämiseksi.
Lähikalan kaupallisen käytön merkittävä lisääminen.
Pakastetuotteiden raaka-aineista 82 % kotimaisia.
Kaikki vähittäiskaupassa myytävä rypsiöljymme on kotimaista.
Turvalliset elintarvikkeet, korkeat laatukriteerit, hyväksytyt ja auditoidut toimittajat.
Innovatiiviset kasviproteiinit: Täysin uusi kasviproteiini BlackGrain.
Pakkausten kierrätettävyyden lisääminen: 70 prosenttia kuluttajille päätyvistä Apetit-tuotteiden pakkauksista on kierrätettävää materiaalia.
Olemme vastuullinen kumppani ja työnantaja.
Kaikki toiminnot Suomessa: vaikutamme suoran työllistämisen lisäksi välillisesti tehdaspaikkakuntiemme läheisyydessä.
Tiivis yhteistyö kotimaisen alkutuotannon kanssa.
Tuottamamme kasvis- ja kalapohjaiset tuotteet sekä kasviöljyt ovat mahdollistamassa kuluttajien kestäviä ja hyvinvointia lisääviä ruokailutottumuksia tavoitettavaan hintaan.
Apetit tekee ainutlaatuista ja innovatiivista työtä kasvipohjaisten ruokaratkaisuiden luomiseksi ja kehittämiseksi.

APETIT VUONNA 2022 APETITIN SUUNTA VASTUULLINEN ARVOKETJU VASTUULLISTA LIIKETOIMINTAA TALOUDELLINEN KATSAUS HALLINNOINTI 9

apetitin suunta

Apetitin ainutlaatuisen arvoketjun vahva perusta on kotimaisessa alkutuotannossa. Apetitin strategian keskiössä on kasvun hakeminen monipuolisista kasvipohjaisista ruokaratkaisuista ja lisäarvotuotteista.

Toimintaympäristö

Kasvipohjainen syöminen edustaa hyvän maun ja terveellisyyden lisäksi valintaa kestävän kehityksen puolesta. Ruokatrendeissä korostuvat vastuullisuuteen ja yksilön hyvinvointiin liittyvät tekijät: terveellisyys, huoli ilmastonmuutoksesta, kotimaisuus, arjen helpottaminen, lähiruoka ja ruokaketjun läpinäkyvyys.

Apetit on päämarkkina-alueellaan Suomessa suurin kotimainen toimija tuoteryhmissään ja merkittävä kasvipohjaisen pellolta pöytään -arvoketjun kehittäjä. Apetit myy tuotteitaan vähittäiskauppaan, ammattikeittiöihin (Food service), elintarvike- ja rehuteollisuuteen sekä vientiin.

Päivittäistavarakauppa on Suomessa voimakkaasti keskittynyttä. Ammattikeittiöissä myynti jakautuu tasaisemmin ja tapahtuu sekä suoraan ravintolaketjuille että erilaisten julkisten palveluiden hankintaklustereiden ja Food service -tukkujen kautta.

Merkittävimmät muutostekijät Apetitin toimintaympäristössä liittyvät ilmastonmuutokseen ja siihen liittyviin satovaihteluihin sekä erityisesti raakaaineiden ja energian hintoja koskevaan inflaatioon. Globaali poliittinen tilanne luo epävarmuutta. Kulutuksen siirtyminen vahvemmin kotikeittiöihin on vaikuttanut vähittäiskauppakanavan kasvuna.

MARKKINA-ASEMA

Kasvis- ja ruokapakasteet MARKKINAOSUUS JA KILPAILUASEMA

Apetit on kotimaisten kasvis- ja ruokapakasteiden markkinajohtaja. Pakastetuotteissa kilpailukentän oletetaan pysyvän kotimaassa entisellään. Kilpailua tulee lähinnä isoista kansainvälisistä toimijoista ja kaupan omista tuotemerkeistä. Ruoan kansainvälisessä kaupassa Apetit on melko tuntematon, mutta on vahvistanut asemaansa erityisesti Ruotsin vähittäiskaupassa ja Food service -kanavassa.

KILPAILUEDUT

Ainutlaatuinen sopimusviljelyyn perustuva raaka-aineiden hankintamalli
Vahva markkina-asema ja arvostettu brändi
Tuotekehitys- ja tuotanto-osaaminen
Kestävään ruokaketjuun perustuva oma viljelykehitys
Korkea kotimaisuusaste, kaikki tuotantolaitokset Suomessa

Kasviöljyt

MARKKINAOSUUS JA KILPAILUASEMA

Kasviöljyissä Apetit on markkinajohtaja elintarviketeollisuus- ja Food service -kanavissa sekä merkittävä toimija päivittäistavarakaupassa. Kilpaileva tarjonta ulkomailta on jonkin verran lisääntynyt erityisesti teollisuusmyynnissä.

KILPAILUEDUT

Tuotannon ja hankinnan suuren mittakaavan edut
Korkea tuotannon tehokkuus ja toimitusvarmuus, oma energiaratkaisu
Korkealaatuiset tuotteet laajalle asiakaskunnalle
Kemikaaliton ja ympäristövastuullinen prosessi
Kotimaisuus
Vahva markkina-asema ja tunnettu brändi

Rehuraaka-aineet

MARKKINAOSUUS JA KILPAILUASEMA

Apetitin osuus öljykasvipohjaisten rehuraakaaineiden myynnistä on Suomessa merkittävä.

KILPAILUEDUT

Salmonellattomuus
Vaihtoehto soijalle

Ruokatrendit

Vaikuttavimpien ruokatrendien kärjessä jatkavat suomalaisen ruoan ja lähiruoan arvostus, vastuullisuus sekä hyvinvointi ja terveys. Kasvavana trendinä on myös kotikokkaus, ruoanlaiton elämyksellisyys ja toisaalta helppous.

Kotimaisuutta arvostetaan

Kotimaisuuteen liitetään erityisesti vastuullisuus ja ruokaketjun puhtaus ja läpinäkyvyys. Myös omavaraisuuden ylläpito on noussut syyksi suosia kotimaista ruokaa. Kotimaisuus on Apetitin toiminnan ydintä.

Kotimaiset tuotteet pysyvät kiinnostavina innovaatioiden kautta. Apetit kehittää jatkuvasti kotimaisia tuotteita ja testaa Räpin koetilallaan erilaisia kasvilajikkeita. Vuonna 2022 laajennettiin esimerkiksi kikherneen viljelypinta-ala kolmeen hehtaariin.

Apetit toi vuonna 2022 markkinoille korkean kotimaisuusasteen tuotteita kuten Kotimainen Maustettu Chili-Inkivääri wokin, Kotimainen Itämeren kalapihvin sekä pakastepizzojen Superior-tuoteperheen.

Kohti planetaarista ruokavaliota

Ruokavalinnoilla halutaan pienentää ympäristön kuormittumista. Apetitin korkean kotimaisuusasteen kasvipohjaisissa tuotteissa kestävät valinnat, kotimaisuus ja terveellisyys kulkevat käsi kädessä.

Muiden kasvipohjaisten tuotteidensa ohella Apetit on vuosien varrella laajentanut kasvispihvien ja -pyöryköiden tarjontaa kehittämällä ja hyödyntämällä uusia kasviproteiineja tuotteissaan, jotka

ovat saatavilla tavoitettavaan hintaan. Uusin lisäys kasvispihvien ja -pyöryköiden valikoimaan on siemenillä ja rohkeammilla mausteilla ryyditetty Tex mex Siemen-kasvispyörykkä.

Hävikin minimointi on yksi tapa, jolla kuluttajat voivat suoraan vaikuttaa ruokailunsa vastuullisuuteen. Pakasteiden avulla hävikin hallinta kotona on helppoa: ottamalla pakasteesta juuri sen verran tuotetta kuin kulloinkin on tarvetta, ei tule hävikkiä.

Apetitin lähikalaan pohjautuva tuoteperhe laajeni Itämerestä pyydetystä silakasta valmistettavaan Itämeren kalapihviin. Ihmisten ravinnossa alihyödynnetyn silakan mukana Itämerestä poistuu rehevöitymistä lisäävää fosforia.

Hyvinvointia ruoasta

Syömisessä hyvinvointi yhdistyy usein kasvisten ja vihannesten runsaaseen käyttöön sekä hyviin rasvoihin. Apetitin kasvipohjaiset tuotteet vastaavat erinomaisesti hyvinvointia tukevaan syömiseen. Apetit on jatkanut kasviproteiinituotteiden kehittämistä ja tuotantoa.

Monikäyttöisellä rypsiöljyllä voi korvata lähes minkä tahansa ruoassa käytettävän rasvan. Rypsiöljy sisältää runsaasti terveydelle edullisia pehmeitä rasvoja sekä E-vitamiinia. Apetitin pakastetuotteet puolestaan tarjoavat monipuolisen valikoiman kasvipohjaisia tuotteita, joista löytyy ratkaisuja arjen ruoanlaittoon sekä naposteluvaihtoehtoja herkutteluun.

Kotikokkaus kiinnostaa ja helppous houkuttaa

Etäarki on muuttanut suhtautumista ruokaan. Toisaalta halutaan vaivatonta helppoa ruokaa, toisaalta halutaan kehittyä ruoanlaittajina.

Apetitin kasvipohjaiset pakastetuotteet sekä rypsiöljyt vastaavat kotikokin tarpeisiin monipuolisesti ja helposti. Tuotevalikoima suo sekä mahdollisuuden hifistellä ja kokeilla että tarjoaa helpotusta arkeen. Apetitin jatkuvasti kasvava reseptipankki tarjoaa uusia oivaltavia tapoja käyttää ja kokeilla kasvipohjaisia pakasteita. Lisäksi Apetitin valmisruokatuotteet ja pakastepizzat tarjoavat hengähdystaukoja ruoanlaittoon.

STRATEGISET PAINOPISTEALUEET 2020–2022 KESKEISIMMÄT TOIMENPITEET 2022

1. YDINTOIMINNOT KUNTOON

Parannamme prosessitehokkuutta kaikissa toiminnoissamme. Skaalaamme toimintomme suhteutettuna yhtiön olemassa olevaan kokoon. Parannamme resurssitehokkuutta kumppanuuksien kautta.

2. VAHVA JALANSIJA RUOTSIIN

Vahvistamme Ruotsin markkinaa viennin kärkenä. Varmistamme ja syvennämme olemassa olevia asiakkuuksia sekä rakennamme myös uusia asiakkuuksia. Kehitämme ja laajennamme markkinakohtaista tuotteistoa. Rakennamme tarkoituksenmukaiset kumppanuudet muille valikoiduille markkinoille.

3. KASVUA KASVIPOHJAISISTA LISÄARVOTUOTTEISTA

Kasvatamme olemassa olevan tuotteiston myyntiä ja laajennamme asiakaspohjaa. Laajennumme uusiin tuotesegmentteihin. Vahvistamme kaupallista asemaamme Food service-kanavassa. Luomme mallin rypsiproteiini-ingredientin kaupallistamiseen.

4. VILJELIJÄKUMPPANUUKSIEN KEHITTÄMINEN

RUOKARATKAISUT: Laajennamme sopimusviljelyä herneessä ja mahdollisissa uusissa kasveissa. Parannamme viljelyn edellytyksiä esimerkiksi viljelytoimenpiteitä, maaperän kasvukuntoa ja kasvinsuojelumenetelmiä kehittämällä. Hyödynnämme uusia mahdollisuuksia kuten hiiliviljely. ÖLJYKASVITUOTTEET: Syvennämme sopimusviljelymallia kotimaisen raaka-aineen varmistamiseksi.

5. VASTUULLISIA TEKOJA

Edistämme viljelykehitystä ja jalkautamme uusia kestäviä viljelymenetelmiä. Tarjoamme monipuolisia vaihtoehtoja kasvipohjaisen ja vastuullisen syömisen lisäämiseksi. Tuomme vastuullisuuden entistä kiinteämmäksi osaksi kaikkia toimintojamme. Pienennämme konsernin ympäristö- ja ilmastovaikutuksia asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Investoinnit tuotannon tehostamiseksi ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi Säkylän tehtaalla.
Investointi Pudasjärven pakastepizzatehtaan laajaan uudistukseen.
Viljakauppa-liiketoiminnon myynti.
Valmistelu uuden tuoteperheen lanseeramiseksi Pohjoismaiden markkinoille.
Uusien tuotteiden tuominen ja työ markkina-aseman vakiinnuttamiseksi Ruotsissa.
Viennin kumppanuuksien laajentaminen ja kokonaisvolyymin kasvattaminen.
Uusien kasvi- ja kalapohjaisten tuotteiden ja tuoteryhmien jatkuva kehitystyö.
Rypsiproteiini-ingredientti BlackGrainin hyödyntäminen Apetit Minijauhispyörykässä.
Kotimaisen Wok-tuoteperheen laajentaminen.
Aktiivinen osallistuminen maaperän kasvukuntoa ja hiilensidontaa edistäviin hankkeisiin Räpin koetilalla.
Kotimaisten palkokasvien viljelyn edistäminen.
RypsiRapsi 2025 -hankkeeseen ja öljykasvien satotason nostamiseen tähtäävään hankkeeseen osallistuminen.
Jatkuva yhteistyö viljelijöiden ja alan toimijoiden kanssa: neuvonta ja koulutus.
Päätös Säkylän tehtaan uudesta energiaratkaisusta, joka vähentää tehtaan CO2 -päästöjä noin 80 prosenttia.
Lähikalaan perustuvan tuoteperheen kasvattaminen kotimaisesta silakasta valmistetulla Itämeren kalapihvillä.
Kotimaisen rypsiöljyn hiilijalanjäljen tutkiminen.

TALOUDELLISET TAVOITTEET 2020–2022

KÄYTTÖKATE (EBITDA)

VUONNA 2022 (vuonna 2019: jatkuvat toiminnot 0,8 milj. euroa)

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI (ROCE %)

(2019 : -4,0 %) > 8,0 %

APETITIN UUDISTETTU STRATEGIA VUOSILLE 2023-2025

Kasvua monipuolisista kasvipohjaisista tuotteista - Apetitin tavoite yli 9 miljoonan euron liikevoitto ja yli 8 prosentin ROCE

Apetitin strategian keskiössä ovat kasvun hakeminen monipuolisista kasvipohjaisista ruokaratkaisuista ja lisäarvotuotteista. Panostamme edelleen viljelijäyhteistyöhön ja kotimaiseen alkutuotantoon liiketoiminnan kulmakivenä.

Strategiassa on tunnistettu Apetitin olemassa olevat vahvuudet ja kilpailuedut. Apetitin perusta on kotimaisissa raaka-aineissa sekä kasvipohjaisissa ja kestävissä ruokaratkaisuissa.

Kotimaisen herneen ja öljykasvien viljelypinta-alan sekä lisäarvotuotteiden ja jalostusarvon kasvattamisella on tärkeä rooli strategiassamme. Tavoitteena on myös lisätä kotimaisten kasviproteiinien käyttöä.

Toimintaympäristöä ohjaavat ilmiöt tukevat yhtiön strategiaa. Ilmastovastuulliset teot ja kestävät vaihtoehdot korostuvat kuluttamisessa. Tämä tukee kasvipohjaisten tuotteiden kysyntää sekä hyvinvoinnin lisäämistä syömisen trendinä. Ruoan alkuperän merkitys on korostunut entisestään.

Apetitin neljä strategista painopistealuetta vuosille 2023–2025

1.YHDESSÄ ENEMMÄN

Panostamme viljelijäyhteistyöhön ja kotimaiseen alkutuotantoon liiketoiminnan kulmakivenä. Vahvistamme liiketoimintojen synergioita ja yhteisiä prosesseja. Ylläpidämme jatkuvan parantamisen kulttuuria. Huolehdimme kilpailueduistamme: motivoituneista ja osaavista työntekijöistä, vahvasta brändistä sekä erottavista tekijöistä.

2.MONIPUOLISESTI KASVIPOHJAISIA TUOTTEITA

Kehitämme ruoan lisäarvotuotteita ja nostamme kasviöljyn jalostusastetta. Lisäämme ruoan vientiä ja vahvistamme asemaamme Ruotsissa. Kasvatamme strategisesti merkittävien kasvien volyymia ja viljelypinta-alaa. Teemme strategian mukaisia investointeja orgaanisen kasvun vauhdittamiseksi. Olemme avoimia yritysostoille epäorgaanisen kasvun mahdollistamiseksi.

3.LISÄÄ KOTIMAISIA KASVIPROTEIINEJA

Jatkamme rypsi-ingredientti BlackGrainin kaupallistamista kohti teollista mittakaavaa. Edistämme kotimaisten palkokasvien viljelyä. Tutkimme mahdollisuuksia kotimaisen herneproteiinin tuottamiseksi. Hyödynnämme kotimaisia kasviproteiineja monipuolisesti omassa tuotannossamme.

4. VASTUULLINEN ARVOKETJU

Edistämme kestävää alkutuotantoa ja kestäviä ruokavalintoja. Pienennämme ilmasto- ja ympäristövaikutuksiamme. Huolehdimme läpinäkyvistä ja kestävistä hankintaprosesseista. Varmistamme sosiaalisen vastuun toteutumisen läpi arvoketjun.

Uudistettu strategia on luonteva jatkumo päättyvään strategiakauteen. Apetitin tarkennettu visio on Kasvava ja kannattava kasvipohjaisten tuotteiden markkinajohtaja.

Apetit toimii tiiviissä yhteistyössä kotimaisen alkutuotannon kanssa ja haluamme kehittää monipuolisesti korkean lisäarvon tuotteita kotimaisiin raaka-aineisiin pohjaten. Tämä näkyy myös Apetitin missiossa Kaikille hyvä ruoka. Läheltä.

TALOUDELLISET TAVOITTEET VUOTEEN 2025

LIIKEVOITTO

ROCE (2022: 5,7 %) > 8,0 %

Kuinka luomme arvoa

288 osaajaa

Luonnonvarat:

Ruokaraaka-aineet viljelytyksestä ja muusta hankinnasta, energia, vesi, pakkausmateriaalit.

Valmistus ja palvelut: Kolme tuotantolaitosta Suomessa, koetila.

Aineeton pääoma:

Vahvat ja tunnetut brändit (Apetit ja Neito), innovaatiot ja tuotekehitys, yrityksen arvot ja vastuullisuus osana strategiaa. Suomessa johtava asema pakaste- ja kasviöljymarkkinoilla. Vahva asiantuntijuus.

Taloudelliset resurssit:

Korkea omavaraisuusaste Käyttökate 9,2 MEUR Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 5,7 % Liikevoitto 3,5 MEUR Liikevaihto 181,7 MEUR

Sosiaaliset resurssit:

Vahva sitoutuminen yhteistyöhön kotimaisten alkutuottajien kanssa, tiiviit yhteydet sidosryhmiin, kumppaneihin ja asiakkaisiin.

Henkilöstö: Sosiaaliset vaikutukset Ympäristövaikutukset Apetit on suomalainen elintarvikeyhtiö, jolla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Perustamme toimintamme ainutlaatuiseen arvoketjuun pellolta pöytään.

MISSIO: Kaikille hyvä ruoka. Läheltä.

Kaksi liiketoimintoa:

Ruokaratkaisut
- Öljykasvituotteet

Neljä strategista painopistealuetta:

Yhdessä enemmän
Monipuolisesti kasvipohjaisia tuotteita
Lisää kotimaisia kasviproteiineja
Vastuullinen arvoketju

RESURSSIT TOIMINTAMME TUOTOKSET

Kuluttajille, ammattikeittiöille ja teollisuudelle:

Kestäviä, laadukkaita, arkea helpottavia ja hyvinvointia luovia kasvipohjaisia ruokaratkaisuja ja raaka-aineita.
Tuotekehityksellä lisää vaihtoehtoja kestävään ja kasvipohjaiseen syömiseen.

Luotettava kumppani: Kotimaiselle alkutuottajalle, kaupan alalle, Food service -sektorille ja elintarvike-

teollisuuden yrityksille.

Omistajat: Osingot 2,5 MEUR

Yhteiskunnalle:

Yhteistyö ja tuki tutkimuslaitoksille ja -hankkeille.
Kumppanuudet ja lahjoitukset paikallisyhteisöille, tuki Apetit-kummijoukkueille.

VAIKUTUKSET

Suora ja välillinen työllistäminen. Panostukset työturvallisuuteen: tavoitteena 0 työtapaturmaa.

Henkilöstö: Palkat ja palkkiot 14,5 MEUR

Viljelijät ja kumppanit: Raaka-aineet, tavarat ja palvelut yhteensä 149,1 MEUR

Hankinnat kotimaisilta viljelijöiltä: 5,0 M EUR kasviksia 8,5 M EUR rypsiä ja rapsia

Turvallista ja puhdasta ruokaa tavoitettavaan hintaan kuluttajille.

Hyvinvointia kasvipohjaisista raakaaineista ihmisille ja ympäristölle.

Välilliset vaikutukset ruoan alkutuotannosta: vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, rehevöitymiseen ja ilmastovaikutukset.

Apetit-konsernin hiilijalanjälki: 6 731,4 tonnia CO2 -ekv. (Scope 1&2). 201 016,3 tonnia CO2 -ekv. (Scope 1-3).

Tavoite: Scope 1&2 -päästöjen pienentäminen 75 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Kasvipohjaisia ja kestäviin kalakantoihin pohjautuvia tuotteita.

Apetit sijoituskohteena

1 2 Kasvipohjaisen syömisen kokonaiskysyntä on kasvussa maailmanlaajuisesti. Megatrendeistä hyvinvointi, terveellisyys ja vastuullisuus ovat pysyviä syitä lisätä kasvipohjaisia tuotteita lautaselle.

3 4 Ainutlaatuinen arvoketju ja kehittyvät viljelykumppanuudet varmistavat laadukkaat ja vastuullisesti tuotetut raaka-aineet sekä niiden saatavuuden Apetittuotteisiin.

Vahva brändi: Apetit on kategoriajohtaja kotimaisissa kasvis- ja ruokapakasteissa sekä kasviöljyissä Suomessa. Apetitin strategia keskittyy liiketoimintoihin, joissa kilpailuetu perustuu Apetitin keskeisiin vahvuuksiin ja arvoketjun hallintaan.

Apetit on vakaa ja suhdannevaihteluita hyvin kestävä sijoituskohde, jolla on aktiivinen osinkopolitiikka. Apetitin korkea omavaraisuusaste ja matala velkaantuneisuus lisäävät liiketoiminnan vakautta ja mahdollistavat panostukset sen kasvattamiseksi ja kehittämiseksi.

Vastuullinen arvoketju

Apetitin yritysvastuussa korostuvat ilmastovastuulliset arjen teot, kun rakennamme kestävää ruokaketjua erilaisten arvoketjujen kautta.

Vastuullisia tekoja

Apetitin toimet kestävän arvoketjun edistämiseksi

Kestäviä viljelymenetelmiä

Räpin koetilan tutkimustyö viljely- ja lajikekokeissa jatkuu esimerkiksi kotimaisten palkokasvien, muun muassa kikherneen parissa. Räpillä on käynnissä hankkeita mm. maan kasvukunnon parantamiseen. Vuonna 2022 porkkanaverkkojen käyttö sopimusviljelijöiden pelloilla kasvoi edelleen, torjunta-aineiden käyttöä korvaavien verkkojen käyttö on noin kaksinkertaistanut edellisvuoteen nähden.

Lisää uusiutuvaa energiaa

Kantvikin kasviöljypuristamon bioenergialaitos on ollut toiminnallisessa käytössä yli vuoden. Laitoksen myötä kasviöljypuristamon Scope 1&2 -päästöt ovat vähentyneet yli 90 prosentilla. Apetit-konsernin vuonna 2022 käyttämästä energiasta 76 prosenttia oli uusiutuvista lähteistä. Bioenergialaitoksella käytetään energiantuotannossa myös puristamolle tulevien siemenlastien sivujakeita.

Apetit kertoi Säkylän pakastetehtaan energiaratkaisun uusimisesta. Uusi bioenergiaan ja lämmön talteenottoon perustuva energiaratkaisu on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2023 toisella neljänneksellä.

Korkeampaa materiaalitehokkuutta

Säkylän tehtaan vesitehokkuutta on parannettu viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2021 Säkylän tehtaalle investoidut harjapesurit ja höyrykuorijat tehostavat kasvisten pesuprosessia, jonka myötä tehtaan vedenkulutus laski raportointikaudella 13 prosenttia. Vuonna 2022 tehtaalla uusittiin herneen vastaanotto, jonka myötä vedenkäyttö laski 2 500 litraa pakastettua hernetonnia kohden. Harjapesurien ja höyrykuorijoiden myötä myös satokausikasvisten saanto parani merkittävästi: tehtaalla pakastetaan noin miljoona kiloa enemmän juureksia kuin aiemmin vastaavasta sadosta.

Lisää kotimaisia kasviproteiineja

Apetit tavoittelee kotimaisten kasviproteiinien käytön lisäystä. Apetitin oman rypsinsiemeneen pohjaavan BlackGrainin lisäksi tavoitteena on tutkia kotimaisen herneproteiinin sekä muiden mahdollisten kasviproteiinien käyttöä. BlackGrainia sisältävä Minijauhispyörykkä lanseerattiin alkuvuodesta 2022 ammattikeittiöiden valikoimiin.

Enemmän irti kasviksista

Ammattikeittiöille suunnatussa uutuustuotteessa, Apetit Kotimainen Säkylän kasvispyörykässä, on saatu hyötykäyttöön nekin osat Apetitin Säkylän pakastetehtaalla käsiteltävistä kasviksista, jotka aiemmin päätyivät väistämättä prosessissa syntyviin sivuvirtoihin. Kasvispyörykkä sisältää kotimaisen herneen ja porkkanan sivuvirtoja, ja myös pyörykälle herkullista makua antavaan liemeen on käytetty satokausituotannon sivuvirtoja.

Kestäviä ruokavalintoja

Apetit kasvatti kotimaiseen lähikalaan perustuvaa tuoteperhettään Kotimainen Itämeren kalapihvillä. Apetit käytti vuoden 2022 aikana kotimaista Itämeren silakkaa ja Suomen järvien särkikaloja yli 15 prosenttia edellisvuotta enemmän.

YRITYSVASTUU APETITILLA

Apetitin yritysvastuu koostuu yhtiön arvoketjun eri vaiheissa tehtävistä konkreettisista teoista vastuullisen ja kestävästi tuotetun ruoan varmistamiseksi. Vastuullinen arvoketju onkin yksi Apetitin strategian osa-alueista.

Apetitin vastuullisuustyö perustuu Apetitin arvoihin, missioon ja visioon. Apetitin vastuullisuustyötä ohjaavat konsernin eettiset periaatteet ja toimintapolitiikka sekä hankinnan periaatteet ja vastuullisuuslinjaukset, jotka pohjautuvat YK:n Global Compact -aloitteeseen. Apetitilla yritysvastuu on osa yhtiön strategiaa ja vastuullisuus osa päivittäistä toimintaa.

Kestäviä ruokavalintoja

Kulutustottumuksemme ja -valintamme ovat merkittävässä roolissa kestävän kehityksen edistämiseksi. Ruoka on välttämättömyys, joka kuuluu arkeen ja juhlaan.

Kestävillä ruokavalinnoilla voimme osaltamme vaikuttaa siihen kehitykseen, jossa maapallon rajallisia luonnonvaroja käytetään kestävästi ilmaston, ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

Haluamme edistää kestäviä ruokavalintoja: tarjoamme kestävästi kasvatettuja ja valmistettuja elintarvikkeita ja raaka-aineita sekä kehitämme arvoketjua, jossa ihmiset ja ympäristö voivat hyvin.

Tavoitteellista vastuullisuustyötä

Apetit rakentaa toimintansa kotimaisuuden, kestävien ruokaratkaisujen ja raaka-aineiden sekä vastuullisten toimintatapojen ympärille.

Vastuullisuus kattaa toimintamme koko arvoketjun ympäristön hyvinvoinnista ihmisten hyvinvointiin. Sitä tarkoittaa myös missiomme: Kaikille hyvä ruoka. Läheltä.

Apetitilla vastuullisuus on osa yhtiön strategiaa ja päivittäistä toimintaa: Apetitin yritysvastuussa korostuvat ilmastovastuulliset arjen teot, kun rakennamme kestävää ruokaketjua erilaisten arvoketjujen kautta.

Yhdessä sidosryhmien kanssa

Olemme sitoutuneet vahvasti kotimaiseen alkutuotantoon. Kehitämme kestäviä viljelymenetelmiä yhteistyössä sopimusviljelijöidemme kanssa taataksemme laadukkaiden kotimaisten kasvisten ja muiden kasvipohjaisten raaka-aineiden saannin.

Uskomme, että monimuotoinen ympäristö, hyvinvoiva maaperä ja siitä huolehtiva viljelijä ovat parhaita kumppaneitamme ruoantuotannossa.

Haluamme myös kaikella toiminnallamme varmistaa, että kestävät toimintatavat ja eettiset periaatteemme toteutuvat läpi arvoketjun. Haluamme olla vastuullinen työnantaja ja luotettava kumppani kaikille sidosryhmillemme.

Vastuullinen arvoketju

Omassa toiminnassamme keskitymme ilmastovaikutuksiemme pienentämiseen ennen kaikkea uusiutuviin energiaratkaisuihin panostamalla sekä energia- ja materiaalitehokkuutta kehittämällä.

Tuotteissamme luotamme kotimaisiin kasvipohjaisiin ruokaratkaisuihin ja niiden kehittämiseen, lähikalaan perustuvan tuotteiston kasvattamiseen sekä kestäviin ja tarkoituksenmukaisiin pakkausratkaisuihin.

APETITIN YRITYSVASTUUOHJELMA – TAVOITTEEMME VUOTEEN 2025

VILJELYKEHITYS JA SOPIMUSVILJELY

TAVOITE

Edistämme kestäviä viljelymenetelmiä valikoiduissa tutkimushankkeissa ja omassa kehitystyössä tavoitteenamme maaperän luontaisen kasvukunnon ja hiiliviljelyn edistäminen.

TOIMENPITEET

Laajennamme olemassa olevia ja otamme käyttöön uusia maaperän luontaista kasvukuntoa parantavia sekä hiiliviljelyä edistäviä viljelymenetelmiä.
Koulutamme sopimusviljelijämme (100 %) maaperän luontaista kasvukuntoa parantavien käytäntöjen osalta.

EDISTYMINEN

Apetitin Räpin koetilan tutkimustyö viljely- ja lajikekokeissa jatkui esimerkiksi kotimaisten palkokasvien, muun muassa kikherneen parissa.
RypsiRapsi 2025 -hanke ja öljykasvien satotason nostamiseen tähtäävä hanke jatkuivat.

VAIKUTAMME SDG-TAVOITTEESIIN:

VOIMME PARANTAA VAIKUTUKSIAMME:

TOIMINNAN ILMASTOVAIKUTUKSET

TAVOITE

Pienennämme systemaattisesti toimintamme ilmastovaikutuksia.

TOIMENPITEET

Vähennämme suoria CO2 -päästöjämme 75 %* siirtymällä uusiutuviin luonnonvaroihin perustuviin energiaratkaisuihin sekä energiatehokkuutta kehittämällä.
Vähennämme ruokapakastetehtaillamme syntyvää hävikkiä: kehitämme materiaali- ja raakaainetehokkuuttamme ja ohjaamme sivuvirrat hyötykäyttöön.

EDISTYMINEN

Vuodesta 2019 Scope 1&2 -päästöjä vähennetty 71 prosenttia.
Kantvikin kasviöljypuristamon Scope 1&2 -päästöt vähentyneet yli 90 prosentilla vuodesta 2019.
Säkylän pakastetehtaan uusi, bioenergiaan ja lämmön talteenottoon perustuva energiaratkaisu on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2023 toisella neljänneksellä.

VAIKUTAMME SDG-TAVOITTEESIIN:

TUOTTEET JA PAKKAUSRATKAISUT

TAVOITE

Panostamme erityisesti kotimaisiin kasviksiin ja lähikalaan – kestävästi pakattuna.

TOIMENPITEET

Pidämme valmistamiemme pakastetuotteiden kotimaisuusasteen (80 %) ja kasvipohjaisten raakaaineiden (95 %) osuuden vähintään nykyisellä tasolla.
Nostamme Itämerestä ja kotimaisista järvistä saatavan lähikalan osuutta 20** prosenttiin kaikesta käyttämästämme kalasta.
Nostamme käyttämiemme vähittäiskaupassa myytävien Apetit-tuotteiden pakkausmateriaalien kierrätettävyyden 100 prosenttiin.***

EDISTYMINEN

Kotimaisuusaste pakastetuotteissa 82 prosenttia ja kasvisten osuus 96 prosenttia.
Kotimaisen lähikalan osuus 15 prosenttia kaikesta käytetystä kalasta.
Pakkausmateriaalien kierrätettävyyden lisääminen käynnissä, kierrätettävyysaste 70 prosenttia.

VAIKUTAMME SDG-TAVOITTEESIIN:

VOIMME PARANTAA VAIKUTUKSIAMME:

SOSIAALISET VAIKUTUKSET

TAVOITE

Olemme vastuullinen kumppani ja työnantaja.

TOIMENPITEET

Käytämme vain eettiset toimittajaperiaatteemme allekirjoittaneita toimittajia jalostavien toimintojemme suorissa raaka-ainehankinnoissa.
Kehitämme Apetitia työnantajana, jonka henkilöstömme kokee tasa-arvoiseksi ja yhdenvertaiseksi työpaikaksi, jossa on turvallista työskennellä sekä tilaa kehittää ja kehittyä.

EDISTYMINEN

Työtapaturmien (LTA1) määrä laskenut yhdellä edellisvuodesta, työtyytyväisyyskyselyn arvosana 3,9 (maksimi 5).

VAIKUTAMME SDG-TAVOITTEESIIN:

*Vertailuvuosi 2019: Scope1&2 -päästöt **Vuonna 2020: 11 % *** Vuonna 2020: 60 %

APETIT VUONNA 2022 APETITIN SUUNTA VASTUULLINEN ARVOKETJU VASTUULLISTA LIIKETOIMINTAA TALOUDELLINEN KATSAUS HALLINNOINTI 23

VILJELY JA VILJELYKEHITYS

Apetit on vahvasti integroitunut kotimaiseen alkutuotantoon. Noin 140 sopimusviljelijää viljelee vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle. Kantvikin kasviöljypuristamolla käytetään mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita. Apetitin tavoitteena on nostaa kotimaisten öljykasvien viljely kestävälle tasolle.

Apetit on Suomen suurin avomaankasvisten viljelyttäjä. Valtaosa Apetitin Säkylän pakastetehtaalla käytettävistä kasviksista tulee kotimaisilta sopimusviljelijöiltä. Sopimusviljelijät noudattavat Apetitin jatkuvasti kehittämää Vastuuviljely-menetelmää, joka kattaa yleiset viljelyn periaatteet, kasvikohtaiset viljelyohjeet sekä laadun, tuoteturvallisuuden ja ympäristöasioiden hallinnan. Vastuuviljelymenetelmää kehitetään Apetitin Räpin koetilalla.

Vastuuviljelyssä esimerkiksi lannoittaminen tehdään maaperätutkimuksen, esikasvien ja kunkin viljeltävän kasvin perusteella niin, että lannoitteita käytetään vain kasvin todellisuudessa tarvitsema määrä. Sopimusviljelijät merkitsevät viljelytoimenpiteet viljelyrekisteriin, jonka tietoja voidaan hyödyntää jäljitettävyydessä, viljelymenetelmien kehityksessä sekä esimerkiksi ympäristövaikutuksien todentamisessa. Kestävien viljelymenetelmien kehittämisellä on suuri rooli Apetitin ympäristövaikutuksien pienentämisessä.

Apetit kampanjoi vahvasti kotimaisen öljykasvien viljelyn puolesta. Öljykasvien viljelyn etuina ovat muun muassa viljelykierron monipuolistuminen, öljykasvien hyvä esikasviarvo sekä talviajan kasvipeitteisyyden lisääminen syysrypsillä. Apetit myös panostaa osaltaan öljykasvien satotasojen parantamiseen olemalla mukana RypsiRapsi2025 -hankkeessa, jonka tavoitteena on parhaiden viljelykäytäntöjen löytäminen ja levittäminen.

Vuosi 2022 oli avomaankasviksien osalta onnistunut. Kotimaisen herneen sato oli laadullisesti ja määrällisesti hyvä, minkä lisäksi juuresten sato oli odotusten mukainen. Porkkanakempeiltä suojaavia porkkanaverkkoja käytettiin Apetitin sopimusviljelijöiden pelloilla jälleen edellistä satokautta enemmän. Kotimainen öljykasvisato oli noin kolmanneksen edellisvuotta suurempi, mutta edelleen kymmenen vuoden keskiarvoa alhaisempi.

Hankinnat viljelijöiljtä, MEUR	2022	2021	2020	2019
Satokausikasvikset	5,0	4,3	4,8	5,3
Öljykasvisiemenet	8,5	10,7	6,9	8,7
Yhteensä	13,5	15,0	11,7	14,0

CASE

Palkokasvien viljelyä kehitetään lajikekokein

Apetit tutkii ja kehittää herneen viljelyä jatkuvasti. Räpin koetilalla tutkitaan hernettä sekä muita palkokasveja lajikekokein. Tulevaisuutta silmällä pitäen Apetitilla nähdään tärkeäksi tutkia eri olosuhteisiin sopeutuvia kasvilajeja. Vuonna 2022 Räpin koeruuduista löytyi erilaisten hernelajikkeiden lisäksi mm. härkäpapua, kikhernettä ja soijapapua. Vuonna 2022 kikherneen viljelyala nostettiin vuoden 2021 puolesta hehtaarista kolmeen hehtaariin.

PUHDASTA KOTIMAISTA RUOKAA

– Apetit Vastuuviljely -menetelmä

ILMASTO-VAIKUTUKSET

Merkittävin osa Apetit-konsernin ilmastovaikutuksista syntyy sen arvoketjun eri vaiheissa. Apetitin Scope 3 -päästöt kattavat yli 95 prosenttia kaikista konsernin päästöistä. Suurin yksittäinen päästökategoria on ostetut tuotteet ja palvelut. Suurimmat Apetitin arvoketjun päästöt syntyvät ruokaraaka-aineiden viljelystä.

Apetit pyrkii vähentämään arvoketjunsa päästöjä viljelymenetelmiä ja satotasoja kehittämällä. Avomaankasvisten osalta viljelymenetelmiä kehitetään Apetitin sopimusviljelijöiden käyttämän Vastuuviljely-menetelmän kautta. Öljykasveissa Apetit on mukana esimerkiksi RypsiRapsi2025 -hankkeessa, jonka tavoitteena on parhaiden viljelykäytäntöjen löytäminen ja levittäminen. Viljelymenetelmien kehittäminen, maaperän kasvukunnon parantaminen esimerkiksi hiiliviljelyn keinoin sekä satotason nosto ovat konkreettisia keinoja viljelyn hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Muut Apetitin arvoketjun merkittävimmät päästökategoriat ovat myytyjen tuotteiden käytöstä syntyvät päästöt (2,9 %), mukaan lukien laskennallinen ruokahävikin vaikutus, sekä ylä- ja alavirran logistiikka (2,3 %).

Apetitin suorat ja energia-epäsuorat päästöt (Scope 1&2) kattavat 3,2 prosenttia kaikista konsernin päästöistä. Scope 1 -päästöt ovat kasvaneet Kantvikin kasviöljypuristamon bioenergialaitoksen

CASE

Scope 1&2 -päästöt laskeneet 71 prosenttia vuodesta 2019, uusiutuvan energian osuus 76 prosenttia kaikesta energiasta

Kantvikin kasviöljypuristamon yhteyteen rakennettu bioenergialaitos otettiin tuotannolliseen käyttöön loppvuodesta 2021. Bioenergialaitos on pienentänyt merkittävästi konsernin Scope 1&2 -hiilidioksidipäästöjä. Rypsin- ja rapsinsiemenen puristaminen kasviöljyksi on konsernin yksi eniten energiaa vievistä prosesseista. Bioenergialaitoksen myötä Apetit-konsernin käyttämän uusiutuvan energian osuus koko konsernin energiankäytöstä nousi 76 prosenttiin.

YRITYSVASTUU-OHJELMAN TAVOITTEET

Toiminnan ilmastovaikutukset Vähennämme suoria CO2-päästöjämme 75 % siirtymällä uusiutuviin luonnonvaroihin perustuviin energiaratkaisuihin sekä energiatehokkuutta kehittämällä.

käyttöönoton myötä, kun kasviöljypuristamolla käytetyn energian päästökategoria on vaihtunut. Kokonaisuudessaan Apetitin Scope 1&2 -päästöt ovat vähentyneet 33 prosenttia edellisvuodesta.

Apetitit on sitoutunut vähentämään omia (Scope 1&2) päästöjään 75 prosentilla vuodesta 2019 vuoteen 2025. Vuoden 2022 päästöt olivat vähentyneet vertailuvuodesta (2019) 71 prosenttia. Päästövähennyksen takana ovat pääasiassa kaikilla tehtailla vuonna 2020 käyttöön otettu tuulivoimalla tuotettu sähkö sekä Kantvikin kasviöljypuristamon bioenergialaitoksen vaikutus konsernin hiilijalanjälkeen. Vuonna 2022 Apetitin tehtaiden käyttämästä energiasta 76 prosenttia oli tuotettu uusiutuvin luonnonvaroin. Vuonna 2019 osuus oli 10 %.

Suorien ja epäsuorien CO₂-päästöjen intensiteetti (Scope 1-3)

Tonnia CO₂-ekv. / liikevaihto (MEUR)

Tonnia CO₂-ekv. / tuotettu tonni

Ilmastovaikutukset, CO₂-päästöt, tonnia CO₂-ekv.

Ruokaketjun ilmastovaikutukset

Oman toiminnan suorat ja epäsuorat päästöt (Scope 1-2)

Table 2

Scope 3 -päästöt 294108 260184 272424 201016

Jätteet tuotannosta, pakkausten hävittäminen ja loppukäyttäjien ruokahävikki 4

aineet 89 %

Alkutuotanto, ruokaraaka-

3 %

Table 2

Scope 1&2 -päästöt

2019 2020 2021 2022

2,0 1,8 1,7 1,3

2566,5 2187,4 1894,3 1143,4

Table 1

Logistiikka (ylä- ja alavirta) 2 % ²

Pakkausmateriaalit 2 % ²

2019 2020 2021 2022

23107 14555 9810 6731

APETITIN ARVOKETJUN ILMASTOVAIKUTUKSET

Apetit on laskenut GHG-protokollan mukaisesti oman toimintansa suorat (Scope 1&2) sekä arvoketjun epäsuorat päästöt (Scope 3). Laskenta on suoritettu oleelliset Scope 3 -kategoriat huomioiden ja operationaaliseen kontrolliin perustuen.

Apetit-konsernin päästöistä yli 95 prosenttia syntyy arvoketjun epäsuorista päästöistä. Merkittävin päästökategoria on ostetut tuotteet ja palvelut, joista syntyy lähes 90 prosenttia konsernin kaikista päästöistä. Logistiikan osuus on 2,3 kaikista päästöistä.

Apetitin omat suorat (Scope 1&2) päästöt ovat tippuneet 71 prosenttia vertailuvuodesta 2019. Konsernin kokonaispäästöt ovat vähentyneet 35 prosenttia vertailuvuodesta 2019. Kokonaispäästöjen vähentymiseen ovat vaikuttaneet paitsi omien suorien päästöjen vähentyminen, erityisesti satokausieroihin liittyvä hankitun raaka-aineen määrä.

YMPÄRISTÖ JA LUONNON MONIMUOTOISUUS

Apetitin toiminnan vaikutukset ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen syntyvät pääosin välillisesti ruoan alkutuotannosta sekä muiden materiaalien ja energian valmistuksesta ja niihin käytettyjen luonnonvarojen hyödyntämisestä.

Apetitin käyttämiä luontopääomahyödykkeitä ovat esimerkiksi puhdas ja ravinteikas maaperä, puhdas vesi, viljelykasvit ja -siemenet, luonnonkala sekä puu ja muut puukuidut. Apetitin toiminta on riippuvaista ilman ja maaperän laadun ylläpidosta, puhtaan veden saatavuudesta sekä biodiversiteetin ylläpidosta. Apetit on myös tunnistanut ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä toiminnassaan.

Apetitin koko arvoketjussa syntyvän toiminnan vaikutukset ympäristöön liittyvät kaikkiin luontopääoman riippuvuuksiin. Viljelyn ja muiden raakaaineiden hankinnalla on vaikutus maaperään esimerkiksi maankäytön muutoksella. Myös toiminnan ilmastovaikutukset syntyvät pääosin viljelystä. Apetitin vaikutukset vesistöihin syntyvät esimerkiksi viljelyn ravinnepäästöistä ja tehtaiden jätevesistä.

Apetit-konsernissa ympäristöjohtaminen perustuu ympäristölainsäädäntöön, voimassa oleviin ympäristölupiin sekä tehtailla käytössä oleviin ympäristöjärjestelmiin. Osa Apetitin tuotannosta edellyttää voimassaolevia ympäristölupia.

Apetitin tuotantolaitoksilla ympäristöriskit liittyvät mahdollisiin jätevesi- ja kasviöljyvuotoihin ympäristöön sekä pakastuskoneistojen kylmäainevuotoihin. Vuoden aikana tuotantolaitoksilla ei ollut merkittäviä ympäristöön vaikuttaneita onnettomuustilanteita. Kantvikin kasviöljypuristamon toimintaan liittyen on tullut useita havaintoja hajuhaitoista. Apetit on päättänyt hankkia kasviöljypuristamolle katalyyttisen polttimen hajuhaittojen poistamiseksi. Poltin saadaan käyttöön kesällä 2023.

Vaikutuksien pienentäminen

Apetit on tunnistanut mahdollisuuksia vaikuttaa positiivisesti ympäristövaikutuksiinsa. Apetitin Räpin koetilalla tehdään muun muassa tutkimusta kestävien viljelymenetelmien ja hiiliviljelyn edistämiseksi sekä maan kasvukunnon parantamiseksi. Myös kestävien lähikalakantojen hyödyntämisellä voidaan vaikuttaa positiivisesti vesistöjen hyvinvointiin.

Suoria ilmastovaikutuksiaan Apetit pienentää energiatehokkuutta parantamalla ja siirtymällä uusiutuvien energiavarojen käyttöön. Apetitin Säkylän tehtaan hernelinjaston vastaanottopäähän tehty investointi on puolestaan vähentänyt merkittävästi vedenkäyttöä tehtaalla.

Kotimaisen silakan käytöllä positiivisia vaikutuksia Itämerelle

Syksyllä 2022 lanseerattu Itämeren kalapihvi on uusin lisä Apetitin lähikalatuotteisiin. Itämeren kalapihvin, kuten aikaisemmin markkinoille tuodun kalapuikonkin, pääraaka-aineena on Itämerestä Suomen aluevesiltä pyydetty MSCsertifioitu silakka.

Itämeren yksi suurimmista ongelmista on rehevöityminen, jota lisäävät mm. mantereelta mereen huuhtoutuvat ravinteet. Itämeren silakka on kestävä ruokavalinta, jota syömällä poistaa myös silakan mukana vesistöstä poistuvia ravinteita, kuten rehevöitymistä lisäävää fosforia.

Apetit on yritysvastuuohjelmassaan asettanut tavoitteeksi lisätä kotimaisen lähikalan osuutta 20 prosenttiin kaikesta käyttämästämme kalasta. Vuonna 2022 kotimaisen lähikalan, kuten silakan ja särkikalojen osuus kaikesta Apetitin käyttämästä kalasta oli 15 prosenttia.

Apetitin oma toiminta ja arvoketju: riippuvuudet ja luontopääoman käyttö

TUOTANTO

Tuotteiden ruokaraaka-aineet: viljelykasvit ja -siemenet, muut kasviperäiset raaka-aineet, kala, muut eläinperäiset raaka-aineet.
Muut raaka-aineet, esim. puukuidut, fossiiliset raaka-aineet.
Energia.
Vesi.

LUONNON SÄÄTELY JA YLLÄPITO

Puhdas ilma ja ilmastonsäätely.
Puhdas ja ravinteikas maaperä ja sen laadun ylläpito.
Vesistöjen laadun ylläpito.
Tuholaisriskin minimointi.
Pölytys.
Jätteiden ja jätevesien käsittely.
Biodiversiteetin ja eri eliöiden elinympäristöjen tukeminen.

ARVOT JA KULTTUURI

Ruoan puhtaus ja alkuperä.
Monimuotoinen maalaismaisema osana ruoan kulttuurista arvoa.

MAAPERÄ Vaikutukset:

Maankäytön muutokset (viljely, puu- ja kuitupohjaiset materiaalit), viljelyn vaikutukset maaperään.
Viljelyn ja maan muutoksen vaikutukset biodiversiteettiin.

Mahdollisuudet:

Kestävät viljelymenetelmät: uudistava viljely ja hiiliviljely, maaperän luontaisen kasvukunnon parantaminen.
Sertifioitujen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö.

ILMASTO

Vaikutukset:

• Ilmastovaikutuksia viljelystä ja maankäytöstä, energiankäytöstä (lämpö, höyry, sähkö), logistiikkaketjuista sekä arvoketjun eri vaiheissa syntyvistä jätteistä.

Apetitin ympäristöön liittyvät vaikutukset/riskit ja mahdollisuudet

Mahdollisuudet:

Fossiilisten energiavarojen käytön vähentäminen ja niistä luopuminen. Energiatehokkuuden ja kiertotalouden edistäminen. Hiiliviljelyn edistäminen.
Kasvipohjaisen ruokavalion ja kestävän ruokavalion edistäminen, ruokahävikin vähentäminen.

VESISTÖ

Vaikutukset:

• Viljelyn vaikutukset vesistöihin (ravinnevalumat) ja niiden ekosysteemeihin, tehtaiden jätevesien ravinnepitoisuudet ja näiden vaikutukset vesistöjen eliöihin.

Mahdollisuudet:

• Lähikalan käytön lisääminen, tehtaan vedenkulutuksen vähentäminen. Sertifioitujen ja kestävien kalakantojen käyttö.

RAAKA-AINE- JA MATERIAALITEHOKKUUS

Apetit-konsernin kolmella tuotantolaitoksella syntyy sivuvirtoja vaihtelevin määrin. Kantvikin kasviöljypuristamo käyttää 99,9 prosenttia kasviöljyjen siemenistä. Pudasjärven pakastepizzatehtaan hävikki on myös verrattain pientä, noin 5 prosenttia konsernin biojätteistä syntyy Pudasjärvellä.

Valtaosa, noin 80 prosenttia Apetitin biojätevirroista syntyy Säkylän pakastetehtaalla. Säkylän tehtaan biojätteistä suurin osa syntyy satokausituotannossa. Osa satokausituotannon sivuvirroista, kuten herneestä syntyvä rouhe, pystytään hyödyntämään osana tuotteita.

Raportoitavan biojätteen lisäksi jätevirtoja syntyy satokausikasvisten mukana pellolta tulevista mullasta ja kivistä. Niiden määrä vastaa noin neljäsosaa Säkylän tehtaan koko jätemäärästä. Noin 65 prosenttia jätteistä on biojätettä, pääosin satokausikasvisten sivuvirtoja. Sivuvirrat hyödynnetään pääosin bioenergiatuotannossa Säkylän pakastetehtaan viereisellä bioenergialaitoksella.

HERNEEN UUSI VASTAANOTTOPÄÄ SÄÄSTÄÄ

VETTÄ PAKASTETTUA HERNETONNIA KOHDEN

Raaka-aine- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen

Säkylän tehtaan satokausituotannon hernelinjaston uusi vastaanottopää valmistui keväällä 2022 ja sitä päästiin käyttämään heti hernesesongin alkaessa. Uusi hernelinjaston osa mahdollistaa pienemmän vedenkulutukseen vesien kierrätyksen avulla. Uuden vastaanottopään ansiosta vettä säästyi noin 2500 litraa pakastettua hernetonnia kohti.

Säkylän pakastetehtaalla on myös toteutettu materiaalikatselmus, jonka pohjalta Apetit pyrkii vähentämään muun muassa elintarvikekelpoisten sivuvirtojen määrää.

YRITYSVASTUU-OHJELMAN TAVOITTEET

Toiminnan ilmastovaikutukset: Vähennämme ruokapakastetehtaillamme syntyvää hävikkiä: kehitämme materiaali- ja raaka-ainetehokkuuttamme ja ohjaamme sivuvirrat hyötykäyttöön.

CASE

Sivuvirrat hyötykäyttöön - Kotimainen Säkylän kasvispyörykkä

Kasvisten käsittelyssä syntyy väistämättä sivuvirtoja, kuten esimerkiksi juuresten pilkonnassa muodostuvia eri kokoisia paloja tai herneistä irtoavia osia. Kotimainen Säkylän kasvispyörykässä nämä ainesosat on otettu hyötykäyttöön: kasvispyörykkä sisältää kotimaisen herneen ja porkkanan sivuvirtoja, ja myös pyörykälle makua antavaan liemeen on käytetty satokausituotannon sivuvirtoja.

ENERGIATEHOKKUUS

Apetit käyttää tuotantolaitoksillaan sähköä, höyryä ja kaukolämpöä sekä kevyttä polttoöljyä. Apetitin tuotantolaitoksilla eniten energiaa vieviä vaiheita ovat esimerkiksi Kantvikin kasviöljypuristamon puristusprosessi ja raffinointi, Säkylän ja Pudasjärven tehtaiden jäähdytys ja pakastus sekä Säkylän tehtaan satokausikasvisten kuorinta ja käsittely sekä pihvien ja pyöryköiden uppopaisto.

Erityisesti Säkylän pakastetehtaalla on parannettu energiankulutuksen seurantaa eri prosesseissa energiatehokkuuden kehittämiseksi.

Logistiikalla on tärkeä rooli molemmissa konsernin liiketoiminnoissa, mutta omaa kuljetus- ja työkonekalustoa Apetitilla on vain vähän. Logistisiin ratkaisuihin voidaan vaikuttaa erityisesti suuria ja täysiä lasteja suosimalla. Logistiikassa käytettävien polttoaineiden määrää ja sitä kautta ympäristövaikutuksia hillitään kuljetusten optimoinnilla.

Apetit on nostanut merkittävästi uusiutuvien energialähteiden käyttöä tuotannossaan. Apetitin kaikilla tehtailla on käytetty huhtikuusta 2020 vain tuulisähköä. Kantvikin kasviöljypuristamon bioenergialaitos otettiin tuotannolliseen käyttöön loppuvuodesta 2021. Säkylän biokaasuun ja lämmön talteenottoon perustuva energiaratkaisu on määrä saada käyttöön kesällä 2023.

Vuonna 2022 Apetitin tuotantolaitoksillaan käyttämästä energiasta 76 prosenttia oli uusiutuvista lähteistä.

Energiatehokkuuden kehittäminen

Apetit on mukana suomalaisen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmässä ja sitoutunut toteuttamaan elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaa pienentämällä energiankäyttöään 7,5 prosenttia 2017-2025 aikana.

Vuoden 2022 aikana konsernin energiankulutus laski 7 prosenttia vertailuvuoteen nähden ja on laskenut energiatehokkuussopimusjärjestelmän vertailuvuoteen 2016 nähden 7 prosenttia. Energiatehokkuutta on Säkylän pakastetehtaalla parannettu esimerkiksi lämpimän veden käytön vähentämisellä.

Säkylän tehtaalla oikea-aikaisella valojen sammuttamisella pystytään säästämään noin 4 prosenttia valaistuksen sähkönkulutuksesta

vuodessa."

MARKO HAAPARANTA, TUOTANNON KEHITTÄJÄ

Energiaintensiteetti, MWh / tuotettu tonni	2022	2021	2020	2019
Kasvis- ja ruokapakasteet	1,0	1,2	1,2	1,1
Pakastepizzat	1,5	1,8	1,5	1,5
Öljykasvituotteet	0,1	0,2	0,3	0,3
Apetit yhteensä	0,4	0,4	0,5	0,4

Energiankulutus, MWh	2022	2021	2020	2019
Sähkö	30 293	33 289	31 467	27 783
Höyry	28 756	29 494	30 458	30 650
Kaukolämpö	6 897	8 149	8 048	7 027
Kevyt polttoöljy	1 215	1 379	1123	1287
Energiankulutus yhteensä, MWh	67 161	72 312	71 096	66 747
Energiankulutus yhteensä, TJ	241,8	260,3	255,9	240,3

Uusiutuvat ja ei uusiutuvat energialähteet, %	2022	2021	2020	2019
Uusiutuvista lähteistä	76 %	55 %	34 %	10 %
Ei-uusiutuvista lähteistä	24 %	45 %	66 %	90 %

VEDENKÄYTTÖ

Apetit-konsernin tuotantolaitokset käyttävät toiminnassaan talousvettä, järvivettä ja merivettä. Suurin vedenkulutus on Säkylän pakastetehtaalla, jossa vettä käytetään erityisesti kasvisten pesuun. Talousvettä käytetään kaikilla tuotantolaitoksilla.

Säkylän pakastetehtaalla käytetään järvi- ja talousvettä. Vettä käytetään määrällisesti eniten satokausikasvisten pesuun. Laitteiden jäähdyttämiseen käytetään vettä suljetussa kierrossa. Kantvikin kasviöljypuristamolla käytetään merivettä prosessin jäähdytykseen suljetussa kierrossa.

Säkylän tehtaan vedenkulutus kattaa yli 80 prosenttia koko konsernin vedenkulutuksesta, kun lukuun ei huomioida Kantvikin suljetussa kierrossa hyödynnettävää merivettä. Kasvisten pesussa käytettävä vesi johdetaan jätevedenpuhdistamolla käsiteltäväksi, jäähdytykseen käytettävä järvivesi palautuu suljetun kierron kautta takaisin samaan vesistöön.

Kantvikin kasviöljypuristamon vedenkulutus on noussut bioenergialaitoksen tuotannollisen käynnistymisen myötä. Kantvikissa hyödynnettävän meriveden käyttö suljetussa kierrossa on laskenut merkittävästi bioenergialaitoksen valmistumisen ja puristamon uusitun alipainejärjestelmän myötä.

Pudasjärven pakastepizzatehtaalla käytetään vain talousvettä ja muuhun Apetitin vedenkäyttöön nähden pieniä määriä.

Kaikki Apetit-konsernin tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, joten vettä ei oteta vesiniukkuusalueilta. Apetit on tutkinut valittujen tuotteidensa rehevöittävät vaikutukset sekä vesijalanjäljen ympäristövaikutuksiensa pienentämiseksi.

Vedenkulutuksen vähentäminen

Apetin tuotantolaitoksilla vedenkulutus on suurinta Säkylän pakastetehtaalla ja erityisesti satokausikasvisten tuotannossa. Säkylän tehtaan vesitehokkuutta on parannettu viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2022 tehtaalla uusittiin herneen vastaanotto, jonka myötä vedenkäyttö laski 2500 litraa pakastettua hernetonnia kohti. Vuonna 2021 Säkylän tehtaalle investoidut harjapesurit ja höyrykuorijat tehostavat kasvisten pesuprosessia. Tehtaan vedenkulutus laski investoinnin jälkeisellä raportointikaudella 13 prosenttia.

Apetitin Säkylän vedenpuhdistamon puhdistettu veden laatu

Biologinen hapenkulutus

18 19 20 21 22

6,46 5,19 5,32 5,05 6,07

14,8 14,8 14,8 14,8 14,8

18 19 20 21 22

0,8 0,8 0,8 0,8 0,8

Table 1

Table 2

Fosfori 0,24 0,46 0,45 0,30 0,25

Hernelinjaston uusi vastaanottopää vähensi vedenkulutusta

Säkylän tehtaan satokausituotannon hernelinjaston uusi vastaanottopää valmistui keväällä 2022 ja sitä päästiin käyttämään heti hernesesongin alkaessa. Uusi hernelinjaston osa mahdollistaa pienemmän vedenkulutuksen vesien kierrätykseen avulla. Uuden vastaanottopään ansiosta vettä säästyi 2500 litraa pakastettua hernetonnia kohti.

Jätevedenpuhdistamon toiminta, Säkylä, mg/l	2022	2021	2020	2019
Jätevettä puhdistettu m³	711 646 755 882		864 579	679 385
Typpi	11,7	9,9	14,5	12,1
Ammoniumtyppi	1,6	0,8	2,5	0,1
Kiintoaine	15,2	21,2	15	14,3
Biologinen hapenkulutus BOD7atu	8,9	8,6	7,2	6,9

Otettu vesi, m3 (kaikki tuotantolaitokset)	2022	2021	2020	2019
Merivesi	381 390	386 077	654 616	606 709
Talousvesi	231 180	238 547	245 988	246 805
Järvivesi	86 542	103 210	112 494	133 425

Veden päästöpaikat, m3 (kaikki tuotantolaitokset)	2022	2021	2020	2019
Kunnallinen viemäriverkosto	42 678	43 675	41 239	45 154
Meri	381 390	386 077	654 616	606 709
Vedenpuhdistamo	224 243	220 984	294 021	308 737

JÄTTEET

Apetit-konsernin jätevirroista yli 99 % on eivaarallisia jätteitä, jotka hävitetään hyötykäyttöön tai energiahyötykäyttöön. Lähes puolet koko konsernin jätteistä on Säkylän pakastetehtaalla syntyvää biojätettä, pääosin satokausikasviksista syntyviä kuorintajätettä ja sivuvirtoja. Säkylän pakastetehtaan biojätevirtoja hyödynnetään bioenergiatuotannossa.

Kantvikin kasviöljypuristamolta ei juuri synny kaatopaikkajätettä, vaan biojätteen lisäksi jätevirtoja ohjataan teollisuusbiojätteenä energiantuotantoon. Osa Kantvikin jätevirroista, kuten öljykasvisiementen mukana tuleva seulontajae pystytään hyödyntämään puristamon omassa bioenergiatuotannossa.

Vaarallisia jätteitä konsernin jätevirroista on alle 0,1 prosenttia. Apetit-konsernin jätteet käsittelee yhtiön ulkopuolinen toimija, joka vastaa jätteiden asianmukaisesta hävityksestä.

Apetitin valmistamista lopputuotteista syntyvä jäte muodostuu pakkausjätteestä sekä mahdollisesta ruokahävikistä. Apetitin käyttämien pakkausmateriaalien kierrätettävyysastetta pyritään kehittämään entistä korkeammaksi. Kuluttajalla syntyvästä Apetit-tuotteiden pakkausjätteestä 43 prosenttia on kierrätettävää kartonkia, 28 prosenttia kierrätyksessä hyödynnettävää muovia ja 28 prosenttia muovia, jota ei pystytä hyödyntämään kierrätyksessä.

Apetit-konsernin toiminnan seurauksena ei synny ympäristölle suoraan vaarallisia jätevesiä. Säkylän tehtaan satokausikasviksien pesussa käytetty ravinteita keräävä vesi ajetaan Apetitin omaan jätevedenpuhdistamoon, jonka toiminta on luvanvaraista. Ilman puhdistusta luontoon päässyt vesi lisäisi vesistöjen rehevöitymistä.

Sivuvirtojen vähentäminen

Kantvikin kasviöljypuristamon yhteyteen rakennettu bioenergialaitos hyödyntää puristamon omia sivujakeita energiantuotannossa. Öljykasvisiementen mukana tulevaa olkijaetta hyödynnetään bioenergialaitoksen raaka-aineena, mikä laskee samalla tehtaan muualla käsiteltävien jätteiden määrää.

Säkylän tehtaan vuonna 2023 käyttöön otettavassa uudessa energiaratkaisussa tullaan hyödyntämään mm. tehtaan omista sivuvirroista valmistettavaa biohöyryä. Säkylän pakastetehtaalla käyttöön otetut harjapesurit ja höyrykuorijat puolestaan ovat parantaneet merkittävästi juuresten saantoa, kun kuorittavan ainesosan määrä on vähentynyt.

JYRKI TUPALA, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

Jätteet, tonnia	2022	2021	2020	2019
Ei-vaarallinen jäte
Kierrätys/hyötykäyttö	8 343,8	9 432,6	8 186,5	7 546,6
- josta biojätettä	4 549,8	4 773,7	5 458,5	4 512,6
Kaatopaikkajäte	24,8	14,3	20,7	28,4
Vaarallinen jäte
Vaarallisen jätteen käsittely	4,1	13,0	6,5	4,5
Jätteet yhteensä, tonnia	8 372,6	9 459,9	8 193,0	7 589,5
Jätteet yhteensä, kg per tuotettu tonni	52,7	57,5	54,7	48,5

Kokonaisjätemäärän jakautuminen
Ei-vaarallinen jäte	99,9 %	99,9 %	99,9 %	99,9 %
Vaarallinen jäte	0,1 %	0,1 %	0,1 %	0,1 %

TUOTTEET

Hyvä ruoka syntyy tarkoin valituista, vastuullisesti tuotetuista sekä puhtaista ja laadukkaista raaka-aineista. Apetit haluaa edistää ja helpottaa tuotteillaan kestävien ruokavalintojen tekemistä ja tuottaa ihmisille hyvinvointia. Apetitin pakastetuotteisiinsa käyttämistä raakaaineista noin 95 prosenttia on kasviperäisiä.

Syömisessä hyvinvointi yhdistyy usein kasvisten ja vihannesten runsaaseen käyttöön sekä hyviin rasvoihin. Apetitin kasvipohjaiset tuotteet vastaavat erinomaisesti hyvinvointia tukevaan syömiseen: tuottamamme pääosin kasvis- ja kalapohjaiset tuotteet sekä kasviöljyt mahdollistavat kestäviä ja hyvinvointia lisääviä ruokailutottumuksia.

Apetitin tuotevalikoimaan kuuluu kasvispakasteita, valmiita kasvis- ja kalapohjaisia ruokapakasteita, pakastepizzoja sekä rypsiöljyjä. Öljykasveista valmistetaan myös rypsipuristeita rehuteollisuuden raaka-aineeksi. Tuotteita valmistetaan vähittäiskaupan, Food service -sektorin ja teollisuuden tarpeisiin sekä vientiin.

Apetitin tuotepolitiikan keskeisiä elementtejä ovat raaka-aineiden ja tuotteiden alkuperä, tuotteiden ravitsemukselliset tavoitteet, vastuullisen hankinnan periaatteet, tuotetietojen oikeellisuus sekä kestävät pakkausratkaisut.

Tuotekehityksessä tuotteita suunnitellaan maku edellä ja ravitsemussuositusten mukaisesti. Apetit pyrkii tuotteissaan käyttämään jodioitua suolaa, tähtää korkeisiin kuitu- ja proteiinipitoisuuksiin sekä suosii hyviä rasvoja rypsiöljyä käyttämällä. Ravintoarvojen laskennassa lähteenä käytetään yleisesti hyväksyttyjä tietokantoja (Fineli) sekä tarpeen mukaan laboratoriomittauksia.

YRITYSVASTUU-OHJELMAN TAVOITTEET

Tuotteet ja pakkausratkaisut: Pidämme valmistamiemme pakastetuotteiden kotimaisuusasteen (80 %) ja kasvipohjaisten raakaaineiden (95 %) osuuden vähintään nykyisellä tasolla.

HANKINTA

Apetit panostaa vahvasti yhteistyöhön kotimaisen alkutuotannon kanssa ja hankkii lähes 80 prosenttia kaikista kasvis- ja ruokapakasteissaan käyttämistään ruokaraaka-aineista suoraan sopimusviljelijöiltään. Öljykasvituotteissa käytetään mahdollisimman paljon kotimaista raaka-ainetta. Hankinnat tehdään sekä kotimaisten että ulkomaisten öljykasvien osalta pääosin viljaliikkeiden kautta.

Kotimaassa Apetit tekee hankintaa sopimusviljelijöidensä lisäksi muun muassa kalastajilta sekä muilta tuottajilta. Apetit tekee hankintoja pääasiassa matalan riskin maista. Alle 5 prosenttia pakastetuotteiden raaka-ainehankinnoista tehdään suorina tai epäsuorina riskimaaostoina. Apetit edellyttää kaikilta toimittajiltaan arvoketjunsa tuntemusta. Apetit suosii pitkäaikaisia kumppanuuksia toimittajiensa kanssa. Öljykasvituotteiden raaka-aineita hankitaan ainoastaan matalan riskin maista.

Apetit on hankinnan vastuullisuuslinjauksissaan määritellyt raaka-aineen alkuperämaan ja merkittävyyden mukaan toimittajalta vaadittavat selvitykset sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun hallinnasta ja toteutumisesta.

Apetit arvioi toimittajiensa sosiaalisten ja eettisten toimintatapojen vaatimuksien sekä ympäristövastuun hallinnan toteutumisen Apetitin tai kolmannen osapuolen suorittamien auditointien, itsearviointikyselyiden sekä toimittajan ja tilaajan yhteistyöhön perustuen.

Toimittajavaatimukset kattavat toimittajan oman toiminnan lisäksi toimittajan arvoketjun. Apetitkonserni vaatii toimittajiensa sitoutuvan toimittajavaatimuksissa kuvattuihin eettisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin vastuullisiin toimintaperiaatteisiin. Apetit-konsernin eettiset toimittajavaatimukset pohjautuvat YK:n Global Compactin linjauksiin.

Hankituista ruokaraaka-aineista kotimaista alkuperää , %	2022	2021	2020	2019
Ruokapakasteet	82	79	82	79
Öljykasvituotteet	17	27	29	37

Apetit-konsernin eettiset toimittajavaatimukset pohjautuvat YK:n Global Compactin linjauksiin."

VIRPI MUSTAPARTA, HANKINTAOSASTON PÄÄLLIKKÖ

Toimittaja-auditoinnit, kpl

YRITYSVASTUU-OHJELMAN TAVOITTEET

Sosiaaliset vaikutukset Käytämme vain eettiset toimittajaperiaatteemme allekirjoittaneita toimittajia jalostavien toimintojemme suorissa raakaainehankinnoissa.

2018 19

2019 28

2020 24

2021 35

2022 21

Table 1

LAATU

Tuotteiden laatu ja tuoteturvallisuus ovat avainasemassa elintarviketeollisuudessa. Elintarviketurvallisuus edellyttää koko ruokaketjussa työskentelevien ihmisten ammattitaitoa ja vastuullisuutta sekä tuotannon riskien tuntemista ja hallintaa. Apetitin kasvis- ja ruokapakasteiden sekä rypsiöljyjen tuotantoketjua valvotaan tarkasti pellolta pöytään.

Apetit-konsernin tuotantolaitoksissa Säkylässä, Kantvikissa ja Pudasjärvellä on GFSI-järjestelmän mukaiset tuoteturvallisuussertifikaatit: Säkylässä BRC sekä Kantvikissa ja Pudasjärvellä FSSC 22 000 -standardin mukaiset elintarviketurvallisuusjärjestelmät. Säkylän tehtaalle on tehty lisäksi laaja SMETA-audiointi, joka on luotu eettisen kaupankäynnin tueksi. Säkylän ja Kantvikin tehtailla on myös omat laboratorionsa tuoteturvallisuuden varmistamiseksi.

Myös pakkausmerkinnät ja niiden oikeellisuus ovat oleellinen osa tuoteturvallisuutta. Tuotteiden raaka-aineet ja niiden allergeenit tulevat selkeästi esille pakkausmerkinnöistä kuluttajatietoasetuksen mukaisesti.

Takaisinvedot, kpl	2022	2021	2019
Ruokaratkaisut	1*	1*	2*
Öljykasvituotteet	0	0	0
Apetit yhteensä	1	1	2

Sisältää sekä julkiset että kaupan sisäiset takaisinvedot * Virheellinen pakkausmerkintä

SERTIFIKAATIT

Ruokaratkaisut

BRC (Grade AA) (Säkylän tehtaat) FSSC 22000 5.1 (Pudasjärvi) ISO 9001 & ISO 14001 & ISO 45001 FSA - Farm sustainability assessment (herneen sopimusviljely) MSC - Marine Stewardship council (Säkylä, pihvija pyörykkätuotanto) Luomuhyväksyntä (Säkylä)

Öljykasvituotteet

FSSC 22000 5.1 & ISO 22000 ISO 9001 ISO 17025 (Salmonellan omavalvonta) Halal & Kosher Efisc.GTP

PAKKAUSMATERIAALIT

Elintarvikkeen pakkaus on olemassa ensisijaisesti tuotteen säilyvyyden suojelemiseksi ja tuoteturvallisuuden varmistamiseksi. Pakkauksella on suuri merkitys ruokahävikin vähentämisessä.

Apetit käyttää tuotteidensa pakkauksiin pääsääntöisesti muovia ja kartonkia. Lisäksi Neitorypsiöljypulloissa käytetään lasia. Puuta käytetään myyntierien lavakuljetukseen.

Muovia käytetään pakkausmateriaalina useissa Apetit-tuotteissa: muun muassa kaikki pakastevihannessekoitukset pakataan muovipakkauksiin. Myös Apetit-rypsiöljyt pakataan muovipulloon.

Apetit-tuotteiden pakkausten kierrätettävyys kasvaa, kun perunapakastetuotteet vaihdettiin kierrätettäviin pakkauksiin vuoden 2023 alusta alkaen. Muutos lisää kierrätettävien pakkausmateriaalien käyttöä noin 22 000 kilolla vuosittain.

Vähittäiskaupassa myytävissä Apetit-tuotteissa

käytettävistä pakkausmateriaaleista 44 prosenttia on uusiutuvia. Muovipakkauksista 36 prosenttia on kierrätyksessä hyödynnettävää materiaalia ja 2 prosenttia valmistettu uusiutuvista materiaaleista. Yritysvastuuohjelmassaan Apetit on ottanut tavoitteeksi siirtyä täysin kierrätettävien pakkausmateriaalien käyttöön. Myös pakkausmerkintöjä on kehitetty erityisesti kierrätysohjeiden osalta pakkausmerkintöjen uudistusten yhteydessä.

Apetit käyttää tietyissä tuotteissaan myös kierrätettävästä Green PE -materiaalista valmistettuja pakkauksia. Green PE valmistetaan sokerinvalmistuksen sivutuotteena jalostetusta etanolista, eikä se sisällä fossiilisia raaka-aineita. Apetit ilmoittaa EU:n pakkausdirektiivin mukaisesti markkinoille saatetut pakkausmateriaalimäärät ja maksaa materiaalin kierrätyksen järjestämisestä hyötykäyttömaksuja.

CASE

Pakkausmateriaalien kierrätettävyys nousussa

Perunapakastetuotteiden pakkausmuovit vaihdettiin vuoden 2023 alusta alkaen kierrätettävään materiaaliin. Muutos lisää kierrätettävien pakkausmateriaalien käyttöä noin 22 000 kilolla vuosittain. Vuonna 2022 vähittäiskaupassa myytävissä Apetit-tuotteissa käytettävistä pakkausmateriaaleista 70 prosenttia oli kierrätettäviä.

YRITYSVASTUU-OHJELMAN TAVOITTEET

Tuotteet ja pakkausratkaisut: Nostamme käyttämiemme vähittäiskaupassa myytävien Apetit-tuotteiden pakkausmateriaalien kierrätettävyyden 100 prosenttiin.

Pakkausmateriaalit, tonnia	2022	2021	2020	2019
Paperikuidut	1 272,5	1 245,6	1 291,9	1 471,2
Muovit	783,4	712,7	690,0	739,0
Metallit	-	0,3	0,3	0,3
Lasi	43,2	46,0	49,5	46,4
Puu	2 175,2	1 927,2	1 931,3	2 255,7
Pakkausmateriaalit yhteensä	4 274,3	3 931,8	3 962,7	4 512,6
Pakkausmateriaalit yhteensä, kg per tuotettu tonni	26,9	24,1	26,7	29,2
Uusiutuvien pakkausmateriaalien osuus, %	82 %	81 %	81 %	83 %

HENKILÖSTÖ

Apetitin henkilöstöstrategian painopistealueet ovat arvoihin ja yrityskulttuuriin pohjautuva vastuullinen johtaminen, työvoiman saatavuuden varmistaminen pito- ja vetovoimatekijöihin panostamalla, työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen työkykyjohtamisen laajalla keinovalikoimalla sekä strategisen ja kriittisen osaamisen jatkuva kehittäminen.

Apetitin tavoitteena on, että jokainen tuntee työnsä tavoitteet sekä kokee voivansa hyödyntää vahvuuksiaan ja osaamistaan omassa työssään. Tärkeää on, että apetitlaiset voivat tehdä palkitsevaa ja itselleen merkityksellistä työtä kannustavassa ja innostavassa työilmapiirissä.

Vuoden 2022 lopussa Apetitin palveluksessa oli 324 henkilöä, joista kaikki Suomessa. Konsernin henkilöstön lukumäärää on vähentänyt Viljakauppa-liiketoiminnon myynti. Keskimääräinen henkilöstömäärä jatkuvissa toiminnoissa kokoaikaiseksi muutettuna oli 288 henkilöä. Apetit ei käyttänyt merkittävästi yrityksen ulkopuolista työvoimaa, kuten vuokratyövoimaa.

Apetitin Säkylän tehtaalla työntekijöiden määrässä on satokauden mukaan sesonkivaihtelua. Määräaikaisten työntekijöiden määrä kasvaa satokauden mukaisesti noin puolen vuoden ajaksi. Satokauden aikana tehtaalla työskentelee noin 30 % normaalia enemmän määräaikaisia työntekijöitä.

Konsernissa työskenteli neljä osa-aikaista työntekijää vuoden 2022 aikana. Tehdasalueilla raportointikaudella käynnissä olleissa projekteissa sekä kunnossapitotöissä käytettiin aliurakoitsijoita.

Kaikki Apetitin työntekijät ovat työehtosopimusten

Henkilöstön ikärakenne, 31.12.2022

Koulutuspäivät, keskimäärin henkilöä kohden

Henkilöstön palvelusvuodet, 31.12.2022

Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä, 2022

YRITYSVASTUU-OHJELMAN TAVOITTEET

Sosiaaliset vaikutukset: Kehitämme Apetitia työnantajana, jonka henkilöstömme kokee tasaarvoiseksi ja yhdenvertaiseksi ja jossa on turvallista työskennellä sekä tilaa kehittää ja kehittyä.

Table 1

26-35 57

46-55 94

>55 59

2018 1,2

2019 1,0

2020 0,5

2021 1,1

2022 0,4

Table 1

25-34 28

35-44 8

5-14 78

Naiset 48 % (47 %) 49

>45 1

Miehet 52 % (53 %) 51

piirissä, ylemmillä toimihenkilöillä on perussopimus. Apetit noudattaa kaikissa henkilöstöön liittyvissä kysymyksissä Suomen työlainsäädäntöä ja alan ammattiliittojen sopimuksia.

Osaamisen kehittäminen

Yksi henkilöstön kehittämisen tärkeimmistä tavoitteista on riittävien ja oikeanlaisten kyvykkyyksien turvaaminen. Henkilöstön keskeiset osaamisalueet Apetitilla ovat asiakaskeskeisyys, tuotekehitysosaaminen, tuotanto-, työturvallisuus- ja laatuosaaminen ja projektijohtaminen.

Konsernissa kehitetään osaamista muun muassa sisäisen verkko-oppimisympäristön kautta sekä ulkoisten koulutusten avulla. Kehityskeskusteluiden piiriin kuuluvat kaikki toimihenkilöt. Työntekijäryhmien osalta on aloitettu uuden toimivan kehityskeskusteluprosessin luominen. Kehityskeskusteluista toteutui raportointikaudella 76 prosenttia. Vertailuvuosiin nähden matalaan prosenttiin vaikutti poikkeuksellinen vaihtuvuus.

Työtyytyväisyys

Apetit seuraa henkilöstön työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä muun muassa koko konsernin kattavalla työhyvinvointikyselyllä. Vastauksissa henkilöstö arvioi kokemustaan esimerkiksi omasta työhyvinvoinnistaan, työilmapiiristä ja -turvallisuudesta, oman työn sisällöstä sekä esihenkilötyöstä.

Maaliskuussa 2022 toteutetun kyselyn keskimääräinen työtyytyväisyys oli 3,9 (2021: 4,0, korkein mahdollinen 5,0). Tuloksien mukaan konsernissa vahvuuksia ovat työntekijöiden kokemus siitä, että yrityksessä tehdään merkityksellistä työtä ja työntekijän rooli ja vastuu ovat selkeitä. Kehityskohteeksi nousi säännöllinen palaute työstä.

Henkilöstön määrä vuoden lopussa	2022	2021	2020	2019
Toistaiseksi voimassa olevat
Naiset	119	131	129	133
Miehet	139	156	152	170
Suomi	258	287	281	276
Ulkomaat	0	24	26	27
Toistaiseksi voimassa olevat yhteensä	258	311	307	303

Määräaikaisetaikaiset
Naiset	42	38	32	46
Miehet	28	27	31	24
Suomi	70	65	63	70
Ulkomaat	0	0	0	0
Määräaikaiset yhteensä	70	65	63	70

Apetit yhteensä vuoden lopussa (sis. osa-aikaiset ja	329	376	370	373	Henkilöstökyselyn työ
tarvittaessa töihin kutsuttavat)

Kehityskeskustelut suoritettu	2022	2021	2020
Naiset	76 %	91 %	92 %
Miehet	76 %	91 %	92 %
Yhteensä	76 %*	91 %	92 %

*Vuoden 2022 kehityskeskusteluprosentti jäi vertailuvuosiin nähden matalaksi poikkeuksellisen suuren vaihtuvuuden vuoksi.

Toimihenkilöt ja työntekijät vuoden lopussa	2022	2021	2020	2019
Työntekijät
Naiset	102	98	92	97
Miehet	126	125	128	122
Suomi	228	223	220	219
Ulkomaat	0	0	0	0
Työntekijät yhteensä	228	223	220	219

Toimihenkilöt
Naiset	59	71	69	82
Miehet	42	58	55	72
Suomi	101	129	124	127
Ulkomaat	0	24	26	27
Toimihenkilöt yhteensä	101	153	150	154

tyytyväisyys-arvosana (1-5)	2022	2021	2020	2019
Keskiarvo	*	3,9	4,0	3,9

* kysely toteutetaan keväällä 2023

Palkkatasa-arvo	2022	2021
Naisten peruspalkan osuus miesten palkasta
Työntekijät	90 %	92 %
Toimihenkilöt	85 %	83 %

Ylemmät toimihenkilöt ja johto 76 % 71 %

Uusi palkattu henkilöstö ja henkilöstön vaihtuvuus	2022	2021	2020	2019
Uusi palkattu henkilöstö
Naiset	46	62	61	97
Miehet	25	42	48	122
Suomi	71	104	109	219
Ulkomaat	0	0	0	0
Yhteensä	71	104	109	219
- joista toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen	32 %	10 %	19 %	27 %

Tulovaihtuvuus, %	2022	2021	2020	2019
Yhteensä	19	28	32	31

Päättyneet työsuhteet ja henkilöstön vaihtuvuus	2022	2021	2020
Päättyneet työsuhteet
Naiset	56	61	69
Miehet	42	43	51
Suomi	98	104	120
Ulkomaat	0	0	0
Yhteensä	98	104	120
- joista toistaiseksi voimassa olevista työsuhteista	40 %	26 %	31 %

Lähtövaihtuvuus, %	2022	2021	2020	2019
Yhteensä	26	28	35	11

TYÖTERVEYS JA -TURVALLISUUS

Työturvallisuus on yksi Apetitin henkilöstöstrategian keskeisistä teemoista. Tavoitteena on saada työtapaturmien määrä nollaan ja vähentää sairauspoissaoloja.

Työturvallisuuden keskeisiä mittareita eli tapaturmataajuutta, työtapaturmien määrää ja työturvallisuushavaintojen sekä sairauspoissaolojen määrää seurataan säännöllisesti. Säkylän pakastetehtaan työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä auditoitiin syksyllä 2022 ja sille myönnettiin ISO 45001 -työturvallisuussertifiointi.

Apetitilla työtapaturmariskiä nostavat esimerkiksi kylmät pakastetilat, paikoin kova melutaso, koneiden ja veitsien käyttö sekä tuotantotilojen mahdollinen liukkaus. Tuotantotyössä on myös toistuvia fyysisiä liikkeitä, jotka saattavat aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Tapaturma- ja sairastumisriskiä pyritään pienentämään ennaltaehkäisevästi erityisesti oikeanlaisella työtehtäväkohtaisella ohjeistuksella sekä henkilökohtaisella suojavarustuksella. Säkylässä on myös vuonna 2022 koulutettu pilottihankkeessa tuotannon henkilöstön tueksi kaksi apetitlaista työhyvinvointilähettiläiksi.

Apetit-konsernin kaikki työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet tutkitaan sisäisesti. Tutkimuksen pohjalta tehdään toimenpide-ehdotukset vastaavien tilanteiden syntymisen ehkäisemiseksi. Konsernissa tehdään myös aktiivisesti työturvallisuushavaintoja ennaltaehkäisyn parantamiseksi.

Apetit-konsernilla on määritelty lakisääteisesti työturvallisuuden ja työterveyden prosessit, joiden mukaisesti kehitetään työntekijöille turvallista työympäristöä ja varmistetaan työntekijöiden hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky. Myös työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet osallistuvat osaltaan työterveysja turvallisuusasioiden kehittämiseen. Koko konsernin henkilöstö kuuluu työterveyden ja -turvallisuuden järjestelmien piiriin. Työterveyspalvelut Apetit ostaa ulkopuoliselta toimijalta.

NIKO LEHTI, HSE-PÄÄLLIKKÖ

YRITYSVASTUU-OHJELMAN TAVOITTEET

Sosiaaliset vaikutukset: Kehitämme Apetitia työnantajana, jonka henkilöstömme kokee tasaarvoiseksi ja yhdenvertaiseksi työpaikaksi, jossa on turvallista työskennellä sekä tilaa kehittää ja kehittyä.

Työtapaturmien aiheuttamat poissaolopäivät

Keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti, %

* Vain työntekijät

Työtapaturmat, LTA1 2022 2021 2020 2019 Työ- ja työmatkatapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet vähintään 1 päivän sairauspoissaolon 17 18 18 11 Table 1 Table 1

2018 Työtapaturmat, TRI	183 2022	2021	2020	2019
Kaikki kirjatut työ- ja työmatkatapaturmat	36	32	26	2018 25
2019	122

Työtapaturmataajuus*	2022	2021	2020	2019 2019
2020 LTA1 2021	115 27,0	27,1	27,7	21,9 2020

2022 180

*miljoonaa työtuntia kohti

CASE

Työhyvinvointilähetti tukena työpaikalla

Apetitin Säkylän tuotantolaitoksella toteutettiin vuonna 2022 pilottihanke, jonka tavoitteena on tulevaisuudessa ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelinongelmia sekä kuormitustekijöitä tuotannossa. Hankkeen aikana koulutettiin kaksi vapaaehtoista apetitlaista työhyvinvointilähetiksi tukemaan apetitlaisia arjessa työhyvinvointiin liittyvissä asioissa.

2021 4,8

2022 5,5

SOSIAALISET VAIKUTUKSET JA YHTEISKUNTA

Apetit on tunnistanut suoriksi sidosryhmikseen asiakkaat, henkilöstön, viljelijät, omistajat, kumppanit, tavaran ja palveluiden tuottajat sekä jotkin valvovat viranomaiset. Yhtiön välillisiä sidosryhmiä ovat esimerkiksi paikallisyhteisöt, media, yhteiskunta, alihankkijat sekä oppilaitokset ja etujärjestöt.

Apetitin toiminta vaikuttaa suoran työllistämisen lisäksi välillisesti tehdastuotantopaikkakuntien läheisyydessä. Apetitin tekemien raaka-aineiden, tavaroiden ja palvelujen hankintojen arvo vuonna 2022 oli yhteensä 149,1 miljoonaa euroa.

Apetit on keskittänyt tuki- ja sponsorointitoimintaansa paikkakunnille, joilla yhtiön tuotantolaitokset sijaitsevat. Esimerkiksi liikuntapaikoille myönnettyjen tukien lisäksi Apetit on valinnut jokaiselta tuotantopaikkakunnaltaan kummijoukkueen, jonka toimintaa tuetaan rahallisesti.

Apetit tekee myös yhteistyötä erilaisissa alkutuotantoon liittyvissä tutkimus- ja kehitysprojekteissa muun muassa Baltic Sea Action Groupin ja Pyhäjärviinstituutin kanssa. Apetit-konserni investoi vuonna 2022 tutkimus- ja kehitystyöhön 1,4 miljoonaa euroa. Hankkeisiin liittyvää tutkimustyötä tehdään myös Apetitin Räpin koetilalla.

Apetitin tuottamat, pääosin kasvis- ja kalapohjaiset tuotteet ovat osaltaan mahdollistamassa kuluttajien kestäviä ja hyvinvointia lisääviä ruokailutottumuksia.

Koko Apetitin henkilöstö työskentelee Suomessa konsernin Suomen tuotantolaitoksissa tai muilla Suomen toimipisteillä. Elintarviketeollisuudessa on Suomessa poikkeuksellisen korkea naisten osuus muihin teollisuudenaloihin verrattuna. Apetitkonsernin työntekijöistä 45 prosenttia on naisia, toimihenkilöistä 58 prosenttia naisia ja koko henkilöstöstä 49 prosenttia naisia.

Naisten osuus, 31.12.2022, %	2022	2021	2020	2019
Johtoryhmä	20	17	17	25
Hallitus	40	40	33	20
Hallintoneuvosto	28	17	17	24

Ikärakenne, 31.12.2022, %	30–40	40–50	50–60	60–
Johtoryhmä	0	0	100	0
Hallitus	0	11	56	33
Hallintoneuvosto	4	12	60	24

LIIKETOIMINTAPERIAATTEET TIETOJEN KÄYTTÖ

Apetit noudattaa kaikessa toiminnassaan lakeja, asetuksia sekä hyvää hallinnointitapaa. Apetitin ja kaikkien sen työntekijöiden toimintaa ohjaavat konsernin eettiset periaatteet sekä toimintapolitiikka.

Yhtiön työntekijät tai ulkopuoliset tahot voivat ilmoittaa eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä Apetitin eettisen kanavan kautta.

Vuonna 2022 eettiseen kanavaan on tullut yksi ilmoitus, johon liittyvä asia on käsitelty yhtiön sisällä. Konsernin eettisten periaatteiden mukaisesti yhtiö tai sen työntekijät eivät anna suoria tai epäsuoria lahjuksia tai muita etuja, joita voidaan pitää lahjuksina liiketoiminnan hankkimiseksi tai ylläpitämiseksi. Apetitin työntekijöiden on myös vältettävä tilanteita, jotka ovat ristiriidassa tai joiden voidaan katsoa olevan ristiriidassa työntekijän henkilökohtaisten ja liiketoimintaan liittyvien etujen kanssa.

Apetit kouluttaa kaikki toimihenkilönsä keskeisiin kilpailulainsäädännön periaatteisiin varmistaakseen reilun ja läpinäkyvän kilpailun markkinoilla. Apetit-konsernin suorien raaka-ainetoimittajien edellytetään noudattavan Apetitin eettisiä hankintaperiaatteita.

Apetit ei pääsääntöisesti kerää kuluttajien tai yksityishenkilöiden henkilötiedoiksi luettavia tietoja. Poikkeuksena ovat esimerkiksi kuluttajapalveluun tai rekrytointiprosesseihin liittyvät yhteydenotot, joihin liittyviä tietoja käsitellään Apetitin tietosuojaselosteiden mukaisesti.

Liiketoiminnan tukena Apetit käyttää pääasiassa ulkoisilta toimijoilta hankittavaa kuluttajatutkimukseen tai myyntilukuihin pohjautuvaa markkina- ja kuluttajatietoa, jossa yksityishenkilöiden tietoja ei käsitellä. Apetitin tuottama tietoon pohjautuva lisäarvo kumppaneille ja kuluttajille syntyy enemmänkin ammatillisesta pääomasta ja asiantuntemuksesta, kuin yksityisyyden suojaan liittyvästä tiedosta.

Apetitin eri toiminnoissa käsiteltävät henkilötiedot liittyvät pääosin liikesuhteissa ja asiakasrajapinnoissa käytettäviin tietoihin sekä liiketoiminnan kautta syntyneisiin viljelijäyhteystietoihin. Apetitin henkilöstöstä henkilötietoja saavat käsitellä vain erikseen

nimetyt henkilöt, joiden työtehtävät sitä edellyttävät.

Apetit lähestyy kuluttajia, viljelijöitä ja muita kumppaneita uutiskirjein. Uutiskirjeisiin käytettävät henkilötietoja sisältävät listat on muodostettu kumppaneiden yhteystietojen, ostettujen ammatillisten yhteystietolistojen sekä yksityishenkilöiden uutiskirjetilausten perusteella.

Apetit ja sen kumppanit suuntaavat verkkomainontaa kohdennetusti käyttäen yleisiä kohdennusta parantavia tietokantoja sekä Apetitin verkkosivun analytiikasta luotuja kohderyhmiä. Markkinoinnissa käytettäviä tietoja ei suoraan kohdenneta yksityishenkilöihin, vaan kohderyhmiin.

Apetit-konsernilla on säännöllisesti päivitettävät tietoturva- ja tietosuojapolitiikat hyvien tietojenkäsittelytapojen ja yksityisyydensuojan varmistamiseksi. Yksityishenkilöille selkeästi haitallisten tietojen väärinkäytön riskin katsotaan olevan alhainen, johtuen erityisesti Apetitin hallinnoiman tiedon luonteesta.

vastuullista liiketoimintaa

Apetitin yritysvastuun olennaiset aihealueet muodostuvat vahvasti yhtiön arvoketjun ympärille.

APETITIN YRITYSVASTUUN OLENNAISUUDET

Apetitin yritysvastuun olennaiset aihealueet muodostuvat vahvasti yhtiön arvoketjun ympärille. Olennaisuuksia on kartoitettu laajalla yritysvastuun sisällön määritysprojektilla ja päivitetty vuonna 2020 sidosryhmille suunnatun kyselyn perusteella.

Apetitin yritysvastuun olennaiset aihealueet on jaettu neljään osa-alueeseen: tuotteet, ympäristö ja ilmasto, sosiaalinen vastuu sekä liiketoiminta ja yhteiskunta. Osa-alueita koskevat olennaisimmat teemat on esitetty kuvion ulkokehällä.

YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN

Yritysvastuuta johdetaan konsernin johtoryhmästä osana normaalia liiketoimintaa. Yritysvastuutyön kehittämistä ja vastuullisuustavoitteita ohjaa konsernin vastuullisuuspäällikkö. Yritysvastuuohjelmassa asetetut tavoitteet on hyväksytty osaksi yhtiön liiketoimintaa ja vastuullisuustyötä. Yksi Apetitkonsernin neljästä strategisesta painopistealueesta on Vastuullinen arvoketju.

Liiketoiminnoissa vastuullistyötä johtavat liiketoimintajohtajat osana liiketoimintaa. Apetit-konsernin yritysvastuutyötä kehitetään ja seurataan yritysvastuun ohjausryhmässä.

Henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa yritysvastuun asioihin säännöllisesti esimerkiksi sisäisissä yhteistyöpalavereissa ja aloitekanavissa sekä päivittäisessä toiminnassa.

Apetit-konsernin eettiset periaatteet ja johtamisjärjestelmät

Eettiset periaatteet
Toimintapolitiikka
Johtamisjärjestelmät
Ympäristöjärjestelmät
Hankintapolitiikka, eettiset toimittajavaatimukset ja hankinnan vastuullisuuslinjaukset

Raportointi

Apetit raportoi vastuullisuustyönsä toimenpiteistä, olennaisten teemojen mittareista ja tavoitteiden edistymisestä vuosittaisessa yritysvastuuraportissaan Global Reporting Initiative (GRI) -raportointiohjeiston laskentaperiaatteita ja ohjeistuksia noudattaen.

Eettinen kanava

Apetit-konsernin epäillyistä väärinkäytöksistä ja yhtiön eettisten periaatteiden rikkomisista voi ilmoittaa Apetitin eettiseen kanavaan. Ilmoituksia voivat tehdä Apetitin työntekijät sekä kaikki Apetitin sidosryhmien edustajat.

Yritysvastuun johtaminen

HALLITUS Keskeisten yritysvastuun periaatteiden ja raportoinnin käsittely.

Yritysvastuuta ohjaavat:

Eettiset periaatteet • Toimintapolitiikka • Johtamisjärjestelmät Ympäristöjärjestelmät • Hankintapolitiikka ja toimittajavaatimukset • Yritysvastuuohjelma

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

Johtaa konsernin yritysvastuuta osana normaalia liiketoimintaa.

KONSERNIN VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ JA YRITYSVASTUUN OHJAUSRYHMÄ

Ohjaavat yritysvastuun kehittämistä, seuraavat ja varmistavat tavoitteiden toteutumista operatiivisessa toiminnassa.

LIIKETOIMINTAJOHTAJAT

Johtavat vastuullisuustyötä osana liiketoimintaa omien liiketoimintojensa osalta.

KAIKKI ESIMIEHET, KOKO HENKILÖSTÖ

Yritysvastuu osana jokapäiväistä tekemistä. Vaikuttamismahdollisuudet sisäisten yhteistyöpalaverien sekä päivittäisen toiminnan kautta.

Yhdessä sidosryhmien kanssa

Apetitin tavoitteena on tasapuolisuus kaikkia sidosryhmiään kohtaan. Jatkuva vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja heidän toiveidensa huomioon ottaminen ovat vastuullisen toiminnan peruspilareita.

Tärkeimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, henkilöstö, viljelijät, omistajat, kumppanit, media sekä erilaiset yhteiskunnalliset toimijat, kuten viranomaiset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, järjestöt sekä lähiyhteisöt. Apetit-konsernin sidosryhmät on tunnistettu suorien ja välillisten sidosryhmien mukaan. Suorat sidosryhmät ovat ryhmiä, joihin Apetitilla on formaali, sopimukseen perustuva vakiintunut suhde. Näitä ovat esimerkiksi henkilöstö, asiakkaat, tavaroiden ja palveluiden toimittajat, omistajat, sopimusviljelijät, valvovat viranomaiset.

Välilliset sidosryhmät ovat ryhmiä, joihin Apetitilla ei ole suoraa sopimukseen perustuvaa suhdetta tai jotka edustavat jotain laajempaa sidosryhmää tai

intressiä. Näitä ovat esimerkiksi paikallisyhteisöt, media, yhteiskunta, alihankkijat, oppilaitokset ja etujärjestöt.

Apetitin tärkeimmiksi sidosryhmiksi on määritelty ne toimijat, joihin organisaation toiminnalla, tuotteilla tai palveluilla on todennäköisesti merkittävä vaikutus ja/tai jotka todennäköisesti vaikuttavat organisaation mahdollisuuksiin toteuttaa strategiaansa ja saavuttaa tavoitteensa.

Apetit tai sen tytäryhtiöt ovat toimialansa kannalta merkittävimpien järjestöjen ja edunvalvontaorganisaatioiden kuten Elintarviketeollisuusliitto ry:n, Gaftan, Fediolin ja Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry:n jäseniä.

Apetit on sitoutunut toimialansa kannalta merkittäviin ulkopuolisiin aloitteisiin, kuten suomalaisen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmään.

ASIAKKAAT	• Vähittäiskauppa, hotelli-, ravintola- ja catering-alan sekä elintarviketeollisuuden yritykset • Kuluttajat
HENKILÖSTÖ	• 288 työntekijää kolmessa tuotantolaitoksessa ja yhteensä neljässä toimipisteessä eri puolilla Suomea
VILJELIJÄT	• Kasvisten sopimusviljelijät • Öljykasvien viljelijät
OMISTAJAT	• Yli 11 000 omistajaa, joista noin 55 % kotitalouksia
KUMPPANIT	• Tavaran- ja palveluntoimittajat • Rahoittajat
MEDIA	• Kotimaiset ja ulkomaiset mediat • Sosiaalinen media
YHTEISKUNTA	• Viranomaiset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, järjestöt, lähiyhteisöt

SIDOSRYHMÄ	SIDOSRYHMÄN ODOTUKSET JA NIIHIN VASTAAMINEN	VUOROVAIKUTUSKANAVAT
Asiakkaat ja kuluttajat	Laadukkaita, turvallisia, vastuullisia ja ravitsevia tuotteita, jotka helpottavat arjen ruokahetkiä. Luotettavaa ja asiantuntevaa palvelua kaikilla liiketoiminta-alueilla.	Digitaaliset kanavat ja verkkopalvelut, markkinointiviestintä, fyysiset kohtaamiset ja asiakastapaamiset.
Henkilöstö	Tasa-arvoinen ja yhdenmukainen kohtelu, kannustavan ja turvallisen työilmapiirin luominen, osaamisen kehittäminen ja tavoitteellisen johtamisen mahdollistaminen.	Henkilökohtainen kanssakäyminen, henkilöstötyytyväisyyskyselyt ja kehityskeskustelut, sisäinen viestintä, koulutukset ja tyky-toiminta.
Viljelijät	Kestävän yhteistyön ylläpito ja jatkuva kehittäminen. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen molempia osapuolia hyödyttävällä yhteistyöllä.	Henkilökohtaiset kohtaamiset, digitaaliset kanavat, viljelijä- ja pellonpiennarpäivät, sidosryhmäviestintä.
Omistajat	Taloudellisen arvon tuottaminen, kotimaisen ja vastuullisen liiketoiminnan kehittäminen, avoin viestintä ja luotettavuus.	Säännöllinen talousraportointi ja viestintä, sijoittajatapaamiset ja yhtiökokoukset, avoimet viestintäkanavat verkkopalvelujen kautta.
Kumppanit	Hyvä ja avoin yhteistyö. Luottamus toiminnan vastuullisuuteen, kestävyyteen ja tuotteiden ja palveluiden laatuun.	Digitaaliset kanavat ja verkkopalvelut, markkinointiviestintä, fyysiset kohtaamiset, asiakastapaamiset ja sidosryhmäviestintä.
Media	Avoin ja luotettava viestintä, läpinäkyvyys ja asiantuntijuus omalla alalla. Avoin ja nopea palvelu median pyyntöihin.	Digitaaliset kanavat ja verkkopalvelut, markkinointiviestintä, henkilökohtaiset kohtaamiset.
Yhteiskunta	Toimiva ja avoin yhteistyö eri viranomaisten kanssa, alaa kehittävä ja tulevaisuuteen katsova yhteistyö tutkimus- ja oppilaitosten kanssa.	Henkilökohtaiset kohtaamiset erilaisissa tilaisuuksissa ja yhteistyöhön liittyvissä tapaamisissa, digitaaliset kanavat.

YRITYSVASTUUN HALLINNOINTI

OLENNAINEN AIHEALUE	OLENNAISET NÄKÖKOHDAT	OHJAAVAT POLITIIKAT JA PERIAATTEET, SITOUMUKSET, JOHTAMISJÄRJESTELMÄT
Tuotteet
Tuotteen ravitsemuksellisuus ja turvallisuus	Apetit arvioi valmistamiensa tuotteiden ravitsemusta yleisten ravitsemussuositusten mukaan. Tuoteturvallisuutta mitataan tuotevirheiden ja takaisinvetojen määrällä.	Toimintapolitiikka, tuotekehityksen strategia, tuotannon laatu- ja tuoteturvallisuusjärjestelmät.
Kestävien viljelymenetel mien kehittäminen	Kestävien viljelymenetelmien kehitys ja käyttöönotto erityisesti avomaankasvisten ja öljykasvien osalta. Tutkimushankkeet, oma kehitystyö.	Apetitin strategia, yritysvastuuohjelma, Vastuuviljely-menetelmä. BSAG Itämeri-sitoumus hiiliviljelyä tukevien viljelymenetelmien tuomisesta sopimusviljelijöiden käyttöön.
Kotimaiset raaka-aineet	Kotimaisten raaka-aineiden osuus kaikista käytettävistä raaka-aineista.	Yritysvastuuohjelma, tuotekehityksen strategia, hankintapolitiikka.
Kestävät pakkausratkaisut	Tuoteturvallisuuden takaavat, kestävästi valmistetut pakkaukset. Kierrätettävyyden ja uusiutuvien materiaalien käytön lisääminen.	Yritysvastuuohjelma, tuotekehityksen strategia, hankintapolitiikka.
Kestävien ruokavalintojen edistäminen	Kestävien ruokaratkaisujen kehittäminen ja tarjonnan edistäminen: koko tuotteen elinkaari alkaen alkutuotannosta ja päättyen loppukäyttöön sekä pakkauksen loppusijoitukseen.	Apetitin strategia, yritysvastuuohjelma, tuotekehityksen strategia, hankintapolitiikka, Vastuuviljely-menetelmä.
Ympäristö ja ilmasto
Ilmastovaikutuksien pienentäminen	Oman suoran toiminnan ilmastovaikutuksien pienentäminen: uusiutuvat energiaratkaisut, energiatehokkuus. Arvoketjun ilmastovaikutuksien pienentäminen. Ilmastoon liittyvien riskien tunnistaminen.	Toimintapolitiikka, yritysvastuuohjelma. Ulkopuoliset aloitteet: CDP, TFCD.
Raaka-aine- ja materiaalitehokkuus	Oman tuotannon materiaalitehokkuuden kehittäminen, asiakkaiden ja kuluttajien ruokahävikin pienentäminen, kiertotaloutta tukevat ratkaisut tuotannon sivuvirroista.	Materiaalitehokkuussitoumus, tehtaiden laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmät, yritysvastuuohjelma.
Energiatehokkuus	Oman tuotannon energiatehokkuuden kehittäminen.	Energiatehokkuussopimus, tehtaiden laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmät, yritysvastuuohjelma.
Vesistöjen hyvinvoinnin edistäminen	Tehtaiden ympäristövahinkojen ehkäisy (jätevesien sisältämät ravinteet, kasviöljyvuodot), viljelymenetelmien kehitys ravinnevalumien minimoimiseksi. Kotimaisen lähikalan käyttö tuotteissa.	Toimintapolitiikka, tehtaiden ympäristöjohtamisjärjestelmät, Vastuuviljely menetelmä, tuotekehityksen strategia, yritysvastuuohjelma.
Luonnon monimuotoisuuden tukeminen	Viljelymenetelmien kehitys luonnon monimuotoisuutta tukevaksi. Suorien ympäristövahinkojen ehkäisy.	Toimintapolitiikka, Vastuuviljely-menetelmä.

OLENNAINEN AIHEALUE	OLENNAISET NÄKÖKOHDAT	OHJAAVAT POLITIIKAT JA PERIAATTEET, SITOUMUKSET, JOHTAMISJÄRJESTELMÄT
Sosiaalinen vastuu
Työtyytyväisyys ja -hyvinvointi	Työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia arvioidaan vuosittaisella työtyytyväisyyskyselyllä. Kysely on koko Apetitin henkilöstölle.	Toimintapolitiikka, eettiset periaatteet, henkilöstöstrategia, yritysvastuuohjelma.
Osaamisen ja kyvykkyyksien kehittäminen	Osa henkilöstöstrategiaa ja työtyytyväisyyskyselyssä mitattava.	Toimintapolitiikka, eettiset periaatteet, henkilöstöstrategia, yritysvastuuohjelma.
Tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistäminen	Osa henkilöstöstrategiaa ja työtyytyväisyyskyselyssä mitattava.	Toimintapolitiikka, eettiset periaatteet, henkilöstöstrategia, yritysvastuuohjelma.
Työterveys ja -turvallisuus	Seuranta työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrän mukaisesti. Työtapaturmissa seurataan myös tehtaalla työskenteleviä Apetitin ulkopuolisten työntekijöiden tapaturmien määrää.	Toimintapolitiikka, eettiset periaatteet, henkilöstöstrategia, yritysvastuuohjelma.
Sosiaaliset vaikutukset toimitusketjussa	Apetit edellyttää suorien toimittajiensa sitoutuvan konsernin eettisiin toimittajavaatimuksiin. Hankinnan vastuullisuuslinjaukset.	Eettiset periaatteet, eettiset toimittajavaatimukset, Apetit-konsernin hankintaperiaatteet ja hankinnan vastuullisuuslinjaukset, yritysvastuuohjelma.
Liiketoiminta ja yhteiskunta
Vastuullisuuteen pohjautuvat liiketoimintaperiaatteet	Yhteiset liiketoimintaperiaatteet Apetit-konsernin kaikissa liiketoiminnoissa. Henkilöstön sitoutuminen konsernin eettisiin periaatteisiin.	Toimintapolitiikka, eettiset periaatteet, tietosuojapolitiikka.
Taloudellinen suorituskyky	Apetit-konsernin strategian mukaiset taloudelliset tavoitteet.	Laskentaperiaatteet IFRS.
Kotimaiset viljelijäkumppanuudet	Tiivis yhteistyö ja sopimusviljelyyn perustuva kumppanuus suomalaisten viljelijöiden kanssa.	Apetit-konsernin strategia, yritysvastuuohjelma.
Kotimaisen alkutuotannon tutkimuksen edistäminen	Kestävien viljelymenetelmien kehitys ja käyttöönotto erityisesti avomaankasvisten ja öljykasvien osalta. Tutkimushankkeet, oma kehitystyö.	BSAG Itämeri-sitoumus, tutkimushankkeet yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin ja LUKEn kanssa.

Raportointiperiaatteet

Apetit raportoi yritysvastuustaan yhdessä sidosryhmiensä kanssa tunnistamansa olennaisimmat tunnusluvut ja osa-alueet.

Raportointi tapahtuu Global Reporting Initiative (GRI) -raportointiohjeiston laskentaperiaatteita ja ohjeistuksia noudattaen.

Yritysvastuuraportin piiriin kuuluvat Ruokaratkaisutja Öljykasvituotteet-liiketoiminnot sekä konsernitoiminnot. Ruokaratkaisut sekä Öljykasvituotteet kuuluvat tilinpäätöksessä Apetit-konsernin jatkuviin toimintoihin. Konsernitoiminnot raportoidaan segmentteihin kuulumattomina muina toimintoina. Lopetetut toiminnot, Viljakauppa-liiketoiminto, eivät kuulu vastuullisuusraportoinnin piiriin.

Apetit on raportoinut yritysvastuustaan vuodesta 2017 alkaen. Ennen vuotta 2017 Apetit on julkaissut erilliset henkilöstö- ja ympäristöraportit. Apetit raportoi yritysvastuusta taloudellisen vuosiraportoinnin yhteydessä. Yritysvastuuraporttia ei ole varmennettu.

Ilmastovaikutuksien laskennan tiedot

Apetit laskee toimintansa hiilijalanjäljen noudattaen GHG-protokollan mukaisia standardeja ja ohjeistuksia (versio 2004, päivitys 2013). Scope 3 -päästöjen osalta sovellettiin myös GHGprotokollaa täydentävää erillistä scope 3 -päästölaskentastandardia (2011) sekä teknistä ohjetta (2013). Apetit on tehnyt organisaation rajauksen perustuen toimintojen operationaaliseen kontrolliin eli laskennassa on huomioitu sellaiset toiminnot, joita Apetit kontrolloi. Apetitilla ei ole toimintoja Suomen ulkopuolella.

Scope 1- päästöt käsittävät toiminnasta aiheutuvat suorat päästöt eli ns. suorat piipunpääpäästöt, jotka aiheutuvat Apetitin omistamista ja operoimista päästölähteistä. Scope 2 puolestaan käsittää Apetitin kuluttaman energian tuotannosta aiheutuvat epäsuorat päästöt. Scope 3 -laskennassa on huomioitu Apetit-konsernille tunnistetut olennaiset päästökategoriat yhtiön arvoketjun ala- ja ylävirrassa.

Energiankulutus

Käytetyn sähkö- ja lämpöenergian sekä höyryn ja polttoöljyn käytön osalta on raportoitu Apetitin tuotantolaitosten energiankulutus.

Muutokset raportoinnissa

Ilmastovaikutuksien laskennan vertailutiedoista on poistettu lopetetun Viljakauppa-liiketoiminnon päästötiedot. Laskentaan aiemmin kuuluneen Apetitin Viljakauppa-liiketoiminnan Suomen toimintojen myynti toteutui 31.5.2022.

Viljakauppa-liiketoiminnon päästöjen poistaminen vertailutiedoista on laskenut erityisesti Scope 3 -päästöjen alavirran logistiikan kategorian osuutta Apetitin ilmastovaikutuksissa. Viljakaupan ilmastovaikutuksien osuus alavirran logistiikan kategorian päästöistä vuonna 2021 oli yli 95 prosenttia. Apetitin Scope 1&2 -päästöistä Viljakaupan osuus vuonna 2021 oli noin 1 prosenttia.

Raportointijakso ja yhteystiedot

Raportti kertoo Apetitin yritysvastuutyön etenemisestä ja tuloksista vuodelta 2022. Tietoja on paikoin päivitetty myös tammi-helmikuun 2023 osalta. Raporttiin liittyvät kysymykset voi lähettää osoitteeseen [email protected], josta ne ohjataan aihealueen vastuuhenkilöille.

GRI-indeksi

	Standardin versio	GRI-mittari	Lisätiedot	Sijainti
GRI 2: YLEINEN SISÄLTÖ
GRI 2: Organisaatio ja raportointiperiaatteet	2021	2-1 Raportoivan organisaation tiedot		63, 17
		2-2 Organisaation vastuullisuusraportointiin kuuluvat kokonaisuudet		55
		2-3 Raportointikausi, raportointiheys ja yhteystiedot		55
		2-4 Muutokset raportoinnissa		55
		2-5 Ulkopuolinen varmennus	Ei ulkopuolista varmennusta.	GRI-indeksi
GRI 2: Toiminta ja hen kilöstö	2021	2-6 Yrityksen toiminnot, arvoketju ja muut liiketoimintasuhteet		17
		2-7 Henkilöstö		41, 43
		2-8 Työntekijät, jotka eivät ole työsuhteessa raportoivan yrityksen kanssa		41, 43
GRI 2: Hallinnointi	2021	2-9 Hallinnon rakenne ja koostumus		50, 53-54, 127-132
		2-10 Hallituksen valinta	Raportoitu osittain: valintaperusteista huomioitu vain riippumattomuuden arviointi.	127-132
		2-11 Hallituksen puheenjohtaja		127-132
		2-12 Hallituksen rooli vaikutusten hallinnan valvonnassa		50, 127-132
		2-13 Vaikutusten hallinnan vastuun delegointi		50, 127-132
		2-14 Hallituksen rooli vastuullisuusraportoinnissa	Hallitus on hyväksynyt toimintakertomuksessa kerratut tärkeimmät vastuullisuuteen liittyvät asiat.	50, 127-132
		2-15 Eturistiriitojen välttäminen		127-132
		2-16 Epäkohtien kommunikointi		69
		2-17 Hallituksen kollektiivinen osaaminen		127-132
		2-18 Hallituksen suorituksen arviointi		127-132
		2-19 Palkitsemispolitiikat		133-134
		2-20 Palkitsemisjärjestelmästä päättäminen		133-134
		2-21 Vuotuinen palkitsemisien suhde		133-134

	Standardin versio	GRI-mittari	Lisätiedot	Sijainti
GRI 2: Strategia, politii kat ja käytännöt	2021	2-22 Lausunto kestävän kehityksen strategiasta		66-69, apetit.fi/tapamme-toimia/
		2-23 Sitoutumiset aloitteisiin		53-54
		2-24 Sitoumusten sisällyttäminen yrityksen toimintaan		50, 53-54
		2-25 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi		47, 50
		2-26 Mekanismit neuvojen pyytämiseen ja huolenaiheiden esittämiseen		47, apetit.fi/eettinen-ilmoituskanava/
		2-27 Lakien ja määräysten noudattaminen	Ei tapauksia lakien ja määräysten noudattamatta jättämisestä.	GRI-indeksi
		2-28 Jäsenyydet yhdistyksissä ja järjestöissä		51
GRI 2: Sidosryhmä toiminta	2021	2-29 Sidosryhmätoiminta		51-52
		2-30 Työehtosopimusten kattavuus		41-42
GRI 3: OLENNAISET AIHEET
	2021	3-1 Olennaisten näkökohtien määrittäminen		49
		3-2 Olennaiset näkökohdat		49
		3-3 Olennaisten näkökohtien hallinta		49
AIHESTANDARDIT
GRI 201: Taloudelliset vaikutukset	2016	201-1 Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen		17
		201-2 Ilmastonmuutoksesta johtuvat taloudelliset seuraamukset sekä riskit ja mahdollisuudet		68
GRI 204: Hankinta	2016	204-1 Ostot paikallisilta toimittajilta		17
GRI 205: Korruption vastainen toiminta	2016	205-2 Lahjonnan ja korruption vastaisten toimintaperiaatteiden ja menettelytapojen viestintä ja koulutus		47, apetit.fi/tapamme-toimia/
		205-3 Vahvistetut korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet	Ei tapauksia.	GRI-indeksi
GRI 301: Materiaalit	2016	301-1 Materiaalien käyttö painon tai määrän mukaan		40

	Standardin
	versio	GRI-mittari	Lisätiedot	Sijainti
GRI 302: Energia	2016	302-1 Organisaation oma energiankulutus		33
		302-3 Energiaintensiteetti		34
		302-4 Energiankulutuksen vähentäminen		34
GRI 303: Vesi ja jätevedet	2018	303-1 Veden käsittely		34-35
		303-2 Veden päästöihin liittyvien vaikutusten hallinta		34-35
		303-3 Veden otto		34-35
		303-4 Purkuvedet		34-35
		303-5 Veden kulutus		34-35
GRI 304: Biodiversiteetti	2016	304-2 Organisaation toiminnan, tuotteiden ja palvelujen vaikutus luonnon moni muotoisuuteen		29-30
GRI 305: Päästöt	2016	305-1 Suorat kasvihuonepäästöt CO , scope 1 2		26-28
		305-2 Energia-epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt CO , scope 2 2		26-28
		305-3 Muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt CO , scope 3 2		26-28
		305-4 Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti		26-28
		305-5 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen		26-28
GRI 306: Jätteet	2020	306-1 Jätevirtojen muodostuminen ja merkittävät jätteisiin liittyvät vaikutukset		36
		306-2 Jätteisiin liittyvien vaikutuksien hallinta		36
		306-3 Muodostuneet jätteet		36
		306-4 Kiertoon ohjatut jätteet		36
		306-5 Hävitettäväksi ohjatut jätteet		36
GRI 308: Toimittajien ympäristöarvioinnit	2016	308-1 Uusien tavarantoimittajien ympäristöarvioinnit		38
GRI 401: Työsuhteet	2016	401-1 Uusi palkattu henkilöstö ja henkilöstön vaihtuvuus		43

	Standardin
GRI 403: Työterveys ja -turvallisuus	versio 2018	GRI-mittari 403-1 Työterveyden ja -turvallisuuden johtaminen	Lisätiedot	Sijainti 44-45
		403-2 Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja tapausten tutkinta		44-45
		403-3 Työterveyspalvelut		44-45
		403-4 Työntekijöiden osallistuminen, konsultointi ja viestintä työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvissä asioissa		44-45
		403-5 Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvä koulutus työntekijöille		44-45
		403-6 Työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen		44-45
		403-7 Liiketoimintaan suoraan liittyvien työterveys- ja -turvallisuushaittojen ehkäisy		44-45
		403-8 Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmien piirissä olevat työntekijät		44-45
		403-9 Työtapaturmat		44-45
		403-10 Työperäiset oireet ja sairaudet		44-45
GRI 404: Koulutus	2016	404-1 Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden		41
		404-2 Ohjelmat työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseksi		42
		404-3 Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus		42
GRI 405: Monimuotoisuus ja yhtäläiset mahdollisuudet	2016	405-1 Hallinnon ja henkilöstön monimuotoisuus		43, 46
		405-2 Naisten ja miesten peruspalkkojen suhde		43
GRI 414: Toimittajien sosiaa liset arvioinnit	2016	414-1 Tavarantoimittajian sosiaaliset arvioinnit		38
GRI 417: Markkinointiviestin tä ja tuoteinformaatio	2016	417-1 Tuotteiden ja palvelujen tuoteinformaatio- ja merkintävaatimukset		37
		417-2 Tuoteinformaatioon ja tuotemerkintöihin liittyvien määräysten rikkomukset	Ei rikkomuksia.	GRI-indeksi
		417-3 Markkinointiviestintään liittyvien lakien, säännösten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset	Ei rikkomuksia.	GRI-indeksi

taloudellinen katsaus

SISÄLLYSLUETTELO

Tulos ja taloudellinen tilanne	63
Liiketoimintakatsaukset	63
Ukrainen sodan vaikutukset liiketoiminnoille	63
Covid-19-pandemian vaikutukset liiketoiminnoille	63
Apetitin arvonluonti	64
Strategia	64
Investoinnit	65
Tutkimus ja kehitys	65
Toiminnan kausiluonteisuus	65
Riskit ja epävarmuustekijät sekä riskien hallinta	66
Muut kuin taloudelliset tiedot	66
Ympäristö ja ilmasto	67
Hallinnointi	69
Osakkeet ja omistus	70
Lähiajan riskit	70
Tilikauden jälkeiset tapahtumat	70
Arvio todennäköisestä kehityksestä	71
Hallituksen ehdotus voittoa koskeviksi toimenpiteiksi ja ehdotus
muun vapaan pääoman jakamisesta	71

TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET

Tunnusluvut ja omistus	73
Tunnuslukujen laskentakaavat	75
Suurimmat osakkeenomistajat 30.12.2022	76

TILINPÄÄTÖS 2022

Konsernin laaja tuloslaskelma	78
Konsernitase	79
Konsernin rahavirtalaskelma	80
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	81
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	82
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS	111
Emoyhtiön tase, FAS	111
Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS	112
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, FAS	113
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS	114
Hallituksen voitonjakoehdotus	120
Tilintarkastuskertomus	121
Hallintoneuvoston lausunto	125

Vuosikertomuksessa esitetty tilinpäätös on vapaaehtoinen julkistus eikä se täytä arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5§:n vaatimuksia. Teknisen sääntelyn mukainen tilinpäätös julkistetaan erillisenä tiedostona.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Apetit on kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen elintarvikeyhtiö, jolla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Sen tuoteryhmiin kuuluvat kasvis- ja ruokapakasteet sekä kasviöljyt. Lisäksi yhtiö toimii kotimaisilla ja kansainvälisillä öljykasvi- ja rehuraaka-ainemarkkinoilla.

Konsernin liiketoiminnot ja raportoitavat toimintasegmentit ovat Ruokaratkaisut ja Öljykasvituotteet. Kahden raportoitavan segmentin lisäksi raportoidaan segmentteihin kuulumattomina muina toimintoina Konsernitoiminnot, joka sisältää konsernihallinnon, strategisten hankkeiden sekä pörssilistaukseen liittyvät kulut.

Ruokaratkaisut-segmentin muodostaa Apetit Ruoka Oy. Öljykasvituotteista vastaa Apetit Kasviöljy Oy tytäryhtiöineen. Osakkuusyhtiö Sucros Oy:n tulos raportoidaan liikevoiton alapuolella.

Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1989 lähtien ja sen kotipaikka on Säkylä.

Tulos ja taloudellinen tilanne

JATKUVIEN LIIKETOIMINTOJEN LIIKEVAIHTO JA TULOS

Liikevaihto tammi-joulukuussa oli 181,7 (149,1) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 3,5 (5,8) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää satokausituotannosta aiheutuvien kiinteiden kustannusten varastoon aktivoinnin tulosvaikutuksen -0,3 (0,5) miljoonaa euroa.

Osuus osakkuusyhtiö Sucroksen tuloksesta tammi-joulukuussa oli 0,5 (0,4) miljoonaa euroa.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -0,2 (0,2) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 3,8 (6,4) miljoonaa euroa ja kauden tulosta vastaavat verot -0,7 (-1,1) miljoonaa euroa. Kauden tulos oli 3,2 (5,3) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,51 (0,85) euroa.

RAHAVIRRAT, RAHOITUS JA TASE

Apetit-konsernin taseasema niin omavaraisuuden kuin maksuvalmiudenkin osalta pysyi vahvana.

Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli tammi-joulukuussa 28,4 (5,0) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutoksen vaikutus oli 18,5 (-3,7) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutoksien kausiluonteisuudesta on kerrottu Toiminnan kausiluonteisuus -otsikon alla. Muutokseen on vaikuttanut pääasiassa Viljakauppa-liiketoiminnan myynti.

Investointien nettorahavirta oli 11,7 (-6,3) miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta oli -32,7 (7,7) miljoonaa euroa sisältäen nettona lainojen takaisinmaksuja -29,1 (12,1) ja osingonmaksuja -2,5 (-3,1) miljoonaa euroa.

Konsernin korolliset velat kauden päättyessä olivat 2,1 (32,3) miljoonaa euroa ja rahavarat 14,8 (7,5) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat -12,7 (24,8) miljoonaa euroa.

Konsernin taseen loppusumma oli 117,3 (157,1) miljoonaa euroa. Oman pääoman määrä oli katsauskauden päättyessä 96,0 (93,3) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 81,8 (59,4) prosenttia ja nettovelkaantumisaste -13,2 (26,6) prosenttia. Konsernin maksuvalmiutta hoidetaan sitovin limiittisopimuksin, kiinteillä lainoilla ja yritystodistusohjelmalla. Kauden päättyessä limiittejä oli nostettavissa 29 (29) miljoonaa euroa. Yritystodistuksia oli emittoituna 0,0 (28,0) miljoonaa euroa.

Liiketoimintakatsaukset

RUOKARATKAISUT

Ruokaratkaisut-segmentin liikevaihto tammi-joulukuussa oli 64,2 (61,5) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 4,2 (5,9) miljoonaa euroa.

Kauden investoinnit olivat 4,3 (2,0) miljoonaa euroa ja kohdistuivat pääosin Säkylän tuotannon tehokkuuden parantamiseen sekä Pudasjärven pizzalinjan uudistamiseen.

ÖLJYKASVITUOTTEET

Öljykasvituotteet-segmentin liikevaihto tammi-joulukuussa oli 118,2 (88,1) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 1,5 (2,0) miljoonaa euroa. Kauden investoinnit olivat 0,7 (3,7) miljoonaa euroa liittyen pääasiassa rypsipohjaisen kasviproteiinin tuotekehitykseen.

LOPETETUT TOIMINNOT Viljakauppa

Viljakauppa-segmentin liikevaihto tammi-joulukuussa oli 67,2 (164,5) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 2,7 (-3,0) miljoonaa euroa.

Kauden investoinnit olivat 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.

Ukrainan sodan vaikutukset liiketoiminnalle

Ukrainassa käytävä sota vaikuttaa Apetitin liiketoimintaan välillisesti energian, raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien kallistumisen myötä. Apetitilla ei ole toimintaa Ukrainassa, Venäjällä tai Valko-Venäjällä. Apetit ei myöskään vie elintarvikkeita tai raaka-aineita näihin maihin. Ukrainan tapahtumat luovat epävarmuutta öljykasviraaka-aineiden ja lopputuotteiden hintoihin, joiden volatiliteetti on ollut poikkeuksellisen suurta. Myös logistiset ketjut raaka-aineiden ja materiaalien osalta saattavat häiriintyä sodan vaikutuksesta. Pakotteiden mahdollisia liiketoimintavaikutuksia seurataan aktiivisesti.

Covid-19-pandemian vaikutukset liiketoiminnoille

Covid-19-pandemian vaikutukset Apetit-konsernissa vaihtelevat liiketoiminnoittain. Apetit on ennakoivan ja systemaattisen toiminnan ansiosta onnistunut turvaamaan operatiivisen toimintakyvyn pandemian aikana. Vuoden 2022 aikana rajoituksista asteittain luovuttiin. Apetit seuraa tilannetta ja viranomaisten ohjeistusta sekä pyrkii ennaltaehkäisemään pandemian negatiivisia vaikutuksia liiketoiminnoilleen mahdollisimman hyvin.

Apetitin tavoitteena Covid-19-pandemian aikana on ollut turvata henkilöstön, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien terveys sekä varmistaa tuotannon, liiketoiminnan ja ruokaketjun häiriötön toiminta. Tuotantoyksiköissä ja muissa toiminnoissa on minimoitu erilaisin järjestelyin henkilöstön keskinäistä sekä yhtiön ulkopuolisten kanssa tapahtuvaa kanssakäymistä, lisätty suojavarusteiden käyttöä, nostettu hygieniatasoa entisestään eri työpisteissä sekä ohjeistettu toimihenkilöt etätyöhön.

Apetitin arvonluonti

Apetitin kyky tuottaa arvoa perustuu vahvaan integraatioon kotimaiseen alkutuotantoon, ainutlaatuiseen arvoketjuun, vahvoihin ja vetovoimaisiin brändeihin ja tuotteisiin, toiminnan tehokkuuden jatkuvaan parantamiseen sekä vastuulliseen arvoketjuun.

Apetitin arvonluontimalli on kuvattu tarkemmin vuosikertomuksessa.

Strategia

STRATEGIAKAUSI 2020–2022

Apetit Oyj julkisti strategiansa kaudelle 2020–2022 toukokuussa 2020. Keskeistä strategiassa on vahvistaa olemassa olevaa ainutlaatuista arvoketjua, jonka vahva perusta on kotimaisessa alkutuotannossa. Strategiakauden toimenpiteet tähtäävät tavoitteeseen rakentaa Apetitista menestyvä kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen yhtiö.

Strategiassaan Apetit keskittyy olemassa olevien vahvuuksiensa hyödyntämiseen ja edelleen vahvistamiseen kaikilla liiketoiminta-alueilla. Keskeistä kaikelle tekemiselle on tulevaisuuden menestyksen varmistaminen.

Apetit on tunnistanut ne toimintaympäristön ilmiöt, jotka sekä ohjaavat että tukevat yhtiön strategiaa ja sen toteuttamista: kasvipohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa. Syömisen trendeinä arjen helpottaminen, hyvinvointi ja ruoan alkuperä korostuvat edelleen. Myös pakastemarkkina kasvaa. Isossa kuvassa ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja sitä kautta myös satokausivaihteluja. Ilmastovastuulliset arjen teot korostuvat kestävän ruokaketjun rakentamisessa erilaisten arvoketjujen kautta.

Strategiset painopistealueet ja keskeisimmät toimenpiteet 2022 YDINTOIMINNOT KUNTOON

Parannamme prosessitehokkuutta kaikissa toiminnoissamme. Skaalaamme toimintomme suhteutettuna yhtiön olemassa olevaan kokoon. Parannamme resurssitehokkuutta kumppanuuksien kautta.

Keskeisimmät toimenpiteet 2022:

Investoinnit tuotannon tehostamiseksi ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi Säkylän tehtaalla.
Investointi Pudasjärven pakastepizzatehtaan laajaan uudistukseen.
Viljakauppa-liiketoiminnon myynti.

VAHVA JALANSIJA RUOTSIIN

Keskeisimmät toimenpiteet 2022:

Valmistelu uuden tuoteperheen lanseeraamiseksi Pohjoismaiden markkinoille.
Uusien tuotteiden tuominen ja työ markkina-aseman vakiinnuttamiseksi Ruotsissa.
Viennin kumppanuuksien laajentaminen ja kokonaisvolyymin kasvattaminen.

KASVUA KASVIPOHJAISISTA LISÄARVOTUOTTEISTA

Keskeisimmät toimenpiteet 2022:

Uusien kasvi- ja kalapohjaisten tuotteiden ja tuoteryhmien jatkuva kehitystyö.
Rypsiproteiini-ingredientti BlackGrainin hyödyntäminen Apetit Minijauhispyörykässä.
Kotimaisen Wok-tuoteperheen laajentaminen.

VILJELIJÄKUMPPANUUKSIEN KEHITTÄMINEN

Ruokaratkaisut: Laajennamme sopimusviljelyä herneessä ja mahdollisissa uusissa kasveissa. Parannamme viljelyn edellytyksiä esimerkiksi viljelytoimenpiteitä, maaperän kasvukuntoa ja kasvinsuojelumenetelmiä kehittämällä. Hyödynnämme uusia mahdollisuuksia kuten hiiliviljely.

Öljykasvituotteet: Syvennämme sopimusviljelymallia kotimaisen raaka-aineen varmistamiseksi.

Keskeisimmät toimenpiteet 2022:

Aktiivinen osallistuminen maaperän kasvukuntoa ja hiilensidontaa edistäviin tutkimushankkeisiin Räpin koetilalla.
Kotimaisten palkokasvien viljelyn edistäminen.
RypsiRapsi 2025 -hankkeeseen ja öljykasvien satotason nostamiseen tähtäävään hankkeeseen osallistuminen.
Jatkuva yhteistyö viljelijöiden ja alan toimijoiden kanssa: neuvonta ja koulutus.

VASTUULLISIA TEKOJA

Keskeiset toimenpiteet 2022:

• Päätös Säkylän tehtaan uudesta energiaratkaisusta, joka vähentää tehtaan CO2 -päästöjä noin 80 prosenttia.

• Lähikalaan perustuvan tuoteperheen kasvattaminen kotimaisesta silakasta valmistetulla Itämeren kalapihvillä.
Kotimaisen rypsiöljyn hiilijalanjäljen tutkiminen.

TALOUDELLISET TAVOITTEET

Käyttökate (EBITDA) 14 milj. euroa vuonna 2022 (vuonna 2019: jatkuvat toiminnot 0,8 milj. euroa).

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE %) > 8 % (2019: -4,0 %). Asetettujen strategisten tavoitteiden toteutuminen perustuu tavanomaiseen satokehitykseen sekä strategisten toimenpiteiden systemaattiseen toteuttamiseen. Yhtiö on avoin strategiaan sopiville toimialaratkaisuille.

UUDISTETTU STRATEGIA VUOSILLE 2023–2025

Apetit julkaisi strategiansa vuosille 2023–2025 15.11.2022. Strategian keskiössä ovat kasvun hakeminen monipuolisista kasvipohjaisista ruokaratkaisuista ja lisäarvotuotteista. Panostamme edelleen viljelijäyhteistyöhön ja kotimaiseen alkutuotantoon liiketoiminnan kulmakivenä. Tavoite strategiakaudelle on yli 9 miljoonan euron liikevoitto ja yli 8 prosentin ROCE.

Apetitin neljä strategista painopistealuetta vuosille 2023–2025 ovat: Yhdessä enemmän, Monipuolisesti kasvipohjaisia tuotteita, Lisää kotimaisia kasviproteiineja, Vastuullinen arvoketju.

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 5,0 (6,6) miljoonaa euroa jakautuen seuraavasti: Ruokaratkaisut 4,3 (2,0) miljoonaa euroa, Öljykasvituotteet 0,7 (3,7) miljoonaa euroa, Viljakauppa 0,0 (0,0) miljoonaa euroa ja Konsernitoiminnot 0,1 (0,9) miljoonaa euroa.

Tutkimus ja kehitys

Jatkuvien toimintojen tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat 1,4 (1,0) miljoonaa euroa, mikä on 0,8 (0,7) prosenttia liikevaihdosta. Lisäksi taseeseen aktivoitiin tilikaudella tuotekehityskuluja, liittyen rypsi-ingredientin kehittämiseen, 0,2 (0,1) miljoonaa euroa.

Ruokaratkaisut-liiketoiminnassa tutkimus- ja kehitystoiminta kohdistui pääsääntöisesti uusien tuotteiden kehittämiseen ja toimintaa tukevien yhteistyöverkostojen rakentamiseen.

Apetit uudistaa tuotteistoaan sekä kehittää täysin uusia tuotteita tarjotakseen helppoja ja herkullisia kasvipohjaisia tuotteita ihmisille, jotka arvostavat hyvän makuista, terveellistä ja vastuullisesti tuotettua ruokaa vaihtelevissa ruokailutilanteissa. Uudet tuotteet kehitetään vastaamaan markkinakohtaisia makumieltymyksiä ja ravitsemussuosituksia sekä helpottamaan jokapäiväistä ruokailua.

Kasvisten ja kasviöljyjen käyttö on oleellinen osa terveellistä ruokavaliota. Apetit kiinnittää tuotteissaan erityistä huomiota ravintoarvojen lisäksi houkuttelevaan ulkonäköön ja hyvään makuun, koska vain syöty ruoka ravitsee.

Öljykasvituotteet-liiketoiminnassa painopiste oli syvällisen tutkimusja kehitystoiminnan edistämisessä. Rypsiraaka-aineen jalostusarvon nostamiseksi jatkettiin hanketta, jonka rahoittamiseen myös Business Finland osallistuu. Hankkeen tavoitteena on ollut täysin uuden, ravintosisällöltään korkealaatuisen, ingredientin kehittäminen kansainvälisille elintarvikemarkkinoille. Euroopan komissio myönsi BlackGrain from Yellow Fields -rypsinsiemenjauheelle eli rypsi-ingredientille uuselintarvikeluvan joulukuussa 2020.

Apetit on jatkanut sekä ingredientin kaupallistamiseen liittyvien vaihtoehtojen arviointia että uusien rypsipohjaisten ingredienttien kehitystyötä. Pääosa syksyllä 2021 käynnistyneestä rypsi-ingredientin pientuotannosta toimitettiin asiakkaiden tuotantotestaukseen sekä omaan kehitystyöhön. Vuonna 2022 kehitystyössä keskityttiin tuotantoprosessin kehittämiseen. BlackGrainia käytettiin ensimmäisen kerran kaupallisessa tuotteessa alkuvuodesta 2022 HoReCa-markkinoille lanseeratuissa Apetit Minijauhispyöryköissä.

Öljykasvituotteet-liiketoiminnan strategisena päämääränä on kotimaisen öljykasviviljelyn lisääminen kestävälle tasolle ja satotasojen nostaminen. Tavoitteita edistettiin RypsiRapsi 2025 -hankkeeseen ja öljykasvien satotason nostamiseen tähtäävään hankkeeseen osallistumalla.

Apetit toteuttaa viljelyn tutkimus- ja kehitystoimintaa Säkylän Köyliössä sijaitsevalla omalla Räpin koetilallaan, tavoitteenaan turvata avomaan vihannestuotannon tulevaisuus ennakoimalla viljelymenetelmien muutostarpeita ja tuomalla uusinta tietoa ja osaamista viljelijöiden käyttöön. Koetoiminnassa haetaan esimerkiksi vaihtoehtoja kemiallisille kasvinsuojeluaineille sekä etsitään keinoja maan kasvukunnon parantamiseksi ja hiilensidontaan. Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi viljelykierron optimointi, hyönteisverkkojen käyttö sekä mekaaninen rikkakasvien torjunta ja luomuviljelyn menetelmät.

Oman tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäksi Apetit osallistuu valikoituihin eri yhteistyötahojen koordinoimiin tutkimushankkeisiin ja kehitysohjelmiin. Vuonna 2022 Räpillä oli käynnissä tutkimushankkeita, joissa tutkittiin maan kasvukunnon parantamiskeinoja erityisesti vihannesviljelyn näkökulmasta. Tutkimusta tehtiin yhdessä Luonnonvarakeskuksen (LUKE) sekä Pyhäjärvi-instituutin kanssa. Hankkeista saadaan lisää käytännön keinoja kasvukunnon edistämiseen, ravinnevalumien hillitsemiseen sekä tutkittua tietoa maanparannusaineiden ja viherlannoituksen hyödynnettävyydestä.

LUKE:n Viljava vihannesmaa, eli VIIVI-hanke jatkui Räpin pelloilla. Vuonna 2022 Räpillä hankkeen satokasvina oli pinaatti. Pyhäjärviinstituutin BioEväät-hanke loppui Räpillä kolmivuotisen hankekauden päätteeksi. Hankkeen tavoitteena oli tuoda viljelijöiden käyttöön maan kasvukuntoa ja vesitaloutta parantavia uusia menetelmiä. Räpin koetilalla tutkimuslohkolle on muun muassa levitetty metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvää nollakuitua ravinnevalumien vähentämiseksi ja kasvukunnon parantamiseksi.

Apetit on mukana myös Pyhäjärvi-instituutin koordinoimassa Green Future of Satakunta -hankkeessa, jonka tavoitteena on muun muassa kehittää kotimaisen kukkakaalin ja palkokasvien viljelyä. Räpillä viljeltiin neljättä vuotta kikhernettä. Kotimaisia palkokasveja tullaan testaamaan monipuolisesti myös Apetitin tuotekehityksessä.

Toiminnan kausiluonteisuus

IAS 2 -standardin mukaisesti vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan mukaan systemaattisesti kohdistettu osuus valmistuksen kiinteistä yleismenoista. Satokausituotannossa raaka-aineista jalostetaan valmiita tuotteita pääosin vuoden jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana, jolloin

valmistuksen kiinteitä yleismenoja aktivoituu taseeseen muita neljänneksiä enemmän. Tämän kirjauskäytännön takia tuloskertymä painottuu toiselle vuosipuoliskolle. Satokauden päättymisajankohta voi vaikuttaa tilikausien väliseen vertailtavuuteen. Tuloskertymän kausiluonteisuus on satokausituotannon takia voimakkainta Ruokaratkaisut-segmentin ja osakkuusyhtiö Sucroksen toiminnassa.

Satokaudet aiheuttavat kausivaihtelua myös sitoutuneen käyttöpääoman määrässä. Öljykasvituotteet-segmentissä sitoutunut käyttöpääoma on korkeimmillaan vuoden loppupuolella ja laskee alimmilleen kesällä ennen seuraavan satokauden alkua. Ruokaratkaisut-segmentin satokausituotannon kausiluonteisuus nostaa sitoutuneen käyttöpääoman määrän liiketoiminnassa korkeimmilleen vuoden vaihteen tienoilla.

Riskit ja epävarmuustekijät sekä riskien hallinta

Apetit Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernin riskienhallintapolitiikan ja riskienhallintaperiaatteet. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida riskejä järjestelmällisesti ja hallita niitä kustannustehokkaalla tavalla. Riskit ovat tekijöitä, jotka uhkaavat yhtiön strategisten tai operatiivisten tavoitteiden saavuttamista. Kaikki konserniyhtiöt ja liiketoimintayksiköt arvioivat ja raportoivat säännöllisesti liiketoimintaansa liittyviä riskejä sekä tarvittavien kontrollimenetelmien ja riskienhallintakeinojen riittävyyttä. Riskiarvioinnit tukevat strategiatyötä ja päätöksentekoa. Riskienhallinnan puitteita, politiikkoja ja periaatteita arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.

Apetit-konsernissa riskit ryhmitellään strategisiin, operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä tapahtumariskeihin. Konsernin olennaisimmat strategiset riskit liittyvät liiketoimintaportfolion strategian mukaisen kehittämisen onnistumiseen sekä muutoksiin liiketoiminta-alueilla ja asiakkuuksissa.

Merkittävimmät operatiiviset riskit liittyvät raaka-aineiden saatavuuteen, hankinnan ja myynnin tai käytön eriaikaisuuteen sekä raaka-aineiden markkinahintojen vaihteluun. Hintariskien hallinnalla on erityisen suuri merkitys Öljykasvituotteissa. Öljykasvien hinnat muodostuvat kansainvälisillä markkinoilla. Öljykasvituotteissa avoimille hintariskeille on määritelty limiitit.

Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja on siten alttiina valuuttakurssimuutoksista johtuvalle valuuttariskille. Valuuttariskien määrät ovat normaalitilanteessa vähäiset. Rahoitusriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 25.

Tulipalo, vakava konerikko, elintarviketurvallisuuteen vaikuttavat virheet raaka-aineissa tai lopputuotteissa saattavat aiheuttaa merkittäviä omaisuustai keskeytysvahinkoja, vastuita tai muita epäsuoria haitallisia vaikutuksia yhtiön toiminnalle. Konserniyhtiöt suojautuvat tällaisilta riskeiltä arvioimalla prosessejaan muun muassa omavalvontajärjestelmän avulla ja tekemällä tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Vakuutuksilla katetaan riskit aina, kun se on taloudellisista tai muista syistä järkevää.

Apetitin merkittävimpien riskien arviointi kattaa myös ei-taloudelliset riskit. Tyypillinen ei-taloudellisen riskin vaikutus riskin toteutuessa olisi mainehaitta. Apetit-konsernin eettiset periaatteet ohjaavat kaikkea toimintaa yhtiössä. Apetit edellyttää kaikkien työntekijöidensä sekä toimittajiensa noudattavan näitä eettisiä periaatteita. Ilmastoon liittyviä riskejä käsitellään tarkemmin muiden kuin taloudellisten tietojen osiossa.

YMPÄRISTÖRISKIT

Apetitin operatiiviseen toimintaan ei liity merkittäviä suoria ympäristöriskejä. Suurimmat ympäristöriskit Apetitin tuotantolaitoksilla liittyvät mahdollisiin jätevesi- ja kasviöljyvuotoihin ympäristöön sekä kylmäainevuotoihin. Ympäristöriskejä hallitaan tekemällä sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia sekä seuraamalla ja noudattamalla ympäristövaatimuksia ja ympäristöön liittyvää suorituskykyämme. Osassa liiketoimintaa ympäristöasioita johdetaan ISO14001-ympäristöhallintajärjestelmän avulla. Apetit on arvioinut arvoketjuunsa liittyviä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ja mahdollisuuksia TCFD-viitekehyksen mukaisesti. Ilmastoon liittyviä riskejä käsitellään muun kuin taloudellisen tiedon osiossa.

SOSIAALISET JA TYÖNTEKIJÖIHIN LIITTYVÄT RISKIT

Työturvallisuus on Apetitille merkittävä asia. Mahdolliset onnettomuudet ja työtapaturmat ovat suurimipien sosiaalisten ja työntekijöihin liittyvien riskien joukossa. Työturvallisuuteen liittyvistä asioista tiedotetaan aktiivisesti ja jokainen Apetitissa työskentelevä esimies suorittaa työturvallisuuteen liittyvän koulutuksen.

Osaavan ja motivoituneen työvoiman varmistaminen on tunnistettu sosiaalisten ja työntekijöihin liittyvien riskien joukkoon. Apetitin henkilöstöstrategian painopistealueet ovat arvoihin ja yrityskulttuuriin pohjautuva vastuullinen johtaminen, työvoiman saatavuuden varmistaminen pito- ja vetovoimatekijöihin panostamalla, työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen työkykyjohtamisen laajalla keinovalikoimalla sekä strategisen ja kriittisen osaamisen jatkuva kehittäminen.

IHMISOIKEUKSIIN LIITTYVÄT RISKIT

Merkittävimmät ihmisoikeuksiin liittyvät riskit esiintyvät toimitusketjussa ja liittyvät työoloihin. Apetit on sitoutunut ja vaatii toimittajiensa sitoutuvan eettisiin toimittajavaatimuksiin, jossa on kuvattu eettiset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat vastuulliset toimintaperiaatteet. Apetit-konsernin eettiset toimittajavaatimukset pohjautuvat YK:n Global Compactin linjauksiin.

KORRUPTIOON JA LAHJONTAAN LIITTYVÄT RISKIT

Apetitin työntekijöiden tai sen eri sidosryhmien epäeettiset toimintatavat voivat aiheuttaa Apetitille mainehaittoja, minkä lisäksi niillä voi olla myös taloudellisia vaikutuksia. Tärkein hallintakeino epäeettisten toimintatapojen välttämiseksi on tietoisuuden lisääminen esimerkiksi eettisistä toimintatavoista.

Muut kuin taloudelliset tiedot

Vastuulliset toimintatavat ja kestäviä ruokavalintoja mahdollistava arvoketju ovat Apetitille keskeisiä kilpailuetuja. Apetit rakentaa toimintansa kotimaisten raaka-aineiden ja vastuullisten toimintatapojen ympärille. Apetitilla vastuullisuus kattaa toiminnan jatkuvan parantamisen koko arvoketjussa raaka-aineiden viljelytyksen ja hankinnan sekä tuotannon kautta asiakkaille ja lopulta kuluttajalle asti. Teoillaan Apetit haluaa lisätä

sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvointia. Ajatus sisältyy myös yhtiön missioon: Kaikille hyvä ruoka. Läheltä. Apetitin liiketoimintamallia ja arvonluontia kuvataan tarkemmin vuosikertomuksessa.

Apetit julkisti 15.11.2022 uudistetun strategiansa vuosille 2023–2025. Strategian keskiössä ovat kasvun hakeminen monipuolisista kasvipohjaisista ruokaratkaisuista ja lisäarvotuotteista sekä edelleen panostaminen viljelijäyhteistyöhön ja kotimaiseen alkutuotantoon liiketoiminnan kulmakivenä. Strategian painopistealueisiin kuuluvat esimerkiksi kestävän kotimaisen alkutuotannon, kotimaisten kasviproteiinien sekä vastuullisen arvoketjun kehittäminen. Toimintaympäristöä ohjaavat ilmiöt tukevat yhtiön strategiaa. Ilmastovastuulliset teot ja kestävät vaihtoehdot korostuvat kuluttamisessa. Tämä tukee kasvipohjaisten tuotteiden kysyntää sekä hyvinvoinnin lisäämistä syömisen trendinä.

YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN

Apetitin toiminta perustuu yrityksen arvoihin, visioon ja missioon. Vastuullisuustyötä ohjaavat Apetitin strategia, vahvistettu toimintapolitiikka, eettiset periaatteet sekä hankintaperiaatteet, jotka pohjautuvat YK:n Global Compact -aloitteeseen. Apetit on sitoutunut noudattamaan toimintamaidensa lakeja ja muuta sääntelyä. Yritysvastuuta johdetaan konsernin johtoryhmästä osana normaalia liiketoimintaa.

Apetitin tavoitteena on tasapuolisuus kaikkia sidosryhmiään kohtaan. Jatkuva vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja heidän toiveidensa huomioon ottaminen ovat vastuullisen toiminnan peruspilareita. Apetit on tehnyt laajamittaisen yritysvastuun olennaisten aihealueiden määritysprosessin yhdessä tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa.

Vastuullinen arvoketju on yksi Apetitin strategian painopistealueista: Edistämme kestävää alkutuotantoa ja kestäviä ruokavalintoja. Pienennämme ilmasto- ja ympäristövaikutuksiamme. Huolehdimme läpinäkyvistä ja kestävistä hankintaprosesseista. Varmistamme sosiaalisen vastuun toteutumisen läpi arvoketjun.

Apetit pyrkii ymmärtämään kattavasti oman toimintansa vaikutuksia ihmisille, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Yhtiö on tunnistanut arvoketjunsa merkittävimmät ympäristö- ja ilmastovaikutukset ja työskentelee niiden pienentämiseksi sekä luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi olennaiseksi tunnistamillaan aihealueilla. Olennaisimmilta yritysvastuun osa-alueilta kerätään systemaattisesti tunnuslukuja ja tietoja vastuullisen toiminnan jatkuvaksi kehittämiseksi.

Lisätietoa Apetitin vastuullisuudesta on saatavilla yritysvastuuraportista. Apetit raportoi vastuullisesta toiminnastaan Global Reporting Initiativen (GRI) laatiman kestävän kehityksen raportointiohjeiston laskentaperiaatteita ja ohjeistuksia noudattaen.

YRITYSVASTUUTYÖN EDISTYMINEN

Apetit on asettanut yritysvastuuohjelmassaan tavoitteet yritysvastuutyönsä edistymiselle. Yritysvastuuohjelma perustuu kestäviin ruokavalintoihin. Apetit haluaa toiminnallaan edistää ruokaketjua, jossa sekä ihmiset että ympäristö voivat hyvin.

Viljelykehitys ja sopimusviljely

Apetit toteuttaa viljelyn tutkimus- ja kehitystoimintaa omalla Räpin koetilallaan, tavoitteenaan turvata avomaan vihannestuotannon tulevaisuus ennakoimalla viljelymenetelmien muutostarpeita ja tuomalla uusinta tietoa ja osaamista viljelijöiden käyttöön. Vuonna 2022 Apetitin Räpin koetilan tutkimustyö viljely- ja lajikekokeissa jatkui esimerkiksi kotimaisten palkokasvien, muun muassa kikherneen parissa. RypsiRapsi 2025 -hanke ja öljykasvien satotason nostamiseen tähtäävä hanke jatkuivat.

Toiminnan ilmastovaikutukset

Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamon bioenergialaitos on ollut toiminnallisessa käytössä yli vuoden. Laitoksen myötä konsernin Scope 1&2 -päästöt ovat vähentyneet yli 70 prosentilla vuodesta 2019. Apetit kertoi Säkylän pakastetehtaan energiaratkaisun uusimisesta. Uusi bioenergiaan ja lämmön talteenottoon perustuva energiaratkaisu on tarkoitus saada käyttöön kesällä 2023.

Tuotteet ja pakkausratkaisut

Apetitin vuoden 2022 uutuustuotteisiin kuuluivat muun muassa Apetitin kehittämään rypsinsiemeneen pohjaavaa kasviproteiinia BlackGrainia sisältävä Minijauhispyörykkä sekä kotimaista silakkaa sisältävä Kotimainen Itämeren kalapihvi. Apetitin syksyn 2022 uutuustuotteessa, Kotimainen Säkylän kasvispyörykässä, on saatu hyötykäyttöön nekin osat Apetitin Säkylän pakastetehtaalla käsiteltävistä kasviksista, jotka aiemmin päätyivät väistämättä prosessissa syntyviin sivuvirtoihin. Kasvispyörykkä sisältää kotimaisen herneen ja porkkanan sivuvirtoja. Apetit-tuotteiden pakkausten kierrätettävyys kasvaa, kun perunapakasteet vaihdettiin kierrätettäviin pakkauksiin vuoden 2023 alusta alkaen. Muutos lisää kierrätettävien pakkausmateriaalien käyttöä noin 22 000 kilolla vuosittain.

Sosiaaliset vaikutukset

Maaliskuussa 2022 toteutetun henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn keskimääräinen työtyytyväisyys oli 3,9 (2021: 4,0). Tuloksien mukaan Apetitin vahvuuksia ovat työntekijöiden kokemus siitä, että yrityksessä tehdään merkityksellistä työtä ja työntekijän rooli ja vastuu ovat selkeitä. Säkylän pakastetehtaan työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä auditoitiin syksyllä 2022 ja sille myönnettiin ISO 45001 -työturvallisuussertifiointi.

Ympäristö ja ilmasto

Apetit-konsernin toimintaa ohjaa toimintapolitiikka ja eettiset toimintaperiaatteet, joiden päämääriin sisältyy ympäristöasioiden vastuullinen johtaminen ja ympäristövaikutusten hallinta. Apetit on asettanut yritysvastuuohjelmassaan ympäristövaikutuksiin liittyviä tavoitteita, kuten tavoitteen vähentää omia CO2-päästöjään 75 prosentilla vuodesta 2019 vuoteen 2025. Ympäristöasioiden johtamisjärjestelmä kattaa ISO 14001 -standardin vaatimukset Ruokaratkaisut-liiketoiminnassa.

Apetitin toiminnan ja arvoketjun vaikutukset ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen syntyvät pääosin välillisesti ruoan alkutuotannosta sekä muiden materiaalien ja energian valmistuksesta ja niihin käytettyjen luonnonvarojen hyödyntämisestä. Apetitin käyttämiä luontopääomahyödykkeitä ovat esimerkiksi puhdas ja ravinteikas maaperä, puhdas vesi, viljelykasvit ja -siemenet, luonnonkala sekä puu ja muut puukuidut. Apetitin toiminta on riippuvaista ilman ja maaperän laadun ylläpidosta, puhtaan veden saatavuudesta sekä biodiversiteetin ylläpidosta. Apetitin koko arvoketjussa syntyvän toiminnan vaikutukset ja riskit ympäristöön liittyvät kaikkiin luontopääoman riippuvuuksiin.

Tavoitteena on tehokas ja turvallinen tuotanto, jonka ympäristövaikutukset ovat pieniä. Apetitin Ruokaratkaisut-liiketoiminnassa suorat ympäristövaikutukset liittyvät energian ja veden käyttöön sekä prosessissa syntyvien sivuvirtojen, jätteiden ja jätevesien käsittelyyn. Öljykasvituotteet-liiketoiminnassa ympäristövaikutuksia aiheuttavat puolestaan energian käyttö ja prosessissa syntyvä valkaisumaajäte. Kasviöljynpuristuksen tuotantotapa on mekaaninen ja kemikaaliton. Kaikissa toiminnoissa syntyy lisäksi jonkin verran pakkausjätettä. Lisäksi ympäristövaikutuksia syntyy myös varastoinnissa, kuljetuksissa ja kiinteistöissä. Apetit on sitoutunut ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen.

Apetit on mukana suomalaisen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmässä ja sitoutunut toteuttamaan siihen kuuluvaa Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaa. Konkreettisena energiankäytön tehostamistavoitteena elintarviketeollisuuden ohjelmassa on 7,5 prosenttia vuosien 2017–2025 sopimusjaksolla. Vuonna 2022 Apetitin energiankulutus oli 0,4 MWh (0,4) per tuotettu tonni.

Osana ilmastovaikutuksien pienentämistä ja tavoitetta uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi Apetit on ottanut käyttöön Kirkkonummen öljynpuristamon yhteyteen rakennetun bioenergialaitoksen. Vuonna 2022 Kantvikin kasviöljypuristamon suorat päästöt olivat yli 90 prosenttia vertailuvuotta 2019 pienemmät. Apetit on myös kertonut ottavansa käyttöön uuden energiaratkaisun Säkylän pakastetehtaalla vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Uusi energiaratkaisu perustuu bioenergialla tuotettuun höyryyn sekä lämmön talteenottoon. Uuden energiaratkaisun odotetaan vähentävän Säkylän tehtaan päästöjä 80 prosentilla.

Apetit-konsernin tuotantolaitoksilla on siirrytty täysin uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käyttöön 1.4.2020 alkaen. Uusiutuvin luonnonvaroin tuotetun energian käyttö ja energiatehokkuuden kehittäminen on pienentänyt Apetit-konsernin Scope 1&2 -päästöjä yli 70 prosenttia vuodesta 2019.

Kaikilla konsernin ympäristölupavelvollisilla tuotantolaitoksilla on voimassa oleva ympäristölupa. Vuoden aikana tuotantolaitoksilla ei ollut merkittäviä ympäristöön vaikuttaneita onnettomuustilanteita. Kantvikin kasviöljypuristamon toimintaan liittyen on tullut useita

havaintoja hajuhaitoista. Apetit on päättänyt hankkia kasviöljypuristamolle katalyyttisen polttimen hajuhaittojen poistamiseksi. Poltin saadaan käyttöön kesällä 2023.

Vaasan hallinto-oikeuden 30.12.2021 antaman päätöksen mukaisesti Apetitin Säkylän tehtaan ympäristölupa säilyy ennallaan. Hallinto-oikeus edellyttää päätöksessään Apetitia tekemään 31.12.2026 mennessä valtion ympäristölupaviranomaiselle selvityksen, jossa on tarkasteltava puhdistamon olosuhteita hyvän puhdistustuloksen saavuttamiseksi sekä selvitettävä mahdollisten raja-arvojen ylittymiseen ja puutteelliseen käsittelytehoon johtaneet syyt. Selvityksen perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää Apetitin ympäristölupaa. Korkein hallintaoikeus hylkäsi 30.12.2021 annettua päätöstä koskevan valituslupahakemuksen 2.9.2022.

Yhtiön tiedossa ei ole tilinpäätöshetkellä merkittäviä yksittäisiä ympäristöön liittyviä riskejä. Ympäristökulut olivat 1,4 (1,4) miljoonaa euroa eli 0,8 (0,9) prosenttia jatkuvien toimintojen liikevaihdosta.

Ympäristöasioita esitellään yksityiskohtaisemmin Apetitin yritysvastuuraportissa.

ILMASTOON LIITTYVÄT RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Apetit on toteuttanut TCFD:n (Task Force on Climate related Financial Disclosures) mukaisen selvityksen ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista.

Merkittävimmät ilmastoon liittyvät riskit Apetitilla ovat molemmissa liiketoiminnoissa raaka-aineen hankintaan liittyviä satoriskejä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt voivat vaikuttaa vuosittaisiin satotasoihin voimakkaasti. Apetit hallitsee riskiä erityisesti viljelymenetelmiä kehittämällä ja kasvilajikkeiden koetoiminnalla. Satotasojen vaihtelujen taloudelliset vaikutukset voivat olla lyhyellä aikavälillä merkittäviä. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos voi myös aiheuttaa viljelyolojen muutoksen kautta esimerkiksi kasvavaa tautipainetta.

Muut mahdolliset ilmastoon liittyvät riskit liittyvät esimerkiksi päästöjen korvauksia koskeviin säädöksiin. Apetit noudattaa nykyistä kansallista ja EU-tason lainsäädäntöä sekä seuraa ja arvioi tulevaa säätelyä ja sen vaikutuksia konsernin toimintaan. Apetit-konserni on tunnistanut

yhdeksi yritysvastuunsa olennaisista aihealueista ilmastovaikutuksiensa pienentämisen. Apetit on sitoutunut pienentämään omia suoria ilmastovaikutuksiaan 75 prosentilla vuoteen 2025 mennessä erityisesti uusiutuviin energialähteisiin pohjautuviin energiaratkaisuihin siirtymällä. Jo valmistunut Kantvikin kasviöljypuristamon bioenergialaitos sekä Säkylän tehtaalle vuonna 2023 uusittava energiaratkaisu mahdollistavat paremman ilmastovaikutuksien hallinnan. Ratkaisut myös mahdollistavat tuotannon sivuvirtojen hyödyntämisen osana bioenergian tuotantoa.

Merkittävimmät ilmastoon liittyvät mahdollisuudet Apetitille liittyvät kuluttajakäyttäytymisen muutokseen, jossa syöminen siirtyy suosimaan vahvemmin kasvipohjaista ruokavaliota ja ilmastoystävällistä kuluttamista. Apetitin tarjoamat kestävät ruokaratkaisut ja kasvipohjaiset tuotteet tukevat hyvin planetaarista ruokavaliota. Apetit kehittää myös monipuolisten kasviproteiinien käyttöä tuotteissaan.

HENKILÖSTÖ

Apetitin henkilöstöstrategian painopistealueet ovat kannustavan ja turvallisen työilmapiirin luominen, innostavan ja tavoitteellisen johtamisen mahdollistaminen, osaamisen kehittäminen sekä rohkean ja kokeilevan kulttuurin mahdollistaminen sekä työnantajamielikuvan parantaminen.

Työturvallisuuskulttuuria kehitetään Apetitilla jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Keskeiset työturvallisuuden parantamiseksi toteutetut toimenpiteet 2022 olivat aktiivinen ja osallistava työturvallisuusviestintä ja -tapaturmatutkinta sekä systemaattinen turvallisuushavainnointi. Apetitin Säkylän tehtaalle myönnettiin vuonna 2022 ISO 45001 -työturvallisuussertifiointi.

Vuonna 2022 tapahtui 17 (18) kappaletta vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneita työtapaturmia. Tapaturmataajuus oli 27 (27). Työtapaturmiin lasketaan myös työmatkatapaturmat. Työtapaturmien osalta Apetitin tavoitteena on nolla tapaturmaa. Työtapaturmatilastoissa ovat mukana sekä työntekijät että toimihenkilöt.

Apetitin tavoitteena on pienentää sairauspoissaoloja. Vuonna 2022 henkilöstön sairauspoissaoloprosentti oli 5,5 (4,8) prosenttia. Sairauspoissaoloprosentti on sairauspoissaoloaika suhteessa teoreettiseen säännölliseen työaikaan.

APETIT VUONNA 2022 APETITIN SUUNTA VASTUULLINEN ARVOKETJU VASTUULLISTA LIIKETOIMINTAA TALOUDELLINEN KATSAUS HALLINNOINTI 68

Apetit seuraa henkilöstön työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä muun muassa koko konsernin kattavalla työhyvinvointikyselyllä. Vastauksissa henkilöstö arvioi kokemustaan esimerkiksi omasta työhyvinvoinnistaan, työilmapiiristä ja -turvallisuudesta, sosiaalisesta tuesta sekä esimiestyöstä. Vuonna 2022 tehdyn Työvirekyselyn keskiarvotulokseksi tuli 3,9 (4,0). Seuraava kysely suoritetaan maaliskuussa 2023.

Tammi-joulukuussa 2022 jatkuvissa toiminnoissa työskenteli 288 (286) henkilöä kokoaikaiseksi muutettuna. Apetit-konsernissa työskenteli joulukuun lopussa 324 (376) henkilöä mukaan lukien kaikki työsuhdetyypit. Apetitin Säkylän tehtaan työntekijämäärässä on vuoden aikana satokausien mukaista vaihtelua.

Jatkuvien toimintojen henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2022 olivat 14,5 (13,6) miljoonaa euroa.

Henkilöstöön liittyviä asioita esitellään tarkemmin Apetitin vuosikertomuksessa Henkilöstö-osiossa.

LAATU JA TUOTETURVALLISUUS

Tuotteiden laatu ja tuoteturvallisuus ovat avainasemassa Apetitin toiminnassa. Apetit-konsernin tuotantolaitoksissa Säkylässä, Kantvikissa ja Pudasjärvellä on GFSI-järjestelmän mukaiset tuoteturvallisuussertifikaatit: Säkylässä BRC sekä Kantvikissa ja Pudasjärvellä FSSC 22 000 -standardin mukaiset elintarviketurvallisuusjärjestelmät. Säkylän tehtaalle on tehty lisäksi laaja SMETA-auditointi, joka on luotu eettisen kaupankäynnin tueksi. Säkylän ja Kantvikin tehtailla on myös omat laboratorionsa tuoteturvallisuuden varmistamiseksi.

Merkittävimpiä tuoteturvallisuuteen liittyviä riskejä ovat vierasesineet, allergeenien hallintaan liittyvät riskit sekä pakkausmerkintöjen oikeellisuus. Vuonna 2022 Apetit teki 1 (1) takaisinvedon.

IHMISOIKEUDET SEKÄ KORRUPTION JA LAHJONNAN TORJUNTA

Apetit edellyttää eettisten periaatteidensa noudattamista omilta työntekijöiltään ja yhteistyökumppaneiltaan. Apetitilla on myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka avulla varmistetaan koko henkilöstön yhdenvertainen kohtelu.

Apetitin eettiset periaatteet kieltävät ottamasta vastaan suoria tai epäsuoria lahjuksia tai muita etuja, joita voidaan pitää lahjuksina liiketoiminnan hankkimiseksi tai ylläpitämiseksi. Kaikilta Apetitin työntekijöiltä edellytetään eettisiin periaatteisiin tutustumista ja sen noudattamista sekä ohjesäännön vastaisesta toiminnasta raportointia sitä varten järjestetyn eettisen kanavan kautta. Vuonna 2022 eettiseen kanavaan on tullut yksi ilmoitus, johon liittyvä asia on käsitelty yhtiön sisällä.

Apetitin työntekijät eivät myöskään saa yrittää hankkia laittomin keinoin itselleen suotuisia viranomaispäätöksiä tai -palveluja. Apetitin työntekijöiden on myös vältettävä tilanteita, jotka ovat ristiriidassa tai joiden voidaan katsoa olevan ristiriidassa työntekijän henkilökohtaisten ja liiketoimintaan liittyvien etujen kanssa. Apetit kouluttaa kaikki toimihenkilönsä keskeisiin kilpailulainsäädännön periaatteisiin varmistaakseen reilun ja läpinäkyvän kilpailun markkinoilla.

Apetitin toimintapolitiikkaa ja eettisiä periaatteita täydentävät eettiset toimittajavaatimukset, jossa käsitellään esimerkiksi lakeihin ja asetuksiin, ympäristöön, liiketoiminnan eettisyyteen, pakko- ja lapsityöhön, syrjintään ja sortamiseen sekä työympäristöön ja sosiaalisiin oloihin liittyviä asioita.

Vuonna 2022 ei tullut ilmi yhtään ihmisoikeusrikkomusta tai korruptioon ja lahjontaan liittyvää tapausta.

Hallinnointi

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ JA PALKITSEMISRAPORTTI

Apetit Oyj:n hallituksen käsittelemä selvitys Apetit Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2022 ja palkitsemisraportti julkistetaan toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2022

Apetit Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Säkylässä 5.5.2022. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tilikaudelta 2021. Hallituksen esitykset yhtiökokoukselle hyväksyttiin sellaisinaan.

YHTIÖKOKOUKSEN 2022 PÄÄTÖKSET Osingonjako

Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2021 maksetaan osinkoa 0,40 euroa osaketta kohden. Osinko maksettiin 16.5.2022. Osinkoa ei makseta yhtiön hallussa oleville omille osakkeille.

TOIMIELINTEN PALKITSEMISRAPORTTI

Yhtiökokous päätti kannattaa Apetitin toimielinten palkitsemisraporttia vuodelta 2021. Päätös on osakeyhtiölain mukaan neuvoa-antava. Palkitsemisraportti on nähtävillä yhtiön internetsivuilla osoitteessa apetit.fi/hallinnointi/palkitseminen.

HALLINTONEUVOSTON JÄSENTEN LUKUMÄÄRÄSTÄ PÄÄTTÄMINEN SEKÄ HALLINTONEUVOSTON JA HALLINTONEUVOSTON NIMITYSVALIOKUNNAN JÄSENTEN JA TILINTARKASTAJIEN VALINTA SEKÄ PALKKIOISTA PÄÄTTÄMINEN

Hallitus vastaanotti osakkeenomistajilta kaksi erillistä ehdotusta hallintoneuvoston jäsenten lukumääräksi. Jäsenmääräksi vahvistettiin enemmän kannattavia ääniä saanut vaihtoehto. Äänestystuloksen perusteella hallintoneuvoston jäsenten lukumääräksi vahvistettiin 14. Osakkeenomistajilta vastaanotettiin kaksi erillistä ehdotusta hallintoneuvostoon valittaviksi jäseniksi. Selvitettyään ehdotuksen tehneiden osakkeenomistajien kannan hallitus oli päättänyt, että hallintoneuvoston jäsenet valitaan vaalilla siten, että osakkeenomistajat ottavat ennakkoäänestyksessä kantaa kunkin ehdokkaan osalta erikseen. Hallintoneuvoston jäsenmäärää koskevan päätöksen perusteella valittavaksi tuli kaksi ennakkoäänestyksessä eniten kannattavia ääniä saanutta ehdokasta. Hallintoneuvoston erovuoroisten jäsenten tilalle valittiin Pekka Perälä uudelleen ja uutena jäsenenä valittiin Tommi Mäkelä.

Hallintoneuvoston nimitysvaliokunnan yhtiökokouksen nimeämiksi jäseniksi valittiin Pekka Perälä ja Henrika Vikman.

Yhtiön tilintarkastajiksi vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Erika Grönlund, KHT, ja Osmo Valovirta, KHT.

Yhtiökokous päätti, että hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan 1 000 euron ja varapuheenjohtajalle 665 euron kuukausipalkkio. Kokouspalkkiona hallintoneuvoston jäsenille ja hallintoneuvoston nimitysvaliokunnan jäsenille päätettiin maksaa 300 euroa. Palkkio maksetaan myös hallintoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle heidän osallistuessaan hallituksen kokoukseen. Matkakustannukset korvataan Apetit Oyj:n matkustussäännön mukaan. Tilintarkastajille päätettiin maksaa palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

HALLITUKSEN VALTUUTTAMINEN PÄÄTTÄMÄÄN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 80 000 (kahdeksankymmenentuhannen) yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla, joka edustaa noin 1,27 prosenttia yhtiön tämänhetkisestä osakemäärästä. Valtuutus sisältää oikeuden hyväksyä yhtiön omat osakkeet pantiksi.

Valtuutus on voimassa vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 31. toukokuuta 2023 asti.

HALLITUKSEN VALTUUTTAMINEN PÄÄTTÄMÄÄN UUSIEN OSAKKEIDEN ANTAMISESTA JA YHTIÖN HALLUSSA OLEVIEN OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTTAMISESTA (OSAKEANTI)

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti: Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 600 000 (kuusisataatuhatta) osaketta, mikä määrä vastaa noin 9,5 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tämänhetkisestä lukumäärästä. Valtuutuksen nojalla voidaan antaa sekä uusia osakkeita että yhtiön hallussa olevia osakkeita.

Valtuutus on voimassa vuoden 2024 varsinaiseen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 31. toukokuuta 2024 asti. Valtuutus kumoaa aikaisemman 28.5.2021 annetun osakeantivaltuutuksen.

HALLINTONEUVOSTON JÄRJESTÄYTYMINEN JA HALLITUKSEN VALINTA

Apetit Oyj:n hallintoneuvosto valitsi 5.5.2022 pitämässään kokouksessa yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi Harri Eelan ja varapuheenjohtajaksi Maisa Mikolan.

Hallintoneuvosto päätti valita Apetit Oyj:n hallitukseen 5 jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin Lasse Aho, Annikka Hurme, Kati Sulin, Antti Korpiniemi ja Niko Simula. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Lasse Aho ja varapuheenjohtajaksi Niko Simula.

Apetit Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan jäsenet hallituksen tarkastusvaliokuntaan hallituksen toimikauden ajaksi. Tarkastusvaliokuntaan valittiin Niko Simula puheenjohtajaksi ja Annikka Hurme valiokunnan jäseneksi.

Hallituksen jäsenille päätettiin maksaa 22 800 euron, puheenjohtajalle 45 000 euron ja varapuheenjohtajalle 27 600 euron vuosipalkkio. Palkkiot suoritetaan kokonaisuudessaan rahana kuukausittain. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle päätettiin maksaa 600 euron ja jäsenille 400 euron kokouspalkkio. Hallituksen toimikuntien jäsenille maksetaan 600 euron kokouspalkkio.

MUUTOKSET HALLITUKSESSA

Hallituksen kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia vuoden 2022 aikana.

Osakkeet ja omistus OSAKKEET, OSAKEPÄÄOMA JA KAUPANKÄYNTI

Apetit Oyj:n osakkeet ovat yhtä sarjaa. Kaikilla osakkeilla on sama äänija osinko-oikeus. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä osakkeenomistajan äänimäärä on rajattu yhteen kymmenesosaan yhtiökokouksessa edustetusta äänimäärästä. Yhtiön osakkeen nimellisarvo on kaksi (2) euroa. Yhtiön liikkeelle laskemien osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden alussa ja lopussa 6 317 576 kappaletta ja rekisteröity ja maksettu osakepääoma 12 635 152 euroa. Osakepääoman vähimmäismäärä on 10 miljoonaa euroa ja enimmäismäärä 40 miljoonaa euroa.

OMAT OSAKKEET

Katsauskauden päättyessä yhtiön hallussa oli aikaisempina vuosina hankittuja omia osakkeita yhteensä 77 668 kappaletta. Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet edustavat 1,2 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä. Omilla osakkeilla ei ole ääni- eikä osinko-oikeutta.

LIPUTUSILMOITUKSET

Apetit ei vastaanottanut yhtään liputusilmoitusta tilikauden 2022 aikana.

OSAKKEEN HINTA JA VAIHTO

Yhtiön osakkeita vaihdettiin pörssissä katsauskauden aikana 500 249 (1 093 741) kappaletta, mikä oli 7,9 (17,3) prosenttia koko osakemäärästä. Osakkeen ylin kurssi oli 13,90 (14,90) euroa ja alin 9,62 (10,70) euroa. Vaihdettujen osakkeiden keskihinta oli 10,92 (13,09) euroa. Kauden osakevaihto oli 5,5 (14,3) miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä koko osakekannan markkina-arvo oli 64,4 (81,2) miljoonaa euroa.

JOHDON LIIKETOIMET

Apetitin johdon Apetitin arvopapereita koskevat liiketoimet katsauskauden ajalta on julkaistu pörssitiedotteina, ja ne ovat luettavissa yhtiön verkkosivuilla.

Lähiajan riskit

Apetit-konsernin merkittävimmät lähiajan riskit liittyvät raaka-aineiden hintamuutosten hallintaan, raaka-aineiden saatavuuteen, öljykasvien sekä avomaakasvisten satojen laatuun ja määrään, rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen, asiakkaiden maksukykyyn, toimittajien ja palveluntuottajien toimituskykyyn selkä muutoksiin liiketoiminta-alueilla ja asiakkuuksissa.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Yhtiöllä ei ole merkittäviä tilikauden jälkeisiä tapahtumia.

Arvio todennäköisestä kehityksestä

Koko vuoden jatkuvien toimintojen liiketuloksen arvioidaan paranevan vertailuvuodesta (vuonna 2022: 3,5 miljoonaa euroa).

Hallituksen ehdotus voittoa koskeviksi toimenpiteiksi ja ehdotus muun vapaan pääoman jakamisesta

Apetit Oyj:n hallituksen tavoitteena on, että yhtiön osake on omistajalleen hyvätuottoinen ja arvonsa säilyttävä sijoitus. Osinkopolitiikan mukaan yhtiö jakaa osinkona vähintään 40-60 prosenttia tilikauden voitosta.

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2022 olivat tilikauden voiton 671 713,81 euroa, lisäämisen jälkeen 49 931 349,93 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,50 euroa osaketta kohden. Esitystä vastaava osinko laskettuna yhtiön tilinpäätöshetken koko osakemäärällä on 3 158 788,00 euroa ja yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa olevalle osakemäärälle 3 119 954,00 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu osingonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET

TUNNUSLUVUT JA OMISTUS

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Liiketoiminnan laajuus ja kannattavuus

			Jatkuvat toiminnot
Milj. euroa	2022	2021	2020	2019	2018

Liikevaihto	181,7	283,9	292,9	296,9	259,9

Vienti	42,4	108,5	134,0	134,4	77,7

Liikevoitto	3,5	2,8	3,9	-4,8	0,5
% liikevaihdosta	1,9	1,0	1,3	-1,6	0,2

Tutkimus- ja tuotekehityskulut	1,4	1,0	1,0	1,3	1,3
% liikevaihdosta	0,8	0,4	0,4	0,4	0,4

Rahoitustuotot(+) /-kulut (-), netto	-0,2	-0,4	-0,5	-0,7	-0,4

Tulos ennen veroja	3,8	2,9	3,7	-6,4	-0,6
% liikevaihdosta	2,1	1,0	1,3	-2,1	-0,2
Tilikauden tulos	3,2	2,4	3,1	-5,4	-0,4
% liikevaihdosta	1,7	0,8	1,0	-1,8	-0,2

Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	3,2	2,4	3,1	-5,4	-0,4
Vähemmistölle	-	-	-	-	-

				Konserni
2022	2021	2020	2019	2018

				-7,0
				-7,0
81,8	59,4	66,5	55,0	61,4
-13,2	26,6	21,7	35,9	21,5
64,9	68,0	67,7	64,4	67,6
30,1	70,8	58,7	66,4	80,9
22,3	18,2	16,3	39,9	16,1
				101,1
				58,6
				24,4
19,2	31,6	26,1	40,3	39,0
117,3	157,1	142,8	170,8	164,6

2022	2021	2020	2019	2018

				6,1
				2,3
0,0	-	0,0	-	0,6
0,0	-	0,0	-	0,2
				Konserni
2022	2021	2020	2019	2018

	5,5 5,7 96,0 49,9 2,1 5,0 2,8	2,5 2,4 93,3 51,8 32,3 6,6 2,3	3,4 3,3 95,0 55,2 21,7 7,8 2,7	-4,5 -4,0 93,9 55,1 36,6 Jatkuvat toiminnot 11,5 4,0

Osakekohtaiset tunnusluvut

			Konserni
	2022	2021	2020	2019	2018

Tulos/osake, euroa	0,83	0,38	0,52	-0,71	-1,21
Osakekohtainen osinko, euroa	0,50*	0,40	0,50	0,45	0,40
Osinko tuloksesta, %	60,1	105,4	96,6	-	-
Efektiivinen osinkotuotto, %	4,9*	3,1	4,7	5,7	4,4
P/E-luku	12,3	33,9	20,8	-	-

Oma pääoma/osake, euroa	15,38	14,95	15,26	15,09	16,29

Osakkeen kurssikehitys, euroa
Tilikauden alin kurssi	9,62	10,70	7,12	7,66	8,86
Tilikauden ylin kurssi	13,90	14,90	10,80	9,84	15,25
Tilikauden keskikurssi	10,94	13,09	8,94	8,54	11,68
Tilikauden päätöskurssi	10,20	12,85	10,70	7,84	9,00

Osakkeiden vaihto
Osakkeiden vaihto pörssissä, 1000 kpl	500	1 094	1 627	1 252	635
Osuus osakkeiden keskimääräisestä määrästä, %	7,9	17,3	25,8	20,0	10,0

Osakepääoma, milj. euroa	12,6	12,6	12,6	12,6	12,6
Osakekannan markkina arvo, milj. euroa	64,4	81,2	67,6	49,5	56,9
Osingonjako, milj. euroa	3,1*	2,5	3,1	2,8	2,5

					Konserni
Osakkeiden määrä, kpl	2022	2021	2020	2019	2018

Osakkeiden lukumäärä	6 317 576	6 317 576	6 317 576	6 317 576	6 317 576
Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä	6 239 744	6 234 286	6 223 332	6 217 118	6 210 652
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa	6 239 908	6 238 923	6 228 346	6 222 876	6 216 621

Omien osakkeiden lukumäärä	77 668	78 653	89 230	94 700	100 955

* Hallituksen ehdotus.

2018 2019 2020 2021 2022

4,7

3,1

* Hallituksen ehdotus

Table 1

2018 16,29

2019 15,09

2020 15,26

2021 14,95

2022 15,38

4,4

* Hallituksen ehdotus

4,9

4,9*

2018 4,4

2019 5,7

2020 4,7

2021 3,1

2022 4,9

Table 1

2018 0,40

2019 0,45

2020 0,50

2021 0,4

2022 0,5

Tunnuslukujen laskentakaavat

IFRS-TUNNUSLUVUT

= Osakekohtainen tulos	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
	Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo tilikauden aikana

VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT

ESMAn (European Securities and Markets Authority) vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM, Alternative performance measure) pidetään taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Apetit käyttää ja julkaisee IFRS-tunnuslukujen lisäksi seuraavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja:

Oman pääoman		Tilikauden voitto (tappio)
tuotto, % (ROE)	=	Oma pääoma yhteensä (raportointikauden alun ja lopun keskiarvo)

Sijoitetun pääoman		Liikevoitto
tuotto, % (ROCE)	=	Sijoitettu pääoma, viiden viimeisen kvartaalin lopun keskiarvo


Sijoitettu pääoma	=	Oma pääoma + korolliset velat


Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma yhteensä
		Taseen loppusumma – saadut ennakot

		Korolliset nettovelat
Nettovelkaantumisaste, %	=	Oma pääoma yhteensä

		Korolliset velat – rahavarat, pankkisaamiset ja muut
Korolliset nettovelat	=	likvidit sijoitukset

	Osakekohtainen osinko
Osinko tuloksesta, % =	Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, % =	Osakekohtainen osinko
	Tilikauden päätöskurssi

	Tilikauden päätöskurssi
P/E-luku =	Osakekohtainen tulos

	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Oma pääoma/osake	= Ulkona olevien osakkeiden laimentamaton
	lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakekannan markkina-arvo =	Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi

Suurimmat osakkeenomistajat 30.12.2022

	Osake määrä	%	Äänimäärä	%

Valion Eläkekassa	580 108	9,2	580 108	9,3
Berner Oy	499 667	7,9	499 667	8,0
Eela Esko	392 392	6,2	392 392	6,3
Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap	347 860	5,5	347 860	5,6
EM Group Oy	141 747	2,2	141 747	2,3
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry	125 485	2,0	125 485	2,0
Skandinaviska Enskilda Banken ABP, Helsingin sivukonttori	110 904	1,8	110 904	1,8
Poutiainen Juha	110 000	1,7	110 000	1,8
Laakkonen Mikko	102 802	1,6	102 802	1,6
Apteekkien eläkekassa	90 395	1,4	90 395	1,4
10 suurinta yhteensä	2 501 360	39,6	2 501 360	40,1

Hallintarekisteröidyt osakkeet	161 548	2,6	161 548	2,6
Muut osakkeenomistajat	3 577 000	56,6	3 577 000	57,3
Ulkopuolisten omistuksessa yhteensä	6 239 908	98,8	6 239 908	100,0
Omassa omistuksessa	77 668	1,2
Yhteensä	6 317 576	100,0

Osakkeiden omistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 30.12.2022

Yritykset yhteensä	2,3	20,4
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä	0,1	5,8
Julkisyhteisöt yhteensä	0,2	12,2
Kotitaloudet yhteensä	96,2	55,6
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä	0,9	3,3
Ulkomaat yhteensä	0,3	0,1
Hallintarekisteri		2,6
Yhteensä		100,0

Osakkeiden omistuksen jakautuminen suurusluokittain 30.12.2022

Osakkeita	Osakkaiden lukumäärä, kpl	Osuus osakkeista %	Osakkeita yhteensä kpl	Osuus osakkeista %
1	100 6 699	55,9	262 103	4,1
101	500 3 912	32,6	944 945	15,0
501	1000 799	6,7	596 906	9,4
1001	5000 497	4,1	960 388	15,2
5001 10000	47	0,4	310 918	4,9
10001 50000	26	0,2	543 534	8,6
50001 100000	4	0,0	287 817	4,6
100001 500000	8	0,1	1 830 857	28,98
500001	1	0,0	580 108	9,2
Yhteensä	11 993	100,0	6 317 576	100,0

Ulkomaat yhteensä 0,1 %

Hallintarekisteri 2,6 %

Ulkomaat yhteensä 0,3 %

Osuus osakkaista, % Osuus osakkeista, %

Rahoitus- ja

Voittoa tavoittelemattomat

Table 1

Yritykset yhteensä 20,4

vakuutuslaitokset yhteensä 5,8

Julkisyhteisöt yhteensä 12,2

Kotitaloudet 55,6

yhteisöt yhteensä 3,3

Ulkomaat yhteensä 0,1

Hallintarekisteri 2,6

Voittoa tavoittelemattomat

Rahoitus- ja

Table 1

Yritykset yhtensä 2,3

vakuutuslaitokset yhteensä 0,1

Julkisyhteisöt yhteensä 0,2

Kotitaloudet 96,2

yhteisöt yhteensä 0,9

Ulkomaat yhteensä 0,3

TILINPÄÄTÖS

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Milj. euroa	Liite	1-12/2022	1-12/2021

JATKUVAT TOIMINNOT
Liikevaihto	(2)	181,7	149,1
Liiketoiminnan muut tuotot	(4)	1,2	0,9
Materiaalit ja palvelut	(7)	-137,3	-104,7
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	(5)	-17,9	-16,5
Poistot	(2,8)	-5,7	-5,3
Arvonalentumiset	(2,8)	-0,0	-0,0
Liiketoiminnan muut kulut	(4)	-18,5	-17,5
Liikevoitto	(2)	3,5	5,8

Rahoitustuotot	(9)	0,6	0,8
Rahoituskulut	(9)	-0,8	-0,7
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien yhteisöjen tuloksista	(14)	0,5	0,4
Voitto/tappio ennen veroja		3,8	6,4
Tuloverot	(10)	-0,7	-1,1
Voitto/tappio jatkuvista toiminnoista		3,2	5,3

LOPETETUT TOIMINNOT
Voitto/tappio lopetetuista toiminnoista	(3)	2,0	-2,9

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO		5,2	2,4

Liite Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Osakekohtainen tulos, perus, Jatkuvat toiminnot	0,51	0,85
Osakekohtainen tulos, perus, Lopetetut toiminnot	0,33	-0,47
(12) Osakekohtainen tulos, perus	0,83	0,38

Osakekohtainen tulos, laimennettu, Jatkuvat toiminnot	0,51	0,85
Osakekohtainen tulos, laimennettu, Lopetetut toiminnot	0,33	-0,47
(12) Osakekohtainen tulos, laimennettu	0,83	0,38

Voiton/tappion jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	5,2	2,4

Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä	-0,0	0,0
Rahavirran suojaus (25)	-0,0	-1,0
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi	-0,0	-1,0

Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen	-0,0	-1,0

LAAJA TULOS YHTEENSÄ	5,1	1,3

Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	5,1	1,3

KONSERNITASE

Milj. euroa	Liite	31.12.2022	31.12.2021

VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	(13)	1,2	1,8
Liikearvo	(13)	0,4	0,4
Aineelliset hyödykkeet	(13)	37,6	38,2
Käyttöoikeusomaisuus	(13)	2,1	3,0
Osuudet osakkuusyhtiöissä	(14)	20,1	19,9
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	(15)	0,3	0,3
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset	(16)	0,0	0,0
Laskennalliset verosaamiset	(11)	3,2	4,2
Pitkäaikaiset varat		64,9	68,0

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	(18)	30,1	70,8
Myyntisaamiset ja muut saamiset	(17)	7,5	10,8
Rahavarat	(19)	14,8	7,5
Lyhytaikaiset varat		52,4	89,1

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	(3)	-	0,1

VARAT		117,3	157,1

Milj. euroa	Liite	31.12.2022	31.12.2021

OMA PÄÄOMA JA VELAT
Osakepääoma	(20)	12,6	12,6
Ylikurssirahasto	(20)	23,4	23,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		0,1	0,1
Omat osakkeet		-1,1	-1,2
Suojausinstrumenttien rahasto		-1,1	-1,0
Muut rahastot		7,2	7,2
Muuntoerot		-0,0	-0,0
Kertyneet voittovarat ilman tk:n tulosta		49,7	49,7
Tilikauden voitto/tappio		5,2	2,4
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma		96,0	93,3
OMA PÄÄOMA		96,0	93,3
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	(11)	0,1	0,1
Pitkäaikaiset korolliset velat	(23)	1,2	1,8
Pitkäaikaiset korottomat velat	(24)	-	0,1
Eläkevelvoitteet	(21)	0,2	0,2
Pitkäaikaiset velat		1,5	2,3
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset velat	(23)	0,9	30,5
Ostovelat ja muut velat	(24)	18,9	31,1
Lyhytaikaiset velat		19,8	61,5
Velat	(2)	21,3	63,8
OMA PÄÄOMA JA VELAT		117,3	157,1

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj. euroa Liite	1-12/2022	1-12/2021

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden voitto/tappio	5,2	2,4
Oikaisut kauden tulokseen	* 5,3	7,0
Käyttöpääoman muutos	18,5	-3,7
Maksetut korot liiketoiminnasta	-0,3	-0,3
Muut rahoituserät liiketoiminnasta	-0,2	-0,2
Saadut korot liiketoiminnasta	0,0	0,0
Maksetut verot liiketoiminnasta	-0,1	-0,2
Liiketoiminnan rahavirta	28,4	5,0

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-5,0	-6,6
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	-0,0	0,1
Luovutustulot liiketoimintojen myynnistä	16,4	0,0
Saadut osingot investoinneista	0,3	0,2
Investointien rahavirta	11,7	-6,3

Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden myynti	-	0,1
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut (22)	0,0	-1,0
Lyhytaikaisten lainojen lisäys / vähennys (22)	-29,1	13,0
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut (22)	-1,1	-1,4
Maksetut osingot	-2,5	-3,1
Rahoituksen rahavirta	-32,7	7,7

Milj. euroa	Liite	1-12/2022	1-12/2021

Rahavarojen muutos		7,3	6,4

Rahavarat kauden alussa	(19)	7,5	1,1
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-	-0,0
Rahavarat kauden lopussa	(19)	14,8	7,5

* Oikaisut kauden tulokseen
Poistot ja arvonalentumiset		6,2	6,3
Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot		-0,0	-0,1
Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien tuloksista	(14)	-0,5	-0,4
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua		0,4	0,2
Rahoitustuotot ja -kulut		0,4	0,4
Tuloverot	(10)	1,1	0,5
Muut oikaisut		-2,3	0,1
Yhteensä		5,3	7,0

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Milj. euroa	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Suojaus instrumenttien rahasto	Muut rahastot	Muunto erot	Edellisten tilikausien voitto (tappio)	Oma pääoma yhteensä

OMA PÄÄOMA 1.1.2022	12,6	23,4	0,1	-1,2	-1,0	7,2	-0,0	52,1	93,3
Tilikauden voitto/tappio	-	-	-	-	-	-	-	5,2	5,2
Rahavirran suojaus	-	-	-	-	-0,0	-	-	-	-0,0
Muuntoerot	-0,0	-	-	-	-	-	-0,0	-0,0	-0,0
Laaja tulos	-0,0	-	-	-	-0,0	-	-0,0	5,2	5,1
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-	-2,5	-2,5
Osakeperusteiset maksut	-	-	-	-	-	-	-	0,1	0,1
Muut muutokset	0,0	-	-	0,0	-0,0	-	-	-0,0	-0,0
Muutokset yhteensä	-0,0	-	-	0,0	-0,1	-	-0,0	2,7	2,7
OMA PÄÄOMA 31.12.2022	12,6	23,4	0,1	-1,1	-1,1	7,2	-0,0	54,9	96,0
OMA PÄÄOMA 1.1.2021	12,6	23,4	-	-1,3	0,1	7,2	-0,0	53,0	95,0
Tilikauden voitto/tappio	-	-	-	-	-	-	-	2,4	2,4
Rahavirran suojaus	-	-	-	-	-1,0	-	-	-	-1,0
Muuntoerot	-0,0	-	-	-	-	-	0,0	0,0	0,0
Laaja tulos	-0,0	-	-	-	-1,0	-	0,0	2,4	1,3
Osingonjako	-	-	-	-	-	-	-	-3,1	-3,1
Osakeperusteiset maksut	-	-	-	-	-	-	-	0,1	0,1
Muut muutokset	-0,0	-0,0	0,1	0,1	-0,1	-	-	-0,2	-0,0
Muutokset yhteensä	-0,0	-0,0	0,1	0,1	-1,1	-	0,0	-0,8	-1,7
OMA PÄÄOMA 31.12.2021	12,6	23,4	0,1	-1,2	-1,0	7,2	-0,0	52,1	93,3

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

LIITE 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Yrityksen perustiedot

Apetit Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Säkylä. Yhtiön rekisteröity osoite on PL 100, 27801 Säkylä. Yhtiön Y-tunnus on 0197395-5. Yhtiön toiminimi on Apetit Oyj, ruotsiksi Apetit Abp ja englanniksi Apetit Plc.

Apetit Oyj:n hallitus on 15.2.2023 hyväksynyt tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Päätoiminnot

Apetit Oyj on NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä noteerattu elintarviketeollisuusyhtiö. Osakkeen kaupankäyntitunnus on APETIT.

Apetitin jatkuvat toiminnot ovat Ruokaratkaisut ja Öljykasvituotteet. Lisäksi raportoidaan segmentteihin kuulumattomina muina toimintoina Konsernitoiminnot, joka sisältää konsernihallinnon, strategisten hankkeiden sekä pörssilistaukseen liittyvät kulut.

Viljakauppa raportoidaan lopetettuna toimintona Q1/2022-liiketoimintakatsauksesta lukien. Viron viljakauppaliiketoiminnan myynti Scandagralle toteutui 10.3.2022 ja Liettuan liiketoiminnan myynti 31.3.2022. Suomen Viljakauppa-liiketoiminnan myynti Berner Oy:lle toteutui 31.5.2022.

Liiketoimintaryhmät Tuotteet ja palvelut

RUOKARATKAISUT

Apetit Ruoka Oy .........................................................................................Pakasteet

ÖLJYKASVITUOTTEET

Apetit Kasviöljy Oy Kasviöljyjen ja valkuaisrehujen kauppa
Apetit Kantvik Oy Kasviöljyjen ja valkuaisrehujen valmistus

KONSERNITOIMINNOT

Apetit Oyj	Konsernihallinto, strategiset hankkeet ja pörssiasiat
Foison Oy Apetit Kasviöljy Oy:n omistus
Lännen Sokeri Oy	Lepäävä yhtiö

VILJAKAUPPA

Apetit Kasviöljy Oy	Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa
UAB Avena Nordic Grain, Liettua **Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa
Avena Nordic Grain OÜ, Viro *Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa
SIA Avena Nordic Grain, Latvia **	Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa
OOO Avena-Ukraina, Ukraina *Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa
*Toiminta päättynyt

** Yhtiö purkautunut

OSAKKUUSYRITYKSET

Sucros-konserni Sokerin valmistus, markkinointi ja myynti
Foodwest OyElintarvikealan tuotekehitysyhtiö

Laatimisperiaatteet LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti noudattaen tilinpäätöspäivänä voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan, ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.

KONSOLIDOINTIPERIAATTEET

Määräysvalta syntyy, jos konserni altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy lisäksi käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään. Tytäryritysten hankinta käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintamenoksi muodostuu hankintahetken käypiin arvoihin arvostettujen vastikkeeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai vastuulle otettujen velkojen yhteissumma. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut, yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan alun perin hankintaajankohdan käypiin arvoihin, riippumatta mahdollisen vähemmistöosuuden suuruudesta. Se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryrityksen nettovarojen käypä arvo, tämä erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.

Tytäryritykset yhdistellään täysimääräisesti konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, jolloin määräysvalta siirtyy konsernille ja yhdistely päättyy sinä päivänä, kun määräysvalta lakkaa.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä konsernin sisäisistä liiketapahtumista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma osoita, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

Pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoja vastaavan määrän odotetaan kertyvän ensisijaisesti myynnistä sen sijaan, että ne kertyisivät jatkuvan käytön seurauksena. Luokittelu myytävänä olevaksi edellyttää seuraavien ehtojen täyttymistä: myynnin on oltava erittäin todennäköinen, omaisuuserän on oltava nykyisessä kunnossaan välittömästi myytävissä tavanomaisin ehdoin, johdon on oltava sitoutunut omaisuuserän myyntiin ja myynnin voidaan odottaa toteutuvan vuoden sisällä luokittelusta.

Ennen kuin omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat varat ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, niiden kirjanpitoarvot määritetään niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokittelupäivästä alkaen myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettava kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä

myynnistä aiheutuneilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Samalla poistot ja hankintamenon jaksotukset on lopetettava. Lopetetulla toiminnolla tarkoitetaan sellaista yhteisön osaa, joka on luovutettu tai luokiteltu myytävänä olevaksi. Lisäksi se joko edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta, on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan edelleen myyntitarkoituksessa.

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa ja vertailukauden luvut on oikaistu asianmukaisesti. Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään omalla rivillään konsernin taseessa vertailukauden lukuja oikaisematta.

VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat merkitään toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä monetaariset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan.

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on kurssimuutoksista johtuva muuntoero tytäryhtiöiden ja osakkuusyritysten oman pääoman osalta kirjattu muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman muuntoeroihin. Kun ulkomainen tytär- tai osakkuusyritys myydään, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.

LIIKEVAIHTO JA TULOUTUSPERIAATTEET

Myynti kirjataan siihen arvoon, joka heijastaa korvausta, jonka yritys odottaa saavansa asiakkailtaan, kun määräysvalta siirtyy. Konsernin myynti tapahtuu kaikissa liiketoimintasegmenteissä yhtenä ajankohtana.

Ruokaratkaisut-segmentti myy vihannes- ja ruokapakasteita kotimaassa ja Euroopan unionin alueella toimiville vähittäiskauppaketjuille ja elintarviketukkureille. Pääasiallinen markkina-alue on Suomi.

Öljykasvituotteet-segmentti myy kasviöljyjä ja valkuaispuristeita. Myynti painottuu kotimaahan, mutta myyntiä on myös Euroopan unionin alueelle sekä kolmansiin maihin.

Lopetetuissa toiminnoissa raportoitava Viljakauppa-segmentti myi viljaa, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineita pääosin kotimaassa ja Euroopan unionin alueella, mutta myös muilla markkinoilla. Isoimmat kertamyynnit ovat olleet laivatoimituksia, jossa tuloutus on tapahtunut määräysvallan siirtyessä ostajalle. Ulkomaan viljakaupassa sovelletiin kansainvälisiä toimitus- ja kauppatapaehtoja ja valtaosin rahavastike vaihtoi omistajaa tuloutusajankohtana. Kotimaan viljakauppa perustui pääosin tavanomaisin ehdoin tapahtuvaan luotolliseen myyntiin.

Konserni on faktoroinut merkittävän osan kotimaan myyntisaamisista rahoituslaitokselle, joka kantaa mm. asiakkaan luottoriskin. Ulkomaisessa luotollisessa myynnissä käytetään sekä faktorointia että luottovakuutuksia. Saamisten myynti rahoituslaitokselle ja luottovakuutusten käyttö vähentää konsernin vastapuoliriskiä. Faktoroidut saamiset eivät ole konsernin taseessa.

Luotollisessa myynnissä käytetään tavanomaisia maksuehtoja. Joihinkin myynteihin liittyy jälkihyvite- tai markkinointitukivelvoitteita, jotka arvioidaan sopimuskohtaisesti ja kirjataan suoriteperusteisesti tulokseen ja taseeseen. Konsernin myyntiin ei liity olennaisia takuu- tai muita vastuita.

Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

ELÄKEVASTUUT

Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jonka mukaan tehdään kiinteitä maksusuorituksia erilliselle yksikölle ja konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja kaikkien nykyisen ja aiempien tilikausien työsuoritukseen perustuvien etuuksien maksamiseen kaikille työntekijöille. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia.

Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta.

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisen velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinakorkoja.

Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kirjataan henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Osakeperusteiset maksut arvostetaan käypään arvoon palkkion myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Osakkeina selvitettävän osuuden käypä arvo on yhtiön osakkeen pörssikurssi palkkion myöntämishetkellä vähennettynä odotetuilla osingoilla. Rahana selvitettävän osuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä osakepalkkion maksuhetkeen asti. Apetitin osakeperusteiset maksut sisältävät vain ei-markkinaperusteisia suoriteehtoja, kuten kannattavuusehtoja. Kuluksi kirjattava määrä perustuu arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin odotetaan lopulta syntyvän oikeus. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kumulatiivisesti tarkasteltuna tuloslaskelmaan tulee kirjatuksi palkkio vain siltä osin kuin palkkioita on lopulta maksettu. Osakkeina selvitettävän osuuden osalta kulukirjauksen vastaerä on oma pääoma ja rahana selvitettävältä osalta velka / lopulta rahavarat.

VARAUKSET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksusuoritusta, ja velvoitteen määrä voidaan luotettavasti arvioida. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Varaukset liittyvät toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, oikeudenkäynteihin sekä ympäristö- ja veroriskeihin. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja on annettu riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan ja järjestelystä on tiedotettu.

TULOVEROT

Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot perustuen kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista

APETIT VUONNA 2022 APETITIN SUUNTA VASTUULLINEN ARVOKETJU VASTUULLISTA LIIKETOIMINTAA TALOUDELLINEN KATSAUS HALLINNOINTI 84

omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen väliltä velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuudesta, vuokrasopimuksista, tilinpäätössiirroista, vaihto-omaisuudesta, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja johdannaissopimusten arvostuksista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvosta, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.

Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaissopimusten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta suoraan laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin arvonmuutoksiin liittyvät laskennalliset verot on kirjattu suoraan laajaan tuloslaskelmaan.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillinen toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata verosaamisia verovelkoja vastaan ja kun jaksotetut tuloverot kohdistuvat samaa veroviranomaista kohtaan.

VIERAAN PÄÄOMAN MENOT

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Tietyt ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tutkimustoiminnasta johtuvat menot kirjataan kuluksi sen tilikauden aikana, jolloin ne syntyvät. Kehittämismenot merkitään taseeseen, kun kaikki alla olevat kriteerit täyttyvät:

tutkimus- ja kehittämisvaiheet ovat erotettavissa toisistaan
valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa siten, että hyödyke

on käytettävissä tai myytävissä

valmiiksi saattaminen on varmaa ja hyödyke on käytettävissä tai myytävissä
vastainen tuotto pystytään osoittamaan ja yhtiöllä on sen hyödyntämiseen tarvittavat voimavarat
kehittämisestä aiheutuneet menot ovat luotettavasti määritettävissä Mikäli kehittämismenot eivät täytä kaikkia edellä mainittuja ehtoja, kirjataan ne kuluksi toteumakaudella.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Osakkuusyritysten osalta liikearvo sisällytetään osakkuusyrityksen investoinnin arvoon. Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa käsitellään ulkomaisen yksikön valuutan määräisenä ja se muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Patentit, tavaramerkit ja muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomiin hyödykkeisiin ei ole sisältynyt hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika olisi arvioitu rajattomaksi.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:
Kehittämismenot	5 vuotta
Muut aineettomat oikeudet	5–10 vuotta

Hyödykkeiden hankintamenoon sisällytetään hyödykkeet, joiden taloudellinen pitoaika ei ole vielä päättynyt sekä loppuun poistetut aineettomat hyödykkeet, jotka ovat edelleen liiketoiminnan käytössä. Kertyneisiin poistoihin sovelletaan vastaavia periaatteita.

Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, jos niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika arvioidaan ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset ja rakennelmat	10 – 40 vuotta
Koneet ja kalusto	5 –15 vuotta

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi.

Hyödykkeiden hankintamenoon sisällytetään hyödykkeet, joiden taloudellinen pitoaika ei ole vielä päättynyt sekä loppuun poistetut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, jotka ovat edelleen liiketoiminnan käytössä. Kertyneisiin poistoihin sovelletaan vastaavia periaatteita. Aineellisen käyttöomaisuuden korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

JULKISET AVUSTUKSET

Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan saadut julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

APETIT VUONNA 2022 APETITIN SUUNTA VASTUULLINEN ARVOKETJU VASTUULLISTA LIIKETOIMINTAA TALOUDELLINEN KATSAUS HALLINNOINTI 85

VUOKRASOPIMUKSET

Vuokrasopimukset arvostetaan diskonttaamalla sopimuksen mukaiset vuokranmaksut nykyhetkeen. Diskonttokorkona käytetään konsernin lisäluoton korkoa. Vuokrasopimusten pituus arvioidaan sopimuskohtaisesti ja jatko-optiota käytetään arvostuksessa vain kun sen käyttö on todennäköistä. Sopimuksen nykyarvo kirjataan taseeseen käyttöoikeusomaisuuteen ja vastaavasti käyttöoikeusvelkaan.

Käyttöoikeusomaisuus poistetaan tasapoistoina vuokra-ajan kuluessa. Vuokranmaksut kohdistetaan pääomaan ja rahoitusmenoon. Rahoitusmeno lasketaan jäljellä olevasta käyttöoikeusvelasta konsernin lisäluoton korkoa käyttäen.

Konserni käyttää standardin sallimia helpotuksia, eikä sovella standardia alle 12 kuukauden pituisiin vuokrasopimuksiin eikä vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Lyhytaikaisiin sopimuksiin ja arvoltaan vähäisiin omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan suoriteperusteisesti tulokseen.

ARVONALENTUMISET

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä.

Aineettomien hyödykkeiden, aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja.

Käytetyissä diskonttauskoroissa on otettu huomioon myös kyseisten rahavirtaa tuottavien yksiköiden erityinen riski.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, käyttöoikeusomaisuuseriin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

Konsernissa vaihto-omaisuuden arvo on määritetty painotettua keskihintaa tai standardihintaa käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä muut välilliset kohdistettavat menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin tai rahoituksen kustannuksia. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta.

RAHOITUSINSTRUMENTIT

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu perustuen liiketoimintamalliin, jonka mukaisesti rahoitusvaraa hallinnoidaan ja sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ovat suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaiset sekä julkisesti noteeratut osakkeet. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavia rahoitusvaroja ovat myyntisaamiset ja tietyt muut saamiset.

Konserni voi myydä myyntisaamisia rahoitusyhtiöille. Myydyt myyntisaamiset kirjataan pois konsernin taseesta, kun ostaja on suorittanut maksun myyntisaamisista ja kun kaikki omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle.

Taseen ja rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvelat sisältävät muun muassa osto- ja muut velat ja lainat. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Näiden johdannaisten käypien arvojen muutoksista johtuvat, sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sille kaudelle, jonka aikana ne syntyvät.

Käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja velkojen käyvät arvot määritetään ensisijaisesti julkisesti noteerattuja hintoja käyttämällä. Markkinahinnat ovat pääsääntöisesti saatavilla konsernin käyttämiin hyödykejohdannaisiin. Mikäli julkisesti noteerattua käypää arvoa ei ole saatavilla, käypä arvo lasketaan vakiintuneilla hinnoittelumalleilla pohjautuen esimerkiksi korkotasoihin ja diskontattuihin rahavirtoihin tai markkinaosapuolilta saatavan hinnan perusteella.

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon vähennettynä kyseisen rahoitusvelkoihin kuuluvan erän hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Konserni määrittää jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen arvonalentumisen perustuen odotettaviin luottotappioihin. Arvio odotettavissa olevia luottotappioita koskevasta vähennyserästä perustuu kokemukseen toteutuneista luottotappioista huomioiden tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet ja arvion tulevaisuuden odotuksista. Myyntisaamiset kirjataan pois taseesta lopullisina luottotappioina, kun niistä ei voida kohtuudella odottaa saatavan maksua. Viitteitä siitä, ettei maksua voida kohtuudella odottaa, ovat muun muassa maksun myöhästyminen yli 90 päivällä. Jos lopullisiksi luottotappioiksi kirjatuista eristä saadaan myöhemmin maksu, se kirjataan hyvitykseksi samalle tuloslaskelmariville.

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Yhtiö soveltaa rahavirran suojauslaskentaa osaan koronvaihtosopimuksista, valuuttatermiineistä ja hyödykejohdannaisista. Suojausta aloitettaessa dokumentoidaan suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen taloudellinen suhde sekä se, odotetaanko suojausinstrumenttien rahavirtojen muutosten kumoavan suojauskohteiden rahavirtojen muutokset. Lisäksi dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet sekä strategiat, joiden mukaan suojaustoimiin ryhdytään. Suojatun rahavirran täytyy olla erittäin todennäköinen ja rahavirran täytyy viime kädessä vaikuttaa tuloslaskelmaan.

Niiden suojausten osalta, jotka täyttävät suojauslaskennan ehdot, kirjataan suojauksen käyvän arvon muutoksen tehokas osa laajaan tuloslaskelmaan, kunnes suojattava liiketapahtuma vaikuttaa tuloslaskelmaan. Mahdollinen tehoton osa kirjataan tulosvaikutteisesti korko- ja valuuttajohdannaisten osalta rahoituseriin ja hyödykejohdannaisten osalta liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Kumulatiivinen käyvän arvon muutos, joka on kirjattu laajaan tuloslaskelmaan, kirjataan ostoihin tai myynteihin tai rahoitustuottoihin tai -kuluihin luonteensa mukaisesti sillä hetkellä, kun suojattava liiketapahtuma vaikuttaa tuloslaskelmaan. Kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen ehtoja, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään tuloslaskelmaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi merkitään tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio siirretään välittömästi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin tai rahoitustuottoihin ja – kuluihin luonteensa mukaisesti.

Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Näiden johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan luonteensa mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin tai rahoituseriin.

OMA PÄÄOMA

Omien osakkeiden hankinta vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen. Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana osingot hyväksytään yhtiökokouksessa.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinneissa. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.

Konsernissa testataan vuosittain osakkuusyhtiö Sucros Oy:n ja Pakasteliiketoimintaan sisältyvän liikearvon mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä.

Yritysten yhteenliittymissä hankittujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys edellyttää johdolta arvioiden käyttämistä ja perustuu usein arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista.

Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan arvioidaan vuosittain perustuen johdon arvioon.

Muut yhtiön johdon arviot liittyvät pääosin uudelleenjärjestelysuunnitelmiin, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, ympäristö-, oikeudenkäyntija veroriskeihin.

ESEF-MUOTOISEN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN

Tilinpäätös raportoidaan sähköisessä ESEF muodossa. Tilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ovat merkitty XBRL-kielen taksonomian mukaisilla merkinnöillä. Konekielinen aineisto on varmennettu tilintarkastusyhteisön toimesta.

UUDET IFRS-STANDARDIT JA IFRIC-TULKINNAT

Tilikauden päättymispäivän jälkeen voimaan astuvilla uusilla IFRSstandardeilla, standardien muutoksilla ja IFRIC-tulkinnoilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konserniin.

LIITE 2. TOIMINTASEGMENTIT

Apetitin segmentti-informaatio perustuu konsernin johtamisrakenteeseen ja johdon raportointiin.

Viljakauppa raportoidaan lopetettuna toimintona Q1/2022 liiketoimintakatsauksesta lukien. Viron viljakauppaliiketoiminnan myynti Scandagralle toteutui 10.3.2022 ja Liettuan liiketoiminnan myynti 31.3.2022. Suomen Viljakauppa-liiketoiminnan myynti Berner Oy:lle toteutui 31.5.2022.

Segmenttien välinen myynti tapahtuu käypään markkinahintaan. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomia ovat vero- ja rahoituserät sekä koko konsernille yhteiset erät. Raportoitavat luvut perustuvat IFRS -standardeihin.

Toimintasegmentit 1-12/2022

Milj. euroa	Ruoka ratkaisut	Öljykasvi tuotteet	Konserni toiminnot	Jatkuvat toiminnot	Lopetetut toiminnot	Apetit konserni
Segmentin liikevaihto	64,2	118,2	-	182,3	67,2	249,5
Segmenttien välinen liikevaihto	-0,0	-0,6	-	-0,6	-17,0	-17,7
Liikevaihto	64,2	117,5	-	181,7	50,1	231,8
Liikevoitto	4,2	1,5	-2,2	3,5	2,7	6,2
Varat	42,2	34,2	-	76,3	0,1	76,4
Kohdistamattomat						40,9
Varat yhteensä	42,2	34,2	-	76,3	0,1	117,3
Velat	12,4	7,1	-	19,5	0,8	20,2
Kohdistamattomat						1,1
Velat yhteensä	12,4	7,1	-	19,5	0,8	21,3
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	4,3	0,7	0,1	5,0	-	5,0
Yritysostot ja muut osakeinvestoinnit	-	-	0,0	0,0	0,0	0,0
Poistot	3,4	1,6	0,7	5,7	0,4	6,1
Arvonalentumiset	0,0	0,0	-	0,0	0,1	0,1
Keskimääräinen henkilöstö	230	47	11	288	16	303

Toimintasegmentit 1-12/2021

Milj. euroa	Ruoka ratkaisut	Öljykasvi tuotteet	Konserni toiminnot	Jatkuvat toiminnot	Lopetetut toiminnot	Apetit konserni
Segmentin liikevaihto	61,5	88,1	-	149,6	164,5	314,1
Segmenttien välinen liikevaihto	-0,0	-0,5	-	-0,5	-29,7	-30,2
Liikevaihto	61,5	87,6	-	149,1	134,8	283,9
Liikevoitto	5,9	2,0	-2,2	5,8	-3,0	2,8
Varat	37,6	45,2	-	82,7	37,1	119,8
Kohdistamattomat						37,3
Varat yhteensä	37,6	45,2	-	82,7	37,1	157,1
Velat	12,8	7,5	-	20,3	14,3	34,6
Kohdistamattomat						29,2
Velat yhteensä	12,8	7,5	-	20,3	14,3	63,8
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	2,0	3,7	0,9	6,6	0,0	6,6
Poistot	3,3	1,3	0,7	5,3	1,0	6,3
Arvonalentumiset	0,0	-	-	0,0	-	0,0
Keskimääräinen henkilöstö	232	42	12	286	51	337

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

	Liikevaihto			Pitkäaikaiset varat
Milj. euroa	2022 2021		2022	2021

Suomi	189,4	175,4	64,9	67,9
Norja	21,6	16,7	-	-
Saksa	5,0	19,4	-	-
Ruotsi	6,6	6,2	-	-
Muut maat	9,2	66,2	-	0,1
Yhteensä	231,8	283,9	64,9	68,0

Konsernissa oli kaksi asiakasta, joiden liikevaihto ylitti 10% koko konsernin liikevaihdosta. Asiakkaan a) liikevaihto oli 27,2 miljoona euroa (11,7%) ja se kertyi Ruokaratkaisut ja Öljykasvituotteet segmenteistä. Asiakkaan b) liikevaihto oli 24,9 miljoona euroa (10,8%) ja se kertyi Öljykasvituotteet ja Viljakauppa segmenteistä.

LIITE 3. LOPETETUT TOIMINNOT JA MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT

Lopetetut toiminnot

Lopetetut toiminnot sisältää Viljakauppa-liiketoiminnan, joka luokiteltiin lopetetuksi toiminnoksi maaliskuussa 2022. Apetit tiedotti 23.3.2022 sopineensa Avenan kotimaan viljakauppaliiketoiminnan sekä Suomessa sijaitsevien viljavarastojen ja satamaoperaatioiden myymisestä Berner Oy:lle. Kauppa toteutui 31.5.2022. Jo aiemmin 28.12.2021 Apetit tiedotti, että sen tytäryhtiö Avena Nordic Grain oli sopinut Viljakauppaliiketoiminnan Baltian toimintojen myymisestä Scandagra-konsernille sisältäen Avenan Viron ja Liettuan yhtiöiden liiketoiminnan. Baltian kauppa toteutui maaliskuussa 2022.

Tulos lopetetuista toiminnoista

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Liikevaihto	67,2	164,5
Muut tuotto- ja kuluerät	-64,5	-167,4
Liikevoitto	2,7	-3,0
Rahoituserät	-0,2	-0,6
Voitto/tappio ennen veroja	2,5	-3,5
Tuloverot	-0,4	0,6
Tilikauden voitto/tappio	2,0	-2,9

Rahavirta

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Liiketoiminnan rahavirta	6,9	6,0
Investointien rahavirta	16,4	-0,0
Rahoituksen rahavirta	-23,3	-6,0
Rahavirta yhteensä	-	-

Luovutusvoitto

Milj. euroa	1-12/2022

Saatu käteisvastike	16,8
Kauppaan liittyvät kulut ja kauppahinnan oikaisut	-0,4
Myydyn nettovarallisuuden kirjanpitoarvo	-14,0
Luovutusvoitto ennen veroja	2,3
Vero luovutusvoitosta	-0,5
Luovutusvoitto verojen jälkeen	1,9

Luovutusvoitto ennen veroja on esitetetty lopetettujen toimintojen tuloslaskelmassa erässä Muut tuotto- ja kuluerät.

Luovutettujen varojen ja velkojen kirjanpitoarvot

1-12/2022

1,2
13,1
-0,3
14,0

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja niihin liittyvät velat

Viljakaupan Baltian toiminnot

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	-	0,1
Myytävänä olevat pitkäaikaiset

omaisuuserät - 0,1

LIITE 4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Liiketoiminnan muut tuotot
Julkiset tuet	0,1	0,1
Käyttöomaisuuden myyntivoitot, aineelliset hyödykkeet	-	0,1
Vuokratuotot	0,2	0,2
Liiketoiminnan muut tuotot	0,9	0,5
Yhteensä	1,2	0,9

Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat	1,6	1,5
Hallinnon kulut	1,2	1,0
IT- ja kommunikointikulut	1,5	1,4
Myynti- ja markkinointikulut	2,3	2,6
Kunnossapitokulut	4,4	4,0
Myyntiin liittyvät muuttuvat kulut	4,2	3,6
Muut liiketoiminnan kulut	3,2	3,4
Yhteensä	18,5	17,5

Konsernin tilintarkastuspalkkiot sen riippumattomalle päätilintarkastajalle

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Varsinainen tilintarkastus	0,1	0,2
Muut lakisääteiset tilintarkastuspalvelut	0,0	0,0
Veroneuvonta	-	-
Muut palvelut	-	-
Yhteensä	0,1	0,2

LIITE 5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Palkat ja palkkiot	14,5	13,6
Eläkekulut	2,6	2,4
Muut henkilösivukulut	0,8	0,6
Yhteensä	17,9	16,5

LIITE 6. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Jatkuvien toimintojen tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut olivat 1,4 (1,0) miljoonaa euroa, mikä on 0,8 (0,7) prosenttia liikevaihdosta. Lisäksi taseeseen aktivoitiin tilikaudella tuotekehityskuluja 0,2 (0,1) miljoonaa euroa.

LIITE 7. MATERIAALIT JA PALVELUT

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Ostot tilikauden aikana	130,4	111,4
Varaston muutos	3,5	-9,6
Ulkopuoliset palvelut	3,4	2,9
Yhteensä	137,3	104,7

LIITE 8. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Poistot
Aineettomat hyödykkeet	0,4	0,5
Rakennukset	1,7	1,6
Koneet ja kalusto	2,7	2,5
Käyttöoikeusomaisuuserät	0,8	0,7
Muut aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0
Yhteensä	5,7	5,3

Arvonalentumiset
Aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0
Yhteensä	0,0	0,0

LIITE 9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Rahoitustuotot
Korkotuotot	0,5	0,8
Valuuttakurssivoitot	0,0	0,0
Muut rahoitustuotot	0,1	0,0
Yhteensä	0,6	0,8

Rahoituskulut
Korkokulut veloista muille	0,4	0,4
Valuuttakurssitappiot	0,0	-
Muut rahoituskulut	0,3	0,2
Yhteensä	0,8	0,7

LIITE 10. TULOVEROT

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Tuloverot
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-	-0,0
Aikaisempien tilikausien verot	0,0	0,0
Laskennallisen verosaamisen muutos	-0,4	-1,3
Laskennallisen verovelan muutos	-0,2	0,1
Yhteensä	-0,7	-1,1

Verolaskelma
Kirjanpidon tulos ennen veroja	3,8	6,4

Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-0,8	-1,3
Aikaisempien tilikausien verot	0,0	0,0
Osakkuusyritysten tuloksen vaikutus	0,1	0,1
Muut erät	0,0	0,1
Verot tuloslaskelmassa	-0,7	-1,1

Verokulun jakautuminen
Jatkuvat toiminnot	-0,7	-1,1
Lopetetut toiminnot	-0,4	0,6
Yhteensä	-1,1	-0,5

LIITE 11. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN JA -VELKOJEN TÄSMÄYTYS TASEESEEN

Milj. euroa	1.1.2022	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kirjattu suoraan omaan pääomaan	31.12.2022

Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut ja vahvistettavat tappiot	4,4	-1,0		-	3,3
Hyllypoistot	0,5	0,0		-	0,5
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	0,0	-0,0		-	0,0
Johdannaiset	0,2		-0,0	-	0,2
Muut	0,2	-0,0		-	0,2
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	5,2	-1,0	-0,0	-	4,2
Vähennetään laskennallisia verovelkoja netottamissääntöjen mukaisesti	-1,0				-1,0
Laskennalliset verosaamiset, netto	4,2				3,2
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot	0,2	-0,1		-	0,1
Vaihto-omaisuus	-0,8	0,1		-	-0,7
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	-0,4			-	-0,4
Johdannaiset	-0,0		0,0	-	-
Muut	-0,1	0,0		-	-0,1
Laskennalliset verovelat yhteensä	-1,2	0,1	0,0	-	-1,1
Vähennetään laskennallisia verosaamisia netottamissääntöjen mukaisesti	1,0				1,0
Laskennalliset verovelat -netto	-0,1				-0,1

Konsernilla ei ole 31.12.2022 kirjaamattomia verosaamisia liittyen vahvistettuihin tai vahvistettaviin verotuksellisiin tappioihin. Tappiot vanhenevat vuosina 2025-2031. Yhtiö on arvioinut laskennallisten verosaamisten perusteena olevien erien hyödynnettävyyttä tulevina verovuosina. Yhtiön arvion mukaan laskennalliset verosaamiset pystytään hyödyntämään täysimääräisesti. Muita taseeseen kirjaamattomia laskennallisia verosaamisia konsernilla on 31.12.2022 0,2 miljoonaa.

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN JA -VELKOJEN TÄSMÄYTYS TASEESEEN

Milj. euroa	1.1.2021	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kirjattu suoraan omaan pääomaan	31.12.2021

Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut ja vahvistettavat tappiot	4,9	-0,5	-	-	4,4
Hyllypoistot	0,5	0,0	-	-	0,5
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0	-	-	0,0
Johdannaiset	0,0	-	0,2	-	0,2
Muut	0,2	0,0	-	-	0,2
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	5,5	-0,5	0,2	-	5,2
Vähennetään laskennallisia verovelkoja netottamissääntöjen mukaisesti					-1,0
Laskennalliset verosaamiset, netto					4,2
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot	0,1	0,2	-	-	0,2
Vaihto-omaisuus	-0,8	-0,1	-	-	-0,8
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	-0,4	-	-	-	-0,4
Johdannaiset	-0,1	-	0,1	-	-0,0
Muut	-0,1	0,0	-	-0,0	-0,1
Laskennalliset verovelat yhteensä	-1,4	0,1	0,1	-0,0	-1,2
Vähennetään laskennallisia verosaamisia netottamissääntöjen mukaisesti					1,0
Laskennalliset verovelat -netto					-0,1

LIITE 12. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. Ulkona olevat osakkeet eivät sisällä takaisinostettuja omia osakkeita. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden laimennetun määrän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.

Osakekohtaista tulosta laimentaa avainhenkilöille suunnattu lisäosakeohjelma.

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Emoyhtiön omistajille jakautuva tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot	3,2	5,3
Emoyhtiön omistajille jakautuva tilikauden tulos, lopetetut toiminnot	2,0	-2,9
Emoyhtiön omistajille jakautuva tilikauden tulos, konserni	5,2	2,4

Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo, perus (kpl)	6 239 744	6 234 286
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo, laimennettu (kpl)	6 244 744	6 239 419

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021
Laimentamaton osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot (EUR/osake)	0,51	0,85
Laimentamaton osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot (EUR/osake)	0,33	-0,47
Laimentamaton osakekohtainen tulos, konserni (EUR/osake)	0,83	0,38

Laimennettu osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot (EUR/osake)	0,51	0,85
Laimennettu osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot (EUR/osake)	0,33	-0,47
Laimennettu osakekohtainen tulos, konserni (EUR/osake)	0,83	0,38

LIITE 13. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET, VUOKRASOPIMUKSET, LIIKEARVO

Liikearvo ja arvonalentumistestaus

LIIKEARVOA SISÄLTÄVIEN RAHAVIRTAA TUOTTAVIEN YKSIKKÖJEN TAI YKSIKKÖJEN RYHMIEN ARVONALENTUMISTESTAUS

Seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille tai yksikköjen ryhmille on kohdistettu liikearvoa:

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Pakastetuotteet	0,4	0,4
Yhteensä	0,4	0,4

Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin. Rahavirtaennusteet on tehty viiden vuoden ajanjaksolle ja ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä 1 %:n kasvutekijää.

Pakastetuotteet liikearvotestaus

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat ennustettu liikevaihto, myyntikate, liikevoitto, käyttöpääoman muutos ja diskonttauskorko. Laskelmissa käytetty diskonttokorko ennen veroja on 7,5%. Pakastetuotteissa käyttöarvo ylitti huomattavasti testattavien varojen kirjanpitoarvon ja minkään laskelmassa käytetyn muuttujan merkittäväkään muutos negatiiviseen suuntaan ei johda alaskirjaukseen.

Sucros arvonalentumistestaus

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat ennustettu liikevaihto, myyntikate, liikevoitto, käyttöpääoman muutos ja diskonttauskorko. Laskelmissa käytetty diskonttokorko ennen veroja on 7,4%. Sucroksen käyttöarvo oli linjassa testattavien varojen kirjanpitoarvon kanssa. Käyttöarvon lisäksi laskelmassa analysoitiin Sucroksen kassavarat sekä kassavaroihin rinnastettavat varat. Sucrokselle ei ole kohdistettu liikearvoa konsernissa.

Aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa	Kehittämismenot	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	1,2	12,0	0,3	0,4	13,8
Lisäykset	0,2	0,1	-0,0	-	0,3
Vähennykset	-	-0,8	-	-	-0,8
Siirrot erien välillä	-	-0,1	-0,3	-	-0,3
Hankintameno 31.12.2022	1,4	11,2	-	0,4	12,9

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2022	-0,3	-11,3		-	-11,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0,7		-	0,7
Poistot	-0,1	-0,3		-	-0,5
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2022	-0,5	-10,9	-	-	-11,3

Kirjanpitoarvo 1.1.2022	0,8	0,7	0,3	0,4	2,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	0,9	0,3	-	0,4	1,6

Aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa	Kehittämismenot	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	1,0	12,6	0,6	0,4	14,7
Muuntoerot	-	0,0	-	-	0,0
Lisäykset	0,1	0,0	-0,0	-	0,2
Vähennykset	-	-1,0	0,0	-0,0	-1,0
Siirrot erien välillä	-0,0	0,3	-0,3	-	-
Hankintameno 31.12.2021	1,2	12,0	0,3	0,4	13,8

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2021	-0,2	-11,8		-	-12,0
Muuntoerot	-	-0,0		-	-0,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	1,0		-	1,0
Poistot	-0,2	-0,4		-	-0,6
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2021	-0,3	-11,3	-	-	-11,6
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	0,9	0,8	0,6	0,4	2,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	0,8	0,7	0,3	0,4	2,2

Aineelliset hyödykkeet

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Maa- ja vesialueet, käyttöoikeus	Rakennukset ja rakennelmat	Rakennukset ja raken nelmat, käyttöoikeus	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, käyttöoikeus	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	3,0	0,3	41,2	7,9	52,3	0,7	0,5	0,8	106,7
Lisäykset	-	-	1,9	0,8	2,6	0,2	-	0,4	5,8
Vähennykset	-	-0,3	-1,8	-2,9	-0,8	-0,2	-0,1	-	-6,1
Siirrot erien välillä	-	-	0,0	-	0,8	-	-	-0,7	0,1
Hankintameno 31.12.2022	3,0	-	41,4	5,8	54,9	0,6	0,4	0,4	106,5
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2022	-0,2	-0,2	-25,3	-5,1	-33,8	-0,5	-0,2		-65,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0,2	0,6	2,3	0,9	0,1	0,1		4,2
Poistot		-0,0	-1,7	-1,0	-2,7	-0,1	-0,0		-5,6
Arvonalennukset	-	-	-	-	-0,0	-	-		-0,0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2022	-0,2	0,0	-26,4	-3,9	-35,7	-0,4	-0,2		-66,8

Kirjanpitoarvo 1.1.2022	2,8	0,1	15,9	2,7	18,4	0,2	0,3	0,8	41,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	2,8	0,0	15,0	1,9	19,2	0,2	0,2	0,4	39,7

Aineelliset hyödykkeet

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Maa- ja vesialueet, käyttöoikeus	Rakennukset ja rakennelmat	Rakennukset ja raken nelmat, käyttöoikeus	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, käyttöoikeus	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	3,0	1,5	42,0	7,0	45,0	0,6	0,5	4,6	104,2
Muuntoerot	-	-	-	-	0,0	-	-	-	0,0
Lisäykset	-	0,0	1,1	0,9	4,3	0,2	-	1,0	7,5
Vähennykset	-	-1,2	-3,3	-	-0,4	-0,1	-	-	-5,0
Uudelleenarvostus	-	-	-	-	-	-	-	0,0	0,0
Siirrot erien välillä	-	-	1,4	-	3,4	-	-	-4,8	-
Siirto myytävänä oleviin pitkäaikaisiin varoihin	-	-	-	-	-0,1	-	-	-	-0,1
Hankintameno 31.12.2021	3,0	0,3	41,2	7,9	52,3	0,7	0,5	0,8	106,7
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2021	-0,2	-0,2	-26,9	-3,9	-31,6	-0,5	-0,2		-63,5
Muuntoerot	-	-	-	-	-0,0	-	-		-0,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	3,3	-	0,3	0,1	-		3,7
Poistot		-0,0	-1,7	-1,3	-2,6	-0,1	-0,0		-5,7
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2021	-0,2	-0,2	-25,3	-5,1	-33,8	-0,5	-0,2		-65,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	2,8	1,3	15,1	3,1	13,4	0,2	0,3	4,6	40,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	2,8	0,1	15,9	2,7	18,4	0,2	0,3	0,8	41,3

Vuokrasopimukset

Taseen merkityt määrät

31.12.2022	31.12.2021


-	0,1
1,9	2,7
0,2	0,2
2,1	3,0


1,2	1,8
0,9	1,4
2,1	3,2

Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 25.

Säkylän pakastetehtaan yhteyteen on rakenteilla energialaitos, joka valmistumisen yhteydessä tullaan aktivoimaan taseeseen IFRS16 standardin mukaisesti. Laitoksen on arvioitu valmistuvan kesäkuussa 2023 ja sen IFRS16 mukaisen tasearvon arvioidaan olevan 7,0 miljoonaa euroa.

Tuloslaskelmaan merkityt määrät

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
Maa- ja vesialueet	0,0	0,0
Rakennukset ja rakennelmat	1,0	1,3
Koneet ja kalusto	0,1	0,1
Yhteensä	1,1	1,4
Korkokulut	0,0	0,1
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	0,1	0,3
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	0,0	0,0

muuttuviin vuokriin liittyvät kulut 1,1 1,2

Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta 2,8 3,0

Vuokrasopimusvelkoihin sisältymättömiin

Eräisiin varastoja koskeviin vuokrasopimuksiin sisältyy muuttuvia maksuja koskevia ehtoja, jotka on sidottu varaston läpi kulkevan vaihto-omaisuuden määrään. Varastoituihin volyymeihin perustuvat muuttuvat vuokrat kirjataan tulosvaikutteisesti kaudella, jolla maksun aikaansaava ehto toteutuu.

JATKAMIS- JA PÄÄTTÄMISOPTIOT

Useat vuokrasopimukset sisältävät jatkamis- ja päättämisoptioita. Optioita käytetään, jotta saadaan maksimoitua toiminnallinen joustavuus konsernin toiminnoissa käytettävissä omaisuuserissä. Valtaosa jatkamis- ja päättämisoptioista ovat vain konsernin käytettävissä, ei vuokralle antajan.

KONSERNIN VUOKRAUSTOIMINTA JA SEN KIRJANPITOKÄSITTELY

Konsernin vuokrasopimukset muodostuvat maa-alueiden, varastotilojen, toimistotilojen, koneiden sekä autojen vuokrasopimuksista. Vuokrasopimukset solmitaan yleensä kiinteäksi ajanjaksoksi, jonka pituus vaihtelee 2 kuukaudesta 15 vuoteen. Sopimuksiin voi sisältyä ohessa jäljempänä kuvattuja jatkamisoptioita.

Sopimuksiin sisältyy sekä vuokrasopimuskomponentteja että muita komponentteja. Sopimuksen mukainen vastike kohdistetaan vuokrasopimuskomponentille ja muille komponenteille niiden suhteellisten erillishintojen perustella.

Vuokrasopimusten ehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti. Vuokrasopimuksiin ei sisälly muita kovenantteja kuin vuokrattuihin omaisuuseriin liittyvä vuokralle antajalla oleva vakuusintressi. Vuokralle otettuja omaisuuseriä ei käytetä lainojen vakuutena.

Vuokrasopimusten kirjanpitokäsittely on esitetty liitetiedossa 1. Laatimisperiaatteet.

MUUTTUVAT VUOKRAT

KESKEISET ARVIOON PERUSTUVAT RATKAISUT VUOKRA-AIKAA MÄÄRITETTÄESSÄ

Vuokra-aikaa määritettäessä otetaan huomioon kaikki tosiseikat ja olosuhteet, joista syntyy taloudellinen kannustin jatkamisoption käyttämiseen tai päättämisoption käyttämättä jättämiseen. Jatkamisoptiot (tai päättämisoption jälkeinen aika) otetaan huomioon vuokra-ajassa, vain jos vuokrasopimuksen jatkaminen (tai päättämättä jättäminen) on kohtuullisen varmaa.

JÄÄNNÖSARVOTAKUUT

Konserni ei ole antanut jäännösarvotakuita.

LIITE 14. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Kirjanpitoarvo 1.1	19,9	19,7
Osuus tilikauden tuloksesta	0,5	0,4
Saadut osingot	-0,3	-0,2
Kirjanpitoarvo 31.12	20,1	19,9

Konsernilla on 20 % omistusosuus Sucros-konsernista. Osakkeiden kirjanpitoarvo tilikauden lopussa on 19,8 milj. euroa.

Osakkuusyritykset on yhdistetty pääomaosuusmenetelmällä ja yhtiöil-

lä ei ole noteerattua markkinahintaa.

Arvonalentumistestauksen periaatteet on kuvattu liitetiedossa 13.

Tiedot konsernin olennaisesta osakkuusyrityksestä

Sucros-konsernin tilikausi päättyy 28.2. Sucros on yhdistelty konserniin 31.12.2022 laaditun välitilinpäätöksen perusteella.

Sucros-konsernin julkaistu FAS-tilinpäätös

Milj. euroa	03/2021 - 02/2022	03/2020 - 02/2021

Pitkäaikaiset varat	22,2	20,5
Muut lyhytaikaiset varat	81,1	82,9
Rahavarat	0,6	2,8
Varat	104,0	106,2

Oma pääoma	93,4	92,8
Laskennallinen verovelka	1,1	0,9
Lyhytaikaiset velat	9,5	12,6
Oma pääoma ja velat	104,0	106,2

Liikevaihto	105,0	112,4
Liiketoiminnan kulut ja tuotot	-103,0	-111,0
Liikevoitto	2,0	1,4
Rahoitustuotot ja -kulut	-0,1	-0,0
Verot	-0,3	0,2
Tilikauden voitto / tappio	1,6	1,6

LIITE 15. MUUT PITKÄAIKAISET RAHOITUSVARAT

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021

Liittymismaksut	0,3	0,3
Noteeraamattomat osakesijoitukset	0,0	0,0
Muut pitkäaikaiset saamiset	0,0	-0,0
Yhteensä	0,3	0,3

LIITE 16. PITKÄAIKAISET SAAMISET

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021

Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset	0,0	0,0
Yhteensä	0,0	0,0

Sucros-omistuksen erittely konsernin tilinpäätöksessä

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Kirjanpitoarvo 1.1	19,6	19,4
Tilikauden voitto / tappio	0,5	0,4
Saadut osingot	-0,3	-
Kirjanpitoarvo 31.12	19,8	19,6

LIITE 17. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021

Myyntisaamiset	6,6	5,3
Johdannaissaamiset	-	0,2
Siirtosaamiset	0,6	4,9
Muut saamiset	0,2	0,4
Omistusyhteysyritysmyyntisaamiset	0,2	0,0
Yhteensä	7,5	10,8

Siirtosaamisiin ja muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät materiaalihankintojen ja työsuhde-etuuksien jaksotuksiin.

Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.

LIITE 18. VAIHTO-OMAISUUS

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021

Aineet ja tarvikkeet	8,2	15,2
Keskeneräiset tuotteet	7,4	6,8
Valmiit tuotteet	14,5	48,8
Yhteensä	30,1	70,8

Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalennusta 0,1 (0,0) miljoonaa euroa vastaamaan nettorealisointiarvoa.

LIITE 19. RAHAVARAT

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021

Rahavarat	14,8	7,5
Yhteensä	14,8	7,5

LIITE 20. OMA PÄÄOMA

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021

Osakkeiden lkm	6 317 576	6 317 576
Ulkona olevien osakkeiden lkm	6 239 908	6 238 923
Omien osakkeiden lkm	77 668	78 653
Omien osakkeiden osuus yhtiön osakepääomasta ja äänimäärästä, %	1,2	1,2

Omien osakkeiden hankintameno	-1,1	-1,2

Osakepääoma	12,6	12,6
Ylikurssirahasto	23,4	23,4
Yhteensä	36,0	36,0

Yhtiön kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 12 635 152 euroa. Osakkeiden nimellisarvo on 2 euroa.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOJEN KUVAUKSET

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää suojausrahaston rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutoksille.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei merkitä osakepääomaan. Rahasto on muodostunut vuonna 2021 toteutetusta kannustinjärjestelmään liittyvästä maksullisesta osakeannista, jossa merkittiin yhteensä 8 000 osaketta 13,91 euron osakekohtaiseen hintaan.

Muut rahastot

Muut rahastot muodostuvat konsernin emoyhtiö käyttörahastosta. Käyttörahasto sisältää yhtiökokouksen päätöksellä voittovaroista siirretyn osuuden.

Omat osakkeet

Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Yhtiön omistuksessa oli tilikauden päättyessä 77668 kappaletta omia osakkeita. Tilikauden päättyessä yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden hankintahinta on yhteensä 1,1 miljoonaa. Osakkeet edustavat 1,2 % yhtiön osakepääomasta ja äänimäärästä.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,50 euroa osaketta kohden.

Tiedot oman pääoman rahastojen muutoksista tilikaudella ja vertailukaudella on esitetty Laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista.

LIITE 21. ETUUSPOHJAISET ELÄKEJÄRJESTELYT

Milj. euroa	2022	2021

Eläkevelvoitteet 1.1.	0,2	0,2
Lisäykset / vähennykset	-0,0	0,1
Eläkevelvoitteet 31.12.	0,2	0,2

Varaukset ja eläkevelvoitteet liittyvät pääosin etuuspohjaisiin eläkevarauksiin.

Apetit -konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat emoyhtiöllä. Emoyhtiön järjestelyssä on mukana 48 eläkkeellä olevaa henkilöä. Emoyhtiön järjestelyt hallinnoidaan vakuutuslaitoksissa. Emoyhtiön eläkevelvoitteiden nykyarvo on 1,2 (1,5) miljoonaa euroa ja rahastoitujen varojen nykyarvo 1,0 (1,3) miljoonaa euroa. Nettovelka taseessa on 0,2 (0,2) miljoonaa euroa.

Milj. euroa	2022	2021

	2022

Taseeseen merkitty eläkevastuu
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	1,2	1,6
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot	1,0	1,3
Nettomääräinen velka (+) / saaminen taseessa (-)	0,2	0,2

Velvoitteen nykyarvon muutokset
Eläkevelvoitteen nykyarvo tilikauden alussa	1,6	1,7
Korkomenot	0,0	0,0
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-0,2	0,1
Maksetut etuudet	-0,2	-0,2
Eläkevelvoitteen nykyarvo tilikauden lopussa	1,2	1,6

Järjestelyyn kuuluvien varojen nykyarvon muutokset
Eläkevarojen nykyarvo tilikauden alussa	1,3	1,5
Korkotuotot	-0,2	0,0
Maksetut kannatusmaksut	0,0	0,0
Maksetut etuudet	-0,2	-0,2
Eläkevarojen nykyarvo tilikauden lopussa	1,0	1,3

Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu

Korkokulut eläkevelvotteista	0,0	0,0
Korkotuotot eläkevaroista	-0,0	-0,0
Tuloslaskelmaan kirjattu eläkekulu	0,0	0,0

Milj. euroa	2022	2021

Omaan pääomaan kirjattu määrä
Taloudellisten oletuksien muutoksien voitot ja tappiot	-0,2	0,0
Kokemusperusteiset voitot ja tappiot	0,0	0,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkoja	0,2	-0,0
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät	0,0	0,1

Merkittävimmät vakuutusmatemaattiset olettamat

Diskonttokorko (%)	3,8	0,7
Eläkemaksujen korotusoletus (%)	2,9	2,4
Inflaatio (%)	2,6	2,1

Olettamien muutokset, herkkyystarkastelu 2022	Eläkevelat
	Nousu %	Lasku %

Diskonttokorko, muutos 0,5%	-2,9	3,1
Eläkemaksujen korotusoletus, muutos 0,25 %	1,4	-1,4
Eliniänodote, muutos 5%	-2,7	2,9

Olettamien muutokset,	Eläkevelat

herkkyystarkastelu 2021	Nousu %	Lasku %
Diskonttokorko, muutos 0,5%	-3,4	3,7
Eläkemaksujen korotusoletus, muutos 0,25 %	1,9	-1,8
Eliniänodote, muutos 5%	3,0	-3,2

Herkkyystarkastelut ovat Apetit Oyj:n eläkejärjestelystä.

LIITE 22. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

Apetit Oyj:n ("Apetit") hallitus on päättänyt vuonna 2021 lisäosakeohjelman 2021-2023 sekä suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2021-2023 perustamisesta, jossa mahdollinen palkkio maksetaan Apetit Oyj:n osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Kannustinjärjestelmiin ovat ohjelmien käynnistyessä oikeutettuja osallistumaan konsernin johtoryhmän jäsenet. Rahana maksettavan osuuden tarkoituksena on kattaa osakkeina annettavasta osuudesta avainhenkilölle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Lisäosakeohjelma

Lisäosakeohjelma koostuu avainhenkilön omasijoituksesta yhtiön osakkeisiin ja oikeudesta saada 15.3.2023 päättyvän ansaintajakson jälkeen vastikkeetta yksi lisäosake kutakin alla tarkemmin kuvatulla tavalla avainhenkilön itse hankkimaa ja omistuksessa pitämäänsä yhtiön osaketta kohti sekä annettavaa osakemäärää vastaava rahapalkkio. Omasijoituksen lisäksi palkkion maksamisen ehtona on jatkuva työ- tai toimisuhde. Lisäosakeohjelmassa voidaan antaa lisäosakkeina yhteensä enintään 8 000 uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta ja samaa osakemäärää vastaavaa rahapalkkio.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä

Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä palkkion mahdollinen saaminen ja määrä perustuu Apetit-konsernin liikevoittoon ajalla 1.4.2021 - 31.3.2023 ja henkilön jatkuvaan työ- tai toimisuhteeseen. Mikäli asetetut suoritustavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan, järjestelmän perusteella luovutettavien osakepalkkioiden enimmäismäärä on 10 478 uutta tai yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta ja osakemäärää vastaava rahapalkkio.

Apetit Oyj:n hallituksen jäsenten vuosipalkkiot

Apetit Oyj:n hallituksen jäsenten vuosipalkkio on kiinteä euromääräinen summa. 1.4.2022 alkaen palkkio suoritetaan kokonaan rahana. 31.3.2022 asti palkkio suoritettiin 40% osuudelta osakkeina ja 60% osuudelta rahana. Maksettavien osakkeiden määrä laskettiin Apetit Oyj:n osakkeen maksuhetken pörssikurssin mukaan. Osakkeina maksettavan osuuden osalta kulukirjaus tehtiin omaa pääomaa vastaan ja rahaosuuden osalta velaksi/rahatiliä vastaan.

	Matching share plan 2021-2023	Perfor mance share plan 2021-2023

Järjestelmien perustiedot
Myönnettyjen osakkeiden enimmäismäärä, kpl	8 000	10 478
Myöntämispäivä	12.5.2021	23.4.2021
Ansaintajakso päättyy	15.3.2023	15.6.2023
Järjestelmän pituus, vuotta	1,8	2,1
Jäljellä oleva juoksuaika tilinpäätöshetkellä, vuotta	0,2	0,5
Työssäoloehto	Kyllä	Kyllä
Osakkeiden osto- ja pitoehto	Kyllä	Ei
Muita ei-markkinaperusteisia suorite-ehtoja	Ei	Kyllä
Maksutapa	50 % / 50 % osakkeina/ rahana	50 % / 50 % osakkeina/ rahana

Matching share plan 2021-2023	Perfor mance share plan 2021-2023

Järjestelmien arvostusperiaatteet
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa	13,91	14,15
Odotetut osingot ansaintakauden aikana, euroa per osake	1,00	1,50
IFRS 2 mukainen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa per osake	12,91	12,65
Järjestelmän enimmäisarvo myöntämishetkellä, 1000 euroa	207	265

Kauden aikaiset muutokset, osaketta
Kauden alussa ulkona oleva määrä	-	-
Myönnetty kauden aikana	8 000	10 478
- Menetetty kauden aikana	-3 600	-4 716
Ulkona kauden lopussa	4 400	5 762

1 000 euroa

Kirjattu kuluksi omaa pääomaa vastaan tilikaudella	29	-
Kirjattu kuluksi tilikauden aikana, vastaeränä velka	17	-
Kirjattu kuluksi tilikauden aikana yhteensä	47	-

Taseen velka tilinpäätöshetkellä	52	-

LIITE 23. KOROLLISET VELAT

Milj. euroa	2022	2021

Pitkäaikaiset korolliset velat
Pitkäaikainen vuokrasopimusvelka, korollinen	1,2	1,8
Yhteensä	1,2	1,8
Lainat rahoituslaitoksilta ovat vaihtuvakorkoisia. Kaikki korolliset pitkäaikaiset velat ovat euromääräisiä.
Lyhytaikaiset korolliset velat
Yritystodistukset	-	28,0
Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta, korollinen	-	1,1
Lyhytaikainen vuokrasopimusvelka, korollinen	0,9	1,4
Yhteensä	0,9	30,5

Korollisten velkojen täsmäytyslaskelma

Milj. euroa	Yritys todistukset	Pitkäaikaiset lainat rahoitus laitoksilta	Lyhytaikaiset lainat rahoitus laitoksilta	Pitkäaikaiset vuokra sopimusvelat	Lyhytaikaiset vuokra sopimusvelat	Yhteensä

Korolliset velat 1.1.2022	28,0	-	1,1	1,8	1,4	32,3
Vuokrasopimusvelkojen lisäys				1,0		1,0
Vuokrasopimusvelkojen vähennys				-0,8		-0,8
Rahavirrat	-28,0	-	-1,1	-0,7	-0,5	-30,3
Korolliset velat 31.12.2022	-	-	-	1,2	0,9	2,1
Milj. euroa
Korolliset velat 1.1.2021	15,0	0,5	1,5	3,4	1,3	21,7
Vuokrasopimusvelkojen lisäys				1,1		1,1
Vuokrasopimusvelkojen vähennys				-1,2		-1,2
Rahavirrat	13,0	-0,5	-0,4	-1,5	0,1	10,7

Korolliset velat 31.12.2021 28,0 - 1,1 1,8 1,4 32,3

LIITE 24. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Pitkäaikaiset
Pitkäaikaiset johdannaiset	-	0,1
Yhteensä	-	0,1

Lyhytaikaiset
Ostovelat	8,6	21,9
Velat osakkuusyrityksille	1,0	0,7
Johdannaisvelat, suojauslaskenta	1,0	1,1
Siirtovelat	6,5	6,3
Muut velat	1,8	1,0
Yhteensä	18,9	31,1

Siirtovelkojen olennaiset erät muodostuvat henkilösivukulujen ja tavaraostojen jaksotuksista.

Siirtovelat sisältävät asiakassopimuksiin liittyviä velkoja 0,2 (0,2) miljoonaa euroa.

LIITE 25. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin rahavirtaan. Olennaisimmat rahoitusriskit ovat likviditeetti-, korko-, valuutta-, hinta- ja vastapuoliriskit. Konserni käyttää johdannaissopimuksia valuutta-, hinta- ja korkoriskiltä suojautumiseen.

Rahoitusriskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy Apetit Oyj:n hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa taloushallinto yhdessä liiketoimintajohdon kanssa.

1. Markkinariskit

KORKORISKI

Konsernilla oli tilikauden päättyessä emittoituja yritystodistuksia

0,0 (28,0) miljoonaa euroa, lyhytaikaisia velkoja rahoituslaitoksilta 0,0 (1,1) miljoonaa euroa sekä likvidejä kassavaroja 14,8 (7,5) miljoonaa euroa. Yritystodistuksien maturiteetti on yleensä alle kolme kuukautta. Konserni on suojautunut pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten lainojen sekä myytyihin myyntisaamisiin liittyvältä korkoriskiltä koronvaihtosopimuksilla, joiden nimellisarvo tilinpäätöksessä on 10,0 (10,5) miljoonaa euroa.

RAHOITUSINSTRUMENTTIEN HERKKYYS KORKORISKILLE

Tilinpäätöspäivän taserakenteella yhden prosenttiyksikön nousu koroissa olisi kasvattanut tilikauden tulosta 0,1 (-0,1) miljoonaa euroa ja kasvattanut omaa pääomaa 0,1 (-0,1) miljoonaa euroa. Yhden prosenttiyksikön koronlaskun vaikutus olisi ollut päinvastainen.

RAAKA-AINERISKI

Konserni on altistunut hyödykeriskille, joka liittyy hyödykkeiden saatavuuteen, hankinnan ja myynnin tai käytön eriaikaisuuteen sekä hinnanvaihteluihin. Raaka-aineriskien hallinnasta vastaavat liiketoimintayksiköt riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Raaka-aineriskin suojautumisessa sovelletaan pääsääntöisesti suojauslaskentaa.

Öljykasviliiketoiminnan merkittävimmät yksittäiset raaka-aineriskit kohdistuvat rypsiin ja rapsiin. Viljakaupan raaka-aineriskit kohdistuivat vehnään, ohraan, kauraan ja soijaan ja ne ovat liiketoiminnon kaupan myötä poistuneet. Liiketoiminnoille on määritetty riskilimiitit, joiden sisällä liiketoiminnan tulee pysyä. Liiketoimintojen kokonaispositioriskiä hallitaan käyttämällä raaka-ainefutuureja ja -termiinejä. Pääasiassa kaikille viljakaupan ja öljykasviliiketoiminnan hyödykkeille löytyy toimivia johdannaismarkkinoita, kuten CME (CBOT) ja Euronext (Matif), ja suojaussuhteet ovat pääosin tehokkaita. Joihinkin viljalaatuihin ja markkina-alueisiin ei välttämättä aina löydy tehokasta suojausinstrumenttia, jolloin suojauslaskentaa ei voida soveltaa. Konsernin raaka-aineriskin altistuma sekä vastaavasti suojaavien johdannaisinstrumenttien erääntymisajat ovat alle 12 kuukautta. Tilikauden päättyessä hyödykejohdannaisia oli avoinna bruttomääräisesti nimellisarvoltaan 36,2 (75,7) miljoonalla eurolla ja kaikilla instrumenteilla on julkistetut markkinahinnat tilinpäätöspäivänä edellä mainituissa hyödykepörsseissä.

Ruokaratkaisut -liiketoiminnassa merkittävä raaka-aineriski syntyy kaupan jaksohinnoitelluista sopimuksista, joissa hinta määritetään kiinteäksi koko hinnoittelujaksolle. Raaka-aineriskiä pyritään hallitsemaan pääosin hankinnan ja myynnin yhteistoiminnalla.

Tilikauden 2022 alusta lukien konsernin kotimaisissa yhtiöissä on voimassa usean vuoden mittainen kiinteähintainen sähköenergian hankintasopimus. Sähköriskin hallintaa ohjaa erillinen sähkönhankinnan riskipolitiikka.

Rahoitusinstrumenttien herkkyys raaka-aineriskille

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Johdannaissopimusten mukaisten hyödykkeiden hinnat nousevat 10%
Vaikutus oman pääomaan	2,6	0,5
Johdannaissopimusten mukaisten hyödykkeiden hinnat laskevat 10%
Vaikutus oman pääomaan	-2,6	-0,5

Analyysissä johdannaissopimuksien osalta, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, käyvän arvon muutoksien oletetaan kohdistuvan kokonaisuudessaan omaan pääomaan.

VALUUTTARISKIT

Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja on siten alttiina valuuttakurssimuutoksista johtuvalle valuuttariskille. Ulkomaan valuuttamääräiset myynnit ja ostot sekä tase-erät (transaktioriski) muodostavat konsernin valuuttakurssiriskin. Valuuttakurssiriskiä aiheutui lähinnä Yhdysvaltain dollarista, jossa konsernilla oli ajoittain merkittävää hankintaa ulkomailta Viljaliiketoiminnassa (lopetettu toiminto).

Konsernin periaatteena on suojata alkuperäinen transaktioriski kaikkien taloudellisesti merkittävien valuuttapositioiden osalta. Suojauksia voidaan tehdä myös todennäköistä tulevaa avointa valuuttapositiota vastaan. Valuuttasuojauksessa instrumentteina voidaan käyttää valuuttatermiinejä ja -optioita. Valuuttariskiin liittyvistä suojauksista vastaavat

liiketoimintayksiköt. Valuuttasuojauksia ohjaa toiminnalle määritelty riskienhallintapolitiikka, jonka toteuttamista valvoo konsernin taloushallinto yhdessä liiketoimintajohdon kanssa.

Tilinpäätöspäivänä konsernilla ei ollut merkittäviä valuuttapositioita.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista

Milj. euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä

Varat 2022
Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskentaa	-	0,0	-	0,0
Varat 2021
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskentaa	-	0,0	-	0,0
Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta	0,2	-	-	0,2
Velat 2022
Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta	-2,0	-	-	-2,0
Velat 2021
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskentaa	-	0,0		0,0
Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta	0,9	-	-	0,9
Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskentaa	-	-0,1	-	-0,1

Tilikaudella ei ole tapahtunut siirtoja hierarkiatasojen 1 ja 2 välillä.

Tason 1 käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin hintoihin.

Tason 2 käyvät arvot perustuvat muihin syöttötietoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Kyseiset syöttötiedot kuitenkin perustuvat todennettaviin markkinahintoihin.

Tason 3 käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin, jotka eivät perustu pääosin todennettaviin markkinahintoihin, vaan johdon arviointiin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.

Johdannaissopimusten nimellisarvot

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskentaa	-	1,5
Hyödykejohdannaiset, rahavirran suojauslaskenta	36,2	75,7
Koronvaihtosopimukset, ei suojauslaskentaa	10,0	10,5

MUUT TIEDOT RAHAVIRRAN SUOJAUKSESTA

Konserni on soveltanut rahavirran suojauslaskentaa hyödykejohdannaisiin. Johdannaiset erääntyvät alle vuoden kuluessa. Rahavirran suojauksessa johdannaisten vaikutukset tuloslaskelmassa netottuvat merkitykselliseltä osalta suojauskohteen vastakkaista arvonmuutosta vastaan.

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Omaan pääomaan kirjatut suojauslaskennan piirissä olevat johdannaiset	-0,1	-1,3
Verot liittyen rahavirran suojaukseen, kirjattu omaan pääomaan	0,0	0,3
Tulokseen kirjatut liikevaihtoon liittyvät johdannaiset	-2,6	-8,5
Tulokseen kirjatut ostoihin ja liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin liittyvät johdannaiset	-4,2	-0,4
Tulokseen kirjatut rahoitustuottoihin ja -kuluihin liittyvät johdannaiset	-	-0,1
Verot liittyen rahavirran suojaukseen, kirjattu tuloslaskelmaan	1,4	1,8

2. Luottoriskit

Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien koti- ja ulkomaisten vastapuolien kanssa. Raaka-ainejohdannaissopimuksia voidaan tehdä tarpeeseen soveltuvissa hyödykepörsseissä. Likvidejä varoja voidaan sijoittaa vahvistettujen limiittien puitteissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä.

Yhtiöllä on konsernilaajuinen luottopolitiikka, joka ohjaa luotonhallintaa. Operatiivisen luottoriskin minimoimiseksi liiketoimintayksiköt pyrkivät saamaan turvaavan vakuuden, kuten esimerkiksi luottovakuutuksen asiakkaan luottokelpoisuuden niin edellyttäessä.

Johdon arvion mukaan konsernin luottoriskissä ei ole tilinpäätöshetkellä merkittäviä asiakaskohtaisia, maantieteellisiä eikä vastapuolikohtaisia keskittymiä. Saamisten myynti rahoituslaitokselle ja luottovakuutusten käyttö osaan muista myyntisaamisista vähentää konsernin vastapuoliriskiä.

Konsernin saamisten ikäjakauma

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Erääntymättömät saamiset	7,3	10,7
0–3 kuukautta erääntyneet saamiset	0,2	0,1
4–6 kuukautta erääntyneet saamiset	-	0,0
Yli 6 kuukautta erääntyneet saamiset	0,0	0,0
Yhteensä	7,5	10,8

3. Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että yrityksen likvidit rahavarat ja lisärahoitusmahdollisuudet eivät riitä kattamaan liiketoiminnan tarpeita. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien ylläpitäminen siten, että konsernin liiketoiminnan rahoitus on jatkuvasti turvattu. Konserniyhtiöiden rahoituksen hallinnassa käytetään konsernitilejä. Likviditeetin hallitsemiseksi konsernilla on 100,0 (100,0) miljoonan euron suuruisen yritystodistusohjelman lisäksi rahoituslaitosten kanssa sovittuja pitkä- ja lyhytaikaisia sitovia luottolimiittejä, joita tilinpäätöspäivänä oli nostettavissa 29,0 (29,0) miljoonaa euroa. Limiittien pitkäaikainen osuus on 25,0 (25,0) miljoonaa euroa. Yritystodistuksia oli emittoituina 0,0 (28,0) miljoonaa euroa. Likviditeettiriskin hallinnasta vastaa emoyhtiön taloushallinto.

Konsernin johdannaisvelkojen, ostovelkojen ja korollisten lainojen lyhennysten ja korkojen kassavirrat

Milj. euroa	0–3 kk	4–12 kk	1–5 vuotta	yli 5 vuotta

31.12.2022
Vuokrasopimusvelat	-0,2	-0,7	-1,3	-
Ostovelat	-9,6	-0,0	-	-
Johdannaisvelat	-1,8	0,1	-	-
Yhteensä	-11,6	-0,6	-1,3	-

desta. Suurimmillaan käyttöpääoman sitoutuminen on yleensä vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja pienimmillään keväällä ja kesällä.

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Korolliset velat	2,1	32,3
Rahavarat	14,8	7,5
Korolliset nettovelat	-12,7	24,8
Oma pääoma	96,0	93,3
Korollinen nettorahoitusvelka ja oma pääoma yhteensä	83,3	118,1

Nettovelkaantumisaste	-13,2 %	26,6 %
Omavaraisuusaste	81,8 %	59,4 %

Milj. euroa	0–3 kk	4–12 kk	1–5 vuotta	yli 5 vuotta

31.12.2021
Rahalaitos- ja muut lainat	-28,6	-0,5	-	-
Vuokrasopimusvelat	-0,4	-1,0	-1,7	-0,2
Ostovelat	-22,5	-0,2	-	-
Johdannaisvelat	-2,2	-0,1	-0,0	-
Yhteensä	-53,6	-1,8	-1,7	-0,2

4. Pääoman hallinta

Pääomarakenteen hallinnan tärkein tavoite on turvata ja varmistaa konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Yhtiön hallitus seuraa pääomarakennetta säännöllisesti. Konsernilla ei ole luottoluokituslaitoksen myöntämää julkista luottoluokitusta.

Korollisten velkojen määrä konsernissa vaihtelee vuoden sisällä merkittävästi johtuen käyttöpääoman sitoutuneisuuden kausiluonteisuu-

LIITE 26. VAKUUDET, VASTUU-SITOUMUKSET, EHDOLLISET VARAT JA MUUT SITOUMUKSET

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Omien velkojen vakuudeksi
Takaukset	2,2	2,2

Sitovat sopimukset, joita ei ole kirjattu taseeseen
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät	0,6	1,5
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät	0,6	2,9
Yhteensä	1,3	4,4

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Investointisitoumukset
Ruokaratkaisut	2,1	2,5
Öljykasvituotteet	0,0	0,5

MUUT VASTUUT

Kiinteistöjen arvonlisäveron tarkistamisvastuu

Konserniyhtiöt ovat velvollisia tarkistamaan 2013-2022 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistöjen verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 2,2 (2,0) miljoonaa euroa ja viimeinen tarkistusvuosi on 2032.

LIITE 27. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Kotimaa	Konsernin omistus	Konsernin osuus ääni vallasta, %

Suomi	100,0	100,0
Suomi	100,0	100,0
Suomi	100,0	100,0
Suomi	100,0	100,0
Liettua	100,0	100,0
Viro	100,0	100,0
Latvia	100,0	100,0
Ukraina	100,0	100,0
Suomi	100,0	100,0
		osuus, %

Lepäävät yhtiöt:
Lännen Sokeri Oy	Suomi	100,0	100,0

* Apetit Kasviöljy Oy:n omistuksesta 10% on Foison Oy:n kautta. ** Yhtiö purkautunut

Johdon työsuhde-etuudet

Johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi luetaan hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet sekä emoyhtiön toimitusjohtaja ja muu johtoryhmä.

1000 euroa	1-12/2022	1-12/2021

Hallintoneuvosto
Harri Eela, hallintoneuvoston puheenjohtaja	18	19
Maisa Mikola, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja	14	15
Hallintoneuvoston muut jäsenet	14	14

Hallituksen jäsenien, toimitusjohtajien palkat ja muun johtoryhmän palkat, palkkiot ja luontoisedut olivat suoriteperusteisesti seuraavat:

1000 euroa	1-12/2022	1-12/2021

Hallitus
Simo Palokangas, hallituksen puheenjohtaja 17.8.2021 asti	-	32
Lasse Aho, hallituksen jäsen, puheenjohtaja 17.8.2021 alkaen	39	35
Annikka Hurme, hallituksen jäsen	21	24
Kati Rajala, hallituksen jäsen 12.8.2020 - 31.5.2021	-	16
Antti Korpiniemi, hallituksen jäsen	20	23
Niko Simula, hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja 17.8.2021 alkaen	25	26
Kati Sulin, hallituksen jäsen 17.8.2021 alkaen	21	8

Johto
Esa Mäki, toimitusjohtaja	337	396

Muu johtoryhmä, viisi jäsentä	777	939

Johdon palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelmät koostuvat rahapalkasta, luontois- ja eläke-eduista ja rahana ja osakkeina suoritettavista tulospalkkiosta, joilla mitataan vuositason menestymistä. Järjestelmän tasoa kokonaisuutena verrataan vuosittain yleiseen markkinatasoon. Apetit Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan ja johdon muiden jäsenten palkitsemisjärjestelmän periaatteista. Hallitus myös vahvistaa vuosittain järjestelmässä käytettävät mittarit ja niiden tason suhteessa valittuihin tavoitteisiin. Mittareina on vuosibudjetteihin liittyviä tunnuslukuja. Vuonna 2022 toimitusjohtajan ja johdon mittareita olivat muun muassa konsernin ja soveltuvan liiketoimintayksikön liikevoitto. Tulospalkkion enimmäismäärä toimitusjohtajalla on 50 prosenttia vuosipalkasta ja johdolla enintään 33 prosenttia vuosipalkasta. Toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta.

APETIT VUONNA 2022 APETITIN SUUNTA VASTUULLINEN ARVOKETJU VASTUULLISTA LIIKETOIMINTAA TALOUDELLINEN KATSAUS HALLINNOINTI 109

Työsuhteen jälkeiset etuudet
1000 euroa	1-12/2022	1-12/2021

Eläke-etuudesta johtuen kuluksi kirjattu määrä
Esa Mäki, toimitusjohtaja	34	33

Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot on määritelty toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 12 kuukautta.

Konsernilla ei ollut lainasaamisia konsernin johtohenkilöiltä tilikausien aikana.

Liiketoimet lähipiirin kanssa

Milj. euroa	1-12/2022	1-12/2021

Myynnit osakkuusyrityksille	0,7	0,5
Ostot osakkuusyrityksiltä	3,1	3,2

Myyntisaamiset ja muut saamiset osakkuusyrityksiltä kauden lopussa	0,2	0,0
Ostovelat ja muut velat osakkuusyrityksille kauden lopussa	1,0	0,8
Myynnit muulle lähipiirille	0,0	0,0
Ostot muun lähipiirin kanssa	0,3	0,6
Velat muulle lähipiirille	0,1	0,3

Tavaroiden ja palveluiden myynnit lähipiirin kanssa perustuvat markkinahintoihin.

Ostot ja velat muun lähipiirin kanssa ovat pääosin viljelijähankintaan liittyviä ostoja ja ostovelkoja hallintoneuvoston jäseniltä.

LIITE 28. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEIDEN MUUTOKSET

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

LIITE 29. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernilla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia,jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöksen laadintaan.

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

1000 euroa	Liitetieto	1-12/2022	1-12/2021

Liiketoiminnan muut tuotot	(1)	409	561

Henkilöstökulut	(2)	-1 619	-1 630
Poistot ja arvonalentumiset	(3)	-291	-275
Liiketoiminnan muut kulut	(4)	-721	-784
Liikevoitto / -tappio		-2 222	-2 127

Rahoitustuotot ja -kulut	(5)	1 427	1 526
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-795	-601

Saadut konserniavustukset		1 600	0
Poistoeron muutos		-0	-24
Laskennallisen verosaamisen muutos	(6)	-133	190

Tilikauden tulos		672	-435

Emoyhtiön tase, FAS

1000 euroa	Liitetieto	31.12.2022	31.12.2021

VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	(7)	76	102
Aineelliset hyödykkeet	(8)	3 159	3 350
Osuudet saman konsernin yrityksissä	(9,10)	32 178	32 178
Osuudet omistusyhteysyrityksissä	(9,10)	12 158	12 158
Muut sijoitukset ja saamiset	(9,10)	18	16
Pysyvät vastaavat yhteensä		47 590	47 804

1000 euroa	Liitetieto	31.12.2022	31.12.2021
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	(11)	11 286	13 205
Laskennallinen verosaaminen	(13)	1 414	1 547
Lyhytaikaiset saamiset	(12)	18 940	54 575
Rahat ja pankkisaamiset		10 777	6 938
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		42 417	76 264
Vastaavaa yhteensä		90 007	124 068
VASTATTAVAA
Oma pääoma	(14)
Osakepääoma		12 635	12 635
Ylikurssirahasto		23 391	23 391
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		111	111
Käyttörahasto		7 232	7 232
Edellisten tilikausien tulos		41 916	44 847
Tilikauden tulos		672	-435
Oma pääoma yhteensä		85 957	87 781
Poistoero		35	35
Vieras pääoma	(15)
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma		647	722
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma		2 615	34 679
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma		753	851
Vieras pääoma yhteensä		4 015	36 252
Vastattavaa yhteensä		90 007	124 068

Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS

1000 euroa	1-12/2022	1-12/2021

Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-795	-601
Oikaisut *)	-1 136	-1 368
Käyttöpääoman muutos	-	-
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	225	-230
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	-98	-123
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-1 804	-2 322

Maksetut korot liiketoiminnasta	-121	-248
Saadut korot liiketoiminnasta	1 122	1 462

Liiketoiminnan rahavirta (A)	-803	-1 108

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-77	-899
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	-	129
Tytäryhtiöosakkeiden hankinta	-	-8 000
Saadut osingot investoinneista	321	201
Investointien rahavirta (B)	244	-8 569

1000 euroa	1-12/2022	1-12/2021

Rahavirta ennen rahoitusta	-559	-9 677

Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden myynti	-	111
Pitkäaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut	-	-964
Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut	-28 482	13 000
Tytäryhtiölainojen muutos	42 396	5 521
Konsernipankkitilin muutos	-7 019	-4 296
Maksetut osingot	-2 496	-3 118
Konserniavustukset	-	5 550
Rahoituksen rahavirta (C)	4 399	15 804
Rahavarojen muutos (A+B+C), lisäys (+) / vähennys (-)	3 839	6 128
Rahavarat tilikauden alussa	6 938	810
Rahavarat tilikauden lopussa	10 777	6 938
*) Oikaisut
Poistot ja arvonalennukset	291	275
Rahoitustuotot ja -kulut	-1 427	-1 526
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot	-	-117
Yhteensä	-1 136	-1 368

Konsernipankkitili esitetään rahoituksen rahavirrassa. Vertailukausi on oikaistu vastaamaan esitystapaa.

Laatimisperiaatteet, FAS

PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella.

VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaan keskikurssiin. Lyhytaikaisista saamisista ja veloista syntyneet kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Pitkäaikaisten saamisten ja velkojen realisoitumattomat kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

LASKENNALLISET VEROT

Vahvistetuista tappioista syntyneet väliaikaiset laskennalliset verosaamiset on kirjattu taseeseen käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.

Muut jaksottamisesta johtuvat väliaikaiset laskennalliset verovelkojen ja -saamisten erot esitetään nettomääräisenä liitetiedoissa.

JOHDANNAISSOPIMUSTEN KÄYTTÖ

Riskienhallintapolitiikkansa mukaisesti yhtiö käyttää erilaisia johdannaisia valuutta-, korko- sekä hyödykehintariskeiltä suojautumiseen. Liitetietojen vastuissa on ilmoitettu johdannaissopimusten nimellisarvot, jotka kertovat minkälaisia tulosvaikutuksia olisi syntynyt johdannaispositioiden sulkemisesta tilinpäätöshetkellä.

Johdannaissopimusten realisoitumattomat tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituskuluihin. Johdannaissopimusten realisoitumattomia voittoja ei kirjata tulosvaikutteisesti, voitot kirjataan vasta johdannaisten realisoituessa rahoitustuottoihin.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutuksilla. Aikaisemmin Lännen toimihenkilöiden eläkesäätiö s.r.:n toimintapiiriin kuuluneille toimihenkilöille ja eläkeläisille etueläkevakuutukset antavat eläkesäätiön sääntöjen mukaisen lisäeläketurvan.

Toimitusjohtajalla on vapaaehtoinen maksuperusteinen lisäeläkejärjestely.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS

1. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1000 euroa	1-12/2022	1-12/2021

Luovutusvoitot	-	117
Vuokratuotot	167	143
Palveluveloitukset	142	143
Muut	100	158
Yhteensä	409	561

2. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

1000 euroa	1-12/2022	1-12/2021

Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	1 292	1 336
Eläkekulut	229	221
Muut henkilösivukulut	97	73
Yhteensä	1 619	1 630

Toimielinten palkat, palkkiot ja etuudet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetietojen liitteessä 27.

Henkilöstö keskimäärin	11	12

Emoyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset: Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta.

3. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Poistoajat

Aineettomat oikeudet	5 tai 10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	5 tai 10 vuotta
Rakennukset, kiviset ja puiset	20–30 vuotta
Muut rakennukset ja rakennelmat	5 tai 10 vuotta
Koneet ja kalusto	5 tai 10 vuotta

Poistoperusteissa ei ole muutoksia.

1000 euroa	1-12/2022	1-12/2021

Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet	4	5
Muut pitkävaikutteiset menot	31	31
Rakennukset ja rakennelmat	256	215
Koneet ja kalusto	0	25
Yhteensä	291	275

4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1000 euroa	1-12/2022	1-12/2021

Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat	141	24
Hallinnon kulut	401	514
Muut liiketoiminnan kulut	180	245
Yhteensä	721	784

Tilintarkastuspalkkiot
Tilintarkastuspalvelut	19	70
Muut palvelut	17	11
Yhteensä	36	81

5. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1000 euroa	1-12/2022	1-12/2021

Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
Osakkuusyrityksiltä	320	200
Muilta	1	1
Yhteensä	321	201
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	578	557
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	610	899
Valuuttakurssivoitot	19	0
Muut korkotuotot muilta	20	0
Yhteensä	649	899
Rahoitustuotot yhteensä	1 548	1 657
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	0	-
Korkokulut muille	53	82
Muut rahoituskulut muille	68	48
Yhteensä	121	131
Rahoituskulut yhteensä	121	131
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	1 427	1 526

6. TULOVEROT

1000 euroa	1-12/2022	1-12/2021

Laskennallisen verosaamisen muutos	-133	190
Yhteensä	-133	190

7. PYSYVÄT VASTAAVAT, AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat hyödykkeet 2022

1000 euroa	Aineettomat oikeudet	Muut pitkä vaikutteiset menot	Yhteensä

Hankintameno 1.1.	63	212	275
Lisäykset	-	9	9
Hankintameno 31.12.	63	221	284

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-48	-125	-173
Tilikauden poisto	-4	-31	-35
Kertyneet poistot 31.12.	-52	-156	-208

Kirjanpitoarvo 31.12.2022	11	66	76

Aineettomat hyödykkeet 2021

1000 euroa	Aineettomat oikeudet	Muut pitkä vaikutteiset menot	Yhteensä

Hankintameno 1.1.	139	284	423
Lisäykset	-	6	6
Vähennykset	-76	-78	-154
Hankintameno 31.12.	63	212	275

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-119	-172	-291
Vähennysten kertyneet poistot	76	78	154
Tilikauden poisto	-5	-31	-36
Kertyneet poistot 31.12.	-48	-125	-173

Kirjanpitoarvo 31.12.2021	15	88	102

8. PYSYVÄT VASTAAVAT, AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineelliset hyödykkeet 2022

1000 euroa	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä

Hankintameno 1.1.	2 157	5 283	255	57	-	7 753
Lisäykset	-	65	-	-	-	65
Vähennykset	-	-	-4	-	-	-4
Hankintameno 31.12.	2 157	5 348	251	57	-	7 814

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-	-4 148	-255	-	-	-4 403
Vähennysten kertyneet poistot	-	-	4	-	-	4
Tilikauden poisto	-	-256	-0	-	-	-256
Kertyneet poistot 31.12.	-	-4 404	-251	-	-	-4 655

Kirjanpitoarvo 31.12.2022	2 157	945	-	57	-	3 159

Arvonkorotukset 2022

	Yhteensä

Arvonkorotukset sisältyvät maa-alueiden kirjanpitoarvoon.
Maa-alueet 31.12.	1 722

Aineelliset hyödykkeet 2021

1000 euroa	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä

Hankintameno 1.1.	2 157	4 598	275	57	19	7 107
Lisäykset	-	893	-	-	-	893
Vähennykset	-	-227	-20	-	-	-246
Siirrot erien välillä	-	19	-	-	-19	-
Hankintameno 31.12.	2 157	5 283	255	57	-	7 753
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-	-4 148	-250	-	-	-4 398
Vähennysten kertyneet poistot	-	214	20	-	-	234
Tilikauden poisto	-	-215	-25	-	-	-239
Kertyneet poistot 31.12.	-	-4 148	-255	-	-	-4 403
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	2 157	1 135	0	57	-	3 350

9. SIJOITUKSET

Osakkeet ja osuudet 2022

	Osuudet saman konsernin yrityksistä	Osuudet omistus yhteys yrityksissä	Muut osakkeet	Saamiset, liittymismaksut	Yhteensä

Hankintameno 1.1.	32 178 252,50	12 158 279,85	11 970,30	3 833,30	44 352 335,95
Lisäykset	-	-	-	2 600,00	2 600,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	32 178 252,50	12 158 279,85	11 970,30	6 433,30	44 354 935,95

Osakkeet ja osuudet 2021

	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet omistus yhteys yrityksissä	Muut osakkeet	Saamiset, liittymismaksut	Yhteensä

Hankintameno 1.1.	24 178 252,50	12 158 279,85	11 970,30	3 833,30	36 352 335,95
Lisäykset	8 000 000,00	-	-	-	8 000 000,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	32 178 252,50	12 158 279,85	11 970,30	3 833,30	44 352 335,95

10. EMOYHTIÖN OMISTAMAT TYTÄR- JA OMISTUSYHTEYSYRITYKSET JA MUUT OSAKKEET, OSUUDET JA SAAMISET

Kotipaikka	Omistus osuus -%

Säkylä	100
Helsinki	100
Helsinki	100
Säkylä	100

Omistusyhteysyritykset
Sucros Oy	Helsinki	20
Foodwest Oy	Seinäjoki	18

Muut osakkeet, osuudet ja pitkäaikaiset saamiset

Osakkeiden kirjanpitoarvo

Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet	11 970,30
Liittymismaksut, pitkäaikaiset saamiset	6 433,30
Yhteensä	18 403,60

APETIT VUONNA 2022 APETITIN SUUNTA VASTUULLINEN ARVOKETJU VASTUULLISTA LIIKETOIMINTAA TALOUDELLINEN KATSAUS HALLINNOINTI 117

11. PITKÄAIKAISET SAAMISET

1000 euroa	31.12.2022	31.12.2021

Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	10 639	12 592
Muut saamiset muilta	647	613
Yhteensä	11 286	13 205

12. LYHYTAIKAISET SAAMISET

	31.12.2022	31.12.2021

Myyntisaamiset	11	7

Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	631	892
Lainasaamiset	12 953	53 396
Konsenipankkitilisaamiset	3 437	-
Konserniavustussaamiset	1 600	-
Muut saamiset	269	239
Yhteensä	18 890	54 527

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset	19	16
Yhteensä	19	16

Muut saamiset muilta
Henkilöstökulut	0	0
Muut	20	25
Yhteensä	20	25

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	18 940	54 575

13. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

31.12.2022	31.12.2021

	1 547
	1 414

Vuoden 2022 tuloksesta on kirjattu laskennallisen verosaamisen muutosta -132 (190) tuhatta euroa.

Taseen ulkopuolisten laskennallisten verovelkojen nettosumma on 25 tuhatta euroa.

14. OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET

1000 euroa	31.12.2022	31.12.2021

Osakepääoma 1.1.	12 635	12 635
Osakepääoma 31.12.	12 635	12 635

Ylikurssirahasto 1.1.	23 391	23 391
Ylikurssirahasto 31.12.	23 391	23 391

Käyttörahasto 1.1.	7 232	7 232
Käyttörahasto 31.12.	7 232	7 232

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1	111
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston lisäys	-	111
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12	111	111

Edellisten tilikausien voitto 1.1.	44 847	45 113
Siirto edellisen tilikauden tuloksesta	-435	2 852
Osingonjako	-2 496	-3 118
Edellisten tilikausien voitto 31.12.	41 916	44 847

Tilikauden tulos	672	-435

Oma pääoma 31.12.	85 957	87 781

Jakokelpoiset varat
Käyttörahasto	7 232	7 232
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	111	111
Edellisten tilikausien voitto	41 916	44 847
Tilikauden tulos	672	-435
Jakokelpoiset varat 31.12.	49 931	51 756

15. VIERAS PÄÄOMA

1000 euroa	31.12.2022	31.12.2021

Pitkäaikainen vieras pääoma
Johdannaisvelka, korkojohdannainen	-	109
Eläkevaraukset	647	613
Yhteensä	647	722
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	-	482
Yritystodistuslainat	-	28 000
Ostovelat	186	248
Yhteensä	186	28 730
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat	61	61
Konsernipankkitilivelka	2 615	6 197
Yhteensä	2 677	6 259
Velat omistusyhteysyrityksille
Ostovelat	24	26

Muut velat Verotilivelka	253	235

Siirtovelat
Henkilöstökulut	205	230
Kulujaksotukset	22	51
Yhteensä	228	281
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma yhteensä	647	722
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma yhteensä	2 615	34 679
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma yhteensä	753	851
Yhteensä	4 015	36 252

16. VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET, MUUT SITOUMUKSET JA EHDOLLISET VARAT

1000 euroa	31.12.2022	31.12.2021

Vuokravastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	167	197
Myöhemmin maksettavat	330	-
Muut vuokravastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	16	10
Myöhemmin maksettavat	30	-
Muut vastuut
Annetut takaukset	51	72
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Takaukset	2 155	2 155
Vastuut yhteensä	2 749	2 434
Johdannaissopimukset
Nimellisarvot	10 000	10 482
Markkina-arvot	44	-109

Muut vastuut

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuonna 2014-2022 valmistuneista kiinteistöinvestoinnista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 232 tuhatta euroa ja viimeinen tarkistusvuosi on 2032.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2022 olivat tilikauden voiton, 671 713,81 euroa, lisäämisen jälkeen 49 931 349,93 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

Osinkona jaetaan 0,50 euroa osakkeelta eli yhteensä tilinpäätöshetken
koko osakemäärälle	3 158 788,00
yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa olevalle osakemäärälle	3 119 954,00

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Säkylässä 15. päivänä helmikuuta 2023

Lasse Aho puheenjohtaja	Annikka Hurme Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
			Säkylässä 15. päivänä helmikuuta 2023
Kati Sulin	Niko Simula	Antti Korpiniemi		Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö
Esa Mäki toimitusjohtaja			Osmo Valovirta, KHT	Erika Grönlund, KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

APETIT OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Tilinpäätöksen tilintarkastus lausunto

Olemme tilintarkastaneet Apetit Oyj:n (y-tunnus 0197395-5) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Myyntituottojen tuloutus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 2

Konsernin liikevaihto koostuu pääosin pakasteiden, öljykasvituotteiden sekä viljojen myynnistä. Konserni täyttää sopimuksiin perustuvat suoritevelvoitteensa ja kirjaa myynnin, kun tuoteisiin liittyvä määräysvalta on siirtynyt ostajalle.

Myynnin kohdistumista oikealle kaudelle on käsitelty konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikkana erityisesti viljakauppaliiketoiminnassa, jossa yksittäiset transaktiot ovat merkittävän kokoisia.

Tämä seikka oli myös EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Tuottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

Arvioimme konsernin laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta myyntituottojen tuloutuksen osalta IFRS-standardien näkökulmasta.
Muodostimme käsityksen konsernin liikevaihdon kirjaamisen ajoitukseen liittyvistä prosesseista ja kontrolleista.
Testasimme analyyttisillä sekä transaktiotasoisilla toimenpiteillä myynnin kirjausajankohdan oikeellisuutta. Toimenpiteemme sisälsivät data-analyysejä, sekä ennen ja jälkeen tilinpäätöspäivän kirjattujen myyntitapahtumien tarkastusta transaktiotasolla ja tilinpäätöspäivän jälkeen tehtyjen hyvityslaskujen tarkastusta.
Arvioimme konsernin myyntituottoihin liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Osakkuusyritysosuuksien

arvostus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoihin 13 ja 14

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 konsernitaseessa osuudet osakkuusyrityksissä on yhteensä 20,1 miljoona euroa, joka muodostuu valtaosin Sucros-konsernin omistuksesta.

Sucros-konsernin kannattavuus on ollut viime vuosina heikko, mikä voi olla viite omaisuuserän arvonalentumisesta. Yhtiön johto on laatinut arvonalentumistestauslaskelman Sucros-konsernin nettosijoituksen käyttöarvoon perustuen. Osakkuusyritysosuuksien arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska arvonalentumistestaukseen sisältyy merkittävässä määrin ennusteita ja harkintaa.

Suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Arvioimme arvonalentumistestauslaskelmissa käytettyjen ennusteiden, kuten ennustetun kannattavuuden sekä diskonttokoron perusteita ja asianmukaisuutta.
maattisen oikeellisuuden.
Käytimme apuna arvonmäärityksen erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme käytettyjä menetelmiä niiden soveltuvuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kannalta sekä arvioidessamme käytettyjä oletuksia suhteessa markkinaja toimialakohtaisiin tietoihin.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

konsernitilinpäätöksen

määrä konsernin taseessa 31.12.2022 on yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa. Laskennalliset verosaamiset liittyvät pääosin vahvistettuihin verotuksellisiin

Laskennallisten verosaamisten arvostus oli tilin- tarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska arvioidessaan verosaamisten hyödynnettävyyttä johto laatii ennusteita, jotka sisältävät merkittävästi harkintaa ja oletuksia.

arvostus Viittaamme

tappioihin.

Laskennallisten verosaamisten

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

Arvioimme konsernin laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen liittyviä laskentaperiaatteita IFRS-standardeihin nähden.
Arvioimme johdon laatimia ennusteita vahvistettujen tappioiden hyödynnettävyydestä, esimerkiksi liiketoiminnan ennustettua kannattavuutta.
Arvioimme konsernin laskennallisiin verosaamisiin liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 11Laskennallisten verosaamisten

• Tarkastimme laskelmien mate-

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä,

kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.5.2021 alkaen yhtäjaksoisesti kaksi vuotta.

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Säkylässä 15.2.2023

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

KHT KHT

Osmo Valovirta Erika Grönlund

HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO

Hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa käsitellyt Apetit Oyj:n vuoden 2022 tilinpäätöksen, joka sisältää myös konsernitilinpäätöksen sekä hallituksen toimintakertomuksen ja siihen liittyvän hallituksen ehdotuksen voittovarojen käyttämisestä sekä yhtiön tilintarkastajien antaman tilintarkastuskertomuksen. Hallintoneuvostolla ei ole näiden suhteen huomautettavaa.

Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista ja yhtyy hallituksen ehdotukseen voittovarojen käyttämisestä.

Hallintoneuvostosta ovat erovuorossa: Jaakko Halkilahti, Maisa Mikola, Petri Rakkolainen, Olli Saaristo ja Mauno Ylinen.

päivänä helmikuuta 2023

Hallintoneuvoston puolesta

Harri Eela Susanna Tevä puheenjohtaja kokouksen sihteeri

hallinnointi

SELVITYS APETIT OYJ:N HALLINTO-JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2022

Tämä selvitys Apetit Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n pörssiyhtiöiden Hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Apetit Oyj:n hallitus on käsitellyt selvityksen ja se annetaan hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Yhtiön tilintarkastajat ovat tarkastaneet, että selvitys on annettu ja että sen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

Apetit Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa, 1.1.2020 voimaan tullutta Suomen pörssiyhtiöiden Hallinnointikoodia (Corporate Governance 2020).

Yhtiö poikkeaa koodin hallituksen valintaa koskevasta suosituksesta 5 koskien hallituksen jäsenten valintaa ja suosituksesta 15 koskien tarkastusvaliokunnan jäsenten lukumäärää. Hallinnointikoodin suosituksen 5 mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Apetit Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallintoneuvosto valitsee nimitysvaliokunnan valmistelemana hallituksen jäsenet ja päättää heille maksettavista palkkioista. Suosituksesta poikkeavaan käytäntöön on päädytty, koska hallintoneuvostolla yhtiön hallitusta valvovana elimenä on parhaat edellytykset arvioida hallituksen kokoonpanoa ja hallituksen jäseniltä edellytettäviä ominaisuuksia. Hallinnointikoodin suosituksen 15 mukaan valiokunnan jäsenten lukumäärän tulisi olla vähintään kolme. Ottaen huomioon yrityksen koko, hallituksen jäsenten lukumäärä sekä hallituksen ja tarkastusvaliokunnan välinen työnjako, hallitus on katsonut tarkoituksenmukaisesti, että tarkastusvaliokunta koostuu kahdesta jäsenestä.

Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Hallitus

1. HALLITUKSEN VALINTAMENETTELY YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUKAAN

Apetit Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallintoneuvosto päättää nimitysvaliokunnan valmistelemana hallituksen jäsenten lukumäärästä ja heille maksettavista palkkioista sekä valitsee hallituksen jäsenet.

Apetit Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä. Yhtiöjärjestyksessä ei ole rajoitettu hallituksen jäsenten toimikausien lukumäärää eikä muullakaan tavalla rajoitettu hallintoneuvoston päätösvaltaa hallituksen jäsenten valinnassa.

2. HALLITUKSEN KOKOONPANO Jäsenet

Apetit Oyj:n hallitukseen kuuluivat ajalla 1.1.-31.12.2022 Lasse Aho, Annikka Hurme, Antti Korpiniemi, Kati Sulin ja Niko Simula.

Apetit Oyj:n hallintoneuvosto päätti 5.5.2022 pitämässään kokouksessa valita Apetit Oyj:n hallitukseen viisi jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin Lasse Aho, Annikka Hurme, Antti Korpiniemi, Niko Simula ja Kati Sulin. Apetit Oyj:n hallintoneuvosto nimitti hallituksen puheenjohtajaksi Lasse Ahon.

Henkilötiedot jäsenistä

Lasse Aho, s. 1958, YTM, Vuorineuvos Päätoimi: Olvi Oyj, Toimitusjohtaja (-2022) Hallituksen jäsen vuodesta 2015 Hallituksen puheenjohtaja 17.8.2021 alkaen Osakeomistus 31.12.2022: 10 304 osaketta

Annikka Hurme, s. 1964, ETM Päätoimi: Valio Oy, toimitusjohtaja Hallituksen jäsen vuodesta 2017 Osakeomistus 31.12.2022: 3 736 osaketta

Antti Korpiniemi, s. 1961, Agronomi / MMM, eMBA Päätoimi: Berner Oy ja Bröderna Berner AB Ruotsi, toimitusjohtaja

Hallituksen jäsen vuodesta 2020 Osakeomistus 31.12.2022: 1 093 osaketta

Niko Simula, s. 1966, varatuomari Päätoimi: maanviljelijä Hallituksen jäsen vuodesta 2015 Hallituksen varapuheenjohtaja 17.8.2021 alkaen Osakeomistus 31.12.2022: 5 362 osaketta

Kati Sulin, s. 1974, FM Päätoimi: Terveystalo Oyj, Digitaalisen liiketoiminnan johtaja Hallituksen jäsen vuodesta 2021 Osakeomistus 31.12.2022: 369 osaketta

Riippumattomuusarviointi

Yhtiön hallitus on suorittanut hallinnointikoodin suosituksen 10 mukaisesti hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin suhteessa yhtiöön ja suhteessa merkittävään osakkeenomistajaan.

Hallituksen jäsen Antti Korpiniemi toimii toimitusjohtajana Berner Oy:ssä. Apetit Oyj-konsernin tytäryhtiöillä on liiketoiminnallista yhteistyötä Berner Oy-konsernin kanssa. Lisäksi Berner Oy on Apetit Oyj:n merkittävä osakkeenomistaja. Edellä mainituin perustein Antti Korpiniemi ei ole hallinnointikoodi 2020 mukaisesti riippumaton yhtiöstä tai sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Arvioinnin perusteella kaikki muut hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä ja hallinnointikoodin suosituksessa tarkoitetusta merkittävästä osakkeenomistajasta riippumattomia.

3. KUVAUS HALLITUKSEN TOIMINNASTA

Hallituksen työjärjestys

Hallituksen työjärjestyksenä noudatetaan hallinnointiohjeessa määrättyä. Lisätietoja hallinnointiohjeesta on saatavilla Apetit Oyj:n kotisivuilta apetit.fi/hallinnointi.

Hallituksen tehtävät

Hallituksen yleisenä tehtävänä on suunnata yhtiön toiminta niin, että se tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuren lisäarvon siihen sijoitetulle pääomalle, ottaen samalla huomioon eri sidosryhmien odotukset. Hallitus seuraa myös jatkuvasti omistajien hallitukselle asettamia vaatimuksia sekä omistajaohjauksen yleistä kehitystä. Tehtäviensä toteuttamiseksi hallitus:

käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavan selvityksen
nimittää ja vapauttaa tehtävästään toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen, määrää heidän tehtävistään sekä päättää heidän toimiehdoistaan ja kannustusjärjestelmistään
asettaa vuosittain toimitusjohtajalle henkilökohtaiset tavoitteet ja arvioi niiden toteutumista
kokoontuu vähintään kerran vuodessa ilman toimivan johdon läsnäoloa
pitää vähintään kerran vuodessa yhteisen kokouksen tilintarkastajien kanssa.
antaa tarkastusvaliokunnan valmisteleman tilintarkastajien valintaa koskevan päätösehdotuksen yhtiökokoukselle
arvioi kerran vuodessa omaa toimintaansa
seuraa ja arvioi Yhtiön lähipiiritoimia sekä päättää sellaisista lähipiiritoimista, jotka eivät ole Yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin
vahvistaa itselleen työjärjestyksen, joka tarkistetaan vuosittain.
käsittelee muut asiat, jotka hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja ovat esittäneet otettavaksi kokouksen esityslistalle. Myös hallituksen jäsenillä on oikeus saattaa haluamansa asia hallituksen käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä puheenjohtajalle

Toimitusjohtajan esityksestä hallitus:

vahvistaa yhtiön eettiset arvot ja toimintapolitiikan ja seuraa niiden toteutumista
vahvistaa yhtiön perusstrategian ja seuraa jatkuvasti sen ajankohtaisuutta
määrittelee yhtiön osinkopolitiikan ja tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen maskettavan osingon määrästä
hyväksyy strategian pohjalta vuosittaisen toimintasuunnitelman ja budjetin sekä valvoo niiden toteutumista
hyväksyy vuosittaisen investointien kokonaismäärän ja sen jakautu-

misen liiketoiminta-alueittain sekä päättää suurista ja strategisesti tärkeistä investoinneista, yrityskaupoista ja divestoinneista sekä muista yritysjärjestelyistä

vahvistaa yhtiön sisäisen valvonnan toimintaohjeet, joiden ajantasaisuus varmistetaan vuosittain ja seuraa sisäisen valvonnan tehokkuutta
vahvistaa yhtiön riskienhallintapolitiikan ja -periaatteet sekä vuosittain vahvistettavat riskilimiitit ja seuraa riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta
käy vuosineljänneksittäin läpi yhtiön toimintaan liittyvät keskeiset riskit ja niiden hallinnan
hyväksyy tarkastusvaliokunnan käsittelemät osavuosikatsaukset, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
vahvistaa konsernin organisaatiorakenteen
päättää Yhtiön ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmistä sekä muun henkilöstön palkitsemisjärjestelmien periaatteista
tekee tarvittaessa esityksiä yhtiökokoukselle johdon ja henkilöstön palkkiojärjestelmistä
seuraa vuosittain johdon seuraajakysymyksiä ja tekee niistä tarvittavat johtopäätökset
vahvistaa toimitusjohtajan päätökset toimitusjohtajan välittömien alaisten valinnasta, heidän tehtävistään sekä työehdoistaan ja kannustusjärjestelmistään sekä
seuraa yhtiön työskentelyilmapiiriä ja henkilöstön selviämistä tehtävistään

Hallituksen toiminnan suunnittelu ja arviointi

Hallitus laatii itselleen vuosittain toimintasuunnitelman. Suunnitelmaan sisältyy kokousaikataulu ja kussakin kokouksessa käsiteltävät tärkeimmät asiat.

Hallituksen suorituskykyä arvioidaan vuosittain hallituksen itsensä toimesta ja arvioinnin tulokset annetaan tiedoksi hallintoneuvostolle. Arvioinnin tulokset otetaan huomioon valmisteltaessa ehdotusta uuden hallituksen kokoonpanoksi.

Hallituksen kokoontuminen vuonna 2022

Apetit Oyj:n hallitus kokoontui 9 kertaa vuonna 2022. Jäsenten osallistumisprosentit kokouksiin olivat:

Lasse Aho	100 %
Annikka Hurme	100 %
Antti Korpiniemi	100 %
Niko Simula	100 %
Kati Sulin	100 %

Hallituksen tarkastusvaliokunta

Hallitus on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Niko Simula ja Annikka Hurme jäsenenä. Vuonna 2022 valiokunta kokoontui neljä kertaa. Jäsenten osallistumisaste oli 100 %.

Tarkastuvaliokunnan tehtävänä on

käsitellä tilinpäätös ja konsernitilinpäätös sekä tilinpäätöstiedote ja tarkastaa ne Yhtiön johdon kanssa ennen niiden hallituskäsittelyä, sekä seurata ja valvoa konsernin tilinpäätös- ja taloudellisen raportoinnin prosessia,
käsitellä Yhtiön hallituksen toimintakertomus sekä Yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ennen niiden hallituskäsittelyä, sekä arvioida niiden yhdenmukaisuutta tilinpäätöksen kanssa,
perehtyä sovellettaviin tilinpäätösperiaatteisiin ja laadinnassa käytettyihin johdon arvioihin ja tilintarkastajan tarkastushavaintoihin, tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa tapahtuviin muutoksiin sekä niiden vaikutuksiin Yhtiön tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen ja konsernin taloudelliseen raportointiin,
valmistella hallituksen päätökset merkittävistä muutoksista Yhtiön kirjanpitoperiaatteissa tai konsernin varojen arvostuksessa,
seurata Yhtiön ja konsernin taloudellisen tilanteen kehittymistä ja arvioida toimivan johdon kanssa Yhtiöstä ja konsernista annettavaa taloudellista informaatiota,
perehtyä Yhtiön ja konsernin tilikauden tilintarkastussuunnitelmaan ja

keskustella tarkastuksen aikana mahdollisesti esiin tulleista ongelmista,

seurata ja arvioida tilintarkastustyön suorittamista, palkkiotasoa, tilintarkastusyhteisön resursseja sekä tilintarkastusyhteisöjen Yhtiölle antamia neuvontapalveluja ja niistä maksettavia palkkioita,
arvioida tilintarkastajien riippumattomuutta ja mahdollisia eturistiriitoja,
valmistella Yhtiön hallitukselle esitys yhtiökokoukselle tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista käsitellä ja esittää Yhtiön hallitukselle hyväksyttäväksi sisäisen tarkastuksen vuosittainen tarkastussuunnitelma ja valvoa, että se kattaa olennaiset riskialueet ja että yhteistyö tilintarkastajien kanssa on asianmukaisesti järjestetty,
valvoa sisäisen tarkastuksen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaa ja tehokkuutta, perehtyä toimintojen organisointiin ja prosesseihin ja varmistaa, että kyseisillä toiminnoilla on käytössään tarvittavat resurssit,
käsitellä kaikki sisäisen tarkastuksen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan laatimat keskeiset raportit,
arvioida lakien ja määräysten noudattamista ja huolehtia siihen liittyvästä prosessista ja
valvoa Yhtiön ja konsernin hallinnointiohjeen noudattamista.
tarkastusvaliokunta voi käsitellä myös muita Yhtiön hallituksen sille osoittamia asioita ja tehtäviä.

Hallintoneuvosto

1. KOKOONPANO JA TOIMIKAUSI

Yhtiöllä on hallintoneuvosto. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallintoneuvostoon kuuluu vähintään 14 ja enintään 18 yhtiökokouksessa valittua jäsentä. Tämän lisäksi hallintoneuvostoon kuuluu kerrallaan enintään neljä henkilöstön keskuudestaan nimeämää jäsentä sekä näiden henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan kolmannen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Jotta kolmannes tai sitä lähinnä oleva määrä jäsenistä tulee vuosittain erovuoroon voidaan uusia jäseniä valittaessa heidän toimikautensa määrätä poikkeuksellisesti yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi.

2. TEHTÄVÄT

Hallintoneuvosto valitsee nimitysvaliokunnan valmistelemana yhtiön hallituksen jäsenet, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää heille maksettavista palkkioista.

Hallintoneuvoston tehtävänä on myös hallinnon valvonta ja ohjeiden antaminen hallitukselle, lausunnon antaminen tilinpäätöksestä, hallituksen toimintakertomuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta sekä muut osakeyhtiölain mukaan hallintoneuvostolle kuuluvat tehtävät.

3. HALLINTONEUVOSTON KOKOONPANO JA HENKILÖTIEDOT HALLINTONEUVOSTON JÄSENISTÄ

Vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallintoneuvoston jäsenmäärä on 14.

Henkilötiedot jäsenistä 31.12.2022:

Harri Eela, s. 1960, puuteollisuusteknikko Cursor Oy, Senior advisor Hallintoneuvoston puheenjohtaja vuodesta 2014 Jäsen vuodesta 2012

Maisa Mikola, s. 1971, MMM, agronomi, maanviljelijä Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja vuodesta 2011 Jäsen vuodesta 2005

Kirsi Ahlgren, s. 1975, maatalousyrittäjä, agrologi AMK Jäsen vuodesta 2021

Nicolas Berner, s. 1972, OTK Jäsen vuodesta 2021

Jaakko Halkilahti, s. 1967, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2011

Juha Hämäläinen, s. 1971, maatalousyrittäjä, agrologi Jäsen vuodesta 2018

Laura Hämäläinen, s. 1975, MMM, agronomi, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2009

Tommi Mäkelä, s. 1971, ktk, sijoituspäällikkö Jäsen vuodesta 2022

Jari Nevavuori, s.1966, agronomi, tuotepäällikkö, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2012

Pekka Perälä, s. 1961, HTM, toimitusjohtaja Jäsen vuodesta 2016

Markku Pärssinen, s. 1957, agronomi, edunvalvontajohtaja Jäsen vuodesta 2012

Petri Rakkolainen, s. 1966, insinööri, toimitusjohtaja, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2014

Olli Saaristo, s. 1987, MMM, agronomi, luottojohtaja Jäsen vuodesta 2020

Mauno Ylinen, s. 1965, agronomi Jäsen vuodesta 2005

Henkilöstön nimeämät jäsenet:

Timo Hurme, s. 1959 Jäsen vuodesta 2021

Antti Kaisla, s. 1985 Jäsen vuodesta 2021 Varajäsen Pirkka Mikkola Miika Karilainen, s. 1982 Jäsen vuodesta 2018 Varajäsen Emma Äimänen

Susanna Uotila, s. 1986 Jäsen vuodesta 2021 Varajäsen Marika Palmén

4. HALLINTONEUVOSTON KOKOONTUMINEN VUONNA 2022

Hallintoneuvosto kokoontui neljä kertaa vuonna 2022. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 91 %.

Hallintoneuvoston nimitysvaliokunta

1. KOKOONPANO JA TEHTÄVÄT

Hallintoneuvoston hallituksen henkilövalintoja valmistelevaan nimitysvaliokuntaan kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan kaksi varsinaisen yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä, hallintoneuvoston puheenjohtaja, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Nimitysvaliokunnan puheenjohtajana toimii hallintoneuvoston puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan hallintoneuvoston varapuheenjohtaja.

Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella hallintoneuvostolle tehtävä suositus hallituksen jäsenten lukumäärästä, jäsenistä, puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta sekä heille maksettavista palkkioista. Lisäksi valiokunnan tehtäviin kuuluu tarvittaessa kartoittaa hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita. Valiokunta tiedustelee merkittävän äänivallan omaavien osakkeenomistajien mielipidettä hallintoneuvostolle tehtävään suositukseen.

2. TOIMINTA

Vuonna 2022 nimitysvaliokunta kokoontui kaksi kertaa käsittelemään nimitysvaliokunnan tehtäviin kuuluvia asioita. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100 %.

3. HENKILÖTIEDOT NIMITYSVALIOKUNNAN JÄSENISTÄ 31.12.2022

Puheenjohtaja Harri Eela, s. 1960, puuteollisuusteknikko Cursor Oy, Senior advisor Apetit Oyj:n hallintoneuvoston puheenjohtaja

Maisa Mikola, s. 1971, MMM, agronomi, maanviljelijä Apetit Oyj:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja

Lasse Aho, s. 1958, vuorineuvos, YTM Apetit Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 17.8.2021 alkaen.

Pekka Perälä, s. 1961, HTM toimitusjohtaja, Valion Eläkekassa, Valion keskinäinen vakuutusyhtiö

Henrika Vikman, s. 1976, OTM CEO, Nordea Investment Management

Toimitusjohtaja

TOIMITUSJOHTAJA 1.9.2019 alkaen Esa Mäki, s. 1966, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Osakeomistus 31.12.2022: 3 056 osaketta

Toimitusjohtajan tehtävät

Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä pitää hallitus ajan tasalla yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä.

Toimitusjohtaja vastaa lisäksi yhtiön juoksevan hallinnon järjestämisestä ja yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta sekä siitä, että yhtiön varainhoito on järjestetty luotettavasti.

Johtoryhmä

Konsernissa on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on Apetit Oyj:n toimitusjohtaja ja jäseninä:

Timo Huttunen, s. 1969, elintarviketieteiden maisteri Öljykasviliiketoiminnan johtaja Osakeomistus 31.12.2022: 1 000 osaketta

Ari Kulmala, s. 1967, MBA, tuotantoinsinööri Tuotantojohtaja Osakeomistus 31.12.2022: 1 200 osaketta

Timo Partola, s. 1972, KTM Kaupallinen johtaja Osakeomistus 31.12.2022: 1 200 osaketta

Susanna Tevä, s. 1967, KTM Talous- ja hallintojohtaja Osakeomistus 31.12.2022: 1 016 osaketta

Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa. Johtoryhmä on Apetit Oyj:n toimitusjohtajan asettama neuvoa-antava elin, jonka tehtävänä on konsernilaajuisten kehityshankkeiden sekä konsernitasoisten periaatteiden ja menettelytapojen käsittely tarvittaessa. Johtoryhmän jäsenten valinnasta päättää toimitusjohtaja.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet 1. SISÄISEN VALVONNAN TOIMINTAPERIAATTEET

Apetit Oyj:n hallitus vahvistaa Apetit-konsernin sisäistä valvontaa koskevat toimintaperiaatteet ja arvioi vähintään kerran vuodessa sisäisen valvonnan tilan.

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia toimintatapoja, järjestelmiä ja menetelmiä, joiden avulla yhtiön johto pyrkii varmistamaan tehokkaan, taloudellisen ja luotettavan toiminnan. Sisäinen valvonta käsittää taloudellisen ja muun valvonnan. Sisäistä valvontaa toteuttavat Apetitilla yrityksen johto sekä koko muu henkilökunta.

Riskienhallinnalla osana sisäistä valvontaa tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien ja siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, rajoittamista ja valvontaa.

2. YHTIÖIDEN HALLITUSTEN ROOLI SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESSÄ

Apetit Oyj:n hallitus vastaa riittävän ja toimivan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja ylläpitämisestä Apetit-konsernissa.

Osana sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä yhtiön hallitus seuraa säännöllisesti konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden tulosta ja toimintaan liittyviä riskejä ja päättää raportoinnista, menettelytavoista ja laadullisista ja määrällisistä mittareista, joilla toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan. Konsernin hallitus vahvistaa konsernin riskipolitiikan ja riskienhallintaperiaatteet sekä merkittävimmät riskilimiitit.

Konserniyhtiöiden omistajaohjauksen varmistamiseksi ja sisäisen valvonnan toimivuuden seuraamiseksi merkittävien konserniyhtiöiden hallitukseen kuuluu yksi tai useampi konsernin johtoryhmään kuuluva jäsen. Konsernitason riskienhallinta ja taloudellinen raportointi hoidetaan keskitetysti liiketoiminnasta riippumattomana osana konsernihallinnossa. Konserniyhtiöiden hallituksilla on vastuu asianomaisen yhtiön sisäiseen valvontaan liittyvistä ylimmän johdon tehtävistä. Konserniyhtiöiden toimiva johto vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuksesta päätettyjen periaatteiden ja toimintaohjeiden mukaisesti sekä raportoi yhtiön liiketoiminnasta, riskienkantokyvystä ja riskitilanteesta konsernin johtamisjärjestelmän mukaisesti.

3. SISÄISEN VALVONNAN TOTEUTTAMINEN APETIT OYJ:SSÄ JA KONSERNIYHTIÖISSÄ

Apetit Oyj:ssä ja konserniyhtiöissä noudatettavan sisäisen valvonnan keskeisiä periaatteita ovat:

Organisaatio ja tehtävien jako

Sisäisen valvonnan perustana on toimintokohtainen linjaorganisaatio, joka tarvittaessa jakaantuu osastoihin, yksiköihin ja työryhmiin. Organisaatioyksikölle on määritelty yhtiön toiminnan edellyttämät tehtävät ja vastuualueet. Toimivan johdon eli liiketoimintojen ja liiketoiminta-alueiden johtajien tehtävä on asettaa hallituksen hyväksymän liiketoimintasuunnitelman mukaiset määrälliset ja laadulliset tavoitteet liiketoiminnan osa-alueita varten. Organisaation puitteissa toimiville yksiköille, elimille ja henkilöille on erikseen määrätty toimenkuvissa päätöksenteko-, toiminta- ja käyttövaltuudet sekä raportointivelvollisuus esimiehelle tai muutoin ylemmälle organisaatiotasolle. Toimivan johdon tehtävänä on huolehtia, että alaiset ovat tietoisia omista tehtävistään ja johdon on luotava alaisille edellytykset tehtävistä suoriutumiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen.

Päätöksenteko ja valvontatoimet

Merkittävät sitoumukset tai muutoin riskipitoisiksi katsottavat toimet hyväksytään konsernin hallituksessa. Liiketoimintajohto vastaa päätösehdotusten valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta. Tehtyjen päätösten toimeenpanosta raportoidaan hallitukselle.

Liiketoimintaa ja sen prosesseja ohjataan toimintaohjeilla ja -kuvauksilla, joiden noudattamista ja ajantasaisuutta valvotaan. Tehdyt päätökset dokumentoidaan ja arkistoidaan. Olennainen osa riskienhallintaa suoritetaan toimintaketjuihin ja prosesseihin sisällytetyissä päivittäisissä varmistuksissa.

Riskienhallinta

Apetit Oyj:n ja konserniyhtiöiden sisäiset ja ulkoiset riskit, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen, tunnistetaan, arvioidaan säännöllisesti ja raportoidaan konsernin hallitukselle. Riskejä rajoitetaan ja rajoitteita valvotaan.

Konsernihallinnon taloushallinto valvoo, mittaa ja raportoi riskeistä sekä ylläpitää, kehittää ja valmistelee riskienhallinnan periaatteita yhtiön hallituksen vahvistettavaksi ja laatii menetelmiä käytettäväksi riskien

APETIT VUONNA 2022 APETITIN SUUNTA VASTUULLINEN ARVOKETJU VASTUULLISTA LIIKETOIMINTAA TALOUDELLINEN KATSAUS HALLINNOINTI 131

arvioimisessa ja mittaamisessa. Roolit ja vastuut on määritelty konsernin hallituksen vahvistamassa Apetitin riskienhallintapolitiikassa ja riskienhallintaperiaatteissa.

Tietojärjestelmät

Liike- ja muun toiminnan perustana ovat toiminnan edellyttämät laskenta-, informaatio- ja toimintaa ohjaavat tietotekniset järjestelmät. Emoyhtiöllä ja konserniyhtiöillä on nykyisten arvioitujen tarpeiden mukainen tietotekniikkastrategia sekä riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt tietojärjestelmät. Tietohallinto turvaa yhtiön tietoresurssien hyväksikäytön toiminnan suunnittelussa, johtamisessa, toteuttamisessa ja valvonnassa.

Vastuu sisäisen valvonnan toimivuudesta

Toimivalla johdolla on ensisijainen vastuu huolehtia sisäisen valvonnan käytännön toimenpiteiden toteutumisesta. Johdon on jatkuvasti seurattava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä tarpeellisiin kehittämistoimiin havaitessaan ohjeiden tai päätösten vastaisia tai muuten tehotonta tai epätarkoituksenmukaista toimintaa. Avoimessa ja toimivassa organisaatiossa myös koko henkilökunnalla on vastuu paitsi omien tehtäviensä asianmukaisesta hoitamisesta myös toiminnan sujuvuudesta muun organisaation kanssa.

4. RAPORTOINTI JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT

Sisäistä valvontaa tukee asianmukainen raportointi, jolla seurataan toimintaa, toiminnan tulosta ja toimintaan sisältyviä riskejä. Liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista ja konsernin taloudellista kehitystä seurataan koko konsernin kattavan ohjausjärjestelmän avulla. Laskentaperiaatteet, kontrollit ja vastuut on kuvattu Apetit-konsernin laskentamanuaalissa. Kuukausi-, puolivuosikatsaus- ja vuositilinpäätösraportoinnista sekä ensimmäisen ja kolmannen vuosineljänneksen liiketoimintakatsauksista on laadittu kirjalliset raportointiohjeet ja -aikataulut. Yhtiön taloushallinto seuraa jatkuvasti liiketoimintayksiköiden raportointia sekä kehittää ja ohjeistaa raportoinnin sisältöä ottaen huomioon sisäisen valvonnan

tarpeet. Konserni laatii julkistettavan taloudellisen informaation noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS). Puolivuosikatsauksen, liiketoimintakatsaukset ja vuositilinpäätöksen käsittelee ja hyväksyy konsernin hallitus.

Ennusteiden ja strategialukujen pohjalta laaditaan vuosibudjetit. Konsernin hallitus arvioi ja hyväksyy liiketoimintayksiköiden vuosibudjetit. Tämän lisäksi liiketoimintayksiköt päivittävät vähintään neljännesvuosittain tulos- ja tase-ennusteet.

Kuukausittainen raportointi ja sen yhteydessä tehtävä analysointi verrattuna budjetteihin ja ennusteisiin on keskeinen osa Apetitin ohjausjärjestelmää ja sisäistä valvontaa. Kuukausittain liiketoimintayksiköiden tietojärjestelmistä kootaan taloudelliset luvut konsernin yhtenäiseen laskentajärjestelmään.

Toteutumatiedot ja ajantasaiset ennusteet käydään kuukausittain läpi konsernitasolla. Ohjausjärjestelmä sisältää toteutuneet tulos- ja tasetiedot, tunnusluvut ja liiketoimintavastuussa olevien johtajien kirjallisen raportin kuukauden tulokseen vaikuttaneista tekijöistä, lähiajan toimenpidesuunnitelmista ja arvion kuluvan vuosineljänneksen ja koko vuoden liiketuloksesta.

Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet saavat raportit käyttöönsä ja konsernin hallitus konserniyhteenvedon ja tiivistelmät yksikkökohtaisista tiedoista.

Liiketoiminnan johtamisessa käytettyjen yksikkökohtaisten seurantamittareiden toteumat verrattuna ennusteisiin ja tavoitteisiin sekä syyt merkittäviin poikkeamiin käydään läpi säännöllisesti myös liiketoimintayksiköiden vastuuhenkilöiden kanssa agendaan sopivalla kokoonpanolla.

5. LÄHIPIIRILIIKETOIMET

Apetit tunnistaa säännöllisesti lähipiiriinsä kuuluvia toimijoita ja seuraa heidän liiketoimiaan toiminnanohjausjärjestelmänsä kautta sekä lähipiirin tiedonantojen perusteella. Apetit ei ole toteuttanut lähipiiriliiketoimia, jotka ovat yhtiön kannalta olennaisia ja tavanomaisesta liiketoiminnasta tai tavanomaisista markkinaehdoista poikkeavia.

6. SISÄPIIRIHALLINNON KESKEISET MENETTELYTAVAT

Sisäpiiriläisiä Yhtiössä ovat i) ilmoitusvelvolliset johtohenkilöt, ii) tiedollisessa ytimessä toimivat henkilöt ja iii) hankekohtaiset sisäpiiriläiset.

Yhtiö pitää ilmoitusvelvollisista johtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään sekä sisäpiiriluetteloon merkityistä henkilöistä luetteloita, jotka eivät ole julkisia. Hankekohtaisista sisäpiiriläisistä Yhtiö pitää sisäpiiriluetteloa, joka myöskään ei ole julkinen. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkityille henkilöille ilmoitetaan merkinnästä ja siitä aiheutuvista velvollisuuksista kirjallisesti tai muuten todisteellisesti, esimerkiksi sähköpostilla. Sisäpiiriläisen on vahvistettava ilmoituksen vastaanottaminen.

Tullessaan yhtiön ilmoitusvelvolliseksi johtohenkilöksi henkilön on viipymättä annettava Yhtiön sisäpiirirekisterin hoitajalle perusilmoitus. Perusilmoitus annetaan Yhtiön lähettämällä lomakkeella. Ilmoitusvelvollisen johtohenkilön tulee aina tehdä uusi ilmoitus, kun lomakkeessa ilmoitetuissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Ilmoitus olosuhteiden muutoksesta on annettava viipymättä. Vastaava ilmoitusvelvollisuus on henkilöillä, jotka Yhtiöltä saamansa tiedon mukaan tulevat merkityksi Yhtiön tiedolliseen ytimeen kuuluviksi henkilöiksi.

7. SISÄINEN TARKASTUS

Sisäinen tarkastus toimii objektiivisesti ja riippumattomasti hallituksen, toimitusjohtajan ja muun konsernihallinnon tukena sisäisen valvonnan tason arvioimiseksi ja kehittämisen varmistamiseksi konsernin eri yksiköissä tuottamalla riskienhallinta- ja valvontaprosessien riippumatonta ja objektiivista arviointi- sekä neuvonantopalvelua organisaatiossa.

Sisäistä tarkastusta ohjaa konsernin talousjohtaja konsernin hallituksen hyväksymän vuosisuunnitelman perusteella. Sisäinen tarkastus toteutetaan ostopalveluna. Vuonna 2022 ei suoritettu varsinaisia sisäisen tarkastukseen liittyviä toimeksiantoja.

APETIT OYJ:N PALKITSEMISRAPORTTI VUODELTA 2022

1. Johdanto

Apetit Oyj:n toimielinten palkitsemisessa noudatetaan yhtiön palkitsemispolitiikkaa, jonka päätöksenteossa ja hallinnoinnissa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä yhtiön yhtiöjärjestystä ja hallintoneuvoston, hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestyksiä. Näiden lisäksi yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää, 1.1.2020 alkaen voimassa olevaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Tämä Palkitsemisraportti on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2020 mukaisesti ja se sisältää tiedot yhtiön hallintoneuvoston, hallituksen sekä toimitusjohtajan palkitsemisesta ja toimitusjohtajan toimisopimuksen keskeisistä ehdoista sekä muut hallinnointikoodin palkitsemisraportin tarkoittamat tiedot tilikaudelta 2022. Palkitsemisraportti on saatavilla Apetitin internetsivuilla vähintään kymmenen vuoden ajan.

Yhtiön palkitseminen perustuu yhtiökokouksessa 2020 käsiteltyyn palkitsemispolitiikkaan. Palkitsemispolitiikka käsitellään aina uudelleen yhtiökokouksessa vähintään lain mukaisin määräajoin tai tarvittaessa useammin. Yhtiö noudattaa palkitsemisessaan seuraavia periaatteita:

kilpailukykyisyys, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus tehtävien taso ja vaativuus huomioiden, kannustavuus, jonka tarkoituksena on ohjata Yhtiön toimielimiä liiketoiminnan strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Näiden periaatteiden avulla Apetit pyrkii tukemaan osakkeenomistajien, Yhtiön ja henkilöstön etujen yhteneväisyyttä ja palkitsemisella pyritään tukemaan Yhtiön pitkän aikavälin taloudellista menestystä.

Yhtiön ulkopuolisen hallituksen jäsenen palkitseminen järjestetään erillään Yhtiön toimitusjohtajaan tai henkilöstöön sovellettavista palkitsemisjärjestelmistä. Toimitusjohtajan palkitsemisessa noudatetaan pääasiassa muuhun henkilöstöön sovellettavia periaatteita huomioiden kuitenkin kiinteään ja muuttuvaan palkitsemiseen sekä erilaisiin luontois- ja eläke-etuuksiin vaikuttava toimitusjohtajan tehtävien vaativuus ja vastuu.

Seuraavissa taulukossa esitetään hallintoneuvoston, hallituksen ja toimitusjohtajan palkkioiden kehitys verrattuna konsernin kaikkien työntekijöiden keskimääräisen palkitsemisen kehitykseen ja konsernin taloudelliseen kehitykseen viideltä edelliseltä tilikaudelta. Pitkän aikavälin osakeperusteiset kannustinjärjestelmät sisällytetään raportointiin sille vuodelle, jolloin palkkio on peruuttamattomasti ansaittu. Muilta osin luvut esitetään suoriteperusteisesti.

Palkitsemisen kehittyminen, luvut 1 000 euroa	2022	2021	2020	2019	2018
Hallintoneuvoston vuosi-, kokous- ja valiokuntapalkkiot	46	48	51	48	47
Hallituksen vuosi-, kokous- ja valiokuntapalkkiot	156	165	170	150	163
Toimitusjohtajan vuosipalkkiot	371	350	395	1 039	757
Keskimääräinen vuosipalkka / hlö	51	47	49	45	42
Konsernin liikevoitto (miljoonaa euroa)	6,2	2,8	4,1	-3,4	-6,9

2. Hallintoneuvoston palkitsemisen kuvaus

Hallintoneuvoston puheenjohtajien ja jäsenten kokouspalkkio on 300 euroa. Hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan 1 000 euron ja varapuheenjohtajalle 665 euron kuukausipalkkiota. Kokouspalkkio maksetaan myös nimitysvaliokunnan jäsenille osallistumisesta nimitysvaliokunnan kokouksiin sekä hallintoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle heidän osallistuessaan hallituksen kokoukseen. Hallintoneuvoston jäsenille maksetaan päiväraha ja matkakorvaukset kokoukseen osallistumisesta yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Hallintoneuvoston jäsenille on maksettu suoriteperusteisesti palkkioita seuraavasti:

luvut 1 000 euroa	1-12/2022	1-12/2021
Harri Eela, hallintoneuvoston puheenjohtaja	17	19
Maisa Mikola, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja	13	15
Hallintoneuvoston muut jäsenet yhteensä	16	14
Hallintoneuvosto yhteensä	46	48

3. Hallituksen palkitseminen

Hallintoneuvoston päätöksen mukaan hallituksen jäsenille maksetaan 22 800 euron, puheenjohtajalle 45 000 euron ja varapuheenjohtajalle 27 600 euron vuosipalkkio. Palkkio maksetaan kokonaan rahana kuukausittain. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 600 euron ja varapuheenjohtajalle ja muille jäsenille 400 euron kokouspalkkio. Hallituspalkkioiden kokonaismäärän kehitykseen vaikuttaa kokousmäärien lisäksi hallituksen jäsenten lukumäärän muutokset. Hallituksen jäsenille on maksettu suoriteperusteisesti palkkioita seuraavasti:

luvut 1 000 euroa	1-12/2022	1-12/2021
Simo Palokangas, hallituksen puheenjohtaja 17.8.2021 asti	0	32
Lasse Aho, hallituksen varapj., hallituksen pj. 17.8.2021 alkaen	49	35
Niko Simula, hallituksen jäsen, hallituksen varapj. 17.8.2021 alkaen	31	26
Annikka Hurme, hallituksen jäsen	26	24
Antti Korpiniemi, hallituksen jäsen 12.8.2020 alkaen	25	23
Kati Rajala, hallituksen jäsen 31.5.2021 asti	0	16
Kati Sulin, hallituksen jäsen 17.8.2021 alkaen	25	8
Hallitus yhteensä	156	165

4. Toimitusjohtajan palkitseminen

Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteän (rahapalkka, luontoisedut ja maksuperusteinen lisäeläke-etu) sekä lyhytja pitkäaikaisen muuttuvan palkitsemisen (tulospalkkio ja osakepohjaiset sitoutus- ja kannustinjärjestelmät) yhdistelmästä. Lyhytaikaisen vuosittaisen tulospalkkion mittarina on ollut konsernin kannattavuus. Lyhytaikaisen tulospalkkion enimmäismäärä oli 50 prosenttia vuosipalkasta ja se suoritetaan rahana. Pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät ovat osakepohjaisia järjestelmiä, joissa mahdollinen suoritus maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuuden tarkoitus on kattaa järjestelmästä saajalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakepohjaisista järjestelmistä maksettavien palkkioiden määrä riippuu ansaintakriteerien saavuttamisesta. Tällä hetkellä voimassa on kaksi eri järjestelmää, lisäosakejärjestelmä ja suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä. Molemmissa järjestelmissä ansaintakriteerinä on palkkion maksuhetkellä jatkuva toimisuhde. Lisäosakejärjestelmässä ehtona on lisäksi toimitusjohtajan tekemä omasijoitus Apetit Oyj:n osakkeeseen ja suoriteperusteisessa

osakepalkkiojärjestelmässä Apetit-konsernin kannattavuuden kehitys. Järjestelmien ansaintakaudet ovat alkaneet vuonna 2021 ja päättyvät vuonna 2023. Hallituksella on oikeus yksinpuolisesti painavasta syystä muuttaa muuttuvien kannustinjärjestelmien ehtoja. Hallitus suosittaa, että itse ostettuja ja palkkioina saatuja osakkeita on pidettävä omistuksessa työsuhteen kestäessä vähintään niin kauan, että omistuksessa olevien osakkeiden arvo vastaa vähintään 50% kiinteästä bruttovuosipalkasta. Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot on määritelty toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta ja irtisanomisaika on 12 kuukautta. Toimitusjohtajalla ei ole etuusperusteista eläkettä.

Toimitusjohtajille on maksettu palkkioita tilikaudella 2022 alla olevassa taulukossa esitetyn mukaisesti. Pitkän aikavälin osakeperusteiset kannustinjärjestelmät sisällytetään raportointiin omana eränään sille vuodelle, jolloin palkkio on peruuttamattomasti ansaittu. Muilta osin luvut esitetään suoriteperusteisesti. Suorite-ehtojen täyttyessä täysimääräisesti toimitusjohtaja voi ansaita vuonna 2021 myönnetyistä osakeperusteisista järjestelmistä enintään 5 000 osaketta ja samaa osakemäärää vastaavan rahakorvauksen.

Toimitusjohtajan palkkiot, 1 000 euroa	Kiinteä palkka	Eläke etuudesta kuluksi kirjattu määrä	Lyhyen aikavälin tulospalkkio	Osake perusteiset maksut	Yhteensä	Muuttuvan palkkion osuus kokonaisansiosta
Esa Mäki, toimitusjohtaja	337	34	0	0	371	0 %

Tietoja osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Apetit Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 13. huhtikuuta 2023 klo 13.

Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen alkoi 1.3.2023 klo 10. Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään 5.4.2023 kello 16.00, mihin mennessä ilmoittautumisen on oltava perillä.

Hallituksen osinkoehdotus

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta.

Taloudellinen tiedottaminen 2023

Apetit Oyj julkisti tilinpäätöstiedotteen vuodelta 2022 torstaina 16.2.2023 klo 8.30. Vuosijulkaisut on julkaistu yhtiön internet-sivuilla viikolla 10.

OSAVUOSIKATSAUKSET VUONNA 2023 JULKISTETAAN SEURAAVASTI

Liiketoimintakatsaus tammi–maaliskuu, tiistai 25.4.2023 klo 8.30
Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu, torstai 17.8.2023 klo 8.30
Liiketoimintakatsaus tammi–syyskuu, torstai 26.10.2023 klo 8.30

Vuosijulkaisut, tilinpäätöstiedote, puolivuosikatsaus ja liiketoimintakatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Ne ovat luettavissa Apetit Oyj:n internet-sivuilla osoitteessa apetit.fi/sijoittajille, josta julkaisut voi ladata myös pdf-versioina.

Muutokset henkilötiedoissa

Osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan henkilötiedoissa tapahtuneet muutokset siihen pankkiin, jossa osakkeenomistajalla on arvo-osuustili.

YHTEYSTIEDOT

Apetit Oyj Sörnäistenkatu 1A 00580 Helsinki Puhelin 010 402 00

Apetit Oyj

Maakunnantie 4, PL 100, 27801 Säkylä Puhelin 010 402 00

apetit.fi

Sähköposti: [email protected]

Y-tunnus: 0197395–5 Kotipaikka: Säkylä

Tytäryhtiöt Apetit Ruoka Oy

SÄKYLÄ Maakunnantie 4 PL 130, 27801 Säkylä Puhelin 010 402 4300

PUDASJÄRVI Teollisuustie 3 93100 Pudasjärvi Puhelin 010 402 4300

Apetit Kasviöljy Oy

KANTVIK Satamatie 64 PL 21, 02401 Kirkkonummi Puhelin 010 402 2300

AI Terminal

Apetit Oyj

3303_10-k_2023-03-10_13ad02eb-2e54-4f67-9359-9b20fcccdb0c.pdf

Vuosikertomus 2022

SISÄLLYSLUETTELO

Apetit vuonna 2022

Apetitin suunta

Vastuullinen arvoketju

Vastuullista liiketoimintaa

Taloudellinen katsaus

Hallinnointi

MISSIOMME Kaikille hyvä ruoka. Läheltä.

Avainluvut 2022

Liiketoimintomme

Nostoja vuodelta 2022

Uusi energiaratkaisu pudottaa Säkylän tehtaan CO2-päästöjä 80 prosenttia

Säkylän tehtaan herneen vastaanotto uusittiin

Säkylän pakastetehtaalle ISO 45001 -työturvallisuussertifiointi

Lähikalaa Itämerestä myös pihvinä

Apetitin pakastepizzat uudistuivat täysin

Lisää uusiutuvaa energiaa ja pienemmät ilmastovaikutukset

3 000 tapaturmatonta päivää Pudasjärven tehtaalla

Viljakauppa-liiketoiminta myytiin

Työ Apetitilla koetaan merkitykselliseksi

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Kasvua kasvipohjaisista tuotteista

Yhdessä enemmän

Monipuolisesti kasvipohjaisia tuotteita

Lisää kotimaisia kasviproteiineja

Vastuullinen arvoketju

Kiitokset

Esa Mäki toimitusjohtaja

Ainutlaatuinen arvoketju

KESTÄVÄÄ ALKUTUOTANTOA ILMASTOYSTÄVÄLLINEN TUOTANTO KESTÄVIÄ RUOKAVALINTOJA HYVINVOINTIA KASVIKSISTA

apetitin suunta

Toimintaympäristö

MARKKINA-ASEMA

Kasvis- ja ruokapakasteet MARKKINAOSUUS JA KILPAILUASEMA

KILPAILUEDUT

Kasviöljyt

MARKKINAOSUUS JA KILPAILUASEMA

KILPAILUEDUT

Rehuraaka-aineet

MARKKINAOSUUS JA KILPAILUASEMA

KILPAILUEDUT

Ruokatrendit

Kotimaisuutta arvostetaan

Kohti planetaarista ruokavaliota

Hyvinvointia ruoasta

Kotikokkaus kiinnostaa ja helppous houkuttaa

STRATEGISET PAINOPISTEALUEET 2020–2022 KESKEISIMMÄT TOIMENPITEET 2022

1. YDINTOIMINNOT KUNTOON

2. VAHVA JALANSIJA RUOTSIIN

3. KASVUA KASVIPOHJAISISTA LISÄARVOTUOTTEISTA

4. VILJELIJÄKUMPPANUUKSIEN KEHITTÄMINEN

5. VASTUULLISIA TEKOJA

TALOUDELLISET TAVOITTEET 2020–2022

KÄYTTÖKATE (EBITDA)

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI (ROCE %)

APETITIN UUDISTETTU STRATEGIA VUOSILLE 2023-2025

Apetitin neljä strategista painopistealuetta vuosille 2023–2025

1.YHDESSÄ ENEMMÄN

2.MONIPUOLISESTI KASVIPOHJAISIA TUOTTEITA

3.LISÄÄ KOTIMAISIA KASVIPROTEIINEJA

4. VASTUULLINEN ARVOKETJU

TALOUDELLISET TAVOITTEET VUOTEEN 2025

LIIKEVOITTO

Kuinka luomme arvoa

288 osaajaa

Luonnonvarat:

Aineeton pääoma:

Taloudelliset resurssit:

Sosiaaliset resurssit:

MISSIO: Kaikille hyvä ruoka. Läheltä.

Kaksi liiketoimintoa:

Neljä strategista painopistealuetta:

RESURSSIT TOIMINTAMME TUOTOKSET

Kuluttajille, ammattikeittiöille ja teollisuudelle:

Luotettava kumppani: Kotimaiselle alkutuottajalle, kaupan alalle, Food service -sektorille ja elintarvike-

Yhteiskunnalle: