AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Kesla Oyj

Annual Report Mar 21, 2023

3322_10-k_2023-03-21_e2b7f7ad-5441-4ca0-ad58-6239a8d1e667.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

MATCHING FINNISH TALENT

Kesla Oyj | Vuosikertomus ja vastuullisuusraportti 2022 | 21.3.2023 sivu 1 KESLA OYJ: VUOSIKERTOMUS JA VASTUULLISUUSRAPORTTI 2022

Tämä PDF-raportti on vapaaehtoinen julkistus. Se ei ole ESEF-asetuksen mukainen xHTML-aineisto. KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

SISÄLLYSLUETTELO

Sisällysluettelo 2
Kesla Oyj pähkinänkuoressa 3
Kesla Oyj lyhyesti
Vuosi 2022 numeroina 5
Toimitusjohtaja 6
Globaali toimija - paikallinen vaikuttaja 8
Kohokohdat 2021 9
Megatrendit 10
Visio 13
Metsä uusiutuu 14
Strategia
Arvot
Sidosryhmät
Liiketoimintokohtaiset raportit
Vastuullisuus 25
Taloudellinen hyvinvointi 26
Kumppanuus 31
Tehokas resurssien käyttö 36
Turvallisuus 40
Johtoryhmä
Hallitus
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

KESLA OYJ PÄHKINÄNKUORESSA

MATCHING YOUR TALENT Kesla on nykyaikaisen metsäteknologian ja materiaalinkäsittelyn johtava osaaja. Innovatiiviset, laadukkaat tuotteemme on tehty Suomessa vuosikymmenten kokemuksella ja asiakasymmärryksellä, vastaten kovimpiinkin vaatimuksiin niin metsässä kuin sen ulkopuolellakin. Oli osaamisesi ja alustasi mikä hyvänsä, Keslan kestävät ja käyttäjäystävälliset tuotteet mukautuvat tarpeisiisi. Keslan liiketoiminta on keskittynyt kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet sekä auto- ja teollisuusnosturit. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2022 45,9 miljoonaa euroa. Viennin osuus liikevaihdosta oli 61 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa sekä myyntiyhtiö Appenweierissa, Saksassa. Keslan palveluksessa on oli vuonna 2022 keskimäärin 246 henkilöä. Keslan A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. #yourlifetimematch

Kuormaimet (traktori) Perävaunut (traktori) Hakkurit (traktori)

Kahmarit

Kuormaimet (traktori) Perävaunut (traktori) Hakkurit (traktori)

Harvesterikourat Metsäkonenosturit Auto- ja teollisuusnosturit

Kuormaimet (traktori) Perävaunut (traktori) Hakkurit (traktori)

Kahmarit

Kahmarit

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

KESLA OYJ 2022 LYHYESTI Kahmarit

Kesla on nykyaikaisen metsäteknologian ja materiaalinkäsittelyn johtava osaaja. Keslan liiketoiminta on keskittynyt kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet sekä auto- ja teollisuusnosturit. Keslan tilikauden liikevaihto 45,9 miljoonaa euroa pysyi lähestulkoon edellisen vuoden tasolla (45,5) siitä huolimatta, että yhtiö perui Ukrainan sodan sytyttyä Venäjän tilauskantansa (22,3) ja lopetti Venäjän kaupan. Menetetty liikevaihto saatiin korvattua muilla markkina-alueilla, mutta haasteet näkyivät erityisesti alkuvuodesta tuotannon uudelleenjärjestelyssä, jota vaikeuttivat muuttuneet komponenttitarpeet sekä haasteet komponenttien saatavuudessa. Tämä yhdistettynä kohonneisiin kustannuksiin painoi konsernin tilikauden liikevoiton -1,3 miljoonaan euroon ja sitoi käyttöpääomaa.

Kysyntä säilyi vahvana ja tilauksia saatiin vuoden aikana 55 miljoonaa (56,4 ilman Venäjää). Kysyntä palautui vuoden loppupuolella normaalille tasolle ja vuoden 2023 aloittava tilauskanta oli 37 miljoonaa euroa, mikä oli 27 % korkeampi kuin 2021 lopun tilauskanta ilman Venäjää.

Haasteista huolimatta tilikaudella 2022 saatettiin loppuun myös laaja NOSTE-investointiohjelma. Investointiohjelma lisäsi Keslan velkaantuneisuutta, mutta se mahdollistaa tuotannollisen kilpailukyvyn merkittävän parantamisen. Investointien täysimääräiset hyödyt odotetaan saatavan käyttöön vuonna 2024.

Keslan uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin 22.11.2022 alkaen diplomi-insinööri Marko Pekkola.

LIIKEVAIHDON KEHITYS, 1 000 €

TULOS, 1 000 €

Kahmarit

SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS

VUOSI 2022 NUMEROINA

* Hallituksen osinkoehdotus yhtiökokoukselle

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

TOIMITUSJOHTAJA MARKO PEKKOLA:

" Vuoden 2022 viimeinen neljännes oli liikevaihdon 14,9 miljoonaa euroa osalta vahva suoritus ja vastasi vertailuajanjakson liikevaihtoa (14,6). Asiakastoimitusviiveitä saatiin osin purettua komponenttipulan helpottuessa. Puolustusvoimien tuotteiden toimituksista 1,4 miljoonaa euroa ajoittui loppuvuodelle. Hyvästä liikevaihdosta huolimatta kannattavuus jäi kuitenkin heikoksi, ja liikevoitto laski -142 tuhanteen euroon (987). Liikevoitto ilman Venäjän myyntisaamisten toteutuneita ja laskennallisia arvonalentumisia sekä toimitusjohtajan vaihdokseen liittyneitä kustannuksia kääntyi kuitenkin positiiviseksi ja oli 254 tuhatta euroa (1,0). Vuoden 2022 viimeisen neljänneksen rahavirta ennen käyttöpääomaeriä oli 0,7 miljoonaa euroa (1,3).

"Vuoden 2022 viimeisen neljänneksen liikevaihto 14,9 miljoonaa euroa oli vahva suoritus"

Konsernin vuoden 2022 liikevaihto säilyi vuoden 2021 tasolla ja oli 45,9 miljoonaa euroa (45,5), mutta kannattavuus heikkeni selvästi. Keslan tuotteiden kysyntä pysyi hyvänä ja Venäjän tilauskannan poisjäännin vaikutukset liikevaihtoon pystyttiin korvaamaan kaikissa liiketoiminnoissa. Tilikauden 2022 lopun tilauskanta 37 miljoonaa euroa oli hyvällä tasolla ja 27 % korkeampi kuin vuoden 2021 lopun tilauskanta ilman Venäjää. Metsäteollisuuden puuntuonnin loppuminen Venäjältä lisäsi kotimaisen puun ja puuraaka-aineen kysyntää. Myös Puolustusvoimien tuotteet lisäsivät kotimaan tilausvirtaa. Viennin osuus oli merkittävä, 61 % liikevaihdosta (65).

Toimitusketjun häiriöt ja kohonneet kustannukset painoivat konsernin tilikauden tuloksen -1,3 miljoonaan euroon (2,2). Sijoitetun pääoman tuottoprosentti heikkeni ja oli -4,9 %, kun se edellisvuonna oli 9,4 %. Osakekohtainen tulos oli -0,35 euroa (0,50).

Useista hinnankorotuksista huolimatta myyntikatekertymä jäi odotettua heikommaksi. Hinnastopäivitykset eivät vaikuttaneet olemassa olleeseen tilauskantaan vaan hinnastopäivityksen jälkeisiin uusiin ja muutettuihin myyntitilauksiin. Toimitusketjun häiriöt aiheuttivat asiakastoimituksiin viiveitä ja sitoivat käyttöpääomaa. Venäjän hyökkäyssodan merkittävimmät operatiivisen toiminnan vaikutukset liittyivät ostomarkkinoihin, joilla ilmeni toimitusvaikeuksia ja kustannusnousuja laajasti eri komponenteille. Sodan vaikutuksesta myös inflaatio ja korot kääntyivät nousuun.

Käyttöpääoma nousi 21,2 miljoonaan euroon, missä oli kasvua 37 % edellisvuoteen verrattuna. Käyttöpääoman kasvu painoi liiketoiminnan rahavirran -5,4 miljoonaan euroon (2,5). Käyttöpääoman sitoutumisen lisäksi NOSTE-investointiohjelman rahoitus vaikutti nettovelkaantuneisuuden kasvuun 134 %:iin (60). Omavaraisuusaste heikkeni ja oli 32 % (41).

Venäjän hyökkäyssodan takia perutut 22,3 miljoonan euron tilaukset olivat valtaosin autonostureita. Vaikean ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen liiketoiminto onnistui ylittämään liikevaihdollisesti vuoden 2021. Korvaavia markkinoita saatiin erityisesti Länsi-Euroopasta, Baltiasta ja Pohjois-Amerikasta. Puunkorjuulaitteet-liiketoiminnassa Venäjän ja CIS-maiden osuus liiketoiminnasta oli suuri metsäkonenostureissa, joiden osalta korvaavien markkinoiden löytäminen on haastavaa. Harvesterikourien osalta kysyntä oli vahvaa loppuvuodesta, mikä kompensoi Venäjän markkinan menetystä puunkorjuulaitteet-liiketoiminnassa. Traktorivarusteissa asiakassegmentit säilyivät samoina ja yhteistyö Valtran kanssa voimistui. Vuonna 2021 lanseeratun sammutusperävaunun esimarkkinointi aloitettiin Skandinavian markkinoilla. Traktorivarusteet-liiketoiminnossa sota vaikutti välillisesti materiaalikustannusten voimakkaana nousuna.

Vuoden 2022 aikana keskityttiin NOSTE-hankkeen investointien käyttöönottoon, mikä tulee parantamaan kilpailukykyä mahdollistamalla automaation ja digitalisoinnin hyödyntämisen tuotteiden valmistuksessa, tehostamalla tuotantoa ja kehittämällä laadunhallintaa. Kesla odottaa investointien hyötyjen näkyvän täysimääräisenä vuoden 2024 aikana.

Tilikaudella saatujen tilausten määrä säilyi 55 miljoonassa eurossa, mikä vastaa vuonna 2021 saatuja tilauksia ilman Venäjää. Keslan vuoden 2023 tuotantokapasiteetista merkittävä osa on jo myyty. Vuoden viimeisellä neljänneksellä saadut tilaukset 11 miljoonaa euroa indikoivat kysynnän palautumista normaalille tasolle.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Varaosamyynti vuonna 2022 oli lähes vuoden 2021 tasolla. Laskutettujen tuotteiden keskimääräinen myyntikate laski puoli prosenttiyksikköä myyntivalikoiman ja ostomateriaalien hintojen nousun vuoksi. Hinnastokorotukset, tuottavuuskehitys ja varaosamyynnin säilyminen lähes 2021 tasolla neutraloivat valtaosan ostomateriaalien hinnankorotusten vaikutuksista.

Kesla jatkoi vuoden aikana uusien tuotteiden kehittämistä ja NOSTE-hanke saatettiin loppuun. NOSTE-hankkeen keskeisistä investoinneista otettiin tuotantokäyttöön monitoiminen laserleikkauskeskus, FMS-robottihitsausjärjestelmät ja koneistuskeskus. Traktorivarusteet-liiketoiminnassa suunniteltiin uusi KESLA 325T-kuormain uudella KESLA proC i -ohjausjärjestelmällä urakointikäyttöön. Suunniteltu kuormain vastaa muun muassa Puolustusvoimien tarpeisiin. Puunkorjuu-liiketoiminta lanseerasi KESLA 875H -harvesterinosturin ja keskittyi NOSTE-teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen harvesterikourien ylläpitosuunnittelulla. Autonosturiliiketoiminnassa kehitettiin asiakaskohtaisia ratkaisuja erityisesti kierrätysmateriaalien käsittelyyn. Uuden autonostureiden KESLA proC i -ohjausjärjestelmän testaamiseen panostettiin voimakkaasti.

Tilikausi 2022 oli monella tavalla poikkeuksellisen haastava ja vaati Keslalta jatkuvaa sopeutumista vaihtuviin tilanteisiin. Onnistuimme korvaamaan Venäjän tilauskannan poisjäännin menestyksekkäästi kaikissa liiketoiminnoissa.Kiitos onnistumisesta kuuluu asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja keslalaisille.

Kannattavuuteen heikentävästi vaikuttivat kustannustason nopea nousu sekä toimitusketjun pullonkaulat.

"Venäjän tilauskannan poisjäännin vaikutukset pystyttiin korvaamaan kaikissa liiketoiminnoissa."

Fokusalueina vuonna 2023 ovat erityisesti kannattavuuden parantaminen ja nettovelkaantumisen saattaminen tavoitetasolle. Keskeistä vuoden 2023 näkökulmasta on tuotantoketjujen pullonkaulojen poistaminen ja tuotantorytmin palauttaminen normaalille tasolle. Näin pienennämme käyttöpääomatasoa ja elvytämme rahavirtaa. Kesla on sopeutunut myös aiemmin muutoksiin onnistuneesti ja uskon, että kykenemme vastaamaan yhdessä myös vuoden 2023 haasteisiin. "

GLOBAALI TOIMIJA - PAIKALLINEN VAIKUTTAJA

Kotimaan osuus Keslan liikevaihdosta vahvistui edelleen ollen 39 % kokonaisliikevaihdosta (35). Vientimarkkinat muodostivat kuitenkin yhä 61 % liikevaihdosta (65). Suurin vientimarkkina olivat muut EU-maat, joiden osuus liikevaihdosta oli 35 %. Myynti EU-maihin elpyi myös määrällisesti edellisen vuoden 13,6 miljoonasta eurosta 16,2 miljoonaan euroon. Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin heikkeni ollen reilut 11 miljoonaa (16 ). Venäjän ja Valko-Venäjän kauppa lopetettiin alkuvuonna ja vuoden saldo jäi miljoonaan euroon. Vuonna 2022 kehittyvien maiden osuus liikevaihdosta oli 2,5 %. Kehittyvissä maissa olevat yhteistyökumppanimme ovat merkittäviä alansa toimijoita. Vastuullisuusriskit lapsityövoimalle, korruptiolle ja ympäristölle ovat lähtökohtaisesti matalia.

LIIKEVAIHDON (45,9 m€) JAKAUTUMINEN

Keslan toimipisteet sijaitsevat Itä-Suomessa: Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa. Lisäksi yrityksellä on myyntitoimisto Saksassa.

48 VIENTIMAATA JA SUOMI VUONNA 2022

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

KOHOKOHDAT 2022

Venäläiseen asiakkaaseen liittyvät pakotetulkinnat pysäyttävät rahaliikenteen väliaikaisesti.

Huhtikuussa Keslan toiminta uudelleenauditointiin ISO 9001 ja ISO 3834-2 -laatusertifikaattien uusimista varten. Samalla Ilomantsi liitettin Kesla Oyj:n sertifioinnin alle.

Elmia Wood -näyttelyssä Ruotsissa Kesla lanseeraa uuden 875H -metsäkonenosturin ja julkistaa yhteistyön Malwa Forest AB:n kanssa.

Kesla allekirjoittaa Puolustusvoimien kanssa 2,7 miljoonan arvoiset kaupat monitoimiperävaunuista.

NOSTE-hanke sisältämät investoinnit ja käyttöönotto saatiin päätökseen. Kehittämistoimet jatkuvat ja hyödyt saadaan täysimääräisenä käyttöön vuonna 2024.

Venäjä aloittaa sodan Ukrainaa vastaan. Kesla jarruttaa Venäjän tilauksiin liittyviä hankintoja ja lopulta pysäyttää Venäjän tilausten valmistuksen, mikä aiheuttaa uudelleenjärjestelyjä tilauskannassa ja tuotannossa.

Toukokuussa Kesla järjestää ensimmäistä kertaa hakkuridemotapahtuman Ranskassa.

Kesla myy ensimmäisen sammutusperävaunun Ruotsiin.

Kesla esittelee Finnmetko -messuilla Jämssä KESLA proC i -ohjausjärjestelmän kärkiohjauksella sekä uuden KESLA 325T -kuormaimen.

Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen siirtää ohjauskapulan Marko Pekkolalle.

Keslalla on haasteita tuotantoaikataulujen suhteen. Haasteet johtuvat muutoksista, komponenttipuutteista ja konerikoista.

SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS
------------------ ---------------- ---------------- --------------- ------------ ---------- ------------------------------------

MEGATRENDIT & KESLA 2022

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

  • Työn tekemisen luonne on muuttunut.
  • Digitaalinen infrastruktuuri on vahvistunut maailmanlaajuisesti.
  • Ihmisten saavutettavuus on helpompaa ja nopeampaa.
  • Digitalisaatio on mahdollistanut datan hyödyntämisen.
  • Digitaalisen infrastruktuurin haavoittuvuus on noussut keskiöön.

Digitalisaatio vaikuttaa niin Keslan tapaan tehdä töitä kuin sen tuotteisiinkin. Digiteknologia sulautuu kaikkeen. Covid-19 -pandemian mukana koettiin maailmanlaajuisesti digiloikka, jonka aikana huomattiin, että paikasta riippumaton työ on käytännössäkin mahdollista – toki työnkuvasta riippuen. Tuotantoteknologian investoinnit eivät ole enää pelkkiä koneinvestointeja, vaan niihin liittyy vahva integroituminen yrityksen digitaaliseen infraan ja ne vaativat myös ICT-investointeja. Keslan juuri päättynyt NOSTE-hanke on lisännyt digitalisaatiota sen tehtaissa. Tuotantolaitteet ovat suorassa yhteydessä suunnitteluohjelmiin, valvovat työn laatua ja raportoivat sitä. Digitaalisuus

muuttaa osaamistarvetta sekä suunnittelu- ja valmistusprosessia merkittävästi.

Keslan valmistamissa tuotteissa otettiin jälleen vuonna 2022 suuri harppaus, kun yleisölle esiteltiin uusi ohjausjärjestelmä KESLA proC i kärkiohjauksella traktorikuormaimiin. Vastaava järjestelmä on kehitetty myös autonostureihin. Sen ja muiden proC i -alustalle tulevien älykkäiden järjestelmien suunnittelua jatketaan vuoden 2023 puolella. Digitaalinen infrastruktuuri tuotannossa tai koneiden suunnittelussa vaatii kokonaisnäkemystä koko yrityksen tarpeista ja myös tulevaisuuden näkymistä. Infrastruktuurin rakentaminen on jatkuvaa työtä. Geopoliittisten jännitteiden vuoksi

yhteiskunta on huomannut myös digitaalisuuteen perustuvan yhteiskunnan haavoittuvuuden. Vaikka sotaa käydään perinteisin asein rintamalla, rintaman ulkopuolella keinoina ovat kyberhyökkäykset ja hybridivaikuttaminen. Kyberhyökkäyksiä on tehty Suomessakin yksittäisten yritysten tietoverkkoihin lamaannuttaen niiden toiminta pahimmillaan useiksi päiviksi. Kyberhyökkäykset esimerkiksi valtakunnalliseen sähköverkkoon tai vedenjakeluun ovat tunnistettuja riskejä.

Hybridivaikuttaminen pyrkii lähinnä luomaan epävakautta yhteiskunnallisiin mielipiteisiin ja polarisoimaan näkökulmia ja siten luomaan hämmennystä ja hedelmällisen alustan disinformaation ja propagandan jakeluun. Myös viestintä on digitalisoitunut puhuttiinpa sitten sisäisestä tai ulkoisesta viestinnästä. Digitalisaation merkitys tulee olemaan myös jatkossa tärkeä osaamisalue, jonka avulla yritys kykenee kehittämään liiketoimintaansa oikeaan suuntaan ja hyödyntämään sopivia alustaratkaisuita ja dataa.

Viime vuosikymmeninä keskustelu ympäristön hyvinvoinnista on noussut ihmisten tietoisuuteen erityisesti ilmastonmuutoksen ja luontokadon myötä. Ympäristöosaamisesta on tullut osa yritysten toimintaa eivätkä yritykset voi enää pysyä ympäristöpolitiikan sivustaseuraajina, vaan niiden on huomioitava entistä enemmän ympäristönäkökulmat. Sitä edellyttävät paitsi tieteentekijät, poliitikot ja rahoittajat, mutta myös suuri yleisö.

Ympäristönäkökulmasta nousevat esille niin Keslan laitteiden merkitys metsänhoidossa, kiertotaloudessa kuin yrityksen oma, kestävä toiminta. Keslan toiminnan perusta on kestävä metsänhoito, jota haluamme viedä myös maailmalle. Kestävään metsänhoitoon sisältyy puun harvennus- ja

päätehakkuu ja uudelleenistutus. Maatuva puu ei nimittäin sido hiilidioksidia, vaan vapauttaa sitä ja sen vuoksi metsän uusiminen on tärkeää. Keslan ja sen asiakkaiden liiketoiminnan tulee olla kestävää jatkuvuuden varmistamiseksi. Luonnonvarojen käytön kapasiteetti pysyy korkeana, mutta kestävänä. Keslan valmistamia nostureita käytetään metsänhoidon lisäksi myös kierrätystoiminnassa ja osaa kalustosta ympäristön siistimiseen. Sammutusperävaunua voidaan hyödyntää metsäpalojen sammuttamisessa. Vaateet yrityksen oman toiminnan ja toimitusketjun ympäristönäkökulmiin ovat lisääntyneet ja regulaation odotetaan jatkossakin kiristyvän. EU-taksonomia pyrkii ympäristöystävällisten sijoituskohteiden vertailun

mahdollistamiseen - erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan. Keslalla tehdään jatkuvasti toimenpiteitä, jotka tähtäävät tehokkaampaan ja kestävämpään resurssien käyttöön ja ympäristönäkökulmat huomioidaan osana investointien ja tuotteiden suunnittelua. Ympäristönäkökohdat ja koneiden turvallinen käyttö ovatkin huomioitu osana NOSTE-hankkeen toteutusta. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä konstruktioiden keveyteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen sekä koneiden käytön taloudellisuuteen. Euroopan unionin vastuullisuusmittaristoa ja -raportointivelvollisuutta säätelevä CSRD-direktiivi on valmisteilla ja Kesla on aloittanut valmistelut direktiivin huomioimiseen julkaisuissa.

Vuonna 2022 energiatehokkuus on noussut aivan uudella tavalla keskiöön geopoliittisen tilanteen aiheuttaman energian ennätysmäisen hinnan nousun ja pulan vuoksi. Keslallakin on tehty toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi ja toisaalta valmistauduttu myös energiansaannin katkoksiin. Energiatehokkuus on noussut Keslalla yhdeksi jatkossa seurattavaksi vastuullisuuden painopistealueeksi, joka vaikuttaa myös Keslan ympäristövaikutuksiin.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Suomi on metsäteknologian kärkimaa ja siksi on ollut luonnollista, että Keslakin on suuntautunut vahvasti globaaleille vientimarkkinoille. Kesla vei vuonna 2022 tuotteitaan 48 maahan ja viennin osuus sen liikevaihdosta oli 61 %.

Globaalit markkinat tuovat myös haasteita liittyen kuljetuskustannuksiin, vientikäytäntöihin ja jälkimarkkinoinnin palveluiden tarjoamiseen. Keslan tuotteiden tueksi tarvitaan vahvaa jälkimarkkinointipalvelua. Tällä hetkellä Kesla tukeutuu tässä vahvasti paikalliseen yhteistyöverkostoonsa, joskin viime vuosina tukea on saatu myös etäyhteys- ja etäneuvontaratkaisuista. Vientiin vaikuttavat myös geopoliittiset jännitteet. Venäjä ja Valko-Venäjä ovat olleet merkittävä

markkina-alue Keslalle, vaikkakin niihin on liittynyt runsaasti riskitekijöitä. Vuodenvaihteessa 2021-2022 Keslalla oli ennätystilauskanta, josta merkittävä osuus oli menossa näille alueille. Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota muutti tilanteen täysin ja Kesla perui tuotannostaan koko Venäjän ja Valko-Venäjän tilauskannan. Korvaava liikevaihto pystyttiin onneksi saamaan muilta markkinoilta.

Ukrainan sota aiheutti kysyntäpiikkejä metsäteknologian tuotteiden alihankintaan, sillä Venäjä oli ollut vahva markkina myös muille alan toimijoille. Sodan jälkeen katse suunnattiin länteen. Raaka-aineiden saatavuus heikentyi, sillä Venäjän markkinoilta ei saatu enää raaka-aineita eikä juuri Ukrainastakaan.

Tämä näkyi mm. metalliraaka-aineen ja siitä valmistettavien komponenttien rajoitettuna saatavuutena. Myös logistiset kustannukset kallistuivat polttoaineen hinnan nousun myötä ja toisaalta esimerkiksi Aasian markkinoiden osalta päivitettyjen reittien myötä.

Digitalisaatio on helpottanut tuotteiden vientiä, sillä ihmisten tavoittaminen myös toisella puolella maapalloa on helppoa ja edullista. Pandemianaikaiset matkustusrajoitukset loppuivat kesällä 2022, jonka jälkeen keslalaiset ovat tavanneet jälleen asiakkaita ympäri maailman. Toki rinnalla säilyvät pandemia-aikana opitut etäkäytännöt, joilla pystytään hyvin tukemaan asioiden hoitoa. Globalisaatio näkyy myös Keslan organisaatiossa, jossa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus on ollut parin vuoden ajan selkeässä kasvussa. Organisaation kansainvälistyminen edellyttää yhteistä kieltä, käytännössä englantia. Työntekijöiden kansainvälistyminen tuo vääjäämättä muutospaineita esimerkiksi organisaation sisäisen viestinnän toteuttamiseen. Keslan tuotteille on myönnetty Avainmerkki, mikä kertoo siitä, että yrityksen tuotteet ovat suurelta osin kotimaisia - myös ostojen osalta Keslalla työtä tehdään suomalaisin työehdoin.

Kestävä kehitys liittyy ympäristön lisäksi myös taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Kestävän kehityksen vaade on luonnollista, sillä energian ja luonnonvarojen kulutus jatkavat kasvuaan ja resurssit ovat rajalliset.

Kierrätys on osa ratkaisua luonnonvarojen riittävyyden turvaamiseksi samoin kuin uusiutuvien luonnonvarojen laajempi käyttö nykyisiin ja uusiin tarkoituksiin. Esimerkiksi metallin osalta Keslalla kierrätysaste on 100 %. Se, mikä meille on jätettä on seuraavalle käyttäjälle arvokasta raaka-ainetta. Toisaalta itse käytössä pyritään tehokkuuteen eli esimerkiksi metallilevystä jää laadukkaan suunnittelun ansiosta vähemmän hukkaa.

Toisaalta uusiutuvien luonnonvarojen uudelleenmäärittely ja niiden kestävän hyödyntämisen rajat ovat tulleet ajankohtaiseksi. Keskustelua käydään mm. siitä, lasketaanko puu jatkossa uusiutuvaksi energianlähteeksi ja missä määrin. Ennallistaminen liittyy sekin läheisesti metsätalouteen. Haasteena keskustelussa on kotimaisen kestävän metsänhoidon edelläkävijyys verrattuna moniin muihin maihin. Kaupungistumisen eteneminen luo toisaalta mahdollisuuksia tehokkaampaan resurssien käyttöön ja kierrätykseen, mutta aiheuttaa myös tarpeita ratkaisujen kehittämiseen urbaaniin ympäristöön sopiviksi. Keslakin on suunnannut toimintaansa metsän lisäksi

myös kaupunkiympäristöihin mm. City-nosturimallistolla. Myös traktorivarusteiden kunnallistekninen käyttö on lisääntynyt huimasti. Kiinteästi asennettuja nostureita käytetään usein kierrätysyrityksissä lajittelemaan materiaalia. Vaateet yrityksen kestävään toimintaan ovat lisääntyneet luontaisesti ja niitä lisätään regulaation avulla. Jo tänä päivänä yrityksen toiminnan kestävyys vaikuttaa mm. rahoituksen hintaan. Regulaation odotetaan lisääntyvän voimakkaasti. Muistettava on, että kestävä kehitys ei liity pelkästään ympäristönäkökulmiin, vaan se huomioi myös taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. Työyhteisössä esimerkiksi sosiaalista kestävyyttä voidaan edistää henkilöstön ja työnantajan yhteistoiminnalla, työ- ja perhe-elämää yhteensovittamalla sekä tarjoamalla terveelliset ja turvalliset työolot tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen. Kiertotalouden toteuttamiseen liittyvät tarpeet luovat markkinoita myös täysin uudenlaisille liiketoimintaekosysteemeille ja business-malleille.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

VISIO

Keslan visio kiteytyy sen sloganiin #yourlifetimematch. Siinä "your" viittaa Keslan asiakaskeskeisyyteen, "lifetime" kestävyyteen, elinkaarikustannuskilpailukykyyn ja pitkäjänteisiin asiakassuhteisiin sekä "match" viittaa laitteiden integroitavuuteen eri alustoille ja syviin liiketoimintakumppanuuksiin jakelutiessä ja toimittajaverkossa. Keslan strategia on purettu neljän eri otsikon alle. Näitä ovat erinomainen toimituskyky, asiakastarpeeseen kehitetyt tuotteet, asiakkaan liiketoimintaa edistävät palvelut ja vahva läsnäolo markkinoilla.

MATCHING YOUR TALENT

METSÄ UUSIUTUU

Suomi on metsien valtakunta. Sen maapinta-alasta 75 % on metsää. Ei ihme, että Suomessa on maailmanlaajuisestikin katsottuna erinomainen metsäteknologian ja kestävän metsänhoiton osaaminen.

Puuta on käytetty kautta aikojen energianlähteenä ja erityisesti pohjoisilla korkeuksilla myös rakennusmateriaalina. Kirjoitustaidon ja erityisesti painotekniikan myötä puusta on muodostunut tärkeä paperin raaka-aine. Viime vuosikymmeninä puun käyttö on nykytekniikan ansiosta monipuolistunut ja sen käyttö on laajentunut mm. erilaisiin komposiittimateriaaleihin, biokemikaaleihin ja biopolymeereihin. Lisäksi nykyteknologialla puuta voidaan hyödyntää vaatteiden, muovien, asfaltin, eläinten rehun ja biopolttoaineiden valmistuksessa.

Puun yksi etu on sen uusiutuvuus. Uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettujen tuotteiden kasvihuonekaasupäästöt ovat pääsääntöisesti pienemmät kuin vastaavien uusiutumattomasta raaka-aineesta valmistettujen. Energianlähteenä puuta pidetään lisäksi hiilineutraalina, sillä poltettu puu vapauttaa hiiltä vain saman verran, kuin mitä se sitoo kasvaessaan.

Paikallisena raaka-aineena puu lisää alueiden omavaraisuutta. Omavaraisuus on noussut viimeisen vuoden aikana entistä vahvemmaksi argumentiksi geopoliittisten jännitteiden sotkettua mm. energiamarkkinat.

Koska puu on uusiutuva raaka-aine, on sen hyödyntäminen kestävästi mahdollista. Kestävyys muodostuu siitä, että uutta puuta on aina kasvamassa riittävä määrä. Suomessa metsätalous on kehittynyttä ja se perustuu kestävään puun hyödyntämiseen. Kesla-tuotteet ovat mukana kestävässä puun hyödyntämisessä. Se, mitä kestävyys on, elää yhteiskunnallisessa keskustelussa.

STRATEGIA

Toimituskyky muodostuu sujuvista prosesseista, jotka toteutetaan resurssi- ja pääomatehokkaasti. Keslalla keinoja tähän ovat mm. tarkoituksenmukainen valmistusteknologia, lean, laatumenetelmät, konfigurointi sekä osto- ja hankintaprosessit.

Tuotannon prosessien taustalla on vahva asiakastarpeen tuntemus, joka on huomioitu jo tuotteen suunnittelussa.

Kesla investoi toimituskykyynsä NOSTE-hankkeen investoinnein, joilla avataan tuotannon ja tuottavuuden pullonkauloja sekä parannetaan valmistuksen mittatarkkuutta ja laaduntuottokykyä. Osaava henkilöstö on tärkeä osa toimintakykyä. Henkilöstön työolot, työvälineet ja osaamisen ylläpitäminen ovat elintärkeitä.

Tuote ja sen tarve lähtee aina asiakkaasta. Tuotteen on vastattava asiakkaan vaatimuksia niin alustakoneyhteensopivuuden, toimintojen, käytettävyyden kuin laadunkin suhteen. Parhaiten tämä onnistuu, kun asiakkaat otetaan mukaan jo tuotteen suunniteluvaiheessa. Tässä avainasemassa ovat palvelumuotoilun keinot. Myynti myy ensimmäisen tuotteen ja jälkimarkkinointi seuraavan. Keslan tuotteet ovat asiakkaalle työkalu, jonka tulee edistää aidosti hänen liiketoimintaansa. Parhaiten tähän päästään, kun tuote on aidosti kehitetty asiakkaan tarpeisiin, laadukas ja se toimii tehokkaasti.

Kone ja käyttäjä tarvitsevat vääjäämättä ajoittain myös tukea. Tässä roolissa toimii Keslan jälkimarkkinointi, jonka tärkein pääoma on tuote- ja palveluosaaminen. Osaamisen tuomiseksi asiakkaiden ulottuville tarvitaan erinomainen yhteistyöverkosto. Tekniset ratkaisut, kuten erilaiset portaalit tai applikaatiot tarjoavat kasvavan määrän mahdollisuuksia palveluiden kattavuuden ja laadun parantamiseen.

Tuotteen elinkaaren ympärille rakennetut palvelut edistävät asiakkaan liiketoimintaa, sitouttavat brändiin ja tuottavat lisäarvoa asiakkaiden tuntemisen kautta. Ne myös tukevat tuotteen tehokasta käyttöä eri elinkaaren vaiheissa kiertotalouden periaatteiden mukaan.

Keslan määrittelemiä keinoja vahvaan läsnäoloon markkinoilla ovat vahvan asiakasyhteyden lisäksi myyntikanavan konseptointi, asiakas- ja kanavajohtaminen sekä digimarkkinoinnin mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Kun toiminta on tehokasta, tuotteet vastaavat asiakkaan tarpeisiin, asiakkaasta huolehditaan ja markkinoiden toiminta tunnetaan, on tuotteen myyminen ja hankinta helppoa. Toimijoiden on helppo sitoutua brändiin ja edistää sen avulla omaa, asiakkaan ja Keslan liiketoimintaa.

SIDOSRYHMÄT

SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS

LIIKETOIMINTOKOHTAISET RAPORTIT

Auto- ja teollisuusnosturit -liiketoiminnan tuotteita ovat kuorma-autoihin asennettavat puutavaranosturit ja City-nosturit sekä kiinteäasenteiset teollisuusnosturit.

Puunkorjuulaitteet-liiketoiminnan tuotteita ovat rulla- ja sykesyöttöiset harvesterikourat sekä metsäkonenosturit.

Traktorivarusteet-liiketoiminnan tuotteita ovat traktorin metsäperävaunut, kuormaimet, palontorjunta- ja metsäperävaunut.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

AUTO- JA TEOLLISUUSNOSTURIT

Auto- ja teollisuusnosturit-liiketoiminnan tuotteita ovat kuorma-autoihin asennettavat puutavaranosturit, kiinteäasenteiset teollisuusnosturit sekä kaupunkiolosuhteissa lastaukseen käytettävät, vakaudenhallintajärjestelmällä varustetut City-nosturit. Autonosturit tulivat Keslan valikoimaan vuonna 1988 yrityksen ostettua Foresteri Oy:n osake-enemmistön.

KESLA-autonosturit tehdään kovaan käyttöön ääriolosuhteissa. Nosturit ovat liikkeiltään ripeitä, ohjausjärjestelmä on edistyksellinen ja nosturin käyttömukavuuteen panostetaan. KESLA on puutavara-autonostureiden markkinajohtaja Suomessa ja vahva tekijä Euroopan markkinoilla, joka on korvannut aiemmin Venäjän markkinoille myydyn volyymin. Kasvua haemme erityisesti Skandinavian markkinoilta sekä kierrätysnosturimarkkinoilta.

Puutavaranosturit

Puutavaranosturit asennetaan kuorma-autoon puunlastausta varten. Osa malleista sopii myös hakkurin syöttöön.

Teollisuusnosturit

Teollisuusnosturit asennetaan yleensä kiinteästi tuotantolaitokseen, jossa niillä käsitellään yleisimmiten puuta.

City-nosturit

City-nosturit on varustettu KESLA proSTABILITY-vakaudenhallinnalla, mikä mahdollistaa niiden turvallisen käytön myös kaupunkiolosuhteissa esimerkiksi kierrätyksessä.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

AUTO- JA TEOLLISUUSNOSTURIT 2022 - MUUTOSTEN HALLINTAA

Vuonna 2022 vuoden alun tilauskannassa Venäjän kaupan osuus oli 22,3 miljoonaa, josta merkittävä osa oli autonostureita. Keslan peruttua tilaukset, tuotannossa aloitettiin tilauskannan uudelleenjärjestely, mikä kesti toisen kvartaalin loppuun ja söi erityisesti alkuvuoden liikevaihtoa. Kasvua rajoitti koronan jälkeinen komponenttipula yhdistettynä tuotantolaitteiden sisäänajoon ja se pidensi merkittävästi autonostureiden toimitusaikoja. Liiketoiminta onnistui saamaan korvaavia tilauksia useilta markkina-alueilta ja vuoden liikevaihto päätyi edellisvuotta korkeammalle tasolle. Kasvua tuli erityisesti Ranskasta City-nosturipuolelta, USA:sta ja Baltiasta. Vuoden lopussa tilausvauhti tasoittui normaalille tasolle.

Asiakassegmentit

KESLA-nostureilla on pitkäaikainen ja vankka käyttäjäkunta. Nosturit on suunniteltu ja valmistettu pohjoisen vaativiin olosuhteisiin. Raaka-aineet ja komponentit ovat laadukkaita ja säänkestäviä. Nostureiden käyttö on yleensä vuorokauden ympäri tapahtuvaa, joten kestävyys on avainasemassa. Teollisuudessa KESLAnosturit ovat osana tehtaan tuotantoketjua. KESLA-nostureita käytetään myös bioenergian käsittelyyn. Teollisuussovellusten ja bioenergianostureiden kysyntä oli selvässä kasvussa vuonna 2022.

Myyntiverkosto

KESLA-nostureita viedään ympäri maapalloa reiluun kahteenkymmeneen maahan. Keslalla on oma myyntiyhtiö Saksassa. Saksan ulkopuolella Kesla toimii pitkäaikaisten jälleenmyyjäkumppaneiden kautta. Venäjän kaupan pysähtyminen vaikutti luonnollisesti yhteistyöhön venäläisten jälleenmyyntikanavien kanssa. Muutoin muutokset jälleenmyyjäverkostossa vuoden aikana olivat marginaalisia.

Markkinointi

Vuoden 2022 aikana Keslan nosturiliiketoiminta suuntasi markkinointitoimenpiteitään niin videotuotannon kuin digimainonnan keinoihin.

Autonostureita päästiin esittelemään myös useammilla messuilla. Tärkeimmät tehdasmessut olivat Power Truck Show Härmässä ja Finnmetko Jämsässä, mitkä mahdollistivat sidosryhmien laajamittaisen tapaamisen pitkästä aikaa. KES-LA-nostureita oli esillä myös useilla muilla messuilla eri puolilla maailmaa jälleenmyyjiemme osastoilla.

Koronarajoitusten poistuminen mahdollisti täysipainoisen asiakassuhteiden hoitamisen.

Jälkimarkkinointi

Koronarajoitusten poistuttua autonostureiden jälkimarkkinointia päästiin tukemaan myös paikan päälle. Autonostureiden huoltopisteverkosto vahvistui edelleen ja pisteitä on kattavasti läpi Suomen. Jälkimarkkinoinnin henkilöstöön saatiin kaivattua vahvistusta loppuvuodesta 2022.

Tuotekehitys

KESLA-nostureiden valmistettavuutta tuotantoinvestointeja vastaavaksi parannettiin pitkin vuotta. Muutoin tuotekehitysresurssit keskittyivät KESLA proC i nostureiden kärkiohjauksen kenttätestauksien jatkamiseen. Tavoitteena on järjestelmän saaminen myyntiin vuonna 2023.

Tuotanto

Auto- ja teollisuusnosturit valmistetaan Keslan Joensuun tuotantolaitoksessa. Keslan NOSTE-investointiohjelma saatiin syksyn aikana päätökseen ja koneiden käyttöönotto jatkuu vielä alkuvuodesta 2023. Joensuun tehtaalla investoinnit kohdistuivat mm. hitsausautomaation lisäämiseen. Merkittäviä koneinvestointeja olivat nostureiden kannalta myös Kesälahden tehtaalle asennettu älykäs särmäyskone ja laserleikkauskone.

Tuotantoon tehtiin vuoden mittaan useita lisärekrytointeja.

Näkymät vuodelle 2023

Saatujen tilausten määrä on tasoittunut, mutta tilauskanta oli vuoden 2022 lopulla erinomaisella tasolla ja se yltää syksyyn 2023 saakka. Keslan autonosturit-liiketoiminta suhtautuukin luottavaisesti tulevaan vuoteen ja hakee myös maltillista kasvua.

Nykyisessä toimintaympäristössä muutokset voivat kuitenkin olla nopeita ja dramaattisia. Suurimpina riskitekijöinä ovat komponenttipulan jatkuminen ja kysynnän voimakas hiipuminen.

Kuva elokuussa pidetystä Power Truck Show'sta, jossa kävi kolmisenkymmentätuhatta kävijää.

Pitkäpuunosturit ovat suosittuja Keski-Euroopassa. Kuva Ranskasta.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

PUUNKORJUULAITTEET

Puunkorjuulaitteet-liiketoiminnan ydintuotteita ovat metsäkoneisiin asennettavat nosturit sekä harvesterikourat metsäkone- ja kaivinkonesovelluksiin. Kesla on maailman suurin alustakonevalmistuksesta riippumaton harvesterikourien valmistaja ja sykeharvestereiden globaali markkinajohtaja.

Puunkorjuulaitteet-liiketoiminnan strategian yhtenä kärkenä on olla johtava attachment-toimittaja ja kumppani niille metsäkonevalmistajille, joilla ei ole omia harvesterikoura- ja nosturituotteita. Strategian toisena kärkenä on olla globaalisti yksi merkittävistä toimijoista kaivinkoneisiin pohjautuvien hakkuukoneiden varustamisessa. Päämarkkina-alueita ovat kotimaan ja Skandinavian lisäksi Keski-Eurooppa, Japani, Aasian ja Etelä-Amerikan plantaasit sekä Kanada.

Harvesterikourat Keslalla on yksi markkinoiden kattavimmista harvesterikourien mal-

listoista, kattaen kaikki tavallisimmat CTL-sovellukset ensiharvennuksista järeisiin päätehakkuisiin, laanissa tapahtuvaan prosessointiin sekä eukalyptuksen ja akaasian kuorintaan. Erikoisuutena ovat erityisesti kaivinkonekäyttöön kehitetyt sykeharvesterit sekä kattavat varustelutuotteet kaivinkoneiden harvesterikäyttöön.

Metsäkonenosturit

Metsäkonenosturimallisto kattaa liikeratanosturit hakkuukoneisiin sekä kuormausnosturit kuormatraktoreihin. Kuormausnostureita käytetään laajasti myös hakkureiden ja murskainten syötössä sekä erilaisissa teollisuuslaitoksissa.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

PUUNKORJUULAITTEET 2022 - MUUTOKSIEN KAUTTA VOITTOON

Kesla on takavuosina voimakkaasti kehittänyt jälleenmyyjäverkostoa ja teollisia kumppanuuksia Venäjällä ja CIS-maissa toimivien metsäkonevalmistajien kanssa, ja näiden markkinoiden osuus puunkorjuulaitteet-liiketoiminnan liikevaihdosta ja vuoden 2022 alun tilauskannasta oli merkittävä. Venäjän sota Ukrainassa ja sitä seurannut tilauskannan peruminen aiheuttivat häiriön alkuvuoden tuotantoon ja toimituksiin. Tuotantokapasiteetin ja komponenttihankintojen uudelleenjärjesteleminen vei aikansa, ja alkuvuoden tuotanto jäi vaisuksi. Metsäkonenostureiden osalta korvaavien markkinoiden löytäminen on ollut haasteellista, minkä vuoksi komponenttien ja valmiiden tuotteiden varasto kasvoi. Harvesterikourien osalta Venäjän ja Valko-Venäjän ulkopuoliset markkinat ovat olleet hyvässä vedossa ja loppuvuosi oli myynnillisesti ja liikevaihdollisesti vahva, mikä kompensoi heikkoa alkuvuotta.

täysipainoisessa hyödyntämisessä. Tämä työ jatkuu edelleen, ja tulee näkymään valmistuskapasiteetin, tuottavuuden ja laadun parantumisena entisestään. Nosturituotteissa saatiin kenttätesteihin uusi kuormausnostureiden F-sarja, jonka sarjatuotanto tullaan aloittamaan vuoden 2023 aikana.

Näkymät vuodelle 2023

Vuoden 2022 lopun vahva tilauskanta, uudet erittäin kilpailukykyiset tuotteet, myyntiverkoston suorituskyky ja tuotannon kehittämiseen tehdyt satsaukset antavat aihetta uskoa etenkin harvesterikourien myynnin kasvuun vuonna 2023. Toisaalta markkinoihin liittyy erityisesti Venäjän ja Ukrainan välisen sodan pitkittymisen sekä korkeasta inflaatiosta, rahoituskulujen noususta ja EU:n metsäpoliittisista linjauksista aiheutuvan merkittävän epävarmuuden asiakasyritysten tulevaisuuden näkymien heikentymisen vuoksi.

Myynti ja markkinointi

Covid-19 -pandemian ja matkustusrajoitusten helpottaessa myynnin aktiviinen toiminta ja matkustaminen maailmalla lisääntyi. Myös messutapahtumia järjestettiin vuonna 2022 Kesla osallistui niistä merkittävimpiin. Messujen kävijämäärät vaikuttivat kuitenkin jääneen merkittävästi alemmaksi kuin pandemiaa edeltävänä aikana. Markkinoinnin painopiste olikin enemmän digitaalisessa markkinoinnissa ja virtuaalisessa läsnäolossa kuin messutapahtumissa.

Pandemian aikana omaksuttu etäyhteyksien käyttö on tehostanut toimintaa asiakkuuksien hoidossa ja tuotetuessa, ja mahdollistanut aiempaa tehokkaampaa ja kattavampaa myyntikanavien kouluttamista sekä edesauttanut tuotetuen digitaalisten työkalujen omaksumista kentällä.

Tuotekehitys ja tuotanto

Keslan harvesterituotteistoon lanseerattiin vuoden 2021 syksyllä ns. kolmannen sukupolven mallisto, nimeä RH-III kantavat harvesterit, joiden asiakastoimitukset alkoivat vuoden 2022 alussa. Harvestereiden osalta kulunut vuosi ei siis tuonut mukanaan uusia tuotelanseerauksia, vaan pääpaino oli vasta lanseerattujen uusien mallien tuotannon ylösajossa ja tuotannon yleisessä tehostamisessa. NOSTE-kehityshankkeen investoinnit otettiin tuotannossa käyttöön, ja tuotteiden ja tuotannon kehittämisen pääpaino oli uusien valmistusmenetelmien

Indonesia on Keslalle varsin tuore markkina-alue. Harvesterikourat asennetaan poikkeuksetta kaivinkoneisiin.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

TRAKTORIVARUSTEET

Traktorivarusteet-liiketoiminnan pääasiallisia tuotteita ovat olleet jo pitkään puutavarakuormaimet ja metsäperävaunut. Traktoriliiketoiminta on Keslalle perinteinen, sillä juuri siitä Kesla on saanut alkunsa vuonna 1960 Rantasalmella.

Vuosien varrella traktorivarusteet-liiketoiminnan markkina-alue on laajentunut Suomesta lähes kaikkiin suurimpiin Pohjolan ja Keski-Euroopan maihin ja sieltä Iso-Britannian kautta Kanadaan. Joitakin tuotteita viedään myös Kauko-Itään, kuten Indonesiaan ja Japaniin.

Kuormaimet

Kuormaimet asennetaan joko traktorin rungolle erillisillä sovitteilla tai metsäperävaunun aisan päälle. Hakkureissa kuormain on yleensä asennettuna hakkurin rungolle.

Metsäperävaunut

Metsäperävaunut liitetään traktorin vetokoukkuun tai kuulavetolaitteeseen ja usein perävaunuissa on nykyisin joko hydraulinen rullaveto tai pyörän keskiössä vetävät hydrauliset napamoottorit. Suurimmat mallit ovat ammattikäyttöön tarkoitettuja ja pienimmät usein maatilojen metsäajotarpeisiin.

Palontorjuntavaunut

Keslan kehittämät maastokelpoiset palontorjuntavaunut ovat saavuttaneet suuren kiinnostuksen ilmaston muuttuessa erityisesti kuivilla, kuumilla ja suurilla palovaara-alueilla ympäri maailman.

Monitoimivaunut

Monitoimivaunuja on suunniteltu erityisesti Puolustusvoimien tarpeisiin. Niillä voidaan nimensä mukaisesti ajaa monenlaista tarviketta tai materiaalia hyvinkin vaativissa maasto-olosuhteissa.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

TRAKTORIVARUSTEET 2022

– TAISTELUA NOPEASTI KOHOAVIA KUSTANNUKSIA VASTAAN

Asiakassegmentit

Traktorivarusteiden asiakassegmentit pysyivät suunnilleen samoina edellisvuoteen verrattuna, ehkä painottuen entistä enemmän energiapuun käsittelyyn. Yhteistyö Puolustusvoimien kanssa jatkui vahvana.

Myyntiverkosto

Traktorivarusteiden hyvä yhteistyö Valtran kanssa voimistui lähes kaikissa Euroopan maissa antaen hyvän signaalin verkoston kehityksestä tulevaisuutta varten. Uusi ja täydentynyt KESLA 320 -kuormainsarja herätti kiinnostusta monella markkina-alueella ja sen uskotaan laajentavan Keslan traktorivarusteiden markkinoita entisestään.

Tuotekehitys

Keslan traktorivarusteet esitteli uuden KESLA 325T -kuormainmallin syksyn Finnmetko-näyttelyssä uudella KESLA proC i -ohjauksella, mikä sai asiakkailta erittäin hyvän palautteen koeajon yhteydessä. Uusi ohjaus sisältää kuormaimen kärkiohjauksen ja ajoa erinomaisesti vakauttavan ja rauhoittavan sylintereiden päätyvaimennuksen. Uudet levypankot pienemmissä vaunuissa niin ikään ovat saaneet hyvän vastaanoton asiakkailta.

Tuotanto

Keslan NOSTE-hanke on nyt loppusuoralla uusien koneiden käyttöönoton suhteen ja erityisesti traktorivarusteiden tehtaalla Kesälahdella uudet koneet parantavat selvästi kilpailukykyä tulevaisuudessa. Laadun tekeminen on myös luonnostaan helpompaa koneiden mittatarkkuuden ansiosta. Lähivuosina tuotanto virtaviivaistuu aina levyn leikkauksesta loppukokoonpanoon saakka.

Näkymät vuodelle 2023

Huolimatta maailman talouden epävarmasta tilanteesta on traktorivarusteiden näkymä edelleen hyvä. Kustannusten nousu näyttäisi ainakin joidenkin materiaalien kohdalla tasaantuneen ja vastaavan olemassa olevia hinnastoja. Markkinoiden ja tuotekehityksen eteneminen tulee näkymään lähiaikoina traktorivarusteiden toiminnassa ja tuloksessa.

VASTUULLISUUS

Tämä on neljäs vuosi, kun Kesla Oyj raportoi vastuullisuuttaan. Vastuullisuusraportti on osa Kesla Oyj:n vuosikertomusta.

Kesla toimii globaaleilla markkinoilla, joilla vastuullisuuden merkitys on kasvanut koko ajan. Vastuullisuus on myös Keslan perusarvo ja luonnollinen osa yrityksen tapaa toimia. Vastuullisuuden arvioimiseksi tarvitaan läpinäkyvyyttä, jota Kesla on pyrkinyt lisäämään vuosittain. Yhtenä keinona toimii tämä raportti. Vastuullisuuden raportoinnissa Kesla on keskittynyt neljään sen sidosryhmille tärkeään teemaan: taloudelliseen hyvinvointiin, kumppanuuteen, resurssien tehokkaaseen käyttöön ja turvallisuuteen. Vuodesta 2023 lähtien Keslan viidenneksi painopistealueeksi tulee energiatehokkuus, joka on osoittautunut välttämättömäksi paitsi ilmastonmuutoksen myös energian saatavuuden heikkenemisen vuoksi.

Koko Keslan toiminta pohjautuu lakien, asetusten ja määräysten noudattamiseen sekä yhtiön eettiseen ohjeistukseen. Näistä kumpuavat yrityksen vastuut ja velvollisuudet, mutta myös oikeudet. Vastuullinen yritystoiminta on toimimista yhteisesti sovittujen tavoitteiden eteen ja arvon tuottamista yrityksen sidosryhmille.

TALOUDELLINEN HYVINVOINTI

Taloudellinen hyvinvointi syntyy kannattavasta liiketoiminnasta, johon pyritään asiakkaiden tarpeita vastaavilla tuotteilla ja palveluilla.

KUMPPANUUS

Suosimme pitkäkestoisia, merkityksellisiä kumppanuussuhteita olipa kyse sitten asiakkaista, yhteistyökumppaneista tai työntekijöistä.

RESURSSIEN TEHOKAS KÄYTTÖ

Hyödynnämme olemassa olevat resurssit tehokkaasti niin hinnan, ajan kuin laadunkin suhteen kestävää kehitystä silmällä pitäen.

TURVALLISUUS

Vaalimme turvallisuutta niin työskentelytavassamme kuin lopputuotteidemme osalta.

ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuudella Keslalla käsitetään eri toimintojen energian käytön tehostamista sekä valittujen energianlähteiden kestävyyttä.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

TALOUDELLINEN HYVINVOINTI

Keslalla taloudellinen hyvinvointi tarkoittaa pyrkimystä taloudellisen lisäarvon luomiseen konsernin sidosryhmille, omistaja-arvon kasvattamiseen ja yhtiön taloudellisen vakauden turvaamiseen. Tämä tavoite on ollut erityisen haastava saavuttaa riskien realisoituessa Covid-19 -pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Kesla lopetti Venäjän kaupan välittömästi sodan sytyttyä. Vastuunkanto Euroopan turvallisuuden puolesta tarkoitti luopumista Venäjän tilauskannasta, joka vastasi lähes puolta Keslan vuoden 2021 liikevaihdosta. Tuotannon uudelleenjärjestelyn, kustannusten nousun ja toimitusketjun pullonkaulojen myötä yhtiön kannattavuus heikkeni ja velkaantuneisuus kasvoi selvästi. Kesla jatkoi sitkeästi NOSTE-hanketta, jonka investointiosuus saatiin loppuun elokuussa. Kesla onnistui korvaamaan Venäjän markkinan liikevaihdon kaikissa liiketoiminnoissaan ja kysyntä säilyi hyvänä myös muilla markkinoilla.

Liikevaihto, M€ Rahavirta ja tulos, M€ Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantuneisuus, %

Venäjän markkinasta luopumisesta huolimatta tilikauden 2022 liikevaihto säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 45,9 M€.

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti heikkeni ja oli -4,9 %

0

-6 -5 -4 -3 -2 -1

Toimitusketjun häiriöiden vuoksi sitoutunut käyttöpääoma ja heikko kannattavuus painoivat liiketoiminnan rahavirran -5,4 miljoonaan euroon. Rahavirta ennen KPO-eriä kääntyi positiiviseksi viimeisellä kvartaalilla.

Konsernin osakekohtainen tulos oli -0,35 €. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.

Tappionsietokykyä tarvittiin. Taseen loppusummaa kasvatti käyttöpääoman sitoutumisen lisäksi tehdyt investoinnit. Omavaraisuusaste putosi 32 %:iin.

Investointien osuus liikevaihdosta, %

Kesla investoi vuosina 2020–2022 bruttomääräisesti 7,2 miljoonalla eurolla ja 2022 3,8 M€. NOSTE-hankkeen investointien hyötyjen odotetaan näkyvän täysmääräisesti vuoden 2024 aikana.

Toimitusketjuhäiriöiden estäessä tulorahoitusta ja sitoessa käyttöpääomaa yhtiö turvautui velkaan toiminnan jatkuvuuden ja investointien mahdollistamiseksi. Nettovelkaantuneisuus nousi 134 %:iin.

Sijoitetun pääoman tuotto, % Osakekohtainen tulos, € Tutkimus- ja kehitysmenojen osuus liikevaihdosta, %

Keslan T&K-panostustaso on noin 3 % vuotuisesta liikevaihdosta. Vuoden 2022 tuotekehityskulut olivat 1,4 miljoonaa euroa.

PAIKALLISET TALOUSVAIKUTUKSET

Keslan vaikutukset paikalliseen talouteen syntyvät alihankinnan ja verotulojen kautta.

Työntekijöiden ennakonpidätykset 2,3 M€
Osinkojen verotus 127 t€
Yrityksen tulovero 2 t€
Ostot Suomesta 25,2 M€

ERINOMAINEN LUOTTOLUOKITUS

Kesla on kuulunut Bisnoden AAA-luottoluokitukseen ja Asiakastiedon Suomen vahvimpiin jo yli vuosikymmenen ajan. Luokitus myönnetään pitkäaikaisten hyvien taloudellisten tunnuslukujen ja hyvän maksukäyttäytymisen ansiosta.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

VENÄJÄN MAARISKI HALLITTIIN

Venäjän markkina on ollut Keslan historiassa iso potentiaali ja mahdollisuus, mutta myös vakioaihe merkittävimpiä epävarmuustekijöitä kuvattaessa. Ennennäkemätöntä on ollut Venäjän markkinan äkillinen ja täydellinen sulkeutuminen ilman näköpiirissä olevaa avautumista. Sodan suurimmat vaikutukset Keslaan olivat markkinoiden sulkeutumisen lisäksi ostomarkkinoissa, joilla ilmeni toimitusvaikeuksia ja kustannusten nousua. Tuotanto ja materiaalihankinnat jouduttiin uudelleen ohjaamaan poikkeuksellisen nopeasti Keslan peruttua 22,3 miljoonaa euroa Venäjän tilauskantaa. Uudelleenohjaus oli mahdollista muiden markkinoiden vahvan tilauskannan ja kysynnän ansiosta.

Korvaavia markkinoita etsimässä

Venäjän markkinoiden tilalle Kesla etsi muiden toimijoiden tavoin korvaavia markkinoita Euroopasta.

Venäjän hyökkäyssodan takia perutut tilaukset olivat valtaosin autonostureita, ja ensimmäinen vuosipuolisko oli liiketoiminnoille vaikea, sillä uudelleenjärjestelyä hankaloittivat komponenttien pitkät toimitusajat. Autonosturit-liiketoiminta onnistui kuitenkin ylittämään liikevaihdollisesti vuoden 2021. Korvaavia markkinoita saatiin erityisesti Länsi-Euroopasta, Baltiasta ja Pohjois-Amerikasta.

Puunkorjuulaitteet-liiketoiminnassa Venäjän ja CIS-maiden osuus liiketoiminnasta oli suuri metsäkonenostureissa, joiden osalta korvaavien markkinoiden löytäminen oli haastavaa. Metsäkonenostureiden sijaan puunkorjuulaitteet-liiketoiminto sai korvaavaa markkinaa harvesterikourista, joiden kysyntä oli vahvaa.

Traktorivarusteet-liiketoiminnalla ei ollut juurikaan toimintaa Venäjällä, joten sota ei vaikuttanut suoraan liiketoiminnan tilauskantaan.

Venäjän asiakkuuksien myyntisaatavista aiheutui tilikaudelle 400 tuhannen euron arvonalentumistappiot.

INFLAATIO HEIKENSI KANNATTAVUUTTA

Tilauskanta venyi pitkäksi Covid-19 -pandemian jälkeisen kysynnän vuoksi. Ostomateriaalipuutteet aiheuttivat asiakastoimituksiin viiveitä ylläpitäen pitkää tilauskantaa.

Ukrainan sota aloitti ennennäkemättömän nopean inflaation. Kustannustason nousuun reagoitiin useilla hinnastopäivityksillä. Päivitetyt hinnat eivät kuitenkaan ehtineet vaikuttaa jo olemassa olevaan tilauskantaan, vaan pelkästään uusiin tilauksiin. Vuoden 2022 myyntikatekertymä jäi siten suunniteltua heikommaksi.

TUOTANNON JA MATERIAALIHANKINNAN HAASTEITA

Metalliteknologiateollisuusyritysten yhtäaikainen suuntautuminen Euroopan markkinoille aiheutti ostomateriaaleille valmistuskapasiteetin ylittävää kysyntää ja materiaalikustannukset nousivat voimakkaasti. Ostomarkkinoiden epävarmuuden takia hankintojen ja tuotannonohjauksen ajoittaminen vaikeutui, mikä johti vaihto-omaisuuden kasvuun. Tyhjäkäynti tuotannossa heikensi tuottavuutta.

Venäjän tilauskannan perumisen hetkellä varastossa oli 1,5 miljoonan euron arvosta toimitusvalmiita tuotteita Venäjälle. Lisäksi Venäjän toimituksiin liittyen oli varauduttu 2,0 miljoonan edestä materiaalitilauksin, joista saatiin peruttua puolet ja puolet ostettiin varastoon.

Venäjän markkinoille valmistetuille tuotteille on löytynyt kysyntää muilla markkina-alueilla ja varastoon ostetuista komponenteista valmistettiin tuotteita muille asiakkaille. Tilikauden päättyessä toimittamatta jääneitä tuotteita ja komponentteja oli varastossa yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Toimittamatta jääneet tuotteet uskotaan saatavan myytyä vuoden 2023 aikana muille markkina-alueille.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

KESLA NOSTEESSA

Tilikaudella 2022 viimeisteltiin NOSTE-hankkeen konehankinnat ja -asennukset. Koko hankeaikana 2020-2022 Kesla investoi 7,2 miljoonaa euroa, josta 3,8 miljoonaa tilikaudella 2022. Etelä-Savon ELY-keskus osallistui hankkeen rahoitukseen 1,6 miljoonalla eurolla, josta 1,1 miljoonaa saatiin vuonna 2022. NOSTE-hankkeen omarahoitusosuus oli 27 %.

Investointihankkeen toteutusta jatkettiin sitkeästi. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaa tuotannon tyhjäkäyntiä hyödynnettiin ohjaamalla vapautunutta henkilöstöresurssia investointien läpivientiin. Vuoden 2022 investoinnit painottuivat Kesälahden ja Joensuun tehtaiden tuotantokoneisiin ja niillä parannetaan nykyisiä tuotantomenetelmiä osavalmistuksessa, koneistuksessa ja hitsauksessa.

NOSTE-hankkeen investointien hyötyjen odotetaan näkyvän täysimääräisesti vuoden 2024 aikana.

ENNAKOINTI ON HELPOTTANUT SÄHKÖN HINNAN NOUSTESSA

Sähkön hinta on noussut merkittävästi viimeisen reilun puolen vuoden ajan. Keslalla sähkön hinta on suojattu tiettyyn rajaan saakka ja siten sähkön hinta on ollut kuluvalla lämmityskaudella varsin maltillinen.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

KESLA VALMISTAUTUU CSRD-DIREKTIIVIIN

Kesla valmistautuu CSRD-direktiivin raportointivelvoitteisiin, joiden mukaan yritysten on kerrottava toimintakertomuksessaan tarkemmin liiketoimintansa kestävyydestä käyttäen EU-tasoisesti vakioitua mittaristoa. Näillä näkymin kestävyysraportointidirektiivi-CSRD koskisi Keslan kokoluokan yhtiöitä vuodesta 2025 alkaen.

Kesla on aloittanut toimintansa taksonomiakelpoisuuden kartoittamisen ja raportointikyvykkyyden kehittämisen.

Alustavan kartoituksen pohjalta voidaan todeta, että Keslalla on ratkaisuja kiertotalouteen ja biomassan keräyslaitteisiin uusiutuvan energian tuotantoon. Metsäpalojen torjuntaan käytettävä kalusto täyttää useamman taksonomialuokan vaatimukset.

Henkilöstön keski-ikä vuosina Eläkkeelle jäävien keski-ikä

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

KUMPPANUUS

vuosina

Pitkäkestoinen, antoisa kumppanuus korostuu Keslan toiminnassa toistuvasti olipa kyse työntekijöistä, toimittajista, myynti- ja huoltopisteistä tai asiakkaista. Tämä näkyy niin työurissa, jotka kestävät parhaimmillaan yli 40 vuotta, mutta myös asiakassuhteissa, joissa samaa merkkiä voidaan suosia vuosikymmenestä, jopa sukupolvesta toiseen. Keslalla koetaan, että aitoa menestystä voi syntyä vain aidosta kumppanuudesta, joka hyödyttää molempia osapuolia. Vuosi 2022 oli haasteellinen useille kumppanuussuhteille. Maailmanlaajuista tilannetta seuraten alihankkijoiden toimituskyky jäi normaalia heikommalle tasolle ja vaikutti tuotteiden valmistumisaikatauluihin aiheuttaen haasteita niin Keslan sisäisissä työjärjestelyissä kuin jälleenmyyjä- ja asiakaskentässä. Vuosi vaati osapuolilta jatkuvaa sopeutumista alati muuttuviin tilanteisiin.

Työsuhteiden muoto Työsuhteen keskimääräinen pituus

Vakituiset työsuhteet

Kesla on suosinut aina vakituisia työsuhteita. Vuoden 2022 lopussa työsuhteita oli 258, joista 16 määräaikaista ja 5 osa-aikaista. Lisäksi vuokratyösuhteita vuoden aikana oli 33, joista 11 siirrettiin talon kirjoille.

Alihankkijat

Kotimaiset alihankkijat

Keslan verkostoon kuuluu 149 alihankkijaa, joista lähes kaikki eli 147 on kotimaista.

Työsuhteet Keslalla ovat yhä pitkiä. Viimeisen kolmen vuoden aikana työsuhteen keskimääräinen pituus on ollut 11-13 vuoden välillä.

Suosittelualttius, NPS* juuri ostaneet

Asiakkaiden ostonjälkeistä tyytyväisyyttä seurattiin vuoden aikana neljällä kyselyllä. Näiden vastaajamäärän mukaan painotettu NPS-luvun keskiarvo oli 58, mikä oli hiukan vähemmän kuin 2021 (61,5).

Henkilöstön keski-ikä laski vuonna 2022 aavistuksen verran useampana vuonna olleesta 45 vuodesta.

Asiakkaiden käyttötyytyväisyyttä seurattiin vuoden aikana kahdella kyselyllä. Näiden vastaajamäärän mukaan painotettu NPS-lu-

nps*

vun keskiarvo oli 54.

Suosittelualttius, NPS* käyttökokemus

Eläkkeelle jäävien keski-ikä on hienoisessa nousussa ollen vuonna 2022 64,2 vuotta.

Suosittelualttius, NPS* jälleenmyyjät ja huoltopisteet

Kesla on tehnyt kahden vuoden välein tyytyväisyyskyselyn jälleenmyyjille ja huoltopisteille. Vuonna 2022 NPS oli 67, missä nousua kahden vuoden takaiseen (2021, 46).

Lähtövaihtuvuus / irtisanoutuneet

Työntekijöiden vaihtuvuus Keslalla on ollut perinteisesti alhaista, mutta se on selvästi kasvanut viime vuosina. Yhtenä syynä voidaan pitää alhaista työttömyysastetta.

Asiakastyytyväisyys, reklamaatiopäätös

Myös reklamaatiokäsittelyn sujuvuutta mitataan kyselyin. Vuonna 2022 90 % reklamaation tehneistä ja kyselyyn vastanneista oli tyytytyväisiä reklamaatiopäätökseen.

*NPS lasketaan vähentämällä arvostelijoiden (arvosanan 0-6 antaiden) prosenttimäärä suosittelijoiden (arvosanan 9-10 antaneiden) prosenttimäärästä. Luku sijoittuu välille -100 (ei yhtään suosittelijaa) ja 100 (ei yhtään arvostelijaa).

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

KESLA KOULUTTI KYMMENEN TYÖPAIKKAOHJAA-JAA

Työpaikkaohjaaja on henkilö, jonka vastuulla on työharjoittelijan tukeminen, ohjaaminen ja oppimisen koordinointi työpaikalla. Työpaikkaohjaajalla tulee olla riittävä ohjausosaaminen, minkä vuoksi Kesla koulutti halukkaita työpaikkaohjaajiksi.

Koulutukseen osallistujia löytyi 9 henkilöä Joensuusta ja 1 henkilö Ilomantsista. Osallistujia oli niin kokoonpanosta, hitsauksesta, varastosta kuin huollostakin. Koulutuksen käytännön toteutuksen järjesti Riveria ja se sisälsi kaksi koulutuspäivää. Päivien aikana käytiin läpi mm. miksi ohjaajia tarvitaan, mikä ohjaajan rooli on ja mitä työtehtäviä ohjattava voisi tehdä. Nämä synkronoitiin myös opiskelijoiden näyttötarpeisiin suunnittelemalla näyttöpohjat eri työvaiheille.

Koulutuksen jälkeen Keslalla on paremmat edellytykset ottaa opiskelijoita työharjoitteluun ja löytää siten hyviä työntekijöitä jo opiskelujen aikana.

PEREHDYTTÄMINEN LUO HYVÄN ALUN TYÖSUHTEELLE

Työhön perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, joka liittyy uuden työntekijän tutustuttamiseen uuteen tehtävään. Työntekijällä on oikeus perehdyttämiseen. Keslalla perehdyttäminen koetaan tärkeänä ja perehdyttämisohjeistusta on päivitetty vuosittain. Vuonna 2022 Keslan HR-toiminto julkaisi myös perehdyttämisoppaan, joka käsittelee paitsi yritykseen mutta myös työsuhteeseen liittyviä käytännön asioita.

  • Oppaassa on esitelty perusasiat, jotka esimies toki esittelee myös kasvokkain. Työntekijän on kuitenkin mahdollista tutustua oppaan avulla tietoihin jo ennakkoon ja toisaalta palata niihin aina tarvittaessa, kertoo Keslan HR-asiantuntija Marko Toivanen.

Oppaan rinnalla Keslalla on perehdyttämisen sisältöä ohjaava lomake erikseen toimihenkilöille ja nyt myös työntekijöille. Materiaalit löytyvät kansainvälisille työntekijöille myös englanniksi ja venäjäksi.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

KUVA ASIAKASKOKEMUKSESTA TARKENTUU

Kesla aloitti aktiivisen ja säännöllisen asiakastyytyväisyyden kartoituksen vuonna 2021 ja kehitti vuonna 2022 seurantaa edelleen. Kartoitusta tehdään KESLA-tuotteen ostaneilta pian koneen käyttöönoton jälkeen sekä muutaman kuukauden käytön jälkeen. Toteuttamisen suurimpana haasteena on ollut 2022 tuotteiden takuurekisteröinnin yhteydessä ilmoitettujen tietojen validius. Kyselyt on kuitenkin saatu toteutettua ja vastausprosentti validoiduista osoitteista on ollut hyvä, pääsääntöisesti yli 30 % ja vastaajamäärä muutamia kymmeniä.

Tuotteen käyttöönoton jälkeisessä kyselyssä asiakkaat arvioivat mm. jälleenmyyjän toimintaa, tuotteen valintakriteereitä ja toimitusprosessia. Vuonna 2022 tehtiin neljä kyselyä, joissa suosittelualttius NPS on vaihdellut 22-69 välillä. Tuotteen käyttöön liittyvässä kyselyssä asiakkaat puolestaan arvioivat mm. tuotteen toimivuutta ja huoltoyhteistyökumppanin toimintaa. Vuonna 2022 tehtiin kaksi kyselyä, joissa suosittelualttius NPS oli 45-71 välillä. Takuuhakemuksen tehneille tehtiin kysely neljä kertaa vuoden aikana. Tyytyväisyysaste reklamaatiopäätökseen vaihteli 86,7-100 % välillä.

Kyselyiden tuloksia käytetään ensisijaisesti pitkäaikaiseen seurantaan, sillä melko pienen kokonaisvastaajamäärän vuoksi yksittäisten kyselyiden tuloksissa on isojakin eroja.

TUOTTEITA KEHITETÄÄN YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAIDEN KANSSA

Asiakas on keslalaisille kuningas. Tästä johtuen paitsi tuotekehitysideat, mutta myös uusien tuotteiden testaus tapahtuu alkutestien jälkeen asiakkaiden toimesta. Vuonna 2022 asiakastesteissä on ollut mm. KESLA proC i -ohjausjärjestelmä sekä traktorikuormaimissa että autonostureissa.

Asiakkaiden tarpeet tulevat yleensä tuotekehitykseen liiketoimintojen kautta, sillä he ovat kentällä ja tuntevat asiakkaat parhaiten. Testausvaiheessa mukana on vahvasti tuotekehitys.

  • Asiakkaalta saatava palaute on ensiarvoisen tärkeää. Asiakas käyttää tuotetta jatkuvasti, jolloin tuotteen käytettävyyteen ja toisaalta myös kestävyyteen liittyvät parannusehdotukset tulevat varmemmin esille oikeassa työssä, toteaa tuotekehityspäällikkö Jukka Sadinmäki.

PALUU KENTÄLLE

Vuoden 2022 alkupuolella Covid-19 -rajoitukset olivat vielä tiukasti päällä, mutta kesää kohden rajoituksia alettiin purkaa. Toista vuotta toimistolla työtä tehneet myynnin ja jälkimarkkinoinnin edustajat pääsivät vihdoinkin kentälle.

  • Työmatkustus lisääntyi syksyllä voimakkaasti, mutta rinnalla jatkuivat pandemia-ajalta opitut etäpalaverit ja erityisesti etäkoulutukset. Pitkän ajan jälkeen kasvokkain tapahtuvalle kanssakäymiselle on kuitenkin ollut selkeä tilaus, toteaa traktorivarusteet-liiketoiminnan johtaja Markku Lappalainen. - Keslalaiset ovat paitsi palanneet itse kentälle, mutta olemme saaneet myös pitkästä aikaa vierailijoita tehtaalle.

Avautumisen myötä myös messut ja muut asiakastapahtumat ovat palanneet varovaisesti normaaliin arkeen. Tosin esimerkiksi Japanissa avautuminen on vasta aluillaan.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

KANSAINVÄLISTYVÄT TYÖMARKKINAT

2010-luvulla Keslalla oli yksittäisiä äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvia henkilöitä. Viime vuosina henkilökunnan kansainvälistyminen on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti erityisesti tuotannon työtehtävissä. Tyypillisimmät kansainväliset työtehtävät tuotannossa ovat osavalmistaja ja hitsaaja.

  • Suurin osa ulkomailta tulevista työntekijöistä tulee vuokratyöfirmojen kautta, sillä ne huolehtivat kaikista viranomaisasioista, kertoo tuotantopäällikkö Mika-Pekka Tiainen Kesälahden tehtaalta. - Vuokratyöfirmoista otetaan yleensä väliaikaista työvoimaa tasaamaan ruuhkahuippuja, mutta onpa vuokratyöfirmojen tai muuta kautta tulleita ulkomaalaisia työntekijöitä siirtynyt pysyvästikin Keslan kirjoille.

Iso osa ulkomaalaisista työntekijöistä tulee lähivaltioista, kuten Venäjältä ja Virosta. Tiaisen mukaan eri kansalaisuuksia on ollut parhaillaan kymmenkunta. Kesälahden tehtaalla ulkomaalaisia työntekijöitä on toistakymmentä. Kun samaa kieltä äidinkielenään puhuvia henkilöitä on useampi, helpottaa se sopeutumista. Itse työn opastus tapahtuu englanniksi.

Suhtautuminen ulkomaalaisiin työntekijöihin on ollut positiivista.

UUTTA OSAAMISTA OPPILAITOKSISTA

Keslalla on ollut virallinen yhteistyösopimus Riveria-ammattikoulun kanssa jo usean vuoden ajan. Vuonna 2022 Kesla allekirjoitti myös kummiyrityssopimuksen Karelia-ammattikorkeakoulun kansainvälisten opiskeluryhmien osalta. Kouluyhteistyötä on toki ollut vuosien ajan, vaikkei siitä ole yhteistä linjausta ollutkaan.

Yhteistyö tarkoittaa käytännön tasolla esittäytymistä koulun tilaisuuksissa, yritysvierailuja, työharjoittelu- ja työpaikkoja sekä yritykselle tehtäviä opinnäyte- ja projektitöitä.

  • Koemme erityisen tärkeänä, että nuoret opiskelijat hakeutuisivat ja työllistyisivät metallialalle, toteaa tuotantopäällikkö Marko Lappalainen Keslan Joensuun tehtaalta.

Yhteistyötä tehdään myös asiantuntijapuolella erityisesti tekniikan opiskelijoiden kanssa. Usein yhteistyö alkaa opinnäyte- tai diplomityöllä ja joskus se jatkuu myös työsuhteena.

YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN TYYTYVÄISYYS

Kesla on tehnyt kahden vuoden välein yhteistyökumppaneille - jälleenmyyjille, huoltopisteille ja OEM-kumppaneille - kyselyn heidän näkemyksistään Keslan toiminnasta. Vuoden 2022 loppupuolella kysely tehtiin jälleen. Suosittelualttiudesta kertova NPS-luku oli selkeästi noussut edellisestä kerrasta (47) ja se oli nyt 67.

Eniten parannettavaa oli toimitusaikojen pitävyydessä ja siitä tiedottamisessa sekä koulutustarpeissa. Toimitusaikojen pitävyys on ollut haaste, mikä on tunnistettu ja aiemmin. Toimitusaikojen pitävyys johtuu pitkälti komponenttipuutteista, mihin on puututtu aktiivisemmalla yhteistyöllä. Yhteistyökumppaneiden koulutustarpeita on lisännyt pitkä koronakausi, jolloin kouluttaminen on ollut vähäisempää. Vuoden 2023 aikana koulutusta tehdäänkin entistä suunnitelmallisemmin.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

ETÄTYÖN KEHITYSKOHTEINA ERGONOMIA, YHTEISÖLLISYYS JA KOLLEGOIDEN VÄLINEN KOMMUNIKAATIO

Kuten muissakin yrityksissä, myös Keslalla etätyön suhteen tehtiin iso harppaus vuonna 2020 Covid-19 -pandemian yhteydessä. Etätyötä tehdään nykyään Keslalla etätyösopimuksen mukaisesti korkeintaan 10 päivää kuukaudessa. Hiukan alle kolmasosa toimihenkilöistä on tehnyt etätyösopimuksen.

Keslalla tehtiin vuonna 2022 tutkimus etätyöhön ja johtamiseen liittyen. Tutkimuksen mukaan Keslalla on paljon vahvuuksia ja voimavaratekijöitä etätyötä ajatellen. Kesla on onnistunut laatimaan hyvät ja toimivat etätyön pelisäännöt, toimihenkilöiden ja esimiesten molemminpuolinen luottamus on hyvällä tasolla, esimies on pitänyt säännöllisesti yhteyttä alaisiinsa sekä saanut myös alaisensa kiinni aina tarvittaessa.

Tutkimuksen mukaan etätyö sopii parhaiten niille, jotka ovat olleet Keslalla pidempään töissä ja jotka ovat motivoituneita etätyön tekemiseen. Etätyön säännöllisyys tukee etätyötä. Vahvempaa johtamista etätöissä tarvitsivat uudehkot työntekijät, nuoret työntekijät, pienten lasten vanhemmat sekä epäsäännöllisesti etätyötä tekevät. Toki työnkuvan soveltuvuudella etätyöhön oli vaikutusta myös.

Etätyön kehittämisen painopistealueita valittiin kolme. Nämä olivat yhteisöllisyyden tunteen ja kollegoiden välisen kommunikoinnin vähentyminen, sekä ergonomia. Tutkimuksen tulokset ovat hyvin pitkälti samansuuntaisia kuin teoriassa on esitelty ja aikaisemmissa etätyöhön liittyvissä tutkimuksissa on saatu selville.

HENKILÖSTÖN TYÖTYYVÄISYYTTÄ MITATAAN VUOSITTAIN

Kesla on mitannut henkilöstön työtyytyväisyyttä vuosittain. Vuonna 2022 kysely toteutettiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kyselyyn vastasi 60 % keslalaisista.

Kyselyn perusteella näyttää siltä, että toimihenkilöiden työtyytyväisyys on säilynyt ennallaan, mutta työntekijöiden kokema työhyvinvointi on heikentynyt. Työntekijöiden vastauksissa näkyy taustalla pitkä pandemia-ajan eristäytyneisyys, mikä on heikentänyt organisaation sisäistä kommunikaatiota ja vähentänyt koulutusmahdollisuuksia. Myös materiaalisaatavuuden ongelmat näkyivät tuloksissa. Kyselyssä tuli esille arvostus ja tärkeimpänä työkaluna arvostuksen luontiin tuli esille palautteen anto. Keslan vahvuus on edelleen hyvä ilmapiiri ja työkaverit.

Kyselyn perusteella henkilöstöhallinnon painopisteitä ovat ammattiylpeyden kokeminen, esimiesten ja alaisten vuorovaikutuksen lisääminen ja osaamisen kehittäminen.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

TEHOKAS RESURSSIEN KÄYTTÖ

Kesla pyrkii tehokkaaseen resurssien käyttöön. Tehokkuuden parantaminen on paitsi liiketoiminnan myös kestävän kehityksen näkökulmasta välttämätöntä. Resurssien tehokkuutta valmistustoiminnassa on lisätty mm. materiaalivalinnoin, valmistustekniikoin ja laittein, tuotesuunnittelussa ja työohjeiden avulla. Keslan NOSTE-investointiprojektissa keskityään erityisesti hitsauksen ja osavalmistuksen investointeihin. Hanke päättyi syksyllä 2022, mutta investointien käyttöönotto jatkui vielä 2023 alkuvuonna. Resurssien tehokkaalle käytölle aiheuttivat erityisen suuria haasteita alkuvuoden Venäjän kauppojen peruutukset, joiden vuoksi tuotannossa jouduttiin tekemään rajuja uudelleenjärjestelyjä, minkä onnistumista heikensivät komponenttien pitkät toimitusajat. Laatukulttuuria haluttiin vahvistaa, minkä vuoksi viestintä valjastettiin laadun työpariksi ja erilaisia tehokkuusmittareita työstettiin henkilöstön käyttöön. Näitä mittareita tullaan hyödyntämään vuoden 2023 vastuullisuusraportissa. Energiatehokkuuden merkityksen kasvaessa Kesla ryhtyy raportoimaan erikseen myös energiatehokkuudesta vuonna 2023.

Liikevaihto / työntekijä, t€

Tulos / työsuhde t€

6000

7000

145

Liikevaihdon kehitystä hidastivat tuotannon pullonkaulat. Liikevaihto per työntekijä on pysynyt viime vuoden varsin samalla tasolla.

Tulosta söivät toimitusketjujen pullonkaulat yhdistettynä voimakkaaseen inflaatioon.

Laatukustannusten osuus liikevaihdosta, %

Tehty laatutyö näkyy laskevina laatukustannuksina sekä euromääräisesti että liikevaihdon suhteellisena osuutena.

Kokonaisenergiankulutus on laskenut aavistuksen, mihin on vaikuttanut mm. alhaisempi tuotantovolyymi.

Energiankulutus, MWH Energiaintensiteetti MWH/M€

Energiaintensiteetti kertoo, kuinka paljon energiaa yrityksellä kuluu 1 M€ liikevaihtoon.

Kesla ei voi tänä vuonna raportoida uusiutuvien energialähteiden osuutta energiankulutuksesta, sillä sähköyhtiöiden tunnusluvut tältä osin saadaan kansallisesti 6/2023.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

TAVOITTEENA ENERGIANKULUTUKSEN PIENENTÄMINEN

Sähkön hinta nousi merkittävästi vuoden 2022 viimeisellä puoliskolla. Keslalla sähkön hinta on suojattu tiettyyn rajaan saakka ja siten sähkön hinta on kuluvalla lämmityskaudella varsin maltillinen. Koska hintavarmuus on rajattu vain tiettyyn määrään ja kokonaissähkönkulutuksella on merkitystä Suomen laajuisesti, tietyt sähköä kuluttavat toiminnot on ajoitettu ilta- ja yöaikaan. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi trukkien lataukset.

Keslalla on tämän lisäksi tehty jo useiden vuosien ajan toimenpiteitä toiminnan energiatehokkuuden parantamiseksi toiminnan kestävyyttä ajatellen.

Kiinteistöön liittyvät energiatehokkuuden parantamistoimenpiteet perustuvat puolueettoman asiantuntijan kaikkiin kolmeen toimipisteeseen tekemään kartoitukseen. Kartoituksen perusteella valaistus on muutettu led-valoilla toimivaksi jo suurelta osin. Tämä vaikuttaa merkittävästi sähkönkulutukseen.

Muita energiatehokkuuteen tähtääviä toimenpiteitä vuonna 2022 ovat olleet mm. nosto-ovien vaihdot, tietokoneiden vaihtaminen kiinteistä koneista kannettaviksi ja Ilomantsin lämmityksen tehostaminen lineaarisella paineenleikkausventtiilillä.

SEURANTALUVUT KAIKKIEN KESLALAISTEN SAATAVILLE

Laatukulttuurin kehitys on Keslalla yksi avaintekijöistä. Laatukulttuuriin liittyy myös tieto siitä, missä mennään. Tämän vuoksi Kesla on kehittänyt raportointia. Raportointiin on valittu tärkeimpiä tunnuslukuja, joita kaikki keslalaiset pystyvät seuraamaan intranetin kautta. Luvut päivitetään viikottain, kuukausittain tai kvartaaleittain luvusta riippuen. Luvuilla seurataan mm. varaosatoiminnon toimitusvarmuutta ja saavutettavuutta ja liiketoimintojen valmistukseen, varastointiin ja laatuun liittyviä lukuja. Myös alihankkijoiden toimitusvarmuus ja alihankintaosiin liittyvät reklamaatiot ovat seurannassa.

Seurantaa kehitetään edelleen ja seuraava kehitysaskel tulee olemaan poikkeamien käsittelyn seuranta.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

TANDEM-HANKKEELLA YMMÄRRYSTÄ HITSAUKSEN KEHITTÄMISEEN

Hitsaus on erittäin tärkeä osa KESLA-tuotteiden valmistusta. Kesla on mukana Business Finlandin Tandem-tutkimus- ja kehityshankkeessa. Hankkeen tavoitteena on lisätä osallistujien tietämystä jigittömästä robottihitsauksesta ja reaaliaikaisesti hitsauksen seurannasta. Kyseessä on yhteishanke, jossa on mukana suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia toimijoita.

Jigitön robottihitsaus tehostaa hitsausprosessia, sillä tiettyjä työvaiheita voidaan ohittaa, jigivalikoimaa voidaan vähentää ja prosessia voidaan automatisoida edelleen. Tandem-hankkeen avulla Keslalle saadaan osaamista uusista tekniikoista, jotka mahdollistavat toiminnan kehittämisen ja niihin liittyvät investoinnit tulevaisuudessa.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

THE KESLA WAY - TIE LAATUKULTTUURIIN

Keslalla on sisäisesti lanseerattu ajatus ja halu "laatuharppauksesta". Sinänsä kuvaava nimitys tahtotilalle nousta uudelle laadun tekemisen tasolle. Tekemällä asiat kerralla oikein, oikeaan aikaan ja mahdollisimman vähäisellä vaihtelulla. Tällä on suuri vaikutus töiden sujuvuuteen ja loppuasiakkaan kokemaan laatuun. Asiakkailla voi olla erilaisia odotuksia KESLA-tuotteisiin liittyen, mutta oikein tekeminen on varmasti kaikkien keslalaisten yhteinen tavoite.

Henkilöstölle tehdyllä kyselyllä kartoitettiin heidän laatukäsityksiään ja -näkemyksiä. Kyselyn tuloksena tunnistettiin mm. ohjeistusten osalta kohtaantohaasteita ja parannustarpeita myös ohjeistuksen laajuuden suhteen. Yllätys sen sijaan oli, että laatu nähtiin vieläkin monin osin irrallisena, joskus dokumenttikeskeisenäkin toimintona.

Laadun tavoitteena on integroitua saumattomasti yli organisaatiorajapintojen ja tuottaa asiakkaalle oikeaa lisäarvoa. Tämä saavutetaan vain syvällä asiakastarpeen ymmärryksellä ja toteutetaan rakentamalla laatu sisään lopputuotteeseen. Se kuinka tässä on lopulta onnistuttu, realisoituu aina metsässä, pinolla tai muussa työkohteessa. Siellä lunastetaan antamamme asiakaslupaus. Joskus se voi jäädä hetkellisesti lunastamattakin. Epäonnistumiset ovat myös mahdollisuuksia parantaa ja kehittää toimintaa oikeaan suuntaan ja niistä on otettava opiksi. Asia on kaikkien keslalaisten yhteinen ja kaikkien keslalaisten vastuulla. Laatu on tapa toimia ja ajatella. Siitä syntyy yrityksen laatukulttuuri, the Kesla way.

Tavoitteen saavuttamista tukevat päivityksessä olevat tuotekehitysprosessimuutokset porttikatselmuksineen, jotka ohjaavat uusia tuotteita myös entistä parempaan valmistettavuuteen ja riskien hallintaan. Ne varmistavat myös oikea-aikaisen suorittamisen ja tarvittaessa toimintaan puuttumisen. Ne myös tekevät kehityksen ja ongelmat läpinäkyviksi. Silloin suotuisia vaikutuksia voidaan tehostaa/monistaa ja ongelmat ratkaista. Virhelähteitä tunnistamalla ja poistamalla vähennetään todennäköisyyttä virheiden realisoitumiseen.

Kyse on myös yhteisestä asenteesta ja sen muokkaamisesta haluttuun suuntaan. Siinä viestinnällä ja mielikuvan rakennuksella on keskeinen rooli. Laadun on oltava esillä ja läsnä jokapäiväisessä käytännön tason toiminnassa. Asiakaskeskeisyys on meille itseisarvo.

SERTIFIOINNIT AUTTAVAT TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ

Keslalle on myönnetty sekä ISO 9001- että ISO 3834-2-laatusertifikaatit. Nämä molemmat uudelleensertifioitiin vuonna 2022. Auditoinnin yhteydessä myös Ilomantsin tehdas tuli Kesla Oyj:n sertifikaatin alle. Seuraava uudelleensertifiointi pidetään 2025.

Kaikkien Keslan toimittamien tuotteiden ja komponenttien on täytettävä vaadittu laatutaso riippumatta siitä ovatko ne itse valmistettuja vai ulkoisesti tuotettu. Sen vuoksi on tärkeää löytää rinnalle sopivimmat toimittajat ja kumppanit, jotka jakavat saman arvomaailman ja asiakaslähtöisen ajattelutavan. Tämän varmistamiseksi toimittaja-auditointeja tehdään säännöllisesti ja myös vuonna 2022 niitä tehtiin useita. Hyvä alihankkija on yhteistyökumppani, joka on valmis kehittämään toimintaansa ja siinä auditoinnit ovat erinomainen apu.

TURVALLISUUS

Turvallisuus on Keslan toiminnan peruskivi. Olemme kasvavassa määrin panostaneet turvallisuuden eri osa-alueisiin: fyysiseen turvallisuuteen, työturvallisuuteen, tietoturvaan ja tuoteturvallisuuteen. Turvallisuuden kehittämistä ohjaamaan yrityksessä on perustettu monialainen työryhmä ja turvallisuusjohtamisen järjestelmä. Immateriaalioikeuksia on turvattu entistä tehokkaammin rekisteröinnein, patentein ja hyödyllisyysmallein. Työturvallisuus on edelleen tärkeä fokusalue - mennyt vuosi on haasteellisuudessaan näkynyt myös tässä. Kyberuhkien ymmärtäminen on tärkeä osa tämän päivän työntekijän osaamispakkia. Myös yritys- ja kansallisella tasolla tämä on noussut entistä tärkeämmäksi osaamisalueeksi ja sodankäynnin keinoksi.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

COVID-19 -PANDEMIASTA NORMAALIIN ARKEEN

Keslan henkilöstön vuosi käynnistyi haastavassa Covid-19 -pandemiatilanteessa. Toimihenkilöt siirtyivät takaisin etätyöhön tammi-helmikuun ajaksi. Lähityöntekijät noudattivat viruksen tarttuvuuden ehkäisyn edellyttämiä työnantajan ohjeistuksia ja viranomaissuosituksia.

Keväällä valtakunnallisten pandemiarajoitusten lieventyessä pandemian ohjaus siirrettiin varautumistyöryhmiltä paikallisille työsuojelun pienryhmille, jotka reagoivat nopeasti paikallisten tartuntaryppäiden ilmaantuesssa.

Covid-19 aiheutti vuoden aikana runsaasti poissaoloja, mutta niitä aiheuttivat myös monet muut hengitystieinfektiot, jotka levisivät voimakkaasti erityisesti loppuvuodesta 2022. Poissaolot vaikeuttivat yhtiön toimintaa, mutta merkittäviltä toiminnan häiriöiltä vältyttiin.

AKTIIVINEN TURVALLISUUSORGANISAATIO

Keslalle perustettiin muutama vuosi sitten turvallisuusorganisaatio, jossa on jäseniä eri Keslan toiminnosta. Turvallisuusorganisaation toimintaa säätelevät viranomaismääräysten ja lakien lisäksi Keslan turvallisuuspolitiikka, turvallisuuden hallintajärjestelmä ja yksittäiset turvallisuusohjeet.

Turvallisuusorganisaatio kokoontui vuonna 2022 kolme kertaa. Varsinaisia turvallisuuspoikkeamia kirjattiin muutamia kappaleita. Tärkeimpiä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä vuonna 2022 olivat pelastautumiskoulutukset, joita järjestettiin kaikissa toimipisteissä sekä turvallisuusohjeistusten tarkennukset ja lisäykset.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

VARAUTUMINEN SÄHKÖKATKOKSIIN

Keslan, kuten muidenkin yritysten toiminta, on riippuvainen sähkön saatavuudesta. Energiapulan vuoksi talvella 2022-2023 on odotettavissa sähkönjakelun keskeytyksiä. Mahdollisten keskeytysten vaikutuksia Keslan toimintaan on selvitetty ja varmistettu, että toiminta voi jatkua ongelmitta sähkönjakelun palauduttua. Kriittiset toiminnot, kuten ovien lukitus ja ICT-kriittiset toiminnot, on varmistettu.

TURVALLISUUSILMOITUKSET TALTEEN

Keslalla turvallisuus on merkittävä painopistealue. Turvallisuuteen liittyvät tapahtumat on oppimisen ja prosessinhallinnan kannalta tärkeä dokumentoida. Keslalla onkin vuoden 2022 loppupuolella rakennettu dokumentointijärjestelmä näille turvallisuuspoikkeamille - samaan järjestelmään tehdään paitsi ilmoitukset, mutta myös tallennetaan niiden läpikäyntiprosessi. Dokumentoitavaksi kuuluvat mm. turvallisuushavainnot, läheltä piti -tapaukset ja tapaturmat.

Samassa järjestelmässä käsitellään myös poikkeamat ja aloitteet.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

KYBERTURVALLI-SUUDEN ROOLI KASVAA

Kyberturvallisuudella tarkoitetaan ohjelmistoja ja toimia, joilla pyritään turvaamaan laitteita tai tietoja hyökkäyksiltä, häiriöiltä tai muilta vaaroilta. Kyberturvallisuuden merkitys on kasvanut voimakkaasti yhteiskunnan digitalisoitumisen vuoksi ja geopoliittisen tilanteen muututtua sen rooli on kasvanut edelleen.

Kuluneena vuonna Keslalla käynnistettiin sisäinen hanke, jonka tavoitteena on tuoda kyberturvallisuuteen liittyviä osa-alueita lähettämmäksi keslalaisten arkea ja päivittäistä työntekoa. Hankkeen perustana on keslalaisten tietoturvaosaamisen ylläpitäminen koko työuran ajan.

Tietojärjestelmien osalta Kesla on tehostanut haittaohjelmien torjuntaa ja panostanut haavoittuvuuksien hallintaan. Maailmalla liikkuu yleisesti erilaisia kiristyshaittaohjelmia, joten haavoittuvuuksien seuranta ja siten hyökkäyspinta-alan vähentäminen ovat merkittävässä asemassa.

Yksi ajankohtainen teema ovat mahdolliset sähkökatkot. Näiden vuoksi yritys on mm. uudistanut akkuvarmennusjärjestelmää.

MUUTOKSET TYÖTERVEYDESSÄ

Kesla on tarjonnut vuodesta 2019 lähtien lakisääteistä työterveyshuoltoa laajemmat työterveysedut. Vuonna 2022 siirrettiin myös Ilomantsin ja Kesälahden työterveys Terveystalon alle. Kesälahden ja Ilomantsin toimipisteissä on erillinen terveyhoitopiste, josta löytyvät esim. verenpainemittari ja yksityinen tila etävastaanottojen ajaksi.

Kesla on vuosittain tarjonnut henkilöstölle influenssarokotuksen maksutta. Näin toimittiin myös vuonna 2022.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

JOHTORYHMÄ

PAAVO HOPPONEN, S. 1961 Johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2007 alkaen Tuotantojohtaja Diplomi-insinööri

SARITA KORTELAINEN, S. 1981

Johtoryhmän jäsen elokuusta 2017 alkaen Talouspäällikkö Tradenomi ja metsätalousinsinööri

MARKKU LAPPALAINEN, S. 1960

Johtoryhmän jäsen maalikuusta 2021 alkaen Liiketoimintajohtaja, traktorivarusteet Insinööri, MBA

MARKO PEKKOLA, S. 1969 Johtoryhmän jäsen marraskuusta 2022 alkaen Toimitusjohtaja Diplomi-insinööri, Master of Science

ARI PIRHONEN, S. 1966

Johtoryhmän jäsen helmikuusta 2019 alkaen Liiketoimintajohtaja, auto- ja teollisuusnosturit Diplomi-insinööri

MIKA TAHVANAINEN, S. 1974

Johtoryhmän jäsen toukokuusta 2012 alkaen Liiketoimintajohtaja, puunkorjuulaitteet Maatalous- ja metsätieteiden maisteri

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

HALLITUS

VELI-MATTI KÄRKKÄINEN, S. 1967 Keslan hallituksen varapuheenjohtaja 2021- Keslan hallituksen puheenjohtaja 2014-2021 Yhteiskuntatieteiden maisteri Toimitusjohtaja Lipu Oy, 1997-

JOUNI PAAJANEN, S. 1967 Keslan hallituksen jäsen 2003-2007, 2010-2011, 2013- Yhteiskuntatieteiden maisteri Programme manager in delivery assurance, Fujitsu EMEIA Region, 2016-

PETRI SAAVALAINEN, S. 1965 Keslan hallituksen jäsen 2022- Diplomi-insinööri Managing Partner, RG Growth Funds (ent. CapMan Russia Fund), 2007- Toimitusjohtaja, Guarneri Oy, 1999-

RITVA TOIVONEN, S. 1962

Keslan hallituksen jäsen 2013- Keslan hallituksen varapuheenjohtaja 2017-2021 Maatalous- ja metsätieteen tohtori Dekaani, Helsingin yliopisto, 2018- Dosentti, Helsingin yliopisto, 2016- Johtoryhmän jäsen, Helsingin yliopisto, 2020-

VESA TUOMI, S. 1961 Keslan hallituksen puheenjohtaja 2021- Keslan hallituksen jäsen 2020- Kauppatieteiden maisteri Toimitusjohtaja, Vestuom Consulting Oy, 2019-

ARI VIRTANEN, S. 1958

Keslan hallituksen jäsen 2016- MBA, Insinööri (TMC, HHJ-PJ) Toimitusjohtaja Advion Solutions Oy, 2009-

Keslan hallitus kuvasssa vasemmalta Vesa Tuomi, Veli-Matti Kärkkäinen, Jouni Paajanen, Petri Saavalainen ja Ari Virtanen. Kuvasta puuttuu Ritva Toivanen.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Sisällysluettelo 46
Hallituksen toimintakertomus 47
Konsernitilinpäätös IFRS 56
Konsernin laaja tuloslaskelma 56
Konsernin tase 57
Konsernin rahavirtalaskelma 58
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 59
Konsernin IFRS:n mukaiset liitetiedot 60
Emoyhtiön tilinpäätös FAS 75
Tuloslaskelma 75
Tase 76
Rahavirtalaskelma 78
Emoyhtiön FAS:n mukaiset liitetiedot 79
Osakkeet ja osakkeenomistajat 84
Tunnusluvut 86
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 90
Tilinpäätösmerkintä 90
Konsernin taloudellinen tiedottaminen vuonna 2023 90
LIITE: Tilintarkastuskertomus
LIITE: Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Kesla Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
LIITE: Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
LIITE: Toimielinten palkitsemisraportti

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Vuosi 2022 oli Keslan 62. toimintavuosi. Vuotta leimasivat Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan suorat ja epäsuorat vaikutukset sekä väistyvä Covid-19 -pandemia. Venäjän kaupan loppumisesta sekä ostomateriaalien saatavuusongelmista huolimatta Keslan liikevaihto säilyi edellisvuoden tasolla 45,9 miljoonassa eurossa. Kustannusten nousu ja toimitusketjun häiriöt painoivat yhtiön tilikauden liikevoiton -1,3 miljoonaan euroon. Tilikaudella saatettiin loppuun NOSTE-investointiohjelma, jolla varmistetaan edellytykset ylläpitää yhtiön kilpailukyky tulevina vuosina. Kysyntä säilyi hyvänä ja tilauksia saatiin 55 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa tilauskannan arvo oli 37 miljoonaa euroa.

KONSERNIN SEGMENTTIRAPORTOINTI

Keslan liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi konserni raportoi yhden toimintasegmentin - metsäkoneet, joka käsittää koko konsernin liiketoiminnat. Tytäryhtiö Kesla GmbH:n liiketoiminta sisältyvät metsäkoneryhmän lukuihin. Kesla GmbH on Kesla-tuotteiden myyntiyhtiö.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Keslan tuotteita käytetään pääasiassa metsäraaka-aineen korjuuketjussa kannolta tehtaalle sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn. Tuotteet ovat ammattikäyttöön tarkoitettuja investointihyödykkeitä, joiden kysyntä elää metsäteollisuuden ja raaka-ainemarkkinoiden suhdannesyklin mukaisesti. Vuonna 2022 Kesla kehitti edelleen maanpuolustukseen sekä palontorjunnan haasteellisiin olosuhteisiin sopivia tuotteita, Kerberos-monitoimivaunua sekä sammutusperävaunua.

Alkuvuodesta 2022 pandemiaan liittyneen elvytyksen vaikutus näkyi edelleen korkeana raaka-aineiden ja komponenttien kysyntänä. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutukset turvallisuuteen ja talouteen Euroopassa olivat merkittävät. Sodan vaikutukset näkyivät nopeasti energian ja raaka-aineiden yhä heikentyneenä saatavuutena sekä voimakkaana hintojen nousuna. Komponenttien toimitusajat pitkittyivät entisestään. Sodan vaikutuksesta inflaatio ja korot kääntyivät nousuun. Näistä huolimatta

kysyntä pysyi korkealla. Metsäteollisuustuotteiden, sahatavaran ja teräksen hinta nousi voimakkaasti. Teräksen hinta nousi voimakkaimmin vuoden keskivaiheilla ja saavutti loppuvuodesta jälleen vuoden alun tason.

Keslan tuotteiden kysyntä pysyi hyvänä ja Venäjän tilauskannan poisjäännin vaikutukset pystyttiin korvaamaan kaikissa liiketoiminnoissa. Tilikauden 2022 lopun tilauskanta oli terveellisellä tasolla 37 miljoonassa euroa, mikä oli 27 % korkeampi kuin 2021 lopun tilauskanta ilman Venäjää.

Harvesterikourien ja traktorivarusteiden hyvä kysyntä korvasi Venäjän hyökkäyssodan vuoksi perutun tilauskannan. Myös autonostureiden Venäjän kaupan menetys pystyttiin korvaamaan kasvaneella kysynnällä mm. Länsi-Euroopassa, Baltiassa ja USA:ssa. Länsimaiden Venäjälle asettamat pakotteet ja Venäjän vastatoimet johtivat siihen, että metsäteollisuuden puuntuonti Venäjältä Suomeen loppui. Tämä lisäsi kotimaisen puun ja puuraaka-aineen kysyntää, mikä näkyi vahvistuneena kysyntänä Keslan tuotteille kotimaassa. Myös Puolustusvoimien tilaus (2,7 M€) maanpuolustuskäyttöön suunnitelluista monitoimivaunuista lisäsi kotimaan liikevaihtoa. Viennin osuus vuonna 2022 pysyi kuitenkin merkittävänä ollen 61 %. Vientimarkkinoista vahvimmin kasvoi Kaakkois-Aasia, jossa kysyntää oli erityisesti harvesterikourille.

Venäjän hyökkäyssodan merkittävimmät operatiivisen toiminnan vaikutukset liittyivät ostomarkkinoihin, joilla ilmeni toimitusvaikeuksia. Samaan aikaan hyvä kysyntä ja kapasiteettipullonkaulat sekä raaka-aineiden hintakehitys nostivat ostomateriaalien hintoja aiempaa merkittävämmin.

Kustannusinflaatio ja kuluttajien alhainen luottamus vaikuttivat kysyntään vuoden loppua kohti. Talouden taantuman pelko ja siihen varautuminen olivat todennäköisiä syitä ennätyskorkean tilauskannan normalisoitumiseen. Keskeisenä teemana vuoden 2022 loppupuolelta lähtien onkin ollut kannattavuuden parantaminen ja tuotannon ennakointi , mistä on tullut myös riskienhallinnan fokusalueita.

Digitalisaatio on merkittävä muutosvoima ja se vaikuttaa markkinoihin ja myös Keslan tarjontaan kaikissa sen liiketoiminnoissa. Eri maantieteelliset alueet ja käyttäjäsukupolvet ovat teknologian omaksumisen suhteen eri vaiheissa, joten kysynnän rakenteeseen muutos ei ole vielä merkittävästi vaikuttanut. Yhteistyössä asiakkaiden ja eri sidosryhmien kanssa Kesla pyrkii hyödyntämään digitalisaatiota ja täyttämään sen avulla kasvavat vaatimukset tuottavuudelle ja kilpailukyvylle.

TALOUDELLINEN KEHITYS

Liikevaihto

Loka-joulukuussa 2022 Kesla sai purettua toimitusviiveitä ja liikevaihto ylsi 14,39 miljoonaan euroon, mikä oli 2,1 % korkeampi kuin vertailukautena (14,6). Puolustusvoimien tilauksista 1,4 miljoonaa ajoittui viimeiselle neljännekselle. Tilauskanta viimeisen vuosineljänneksen lopussa oli 37 miljoonaa euroa.

Keslan liikevaihto tammi-joulukuussa 2022 säilyi edellisvuoden tasolla 45,9 miljoonassa eurossa (45,5), siitä huolimatta, että yhtiö lopetti Venäjän kaupan ja ostomateriaaleissa oli saatavuusongelmia. Kysyntä säilyi hyvänä ja tilauksia saatiin tilikauden aikana 55 miljoonaa euroa. Kotimaan liikevaihto kasvoi 17,9 miljoonaan euroon (15,8). Kasvu johtui pitkälti Venäjän puuntuonnin päättymisestä ja Puolustusvoimien kanssa solmituista kaupoista. Viennin osuus oli merkittävä, 61 % liikevaihdosta (65).

Kysyntä säilyi tilikauden ajan hyvänä ja tilauksia saatiin kauden aikana 55 miljoonaa euroa. Harvesterikourien kysyntä vahvistui erityisesti Kaakkois-Aasian markkinoilla. Autonosturit-liiketoiminta korvasi puolestaan menetettyä Venäjän kauppaa lisäämällä myyntiä Länsi-Euroopassa, Baltiassa ja Pohjois-Amerikassa.

Vuonna 2022 Keslan varaosamyynti laski edellisestä vuodesta 6 % 7,3 miljoonaan euroon (7,8). Varaosamyynnin muutoksen tärkein syy oli Venäjän ja Valko-Venäjän kaupan loppuminen. Korvaavaa varaosamyyntiä saatiin tilikauden aikana muilta markkinoilta, joten varaosamyynnin pieneneminen vuonna 2022 oli ennakoitua pienempää.

Tilikausi alkoi ennätyksellisen korkealla tilauskannalla, josta peruttiin Venäjään liittyvät tilaukset yhteensä 22,3 miljoonaa euroa ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tilauskanta vuoden 2022 lopussa oli 37 miljoonaa euroa, mikä on 27 % korkeampi kuin vertailuvuoden lopussa ilman Venäjää.

Liikevaihdon
kehitys M€
2018 2019 2020 2021 2022
Kotimaa 14,4 15,0 12,1 15,8 17,9
Vienti 30,6 32,3 27,5 29,6 28,0
Yhteensä 45,1 47,4 39,6 45,5 45,9
M€ 2018 2019 2020 2021 2022
Tilauskanta
kauden lopussa
17,8 10,2 11,4 51,4 37,0

Tulos

Keslan loka-joulukuun 2022 liikevoitto oli -142 tuhatta euroa (987). Tulosta rasittivat pitkien toimitusaikojen vuoksi odotettua heikompi myyntikatekertymä ja inflaation vuoksi odotettua kalliimmat valmistuskustannukset, Venäjän myyntisaamisten arvonalentumiset ja toimitusjohtajan vaihdokseen liittyneet kustannukset.

Keslan tammi-joulukuun 2022 liiikevoitto heikkeni vertailuvuoteen nähden ja oli -1,3 miljoonaa euroa (2,2). Tarkastellessa koko tilikautta suurimmat syyt heikentyneeseen kannattavuuteen olivat ostomateriaalin saatavuusongelmien vuoksi pitkittyneet toimitusajat yhdistettynä korkeaan inflaatioon. Lisäksi tulosta heikensivät Venäjän asiakkuuksien arvonalentumistappiot, jotka olivat vuositasolla 383 tuhatta euroa. Tilanne oli poikkeuksellinen tilauskannan ollessa ennätyksellisen hyvä.

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti tilikaudella heikkeni 9 %:sta jääden negatiiviseksi lähes 5 prosenttia. Osakekohtainen tulos putosi -0,35 euroon (0,5).

Useista hinnankorotuksista huolimatta myyntikatekertymä jäi tilikautena odotettua heikommaksi. Hinnastopäivitykset eivät vaikuttaneet olemassa olleeseen tilauskantaan, vaan vaikutus kohdistui uusiin tilauksiin.

Varaosamyynnissä hinnoittelu onnistui hyvin ja varaosamyynnin säilyminen vuoden 2021 tasolla tuki myyntikatetasoa.

Venäjän hyökkäyssodan merkittävimmät vaikutukset liittyivät konetoimitusten peruutusten lisäksi ostomarkkinoihin, joilla ilmeni toimitusvaikeuksia ja kustannusnousuja useille ostomateriaaleille.

Sodan vaikutuksesta myös inflaatio ja korot kääntyivät nousuun. Korkosuojauksen ansiosta korkojen nousujen kustannusvaikutus jäi tilikaudella vähäiseksi. Vuoden 2022 korkokulut kasvoivat 17 % vuoden takaisesta, mutta korkokuluja hyvittää lainasidonnaisen korkosuojaussopimuksen käyvän arvon muutos 115 tuhatta euroa. Kulut kasvoivat inflaation vuoksi 6 % vertailuvuodesta. Venäjän asiakkuuksien myyntisaatavista kirjattiin arvonalentumistappioita tilikaudelle 2022 -558 tuhatta, mitä kompensoi

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

158 tuhannen euron luottovakuutuskorvaus. Kiinteisiin kuluihin sisältyi 276 tuhatta euroa toimitusjohtajan vaihtumiseen liittyviä kustannuksia.

NOSTE-hankkeelle myönnetyn investointituen tulosvaikutus oli 125 tuhatta euroa tulosta parantava (42).

Tuloskehitys
M€
2018 2019 2020 2021 2022
Liikevoitto 2,2 1,6 0,6 2,2 -1,3
Tulos ennen
veroja
1,9 1,3 0,4 2,1 -1,5
Laaja tulos 1,4 1,0 0,3 1,7 -1,2
Taloudellisen
lisäarvon
luominen
2018 2019 2020 2021 2022
Sijoitetun pää
oman tuotto
ROI, %
10 % 7 % 3 % 9 % -5 %
Osinko
kehitys
2018 2019 2020 2021 2022
Tulos/osake 0,42 0,36 0,09 0,50 -0,35
Osinko/osake 0,15 0,15 0,10 0,20 0,00*
*Hallituksen esitys

Tase

Keslan taseen loppusumma kasvoi 5,4 miljoonaa euroa ja oli 40,0 miljoonaa euroa (34,6). Omavaraisuusaste heikkeni 32 %:iin ja nettovelkaantuneisuus nousi 60 % tasosta 134 % tasolle heikon kannattavuuden, NOSTE-investointiohjelman ja käyttöpääoman vaatiman rahoituksen vuoksi.

Käyttöpääomaa sitoutui vaihto-omaisuuteen tuotannon uudel¬leen ohjauksesta johtuen.Konsernin käyttöpääoma kasvoi 37 % 21,2 miljoonaan euroon (15,5), mikä painoi liiketoiminnan rahavirran -5,4 miljoonaan euroon (2,5). Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutoksia kääntyi viimeisellä vuosineljänneksellä 0,7 miljoonaa euroa positiiviseksi vahvan joulukuun ansiosta.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan syttyessä Venäjän markkinoille tarkoitettuja valmiita tuotteita oli varastossa 1,5 miljoonan euron arvosta. Komponenttihankintoihin oli varauduttu 2 miljoonalla eurolla. Tilikauden 2022 päättyessä Venäjän varaston epäkuranttiusriski oli maksimissaan 600 tuhatta euroa, josta lopulliseksi jäänee alle 100 tuhatta euroa. Osa komponenttitilauksista pystyttiin perumaan, ne pystyttiin käyttämään muihin tuotteisiin tai valmistettiin tuotteiksi ilman myyntitilausta. Jo valmistetut koneet on saatu suurelta osin myytyä muille markkinoille, joskin myyntieräkoot ovat olleet pienempiä. Loput koneet Kesla uskoo saatavan myydyksi vuoden 2023 aikana. Venäjän kauppa oli valtaosin ennakkomaksuehtoista. Keslan liiketoiminnan suuntautuminen Venäjän sijasta Eurooppaan tarkoittaa käyttöpääoman kannalta siirtymistä maksuajallisen myynnin kauppatapaan.

Taserakenne
M€
2018 2019 2020 2021 2022
Taseen loppu
summa
31,9 32,8 31,0 34,6 40,0
Oman pää-
oman osuus
12,4 12,9 12,8 14,1 12,3
Korolliset
nettovelat
10,6 11,5 7,7 8,5 16,5
Oman ja
vieraan pää
oman suhde
2018 2019 2020 2021 2022
Omavaraisuus
aste %
39 % 40 % 41 % 41 % 32 %
Nettovelkaan
tuneisuus %
85 % 89 % 61 % 60 % 134 %

Rahoitus

Käyttöpääomaa sitoutui toimitusketjun pullonkaulojen aiheuttamien asiakastoimitusviiveiden sekä Venäjän tuotteiden ja komponenttien hitaan varastokierron vuoksi. Lisäksi kustannusinflaatio kasvatti euromääräistä varastonarvoa.

Konsernin likvidit varat vähenivät tilanteen vuoksi 13 % ja olivat 7,2 miljoonaa euroa (8,2) Käyttöpääoma kasvoi tilikaudella 37 % 21,2 miljoonaan euroon (15,5), mikä painoi liiketoiminnan rahavirran -5,4 miljoonaan euroon (2,5). Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutoksia kääntyi kuitenkin 0,7 miljoonaa euroa positiiviseksi vahvan joulukuun ansiosta.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Tilikaudella käyttöpääomalimiittiä korotettiin 4,0 miljoonaan euroon (2,2 miljoonaa euroa 31.12.2021). Lisäksi Kesla nosti 1–2 vuoden määräaikaista käyttöpääomalainaa 3,5 miljoonaa euroa, josta vuonna 2023 erääntyvä 2,0 miljoonan euron laina sovittiin pitkäaikaiseksi maaliskuussa 2023.

NOSTE-investointihankkeen arvo kokonaisuudessa oli 6,3 miljoonaa euroa. Investointiohjelman euromääräisesti merkittävimmät investoinnit, noin 2,6 euroa, toteutettiin tilikauden 2022 aikana. Kesla sopi osamaksulimiitin korottamisesta 1,4 miljoonalla eurolla kone- ja laiteinvestointien rahoittamiseksi ja otti tilikaudella 2,0 miljoonaa kohdevakuudellista osamaksuvelkaa. Etelä-Savon ELY-keskuksen 1,6 miljoonan euron investointiavustuspäätöksestä tilikaudelle saatiin 1,1 miljoonaa euroa. Koko hankkeen omarahoitusosuus oli 27 %. Hanke päättyi elokuun lopussa.

2018 2019 2020 2021 2022
Liiketoiminnan
rahavirta M€
2,8 0,7 5,6 2,5 -5,4
Rahalaitos
lainat M€
2018 2019 2020 2021 2022
Pitkäaikaiset
rahalaitoslainat
3,9 8,3 8,5 8,1 9,5
Lyhytaikaiset
rahalaitoslainat
5,8 2,1 1,5 1,6 6,6
Vuokra
sopimusvelat
0,2 0,6 0,7 0,7 0,9
Rahalaitos
lainat yhteensä
9,9 11,0 10,8 10,4 17,0

Tytäryhtiöiden taloudellinen kehitys

Keslan tytäryhtiö Kesla GmbH on KESLA-lopputuotteiden myyntiyhtiö Saksan Appenweierissa. Kesla GmbH vastaa Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja teknisestä tuesta saksankielisen alueen jälleenmyyjille, puutavara-autojen päällirakentajille ja teollisille kumppaneille.

Kesla GmbH:n liikevaihto vuonna 2022 oli 2,4 miljoonaa euroa (2,1). Liikevaihto kasvoi 14 % ja oli Covid-19 -pandemiaa edeltävällä tasolla. Myös Kesla GmbH:n kannattavuus heikkeni vuonna 2022 inflaation aiheuttaman kustannusnousujen ja tuotannon pitkittyneiden toimitusaikojen vuoksi.

Kesla GmbH 2018 2019 2020 2021 2022
Liikevaihdon
kehitys M€
2,4 2,3 1,9 2,1 2,4

MFG Components Oy:llä ei ollut liiketoimintaa vuonna 2022.

PANOSTUKSET TULEVAISUUTEEN

Investoinnit ja tuotekehitys

Keslan bruttoinvestointien määrä tilikaudella oli 3,8 miljoonaa euroa (2,4), josta poistot olivat 1,5 miljoonaa euroa (1,3). Tuotekehitysmenojen määrä oli puolestaan 1,4 miljoonaa euroa eli 3 % liikevaihdosta (1,3; 2,9 %). Tuotekehitysmenoja aktivoitiin 173 tuhatta euroa (266 tuhatta).

Keslan NOSTE-investointihanke koostui investoinneista ja kehittämistoimenpiteistä, jotka mahdollistavat automaation ja digitalisoinnin hyödyntämisen liiketoimintaprosesseissa, avaavat valmistuksen kapasiteetti- ja tuottavuuspullonkauloja sekä nostavat laadunhallinnan ja turvallisuuskulttuurin käytännöt uudelle tasolle. Hankkeen toteutusaika oli 2020-2022. Kesla arvioi investointiohjelman hyödyt saatavan täysimääräisenä käyttöön viimeistään vuonna 2024.

Hankkeeseen liittyvät koneiden ja laitteiden investoinnit saatiin päätökseen ELY-keskuksen myöntämän jatkoajan puitteissa elokuun 2022 loppuun mennessä, minkä jälkeen Kesla jatkoi koneiden kapasiteetin nostoon tähtäävää kehitystyötä.

Hankeajan puitteissa Kesla investoi 6,3 miljoonaa euroa, joista 40 % tilikauden 2022 aikana. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämä ja hyväksymä hankeavustus oli kaikkiaan runsaat 1,6 miljoonaa euroa, josta tilikauden 2022 osuus oli 1,1 miljoonaa euroa.

Vuoden 2022 investoinnit painottuivat Kesälahden ja Joensuun tehtaiden tuotantokoneisiin nykyisten tuotantomenetelmien parantamiseksi osavalmistuksessa, koneistuksessa ja hitsauksessa. NOSTE-hankkeen keskeisistä investoinneista otettiin tuotantokäyttöön monitoiminen laserleikkauskeskus, FMS-robottihitsausjärjestelmät sekä koneistuskeskus.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Traktorivarusteet-liiketoiminta suunnitteli uuden KESLA 325T kuormaimen, joka on uudella KESLA proC i ohjausjärjestelmällä ja kärkiohjausoptiolla varustettu tuote vaativaan urakointikäyttöön. Suunniteltu kuormain vastaa muun muassa Puolustusvoimien tarpeisiin.

Puunkorjuu-liiketoiminta lanseerasi KESLA 875H -harvesterinosturin ja keskittyi NOSTE-teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen harvesterikourien ylläpitosuunnittelulla. Lisäksi tehtiin esiselvityksiä uusiin tuotteisiin liittyen.

Autonosturiliiketoiminnassa kehitettiin asiakaskohtaisia ratkaisuja erityisesti kierrätysmateriaalien käsittelyyn. Uuden autonostureiden KESLA proC i -ohjausjärjestelmän testaamiseen panostettiin voimakkaasti. Elektroniikkakomponenttien saatavuushaasteet viivästyttivät tuotekehityksen projekteja.

Tuotekehitys oli vahvasti mukana NOSTE-hankkeessa suunnittelemassa olemassa olevan tuotteiston valmistettavuuden parantamista, mikä vähensi uusien tuotteiden tuotekehitysmenojen aktivoitua määrää.

2018 2019 2020 2021 2022
Bruttoinves
toinnit M€
1,0 1,2 1,0 2,4 3,8
Poistot M€ 1,2 1,3 1,1 1,3 1,5
2018 2019 2020 2021 2022
Tutkimus- ja
kehitysmenot
M€
1,3 1,7 1,1 1,3 1,4

Myynti ja markkinointi

Metsäkonealan messut palasivat vuonna 2022 normaaliin rytmiin. Kesla osallistui tehtaana Power Truck Show ja Finnmetko-messuille kotimaassa. Finnmetko-messut olivatkin Keslan vuoden suurin markkinointitapahtuma, jossa esillä oli laaja valikoima tuotteita kaikilta liiketoiminta-alueilta. Keslan messujen suurin uutuus oli KESLA proC i kärkiohjauksella traktorikuormaimiin, mikä tulee myyntiin 2023 vuoden alkupuolella. Messut tarjosivat Keslalle pitkästä aikaa erinomaisen mahdollisuuden tavata runsain määrin yhteistyökumppaneita ja loppuasiakkaita.

KESLA-tuotteet olivat esillä myös useiden yhteistyökumppaneiden ja jälleenmyyjien messuosastoilla eri puolilla maailmaa pidetyillä messuilla. Tärkeimpänä voinee mainita Elmia Wood -messut, joissa mm. traktorivarusteet olivat esillä Lantmännenin osastolla ja Keslan uusi harvesterinosturi KESLA 875H Malva Forest Oy AB:n 980-harvesterissa.

Toukokuussa Kesla järjesti kaksi hakkuridemopäivää Ranskassa, jotka herättivät runsaasti positiivista huomiota. Vuonna 2021 lanseeratun sammutusperävaunun esimarkkinointi aloitettiin Skandinaviassa.

Kotimaisuus on yksi Keslan peruspilareista, mikä on lisännyt merkitystään kuluneen vuoden aikana. Syyskuussa Kesla osallistui Suomalaisen työn liiton Tervetuloa meille -viikkoon järjestäen vierailupäivän Joensuun tehtaalle sekä metsäpäivän Kesälahdella. Päivien tavoitteena oli erityisesti yrityskuvan vahvistaminen.

Liikematkailu palasi normaalille tasolle, joskin rinnalla jatkavat sähköiset kokousvälineet vähentävät varsinaisten neuvottelumatkojen tarvetta.

Keslan ainoana varsinaisena sponsorikohteena vuonna 2022 oli jo viidennen kerran Suomen vahvin mies Mika Törrö. Yhteistyötä Törrön kanssa jatketaan myös vuonna 2023.

Vuoden 2022 yhteistyökumppaneiden muistamiseen tarkoitetut varat Kesla lahjoitti Hane Peace Ukraine Ry:lle, joka auttaa Joensuun seudulle muuttaneita ukrainalaisia sekä paikan päällä asuvia.

Henkilöstö

Keslan henkilöstön vuosi 2022 käynnistyi haastavassa Covid-19 -pandemiatilanteessa. Valtakunnallisten pandemiarajoitusten lieventyessä keslalaiset siirtyivät asteittain työyhteisöä velvoittavista ohjeista suositusluontoisiin ja edelleen Covid-19 -rajoitusten päättämiseen. Covid-19-viruksen ohella myös normaalit tartuntataudit laskivat terveysprosenttia erityisesti vuoden loppupuoliskolla ja lyhyet sairaspoissaolot kasvoivat. Poissaolot vaikeuttivat yhtiön toimintaa, mutta merkittäviltä toiminnan häiriöiltä vältyttiin. Tartuntaryppäisiin reagoitiin nopeasti paikallistason työsuojeluryhmissä.

Venäjän hyökkäyssodan seurannaisvaikutukset heikensivät yhtiön taloudellista tilannetta ja johtivat valmistuksen uudelleen ohjaukseen muiden mark-

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

kina-alueiden tilauksiin. Tilanteeseen sopeuduttiin sopimalla paikallisesti joustavista työaika- ja työvuorojärjestelyistä.

Keslalaiset suhtautuivat joustavasti NOSTE-investointihankeen edellyttämiin tuotantotilojen ja työpisteiden uudelleen järjestelyihin sekä tehtävänkuvamuutoksiin. Uusi teknologia tarjoaa osaamismahdollisuuksia ja tehostaa tuotannon sujuvuutta. Automaatio keventää työtä ja mahdollistaa siten työurien pidentämisen ja houkuttelee myös naisia teknologiateollisuuden työpaikkoihin.

Korkea työllisyysaste on näkynyt vuonna 2022 Keslalla henkilöstön vaihtuvuutena. Keslalla on ollut avoinna useita tehtäviä tilikauden aikana ja niihin on hakenut ja rekrytoitu osaavia ammattilaisia, mikä kertoo Keslan työantajamielikuvan olevan hyvä.

Työnantajakuvaa vahvistettiin Keslan avoimien ovien päivillä ja osallistumalla rekrytointitapahtumiin. Kesla syvensi yhteistyötä Riveria-ammattikoulun kanssa ja aloitti kummityritystoiminnan Karelia-AMK:n kanssa.

Keslan henkilöstö on kansainvälistynyt. Työntekijöitä on parhaillaan jopa 11 eri kansallisuudesta, mikä on vaatinut muutoksia mm. henkilöstön perehdyttämiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen.

Keslan uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin 22.11.2022 alkaen diplomi-insinööri Marko Pekkola. Pekkola on työskennellyt aiemmin liiketoiminnan johtotehtävissä Neste Oyj:n, Stora Enso Oyj:n ja M-Real Oyj:n palveluksessa.

2018 2019 2020 2021 2022
Maksetut
palkat ja
palkkiot, t€
9 812 10 352 9 410 10 336 10 900
Konsernin
henkilöstö
määrä
keskimäärin
tilikaudella
2018 2019 2020 2021 2022
Toimihenkilöt 70 77 81 84 84
Työntekijät 173 170 139 162 162
Henkilöstömää
rä keskimäärin
tilikaudella
243 247 220 246 246
Henkilöstön
ikäjakauma
2020 2021 2022
<39 vuotta 36 % 37 % 39 %
40-54 vuotta 41 % 38 % 37 %
55-68 vuotta 23 % 25 % 24 %
Yht. 100 % 100 % 100 %
Henkilöstö
tunnuslukuja
2020 2021 2022
Naisten määrä %:ia
henkilöstöstä
7 % 8 % 8 %
Henkilöstön keski-ikä
vuotta
45 45 44
Työsuhteen keskimää
räinen kesto, vuotta
11 13 12

Vastuullisuus ja ympäristöasiat

Vastuullisuus on yksi Keslan arvoista ja tapamme toimia. Kesla julkaisee vastuullisuusraportin vuodelta 2022 vuosikertomuksen yhteydessä. Vastuullisuustyön painopisteitä vuonna 2022 olivat taloudellinen hyvinvointi, kumppanuus, resurssien tehokas käyttö sekä turvallisuus.

Taloudellisen hyvinvoinnin säilyttäminen ja lisäarvon tuottaminen Keslan sidosryhmille on vaativa tehtävä riskien realisoituessa Covid-19 -pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä. Tilikauden vaihteessa 31.12.2021 Venäjän kauppa kävi kuumana. Sodan alettua Kesla perui tilauskannastaan Venäjän ja Valko-Venäjän osuudet, mikä oli 43 % koko tilauskannasta. Jo edellisenä vuonna komponenttien saatavuus oli huonoa . Sotatoimet ja sen myötä syntynyt kilpailu komponenteista alan muiden toimijoiden kanssa vaikeuttivat ostomateriaalien saatavuutta edelleen nopeassa muutostilanteessa. Tämä heikensi Keslan toimituskykyä ja aiheutti toimitusviivettä Keslan asiakaslupauksiin. Inflaatiota hallittiin useilla hinnastopäivityksillä ja tihentämällä sisäisen laskennan sykliä.

Keslan toiminta perustuu pitkäkestoisiin, antoisiin kumppanuuksiin. Kumppaneitamme ovat paitsi työntekijämme, kaikki keslalaiset, myös mm. viranomaiset, asiakkaat, jälleenmyyjät, huoltopisteet ja alihankkijat. Erityisesti henkilöstön, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tyytyväisyyttä seurataan Keslalla säännöllisesti. Toimintaa myös kehitetään tiiviissä yhteistyössä näiden tahojen kanssa. Vuosi 2022 oli haasteellinen useille kumppanuussuhteille. Maailmanlaajuista tilannetta seuraten alihankkijoiden toimituskyky jäi normaalia heikommalle tasolle ja vaikutti tuotteiden valmistumisaikatauluihin aiheuttaen haasteita niin Keslan sisäisissä työjärjestelyissä kuin jälleenmyyjä- ja asiakaskentässä. Vuosi vaati osapuolilta jatkuvaa sopeutumista alati muuttuviin tilanteisiin.

Kesla pyrkii tehokkaaseen resurssien käyttöön. Tehokkuuden parantaminen on paitsi liiketoiminnan myös kestävän kehityksen näkökulmasta välttämätöntä. Resurssien tehokkuutta valmistustoiminnassa on lisätty mm. materiaalivalinnoin, valmistustekniikoin ja laittein, tuotesuunnittelussa ja työohjeiden avulla. Keslan NOSTE-investointiprojektissa on keskitytty erityisesti hitsauksen ja osavalmistuksen investointeihin. Hanke päättyi syksyllä 2022, mutta investointien käyttöönotto jatkui vielä 2023 alkuvuonna. Hankkeeseen kuuluvien koneiden sujuva käyttöönotto ja tehokas hyödyntäminen ovat avainasemassa Keslan taloudellisen hyvinvoinnin ja resurssitehokkuuden kannalta. Resurssien tehokkaalle käytölle aiheuttivat erityisen suuria haasteita alkuvuoden Venäjän kauppojen peruutukset, joiden vuoksi tuotannossa jouduttiin tekemään rajuja uudelleenjärjestelyjä.

Neljäs Keslan vastuullisuustyön painopistealue on turvallisuus. Kesla on panostanut turvallisuuden eri osa-alueisiin: fyysiseen turvallisuuteen, työturvallisuuteen, tietoturvaan ja tuoteturvallisuuteen. Turvallisuuden kehittämistä ohjaamaan yrityksessä on perustettu monialainen työryhmä ja turvallisuusjohtamisen järjestelmä. Immateriaalioikeuksia on turvattu entistä tehokkaammin rekisteröinnein, patentein ja hyödyllisyysmallein. Työturvallisuus on edelleen tärkeä fokusalue - mennyt vuosi on haasteellisuudessaan näkynyt myös lisääntyneinä työtapaturmina. Kyberuhkien ymmärtäminen on tärkeä osa tämän päivän työntekijän osaamispakkia. Myös yritys- ja kansallisella tasolla tämä on noussut entistä tärkeämmäksi osaamisalueeksi.

Kesla tukee osaltaan ilmastomuutoksen torjuntaa valmistamalla laitteita, joiden avulla uusiutuvien energialähteiden käyttöä energiantuotannossa voidaan lisätä, materiaalien kierrätystä tehostaa sekä hillitä metsäpaloja. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä konstruktioiden keveyteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen sekä koneiden käytön taloudellisuuteen. Ympäristönäkökohdat ja koneiden turvallinen käyttö on huomioitu osana NOSTE-hankkeen toteutusta.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Euroopan Unionin vastuullisuusmittaristoa ja -raportointivelvollisuutta säätelevä CSRD-direktiivi on valmisteilla. Näillä näkymin kestävyysraportointidirektiivi koskisi Keslan kokoluokan yhtiöitä vuodesta 2025 alkaen. Kesla on aloittanut toimintansa taksonomiakelpoisuuden kartoittamisen ja raportointikyvykkyyden kehittämisen. Alustavan kartoitusten pohjalta voidaan todeta ainakin, että Keslalla on ratkaisuja kiertotalouteen ja biomassan keräyslaitteisiin uusiutuvan energian tuotantoon. Metsäpalojen torjuntaan käytettävä kalusto täyttää useamman taksonomia luokan vaatimukset.

Geopoliittisen tilanteen vuoksi energiansaanti, energian uusiutuvuus ja energian käytön tehokkuus ovat nousseet aivan uuteen merkitykseen – toki myös ilmastonmuutoksen ansiosta. Kesla on tehnyt toimenpiteitä paitsi energiatehokkuuden parantamiseksi, uusiutuvien energialähteiden suosimiseksi toisaalta myös energian kustannusten tasaamiseksi osana resurssitehokasta tuotantoa. Vuonna 2023 Keslan viidenneksi vastuullisuustyön painopistealueeksi tulee energiatehokkuus.

HALLINTO

Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden Hallinnointikoodia (Corporate Governance 2020). Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet-sivuilta osoitteessa www.kesla.com kohdasta Yritys - Hallinnointi. Lisätietoja hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä vuosikertomuksesta.

Yhtiön toimitusjohtajana toimi Simo Saastamoinen 22.11.2022 asti, jolloin hallitus nimitti uudeksi toimitusjohtajaksi Marko Pekkolan. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 8.3.2022 valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi Veli-Matti Kärkkäinen, Ritva Toivonen, Jouni Paajanen, Ari Virtanen sekä Vesa Tuomi. Uutena hallitukseen valittiin Petri Saavalainen. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Vesa Tuomen.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy. Vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Juha Toppinen.

Yhtiön osakkeet

Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä.

A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.

B-lajiin kuuluva osake voidaan B-lajin osakkeenomistajan pyynnöstä hallituksen päätöksellä muuntaa A-lajin osakkeeksi siten, että yhdellä B-lajin osakkeella saa yhden A-lajin osakkeen. Tarkemmat ohjeet muuntamisen toteuttamisesta yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com/fi/yritys/ osakkeet.

Keslan osakerekisteriin merkitty osakepääoma on 1 917 115,50 €. Osakkeiden yhteismäärä oli 3 383 145. Osakekannan markkina-arvo vuonna 2022 oli 14 miljoonaa euroa (19,9).

A-osakkeiden vaihto laski ollen 24,02 % (47,76), mikä vastaa vuoden 2020 tasoa. Vuonna 2021 vaihtoa nosti Paajasen suvun sukupolvenvaihdos. Keslan osakkeiden omistajia on 2 420. Hallituksen jäsenet omistivat tilikauden lopussa 15,3 % osakekannasta ja näiden osakkeiden tuottama äänimäärä oli 47,6 %. Kymmenen suurinta omistajaa (31.12.2022) hallitsivat 88,5 % äänimäärästä ja he omistivat 42 % osakkeista.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan 8.3.2022 hallituksen hankkimaan ja luovuttamaan omia osakkeita voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten mukaisesti, edellyttäen ettei hankittavien osakkeiden yhteismäärä lisättynä aikaisempien valtuuksien nojalla hankituilla osakkeilla valtuuksien voimassaoloaikana ylitä yhteensä 338 313 kappaletta yhtiön A-sarjan osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka kuitenkin enintään 30.6.2023 asti.

Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2022 lopussa 12 247 omaa A-osaketta. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,36 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,06 %.

Hyvä hallinnointitapa

Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden Hallinnointikoodia (Corporate Governance 2020). Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet-sivuilta osoitteessa www.kesla.com kohdasta Yritys - Hallinnointi. Lisätietoja hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä vuosikertomuksesta.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Hallitus on perustanut kaksi hallituksen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan ne toimivat valmistelevina eliminä, joiden käsittelemät asiat tuodaan hallituksen päätettäviksi.

Palkitsemisvaliokunta esitti hallitukselle suoritusperusteisesta osakepalkkiosta yrityksen avainhenkilöille. Hallitus hyväksyi esityksen maaliskuussa. Tarkastusvaliokunnan painopisteitä tilikaudella ovat olleet investointien, tuotannon ja asiakkuuksien kannattavuus sekä talouden seuranta ja ennustaminen.

Keslan uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin DI Marko Pekkola 22.11.2022 alkaen.

RISKIENHALLINTA

Keslan riskienhallintapolitiikka määrittelee riskienhallinnan olevan systemaattista toimintaa, jonka tarkoituksena on taata koko konsernin kattava ja tarkoituksenmukainen riskien tunnistaminen, arviointi, hallinta sekä valvonta. Se on olennainen osa Keslan strategiaprosessia, päätöksentekoa, päivittäistä johtamista ja toimintaa sekä valvonta- ja raportointimenettelyjä.

Keslan riskienhallintaprosessilla analysoidaan vuosineljänneksittäin toimintaympäristön ja vastuualueiden keskeisimmät riskit, joista koostetaan yhtiön hallitukselle yhtiön päivitetty riskinäkymä. Näkymässä riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä maine- ja turvallisuusriskeihin. Riskien todennäköisyydet, vaikutukset ja toipumisajat arvioidaan ja näiden yhdistelmänä lasketaan riski-indeksi, jonka avulla riskien hallintaan liittyviä toimenpiteitä voidaan priorisoida.

ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ

Keslan tuotteet ovat ammattikäyttöön tarkoitettuja investointihyödykkeitä, joiden kysyntä on kytköksissä metsäteollisuuden ja raaka-ainemarkkinoiden suhdannesykliin. Yhtiön suhdanneriskiä hallitaan seuraamalla keskeisten markkinaindikaattoreiden kehittymistä ja reagoimalla riittävän ajoissa nähtävissä oleviin muutoksiin niin laskuvaiheen sopeutuksin kuin nousun yhteydessä

tehtävin kasvua tukevin toimenpitein. Nopea suhdanteen heikkeneminen tai pitkäaikainen matalasuhdanne voi vaikuttaa Keslan kykyyn ylläpitää ja kehittää kannattavaa liiketoimintaa. Nopea suhdanteen koheneminen voi johtaa ongelmiin ostomateriaalien saatavuudessa tai valmistuskapasiteetin riittävyydessä, jolloin suotuisa markkinatilanne voi jäädä osittain hyödyntämättä.

Keslan merkittävimmät operatiiviset ja strategiset riskit ja epävarmuustekijät liittyvät liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin, ennustamattomiin muutoksiin sekä yhteistyökumppanimuutoksiin. Näistä keskeisimmät riskit tällä hetkellä ovat:

Ukrainan sodan jatkuminen ja eskaloituminen laajemmaksi voi vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen Euroopassa edelleen ja täten heijastua kysyntään kohonneiden kulujen ja korkotason kautta. Näiden vaikutus voi näkyä asiakkaiden rahoitusmahdollisuuksissa ja sitä kautta ostohalukkuudessa. Venäjän kauppa on saatu korvattua muilla markkinoilla ja nopeiden sanktioiden kautta toimittamatta jääneet tuotteet uskotaan saatavan toimitettua vuoden 2023 aikana muille markkinoille.

Toimittajien hinnankorotukset ja yleinen inflaatiokehitys voivat vaikuttaa kannattavuutta heikentäen erityisesti niissä tuotteissa, joiden tilauskanta on poikkeuksellisen pitkä, jolloin hinnankorotusten vaikutus viivästyy suhteessa kustannusten nousuun. Tämän vuoksi Kesla on terävöittänyt tilausmuutoksiin liittyviä käytäntöjään siten, että muutosten yhteydessä tilaus vahvistetaan aina uuden hinnaston mukaisiin hintoihin ja hinnastoja päivitetään kustannustilanteen niin vaatiessa.

Talouden taantuman ennustettua syvempi ja pidempi vaikutus sekä ostovoiman lasku voivat vaikuttaa asiakkaiden investointihalukkuuteen, jälleenmyyjien toimintakykyyn ja alustakoneiden saatavuuteen (mm. kuorma-autot, kaivinkoneet, metsäkoneet ja traktorit). Nämä tekijät voivat heikentää tai lykätä tuotteiden kysyntää. Talouden taantuma voi vaikuttaa myös toimitusketjun kykyyn toimittaa tuotteita halutuissa määrin.

Kansainvälisen pankki- ja rahoitussektorin mahdolliset häiriöt ja niiden vaikutukset yleiseen talouden tilanteeseen.

Digitalisaatio on teknologinen muutosvoima, joka on sekä liiketoimintamahdollisuus että -riski. Odotettua korkeammat kehitys- ja käyttöönottokustannukset tai järjestelmiltä odotettujen hyötyjen puuttuminen voivat johtaa siihen, että tehtyjä investointeja joudutaan kirjaamaan alas. Toisaalta riittävien digitaalisten tuoteominaisuuksien tai palvelujen puute voi muodostua myynnin rajoitteeksi. Tuotantoteknologiaan suunniteltujen investointien käyttöönotto voi osoittautua suunniteltua vaikeammaksi ja hitaammaksi, mikä voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja rasittaa tulosta teknologian käyttöönoton aikana.

Taloudellisen taantuman mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat Keslan rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa sekä kasvattaisivat asiakasluottotappioihin liittyvää riskiä. Koska Keslan myymät ja ostamat tuotteet laskutetaan euroina, niin valuuttakurssimuutokset eivät välittömästi vaikuta yhtiön kassavirtoihin, mutta euron muuttuminen muihin valuuttoihin nähden voi vaikuttaa asiakaskysyntään negatiivisesti.

Kesla pyrkii ehkäisemään ja pienentämään riski- ja epävarmuustekijöiden vaikutusta liiketoimintaansa hakemalla pitkäjänteisiä ja luotettavia yhteistyökumppanuuksia ja toteuttamalla harkittuja strategisia liiketoimintaratkaisuja. Konsernin asiakaskannan laajentaminen yhdessä laajan tuotevalikoiman kanssa pienentävät konsernin riippuvuutta yksittäisen markkinan ja asiakkaan kysynnänvaihteluista.

Liiketoiminnan kannattavuutta pyritään ylläpitämään tehostamalla toimintaa, tuottavuutta parantavilla investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Rahoitusriskejä hallitaan päivittäin ylläpidettävällä kassaennusteella, myyntisaamisten aktiivisella valvonnalla sekä rahoitustarpeiden ennakoinnilla.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Keslan tilauskanta on edelleen hyvällä tasolla, 37 miljoonaa euroa 31.12.2022. Viimeisen vuosineljänneksen aikana saatujen tilausten määrä indikoi kysynnän palautumista normaalille tasolle. Venäjän kauppa on saatu korvattua muilla markkinoilla ja Kesla uskoo saavansa myytyä viimeisetkin Venäjälle toimittamatta jääneet koneet muille markkina-alueille vuoden 2023 aikana. Joensuun tehtaan vuoden 2023 nosturituotantokapasiteetista on myyty tilikauden lopussa noin 75 %. Kesälahden tehtaalla valmistettavien traktorivarusteiden ja harvesterikourien tilauskanta on normaalilla tasolla ja kapasiteetista on myyty noin 50 %. Tilauskannan kannattavuuden varmistamiseksi hinnastopäivityksiä tehdään tilanteen niin vaatiessa. Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen ja mahdollinen eskaloituminen sekä talouden taantuman ennustettua syvempi ja pidempi vaikutus sekä ostovoiman lasku voivat vaikuttaa asiakkaiden toimintaan sekä toimitusketjuun. Nousevan korkotason arvioidaan heikentävän kysyntää ja hidastavan yleistä hintojen nousua vuoden 2023 aikana.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

OHJEISTUS VUODELLE 2023

Kesla arvioi vuoden 2023 liikevaihdon ja liikevoiton kasvavan edellisestä vuodesta.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Kesla aloitti 31.1.2023 Ilomantsin toimipistettä koskevat muutosneuvottelut koko Ilomantsin toimipisteen henkilöstöä (41 henkilöä) koskevista, korkeintaan 90 päivää kestävistä lomautuksista. Muutosneuvottelut saatiin päätökseen 14.2.2023. Työvoiman käytön tarpeen vähennys toteutetaan muutosilmoituksen mukaisin lomautuksin, jotka toteutetaan työpisteiden kuormitustilanne huomioiden. Muutosneuvotteluiden taustalla oli toimitusketjujen pullonkaulat, jotka vähentävät tilapäisesti tuotantokapasiteetin tarvetta Ilomantsissa.

Yhtiö neuvotteli tilikauden päättymisen jälkeen seuraavat rahoitussopimukset uudelleen: maaliskuussa 2023 erääntymässä ollut 2 M€ bullet-laina uusittiin 5-vuoden tasalyhenteiseksi lainaksi. Samassa yhteydessä konsernitililimiitti 3,0 M€ uusittiin ja muutettiin 12 kk määräaikaiseksi. Lisätietoja konsernin rahoitustilanteesta ja rahoitusriskin hallinnasta konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 26 "Rahoitusriskien hallinta".

HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA SEKÄ OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMIS- JA MYYNTIVALTUUTUKSESTA.

Kesla Oyj:n emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2022 on 8 177 tuhatta euroa, josta tilikauden 2022 tappio on 950 tuhatta euroa. Hallitus esittää 12.4.2023 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 osinkoa ei jaeta.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2023 enintään 338 313 kappaleelle yhtiön osakkeita (10 % koko osakekannasta).

SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS
------------------ ---------------- ---------------- --------------- ------------ ---------- ------------------------------------

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, 1 000 € LIITETIETO 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021
Liikevaihto Liitteet 2, 3, 4 45 863 45 472
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3 319 783
Liiketoiminnan muut tuotot Liite 5 477 161
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -29 192 -25 592
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Liite 6 -13 132 -12 516
Poistot Liitteet 4, 7 -1 511 -1 343
Liiketoiminnan muut kulut Liitteet 4, 8, 10 -7 143 -4 752
Liikevoitto -1 319 2 213
Rahoitustuotot 5 47
Rahoituskulut Liitteet 4, 11 -190 -207
Voitto ennen veroja -1 504 2 053
Tuloverot Liitteet 4, 12 323 -372
Tilikauden voitto/ tappio -1 181 1 681
Tilikauden laaja tulos Liite 13 -1 181 1 681
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyrityksen omistajille -1 181 1 681
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimentamaton/laimennettu osakekohtainen
tulos, euroa sekä A- että B-osakkeille
Liite 13 -0,35 0,50

SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS
KONSERNIN TASE, 1 000 € LIITETIETO 31.12.2022 31.12.2021
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liite 14 9 743 9 169
Muut aineettomat hyödykkeet Liite 14 899 1 051
Muut rahoitusvarat Liite 16 17 17
Laskennalliset verosaamiset Liite 17 492 250
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus Liite 18 21 959 15 956
Myyntisaamiset ja muut saamiset Liite 19 6 174 6 305
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 128 4
Rahavarat Liite 20 540 1880
VARAT YHTEENSÄ 39 952 34 632
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma Liite 21 1 917 1 917
Ylikurssirahasto 6 6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 24 24
Kertyneet voittovarat 10 343 12 198
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 12 290 14 145
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 12 290 14 145
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat Liite 17 732 823
Rahoitusvelat Liite 23 10 222 8 674
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat Liite 24 9 612 8 903
Rahoitusvelat Liite 23 6 795 1 729
Varaukset Liite 22 301 358
VELAT YHTEENSÄ 27 662 20 487
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 39 952 34 632

SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS
------------------ ---------------- ---------------- --------------- ------------ ---------- ------------------------------------
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, 1 000 € LIITETIETO 2022 2021
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto -1 181 1 681
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Liite 15 2 086 2 032
Korkokulut ja muut rahoituskulut Liite 11 190 207
Korkotuotot Liite 11 -5 -47
Verot Liite 12 -323 372
Oikaisut yhteensä 1 948 2 564
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 767 4 245
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos -490 -826
Vaihto-omaisuuden muutos -6 157 -3 093
Osto- ja muiden velkojen muutos 924 2622
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -4 956 2 948
Maksetut korot -290 -189
Saadut korot Liite 11 5 47
Maksetut verot -136 -295
Liiketoiminnan nettorahavirta -5 377 2 511
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -1376 -2692
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -196 -328
Lainasaamisten takaisinmaksut - 9
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit 30 9
Investointien nettorahavirta -1 542 -3 002
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot 8 663 1 200
Lainojen takaisinmaksut -2 274 -1 556
Vuokrasopimusvelkojen maksut Liite 4 -136 -119
Maksetut osingot -674 -337
Rahoituksen nettorahavirta 5 579 -812
Rahavarojen muutos -1 340 -1 303
Rahavarat tilikauden alussa 1 880 3 183
Rahavarat tilikauden lopussa 540 1 880

SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS
------------------ ---------------- ---------------- --------------- ------------ ---------- ------------------------------------

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA

1 000 € Osakepääoma Ylikurssirahasto Kertyneet voittovarat SVOP Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022 1 917 6 12 198 24 14 145
Osingonjako, voittovarat -674 -674
Tilikauden voitto -1 181 -1 181
31.12.2022 1 917 6 10 343 24 12 290
Oma pääoma 1.1.2021 1 917 6 10 854 24 12 801
Osingonjako, voittovarat -337 -337
Tilikauden voitto 1 681 1 681
31.12.2021 1 917 6 12 198 24 14 145

KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT

Kesla on nykyaikaisen metsäteknologian ja materiaalinkäsittelyn johtava osaaja. Innovatiiviset, laadukkaat tuotteemme on tehty Suomessa vuosikymmenten kokemuksella ja asiakasymmärryksellä, vastaten kovimpiinkin vaatimuksiin niin metsässä kuin sen ulkopuolellakin. Oli osaamisesi ja alustasi mikä hyvänsä, Keslan kestävät ja käyttäjäystävälliset tuotteet mukautuvat tarpeisiisi. Keslan liiketoiminta on keskittynyt kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet sekä auto- ja teollisuusnosturit.

Konsernin emoyritys on Kesla Oyj (y-tunnus 0168715-8). Emoyrityksen kotipaikka on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu.

Konsernitilinpäätös sisältää ajanjakson 1.1. – 31.12.2022. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.kesla.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista edellä mainitussa osoitteessa. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.

Kesla Oyj:n hallitus on kokouksessaan 21.3.2023 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilipäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2022 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttäviä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja ja suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, jotka on arvostettu käypään arvoon.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Toiminnan jatkuvuus

Tilinpäätös tilikaudelta 2022 on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen. Yhtiön johto on toiminnan jatkuvuuden periaatetta arvioidessaan huomioinut liiketoimintaympäristöön liittyvät epävarmuustekijät ja riskit, yhtiön käytettävissä olevat rahoituslähteet ja rahoituslimiitit, liiketoiminnan kassavirtaennusteet seuraavan 12 kuukauden aikana sekä laatinut tulevaisuutta koskevia skenaarioita. Kaikissa rahoituksen skenaarioissa:

  • omavaraisuusaste ja nettovelkaantuneisuus kohenevat ja tulorahoitus on vahvempaa vuoteen 2022 verrattuna,
  • on edellytyksenä tuotannon viiveiden kurominen, kulurakenteen lievä sopeuttaminen sekä hinnoittelun onnistuminen,
  • on oletuksena budjetoitujen investointien suunnittelu likviditeetin sallimissa puitteissa.

Tilikauden päättymisen jälkeen, maaliskuussa 2023 erääntymässä ollut 2 M€ bullet-laina uusittiin 5-vuoden tasalyhenteiseksi lainaksi. Samassa yhteydessä Konsernilimiitti 3,0 M€ uusittiin ja muutettiin 12 kk määräaikaiseksi lainaksi. Nämä toimenpiteet osaltaan turvaavat yhtiön rahoituksen jatkuvuutta ja riittävyyttä tilikaudella 2023. Lisätietoja konsernin rahoitustilanteesta ja rahoitusriskin hallinnasta liitetiedossa 26 "Rahoitusriskien hallinta".

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Kesla Oyj:n ja kaikki sen määräysvallassa olevat tytäryhtiöt tilikauden päättymispäivänä. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Segmentti-informaatio

Keslan liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi konserni raportoi yhden toimintasegmentin - metsäkoneet, joka käsittää koko konsernin liiketoiminnat. Tytäryhtiö Kesla GmbH:n liiketoiminta sisältyvät metsäkoneryhmän lukuihin. Kesla GmbH on Kesla-tuotteiden myyntiyhtiö.

Ulkomaanrahan määräisten liiketapahtumien muuttaminen

Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet:

Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjapitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat 4-35 vuotta
Rakennusten perusparannukset 10 vuotta
Tuotannon koneet ja kalusto 5-15 vuotta
Kuljetusvälineet 5 vuotta
Muut 3-5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödykkeen odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineettomat hyödykkeet:

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysmenoista ei täytä IAS 38 standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisiin tuotteisiin, aktivoidaan ja esitetään kohdassa Muu aineeton omaisuus ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, enintään viidessä vuodessa.

Aineettomat oikeudet

Aineettomiin oikeuksiin sisältyy patenttien, tavaramerkkien, valmistusoikeuksien sekä ohjelmistolisenssien kustannukset. Lisäksi aineettomissa oikeuksissa on ohjelmistoprojekteihin liittyvät kulut, jotka voidaan yksilöidä kuuluvaksi yksilöityyn tietokoneohjelmaan. Nämä hyödykkeet, jotka tuottavat konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, joka ei normaalisti ylitä viittä vuotta. Tietokoneohjelmien ylläpitomenot kirjataan kuluiksi.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleiskustannuksista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo

on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Vuokrasopimukset - konserni vuokralle ottajana

Määräaikaiset vuokrasopimukset ja toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset lukuun ottamatta lyhytaikaisia sopimuksia ja rahallisesti vähäarvoisia sopimuksia kirjataan vuokralle ottajan taseeseen käyttöoikeutta koskevana omaisuuseränä ja vastaavana vuokrasopimusvelkana. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten kesto arvioidaan johdon toimesta tapauskohtaisesti ja arviota voidaan päivittää ajan kuluessa. Vuokramaksut jaetaan poistoksi ja korkokuluksi. Käyttöomaisuuserä poistetaan taseesta vuokra-ajan tai taloudellisen vaikutusajan mukaisesti, riippuen siitä, kumpi niistä on lyhyempi. Vuokran korkokulu esitetään rahoituskulujen tiliryhmässä. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona lisäluoton korkoa. IFRS 16 sisältää poikkeuksia lyhytkestoisten ja arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrasopimusten osalta.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Työsuhde-etuudet

Konsernissa työskentelevien eläkejärjestely on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Toimitusjohtajan kannustinjärjestelmä pohjautuu toimielinten palkitsemispolitiikkaan. Hallitus vastaa yhtiön palkitsemispolitiikan valmistelusta ja hyväksyy sen esitettäväksi yhtiökokoukselle. Toimitusjohtajan palkitsemisen valmistelee ja siitä päättää yhtiön hallitus vuosittain. Jos palkitsemisessa käytetään yhtiön osakkeita, optioita tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia, niiden antamisesta päättää yhtiökokous, ellei se ole valtuuttanut yhtiön hallitusta käyttämään tässä asiassa päätösvaltaa. Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteistä sekä muuttuvista osista. Kiinteä palkitseminen muodostuu vuosipalkasta. Muuttuva palkitsemisen on suoriteperusteista ja muodostuu lyhyen ja/tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä.

Kannustinjärjestelmien palkkiot voidaan maksaa rahana, osittain rahana ja osittain yhtiön osakkeina tai kokonaan yhtiön osakkeina. Kannustinjärjestelmien tuottama palkkio voi olla maksimissaan toimitusjohtajan kuuden kuukauden kiinteää rahapalkkaa vastaava summa. Osakkeina maksettava tulospalkkio käsitellään IFRS 2:n mukaisena osakeperusteisena maksuna, jolloin myös osakkeina maksettava osuus kirjataan kuluksi myöntämispäivän mukaisella arvolla ja vastatili on edellisten tilikausien voittovarat.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitteita on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Konserni myy tuotteita, joihin liittyy takuuvelvoite. Toteutuvat takuukulut kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluksi. Taseen varauksiin sisältyy takuuvaraus. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Tuloverot

Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella.

Laskennallinen vero lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden verotuksellisesta tappiosta lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää.

Tuloutusperiaatteet

Myyntituotot asiakassopimuksista tuloutetaan siinä rahamäärässä, johon Kesla odottaa olevansa oikeutettu kyseisistä tuotteista tai palveluista. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.

Rahoitusvarat ja -velat

Laadintaperiaatteet

Kesla-konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusinstrumenttien kirjaus taseeseen tapahtuu kaupantekopäivänä.

Rahoitusvarat

Kesla luokittelee tähän erään lainat ja muut saamiset, jotka ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja ja joihin liittyvät maksut ovat kiinteät eikä niitä noteerata toimivilla markkinoilla tai yhtiö ei pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Jaksotettuun hankintamenoon arvostetaan myös konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset sekä myyntisaamiset.

Rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä arvostetaan käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta, jos tavoitteena on sopimukseen perustuvia rahavirtoja myymällä rahoitusvaroja ja sopimusehdoissa määrätään rahavirroista, jotka ovat yksinonomaan pääoman ja jäljellä olevan pääoman koron maksua.

Keslalla ei ole tällä hetkellä laajan tuloksen kautta luokiteltavia sijoituksia velkainstrumentteihin. Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei sitä arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloslaskelman erien kautta.

Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha sekä pankkitilien varat. Rahavarat arvostetaan hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Käytössä olleet tililimiitit esitetään taseen lyhytaikaisissa veloissa.

Rahoitusvarojen arvonalentumiset

Konserni kirjaa myyntisaamisen lopullisena luottotappiona pois taseesta, kun on olemassa näyttöä siitä että saamista ei saada enää perityä täysimääräisenä. Myyntisaamisten arvonalentumisiin varaudutaan luottotappiovarauksella. Laskennallisena luottotappiona kirjataan kuluksi 50 %:sti yli puoli vuotta erääntyneet myyntisaatavat ja 100 %:sti yli vuoden erääntyneenä olleet myyntisaatavat, jotka eivät tule katetuksi luottovakuutuksella tai muulla vakuudella. Luottovakuutuksen kattaman menetyksen omavastuu on 10 %.

Kesla Oyj on arvioinut myyntisaamisiin liittyvää epävarmuutta. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Myyntisaamisiin on suoritettu arviointia perustuen luottoriskiin ja ikäjakaumaan. Odotettavissa oleva luottotappio määritellään kokemusperäisen (tai historiatietoon perustuvaan) luottotappiomääriin, ikääntyneisyyteen sekä tarvittaessa erillisen arvioinnin perusteella.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käytössä olevat pankkitilien limiitit kuuluvat lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin, kun ne erääntyvät suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Johdannaissopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen

Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Konserni solmii koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Johdannaisten käypä arvo lasketaan käyttäen toimivien markkinoiden tilinpäätöshetken korkonoteerauksia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään saamisissa tai veloissa. Konserni on käyttänyt lainasidonnaista korkokattosopimusta korkoriskin suojaamiseen.

Liikevoitto

Konserni on määrittänyt liikevoitto-käsitteen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.

Arvionvaraiset erät ja johdon harkinta

Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto on joutunut tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan. Arviot liittyvät pääosin aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiseen, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään sekä varaustarpeisiin koskien mahdollisia tulevia menoja ja menetyksiä, jotka kohdistuvat tilikaudella tai aikaisemmin tuloutettuihin eriin sekä maksuvalmiutta koskeviin arvioihin.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Tällä hetkellä IASB ei ole julkistanut uusia standardeja ja tulkintoja, joilla olisi merkittävää vaikutusta konsernin 1.1.2023 alkavaan tilikauteen.

2. LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN JAKAUMA

1 000 € 2022 2021
Suomi 17 898 15 823
Euroopan Unioni 16 247 13 610
Muu maailma 11 718 16 039
YHTEENSÄ 45 863 45 472

Venäjän markkinan menetys pystyttiin korvaamaan kaikissa liiketoiminnoissa. Tilikaudella 2,2 % liikevaihdosta oli Venäjällä tai Valko-Venäjällä sijaitsevilta asiakkailta (vuonna 2021 osuus oli 16,2 %).

3. MYYNTITUOTOT ASIAKASSOPIMUKSISTA

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvasi vanhat IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Yhteisön on kirjattava myyntituotto, kun se täyttää suoritevelvoitteen luovuttamalla luvatun tavaran tai palvelun asiakkaalle. Omaisuuserä siirretään, kun asiakas saa siihen määräysvallan. IFRS 15 standardin perusperiaatteena on, että yhteisön on kirjattava myyntituotot siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle ja sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Yhtiö on käynyt läpi ja dokumentoinut myyntituottovirrat. Yhtiön liikevaihto koostuu seuraavista tulovirroista:

  • Koneet ja varaosat
  • Palvelumyynti

Yhtiö kirjaa tuotot tavaroiden myynnistä, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden incoterms-sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Toimitusehdot vaihtelevat maittain ja asiakkaittain. Liikevaihtoa oikaistaan vähentämällä incoterms-lausekkeiden mukaan raportointihetkellä kuljetuksessa olevien osuus liikevaihdosta ja palauttamalla varaston arvoon. Keslan myyntituottojen tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle.

Yhdenkään konsernin ulkoisen asiakkaan myyntituottojen osuus ei ylitä 10 % liikevaihdosta.

Yhtiön asiakassopimuksiin perustuvien tuottojen jakauma 4. VUOKRASOPIMUKSET

1 000 € 31.12.2022 31.12.2021
Liikevaihto koneista ja varaosista 45 819 45 432
Liikevaihto palvelumyynnistä 44 40
Asiakassopimusten tuotot yhteensä 45 863 45 472
Asiakassopimusten tuottojen ajoittuminen
Tiettynä ajankohtana 45 863 45 472
Ajan kuluessa - -
Asiakassopimusten tuotot yhteensä 45 863 45 472
Asiakassopimusten varat ja velat 31.12.2022 31.12.2021
Saadut ennakkomaksut, myyntiasiakkailta 1 618 256
Asiakassopimusten velat 1 618 256

Saadut ennakkomaksut myyntiasiakkailta sisältää Venäjälle sijoittuneiden asiakkaiden ennakkomaksuja 144 tuhatta euroa (vuonna 2021 150 tuhatta euroa).

Takaisinostosopimuksiin liittyvät velat ja volyymialennukset

Jälleenmyyntisopimuksiin ei lähtökohtaisesti sisälly tuotteen palautusoikeutta. Yhtiöllä on perushinnaston lisäksi asiakaskohtaisia hinnastoja, joissa sovelletaan tiettyä alennusprosenttia kaikkiin hinnaston tuotteisiin. Keslan antamat alennukset ovat pääosin muuttumattomia vastikkeita.

Kesla ei sovella yli 12 kuukauden maksuaikoja, joten hintoihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Luottoriskiasiakkaiden kanssa sovelletaan ennakkomaksuehtoa, jolloin luottoriskistä ei voi muodostua epäsuoraa alennusta. Rahoitusriskiä ja myyntisaamisten arvonalentumisia on arvioitu erikseen liitetiedoissa 19 ja 26. Käteisalennukseen oikeuttavia maksuehtoja on käytössä vain vähän eikä niitä kirjata etukäteen lyhyen aikajänteen vuoksi.

Suoritusvelvoitteet

Koneet ja varaosat

Suoritusvelvoite täyttyy, kun laite toimitetaan ja maksu suoritetaan yleensä 14-60 päivän kuluessa toimituksesta. Palvelumyynti

Suoritusvelvoite täyttyy, kun palvelu on toteutettu ja maksu suoritettu yleensä 14-30 päivän kuluessa palvelunloppuun saattamisesta. Joissain tapauksissa myös asennus voi kuulua tuotteen hintaan, mutta myös asennuspalvelun arvo suhteessa tuotteeseen on pieni ja asennus tapahtuu tuotteen luovutuksen kanssa samana ajankohtana. Kesla ei tällä hetkellä toimi agenttina millään markkinalla eikä yhtiö saa merkittäviä rojalteja.

Vuokralle ottajana

Kesla suosii omistusta vuokralle ottamisen sijaan, jonka vuoksi vuokrasopimuksia on vähän. Kooltaan merkittävimmät sopimukset liittyvät tuotantolaitoksien maanvuokraan sekä kone- ja laitevuokriin.

Vuokrasopimukset tuloslaskelmalla 2022 2021
Käyttöoikeusomaisuuden poistot 143 125
Vuokrasopimusvelkojen korot 18 15
Vähäarvoisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut 27 10
Tulosvaikutteiset erät yhteensä 188 150
KOM-omaisuuteen
vuokrasopimuksilla hankitun
omaisuuden jakauma
1.1.2022 Lisäykset Tilikauden
poistot
31.12.2022
Koneiden ja kaluston vuokra
sopimukset
111 79 -41 149
Kiinteistövuokrasopimukset 192 282 -89 385
Maanvuokrasopimukset 361 - -12 349
YHTEENSÄ 664 361 -143 882
Vuokrasopimusvelkojen
jakauma
1.1.2022 Lisäykset Lyhennykset 31.12.2022
Koneiden ja kaluston vuokra
sopimukset
118 79 -45 152
Kiinteistövuokrasopimukset 191 282 -82 391
Maanvuokrasopimukset 366 - -9 357
YHTEENSÄ 675 361 -136 900

Kulut lyhytaikaisista tai arvoltaan vähäisistä vuokrasopimuksista olivat tilikaudella 27 tuhat euroa (vuonna 2021 10 tuhatta euroa).

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 € 2022 2021
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot 30 15
Julkiset avustukset 137 42
Vakuutuskorvaukset 158 7
Muut tuottoerät 152 97
YHTEENSÄ 477 161

6. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

Konserni työllisti tilikauden lopussa 252 henkilöä (31.12.2021 253 henkilöä). Tilikauden keskimääräinen henkilökunta oli 246 henkilöä (246 henkilöä vuonna 2021), joista keskimäärin toimihenkilöitä oli 84 (2021 84 toimihenkilöä).

1 000 € 2022 2021
Palkat, palkkiot ja luontaisedut 10 645 10 327
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 1 868 1 756
Toimitusjohtajalle myönnetyt kannustepalkkiot 39 9
Muut TJ palkkiot (TJ vaihdokset) 216 -
Muut henkilösivukulut 364 423
Yhteensä 13 132 12 515

7. POISTOT JA ARVONALENNUKSET

1 000 € 2022 2021
Aineettomat oikeudet 99 102
Kehittämismenot ja muut aineettomat hyödykkeet 234 232
Maa-alueet 12 12
Rakennukset ja rakennelmat 404 382
Koneet ja kalusto 762 614
Yhteensä 1 511 1 342
Poistot ja arvonalennukset yhteensä 1 511 1 342

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

8. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 € 2022 2021
Myynti- ja mainoskulut 752 876
Käyttö- ja ylläpitokulut 793 681
Matkakulut 324 160
Konttori- ja hallintokulut 684 753
Palvelumaksut 475 509
Tuotannon muuttuvat kulut 2 940 1 910
Muut liiketoiminnan kulut 1 135 -148
Vuokrat 40 9
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä 7 143 4 752

9. TUTKIMUS JA KEHITTÄMISMENOT

Tutkimus- ja kehittämismenot olivat tilikaudella 2022 1 376 tuhatta euroa (1 316 tuhatta euroa vuonna 2021), joista on aktivoitu 173 tuhatta euroa vuoden 2022 aikana (266 tuhatta euroa vuonna 2021). Aktivoitu osuus esitetään tilinpäätöksen taseen erässä Aineettomat hyödykkeet.

Aktivoituja tuotekehitysmenoja on taseessa 453 tuhatta euroa 31.12.2022 (490 tuhatta euroa 31.12.2021).

10. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT

Tilintarkastajien palkkiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

Tilintarkastajien palkkiot Ernst & Young Oy:lle

1 000 € 2022 2021
Tilintarkastus 36 121
Muut palvelut - 35
YHTEENSÄ 36 155

Tilintarkastajien palkkiot PricewaterhouseCoopers Oy:lle

2022 2021
78 -
- -
78 0

11. RAHOITUSKULUT (NETTO)

1 000 € 2022 2021
Korkotuotot 5 47
Korkokulut -282 -187
Arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista rahoitusjohdannaisista
110 -23
Muut rahoituskulut -18 4
Rahoituskulut netto -185 -160

12. TULOVEROT

1 000 € 2022 2021
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 9 228
Laskennalliset verot -332 144
Yhteensä -323 372

Tuloslaskelman verokulujen ja konsernin 20 prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

14. AINEELLISET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

1 000 € 2022 2021
Tulos ennen veroja -1 504 2053
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 2022 20% (2021 20%) -301 411
Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus 19 3
Verovapaiden tuottojen vaikutus -46 -48
Muut erät (Saksan poikkeava verokanta) 5 5
Verot tuloslaskelmassa -323 372

13. OSAKEKOHTAINEN TULOS

1 000 € 2022 2021
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/
tappio sekä A- että B-osakkeille
-1 181 1681
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
tilikauden aikana
3 383 145 3 383 145
Laimentamaton osakekohtainen tulos
(euroa/osake) sekä A- että B-osakkeille
-0,35 0,50
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos
(euroa/osake) sekä A- että B-osakkeille
-0,35 0,50

Tulos / osake = emoyhtiön omistajille kuuluva tulos osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu)

Yhtiöjärjestyksen mukaan A-lajin osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-lajin osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.

mat hyödykkeet
2 128 2 677 394 5 199
174 8 0 182
0 0 0 0
2 302 2 685 394 5 381
-1 638 -2 189 -322 -4 149
-211 -98 -24 -333
- - - -
-1 849 -2 288 -346 -4 482
490 488 73 1 051
453 397 49 899
menot
oikeudet
Konserni Kehittämis
menot
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2021 1 838 2 560 394 4 792
Lisäykset 290 168 - 458
Vähennykset - -51 - -51
Hankintamenot 31.12.2021 2 128 2 677 394 5 199
Kertyneet poistot 1.1.2021 -1 432 -2 138 -298 -3 868
Tilikauden poistot -207 -102 -24 -333
Vähennysten kertyneet
poistot
- 51 - 51
Kertyneet poistot
31.12.2021
-1 638 -2 189 -321 -4 149
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 407 422 97 926
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 490 488 73 1 051

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Konserni Maa
alueet
Rakennuk
set ja raken
nelmat
Koneet ja
kalusto
Kesken
eräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2022 478 11 195 19 797 1 195 32 665
Lisäykset - 307 2 610 15 2 932
Vähennykset - - -413 -1 180 -1 593
Loppuun poistettujen hankintameno - - -174 - -171
Hankintamenot 31.12.2022 478 11 502 21 820 30 33 830
Kertyneet poistot 1.1.2022 -48 -7 690 -15 758 - -23 321
Vähennysten kertyneet poistot - - 413 - 413
Tilikauden poistot -12 -403 -763 - -1 178
Loppuun poistettujen kertyneet poistot - - -174 -
Kertyneet poistot 31.12.2022 -60 -8 093 -15 934 - -24 087
Kirjanpitoarvo 1.1.2022 430 3 505 4 040 1 195 9 170
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 417 3 409 5 887 30 9 743
Konserni Maa-alueet Rakennuk
set ja raken
nelmat
Koneet ja
kalusto
Kesken
eräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2021 469 11 080 18 239 302 30 090
Lisäykset 9 115 1 619 893 2 635
Vähennykset - - -60 - -60
Hankintamenot 31.12.2021 478 11 195 19 797 1 195 32 665
Kertyneet poistot 1.1.2021 -36 -7 308 -15 162 - -22 506
Vähennysten
kertyneet poistot
- - 58 - 58
Tilikauden poistot -12 -382 -654 - -1 048
Kertyneet poistot 31.12.2021 -48 -7 690 -15 758 - -23 496
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 433 3 772 3 077 302 7 584
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 430 3 505 4 039 1 195 9 169

15. KONSERNIN RAHAVIRTA

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 1 000 € 2022 2021
Poistot 1 511 1 343
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa 605 698
Muut tulokseen tehtävät oikaisut -30 -9
Yhteensä 2 086 2 032

16. MUUT VARAT

Muut varat, 1 000 € 2022 2021
Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti 17 17

17. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallinen verosaaminen, 1 000 € 2022 2021
Sisäisen katteen eliminoimisesta varastosta 14 11
Vahvistetusta tappiosta 237 33
Muista eristä 240 207
LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN YHTEENSÄ 492 250
Laskennallinen verovelka, 1 000 € 2022 2021
Poistoerosta -228 -424
Vaihto-omaisuudesta -224 -154
Tuotekehitysmenoista -91 -98
Muista eristä -190 -146
LASKENNALLINEN VEROVELKA YHTEENSÄ -732 -823

Laskennallinen verosaaminen sisältää lopetettujen toimintojen vahvistettuja tappioita 33 tuhatta euroa, joka vanhenee vuonna 2029.

Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutokset on kirjattu tilikaudella tulosvaikutteisesti. Konsernilla ei ole suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin kirjattavia laskennallisia veroja.

18. VAIHTO-OMAISUUS

1 000 € 2022 2021
Raaka-aineet 10 669 7 984
Puolivalmiit 7 324 5 216
Valmiit 3 966 2 756
Vaihto-omaisuus yhteensä 21 959 15 956

Vaihto-omaisuudesta kirjattiin kuluksi arvonalentumisia 154 tuhatta euroa (vuonna 2021 kirjattiin kulua 81 tuhatta euroa), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Kirjaukset sisältyvät tuloslaskelman eriin Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastonmuutos ja Aineiden ja tarvikkeiden käyttö.

19. SAAMISET

Myyntisaamiset ja muut saamiset, 1000 € 2022 2021
Myyntisaamiset 5 801 5 387
Muut siirtosaamiset 501 922
Yhteensä 6 302 6 309
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät, 1
000 €
2022 2021
Verosaamiset 261 682
Ennakkomaksut toimittajille 6 26

Myyntisaamisten ikäjakauma

1 000 € 2022 Arvon
alentumis
-tappiot
Netto 2022 2021 Arvon
alentumis
-tappiot
Netto 2021
Erääntymättömät 3 609 3 609 3 086 3 086
Erääntyneet:
Alle 30 pv 1 532 1 532 1 349 1 349
31-60 päivää 229 229 305 305
61-90 päivää 68 68 151 151
yli 90 päivää 1 357 -995 362 1 233 -735 498
Yhteensä 6 796 -995 5 801 6 122 -735 5 387

Myyntisaamisten luottotappioita kirjattiin 560 tuhatta euroa ( vuonna 2021 -560 tuhatta euroa), joka koostui realisoituneista luottotappiosta 300 tuhatta euroa (vuonna 2021 88 tuhatta euroa), laskennallisesta luottotappiovarauk sesta -123 tuhatta euroa (vuonna 2021 -296 tuhatta euroa) ja johdon arvioon perustuvasta Venäjän liiketoimintoihin liittyvästä ylimääräisestä luottotappiovarauksesta 383 tuhatta euroa (vuonna 2021 -352 tuhatta euroa). Tilikauden lopullisiin luottotappioihin kirjattiin Venäjän asiakkaan myyntituottojen saatavia 176 tuhatta euroa, jota vastaan liiketoiminnan muissa tuotoissa on 158 tuhannen euron luottovakuutuskorvaus.

20. RAHAVARAT

1 000 € 2022 2021
Käteinen raha ja pankkitilit 540 1 880

21. OMA PÄÄOMA

Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna. Yhtiöjärjestyksen mukaisen osakelajien muuntolausekkeen mukaan B-lajiin kuuluva osake voidaan

B-lajin osakkeenomistajan pyynnöstä hallituksen päätöksellä muuntaa A-lajin osakkeeksi siten, että yhdellä B-lajin osakkeella saa yhden A-lajin osakkeen.

Tilikaudella 2021 hallitus hyväksyi 20 000 B-osakkeen muuntopyynnön A-lajin osakkeiksi. Muunnon jälkeen yhtiön A-osakkeita on 2 503 145 kappaletta ja B-osakkeita 880 000 kappaletta.

Tarkemmat ohjeet muuntamisen toteuttamisesta yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com/fi/yritys/osakkeet.

A-osake 2 503 145 kpl 1 ääni 2 503 145 ääntä
B-osake 880 000 kpl 20 ääntä 17 600 000 ääntä
YHTEENSÄ 3 383 145 kpl 20 103 145 ääntä

31.12.2022 yhtiön osakepääoma oli 1 917 tuhatta euroa ja osakkeiden määrä 3 383 145 täysin maksettua osaketta. Osakkeiden lukumäärässä ja euromäärässä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2022 aikana.

Kesla Oyj omistaa 31.12.2022 omia A-osakkeita seuraavasti:

Määrä kpl Nimellisarvo € Osakepääomasta % Äänistä %
12 247 - 0,36 0,06

Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa hallituksen päättämällä tavalla ja hallituksen määräämässä laajuudessa vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, johdon palkitsemisessa, tai ne voidaan myydä Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.

Osakkeet luovutetaan niille julkisessa kaupankäynnissä muodostuneen luovutushetken käypään arvoon ja ne voidaan luovuttaa muuta vastiketta kuin rahavastiketta vastaan.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muita oman pääoman luonteisia sijoituksia ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Osingot

Hallitus ehdottaa 21.3.2023 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle tilikaudelta 2022 osinkoa ei jaeta. Vuoden 2021 tuloksesta jaettiin osinkoa yhteensä 674 tuhatta euroa A- ja B-sarjan osakkeille.

22. VARAUKSET

1 000 € 2022 2021
Takuuvaraukset kauden alussa 358 320
Takuu varauksen muutos -57 38
TAKUUVARAUKSET KAUDEN LOPUSSA 301 358

Takuuaika on normaalisti 24 kuukautta. Takuun aikana havaitut takuuehdot täyttävät viat korjataan takuuehtojen mukaisesti joko korjaamalla viallinen osa tai vaihtamalla se uuteen. Tilinpäätöksessä 2022 esitetty takuuvaraus on mitoitettu kattamaan vuonna 2022 myytyjen tuotteiden arvioituja takuukustannuksia, jotka voivat toteutua vuoden 2023 aikana. Takuuvaraus sisältää johdon arvioon perustuvan ylimääräisen takuukustannusvarauksen 60 tuhatta euroa (9 tuhatta euroa vuonna 2021).

Vuoden 2021 takuukustannuksia kasvatti yksittäiseen komponenttierään liittyvät korvausosat huoltotöineen. Vuoden 2022 takuukustannuksia pienensi onnistunut laatutyö.

23. RAHOITUSVELAT

1 000 € 2022 2021
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta 9 486 8 096
Vuokrasopimusvelat 736 578
Pitkäaikaiset yhteensä 10 222 8 674
Lyhytaikaiset
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset 4 522 1 633
Vuokrasopimusvelat 164 97
Tililimiitti 2 110 -
Lyhytaikaiset yhteenä 6 795 1 729
YHTEENSÄ 17 017 10 403

Liitetieto 26 Rahoitusriskien hallinta sisältää tiedot käyttöpääoman hallinnasta, maksuvalmiudesta, korkosuojauksesta ja korkoriskin herkkyysanalyysin.

24. OSTOVELAT JA MUUT VELAT SEKÄ SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT

1 000 € 2022 2021
Ostovelat 4 927 5 572
Saadut ennakkomaksut 1 618 256
Siirtovelat 2 490 2 795
Muut lyhytaikaiset velat 577 280
YHTEENSÄ 9 612 8 903
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Palkkavelat sivukuluineen 1 900 2 097
Työnantajan lakisääteisten
vakuutusten velka
379 372
Verovelka - 62
Jaksotetut ostovelat 152 202
Korko- ja johdannaisvelat 18 22
SISÄLLYSLUETTELO

25. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1 000 € 2022 2021
Omasta puolesta annetut vakuudet
Rahalaitoslainat 16 117 9 729
Annetut kiinteistökiinnitykset 4 352 4 352
Annetut yrityskiinnitykset 8 072 7 072

Rahalaitoslainoihin sisältyi katsauskauden päättyessä 3 330 tuhatta euroa rahoituskohdevakuudellisia osamaksuvelkoja (31.12.2021 1 633 tuhatta euroa).

Yhtiöllä ei ollut tytäryhtiöiden puolesta annettuja vakuuksia.

Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä tilinpäätöspäivänä 31.12.2022 on 153 tuhatta euroa (31.12.2021 248 tuhatta euroa).

26. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden mahdollisten muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja liiketoimintaan. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus.

Konsernilla on riskien hallintapolitiikka. Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät mm. rahoituksen saatavuuteen ja hintaan, valuuttakurssimuutoksiin, sijoitustoimintaan, tuotannontekijöiden hintojen vaihteluun, vastapuoliin ja asiakasluototukseen. Taloudellisten riskien hallintaa ohjaa Keslan luottopolitiikka toimiala- ja yhtiökohtaisine tarkennuksin.

Keslan hallitus määrittelee riskinottohalun ja ohjaa riskinottoa koko konsernissa. Riskinottoa suhteessa riskinkantokykyyn arvioidaan säännöllisesti taloudellisten tunnuslukujen pohjalta.

Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska konsernin pääasiallinen myynti- ja ostovaluutta on euro. Vuoden 2022 ostoista maksettiin 99% euroissa (2021 ostoista 98 %) ja euromääräisen liikevaihdon osuus oli 100% (vuonna 2021 100 %). Konsernin tulot ja operatiiviset kassavirrat ovat riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Lainasalkkuun sisältyy korkoriski, joka johtuu markkinakorkojen heilahtelun vaikutuksesta vaihtuvakorkoisten lainojen tuleviin korkorahavirtoihin. Yhtiön lainat ovat vaihtuvakorkoisia.

Lainasidonnainen korkosuojaussopimus alkoi 12.1.2021 ja kattaa 23 % lainojen kokonaismäärästä. Koronvaihtosopimuksesta on kirjattu tulosvaikutteisesti 110 tuhatta euroa tuloa tilikaudella 2022 ( 23 tuhatta euroa kulua vuonna 2021). Johdannaissopimusten käyvät arvot on eritelty liitetiedossa 27. Johdannaissopimukset.

Korkoriskin herkkyysanalyysi
1 000 euroa Korkopositio
31.12.2022
Vaikutus
tulokseen
+ 1 %
Vaikutus
tulokseen
-1 %
Korkopositio
31.12.2021
Vaikutus
tulokseen
+ 1%
Vaikutus
tulokseen
-1%
Vaihtuvakorkoiset
velat
13 863 -137 137 8 866 -89 89
Korkojohdannaiset 3 375 124 -59 4 125 - 82
Yhteensä 17 238 -13 79 12 991 -89 170

Luotonhallinta

Konsernin luottopolitiikassa määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset, asiakaskartoitusten tekeminen, ohjeistetaan sopimuskäytäntö, luototus sekä mahdolliset perintätoimenpiteet. Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa. Asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään järjestelmällistä, yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa sovittua toimintatapaa. Talousosasto raportoi asiakkaiden luottoasemasta säännöllisesti eri liiketoimintayksiköille. Konsernin myyntisaatavat on suojattu luottovakuutuksella 1.9.2021 alkaen. Luottovakuutuksen vakuutuskate on 90 %. Luottovakuutuksen ulkopuolelle jääviin saataviin konserni pyytää vastapuolelta riittävän vakuuden tai ennakkomaksun. Myyntisaamiset ovat korottomia. Maksuehdot vaihtelevat maittain ja tulovirroittain ollen tavanomaisesti 14-45 päivää. Yli 60 päivän maksuehtoja ei myönnetä. Ennen asiakkaan maksukyvyn riittävää selvitystä käytetään ennakkomaksuehtoa. Asiakkaan maksukykyisyyttä arvioidaan johdon luotettavaan tietoon perustuvalla harkinnalla asiakkaan maksukykyisyydestä. Asiakkaan maksukyvyn heikentyessä siirrytään ennakkomaksuehtoon.

Maksuvalmius ja rahoitusriskien hallinta

Fokusalueina vuonna 2023 ovat erityisesti kannattavuuden parantaminen ja nettovelkaantumisen palauttaminen normaalille tasolle. Keskeistä vuoden 2023 näkökulmasta ovat kustannussäästöt, toimitusketjujen pullonkaulojen poistaminen ja tuotantorytmin palauttaminen normaalille tasolle ja näin käyttöpääomatason pienentäminen ja rahavirran elvyttäminen normaalitasolle. Tilikaudella 2022 käyttöpääomalimiittiä korotettiin 4,0 miljoonaan euroon (2,2 miljoonaa euroa 31.12.2021). Lisäksi Kesla nosti 1–2 vuoden määräaikaista käyttöpääomalainaa 3,5 miljoonaa euroa, josta vuonna 2023 erääntyvä 2,0 miljoonan euron laina sovittiin pitkäaikaiseksi lainaksi tilikauden päättymisen jälkeen maaliskuussa 2023.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Rahoitusvelkojen maturiteetti

Seuraava rahoitusvelkojen maturiteettijakaumataulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä tilinpäätöspäivänä 31.12.2022. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut:

1 000 €
31.12.2022 Tasearvo Sopimuksiin
perustuvat
rahavirrat
2023 2024 2025 2026 >2026
Rahalaitoslainat 14 008 14 684 4 814 3 755 2 191 2 055 1 869
Vuokrasopimusvelat 900 1 046 218 154 134 95 445
Tililimiitit 2 110 2 186 2 186
Ostovelat 4 919 4 919 4 919
Yhteensä 21 937 22 835 12 138 3 909 2 325 2 150 2 314
Johdannaisvelat
Suoritettavat
rahavirrat
- - -
Saatavat rahavirrat 96 96 96
YHTEENSÄ 96 96 96
1 000 €
31.12.2021 Tasearvo Sopimuksiin
perustuvat
rahavirrat
2022 2023 2024 2025 >2025
Rahoitusvelat 9 729 10 079 1 836 1 815 1 793 1 771 2 864
Vuokrasopimusvelat 675 818 110 98 75 55 480
Ostovelat 5 572 5572 5572
YHTEENSÄ 15 975 16 469 7 518 1 913 1 868 1 826 3 344
Johdannaisvelat
Suoritettavat
rahavirrat
18 18 18
Saatavat rahavirrat - - -
YHTEENSÄ 18 18 18

Tilikauden päättymisen jälkeisten rahoitusneuvotteluiden vaikutus rahoitusvelkojen maturiteettiin

Yhtiö neuvotteli tilikauden päättymisen jälkeen tietyt rahoitussopimukset uudelleen. Maaliskuussa 2023 erääntymässä ollut 2 M€ bullet-laina uusittiin 5-vuoden tasalyhenteiseksi lainaksi. Samassa yhteydessä konsernilimiitti 3,0 M€ uusittiin ja muutettiin 12 kk määräaikaiseksi lainaksi. Tämän seurauksena, rahalaitoslainojen vuonna 2023 erääntyvät pääoman ja korkomaksujen rahavirrat ovat n. 3,1 M€ (tilinpäätöksessä 31.12.2022: n. 4,8 M€) ja tililimiittien vuonna 2023 erääntyvät pääoman ja korkomaksujen rahavirrat 0,0 M€ (31.12.2022: n. 2,2 M€). Yhteensä maaliskuussa loppuunsaatettujen rahoitusneuvotteluiden tuloksena vuoden 2023 pääoman ja korkomaksujen ulosmenevät rahavirrat pienenivät n. 12,1 M€:sta n. 8,3 M€:oon.

Konsernin käytössä olevat rahoitusreservit

Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin käytössä olevat rahoitusreservit 31.12.2022.

2022, 1 000 €
Reservin tyyppi Reservin koko Käytössä 31.12.2022 Vapaana 31.12.2022
Tililimiitit 4 000 2 610 1 390
Määräaikaiset käyttöpääomalainat 3 500 3 500 -
Osamaksulimiitit 3 700 3 330 370
Yhteensä 11 200 9 440 1 760
2021, 1 000 €
Reservin tyyppi Reservin koko Käytössä 31.12.2021 Vapaana 31.12.2021
Tililimiitit 2 200 - 2 200
Määräaikaiset käyttöpääomalainat - - -
Osamaksulimiitit 2 300 1 633 667
Yhteensä 4 500 1 633 2 867

Konsernin rahalaitoslainat ovat euromääräisiä. Tilinpäätöshetkellä lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin on kirjattu pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset, käyttöpääomalainaa 2,0 miljoonaa euroa ja käyttöpääoma¬limiittiä 0,5 miljoonaa euroa. Konsernin rahalaitoslainojen korkokantojen vaihteluväli tilinpäätöshetkellä oli 1,50 % - 3,61 % (31.12.2021 1,0 % - 1,55 %).

Konsernissa suunnitellaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin tavoitteena on, että käytettävissä olevat rahavarat ja käyttämätön luottolimiitti ovat vähintään 2,5 prosenttia 12 kuukauden liikevaihdosta. Tavoite täyttyi tilikaudella 2022. Konsernin emoyhtiö järjestää rahoituksen tytäryhtiöille. Rahoituksen saata-vuus ja joustavuus pyritään varmistamaan luottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Yhtiölle myönnettyjen luottolimiittien kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 4,0 miljoonaa euroa (2,2 miljoonaa 31.12.2021), joista oli käytössä 2,6 miljoonaa euroa (ei käytössä 31.12.2021).

Osamaksulimiittiä korotettiin 1,4 miljoonaan euroa NOSTE-hankeen kone- ja laiteinvestointien rahoittamiseksi. Osamaksulimiitin määrä tilikauden päättyessä oli 3,7 miljoonaan euroa (2,3 miljoonaa euroa 31.12.2021). Vapaata osamaksulimiittiä oli 0,4 miljoonaa euroa tilikauden päättyessä.

Tilikaudella määräaikaista käyttöpääomalainaa nostettiin 3,5 M€ ja käyttöpääomalimiittiä korotettiin 1,8 M euroa 4,0 miljoonaan euroon (2,2 miljoonaa euroa 31.12.2021). Yhtiön luottolimiittipuskurista on käyttämättä 1,4 miljoonaa euroa 31.12.2022. Käyttöpääomalimiitistä 0,5 miljoonaa euroa erääntyy tilikaudella 2023 ja 2,0 miljoonan euron käyttöpääomalaina sovittiin pitkäaikaiseksi lainaksi maaliskuussa 2023. Tilikaudella 2022 ei sovellettu kovenanttiehtoja. 1.5.2022 jälkeen osamaksulimiitin tai 1,0 M€: käyttöpääomalimiitin puitteissa allekirjoitettuihin osamaksusopimuksiin tai luoton nostoihin sovelletaan 1.1.2023 lukien erityisehtoa, jonka mukaan konsernin käyttökate 12kk rullaava raportointihetkestä taaksepäin on 30.6.2023 1 M€, 31.12.2023 1,5 M€, 30.6.2024 2,0 M€, 31.12.2024 ja sen jälkeen 2,5 M€. Erityisehdon rikkoutuminen oikeuttaa pankkia tarkistamaan erityisehdon alaisissa osamaksusopimuksissa sovittua korkoa kolme prosenttiyksikköä joko yhteen tai useampaan sopimukseen. Erityisehdon rikkoutuminen oikeuttaa pankkia tarkistamaan erityisehdon alaisissa luotoista perittävää marginaalia vähintään 2,5 % ja limiittiprovisiota 1 %. Erityisehdon alaisia osamaksusopimuksia on yhteensä 1,4 M€ ja erityisehdonalaista luottoa 0,5 M€.

Konsernilla on omassa hallussaan kiinnittämättömiä vakuuksia 2 miljoonaa euroa.

Käyttöpääoman hallinta

Venäjän hyökkäyssodan suorat ja epäsuorat vaikutukset rahoitusriskiin toteutuivat, kun komponettipula ja tuotannon uudelleen ohjauksen aiheuttamat tuotannon viiveet nostivat vaihto-omaisuuden normaalia korkeammalle tasolle. Vaihto-omaisuuden tason kasvuun vaikuttivat myös inflaation vaikutuksesta kohonneet materiaalikustannukset. Venäjän tilauskannan poisjäännin vaikutukset pystyttiin korvaamaan kaikissa liiketoiminnoissa. Tilikauden 2022 lopun tilauskanta 37 miljoonaa euroa oli terveellisellä tasolla ja 27 % korkeampi kuin vuoden 2021 lopun tilauskanta ilman Venäjää.

Varastonhallinnalla ja materiaalin ohjauksella varmistetaan materiaalin riitto suhteessa tilauskannan vaatimaan tarpeeseen; ajoituksellisesti suhteessa luvattuun toimituspäivään ja määrällisesti suhteessa valmistustilausten valmistusarvoon. Oston tavoitteena on, että varaston arvo vastaa valmistustilausten arvoa kuitenkin niin, että tuotannon kannalta kriittisten komponenttien saatavuus varmistetaan.

Konsernin varastonhallinnan ohjeistus varmistaa varaston eri osien hallinnan tavat, oikean arvostuksen ja vastuut. Varaston hallinnan ohjeistus takaa jatkuvan varastosaldojen ylläpitämisen ja kiertävän inventoinnin.

27. JOHDANNAISSOPIMUKSET

2022 2022 2022 2021 2022 2021
1 000 € pos. käypä
arvo
neg. käypä
arvo
käypä arvo,
netto
käypä arvo,
netto
nimellis
arvot
nimellis
-arvot
Koronvaihto-
sopimukset:
96 0 96 -18 3 375 4 125
erääntyy 2022 - - - - - -
erääntyy 2023 - - - - - -
erääntyy 2024 - - - - - -
erääntyy 2025 - - - - - -
erääntyy
>2025
96 - 96 -18 3 375 4 125
Koronvaihto-
sopimukset
yhteensä
tilikaudella
96 0 96 -18 3 375 4 125
Johdannaiset
yhteensä
96 0 96 -18 3 375 4 125

Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sopimusten käyvät arvot perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin (käyvän arvon tasoa 2: instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa suoraan hintana tai epäsuorasti hinnasta johdettuna).

Lainasidonnainen korkosuojaussopimus alkoi 12.1.2021. Suojaussopimus kattaa 23 % lainojen kokonaismäärästä ja sen korkokatto on 1,5 %.

28. RAHOITUSVELKOJEN RAHAVIRRAT

2021 Rahavirrat Liiketoimet, joihin ei liity
maksutapahtumaa
2022
ostot valuutta-
kurssi
muutokset
Käyvän
arvon
muutokset
Pitkäaikaiset rahoitusvelat 8 096 1 381 9 477
Lyhyt aikaiset rahoitusvelat 1 632 5 009 6 641
Vuokrasopimukset 675 -136 361 900
Johdannaiset 18 -115 -96
Rahoitusvelat yhteensä 10 422 6 253 361 - -115 16 921
2020 Rahavirrat Liiketoimet, joihin ei liity
maksutapahtumaa
2021
ostot valuutta
kurssi
muutokset
Käyvän
arvon
muutokset
Pitkäaikaiset rahoitusvelat 8 547 -451 8 096
Lyhyt aikaiset rahoitusvelat 1 537 95 1 632
Vuokrasopimukset 762 -119 32 675
Johdannaiset 0 18 18

29. PÄÄOMAN HALLINTA

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Optimoimalla pääomarakennetta pyritään kasvattamaan omistaja-arvoa ja turvaamaan paras mahdollinen pääoman tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Yhtiöllä on tilikauden tulosta myötäilevä osingonjakopolitiikka. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (gearing). Konsernin omavaraisuusasteen minimitavoite on 40 % ja pidemmän aikajakson tavoite on 50 %. Konsernin nettovelkaantuneisuusasteen pitkänaikavälin tavoite on 50 %.

Tunnuslukujen laskukaavat ja kehityshistoria ovat nähtävissä taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen yhteydessä.

1 000 € 2022 2021
Korolliset velat 17 017 10 403
Korolliset saamiset - -
Rahavarat 540 1 880
Nettovelat 16 478 8 523
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 12 290 14 145
Oma pääoma yhteensä 12 290 14 145
Saadut ennakkomaksut 1 618 256
Taseen loppusumma 39 952 34 632
Omavaraisuusaste, % 32,1 41,1
Nettovelkaantumisaste (gearing), % 134,1 60,3

30. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan emoyhtiö Kesla Oyj, tytäryhtiöt MFG Components Oy sekä Kesla GmbH, Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n nimitystoimikunnan jäsenet, Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja vaikutusvaltayhteisöt.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet Kotimaa Omistusosuus, % Äänivalta, %
Kesla Oyj Suomi
MFG Components Oy Suomi 100 100
Kesla GmbH Saksa 100 100

Lähipiiriliiketoimet

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat ovat seuraavat:

1 000 € Myynnit Ostot Saamiset Velat
2022
Tytäryhtiöt 2 016 2 016 566 566
Muu lähipiiri
Yhteensä 2 016 2 016 566 566
2021
Tytäryhtiöt 1 800 1 800 602 602
Muu lähipiiri - - - -
Yhteensä 1 800 1 800 602 602

Johdon työsuhde-etuudet

1 000 € 2022 2021
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 902 772
YHTEENSÄ 902 772

Konsernilla ei ollut johtoon liittyen vuosina 2022 ja 2021 työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia tai muita pitkäaikaisia etuuksia. Vuodelle 2022 on suoriteperusteisena kirjattu toimitusjohtajan vaihdokseen liittyviä kuluja 216 tuhatta euroa.

1 000 € 2022 2021
Palkat ja palkkiot
Toimitusjohtajan palkka ja luontosedut 290,9 231,8
Hallituksen jäsenet
Tuomi Vesa 34,7 31,6
Kärkkäinen Veli-Matti 17,3 19,3
Paajanen Jouni 17,3 17,9
Virtanen Ari 17,3 17,9
Toivonen Ritva 17,3 17,9
Saavalainen Petri 14,6 0,0
Yhteensä 118,5 104,5
YHTEENSÄ 409,4 336,3

Konsernissa ei ole sovittu lakisääteistä eläketurvaa paremmista eläke-etuuksista. Emoyhtiön toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu oli vuonna 2022 50 tuhatta euroa ja vuonna 2021 41 tuhatta euroa.

Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt 14.3.2022 suoriteperusteisesta osakepalkkio-ohjelmasta ("osakeohjelma") yhtiön avainhenkilöille. Osakeohjelma sisältää kolmen vuoden ansaintajakson alkaen 1.1.2022. Osakeohjelman ansaintajakso käsittää vuodet 2022–2024. Osakeohjelman mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu yhtiön ennalta määrittämiin osakkeen absoluuttiseen kokonaistuottoon (TSR), liikevaihtoon ja ROI%:iin 2024 tilinpäätöksen hetkellä. Osakeohjelman mahdollinen palkkio ansaintajaksolta maksetaan kesäkuussa 2025. Tilikaudelta 2022 osakeohjelmasta ei ole tehty palkkiovarauksia.

Osakeohjelman kohderyhmään kuuluu yhtiön laajennettu johtoryhmä (8 henkilöä). Osakeohjelmaan kuuluvalla tulee olla voimassa oleva työ- tai toimisuhde yhtiössä. Hallitus päättää kunkin kohderyhmään kuuluvan avainhenkilön ansaintamahdollisuuden. Ansaintajakson 2022–2024 perusteella maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä vastaa yhteensä enintään 128 150 Kesla Oyj:n A-osaketta, joka vastaa 4 prosenttia yhtiön nykyisestä osakekannasta. Mahdollisesti ansaittu osakepalkkio on bruttopalkkio, josta tehdään ennakonpidätys, ja nettomääräinen palkkio maksetaan avainhenkilöille osakkeina. Rahaosuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

31. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Ilomantsin tehtaalla käynnistettiin tammikuussa muutosneuvottelut, joissa suunnitellaan enintään 90 päivän lomautuksia koskien Ilomantsin tehtaan henkilökuntaa. Ilomantsin tehtaalla työskentelee 41 henkilöä. Muutosneuvotteluiden taustalla on toimitusketjujen pullonkaulat, jotka vähentävät tilapäisesti tuotantokapasiteetin tarvetta Ilomantsissa.

Yhtiö neuvotteli tilikauden päättymisen jälkeen seuraavat rahoitussopimukset uudelleen: maaliskuussa 2023 erääntymässä ollut 2 M€ bullet-laina uusittiin 5-vuoden tasalyhenteiseksi lainaksi. Samassa yhteydessä konsernitililimiitti 3,0 M€ uusittiin ja muutettiin 12 kk määräaikaiseksi. Lisätietoja konsernin rahoitustilanteesta ja rahoitusriskin hallinnasta konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 26 "Rahoitusriskien hallinta".

SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

TULOSLASKELMA

1 000 € Liitetieto 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021
LIIKEVAIHTO Liite 1 45 438 45 128
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 2 884 518
Liiketoiminnan muut tuotot Liite 2 438 128
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana -30 116 -26 127
Varastojen muutos 2 685 2 079
Ulkopuoliset palvelut -1 554 -1 369
Materiaalit ja palvelut yhteensä -28 985 -25 417
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot Liite 3 -10 900 -10 430
Henkilösivukulut
Eläkekulut -1 836 -1 728
Muut henkilösivukulut -364 -422
Henkilöstökulut yhteensä -13 100 -12 580
Poistot
Suunnitelman mukaiset poistot Liite 8 -1 133 -1 013
Liiketoiminnan muut kulut Liite 4 -7 216 -4 874
LIIKEVOITTO/ -TAPPIO -1 674 1 890
Rahoitustuotot ja -kulut Liite 6
Muut korko- ja rahoitustuotot 33 224
Korkokulut ja muut rahoituskulut -287 -147
VOITTO/ TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -1 928 1 966
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 980 -482
Tuloverot
Tilikauden tuloverot Liite 7 -2 -222
TILIKAUDEN VOITTO/ TAPPIO -950 1 263

SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS

TASE

VASTAAVAA, 1 000 € Liitetieto
31.12.2022
31.12.2021
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet Liite 8
Aineettomat oikeudet 397 488
Muut pitkävaikutteiset menot 49 73
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 446 561
Aineelliset hyödykkeet Liite 8
Maa-alueet 68 68
Rakennukset ja rakennelmat 3 562 3 839
Koneet ja kalusto 5 717 3 895
Keskeneräiset hankinnat 30 1195
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 9 377 8 997
Sijoitukset Liite 9
Osuudet saman konsernin yrityksissä 71 71
Osakkeet ja osuudet 17 17
Sijoitukset yhteensä 88 88
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 9 911 9 646
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet 10 669 7 984
Keskeneräiset tuotteet 6 626 4 774
Valmiit tuotteet 3 225 2 193
Vaihto-omaisuus yhteensä 20 520 14 951
Saamiset
Pitkäaikaiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 300 300
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 300 300
Lyhytaikaiset Liite 10
Myyntisaamiset 5 846 5 378
Siirtosaamiset 396 878
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 6 242 6 256
Rahat ja pankkisaamiset 412 1 771
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 27 474 23 278
VASTAAVAA YHTEENSÄ 37 386 32 924
SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS
VASTATTAVAA, 1000 € Liitetieto 31.12.2022 31.12.2021
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma Liite 11 1 917 1 917
Ylikurssirahasto Liite 11 6 6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Liitteet 11,12 44 44
Edellisten tilikausien voitto /tappio Liitteet 11,12 9 082 8 494
Tilikauden voitto/tappio Liitteet 11,12 -950 1 263
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 10 100 11 724
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Kertynyt poistoero Liite 13 1 141 2 121
PAKOLLISET VARAUKSET
Takuuvaraus 301 358
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta Liite 15 11 596 8 096
Pitkäaikainen vieraspääoma yhteensä 11 596 8 096
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta Liite 15 4 522 1 633
Saadut ennakot 1 618 256
Ostovelat Liite 14 4 919 5 530
Siirtovelat Liite 14 2 487 2 779
Muut lyhytaikaiset velat 703 428
Lyhytaikainen vieraspääoma yhteensä 14 249 10 625
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 37 386 32 924

SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS

RAHAVIRTALASKELMA

1 000 € 1.1. – 31.12.2022 1.1. – 31.12.2021
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä -1 928 1 966
Oikaisut liiketulokseen yhteensä 2 046 1 578
Käyttöpääoman muutos:
Myynti- ja muiden saamisten muutos -451 -706
Vaihto-omaisuuden muutos -5 723 -2 828
Osto- ja muiden velkojen muutos 721 2 668
Käyttöpääoman muutos yhteensä -5 335 -866
Maksetut korot -272 -129
Saadut korot liiketoiminnasta 33 24
Saadut osingot liiketoiminnasta - 200
Maksetut verot -128 -289
Liiketoiminnan rahavirta -5 702 2 484
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 398 -2 694
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden luovutustulot 30 10
Investointien rahavirta -1 369 -2 684
Rahoituksen rahavirta
Lainojen takaisinmaksut -2 274 -1 743
Lainojen nostot 8 661 1 200
Maksetut osingot -674 -337
Rahoituksen rahavirta 5 713 -880
Rahavarojen muutos -1 358 -1 080
Rahavarat tilikauden alussa 1 771 2 851
Rahavarat tilikauden lopussa 412 1 771

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN FAS:N MUKAISET LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) mukaisesti.

Toiminnan jatkuvuus

Tilinpäätös tilikaudelta 2022 on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen. Yhtiön johto on toiminnan jatkuvuuden periaatetta arvioidessaan huomioinut liiketoimintaympäristöön liittyvät epävarmuustekijät ja riskit, yhtiön käytettävissä olevat rahoituslähteet ja rahoituslimiitit, liiketoiminnan kassavirtaennusteet seuraavan 12 kuukauden aikana sekä laatinut tulevaisuutta koskevia skenaarioita. Kaikissa rahoituksen skenaarioissa:

  • omavaraisuusaste ja nettovelkaantuneisuus kohenevat ja tulorahoitus on vahvempaa vuoteen 2022 verrattuna,
  • on edellytyksenä tuotannon viiveiden kurominen, kulurakenteen lievä sopeuttaminen sekä hinnoittelun onnistuminen,
  • on oletuksena budjetoitujen investointien suunnittelu likviditeetin sallimissa puitteissa.

Tilikauden päättymisen jälkeen, maaliskuussa 2023 erääntymässä ollut 2 M€ bullet-laina uusittiin 5-vuoden tasalyhenteiseksi lainaksi. Samassa yhteydessä konsernitililimiitti 3,0 M€ uusittiin ja muutettiin 12 kk määräaikaiseksi. Nämä toimenpiteet osaltaan turvaavat yhtiön rahoituksen jatkuvuutta ja riittävyyttä tilikaudella 2023.

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan seuraavasti:

Rakennukset ja rakennelmat 4-35 vuotta
Rakennusten perusparannukset 10 vuotta
Tuotannon koneet ja kalusto 5-15 vuotta
Kuljetusvälineet 5 vuotta
Muut 3-5 vuotta

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus arvostetaan painotettuun keskihintaan tai luovutushintaan. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista.

Rahoitusvälineiden arvostaminen

Rahoitusjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Yhtiö solmii valuutanvaihtosopimuksia, koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Korkokattosopimuksella vaihdetaan yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Korkokattosopimus on tehty kuudeksi vuodeksi ja vaihtuva korko tarkistetaan vuoden välein. Yhtiössä ei sovelleta suojauslaskentaa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.

Eläkemenot

Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi niiden kertymisvuonna.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset velat on muutettu Suomen rahan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun yhtiöstä tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin hankintamenoon. Kaikki johdannaisten arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten arvo esitetään saamisissa tai veloissa.

1. LIIKEVAIHDON ERITTELY

Maantieteellinen jakauma

M€ 2022 2021
Kotimaa 17,9 15,8
EU 15,8 13,3
Muu maailma 11,7 16,0
Yhteensä 45,4 45,1

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 € 2022 2021
Veloitukset konsernin sisäisistä
palveluista
60 60
Käyttöomaisuuden myyntivoitot 30 10
Julkisyhteisöjen avustuksia 137 42
Muut tuotot 211 16
YHTEENSÄ 438 128

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

3. HENKILÖSTÖ

Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana

2022 2021
Toimihenkilöitä 81 81
Työntekijöitä 162 162
YHTEENSÄ 243 243

Johdon palkat ja palkkiot

1 000 € 2022 2021
Toimitusjohtaja 291 232
Muut TJ palkkiot (TJ vaihdokset) 216 -
Hallituksen jäsenet 119 105
YHTEENSÄ 626 337

Toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu oli vuonna 2022 50 tuhatta euroa ja 2021 41 tuhatta euroa.

4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 € 2022 2021
Tuotantotoiminnan kulut 2 939 1 910
Myynti ja markkinointikulut 933 918
Käyttö- ja ylläpitokulut 793 681
Matkakulut 318 156
Konttori- ja hallintakulut 658 735
Palvelumaksut 498 567
Muut liiketoiminnan kulut 1 078 -94
YHTEENSÄ 7 216 4 874

5. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

Tilintarkastajien palkkiot Ernst & Young Oy:lle

1 000 € 2022 2021
Tilintarkastus 27 110
Muut palkkiot - 35
YHTEENSÄ 27 145

Tilintarkastajien palkkiot PricewaterhouseCoopers Oy:lle

1 000 € 2022 2021
Tilintarkastus 78 -
Muut palkkiot - -
YHTEENSÄ 78 -

6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 € 2022 2021
Muut korko- ja rahoitustuotot
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä - 200
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 28 22
Korkotuotot muilta 5 2
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 33 224
Muut korko- ja rahoituskulut
Muut korkokulut 270 151
Muut rahoituskulut 17 -4
Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä 287 147
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 254 76

7. VÄLITTÖMÄT VEROT

1 000 € 2022 2021
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 2 222

8. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

1 000 € Aineettomat oikeudet Muut pitkä
vaikutteiset menot
Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2022 2 626 265 2 891
Lisäykset 8 - 8
Vähennykset
Hankintamenot 31.12.2022 2 634 265 2 899
Kertyneet poistot 1.1.2022 -2 139 -192 -2 330
Tilikauden poistot -98 -24 -122
Kertyneet poistot 31.12.2022 -2 237 -215 -2 453
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 397 49 446
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 488 73 561

SISÄLLYSLUETTELO

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Aineettomat oikeudet Muut pitkä
vaikutteiset menot
Yhteensä
2 458 265 2 723
168 - 168
2 626 265 2 891
-2 021 -168 -2 189
-117 -24 -141
-2 139 -192 -2 330
488 73 561
438 97 533
1 000 € Maa-alueet Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2022 68 11 198 12 123 23 389
Lisäykset - 25 2 531 2 556
Vähennykset - - -413 -413
Hankintamenot 31.12.2022 68 11 223 14 240 25 532
Kertyneet poistot 1.1.2022 - -7 359 -8 228 -15 587
Tilikauden poistot - -302 -709 -1 011
Vähennysten kertyneet poistot - - 413 413
Kertyneet poistot 31.12.2022 - -7 662 -8 524 -16 185
Sisältää arvonkorotukset - 583 - 583
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 68 3 562 5 717 9 347
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 68 3 839 3 895 7 802
Maa-alueet Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
68 11 090 10 949 22 107
- 108 1 525 1 633
- - -60 -60
-291 -291
68 11 198 12 123 23 389
- -7 065 -8 000 -15 065
- -294 -577 -871
- - 58 58
291 291
- -7 359 -8 228 -15 587
- 583 - 583
68 3 839 3 895 7 802
68 4 026 2 947 7 043
1 000 € Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet
Hankintamenot 1.1.2022 1 195
Siirrot erien välillä -1 165
Hankintamenot 31.12.2022 30
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 30
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 302
1 000 € Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo
31.12.2022 5 509
31.12.2021 3 477

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

9. SIJOITUKSET

1 000€ 2022 2021
Osuudet saman konsernin yrityksissä 71 71
Omistusosuus, % 2022 2021
MFG Components Oy, Joensuu 100 100
Kesla GmbH, Saksa 100 100
Muut sijoitukset, 1 000€ 2022 2021
Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti 17 17

10. LYHYTAIKAISET SAAMISET

1 000 € 2022 2021
Myyntisaamiset 5 846 5 378
Saamiset saman konsernin yhtiöiltä:
Myyntisaamiset 319 293
Yhteensä 319 293
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät:
Verosaaminen 259 682

11. OMA PÄÄOMA

1 000 € 2022 2021
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1 1 917 1 917
Osakepääoma 31.12. 1 917 1 917
Ylikurssirahasto 1.1. 6 6
Ylikurssirahasto 31.12. 6 6
Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12 1 923 1 923
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1. 44 44
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. 44 44
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 9 757 8 831
Osingonjako -674 -337
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 9 082 8 494
Tilikauden tulos -950 1 263
Vapaa oma pääoma yhteensä 8 176 9 801
Oma pääoma yhteensä 10 100 11 723

12. LASKELMA JAKOKELPOISISTA VAROISTA

1 000 € 2022 2021
Voitto edellisiltä tilikausilta 9 082 8 494
Tilikauden tulos -950 1 263
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 44 44
Yhteensä 8 176 9 801

13. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta 1 141 tuhatta euroa (31.12.2021, 2 121 tuhatta euroa)

SISÄLLYSLUETTELO

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

14. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

1 000 € 2022 2021
Ostovelat 4 919 5 530
Siirtovelat
Jaksotetut henkilöstökulut 1 883 2 079
Korot ja muut rahoituskulut 37 22
Jaksotetut ostovelat 152 89
589
Muut siirtovelat 414
Siirtovelat yhteensä 2 487 2 779
Muut velat
Muut lyhytaikaiset velat 545 269
Velat saman konsernin yrityksille 157 159
Muut velat yhteensä 703 428
2022 2022 2022 2021 2022 2021
1 000 € pos. käypä
arvo
neg. käypä
arvo
käypä
arvo, netto
käypä
arvo, netto
nimellis
arvot
nimellis
arvot
Koronvaihtosopimukset: 96 - 96 -18 3 375 4125
erääntyy 2022 - - - - - -
erääntyy 2023 - - - - - -
erääntyy 2024 - - - - - -
erääntyy 2025 - - - - - -
erääntyy >2025 96 - 96 -18 3 375 4 125
Koronvaihtosopimukset
yhteensä tilikaudella
96 - 96 -18 3 375 4 125
Johdannaiset yhteensä 96 - 96 -18 3 375 4 125

Johdannaissopimukset arvostetaan hankintamenoon. Käypäarvo 31.12.2022 on 96 tuhatta euroa (31.12.2021 -18 tuhatta euroa). Konsernilla ei ole ollut valuutanvaihtosopimuksia tilikausilla 2022 ja 2021.

Lainasidonnainen korkosuojaussopimus alkoi 12.1.2021. Suojaussopimus kattaa 23 % lainojen kokonaismäärästä ja sen korkokatto on 1,5 %.

15. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

1 000 € 2022 2021
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Omat rahalaitoslainat 16 117 9 729
Kiinteistökiinnitykset 4 352 4 352
Yrityskiinnityshaltijavelkakirjat 8 072 7 072
Rahoituskohdevakuudelliset osamaksuvelat 3 330 1 633
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella erääntyvät 42 38
Myöhemmin erääntyvät 66 29
Leasingvastuut yhteensä 108 66
Kiinteistöinvestoinnin arvonlisäverovastuu 153 248

16. JOHDANNAISSOPIMUKSET

1000 € 2022 2021
Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo 3 375 4 125
Koronvaihtosopimukset, käypä arvo 96 -18

SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2022

OMISTAJAT SUURUUSLUOKITTAIN
A- JA B- OSAKKEITA OSAKKAAT OSAKKAISTA OSAKKEET OSAKKEISTA
1-100 1 200 49,60 % 47 728 1,40 %
101-500 718 29,70 % 192 339 5,70 %
501-1000 230 9,50 % 182 178 5,40 %
1001-5000 198 8,20 % 423 893 12,50 %
5001-10000 32 1,30 % 237 768 7,00 %
10001-20000 23 1,00 % 356 148 10,50 %
20001< 19 0,80 % 1 943 091 57,40 %
Yhteensä 2 420 100,0 % 338 3145 100,00 %
OMISTAJAT OMISTAJATYYPEITTÄIN OSAKKAAT OSAKKAISTA OSAKKEET OSAKKEISTA
Yritykset 74 3,00 % 470 881 13,90 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 8 0,30 % 160 147 4,50 %
Julkisyhteisöt 1 0,10 % 150 000 4,50 %
Kotitaloudet 2 320 96,00 % 2 569 347 76,30 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 5 0,20 % 19 458 0,60 %
Ulkomaat 12 0,50 % 13 312 0,20 %
YHTEENSÄ 2 420 100,00 % 3 383 145 100,00 %
joista hallintarekisteröityjä 8 0,40 % 20 520 0,60 %

SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS
SUURIMMAT OSAKKAAT
NIMI A-OSAKE B-OSAKE ÄÄNISTÄ % OSAKKEISTA %
KÄRKKÄINEN VELI-MATTI 24 000 372 146 37,1 11,7
KÄRKKÄINEN PAULA ELISABET 30 000 150 000 15,1 5,3
PAAJANEN JOUNI ENSIO 16 000 105 000 10,5 3,6
PAAJANEN VIRPI KRISTIINA 10 000 105 000 10,5 3,4
PAAJANEN JANNE OLAVI 4 682 85 000 8,5 2,7
NUUTINEN TARJA TUULIKKI 45 000 4,5 1,3
KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMA 150 000 0,7 4,4
THOMASSET OY 121 571 0,6 3,6
THOMFINANCE OY 108 172 0,5 3,2
SÖDERLUND LEENA ANNELI 96 067 0,5 2,8
NYLUND KARIN MARIA 94 132 0,5 2,8
ETELÄ-POHJANMAAN TURVE OY 92 000 0,5 2,7
OY CASHBÖRS AB 83 500 0,4 2,5
SÖDERLUND TOM CHRISTER 71 244 0,4 2,1
TILANDER TIMO TAPANI 50 277 0,3 1,5
NOKELAINEN ARTO 40 600 0,2 1,2
HANNOLA HANNU JUHANI 40 000 0,2 1,2
PIKKARAINEN ARI 24 700 0,1 0,7
KIVILUOMA TIMO JUHANI 24 000 0,1 0,7
MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ 20 000 0,1 0,6
RINTA-JOUPPI JARMO AULIS 20 000 0,1 0,6
JOHANSSON PERTTI TAPANI 19 995 0,1 0,6
HJORTH SANNA VILHELMIINA 19 855 0,1 0,6
KIINTEISTÖ OY PERTTI JA MINNA LEPPÄKOSKI 19 616 0,1 0,6
YLI-KREKOLA ANTTI VEIKKO 18 000 0,1 0,5

30.12.2022 hallituksen jäsenet omistivat 15,3 % osakkeista, osakkeiden tuottama äänimäärä on 47,6 %. Sisäpiiriohje on otettu käyttöön 1.3.2000 ja päivitetty 10.3.2020.

Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen.

SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS

TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

Tunnusluvut, 1 000 € IFRS 2022 IFRS 2021 IFRS 2020 IFRS 2019 IFRS 2018
Liikevaihto yhteensä 45 863 45 472 39 647 47 352 45 064
Liikevaihdon muutos, % 0,9 14,7 -16,5 5,1 5,5
Käyttökate 191 3 556 1 702 2 859 3 432
% liikevaihdosta 0,4 7,8 4,3 6,0 7,6
Liikevoitto -1 319 2 213 567 1 603 2 236
% liikevaihdosta -2,9 4,9 1,4 3,4 5,0
Voitto/tappio ennen veroja -1 504 2 053 447 1 347 1 930
% liikevaihdosta -3,3 4,5 1,1 2,8 4,3
Tilikauden voitto/tappio -1 181 1 681 303 950 1 423
% liikevaihdosta -2,6 3,7 0,8 2,0 3,2
Oman pääoman tuotto (ROE), % -8,9 12,5 2,4 7,5 11,5
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % -4,9 9,4 2,5 6,7 9,5
Omavaraisuusaste, % 32,1 41,1 41,4 39,5 38,9
Nettovelkaantumisaste, % 134,1 60,3 59,8 89,2 85,0
Taseen loppusumma, M€ 40,0 34,6 31,0 32,8 31,9
Bruttoinvestoinnit 3 811 2 390 1 285 1 241 1 037
% liikevaihdosta 8,31 5,25 3,2 2,6 2,0
Tutkimus- ja kehitysmenot 1 376 1 316 1 102 1 656 1 255
% liikevaihdosta 3,0 2,9 2,8 3,5 2,8
Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana 246 246 220 247 243
SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS
------------------ ---------------- ---------------- --------------- ------------ ---------- ------------------------------------

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

1 000 € IFRS 2022 IFRS 2021 IFRS 2020 IFRS 2019 IFRS 2018
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake (EPS), euro -0,35 0,50 0,09 0,36 0,42
Oma pääoma/osake, euro 3,63 4,18 3,78 3,81 3,65
Osinko/osake, euro 0,00* 0,20 0,10 0,15 0,15
Osinko/tulos, % 0,0* 10,0 111,1 41,7 35,7
Efektiivinen osinkotuotto, % 0,0* 3,4 2,34 3,09 3,85
Hinta/voitto -suhde (P/E) -11,8 11,8 47,4 13,5 9,3
Osakkeen ylin kurssi, euro 6,26 6,40 5,10 5,50 4,94
Osakkeen alin kurssi, euro 3,60 4,01 3,08 4,06 3,82
Tilikauden keskikurssi, euro 4,55 5,11 3,99 4,61 4,49
Tilinpäätöspäivän kurssi, euro 4,13 5,88 4,27 4,86 3,90
Osakekannan markkina-arvo, A-osakkeet, M€ 10,3 14,7 10,6 12,1 9,7
Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, M€ 14,0 19,9 14,4 16,4 13,2
A-osakkeiden vaihto tilikauden aikana 601 168 1 196 627 638 421 698 384 248 412
A-osakkeiden vaihdon kehitys, % 24,02 47,76 25,71 28,1 10,0
Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa 3 383 145 3 383 145 3 383 145 3 383 145 3 383 145
Osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan 2 420 2 155 1 973 1 711 1 411

Taulukon osakkeiden lukumäärä on osakeantioikaistu ja tunnusluvut ovat yhtenevät sekä A- että B-lajin osakkeille, jollei toisin ole mainittu. Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, on laskettu olettaen B-sarjan osakkeen arvoksi saman kuin A-osakkeella.

* hallituksen osinkoesityksen mukaisesti

SISÄLLYSLUETTELO KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS
JA TILINPÄÄTÖS
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Omistaja-arvon kasvattaminen:
IFRS:n mukaiset tunnusluvut Oma pääoma / osake = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Tulos / osake (EPS) = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Osinko / tulos, % = 100 x Osakekohtainen osinko
Osakekohtainen tulos
Keslan tunnusluvut sisältävät kertaluontoiset erät. Tarvittaessa yhtiö on ilmoittanut, kertaluontoisen erän sisälty
misen ja vaikuttavuuden tunnuslukuun. Kertaluontoisia eriä on aiheutunut laskennallisista arvonalentumiskirjauk
sista. IFRS-standardien ja kirjanpitolakien muutokset on huomioitu siirtymäsäännösten mukaisesti ja tarvittaessa
Efektiivinen osinkotuotto, % = 100 x Osakekohtainen osinko
Tilikauden päätöskurssi
takautuvasti.
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Hinta / voitto -suhde (P/E) = Tilikauden päätöskurssi
Osakekohtainen tulos
Keslan hallitus on asettanut taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2019-23. Taloudellisilla tavoitteilla pyritään
taloudellisen lisäarvon luomiseen, omistaja-arvon kasvattamiseen ja yhtiön taloudellisen vakauden turvaamiseen.
Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyi
Tilikauden keskikurssi = Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden laimentamaton

Taloudellisen lisäarvon luominen:

seuraamiseksi käytetään seuraavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja:

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = 100 x Tulos ennen veroja + rahoituskulut
Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat
Taloudellisen vakauden turvaaminen:
Omavaraisuusaste, % = 100 x Oma pääoma
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, % = 100 x Korolliset nettovelat
Oma pääoma

hin tunnuslukuihin. Vaihtoehtoisilla tunnusluvuilla pyritään parantamaan lukujen vertailukelpoisuutta pidemmällä aikavälillä. IFRS:n mukaisten tunnuslukujen antaman informaation lisätiedoksi ja yhtiön pitkän aikavälin tavoitteiden

Muita yhtiön johdon ja analyytikoiden käyttämiä liiketoimintaa kuvaavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat:

Taloudellisen lisäarvon luominen:

Oman pääoman tuotto (ROE), % = 100 x Tilikauden tulos

Oma pääoma

keskimääräinen lukumäärä

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Muita yhtiön johdon käyttämiä liiketoimintaa kuvaavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat:

Kannattavuuden kehittyminen:

Käyttökate = Liiketoiminnan tulos ennen poistoja, arvonalentumisia ja rahoituseriä

Tunnuslukua käytetään palkitsemisen perusteena

Taloudellinen suorituskyky:

Bruttoinvestoinnit: Investoinnit käyttöomaisuuteen sisältäen IFRS 16 vuokrasopimusten
vaikutukset
Nettoinvestoinnit: Investoinnit käyttöomaisuuteen sisältäen IFRS 16 vuokrasopimusten
vaikutukset vähennettynä saaduilla avustuksilla
Tilauskanta: Tilikauden päättyessä toimittamattomien tilausten arvo

Omana pääomana otetaan huomioon emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma sekä omassa pääomassa esitettävä määräysvallattomien omistajien osuus.

Korolliset nettorahoitusvelat lasketaan korollisten rahoitusvelkojen ja korollisten rahoitussaamisten, mukaan lukien käteisvarat, erotuksena.

Laskettaessa oman ja sijoitetun pääoman tuottoa jakajana käytetään tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiarvoa. Laskettaessa omavaraisuus- ja velkaantumisastetta käytetään sekä jakajassa että jaettavassa tilinpäätöspäivän arvoja.

Osakekohtaisissa tunnusluvuissa on otettu huomioon 22.3.2006 rekisteröity osakekannan splittaus (1:3). Vertailuluvut on laskettu splitin jälkeisellä osakkeiden kappalemäärällä 3 383 145. Omien osakkeiden lunastamisen vaikutusta tunnuslukuihin ei ole huomioitu johtuen sen epäolennaisuudesta.

Tilikauden päätöskurssi on julkisen kaupankäynnin järjestäjän ilmoittama virallinen tilikauden päätöskurssi. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on keskiarvo kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä, joissa on huomioitu lomautusten vaikutus.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteissa ei ole tapahtunut muutosta.

2023

KONSERNIN TALOUDELLINEN TIEDOTTAMINEN VUONNA

Tilikauden 2022 vuosikertomus ja vastuullisuusraportti julkaistaan yhtiön internet-sivuilla 21.3.2023.

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Joensuussa, 21. päivänä maaliskuuta 2023

Vesa Tuomi Veli-Matti Kärkkäinen hallituksen puheenjohtaja Jouni Paajanen Ritva Toivonen Ari Virtanen Petri Saavalainen Marko Pekkola Kesla Oyj:n varsinainen yhtiökokous järjestetään Joensuussa tiistaina 12.4.2023. Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan erikseen. Kesla julkaisee taloudelliset katsaukset 1.1.2023 alkaneella tilikaudella seuraavasti: 26.4.2023 Liiketoimintakatsaus tammi−maaliskuu 2023 16.8.2023 Puolivuosikatsaus tammi−kesäkuu 2023 25.10.2023Liiketoimintakatsaus tammi−syyskuu 2023 Julkaisut ovat saatavilla yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com. Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa toimitusjohtaja Marko Pekkola puh. 050 458 2935.

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tarkastuksesta on annettu tänään tilintarkastuskertomus.

Joensuussa, 21. päivänä maaliskuuta

PricewaterhouseCoopers Oy tilintarkastusyhteisö

Juha Toppinen

toimitusjohtaja

KHT

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Kesla Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tulok-sesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tulok-

sesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Kesla Oyj:n (y-tunnus 0168715-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää:

konsernin laajan tuloslaskelman, konsernin taseen, konsernin rahavirtalaskelman, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista emoyhtiön tuloslaskeman, taseen, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastus-

palvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 10.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: € 462.000, joka on n. 1% liikevaihdosta.

Tarkastuksen laajuus: Konsernin emoyhtiön, Kesla Oyj:n osalta suoritettiin tilintarkastus. Kesla Oyj:n tytäryhtiöiden, Kesla GmbH:n ja MFG Components Oy:n osalta suoritettiin analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä konsernitasolla.

Maksuvalmius Konemyynnin oikea-aikainen tuloutus Vaihto-omaisuuden arvostus

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty
olennaisuus
€ 462.000
Olennaisuuden määrittämisessä
käytetty vertailukohde
1% liikevaihdosta
Perustelut vertailukohteen
valinnalle
Valitsimme olennaisuuden
määrittämisen vertailukohteeksi
liikevaihdon, koska käsityksem
me mukaan liikevaihto on yksi
yleisimmistä tunnusluvuista jota
tilinpäätöksen lukijat käyttävät arvi
oidessaan konsernin suoriutumista
ja kehittymistä. Liikevaihto on myös
Kesla Oyj:n tulevaisuuden näkymien
ohjeistuksessa käyttämä tunnuslu
ku. Lisäksi liikevaihto on yleisesti hy

väksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 1 %, joka on yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Kesla-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Konsernin emoyhtiön, Kesla Oyj:n osalta suoritettiin tilintarkastus. Kesla Oyj:n tytäryhtiöiden, Kesla GmbH:n ja MFG Components Oy:n osalta suoritettiin analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä konsernitasolla. Tarkastuksen laajuus konsernin osissa on määritelty konserniin kuuluvien yhtiöiden merkittävyyden ja riskien perusteella siten, että pystymme hankkimaan kohtuullisen varmuuden siitä, että konsernitilinpäätöksessä tai emoyhtiön tilinpäätöksessä ei ole kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Maksuvalmius

Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 26 "Rahoitusriskien hallinta, alakohta "Maksuvalmius ja rahoitusriskien hallinta, liitetieto 31 "Tilikauden jälkeiset tapahtumat" sekä konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet.

Konsernin tilikauden 2022 laaja tulos oli 1,2 miljoonaa euroa tappiollinen ja liiketoiminnan nettorahavirta 5,4 miljoonaa euroa negatiivinen. Taseen osoittamien lyhytaikaisten velkojen määrä tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 oli 16,7 miljoonaa euroa (31.12.2021: 11,0 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisten varojen määrä tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 oli 28,8 miljoonaa euroa (31.12.2021: 24,1 miljoonaa euroa) josta vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pääoman määrä oli 31.12.2022 22,0 miljoonaa euroa (31.12.2021: 16,0 miljoonaa euroa). Liitetiedon 26 mukaisesti seuraavan vuoden aikana erääntyvien rahoitusvelkojen määrä oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 yhteensä 12,1 miljoonaa euroa.

Kuten laatimisperiaatteissa on kuvattu, yhtiön johto on arvioinut liiketoimintaympäristöön liittyvät epä-varmuustekijät ja riskit, yhtiön käytettävissä olevat rahoituslähteet ja rahoituslimiitit, liiketoiminnan kassavirtaennusteet seuraavan 12 kuukauden aikana sekä laatinut tulevaisuutta koskevia ennusteita. Kaikissa rahoituksen skenaarioissa mm. omavaraisuusaste ja nettovelkaantuneisuus kohenevat ja tulorahoitus on vahvempaa vuoteen 2022 verrattuna.

Kuten laatimisperiaatteissa, maksuvalmiutta ja rahoitusriskien hallintaa koskevassa liitetiedossa sekä tilikauden päättymisen jälkeisissä tapahtumia koskevassa liitetiedossa on kuvattu, yhtiö on tilikauden päättymisen jälkeen saattanut päätökseen rahoitusneuvottelut, joiden lopputulos osaltaan turvaa yhtiön rahoituksen jatkuvuutta ja riittävyyttä tilikaudella 2023.

Maksuvalmius on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska sen arviointi ja kassavirtaennusteiden laatiminen edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa.

Osana tarkastustoimenpiteitämme muodostimme käsityksen yhtiön johdon prosesseista maksuvalmiuden ja rahoitusriskien hallinnassa.

Tarkastustoimenpiteisiimme sisältyi muun muassa:

  • johdon tekemien budjettien, kassavirtaennusteiden ja eri rahoitusskenaarioiden arviointia,
  • rahoitussopimusten testausta,
  • tilikauden päättymisen jälkeisten tapahtumien identifiointia ja testausta, sekä
  • maksuvalmiutta ja rahoitusriskejä koskevien liitetietojen testausta.

Konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Konemyynnin oikea-aikainen tuloutus

Ks. konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet kohta "Tuloutusperiaatteet" ja liitetieto 3 "Myyntituotot asiakassopimuksista" sekä emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot kohta 1 "Liikevaihdon erittely".

Yhtiö kirjaa tuotot tavaroiden myynnistä, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden incoterms-sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Liikevaihtoa oikaistaan vähentämällä incoterms-lausekkeiden mukaan raportointihetkellä kuljetuksessa olevien osuus liikevaihdosta ja palauttamalla varaston arvoon. Johtuen myyntitapahtumien merkittävästä tapahtumamäärästä myös lähellä tilinpäätöshetkeä, konemyynnin oikea-aikaiseen tuloutukseen sisältyy riski siitä, että myynti tuloutettaisiin liian aikaisin tai liian myöhään. Tästä johtuen konemyynnin oikea-aikainen tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Ks. konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet kohta "Vaihto-omaisuus", kohta "Arvionvaraiset erät ja johdon harkinta" ja liitetieto 18 "Vaihto-omaisuus" sekä emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet kohta "Vaihto-omaisuuden arvostus".

Vaihto-omaisuus koostuu raaka-aineista, puolivalmiista ja valmiista tuotteista. Tilikauden 2022 päättyessä vaihto-omaisuuden arvo oli konsernitilinpäätöksessä yhteensä 22,0 miljoonaa euroa (2021: 16,0 miljoonaa euroa) vastaten n. 55% taseen kokonaisvaroista (2021: 46%). Emoyhtiön tillinpäätöksessä vaihto-omaisuuden arvo oli tilikauden 2022 päättyessä 20,5 miljoonaa euroa (2021: 15,0 miljoonaa euroa) Kuten konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on todettu, vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Emoyhtiön tilinpäätöksessä vastaavasti hankintamenoon tai tätä alempaan jälleenhankintahintaan tai luovutushintaan. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Emoyhtiössä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista. Konsernitilinpäätöksessä em. lisäksi hankintamenoon luetaan osuus kiinteistä yleiskustannuksista normaalilla toiminta-asteella. Johto joutuu tekemään arvioita mm. epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään ja varaustarpeisiin.

Johtuen vaihto-omaisuuden merkittävästä tasearvosta ja sen arvostamiseen liittyvistä johdon arvioista, vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Osana tarkastustoimenpiteitämme muodostimme käsityksen myynnin oikea-aikaiseen tulouttamiseen liittyvistä prosesseista ja kontrolleista sekä suoritimme liikevaihdon aineistotarkastusta.

Aineistotarkastustoimenpiteisiimme sisältyi muun muassa:

  • tilikauden päättymisen lähettyvillä kirjattujen myyntitapahtumien testausta,
  • tilikauden aikaisten myyntitapahtumien testausta,
  • tilikauden aikaisten sekä tilikauden päättymisen jälkeisten myyntiin liittyvien hyvityslaskujen testausta,

liikevaihtoon liittyvien tase-erien testausta, sekä liikevaihtoon liittyvien laadintaperiaatteiden ja liitetietojen testausta.

Osana tarkastustoimenpiteitämme muodostimme käsityksen vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyvistä prosesseista ja kontrolleista sekä suoritimme aineistotarkastusta.

Aineistotarkastustoimenpiteisiimme sisältyi muun muassa:

  • vaihto-omaisuuden täsmäytysrutiinien testausta,
  • sovellettavan epäkuranttiusmallin testausta,
  • hankintamenon määrittämisen testausta,
  • vaihto-omaisuuden arvon määrittämiseen liittyvien johdon arvioiden testausta,
  • mahdollisen fyysisen epäkuranttiuden havainnointia ja arviointia fyysisen inventoinnin yhteydessä, sekä
  • vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyvien laadintaperiaatteiden ja liitetietojen testausta

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnit-telemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätök-sen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpää-töksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puut-teellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 8.3.2022 alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että

  • toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
  • toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Joensuussa 21.3.2023

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Juha Toppinen KHT

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT)

Yleistä

Kesla Oyj:n (myöhemmin "Kesla" tai "Konserni", jolla viitataan sekä Kesla Oyj:öön että Kesla-konserniin) hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, yhtiöjärjestykseen ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin (Corporate Governance) 2020:een. Ulkomaantytäryhtiön toiminta perustuu lisäksi paikalliseen lainsäädäntöön. Työskentelynsä tehostamiseksi hallitus on perustanut kaksi hallituksen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Hallinnointikoodin suosituksesta 15 poiketen ja hallituksen jäsenten vähäisen määrän takia, palkitsemisvaliokunnassa on kaksi jäsentä.

Keslan Hallinnointikoodi sekä Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla internetosoitteessa www.kesla.com kohdassa Sijoittajat – Hallinnointi. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Hallituksen ja hallituksen asettamien valiokuntien kokoonpano ja toiminta

Hallitus

Keslan yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään seitsemän osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ensimmäisessä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä kokouksessaan.

Hallitukseen haetaan monipuolista pätevyyttä ja osaamista, ja hallituksen monimuotoisuus, kuten ikä- ja sukupuolijakauma, maantieteellinen jakauma sekä koulutuksellinen ja ammatillinen tausta, on merkittävä huomioon otettava tekijä. Hallinnointikoodi 2020:n edellyttämällä tavalla on tärkeää, että jäseneksi valittavalla on tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävien hoitamiseen.

Hallituksen kokoonpano on seuraava:

hallituksen puheenjohtaja Vesa Tuomi s.1961, koulutus: kauppatieteiden maisteri; päätoimi: toimitusjohtaja Vestuom Consulting Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2020 ja puheenjohtaja 2021 alkaen

hallituksen varapuheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen, s. 1967, koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: toimitusjohtaja Lipu Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2003, puheenjohtaja 2014 - 2020

hallituksen jäsen: Ritva Toivonen, s. 1962, koulutus: maatalous- ja metsätieteen tohtori; päätoimi: dekaani, Helsingin yliopisto, 2018 alkaen; dosentti, Helsingin yliopisto, 2016 alkaen, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2013.

hallituksen jäsen Ari Virtanen, s. 1958, koulutus: MBA, Insinööri (TMC, HHJ-PJ); päätoimi: toimitusjohtaja Advion Solutions Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2016

hallituksen jäsen Jouni Paajanen, s. 1967, koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: projektijohtaja Fujitsu Finland Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2015

hallituksen jäsen: Petri Saavalainen, s.1965, koulutus: diplomi-insinööri, päätoimi: managing partner, CapMan Russia Funds, toimitusjohtaja, Guarneri Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2022.

Hallituksen varapuheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen ja hallituksen jäsen Jouni Paajanen ovat riippuvaisia omistuksen kautta. Hallituksen enemmistö on riippumaton.

Muut hallituksen jäsenet ovat sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeen omistajista riippumattomia jäseniä. Toimitusjohtaja Marko Pekkola osallistuu hallituksen kokouksiin käsiteltävien asioiden esittelijänä. Johdon assistentti Marja-Leena Lötjönen toimii hallituksen sihteerinä.

Hallitus vastaa konsernin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo ja ohjaa konsernin toimintaa, päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategiasta. Hallitus vahvistaa budjetin, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sekä puolivuosikatsauksen. Hallitus päättää rahoitussopimuksista, taloudellisesti merkittävistä investoinneista sekä kiinteän ja sijoitusomaisuuden ostoista tai myynneistä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä vahvistaa johtoryhmän jäsenten ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien nimitykset. Hallitus vastaa taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan valvonnasta, seuraa Keslan tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja tilintarkastuksen oheispalveluja. Hallitus pitää vuosittain vähintään kymmenen kokousta, joissa päätösasioiden ja jatkuvan seurannan lisäksi katselmoidaan vuosikellon mukaisesti määriteltyjä toiminnallisia osa-alueita mm. myyntiä, markkinointia, tuotantoa ja henkilöstöasioita.

Tilikauden 2022 aikana hallitus kokoontui 20 kertaa ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 99 %.

Hallituksen osallistuminen jäsenittäin

  • Vesa Tuomi 20/20 kertaa
  • Veli-Matti Kärkkäinen 20/20 kertaa
  • Ritva Toivonen 20/20 kertaa
  • Jouni Paajanen 19/20 kertaa
  • Ari Virtanen 20/20 kertaa
  • Petri Saavalainen 17/17 kertaa

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Keslan yhtiökokous on perustanut hallinnointikoodin suosituksen 19 mahdollistaman osakkeenomistajista koostuvan nimitystoimikunnan. Nimitystoimikunnan toimikausi vahvistetaan yhtiökokouksessa seuraavalle yhtiökokouskaudelle. Nimitystoimikunnan tehtävänä on yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valintaa sekä hallituksen jäsenten palkitsemista koskevien ehdotusten valmistelu ja esittely seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Keslan hallituksen kokoonpanon valmistelussa tarkastellaan hallituksen monimuotoisuutta muun muassa hallituksen ikäjakauman, jäsenten koulutuksellisen ja ammatillisen taustan, tehtävän kannalta merkityksellisen kokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien kautta. Kokoonpanon valmistelussa huomioidaan myös yhtiön pitkän aikavälin tarpeet. Molempien sukupuolten edustuksen osalta tavoitteena on, että hallituksessa on vähintään yksi jäsen kumpaakin sukupuolta.

Nimitystoimikuntaan valitaan äänimäärältään kaksi suurinta osakkeenomistajaa tai näiden edustajaa sekä heidän nimeämänsä kolmas osakkeenomistaja tai hänen edustajansa. Kyseisten jäsenten nimeämisoikeus on niillä kahdella osakkeenomistajalla, jotka on rekisteröity yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja joiden osuus tämän osakasluettelon mukaan yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin ja toiseksi suurin. Nimitystoimikunnan koollekutsujana toimii äänivallaltaan suurin osakkeenomistaja tai hänen edustajansa ja toimikunta valitsee

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen kutsussa. Nimitystoimikunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa yhtiökokouskaudella. Syyskuussa kartoitetaan uusien hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien tarve sekä päätetään heidän hakumenettelystään. Tammikuussa tehdään esitys yhtiökokoukselle hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajista sekä heidän palkkioistaan. Nimitystoimikunnan jäsenet katsotaan yhtiön sisäpiiriläisiksi.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 8.3.2022 todettiin, että äänimäärältään kaksi suurinta yhtiön osakkeenomistajaa yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 24.2.2022 olivat Veli-Matti Kärkkäinen ja Paula Kärkkäinen, joista jälkimmäinen kieltäytyi nimitystoimikunnan jäsenyydestä. Yhtiökokous valitsi nimitystoimikunnan jäseniksi Veli-Matti Kärkkäisen sekä kolmanneksi suurimman osakkeenomistajan, Jouni Paajasen, jotka yhtiökokouskutsupäivänä edustivat 47,6 % yhtiön äänimäärästä. Nimitystoimikuntaan valitut osakkeenomistajat päättivät nimetä kolmanneksi jäsenekseen osakkeenomistaja Tom Söderlundin, jota edustaa Kare Kotiranta.

Nimitystoimikunnan kokoonpano:

  • Veli-Matti Kärkkäinen, s. 1967, koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: toimitusjohtaja Lipu Oy,
  • Jouni Paajanen, s. 1967; koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: projektijohtaja Fujitsu Finland Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2015
  • Kare Kotiranta, s. 1965; koulutus: Kauppatieteiden maisteri; päätoimi: KHT-tilintarkastaja, osakas Nexia Oy.

Tilikauden 2022 aikana nimitystoimikunta kokoontui neljä kertaa ja toimikunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.

Nimitystoimikunnan osallistuminen jäsenittäin

  • Veli-Matti Kärkkäinen 4/4 kertaa
  • Jouni Paajanen 4/4 kertaa
  • Kare Kotiranta 4/4 kertaa

Hallituksen valiokunnat

Työskentelynsä tehostamiseksi hallitus on perustanut kaksi hallituksen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan ne toimivat valmistelevina eliminä, joiden käsittelemät asiat tuodaan hallituksen päätettäviksi. Hallinnointikoodin suosituksesta 15 poiketen ja hallituksen jäsenten vähäisen määrän takia, palkitsemisvaliokunnassa on kaksi jäsentä.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta vastaa tilintarkastusta koskevien tehtävien lisäksi merkittävien taloudellisten riskien arvioinnista, yhtiön taloudellisen tilanteen seurannasta, taloudellisen raportointiprosessin valvonnasta sekä sisäisen valvonnan painopistealueiden valmistelusta. Sisäisen valvonnan painopistealueiksi on valittu kolme strategiaan liittyvää teemaa sijoitusten ja investointien tuotto, asiakaskannattavuuden seuranta sekä turvallisuus.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Ritva Toivonen ja jäseninä Ari Virtanen sekä Veli-Matti Kärkkäinen.

Tilikauden 2022 aikana tarkastusvaliokunta kokoontui 10 kertaa ja valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.

Tarkastusvaliokunnan osallistuminen jäsenittäin

  • Ritva Toivonen 10/10 kertaa
  • Ari Virtanen 10/10 kertaa
  • Veli-Matti Kärkkäinen 9/9 kertaa

Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta keskittyy yhtiön toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisjärjestelmien sekä yhtiön noudattamien palkitsemisen periaatteiden kehittämiseen. Palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin.

Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Jouni Paajanen ja jäsenenä Petri Saavalainen.

Valiokuntien tehtävät noudattavat Hallinnointikoodi 2020:n suosituksia.

Tilikauden 2022 aikana palkitsemisvaliokunta kokoontui yhden kerran ja valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.

Palkitsemisvaliokunnan osallistuminen jäsenittäin

  • Jouni Paajanen 1/1 kertaa
  • Petri Saavalainen 1/1 kertaa

Tilintarkastus

Yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers:n, vastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Toppinen.

Tilitarkastuksesta ja tilintarkastukseen liittymistä palveluista maksetut palkkiot:

1 000 € 2022
Tilintarkastus, Ernst & Young Oy 36
Tilintarkastus, PwC Finland Oy 78
TILINTARKASTUSPALKKIOT YHTEENSÄ 114

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa konsernin päivittäisestä johtamisesta sekä hallituksen vahvistaman strategian ja tavoitteiden toteuttamisesta Suomen lainsäädännön, hallinnointikoodin ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Keslan toimitusjohtaja toimi vuonna 2022 myös Saksan tytäryhtiön toimitusjohtajana.

Keslan toimitusjohtaja:

  • Simo Saastamoinen, s. 1967; diplomi-insinööri, 1.1.2022 21.11.2022, osakkeenomistus yhtiössä: 2323 kpl Kesla A-osakkeita
  • Marko Pekkola, s. 1969; diplomi-insinööri, 22.11.2022 -

Keslan johtoryhmä koostuu toimitusjohtajasta ja viidestä omasta vastuualueestaan vastaavasta ja asiantuntevasta johtoryhmän jäsenestä. Johtoryhmä johtaa operatiivista toimintaa, valmistelee strategisesti tärkeitä asioita hallituksen päätettäväksi sekä ohjaa hallituksen päätösten toteuttamista. Johtoryhmä laatii vuositason suunnitelmat ja budjetin sekä seuraa ja ohjaa niiden toteutumista.

Johtoryhmän kokoonpano

  • toimitusjohtaja Simo Saastamoinen, s. 1967; diplomi-insinööri, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012, osakkeenomistus yhtiössä: 2323 kpl Kesla A-osakkeita, johtoryhmän jäsen 21.11.2022 saakka
  • toimitusjohtaja Marko Pekkola, s.1969; diplomi-insinööri, johtoryhmän jäsen 22.11.2022 alkaen.
  • tuotantojohtaja Paavo Hopponen, s. 1961; diplomi-insinööri, johtoryhmän jäsen vuodesta 2007, osakkeenomistus yhtiössä: 1 050 kpl Kesla A-osakkeita
  • liiketoimintajohtaja autonosturit Ari Pirhonen s. 1966, diplomi-insinööri, johtoryhmän jäsen vuodesta 2019
  • liiketoimintajohtaja puunkorjuulaiteet Mika Tahvanainen, s. 1974; maa- ja metsätieteiden maisteri, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012
  • liiketoimintajohtaja traktorivarusteet Markku Lappalainen, s. 1960, insinööri, MBA, johtoryhmän jäsen vuodesta 2021
  • talouspäällikkö Sarita Kortelainen, s.1981, tradenomi, metsätalousinsinööri, johtoryhmän jäsen vuodesta 2017

Kuvaus sisäisen valvonnan, riskien hallinnan järjestelmien ja turvallisuusjohtamisen pääpiirteistä

Hallitus on vahvistanut riskienhallintapolitiikan ja turvallisuuspolitiikan. Kesla Oyj toimii yritysjohdon hyväksymien turvallisuusperiaatteiden mukaisesti. Turvallisuustoiminta on kytketty kaikkeen yrityksen toimintaan ja turvallisuus on huomioitu osana strategiatyötä. Turvallisuuden hoitamisen tehtävät ja vastuut on määritelty kokonaisvaltaisen turvallisuuden varmistamiseksi. Yhtiöllä on

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

kattava turvallisuuden hallintajärjestelmä, jota täydentävät turvallisuusohjeistukset. Yhtiöllä on nimetty turvallisuusasiaosta vastaava päällikkö, joka vastaa johtoryhmätasolla turvallisuusjohtamisen asianmukaisesta hoitamisesta sekä turvallisuusorganisaation koolle kutsumisesta. Turvallisuusorganisaatio koostuu henkilö- ja tuoteturvallisuuden sekä teknisen että fyysisen turvallisuuden asiantuntijoista ja vaikuttajista.

Keslan riskienhallintapolitiikka pohjautuu COSO ERM -viitekehykseen, SFS-ISO 31000 -standardiin "Riskienhallinta. Periaatteet ja ohjeet" ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Riskienhallinnan päämääränä on Keslan strategian toteutuminen. Hallitus määrittelee Keslan riskinottohalun ja ohjaa riskin ottoa konsernissa. Keslan hallituksen tehtäviin kuuluu mm. varmistaa johtamisjärjestelmän toimivuus. Tässä roolissa hallitus vahvistaa konsernin riskienhallintapolitiikan sekä käsittelee kokouksissaan konsernin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät. Toimitusjohtaja johtaa Kesla-konsernin toimintaa yhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä raportoi hallitukselle yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on liiketoiminnan ja yhteisten toimintojen johdolla. Toimitusjohtaja koordinoi riskienhallintaprosessia ja vastaa riskiraportoinnista sekä toteuttaa yhdessä liiketoimintojen ja yhteisten toimintojen kanssa riskien tunnistamista ja hallintatoimenpiteiden määrittämistä. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin sekä maine- ja turvallisuusriskeihin.

Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tarkastettavien osa-alueiden raportit käydään läpi hallituksen kokouksissa. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, konserniyhtiöissä tuotettava informaatio on luotettavaa ja että konsernin sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.

Arvio konsernin merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa 2022. Puolivuosikatsauksessa sekä viimeisessä tilinpäätöstiedotteessa on kuvattu liiketoimintaan liittyviä merkittäviä lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Keslalla on sisäisen valvonnan ohjeistus. Yhtiön hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan sisäisen valvonnan ohjeiston ja periaatteet. Sisäisen valvonnan tavoitteena on tunnistaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät riskielementit, ohjeistaa ja kouluttaa parhaat toimintamallit riskien minimoimiseksi sekä valvoa ohjeistuksen toimivuutta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat yhtiön toimitusjohtajalle kukin oman vastuualueensa toimintojen riskien hallinnasta ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen noudattamisesta riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa sisäisestä valvonnasta yhtiön hallitukselle. Kukin johtoryhmän jäsen ja konserniyhtiön toimitusjohtaja vastaavat oman vastuualueensa taloudellisen raportoinnin sisällön oikeellisuudesta ja oikeasta ajoituksesta. Talouspäällikkö vastaa taloudellisen raportoinnin riittävästä ohjeistuksesta, koulutuksesta ja valvonnasta sekä myös taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta ja ajoituksesta konsernitasolla. Taloudellisen tiedon oikeellisuus varmistetaan riittävällä sisäisen valvonnan tasolla sekä mm. prosessikuvauksilla, prosessien ohjeistuksilla, hallinnalla ja valvonnalla, analysoimalla toteutunutta kehitystä vertailuraporteilla, pistokokein sekä poikkeamaraportoinnilla. Tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi sisäisen tarkastuksen kattavuutta. Tarkastusvaliokunnan kokouksiin osallistuu toimitusjohtaja ja sihteerinä toimii talouspäällikkö, jotka vastaavat sisäisen tarkastuksen jalkauttamisesta osaksi operatiivista toimintaa. Sisäistä tarkastusta toteutetaan ICT-järjestelmäkontrollein, toimintatapaohjeistuksin ja seurantatyökaluin. Määriteltyjen sisäisen valvonnan painopistealueiden osalta sisäisen tarkastuksen kattavuuteen kiinnitetään huomiota kohdennetusti. Tarvittaessa sisäisen tarkastuksen elementtejä toteutetaan ulkopuolisena asiantuntijatyönä, jotta tarkastuksella saavutetaan riittävä asiantuntemus ja jääviys.

Sisäpiirihallinnon keskeiset menettelytavat

Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta, joka löytyy oheisesta linkistä Nasdaqin internet-sivustolta:http://business.nasdaq.com/Docs/Nasdaq-Helsinki-Guidelines-for-nsiders_FI.pdf Yhtiö edellyttää, että sen kaikki sisäpiiriläiset toimivat sisäpiirisäännösten ja -ohjeiden edellyttämällä tavalla. Yhtiöllä on sekä hankekohtainen että pysyvien sisäpiiriläisten rekisteri ja lisäksi rekisteri johdon ilmoitusvelvollisista ja heidän lähipiiristään. Yhtiön sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy SIRE-järjestelmässään. Yhtiön sisäpiirivastaava on talouspäällikkö, joka vastaa rekisterien ylläpidosta SIRE-järjestelmässä yhtiöltä vaadittavan ylläpidon osalta. Sisäpiiriin kuuluville henkilöille lähetetään säännöllisin väliajoin sisäpiirirekisteriote tarkastettavaksi. Sisäpiiriluetteloita säilytetään viisi vuotta niiden laatimisesta tai päivittämisestä. Hanke- ja tapahtumakohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitään kaikki henkilöt, joilla on hankkeeseen tai tapahtumaan liittyvää sisäpiiritietoa lukuun ottamatta pysyvään yrityskohtaiseen rekisteriin kuuluvia sisäpiiriläisiä. Toimitusjohtaja vastaa hankekohtaisen sisäpiirin perustamisesta ja päättämisestä. Hankkeella tarkoitetaan listayhtiön toimesta luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöitävissä olevaa toimenpidekokonaisuutta tai järjestelyä, joka on yhtiön käsityksen mukaan sisäpiiritietoa, ja jonka julkistamisen lykkäämisestä listayhtiö on päättänyt. Sisäpiiritiedon julkistamisesta ja julkistamisen lykkäämisestä on laadittu erillinen ohjeistus.

Pysyviin yrityskohtaisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat henkilöt, jotka työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa kuten esimerkiksi yhtiön kirjanpitäjät, nimitystoimikunnan jäsenet, tilintarkastaja sekä hallituksen jäsenten mahdolliset sihteerit. Hallitus hyväksyy kokouksissaan talouspäällikön esityksestä yrityskohtaiset sisäpiiriläiset.

Johdon ilmoitusvelvollisten rekisteriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet sekä heidän lähipiirinsä.

Myydessään tai ostaessaan yhtiön osakkeita yhtiön sisäpiiriläisten on pyydettävä arviota mahdollisen sisäpiiritiedon olemassaolosta yhtiön sisäpiirivastaavalta. Kesla Oyj:n sisäpiiriläisille suositellaan ainoastaan pitkäaikaisia, yli kuuden kuukauden, sijoituksia yhtiön osakkeisiin. Lyhempi kaupankäynti on sallittu ainoastaan yhtiön sisäpiirivastaavan luvalla. Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa 30 vuorokautta ennen tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen julkistamista (suljettu ikkuna).

Lähipiiriliiketoimet

Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n nimitystoimikunnan jäsenet, Kesla Oyj:n toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja vaikutusvaltayhteisöt. Keslan ja sen lähipiirin väliset liiketoimet ovat vähäisiä, tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvia ja markkinaehtoisia. Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä Kesla Oyj:n osakkeilla, vieraan pääoman ehtoisilla välineillä, johdannaisilla tai muilla rahoitusvälineillä tekemissä liiketoimissa noudatetaan Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) 19 artiklan ilmoitusvelvollisuutta. Lähipiiriliiketoimia seurataan osana talouden raportointiprosessia. Merkitykseltään vähäiseksi lähipiiriliiketoimeksi katsotaan liiketoimet, joiden vuotuinen kokonaisarvo alittaa 10 000 euroa. Tätä suuremmat liiketoimet käsitellään hallituksessa. Yhtiön liiketoimet lähipiiriosapuolten kanssa perustuvat markkinaehtoisuuteen. Markkinaehtoisuus varmennetaan riittävän kattavalla kilpailutuksella sekä jääväämällä tarvittaessa Keslan lähipiiriosapuoli kaupallisten ehtojen päätöksenteosta.

Joensuussa 21.3.2023.

Hallitus

TOIMIELINTEN PALKITSEMISRAPORTTI

Tämä palkitsemisraportti selostaa Kesla Oyj:n ("yhtiö") viimeksi päättyneen tilikauden aikana toimielimilleen maksamat palkkiot. Kesla Oyj noudattaa listayhtiöiden hallinnointikoodia 2020. Vuoden 2022 palkitsemisraportti on hallituksen hyväksymä.

Hallituksen ja konsernijohtajan palkitsemista ohjaa konsernin palkitsemispolitiikka. Palkitsemispolitiikassa kuvataan yhtiön toimielinten palkitsemisen yleiset ohjeet, periaatteet ja päätöksentekoprosessit. Tilikaudella 2022 on noudatettu toimielinten palkitsemispolitiikkaa siitä poikkeamatta tai palkkioita takaisin perimättä. Toimielinten palkitsemispolitiikka esitellään yhtiökokoukselle vähintään neljän vuoden välein.

Palkitsemisen tavoitteena on kannustaa avainhenkilöitä yhtiön pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja omistaja-arvon kasvattamiseen. Palkitsemisjärjestelyt toimivat myös ylimmän johdon sitouttamisen ja motivoinnin välineenä strategian ja lyhyen tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2022 yhtiössä otettiin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän ("STI") lisäksi käyttöön pitkän aikavälin osakeperusteinen kannustinjärjestelmä ("LTI"). LTI:n ensimmäinen ansaintajakso on 2022–2024, ja siihen osallistuminen mahdollistettiin toimitusjohtajalle ja muille yhtiön avainhenkilöille.

Toimielinten palkkioiden kehitystä verrataan konsernin työntekijöiden palkkojen ja palkkioiden kehitykseen sekä konsernin keskeisimpiin taloudellisiin tavoitteisiin. Henkilöstön palkat ja palkkiot sisältää koko konsernin henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot vähennettynä hallituksen ja toimitusjohtajan palkkioilla. Henkilöstön keskipalkka on laskettu jakamalla henkilöstön palkat ja palkkiot tilikauden keskimääräisellä henkilöstömäärällä, jossa lomautukset ja muut palkattomat poissaolot on huomioitu.

Palkitsemisraportissa esitetyt palkka- ja palkkiotiedot ovat maksuperusteisia.

TULOSKEHITYS JA PALKITSEMINEN

Venäjän hyökkäyssodan vuoksi Venäjän kaupan täydellisestä loppumisesta sekä materiaalien saatavuusongelmista huolimatta konsernin liikevaihto säilyi edellisvuoden tasolla. Kustannusten nousu ja materiaalipuutteista johtuvat tuotannon häiriöt painoivat yhtiön liikevoiton negatiiviseksi.

Tilikaudella 2022 nettovelkaantuneisuus yli kaksinkertaistui 134 %:iin NOSTE-investointiohjelman ja käyttöpääoman vaatiman rahoituksen vuoksi. Käyttöpääomaa sitoutui vaihto-omaisuuteen Venäjän markkinan tuotteiden ja komponenttien hitaan kierron sekä tuotannon uudelleen ohjauksesta johtuvan komponenttivarauman vuoksi. Hintojen nousu korkean inflaation vaikutuksesta heikensivät yhtiön kannattavuutta ja omaa pääomaa, mikä vaikutti edelleen suhteellisen nettovelkaisuusasteen kasvuun.

Henkilöstön palkkojen kehityksen 2018–2022 trendi mukailee konsernin liikevoiton kehitystä. Henkilöstön palkat reagoivat konsernin heikon kannattavuuden vuosina kannattavuuden laskua hitaammin ja viiveellä.

Hallituspalkkiot ovat pysyneet samantasoisena vuosina 2018–2021. Hallituspalkkioita korotettiin vuonna 2022. Yhtiön toimitusjohtajan Simo Saastamoisen kiinteä palkanosa on pysynyt saman vuosina 2018–2021. Kiinteää palkanosaa korotettiin vuonna 2022. Vuonna 2022 maksettu muuttuva palkanosa perustuu vuoden 2021 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän toteumaan. Vuonna 2018 ja 2021 maksetut toimitusjohtajan muuttuvan palkanosat eivät ole

suoraan johdettuja taloudellisista tavoitteista, vaan ovat erillispalkkioita strategian toteutumisesta. Vuonna 2022 Saastamoinen kuului LTI:n piiriin, mutta koska toimisuhde päättyi kesken ansaintajakson, tästä ei synny maksettavia palkkioita. Vuodelle 2022 on kirjattu varauma 216 tuhatta euroa, joka maksetaan vuonna 2023. Varauma perustuu toimisuhteen päättymisestä johtuvaan, Simo Saastamoisen toimitusjohtajasopimuksen mukaiseen irtisanomiskorvaukseen.

Loppuvuodesta toimitusjohtajaksi nimitetty Marko Pekkola ei ole tilivuoden 2022 STI:n eikä LTI:n ansaintajakson 2022–2024 piirissä.

Palkitsemisen kehitys 2018 2019 2020 2021 2022
Hallituksen palkkiot, t€ 97 99 99 105 119
Hallitus palkkioiden kehitys -2,0 % 2,1 % - % 5,6 % 13,5 %
TJ palkkio Simo Saastamoinen, t€ 251 223 215 232 265
TJ palkkio Simo Saastamoinen,
kiinteä palkan osa, t€
222 223 215 223 223
TJ palkkio Simo Saastamoinen,
muuttuva palkan osa, t€
29 - - 9 39
TJ palkkioiden kehitys,
Simo Saastamoinen
10,6 % -11,0 % -3,6 % 7,8 % 14,3 %
TJ palkkio Marko Pekkola 26
TJ palkkio Marko Pekkola,
kiinteä palkan osa
26
Konsernin TJ palkkiot yhteensä, t€ 251 223 215 232 291
Henkilöstön palkat ja palkkiot, t€ 9 464 10 030 9 096 10 000 10 274*
Henkilöstön määrä km 243 247 220 246 246
Henkilöstön keskipalkka t€/hlö/vuosi** 38,9 40,6 41,3 40,6 41,8
Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden
kehitys, muutos ed. vuoteen
5,5 % 4,3 % 1,8 % -1,7 % 2,7 %

* Henkilöstön palkat ja palkkiot, t€ ilman TJ vaihdokseen liittyviä suoriteperusteisia kuluja

** Henkilöstön keskipalkka ilman pakollisia sivukuluja

Konsernin taloudellinen kehitys 2018 2019 2020 2021 2022
Liikevaihto, 1 000 € 45 064 47 352 39 647 45 472 45 863
Liikevaihdon muutos 5,5 % 5,1 % -16,5 % 14,7 % 0,9 %
Liikevoitto, 1 000 € 2 236 1 603 567 2 213 -1 319
Nettovelkaantumisaste 85 % 89 % 60 % 60 % 134 %

Hallituksen palkkiot tilikaudella 2022

Nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti 8.3.2022 pidetty yhtiökokous päätti, että toimikaudella 2022 hallituksessa jatkoi Veli-Matti Kärkkäinen, Jouni Paajanen, Ritva Toivonen, Vesa Tuomi ja Ari Virtanen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Petri Saavalainen. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen vuosipalkkioista nimitysvaliokunnan esityksen mukaisesti: hallituksen puheenjohtajan palkkio 35 000 euroa ja varapuheenjohtajan sekä kunkin hallituksen jäsenen palkkio 17 500 euroa. Järjestäytymiskokouksessaan 8.3.2022 hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Vesa Tuomen ja varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Kärkkäisen.

Hallituksen jäsenet eivät ole työsuhteessa yhtiöön eivätkä he siten kuulu työsuhteisten palkkiojärjestelmien piiriin. Hallitukselle ei makseta palkkioita osakkeina. Valiokunta- ja toimikuntatyöskentelyn palkkio sisältyy vuosipalkkioon. Kulukorvaukset maksetaan verotussäännösten ja toteutuneiden kustannusten pohjalta. Hallitus ei saa muita taloudellisia etuuksia.

Hallituksen palkkiot vuonna 2022, 1 000 € kiinteä vuosipalkkio maksutapa
Tuomi Vesa, pj. 34,7 rahana
Kärkkäinen Veli-Matti, vpj. 17,3 rahana
Paajanen Jouni 17,3 rahana
Toivonen Ritva 17,3 rahana
Saavalainen Petri 14,6 rahana
Virtanen Ari 17,3 rahana
Hallituksen jäsenet, yhteensä 118,5

Taulukon palkkiot ovat maksuperusteisia. Palkkioiden ero maksuperusteisen ja yhtiökokouksen päättämän suoritusperusteisten palkkioiden välillä johtuu hallituspalkkioiden palkanlaskentajaksosta.

Toimitusjohtajan palkitseminen tilikaudella 2022

Hallitus päättää toimitusjohtajan kannustinjärjestelmistä vuosittain. Yhtiöllä ei ole käytössä optiojärjestelmiä. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä eläkesopimusta yhtiön puolesta. Toimitusjohtajalla on puhelinetu ja autoetu, jotka vastavat yhtiön ja verottajan yleistä käytäntöä.

Toimitusjohtajan irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen, sovelletaan kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Yhtiön irtisanoessa sopimuksen astuu irtisanominen välittömästi voimaan ilman erillistä irtisanomisaikaa. Yhtiön päättäessä sopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan kuuden kuukauden rahapalkkaa vastaava rahasumma erokorvauksena. Vuonna 2021 toimitusjohtajan palkka koostui kiinteästä kuukausipalkasta ja sen lisäksi maksettavasta muuttuvasta palkan osasta. Muuttuva palkitsemisen osa muodostui lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä, jonka tavoitteena oli kannustaa saavuttamaan yhtiön vuoden 2021 tulostavoitteet.

Toimitusjohtajan maksuperusteiset palkkiot vuonna 2022:

Vuoden 2021 STI:n toteumaan perustuen toimitusjohtajalle maksettiin muuttuvaa palkanosuutta 39 tuhatta euroa vuonna 2022.

Toimitusjohtajan STI:n mukainen tulospalkkio on kokonaisuudessaan enintään 6 kuukauden rahapalkkaa vastaava rahamäärä kaikkien vuoden 2021 tavoitteiden ylittäessä ylärajan. Tulostavoitteet kattavat kasvun, kannattavuuden ja vakavaraisuuden tunnuslukuja. Tulostavoitteiden palkkio määräytyi yhtiön julkaiseman tilikauden 2021 IFRS tilinpäätöstietojen toteumien mukaan. Maksaminen edellytti, että henkilö on maksuhetkellä työsuhteessa yhtiöön.

Toimitusjohtajan vuoden 2021 kannustimien ansaintakriteerit, edistymä ja painotus:

Ansaintakriteeri Painoarvo Edistymä Painotettu toteuma
Liikevaihto 20 % 9 % 2 %
Liikevoitto 25 % 68 % 17 %
ROI % 15 % 13 % 2 %
Nettovelkaantumisaste % 10 % 100 % 10 %
Omavaraisuusaste % 15 % 22 % 3 %
Tilinpäätöspäivän osakekurssi 15 % 19 % 3 %
Yhteensä 37 %
Toimitusjohtaja Simo
Saastamoisen maksu
perusteiset palkat ja
luontoisedut vuonna
2022, 1 000 €
Palkat ja palkkiot jakautuminen % maksutapa
Kiinteä palkanosuus 226 85 % rahana
Muuttuva palkanosuus 39 15 % rahana
Toimitusjohtajan palkat ja
luontoisedut yhteensä
265 100 %
SISÄLLYSLUETTELO

KESLA OYJ 2022 LIIKETOIMINNOT VASTUULLISUUS JOHTORYHMÄ HALLITUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Toimitusjohtaja Marko Pekkolan
maksuperusteiset palkat ja luontoisedut
vuonna 2022, 1 000 €
Palkat ja
palkkiot
jakautuminen % maksutapa
Kiinteä palkanosuus 26 100 % rahana
Toimitusjohtajan palkat ja
luontoisedut yhteensä
26 100 %

Toimitusjohtajan suoriteperusteiset kannustinohjelmat vuonna 2022:

Vuonna 2022 toimitusjohtaja Saastamoinen kuului sekä STI:n, että LTI:n piiriin. Toimisuhteen päätyttyä kesken ansaintajaksojen, kannustinjärjestelmät eivät oikeuta palkkioihin. Loppuvuodesta toimitusjohtajaksi nimitetty Marko Pekkola ei ole tilivuoden 2022 STI:n eikä LTI:n ansaintajakson 2022–2024 piirissä.

#yourlifetimematch

KLIKKAA JA KATSO KESLA OYJ:N YRITYSVIDEO

Kesla Oyj Public limited company Yhteisön rekisteröity osoite: Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu Päätoimipaikka: Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu Yhteisön kotipaikka: Joensuu Kotivaltio: Finland Toimiala: Manufacture of lifting and handling equipment Emoyrityksen nimi: Kesla Oyj

Kesla Oyj www.kesla.com Päätoimipiste Kuurnankatu 24 | 80100 JOENSUU Kesälahden tehdas Metsolantie 2 | 59800 KESÄLAHTI Ilomantsin tehdas Teollisuus 8 | 82900 ILOMANTSI Kesla GmbH Frankenweg 48 | DE-77767 APPENWEIER

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.