Annual Report • Mar 31, 2023
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
KESKISUOMALAINEN OYJ
2022
Suomen johtava maakunta- ja paikallismedia
Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous pidetään 26.4.2023 Jyväskylän Paviljongissa osoitteessa Lutakonaukio 12, Jyväskylä. Ajantasaista tietoa Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokouksesta on saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.keskisuomalainen.com.
Osinkoon oikeuttavia K-sarjan osakkeita on vuosikertomuksen julkaisun ajankohtana 4 595 657 kappaletta ja A-sarjan osakkeita 5 446 811 kappaletta eli yhteensä 10 042 468 kappaletta.
Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa 1,00 euroa osaketta kohden. Osinko, suuruudeltaan 1,00 euroa, maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon täsmäytyspäivänä 28.4.2023 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää osingon maksupäiväksi 8.5.2023.
Keskisuomalainen Oyj:n osaketietojen ylläpito Euroclear Finland Oy p. 020 770 6000, faksi 020 770 6658
Osaketiedot ja osakerekisteri yhtiössä Keskisuomalainen Oyj Aholaidantie 3, 40320 Jyväskylä PL 159, 40101 Jyväskylä p. 014 622 000 www.keskisuomalainen.com [email protected]
Keskisuomalainen Oyj:n tilinpäätöstiedote vuodelta 2022 julkaistiin 21.2.2023.
Keskisuomalainen Oyj:n puolivuosikatsaus vuodelta 2023 julkaistaan 24.8.2023.
Keskisuomalainen Oyj:n sijoittajainformaatio on saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.keskisuomalainen.com.
Keskisuomalainen Oyj:n vuosikertomus vuodelta 2022 sisältää hallituksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen, tilintarkastuskertomuksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, toimielinten palkitsemisraportin sekä vastuullisuusraportin.
Sähköinen vuosikertomus vuodelta 2022 on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.keskisuomalainen.com.
Painetun vuosikertomuksen voi tilata yhtiöltä sähköpostitse [email protected].
Mediakonserni Keskisuomalainen lyhyesti
Mediakonserni Keskisuomalaisen liiketoiminnat
Mediakonserni Keskisuomalaisen vuosi 2022 tarinoina
Keskisuomalainen-konsernin vuosi 2022 lukuina
Keskisuomalainen-konsernin organisaatiokaavio
Mediakonserni Keskisuomalaisen historia
Toimitusjohtajan katsaus
Keskisuomalainen-konsernin tunnusluvut 2022
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuus
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ja johtoryhmä
Keskisuomalainen Oyj:n A-osakkeen kurssikehitys Vuosikertomus 2022
Keskisuomalainen-konsernille vuosi 2022 oli vahvasti kaksijakoinen. Alkuvuosi vaikutti lupaavalta koronapandemian väistyessä sivummalle, mutta kovin pitkäaikaiseen iloon ei ollut aihetta. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan muutti nopeasti maailmantaloutta synkempään suuntaan. Jo hieman oirehtinut nouseva inflaatiokehitys sai vahvasti lisävauhtia sodan seurauksena syntyneestä energiakriisistä. Venäläisen paperin katoaminen markkinasta sekä suomalaiseen paperin valmistukseen kohdistunut pitkä lakko johtivat sanomalehtipaperin hinnan merkittävään nousuun. Niin sanomalehtipaperin, kuin inflaation kiihtymisen seurauksena tapahtunutta muidenkin liiketoimintaan kohdistuneiden kulujen hinnannousua, oli mahdotonta kompensoida vuoden 2022 aikana.
Vuoden 2022 operatiivinen vertailukelpoinen tulos jäi merkittävästi edellisvuodesta. Jäimme operatiivisista tulostavoitteistamme molemmilla vuosipuoliskoilla. Kustannustoiminnan osalta peruskannattavuutemme säilyi kohtuullisella tasolla ja tuotteidemme kysyntä oli hyvä. Siirtymä paperisesta lehdestä digitaalisiin tuotteisiin eteni lähes tavoitteidemme mukaisesti, mutta kustannusten nousua emme kyenneet kompensoimaan riittävästi hinnankorotuksilla.
Keskisuomalainen-konserni on Suomen johtava kaupunkilehtien kustantaja ja niiden jakelija. Inflaation ja Suomen talouden nytkähtämisen seurauksena kaupunkilehtien ja suoramainontaliiketoiminnan kannattavuudet heikentyivät merkittävästi. Olemme kiinnittäneet erityishuomiota tähän liiketoimintakokonaisuuteen ja loppuvuodesta 2022 saimme uusia merkittäviä asiakkuuksia, joiden myötä suoramainontaliiketoiminnan tuloksentekokyky merkittävästi kohenee. Samalla olemme systemaattisesti uudelleenstrukturoineet kaupunkilehtivalikoimaamme. Vuoden 2023 alussa luovuimme Seinäjoen Sanomista ja hankimme Varkaudesta Sinun Savo -lehden.
Vuoden 2022 käyttökate ja liiketulos nousivat hyvälle tasolle strategiamme mukaisen varhaisjakeluliiketoimintojen uudelleenjärjestelyn seurauksena. Posti on vastannut Keskisuomalainen-konsernin paperisten lehtien jakelusta merkittävissä määrin
jo aiemmin ja alkuvuodesta 2022 päädyimme ohjaamaan jakelun sille myös Savossa ja Hämeessä. Myimme Postille näillä alueilla varhaisjakelua harjoittavien yhtiöiden liiketoiminnat kauppahinnalla 21 Me, minkä seurauksena koko vuoden tuloksesta muodostui omistaja-arvollisesti hyvä. Liikevoittomme oli noin 10 Me ja käyttökatteemme noin 30 Me.
Viime vuosina olemme pyrkineet aktivoimaan taseemme käyttöä. Olemme aktiivisesti tehostaneet kiinteistöjemme hyödyntämistä muun muassa vuokraamalla ja jalostamalla vajaakäytössä olleita tilojamme. Esimerkkinä tästä on omistamissamme tiloissa Jyväskylän Aholaidassa toimiva padel-keskus, joka on yksi Suomen suurimmista. Lisäksi olemme käynnistäneet useita kaavoitushankkeita, joilla pyritään kiinteistöjalostuksen kautta tuottamaan omistaja-arvon kasvua.
Keskisuomalainen Oyj:n vahva kassavirta ja omavaraisuus mahdollistavat yhtiön, ja koko konsernin, toiminnan järjestelmällisen kehittämisen ja samalla omistajamyönteisen osinkopolitiikan. Käynnistimme vuonna 2022 kunnianhimoisen mobiilisovellusuudistuksen keskeisille sisältötuotteillemme. Uudistuksella pyrimme rakentamaan markkinoiden käyttäjäystävällisimmät sovellukset. Mobiilisovellusuudistuksessa yhdistyvät kuluttajamyyntimme ja sisällöntuotantomme uudet strategiat, joiden tavoitteena on maksimaalisen asiakaskokemuksen rakentaminen.
Keskisuomalainen Oyj uudistaa alkaneen vuoden 2023 aikana myös konsernistrategiansa. Samassa yhteydessä terävöitämme tavoitteitamme ja arvojamme. Tarkoituksemme on edelleen kiihdyttää digitaalisen liiketoimintamme kasvua. Pyrimme synergisesti laventamaan medialiiketoimintaamme digitaalisen orgaanisen kasvun kautta. Tytäryhtiömme Neonmedia Oy ja Esa Digital Oy hakevat kasvua bussimainonnasta ja digitaalisesta ulkomainonnasta. Osallistumme parhaillaan kilpailutukseen, jossa Helsingin kaupunki hakee itselleen kumppania ulkomainonnan järjestämiseen. Neonmedian osalta selvitämme mahdollisuuksia liiketoiminnan laajentamiselle myös Suomen rajojen ulkopuolelle.
Mediatoimialalla vastuullisuus on sille ominaisesti ollut aina toiminnan ytimessä. Keskisuomalainen-konsernissa vastuullisuus on itseisarvo, mikä ilmenee liiketoimintaa tukevana organisaatiokulttuurisena tekemisenä. Toimintamme vaikutukset ulottuvat laajasti yhteiskuntaan ja vuonna 2023 uudistuvaan konsernistrategiaan vastuullisuus integroituu olennaisena osana. Asetamme liiketoimintojemme vastuullisuudelle selkeät tavoitteet, joilla osaltaan pyritään vauhdittamaan kasvua.
Keskisuomalainen-konserni on kasvanut voimakkaasti viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Olemme yli kaksinkertaistaneet liikevaihtomme vuodesta 2010 vuoteen 2022. Kasvu on perustunut strategiamme mukaisiin yritysostoihin, joita on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan jatkaa myös tulevaisuudessa. Yhtiön kasvu on mahdollistanut omistaja-arvon turvaamisen muun muassa ylläpitämällä hyvää osinkotasoa.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen osinkoesitys tilikaudelta 2022, 1,00 euroa osinkoa osakkeelta, takaa kilpailukykyisen efektiivisen tuoton. Tarkoituksemme on myös tulevaisuudessa pyrkiä omistajaystävälliseen osinkopolitiikkaan tuloksemme sallimissa rajoissa siten, että samalla turvaamme konsernin kehittämisen ja kasvun vaatimat resurssit.
Uskomme operatiivisen tuloksen vuonna 2023 paranevan selvästi vuodesta 2022. Tuotevalikoimamme on hyvässä kunnossa ja etenemme digitaalisessa ansainnassa. Tarjoamamme on Suomen kattavin huhtikuun 2023 eduskuntavaaleissa ja uskomme vaalien vauhdittavan mediamyyntiämme merkittävästi.
Toimintaympäristö sisältää edelleen paljon epävarmuustekijöitä. Maailmanpoliittinen tilanne on muun muassa Venäjän aggressioiden seurauksena vaikeasti ennustettava ja Suomen talouden kehitykseen sisältyy riskejä. Kotimaisen kaupallisen median osalta toivomme, että tuleva hallitus laatisi selkeän mediapoliittisen ohjelman, jossa yksityisen kaupallisen median kilpailuedellytykset tulisivat huomioiduksi suhteessa monikansalliseen tarjontaan ja valtiolliseen YLEen.
Vesa-Pekka Kangaskorpi konsernijohtaja, Keskisuomalainen Oyj
| shaker | evento | duth kaupunkuutiset | Heinäveden Lehti | UUTIS:JOUSI | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| KAAKONKULMA | PÄIJÄT-HÄME | -≫ | HÄMEEN SANOMAT | KESKIUIKKO | |||
| INDIANALLY | IISALMEN SANOMAT | Mikkelin Kaupunkilehti >> | LÄNSI-SAIMAAN | ||||
| SAMPO | Helsingin Uutiset | aromi | PYHTÄÄNLEHTI PYTTISBLADET |
Pielavesi Keitele |
|||
| ITA-HAME | WARKAUDEN LEHTI | Matti ja Liisa | Wiita-Sanomat | ||||
| Miilu | SAARIJÄRVELÄINEN | Pitäjänuutiset | NASTOLA-LEHTI | ||||
| RAPIONA | JUVAN LEHTI | Nurmijärven Uutiset KESKTUIKKO | Töllöting | ||||
| PIEKSÄMÄENLEHTI | ETELÄ-SUOMEN SANOMAT Viitasaaren Seutu | ||||||
| KESKISUOMALAINEN | LOPEN LEHTI | SAVO | |||||
| LAUKAA-KONNEVESI | ZVEÄNSI-UUSIMAA | Kymen Sanomat | RADIO VOI MM |
||||
| Tamperelainen | LÄNSIVÄYLÄ | ALUBLEHT | VIIKKO SAVOI | ||||
| Pikkukaupunkilainen | SAVON SANOMAT |
Hankasalmen Sanomat |
SISÄ-SAVO | ||||
| KARKKILAN TIENOO | KESKI-HÄME | Vihdin Uutiset | Uutisvuoksi | ||||
| SVIISPIIKKINEN | Koillis-Savo | Soisalon | Foutseno | ||||
| UUSIMAA | AAMUPOSTI | PURUVESI | LANSI-SAVO | ||||
| KESKI·UUSIMAA ITA-SAVO | Turkulainen HOLLOLAN SANOMAT | ||||||
| AAMUPOSTI | KESKI-UUSIMAA | Kangasniemen Kunnallislehti |
TALLINNA 24 | aallot | |||
| Mäntsälän Uutiset | LOVIISAN SANOMAT | JOROISTEN LEHTIER | Vantaan Sanomat | ||||
| ETELA-SAIMAA | Sisä-Suomen Lehti | Keskilaakso | Pitäjäläinen | ||||
| UUSi LAHTi | FORSSAN LEHTI | SIPOON SANOMAT | KOUVOLAN SANOMAT |
LEHTI- JA DIGIMEDIAT DIGIRATKAISUT RADIO PAINOPALVELUT JAKELUPALVELUT TUTKIMUSPALVELUT MARKKINOINTIVIESTINTÄ
2
2
SUOMEN SUURIN OSOITTEETON MAINOSJAKELUVERKOSTO
JAKELU
17 23 32 61 80 15 8 1 Digitaalinen liikenneasemamedia 1 000 digitaalista näyttöä Neste-asemilla Digitaalinen Big One -media Yli 100 digitaalista ulkomainostaulua Digitaalinen bussimedia Näytöt 900 bussissa paikallis- ja pikavuoroliikenteessä 100 mediaa PRINTTI- JA DIGILEHDET 2,2 milj. lukijaa viikossa DIGITAALISET SISÄLLÖT 1 milj. eri kävijää viikossa ULKOMAINONTA 2,5 milj. suomalaista viikossa 2,4 milj. kotitalouteen suorajakeluna KMT 2022, Kantar 2022 " Tavoitamme 3,1 miljoonaa suomalaista viikossa.
2
9
For Keskisuomalainen Group, 2022 was a year of stark contrasts. The start of the year seemed promising as the COVID-19 pandemic subsided; however, that joy was only short-lived. Russia's brutal attack on Ukraine rapidly sent the global economy in a gloomier direction. The already noticeable inflationary trend gained momentum from the energy crisis that has arisen due to the war in Ukraine. As a result of Russian paper products no longer being available and the long strike in the Finnish paper industry, there was a significant increase in the price of newsprint. During the year, it was impossible to compensate for the increase in the costs incurred by newsprint and other business expenses, which occurred as a result of the accelerating inflation.
The operational comparable result for 2022 was significantly lower than the previous year. We fell
short of our operational profit targets in both halfyear periods. In terms of publishing operations, our basic profitability remained at a reasonable level and the demand for our products was good. The transition from printed papers to digital products progressed almost in line with our goals, but our price increases were not sufficient to compensate for the increase in costs.
Keskisuomalainen Group is Finland's leading publisher and distributor of local free newspapers. As a result of inflation and the downturn in the Finnish economy, the profitability of local free newspapers and the direct mail business weakened significantly. We paid special attention to this business unit and, at the end of 2022, we were able to attract new prominent customers that will significantly improve the profitability of the direct mail business. At the
1 00
THE GROUP'S NET SALES TOTALLED MILLION EUR
same time, we systematically restructured our selection of local free newspapers. At the beginning of 2023, we sold Seinäjoen Sanomat and acquired Sinun Savo from Varkaus.
EBITDA for 2022 rose to a good level as a result of the restructuring of our early morning delivery business operations in line with our strategy. Posti Group has delivered Keskisuomalainen Group's paper magazines to a large extent already in the past and, from the beginning of 2022, we directed the delivery to Posti in Savo and Häme as well. We sold the businesses of the early morning delivery companies in these areas to Posti Group. The value of the transaction was EUR 21 million, which meant the result for the whole year was good in terms of shareholder value. Our operating profit was about EUR 10 million and our EBITDA was about EUR 30 million.
In recent years, we have tried to activate the use of our assets. We have actively enhanced the utilization of our real estate by, among other things, renting out and upgrading our underutilized premises. An example of this is the padel court centre, one of the largest in Finland, that operates in the facilities we own in Jyväskylä's Aholaita. In addition, we have started several land-use planning projects, which aim to generate an increase in shareholder value through real estate development.
Keskisuomalainen Oyj's strong cash flow and self-sufficiency enable the systematic development of the company's and the entire Group's operations and, at the same time, a shareholder-friendly dividend policy. In 2022, we launched an ambitious mobile app innovation for our core content products. With this innovation, we aim to build the most user-friendly applications on the market. The mobile application improvement combines the new strategies of our consumer sales and content production, the goal of which is to build an excellent customer experience.
Keskisuomalainen Oyj will also renew its group strategy during 2023. At the same time, we will sharpen our goals and values. Our purpose is to continue to accelerate the growth of our digital business. We aim to synergistically expand our media business through organic digital growth. Our subsidiaries Neonmedia Oy and Esa Digital Oy are looking for growth in public transport advertising and digital outdoor advertising. We are currently participating in a competition in which the City of Helsinki is looking for a partner to organize outdoor advertising. Regarding Neonmedia, we are exploring opportunities for business expansion beyond Finland's borders as well.
In the media industry, responsibility has always been at the core of our operations. In Keskisuomalainen Group, responsibility is an intrinsic value, which manifests itself as an organizational culture that supports business. The effects of our operations extend widely to society, and responsibility will be integrated as an essential part of the corporate strategy, which will be renewed in 2023. We will set clear targets for the responsibility of our business operations, which in part aim to accelerate growth.
Keskisuomalainen Group has grown strongly over the past 10 years. From 2010 to 2022, we have more than doubled our turnover. This growth has been based on company acquisitions in line with our strategy, which we intend to continue in the future as far as possible. The Group's growth has made it possible to protect shareholder value by, for example, maintaining a good dividend level.
The dividend proposal of Keskisuomalainen Oyj's board for the fiscal year 2022, EUR 1.00 dividend per share, guarantees a competitive effective return. In the future, our intention is also to strive for a shareholder-friendly dividend policy within the limits allowed by our results so that, at the same time, we secure the resources required for the development and growth of the Group.
We believe that the operating result in 2023 will clearly improve from 2022. Our product range is in good shape and we are making progress in digital earning. Our offering is the most comprehensive in Finland for the April 2023 parliamentary elections, and we believe that the elections will accelerate
our media sales significantly.
The operating environment still contains many uncertainties. The global political situation is difficult to predict as a result of, for example, Russia's aggression, and the development of the Finnish economy involves risks. Regarding the domestic commercial media, we hope that the future government would draw up a clear media policy programme in which the competitive conditions of the private commercial media would be taken into account in relation to the multinational supply and Finland's national public service broadcasting company YLE.
Vesa-Pekka Kangaskorpi President & CEO, Keskisuomalainen Oyj
We are a Finnish media group with the range of 100 media. In addition, we offer marketing communications, research, printing and distribution services. We employ 5,000 professionals from various fields. Keskisuomalainen Oyj is listed on the Helsinki Stock Exchange. Media group Keskisuomalainen's printed and digital newspapers, digital outdoor advertising and radio reach 3.1 million Finns, or 71 percent of the entire population.
LIIKEVOITTO %
Milj. euroa 2018 2019 2020 2021 35 30 25 20 15 10 5 0 2022
KÄYTTÖKATE
| 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Liikevaihto, Me |
221,0 | 211,6 | 206,8 | 231,1 | 166,1 |
| Liikevoitto, Me | 10,0 | 9,6 | 4,9 | 14,1 | 7,3 |
| ● % liikevaihdosta | 4,5 | 4,5 | 2,4 | 6,1 | 4,4 |
| Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto, Me | 3,7 | 12,8 | 9,1 | 15,9 | 12,7 |
| ● % liikevaihdosta | 1,7 | 6,1 | 4,4 | 6,9 | 7,6 |
| Käyttökate Me | 30,7 | 26,2 | 22,1 | 28,1 | 20,0 |
| ● % liikevaihdosta | 13,9 | 12,4 | 10,7 | 12,2 | 12,0 |
| Operatiivinen vertailukelpoinen käyttökate, Me | 17,1 | 26,6 | 23,2 | 29,9 | 20,9 |
| ● % liikevaihdosta | 7,7 | 12,6 | 11,2 | 12,9 | 12,6 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Me | 11,8 | 10,4 | 22,0 | 16,4 | 7,8 |
| ● % liikevaihdosta | 5,3 | 4,9 | 10,7 | 7,1 | 4,7 |
| Tilikauden voitto | 7,4 | 6,7 | 20,1 | 13,3 | 5,4 |
| ● % liikevaihdosta | 3,3 | 3,2 | 9,7 | 5,8 | 3,2 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 8,5 | 7,3 | 23,6 | 16,9 | 6,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 8,4 | 7,2 | 14,9 | 12,5 | 6,4 |
| Omavaraisuusaste, % | 45,8 | 46,1 | 46,9 | 39,4 | 49,6 |
| Bruttoinvestoinnit, Me | 5,4 | 17,3 | 7,3 | 11,8 | 7,9 |
| ● % liikevaihdosta | 2,5 | 8,2 | 3,6 | 7,1 | 4,7 |
| Taseen loppusumma, Me | 195,8 | 214,0 | 211,6 | 216,8 | 170,9 |
| Henkilöstö keskimäärin *) | 1560 | 1657 | 1640 | 1775 | 1330 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake, eur | 0,74 | 0,69 | 2,03 | 1,23 | 0,51 |
| Oma pääoma/osake, eur | 8,26 | 9,01 | 9,19 | 7,26 | 7,38 |
| Osakekohtainen osinko, eur | **) 1,00 | 1,00 | 1,00 | 0,75 | 0,63 |
| Osinko/emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos, % | 134,5 | 145,8 | 49,4 | 60,9 | 122,7 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 8,3 | 6,1 | 9,2 | 6,6 | 7,2 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | 16,2 | 23,8 | 5,4 | 9,2 | 17,1 |
| Osakkeen osakeantioikaistu kurssikehitys | |||||
| ● alin, eur | 11,10 | 11,20 | 9,50 | 8,72 | 8,74 |
| ● ylin, eur | 16,85 | 18,00 | 13,30 | 13,10 | 14,30 |
| ● keskikurssi, eur | 13,65 | 15,01 | 10,62 | 10,06 | 10,59 |
| Osakekannan markkina-arvo A-osakkeille, Me | 65,3 | 88,1 | 58,6 | 65,5 | 50,4 |
| Koko osakekannan markkina-arvo, Me | 121,0 | 164,2 | 109,8 | 121,0 | 94,0 |
| Osakkeiden vaihdon kehitys koko osakekannasta | |||||
| Osakkeiden lukumäärä | 337 994 | 722 282 | 627 085 | 886 805 | 416 637 |
| ● % A-sarjan osakkeista | 6,2 | 13,4 | 11,7 | 15,3 | 7,3 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella 1000 kpl |
10.042 | 10.042 | 10.073 | 10.707 | 10.711 |
Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut.
*) Ei sisällä mainosjakajia, joita oli vuoden aikana keskimäärin 3412.
**) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.
Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan varjosti koko maailmaa ja erityisesti Eurooppaa vuonna 2022 − se hidasti kasvua ja kiihdytti inflaatiota Suomessakin.
Vuoden 2022 isoimpia kysymyksiä oli, miten Eurooppa kykenee selviytymään sotaa seuranneesta energiakriisistä.
Energian saatavuus heikkeni, minkä johdosta sähkön ja polttoaineiden hinnat nousivat tuntuvasti. Perässä tuli vielä laaja-alaisempi kuluttajahintojen nousu.
− Tämän päivän tiedon valossa selvisimme Euroopassa ja Suomessa paremmin, kuin mitä etukäteen pelkäsimme. Tuuletuksiin ei ole kuitenkaan aihetta, sillä sota Ukrainassa on edelleen käynnissä ja ensi talvesta tulee vielä haastava. Kriisi on kaikessa traagisuudessaan kuitenkin nopeuttanut energiatalouden vihreää siirtymää. Se on positiivinen asia, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Suomessa inflaatio nousi vuonna 2022 korkeammalle kuin yli 30 vuoteen. Viimeiset kymmenen vuotta inflaatio oli ensin liiankin alhaisella tasolla, noin yhdessä prosentissa. Vuoden 2022 joulukuussa inflaatio oli 9,1 prosenttia. Suomen Pankki arvioi inflaation hidastuvan vajaaseen viiteen prosenttiin keväällä 2023. Inflaation liian nopea kiihtyminen rasittaa sekä kotitalouksia että yrityksiä.
Euroopan keskuspankin neuvosto reagoi inflaation kiihtymiseen nostamalla korkoja viisi kertaa. Ohjauskorko oli vuoden 2023 maaliskuun alussa 2,5 prosenttia, jota euribor-korot heijastelivat hieman korkeammalla tasolla. Korkojen nostaminen oli Rehnin mukaan ilman muuta parempi vaihtoehto kuin tilanne, jossa shokkiterapialla taltutetaan liian nopeaksi kiihtynyttä inflaatiota.
− Korkoja on nostettu ja nostetaan sen verran, että se tukee inflaatiotavoitteen saavuttamista, joka on kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Korkojen nousu on heijastunut rahoitusoloihin ja se näkyy muun muassa asuntomarkkinoiden ja rakentamisen hidastumisena sekä useilla muilla toimialoilla, Rehn sanoo.
− Inflaation ajuri on energiahintojen nopea nousu, joka on nyt jonkin verran tasaantunut. Ankkurina on toistaiseksi maltillisena pysynyt palkkainflaatio.
Rehn näkee menneessä vuodessa myös positiivisia kehityssuuntia. Kasvu oli kohtuullista koko Euroopan taloudessa sodan synkkyydestä huolimatta, mikä kertoo Euroopan vankasta talousrakenteesta. Suomen Pankin joulukuun ennusteen mukaan Suomen talous kasvoi 1,9 prosenttia vuonna 2022. Hyvä työllisyyskehitys jatkui ja Suomen työllisyysaste nousi korkeammalle tasolle yli 30 vuoteen. Sama päti työttömyysasteeseen, joka on käynyt viimeksi yhtä alhaisella tasolla 1980-luvun lopulla.
− Hyvän työllisyyskehityksen ja kotitalouksien säästämisasteen ansiosta meillä oli hyvä taloustilanne koronapandemian jälkeen, ja se on tukenut talouden kehitystä. Tämä on näkynyt myös yrityksien tuloksessa ja kannattavuudessa, toki toimialasta riippuen, Rehn sanoo.
Rehn arvioi, että euroalue alkaa elpyä vuoden 2023 kuluessa. Vuodet 2024 ja 2025 ovat hänen mukaansa jo vahvempia, ellei Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan tapahdu vielä jotain dramaattista. Suomen tämän vuoden talousnäkymiin vaikuttaa Rehnin mukaan erityisesti neljä asiaa: mikä on palkkaneuvotteluiden lopputulema, miten Euroopan talous kehittyy, miten energiatalouden vihreässä siirtymässä päästään eteenpäin ja miten Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen jännite heijastuu Eurooppaan ja koko maailman talouteen.
− Näihin sisältyy sekä myönteisiä mahdollisuuksia että heikomman kehityksen uhkia. Varsinkin vihreän energian siirtymän mahdollisuudet ovat merkittäviä Suomelle. Vetytalouden ja akkuteollisuuden
näkymät vaikuttavat lupaavilta, samoin biotalous, Rehn sanoo.
Myös Ukrainan sota on yhä polttopisteessä vuonna 2023. Rehn muistuttaa, että Ukraina taistelee vapauden, demokratian ja eurooppalaisten arvojen puolesta.
− Venäjän hyökkäyssota on todella julmaa ja ukrainalaisten kärsimykset kovia. Maa tarvitsee kaiken mahdollisen tuen, jotta se selviytyy, hän sanoo.
Rehn uskoo, että Suomella on kaikki edellytykset olla menestyjäkansa myös tulevaisuudessa, vaikka hän myöntää, että kansainvälinen toimintaympäristö on ollut viimeksi näin rajussa murroksessa silloin, kun Neuvostoliitto hajosi, Berliinin muuri murtui, Eurooppa yhdentyi ja Kiina tuli maailmantalouteen.
− Nyt mennään eteenpäin ikävä kyllä peruutusvaihteella. Voimapolitiikka jyllää, Venäjä käy brutaalia sotaa ja Kiina haastaa läntistä yhteiskuntamallia. Tämä on Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle hyvin haasteellinen maisema.
Kansantalouden perusta on Rehnin mukaan kuitenkin paremmalla tasolla kuin 30 vuotta sitten.
− Silloin Suomi vajosi syvään lamaan 1980-luvun väärän talouspolitiikan seurauksena. Meidän on päästävä eroon pitkäaikaisesta näivettymistaudista, inflaatiosta. Selviämme, mutta tarvitsemme uudistuksia sekä yhteiskuntaan että talouteen, Rehn sanoo. "
Kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeiset hallitusneuvottelut ovat avainasemassa Suomen tulevaisuuden kannalta. Rehnin mielestä on elintärkeää vahvistaa Suomen kansantalouden reaalista kasvukykyä, on panostettava tutkimukseen ja osaamiseen sekä uudistettava työllisyyden ja yrittämisen kannustimia.
− Julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätön reunaehto sille, että yhteiskunta voi toimia luotettavasti ja sitä voidaan kehittää pitkäjänteisesti.
Laadukkaan, rakentavan kriittisen ja objektiivisen tiedonvälityksen rooli on Rehnin mielestä äärimmäisen merkittävä, jotta ihmiset voivat luottaa yhteiskuntaan ja sen instituutioihin. Heillä on oltava myös oikeus saada luotettavaa tietoa, joka mahdollistaa osallistumisen poliittiseen päätöksentekoon ja yhteiskunnallisiin keskusteluihin. − Sananvapaudesta on pidettävä hyvää huolta, Rehn painottaa.
Haastattelu on tehty 3.3.2023.
Vuosikertomus 2022
26 KESKISUOMALAINEN OYJ
Mediakonserni Keskisuomalainen kehitti onnistuneesti liiketoimintaansa Yhdessä uudistuen -strategian mukaisesti vuosina 2018–2022.
Yhdessä uudistuen -strategian keskeisimpiä osa-alueita on ollut Mediakonserni Keskisuomalaisen digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen sekä lehtibrändien että digitaalisten ulkomainosratkaisujen osalta. Vahva printtimedia tarvitsee tulevaisuudessa yhä voimakkaammin rinnalleen myös digiä.
Lehtibrändien kehitteillä oleva mobiilisovellus vahvistaakin konsernin digitaalista brändiä sekä tarjoaa alustan rikkaille sisällöille sekä kiinnostavalle mainonnalle. Lehtien digitaaliset alustat ja painetut lehdet saivat uuden ulkoasun keväällä 2022. Suomen historian suurimman lehtien ulkoasu-uudistuksen tavoitteena oli luoda aiempaa parempi luku- ja käyttökokemus niin verkossa, mobiilissa kuin printtilehdissäkin.
Mediakonserni Keskisuomalaisen ulkomainosliiketoiminta DOOH (Digital out of home) tähtää voimakkaasti kasvuun. Vahva jalansija on löytynyt Suomen markkinoilta ja bussimedian osalta tutkitaan paraikaa kansainvälistymismahdollisuuksia. Mediakonserni Keskisuomalaiseen kuuluva Neonmedia on Suomen markkinajohtaja paikallisliikenteen informaatiojärjestelmien tuottajana.
Järkevillä yritysostoilla Mediakonserni Keskisuomalainen on saanut kasvua aikaan sekä vahvistanut asemaansa aidosti paikallisena ja vahvasti valtakunnallisena toimijana. Strategiakauden aikana mediaperheeseen liittyivät mukaan muun muassa isot media-alan toimijat, Kaakon Viestintä sekä Hämeen Sanomat, joka on nykyisin osa Hämeen Mediaa. Kasvuhakuista strategiaa vahvisti myös Suomen Suoramainonnan liittyminen konserniin, mikä teki Mediakonserni Keskisuomalaisesti samalla merkittävän valtakunnallisen mainosjakelutoimijan.
Paikallisuus on vahva kilpailuetu konsernille. Maakuntien kuuluvia paikallisääniä ovat ennen kaikkea Mediakonserni Keskisuomalaisen radiot, jotka ovat
laajentaneet kuuluvuusalueitaan yhä laajemmalle strategiakauden aikana.
Toimintojen laaja-alainen tehostaminen sai vauhtia strategiakaudella. Muun muassa sanomalehtipainamisen kilpailukykyä parannettiin toimintojen keskittämisellä. Varkauden paino, joka tunnetaan Savon Painona, hankittiin konserniin vuonna 2022 ja Jyväskylän paino sekä Pieksämäen paino lopettivat toimintansa. Kiinteistöliiketoimintaa on edistetty erilaisten kaavaprojektien kautta sekä tehostamalla olemassa olevien tilojen käyttöä. Myös varhaisjakelua optimoitiin, kun Mediakonserni Keskisuomalainen myi keväällä 2022 sanomalehtien varhaisjakeluliiketoiminnan Postille ja solmi samalla jakelu- ja yhteistyösopimuksen Postin kanssa.
Konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi arvioi Yhdessä uudistuen -strategian toimineen hyvin.
− Selkeä strateginen suunnittelu on mahdollistanut konsernimme liiketoiminnan kasvun ja kehittymisen. Strategiakausi opetti, että menestyäkseen konsernin on päivitettävä strategiaansa vallitsevan toimintaympäristön ja maailman mukaiseksi. On pystyttävä reagoimaan ja sopeutumaan muutoksiin nopeasti, Kangaskorpi sanoo.
Mediakonserni Keskisuomalaisen uutta strategiaa viimeistellään parhaillaan. Uudesta strategiasta pyritään tekemään koko konsernin henkilöstölle kattava kokonaisuus, johon jokaisen on helppo sitoutua omassa työssään.
− Uusi konsernistrategia selkeyttää toimintaamme yhä vahvemmin. Kiihdytämme konsernimme vahvoja alueita ja kilpailuetujamme. Vastuullisuus tulee näkymään isommassa roolissa. Kiteytämme yhteiset tavoitteet ja arvot, joita kohti voimme yhdessä kulkea. Strategiatyömme ei ole yksittäinen projekti, vaan jatkuva prosessi ja tapa toimia, sanoo Kangaskorpi.
Vuosikertomus 2022
Uusi mobiilisovellus vahvistaa konsernin digitaalista brändiä ja tarjoaa alustan rikkaille sisällöille sekä kiinnostavalle mainonnalle.
Keskisuomalainen-konsernin digitaalisia palveluita kehitetään entistä vahvemmin mobiilikäyttöön. Peräti 69 prosenttia kaikkien Keskisuomalainen-konsernin verkkosivujen liikenteestä tuli mobiilista vuoden 2022 aikana. Uuden mobiilisovelluksen kehitysprojekti on merkittävä niin konsernin liiketoiminnan kuin asiakkaiden käyttökokemuksenkin kannalta. Ensimmäinen versio mobiilisovelluksesta on tarkoitus julkaista vuoden 2023 aikana.
Uusi mobiilisovellus yhdistää yhteen jakelukanavaan uutisvirran, rikkaat sisältökokonaisuudet ja näköislehden. Mobiilisovelluksen uskotaan vahvistavan asiakaspitoa ja digilukemisen rutiinia sekä vauhdittavan digitilausten kasvua.
Projektissa on mukana laaja työryhmä, jossa on edustajia niin toimituksista, kuluttajamyynnistä, mediamyynnistä kuin digikehityksestäkin.
– Tähtäämme huippuluokan asiakaskokemukseen mobiilissa, joka syntyy yhteistyössä. Itse sovellus on tekninen kuori, jonka avulla sisällöt nousevat entistä paremmin esiin ja jonka avulla pystymme tarjoamaan miellyttävän käyttökokemuksen asiakkaillemme, kertoo Keskisuomalainen-konsernin digitaalisen liiketoiminnan johtaja ja mobiilisovellusprojektista vastaava Kirsi Hakaniemi.
Aiempiin Keskisuomalainen-konsernin sovellusversioihin verrattuna uusi sovellus tarjoaa huippuluokan lukukokemuksen lisäksi mahdollisuuden kehittää sisältöjä ja mainontaa mobiilikäytön lähtökohdista.
– Mobiilisovellus tulee jatkossa olemaan ykköskäyttöliittymämme. Se mahdollistaa paitsi uudenlaisia sisällön esitystapoja niin tuo myös mainostajille kiinnostavan digitaalisen mainosalustan, Hakaniemi sanoo.
Sovelluksen ensimmäinen versio julkaistaan alkuvaiheessa valikoidulle joukolle konsernin lehtibrändejä. Ensimmäisenä sovelluksen saavat runsaimmin digitaalista sisältöä julkaisevat maakunta- ja aluelehdet sekä suurimmat kaupunkilehdet. Sovelluksen käyttöönoton näkökulmasta on tärkeää, että alueellisesti tunnetut lehtibrändit nousevat esiin. Siksi projektissa päädyttiin brändikohtaiseen sovelluskonseptiin, jonka avulla kuluttajien on helppo löytää tuttu lehtibrändi sovelluskaupasta ja ottaa sovellus käyttöön.
Myös mediamyynnin näkökulmasta lehtien omaan brändiin sidottu sovellus on paras vaihtoehto. Alustana mobiilisovellus mahdollistaa uusien, nykyaikaisten ja kiinnostavien mainosratkaisujen kehittämisen yritysasiakkaille.
Mobiilisovelluksen kehittäminen on pitkäaikainen projekti, johon panostetaan vahvasti myös tulevina vuosina. Jatkokehitystyö aloitetaan heti ensimmäisen version julkaisun jälkeen. Sovellukseen on tarkoitus lisätä ominaisuuksia ja käyttäjäkohtaista personointia – myös ensimmäisen sovellusversion käyttökokemuksista kerättyä palautetta hyödynnetään jatkokehitystyössä. Sovelluksen teknisen toteutuksen yhteistyökumppanina toimii teknologiayhtiö Reaktor.
" Tähtäämme huippuluokan asiakaskokemukseen mobiilissa, joka syntyy yhteistyössä.
Keskisuomalainen-konsernin digitaalisen liiketoiminnan johtaja
suomalaista viikossa (FIAM-mittaus 52/2022). 1,4 milj.
DIGITILAAJIEN MÄÄRÄ 2022
85 000
DIGITILAUSTEN KASVU PROSENTTEINA 2022
17 %
Koko konsernin keskiarvo.
39 % Paikallislehtien keskiarvo.
" Panostamme visuaaliseen tarinankerrontaan tuomalla juttujen sisään lisää visuaalisia elementtejä.
Keskisuomalainen-konsernin journalistinen johtaja, Sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja
Ulkoasu-uudistus parantaa etenkin digitaalista käyttökokemusta.
Keskisuomalainen-konsernin lehtien digitaaliset alustat ja painetut lehdet saivat uuden ulkoisen ilmeen keväällä 2022. Uudistuksen tavoitteena oli luoda aiempaa parempi luku- ja käyttökokemus niin verkossa, mobiilissa kuin printtilehdissäkin.
Lehtiuudistuksessa olivat mukana kaikki Keskisuomalainen-konsernin maakunta- ja aluelehdet, paikallislehdet ja kaupunkilehdet sekä sanomalehti Karjalaisen painettu lehti. Uudistus oli laajuudeltaan ainutlaatuinen suomalaisessa mediakentässä.
– Edes maailmanlaajuisesti ei ole tavallista, että mediakonsernilla on yksi ulkoasu kaikille tuotteille, sanoo projektin ulkoasusuunnittelijana toiminut ruotsalainen Anna Thurfjell.
Uudistuksen lähtökohta oli etenkin digitaalisen käyttökokemuksen parantaminen. Suurimmat uudistukset tehtiinkin ulkoasun rakenteisiin. Uudistus vaikuttaa myös toimitusprosessiin – sisältöjä suunnitellaan ensisijaisesti digitaalisiin julkaisuihin, verkkoon ja mobiiliin, josta ne voidaan viedä helposti myös printtilehteen.
Lukukokemukseen vaikuttavat merkittävästi kirjasinlajit eli fontit. Myös valkoinen tila on tärkeä osa kaikkea suunnittelua, sanoo Thurfjell. Lisätyn valkoisen tilan ja valittujen fonttien myötä ulkoasu näyttää ja tuntuu avoimemmalta ja lopputulos on aiempaa visuaalisempi.
– Maailmanlaajuinen trendi on luoda vahvempaa visuaalista tarinankerrontaa digitaalisessa ja painetussa mediassa, ja sitä myös lukijat lehdiltä odottavat, Thurfjell kertoo.
Visuaalisuutta tullaan jatkossa näkemään ulkoasun lisäksi yhä enemmän myös sisällöissä.
– Panostamme visuaaliseen tarinankerrontaan tuomalla juttujen sisään lisää visuaalisia elementtejä. Tämän lisäksi lanseeraamme myös täysin uuden juttutyypin, joka on yhdistelmä kuvia, otsikoita ja lyhyitä tekstejä, kertoo Keskisuomalainen-konsernin journalistinen johtaja, päätoimittaja Pekka Mervola.
Lehtiperheet on eroteltu toisistaan värien avulla. Maakunta- ja aluelehtien tunnusväriksi valittiin sininen, paikallislehdet käyttävät keltaista ja kaupunkilehdet punaista. Kaikkien lehtien uuden ulkoasun pääväri on sininen, koska Suomi on tuhansien järvien maa, sanoo Thurfjell, joka haki inspiraatiota suunnitteluun luonnosta, Suomen kielestä ja historiasta sekä suomalaisesta muotoilusta.
" Osa artikkelin mystiikkaa on, että sitä ei ole yritetty selittää auki. Jutun voi lukea monella eri tavalla ja juuri se tekee siitä niin mielenkiintoisen.
JEMO KETTUNEN toimittaja
Laadukkaat, monipuoliset ja visuaaliset sisällöt kiinnostavat lukijoita iästä riippumatta.
Keskisuomalainen-konsernin painetut ja digitaaliset lehdet tavoittelevat aktiivisesti myös nuoria lukijoita. Käynnissä on monia eri kehitysprojekteja, joissa niin sisältöjä kuin kanaviakin kehitetään yhä kiinnostavammiksi myös alle 45-vuotiaiden lukijoiden mielissä.
Digitaalisten sisältöjen osuus toimitustyössä on kasvanut vuosi vuodelta. Osana digitaalisen liiketoiminnan kehitysstrategiaa käynnistyi myös mobiilisovellusprojekti, jonka tavoitteena on tarjota lukijoille huippuluokan asiakaskokemus mobiililaitteilla. Omien kanavien ohella markkinointia ja sisältöjä jaetaan myös muihin viestimiin ja sosiaalisen median kanaviin. Monikanavaisella tiedonvälityksellä pyritään siihen, että mediabrändit näkyvät niissä kanavissa, joiden parissa nuoret viettävät aikaansa muutenkin.
– Etenkin markkinoinnin kannalta meidän täytyy näkyä monipuolisesti eri kanavissa. Tärkeintä on kuitenkin saada lukijat omaan kanavaamme ja kehittää omien kanaviemme esitystapoja sellaisiksi, että ne kiinnostavat eri ikäisiä lukijoitamme, toteaa Keskisuomalainen-konsernin journalistinen johtaja ja sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola.
Oikeiden kanavien lisäksi myös tarjottavien sisältöjen täytyy kiinnostaa nuoria. Mervola näkee, että uutiset kiinnostavat usein samalla tavalla iästä riippumatta. Sisällöllisesti olennaista on, että juttujen kohteet ovat samaistuttavia.
– Kiinnostavuutta lisää merkittävästi se, jos jutun kohteena, haastateltavana tai kuvissa esiintyy oman ikäisiä ihmisiä. Visuaalisuuden merkitys jutuissa on myös kasvanut ja tätä puolta olemme kehittäneet aktiivisesti, Mervola kertoo.
Visuaalisuutta lisätään jatkossa valikoituihin artikkeleihin muun muassa liikkuvien grafiikoiden ja videoiden avulla. Tärkeintä on kuitenkin edelleen itse sisältö.
– Videot ja podcastit ovat tärkeitä, mutta silti jutut
vetävät eniten. Esimerkiksi Gettomasan haastattelu kiinnosti ihmisiä laajasti eri ikäryhmissä ja eri paikkakunnilla, sanoo Mervola.
Marraskuussa sanomalehti Keskisuomalaisessa julkaistiin toimittaja Jemo Kettusen kirjoittama haastattelulitterointi, eli haastateltavana olleen artistin Gettomasan ja toimittajan välinen keskustelu sanasta sanaan. Artikkeli herätti kiinnostusta laajasti – vuoden loppuun mennessä sen oli klikannut auki lähes 500 000 lukijaa, mikä tekee siitä sanomalehti Keskisuomalaisen historian suosituimman artikkelin.
Toimittajien tekemien haastattelujen julkaiseminen sellaisenaan, ilman minkäänlaista muokkaamista on poikkeuksellista. Erikoiseen ratkaisuun päädyttiin erikoiseksi muuttuneen haastattelun johdosta.
– Haastattelutilanteessa yhteistä säveltä ei vain löytynyt. Kun alkushokki helpotti, niin tajusin, että tämähän on fantastista materiaalia. Litteroinnin jälkeen ajattelin kirjoittaa juttua enemmän auki ja kuvailla millaisia tunteita haastattelussa koettiin, mutta sitten tajusin, että juttu ei tarvitse mitään
lisää. Kaikki sisältö on jo olemassa. Siinä on jo omanlaisensa imu ja koukku, muistelee Kettunen.
Jyväskyläläinen rap-artisti Gettomasa, oikealta nimeltään Aleksi Lehikoinen, on aiemminkin esiintynyt julkisuudessa suorasanaisesti ja kohua ovat aiheuttaneet myös hänen julkaisemiensa kappaleiden sanoitukset. Pekka Mervola arvioi, että yksi syy Keskisuomalaisen julkaiseman artikkelin saavuttamaan kiinnostukseen on sen autenttisuus.
– Kirjoitus on paljas ja aito, se kertoo artistin ja toimittajan kohtaamisesta, ei niinkään Gettomasan saavutuksista tai urasta. Juttua lukiessa herää sympatioita molempien sekä artistin että toimittajan puolesta, Mervola toteaa.
– Gettomasa-artikkeli kertoo myös journalismin muutoksesta – poliitikkoja, vaikuttajia, taiteilijoita tai artisteja ei enää suojella, niin kuin historiassa on joskus tehty. Nyt kaikenlaista käytöstä ei enää sallita, tai ainakin kerrotaan, mitä todella tapahtui ja annetaan lukijan arvioida, onko käytös sallittavaa vai ei, Mervola jatkaa.
Paikalliset sisällöt ovat tärkeitä, sillä ne ovat kaikista lähinnä ihmisiä ja ihmisten arkea.
Sanomalehti Keskisuomalaisen varapäätoimittaja
Toimittajarekrytoinnit mahdollistavat laadukkaiden paikallisten ja valtakunnallisten sisältöjen tarjoamisen lukijoille.
Keskisuomalainen-konsernin suuressa toimittajahaussa palkattiin konsernin kahdeksaan sanomalehteen yhteensä 16 uutta toimittajaa. Meneillään olevaan mediamurrokseen nähden poikkeuksellisen laajan rekrytointikampanjan toteutuksesta vastasi sanomalehti Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen.
– Rekrytointikampanjamme herätti paljon positiivista huomiota alalla ja saimme runsaasti laadukkaita hakemuksia, Pasanen iloitsee.
Toimittajarekrytoinnit viestivät luottamuksesta Keskisuomalainen-konsernin medioihin myös tulevaisuudessa. Lisäresurssit mahdollistavat entistä laadukkaampien sisältöjen tarjoamisen lukijoille niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.
– Ihmiset kaipaavat tietoa, mutta lisäksi mediasisällön täytyy olla oikealla tavalla viihdyttävää ja hyödyllistä. Lukijoiden luottamus on arvokkain pääomamme. Niin kauan, kun pystymme säilyttämään sen, meillä on hyvä tulevaisuus, Pasanen toteaa.
Kuluttajat harkitsevat tarkkaan, mihin mediaan ovat valmiita sijoittamaan, sanoo Pasanen. Tilattavan median täytyy pystyä tarjoamaan monipuolisia ja rikkaita sisältöjä.
– Ihmiset ovat entistä tarkempia siitä, mihin aikaansa käyttävät. Meidän täytyy mediana olla sen ajan arvoisia, Pasanen sanoo.
Lehtien on tärkeää tarjota valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävien uutisten ohella myös parempaa paikallista journalismia. Alueellisten toimitusten pitkäaikainen kokemus auttaa tunnistamaan uutisaiheita ja olemaan paikalla siellä, missä tapahtuu. Keskisuomalainen-konsernin lehdet ja radiot tekevätkin alueilla yhteistyötä juuri paikallisten uutisten puolesta.
Keskisuomalainen-konsernin sisältöstrategia linjaa maakunta- ja alue-, paikallis- sekä kaupunkilehtien sisältösuunnittelua. Paikalliset aiheet ja ihmiset ovat pääosassa paikallis- ja kaupunkilehtien sisällöissä, mutta ne ovat tärkeä kivijalka myös maakunta- ja aluelehdille.
– Paikalliset sisällöt ovat tärkeitä, sillä ne ovat kaikista lähinnä ihmisiä ja ihmisten arkea, Pasanen toteaa.
Sanomalehti Keskisuomalaisessa on tunnistettu, että tilausta on myös ultrapaikallisille uutisille. Verkko- ja printtilehteen nostetaankin säännöllisesti lukijoiden Meidän juttu -palstalle lähettämiä uutisia. Palstalla esimerkiksi urheiluseurat, järjestöt ja oppilaitokset viestivät aktiivisesti toiminnastaan.
– Palstalla pääsevät esiin ne ultrapaikalliset jutut, joihin emme toimituksessa ehdi tarttua, mutta jotka ovat tekijöille ja alueille tärkeitä, kertoo Pasanen.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa ja sen tiheässä tietovirrassa uutisten sekä artikkeleiden laadukkaan visuaalisen kerronnan merkitys on kasvanut. Hyvä kuvitus kiinnittää lukijan huomion ja saa tarttumaan juttuun.
− Nykyajan viestintä on kuvallista ja nopeaa, sisältömäärä on valtava. Hyvällä kuvituksella voidaan tiivistää voimakas viesti, joka herättää lukijan mielenkiinnon ja kutsuu lukemaan, kertoo Savon Sanomien graafikko Mikko Pitkänen.
Journalismissa visuaalisen kerronnan merkitys on korostunut viime vuosina. Lukijoiden media-ajasta ei kilpailla vain perinteisten medioiden kanssa, vaan journalistiset jutut kilpailevat myös esimerkiksi sosiaalisen median sisältöjen kanssa. Siksi niin Savon Sanomilla kuin koko Keskisuomalainen-konsernissakin on panostettu laadukkaaseen visuaaliseen kerrontaan.
Savon Sanomat kertoi etusivullaan Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan 25. helmikuuta vuonna 2022. Etusivun kuvituksessa mustaa taustaa vasten on Ukrainan lippu. Isolla tekstikoolla kerrotaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Myös maaliskuun 6. päivänä Savon Sanomien etusivulla oli koko etusivun mittaisena Ukrainan sinikeltainen lippu tekstillä: , Rauha Ukrainaan. Visuaalisella kerronnalla voidaankin tehdä voimakkaita, tunteisiin vetoavia kannanottoja. Pitkäsen mukaan journalismissa toimitaan näin kuitenkin vain poikkeustilanteissa.
− Ukraina-teeman kuvituksissa Savon Sanomat esitti myötätuntonsa Ukrainalle. Yksinkertaiset mutta voimakkaat visuaaliset elementit loivat juttuun tunnetta. Värit sininen ja keltainen yhdistyivät lukijoiden mielissä välittömästi Ukrainaan ja sotaan, Pitkänen sanoo.
Uutiskuvitus vaatii graafikolta erityisesti hyvää yleissivistystä ja uteliaisuutta sekä reagointia ilmiöihin. Graafikkona 20 vuotta työskennellyt Pitkänen pyrkii löytämään kuvituksissaan aina erilaisen näkökulman aiheeseen, tai syventämään kuvitettavan jutun sisältöä.
− Elementit löytyvät aihepiiristä, ja niitä muokkaamalla syntyy tunnistettava vaikutelma. Sen ei aina tarvitse olla huikea juttu, vaan pienikin lisämauste tuo heti lisää sisältöä, hän sanoo.
Savon Sanomien visuaalinen kerronta sai kuusi tunnustusta eurooppalaisessa palkintokisassa, European Newspaper Awardsissa (ENA) vuonna 2022. Graafikko Mikko Pitkänen sai palkinnot Ukraina-aiheisista taitetuista etusivuista. Pitkänen palkittiin myös nuorten sukupolvien joustavuutta käsittelevän jutun kuvituksesta. Kisassa palkintoja jaettiin lisäksi kahdelle lehden sisäosan B-kannelle. Toinen palkituista B-osan kansista oli Savon Sanomien lehtikuvaaja Aake Roinisen ottama droonikuva Kuopion Peräniemen
Kasinon rannasta lähtevistä jäistä. Savon Sanomien kuvaaja Paula Pohjamo palkittiin värikkäästä B-osan kansikuvastaan. Lisäksi visuaalisen toimituksen esimies Tuire Punkki palkittiin Kuopion kaupungintalon tornissa otetusta kuvasta.
− Paras palkinto on se, että haluamme koko porukalla tehdä laadukasta journalismia myös visuaalisen kerronnan osalta, Pitkänen sanoo.
Pitkäsellä ja Savon Sanomilla on jo useita palkintoja Society for News Design Scandinavialta ja European Newspaper Awardilta. Ensimmäinen globaali tunnustus Pitkäselle tuli vuonna 2022 kansainvälisen The Society for News Design (SND) -kilpailusta, jossa valittiin vuoden parhaat printtija digitaaliset uutiskuvitukset 3 500 kansainvälisen osallistujateoksen joukosta 11 kategoriassa. Savon Sanomien 29.9.2021 julkaistun lehden B-osan kansi, On aika sai kunniamaininnan Best of Print News Design -kilpailussa. Kansi oli Mikko Pitkäsen kuvittama.
" Hyvällä kuvituksella voidaan tiivistää voimakas viesti, joka herättää lukijan mielenkiinnon ja kutsuu lukemaan.
MIKKO PITKÄNEN Savon Sanomien graafikko
Keskisuomalainen-konsernin printti- ja digimediat tavoittavat 2,2 miljoonaa suomalaista viikossa, kertoo Kansallinen Mediatutkimus. Etenkin konsernin paikallis- ja kaupunkilehdet ovat säilyttäneet asemansa vahvoina alueellisina medioina. Suomalaisista 92 prosenttia lukee sanoma-, kaupunki- tai iltapäivälehtiä viikoittain eri lukuvälineillä. Myös luottamus mediaan on säilynyt korkeana – peräti 94 prosenttia vastaajista luottaa sanomalehdistä saatuun tietoon. Kansallinen Mediatutkimus on printtimedia-alan vuosittain yhdessä tilaama tutkimuskokonaisuus, jonka toteuttaa Kantar TNS.
Mediakonserni Keskisuomalaisen radiokanavat kajahtavat yhä laajemmilla alueilla.
Paikallisuus on vahva kilpailuetu myös Keskisuomalainen-konsernin radioliiketoiminnassa. Radioiden sisällöt nojaavat laadukkaasti tuotettuihin uutisiin sekä paikallisiin sisältöihin, joita poimitaan kattavasti kanavien kuuluvuusalueilta. Keskisuomalainen-konsernin radiot: Radio Keskisuomalainen, Savon Aallot ja Radio Voima ovat useiden maakuntien ääniä, sanoo Radio Keskisuomalaisen päätoimittaja Henri Berg.
− Siksi sisältömmekin on erilaista valtakunnan kanaviin verrattuna. Meillä Jyväskylässä yhteistyö paikallislehtien kanssa tekee toiminnastamme entistä maakunnallisempaa. Haluamme koskettaa sisällöillämme aidosti ja kattavasti paikallisia ihmisiä kaikilla kuuluvuusalueillamme, Berg sanoo.
Keskisuomalainen-konsernin radioliiketoiminnassa radioiden kuuluvuusalueet laajenivat vuonna 2022. Radio Keskisuomalainen kuuluu nyt lähes koko Keski-Suomen maakunnassa saatuaan kaksi uutta taajuutta Jämsässä ja Pihtiputaalla. Lahtelaisen Radio Voiman kuuluvuusalue laajeni Päijät- ja Itä-Hämeestä Kouvolan seudulle ja Kanta-Hämeeseen. Kuopiolaisen Savon Aaltojen peitto kattaa lähes koko Pohjois-Savon.
− Kuuluvuusalueen laajeneminen muutti kanavamme painopisteen entistä enemmän maakunnalliseen ja ylimaakunnalliseen suuntaan perinteisestä kaupunkiradiosta, kertoo Radio Voiman päätoimittaja Matti Eve.
Paikallinen kaupallinen radio on mainostajalle hyvä ja kustannustehokas kanava paikallisten ihmisten tavoittamiseen. Radiomainoksen alueellista kohdentamista voidaan tehdä helposti eri taajuuksilla. Kuulijakuntaa voidaan myös tavoitella ajastamalla mainos kohderyhmälle otollisimpaan aikaan.
" Haluamme koskettaa sisällöillämme aidosti ja kattavasti paikallisia ihmisiä kaikilla kuuluvuusalueillamme.
Radio Keskisuomalaisen päätoimittaja
2,5 h / päivä
(Lähde: Finnpanel Oy, Tiedote 10/2022)
Keski-Suomi 95,9 MHz Pohjoinen Keski-Suomi 95,4 MHz Jämsä 92,8 MHz
Päijät-Häme 98,6 MHz Itä-Häme 94,9 MHz Hyvinkää, Riihimäki ja Turenki 91,0 MHz
Kuopio 102,0 MHz Iisalmi 93,5 MHz Varkaus 87,7 MHZ
Neonmedia panostaa joukkoliikenteen ohjelmistokehitykseen ja tähtää kansainvälisiin projekteihin.
Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Neonmedia toimittaa digitaalisia näyttöratkaisuja muun muassa paikallisliikenteen busseihin. Viime vuoden lopulla Neonmedia osti itselleen Digital signage -ohjelmistoon liittyvän liiketoiminnan teknologiayhtiö Mastercomilta. Jo aiemmin Neonmedian käytössä ollut ohjelmisto mahdollistaa paikkatiedon hallinnan liikkuvassa ajoneuvossa.
Paikkatietojen tuottaminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kohdentaa mainontaa halutun sijainnin mukaan. Ohjelmiston älyjärjestelmä tunnistaa, kun bussi lähestyy esimerkiksi myymälää ja pyörittää bussinäytöllä myymälän mainoksen relevanttiin aikaan. Vastaavasti etenemisinformaatiota voidaan hyödyntää myös brändimainonnassa – esimerkiksi elintarvikebrändin mainos voi näkyä bussinäytöllä aina bussin lähestyessä ruokakauppaa.
Paikkatietojen hyödyntäminen tehostaa mainonnan tavoittavuutta. Bussimainonnan äärellä vietetään myös suhteellisen pitkiä aikoja – matkustusaika paikallisliikenteessä on keskimäärin 14 minuuttia, missä ajassa mainokset ehtivät toistua neljästä kuuteen kertaa.
– Olemme Suomen markkinajohtaja paikallisliikenteen informaatiojärjestelmien tuottajana lähes tuhannen bussin kannallamme. Oman ohjelmistoalustamme avulla meillä on erinomaiset valmiudet olla kehittämässä palveluja matkakokemuksen parantamiseksi, kertoo Neonmedian toimitusjohtaja Jari Lähdemäki.
Neonmedialla on Suomessa jo lähes 1 500 bussien digitaalista näyttöä sekä kaupunkien paikallisliikenteessä että kaukoliikenteessä. Viime vuoden aikana Neonmedian bussinäyttöjä asennettiin myös Joensuuhun ja Vaasaan, kun yhtiö voitti viisivuotisen kilpailutuksen informaatio- ja mainosnäyttöjen asentamisesta paikallisliikenteiden busseihin. Neonmedian näyttöjä löytyy lisäksi Suomen suurimpien kaupunkien busseissa, kuten Helsingistä, Tampereelta, Kuopiosta ja Jyväskylästä.
– Olemme onnistuneet levittämään bussimedioidemme sopimuskantaa maantieteellisesti myös konsernimme ydinalueiden ulkopuolelle, iloitsee Lähdemäki.
Neonmedian tavoitteena on kaksinkertaistaa joukkoliikenteen matkasuoritteet vuoteen 2030 mennessä. Mahdollisuutta toiminnan laajentamiselle myös Suomen ulkopuolelle on tutkittu. Oman ohjelmiston kehittäminen mahdollistaa joukkoliikenteen ja muiden ulkomainonnan ratkaisujen tuottamisen näyttöjen sijoitteluympäristöistä riippumatta.
– Neonmedian digitaalisen bussimainonnan ja matkustajainformaation kokonaisuus on esimerkki konsernimme vahvasta digitaalisen liiketoiminnan kiihdyttämisestä. Tutkimme myös aktiivisesti mahdollisuuksia konseptin viemiseksi kansainvälisille markkinoille, toteaa konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.
" Olemme Suomen markkinajohtaja paikallisliikenteen informaatiojärjestelmien tuottajana lähes tuhannen bussin kannallamme.
Neonmedian toimitusjohtaja
" Brändin keskiössä on aito paikallisuus ja vahva valtakunnallisuus.
Keskisuomalainen-konsernin kaupallinen johtaja
Mediamyynnin uusi brändi yhdistää viisi alueyhtiötä Etelä-Suomen Median, Hämeen Median, Keski-Suomen Median, Savon Median sekä Kaakon Viestinnän ja kokoaa yhteen monipuolisen palvelutarjoaman.
Keskisuomalainen-konsernin mediamyynnissä toteutettiin vuonna 2022 brändiuudistus, joka kokoaa viiden alueyhtiön mediamyynnin yhden brändin alle. Yhtenäisen brändin avulla mediamyynti pyrkii kirkastamaan niin sisäistä kuin ulkoistakin viestintäänsä Keskisuomalainen-konsernin mediatuotteisiin ja -ratkaisuihin liittyen.
Keskisuomalainen-konsernin mediamyynnin tavoitteena on kehittyä erilaisten välitavoitteiden kautta Suomen parhaaksi media-alan asiantuntijaksi. Uudistettu brändi on yksi askel kehityspolulla. Brändin tarkoitus on tukea myyntityötä ja vahvistaa tunnistettuja kilpailuetuja.
– Uusi brändi selkeyttää toimintaamme niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Tavoitteemme oli
yhtenäinen, moderni ja raikas brändi, joka korostaa vahvaa paikallista osaamistamme ja toisaalta valtakunnallista palveluverkostoamme. Uusi brändi on niin sisällöllisesti kuin visuaalisestikin onnistunut kokonaisuus, sanoo konsernin kaupallinen johtaja Mikko Pakarinen.
Meks on Keskisuomalainen-konsernin mediamyynnin brändi, joka kokoaa yhteen koko konsernin media- ja palvelutarjoamaan ja tarjoilee ne yritysasiakkaille yhden kontaktin periaatteella. Brändin keskiössä on aito paikallisuus ja vahva valtakunnallisuus. Uudistettu brändi kiteyttää myös mediamyyjän roolia asiakkuudenhoidossa – mediamyyjä on Keskisuomalainen-konsernin mediatuotteiden ja markkinointiratkaisujen asiantuntija sekä näkemyksellinen kumppani, jolla on myös vahva paikallistuntemus.
Brändityössä määriteltiin mediamyynnille sekä viestinnällinen että visuaalinen identiteetti. Brändin ytimen tiivistävässä brändikirjassa määritellään myös mediamyynnin tarkoitusta ja asemointia, brändiattribuutteja, asiakaspersoonia ja visuaalisuuden käyttöä. Brändityö toteutettiin yhteistyössä Keskisuomalainen-konsernin markkinointiviestinnän palveluita tarjoavan Kamuan kanssa.
– Sisäisen lanseerauksen yhteydessä uusi brändi on saanut tervetulleen vastaanoton ja sen koetaan aidosti helpottavan myyntityötä, Pakarinen toteaa.
KESKISUOMALAINEN OYJ 45
Henkilöstön ideana syntynyt KSML Digisertifikaatti -koulutus laajentaa mediamyyjien digimainontaosaamista.
Vuonna 2022 käynnistyneellä KSML Digisertifikaatti -koulutuksella vahvistetaan mediamyynnin osaamista digimedioista, digimainonnan tuotteista ja trendeistä. Koulutus on osa mediamyynnin digistrategiaa. Vuonna 2022 kirkastetun digistrategian tärkeimpiä painopistealueita ovat mobiilisovellusprojektin kaupallisten mahdollisuuksien varmistaminen, mediamyynnin digituotekehityksen vauhdittaminen ja osaamisen kasvattaminen.
Digisertifikaatti-koulutus vastaa uudistetun strategian painopisteisiin kasvattamalla mediamyynnin osaamista digimainontaan liittyen. Koulutus on osa Keskisuomalainen-konsernin digitaalista oppimisympäristöä KSML Akatemiaa. Ajatus oppimisympäristöstä syntyi mediamyynnin Paras idea -kilpailun kautta. Paras idea on vuosittain mediamyynnin henkilöstölle järjestettävä innovointikilpailu, jossa mediamyyjät pääsevät kehittämään toimintaympäristöään ja ideoimaan uusia tuotteita, palveluja sekä toimintamalleja.
– Henkilöstön kehitysideana syntynyt koulutuskokonaisuus on hyvä esimerkki tavasta, jolla kehitämme työprosessejamme ja laajennamme sisäistä tukea. Henkilöstön hyvät ideat voidaan tuoda jopa strategiatasolle, toteaa konsernin kaupallinen johtaja Mikko Pakarinen.
Digisertifikaatti-koulutus koostuu viidestä eri koulutusmoduulista, joissa opiskellaan muun muassa onnistuneen digikampanjan anatomiaa ja datan hyödyntämistä myynnissä. Koulutus tarjoaa konkreettista tuotetietoa ja myyntiargumentteja myyntityön tueksi ja se tulee jatkossa olemaan myös osa mediamyynnin perehdytysohjelmaa.
– Myös asiakkaidemme näkökulmasta on tärkeää, että mediamyyjillämme on viimeisin tieto digimainonnan trendeistä ja mahdollisuuksista. Mediamyynnin tavoitteena on olla markkinointiratkaisujen asiantuntija ja näkemyksellinen kumppani – tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii jatkuvaa uuden oppimista ja kehittymistä, Pakarinen toteaa.
Mediamyynti tavoittelee tulevalle vuodelle kasvua, jota alkuvuoden eduskuntavaalimainonnan toivotaan erityisesti vauhdittavan. Kasvua haetaan etenkin digi- ja ulkomainonnasta.
– Olemme nostaneet kaikkia digi- ja ulkomainontaan liittyviä myyntitavoitteitamme. Vuonna 2022 onnistuimme etenkin digitaalisessa ulkomainonnassa, ja sen osalta vuosi 2023 tulee olemaan voimakkaan kasvun vuosi, sanoo Pakarinen.
Vahvan printtimedian rinnalle kehitetään kiinnostavaa digibrändiä.
Kuluttajamyynnin ja -markkinoinnin strategisena tavoitteena on kiihdyttää etenkin digitaalisen liiketoiminnan kasvua. Digitaalisuuden vahvistumisen uskotaan vauhdittavan myös tilausten myyntiä.
– Meillä on vahva ja perinteikäs brändi, joka tunnetaan etenkin printtituotteistaan. Sen rinnalle meidän tulee nyt rakentaa myös vahva digitaalinen identiteetti, sanoo konsernin kuluttajamyynnin johtaja Milla Hänninen.
Keskisuomalainen-konsernin kuluttajamyynti ja sisällöntuotannosta vastaava johto ovat laatineet yhteisen kuluttajastrategian, jonka tavoitteena on tuottaa yhdessä valittuja asiakassegmenttejä puhuttelevaa sisältöä ja markkinointia. Ensimmäinen toimituksellisia sisältöjä vahvasti kuluttajamarkkinoinnissa hyödyntävä kampanja oli vuoden 2023 alussa käynnistynyt poikkeustalvi-kokonaisuus.
– Digitilausten ja -liikevaihdon kasvutavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tulevina vuosina kiinnostavia sisältöjä, erinomaista käyttäjäkokemusta sekä tehokasta myyntiä ja markkinointia. Tarvitsemme yhteistyötä yli toimintorajojen yhteisten tavoitteidemme saavuttamiseksi, toteaa Hänninen.
Kuluttajamyynnissä ja -markkinoinnissa on vuoden 2022 aikana tehty toimenpiteitä digitaalisen kivijalan lujittamiseksi. Osana kehitystyötä yksikössä on otettu käyttöön verkkokauppamaailmasta tunnettu asiakaspolkumalli. Mallissa markkinointi ja myynti muodostavat kokonaisuuden, joka keskittyy asiakkaan kuljettamiseen ostopolulla. Mallin avulla on tarkoitus tasapainottaa ja tehostaa toimintoja asiakaspolun eri vaiheissa.
– Kasvun varmistamiseksi
DIGI " Meillä on vahvat ja perinteikkäät brändit, jotka tunnetaan etenkin printtituotteistaan. Niiden rinnalle meidän tulee nyt rakentaa myös vahva digitaalinen identiteetti.
Keskisuomalainen-konsernin kuluttajamyynnin johtaja
panostamme jatkossa huomattavasti enemmän asiakaspolun ensimmäisen vaiheen markkinointiin, eli kiinnostuksen herättämiseen. Keskitymme myös uusien asiakkaidemme sitouttamiseen ja aktivointiin. On myös tärkeää pitää huolta nykyisestä, paikallisten sisältöjen parissa viihtyvästä asiakaskannastamme, Hänninen kertoo.
Vuodelle 2023 kuluttajamyynti ja -markkinointi on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita, jotka tähtäävät asiakaspidon parantamiseen, automaatioasteen kasvattamiseen ja verkko-ostamisen kehittämiseen. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää entistä tehokkaammin kerättyä asiakasdataa ja kehittää asiakaspalvelua. Digitaalinen transformaatio on kannattavan kasvun edellytys ja se koskettaa konsernin kuluttajamyynnin ja -markkinoinnin sekä asiakaspalvelun jokaista osa-aluetta.
– Paikallisen tiedon ja uutisten merkitys on kuluttajilla edelleen suuri. Vain sisällön kuluttamisen tavat ovat muuttuneet ja meidän tulee olla mukana tässä muutoksessa, sanoo Hänninen.
KESKISUOMALAINEN OYJ 49
Keskisuomalainen-konserniin kuuluvat Jakelusepät ja Ilves Jakelu myivät sanomalehtien varhaisjakeluliiketoiminnan Postille vuoden 2022 alussa. Samalla solmittiin jakelu- ja yhteistyösopimus Postin kanssa.
Jakelusepät ja Ilves Jakelu myivät Postille sanomalehtien varhaisjakeluliiketoiminnot Pohjois-Savossa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Kaupan yhteydessä tehtiin sopimus Keskisuomalainen-konsernin lehtien varhaisjakelun järjestämisestä Pohjois-Savossa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä sekä Keski-Suomessa, Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.
Uuden jakelu- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti Posti tuottaa Keskisuomalainen-konsernille pääasiassa sanomalehtien varhaisjakelua. Sopimus on voimassa vuoden 2026 loppuun saakka. Posti on hoitanut sanomalehtien varhaisjakelua jo pitkään Keski-Suomessa, Kaakossa ja osissa Etelä-Suomea. Vuonna 2022 Posti jakoi arviolta 50 miljoonaa Keskisuomalainen-konsernin sanomalehteä.
Postin kanssa solmitulla uudella jakelu- ja yhteistyösopimuksella Keskisuomalainen-konserni varmistaa sanomalehtien toimivan ja kustannustehokkaan varhaisjakelun pitkälle tulevaisuuteen.
− Sopimuksen tarkoituksena on syventää ja laajentaa yhteistyötä sekä kehittää luottamuksellista keskinäistä suhdetta Postin kanssa, sanoo Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Keskisuomalainen-konserni varmistaa lehtien varhaisjakelun toimivuuden yhteistyössä Postin kanssa.
− Teemme tiivistä yhteistyötä Postin kanssa. Pyrimme yhdessä kehittämään varhaisjakelun laatua ja varmistamaan sen toimivuuden. Tarkkailemme kaikilla alueillamme jatkuvasti jakelun laatua ja käymme säännöllisesti yhdessä Postin kanssa läpi myös asiakkaiden antamia palautteita, kertoo varhaisjakelusta Keskisuomalainen-konsernissa vastaava johtaja Jarmo Koskinen.
Jakeluseppien ja Ilves Jakelun noin 750 työntekijää siirtyivät Postille. Valtaosa heistä oli sanomalehtien varhaisjakajia. Jakeluyhtiöt hoitavat vielä Savossa ja Päijät-Hämeessä lehtien kuljetuksia jakelupisteille.
Varhaisjakeluliiketoiminnan myynti kehitti positiivisesti Keskisuomalainen-konsernin liiketoimintaa.
– Liiketoimintakaupasta kirjasimme merkittävän myyntivoiton, mikä mahdollistaa yhtiön omistaja-arvon ylläpitämisen sekä konsernin liiketoiminnan kehittämisen. Kokonaisjärjestelyllä myös turvataan liiketoimintakaupassa siirtyvän henkilöstön työn jatkuvuus, Kangaskorpi sanoo.
" Keskisuomalainen-konserni varmistaa lehtien varhaisjakelun toimivuuden yhteistyössä Postin kanssa.
KESKISUOMALAINEN OYJ 51
VESA-PEKKA KANGASKORPI Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja
Suomen Suoramainonta on Suomen suurin yksityinen valtakunnallista osoitteetonta jakelu- ja markkinointipalvelua tuottava toimija. Kotiin jaettavan paperisen suoramainoksen teho ja suosio ovat säilyneet digitaalisesta murroksesta huolimatta, ja tarjousmainonnan tuotteista suoramainonta on yhä ylivoimainen. Suoramainonnalla tavoitetaan myös sellaisia kuluttajia, joita ei muilla tavoin saada kiinni, sanoo Keskisuomalainen-konserniin kuuluvan Suomen Suoramainonnan toimitusjohtaja Jari Mankonen.
− Monelle asiakkaallemme suoramainonta on itseasiassa edelleen kaikista tärkein markkinointikanava. Se on näkynyt hyvänä kysyntänä Suomen Suoramainonnan suuntaan. Uskon, että kysyntää riittää vielä pitkälle tulevaisuuteen. Suoramainonnalla on paikkansa osana modernia mediamixiä, Mankonen sanoo.
Suomen Suoramainonta on solminut uusia merkittäviä jakelusopimuksia Keskon, Maskun ja Tokmannin kanssa vuodelle 2023. Mankosen mukaan uudet sopimukset ovat merkki liiketoiminnan positiivisesta kehityssuunnasta. Myös kevään eduskuntavaalit suoramainostarpeineen piristävät Suomen Suoramainonnan näkymiä odotetusti. Paperin hinnannousu on haastanut suoramainonnankin liiketoimintaa.
− Näyttää siltä, että paperin hinta kääntyy tänä keväänä hiljalleen laskuun ja mekin pystymme miettimään kilpailukykyämme sen myötä vieläkin paremmalle tasolle, Mankonen sanoo.
Kotiin jaettavan suoramainoksen vahvin kilpailuetu on mainoksien kohdentamisessa. Suoramainontaa voidaan kohdentaa alueellisesti esimerkiksi asuinalueen, korttelin, postinumeron, kaupunginosan, taajaman tai kunnan mukaan. Kohdennuksessa voidaan valita erikseen myös pientalot tai kerrostalot tai nämä molemmat. Suoramainontaa voidaan lisäksi kohdentaa sosioekonomisten tekijöiden mukaan vaikkapa lapsiperheille tai eläkeläisille.
Suomen Suoramainonnan jakeluverkon läpi kulki osoitteettomasti kohdistettuna 600 miljoonaa jakelutuotetta vuonna 2022. Se jakaa muun muassa mainoksia, asiakaslehtiä sekä tiedotteita. Kattavalla jakeluverkollaan Suomen Suoramainonta tavoittaa viikoittain 2,15 miljoonaa kotitaloutta.
" Kotiin jaettavan paperisen suoramainoksen teho ja suosio ovat säilyneet digitaalisesta murroksesta huolimatta, ja tarjousmainonnan tuotteista suoramainonta on yhä ylivoimainen.
Suomen Suoramainonnan toimitusjohtaja
SUOMEN SUORAMAINONTA 15
JAKELUYHTIÖTÄ
PÄÄTOIMISTA 200
TYÖNTEKIJÄÄ
-KONSERNI PAIKALLISTA TOIMIPAIKKAA / JAKELUTERMINAALIA 37
JAKAJAA 3 500
SAULI VUORINEN Lehtiseppien toimitusjohtaja
Sanomalehtipainamisen kilpailukykyä parannettiin toimintojen siirtämisellä Varkauden painoon.
Keskisuomalainen-konsernin painopalveluyhtiö Lehtisepät keskitti painotoimintaansa vuoden 2022 alussa konsernin omistukseen siirtyneeseen Savon Painoon Varkauteen. Varkaudessa painetaan nyt Savon Sanomien lisäksi muun muassa sanomalehti Keskisuomalaista, kun Aholaidan paino Jyväskylässä suljettiin vuoden 2022 lopulla. Varkauden painon tiloihin on keskitetty alueen muitakin toimintoja, kun Warkauden Lehden toimitus ja ilmoitusmyynti muuttivat painon tiloihin. Lisäksi osa Aholaidan painon työntekijöistä siirtyi työskentelemään Varkauteen.
Varkaudessa painetaan Keskisuomalainen-konsernin lehtien lisäksi muun muassa Helsingin Sanomia, Ilta-Sanomia ja HS Viikkoa. Konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan Sanoma-konsernin kanssa solmittu monivuotinen painosopimus lisää paitsi Keskisuomalainen-konsernin liikevaihtoa, se myös lujittaa mediakonsernien välistä kumppanuutta.
Myös konsernin painopalveluyhtiö Lehtiseppien toimitusjohtaja Sauli Vuorinen näkee, että painotoimintojen keskittäminen Varkauteen on järkevää.
– Painamisen kustannukset ovat nousseet viime vuosina merkittävästi. Muun muassa paperin ja muiden käytettävien raaka-aineiden hinnat ovat nousseet rajusti. Painotoiminnan keskittämisellä pyritään tasapainottamaan kustannusten nousua, Vuorinen toteaa.
Lehtiseppien palveluvalikoimaan kuuluu sanomalehtipainamisen lisäksi arkkipaino- ja digipainopalveluita. Lehtisepät on pystynyt viime vuoden aikana jopa lisäämään myyntiresursseja ja laajentamaan asiakaskuntaa arkkipainoliiketoiminnassa.
Tulevana vuonna Lehtisepät panostaa Varkauden painon painokoneen modernisointiin. Vuorinen näkee, että satsaukset painokoneeseen kielivät myös luottamuksesta printtimediaan.
– Haasteellisesta tilanteesta huolimatta painetun lehden volyymit ovat edelleen merkittäviä. Uskomme, että printtilehteä tarvitaan vielä tulevaisuudessakin, Vuorinen sanoo.
Keskisuomalainen-konsernin tutkimusyhtiö Tietoykkönen tekee puolueiden vaalipiirikohtaisia kannatusarviotutkimuksia eniten koko Suomessa.
Kevään 2023 eduskuntavaalien kannatusarviotutkimuksia eli vaaligallupeja Tietoykkönen toteutti useassa Suomen vaalipiirissä. Yhtiö tekee kannatusarviotutkimuksia yleensä media-alan asiakkaiden toimeksiannoista. Esimerkiksi Keski-Suomen vaalipiirin tutkimuksessa tutkimusyhtiö otti laadukkaan 1 000 ihmisen otoksen Keski-Suomen vaalipiirin äänioikeutetusta väestöstä. Keskisuomalainen-konsernin tutkimusyhtiö ja Tietoykkösen kumppani Iro Research toteutti haastattelut puhelimitse.
−Tutkimuksen otanta tehdään niin sanotusti kiintiöitynä satunnaisotantana, jossa otokseen haastatellaan ihmisiä juuri siinä suhteessa, kuin heitä on alueen äänioikeutetussa väestössä. Muodostamme aineistosta niin sanotun minikokoisen Keski-Suomen, joka on edustava sukupuolen, iän ja asuinkunnan suhteen.
Jos otos ei ole kunnossa, on mahdoton tehdä tarkkoja kannatusarvioita, sanoo Tietoykkösen tutkimuspäällikkö Juha Määttänen, joka on tehnyt kannatusarviotutkimuksia jo toistakymmentä vuotta.
Monissa vaaleissa Tietoykkönen on onnistunut tarkasti ennustamaan puolueiden tulevat voimasuhdemuutokset. Vaaligallupien tarkkuus on Määttäsen mukaan monen asian summa, mutta erityisen paljon vaikuttaa mittausajankohta – kuinka lähellä tai kaukana vaaleja kansalaisten aikeita tutkitaan.
− Mitä lähempänä vaaleja tutkimme, sitä tarkemman tuloksen suhteessa vaalitulokseen saamme. Emme kuitenkaan tutki enää siinä vaiheessa, kun ennakkoäänestys on käynnissä. Tärkeintä on, että aikaikkuna, jonka aikana koko aineisto kerätään, olisi lyhyt. Kuukauden vanha aineisto alkaa olla hapanta ja vääristää näin ollen tuloksia, Määttänen sanoo.
Määttänen muistuttaa, ettei tutkimusyhtiöiden tarkoitus ole ennustaa vaalitulosta, vaan kertoa puolueiden kannatus kyseisellä mittaushetkellä.
Iso osa äänioikeutetuista tekee äänestyspäätöksen lähellä vaaleja, jopa muutaman viimeisen päivän aikana.
− Jos mittaustuloksia verrataan vaalitulokseen, on huomioitava, että kannatusmuutoksiin, jotka tapahtuvat mittausajankohdan jälkeen emme tietenkään pääse kiinni. Toinen mittaustuloksen tarkkuuteen vaikuttava tekijä on aineiston koko. Mitä suuremmalla aineistolla puolueiden kannatusosuuksia arvioidaan, sitä tarkempia tulokset ovat, Määttänen toteaa.
Joskus vaaligallupit voivat myös ohjata äänestyskäyttäytymistä. Määttäsen mielestä vaaligallupien etu on se, että ne ruokkivat yhteiskunnallista keskustelua, pakottavat puolueet reagoimaan ja tuovat esille ihmisten mielipiteitä.
− Vaaligallupit kuuluvat demokratiaan ja avoimeen yhteiskuntaan. Vaaligalluppien lisäksi ylipäätään kaikki yhteiskunnalliset tutkimukset ovat tärkeitä. Mitä enemmän tutkitaan yhteiskunnallisia asioita, sen parempi, Määttänen arvioi.
Tietoykkönen on tehnyt ensimmäiset kannatusarviotutkimuksensa yli 30 vuotta sitten. Yrityksen tutkimusvalikoimaan kuuluvat yhteiskunnallisten tutkimuksien lisäksi muun muassa asiakastutkimukset ja henkilöstötutkimukset. Tietoykkönen täyttää 40 vuotta vuonna 2023.
Keskisuomalainen-konsernissa monipuolisia tutkimuspalveluita tarjoaa myös Iro Research. Viime vuosien epävarmassa maailmantilanteessa laadukkaan tutkimuksen tarve korostuu, sanoo Iro Researchin toimitusjohtaja Vesa Väisänen.
− Me keräämme datan, käsittelemme sen ja annamme selkeät johtopäätökset: muutamme tutkimustiedon päätöksenteon työkaluksi. Hyvin tehty tutkimus tarjoaa ratkaisuja, ymmärrystä, tietoa ja varmuutta, Väisänen sanoo.
laadukkaita tutkimuspalveluita
Meidän tehtävämme konsulttina ja kumppanina on seurata alan trendejä ja etsiä uusia kerronnan keinoja.
SARI MIKKONEN-MANNILA Omnipressin toimitusjohtaja
Sisältöjä suunnitellaan verkko- ja mobiililähtöisesti yhä enemmän myös Omnipressin asiakasmedioissa.
Keskisuomalainen-konsernin ammatti- ja asiakasmediaa tuottava yhtiö Omnipress kehittää ja konsultoi asiakkaidensa viestintää yhä useammin verkkokäytön lähtökohdista. Omnipress tuottaa niin yritysasiakkaille kuin yhteiskunnallisille toimijoille monikanavaisia viestintäratkaisuja. Viime vuosien aikana monet Omnipressin pitkäaikaiset asiakkaat ovat siirtyneet yhä vahvemmin verkkolähtöiseen sisältöjen suunnitteluun ja tuottamiseen.
– Monille asiakkaillemme, kuten liittotasoisille toimijoille printtilehti on ollut perinteisesti tärkein tiedotuskanava. Meidän tehtävämme on auttaa asiakkaitamme löytämään toimivimmat tavat viestiä ja siksi kehitämme asiakkaidemme viestintää entistä vahvemmin verkko- ja mobiilikäyttöön soveltuviksi, toteaa
Omnipressin toimitusjohtaja Sari Mikkonen-Mannila.
Vuosikertomus 2022 O Printtimedialla on myös edelleen tärkeä rooli Omnipressin asiakkaiden viestinnässä. Omnipress kehittääkin jatkuvasti myös tuottamiensa printtilehtien konsepteja ja visuaalisuutta. Jäsen- ja asiakaslehtien lisäksi asiakkaille suunnitellaan sisältöjä muun muassa sosiaaliseen mediaan ja markkinointitarpeisiin. Printtilehtien rinnalle on tuotu myös muita sisältömuotoja, kuten uutiskirjesisältöjä ja videoiden hyödyntämistä useissa eri kanavissa. Omnipress onkin järjestänyt monille asiakkailleen digiklinikoita, joiden avulla asiakkaat ovat saaneet lisätietoa verkko- ja mobiilisisältöjen monipuolisuudesta.
– Meidän tehtävämme konsulttina ja kumppanina on seurata alan trendejä ja etsiä uusia kerronnan keinoja. Omat ammattimediamme, kuten avecmedia. fi -sivusto toimii omana koelaboratorionamme, jossa pääsemme testaamaan ja analysoimaan
erilaisia sisältöjä, joita voimme hyödyntää myös asiakkaidemme medioissa, Mikkonen-Mannila kertoo.
Myös sisältöjen saavutettavuuteen on Omnipressin asiakasmedioissa alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Keskisuomalainen-konsernin kaupunkilehti Vantaan Sanomat alkoi vuonna 2022 julkaista selkokielistä paikallislehteä Selkovantaalaista, ja Omnipress on tehnyt tiivistä yhteistyötä Vantaan Sanomien kanssa selkokielisten sisältöjen tuottamisessa. Selkokieli on helposti ymmärrettävää suomen kieltä, jonka rakennetta ja sisältöä on tietoisesti muokattu yleiskieltä yksinkertaisemmaksi.
– Asiakkaistamme esimerkiksi kaupungit, vuokrataloyhtiöt ja useat ravintola-alan toimijat tarvitsevat yhä enemmän selkokielisiä sisältöjä, sillä suuri joukko asiakaskunnasta ja työntekijöistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomen kieltä. Tässä näemme meille selvän kilpailuedun tulevaisuudessa, sillä konsernistamme löytyy jo vahvaa osaamista selkokielisten sisältöjen tuottamiseen. On olemassa paljon kaupallisesti kiinnostavia kohderyhmiä, joita ei ole aiemmin juurikaan tavoitettu, Mikkonen-Mannila sanoo.
Markkinointiviestinnän yhtiö Kamua on Kauppakeskus Veturin markkinoinnin kumppani. Kamua uudisti myös Veturin brändin vuonna 2022.
Vuosikertomus 2022
Kauppakeskus Veturi on Kaakkois-Suomen suurin kauppakeskus, joka tarjoaa monipuolisen liike- ja palveluvalikoiman kautta asiakkailleen alueensa parhaat kaupanalan palvelut. Veturista löytyy lähes 70 liikettä − muotia moneen makuun, maistuvan muistettavia makuja ja energistä eloa.
Kauppakeskus Veturi valitsi Keskisuomalainen-konserniin kuuluvan Kamuan uudistamaan brändinsä. Veturi toivoi uudesta brändistä modernia ja persoonallista mutta myös aikaa kestävää. Kamua käynnisti brändin muotoilun yhteisillä workshopeilla, joissa koottiin yhteen loistoainekset brändin ytimen sekä viestinnänja visuaalisen identiteetin suunnitteluun. Brändityötä johti Kamuan luova strategi Jarno Järvi.
− Kaakkois-Suomen suurin kauppakeskus Veturi on maamerkki, vetovoimatekijä ja talousalueen kaupallinen veturi. Se tarjoaa asiakkailleen alueen parhaat kaupanalan palvelut. Näitä Veturin aitoja kilpailutekijöitä lähdimme vahvistamaan brändiuudistuksessa, Järvi kertoo.
Kauppakeskus Veturin ydinviestiksi muodostui "Tunnetko vetovoiman?" Ydinviesti sanoittaa ja kiteyttää Veturin vetovoimaisuutta. Kauppakeskus Veturin vetovoimatekijöitä ovat liikkeet ja hyvän fiiliksen toritunnelma. Veturi on täydellinen match niin kouvolalaisille kuin ei-kouvolalaisille. Siksi kaiken tekemisen allekirjoittaa palvelulupaus "Siellä on kaikki".
− Niin Kauppakeskus Veturi kuin veturi kulkuneuvona ovat tekemisissä vetovoiman kanssa, vetovoima perustuu fysiikan lakeihin. Vetovoima vetää puoleensa, ja se näkyy ihmissuhteissakin − jotkut ihmiset ja asiatkin vetävät meitä sanoin kuvaamattoman paljon puoleensa, kertoo Veturin brändiviestinnän suunnitellut viestinnän asiantuntija Titta Airo.
Veturin brändi-ilmeen suunnitellut Kamuan konseptisuunnittelija Taina Ristikiven mukaan kauppakeskuksen brändin visuaalinen identiteetti suunniteltiin muuntautumiskykyiseksi. Visuaalisen ilmeen murretut värit tukevat maanläheistä ja vastuullista Kauppakeskus Veturia ja ne yhdistävät uuden sekä vanhan värimaailman toisiinsa. Logon pyöreät muodot
" Kumppanuuden lähtökohtana on ollut Kauppakeskus Veturin liiketoiminnan ymmärtäminen ja strategia, joihin on perehdytty kattavasti heti kumppanuuden alussa.
Kamuan yksikönjohtaja
kuvastavat notkeaa, kuplivaa ja elämyksellistä kauppakeskusta. Logon kirjaimista tehdyt graafiset elementit heräävät ilmeessä eloon ja ne tukevat Veturin tekstilogoa ja tuovat tunnistettavuutta ilmeeseen.
− Visuaalisen identiteetin inspiraation lähteenä toimi helppo elämä ja sujuva arki. Adjektiivit innostunut, rohkea ja lämmin kuvaavat osuvasti Veturin uutta brändi-ilmettä, Ristikivi sanoo.
Kauppakeskus Veturi on ollut brändiuudistukseen tyytyväinen.
− Uudessa visuaalisessa ilmeessä kauppakeskus on tuotu uudelle vuosikymmenelle ja ajanmukaiseksi. Erityisesti logon päivittäminen on mielestämme onnistunut: siinä on nähtävissä viitteitä alkuperäisestä logosta eli muotokielessä on "jotain vanhaa", mutta kuitenkin täysin uutta. Se on persoonallinen, kuten edeltäjänsäkin. Se integroituu hyvin vanhaan brändi-ilmeeseen, joka jää elämään esimerkiksi kauppakeskuksen lasifasadissa, sanoo kauppakeskusjohtaja Monica Kuusinen.
Kaakkois-Suomen suurimmasta kauppakeskuksesta, Veturista, tuli Kamuan kumppaniasiakas jo syksyllä 2021. Laajaan kumppanuuteen on sisältynyt muun muassa tapahtumien konseptointia, markkinointimateriaalien tuottamista ja sosiaalisen median sponsoroitua mainontaa. Kamuan yksikönjohtaja Jaakko Pernu kertoo, että kumppanuuden lähtökohtana on ollut Kauppakeskus Veturin liiketoiminnan ymmärtäminen ja strategia, joihin on perehdytty kattavasti heti kumppanuuden alussa.
−Tämä ymmärrys antoi hyvän lähtökohdan myös Veturin brändityöhön, Pernu sanoo.
Kauppakeskus Veturin uudistunut brändi lanseerattiin näyttävästi kauppakeskuksen kymmenenvuotissyntymäpäivillä. Täyden kympin kemut toivat kauppakeskukseen kymmenen päivän ajan muun muassa huippuartisteja ja esityksiä sekä koko perheenkestävää puuhaa, kuten tivolia ja sirkustelua.
Vuosikertomus 2022
| Vastuullisuus turvaa toimintamme jatkuvuutta64 | |
|---|---|
| Vastuullisuuden johtaminen66 | |
| Vastuullisuustyö Keskisuomalainen-konsernissa67 | |
| Toiminta sidosryhmien kanssa68 | |
| Arvonluontimalli 70 |
| Toimimme eettisesti ja tietoturvallisesti 72 | |
|---|---|
| Case: Jyväskylän yliopiston Puolestapuhuja-palkinto konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorvelle 73 |
|
| Case: Keskisuomalainen Oyj teki lahjoituksen Sairaala Novan lapsipotilaille76 |
| Laadukasta ja vastuullista journalismia78 | |
|---|---|
| Case: Tukea Ukrainan medialle79 | |
| Case: Vantaan Sanomille Suomen ensimmäinen selkokielinen paikallislehti80 |
| Vaikuttavaa ympäristötyötä 82 | |
|---|---|
| Case: Suomen Suoramainonta vähentää päästöjään määrätietoisesti 87 | |
| Case: Keskisuomalainen-konserni luopui venäläisen painopaperin ostamisesta88 |
| vastuul | YMPÄRISTÖSTÄ HUOLEHTIVA MEDIAKONSERNI | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Vaikuttavaa ympäristötyötä 82 | |||||
| Case: Suomen Suoramainonta vähentää päästöjään määrätietoisesti 87 | |||||
| Case: Keskisuomalainen-konserni luopui venäläisen painopaperin ostamisesta88 | |||||
| TASA-ARVOINEN JA VÄLITTÄVÄ TYÖNANTAJA | |||||
| Hyvinvoivaa ja ammattitaitoista työyhteisöä rakentamassa 90 | |||||
| Case: Savon Median säännölliset esihenkilövartit vahvistavat työhyvinvointia92 | |||||
| Keskisuomalainen-konsernin | GRI-indeksi 94 | ||||
| vastuullisuus | |||||
| KESKISUOMALAINEN OYJ | 63 | ||||
Vuosi 2022 sisälsi haasteita toimintaympäristössämme. Kuten jo vuosikertomuksemme toimitusjohtajan katsauksessa totesin, Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut musertavia seurauksia, jotka ovat vaikuttaneet myös meihin. Toimintaympäristön mullistukset ovat korostaneet myös toimintamme vastuullisuuden merkittävyyttä ja vaikuttavuutta – on selvää, että vastuullisuus punnitaan ennen kaikkea kriiseissä.
Vastuullisuutemme ytimessä on laadukkaan ja riippumattoman journalismin tuottaminen ja vaaliminen. Ukrainan sodan myötä oikeellisen ja todennetun tiedon merkitys on korostunut entisestään. Tämä konkretisoituu korkeana lukijamääränämme. Vuonna 2022 konsernimme maakunta-, alue-, paikallis- sekä kaupunkilehtemme tavoittivat 2,2 miljoonaa lukijaa viikossa. Lehtiemme lukijamääriä ovat aiempina vuosina nostaneet myös esimerkiksi koronapandemia, joka yhtä lailla korosti ihmisten tarvetta saada oikeaa ja todennettua tietoa.
Ukrainan sodan vaikutukset sisältöjemme suosioon ovat tuloksina tottakai myös ristiriitaisia. Sota on valtava tragedia ja inhimillinen kriisi, jolla on lukuisia raskaita ja ongelmallisia seurauksia. Oli selvää, että halusimme Keskisuomalainen-konsernissa osallistua sotaa vastustavaan rintamaan. Teimme Suomen ensimmäisenä mediakonsernina päätöksen luopua venäläisen paperin ostamisesta, vaikka samanaikaisesti painimmekin paperin saatavuusongelmissa. Osallistuimme myös yhteispohjoismaiseen mediatoimijoiden ja medialiittojen koalitioon, jonka puitteissa keräsimme avustusvaroja ukrainalaiselle medialle, Ukrainian Media Fund -rahastoon. Omissa medioissamme annoimme työterveyden ja ulkopuolisten osaajien kautta tukea sotauutisointia tekeville toimittajillemme. Kriisien myötä kasvaneet
kyberturvallisuusriskit antoivat meille lisävauhtia vahvistaa tietoturvaamme ja kriisivalmiuttamme entisestään.
Haasteellinen vuosi korosti myös tarvetta kiinnittää huomiota vastuullisuuteemme enenevissä määrin. Olemme uudistamassa konsernistrategiaa vuonna 2023, ja sen yhteydessä olemme myös käynnistäneet vastuullisuustyömme tarkemman tarkastelun. Keskeisiä vastuullisuusteemoja Keskisuomalainen-konsernille ovat laadukkaan ja riippumattoman paikallisen journalismin vaaliminen, median saavutettavuuden varmistaminen ja demokratian edistäminen sekä yhtä lailla myös ympäristön huomioiminen ja sosiaalisen vastuun kantaminen niin oman henkilöstömme kuin koko arvoketjumme osalta. Näiden vastuullisuusaiheiden vaalimista meiltä odottavat niin lukijamme, kumppanimme kuin omistajammekin. Myös jatkuvasti tarkentuva EU-lainsäädäntö lisää painetta vastuullisuuteen sekä siitä raportointiin.
Omistajien näkökulmasta vastuullisuuteen panostaminen on ennen kaikkea toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Keskisuomalainen-konsernilta odotetaan, että toimimme kaikessa – hallinnosta sisällöntuotantoon sekä jakelusta painoon ja paperiin – taloudellisesti kestävästi, eettisesti ja ympäristöä, Suomen luonnonvaroja kunnioittaen. Työllistämme yhteensä noin 5 000 henkilöä ja toimimme laajasti suomalaisissa maakunnissa. Monet perheet saavat kauttamme toimeentulon alueilla, joissa työllistymismahdollisuudet ovat muuten rajalliset. Pidämme huolta henkilöstömme hyvinvoinnista kattavien työterveyspalveluidemme kautta ja osaamisesta sekä sen kehittämisestä sisäisten koulutusten avulla.
Konsernimme tavoitteena on olla omien päästöjen osalta hiilineutraali vuonna 2030, ja viime vuonna VASTUULLISUUS KESKISUOMALAINEN-KONSERNISSA
etenimme tätä kohti siirtymällä 100-prosenttisesti uusiutuvia lähteitä hyödyntävään sähköön painoissa, suurimpien lehtien toimituksissa sekä useimmissa kiinteistöissä. Asettamamme päästötavoitteet ovat linjassa Medialiiton media-alalle ja graafisen teollisuuden toimijoille asetettujen tavoitteiden kanssa.
Vastuullisuustyömme vankistaminen jatkuu vuonna 2023 muun muassa tavoitteellisen vastuullisuusohjelman laatimisella. On selvää, että sen keskiössä tulee olemaan moniäänisen ja riippumattoman journalismin vaaliminen. Elinvoimainen media turvaa ja edistää demokratiaa, sananvapautta, sivistystä, kulttuuria ja osaamista sekä henkistä huoltovarmuutta. Monimuotoinen ja luotettava media myös vahvistaa suomalaisten resilienssiä disinformaatiota vastaan.
Riippumattoman ja moniäänisen journalismin ylläpitämiseen kuuluu myös vaikuttaminen kaupallisen median turvaamisen puolesta. Toimimme yhdessä Medialiiton kanssa sellaisen oikeudellisen ympäristön puolesta, joka takaa reilut ja tasapuoliset toimintaedellytykset kansainvälisten jättien ja
muiden kotimaisten toimijoiden kesken. Keskisuomalainen-konserni osallistuu myös hollantilaisessa tuomioistuimessa Googlea vastaan nostettavaan, määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvään ryhmäkanteeseen.
Keskisuomalainen-konsernissa vastuullisuus on siis sekä oman toimintamme kestävyydestä, reiluudesta ja arvopohjaisuudesta huolehtimista että samalla myös ydintehtävämme, laadukkaan journalismin, toimintaedellytyksistä huolehtimista. Näitä molempia tavoitteita kohti etenemme tinkimättömästi.
Vesa-Pekka Kangaskorpi konsernijohtaja Keskisuomalainen Oyj
Vuosikertomus 2022 VASTUULLISUUS KESKISUOMALAINEN-KONSERNISSA
Keskisuomalainen Oyj:n vastuullisuustyöstä vastaa yhtiön toimitusjohtaja. Vastuullisuustyö Keskisuomalainen-konsernissa kattaa sekä ympäristön, sosiaalisen että taloudellisen (ESG) ja mediatoimialalle ominaisen näkökulman. Vastuullisuustyössä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia lakeja ja säädöksiä sekä huomioidaan sidosryhmien odotukset. Vastuullisuuden toteutumista konsernissa ohjaavat ylimmän johdon hyväksymät periaatteet ja ohjeistukset.
Vastuullisuudesta raportoidaan kansallisten raportointivaatimusten mukaisesti. Keskisuomalainen-konserni on raportoinut tämän vastuullisuusraportin GRI-sisältöindeksissä olevat tiedot ajalta 1.1-31.12.2022 viittaamalla GRI-standardeihin.
Keskisuomalainen-konserni on myös tarkastellut toimintaansa EU-taksonomian vaatimalla tavalla. EU-taksonomia on EU:n ilmastoja ympäristötavoitteita merkittävästi edistävien sijoituskohteiden luokitusjärjestelmä, johon kytkeytyy myös raportointivelvollisuus. Lue lisää taksonomiatiedoista hallituksen toimintakertomuksesta. Raportointi on toteutettu muiden kuin taloudellisten tietojen raportointidirektiivin mukaisesti.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on helmikuussa 2023 käsitellyt Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuuden johtamismallin.
Keskeisten vastuullisuuden periaatteiden ja raportoinnin käsittely.
Johtaa vastuullisuutta osana konsernin liiketoimintaa.
Konsernitasoinen vastuullisuussääntelyn seuranta, vastuullisuustyön organisointi ja koordinointi sekä vastuullisuuden raportointi ja viestintä.
omien liiketoimintojensa osalta.
ESIHENKILÖT JA HENKILÖSTÖVastuullisuus näkyy konsernin arjessa. Vaikuttamismahdollisuuksia yhteistyöpalavereiden sekä päivittäisen toiminnan kautta.
Keskisuomalainen Oyj:n ylin johto on vastuullisuustyön takana, tukee sitä sekä toimii esimerkkinä.
Vastuullisuuden suunnittelulle ja toimeenpanon johtamiselle on Keskisuomalainen-konsernissa nimetty helmikuussa 2023 vastuuhenkilö, jolla on ylimmän johdon mandaatti sekä riittävät resurssit.
Keskisuomalainen-konsernissa vastuullisuussääntelyä seurataan ja noudatetaan, vastuullisuus näkyy organisaation arjessa.
Eri toiminnoista vastaavat henkilöt tunnistavat Keskisuomalainenkonsernin merkittävimmät negatiiviset ja positiiviset ympäristö-, sosiaaliset sekä taloudelliset vaikutukset sidosryhmiin.
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuustyölle asetetaan mitattavat tavoitteet lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille. Tavoitteita vasten asetetaan toimenpiteitä, joilla on selkeä vastuutus ja aikataulu. Toimenpiteitä seurataan mittareilla, jotka ovat vertailukelpoisia ja olennaisia. Asetettuja tavoitteita seurataan ja kehitetään.
Sidosryhmien kanssa käydään vuoropuhelua.
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuusraportoinnissa mittarit ja tavoitteet viestitään ytimekkäästi teemoittain.
Keskisuomalainen-konsernin vastuullisuustyön tavoitteena on, että kilpailuetua syntyy aidoista vastuullisuusteoista ja niitä koskevasta viestinnästä.
JULKISORGANISAATIOT
Keskisuomalainen-konserni on vuorovaikutuksessa lukuisten eri sidosryhmien kanssa. Kehitämme toimialaamme toimien monissa journalistissa sekä markkinointialan yhdistyksissä ja liitoissa, niin paikallisissa kuin valtakunnallisissa ja kansainvälisissä. Olemme aktiivisia jäseniä esimerkiksi Medialiitossa, Uutismedian Liitossa, Suomen Markkinointiliitossa, Suomen ulkomainosliitossa sekä Graafinen Teollisuus ry:ssä. Lisäksi kuulumme Suomen Yrittäjiin ja olemme mukana useiden paikallisten kauppakamareiden toiminnassa.
Keskisuomalainen-konsernin tavoitteena on vahvistaa sidosryhmäyhteistyötä ja siihen liittyvää vuoropuhelua osana vuonna 2023 tapahtuvaa vastuullisuustyön uudistusta.
JÄRJESTÖT JA TOIMIALAVERKOSTOT
KESKISUOMALAINEN OYJ 69
Keskisuomalainen-konserni tuottaa lehti- ja digimedioidensa kautta lukijoilleen oikeellista ja todennettua tietoa. Laadukas journalismimme tukee demokratiaa, niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Lisäksi tarjoamme markkinointiviestintä-, tutkimus-, paino- ja jakelupalveluja laajalle kumppaniverkostollemme. Konsernimme työllistää tuhansia ammattilaisia ympäri Suomea.
Keskisuomalainen-konsernin liiketoiminnalla on laaja yhteiskunnallinen vaikutus. Toimimme laaja-alaisesti suomalaisessa mediakentässä ja olemme merkittävä työllistäjä. Liiketoimintamme on avointa ja läpinäkyvää. Olemme aktiivisessa vuoropuhelussa sidosryhmiemme kanssa ja pidämme huolta vastuullisuudesta koko toimitusketjussamme. Suhtaudumme vakavasti tietoturvaan sekä tietosuojaan, ja vahvistamme niitä jatkuvasti.
Keskisuomalainen-konsernin liiketoiminta on avointa, läpinäkyvää ja hyvän hallintotavan mukaista. Konsernimme on poliittisesti riippumaton, sitoutumaton ja vastuullinen mediatoimija. Toimimme laaja-alaisesti mediakentässä ja tiedostamme siihen lukeutuvan yhteiskunnallisen vastuun.
Keskisuomalainen Oyj noudattaa muutamin poikkeuksin Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen suositusta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodista (Corporate Governance) sekä toimialoja valvovien viranomaisten määräyksiä ja ohjeita. Listayhtiöiden hallinnointikoodin edellyttämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on luettavissa osana vuosiraportointia.
Keskisuomalainen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmä tarkastellaan vuosittain yhtiön hallituksessa ja tarvittaessa päivitetään. Hyvän hallintotavan mukainen toiminta yhtiössä on toimitusjohtajan vastuulla.
Olemme sitoutuneet toimimaan ja raportoimaan toiminnastamme läpinäkyvästi sekä kilpailemaan reilusti. Emme hyväksy lahjontaa tai korruptiota missään muodossa, emmekä anna lahjoituksia poliittisille tahoille. Käytössämme on myös erillinen sisäinen ohjeistus lahjonnan ja korruption ehkäisemiseksi. Työntekijämme eivät saa ottaa vastaan eivätkä antaa ulkopuolisille minkäänlaisia lahjuksia tai laittomia maksuja tai korruptioon viittaavia suorituksia.
Keskisuomalainen-konsernissa hyvän hallintatavan ja korruption valvonta kuuluu johdon lisäksi sisäiselle tarkastukselle. Konsernissamme ei ole vuonna 2022 rekisteröity yhtään korruptio- tai lahjontatapausta ja niiden riski arvioidaan konsernissamme alhaiseksi.
Mahdolliset riskit voisivat liittyä esimerkiksi rahanpesuun, journalistiseen vaikuttamiseen tai hankintatoimeen. Riskejä pyritään poistamaan riittävällä ohjeistuksella, henkilöstön koulutuksella ja valvonnalla sekä avoimella tiedon jakamisella.
Huolehdimme myös tasa-arvon toteutumisesta työyhteisössämme. Ihmisten oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu ovat osa arvojamme. Emme hyväksy syrjintää tai epätasa-arvoista kohtelua. Varmistamme omien toimintaperiaatteidemme noudattamisen riittävällä ohjeistuksella ja henkilöstön kouluttamisella sekä valvonnalla.
Ulotamme vastuullisuuden myös koko toimitusketjuumme. Käytössämme on hankintaohje, joka ohjaa Keskisuomalainen-konsernin liiketoimintayksiköitä kaikissa niiden hankinnoissa. Hankintaohjeen tarkoitus on täsmentää hankintojen suunnitteluun, valmisteluun ja valvontaan liittyviä toimintatapoja. Hankintaohje sisältää esimerkiksi ympäristönäkökohtien huomioimisen hankintaprosesseissa sekä toimittajavertailuissa ja -valinnoissa. Hankintaohjeen mukaisesti kaikkien hankintojen on oltava linjassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hankintoja ohjaavat periaatteet on määritelty konsernissa käytössä olevassa ympäristöjärjestelmässä.
Tieteen ja tutkimuksen vaaliminen on keskeinen osa tasa-arvoista, modernia ja kehittyvää yhteiskuntaa. Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtajalle Vesa-Pekka Kangaskorvelle paikallisen Jyväskylän yliopiston tukeminen on ollut sydämen asia jo vuosikausia. Tämä työ sai erityisen kiitoksen vuonna 2022, kun Kangaskorvelle myönnettiin Jyväskylän yliopiston Puolestapuhuja-palkinto. Palkinto jaettiin nyt toista kertaa, ja sen myöntää Jyväskylän yliopistosäätiö.
-Palkinnolla halutaan osoittaa tunnustusta ja arvostusta tärkeille taustavaikuttajille ja yliopiston asian esilletuojille. Palkinnon kautta saamme myös julkista huomiota ja arvostusta hyväntekijöille ja tahoille, jotka puolustavat vastuullisesti tieteellistä tutkimusta ja tiedeperusteista koulutusta, sanoo Jyväskylän yliopistosäätiön asiamies Anu Mustonen.
Myöntämisperusteissa todettiin Kangaskorven olevan yliopiston pitkäaikainen puolestapuhuja, joka on vahvalla tuellaan vaikuttanut esimerkiksi diplomi-insinöörikoulutuksen tutkinnonanto-oikeuden saamiseen. Yhtiönsä kautta Kangaskorpi on myös rekrytoinut laajan joukon yliopistosta valmistuneita ja tarjonnut heille ponnahduslaudan merkittävälle urakehitykselle. Jyväskylän yliopiston rehtorin Keijo Hämäläisen mukaan yliopistoinstituutio tarvitsee puolestapuhujia, jotta se säilyttää arvostuksensa yhteiskunnassa.
-Vesa-Pekka Kangaskorpi on laajasti verkostoitunut yhteiskunnallinen vaikuttaja, jota arvostetaan. Hän tuo puheenvuoroissaan toistuvasti esiin koulutuksen ja tutkimuksen merkityksen hyvinvointimme perustana, Hämäläinen sanoo.
Kangaskorpi on toiminut myös yliopiston varainhankinnan kunniatoimikunnan puheenjohtajana ja vaikuttanut lahjoitusvarallisuuden kartuttamiseen. Hämäläisen mukaan lahjoitusten merkitys valtion vastinrahakampanjan kautta on ollut tärkeä.
-Lahjoitusvaroilla on mahdollistettu uusia strategisia avauksia, jotka ovat tärkeitä sekä lahjoittajille että yliopistoille.
Lisäksi Kangaskorpi on ollut keskeinen kumppani ja ideasampo yhteisten alueellisten vip-tapahtumien kuten Martti Ahtisaari -luentojen, Jyväskylän Kesän ja Jyväskylän rallin vip-vierailujen tuottamisessa.
Keskisuomalainen-konsernin kumppanuus Jyväskylän yliopiston kanssa ulottuu 150 vuoden taakse ja on jatkunut elinvoimaisena läpi konsernin historian. Konsernin ensimmäinen lehti Keski-Suomi, joka nykyään tunnetaan sanomalehti Keskisuomalaisena, toimi jo vuonna 1871 tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän seminaarin kanssa.
| Suoran ekonomisen arvon tuottaminen ja jakaminen |
Yksikkö | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|---|
| Tulot | M€ | 221,0 | 211,6 | 206,8 |
| Käyttökustannukset | M€ | 124,9 | 103,2 | 108,3 |
| Palkat ja muut luontaisedut, sis. tulospalkkiot |
M€ | 101,2 | 100,2 | 94,3 |
| Pankkilainojen korot | M€ | 0,7 | 0,8 | 0,8 |
| Verot yhteensä | M€ | 42,0 | 44,8 | 40,2 |
| 2,7 |
|---|
| 0,3 |
| 1,0 |
| 17,5 |
| 1,8 |
| 16,9 |
Huolehdimme verovelvoitteistamme olemassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Konsernimme on merkittävä veronmaksaja, ja muodostamme suuren verokertymän yhteiskunnalle maksamiemme palkkojen vero-osuuden kautta. Myös Keskisuomalainen Oyj:n maksamista osingoista kertyy merkittävä verotulo suomalaiselle yhteiskunnalle. Lisäksi verovaikutusta kertyy yhteistyökumppaneidemme ja sidosryhmiemme kautta.
Olemme merkittävä työllistäjä Suomessa. Vuonna 2022 koko konsernimme työllisti 1 263 henkilöä kokoaikaisesti ja 315 osa-aikaisesti. Vuonna 2022 konsernimme työllisti lähes 5 000 henkilöä.
Keskisuomalainen Oyj on useana vuonna ohjannut joulumuistamiset hyväntekeväisyyteen. Jouluna 2022 kohteeksi valikoitui Keski-Suomen uusi keskussairaala Sairaala Nova ja sen lapsipotilaat. Keskisuomalainen Oyj:n lahjoitus oli suuruudeltaan 3 000 euroa ja se ohjattiin lapsipotilaiden viihtyvyyden parantamiseen. Varoilla Sairaala Novan säätiö hankkii lastenosastoilla oleville lapsille ja nuorille soveltuvia leluja ja muita viihdykkeitä, joiden parissa sairaalassa vietetty aika kuluu joutuisammin. Viihtyisyyden lisääminen sairaalaympäristössä lie- ventää myös osaltaan lasten ja nuorten pelkotiloja sairaalaa ja tehtäviä hoitotoimenpiteitä kohtaan. Sairaala Novan säätiö hankkii lahjoitusvaroilla myös rohkeuspalkintoja, joilla ilahdutetaan nuoria potilaita toimenpiteiden jälkeen.
– Osoitamme Keskisuomalainen-konsernin joulumuistamiset hyväntekeväisyyteen. Viime jouluna halusimme muistaa lapsia lahjalla, jolla on merkitystä. Sairaala Novan säätiön lahjoituksella pyrimme ilahduttamaan Sairaala Novan lapsipotilaita, toteaa konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Tietoturvasta huolehtiminen on Keskisuomalainen-konsernille merkittävä vastuullisuuden teema, jota seuraamme ja kehitämme jatkuvasti. Tietoturvan toteutumisesta ja kehittämisestä konsernissa vastaa tietohallintojohtaja.
Vuonna 2022 kehitimme tietoturvaamme vastataksemme entistä paremmin esimerkiksi Ukrainan sodan takia kasvaneisiin tietoturvariskeihin. Keskisuomalainen-konsernissa on toiminut oma tietoturvaryhmä vuodesta 2021 lähtien. Tietoturvaryhmä kokoaa yhteen tietoturvasta vastaavat henkilöt konsernin eri liiketoiminnoista. Tietoturvaryhmä kokoontuu ja seuraa tietoturvatilannetta säännöllisesti. Olemme tehneet myös monia kuormitustestejä haavoittuvuuksien löytämiseksi sekä kehitystoimenpiteitä tietoturvan parantamiseksi. Teetämme tietoturvastamme ulkopuolisen auditoinnin vuosittain. Lisäksi olemme järjestäneet tietoturvakoulutusta koko henkilöstöllemme oman koulutusportaalimme kautta. Olemme tunnistaneet kehityskohdaksi riskienhallinnan dokumentoinnin, jota aiomme jatkossa parantaa ja kehittää entisestään.
Perustimme vuonna 2022 myös valmiusryhmän, jonka tehtävänä on parantaa ja kehittää konsernimme varautumisvalmiuksia erilaisiin uhkiin ja poikkeustilanteisiin. Valmiusryhmässä on edustus jokaiselta Keskisuomalainen-konsernin liiketoiminta-alueelta. Valmiusryhmä vastaa konsernin sisäisestä informoinnista kriisitilanteissa. Valmiusryhmä on tiivistänyt yhteydenpitoa konsernin toimitusten kanssa, jotta myös heillä on paremmat valmiudet varautua esimerkiksi tietoturvaan liittyen.
Tietoturvatilanteesta ja siihen liittyvistä kehitystoimista raportoidaan Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmälle kerran kvartaalissa. Keskisuomalainen-konsernissa ei ollut vuonna 2022 vakavia tietoturvarikkomuksia, eikä konsernissa ole saatu huomautuksia viranomaisilta.
Keskisuomalainen-konserni suhtautuu vakavasti tietosuojaan ja on sitoutunut noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja kansallinen tietosuojalainsäädäntö ohjaavat konsernimme tietosuojakäytäntöjä. Olemme myös sitoutuneet IAB Europen (Interactive Advertising Bureau Europe) Transparency & Consent Frameworkin käyttöön. Framework-standardin avulla varmistamme EU:n tietosuoja-asetuksen ja tulevan ePrivacy-direktiivin noudattamisen. Framework mahdollistaa sen, että evästeiden ja muiden tiedonkeruutekniikoiden avulla kerättävistä tiedoista pyydetään käyttäjältä suostumus, joka
välitetään kaikille dataa käsitteleville kumppaneille. Viestimme tietosuojasta avoimesti niin asiakkaillemme kuin sidosryhmillemme.
Keskisuomalainen-konsernin tietosuoja-asioiden sisäisestä kehittämisestä, tietosuojasääntelyn
vaatimusten noudattamisesta sekä henkilökunnan koulutuksesta vastaa tietosuojavastaava. Konsernissamme toimii lisäksi tietosuojaryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti.
Tavoitteenamme on, ettei konsernissamme tapahdu tietosuojarikkomuksia emmekä saa viranomaishuomautuksia tai sakkoja. Pyrimme tavoitteisiimme jatkuvalla henkilökunnan koulutuksella ja toimintamme kehittämisellä. Seuraamme myös tiiviisti lainsäädännön kehittymistä ja viranomaisten kannanottoja evästeisiin liittyen. Näiden pohjalta teemme tarvittaessa muutoksia tai päivitämme käytäntöjämme.
Vuonna 2022 teimme tietosuojalausekkeeseemme päivityksiä ja yhdenmukaistimme tietojärjestelmiämme Hämeen Sanomat -konsernin toimintojen kanssa. Toimet ovat seurausta vuonna 2021 toteutetusta yritysjärjestelystä, missä Keskisuomalainen-konserni osti Hämeen Sanomat -konsernin. Loimme vuonna 2022 myös uuden datan rikastamisprosessin, jonka avulla rikastamme ja päivitämme asiakastietojamme muun muassa väestötietojärjestelmästä sekä kaupallisista rekistereistä. Prosessin yhteydessä toteutettiin myös tietosuojan vaikutusten arviointi sekä tasapainotesti tietosuojan varmistamiseksi.
Toteutamme tietosuojan osalta myös riskienarviointia. Suurimman riskin meille muodostaa mahdollisten henkilötietojen vuotaminen, josta seuraa haittaa sekä asiakkaillemme ja sitä kautta konsernimme tuotteille ja palveluille. Tietosuojarikkeisiin liittyvä taloudellinen riski on toteutuessaan merkittävä.
Vuoden 2022 aikana konsernissamme havaittiin 11 henkilötietoihin liittyvää tietoturvaloukkausta. Tapaukset liittyivät asiakkaiden tai henkilökunnan tietoihin, joissa Keskisuomalainen-konserni on rekisterinpitäjä. Loukkaukset on dokumentoitu ja tarvittaessa tapauksesta on tehty ilmoitus tietosuojavaltuutetun toimistoon. Loukkausten pääasiallinen syy on ollut inhimillinen virhe, ja näiden jälkeen tapaus on dokumentoitu sekä etsitty tarvittavat kehityskohteet.
Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Suomen Suoramainonta sai vuonna 2022 viranomaishuomautuksen tietosuojavaltuutetun toimistosta henkilötietoja keräävän verkkosivujen lomakkeeseen liittyvästä tietoturvapuutteesta. Puutteet korjattiin välittömästi jo vuonna 2021, jolloin viranomainen lähetti puutteesta selvityspyynnön.
Keskisuomalainen-konserni on Suomen suurin paikallisten uutisten tuottaja. Teemme riippumatonta, laadukasta, luotettavaa ja vastuullista journalismia 100 median voimin. Pidämme huolta, että sisältömme ovat moniäänisiä ja saavutettavia. Vahvistamme demokratiaa seuraamalla tarkasti niin paikallista kuin valtakunnallista päätöksentekoa.
(Keskisuomalainenkonsernin lehdet)
(Keskisuomalainenkonsernin lehdet)
1 109 2022
Keskisuomalainen-konserni tuottaa laadukasta ja vastuullista journalismia. Vapaan median tehtävänä on demokraattisessa yhteiskunnassa olla riippumaton poliittisista päätöksentekijöistä sekä muista valtaapitävistä. Riippumaton kaupallinen media on demokratiassa tarvittaessa vallan kriitikko ja kiusallisenkin tiedon välittäjä. Samaan aikaan medialla on myös myönteinen tehtävä vahvistaa sisältöjensä avulla kehitystä sekä lisätä viihtyvyyttä ihmisten elämään.
Konsernissamme vaalitaan journalismin riippumattomuutta. Noudatamme Journalistin ohjeita, jotka toimivat joukkoviestinnän itsesääntelyn perustana Suomessa. Vaikka Journalistin ohjeet eivät ole laki eikä niitä ole tarkoitettu rikos- tai vahingonkorvausvastuun perustaksi, ovat ne osin silti tiukempia kuin joukkoviestintää ohjaavat lait.
Journalistin ohjeiden noudattamisesta Keskisuomalainen-konserniin kuuluvissa medioissa vastaavat kunkin median päätoimittajat. Journalistin ohjeita tulkitsee puolestaan Julkisen sanan neuvosto (JSN). Median riippumattomuuden kannalta keskeistä on, että journalistisia sisältöjä koskevat päätökset tehdään aina journalistisin perustein, eikä päätösvaltaa luovuteta missään oloissa toimituksen ulkopuolisille.
Journalismissa sisällöllisistä valinnoista vastaa aina päätoimittaja, joka samalla määrittää myös median toimituksellisen linjan. Keskisuomalainen-konsernissa työskenteli vuonna 2022 yhteensä 59 päätoimittajaa. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus toimitusjohtajan esityksestä nimittää keskeisten maakuntalehtien päätoimittajat tehtäväänsä.
Yksi Keskisuomalainen-konsernin maakuntalehdistä sekä samalla konsernin suurin ja vanhin sanomalehti on Keskisuomalainen. Vuonna 2022 Keskisuomalaisen lukijalupaukseen sisältyi, että se puolustaa maan vanhimpana suomenkielisenä sanomalehtenä suomalaista kulttuuria, kansallista itsenäisyyttä, kansanvaltaa ja ihmisläheisyyttä. Lehti on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja edistää maakuntahenkeä sekä keskisuomalaisten asiaa.
(Keskisuomalainenkonsernin lehdet)
2022
Lehti puolustaa lisäksi yksilönvapautta sekä korostaa isänmaallisuutta, moniarvoisuutta, demokratiaa, koulutusta ja kansallisia perinteitä. Näitä samoja periaatteita noudattavat myös muut Keskisuomalainen-konsernin lehdet omilla ilmestymisalueillaan.
Maakunta-, alue-, paikallis- ja kaupunkilehtien erityispiirre on pääkirjoitus, joka on osa lehden yhteiskunnallista vaikuttamista. Pääkirjoituksissa lehti instituutiona ottaa harkitusti kantaa asioihin. Juuri pääkirjoituksella kantaa ottaminen erottaa sanomalehdet radiosta ja muusta uutismediasta. Pääkirjoitus kuuluu myös digitaalisen sanomalehden ydinluonteeseen.
Pääkirjoituksella pyritään vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen lehden lukijakunnan kannalta
myönteisellä tavalla. Keskisuomalainen-konsernin lehdissä oli 5 394 pääkirjoitusta vuonna 2022.
Keskisuomalainen-konsernin kaikissa medioissa ollaan huolellisia tiedon oikeellisuudesta ja luo-
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ollut suuri järkytys ja haaste myös ukrainalaiselle medialle. Keskisuomalainen-konserni on halunnut olla mukana tukemassa paikallisia toimittajia ja medioita kriisin keskellä. Keskisuomalainen päätti joulukuussa 2022 myöntää 5 000 euron arvoisen tuen puolalaisen Gazeta Wyborcza -sanomalehden säätiöön perustettuun Ukrainian Media Fund -rahastoon. Tuki ohjataan edelleen perille Ukrainan media-alan järjestöjen kautta.
-Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan koskettaa meitä kaikkia. Paikallisilla uutistoimituksilla on keskeinen rooli luotettavan tiedon välittäjinä sodan aikana. Ukrainan medialle suunnatulla lahjoituksella Keskisuomalainen-konserni on osaltaan mukana tukemassa sodassa kärsivää Ukrainaa ja ukrainalaisia, sanoo Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Keskisuomalainen-konsernin lisäksi ukrainalaista mediaa ja ukrainalaisia on ollut tukemassa laaja yhteispohjoismainen mediakoalitio, jossa on mukana uutis- ja medialiittoja sekä yrityksiä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg kertoo, että Ukrainian Media Fund -rahastolle ohjattiin pohjoismaisin voimin avustusvaroja vuonna 2022 yhteensä noin miljoona euroa.
-Tästä suomalaisten mediayritysten ja medialiittojen osuus oli yli 100 000 euroa, Holmberg sanoo.
Avustusvaroja on käytetty median tukemisen lisäksi myös akuuttiin hätäapuun ja jälleenrakennukseen.
Vuosikertomus 2022
Keskisuomalainen-konserni haluaa varmistaa sen, että mahdollisimman moni pääsee luotettavan ja laadukkaan journalismin äärelle. Yksi tapa varmistaa tätä on panostaa selkokielisyyteen. Selkokieli, joka on tavallista yleiskieltä yksinkertaisempaa, on helpommin ymmärrettävissä esimerkiksi ihmisille, joiden oma äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi tai yhtä lailla vaikkapa muistisairaille tai keskittymisvaikeuksista kärsiville.
Etelä-Suomen Mediaan kuuluva Vantaan Sanomat päätti panostaa selkokielisyyteen erityisesti vuonna 2022 perustamalla uuden Selkovantaalainen-lehden. Kyseessä on Suomen ensimmäinen ilmaiseksi koteihin jaettava paikallinen kuukausilehti, jossa kerrotaan selkokielellä paikallisista asioista, ihmisistä ja tapahtumista.
-Meiltä kysytään usein, miksi emme julkaise uutisia muilla kuin suomen kielellä. Vantaalla kun jopa 23 prosenttia asukkaista on vieraskielisiä. Uutisten käännättäminen monelle eri kielelle ei kuitenkaan ole meille mahdollista. Selkosuomella tehty lehti vastaa tähän tarpeeseen ja palvelee samalla myös monia muitakin, kertoo Vantaan Sanomien ja Selkovantaalainen-lehden päätoimittaja Mia Lindström.
Selkovantaalainen tuotetaan yhteistyössä Etelä-Suomen Mediaan kuuluvan Vantaan Sanomien sekä asiakas- ja aikakauslehtiä julkaisevan Omnipressin kanssa. Omnipressissä ollaan perehtyneitä selkokielen lainalaisuuksiin: pelkistetyssä kielessä kaikki vaikeasti ymmärrettävät käsitteet pyritään selittämään ja turhat kuvailut jätetään pois. Myös Selkovantaalaisen ulkoasu suunnitellaan mahdollisimman selkeäksi huomioiden esimerkiksi erilaiset hahmotusongelmat. Ulkoasu noudattaa myös saavutettavuuskriteereitä.
Selkovantaalaisen hyvän vastaanoton kannustamana Keskisuomalainen-konsernissa on suunnitteilla myös muita vastaavia selkokielisiä mediatuotteita.
tettavuudesta. Oikaisemme oleelliset virheelliset asiatiedot havaittuamme virheen tai saatuamme siitä tiedon. Julkaisemme oikaisut sekä paperilehdessä että digitaalisessa uutispalvelussa. Vuonna 2022 kaikissa konsernimme lehdissä julkaistiin 1 109 oikaisua. Oikaisut sisältävät juttujen tekstien lisäksi myös graafeihin tai kuviin liittyvät oikaisut. Tavoitteenamme on lehtikohtaisesti julkaista aina mahdollisimman oikeaa tietoa ja näin ollen vähentämään myös oikaisujen määrää. Jos lehden toimituksen ja lukijan tai asiakkaan välille syntyy ristiriitatilanne, johon ei löydy tyydyttävää ratkaisua, ohjaamme ottamaan yhteyttä Julkisen sanan neuvostoon (JSN). Julkisen sanan neuvoston tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.
Seuraamme vuosittain Julkisen sanan neuvostoon tehtyjen kanteluiden määrää. Vuonna 2022 Keskisuomalainen-konsernin lehtiä koskien tehtiin yhteensä 2 kantelua, joista 1 oli langettavia ja 1 vapauttavia.
Keskisuomalainen-konserni on Suomen johtava paikallis- ja kaupunkilehtien kustantaja. Konsernimme lehdet ja mediat tavoittavat Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT, 2022) mukaan viikossa yli 2,1 miljoonaa lukijaa. Konsernimme yli 70 tilattavassa lehdessä ja mediassa tehdään enemmän paikallisia uutisia kuin missään muussa mediatalossa Suomessa. Viime vuonna lehdissämme tehtiin 185 696 paikallista juttua.
Keskisuomalainen-konsernin lehdet ovat paikkakuntansa, alueensa tai maakuntansa tärkeimpiä ja runsaimpia tiedonvälittäjiä. Konsernimme lehdet pyrkivät laadukkaaseen ja luotettavaan journalismiin, jossa huomioidaan tasa-arvoisesti erilaiset viiteryhmät ja jossa nousevat esille erilaiset näkemykset. Toimituksissamme kiinnitetään erityistä huomiota tasa-arvoon jutunteossa: valitsemme haastateltaviksi monipuolisesti ihmisiä eri yhteiskuntaluokista sukupuolisen tasa-arvon ja kattavan ikäjakauman samalla huomioiden. Journalismissamme pääsevät ääneen myös eri kulttuuritaustan omaavat ihmiset. Haluamme nostaa yhä enemmän esille myös nuorten ääntä ja näkökulmaa niin juttuaiheissa kuin haastateltavavalinnoissa.
Panostamme sisältöjemme laatuun ja monipuolisuuteen myös tekemällä toimituksellista yhteistyötä maakunta- ja aluelehtiemme kesken. Verkkolehdissämme on yhteinen Uutissuomalainen-osio ja paperilehdissä puolestaan yhteiset Uutissuomalainen-sivut ja -sisällöt, Sunnuntaisuomalainen-sivut ja Teemasuomalainen-sivut. Tarjoamme lukijoillemme yhteissisältöinä viikoittain myös laadukkaita suomennettuja artikkeleita esimerkiksi The New York Timesista ja Frankfurter Allgemeine Zeitungista.
Keskisuomalainen-konsernin digitaaliset lehdet ovat ilmestymisalueidensa nopeimpia paikallisia tiedonvälittäjiä. Yhdistämällä sekä printti- että digimediaa tavoitamme laajan ja monipuolisen lukijakunnan. Digiverkostomme profiileissa korostuvat 25–45-vuotiaat ja printtilehdissä yli 50-vuotiaat lukijat. Viisi suurinta paikallismediaamme ovat Helsingin Uutiset, Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Tamperelainen ja Etelä-Suomen Sanomat.
Paikallisten uutisten tarjonta on tärkeää ihmisten alueellisen identiteetin muodostumisen sekä yhtei-
(Keskisuomalainenkonsernin lehdet)
2022
(Keskisuomalainenkonsernin lehdet)
söllisyyden kannalta. Paikalliset uutiset myös edistävät demokratian toimintaa kunnissa, kaupungeissa ja koko maassa. Konsernimme lehdet seuraavat valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien toimintaa levikkialueellaan eli 123 maamme kunnassa. Lisäksi lehtemme uutisoivat aluehallinnon ja hyvinvointialueiden toiminnasta 9 maakunnassa. Näin lehdet mahdollistavat lukijoilleen demokraattisen päätöksenteon seurannan.
Runsas ja monipuolinen paikallinen juttutarjonta edistää lisäksi paikallisen elinkeinoelämän ja lähiyhteisöjen vireyttä. Lehtien myönteiset jutut luovat hyvää kierrettä: uskoa alueen kehitykseen ja viihtyvyyttä ihmisten elämään.
Sisältöjen saavutettavuus on meille tärkeä asia, ja Keskisuomalainen-konsernissa olemme tehneet sen parantamisen eteen paljon töitä. Maantieteellisesti takaamme saavutettavuutta siten, että kaikki lehtemme voi tilata mihin tahansa osoitteeseen Suomessa. Toimitamme lehtiä siis myös levikkialueidensa ulkopuolelle ilman, että tilaus on asiakkaalle kalliimpi.
Verkkolehdissämme olemme huomioineet saavutettavuutta esimerkiksi uutistenlukupalvelulla. Kyseinen palvelu on ollut tarjolla osassa verkkolehdistämme, ja sen avulla uutisia on voinut myös kuunnella tarjottavan automaattisen lukupalvelun avulla. Digilehtiemme juttujen tekstejä voi lisäksi suurentaa zoomauksen avulla.
Keskisuomalainen-konserni haluaa osaltaan vaikuttaa siihen, että lasten ja nuorten medialukutaito pysyy yllä ja paranee. Tarjoamme maksuttomat näköislehdet kaikista konsernimme julkaisuista kaikkien suomalaisten koulujen käyttöön. Lisäksi osallistumme vuosittain koulujen ja uutismedian yhteiselle Uutisten viikolle. Vuoden alussa järjestettävän viikon aikana annetaan lapsille ja nuorille työkaluja kriittiseen medialukutaitoon, oman media-arjen peilaamisen sekä aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Uutisten viikolla monet Keskisuomalainen-konsernin toimittajat vierailevat kouluissa.
Keskisuomalainen-konsernin lehtien sisällöt tehdään vuorovaikutuksessa lukijoiden ja paikallisten yhteisöjen kanssa. Huolehdimme siitä, kaikki toimituksemme ovat hyvin tavoitettavissa. Otamme lukijoilta vastaan palautetta verkosta löytyvän palautelomakkeen kautta sekä lisäksi monissa eri kanavissa, kuten sosiaalisessa mediassa. Palautelomakkeen kautta tulevat palautteet kerätään ja tilastoidaan. Pyrimme lähtökohtaisesti vastaamaan kaikkiin meille tuleviin palautteisiin.
Mahdollistamme lehtiemme ja medioidemme kautta paikallisen keskustelun. Yleisönosastojen ja mielipidekirjoitusten kautta ihmiset voivat saattaa näkemyksiään ja ajatuksiaan laajan yleisön tietoon. Varsinkin paperilehdissämme mielipidesivut ovat erittäin luettuja sisältöjä. Lehdet valitsevat mielipidekirjoitukset esimerkiksi aiheen ajankohtaisuuden, kiinnostavuuden tai merkittävyyden perusteella. Lehtemme eivät julkaise kirjoituksia, joissa on kunniaa loukkaavia tai herjaavia näkemyksiä. Keskisuomalainen-konsernin lehdissä julkaistiin vuonna 2022 yhteensä 16 010 yleisönosastokirjoitusta.
Keskisuomalainen-konsernin maakunta-, alue-, paikallis- ja kaupunkilehdet julkaisevat maksullisia mainoksia paperilehdissä ja digitaalisissa julkaisuissa. Mainostila on käytössä kaikelle lainmukaiselle ilmoittamiselle, ja ilmoitushintamme ovat julkisia. Olemme sitoutuneita Mainonnan eettisen neuvoston hyvää markkinointitapaa koskeviin periaatteisiin. Mainonnan eettinen neuvosto soveltaa Suomessa kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisääntöjä.
Hyvän markkinointitavan periaatteiden mukaisesti emme yhdistä yksittäisten juttujen tai uutisten tekemistä ja ilmoituksia toisiinsa. Ilmoittajat voivat ostaa lehtiemme sivuille sisältömarkkinointijuttuja, jotka on merkitty Julkisen sanan neuvoston ohjeiden mukaan merkinnöin siten, että maksettu sisältö erottuu toimituksellisesta sisällöstä. Keskisuomalainen-konsernin lehdet eivät saaneet Julkisen sanan neuvostolta yhtäkään huomautusta tähän rajanvetoon liittyen vuonna 2022.
Toimituksellisen sisällön tekemisessä on aina ratkaisevaa toimituksellinen harkinta. Siitä vastaa viime kädessä lehden päätoimittaja. Lehtiemme päätoimittajilla on myös tarpeen tullen mahdollisuus olla julkaisematta mainoksia, joiden sisältö ei ole linjassa noudattamiemme hyvän markkinointitavan periaatteiden kanssa.
Vuonna 2030 Keskisuomalainen-konserni pyrkii olemaan omien päästöjensä osalta hiilineutraali, ja tavoitteena on vähentää myös epäsuoria eli alihankkijoiden tuottajien päästöjä 30 prosentilla samaan määräaikaan mennessä. Vuonna 2022 laskimme painotoimintamme ja suorajakelumme hiilijalanjäljet. Olemme aloittaneet projektin koko konsernin hiilijalanjäljen laskemiseksi.
Asettamamme päästötavoitteet ovat linjassa Medialiiton media-alalle ja graafisen teollisuuden yrityksille asetettujen tavoitteiden kanssa. Alojen yritysten päästöistä kymmenen prosenttia syntyy polttoaineiden ja energian käytöstä oman yrityksen toiminnoissa ja 90 prosenttia on arvoketjun epäsuoria päästöjä. Alojen hiilijalanjälki vastaa yhtä prosenttia Suomen vuosittaisista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä.
Keskisuomalainen-konsernin tärkeimmät ympäristökysymykset ovat materiaalien käyttö, energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt. Johdamme ympäristövastuutamme painoissa, konsernin kiinteistöjen hallinnassa, ulkomainonnassa ja tutkimusyhtiössä sertifioidun ISO 14001 ympäristöjärjestelmän ja ympäristöpolitiikan avulla. Ulkoinen taho auditoi toimintaamme kahdesti vuodessa. Myös ylin johtomme seuraa ympäristövastuumme toteutumista vuosittain.
Suurimmat omat päästömme syntyvät muun muassa energian käytöstä. Energian vähentäminen onkin ollut suurimpia ympäristötavoitteitamme. Vuodesta 2022 lähtien Keskisuomalainen-konsernin painojen, suurimpien lehtien toimitusten ja useimpien muussa käytössä olevien kiinteistöjen käyttämä sähkö on 100-prosenttisesti uusiutuvaa eli tuuli- ja vesivoimaa sekä bioenergiaa hyödyntävää sähköä. Vuodesta 2023 lähtien hyödynnämme energiamuotona myös ydinvoimaa. Osa Keskisuomalainen-konsernin sähkösopimuksista on luonteeltaan määräaikaisia, ja niiden päättyessä lisäämme alkuperämerkityn vihreän sähkön osuutta entisestään.
Vuoden 2023 tammikuussa aloitimme konsernissamme sähköisten ja digitaalisten tuotteiden hiilijalanjäljen laskennan yhdessä Jyväskylän yliopiston projektikurssin kanssa. Tulevaisuudessa selvitämme vapaaehtoisen kompensaation kehittämistä kuluttajille myymiimme sähkö- ja digitaalisiin tuotteisiin. Kuluttajat voivat jo ostaa Lehtiseppien ilmastokompensoituja painotuotteita, ja kompensointia tarjotaan myös Suomen Suoramainonnan suorajakelussa vuodesta 2023 lähtien.
Raportointi sisältää konsernin isot kiinteistöt sekä kaiken painotoiminnan sähkön kulutuksen.
KESKISUOMALAINEN OYJ 83
| LUOKKA | PÄÄSTÖJEN LÄHDE | OSUUS LEHTISEPPIEN PÄÄSTÖISTÄ |
PÄÄSTÖT tn CO2e |
|---|---|---|---|
| Lehti seppien suorat päästöt (Scope 1) |
Ei päästö lähteitä |
0 % | 0 |
| Lehti seppien epäsuorat päästöt (Scope 2) |
Ostettu sähkö Ostettu kaukolämpö |
7 % | 1 167 |
| Lehti seppien arvoketjun |
Ostetut tuotteet ja palvelut: • Paperi, painovärit, lakat, pak kaukset (muovi, kartonki), pesuaineet, kostutusveden lisäaineet, painolevyt |
85 % | 13 472 |
| päästöt (Scope 3) |
Kuljetukset ja jakelu (upstream) • Materiaalit |
6 % | 1 002 |
| Työmatkaliikenne | 1 % | 175 |
* Luvut päivittyvät tavarantoimittajien päivittäessä oman
laskentansa vuodelta 2022. Päivitetyt luvut löytyvät verkkosivuilta.
Olemme panostaneet painojen ympäristöasioiden hallintaan jo pitkään – työmme tavoitteena on painotoiminnan ympäristövaikutusten minimointi. Painotoiminnastamme vastaa painopalveluja tarjoava Lehtisepät.
Media-ala digitalisoituu, ja vuosina 2021–2022 Lehtisepät sulki painot Pieksämäeltä ja Jyväskylästä. Savon Painon liiketoiminta siirtyi Lehtisepille. Nykyiset neljä sanomalehtipainoamme sijaitsevat Tuusulassa, Lahdessa, Kouvolassa ja Varkaudessa, lisäksi arkkipainomme sijaitsee Lahdessa. Painojemme toimintaa ohjaa ISO 14001 -sertifikaatti, ja arkkipainossa käytössä on myös ISO 9001 -laatujärjestelmä sekä Joutsenmerkki.
Suuri osa painotuotteen ympäristövaikutuksista syntyy paperintuotannossa. Paperijätteen minimointi on yksi painojemme ympäristötyön jatkuvista tavoitteista, ja Lehtisepät pyrkii jatkuvasti vähentämään paperihukan eli makkelin määrää. Vuodesta 2021 lähtien yhtiö on selvittänyt painotuotannon vuosittaisen hiilijalanjäljen Climate Calc -työkalulla, ja ulkopuolinen auditoija vahvistaa tuloksen vuosittain. Lehtiseppien painoissa on käytössä tulospalkkiomalli paperijätteen vähentämiseen. Mallissa henkilökuntaa palkitaan tavoitteiden saavuttamisesta – tuotteen laadusta tinkimättä.
Painotuotteidemme toiseksi merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät energiantuotannossa. Vuoden 2022 alusta lähtien olemme painaneet tuotteemme alkuperämerkityllä uusiutuvalla energialla. Pyrimme vähentämään energiankulutusta sujuvalla ja tehokkaalla tuotannolla.
Olemme tehneet tavoitteellista työtä myös kemikaalien käytön vähentämiseksi. Emme laske kemikaaleja viemäriverkkoon painoprosessissa, vaan keräämme ne vaarallisen jätteen keräykseen. Arkkipainomme värit ovat kasvisöljypohjaisia ja rotaatiopainon eli sanomalehtipainon mineraaliöljypohjaisia. Painotoimintamme ei edellytä ympäristölupaa.
Lehtiseppien jätteenkeräys on pitkälle mietitty. Kaatopaikalle ei päädy jätettä, sillä se kierrätetään tai hyödynnetään esimerkiksi energiana. Kun Jyväskylän paino lakkautettiin vuoden 2022 lokakuussa, painon koneet ja laitteet hyödynnettiin soveltuvin osin muualla. Romutettava osuus syntypaikkalajiteltiin ja kierrätettiin jakeittain uusiokäyttöön. Vuonna 2022 Lehtiseppien kierrätysprosentti oli 97,6.
Kaikilla painoillamme on PEFC Chain of Custody -sertifikaatti, joka varmistaa, että paperiin käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Vuonna 2022 teimme sertifikaattiin päivityksiä, ja uusi sertifikaatti astui voimaan tammikuussa 2023. Alkuvuodesta 2022 lopetimme venäläisen paperin oston. Tähänkään mennessä venäläisen paperin määrät eivät ole olleet painoissamme merkittäviä.
Vuodesta 2022 lähtien asiakas on voinut ostaa Lehtisepiltä ilmastokompensoituja painotuotteita. Jokaiselle tilatulle painotyölle on mahdollista laskea hiilijalanjälki, jonka mukaan myös kompensaatio määräytyy. Kompensaatio kohdistuu suomalaisten metsien hoitoon.
Keväällä 2022 Keskisuomalainen-konserniin kuuluvien Jakeluseppien ja Ilves Jakelun sanomalehtien varhaisjakeluliiketoiminta myytiin Postille, ja samalla Postin kanssa allekirjoitettiin erillinen jakelu- ja yhteistyösopimus. Kaupan jälkeen Jakelusepille ja Ilves Jakelulle jäi osoitteellista jakeluliiketoimintaa ja osoitteetonta mainosjakelua sekä kuljetusta.
Keskisuomalainen-konserniin kuuluu lisäksi suorajakelua harjoittava Suomen Suoramainonta. Vuonna 2022 Suomen Suoramainonta laski ensimmäistä kertaa oman vuosittaisen hiilijalanjälkensä. Suomen Suoramainonnan vuoden 2022 hiilijalanjäljestä 14 prosenttia muodostui suorista päästöistä, 12 prosenttia epäsuorista päästöistä ja 74 prosenttia arvoketjujen päästöistä. Jakelupalvelun välittömät ympäristövaikutukset ovat vähäiset, sillä jakelu toteutetaan pääosin jalkaisin tai polkupyörällä. Myöskään energiankulutus ei ole kuljetusliiketoiminnassa merkittävässä roolissa. Suomen Suoramainonnan sähkösopimuksia siirretään kuitenkin vihreän sähkön piiriin asteittain – aina, kun se on sopimusteknisesti mahdollista.
Osa Suomen Suoramainonnan omasta jakelukalustosta uusittiin vuoden 2022 aikana vähäpäästöisempiin ajoneuvoihin. Kalustoa uusitaan myös tulevina vuosina.
Vuodesta 2023 lähtien Suomen Suoramainonta tarjoaa asiakkailleen mahdollisuutta kompensoida hiilijalanjälkeään yhteistyössä kumppanien kanssa. Kompensaatiolla tuetaan suomalaisten metsien lannoitusta puuston lisäisen kasvun luomiseksi sekä kuntien joutomaiden ja turvetuotannosta poistettujen soiden metsittämistä.
| LUOKKA | PÄÄSTÖJEN LÄHDE | OSUUS LEHTISEPPIEN PÄÄSTÖISTÄ |
PÄÄSTÖT tn CO2e |
|---|---|---|---|
| Suomen Suoramai nonnan suorat päästöt (Scope 1) |
Omien ajoneuvojen päästöt | 14 % | 310 |
| Suomen Suoramai nonnan epäsuorat päästöt (Scope 2) |
Ostettu sähkö Ostettu kaukolämpö |
12 % | 272 |
| Suomen Suoramai |
Kuljetukset ja jakelu • Jakelut ja runkorahti |
61 % | 1 371 |
| nonnan arvoketjun päästöt |
Jätteet | 8 % | 178 |
| (Scope 3) | Työmatkaliikenne | 6 % | 135 |
Keskisuomalainen-konsernin tavoitteena on saavuttaa omien päästöjen osalta hiilineutraalius sekä vähentää epäsuoria päästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Suomen Suoramainonta tekee määrätietoista työtä saavuttaakseen päästötavoitteen, lupaa Suomen Suoramainonnan hankinnoista ja asiakaspalvelusta vastaava Jyrki Nygård.
Vuonna 2022 Suomen Suoramainonta laski ensimmäistä kertaa oman vuosittaisen hiilijälkensä vuodelta 2021. Suomen Suoramainonnan päästöistä 14 prosenttia muodostui suorista päästöistä, 12 prosenttia epäsuorista päästöistä ja 74 prosenttia arvoketjujen päästöistä.
Ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää Suomen Suoramainonnalta määrätietoista otetta, ja tällä hetkellä se selvittää erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia omiin päästöihin. Se muun muassa kartoittaa kuljetuskalustonsa uudistamisen yhteydessä eri käyttövoimavaihtoehtoja ja uusiutuvien polttoaineiden hyödyntämistä. Myös vihreän sähkön osuuden lisääminen on avainasemassa. Epäsuoriin päästöihin selvitetään keinoja yhteistyössä alihankkijoiden kanssa.
Suomen Suoramainonta haluaa houkutella myös asiakkaat mukaan päästötalkoisiin, ja vuoden 2023 alusta se alkoi tarjota mahdollisuutta kompensoida jakelun hiilijalanjälkeä. Kompensaatiolla tuetaan suomalaisten metsien lannoitusta puuston lisäisen kasvun luomiseksi sekä kuntien joutomaiden ja turvetuotannosta poistettujen soiden metsittämistä.
Kompensaatiomalli on jo herättänyt kiinnostusta niin asiakkaissa kuin Suomen Suoramainonnan henkilöstön keskuudessa, toteaa Jyrki Nygård.
KESKISUOMALAINEN OYJ 87
Vuosikertomus 2022
Vuosi 2022 toi Keskisuomalaisen-konsernille muutoksia sen hankkimaan painopaperiin. Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan sekä siihen liittyvät länsimaiset pakotteet olivat syynä siihen, ettei konsernissa nähty mahdollisena enää jatkaa venäläisen paperin ostamista.
Keskisuomalainen-konsernin tuotteet painetaan pääsääntöisesti kotimaiselle paperille tai suomalaisomisteisten yhtiöiden valmistamalle paperille. Näin ollen venäläisestä paperista luopuminen ei aiheuttanut välittömiä haasteita lehtien painamiselle. Venäläistä paperia on konsernissa käytetty aiemmin lähinnä korvaamaan tilanteita, joissa kotimaisen paperin saatavuus on heikentynyt.
-Venäläisen paperin osuus koko käytöstä oli onneksi kohtalaisen pieni, ja se korvattiin kotimaisten ja pohjoismaisten toimittajien paperilla, kertoo Lehtiseppien toimitusjohtaja Sauli Vuorinen.
Muutosta hankaloitti kuitenkin se, että se ajoittui samaan aikaan Paperiliiton pitkän lakon kanssa. Tämä lisäsi epävarmuutta paperin saatavuuteen. Tilanteen yli auttoi se, että paperivarastoja oli kasvatettu vuonna 2021.
-Saatavuus parani loppuvuotta 2022 kohden, mutta kysynnän ja tarjonnan epäsuhde sekä kohonneet energia- ja raaka-ainekustannukset nostivat paperin hintaa jopa kaksinkertaisiksi, Vuorinen sanoo.
- Kokonaisuudessaan vuosi 2022 oli poikkeuksellinen sekä paperin saatavuuden että hintojen nousun kannalta. Venäläisestä paperista luopuminen oli kuitenkin tärkeä ja oikea ratkaisu, Vuorinen summaa.
Keskisuomalainen-konserni harjoittaa liiketoimintaansa pääsääntöisesti omistamissaan tiloissa. Kehitämme kiinteistöjämme ja vuokraamme toimitilojamme myös ulkopuolisille toimijoille.
Tulevien uudis- ja korjaushankkeiden suunnittelussa huomioimme tilojen toiminnallisuuden ja käyttötarkoitusta vastaavat tilakoot sekä kiinteistön energiantehokkuuden. Tavoittelemme energiatehokkuuden parantamista kaikissa hallinnoimissamme kohteissa: minimoimme lämmitysenergian määrän ja teemme tarvittavia toimenpiteitä energiatehokkuuden tehostamiseksi. Uusimme valaistustekniikkaa ja saneeraamme iv-järjestelmiä. Pyrimme lisäämään myös työntekijöidemme tietoisuutta energiatehokkaista toimintatavoista. On kuitenkin huomioitava, että meillä on tekniikaltaan iäkästä kiinteistökantaa, ja ilman merkittäviä investointeja optimaalisen energiatehokkuuden saavuttaminen ei näissä kiinteistöissä ole mahdollista.
Edistämme kiinteistöjemme energiatehokkuutta myös kumppanuuksiemme kautta päivittäisessä työssä: panostamme ennakoivaan huoltoon ja kehitämme sekä optimoimme olosuhteita yhteistyössä teknisen ylläpidon kumppaneidemme kanssa. Kartoitamme aktiivisesti kiinteistöjemme elinkaaren ympäristökuormaa pienentäviä ja taloudellisuutta parantavia vaihtoehtoja.
Parannamme jätteiden kierrätystä yhteistyössä jätehuollon kumppanimme kanssa. Kumppanimme huolehtii, että keräämämme jätteet käytetään ensisijaisesti tuotteiden raaka-aineeksi. Esimerkiksi keräyspaperi ja metalli toimitetaan paperi- ja metalliteollisuuden käyttöön. Mikäli jätettä ei ole mahdollista kierrättää, hyödynnetään sen sisältämä energia.
Työn tekemisen tavat ovat murroksessa. Koronapandemian jälkeen Keskisuomalainen-konsernissa on otettu käyttöön monipaikkaisen työskentelyn malli, ja olemme tehostaneet tilojemme käyttöä vuonna 2022. Toteutamme uudistusvuorossa olevat toimitilamme monitilatoimistoina. Tehostuneen tilankäytön myötä myös lämmitettyjen neliöiden määrä vähenee.
Digitaalisen ulkomainonnan tuoteperheeseemme kuuluvat Neonmedian ja Esa Digitalin liikenneasemamediat, Big One -näytöt ja bussimedia. Ulkomainonnan suurimmiksi ympäristövaikutuksiksi on arvioitu sähkön käyttö ja liikenteen aiheuttamat päästöt (myynti, asennus ja huolto).
Kuulumme Suomen Ulkomainosliiton vastuullisuustyöryhmään, jossa määritellään alalle yhteisiä suosituksia kestävän kehityksen ja vastuullisuuden linjauksiin. Ulkomainosliitto loi talveksi 2022–2023 energiansäästösuositukset jäsenistölleen. Niissä linjataan, että mainoslaitteiden tulisi olla kytkettyinä pois päältä viisi tuntia vuorokaudessa joko yöaikaan tai muuna sopivana ajankohtana ja mainoslaitteisiin tulisi asentaa valon kirkkaussensori, joka säätelee valovoiman tehoa ympäristön kirkkauden mukaan. Lisäksi mainospinnan enimmäiskirkkautta tulisi laskea. Myös Keskisuomalainen-konserni on sitoutunut tavoitteisiin.
| Energian kulutus | Yksikkö | 2022 | 2021 | 2020 | Energian kulutuksen pienentäminen (%) vs. edellinen vuosi |
Lisätiedot |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähkö | MWh | 14 887 | 12 467 | 13 938 | 19 % | Raportointi sisältää konsernin isot kiinteistöt, painotoiminta |
| Kaukolämpö | MWh | 13 501 | 14 686 | 12 283 | -8 % | Raportointi sisältää konsernin isot kiinteistöt, painotoiminta |
| Bensiini | litraa | 116 481 | 102 813 | 104 757 | 13 % | Konsernin omat autot ja työsuhdeautot |
| Diesel | litraa | 203 613 | 192 228 | 186 741 | 6 % | Konsernin omat autot ja työsuhdeautot |
| Energiaintensiteetti | MWh/hlö | 10 | 8 | 8 | 25 % | Sähkön käyttö suhteutettu konsernin vuoden keskimääräiseen henkilömäärään |
| Materiaalit | Yksikkö | 2022 | 2021 | 2020 | Ero edelliseen vuoteen % |
Lisätiedot |
| Painopaperi | tn | 16 994 | 18 669 | 25 385 | -9 % | |
| Painoväri | tn | 343 | 344 | 497 | 0 % | |
| Painolevyt | tn | 195 | 129 | 120 | 51 % | |
| Pakkausmateriaalit | tn | 1 549 | 1 422 | 130 | 9 % | Rinkiin ilmoitetut luvut. Vuonna 2022 uusiutuvista lähteistä 26 %, 72 % rullakoita ja postitushäkkejä (näitä ei raportoitu vuodelta 2020) |
| Jätteet | Yksikkö | 2022 | 2021 | 2020 | Ero edelliseen vuoteen % |
Lisätiedot |
| Jätteiden kokonaismäärä* | tn | 5 175 | 5 036 | 4 924 | 3 % | *Raportointi koskee konsernin isoja omistamia kiinteistöjä, painotoimintaa sekä jakelua. Jätteet lajitellaan Keskisuomalaisen yksiköissä ja jätteiden käsittely sekä hyötykäyttö tapahtuu yksiköiden ulkopuolella. |
| Kierrätys ja uudelleenkäyttö* | tn | 4 962 | 4 782 | 4 611 | 4 % | |
| Sanomalehtipaperi | tn | 2 150 | 1 730 | 1 919 | 24 % | |
| Muu keräyspaperi | tn | 2 302 | 2 575 | 2 093 | -11 % | |
| Alumiini | tn | 172 | 131 | 147 | 31 % | |
| Paperirullien hylsyt | tn | 123 | 121 | 133 | 2 % | |
| Paperirullien päätylaput ja -kääreet | tn | 118 | 105 | 144 | 12 % | |
| Biojäte | tn | 26 | 24 | 36 | 8 % | |
| Muut jakeet (lasi, muovi, metalli, pahvi yms) |
tn | 71 | 95 | 138 | -25 % | |
| Vaarallinen jäte, hyötykäyttöön* | tn | 50 | 75 | 48 | -33 % | |
| Energian talteenotto* | tn | 164 | 168 | 257 | -2 % | |
| Energiajäte | tn | 112 | 66 | 122 | 70 % | |
| Poltettava jäte | tn | 23 | 85 | 108 | -73 % | |
| Sekajäte | tn | 11 | 6 | - | 83 % | |
| Puujäte | tn | 16 | 11 | 16 | 45 % | |
| Rakennusjäte | tn | 2 | - | 11 | ||
| Loppusijoitus* | tn | - | - | - | ||
| Yrityksen päästöt | Yksikkö | 2022 | 2021 | 2020 | Ero edelliseen vuoteen % |
|
| Scope 1** | tn CO2e | 310 | 313 | - | -1 % | ** Vuonna 2020 raportoitu vain Lehtisepät Oy päästöt, vuosilta 2021 ja 2022 raportoitu Lehtisepät Oy:n ja Suomen Suoramainonta Oy:n päästöt. Vuoden 2022 luvut saattavat vielä muuttua lukujen tarkentuessa. |
| Scope 2** | tn CO2e | 1 439 | 3 564 | 3 662 | -60 % |
Keskisuomalainen-konserni on monipuolinen työnantaja, joka rakentaa yhdessä henkilöstönsä kanssa tulevaisuuden mediaa. Tarjoamme jatkuvasti uusia mielenkiintoisia tehtäviä eri alojen ammattilaisille. Työntekijämme ovat suurin voimavaramme, ja haluamme olla hyvinvoiva, ammattitaitoinen ja kehittymismahdollisuuksia tarjoava työyhteisö, joka houkuttelee myös uutta osaamista. Hyvinvoiva työyhteisömme heijastuu myös asiakkaillemme erinomaisena palvelu- ja asiakaskokemuksena.
Konsernissamme työskenteli vuonna 2022 yhteensä lähes 5 000 ammattilaista suuressa osassa Suomea. Suurin osa henkilöstömme työsuhteista on toistaiseksi voimassa olevia ja kokoaikaisia. Määräaikaiset työsuhteet ovat pääsääntöisesti vakituisen henkilöstön sijaistuksia, projektitehtäviä sekä opiskelijoiden työharjoitteluita. Käytämme lisäksi avustajia toimitusten sisällöntuotannossa. Osa-aikaisia työsuhteita on pääasiassa osittaisella hoitovapaalla tai opintovapaalla olevilla tai osatyökykyisillä henkilöillä.
Noudatamme työyhteisössämme hyviä tapoja ja toimimme vastuullisesti. Meille on tärkeää kohdella kaikkia työntekijöitämme tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti, yhtiökohtaisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiemme mukaisesti. Arvostamme kaikkia työyhteisön jäseniämme, keskustelemme avoimessa ilmapiirissä ja rakennamme yhteistyötä työyhteisössämme. Työtämme ohjaavat vuonna 2022 määritellyt henkilöstöön liittyvät painopisteet, jotka ovat kiinnostava työpaikka, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sekä sujuvat työsuhdeprosessit.
Meillä on nollatoleranssi epäasialliseen kohteluun. Puutumme esille tuleviin epäasiallisen kohtelun tilanteisiin sekä epäasialliseen käytökseen. Selvitämme työntekijöidemme kokemuksia epäasiallisesta kohtelusta myös henkilöstötutkimuksessamme. Otamme konsernissamme whistleblowing-ilmoituskanavan käyttöön vuoden 2023 aikana.
Henkilöstölle tukea muutostilanteiden keskellä Vuonna 2022 konsernissamme tehtiin yritysjärjestelyitä. Jakeluseppien ja Ilves Jakelun varhaisjakeluliiketoiminnot Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueilla myytiin Postille keväällä 2022. Muutoksen myötä yli 730 varhaisjakelun työntekijää siirtyi Postin palvelukseen. Lehtiseppien Jyväskylän ja Pieksämäen painojen lakkauttamisen seurauksena 18 henkilön työsuhde päättyi vuonna 2022. Yrityskauppojen seurauksena Keskisuomalainen-konsernissa sulautettiin viisi yhtiötä.
Muutosten keskellä pyrimme tukemaan henkilöstöämme monin tavoin. Rakensimme yhdessä työterveyshuollon kanssa valikoiman tukimuotoja muun muassa muutosneuvotteluiden aiheuttamaa kuormitusta varten. Näiden joukkoon kuului esimerkiksi työterveyshoitajan tai työpsykologin yksilö- tai ryhmätuki työntekijöille ja esihenkilöille.
Vuonna 2022 jatkoimme työtä koronapandemian vaikutusten hillitsemiseksi THL:n, paikallisviranomaisten ja konsernin linjausten mukaisesti. Lisäksi aloitimme konsernitasoisen toimintamallin rakentamisen koronapandemian jälkeistä työelämää varten. Keväällä koulutimme esihenkilöt luomaan omien tiimiensä työskentelyyn parhaiten sopivat, lähi- ja etätyötä yhdistelevät monipaikkaisen työskentelyn toimintamallit. Mallit otettiin käyttöön kesällä 2022.
Myös Ukrainan sota oli varsinkin konsernimme toimittajien arjessa tiiviisti läsnä ja aiheutti työntekijöille kuormitusta. Järjestimme toimittajille ja toimitusten esihenkilöille aiheesta erilliset tilaisuudet, joissa oli mahdollista saada työpsykologilta tukea tilanteen aiheuttaman kuormituksen ja sen mukanaan tuomien tunnereaktioiden käsittelemiseen.
Keskisuomalainen-konsernin tärkeimpiä voimavaroja on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö – tuemme työntekijöidemme hyvinvointia koko työuran ajan. Seuraamme henkilöstömme hyvinvointia vuosittaisella, konsernin laajuisella henkilöstötutkimuksella. Viimeisimmän, vuonna 2022 teetetyn tutkimuksen perusteella vahvuuksiamme on muun muassa esihenkilötyö, joka saa työntekijöiltä hyvät arviot. Sen sijaan henkilöstön arvio omasta työkyvystä ja jaksamisesta oli heikentynyt. Työyhteisöt käsittelivät omat tuloksensa, tunnistivat yhdessä tärkeimmät kehittämiskohteensa ja vahvuutensa sekä laativat näiden perusteella kehittämissuunnitelmat. Vuotta 2022 luotaava kysely toteutetaan maaliskuussa 2023.
Tuemme työntekijöiden työkykyä yhdessä esihenkilöiden, työterveyshuollon ja työeläkevakuuttajan kanssa. Tarjoamme henkilöstöllemme laajat työterveyspalvelut. Lisäksi seuraamme systemaattisesti sairauspoissaoloja. Vuonna 2022 erityisesti mielenterveysperusteiset poissaolot olivat konsernissa nousussa, ja selvitimme yhdessä työterveyshuollon ja työeläkevakuutusyhtiön kanssa niiden taustalla olevia syitä, jotta pystyisimme tukemaan mielen hyvinvointia entistä paremmin.
Selvitystyön pohjalta päädyimme kehittämään muun muassa varhaisen välittämisen malliamme. Näin voimme lisätä arkeen keskusteluja työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta ja reagoida entistäkin aiemmin työkyvyn heikkenemisen hälytysmerkkeihin. Julkaisimme päivitetyn varhaisen välittämisen mallin keväällä 2023. Vuonna 2023 selvitämme yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, kuinka voisimme puuttua työkykyhaasteisiin aiempaa tehokkaammin.
Huomioimme eri henkilöstöryhmien erityistarpeet, kuten ikääntyvät työntekijät, yksityis- ja työelämän yhteensovittamisen sekä työntekijät, joiden työkyky on heikentynyt. Suhtaudumme positiivisesti osittaisiin hoitovapaisiin, opintovapaisiin ja vuorotteluvapaisiin. Myös monipaikkaisen työskentelyn toimintamalli tukee eri elämäntilanteissa olevia työntekijöitä.
Tuemme yhdessä työterveyshuollon kanssa osatyökykyisiä työntekijöitä työssä jaksamisessa, suunnittelemme yhdessä työhön paluun pitkän sairauspoissaolon jälkeen ja uudelleenkouluttautumismahdollisuuksia tilanteisiin, joissa tietyssä tehtävässä työskentely ei enää ole mahdollista. Seuraamme työkyvyttömyysriskissä olevien työntekijöiden tilannetta säännöllisesti työnantajan, työterveyshuollon ja työeläkevakuuttajan yhteistyöllä.
Vaalimme työntekijöiden ja esihenkilöiden avointa keskusteluyhteyttä. Valmennamme esihenkilöitä tukemaan henkilöstön työkykyä sekä huomaamaan mahdollisia varhaisia merkkejä työkyvyn heikkenemisestä ja nostamaan asioita yhteiseen keskusteluun työntekijän kanssa. Säännöllisissä kahdenvälisissä keskusteluissa esihenkilöt ja työntekijät keskustelevat työssä jaksamisesta ja sopivat tarvittaessa toimenpiteitä sen vahvistamiseksi.
Keskisuomalainen-konsernin eri yksikössä oli vuonna 2022 käynnissä useita työhyvinvointia vahvistavia projekteja. Esimerkiksi Savon Mediassa esihenkilöt pilotoivat työkaluja, joilla kahdenkeskisiin, työntekijän kanssa käytäviin keskusteluihin voidaan nostaa työhyvinvoinnin teemoja työssä suoriutumisen rinnalle. Kaakon Viestinnässä oli käynnissä tuottajien coaching-pilotti.
Myös työturvallisuus on olennainen osa työhyvinvointia. Seuraamme työtapaturmien määrää, ja meillä on konsernitasoinen läheltä piti -tapausten raportointijärjestelmä. Seuraamme niiden tilastoja yhtiöissä kvartaaleittain käytävissä YT- ja työsuojelutoimikunnan kokouksissa.
Kehitämme työturvallisuutta toimintokohtaisesti. Suurimmat fyysisen työturvallisuuden riskit ovat painoissa, jotka tekevätkin säännöllistä työturvallisuustyötä. Vuodeksi 2023 suunnitteilla on muun muassa turvallisuuskävelyitä, joilla tunnistetaan työssä olevia vaaroja sekä työergonomiaa kehittävä projekti.
Vuosikertomus 2022
Yksi Keskisuomalainen-konserniin kuuluvan Savon Median painopisteistä vuodelle 2022 oli johtamisen sekä työssä jaksamista vahvistavan keskustelukulttuurin kehittäminen. Tavoitetta lähdettiin edistämään teettämällä Savon Median työntekijöille kysely, jossa selvitettiin heidän kokemuksiaan yhtiön keskusteluilmapiiristä. Kyselyä seurasi kehityshanke yhdessä Workday Designersin kanssa.
Lopputuloksena Savon Median henkilöstölle lanseerattiin säännölliset esihenkilövartit. Lupauksena on, että työntekijät ja esihenkilöt keskustelevat säännöllisesti, vähintään kuusi kertaa vuodessa, työssä suoriutumisesta ja tavoitteista sekä työn sujuvuuteen, kuormitustekijöihin sekä työhyvinvointiin liittyvistä teemoista. Lisäksi he pyrkivät sopimaan konkreettisia askeleita eteenpäin.
Vuodenvaihteessa 2022–2023 lanseeratut esihenkilövartit ovat jo keränneet positiivista palautetta sekä työntekijöiltä että esihenkilöiltä.
- Uskon, että uudella keskustelumallillamme saamme keskusteluihimme syvyyttä ja pystymme puuttumaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin entistä aiemmin, iloitsee Savon Median aluejohtaja Mirja Vänttinen.
Tavoitteena on, että konsepti lanseerataan seuraavaksi myös muualle Keskisuomalainen-konserniin.
Tavoitteenamme on ylläpitää ja edistää työntekijöiden ammatillista osaamista liiketoiminnan lähtökohdista määritellyn strategian mukaisesti, ja haluamme taata kaikille työntekijöille tasavertaiset mahdollisuudet kehittyä työssään ja edetä urallaan. Konsernimme henkilöstö kouluttautuu jatkuvasti kartuttaakseen uutta osaamista – tuemme ammatillista kehittymistä työuran loppuun saakka. Noudatamme muutosturvan toimintamallia eli tarjoamme muutosneuvotteluissa irtisanotuille muutosturvavalmennuksen tukemaan uuden uran löytämistä.
Tuemme esihenkilöitä työssään moninaisin tavoin. Vuonna 2022 käynnistimme esihenkilöille säännölliset esihenkilökahvit, joissa he voivat keskustella ajankohtaisista asioista ja saada tukea työhönsä. Loppuvuodesta 2022 lanseerasimme myös keskeisiä asioita käsittelevän esihenkilökirjeen. Esihenkilöitä koulutettiin erilaisissa teemavalmennuksissa muun muassa monipaikkaisen työn johtamiseen.
Henkilöstön osaamisen kehittymistä tukee myös konsernin yhteinen verkko-oppimisympäristö KSML Akatemia, jota laajennetaan parhaillaan muun muassa jakelun ja esihenkilöiden sekä koko henkilöstön kursseihin. Kesällä 2022 julkaisimme oppimisympäristössä työeläkevakuutusyhtiön valmiita esihenkilövalmennuksia. Vuonna 2023 rakennamme verkkoperehdytystä esihenkilöille ja tuomme ympäristöön myös konsernin yleisperehdytyksen.
Jotta kykenemme tulevaisuudessakin pysymään mukana rekrytointimarkkinoilla, tulemme jatkossakin kehittämään työhyvinvointia, osaamista ja työnantajamielikuvaa. Haluamme esimerkiksi lisätä Keskisuomalainen-konsernin tunnettuutta potentiaalisten työntekijöiden keskuudessa, jotta pystymme myös tulevaisuudessa saamaan osaavaa työvoimaa varsinkin liiketoimintojen erityisosaamista, kuten digiosaamista vaativiin tehtäviin. Olemme tunnistaneet haasteet myös esimerkiksi mainosjakajien rekrytoinneissa.
Tätä silmällä pitäen tuemme esihenkilöitä rekrytoinneissa ja keskitymme työnantajamielikuvan kehittämiseen.. Suunnitteilla on myös lisätä yhteistyötä oppilaitosten kanssa esimerkiksi tarjoamalla nykyistä enemmän harjoittelupaikkoja. Vuoden 2022 aikana tuemme myös esihenkilöitä muun muassa rekrytointitarpeiden tunnistamisessa ja olemme aloittaneet rekrytointiprosessin kehittämisen.
| 2022 | 2021 2020 |
Lisätieto | |||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Työntekijät | Naiset | Miehet | Yht. | Naiset | Miehet | Yht. | Naiset | Miehet | Yht. | Työntekijämäärät eivät pidä sisällään mainosjakajia tai puitesopimuksen piirissä työskenteleviä henkilöitä. Mainosjakat on esitetty omassa taulukossaan alla. |
|||||||
| Henkilöstö yhteensä * | 837 | 53 % | 741 | 47 % | 1578 | 1055 | 48 % | 1158 | 52 % | 2213 | 1040 | 48 % | 1125 | 52 % | 2165 | *Raportointitapa muuttunut, luvut eivät ole vertailukelpoisia |
|
| Määräaikainen % | 5 % | 2 % | 7 % | 5 % | 4 % | 8 % | 4 % | 4 % | 8 % | ||||||||
| Vakituinen % | 48 % | 44 % | 93 % | 43 % | 49 % | 92 % | 44 % | 48 % | 92 % | ||||||||
| Henkilöstö yhteensä * | 837 | 53 % | 741 | 47 % | 1578 | 1055 | 48 % | 1158 | 52 % | 2213 | 1040 | 48 % | 1125 | 52 % | 2165 | *Raportointitapa muuttunut, luvut eivät ole vertailukelpoisia |
|
| Kokoaikainen % | 43 % | 37 % | 80 % | 35 % | 34 % | 69 % | 34 % | 33 % | 67 % | ||||||||
| Osa-aikainen % | 10 % | 10 % | 20 % | 13 % | 18 % | 31 % | 14 % | 19 % | 33 % | ||||||||
| - joista tuntityönteki- jöitä % |
6 % | 8 % | 14 % | ||||||||||||||
| Toimitukselliset työntekijät |
285 | 58 % | 204 | 42 % | 489 | 287 | 59 % | 201 | 41 % | 488 | 261 | 59 % | 181 | 41 % | 442 | ||
| Kaupalliset ja muut työntekijät |
552 | 51 % | 537 | 49 % | 1089 | 768 | 45 % | 957 | 55 % | 1725 | 779 | 45 % | 944 | 55 % | 1723 | Luku sisältää kaikki muut henkilöt, paitsi toimituksellinen henkilöstö. |
|
| Freelancer sopimuk- set (avustajat) |
652 | 45 % | 803 | 55 % | 1455 | 676 | 45 % | 838 | 55 % | 1514 | 814 | 43 % | 1082 | 57 % | 1896 | Sisältää kaikki avustajasopimukset |
|
| 2022 | 2021 | 2020 | Lisätieto | ||||||||||||||
| Henkilömäärä | Naiset | Miehet | Yht. | Naiset | Miehet | Yht. | Naiset | Miehet | Yht. | ||||||||
| Mainosjakajat | 3168 | 3692 | 3514 | ||||||||||||||
| Avustajat | 652 | 45 % | 803 | 55 % | 1455 | 676 | 45 % | 838 | 55 % | 1514 | 814 | 43 % | 1082 | 57 % | 1896 | Sisältää kaikki avustajasopimukset |
|
| 2022 | 2021 | 2020 | Lisätieto | ||||||||||||||
| Sukupuoli- ja ikäjakauma |
Naiset | Miehet | Yht. | Naiset | Miehet | Yht. | Naiset | Miehet | Yht. | ||||||||
| Sukupuolijakauma | 837 | 53 % | 741 | 47 % | 1578 | 1055 | 48 % | 1158 | 52 % | 2213 | 1040 | 48 % | 1125 | 52 % | 2165 | ||
| Alle 30-vuotiaat % | 4 % | 3 % | 8 % | 4 % | 7 % | 11 % | 5 % | 7 % | 11 % | ||||||||
| 30-44-vuotiaat % | 14 % | 14 % | 29 % | 14 % | 16 % | 29 % | 14 % | 16 % | 30 % | ||||||||
| 45-55-vuotiaat % | 16 % | 15 % | 31 % | 14 % | 14 % | 28 % | 15 % | 15 % | 29 % | ||||||||
| yli 55-vuotiaat % | 18 % | 15 % | 33 % | 16 % | 16 % | 32 % | 15 % | 14 % | 29 % | ||||||||
| Keski-ikä | 49,0 | 48,5 | 48,7 | 48,6 | 46,7 | 47,6 | 48,0 | 46,4 | 47,2 | ||||||||
| 2022 | 2021 | 2020 | Lisätieto | ||||||||||||||
| Kollektiivisesti neu- voteltujen työehto- sopimusten piiriin kuuluva henkilöstö, sopimuksittain |
667 | Naiset 53 % |
595 | Miehet 47 % |
Yht. 1262 |
887 | Naiset 47 % |
Miehet 1007 |
53 % | Yht. 1894 |
Naiset 878 |
47 % | Miehet 979 |
53 % | Yht. 1857 |
Jakajat, graafiset toimihen kilöt, tekniset toimihenkilöt (yleissitova), media- ja paino alan työntekijät (yleissitova), journalistit (yleissitova) |
| 2022 | 2021 | 2020 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Johtoelimien sukupuolija- kauma |
Naiset | Miehet | Yht. | Naiset | Miehet | Yht. | Naiset | Miehet | Yht. | |
| Konsernin johtoryhmä |
1 | 6 | 7 | 1 | 6 | 7 | 1 | 7 | 8 | |
| Hallitus | 2 | 5 | 7 | 2 | 5 | 7 | 2 | 5 | 7 | |
| Johtoelimien ikäjakauma | ||||||||||
| Konsernin johtoryhmä |
56,0 | 55,0 | 52,0 | |||||||
| Hallitus | 53,5 | 52,5 | 51,5 |
| Yksikkö | 2022 | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|
| Sairas poissaolot |
pv/hlö | 11,2 | 9,4 | 8,3 |
| Työperäiset tapaturmat |
kpl | 28 | 38 | 21 |
| GRI Standards -tunnus | Sijainti | Huomiot | ||
|---|---|---|---|---|
| GRI 2: Yleinen sisältö (2021) | ||||
| Organisaation kuvaus ja raportointikäytännöt | ||||
| 2-1 | Organisaation yleistiedot | Tietoja osakkeenomistajille s. 2, Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä s. 165–166 |
||
| 2-3 | Raportointijakso, julkaisuväli ja yhteyshenkilö |
Vastuullisuus Keskisuomalainen-konsernissa s. 66 | ||
| 2-4 | Oikaisut aiemmin raportoiduissa tiedoissa |
GRI indeksi | Korjattu vuoden 2021 kaukolämmönkulutuksen virhe ja muutettu polttoaineiden raportointia vuosilta 2020-2021 (raportointiin sisältyy jatkossa myös jakeluautojen polttoaineet, ennen raportoitiin vain työmatkustukseen liittyvä polttoaine) |
|
| 2-5 | Raportoinnin varmennus | GRI indeksi | Raporttia ei varmennettu. | |
| Toimialat ja työntekijät | ||||
| 2-6 | Toimialat, arvoketju ja muut liiketoimintasuhteet |
Arvonluontimalli s. 70–71, Vuosikertomus s. 10–13 | ||
| 2-7 | Palkansaajat | Tasa-arvoinen ja välittävä työnantaja s. 93 | ||
| 2-8 | Tietoa muista työntekijöistä | Tasa-arvoinen ja välittävä työnantaja s. 93 | ||
| Hallinnointi | ||||
| 2-9 | Hallintorakenne ja kokoonpano | Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä s. 165–167, Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ja johtoryhmä s. 174–185 |
||
| 2-10 | Hallituksen nimittäminen ja valitseminen | Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä s. 165–167 | ||
| 2-11 | Hallituksen puheenjohtaja | Hallituksen toimintakertomus s. 100, Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ja johtoryhmä s. 176 |
||
| 2-12 | Hallituksen rooli vaikuttavuuden johtamisessa |
Vastuullisuus Keskisuomalainen-konsernissa s. 66–67 | ||
| 2-13 | Vaikuttavuuden johtamisen vastuunjako | Vastuullisuus Keskisuomalainen-konsernissa s. 66–67 | ||
| 2-14 | Hallituksen rooli vastuullisuusraportoinnissa |
Vastuullisuus Keskisuomalainen-konsernissa s. 66–67 | ||
| 2-15 | Eturistiriitojen välttäminen | Reilu ja vaikuttava yhteiskunnallinen toimija s. 72 | ||
| 2-16 | Kriittisistä huolenaiheista viestiminen | Tasa-arvoinen ja välittävä työnantaja s. 90 | ||
| 2-17 | Hallituksen kollektiivinen tieto kestävästä kehityksestä |
Vastuullisuus Keskisuomalainen-konsernissa s. 66, Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä s. 166–167 |
||
| 2-18 | Hallituksen suorituksen arviointi | Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä s. 166 | ||
| 2-19 | Hallituksen ja ylimmän johdon palkitseminen |
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä s. 167–169 | ||
| 2-20 | Palkitsemisen määrittelykäytännöt | Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä s. 167–169 | ||
| Strategia, politiikat ja toimintatavat | ||||
| 2-22 | Lausunto kestävän kehityksen strategiasta |
Vastuullisuus Keskisuomalainen-konsernissa s. 64–65 | ||
| 2-23 | Politiikat, joihin yhtiö on sitoutunut | Reilu ja vaikuttava yhteiskunnallinen toimija s. 72, 77, Sananvapauden vaalija ja demokratian edistäjä s. 78–81, Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivut |
||
| 2-24 | Politiikkojen ja ohjeistusten jalkauttaminen |
Reilu ja vaikuttava yhteiskunnallinen toimija s. 72, 75–77, Sananvapauden vaalija ja demokratian edistäjä s. 78, 81, Keskisuomalainen Oyj:n verkkosivut |
||
| 2-25 | Negatiivisten vaikutusten korjaaminen | Konsernin vastuullisuus s. 64–93 | ||
| 2-26 | Tietoa yritysten toiminnan vaikutuksiin liittyvien huolenaiheiden ilmoittamisesta ja avun saamisesta |
Tasa-arvoinen ja välittävä työnantaja s. 90 | ||
| 2-27 | Lakien ja sääntöjen noudattaminen | Reilu ja vaikuttava yhteiskunnallinen toimija s. 72, 77, Sananvapauden vaalija ja demokratian edistäjä s. 78–79 |
||
| 2-28 | Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa |
Reilu ja vaikuttava yhteiskunnallinen toimija s. 68 |
| Sidosryhmävuorovaikutus | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2-29 | Sidosryhmätoiminnan periaatteet | Reilu ja vaikuttava yhteiskunnallinen toimija s. 68–69 | ||
| 2-30 | Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö |
Tasa-arvoinen ja välittävä työnantaja s. 93 | ||
| Taloudelliset standardit | ||||
| GRI 201: Taloudelliset tulokset (2016) | ||||
| 201-1 | Suoran taloudellisen arvon tuottaminen ja jakaminen |
Reilu ja vaikuttava yhteiskunnallinen toimija s. 75 | ||
| GRI 205: Korruptionvastaisuus (2016) | ||||
| 205-2 | Korruptionvastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä kommunikointi ja koulutus |
Reilu ja vaikuttava yhteiskunnallinen toimija s. 72 | ||
| 205-3 | Vahvistetut korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet |
Reilu ja vaikuttava yhteiskunnallinen toimija s. 72 | ||
| GRI 207: Verot (2019) | ||||
| 207-1 | Lähestymistapa verotukseen | Reilu ja vaikuttava yhteiskunnallinen toimija s. 75 | ||
| 207-2 | Verohallinto, -hallinta ja riskien kontrolloiminen |
Reilu ja vaikuttava yhteiskunnallinen toimija s. 72, 75, Hallituksen toimintakertomus s. 98– |
||
| 207-3 | Sidosryhmien osallistaminen ja tavat käsitellä veronmaksuun liittyviä huolenaiheita |
Reilu ja vaikuttava yhteiskunnallinen toimija s. 72, 75, Hallituksen toimintakertomus s. 98– |
||
| Ympäristöstandardit | ||||
| GRI 301: Materiaalit (2016) | ||||
| 301-1 | Käytetyt materiaalit painon tai määrän mukaan |
Ympäristöstä huolehtiva mediakonserni s. 89 | ||
| GRI 302: Energia (2016) | ||||
| 302-1 | Organisaation oma energiankulutus | Ympäristöstä huolehtiva mediakonserni s. 89 | ||
| 302-3 | Energiaintensiteetti | Ympäristöstä huolehtiva mediakonserni s. 89 | ||
| 302-4 | Energiankulutuksen vähentäminen | Ympäristöstä huolehtiva mediakonserni s. 89 | ||
| GRI 305: Päästöt (2016) | ||||
| 305-1 | Suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) |
Ympäristöstä huolehtiva mediakonserni s. 85, 86, 89 | ||
| 305-2 | Epäsuoran energian kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) |
Ympäristöstä huolehtiva mediakonserni s. 85, 86, 89 | ||
| 305-3 | Muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3) |
Ympäristöstä huolehtiva mediakonserni s. 85, 86, 89 | ||
| 305-5 | Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen |
Ympäristöstä huolehtiva mediakonserni s. 85 | ||
| GRI 403: Työterveys- ja turvallisuus (2018) | ||||
| 403-5 | Työntekijöiden koulutus työterveyteen ja -turvallisuuteen |
Tasa-arvoinen ja välittävä työnantaja s. 91, 92 | ||
| 403-6 | Työntekijöiden terveyden edistäminen | Tasa-arvoinen ja välittävä työnantaja s. 91 | ||
| GRI 404: Koulutus ja henkilöstön kehittäminen (2016) | ||||
| 404-2 | Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat |
Tasa-arvoinen ja välittävä työnantaja s. 92 |
Vuosikertomus 2022
| Konsernin vuosi lukuina: Hallituksen toimintakertomus 98 | |
|---|---|
| KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma108 | |
| Konsernin tase109 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma, suora110 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista111 | |
| KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT | |
| 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet112 2. Segmentti-informaatio118 |
|
| 3. Hankitut liiketoiminnot120 | |
| 4. Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto 122 | |
| 5. Myyntituoton kirjaaminen suoritevelvoitteen täyttyessä 123 | |
| 6. Liiketoiminnan muut tuotot123 | |
| 7. Liiketoiminnan muut kulut123 | |
| 8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut123 | |
| 9. Tutkimus- ja kehitysmenot124 | |
| 10. Rahoitustuotot124 | |
| 11. Rahoituskulut124 | |
| 12. Tuloverot125 | |
| 13. Osakekohtainen tulos125 | |
| 14. Aineettomat hyödykkeet126 | |
| 15. Arvonalentumiset127 | |
| 16. Sijoituskiinteistöt129 | |
| 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet129 | |
| 18. Käyttöoikeusomaisuuserät130 | |
| 19. Osuudet osakkuusyrityksissä 131 | |
| 20. Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat133 | |
| 21. Pitkäaikaiset saamiset133 | |
| 22. Laskennalliset verosaamiset ja -velat134 | |
| 23. Vaihto-omaisuus 135 | |
| 24. Myyntisaamiset ja muut saamiset135 | |
| 25. Muut rahoitusvarat135 | |
| 26. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot136 27. Eläkevelvoitteet136 |
|
| 28. Varaukset139 | |
| 29. Korolliset velat139 | |
| 30. Ostovelat ja muut velat140 | |
| 31. Rahoitusriskien hallinta141 | |
| 32. Muut vuokrasopimukset143 | |
| 33. Vakuudet ja vastuusitoumukset143 | |
| 34. Lähipiiritapahtumat143 | |
| 35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat146 | |
| Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista146 | |
| Konsernin tunnusluvut148 | |
| Tunnuslukujen laskentakaavat149 | |
| EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS Emoyhtiön tuloslaskelma150 |
|
| Emoyhtiön tase151 | |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma, suora152 | |
| Emoyhtiön liitetiedot153 | |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus161 | |
| Tilintarkastuskertomus161 | |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä165 | |
| Palkitsemisraportti tilikaudelta 1.1.-31.12.2022170 | |
| Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ja johtoryhmä172 | |
| Organisaatiokaavio186 | |
| A-osakkeen kurssikehitys187 | |
| Mediakonserni Keskisuomalaisen historia188 |
Konsernin liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 4,4 % ja oli 221,0 Me (211,6 Me).
Mediamyynti pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 81,9 Me (81,2 Me). Konsernin tilattavien lehtien tilaustuotot kasvoivat 4,2 % ja olivat 89,4 Me (85,8 Me). Ulkoinen painonmyynti kasvoi 61,8 % ja oli 12,1 Me (7,5 Me). Jakeluliiketoiminnan liikevaihto laski 4,3 % ja oli 26,5 Me (27,7 Me). Vuokratuottoja oli 1,2 Me (1,0 Me). Muuta liikevaihtoa oli 9,9 Me (8,5 Me) ja kasvua siinä oli 16,2 %. Muun liikevaihdon merkittävin osa tulee tutkimusliiketoiminnasta ja aikakauslehtiliiketoiminnasta.
Liiketoiminnan muut tuotot olivat 15,1 Me (1,3 Me). Olennaisin erä muissa tuotoissa oli huhtikuun 2022 lopulla toteutuneen varhaisjakeluliiketoiminnan myynnistä tullut myyntivoitto 14,5 Me.
Vuonna 2022 liikevoittoa kertyi 10,0 Me eli 4,5 % liikevaihdosta. Edellisenä vuonna liikevoitto oli 9,6 Me ja liikevoittoprosentti oli 4,5 %. Liikevoittoa heikensi kustannustoimintasegmenttiin kohdistunut 6,5 Me liikearvojen arvonalentuminen sekä tuotanto- ja logistiikkapalvelut -segmenttiin kirjattu 6,1 Me liikearvojen kohdistus.
Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto oli 3,7 Me (12,8 Me) ja operatiivinen vertailukelpoinen liikevoittoprosentti oli 1,7 % (6,1 %). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli yhteensä 6,3 Me (3,2 Me). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat varhaisjakeluliiketoiminnan myyntihinta 21,0 Me ja myyntihintaan kohdistetut asiakkuudet ja liikearvo yhteensä 6,5 Me. Lisäksi kustannustoimintasegmenttiin kohdistui 6,5 Me liikearvon arvonalentuminen. Merkittävimmät edellisen vuoden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat liikearvojen sekä aineettoman ja aineellisten käyttöomaisuuden arvonalentumiset 2,9 Me.
Käyttökatetta syntyi vuoden 2022 aikana 30,7 Me. Edellisenä vuonna käyttökatteen määrä oli 26,2 Me. Operatiivinen vertailukelpoinen käyttökate oli 17,1 Me.
Nettorahoitustuotot olivat 2,0 Me (0,7 Me). Rahoitustuottoja kertyi 3,0 Me (1,8 Me). Rahoituskulut olivat 1,0 Me (1,1 Me).
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista oli - 0,2 Me (0,0 Me). Tätä heikensivät Jakeluyhtiö Suomi Oy:n, PISA Jakelu Oy:n ja PKS Jakelu Oy:n osakkuuksien myyntitappio yhteensä 0,5 Me. Ilman näitä myyntitappioita olisi osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista ollut 0,3 Me.
Konsernin tilikauden voitoksi muodostui 7,4 Me (6,7 Me).
Emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2022 luvut sisältävät pääosan konsernin holding-toiminnoista, konsernin keskitetyistä hallintopalveluista ja kehitystoiminnoista sekä konsernin vuokratuotoista. Yhtiön liikevaihto oli 23,9 Me (19,9 Me). Liikevaihtoon on kirjattu vuokratuottoa 4,4 Me (2,7 Me).
Vuoden 2022 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edelliseen vuoteen 2021 verrattuna, sillä tilikauden lukuihin sisältyy Kanta-Hämeen sanomalehti- ja jakeluliiketoiminta koko vuoden 2022 ajan. Vertailuvuonna 2021 tämä liiketoiminta kuului konserniin 1.10.2021 lähtien. Lisäksi 3.1.2022 konserniin ostettiin sanomalehtipainamista harjoittava Savon Paino Oy, jonka vaikutus vuoden 2022 tilikauden liikevaihtoon oli 3,7 Me.
Keskisuomalainen-konserni kustansi tilikaudella 2022 seitsemäätoista 5-7 päiväistä lehteä ja digitaalista uutismediaa, 33 paikallislehteä sekä 28 kaupunkilehteä. 5-7 päiväiset lehdet ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat, Forssan Lehti, Itä-Häme, Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Länsi-Savo, Itä-Savo, Aamuposti, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Uusimaa. Paikallislehdet ilmestyvät 1-3 kertaa viikossa pääasiassa Savossa, Keski-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Kanta-Hämeessä sekä Uudellamaalla.
Kustannustoimintasegmentin liikevaihto oli 170,3 Me (167,7 Me).
Konsernin ammatti- ja asiakasmedioita suunnittelee, julkaisee ja kustantaa Omnipress Oy. Ruoan, juoman ja tapahtumien ammattilehdet ovat Aromi, Evento ja Shaker sekä niiden yhteinen verkkomedia Avecmedia.fi. Näiden lisäksi Omnipress suunnittelee ja tuottaa monikanavaista asiakasmediaa noin 20 eri kumppanille painottuen erityisesti B2B-osaamiseen, talouteen ja yhteiskunnalliseen mediaan. Keskisuomalainen-konsernin liikevaihto ammatti- ja asiakasmedialiiketoiminnassa vuonna 2022 oli 3,0 Me (2,7 Me).
Keskisuomalainen Oyj:n konsernin painopalveluihin kuului tilikauden aikana viisi sanomalehtipainoa, jotka sijaitsivat Jyväskylässä, Tuusulassa, Lahdessa, Kouvolassa ja Varkaudessa. Näistä Varkaudessa toimiva Savon Paino Oy ostettiin 3.1.2022 ja Jyväskylän paino suljettiin 30.9.2022. Lisäksi Lahdessa on arkkipaino. Savon Paino Oy sulautui Lehtisepät Oy:öön 30.9.2022. Painotoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2022 sisältäen sisäisen ja ulkoisen liikevaihdon oli 18,0 % edellisvuotta suurempi ja oli 40,6 Me (34,4 Me). Ulkoisten painotöiden liikevaihto kasvoi 61,8 % ja oli 12,1 Me (7,5 Me). Olennaisin syy liikevaihdon kasvuun oli Savon Paino Oy:n oston yhteydessä tehty painatussopimus Sanoman kanssa, jonka liikevaihto vuonna 2022 oli 3,7 Me.
Konsernin jakeluliiketoimintaan kuului Päijät-Hämeen alueella, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon pohjoisosien alueella sekä Kanta-Hämeen alueella harjoitettu pääasiassa sanomalehtien varhaisjakelua sekä valtakunnallista osoitteetonta suoramainosjakelua harjoittava Suomen Suoramainonta -konserni. Konsernin jakeluliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2022 sisältäen sisäisen ja ulkoisen liikevaihdon oli 35,7 Me (41,7 Me). Jakeluliiketoiminnan liikevaihto vuosina 2022 ja 2021 eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä vuoden 2021 lukuihin sisältyy 1.10.2021 alkaen Kanta-Hämeestä hankittu jakeluliiketoiminta ja 30.4.2022 konsernin varhaisjakeluliiketoiminta myytiin Postille.
Varhaisjakelun yhteenlaskettu sisäinen ja ulkoinen liikevaihto vuonna 2022 oli 12,1 Me (17,4 Me). Liikevaihtoa laski 30.4.2022 toteutettu järjestely, jossa myytiin konsernin varhaisjakeluliiketoiminta Postille. Samalla tehtiin Postin kanssa pitkä viisivuotinen alihankintasopimus konsernin sanomalehtien jakamisesta.
Osoitteettoman suoramainosjakelun liikevaihto sisältäen sekä
sisäisen että ulkoisen liikevaihdon pysyi vuonna 2022 edellisen vuoden tasolla ja oli 23,7 Me (24,3 Me).
Konserniin kuuluu tutkimusyhtiö IROResearch Oy sekä tutkimuspalveluita tarjoava Tietoykkönen Oy. Tutkimustoiminnan liikevaihto vuonna 2022 oli 3,6 Me (3,9 Me). IROResearch Oy:n liikevaihto oli 3,3 Me (3,5 Me). Tietoykkösen liikevaihto oli 0,4 Me (0,6 Me).
Konsernin mediamyynti pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 81,9 Me (81,2 Me). Digitaalinen mediamyynti kasvoi 12,6 % ja oli 13,2 Me (11,7 Me). Vuoden 2022 mediamyynti ei ole täysin vertailukelpoinen vuoden 2021 kanssa, sillä vuoden 2021 myyntiin kuuluu Hämeen Sanomat Oy:n mediamyyntiä vain 1.10.2021 lähtien. Vuoden 2022 vertailukelpoinen mainosmyynti ilman Hämeen Sanomien hankintaa laski 3,7 % ja oli 76,6 Me (79,5 Me).
Konsernin tilausmyyntituotot kasvoivat 4,2 % katsauskaudella ja olivat 89,4 Me (85,8 Me). Digitaalisten tilaustuottojen kasvu on pysynyt vahvana. Konsernin digitaaliset tilausmyyntituotot kasvoivat 41,4 % ja olivat 15,5 Me (11,0 Me). Kasvuun vaikutti lokakuun alussa vuonna 2021 hankitun Hämeen Sanomat Oy:n koko vuoden tilausmyynti. Vertailukelpoinen tilausmyynti ilman Hämeen Sanomien hankintaa pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 81,9 Me (83,9 Me).
Toimintaympäristö tilikaudella jatkui haastavana. Maailmanlaajuisen koronaviruspandemian vaikutus on vähitellen laantunut, mutta vielä alkuvuodesta 2022 sillä oli vaikutuksia erityisesti mediamyynnin kehitykseen. Helmikuussa 2022 alkanut Ukrainan sota on luonut huomattavaa epävarmuutta ja samalla noussut korkotaso sekä kiihtynyt inflaatio ovat vaikuttaneet toimintaympäristöön merkittävästi.
Suurimmat vaikutukset Ukrainan sodasta ja inflaatiosta näkyivät sanomalehtipaperin saatavuudessa ja hintatasossa sekä energiakustannuksissa. Jo vuoden alussa alkanut ja pitkään kestänyt UPM:n lakko vaikeutti sanomalehtipaperin saatavuutta. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Keskisuomalainen-konserni lopetti sanomalehtipaperin ostamisen Venäjältä. Tuotannon tarvitsema sanomalehtipaperi saatiin kuitenkin varmistettua korvaavien toimittajien kautta sekä hyödyntäen varmuusvarastoja. Sanomalehtipaperin hintataso nousi alkuvuonna 2022 huomattavasti ja hinta on pysynyt koko vuoden korkealla, mistä on aiheutunut Keskisuomalainen-konsernille merkittäviä lisäkustannuksia.
Energian ja paperin hinnannousun lisäksi inflaatio näkyi yleisenä kustannustason nousuna, minkä vuoksi hyvin laajasti konsernin käyttämien hyödykkeiden ja palveluiden kustannukset nousivat. Mediatoimialalla ja erityisesti tilattavien sanomalehtien liiketoiminnassa kohonneita kustannuksia on ollut erittäin vaikeaa lyhyellä aikavälillä viedä asiakashintoihin. Tilattavien sanomalehtien tilaushintoja voi nostaa vain tilausjaksojen vaihtuessa ja asiakaskunnassa on laajalti pitkiä tilausjaksoja. Toisaalta Ukrainan sota on lisännyt lukijoiden kiinnostusta uutisiin ja muihin journalistisiin sisältöihin, mikä on vaikuttanut positiivisesti Keskisuomalainen-konsernin tilattavien lehtien kysyntään.
Mainosmyynnissä yleinen markkinan epävarmuus ja hermostuneisuus on Venäjän sodan ja inflaation vuoksi lisääntynyt. Se on vaikuttanut mainosmarkkinan kehitykseen erityisesti painettujen sanoma- ja kaupunkilehtien osalta. Yleistä kustannustason nousua on tilikauden aikana ollut vaikeaa viedä mediamyynninkin hintoihin, sillä pidempiin asiakassopimuksiin on kesken vuotta haastavaa tehdä hinnanmuutoksia ja toisaalta mainosvolyymin kasvattaminenkin on ollut markkinatilanteen takia haastavaa. Kokonaisuudessaan tilikauden aikana saatiin vain osin kohonneita kustannuksia vietyä tuottoihin, mikä on heikentänyt konsernin kannattavuutta.
Kantar TNS AD Intelligencen mukaan koko mediamainonta Suomessa kasvoi vuonna 2022 +4,1 % vuoteen 2021 verrattuna. Painettu sanomalehti- ja kaupunkilehtimainonta kuitenkin laski -7,6 %. Ulko- ja liikennemainonta kasvoi +20,7 %. Suurimmista toimialoista vähittäiskaupan mainonta kasvoi +4 %, elintarvikkeet -3 %, autot +11 %, ja mediat -14 %. Matkailun ja liikenteen mainonta kasvoi +50 % pandemian helpotettua.
Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö Lehtisepät Oy osti 3.1.2022 Savon Paino Oy:n koko osakekannan Sanoma Media Finland Oy:ltä. Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu sulautui 1.1.2022 emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:öön. Savon Paino Oy sulautui 30.9.2022 Lehtisepät Oy:öön. Samoin Hämeen Sanomat Oy sulautui 30.9.2022 Hämeen Media Oy:öön. Hämeenlinnan Jakelupalvelut Oy sulautui Ilves Jakelut Oy:öön 31.10.2022.
Tiedot konserniyhtiöistä sekä niiden omistusosuuksista löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.
Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt ovat Arena Partners Oy (41,21 %), Jyväskylän Messut Oy (26,32 %), Suomen Lehtiyhtymä Oy:n osakkuusyhtiöt ovat Myyntimestarit Oy (31,63 %) sekä Hämeen Ääni Oy (40,0 %). Keskisuomalainen Oyj ja sen tytäryhtiöt omistavat Kärkimedia Oy:tä ja konsernin yhteenlaskettu omistusosuus on 47,06 %. Suomen Suoramainonta Oy:n osakkuusyhtiöitä ovat Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy (35,0 %) sekä Oulu Suorajakelu Oy (50,0 %). Edellisen vuoden tilinpäätöksessä osakkuusyhtiöinä olleiden Jakeluyhtiö Suomi Oy (33,33 %), PISA Jakelu Oy (33,32 %) sekä PKS Jakelu Oy (39,3 %) osuudet on myyty tilikauden aikana. Konsernin osakkuusyhtiönä ollut Esports media solutions Oy meni tilikauden aikana konkurssiin.
Digitaalisten media- ja liiketoimintaratkaisujen kehittäminen on merkittävä osa konsernin tuotekehitystoimintaa. Kehitysmenoja ei pääsääntöisesti ole aktivoitu, koska niistä tulevat tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.
Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat henkilöt:
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Miikka Hietala.
Yhtiössä noudatetaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen suosituksen (Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi) mukaista hallinnointijärjestelmää. Yhtiö on antanut suosituksessa tarkoitetun erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Yhtiön palkitsemispolitiikan mukainen palkitsemisraportti on käyty läpi Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokouksessa 28.4.2022. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkitsemispolitiikka ovat nähtävissä yhtiön verkkosivuilla www.keskisuomalainen.com.
Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä. 31.12.2022 K-osakkeita oli yhteensä 4.619.845 kpl ja A-osakkeita 5.422.623 kpl, yhteensä osakkeita on 10.042.468 kappaletta.
Yhtiökokous päätti 30.4.2022 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana. Osakkeista maksettavan vastikkeen on oltava vähintään 10,00 euroa ja enintään 18,00 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.
Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden A-sarjan osakkeen tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.
Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 31.5.2023 saakka.
Muut tiedot osakkeista ja osakkeiden omistuksesta löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.
Keskisuomalainen-konsernilla oli vieraan pääoman ehtoista lainaa vuoden 2022 lopussa 54,1 Me (60,5 Me).
Keskisuomalainen Oyj:llä on rahoitussopimus Nordea Bank Oyj:n kanssa ja rahoitussopimukseen liittyvää lainaa 31.12.2022 yhtiöllä oli 54,0 Me. Laina erääntyy marraskuussa 2026. Sopimus sisältää taloudellisia kovenantteja, jotka perustuvat Keskisuomalainen-konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhteeseen sekä omavaraisuusasteeseen.
Keskisuomalainen Oyj on suojautunut korkoriskiltä tekemällä pitkäaikaisen korkosuojausjärjestelyn.
Keskisuomalainen-konsernin omavaraisuusaste vuoden 2022 lopussa oli 45,8 % (46,1 %). Tilikauden rahavarojen muutos oli +3,7 Me (+1,3 Me) ja rahavarojen määrä oli 24,8 Me (21,1 Me).
Keskisuomalainen-konsernin maksuvalmius on säilynyt hyvällä tasolla koko tilikauden.
Keskisuomalainen Oyj:llä on seuraavat lähipiirilainat konsernin yhtiöiden kanssa. Keskisuomalainen Oyj on antanut pääomalainaa Esa Digital Oy:lle 0,7 Me ja Neonmedia Oy:lle 2,5 Me. Se on antanut 2,5 Me rahalainan Suomen Suoramainonta Oy:lle. Lisäksi Keskisuomalainen Oyj on saanut 4,5 Me rahalainan Ilves Jakelu Oy:ltä.
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 5,4 Me ja 2,5 % liikevaihdosta (17,3 Me ja 8,2 %). Katsauskautena tytäryhtiöiden hankintaan käytettiin 0,6 Me. Muutoin tilikauden investoinnit olivat pääasiassa korvaus- ja ylläpitoinvestointeja.
EU-taksonomia on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/852 (taksonomia-asetus) määritelty kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä kestävää sijoittamista ja ohjata pääomavirtoja kestäviksi katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin. Taksonomia-asetusta täydennetään vaiheittain delegoiduin säädöksin, ja toistaiseksi voimaan ovat astuneet EU:n ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden merkittävän edistämisen kriteerit valikoiduille toimialoille.
Tilikaudesta 2022 lähtien on raportointivelvollisten yritysten raportoitava taksonomiakelpoisuuden (missä määrin oma toiminta vastaa luokittelujärjestelmässä listattuja toimintoja) lisäksi myös taksonomian mukaisuudesta, eli missä määrin toiminta täyttää tekniset kriteerit a) ilmastonmuutoksen tavoitteen merkittävälle edistämiselle, b) merkittävän haitan välttämiselle muiden ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, sekä c) sosiaalisten rikkomusten vähimmäistason suojatoimien (Minimum Safeguards) riittävyydelle.
EU-taksonomia luokittelee nykymuodossaan taloudelliset toiminnot, joiden nähdään olevan avainasemassa EU:n talousalueen ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen pyrkimyksissä: ensisijaisesti energia-, liikenne-, ja rakennusalan toimintoja. Tästä syystä Keskisuomalainen-konsernin mediaan, painatukseen sekä viestintään liittyvät pääliiketoiminta-alueet ovat toistaiseksi taksonomiatarkastelun ulkopuolella ja konsernin taksonomiakelpoisuus painottuu kiinteistöliiketoimintaan.
Keskisuomalainen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti (lisätietoja tilinpäätöksen liitteestä 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusteet). Taksonomian suhdeluvut (KPI) on laskettu kohdistamalla konsernitilinpäätöksessä esitetyt vaaditut taloudelliset luvut (Liikevaihto, CapEx-pääomamenot ja tietyt toimintamenot (OpEx)) taksonomiakelpoisiksi tulkittuihin liiketoimintoihin taksonomia-asetuksen raportoinnin muotoa käsittelevän delegoidun säädöksen mukaisesti. Vähimmäistason suojatoimien riittävyyttä arvioitiin vertailemalla toimintaa Platform on Sustainable Finance -työryhmän (vastuussa EU-taksonomian teknisten yksityiskohtien valmistelusta) lokakuussa 2022 julkaistun Final Report on Minimum Safeguards -raportin suosituksiin.
Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus todettiin vertailemalla Keskisuomalainen-konsernin toimintoja taksonomiassa listattujen toimintojen kuvauksiin ja näiden teknisiin kriteereihin. Koska suurin osa Keskisuomalainen-konsernin mediapalveluista ja -tuotteista sekä markkinointiin ja viestintään liittyvistä palveluista on toistaiseksi taksonomian ulkopuolella, rajoittuu taksonomia-arviointi seuraaviin taksonomiakelpoisiin liiketoimintoihin:
• 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen
Konsernin omistamat kiinteistöt eri puolella Suomea tuottavat vuokratuloa. Rakennukset eivät täytä ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden teknisiä kriteereitä (mm. luokan A energiatehokkuustodistuksen vaatimusta) eivätkä siten ole taksonomian mukaisia.
dossa täyttävätkö ne direktiivin 2010/31/EU tarkat vaatimukset eivätkä siten ole taksonomian mukaisia.
• 6.6. Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut
Konsernin toimintamenonot (OpEx) kohdistuu konsernin jakelutoimintoa suorittavaan autokantaan, jonka ajoneuvoista 63 % ovat Euro VI -standardin mukaisia. Näiden joukossa ei kuitenkaan ole toistaiseksi ajoneuvoja, jotka eivät tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä (pakokaasuja) eivätkä siten ole taksonomian mukaisia.
EU-taksonomia vaatii yhtiöitä kertomaan miten ne ovat välttäneet kaksinkertaisen huomioon ottamisen kohdentaessa liikevaihdon, CapEx-pääomamenojen ja tiettyjen toimintamenojen (OpEx) osuuksia taksonomiakelpoiseen (ja -mukaiseen) taloudelliseen toimintaan (indikaattorisuhdelukujen osoittajaeriin). Yllä listatut toiminnot vastaavat kokonaisuudessaan Keskisuomalainen-konsernin kirjanpidossa erikseen seurattavia liiketoiminta-alueiden kustannus- ja tulomomentteja, mikä mahdollisti talouslukujen tarkan kohdistamisen taksonomiakelpoisiksi arvioituihin toiminnan osiin.
Vähimmäistason suojatoimilla taksonomia-asetus tarkoittaa yrityksen menettelyjä sen varmistamiseksi, että noudatetaan a) OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, b) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita (UNGP), c) Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta sekä d) YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta.
Käytännössä yllä mainittujen dokumenttien noudattaminen edellyttää yrityksen varmistavan oman toiminnan, merkittävien liikekumppanien ja toimitusketjun kannalta, että a) ihmisoikeuksien ja hyvien työolosuhteiden toteutumiseen (YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n ohjeiden mukaisesti), b) korruption ja lahjonnan torjumiseen, c) Reilun kilpailun varmistamiseen ja d) veronmaksuun on käytössä hallinnolliset prosessit rikkomusten välttämiseksi ja ettei yritys tai sen johto ole saanut tuomiota lainvastaisesta toiminnasta.
Keskisuomalainen-konsernilla ei ole lainvastaisia rikkomuksia yllä mainittuja seikkoja vastaan ja nykyiset hallinnointirakenteet, -käytännöt ja kontrollit on tarkoitettu näiden noudattamisen varmistamiseksi. Keskisuomalainen-konsernilla ei kuitenkaan ole vielä kaikkia YK:n ohjaavien periaatteiden (UNGP) ja OE-CD:n muodollisia vaatimuksia täyttävää due diligence -prosessia toiminnassa, mistä syystä Keskisuomalainen-konsernin ei voida tällä hetkellä todeta täyttävän kaikilta osin vähimmäistason suojatoimien vaatimuksia. Keskisuomalainen-konserni seuraa EU:n aiheeseen liittyvän lainsäädännön kehitystä, etenkin Yritysten huolellisuusvelvoitetta (CSDDD) ja Kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD), joiden noudattaminen saattaa tulevaisuudessa osoittaa vähimmäistason suojatoimien olemassaolon konsernitasolla.
| Taksonomian mukainen osuus liikevaihdosta | Merkittävän edistämisen kriteerit |
Ei merkittävää | haittaa -kriteerit |
Takso nomian mukainen osuus liike vaihdosta |
|||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taloudelliset toiminnot | Koodi(t) | Liikevaihto | Osuus liikevaihdosta | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutoksen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biodiversiteetti ja ekosysteemit | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biodiversiteetti ja ekosysteemit | Vähimmäistason suojatoimet | 2022 | 2021 | Luokka (Mahdollistava-/ Siirtymätoiminta) |
| TEUR | % | % | % | % | % | % | % | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | % | M/S | ||
Ympäristötavoitteita merkittävästi edistävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
| Liikevaihto ympäristö tavoitteita merkittävästi 0 edistävistä (taksonomian mukaisista) toiminnoista |
0,00 % | 0 % 0 % |
|---|---|---|
| ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------- | -------- | ------------ |
Taksonomiakelpoiset mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävät (ei taksonomian mukaiset) toiminnat
| Radio- ja televisiotoiminta | 8.3. | 1 235 | 0,56 % |
|---|---|---|---|
| Rakennusten hankinta ja omistaminen |
7.7. | 1 148 | 0,52 % |
| Liikevaihto taksonomiakel poisista mutta ei merkittä västi ympäristötavoitteita edistävistä (ei taksonomian mukaisista) toiminnoista |
2 383 | 1,08 % | |
| Yhteensä taksonomia kelpoinen liikevaihto |
2 383 | 1,08 % 0 % 0 % |
|
| EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT |
| Liikevaihto ei-taksonomia kelpoisista toiminnoista |
218 622 | 98,92 % | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä taksonomiakel poinen ja ei-taksonomia kelpoinen liikevaihto |
221 005 | 100,00 % |
| Taksonomian mukainen osuus pääomamenoista | Merkittävän edistämisen |
kriteerit | -kriteerit | Ei merkittävää haittaa |
Takso pääoma menoista |
nomian mukainen osuus |
|||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taloudelliset toiminnot | Koodi(t) | Pääomamenot | Osuus pääomamenoista | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutoksen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biodiversiteetti ja ekosysteemit | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biodiversiteetti ja ekosysteemit | Vähimmäistason suojatoimet | 2022 | 2021 | Luokka (Mahdollistava-/ Siirtymätoiminta) |
| TEUR | % | % | % | % | % | % | % | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | % | M/S | ||
| TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| Ympäristötavoitteita merkittävästi edistävät (taksonomian mukaiset) toiminnat | |||||||||||||||||||
| Pääomamenot (CapEx) ympäristötavoitteita merkittävästi edistävistä (taksonomian mukaisista) toiminnoista |
0 | 0,00 % | 0 % | 0 % |
Taksonomiakelpoiset mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävät (ei taksonomian mukaiset) toiminnat
| Radio- ja televisiotoiminta | 8.3. | 0,4 | 0,00 % | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rakennusten hankinta ja omistaminen |
7.7. | 994 | 9,16 % | ||||||||
| Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus |
7.3. | 70 | 0,64 % | ||||||||
| Pääomamenot (CapEx) taksonomiakelpoisista mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävistä (ei taksonomian mukaisista) toiminnoista |
1 065 | 9,80 % | |||||||||
| Yhteensä taksonomiakelpoi set pääomamenot (CapEx) |
1 065 | 9,80 % | 0 % | 0 % | |||||||
| EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||
| Pääomamenot (CapEx) ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista |
9 794 | 90,20 % | |||||||||
| Yhteensä taksonomia kelpoiset ja ei-taksono miakelpoiset pääoma menot (CapEx) |
10 859 | 100,00 % |
| Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen sopeutuminen Vesivarat ja merten luonnonvarat Vesivarat ja merten luonnonvarat Biodiversiteetti ja ekosysteemit Biodiversiteetti ja ekosysteemit Vähimmäistason suojatoimet Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutoksen hillintä Ympäristön pilaantuminen Ympäristön pilaantuminen Osuus toimintamenoista Luokka (Mahdollistava-/ Siirtymätoiminta) Toimintamenot Kiertotalous Kiertotalous Koodi(t) 2022 2021 Taloudelliset toiminnot TEUR % % % % % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % % M/S |
Taksonomien mukainen osuus toimintamenoista | Merkittävän edistämisen kriteerit |
Ei merkittävää haittaa -kriteerit |
Takso toiminta menoista |
nomian mukainen osuus |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ympäristötavoitteita merkittävästi edistävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
| Toimintamenot (OpEx) ympäristötavoitteita merkittävästi edistävistä 0 (taksonomian mukaisista) toiminnoista |
0,00 % | 0 % 0 % |
|
|---|---|---|---|
| ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- | -------- | -- | ------------ |
Taksonomiakelpoiset mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävät (ei taksonomian mukaiset) toiminnat
| Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut |
6.6. | 521 | 7,30 % | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rakennusten hankinta ja omistaminen |
7.7. | 707 | 9,90 % | ||||||||
| Toimintamenot (OpEx) taksonomiakelpoisista mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävistä (ei taksonomian mukaisista) toiminnoista |
1 228 | 17,30 % | |||||||||
| Yhteensä taksonomiakelpoi set toimintamenot (OpEx) |
1 228 | 17,30 % | 0 % | 0 % | |||||||
| EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||
| Toimintamenot ei-takso nomiakelpoisista toiminnoista (OpEx) |
5 883 | 82,70 % | |||||||||
| Yhteensä taksonomia kelpoiset ja ei-taksono miakelpoiset toiminta menot (OpEx) |
7 111 | 100,00 % |
Taksonomiakelpoiseksi arvioitu liikevaihto-osuus koostuu asiakassopimusten mukaisesta tuloutuksesta ja omistettujen kiinteistöjen vuokratuloista. Kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksessä esitettyä liikevaihtoa (lisätietoja tilinpäätöksen liitteessä 2.). Taksonomiakelpoisesta toiminnasta syntyy liikevaihtoa konsernin omaan käyttöön yhteensä 4,0 Me, jota ei sisällytetä varsinaisen liikevaihtoindikaattorin suhdeluvun osoittajaan, jossa huomioidaan vain konsolidoitu ulkoinen liikevaihto.
CapEx-pääomamenojen indikaattoriin on sisällytetty lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ennen poistoja, arvonalentumisia tai käyvän arvon muutoksia tilikauden aikana (lisätietoja tilinpäätöksen konsernin rahavirtalaskelmasta). Konsernin pääliiketoiminnan ollessa toistaiseksi taksonomialuokittelujärjestelmän ulkopuolella, ei ole laadittu taksonomiaraportoinnin muotoa koskevaa delegoidun säädöksen tarkoittamaa muodollista CapEx-suunnitelmaa.
Taksonomiakelpoiset delegoidun säädöksen tarkoittamat toimintamenot (OpEx) liittyvät konsernin taksonomiakelpoisiin omaisuuseriin ja taksonomiakelpoisiksi arvioituihin hankittuihin ulkoisiin palveluihin, ja sisältävät kaikki suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka on ollut mahdollista eritellä. Pääasiassa toimintamenot koostuvat kiinteistöjen korjauksista, huoltosopimusmenoista, remonttikuluista ja näihin kytkeytyvistä konsultointipalveluista, autokannan leasing-sopimusmenoista sekä tuotantokoneiden ylläpitoon ja huoltoon liittyvistä pääomittamattomista kuluista.
Konsernin liikevaihto kasvoi 4,4 % ja oli 221,0 Me (211,6 Me). Kustannustoiminnan liikevaihto oli 170,3 Me (167,7 Me) ja liikevoitto oli 6,6 Me (20,6 Me).
Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 79,6 Me (78,7 Me). Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevoitto oli +10,0 Me (-4,6 Me). Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevoittoa paransi merkittävästi konsernin varhaisjakeluliiketoiminnan myyntivoitto.
Konsernin tulos oli 7,4 Me (6,7 Me). Tilikauden tulosta paransi varhaisjakeluliiketoiminnan myyntihinta 21,0 Me ja sitä heikensi myyntihintaan kohdistetut asiakkuudet ja liikearvo yhteensä 6,5 Me. Lisäksi tulosta heikensi 6,5 Me liikearvojen arvonalentumiskirjaus kustannustoimintaan.
| 2022 | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto Me | 221,0 | 211,6 | 206,8 |
| Liikevoitto Me | 10,0 | 9,6 | 4,9 |
| Liikevoitto % | 4,5 | 4,5 | 2,4 |
| Operatiivinen vertailu kelpoinen liikevoitto Me |
3,7 | 12,8 | 9,1 |
| Operatiivinen vertailu kelpoinen liikevoitto % |
1,7 | 6,1 | 4,4 |
| Käyttökate Me | 30,7 | 26,2 | 22,1 |
| Tilikauden tulos Me | 7,4 | 6,7 | 20,1 |
| Tulos/osake, Eur | 0,74 | 0,69 | 2,03 |
| Oman pääoman tuotto % | 8,5 | 7,3 | 23,6 |
| Omavaraisuusaste % | 45,8 | 46,1 | 46,9 |
Lisää tunnuslukuja ja tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi olennaista merkitystä konsernin liiketoimintaan tai tuloksen kehittymiseen.
Likvidien varojen sijoittamisessa pitäydytään maltillisen riskitason instrumenteissa kuten korkorahastoissa ja pitkäaikaistalletuksissa. Pörssiosakkeisiin sijoittamisesta hallitus on hyväksynyt erillisen periaatteen, jonka mukaan Keskisuomalainen-konserni tekee suoria sijoituksia pääsääntöisesti vain oman toimialan yhtiöihin. Keskisuomalaisella on pankkilainoihin liittyen tehty koronvaihtosopimuksia rahalaitoksen kanssa.
Kaikki noteeratut ja noteeraamattomat sijoitukset sekä koronvaihtosopimus arvostetaan tilinpäätöksessä käypään arvoon.
Työsuhteita oli vuoden lopussa 1640 (2445). Tämän lisäksi konsernissa oli 3168 (3692) osa-aikaista mainosjakajaa. Mainosjakajat huomioiden konsernissa oli yhteensä työsuhteessa 4807 (6137) henkilöä.
Toimittajia oli konsernissa yhteensä 552 (529). Tuotannollista henkilöstöä oli 330 (313). Pääosin osa-aikaisia lehdenjakajia oli 0 (726). Graafisten toimihenkilöiden, teknisten toimihenkilöiden ja yleisen työehtosopimuksen piirissä olevat yhteensä 559 (679), johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä oli 199 (198).
Kokopäiväiseksi muutettuna konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 1560 henkilöä (1810). Luku ei sisällä mainosjakajia, joita oli vuoden aikana keskimäärin 3412 (3912).
| 2022 | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstöä keskimäärin kokopäiväiseksi muutettuna tilikauden aikana |
1560 * | 1657 * | 1640 * |
| Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella |
85,0 Me | 83,8 Me | 80,5 Me |
| Työsuhteita vuoden lopussa | 1640 * | 2445 * | 2203 * |
* Ei sisällä mainosjakajia
Keskisuomalainen-konserni toimii vastuullisesti ja ympäristötietoisesti. Konsernilla on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti. Vastuullisuusraportti julkaistaan viikolla 13 osana Keskisuomalainen Oyj:n vuosikertomusta vuodelta 2022.
Euroopassa kireänä jatkunut poliittinen tilanne ja Venäjän hyökkäyssodan seuraukset voivat edelleen heikentää taloudellista toimintaympäristöä. Korkea inflaatio ja korkojen nousu voivat jatkuessaan heikentää Suomen taloustilannetta ja tällä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia konsernin toimintaympäristöön.
Verkkokaupan pitkään jatkunut kasvu vaikuttaa kaupan toimialaan. Tämä saattaa johtaa mediamainonnan vähenemiseen ja voi vaikuttaa lehtien ilmestymisalueiden elinvoimaisuuteen.
Kuluttajien ostokäyttäytymisen ja mediamainonnan muutokset vaativat kykyä reagoida muuttuneisiin vaatimuksiin. Globaalit toimijat, kuten Meta ja Alphabet kilpailevat yhä voimakkaammin kotimaisista digimainonnan euroista. Yhteiskunnan regulaatio ja kustannusrasitukset kohdistuvat vain kotimaisiin toimijoihin.
Postin jakelustrategian ja hinnoittelun muutokset ovat kasvattaneet riskiä kustannustason nousulle sekä jakelun palvelutason heikentymiselle ja sen myötä tulonmenetyksille. Postilain jakelupäivien vähentäminen heikentää lehtien toimintaedellytyksiä. Valtioyhtiö Postin ylivertainen asema on riski konsernimme osoitteettoman suorajakelun liiketoiminnalle ja kaupunkilehtien jakelulle.
Ylen panostukset kirjoitettuun verkkouutistoimintaan voivat jatkuessaan olla riski kaupalliselle uutismedialle.
Kehitystoiminnan painopistettä suunnataan voimakkaammin kuluttaja- ja mainosmarkkinoiden kehitystrendin mukaisesti digitaalisen ansainnan kehittämiseen. Onnistumisemme tässä kehitystyössä on ratkaisevan tärkeää yhtiön pitkän aikavälin kannattavuuden näkökulmasta.
Sanomalehtipaperin saatavuus voi pidemmällä aikavälillä muodostua riskiksi valmistuskapasiteetin vähentyessä markkinoilta vähentyvän kysynnän takia.
Operatiivisista riskeistä merkittävimmät liittyvät tietotekniikkaan ja painoliiketoimintojen keskeytymiseen sekä kykyyn torjua kohonneet kyberriskit.
Konsernin rahoitusasema on katsauskauden taloudellisen kehityksen myötä pysynyt vakaana.
Uskomme tilikauden 2023 liikevaihdon pysyvän edellisen vuoden tasolla ja operatiivisen vertailukelpoisen liikevoiton paranevan selvästi vuoden 2022 tasosta.
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 78.978.614,24 euroa.
A- ja K-osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osinkoon oikeuttavia K-sarjan osakkeita on 4.619.845 kpl ja A-sarjan osakkeita 5.422.623 kpl eli yhteensä 10.042.468 kpl.
Yhtiö pyrkii jakamaan osinkoina vähintään puolet tilikauden tuloksesta. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään, ettei esitetty osingonjako vaaranna konsernin maksukykyä.
Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Esityksen mukainen osinkojen määrä on yhteensä 10.042.468,00 euroa.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yleishyödyllisiin lahjoituksiin varataan 50.000,00 euroa.
| 2022 | 2021 | ||
|---|---|---|---|
| liitetieto | 1.1.-31.12.2022 | 1.1.-31.12.2021 | |
| LIIKEVAIHTO | 2 | 221 005 | 211 643 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | -10 | 13 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 0 | 0 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 6 | 15 133 | 1 261 |
| Materiaalit ja palvelut | -68 703 | -53 846 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut Poistot |
8 | -101 219 -13 422 |
-100 160 -13 741 |
| Arvonalentumiset | 15 | -7 299 | -2 871 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | -35 497 | -32 709 |
| LIIKEVOITTO | 9 988 | 9 591 | |
| Rahoitustuotot Rahoituskulut |
10 11 |
2 996 -976 |
1 825 -1 080 |
| Osuus pääomaosuusmenetelmällä | |||
| yhdisteltävien yhteisöjen tuloksista | 18 | -250 | 49 |
| VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA | 11 759 | 10 386 | |
| Tuloverot | 12 | -4 385 | -3 668 |
| TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO | 7 374 | 6 718 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos |
13 | ||
| Osakekohtainen tulos, perus | 0,74 | 0,69 | |
| Osakekohtainen tulos, laimennettu | 0,74 | 0,69 | |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä: | |||
| Laimentamaton-EPS (FAS ja IFRS) jakaja, ulkona olevat tilikauden aikana |
10 042 468 | 10 042 468 | |
| Laimennettu-EPS (FAS ja IFRS) jakaja, ulkona olevat tilikauden aikana |
10 042 468 | 10 042 468 | |
| Voiton/tappion jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 7 469 | 6 887 | |
| Määräysvallattomille omistajille | -94 | -169 | |
| 7 374 | 6 718 | ||
| Muut laajan tuloksen erät: Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi |
10 | ||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon | |||
| uudelleenmäärittäminen | 133 | -863 | |
| Osakesijoitukset | -5 110 | 2 478 | |
| -4 977 | 1 615 | ||
| LAAJA TULOS YHTEENSÄ | 2 397 | 8 332 | |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 2 491 | 8 502 | |
| Määräysvallattomille omistajille | -94 | -169 | |
| 2 397 | 8 332 |
(1 000 eur)
| 2022 | 2021 | |||
|---|---|---|---|---|
| liitetieto | 31.12.2022 | 31.12.2021 | ||
| VARAT | ||||
| PITKÄAIKAISET VARAT | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | 14 | 13 183 | 14 428 | |
| Liikearvo | 14 | 66 714 | 79 288 | |
| Sijoituskiinteistöt | 16 | 523 | 250 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 17 | 29 406 | 32 546 | |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | 18 | 5 852 | 7 810 | |
| Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä |
19 | 4 414 | 8 499 | |
| Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat | 20 | 21 595 | 26 641 | |
| Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset | 21 | 844 | 751 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 22 | 1 487 | 1 478 | |
| PITKÄAIKAISET VARAT | 144 018 | 171 691 | ||
| LYHYTAIKAISET VARAT | ||||
| Vaihto-omaisuus | 23 | 2 329 | 2 408 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 24 | 24 419 | 18 042 | |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 203 | 743 | ||
| Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat | 25 | 10 066 | 66 | |
| Rahavarat | 14 753 | 21 056 | ||
| LYHYTAIKAISET VARAT VARAT |
51 770 195 788 |
42 316 214 007 |
||
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Emoyhtiön omistajat | ||||
| Osakepääoma | 26 | 2 257 | 2 257 | |
| Rahastot | 26 | 5 378 | 10 488 | |
| Kertyneet voittovarat | 75 275 | 77 717 | ||
| Emoyhtiön omistajat | 82 911 | 90 462 | ||
| Määräysvallattomat omistajat | -85 | 9 | ||
| OMA PÄÄOMA | 82 825 | 90 471 | ||
| PITKÄAIKAISET VELAT | ||||
| Laskennalliset verovelat | 22 | 2 573 | 3 050 | |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 29 | 51 111 | 58 857 | |
| Pitkäaikaiset korottomat velat | 30 | 77 | 51 | |
| Pitkäaikaiset varaukset | 28 | 100 | 214 | |
| Eläkevelvoitteet | 27 | 2 128 | 2 502 | |
| PITKÄAIKAISET VELAT | 55 988 | 64 674 | ||
| LYHYTAIKAISET VELAT | ||||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 29 | 8 930 | 9 609 | |
| Saadut ennakot | 14 973 | 17 857 | ||
| Ostovelat ja muut velat | 30 | 30 496 | 30 478 | |
| Tuloverovelka | 2 575 | 919 | ||
| LYHYTAIKAISET VELAT | 56 974 | 58 862 | ||
| Velat | 112 962 | 123 536 | ||
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | 195 788 | 214 007 |
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| liitetieto | 1.1.–31.12.2022 | 1.1.–31.12.2021 |
| Liiketoiminnan rahavirrat | ||
| Asiakkailta saadut maksut | 219 513 | 213 764 |
| Maksut tavaroiden/palvelujen toimittajille sekä henkilöstölle |
-204 783 | -189 008 |
| Maksetut korot liiketoiminnasta | -744 | -984 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 78 | 86 |
| Maksetut verot liiketoiminnasta | -2 418 | -5 208 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 11 646 | 18 650 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -4 795 | -4 329 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 77 | 307 |
| Ostetut tytäryhtiöosakkeet 3 |
-646 | -8 346 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -9 | -4 663 |
| Liiketoimintojen myynti | 16 550 | - |
| Myönnetyt lainat | -100 | 481 |
| Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys / vähennys | -4 000 | |
| Saadut osingot investoinneista | 5 745 | 14 194 |
| Investointien rahavirta | 12 822 | -2 356 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Määräysvallattomien osuuksien hankinta | - | -219 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot 29 |
- | 60 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 29 |
-6 384 | -60 438 |
| Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut | -4 345 | -4 315 |
| Maksetut osingot | -10 043 | -10 040 |
| Rahoituksen rahavirta | -20 772 | -15 012 |
| Rahavarojen muutos | 3 696 | 1 282 |
| Rahavarat, avaava tase | 21 122 | 19 840 |
| Rahavarojen muutos | 3 696 | 1 282 |
| Rahavarat *) 25 |
24 819 | 21 122 |
| *) sisältää rahavarat ja muut rahavarat. Muita |
rahavaroja ovat sulkutilillä olevat ja purettavissa olevien
määräaikaistalletusten rahavarat.
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman muutos 2021 | Osake pääoma |
Käyvän arvon rahasto |
Vara rahasto |
Edellisten tilikausien voitto (tappio) |
Yhteensä | Määräys- vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| OMA PÄÄOMA 1.1. Laaja tulos |
2 257 | 7 741 | 270 | 82 297 | 92 565 | -161 | 92 403 |
| Tilikauden voitto/tappio | 6 887 | 6 887 | -169 | 6 718 | |||
| Muut laajan tuloksen erät: | |||||||
| Rahoitusvarojen käyvän arvon muutos |
2 478 | 2 478 | 2 478 | ||||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen |
-863 | -863 | -863 | ||||
| Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen |
2 478 | -863 | 1 615 | 1 615 | |||
| Laaja tulos yhteensä | 2 478 | 6 024 | 8 502 | -169 | 8 332 | ||
| Liiketoimet omistajien kanssa | |||||||
| Osingonjako | -10 040 | -10 040 | -10 040 | ||||
| Emissiovoitto | 0 | 154 | 154 | ||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | -10 040 | -10 040 | 154 | -9 885 | |||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset |
|||||||
| Muutokset, jotka eivät johtaneet määräysvallan muutokseen |
-564 | -564 | 185 | -380 | |||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12. | 2 257 | 10 218 | 270 | 77 717 | 90 462 | 9 | 90 471 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | Määräys | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman muutos 2022 | Osake pääoma |
Käyvän arvon rahasto |
Vara rahasto |
Edellisten tilikausien voitto (tappio) |
Yhteensä | vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| OMA PÄÄOMA 1.1. Laaja tulos |
2 257 | 10 218 | 270 | 77 717 | 90 462 | 9 | 90 471 |
| Tilikauden voitto/tappio | 7 469 | 7 469 | -94 | 7 374 | |||
| Muut laajan tuloksen erät: | |||||||
| Rahoitusvarojen käyvän arvon muutos |
-5 110 | -5 110 | 0 | -5 110 | |||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen |
133 | 133 | 0 | 133 | |||
| Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen |
0 | -5 110 | 0 | 133 | -4 977 | 0 | -4 977 |
| Laaja tulos yhteensä | 0 | -5 110 | 0 | 7 601 | 2 491 | -94 | 2 397 |
| Liiketoimet omistajien kanssa | |||||||
| Osingonjako | -10 043 | -10 043 | 0 | -10 043 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 0 | 0 | 0 | -10 043 | -10 043 | 0 | -10 043 |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12. | 2 257 | 5 108 | 270 | 75 275 | 82 911 | -85 | 82 825 |
Keskisuomalainen-konserni kustantaa ja julkaisee sanomalehtiä sekä harjoittaa paino- ja jakelutoimintaa sekä sähköistä viestintää usealla paikkakunnalla Keski-Suomessa, Savossa, Etelä-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa.
Konsernin emoyritys on Keskisuomalainen Oyj, joka on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla vuodesta 1999 alkaen. Emoyrityksen kotipaikka on Jyväskylä ja sen rekisteröity osoite on PL 159, 40101 Jyväskylä.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa verkkosivuilta www.keskisuomalainen.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Aholaidantie 3, 40320 Jyväskylä.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 21.2.2023 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2022 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IF-RIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Tilinpäätöksen tiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Tiedossa olevilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen, ei ole suurta vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun nettovarallisuuden erotuksesta on liikearvoa. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja kirjattu velaksi.
Lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syystä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.
Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä, joista konserni omistaa alle 100 %, käsitellään yhteisinä toimintoina IFRS 11 Yhteisjärjestelyt -standardin mukaisesti. Konsernitilinpäätökseen konserni kirjaa yhteisiin toimintoihin liittyvät varansa ja velkansa, mukaan lukien osuutensa yhteisistä varoista ja veloista. Lisäksi konserni kirjaa yhteisiin toimintoihin liittyvät tuottonsa ja kulunsa, mukaan lukien osuutensa yhteisten toimintojen tuotoista ja kuluista.
Konsernin kaikissa yksiköissä toimintavaluutta on euro. Myös konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernin lähes kaikki liiketapahtumat ovat euroissa ja konserni toimii Suomessa ja Virossa. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan maksupäivän kurssiin, joka vastaa tapahtumapäivän kurssia, koska valuuttatapahtumien määrä on konsernissa vähäinen.
Keskisuomalainen-konsernin myyntituotot muodostuvat enimmäkseen ilmoitusmyynnistä, tilausmyynnistä, painotoiminnan myynnistä, sekä jakelu- ja kuljetustuotoista.
Ilmoitusmyynti on ilmoitusten myyntiä paperilehteen tai johonkin sähköiseen kanavaan, esim. valotauluun tai nettisivuille. Myynti laskutetaan ja tuloutetaan kun ilmoitus on julkaistu. Maksuehdot ovat pääsääntöisesti 10 - 14 pv netto.
Lehtimyynti on yhtiön kustantamien lehtitilausten myyntiä joko paperisena tai sähköisenä versiona. Myynti tuloutetaan kun lehti on toimitettu luettavaksi. Tyypillisesti lehtitilaus maksetaan etukäteen tilausjakson alkaessa muutamaksi kuukaudeksi tai enintään yhdeksi vuodeksi ja laskun maksuehto on pääsääntöisesti 14 pv netto.
Painon myynti on pääasiassa sanomalehtipaperille painettuja painotuotteita, joiden myynti tuloutetaan, kun painotuote on luovutettu. Laskutus tehdään pääsääntöisesti luovutuksen jälkeen ja normaali maksuehto on 14 pv netto.
Jakelu- ja kuljetustuotot ovat pääsääntöisesti lehtien jakelua lehden tilaajalle tai kuljetusta jakelupisteeseen. Tuotot laskutetaan kun jakelu on suoritettu ja normaali maksuehto on 14 pv netto. Muiden tuottojen merkittävimmät tuotot ovat mm. tilavuokria, markkinatutkimustuottoja ja tuottoja tapahtumien järjestämisestä.
IFRS 15 -standardin käyttöönotto ei ole aiheuttanut muutosta suoritevelvoitteiden tunnistamiseen.
IFRS 15 -standardin mukaan jos sopimuksessa luvattuun vastikkeeseen sisältyy muuttuva rahamäärä, yhteisö arvioi vastikemäärän, johon se on oikeutettu sitä vastaan, että luvatut tavarat ja palvelut luovutetaan asiakkaalle. Vastikemäärä voi muuttua esimerkiksi alennusten, bonusten, rangaistusseuraamusten tai muiden vastaavanlaisten erien vuoksi.
Keskisuomalainen-konsernin tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin saattaa liittyä volyymialennuksia tai muita alennuksia. Mahdollisen muuttuvan vastikkeen määrä on vähäinen konsernin asiakassopimuksissa.
Mikäli sopimukseen sisältyy merkittävä rahoituskomponentti, on yhteisön IFRS 15 mukaan oikaistava luvattua vastikemäärää rahan aika-arvon vaikutuksilla.
Tilausmyynnin tilaukset maksetaan etupainotteisesti. Keskisuomalainen-konserni hyödyntää IFRS 15 -standardin käytännön apukeinoa, jossa yhteisön ei tarvitse oikaista luvattua vastikemäärää merkittävän rahoituskomponentin vaikutuksilla, sillä yhteisö odottaa, että aika, joka kuluu siitä, kun asiakas suorittaa ennakkomaksun, siihen, kun yhteisö luovuttaa luvatut tuotteet asiakkaalle, on enintään vuoden pituinen.
Asiakkaan lupaama vastike voi olla muussa muodossa kuin rahana, esimerkiksi tavaroina, palveluina tai muuna kuin rahana suoritettavana vastikkeena. IFRS 15 mukaan yhteisön on arvostettava muuna kuin rahana suoritettava vastike käypään arvoon.
Keskisuomalainen-konsernissa kaikki vastike saadaan rahana.
IFRS 15 määrittelee kahdentyyppisiä takuita. Varmennustyyppinen takuu lupaa asiakkaalle, että toimitus vastaa sopimuksella sovittua, kun taas palvelutyyppinen takuu tarjoaa asiakkaalle varmennustyyppisen takuun päälle erillistä palvelua.
Keskisuomalainen-konsernin asiakassopimuksissa ei ole takuita.
Keskisuomalainen-konserni ei tarjoa asiakkailleen etuja kanta-asiakasohjelmien muodossa.
Konserni toimii asiakassopimuksissa lähes aina päämiehenä. Yhtiö hankkii asiakkaiden puolesta jakelu- ja taittopalveluita, jotka ostetaan konsernin ulkopuolelta. Näiden palvelujen myyntituotot netotetaan ulkopuolisten kulujen kanssa. Mahdollinen palkkio asiakkaalta kirjataan liikevaihtoon.
Yhteisön tulee kohdistaa transaktiohinta suoritevelvoitteille edellä kuvattujen vaiheiden jälkeen. IFRS 15 päämääränä on kohdistaa transaktiohinta jokaiselle suoritevelvoitteelle siihen vastikemäärään, jonka yhteisö katsoo olevansa oikeutettu saamaan toimitettuaan asiakkaalle nämä tavarat tai palvelut
IFRS 15 mukaan transaktiohinnan kohdistaminen tehdään suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella.
Yhteisö määrittää sopimuksen alkamishetkellä siirtääkö se tavaroita tai palveluja koskevan määräysvallan asiakkaalle ajan kuluessa.
Mediamyyntiin sisältyvässä ilmoitusmyynnissä IFRS 15 -standardin mukaiset kriteerit määräysvallan siirtymiseksi ajan kuluessa eivät täyty, jolloin Keskisuomalainen-konserni tulouttaa myynnistä saadut tuotot yhtenä ajankohtana, eli ilmoituksen julkaisuhetkellä.
Mediamyynti digitaalisiin kanaviin tuloutetaan ajan kuluessa, sillä asiakas saa ja kuluttaa saamansa hyödyn sitä mukaan kun palvelua tuotetaan.
Tilausmyynti kirjataan tilausjakson aikana. Kokonaisvastike tuloutetaan tilausjaksolle lehtien jakamisen perusteella.
Digitaalisten tuotteiden tilausmyynti tuloutetaan ajan kuluessa ilmestymispäivien mukaan, sillä asiakas saa ja kuluttaa suoritteesta saamansa hyödyn sitä mukaa kuin Keskisuomalainen-konserni tuottaa suoritetta.
Tilausmyynnin pakettimyynti jaetaan paperi- ja digituotteisiin, paperilehden osalta tuotot tuloutetaan yhtenä ajankohtana ja digituotteiden osalta ajan kuluessa.
Painon myynnissä IFRS 15 -standardin mukaiset kriteerit määräysvallan siirtymiseksi ajan kuluessa eivät täyty, jolloin Keskisuomalainen-konserni tulouttaa myynnistä saadut tuotot yhtenä ajankohtana, kun painotuotteet luovutetaan asiakkaalle.
Jakelu- ja kuljetustuotot sekä muut tuo-
tot tuloutetaan kuukaudelle, jolloin tavara tai palvelu on luovutettu. Näiden osalta IFRS 15 -standardin mukaiset kriteerit määräysvallan siirtymiseksi ajan kuluessa eivät täyty, jolloin Keskisuomalainen-konserni tulouttaa myynnistä saadut tuotot yhtenä ajankohtana, eli hetkellä jolloin tavara tai palvelu on luovutettu.
IFRS 15 sisältää ohjeistuksia sopimuksesta aiheutuvien lisämenojen ja sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien menojen käsittelyyn kirjanpidossa. Sopimuksesta aiheutuvat lisämenot ja sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot tulee tietyin edellytyksin aktivoida taseeseen. Konsernilla ei ole tällaisia lisämenoja.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Tuotteiden kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten omaisuuden ja liiketoimintojen myyntivoitot.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy myös saadut avustukset ja tuet. Suorat kustannuksiin perustuvat avustukset ja tuet tuloutetaan maksuperusteisesti. Kehitysprojekteihin saadut avustukset ja tuet tuloutetaan projektille kirjattujen kustannusten suhteessa.
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät kaikki muut liiketoiminnan kulut kuin materiaalista, alihankinnoista, poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Merkittävimmät kuluerät muodostuvat ict- sekä toimitilojen kuluista.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut vaihto-omaisuuden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.
Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan.
Laskennalliset verot lasketaan tilinpäätöspäivään mennessä säädetyllä verokannalla kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoeroista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, muiden pitkävaikutteisten rahoitusvarojen arvostamisesta käypään arvoon ja johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Taseessa laskennalliset verosaamiset ja –velat vähennetään toisistaan silloin, kun ne voidaan kuitata toisiaan vastaan.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa.
Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai niiden muodostamalle ryhmälle. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Aineettomia hyödykkeitä ovat ict-ohjelmat, tuotemerkit ja asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet. Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä syntyneet aineettomat hyödykkeet merkitään käypään arvoon ja tämän jälkeen arvostetaan alkuperäiseen käypään arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla.
Poistoajat ovat seuraavat:
IFRS-tulkintakomitea IFRIC antoi vuonna 2021 lopullisen agendapäätöksen pilvipalveluina ostettujen sovellusten käyttöönottoon liittyvien räätälöinti- ja konfigurointimenojen kirjanpitokäsittelystä (IAS 38 Aineettomat hyödykkeet). Tässä IFRIC:n päätöksessä tarkastellaan perusteita kirjata konfigurointimenot aineettomaksi hyödykkeeksi ja mikäli aineetonta hyödykettä ei kirjata, kuinka konfigurointi menot tulee kirjata. Päätöksellä ei ole olennaista vaikutusta tilikauden 2022 eikä vertailuvuoden 2021 konsernin tulokseen tai taseeseen. Riippuen millaisia pilvipalvelusopimuksia tulevaisuudessa tehdään, päätöksellä voi olla jatkossa vaikutusta varojen luokitteluun ja tulokseen.
Sijoituskiinteistöt ovat osakehuoneistoja, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja. Sijoituskiinteistöt arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin 20 vuoden aikana.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Käyttöomaisuushyödykkeen myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella kun ne ovat syntyneet.
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä.
Arvonalentumisen arviointi tapahtuu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla tai niiden muodostaman ryhmän tasolla. Rahavirtaa tuottavalla yksiköllä tarkoitetaan pienintä omaisuuserien ryhmää, jonka jatkuvasta käytöstä kertyy rahavirtaa ja joka on pitkälti riippumaton muiden omaisuuserien tuottamasta rahavirrasta. Konsernin rahavirtaa tuottavia yksiköitä ovat sanomalehtien muodostama ryhmä sekä paikallislehtien ryhmä, painon yksiköt yhteensä ja mainosjakeluliiketoiminnan yhtiöt yhteensä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Rahavirtaennusteissa otetaan huomioon kaikki korvausinvestoinnit ja uusinvestoinnit silloin, kun niihin on sitouduttu. Kustannustoiminnan osalta on oletettu, että liiketoiminta jatkuu myös ennustettujen rahavirtojen jälkeen, jolloin kustannustoiminnalle on laskettu jäännösarvo.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan, kun on olemassa viitteitä, että arvonalentumistappiota ei ole tai se on pienentynyt ja olosuhteissa on tapahtunut muutos sekä hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo.
IFRS 9:n mukaisesti arvonalentumiset kirjataan perustuen odotettavissa olevien luottotappioiden malliin. Arvonalentuminen tulee tehdä kaikista sopimukseen perustuvista varoista sekä niistä velkainstrumenteista, joita ei ole arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen.
Rahoitusvarat jaotellaan alkuperäisen arvostamisen mukaisesti kolmeen luokkaan: jaksotettu hankintameno, käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Rahoitusvarojen luokittelu perustuu yhteisön määrittelemään liiketoimintamalliin sekä sopimusperusteisiin rahavirtoihin. Lukuun ottamatta myyntisaamisia, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia tai johon yhteisö on soveltanut käytännön apukeinoa, yhteisö arvostaa rahoitusvarat alkuperäisessä arvostamisessa käypään arvoon lisättynä, muiden paitsi kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen osalta, transaktiokustannuksilla. Myyntisaamiset, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia arvostetaan transaktiohintaan IFRS 15 -standardin mukaisesti.
Myöhemmin tapahtuvaa arvostamista varten konserni jakaa rahoitusvarat kolmeen kategoriaan:
loksen erien kautta arvostetut rahoitusvarat, ilman kumulatiivisten voittojen ja tappioiden kierrättämistä pois kirjaamisen yhteydessä (oman pääoman ehtoiset instrumentit)
• Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvarat
Rahoitusvaroihin kuuluvat erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, jos liiketoimintamallin mukaan siitä on tarkoituksena kerätä rahavirrat ja siihen liittyvän sopimuksen ehdot ovat sellaiset, että siitä saadaan määrättyinä ajankohtina rahavirtoja, jotka koostuvat vain pääoman palautuksista ja pääomalle maksettavasta korosta.
Jos rahoitusvaroihin kuuluva erä ei täytä edellä esitettyjä ehtoja, arvostetaan se käypään arvoonsa.
Keskisuomalainen-konsernilla rahoitusvaroista jaksotettuun hankintamenoon kirjataan tyypillisesti myyntisaamiset ja ei purettavissa olevat määräaikaistalletukset. Eriä on tarkoitus pitää eräpäivään asti.
Alkuperäisen arvostuksen yhteydessä yhteisö voi päättää arvostaa oman pääoman ehtoiset instrumentit käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, jos ne täyttävät IAS 32 -standardin määritelmän omasta pääomasta ja niitä ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Päätös voidaan tehdä instrumenttitasolla ja on peruuttamaton.
Keskisuomalainen-konserni on päättänyt kirjata kaikkien osakesijoituksiensa arvonmuutokset muiden laajan tuloksen erien kautta käyvän arvon rahastoon.
Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvaroista tulee tehdä arvonalentumiskirjaus odotettavissa olevan luottotappion perusteella.
Keskisuomalainen-konsernilla rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon.
Keskisuomalainen-konsernilla rahoitusveloista jaksotettuun hankintamenoon kirjataan tyypillisesti ostovelat ja pankkilainat. Näitä eriä on tarkoitus pitää eräpäivään asti.
Konsernin koronvaihtosopimuksia ei käsitellä IFRS 9:n mukaisesti suojaavana. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Johdannaissopimusten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 24 ja 29.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona valtion velkasitoumusten korkoa, joka vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.
IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu avaavaan omaan pääomaan IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdotta-
ma osinko kirjataan velaksi, kun yhtiökokous on päättänyt osingon määrän.
Uusi IFRS 16 sisältää kaikille vuokrasopimukselle yhdenmukaisen arvostus- ja kirjaamismenettelyn. Aiemmin Keskisuomalainen-konserni on kirjannut aineellisiin hyödykkeisiin ja korollisiin velkoihin vain rahoitusleasing sopimukset.
IFRS 16 -standardin mukaisesti 1.1.2019 alkaen konserni on kirjannut varoja, jotka kuvaavat sen oikeutta käyttää vuokrattuja omaisuuseriä vuokrakauden aikana (käyttöoikeusomaisuuserä) ja velkoja vastaisten vuokrien suorittamisesta (leasingvelka). Käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan poisto ja leasingvelasta korko, mitkä korvaavat tuloslaskelman vuokrakulun.
Konserni ei erottele vuokrasopimuksistaan palvelukomponentteja niiden epäolennaisuuden vuoksi.
Rakennusten ryhmään kirjatut käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat lähinnä operatiivisessa käytössä olevista toimistotiloista ja kiinteistöistä. Koneiden ja kaluston ryhmään kirjatut erät koostuvat autoista ja it-laitteista. Lyhytaikaisiksi vuokrasopimuksiksi katsotaan sopimukset, joiden vuokra-aika on enintään 12 kuukautta. Pääsääntöisesti kaikki lyhytaikaisten ja vähäarvoisten omaisuuserien vuokrasopimukset on kirjattu taseeseen.
Taseen käyttöoikeusomaisuuserät on arvostettu leasingvelkaa vastaavaan määrään oikaistuna mahdollisten ennakkoon maksettujen vuokrien määrällä. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan sen vuokrakauden aikana. Leasingvelka arvostetaan jäljellä olevien vuokramaksujen suuruiseksi käyttäen diskonttokorkona 1,5 %:n lisäluoton korkoa. Konsernin kaikissa sopimuksissa on käytetty samaa diskonttokorkoa, koska konsernissa ei ole erilaisia yrityskohtaisia, maantieteellisiä tai valuuttariskejä.
IFRS 16 -standardin käyttöönotto vaikutti konsernin tuloslaskelmaan siten, että liikevoittoon sisältyneet vuokrakulut on korvattu liikevoittoon sisältyvillä käyttöoikeusomaisuuserän poistoilla ja rahoituskuluihin sisältyvällä leasingvelan korkokululla.
IFRS 16 -standardin käyttöönotto
vaikutti rahavirtalaskelmaan siten, että aiemmin liiketoiminnan rahavirrassa esitetyt maksetut vuokrakulut, esitetään nyt korkojen osalta liiketoiminnan rahavirrassa ja leasingvelan lyhennyksen osalta rahoituksen rahavirrassa.
Konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän vuokrakauden alkaessa. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon oikaistuna mahdollisella leasing-velan uudelleenarvostuksella. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintameno koostuu kirjatun leasingvelan määrästä, välittömistä alkuvaiheen kustannuksista ja ennen vuokrakauden alkamista tai sen jälkeen suoritetuista maksuista sekä näistä vähennettävistä mahdollisista vuokrakannustimista. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina vuokrakauden aikana tai tätä lyhyemmän omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Konserni kirjaa vuokrakauden alkaessa leasingvelan, joka on määrältään vuokrakauden aikana maksettavien vuokrien nykyarvo. Konserni sisällyttää vuokrakauteen toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta vuokrasopimuksen irtisanomisajan vuokran. Vuokratut tilat ovat pääosin tavanomaisessa toimistokäytössä ja toisiin tiloihin siirtyminen on mahdollista irtisanomisajan puitteissa. Vuokramaksut sisältävät kiinteät maksut, indeksistä johtuvat muutokset sekä mahdolliset jäännösarvotakuut.
Tulevien vuokrien nykyarvoa laskettaessa konserni käyttää lisäluoton korkoa. Vuokrakauden alun jälkeen leasingvelan määrä kasvaa johtuen koron kertymisestä ja pienenee vuokrien maksun myötä. Leasingvelka arvostetaan uudelleen, mikäli vuokrakaudessa, vuokrien määrässä, arviossa osto-option käytössä tai arviossa jäännösarvotakuiden maksujen määrässä tapahtuu muutoksia.
Johdon harkintaa tarvitaan toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten keston arviointiin, osto-optioiden käytön arvioimiseen ja leasingmaksujen nykyarvon laskemisessa käytettävän lisäluoton koron määrittämisessä.
Käyttöoikeusomaisuuserät on eritelty liitetietojen kohdassa 18 ja velkojen maturiteetti liitetietojen kohdassa 31.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksella vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin taseessa.
Konsernilla ei ole vuokralleantajana vuokrasopimuksia, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.
Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus ovat erilaiset kuin muissa liiketoiminnoissa. Keskisuomalainen-konsernin raportoitavat segmentit ovat kustannustoiminta sekä tuotanto- ja logistiikkapalvelut.
Keskisuomalainen-konsernilla on toimintaa Suomessa sekä vuonna 2015 aloitettu vähäinen liiketoiminta Virossa. Tämän vuoksi ei esitetä maantieteellisiä alueita koskevia konsernitason tietoja.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Konsernissa ne keskeiset tulevai-
suutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:
Konsernilla on erilaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Työsuhde-etuuksiin kuuluvien kulujen ja velkojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita vakuutusmatemaattisia tekijöitä kuten diskonttokorko, eläkejärjestelyjen varojen odotettu tuotto, arvioidut tulevat palkkatason muutokset ja lähtövaihtuvuus. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat poiketa huomattavasti toteutuneesta kehityksestä johtuen mm. muuttuneesta yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja henkilökunnan palvelusajan pituudesta.
Konsernissa testataan vuosittain liikearvot mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä. Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa käytetään arvioita EBITDA:sta, tulevien vuosien korvausinvestoinneista, pitkän ajan kasvukertoimesta ja diskonttokorosta.
Johto on ottanut arvioinneissaan huomioon covid-19 pandemian hiipumisen, Venäjän ja Ukrainan välisen sodan sekä kohonneen kustannusinflaation vaikutukset tulevaisuuden kassavirtojen ennusteisiin.
Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat diskonttokorko sekä rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA. Näiden tekijöiden olennainen muutos voi aiheuttaa liikearvojen alaskirjausta. Herkkyysanalyysia on kuvattu tarkemmin liitetietojen kohdassa 15.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Merkittävimmät laskennalliset verosaamiset on kirjattu etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, yhtiöiden hyllypoistoista ja vahvistetuista tappiosta. Kirjatun laskennallisen verosaamisen määrä perustuu johdon arvioon kunkin yhtiökohtaisen verosaamisen hyödynnettävyydestä tulevaisuudessa. Laskennalliset verosaamiset yhtiöiden vahvistetuista tappioista on vuonna 2022 hyödynnetty lähes täysimääräisesti.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Keskisuomalainen-konserni toimii vain Suomessa.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Varoja ja velkoja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin hallitus ja johtoryhmä ei seuraa tasetta tällä tasolla. Segmenttien voiton tai tappion määrittämisperusteissa ei ole tehty muutoksia. Yhdenkään ulkoisen asiakkaan tuotot eivät ole yli 10 % konsernin kokonaistuotoista.
Keskisuomalainen-konserni kustantaa 12 seitsenpäivästä lehteä, kahta kuusipäivästä lehteä, kolmea viisipäiväistä lehteä, 33 paikallislehteä sekä 28 kaupunkilehteä. Seitsenpäiväiset lehdet ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Uusimaa, Keski-Uusimaa, Aamuposti, Etelä-Suomen Sanomat, Länsi-Savo, Kymen Sanomat, Kouvolan Sanomat, Etelä-Saimaa, Hämeen Sanomat ja Forssan Lehti. Iisalmen Sanomat ja Itä-Savo ilmestyvät kuutena päivänä viikossa. Warkauden Lehti, Itä-Häme ja Länsi-Uusimaa ilmestyvät viitenä päivänä viikossa.
Paikallislehtiä ovat Keski-Suomen alueella ilmestyvät Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konnevesi, Viitasaaren Seutu, Viispiikkinen, Sampo ja Sisä-Suomen Lehti. Savon alueella paikallislehdistä ilmestyvät Ylä-Savoon sijoittuvat Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa, Miilu sekä Itä-Savossa ilmestyvä Heinäveden Lehti. Kuopion lähistöllä ilmestyvät Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Paikallislehti Sisä-Savo, Soisalon Seutu, Pieksämäen Lehti ja Joroisten Lehti. Päijät-Hämeessä ilmestyy Keski-Häme. Etelä-Suomen alueella ilmestyy Sipoon Sanomat, Loviisan Sanomat ja Lopen Lehti. Luoteis-Uusimaa ilmestyi viimesen kerran marraskuussa 2022. Kaakon alueella ilmestyvät Puruvesi, Keskilaakso, Pitäjänuutiset, Länsi-Saimaan Sanomat, Kangasniemen Kunnallislehti, Juvan Lehti, Kaakonkulma, Luumäen Lehti ja Joutseno. Uutisvuoksi ilmestyy 5 päivänä viikossa, joista kaksi ilmaisjakeluna. Paikallislehdet ilmestyvät 1-3 kertaa viikossa.
Konsernin kustantamat kaupunkilehdet ovat Jyväskylässä ilmestyvä Suur-Jyväskylän Lehti, Saarijärven alueella ilmestyvä Saarijärveläinen ja Äänekosken seudulla Pikkukaupunkilainen. Kuopiossa ilmestyy Viikkosavo, Iisalmen seudulla Töllötin ja Mikkelissä Mikkelin Kaupunkilehti. Etelä-Suomen Median alueilla ilmestyvät Mäntsälän Uutiset, Nurmijärven Uutiset, Keski-Uusimaa Viikko, Aamuposti Viikko, Vihdin Uutiset, Helsingin Uutiset, Länsiväylä, Vantaan Sanomat, Lappeenrannan Uutiset, Tamperelainen, Seinäjoen Sanomat, Karkkilan Tienoo ja Pyhtäänlehti. Seinäjoen Sanomat myytiin I-Medialle 4.1.2023. Lahden seudulla ilmestyvät Uusi Lahti sekä Seutuneloset lehtiperheeseen kuuluvat Orimattilan aluelehti, Nastola-lehti, Hollolan Sanomat ja Päijät-Häme. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset ilmestyy Hämeenlinnassa. Kaupunkilehdet ilmestyvät 1 - 2 kertaa viikossa.
Tuotanto- ja logistiikkapalveluihin kuuluva painotoiminta käsittää neljä lehtipainoa, jotka sijaitsevat Tuusulassa, Lahdessa, Kouvolassa ja Varkaudessa. Jyväskylässä sijainnut lehtipaino suljettiin syyskuussa 2022 ja Pieksämäellä sijainnut lehtipaino suljettiin joulukuussa 2021. Lisäksi konsernilla on arkkipaino Lahdessa.
Jakelusepät Oy hoitaa sanomalehtien yhteisjakelun Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä sekä Ilves Jakelu Hämeessä. Yhtiöiden varhaisjakeluliiketoiminta myyntiin Posti Palvelut Oy:lle huhtikuussa 2022. Kaupan jälkeen yhtiöiden liiketoiminta muodostuu sanomalehtien kuljetuksesta, heittolaatikkojakeluista ja osoitteellisten tuotteiden jakelusta.
Tuotanto- ja logistiikkapalveluihin kuuluva Mediasepät Oy tuottaa konsernin lehdille sivun- ja ilmoitusvalmistuksen.
Suomen Suoramainonta Oy ja sen tytäryhtiöt on Suomen suurin osoitteettomien painotuotteiden jakelija.
| 2021 | Kustannus- toiminta |
Tuotanto- ja logistiikkapalvelut |
Eliminoinnit | Kohdista- mattomat |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||
| Ulkoinen liikevaihto | 166 432 | 35 338 | 9 872 | 211 643 | |
| Sisäinen liikevaihto | 1 265 | 43 408 | -65 092 | 20 419 | 0 |
| Liikevaihto | 167 697 | 78 746 | -65 092 | 30 292 | 211 643 |
| Segmentin liikevoitto | 20 642 | -4 587 | -1 128 | -5 335 | 9 591 |
| Liikevoitto | 20 642 | -4 587 | -1 128 | -5 335 | 9 591 |
| Operatiiviseen vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttavat erät |
2 873 | 359 | 3 233 | ||
| Operatiivinen oikaistu liikevoitto | 20 642 | -1 714 | -1 128 | -4 976 | 12 824 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 745 | 745 | |||
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista | 49 | 49 | |||
| Tuloverot | -3 668 | -3 668 | |||
| Tilikauden tulos | 20 642 | -4 587 | -1 128 | -8 208 | 6 718 |
| MUUT TIEDOT | |||||
| Liikevaihto, tavarat | 86 186 | 7 880 | 216 | 94 283 | |
| Liikevaihto, palvelut | 80 246 | 27 458 | 9 656 | 117 360 | |
| Investoinnit | 708 | 732 | 7 565 | 9 005 | |
| Poistot | -2 661 | -4 092 | -6 987 | -13 741 | |
| Arvonalentuminen | -2 871 | -2 871 |
| 2022 | Kustannus toiminta |
Tuotanto- ja logistiikkapalvelut |
Eliminoinnit | Kohdista mattomat |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||
| Ulkoinen liikevaihto | 169 029 | 40 925 | 11 051 | 221 005 | |
| Sisäinen liikevaihto | 1 289 | 38 713 | -62 562 | 22 561 | 0 |
| Liikevaihto | 170 318 | 79 638 | -62 562 | 33 611 | 221 005 |
| Segmentin liikevoitto | 6 627 | 10 029 | -972 | -5 696 | 9 988 |
| Liikevoitto | 6 627 | 10 029 | -972 | -5 696 | 9 988 |
| Operatiiviseen vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttavat erät |
6 474 | -13 121 | 357 | -6 290 | |
| Operatiivinen oikaistu liikevoitto | 13 101 | -3 092 | -972 | -5 339 | 3 698 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 2 021 | 2 021 | |||
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista | -250 | -250 | |||
| Tuloverot | -4 385 | -4 385 | |||
| Tilikauden tulos | 6 627 | 10 029 | -972 | -8 310 | 7 374 |
| MUUT TIEDOT | |||||
| Liikevaihto, tavarat | 89 497 | 13 214 | 291 | 103 002 | |
| Liikevaihto, palvelut | 79 533 | 27 711 | 10 759 | 118 003 | |
| Investoinnit | 464 | 1 123 | 3 784 | 5 370 | |
| Poistot | -2 593 | -3 564 | -7 265 | -13 422 | |
| Arvonalentuminen | -6 474 | -740 | -86 | -7 299 |
(1 000 eur)
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Liikevaihdon jakautuminen tuotteisiin ja palveluihin | 1.1.-31.12.2022 | 1.1.-31.12.2021 |
| Kustannustoiminta | ||
| Ilmoitustuotot | 75 842 | 76 609 |
| Tilaustuotot | 89 377 | 85 795 |
| Paino- ja jakelutuotot | 984 | 1 211 |
| Sijoituskiinteistöjen vuokratuotot | 10 | 10 |
| Muut tuotot | 2 816 | 2 807 |
| Kustannustoiminta yhteensä | 169 029 | 166 432 |
| Tuotanto- ja logistiikkapalvelut | ||
| Paino- ja jakelutuotot | 37 637 | 33 900 |
| Muut tuotot | 3 289 | 1 438 |
| Tuotanto- ja logistiikkapalvelut yhteensä | 40 925 | 35 338 |
| Kohdistamaton | ||
| Ilmoitustuotot | 5 399 | 4 555 |
| Sijoituskiinteistöjen vuokratuotot | 81 | 63 |
| Muut tuotot | 5 570 | 5 254 |
| Kohdistamaton yhteensä | 11 051 | 9 872 |
| Tuloslaskelman liikevaihto | 221 005 | 211 643 |
Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö Lehtisepät Oy osti 3.1.2022 allekirjoitetulla kaupalla Savon Paino Oy:n koko osakekannan Sanoma Media Finland Oy:ltä. Osakkeiden kauppahinta oli 2,3 Me, joka on maksettu rahana. Kauppa oli Keskisuomalainen-konsernille edullinen. Sanomalehtipainotoiminnan toimialamurroksen takia alalla on ylikapasiteettia, mikä vaikutti kaupan hinnoitteluun ja laski sen hintaa. Lisäksi kaupan toteutumiseen vaikutti myyjän kanssa tehty painamisen alihankintasopimus. Hankittujen varojen arvo ylitti kauppahinnan ja hankitusta liiketoiminnasta syntyi negatiivinen liikearvo 0,4 Me. Negatiivinen liikearvo on tuloutettu liiketoiminnan muihin tuottoihin. Hankinnasta syntyneet transaktiokulut 0,1 Me on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.
Tilikauden liikevaihtoon sisältyy hankitun yhtiön liikevaihtoa 3,7 Me. Hankitun yhtiön Varkaudessa sijaitseva sanomalehtipaino on integroitu osaksi konsernin painotoimintaa ja Savon Paino Oy sulautui Lehtisepät Oy:öön 30.9.2022. Savon Painon hankinta mahdollisti painotoiminnan rakenteen tiivistämisen ja parantaa painotoiminnan kannattavuutta.
| 2022 | 2021 | ||
|---|---|---|---|
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | Yhdistymisessä kirjatut käyvät arvot |
||
| Aineettomat hyödykkeet | 0 | 3 199 | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1 921 | 1 399 | |
| Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat | 6 | 548 | |
| Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset | 0 | 100 | |
| Laskennallinen verosaaminen | 7 | 31 | |
| Vaihto-omaisuus | 301 | ||
| Lyhytaikaiset myynti- ja muut saamiset | 229 | 1 581 | |
| Rahavarat | 1 702 | 6 768 | |
| Varat yhteensä | 4 167 | 13 625 | |
| Laskennallinen verovelka | 287 | 604 | |
| Pitkäaikaiset velat | 7 | 945 | |
| Pitkäaikaiset varaukset | 0 | 104 | |
| Ostovelat ja muut velat | 1 127 | 5 152 | |
| Velat yhteensä | 1 421 | 6 805 | |
| Nettovarat | 2 746 | 6 820 | |
| Hankintameno 100 % | 2 348 | 14 964 | |
| Hankintameno 51 % | 0 | 150 | |
| Aiemman 49 % omistusosuuden käypäarvo | 0 | 144 | |
| Hankintamenot yhteensä | 2 348 | 15 258 | |
| Liikearvo | -398 | 8 437 | |
| Rahana maksettu kauppahinta | 2 348 | 15 114 | |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | 1 702 | 6 768 | |
| Rahavirtavaikutus | 646 | 8 346 |
Hankinnan rahavirtavaikutus esitetään rahavirtalaskelman investointien rahavirrassa rivillä Tytäryhtiön hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla.
Keskisuomalainen-konserni osti 1.10.2021 Hämeen Sanomat -konsernin. Kauppaan kuuluivat Hämeen Sanomat Oy:n, tytäryhtiö Ilves Jakelu Oy:n ja tytäryhtiö Hämeenlinnan Jakelupalvelu Oy:n koko osakekannat. Osakkeiden hankintahinta oli 15,0 Me ja se maksettiin rahana. Tilikauden tulokseen sisältyy hankittujen yhtiöiden liikevaihtoa 4,4 Me ja tulosta 0,3 Me. Hankinnasta on arvostettu asiakkuuksiin 2,6 Me ja tuotemerkkiin 0,4 Me, jotka poistetaan 10 vuodessa. Liikearvoa syntyi yhteensä 7,8 Me, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.
Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö Suomen Suoramainonta Oy osti 1.11.2021 Suora Lähetys Oy:n osakkeista 51 %. Kaupan jälkeen Suora Lähetys Oy on konsernin 100 % tytäryhtiö. Osakkeiden hankintahinta oli 0,2 Me ja se maksettiin rahana. Hankinnasta syntyi liikearvoa 0,6 Me, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Aikaisemman omistusosuuden arvostamisesta käypään arvoon on kirjattu tuloslaskelman tiliryhmään osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista arvonnousua 0,2 Me.
Liikearvojen syntymisiin vaikuttivat markkinaosuuksien kasvattaminen kyseisillä alueilla sekä hankinnoista odotettavissa olevat synergiaedut. Hankinnoista syntyneet transaktiokulut 0,3 Me on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Kun huomioidaan myös tilikauden poisto hankituista asiakkuuksista ja tuotemerkeistä sekä hankinnasta aiheutuneet muut kulut, niin hankintojen vaikutus tilikauden tulokseen on yhteensä 0,3 Me.
Konsernin liikevaihto 2021 olisi ollut 224,2 Me ja tulos 9,8 Me, jos tilikauden aikana toteutuneet liiketoimintojen hankinnat olisi yhdistelty konserniin tilikauden 2021 alusta lähtien.
Lisäksi konsernissa toteutettiin kaksi liiketoimintakauppaa:
Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö Etelä-Suomen Media Oy osti 1.2.2021 Uudellamaalla ilmestyvien paikallisleh-
Tunnusluvut operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto ja käyttökate kuvaavat Keskisuomalainen-konsernin operatiivisen toiminnan tasoa. Tunnusluku auttaa vertailemaan konsernin operatiivisen toiminnan kannattavuutta eri vuosilta niin, että liikevoitosta ja käyttökatteesta eliminoidaan operatiiviseen liiketoimintaan kuulumattomat erät.
Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto ja käyttökate lasketaan oikaisemalla liikevoittoa tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomilla tapahtumilla ja osuudesta osakkuusyhtiöiden tuloksista.
Tällaisiksi eriksi luokitellaan seuraavat erät:
tien Karkkilan Tienoo ja Luoteis-Uusimaa, Kanta-Hämeessä ilmestyvän paikallislehti Lopen Lehti sekä Helsingissä ilmestyvien kaupunginosalehtien Kallio-lehti, Munkin Seutu ja Rööperin lehti liiketoiminnat.
Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö IROResearch Oy Tutkimustoimisto osti 1.6.2021 Makery Oy:n tutkimusliiketoiminnan. Kauppaan kuului elintarvikealan kuluttaja- ja markkinatutkimustoiminta.
Liiketoimintojen kauppasummat olivat yhteensä 0,3 Me ja ne maksettiin rahana. Hankitut liiketoiminnat on integroitu osaksi alueiden liiketoimintaa eikä niillä ole olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen. Hankinnoista ei syntynyt merkittäviä transaktiokuluja.
Myyntivoitot on esitetty tuloslaskelman liiketoiminnan muissa tuotoissa. Myyntitappiot, liiketoimintojen hankinnasta ja myynnistä aiheutuneet kertakulut sekä kiinteistöjen kehityskulut esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa. Arvonalentumiset esitetään omalla rivillään tai arvonalentuminen voidaan kohdistaa myyntivoittoa vastaan. Rakennejärjestelyistä syntyviä kuluja voidaan esittää työsuhde-etuuksista aiheutuneissa ja liiketoiminnan muissa kuluissa.
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista on esitetty omalla rivillään.
Vuoden 2022 merkittävimmät operatiiviseen liikevoittoon vaikuttavat erät ovat varhaisjakelun liiketoiminnan myyntivoitto ja siihen liittyvät kertaerät sekä Etelä-Suomen Median liiketoimintaan kohdistuvan liikearvon arvonalentuminen.
Vuoden 2021 merkittävimmät operatiiviseen liikevoittoon vaikuttavat erät ovat mainosjakeluliiketoimintaan kohdistuvan liikearvon ja aineettomien erien arvonalentuminen sekä Hämeen Sanomien -konsernin hankinnasta syntyneet kertakulut.
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Operatiiviseen vertailukelpoiseen liikevoittoon ja käyttökatteeseen vaikuttavat erät |
1.1.-31.12.2022 | 1.1.-31.12.2021 |
| Liikevoitto | 9 988 | 9 591 |
| Liiketoimintojen myynti | -14 462 | |
| Liiketoimintojen hankinta | -398 | 312 |
| Yritys- ja liiketoimintarakenteen kertakulut | 1 018 | |
| Arvonalentumiset | 7 280 | 2 871 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 271 | 49 |
| Operatiiviseen vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttavat erät yhteensä |
-6 290 | 3 233 |
| Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto | 3 698 | 12 824 |
| Poistot | 13 422 | 13 741 |
| Operatiivinen vertailukelpoinen käyttökate | 17 120 | 26 565 |
(1 000 eur)
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| 5. Myyntituoton kirjaaminen | 1.1.-31.12.2022 | 1.1.-31.12.2021 |
| suoritevelvoitteen täyttyessä | ||
| Yhtenä ajankohtana tuloutettavat tavarat/palvelut | 192 327 | 188 979 |
| Ajan kuluessa tuloutettavat palvelut | 28 678 | 22 664 |
| Asiakassopimusten myyntituotot yhteensä | 221 005 | 211 643 |
| 6. Liiketoiminnan muut tuotot | 1.1.-31.12.2022 | 1.1.-31.12.2021 |
| Muut tuotot | 472 | 76 |
| Liiketoimintojen myynti | 14 462 | |
| Avustukset | 104 | 1 108 |
| Myyntivoitot käyttöomaisuudesta | 95 | 77 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 15 133 | 1 261 |
| 7. Liiketoiminnan muut kulut | 1.1.-31.12.2022 | 1.1.-31.12.2021 |
| Tilakulut | -6 174 | -5 158 |
| Tietoliikenne-, konttori- ja ict-kulut | -9 872 | -8 889 |
| Luovutustappiot käyttöomaisuudesta | -12 | -1 |
| Sijoituskiinteistöjen hoitokulut | -36 | -30 |
| Muut kulut | -19 403 | -18 630 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | -35 497 | -32 709 |
| Tilintarkastajien palkkiot | 1.1.-31.12.2022 | 1.1.-31.12.2021 |
| Tilintarkastusyhteisölle: | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | -180 | -186 |
| Tilintarkastuslain 1 luvun 1 pykälän mukaiset toimeksiannot | -12 | -16 |
| Muut palvelut | -3 | -2 |
| Tilintarkastuspalkkiot muille Yhteensä |
-41 -235 |
-15 -219 |
| 8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 1.1.-31.12.2022 | 1.1.-31.12.2021 |
| Palkat ja palkkiot | -84 997 | -83 849 |
| Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | -13 702 | -13 562 |
| Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt | -74 | -89 |
| Muut henkilösivukulut | -2 446 | -2 659 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut yhteensä | -101 219 | -100 160 |
| Henkilöstö keskimäärin | 2022 | 2021 |
| Kustannustoiminta | 844 | 790 |
| Tuotanto- ja logistiikkapalvelut*) | 494 | 652 |
| Muut | 222 | 215 |
| Yhteensä | 1 560 | 1 657 |
| *) ei sisällä mainosjakajia, joita oli vuoden aikana |
keskimäärin 3 412 (3 912 vuonna 2021).
(1 000 eur)
2022 2021
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysmenoja 1 091 tuhatta euroa (1 231 tuhatta euroa vuonna 2021).
| 10. Rahoitustuotot | 1.1.-31.12.2022 | 1.1.-31.12.2021 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot sijoituksista | 1 939 | 1 712 |
| Realisoitumattomat voitot käypään arvoon arvostamisesta | 978 | 52 |
| Muut korkotuotot, lainat ja muut saamiset | 79 | 61 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 2 996 | 1 825 |
| 11. Rahoituskulut | ||
| Tulosvaikutteisesti kirjatut erät | 1.1.-31.12.2022 | 1.1.-31.12.2021 |
| Korkokulut, jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista |
-708 | -752 |
| Luovutustappiot | -112 | |
| Muut rahoituskulut | -268 | -216 |
| 2022 | Käyvän arvon muutokset | |||
|---|---|---|---|---|
| Ennen veroja | Verovaikutus | Verojen jälkeen | ||
| Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät |
166 | -33 | 133 | |
| Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat | -5 506 | 396 | -5 110 | |
| Yhteensä | -5 340 | 362 | -4 977 | |
| 2021 | Käyvän arvon muutokset | |||
| Ennen veroja | Verovaikutus | Verojen jälkeen | ||
| Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät |
-1 079 | 216 | -863 | |
| Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat | 2 030 | 448 | 2 478 | |
| Yhteensä | 951 | 664 | 1 615 |
| 12. Tuloverot | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 4 834 | 2 955 |
| Edellisten tilikausien verot | -45 | -151 |
| Laskennalliset verot | -404 | 864 |
| Yhteensä | 4 385 | 3 668 |
| Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: |
||
| Tulos ennen veroja | 11 759 | 10 386 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | 2 352 | 2 077 |
| Verovapaat tulot | -420 | -385 |
| Vähennyskelvottomat kulut | 202 | 184 |
| Liikearvon arvonalentumiset | 1 295 | 484 |
| Aikaisempien tilikausien verot | -45 | -151 |
| Tappioista kirjaamaton vero | 104 | 122 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | -455 | -139 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 50 | 10 |
| Rahoitusvarojen aiemman arvonalentumisen veron oikaisu | 1 651 | |
| Myyntivoittoon kohdistetut vähennyskelvottomat kulut | 1 223 | |
| Muut erät | 80 | -185 |
| Verot tuloslaskelmassa | 4 385 | 3 668 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | 7 469 | 6 887 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 10 042 468 | 10 042 468 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake) | 0,74 | 0,69 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla ei ole laimentavia instrumentteja, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin laimentamaton tulos.
| Aineettomat hyödykkeet 2022 | Aineettomat oikeudet |
Asiakkuudet ja tavaramerkit |
Ennakko- maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 10 731 | 31 436 | 994 | 43 161 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 517 | 517 | ||
| Lisäykset | 1 704 | 1 191 | 2 895 | |
| Vähennykset | -847 | -51 | -898 | |
| Siirrot erien välillä | 268 | -396 | -128 | |
| Hankintameno 31.12. | 12 374 | 31 436 | 1 737 | 45 547 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -8 698 | -20 034 | 0 | -28 733 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | -517 | -517 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 458 | 458 | ||
| Arvonalentuminen | -402 | -402 | ||
| Tilikauden poisto | -734 | -2 437 | -3 171 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -9 492 | -22 873 | 0 | -32 364 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2022 | 2 883 | 8 563 | 1 737 | 13 183 |
| Aineettomat hyödykkeet 2021 | Aineettomat oikeudet |
Asiakkuudet ja tavaramerkit |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 11 960 | 28 418 | 278 | 40 656 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 95 | 3 018 | 3 113 | |
| Lisäykset | 284 | 901 | 1 185 | |
| Vähennykset | -1 772 | -1 772 | ||
| Siirrot erien välillä | 165 | -186 | -21 | |
| Hankintameno 31.12. | 10 731 | 31 436 | 994 | 43 161 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -9 040 | -17 599 | 0 | -26 639 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 1 772 | 1 772 | ||
| Arvonalentuminen | -169 | -129 | -298 | |
| Tilikauden poisto | -1 262 | -2 306 | -3 568 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -8 698 | -20 034 | 0 | -28 733 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2021 | 2 033 | 11 401 | 994 | 14 428 |
| Liikearvot | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. Liiketoimintojen hankinta |
94 010 | 85 240 8 770 |
| Liiketoimintojen myynti | -6 100 | |
| Hankintameno 31.12. | 87 910 | 94 010 |
| Kertyneet arvonalentumiset 1.1. | -14 722 | -12 300 |
| Arvonalentumiset | -6 474 | -2 422 |
| Kertyneet arvonalentumiset 31.12. | -21 196 | -14 722 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 66 714 | 79 288 |
Arvonalentumisen arviointi tapahtuu pääosin rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joille liikearvoa on kohdistettu, ovat Savon Media, Etelä-Suomen Media, Hämeen Media, Kaakon Viestintä, rotaatiopainot ja muut kustannustoiminnan tai kohdistamattoman liiketoiminnan yksiköt.
| Merkittävin osuus liikearvosta on kohdistettu seuraaville yksiköille: |
2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Savon Media | 31 561 | 31 561 |
| Etelä-Suomen Media | 10 707 | 17 181 |
| Kaakon Viestintä | 8 549 | 8 549 |
| Hämeen Media | 6 445 | 4 770 |
| Rotaatiopainot | 6 961 | 6 961 |
| Yhteensä | 64 223 | 69 022 |
| Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt ja niiden ryhmä | 2 491 | 2 441 |
| Vielä kohdentamaton liikearvo | 7 826 | |
| Liikearvot yhteensä | 66 714 | 79 288 |
Savon Media, Etelä-Suomen Media, Hämeen Media ja Kaakon Viestintä kuuluvat kustannustoiminnan toimintasegmenttiin. Laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat toteutuneisiin liikevoittoihin ja seuraavien viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto on hyväksynyt. Tulevien vuosien kassavirtojen kehitystä arvioitaessa johto on ottanut arvioinneissaan huomioon covid-19 pandemian hiipumisen, Venäjän ja Ukrainan välisen sodan ja kohonneen kustannusinflaation vaikutukset tulevaisuuden kassavirtojen ennusteisiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Kustannustoiminnan diskonttokorkona on käytetty 9,81 %:a (9,48 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 3,0 (3,2). Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä. Jäännösarvoa määritettäessä on kasvuprosenttina käytetty 0 %:a (0 %).
Rotaatiopaino kuuluu tuotanto- ja logistiikkapalvelut -segmenttiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on laskettu käyttöarvoon perustuen. Perusteena ovat toteutuneet liikevoitot ja johdon kymmenen vuoden ennusteet, jonka ajan nykyisen konekannan arvioidaan ainakin toimivan. Tämän ajanjakson jälkeen rotaatiopainotoiminnan jäännösarvo on määritetty käyttöomaisuuden arvioidun myyntihinnan perusteella. Tuotanto- ja logistiikkapalveluissa diskonttokorkona on käytetty 11,89 %:a (10,71 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 3,0 (3,2). Rahavirtaennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit. Uusinvestoinnit otetaan mukaan laskelmiin vasta kun niihin on sitouduttu.
Vuonna 2021 Hämeen Sanomien konsernin hankinnasta syntyneestä 7 775 tuhannen euron liikearvosta kohdennettiin Hämeen Sanomien kustannustoimintaan 1 675 tuhatta euroa ja Ilves Jakelun varhaisjakeluliiketoimintaan 6 100 tuhatta euroa. Varhaisjakeluun kohdennettu liikearvo kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin pienentämään ko. liiketoiminnan myynnistä syntynyttä myyntivoittoa.
Vuonna 2022 kirjattiin arvonalentumisena Etelä-Suomen Mediaan kohdistetusta liikearvosta 6 474 tuhatta euroa. Etelä-Suomen Media kuuluu kustannustoiminnan segmenttiin. Olennaisin syy arvonalentumiseen on tiukentunut markkinatilanne sanoma- ja kaupunkilehtien liiketoiminnassa sekä voimakkaan kustannusinflaation vaikutukset, jotka näkyvät erityisesti painohinnoissa sekä kaupunkilehtien jakelussa. Vuonna 2021 kirjattiin arvonalentumisena Suomen Suoramainonnan jakeluliiketoimintaan kohdistuva koko liikearvo 2 422 tuhatta euroa. Lisäksi kirjattiin arvonalentuminen Suomen Suoramainonnan jakeluliiketoiminnan aineettomista hyödykkeistä 298 tuhatta euroa ja aineellisista 21 tuhatta euroa.
Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa on oletuksena käytetty seuraavia tekijöitä:
EBITDA (liikevoitto ennen poistoja) ennusteet perustuvat historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto ja hallitus on hyväksynyt. Tuleva viiden vuoden ennuste perustuu useimpien yksiköiden osalta pieneen laskuun.
Investointien kassavirta perustuu historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennustettuihin investointeihin. Ennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit ja painojen on oletettu toimivan nykyisellä konekannalla.
Pitkän ajan nettokassavirran kasvukertoimena ennustejakson jälkeisiä jäännösarvoja määritettäessä on käytetty kustannustoiminnassa 0 %:a (2021 0 %:a). Rotaatiopainotoiminnan jäännösarvo on määritetty käyttöomaisuuden arvioidun myyntihinnan perusteella.
Kustannustoiminnassa diskonttauskorkona (korkokanta ennen veroja) käytetään 9,81 % (9,48 %) ja tuotanto- ja logistiikkapalveluissa 11,89 % (10,71 %). Diskonttokorko määritettiin perustuen keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Tuottovaatimusta määritettäessä riskittömänä korkona on käytetty Suomen valtion 10 vuoden obligaatiolainan korkoa. Toimialaverrokkeihin perustuva omavaraisuusaste on noin 86 % ja yhtiökohtainen riskilisä on 3,0 %. Muita laskentakomponetteja ovat markkinariskipreemio, toimialaverrokkeihin perustuva oman pääoman betakerroin sekä vieraan pääoman kustannus.
Herkkyysanalyysin kannalta merkittä-
vimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat pitkän tähtäimen kasvukerroin (kustannustoiminta 0 % sekä tuotanto- ja logistiikkapalvelut 0 %), rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA sekä diskonttauskorko. Mikäli kustannustoiminnan liikevaihto laskisi 1 % vuosittain 5 vuoden ennustejaksolla, tulisi Etelä-Suomen Mediaan kohdistetusta liikearvosta arvonalentumista 8 916 tuhatta euroa enemmän kuin tilikaudelle 2022 arvonalentumista on kirjattu. Lisäksi arvonalentumista tulisi Savon Mediaan kohdistetusta liikearvosta 4 886 tuhatta euroa ja Hämeen Mediaan kohdistetusta liikearvosta 122 tuhatta euroa. Mikäli vuosittainen käyttökate laskisi -10 %, tulisi Savon Mediaan kohdistuvasta liikearvosta arvonalentumista 1 478 tuhatta euroa ja Etelä-Suomen Mediaan kohdistuvasta liikearvosta 1 228 tuhatta euroa enemmän kuin on kirjattu.
Mikäli rotaatiopainotoiminnan liikevaihto ja kustannukset laskisi 1,0 % ennusteisiin verrattuna, rotaatiopainotoimintaan kohdistuvasta liikearvosta ei tulisi arvonalentumista.
Mikäli diskonttauskorko nousisi 1 %, arvonalentumista olisi tullut Etelä-Suomen Mediaan kohdistuvasta liikearvosta 1 613 tuhatta euroa enemmän kuin tilikaudelle on kirjattu. Arvonalentumista tulisi tällöin myös Savon Mediaan kohdistetusta liikearvosta 1 838 tuhatta euroa.
| 16. Sijoituskiinteistöt | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. Siirrot erien välillä |
455 482 |
455 |
| Hankintameno 31.12. | 937 | 455 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -205 | -184 |
| Siirtojen kertyneet poistot | -171 | |
| Tilikauden poisto | -38 | -21 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -414 | -205 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 523 | 250 |
Sijoituskiinteistöt ovat liikehuoneistoja tai asuntoja, jotka on vuokrattu konsernin ulkopuolelle. Käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää.
| Aineelliset hyödykkeet 2022 | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Enn.maks. ja kesk. eräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 4 732 | 68 170 | 47 643 | 1 219 | 711 | 122 475 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 226 | 10 839 | 43 251 | 25 | 54 341 | |
| Lisäykset | 787 | 786 | 822 | 2 395 | ||
| Vähennykset | -381 | -13 901 | -14 282 | |||
| Siirrot erien välillä | -184 | -623 | 334 | -731 | -1 204 | |
| Hankintameno 31.12. | 4 774 | 78 792 | 78 113 | 1 219 | 827 | 163 725 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -53 570 | -36 360 | 0 | 0 | -89 929 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | -9 385 | -43 035 | -52 420 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 812 | 13 086 | 13 898 | |||
| Tilikauden poisto | -2 138 | -3 730 | -5 868 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -64 280 | -70 039 | 0 | 0 | -134 319 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2022 | 4 774 | 14 512 | 8 074 | 1 219 | 827 | 29 406 |
| Aineelliset hyödykkeet 2021 | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Enn.maks. ja kesk. eräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 4 732 | 68 032 | 45 880 | 1 132 | 1 399 | 121 175 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 308 | 87 | 395 | |||
| Lisäykset | 138 | 1 995 | 679 | 2 812 | ||
| Vähennykset | -1 907 | -1 907 | ||||
| Siirrot erien välillä | 1 367 | -1 367 | 0 | |||
| Hankintameno 31.12. | 4 732 | 68 170 | 47 643 | 1 219 | 711 | 122 475 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -51 509 | -34 235 | 0 | 0 | -85 744 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 1 676 | 1 676 | ||||
| Arvonalentuminen | -21 | -21 | ||||
| Tilikauden poisto | -2 039 | -3 801 | -5 840 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -53 570 | -36 360 | 0 | 0 | -89 929 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2021 | 4 732 | 14 601 | 11 283 | 1 219 | 711 | 32 546 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| Käyttöoikeusomaisuuserät 2022 | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 13 143 | 7 797 | 20 940 |
| Lisäykset | 2 620 | 1 024 | 3 644 |
| Vähennykset | -1 236 | -21 | -1 257 |
| Hankintameno 31.12. | 14 527 | 8 800 | 23 327 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -8 269 | -4 861 | -13 130 |
| Tilikauden poisto | -2 887 | -1 458 | -4 345 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -11 156 | -6 319 | -17 475 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 3 370 | 2 482 | 5 852 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät 2021 | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 11 200 | 5 765 | 16 966 |
| Lisäykset | 2 769 | 2 038 | 4 807 |
| Vähennykset | -826 | -6 | -833 |
| Hankintameno 31.12. | 13 143 | 7 797 | 20 940 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -5 451 | -3 365 | -8 815 |
| Tilikauden poisto | -2 819 | -1 496 | -4 315 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -8 269 | -4 861 | -13 130 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 4 874 | 2 936 | 7 810 |
| 31.12.2022 Käyttöoikeus omaisuuserät |
31.12.2022 Vuokrasopimusvelka pitkäaikainen |
31.12.2022 Vuokrasopimusvelka lyhytaikainen |
|
|---|---|---|---|
| Kohdistamaton | 5 852 | 3 027 | 2 891 |
| Yhteensä | 5 852 | 3 027 | 2 891 |
| 31.12.2021 Käyttöoikeus omaisuuserät |
31.12.2021 Vuokrasopimusvelka pitkäaikainen |
31.12.2021 Vuokrasopimusvelka lyhytaikainen |
|
| Kohdistamaton | 7 810 | 4 657 | 3 211 |
| Yhteensä | 7 810 | 4 657 | 3 211 |
Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakautuma on esitetty liitetietojen kohdassa 31. Vuokrasopimusvelkojen maksut on esitetty liitetietojen kohdassa 29.
(1 000 eur)
| 1-12/2022 Vuokrakulun peruutus |
1-12/2022 Poistot |
1-12/2022 Korkokulu |
|
|---|---|---|---|
| Kustannustoiminta | 1 989 | -1 936 | |
| Tuotanto- ja logistiikkapalvelut | 1 452 | -1 453 | |
| Kohdistamaton | 987 | -957 | -112 |
| Yhteensä | 4 427 | -4 345 | -112 |
| 1-12/2021 Vuokrakulun peruutus |
1-12/2021 Poistot |
1-12/2021 Korkokulu |
|
|---|---|---|---|
| Kustannustoiminta | 1 997 | -1 944 | |
| Tuotanto- ja logistiikkapalvelut | 1 441 | -1 453 | |
| Kohdistamaton | 944 | -918 | -128 |
| Yhteensä | 4 383 | -4 315 | -128 |
| 19. Osuudet osakkuusyrityksissä | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 8 499 | 20 421 |
| Vähennykset | -550 | - |
| Siirrot erien välillä | 0 | 510 |
| Arvonmuutos | 0 | 158 |
| Osuus kauden tuloksesta | 271 | -108 |
| Tilikauden aikana saadut osingot | -3 806 | -12 481 |
| Tilikauden lopussa | 4 414 | 8 499 |
| Konsernin kaikki osakkuusyhtiöt on kerrottu toimintakertomuksessa. |
| Omistusosuus-% | ||||
|---|---|---|---|---|
| Nimi | Pääasiallinen toimiala |
Kotipaikka | 2022 | 2021 |
| Arena Partners Oy | mobiilipalvelut | Kuopio | 41,21 | 41,21 |
Konsernin osakkuusyhtiö Arena Partners Oy tuottaa mobiilipalveluja ja omistajayhtiöille sähköistä kauppapaikkaa Internetissä.
Taulukossa mainittu konsernin olennainen osakkuusyritys on käsitelty konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä. Siitä esitettävä taloudellisen informaation yhteenveto perustuu osakkuusyritysten IFRS-standardien mukaisesti laadittuihin tilinpäätöksiin.
| Arena Partners Oy | |||
|---|---|---|---|
| 2022 | 2021 | ||
| Lyhytaikaiset varat | 4 730 | 13 320 | |
| Pitkäaikaiset varat | 2 946 | 3 014 | |
| Lyhytaikaiset velat | 1 924 | 1 749 | |
| Pitkäaikaiset velat | 46 | 72 | |
| Liikevaihto | 6 667 | 5 804 | |
| Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista | 279 | -191 | |
| Osakkuusyritysten taloudellisen informaation täsmäytys konsernin kirjaamaan tasearvoon: |
|||
| Osakkuusyrityksen nettovarat | 5 707 | 14 513 | |
| Konsernin omistusosuus-% | 41,21 % | 41,21 % | |
| Konsernin osuus nettovaroista | 2 352 | 5 980 | |
| Osakkuusyrityksen tasearvo konsernin taseessa | 2 352 | 5 980 |
Ehdollisia velkoja, jotka aiheutuvat konsernille sen antamista takauksista osakkuusyrityksien puolesta, ei 31.12.2022 eikä vertailuvuonna ole lainkaan.
| Taloudellisen informaation yhteenveto muista kuin olennaisista osakkuusyrityksistä |
2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Konsernin osuus tilikauden tuloksesta | -365 | -13 |
| Kirjanpitoarvo konsernin taseessa yhteensä | 2 062 | 2 519 |
| 2022 | Osakkeet ja osuudet noteeratut |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2022 | 23 458 | 3 183 | 26 641 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 6 | 6 | |
| Lisäykset | 9 | 9 | |
| Vähennykset | -2 | -2 | |
| Siirrot erien välillä | 445 | 445 | |
| Käypään arvoon arvostaminen | -4 573 | -931 | -5 504 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2022 | 18 886 | 2 709 | 21 595 |
| 2021 | Osakkeet ja osuudet noteeratut |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2021 | 16 653 | 3 696 | 20 349 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 396 | 396 | |
| Lisäykset | 4 505 | 158 | 4 663 |
| Vähennykset | -22 | -22 | |
| Siirrot erien välillä | -654 | -654 | |
| Käypään arvoon arvostaminen | 2 300 | -391 | 1 909 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2021 | 23 458 | 26 641 |
Muista pitkävaikutteisista rahoitusvaroista noteeratut (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 1) ja noteeraamattomat (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 3) osakkeet arvostetaan käypään arvoon.
Noteeratuista osakkeista merkittävimmät ovat Alma Median osakkeiden käypä arvo 7 598 tuhatta euroa ja Ilkka Oyj:n osakkeiden käypä arvo 11 098 tuhatta euroa.
Noteeraamattomien osakkeiden käypä arvo perustuu johdon näkemykseen. Johdon näkemyksessä on otettu huomioon mahdolliset listaamattomista osakkeista saatavat kauppatiedot.
Rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty kohdassa 29.
| 21. Pitkäaikaiset saamiset | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Myyntisaaminen | 70 | 100 |
| Siirtosaaminen | 453 | 333 |
| Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä | 171 | 198 |
| Muut saamiset | 151 | 120 |
| Yhteensä | 844 | 751 |
Tilinpäätökseen on kirjattu 98 tuhatta euroa arvonalentumista osakkuusyrityksen lainasaamisesta. Muihin lainasaamisiin osakkuusyrityksiltä ei sisälly olennaista luottotappioriskiä tilinpäätöshetkellä.
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2022 aikana: |
1.1.2022 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Ostetut liike- toiminnot |
31.12.2022 |
|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Varaukset | 43 | -23 | 20 | ||
| Työsuhde-etuudet | 500 | -42 | -33 | 426 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 1 476 | 207 | 1 683 | ||
| Vahvistetut tappiot | 442 | -391 | 52 | ||
| Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon | 75 | 72 | -93 | 7 | 60 |
| Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon | 16 | -16 | 0 | ||
| IFRS 9 myyntisaamisten arvostus | 4 | -2 | 2 | ||
| Laskennallisten verojen netotus | -1 079 | -756 | |||
| Yhteensä | 1 478 | -195 | -126 | 7 | 1 487 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Kertyneet poistoerot | 351 | -136 | 239 | 453 | |
| Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon | 1 044 | 49 | -489 | 604 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 423 | -92 | 48 | 379 | |
| Aineettomat hyödykkeet | 2 311 | -598 | 1 713 | ||
| Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon | 179 | 179 | |||
| Laskennallisten verojen netotus | -1 079 | -756 | |||
| Yhteensä | 3 050 | -599 | -489 | 287 | 2 573 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2021 aikana: |
1.1.2021 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Ostetut liike toiminnot |
31.12.2021 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Varaukset | 100 | -57 | 43 | ||
| Työsuhde-etuudet | 278 | -14 | 216 | 21 | 500 |
| Aineelliset hyödykkeet | 1 428 | 49 | 1 476 | ||
| Vahvistetut tappiot | 336 | 106 | 442 | ||
| Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon | 488 | -1 651 | 1 228 | 10 | 75 |
| Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon | 27 | -10 | 16 | ||
| IFRS9 myyntisaamisten arvostus | 3 | 1 | 4 | ||
| Laskennallisten verojen netotus | -313 | -1 079 | |||
| Yhteensä | 2 346 | -1 578 | 1 444 | 31 | 1 478 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Kertyneet poistoerot | 505 | -154 | 351 | ||
| Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon | 264 | 780 | 1 044 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 495 | -72 | 423 | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 2 194 | -487 | 604 | 2 311 | |
| Laskennallisten verojen netotus | -313 | -1 079 | |||
| Yhteensä | 3 145 | -713 | 780 | 604 | 3 050 |
Hyllypoistot ja -tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista ovat 12 401 tuhatta euroa (13 445 tuhatta euroa vuonna 2021). Verosaamisia ei ole kirjattu, koska todennäköisesti kaikkia hyllypoistoja ja tappioita ei pystytä hyödyntämään. Tappiot vanhenevat vuosina 2023 - 2031.
Vaihto-omaisuus koostuu aineista ja tarvikkeista.
| 24. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lainat ja muut saamiset) |
2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 12 541 | 14 593 |
| Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä | 1 115 | 1 221 |
| Muut saamiset | 349 | 117 |
| Määräaikaistalletus, ei purettavissa | 4 000 | - |
| Johdannaiset | 896 | - |
| Siirtosaamiset | 5 518 | 2 111 |
| Yhteensä | 24 419 | 18 042 |
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät henkilöstökuluihin ja liiketoiminnan muiden kulujen jaksotukseen.
| Myyntisaamisten ikäjakautuma | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Tasearvo | 13 656 | 15 814 |
| Erääntyneet 1–30 päivää | 1 428 | 1 449 |
| Erääntyneet 31–60 päivää | 195 | 206 |
| Erääntyneet 61–90 päivää | 145 | 73 |
| Erääntyneet yli 90 päivää | 246 | 64 |
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 13 656 | 15 814 |
| Sopimukseen perustuvat velat (saadut ennakot) | 14 973 | 17 857 |
Sopimukseen perustuvat velat tuloutetaan seuraavan 12 kk aikana. Tilinpäätöksessä tuloutettiin vuoden 2021 tilinpäätökseen kirjatut sopimuksiin perustuvat velat.
Yhtiö on kirjannut kaikki yli 180 päivää vanhemmat saatavat luottotappioksi. Myyntisaamisten 13 667 tuhannen euron määrää on pienennetty 11 tuhannen euron luottotappiovarauksella.
Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 24 tuhatta euroa (192 tuhatta euroa vuonna 2021).
Rahavirtalaskelman rahavarat sisältävät taseessa omilla riveillään esitetyt rahavarat ja muut rahavarat.
Konsernin muihin rahavaroihin sisältyy 10 000 tuhatta euroa purettavissa olevia määräaikaistalletuksia, jotka erääntyvät 4.5.2023, sekä 66 tuhatta euroa sulkutilillä olevia rahavaroja (66 tuhatta euroa sulkutilillä olevia rahavaroja vuonna 2021).
Osakkeiden enimmäismäärä on 21.493.760 kappaletta (21.493.760 kappaletta vuonna 2021). Osakkeiden nimellisarvo on 0,21 euroa per osake ja konsernin enimmäisosakepääoma on 4.519 tuhatta euroa (4.519 tuhatta euroa vuonna 2021). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu.
Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä.
Osakkeiden kokonaismäärä on 10.042.468 kappaletta (10.042.468 kappaletta vuonna 2021), josta ulkona olevien osakkeiden määrä on 10.042.468 kappaletta (10.042.468 vuonna 2021). Tilinpäätöksessä 31.12.2022 K-osakkeita oli 4.619.845 kappaletta ja A-osakkeita 5.422.623 kappaletta.
Vararahasto on voittovarojen luonteinen rahasto, jota on käytetty 1950–1970 -luvuilla. Sen jälkeen rahaston suuruus on pysynyt ennallaan. Vararahasto ei ole jakokelpoisia varoja.
Käyvän arvon rahasto sisältää muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen ja rahoitusarvopapereiden käypien arvojen muutokset vähennettynä laskennallisilla veroilla, jos luovutustappio on vähennyskelpoinen verotuksessa tai luovutusvoitto on verotettavaa tuloa.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 1,00 euroa/osake, yhteensä 10.042 tuhatta euroa. Vuodelta 2021 jaettiin osinkoa 1,00 euroa/osake, yhteensä 10.042 tuhatta euroa.
| Oma pääoma | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Osakepääoma | 2 257 | 2 257 |
| Vararahasto | 270 | 270 |
| Käyvän arvon rahasto | 5 108 | 10 218 |
| Sidottu oma pääoma | 7 635 | 12 746 |
| Edellisten tilikausien voitto | 67 807 | 70 830 |
| Tilikauden voitto/tappio | 7 469 | 6 887 |
| Vapaa oma pääoma | 75 275 | 77 717 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | -85 | 9 |
| Oma pääoma | 82 825 | 90 471 |
Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkkeet ovat vapaaehtoisia ryhmäeläkejärjestelyjä, jotka oikeuttavat varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Etuuspohjaiset eläkkeet on järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt ovat osittain rahastoituja.
| Taseeseen merkityt erät | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 8 762 | 11 720 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | -6 634 | -9 218 |
| Eläkevelka taseessa | 2 128 | 2 502 |
| 2021 | Velvoitteen nykyarvo |
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.1.2021 | 11 927 | 10 538 | 1 389 |
| Kauden työsuoritukseen perustuva meno | 87 | 87 | |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 104 | 104 | |
| Korkokulu tai -tuotto | 34 | 32 | 2 |
| Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno ja tappiot velvoitteen täyttämisestä |
0 | ||
| 12 152 | 10 570 | 1 582 | |
| Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät: | |||
| Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) |
656 | -423 | 1 079 |
| Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+) | 0 | ||
| Järjestelyn supistaminen | 0 | ||
| 12 808 | 10 147 | 2 661 | |
| Maksusuoritukset: | |||
| Työnantajilta (+) | 159 | -159 | |
| Järjestelyistä suoritetut maksut: | |||
| Maksetut etuudet (-) | -1 088 | -1 088 | 0 |
| 31.12.2021 | 11 720 | 9 218 | 2 502 |
| 2022 | Velvoitteen nykyarvo |
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.1.2022 | 11 720 | 9 218 | 2 502 |
| Kauden työsuoritukseen perustuva meno | 58 | 58 | |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 0 | 0 | |
| Korkokulu tai -tuotto | 79 | 63 | 16 |
| Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno ja tappiot velvoitteen täyttämisestä |
0 | ||
| 11 857 | 9 281 | 2 576 | |
| Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät: | |||
| Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) |
-2 073 | -1 907 | -166 |
| Kokemusperusteiset voitot (-) tai tappiot (+) | 0 | ||
| Järjestelyn supistaminen | 0 | ||
| 9 784 | 7 374 | 2 410 | |
| Maksusuoritukset: | |||
| Työnantajilta (+) | 282 | -282 | |
| Järjestelyistä suoritetut maksut: | |||
| Maksetut etuudet (-) | -1 022 | -1 022 | 0 |
| 31.12.2022 | 8 762 | 6 634 | 2 128 |
Järjestelyn varoihin sisältyy tilinpäätöspäivään mennessä vakuutusyhtiölle suoritetut maksut. Varat ovat vakuutusyhtiön vastuulla ja ne ovat osa vakuutusyhtiön omaisuutta. Täten varojen jakautumista omaisuusryhmittäin ei ole mahdollista esittää.
| Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Diskonttauskorko | 3,70 % | 0,70 % |
| Palkkojen nousu | 3,10 % | 2,50 % |
| Eläkkeiden nousu | 2,80 % | 2,30 % |
Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen ohjeistuksen pohjalta ja ne perustuvat julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen. Oletusten pohjalta johdetaan odotettavissa oleva keskimääräinen jäljellä oleva elinikä 65-vuotiaana eläkkeelle jäävälle henkilölle:
Raportointikauden lopussa eläkkeelle jäävät
20 vuoden kuluttua raportointikauden päättymisestä eläkkeelle jäävät
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 300 tuhatta euroa vuonna 2023.
Diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteettinanalyysi (1000 euroa)
| • Vuoden kuluessa | 703 |
|---|---|
| • Yhtä vuotta pidemmän ja enintään 5 vuoden kuluttua | 2 963 |
| • Viittä vuotta pidemmän ja enintään 10 vuoden kuluttua | 2 875 |
| • Myöhemmin kuin 10 vuoden kuluttua | 6 272 |
| 12 813 |
Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyyspainotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille. Taulukossa on esitetty merkittävimmistä vakuutusmatemaattisista oletuksista herkkyysanalyysi, joka osoittaa jokseenkin mahdollisen vakuutusmatemaattisen oletuksen muutoksen vaikutuksen etuuspohjaiseen eläkeveloitteeseen. Herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan.
| Oletus | Oletuksen muutos |
Oletuksen kasvun vaikutus |
Oletuksen vähentymisen vaikutus |
||
|---|---|---|---|---|---|
| Diskonttokorko | 0,50 % | velvoite pienenee | 6,3 % | velvoite kasvaa | 6,9 % |
| Palkkojen nousuvauhti | 0,50 % | velvoite kasvaa | 0,6 % | velvoite pienenee | 0,6 % |
| Eläkkeiden nousuvauhti | 0,50 % | velvoite kasvaa | 16,4 % | velvoite pienenee | 15,2 % |
| Odotettavissa oleva elinikä | 1 vuosi | velvoite kasvaa | 7,0 % | velvoite pienenee | 7,0 % |
| 2022 | Oikeuden käyntivaraus |
Yhteensä |
|---|---|---|
| Varaukset 1.1.2022 | 214 | 214 |
| Varausten vähennykset | 0 | |
| Käytetyt varaukset | -114 | -114 |
| Varaukset 31.12.2022 | 100 | 100 |
| 2021 | Oikeuden käyntivaraus |
Yhteensä |
|---|---|---|
| Varaukset 1.1.2021 Varausten vähennykset |
500 -286 |
500 -286 |
| Käytetyt varaukset | 0 | |
| Varaukset 31.12.2021 | 214 | 214 |
| 29. Korolliset velat | 31.12.2022 | 31.12.2021 | ||
|---|---|---|---|---|
| Tasearvot | Käyvät arvot |
Tasearvot | Käyvät arvot |
|
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Rahalaitoslainat | 48 083 | 44 532 | 54 200 | 56 047 |
| Vuokrasopimusvelat | 3 027 | 3 027 | 4 657 | 4 657 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 51 111 | 47 560 | 58 857 | 60 704 |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Rahalaitoslainat | 6 039 | 7 723 | 6 316 | 6 806 |
| Vuokrasopimusvelat | 2 891 | 2 891 | 3 211 | 3 211 |
| Johdannaiset | - | - | 82 | 82 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 8 930 | 10 614 | 9 609 | 10 098 |
Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla (IFRS käyvän arvon hierarkiataso 2). Kaikki korolliset velat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin ja valuutta on euro. Rahoitusvarojen käyvät arvot on esitetty liitetietojen kohdassa 20.
| 1.1.2022 | Lainojen takaisin maksut |
Lainojen nostot |
Käyvän arvon muutokset |
Luokittelun muutos lyhytaikaiseksi |
31.12.2022 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset lainat | 54 200 | -77 | -6 039 | 48 083 | ||
| Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 4 657 | 1 261 | -2 891 | 3 027 | ||
| Lyhytaikaiset korolliset lainat | 6 316 | -6 316 | 0 | 6 039 | 6 039 | |
| Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat | 3 211 | -4 437 | 1 226 | 2 891 | 2 891 | |
| Lyhytaikaiset johdannaisinstrumentit | 82 | -82 | 0 | |||
| Yhteensä | 68 466 | -10 830 | 2 487 | -82 | 0 | 60 041 |
Johdannaisinstrumentista on vuonna 2022 kirjattu muihin saamisiin 896 tuhatta euroa ja todellinen arvon muutos 978 tuhatta euroa on kirjattu korkotuottoihin.
| 1.1.2021 | Lainojen takaisin maksut |
Lainojen nostot |
Käyvän arvon muutokset |
Luokittelun muutos lyhytaikaiseksi |
31.12.2021 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset lainat | 53 411 | -53 095 | 54 200 | -316 | 54 200 | |
| Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 5 096 | 2 919 | -3 357 | 4 657 | ||
| Lyhytaikaiset korolliset lainat | 7 501 | -7 501 | 6 000 | 316 | 6 316 | |
| Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat | 3 063 | -4 384 | 1 174 | 3 357 | 3 211 | |
| Lyhytaikaiset johdannaisinstrumentit | 134 | -52 | 82 | |||
| Yhteensä | 69 205 | -64 980 | 64 293 | -52 | 0 | 68 466 |
| 30. Ostovelat ja muut velat | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset velat | ||
| Ostovelat | 9 151 | 6 555 |
| Saadut ennakot | 14 973 | 17 857 |
| Velat osakkuusyrityksille | 101 | 111 |
| Siirtovelat | 16 698 | 18 751 |
| Muut velat | 4 547 | 5 062 |
| Yhteensä | 45 469 | 48 335 |
Lyhytaikaisiin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät ovat työsuhde-etuuksista johtuvia jaksotuksia. Ostovelat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin.
Pitkäaikainen koroton velka 77 000 euroa on vuokravakuuksia.
Keskisuomalainen-konserni toimii pääasiassa kotimaisilla markkinoilla, joten sen pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski sekä likviditeettiriski. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen sekä turvata konsernin likviditeetti.
Riskienhallinta- sekä rahoitusperiaatteet hyväksyy ja niistä vastaa konsernin hallitus ja periaatteiden käytännön toteutuksesta vastaavat konsernin toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä konsernin keskitetty talousosasto.
Konsernin korkoriskin katsotaan liittyvän lähinnä konsernin lainasalkkuun. Hallituksen määrittämien periaatteiden mukaisesti konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia tai vastaavia järjestelyjä päästäkseen rahoitusperiaatteiden mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna nimellisarvoltaan 10,8 Me koronvaihtosopimus, jonka perusteella konserni vaihtaa vaihtuvan koron kiinteään korkoon.
Konserni analysoi korkopositionsa laatimalla säännöllisesti herkkyysanalyysin pohjalta arvion mahdollisten ympäristömuutosten sekä vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen aiheuttamien korkomuutosten vaikutuksesta konsernin tulokseen. Simulointien perusteella 1 korkoprosentin nousu vaihtuvissa koroissa vaikuttaisi konsernin tulokseen vuositasolla –0,5 Me (-0,5 Me vuonna 2021) tai vastaavasti laskun vaikutus olisi 0,5 Me (0,5 Me vuonna 2021). Simulaatio tehdään puolivuosittain.
Markkinakorot ovat nousseet voimakkaasti ja konserni lainasalkku on pääosin sidottu 12 kk Euribor koron kehitykseen. Marraskuussa 2022 konsernin pankkilainojen korko nousi jo merkittävästi. Tämän seurauksena huomioiden tehdyn koronvaihtosopimuksen konsernin lainasalkun korkotaso on vuonna 2023 yli 2 % korkeampi kuin vuonna 2022.
Konsernin lainoihin liittyvät kovenantit perustuvat riittävän omavaraisuustason säilyttämiseen sekä käyttökate per nettovelka tunnuslukuun. Tilinpäätöshetken ennusteen mukaan on epätodennäköistä, että kovenanttien tunnusluvut heikkenisivät niin paljon, että konsernin korkotaso nousisi kovenanttien perusteella tai että lainoja jouduttaisiin uudelleen järjestelemään.
Konserni altistuu toiminnassaan noteerattujen osakkeiden markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Konsernin hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti osa varoista saa olla sijoitettuna noteerattuihin osakkeisiin tai osakepohjaisiin rahoitusinstrumentteihin. Pääsääntöisesti konserni sijoittaa suoraan vain oman toimialansa yritysten osakkeisiin. Tilinpäätöksessä 31.12.2022 konsernin merkittävimmät sijoitukset ovat Alma Media Oyj:n ja Ilkka-Yhtymä Oyj:n osakkeissa. Sijoitusten hintariskiä arvioidaan säännöllisesti. Tilinpäätöksessä on käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan kirjattu - 5,5 Me käyvän arvon laskua. Osakeindekseissä tapahtuva 15 %:n vahvistuminen tai heikkeneminen kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina aiheuttaisi konsernissa 2,3 Me (vuonna 2021 2,8 Me) vaikutuksen omaan pääomaan. Muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen arvonmuutokset vaikuttavat omaan pääomaan. Laskelma on tehty olettaen, että konsernin sijoitukset muuttuvat kyseisten indeksien mukaisesti.
Konsernin periaatteet määrittelevät asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Tuotteita myydään velaksi vain sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakassaamisissa ja sillä on laaja asiakaskunta. Tilikauden aikana kirjattujen luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty kohdassa 24.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Ylimääräiset likvidit varat sijoitetaan rahoitusperiaatteiden mukaisesti. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä sekä likvideillä sijoituksilla. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2022 oli 2,0 miljoonaa euroa.
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
(1 000 eur)
| 2022 | Tasearvo | Rahavirta | Alle 1 vuosi |
1–2 vuotta | 2–5 vuotta | Yli 5 vuotta |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset | 54 000 | 58 294 | 7 991 | 6 885 | 43 418 | |
| Pankkilainat, kiinteäkorkoiset | 122 | 127 | 41 | 40 | 45 | |
| Vuokrasopimusvelat | 5 918 | 5 821 | 2 909 | 1 583 | 1 329 | |
| Ostovelat ja muut velat | 13 798 | 13 798 | 13 798 | |||
| 2021 | Tasearvo | Rahavirta | Alle 1 vuosi |
1–2 vuotta | 2–5 vuotta | Yli 5 vuotta |
| Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset | 60 316 | 64 145 | 6 840 | 7 019 | 50 285 | |
| Pankkilainat, kiinteä korkoiset | 200 | 206 | 70 | 69 | 68 | |
| Vuokrasopimusvelat | 7 869 | 7 993 | 3 444 | 2 213 | 2 223 | 113 |
| Ostovelat ja muut velat | 11 728 | 11 728 | 11 728 | |||
| Johdannaisinstrumentit | ||||||
| Koronvaihtosopimus | 82 | 201 | 62 | 47 | 92 |
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on ylläpitää pitkällä aikavälillä riittävää omavaraisuutta ja likvidiä vakautta ja täten luoda pohja liiketoiminnan kehittymiselle. Konsernilla tulee olla myös riittävää liikkumavaraa investointien ja yritysostojen rahoittamiseksi. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset ja siten paremman tuoton sijoitetulle pääomalle.
Haluttuun pääomarakenteeseen päästään kestävällä osinkopolitiikalla sekä tehokkaalla taseen hallinnalla. Konserni pyrkii jakamaan vähintään 50 % tilikauden tuloksesta osinkona.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti mm. omavaraisuusasteen perusteella. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2022 lopussa 33,3 milj. euroa (31.12.2021 47,2 milj. euroa) ja omavaraisuusaste 45,8 % (31.12.2021 46,1 %).
| Omavaraisuusaste on kehittynyt konsernissa seuraavasti: | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 60 040 | 68 466 |
| Korolliset saamiset | 171 | 198 |
| Rahavarat | 24 753 | 21 056 |
| Nettovelat | 35 117 | 47 211 |
| Oma pääoma yhteensä | 82 825 | 90 471 |
| Omavaraisuusaste | 45,8 % | 46,1 % |
(1 000 eur)
| 32. Muut vuokrasopimukset | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Konserni vuokralleantajana Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella saatavat vuokratuotot: |
||
| Yhden vuoden kuluessa | 624 | 508 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 2 281 | 2 261 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 48 | 250 |
| Yhteensä | 2 952 | 3 018 |
| Konserni on vuokrannut toimisto- ja hallitilat sekä asuinhuoneistot, jotka eivät ole omassa käytössä. Konsernilla on myös vuokrasopimuksia, jotka ovat purettavissa lyhyen (3-6 kk) irtisanomisajan puitteissa. |
||
| 33. Vakuudet ja vastuusitoumukset | ||
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin tai yrityskiinnityksiä |
||
| Rahalaitos- ja eläkelainat | 54 122 | 60 515 |
| Luottolimiitti | 2 000 | 2 000 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 5 954 | 5 954 |
| Yrityskiinnitykset | 30 068 | 30 068 |
| Tulostuspalvelusopimukseen liittyvät vastuut | 19 |
Konsernin vakuudellisiin lainoihin sisältyy panttaamattomuussitoumus, jonka mukaan yhtiö ei saa antaa vakuutta, joka rasittaisi sen nykyistä tai tulevaa varallisuutta, oikeuksia tai saatavia.
Lähipiiriin kuuluvat konsernin johtoryhmä, Keskisuomalainen Oyj:n hallitus ja osakkuusyritykset.
| Emoyritys: | Kotimaa | Omistusosuus | Osuus äänivallasta |
|---|---|---|---|
| Keskisuomalainen Oyj | Suomi | ||
| Tytäryritykset: | |||
| Esa Digital Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Etelä-Suomen Media Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Helsingin Jakelu-Expert Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Hämeen Media Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Ilves Jakelu Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| IROResearch Oy tutkimustoimisto | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Jakelujuniorit Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Jakelusepät Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Kaakon Viestintä Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Kamua Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Keski-Suomen Media Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Kiinteistö Oy Lehtikaari 1 | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213 | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Lehtisepät Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Mediasepät Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Neonmedia Oy | Suomi | 80,0 % | 80,0 % |
| Omnipress Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| P-S Suorajakelu Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Savon Media Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| SSM Itä-Suomi Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| SSM Länsi-Suomi Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| SSM Savo-Kainuu Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| SSM Sisä-Suomi Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| SSM Varsinais-Suomi Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Suomen Lehtiyhtymä Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Suomen Suoramainonta Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Suora Lähetys Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Tietoykkönen Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Vaba Meedia Oü | Viro | 100,0 % | 100,0 % |
| Väli-Suomen Media Oy | Suomi | 75,0 % | 75,0 % |
| Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Myynnit | ||
| Osakkuusyritykset Muu lähipiiri |
10 323 3 |
8 128 2 |
| Ostot Osakkuusyritykset |
1 874 | 2 618 |
| Muu lähipiiri |
Suora Lähetys Oy oli osakkuusyhtiö 31.10.2021 saakka, sen jälkeen yhtiöstä tuli tytäryhtiö. Jakeluyhtiö Suomi Oy, PISA Jakelu Oy ja PKS Jakelu Oy olivat osakkuusyhtiötä 1.10.2021–7.12.2022 välisen ajan, jonka jälkeen Keskisuomalainen-konserni myi kaikki yhtiöiden osakkeet. Osakkuusyrityksistä Arena Partners Oy on vuokrannut tilat emoyhtiöltä Jyväskylässä.
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Johdon työsuhde-etuudet | ||
| Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 2 448 | 2 374 |
| Lakisääteinen Tyel-maksu | 400 | 365 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, vapaaehtoisia eläkejärjestelyjä |
149 | 142 |
| Johdon kompensaatiot yhteensä | 2 996 | 2 881 |
| Palkat ja palkkiot luontoisetuineen (ei sisällä henkilösivukuluja) Toimitusjohtaja |
790 | 780 |
| Keskisuomalainen Oyj:n hallitus: | ||
| Vesa-Pekka Kangaskorpi Leena Hautsalo |
49 | 48 |
| Pekka Haltia | 27 | 26 |
| Kalle Kautto | 27 | 27 |
| Jaakko Kurikka | 28 | 29 |
| Mikko Paananen | 27 | 27 |
| Riitta Vesterinen-Virtanen | 27 | 27 |
| Yhteensä | 186 | 182 |
Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä, tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin. Toimitusjohtajan irtisanomisaika yhtiön puolelta on 6 kk ja irtisanoutumisaika on 6 kk. Mikäli Keskisuomalainen Oyj irtisanoo toimitusjohtajan, hänelle maksetaan 12 kk peruspalkkaa vastaava korvaus normaalin irtisanomisajanpalkan lisäksi. Itse irtisanoutuessa tätä lisäkorvausta ei makseta.
Toimitusjohtajan sopimuksessa ei ole erityisiä ehtoja eläkeiästä. Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen lisäeläkejärjestely, josta maksettiin vakuutusmaksuja 33 tuhatta euroa vuonna 2022. Toimitusjohtajalle maksettavan palkan Tyel-eläkemaksut olivat 140 tuhatta euroa. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.
Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi olennaista merkitystä konsernin liiketoimintaan tai tuloksen kehittymiseen.
Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä.
Vuonna 2022 muunnettiin K-osakkeita pörssissä noteeratuiksi A-osakkeiksi 31.688 kpl. Kumulatiivisesti muuntojen määrä on 495.928 kpl. Muuntojen jälkeen 31.12.2022 K-osakkeita oli yhteensä 4.619.845 kpl ja A-osakkeita 5.422.623 kpl.
Yhtiökokous päätti 28.4.2022 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Enimmäismäärä vastaa 10,0 % yhtiön osakkeista ja enintään 20,4 % äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana ja vastikkeen on oltava vähintään 10 euroa ja enintään 18 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.
Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden A-sarjan osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.
Valtuutus on voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 31.5.2023 saakka.
Edellisenä vuonna on ollut vastaava yhtiökokouksen myöntämä valtuutus.
| % osakkeista | Kpl | Osuus-% osakkeista |
Osuus-% äänistä |
|---|---|---|---|
| Yksityiset yritykset | 3,41 | K-osakkeet | 384 984 |
|---|---|---|---|
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 1,21 | A-osakkeet | 273 047 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,27 | Yhteensä | 658 031 |
| Kotitaloudet | 94,12 | ||
| Ulkomaat | 0,86 | ||
| Yhteensä | 99,86 | ||
| Odotusluettelolla | 0,01 | ||
| Hallintarekisteröity | 0,14 | ||
| Kaikki yhteensä | 100,00 |
| Osakkeita | Osakkaiden lukumäärä kpl |
Osuus osakkaista % |
Osakkeita yhteensä kpl |
Osuus osakkeista % |
Äänimäärä kpl |
Osuus äänimäärästä % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 1661 | 40,53 | 71 031 | 0,71 | 100 975 | 0,10 |
| 101–1 000 | 1635 | 39,90 | 634 510 | 6,32 | 1 975 815 | 2,02 |
| 1 001–10 000 | 612 | 14,93 | 1 924 668 | 19,17 | 16 521 551 | 16,89 |
| 10 001–100 000 | 176 | 4,30 | 4 824 843 | 48,04 | 53 060 466 | 54,24 |
| 100 001–999 999 | 14 | 0,34 | 2 586 936 | 25,76 | 26 151 116 | 26,73 |
| Yhteensä | 4098 | 100,00 | 10 041 988 | 99,99 | 97 809 923 | 99,99 |
| Odotusluettelolla yhteensä | 1 | 480 | 0,01 | 9 600 | 0,01 | |
| Liikkeeseen laskettu määrä | 10 042 468 | 100,00 | 97 819 523 | 100,00 |
| Osakas | K-osakkeita kpl |
A-osakkeita kpl |
% kaikista osakkeista |
% kaikista äänistä |
|---|---|---|---|---|
| Kangaskorpi Vesa-Pekka | 231 654 | 203 505 | 4,33 | 4,94 |
| Kangaskorpi Soili | 183 160 | 154 106 | 3,36 | 3,90 |
| Ristola Arimo | 255 027 | 2,54 | 0,26 | |
| Kangaskorpi Inkeri | 94 840 | 91 840 | 1,86 | 2,03 |
| Moisio Lauri kuolinpesä | 90 424 | 86 847 | 1,77 | 1,94 |
| Punamusta Media Oyj | 160 800 | 1,60 | 0,16 | |
| Pekkala Tiina | 84 078 | 73 408 | 1,57 | 1,79 |
| Pekkala Tuula | 84 958 | 68 288 | 1,53 | 1,81 |
| Kautto Anna-Liisa | 114 076 | 20 622 | 1,34 | 2,35 |
| Kinnunen Immo | 76 796 | 53 500 | 1,30 | 1,62 |
| Yhteensä | 959 986 | 1 167 943 | 21,19 | 20,82 |
| Osakas | K-osakkeita kpl |
A-osakkeita kpl |
% kaikista äänistä |
% kaikista osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| Kangaskorpi Vesa-Pekka | 231 654 | 203 505 | 4,94 | 4,33 |
| Kangaskorpi Soili | 183 160 | 154 106 | 3,90 | 3,36 |
| Kautto Anna-Liisa | 114 076 | 20 622 | 2,35 | 1,34 |
| Jalkanen Eira | 108 810 | 9 629 | 2,23 | 1,18 |
| Kangaskorpi Inkeri | 94 840 | 91 840 | 2,03 | 1,86 |
| Moisio Lauri kuolinpesä | 90 424 | 86 847 | 1,94 | 1,77 |
| Pekkala Tuula | 84 958 | 68 288 | 1,81 | 1,53 |
| Pekkala Tiina | 84 078 | 73 408 | 1,79 | 1,57 |
| Kinnunen Immo | 76 796 | 53 500 | 1,62 | 1,30 |
| Hautsalo Eero | 61 396 | 60 396 | 1,32 | 1,21 |
| Yhteensä | 1 130 192 | 822 141 | 23,95 | 19,44 |
| K-osakkeita yhteensä | 4 619 845 | |||
| A-osakkeita yhteensä | 5 422 623 | |||
| Osakkeet yhteensä | 10 042 468 |
| 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | |||||
| Liikevaihto, Me Liikevoitto, Me |
221,0 10,0 |
211,6 9,6 |
206,8 4,9 |
231,1 14,1 |
166,1 7,3 |
| • % liikevaihdosta | 4,5 | 4,5 | 2,4 | 6,1 | 4,4 |
| Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto, Me | 3,7 | 12,8 | 9,1 | 15,9 | 12,7 |
| • % liikevaihdosta | 1,7 | 6,1 | 4,4 | 6,9 | 7,6 |
| Käyttökate, Me | 30,7 | 26,2 | 22,1 | 28,1 | 20,0 |
| • % liikevaihdosta | 13,9 | 12,4 | 10,7 | 12,2 | 12,0 |
| Operatiivinen vertailukelpoinen käyttökate, Me | 17,1 | 26,6 | 23,2 | 29,9 | 20,9 |
| • % liikevaihdosta | 7,7 | 12,6 | 11,2 | 12,9 | 12,6 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Me | 11,8 | 10,4 | 22,0 | 16,4 | 7,8 |
| • % liikevaihdosta | 5,3 | 4,9 | 10,7 | 7,1 | 4,7 |
| Tilikauden voitto | 7,4 | 6,7 | 20,1 | 13,3 | 5,4 |
| • % liikevaihdosta | 3,3 | 3,2 | 9,7 | 5,8 | 3,2 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 8,5 | 7,3 | 23,6 | 16,9 | 6,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 8,4 | 7,2 | 14,9 | 12,5 | 6,4 |
| Omavaraisuusaste, % | 45,8 | 46,1 | 46,9 | 39,4 | 49,6 |
| Bruttoinvestoinnit, Me | 5,4 | 17,3 | 7,3 | 11,8 | 7,9 |
| • % liikevaihdosta | 2,5 | 8,2 | 3,6 | 7,1 | 4,7 |
| Taseen loppusumma, Me | 195,8 | 214,0 | 211,6 | 216,8 | 170,9 |
| Henkilöstö keskimäärin *) | 1560 | 1657 | 1640 | 1775 | 1330 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake, eur | 0,74 | 0,69 | 2,03 | 1,23 | 0,51 |
| Oma pääoma/osake, eur | 8,26 | 9,01 | 9,19 | 7,26 | 7,38 |
| Osakekohtainen osinko, eur | **) 1,00 | 1,00 | 1,00 | 0,75 | 0,63 |
| Osinko/emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos, % | 134,5 | 145,8 | 49,4 | 60,9 | 122,7 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 8,3 | 6,1 | 9,2 | 6,6 | 7,2 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | 16,2 | 23,8 | 5,4 | 9,2 | 17,1 |
| Osakkeen osakeantioikaistu kurssikehitys | |||||
| • alin, eur | 11,10 | 11,20 | 9,50 | 8,72 | 8,74 |
| • ylin, eur | 16,85 | 18,00 | 13,30 | 13,10 | 14,30 |
| • keskikurssi, eur | 13,65 | 15,01 | 10,62 | 10,06 | 10,59 |
| Osakekannan markkina-arvo A-osakkeille, Me | 65,3 | 88,1 | 58,6 | 65,5 | 50,4 |
| Koko osakekannan markkina-arvo, Me | 121,0 | 164,2 | 109,8 | 121,0 | 94,0 |
| Osakkeiden vaihdon kehitys koko osakekannasta | |||||
| osakkeiden lukumäärä | 337 994 | 722 282 | 627 085 | 886 805 | 416 637 |
| • % A-sarjan osakkeista | 6,2 | 13,4 | 11,7 | 15,3 | 7,3 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella |
|||||
| 1000 kpl | 10.042 | 10.042 | 10.073 | 10.707 | 10.711 |
Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut.
*) ei sisällä mainosjakajia, joita oli vuoden aikana keskimäärin 3 412
**) hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | (Tilikauden tulos) x 100 |
|---|---|
| Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) | |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) | (Voitto ennen veroja + rahoituskulut) x 100 |
| Oma pääoma + korolliset velat (keskimäärin vuoden aikana) | |
| Omavaraisuusaste-% | Oma pääoma x 100 |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot (=tilausvastuu) | |
| Tulos/osake | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos |
| Keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä | |
| Oma pääoma/osake | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. | |
| Osinko/tulos, % | (Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100 |
| Tulos/osake | |
| Efektiivinen osinkotuotto-% | (Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100 |
| Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. | |
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. |
| Tulos/osake | |
| Osakekannan markkina-arvo | Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi |
| Käyttökate | Liikevoitto + suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset |
| Käyttökate % | Liikevoitto + suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset |
| Liikevaihto | |
| Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto |
Liikevoitto +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| 1.1.–31.12.2022 | 1.1.–31.12.2021 | |
| LIIKEVAIHTO | 23 942 | 19 917 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 584 | 613 |
| Ulkopuoliset palvelut | -92 | -47 |
| Henkilöstökulut | -12 574 | -11 434 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -1 812 | -1 372 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -12 974 | -10 905 |
| LIIKEVOITTO / -TAPPIO | -2 925 | -3 228 |
| Rahoitustuotot | 16 068 | 27 578 |
| Rahoituskulut | -10 598 | -11 170 |
| VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | 2 545 | 13 180 |
| Tilinpäätössiirrot | ||
| Poistoeron muutos | 351 | |
| Saadut konserniavustukset | 2 910 | 3 345 |
| Tuloverot | -182 | 2 |
| TILIKAUDEN VOITTO | 5 624 | 16 528 |
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Vastaavaa | ||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 2 426 | 1 980 |
| Aineelliset hyödykkeet | 14 264 | 7 685 |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 117 149 | 131 073 |
| Konsernisaamiset | 3 191 | |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | 628 | 734 |
| Muut sijoitukset | 23 158 | 25 820 |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 160 817 | 167 292 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | ||
| Saamiset | ||
| Pitkäaikaiset saamiset | 2 697 | 6 316 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 17 041 | 10 883 |
| Muut rahoitusvarat | 66 | 66 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 10 155 | 8 042 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 29 960 | 25 307 |
| Vastaavaa yhteensä | 190 777 | 192 598 |
| Vastattavaa | ||
| OMA PÄÄOMA | ||
| Osakepääoma | 2 257 | 2 257 |
| Vararahasto | 269 | 269 |
| Edellisten tilikausien voitto | 73 355 | 66 870 |
| Tilikauden voitto | 5 624 | 16 528 |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 81 505 | 85 924 |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | 667 | |
| VIERAS PÄÄOMA | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 52 765 | 54 044 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 55 839 | 52 630 |
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 108 604 | 106 674 |
| Vastattavaa yhteensä | 190 777 | 192 598 |
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Myynnistä saadut maksut | 24 152 | 20 407 |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 458 | 587 |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -25 556 | -21 910 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | -946 | -916 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -655 | -772 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 98 | 94 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 10 608 | 13 970 |
| Maksetut välittömät verot | -2 | -2 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 9 104 | 12 375 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -1 413 | -1 324 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 20 | 77 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -23 | -4 613 |
| Luovutustulot muista sijoituksista | 10 | |
| Myönnetyt lainat | 26 | 581 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | -1 581 | -1 795 |
| Ostetut tytäryhtiöosakkeet | 0 | -15 410 |
| Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys | -4 000 | |
| Saadut osingot investoinneista | 5 592 | 13 351 |
| Investointien rahavirta (B) | -1 370 | -9 132 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lyhytaikaisten lainojen nostot konserniyhtiöiltä | 7 098 | 4 567 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 60 000 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -6 316 | -60 281 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -10 043 | -10 040 |
| Saadut konserniavustukset | 3 345 | 2 460 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | -5 916 | -3 293 |
| Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys+/vähennys - | 1 818 | -50 |
| Rahavarat tilikauden alussa *) | 8 108 | 8 158 |
| Rahavarat tilikauden lopussa *) | 10 221 | 8 108 |
| Fuusiossa siirtyneet rahavarat | -295 |
*) Rahavarat sisältää sekä rahat ja pankkisaamiset että muut rahoitusvarat.
*) Rahavaroihin sisältyy 66 tuhatta euroa (66 tuhatta euroa vuonna 2021) sulkutilillä olevia varoja.
Keskisuomalainen Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitosäännösten mukaisesti (FAS).
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Konsernissa osassa käyttöomaisuudesta hankintamenoon ja kertyneisiin poistoihin sisältyvät vain ne hankintamenot, joita ei ole vielä poistettu kokonaan.
Suunnitelman mukaiset pitoajat ovat:
| • ATK-ohjelmat | 5 vuotta |
|---|---|
| • Muut pitkävaikutteiset menot | 5–10 vuotta |
| • Liikearvot | 5–10 vuotta |
| • Rakennukset | 30 vuotta |
| • Rakennusten koneet ja laitteet | 10 vuotta |
| • Rakennusten perusparannukset | 10 vuotta |
| • Rakennelmat ja muut rakennukset | 10 vuotta |
| • Muut koneet ja kalusto | 4–5 vuotta |
Pysyviin vastaaviin kuuluvat sijoitukset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan.
Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus tilinpäätöksessä esitetään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero jaetaan omaan pääomaan ja verovelkaan.
Saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.
Velat arvostetaan nimellisarvoon.
Yhtiöllä on koronvaihtosopimus, joka arvostetaan käypään arvoon. Koronvaihtosopimuksen käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Koronvaihtosopimus on euromääräinen ja sen voimassaoloaika on 30.11.2026 asti.
Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21 on sulautunut Keskisuomalainen Oyj:öön 1.1.2022.
(1 000 eur)
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| 2. Liikevaihto toimialoittain | 1.1.–31.12.2022 | 1.1.–31.12.2021 |
| Hallintopalvelut | 18 763 | 16 689 |
| Vuokratuotot | 4 352 | 2 718 |
| Muu myynti | 828 | 510 |
| Yhteensä | 23 942 | 19 917 |
| 3. Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 1.1.–31.12.2022 | 1.1.–31.12.2021 |
| Julkaisuoikeus | 408 | 408 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 50 | 179 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 9 | 26 |
| Fuusiovoitto | 117 | 0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 584 | 613 |
| 4. Henkilöstö keskimäärin tilikaudella | ||
| Henkilöstöä | 161 | 150 |
| 5. Henkilöstökulut | 1.1.–31.12.2022 | 1.1.–31.12.2021 |
| Palkat ja palkkiot | 10 510 | 9 410 |
| Eläkekulut | 1 714 | 1 677 |
| Muut henkilösivukulut | 349 | 347 |
| Yhteensä | 12 574 | 11 434 |
Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeikä on 65 vuotta ja eräiden muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 63–65 vuotta.
(1 000 eur)
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| 6. Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut | 1.1.–31.12.2022 | 1.1.–31.12.2021 |
| Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen | 790 | 730 |
| Hallituksen jäsenet | 186 | 182 |
| Yhteensä | 976 | 912 |
| 7. Poistot ja arvonalentumiset | 1.1.–31.12.2022 | 1.1.–31.12.2021 |
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 7 | 26 |
| Liikearvot | 22 | 30 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 327 | 321 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 1 366 | 883 |
| Koneet ja kalusto | 91 | 112 |
| Muut poistot | 0 | |
| Yhteensä | 1 812 | 1 372 |
| 8. Tilintarkastajien palkkiot | 1.1.–31.12.2022 | 1.1.–31.12.2021 |
| Tilintarkastus | 54 | 44 |
| Muut palvelut | 21 | |
| Yhteensä | 75 | 44 |
| 9. Rahoitustuotot ja -kulut | ||
| 1.1.–31.12.2022 | 1.1.–31.12.2021 | |
| Rahoitustuotot | ||
| Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä | 9 108 | 13 720 |
| Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä | 3 744 | 12 362 |
| Tuotot osuuksista yhteensä | 12 852 | 26 082 |
| Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista | ||
| Muilta | 1 848 | 989 |
| Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä | 1 848 | 989 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä | 350 | 96 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot omistusyhteysyrityksiltä | 4 | 11 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot muilta | 36 | 1 |
| Realisoitumattomat voitot koronvaihtosopimuksista | 978 | 52 |
| Realisoitumattomat voitot käypään arvoon arvostuksesta | 346 | |
| Muut rahoitustuotot yhteensä | 1 368 | 507 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 16 068 | 27 578 |
(1 000 eur)
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| 1.1.–31.12.2022 | 1.1.–31.12.2021 | |
| Rahoituskulut | ||
| Muut korkokulut saman konsernin yrityksiltä | -89 | |
| Arvonalentumiset saamisista ja osakkeista saman konsernin yrityksiltä |
-5 900 | -10 413 |
| Myyntitappiot osakkeista | -240 | |
| Realisoitumattomat tappiot käypään arvoon arvostuksesta | -3 588 | |
| Osakkuusyrityssaamisten arvonalentumiset | -98 | |
| Muut korko- ja rahoituskulut muille | -682 | -756 |
| Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä | -10 598 | -11 170 |
| Rahoituskulut yhteensä | -10 598 | -11 170 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 5 470 | 16 408 |
| Aineettomat hyödykkeet 2022 | Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Muut pitkä vaikutteiset menot |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 218 | 247 | 2 630 | 690 | 4 785 |
| Lisäykset | 549 | 336 | 460 | 1 346 | |
| Siirrot erien välillä | 211 | -211 | 0 | ||
| Hankintameno 31.12. | 1 767 | 247 | 3 178 | 939 | 6 131 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 097 | -202 | -1 507 | -2 805 | |
| Tilikauden poisto | -7 | -22 | -327 | -356 | |
| Lisäysten kertyneet poistot | -543 | -543 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 647 | -224 | -1 833 | -3 704 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 120 | 23 | 1 345 | 939 | 2 426 |
| Aineettomat hyödykkeet 2021 | Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Muut pitkä vaikutteiset menot |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 218 | 247 | 2 433 | 180 | 4 077 |
| Lisäykset | 131 | 598 | 729 | ||
| Siirrot erien välillä | 67 | -88 | -21 | ||
| Hankintameno 31.12. | 1 218 | 247 | 2 630 | 690 | 4 785 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 070 | -172 | -1 186 | -2 428 | |
| Tilikauden poisto | -26 | -30 | -321 | -377 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 097 | -202 | -1 507 | -2 805 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 121 | 45 | 1 124 | 690 | 1 980 |
| Aineelliset hyödykkeet 2022 |
Maa alueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 375 | 36 210 | 2 242 | 399 | 381 | 41 608 |
| Lisäykset | 581 | 20 419 | 411 | 262 | 21 674 | |
| Siirrot erien välillä | -381 | -381 | ||||
| Vähennykset | -46 | -46 | ||||
| Hankintameno 31.12. | 2 957 | 56 629 | 2 608 | 399 | 262 | 62 855 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -31 968 | -1 954 | -33 923 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
-12 917 | -294 | -13 211 | |||
| Tilikauden poisto | -1 367 | -89 | -1 457 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -46 253 | -2 338 | -48 591 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 957 | 10 376 | 270 | 399 | 262 | 14 264 |
| Aineelliset hyödykkeet 2021 |
Maa alueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 375 | 36 175 | 2 225 | 399 | 0 | 41 174 |
| Lisäykset | 35 | 200 | 381 | 616 | ||
| Vähennykset | -182 | -182 | ||||
| Hankintameno 31.12. | 2 375 | 36 210 | 2 242 | 399 | 381 | 41 608 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -31 086 | -1 974 | -33 059 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
131 | 131 | ||||
| Tilikauden poisto | -883 | -112 | -995 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -31 968 | -1 954 | -33 923 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 375 | 4 241 | 288 | 399 | 381 | 7 685 |
| Sijoitukset 2022 | Saman konsernin yrityksissä |
Konserni saamiset |
Osuudet osakkuus yhtiöissä |
Muut osakkeet ja osuudet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 131 073 | 734 | 25 820 | 157 627 | |
| Lisäykset | 2 220 | 3 191 | 1 713 | 1 116 | 8 240 |
| Vähennykset | -10 243 | -1 819 | -400 | -12 463 | |
| Uudelleen arvostus | -5 900 | -3 378 | -9 278 | ||
| Hankintameno 31.12. | 117 149 | 3 191 | 628 | 23 158 | 144 127 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 117 149 | 3 191 | 628 | 23 158 | 144 127 |
Pääomalainasaamisten esitystapa on muutettu tilikaudella 2022 pitkäaikaisista saamisista sijoituksiin.
| Sijoitukset 2021 | Saman konsernin yrityksissä |
Konserni saamiset |
Osuudet osakkuus yhtiöissä |
Muut osakkeet ja osuudet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 125 298 | 734 | 20 862 | 146 895 | |
| Lisäykset | 16 181 | 4 663 | 20 844 | ||
| Vähennykset | -250 | -50 | -300 | ||
| Uudelleen arvostus | -10 157 | 346 | -9 812 | ||
| Hankintameno 31.12. | 131 073 | 734 | 25 820 | 157 627 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 131 073 | 0 | 734 | 25 820 | 157 627 |
| 13. Konserniosakkeet | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Etelä-Suomen Media Oy, Tuusula | 100,0 | 100,0 |
| Hämeen Media Oy, Lahti | 100,0 | |
| IROResearch Oy Tutkimustoimisto, Helsinki | 100,0 | 100,0 |
| Jakelusepät Oy, Kuopio | 100,0 | 100,0 |
| Kaakon Viestintä Oy, Mikkeli | 100,0 | 100,0 |
| Kamua Oy, Jyväskylä | 100,0 | 100,0 |
| Keski-Suomen Media Oy, Jyväskylä | 100,0 | 100,0 |
| Kiinteistö Oy Lehtikaari 1, Kouvola | 100,0 | 100,0 |
| Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213, Kuopio | 100,0 | 100,0 |
| Lehtisepät Oy, Jyväskylä | 100,0 | 100,0 |
| Mediasepät Oy, Jyväskylä | 100,0 | 100,0 |
| Neonmedia Oy, Porvoo | 80,0 | 80,0 |
| Savon Media Oy, Kuopio | 100,0 | 100,0 |
| Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula | 100,0 | 100,0 |
| Suomen Suoramainonta Oy, Helsinki | 100,0 | 100,0 |
| Tietoykkönen Oy, Jyväskylä | 100,0 | 100,0 |
| Vaba Meedia Oü, Tallinna | 100,0 | 100,0 |
| 14. Osakkuusyritykset Arena Partners Oy, Kuopio Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylä Väli-Suomen Media Oy, Jyväskylä |
41,21 26,25 50,00 |
41,21 26,25 50,00 |
| 15. Pörssiosakkeet | ||
| Kirjanpitoarvo | 17 095 | 20 337 |
| Markkina-arvo | 18 577 | 22 947 |
| 16. Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 2 500 | 6 075 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä | 2 500 | 6 075 |
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 171 | 198 |
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä yhteensä | 171 | 198 |
| Saamiset muilta | ||
| Muut saamiset | 6 | 23 |
| Lainasaamiset | 20 | 20 |
| Siirtosaamiset | 1 | 1 |
| Saamiset muilta yhteensä | 26 | 43 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 2 697 | 6 316 |
(1 000 eur)
| 17. Lyhytaikaiset saamiset | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 533 | 615 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 107 | 142 |
| Lainasaamiset | 2 910 | 3 345 |
| Konsernitilisaamiset | 6 611 | 5 430 |
| Siirtosaamiset | 489 | 125 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä | 10 117 | 9 043 |
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 2 | |
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä yhteensä | 2 | |
| Muut saamiset | 4 039 | 5 |
| Korkojohdannaiset, ei suojauslaskentaa | 896 | |
| Siirtosaamiset | 1 455 | 1 217 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 17 041 | 10 883 |
| Muiden saamisten olennaiset erät | ||
| Määräaikaistalletus OP | 4 000 | |
| Muut | 39 | 5 |
| 4 039 | 5 | |
| 18. Siirtosaamisten olennaiset erät | ||
| Verosaamiset | 15 | |
| Korkosaamiset | 12 | 10 |
| Työterveysmenojen korvausjaksotus | 45 | 35 |
| Muut | 1 383 | 1 172 |
| Yhteensä | 1 455 | 1 217 |
Rahavaroihin sisältyy 66 tuhatta euroa (66 tuhatta euroa vuonna 2021) sulkutilillä olevia varoja.
| Oman pääoman muutos 2022 | Osake pääoma |
Muut rahastot |
Voittovarat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA 1.1. | 2 257 | 269 | 83 398 | 85 924 |
| Osingonjako | -10 043 | -10 043 | ||
| Tilikauden voitto | 5 624 | 5 624 | ||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2022 | 2 257 | 269 | 78 979 | 81 505 |
| Oman pääoman muutos 2021 | Osake pääoma |
Muut rahastot |
Voittovarat | Yhteensä |
| OMA PÄÄOMA 1.1. | 2 257 | 269 | 76 910 | 79 436 |
| Osingonjako | -10 043 | -10 043 | ||
| Osakkeiden ja osinkojen palautuminen yhtiölle | 3 | 3 | ||
| Tilikauden voitto | 16 528 | 16 528 | ||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2021 | 2 257 | 269 | 83 398 | 85 924 |
(1 000 eur)
| 21. Voitonjakokelpoiset varat | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| 31.12.2022 | 31.12.2021 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 73 355 | 66 870 |
| Tilikauden voitto/tappio | 5 624 | 16 528 |
| Voitonjakokelpoiset varat | 78 979 | 83 398 |
| 22. Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
| Pitkäaikaiset velat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 48 000 | 54 000 |
| Pitkäaikaiset lainat saman konsernin yrityksille | 4 500 | |
| Muut velat | 265 | 44 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 52 765 | 54 044 |
(1 000 eur)
| 23. Lyhytaikainen vieras pääoma | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 6 000 | 6 000 |
| Ostovelat | 1 349 | 1 042 |
| Siirtovelat | 2 953 | 2 534 |
| Muut velat | 632 | 524 |
| Korkojohdannaiset, ei suojausta | 82 | |
| Yhteensä | 10 935 | 10 182 |
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: | ||
| Ostovelat | 569 | 711 |
| Konsernitilivelka | 44 334 | 41 736 |
| Yhteensä | 44 903 | 42 447 |
| Velat omistusyhteysyrityksille: | ||
| Ostovelat | 2 | 0 |
| Yhteensä | 2 | 0 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 55 839 | 52 630 |
| 24. Siirtovelkojen olennaiset erät Jaksotetut henkilöstökulut Jaksotetut korkokulut |
2 674 173 |
2 325 40 |
| Muut siirtovelat Yhteensä |
106 2 953 |
170 2 534 |
| 25. Pantit, vastuut, takaukset Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä |
||
| kiinteistöihin tai yrityskiinnityksiä | ||
| Rahalaitos- ja eläkelainat | 54 000 | 60 000 |
| Kiinteistökiinnitykset | 5 912 | |
| Yrityskiinnitykset | 30 068 | 30 068 |
| Konsernitilin luottolimiitin takausvastuu | 2 000 | 2 000 |
| Yrityskortit | 14 | 12 |
| Muut takaukset samaan konserniin kuuluvan yhtiön puolesta | 182 | 304 |
| Muut annetut vakuudet | 42 | 42 |
| Tulostuspalvelusopimukseen liittyvät vastuut | 217 | 378 |
Konsernitilisopimuksen perusteella syntyneet tytäryhtiösaamiset (6 611 tuhatta euroa) on pantattu yleisvakuudeksi Nordea Pankki Suomi Oyj:lle. Konsernin vakuudellisiin lainoihin sisältyy panttaamattomuussitoumus, jonka mukaan yhtiö ei saa antaa vakuutta, joka rasittaisi sen nykyistä tai tulevaa varallisuutta, oikeuksia tai saatavia.
| Seuraavan vuoden maksut | 723 | 692 |
|---|---|---|
| Sitä seuraavien vuosien maksut | 1 025 | 1 105 |
| Jäännösarvovastuut yhteensä | 95 | 59 |
Konsernin johdolta ja hallituksen jäseniltä ei ole lainasaamisia. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuita. Konserniliitetiedossa 34 on eritelty lähipiiritapahtumat.
Jyväskylässä 21. päivänä helmikuuta 2023
Leena Hautsalo, puheenjohtaja Jaakko Kurikka, varapuheenjohtaja Pekka Haltia Vesa-Pekka Kangaskorpi Kalle Kautto Mikko Paananen Riitta Vesterinen-Virtanen
Toimitusjohtaja
Vesa-Pekka Kangaskorpi
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Jyväskylässä 21. päivänä helmikuuta 2023
Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö
Miikka Hietala, KHT
Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Keskisuomalainen Oyj:n (y-tunnus 0174445-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7 ja emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedossa 8.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
| Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa |
|---|---|
| Liikearvon arvostus Viittaamme liitetietoon 14 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo, liitetietoon 15 Arvonalentumiset sekä liitetietoon 1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet (Arvonalentumistestaus) Tilinpäätöspäivänä liikearvon tasearvo oli 66,7 miljoonaa euroa vastaten 34,1 % varoista ja 80,5 % omasta pääomasta (2021: 79,3 miljoonaa euroa, 37,0 % kokonaisvaroista ja 87,6 % omasta pääomasta). Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka on liikearvon arvostus, joka perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta. Keskisuomalaisen johto joutuu käyttämään arvioita ja oletuksia määrittäessään muun muassa EBITDA-ennustetta, diskonttauskorkoa ja pitkän ajan kasvukerrointa. Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski. |
Tilintarkastustoimenpiteemme olennaisen riskin huomioimiseksi sisälsivät muun muassa seuraavat toimenpiteet: • Arvioimme johdon käyttämää testausmenetelmää sekä käyttöarvolaskelmissa käytettyjen oletusten asianmukaisuutta. • Tarkastimme käyttöarvolaskelmien matemaattisen oikeellisuuden. • Vertasimme käyttöarvolaskelmissa käytettyjä rahavirtaennusteita hallituksen hyväksymiin budjetteihin ja ennusteisiin. • Arvioimme johdon aikaisempina vuosina käyttämien oletusten historiallista tarkkuutta. • Lisäksi arvioimme tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen riittävyyttä sekä arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysien asianmukaisuutta. |
| Myyntituottojen tuloutus Viittaamme liitetietoon 1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet (Myyntituottojen tulouttaminen), liitetietoon 2 Segmentti-informaatio, liitetietoon 5 Myyntituoton kirjaaminen suoritevelvoitteen täyttyessä Konsernin myyntituotot muodostuvat tuotteiden ja palveluiden myynnistä. Myyntituottojen määrä konsernitilinpäätöksessä oli 221,0 miljoonaa euroa (2021: 211,6 miljoonaa euroa). Tuotemyynnit tuloutetaan, kun tuotteiden määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle. Palvelumyynnit tuloutetaan, kun palvelu on luovutettu asiakkaalle. Tuottojen kirjaaminen on määritetty riskiksi tuottojen oikea-aikaisen ja oikeamääräisen tuloutuksen osalta. Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuottojen oikea-aikaiseen ja oikeamääräiseen tuloutukseen liittyvästä riskistä. |
Myyntituottojen tulouttamiseen liittyvän olennaisen riskin huomioimiseksi suoritimme muun muassa seuraavat toimenpiteet: • Arvioimme yhtiön tuloutusperiaatteita sovellettaviin tuloutusstandardeihin nähden. • Suoritimme myynnin tuloutukseen liittyen analyyttisiä ja transaktiotasoisia tarkastustoimenpiteitä. • Arvioimme konsernin myyntituottoihin liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta. |
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana vuodesta 2006 alkaen yhtäjaksoisesti 17 vuotta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Jyväskylässä 21.2.2023
Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö
Miikka Hietala KHT
Tämä on Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7§:n tarkoittama erillinen selvitys Keskisuomalainen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, johon on viitattu hallituksen toimintakertomuksessa vuodelta 2022 ja joka on käsitelty yhtiön hallituksen kokouksessa 21.2.2023.
Keskisuomalainen Oyj noudattaa Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen 19.9.2019 antamaa ja 1.1.2020 voimaan tullutta suositusta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodista (Corporate Governance) jäljellä esitetyin poikkeuksin, sekä toimialoja valvovien viranomaisten määräyksiä ja ohjeita. Listayhtiöiden hallinnointikoodin edellyttämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksena toimintakertomuksen yhteydessä. Yhtiön hallinnointikoodi on nähtävillä yhtiön verkkosivuilla www.keskisuomalainen.com. Hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilta www.cgfinland.fi.
Hallinnointikoodin tavoitteena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.
Hyvän hallinnointikoodin keskeisiä ominaisuuksia ovat
Keskisuomalainen Oyj:n hallinnointikoodi edellyttää, että
Selvitys: Yhtiön liiketoiminnan luonne edellyttää hallituksen jäseniltä yhtä vuotta pitkäaikaisempaa perehtymistä ja sitoutumista toimintaan. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy Keskisuomalainen Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaisesti vaalia seuraavan kolmannen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenistä on kunakin vuonna erovuorossa kaksi - kolme jäsentä. Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.
Poikkeaminen suosituksesta 7: Hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelu
Selvitys: Hallituksen jäsenehdokkaita ei Keskisuomalainen Oyj:n pitkäaikaisen vakiintuneen käytännön mukaisesti ilmoiteta yhtiökokouskutsussa. Hallitus käy valmistellessaan yhtiökokousta keskustelua mahdollisista uusista jäsenistä, mutta jättää yhtiökokoukselle esityksen teon jäsenehdokkaista.
Vuonna 2022 Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous järjestettiin poikkeuksellisin kokousmenettelyin 8.5.2021 voimaan tulleen väliaikaisen lain (375/2021) nojalla. Vuoden 2022 yhtiökokouskutsussa ilmoitettiin hallituksen jäsenehdokkaat, joita esittivät osakkeenomistajat, jotka edustivat yli 35 % kaikista yhtiön äänistä ja yli 30 % kaikista yhtiön osakkeista.
Poikkeaminen suosituksesta 15: Valiokunnan jäsenten valinta Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen päätöksen mukaisesti palkitsemisvaliokunnan jäsenmäärä on kaksi.
Keskisuomalainen-konsernin emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj on Helsingin Pörssissä noteerattu viestintäyhtiö ja sen kotipaikka on Jyväskylä. Yhtiön päätoimialana on sanomalehtien kustantaminen, sanomalehtien ja muiden painotuotteiden painaminen ja jakelu sekä sähköinen liiketoiminta.
Keskisuomalainen-konserni toimii Keski-Suomessa, Uudellamaalla, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Suomessa sekä Tallinnassa, Virossa.
Keskisuomalainen-konserniin kuuluivat 31.12.2022 emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj ja sen tytäryhtiöt Keski-Suomen Media Oy, Savon Media Oy, Etelä-Suomen Media Oy, Kaakon Viestintä Oy, Esa Digital Oy, Väli-Suomen Media Oy, Lehtisepät Oy, Jakelusepät Oy, Mediasepät Oy, Kamua Oy, Tietoykkönen Oy, IROResearch Oy Tutkimustoimisto, Neonmedia Oy sekä kiinteistöyhtiöt Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213 ja Kiinteistö Oy Lehtikaari 1, alakonserni Suomen Lehtiyhtymä Oy ja sen tytäryhtiö Omnipress Oy, alakonserni Suomen Suoramainonta Oy ja sen tytäryhtiöt Helsingin Jakelu-Expert Oy, P-S Suorajakelu Oy, SSM Länsi-Suomi Oy, SSM Itä-Suomi Oy, SSM Varsinais-Suomi Oy, SSM Sisä-Suomi Oy, SSM Savo-Kainuu Oy, Suora Lähetys Oy ja Jakelujuniorit Oy sekä alakonserni Hämeen Media Oy ja sen tytäryhtiö Ilves Jakelu Oy. Lisäksi Keskisuomalainen Oyj omistaa täysin Virossa toimivan Vaba Meedia Oü:n.
Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt ovat Arena Partners Oy (41,21 %) sekä Jyväskylän Messut Oy (26,32 %) ja Suomen Lehtiyhtymä Oy:n osakkuusyhtiöt ovat Myyntimestarit Oy (31,63 %) ja Hämeen Ääni Oy (40,0 %). Keskisuomalainen Oyj ja sen tytäryhtiöt omistavat Kärkimedia Oy:tä ja konsernin yhteenlaskettu omistusosuus on 47,06 %. Suomen Suoramainonta Oy:n osakkuusyhtiöitä ovat Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy (35,0 %) sekä Oulu Suorajakelu Oy (50,0 %).
Nykyisessä 28.4.2022 yhtiökokouksen valitsemassa hallituksessa on seitsemän jäsentä.
Nimi
Leena Hautsalo, puheenjohtaja Jaakko Kurikka, varapuheenjohtaja Pekka Haltia Mikko Paananen Kalle Kautto Riitta Vesterinen-Virtanen Vesa-Pekka Kangaskorpi
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen sihteerinä toimii Ida Lindroos.
Hallituksen jäsenet ja heidän omistuksensa esitellään vuosikertomuksessa ja yhtiön verkkosivuilla www.keskisuomalainen.com.
Keskisuomalainen Oyj:n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) yhtiökokouksen osakkeenomistajien keskuudesta valitsemaa jäsentä. Yhtiön hallitukseen valitaan henkilöitä, joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys.
Hallituksen jäsenet pyritään valitsemaan siten, että he edustavat monipuolista asiantuntemusta ja omistajien näkökulmaa sekä molempia sukupuolia. Hallituksessa oli 31.12.2022 viisi miestä ja kaksi naista. Tulevissa hallituksen jäsenten valinnoissa pyritään huolehtimaan hallituksen monimuotoisuudesta.
Hallituksen toiminnassa noudatetaan yhtiöjärjestyksen määräyksiä, voimassa olevaa Suomen lainsäädäntöä, osakeyhtiölakia ja arvopaperimarkkinalakia. Samoin noudatetaan Suomessa pörssiyhtiöille annettuja ohjeita ja säännöksiä soveltuvin osin.
Yhtiön hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen. Hallitus
mitusjohtaja ovat esittäneet otettaviksi kokousten esityslistalle. Myös hallituksen jäsenillä on oikeus saattaa haluamansa asia hallituksen käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä puheenjohtajalle.
• suorittaa vuosittain toiminnastaan itsearvioinnin
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus suorittaa hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin kerran vuodessa. Tämänhetkisen arvioinnin perusteella ovat kaikki muut hallituksen jäsenet paitsi toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi yhtiöstä ja listayhtiöiden hallinnointikoodisuosituksessa tarkoitetusta merkittävästä osakkeenomistajasta riippumattomia. Vesa-Pekka Kangaskorpi on Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan.
Hallituksen jäsenehdokkaita ei ilmoiteta yhtiökokouskutsussa. Vuonna 2022 Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous järjestettiin poikkeuksellisin kokousmenettelyin 8.5.2021 voimaan tulleen väliaikaisen lain (375/2021) nojalla. Vuoden 2022 yhtiökokouskutsussa ilmoitettiin hallituksen jäsenehdokkaat, joita esittivät osakkeenomistajat, jotka edustivat yli 35 % kaikista yhtiön äänistä ja yli 30 % kaikista yhtiön osakkeista.
Poikkeaminen suosituksesta 7: Hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelu
Poikkeamat suosituksista 6 ja 7 on selvitetty johdanto-osassa.
Vuonna 2022 hallitus kokoontui 12 kertaa, hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 98,8 %.
Hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin eriteltynä 2022:
| Nimi | Läsnä |
|---|---|
| Leena Hautsalo, puheenjohtaja | 12/12 |
| Jaakko Kurikka, varapuheenjohtaja | 11/12 |
| Pekka Haltia | 12/12 |
| Mikko Paananen | 12/12 |
| Kalle Kautto | 12/12 |
| Riitta Vesterinen-Virtanen | 12/12 |
| Vesa-Pekka Kangaskorpi | 12/12 |
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka raportoi työstään hallitukselle. Yhtiöllä ei ole tarkastusvaliokuntaa, vaan koko hallitus osallistuu yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyyn. Yhtiöllä ei ole erillistä nimitysvaliokuntaa.
Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella toimielinten palkitsemispolitiikka ja palkitsemisraportti. Lisäksi palkitsemisvaliokunta päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisesta. Palkisemisvaliokunta määrittelee konsernin tulospalkkiojärjestelmän perusteet vuosittain.
Palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja
sekä hallituksen varapuheenjohtaja. Toimitusjohtaja toimii esittelijänä. Valiokunta kokoontui vuonna 2022 kaksi kertaa.
Palkitsemisvaliokunnan jäsenten ja osallistuminen kokouksiin jäsenittäin eriteltynä 2022:
| Nimi | Läsnä | Läsnäolo% |
|---|---|---|
| Leena Hautsalo, puheenjohtaja | 2/2 | 100 |
| Jaakko Kurikka, varapuheenjohtaja | 2/2 | 100 |
Poikkeaminen suosituksesta 15: Valiokunnan jäsenten valinta Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen päätöksen mukaisesti palkitsemisvaliokunnan jäsenmäärä on kaksi.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa koko Keskisuomalainen-konsernin toiminnasta Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen hyväksymien strategisten tavoitteiden, budjettien ja yleisperiaatteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja hoitaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on apunaan konsernin johtoryhmä, jonka hallitus nimeää toimitusjohtajan esityksestä.
Toimitusjohtaja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Hän voi halutessaan kutsua myös muita yhtiön johtoon kuuluvia henkilöitä hallituksen kokouksiin esittelemään omaan asiantuntijatehtäväänsä kuuluvia asioita.
Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja on KTM Vesa-Pekka Kangaskorpi (s. 1963).
Toimitusjohtaja ja hänen omistuksensa esitellään vuosikertomuksessa ja yhtiön verkkosivuilla www.keskisuomalainen.com.
Konsernin johtoryhmän keskeiset tehtävät ovat
Konsernin johtoryhmä 1.1.-31.12.2022
Journalistinen johtaja, päätoimittaja Pekka Mervola
Digitaalisen liiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi
Konsernin johtoryhmän sihteerinä toimi Ida Lindroos. Vuonna 2022 konsernin johtoryhmä kokoontui 11 kertaa.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten henkilö- ja omistustiedot esitellään yhtiön verkkosivuilla www.keskisuomalainen.com.
Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokouksesta, hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmästä todettu pätee myös soveltuvin osin tytäryhtiöissä ja tulosyksiköissä.
Tytäryhtiöiden hallitusten nimityksistä esityksen kunkin yhtiön yhtiökokoukselle tekee Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja.
Keskisuomalainen Oyj:llä on palkitsemispolitiikka, jossa määritellään periaatteet ja päätöksenteko-prosessit yhtiön toimielinten eli hallituksen ja mahdollisen hallintoneuvoston sekä toimitusjohtajan ja mahdollisen toimitusjohtajan sijaisen palkitsemiselle. Palkitsemispolitiikka on hyväksytty Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokouksessa 29.5.2020.
Palkitsemisvaliokunta valmistelee vuosittain palkitsemisraportin, joka sisältää tiedot yhtiön toimielinten palkitsemisesta. Palkisemisraportti julkaistaan samaan aikaan tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksen kanssa. Palkitsemisraportti käydään läpi Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokouksessa.
Konsernissa on tulospalkkiojärjestelmä, jonka perusteet palkisemisvaliokunta määrittelee vuosittain. Yhtiössä ei ole käytössä kannustejärjestelmää, jossa yhtiö antaa johdolle omia osakkeita.
Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä.
Keskisuomalainen Oyj:n sisäisen valvonnan tavoitteena on varmentaa, että konsernin toiminta on tuloksellista, tehokasta ja sääntöjenmukaista sekä se, että liiketoimintojen riskienhallinta on asianmukaista ja taloudellinen raportointi luotettavaa. Keskeisiä sisäisen valvonnan periaatteita ovat valvontaympäristön määrittely (mm. toimintaohjeet ja -valtuudet), riskienhallinta, esimiesten suorittamat käytännön valvontatoimenpiteet, tiedottaminen ja koulutus sekä sisäisen valvonnan toimivuuden jatkuva seuranta. Havaintoihin ja poikkeamiin reagoidaan viipymättä.
Keskisuomalainen-konsernissa ei ole erikseen nimettyä sisäistä
tarkastajaa. Sisäisen tarkastuksen toiminto on järjestetty siten, että Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajan johdolla sisäiset tarkastukset ja muu valvonta tehdään konsernin hallinnon toimesta tai ulkoisten asiantuntijoiden avustuksella.
Sisäistä valvontaa suoritetaan lisäksi kautta koko konsernin organisaation Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajan koordinoimana. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja muu johto vastaavat osaltaan liiketoimintayksiköissä sisäisen valvonnan toimeenpanosta.
Sisäinen valvonta perustuu hallituksen vahvistamien konsernin toiminta-, hankinta- ja muiden ohjeiden noudattamisen seurantaan. Riittävän tarkoilla toimintaohjeilla pyritään jo ennakoiden estämään riskit ja mahdolliset väärinkäytökset. Olennainen huomio kiinnitetään myös konsernin voimavarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus seuraa talousraportointia säännöllisesti kuukausittain kokouksissaan. Lisäksi kaikki ulkoiset julkistettavat talousraportit käsitellään hallituksessa ennen julkaisua. Taloudelliseen valvontaympäristöön liittyen toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat hallitukselle ja hallitus keskustelee asiaan liittyen tarvittaessa myös tilintarkastajien kanssa.
Yhtiöjärjestyksen mukaan Keskisuomalainen Oyj:ssä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Myös konsernin tilintarkastus seuraa konsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa osana tarkastustyötään. Lisäksi erityistoimeksiannoilla voidaan tarvittavassa laajuudessa kiinnittää tiettyihin havaintoihin tarkempaa huomiota.
Riskienhallinta on olennainen osa konsernin sisäistä valvontaa. Keskisuomalainen Oyj:n riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan avulla johdetaan ja kehitetään liiketoimintaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, arviointia ja niihin reagointia sekä raportointia osana tuloksellista liiketoimintaa. Keskisuomalainen Oyj pyrkii toiminnassaan hyödyntämään liiketoiminnan mahdollisuudet sekä karttamaan tarpeetonta tai liiallista riskinottoa.
Konsernin riskienhallinta ja markkinamuutosten ennakointi on konsernin johdon jokapäiväistä työtä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee ja vahvistaa konsernin strategian, jonka yhteydessä kartoitetaan vuosittain myös liiketoiminta- ja muuhun toimintaympäristöön liittyvät riskit. Hallitus on vahvistanut konsernin toiminta- ja hankintaohjeet, jotka ovat myös liiketoiminnan riskienhallinnan välineitä.
Konsernin suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä sisältää mm. vuosittaisen strategiaprosessin, toimintasuunnitelmat sekä niiden seurannan ja riskikartoitukset.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus vastaa konsernin riskienhallinnasta ja liiketoimintojen sisäisestä valvonnasta. Operatiivisella tasolla toimiva johto emo- ja tytäryhtiöissä huolehtii riittävän kattavan ja ajantasaisen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä.
Konsernin riskienhallinta tukee pyrkimyksiä saavuttaa asetetut tavoitteet välttäen ei-toivottujen operatiivisten ja taloudellisten riskien toteutumista. Tämän ohella riskienhallinnassa pyritään myös tunnistamaan ja käyttämään hyväksi liiketoiminnassa esiin tulevat mahdollisuudet.
Riskienhallinnassa pyritään ennakoivaan toimintatapaan, kokonaisvaltaisuuteen sekä liiketoimintalähtöisyyteen. Tässä toimintamallissa Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella ja liiketoimintojen johdolla on keskeinen rooli.
Strategisten sekä rahoitukseen ja raportointiin liittyvien riskien hallinta on keskitetty konsernitasolla. Konsernijohto seuraa aktiivisesti liiketoimintaympäristön muutoksia sekä arvioi, suunnittelee ja koordinoi konsernin rahoitukseen ja pääomahuoltoon liittyviä asioita.
Taloudelliseen raportointiin liittyvä riskienhallinta sisältää mm. toteutuneet tulosraportit ja muut tunnusluvut. Talousennusteprosessi perustuu koko vuoden näkymien ja tuloksen arviointiin. Riskienhallinnassa hyödynnetään myös eri markkinatoimijoilta saatavaa tietoa historiallisen tiedon analysoinnin lisäksi. Näiden pohjalta eri yksiköiden vetäjät ja konsernin johto muodostavat näkemyksen yleisen taloudellisen tilanteen, alueellisten tekijöiden ja markkinoiden kehityksestä sekä niiden vaikutuksesta eri yksiköihin ja sitä kautta koko konserniin. Taloudellinen ennuste päivitetään Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen kokoukseen, missä käsitellään tilinpäätöstä tai puolivuosikatsausta.
Konsernitason controller-toiminto tekee säännöllistä laadunvarmistustyötä analysoimalla talousraportit ja -ennusteet ennen jakelua. Konsernin taloudellista kehitystä ja riskejä seurataan kuukausittain Keskisuomalainen Oyj:n hallituksessa ja konsernin johtoryhmässä. Lisäksi Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee riskit säännöllisesti puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä.
Konsernin operatiivisia riskejä ovat mm. mediatuotantoon, painolaitoksiin ja painamiseen liittyvät riskit, henkilöstöriskit sekä tietoturvariskit.
Tuotannolliset riskit konserni pyrkii minimoimaan selkeällä prosessien dokumentoinnilla, niiden automatisoinnilla, laatujärjestelmillä sekä selkeillä päätöksenteon ja valvonnan menettelytavoilla. Konsernissa tehdään säännöllistä toimintaprosessien kehittämistä. Siinä tunnistetaan yksiköittäin tärkeimmät kehityskohteet sekä yhtenäistetään ja selkeytetään koko konsernin toimintaa.
Omaisuusvahinkoihin ja liiketoiminnan keskeytymiseen on varauduttu vakuutuksin. Vakuutusturvan kattavuus tarkistetaan säännöllisesti ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Henkilöriskien toteutumista konsernissa ehkäistään varahenkilöjärjestelmällä ja tehtävien kierrättämisellä sekä huolehtimalla hyvästä työilmapiiristä. Tietoturvariskien hallinta ja valvonta on keskitetty konsernin tietohallinnolle ja sitä kehitetään tietoturva-asiantuntijoiden antamien suositusten perusteella.
Merkittävimmät tunnistetut riskialueet huomioidaan myös sisäisen tarkastuksen ja valvonnan suunnitelmissa. Tällä varmistetaan niiden systemaattinen seuranta ja riittävä ennakointi mahdollisiin ongelmiin.
Keskisuomalainen Oyj noudattaa Helsingin Pörssin, Nasdaq Helsinki Oy:n voimassa olevaa sisäpiiriohjetta.
Keskisuomalainen Oyj:ssä sisäpiiriläiset on jaettu kahteen kategoriaan: ilmoitusvelvollisiin johtohenkilöihin ja hankekohtaisiin sisäpiiriläisiin.
Johtohenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on jäsen liikkeeseenlaskijan hallinto-, johto- tai valvontaelimessä. Johtohenkilöllä tarkoitetaan myös ylemmän tason johtajaa, jolla on säännöllinen pääsy kyseistä yhteisöä suoraan tai välillisesti koskevaan sisäpiiritietoon ja jolla on valtuudet tehdä johdolle kuuluvia yhtiöön vaikuttavia päätöksiä. Keskisuomalainen Oyj:n johtohenkilöt muodostuvat hallituksesta, toimitusjohtajasta ja konsernin johtoryhmästä. Yhtiö on laatinut ja ylläpitää rekisteriä kaikista johtohenkilöistä sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvista. Rekisteri ei ole julkinen.
Hankekohtaisista sisäpiiriläisistä Keskisuomalainen Oyj pitää puolestaan hankekohtaisia sisäpiirirekisterejä, jotka eivät ole julkisia.
Keskisuomalainen Oyj:n johtohenkilöt eivät saa käydä kauppaa Keskisuomalainen Oyj:n rahoitusvälineillä ennen Keskisuomalainen Oyj:n puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista ajanjaksona, joka alkaa 30 vuorokautta ennen puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista ja päättyy julkistamispäivää seuraavana päivänä.
Keskisuomalainen Oyj:n sisäpiirihallinnosta vastaa Keskisuomalainen Oyj:n talousjohtaja ja sisäpiirihallintoa hoitaa Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen sihteeri.
Keskisuomalainen Oyj noudattaa lähipiiritoimiin liittyvää lainsäädäntöä ja pakottavia säännöksiä sekä varmistaa, että kaikkia lähipiiritoimiin liitettyjä vaatimuksia noudatetaan yhtiössä. Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on hyväksynyt lähipiiripolitiikan.
Keskisuomalainen Oyj on määrittänyt lähipiiriinsä kuuluvat tahot ja yhtiö pitää lähipiiristä asianmukaista rekisteriä. Keskisuomalainen Oyj voi tehdä lähipiirinsä kanssa liiketoimia, mikäli ne ovat tavanomaista liiketoimintaa ja se tehdään normaalein kaupallisin ehdoin Keskisuomalainen Oyj:n päätöksentekomenettelyn mukaisesti.
Keskisuomalainen Oyj seuraa lähipiiritoimia säännöllisesti. Keskisuomalainen Oyj:n lähipiiriin kuuluvalla henkilöllä on velvollisuus ilmoittaa suunnitelluista lähipiiriliiketoimista Keskisuomalainen Oyj:lle viipymättä. Lähipiiriliiketoimista raportoidaan säännöllisesti hallitukselle.
Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous 28.4.2022 valitsi varsinaiseksi tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Miikka Hietala.
Ernst & Young Oy:lle maksettiin vuonna 2022 tilintarkastuksesta 180 t€ ja muista palveluista 15 t€.
Keskisuomalainen-konsernin ulkoisesta tiedottamisesta ja sijoittajainformaatiosta vastaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja. Yhtiö julkaisee vuosittain vuosikertomuksen, mikä sisältää hallituksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen, tilintarkastuskertomuksen, palkitsemisraportin sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Selvitys yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä löytyy yhtiön verkkosivuilta www.keskisuomalainen.com.
Keskisuomalainen Oyj:n vuosikertomus vuodelta 2022, mikä sisältää hallituksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen, tilintarkastuskertomuksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, toimielinten palkitsemisraportin sekä vastuullisuusraportin julkaistaan viikolla 13, mikä alkaa 27.3.2023. Vuosikertomus löytyy yhtiön verkkosivuilta www.keskisuomalainen.com.
Keskisuomalainen Oyj:n palkitsemisraportti tilikaudelta 1.1– 31.12.2022 on valmisteltu lainsäädännön vaatimusten ja hallinnointikoodin mukaisesti. Raportissa kuvataan yhtiön toimielinten eli hallituksen, toimitusjohtajan ja mahdollisen Kaupparekisteriin rekisteröidyn toimitusjohtajan sijaisen palkitseminen vuoden 2022 aikana.
Keskisuomalainen Oyj:n toimielinten palkitsemisessa on noudatettu Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokouksessa 29.5.2020 hyväksyttyä palkitsemispolitiikkaa. Yhtiökokouksen hyväksymä palkitsemispolitiikka on voimassa vuoden 2024 yhtiökokoukseen asti.
Hallituksen jäsenten palkitseminen on suoritettu yhtiökokouksessa tehtyjen palkitsemispäätösten mukaisesti. Keskisuomalainen-konsernin hallituksen palkitsemisvaliokunta on tehnyt toimitusjohtajan palkitsemisessa päätökset Keskisuomalainen Oyj:n palkitsemispolitiikan mukaisesti. Toimitusjohtajalle maksettu palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta luontaisetuineen ja muuttuvasta palkitsemisesta, joka sisältää vuosittaisen tulospalkitsemisen.
Toimitusjohtajan palkitseminen on ollut yhtiön toimiala, koko ja kehitys huomioiden kilpailukykyisellä ja kannustavalla tasolla ja muuttuvan palkanosan avulla huolehditaan yrityksen taloudellisen menestyksen ja pitkän aikavälin kehityksen riittävää painoarvoa ja merkitystä toimitusjohtajalle.
Taulukossa vertailu viideltä tilikaudelta hallituksen ja toimitusjohtajan palkkioiden kehityksestä työntekijöiden keskimääräiseen palkitsemiseen ja yhtiön taloudelliseen kehitykseen.
| Hallituksen palkkiot | 2,0 % |
|---|---|
| Toimitusjohtajan palkkiot | 11,6 % |
| Työntekijöiden palkitseminen | 2,3 % |
| Yhtiön taloudellinen kehittyminen | 13,4 % |
Työntekijöiden palkitsemisen kehityksessä on vuosilta 2019 –2022 huomioitu Suomen Suoramainonta -alikonsernin palkkojen osalta toimihenkilöt ja työntekijät. Suoriteperusteisessa palkkauksessa olevia jakajia ei ole huomioitu.
Hallituksen palkkiokehityksessä on huomioitu hallituksen pienentyminen 8 henkilöstä 7 henkilöön sekä eliminoitu toimitusjohtajalle maksettu hallituspalkkio vuodelta 2018.
Konsernin taloudellinen kehittyminen on laskettu käyttökatteen perusteella.
Hallituksen palkkiot olivat 1.1–31.12.2022 seuraavat: hallituksen puheenjohtajan kuukausipalkkio 3.500,00 euroa, varapuheenjohtajan kuukausipalkkio on 1.900,00 euroa ja jäsenen kuukausipalkkio on 1.750,00 euroa. Kokouspalkkio puheenjohtajalle on 600,00 euroa kokoukselta ja muille jäsenille 500,00 euroa kokoukselta. Jos hallituksen jäsen on työsuhteessa yhtiöön, hallituksen palkkiota ei makseta.
Keskisuomalaisen hallituksen jäsenille maksetut palkkiot tilikaudella 1.1–31.12.2022 olivat:
| Tilikausi 2022 Keskisuomalainen Oyj:n hallitus |
Kiinteä palkkio euroa |
Kokouspalkkiot euroa |
Yhteensä euroa |
|---|---|---|---|
| Leena Hautsalo | 42 000 | 7 200 | 49 200 |
| Pekka Haltia | 21 000 | 6 000 | 27 000 |
| Kalle Kautto | 21 000 | 6 000 | 27 000 |
| Jaakko Kurikka | 22 800 | 5 500 | 28 300 |
| Mikko Paananen | 21 000 | 6 000 | 27 000 |
| Riitta Vesterinen-Virtanen | 21 000 | 6 000 | 27 000 |
| Vesa-Pekka Kangaskorpi | 0 | ||
| Yhteensä | 148 800 | 36 700 | 185 500 |
Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajan palkitseminen koostui kiinteästä peruspalkasta luontaisetuineen sekä muuttuvasta lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä, joka koostuu vuosittaisesta tulospalkkiosta. Vuosittaisen tulospalkkion enimmäismäärä on 70 % kiinteästä perusvuosipalkasta. Tulospalkkion kriteerit ja tavoitteet kuvastavat yhtiön taloudellista ja operatiivista suoriutumista kussakin markkinassa sekä yhtiön kykyä saavuttaa strategisia kasvutavoitteitaan. Tavoitteiden tulee palkita yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista ja tukea osaltaan yhtiön omistaja-arvon ylläpitämistä ja kasvattamista.
Toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorvelle maksettiin tilikauden aikana kiinteää palkkaa luontaisetuineen yhteensä 487.229,82 euroa. Tulospalkkiota maksettiin 302.568,00 euroa ja se on 62,1 % kiinteästä perusvuosipalkasta.
Tulospalkkion maksamisen kriteerinä on ollut yhtiön menestyminen eri mittareilla tarkasteltuna ja omistaja-arvon ylläpitämistä ja kasvattamista tukeneet toimet.
Toimitusjohtajan sopimuksessa ei ole erityisiä ehtoja eläkeiästä. Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen lisäeläkejärjestely, josta maksettiin vakuutusmaksuja 33.236,20 euroa vuonna 2022.
Toimitusjohtajan kiinteään palkitsemiseen kuuluu luontaisetuja yhteensä 2.694,44 euroa, jotka muodostuvat puhelinedusta ja sairauskuluvakuutuksesta.
Vuosikertomus 2022
Pekka Haltia hallituksen jäsen
Mikko Paananen hallituksen jäsen
Leena Hautsalo hallituksen puheenjohtaja
s. 1969, FM, EMBA Kotipaikka Jyväskylä
Keskisuomalainen Oyj, hallituksen jäsen 2000–, varapuheenjohtaja 2012–2016, puheenjohtaja 2017–
Keskisuomalainen Oyj, palkitsemisvaliokunnan jäsen 2012–2016, puheenjohtaja 2017–
K-osake: 560 kpl A-osake: 400 kpl
s. 1975, DI Kotipaikka Äänekoski
Keskisuomalainen Oyj, hallituksen jäsen 2005–2016, varapuheenjohtaja 2017–
Keskisuomalainen Oyj, palkitsemisvaliokunnan jäsen 2017–
• Kurikka Timber Oy, toimitusjohtaja 2000–
K-osake: 32 752 kpl A-osake: 27 055 kpl
s. 1959, insinööri Kotipaikka Helsinki
Keskisuomalainen Oyj, hallituksen jäsen 2009–
• Keiteleen kalatalousalue, hallituksen jäsen 2019–
K-osake: 56 244 kpl A-osake: 18 094 kpl
s. 1971, DI, MMM Kotipaikka Viitasaari
Keskisuomalainen Oyj, hallituksen jäsen 2006–
K-osake: 48 311 kpl A-osake: 13 171 kpl
s. 1963, KTM, OTM, varatuomari Kotipaikka Iisalmi
Keskisuomalainen Oyj, hallituksen jäsen 2001–, varapuheenjohtaja 2010–2012
K-osake: 12 280 kpl A-osake: 8 280 kpl
s. 1982, YO-merkonomi Kotipaikka Laukaa
Keskisuomalainen Oyj, hallituksen jäsen 2017–,
• Perttulan tila Oy, hallituksen puheenjohtaja 2016, jäsen 2017–
K-osake: 3 183 kpl A-osake: 2 542 kpl
s. 1963, KTM Kotipaikka Jyväskylä
Keskisuomalainen Oyj, hallituksen jäsen 1996–, puheenjohtaja 2002–2010
K-osake: 231 654 kpl A-osake: 203 505 kpl Pekka Mervola journalistinen johtaja
johtoryhmän sihteeri
Ida Lindroos
Jarmo Koskinen henkilöstöjohtaja
Kirsi Hakaniemi digitaalisen liiketoiminnan johtaja Erkki Summanen liiketoimintajohtaja
2022
s. 1963, KTM Kotipaikka Jyväskylä
K-osake: 231 654 kpl A-osake: 203 505 kpl
s. 1961, DI Kotipaikka Kuopio
• Keskisuomalainen Oyj, konsernin johtotehtävät 2004–, liiketoimintajohtaja 2016–
s. 1965, KTM Kotipaikka Jyväskylä
K-osake: -
A-osake: -
s. 1965, FT Kotipaikka Jyväskylä
s. 1973, tradenomi Kotipaikka Jyväskylä
K-osake: -
A-osake: -
s. 1978, KTM Kotipaikka Jyväskylä
s. 1961 Kotipaikka Lappeenranta
• Medialiitto ry, työelämävaliokunta, jäsen 2007–2014, 2019–, puheenjohtaja 2014–2018
K-osake: - A-osake: -
johtoryhmän jäsen 1.3.2023 alkaen
s. 1977, BBA Kotipaikka Jyväskylä
• Uutismedian Liitto ry, Uutismedian kilpailukyky ja mielikuvat -ryhmä, jäsen 2022–
| Etelä-Suomen Media Oy | Keski-Suomen Media Oy | |
|---|---|---|
| Savon Media Oy | Hämeen Media Oy | |
| Esa Digital Oy | Mediasepät Oy | |
| Kamua Oy | Lehtisepät Oy | |
| Jakelusepät Oy | Tietoykkönen Oy | |
| IROResearch Oy Tutkimustoimisto |
Suomen Lehtiyhtymä Oy | |
| Omnipress Oy | Neonmedia Oy | |
| Väli-Suomen Media Oy | Ilves Jakelu Oy | |
| OÜ Vaba Meedia | Kaakon Viestintä Oy | |
| Kiinteistö Oy Lehtikaari 1 | Kiint. Oy Tahko Twinhills 213 |
Suomen Suoramainonta Oy SSM Sisä-Suomi Oy SSM Varsinais-Suomi Oy SSM Itä-Suomi Oy SSM Länsi-Suomi Oy Helsingin Jakelu-Expert Oy P-S Suorajakelu Oy Jakelumasters Oy Jakelujuniorit Oy Suora Lähetys Oy
Myyntimestarit Oy (31,63 %) Arena Partners Oy (41,21 %) Jyväskylän Messut Oy (26,32 %) Kärkimedia Oy (47,06 %) Hämeen Ääni Oy (40,00 %) Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy (35,00 %)
Oulu-Suorajakelu Oy (50,00 %)
Keskisuomalainen Oyj:n A-osakkeen kurssikehitys Helsingin pörssissä 2022–2023 alku
Ensimmäinen Keski-Suomi -lehti ilmestyi. 1871
Keskisuomalainen myytiin Saarijärven Paavon tukiyhtiölle Oy Keskimaalle.
Lehti ilmestyi ensimmäistä kertaa Keskisuomalainen -nimellä.
Keskisuomalainen alkoi ilmestyä joka päivä.
Oy Keskimaa -nimi muutettiin Oy Keskisuomalaiseksi.
1973
Keskisuomalainen siirtyi nykyisinkin käytettävään offset-painotekniikkaan.
Muutto Kauppakadulta uuteen toimitaloon Aholaitaan.
1986
Julistautuminen sitoutumatto maksi lehdeksi.
2016 Mediatalo ESAn osto.
1994
Keskisuomalainen ilmestyi nelivärisenä.
2019
Kaakon Viestinnän sekä Loviisan Sanomien ja Pyhtäänlehden osto.
Keskisuomalainen Oyj meni pörssiin. 1999
2021
Keskisuomalainen täytti 150 vuotta.
Hämeen Sanomien osto.
2018
2013
Suomen Lehtiyhtymän osto.
IROResearchin, Neonmedian ja Suomen Suoramainonnan osto.
2020
Mikkelin Kaupunkilehden, Keski-Häme-lehden sekä Karprintin paikallis- ja kaupunkilehtien osto.
Radio Keskisuomalainen ja Savon Aallot aloittivat toimintansa.
Savon Painon osto . Varhaisjakelun myynti Postille. Lehtien ulkoasu
-uudistus.
1991
Keskisuomalaisesta Suomen vanhin suomenkielinen sanomalehti Uuden Suomen lakkauttamisen johdosta.
1996 Keskisuomalainen julkaistiin
verkkolehtenä.
2001 Savon Mediat Oy:n osake-enemmistön
osto.
Savon Mediat Oy sulautui Keskisuomalainen Oyj:öön.
Ensimmäinen näköislehti julkaistiin verkossa.
Jyväskylässä 31.3.2023 Keskisuomalainen Oyj:n hallitus
Leena Hautsalo puheenjohtaja
Jaakko Kurikka varapuheenjohtaja
Pekka Haltia jäsen
Kalle Kautto jäsen
Vesa-Pekka Kangaskorpi jäsen
Mikko Paananen jäsen
Riitta Vesterinen-Virtanen jäsen
Sisällöntuotanto Visuaalinen suunnittelu ja taitto Kuvat
Paino
KESKISUOMALAINEN OYJ
Aholaidantie 3, PL 159, 40101 Jyväskylä p. 014 622 000
www.keskisuomalainen.com
Vuosikertomus 2022
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.