VUOSIRAPORTTI 2022

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Sisällysluettelo

Pihlajalinnan Vuosiraportti 2022 rakentuu viidestä osasta, jotka ovat Vuosi 2022, Vastuullisuus, Palkitseminen, Hallinnointi ja Talous.

Vuosi 2022 -osiossa esitellään yhtiön liiketoimintaa, strategiaa, toimintaympäristöä ja sitä muokkaavia trendejä. Lisäksi osiossa on kuvattu yhtiön arvonluontimalli. Vastuulllisuus-osassa kerrotaan Pihlajalinnan vastuullisuuden johtamisesta ja vastuullisuusohjelmasta sekä käydään läpi yhtiön vastuullisuuden teemat. Vastuullisuudesta raportoimme GRI-standardin (Global Reporting Initiative) mukaisesti. Raportti noudattaa GRI-standardien Core-tason vaatimuksia.

Palkitseminen-osa pitää sisällään Pihlajalinnan Palkitsemisraportin. Hallinnointi-osa koostuu Selvitys hallinto ja ohjausjärjestelmä kokonaisuudesta ja sisältää tarkemmat tiedot yhtiön hallituksesta ja johtoryhmästä. Talous-osio sisältää Hallituksen toimintakertomuksen, Tilintarkastetun tilinpäätöksen Tilintarkastuskertomuksen sekä Tietoja osakkeenomistajille. Kirjanpitolain edellyttämä Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista löytyy Talous-osiosta Hallituksen toimintakertomuksesta.

Pihlajalinnan Vuosiraportti 2022 julkaistaan suomeksi ja englanniksi.

Pihlajalinna lyhyesti

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajista. Konserni tuottaa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon, työterveyden ja suunterveyden palveluita sekä asumis- ja hyvinvointipalveluita. Pihlajalinnan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä.

Pihlajalinna-konsernin asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset, vakuutusyhtiöt ja hyvinvointialueet, joita palvelemme laajalla lähi-, etä- ja digipalveluvalikoimalla. Julkisella sektorilla tarjoamme sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja, joissa yhteistyöllä taataan laadukkaat palvelut kansalaisille.

Kannamme osaltamme vastuumme terveydestä ja hyvinvoinnista Suomessa ja maksamme kaikki veromme Suomeen. Pääkonttorimme sijaitsee Tampereella.

Arvojamme ovat energisyys, eettisyys ja ennakkoluulottomuus. Työntekijöillemme tarjoamme merkityksellisen työn laadukkaissa ja turvallisissa työolosuhteissa. Jokainen työntekijämme on meille tärkeä niin työyhteisen jäsenenä kuin asiakaskokemuksen ja toiminnan laadun kehittäjänä.

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Toimitusjohtajalta

Vuonna 2022 keskityimme strategiamme mukaisesti lääkärikeskus- ja sairaalapalveluverkoston laajentamiseen sekä tarjonnan kasvattamiseen. Teimme vuoden aikana useita tarjonnan kasvua tukevia yrityskauppoja, joista mittavin toteutui helmikuussa, kun Pohjola Sairaala siirtyi osaksi Pihlajalinnaa. Kaupan myötä yhtiöllä on kattava palveluverkosto korkean jalostusarvon sairaalapalveluissa sekä monipuolinen päivystystoiminta kaikissa suurimmissa maakuntakeskuksissa. Pihlajalinnan liikevaihto kasvoi vuoden aikana merkittävät 19,5 prosenttia 690,5 miljoonaan euroon.

Valmistauduimme myös hyvinvointialueiden aloittamiseen vuoden 2023 alussa. Yhteisyrityksemme Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueella siirtyivät vuodenvaihteessa osaksi uusia hyvinvointialueita, ja voimassa olevat sopimukset jatkuvat. Toiminnan kehittäminen ja asiakkaiden terveydestä huolehtiminen jatkuu yhdessä alueiden kanssa.

Etäasioinnin kasvu jatkui edelleen vahvana. Etäasioinnin osuus kaikesta asioinnista oli vuoden lopussa 37 prosenttia. Etäpalveluiden hyödyntämi-

nen on kasvussa myös työterveysasiakkuuksissamme. Pihlajalinnan työterveyshuollon piirissä oli vuoden 2022 lopussa jo yli 270 000 henkilöä. Yhdessä asiakasyritystemme kanssa ratkomme työkyvyn ja jaksamisen haasteita. Olemme muun muassa edelleen kehittäneet Mielen huoli -etäpalveluamme, joka tarjoaa matalan kynnyksen apua.

Liiketoiminnan kasvu on tarkoittanut myös henkilöstön ja ammatinharjoittajien määrän kasvua.

Kuluneen vuoden muutokset ovat vaatineet henkilöstöltämme paljon, ja vuoden 2023 strategisena painopistealueena on henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja kehittäminen. Pihlajalinnassa työskenteli vuoden 2022 lopussa 7 016 henkilöä ja 1 812 ammatinharjoittajaa.

Vuosi 2022 oli monin tavoin Pihlajalinnalle myös haastava, ja kannattavuus heikkeni vuoden loppua kohden koronapalveluiden vähenemisen sekä erityisesti korkeiden sairauspoissaolojen ja julkisen

erikoissairaanhoidon kustannusten vuoksi. Vuonna 2023 keskitymme vahvistamaan taloudellista asemaamme kannattavan kasvun takaamiseksi. Olemme käynnistäneet muun muassa palvelujen hintojen, organisaation rakenteen sekä toimipisteverkostomme tarkastelun vuoden alusta.

Vastuullinen toiminta on yhtiön perusta

Julkisen terveydenhuollon kumppanuuksien lisäksi olemme rakentaneet määrätietoisesti yksityisiä terveyspalveluita auttaaksemme niin työyhteisöjä kuin yksityisasiakkaita heidän tarpeissaan. Tarkoituksemme on auttaa elämään parempaa elämää. Vastuullisuus Pihlajalinnassa on toimintatapa, jonka mukaan tarjoamme vaikuttavia, terveyttä edistäviä ja sairauksia ennaltaehkäiseviä palveluita.

Yritysvastuu on osana kaikkia konsernin toimintoja ja vaatii paitsi määrätietoista kehittämistä myös selkeitä tavoitteita, johtamista ja raportointia. Kehitimme vuonna 2022 edelleen vastuullisuustyötämme, jota ohjaa vastuullisuuden kolme teemaa: vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista, vastuullinen liiketoiminta ja vastuu henkilöstöstä. Raportoimme vastuullisuustyöstämme nyt toista kertaa GRI-standardin mukaisesti.

Vuonna 2022 olemme määritelleet ympäristövastuumme ja ympäristöpolitiikkamme sekä laskeneet hiilijalanjälkeämme. Tätä työtä myös jatkamme. Olemme sitoutuneet YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteseen sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Kulunut vuosi oli globaalisti ja erityisesti Euroopassa vaikea johtuen muutosvoimista, jotka Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti. Ulkoisista epävarmuustekijöistä huolimatta toteutimme liiketoimintastrategiaamme määrätietoisesti ja onnistuimme kasvattamaan sekä edistämään toimintaamme monella mittarilla. Kuluneesta vuodesta haluan kiittää kaikkia sidosryhmiämme, erityisesti henkilöstöämme. Te teette mahdolliseksi sen, että olemme vaikuttavasti läsnä ja autamme elämään parempaa elämään – joka päivä.

JONI AALTONEN

Toimitusjohtaja

LIIKEVAIHTO	OIKAISTU LIIKETULOS (EBITA)
690,5	26,7
milj. euroa 2021: 577,8 M€ ↗ +19,5 %	milj. euroa / 3,9 % 2021: 37,3M€ / 6,5 %
OIKAISTU KÄYTTÖKATE (EBITDA)	HENKILÖSTÖMÄÄRÄ
64,2	7 016
milj. euroa 2021: 65,3	2021: 6297
NETTOVELKA/EBITDA OIKAISTU KÄYTTÖKATE	OSAKEKOHTAINEN TULOS
6,0	0,42
31.12.2022 31.12.2021: 3,0	euroa 2021: 0,89

XXX,X

ASIAKASRYHMITTÄIN % Yksityisasiakkaat XX % Yritysasiakkaat XX % Julkinen sektori XX %

milj. euroa (2021: 577,8 M€) ↗ +XX,X %

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Keskeisiä tapahtumia 2022

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Pihlajalinnan strategia

Pihlajalinnan strategian kaksi painopistealuetta ovat henkilöasiakkaan palveluiden uudistaminen ja sote-yhteistyö. Strategiaa viedään eteenpäin teemojen kannattava kasvu, laatu ja vaikuttavuus, asiakas- ja työntekijäkokemus sekä digitaalinen Pihlajalinna alla. Strategisten tavoitteiden saavuttamisen perustana on eettinen ja kestävä liiketoiminta.

Vuonna 2022 käynnistimme useita strategisia kärkihankkeita, joiden avulla panostamme vahvasti muun muassa monikanavaisiin palveluihimme, hyvinvointialueyhteistyöhön sekä digitalisiointiin henkilöstön, asiakaskokemuksen ja operatiivisen toiminnan kehittämiseen.

Tavoitteiden saavuttamista mitataan muun muassa taloudellisilla mittareilla, asiakkaille tarjolla olevien vastaanottoaikojen ja toimenpiteiden määrän kasvulla sekä asiakas- ja työntekijäkokemusta mittaavilla Net Promotion Score (NPS) -luvuilla.

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Tehtävä

Autamme elämään parempaa elämää.

Visio

Tuomme hyvinvoinnin jokaisen lähelle.

Arvot

Eettisyys, energisyys ja ennakkoluulottomuus.

Strategiakauden tavoitteet

Pihlajalinnalla on houkuttelevin ja monipuolisin palveluvalikoima.
Pihlajalinna on kuluttajan ja ammattilaisen ykkösvalinta.
Pihlajalinnan palvelut ovat toimialan sujuvimmat, ja ne ovat saatavilla viiveettä.
250 miljoonan euron liikevaihdon kasvu vuoden 2021 tasosta vuoden 2025 loppuun mennessä. Kasvusta noin kolmanneksen arvioidaan tulevan julkiselta sektorilta ja kaksi kolmasosaa yritys- ja yksityisasiakkailta.
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) yli 9 prosenttia liikevaihdosta pitkällä aikavälillä.
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA) alle 3 pitkällä aikavälillä. Pohjola Sairaalan hankinnan vuoksi kerroin tulee strategiakauden alussa heikkenemään lähelle viittä.
Osinkoina tai pääoman palautuksina jaetaan osakkeenomistajille vähintään yksi kolmasosa tilikauden tuloksesta.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Katsaus toimintaympäristöön

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on pysynyt haasteellisena. Samaan aikaan alan yleiset kasvuajurit, kuten väestön ikääntyminen ja ihmisten kiinnostus terveyteen, ovat säilyneet ennallaan.

Koronapandemian vaikutukset suomalaisessa terveydenhuollossa olivat edelleen laajat. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ilmoitti kesän lopulla, että pandemiasta ollaan siirtymässä endemiaan, ja virusta tulee todennäköisesti esiintymään kausivaihtelun mukaisesti vuosittain toistuvina epidemioina. Jotta muu välttämätön hoito ei kärsi, terveydenhuoltojärjestelmän on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Tähän tarvitaan sekä julkisen että yksityisen sektorin resursseja.

Kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot kasvoivat edelleen, ja syksyllä yli 152 000 asiakasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon sairaanhoitopiirien sairaaloissa. Koronan lisäksi hoitovelan kasvuun vaikutti alan yleinen työvoiman saatavuushaaste.

Pula sote-ammattilaisista on yksi koko suomalaisen yhteiskunnan suurimmista kysymyksistä, ja työvoiman saatavuus on vaikeutunut viime vuosina huomattavasti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan alalle tarvitaan 70 000 työntekijää lisää nykytilanteeseen verrattuna vuoteen 2035 mennessä. Eduskunnan linjaamaa ympärivuorokautisen vanhustenhoivan 0,7 työntekijän mitoituksen voimaantuloa päätettiin siirtää vuoden 2023 joulukuuhun. On arvioitu, että siihen mennessä alalle tarvittaisiin yli 3 400 hoitajaa lisää, jotta mitoitus voitaisiin toteuttaa määräajassa.

Sote-alan palveluntuottajilla työvoimakysymykset näkyvät rekrytoinnin haasteina, ja ammattitaitoinen henkilöstö koetaan yrityksissä entistä vahvempana voimavarana. Onnistuneiden rekrytointien ja esimerkiksi houkuttelevan koulutusyhteistyön merkitys kasvoi edelleen.

Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodalla on ollut mittavia vaikutuksia koko euroalueen talouteen. Talouskasvu on hidastunut, inflaatio on kiihtynyt ja markkinakorot ovat nousseet. Yleinen epävarmuus on heikentänyt kuluttajien ostovoimaa ja supistanut investointeja. Sota on kasvattanut kyberhyökkäysten todennäköisyyttä.

Kuluttajaluottamus tippui kuluneen vuoden aikana mittaushistorian alhaisimmalle tasolle. Yhteiskuntaamme kohdistuneet kriisit lisäsivät myös ihmisten yleistä epävarmuutta, mikä haastaa kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet rajusti. Työkyvyttömyyseläkkeistä jo puolet myönnetään mielenterveydestä johtuvista syistä. Työnantajien sosiaalinen vastuu korostuu, ja yhteistyö työterveyden kanssa on entistä tärkeämpää.

Vuotta 2022 leimasi valmistautuminen hyvinvointialueiden aloittamiseen vuoden 2023 alussa. Yksityisiltä palveluntuottajilta hyvinvointialueet odottavat erityisesti ketteriä ja skaalautuvia palvelumalleja sekä helposti alueiden omiin alustoihin kytkettäviä digitaalisia ratkaisuja. Yksityisen ja julkisen yhteistyötä tarvitaan, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa haastavassa tilanteessa.

Ikääntyvä väestö, ihmisten yleinen liikkumisen vähentyminen ja elintapamuutokset näkyvät sairauksien kasvuna. Hyvinvointivaltion kustannuskysymyksiä ratkottaessa tulee entistä vahvemmin keskittyä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Trendit ja megatrendit

Yhteiskuntamme trendit ja megatrendit heijastuvat myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan ja kehitystarpeisiin.

Vastuullisuuden merkitys kasvaa

Kasvanut tietoisuus ekologisesta kestävyydestä näkyy kulutusvalinnoissa. Sosiaalisessa kestävyydessä on kyse osallisuuden, yhteisöllisyyden ja saavutettavuuden lisäksi hyötyjen ja haittojen oikeudenmukaisesta jakautumisesta. Sosiaalinen kestävyys näkyy esimerkiksi yritysten henkilöstön hyvinvoinnin sekä eri alueiden elinvoimaisuuden ylläpitämisenä.

Terveydenhuolto uudistuu, digitalisaatio etenee

Uusi sote-järjestelmä muokkaa terveydenhuollon rakenteita ja tarpeita merkittävästi, kun vastuu palveluiden järjestämisestä on kuntien sijasta hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden työtä haastaa hoitovelka kiireettömään erikoissairaanhoitoon, joka on jatkanut kasvuaan. Sote-alan työvoiman saatavuushaaste on yksi yhteiskuntamme suurimmista ratkaistavista kysymyksistä.

Teknologisten ratkaisujen nopea kehitys jatkuu. Terveysteknologia arkipäiväistyy, etävastaanotot yleistyvät ja omaa terveydentilaa mitataan eri tavoin. Tekoälyn käyttö sairauksien ennakoinnissa ja diagnosoinnissa on yhä useammin osa hoitoketjua. Kiinnostus omaan terveyteen ja hyvinvointiin kasvaa erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Odotus terveistä elinvuosista on voimistunut.

Eriarvoisuus voimistuu

Suomalaisten terveys on kokonaisuudessaan parantunut, vaikka erot eri sosiaaliryhmien välillä ovat länsimaiden suurimpia. Erot liittyvät muun muassa terveyspalvelujen käyttöön sekä terveyden kannalta merkityksellisiin elintapoihin. Mielenterveysongelmat ovat nousseet erityisesti nuorten ikäryhmässä.

Väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Ennusteiden mukaan työpaikat tulevat keskittymään pääasiassa kaupunkeihin, joissa on tarjolla myös parhaat opintomahdollisuudet. Muuttotappiopaikkakunnilla väestö ikääntyy ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden haasteet syvenevät.

Ihmisten varallisuus näkyy investointeina omaan terveyteen. Yhä useammalla on mahdollisuus hankkia esimerkiksi vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus. Varallisuudessa on kuitenkin havaittavissa selvä keskittyminen vanhempiin ikäluokkiin, joilla on myös kasvanut tarve terveyspalveluille.

Väestö ikääntyy

Väestön ikääntymisellä on merkittävä vaikutus Suomen huoltosuhteeseen ja ikään liittyvien sairauksien yleistymiseen. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa suhteessa muihin ikäryhmiin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomessa kuolisi vuoden 2060 loppuun mennessä 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyy, mikäli syntyvyys pysyy nykytasolla.

Suomalaisten yleisimpiä kuolinsyitä ovat kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudet, dementia sekä alkoholiperäiset syyt. Väestön ikärakenteeseen ja määrään suhteutettu ikävakioitu kuolleisuus työikäisillä pienenee.

Yksityisasiakkaat

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Asiakasryhmät

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat. Vuonna 2022 yhtiön toiminta kasvoi erityisesti yksityis- ja yritysasiakkaiden asiakasryhmissä. Teimme useita yrityskauppoja ja kasvatimme myös orgaanisesti tarjontaa sekä palveluita.

Yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista. Vuonna 2022 palvelimme noin 270 000 työterveyspalveluiden henkilöasiakasta. Yritysasiakkaisiin kuuluvan vakuutusasiakkaiden liikevaihto oli 98,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 syvensimme vakuutusyhteistyötämme edelleen vakuutusyhtiökumppaneidemme kanssa ja erityisesti Pohjola Vakuutuksen kanssa, kun Pihlajalinna hankki Pohjola Sairaalan koko osakekannan ja solmi uuden viisivuotisen palvelusopimuksen Pohjola Vakuutuksen kanssa.

Yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, joita palvelemme muun muassa lääkärikeskuksissamme, sairaaloissamme ja liikuntakeskuksissamme. Yksityisasiakkaat saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten hyvinvointialueet, seurakunnat ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita.

Vuonna 2022 Pihlajalinnalla oli erilaisia yhteistyösopimuksia kaikkiaan lähes sadan suomalaisen kunnan kanssa, ja valmistauduimme yhteistyöhömme 2023 alusta aloittavien hyvinvointialueiden kanssa. Julkiseen sektoriin kuuluvien kokonais- ja osaulkoistussopimustemme liikevaihto oli 303,9 miljoonaa euroa.

435,5

(427,8) ↗ 1,8 %

Osuus konsernin liikevaihdosta 57 % (66 %)

Palvelut

On helpompaa, edullisempaa ja keholle kevyempää pitää ihminen terveenä kuin parantaa jo sairastunut. Siksi rakennamme palveluita, jotka keskittyvät terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tätä tavoitetta edistämme yksityis- ja työterveysasiakkaidemme palvelujen kehityksessä ja kaikissa julkisissa palveluissamme. Olemme vaikuttavasti läsnä.

Pihlajalinnalla on jo yli 160 toimipistettä. Verkostomme kattaa kaikki Suomen suurimmat maakuntakeskukset, joissa meillä on myös erittäin kattavat erikoissairaanhoidon sekä leikkaus- ja päivitystoiminnan palvelut. Meille on ehdottoman tärkeää, että apua tarvitseva pääsee hoitoon nopeasti ja että hänelle tarjotaan sujuvin mahdollinen hoitopolku, hakeutui hän hoitoon missä kanavassa tahansa. Hoitopolun sujuvuudesta huolehtiminen on terveydenhuollon palveluntarjoajan vastuu. Tämän vuoksi olemme esimerkiksi mielen hyvinvoinnin palveluissamme kehittäneet oman Mielen huoli linjan, jonka tarkoituksena on varmistaa, että asiakas ohjataan oikean asiantuntijan luo ja että hänestä pidetään huolta koko hoitopolun läpi. Sama pätee myös kaikissa muissa palveluissamme.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Yleis- ja erikoislääkärien sekä hoitajien vastaanottojen ja päivystystoiminnan lisäksi yksityis- ja työterveysasiakkaillemme tarjoamamme palvelut koostuvat muun muassa monipuolisista tutkimuspalveluista ja fysioterapiasta. Olemme kehittäneet myös tiettyjä räätälöityjä kokonaisuuksia, joiden avulla asiantuntijamme ovat kohderyhmien saatavilla mahdollisimman helposti. Tästä esimerkkinä Diabetesklinikka, jonka kautta asiakkaidemme on mahdollista saada laadukasta hoitoa diabetekseen erikoistuneilta asiantuntijoilta lähi- ja etäpalveluja yhdistelemällä.

Monikanavaisuus on vahvuutemme, johon olemme panostaneet vahvasti ja panostamme jatkossakin. Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kehitys on ollut meillä keskiössä jo pitkään. Vuoden 2022 lopussa 37 prosenttia kaikesta asioinnista toteutui Pihlajalinnan etäkanavissa. Etäpalvelut tasa-arvoistavat alueellisia eroja ja mahdollistavat kustannustehokkaan palvelutuotannon.

Työterveyden asiakasyrityksillemme tarjoamme työkykyä ylläpitäviä palveluita, joiden tavoitteena on tukea organisaatioita ja auttaa niitä saavuttamaan tavoitteensa. Meille on tärkeää analysoida asiakasyrityksen tarpeet ja linjata yhteistyön tavoitteet, jotta voimme tukea jokaista yritystä ja sen henkilöstöä parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoden 2022 lopussa palvelimme jo 270 000 työterveysasiakasta.

Julkisissa palveluissamme tuemme julkista sektoria yhteistyöllä, jolla tarjoamme monipuoliset ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut väestölle. Tarjoamme innovatiivisia ja monipuolisia palveluita esimerkiksi perus- ja erikoissairaanhoidossa ja hoivassa. Meille on tärkeää olla luotettava ja joustava kumppani myös 2023 alusta aloittaneille hyvinvointialueille, joiden kanssa teemme laajaa yhteistyötä kokonaisulkoistuksissamme. Palvelemme julkista sektoria myös muilla monipuolisilla palvelumalleilla, joiden kehityksessä otamme huomioon niiden skaalautuvuuden myös erilaisille digitaalisille alustoille.

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Vuorovaikutamme sidosryhmiemme kanssa

Pihlajalinna on merkittävä toimija terveyden ja hyvinvoinnin toimialalla Suomessa. Yhtiöllä on lukuisia sidosryhmiä, joiden odotuksiin se pyrkii vastaamaan avoimella vuoropuhelulla. Merkittäviä sidosryhmiä ovat asiakkaat, niin yksityiset kuin

julkiset. Osaavaa ja ammattitaitoinen henkilökunta on Pihlajalinnan tärkein voimavara muiden sidosryhmien odotuksiin vastaamisessa. Sosiaali- ja terveysalalla toimiminen edellyttää tiivistä vuorovaikutusta viranomaisten,

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

päättäjien sekä toimialan organisaatioiden kanssa. Lisäksi julkisena osakeyhtiönä Pihlajalinna luo arvoa omistajilleen sekä käy avointa vuoropuhelua median kanssa.

Sidosryhmä	Sidosryhmien odotukset	Miten odotuksiin vastattiin	Vuorovaikutuskanavat
Kuluttaja-asiakkaat	Laadukas ja vaikuttava hoito ja hoiva	Ammattitaitoinen henkilökunta	Vuorovaikutus palveluissa
	Asiantunteva ja ammattitaitoinen hoitohenkilöstö	Riittävät resurssit	Asiakaspalvelukanavat
	Monipuoliset etäpalvelut	Henkilöstön koulutukset	Asiakastyytyväisyyskyselyt
	Sujuva ajanvaraus ja asioinnin sujuvuus	Etäkanavien jatkuva kehittäminen ja asiantuntijoiden rekrytointi	Palautekanavat
		Ajanvarauksen monikanavainen kehittäminen	Sosiaalinen media
	Yhteistyössä selkeästi määritellyt tavoitteet ja toimiva tiedonkulku	Ammattitaitoinen henkilökunta	Henkilökohtainen vuorovaikutus
Asiakasorganisaatiot: kunnat, kun tayhtymät, sairaanhoitopiirit (jat	Tietosuojan ja tietoturvallisuuden huomioiminen	Riittävät resurssit	Asiakaspalvelukanavat
kossa hyvinvointialueet sekä HUS),		Henkilöstön koulutukset	Asiakastyytyväisyyskyselyt
vakuutusyhtiöt, yritykset		Etäkanavien jatkuva kehittäminen ja asiantuntijoiden rekrytointi
		Toimintaympäristön muutoksiin valmistautuminen
Henkilöstö ja ammatinharjoittajat	Selkeät työn tavoitteet	Palaute- ja kehityskeskustelut yksilö- ja tiimitasolla	Henkilökohtainen vuorovaikutus,
	Tiimikehityskeskustelujen käyttöönotto Johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen	Esihenkilötyön kehittäminen Aktiivinen viestintä henkilöstökyselyjen tuloksista ja niistäseuraavista toimenpi	Henkilöstöinfot Kehityskeskustelut
	Yhteistyön tiivistäminen yhteistoiminnassa ja työhyvinvoinnin johtamisessa	teistä, erilaisista muutoksista ja muista yhtiön ajankohtaisista asioista	Koulutukset ja valmennukset,
	Työsuojelu väkivallan uhan osalta	Tasa-arvosuunnitelma ja sen toteuttaminen	Intranet
	Tasa-arvo kaikessa toiminnassa		Pihliksen Pulssi -henkilöstökysely,
			Yhteistoiminta ja työsuojelukokoukset sekä Kimpassa-foo
			rumi
			Pihlajalinna Akatemia -koulutusportaali
			Anonyymi ilmoituskanava (whistleblowing)
Omistajat	Yhtiön strateginen johtaminen ja omistaja-arvon kasvattaminen	Hyvä johtaminen ja johdonmukainen strategia ja tavoitteellinen tiekartta
	Läpinäkyvä ja säännöllinen viestintä	Aktiivinen viestintä liiketoiminnan ja strategian kehityksestä ja edistymisestä
	Ymmärryksen jakaminen toimintaympäristön muutoksista ja vaikutuksista	Laaja-alainen toimintaympäristön luotaus
	liiketoimintaan Riskienhallinta	Kattava riskienhallinnan prosessi Vastuullisuustyön oikea resurssointi
	Vastuullisuuden ja sen raportoinnin kehittäminen
Viranomaiset ja	Toiminnan vaatimustenmukaisuus	Aktiivinen vuoropuhelu ja vaatimuksiin vastaaminen	Yhteistyö
päättäjät	Aktiivinen vuoropuhelu	Yhteistyö tapaamisissa ja tilaisuuksissa	Viranomaisen asiointikanavat
	Toimiva tiedonsiirto		Raportointi ja tiedottaminen
Media	Viestinnän luotettavuus, avoimuus ja oikea-aikaisuus sekä nopeus	Nopea reagointi median pyyntöihin	Avoin ja oikea-aikainen tiedottaminen
		Oikeat asiantuntijat haastatteluihin	Aktiivinen yhteistyö mediapyynnöissä
		Aktiivinen vuoropuhelu
Toimialan organisaatiot	Sujuva ja alan yhteisiä tavoitteita edistävä yhteistyö, johon jaamme oman	Avoin vuoropuhelu toimialaan liittyvistä aiheista	Verkkosivut
	asiantuntemuksemme	Ajankohtaisten teemojen ja ideoiden jakaminen	Tietopyyntöihin vastaaminen
			Henkilökohtaiset tapaamiset

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Vaikuttavuus ja arvonluonti

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

VASTUULLISUUS 2022

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Vastuullisuuden johtaminen

Pihlajalinnan toiminta pohjautuu yhtiön arvoihin, visioon ja missioon. Vastuullisuus on integroitu osaksi liiketoiminnan strategista ja päivittäistä suunnittelua ja johtamista.

Pihlajalinnan vastuullisuustoimilla on selkeä hallinnollinen rakenne, ja työssä noudatetaan kansainvälisten periaatteiden pohjalta laadittuja ohjeita ja politiikkoja.

Pihlajalinnan eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) ohjaavat johtoa ja työntekijöitä. Ohjeet kuvaavat yhtiön tapaa toimia, joka perustuu hyvän hallinnon ja lakien, avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja luottamuksellisuuden periaatteille. Yhteistyökumppaneita koskevat Pihlajalinnan hankintaperiaatteet on kirjattu erilliseen Supplier Code of Conductiin. Hankintaperiaatteet pitävät sisällään viisi osa-aluetta: lainsäädäntö ja ihmisoikeudet, ympäristö, asiakkaiden terveys ja turvallisuus, työntekijöiden oikeudet sekä eettinen liiketoiminta. Palveluntarjoajien, tavarantoimittajien ja yhteistyökumppaneiden velvoitetaan noudattavan periaatteita.

Pihlajalinnan toimintaa ohjaavat muun muassa seuraavat periaatteet, politiikat ja ohjeet:

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

YK:n Global Compact -aloite ja -periaatteet
Pihlajalinnan eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct)
Toimittajien eettiset toimintaohjeet (Supplier Code of Conduct)
Hallinnointikäytännöt
Laatupolitiikka
Riskienhallintapolitiikka
Potilasturvallisuuspolitiikka
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka
Henkilöstöpolitiikka
Ympäristöpolitiikka
Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka ja -ohjeet
Helsingin pörssin tiedonantosäännöt
Lääkäripalvelujen markkinointiohjeet

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022 VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Johtamalla vastuullisuutta selkeästi Pihlajalinna haluaa varmistaa, että yhtiö toimii vastuullisesti ja eettisesti sekä edistää ja mahdollistaa vastuullisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Vastuullisuuden ja kestävyysteemojen osalta päätöksenteon ja toimeenpanon vastuut on jaettu seuraavasti:

-

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Vastuullisuusohjelma Olennaisuusarviolla määriteltiin yhtiön kolme vastuullisuuden

Pihlajalinnan missiona on auttaa elämään parempaa elämää. Yhtiöllä on merkittävä yhteiskunnallinen rooli terveyspalveluiden tarjoamisessa kansalaisille julkisten kumppanuuksien, työterveyden, vakuutuspalveluiden sekä suoraan yksityisasiakkaille tarjottavien palveluiden kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa vastuuta terveydestä ja hyvinvoinnista tarjoamalla kattavia palveluita laadukkaasti ja vaikuttavasti sekä potilasturvallisesti ympäri Suomen.

Liiketoiminnan vastuullisuus ja eettisyys sekä henkilöstöstä huolehtiminen ovat Pihlajalinnalle hyvän yrityskansalaisuuden perusta. Näitä tukevat taloudellinen vakavaraisuus, hyvä hallintotapa ja läpinäkyvä viestintä.

Kaikkein merkittävintä toiminnassamme on sosiaalisesta kestävyydestä huolehtiminen osana yhteiskuntaa – ihmisten terveydestä huolehtiminen sekä henkilöstöstä vastuun

kantaminen, jotta voimme auttaa asiakkaitamme hyvin. Sosiaalinen kestävyys näkyy esimerkiksi Pihlajalinnan asiakkaiden henkilöstön hyvinvointina sekä eri alueiden elinvoimaisuuden ylläpitämisenä.

Pihlajalinnan valtakunnalliseksi kasvaneen palveluverkon myötä konsernin ympäristövastuun merkitys on entisestään noussut. Pihlajalinnan toiminnasta syntyy ympäristövaikutuksia erityisesti käytetyn energian, CO₂-päästöjen ja jätteiden muodossa.

Olennaisuusarvio

Pihlajalinnan olennaisuusarvio tehtiin johdon ja sidosryhmien kuulemisella vuonna 2021 osana GRI Standards -raportointimalliin siirtymistä. Yhtiön tavoitteena on arvioida olennaisuudet uudelleen kaksoisolennaisuuden näkökulmasta vuoden 2023 aikana.

teemaa: vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista, vastuullinen liiketoiminta ja vastuu henkilöstöstä.

-

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022 VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Vastuullisuusstrategiaa ja -ohjelmaa syvennetään

Pihlajalinnan vastuullisuuden määrittelytyö aloitettiin vuonna 2021, jolloin täsmennettiin vastuullisuuden teemat sekä yhtiön merkittävimmät sidosryhmät. Ensimmäinen GRI (Global Reporting Initiative) raportointiviitekehykseen pohjautuva vastuullisuusraportti julkaistiin maaliskuussa 2022.

Vuonna 2022 Pihlajalinnan vastuullisuustyötä on viety systemaattisesti eteenpäin. Pihlajalinna sitoutui kansainväliseen YK:n Global Compact vastuullisuusaloitteeseen, jonka jäsenet sitoutuvat noudattamaan työoloihin, ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja lahjonnan ehkäisyyn liittyviä kansainvälisiä velvoitteita.

Ecovadis-vastuullisuusluokittelussa Pihlajalinna saavutti pronssitason. Ecovadiksen arviointi kattaa ympäristöön, työntekijöihin ja työolosuhteisiin, ihmisoikeuksiin, eettisiin toimintatapoihin sekä hankintojen vastuullisuuteen liittyviä toimia.

Elokuussa 2022 aloitti yhtiön ensimmäinen vastuullisuusjohtaja, jonka johdolla vastuullisuustyötä on syvennetty niin strategia-, toimenpide- kuin raportointitasolla. Työ jatkuu vuonna 2023.

Raportoinnin kehittämistä on jatkettu ja sitä syvennetään edelleen vastaamaan EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) vaatimuksiin. Pihlajalinnan tulee raportoida toimintansa kestävyysnäkökulmista direktiivin mukaisesti vuodesta 2024 lähtien.

Vastuullisuuden teema	Vastuullisuuden tavoite	Tavoite ja saavutukset 2022	Tavoite 2023
Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista	Leikkaushoitoon pääsy tavoiteajassa	Leikkaushoitoon pääsylle oli asetettu tavoitteeksi, että 66 % asiakkaista pääsee hoitoon viiden (5) päivän tavoiteajassa. Tavoite saavutettiin.	Vuoden 2023 tavoitteena on 67,5 %.
	Asiakastyytyväisyys (NPS)	Pihlajalinna tähtää erinomaiseen asiakaskokemukseen kaikissa asiointikanavis saan ja toimipisteissään. Pihlajalinnan vastaanottojen NPS oli 77,1 (76,5) ja koko ja osaulkoistusten NPS oli 72,6 (70,8).	NPS:n yleinen tavoite vuodelle 2025 on 80. Tavoit teenasetantaa tarkennetaan vuonna 2023 vastaa maan konsernin nykyrakennetta.
	Työterveyslääkäreiden ennaltaehkäisevän työn osuus työterveydessä	Ennaltaehkäisevä työ lisää henkilöstön hyvinvointia ja vähentää työnantajien kustannuksia. Tavoitteeksi asetettiin vuodelle 2022 60% ja tuloksena oli 61,1 %	Vuoden 2023 tavoitteena on 62,5%.
Vastuu henkilöstöstä	Henkilöstön tyytyväisyys (eNPS)	Henkilöstö on yhtiön voimavara ja työtyytyväisyyden seuraaminen ja siihen rea gointi strateginen tavoite. Koko konsernin eNPS tavoitetaso oli vuodelle 2022 +5, josta jäätiin selvästi tuloksella -1. Konsernin eNPS ilman kokonais- ja osaulkois tuksia oli +11.	Tavoite vuodelle 2023 on +8.
	Henkilöstön sairauspois saolojen vähentäminen	Oman henkilöstön sairauspoissaolot nousivat kahdella (2) prosenttiyksiköllä 9,7:ään vaikean ylähengitystieinfektiovuoden päätteeksi.	Tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja jatka malla strategista ohjelmaamme, jonka yhteydessä tavoitetasoa täsmennetään.
Vastuullinen liiketoiminta	Eettiset toimintatavat	Pihlajalinna uusi tavoitteen mukaisesti eettiset toimintatavat henkilöstölle ja kumppaneille. Kumppaneilla toimintaohjeet liitettiin osaksi kaikkia uusia sopi muksia.	Tavoitteena on digitaalisen koulutuksen käynnis täminen koko henkilöstölle ja että 50 % henkilös töstä on suorittanut sen vuoden 2023 loppuun mennessä.
	Taloudellista hyötyä yh teiskunnalle	Pihlajalinnan ainutlaatuinen yhteisyritysmalli hyvinvointialueille tarjoaa myös ta loudellista hyötyä alueille. Vuonna 2022 Pihlajalinna maksoi 32,5 miljoonaa eu roa ennakonpidätyksiä niihin maakuntiin, joissa yhtiön kuusi kokonais- ja osaul koistusta sijaitsevat.	Hyvinvoinnin vahvistaminen hyvinvointialueilla
	Ympäristövastuu	Pihlajalinna laski tavoitteensa mukaisesti hiilijalanjälkensä (scope 1, 2 ja osin 3) ensimmäistä kertaa vuonna 2022 ja raportoi scopet 1 ja 2. Lisäksi yhtiö siirtyi ta voitteen mukaisesti päästöttömään sähköön vuonna 2022.	Yhtiö jatkaa ympäristölaskennan tarkentamista ja tavoitteiden asettamista laskennan mukaan. Ta voitteena on toiminnan hiilineutraalius.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Vastuulliset toimintatavat

Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa Pihlajalinnalle pyrkimystä hyvään yrityskansalaisuuteen. Konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamisen perustana on eettinen ja kestävä toiminta. Yhtiö tuo taloudellista arvoa yhteiskunnalle tuottamalla tehokkaita ja vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita, hankkimalla palveluita ja tuotteita paikallisilta toimijoilta sekä maksamalla kaikki verot Suomeen. Pihlajalinna tarjoaa henkilöstölleen merkityksellisen työn turvallisissa työolosuhteissa.

Eettinen liiketoiminta

Pihlajalinna noudattaa toiminnassaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomaisohjeita ja listayhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Lisäksi yhtiön toiminnassa noudatettavat periaatteet on kirjattu eettisiin toimintaohjeisiin (Code of Conduct). Eettisten ohjeiden koulutus on osa Pihlajalinnan perehdytysohjelmaa. Pihlajalinna edellyttää toimintaohjeiden mukaisten periaatteiden noudattamista myös toimittajiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan.

Pihlajalinna on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä Global Compactin vastuullisen liiketoiminnan periaatteisiin. Pihlajalinnan vastuullisuustyö perustuu myös vuonna 2021 tehtyyn olennaisuusmäärittelyyn, jossa kuultiin johtoa ja sidosryhmiä. Tavoitteena on arvioida olennaisuudet uudelleen EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) edellyttämän kaksoisolennaisuuden näkökulmasta vuoden 2023 aikana.  

Global Compact -raportoinnin ja GRI-standardien lisäksi Pihlajalinnan vastuullisuustyötä arvioidaan EcoVadis-vastuullisuusarvioinnin mukaisesti. Vuonna 2022 Pihlajalinna saavutti pronssimitalin EcoVadis-luokituksessa, joka arvioi yritysten vastuullisuutta ympäristöasioiden, työ- ja ihmisoikeuksien, eettisten toimintatapojen ja kestävän hankinnan näkökulmasta. 

Pihlajalinnalla on käytössä luottamuksellinen raportointikanava (whistleblowing), jossa voi ilmoittaa eettisten ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Kanava on työntekijöille ja ulkopuolisille toimijoille suunnattu riippumaton ilmoituskanava epäillyistä säännösten ja määräysten tai toimintaperiaatteiden vastaisesta toiminnasta ilmoittamiseen. Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti ilmoittajansuojelulain vaatimuksia noudattaen.

Tapaukset tai oikeudelliset toimet

	2022	2021	2020
Korruptio- ja lahjontatapaukset	0	0	0
Kilpailuoikeudelliset rikkomukset	0	0	0
Sakot tai rangaistukset ympäristösäännösten rikkomisesta	0	0	0
Sakot tai rangaistukset sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen liit tyvien lakien ja määräysten rikkomisesta	0	0	0

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Raportointikaudella 2022 ilmoituskanavaan tuli yhteensä neljä ilmoitusta, joiden tutkinta on saatettu päätökseen. Ilmoitukset eivät johtaneet toimenpiteisiin. Ilmoituksista ei myöskään tunnistettu lainsäädännön tai eettisten ohjeiden vastaista toimintaa tai väärinkäytöstä.

Lisää Pihlajalinnan eettisestä ja vastuullisesta liiketoiminnasta voit lukea hallituksen toimintakertomuksen Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista -osioista sivulta 72 alkaen.

Tasa-arvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Pihlajalinna on sitoutunut YK:n Global Compact aloitteeseen ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeus- ja tasa-arvoperiaatteita. Pihlajalinna ei hyväksy minkäänlaista työntekijöiden tai ammatinharjoittajien syntyperään, kansallisuuteen, uskontoon, ihonväriin, sukupuoleen, ikään tai muuhun vastaavaan tekijään perustuvaa syrjintää.

Pihlajalinna noudattaa toiminnassaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomaisohjeita ja listayhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Lisäksi yhtiön toiminnassa noudatettavat periaatteet on kirjattu Pihlajalinnan eettisiin toimintaperiaatteisiin (Code of Conduct) sekä hankintaa ohjaaviin toimittajia koskeviin eettisiin toimintaperiaatteisiin.

Konsernin johtoryhmä vastaa siitä, että toimintaohjeet ovat henkilöstön tiedossa, ja esihenkilöt vastaavat siitä, että ohjeita noudatetaan. Uudet esihenkilöt perehdytetään heille suunnatussa koulutuksessa yhtiön toimintaperiaatteisiin. Tavoitteena on, että vuoden 2023 aikana yli 50 prosenttia pihlajalinnalaisista on suorittaneet toimintaohjeita koskevan vuonna 2023 lanseerattavan etäkoulutuksen.

Pihlajalinnassa noudatetaan epäasiallisen kohtelun vastaista toimintamallia, jonka mukaan häirintää tai epäasiallista kohtelua ei hyväksytä missään muodossa. Esihenkilöillä on velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun tai häirintään. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu, työsuojelupäällikkö, luottamusmies ja työterveyshuolto voivat tarvittaessa toimia työpaikan ja yksittäisten työntekijöiden tukena.

Palkitseminen

Pihlajalinna noudattaa voimassa olevaa työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Henkilöstön palkkaus perustuu kunkin työntekijän osaamiseen sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattamiseen. Palkkaukseen vaikuttavat työehtosopimusten lisäksi tehtäväkohtaiset vastuulisät, kokemusvuodet sekä paikkakuntakalleusluokittelu. Sukupuoli ei ole missään tilanteessa palkkaukseen vaikuttava tekijä. Ylempien toimihenkilöiden palkkaus määräytyy muun muassa tehtävän ja työn vaativuuden mukaan sekä osaamisen, työkokemuksen, suorituksen ja tulosten perusteella.

Johdon ja hallituksen palkitsemisesta voi lukea tarkemmin yhtiön Palkitsemisraportista.

Pihlajalinnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti konsernin emoyhtiön hallituksen ja johtoryhmän kokoonpanoissa on pyritty tasapuoliseen sukupuolijakaumaan. Vuonna 2022 hallituksessa oli yhteensä 6 jäsentä, joista kolme oli naisia ja kolme miehiä. Pihlajalinnan johtoryhmän 9 jäsenestä 4 oli naisia ja 5 miehiä.

Läpinäkyvä viestintä ja vastuullinen markkinointi

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana ja pörssiyhtiönä läpinäkyvä, oikea-aikainen ja luotettava viestintä sidosryhmille on Pihlajalinnalle erityisen tärkeää. Pihlajalinnan markkinoinnin ja viestinnän perustana on asiallisuus, luotettavuus ja totuudenmukaisuus sekä ajantasainen lääketieteellinen tieto.

Tietoturva

Pihlajalinnan tietosuojan ja tietoturvan johtamisen tarkoituksena on varmistaa potilas- ja henkilötietojen turvallinen käsittely sekä potilaiden, asiakkaiden ja henkilöstön yksityisyyden suoja. Lisäksi tietoturvajohtamisella pyritään siihen, ettei toiminnalle kriittisten tietojärjestelmien toiminnassa ilmenisi häiriöitä, jotka voisivat vaarantaa palveluiden toiminnan tai saatavuuden.

Tietoturva osana laatujärjestelmää

Huomioimme jatkuvasti kasvavat vaatimukset tietoturvan osalta samalla, kun digitaalisten palveluiden tarjonta lisääntyy. Konsernissa kehitetään tietoturvaa ajantasaisilla ja turvallisilla menetelmillä, kuten vahvan tunnistautumisen käytänteillä sekä ulkopuolisen valvonnan ja jatkuvan testaamisen avulla. Tietosuoja ja tietoturvallisuus ovat tärkeä osa Pihlajalinnan ISO 9001 -sertifioitua laatujärjestelmää.

Konsernin tietoturvaa koskevat periaatteet on kuvattu Pihlajalinnan tietosuoja- ja tietoturvapolitiikassa. Pihlajalinnan tietoturvaa koskevia periaatteita arvioidaan säännöllisesti ja vähintään vuosittain. Pihlajalinnan toimittajien ja ulkoisten palveluntuottajien on sitouduttava noudattamaan määrittämiämme tietoturvavaatimuksia. Toimittajille

tehdään auditointeja. Ulkopuolisten palveluiden muutosten yhteydessä tietoturvavaatimukset tarkistetaan. Kilpailutustilanteessa huomioidaan toimittajien vastuullisuus.

Tietoturvan johtaminen

Koko konsernin tietoturvaa johdetaan keskitetysti. Tietosuojasta vastaavana johtajana toimii Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja, joka nimeää tietosuojavastaavat. Tietoturvaa johtaa Pihlajalinnan tietohallintojohtaja, tietoturvasta vastaava johtaja ja tietoturvavastaava.

Tietosuoja- ja tietoturvariskejä arvioidaan ja analysoidaan säännöllisesti ja aina uusien järjestelmien määrittelyvaiheessa sekä merkittävien muutosten yhteydessä.

Tietosuojan ja tietoturvan tilanteesta raportoidaan sisäisten ja ulkoisten auditointien yhteydessä.

Tietoturvan mittarit

	2022	2021	2020
Onnistuneiden tunkeutumisyritysten määrä	0	0	0
Havaittujen virus ja haittaohjelmien määrä	53 automaattisesti poistettua virusta ja 121 automaattisesti poistettua haittaohjelmaa	61 automaattisesti poistettua virusta 81 automaattisesti pois tettua haittaohjelmaa	72 automaattisesti poistettua virusta 98 automaattisesti pois tettua haittaohjelmaa
Roskapostimäärä: alle 1 % roskapostista pääsee käyttäjille	Tavoite saavutettu	Tavoite saavutettu	Tavoite saavutettu
Tietoturvapäivitysten ajantasaisuus	89 % päivityksistä ajettu ensim mäisen viikon aikana	85 % päivityksistä tehty ensim mäisen viikon aikana päivityk sen julkaisusta	81 % päivityksistä tehty ensim mäisen viikon aikana päivityk sen julkaisusta

Teknistä tietoturvaa arvioidaan jatkuvasti, ja tärkeimpiin ympäristöihin tehdään erillisiä tietoturvatarkastuksia. Tietosuojatyötä ohjaa ohjausryhmä, ja operatiivisesta toiminnasta vastaa tietosuoja- ja tietoturvaryhmä.

Konsernissa on määritetty menettelytavat ja välineet tietoturvapoikkeamien havaitsemiseksi. Lisäksi käytössä on suunnitelmat toiminnoille poikkeustilanteissa. Tietoturvapoikkeamat kirjataan ja käsitellään jatkotoimenpiteitä varten.

Pihlajalinna-konsernin tietoverkkoon ja siihen liitettyihin palveluihin on luvallista kytkeytyä vain tietohallinnon hallinnoimilla tai hyväksymillä laitteistoilla ja ohjelmistoilla.

Asiakkaat voivat ilmoittaa epäilemistään tietosuoja- tai tietoturvapoikkeamasta joko palautejärjestelmien kautta tai suoraan henkilöstölle. Kaikissa Pihlajalinnan toimipisteissä on käytössä raportointijärjestelmä, jolla henkilökunta ilmoittaa havaituista tietosuoja- ja tietoturvapoikkeamista.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Taloudellinen vastuu

Kehittämässämme yhteisyritysmallissa Pihlajalinna on perustanut kunnan tai kuntayhtymän kanssa yrityksen, josta Pihlajalinna omistaa enemmistöosuuden ja kunta tai kuntayhtymä jäljelle jäävän osan. Hyvinvointialuemallin myötä toiminta on siirtynyt yhteistyöksi hyvinvointialueiden kanssa.

Pihlajalinnalla on sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava yhteisyritys neljällä eri hyvinvointialueella. Pihlajalinnan yhteisyritykset ovat Jämsän Terveys, Kolmostien Terveys, Kuusiolinna Terveys, Laihian Hyvinvointi, Mäntänvuoren Terveys sekä Selkämeren Terveys. Lisäksi Pihlajalinnalla ja Keski-Suomen hyvinvointialueella on julkista erikoissairaanhoitoa tarjoava sairaala, Jokilaakson Terveys Oy.

Positiivisia taloudellisia vaikutuksia kuntiin

Yhteisyrityksillä on merkittäviä suoria vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen ja alueelliseen hyvinvointiin. Yhteisyrityksen kotipaikkana toimii hyvinvointialue, jolloin alue saa osuuden yhteisyrityksen tuottamasta voitosta yhteisöveron muodossa. Yhteisyritykset tukevat paikallisen elinkeinoelämän elinvoimaisuutta työllistämällä ihmisiä sote-lähipalveluissa ja hankkimalla palveluita sekä tuotteita paikallisilta yrittäjiltä.

Tehokasta ja vastuullista

Vastuullinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tehokasta. Hyvinvointialueiden rajallisilla resursseilla ja yhteisillä verovaroilla on saatava aikaan mahdollisimman paljon hyvinvointia. Pihlajalinnan kehittämä malli palveluissa perustuu siihen, että ennaltaehkäisyllä, nopealla ja vaikuttavalla perusterveydenhuollolla sekä viiveettä saatavilla erikoissairaanhoidon lähipalveluilla keskitytään pitämään ihmiset mahdollisimman terveinä, jolloin kalliin erikoissairaanhoidon tarve vähenee.

Pihlajalinna on selvittänyt toimintamallinsa vaikutuksia alueiden perusterveydenhuollossa ja

Pihlajalinnan maksamat ennakonpidätykset maakuntiin* 2022

ETELÄ-POHJANMAA 8,2 miljoonaa euroa KESKI-SUOMI 7,0 miljoonaa euroa PIRKANMAA 15,3 miljoonaa euroa POHJANMAA 2,0 miljoonaa euroa

* Lista sisältää Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnat, joissa Pihlajalinnan kuusi kokonais- ja osaulkoistusta sijaitsevat.

ikäihmisten sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimintamallissamme asukaskohtaisten kustannusten vuosikasvu on ollut hitaampaa kuin verrokkialueilla. Viiden vuoden tarkastelujakson aikana kustannukset ovat vähentyneet. Samalla palveluiden saatavuus on parantunut ja asiakastyytyväisyys on erinomainen.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

Verovastuullisuus ja verojalanjälki

Merkittävimmät suorat taloudelliset vaikutukset yhteiskuntaan muodostuvat hankinnoista, henkilöstön palkoista ja ammatinharjoittajille maksetuista palkkioista sekä veroista ja veroluontoisista maksuista. Pihlajalinnan ostamista palveluista ja hyödykkeistä lähes kaikki hankittiin kotimaisilta yrityksiltä.

Pihlajalinnan emoyhtiö ja kaikki sen tytäryhtiöt on rekisteröity Suomeen. Pihlajalinnan toimintaan ei näin ollen liity valtion rajoja ylittävää verosuunnittelua. Pihlajalinna on julkinen osakeyhtiö, ja 98,6 prosenttia (96,05) yhtiön osakkeista on suomalaisomistuksessa.

Pihlajalinna maksaa verot Suomeen

Konserni maksaa kaikki verot Suomeen. Yhtiön toiminnalla on merkittäviä alueellisia taloudellisia vaikutuksia varsinkin niissä maakunnissa, joiden alueilla Pihlajalinnalla on julkisten palveluiden kokonaisulkoistuksia.

Verojalanjäljen raportointi on Pihlajalinnassa vakiintunut käytäntö, ja konserni on raportoinut verojalanjäljestään vuosiraportoinnin yhteydessä vuodesta 2016 lähtien. Pihlajalinna vastaa avoimesti verovastuullisuuttaan koskeviin tiedusteluihin ja sidosryhmien informaatiotarpeisiin sekä

edistää osaltaan läpinäkyvyyttä sosiaali- ja terveysalan verovastuullisuudesta.

Pihlajalinna noudattaa verojen ja veroluontoisten maksujen keräämisessä, tilittämisessä ja maksamisessa suomalaista lainsäädäntöä. Pihlajalinnan periaatteiden mukaisesti verot tilitetään oikea-aikaisesti ja oikeamääräisenä, eikä konserni osallistu keinotekoisiin, vain verotuksellisista syistä tehtyihin järjestelyihin.

Pihlajalinnan verojalanjälki kuvaa konsernin toiminnasta yhteiskunnalle kertyviä veroja ja veroluonteisia maksuja. Vuonna 2022 Pihlajalinnan toiminta tuotti yhteiskunnalle yhteensä 155,7 (131,9) miljoonaa euroa. Pihlajalinnan verojalanjäljestä suuri osa muodostuu palkkaveroista eli ennakonpidätyksistä ja työnantajamaksuista. Lisäksi Pihlajalinna tilitti ammatinharjoittajille yhteensä 112,5 (73,0) miljoonaa euroa palkkioita, joista ammatinharjoittajat tilittävät verot itse. Yhteisöveron osuus Pihlajalinnan verojalanjäljestä oli 2,0 (5,3) miljoonaa euroa.

Verojalanjälki

milj. euroa	2022	2021	2020
Kaudelta maksettavat välittömät verot
Tuloverot	2,0	5,3	4,2
Työnantajan eläkemaksut	42,0	35,3	27,0
Sosiaaliturvamaksut	3,3	3,2	2,5
Työnantajan työttömyysvakuutus maksut	4,3	3,5	2,5
Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus maksut	1,6	1,6	1,3
Työnantajamaksut yhteensä	51,2	43,7	33,3

Kiinteistöverot	0,2	0,1	0,1
Varainsiirtoverot	0,9	0,4	0,4
Kaudelta maksettavat välittömät verot yhteensä	54,2	49,5	37,9

Yhtiön kuluksi jäävä hankintojen arvonlisävero
Arvonlisäverot, arvio	20,1	14,3	11,3

Kaudelta tilitettävät verot
Ennakonpidätykset	57,8	48,0	43,3
Työntekijän eläkemaksut	18,4	15,8	13,7
Työntekijän työttömyysvakuutus maksut	3,6	2,9	2,2
Palkkaverot yhteensä	79,8	66,7	59,2
Arvonlisäverot, netto	1,5	1,4	1,9
Tilikaudelta tilitettävät verot yhteensä	81,3	68,1	61,1
Verojalanjälki	155,7	131,9	110,4

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022 VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakaminen

1 000 euroa	2022	2021	2020
Tuotettu taloudellinen lisäarvo
Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot	695 517	581 102	510 074
Taloudellisen lisäarvon jakaminen
Toimintakustannukset	372 701	280 990	261 280
Henkilöstön palkat ja etuudet	298 365	256 991	216 795
Maksut osakkeenomistajille ja lainanantajille	16 839	8 897	4 672
Maksut valtiolle	6 921	2 596	3 746
Lahjoitukset	289	196	252
Toiminnan kehittämiseen jäänyt taloudellinen arvo	402	31 432	23 329

Hankintaperiaatteet

Pihlajalinnan hankintaperiaatteet on kirjattu erilliseen Supplier Code of Conductiin, jota palveluntarjoajien, tavarantoimittajien ja yhteistyökumppaneiden velvoitetaan noudattavan. Dokumentti päivitettiin ja liitettiin kaikkiin uusiin yhteistyösopimuksiin ja merkittäviin nykyisiin sopimuksiin vuoden 2022 lopulla.

Yhteistyökumppanin tulee seurata näitä ohjeita ja raportoida niissä tapahtuvista muutoksista Pihlajalinnalle. Jos mahdollisesti ilmeneviä epäkohtia ei korjata, se voi johtaa yhteistyön päättämiseen.

Konsernin hankintayksikkö kouluttaa liiketoiminta-alueiden ostajat neljä kertaa vuodessa vastuullisen hankinnan periaatteista.

Konsernin ympäristöjärjestelmää on rakennettu vuoden 2022 aikana. ISO 14001 -ympäristösertifikaattia on tarkoitus hakea osalle liiketoimintoja syksyllä 2023.

Ihmisoikeuksien noudattaminen hankintaketjussa on ensisijaisen tärkeää, eikä esimerkiksi pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä hyväksytä missään toimitusketjun vaiheessa. Pihlajalinna ja sen kumppanit huolehtivat tuote- ja potilasturvallisuudesta muun muassa käyttämällä vain ammatillisesti pätevää henkilöstöä. Konsernin tietoturvaohjeistus kattaa myös alihankkijat. Pihlajalinna ja sen yhteistyöverkosto vastustavat korruptiota ja lahjontaa ja sitoutuu reilun kilpailun periaatteisiin.

Hankintaperiaatteet pitävät sisällään viisi osaaluetta:

1) Lainsäädäntö ja ihmisoikeudet
2) Ympäristö
3) Asiakkaiden terveys ja turvallisuus
4) Työntekijöiden oikeudet
5) Eettinen liiketoiminta

Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista

Konsernin strategiassa lääketieteellinen laatu ja vaikuttavuus on nostettu yhdeksi tärkeimmistä prioriteeteista. Organisaation kaikki toiminnot kattava kehitystyö aloitettiin vuonna 2022 ja sen tavoitteena on vahvistaa vuoropuhelua asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa, kuulla organisaation eri osien näkemyksiä sekä luoda systemaattiset rakenteet ja mittaamisen kulttuuri tukemaan laadun ja vaikuttavuuden johtamista, kehittämistä ja seurantaa.

Laatupolitiikka ohjaa

Laatutyö perustuu lainsäädännön ja viranomaisohjeiden noudattamiseen sekä virallisiin hoitosuosituksiin. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaisilla on omat etiikkaa ja toimintaa ohjaavat periaatteensa. Pihlajalinnalla on koko konsernin kattava yhteinen laatupolitiikka, joka ohjaa laatu- ja turvallisuustyötä.

Pihlajalinnan yksityisillä lääkärikeskuksilla, sairaaloilla, hammasklinikoilla ja asumispalveluilla on käytössä ISO 9001:2015 sertifioitu laatujärjestelmä. Kuntayhtiöistä Jokilaakson sairaalan osastoilla 2 ja 4 on ISO 9001 -laatusertifikaatti.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Sosiaali- ja terveydenhuollon laadusta vastaa Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja, laatujohtaja, lääketieteellinen johtoryhmä sekä alueelliset terveydenhuollon palveluista vastaavat johtajat. Laadun takaaminen on kuitenkin kaikkien pihlajalinnalaisten asia.

Tavoitteena nopea hoitoketju

Leikkaustoiminnan tavoitteena on nopea ja laadukas hoitoketju, jolla leikkausta tarvitseva kuntoutuu nopeasti. Tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman nopea töihin palaaminen tapaturman tai leikkauksen jälkeen. Kehitämme leikkaustoiminnan hoitoketjua jatkuvasti. Hoitoon pääsyä, sairauslomien pituutta ja kuntoutumista seurataan Pihlajalinna Care -työkalulla, joka mahdollistaa poikkeamiin puuttumisen ja toiminnan kokonaisvaltaisen kehittämisen.

Hoitoon pääsy tavoiteajassa on tärkeä leikkaustoiminnan ja tapaturmavakuutusasiakkaiden hoitoketjun vaikuttavuuden indikaattori. Tavoiteaika työkyvyttömän leikkausasiakkaan toimenpiteeseen pääsylle on viisi arkivuorokautta. Vuonna 2022 tavoite oli, että 66 prosenttia asiakkaista pääsee hoitoon tavoiteajassa. Tavoite saavutettiin.

Potilasturvallisuus

Henkilökunnan ammattitaito on potilasturvallisuuden perusta. Työntekijöiden ammattipätevyys varmistetaan rekrytoinnin yhteydessä, ja kaikki uudet työntekijät perehdytetään tehtäviinsä perehdyttämisohjelman mukaisesti. Kehitämme henkilöstön ammatillista osaamista aktiivisesti.

Pihlajalinnan laadunhallinta perustuu kattavaan omavalvontaan. Omavalvontasuunnitelma päivitettiin vuonna 2022. Omavalvonnan avulla laatuun tai turvallisuuteen liittyvät riskit pystytään tunnistamaan ja korjaamaan nopeasti. Kaikissa toimipisteissä on käytössä raportointijärjestelmä, jolla henkilökunta ilmoittaa havaituista poikkeamista. Asiakkaat ilmoittavat havaitsemistaan epäkohdista joko suoraan henkilökunnalle tai Pihlajalinnan palautejärjestelmien kautta.

Potilasturvallisuuden toteutumista ja kehittymistä arvioidaan mittaamalla esimerkiksi poikkeamia, infektiolukuja, potilasvahinkoilmoituksia ja Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisuja. Pihlajalinna seuraa potilasvahinkoilmoitusten määrää ja Potilasvahinkokeskuksen ratkaisuja yksityisissä palveluissa ja kuntayhteistyöyrityksissä.

Potilasturvallisuuden osalta Pihlajalinna seuraa leikkaustoiminnassa muun muassa leikkausalueen syvien infektioiden määrää. Infektioiden määrä on pysynyt alhaisella tasolla ja oli 0,11 prosenttia vuonna 2022 (0,09 vuonna 2021).

Tasa-arvoistavat etäpalvelut

Etäpalveluiden avulla voidaan lisätä asiakkaiden yhdenvertaisuutta parantamalla palveluiden saatavuutta sielläkin, missä lähipalveluita tai muuten kyseistä asiantuntijapalvelua ei välttämättä ole tarjolla. Samoin voidaan säästää asiakkaiden asiointiin käyttämää aikaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia

Potilasturvallisuuden mittarit

sekä vähentää ympäristökuormittavuutta, esimerkiksi kulkemisesta syntyviä päästöjä.

Kartoitamme mahdollisuuksia hyödyntää etäpalveluita väestöterveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä yhdessä julkisten toimijoiden kanssa kohdistaen palveluita erityisesti paljon kustannuksia aiheuttaviin potilasryhmiin.

	2022	2021
Muistutukset	6*	16,34*
Kantelut	0,22*	0,39*
Tehdyt potilasvahinkoilmoitukset	0,11*	0,08*
Korvattavat potilasvahingot	0,06*	0*
Kokonaiskäyntimäärä	1 783 662	1 267 010

Käyntimäärät, muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset sisältävät Pihlajalinnan yksityiset terveyspalvelut (lääkärikeskukset, yksityiset sairaalat, työterveysasemat ja hammaslääkärikeskukset) ja niissä sattuneet konsernin tietoon tulleet tapaukset. Pihlajalinnan toimipisteissä työskentelevien ammatinharjoittajien toiminnasta tehdyt muistutukset, kantelut tai potilasvahinkoilmoitukset eivät välttämättä tule konsernin tietoon.

* Määrä ilmoitettu suhteessa 100 000 käyntiin.

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022 VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Esimerkki digitaalisista hoitomalleista on eDiabetes-palvelu, jonka kautta diabetesta sairastava potilas pääsee kokeneen diabeteslääkärin ja diabeteshoitajan muodostaman työparin hoitoon paikkakunnasta riippumatta. Myös Painonhallintaklinikka-palvelu toimii etäpalveluna koko maassa. Kyseessä on elintapaohjaus, jossa erikoislääkärit, painonhallintahoitajat ja muut Painonhallintaklinikka-tiimin asiantuntijat auttavat asiakasta painonhallinnan kokonaisvaltaisessa ja suunnitelmallisessa hoidossa.

Vuonna 2022 37 prosenttia (39) Pihlajalinnan vastaanotoista toteutettiin etänä.

Panostuksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon

Sairauksien ennaltaehkäisy on kaikkien etu ja säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Siksi panostamme palveluihin, joilla voidaan vähentää pitkiä sairauspoissaoloja, pysyvää työkyvyttömyyttä, inhimillistä kärsimystä sekä työnantajan ja yhteiskunnan kuluja.

Ennaltaehkäisevän toiminnan painottaminen on keskeinen tavoite erityisesti työterveyshuollossa. Tätä seurataan ammattiryhmäkohtaisesti. Tavoitteemme työterveyslääkärin ennaltaehkäisevän työn osuudelle koko laskutuksesta oli vuonna 2022

vähintään 60 prosenttia. Ennaltaehkäisevän työn osuus oli vuonna 2022 61,1 prosenttia.

Liikunnan merkityksestä paitsi hyvinvoinnille, myös monen sairauden hoidossa on paljon tieteellistä näyttöä. Silti liikuntapalvelut ovat yhteiskunnassamme edelleen lähes täysin erillään terveydenhuollosta. Pihlajalinnan liikuntalähete on lääkärin tekemä lähete suoraan Pihlajalinna-konsernin Forever-liikuntaklubeille. Lähetteen perusteella asiakkaalle suunnitellaan yksilöllinen, terveydentilan huomioiva kunto-ohjelma, joka tukee terveyshaasteissa ja elämänhallinnassa. Asiakasta tuetaan liikunnassa fysioterapia- ja personal trainer -palveluiden avulla.

Mielen huoli -palvelu on matalan kynnyksen palvelu mielenterveyden ongelmiin. Palvelun tavoitteena on saada asiakas hoidon piiriin varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kasvavat, kroonistuvat ja aiheuttavat työkyvyttömyyttä. Pihlajalinnan uniklinikan palveluita kehitetään samalla periaatteella: varhainen ja matalan kynnyksen hoitoon hakeutuminen lyhentävät oireilua ja parantavat elämänlaatua.

Työterveyspalveluissamme on tuettu asiakasyritysten siirtymistä takaisin toimistoissa työskentelyyn ja pyritty vähentämään etätyöskentelyn negatiivisia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia.

Pihlajalinna tähtää erinomaiseen asiakaskokemukseen kaikissa asiointikanavissaan ja toimipisteissään. Pihlajalinna käyttää asiakaskokemuksen mittaamiseen nettosuositteluindeksiä (Net Promoter Score, NPS). NPS-indeksin vaihteluväli on [100;100].

Pihlajalinnan vuodelle 2022 asettama tavoitetaso koko toiminnan painotetulle NPS-indeksille oli 74. Pihlajalinna raportoi NPS:n kahdessa osassa. Pihlajalinnan vastaanottojen NPS oli 77,1 (76,5) ja koko- ja osaulkoistusten NPS oli 72,6 (70,8). Mittaristoa kehitetään edelleen vuonna 2023 vastaamaan konsernin nykyrakennetta. Vuodelle 2025 Pihlajalinnan asettama tavoitetaso on 80.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Osana laadun ja vaikuttavuuden kehittämiskokonaisuutta kartoitamme uudelleen asiakaskokemuksen mittaamisen työkalut ja palautteen käsittelyn prosessit. Pyrimme laajentamaan asiakastyytyväisyyden mittaamista siten, että jatkossa asiakaskokemuksen mittaamiseen yhdistetään asiakkaan saaman terveyshyödyn mittaaminen. Kehittämishankkeessa rakennetaan malli asiakastyytyväisyyden ja -palautteiden aiempaa tehokkaammalle hyödyntämiselle toiminnan ja tiimien johtamisessa.

PIHLAJALINNAN VASTAANOTTOJEN NPS

77,1 (2021: 76,5) KOKONAIS- JA OSAULKOISTUSTEN NPS 72,6 (2021: 70,8)

Asiakaspalautteen kerääminen

Asiakaspalautteen systemaattinen kerääminen ja käsittely mahdollistavat Pihlajalinnan palveluiden, prosessien ja toimintamallien kehittämisen asiakkaita kuunnellen. Palautetta pyydetään tekstiviestitse kaikilta asiakasryhmiltä jokaisen contact center-, lääkärikeskus-, hammasklinikka- ja sairaalaasioinnin jälkeen. Asiakaspalautteita kerätään myös hoito- ja palvelutilanteissa ja verkkosivujen palautelomakkeen avulla. Palautetta saadaan lisäksi suorina yhteydenottoina ja esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Myös henkilökunnalta kerätään palautetta asiakastilanteista Pihlajalinnan palauteprosessin mukaisesti. Palautteiden avovastauksissa hoitohenkilökunnan rooli korostuu merkittävänä positiiviseen asiakaskokemukseen vaikuttavana tekijänä. Pihlajalinnan asiakkaat arvostavat henkilökunnan ystävällisyyttä, ammattitaitoa ja hyvää vuorovaikutusta. Kriittisimmät palautteet liittyivät viivästyksiin ja odotteluun. Kehityskohteena palautteissa nousi esille ajan varaamiseen ja perumiseen liittyvät teemat.

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

Vastuu henkilöstöstä

Pihlajalinna haluaa olla toimialallaan ammattilaisen ykkösvalinta. Tavoitteenamme on erinomainen henkilöstökokemus, johon pääsemme kohtaamalla asiantuntijat tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti, luomalla puitteet henkilökohtaiselle ja ammatilliselle kehittymiselle sekä kehittämällä jatkuvasti työyhteisöä, johtamista ja työturvallisuutta.

Vuonna 2022 Pihlajalinnassa työskenteli 7 061 (6 297) työntekijää ja 1 812 (1 070) ammatinharjoittajaa. Työsuhteisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 18,9 (16,2) prosenttia.

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022 VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Henkilöstön kuuntelu ja osallistaminen

Kuuntelemme henkilöstöä aktiivisesti. Pihlajalinnan henkilöstökysely Pihliksen Pulssi toteutetaan neljä kertaa vuodessa. Se on tärkeä työkalu työyhteisön tilan ja toimintatapojen arvioinnissa, seuraamisessa ja kehittämisessä sekä henkilöstön ja esihenkilöiden välisessä vuoropuhelussa.

Pihliksen Pulssi muodostuu viidestä eri mittarista, joita ovat koettu työkyky, esimiestyö, vaikutusmahdollisuudet, yhteenkuuluvuus ja osaaminen. Pihliksen Pulssin vuoden 2022 vastausaste oli 41 (42) prosenttia. Vuoden viimeinen Pihliksen pulssi toteutettiin joulukuussa 2022.

Pihliksen Pulssi mittaa lisäksi henkilöstökokemusta eNPS (Employee Promoter Score) -suositteluindeksillä. Indeksin vaihteluväli on [+100,-100].

Pihliksen pulssi	2022	2021	2020
Vastausaste	41 %	42 %	-
Koettu työkyky (asteikolla 1-10)	8,0	8,1	8,1
Esihenkilötyö (asteikolla 1-5)	3,7	3,8	3,8
Vaikutusmahdollisuudet (1-5)	3,8	3,9	4,0
Yhteenkuuluvuus (1-5)	3,5	3,5	3,6
Osaaminen (1-5)	3,6	3,7	-

Pihlajalinnassa työskentelevien ammatinharjoittajien käsityksiä yhtiöstä seurataan myös säännöllisesti järjestettävissä ammatinharjoittajailloissa.

Pihlajalinna on käynnistänyt työeläkeyhtiöiden kanssa yhteistyöhanketta, jolla kehitetään henkilöstön työhyvinvointia. Hankkeen avulla kehitämme Pihlajalinnan työnantajakuvaa ja mainetta vastuullisena terveysalan toimijana.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

Laadukas esihenkilötyö

Laadukas esihenkilötyö on olennaista henkilöstön ja yksiköiden toiminnan päivittäisessä johtamisessa. Esihenkilöille tarjottavat sisäiset koulutukset ja valmennukset ovat Pihlajalinnan keskeisin työkalu esihenkilöiden onnistumisen tukemisessa.

Esihenkilöille järjestetään säännöllisesti perehdytyskoulutusta mm. esihenkilötyöhön liittyvistä prosesseista ja työkaluista.

Perehdytyskoulutusten lisäksi esihenkilöille järjestetään valmennuksia, joissa syvennytään muun muassa osallistavan johtamisen, työhyvinvoinnin johtamisen, liiketoimintaosaamisen, tiedolla johtamisen sekä asiakaskokemuksen johtamisen teemoihin. Johtajatasolle järjestetään valmennusta vuonna 2023.

Esihenkilötehtävissä työskenteleville järjestetään lähiesimiestyön ammattitutkintoon johtavaa koulutusta yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Vuonna 2022 tutkinnon suorittamisen aloitti 32 esihenkilötehtävissä työskentelevää pihlajalinnalaista. Esihenkilöillä on mahdollisuus saada palautetta onnistumisestaan esihenkilötyössä esimerkiksi 360 astetta -arviointien ja Pihliksen Pulssin kautta.

Rekrytointi kärkihankkeena

Pihlajalinnan yksi vuonna 2022 aloitetuista ja vuonna 2023 jatkuvista strategisista kärkihankkeista on rekrytoinnin kehittäminen. Sen tarkoituksena on tehostaa rekrytointiprosessia, jossa huomioidaan myönteinen hakijakokemus.

Hakijoiden yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu sekä henkilötietojen asianmukainen käsittely taataan toimivilla työkaluilla, prosesseilla sekä esihenkilöitä kouluttamalla. Uusia henkilöitä voidaan rekrytoida sekä julkisilla hauilla ja suorahauilla että sisäisten kanavien ja hakijapoolien kautta.

Teemme avointa ja läpinäkyvää rekrytointia, jossa on etukäteen määritelty tehtävän valintakriteerit esimerkiksi tehtävässä vaaditun osaamisen ja/tai työolosuhteiden perusteella. Hakijaviestintää toteutetaan rehellisesti ja läpinäkyvästi koko rekrytointiprosessin ajan esihenkilöiden toimesta.

Tavoitteena monimuotoinen työyhteisö

Rekrytoinnissa tavoitteena on monimuotoinen työyhteisö, jossa kaiken taustaiset ja ikäiset hakijat otetaan huomioon eikä hakijoita rajata epäasiallisilla perusteilla esimerkiksi kutsuttaessa haastatteluun. Rekrytointijärjestelmässä on mahdollista

anonyymi rekrytointi, jonka käyttöä on koulutettu esihenkilöille.

Panostamme kansainväliseen rekrytointiin, mikä osaltaan lisää työyhteisön monimuotoisuutta. Marraskuussa 2022 Pihlajalinnassa aloitti 20 työntekijää, jotka ovat kotoisin Filippiineiltä. Pyrimme edistämään saapuvien työntekijöiden työhyvinvointia ja kotouttamista. Olemme myös ottaneet huomioon heidät vastaanottavat työyhteisöt tarjoamalla esihenkilöiden valmennusta ja sparrausta.

Tasa-arvon edistämiseksi toimitaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

Avoin ja läpinäkyvä rekrytointi
Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen sijoituminen erilaisiin tehtäviin
Tasa-arvo työehdoissa, erityisesti palkkauksessa
Tasa-arvoa edistävät työolot
Työelämän ja perhe-elämän yhteen sovittaminen työjärjestelyihin
Yhdenvertaisuuslaissa mainittuihin perusteisiin perustuvan syrjinnän ehkäisy

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Perehdytys

Jokainen uusi työntekijä, konsernin sisällä tehtävää vaihtava, esihenkilötehtävissä aloittava tai pitkältä vapaalta palaava henkilö perehdytetään sekä organisaatioon että työtehtävään. Vakituisten työntekijöiden lisäksi perehdytetään myös määräaikaiset työntekijät, vuokratyöntekijät, ammatinharjoittajat ja opiskelijat.

Perehdytys toteutetaan intrasta ja HR-järjestelmästä löytyvän konsernin perehdytyssuunnitelman sekä mahdollisen yksikkökohtaisen työnopastusprosessin mukaisesti.

Osaamisen kehittäminen

Kehittämällä henkilöstön osaamista varmistamme, että konsernin palveluksessa on osaava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö.

Kaikki Pihlajalinnan työntekijät ovat vuotuisten kehityskeskusteluiden piirissä. Tavoite- ja kehityskeskustelut käydään kahdessa osassa Avain onnistumiseen -tiimikeskusteluna ja lyhyenä henkilökohtaisena keskusteluna esihenkilön ja työntekijän välillä. Tavoite- ja kehityskeskusteluiden tavoitteena on innostaa ja vahvistaa yhteistä ymmärrystä tiimin toiminnan tarkoituksesta, tavoitteista, kehittämiskohteista ja -toimenpiteistä. Lisäksi keskusteluiden tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella tiimin jäsenellä on riittävä osaaminen ja edellytykset onnistua työssään.

Pihlajalinna tukee terveydenhuollon henkilöstön ammatillista erikoistumista. Pihlajalinnassa työskentelevät lääkärit voivat suorittaa erikoistumispalveluita esimerkiksi yleislääketieteessä, työterveydessä ja geriatriassa sekä suorittaa niin sanottuja reunoja useilla erikoistumisaloilla.

Tuemme työntekijöidensä osaamista ja ammatillista kehitystä myös erilaisilla sisäisillä ja ulkoisilla koulutuksilla sekä tukemalla työntekijöiden ammatillisia erikoistumis- ja tutkinto-opintoja.

Vuonna 2022 henkilöstölle kertyi yhteensä 71 085 koulutustuntia.

Pihlajalinna Akatemia

Henkilöstölle on oma verkko-oppimisympäristö, Pihlajalinna Akatemia, jossa on saatavilla viikoittain uusia osaamisen kehittymistä tukevia sisältöjä, kuten yleistä ja ammatillista perehdytystä, lääketieteellisiä ja työterveyden etäluentoja, järjestelmäkoulutuksia ja itseopiskelumateriaalia monista aihealueista. Akatemia on myös keskeinen työkalu Pihlajalinnan esihenkilöiden kehittämisessä ja valmennuksissa.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Luottamuksellinen yhteistoiminta

Pihlajalinna kunnioittaa työntekijöidensä järjestäytymisoikeutta ja kehittää luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa yhteistoimintaa yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Pihlajalinnalla on koko konsernin kattava Kimpassa-yhteistoimintaorganisaatio, jonka kautta henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäristöönsä.

Organisaatiossa ovat mukana luottamushenkilöt, työsuojeluvaltuutetut sekä henkilöstön valitsemat Kimpassa-edustajat. Toiminnan tavoitteena on luoda yhtenäistä yrityskulttuuria, kehittää luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa vuoropuhelua sekä vastata lakien asettamiin yhteistoiminnan vaatimuksiin

Henkilöstön hyvinvointi

Työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisen tavoitteena on hyvinvoiva työntekijä, toimiva työyhteisö ja työstä johtuvien sairauksien tehokas ennaltaehkäisy.

Pihlajalinnaan työsuhteessa olevat työntekijät ovat lakisääteisen työterveyshuollon, työtapaturma- ja ammattitautivakuutusten piirissä. Pihlajalinnassa työskentelevät ammatinharjoittajat vastaavat itse työterveyspalveluidensa hankkimisesta ja vakuutuksista.

Työsuhteisesta henkilöstöstä vähintään 15 tuntia kuukaudessa työskenteleville tarjotaan lakisääteistä työterveyshuoltoa laajemmat työterveyspalvelut. Vakituiselle työsuhteiselle henkilöstölle Pihlajalinna tarjoaa lisäksi hyvinvointi-, liikunta- ja kulttuuriedun (ePassi Flex) sekä laajan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen ilman lajirajoitteita tai korvauskattoa.

Pihlajalinnan työterveyshuolto perustuu ennaltaehkäisevään toimintaan sekä aktiivisen välittämisen malliin, jossa esihenkilöitä koulutetaan ottamaan työntekijän työkyky puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Olemme kiinnittäneet huomiota saumattomaan yhteistyöhön työntekijöiden, työterveyshuollon ja esihenkilöiden välillä.

Aktiivisen välittämisen mallissa varhaista tukea täydentävät työhön paluun suunnittelu ja kohdennettu tuki, joissa työterveys, työntekijä ja esihenkilö yhdessä tarkastelevat työn riskejä ja etsivät tilanteeseen sopivia ratkaisuja. Työhyvinvoinnin johtamisessa ja työkyvyn tukemisessa tehdään aktiivista yhteistyötä myös eläke- ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Pihlajalinnan työntekijöillä on käytössään myös Mielen huoli -palvelu, jonka avulla työntekijöille tarjotaan matalan kynnyksen keskusteluapua mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä.

Strateginen painopiste

Haluamme auttaa jokaista pihlajalinnalaista voimaan hyvin ja menestymään työssään. Siksi työkyvyn kehittäminen on yksi tärkeimmistä teemoista myös kuluvalla strategiakaudella.

Vuonna 2022 käynnistimme ainutlaatuisen yhteistyöhankkeen yhdessä työeläkeyhtiöiden kanssa. Yksi hankkeen päätavoitteista on vähentää sairauspoissaoloja ja luoda liiketoiminnalle kilpailuetua, kun malli tarjotaan myöhemmin myös asiakkaillemme. Sen avulla työhyvinvoinnista halutaan tehdä kilpailuetu, joka houkuttelee Pihlajalinnaan töihin alan parhaimmat osaajat. Hankkeen avulla kehitetään myös Pihlajalinnan työnantajakuvaa ja mainetta vastuullisena terveysalan toimijana, joka on olemassa ihmisiä varten.

Vuonna 2022 sairauspoissaoloaste oli Pihlajalinnassa 9,7 (7,7) prosenttia. Nousua selitti erityisesti vaikea ylähengitystieinfektioiden vuosi. Mielenterveyden ongelmat ovat yksi sairauspoissaolojen syitä myös Pihlajalinnassa, ja konserni panostaa myös niiden ennaltaehkäisyyn. Vuonna 2022 Pihlajalinna tehosti aktiiviseen välittämiseen liittyvää esihenkilökoulutusta. Esihenkilöitä kannustetaan puuttumaan mielenterveyden ongelmiin ja niihin liittyviin varhaisiin merkkeihin ajoissa, sillä avun saaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on olennaisen tärkeää.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Työturvallisuuden johtaminen

Pihlajalinna hallitsee työturvallisuuteen liittyviä vaikutuksia osana työsuojeluorganisaatiota, joka kattaa konsernin kaikki toiminnot.

Työsuojeluriskien hallinnalla pyritään tunnistamaan työn vaarat, riskit ja haittavaikutukset sekä suunnitelmallisesti poistamaan tai pienentämään niitä. Työympäristöjen riskit arvioidaan Pihlajalinnan yksiköissä vähintään kahden vuoden välein ja aina merkittävien muutosten yhteydessä.

Tunnistettujen riskien terveydellistä merkitystä arvioidaan lisäksi työterveyshuollon suorittamissa työpaikkaselvityksissä, joita tehdään vähintään viiden vuoden välein tai merkittävien muutosten yhteydessä.

Työsuojelun toimintaohjelma

Pihlajalinnalla on riskiarvioihin pohjautuva työsuojelun toimintaohjelma, jossa määritetään työturvallisuuteen liittyvät vastuut ja mittarit. Työsuojelun toimintaohjelman laatiminen on lakisääteistä, ja se tarkistetaan vuosittain. Pihlajalinnan paikalliset työsuojelutoimikunnat laativat lisäksi alueelliset toimintasuunnitelmat ja määrittävät alueelliset työturvallisuustavoitteet.

Työpaikan työturvallisuuskäytännöt ja työntekijälle kuuluvat työturvallisuusvastuut käydään henkilöstön kanssa läpi aina perehdytyksen yhteydessä. Konsernihallinto kehittää työturvallisuuden yhteisiä toimintaohjeita ja tukee esihenkilöitä niiden jalkauttamisessa yksiköihin viestinnällä ja esihenkilövalmennuksilla.

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022 VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI

Työturvallisuushavainnointi kuuluu kaikille

Työolojen seuraaminen ja turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu jokaiselle työntekijälle. Pihlajalinnalla on käytössä raportointijärjestelmä, jolla henkilöstö voi ilmoittaa havaitsemistaan työturvallisuuspoikkeamista.

Työntekijöitä kannustetaan aktiivisesti tekemään turvallisuushavaintoilmoituksia, sillä puutteiden ja kehityskohteiden esille tuominen on tärkeää työturvallisuuden kehittämisessä ja tapaturmien ennaltaehkäisyssä. Turvallisuushavaintoilmoitusten määrä onkin saatu kasvuun viimeisten vuosien aikana. Turvallisuushavaintoilmoitukset tutkitaan aina paikallisesti yksiköissä ja käsitellään yhdessä tiimeissä. Konsernin henkilöstöhallinto seuraa myös ilmoitusten määriä ja käsittelyaikoja.

Vuonna 2022 turvallisuushavaintoilmoitusten määrä konsernissa laski 1 408 ilmoitukseen vuoden 2021 1 850 ilmoituksesta.

Tapaturmia aiheutui eniten kaatumisista, liukastumisista tai asiakkaan poikkeavan läsnäolon seurauksena. Vakavien, yli 30 päivän sairauspoissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä pysyi alhaisella tasolla: koko konsernissa kirjattiin vuoden aikana viisi vakavaa tapaturmaa (2021: 5).

Tapaturmista 17 prosenttia aiheutui väkivaltatilanteesta. Väkivallan ja sen uhan hallintaan pyritään tarjoamaan parempia toimintamalleja ja turvajärjestelyitä.

Tapaturmat ja tapaturmataajuus, työsuhteinen henkilöstö

	2022	2021	2020
Tapaturmia, kpl	283	359	363
Tapaturmataajuus (per milj. työtuntia)	34	49	55

Vakavat työtapaturmat*, kpl	5	5	7
Vakavat työtapaturmat tapaturmataajuus	0,6	0,7	1,1

Vaikean vamman aiheuttanut työtapaturma **, kpl	2	0	1
Vaikean vamman aiheuttanut työtapaturmataajuus	0,24	0	0,15

Taajuudet on laskettu 1 000 000 työtuntia kohden. Taulukossa esitetyt luvut koskevat Pihlajalinnan (pl Foreverit) työsuhteiselle henkilöstölle työssä sattuneita tapaturmia. Kodin ja työpaikan välisillä matkoilla sattuneet tapaturmat eivät sisälly lukuihin.

* Vähintään 30 päivän sairauspoissaoloon johtaneet työssä sattuneet tapaturmat.

** Vaikean vamman aiheuttaneita tapaturmia ovat tapaturmat, joista työntekijä ei voi toipua tapaturmaa edeltäneeseen terveydentilaan tai joista työntekijä ei toivu tai hänen ei odoteta toipuvan tapaturmaan edeltäneeseen terveydentilaan kuudessa kuukaudessa tapaturman sattumisesta.

Toiminnan ympäristövastuu

Pihlajalinna on merkittävä osa suomalaista terveydenhuoltoa, ja sen palveluverkko kattaa koko maan. Noin 160 toimipisteen myötä konsernin toiminnalla on vaikutuksia myös ympäristöön.

Pihlajalinna aloitti vuoden 2022 aikana ympäristön hyvinvointia lisäävien toimenpiteiden kehittämisen ja jalkauttamisen. Ympäristöpolitiikassa määritellään Pihlajalinnan lähestymistapa ympäristönäkökohtiin.

Laatujärjestelmä ISO 9001:2015 -sertifikaatti kattaa lääkärikeskuspalvelut, suun terveyspalvelut, laboratoriopalvelut, asiakaspalvelun sekä tehostetun palveluasumisen.

Ympäristöjärjestelmien kehittäminen ja auditointi valituille liiketoiminnoille on käynnissä. ISO 14001 ympäristösertifikaattia on tarkoitus hakea osalle liiketoimintoja syksyllä 2023.

Päästölaskenta on osa Pihlajalinnan tavoitteellista ympäristövastuutyötä, jonka tavoitteena on luoda rehellinen, läpinäkyvä ja tulevaisuudessa päivitettävissä oleva katsaus yhtiön arvoketjun

oleellisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Laskennan pohjalta Pihlajalinna voi kohdentaa toimenpiteitä suurimpiin päästölähteisiin ja sitä kautta tehdä vaikuttavia ilmastotoimenpiteitä.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Pihlajalinnan hiilijalanjäljen ensimmäinen laskenta toteutettiin vuonna 2022 vuoden 2021 osalta. Tämän perustella vuoden 2022 laskentaa tarkennettiin ja sen perusteella raportoimme toimintamme suorat ja epäsuorat kasvuhuonekaasupäästöt (scope 1 ja 2). Laskenta toteutettiin kansainvälisesti tunnustetun GHG Protokollan ohjeistuksen mukaisesti.

Pihlajalinna jatkaa Scope 3:n päästölähteiden datan keruuta ja muodostamista sekä laskennan tarkentamista vuoden 2023 aikana. Yhtiön tavoitteena on raportoida scope 3 vähintään merkittäviltä osin vuoden 2023 raportoinnissa.

Tavoitteena hiilineutraalius

Arvion perusteella luodaan ilmastotiekartta, jonka tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius Pihlajalinnan toiminnassa.

Pihlajalinna siirtyi päästöttömän sähköenergian käyttöön vuoden 2022 lopussa. Päästöttömän sähköenergian hankinta on tärkeä osa Pihlajalinnan ilmastovaikutusten hallintaa.

Viimeisen kahden vuoden aikana Pihlajalinnan potilaskäynnit ovat siirtyneet vahvasti etäkanaviin, jo 37 prosenttia käynneistä tapahtuu etänä. Asiakaskäynnit etänä pienentävät välillisiä ilmastopäästöjä vähentämällä sekä asiakkaiden että oman henkilöstön liikennettä yhtiön toimipisteisiin.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Päästöt

Vuonna 2022 Pihlajalinnan hiilijalanjälki (scope 1 ja 2) oli yhteensä 725 tCO₂e. Hiilijalanjälki muodostuu kiinteistöjen kuluttamasta sähkö- ja lämmitysenergian, lämmitysöljyn sekä omien autojen polttoaineista syntyvistä päästöistä.

Scope 1

Pihlajalinnan suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1) olivat 166 tCO₂ vuonna 2022. Päästöt koostuvat lämmitysöljystä sekä omien ajoneuvojen käyttämästä dieselistä ja bensiinistä. Omien ajoneuvojen kulutus laskettiin kulutetun ja ostetun polttoaineen mukaan ja lämmitysöljy ilmoitetun kulutuksen mukaan.

Scope 2

Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 2) olivat 559 tCO₂ vuonna 2022. Päästöt ovat lähtöisin Pihlajalinnan hankkimasta sähköstä ja kaukolämmöstä. Päästöt on laskettu kiinteistökohtaisen mitatun kulutuksen perustella.

Vuonna 2022 sähköä ostettiin yhtyeensä 12 440 MWh, josta uusiutuvaa tai päästötöntä sähköä oli 95 prosenttia kulutuksesta. Kaukolämpöä ostettiin 4 090 MWh. Vuoden 2022 lopussa siirryttiin kokonaan päästöttömän sähkön käyttöön.

Energian kokonaiskulutus 2022

	%
	75%
4 278	25%
17 358
	MWh 13 080

Energian kokonaiskulutus 2022

Energian kokonaiskulutus	MWh
Sähkö	12 440
Lämmitys (kaukolämpö ja polttoöljy)	4 404
Polttoaineet	513
Yhteensä	17 358

Suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1) vuonna 2022

	MWh	tCO2
Uusiutumaton energia	827	166

Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 2)

		tCO2	tCO2
		markkinape	sijaintiperustei
	MWh	rusteinen	nen
Sähkö	12 440	140	1 107
uusiutuva	4 278
uusiutumaton	8 162
Kaukolämpö	4 090	419	724
Yhteensä		559	1 831

Jätteiden lajittelu ja kierrätys

Jätteiden määrän arvioimiseen ja vähentämiseen, jätteiden oikeaoppiseen lajitteluun ja henkilökunnan jätehuoltoon liittyvään koulutukseen panostettiin vuonna 2022. Jätehuolto- ja lajittelusuunnitelmien laadinta on käynnissä pilottihankkeen pohjalta. Jätehuoltosuunnitelma tulee olla kaikilla toimipisteillä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Käytöstä poistettavat IT-laitteet arvioidaan Pihlajalinnan IT-osaston toimesta. Käyttökelpoiset ja tarpeelliset laitteet huolletaan ja käytetään uudestaan, rikkinäiset toimitetaan elektroniikkakierrätykseen.

Lääkärikeskukset- ja sairaalapalveluiden toimipisteille on valittu ympäristövastaavat. He kokoontuvat kerran kuussa ulkopuolisten jäteasiantuntijoiden kanssa laatimaan toimipistekohtaisia ympäristösuunnitelmia ja -ohjeita. Ympäristövastaavat laativat yksiköille omat lajittelusuunnitelmat, hankkivat sopivat astiat ja kouluttavat sekä opastavat henkilökuntaa.

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

GRI-sisältöindeksi

GRI-TUNNUS	Sisältö	Sijainti	Lisätiedot
YLEINEN SISÄLTÖ 102 (2016)
ORGANISAATIO
102-1	Raportoivan organisaation nimi	Sisällys
102-2	Toimialat, brändit, tuotteet ja palvelut	Pihlajalinna lyhyesti
102-3	Pääkonttorin sijainti	Pihlajalinna lyhyesti
102-4	Toimintojen sijainti	Pihlajalinna lyhyesti
102-5	Omistusrakenne ja yhtiömuoto	Pihlajalinna lyhyesti
102-6	Markkina-alueet ja asiakasryhmät	Pihlajalinna lyhyesti
102-7	Organisaation koko	Pihlajalinna lyhyesti
102-8	Tietoa palkansaajista ja muista työntekijöistä	Vastuu henkilöstöstä
102-9	Toimitusketju	Taloudellinen arvo yhteiskunnalle
102-10	Merkittävät muutokset organisaatiossa ja toimitusketjussa	Toimitusjohtajalta
102-11	Varovaisuusperiaatteen soveltaminen	GRI-sisältöindeksi	Pihlajalinna noudattaa varovai suusperiaatetta.
102-12	Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden periaatteet tai aloitteet	Toimitusjohtajalta, Vastuullisuusohjelma, Hallituksen toi mintakertomus
102-13	Jäsenyydet järjestöissä tai edunvalvontaorganisaatioissa	GRI-sisältöindeksi	Pihlajalinna on työnantajana Hy vinvointiala HALI ry:n jäsen
STRATEGIA
102-14	Toimitusjohtajan katsaus	Toimitusjohtajalta
102-15	Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Hallituksen toimintakertomus
EETTISET TOIMINTAPERIAATTEET
102-16	Arvot ja liiketoimintaperiaatteet	Pihlajalinna lyhyesti, Toimitusjohtajalta, Vastuullisuuden johtaminen, Vastuulliset toimintatavat
102-17	Epäillyistä väärinkäytöksistä ilmoittaminen	Vastuulliset toimintatavat
HALLINTO
102-18	Hallintorakenne	Vuosikertomus, Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
102-1	Vastuunjako	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
102-20	Vastuuhenkilöt	Vastuullisuuden johtaminen, Selvitys hallinto- ja ohjausjär jestelmästä

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

I CICÄITÄINDEVCI

102-21	Sidosryhmien kuuleminen	Vaikuttavuus ja arvonluonti, Sidosryhmävuorovaikutus, Vas
		tuullisuusohjelma
102-22	Hallituksen kokoonpano	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
102-23	Hallituksen puheenjohtaja	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
102-24	Hallituksen valinta	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
102-26	Hallituksen rooli organisaation tarkoituksen, arvojen ja strategian määrittelyssä	Vastuullisuuden johtaminen, Selvitys hallinto- ja ohjausjär
		jestelmästä
102-28	Hallituksen suorituksen arviointi	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
102-29	Hallituksen rooli vaikutusten ja riskien tunnistamisessa ja hallinnassa	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
102-30	Riskienhallinnan tehokkuuden arviointi	Hallituksen toimintakertomus
102-31	Riskiarvointien frekvenssi	Hallituksen toimintakertomus
102-35	Hallituksen ja ylimmän johdon palkitseminen	Palkitsemisraportti

SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUS
102-40	Luettelo organisaation sidosryhmistä	Sidosryhmävuorovaikutus
102-41	Kollektiivisesti neuvoteltujen työsopimusten piiriin kuuluvat henkilöt	GRI-sisältöindeksi	Pihlajalinnan henkilöstöstä 100 %
			kuuluu kollektiivisesti neuvoteltu
			jen työehtosopimusten piiriin
			ylempiä toimihenkilöitä ja johtoa
			lukuun ottamatta
102-42	Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet	Sidosryhmävuorovaikutus
102-43	Sidosryhmätoiminnan periaatteet	Sidosryhmävuorovaikutus
102-44	Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet	Vastuullisuusohjelma, Sidosryhmävuorovaikutus
RAPORTOINTIKÄYTÄNTÖ
102-45	Konsolidoituun konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt	Tilinpäätös, Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
102-46	Raportin sisällön määrittely	Vastuullisuusohjelma
102-47	Olennaiset näkökohdat	Vastuullisuusohjelma
102-48	Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa	GRI-sisältöindeksi	Muutokset on raportoitu kyseisten
			tunnuslukujen yhteydessä
102-49	Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja laskentarajoissa	GRI-sisältöindeksi	Muutokset on raportoitu kyseisten tunnuslukujen yhteydessä
102-50	Raportointijakso	GRI-sisältöindeksi	Raportointijakso on 1.1.-
			31.12.2022
102-51	Edellisen raportin päiväys	GRI-sisältöindeksi	Edellinen vuosiraportti julkaistiin
			21.3.2022
102-52	Raportin julkaisutiheys	GRI-sisältöindeksi	Vuosittain
102-53	Yhteystiedot	Tietoja osakkeenomistajille
102-54	GRI-standardien mukainen raportoinnin kuvaus	Sisällys, GRI-sisältöindeksi	Tämä raportti on laadittu GRI
			standardien (2016) perustason
			(core) mukaisesti. Pihlajalinna siir
			tyy käyttämään GRI Standardeja

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

			2021 vuoden 2023 raportoinnista lähtien.
102-55	GRI-sisältöindeksi	GRI-sisältöindeksi
102-56	Raportoinnin varmennus	GRI-sisältöindeksi	Vuosiraportin vastuullisuustietoja ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta. Tilinpäätöksessä esitetyt talousluvut ovat tilintar kastettuja.
JOHTAMISMALLI
103-1	Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat.	Vaikuttavuus ja arvonluonti, Vastuullisuusohjelma
103-2	Johtamistapa ja sen osa-alueet	Vastuullisuusohjelma, Vastuullisuuden johtaminen
103-3	Johtamistavan arviointi	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
AIHEKOHTAINEN SISÄLTÖ
	Aihekohtainen sisältö raportoidaan olennaisiksi tunnistettujen näkökohtien osalta
TALOUDELLISET VAIKUTUKSET	200 (2016)
201 Taloudelliset tulokset
201-1	Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen	Pihlajalinna lyhyesti, Taloudellinen vastuu, Tilinpäätös
203 Välilliset taloudelliset
vaikutukset
203-2	Keskeiset epäsuorat taloudelliset vaikutukset	Taloudellinen vastuu
204 Ostokäytännöt
204-1	Ostot paikallisilta toimittajilta	Taloudellinen vastuu
205 Korruptionvastaisuus
205-1	Liiketoimintayksiköt, joille tehty korruptioon liittyvä riskisanalyysi	Hallituksen toimintakertomus	Korruptioon liittyvät riskit ovat osa laajempaa liiketoimintariskien arvi ointia, joka kattaa Pihlajalinnan koko toiminnan. Arviointia teh dään säännöllisesti vuoden aikana.
205-2	Korruptionvastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä kommunikointi ja koulutus	Vastuulliset toimintatavat	Prosenttiosuuksia ei ole raportoitu henkilöstö- ja kumppaniryh mittäin.
205-3	Korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet	Vastuulliset toimintatavat, Hallituksen toimintakertomus
206 Kilpailun rajoittaminen
206-1	Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet	Vastuulliset toimintatavat, Hallituksen toimintakertomus
207 Verot
207-1	Veroasioiden johtamisen periaatteet	Taloudellinen vastuu
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET	300 (2016)
302 Energia

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

302-1	Organisaation oma energiankulutus	Toiminnan ympäristövastuu
305 Päästöt
305-1	Suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1)	Toiminnan ympäristövastuu
305-2	Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 2)	Toiminnan ympäristövastuu
307 Ympäristötoimien vaati
mustenmukaisuus
307-1	Ympäristölainsäädännön rikkomukset	Vastuulliset toimintatavat
SOSIAALISET VAIKUTUKSET	400 (2016)
401 Työsuhteet
401-1	Uuden palkatun henkilöstön määrä ja vaihtuvuus	Vastuu henkilöstöstä
401-2	Kokoaikaisen henkilöstön henkilöstöetuudet, joita ei tarjota määräaikaiselle tai osa	Vastuu henkilöstöstä
	aikaiselle henkilöstölle
403 Työterveys ja -turvalli
suus
403-1	Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmä	Vastuu henkilöstöstä
403-2	Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja tapausten tutkinta	Vastuu henkilöstöstä
403-3	Työterveyspalvelut	Vastuu henkilöstöstä
403-4	Työntekijöiden osallistuminen, konsultointi ja viestintä työterveyteen ja	Vastuu henkilöstöstä
	-turvallisuuteen liittyvissä asioissa
403-5	Työntekijöiden kouluttaminen työturvallisuuteen liittyvissä asioissa	Vastuu henkilöstöstä
403-6	Työntekijöiden terveyden edistäminen	Vastuu henkilöstöstä
403-7	Liiketoimintaan suoraan liittyvien työterveys- ja turvallisuushaittojen ehkäisy	Vastuu henkilöstöstä
403-8	Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmien piirissä olevat työntekijät	Vastuu henkilöstöstä	Itsenäiset ammatinharjoittajat ei
			vät ole työsuhteessa Pihlajalin
			naan, joten he eivät kuulu työter
			veyshuollon piiriin
403-9	Työtapaturmat	Vastuu henkilöstöstä	Ei raportoitu itsenäisten ammatin
			harjoittajien osalta.
403-10	Työperäiset oireet ja sairaudet	Vastuu henkilöstöstä	Ei raportoitu ammattitaudeittain
			tai henkilöstöryhmittäin.
404 Koulutus ja osaamisen
kehittäminen
404-1	Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden	Vastuu henkilöstöstä	Henkilöstön kokonaiskoulutustun
			nit raportoitu, ei työntekijäkohtai
			sesti.
404-2	Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat	Vastuu henkilöstöstä
404-3	Kehityskeskustelut ja suoritusten arvioinnit	Vastuu henkilöstöstä
405 Monimuotoisuus ja yh
täläiset mahdollisuudet
405-1	Hallintoelinten ja henkilöstön monimuotoisuus	Vastuulliset toimintatavat, Vastuu henkilöstöstä, Selvitys

VASTUULLISUUSOHJELMA VASTUULLISUUDEN TEEMAT GRI-SISÄLTÖINDEKSI VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

		hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
406 Syrjinnän kielto
406-1	Syrjintätapaukset ja korjaavat toimenpiteet	Vastuulliset toimintatavat, Vastuu henkilöstöstä
414 Toimittajien sosiaalisen
vastuun arviointi
414-1	Tavarantoimittajat, jotka on arvioitu sosiaaliseen vastuuseen liittyvien kriteerien mukaisesti	Taloudellinen vastuu, GRI-sisältöindeksi	Prosenttiosuuksia ei raportoitu. Hankintaperiaatteisiin ja kumppa neiden Code Of Conduct -ohjee seen sisältyy sosiaalisen vastuun näkökulmia.
417 Markkinointiviestintä ja tuoteinformaatio
417-3	Markkinointiviestintään liittyvien lakien, säännösten ja vapaaehtoisten periaattei den rikkomukset	GRI-sisältöindeksi	Ei rikkomuksia 2022
419 Määräystenmukaisuus
419-1	Lakien ja säädösten rikkomukset sosiaalisen ja taloudellisen vastuun alueella	Vastuullinen liiketoiminta

	SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA - SISÄLTÖVIITTAUKSET
Liiketoimintamallin kuvaus		Pihlajalinna lyhyesti
Olennaiset vastuullisuusteemat ja -riskit		Vastuullisuusohjelma
Henkilöstö ja sosiaaliset asiat		Vastuu henkilöstöstä
Ympäristövastuu		Vastuu ympäristöstä
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen		Vastuulliset toimintatavat
Korruption ja lahjonnan torjunta		Vastuulliset toimintatavat
Taksonomia		EU-Taksonomia

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

PALKITSEMISRAPORTTI

Palkitsemisraportti 2022

PALKITSEMISRAPORTTI

JOHDANTO

Pihlajalinna Oyj:n ("Yhtiö" tai "Pihlajalinna") palkitsemisraportti on osakeyhtiölain, arvopaperimarkkinalain ja hallinnointikoodin 2020 suositusten mukainen raportti yhtiön toimielinten palkitsemisesta. Palkitsemisraportti sisältää tiedot hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkitsemisesta tilikaudella 2022. Palkitsemisraportin tavoitteena on antaa selkeä kuva yhtiön palkitsemispolitiikan toteuttamisesta. Palkitsemispolitiikka on saatavilla Yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa investors.pihlajalinna.fi. Pihlajalinnan hallitus on hyväksynyt palkitsemisraportin esitettäväksi varsinaiselle yhtiökokoukselle 2023.

Pihlajalinnan palkitsemispolitiikassa esitetään Yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkitsemisen periaatteet ja päätöksentekoprosessi. Yhtiön palkitsemispolitiikka on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 13.4.2022. Palkitsemispolitiikka on saatavilla Yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa investors.pihlajalinna.fi.

Pihlajalinna Oyj:n tilintarkastajana tilikaudella 2022 toiminut tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab on valtiovarainministeriön asetuksessa 608/2019 tarkoitetulla tavalla tarkistanut, että tässä raportissa on annettu asetuksen 3 §:ssä tarkoitetut tiedot.

Palkitsemisen kehitys suhteessa Yhtiön keskeisiin taloudellisiin tunnuslukuihin

Seuraavassa taulukossa ja grafiikoissa on esitetty hallituksen ja toimitusjohtajan palkkioiden kehitys verrattuna konsernin työntekijöiden keskimääräisen palkitsemisen kehitykseen ja konsernin taloudelliseen kehitykseen viimeiseltä viideltä tilikaudelta:

	2018	2019	2020	2021	2022
Hallituksen kokonaispalkkiot (1	522 000	487 000	473 000	587 742(*	491 074
Toimitusjohtajan kokonaispalkkiot (1	285 000	285 000	433 000	405 000	338 930
Työntekijän keskimääräinen ansio (2	37 000	41 000	42 000	45 000	47 000
Liikevaihto, m€	487,8	518,6	508,7	577,8	690,5
Liikevoitto (EBIT), m€	13,2	10,2	18,1	27,9	8,9
Tilikauden voitto, m€	6,8	4,5	8,9	19,1	7,7

1) Pyöristettynä lähimpiin tuhansiin

2) Työntekijän keskimääräinen ansio on laskettu jakamalla tilikauden maksetut palkat kokoaikaisiksi muunnetun henkilöstön määrällä (FTE, henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muunnettuna), pyöristettynä lähimpiin tuhansiin

*) Hallitukselle maksetut kuukausipalkkiot 1–4/2021 toimikaudelta 2020–2021 sekä toimikaudelta 2021–2022 kertasuorituksena 14.5.2021 maksettu vuosipalkkio osakkeina ja rahana.

PALKITSEMISRAPORTTI

Liikevoitto (EBIT), miljoonaa euroa

Työntekijän keskimääräinen ansio, euroa (²

Hallituksen ja toimitusjohtajan kokonaispalkkiot yhteensä, euroa

Pihlajalinnan yhtiökokous päättää yhtiön hallituksen jäsenten palkkioista. Hallituksen jäsenten palkitsemista koskevan päätösesityksen valmistelee osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Hallituksen henkilöstövaliokunta valmistelee hallitusta avustavana elimenä toimitusjohtajan palkitsemisessa noudatettavat periaatteet. Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan sekä mahdollisen toimitusjohtajan sijaisen ja päättää näiden toimisuhteen ehdoista.

Hallituksen puheenjohtajan palkkio on pysynyt samana vuoden 2018 varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien. Vuoden 2022 yhtiökokous päätti korottaa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten vuosipalkkioita. Hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio pysyi ennallaan. Vuonna 2022 hallitukselle maksettiin edellisvuoden tapaan kerralla koko toimikauden vuosipalkkio.

Toimitusjohtajan palkitseminen perustuu palkitsemispolitiikan mukaisesti kiinteään kuukausipalkkaan luontoisetuineen sekä erikseen päätettäviin muuttuviin palkitsemisen osiin kuten esimerkiksi pitkän tai lyhyen aikavälin osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin. Pihlajalinnan nykyinen toimitusjohtaja Joni Aaltonen on toiminut tehtävässään vuoden 2017 lopusta saakka. Vuosina 2020 ja 2021 toimitusjohtajalle on maksettu pitkän aikavälin kannustinohjelman mukaista sitouttamispalkkiota ja suoriteperusteista palkkiota kiinteän kuukausipalkan lisäksi.

Työntekijöiden keskimääräinen palkkakehitys on ollut nouseva. Vuoden 2019 tehostamisohjelman yhteydessä henkilöstöä vähennettiin. Ensimmäisen koronavuoden 2020 aikana henkilöstön määrä väheni, kun taas vuonna 2021 koronapalveluiden kysynnän lisääntyessä henkilöstön määrä kasvoi uusien rekrytointien myötä. Vuonna 2022 toteutettiin useita yritysjärjestelyjä ja henkilöstön määrä kasvoi edelleen. Yhtiön henkilöstöstä noin 81 % (82 % vuonna 2021) kuuluu työehtosopimusten piiriin, ja työehtosopimuksissa määriteltävät yleiskorotukset ohjaavat tämän henkilöstöryhmän palkkakehitystä.

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

PALKITSEMISRAPORTTI

II HALLITUKSEN PALKKIOT

Pihlajalinnan varsinainen yhtiökokous 2022 päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, että kiinteänä vuosipalkkiona hallituksen päätoimiselle puheenjohtajalle maksetaan 250 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 39 000 euroa ja muille jäsenille 26 000 euroa.

Vuosipalkkio päätettiin maksaa yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Palkkio voitiin maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä oli yhtiökokouspäivänä 13.4.2022 hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen seuraavaa varsinaista yhtiökokousta, hallituksella

on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla.

Yhtiökokous päätti lisäksi, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Vuonna 2022 Pihlajalinna Oyj:n hallituksen jäsenille maksettiin hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä palkkioita yhteensä 491 074 euroa (587 742 euroa vuonna 2021). Vuoden 2021 summa koostui hallitukselle maksetuista kuukausipalkkioista ajanjaksolla 1–4/2021 koskien hallituksen toimikautta 2020–2021 sekä toimikaudelta 2021–2022

maksetusta vuosipalkkiosta, joka maksettiin hallituksen jäsenille kertasuorituksena osakkeina ja rahana 14.5.2021. Vuoden 2022 summa koostuu toimikaudelta 2022–2023 maksetusta vuosipalkkiosta, joka maksettiin hallituksen jäsenille kertasuorituksena osakkeina ja rahana toukokuussa 2022.

Yhtiössä ei ole käytössä osakepohjaista kannustinjärjestelmää, joka koskisi hallituksen jäseniä. Yhtiön hallituksen jäsenet eivät ole saaneet tilikaudella 2022 palkkioita muilta Pihlajalinna-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä kuin emoyhtiö Pihlajalinna Oyj:ltä.

Hallituksen jäsenille vuonna 2022 maksetut palkkiot, euroa

	VUOSIPALKKIO (EUR), JOSTA
HALLITUKSEN JÄSEN		OSAKKEINA (EUR)	RAHANA (EUR)	KOKOUSPALKKIOT (EUR)	KOKONAISPALKKIO (EUR)	VUOSIPALKKION OSANA LUOVUTETTUJEN OSAKKEIDEN MÄÄRÄ
Wirén Mikko	puheenjohtaja	0	242 220	18 500	260 720	0
Niemistö Leena	varapuheenjohtaja	15 602	23 399	13 500	52 500	1 423
Iisakka Heli	jäsen (13.4.2022 alkaen)	10 405	15 595	8 000	34 000	949
Juvonen Hannu	jäsen	10 405	15 595	14 500	40 500	949
Manninen Mika	jäsen	10 405	15 595	10 500	36 500	949
Turunen Seija	jäsen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	15 602	23 399	11 000	50 000	1 423
Sulin Kati	jäsen (13.6.2022 saakka)	10 405	1 949	4 500	16 854	949
		72 824	337 752	80 500	491 074	6 642

PALKITSEMISRAPORTTI

III TOIMITUSJOHTAJAN PALKKIOT

Toimitusjohtaja Joni Aaltosen palkka ja muut verotettavat etuudet päättyneellä tilikaudella 31.12.2022 olivat yhteensä 338 930 euroa (404 765 euroa vuonna 2021). Toimitusjohtajan palkitseminen koostui kiinteästä vuosipalkasta, vapaasta autoedusta ja matkapuhelinedusta yhteensä 296 293 euroa (297 083 euroa vuonna 2021), muuttuvasta palkan osasta eli pitkän aikavälin kannustimista yhteensä 31 787 euroa (100 032 vuonna 2021) sekä Pihlajalinna-konserniin kuuluvien kuntien kanssa yhdessä omistettujen yhtiöiden maksamista hallitusjäsenyyteen perustuvista kokouspalkkioista yhteensä 10 850 euroa (7 650 euroa vuonna 2021). Kiinteän palkkion suhteellinen osuus oli 87 (67) % ja muuttuvan palkkion osuus 13 (33) %.

Vuonna 2022 toimitusjohtajalle maksettiin pitkän aikavälin kannustinohjelman mukaisena suoriteperusteisena palkkiona ansaintajaksolta 2021 bruttomääräisesti 31 787 euroa, josta yhtiön osakkeina maksupäivänä 15.3.2022 painotetun keskikurssin 11,56 euroa per osake mukaan 17 801 euroa eli 1 540 osaketta ja loput 13 986 euroa eli verojen osuus rahana. Osakkeisiin sovelletaan ohjelman mukaista luovutusrajoitusta, mutta niihin ei sovelleta mahdollista päättymistapahtumaan liittyvää osakkeiden palauttamisvelvoitetta.

Yhtiöllä ei ole ollut kaupparekisteriin merkittyä toimitusjohtajan sijaista tilikaudella 2022.

Suoritus- ja laatuperusteinen pitkän aikavälin kannustinohjelma (LTIP 2022)

Pihlajalinnan hallitus hyväksyi 23.3.2022 uuden osakepohjaisen kannustinohjelman (LTIP 2022) käynnistämisen yhtiön valituille avainhenkilöille. Avainohjelmaan valitun henkilön on sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan. Ohjelma on kokonaisuudessaan kuusivuotinen eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2025.

Suoritus- ja laatuperusteinen osakeohjelma sisältää neljä erillistä yhden vuoden pituista suoritusjaksoa (kalenterivuodet 2022–2025). Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan suoritusjaksojen jälkeen vuosina 2023, 2024, 2025 ja 2026, mikäli hallituksen asettamat suoritusja laatutavoitteet saavutetaan. Kultakin yhden vuoden suoritusjaksolta palkkiona maksettavien osakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) on määritelty osallistujakohtaisessa allokaatiossa. Osakepalkkiona maksettaviin osakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta. Suoritus- ja laatuperusteiseen osakeohjelmaan sovellettavat kriteerit ovat Pihlajalinna-konsernin oikaistu EBITA sekä keskeiset operatiiviset ja laadulliset mittarit.

Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan on oikeutettu osallistumaan 42 avainhenkilöä. Mikäli kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä sijoitusedellytyksen täysimääräisesti ja mikäli ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan, ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 1 100 000 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) ja maksettavien osakepalkkioiden kokonaisarvo on noin 12,8 miljoonaa euroa. Mikäli ohjelma toteutuu kokonaisuudessaan, vastaa edellä mainittu osakemäärä noin 4,8 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä.

Ensimmäiseltä suoritusjaksolta 2022 toimitusjohtajalle ei realisoitunut lisäosakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet.

Hallituksen asettamat tavoitteet suoritusjaksolle 2022 liittyivät seuraaviin mittareihin:

konsernin oikaistu EBITA painoarvo 60 %, tulos alle kynnysarvon
asiakastyytyväisyysindeksi (NPS) painoarvo 10 % tulos alle kynnysarvon
henkilöstön nettosuositteluindeksi (eNPS) painoarvo 10 %, tulos alle kynnysarvon
erikoissairaanhoidon oman tuotannon osuuden kehittyminen – painoarvo 10 %, tulos alle kynnysarvon
lääkärikeskus- ja sairaalatoiminnan tarjonnan kasvu painoarvo 5 %, tulos ylitti kynnysarvon
työterveyshoitajien laskutusaste painoarvo 5 %, tulos alle kynnysarvon

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
	SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ		HALLITUS	JOHTORYHMÄ

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2022

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ HALLITUS JOHTORYHMÄ

I JOHDANTO

Pihlajalinna Oyj:n (Yhtiö) hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, Yhtiön yhtiöjärjestykseen ja Nasdaq Helsinki Oy:ssä listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2020. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämältä verkkosivulta www.cgfinland.fi.

Pihlajalinna ei ole vuonna 2022 poikennut hallinnointikoodin suosituksista.

Tämä selvitys on laadittu toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä ja julkaistaan Yhtiön internet-sivuilla http://investors.pihlaja linna.fi/corporate-governance.

Pihlajalinna Oyj:n tarkastusvaliokunta on hyväksynyt tämän hallintoja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen 15.2.2023 ja hallitus 16.2.2023.

II HALLINNOINTIA KOSKEVAT KUVAUKSET

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Pihlajalinnan ylin päättävä elin. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinainen yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan valitsemisesta ja heidän palkkioistaan. Varsinainen yhtiökokous päättää myös vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle.

Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle ja päättää sen pitämispaikasta ja -ajasta.

Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta, kuitenkin viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu on toimitettava osakkeenomistajille heidän Yhtiön osakeluetteloon merkittyihin osoitteisiinsa postitetuilla kirjeillä tai ilmoituksella, joka julkaistaan yhtiön

internet-sivuilla tai ainakin yhdessä hallituksen määräämässä valtakunnallisessa päivälehdessä. Lisäksi yhtiökokouskutsu julkaistaan pörssitiedotteena. Yhtiökokouksen esityslista, päätösesitykset ja kokousaineisto ovat saatavilla Yhtiön verkkosivustolla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakeyhtiölain mukaan yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen esityslistalle, mikäli hän pyytää tätä kirjallisesti Yhtiön hallitukselta Yhtiön verkkosivuilla ilmoitettuun päivään mennessä. Päivämäärä ilmoitetaan Yhtiön internet-sivuilla viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, jäsenet sekä toimitusjohtaja ja tilintarkastaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Lisäksi hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa. Mikäli yhden tai useamman hallituksen jäsenen läsnäolo yhtiökokouksessa ei toteudu, Yhtiö ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle kokouksen alkaessa.

Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan kokouksen jälkeen pörssitiedotteella. Yhtiökokouksen pöytäkirja julkaistaan yhtiön internet-sivuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiökokousasiakirjat pidetään yhtiön internet-sivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiökokouksesta.

Pihlajalinnan yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön kotisivuilla osoitteessa http://investors.pihlajalinna.fi/corporate-governance/articles of-association. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää yhtiökokouksen päätöstä.

Pihlajalinna Oyj:n vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous pidettiin 13.4.2022. Yhtiökokoukseen osallistui 66 osakkeenomistajaa henkilökohtaisesti tai asiamiehen edustamana. Kokouksessa oli edustettuna noin 58 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.

Hallitus

Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

Hallitus valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallitukseen vähintään neljä (4) ja enintään kymmenen (10) jäsentä.

Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Mikäli hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eroavat tai muutoin estyvät toimimasta puheenjohtajana kesken toimikauden, hallitus voi valita keskuudestaan uuden puheenjohtajan jäljellä olevalle toimikaudelle.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyvät ehdotukset yhtiökokoukselle.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu neljästä osakkeenomistajien nimeämästä jäsenestä. Lisäksi Yhtiön hallituksen puheenjohtaja osallistuu nimitystoimikunnan työhön asiantuntijana. Osakkeenomistajia edustavien jäsenten nimeämisoikeus on vuosittain niillä neljällä osakkeenomistajalla, joiden osuus Yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on Euroclear Finland Oy:n pitämän yhtiön osakasluettelon perusteella suurin syyskuun 1. päivänä, kuitenkin siten, että mikäli osakkeenomistaja, joka on hajauttanut omistustaan esimerkiksi useisiin rahastoihin ja jolla on arvopaperimarkkinalain mukainen velvollisuus ottaa nämä omistukset huomioon ilmoittaessaan omistusosuutensa muutoksista, esittää viimeistään elokuun 31. päivänä Yhtiön hallituksen puheenjohtajalle asiaa koskevan kirjallisen pyynnön. Tällaisen osakkeenomistajan useisiin rahastoihin tai rekistereihin merkityt omistukset lasketaan yhteen nimeämisoikeuden ratkaisevaa ääniosuutta laskettaessa. Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, oikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle omistajalle, jolla ei muutoin olisi nimeämisoikeutta.

Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on pyytää kunkin vuoden syyskuun 1. päivänä neljää osakeomistuksen perusteella suurinta osakkeenomistajaa nimeämään kukin yhden jäsenen osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Toimikunnan jäsenten toimikausi päättyy vuosittain uuden toimikunnan tultua nimetyksi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestys on saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa http://investors.pihlajalinna.fi/cor porate-governance/general-meeting/shareholders-nomination board.

Pihlajalinna Oyj:n neljä suurinta rekisteröityä osakkeenomistajaa (Euroclear Finland Oy:n pitämä yhtiön osakasluettelo 1.9.2022) ovat nimittäneet osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan seuraavat edustajat:

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
	SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ		HALLITUS	JOHTORYHMÄ
• Juha Koponen, pääjohtaja, nimeäjä LähiTapiola Keskinäi nen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuu tusyhtiö	kuuluvia tahoja.	Yhtiössä heitä jäseneksi ehdottaneita tai muutoin heidän etupiiriinsä		säännöllisesti vähintään vuosittain tilintarkastajan näkemyksen Yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja sen kehityksestä.
• Mikko Wirén, toimitusjohtaja, nimeäjä MWW Yhtiö Oy • Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen Va kuutusyhtiö Fennia • Carl Pettersson, toimitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen Työ eläkevakuutusyhtiö Elo	tarpeen mukaan. kaan hallitus muun muassa	Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät osakeyhtiölain, yhtiöjär jestyksen ja hallituksen työjärjestyksen pohjalta. Hallitus arvioi vuosit tain toimintaansa ja työskentelytapojaan, ja uudistaa työjärjestystään Hallituksessa käsiteltäviin ja päätettäviin asioihin kuuluvat kaikki Yh tiön liiketoiminnan kannalta laajakantoiset asiat. Työjärjestyksen mu	keskustelun ilman johdon läsnäoloa.	Hallitus kokoontuu säännöllisesti. Hallituksen kokousten ajankohdat vahvistetaan ennakkoon koko toimikaudeksi. Lisäksi hallitus kokoon tuu tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin, jotka voidaan järjestää pu helinkokouksina. Kokouksista vähintään yksi on strategiakokous ja vä hintään yhden kokouksen yhteydessä hallitus tapaa tilintarkastajan. Vuosikelloon merkittyjen kokousten yhteydessä hallitus käy sisäisen
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on valinnut puheenjohtajak seen Juha Koposen. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta kokoontui 8 kertaa. Osallistu misprosentti oli 100 %. Nimitystoimikunta toimitti 8.3.2023 Pihlajalin nan hallitukselle ehdotuksensa esitettäväksi varsinaisessa yhtiöko kouksessa. Ehdotukset on julkaistu pörssitiedotteella.	• nitelman ja tavoitteet • • mistä	käsittelee ja päättää Yhtiön pitkän aikavälin strategiasuun hyväksyy Yhtiön liiketoimintasuunnitelman, budjetin ja ra hoitussuunnitelman sekä seuraa näiden toteutumista arvioi vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttämistä ja esittä	tia Yhtiön osakkeista.	Vuonna 2022 hallituskokoonpanoa koskeva ehdotus valmisteltiin suu rimpien osakkeenomistajien toimesta. Hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmisteluun osallistuivat LähiTapiola-ryhmä, MWW Yh tiö Oy (Mikko Wirén), Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia ja Keskinäi nen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Hallituskokoonpanon valmisteluun osallistuneet osakkeenomistajat edustivat yhteensä noin 48 prosent
Hallituksen jäsenten pätevyys ja riippumatto muus sekä hallituksen monimuotoisuus Hallituksella tulee olla sen työn kannalta riittävä ja monipuolinen osaaminen sekä kokemus. Hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuk sen valmistelussa otetaan huomioon Yhtiön toiminnan asettamat vaa timukset ja Yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittä västi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituskokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien teho	• riaatteet • vyyttä, asianmukaisuutta ja tehokkuutta • erityisen merkittävät päätökset • •	vahvistaa Yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pe käy läpi Yhtiön toimintaan liittyvät keskeiset riskit ja niiden hallinnan sekä valvoo Yhtiön hallintoprosessien riittä käsittelee ja hyväksyy yrityskaupat ja -järjestelyt sekä muut valitsee ja vapauttaa toimitusjohtajan sekä toimitusjohta jan sijaisen ja päättää näiden toimisuhteen ehdoista vahvistaa toimitusjohtajan esityksestä konsernin johtoryh män jäsenet, liiketoimintajohtajat ja muut toimitusjohta	vuotta.	Hallituksen kokoonpanoa koskevat periaatteet toteutuivat vuonna 2022 valitussa hallituksessa. Hallituksessa toimi kolme naisjäsentä ja kolme miesjäsentä (neljä naisjäsentä 12.6.2022 saakka). Hallituksen jäsenet edustavat monipuolista kokemusta johto- tai hallitustehtä vistä. Kaikilla vuonna 2022 hallituksen jäseniksi valituilla on korkea koulututkinto, ja yksi heistä on väitellyt tohtoriksi. Hallituksen jäse nillä on monipuolisesti sekä toimialaosaamista että taloudellista ja lii ketoiminnallista osaamista. Hallituksen jäsenten ikäjakauma on 47–69
kas hoitaminen. Yhtiön liiketoiminnan monipuolista tukemista ja kehittämistä varten Yhtiön hallituksen kokoonpanon tulee olla riittävän monimuotoinen. Hallituksessa on oltava molempia sukupuolia. Yhtiön tavoitteena on, että hallituksessa on vähintään kaksi naista ja vähintään kaksi miestä.	jan suorat alaiset • • hyväksyy Yhtiön hallinnointi-	hyväksyy toimitusjohtajan ja muun johdon kannustinjärjes telmät sekä Yhtiön noudattamat palkitsemisen periaatteet ja ohjausjärjestelmää koske van selvityksen, palkitsemisraportin sekä muista kuin ta loudellisista tiedoista annettavan selvityksen		Hallituksen jäsenet tilikaudella 2022 Hallituksen jäsenet varsinaiseen yhtiökokoukseen 13.4.2022 olivat Mikko Wirén (puheenjohtaja), Leena Niemistö (varapuheenjoh taja), Hannu Juvonen, Mika Manninen, Kati Sulin ja Seija Turunen.	saakka
Hallituskokoonpanolta tavoitellaan kokonaisuutena arvioiden riittä vän laaja-alaista pätevyyttä, osaamista ja kokemusta. Hallituksen riit tävä monimuotoisuus, kuten ikä- ja sukupuolijakauma sekä koulutuk	• määrittelee sisäpiiri-	vahvistaa Yhtiön sisäpiiriohjeen ja lähipiiriohjeen sekä ja lähipiiriliiketoimien seurantaa ja ar viointia koskevat periaatteet ja valvoo niiden noudatta	Vuoden 2022 hallitukseen kuuluu kerrallaan seitsemän	varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin, että Yhtiön jäsentä. Yhtiön hallitukseen

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia Yhtiöstä. Vähintään kahden Yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenten on annettava hallitukselle riittävät tiedot hänen pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi sekä ilmoitettava tiedoissa tapahtuvista muutoksista. Hallituksen jäsenet eivät edusta

sellinen ja ammatillinen tausta, otetaan huomioon hallituskokoonpa-

noa koskevan ehdotuksen valmistelussa.

• päättää Yhtiön tiedonantopolitiikasta ja valvoo sen noudattamista.

mista

Hallituksen jäsenille annetaan riittävät tiedot konsernin toiminnasta, toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta, ja uusi hallituksen jäsen perehdytetään Yhtiön toimintaan hallituskauden alkaessa. Hallitus saa säännönmukaisesti tiedokseen konsernin johtoryhmässä käsitellyt asiat, tulosraportit, tilintarkastajan kertomukset sekä kuulee

valittiin seuraavat henkilöt: Mikko Wirén, Heli Iisakka, Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin ja Seija Turunen. Yhtiökokous valitsi Pihlajalinna Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi Mikko Wirénin ja varapuheenjohtajaksi Leena Niemistön.

Kevään 2022 yhtiökokouksessa hallituksen jäseneksi valittu Kati Sulin erosi yhtiön hallituksesta 12.6.2022.

Tilikaudella 2022 Yhtiön hallitus kokoontui 19 kertaa. Keskimääräinen osallistuminen kokouksiin kuluneella tilikaudella oli 99 %.

Hallituksen jäsenet

HELI IISAKKA (13.4.2022 alkaen)

hallituksen jäsen vuodesta 2022 kauppatieteiden maisteri Suomen kansalainen, s. 1968 riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista päätoimet: Colliers Finland Oy, talousjohtaja

HANNU JUVONEN

hallituksen jäsen vuodesta 2019 lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri MBA Suomen kansalainen, s. 1955 riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista päätoimet: ammatinharjoittaja, liikkeenjohdon konsultti

MIKA MANNINEN

hallituksen jäsen vuodesta 2019

kauppatieteiden maisteri Suomen kansalainen, s. 1975 riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista päätoimet: Fennia-konsernin talousjohtaja

LEENA NIEMISTÖ

hallituksen jäsen vuodesta 2014 hallituksen varapuheenjohtaja vuoteen 2018 saakka ja uudelleen vuodesta 2019 alkaen lääketieteen tohtori ja fysiatrian erikoislääkäri Suomen kansalainen, s. 1963 riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista päätoimet: hallitusammattilainen

SEIJA TURUNEN

hallituksen jäsen vuodesta 2016 kauppatieteiden maisteri Suomen kansalainen, s. 1953

MIKKO WIRÉN

hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2016 lääketieteen lisensiaatti, Suomen kansalainen, s. 1972 ei-riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista päätoimet: Pihlajalinna Oyj:n hallituksen puheenjohtaja

riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

Lisätietoja hallituksen jäsenistä Yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa http://investors.pihlajalinna.fi.

Tiedot hallituksen jäsenille maksetuista palkkioista on esitetty erillisessä toimielinten palkitsemisraportissa.

Hallituksen valiokunnat

päätoimet: hallitusammattilainen

Hallitus voi asettaa määräämiään tehtäviä varten valiokuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa Yhtiön valiokuntien ja johtoryhmän työjärjestyksen ja muiden asettamiensa toimielinten toimintaohjeet ja toimintavaltuudet. Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä henkilöstövaliokunta, joiden jäsenet se nimittää keskuudestaan. Valiokunnilla on hallituksen hyväksymät kirjalliset työjärjestykset.

Tarkastusvaliokunta

Pihlajalinna Oyj:n hallitus on perustanut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan, jonka tehtävänä on seurata Yhtiön tilinpäätösraportoinnin prosessia sekä Yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on lisäksi käsitellä Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä, seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioida lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista Yhtiölle. Tarkastusvaliokunnalla on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus ja vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen tai tilintarkastuksen alalta.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kolmesta viiteen jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan. Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ HALLITUS JOHTORYHMÄ

on oltava riippumattomia Yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus on vahvistanut tarkastusvaliokunnalle kirjallisen työjärjestyksen, jonka mukaan tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu muun muassa

yhtiön taloudellisen tilanteen ja rahoitustilanteen seuranta
poikkeuksellisten tai merkittävien liiketoimien vaikutusten arviointi
yhtiön tilinpäätösraportoinnin prosessin seuranta
yhtiön taloudellisen raportointiprosessin ja yrityskauppaprosessin valvonta
yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien, suunnitelmien ja raporttien käsittely sekä tehokkuuden seuranta
yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antaman selvityksen käsittely mukaan lukien siihen sisältyvä kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnanjärjestelmien pääpiirteistä
tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta
lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden ja oheispalvelujen tarjoamisen arviointi
tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu
yhteydenpito tilintarkastajaan ja tilintarkastajan tarkastusvaliokunnalle laatimien raporttien läpikäynti
lakien ja määräysten noudattamisen arviointi.

Tarkastusvaliokunta raportoi hallitukselle säännöllisesti yhteenvedon valiokunnan käsittelemistä asioista.

Valiokuntatyöskentelystä maksetaan yhtiökokouksen määrittelemä palkkio.

Hallitus valitsi 13.4.2022 tarkastusvaliokunnan jäseniksi Seija Turusen (puheenjohtaja), Heli Iisakan, Hannu Juvosen ja Mika Mannisen.

Tilikauden 2022 aikana tarkastusvaliokunta kokoontui kuusi kertaa. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100 %.

Henkilöstövaliokunta

Pihlajalinna Oyj:n hallitus on perustanut keskuudestaan henkilöstövaliokunnan, jonka tehtävänä hallitusta avustavana elimenä valmistella

	PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
		SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ		HALLITUS	JOHTORYHMÄ

toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon palkitsemis- ja nimitysasioita sekä yhtiön noudattamia palkitsemisen periaatteita sekä organisaation kehittämistä ja kouluttamista.

Henkilöstövaliokuntaan kuuluu kolmesta viiteen jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan. Henkilöstövaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava Yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai Yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla henkilöstövaliokunnan jäsen.

Hallitus on 13.4.2022 vahvistanut henkilöstövaliokunnalle kirjallisen työjärjestyksen, jonka mukaan henkilöstövaliokunnan tehtäviin kuuluu muun muassa

toimitusjohtajan ja muun johdon palkkauksen ja muiden taloudellisten etuuksien valmistelu
Yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden valmistelu
toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen arviointi sekä huolehtiminen palkitsemisjärjestelmien tarkoituksenmukaisuudesta
palkka- ja palkkioselvitykseen liittyviin kysymyksiin vastaaminen yhtiökokouksessa
toimitusjohtajan ja muun johdon nimitysasioiden valmistelu sekä heidän seuraajiensa kartoittaminen
muun henkilöstön palkitsemisen ja organisaation kehittämisen suunnittelu.

Valiokuntatyöskentelystä maksetaan yhtiökokouksen määrittelemä palkkio.

Hallitus valitsi 13.4.2022 henkilöstövaliokunnan jäseniksi Mikko Wirénin (puheenjohtaja), Leena Niemistön ja Kati Sulinin. Hallituksesta 12.6.2022 eronneen Kati Sulinin tilalle henkilöstövaliokunnan jäseneksi valittiin Hannu Juvonen.

Tilikauden 2022 aikana henkilöstövaliokunta kokoontui 11 kertaa. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100 %.

Hallituksen ja valiokuntien jäsenten osallistuminen kokouksiin 2022:

Nimi	Asema	Hallituksen kokoukset	Tarkastus valiokunnan kokoukset	Henkilöstö valiokunnan kokoukset
Mikko Wirén	Puheen johtaja	19 / 19	6 / 6 (1	11 / 11
Leena Niemistö	Varapu heenjoh taja	19 / 19	-	11 / 11
Heli Iisakka (13.4.2022 al kaen)	Jäsen	13 / 13 (2	5 / 5(2	-
Hannu Juvonen	Jäsen	19 / 19	6 / 6	8 / 8 (3
Mika Manninen	Jäsen	18 / 19	6 / 6	-
Seija Turunen	Jäsen	19 / 19	6 / 6	-
Kati Sulin (12.6.2022 saakka)	Jäsen	8 / 8	-	3 / 3

1) Mikko Wirén ei ole tarkastusvaliokunnan jäsen
2) Heli Iisakka aloitti yhtiön hallituksessa 13.4.2022 ja on osallistunut kaikkiin mahdollisiin kokouksiin tämän jälkeen
3) Hannu Juvonen on toiminut henkilöstövaliokunnan jäsenenä 13.6.2022 alkaen

Pihlajalinna Oyj:n hallituksen jäsenten suorat ja epäsuorat osakeomistukset 31.12.2022

	Osakkeita, kpl
Mikko Wirén, yhteensä	2 314 010
MWW Yhtiö Oy	2 309 010
Mikko Wirén	5 000
Leena Niemistö	706 110
Seija Turunen	2 635
Hannu Juvonen	1 757
Mika Manninen	1 757
Heli Iisakka	949

Toimitusjohtaja

Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää tämän toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtajan tehtävä on johtaa Yhtiön operatiivista hallintoa ja konsernin liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa Yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan tukena johtamisessa toimii johtoryhmä.

Pihlajalinna Oyj:n toimitusjohtajana tilikaudella 2022 toimi Joni Aaltonen. Pihlajalinna Oyj:llä ei ole toimitusjohtajan sijaista.

Konsernin johtoryhmä

Pihlajalinna-konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa konsernin operatiivisen liiketoiminnan johtamisessa. Johtoryhmä valmistelee ja ohjaa konsernin prosessien ja liiketoiminnan kehitystä sekä konsernin yhteisiä toimintoja ja edistää tiedonkulkua sekä yhteistyötä organisaation eri osien välillä. Se valmistelee konsernin strategista suunnittelua ja budjetointia, valvoo suunnitelmien toteutumista ja raportointia sekä valmistelee yrityskauppoja ja muita merkittäviä investointeja. Lisäksi johtoryhmä seuraa ja arvioi liiketoimintojen kannattavuutta sekä sisäisten valvonta- ja raportointijärjestelmien toimivuutta. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti toimitusjohtajan kutsusta. Johtoryhmä suorittaa vuosittain toimintansa ja työskentelytapojensa arvioinnin.

Pihlajalinna vahvisti vuoden 2022 aikana johtoryhmän rakennetta vastaamaan yhtiön strategian mukaista kehitystä ja kasvua. Yhtiö luopui operatiivisen johtajan tehtävästä ja nimitti kaksi uutta liiketoimintajohtajaa.

Konsernin johtoryhmä (31.12.2022):

Joni Aaltonen

s. 1970, tradenomi yhtiön palveluksessa vuodesta 2008 toimitusjohtaja (CEO)

Tarja Rantala

s. 1972, kauppatieteiden maisteri yhtiön palveluksessa vuodesta 2014 talous- ja rahoitusjohtaja (CFO)

			PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 202

Marko Savolainen

s. 1967, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari yhtiön palveluksessa vuodesta 2017 lakiasiainjohtaja (CLO)

Antti-Jussi Aro

s. 1983, diplomi-insinööri yhtiön palveluksessa vuodesta 2021 tietohallintojohtaja (CIO)

Sari Riihijärvi

31.10.2022.

s. 1977, lääketieteen tohtori, erikoislääkäri yhtiön palveluksessa vuodesta 2021 lääketieteellinen johtaja (CMO)

Sari Nevanlinna (1.3.2022 alkaen) s. 1981, kauppatieteiden maisteri, yhteiskuntatieteiden maisteri Yhtiön palveluksessa vuodesta 2022 Kaupallinen johtaja (CCO)

Eetu Salunen (1.8.2022 alkaen) s. 1969, lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoislääkäri, filosofian maisteri, executive MBA Yhtiön palveluksessa vuodesta 2022 Liiketoimintajohtaja, julkiset palvelut

Timo Harju (1.11.2022 alkaen) s. 1976, kauppatieteiden maisteri Yhtiön palveluksessa vuodesta 2022 alkaen Liiketoimintajohtaja, lääkärikeskus- ja sairaalapalvelut

Kati Raassina (1.11.2022 alkaen) s. 1979, kauppatieteiden maisteri Yhtiön palveluksessa vuodesta 2022 alkaen Henkilöstöjohtaja (Chief People and Culture Officer)

Johtoryhmä on kokoontunut säännöllisesti viikoittain.

Vuoden 2022 aikana johtoryhmään ovat lisäksi kuuluneet operatiivinen johtaja Teija Kulmala (31.3.2022 saakka), henkilöstöjohtaja Elina Heliö (31.3.2022 saakka) ja Juha-Pekka Halttunen, jonka johtoryhmän jäsenyys päättyi johtoryhmän rakenteen uudistamisen yhteydessä

Pihlajalinna-konsernin toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän jäsenten suorat ja epäsuorat osakeomistukset (31.12.2022) on esitetty seuraavassa taulukossa.

	Osakkeita, kpl
Joni Aaltonen, toimitusjohtaja	43 464
Tarja Rantala	17 142
Marko Savolainen	10 694
Antti-Jussi Aro	4 001
Riihijärvi Sari	4 004
Nevanlinna Sari (johtoryhmässä 1.3.2022 alkaen)	4 001
Salunen Eetu (johtoryhmässä 1.8.2022 alkaen)	5 088
Harju Timo (johtoryhmässä 1.11.2022 alkaen)	4 500
Raassina Kati (johtoryhmässä 1.11.2022 alkaen)	4 002

III KUVAUKSET SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIEN-HALLINNAN MEKANISMEISTA

Sisäinen valvonta

Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmien tarkoituksena on varmistaa, että Yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä Yhtiön liiketoimintaperiaatteiden mukaista. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Yhtiön julkistamat taloudelliset raportit on laadittu Yhtiön soveltamien laskentaperiaatteiden mukaisesti ja että ne antavat olennaisesti oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta sekä varmistaa, että taloudellinen raportointi on täsmällistä ja luotettavaa.

Konsernin taloudellista kehitystä seurataan koko konsernin kattavien raportointijärjestelmien avulla. Järjestelmät kattavat taloudelliset toteutumatiedot, hallituksen hyväksymän budjetin, kuukausittaiset taloudelliset ennusteet sekä operatiiviset mittarit. Konsernin johtoryhmä analysoi tulosta ja poikkeamia, vastaa budjetoinnista ja ennusteista yhdessä toimitusjohtajan kanssa, seuraa toteutettujen yritysjärjestelyjen integraatiota ja kehitystä sekä muita investointeja. Business controller -toiminto ja talousjohto analysoivat ja tuottavat talousraportit sekä laativat erillisselvityksiä johdon, tarkastusvaliokunnan ja hallituksen käyttöön. Konsernin rahoitus on keskitetty.

Konsernin talousjohto ohjeistaa tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten laadinnan sekä vastaa yhdessä konserniviestinnän ja lakiasianjohtajan kanssa yhtiön säännöllisestä tiedonantovelvoitteesta.

Pihlajalinnan talous- ja henkilöstöjohto on määritellyt ja dokumentoinut talous-, raportointi- ja henkilöstöhallinnon prosesseihin liittyvät kontrollitavoitteet ja kontrollipisteet (prosessikohtaiset kontrollikatalogit). Kontrollitavoitteiden ja kontrollipisteiden tarkoituksenmukaisuus ja vaikuttavuus arvioidaan vähintään vuosittain yhdessä tilintarkastajien kanssa. Sisäisen valvonnan havainnot analysoidaan ja ne johtavat toimintaohjeiden, käytäntöjen ja mahdollisesti myös kontrollipisteiden päivittämiseen.

Kontrollitoimenpiteet koostuvat prosessien automaattisista ja manuaalisista täsmäytyksistä, kontrolleista, analyyttisista tarkastuksista ja ohjeista, joiden avulla pyritään varmistamaan taloudellisen raportoinnin oikeellisuus. Keskeisiä kontrollimekanismeja ovat lisäksi tieto- ja raportointijärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta, toimivaltuuksien sekä järjestelmämuutosten hallittu toteutus. Talousjohto käsittelee ja raportoi hallitukselle säännöllisesti poikkeukselliset ja arvionvaraiset erät sekä analysoi ennusteiden muutosten taustalla olevat syyt.

Toimitusjohtaja ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat vastuualueidensa kirjanpidon ja hallinnon lainmukaisuudesta sekä konsernin toimintaohjeiden noudattamisesta. Konsernin lakiosasto huolehtii vastuualueelleen kuuluvien toimintaohjeiden antamisesta. Tilintarkastajat tarkastavat vuosittain emoyhtiön ja tytäryhtiöiden kirjanpidon ja hallinnon. Tilintarkastuksen suorittaa auktorisoitu tilintarkastusyhteisö kaikissa konserniyhtiöissä. Emoyhtiön tilintarkastajalla on vastuu tilintarkastusten painopistealueiden koordinoinnista, tarkastushavaintojen analysoinnista konsernitilinpäätöksen näkökulmasta sekä yhteydenpidosta konsernin talousjohtoon ja toimitusjohtajaan. Tilintarkastuksen yksityiskohtaisesta tuloksesta raportoidaan vuosittain konsernijohdolle, tarkastusvaliokunnalle sekä hallitukselle.

Tarkastusvaliokunta valvoo, että kirjanpito, taloushallinto, rahoitus, sisäinen tarkastus ja tilintarkastus on järjestetty asianmukaisesti. Hallitus käsittelee ja hyväksyy puolivuosi- ja osavuosikatsaukset sekä tilinpäätöstiedotteet.

Sisäinen tarkastus

Pihlajalinnan sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on arvioida yhtiön sisäisen valvontajärjestelmän ja riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintoprosessien tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Sisäisen tarkastuksen avulla tuetaan organisaation kehittämistä ja tehostetaan hallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamista.

Sisäinen tarkastus auttaa organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa arvioimalla ja tutkimalla sen toimintoja sekä valvomalla yhtiön ohjeistuksen noudattamista. Tätä varten sisäinen tarkastus tuottaa analyysejä, arvioita, suosituksia ja tietoa yhtiön hallituksen ja ylimmän johdon käyttöön. Arvioinneista raportoidaan niiden valmistuttua toimitusjohtajalle, talousjohtajalle ja arviointikohteen johdolle sekä säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Sisäinen tarkastustoiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin (IIA). Sisäinen tarkastus on muusta organisaatiosta riippumaton toiminto. Tarkastuksen lähtökohta on ensisijaisesti liikkeenjohdollinen, ja työtä koordinoidaan yhteistyössä tilintarkastuksen kanssa. Vuotuinen tarkastussuunnitelma ja tarkastuskertomus esitellään tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus suorittaa hallituksen ja Pihlajalinnan johtoryhmän pyynnöstä tarkastuksia myös muista, erikseen sovittavista asioista.

Pihlajalinnan sisäistä tarkastustoimintaa jatkettiin vuonna 2022 PwC:n kanssa aiemmin organisoidun yhteistyön mukaisesti. PwC arvioi Pohjola Sairaalan hankinnan integraatiosuunnitelmaa, toteutusta ja laskutusprosessien oikeellisuutta sekä käyttövaltuushallinnan ja tietosuojan nykytilaa. Seurantatarkastuksen kohteena oli tietoturva ja tekninen uhka-analyysi.

Riskienhallinta

Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmälliseen toimintaan osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa lisäksi työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan sekä laatujärjestelmiin, kuten ISO9001. Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa kuvataan riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut.

Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoiminnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.

Vuonna 2022 Pihlajalinna tarkasteli ja edelleen täsmensi aiemmin kehitettyä ja käyttöönotettua riskienhallinnan kokonaisvaltaista (Enterprise Risk Management) prosessia, jossa riskit luokitellaan vuonna 2021 vahvistetun strategian mukaisiin teemoihin, jotka ovat kannattava kasvu, laatu ja vaikuttavuus, asiakas- ja henkilöstökokemus sekä digitaalinen Pihlajalinna. Teemojen sisällä tarkastellaan strategiset, toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Lisäksi kokonaisvaltainen riskienhallinnan prosessi sisältää vastuullisuusriskien tarkastelun, jotka raportoidaan osana tämän hallituksen toimintakertomuksen osiota Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista.

Kannattavan kasvun alle on kiteytetty sellaisia strategisia ja liiketoiminnallisia riskejä, joilla tarkoitetaan epävarmuutta liittyen konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin strategian toteuttamiseen tai operatiiviseen kyvykkyyteen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi yhteiskunnalliset rakenteelliset muutokset, jotka voisivat vaikuttaa Pihlajalinnaan yksityisenä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana. Lisäksi teeman alla käsitellään kannattavuuteen, yrityskauppoihin, rahoitukseen sekä muuhun taloudelliseen toimintaan liittyviä riskejä, kuten sopimuskumppanuuksia.

Laatu ja vaikuttavuus -teeman alle on koottu kokonaisvaltaiseen potilasturvallisuuteen, toiminnan laatuun ja turvallisuuteen sekä toiminnan häiriöttömään jatkuvuuteen liittyvät riskit mukaan lukien ennakoimattomat ja yllättävät tietoturvariskit.

Pihlajalinna on tunnistanut asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys -teeman alle erityisesti henkilöstön saatavuuteen ja pitoon liittyvät riskit sekä

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
	SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ		HALLITUS	JOHTORYHMÄ

työkykyyn ja sairauspoissaoloihin liittyvät riskit. Lisäksi yhtiön arvoihin, etiikkaan ja yhtenäisiin toimintatapoihin liittyvät riskit on huomioitu tämän teeman alla.

Digitalisaation hyödyntäminen ja monikanavaisen asioinnin voimakkaaseen kasvuun liittyvät riskit on nostettu teemaan Digitaalinen Pihlajalinna. Lisäksi esimerkiksi tietoturvan tai -suojaan liittyvät riskit, joiden vaarantuminen voivat aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutumista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioidaan ja seurataan sekä huolehditaan käytännön toimenpiteet ja jatkuva valvonta riskien ennakoimiseksi ja mitigoimiseksi.

Vastuu riskienhallinnasta on konserni- ja liiketoimintajohdolla raportointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat ohjaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Konsernin johtoryhmä käsittelee konsernin liiketoiminnan kannalta keskeisempiä riskejä säännöllisesti. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit. Sisäisen tarkastuksen toiminto arvioi yhtiön riskienhallinnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta osana vuotuista tarkastussuunnitelmaansa.

IV MUUT ANNETTAVAT TIEDOT

Sisäpiirihallinto ja -periaatteet

Pihlajalinna Oyj noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa Pihlajalinnaa koskevin ja Pihlajalinnan sisäpiiriohjeessa mainituin täsmennyksin. Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta täsmentävä Pihlajalinnan sisäpiiriohje hyväksytään hallituksessa vuosittain.

Yhtiön sisäpiiritietoa sekä johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimia Yhtiön rahoitusvälineillä hallinnoidaan sovellettavan lainsäädännön ja Yhtiön sisäpiiriohjeen mukaisesti. Yhtiössä perustetaan tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita, joihin merkitään kaikki ne henkilöt, joille Yhtiö antaa yksilöityä hanketta koskevaa sisäpiirintietoa.

Sisäpiiriluettelot eivät ole julkisia. Yhtiön sisäpiiriluetteloita ylläpidetään Euroclear Finland Oy:n SIRE-palvelussa.

Sisäpiiriluetteloiden lisäksi Yhtiö laatii ja ylläpitää luetteloa ilmoitusvelvollisista johtotehtävissä toimivista henkilöistä ja näiden lähipiiriin kulloinkin kuuluvista henkilöistä (luonnollinen tai oikeushenkilö), joilla on velvollisuus ilmoittaa Yhtiölle ja Finanssivalvonnalle Yhtiön rahoitusvälineitä koskevat liiketoimet kolmen arkipäivän kuluessa liiketoimen toteuttamisesta. Yhtiö julkaisee sille ilmoitetut liiketoimet tiedotteella saman määräajan kuluessa. Johtotehtävissä toimivilla henkilöillä tarkoitetaan Pihlajalinna Oyj:n hallituksen ja johtoryhmän jäseniä.

Pihlajalinnan johtohenkilöt sekä Yhtiön määrittelemät muut kuin johtotehtävissä toimivat henkilöt eivät saa käydä kauppaa omaan lukuunsa tai kolmannen osapuolen lukuun Yhtiön arvopapereilla tai niihin liittyvillä johdannaisilla sekä muilla rahoitusvälineillä 30 päivän pituisen suljetun ajanjakson aikana ennen Yhtiön vuositilinpäätöksen, osavuosikatsauksen ja puolivuosikatsauksen julkaisemista (suljettu ikkuna).

Pihlajalinna Oyj on julkaissut sisäpiiriperiaatteet (Lähipiiri- ja sisäpiiriperiaatteet) yhtiön internet-sivuilla.

Lähipiirihallinto- ja lähipiiritoimia koskevat periaatteet

Pihlajalinna noudattaa lähipiiritoimiin liittyvää lainsäädäntöä ja huolehtii lainsäädännön ja pörssiyhtiöille suunnatun hallinnointikoodin mukaisesti siitä, että lähipiiritoimien seurannalle, arvioinnille, päätöksenteolle ja tiedottamiselle asetettuja vaatimuksia noudatetaan. Pihlajalinnan lähipiiritoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet sisältävä lähipiiriohje hyväksytään vuosittain Pihlajalinnan hallituksessa, joka seuraa ja arvioi lähipiiritoimia.

Pihlajalinna Oyj:n lähipiiriohjeen tarkoituksena on varmistaa liiketoimien riippumattomuus ja markkinaehtoisuus sellaisissa liiketoimissa, joissa on mukana Yhtiön lähipiiriin kuuluvia tahoja. Yhtiö arvioi ja seuraa, että tehtävät lähipiiriliiketoimet ovat kokonaisuutena Yhtiön edun mukaisia ja eturistiriitakysymykset huomioidaan lähipiiriliiketoimesta päätettäessä asianmukaisesti. Lähipiiriohjeiden periaatteita noudatetaan koko konsernissa ja kaikkia konserniyhtiöitä koskevassa päätöksenteossa.

Pihlajalinna Oyj:n lähipiiriin kuuluvat konsernin johtohenkilöt (Yhtiön hallituksen jäsenet, mahdolliset varajäsenet ja sihteeri, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet) sekä edellä mainittujen avio- tai avopuolisot ja muut samassa kotitaloudessa asuvat henkilöt. Lisäksi lähipiiriin katsotaan kuuluvaksi yhteisöt, joissa edellä mainittu lähipiiriläinen yksin tai yhdessä oman lähipiirinsä kanssa

käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa tai määräysvaltaa. Lähipiiriin kuuluvat lisäksi Yhtiön tytäryhtiöt, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset sekä niiden toimitusjohtajat ja hallitusten jäsenet ja mahdolliset varajäsenet ja edellä mainittujen vaikutus- ja määräysvaltayhteisöt. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat Yhtiön osakkeenomistajat, jotka omistavat vähintään 10 prosenttia Yhtiön osakkeista tai kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Pihlajalinna Oyj pitää lähipiirirekisteriä Yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävistä merkittävistä liiketoimista, niiden osapuolista ja keskeisistä ehdoista. Rekisteriin merkittävät tiedot kerätään Yhtiön lähipiiriin kuuluvilta henkilöiltä vuosittain tehtävillä tarkastuskyselyillä. Yhtiön lähipiirirekisteri ei ole julkinen eikä siihen sisällytettyjä tietoja luovuteta kolmansille osapuolille mahdollisia tiedon saantiin oikeutettuja viranomaistahoja ja tilintarkastajaa lukuun ottamatta. Lähipiiriin kuuluvilla henkilöillä on velvollisuus ilmoittaa suunnitelluista tai tietoonsa tulleista lähipiiriliiketoimista Yhtiön lähipiirihallinnolle viipymättä liiketoimesta tiedon saatuaan. Lähipiiriliiketoimia koskevan seurannan tulokset raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Pihlajalinna voi tehdä lähipiirinsä kanssa liiketoimia, jotka ovat osa Pihlajalinnan tavanomaista liiketoimintaa ja jotka tehdään tavanomaisin kaupallisin ehdoin Pihlajalinnan sisäisen ohjeistuksen mukaista päätöksentekomenettelyä noudattaen. Lähipiiriliiketoimista, jotka eivät ole Pihlajalinnan tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin, päättää Pihlajalinnan hallitus esteellisyyssäännökset huomioiden.

Lähipiirin kanssa tehtävät liiketoimet käsitellään Pihlajalinnan hallituksen hyväksymän lähipiiriohjeistuksen mukaisesti. Pihlajalinnan johdon ja sen lähipiirin kanssa tehtävistä merkittävistä liiketoimista päättää aina Yhtiön hallitus.

Pihlajalinna raportoi lähipiiritoimista säännöllisesti vuosittain tilinpäätöksessään. Osakkeenomistajan kannalta olennaiset lähipiiritoimet, jotka eivät ole tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei tehdä tavanomaisin kaupallisin ehdoin, julkistetaan arvopaperimarkkinalain ja Nasdaq Helsinki Oy:n pörssin sääntöjen mukaisesti.

Pihlajalinna Oyj on julkaissut lähipiiritoimia koskevat periaatteet (lähipiiri- ja sisäpiiriperiaatteet) yhtiön internet-sivuilla.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan Yhtiöllä on yksi (1) tilintarkastaja, jonka tulee olla tilintarkastusyhteisö päävastuullisena tilintarkastajanaan KHTtilintarkastaja.

Tilintarkastaja antaa vuosittain tilintarkastuskertomuksen Yhtiön varsinaiselle yhtiökokoukselle. Yhtiön hallitus saa tilinpäätöstä käsitellessään vastuulliselta tilintarkastajalta selostuksen tarkastuksen toteutumisesta ja havainnoista.

Pihlajalinna Oyj:n yhtiökokous 13.4.2022 päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valita tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. KPMG Oy Ab:n nimeämänä Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut KHT Lotta Nurminen.

Konserniyhtiöiden tilintarkastajana on tilikauden 2022 aikana toiminut KPMG Oy Ab. Tilintarkastajalle maksettiin palkkioita alla olevan taulukon mukaisesti (tuhatta euroa):

Tilintarkastajan palkkiot	2022	2021
Tilintarkastus, KPMG Oy Ab	343	288
Lausunnot, KPMG Oy Ab	20	10
Muut työt, KPMG Oy Ab	51	0
Yhteensä	414	298

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

2022

Pihlajalinna

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2022

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Hallituksen toimintakertomus 1.1. – 31.12.2022

SISÄLLYSLUETTELO

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen	61	Riskienhallinta	69
Pihlajalinna strategia 2023 – 2025	61	Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät	70
Liikevaihto asiakasryhmittäin	62	Liputusilmoitukset	71
Kausivaihtelu	63	Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät	71
Konsernin liikevaihto ja tulos	63	Omien osakkeiden hankinta kannustinjärjestelmää varten	71
Katsaus toimintaympäristöön	64	Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yhtiökokous 2022	72
Konsernin tase ja rahavirta	65	Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2022	72
Rahoitusjärjestelyt	65	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	72
Yritysostot ja investoinnit	66	Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista	72
Kokonais- ja osaulkoistukset	67	Tilikauden jälkeiset tapahtumat	79
Tutkimus ja kehitys	67	Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	80
Henkilöstö	67	Osakekohtaiset tunnusluvut	80
Johtoryhmä	68	Kvartaalitiedot	81
Yhtiön hallitus	68	Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja
Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta	68	vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat	82
Hallituksen nimittämät valiokunnat	68	Täsmäyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin	83
Hallituksen jäsenten palkitseminen	68	Osakkeet ja osakkeenomistajat	86
Hallituksen valtuutukset	68	Johdon osakkeenomistus	87
Tilintarkastus	68	Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset	135
Osakkeet ja osakkeenomistajat	69	Tilintarkastuskertomus	136

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 60

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1.2022–31.12.2022

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:

Vuonna 2022 keskityimme strategiamme mukaisesti lääkärikeskus- ja sairaalapalveluverkoston laajentamiseen sekä tarjonnan kasvattamiseen. Lisäksi valmistauduimme hyvinvointialueiden aloittamiseen tehostamalla toimintaamme julkisissa palveluissa. Pihlajalinnan liikevaihto kasvoi merkittävät 19,5 prosenttia yhteensä 690,5 miljoonaan euroon (577,8 milj. euroa vuonna 2021). Tästä orgaanisen kasvun osuus oli 6,0 prosenttia. Toisaalta vuosi oli monin tavoin haastava, ja kannattavuus heikkeni koronapalveluiden vähenemisen sekä erityisesti korkeina pysyneiden sairauspoissaolojen ja julkisen erikoissairaanhoidon kulujen vuoksi. Oikaistu EBITA oli 26,7 miljoonaa euroa (37,3 milj. euroa vuonna 2021).

Teimme vuoden aikana useita tarjonnan kasvua tukevia yrityskauppoja. Helmikuussa Pohjola Sairaala siirtyi osaksi Pihlajalinnaa. Kaupan myötä yhtiöllä on kattava palveluverkosto korkean jalostusarvon sairaalapalveluissa sekä monipuolinen päivystystoiminta kaikissa suurimmissa maakuntakeskuksissa. Huhtikuussa toteutimme yrityskaupat Etelä-Savon työterveydestä ja Lääkärikeskus Ikiomasta. Kainuulaisen yksityisiä lääkäripalveluita sekä lääkäreiden ja hoitajien vuokraustoimintaa tarjoavan MediEllenin hankimme syyskuun alussa. Jyväskyläläinen lääkärikeskus Seppälääkärit sekä kuvantamiskeskus Seppämagneetti siirtyivät Pihlajalinnan omistukseen lokakuun alussa. Lisäksi hankimme rokotepalveluita tarjoavan Punkkibussi®-liiketoiminnan huhtikuussa.

Hankittujen toimipisteiden ja palveluiden yhdistäminen saatettiin loppuun, mutta synergiahyödyt viivästyivät. Ne tulevat näkymään täysimääräisesti vuonna 2023. Keskitymme myös varmistamaan hankittujen liiketoimintojen mittakaavaedut. Lisäksi Pihlajalinna selkeyttää

palveluportfoliotaan, mistä esimerkkinä sopimus yksityisten suun terveyden palveluiden kaupasta vuoden 2022 lopussa. Kauppa on tarkoitus toteuttaa maaliskuun 2023 loppuun mennessä.

xxxx

Koronaepidemian kiihdyttämä etäasioinnin kasvu jatkui vahvana. Etäasioinnin osuus kaikesta asioinnista oli vuoden lopussa 37 prosenttia. Vuoden 2022 aikana aloitimme strategisia hankkeita monikanavaisten palvelujemme vahvistamiseksi entisestään. Etäpalveluiden hyödyntäminen on kasvussa myös työterveysasiakkuuksissamme. Pihlajalinnan työterveyshuollon piirissä oli vuoden 2022 lopussa yli 270 000 henkilöä.

Teimme vuoden 2022 aikana tehostamistoimia julkisissa palveluissa vastataksemme nousseisiin kustannuksiin. Jatkamme tehostamisohjelmia kuntaulkoistuksissamme. Neuvottelut hyvinvointialueiden kanssa palveluohjauksen ja kustannusvastuun jaosta jatkuvat esimerkiksi kiireellisen ja vaativan erikoissairaanhoidon osalta. Yhteisyrityksiemme palvelusopimukset siirtyivät Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueille.

Liiketoiminnan kasvu on tarkoittanut myös henkilöstön ja ammatinharjoittajien määrän kasvua. Olemme onnistuneilla rekrytoinneilla mahdollistaneet tarjonnan kasvattamisen ja erityisesti päivystystoiminnan laajentamisen. Muutokset ovat vaatineet henkilöstöltämme paljon, ja vuoden 2023 strategisena painopistealueena on henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja kehittäminen esimerkiksi työtehtävien selkeyttämisellä ja johtamisen kehittämisellä. Pihlajalinnassa työskenteli vuoden 2022 lopussa 7 016 (6 297) henkilöä ja 1 812 (1 070) ammatinharjoittajaa.

Vuoden 2022 aikana kohtasimme lukuisia muutoksia toimintaympäristössä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kiihdytti yleisen kustannustason nousua entisestään. Koronarajoituksia poistettiin vuoden aikana. Korona ja muut hengitystieinfektiot lisäsivät kuitenkin henkilöstön sairauspoissaolojen määrää tilikaudella merkittävästi, mikä on aiheuttanut paitsi kustannuksia myös operatiivisia haasteita läpi vuoden.

Kannattavuuden kehittymiseen vuonna 2022 emme voi olla tyytyväisiä. Yrityskaupat kasvattivat yhtiön velkaantuneisuutta merkittävästi, mutta niiden taloudelliset hyödyt eivät ole vielä täysimääräisesti toteutuneet. Olemme aloittaneet monia toimia kannattavuuden ja taloudellisen aseman vahvistamiseksi. Vuoden 2023 alusta nostimme palveluiden hintoja keskimäärin 5–10 prosenttia ja jatkoimme toiminnan tehostamista kaikissa yhtiön toiminnoissa. Pihlajalinna aloitti muutosneuvottelut tammikuun alkupuolella. Tarkastelemme yksittäisten toimipaikkojen mahdollisia osittaisia supistamisia, yhdistämisiä tai lakkauttamisia sekä organisaation rakennetta. Kannattavuuden vahvistamiseksi tehtävien toimenpiteiden vaikutukset näkyvät asteittain vuoden 2023 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien.

Ulkoisista epävarmuustekijöistä huolimatta toteutimme strategiaamme määrätietoisesti ja onnistuimme kasvattamaan toimintaamme. Kuluneesta vuodesta haluan kiittää kaikkia sidosryhmiämme, mutta erityisesti koko henkilöstöämme. Vuonna 2023 keskitymme vahvistamaan taloudellista asemaamme kannattavan kasvun takaamiseksi.

Pihlajalinnan strategia 2023–2025

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajista ja konsernin tehtävänä on auttaa ihmisiä elämään parempaa elämää.

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
			TOIMINTAKERTOMUS	TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS	TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Konserni tuottaa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon, työterveyden ja asumis- ja hyvinvointipalveluita. Pihlajalinna-konsernin asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset, vakuutusyhtiöt ja julkinen sektori. Pihlajalinnan visiona on tuoda hyvinvointi jokaisen lähelle ja olla vaikuttavasti läsnä.

Pihlajalinnan arvot ovat energisyys, eettisyys ja ennakkoluulottomuus.

Strategiset painopistealueet

1. Henkilöasiakkaan palveluiden uudistaminen

Pihlajalinna vahvistaa monikanavaisia palveluitaan ja kuluttajaliiketoimintaansa uusilla palvelukonsepteilla sekä digitaalisilla innovaatioilla.

2. Sote-yhteistyö

Pihlajalinna tekee tiivistä yhteistyötä tulevien hyvinvointialueiden kanssa ja rakentaa vahvan markkinaposition julkiseen terveydenhuoltoon.

3. Digitalisaation vahvistaminen

Pihlajalinna panostaa voimakkaasti digitalisointiin henkilöstön, asiakaskokemuksen ja operatiivisen toiminnan kehittämisessä.

Strategiakauden tavoitteet

Pihlajalinnalla on houkuttelevin ja monipuolisin palveluvalikoima.
Pihlajalinna on kuluttajan ja ammattilaisen ykkösvalinta.
Pihlajalinnan palvelut ovat toimialan sujuvimmat ja ne ovat saatavilla viiveettä.
250 miljoonan euron liikevaihdon kasvu vuoden 2021 tasosta (577,8 miljoonaa euroa) vuoden 2025 loppuun mennessä. Kasvusta noin kolmanneksen arvioidaan tulevan julkiselta sektorilta ja kaksi kolmasosaa yritys- ja yksityisasiakkailta.
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) yli 9 prosenttia liikevaihdosta pitkällä aikavälillä.
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA) alle 3 pitkällä aikavälillä.
Osinkoina tai pääoman palautuksina jaetaan osakkeenomistajille vähintään yksi kolmasosa tilikauden tuloksesta, mikäli se ei vaaranna yhtiön maksuvalmiutta.

Mittarit

Tavoitteiden saavuttamista mitataan mm. taloudellisilla mittareilla, asiakkaille tarjolla olevien vastaanottoaikojen ja toimenpiteiden määrän kasvulla sekä asiakas- ja työntekijäkokemusta mittaavalla Net Promotion Score (NPS) -luvuilla.

Liikevaihto asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on noin 200 000 yritysasiakkaiden ryhmässä.
Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on yli 70 000 julkisen sektorin asiakasryhmässä.

Tammi–joulukuu 2022

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 225,3 (137,7) miljoonaa euroa, kasvua 87,5 miljoonaa euroa eli 63,5 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti nousi 57,2 miljoonaa euroa eli 162,7 prosenttia. Liikevaihto nousi yritysjärjestelyjen johdosta 54,8 miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu oli 32,7 miljoonaa euroa eli 23,8 prosenttia. Yritysasiakasryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 7,8 (8,4) miljoonaa euroa, laskua -0,6 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 54 prosenttia vertailukaudesta. Ilman yritysjärjestelyjen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 21 prosenttia vertailukaudesta.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 103,2 (85,2) miljoonaa euroa, kasvua 18,0 miljoonaa euroa eli 21,1 prosenttia. Yritysjärjestelyt nostivat yksityisasiakkaiden liikevaihtoa 15,2 miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu oli 2,8 miljoonaa euroa eli 3,3 prosenttia. Yksityisasiakkaiden ryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 1,6 (2,3) miljoonaa euroa, laskua -0,7 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 30 prosenttia. Ilman yritysjärjestelyjen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 15 prosenttia vertailukaudesta. Vakuutusyhtiöiden maksusitoumusten ja suoramaksukäytäntöjen sujuvoittaminen vähentää raportoitua yksityisasiakkaiden myyntiä.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 435,5 (427,8) miljoonaa euroa, kasvua 7,7 miljoonaa euroa eli 1,8 prosenttia. Yritysjärjestelyt nostivat julkisen sektorin liikevaihtoa 7,8 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden liikevaihto oli 7,3 (28,2) miljoonaa euroa, laskua -20,9 miljoonaa euroa. Laskua kompensoi kokonais- ja osaulkoistussopimusten hinnantarkistukset 3,0 miljoonaa euroa sekä erityisesti etäpalveluiden, asumispalveluiden ja leikkaustoiminnan liikevaihdon kasvu julkiselle sektorille yhteensä 12,0 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 37 prosenttia vertailukaudesta. Ilman yritysjärjestelyjen vaikutusta käyntimäärät olisivat laskeneet 7 prosenttia vertailukaudesta.

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
		TOIMINTAKERTOMUS	TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS		TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Tammi-joulukuu 2022

milj. euroa	2022	2021	muutos	muutos-%
Yritysasiakkaat	225,3	137,7	87,5	63,5 %
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	98,4	35,1	63,3	180,2 %
Yksityisasiakkaat	103,2	85,2	18,0	21,1 %
Julkinen sektori	435,5	427,8	7,7	1,8 %
josta kokonais- ja osaulkoistukset	303,9	300,8	3,1	1,0 %
josta työvoimapalvelut	24,8	26,1	-1,3	-4,9 %
josta työterveys- ja muut palvelut	106,8	100,9	5,9	5,8 %
Konsernin sisäinen myynti	-73,5	-73,0	-0,5	0,7 %
Konsernin liikevaihto	690,5	577,8	112,7	19,5 %

LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN YTD Q4 2022, %

Muut palvelut julkiselle sektorille

Muut palvelut julkiselle sektorille
Kokonais- ja osaulkoistukset
Yksityisasiakkaat
Yritysasiakkaat

Kausivaihtelu

Pihlajalinnan liiketoimintaan vaikuttaa tietty kausiluonteisuus. Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa. Kesälomakausina, erityisesti heinäkuussa, tällaisiin sopimuksiin liittyvät henkilöstökustannukset pienenevät ja kannattavuus paranee pääosin palkkojen jaksotusten johdosta. Toisaalta Pihlajalinnan yksityis- ja yritysasiakkaiden palvelukysyntä on alhaisempi ja kannattavuus heikompi lomakausina, erityisesti heinä-elokuussa ja joulukuussa. Vuosineljännesten tasolla kausiluonteisuus on historiallisesti vaikuttanut vuoden kolmannen neljänneksen kannattavuutta parantavasti.

Konsernin liikevaihto ja tulos

Tammi−joulukuu 2022

Pihlajalinnan liikevaihto oli 690,5 (577,8) miljoonaa euroa, kasvua 112,7 miljoonaa euroa eli 19,5 prosenttia. Koronapalveluiden liikevaihto oli 16,7 (38,9) miljoonaa euroa, laskua -22,2 miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu oli 34,8 miljoonaa euroa eli 6,0 prosenttia. Orgaaninen kasvu olisi ollut 59,4 miljoonaa euroa eli 10,3 prosenttia ilman koronapalveluita ja Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin käräjäoikeuskäsittelyn ratkaisun mukaista liikevaihdon oikaisua -2,4 miljoonaa euroa. Yritysjärjestelyjen osuus liikevaihdon kasvusta oli 77,9 miljoonaa euroa eli 13,5 prosenttia.

Tilikauden liikevaihdon orgaaninen kasvu on perustunut tarjonnan voimakkaaseen kasvattamiseen koko toimipisteverkostossa. Orgaaninen vastaanottotoiminnan, leikkaustoiminnan, etäpalveluiden ja työterveyspalveluiden kasvu on kompensoinut koronapalveluiden merkittävää laskua.

Tilikauden kaikista vastaanottokäynneistä, pois lukien kokonaisulkoistukset ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina 37 (36) prosenttia. Etävastaanottokäyntien määrä kasvoi 40 prosenttia vertailukaudesta. Kaikkien vastaanottokäyntien määrä kasvoi 33 prosenttia.

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
		TOIMINTAKERTOMUS	TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS		TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Käyttökate oli 54,4 (62,6) miljoonaa euroa, laskua -8,2 miljoonaa euroa eli -13,1 prosenttia. Oikaistu käyttökate oli 64,2 (65,3) miljoonaa euroa, laskua -1,1 miljoonaa euroa eli -1,7 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 9,8 (2,7) miljoonaa euroa. Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin käräjäoikeuskäsittelyn ratkaisun mukainen oikaisu vaikutti käyttökatteeseen 4,7 miljoonaa euroa. Erä on käsitelty oikaisueränä. Muut oikaisuerät olivat yritysjärjestelyjen integraatiokulut 1,8 miljoonaa euroa, IFRS 3 -kulut 1,1 miljoonaa euroa ja takautuvat kustannusoikaisut ilman kassavirtavaikutusta 0,7 miljoonaa euroa sekä muut kuluerät yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.

Tilikauden henkilöstökustannukset olivat poikkeuksellisen korkeat. Erityisesti erilaisten hengitystieinfektioiden osuus Pihlajalinnan henkilöstön sairauspoissaoloista nousi. Henkilöstövajetta on paikattu sijaisilla sekä vuokratyövoimalla. Arvio kohonneiden sairauspoissaolojen vaikutuksesta tilikauden henkilöstökuluihin on noin 4,0 miljoonaa euroa.

Kannattavuutta on merkittävästi heikentänyt koronapalveluiden lasku. Lisäksi tarjonnan kasvattaminen on nostanut kustannuksia työterveyspalveluissa ja lääkäriasematoiminnassa. Leikkaustoiminnan ja etäpalveluiden kannattavuus on edellistä tilikautta parempi suurempien volyymien johdosta. Kokonais- ja osaulkoistusten kustannukset pysyivät korkealla tasolla, mutta tehostamisohjelmien, sopimusten hinnantarkistusten, koronakustannuskorvausten ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelumaksujen palautuksen johdosta kannattavuus tilikaudella parani.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 45,5 (34,7) miljoonaa euroa. Poistojen ja arvonalentumisten oikaisuerät olivat -0,1 (-0,3) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 7,7 (6,7) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 2,7 (3,0) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 10,6 (9,2) miljoonaa euroa, ja poistot sekä arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 27,2 (18,8) miljoonaa euroa. Pohjola Sairaalan hankinta nosti Pihlajalinnan käyttöoikeustoimitilojen eli vuokratilojen poistoja 6,6 miljoonaa euroa.

Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 26,7 (37,3) miljoonaa euroa. Oikaistu

EBITA-marginaali oli 3,9 (6,5) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 9,7 (2,4) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liiketulos oli 8,9 (27,9) miljoonaa euroa, laskua -19,0 miljoonaa euroa. Oikaistu liiketulos oli 18,6 (30,3) miljoonaa euroa, laskua -11,7 miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -7,4 (-3,7) miljoonaa euroa. Pohjola Sairaalan hankinta nosti Pihlajalinnan vuokrasopimusvelkojen korkokuluja 1,8 miljoonaa euroa. Rahoituksen uudelleenjärjestely maaliskuussa ja loppuvuodesta maksetut waiver-kustannukset tilapäisten kovenanttitasojen noston johdosta aiheuttivat yhteensä 0,8 miljoonan euron kertaluonteiset rahoituskulut. Lisäksi yritysjärjestelyt ovat nostaneet Pihlajalinnan velkaantuneisuutta ja korkokustannuksia. Tulos ennen veroja oli 1,5 (24,2) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat 6,1 (-5,1) miljoonaa euroa.

Verohallinto myönsi Pihlajalinnalle oikeuden Pohjola Sairaala Oy:n aikaisempien verovuosien vahvistettujen tappioiden ja verovuosilta 2021–2022 vahvistettavien tappioiden vähentämiseen. Kyseinen laskennallinen verosaaminen 6,3 miljoonaa euroa on tilikaudella kirjattu tulosvaikutteisesti, sillä suunnitelma verotappioiden hyödyntämisestä on saatu loppuun.

Tulos oli 7,7 (19,1) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,42 (0,89) euroa.

Katsaus toimintaympäristöön

Korona ja hoitojonot

Kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot kasvoivat edelleen, ja syksyllä yli 152 000 asiakasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon sairaanhoitopiirien sairaaloissa.

Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus ja palkkakehitys

Pula sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on yksi koko suomalaisen yhteiskunnan suurimmista kysymyksistä, ja työvoiman saatavuus on vaikeutunut viime vuosina huomattavasti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuoteen 2035 mennessä sote-alalle tarvitaan 70 000 työntekijää lisää nykytilanteeseen verrattuna.

Eduskunnan linjaamaa ympärivuorokautisen vanhustenhoivan 0,7 työntekijän mitoituksen voimaantuloa päätettiin siirtää vuoden 2023 joulukuuhun. On arvioitu, että siihen mennessä alalle tarvittaisiin yli 3 400 hoitajaa lisää, jotta mitoitus voitaisiin toteuttaa määräajassa. Sote-alan palveluntuottajilla työvoimakysymykset näkyvät rekrytoinnin haasteina, ja ammattitaitoinen henkilöstö koetaan yrityksissä entistä vahvempana voimavarana. Onnistuneiden rekrytointien ja esimerkiksi houkuttelevan koulutusyhteistyön merkitys kasvoi edelleen.

Terveyspalvelualan työehtosopimus (TPTES) astui voimaan vuoden 2022 toukokuussa, ja sen sopimuskausi on kaksi vuotta. Sopimuksen mukaisesti henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotettiin lokakuun 2022 alusta 2 prosenttia, ja 1.6.2023 alkaen niitä korotetaan 1,9 prosentin yleiskorotuksella.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen (SOSTES) sopimuskausi on muotoa 1 + 1, ja myös se astui voimaan toukokuussa 2022. Syyskuun 2022 alussa alan palkkoja korotettiin 2 prosenttia. Palkkataulukoihin tuli myös alarajakorotuksia 0,8 prosenttia, joka on kohdennettu palkkaryhmien vähimmäispalkkoihin. Vuoden 2023 palkankorotukset päätetään verrokkialojen palkankorotusten mukaan; palkankorotus on vähintään 1,9 prosenttia.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat sekä hoitajajärjestöt Tehy ja Super hyväksyivät työtaistelun päätteeksi uuden työ- ja virkaehtosopimuksen sovintoehdotuksen 3.10.2022. Sopimus yhdessä aiemmin kesällä hyväksytyn kunta-alan sopimusratkaisun myötä nostavat henkilöstön ansioita sopimuskaudella 2022–2024 keskimäärin vähintään 13

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
		TOIMINTAKERTOMUS	TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS	TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

prosenttia. SOTE-sopimuksen piirissä on noin 180 000 työntekijää, joiden työvoimakustannukset ovat noin 8,6 miljardia euroa vuodessa.

Talousennusteet ja inflaatio

Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodalla on ollut mittavia vaikutuksia koko euroalueen talouteen. Talouskasvu on hidastunut, inflaatio on kiihtynyt ja markkinakorot ovat nousseet. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 joulukuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna eniten sähkön hinnan, asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen nousu sekä dieselin hinnan nousu. Suomen Pankin joulukuussa 2022 julkaistun ennusteen mukaan Suomen talous ajautuu lievään taantumaan vuonna 2023 ja bruttokansantuote supistuu 0,5 prosenttia. Ennusteessa todetaan taantuman jäävän lyhytkestoiseksi, ja talouden kasvu elpyy 1,1 prosenttiin vuonna 2024.

Yleinen epävarmuus on heikentänyt kuluttajien ostovoimaa ja supistanut investointeja. Kuluttajaluottamus tippui kuluneen vuoden aikana sen mittaushistorian alhaisimmalle tasolle. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli vuoden 2022 joulukuussa -18,5, kun se edellisen vuoden vastaavaan aikaan oli -3,5.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kasvattanut myös kyberhyökkäysten todennäköisyyttä.

Hyvinvointialueet ja väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen

Ikääntyvä väestö, ihmisten yleinen liikkumisen vähentyminen ja elintapamuutokset näkyvät sairauksien kasvuna. Yli 75-vuotiaiden lukumäärä Suomessa kasvaa 250 000 henkilöllä kuluvan vuosikymmenen aikana. Tällä on suora vaikutus palveluiden kysyntään ja kustannuksiin: 75−84-vuotiaiden sosiaali- ja terveys-palveluiden kustannukset

ovat keskimäärin noin kolminkertaiset koko väestön keskiarvoon verrattuna. Yli 85-vuotiailla kustannukset ovat puolestaan lähes seitsenkertaiset.

Yhteiskuntaamme kohdistuneet kriisit lisäsivät myös ihmisten yleistä epävarmuutta, mikä haastaa kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet rajusti. Työkyvyttömyyseläkkeistä jo liki puolet myönnetään mielenterveystä ja käyttäytymisestä johtuvista syistä. Työnantajien sosiaalinen vastuu korostuu, ja yhteistyö työterveyden kanssa on entistä tärkeämpää.

Hyvinvointivaltion kustannuskysymyksiä ja -vastuita ratkottaessa tulee entistä vahvemmin keskittyä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Konsernin tase ja rahavirta

Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli 661,6 (457,1) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiallisesti toteutetuista yritysjärjestelyistä. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 13,1 (4,3) miljoonaa euroa. Konsernin korkojohdannaisen käypä arvo tilinpäätöstilanteessa oli 5,1 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudelta oli 64,9 (56,9) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -6,9 (-2,6) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli 16,8 (-3,3) miljoonaa euroa. Ostoveloista ja muista veloista vapautui käyttöpääomaa 24,2 (14,7) miljoonaa euroa. Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin sitoutui -6,0 (-16,8) ja vaihtoomaisuuteen sitoutui -0,8 (-0,3) miljoonaa euroa käyttöpääomaa. Varausten muutos sitoi käyttöpääomaa -0,7 (-0,9) miljoonaa euroa.

Investointien nettorahavirta tilikaudelta oli -83,4 (-32,1) miljoonaa euroa. Yritysjärjestelyt vaikuttivat investointien nettorahavirtaan -52,3 (-16,4) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -29,0 (-14,8) miljoonaa euroa, ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 0,4 (0,5) miljoonaa euroa. Pihlajalinna lunasti Pohjola Sairaalan kone- ja kalustoleasingsopimukset 5,8 miljoonalla eurolla kaupantekopäivänä 1.2.2022. Tilikauden aikana on panostettu poikkeuksellisen paljon toimipisteverkoston laajentamiseen ja uudistamiseen.

Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) -18,6 (24,9) miljoonaa euroa tilikaudelta.

Rahoituksen nettorahavirta tilikaudelta oli 27,4 (-33,9) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä 75,2 (-1,6) miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -29,0 (-19,8) miljoonaa euroa, ja maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -8,3 (-4,0) miljoonaa euroa. Pihlajalinna järjesteli uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa maaliskuussa 2022. Määräysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa -1,8 (-0,4) miljoonaa euroa. Pihlajalinna Oyj maksoi huhtikuussa 2022 osinkoa -6,8 (-4,5) miljoonaa euroa tilikaudelta 2021. Yhtiö on hankkinut omia osakkeita kannustinohjelmaansa ja hallituspalkkioita varten -1,5 (-0,6) miljoonalla eurolla.

Konsernin nettovelkaantumisaste oli 313,8 (158,8) prosenttia. Korolliset nettovelat olivat 385,7 (194,7) miljoonaa euroa, kasvua 190,9 miljoonaa euroa. Yritysjärjestelyjen rahana maksetut kauppahinnat nostivat rahoitusvelkojen määrää 56,1 miljoonaa euroa. Lisäksi yritysjärjestelyt nostivat vuokrasopimusvelkojen määrää 129,5 miljoonaa euroa.

Sijoitetun pääoman tuotto oli 2,3 (8,8) prosenttia, ja oman pääoman tuotto oli 6,2 (16,1) prosenttia.

Rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinna järjesteli 22.3.2022 uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa vastuullisuussidonnaisella rahoitusjärjestelyllä. Vakuudeton kolmen vuoden ja kahden optiovuoden 200 miljoonan euron rahoitusjärjestely toteutettiin Danske Bankin, OP Yrityspankin ja Swedbankin kanssa (lainapankit). Rahoitus koostuu 130 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja yritysostoihin tarkoitetusta 70 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä myöhemmin 100 miljoonalla 300 miljoonaan euroon.

	PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
			TOIMINTAKERTOMUS	TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS	TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

jotka liittyvät potilastyytyväisyyteen (NPS), henkilöstön sitoutumiseen (eNPS) ja leikkaushoidon toteutumiseen tavoiteajassa. Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukaiset vastuullisuustavoitteet eivät aiheuttaneet muutosta lainamarginaaleihin.

Pohjola Sairaala Oy:n hankinnan johdosta Pihlajalinna ja lainapankit sopivat rahoitusjärjestelyyn vuoden 2022 ajaksi gearing-kovenanttitason noston 140 prosenttiin ja leverage-kovenanttitason noston tasolle 4,00.

Pihlajalinna ja lainapankit sopivat loppuvuoden aikana tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta kahdesti. Hankittujen waiverien mukaan vuoden 2022 viimeisen neljänneksen leveragetaso nostettiin 5,5:een ja vuoden 2023 ensimmäinen neljännes 4,5:een ja toinen neljännes 4,0:aan. Vuoden 2022 viimeinen neljännes ja vuoden 2023 ensimmäiset kolme neljännestä gearing ei saa ylittää tasoa 140 prosenttia. Rahoitusjärjestelyn alkuperäinen gearing-kovenanttitaso 115 prosenttia astuu voimaan vuoden 2023 neljännen neljänneksen tarkastelussa. Vuoden 2023 kolmannen neljänneksen alusta rahoitusjärjestelyn mukainen leverage-taso on 3,75.

Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 5,23 ja gearing oli 139,95 prosenttia. Yhtiö täytti kovenanttiehdot 31.12.2022. Mikäli konsernin tulos verojen jälkeen olisi ollut noin 40 tuhatta euroa heikompi, gearing-kovenanttitaso olisi rikkoutunut. Toisaalta yhtiön koronvaihtosopimuksen käypä arvo tilinpäätöstilanteessa oli 5,1 miljoonaa euroa. Mikäli koronvaihtosopimus olisi myyty tilinpäätöstilanteessa, olisi gearing laskenut tasoon 136,0 prosenttia ja leverage tasoon 5,08. Kovenanttiehtojen rikkoutuminen voi johtaa rahoitusjärjestelyn eräännyttämiseen.

Waiver-sopimuksessa rahoitusjärjestelyn korkein marginaalitaso nousi yhden prosenttiyksikön vuoden 2023 alusta lukien kyseisen vuoden kolmanteen neljännekseen asti. Korkeimman marginaalitason nostosta ja muista waiver-ehdoista luovutaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Mikäli yhtiö esittää pysyvänsä alkuperäisten kovenanttitasojen alla seuraavan 12 kuukauden ajan, edellä kuvatuista lisäehdoista voidaan luopua jo aiemmin.

rahoituslimiittejä yhteensä 43 miljoonaa euroa. Lisäksi erillisen luottopäätöksen vaativa lisäluottolimiitti 100 miljoonaa euroa on käyttämättä.

Yhtiöllä on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, jolla vaihtuvakorkoisen rahoitusjärjestelyn korko on muutettu kiinteäksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä on maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti.

Yritysostot ja investoinnit

Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 234,4 (44,8) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit yritysjärjestelyihin sisältäen käyttöoikeusomaisuuserät (mm. toimitilavuokrat) olivat 176,6 (44,8) miljoonaa euroa. Toimitilavuokrien osuus yritysjärjestelyihin liittyvistä bruttoinvestoinneista oli 106,6 miljoonaa eroa. Konsernin bruttoinvestoinnit, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat 25,4 (13,8) miljoonaa euroa. Pihlajalinna lunasti Pohjola Sairaalan kone- ja kalustoleasingsopimukset 5,8 miljoonalla eurolla kaupantekopäivänä 1.2.2022. Bruttoinvestoinnit uusien yksiköiden avaamiseen olivat 6,1 (1,1) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 26,5 (9,8) miljoonaa euroa sisältäen investoinnit uusien yksiköiden avaamiseen.

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 3,5 (2,0) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset liittyvät toimitilamuutoksiin, kliinisten laitteiden lisä- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.

Pihlajalinna osti 1.2.2022 Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan Pohjola Vakuutus Oy:ltä. Velaton käteisenä maksettava kauppahinta oli 35,2 miljoonaa euroa.

Pihlajalinna hankki 1.4.2022 Etelä-Savon Työterveys Oy:n koko osakekannan ja Lääkärikeskus Ikioma Oy:n enemmistön. Lisäksi Pihlajalinna hankki 1.4.2022 Punkkibussi®-liiketoiminnan Saaristolääkärit Oy:ltä.

Pihlajalinna hankki 1.9.2022 enemmistön MediEllen Oy:n osakekannasta.

Jyväskylässä toimivien Seppälääkärit Oy:n ja Seppämagneetti Oy:n koko osakekantojen kaupat toteutuivat 1.10.2022.

Tutkimus ja kehitys

Aineettomien hyödykkeiden lisäykset tilikaudella olivat 7,4 (4,0) miljoonaa euroa. Tilikaudella 2022 julkaistiin uudistettu henkilöasiakkaiden verkkoajanvarauspalvelu sekä kehitettiin sivuston yleistä käytettävyyttä ja ulkoasua. Etäasiointimahdollisuuksia on laajennettu esimerkiksi uusilla chat-palveluilla sekä asiointipolkuja uudistamalla. Pihlajalinna Terveyssovellus on saanut uuden ulkoasun ja sovellukseen on tehty merkittäviä sisällöllisiä parannuksia.

Työterveyspalveluissa kehitettiin mm. digitaalista työpaikkaselvitystä, turvallista viestinvälitystä sekä raportointia. Sairaalatoiminnassa otettiin käyttöön uusi leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmä. Pihlajalinnassa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu PihlajalinnaPRO-mobiilisovellus julkaistiin. Kehitystoimenpiteitä tehtiin myös tietoturvallisuuteen, markkinointiin ja dokumenttienhallintaan liittyvissä ratkaisuissa sekä käyttöönotettiin uusi integraatioalusta ja kuvantamisen arkistointi- ja viestintäjärjestelmä (PACS).

Tilikaudella 2023 henkilöasiakkaan palveluiden kehittämistä jatketaan kaikissa kanavissa niin ajanvarauksen, sisällön kuin etäpalveluidenkin osalta.

Työterveysasiakkaille kehitetään työkyvyn tuen sovellusta ja tuodaan uusia ominaisuuksia työterveysportaaliin. PihlajalinnaPRO-sovellukseen kehitetään jatkuvasti uusia toiminnallisuuksia ammattilaisten tarpeiden ja palautteen perusteella. Leikkaustoiminnan toiminnanohjausjärjestelmää kehitetään edelleen esimerkiksi vakuutusasiakkaiden hoitoketjuraportoinnin osalta. Konsernissa ollaan myös ottamassa käyttöön uutta HRM-järjestelmää.

Henkilöstö

Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 7 016 (6 297), lisäystä 719 henkilöä eli 11 prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 5 167 (4 746), lisäystä 421 henkilöä eli 9 prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 296,6 (255,2) miljoonaa euroa, kasvua 41,4 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia.

Yritysjärjestelyt nostivat henkilöstön määrää noin 450:lla vertailukaudesta. Henkilöstön lisäys Pihlajalinnan toimipisteverkostossa oli noin 150 henkilöä. Asumispalveluiden ja kokonaisulkoistusten henkilöstön määrä nousi reilulla 100 henkilöllä.

Tilikauden henkilöstökustannukset olivat poikkeuksellisen korkeat. Erityisesti erilaiset hengitystieinfektiot nostivat Pihlajalinnan henkilöstön sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolot nousivat 2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Henkilöstövajetta on paikattu sijaisilla sekä vuokratyövoimalla. Lisäksi tarjonnan kasvattaminen ja hallinnon vahvistaminen ovat nostaneet henkilöstökustannuksia.

Pihlajalinna tarkastelee toimintaansa ja organisaatiotaan ja ilmoitti 10.1.2023 aloittavansa muutosneuvottelut. Tavoitteena on löytää avoimella vuoropuhelulla yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa pitkän aikavälin ratkaisuja yhtiölle. Lisäksi yhtiö tarkastelee yksittäisten toimipaikkojen mahdollisia osittaisia supistamisia, yhdistämisiä tai lakkauttamisia.

Muutosneuvottelut koskevat lääkärikeskusverkostoa, aluehallintoa sekä konsernin yleishallintoa. Toimintojen piirissä on yhteensä noin 650 henkilöä. Neuvottelut eivät koske yksinomaan kliinistä asiakastyötä tekeviä terveydenhuollon ammattilaisia tietyin vähäisin poikkeuksin. Lisäksi neuvotteluista on rajattu pois etäpalvelut, digitaalinen kehitys, lääketieteellinen yksikkö, rekrytointi sekä julkisen palvelun toiminnot konsernin yleishallintoa lukuun ottamatta.

Alustavan arvion mukaan Pihlajalinnasta voi neuvotteluiden tuloksena vähentyä arviolta 40–60 työtehtävää ja lisäksi arviolta 30–40 henkilön hallinnollisen työn osuus voi lakata tai vähentyä.

Helsingin Satamien terveysneuvontapalveluiden tuottaminen päättyi 3.4.2022. Toimintaa koskevat muutosneuvottelut koskivat 40 henki-

Kokonais- ja osaulkoistukset

Yhtiö	Pihlajalinnan omistus 31.12.2021	Pihlajalinnan omistus 31.12.2022	Nykyisen sopimuksen palvelutuotannon alkamisvuosi	Sopimuksen kesto, vuotta
Jokilaakson Terveys Oy	90%	90%	sisäinen palvelutuotanto	sisäinen palvelutuotanto
Jämsän Terveys Oy	51%	51%	2015	10
Kuusiolinna Terveys Oy	97%	97%	2016	15
Mäntänvuoren Terveys Oy	91%	91%	2016	15
Kolmostien Terveys Oy	96%	96%	2015	15
Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy	75%	75%	2021	15–20 vuotta

Lisätietoa kokonaisulkoistusten kannattavuudesta on esitetty toimintakertomuksen kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä.

Yhteenveto kokonais- ja osaulkoistusten liikevaihdosta ja kannattavuudesta (sisäinen myynti eliminoitu):

Kokonais- ja osaulkoistukset	2022	2021
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa	281,4	277,0
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	6,0	6,6
Käyttökate (EBITDA), %	2,1	2,4
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa	11,5	6,7
Oikaistu käyttökate (EBITDA) %	4,1	2,4
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa	8,8	4,1
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %	3,1	1,5

löä. Helmikuussa 2022 aloitettiin muutosneuvottelut toiminnan tehostamiseksi Jämsän Terveydessä koskien koko henkilöstöä ja Jokilaakson Terveydessä koskien noin 50 henkilöä. Muutosneuvottelut Jämsässä eivät johtaneet henkilöstövähennyksiin. Muutosneuvottelut koskien Kolmostien Terveyden toiminnan tehostamista aloitettiin maaliskuussa 2022 ja saatiin päätökseen toukokuussa. Muutosneuvottelut eivät johtaneet henkilöstövähennyksiin.

Johtoryhmä

Toimitusjohtaja Joni Aaltonen toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmään kuuluvat talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala, lakiasiainjohtaja Marko Savolainen, tietohallintojohtaja Antti-Jussi Aro, lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi, kaupallinen johtaja Sari Nevanlinna, julkisten palveluiden liiketoimintajohtaja Eetu Salunen, lääkärikeskus- ja sairaalapalveluiden liiketoimintajohtaja Timo Harju ja henkilöstöjohtaja Kati Raassina.

Yhtiön hallitus

Varsinainen yhtiökokous 13.4.2022 päätti, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan seitsemän entisen kuuden sijaan. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin uudelleen Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén (hpj). Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Heli Iisakka.

Yhtiökokous valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Kati Sulin erosi yhtiön hallituksesta 12.6.2022 alkaen.

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajiennimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat seuraavat edustajat:

Juha Koponen, yhtiöryhmän pääjohtaja ja hallitusten puheenjohtaja, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö
Mikko Wirén, toimitusjohtaja, MWW Yhtiö Oy
Antti Kuljukka, toimitusjohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia

• Hanna Hiidenpalo, varatoimitusjohtaja, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Pihlajalinna Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 13.4.2022 valiokuntiin seuraavat jäsenet:

Tarkastusvaliokunta: Seija Turunen (pj), Mika Manninen, Hannu Juvonen ja Heli Iisakka
Henkilöstövaliokunta: Mikko Wirén (pj), Leena Niemistö, Kati Sulin (12.6.2022 asti) ja Hannu Juvonen (13.6.2022 alkaen)

Kaikki hallituksen jäsenet voivat halutessaan osallistua kaikkien valiokuntien kokouksiin.

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Yhtiökokous 13.4.2022 päätti, että hallituksen puheenjohtajan palkkio pysyy samana ja että varapuheenjohtajan, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioita korotetaan siten, että hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat euromääräiset vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 39 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 26 000 euroa vuodessa.

Vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio voidaan maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä on yhtiökokouspäivänä 13.4.2022 ollut hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava palkkio voidaan suorittaa luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita tai hankkimalla osakkeita suoraan hallituksen jäsenten lukuun kolmen viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2022 on julkistettu. Mikäli tämä ei ole mahdollista oikeudellisista tai muista säädösperusteisista syistä, kuten esimerkiksi sisäpiirisäännökset huomioiden, ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana tämän jälkeen, vaihtoehtoisesti palkkio maksetaan tällöin rahana. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2023 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää

vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla.

Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan rahana jokaisesta hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta kokouspalkkio, jonka suuruus on 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut konsernin matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 13.4.2022 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 061 314 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 9 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2023 asti.

Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 3 091 971 osaketta, mikä vastaa noin 14 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2023 asti.

Tilintarkastus

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 13.4.2022 yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tilikaudelle 1.1.–31.12.2022. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Lotta Nurminen, KHT.

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 22 620 135, joista ulkona oli 22 549 644 ja yhtiön omassa hallussa 70 491. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki ulkona olevat osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja yhtiön muuhun varojen jakoon. Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 15 811 (15 126) osakkeenomistajaa. Luettelo suurimmista omistajista on nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.

Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.

Riskienhallinta

Osaketiedot, ulkona olevat osakkeet	2022	2021
Määrä kauden lopussa, kpl	22 549 644	22 594 235
Määrä kaudella keskimäärin, kpl	22 560 271	22 589 383
Osakkeen ylin kurssi, euroa	13,18	12,98
Osakkeen alin kurssi, euroa	8,48	9,26
Osakkeen keskikurssi, euroa ¹⁾	11,06	11,18
Osakkeen päätöskurssi, euroa	8,52	12,64
Osakevaihto, 1 000 kpl	3 770	6 929
Osakevaihto, %	16,7	30,7
Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa	192,1	285,6

¹⁾ kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Laatu ja vaikuttavuus teeman alle on koottu kokonaisvaltaiseen potilasturvallisuuteen, toiminnan laatuun ja turvallisuuteen sekä toiminnan häiriöttömään jatkuvuuteen liittyvät riskit mukaan lukien ennakoimattomat ja yllättävät tietoturvariskit.

Pihlajalinna on tunnistanut asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys -teeman alle erityisesti henkilöstön saatavuuteen ja pitoon liittyvät riskit sekä työkykyyn ja sairauspoissaolohin liittyvät riskit. Lisäksi yhtiön arvoihin, etiikkaan ja yhtenäisiin toimintatapoihin liittyvät riskit on huomioitu tämän teeman alla.

Digitaalisaation hyödyntäminen ja monikanavaisen asioinnin voimakkaaseen kasvuun liittyvät riskit on nostettu teemaan Digitaalinen Pihlajalinna. Lisäksi esimerkiksi tietoturvan tai -suojaan liittyvät riskit, joiden vaarantuminen voivat aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
		TOIMINTAKERTOMUS	TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS	TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Pihlajalinnan toimintaan vaikuttavat strategiset ja liiketoiminnalliset riskit sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmälliseen toimintaan osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan. Pihlajalinna pyrkii rajaamaan riskien mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Yritysvastuuseen liittyvien riskien arvioinnilla on tärkeä rooli riskienhallinnassa.

Pihlajalinnalla on liiketoimintaa ainoastaan Suomessa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheuttaa yhtiön toimintaan epäsuoria vaikutuksia talouskasvun hidastumisen, toimitusketjujen häiriintymisen ja korkean inflaation sekä nousevien markkinakorkojen johdosta. Lisäksi Pihlajalinna varautuu energiajakelun mahdollisiin häiriöihin. Pihlajalinna pidättäytyy kaikesta liiketoiminnasta talouspakotteiden kohteena olevien tahojen kanssa.

Pihlajalinna huomioi kaikessa toiminnassaan tietosuojan ja tietoturvan sekä niihin liittyvät vaatimukset. Tietoturvauhat ja tietosuojan vaarantuminen voivat johtaa muun muassa merkittäviin mainehaittoihin ja vahingonkorvausvaatimuksiin. Pihlajalinna on varautunut Ukrainan sodan nostamaan riskiin kyberhyökkäyksistä.

Koronaepidemian vaikutus Pihlajalinnan liiketoimintaan on ollut kahtiajakoinen. Toisaalta koronapalveluiden kysyntä on ajoittain kasvattanut Pihlajalinnan liiketoimintaa, ja toisaalta koronarajoitukset ovat ajoittain heikentäneet palveluiden kysyntää. Hengitystieinfektioiden kasvanut määrä on nostanut henkilöstön sairauspoissaoloja, mikä heikentää yhtiön kannattavuutta ja vaikeuttaa palveluiden tarjontaa.

Pihlajalinna on tunnistanut riskeiksi yhtiön kasvuun liittyvät hankkeet, kuten yritysostot, digitaalinen kehitys ja tietojärjestelmähankkeet. Näiden hankkeiden hallittu onnistunut läpivienti on edellytys yhtiön strategian mukaiselle kasvulle.

Yhtiön rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien seuranta ja ennustaminen on jatkuvaa. Kappaleessa Rahoitusjärjestelyt on kuvattu tarkemmin yhtiön rahoitussopimuksen tilannetta.

Yhtiö on tunnistanut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön saatavuuteen liittyviä epävarmuustekijöitä. Tämän lisäksi hyvinvointialueiden muodostamiseen liittyvä sosiaali- ja terveysalan palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat vielä osittain tuntemattomia.

Suomen talouden kehitys, yleinen kustannusinflaatio, palkkainflaatio ja markkinakorkojen nousu vaikuttavat haitallisesti kustannustasoon ja näin Pihlajalinnan liiketoimintaan, kannattavuuteen ja mahdollisesti lisärahoituksen saatavuuteen.

Kokonais- ja osaulkoistukset

Pihlajalinna on tunnistanut liiketoiminnan merkittäviksi epävarmuustekijöiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksiin liittyvät riskit ja lainsäädännön muutokset.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä koskeva uudistus saattaa tuoda toteutuessaan muutoksia Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistussopimuksiin. Hyvinvointialueiden kanssa tullaan käymään sote-uudistusta koskevan lainsäädännön vaatimat prosessit, joilla varmistetaan palvelusopimusten soveltaminen osana hyvinvointialueiden palveluiden järjestämistä ja tuotantoa. Tämä saattaa vaikuttaa Pihlajalinnan palvelusopimusten voimassaoloaikaan ja tuotettavien palveluiden laajuuteen. Sote-uudistusta koskevan lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden on ilmoitettava alihankintasopimustensa jatkosta lokakuun 2023 loppuun mennessä. Yhtiön johto arvioi, että sen määräaikaiset palvelusopimukset jatkuvat sovitusti hyvinvointialueiden kanssa aina sopimusten päättymiseen saakka.

Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana, ja sopimuksiin sisältyy muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa erikoissairaanhoidon kustannuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannuskorvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtuvien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa palvelevien investointikustannusten

kuuluminen tilaajien vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tarkentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista.

Johto on arvioinut Keski-Suomen käräjäoikeuden 4.4.2022 päätöstä Pihlajalinnan muiden palvelusopimusten kannalta. Käräjäoikeus ei kiistänyt Jämsän Terveyden palvelusopimuksen muuttuvien vastikkeiden perusteita, mutta katsoi esitetyn näytön kustannusten toteutumisesta riittämättömäksi. Ratkaisu ei ole lainvoimainen.

Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopimusosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.

Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä:

Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 4.4.2022 ratkaisunsa Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelusopimusta koskevaan riitaan. Ratkaisu ei ole lainvoimainen.

Oikeuden ratkaisun mukaisten oikaisukirjausten johdosta Pihlajalinnakonsernin emoyhtiön omistajille kuuluva tulos laski tilikaudella 2,8 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa ratkaisu laski 2,4 miljoonaa euroa, käyttökatetta ratkaisu rasitti 4,6 miljoonaa euroa. Jämsän kaupunki omistaa yhtiöstä 49 prosenttia ja Pihlajalinna 51 prosenttia. Osakekohtaista tulosta ratkaisu heikensi 0,12 euroa per osake. Ratkaisulla ei ollut olennaista välitöntä kassavirtavaikutusta. Käräjäoikeuden ratkaisun vaikutukset on käsitelty vertailukelpoisuuden vuoksi oikaisuerinä. Jämsän Terveys on valittanut hovioikeuteen käräjäoikeuden ratkaisusta. Jämsän Terveyden palvelutuotannon toimintaedellytykset on turvattu tehostamisohjelmalla ja väliaikaisella emoyhtiörahoituksella.

Jämsän Terveys Oy on tilikaudella tulouttanut ja sillä on saamisissaan 1,2 miljoonaa euroa lähinnä kuluvan vuoden koronakustannuskorvauksia, jotka tilaaja on palvelusopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta. Lisäksi yhtiön ja tilaajan välille on tilikaudella syntynyt näkemysero henkilöstön siirron vaikutuksesta palvelusopimuksen vuosihintaan. Osapuolet käyvät aktiivisesti neuvotteluita avoimien asioiden ratkaisemiseksi. Uuden tilaajan eli Keski-Suomen hyvinvointialueen

	PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
			TOIMINTAKERTOMUS	TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS		TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

kanssa yllä olevat asiat on sovittu Jämsän kaupungille esitetyn mukaisesti 1.1.2023 alkaen.

Mäntänvuoren Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Mänttä-Vilppulan kaupungilta yhteensä 4,3 (4,1) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti. Uuden tilaajan eli Pirkanmaan hyvinvointialueen edustajien kanssa on alustavasti sovittu vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun siirtämisestä pois yhtiön vastuulta.

Kolmostien Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Parkanon kaupungilta yhteensä 1,3 (1,7) miljoonaa euroa. Määrään on vaikuttanut Parkanon kaupunginvaltuuston päätös 26.9.2022 lisämäärärahasta perusturvalautakunnan vuoden 2022 talousarvioon. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Muut saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lähinnä vuoden 2022 koronakustannuskorvauksiin. Ikäihmisten palvelumuutoksista johtuvia kustannusnousuja tilaaja on jo aiemmin hyväksynyt osaksi palvelusopimuksen vuosihintaa. Uuden tilaajan eli Pirkanmaan hyvinvointialueen edustajien kanssa on alustavasti sovittu vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun siirtämisestä pois yhtiön vastuulta.

Pihlajalinna Terveys Oy päävastuullisena sopimuskumppanina on tulouttanut ja sillä on saamisissaan kokonaisulkoistussopimuksiin perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita 0,6 (0,2) miljoonaa euroa.

Yhteensä konsernin saamisiin sisältyy edellä mainittuja eriä 7,4 (9,8) miljoonaa euroa.

Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit:

Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 4.4.2022 ratkaisunsa Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelu-sopimusta koskevaan riitaan, kuten edellä on esitetty kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä. Jämsän Terveys on valittanut hovioikeuteen käräjäoikeuden ratkaisusta.

Jämsän kaupunki on moittinut Jämsän Terveys Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen 2022 päätöstä osakassopimuksen mukaisesta käyttöpääoman lisäyksestä. Asia on vireillä Keski-Suomen käräjäoikeudessa.

Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä. Näistä ei odoteta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille.

Liikearvon arvonalentumistestaus:

Tilikauden lopussa Pihlajalinnan taseessa oli 251,0 (188,9) miljoonaa euroa liikearvoa. Pihlajalinna testaa vuosittain ja tarvittaessa vuosineljänneksittäin, että liikearvon kirjanpitoarvo ei ylitä käypää arvoa. Vuosittainen arvonalentumistestaus suoritettiin tilanteesta 30.11.2022. Pihlajalinna ei havainnut viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä olisi kerrytettävissä. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon noin 223 miljoonalla eurolla. Mikäli Pihlajalinnan tuloksessa ja kasvukehityksessä tapahtuu pysyviä muutoksia alenevasti, voi tämä johtaa liikearvon arvonalentumiseen.

Liputusilmoitukset

Yhtiö ei ole vastaanottanut tilikaudella arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisia ilmoituksia.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Pihlajalinnan hallitus hyväksyi 23.3.2022 uuden osakepohjaisen kannustinohjelman (LTIP 2022) käynnistämisen yhtiön valituille avainhenkilöille. Ohjelma on kokonaisuudessaan kuusivuotinen eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2025. Avainhenkilön on lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan.

Suoritus- ja laatuperusteinen osakeohjelma sisältää neljä erillistä yhden vuoden pituista oikeuden syntymisajanjaksoa (kalenterivuodet 2022, 2023, 2024 ja 2025). Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan syntymisjaksojen jälkeen vuosina 2023, 2024, 2025 ja 2026, mikäli hallituksen asettamat suoritus- ja laatutavoitteet saavutetaan. Kultakin yhden vuoden oikeuden syntymisajanjaksolta palkkiona maksettavien osakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) on määritelty osallistujakohtaisessa allokaatiossa. Osakepalkkiona maksettaviin osakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta. Suoritus- ja laatuperusteiseen osakeohjelmaan sovellettavat kriteerit ovat Pihlajalinna-konsernin oikaistu EBITA sekä keskeiset operatiiviset ja laadulliset mittarit.

Ensimmäiseltä suoritusjaksolta 2022 ei realisoitunut lisäosakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet.

Omien osakkeiden hankinta kannustinjärjestelmää varten

Pihlajalinna hankki 24.3.–20.4.2022 yhteensä 120 000 omaa osaketta keskihintaan 12,2896 euroa osakkeelta.

Pihlajalinna luovutti maaliskuussa edellisen kannustinohjelman LTIP 2019 mukaisesti 8 867 hallussaan olevaa osaketta avainhenkilöille. Pihlajalinna luovutti huhtikuussa hallussaan olevia osakkeita 59 900 lunastaessaan tytäryhtiönsä vähemmistöosakkaat. Pihlajalinna luovutti toukokuussa 6 642 yhtiön hallussa olevaa osaketta osana hallituksen vuosipalkkiota.

Pihlajalinnan hallussa oli tilikauden lopussa 70 491 omaa osaketta, joka vastaa noin 0,31 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Vuosiraportti 2022, johon sisältyvät hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös, julkaistaan yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi viikolla 11.

Laskelma emoyhtiön jakokelpoisista varoista:

Euroa	31.12.2022
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	183 190 483,50
Voitto edellisiltä tilikausilta	32 547 508,75
Tilikauden voitto	-4 503 903,60
Aktivoidut kehittämismenot	-258 323,20
Yhteensä	210 975 765,45

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2023

Pihlajalinna keskittyy vuonna 2023 kannattavuutensa ja taloudellisen asemansa parantamiseen.

Yhtiö odottaa liikevaihdon kasvavan edellisen vuoden tasosta (690,5 milj. euroa vuonna 2022)
Yhtiö odottaa oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) paranevan edellisen vuoden tasosta (26,7 milj. euroa vuonna 2022)

Pihlajalinna esittää selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillisessä kertomuksessa, joka asetetaan saataville yhtiön sijoittajasivuille investors.pihlajalinna.fi samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa viikolla 11. Ajantasaiset tiedot hallinnointikoodin noudattamisesta tai siitä poikkeamisesta ylläpidetään sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Pihlajalinna raportoi muut kuin taloudelliset tiedot Suomen kirjanpitolain ja EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti. Lisäksi vuosiraportti sisältää GRI-raportointiviitekehyksen (Global Reporting Initiative) mukaisesti raportoituja tietoja (Core-taso) sosiaalisesta, taloudellisesta ja ympäristövastuun osa-alueista.

Tähän hallituksen toimintakertomukseen sisältyvään selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista on koottu vastuullisuusteemoihin liittyvät toimintaperiaatteet, riskit, tulokset ja tunnusluvut.

Arvot, liiketoiminta ja arvonluonti

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajista. Konserni tuottaa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon, työterveys- ja suunterveyden palveluita sekä asumispalveluita. Pihlajalinnan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.

vaikuttavuuden perustan ja vaikutukset, on kuvattu Pihlajalinnan Vuosiraportissa. Pihlajalinnan Vuosiraportti asetetaan saataville yhtiön sijoittajasivuille investors.pihlajalinna.fi samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa viikolla 11.

Vastuullisuuden olennaiset teemat, keskeiset mittarit ja johtaminen

Pihlajalinna on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä Global Compactin vastuullisen liiketoiminnan periaatteisiin, jotka ohjaavat yhtiön liiketoiminnan suunnittelua ja vastuullisuustyötä. Pihlajalinna kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Pihlajalinna ei hyväksy minkäänlaista työntekijöiden tai ammatinharjoittajien syntyperään, kansallisuuteen, uskontoon, ihonväriin, sukupuoleen, ikään tai muuhun vastaavaan tekijään perustuvaa syrjintää.

Pihlajalinnan vastuullisuustyö perustuu myös vuonna 2021 tehtyyn olennaisuusmäärittelyyn, jossa kuultiin johtoa ja sidosryhmiä. Tavoitteena on arvioida olennaisuudet uudelleen EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) edellyttämän kaksoisolennaisuuden näkökulmasta vuoden 2023 aikana.

Olennaisuuksien avulla Pihlajalinnalle on määritelty kolme vastuullisuuden teemaa: vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista, vastuu henki-

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

löstöstä ja vastuullinen liiketoiminta. Teemoille on määritelty keskeisiksi mittareiksi leikkaushoitoon pääsy tavoiteajassa, työterveyshuollon ennaltaehkäisevän työn osuus sekä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys. Teemoja ja tuloksia kuvataan tarkemmin kappaleessa Vastuullisuuden teemat ja keskeiset tulokset. Osa mittareista on myös osana vuonna 2022 solmittua yhtiön pitkän aikavälin lainasopimusta. Pihlajalinna seuraa GRI-raportoinnin viitekehyksen mittaristoa Vuosiraportissaan, joka julkaistaan viikolla 11 samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi. Vuosiraportista löytyy kattavammin vastuullisuuteen liittyviä tunnuslukuja. Pihlajalinna jatkaa vastuullisuusstrategian määrittelyä ja edistämistä vuoden 2023 aikana.

Pihlajalinnan vastuullisuustoimilla on selkeä hallinnollinen rakenne, ja työssä noudatetaan kansainvälisten periaatteiden pohjalta laadittuja ohjeita ja politiikkoja. Pihlajalinnan vastuullisuustyötä johtaa konsernin viestintä- ja vastuullisuustiimi sekä viestintä- ja vastuullisuusjohtajan johtama yritysvastuun työryhmä, joka koostuu eri liiketoimintojen, lääketieteellisen sekä konsernifunktioiden, kuten talouden, kiinteistöjen ja juridiikan asiantuntijoista. Työryhmä valmistelee ja varmistaa vastuullisuustavoitteiden mukaiset toimenpiteet yhtiössä sekä raportoi johtoryhmälle vastuullisuustyön edistymisestä neljä kertaa vuodessa. Johtoryhmä hyväksyy ja seuraa vastuullisuusstrategian ja toimenpiteet sekä varmistaa tarvittavat resurssit. Yhtiön vastuullisuuden ylin päätösvalta on hallituksella, joka myös seuraa vuositasolla valittujen teemojen edistymistä. Hallitus myös päättää ohjeistuksista ja politiikoista.

Pihlajalinna kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Pihlajalinna ei hyväksy minkäänlaista työntekijöiden tai ammatinharjoittajien syntyperään, kansallisuuteen, uskontoon, ihonväriin, sukupuoleen, ikään tai muuhun vastaavaan tekijään perustuvaa syrjintää. Pihlajalinnan eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct)

kuvaavat yhtiön tapaa toimia, joka perustuu hyvän hallinnon ja lakien, avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja luottamuksellisuuden periaatteille. Eettisissä ohjeissa yhtiö sitoutuu lahjonnan ja korruption vastustamiseen, kilpailulakien noudattamiseen sekä yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. Eettisten ohjeiden koulutus on osa perehdytysohjelmaa, ja jokaisen pihlajalinnalaisen tulee suorittaa kyseinen koulutus.

Pihlajalinnalla on käytössä luottamuksellinen raportointikanava (whistleblowing), jossa voi ilmoittaa eettisten ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Pihlajalinnan hallitus seuraa ohjeiden noudattamista. Raportointikaudella 2022 ilmoituskanavaan tuli yhteensä neljä ilmoitusta, joiden tutkinta on saatettu päätökseen. Ilmoitukset eivät johtaneet toimenpiteisiin. Ilmoituksista ei myöskään tunnistettu lainsäädännön tai eettisten ohjeiden vastaista toimintaa tai väärinkäytöstä.

Johtamalla vastuullisuutta selkeästi Pihlajalinna haluaa varmistaa, että yhtiö toimii vastuullisesti ja eettisesti sekä edistää ja mahdollistaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.

Vastuullisuuden riskit ja mahdollisuudet

Olennaisiin vastuullisuuden teemoihin liittyviä merkittävimpiä riskejä arvioidaan ja niiden mahdollisia vaikutuksia pyritään rajaamaan osana yhtiön yleistä riskienhallinnan prosessia. Olennaisimmat tunnistetut vastuullisuuden osa-alueeseen kuuluvat riskit liittyvät lääketieteelliseen laatuun ja turvallisuuteen, ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuteen ja pitoon, tietoturvaan sekä arvoihin, etiikkaan ja yhtenäisiin toimintatapoihin.

Lääketieteelliseen laatuun ja potilasturvallisuuteen liittyvien riskien, samoin kuin arvoihin, etiikkaan ja yhtenäisiin toimintatapoihin liittyvien riskien rajaaminen on Pihlajalinnan yksi merkittävimmistä riskienhallinnan toimista. Pihlajalinnalla on myös laatujärjestelmä ISO 9001:2015 -sertifikaatti. Ammattitaitoisen henkilökunnan jatkuvan koulutuksen ja yhtenäisten toimintatapojen edistäminen muun muassa Pihlajalinnan laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikan sekä eettisten toimintaohjeiden (Code of Conduct) avulla ovat avainroolissa. Näin voidaan varmistaa tasalaatuiset ja vaikuttavat palvelut asiakkaillemme. Toiminnan kehittäminen mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen potilastyöhön. Pihlajalinna osallistuu tutkimustyöhön lääketieteellisen laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi.

Pihlajalinna on tunnistanut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön saatavuuteen liittyviä epävarmuustekijöitä. Edistämällä työntekijäkokemusta johtamisen, urakehityksen ja tasa-arvon avulla yhtiö pyrkii varmistamaan niin kokeneiden kuin uransa alkuvaiheessa olevien terveydenhuollon ammattilaisten hakeutumisen ja pysyvyyden yhtiössä. Lisäksi Pihlajalinna on mukana kansainvälistä rekrytointia edistävissä hankkeissa.

Pihlajalinna huomioi kaikessa toiminnassaan tietosuojan ja tietoturvan vaatimuksineen. Yhtiö on varautunut Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan nostamaan riskiin kyberhyökkäyksistä. Tavoitteena on varmistaa potilas- ja henkilötietojen turvallinen käsittely sekä potilaiden, asiakkaiden ja henkilöstön yksityisyyden suoja. Lisäksi pyritään siihen, ettei toiminnalle kriittisten tietojärjestelmien toiminnassa ilmenisi häiriöitä, jotka voisivat vaarantaa palveluiden saatavuuden. Tietosuoja ja tietoturvallisuus ovat tärkeä osa Pihlajalinnan ISO 9001 -sertifioitua laatujärjestelmää.

Toiminnan luonteesta johtuen yhtiön hiili-intensiteetti on matala. Pihlajalinna ei ole tunnistanut toimintaansa suoraan vaikuttavia merkittäviä ympäristöön ja ilmastoon liittyviä riskejä. Yhtiö on kuitenkin tietoinen ympäristöön ja ilmastoon liittyvistä pitkän tai keskipitkän aikavälin riskeistä liittyen esimerkiksi rahoituksen saamiseen tai toiminnan kustannuksiin liittyen. Yhtiö valmistautuu ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmän käyttöön ottoon osassa toiminnoissaan vuoden 2023 aikana sekä jatkaa ilmastoriskien arviointia vuoden 2023 aikana.

Vastuullisuuden teemat ja keskeiset tulokset

Pihlajalinnan vastuullisuuden keskeiset teemat ovat vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista, vastuu henkilöstöstä ja vastuullinen liiketoiminta.

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS TOIMINTAKERTOMUS	PALKITSEMINEN TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTI	TALOUS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista Lääketieteellinen laatu ja vaikuttavuus on yhtiön tärkeimpiä priori teetteja. Henkilökunnan ammattitaito on potilasturvallisuuden pe rusta. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan rekrytoinnin yhteydessä, ja heidät perehdytetään perehdyttämisohjelman mukaisesti. Kehi	37 (36) koistukset ja koronatestaus) toteutettiin etänä.	Asiakkaiden yhdenvertaisuutta voidaan lisätä parantamalla palvelui den saatavuutta etäpalveluilla sielläkin, missä lähipalveluita tai muu ten kyseistä asiantuntijaa ei välttämättä ole tarjolla. Vuonna 2022 jo prosenttia Pihlajalinnan vastaanotoista (poislukien kokonaisul	yhteensä 71 085.	Akatemia, jossa on saatavilla viikoittain uusia osaamisen kehittymistä tukevia sisältöjä. Vuonna 2022 henkilöstölle kertyi koulutustunteja Pihlajalinnan työturvallisuuden johtamisen tavoitteena on terveelli

Pihlajalinnan laadunhallinta perustuu kattavaan omavalvontaan. Omavalvontasuunnitelma päivitettiin vuonna 2022. Omavalvonnalla laatuun tai turvallisuuteen liittyvät riskit pystytään tunnistamaan nopeasti. Toimipisteissä on käytössä raportointijärjestelmä, jolla henkilökunta ilmoittaa poikkeamista. Asiakkaat ilmoittavat havaitsemistaan epäkohdista joko suoraan henkilökunnalle tai Pihlajalinnan palautejärjestelmien kautta.

tämme henkilöstön ammatillista osaamista aktiivisesti.

Pihlajalinna on merkittävä toimija erikoissairaanhoidossa. Leikkaustoiminnan tavoitteena on nopea ja laadukas hoitoketju, jolla asiakas kuntoutuu nopeasti. Leikkaushoitoon pääsy tavoiteajassa on nostettu yhdeksi keskeiseksi mittariksi vastuullisuudessa. Tavoiteaika työkyvyttömän leikkausasiakkaan toimenpiteeseen pääsylle on tarjota ensimmäinen vapaa aika leikkaukseen 5 arkivuorokaudessa. Vuodelle 2022 tavoitteeksi oli asetettu 66 prosenttia. Tavoite saavutettiin.

Työterveyspalveluissa sairauksien ennaltaehkäisy on kaikkien etu ja säästää kustannuksia. Ennaltaehkäisevän toiminnan painottamista työterveydessä seurataan ammattiryhmäkohtaisesti. Tavoitteemme työterveyslääkärin ennaltaehkäisevän työn osuudelle oli vuonna 2022 vähintään 60 prosenttia. Ennaltaehkäisevän työn osuus oli 61,1 prosenttia vuonna 2022.

Pihlajalinna tähtää erinomaiseen asiakaskokemukseen kaikissa palveluissaan. Palautteen systemaattinen kerääminen ja käsittely mahdollistavat yhtiön palveluiden, prosessien ja toimintamallien kehittämisen asiakkaita kuunnellen. Pihlajalinna mittaa asiakaskokemusta nettosuositteluindeksillä (Net Promoter Score, NPS). Pihlajalinna raportoi NPS:n kahdessa osassa. Pihlajalinnan vastaanottojen NPS oli 77,1 (76,5) ja koko- ja osaulkoistusten NPS oli 72,6 (70,8). Vuodelle 2025 on asetettu tavoitetasoksi 80. Mittaristoa kehitetään edelleen vuonna 2023 vastaamaan konsernin nykyrakennetta.

Vastuu henkilöstöstä

Pihlajalinna edistää henkilöstövastuutaan systemaattisesti, ja yhtiöllä on kattava tasa-arvo ja yhdenvertaisuuspolitiikka sekä yleinen henkilöstöpolitiikka. Pihlajalinna haluaa olla toimialallaan ammattilaisen ykkösvalinta.

Vuonna 2022 Pihlajalinnan henkilöstömäärä kasvoi voimakkaasti monien yritysjärjestelyjen johdosta. Lisäksi tarjonnan kasvattaminen lisäsi ammatinharjoittajien määrää. Vuoden lopussa yhtiössä työskenteli 7 016 (6 297) työntekijää ja 1 812 (1 070) ammatinharjoittajaa. Raportoimme henkilöstömme tunnusluvut tarkemmin osana Vuosiraporttia.

Työntekijät ovat yhtiön voimavara: heidän asiantuntemuksensa ja osaamisensa ovat perusedellytys erinomaiselle asiakaskokemukselle, sote-alan tiukkojen laatuvaatimusten täyttymiselle sekä vastuulliselle liiketoiminnalle. Panostukset henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin varmistavat myös Pihlajalinnan kilpailukykyä nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Työkyvyn kehittäminen on yksi tärkeimmistä teemoista myös kuluvalla strategiakaudella. Vuonna 2022 käynnistettiin ainutlaatuisen yhteistyöhankkeen yhdessä työeläkeyhtiöiden kanssa. Yksi hankkeen päätavoitteista on vähentää sairauspoissaoloja. Sairauspoissaoloaste oli Pihlajalinnassa 9,8 (7,8) prosenttia vuonna 2022.

Kuuntelemalla henkilöstöä aktiivisesti saadaan tietoa työyhteisön tilasta. Henkilöstön tyytyväisyyttä mitataan eNPS-mittarilla, joka on myös vastuullisuuden avainindikaattori. Pihlajalinnan vuoden 2022 eNPS oli -1,5 (+1,0), kun vuodelle 2022 asetettu tavoitetaso oli +5. Konsernin eNPS ilman kokonais- ja osaulkoistuksia vuonna 2022 oli +11 (+15) ja konsernin kokonais- ja osaulkoistusten eNPS vuonna 2022 oli -17 (-14).

Kaikki Pihlajalinnan työntekijät ovat vuotuisten kehityskeskusteluiden piirissä. Henkilöstölle on oma verkko-oppimisympäristö, Pihlajalinna

nen ja turvallinen työympäristö sekä tapaturmien tehokas ennaltaehkäisy, kuten toimintatapojen parantaminen ja kouluttaminen. Tapaturmia aiheutui eniten kaatumisista, liukastumisista tai asiakkaan poikkeavan käyttäytymisen seurauksena. Vuonna 2022 vakavien, yli 30 päivän sairauspoissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä pysyi alhaisella tasolla: koko konsernissa kirjattiin vuoden aikana 5 (5) vakavaa tapaturmaa. Tapaturmataajuus jäi alle alan keskiarvon 35 ollen 34,4 ja parantuen edellisestä vuodesta merkittävästi (49,0). Se kertoo vähintään yhden päivän sairauspoissaoloihin johtaneiden tapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohden.

Vastuullinen liiketoiminta

Pihlajalinna perustettiin reilut 20 vuotta sitten ratkomaan alueellisia terveydenhuollon työvoiman saatavuuden haasteita. Edelleen yhtiö toimii kehittämällään yhteisyritysmallilla, jossa Pihlajalinna perustaa kunnan tai kuntayhtymän ja vuoden 2023 alusta hyvinvointialueen kanssa yrityksen, josta Pihlajalinna omistaa enemmistöosuuden. Vuoden 2023 alusta kaikki sopimukset ovat siirtyneet hyvinvointialueille.

Pihlajalinnan toiminta tuottaa taloudellista lisäarvoa kotimaassa ja etenkin Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueilla. Merkittävimmät suorat taloudelliset vaikutukset muodostuvat hankinnoista, henkilöstön palkoista ja ammatinharjoittajienpalkkioista sekä veroista ja veroluontoisista maksuista. Pääsääntöisesti kaikki Pihlajalinnan ostamista palveluista ja hyödykkeistä on hankittu kotimaisilta yrityksiltä.

Pihlajalinnan emoyhtiö ja kaikki sen tytäryhtiöt on rekisteröity Suomeen. Pihlajalinna on julkinen osakeyhtiö, ja 98,6 (98,6) prosenttia yhtiön osakkeista on suomalaisomistuksessa. Pihlajalinna noudattaa verojen ja veroluontoisten maksujen keräämisessä, tilittämisessä ja maksamisessa suomalaista lainsäädäntöä. Konserni maksaa kaikki verot Suomeen. Vuonna 2022 Pihlajalinnan toiminta tuotti yhteiskun-

	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN	TALOUS
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022			TOIMINTAKERTOMUS		TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS		TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
nalle yhteensä 155,7 (131,9) miljoonaa euroa. Lisäksi Pihlajalinna ti litti ammatinharjoittajille yhteensä 112,5 (73,0) miljoonaa euroa palk kioita, joista ammatinharjoittajat tilittävät verot itse.			Pihlajalinnan hankintaperiaatteet on kirjattu erilliseen Supplier Code of Conductiin, jota palveluntarjoajien, tavarantoimittajien ja yhteis työkumppaneiden velvoitetaan noudattavan. Dokumentti liitettiin kaikkiin uusiin yhteistyösopimuksiin ja merkittäviin	nykyisiin sopimuk	Ensimmäisenä ilmastotekona Pihlajalinna siirtyi päästöttömän sähkö energian käyttöön vuoden 2022 lopussa. Päästöttömän sähköener gian hankinta on tärkeä osa Pihlajalinnan ilmastovaikutusten hallin taa.
Verojalanjälki			siin vuoden 2022 lopulla.
milj. euroa	2022	2021			EU-taksonomian mukainen raportointi
Kaudelta maksettavat välittömät verot			Pihlajalinnalle tietosuojan ja tietoturvan johtaminen on ensiarvoisen tärkeää ja sen tarkoituksena on varmistaa potilas-	ja henkilötietojen	EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä ympäristön kannalta kestäville
Tuloverot	2,0	5,3	turvallinen käsittely sekä potilaiden, asiakkaiden ja henkilöstön yksi		taloudellisille toiminnoille.
Työnantajan eläkemaksut	42,0	35,3	tyisyyden suoja. Lisäksi tietoturvajohtamisella pyritään siihen, ettei
Sosiaaliturvamaksut	3,3	3,2	toiminnalle kriittisten tietojärjestelmien toiminnassa ilmenisi häiri		Pihlajalinna on lukenut tässä vaiheessa ilmastosäädöksen piiriin vain ne taloudelliset toiminnot, joilla on suurin tarve ja potentiaali vaikut
Työnantajan työttömyysvakuutus maksut	4,3	3,5	öitä, jotka voisivat vaarantaa palveluiden toiminnan tai saatavuuden. Pihlajalinna on asettanut tietosuojalle tavoitteeksi sen, että onnistu		taa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumi
Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus maksut	1,6	1,6	neiden tunkeutumisyritysten määrä on 0. Tavoite saavutettiin vuonna		seen. Yhtiön tulkinta on, että sen liiketoiminnasta ei ole luokitusjär jestelmän piirissä, koska sosiaali-	ja terveyspalveluiden tuottaminen
Työnantajamaksut yhteensä	51,2	43,7	2022. Lisäksi tietoturvapäivitysten ajantasaisena pitämiseksi siten, että päivitykset on ajettu ensimmäisen viikon aikana, on asetettu ta		ei kuulu suuripäästöisimpien toimialojen piiriin.
Kiinteistöverot		0,1	voite 100 prosenttia. Yhtiö toruvasta voi lukea lisää Vuosiraportista.	ylti noin 89 prosenttiin vuonna 2022. Tie	Pihlajalinna on arvioinut liiketoimintonsa taksonomiakelpoisuuden
Varainsiirtoverot	0,2 0,9	0,4			(eligibility) ja sen tuloksena taksonomiakelpoisten toimintojen osuus
Kaudelta maksettavat välittömät verot yhteensä	54,2	49,5	Pihlajalinna aloitti vuonna 2022 ympäristön hyvinvointia lisäävien toi		liikevaihdosta 690,5 miljoonaa euroa, investoinneista (pääomame not) 234,5 miljoonaa euroa ja operatiivisista kustannuksista (toimin
Yhtiön kuluksi jäävä hankintojen arvonlisävero			menpiteiden kehittämisen. Ympäristöpolitiikassa määritellään yhtiön lähestymistapa ympäristönäkökohtiin. Pihlajalinnan toiminnan ympä ristövaikutukset muodostuvat pääosin käytetystä energiasta, hiilidiok		tamenot) 22,15 miljoonaa euroa on kaikista 0 %. Vastaavasti ei-takso nomiakelpoisia toimintoja näillä tunnusluvuilla mitattuna on 100 %
Arvonlisäverot, arvio 20,1		14,3	sidipäästöistä ja jätteestä. Toiminnan luonteesta johtuen yhtiön hiili intensiteetti on matala.		kustakin (non-eligible). on esitetty alla olevissa	Tiedot taksonomian mukaisista toiminnoista taulukoissa.
Kaudelta tilitettävät verot
Ennakonpidätykset	57,8	48,0	Pihlajalinnan hiilijalanjäljen arviointi ja laskenta aloitettiin vuonna
Työntekijän eläkemaksut	18,4	15,8	2022. Päästölaskenta toteutettiin Pihlajalinnan toiminnan ja arvoket
Työntekijän työttömyysvakuutus maksut	3,6	2,9	jun kasvihuonekaasupäästöille kansainvälisesti tunnustetun GHG-pro tokollan ohjeistuksen mukaisesti (Scope 1, 2 ja 3). Päästökirjanpito
Palkkaverot yhteensä	79,8	66,7	mallin avulla voidaan raportoida arvoketjun oleelliset suorat ja epä

suorat kasvihuonekaasupäästöt. Päästölaskenta raportoidaan tarkemmin osana Vuosiraporttia. Vuonna 2023 laskennan täsmentämistä jatketaan ja luodaan ilmastotiekartta ilmastotavoitteiden asettamiseksi koko konserniin. Pihlajalinna valmistautuu myös ISO14001 ympäristöjohtamisjärjestelmän osittaiseen käyttöönottoon konser-

nissa vuonna 2023.

Arvonlisäverot, netto 1,5 1,4 Tilikaudelta tilitettävät verot yhteensä 81,3 68,1 Verojalanjälki 155,7 131,9

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus liikevaihdosta – vuoden 2022 tiedot

				Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not SignJOSicantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodi(t) (2)	Absoluuttinen liikevaihto (3) MEUR	Osuus liikevaihdosta (4) %	Ilmastonmuutoksen hillintä (5) %	Ilmastonmuutokseen sopeu tuminen (6) %	Vesivarat ja merten luonnon varat (7) %	Kiertotalous (8) %	Ympäristön pilaantuminen (9) %	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (10) %	Ilmastonmuutoksen hillintä (11) K/E	Ilmastonmuutokseen sopeu tuminen (12) K/E	Vesivarat ja merten luonnon varat (13) K/E	Kiertotalous (14) K/E	Ympäristön pilaantuminen (15) K/E	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (16) K/E	Vähimmäis-tason suojatoimet (17) K/E	Luokitusjär jestelmän mukainen osuus liike vaihdos-ta 2022 (18) %	Luokitusjär jestelmän mukainen osuus liike vaihdos-ta 2021 (19) %	Luokka (mahdollis tava toi minta) (20) M	Luokka (siirtymä toiminta) (21) S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT %
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Toiminta 1 [1]											N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Toiminta 2										N/A	N/A		N/A	N/A	N/A	N/A
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Toiminta 1
Toiminta 3
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestä vistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
Yhteensä (A.1+A.2)		0	0%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B)		690,5 100%
Yhteensä (A+B)		690,5 100%

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus pääomamenoista – vuoden 2022 tiedot

				Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not SignJOSicantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi(t) (2)	Pääomamenot yhteensä (3) MEUR	Osuus pääomamenoista (4) %	Ilmastonmuutoksen hillintä (5) %	Ilmastonmuutokseen sopeu tuminen (6) %	Vesivarat ja merten luonnon varat (7) %	Kiertotalous (8) %	Ympäristön pilaantuminen (9) %	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (10) %	Ilmastonmuutoksen hillintä (11) K/E	Ilmastonmuutokseen sopeu tuminen (12) K/E	Vesivarat ja merten luonnon varat (13) K/E	Kiertotalous (14) K/E	Ympäristön pilaantuminen (15) K/E	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (16) K/E	Vähimmäis-tason suojatoimet (17) K/E	Luokitusjär jestelmän mukainen osuus pää omame noista 2022 (18) %	Luokitusjär jestelmän mukainen osuus pää omame noista 2021 (19) %	Luokka (mahdollis tava toi minta) (20) M	Luokka (siirtymä toiminta) (21) S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Toiminta 1 [1]										N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Toiminta 2										N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Toiminta 1
Toiminta 3
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestä vien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)
Yhteensä (A.1+A.2)		0	0%

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B)		234,5 100%
Yhteensä (A+B)		234,5 100%

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2022 tiedot

				Merkittävän edistämisen kriteerit					Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not SignJOSicantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi(t) (2)	Toimintamenot yhteensä (3) MEUR	Osuus toimintamenoista (4) %	Ilmastonmuutoksen hillintä (5) %	Ilmastonmuutokseen sopeu tuminen (6) %	Vesivarat ja merten luonnon varat (7) %	Kiertotalous (8) %	Ympäristön pilaantuminen (9) %	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (10) %	Ilmastonmuutoksen hillintä (11) K/E	Ilmastonmuutokseen sopeu tuminen (12) K/E	Vesivarat ja merten luonnon varat (13) K/E	Kiertotalous (14) K/E	Ympäristön pilaantuminen (15) K/E	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (16) K/E	Vähimmäis-tason suojatoimet (17) K/E	Luokitusjär jestelmän mukainen osuus toi mintame noista 2022 (18) %	Luokitusjär jestelmän mukainen osuus toi mintame noista 2021 (19) %	Luokka (mahdollis tava toi minta) (20) M	Luokka (siirtymä toiminta) (21) S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Toiminta 1 [1]										N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Toiminta 2										N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Toiminta 1
Toiminta 3
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestä vien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)
Yhteensä (A.1+A.2)		0	0%

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B)	22,15	100%
Yhteensä (A+B)	22,15	100%

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Konserni ilmoitti 10.1.2023 käynnistävänsä muutosneuvottelut. Muutosneuvottelut ovat edelleen käynnissä ja neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen 6 viikon neuvotteluajassa. Muutosneuvottelut koskevat lääkärikeskusverkostoa, aluehallintoa sekä konsernin yleishallintoa. Toimintojen piirissä on yhteensä noin 650 henkilöä. Yhtiön alustavan arvion mukaan Pihlajalinnasta voi neuvotteluiden tuloksena vähentyä arviolta 40–60 työtehtävää ja lisäksi arviolta 30–40 henkilön hallinnollisen työn osuus voi lakata tai vähentyä. Suunniteltujen toimenpiteiden kohdentumisesta ja henkilöstövaikutuksista keskustellaan tarkemmin neuvottelujen kuluessa.

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI TALOUS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
		TOIMINTAKERTOMUS	TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Toiminnan laajuus	2022	2021	2020	2019	2018
Liikevaihto, milj. euroa	690,5	577,8	508,7	518,6	487,8
Muutos, %	19,5	13,6	-1,9	6,3	15,0
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, milj. euroa*	11,3	58,1	-11,3	13,4	-2,0
Muutos, %	2,0	11,4	-2,2	2,8	-0,5
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa*	234,5	44,8	25,4	44,1	160,0
% liikevaihdosta	34,0	7,8	5,0	8,5	32,8
Aktivoidut kehittämismenot, milj. euroa*	0,0	0,0	0,4	0,5	1,3
% liikevaihdosta	0,0	0,0	0,1	0,1	0,3
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut,	296,6	255,2	214,2	222,0	208,4
milj. euroa Henkilöstö kauden lopussa	7 016	6 297	5 550	5 815	5 850
Henkilöstö keskimäärin (FTE)	5 167	4 746	4 308	4 649	4 868

Rahoitus ja taloudellinen asema
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa	385,7	194,7	194,8	192,7	178,0
% liikevaihdosta	55,9	33,7	38,3	37,2	36,5
Omavaraisuusaste, %*	18,6	26,9	26,1	24,3	29,9
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %*	313,8	158,8	170,6	181,7	136,6
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen*	6,0	3,0	3,6	3,5	3,9

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2022	2021	2020	2019	2018
Osakekohtainen tulos (EPS)	0,42	0,89	0,38	0,16	0,16
Osakekohtainen oma pääoma, euroa*	5,50	5,27	4,82	4,44	5,36
Osinko/osake, euroa (hallituksen esitys)		0,30	0,20		0,10
Osinko/tulos, %*		33,72	52,00		63,96
Efektiivinen osinkotuotto, %*	0,00	2,37	2,13	1,20	1,16
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa	22 549 644	22 594 235	22 617 841	22 620 135	22 620 135
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin	22 560 271	22 589 383	22 586 212	22 620 135	22 224 236
Markkina-arvo, milj. euroa	192,1	285,6	212,2	345,6	195,0
Osingonjako, milj. euroa		6,8	4,5		2,3
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)*	0,05	0,07	0,04	0,01	0,02
Osakkeen ylin kurssi, euroa	13,18	12,98	15,66	15,88	15,28
Osakkeen alin kurssi, euroa	8,48	9,26	8,72	8,70	8,56
Osakkeen tilikauden keskikurssi, euroa	11,06	11,18	12,09	12,77	12,18
Osakkeen kurssi kauden lopussa, euroa	8,52	12,64	9,38	15,28	8,62
Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl*	3 770	6 929	6 620	4 062	6 182
Osakkeiden vaihto, %*	16,7	30,7	29,3	18,0	27,8

* Vaihtoehtoinen tunnusluku

Kannattavuus	2022	2021	2020	2019	2018
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa*	54,4	62,6	52,2	47,8	44,8
Käyttökate, %	7,9	10,8	10,3	9,2	9,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA) milj. euroa*	64,2	65,3	54,8	55,7	45,9
Oikaistu käyttökate, %	9,3	11,3	10,8	10,7	9,4
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	8,9	27,9	18,1	10,2	13,2
Liikevoitto, %	1,3	4,8	3,6	2,0	2,7
Oikaistu liikevoitto (EBIT) milj. euroa*	18,6	30,3	21,1	21,4	14,4
Oikaistu liikevoitto, %	2,7	5,3	4,2	4,1	3,0
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden pois
toja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa*	26,7	37,3	27,4	28,9	21,6
Oikaistu EBITA, %	3,9	6,5	5,4	5,6	4,4
Nettorahoituskulut, milj. euroa	-7,4	-3,7	-4,4	-3,9	-2,8
% liikevaihdosta	-1,1	-0,6	-0,9	-0,8	-0,6
Tulos ennen veroja, milj. euroa	1,5	24,2	13,8	6,3	10,0
% liikevaihdosta	0,2	4,2	2,7	1,2	2,0
Tuloverot, milj. euroa	6,1	-5,1	-4,8	-1,8	-2,7
Tilikauden voitto	7,7	19,1	9,0	4,5	7,2
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa	-18,6	24,9	42,8	17,4	-18,8
Oman pääoman tuotto ROE, %*	6,2	16,1	8,1	3,8	5,7
Sijoitetun pääoman tuotto ROCE, % *	2,3	8,8	5,7	3,1	5,9

Kvartaalitiedot

milj. eur	Q4/22	Q3/22	Q2/22	Q1/22	Q4/21	Q3/21	Q2/21	Q1/21
TULOSLASKELMA
Liikevaihto	188,4	165,2	173,7	163,1	154,7	140,6	142,5	139,9
Liiketoiminnan muut tuotot	0,9	0,4	1,8	1,7	1,6	0,7	0,2	1,1
Materiaalit ja palvelut	-74,8	-61,8	-66,5	-64,2	-56,3	-49,3	-50,7	-53,2
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-80,4	-68,4	-74,6	-73,2	-69,3	-60,5	-64,1	-61,2
Liiketoiminnan muut kulut	-22,7	-17,4	-18,9	-18,2	-16,2	-13,3	-12,9	-11,7
Käyttökate (EBITDA)	11,5	18,1	15,6	9,3	14,5	18,2	15,0	14,9
Käyttökate %	6,1	10,9	9,0	5,7	9,4	12,9	10,5	10,6
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	12,0	18,9	16,9	16,5	14,9	19,3	15,9	15,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	6,4	11,4	9,7	10,1	9,6	13,8	11,1	10,9
IFRS3-kulut	-0,2	-0,1	-0,2	-0,8	-0,2	-0,5	-0,7	0,0
Poistot	-12,0	-11,5	-11,5	-10,5	-9,0	-8,8	-8,5	-8,5
Liikevoitto (EBIT)	-0,6	6,6	4,1	-1,2	5,6	9,4	6,5	6,4
Liikevoitto %	-0,3	4,0	2,4	-0,7	3,6	6,7	4,6	4,6
Oikaistu liikevoitto (EBIT)	-0,2	7,3	5,0	5,2	5,8	10,0	6,3	6,6
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %	-0,1	4,4	2,9	3,2	3,7	7,1	4,4	4,7
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)	2,2	9,4	7,3	7,8	7,8	12,3	8,9	8,3
Oikaistu EBITA, %	1,2	5,7	4,2	4,8	5,1	8,7	6,3	5,9
Rahoitustuotot	0,4	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1
Rahoituskulut	-2,7	-2,1	-1,7	-1,6	-1,1	-0,9	-1,0	-1,0
Voitto ennen veroja (EBT)	-2,8	4,5	2,5	-2,7	4,6	8,5	5,6	5,5
Tuloverot	1,7	-0,5	-0,3	5,2	-1,2	-1,7	-1,1	-1,1
Tilikauden tulos	-1,1	4,0	2,1	2,6	3,3	6,8	4,5	4,4
Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden tuloksesta	-0,7	3,3	1,7	5,3	4,3	7,0	4,3	4,5
Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta	-0,4	0,8	0,4	-2,7	-0,9	-0,1	0,2	-0,1
EPS	0,0	0,5	0,1	-0,7	0,2	0,7	0,2	-0,2

Henkilöstö keskimäärin (FTE)	5 167	5 092	5 061	4 819	4 746	4 731	4 665	4 444
Henkilöstön muutos kvartaalilla	75	31	243	73	15	66	221	136

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (EPS)	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikaudentulos		Käyttökate (EBITDA), %	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset	x 100
	Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella			Liikevaihto
Vaihtoehtoiset tunnusluvut			Oikaistu käyttökate (EBITDA)¹⁾	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät
Osakekohtainen oma pääoma	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa		Oikaistu käyttökate (EBITDA), %¹⁾	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät	x 100
Osakekohtainen osinko	Tilikauden osingonjako (tai ehdotus)			Liikevaihto
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko tuloksesta, %	Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos (EPS)	x 100	Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyö dykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) ¹⁾	Liikevoitto + oikaisuerät + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osakekohtainen osinko Tilikauden päätöskurssi	x 100	Oikaistu EBITA, %¹⁾	Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)	x 100
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)	Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos (EPS)		Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen¹⁾, rullaava 12 kk	Liikevaihto Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)
Osakevaihto, %	Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä	x 100	Rahavirta investointien jälkeen	Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettorahavirta
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) Oma pääoma (keskiarvo)	x 100	Oikaistu liikevoitto (EBIT) ¹⁾	Liikevoitto + oikaisuerät
			Oikaistu liikevoitto, %¹⁾	Oikaistu liikevoitto (EBIT)
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)	Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + rahoituskulut (rullaava 12 kk) Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)	x 100	Tulos ennen veroja	Liikevaihto Tilikauden voitto + tuloverot	x 100
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100	Bruttoinvestoinnit	Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä käyttöoi keusomaisuuseriin
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Oma pääoma	x 100	Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	Kauden liikevaihto - yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella - edellisen kauden liikevaihto	x 100
Käyttökate (EBITDA)	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset			Edellisen kauden liikevaihto

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen peruutukset.

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.

Lukuohjeet:

/ jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla
vähennetään seuraava luku/luvut
- lisätään seuraava luku/luvut

milj. eur	2022	2021
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) /	7,7	19,1
Oma pääoma alussa	122,6	114,2
Oma pääoma lopussa	122,9	122,6
Oma pääoma (keskiarvo) x 100	122,7	118,4
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	6,2	16,1

Oman pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana.

milj. eur	2022	2021
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)
Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) +	1,5	24,2
Rahoituskulut (rullaava 12 kk)	8,1	4,0
/	9,6	28,2
Taseen loppusumma alussa -	457,1	441,3
Korottomat velat alussa	135,5	119,0
	321,6	322,3
Taseen loppusumma lopussa -	661,6	457,1
Korottomat velat lopussa	138,9	135,5
	522,8	321,6
Keskiarvo x 100	422,2	321,9
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)	2,3	8,8

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.

milj. eur	2022	2021
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma /	122,9	122,6
Taseen loppusumma -	661,6	457,1
Saadut ennakot x 100	0,0	0,9
Omavaraisuusaste, %	18,6	26,9

Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.

milj. eur	2022	2021
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
Korolliset rahoitusvelat -	398,8	199,0
Rahavarat /	13,1	4,3
Oma pääoma x 100	122,9	122,6
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %	313,8	158,8

Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta. Luku kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde.

milj. eur	2022	2021
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk
Korolliset rahoitusvelat -	398,8	199,0
Rahavarat	13,1	4,3
Nettovelka /	385,7	194,7
Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)	64,2	65,3
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk	6,0	3,0

Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osinkoa.

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

milj. eur	2022	2021
Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA)
Kauden tulos	7,7	19,1
Tuloverot	6,1	-5,1
Rahoituskulut	-8,1	-4,0
Rahoitustuotot	0,7	0,2
Poistot ja arvonalentumiset	-45,5	-34,7
Käyttökate (EBITDA)	54,4	62,6
IFRS 3-kulut	1,3	1,4
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset	0,3	0,6
Muut käyttökatteen oikaisut	8,2	0,7
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	9,8	2,7
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	64,2	65,3

Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta.

milj. eur	2022	2021
Käyttökate (EBITDA), %
Käyttökate /	54,4	62,6
Liikevaihto x 100	690,5	577,8
Käyttökate (EBITDA), %	7,9	10,8

milj. eur	2022	2021
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
Oikaistu käyttökate /	64,2	65,3
Liikevaihto x 100	690,5	577,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	9,3	11,3

milj. eur	2022	2021
Liiketulos (EBIT) ja oikaistu liiketulos (EBIT)
Kauden tulos	7,7	19,1
Tuloverot	6,1	-5,1
Rahoituskulut	-8,1	-4,0
Rahoitustuotot	0,7	0,2
Liiketulos (EBIT)	8,9	27,9
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset	-0,4	-0,3
Muut poistojen ja arvonalentumisten oikaisut	0,3	0,0
Poistojen ja arvonalentumisten oikaisut yhteensä	0,4	0,3
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	9,8	2,7
Liiketuloksen oikaisut yhteensä	9,7	2,4
Oikaistu liiketulos (EBIT)	18,6	30,3
PPA-poistot	2,7	3,0
Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset	5,4	4,0
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset	0,4	0,3
Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)	26,7	37,3

Liiketulos kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako. Oikaistu liiketulos antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liiketulos parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.

Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liiketulosta (EBIT) sekä oikaistua iiketulosta ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA).

milj. eur	2022	2021
Liiketulos (EBIT), %
Liiketulos /	8,9	27,9
Liikevaihto x 100	690,5	577,8
Liiketulos (EBIT), %	1,3	4,8

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

milj. eur	2022	2021
Oikaistu liiketulos (EBIT), %
Oikaistu liiketulos /	30,3	30,3
Liikevaihto x 100	690,5	577,8
Oikaistu liiketulos (EBIT), %	2,7	5,3
milj. eur	2022	2021
Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %
Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) /	26,7	37,3
Liikevaihto x 100	690,5	577,8

milj. eur	2022	2021
Rahavirta investointien jälkeen
Liiketoiminnan nettorahavirta	64,9	56,9
Investointien nettorahavirta	-83,4	-32,1
Rahavirta investointien jälkeen	-18,6	24,9

Oikaistu EBITA, % 3,9 6,5

Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo, kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun juoksevaan liiketoimintaan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo, paljonko yritykselle jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.

milj. eur	2022	2021
Tulos ennen veroja
Kauden tulos	7,7	19,1
Tuloverot	6,1	-5,1
Tulos ennen veroja	1,5	24,2

milj. eur	2022	2021
Bruttoinvestoinnit
Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa	58,7	45,0
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa	197,7	95,6
Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa	22,8	14,9
Liikearvo kauden lopussa	251,0	188,9
Kauden poistot ja arvonalentumiset	45,5	34,7
-
Aineelliset hyödykkeet kauden alussa	45,0	44,0
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa	95,6	102,8
Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa	14,9	15,3
Liikearvo kauden alussa	188,9	173,6
Aineellisten hyödykkeiden myynnit ja vähennykset kaudella	-3,0	-1,5
Bruttoinvestoinnit	234,5	44,8

Bruttoinvestoinneilla tarkoitetaan pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankintoja mukaan lukien yritysjärjestelyt. Investoinneista ei vähennetä aineellisten hyödykkeiden myyntejä tai liiketoiminnoista luopumisia. Investoinnit on esitetty kassavirtaperusteisesti myös rahoituslaskelmassa.

milj. eur	2022	2021
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %
Kauden liikevaihto -	690,5	577,8
Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella	77,8	11,0
Edellisen kauden liikevaihto	577,8	508,7
Liikevaihdon orgaaninen kasvu /	34,9	58,1
Edellisen kauden liikevaihto x 100	577,8	508,7
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	6,0	11,4
Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, %	13,5	2,2
Liikevaihdon kasvu	112,7	69,1
Liikevaihdon kasvu, %	19,5	13,6

Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2022

		Osakkeita kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
1	LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ	3 481 641	15,4 %
2	MWW YHTIÖ OY	2 309 010	10,2 %
3	KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ FENNIA	1 998 965	8,8 %
4	LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN, HENKIVAKUUTUSYHTIÖ	1 895 156	8,4 %
5	KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ELO	1 267 161	5,6 %
6	NIEMISTÖ LEENA KATRIINA	706 110	3,1 %
7	KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN	628 431	2,8 %
8	FONDITA NORDIC MICRO CAP SIJOITUSRAHASTO	430 000	1,9 %
9	VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIA	325 143	1,4 %
10	SKANDINAVISKA ENSKILDA BANKEN AB (PUBL) HELSINGIN SIVUKONTTORI	316 480	1,4 %
	10 suurinta yhteensä	13 358 097	59,1 %
	Muut osakkeenomistajat	9 262 038	40,9 %
	Yhteensä	22 620 135	100,0 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2022

Osakkeita/osakas	Omistajien lkm	Osuus omistajista, %	Osakkeita, kpl	Osuus osakkeista, %
1 - 100	8 892	56,2 %	384 440	1,7 %
101 - 1 000	6 009	38,0 %	2 052 496	9,1 %
1 001 - 10 000	794	5,0 %	2 150 386	9,5 %
10 001 - 100 000	93	0,6 %	2 395 639	10,6 %
100 001 - 500 000	16	0,1 %	3 350 700	14,8 %
500 001 -	7	0,0 %	12 286 474	54,3 %
Yhteensä	15 811	100,0 %	22 620 135	100,0 %
joista hallintarekisteröityjä	9		581 326	2,6 %
Liikkeeseen laskettu määrä			22 620 135	100,0 %

Omistajaryhmät 31.12.2022

	Omistajien lkm	Osuus omistajista, %	Osakkeita, kpl	Osuus osakkeista, %
Yritykset	561	3,5 %	4 728 794	20,9 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	40	0,3 %	9 306 538	41,1 %
Julkisyhteisöt	6	0,0 %	2 052 718	9,1 %
Kotitaloudet	15 125	95,7 %	5 776 389	25,5 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	41	0,3 %	135 572	0,6 %
Ulkomaat	38	0,2 %	38 798	0,2 %
Yhteensä	15 811	100,0 %	22 038 809	97,4 %
Hallintarekisteröityjä			581 326	2,6 %
Liikkeeseen laskettu määrä			22 620 135	100,0 %

Johdon osakkeenomistus 31.12.2022

	Suora omistusosuus		Epäsuorat omistukset
	Osakkeita kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %	Osakkeita kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
Hallitus
Mikko Wirén (MWW Yhtiö Oy)			2 309 010	10,2 %
Mikko Wirén	5 000	0,0 %
Leena Niemistö	706 110	3,1 %
Hannu Juvonen	1 757	0,0 %
Mika Manninen	1 757	0,0 %
Heli Iisakka	949	0,0 %
Seija Turunen	2 635	0,0 %
Johtoryhmä
Joni Aaltonen (Vendero Oy)			37 633	0,2 %
Joni Aaltonen	5 831	0,0 %
Eetu Salunen	5 088	0,0 %
Tarja Rantala	17 142	0,1 %
Kati Raassina	4 002	0,0 %
Marko Savolainen	10 694	0,1 %
Timo Harju	4 500	0,0 %
Sari Nevanlinna	4 001	0,0 %
Antti-Jussi Aro	4 001	0,0 %
Riihijärvi Sari	4 004	0,0 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2022

Yritykset

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Julkisyhteisöt

Kotitaloudet

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Hallintarekisteröidyt

___

___

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Tilinpäätös 1.1.–31.12.2022

SISÄLLYSLUETTELO

Konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, IFRS

	___
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS	89
Konsernin tase, IFRS	90
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS	91
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS	92

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

Kategoria	Nro Selite
	Laatimisperiaatteet	93
	Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat	93
	Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit	95
Tuloslaskelma	1 Myyntituotot asiakassopimuksista ja segmenttitiedot	96
Tuloslaskelma	2 Liiketoiminnan muut tuotot	99
Tuloslaskelma	3 Materiaalit ja palvelut	100
Tuloslaskelma	4 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja henkilöstön lukumäärä	100
Tuloslaskelma	5 Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä	100
Tuloslaskelma	6 Liiketoiminnan muut kulut ja tilintarkastuspalkkiot	101
Tuloslaskelma	7 Poistot ja arvonalentumiset	101
Tuloslaskelma	8 Rahoitustuotot	102
Tuloslaskelma	9 Rahoituskulut	102
Tuloslaskelma,	10 Tuloverot	102
verot
EPS	11 Osakekohtainen tulos	102
Tase	12 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	103
Tase	13 Aineettomat hyödykkeet	105
Tase	14 Käyttöoikeusomaisuuserät	108
Tase	15 Muut pitkäaikaiset saamiset	109
Tase	16 Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset)	109
Tase	17 Varaukset	110
Tase	18 Ostovelat ja muut velat	111

Tase, verot	19 Laskennalliset verosaamiset ja -velat	111
Pääoma	20 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin	113
Pääoma	21 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot	114
Pääoma	22 Rahoitusvelat	115
Pääoma	23 Rahoitusvelkojen ei-rahavirtavaikutteiset muutokset	115
Pääoma	24 Pääoman hallinta	115
Riskienhallinta	25 Rahoitusriskien hallinta	116
Konsernirakenne	26 Hankitut liiketoiminnot	118
Konsernirakenne	27 Myytävänä olevat omaisuuserät	122
Konsernirakenne	28 Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet	122
Konsernirakenne	29 Osuudet osakkuus- ja yhteisjärjestelyissä	124
Muut	30 Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset	124
Muut	31 Lähipiiritapahtumat	125
Muut	32 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat	126
	Emoyhtiön tilinpäätös päälaskelmat, FAS	___
	Emoyhtiön tuloslaskelma FAS	127
	Emoyhtiön taselaskelma FAS	128
	Emoyhtiön rahoituslaskelma FAS	128
Emoyhtiön tilinpäätös liitetiedot, FAS ___
	Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS	129
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset		135

Tilintarkastuskertomus 136

Konsernin tuloslaskelma

1 000 euroa	Liite	1–12/2022	1–12/2021
Liikevaihto	1	690 481	577 774
Liiketoiminnan muut tuotot	2	4 896	3 704
Materiaalit ja palvelut	3	-267 224	-209 516
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	4	-296 572	-255 164
Liiketoiminnan muut kulut	6	-77 164	-54 151
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	29	-15	-9
Käyttökate (EBITDA)		54 401	62 638
Poistot ja arvonalentumiset	7	-45 498	-34 701
Liikevoitto (EBIT)		8 903	27 936
Rahoitustuotot	8	721	242
Rahoituskulut	9	-8 074	-3 956
Rahoitustuotot ja -kulut		-7 353	-3 715
Tulos ennen veroja		1 550	24 222
Tuloverot	10	6 110	-5 130
Tilikauden tulos		7 659	19 091
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		9 519	20 095
Määräysvallattomille omistajille		-1 859	-1 004

Konsernin laaja tuloslaskelma

1 000 euroa	1–12/2022	1–12/2021
Tilikauden tulos	7 659	19 091
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siir tää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaus	5 113	0
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	-1 023	0
Laajan tuloksen erät yhteensä	4 090	0
Tilikauden laaja tulos yhteensä	11 750	19 091
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	13 609	20 095
Määräysvallattomille omistajille	-1 859	-1 004

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekoh
tainen tulos (euroa)
Laimentamaton	11	0,42	0,89
Laimennettu		0,42	0,89

Konsernin tase

1 000 euroa	Liite	31.12.2022	31.12.2021
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	12	58 738	44 989
Liikearvo	13	251 032	188 909
Aineettomat hyödykkeet	13	22 803	14 866
Käyttöoikeusomaisuuserät	14	197 746	95 586
Osuudet osakkuusyrityksissä	29	2 369	308
Muut sijoitukset		867	1 176
Muut saamiset	15	9 160	5 211
Laskennalliset verosaamiset	19	17 324	5 484
Pitkäaikaiset varat yhteensä		560 039	356 529

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	3	4 309	3 705
Myyntisaamiset ja muut saamiset	16	76 806	92 143
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		2 103	433
Rahavarat		13 128	4 257
Myytävänä olevat omaisuuserät	27	5 255	0
Lyhytaikaiset varat yhteensä		101 601	100 537

Varat yhteensä		661 639	457 066

1 000 euroa	Liite	31.12.2022	31.12.2021
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		80	80
Käyvän arvon rahasto		4 090
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		116 520	116 520
Kertyneet voittovarat		3 290	2 501
		123 981	119 101
Määräysvallattomien omistajien osuus		-1 092	3 510
Oma pääoma yhteensä	21	122 888	122 611

Laskennalliset verovelat	19	8 512	5 884
Varaukset	17	89	134
Vuokrasopimusvelat	22	201 235	87 857
Rahoitusvelat	20	168 031	91 445
Muut pitkäaikaiset velat		816	1 002
Pitkäaikaiset velat yhteensä		378 685	186 321

Ostovelat ja muut velat	18	127 529	125 107
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		30	3 282
Varaukset	17		71
Vuokrasopimusvelat	22	28 338	18 392
Rahoitusvelat	20	3 090	1 283
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	27	1 081
Lyhytaikaiset velat yhteensä		160 067	148 135
Velat yhteensä		538 751	334 455

Oma pääoma ja velat yhteensä		661 639	457 066

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 euroa	Liite	1–12/2022	1–12/2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto		7 659	19 091
Verot		-6 110	5 130
Poistot ja arvonalentumiset		45 498	34 701
Rahoitustuotot ja -kulut		7 371	3 724
Muut		-121	-45
Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta		54 299	62 601
Käyttöpääoman muutos		16 761	-3 336
Saadut korot		714	235
Maksetut verot		-6 892	-2 564
Liiketoiminnan nettorahavirta		64 882	56 936
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-29 033	-14 833
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot ja ennakkomaksut		408	526
Muiden saamisten ja sijoitusten muutos		-1 775	-1 350
Myönnetyt lainat		-738	0
Saadut osingot		7	7
Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	26	-52 308	-16 414
Investointien nettorahavirta		-83 439	-32 064

Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset ja sijoitukset		-408	-3 017
Omien osakkeiden hankinta		-1 475	-582
Lyhytaikaisten lainojen muutos	23	0	0
Pitkäaikaisten lainojen nostot	23	204 000	20 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	23	-128 779	-21 584
Vuokrasopimusvelkojen maksut	23	-29 014	-19 822
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista		-8 307	-3 986
Maksetut osingot ja muu voitonjako		-8 589	-4 932
Rahoituksen nettorahavirta		27 429	-33 923

Rahavarojen muutos		8 871	-9 050
Rahavarat kauden alussa		4 257	13 306
Rahavarat kauden lopussa		13 128	4 257

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
			Sijoitetun vapaan
			oman pääoman	Käyvän arvon	Kertyneet	Määräysvallattomien	Oma pääoma
1 000 euroa	Liite	Osakepääoma	rahasto	rahasto	voittovarat	omistajien osuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021		80	116 520		-7 633	5 223	114 190
Tilikauden tulos					20 095	-1 004	19 091
Osingonjako					-4 517	-315	-4 832
Omien osakkeiden hankinta					-582		-582
Osakeperusteiset etuudet					14		14
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					-5 085	-315	-5 400
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet
muutokseen määräysvallassa	26				-4 875	-395	-5 270
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
yhteensä					-4 875	-395	-5 270
Oma pääoma 31.12.2021		80	116 520		2 501	3 510	122 611

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Liite	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Käyvän arvon rahasto	Kertyneet voittovarat	Määräysvallattomien omistajien osuus	Oma pääoma Yhteensä
	80	116 520		2 501	3 510	122 611
				9 519	-1 859	7 659
25			4 090			4 090
				-6 767	-2 987	-9 754
				-1 475		-1 475
				-49		-49
					41	41
				-8 290	-2 945	-11 236
26						-408
				172		172
				-439	202	-236
	80	116 520	4 090	3 290	-1 092	122 888
					-610	202

Laatimisperiaatteet

Konsernin perustiedot

Pihlajalinna on Suomen johtavia yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajia. Konserni palvelee yksityishenkilöitä, yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja julkisyhteisöjä. Pihlajalinna tuottaa laaja-alaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä hyvinvointipalveluja. Palveluvalikoimaan kuuluvat yleis- ja erikoislääkäripalvelut, työterveyshuolto, sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistukset, liikuntakeskuspalvelut, vastuulääkäri- ja etävastaanottopalvelut sekä asumis- ja työvoimapalvelut.

Tilikauden lopussa Pihlajalinnalla oli yksityisiä lääkärikeskuksia, sairaaloita, hammasklinikoita, liikuntakeskuksia ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä noin 140. Lisäksi Pihlajalinnalla on neljä isoa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistussopimusta, joilla on yhteensä noin 60 toimipistettä (mm. terveyskeskuksia, neuvoloita, tehostetun palveluasumisen yksiköitä ja päivätoimintakeskuksia).

Konsernin emoyhtiö Pihlajalinna Oyj on suomalainen Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka y-tunnus on 2617455-1. Yhtiön kotipaikka on Tampere ja sen rekisteröity osoite on Kehräsaari B, 33200 Tampere, Suomi. Pihlajalinna Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta investors.pihlajalinna.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Kehräsaari B, 33200 Tampere, Suomi.

Pihlajalinna Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 16.2.2023 tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2022 voimassa olevia IAS- ja IFRSstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat

myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Liitetietoon vaikuttavat laatimisperiaatteet on esitetty kyseisen liitetiedon kohdalla otsikolla Laatimisperiaatteet.

Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro ja kaikki luvut on pyöristetty lähimpään tuhatlukuun, ellei muuta ole esitetty.

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit

Konserni on noudattanut seuraavia jo voimassa olleita standardeja IFRS-raportoinnissa ensimmäistä kertaa:

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit - suojauslaskenta

Konserni on tilikauden 2022 aikana alkanut soveltaa suojauslaskentaa tilikauden 2022 solmitun koronvaihtosopimuksen osalta. Konserni solmi tilikauden 2022 aikana 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koronvaihtosopimuksen suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyään. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Laadintaperiaatteet suojauslaskennan osalta on kuvattu tarkemmin liitetiedon 25 Rahoitusriskien hallinta yhteydessä.

IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetut toiminnot

Pihlajalinna on luokitellut suun terveyden palvelut myytävänä oleviksi omaisuuseriksi 31.12.2022 alkaen. Laadintaperiaatteet on kuvattu tarkemmin liitetiedon 27 Myyvänä olevat omaisuuserät yhteydessä.

Konserni on noudattanut vuoden 2022 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla):

Tappiolliset sopimukset – sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot – Muutokset IAS 37:ään Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat

Muutoksilla selvennetään, että kun tappiollista sopimusta koskeva varaus kirjataan väistämättä aiheutuvien menojen perusteella, näihin

menoihin sisällytetään välittömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus muista välittömistä menoista. Standardimuutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta Pihlajalinnan konsernitilinpäätökseen.

Muilla 1.1.2022 voimaan astuneilla tai muutetuilla standardeilla ei ollut olennaista vaikutusta Pihlajalinnan konsernitilinpäätökseen.

Yhdistelyperiaatteet

Tytäryhtiöt

Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuville tuotoille tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Jos hankinnan kirjanpitokäsittelyä ei saada valmiiksi sen raportointikauden loppuun mennessä, jonka aikana yhdistäminen tapahtuu, tilinpäätöksessä esitetään alustavat määrät niistä eristä, joiden kirjanpitokäsittely on kesken. Tarkastelujakson aikana oikaistaan takautuvasti hankinta-ajankohtana kirjattuja alustavia määriä, mikäli uutta tietoa hankintahetken tilanteesta ilmenee. Tarkastelujakso ei saa olla pidempi kuin yksi vuosi hankintaajankohdasta lukien. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson päätyttyä tulosvaikutteisesti.

Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, merkitään taseeseen liikearvoksi.

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022 TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Mikäli vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryhtiön hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Osakkuus- ja yhteisjärjestelyt

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisissä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.

Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuustai yhteisyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa.

Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona suhteellisella yhdistelymenetelmällä rivi riviltä omistusosuuden mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyrityksen sekä liiketoimintaa harjoittavien tytäryritysten toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt muuntavat omissa kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kursseja käyttäen toimintavaluutakseen. Liiketoiminnan kurssivoitot ja tappiot sisältyvät vastaaviin kulueriin.

Segmenttiraportointi

Pihlajalinnan toimitusjohtaja on konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä. Toimitusjohtaja seuraa konsernin tulosta ja tekee merkittävät operatiiviset päätökset konsernin tasolla. Konserni toimii ainoastaan kotimaassa ja sen johtamisjärjestelmä perustuu aluepohjaiseen organisaatioon. Pihlajalinnan toimintarakenteen mukaan konsernin toimitusjohtaja vastaa liiketoimintajohtajien ja muun johtoryhmän avustuksella konsernin liiketoiminnoista ja palvelutarjonnasta niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Liiketoimintajohtajat laativat konsernin liiketoimintojen budjetin aluejohtajien ja kuntayhtiöiden toimitusjohtajien avustuksella. Konsernin toimitusjohtaja vastaa liiketoimintojen resursseista, investoinneista ja kannattavuudesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä vastaa Pihlajalinnassa raportoitavaa segmenttiä eli konsernitasoa. Segmenttitietoina raportoidaan konsernitason luvut.

Konsernin toimitusjohtaja käyttää IFRS-tilinpäätöksen tunnuslukuja konsernin tulosraportoinnissa. Konsernin toimitusjohtaja arvioi tulosta ja kannattavuutta oikaistun liiketuloksen ja oikaistun käyttökatteen perusteella ja tulosraportointi vastaa konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteita. Oikaistun liiketuloksen ja käyttökatteen oikaisuerät ovat avattu tarkemmin liitetiedon 24 Pääoman hallinta yhteydessä. Käyttökatteen oikaisut olivat tilikaudella yhteensä 9,8 (2,7) miljoonaa euroa ja liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 9,7 (2,4) miljoonaa euroa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon, sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Ne oletuksiin ja arvioihin perustuvat keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, sekä niistä johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista, jotka Pihlajalinnan johto on tehnyt tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta konsernitilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, annetaan tietoja seuraavissa osioissa:

	Liite
Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuksissa käytetyt oletukset	1
Arvonalentumistestauksessa käytetyt oletukset	13
Myyntisaamisten arvostukseen liittyvät oletukset	16
Laskennallisten verosaamisten kirjaamisessa käytetyt ole tukset	19
Liiketoiminnan yhdistämisessä hankittujen varojen ja vas tattavaksi otettujen velkojen sekä ehdollisen vastikkeen käyvän arvon määrittäminen	26

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	TALOUS
		TOIMINTAKERTOMUS	TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS	TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muute tut standardit International Accounting Standards Board on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut, mutta joiden arvioidaan vaikuttavan konsernin tilinpää tökseen. Konserni ottaa ne käyttöön standardin ja tulkinnan voimaan tulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikau den ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.	Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset soveltaminen on sallittua) mahdollisesti oikaisemaan myynti- vuodesta 2019 alkaen. Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen soveltaminen on sallittua)	(Sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpito mallin ja edellyttävät myyjä-vuokralle ottajan arvioimaan uudelleen ja ja takaisinvuokraustapahtumat (Sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2022 mennessä.	selventää vaatimuksia velkojen luokittelemiseksi lyhyt-	Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä tai pitkäaikai siksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenantit, joiden on täy
Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice Statement 2 Making Materiality Judgements (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)	hyt-	tyttävä raportointipäivän jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun ly tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä. Muutokset edellyttävät, että tällaisista kovenanteista kerrotaan tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Muutokset selventävät olennaisuuden periaatteen soveltamista laati misperiaatteista annettaviin liitetietoihin. Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpi dollisten arvioiden muutokset ja virheet* (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua) Muutokset selventävät, kuinka yhtiöiden tulisi erottaa laatimisperi aatteiden muutokset kirjanpidollisten arvioiden muutoksista, ja kes kittyvät kirjanpidollisen arvion määritelmään ja sen selventämiseen.	Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös osakkuus- ja yhteisyrityksiin* taiseksi) toimintojen yhdistäminen telmän.	ja IAS 28 Sijoitukset (vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty tois Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääoma osuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja edellyttävät täysi määräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät IFRS 3 Liike -standardin mukaisen liiketoiminnan määri Yllä listatuilla tai muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla ei
Muutokset IAS 12:een Tuloverot koskien laskennallisten verosaa misten ja -velkojen kirjaamista (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevaa poikkeus sääntöä ja selventävät, ettei poikkeussääntö sovellu yksittäisiin ta pahtumiin, kuten vuokrasopimukset ja purkuvelvoitteet, joista syntyy yhtä suuret ja vastakkaiset väliaikaiset erot.	arvioida olevan olennaista vaikutusta Pihlajalinnan konsernitilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

xxxx

1. Myyntituotot asiakassopimuksista

Laatimisperiaatteet

Konsernin liikevaihtona esitetään terveydenhuollon- ja sosiaalipalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden myyntiin liittyvät maksut käypään arvoon arvostettuina ja oikaistuina mahdollisilla muuttuvilla vastikkeilla. Konsernin tarjoamia terveydenhuollon palveluita ovat työterveyspalvelut, palvelut lääkäriasema- ja sairaalatoiminnoissa, vastuulääkäripalvelut, diagnostiikkapalvelut, kuntoutuspalvelut ja suunterveydenhoidon palvelut. Konsernin tarjoamia sosiaalipalveluita ovat ikäihmisten, vammais-, mielenterveys- ja päihderyhmien palvelut. Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksista, jotka sisältävät myös julkisen erikoissairaanhoidon kustannusvastuun. Konserni tuottaa terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointipalveluita. Konsernin Forever-liikuntakeskukset tarjoavat monipuolisia hyvinvointipalveluita kuntoileville aikuisille. Liikuntakeskustoiminta täydentää Pihlajalinnan ennaltaehkäisevää toimintaa työterveyshuollossa ja asiakkaiden kuntoutumista erikoissairaanhoidon toimenpiteiden jälkeen. Pihlajalinna palvelut ovat saatavilla laajasti myös digitaalisina.

Konserni kirjaa työsuhteessa olevien sekä itsenäisten sopimusperusteisten ammatinharjoittajien tuottamat palvelut liikevaihtoon bruttoperusteisesti eli kokonaisasiakaslaskutuksen perusteella ja kirjaa sopimusperusteisten ammatinharjoittajien veloittamat palkkiot tuloslaskelman erään Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot. Pihlajalinnalla on ensisijainen vastuu palveluiden tuottamisesta asiakkaalle ja yhtiö altistuu palveluiden myyntiin liittyville merkittäville riskeille ja eduille, joten yhtiö toimii sopimussuhteessa olevien ammatinharjoittajien osalta päämiehenä.

IFRS 15 Myyntituotot -standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta, jonka perusteella määritetään milloin ja mihin määrään myyntituotot kirjataan. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen.

Pihlajalinnan eri tuottovirtojen pääasialliset suoritevelvoitteet ovat seuraavat:

Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistukset

asiakassopimuksissa erikseen kuvatut kunnan asukkaiden lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sisältäen mahdollisen julkisen erikoissairaanhoidon
ulkokuntalaisten yksittäiset sosiaali- ja terveyspalvelukäynnit

Lääkärikeskukset ja suunterveydenhoito

• terveydenhoitopalvelujen yksittäiset asiakaskäynnit toimipisteissä tai digitaalisesti tukipalveluineen

Leikkaustoiminta

• yksittäiset käynnit tukipalveluineen (esim. yksityishenkilöt joko itse maksaen tai vakuutusyhtiön tai kunnan maksusitoumuksella)

Työterveyshuolto

työterveyshuollon yksittäiset asiakaskäynnit (esim. työterveyshoitajan ja -lääkärin vastaanotot, laboratoriokokeet) toimipisteissä tai digitaalisesti
ennakoivat ja terveyttä edistävät erikseen sovitut palvelut (esim. työterveystarkastukset, työpaikkakohtaiset työterveysselvitykset)
muut asiakkaan kanssa sovitut lisäpalvelut (esim. ensiapukurssit)

Liikuntakeskuspalvelut

liikuntakeskuspalvelujen kuukausi- ja vuosimaksusitoumukset
yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut

Rekrytointipalvelut

rekrytointipalvelujen asiakaskohtaiset kuukausimaksut
yksittäiset erikseen veloitettavat rekrytointipalvelut

Vastuulääkäripalvelut

• asiakassopimuksessa kuvatut paikkakohtaiset vuorokausiveloitukset

Työvoimavuokraus

terveydenhuollon ammattilaisten työpanoksen myynti tapahtumaperusteisesti tai aikapohjaisesti
päivystyspalveluiden asiakaskohtaiset kuukausimaksut

Asumispalvelut

tehostetun palveluasumisen palvelut kunakin sopimuksen kattamana vuorokautena
yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut tai terveyskeskuskäynnit

Digitaaliset palvelut

• Etälääkäripalvelut

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Etähoitajapalvelut
Ajanvaraus-, hoidontarpeenarvio- tai muut asiakkaan tilaamat digitaaliset palvelut

Sopimuksessa luvattuja palveluita käsitellään yhtenä sarjana erotettavissa olevien palvelujen muodostamaa suoritevelvoitetta, kun luovutettavat palvelut toistuvat olennaisilta osin samoina ja joiden luovuttaminen asiakkaalle tapahtuu ajan kuluessa. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten suoritevelvoite on asiakassopimuksessa kuvattu lakisääteinen kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminta. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten asiakasopimuksissa katsotaan olevan yksi suoritevelvoite, jossa konsernin tarjoamat palvelut yhdistetään palvelukokonaisuudeksi.

Transaktiohinnat muodostuvat pääasiassa hinnaston mukaisista yksittäisistä palveluista tai asiakassopimuksiin perustuvista vuosi-, kuukausi-, vuorokausi- tai tuntihinnoista. Ulkoistukset perustuvat pääsääntöisesti kiinteään vuosihintaan. Useimmiten hinta kohdistuu yksittäiseen suoritevelvoitteeseen. Joissakin tapauksissa hinta sisältää muuttuvan vastikkeen (esim. alennus, sakko, bonus, lisähinta tai -palvelu) elementin, joka kohdistetaan joko yhdelle tai useammalle suoritevelvoitteelle niiden erillismyyntihintojen suhteessa. Konserni arvioi muuttuvien vastikkeiden vaikutusta tuloutuvien tuottojen määrään esimerkiksi historiatiedon avulla, ja määrittää ne siten todennäköisimpään määrään. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kokonaisulkoistussopimusten vuosittainen tuloutus voi tarkentua viiveellä ja saattaa sisältää myös muuttuvia vastikkeita. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat, jotka saattavat vaikuttaa myös tuloutukseen, eivät aina ole konsernin tiedossa raportointihetkellä.

Suoritevelvoitteet täytetään joko ajan kuluessa (esim. ulkoistukset, asumispalvelut, liikuntakeskuspalvelut, rekrytointipalvelut, vastuulääkäripalvelut, kiinteähintaiset työterveyspalvelut) tai tiettynä ajan hetkenä (esim. suoriteperusteiset työterveyspalvelut, yksittäiset asiakaskäynnit, lisäpalvelut). Palveluissa asiakas saa ja kuluttaa samanaikaisesti Pihlajalinnan suoritteesta saamansa hyödyn.

Myyntituotot kirjataan raportointihetkellä määrään, johon Pihlajalinna katsoo olevansa oikeutettu luovutettuja palveluja vastaan. Myyntituotot yksittäisistä palveluista kirjataan hoitokäynnin tai palvelun käytön mukaan yhtenä ajankohtana. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kiinteisiin vuosihintoihin perustuvista ulkoistusopimuksista myyntituotot kirjataan perustuen kuluneeseen aikaan. Ulkoistusten osalta asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta saamansa hyödyn, jolloin ajan kuluessa tulouttamisen ehdot täyttyvät. Raportointihetkellä kirjatut muuttuvat vastikkeet ja kustannukset perustuvat osin arvioon näiden määrästä.

Sopimuksiin sisältyvät maksuehdot ja -ajat vaihtelevat, mutta maksuajat ovat tyypillisesti alle vuoden. Sopimukset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia tai sopimuksen saamisista aiheutuvia lisämenoja.

Ulkoistussopimuksiin liittyen tilaaja voi antaa Pihlajalinnan käyttöön vastikkeetta julkisen tahon infrastruktuurin tai sen osan, jota Pihlajalinna operoi ulkoistussopimuksen palvelutuotannossa. Ulkoistussopimusten kirjaamiseen sovelletaan IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt -tulkintaa, jos ulkoistava osapuoli päättää Pihlajalinnan tuottamien palveluiden laajuudesta sekä hinnoittelusta ja Pihlajalinna luovuttaa infrastruktruurin vastikkeetta takaisin ulkoissopimuksen päättyessä. Pihlajalinnalla ei tällöin katsota olevan määräysvaltaa julkiselta taholta vastikkeetta saatuihin hyödykkeisiin.

Suoritevelvotteiden täyttymisen ajoittuminen

1000 €	2022	2021
Yhtenä ajankohtana	318 950	223 856
Ajan kuluessa	371 531	353 918
Yhteensä	690 481	577 774

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Johto on tilikaudella käyttänyt erityistä harkintaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksiin liittyvien muuttuvien vastikkeiden ja oikeudellisten vaateiden arvostamisessa ja kirjaamisessa. Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten tarkat kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa raportointihetkellä ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Täten kyseisten sopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä ja toteumat voivat poiketa johdon raportointihetkellä tekemistä arvioista. Myös julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannusvastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannuskorvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtuvien kustannusnousujen korvaamisesta toteutuneita kustannuksia vastaaviksi ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tarkentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista. Vuoden 2022 osalta sairaanhoitopiirien laskutukseensa sisällyttämien investointi- ja koronakustannusten tarkka määrittäminen kyetään suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätösten julkaisemisen jälkeen.

Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä

Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 4.4.2022 ratkaisunsa Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelusopimusta koskevaan riitaan. Ratkaisu ei ole lainvoimainen. Oikeuden ratkaisun mukaisten oikaisukirjausten johdosta Pihlajalinna-konsernin emoyhtiön omistajille kuuluva tulos laski tilikaudella 2,8 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa ratkaisu laski 2,4 miljoonaa euroa, käyttökatetta ratkaisu rasitti 4,6 miljoonaa euroa. Jämsän kaupunki omistaa yhtiöstä 49 prosenttia ja Pihlajalinna 51 prosenttia. Osakekohtaista tulosta ratkaisu heikensi 0,12 euroa per osake. Ratkaisulla ei ollut olennaista välitöntä kassavirtavaikutusta. Käräjäoikeuden ratkaisun vaikutukset on käsitelty vertailukelpoisuuden vuoksi oikaisuerinä. Jämsän Terveys on valittanut hovioikeuteen käräjäoikeuden ratkaisusta. Jämsän Terveyden palvelutuotannon toimintaedellytykset on turvattu tehostamisohjelmalla ja väliaikaisella emoyhtiörahoituksella.

Jämsän Terveys Oy on tilikaudella tulouttanut ja sillä on saamisissaan 1,2 miljoonaa euroa lähinnä kuluvan vuoden koronakustannuskorvauksia, jotka tilaaja on palvelusopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta. Lisäksi yhtiön ja kaupungin välille on tilikaudella syntynyt näkemysero henkilöstön siirron vaikutuksesta palvelusopimuksen vuosihintaan. Osapuolet käyvät aktiivisesti neuvotteluita avoimien asioiden ratkaisemiseksi. Uuden tilaajan eli Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa yllä olevat asiat on sovittu Jämsän kaupungille esitetyn mukaisesti 1.1.2023 alkaen.

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022 TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Kokonaisulkoistusten päävastuullinen sopimuskumppani Pihlajalinna Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan kyseisiin sopimuksiin perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita 0,6 (0,2) miljoonaa euroa.

Yhteensä konsernin saamisiin sisältyy edellä mainittuja eriä 7,4 (9,8) miljoonaa euroa.

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja velat

Myynnin tulouttamis- ja laskutushetki voivat poiketa toisistaan. Konserni kirjaa sopimukseen perustuvan varan silloin kun liikevaihto tuloutetaan ennen laskutusta, ja vastaavasti sopimukseen perustuvan velan silloin kun liikevaihto tuloutetaan laskutuksen jälkeen. Myyntisaamisten ja ostovelkojen liitetiedoissa aiemmin siirtosaamisten ja siirtovelkojen oleellisimmissa erissä esitetyt myynnin jaksotukset esitetään nykyisellään joko sopimusperusteisina varoina tai velkoina.

Yhteenveto sopimukseen perustuvista omaisuus- ja velkaeristä:

1000 €	2022	2021
Myyntisaamiset	54 568	79 701
Sopimusperusteiset varat
Lyhytaikaiset	6 052	6 661
Sopimusperusteiset velat, saadut ennakot
Lyhytaikaiset	3 237	920

Tilikaudella kirjatut myyntituotot, jotka kauden alussa sisältyivät sopimusperusteisiin velkoihin:

1000 €	2022	2021

Sopimusperusteisiin velkoihin sisältyvistä eristä kirjattu liikevaihto	920	909

Myyntituotot alueittain

Pihlajalinna raportoi myyntituottonsa jaoteltuna seuraaviin maantieteellisiin alueisiin:

Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.
Pohjanmaahan kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.
Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.

1000 €	2022	%	2021	%
Etelä-Suomi	164 073	21%	148 291	23%
Väli-Suomi	374 741	49%	330 820	51%
Pohjanmaa	132 465	17%	128 335	20%
Pohjois-Suomi	43 440	6%	29 934	5%
Muut toiminnot	49 267	6%	13 374	2%
Konsernin sisäinen myynti	-73 505		-72 980
Konsernin liikevaihto	690 481	100%	577 774	100%

Myyntituotot asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista.
Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita.

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

1000 €	2022	%	2021	%
Yritysasiakkaat	225 270	33	137 773	21
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	98 447	14	34 798	5
Yksityisasiakkaat	103 243	15	85 320	13
Julkinen sektori	435 476	63	427 661	66
josta kokonaisulkoistukset	303 902	44	300 813	46
josta työvoimapalvelut	24 797	4	26 073	4
josta työterveys- ja muut palvelut	106 777	15	100 775	15
Konsernin sisäinen myynti	-73 508		-72 980
Konsernin liikevaihto	690 481	100	577 774	100

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Konsernin myyntituotot neljältä suurimmalta asiakkaalta olivat yhteensä 281,4 (277,9) miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 41 (48) % konsernin liikevaihdosta.

Arvio konsernin jäljellä olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista koskevien määräaikaisten palvelusopimusten suoritevelvoitteiden täyttämisestä, miljoonaa euroa:

1000 €	31.12.2022	31.12.2021	1000 €	31.12.2022	31.12.2021
2022		263	2031	30	37
2023	245	266	2032	7	6
2024	249	269	2033	7	6
2025	226	247	2034	7	6
2026	177	199	2035	7	6
2027	179	201
2028	182	204
2029	184	206
2030	156	167		1 656	2 083

Palveluntuottaja - tilaaja	Nykyisen sopimuksen palvelutuotannon alkamisvuosi	Sopimuksen kesto, vuotta
Jämsän Terveys Oy - Jämsän kaupunki	2015	10
Kuusiolinna Terveys Oy - KuusSote	2016	15
Mäntänvuoren Terveys Oy - Mänttä-Vilppulan kaupunki	2016	15
Kolmostien Terveys Oy - Parkanon kaupunki	2015	15
Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy - Kristiinankaupunki	2021	15 - 20 vuotta

Uuden sosiaali- ja terveydenhuoltoalan lainsäädännön myötä sote-järjestämisvastuu siirtyi uusille hyvinvointialueille 1.1.2023. Samalla myös kuntien tekemät sopimukset siirtyvät järjestämisvastuun mukaisesti. Sote-uudistusta koskevan lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden on ilmoitettava alihankintasopimustensa jatkosta lokakuun 2023 loppuun mennessä. Yhtiön johto arvioi, että sen määräaikaiset palvelusopimukset jatkuvat sovitusti hyvinvointialueiden kanssa aina sopimusten päättymiseen saakka.

2. Liiketoiminnan muut tuotot

Laatimisperiaatteet

Julkiset avustukset, jotka on saatu korvauksena jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Julkiset avustukset, jotka ovat liittyneet aktivoitaviin kehityshankkeisiin, on kirjattu aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana.

Konserni on vuokrannut edelleen yksittäisiä toimitiloja, jotka eivät ole liiketoiminnan käytössä. Kyseiset vuokratuotot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Myynti- ja takaisinvuokraus

Ennen IFRS 16 käyttöönottoa toteutuneiden myynti- ja takaisinvuokraussopimusten osalta konserni jatkaa IFRS 16:n siirtymäsäännön mukaisesti myyntivoiton jaksottamista kuten aiemmin.

Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus, kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välinen erotus kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tulouttamaton osuus kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välisestä erotuksesta esitetään tase-eränä Muut velat.

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

1000 €	2022	2021
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	275	209
Vuokratuotot	503	528
Julkiset avustukset	1 339	1 160
Muut tuottoerät	2 779	1 807
Yhteensä	4 896	3 704

Covid-19 vaikutukset

Valtioneuvosto teki kesäkuussa 2020 linjauksen kustannustuesta yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut merkittävästi koronaepidemian vuoksi ja joilla on ollut vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Vuonna 2022 Valtioneuvosto toteutti jo viidennen yritysten kustannustukikierroksen. Pihlajalinna kirjasi tilikaudella 2022 liiketoiminnan muihin tuottoihin julkisiin avustuksiin liikuntakeskustensa kiinteiden kustannusten kattamiseksi tarkoitetun tuen yhteensä 488 tuhatta euroa. Pihlajalinna sai kustannustukea liikuntakeskusten kiinteiden kustannusten kattamiseksi vuonna 2021 628 tuhatta euroa.

Konsernin kokonaisulkoistussopimuksien epidemiatyön kustannuskorvaukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa erässä muut tuottoerät. Korvausperiaatteista saatiin sovittua tilaajakuntien kanssa vasta vuonna 2021. Välittömästi koronavirustilanteeseen liittyvät kustannukset korvataan kunnille ja kuntayhtymille valtionavustuksilla.

3. Materiaalit ja palvelut

Laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.

1000 €	2022	2021
Materiaalit ja tarveaineet	-30 975	-20 452
Varaston muutos	648	153
Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot	-112 527	-73 042
Ulkopuoliset palvelut, muut	-124 370	-116 176
Yhteensä	-267 224	-209 516

4. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Laatimisperiaatteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernissa on käytössä ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellistaeikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihintehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä jaksotetaan kuluksi oikeuden syntymisajanjaksolla. Kannustinjärjestelmän bruttomäärä sisältää sekä osakkeina että rahana maksettavan osuuden. Noin puolet bruttopalkkiosta, ennakonpidätyksen osuus, maksetaan rahana.

Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 31 Lähipiiritapahtumat.

1000 €	2022	2021
Palkat ja palkkiot	-245 289	-211 095
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
- osakkeina toteutettavat	-97	-357
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	-42 010	-35 344
Muut henkilöstösivukulut	-9 176	-8 368
Yhteensä	-296 572	-255 164
Henkilölukumäärä	2022	2021
Henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muunnettuna	5 167	4 746
Henkilöstö kauden lopussa	7 016	6 297

5. Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä

Suoritus- ja laatuperusteinen osakeohjelma sisältää neljä erillistä yhden vuoden pituista oikeuden syntymisajanjaksoa (kalenterivuodet 2022, 2023, 2024 ja 2025). Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan syntymisajanjaksojen jälkeen vuosina 2023, 2024, 2025 ja 2026, mikäli hallituksen asettamat suoritus- ja laatutavoitteet saavutetaan. Kultakin yhden vuoden oikeuden syntymisajanjaksolta palkkiona maksettavien osakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) on määritelty osallistujakohtaisessa allokaatiossa. Osakepalkkiona maksettaviin osakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta. Suoritus- ja laatuperusteiseen osakeohjelmaan sovellettavat kriteerit ovat Pihlajalinnakonsernin oikaistu EBITA sekä keskeiset operatiiviset ja laadulliset mittarit.

Ensimmäiseltä oikeuden syntymisajanjaksolta 2022 ei realisoitunut kannustinohjelman mukaista suoritusja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 100

Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdään poistot tasaerinä omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Käyttöoikeusomaisuuserien poistoajat ovat seuraavat:

Käyttöoikeustontit	25 vuotta
Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat	1-15 vuotta
Käyttöoikeuskalusto	3-10 vuotta

Rakennuksia ja toimitiloja koskevista käyttöoikeusomaisuuseristä kirjataan arvonalentumistappioita soveltaen IAS 36-vaatimuksia.

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

	2022	2021
Aineettomat hyödykkeet
Tavaramerkit	-1 040	-776
Aktivoidut kehittämismenot	-930	-961
Asiakassopimukset	-1 233	-1 622
Kilpailukieltosopimukset	-60	-355
Potilastietokanta	-378	-232
Muut aineettomat oikeudet	-4 036	-2 752
	-7 677	-6 699
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset	-104	-96
Huoneistojen perusparannusmenot	-2 217	-2 463
Koneet ja kalusto	-8 327	-6 604
Muut aineelliset hyödykkeet	-1	-1
	-10 649	-9 163
Käyttöoikeusomaisuuserät
Käyttöoikeustontit	-97	-91
Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat	-26 178	-17 885
Käyttöoikeuskalusto	-898	-863
	-27 173	-18 840
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-45 498	-34 701

1000 €	2022	2021
Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut	-7 896	-4 997
Toimitilakulut	-14 309	-9 908
Ajoneuvokulut	-913	-664
ICT-kulut	-26 170	-17 531
Kone- ja kalustokulut	-7 061	-5 040
Matkakulut	-2 867	-2 383
Myynti- ja markkinointikulut	-6 441	-5 449
Muut kuluerät	-11 508	-8 180
Yhteensä	-77 164	-54 151

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastus, KPMG Oy Ab	-343	-288
Lausunnot, KPMG Oy Ab	-20	-10
Muut palvelut, KPMG Oy Ab	-51
Yhteensä	-414	-298

7. Poistot ja arvonalentumiset

Laatimisperiaatteet

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	10 - 25 vuotta
Huoneistojen perusparannusmenot	5 - 10 vuotta
Koneet ja kalusto	3 - 10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3 - 5 vuotta

Uusien lääkärikeskusten magneettikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön 1.1.2018 suoriteyksiköihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-production method), jossa poistojen määrä perustuu kyseisillä laitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Muiden konsernin koneiden ja kaluston osalta konserni soveltaa edelleen tasapoistoja. Kuvantamiskapasiteetin käyttöaste on uuden toimipisteen ensimmäisinä vuosina matala, jolloin suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslaitteidentosiasiallista taloudellista kulumista.

Aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistoajat ovat seuraavat:

Tavaramerkit	10 vuotta
Kehittämismenot	3-10 vuotta
Asiakassopimukset	4 vuotta

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

8. Rahoitustuotot

1000 €	2022	2021
Osinkotuotot käypään arvoon tuloslaskelman kautta
arvostetuista rahoitusvaroista	7	7
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	533	118
Korkotuotot rahoitusleasingsaamisista	135	83
Muut rahoitustuotot	46	35
Yhteensä	721	242

9. Rahoituskulut

1000 €	2022	2021
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoi
tusveloista	-3 392	-1 726
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-3 439	-1 706
Muut rahoituskulut	-1 243	-524
Yhteensä	-8 074	-3 956

Pihlajalinna järjesteli maaliskuussa 2022 uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa vastuullisuussidonnaisella rahoitusjärjestelyllä, jota on avattu liitetietojen 22 Rahoitusvelat sekä 25 Rahoitusriskien hallinta yhteydessä tarkemmin. Yritysjärjestelyt sekä investoinnit toimipisteverkoston laajentamiseen ja uudistamiseen ovat nostaneet Pihlajalinnan velkaantuneisuutta ja näin ollen korkokustannuksia.

Pohjola Sairaalan hankinta nosti Pihlajalinnan vuokrasopimusvelkojen korkokuluja 1,8 miljoonaa euroa. Rahoituksen uudelleenjärjestely ja loppuvuodesta maksetut waiver-kustannukset tilapäisten kovenantti-

tasojen noston johdosta aiheuttivat yhteensä 0,7 miljoonan euron kertaluonteiset rahoituskulut.

10. Tuloverot

Laatimisperiaatteet

Konsernin tuloslaskelman tuloverot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien kausien verojen oikaisuista ja laskennallisista veroista. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Näihin veroihin liittyvät viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen.

1000 €	2022	2021
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-1 931	-5 291
Edellisten tilikausien verot	-37	2
Laskennalliset verot	8 078	159
Yhteensä	6 110	-5 130

Laskennallisten verojen muutos vuoden 2022 osalta liittyy vahvistetuista tappioista kirjattuihin laskennallisiin verosaamisiin, joista on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 19 Laskennalliset ve-

rosaamiset- ja velat.

Efektiivisen veroasteen täsmäytyslaskelma

1000 €	2022	2021
Tulos ennen veroja	1 550	24 222
Verot laskettuna Suomen verokannalla (20 %)	-310	-4 844
Verovapaat tuotot	2	2
Vähennyskelvottomat menot	-309	-284
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotappioista	-70	-635
Kirjatut laskennalliset verosaamiset verotappioista	6 381
Aiemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö	333	495
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta	-3	-2
Osakeperusteiset palkkiot	-13	24
Muut erät	137	112
Verot aikaisemmilta tilikausilta	-37	2
Verot tuloslaskelmassa	6 110	-5 131
Efektiivinen veroaste		-21,2 %

11. Osakekohtainen tulos

Laatimisperiaatteet

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä.

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tilikauden tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräistä lukumäärää oikaistaan osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella.

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

1000 €	2022	2021
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos, eu roa	9 518 830,97	20 094 607,63
Ulkona olevat osakkeet, painotettu keskiarvo	22 560 271	22 589 383
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS), euroa per osake	0,42	0,89
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa per osake	0,42	0,89

12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Laatimisperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeidenkäytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin.

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.

Konserni avasi lääkärikeskukset Turkuun, Ouluun ja Seinäjoelle vuonna 2018. Oulun ja Turun toimipisteisiin hankittiin 3:n Teslan ja Seinäjoen toimipisteeseen 1,5:a Teslan korkeakenttämagneettikuvauslaitteet. Kyseisten green field -lääkärikeskusten magneettikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön 1.1.2018 suoriteyksiköihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-production method), jossa poistojen määrä perustuu magneettikuvauslaitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Myös Pohjola Sairaalan 3 Teslan kuvauslaitteisiin Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa sovelletaan suoriteyksilöihin perustuvaa poistomenetelmää. Muiden konsernin koneiden ja kalustonosalta konserni soveltaa edelleen tasapoistoja.

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
		TOIMINTAKERTOMUS	TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS		TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Aineelliset hyödykkeet

			Huoneistojen perus	Huoneisto	Koneet ja	Muut aineelliset	Keskeneräiset
1000 €	Maa-alueet	Rakennukset	parannusmenot	osakkeet	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	36	3 026	30 549	5 572	63 496	172	1 344	104 195
Lisäykset	0	3	482	0	15 972	2	8 316	24 774
Liiketoimintojen yhdistäminen	0	0	131		1 272	0	0	1 403
Siirrot erien välillä	0	0	4 384	0	157	0	-4 414	127
Uudelleenluokittelu myytävänä oleviin omaisuuseriin	0	0	-1 282	-100	-5 072	-7	0	-6 461
Vähennykset	0	0	0	0	-484	0	0	-484
Hankintameno 31.12.2022	36	3 029	34 263	5 472	75 341	167	5 246	123 554
Kertyneet poistot 1.1.2022		-505	-19 131	0	-39 560	-10	0	-59 206
Poistot		-104	-2 217	0	-8 327	-1	0	-10 649
Siirrot erien välillä		98	-10	0	-124	0	0	-37
Uudelleenryhmittelyt		0	807	0	4 070	0	0	4 877
Vähennykset		0	0	0	197	0	0	197
Kertyneet poistot 31.12.2022		-511	-20 552	0	-43 743	-11	0	-64 817
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	36	2 521	11 417	5 572	23 936	162	1 344	44 987
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	36	2 518	13 711	5 472	31 598	155	5 246	58 737

			Huoneistojen perus	Huoneisto	Koneet ja	Muut aineelliset	Keskeneräiset
1000 €	Maa-alueet	Rakennukset	parannusmenot	osakkeet	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	36	2 937	29 370	5 572	55 584	172	539	94 209
Lisäykset	0	0	792	0	8 337	0	1 793	10 921
Liiketoimintojen yhdistäminen	0	0	4		39	0	0	43
Siirrot erien välillä	0	89	384	0	101	0	-785	-212
Vähennykset	0	0	0	0	-564	0	-202	-766
Hankintameno 31.12.2021	36	3 026	30 549	5 572	63 496	172	1 344	104 195
Kertyneet poistot 1.1.2021		-410	-16 665	0	-33 130	-7	0	-50 212
Poistot		-96	-2 463	0	-6 604	-1	0	-9 163
Siirrot erien välillä		0	-3	0	-112	-3	0	-118
Vähennykset		0	0	0	286	0	0	286
Kertyneet poistot 31.12.2021		-505	-19 131	0	-39 560	-10	0	-59 206
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	36	2 527	12 703	5 572	22 454	165	539	43 996
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	36	2 521	11 417	5 572	23 936	162	1 344	44 987

13. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

Laatimisperiaatteet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo kuvastaa tyypillisesti hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaamisen sekä synergioiden arvoa.

Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Pilvipalvelujärjestelyt

Pilvipalvelujärjestelyjen kirjanpitokäsittely riippuu siitä, luokitellaanko pilvipohjainen ohjelmisto aineettomaksi hyödykkeeksi vai palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt, joissa Yhtiöllä ei ole määräysvaltaa kyseiseen ohjelmistoon, käsitellään kirjanpidossa palvelusopimuksina, jotka antavat Yhtiölle oikeuden käyttää pilvipalveluntarjoajan sovellusohjelmistoa sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston jatkuvat käyttöoikeusmaksut sekä ohjelmistoon liittyvät konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan (esimerkiksi liiketoiminnan muihin kuluihin) silloin, kun palvelut vastaanotetaan. Pilvipalveluntarjoajalle maksettavat ennakkomaksut ohjelmiston räätälöinnistä, jotka eivät ole erotettavissa olevia, kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana.

Aktivoidut kehittämismenot

Hyödykkeistä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3 – 10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut kehittämismenot kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Konsernin poistamatta olevat aktivoidut kehittämismenot liittyvät seuraaviin hankkeisiin:

Työterveyshuollon kiinteähintaisten sopimusten toimintamalli ja siihen liittyvä työterveysportaali
Perusterveydenhuollon palvelumallien uudistus, joihin liittyvät olennaisesti kuntalaisten etäpalvelumallit ja mobiiliratkaisut (sote-keskuskonsepti)
Pihlajalinna -mobiilisovellus ja omien verkkosivujen kehitys tavoitteena tekoälyavusteisten digipalveluiden tarjoaminen kaikkien asiakkaiden saataville.
Parkanon sote-yhteistoiminta-alueelle kehitetty erikoissairaanhoidon läheteohjauksen ja –koordinaation toimintamalli
Mänttä-Vilppulan sote-toiminnan haltuunotto ja toimintamallien kehittäminen
Tekesin tuella rahoitettu kolmivuotinen SYKKI-projekti, jonka tarkoituksena oli luoda vaikuttava ja kustannustehokas julkisten sote-palveluiden malli

Aineettomat hyödykkeet

			Kehittämis	Asiakas	Kilpailukielto	Potilas	Aineettomat	Muut pitkävaikut	Ennakko
1000 €	Liikearvo	Tavaramerkit	menot	suhdearvo	sopimus	tietokanta	oikeudet	teiset menot	maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	188 909	7 762	6 368	10 572	7 507	5 677	6 894	13 543	715	247 948
Lisäykset	0	0	18	0	0	0	547	6 224	663	7 451
Liiketoimintojen yhdistäminen	65 127	3 148	0	2 040	281	2 159	59	496	0	73 310
Uudelleenluokittelu myytävänä oleviin omaisuuseriin	-3 004	0	0		0	0	-13	-6	0	-3 023
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0	0	7	897	-896	8
Hankintameno 31.12.2022	251 032	10 910	6 386	12 612	7 788	7 836	7 494	21 153	482	325 695
Kertyneet poistot 1.1.2022		-6 255	-4 019	-8 515	-7 497	-5 642	-6 096	-6 149	0	-44 174
Poistot		-1 040	-930	-1 233	-60	-378	-533	-3 503	0	-7 677
Siirrot erien välillä		0	0	0	0	0	-8	-1	0	-9
Kertyneet poistot 31.12.2022		-7 295	-4 949	-9 748	-7 557	-6 020	-6 637	-9 654	0	-51 860
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	188 909	1 508	2 349	2 057	10	35	798	7 394	715	203 775
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	251 032	3 615	1 436	2 864	231	1 816	857	11 500	482	273 834

			Kehittämis	Asiakas	Kilpailukielto	Potilas	Aineettomat	Muut pitkävaikut	Ennakko
1000 €	Liikearvo	Tavaramerkit	menot	suhdearvo	sopimus	tietokanta	oikeudet	teiset menot	maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	173 607	7 762	6 348	8 397	7 507	5 677	6 605	10 404	47	226 355
Lisäykset	0	0	21	0	0	0	232	2 773	985	4 011
Liiketoimintojen yhdistäminen	15 301	0	0	2 175	0	0	9	8		17 493
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0	0	48	358	-316	89
Hankintameno 31.12.2021	188 909	7 762	6 368	10 572	7 507	5 677	6 894	13 543	715	247 948
Kertyneet poistot 1.1.2021		-5 479	-3 057	-6 893	-7 142	-5 411	-5 511	-3 919		-37 411
Poistot		-776	-961	-1 622	-355	-232	-538	-2 215		-6 699
Siirrot erien välillä		0	0	0	0	0	-48	-16		-64
Kertyneet poistot 31.12.2021		-6 255	-4 019	-8 515	-7 497	-5 642	-6 096	-6 149		-44 174
Kirjanpitoarvo 1.1.2021	173 607	2 284	3 290	1 505	365	267	1 095	6 483	47	188 944
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	188 909	1 508	2 349	2 057	10	35	798	7 394	715	203 775

Liikearvon arvonalentumistestaus

Laatimisperiaatteet

Yritysjärjestelyissä syntynyt liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavalle yksikölle (CGU). Pihlajalinnan toimintarakenteen mukaan konsernin toimitusjohtaja vastaa liiketoimintajohtajien ja muun johtoryhmän avustuksella konsernin liiketoiminnoista ja palvelutarjonnasta niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Liiketoimintajohtajat laativat konsernin liiketoimintojen budjetin aluejohtajien ja kuntayhtiöiden toimitusjohtajien avustuksella. Konsernin toimitusjohtaja vastaa liiketoimintojen resursseista, investoinneista ja kannattavuudesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä vastaa Pihlajalinnassa raportoitavaa segmenttiä eli konsernitasoa.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Rahavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen rahavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on määritetty painotetun pääomankustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon rahan aika-arvon ja Pihlajalinnan liiketoimintaan liittyvät erityiset riskit. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt riskittömän koron, riskikertoimen (beta), sekä lisäriskipreemion ja markkinariskipreemion parametrit perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin ja verrokkianalyysiin. Rahavirta-arvioita on validoitu vertaamalla niitä Pihlajalinnan markkina-arvoon.

Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.

Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen tilanteesta 30.11.2022 (30.11.2021) käyttäen sen hetkisiä kirjanpitoarvoja ja laskelmia tulevaisuutta kuvaavista rahamääristä. Testauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu konsernin rahavirtaa tuottavalle yksikölle eli konsernitasolla 31.12.2022 päättyneellä tilikaudella. Konsernin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon noin 223 (218) miljoonalla eurolla.

Konserni ilmoitti alkuvuoden 2023 aikana myyvänsä suun terveyden palvelut. Kyseisiin palveluihin liittyvät omaisuuserät on tilinpäätöksessä käsitelty IFRS 5 -standardin mukaisesti myytävänä olevina omaisuuserinä. Laskelmissa käytetyt ennusteet sisältävät myytävänä olevien omaisuuserien tulevaisuuden kassavirrat, jotka on arvioitu lähelle nollaa. Omaisuuseriin liittyvä liikearvo sisältyy testaukseen. Liikearvo kyseisten omaisuuserien osalta on esitetty IFRS 5 -standardin mukaisesti 31.12.2022 erillään konsernin muusta liikearvosta.

Konsernin liikearvo:

1000 €	2022	2021
Testattu liikearvo yhteensä, koko konserni	254 264	188 909
Myytäviin omaisuuseriin kohdistuva liikearvo	-3 004
Testauksen jälkeen tapahtuneet muutokset alustavissa hankintalaskel missa hankittujen liiketoimintojen osalta	-228
Taseen mukainen liikearvo tilikauden lopussa	251 032	188 909

Tilikauden aikana liikearvo on kasvanut tehtyjen yritysjärjestelyjen myötä. Hankitut liiketoiminnot on eritelty tarkemmin liitetiedossa 26 Hankitut liiketoiminnot.

Käyttöarvonlaskennassa käytetyt oletukset testausajankohdittain:

Arvonalentumistestaus	2022	2021
Liikevaihdon kasvu, kolme ensimmäistä vuotta keskimäärin	5,30%	2,80%
Liikevoitto-%, kolme ensimmäistä vuotta keskimäärin	6,90%	5,60%
Diskonttauskorko (pre tax WACC)	8,70%	7,68%
Diskonttauskorko (after tax WACC)	7,25%	6,36%
Ennustejakson pituus (vuotta)	10	5
Ennustejakson jälkeinen terminaalikasvu	2,00%	1,30%
Terminaalikauden osuus ennakoitujen rahavirtojen määrästä	46%	73%

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Arvonalentumistestauksen käyttöarvolaskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon laatimiin ja hallituksen hyväksymiin rahavirtojen ennusteisiin.

Rahavirtaennusteet kattavat vuoden 2022 testauksen osalta 10 vuoden ajanjakson sekä terminaalikauden. Johdon arvion mukaan 10 vuoden ennustejakson käyttö on perusteltua, sillä konsernilla on merkittäviä pitkäkestoisia määräaikaisia sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistussopimuksia. Johdon arvion mukaan sopimusten odotetaan jatkuvan sopimuskauden loppuun saakka huolimatta sopimusten siirtymisestä hyvinvointialueille. Nämä sopimukset päättyvät 10 vuoden ennustejakson aikana, jonka vuoksi johto katsoo, että ennustejakson pidentäminen antaa luotettavamman kuvan yhtiön tulevaisuuden kassavirroista. Ennustejakson jälkeinen terminaalikasvu on 2 prosenttia, joka vastaa Suomen pitkän aikavälin inflaatioennustetta.

Johto ennustaa vuosien 2023–2025 osalta liikevaihdon, liikevoiton sekä kassavirtojen kasvavan konsernin pitkän aikavälin strategian mukaisesti. Tämän jälkeen yhtiö on vuosien 2026–2032 ennusteissa ottanut huomioon määräaikaisten kokonaisulkoistussopimusten päättymisten vaikutukset kunkin sopimuksen sopimuskauden mukaan. Tarkempia tietoja sopimusten täyttämättömistä velvoitteista liitetiedossa 1 Myyntituotot asiakassopimuksista.

Rahavirta-arvioissa käytetyt oletukset hinta- ja kustannuskehityksestä perustuvat johdon arvioihin kysynnän ja markkinoiden kehityksestä, joita verrataan ulkoisiin tietolähteisiin. Laskelmissa käytetyt tuottavuusja tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin tavoitteisiin, joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi toteutunut kehitys.

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Johdon määrittelemät laskennassa käytetyt keskeiset oletukset vuonna 2022:

Oletus	Kuvaus
Ennustettu liikevaihto	Määritetty perustuen johdon laatimaan ja hallituksen hyväksymään ennustee seen ja kokonaisulkoistussopimusten sopimuskausiin.
Ennustettu liikevoitto	Määritetty perustuen johdon laatimaan ja hallituksen hyväksymään ennustee seen ja kokonaisulkoistussopimusten sopimuskausiin.
Ennustejakson pituus	Ennustejakson pituutena on käytetty vuoden 2022 testauksen osalta 10 vuotta lisättynä terminaalikaudella.
Terminaalikasvuoletus	Terminaalikasvuoletukseksi on määritelty 2 %.
Diskonttokorko	Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon rahan aika-arvon ja Pihlajalinnan liiketoimintaan liittyvät erityiset riskit. En nuste-epävarmuutta on otettu huomioon lisäriskipreemion määrittämisessä.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Laadittujen testauslaskelmien perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon noin 223 (218) miljoonalla eurolla. Johto on laatinut keskeisistä tekijöistä herkkyysanalyysit. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos oletuksessa, jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo, jos oletukset muuttuvat yksi kerrallaan.

Herkkyysanalyysi	2022	2021
Liikevoittomarginaalin heikentyminen	yli 2 prosenttiyksikköä	yli 2 prosenttiyksikköä
Liikevaihdon vuosittainen lasku	yli 15 prosenttiyksikköä	yli 21 prosenttiyksikköä
Diskonttokoron nouseminen	yli 3 prosenttiyksikköä	yli 4 prosenttiyksikköä
Terminaalikasvuprosentin lasku	yli 2 prosenttiyksikköä	yli 2 prosenttiyksikköä

Johto on laatinut herkkyysanalyysin vuoden 2022 osalta myös siten, että ennustejakson pituutena on käytetty 5 vuotta lisättynä terminaalikaudella. Tämänkin testauksen perusteella rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon.

14. Käyttöoikeusomaisuuserät

Laatimisperiaatteet

Pihlajalinnan IFRS 16:n mukaisista vuokrajärjestelyistä suurin osa on toimitilavuokrasopimuksia. Muut standardin mukaiset vuokrajärjestelyt liittyvät maa-alueisiin sekä koneisiin ja kalustoon (liikuntalaitteet, kliiniset laitteet, autot ja muut laitteet). Pihlajalinna soveltaa standardin tarjoamaa helpotusta olla kirjaamatta käyttöoikeusomaisuuserää ja vastaavaa vuokrasopimusvelkaa sellaisista omaisuuseristä, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän, tai jotka ovat vähäarvoisia. Vähäarvoisia omaisuuseriä ovat mm. IT-laitteet ja

toimistokalusteet. Lisäksi vuokrasopimusjärjestelyjen käsittelyn helpottamiseksi Pihlajalinna ei erota palvelukomponentteja vuokrasopimuksista, vaan käsittelee koko sopimuksen konsernitilinpäätöksessään vuokrasopimuksena. Toistaiseksi voimassaolevista vuokrajärjestelyistä, joissa on lyhyt irtisanomisaika, Pihlajalinna arvioi todennäköisen vuokra-ajan.

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää seuraavat erät:

vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä
alkuvaiheen välittömät menot ja
menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta

Käyttöoikeusomaisuuserät esitetään aineellisissa hyödykkeissä ja vuokrasopimusvelka esitetään rahoitusvelkana. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon ja poistetaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserään sovelletaan IAS 36 – Omaisuuserien arvonalentuminen-standardia. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin tulevaisuudessa maksettavia vuokria vastaavaan nykyarvoon. Myöhemmillä kausilla vuokrasopimusvelan arvostamiseen sovelletaan efektiivisen koron menetelmää, jonka mukaisesti vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle. Standardi sallii vuokralle ottajan sisällyttävän myös muut kuin vuokrasopimukseksi luokiteltavat sopimuksen osat (tyypillisesti palveluita) osaksi vuokrasopimusvelkaa.

Käyttöoikeusomaisuuserät

	Käyttöoikeus	rakennukset ja	Käyttöoikeus
1000 €	tontit	-toimitilat	kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	840	185 897	5 587	192 325
Lisäykset	375	25 090	1 025	26 490
Liiketoimintojen yhdistäminen	0	105 458	4	105 463
Siirrot erien välillä	0	138	-41	97
Vähennykset	0	-4 059	-368	-4 427
Hankintameno 31.12.2022	1 215	312 525	6 206	319 947
Kertyneet poistot 1.1.2022	-484	-91 941	-4 314	-96 738
Poistot	-97	-26 178	-898	-27 173
Siirrot erien välillä		0	16	16
Vähennykset		1 435	255	1 690
Kertyneet poistot 31.12.2022	-580	-116 684	-4 937	-122 201
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	357	93 956	1 273	95 586
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	635	195 841	1 270	197 746

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

8

		Käyttöoikeus
	Käyttöoikeus	rakennukset ja	Käyttöoikeus
1000 €	tontit	-toimitilat	kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021	756	176 820	5 350	182 926
Lisäykset	84	8 917	805	9 807
Liiketoimintojen yhdistäminen	0	2 802	0	2 802
Siirrot erien välillä	0	-670	-77	-747
Vähennykset	0	-1 972	-491	-2 463
Hankintameno 31.12.2021	840	185 897	5 587	192 325

Kertyneet poistot 1.1.2021	-393	-75 838	-3 863	-80 094
Poistot	-91	-17 885	-863	-18 840
Siirrot erien välillä	0	670	77	747
Vähennykset		1 112	336	1 448
Kertyneet poistot 31.12.2021	-484	-91 941	-4 314	-96 738
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	363	100 981	1 487	102 832
Kirjanpitoarvo 31.12.2021	357	93 956	1 273	95 586

Tuloslaskelmaan kirjatut lyhytaikaiset vuokrat, yhteensä 140 (115) tuhatta euroa sekä vähäiset vuokrat, yhteensä 1 172 (734) tuhatta euroa ovat konsernin soveltamia IFRS 16 -standardin sallimia käytännön helpotuksia.

Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät vuokrasopimusvelat on eritelty liitetiedossa 22 Rahoitusvelat.

15. Muut pitkäaikaiset saamiset

Laatimisperiaatteet

Käyttöoikeusomaisuuserät, jotka on siirretty vuokralleottajalle edelleenvuokraussopimuksella, ja jotka on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi, on kirjattu pois käyttöomaisuudesta ja esitetään taseessa nettosijoituksena edelleenvuokraussopimukseen.

1000 €	2022	2021
Maksetut vuokravakuudet	561	535
Pitkäaikaiset edelleenvuokraussopimukset	7 750	4 586
Muut saamiset	90	90
Yhteensä	8 402	5 211

Pihlajalinna edelleen vuokrasi kaksi toukokuussa 2020 myymäänsä ja takaisinvuokraamaansa hoivakotia.

Seuraava taulukko kuvaa edelleenvuokraussopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että nettosijoituksen takaisinmaksut.

Edelleenvuokraussopimussaamisten maturiteettijakauma

		alle 1 vuosi	1-2 vuotta	2-3 vuotta	3-4 vuotta	yli 4 vuotta
Tasearvo 31.12.2022	8 697	947	851	649	623	5 628

16. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Laatimisperiaatteet

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvat erän arvon alentumisesta. Lainojen ja muiden saamisten arvonalentumisesta olevaa objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet ja maksujen laiminlyönti tai olennainen viivästyminen. Lainojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin ja muiden saamisten arvonalentumiset muihin liiketoiminnan kuluihin kaudella, jonka aikana arvonalentuminen on todettu.

Odotettujen luottotappioiden malli perustuu historiallisten tappioiden määrään. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksamattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappiolla.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannusvastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannuskorvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtuvien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tarkentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista. Vuoden 2022 osalta sairaanhoitopiirien laskutukseensa sisällyttämien investointi- ja koronakustannusten arviointi kyetään suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätöstenjulkaisemisen jälkeen.

Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan näistä oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopimusosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista. Liitetiedon 1 Myyntituotot asiakassopimuksista kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä on kuvattu tarkemmin saamisiin sisältyviä arvionvaraisia eriä.

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

1000 €	2022	2021
Myyntisaamiset	54 568	78 455
Siirtosaamiset	20 102	12 608
Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukset	947	601
Muut saamiset	1 189	479
Yhteensä	76 806	92 143

1000 €	2022	2021
Luottotappiovaraus 1.1.	698	689
Kirjatut luottotappiot	-781	-547
Luottotappiovarauksen muutos	864	556
Luottotappiovaraus 31.12.	781	698

Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät

1000 €	2022	2021
Henkilöstökulut	1 843	1 876
Kuluennakot	6 528	3 061
Suojauslaskenta, koronvaihtosopimus	5 113	0
Sopimukseen perustuvat varat	6 052	6 661
Muut	566	1 009
	20 102	12 608

Saamisten tasearvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.

17. Varaukset

Laatimisperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konsernilla on järjestelyä koskeva yksityiskohtainensuunnitelma ja sen toimeenpano on aloitettu tai suunnitelman keskeisistä kohdista on tiedotettu niille, joita järjestely koskee.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

1000 €	2022	2021
Lyhytaikaiset varaukset	0	71
Pikäaikaiset varaukset	89	134
Yhteensä	89	205

Sopimusperusteiset varat on eritelty tarkemmin liitetiedon 1 Myyntituotot asiakassopimuksista yhteydessä ja ne sisältyvät yllä olevaan taulukkoon riville Siirtosaamiset.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.

Pihlajalinna tarkastelee säännöllisesti saataviensa luottoriskin ja menettelytavat luottoriskin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia tilikaudella.

Kuten Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut -kohdassa on kuvattu, mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse. Tämä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.

Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappiota 0,4 (0,5) miljoonaa euroa. Sopimukseen perustuvista varoista ennakoitu luottotappio on arviolta 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.

Myyntisaamisten ikäjakauma

		Arvonalentumis	Osuus odotettavissa olevista
1000 €	2022	tappiot	arvonalentumistappioista	Netto 2022
Erääntymättömät	33 342	-25	0,1 %	33 317
Alle 30 päivää	8 469	-10	0,1 %	8 459
30-60 päivää	1 515	-72	4,7 %	1 443
61-90 päivää	918	-152	16,6 %	766
Yli 90 päivää	11 106	-522	4,7 %	10 584
Yhteensä	55 349	-781		54 568

Arvonalentumis-Osuus odotettavissa olevista

1000 €	2021	tappiot	arvonalentumistappioista	Netto 2021
Erääntymättömät	24 651	-8	0,0 %	24 643
Alle 30 päivää	4 152	-12	0,3 %	4 140
30-60 päivää	2 333	-67	2,9 %	2 266
61-90 päivää	1 965	-133	6,8 %	1 832
Yli 90 päivää	46 053	-479	1,0 %	45 574
Yhteensä	79 153	-698		78 455

Liitetiedossa 1 Myyntituotot asiakassopimuksista kerrotaan keskeisistä kirjanpidollisista arvioista sekä johdon keskeisistä hankintaan perustuvista ratkaisuista. Myyntisaamisiin liittyvistä luottoriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 25 Rahoitusriskien hallinta.

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

-	Tappiolliset	Uudelleen
1000 €	sopimukset	järjestelyvaraus	Yhteensä
1.1.2021	762		762
Varausten lisäykset	20	300	320
Varausten käyttö	-645	-232	-877
Käyttämättömien varausten peruutukset
31.12.2021	137	68	205
Varausten lisäykset
Varausten käyttö	-48	-68	-116
Käyttämättömien varausten peruutukset			0
31.12.2022	89	0	89

18. Ostovelat ja muut velat

1000 €	2022	2021
Ostovelat	41 673	52 571
Siirtovelat	78 267	65 915
Ennakkomaksut	33	938
Muut velat	7 556	5 683
Yhteensä	127 529	125 107

Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät:

Palkat ja sosiaalimaksut	43 846	42 425
Lääkäripalkkiovelka	15 376	8 261
Myynnin jaksotus	0	18
Ostolaskujen jaksotus	10 261	11 057
Sopimukseen perustuvat velat	3 237	0
Rahoituserät	212	65
Muut siirtovelat	5 334	4 087
Yhteensä	78 267	65 915

19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laatimisperiaatteet

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä on liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallista verosaamista ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisajankohtanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja-velat toisistaan siinä tapauksessa, että ne liittyvät samaan veronsaajaan ja samaan verovelvolliseen.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Johto käyttää harkintaa määrittäessään konsernissa vahvistetuista tappioista kirjattavaa laskennallista verosaamista. Konsernissa on kirjattu 31.12.2022 lisää käyttämättömistä vahvistetuista verotappioista syntyneitä laskennallisia verosaamisia. Merkittävimmät laskennalliset verosaamiset vahvistetuista käyttämättömistä tappioista on kirjattu Pihlajalinna Omasairaala Oy:n (noin 5 miljoonaa euroa), Pihlajalinna Oyj:n (noin 1,1 miljoonaa euroa) sekä Pihlajalinna Oulu Oy:n (noin 1 miljoonaa euroa) osalta.

Laskennallisia verosaamisia on kirjattu siihen määrän asti kuin johdon arvion mukaan on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Arviot perustuvat johdon laatimiin ennusteisiin ja siihen, miten kannattavuus eri yrityksissä kehittyy. Toteumat voivat vaihdella huomattavasti tilinpäätöksen laadintahetkellä tehdyistä arvioista.

Laskennallisten verojen muutos vuoden 2022 aikana:

		Kirjattu	Kirjattu laajaan
Laskennalliset verosaamiset (1 000 €)	1.1.2022	tuloslaskelmaan	tuloslaskelmaan	Ostetut tytäryritykset	Uudelleenluokittelu	31.12.2022
Vahvistetut tappiot	2 547	9 314				11 860
Myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus	223	-30				193
Varaukset	293	-65				227
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä	60	-55				5
Uudelleenluokittelu myytävänä oleviin omaisuuseriin					-63	-63
IAS 37 ehdollinen vara	749	-749				0
IFRS 16 vaikutus	774	518				1 291
Pilvipalvelut	255	-27				228
Muut erät	584	-767		3 766		3 583
Laskennalliset verosaamiset taseessa	5 484	8 138		3 766	-63	17 324
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	4 803	520		22		5 344
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen
yhdistymisessä	722	-542		1 526		1 705
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon			1 023			1 023
IFRS 16 vaikutus	337	4		0		341
Muut erät	22	77		0		99
Laskennalliset verovelat taseessa	5 884	58	1 023	1 547		8 512

Laskennallisten verojen muutos vuoden 2021 aikana:

		Kirjattu	Kirjattu laajaan
Laskennalliset verosaamiset (1 000 €)	1.1.2021	tuloslaskelmaan	tuloslaskelmaan	Ostetut tytäryritykset	Uudelleenluokittelu	31.12.2021
Vahvistetut tappiot	2 438	108		0		2 547
Myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus	253	-30		0		223
Varaukset	590	-297		0		293
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä	122	-62		0		60
IAS 37 ehdollinen vara	527	223		0		749
IFRS 16 vaikutus	715	58		0		774
Pilvipalvelut	200	55				255
Muut erät	710	-209		83		584
Laskennalliset verosaamiset taseessa	5 555	-154		83		5 484
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	4 498	304		0		4 803
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen
yhdistymisessä	884	-597		435		722
IFRS 16 vaikutus	337	0		0		337
Muut erät	42	-19		0		22
Laskennalliset verovelat taseessa	5 761	-312		435		5 884

-	Käytettävissä olevat verotappiot		Kirjatut laskennalliset verosaamiset		Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset
Verotappiot	2022	2021	2022	2021	2022	2021
Viiden vuoden kuluessa erääntyvät	9 178	1 944	1 843	2 547	16	2 225
Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluessa erääntyvät	53 139	21 916	10 017		587
Yhteensä	62 317	23 860	11 860	2 547	603	2 225
Verot laskettuna Suomen verokannalla (20 %)	12 463	4 772

20. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

Laatimisperiaatteet

Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni arvostaa sen hankintamenoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo. Johdannaissopimukset merkitään taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä, ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahoitusvaroihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Konsernin myyntisaamiset, lainasaamiset, vuokravakuustalletukset ja rahavarat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi käyttäen efektiivisen korkokannan menetelmää ottaen huomioon mahdolliset arvonalentumiset.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin luokitellaan noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet. Konsernilla ei ole julkisilla markkinoilla noteerattuja osakesijoituksia.

Johdannaissopimukset merkitään taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja kirjataan tuloslaskelmaan. Käyvän arvon muutos kirjataan omaan pääomaan, jos johdannaissopimus täyttää rahavirran suojauksen ehdot. Johdannaiset arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä ja arvostuserosta syntyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli suojauslaskentaa ei sovelleta.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Käytössä oleva luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Rahoitusvelat

Konserni luokittelee lainat rahoituslaitoksilta, käytössä olevat luotolliset tilit, vuokrasopimusvelat,

ostovelat ja muut velat jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi veloiksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Lainasitoumukseen liittyvät järjestelypalkkiot käsitellään transaktiomenoina. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi konserni luokittelee ehdolliset vastikkeet eli yritysjärjestelyissä syntyneet mahdolliset lisäkauppahinnat. Ehdollisista vastikkeista aiheutuville veloille ei makseta korkoa. Mahdollinen ehdollinen vastike eli lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson päätyttyä tulosvaikutteisesti. Johdannaisten arvostusperiaatteet on käsitelty ylempänä kohdassa Rahoitusvarat.

Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

1000 €		Käyvän arvon	Käypä arvo tulosvai	Käypä arvo - suojausin	Jaksotettu hankin	Kirjanpito arvot	Käyvät arvot
31.12.2022	Liite	hierarkia	kutteisesti	strumentti	tameno	yhteensä	yhteensä
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet		taso 3	1 167			1 167	1 167
Vuokravakuustalletukset	15	taso 2			561	561	561
Muut saamiset	15	taso 2			90	90	90
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	16				54 568	54 568	54 568
Muut saamiset	16	taso 2			1 189	1 189	1 189
Korkojohdannaiset		taso 2		5 113		5 113	5 113
Rahavarat					13 128	13 128	13 128
Yhteensä			1 167	5 113	69 536	75 816	75 816

Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot

Yhteensä			1 907	440 459	442 367	442 367
Ostovelat ja muut velat	18			41 673	41 673	41 673
Vuokrasopimusvelat	22	taso 2		28 338	28 338	28 338
Ehdollinen vastike		taso 3	1 704		1 704	1 704
Luotollinen shekkitili	22
Lainat rahoituslaitoksilta	22	taso 2		1 386	1 386	1 386
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Ehdollinen vastike		taso 3	203		203	203
Muut velat	22	taso 2		573	573	573
Vuokrasopimusvelat	22	taso 2		201 235	201 235	201 235
Lainat rahoituslaitoksilta	22	taso 2		167 255	167 255	167 255
Pitkäaikaiset rahoitusvelat

1000 €		Käyvän arvon	Käypä arvo tulosvai	Käypä arvo - suojausin	Jaksotettu hankin	Kirjanpito arvot	Käyvät arvot
31.12.2021	Liite	hierarkia	kutteisesti	strumentti	tameno	yhteensä	yhteensä
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet		taso 3	1 476			1 476	1 476
Vuokravakuustalletukset	15	taso 2			535	535	535
Muut saamiset	15	taso 2			90	90	90
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	16				78 455	78 455	78 455
Muut saamiset	16	taso 2			479	479	479
Rahavarat					4 257	4 257	4 257
Yhteensä			1 476		83 816	85 291	85 291

Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot

Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	22	taso 2	90 838	90 838	90 838
Vuokrasopimusvelat	22	taso 2	87 857	87 857	87 857
Muut velat	22	taso 2	607	607	607
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	22	taso 2	1 283	1 283	1 283
Luotollinen shekkitili	22
Vuokrasopimusvelat	22	taso 2	18 392	18 392	18 392
Ostovelat ja muut velat	18		52 571	52 571	52 571
Yhteensä			251 548	251 548	251 548

Käyvän arvon arvioiminen

Käypään arvoon konsernin taseeseen merkityt rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu arvostukseen perustuvien hierarkiatasojen ja arvostusmenetelmien mukaan seuraavasti:

Käyvän arvon hierarkiatasot

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisille varoille tai veloille noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Konsernilla ei ole hierarkiatason 1 mukaan arvostettuja rahoitusvaroja tai -velkoja.

Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Rahoitusvaroilla tai -veloilla ei käydä kauppaa aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Käyvät arvot ovat määritettävissä noteerattuihin markkinakursseihin ja hintoihin perustuen sekä johdetun arvonmäärityksen avulla. Myyntisaamisten ja rahavarojen tasearvo vastaa olennaisilta osin käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Lainojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut. Muiden rahoitusvelkojen tasearvo vastaa olennaisilta osin

niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä velkojen maturiteetti huomioon ottaen. Johdannaissopimukset on alun perin merkitty taseeseen ja uudelleenarvostettu tilinpäätöspäivänä käypiin arvoihin, eli hintaan, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Taso 3: Käypä arvo ei perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon eivätkä muutkaan rahoitusvaran tai -velan käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla tai todennettavissa. Muut osakkeet ja osuudet konsernissa sisältävät ainoastaan noteeraamattomien yhtiöiden osuuksia.

21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Laatimisperiaatteet

Konserni luokittelee liikkeelle laskemansa instrumentit niiden luonteen perustella joko omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhtiön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Osakkeiden lukumäärän täsmäytyslaskelma

			Sijoitetun vapaan
1000 €	Osakkeiden	Osake	oman pääoman
	lukumäärä kpl	pääoma	rahasto	Yhteensä
1.1.2021 Osakkeet yhteensä	22 620 135	80	116 520	116 600
Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet	25 900
31.12.2021
31.12.2021 ulkona olevat osakkeet	22 594 235	80	116 520	116 600

1.1.2022 Osakkeet yhteensä	22 620 135	80	116 520	116 600
Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2022	70 491
31.12.2022 ulkona olevat osakkeet	22 549 644	80	116 520	116 600

Pihlajalinnalla on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja muuhun yhtiön varojenjakoon. Osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Käyvän arvon rahasto

Käyvän arvon rahasto sisältää rahavirran suojaukseksi solmitun ja suojauslaskennan ehdot täyttävän johdannaissopimuksen käyvän arvon muutoksen tehokkaan osan.

Jakokelpoiset varat

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 210 975 765,50 euroa, josta tilikauden tappio on 4 503 903,60 euroa.

Osingot

Hallitus esittää, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

22. Rahoitusvelat

1000 €	2022	2021
Pitkäaikaiset korolliset velat
Pankkilainat	167 255	90 838
Muut velat	573	607
Vuokrasopimusvelat	201 235	87 857
	369 063	179 302
Lyhytaikaiset korolliset velat
Pankkilainat	1 386	1 283
Vuokrasopimusvelat	28 338	18 392
Yhteensä	29 723	19 675
Korolliset rahoitusvelat yhteensä	398 786	198 977

Konsernin valmiusluottosopimuksesta nostetut lainaerät ovat tosiasiallisesti pitkäaikaisia,vaikka nostettujen lainaerien maturiteetti on 1, 3 tai 6 kuukautta.

Vuokrasopimusvelat

1000 €	2022	2021
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
Käyttöomaisuustontit	546	305
Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat	200 092	86 963
Käyttöoikeuskalusto	597	588
	201 235	87 857
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
Käyttöomaisuustontit	99	63
Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat	27 569	17 715
Käyttöoikeuskalusto	670	614
	28 338	18 392

23. Korollisten velkojen ei-rahavirtavaikutteiset muutokset

				Uudet osamak
			Hankitut	sut ja vuokra	Efektiivinen
1000 €		2021 Rahavirrat	liiketoiminnot	sopimusvelat	korko	2022
Pitkäaikaiset korolliset velat	91 445	75 221	438	606		-383 167 327
Lyhytaikaiset korolliset velat	1 283	0	27	576	0	1 887
Vuokrasopimusvelat	106 248	-29 014	129 549	22 789		0 229 573
Kokonaisvelat rahoitustoiminnasta	198 977	46 208	130 015	23 970		-383 398 786

24. Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset, mahdollistaa konsernin strategian mukaiset investoinnit ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa osingonjaon ja osakeantien kautta.

Keskeisimmät pääoman hallintaa koskevat tunnusluvut ovat omavaraisuusaste, nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ja nettovelkaantumisaste. Rahoitusjärjestelyyn liittyviä lainakovenantteja on kuvattu tarkemmin liitetiedon 25 Rahoitusriskien hallinta yhteydessä.

1000 € Liite 2022 2021 Oma pääoma 122 888 122 611 Taseen loppusumma- saadut ennakot 661 606 456 127 Omavaraisuusaste¹⁾ 18,6 % 26,8 % Korolliset rahoitusvelat 22 398 786 198 977 Rahavarat -13 128 -4 257 Korollinen nettovelka 385 659 194 720 Nettovelkaantumisaste²⁾ 313,8 % 158,8 % Käyttökate 54 401 62 638 Oikaisuerät * 9 828 2 698 Oikaistu käyttökate 64 229 65 336 Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 6,0 3,0

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen mukaiset kulukirjaukset ja poistojen peruutukset. Käyttökatteen oikaisut tilikaudella olivat yhteensä 9,8 (2,7) miljoonaa euroa.

¹⁾ Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Oma pääoma / (Taseen loppusumma- saadut ennakot)

²⁾ Nettovelkaantumisaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Korollinen nettovelka / Oma pääoma.

Konserni on tilikaudelle ostanut 120 000 kpl omaa osakettaan keskihintaan 12,2896 euroa osakkeelta. Pihlajalinna luovutti maaliskuussa edellisen kannustinohjelman LTIP 2019 mukaisesti 8 867 hallussaan olevaa osaketta avainhenkilöille. Pihlajalinna luovutti huhtikuussa hallussaan olevia osakkeita 59 900 lunastaessaan tytäryhtiönsä vähemmistöosakkaat. Pihlajalinna luovutti toukokuussa 6 642 yhtiön hallussa olevaa osaketta osana hallituksen palkkiota. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä on hallussaan 70 491 kpl omia osakkeitaan.

25. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat luotto- ja vastapuoliriski sekä korko- ja maksuvalmiusriskit. Konserni toimii Suomessa eikä näin ollen altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiriskeille. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet ovat hallituksen hyväksymät ja rahoitusriskien tunnistamisesta ja käytännön riskienhallinnasta vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja yhdessä liiketoimintajohdon kanssa. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa riittävä maksuvalmius ja minimoida rahoituskustannukset sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin rahoituksellisesta tilanteesta ja riskeistä.

Konsernin talous- ja rahoitustoiminto seuraa aktiivisesti konsernin taloudellisten kovenanttien toteumaarvoja sekä ennakoi rahoituksellista liikkumavaraa suhteessa kovenanttien maksimiarvoihin osana konsernin liiketoiminnan suunnittelua.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla rahavirtaennusteita, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoitusmuotoja. Konsernin rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen ennustaminen on jatkuvaa.

Konserni solmi tilikauden 2022 aikana 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koronvaihtosopimuksen suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyään. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimus on voimassa 25.3.2027 asti ja sen käypä arvo oli 5,1 miljoonaa euroa tilikauden lopussa. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä on maaliskuussa 2023. Sopimuksen perusteella konserni maksaa kiinteää 1,12 prosentin korkoa sekä saa vaihtuvaa 6 kk Euribor -korkoa alkamispäivästä alkaen.

Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä rahoitusvaroja 13,1 (4,3) miljoonaa euroa, jonka lisäksi konsernilla oli tilinpäätöstilanteessa käytettävissään 43,0 (45,0) miljoonaa euroa sitovia käyttämättömiä rahoituslimiittejä. Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluottolimiittiä oli tilinpäätöstilanteessa käyttämättä 100,0 (45,0) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 18,6 (26,9) prosenttia.

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille ulkoisen rahoitusjärjestelynsä kautta. Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti hallitus päättää konsernin lainakannan korkosuojauksen tarpeellisuudesta ja kattavuudesta. Konserni solmi tilikauden 2022 aikana 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koronvaihtosopimuksen suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyään. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä on maaliskuussa 2023.

	PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
		TOIMINTAKERTOMUS	TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS		TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Tilinpäätöspäivänä 58 (54) prosenttia korollisista veloista on kiinteäkorkoista. Konsernin korollisten velkojen ja johdannaisten keskimääräinen vuosikorko tilikaudella oli noin 3,20 (1,68) prosenttia. Rahoitussalkun duraatio eli korkosidonnaisuusaika oli 3,7 (3,2) vuotta.

Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korkopositio tilikauden lopussa.

1 000 €	2022	2021
Kiinteäkorkoiset rahoitusvelat	230 143	107 567
Suojauslaskennan alaiset rahoitusvelat	65 000	0
Vaihtuvakorkoiset rahoitusvelat	104 136	91 521
Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä	104 136	91 521

Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin voittoon ennen veroja, mikäli markkinakorot nousisivat tai laskisivat ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän korkopositioon sisältäen johdannaiset. Koska konsernilla ei ole merkittäviä korollisia varoja, konsernin tuotot ja operatiiviset kassavirrat eivät olennaisesti altistu markkinakorkojen vaihtelulle.

1 000 €	2022	2022	2021	2021
Muutos	1 % -yksikköä	1 % -yksikköä	1 % -yksikköä	1 % -yksikköä
	korkeampi	matalampi	korkeampi	matalampi
Vaikutus voittoon ennen veroja	-1 700	1 700	-915	0

Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.

	Tasearvo	alle 1				yli 4
1000 €	31.12.2022	vuosi	1-2 vuotta	2-3 vuotta	3-4 vuotta	vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	168 641	-7 529	-5 810	-167 453	-4
Vuokrasopimusvelat	229 573	-31 699	-29 751	-26 129	-21 944	-132 924
Muut korolliset velat	573	-59	-57	-57	-57	-644
Ehdollinen vastike	1 907	-1 710	-6	-6	-206
Ostovelat	41 673	-41 673
Yhteensä	442 367	-82 671	-35 624	-193 645	-22 210	-133 568

	Tasearvo	alle 1				yli 4
1000 €	31.12.2021	vuosi	1-2 vuotta	2-3 vuotta	3-4 vuotta	vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	92 121	-2 958	-90 984	-265
Vuokrasopimusvelat	106 248	-19 934	-16 175	-14 029	-11 942	-51 236
Muut korolliset velat	607	-20	-57	-57	-57	-738
Ostovelat	52 571	-52 571
Yhteensä	251 548	-75 483	-107 216	-14 351	-11 999	-51 974

Lainakovenantit

Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille vuosineljänneksittäin. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee ja raportoi hallitukselle lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti.

Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja. Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu vuosittaisiin vastuullisuustavoitteisiin, jotka liittyvät potilastyytyväisyyteen (NPS), henkilöstön sitoutumiseen (eNPS) ja leikkaushoidon toteutumiseen tavoiteajassa. Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukaiset vastuullisuustavoitteet eivät aiheuttaneet muutosta lainamarginaaleihin.

Pihlajalinna ja lainapankit sopivat loppuvuoden aikana tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta kahdesti. Hankittujen waiverien mukaan vuoden 2022 viimeisen neljänneksen leverage-taso nostettiin 5,5:een ja vuoden 2023 ensimmäinen neljännes 4,5:een ja toinen neljännes 4,0:aan. Vuoden 2022 viimeinen neljännes ja vuoden 2023 ensimmäiset kolme neljännestä gearing ei saa ylittää tasoa 140 prosenttia. Rahoitusjärjestelyn alkuperäinen gearing-kovenanttitaso 115 prosenttia astuu voimaan vuoden 2023 neljännen neljänneksen tarkastelussa. Vuoden 2023 kolmannen neljänneksen alusta rahoitusjärjestelyn mukainen leverage-taso on 3,75.

Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 5,23 ja gearing oli 139,95 prosenttia. Mikäli konsernin tulos verojen jälkeen olisi ollut noin 40 tuhatta euroa heikompi, gearing-kovenanttitaso olisi rikkoutunut. Toisaalta yhtiön koronvaihtosopimuksen käypä arvo oli tilinpäätöstilanteessa 5,1 miljoonaa euroa. Mikäli koronvaihtosopimus olisi myyty tilinpäätöstilanteessa, olisi gearing laskenut tasoon 136,0 prosenttia ja leverage tasoon 5,08. Kovenanttiehtojen rikkoutuminen voi johtaa rahoitusjärjestelyn eräännyttämiseen.

Lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2022, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 167,0 (90,0) miljoonaa euroa.

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Laatimisperiaate

Yhtiö soveltaa suojauslaskentaa vähentämään tulevien rahavirtojen korkojen vaihtelusta johtuvaa tulosvaihtelua. Johdannaissopimukset merkitään taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Johdannaissopimukset sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin tai -velkoihin, paitsi yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä realisoituvat johdannaissopimukset, jotka kirjataan pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin tai -velkoihin. Jos johdannaissopimus täyttää rahavirran suojauksen ehdot, ja sen suojausvaikutus voidaan osoittaa tehokkaaksi, käyvän arvon muutos kirjataan omaan pääomaan.

Rahavirran suojauksissa suojauskohteiden ja instrumenttien kriittiset ehdot ovat samat ja suojauskohteille sovelletaan suojausastetta 1:1. Suojauslaskentaa aloitettaessa dokumentoidaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet. Suojaussuhteen tehokkuutta testataan säännöllisesti ja tehokas osuus kirjataan suojauskohteen mukaisesti suojattavan kohteen arvonmuutosta vastaan oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Tehoton osuus kirjataan luonteensa mukaisesti joko rahoituseriin tai muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin. Suojauslaskenta lopetetaan, kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan. Tällöin suojausinstrumenteista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu.

Suojaukseen käytettävät johdannaiset

Konserni on tilikauden 2022 aikana alkanut soveltaa suojauslaskentaa maaliskuussa 2022 solmitun koronvaihtosopimuksen osalta. Konserni solmi tilikauden 2022 aikana 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koronvaihtosopimuksen suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyään. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimus on voimassa 25.3.2027 asti ja sen käypä arvo oli 5,1 miljoonaa euroa tilikauden lopussa. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä on maaliskuussa 2023. Sopimuksen perusteella konserni maksaa kiinteää 1,12 prosentin korkoa sekä saa vaihtuvaa 6 kk Euribor -korkoa alkamispäivästä alkaen.

Luottoriski

Konsernin luottoriski koostuu pääasiassa liiketoimintaan liittyvien asiakassaamisten luottoriskistä. Konsernin suurimmat asiakkaat ovat kuntia, kuntayhtymiä tai suuria vakavaraisia pörssinoteerattuja yrityksiä. Liitetiedossa 16 Myyntisaamiset ja muut saamiset on esitetty konsernin keskeiset luottoriskit.

Yritys- ja henkilöasiakkaiden maksutiedot tarkistetaan joka käynnin yhteydessä. Perintäprosessissaan konserni käyttää ulkopuolista perintätoimistoa. Konserni tarjoaa yksityisasiakkaille rahoitusta Svea Rahoituksen kautta. Kyseinen järjestely sisältää asiakkaan luottokelpoisuuden tarkistuksen.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 16 Myyntisaamiset ja muut saamiset. Tilikauden tulosvaikutteisten luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa (ks. liitetieto 20 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin).

Valuuttariski

Konserni toimii pääasiassa Suomen alueella eikä näin altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiriskille. Konsernilla on vähäisiä ulkomaanvaluutan määräisiä hankintoja vuosittain.

26. Hankitut liiketoiminnot

Laatimisperiaatteet

Konsernin hankkiessa omaisuutta joko yritysjärjestelyin tai muiden järjestelyiden kautta johto arvioi omaisuuserän tosiasiallista luonnotta ja liiketoimintaa määritellessään, onko kyseessä liiketoimintojen yhdistäminen.

Kun omaisuuserän tai omaisuuserien ryhmä ei muodosta liiketoimintaa, hankintaa ei käsitellä liiketoimintojen yhdistämisenä ja tällöin konserni kirjaa yksittäisten varojen sekä velkojen hankinnan. Hankintameno kohdistetaan yksittäisille omaisuuserille ja veloille niiden hankintahetken käypien arvojen suhteessa ja liikearvoa ei synny.

Liiketoiminnoiksi määritellyt hankinnat käsitellään liiketoimintojen yhdistämisinä. Konserni kirjaa liiketoimintojen yhdistämisen käyttäen hankintamenomenetelmää. Luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jolloin ne ovat aiheutuneet. Hankitut liiketoiminnot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan hankittuun liiketoimintaan. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Jos liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyä ei saada valmiiksi sen raportointikauden loppuun mennessä, jonka aikana yhdistäminen tapahtuu, konserni esittää tilinpäätöksessään nämä hankinnat alustavina. Alustavia eriä oikaistaan, ja uusia varoja ja velkoja kirjataan takautuvasti, jos saadaan sellaista uutta informaatiota, joka koskee hankinta-ajankohtana vallinneita tosiseikka ja olosuhteita ja joka, jos se olisi ollut tiedossa, olisi vaikuttanut tuona ajankohtana kirjattuihin määriin. Tarkastelu ei ole pidempi kuin yksi vuosi hankinta-ajankohdasta lukien.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Hankittujen varojen ja velkojen osalta käyvät arvot määritellään mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevien markkina-arvojen mukaisesti. Jos markkina-arvoja ei ole saatavilla, perustuu arvostus arvioihin omaisuuserän tulontuottamiskyvystä sekä käyttötarkoituksesta Pihlajalinnan liiketoiminnassa.

Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Erityisesti aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu tulevien kassavirtojen nykyarvoihin ja edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista sekä omaisuuserien käytöstä.

Ehdollisen vastikkeen hankinta-ajan käypäarvo on kirjattu osaksi luovutettua vastiketta. Kun ehdollinen vastike luokitellaan rahoitusvelaksi, se arvostetaan käypään arvoon raportointikauden päättyessä ja muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Hankitut liiketoiminnot, Pohjola Sairaala Oy

Pihlajalinna osti Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan Pohjola Vakuutus Oy:ltä 1.2.2022. Pohjola Sairaalan hankintamenolaskelma on saatettu päätökseen 31.12.2022. Hankintalaskelmalla Pohjola Sairaalan 31.1.2022 avaavaan taseeseen on tehty oikaisuja. Käyvän arvon oikaisut liittyvät pääasiallisesti käyttöoikeusomaisuuseriin, muihin varauksiin ja vuokrasopimusvelkoihin. Yhtiö on päivittänyt alustavina esitettyjä oikaisuja seuraavasti: käyttöoikeusomaisuuserät -9,8 milj. euroa, muut varaukset -4,3 milj. euroa, vuokrasopimusvelat -6,0 milj. euroa sekä liikearvo 0,5 milj. euroa.

1000 €	2022
Vastike
Käteinen raha	35 193
Kokonaishankintameno	35 193

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvät arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:

1000 €	Liite	2022
Aineelliset hyödykkeet	12	430
Aineettomat hyödykkeet	13	5 989
Käyttöoikeusomaisuuserät	14	103 048
Laskennallinen verosaaminen	19	3 705
Myyntisaamiset ja muut saamiset		13 196
Rahavarat		1 809
Varat yhteensä		128 176

Laskennallinen verovelka		1 100
Muut varaukset		413
Vuokrasopimusvelat	22	125 771
Muut velat		8 458
Velat yhteensä		135 742
Hankittu nettovarallisuus		-7 566

Liikearvon syntyminen hankinnassa:

1000 €	Liite	2 022
Luovutettu vastike		35 193
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus		7 566
Liikearvo	13	42 759

Rahana maksettu kauppahinta		35 193
Hankittujen kohteiden rahavarat		-1 809
Rahavirtavaikutus		33 384

Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin, tavaramerkkeihin ja potilastietokantaan perustuvia aineettomia hyödykkeitä. Näiden käyväksi arvoksi määriteltiin 5,5 miljoonaa euroa. Käypä arvo on määritelty käyttäen tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa, joka edellyttää ennustetta odotettavissa olevista vastaisista rahavirroista. Edellä mainittuihin liittyen tunnistettiin 1,1 miljoonan euron laskennallinen verovelka.

Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi 42,8 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja ammattitaitoiseen työvoimaan. Synergiaedut perustuvat esimerkiksi leikkaustoiminnan, vastaanottokäyntien sekä diagnostiikkapalveluiden käyttöasteen kasvamiseen. Syntynyt liikearvo ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten yhteenlaskettu käypä arvo oli 13,2 miljoonaa euroa, joka vastaa olennaisesti niiden kirjanpitoarvoa, eikä saamisiin liity olennaista arvonalentumisriskiä.

Edellä kuvatun liiketoimintojen yhdistämisen myötä tilikaudella 2022 kirjattu liikevaihto oli 76 miljoonaa euroa, ja vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 12,5 miljoonaa euroa.

Hankintoihin liittyvät kulut 0,6 milj. euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin (IFRS 3 -kulut).

	PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
			TOIMINTAKERTOMUS	TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS		TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Hankitut liiketoiminnot, muut

Pihlajalinna toteutti 1.4.2022 Etelä-Savon Työterveys Oy:n, Lääkärikeskus Ikioma Oy:n sekä Punkkibussin® liiketoiminnan hankinnat. Mediellen Oy:n hankinnan Pihlajalinna toteutti 1.9.2022. Seppälääkärit Oy:n ja Seppämagneetti Oy:n koko osakekantoja koskevat kaupat toteutuivat 1.10.2022 Hankintojen hankintalaskelmia viimeistellään ja ne tullaan saattamaan päätökseen yhden vuoden kuluessa hankintahetkestä. Seuraavassa on esitetty alustavat hankintalaskelmat yrityshankinnoista tiedot yhdistettyinä, koska hankinnat eivät ole yksittäin tarkasteltuina olennaisia:

1 000 €	2022
Vastike
Käteinen raha	20 893
Ehdollinen vastike	1 905
Kokonaishankintameno	22 798

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:

1 000 €	Liite	2022
Aineelliset hyödykkeet	12	961
Aineettomat hyödykkeet	13	2 194
Käyttöoikeusomaisuuserät	14	3 591
Myytävissä olevat rahoitusvarat		1
Laskennallinen verosaaminen	19	61
Vaihto-omaisuus		223
Myyntisaamiset ja muut saamiset		2 331
Rahavarat		1 969
Varat yhteensä		11 330

Laskennallinen verovelka	19	447
Varaukset		153
Rahoitusvelat	22	466

*

Varaukset		153
Rahoitusvelat	22	466
Vuokrasopimusvelat		3 778
Muut velat		6 014
Velat yhteensä		10 858
Hankittu nettovarallisuus		471

Alustavan liikearvon syntyminen hankinnassa:

1 000 €	Liite	2022
Luovutettu vastike		22 798
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus hankinnasta		41
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus		-471
Liikearvo	13	22 368

Rahana maksettu kauppahinta		20 893
Hankittujen kohteiden rahavarat		-1 969
Rahavirtavaikutus		18 924

Alustavassa käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin, tavaramerkkiin, potilastietokantaan ja kilpailukieltosopimuksiin perustuvia aineettomia hyödykkeitä. Näiden alustavaksi käyväksi arvoksi määriteltiin 2,2 miljoonaa euroa. Käypä arvo on määritelty käyttäen tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa, joka edellyttää ennustetta odotettavissa olevista vastaisista rahavirroista. Edellä mainittuihin liittyen tunnistettiin 0,4 miljoonan euron laskennallinen verovelka.

Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi alustava 22,4 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja ammattitaitoiseen työvoimaan. Syntyneestä liikearvosta noin 8 miljoonaa euroa on vähennyskelpoista verotuksessa.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten yhteenlaskettu käypä arvo oli 2,3 miljoonaa euroa, joka vastaa olennaisesti niiden kirjanpitoarvoa, eikä saamisiin liity olennaista arvonalentumisriskiä.

Edellä kuvatun liiketoimintojen yhdistämisen myötä tilikaudella 2022 kirjattu liikevaihto oli 16,5 miljoonaa euroa, ja vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 1,5 miljoonaa euroa.

Hankintoihin liittyvät kulut 0,5 milj. euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin (IFRS 3 -kulut).

Pro forma -tiedot

Mikäli tilikaudella 2022 hankitut liiketoiminnot olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden alusta, olisi konsernin tilikauden liikevaihto ollut 706,5 miljoonaa euroa ja liiketulos 8,8 miljoonaa euroa.

Yritysostot ja investoinnit

Hankinnan kohde	Ajankohta	Toimiala	Kotipaikka
Pohjola Sairaala Oy	2/2022	Lääkärikeskustoiminta	Helsinki
Etelä-Savon Työterveys Oy	4/2022	Työterveyspalvelut	Mikkeli
Lääkärikeskus Ikioma Oy 4/2022	Lääkärikeskustoiminta,
	suunterveydenhoito	Mikkeli
Punkkibussi®-liiketoiminta	4/2022	Lääkärikeskustoiminta	Useita
Mediellen Oy	9/2022	Lääkärikeskustoiminta	Sotkamo
Seppälääkärit Oy	10/2022	Lääkärikeskustoiminta	Jyväskylä
Seppämagneetti Oy	10/2022	Lääkärikeskustoiminta	Jyväskylä

Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta tilikaudella 2022

Pihlajalinna lunasti huhtikuussa 2022 Pihlajalinna Turku Oy:n osakekannasta 8 % yhtiön vähemmistöosakkailta. Kaupan jälkeen konsernin omistusosuus on 100 %.

Marraskuussa Pihlajalinna lunasti 19 % osuuden Laihian Hyvinvointi Oy:n osakekannasta Laihian kunnalta. Kaupan jälkeen konsernin omistusosuus on 100 %.

Tilikauden 2021 hankinnat

1000 €
Hankinnan kohde	Ajankohta	Toimiala	Kotipaikka
Työterveys Virta Oy	04/2021	Työterveyspalvelut	Oulu
Finla Työterveys Oy:n Mänttä-Vilppulan	11/2021	Työterveyspalvelut	Mänttä-Vilppula
yksikön liiketoiminta

1000 €			2021
Vastike
Käteinen raha, peruskauppahinta			17 941
Kokonaishankintameno			17 941

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvät arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:

1000 €	Liite	2 021
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	12	30
Aineettomat hyödykkeet	13	2 195
Käyttöoikeusomaisuuserät	14	2 801
Myytävissä olevat rahoitusvarat		1
Laskennallinen verosaaminen		83
Myyntisaamiset ja muut saamiset		1 552
Rahavarat		1 527
Varat yhteensä		8 188
Laskennallinen verovelka		435
Uudelleenjärjestelyvaraus		300
Vuokrasopimusvelat	22	2 801
Muut velat		2 012
Velat yhteensä		5 549

Hankittu nettovarallisuus 2 640

Liikearvon syntyminen hankinnassa:

(IFRS 3 -kulut).

1000 €	Liite	2 021
Luovutettu vastike		17 941
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus		-2 640
Liikearvo	13	15 301

Rahana maksettu kauppahinta		17 941
Hankinnan kohteiden rahavarat		-1 527
Rahavirtavaikutus		16 414

Aineettomina hyödykkeinä erilleen liikearvosta hankinnassa kirjattiin asiakassopimuksia, kilpailukieltosopimuksia ja potilastietokantaa. Aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on määritetty yrityskaupoissa vakiintuneen hintatason ja tulevien kassavirtojen diskontattujen arvojen perusteella. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu tuotto-odotuksista, hankittujen yritysten ammattitaitoisesta työvoimasta sekä synergiaeduista.

Hankintoihin liittyvät kulut 366 tuhatta on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin

Mikäli hankitut liiketoiminnot olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden alusta, olisi konsernin katsauskauden liikevaihto ollut 616,3 miljoonaa euroa ja liikevoitto 27,4 miljoonaa euroa.

Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta tilikaudella 2021

Pihlajalinna lisäsi elokuussa 2021 omistustaan Alavuden, Ähtärin, Kuortaneen sekä Soinin kuntien kanssa omistamastaan Kuusiolinna Terveys Oy:stä. Osakekaupat tehtiin Kuortaneen kunnan kanssa. Konsernin omistusosuus kaupan jälkeen on 97 %.

27. Myytävänä olevat omaisuuserät

Laatimisperiaatteet

Pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoja vastaavan määrän odotetaan kertyvän ensisijaisesti myynnistä sen sijaan, että ne kertyisivät jatkuvan käytön seurauksena. Luokittelu myytävänä olevaksi edellyttää seuraavien ehtojen täyttymistä: myynnin on oltava erittäin todennäköinen, omaisuuserän on oltava nykyisessä kunnossaan välittömästi myytävissä tavanomaisin ehdoin, johdon on oltava sitoutunut omaisuuserän myyntiin ja myynnin voidaan odottaa toteutuvan vuoden sisällä luokittelusta.

Ennen kuin omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat varat ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, niiden kirjanpitoarvot määritetään niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokittelupäivästä alkaen myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettava kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuneilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Samalla poistot ja hankintamenon jaksotukset on lopetettava. Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään omalla rivillään konsernin taseessa vertailukauden lukuja oikaisematta.

Pihlajalinna on luokitellut suun terveyden palvelut myytävänä oleviksi omaisuuseriksi 31.12.2022 alkaen. Yhtiö on tiedottanut myyvänsä suun terveyden palvelut Hammas Hohde Oy:lle. Kauppaan kuuluu 16 klinikkaa ympäri Suomea. Niissä työskentelee noin 200 suun terveyden ammattilaista. Kaupan odotetaan toteutuvan maaliskuun 2023 loppuun mennessä.

1000	31.12.2022
Liikearvo	3 004
Muut aineettomat hyödykkeet	-19
Aineelliset hyödykkeet	1 585
Sijoitukset	-5
Laskennalliset verosaamiset	63
Vaihto-omaisuus	372
Muut saamiset, lyhytaikaiset	205
Myytävänä olevat omaisuuserät	5 255

Muut velat, lyhytaikaiset	1 081
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	1 081

Nettovarat 4 175

28. Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet

Konsernin rakenne

Konsernilla on 34 (28) tytäryritystä vuonna 2022. Tytäryrityksistä 20 (14) on 100 % omistettuja ja 14 (14) tytäryritystä on osittain omistettuja. Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty liitetiedossa 31 Lähipiiritapahtumat. Vuonna 2022 konsernilla on 3 (2) osakkuusyritystä ja 1 (1) yhteinen toiminto.

Erittely olennaisista määräysvallattomien omistajien osuuksista konsernissa

		Määräysvallattomien omistajien osuus äänivallasta		Määräysvallattomien omistajien osuus voitosta tai tappiosta		Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta
	Pääasiallinen
1000 €	toimipaikka	2022	2021	2022	2021	2022	2021
Jämsän Terveys Oy	Jämsä	49%	49%	-2462	-1653	-3885	-1422
Pihlajalinna Eritysasumispalvelut Oy	Hämeenlinna	30%	30%	79	-72	-130	-209
Dextra Lapsettomuusklinikka Oy	Helsinki	49%	49%	227	414	418	851
Pihlajalinna Liikuntakeskukset -konserni	useita	30%	30%	-401	-245	1453	1854
Suomen Yksityiset Hammaslääkärit -konserni	useita	37%	37%	76	-3	469	393
Yhteensä				-2 482	-1 559	-1 675	1 467

Taloudellisen informaation yhteenveto tytäryrityksistä, joissa on olennainen määräysvallattomien omistajien osuus

	Jämsän Terveys Oy		Pihlajalinna Erityisa sumispalvelut Oy		Dextra Lapsettomuusklinikka Oy		Pihlajalinna Liikun takeskukset -konserni		Suomen Yksityiset Ham maslääkärit -konserni
	2022	2021	2022	2021	2022	2021	2022	2021	2022	2021
Lyhytaikaiset varat	5 381	42 550	767	544	1 026	1 715	1 742	1 326	248	270
Pitkäaikaiset varat	1 233	1 808	4 306	4 524	3 720	1 369	37 168	37 694	1 962	2 087
Lyhytaikaiset velat	14 144	46 686	1 464	1 672	860	695	17 278	15 392	807	1 193
Pitkäaikaiset velat	324	481	4 016	4 062	2 342	18	17 603	18 239	19	20
Liikevaihto	75 231	75 022	6 370	4 302	5 201	5 980	12 653	12 579	4 401	4 392
Liikevoitto	-4 522	-3 576	407	-214	584	1 149	-922	-458	276	12
Voitto / tappio	-4 984	-3 376	268	-238	519	897	-1 532	-818	85	8
Emoyrityksen omistajien osuus voitosta/tappiosta	-2 521	-1 722	190	-212	292	483	-1 130	-573	10	11
Määräysvallattomien omistajien osuus voitosta/tappiosta	-2 462	-1 653	79	-72	227	414	-401	-245	76	-3
Liiketoiminnan nettorahavirta	-1 783	-3 911	852	18	1 157	1 386	4 122	4 158	531	155
Investointien nettorahavirta	18	-137	423	-2 164	6 064	-600	5 989	-1 512	-114	298
Rahoituksen nettorahavirta,	2 120	-201	-1 274	2 146	-7 217	-793	-9 912	-2 620	-494	-435
josta määräysvallattomille omistajille maksetut osingot					-660	-215

29. Osuudet osakkuus- ja yhteisjärjestelyissä

Laatimisperiaatteet

Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa.

1000 €		2022	2021
Osuudet osakkuusyrityksissä	Ullanlinnan Silmälääkärit Oy	31	20
	Digital Health Solutions Oy	609	288
	Kuura Digilääkärit Oy	1 428	0
Osuudet yhteisissä toiminnoissa	Koy Levin Pihlaja Oy	40	40
Tasearvo yhteensä		2 109	348

Osuudet osakkuusyrityksissä

	Pääasiallinen	Omistusosuus -%
Nimi	toimipaikka		2022	2021
Ullanlinnan Silmälääkärit Oy	Helsinki	Terveyspalvelut	37%	37%
Digital Health Solutions Oy	Sotkamo	Kaikki laillinen		18%
		liiketoiminta	41%
Kuura Digilääkärit Oy		Lääkäriasemat, yksityis
	Helsinki	ja erikoislääkäripalvelut	45%

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta esitetään Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -erässä, mutta vain siihen määrään asti, kuin konsernin osakesijoituksella oli tasearvoa.

Osuudet yhteisissä toiminnoissa

Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona omistusosuuden mukaan.

30. Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset

Omasta puolesta annetut vakuudet	2022	2021
Takaukset	4 158	4 407
Kiinteistöjen alv-palautusvastuu	33	59
Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista	1 312	849
Vuokravakuustalletukset	561	535

Ehdolliset velat

Pihlajalinnalla on kokonaisulkoistussopimuksia Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvilla alueilla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toiminta on päättynyt 31.12.2022 Pirkanmaan hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa 1.1.2023. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perussopimuksen mukaisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on laskuttanut toimintansa päättymisen johdosta jäsenkunniltaan osuuden negatiivisen tuloksen kattamisesta. Koska sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminta on osassa jäsenkuntia kokonaisulkoistettu Pihlajalinnalle, on konserni saanut alkuvuoden 2023 aikana negatiivisen tuloksen kattamiseen liittyviä laskujen liitteitä noin 0,5 miljoonan euron edestä. Johdon arvion mukaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toiminnan lakkauttamisesta aiheutuvan negatiivisen tuloksen kattaminen ei ole konsernin yhtiöiden vastuulla vaan se kuuluu sairaanhoitopiirin jäsenkunnille. Johto ei siten pidä todennäköisenä taloudellisten voimavarojen siirtymistä ulos konsernista ja täten kyseessä on konsernin tulkinnan mukaisesti IAS 37 -standardin mukainen ehdollinen velka.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero siitä, voiko kiinteä vuosihinta sote-palveluissa myös laskea hinnantarkistuksen vuoksi. Jämsän Terveys nosti lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan. Lisävastakanne koskee mm. palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutosten vaikutusta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palvelusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa. Palveluntuottajalla on oikeus kustannusnousuja vastaaviin hinnanmuutoksiin, ja sopimusosapuolilla on neuvottelu- ja sopimisvelvoite.

Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 4.4.2022 ratkaisunsa Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelusopimusta koskevaan riitaan. Käräjäoikeus ei kiistänyt Jämsän Terveyden palvelusopimuksen muuttuvien vastikkeiden perusteita, mutta katsoi esitetyn näytön kustannusten toteutumisesta riittämättömäksi. Riidan tilannetta ja vaikutuksia on kuvattu tarkemmin liitetiedon 1 Myyntituotot asiakassopimuksista kohdassa

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä yhteydessä. Jämsän Terveys on valittanut hovioikeuteen käräjäoikeuden ratkaisusta.

Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä, joista ei odoteta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille.

31. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Johdon avainhenkilöinä lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja ja heidän perheenjäsenensä.

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet

Konsernin emoyritys on Pihlajalinna Oyj, joka omistaa kaikki Pihlajalinna Terveys Oy:n A-sarjan osakkeet.

		Omistus	Osuus
Yritys	Kotipaikka	osuus	äänivallasta
Emoyritys Pihlajalinna Oyj	Tampere
Pihlajalinna Terveys Oy	Parkano	100%	100%
Ikipihlaja Johanna Oy	Jämsä	100%	100%
Jokilaakson Terveys Oy	Jyväskylä	90%	90%
Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy	Helsinki	100%	100%
Mäntänvuoren Terveys Oy	Tampere	91%	91%
Ikipihlaja Kuusama Oy	Kokemäki	100%	100%
Ikipihlaja Sofianhovi Oy	Mänttä-Vilppula	100%	100%
Wiisuri Oy	Jyväskylä	100%	100%
Ikipihlaja Matinkartano Oy	Lieto	100%	100%
Ikipihlaja Setälänpiha Oy	Lieto	100%	100%
Ikipihlaja Oiva Oy	Raisio	100%	100%
Kolmostien Terveys Oy	Parkano	96%	96%
Jämsän Terveys Oy	Jyväskylä	51%	51%
Kuusiolinna Terveys Oy	Alavus	97%	97%
Lääkäriasema DokTori Oy	Lappeenranta	100%	100%
Kompassi Lääkärikeskus Oy	Seinäjoki	100%	100%
Mediapu Oy	Oulu	100%	100%
Pihlajalinna Turku Oy	Turku	100%	100%

Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy	Hämeenlinna	70%	70%
Pihlajalinna Oulu Oy	Oulu	100%	100%
Dextra Lapsettomuusklinikka Oy	Helsinki	51%	51%
Bottenhavets Hälsa Ab -	Kristiinankaupunki
Selkämeren Terveys Oy		75%	75%
Linnan Klinikka Oy	Hämeenlinna	100%	100%
Pihlajalinna Liikuntakeskukset Oy	Tampere	70%	70%
Forever Helsinki Oy	Helsinki	70%	70%
Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy	Tampere	63%	63%
Pihlajalinna Hammasklinikat Oy	Tampere	63%	63%
Laihian Hyvinvointi Oy	Laihia	100%	100%
Pihlajalinna Omasairaala Oy	Helsinki	100%	100%
Pihlajalinna Etelä-Savo Oy	Mikkeli	100%	100%
Pihlajalinna Ikioma Oy	Mikkeli	93%	93%
Pihlajalinna Kainuu Oy	Sotkamo	70%	70%
Seppämagneetti Oy	Jyväskylä	100%	100%
Seppälääkärit Oy	Jyväskylä	100%	100%

Tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 29 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. .

Johdon työsuhde-etuudet

1000 €	2022	2021
Rahapalkat, johtoryhmä	1 030	1 054
Osakepalkkio, johtoryhmä	65	226
Luontoisedut, johtoryhmä	10	16
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etu	182
udet Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, johtoryhmä yhteensä	1 288	1 297

Palkat ja palkkiot

1000 €	2022	2021
Toimitusjohtaja Joni Aaltonen
Rahapalkat	287	283
Osakepalkkio	32	100
Luontoisedut	20	21
Yhteensä	339	405

Toimitusjohtajan palkan ja palkkioiden perusteella on kirjattu tulosvaikutteisesti työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisia suoriteperusteisia eläkekuluja 21 tuhatta euroa vuonna 2022 (2021: 20 tuhatta euroa).

1000 € 2022 2021 Halllitus Hallituksen varapuheenjohtaja Leena Niemistö 53 58 Hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén 261 345 Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Seija Turunen 50 53 Hallituksen jäsen Kati Sulin (12.6.2022 asti) 17 42 Hallituksen jäsen Matti Jaakola (15.4.2021 asti) 0 9 Hallituksen jäsen Hannu Juvonen 40 41 Hallituksen jäsen Heli Iisakka (13.4.2022 alkaen) 34 0 Hallituksen jäsen Mika Manninen 36 41 Yhteensä 491 588

Osakkeina maksettavasta vuosipalkkiosta hallituksen puheenjohtajalle luovutettiin yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä 0 (5 000) osaketta, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1 423 (1 212) osaketta kummallekin ja hallituksen jäsenille kullekin 949 (808) osaketta.

Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 3 kuukautta. Yhtiö on velvollinen korvaamaan toimitusjohtajalle sopimuksen päättämisestä kertakorvauksen, joka vastaa 6 kuukauden kokonaispalkkaa. Toimitusjohtajan eläke-edut ovat lakisääteiset. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat

	2022	2021
Johdon avainhenkilöt
Maksetut vuokrat	919	834
Ostetut palvelut	1 064	958
Ennakkomaksut	-96	0
Ostovelat	105	83

Konserni on tilikaudella vuokrannut useita toimitilojaan yhtiön hallituksen puheenjohtajalta: liiketilat Nokialta, Karkusta, Kangasalta ja Tampereelta.

Konsernin yhtiöllä on hallituksen puheenjohtajan kanssa sopimus, jolla konserni ostaa terveydenhuollon ammattilaisten palveluita.

32. Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Konserni ilmoitti 10.1.2023 käynnistävänsä muutosneuvottelut. Muutosneuvottelut ovat tilinpäätöksen allekirjoitushetkellä edelleen käynnissä ja ne on tarkoitus saada päätökseen 6 viikon tavoiteajassa. Muutosneuvottelut koskevat lääkärikeskusverkostoa, aluehallintoa sekä konsernin yleishallintoa. Toimintojen piirissä on yhteensä noin 650 henkilöä. Yhtiön alustavan arvion mukaan Pihlajalinnasta voi neuvotteluiden tuloksena vähentyä arviolta 40–60 työtehtävää ja lisäksi arviolta 30–40 henkilön hallinnollisen työn osuus voi lakata tai vähentyä. Suunniteltujen toimenpiteiden kohdentumisesta ja henkilöstövaikutuksista keskustellaan tarkemmin neuvottelujen kuluessa.

Konserni on myynyt 2.2.2023 voimassa olleen koronvaihtosopimuksen. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo sopimuksen päätöshetkellä oli noin 3,9 miljoonaa euroa. Konserni on samana päivänä solminut uuden vastaavan 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koronvaihtosopimuksen suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyään. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä on maaliskuussa 2023. Sopimuksen perusteella konserni maksaa kiinteää 2,80 prosentin korkoa sekä saa vaihtuvaa 6 kk Euribor -korkoa alkamispäivästä alkaen.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS PÄÄLASKELMAT, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

1000 €	Liite	2022	2021
Liikevaihto	1.1.	6 757	5 205
Liiketoiminnan muut tuotot	1.2.	444	459
Henkilöstökulut	1.3.	-1 228	-1 350
Poistot ja arvonalentumiset	1.4.	-2 215	-2 004
Liiketoiminnan muut kulut	1.5	-6 283	-4 795
Liikevoitto (-tappio)		-2 526	-2 486
Rahoitustuotot ja -kulut	1.6	-3 207	-565
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-5 732	-3 051
Tilinpäätössiirrot	1.7
Poistoeron muutos		104	-32
Konserniavustus		0	20 350
Tuloverot	1.8.	1 124	-3 373
Tilikauden voitto (tappio)		-4 504	13 893

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Emoyhtiön tase, FAS

1000 €	Liite	2022	2021
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	2.1	3 731	4 048
Aineelliset hyödykkeet	2.2	1 742	2 155
Sijoitukset	2.3	384 535	284 835
		390 009	291 038
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	2.4	1 160	37
Lyhytaikaiset saamist	2.5	59 571	82 787
Rahat ja pankkisaamiset		4 223	2 179
		64 954	85 002

Vastaavaa yhteensä		454 963	376 040

Vastattavaa
Oma pääoma	2.6
Osakepääoma		80	80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		183 190	183 190
Edellisten tilikausien voitto/tappio		32 548	26 152
Tilikauden voitto/-tappio		-4 504	13 893
		211 314	223 316

Tlinpäätössiirtojen kertymä	2.7	914	1 018

Pakolliset varaukset	2.8	0	21

Vieras pääoma	2.9
Pitkäaikainen vieras pääoma		167 003	90 368
Lyhytaikainen vieras pääoma		75 732	61 316
		242 735	151 685
Vastattavaa yhteensä		454 963	376 040

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

1000 €	2022	2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos	-4 504	13 893
Poistot ja arvonalentumiset	2 215	2 004
Rahoitustuotot ja kulut	3 207	565
Muut oikaisut (tilinpäätössiirrot ja verot)	-1 228	-16 944
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-310	-482
Nettokäyttöpääoman muutos	667	-2 699
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	357	-3 181
Saadut korot liiketoiminnasta	4 507	1 449
Maksetut välittömät verot	-4 259	-2 416
Liiketoiminnan rahavirta	605	-4 149

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 486	-904
Investoinnit muihin sijoituksiin	300	-350
Investoinnit tytäryrityksiin	-100 000	0
Investointien rahavirta	-101 186	-1 254

Rahoituksen rahavirta
Konsernilainojen muutos	9 543	11 724

Konsernisaamisten muutos	9 650	-17 973
Pitkäaikaisten lainojen nosto	209 000	20 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-132 774	-20 771
Saadut konserniavustukset	20 350	14 000
Maksetut korot	-4 903	-2 139
Maksetut osingot	-6 767	-4 517
Omien osakkeiden hankinta	-1 475	-582
Rahoituksen rahavirta	102 624	-258

Rahavarojen muutos	2 044	-5 661

Rahavarat tilikauden alussa	2 179	7 840
Rahavarat tilikauden lopussa	4 223	2 179

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2022

Laatimisperiaatteet

Pihlajalinna Oyj (2617455-1), kotipaikka Tampere, on Pihlajalinna -konsernin emoyhtiö. Yhtiö on perustettu 15.4.2014.

Pysyvien vastaavien arvostusperiaatteet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoonsa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:

Kehittämismenot	5 - 7 vuotta
Muut aineettomat oikeudet	5 - 7 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	5 - 7 vuotta
Koneet ja kalusto	3 - 10 vuotta

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle 3 vuotta, sekä pienhankinnat (alle 850 euroa) on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Yhtiön sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, mikäli arvonalentuminen katsotaan pysyväksi.

Laskennallisten verojen kirjaaminen

Laskennallinen verovelka- tai saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Tuottojen jaksottaminen

Tuotteiden ja palveluiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä.

Aktivoidut kehittämismenot (KPA 2:4, 3-4)

Yhtiön aktivoimat Pihlajalinna -mobiilisovellusta ja yhtiön verkkosivujen kehitystä koskevat tuotekehitysmenot poistetaan vaikutusaikanaan. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvä poistamaton kehittämismeno, joka rajoittaa voitonjakoa, oli tilikauden lopussa 258 (489) tuhatta euroa.

Eläkkeiden kirjaaminen

Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Johdannaissopimukset

Yhtiöllä on olemassa korkojohdannainen, jota käytetään suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyä. Yhtiö esittää koronvaihtosopimuksen varovaisuudenperiaatteella tilinpäätöksessään (KILA 2016/1963). Johdannaissopimuksen negatiivinen käyvä arvo kirjataan alimman arvon periaatetta noudattaen kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi taseeseen. Positiivinen realisoitumaton käypä arvo esitetään taseen ja tuloksen ulkopuolisina eränä vain liitetiedoissa.

1.1. Liikevaihto

1000 €	2022	2021
Liikevaihto toimialoittain
Palveluiden myynti, konserni	6 757	5 205
	6 757	5 205

1.2. Liiketoiminnan muut tuotot

1000 €	2022	2021
Vuokratuotot	116	116
Vuokratuotot laitteista	328	328
Saadut avustukset	0	14
	444	459

1.3. Henkilöstökulut

1000 €	2022	2021
Palkat ja palkkiot	-1 096	-1 234
Eläkekulut	-115	-100
Muut henkilösivukulut	-16	-16
	-1 228	-1 350

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana 3 3

Pihlajalinna Oyj:n hallituksen palkkiot sisältyvät yhtiön henkilöstökuluihin. Varsinainen yhtiökokous 13.4.2022 päätti, että hallituksen puheenjohtajan palkkio pysyy samana ja että varapuheenjohtajan, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioita korotetaan siten, että hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat euromääräiset vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 39 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 26 000 euroa vuodessa.

Vuosipalkkio päätettiin maksaa yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio voitiin maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä oli yhtiökokouspäivänä 13.4.2022 ollut

hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava palkkio suoritettiin luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä 6 642 kappaletta toukokuussa. Loput vuosipalkkiosta maksettiin samaan aikaan kerralla rahana.

Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2023 varsinaista yhtiökokousta,

hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnasta sopivaksi katsomallaan tavalla.

Lisaksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan rahana jokaisesta hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta kokouspalkkio, jonka suuruus on 500 euroa. Lisaksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut konsernin matkustussaannon mukaisesti.

1.4. Poistot ja arvonalentumiset

1000 €	2022	2021
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	-1 802	-1 593
Aineelliset hyödykkeet	-413	-411
	-2 215	-2 004

1.5. Liiketoiminnan muut kulut

1000 €	2022	2021
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	32	-111
Toimitilakulut	-130	-120
Ajoneuvokulut	-17	-19
ICT kulut	-4 983	-3 560
Kone- ja kalustokulut		-1
Myynti-, markkinointi- ja matkakulut	-48	-77
Hallintokulut	-1 136	-848
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-6 283	-4 735

Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot	126	113
Lausunnot		6
	126	119

1.6. Rahoitustuotot ja -kulut

1000 €	2022	2021
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	1 841	1 449
Muilta	2	0
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä	1 842	1 449
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muille	-5 049	-2 013
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	-5 049	-2 013

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -3 207 -565

1.7. Tilinpäätössiirrot

1000 €	2022	2021
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	104	-32
Saadut konserniavustukset		20 350
	104	20 318

1.8. Tuloverot

1000 €	2021	2021
Laskennallisen verosaamisen muutos	1 124
Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta		-3 373
Tuloverot yhteensä	1 124	-3 373

TASEEN LIITETIEDOT

2.1. Aineettomat hyödykkeet

1000 €	2022	2021
Kehittämismenot
Hankintameno tilikauden alussa	1 607	1 607
Hankintameno lopussa	1 607	1607
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa	-1 118	-854
Sumu-poistot tilikaudella	-230	-264
Kirjanpitoarvo lopussa	258	489

Muut aineettomat oikeudet

Hankintameno tilikauden alussa	1 658	1 615
Lisäykset	0	43
Hankintameno lopussa	1 658	1 658
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa	-1 249	-1 028
Sumu-poistot tilikaudella	-215	-221
Kirjanpitoarvo lopussa	194	409

Muut pitkävaikutteiset menot

Hankintameno tilikauden alussa	6 051	5 264
Lisäykset	1 331	787
Siirrot erien välillä	67	0
Hankintameno lopussa	7 449	6 051
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa	-2 979	-1 871
Sumu-poistot tilikaudella	-1 356	-1 108
Kirjanpitoarvo lopussa	3 114	3 072

Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä

Hankintameno lopussa	166	79
Siirrot erien välillä	-67	0
Lisäykset	153	73
Hankintameno alussa	79	6

Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Hankintameno tilikauden alussa	9 394	8 492
Lisäykset	1 485	903

Kirjanpitoarvo lopussa	3 731	4 048
Sumu-poistot tilikaudella	-1 802	-1 593
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa	-5 346	-3 753
Hankintameno lopussa	10 879	9 394

2.2. Aineelliset hyödykkeet

1000 €	2022	2021
Koneet ja kalusto
Hankintameno tilikauden alussa	3 584	3 472
Lisäykset	1	112
Hankintameno lopussa	3 585	3 584
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa	-1 430	-1 018
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-413	-411
Kirjanpitoarvo lopussa	1 742	2 155

Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa	3 584	3 472
Lisäykset	1	112
Hankintameno lopussa	3 585	3 584
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa	-1 430	-1 018
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-413	-411
Kirjanpitoarvo lopussa	1 742	2 155

2.3. Sijoitukset

1000 €	2022	2021
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno tilikauden alussa	350	0
Lisäykset	0	350
Vähennykset	-300	0
Hankintameno lopussa	50	350
Tytäryhtiöosakkeet
Hankintameno tilikauden alussa	284 485	284 485
Lisäykset	100 000	0
Hankintameno lopussa	384 485	284 485
Sijoitukset yhteensä	384 535	284 835

Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty konsernin liitetiedossa 31 Lähipiiritapahtumat.

2.4. Pitkäaikaiset saamiset

1000 €	2022	2021
Saamiset muilta
Annetut vuokravakuudet	37	37
Laskennalliset verosaamiset	1 124
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	1 160	37

2.5. Lyhytaikaiset saamiset

1000 €	2022	2021
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	12	26
Muut saamiset	865	376
Siirtosaamiset	5 553	2 195
	6 431	2 597
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	771	-43
Lainasaamiset	50 882	59 788
Siirtosaamiset	1 487	20 445
	53 140	80 190
Siirtosaamisten olennaiset erät
Konserniavustus	0	20 350
Jaksotetut välittömät verot	1 490
Myynnin jaksotus	672	95
Jaksotetut henkilösivukulut	112	85
Ostolaskujen jaksotus	3 952	2 051
Muut	815	58
	7 040	22 639
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	59 571	82 787

2.6. Oma pääoma
1000 €	2022	2021
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma alussa	80	80
Osakepääoma lopussa	80	80
Sidottu oma pääoma yhteensä	80	80
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto alussa	183 190	183 190
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto lopussa	183 190	183 190
Edellisten tilikausien voitto/-tappio alussa	40 045	31 251
Osingonjako	-6 767	-4 517
Omien osakkeiden hankinta	-1 475	-582
Edellisten tilikausien voitto/-tappio	32 548	26 152
Tilikauden voitto (tappio)	-4 504	13 893
Vapaa oma pääoma yhteensä	211 234	223 236
Oma pääoma yhteensä	211 314	223 316
Edellisten tilikausien voitto/tappio	32 548	26 152
Tilikauden tulos	-4 504	13 893
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	183 190	183 190
Aktivoidut kehittämismenot	-258	-489
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma	210 976	222 747
Osakkeiden lukumäärä	22 620 135	22 620 135
joista yhtiön hallussa olevia omia osakkeita	70 491	25 900
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	22 549 644	22 594 235
2.7. Tilinpäätössiirtojen kertymä
1000 €	2022	2021
Kertynyt poistoero	914	1 018
2.8. Pakolliset varaukset
1000 €	2022	2021
Tappiolliset sopimukset	0	21

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

2.9.Vieras pääoma

1000 €	2022	2021
2.9.1 Pitkäaikaiset velat
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta	167 000	90 000
Muut pitkäaikaiset velat	3	332
Saadut vuokravakuudet	0	36
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	167 003	90 368
2.9.2 Lyhytaikaiset velat
Velat muille
Ostovelat	5 430	297
Muut velat	365	811
Siirtovelat	651	3 062
	6 447	4 170
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	4	1
Siirtovelat	2 703	111
Muut velat	66 578	57 035
	69 285	57 147
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Henkilöstökulujaksotukset	171	149
Korkojaksotukset	2 876	65
Verot	0	2 769
Muut erät	307	189
	3 354	3 172
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	73 067	61 316

MUUT LIITETIEDOT

1000 €	2022	2021
Vakuudet ja vastuusitoumukset
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet
Muut takaukset	121	121

Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinna ja lainapankit sopivat loppuvuoden aikana tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta kahdesti. Hankittujen waiverien mukaan vuoden 2022 viimeisen neljänneksen leverage-taso nostettiin 5,5:een ja vuoden 2023 ensimmäinen neljännes 4,5:een ja toinen neljännes 4,0:aan. Vuoden 2022 viimeinen neljännes ja vuoden 2023 ensimmäiset kolme neljännestä gearing ei saa ylittää tasoa 140 prosenttia. Rahoitusjärjestelyn alkuperäinen gearing-kovenanttitaso 115 prosenttia astuu voimaan vuoden 2023 neljännen neljänneksen tarkastelussa. Vuoden 2023 kolmannen neljänneksen alusta rahoitusjärjestelyn mukainen leverage-taso on 3,75.

Waiver-sopimuksessa rahoitusjärjestelyn korkein marginaalitaso nousi 1,0 prosenttiyksikön vuoden 2023 alusta lukien kyseisen vuoden kolmanteen neljännekseen asti. Korkeimman marginaalitason nostosta ja muista waiver-ehdoista luovutaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Mikäli yhtiö esittää pysyvänsä alkuperäisten kovenanttitasojen alla seuraavan 12 kuukauden ajan, edellä kuvatuista lisäehdoista voidaan luopua jo aiemmin.

Nostettu lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2022, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 167,0 (90,0) miljoonaa euroa.

Pihlajalinna Oyj on solminut tilikaudella 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koronvaihtosopimuksen suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyään. Koronvaihtosopimus on voimassa 25.3.2027 asti ja sen käypä arvo oli 5,1 miljoonaa euroa tilikauden lopussa. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä on maaliskuussa 2023. Johdannaissopimus on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksessä varovaisuuden periaatteella ja tekohetken arvon ja tilinpäätöspäivän arvon välistä positiivista realisoitumatonta erotusta ei ole kirjattu tilinpäätökseen tuotoksi.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 43,0 (45,0) miljoonaa euroa. Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluottolimiittiä oli tilinpäätöstilanteessa käyttämättä 100,0 miljoonaa euroa.

1000 €	2022	2021
Vuokravastuut
Yhden vuoden kuluessa	146	23
Yli yhden, mutta enintään 5 vuoden kuluessa	230	569
Yli viiden vuoden kuluessa	0	71

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022		VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
			TOIMINTAKERTOMUS	TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS		TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset Tampereella 16. päivänä helmikuuta 2023

Mikko Wirén hallituksen puheenjohtaja		Leena Niemistö	Heli	Iisakka	Seija Turunen
	Hannu Juvonen		Mika Manninen	Joni Aaltonen toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Tampereella 20. helmikuuta 2023 KPMG Oy Ab

Lotta Nurminen

KHT

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Tilintarkastuskertomus Pihlajalinna Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Pihlajalinna Oyj:n (y-tunnus 2617455-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.– 31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022 TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE Kuntaulkoistussopimuksiin liittyvät arvionvaraiset erät (konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 Myyntituotot asiakassopimuksista, 16 Myyntisaamiset ja muut saamiset ja 30 Ehdolliset velat, varat sekä sitoumukset) ja tietyn seikan painottaminen Haluamme kiinnittää huomiota liitetiedossa 1 kohdissa Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut sekä Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä esitettyihin saamisiin yhteensä 7,4 miljoonaa euroa, joista saataviin maksusuorituksiin liitetiedoissa kuvatuilla seikoilla voi olla vaikutusta. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa

Huomattava osuus konsernin liikevaihdosta perustuu pitkäaikaisiin kuntaulkoistussopimuksiin. Sopimuksiin sisältyy sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksia että muita ulkoistussopimuksia.
Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi liittyä muuttuvia vastikkeita.
Sopimusten laajuuden, sopimusvastuiden määrittelyjen sekä muutostilanteisiin liittyvien neuvottelupykälien vuoksi ulkoistussopimuksiin liittyy merkittävä määrä arvionvaraisuutta, jolla saattaa olla merkittävä vaikutus konsernin tulokseen ja taseasemaan.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1 kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä on selostettu kokonaisulkoistussopimuksiin liittyviä eriä:
- Jämsän Terveys Oy on tilikaudella tulouttanut ja sillä on saamisissaan 1,2 miljoonaa euroa koronakustannuskorvauksia, jotka tilaaja on palvelusopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta. Lisäksi yhtiön ja tilaajan välille on tilikaudella syntynyt näkemysero henkilöstön siirron vaikutuksesta palvelusopimuksen vuosihintaan. Osapuolet käyvät aktiivisesti neuvotteluita avoimien asioiden ratkaisemiseksi. Lisäksi Jämsän Terveys Oy on valittanut yhtiön ja Jämsän kaupungin välisen riita-asian käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Yhtiö on tehnyt käräjäoikeuden ratkaisun mukaiset kirjaukset konsernitilinpäätökseen, mutta ratkaisu ei ole lainvoimainen.
- Mäntänvuoren Terveys Oy:llä on saamisia tilaajalta yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Saamiset liittyvät arvioon erikoissairaanhoidon investointikustannusvastuusta sekä palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin.
- Kolmostien Terveys Oy:llä on saamisia tilaajalta yhteensä 1,3 miljoonaa euroa liittyen arvioon erikoissairaanhoidon investointikustannusvastuusta sekä koronakustannuskorvauksiin.
- Kokonaisulkoistusten päävastuullinen sopimuskumppani Pihlajalinna Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan kyseisiin sopimuksiin perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita 0,6 miljoonaa euroa.
Arvionvaraisten erien huomattava määrä suhteessa tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan sekä saamisten erääntyneisyys muodostavat kuntaulkoistussopimusten perusteella kirjatuista arvionvaraisista eristä tilintarkastuksen kannalta keskeisen seikan.
Olemme perehtyneet konsernitilinpäätökseen kirjattuihin arvionvaraisiin eriin keskusteluin johdon kanssa, analyyttisesti sekä aineistotarkastuksena. Olemme saaneet käyttöömme eriin liittyviä sopimuksia ja laskelmia sekä hallintomateriaalia.
Olemme saaneet käyttöömme konsernin käyttämältä asianajotoimistolta oikeudellisia arvioita palvelusopimuksista ja konsernin vaatimusten juridisista perusteista.
Olemme saaneet käyttöömme lakiasiain vahvistuskirjeen koskien hovioikeudessa vireillä olevaa oikeudenkäyntiä.
Olemme arvioineet arvionvaraisten tuotto- ja kuluerien kirjausperiaatteita verrattuna IFRS-standardeihin sekä arvioineet arvionvaraisia eriä koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.
Olemme arvioineet aiemmin kirjattujen johdon arvionvaraisten erien kertymistä konserniin sekä saaneet johdolta kirjallisen vahvistuksen kirjattujen saamisten kerrytettävyydestä.
Olemme raportoineet tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle tarkemmin näiden arvionvaraisten erien sisällöstä.

Liikearvon arvostaminen (konsernitilinpäätöksen liitetieto 13 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo)

•
Konserni on laajentanut toimintaansa yrityshankintojen kautta, minkä seurauksena konsernin taseeseen 31.12.2022
sisältyy liikearvoa 251,0
miljoonaa euroa.
•
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentumistestausten taus
talla olevien rahavirtaennusteiden määrittäminen edellyttää johdon harkintaa, joka koskee mm. liikevaihdon kasvua, diskonttauskorkoa, pitkän
aikavälin kasvutekijää ja inflaatiota.
•
Testauksissa käytettäviin ennusteisiin liittyvistä johdon arvioista ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon arvostaminen on tilintarkas
tuksen kannalta keskeinen seikka.

•
Olemme mm. arvioineet keskeisiä laskelmissa käytettyjä oletuksia
kuten liikevaihdon kasvu, kannattavuus ja diskonttauskorko suh
teessa emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin
ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme.
•
Olemme arvioineet johdon aiemmin laatimien ennusteiden toteu
tumista vertaamalla toteutuneita rahavirtoja aiempiin ennusteisiin.
•
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantun
tijoita, jotka ovat arvioineet laskelmien teknisen oikeellisuuden ja

verranneet käytettyjä oletuksia markkina-
ja toimialakohtaisiin tie
toihin.

•
Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvoa ja ar
vonalentumistestausta koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.

Konsernin rakennemuutokset ja niiden kirjanpidollinen käsittely (konsernitilinpäätöksen liitetiedot 26 Hankitut liiketoiminnot, 27 Myytävänä olevat omaisuuserät, 28 Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet sekä 31 Lähipiiritapahtumat)

Konsernirakenteessa on tapahtunut tilikaudella useita muutoksia yrityshankintojen ja määräysvallattomien osakkeiden lunastusten myötä. Lisäksi konsernitilinpäätöksessä on luokiteltu suun terveyden palvelut myytävänä oleviksi omaisuuseriksi.
Yrityshankinnoissa hankitun kohteen varat ja velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Järjestelyyn saattaa liittyä myös ehdollisia vastikkeita, jotka arvostetaan kunkin raportointipäivän käypään arvoon. Näiden määrittäminen edellyttää johdon arvioita. Myös myytävänä olevien omaisuuserien luokitteluun ja arvostukseen liittyy johdon harkintaa.
Konsernin rakennemuutoksiin liittyvät kirjaukset ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen muun muassa kirjauksiin ja arvostuksiin liittyvästä johdon harkinnasta.

• Yrityshankintojen yhteydessä olemme perehtyneet kauppakirjoihin, käyneet läpi hankitun kohteen varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ja niiden taustalla olevat oletukset sekä arvioineet kauppahintojen kohdistuslaskelmien teknistä oikeellisuutta. Olemme myös arvioineet aineettomien hyödykkeiden olemassaoloa kaupassa siirtyneen liiketoiminnan perusteella sekä syntyneen liikearvon perusteita.

Tarkastuksessa on arvioitu myös mahdollisten lisäkauppahintojen ja ehdollisten vastikkeiden käypiä arvoja sekä kuluvalla tilikaudella että aiempina tilikausina toteutettujen hankintojen osalta.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat soveltuvin osin arvioineet arvostusperiaatteiden asianmukaisuutta.
Myytävänä olevien omaisuuserien ja niihin liittyvien velkojen osalta olemme arvioineet luokittelun asianmukaisuutta ja arvostusnäkökohtia.
Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liitetietojen asianmukaisuutta konsernin rakennemuutosten osalta.

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022 TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perus-

teella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana Pihlajalinna Oyj:n perustamisesta 15.4.2014 alkaen yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta ja Pihlajalinna Terveys Oy:ssä 31.12.2010 päättyneestä tilikaudesta alkaen. Pihlajalinna Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 8.6.2015. Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Tampereella 20.helmikuuta 2023 KPMG OY AB

Lotta Nurminen KHT

Tietoja osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 4.4.2023 klo 10.00 alkaen Tampere-talossa, kokoustilassa Duetto 1, osoitteessa Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen ja äänilippujen jakaminen aloitetaan kokouspaikalla klo 9.00.

Osakkeenomistajat voivat käyttää äänioikeuttaan myös äänestämällä ennakkoon. Ohjeet ennakkoäänestykseen on esitetty yhtiökokouskutsun osassa C. Osakkeenomistajat voivat esittää osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:ssä tarkoitettuja kysymyksiä kokouksessa käsiteltävistä asioista myös kirjallisesti ennen kokousta. Ohjeet kirjallisten kysymysten esittämiseen on esitetty yhtiökokouskutsun osassa C.

Yhtiökokousta on mahdollista seurata verkkolähetyksen välityksellä. Ohjeet verkkolähetyksen seuraamiseen ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla https://investors.pihlajalinna.fi. Verkkolähetyksen välityksellä ei ole mahdollista esittää kysymyksiä, tehdä vastaehdotuksia, käyttää muita puheenvuoroja tai äänestää, eikä verkkolähetyksen välityksellä tapahtuvaa kokouksen seuraamista pidetä yhtiökokoukseen osallistumisena tai osakkeenomistajien oikeuksien käyttämisenä.

Osallistumisoikeus

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 23.3.2023 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen ja ennakkoäänestys Yhtiökokoukseen alkavat 15.3.2023 kello 12.00. Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 28.3.2023 kello 16.00, mihin mennessä ilmoittautumisen on oltava perillä.

Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:

a) Yhtiön internetsivujen kautta osoitteessa https://investors.pihlajalinna.fi/yhtiokokous2023

Sähköisessä ilmoittautumisessa vaaditaan osakkeenomistajan tai hänen lakimääräisen edustajansa tai asiamiehensä vahva tunnistautuminen suomalaisilla tai ruotsalaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella;

b) Postilla tai sähköpostilla

Postitse tai sähköpostitse ilmoittautuvan osakkeenomistajan tulee toimittaa yhtiön verkkosivuilla https://investors.pihlajalinna.fi/yhtiokokous2023 saatavilla oleva ilmoittautumislomake tai vastaavat tiedot Innovatics Oy:lle postitse osoitteeseen Innovatics Oy, Yhtiökokous / Pihlajalinna Oyj, Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

c) Puhelimitse numeroon 010 2818 909

Puhelimitse ilmoittautuminen on mahdollista ilmoittautumisaikana arkisin kello 9.00–12.00 ja kello 13.00– 16.00.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa pyydetyt tiedot, kuten osakkeenomistajan nimi, syntymäaika tai y-tunnus, yhteystiedot, mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen syntymäaika. Osakkeenomistajien Pihlajalinna Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.

Osakkeenomistajan, hänen edustajansa tai asiamiehensä tulee kokouspaikalla tarvittaessa pystyä osoittamaan henkilöllisyytensä ja/tai edustusoikeutensa.

Lisätietoja ilmoittautumiseen liittyen on saatavissa puhelimitse yhtiökokouksen ilmoittautumisaikana Innovatics Oy:n puhelinnumerosta 010 2818 909 arkisin kello 9.00–12.00 ja kello 13.00–16.00.

Osingonmaksu

Hallitus esittää, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Osavuosikatsaukset julkaistaan noin klo 8.00 suomeksi sekä englanniksi ja ne ovat luettavissa Pihlajalinnan verkkosivuilta osoitteessa investors.pihlajalinna.fi.

PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022	VUOSI 2022	VASTUULLISUUS	PALKITSEMINEN	HALLINNOINTI	TALOUS
			TOIMINTAKERTOMUS	TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS		TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Pihlajalinnan johto järjestää säännöllisesti analyytikoille ja tiedotusvälineille tiedotustilaisuuksia. Pihlajalinna noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ja suljettua ikkunaa ennen tulosten julkistamista.

Sijoitustutkimus

Pihlajalinnan tietojen mukaan seuraavat investointipankit ja osakevälittäjät seuraavat Pihlajalinnaa ja julkaisevat yhtiöstä raportteja. Pihlajalinna ei vastaa analyyseissä esitetyistä arvioista.

Danske Bank
Carnegie
Inderes
OP
SEB
Evli
Nordea

Yhteystiedot:

Tuula Lehto, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, +358 40 588 5343, [email protected] Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290, [email protected] Lisätietoja saatavilla sijoittajaosiossa osoitteessa investors.pihlajalinna.fi

pihlajalinna.fi

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 143

VUOSI 2022 VASTUULLISUUS PALKITSEMINEN HALLINNOINTI TALOUS

TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

AI Terminal

Pihlajalinna Oyj

3282_10-k_2023-03-13_5936ae00-bea2-4d9a-8987-3207a5993fa4.pdf

Sisällysluettelo

Vuosi 2022

Vastuullisuus

Palkitseminen

Hallinnointi

Talous

Pihlajalinna lyhyesti

Toimitusjohtajalta

Vastuullinen toiminta on yhtiön perusta

Keskeisiä tapahtumia 2022

Pihlajalinnan strategia

Tehtävä

Visio

Arvot

Strategiakauden tavoitteet

Katsaus toimintaympäristöön

Trendit ja megatrendit

Vastuullisuuden merkitys kasvaa

Terveydenhuolto uudistuu, digitalisaatio etenee

Eriarvoisuus voimistuu

Väestö ikääntyy

Asiakasryhmät

Palvelut

Vuorovaikutamme sidosryhmiemme kanssa

Vaikuttavuus ja arvonluonti

Vastuullisuuden johtaminen

-

-

-

Vastuullisuusohjelma Olennaisuusarviolla määriteltiin yhtiön kolme vastuullisuuden

Olennaisuusarvio

-

-

-

-

-

-

-

Vastuullisuusstrategiaa ja -ohjelmaa syvennetään

Vastuulliset toimintatavat

Eettinen liiketoiminta

Tapaukset tai oikeudelliset toimet

Tasa-arvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Palkitseminen

Läpinäkyvä viestintä ja vastuullinen markkinointi

Tietoturva

Tietoturva osana laatujärjestelmää

Tietoturvan johtaminen

Tietoturvan mittarit

Taloudellinen vastuu

Positiivisia taloudellisia vaikutuksia kuntiin

Tehokasta ja vastuullista

Pihlajalinnan maksamat ennakonpidätykset maakuntiin* 2022

Verovastuullisuus ja verojalanjälki

Pihlajalinna maksaa verot Suomeen

Verojalanjälki

Hankintaperiaatteet

Hankintaperiaatteet pitävät sisällään viisi osaaluetta:

Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista

Laatupolitiikka ohjaa

Tavoitteena nopea hoitoketju

Tasa-arvoistavat etäpalvelut

Potilasturvallisuuden mittarit

Panostuksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon

PIHLAJALINNAN VASTAANOTTOJEN NPS

77,1 (2021: 76,5) KOKONAIS- JA OSAULKOISTUSTEN NPS 72,6 (2021: 70,8)

Asiakaspalautteen kerääminen

Vastuu henkilöstöstä

Henkilöstön kuuntelu ja osallistaminen

Laadukas esihenkilötyö

Rekrytointi kärkihankkeena

Tavoitteena monimuotoinen työyhteisö

Tasa-arvon edistämiseksi toimitaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

Perehdytys

Osaamisen kehittäminen

Vuonna 2022 henkilöstölle kertyi yhteensä 71 085 koulutustuntia.

Pihlajalinna Akatemia