Annual / Quarterly Financial Statement • Apr 4, 2023
Annual / Quarterly Financial Statement
Open in ViewerOpens in native device viewer
Konsernin IFRS-tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj:n tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös
| Hallituksen toimintakertomus 2022 3 |
|---|
Sampo-konserni 4 |
Tulevaisuuden näkymät 7 |
| Näkymät vuodelle 2023 7 |
| Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä 7 |
| Voitonjakoehdotus 8 |
| Osinko 8 |
Päivitys Sampo-konsernin osinkopolitiikkaan 9 |
Toimintaympäristö 10 |
Pohjoismaiset vahinkovakuutusmarkkinat 10 |
Ison-Britannian vahinkovakuutusmarkkinat 11 |
Liiketoiminta-alueet 12 |
| If 12 |
| Topdanmark 15 |
Hastings 16 |
Mandatum 18 |
Omistusyhteisö 19 |
Taloudellinen tilanne 20 |
| Konsernin vakavaraisuus 20 |
Velka-asema 20 |
Luottoluokitukset 20 |
| Muut tapahtumat 21 |
| Nordean osakkeiden myynti 21 |
Mandatumia koskeva strateginen arviointi 21 |
| Rinnakkaislistautuminen Nasdaqin Tukholman pörssiin 21 |
Omien osakkeiden osto-ohjelmat 21 |
| Ulkoisten tekijöiden vaikutukset Sampo-konserniin 22 |
Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat |
23 |
|---|---|
Osakkeet ja osakepääoma |
23 |
Hallituksen valtuutukset |
25 |
Osakkeenomistajat |
26 |
Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset |
27 |
| Hallinnointiin liittyvät asiat | 28 |
Hallinnointi |
28 |
| Varsinainen yhtiökokous | 28 |
Vastuullisuus |
29 |
Riskienhallinta |
30 |
| Palkitseminen | 30 |
Konsernirakenteen muutokset |
31 |
Organisaatio 31.12.2022 |
32 |
Henkilöstö |
34 |
Raportointikauden jälkeiset tapahtumat |
35 |
| Omien osakkeiden osto-ohjelma | 35 |
| Hallituksen puheenjohtajan seuraajaa koskeva ehdotus |
35 |
Tunnusluvut |
36 |
Tunnuslukujen laskentakaavat |
39 |
| Konsernin IFRS-tilinpäätös |
43 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | 44 |
Konsernitase |
45 |
Laskelma oman pääoman muutoksista |
46 |
Konsernin rahavirtalaskelma |
47 |
| Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot |
49 |
|---|---|
| Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista |
50 |
Segmentti-informaatio |
78 |
| Olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet |
84 |
Muut konsernin liitetiedot 1–35 |
86 |
| Sampo Oyj:n tilinpäätös |
187 |
Sampo Oyj:n tuloslaskelma |
188 |
Sampo Oyj:n tase |
189 |
Sampo Oyj:n rahoituslaskelma |
190 |
| Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot |
191 |
| Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista |
192 |
| Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 1–4 | 193 |
| Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 5–9 | 194 |
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 10–14 |
195 |
Tuloveroja koskeva liitetieto 15 |
196 |
| Vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 16–18 | 197 |
| Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot 19–21 |
197 |
| Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen | |
| allekirjoitukset |
199 |
| Tilintarkastuskertomus 200 |
|
VUOSIRAPORTIT 2022 WWW.SAMPO.COM/VUOSI2022
Tämä pdf-muodossa oleva hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös ei ole ESEF-asetusten (European Single Electronic Format) mukainen xHTML-asiakirja. Sammon ESEF-tilinpäätös on saatavissa osoitteessa www.sampo.com/vuosi2022.
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
| Sampo-konserni4 |
|---|
| Tulevaisuuden näkymät 7 |
| Näkymät vuodelle 2023 7 |
| Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä 7 |
| Voitonjakoehdotus8 |
| Osinko 8 |
| Päivitys Sampo-konsernin osinkopolitiikkaan 9 |
| Toimintaympäristö10 |
| Pohjoismaiset vahinkovakuutusmarkkinat10 |
| Ison-Britannian vahinkovakuutusmarkkinat 11 |
| Liiketoiminta-alueet 12 |
| If 12 |
| Topdanmark 15 |
| Hastings16 |
| Mandatum18 |
| Omistusyhteisö 19 |
| Taloudellinen tilanne |
20 |
|---|---|
| Konsernin vakavaraisuus 20 |
|
| Velka-asema20 | |
| Luottoluokitukset20 | |
| Muut tapahtumat 21 |
|
| Nordean osakkeiden myynti | 21 |
| Mandatumia koskeva strateginen arviointi |
21 |
| Rinnakkaislistautuminen Nasdaqin Tukholman pörssiin |
21 |
| Omien osakkeidenosto-ohjelmat | 21 |
| Ulkoisten tekijöiden vaikutukset Sampo-konserniin |
22 |
| Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat 23 |
|
| Osakkeet ja osakepääoma | 23 |
| Hallituksen valtuutukset |
25 |
| Osakkeenomistajat |
26 |
| Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset |
27 |
| Hallinnointiin liittyvät asiat 28 |
|
|---|---|
| Hallinnointi 28 |
|
| Varsinainen yhtiökokous 28 |
|
| Vastuullisuus 29 |
|
| Riskienhallinta 30 |
|
| Palkitseminen 30 |
|
| Konsernirakenteen muutokset |
31 |
| Organisaatio 31.12.2022 32 |
|
| Henkilöstö34 | |
| Raportointikauden jälkeiset | |
| tapahtumat35 | |
| Omien osakkeiden osto-ohjelma 35 |
|
| Hallituksen puheenjohtajan | |
| seuraajaa koskeva ehdotus 35 |
|
| Tunnusluvut 36 |
Konsernin IFRS-tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Sampo Oyj:n tilinpäätös
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Sammon ydinliiketoiminnalla eli vahinkovakuutuksella oli jälleen vahva vuosi. Underwriting-tulos oli 1 314 miljoonaa euroa (1 282) kasvaen 2 prosenttia vuodentakaisesta tai 13 prosenttia ilman vuonna 2021 raportoituja koronapandemian vaikutuksia. Konsernin yhdistetty kulusuhde säilyi vahvana ja oli 82,1 prosenttia (81,4). Yhdistettyä kulusuhdetta tukivat erinomainen kehitys Pohjoismaissa sekä diskonttokorkojen nousu. Ilman vuonna 2021 raportoituja koronapandemian vaikutuksia yhdistetty kulusuhde olisi parantunut 1,0 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Bruttomaksutulo kasvoi 6 prosenttia 8 136 miljoonaan euroon (7 644) ja sitä tukivat sopimusten vahvalla tasolla pysynyt uusiminen, korkea asiakaspysyvyys ja kurinalainen hinnoittelu. Sampo on asettanut vuosille 2021-2023 taloudelliseksi tavoitteiksi keskimäärin 4–6 prosentin (mid-single digit) suuruisen kasvun underwriting-tulokselle ja alle 86 prosentin yhdistetyn kulusuhteen.
Ifin underwriting-tulos kasvoi 11 prosenttia 985 miljoonaan euroon (891) ja yhdistetty kulusuhde parani 80,3 prosenttiin (81,3). Tulosta tukivat bruttomaksutulon 7,2 prosentin kasvu kiintein valuuttakurssein ja edelleen vahvana jatkunut operatiivinen kehitys. Maksutulon kehityksen takana oli laaja-alainen kasvu kaikilla liiketoiminta-alueilla, mutta se oli erityisen vahvaa Baltia- ja Suurasiakkaat-liiketoiminta-alueilla. Ifin suurimman liiketoiminta-alueen, Henkilöasiakkaiden, maksutulon kasvu oli vankka, 3,5 prosenttia huolimatta uusien autojen myynnin laskusta Pohjoismaissa. Oikaistu riskisuhde parani arviolta 0,5 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Vahvan underwriting-kehityksen ohella If hyötyi korkoympäristössä vuoden 2022 aikana tapahtuneista merkittävistä muutoksista, minkä myötä Ifin efektiivinen korkotuotto nousi 3,2 prosenttiin (1,5). Tulos ennen veroja kasvoi 1 217 miljoonaan euroon (1 077).
Topdanmarkin tulos ennen veroja vuodelta 2022 laski 220 miljoonaan euroon (346) Sampo-konsernin tuloslaskelmassa heikon markkinaympäristön vaikuttaessa negatiivisesti sijoitustuottoihin. Topdanmarkin henkivakuutusliiketoiminnan myynnillä oli 72 miljoonan euron positiivinen vaikutus tulokseen. Yhdistetty kulusuhde oli 83,1 prosenttia (82,3).
Hastingsin liiketoiminta kasvoi tukevasti ja kannattavuus pysyi kestävällä tasolla Ison-Britannian haastavalla moottoriajoneuvovakuutusmarkkinalla, jota leimasi korkea korvausinflaatio läpi vuoden. Bruttomaksutulo kasvoi 15 prosenttia kiintein valuuttakurssein vuonna 2022. Kasvua tukivat korkea asiakaspysyvyys ja kurinalainen hinnoittelu. Voimassa olevien asiakassopimusten määrä kasvoi 2 prosenttia vuoden takaisesta 3,2 miljoonaan sopimukseen. Kasvu selittyi kotivakuutussopimusten 33 prosentin kasvulla, kun taas moottoriajoneuvovakuutussopimusten määrä pysyi tasaisena. Hastingsin operatiivinen kulusuhde nousi 89,7 prosenttiin (80,3). Tulos ennen veroja oli 73 miljoonaa euroa (127), tai 131 miljoonaa euroa (168) ilman ei-operatiivisia poistoja.
Mandatum-segmentin tulos ennen veroja vuodelta 2022 laski 207 miljoonaan euroon (291). Tulokseen vaikuttivat realisoitujen voittojen pieneneminen ja Sampo Oyj:lle maksettu 29 miljoonan euron (15) konserniavustus. Mandatumin nettomerkinnät sijoitussidonnaisiin ja muihin hallinnoitaviin varoihin pysyivät positiivisina vuoden jokaisella neljänneksellä. Nettomerkinnät eivät kuitenkaan riittäneet kompensoimaan markkina-arvojen laskua, mistä johtuen hallinnoitavat asiakasvarat laskivat vuoden 2022 lopussa 10,3 miljardiin euroon vuoden
2021 lopun 11,1 miljardista. Mandatum Lifen Solvenssi II -vakavaraisuussuhde vahvistui 248 prosenttiin (190) korkojen nousun ja alentuneen vakavaraisuusvaatimuksen siivittäminä.
Sampo myi omistamansa loput 246 miljoonaa Nordean osaketta vuonna 2022. Yhteensä 46 miljoonaa osaketta myytiin avoimessa pörssikaupankäynnissä vuoden 2022 ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen aikana ja 200 miljoonaa osaketta nopeutetun tarjousmenettelyn kautta 29.4.2022. Osakemyynneistä saatu bruttomyyntitulo oli yhteensä 2,3 miljardia euroa. Transaktioista kirjattiin Sammon konsernituloslaskelmaan 103 miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus.
Sampo-konsernin tulos ennen veroja vuodelta 2022 oli 1 863 miljoonaa euroa (3 171). Tulos ennen veroja sisältää 138 miljoonaa euroa (982) kirjanpitovaikutuksia, jotka on Sampo-konsernin osinkopolitiikan mukaisesti määritelty satunnaisiksi eriksi. Ilman näitä eriä, ja erityisesti siksi että Nordeaa ei enää kirjattu osakkuusyhtiöksi, tulos ennen veroja laski 1 725 miljoonaan euroon (2 189). Osakekohtainen tulos oli 2,69 euroa (4,63), tai 2,41 euroa (2,86) ilman satunnaisia eriä. Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos oli -26 miljoonaa euroa (3 448) ja sitä painoi sijoitusmarkkinoiden heikko kehitys.
Sampo Oyj ilmoitti 7.12.2022, että sen hallitus on päättänyt aloittaa Mandatumia koskevan strategisen arvioinnin. Arviointiprosessissa tarkastellaan eri vaihtoehtoja tarkoituksenaan arvioida, voisiko Mandatumin eriyttäminen konsernista tuottaa omistaja-arvoa. Arviointiprosessi oli edelleen kesken, kun koko vuoden tulos julkaistiin 10.2.2023.
Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli vuoden 2022 lopussa 210 prosenttia vahvistuen vuoden 2021 lopun 185 prosentista. Velkaisuusaste oli 25,6 prosenttia vuoden 2022 lopussa, kun se vuoden 2021 lopussa oli 23,8 prosenttia. Sampo tavoittelee 170–190 prosentin vakavaraisuussuhdetta ja alle 30 prosentin velkaisuusastetta.
Sampo Oyj:n hallitus ehdotti 17.5.2023 järjestettävälle yhtiökokoukselle 10.2.2023, että vuodelta 2022 osinkoa jaetaan 2,60 euroa osakkeelta. Osinko koostuu 1,80 euron (1,70) perusosingosta (aiemmin tunnettu vakuutusosinkona, joka esiteltiin vuoden 2021 pääomamarkkinapäivässä), jossa on kasvua 6 prosenttia, ja 0,80 euron lisäosingosta. Lisäksi Sampo ilmoitti, että sen johto aikoo ehdottaa hallitukselle uuden, 400 miljoonan euron omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman käynnistämistä.
IFRS 17- ja 9-standardien voimaantulon myötä varojen ja velkojen käypien arvojen muutokset vaikuttavat Sammon raportoituun nettotulokseen 1.1.2023 alkaen. Tämän seurauksena Sammon hallitus on päätynyt päivittämään konsernin osinkopolitiikkaa siten, että vähintään 70 prosentin suuruinen voitonjakosuhde lasketaan jatkossa uudesta tunnusluvusta, operatiivisesta tuloksesta, aiemmin määrityksessä käytetyn konsernin nettotuloksen (pl. satunnaiset erät) sijaan. Muutoksen ei odoteta vaikuttavan osingon suuruuteen tai kehitykseen jatkossa. Päivitetystä osinkopolitiikasta on lisätietoja Osinkoehdotus-osiossa.
Sampo osti vuonna 2022 omia osakkeitaan kolmen eri osto-ohjelman kautta. Viimeisimmästä, 9.6.2022 käynnistetystä 1 miljardin euron osto-ohjelmasta oli vuoden 2022 lopussa käytetty 845 miljoonaa euroa. Osto-ohjelma saatiin päätökseen 8.2.2023. Kokonaisuudessaan Sampo osti 32 miljoonaa omaa osaketta yhteensä 1,4 miljardilla eurolla vuonna 2022.
Sampo-konserni julkaisee kirjanpitolain luvun 3a pykälän 5 mukaisesti selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista. Kyseinen selvitys (Vastuullisuusraportti vuodelta 2022) julkaistaan toimintakertomuksesta erillisenä toukokuussa 2023.
Sampo-konserni, 2022
| Milj. e | 2022 | 2021 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 1 863 | 3 171 | -41 |
| If | 1 217 | 1 077 | 13 |
| Topdanmark | 220 | 346 | -36 |
| Hastings | 73 | 127 | -43 |
| Mandatum* | 207 | 291 | -29 |
| Omistusyhteisö* | 146 | 1 331 | -89 |
| Tilikauden tulos | 1 541 | 2 748 | -44 |
| Underwriting-tulos | 1 314 | 1 282 | 2 |
| Muutos | |||
| Tulos/osake, euroa | 2,69 | 4,63 | -1,94 |
| Tulos/osake ilman satunnaisia eriä, euroa** | 2,41 | 2,86 | -0,45 |
| Tulos/osake markkina-arvoin, euroa | -0,26 | 5,9 | -6,16 |
| Oman pääoman tuotto (ml. laajan tuloksen erät), % |
-1,3 | 26,8 | -28,1 |
* Mandatumin Sampo Oyj:lle maksaman konserniavustuksen jälkeen, joka oli 29 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 15 miljoonaa vuonna 2021.
** Vuoden 2022 tulos sisältää 138 miljoonaa euroa kirjanpitovaikutuksia, jotka on luokiteltu Sampokonsernin osinkopolitiikan mukaisesti satunnaisiksi eriksi. Vuonna 2021 satunnaiset erät olivat 982 miljoonaa euroa.
| Tavoite | 2022 | |
|---|---|---|
| Underwriting-tuloksen kasvu keskimäärin 4–6 (mid-single digit) prosenttia vuositasolla (ilman koronapandemian vaikutuksia) |
13 % (raportoitu kasvu 2 %) | |
| Konserni | Konsernin yhdistetty kulusuhde: alle 86 % |
82,1 % |
| Vakavaraisuussuhde: 170–190 % | 210 % | |
| Velkaisuusaste: alle 30 % | 25,6 % | |
| If | Yhdistetty kulusuhde: alle 85 % | 80,3 % |
| Operatiivinen kulusuhde: alle 88 % | 89,7 % | |
| Hastings | Riskisuhde: alle 76 % | 83,7 % |
Koronapandemian vaikutukset olivat vuonna 2022 hyvin vähäiset ja näin ollen niitä ei raportoida erikseen. Lisätietoja on saatavilla Muut tapahtumat -osiossa.
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen odotetaan yltävän vuosille 2021–2023 asetettujen tavoitteiden mukaisiin underwriting-marginaaleihin. Konsernitasolla Sampo tavoittelee alle 86 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta, ja sen suurimman tytäryhtiön Ifin tavoitteeksi on asetettu alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde. Hastings tavoittelee alle 88 prosentin operatiivista kulusuhdetta.
Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen yhdistetyt kulusuhteet ja operatiiviset kulusuhteet vaihtelevat muun muassa sään kausivaihteluiden, suurvahinkojen ja aiempien tilikausien vahinkoihin liittyvän vastuuvelan kehityksen vuoksi. Näillä tekijöillä on erityisen olennainen merkitys yksittäisille segmenteille ja liiketoiminta-alueille, kuten Tanskan ja Ison-Britannian toiminnoille.
Rahoitustoiminnan nettotuloksen markkina-arvoinen osa on varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen.
Topdanmark julkaisee oman tulosennustemallinsa vuosineljänneksittäin.
Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti keskeisten liiketoimintayksiköidensä välityksellä.
Sammon konserniyhtiöiden kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.
Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Vuoden 2022 aikana sota Ukrainassa heikensi maailmantalouden kehitystä ja samalla inflaatiopaineet voimistuivat ja laajentuivat pakottaen keskuspankkeja jyrkkiin koronnostoihin. Tämä voi johtaa sekä talouskasvun merkittävään hidastumiseen edelleen että ongelmiin yritysten,
kotitalouksien ja valtioiden velanhoitokyvyssä. Lisäksi Euroopan energiahuollon uudelleenjärjestelyt vievät aikaa ja nykyinen energiakriisi voi kestää useita vuosia. Nämä tekijät tuovat talouden ja pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä merkittävää epävarmuutta. Samaan aikaan nopeasti kehittyvät hybridiuhat luovat uusia haasteita valtioille ja yrityksille. On olemassa myös lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.
Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset muutokset, kestävän kehityksen teemat ja teknologinen kehitys esimerkiksi keinoälyn ja digitalisaation saralla mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat.
Sampo-konsernin voimassa olevan pääomakehikon mukaisesti Sampo palauttaa vakuutustoiminnoistaan säännöllisesti kertyvää ylimääräistä pääomaa perusosingon muodossa. Muu ylimääräinen pääoma, mukaan lukien mahdollisten finanssisijoitusten myynneistä saatavat varat, palautetaan lisäosinkojen ja/tai omien osakkeiden takaisinostojen muodossa siltä osin kuin niitä ei käytetä liiketoiminnan kehittämiseen. Sampo tavoittelee 170–190 prosentin suuruista Solvenssi II -vakavaraisuussuhdetta ja alle 30 prosentin velkaisuusastetta.
Sampo Oyj:n vuodelle 2022 soveltaman osinkopolitiikan mukaan maksettujen osinkojen kokonaismäärä on vähintään 70 prosenttia konsernin vuotuisesta nettotuloksesta (pl. satunnaiset erät). Tässä yhteydessä satunnaisilla erillä tarkoitetaan Nordean osakkeiden myynteihin liittyviä kertaluonteisia eriä, Topdanmarkin henkivakuutusliiketoiminnan myyntiä ja Nordaxin kirjanpitokäytännön muutosta osakkuusyhtiöstä käyvän arvon mukaan kirjatuksi sijoitukseksi vuonna 2022.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 6 716 miljoonaa euroa, josta tilikauden 2022 voitto on 1 780 miljoonaa euroa. Yllä esitettyjen linjausten mukaisesti hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi 2,60 euroa kullekin yhtiön osakkeelle, lukuun ottamatta osingon täsmäytyspäivänä 22.5.2023 Sampo Oyj:n hallussa olevia osakkeita. Osinkoon sisältyy 1,80 euron suuruinen osakekohtainen perusosinko sekä 0,80 euron suuruinen osakekohtainen lisäosinko.
Koska osakekohtainen tulos ilman satunnaisia eriä oli 2,41 euroa osakkeelta, ehdotettu osinko vastaa 108 prosentin voitonjakosuhdetta. Loput varoista jätetään yhtiön omaan pääomaan. Ehdotetun osingon huomioimisen jälkeen Sampo-konsernin tilikauden 2022 jakokelpoiset varat ovat 5 378 miljoonaa euroa, konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde 210 prosenttia ja velkaisuusaste 28,6 prosenttia.
Osinko ehdotetaan maksettavan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 22.5.2023 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingot maksetaan 31.5.2023.
Ruotsalaisten talletustodistusten liikkeeseenlaskija huolehtii osinkojen maksusta Euroclear Sweden AB:ssa osingonmaksun täsmäytyspäivänä 22.5.2023 rekisteröidylle ruotsalaisten talletustodistusten haltijalle, jolle osingot maksetaan Ruotsin kruunuina.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
IFRS 17- ja 9-standardien voimaantulon myötä varojen ja velkojen käypien arvojen muutokset vaikuttavat Sammon raportoituun nettotulokseen 1.1.2023 alkaen. Tämän seurauksena Sammon hallitus on päätynyt päivittämään konsernin osinkopolitiikkaa siten, että vähintään 70 prosentin suuruinen voitonjakosuhde lasketaan jatkossa uuden määritelmän mukaisesta operatiivisesta tuloksesta, aiemmin määrityksessä käytetyn nettotuloksen (pl. satunnaiset erät) sijaan. Muutoksen ei odoteta merkittävästi vaikuttavan osingon suuruuteen tai kehitykseen. Päivitys koskee tilikaudelta 2023 ja sen jälkeen maksettavia osinkoja.
Päivitetyn osinkopolitiikan mukaan Sampo tulee maksamaan vakaata ja kestävällä tasolla olevaa perusosinkoa, joka kasvaa konsernin tuottojen mukaisesti. Maksettava vuotuinen kokonaisosinko on vähintään 70 prosenttia konsernin operatiivisesta tuloksesta.
Operatiivinen tulos vastaa muutoin nettotulosta ilman satunnaisia eriä IFRS 4:n mukaisesti, mutta se eroaa siitä pääasiassa siten, että kaikki diskonttauskorkojen muutoksista tulleet tulosvaikutukset ja Sammon vahinkovakuutustoiminnan ei-operatiivisten aineettomien hyödykkeiden poistot jätetään huomioimatta ja siten, että Mandatumin tulos korvataan siinä yhtiön Sampo Oyj:lle jakamalla osingolla. Operatiivisen tuloksen tarkka määritelmä on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/osinko. Sampo on sitoutunut vahvaan ja tehokkaaseen taseeseen konsernin pääomakehikon mukaisesti. Täten perusosinkoa voidaan täydentää omien osakkeiden ostojen ja/tai lisäosingon muodossa tapahtuvin ylimääräisen pääoman palautuksin.
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Pohjoismaiden vahinkovakuutusmarkkinat pysyivät vuonna 2022 suhteellisen vakaina inflaation ja korkojen nousun aiheuttamista makrotalouden haasteista huolimatta. Markkinat olivat yhä erittäin kilpaillut, mutta suuremmat toimijat noudattivat vahvaa kulukuria ja monet toimijat korottivat vuoden aikana hintojaan inflaation kattamiseksi. Yleisellä tasolla Pohjoismaiden vahinkovakuutusmarkkinat olivat edelleen muun Euroopan vahinkovakuutusmarkkinoita kannattavammat ja niiden yhdistetty kulusuhde oli alhaisempi.
Korvausinflaation hallinta ja seuranta sekä uudelleenhinnoittelu olivat vuonna 2022 jokaisen vakuutusyhtiön pääasiallisia huolenaiheita. Inflaation kiihtyminen vaikutti kaikkiin Pohjoismaihin ja vahinkovakuutussegmentteihin, ja korvausinflaatio oli korkeinta omaisuus- ja ajoneuvovakuutussegmenteissä. Tähän oli pääasiallisena syynä rakennusmateriaalien ja varaosien hinnannousu raaka-ainepulan sekä kasvaneiden kuljetus- ja energiakustannusten seurauksena. Korvausinflaatio alkoi kiihtyä jo vuonna 2021 pandemian heikentämän saatavuuden vuoksi ja Ukrainan sodan luoma haastava makrotaloudellinen ympäristö vauhditti sitä entisestään.
Asiakaspysyvyyden kehitys on perinteisesti ollut Pohjoismaiden vahinkovakuutusmarkkinoilla muun Euroopan vahinkovakuutusmarkkinoita vakaampaa ja pysynyt noin 85–90 prosentissa. Tämä suuntaus jatkui vuonna 2022, ja asiakaspysyvyys säilyi hintojen noususta huolimatta hyvänä, koska inflaatio oli yleisesti tiedostettu tosiasia. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta vakuutusten kysyntä on ollut suhteellisen vakaata, ja markkinatoimijoiden aktiivisuus lisääntyi jonkin verran vuoden loppua kohti. Pohjoismaisilta toimijoilta nähtiin joitakin kohdennettuja kasvupyrkimyksiä useilla eri alueilla.
Pohjoismaissa koettiin jonkin verran säävahinkoja vuonna 2022. Vuoden alussa aluetta koettelivat vuodenajalle tyypilliset talvimyrskyt. Vuoden viimeisellä neljänneksellä esiintyi jonkin verran rankkoja lumisateita ja lyhyt pakkasjakso, jotka aiheuttivat säähän liittyviä korvaushakemuksia. Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys ovat edelleen tärkeitä Pohjoismaiden vahinkovakuutusalalla, ja useimmat suuret toimijat ovat jo sisällyttäneet ilmasto- ja ESG-tavoitteita strategioihinsa.
Pohjoismaiset vakuutusyhtiöt jatkoivat vuoden aikana panostuksiaan myynnin, asiakaspalvelun ja korvauskäsittelyn digitaalisuuteen investoimalla keskeisiin järjestelmiin ja verkkoalustoihin. Vaikka Pohjoismaiden yhteiskunnat ovat pitkälle digitalisoituneita, kannattavuutta voidaan edelleen parantaa digitalisaatiolla. Pohjoismaat ovat vuodesta toiseen Euroopan maiden digitaalista kilpailukykyä mittaavan Digital Economy and Society Index (DESI) -indeksin kärjessä.
Vahinkofrekvenssi kasvoi vuonna 2022 kaikissa Pohjoismaissa, kun yhteiskunta avautui pandemiaan liittyneiden rajoitusten poistuessa. Vuoden alussa oli vielä voimassa joitakin pandemiaan liittyviä rajoituksia, jotka vaikuttivat vahinkofrekvenssiin. Kun rajoituksia purettiin vuoden kuluessa asteittain, ajoneuvovahinkoihin liittyvät korvaushakemukset palasivat tavanomaiselle tasolle liikenteen palatessa normaaliksi. Myös matkavakuutusten vahinkofrekvenssi lisääntyi vuonna 2022, kun ihmiset alkoivat taas matkustaa.
Uusien autojen myynti jatkui heikkona myös vuonna 2022 ja laski 9,5 prosenttia edellisvuodesta, mutta vuosi päättyi positiivisissa tunnelmissa, kun uusien autojen myynti kääntyi kasvuun viimeisellä vuosineljänneksellä. Ukrainan sota ja sitä seurannut yleinen taloudellinen taantuma pahensivat pandemiaan liittyvän puolijohdepulan kielteisiä vaikutuksia, mikä heikensi uusien autojen myyntiä.
Konsernin IFRS-tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Sääntelyä muutettiin ja korvausinflaatio kasvoi Ison-Britannian vahinkovakuutusmarkkinoilla kuluneen vuoden aikana. Finanssivalvontaviranomaisen tekemät muutokset vakuutusten yleiseen hinnoitteluun astuivat voimaan 1.1.2022 ja vaikuttivat merkittävästi joidenkin vakuuttajien tarjoamiin uusimishintoihin. Uusien sopimusten hinnat nousivat markkinoilla, mutta eivät tarpeeksi kattaakseen uusittujen sopimusten hintojen laskun koko toimialalla. Hastingsin ensisijainen jakelukanava eli hintavertailusivustot ovat edelleen Ison-Britannian autoja kotivakuutusasiakkaiden ylivoimaisesti suurin kanava.
Korvausinflaatio nousi Ison-Britannian ajoneuvovakuutusmarkkinoilla ja oli arviolta 12 prosenttia vuonna 2022. Vahinkojen suuruus kasvoi käytettyjen autojen hintojen nousun takia, joka puolestaan johtui toimitusketjujen häiriöistä uusien autojen markkinoilla, energian ja työn hinnoista sekä yleisestä inflaatiosta Isossa-Britanniassa. Vahinkofrekvenssi kasvoi pandemian jälkeen, kun rajoituksia purettiin ja matkustaminen lisääntyi. Marras- ja joulukuun huono sää sekä junalakot kasvattivat vahinkofrekvenssiä entisestään viimeisellä neljänneksellä.
Finanssivalvontaviranomaisen General Insurance Pricing Practices (GIPP) -uudistus vaikutti erityisesti kotivakuutusmarkkinoihin, joilla suuren sopimuskannan toimijoiden sopimusten uusimishinnat laskivat huomattavasti. Joulukuun huonot sääolosuhteet vaikuttivat myös kotitalouksien vahinkofrekvenssiin, ja yleinen inflaatiopaine kasvatti korvaussummia.
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutuskonserni. Se tarjoaa vakuutusratkaisuja kaikissa keskeisissä vakuutuslajeissa neljällä liiketoiminta-alueellaan, joita ovat Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat ja Baltia. Ifin liiketoimintamalli perustuu korkeaan asiakastyytyväisyyteen, alansa parhaaseen riskien arviointiin ja hinnoitteluun sekä pohjoismaisen toimintamallinsa mahdollistamaan skaalaeduista hyötymiseen. Ifin strategian ytimessä ovat erinomaiset digitaaliset myyntikanavat ja muut digitaaliset palvelut etenkin Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa ja Yritysasiakkaatliiketoiminnan pk-markkinasegmentissä.
If raportoi 985 miljoonan euron (891) suuruisen underwriting-tuloksen vuonna 2022. Kasvu oli vuositasolla 11 prosenttia. Kasvua vauhditti yhdistetyn kulusuhteen koheneminen 1,0 prosenttiyksikköä 80,3 prosenttiin (81,3) ja maksutulon 7,2 prosentin kasvu kiintein valuuttakurssein. Kehitys ylittää Ifin vuosien 2021–2023 taloudelliset tavoitteet, jotka ovat underwriting-tuloksen kasvu noin 4–6 prosenttia (mid-single digit) ja alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde.
If, 2022
| Milj. e | 2022 | 2021 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Vakuutusmaksutulo, brutto | 5 432 | 5 134 | 6 |
| Vakuutusmaksutulo, netto | 5 002 | 4 772 | 5 |
| Korvauskulut, netto | -2 963 | -2 860 | 4 |
| Liikekulut | -1 054 | -1 021 | 3 |
| Underwriting-tulos | 985 | 891 | 11 |
| Muut vakuutustekniset tuotot ja kulut | -9 | -3 | 245 |
| Vakuutustoimintaan kohdistettu sijoitustoiminnan nettotuotto | 11 | 14 | -24 |
| Vakuutustekninen kate | 987 | 902 | 9 |
| Sijoitustoiminnan nettotuotto | 273 | 234 | 16 |
| Sijoitustoiminnan nettotuotto-osuuden siirto | -44 | -36 | 24 |
| Muut tuotot ja kulut | 1 | -24 | — |
| Tulos ennen veroja | 1 217 | 1 077 | 13 |
| Avainluvut | 2022 | 2021 | Muutos |
| Yhdistetty kulusuhde, % | 80,3 | 81,3 | -1,0 |
| Riskisuhde, % | 59,2 | 59,9 | -0,7 |
| Toimintakulusuhde, % | 21,1 | 21,4 | -0,3 |
| Liikekulusuhde, % | 15,4 | 15,8 | -0,4 |
| Suurvahingot vs. budjetoidut*, % | 0,8 | 0,8 | — |
| Aiempien tilikausien kehitys**, % | 6,7 | 3,6 | 3,2 |
* Suurvahinkojen positiivinen poikkeama normaaliin nähden tarkoittaa normaalitasoa suurempia suurvahinkoja. Toisella vuosineljänneksellä 2022 tarkistettu arvio suurvahinkojen kehityksestä huomioiden suurvahinkojen poikkeama olisi ollut 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2021.
** Positiivinen luku kertoo vastuuvelan myönteisestä kehityksestä.
Konsernin IFRS-tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Ifin raportoima bruttomaksutulo oli 5 432 miljoonaa euroa (5 134) vuonna 2022. Maksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 7,2 prosenttia erityisesti Suurasiakkaatja Baltia-liiketoimintojen vahvan kehityksen ansiosta. Maksutulo kasvoi vahvasti kauttaaltaan ja kasvua vauhdittivat pääasiassa hinnankorotukset, vahva asiakaspysyvyys ja asiakasmäärän kasvu edellisvuodesta.
Ifin Henkilöasiakasliiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi 3,5 prosenttia vuonna 2022. Kasvua vauhdittivat pääasiassa korvausinflaation tahdissa toteutetut hinnankorotukset, vahva asiakaspysyvyys ja asiakaskunnan kasvu. Kasvu oli maantieteellisesti suurinta Norjassa ja Suomessa.
Uusien autojen myynti oli edelleen hidasta, mikä vaikutti negatiivisesti Henkilöasiakkaat-liiketoiminnan vuoden 2022 bruttomaksutuloon. Vuoden 2021 jälkipuoliskon heikko uusien autojen myynti jatkui Pohjoismaissa suurimman osan vuotta 2022 ja laski vuositasolla 9,5 prosenttia. Ruotsin moottoriajoneuvovakuuttaminen pois lukien Henkilöasiakasliiketoiminnan maksutulo kasvoi vuoden aikana 5,5 prosenttia ja koko Ifin maksutulo 8,7 prosenttia kiintein valuuttakurssein.
Henkilöasiakasliiketoiminnan asiakasmäärä jatkoi vakaata kasvuaan vuonna 2022. Asiakasmäärä on nyt 3,3 miljoonaa kotitaloutta, joista monilla on useita Ifin vakuutuksia. Vahvaa kehitystä tukivat 90 prosentin asiakaspysyvyys ja korkea asiakasuskollisuutta mittaava suositteluindeksi, NPS (Net Promoter Score) 62.
Digitaaliset asiakastunnusluvut paranivat myös vuonna 2022 vuosien mittaan tehtyjen jatkuvien investointien ansiosta. Yli puolet uusasiakasmyynnistä oli digitaalista, ja verkossa tehtyjen vahinkoilmoitusten määrä lisääntyi edelleen. Myös vakuutusasioiden hoito itsepalveluna Omien Sivujen kautta kasvoi, ja sisäänkirjautumisten määrä nousi 16 prosenttia edellisvuodesta 13 miljoonaan. Kehitys oli hyvää kaikissa toimintamaissa.
Ifin Yritysasiakkaat-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi 6,0 prosenttia kiintein valuuttakurssein vuonna 2022, pääasiassa Ruotsin ja Norjan ansiosta. Hinnankorotukset, korkea ja vakaa asiakaspysyvyys sekä asiakasmäärän kasvu tukivat maksutulon kasvua. Vuoden lopussa lähes 45 prosenttia yritysasiakkaista käytti digitaalista MyBusiness-kirjautumisratkaisua.
Suurasiakkaat-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi 20,4 prosenttia kiintein valuuttakurssein vuonna 2022. Kasvua selittivät pääasiassa merkittävät hinnankorotukset, vakuutussopimusten vahva uusimisvolyymi ja parantunut asiakaspysyvyys. Inflaation mukaiset hinnankorotukset jatkuivat kaikissa maissa ja erityisesti kiinteistövakuutussegmentissä. Maksutulo kasvoi kaikissa maissa kaksinumeroisin prosentein vuodentakaisesta ja voimakkainta se oli Tanskassa.
Digitaalisia palveluja ja itsepalveluja käyttävien suurasiakkaiden osuus kasvoi vuoden aikana. Noin 55 prosentilla asiakkaista on nyt tunnukset If Login -palveluun ja näistä yli 90 prosenttia käytti palvelua ahkerasti vakuutussopimuksien ja laskujen tarkasteluun sekä vahinkoilmoitusten ja vakuutustodistuksien tekoon.
Baltian liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi 21,9 prosenttia kiintein valuuttakurssein vuonna 2022. Kasvu oli vahvaa kaikissa kolmessa Baltian maassa ja sitä tukivat vuositasolla korvauskuluinflaatiota korkeampina jatkuneet hinnankorotukset, vakaa asiakaspysyvyys ja asiakasmäärän kasvu.
Ifin yhdistetty kulusuhde parani 1,0 prosenttiyksikköä 80,3 prosenttiin (81,3) vuonna 2022. Diskonttokorkojen nousu ja parantunut oikaistu riskisuhde tukivat kehitystä, kun taas koronapandemian vaikutusten poistuminen ja suurvahinkojen kasvu vaikuttivat kulusuhteeseen negatiivisesti.
Suurvahinkojen osuus nettovakuutusmaksutulosta oli 0,8 prosenttiyksikköä odotuksia suurempi vuonna 2022, mikä vastasi 0,6 prosenttiyksikön heikkenemistä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Vuonna 2022 ilmoitetut suurvahingot liittyivät pääasiassa Yritysasiakkaat- ja Suurasiakkaat-liiketoimintojen asiakkaiden kiinteistövahinkoihin.
Konsernin IFRS-tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Vuonna 2022 raportoidut vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot olivat 0,6 prosenttiyksikköä odotettua suuremmat pääasiassa ankaran talvisään takia. Säävahingot olivat 0,2 prosenttiyksikköä pienemmät kuin edellisvuonna, jolloin vakaviin sääilmiöihin liittyviä vahinkokuluja nostivat Saksassa ja Ruotsissa koetut tulvat.
Koronapandemian vaikutusten purkautuminen heikensi yhdistetyn kulusuhteen kehitystä vuodentakaisesta. Koronapandemian vaikutukset paransivat yhdistettyä kulusuhdetta noin 2 prosenttiyksikköä vuonna 2021. Vuodelta 2022 ei raportoitu koronapandemiaan nimenomaisesti liittyviä vaikutuksia.
Aiempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varatun korvausvastuun purku vahvisti yhdistettyä kulusuhdetta vuoden 2022 aikana 6,7 prosenttiyksikköä (3,6). Tämä positiivinen kehitys selittyi pääasiassa eliniänodotuksiin liittyvien oletusten muutoksilla Suomessa ensimmäisellä vuosineljänneksellä, diskonttokorkojen nousulla Ruotsissa ja diskonttokoron vaiheittaisella nostamisella Suomessa. Suomen diskonttokorkoa nostettiin vuoden 2021 lopun 0,75 prosentista 2,50 prosenttiin, mikä toi koron lähelle markkinakorkoa. Diskonttokorkojen nousulla oli 379 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus, mutta korvausvastuiden kasvu 123 miljoonalla eurolla Ifin varovaisen varautumiskäytännön mukaisesti kuitenkin osittain pienensi tätä myönteistä vaikutusta.
Riskisuhde koheni kaiken kaikkiaan 0,7 prosenttiyksikköä 59,2 prosenttiin (59,9) vuonna 2022. Oikaistu riskisuhde
| Yhdistetty kulusuhde, % | Riskisuhde, % | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2022 | 2021 | Muutos | 2022 | 2021 | Muutos | |
| Henkilöasiakkaat | 81,7 | 78,6 | 3,1 | 60,6 | 57,3 | 3,3 |
| Yritysasiakkaat | 74,6 | 83,2 | -8,6 | 52,7 | 61,2 | -8,5 |
| Suurasiakkaat | 85,8 | 93,4 | -7,6 | 68,5 | 74,3 | -5,8 |
| Baltia | 89,9 | 86,8 | 3,1 | 62,8 | 58,7 | 4,1 |
| Ruotsi | 84,2 | 75,8 | 8,4 | 64,8 | 56,9 | 7,9 |
| Norja | 89,8 | 84,6 | 5,2 | 69,4 | 63,3 | 6,1 |
| Suomi | 46,6 | 81,8 | -35,2 | 24,5 | 59,5 | -35,0 |
| Tanska | 104,3 | 90,9 | 13,4 | 79,1 | 63,4 | 15,7 |
parani vuositasolla noin 0,5 prosenttiyksikköä, kun laskelmasta eliminoidaan suurvahingot, sääilmiöihin liittyvät vahingot, koronaviruspandemian vaikutukset ja aiempien vuosien kehitys.
Toimintakulusuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä 21,1 prosenttiin (21,4) vuonna 2022. Toimintakulusuhteen kehitys vuonna 2022 ylitti Ifin vuosien 2021–2023 tavoitteen, joka on toimintakulusuhteen pieneneminen noin 20 korkopisteellä vuosittain.
Ifin sijoitustoiminnan tulos oli 273 miljoonaa euroa (234) vuodelta 2022. Sijoitusten tuotto markkina-arvoin oli -4,4 prosenttia (4,3) ja siihen vaikuttivat korkojen nousu sekä korko- ja osakemarkkinoiden volatiliteetti.
Katsauskauden aikana Ifin korkosalkkua uudelleensijoitettiin asteittain korkeampikorkoisiin sijoituksiin, mikä paransi Ifin efektiivistä korkotuottoa (running yield). Efektiivinen korkotuotto oli joulukuun lopussa 3,2 prosenttia (1,5).
Ifin vuoden 2022 raportoitu tulos ennen veroja kasvoi 13 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 1 217 miljoonaa euroa (1 077). Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos oli koko vuonna 182 miljoonaa euroa (1 090).
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Topdanmark on Tanskan kolmanneksi suurin vahinkovakuutusyhtiö, jolla on 16 prosentin markkinaosuus. Yhtiö keskittyy henkilöasiakkaiden, maatalouden ja pk-yritysten vakuuttamiseen. Yhtiö harjoitti aiemmin myös henkivakuutusliiketoimintaa, mutta luopui siitä 1.12.2022. Yhtiö on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa.
Sampo Oyj omisti 43 676 975 Topdanmarkin osaketta 31.12.2022. Omistusosuus on 48,5 prosenttia kaikista osakkeista ja 49,3 prosenttia osakkeisiin liittyvistä äänistä. Omistusosuuden markkina-arvo oli 2 146 miljoonaa euroa.
Topdanmarkin vuoden 2022 tulos ennen veroja laski 220 miljoonaan euroon (346) Sampo-konsernin konsolidoidussa tuloslaskelmassa heikkojen sijoitustuottojen heijastuessa tulokseen vuonna 2022. Tulokseen sisältyi 127 miljoonan euron suuruinen bruttomääräinen luovutusvoitto, joka kirjattiin henkivakuutusliiketoiminnan myynnistä. Sammossa henkivakuutustoimintoihin liittyneet aineettomat omaisuuserät kirjattiin pois taseelta tulosvaikutteisesti, joka pienensi luovutusvoittoa 55 miljoonalla eurolla, ja tämän seurauksena konsernitulokseen kirjattiin 72 miljoonan euron positiivinen kirjanpitovaikutus.
Topdanmark, 2022
| Milj. e | 2022 | 2021 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Vakuutusmaksutulo, netto | 2 511 | 2 694 | -7 |
| Sijoitustoiminnan nettotuotot | -1 119 | 1 359 | — |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 76 | 1 | — |
| Korvauskulut | -1 778 | -1 947 | -9 |
| Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos | 1 004 | -1 398 | — |
| Henkilöstökulut | -296 | -294 | 1 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -163 | -138 | 18 |
| Rahoituskulut | -19 | -11 | 66 |
| Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista | 4 | 79 | -95 |
| Tulos ennen veroja | 220 | 346 | -36 |
| Avainluvut | 2022 | 2021 | Muutos |
| Yhdistetty kulusuhde, % | 83,1 | 82,3 | 0,8 |
| Vahinkosuhde, % | 66,8 | 66,7 | 0,1 |
| Liikekulusuhde, % | 16,3 | 15,6 | 0,7 |
Vuoden 2022 yhdistetty kulusuhde oli 83,1 prosenttia (82,3). Liikekulusuhde oli samalla ajanjaksolla 16,3 prosenttia (15,6).
Topdanmark ilmoitti tilinpäätöksensä yhteydessä, että sen hallitus suosittaa yhtiökokousta maksamaan osinkoina 4 815 miljoonaa Tanskan kruunua eli 53,5 Tanskan kruunua osakkeelta. Kokonaisosinkoon sisältyy 11,0 Tanskan kruunun osakekohtainen perusosinko ja Topdanmark Liv Holding A/S:n myyntiin liittyvä 42,5 Tanskan kruunun suuruinen lisäosinko. Yhtiökokouksen hyväksyessä osinkoehdotuksen Sampo saa Topdanmarkilta osinkoina noin 314 miljoonaa euroa 26.4.2023.
Lisätietoja Topdanmark A/S:stä ja sen vuoden 2022 tuloksesta saatavilla osoitteessa www.topdanmark.com.
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Hastings on yksi Ison-Britannian johtavista digitaalisista vahinkovakuutusten tarjoajista. Yhtiö myy pääasiassa ajoneuvo-, polkupyörä- ja kotivakuutuksia. Hastingsilla on yli 3 miljoonaa asiakasta, joita se palvelee kahden pääasiallisen tytäryhtiön kautta, Hastings Insurance Services Limitedin kautta Isossa-Britanniassa ja Advantage Insurance Companyn kautta Gibraltarilla.
Ison-Britannian ajoneuvovakuutusmarkkinoilla koettiin merkittäviä paineita vuonna 2022, mukaan lukien kireä kilpailu, autoilun palaaminen koronapandemiaa edeltäville tasoille, kaksinumeroinen korvausinflaatio ja finanssivalvontaviranomaisen sopimusten uusimishintoja koskeva GIPP-uudistuksen vaikutukset. Hastings teki tässä toimintaympäristössä vahvan tuloksen.
Bruttomaksutulo kasvoi vuodentakaisesta kiintein valuuttakurssein 15 prosenttia 1 313 miljoonaan euroon (1 127) heijastellen hintojen nostoa varhaisessa vaiheessa inflaation alkaessa kiihtyä. Bruttomaksutulon kasvu ja jälleenvakuutuskiintiön aleneminen 50 prosentista 35 prosenttiin kasvattivat omalla vastuulla olevaa maksutuloa 46 prosenttia 728 miljoonaan euroon (495). Nettovakuutusmaksutuotot kasvoivat kiintein valuuttakurssein 18 prosenttia edellisvuodesta.
Hastings, 2022
| Milj. e | 2022 | 2021 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Vakuutusmaksutulo, brutto | 1 313 | 1 127 | 16 |
| Vakuutusmaksutuotto, netto | 594 | 499 | 19 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 416 | 331 | 26 |
| Kokonaistuotot | 1 010 | 830 | 22 |
| Korvauskulut | -497 | -310 | 60 |
| Liikekulut | -409 | -356 | 15 |
| Underwriting-tulos | 104 | 164 | -37 |
| Sijoitustoiminnan nettotuotot | 17 | 11 | 52 |
| Ei-operatiiviset poistot | -58 | -41 | 41 |
| Rahoituskulut | 10 | -7 | — |
| Tulos ennen veroja | 73 | 127 | -43 |
| Avainluvut | 2022 | 2021 | Muutos |
|---|---|---|---|
| Voimassa olevat vakuutussopimukset (milj. kpl) | 3,2 | 3,1 | 2 |
| Riskisuhde, % | 83,7 | 62,2 | 21,5 |
| Operatiivinen kulusuhde, % | 89,7 | 80,3 | 9,4 |
Konsernin IFRS-tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Voimassa olevien vakuutusten määrä (LCP) kasvoi 2,4 prosenttia edellisvuodesta yli 3,2 miljoonaan. Tämä kehitys johtui pääasiassa kotivakuutussopimusten 33 prosentin kasvusta yhteensä 412 000 sopimukseen. Ajoneuvovakuutussopimusten määrä pysyi tasaisena. Kotivakuutussopimusten määrän kasvua tukivat GIPPuudistusten jälkeinen suotuisa markkinaympäristö sekä Hastingsin uudet hinnoitteluun ja datan hyödyntämiseen tehdyt uudistukset.
Vuoden 2022 riskisuhde oli 83,7 prosenttia (62,2). Vahinkosuhde kasvoi vuodentakaisesta koronarajoitusten purkamisen sekä kasvaneen vahinkofrekvenssin ja kiihtyneen korvausinflaation vuoksi. Korvausinflaatio
pysytteli korkealla koko vuoden 2022 ajan ja oli arviolta 12 prosenttia. Tämä aiheutui pääasiassa Ison-Britannian yleisestä inflaatiosta ja toimitusketjuihin liittyvistä ongelmista, jotka johtivat käytettyjen autojen, korjausten, varaosien, työn ja vuokra-autojen kustannusten nousuun. Isoa-Britanniaa koetteli myös pitkä kylmän sään jakso joulukuussa, mikä kasvatti vahinkofrekvenssiä ja korvauskuluja viime vuosien viimeisiin vuosineljänneksiin verrattuna.
Vuoden 2022 operatiivinen kulusuhde nousi 89,7 prosenttiin (80,3), kun riskisuhteen kasvu ja erityisesti neljännen vuosineljänneksen sääilmiöt heijastuivat negatiivisesti maksutulon kasvuun.
Hastings lunasti 250 miljoonan Englannin punnan (noin 290 miljoonan euron) joukkovelkakirjalainansa kokonaisuudessaan 13.9.2022, mikä tuotti vuodelle 17 miljoonan euron positiivisen kirjanpitovaikutuksen.
Hastingsin vuoden 2022 tulos ennen veroja oli 73 miljoonaa euroa (127) Sammon yritysostoon liittyvät 58 (41) miljoonan euron suuruiset aineettomiin hyödykkeisiin kohdistuvat ei-operatiiviset poistot huomioiden. Poistoja jatketaan vuoteen 2028 saakka.
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Mandatum on Suomen johtava säästämisen ja varainhoidon palvelujen, henkivakuutuksien sekä palkitsemisratkaisujen tarjoaja asiakaskuntanaan henkilö- ja yritysasiakkaat sekä institutionaaliset asiakkaat. Mandatum tarjoaa tuotteitaan ja palvelujaan lähinnä Suomessa asiantuntijaja yhteistyökanaviensa kautta, mutta tuotevalikoimaan kuuluu myös tiettyjä palveluja, kuten varainhoitoa pohjoismaisille asiakkaille.
Mandatum-segmentin tulos ennen veroja vuodelta 2022 oli 207 miljoonaa euroa (291) Sampo Oyj:lle osana voitonjakoa maksetun 29 miljoonan euron (15) konserniavustuksen jälkeen. Markkina-arvojen muutokset huomioiva tulos verojen jälkeen oli -264 miljoonaa euroa (388) vuonna 2022.
Vuotta 2022 leimasivat sijoitusmarkkinoiden epäsuotuisa kehitys ja korkea volatiliteetti, mikä vaikutti negatiivisesti Mandatumin sijoitustuottoihin. Tuloslaskelmaan kirjattava sijoitustulos laski 149 miljoonaan euroon (187) ja markkinaarvojen muutokset huomioiva sijoitustulos puolestaan -400 miljoonaan euroon (319). Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli -9,0 prosenttia (10,2) vuonna 2022.
Mandatum Lifen Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli 248 prosenttia vuoden 2022 lopussa. Vakavaraisuussuhde nousi vuoden 2021 lopun 190 prosentista korkojen nousun ja vakavaraisuusvaatimuksen laskun kompensoidessa heikon markkina-arvoin laskettavan sijoitustuloksen vaikutuksen.
Mandatum, 2022
| Milj. e | 2022 | 2021 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Vakuutusmaksutulo, netto | 1 390 | 1 367 | 2 |
| Sijoitustoiminnan nettotuotot | -821 | 1 831 | — |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 36 | 40 | -10 |
| Korvauskulut | -883 | -1 127 | -22 |
| Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos | 680 | -1 642 | — |
| Henkilöstökulut | -74 | -65 | 13 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -110 | -100 | 10 |
| Rahoituskulut | -12 | -14 | -11 |
| Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista | — | 1 | -85 |
| Tulos ennen veroja | 207 | 291 | -29 |
| Avainluvut | 2022 | 2021 | Muutos |
| Oman pääoman tuotto (ml. laajan tuloksen erät), % | -17,3 | 18,4 | — |
Mandatumin sijoitussidonnaiset ja muut hallinnoitavat asiakasvarat olivat vuoden 2022 lopussa 10,3 miljardia euroa laskien vuoden 2021 lopun 11,1 miljardista. Haastavasta markkinaympäristöstä huolimatta Mandatumin merkinnät olivat ennätyksellisen korkeat ja nettomerkinnät pysyivät positiivisena vuoden jokaisella neljänneksellä. Koko vuoden nettomerkinnät olivat 538 miljoonaa euroa, mikä on osoitus Mandatumin asemasta Suomen johtavana sijoittamisen ja varainhoidon palvelujen tarjoajana.
Mandatumin operatiivinen tulos (kustannusliikkeen ja varainhoidon tulos) säilyi vuonna 2022 vahvana ja oli 49 miljoonaa euroa (45). Riskiliikkeen tulos laski 32 miljoonaan euroon erittäin vahvan vertailukauden 43 miljoonasta.
Mandatumin korkeakorkoinen (3,5 ja 4,5 prosenttia) laskuperustekanta supistui 143 miljoonaa euroa ja oli vuoden 2022 lopussa 1,6 miljardia euroa (1,7). Kokonaisuudessaan laskuperusteinen kanta oli 3,0 miljardia euroa (3,2).
Mandatumin hallitus aikoo esittää, että Sampo Oyj:lle jaettaisiin osinkoa 150 miljoonaa euroa vuoden 2023 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Yhdessä 29 miljoonan euron konserniavustuksen kanssa Mandatumin voitonjako Sampo Oyj:lle vuodelta 2022 on 179 miljoonaa euroa.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka vastaa konsernin strategian täytäntöönpanosta ja pääoman allokoinnista. Holding-yhtiössä on vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden lisäksi pieni joukko suoria osakesijoituksia. Nordea konsolidoitiin Sammon konsernitilinpäätökseen osakkuusyhtiönä 25.10.2021 saakka ja omistuksesta luovuttiin 29.4.2022.
Omistusyhteisösegmentin vuoden 2022 tulos ennen veroja laski 146 miljoonaan euroon (1 331). Tulos sisältää 29 miljoonan euron (15) konserniavustuksen Mandatumilta.
Sampo sai päätökseen Nordean omistuksesta luopumisen toisen vuosineljänneksen aikana, ja tästä kirjattiin yhteensä 103 miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus Sammon konsernituloslaskelmaan.
Sammolle kirjattiin Nordaxin vuoden 2022 tuloksesta -19 miljoonaa euroa (9). Tulokseen sisältyy -37 miljoonan euron negatiivinen kirjanpitovaikutus neljännellä vuosineljänneksellä liittyen Nordaxin uudelleenluokitteluun osakkuusyhtiöstä käypään arvoon arvostettavaksi sijoitukseksi. Nordaxin tulosta ei enää vuoden 2023 alusta alkaen konsolidoida Sammon konsernitilinpäätökseen.
Nordean ja Nordaxin kirjanpitovaikutukset luokitellaan satunnaisiksi eriksi Sampo-konsernin osinkopolitiikan mukaisesti.
Hallituksen
Omistusyhteisö, 2022
| Milj. e | 2022 | 2021 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Sijoitustoiminnan nettotuotot | 177 | 146 | 21 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 132 | 12 | — |
| Henkilöstökulut | -29 | -25 | 14 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -19 | -5 | 300 |
| Rahoituskulut | -96 | -107 | -10 |
| Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista | -19 | 328 | — |
| Arvostusero osakkuusyhtiöiden osakkeiden luovutuksesta | — | 84 | — |
| Arvonalentumistappioiden palautus Nordean osakkeista | — | 899 | — |
| Tulos ennen veroja | 146 | 1 331 | -89 |
Vakuutustoiminnan vahvan underwriting-tuloksen kerryttämä pääomavirta, markkinakehitys nousevine korkoineen ja symmetrisen mukautustekijän aleneminen sekä konsernirakenteen yksinkertaistaminen Nordeaomistuksen myynteineen tukivat vakavaraisuuden kehitystä vuonna 2022. Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde kohosi 31.12.2022 näiden myötä 210 prosenttiin (185), kun huomioidaan osinkoehdotuksen mukaisen 2,60 euron osakekohtaisen osingon ja suunnitellun 400 miljoonan euron suuruisen omien osakkeiden osto-ohjelman vaikutus. Sampo-konsernin tavoitteena on 170–190 prosentin vakavaraisuussuhde.
Sampo-konsernin Solvenssi II -säännöstön mukainen oma varallisuus oli 8 083 miljoonaa euroa (10 924). Konsernin vakavaraisuusvaatimus (SCR) oli 3 857 miljoonaa euroa (5 905) joulukuun 2022 lopussa.
Sampo-konserni tavoittelee alle 30 prosentin velkaisuusastetta. Velkaisuusaste lasketaan jakamalla konsernin rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman pääoman ja rahoitusvelkojen summalla. Sampo-konsernin velkaisuusaste oli joulukuun 2022 lopussa 25,6 prosenttia – 1,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2021 lopun 23,8 prosenttia. Velkaisuusasteen nousu selittyy oman pääoman laskulla, joka johtui osingonmaksusta, omien osakkeiden ostoohjelman etenemisestä sekä negatiivisesta markkinaarvoin laskettavasta sijoitustuloksesta (kirjattu pääosin konsernin laajaan tulokseen). Velkaisuusastetta alensivat puolestaan Sampo Oyj:n senioriehtoisten velkakirjojen ja Hastingsin seniorivelkakirjan lunastus syyskuussa 2022.
Sampo-konsernin IFRS:n mukainen oma pääoma oli joulukuun 2022 lopulla 9 543 miljoonaa euroa sen oltua vuoden 2021 lopussa 13 464 miljoonaa euroa. Bruttovelka aleni 922 miljoonaa euroa vuodentakaisesta ja oli 3 288 miljoonaa euroa.
Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista lainoista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/ velkarahoitus.
| Milj. e | Omistus yhteisö |
If | Topdanmark | Hastings | Mandatum | Eliminoinnit | Konserni |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sub-/hybridilainat | 1 489 | 224 | 148 | — | 350 | -228 | 1 983 |
| Seniorilainat | 1 306 | — | — | — | — | — | 1 306 |
| Yhteensä | 2 794 | 224 | 148 | — | 350 | -228 | 3 288 |
Sampo-konserni, 31.12.2022
Rahoitusvelat
Sampo-konsernin keskeiset luottoluokitukset 31.12.2022 on esitetty alla olevassa taulukossa.
| Moody's | Standard & Poor's | Fitch Ratings | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhtiö | Luokitus | Näkymä | Luokitus | Näkymä | Luokitus | Näkymä |
| Sampo Oyj – Issuer Credit Rating |
A3 | Positiivinen | A | Vakaa | — | — |
| If Skadeförsäkring AB – Insurance Financial Strength Rating |
A1 | Positiivinen | AA- | Vakaa | — | — |
| If Skadeförsäkring Holding AB – Issuer Credit Rating |
— | — | A | Vakaa | — | — |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö – Issuer Credit Rating |
— | — | AA- | Vakaa | — | — |
| Hastings Group (Finance) – Issuer default rating |
— | — | — | - | A- | Positiivinen |
Sampo myi loput omistamansa 246 miljoonaa Nordean osaketta vuonna 2022. Yhteensä 46 miljoonaa osaketta myytiin avoimessa pörssikaupankäynnissä, josta 19 miljoonaa osaketta ensimmäisellä ja 27 miljoonaa osaketta toisella vuosineljänneksellä. Loput 200 miljoonaa osaketta myytiin nopeutetun tarjousmenettelyn kautta 29.4.2022.
Osakemyynneistä saatu bruttomyyntitulo oli yhteensä 2,3 miljardia euroa. Transaktioista kirjattiin Sammon konsernituloslaskelmaan 103 miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus. Kirjanpitovaikutusta käsiteltiin satunnaisena eränä laskettaessa Sammon osingonjakosuhdetta vuodelta 2022.
Sampo Oyj ilmoitti 7.12.2022, että sen hallitus on päättänyt aloittaa strategisen arvioinnin, joka koskee Mandatumia.
Strateginen arviointi on linjassa Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintaan keskittyvän strategian kanssa. Hallitus jatkaa arviointiprosessiaan, jossa tarkastellaan eri vaihtoehtoja tarkoituksenaan arvioida, voisiko Mandatumin eriyttäminen konsernista luoda omistaja-arvoa.
Hallitus on tyytyväinen nykyiseen konsernirakenteeseen sen tarjotessa liiketoiminnan ja pääomien hajautusta sekä kassavirtaa. Sampo odottaa julkistavansa lisätietoja strategisesta arvioinnista ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä.
Sampo sai rinnakkaislistautumisprosessinsa päätökseen neljännen vuosineljänneksen aikana, ja kaupankäynti Sammon ruotsalaisilla talletustodistuksilla (SDR, Swedish Depository Receipts) alkoi Nasdaqin Tukholman pörssissä 22.11.2022. Sampo ei kerännyt uutta pääomaa tai laskenut liikkeeseen uusia osakkeita osana rinnakkaislistausprosessia.
Sampo hankki vuonna 2022 omia A-osakkeitaan kolmen eri osto-ohjelman kautta vuosien 2021 ja 2022 varsinaisten yhtiökokousten antamien valtuutuksien mukaisesti.
Sampo tiedotti 750 miljoonan euron suuruisen omien osakkeiden osto-ohjelmasta 1.10.2021. Takaisinostot aloitettiin 4.10.2021 ja saatiin päätökseen 25.3.2022. Tällä ajanjaksolla Sampo osti takaisin 17 128 505 omaa osakettaan 43,79 euron keskihintaan. Määrä oli 3,1 prosenttia Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä. Osakkeet mitätöitiin hallituksen päätöksen mukaisesti maaliskuun 2022 lopussa.
Sampo tiedotti uuden, enintään 250 miljoonan euron suuruisen osto-ohjelman käynnistämisestä 30.3.2022. Takaisinostot aloitettiin 31.3.2022 ja saatiin päätökseen 17.5.2022. Tällä ajanjaksolla Sampo osti takaisin 4 961 994 omaa osaketta 45,85 euron keskihintaan kokonaishankinnan ollessa 228 miljoonaa euroa. Määrä oli 0,9 prosenttia Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä. Osakkeet mitätöitiin hallituksen päätöksen mukaisesti toukokuussa 2022.
Konsernin IFRS-tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Sammon hallitus päätti 9.6.2022 vuoden 2022 varsinaiselta yhtiökokoukselta saadun valtuutuksen nojalla 1 miljardin euron suuruisen omien osakkeiden osto-ohjelman käynnistämisestä. Osto-ohjelmassa Sammon osakkeita voidaan ostaa enintään 30 miljoonaa kappaletta, joka on noin 5,6 prosenttia kaikista Sammon osakkeista. Osto-ohjelma alkoi 10.6.2022 ja päättyi 8.2.2023. Joulukuun 2022 loppuun mennessä tämän ohjelman kautta oli hankittu yhteensä 18 892 036 osaketta 44,75 euron keskihintaan kokonaishinnan ollessa 845 miljoonaa euroa. Määrä oli 3,5 prosenttia Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä perustuen tämän ohjelman aloitusta edeltäneeseen osakemäärään. Näistä 16 681 839 osaketta, jotka oli hankittu marraskuun 2022 loppuun mennessä, mitätöitiin hallituksen päätöksen mukaisesti joulukuussa 2022.
Sampo oli vuoden 2022 loppuun mennessä ostanut takaisin 41 miljoonaa omaa osaketta lokakuussa 2021 käynnistetyn ensimmäisen osto-ohjelmansa alusta lukien. Määrä vastaa 7,4 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä ennen lokakuussa 2021 aloitetun ensimmäisen osto-ohjelman alkua. Näistä 32 miljoonaa osaketta hankittiin vuoden 2022 aikana kokonaishinnan ollessa 1,4 miljardia euroa.
Vuoden 2022 geopoliittisella ja makrotaloudellisella epävarmuudella on vaikutuksia Sampo-konserniin pääasiassa omistamiensa vakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuuden ja vastuuvelan sekä strategisten sijoitustensa kautta. Ajan kuluessa epäsuotuisat makrotaloudelliset vaikutukset voivat heijastua myös Sammon operatiiviseen liiketoimintaan esimerkiksi talouskasvua alentaessaan tai korvauskuluja nostaessaan. Sammon vakuutusliiketoiminta on kuitenkin kestänyt nämä muutokset läpi koko vuoden 2022.
Sampo-konsernin vakuutusriskit Venäjällä tai Ukrainassa ovat rajalliset ja koskevat lähinnä Suurasiakkaat-liiketoiminnan tiettyjä pohjoismaisia asiakkaita, joiden vakuutusehdoissa sotatilanteesta seuranneet vahingot on rajattu vakuutusvastuun ulkopuolelle. Sammon taseeseen ei myöskään sisälly merkittäviä suoria sijoituksia Venäjälle tai Ukrainaan. Suorien riskipositioiden vähyys huomioiden suurin Ukrainan sodasta Sammolle aiheutuva riski liittyy yllä kuvailtuihin toisen asteen vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja makrotaloudessa.
Koronapandemialla ei ollut Pohjoismaissa ja Baltiassa merkittäviä vaikutuksia liiketoimintaan vuonna 2022. Koronapandemian vaikutusten vähäisyyden ja niiden luotettavan arvioinnin hankaloitumisen vuoksi Sampo on luopunut koronapandemian vaikutuksien kvantitatiivisten arvioiden julkaisusta vuoden 2022 taloudellisessa raportoinnissa.
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä oli joulukuun 2022 lopussa 516 579 512 osaketta, jotka jakaantuivat 516 379 512 A-sarjan sekä 200 000 B-sarjan osakkeeseen. Osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia on 517 379 512 kappaletta. Kullakin A-osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni ja B-osakkeella viisi ääntä.
Vuonna 2022 Sampo mitätöi 38 772 338 omaa A-osakettaan, jotka oli hankittu omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmien kautta. Mitätöinnit toteutettiin maaliskuussa, toukokuussa ja joulukuussa 2022.
Sampo tiedotti 13.6.2022 muuntaneensa yhteensä 1 000 000 B-osaketta A-osakkeiksi Sammon yhtiöjärjestyksen kohdan 4 muuntolausekkeen mukaisesti. Sammon hallitus päätti osakemuunnosta osakkeiden omistajan Keskinäisen Vakuutusyhtiö Kalevan pyynnöstä. Osakemuunnon jälkeen Kalevan omistukseen jäi 200 000 Sammon B-osaketta.
Yhtiöjärjestyksen mukaan A-sarjan osakkeiden vähimmäismäärä on 179 000 000 ja enimmäismäärä 711 200 000 kappaletta. B-sarjan osakkeiden vähimmäismäärä on nolla (0) ja enimmäismäärä 4 800 000 kappaletta. 31.12.2022 Sampo Oyj:n osakepääoma oli 98 miljoonaa euroa (98) ja oma pääoma oli 9 543 miljoonaa euroa (13 464).
Sampo Oyj, 31.12.2022
| Omistajien | Arvo-osuus | Arvo-osuus | Äänimäärä, | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärä | lukumäärä, kpl | Omistajat, % | määrä, kpl | määrä, % | kpl Äänimäärä, % | |
| 1–100 | 104 844 | 52,91 | 4 410 170 | 0,85 | 4 410 170 | 0,85 |
| 101–500 | 63 120 | 31,86 | 15 357 473 | 2,97 | 15 357 473 | 2,97 |
| 501–1 000 | 14 587 | 7,36 | 10 860 002 | 2,10 | 10 860 002 | 2,10 |
| 1 001–5 000 | 13 054 | 6,59 | 27 270 449 | 5,28 | 27 270 449 | 5,27 |
| 5 001–10 000 | 1 478 | 0,75 | 10 409 499 | 2,02 | 10 409 499 | 2,01 |
| 10 001–50 000 | 857 | 0,43 | 16 717 498 | 3,24 | 16 717 498 | 3,23 |
| 50 001–100 000 | 93 | 0,05 | 6 769 669 | 1,31 | 6 769 669 | 1,31 |
| 100 001–500 000 | 74 | 0,04 | 14 329 465 | 2,77 | 14 329 465 | 2,77 |
| 500 001– | 36 | 0,02 | 410 455 287 | 79,46 | 411 255 287 | 79,49 |
| Yhteensä | 198 143 | 100 | 516 579 512 | 100 | 517 379 512 | 100 |
| josta hallintarekisteröityjä | 12 | 317 450 882 | 61,45 | 317 450 882 | 61,36 | |
Sammon yhtiöjärjestyksen lunastusvelvollisuuslausekkeen (16 §) mukaisesti osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia (lunastusvelvollinen osakkeenomistaja), on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien (lunastukseen oikeutetut osakkeenomistajat) vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin osakeyhtiölain mukaan oikeuttavat arvopaperit siten kuin tässä pykälässä määrätään. Yhtiöjärjestyksessä määritellään omistusosuuden ja lunastushinnan laskukaava.
Sammon A-sarjan osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1988 alkaen. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva omistaa kaikki B-sarjan osakkeet. B-sarjan osakkeet voidaan osakkeenomistajan vaatimuksesta muuntaa A-sarjan osakkeiksi.
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj, 2018–2022
Sampo Oyj, 2018–2022
Konsernin IFRS-tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Hallituksen valtuutukset
Yhtiökokous, joka järjestettiin 18.5.2022, myönsi hallitukselle valtuudet hankkia Sammon omia A-sarjan osakkeita enintään 50 000 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa seuraavan, 17.5.2023 järjestettäväksi suunnitellun varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.
Sampo Oyj:n hallitus päätti 9.6.2022 omien osakkeiden ostojen aloittamisesta, ja yhtiö aloitti ostot 10.6.2022. Vuoden 2022 loppuun mennessä yhtiö oli hankkinut tämän osto-ohjelman alla yhteensä 18 892 036 osaketta, mikä vastasi 3,5 prosenttia Sampo Oyj:n osakekannasta perustuen osakemäärään ennen osto-ohjelman aloitusta. Sampo oli jo ennen tätä osto-ohjelmaa hankkinut 13,6 miljoonaa osaketta kahden eri osto-ohjelman kautta vuonna 2022 perustuen vuoden 2021 yhtiökokouksen antamaan valtuutukseen.
Vuoden 2022 aikana Sampo osti takaisin yhteensä 32,4 miljoonaa osaketta vuosien 2021 ja 2022 varsinaisten yhtiökokousten antamien valtuutuksien mukaisesti.
Sampo Oyj, Suomeen rekisteröidyt osakkeenomistajat, 31.12.2022
| A- ja B-osakkeet | Osakkeiden lukumäärä |
Osakkeista, % | Äänistä, % |
|---|---|---|---|
| Solidium Oy | 33 278 580 | 6,44 | 6,43 |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 22 248 420 | 4,31 | 4,30 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 6 458 683 | 1,25 | 1,25 |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 3 171 000 | 0,61 | 0,61 |
| Oy Lival AB | 3 110 000 | 0,60 | 0,60 |
| Valtion Eläkerahasto | 2 900 000 | 0,56 | 0,56 |
| Sampo Oyj | 2 081 071 | 0,40 | 0,40 |
| OP-Henkivakuutus Oy | 1 883 843 | 0,36 | 0,36 |
| OP-Suomi-sijoitusrahasto | 1 711 839 | 0,33 | 0,33 |
| Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. | 1 619 150 | 0,31 | 0,31 |
| Sijoitusrahasto Nordea Pohjoismaat | 1 590 000 | 0,31 | 0,31 |
| Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi | 1 109 194 | 0,21 | 0,21 |
| Stiftelsen för Åbo Akademi | 1 063 872 | 0,21 | 0,21 |
| Föreningen Konstsamfundet r.f. | 950 000 | 0,18 | 0,18 |
| Nordea Henkivakuutus Suomi Oy | 913 469 | 0,18 | 0,18 |
| Sijoitusrahasto Danske Invest Suomi Osake | 910 000 | 0,18 | 0,18 |
| Samfundet folkhälsan i Svenska Finland rf | 848 402 | 0,16 | 0,16 |
| Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto | 840 001 | 0,16 | 0,16 |
| Erikoissijoitusrahasto OMX Helsinki 25 -indeksiosuusrahasto | 808 764 | 0,16 | 0,16 |
| Sigrid Juséliuksen Säätiö | 766 150 | 0,15 | 0,15 |
| Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt yhteensä | 318 542 828 | 61,66 | 61,57 |
| Muut yhteensä | 109 774 246 | 21,25 | 21,37 |
| Yhteensä | 516 579 512 | 100 | 100 |
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj (A- ja B-sarjojen osakkeet), 31.12.2022
| Osakkeita | ||
|---|---|---|
| Sektori | yhteensä | % |
| Yritykset | 19 183 848 | 3,71 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 19 157 841 | 3,71 |
| Julkisyhteisöt | 70 181 755 | 13,59 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 14 485 127 | 2,80 |
| Kotitaloudet | 75 028 113 | 14,52 |
| Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt | 318 542 828 | 61,66 |
| Yhteensä | 516 579 512 | 100 |
Sampo Oyj:n Suomeen rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä kasvoi vuoden 2022 aikana 7 100 osakkeenomistajalla ja oli vuoden 2022 lopussa 198 143. Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten osakkeenomistajien omistus säilyi tasaisena ollen 61,7 prosenttia (61,6) kaikista osakkeista ja 61,6 prosenttia (61,1) niihin liittyvistä äänistä.
Sampo omisti vuoden 2022 lopussa 2 210 197 omaa A-osakettaan, mikä vastasi 0,43 prosenttia Sampo Oyj:n kaikista osakkeista. Ero yllä olevan taulukon lukuun selittyy vuoden kahtena viimeisenä kaupankäyntipäivänä hankituilla osakkeilla, jotka eivät näy vuoden lopun osakasrekisterissä osakekauppojen T+2 päivän selvitysajasta johtuen.
BlackRock, Inc.:n suoraan tai sen rahastojen, välillisesti tai rahoitusvälineiden kautta omistamien Sammon A-osakkeiden osuus oli 31.12.2022 yli 5 prosenttia Sampo Oyj:n kaikista osakkeista. Myös yhtiön omistuksessa olevien äänioikeuksien osuus oli yli 5 prosenttia Sampo Oyj:n osakkeisiin liittyvistä äänioikeuksista.
Sampo Oyj sai vuonna 2022 yhteensä 17 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaista ilmoitusta, joiden mukaan BlackRock, Inc.:n suoraan tai sen rahastojen, välillisesti tai rahoitusvälineiden kautta omistamien Sammon A-osakkeiden ja niihin liittyvien äänioikeuksien osuus oli joko laskenut alle 5 prosentin tai noussut yli 5 prosenttiin Sampo Oyj:n kaikista osakkeista ja niihin liittyvistä äänioikeuksista. Liputusilmoituksien yksityiskohdat ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/liputukset.
Konsernin IFRS-tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Oheisessa taulukossa on esitetty hallituksen ja johtoryhmän Sampo-omistukset.
Vuoden 2022 lopussa Sammon hallituksen jäsenet ja heidän lähipiirinsä omistivat suoraan tai välillisesti 195 644 (3 944 446) Sammon A-sarjan osaketta. Omistusten yhteenlaskettu osuus osakemäärästä oli 0,04 prosenttia (0,7) ja äänimäärästä 0,03 prosenttia (0,7). Vuoden 2022 aikana hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos siirsi valtaosan omistuksestaan lapsilleen.
Sammon johtoryhmän ja heidän lähipiirinsä omistuksessa oli suoraan tai välillisesti 564 438 (549 544) A-osaketta, mikä oli 0,1 prosenttia (0,1) osakemäärästä ja äänistä.
Sampo Oyj, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| Hallitus | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
|---|---|---|
| Wahlroos | 9 229 | 3 778 362 |
| Fagerholm | 7 597 | 6 647 |
| Clausen | 37 819 | 22 299 |
| Clutterbuck | 2 853 | 2 185 |
| Ehrnrooth | 128 681 | 127 962 |
| Lamminen | 2 695 | 2 055 |
| Langan* | 673 | — |
| Murto | 4 449 | 3 853 |
| Rauramo | 1 668 | 1 083 |
| Yhteensä | 195 664 | 3 944 446 |
| Hallituksen omistus liikkeellelasketuista osakkeista, % | 0,04 | 0,7 |
| Hallituksen äänimäärä, % | 0,04 | 0,7 |
| Johtoryhmä | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
| Magnusson | 46 480 | 51 496 |
| Alsaker | 39 646 | 36 105 |
| Janbu Holthe | 1 875 | 733 |
| Lapveteläinen | 276 423 | 272 261 |
| Niemisvirta | 93 470 | 89 443 |
| Thorsrud | 61 344 | 57 670 |
| Wennerklint | 45 200 | 41 836 |
| Yhteensä | 564 438 | 549 544 |
| Johtoryhmän omistus liikkeellelasketuista osakkeista, % | 0,1 | 0,1 |
| Johtoryhmän äänimäärä, % | 0,1 | 0,1 |
* Sampo Oyj:n hallituksen jäsen 18.5.2022 lähtien.
Sampo-konserni noudatti kertomusvuonna kokonaisuudessaan 1.1.2020 voimaan tullutta kotimaista hallinnointikoodia 2020. Arvopaperimarkkinayhdistys hyväksyi hallinnointikoodin 19.9.2019.
Sampo julkaisee internetsivuillaan hallinnointikoodin mukaisen hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen arvopaperimarkkinalain (746/2012) luvun 7 pykälän 7 mukaisesti.
Selvitys on saatavilla osoitteissa www.sampo.com/selvitys ja www.sampo.com/vuosi2022.
Sampo Oyj:n 18.5.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2021 osinkoa 4,10 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 20.5.2022 ja osingonmaksupäivä 31.5.2022. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2021 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden.
Yhtiökokous päätti kasvattaa hallituksen jäsenten lukumäärää yhdeksään jäseneen. Hallitukseen valittiin uudelleen Christian Clausen, Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm, Johanna Lamminen, Risto Murto, Markus Rauramo ja Björn Wahlroos. Lisäksi Steve Langan valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi. Hallituksen jäsenet valittiin toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen Björn Wahlroosin ja varapuheenjohtajakseen Jannica Fagerholmin. Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan valittiin Christian Clausen, Risto Murto, Markus Rauramo ja Björn Wahlroos (puheenjohtaja) sekä tarkastusvaliokuntaan Fiona Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Jannica Fagerholm (puheenjohtaja), Johanna Lamminen ja Steve Langan.
Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä osakkeenomistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus.
Yhtiökokous päätti maksaa hallituksen jäsenille palkkioita vuonna 2023 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuotuisena palkkiona
190 000 euroa ja kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 98 000 euroa. Tämän lisäksi hallituksen ja sen valiokuntien jäsenille maksetaan seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen varapuheenjohtajalle 27 000 euroa, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 27 000 euroa ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle 6 200 euroa. Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan yhtiökokouksen päätöksen perusteella Sammon A-sarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, josta on ensin vähennetty verot ja vastaavat maksut.
Yhtiökokous hyväksyi Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemisraportin. Päätös on neuvoa-antava.
Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy, jolle päätettiin maksaa palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan. KHT Jukka Vattulainen toimii päävastuullisena tilintarkastajana.
Yhtiökokouksessa oli ennakkoon annetut ja asiamiehen edustamat äänet mukaan luettuna edustettuna 326 496 211 osaketta (60,66 prosenttia osakkeista) ja 331 296 211 ääntä (61,01 prosenttia kaikista äänioikeuksista).
Yhtiökokouksen pöytäkirja on osakkeenomistajien nähtävillä osoitteessa yhtiökokoussivustolla sekä Sampo Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa Fabianinkatu 27, Helsinki.
Sampo-konsernilla on vastuullisuusohjelma, joka ohjaa vastuullisuustyötä konsernitasolla. Ohjelma koostuu strategisista vastuullisuusteemoista, ja jokaisen teeman alle on määritelty vastuullisuuden kannalta olennaisimmat aihealueet.
Konsernin vastuullisuusteemat ovat vastuullinen liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt, vastuullinen yrityskulttuuri, vastuullinen sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi, vastuulliset tuotteet ja palvelut sekä vastuullisuus yhteisöissä. Sampo jatkoi vuoden aikana vastuullisuustyötään näiden teemojen mukaisesti.
Sampo-konserni julkaisee muuhun kuin taloudelliseen tietoon pohjautuvan selvityksen kirjanpitolain luvun 3a pykälän 5 mukaisesti. Kyseinen selvitys, Vastuullisuusraportti 2022, on erillinen hallituksen toiminta kertomuksesta ja se julkaistaan toukokuussa 2023 osoitteessa www.sampo.com/vuosi2022. Konsernitasoisen raportin lisäksi If, Topdanmark, Hastings ja Mandatum kertovat vastuullisuustyöstään omissa raporteissaan. Vastuullisuusraportit ovat luettavissa osoitteessa www.sampo.com/vuosi2022.
Sampo-konserni sisällyttää vuonna 2025 konsernin vuotta 2024 koskevan vastuullisuusraportoinnin hallituksen toimintakertomukseen yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD-direktiivi) vaatimusten mukaisesti.
Sampo Oyj päivitti vuonna 2022 konsernin toimintaperiaatteet (Code of Conduct). Päivityksessä keskityttiin vahvistamaan konsernin ohjausta erityisesti vastuullisuuden näkökulmasta ja vastuullisuuden kannalta olennaisten aihealueiden, kuten tietosuojan, korruption ja lahjonnan ehkäisyn, ihmisoikeuksien sekä ilmaston ja ympäristön osalta. Myös yksittäiset konserniyhtiöt kehittivät omia täydentäviä hallintorakenteitaan, politiikkojaan ja ohjeitaan sekä näihin liittyvää koulutusta. Vuonna 2022 konserniyhtiöt muun muassa kehittivät tietoturva- ja kyberturvallisuuskäytäntöjään sekä asettivat tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet omalle toiminnalleen.
Sampo-konsernin yritykset keskittyivät vuonna 2022 vastuullisen yrityskulttuuriin vaalimiseen, muun muassa päivittämällä olennaisia politiikkoja, ottamalla käyttöön uusia henkilöstökyselyjä, käynnistämällä uusia aloitteita ja laajentamalla koulutus- ja oppimistarjontaa. Tämän työn tuloksena esimerkiksi Mandatum sai Future Workplaces -sertifikaatin, kun sen työntekijäkokemuksen laatu vahvistettiin Siqnin toteuttamalla henkilöstökyselyllä. If, Topdanmark ja Mandatum ylittivät henkilöstötyytyväisyystavoitteensa ja Hastings sijoittui Ison-Britannian 50 inklusiivisimman työnantajan listalla 9. sijalle.
Sampo-konsernin yhtiöt vahvistivat vuonna 2022 sijoituspolitiikkojaan lisäohjeilla ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hallintotavan (ESG) huomioimisesta niiden sijoitusprosesseissa. Erityisesti ilmastoon liittyvät näkökohdat olivat vahvasti esillä vuoden aikana. Kaikki Sampo-konsernin vahinkovakuuttajat ovat sitoutuneet asettamaan tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet Science Based Targets -aloitteen (SBTi) mukaisesti. Lisäksi Hastings allekirjoitti YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI) vuonna 2022 ja näin ollen kaikki Sampo Oyj:n kokonaan omistamat tytäryhtiöt ovat sitoutuneet kyseisiin periaatteisiin.
Sampo-konsernin yhtiöt painottivat vuonna 2022 toimitusketjujen kestävää hallintaa. If esimerkiksi otti käyttöön uuden itsearviointikyselyn toimittajilleen ja onnistui nostamaan Ifin yhteistyökumppaneiden toimintaperiaatteet allekirjoittaneiden toimittajien osuuden 96 prosenttiin korvauskäsittelyssään. Topdanmark eteni suunnitelman mukaisesti kohti yhtiön vuodelle 2025 asettamia tavoitteita muun muassa seulomalla toimittajien ESG-riskejä ja sisällyttämällä toimittajien eettiset ohjeet toimittajien kanssa tehtäviin sopimuksiin. Myös Hastings vahvisti toimitusketjujen hallintaansa ottamalla käyttöön ESG due diligence -kyselylomakkeen kaikille uusille ja olemassa oleville toimittajille sekä
Konsernin IFRS-tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
edistämällä useita uusia kestävän kehityksen aloitteita yhtiön toimitusketjussa.
Sampo-konsernin yhtiöt, erityisesti If ja Topdanmark, jatkoivat vuoden aikana ESG-näkökohtien järjestelmällistä integrointia vakuutustoimintaansa. Topdanmark otti käyttöön sisäiset menettelyt kaupan alan ja maataloutta harjoittavien asiakkaidensa ESG-seulontaan, ja ensimmäinen seulonta tehtiin joulukuussa 2022. If on integroinut vastuullisuuden suoraan vakuutusstandardeihinsa ja olemassa olevaan yritysasiakkaiden tuntemisen prosessiinsa. Menetelmä otettiin käyttöön kesäkuussa 2021, ja marraskuuhun 2022 mennessä yhtiö oli arvioinut yhteensä 590 yritysasiakasta.
Sammon pääomanhallintakehikon tarkoituksena on tukea arvonluontia mahdollistamalla yhtiön strategian toteuttaminen. Konsernin vakavaraisuudelle ja velkaantuneisuudelle on asetettu kvantitatiiviset tavoitteet, mutta lisäksi ohjataan myös muita mittareita, kuten riittävää likviditeettiä. Tytäryhtiöiden taseet mitoitetaan liiketoimintasuunnitelmien tarpeisiin sekä vakaan osingon tuottamiseksi. Mahdollisia riskikeskittymiä ja riskien riittävää hajautumista seurataan järjestelmällisesti ja niiden syyt analysoidaan. Konsernitason keskittymiä hallitaan ennakoivasti strategisilla päätöksillä siinä määrin kuin se on mahdollista.
Sampo-konsernin yhtiöt toimivat liiketoiminta-alueilla, joissa arvonluonnin erityispiirteinä hyvän asiakaspalvelun ohella ovat riskien hinnoittelu ja riskiportfolioiden aktiivinen hallinta. Riskienvalinnan ja sijoitussalkkujen markkinariskien menestyksekäs hallinta on Sampokonsernin tuottojen pääasiallinen lähde.
Sampo-konsernissa liiketoimintaan liittyvät riskit jaotellaan kolmeen pääryhmään: toimintaympäristöön tai sisäisen toiminnallisen joustavuuden puutteeseen liittyviin liiketoimintariskeihin, yhtiön toimintatapoihin liittyviin maineriskeihin sekä liiketoimintaan luontaisesti kuuluviin riskeihin.
Kattava selvitys Sampo-konsernin riskienhallinnasta, hallintorakenteesta, riskeistä ja pääomituksesta on saatavilla vuoden 2022 Riskienhallintaraportissa osoitteessa www.sampo.com/vuosi2022.
Sampo Oyj:n hallitus on hyväksynyt Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteet, joita sovelletaan kaikkiin konserniyhtiöihin. Palkitsemisperiaatteet ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/palkitseminen. Sammon palkitsemisstrategia on vastuullinen sekä työntekijöitä että osakkeenomistajia kohtaan. Näin ollen pitkän aikavälin taloudellisen vakauden ja Sampo-konsernin arvon kehittämisen on ohjattava palkitsemisjärjestelmien suunnittelua.
Sampo-konsernin käyttämät erilaiset palkitsemismuodot ovat seuraavat:
(a) Kiinteä palkitseminen (b) Muuttuva palkitseminen (c) Eläke (d) Muut edut
Kaikkien palkitsemismekanismien lähtökohtana on rohkaista ja kannustaa työntekijöitä tekemään parhaansa ja ylittämään heille asetetut tavoitteet. Palkitsemiskokonaisuudet on suunniteltava siten, että ne palkitsevat oikeudenmukaisesti huolellisen ja menestyksekkään työsuorituksen. Samalla on kuitenkin muiden sidosryhmien edun suojaamiseksi varmistettava, että palkitsemismekanismit eivät luo eturistiriitoja, eivätkä houkuttele tai rohkaise työntekijöitä liiallisten tai ei-toivottujen riskien ottamiseen. Tästä johtuen palkitsemismekanismeja ei voida erottaa riskienhallintakäytännöistä.
Kiinteän ja muuttuvan palkitsemisen suhteellinen osuus heijastaa yksittäisen johtajan tai työntekijän vastuita. Kiinteän palkan tulee muodostaa riittävän suuri osuus kokonaispalkitsemisesta. Muuttuva palkitseminen voi perustua henkilön panokseen yhtiön tulokseen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen tai se voi liittyä henkilöstön sitouttamiseen Sampo-konserniin.
Päätös muuttuvien palkkioiden maksusta tulee perustua riskinoton arviointiin ja vakavaraisuuspääomavaatimusten täyttymiseen. Lisäksi tietty osuus ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille maksettavasta muuttuvasta palkkiosta lykätään määritellyn ajanjakson ajaksi kussakin Sampo-konserniin kuuluvassa yhtiössä sovellettavan sääntelyjärjestelmän mukaisesti. Lykkäysajanjakson jälkeen tehdään jälkikäteinen riskiarviointi ja hallitus päättää voidaanko lykättyjä muuttuvia palkkioita maksaa/ vapauttaa kokonaan tai osittain vai jätetäänkö ne kokonaan maksamatta/vapauttamatta. Vuonna 2022 lykättyjen lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten kannustinpalkkioiden yhteismäärä oli 7,0 miljoonaa euroa (5,1).
Sammon hallitus päättää Sampo-konsernin ylimmän johdon ja muiden avainhenkilöiden Sampo Oyj:n rahoitusvälineisiin perustuvista pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä. Sammon hallituksen jäsenet eivät ole mukana näissä kannustinjärjestelmissä. Pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän 2020 kolmannesta allokaatiosta jaettiin elokuussa 2022 ehtojen mukaisesti kannusteyksikköjä uusille työntekijöille tai sellaisille nykyisille työntekijöille, joiden osalta olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet tai tehtävän strateginen merkitys on kasvanut. Kannustinjärjestelmän kolmannessa allokaatiossa on mukana 16 henkilöä ja 208 000 kannusteyksikköä jaettiin elokuussa 2022. Mahdollinen kannustepalkkio maksetaan kolmessa erässä, joista ensimmäinen on kolmen vuoden päästä kustakin kannustinyksiköiden jaosta.
Pitkäaikaisessa kannustinjärjestelmässä 2017:ssä on jäljellä 29 750 allokoitua kannusteyksikköä. Kolmas ja viimeinen erä maksettiin vuonna 2022. Pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän 2017:n toisen allokaation toinen erä maksettiin vuonna 2022 ja viimeinen erä erääntyy vuonna 2023.
Kannusteyksikön arvo lasketaan maksuhetkellä Sammon A-osakkeen vaihdolla painotetun keskikurssin ja lähtökurssin erotuksena. Osakkeen arvon kehityksen ja maksettujen osinkojen lisäksi kannusteyksikön arvoa laskettaessa otetaan huomioon If Vahinkovakuutuksen vakuutusliikkeen tuotto ja/tai riskisopeutetun pääoman tuotto, kuten tarkemmin on määritelty kunkin kannustinjärjestelmän ehdoissa. Molemmissa järjestelmissä on määritelty palkkion maksulle enimmäisarvo. Ehdot ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/kannustinehdot.
Ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille maksettaviin kannustepalkkioihin sovelletaan lykkäyssääntöä. Määrättyjen henkilöiden tulee erän maksamisen yhteydessä hankkia Sammon A-osakkeita tietyllä osuudella erästä verojen ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolmen vuoden ajan, jonka jälkeen hallitus päättää mahdollisesta luovutusrajoituksen poistosta.
Vuonna 2022 maksettiin lyhytaikaisia kannustepalkkioita sosiaalikulut mukaan lukien 77 miljoonalla eurolla (70). Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella maksettiin palkkioita sosiaalikuluineen samalla ajanjaksolla 35 miljoonalla eurolla (16). Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien tulosvaikutus vuonna 2022 oli 43 miljoonaa euroa (46).
Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemisraportti 2021 esiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle toukokuussa 2022. Äänestystuloksen perusteella yhtiökokous päätti hyväksyä esitetyn palkitsemisraportin. Päätös oli neuvoaantava.
Sampo-konserni julkaisee toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2022 huhtikuun alussa 2023 osoitteessa www.sampo.com/vuosi2022. Toimielinten palkitsemisraportti sisältää tiedot hallituksen ja konsernijohtajan palkitsemisesta edelliseltä tilikaudelta ja on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistyksen hyväksymän, 1.1.2020 voimaan tulleen hallinnointikoodi 2020:n suositusten mukaisesti. CG-koodi 2020 on nähtävillä kokonaisuudessaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi/.
Topdanmarkin henkivakuutusliiketoiminnan myynti saatiin päätökseen 1.12.2022, jolloin Topdanmarkin henkivakuutusliiketoiminta (Topdanmark Liv Holding A/S ja sen kaikki tytäryhtiöt) siirtyivät osaksi Nordea-konsernia. Henkivakuutusliiketoiminnasta luopumisesta kerrottiin 18.3.2022 ja kaupan toteutuminen edellytti asianmukaisia viranomaislupia. Lisätietoja on saatavilla liitteessä 33.
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
KAAVIO N.O 1 Konsernin rakenne
31.12.2022
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Organisaatio
KAAVIO N.O 2
31.12.2022
Konsernin IFRS-tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo-konsernin työntekijöiden määrä (FTE) oli vuonna 2022 keskimäärin 13 550 (13 274). Sampo-konsernissa työskenteli 31.12.2022 yhteensä 13 490 henkilöä (13 340).
Sampo-konserni
| Henkilöstö keskimäärin (FTE) |
Henkilöstö keskimäärin (FTE) |
|||
|---|---|---|---|---|
| 2022 | % | 2021 | % | |
| Yhtiöittäin | ||||
| If | 7 496 | 55 | 7 223 | 54 |
| Hastings | 3 021 | 22 | 3 005 | 23 |
| Topdanmark | 2 381 | 18 | 2 395 | 18 |
| Mandatum | 603 | 4 | 589 | 4 |
| Sampo Oyj* | 50 | 0,4 | 63 | 0,5 |
| Yhteensä | 13 550 | 100 | 13 274 | 100 |
| Maittain | ||||
| Iso-Britannia | 3 000 | 22 | 2 980 | 22 |
| Tanska | 2 969 | 22 | 2 965 | 22 |
| Suomi | 2 437 | 18 | 2 270 | 18 |
| Ruotsi | 2 381 | 18 | 2 336 | 17 |
| Norja | 1 580 | 12 | 1 534 | 12 |
| Muut maat | 1 183 | 9 | 1 190 | 9 |
| Yhteensä | 13 550 | 100 | 13 274 | 100 |
* Vuoden 2022 lopussa Sampo Oyj:n työntekijöiden määrä (FTE) oli 51 (45), joista 49 (44) työskenteli pääkonttorilla Suomessa ja 2 (1) sivukonttorilla Ruotsissa.
Sammon 9.6.2022 julkistettu, 1 miljardin euron suuruinen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma jatkui raportointikauden päättymisen jälkeen. Ostoohjelma päättyi 8.2.2023, jolloin yhtiöllä oli hallussaan pörssipäivän päättymiseen mennessä yhteensä 5,4 miljoonaa Sammon A-osaketta, joka oli 1,05 prosenttia Sampo Oyj:n koko osakemäärästä samana ajankohtana yhtiön mitätöityä ostamiaan omia osakkeita joulukuussa 2022. Sampo osti kyseisen osto-ohjelman aikana 10.6.2022–8.2.2023 kaikkiaan 22,1 miljoonaa A-osakettaan, joista 16,7 miljoonaa osaketta mitätöitiin 8.12.2022. Osto-ohjelmasta on lisätietoja saatavilla osoitteessa www.sampo.com/takaisinostot.
Sammon nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ilmoitti 30.1.2023, että se aikoo ehdottaa entisen hallituksensa jäsenen Antti Mäkisen valintaa Sampo Oyj:n hallituksen uudeksi jäseneksi yhtiökokouksessa 17.5.2023 ja tämän nimitystä edelleen Sammon puheenjohtajaksi. Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ilmoitti aiemmin, että hän ei ole valittavissa uudelleen yhtiön hallitukseen.
Antti Mäkisellä on yli 20 vuoden kokemus finanssialan johtotehtävistä muun muassa Nordeassa, eQ Oyj:ssä ja SEB Enskilda Securitiesissa. Mäkinen on toiminut Solidium Oy:n toimitusjohtajana sekä muun muassa
Sammon ja Metso Outotecin hallituksissa sekä Stora Enson hallituksen puheenjohtajana. Antti Mäkinen on syntynyt vuonna 1961 ja suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotus uudesta puheenjohtajasta käsitellään Sammon hallituksessa, joka julkaisee hallituksen jäseniä koskevan yhtiökokousehdotuksensa 29.3.2023.
Hallitus
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
| Konsernin yhteiset tunnusluvut | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Voitto ennen veroja | Milj. e | 1 863 | 3 171 | 380 | 1 541 | 2 094 |
| Oman pääoman tuotto (käyvin arvoin) | % | -1,3 | 26,8 | 3,1 | 12,0 | 7,5 |
| Omavaraisuusaste | % | 21,3 | 20,9 | 20,2 | 23,0 | 25,1 |
| Konsernin vakavaraisuus1 | Milj. e | 4 226 | 5 019 | 4 308 | 4 513 | 2 942 |
| Konsernin vakavaraisuussuhde1 | % | 210 | 185 | 176 | 174 | 140 |
| Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä | 13 550 | 13 274 | 13 227 | 9 509 | 9 364 | |
| Ifin tunnusluvut | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | |
| Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta | Milj. e | 5 432 | 5 134 | 4 823 | 4 675 | 4 502 |
| Vakuutusmaksutuotot | Milj. e | 5 002 | 4 772 | 4 484 | 4 388 | 4 290 |
| Voitto ennen veroja | Milj. e | 1 217 | 1 077 | 901 | 884 | 848 |
| Oman pääoman tuotto käyvin arvoin (RoE) | % | 6,1 | 37,0 | 33,3 | 34,5 | 11,2 |
| Riskisuhde2 | % | 59,2 | 59,9 | 60,7 | 62,7 | 63,3 |
| Toimintakulusuhde2 | % | 21,1 | 21,4 | 21,5 | 21,8 | 21,9 |
| Vahinkosuhde ilman perustekorkokulua2 | % | 64,9 | 65,5 | 66,4 | 68,4 | 68,8 |
| Liikekulusuhde2 | % | 15,4 | 15,8 | 15,8 | 16,1 | 16,4 |
| Yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua | % | 80,3 | 81,3 | 82,1 | 84,5 | 85,2 |
| Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä | 7 496 | 7 223 | 7 182 | 6 603 | 6 367 | |
| Topdanmarkin tunnusluvut | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | |
| Henkivakuutuksen vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta | Milj. e | 1 210 | 1 393 | 1 473 | 1 487 | 1 357 |
| Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta | Milj. e | 1 391 | 1 383 | 1 315 | 1 272 | 1 235 |
| Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot | Milj. e | 1 326 | 1 285 | 1 227 | 1 178 | 1 144 |
| Voitto ennen veroja | Milj. e | 220 | 346 | 167 | 238 | 199 |
| Vahinkosuhde2 | % | 66,8 | 66,7 | 69,0 | 66,2 | 66,0 |
| Liikekulusuhde2 | % | 16,3 | 15,6 | 16,2 | 16,0 | 16,3 |
| Yhdistetty kulusuhde | % | 83,1 | 82,3 | 85,2 | 82,1 | 82,3 |
| Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä | 2 381 | 2 395 | 2 428 | 2 322 | 2 314 |
Konsernin IFRS-tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
| Hastingsin tunnusluvut | 2022 | 2021 | 16.11.–31.12.2020 | 2019 | 2018 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta | Milj. e | 1 313 | 1 127 | 103 | — | — |
| Vakuutusmaksutulo jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen | Milj. e | 727 | 495 | 137 | — | — |
| Vakuutusmaksutuotot | Milj. e | 594 | 499 | 63 | — | — |
| Voitto ennen veroja | Milj. e | 73 | 127 | -16 | — | — |
| Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä | 3 021 | 3 005 | 2 974 | — | — | |
| Mandatumin tunnusluvut | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | |
| Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta | Milj. e | 1 399 | 1 376 | 1 059 | 1 603 | 1 082 |
| Voitto ennen veroja | Milj. e | 207 | 291 | 154 | 280 | 450 |
| Oman pääoman tuotto käyvin arvoin (RoE) | % | -17,3 | 18,4 | 14,4 | 23,5 | 8,7 |
| Liikekustannussuhde | % | 84,9 | 87,1 | 95,6 | 98,4 | 91,7 |
| Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä | 603 | 589 | 576 | 563 | 531 | |
| Omistusyhteisön tunnusluvut | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | |
| Voitto ennen veroja | Milj. e | 146 | 1 331 | -826 | 139 | 618 |
| Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä | 50 | 63 | 67 | 63 | 61 | |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | |
| Osakekohtainen tulos | euro | 2,69 | 4,63 | 0,07 | 2,04 | 3,04 |
| Osakekohtainen tulos ilman poikkeuseriä3 | euro | 2,41 | 2,86 | 2,16 | 2,31 | — |
| Osakekohtainen tulos, ml. muut laajan tuloksen erät | euro | -0,26 | 5,9 | 0,65 | 2,63 | 1,7 |
| Osakekohtainen oma pääoma | euro | 17,44 | 23,39 | 20,56 | 21,44 | 22,30 |
| Osakekohtainen substanssi | euro | 18,74 | 25,48 | 19,82 | 20,71 | 20,60 |
| Osakekohtainen osinko4 | euro | 2,60 | 4,10 | 1,70 | 1,50 | 2,85 |
| Osinko/tulos3 | % | 96,7 | 88,6 | 78,7 | 73,5 | 93,8 |
| Efektiivinen osinkotuotto | % | 5,3 | 9,3 | 4,9 | 3,9 | 7,4 |
| Hinta/voitto -suhde (PE-luku)3 | 18,1 | 9,5 | 16,0 | 19,1 | 12,6 | |
| Osakkeiden lukumäärä 31.12. | 1 000 kpl | 514 369 | 546 812 | 555 352 | 555 352 | 555 352 |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä | 1 000 kpl | 530 296 | 554 317 | 555 352 | 555 352 | 555 352 |
| Osakkeiden painotettu keskim. lukumäärä | 1 000 kpl | 530 296 | 554 317 | 555 352 | 555 352 | 555 352 |
| Osakekannan markkina-arvo | Milj. e | 25 112 | 24 093 | 19 199 | 21 609 | 21 331 |
Konsernin IFRS-tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
| 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 |
|---|---|---|---|---|
| 514 169 | 545 612 | 554 152 | 554 152 | 554 152 |
| 530 096 | 553 117 | 554 152 | 554 152 | 554 152 |
| 530 096 | 553 117 | 554 152 | 554 152 | 554 152 |
| 44,25 | 40,50 | 32,35 | 39,15 | 43,11 |
| 49,97 | 47,33 | 42,46 | 43,38 | 48,92 |
| 35,85 | 33,82 | 21,34 | 34,45 | 37,61 |
| 48,82 | 44,06 | 34,57 | 38,91 | 38,41 |
| 257 879 | 243 763 | 376 964 | 250 282 | 239 051 |
| 48,6 | 44,1 | 68,0 | 45,2 | 43,1 |
| 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 |
| 200 | 1 200 | 1 200 | 1 200 | 1 200 |
| 200 | 1 200 | 1 200 | 1 200 | 1 200 |
| 1 000 kpl 1 000 kpl 1 000 kpl euro euro euro euro 1 000 kpl % 1 000 kpl 1 000 kpl |
1 Sampo-konsernin vakavaraisuus lasketaan Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EU) ja vakuutusyhtiölain (521/2008) mukaisella konsolidointimetodilla. Koska Sampo Oyj on Solvenssi II –ryhmän ylin emo, lasketaan vakavaraisuus konsernitasolla.
2 Vahinkovakuutuksen tunnusluvut on laskettu toimintokohtaisten kulujen pohjalta, eikä niitä siksi voida johtaa suoraan sulautetusta tuloslaskelmakaavasta.
3 Käytetään osinkopolitiikan mukaisen osingon määrittämisessä. Vuoden 2020 osinko/tulos sekä PE-luku laskettu oikaistun osakekohtaisen tuloksen pohjalta.
4 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle tilikaudelta 2022.
Tunnuslukuja laskettaessa veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero.
Osakekohtaista substanssia laskettaessa on huomioon otettu konsernin arvostuserot pörssinoteeratusta tytäryhtiö Topdanmarkista. Vertailuvuodet sisältävät arvostuserot myös silloisesta osakkuusyhtiö Nordeasta.
Tunnusluvut on laskettu valtiovarainministeriön asetuksen ja sitä tarkentavan Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman mukaisesti. Konsernin vakavaraisuus on laskettu konsernitasoisesti Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EU) ja vakuutusyhtiölain (521/2008) mukaisella konsolidointimetodilla. Konsernin vaihtoehtoisista tunnusluvuista löytyy lisätietoa osoitteessa www.sampo.com.
rahoitusvelat X 100 %
oma pääoma + rahoitusvelat
Keskiarvo kuukausien lopun henkilökuntamääristä oikaistuna osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta.
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
underwriting-tulos, netto
| + | korvauskulut |
|---|---|
| --- | -------------- |
| - | korvausten käsittelykulut | |
|---|---|---|
| vakuutusmaksutuotot | X 100 % |
| + | liikekulut | |
|---|---|---|
| + | korvausten käsittelykulut | X 100 % |
| vakuutusmaksutuotot |
X 100 %
korvauskulut
vakuutusmaksutuotot
| liikekulut vakuutusmaksutuotot |
X 100 % |
|---|---|
| Yhdistetty kulusuhde, % | |
| vahinkosuhde + liikekulusuhde | X 100 % |
| Operatiivinen kulusuhde (Hastings), % | |
| + liikekulut |
|
| + vakuutusten hankintakulut |
|
| + muut liikekulut |
|
| + korvausten käsittelykulut |
|
| + vakuutusmaksutuotot | X 100 % |
| + muut tuotot |
|
| Riskisuhde (Hastings), % | |
| korvauskulut | X 100 % |
kuormitustulo
emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva tilikauden voitto osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä
emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva laaja tulos osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä
oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus) osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Hallituksen toimintakertomus
| tilikaudelta jaettu osinko | |
|---|---|
| osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
X 100 % |
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
osakekohtainen osinko X 100 % osakekohtainen tulos
X 100 %
osakekohtainen osinko
osakkeen antioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
osakkeen antioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
osakekohtainen tulos
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
pörssin kautta vaihdettujen osakkeiden lukumäärä X 100 % osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
| 1–12/2022 | 1–9/2022 | 1–6/2022 | 1–3/2022 | 1–12/2021 | |
|---|---|---|---|---|---|
| EURSEK | |||||
| Tuloslaskelma (keskikurssi) | 10,6286 | 10,523 | 10,4746 | 10,4837 | 10,1465 |
| Tase (raportointikauden päätöspäivänä) | 11,1218 | 10,8993 | 10,7300 | 10,337 | 10,2503 |
| DKKSEK | |||||
| Tuloslaskelma (keskikurssi) | 1,4288 | 1,415 | 1,4085 | 1,4086 | 1,3643 |
| Tase (raportointikauden päätöspäivänä) | 1,4956 | 1,4656 | 1,4424 | 1,3898 | 1,3784 |
| NOKSEK | |||||
| Tuloslaskelma (keskikurssi) | 1,0522 | 1,052 | 1,0499 | 1,056 | 0,9983 |
| Tase (raportointikauden päätöspäivänä) | 1,0578 | 1,0298 | 1,0369 | 1,0645 | 1,0262 |
| EURDKK | |||||
| Tuloslaskelma (keskikurssi) | 7,4396 | 7,44 | 7,4402 | 7,4408 | 7,4371 |
| Tase (raportointikauden päätöspäivänä) | 7,4365 | 7,4365 | 7,4392 | 7,4379 | 7,4364 |
| EURGBP | |||||
| Tuloslaskelma (keskikurssi) | 0,8527 | 0,8468 | 0,842 | 0,8363 | 0,8599 |
| Tase (raportointikauden päätöspäivänä) | 0,8869 | 0,883 | 0,8582 | 0,846 | 0,8403 |
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
| Konsernin laaja tuloslaskelma44 | |
|---|---|
| Konsernitase45 | |
| Laskelma oman pääoman muutoksista46 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma47 |
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
| Milj. e | Liite | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|---|
| Vakuutusmaksutulo | 1 | 9 732 | 9 411 |
| Sijoitustoiminnan nettotuotot | 2 | -1 511 | 3 549 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 763 | 491 |
| Korvauskulut | 4 | -6 115 | -6 239 |
| Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos | 5 | 1 443 | -3 123 |
| Henkilöstökulut | 6 | -1 226 | -1 179 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | -1 097 | -976 |
| Rahoituskulut | -119 | -146 | |
| Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista | 13 | -6 | 401 |
| Arvostusero osakkuusyhtiöiden osakkeiden luovutuksesta | 13 | — | 84 |
| Arvonalentumistappioiden palautus Nordean osakkeista | 13 | — | 899 |
| Tilikauden voitto ennen veroja | 1 863 | 3 171 | |
| Verot | 18, 19 | -322 | -423 |
| Tilikauden voitto | 1 541 | 2 748 |
| Milj. e | Liite | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|---|
| Kauden muut laajan tuloksen erät | |||
| Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi | 9 | ||
| Muuntoerot | -253 | 80 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | -1 670 | 460 | |
| Osuus osakkuusyhtöiden laajan tuloksen eristä | — | 186 | |
| Verot | 331 | -83 | |
| Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä | |||
| nettona verojen jälkeen | -1 592 | 643 | |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | |||
| Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutus | |||
| matemaattiset voitot ja tappiot | 32 | 73 | |
| Verot | -7 | -15 | |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen |
26 | 58 | |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS | -26 | 3 448 | |
| Kauden voitosta | |||
| Emoyhtiön omistajien osuus | 1 427 | 2 567 | |
| Määräysvallattomien osuus | 114 | 181 | |
| Tilikauden laajasta tuloksesta | |||
| Emoyhtiön omistajien osuus | -139 | 3 272 | |
| Määräysvallattomien osuus | 114 | 176 | |
| Osakekohtainen tulos (eur) | 8 | 2,69 | 4,63 |
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
| Milj. e | Liite | 12/2022 | 12/2021 |
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 10 | 355 | 375 |
| Sijoituskiinteistöt | 11 | 166 | 568 |
| Aineettomat hyödykkeet | 12 | 3 494 | 3 794 |
| Sijoitukset osakkuusyrityksissä | 13 | 16 | 777 |
| Rahoitusvarat | 14, 15, 16, 17 | 19 469 | 23 321 |
| Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset |
15, 16, 17 | 9 930 | 19 711 |
| Laskennalliset verosaamiset | 18 | 17 | 39 |
| Saamiset jälleenvakuutussopimuksista | 21 | 2 272 | 2 295 |
| Muut varat | 20 | 3 242 | 2 977 |
| Käteiset varat | 3 073 | 4 819 | |
| Myytävänä olevat omaisuuserät | — | 2 385 | |
| Varat yhteensä | 42 033 | 61 061 | |
| Velat | |||
| Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista | 21 | 16 567 | 20 369 |
| Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista |
22 | 9 908 | 19 550 |
| Huonomman etuoikeuden omaavat lainat | 16, 23 | 1 983 | 2 016 |
| Muut rahoitusvelat | 16, 23 | 1 457 | 2 330 |
| Laskennalliset verovelat | 18 | 514 | 855 |
| Varaukset | 24 | 6 | 9 |
| Eläkevelvoitteet | 25 | 25 | 26 |
| Muut velat | 26 | 2 031 | 2 246 |
| Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat | — | 196 | |
| Velat yhteensä | 32 490 | 47 597 |
| Milj. e Liite |
12/2022 | 12/2021 |
|---|---|---|
| Oma pääoma 28 |
||
| Osakepääoma | 98 | 98 |
| Rahastot | 1 530 | 1 530 |
| Kertyneet voittovarat | 7 784 | 9 952 |
| Muut oman pääoman erät | -443 | 1 208 |
| Emoyhtiön omistajien osuus | 8 969 | 12 788 |
| Määräysvallattomien osuus | 574 | 676 |
| Oma pääoma yhteensä | 9 543 | 13 464 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 42 033 | 61 061 |
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
| Osake | Sijoitetun vapaan pääoman |
Voitto | Muunto | Myytävissä olevat rahoitus |
Määräys vallattomien |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | pääoma | Vararahasto | rahasto | varat1 | erot2 | varat3 | Yht. | osuudet | Yht. |
| Oma pääoma 1.1.2021 | 98 | 4 | 1 527 | 9 282 | -749 | 1 257 | 11 418 | 840 | 12 258 |
| Muutokset omassa pääomassa | |||||||||
| Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet | — | — | — | -700 | — | — | -700 | -212 | -912 |
| Osingonjako4 | — | — | — | -944 | — | — | -944 | -137 | -1 081 |
| Omien osakkeiden hankinta | — | — | — | -380 | — | — | -380 | — | -380 |
| Muutokset osakkuusyhtiöomistuksissa | — | — | — | 113 | — | — | 113 | — | 113 |
| Muut oman pääoman muutokset | — | — | — | 9 | — | — | 9 | 9 | 18 |
| Kauden voitto | — | — | — | 2 567 | — | — | 2 567 | 181 | 2 748 |
| Muut laajan tuloksen erät | — | — | — | 6 | 335 | 365 | 705 | -5 | 700 |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | — | — | — | 2 572 | 335 | 365 | 3 272 | 176 | 3 448 |
| Oma pääoma 31.12.2021 | 98 | 4 | 1 527 | 9 952 | -415 | 1 622 | 12 788 | 676 | 13 464 |
| Muutokset omassa pääomassa | |||||||||
| Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet | — | — | — | 8 | — | — | 8 | -8 | — |
| Osingonjako4 | — | — | — | -2 186 | — | — | -2 186 | -207 | -2 393 |
| Omien osakkeiden hankinta | — | — | — | -1 444 | — | — | -1 444 | — | -1 444 |
| Muutokset osakkuusyhtiöomistuksissa | — | — | — | -10 | — | — | -10 | — | -10 |
| Muut oman pääoman muutokset | — | — | — | 10 | -58 | — | -48 | -1 | -48 |
| Kauden voitto | — | — | — | 1 427 | — | — | 1 427 | 114 | 1 541 |
1 IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin nettovaikutus voittovaroihin oli 26 (58) milj. euroa.
2 Vertailuvuonna muut laajan tuloksen erät sisälsivät konsernin omistusosuuden mukaisen osuuden osakkuusyhtiö Nordean takaisin tulokseen kierrätettävistä vastaavista eristä. Voittovarat sisälsivät -52 milj. euron osuuden eristä, joita ei siirretä enää tulosvaikutteisiksi. Muuntoerojen muutos sisälsi 252 milj. euroa valuuttakurssimuutoksia. Myytävissä olevien varojen muutos piti sisällään -17 milj. euron osuuden Nordean käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen käypien arvojen muutoksista.
Muut laajan tuloksen erät — — — 26 -253 -1 340 -1 567 — -1 567 Tilikauden laaja tulos yhteensä — — — 1 454 -253 -1 340 -139 114 -26 Oma pääoma 31.12.2022 98 4 1 527 7 784 -726 282 8 969 574 9 543
3 Myytävissä olevista rahoitusvaroista on kirjattu omaan pääomaan kauden arvostusta -1 300 (709) milj. euroa. Kauden tulokseen on siirretty -96 (-333) milj. euroa. Mandatumin eriytetylle Suomi-vakuutuskannalle siirretty osuus oli 57 (5) milj. euroa. Vertailukaudella kirjattiin tytäryhtiöhankintoihin liittyen 6 miljoonaa euroa suoraan käyvän arvon rahaston alkusaldoon.
4 Osakekohtainen osinko 4,10 (1,70) euroa osakkeelta.
Tilikauden 2022 muut oman pääoman muutokset sisältävät 58 milj. euron muuntoerojen uudelleenluokittelun.
Muuntoeroihin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyvät määrät ovat laajaan tulokseen kirjattuja verovaikutuksella huomioituja eriä.
Sampo Oyj on mitätöinyt 31.3.2022 vuonna 2021 hankkimansa omat osakkeet, yhteensä 17 128 505 kappaletta. Vuonna 2022 hankittuja omia osakkeita on mitätöity 20.5.2022 yhteensä 4 961 994 kappaletta sekä 8.12.2022 yhteensä 16 681 839 osaketta.
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto ennen veroja | 1 863 | 3 171 |
| Oikaisut: | ||
| Poistot | 181 | 187 |
| Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot | 1 212 | -1 257 |
| Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot | 57 | -450 |
| Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos | -12 851 | 3 520 |
| Muut oikaisut* | -1 978 | -1 397 |
| Oikaisut yhteensä | -13 380 | 602 |
| Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) | ||
| Sijoitukset** | 10 232 | -1 788 |
| Muut varat | 1 776 | -269 |
| Yhteensä | 12 008 | -2 057 |
| Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) | ||
| Rahoitusvelat | -4 | -53 |
| Muut velat | 26 | 30 |
| Maksetut tuloverot | -290 | -350 |
| Maksetut korot | -190 | -158 |
| Yhteensä | -458 | -532 |
| Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat | 33 | 1 185 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin | -16 | -936 |
| Myydyt tytäryhtiöosakkeet | 519 | — |
| Investoinnit osakkuusyhtiöosakkeisiin | -1 | — |
| Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet | 2 291 | 3 843 |
| Osingot osakkuusyhtiöosakkeista | 160 | 339 |
| Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | 8 | 31 |
| Investoinneista kertyneet nettorahavarat | 2 961 | 3 277 |
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Rahoitustoiminnan rahavirta | ||
| Maksetut osingot | -2 186 | -944 |
| Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille | -207 | -137 |
| Omien osakkeiden hankinta | -1 444 | -380 |
| Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut | 62 | 147 |
| Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset | -920 | -853 |
| Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat | -4 695 | -2 166 |
| Rahavirrat yhteensä | -1 701 | 2 296 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 4 819 | 2 520 |
| Muuntoerot | -45 | 3 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 3 073 | 4 819 |
| Rahavarojen nettomuutos | -1 701 | 2 296 |
| Lisätietoa rahavirtalaskelmaan: | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Saadut korot | 375 | 523 |
| Saadut osingot (pl. rahastojen voitto-osuudet) | 273 | 226 |
| Vuokrasopimuksista johtuvat lähtevät rahavirrat yhteensä | -21 | -34 |
* Muut oikaisut liittyvät pääosin Nordean ja Topdanmark Liv Holdingin henkivakuutustoimintojen osakkeiden myyntiin.
** Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt, rahoitusvarat sekä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset.
Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia.
Tilikauden rahavaroihin sisältyy kassa 2 907 milj. euroa (4 736) sekä lyhytaikaiset enintään 3 kk:n talletukset 166 milj. euroa (83).
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Liitetieto konsernin rahavirtalaskelmaan
Topdanmark myi henkivakuutustoimintonsa sisältävän Topdanmark Lifen Nordealle joulukuussa 2022.
Alla olevassa taulukossa on eritelty myynnin kassavirtavaikutus, joka rahavirtalaskelmalla on esitetty investointien rahavirrassa.
| Milj. e | 1–12/2022 |
|---|---|
| Varat | |
| Rahoitusvarat | 11 901 |
| Muut varat | 343 |
| Velat | |
| Vakuutusvelat | 11 556 |
| Muut velat | 578 |
| Nettovarat ilman käteisvaroja | 110 |
| Käteisvarat | 231 |
| Nettovarat | 340 |
| Liikearvo | 194 |
| Saatu hinta käteisvaroina | 534 |
| Diskonttauksen purun kassavirtavaikutus | -15 |
| Nettokäteisvarat myynnistä | 519 |
| Yhteenveto merkittävistä tilin | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| päätöksen laatimisperiaatteista 50 |
|||||||
| Segmentti-informaatio78 | |||||||
| Olennaiset määräysvallattomien | |||||||
| omistajien osuudet |
84 | ||||||
| Muut konsernin liitetiedot 1–35 | 86 | ||||||
| 1 | Vakuutusmaksutulo86 | ||||||
| 2 | Sijoitustoiminnan nettotuotot 86 |
||||||
| 3 | Liiketoiminnan muut tuotot | 87 | |||||
| 4 | Korvauskulut 88 |
||||||
| 5 | Vakuutus- ja sijoitussopimus | ||||||
| velkojen muutos88 | |||||||
| 6 | Henkilöstökulut 88 |
||||||
| 7 | Liiketoiminnan muut kulut 89 |
||||||
| 8 | Osakekohtainen tulos 89 |
||||||
| 9 | Tulosvaikutteisesti kirjatut | ||||||
| laajan tuloksen muut erät89 | |||||||
| 10 | Aineelliset käyttöomaisuus | ||||||
| hyödykkeet 90 |
| 11 | Sijoituskiinteistöt90 | |
|---|---|---|
| 12 | Aineettomat hyödykkeet 91 |
|
| 13 | Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksissä93 |
|
| 14 | Rahoitusvarat95 | |
| 15 | Rahoitusvarojen käypien arvojen muutokset 97 |
|
| 16 | Käypien arvojen määritys ja hierarkia98 |
|
| 17 | Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset 103 |
|
| 18 | Laskennalliset verosaamiset ja | |
| verovelat 105 |
||
| 19 | Verot 107 |
|
| 20 | Muut varat107 | |
| 21 | Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista 108 |
|
| 22 | Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista 116 |
| 23 Huonomman etuoikeuden omaavat |
|---|
| lainat ja muut rahoitusvelat116 |
| 24 Varaukset119 |
| 25 Työsuhde-etuudet 120 |
| 26 Muut velat 123 |
| 27 Ehdolliset velat, sitoumukset |
| sekä oikeudenkäynnit 124 |
| 28 Oma pääoma 125 |
| 29 Lähipiiritiedot 126 |
| 30 Kannustinjärjestelmät127 |
| 31 Tilintarkastajan palkkiot 130 |
| 32 Sijoitukset tytäryhtiöissä 130 |
| 33 Topdanmark Life liiketoiminnan |
| myynti 130 |
| 34 Tilikauden päättymisen jälkeiset |
| tapahtumat 131 |
| 35 Sampo-konsernin riskienhallinta132 |
Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Nasdaq Helsingissä listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Helsinki ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, Suomi. Konsernitilinpäätös sisältää Sampo Oyj:n lisäksi tämän tytäryhtiöt sekä osakkuusyhtiöt raportointihetkellä 31.12.2022. Konserniyhtiöt harjoittavat vakuutus- ja rahoitustoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa sekä Isossa-Britanniassa. Konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavilla osoitteesta www.sampo.com.
Sammon konsernitilinpäätös vuodelta 2022 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, "IFRSs") mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo on soveltanut kaikkia liiketoimintaansa liittyviä 31.12.2022 voimassa olleita ja EU:n komission hyväksymiä standardeja ja tulkintoja.
Vuoden 2022 alusta voimaantulleilla IFRS-standardien vuosittaisilla lisäyksillä tai muilla standardimuutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Konsernitilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on otettu huomioon myös suomalainen kirjanpito- ja yhteisölainsäädäntö sekä viranomaissäännökset.
Sampo Oyj:n hallitus on arvioinut toiminnan jatkuvuuden periaatteen toteutumisen ja konsernitilinpäätös on laadittu tämän olettamuksen pohjalta.
Tilinpäätöksen arvostamisperusta on pääasiallisesti alkuperäinen hankintameno. Poikkeuksia ovat muun muassa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, myytävissä olevat rahoitusvarat, suojauskohteet käyvän arvon suojauksessa, sijoituskiinteistöt sekä oman pääoman ehtoisina instrumentteina suoritettavat osakeperusteiset maksut, jotka arvostetaan käypään arvoon.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina pyöristettynä lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu.
Sampo Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen julkaistavaksi 10. helmikuuta 2023. Osakeyhtiölain mukaisesti varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai hylätä konsernitilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet äänivallasta tai sillä on valta yrityksessä ja se olemalla osallisena yrityksessä altistuu muuttuvalle tuotolle sekä pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon. Hankitut yritykset yhdistellään tytäryhtiöinä siitä päivästä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen päivään saakka, kun määräysvalta lakkaa.
Tytäryhtiöiden hankinnat käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintameno kohdistetaan hankinnan kohteen yksilöitävissä oleville varoille, veloille ja ehdollisille veloille, jotka arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankitun tytäryhtiön nettovarallisuudesta. Hankekohtaisesti valitulla käsittelytavalla on vaikutusta sekä kirjattavaan määräysvallattomien
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
omistajien osuuteen että liikearvon määrään. Määrä, jolla maksettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus sekä mahdollisesti aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi.
Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa toteutuviin samanlaisin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Osakkuusyhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Jollei toisin osoiteta, huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa 20–50 prosenttia sijoituskohteen äänivallasta. Vastaavasti, vaikka konsernin omistus olisi vähemmän kuin 20 prosenttia, sijoitus voidaan käsitellä osakkuusyrityksenä, mikäli huomattava vaikutusvalta pystytään muuten selkeästi osoittamaan IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin -standardin kuvaamilla tavoilla.
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Hankintahetkellä sijoitukset osakkuusyhtiöihin kirjataan hankintamenoon, jota oikaistaan hankinta-ajankohdan jälkeen tapahtuvalla muutoksella konsernin osuudessa osakkuusyhtiön voitosta (tappiosta) ja muilla muutoksilla, jotka on suoraan kirjattu osakkuusyhtiön omaan pääomaan. Mikäli konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitukset merkitään taseeseen nolla-arvoon ja ylimenevät tappiot yhdistellään vain siinä tapauksessa, että konserni on sitoutunut osakkuusyhtiön velvoitteiden täyttämiseen. Sijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot (tappiot) konsernin ja osakkuusyhtiön välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti.
Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiön tuloksesta on esitetty omana eränään tuloslaskelmassa. Konsernin osuus osakkuusyhtiön muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on esitetty konsernin muissa laajan tuloslaskelman erissä.
Jos ilmenee viitteitä siitä, että sijoituksen arvo saattaa olla alentunut, testataan sen konsernissa oleva kirjanpitoarvo arvonalentumisen varalta vertaamalla sitä sijoituksesta kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä olevana rahamääränä pidetään käyttöarvoa tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyä käypää arvoa sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Jos sijoituksesta kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen konsernissa oleva kirjanpitoarvo, vähennetään kirjanpitoarvoa kirjaamalla siitä tulosvaikutteinen arvonalentumistappio, jonka suuruus on kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Mikäli sijoituksesta kerrytettävissä oleva rahamäärä myöhemmin kasvaa ja on suurempi kuin kirjanpitoarvo, peruutetaan tehty arvonalennus vastaavasti tulosvaikutteisesti.
Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajien sekä määräysvallattomien omistajien laskennalliseen osuuteen esitetään laajan tuloslaskelman jälkeen. Määräysvallattomille kohdistetaan osuus siinäkin tapauksessa, että se olisi negatiivinen.
Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään taseessa omana eränään.
Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta voidaan arvostaa joko käypään arvoon tai suhteellisena osuutena hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Valinta on hankintakohtainen. Sammon raportointihetken määräysvallattomien osuudet on määritetty suhteellisena osuutena hankittujen kohteiden nettovarallisuudesta.
Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin ja emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt ovat laatineet tilinpäätöksensä käyttäen toimintavaluuttaa, joka on kunkin yhtiön taloudellisen toimintaympäristön päävaluutta. Yhtiöiden ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset tase-erät muutetaan yhtiön toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja monetaaristen tase-erien muuttamisesta toimintavaluutan määräisiksi aiheutuvat kurssierot kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan. Myytävänä pidettävien ei-monetaaristen rahoitusvarojen kurssierot kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon.
Ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroksi, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Ulkomaisten yksiköiden hankintaan liittyvä liikearvo ja käyvän arvon oikaisut käsitellään tilinpäätöksessä kuin ne olisivat ulkomaisen yksikön varoja ja velkoja. Muuntoerot, jotka syntyvät näiden erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan omaan pääomaan ja niiden muutos muihin laajan tuloksen eriin.
| 1 euro = | Tilinpäätös päivän kurssi |
Tilikauden keskikurssi |
|---|---|---|
| Ruotsin kruunua | 11,1218 | 10,6286 |
| Tanskan kruunua | 7,4365 | 7,4396 |
| Englannin puntaa | 0,8869 | 0,8527 |
Konsernin segmentointi perustuu liiketoiminta-alueisiin, joiden riskit ja kannattavuuteen vaikuttavat lähtökohdat sekä sääntely-ympäristö poikkeavat toisistaan. Liiketoiminnan valvonta ja ohjaus sekä raportointi johdolle on organisoitu liiketoimintasegmenttien mukaisesti. Konsernin liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings, Mandatum sekä Omistusyhteisö (ml. vertailuvuonna myös silloinen osakkuusyhtiö Nordea). Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia sekä Baltia.
Segmenttien ja yhtiöiden välisten kotimaisten ja rajat ylittävien liiketoimien hinnoittelussa on sovellettu markkinaehtoperiaatetta. Hinnoittelu perustuu OECD:n siirtohinnoitteluohjeistukseen sekä EU:n siirtohinnoitteludokumentoinnista antamaan käytännesääntöön. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan eräkohtaisesti.
Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai omaisuuserien ryhmä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin. Lisäksi johdon tulee olla sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan luokitteluhetkestä lähtien kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Arvostus välittömästi ennen luokittelumuutosta tehdään sovellettavissa olevan standardin mukaisesti. Mikäli käypä arvo myynnistä vähennettävillä kuluilla on alempi, kirjataan tulokseen uudelleenluokitteluhetkellä arvonalentumistappio. Mahdolliset myöhemmät arvonnousut kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollisten poistojen tai osakkuusyhtiöosuuksien kirjaaminen lopetetaan luokitteluhetkellä.
Tuloslaskelmaerä Vakuutusmaksut sisältää vahinko- ja henkivakuutustoiminnan vakuutusmaksutulon.
Vahinkovakuutustoiminnan vakuutussopimukset ovat pääosin lyhytaikaisia vuosivakuutuksia, jolloin vakuutusmaksu kirjataan vakuutusmaksutuloksi vuosimaksun erääntyessä. Mikäli vakuutusmaksu maksetaan useam-
massa erässä, kirjataan koko maksutulo tästä huolimatta pääsääntöisesti jo tilikauden alussa. Poikkeuksena on Hastings, jossa vakuutusmaksu jaksotetaan vakuutuskaudelle. Tilinpäätöspäivänä vakuutusmaksutuloa oikaistaan vakuutusmaksuvastuun muutoksella eli sillä osuudella vakuutusmaksutulosta, joka vakuutussopimuksen kattaman ajanjakson perusteella kuuluu seuraavalle tilikaudelle.
Henkivakuutustoiminnan vakuutussopimuksiin ja sijoitussopimuksiin sisältyvät vastuut ovat pitkäaikaisia, jolloin vakuutusmaksu ja sen perusteella maksettava korvaus eivät yleensä kohtaa samalla tilikaudella. Vakuutusmaksut kirjautuvat maksutuloon vakuutuslajista riippuen pääsääntöisesti maksuperusteisesti. Veloitusperusteisesti kirjautuu osa ryhmäeläkevakuutuksen vakuutusmaksuista.
Vakuutusmaksuvastuun muutos esitetään kuluna erässä Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos.
Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetelmällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusinstrumentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Osingot kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.
Vakuutusten hankkimisesta aiheutuvat menot käsitellään vahinkovakuutustoiminnassa vakuutusten aktivoituina hankintamenoina. Henkivakuutustoiminnassa hankintamenot käsitellään Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvinä palkkiokuluina.
Muut palkkiokulut sisältyvät tuloslaskelmaerään Sijoitustoiminnan nettotuotot.
Konserniyhtiö Hastingisillä on vakuutusvälitystoiminnasta syntyviä IFRS 15:n Myyntituotot asiakassopimuksista mukaisia myyntituottoja. Vakuutusvälitystoiminnan tuotot koostuvat pääosin palkkioista ja komissioista, joita yhtiö saa välittäessään kolmannelle osapuolelle toisen yhtiön puolesta vakuutussopimuksia sekä näihin liittyvistä lisätuotteista.
Vakuutustoimintaan liittyvät välityspalkkiotuotot tuloutetaan niiden myyntihetkellä ja muut myyntituotot tuloutetaan sen kauden aikana, kun palvelu tuotetaan. Välityspalkkiotuotot vakuutussopimuksista kirjataan
nettomääräisinä saamisen käypään arvoon, jota oikaistaan odotettavissa olevilla peruutuksista aiheutuvilla palautuksilla. Hastings voi tarjota asiakkailleen myös muita asiakaskohtaisia sopimuksia, jotka tuloutetaan tiettynä ajanhetkenä, kun suoritevelvoite on täytetty. Tuloutettava rahamäärä vastaa sitä vastiketta, johon Hastings odottaa olevansa oikeutettu.
Konsernitilinpäätöksessä nämä välitysliiketoiminnasta aiheutuvat palkkiotuotot ja -kulut sekä komissiot sisältyvät Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja Liiketoiminnan muihin kuluihin.
Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon. Muihin kuin käypään arvoon arvostettaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin lisätään tai vähennetään hankkimisesta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi aiheutuneet transaktiomenot.
Rahoitusvarat ja -velat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä niiden arvostuskäytännön mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Konsernin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti sijoituksia seurataan ja hallinnoidaan käyvin arvoin mahdollisimman ajantasaisen ja oikean kuvan saamiseksi sijoitustoiminnasta. Sijoitukset myös raportoidaan konsernin johdolle käyvin arvoin. Rahoitusvaroihin kuuluvat sijoitukset ovat joukkovelkakirjoja ja oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Ne on pääosin luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.
Henkivakuutustoiminnassa vakuutussopimuksia koskevan standardin IFRS 4:n mukaan harkinnanvaraiseen voitonjakoon oikeutettujen sopimusten arvostuksessa noudatetaan kansallisia laskentaperiaatteita, eli sopimuksia ei arvosteta käypään arvoon. Näitä sopimuksia sekä oman pääoman katteena olevia sijoituksia hallinnoidaan kokonaisuutena ja ne on pääosin luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Poikkeuksena tästä ovat sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavina rahoitusvaroina omana tase-eränään. Myös näitä vastaava velka esitetään omana eränään.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen, sekä myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kauppapäivänä, jolloin sitoudutaan ostamaan tai myymään kyseinen rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Lainat ja muut saamiset kirjataan taseeseen lainaa nostettaessa.
Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa nettomääräisenä vain silloin, kun netottamiseen on laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen ja velka suorittaa samanaikaisesti.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niiden velvoitteet on täytetty ja niiden voimassaolo on lakannut.
Konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia tase-eriä ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat.
Rahoitusvara, joka on tarkoitus myydä tai ostaa takaisin lyhyen ajan kuluessa tai joka kuuluu salkkuun, jota hallinnoidaan yhdessä tai käytetään toistuvasti lyhyen aikavälin voiton tavoitteluun, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi rahoitusvaraksi. Tällaiset varat merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Käyvän arvon muutos yhdessä myyntivoittojen ja -tappioiden, korkotuottojen ja -kulujen sekä osinkotuottojen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.
Myös johdannaissopimukset, joita ei ole määritetty suojaaviksi ja jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi.
Johdannaiset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Johdannaissopimuksista kirjataan taseeseen saaminen, kun käypä arvo on positiivinen ja velka, kun käypä arvo on negatiivinen. Johdannaiset arvostetaan taseessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä realisoituneiden voittojen ja tappioiden kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan rahoitusvarat, jotka alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti määritetään sellaisiksi. Niiden tase- ja tuloslaskelmakirjaukset menevät kuten edellä on esitetty kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen osalta.
Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla ja joita ei aiota myydä välittömästi tai lyhyen ajan kuluessa. Lainat ja muut saamiset -ryhmä sisältää myös käteiset varat.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon, sisältäen suoraan kohdistettavissa olevat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.
Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat, jotka on määritetty myytävissä oleviksi tai jotka eivät kuulu muihin rahoitusvarojen ryhmiin. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat saamistodistuksista sekä osakkeista ja osuuksista.
Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon, lisättynä hankintaan suoraan kohdistettavissa olevilla transaktiomenoilla. Taseessa myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Korkotuotot ja osingot kirjataan tulokseen. Kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään, omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos yhdessä myyntivoiton tai -tappion kanssa kirjataan tulokseen. Käyvän arvon muutos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan myös silloin, kun omaisuuserän arvo on alentunut siten, että siitä kirjataan arvonalentumistappio.
TILINPÄÄTÖS 2022 55
Myytävissä olevista monetaarisista tase-eristä johtuvat kurssierot kirjataan aina suoraan tuloslaskelmaan.
Muita rahoitusvelkoja ovat liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat.
Muut rahoitusvelat kirjataan taseeseen saadun vastikkeen määräisenä transaktiokuluilla oikaistuna silloin, kun vastike saadaan. Rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Jos omia velkoja lunastetaan takaisin ennen eräpäivää, velat poistetaan taseesta ja velan kirjanpitoarvon ja lunastuksessa maksetun vastikkeen erotus kirjataan tulokseen.
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään ensisijaisesti toimivilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella. Instrumentit arvostetaan ostokurssiin tai viimeiseen kaupantekohintaan, mikäli hintalähteen pörssissä on käytössä huutokauppamenettely. Poikkeuksena tästä ovat syndikoidut lainat, jotka arvostetaan keskihintaan alhaisemman likviditeetin takia. Myös johdannaissopimukset arvostetaan viimeiseen kaupantekohintaan. Mikäli rahoitusinstrumentille on olemassa sen markkinariskin kumoava vastaerä, arvostuksessa käytetään tältä osin samaa hintalähdettä vastaavissa ja vastattavissa. Jos rahoitusinstrumentille kokonaisuutena ei ole olemassa julkista noteerausta, mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat, käypä arvo määritetään osatekijöiden markkinahintojen perusteella.
Rahoitusvarojen käyvän arvon arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla käyttämällä asiaa tuntevien, liiketoimintaan halukkaiden osapuolten välisten viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintoja, toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa, rahavirtojen diskonttausmenetelmää sekä optionhinnoittelumalleja. Pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo näitä muita menetelmiä käyttäen.
Rahavarojen ja muihin varoihin sisältyvien kauppahintasaamisten kirjanpitoarvoa käytetään arviona niiden käyvästä arvosta.
Jos rahoitusvaroihin kuuluvan omaisuuserän käypää arvoa ei ole mahdollista määritellä, hankintamenon katsotaan olevan riittävän lähellä oleva arvio käyvästä arvosta. Tällaisten rahoitusvarojen määrä konsernin taseessa on epäolennainen.
Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen muun muassa siihen, toimivatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa.
Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa.
Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.
Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Suurin osa tason 3 sijoituksista on pääomarahastoja tai vaihtoehtorahastoja.
Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta.
Pääomarahastot noudattavat yleisesti International Private Equity and Venture Capital Valuation (IPEV) -ohjeistusta, jossa kuvataan erilaisia arvostuskäytäntöjä yksityiskohtaisemmin.
Myös vaihtoehtorahastojen osalta arvon määrittää rahasto ja toteutuksesta vastaa ensisijaisesti rahastonhoitaja. Vaihtoehtorahastot ovat usein ominaisuuksiltaan monimutkaisia ja arvonmääritys on riippuvainen alla olevien instrumenttien luonteesta. Arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi kassavirtoihin perustuvaa arvostusta. Vaihtoehtorahastojen toimintaa ja arvonmääritystä sääntelee Alternative Investment Fund Managers Directive (AIFMD), jossa kuvataan tarkemmin arvonlaskennan toimintaperiaatteita ja dokumentointivaatimuksia.
Raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että muun kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Kun arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman alkuperäisen kirjaamisen jälkeisen toteutuneen tappion synnyttävän tapahtuman seurauksena ja näillä tapahtumilla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin, kirjataan arvonalentumistappio.
Objektiivisena näyttönä arvonalentumisesta pidetään esimerkiksi liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, jotka johtavat maksukyvyttömyyteen ja arvioon siitä, että asiakas ei todennäköisesti selviydy maksuvelvoitteistaan konsernille. Objektiivinen näyttö arvioidaan ensin yksinään merkittävien rahoitusvarojen osalta ja tämän jälkeen joko yksittäin tai ryhmäkohtaisesti sellaisten rahoitusvarojen osalta, jotka eivät yksinään ole merkittäviä.
Kun on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä rahoitusvaroista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona käytetään saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Erotus kirjataan arvonalentumistappioksi tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen arvioidaan sopimuskohtaisesti.
Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee myöhemmin ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan (kuten rahoitusinstrumentin liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuusluokituksen paranemiseen), arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Objektiivinen näyttö perustuu erillistarkasteluun, joka tehdään, kun esimerkiksi saamistodistusten liikkeeseenlaskijan luottoriskiluokituksessa tapahtuu muutos, yhtiö siirretään tarkkailulistalle tai yhtiö laiminlyö lyhennysten tai korkojen maksua. Osakkeen tai osuuden käyvän arvon merkittävä tai pitkäaikainen lasku alle alkuperäisen hankintamenon voi myös olla objektiivinen näyttö arvonalentumisesta.
Päätös siitä, onko arvon alentuminen merkittävä tai pitkäaikainen, vaatii johdon harkintaa. Päätös tehdään tapauskohtaisesti ja sitä tehtäessä arvioidaan laadullisten kriteerien lisäksi muun muassa osakkeen arvon historiallisia muutoksia ja aikajaksoa, jonka ajan osakkeen käypä arvo on ollut hankintamenoa alhaisempi. Sampo-konsernissa arvon alentuminen katsotaan yleensä merkittäväksi, kun julkisesti noteeratun osakkeen tai osuuden käypä arvo alittaa keskimääräisen hankintamenon 20 prosentilla ja pitkäaikaiseksi, kun käypä arvo on alittanut hankintamenon yli 12 kuukauden ajan.
Koska noteeraamattomille osakkeille ja osuuksille ei ole saatavissa toimivilla markkinoilla julkaistavia hintoja, niiden arvo pyritään määrittämään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Merkittävin noteeraamattomien osakkeiden ja osuuksien erä ovat pääomarahastosijoitukset. Pääomarahastosijoitukset arvostetaan yleisesti alalla vallitsevan käytännön,
International Private Equity and Venture Capital Guidelines (IPEV) mukaisesti.
Arvon alenemisen merkittävyyttä ja pitkäaikaisuutta arvioidaan viimeksi mainituissa tapauksissa tapauskohtaisesti ottaen huomioon sijoitukseen liittyvät erityistekijät ja olosuhteet. Sampo tekee pääomarahastosijoituksensa pitääkseen ne rahaston elinkaaren loppuun asti, jolloin rahaston tyypilliseksi toimiajaksi muodostuu 10–12 vuotta. Arvio koko rahaston mahdollisesta arvon alentumisesta voidaan yleensä perustellusti tehdä vasta elinkaaren loppupuolella. Mikäli on lisäksi kuitenkin perusteltua syytä epäillä, että sijoituksesta ei sitä myytäessä saada hankintamenoa vastaavaa määrää, kirjataan arvonalennus.
Arvonalennus pääomarahastoille kirjataan yllä olevien periaatteiden lisäksi aina silloin, kun rahaston alkamisvuosi on vähintään 10 vuotta vanha ja rahaston kirjanpitoarvo ja käypä arvo on enintään 500 000 euroa. Näissä tapauksissa sekä käypä arvo että kirjanpitoarvo kirjataan nollaan. Arvonalennus tehdään vain rahastoille, joiden osalta kriteerit täyttyvät kaikkien Sampo-konsernin yhtiöiden salkkujen osalta.
Saamistodistusten arvon alentumisessa tappion suuruus määritetään pääoman lyhennyksillä ja jaksotuksilla oikaistun hankintamenon ja tarkasteluhetken käyvän arvon välisenä erotuksena, vähennettynä mahdollisella aikaisemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalentumistappiolla. Samalla muihin laajan tuloksen eriin
kirjattu kertynyt tappio siirretään omasta pääomasta kirjattavaksi tulosvaikutteisena arvonalentumistappiona. Myös mahdolliset lisäarvonalentumistappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Jos myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan saamistodistuksen käypä arvo myöhemmin nousee ja nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappiokirjauksen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti siihen määrään, mikä saamistodistuksen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappioiden kirjaamista.
Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan osakkeen arvonalentumistappio kirjataan siirtämällä muihin laajan tulokseen eriin kirjattu kertynyt tappio omasta pääomasta tuloslaskelmaan. Mikäli käypä arvo arvonalentumiskirjauksen jälkeen nousee kirjataan arvonnousu suoraan muun laajan tuloksen eriin. Arvon edelleen laskiessa alle hankintamenon kirjataan tulosvaikutteinen arvonalennus, vaikka lasku olisi vähemmän kuin 20 prosenttia.
Johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin sopimuksiin ja suojaaviin sopimuksiin ja ne sisältävät korko-, luottoriski-, valuutta-, osake- sekä hyödykejohdannaiset. Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, kun niiden käypä arvo on positiivinen ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen.
Johdannaissopimukset, joita ei ole merkitty suojaaviksi sekä pääsopimuksesta erotetut kytketyt johdannaiset käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaissopimuksina. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja -tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi johdannaisiksi luokitellaan myös sopimukset, joita käytetään suojaamistarkoituksessa, mutta jotka eivät täytä IAS 39 -standardin suojauslaskennalle asettamia ehtoja.
Suojausperiaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan suojautua korkoriskiltä, valuuttakurssiriskiltä ja hintariskiltä soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran suojausta. Rahavirran suojauksella suojaudutaan tulevien rahavirtojen vaihtelulta, käyvän arvon suojauksella
suojaudutaan suojattavan kohteen käyvän arvon muutoksilta. Kuluneella tilikaudella konsernissa on sovellettu käyvän arvon suojausta Mandatumissa sekä rahavirran suojausta Hastingsissa.
Suojauslaskentaa sovelletaan suojauksiin, jotka ovat suojattavan riskin osalta tehokkaita ja täyttävät IAS 39:n standardin suojauslaskennan ehdot. Suojaussuhde suojaavan johdannaisen ja suojattavan kohteen välillä sekä suojaukseen liittyvät riskienhallintatavoitteet dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauksen tehokkuus arvioidaan suojaussuhteen alussa ja suojauksen aikana, jotta suojaus on erittäin tehokas koko suojauksen ajan. Suojausta pidetään tehokkaana, kun suojaavan instrumentin käyvän arvon tai rahavirtojen muutos eliminoi suojauksen kohteena olevan sopimuksen tai position käyvän arvon tai rahavirtojen muutoksesta 80–125 prosenttia.
Rahavirran suojauksella suojataan vaihtuvakorkoisten velkakirjalainojen tai muiden vaihtuvakorkoisten varojen tai velkojen korkorahavirtoja. Suojaavina instrumentteina käytetään muun muassa koronvaihto- sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia. Johdannaissopimukset, jotka on luokiteltu rahavirran suojaukseksi ja jotka täyttävät IAS 39:n kriteerit, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksesta tehokkaan suojauksen osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ylimenevä tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.
Kun suojaava johdannainen erääntyy, myydään, suojaussuhde päätetään tai suojaus ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja, omaan pääomaan suojauksen loppumishetkeen mennessä kertynyt käyvän arvon muutos jää omaan pääomaan, kunnes se kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.
Käyvän arvon suojauksella suojaudutaan muun muassa hinta- ja korkotason sekä valuuttakurssien muutosten aiheuttamilta vaikutuksilta käypiin arvoihin konsernin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Suojaavina johdannaisina käytetään konserniyhtiöiden hallitusten hyväksymiä instrumentteja, joita ovat valuuttatermiinit, koronvaihto- ja koron- ja valuutanvaihtosopimukset sekä optiot.
Johdannaissopimusten, jotka on dokumentoitu käypää arvoa suojaaviksi ja jotka ovat suojauksena tehokkaita, käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Myös suojauksen kohteena olevat omaisuus- ja velkaerät arvostetaan suojauksen aikana käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti vuokrasopimukset esitetään lähtökohtaisesti taseella. Ainoat valinnaiset poikkeukset koskevat tiettyjä lyhytaikaisia alle 12 kuukautta pitkiä sopimuksia tai arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia, jotka voidaan edelleen kirjata tasaerinä vuokrasopimuksen voimassaoloaikana.
Vuokrasopimuksista aiheutuvat käyttöoikeusomaisuuserät (oikeus käyttää vuokrasopimuksen kohdetta) kirjataan varoihin osana Aineellisia hyödykkeitä ja niitä vastaavat vuokravelvoitteet taseen velkapuolelle osaksi Muita velkoja. Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän sekä vuokralle antajalle mahdollisesti ennalta suoritetut maksut. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot kirjataan tasapoistoin vuokrasopimuksen voimassaoloaikana. Vuokrasopimusvelka kirjataan samoin vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon.
Tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserästä tehtävät suunnitelman mukaiset poistot sekä vuokravelasta aiheutuvat korkokulut.
Vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät tase-erään Sijoituskiinteistöt ja niiden poistoajat ja -menetelmät sekä arvonalentumistappioiden kirjausperusteet ovat samat kuin vastaavien aineellisten hyödykkeiden. Saatavat vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokratuotoiksi vuokra-ajan kuluessa.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Sitä aiempien hankintojen liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.
Liikearvo arvostetaan kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Liikearvosta ei tehdä poistoja. Liikearvolle tehdään sen sijaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain.
Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta hankitut ja sisäisesti aikaansaadut IT-ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet, jos on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien IT-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut taseeseen kirjaamisen edellytykset.
Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:
| IT-ohjelmistot | 3–10 vuotta |
|---|---|
| Muut aineettomat hyödykkeet | 3–10 vuotta |
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, kuten liiketoimintojen yhdistymisten yhteydessä hankitut tuote- ja liikemerkit, ei poisteta. Sen sijaan niille suoritetaan vähintään kerran tilikaudessa arvonalentumistestaus.
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa käytössä olevat kiinteistöt, koneet ja laitteet sekä kalusto. Kiinteistöjen luokitus omassa käytössä ja sijoituskäytössä oleviin suoritetaan käytössä olevan neliömäärän perusteella. Mikäli omassa käytössä on korkeintaan 10 prosenttia kiinteistön pinta-alasta, kiinteistö luokitellaan kokonaan sijoituskiinteistöksi.
Kiinteistöt ja muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Perusparannusmenot lisätään kiinteistöjen kirjanpitoarvoon silloin kun on todennäköistä, että niistä koituva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nollan suuruiseksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Taloudellisen vaikutusajan arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:
| Rakennukset | 20–50 vuotta |
|---|---|
| Rakennusten ainesosat | 15–20 vuotta |
| Rakennusten ja vuokrahuoneistojen | |
| perusparannusmenot | 4–10 vuotta |
| IT-laitteet ja autot | 2–5 vuotta |
| Muut toimistokalusteet | 3–15 vuotta |
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan, mikäli omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos arvonalentumisesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä
arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta, keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä sekä taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten hankinta-ajankohdasta lähtien konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. Testissä verrataan yksikön liikearvon sisältävää kirjanpitoarvoa yksiköstä kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa ennen veroja määritettyä korkoprosenttia käyttäen. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, siitä kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappio. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.
Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Sijoituskiinteistöjä pidetään vuokratuottojen saamiseksi ja omaisuuden arvonnoususta hyötymiseksi. Sijoituskiinteistöt arvostetaan käypään arvoon. Arvostusperiaate muutettiin hankintamenomallista käypään arvoon tilikaudella 2021 konsernin laadintaperiaatteiden yhdenmukaistamiseksi. Konserni katsoi, että muutoksella oli vain vähäinen vaikutus konsernin tilinpäätösraportointiin.
Sijoituskäytössä olevien kiinteistöjen käyvät arvot arvioidaan käyttäen tuleviin tuottoihin ja markkinaehtoisiin tuotto-odotuksiin perustuvaa tuottoarvomenetelmiä (nykyarvon laskentaan käytettäviä kassavirtamalleja) sekä toteutuneisiin vertailukauppoihin perustuvia kauppa-arvomenetelmiä. Arvioinnin lähtökohtana ovat kiinteistökohtaiset ominaisuudet koskien muun muassa kiinteistön sijaintia, kuntoa ja vuokraustilannetta sekä markkinalähtöiset vertailutiedot koskien vaihtoehtoisia vuokria, tuottovaatimustasoja ja yksikköhintoja. Arviointi on tilikaudella suoritettu käyttäen sekä konsernin omaa asiantuntemusta että ulkopuolisia, riippumattomia arvioitsijoita.
Varaus kirjataan, kun konsernille on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos velvoitteesta tai osasta siitä on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain silloin, kun sen saaminen on käytännössä varmaa.
Vakuutussopimukset käsitellään IFRS 4 -standardin mukaisesti joko vakuutussopimuksina tai sijoitussopimuksina. Standardin mukaan vakuutussopimukset luokitellaan vakuutussopimuksiksi, mikäli niissä siirtyy vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan välillä merkittävää vakuutusriskiä. Mikäli sopimuksen perusteella siirtyvä riski on luonteeltaan rahoitusriskiä eikä merkittävää vakuutusriskiä, luokitellaan sopimus sijoitussopimukseksi. Sopimuksen luokittelu vakuutus- tai sijoitussopimukseksi määrää sen arvostuskäytännön.
Sampo käsittelee sopimuksista syntyvät velat standardin ensimmäisessä vaiheessa kansallisten vaatimusten mukaisesti.
Vakuutus- ja sijoitussopimuksiin liittyviä riskejä on kuvattu laajasti konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 35.
Jälleenvakuutussopimus on sopimus, joka täyttää IFRS 4:n asettamat edellytykset vakuutussopimukselle ja jonka perusteella konserni voi saada korvauksia toiselta vakuutusyhtiöltä, mikäli se itse joutuu korvausvelvolliseksi muiden tekemiensä vakuutussopimusten perusteella. Jälleenvakuutussopimusten perusteella saatavat suoritukset on kirjattu taseessa erään Saamiset jälleenvakuutussopimuksista sekä Muut varat. Ensiksi mainittu erä sisältää jälleenvakuuttajien osuuden konsernin jälleenvakuutettujen vakuutussopimusten vakuutusmaksu- ja korvausvastuusta. Muissa varoissa on lyhytaikaiset saamiset jälleenvakuuttajilta.
Kun konserni itse joutuu maksamaan korvauksia jälleenvakuutussopimuksen perusteella toiselle vakuutusyhtiölle, kirjataan velka tase-erään Muut velat. Jälleenvakuutuksiin liittyvät saamiset ja velat arvostetaan yhdenmukaisesti jälleenvakuutettujen saamisten ja velkojen kanssa. Jälleenvakuutussaamiset testataan vuosittain arvonalentumistappioiden varalta. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti, mikäli on olemassa objektiivista näyttöä, että konserni ei tule saamaan kaikkia rahamääriä, joihin sillä sopimuksen ehtojen mukaan on oikeus.
Konserniyhtiöillä on lisäksi sopimuksia, joissa konserniyhtiö toimii yhteisvakuuttajana toisen vakuutusyhtiön kanssa, jolloin vakuutusriski jaetaan sopimusosapuolten kesken. Konserniyhtiön toimiessa toissijaisena yhteisvakuuttajana, konserniyhtiö kirjaa saamisiin ja velkoihin yhtiön osuuden mukaisen määrän vakuutusmaksutulosta ja siihen liittyvästä korvausvelasta. Konserniyhtiön toimiessa ensisijaisena yhteisvakuuttajana, yhtiö kirjaa bruttovakuutusmaksutulon saamiseksi ja velka toissijaiselle yhteisvakuuttajalle kirjataan konserniyhtiön velkoihin.
Vakuutussopimuksia luokiteltaessa ja niihin liittyviä riskejä tarkasteltaessa toisiinsa kytketyt sopimukset tulkitaan yhdeksi sopimukseksi.
Muina kuin vakuutussopimuksina, eli sopimuksina, joissa riski ei siirry, käsitellään muun muassa Captivesopimuksia, joissa vakuutusyhtiö merkitsee yrityksen ensivakuutuksen ja jälleenvakuuttaa saman riskin sellaisessa vakuutusyhtiössä, joka kuuluu vakuutuksenottajan kanssa samaan konserniin. Vahinkovakuutuksessa on myös sopimuksia, joissa vakuutusyhtiö myöntää vakuutuksen ja siirtää vakuutusriskin edelleen lopulliselle vakuutuksenantajalle. Nämä ovat ns. Reverse Flow Fronting -sopimuksia. Aikaisemman bruttokäsittelyn sijaan näistä molemmista kirjataan vain sopimussuhteen nettovaikutus tuloslaskelmaan ja taseeseen. Edellytyksenä nettomääräiselle käsittelylle on, että sopimuksesta nettona kirjattu omapidätys on nolla.
Lisäksi vahinkovakuutuksessa on sopimuksia, joissa vakuutusriski on eliminoitu retrospektiivisellä vakuutusmaksulla, eli ennakoitujen ja toteutuneiden vahinkojen erotus tasataan lisämaksulla suoraan tai vakuutuksen vuosiuudistuksen yhteydessä. Näiden sopimusten rahavirta kirjataan nettomääräisenä suoraan taseeseen kirjaamatta niitä ensin tuloslaskelmaan vakuutusmaksutuotoiksi ja korvauskuluiksi.
Vakuutusvelka on nettomääräinen sopimusperusteinen velvoite, joka vakuutuksenantajalla on vakuutussopimuksen perusteella. Vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu muodostavat vakuutusvelan, joka vastaa solmittujen vakuutussopimusten mukaisia velvoitteita.
Vakuutusmaksuvastuun on tarkoitus kattaa jo solmittujen vakuutussopimusten jäljellä olevan vakuutuskauden odotettavissa olevat korvausmenot ja liikekulut. Vahinkoja jälleenvakuutuksessa vakuutusmaksuvastuu lasketaan yleensä aikaperusteisesti niin kutsutun pro rata temporaris -periaatteen mukaisesti. Jos vakuutusmaksutaso katsotaan riittämättömäksi siten, ettei se kata mahdollisia korvausmenoja ja liikekuluja, vakuutusmaksuvastuuta on vahvistettava siirtovastuun täydennyksellä ottaen huomioon myös erääntymättömät vakuutusmaksuerät.
Korvausvastuu kattaa tulevaisuudessa suoritettavat korvaukset kaikista jo tapahtuneista vahingoista. Tämä koskee myös tapahtuneita vahinkoja, joita ei tilinpäätöshetkellä vielä ole raportoitu vakuutusyhtiölle eli ns. IBNR (incurred but not reported) -vahinkoja. Korvausvastuuseen sisältyvät myös kaikki korvausten arvioidut selvittelykulut.
Vahinkoensivakuutuksen ja jälleenvakuutuksen korvausvastuu lasketaan tilastollisin menetelmin tai tapauskohtaisesti yksittäisten vahinkojen perusteella. Useimmiten käytetään näiden menetelmien yhdistelmää siten, että suurvahingot arvioidaan tapauskohtaisesti ja
pienehköt vahingot sekä tilinpäätöshetkellä tapahtuneet mutta vielä raportoimattomat vahingot (IBNR) tilastollisin menetelmin.
Ifissä korvausvastuuta ei diskontata nykyarvoon muuten kuin eläkevelvoitteiden osalta. Topdanmark diskonttaa koko korvausvastuun. Hastings diskonttaa korvausvastuun ainoastaan siltä osin, kun korvaus liittyy määrättyihin vakaviin henkilövahinkoihin. Mandatum ei diskonttaa korvausvastuuvelkaa ollenkaan.
Vahinkovakuutuksen korvausvastuun ja vakuutusmaksuvastuun riittävyys tutkitaan erikseen. Korvausvastuu perustuu vastaisten korvausrahavirtojen ennusteisiin. Ennusteet tehdään vakiintuneilla vakuutusmatemaattisilla menetelmillä.
Vakuutusmaksuvastuu lasketaan pääsääntöisesti aikaperusteisesti nk. pro rata temporis -periaatteen pohjalta. Vakuutusmaksuvastuun riittävyys testataan laskemalla vakuutusmaksuvastuun lisävastuu yhtiöittäin kullekin liiketoiminta-alueelle ja vakuutusluokalle. Mahdollinen havaittu riittämättömyys vakuutusmaksuvastuussa korjataan kirjaamalla siirtovastuun täydennys.
Vakuutusten hankintamenot, jotka selkeästi liittyvät vakuutussopimusten solmimiseen, esitetään taseen varoissa vakuutusten aktivoituina hankintamenoina. Hankintamenoina käsitellään vakuutussopimusten
hankkimiseen tai uusimiseen välillisesti tai välittömästi liittyvät toimintakulut kuten palkkiot, markkinointikulut sekä myyntihenkilöstön palkat ja kulut. Vakuutusten hankintamenot jaksotetaan samalla tavalla kuin vakuutusmaksuvastuu. Poistoaika on yleensä korkeintaan 12 kuukautta.
Henkivakuutustoiminnan sopimukset luokitellaan vakuutussopimuksiksi tai sijoitussopimuksiksi. Vakuutussopimuksia ovat sopimukset, joihin liittyy merkittävä vakuutusriski tai sellaiset sopimukset, joihin sisältyy vakuutuksenottajan oikeus muuttaa sopimusta kasvattamalla riskiä. Kapitalisaatiosopimuksiin ei sisälly vakuutusriskiä, joten nämä sopimukset on luokiteltu sijoitussopimuksiksi.
Sopimukseen liittyvä oikeus harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä (Discretionary Participation Feature (DPF)) on vakuutuksenottajan sopimukseen perustuva oikeus saada taatun vähimmäisedun lisäksi muita etuja. Etuina hyvitetään vakuutuksille laskuperustekoron lisäksi asiakashyvityksiä, korotetaan kuolemantapaussummia tai alennetaan vakuutusmaksuja. Mandatumin tulkinnassa kohtuusperiaatteesta määritellään tavoitteet harkinnanvaraisille eduille. Sijoitussidonnaisissa sopimuksissa vakuutuksenottaja kantaa sijoitusriskin valitsemalla sijoituskohteet, joihin sopimusten arvonkehitys sidotaan.
Vakuutus- ja sijoitussopimusten arvostus
Mandatumissa kaikkiin vakuutussopimuksiin ja niihin sijoitussopimuksiin, joihin liittyy harkinnanvarainen oikeus osuuteen ylijäämästä (DPF), sovelletaan kansallisia laskentaperiaatteita IFRS 4:n Vakuutussopimukset mukaisesti.
Kaikkiin sopimuksiin lukuun ottamatta sijoitussidonnaisia sopimuksia liittyy harkinnanvarainen oikeus ylijäämään. Sellaisiin sijoitussidonnaisiin sopimuksiin, joita ei luokitella vakuutussopimuksiksi, liittyy vakuutuksenottajan oikeus vaihtaa säästöjen tuottorakenne sijoitussidonnaisesta sellaiseksi, joka muodostuu vähimmäistuottotakuusta ja oikeudesta harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä. Tämän perusteella myös näihin sopimuksiin sovelletaan vakuutussopimusstandardia.
Takaisinosto-oikeutta, vähimmäistuottotakuuta, saman sopimuksen sisällä olevia vakuutus- ja talletusosia sekä muita vastaavia oikeuksia ei eroteta pääsopimuksesta eikä arvosteta erikseen.
Mandatumissa kannanluovutuksella siirtyneen Suomiyhtiön ryhmäeläkevakuutuksen (= Eriytetty vakuutuskanta) osalta noudatetaan IFRS 4.30:n ns. varjolaskentaa, jonka perusteella omaa pääomaa oikaistaan sopimuksen mukaisten realisoitumattomien voittojen tai tappioiden osalta. Omaa pääomaa oikaistaan määrällä, jolla realisoitumattomat voitot tai tappiot olisivat jakautuneet Eriytetyn vakuutuskannan voitonjakopolitiikan mukaisesti Eriytetylle vakuutuskannalle, mikäli voitot tai tappiot olisi realisoitu tilinpäätöshetkellä.
Topdanmarkissa sijoitussidonnaiset sopimukset sisältävät sekä vakuutus- että sijoitussopimuksia. Vakuutussopimukset arvostetaan IFRS 4:n mukaisesti. Sijoitussopimukset sen sijaan arvostetaan IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaan. Sijoitussopimuksiin ei liity oikeutta harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä.
Kaikki sijoitussidonnaiset sopimukset ovat vaadittaessa käypään arvoon maksettavissa. Kuolemantapauksissa 101 prosenttia vakuutusmäärästä on maksettava. Tämä katsotaan niin pieneksi vakuutusriskiksi, että sopimukset luokitellaan sijoitussopimuksiksi. Muita takaisinostooikeuksia tai huomioitavia seikkoja ei ole.
Vakuutus- ja sijoitussopimusten velka kirjataan vakuutusvelaksi, jonka muodostavat vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu. Henkivakuutustoiminnan vakuutusteknisen vakuutusvelan laskennassa käytetään erilaisia menetelmiä, jotka sisältävät oletuksia muun muassa kuolevuudesta, sairastuvuudesta, sijoitusten tuottotasosta, vastaisista liikekuluista ja vahinkojen selviämisestä.
Tulevan jälleenvakuutuksen vastuuvelan muutos on laskettu vaihtuvin kurssein.
Vakuutusmaksuvastuu lasketaan ensivakuutuksessa vakuutuskohtaisesti ja jälleenvakuutuksessa antavan yhtiön ilmoituksen perusteella tai yhtiön omien laskuperusteiden mukaan.
Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Vakuutusvelan diskonttauksessa käytetty korko on enintään kunkin maan viranomaisen hyväksymän enimmäiskoron suuruinen.
Korvausvastuu kattaa tulevaisuudessa suoritettavat korvaukset kaikista jo tapahtuneista vakuutustapahtumista, myös niistä, joita ei tilinpäätöshetkellä vielä ole raportoitu vakuutusyhtiölle. Korvausvastuuseen sisältyvät myös kaikki korvausten hoitokulut.
Vakuutusvelasta määritetään vuosittain lyhyt- ja pitkäkestoisen velan osuus.
Velan riittävyystesti tehdään kaikista sopimuskannoista ja täydennystarvetta tarkastellaan yhtiötasolla koko vakuutusvelan riittävyyden perusteella. Ei-sijoitussidonnaiseen velkaan kohdistuva testi sisältää kaikki odotettavissa olevat sopimuksiin perustuvat rahavirrat. Sopimuksiin perustuviin rahavirtoihin kuuluvat odotettavissa olevat vakuutusmaksut, korvaukset, lisäedut ja liikekulut. Korvauksissa on arvioitu takaisinostot ja muut vakuutustapahtumat historiatietoihin perustuen. Korvausmäärät pitävät sisällään sekä sopimusten laskuperustekoron että arvion tulevista lisäeduista. Rahavirtojen pääoma-arvot diskontataan tilinpäätöshetkeen.
Sijoitussidonnaisen liikkeen testissä lasketaan riski- ja liikekuluylijäämien pääoma-arvot vastaavalla tavalla. Mikäli yhtiökohtaisen sijoitussidonnaisen ja muun liikkeen velan yhteismäärä edellyttää täydentämistä, kasvatetaan velkaa tulosvaikutteisesti testin osoittamalla määrällä.
Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 §:n mukaan henkivakuutuksessa on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottaman ylijäämän perusteella myönnettäviin lisäetuihin (DPF). Mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät ole esteenä, kohtuullinen osa ylijäämästä on palautettava lisäetuina näille vakuutuksille.
Mandatumin tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä alkuperäisen vakuutuskannan voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille ennen kuluja ja veroja kokonaishyvitys, joka olisi vähintään kunakin hetkenä matalariskisimpinä pidettävien pitkien korkosijoitusten korkotason mukainen. Kokonaishyvitys muodostuu laskuperustekorosta ja vuosittain määrättävistä lisäeduista. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen.
Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ovat eläkkeet ja henkivakuutukset.
Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa ja Norjassa, muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Merkittävin maksupohjainen järjestely on Suomen TyEL-perusvakuutus.
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle eikä sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuvat velvoitteet kirjataan kuluksi kaudella, jota veloitus koskee.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä yritykselle jää velvoitteita tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin ja näiden vakuutusmatemaattisen ja/tai sijoitusriskin kantaa yritys. Velvoite lasketaan kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen määrän laskennassa käytetään vakuutusmatemaattisia oletuksia. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle.
Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Etuuspohjaisissa järjestelyissä on sekä rahastoituja että rahastoimattomia järjestelyjä. Näissä tilikauden eläkekuluksi kirjataan vuoden vakuutusmatemaattisten laskelmien mukainen vanhuuseläkekertymä laskettuna lineaarisesti eläkeiän saavuttamishetken eläkepalkan pohjalta. Tähän lisätään korkokuluina aikaisempien vuosien eläkesitoumusten hyvityksistä/lisäyksistä aiheutuvat laskennalliset vaikutukset. Tilikauden eläkekulut arvioidaan vuoden alussa ja laskelma perustuu muun muassa palkkojen korotusolettamiin, hintainflaatioon eläkesitoumuksen koko keston ajalta sekä sen hetkiseen markkinakorkoon suhteutettuna eläkevelvoitteen duraatioon.
Tilikauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno sekä nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti eläkekuluihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto (pl. nettokorko) kirjataan omana eränään muihin laajan tuloksen eriin tilikaudella, jona ne syntyvät.
Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat käypään arvoon arvostettuina ja näin saatu nettovelka (tai -omaisuus) kirjataan taseeseen omaksi eräkseen.
Konsernilla on lisäksi vapaaehtoisia etuuspohjaisia eläkevakuutuksia. Vakuutukset ovat konsernin sisäisiä ja niiden määrä on epäolennainen.
Irtisanomiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi silloin kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan yhden tai useamman henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai myöntämään irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. Etuuksista ei koidu työnantajalle taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, joten ne kirjataan välittömästi kuluksi. Myöhemmin kuin 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä erääntyvät velvoitteet diskontataan. Sammossa irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia ovat irtisanomiseen liittyvät rahapaketit ja eläkepaketit.
Sammolla oli tilikauden aikana viisi voimassa olevaa käteisvaroina maksettavaa osakeperusteista kannustinjärjestelmää (Johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2017 I ja 2017 II sekä 2020 I, 2020 II ja 2020 III). Topdanmarkilla oli tilikauden aikana yksi hallitukselle ja ylemmälle johdolle suunnattu pääasiallisesti omina osakkeina maksettava osakeoptiojärjestelmä. Hastingsilla oli niin ikään oma tilikaudella käteisvaroina maksettava osakeperusteinen kannustinjärjestelmä.
Lisätietoa konsernin eri yhtiöiden kannustinjärjestelmistä on tilinpäätöksen liitetiedossa 30 Kannustinjärjestelmät.
Järjestelyt on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä sekä jokaisena raportointipäivänä tämän jälkeen.
Käteisvaroina maksettavissa järjestelyissä arvostus kirjataan velaksi ja sen muutos tuloslaskelmaan.
Osakkeina maksettavissa järjestelyissä saadut toteutushinnat kirjataan omaan pääomaan.
Kannustimien käypä arvo on määritetty pääosin Black–Scholes-hinnoittelumallin avulla. Markkinaperusteisen kannustinosan käyvässä arvossa on huomioitu hinnoittelumallilla ennakoitu toteuma palkkiona maksettavien kannusteyksiköiden määrästä. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä kannustimen käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden kannusteyksiköiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Tältä osin konserni päivittää oletuksen arvioidusta lopullisesta kannusteyksiköiden määrästä jokaisena väli- ja tilinpäätöspäivänä.
Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verovelat ja -saamiset netotetaan yhtiöittäin silloin, ja vain silloin, kun ne liittyvät saman verosaajan perimiin tuloveroihin ja yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata nämä.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Osakkeiden liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseen laskemiseen tai liiketoiminnan hankkimiseen, esitetään omassa pääomassa verovaikutukset huomioon ottaen saadun tulon vähennyksenä.
Osingot kirjataan omasta pääomasta sinä tilikautena, jona yhtiökokous päättää osingonjaosta. Kun emoyhtiö tai muu konserniyhtiö ostaa emoyhtiön osakkeita, maksettu vastike vähennetään omasta pääomasta ja esitetään erässä Omat osakkeet siihen asti, kunnes osakkeet mitätöidään. Jos osakkeet myöhemmin myydään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu vastike kirjataan omaan pääomaan.
Omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien (omien osakkeiden) takaisinoston hankintahinta vähennetään suoraan omasta pääomasta. Omien osakkeiden ostosta, myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota. Mikäli osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, kirjataan hankintahinnan ja saadun vastikkeen välinen erotus ylikurssirahastoon.
Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joiksi katsotaan kassa sekä lyhytaikaiset talletukset (3 kk).
Sampo esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen epäsuoraa esitystapaa, jolloin voittoa (tappiota) ennen veroja oikaistaan ei-kassaperusteisten tapahtumien vaikutuksella, varojen ja velkojen muutoksilla ja tuotoilla ja kuluilla, jotka liittyvät investointien tai rahoituksen rahavirtoihin.
Rahavirtalaskelmassa saadut ja maksetut korot esitetään liiketoiminnan rahavirroissa. Myös saadut osingot muilta kuin osakkuusyhtiöiltä sisältyvät liiketoiminnan rahavirtoihin. Osakkuusyhtiöiltä saadut osingot esitetään sijoitustoiminnan rahavirroissa. Maksetut osingot esitetään rahoitustoiminnan rahavirroissa.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisiin velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä parhaaseen käytettävissä olleeseen tietoon. Arviointi perustuu sekä aikaisempiin kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin oletuksiin. Toteutumatiedot voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuksiin perustuvista päätöksistä. Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arviota korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä ajanjaksoilla.
Sammon keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät liittyvät muun muassa vakuutusmatemaattisissa laskelmissa käytettyihin oletuksiin, julkisesti noteeraamattomien rahoitusvarojen ja -velkojen ja sijoituskiinteistöjen käypien arvojen arviointiin sekä rahoitusvarojen ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisten arviointiin. Näitä osa-alueita koskevat laatimisperiaatteet edellyttävät eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä.
Vakuutusvelkojen arviointiin liittyy aina epävarmuutta, sillä vakuutusvelka perustuu tehtyihin arvioihin ja oletuksiin tulevista korvausmenoista. Arviot perustuvat tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin konsernin omiin tilastoihin aikaisemmista vahinkotapahtumista. Arvioihin liittyvä epävarmuus on yleensä suurempi arvioitaessa uusia vakuutuskantoja tai vakuutuskantoja, joissa vahingon selviäminen kestää kauan, sillä näistä ei ole vielä saatavilla täydellisiä vahinkotilastoja. Historiatietojen lisäksi vakuutusvelkojen arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa vahinkokehitys, maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset, oikeuden päätökset sekä yleinen taloudellinen tilanne.
Huomattava osa konsernin vahinkovakuutuksen vakuutusveloista liittyy lakisääteisiin tapaturma- ja liikennevakuutuksiin. Näiden velkojen arviointiin sisältyvistä epävarmuustekijöistä huomattavimmat sisältyvät oletuksiin inflaatiosta, kuolevuudesta, diskonttauskoroista sekä lakimuutosten ja oikeuskäytäntöjen vaikutuksista.
Henkivakuutuksen vakuutusvelkojen vakuutusmatemaattisista oletuksista on kerrottu tarkemmin kappaleessa Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista ja jälleenvakuutusvarat.
IAS 19:n mukaiset etuuspohjaiset eläke-etuudet arvioidaan myös vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti. Eläkejärjestelyn varauksen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, jolloin diskonttauskoron määrittelyn lisäksi tehdyt arviot koskevat oletuksia muun muassa kuolevuudesta, henkilöstön vaihtuvuudesta, hintainflaatiosta sekä palkkakehityksestä.
Jos rahoitusvaroilla ei ole toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Menetelmistä on kerrottu enemmän tilinpäätösperiaatteiden kappaleessa Käypä arvo.
Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on tilikauden aikana arvioitu osittain käyttäen konsernin omaa asiantuntemusta markkinoilta saadun vertailuaineiston perusteella. Tähän liittyvät johdon tekemät oletukset esim. markkinoiden tuottovaateista sekä käytettävästä diskonttauskorosta.
Liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan vähintään vuosittain
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on pääosin määritetty käyttöarvoon perustuvilla laskemilla. Nämä edellyttävät johdon tekemiä arvioita muun muassa tulevista kassavirroista, diskonttauskorosta sekä talouden yleisestä inflaatio- ja kasvukehityksestä.
IFRS 10:n Konsernitilinpäätös -standardin mukaan sijoittajalla on määräysvalta sijoituskohteessa, kun sijoittaja altistuu sijoituskohteen muuttuvalla tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa.
Sampo omisti 30.9.2017 Topdanmark AS:n osakkeista 44,2 prosenttia ja äänivallasta 49,1 prosenttia. Tuolloin Sammon johto suoritti standardin vaatimien tosiseikkojen ja olosuhteiden olemassaolon perusteellisen harkinnan arvioidessaan, onko sillä määräysvalta Topdanmarkissa, ja päätyi yhdistelemään Topdanmarkin tytäryhtiönä konsernitilinpäätökseen. Harkinnassa otettiin huomioon muun muassa se, että Sampo oli suurin yksittäinen osakkeenomistaja eikä tiedossa ollut muiden osakkeenomistajien välisiä sopimuksia. Lisäksi katsottiin, että Sammolla oli määräysvalta ohjata Topdanmarkin merkityksellisiä toimintoja eli toimintoja, joilla on merkittävä vaikutus
sijoituskohteen tuottoon. Tarkasteluhetkellä Sammolla oli kolme jäsentä Topdanmarkin hallituksessa, joista yksi hallituksen puheenjohtajana. Topdanmarkin hallituksessa on yhteensä 9 jäsentä ja päätökseen vaaditaan yhtiöjärjestyksen mukaan 50 prosenttia äänistä, mutta halutessaan Sampo voi kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen hallituksen kokoonpanon muuttamiseksi ja säädä näin äänivallan hallituksessa itselleen.
Maaliskuussa 2022 julkaistiin tiedote Sammon tytäryhtiön Topdanmark Forsikring A/S:n aikomuksesta myydä sen henki- ja eläkevakuutustoiminnot (Topdanmark Liv Holding A/S, 'Topdanmark Life') Nordealle. Sampokonsernissa Topdanmark Lifen toimintojen myyntiin liittyvät varat ja velat luokiteltiin myytävänä oleviksi omaisuuseriksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja toiminnot -standardin mukaisesti.
Myynti toteutettiin 1.12.2022 viranomaishyväksynnän jälkeen. Myynti päätti Topdanmark Lifen luokittelun myytävänä olevaksi omaisuuseräksi.
Lisätietoja Topdanmark Lifen myynnistä löytyy liitteestä 33 Topdanmark Life -liiketoiminnan myynti.
Konserni tulee noudattamaan sen liiketoimintaan liittyviä uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja tilikausina, jolloin ne tulevat voimaan, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden alkamispäivä, voimaantuloa seuraavan tilikauden alusta alkaen. Seuraavilla uusilla tilikaudella 2023 voimaantulevilla IFRS-standardeilla on vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin: IFRS 17 Vakuutussopimukset ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit.
Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 Vakuutussopimukset- ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardeja 1.1.2023 alkaen. Uusien tilinpäätösstandardien soveltamisella ei odoteta olevan vaikutusta Sammon liiketoiminnan kannattavuuteen tai pääomien hallintaan eikä merkittävää määrällistä vaikutusta omaan pääomaan. Sampo-konsernin toiminnot keskittyvät vahinkovakuutusliiketoimintaan ja Sampo käyttää pääasiassa IFRS 17 -standardin
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (premium allocation approach, PAA). PAA edellyttää muutoksia vakuutusvelan laskentaan, sisältäen eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun määrittämisen ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan diskonttaamisen markkinakoroilla. Lisääntynyt diskonttaaminen voi tulevaisuudessa lisätä tulosvolatiliteettia kausien välillä.
IFRS 9 -standardin soveltamisella ei ole merkittävää vaikutusta Sampo-konsernin tase-erien arvostamiseen, sillä pääosa rahoitusvaroista on tällä hetkellä raportoitu käypään arvoon. Sovellettaessa IFRS 9 -standardia tulevien raportointikausien aikana rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti, mikä voi lisätä tulosvolatiliteettia.
IFRS 17- tai IFRS 9 -standardien käyttöönotolla ei ole vaikutusta Solvenssi II -laskentaan.
IASB julkaisi IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardin 18.5.2017. IFRS 17 -standardi ja kesäkuun 2020 muutokset hyväksyttiin Euroopan Unionissa 19.11.2021. Lisäksi hyväksyttiin vapaavalintainen vapautus olla soveltamatta vuosikohorttivaatimuksia tietyn tyyppisille vakuutussopimusryhmille. Sampo konserni ei sovella vapautusta. Sampo-konserni soveltaa IFRS 17 -standardia ensimmäistä kertaa 1.1.2023 ja vertailutiedot kaudelle 2022 tiedot tullaan esittämään oikaistuina.
IFRS 17 -standardi korvaa IFRS 4 Vakuutussopimukset -standardin ja luo periaatteet vakuutussopimusten kirjaamiselle, arvostamiselle, esittämiselle ja liitetiedoille. IFRS 17 -standardia sovelletaan vakuutussopimuksiin, jälleenvakuutussopimuksiin sekä sijoitussopimuksiin, joihin sisältyy oikeus harkinnanvaraisiin lisäetuihin. Standardin tavoitteena on antaa tilinpäätöksen käyttäjille informaatiota, joka antaa todenmukaisen kuvan vakuutussopimuksista ja yhtenäistää vakuutusvelkojen arvostamista.
Uudet tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja johdon harkinta voivat muuttua siihen asti, kunnes Sampo-konserni julkaisee IFRS 17 -standardin mukaisen vuoden 2023 tilinpäätöksen, joka sisältää avaavan taseen ajanhetkeltä 1.1.2022.
Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen osalta konserni ei odota uusien laadintaperiaatevaatimusten tuovan huomattavaa muutosta sopimusten soveltamisalaan nykyisiin vaatimuksiin verrattuna. Konsernin vahinkovakuutussopimuksissa vakuutusriski on merkittävä. Kolmansien osapuolien (panel underwriters) myöntämät vakuutussopimukset, jotka eivät tuo vakuutusriskiä konsernille, eivät kuulu IFRS 17 -standardin soveltamisalaan, vaan ne käsitellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti.
Vakuutussopimukset voivat sisältää yhden tai useamman komponentin, jotka kuuluisivat eri tilinpäätösstandardien soveltamisalaan ja jotka käsiteltäisiin erillään toisistaan. Sampo arvioi vakuutussopimukset tunnistaakseen komponentit sopimuksista. Vakuutussopimus voi esimerkiksi sisältää sijoitus- tai palvelukomponentin (tai molemmat), jotka eivät ole osa vakuutussopimuspalvelua.
Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnoissa konserni on tunnistanut kapitalisaatiosopimuksia sekä yksilöllisiä sijoitussidonnaisia sopimuksia, joihin sisältyy erotettavissa olevia, merkityksettömän vakuutusriskin sisältäviä sijoituskomponentteja, joihin IFRS 17 -standardia ei sovelleta. Näihin sopimuksiin sovelletaan IFRS 9 -standardia.
IFRS 17 -standardin mukaan vakuutussopimukset muodostavat vakuutussopimussalkkuja. Salkku koostuu sopimuksista, joihin sisältyvät riskit ovat samankaltaiset ja joita hallinnoidaan yhdessä. Salkut jaetaan vuosikohortteihin, eli ryhmitellään sopimukset, joita ei ole myönnetty yhtä vuotta pidemmin väliajoin.
Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa salkut on määritetty perustuen liiketoiminnan segmentteihin tai vakuutuslajien yhdistelmiin (johdon määritelmän mukaisesti), liiketoiminta-alueeseen ja maahan sekä määritetään erikseen kullekin juridiselle yhtiölle tai perustuen tuoteryhmään.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnoissa riskivakuutussopimukset, laskuperustekorolliset sopimukset ja sijoitussidonnaiset sopimukset on jaettu eri salkkuihin.
Sampo-konserni on tunnistanut tiettyjä tappiollisia sopimuksia, mutta tappiollisten sopimusten määrä on vähäinen.
Vakuutussopimusryhmän alkuperäinen arvostaminen sisältää kaikki sopimusrajojen sisällä olevat tulevat rahavirrat. Määritettäessä rahavirtoja, jotka kuuluvat sopimusrajojen sisälle, otetaan huomioon sopimusehdoista tulevat tosiasialliset oikeudet ja velvoitteet sekä voimassa olevasta sääntelystä tulevat vaateet.
Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa suurimmalla osalla sopimuksista on yhden vuoden sopimusraja (tyypillisesti vakuutuskauden uusiutumiseen asti) eli sopimuksella on yhden vuoden vakuutuskausi, johon ajoittuu tosiasiallisia oikeuksia ja velvoitteita.
Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnoissa sopimusrajat määräytyvät salkkuun kuuluvien sopimusten ominaisuuksien perusteella ja ovat yleensä ajallisesti pidempiä.
IFRS 17 sisältää yleisen lähestymistavan (general measurement model, GMM), joka on sovellettavissa kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen arvostamisessa. Yleisen lähestymistavan mukaan vakuutussopimukset arvostetaan perustuen tuleviin rahavirtoihin, jotka on oikaistu heijastamaan rahan aika-arvoa, mukaan lukien riskioikaisu ja sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali (contractual service margin, CSM). CSM edustaa kertymätöntä voittoa, jonka yhteisö kirjaa sitä mukaa tulokseen kun se tuottaa vakuutussopimuspalveluja tulevaisuudessa. Vakuutusvelan arvo koostuu jäljellä olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining coverage, LRC) ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims, LIC), joka sisältää sekä korvaukset, jotka on raportoitu, mutta ei ole vielä maksettu, että korvaukset, joita ei ole vielä raportoitu. Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnoissa GMM-lähestymistapaa sovelletaan laskuperustekorollisille sopimuksille ja riskivakuutussopimuksille.
IFRS 17:n mukaista muuttuvien palkkioiden lähestymistapaa (variable fee approach, VFA) sovelletaan vakuutussopimuksiin, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä. VFA edustaa muunnosta yleisestä lähestymistavasta, missä sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin käsittelyä muutetaan. Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnoissa VFA-lähestymistapaa sovelletaan IFRS 17:n mukaisesti arvostettuihin sijoitussidonnaisiin vakuutussopimuksiin.
Kun tietyt soveltuvuuskriteerit täyttyvät, vakuuttajat voivat soveltaa vakuutussopimusten arvostamiseen yksinkertaistettua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (PAA). PAA soveltuu vakuutussopimuksille, joiden vakuutuskausi on enintään yksi vuosi. Tätä lähestymistapaa voidaan soveltaa myös niihin sopimuksiin, joiden arvostaminen käyttäen kyseistä lähestymistapaa (PAA) ei olennaisesti eroaisi arvosta, joka saataisiin soveltamalla yleistä lähestymistapaa. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa PAAlähestymistapaa sovelletaan kaikkiin vakuutussopimuksiin, koska suurimmassa osassa vakuutussopimuksia vakuutuskausi on enintään yksi vuosi, ja sopimuksille, joilla vakuutuskausi on pidempi, soveltuvuuskriteerit täyttyvät. Sekä vahinko- että henkivakuutustoiminnoissa PAA-lähestymistapaa sovelletaan otettuihin jälleenvakuutussopimuksiin.
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat otetaan huomioon sopimusten täyttämisestä aiheutuvia rahavirtoja arvioitaessa.
Siirtyminen IFRS 17:n soveltamiseen laajentaa vakuutusvelkoihin kohdistuvaa diskonttaamista. Kaikissa sovelletuissa arvostusmalleissa huomioidaan rahan aika-arvo diskonttaamalla odotetut rahavirrat.
Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnot ovat määrittäneet diskonttauskorot perustuen ns. bottom-uplähestymistapaan. Korkokäyrä sisältää riskittömän koron (lukuun ottamatta luottoriskioikaisua) ja epälikviditeettipreemion kullekin valuutalle. Epälikviditeettipreemio johdetaan pääasiassa korkean luottoluokitusten omaavien joukkovelkakirjojen salkun perusteella korkokäyrän
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
likvidille osalle. Tämän jälkeen korkokäyrä konvertoituu kohti päätekorkoa, joka on yhdenmukainen suhteessa EIOPA:n määrittämään käyrään.
Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnot ovat määrittäneet diskonttauskorot perustuen ns. top-downlähestymistapaan, jossa teoreettista viitesalkkua käyttäen määritetään soveltuva diskonttauskäyrä, joka koostuu riskittömästä korosta ja epälikviditeettipreemiosta. Vakuutussopimuksille, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, on sovellettu niin kutsuttua locked-in-korkoa, jolla tarkoitetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä määritettyä diskonttauskorkoa, jota sovelletaan sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalille kertyvälle korolle.
Kuluvan vuoden toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvien velkojen diskonttausvaikutus ja rahavirtojen muutokset kirjataan vakuutuspalvelutulokseen. Kertyvän koron ja korkomuutosten vaikutus ja muut rahoitukseen liittyvät oletukset esitetään tuloslaskelmalla vakuutukseen liittyvinä rahoitustuottoina tai -kuluina. Sampo-konserni on päättänyt olla soveltamatta IFRS 17 -standardin sallimaa optiota kirjata näitä vaikutuksia muiden laajan tuloksen eriin.
IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun osana vakuutusvelkojen arvostusta. Riskioikaisu kuvastaa epävarmuuden hintaa
sellaisen rahavirtojen määrää ja ajoittumista koskevan epävarmuuden kantamisesta ja välttämisestä, joka aiheutuu muusta riskistä kuin rahoitusriskistä.
Sampo-konsernissa riskioikaisu johdetaan luottamusvälitekniikalla, jossa johto määrittää sopivan kvantiilin. Riskioikaisu lasketaan tytäryhtiötasolla ja yhdistellään Sampo-konsernin konsolidoiduksi riskioikaisuksi ottamatta huomioon mitään hajautusvaikutuksia konsernitasolla. Yleistä lähestymistapaa sovellettaessa riskioikaisu lasketaan sekä jäljellä olevan vakuutuskauden velalle, että toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneelle velalle. Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa sovellettaessa riskioikaisu sisällytetään ainoastaan toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneeseen velkaan, ellei vakuutussopimusryhmä ole tappiollinen.
Alkuperäisen kirjaamisen hetkellä vahinkovakuutuksen vakuutussopimusryhmien jäljellä olevan vakuutuskauden velan arvostus perustuu jo saatuihin vakuutusmaksuihin vähennettynä vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla. Tappiollisista sopimuksista kirjataan tappiokomponentti.
Hankinnasta aiheutuviksi rahavirroiksi Sampo-konserni on tunnistanut pääasiassa myyjiin liittyviä henkilöstökustannuksia ja myyntipalkkioita sekä tiettyjä myyntisopimuskustannuksia, jotka liittyvät hintavertailusivustojen kautta tapahtuvaan myyntiin. Mahdolliset yleiskustannukset kirjataan kuluiksi välittömästi. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueet ovat valinneet kirjata hankinnasta aiheutuvat rahavirrat kuluiksi silloin, kun ne syntyvät. Muilla liiketoiminta-alueilla hankinnasta aiheutuvat kustannukset jaksotetaan yhdelle vuodelle tai pidemmälle ajalle, jos sopimusten odotetaan uusiutuvan.
Myöhemmillä raportointikausilla jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvo kasvaa kauden aikana saaduilla vakuutusmaksuilla ja vähenee määrällä, joka on kirjattu vakuutusmaksutuottoihin kuvaamaan kauden aikana tuotettua palvelua. Jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa ei diskontata tai oikaista rahoitusriskin vaikutuksella, koska Sampo-konserni arvioi, että palvelun tarjoamisen ja siihen liittyvän vakuutusmaksun eräpäivän välinen aika on enintään vuosi. Tuotot kirjataan kaudelle kohdistettujen odotettujen vakuutusmaksujen perusteella. Useimmissa vahinkovakuutussopimuksissa tuottojen kirjaaminen perustuu ajan kulumiseen eli ne jaksotetaan tasaisesti.
Sampo-konserni arvostaa toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneen velan (LIC) perustuen toteutuneeseen palveluun liittyvien sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen määrään, joka liittyy odotettuihin korvausrahavirtoihin. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat rahavirrat koostuvat kolmesta komponentista, jotka ovat odotettavissa olevat rahavirrat, diskonttausvaikutus ja
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
riskioikaisu. Vahinkovakuutustoiminnassa riskioikaisun määrittämisessä tyypillisesti huomioidut riskit ovat vastuuvelkariski, pitkäikäisyysriski, inflaatioriski ja vakuutusmaksuriski.
Alkuperäisenä kirjaamisajankohtana henkivakuutustoiminnot arvostavat vakuutussopimusryhmän sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon, joka sisältää arvion tulevaisuuden rahavirroista, diskonttausvaikutuksen ja muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun. Arvostus sisältää lisäksi sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin, joka arvostetaan vakuutussopimusryhmälle alkuperäisenä kirjaamisajankohtana.
Henkivakuutukseen liittyvissä vakuutussopimuksissa tulevaisuuden rahavirtoihin liittyvät arviot perustuvat rahavirtaennusteisiin ja niitä arvioidaan sopimuksen erääntymiseen saakka. Ainoastaan riskisopimukset ilman kuolemanvaraturvaa tai pysyvän työkyvyttömyyden turvaa ovat lyhyitä sopimuksia (korkeintaan vuoden mittainen vakuutuskausi). Rahavirrat arvioidaan jokaiselle raportointikaudelle ja oletuksia päivitetään vuosittain tai tarvittaessa useammin.
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat määritetään vakuutussopimusryhmän alkamishetkellä. Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen katsotaan kohdistuvan suoraan salkuille ja ne
allokoidaan yksittäisille sopimuksille. Mikäli toteutuneet ja odotetut vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat eivät ole yhtä suuret raportointikauden lopussa, kirjataan kokemusperusteinen erotus tulosvaikutteisesti.
Riskioikaisun osalta henkivakuutustoiminnassa huomioidaan seuraavat riskit: kuolevuus-, pitkäikäisyys-, työkyvyttömyys- (sis. pysyvä työkyvyttömyys), raukeamisja kuluriski.
Myöhemmillä raportointikausilla vakuutusvelkojen määrä koostuu seuraavien erien yhteismäärästä: LRC, joka koostuu tulevina kausina tarjottavien palveluiden tulevien rahavirtojen nykyarvosta, riskioikaisu, raportointipäivänä jäljellä oleva CSM ja LIC. LIC sisältää raportoidut korvaukset, joita ei ole vielä maksettu sekä aiheutuneet korvaukset, joita ei ole vielä raportoitu.
Muuttuvien palkkioiden lähestymistapa edustaa muunnosta GMM-lähestymistavasta. Sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali on oikaistu vastaamaan palkkioiden muuttuvaa luonnetta, missä muuttuvat palkkiot edustavat yhtiön osuutta vakuutussopimusten katteena olevien sijoitusten käyvästä arvosta.
Sampo-konsernin johto käyttää harkintaa diskonttauskorkojen ja riskioikaisun määrittämisessä.
Kuten edellä todettiin, korkokäyrä sisältää riskittömän koron ja epälikviditeettipreemion. Johto määrittelee periaatteet epälikviditeettipreemiolle, joka Sampokonsernissa on johdettu pääosin korkean luottoluokituksen joukkovelkakirjojen salkusta.
Riskioikaisu määritellään erikseen kaikille Sampo-konsernin vahinkovakuutus- ja henkivakuutusyhtiöille ja yhdistetään konsernitasolla. Johdon näkemyksen mukaan tämä heijastelee kompensaatiota, jota eri yhtiöt vaatisivat muusta kuin rahoitusriskin kantamisesta, ja niiden riskinottohalukkuutta. Kuten edellä todettiin, konserniyhtiöissä sovelletaan luottamustasomenetelmää. Riskioikaisun laskennassa käytetty luottamustaso vaihtelee konserniyhtiöiden välillä 75 prosentista 85 prosenttiin.
Siirtymässä on vaatimuksena IFRS 17 -standardin täysin takautuva soveltaminen ja edellisten tilikausien vertailutietojen oikaisu. Kuitenkin, jos täysin takautuva soveltaminen ei ole käytännössä mahdollista, voidaan soveltaa mukautettua takautuvaa lähestymistapaa tai käypiin arvoihin perustuvaa lähestymistapaa. Sampo on arvioinut, että täysin takautuvaa lähestymistapaa sovelletaan konsernin vahinkovakuutusyhtiöissä, kun taas konsernin henkivakuutusyhtiössä sovelletaan kaikkia eri siirtymämenetelmiä.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Täysin takautuvassa lähestymistavassa Sampo-konserni tunnistaa, kirjaa ja arvostaa jokaisen vakuutussopimusryhmän ikään kuin IFRS 17 -standardia olisi aina sovellettu ja kirjaa pois taseesta kaikki määrät, joita ei olisi olemassa, jos IFRS 17 -standardia olisi aina sovellettu. Siirtymästä aiheutuva ero kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.
Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnot soveltavat mukautettua takautuvaa lähestymistapaa ja käypiin arvoihin perustuvaa lähestymistapaa silloin, kun täysin takautuvan lähestymistavan soveltaminen ei ole käytännössä mahdollista. Siirtymässä käytetyn lähestymistavan valinta perustuu tuotteiden tai salkkujen ominaisuuksiin ja myöntämisajankohtaan sekä saatavilla olevaan dataan.
Soveltaessaan käypiin arvoihin perustuvaa lähestymistapaa Sampo-konsernin henkivakuutustoimintojen on määritettävä vakuutussopimusryhmän jäljellä olevan
vakuutuskauden velan sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali tai tappiokomponentti siirtymähetkellä vakuutussopimusryhmän käyvän arvon ja sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen nykyarvon erotuksena.
Sampo-konsernin avaava tase oli 58,7 miljardia euroa ja oma pääoma 13,5 miljardia euroa. IFRS 4:n mukaisen päättävän taseen 61,1 miljardiin euroon verrattuna avaava IFRS 17:n tase pieneni 2,4 miljardia euroa. Siirryttäessä IFRS 17 -standardin soveltamiseen sekä varat että velat pienenivät pääasiassa johtuen vakuutusmaksusaamisten ja jaksotettujen hankintamenojen uudelleenluokittelusta muista varoista osaksi taseen vakuutusvelkoja. Varausten diskonttaaminen pienensi vakuutusvelkaa, kun taas riskioikaisun käyttöönotto kasvatti vakuutusvelkaa. Tappiollisiin sopimuksiin liittyvällä tappiokomponentilla ei ollut merkittävää vaikutusta siirtymässä.
IFRS 17:n siirtymän nettovaikutus omaan pääomaan oli vähäinen avaavassa taseessa, yhteensä 14 miljoonaa euroa.
Seuraavassa taulukossa esitetään IFRS 17:n mukainen avaava tase tilanteessa 1.1.2022.
IFRS 17
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
| Milj. e | 1.1.2022 |
|---|---|
| Varat | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 373 |
| Sijoituskiinteistöt | 236 |
| Aineettomat hyödykkeet | 3 660 |
| Sijoitukset osakkuusyrityksissä | 475 |
| Rahoitusvarat | 19 862 |
| Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset | 10 546 |
| Laskennalliset verosaamiset | 53 |
| Vakuutussopimusvarat | 41 |
| Jälleenvakuutussopimusvarat | 2 008 |
| Muut varat | 712 |
| Käteiset varat | 4 690 |
| Myytävänä olevat omaisuuserät | 16 029 |
| Varat yhteensä | 58 684 |
| Velat | |
| Vakuutusvelat | 18 266 |
| Jäljellä olevan vakuutuskauden velka | 8 083 |
| Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka | 10 183 |
| Sijoitussopimusvelat | 7 239 |
| Huonomman etuoikeuden omaavat lainat | 2 016 |
| Muut rahoitusvelat | 2 315 |
| Laskennalliset verovelat | 851 |
| Varaukset | 9 |
| Eläkevelvoitteet | 26 |
| Muut velat | 1 497 |
| Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat | 13 010 |
| Velat yhteensä | 45 228 |
| Milj. e | IFRS 17 1.1.2022 |
|---|---|
| Oma pääoma | |
| Osakepääoma | 98 |
| Rahastot | 1 530 |
| Kertyneet voittovarat | 9 945 |
| Muut oman pääoman erät | 1 231 |
| Emoyhtiön omistajien osuus | 12 804 |
| Määräysvallattomien osuus | 651 |
| Oma pääoma yhteensä | 13 456 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 58 684 |
Topdanmark Lifen myynti toteutettiin 1.12.2022. Lisätietoja on liitteessä 33.
IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardia on sovellettu Topdanmark Lifen avaavaan taseeseen 1.1.2022. Varat ja velat on esitetty yhdellä rivillä taseessa vuonna 2022 aina myyntiajanhetkeen asti.
Uusien IFRS 17 -komponenttien käyttöönoton vaikutus vakuutusvelkoihin, mukaan lukien riskioikaisu, jaksotettavat hankintamenot ja lisääntynyt diskonttaaminen, oli -2 miljardia euroa. Vakuutusvelat pienenivät erityisesti johtuen lisääntyneestä diskonttausvaikutuksesta ja uudelleenluokitteluista. IFRS 17 -standardia sovellettaessa toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutunut velka (LIC) diskontataan kokonaisuudessaan, kun vastaavasti vain pienempi osa vastuusta diskontattiin IFRS 4 -standardia sovellettaessa.
IFRS 17:n mukaisessa avaavassa taseessa vakuutussopimusvelka oli 6,6 miljardia euroa. Diskonttauksen sekä uusien IFRS 17 -komponenttien, eli riskioikaisun ja sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin (CSM), käyttöönotto kasvattivat vakuutussopimusvelkaa. Siirtymähetkellä CSM oli 433 miljoonaa euroa.
Merkittävä osa henkivakuutusveloista (sijoitussidonnaiset sopimukset) kuuluu IFRS 9:n mukaiseen soveltamisalaan, koska kyseiset sopimukset eivät sisällä merkittävää vakuutusriskiä tai oikeutta harkinnanvaraisiin lisäetuihin. Avaavassa taseessa nämä sijoitussopimusvelat olivat 7,2 miljardia euroa. IFRS 9:n soveltamisalaan kuuluvien sopimusten osalta odotettuja voittoja ei esitetä osana CSM:ää.
| Milj. e | Osake pääoma |
Rahastot | Kertyneet voittovarat |
Muut oman pääoman erät |
Määräys vallattomien osuus |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 31.12.2021 | 98 | 1 530 | 9 952 | 1 208 | 676 | 13 464 |
| IFRS 17 -oikaisut, vahinkovakuutustoiminnot | 9 | -32 | -23 | |||
| IFRS 17 -oikaisut, henkivakuutustoiminnot | -18 | -18 | ||||
| Verovaikutus | 0 | 7 | 7 | |||
| Muut | 2 | 23 | 25 | |||
| Oma pääoma 1.1.2022 | 98 | 1 530 | 9 945 | 1 231 | 651 | 13 456 |
Sampo-konserni on arvioinut IFRS 17 -standardin käyttöönoton vaikutuksen konsernin omaan pääomaan. Sampo-konsernin kertyneet voittovarat vähenivät 7 miljoonaa euroa (sisältäen sijoituskiinteistöjen vaikutuksen 2 miljoonaa euroa) ja muut oman pääoman erät kasvoivat 23 miljoonaa euroa tilanteessa 1.1.2022. Muut oman pääoman komponentit kasvoivat erilliskantaan liittyvän varjolaskennan päättymisen vuoksi.
IFRS 17 -standardin käyttöönotto johtaa merkittäviin muutoksiin tilinpäätöksen esittämisessä ja esitettävien liitetietojen laajuudessa vuoden 2023 aikana. IFRS 17 muuttaa tuloslaskelman rakennetta kuvastamaan keskeisiä tulon lähteitä. Vakuutuspalvelutulos kuvaa vakuutussopimusten myöntämisestä ja sopimusten
hallinnoinnista syntyvää tulosta. Rahoitustoiminnan nettotulos kuvaa vakuutukseen liittyviä rahoitustuottoja tai -kuluja, jotka johtuvat rahoituskomponenttien vaikutuksista. Muutokset diskonttauskoroissa kirjataan IFRS 17:n mukaisesti rahoitustoiminnan nettotulokseen, kun ne IFRS 4:n mukaisesti huomioitiin korvauskuluissa osana aiempien vuosien kehitystä. IFRS 17 vaatii muutokset rahan aika-arvossa ja rahoitusriskeissä esitettävän osana vakuutuksen rahoitustuottoja tai -kuluja, jollei sovelleta sallittua optiota esittää ne muissa laajan tuloksen erissä (OCI-optio). Tästä johtuen korkojen muutosten vaikutus, kuten myös korkokulut, esitetään kokonaisuudessaan osana vakuutuksen rahoitustuottoja tai -kuluja. Mahdolliset indeksimuutokset eläkkeissä esitetään vakuutuksen rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät määrät esitetään erikseen.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi korvaa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. Uusi standardi muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostusta sekä sisältää uuden arvonalentumismallin, joka perustuu odotettuihin luottotappioihin.
Sampo-konserni on soveltanut väliaikaista vapautusta IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin käyttöönotosta. IFRS 9 -standardi otetaan käyttöön samanaikaisesti IFRS 17 Vakuutussopimukset -standardin kanssa eli 1.1.2023. Vertailukauden 2022 lukuja ei oikaista IFRS 9:n osalta.
IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat luokitellaan myöhemmin arvostettaviksi joko jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Aikaisemmat IAS 39:n luokat eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, myytävissä olevat rahoitusvarat sekä lainat ja muut saamiset poistuvat IFRS 9:n tullessa voimaan. IFRS 9:n mukaisesti merkittävä osa Sampo-konsernin rahoitusvaroista arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Siirryttäessä IFRS 9 -standardin soveltamiseen Sampo-konserni on luokitellut vain rajoitetun määrän rahoitusvaroja jaksotettuun hankintamenoon eikä lainkaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.
Rahoitusvarojen luokittelu uusiin arvostusluokkiin perustuu Sampo-konsernin liiketoimintamallin mukaiseen rahoitusvarojen hallintaan sekä rahoitusvarojen sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin (vain pääoman sekä koron maksukriteerit, SPPI). SPPI-kriteerit täyttyvät, kun rahoitusinstrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuja.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vain, jos liiketoimintamallin tavoitteena on pitää rahoitusvara hallussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja rahoitusvaran sopimukseen perustuvat rahavirrat täyttävät SPPI-kriteerit. Korkotuotot lasketaan soveltamalla efektiivisen koron menetelmää. IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon myöhemmin arvostettaviin rahoitusvaroihin kohdistuu tappiota koskevan vähennyserän, odotettavissa olevat luottotappiot (ECL), vaatimukset.
IFRS 9:n johdosta otetaan käyttöön tulevaisuuteen kohdistuva ECL laskentamalli, joka korvaa IAS 39:n mukaisen toteutuneisiin tappioihin perustuvan arvonalentumismallin. Sampo-konsernissa ECL-mallin soveltamisalaan kuuluu pääasiassa jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat. Vaatimukset eivät koske oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai muita käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja.
Odotettavissa olevat luottotappiot heijastavat menneitä tapahtumia, eli aiemmin toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.
IFRS 9:n johdosta otetaan käyttöön yleinen lähestymistapa, jossa tappioita koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa joko 12 kuukaudelta odotettavissa olevia luottotappioita tai koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Kolmivaiheista mallia käytetään odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen jokaisena raportointipäivänä. Vaiheessa 1 luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tappiota koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa 12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 2 ja 3 luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta. Tappiota koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Vaiheessa 3 rahoitusvarojen luottokelpoisuuden arvioidaan alentuneen (maksukyvyttömyyden yhteydessä), ja korko lasketaan luottoarvon alentuneelle määrälle bruttokirjanpitoarvon sijaan.
Sampo-konsernissa yleinen lähestymistapa perustuu kolmeen osatekijään, jotka ovat maksukyvyttömyyden todennäköisyys (probability of default, PD), maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus (loss given default, LGD) ja vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä (exposure at default, EAD).
IFRS 9 -standardiin siirtymisellä ei ole vaikutusta rahoitusvelkojen arvostamiseen. Sampo-konserni arvostaa johdannaisvelat käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat, mukaan lukien etuoikeusasemaltaan huonommat velat, liikkeeseen lasketut velkakirjat ja muut rahoitusvelat on luokiteltu myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi soveltaen efektiivisen koron menetelmää.
Kuten edellä on kuvattu, merkittävä osa henkivakuutusveloista kuuluu IFRS 9:n soveltamisalaan. Sampo-konserni kirjaa nämä sijoitussopimusvelat (sijoitussidonnaiset vakuutukset) käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypä arvo perustuu näiden sijoitussopimusvelkojen katteena olevien rahoitusvarojen käypiin arvoihin, ja nämä on kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Luokittelu ja arvostaminen IFRS 9:n mukaan Taulukossa on esitetty tärkeimpien rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelun ja arvostamisen muutokset IFRS 9 -standardiin siirryttäessä. IFRS 9:n käyttöönotolla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taseen arvostuksiin, koska suurin osa rahoitusvaroista on raportoitu IAS 39:n käyvän arvon mukaisena taseessa, joka on sama arvostusperiaate kuin IFRS 9 -standardissa. Siten uusilla luokitteluvaatimuksilla ei ole olennaista vaikutusta oman pääoman määrään.
Sampo-konsernissa IAS 39:n mukaan myytävissä oleviksi luokitellut rahoitusvarat arvostetaan IFRS 9:n mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, joten myytävissä oleviin rahoitusvaroihin liittyvä käyvän arvon rahasto siirretään kertyneisiin voittovaroihin.
Rahoitusvelkojen arvostamisessa ei tapahtunut muutoksia IFRS 9:ään siirryttäessä.
Sampo-konsernissa odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan jaksotettuun hankintamenoon luokitelluista rahoitusvaroista. Jaksotettuun hankintamenoon luokitellut rahoitusvarat koostuvat pääasiassa kahden osapuolen välisistä lainoista. Odotettavissa olevat luottotappiot lainasitoumuksista, lyhytaikaisista talletuksista ja pankkitileistä ovat merkitykseltään vähäisiä.
| Luokittelukategoria IAS 39:n mukaisesti |
Luokittelukategoria IFRS 9:n mukaisesti |
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 (IAS 39) Milj. e |
Siirtymä | Kirjanpitoarvo 1.1.2023 (IFRS 9) Milj. e |
|---|---|---|---|---|
| Johdannaisinstrumentit | Johdannaisinstrumentit | 79 | — | 79 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
3 045 | — | 3 045 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
16 048 | — | 16 048 |
| Lainat ja muut saamiset | Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat |
296 | — | 296 |
Yllä olevassa taulukossa esitetyt kirjanpitoarvot eivät sisällä odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutusta, koska vaikutuksen odotetaan olevan merkityksetön. Aiemmin kirjatut luottotappiot sisältyvät taulukossa esitettyihin kirjanpitoarvoihin.
Taulukko ei sisällä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevia sijoituksia yhteensä 10,5 miljardia euroa. Nämä erät luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi sekä IAS 39:n että IFRS 9:n mukaisesti.
Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia sekä Baltia.
Segmentti-informaatio on tuotettu konsernin tilinpäätöstä laadittaessa ja esitettäessä noudatettujen laatimisperiaatteiden mukaisesti. Segmenteille on kohdistettu liiketoiminnasta aiheutuvat, joko välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa olevat, tuotot, kulut, varat ja velat. Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Segmenttien välillä ei ollut merkittäviä tuottoeriä raportointikausilla.
Segmenttien poistot on esitetty liitteissä 10–12 ja sijoitukset osakkuusyhtiöihin liitteessä 13.
| Milj. e | If | Topdanmark | Hastings | Mandatum | Omistus yhteisö |
Eliminoinnit | Konserni |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vakuutusmaksutulo | 5 103 | 2 511 | 727 | 1 390 | — | — | 9 732 |
| Sijoitustoiminnan nettotuotot | 242 | -1 119 | 16 | -821 | 177 | -6 | -1 511 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 138 | 76 | 416 | 36 | 132 | -35 | 763 |
| Korvauskulut | -2 963 | -1 778 | -497 | -883 | — | 5 | -6 115 |
| Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos | -101 | 1 004 | -133 | 680 | — | -7 | 1 443 |
| Henkilöstökulut | -672 | -296 | -154 | -74 | -29 | — | -1 226 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -529 | -163 | -312 | -110 | -19 | 35 | -1 097 |
| Rahoituskulut | -10 | -19 | 10 | -12 | -96 | 8 | -119 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden voitoista/tappioista | 9 | 4 | — | — | -19 | — | -6 |
| Voitto ennen veroja | 1 217 | 220 | 73 | 207 | 146 | 0 | 1 863 |
| Verot | -253 | -22 | -10 | -44 | 8 | — | -322 |
| Tilikauden voitto | 963 | 199 | 62 | 163 | 153 | 0 | 1 541 |
| Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot | Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| -------------------------------------- | -- | -- | -- | ---------------------------------------- | -- |
| Omistus | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | If | Topdanmark | Hastings | Mandatum | yhteisö | Eliminoinnit | Konserni |
| Kauden muut laajan tuloksen erät | |||||||
| Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi | |||||||
| Muuntoerot | -153 | 1 | -109 | — | 8 | — | -253 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | -823 | — | -58 | -549 | -240 | — | -1 670 |
| Verot | 169 | — | — | 121 | 40 | — | 331 |
| Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen | -807 | 1 | -167 | -428 | -192 | — | -1 592 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | |||||||
| Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot |
32 | — | — | — | — | — | 32 |
| Verot | -7 | — | — | — | — | — | -7 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen | 26 | — | — | — | — | — | 26 |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS | 182 | 200 | -105 | -264 | -39 | — | -26 |
| Tilikauden voitosta | |||||||
| Emoyhtiön omistajien osuus | 1 427 | ||||||
| Määräysvallattomien osuus | 114 | ||||||
| Tilikauden laajasta tuloksesta | |||||||
| Emoyhtiön omistajien osuus | -139 | ||||||
| Määräysvallattomien osuus | 114 | ||||||
| Omistus | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | If | Topdanmark | Hastings | Mandatum | yhteisö | Eliminoinnit | Konserni |
| Vakuutusmaksutulo | 4 855 | 2 694 | 495 | 1 367 | — | — | 9 411 |
| Sijoitustoiminnan nettotuotot | 215 | 1 359 | 10 | 1 831 | 146 | -12 | 3 549 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 121 | 1 | 331 | 40 | 12 | -14 | 491 |
| Korvauskulut | -2 860 | -1 947 | -310 | -1 127 | — | 5 | -6 239 |
| Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos | -83 | -1 398 | 4 | -1 642 | — | -4 | -3 123 |
| Henkilöstökulut | -635 | -294 | -159 | -65 | -25 | — | -1 179 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -511 | -138 | -237 | -100 | -5 | 14 | -976 |
| Rahoituskulut | -18 | -11 | -7 | -14 | -107 | 12 | -146 |
| Osuus osakkuusyritysten voitoista/ tappioista | -7 | 79 | — | 1 | 328 | — | 401 |
| Arvostusero Nordean osakkeiden luovutuksesta | — | — | — | — | 84 | — | 84 |
| Arvonalentumistappioiden palautus Nordean osakkeista | — | — | — | — | 899 | — | 899 |
| Voitto ennen veroja | 1 077 | 346 | 127 | 291 | 1 331 | 0 | 3 171 |
| Verot | -227 | -76 | -37 | -60 | -23 | — | -423 |
| Tilikauden voitto | 850 | 270 | 89 | 231 | 1 308 | 0 | 2 748 |
| Omistus | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | If | Topdanmark | Hastings | Mandatum | yhteisö | Eliminoinnit | Konserni |
| Kauden muut laajan tuloksen erät | |||||||
| Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi | |||||||
| Muuntoerot | -11 | 2 | 101 | — | -12 | — | 80 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 242 | — | -18 | 132 | 104 | — | 460 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden laajan tuloksen eristä | — | — | — | — | 186 | — | 186 |
| Verot | -49 | — | — | -25 | -9 | — | -83 |
| Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen | 182 | 2 | 83 | 106 | 269 | — | 643 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | |||||||
| Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot |
73 | — | — | — | — | — | 73 |
| Verot | -15 | — | — | — | — | — | -15 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä nettona verojen jälkeen | 58 | — | — | — | — | — | 58 |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS | 1 090 | 272 | 172 | 338 | 1 577 | — | 3 448 |
| Tilikauden voitosta | |||||||
| Emoyhtiön omistajien osuus | 2 567 | ||||||
| Määräysvallattomien osuus | 181 | ||||||
| Tilikauden laajasta tuloksesta | |||||||
| Emoyhtiön omistajien osuus | 3 272 | ||||||
| Määräysvallattomien osuus | 176 |
| Omistus | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | If | Topdanmark | Hastings | Mandatum | yhteisö | Eliminoinnit | Konserni |
| Varat | |||||||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 190 | 112 | 23 | 26 | 4 | — | 355 |
| Sijoituskiinteistöt | 1 | — | — | 166 | — | — | 166 |
| Aineettomat hyödykkeet | 588 | 1 232 | 1 501 | 172 | 1 | — | 3 494 |
| Sijoitukset osakkuusyrityksissä | 4 | 7 | — | 4 | — | — | 16 |
| Rahoitusvarat | 10 451 | 2 562 | 1 074 | 3 776 | 8 250 | -6 644 | 19 469 |
| Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset | — | — | — | 9 934 | — | -4 | 9 930 |
| Laskennalliset verosaamiset | 9 | 12 | — | — | — | -4 | 17 |
| Saamiset jälleenvakuutussopimuksista | 326 | 71 | 1 874 | 1 | — | — | 2 272 |
| Muut varat | 1 987 | 176 | 858 | 196 | 60 | -34 | 3 242 |
| Käteiset varat | 296 | 8 | 246 | 761 | 1 762 | — | 3 073 |
| Varat yhteensä | 13 852 | 4 179 | 5 575 | 15 036 | 10 077 | -6 686 | 42 033 |
| Velat | |||||||
| Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista | 8 798 | 1 786 | 3 014 | 2 969 | — | — | 16 567 |
| Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista | — | — | — | 9 912 | — | -4 | 9 908 |
| Huonomman etuoikeuden omaavat lainat | 224 | 148 | — | 350 | 1 489 | -228 | 1 983 |
| Muut rahoitusvelat | 7 | 55 | 73 | 3 | 1 320 | — | 1 457 |
| Laskennalliset verovelat | 200 | 135 | 111 | 68 | — | — | 514 |
| Varaukset | 6 | — | — | — | — | — | 6 |
| Eläkevelvoitteet | 25 | — | — | — | — | — | 25 |
| Muut velat | 1 103 | 185 | 490 | 224 | 64 | -34 | 2 031 |
| Velat yhteensä | 10 363 | 2 308 | 3 688 | 13 525 | 2 873 | -266 | 32 490 |
| Milj. e | Konserni | ||||||
| Oma pääoma | |||||||
| Osakepääoma | 98 | ||||||
| Rahastot | 1 530 | ||||||
| Kertyneet voittovarat | 7 784 | ||||||
| Muut oman pääoman erät | -443 | ||||||
| Emoyhtiön omistajien osuus | 8 969 | ||||||
| Määräysvallattomien osuus | 574 | ||||||
| Oma pääoma yhteensä | 9 543 | ||||||
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 42 033 |
| Omistus | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | If | Topdanmark | Hastings | Mandatum | yhteisö | Eliminoinnit | Konserni |
| Varat | |||||||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 196 | 121 | 26 | 28 | 4 | — | 375 |
| Sijoituskiinteistöt | 1 | 394 | — | 173 | — | — | 568 |
| Aineettomat hyödykkeet | 629 | 1 387 | 1 606 | 171 | 1 | — | 3 794 |
| Sijoitukset osakkuusyrityksissä | 17 | 313 | — | 1 | 447 | — | 777 |
| Rahoitusvarat | 11 088 | 5 493 | 966 | 4 427 | 7 654 | -6 308 | 23 321 |
| Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset | — | 9 164 | — | 10 558 | — | -11 | 19 711 |
| Laskennalliset verosaamiset | 4 | 12 | 27 | — | — | -4 | 39 |
| Saamiset jälleenvakuutussopimuksista | 322 | 91 | 1 880 | 1 | — | — | 2 295 |
| Muut varat | 1 873 | 258 | 639 | 157 | 55 | -4 | 2 977 |
| Käteiset varat | 521 | 153 | 159 | 954 | 3 031 | — | 4 819 |
| Myytävänä olevat omaisuuserät | — | — | — | 196 | 2 189 | — | 2 385 |
| Varat yhteensä | 14 651 | 17 385 | 5 305 | 16 668 | 13 380 | -6 328 | 61 061 |
| Velat | |||||||
| Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista | 9 034 | 5 311 | 2 787 | 3 236 | — | — | 20 369 |
| Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista | — | 9 036 | — | 10 525 | — | -11 | 19 550 |
| Huonomman etuoikeuden omaavat lainat | 243 | 255 | — | 349 | 1 487 | -320 | 2 016 |
| Muut rahoitusvelat | 8 | 83 | 329 | 29 | 1 881 | — | 2 330 |
| Laskennalliset verovelat | 353 | 151 | 143 | 167 | 40 | — | 855 |
| Varaukset | 9 | — | — | — | — | — | 9 |
| Eläkevelvoitteet | 26 | — | — | — | — | — | 26 |
| Muut velat | 1 018 | 452 | 447 | 237 | 96 | -4 | 2 246 |
| Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat | — | — | — | 196 | — | — | 196 |
| Velat yhteensä | 10 690 | 15 289 | 3 706 | 14 741 | 3 505 | -335 | 47 597 |
| Milj. e | Konserni | ||||||
| Oma pääoma | |||||||
| Osakepääoma | 98 | ||||||
| Rahastot | 1 530 | ||||||
| Kertyneet voittovarat | 9 952 | ||||||
| Muut oman pääoman erät | 1 208 | ||||||
| Emoyhtiön omistajien osuus | 12 788 | ||||||
| Määräysvallattomien osuus | 676 | ||||||
| Oma pääoma yhteensä | 13 464 | ||||||
| Iso | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Suomi | Ruotsi | Norja | Tanska | Britannia | Baltia Yhteensä | |
| 2022 | |||||||
| Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta |
2 695 | 1 677 | 1 651 | 3 106 | 1 027 | 197 | 10 352 |
| Pitkäaikaiset varat |
481 | 457 | 208 | 1 354 | 1 523 | 7 | 4 030 |
| 2021 | |||||||
| Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta |
2 485 | 1 684 | 1 518 | 3 211 | 841 | 183 | 9 922 |
| Pitkäaikaiset varat |
493 | 944 | 211 | 2 228 | 1 632 | 7 | 5 515 |
Vakuutustoiminnan tuotot sisältävät vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot ja henkivakuutuksen vakuutusmaksutulon vakuutuksen myöntämismaan mukaan, Omistusyhteisön tuotot sisältävät sijoitustoiminnan nettotuotot sekä muut tuotot. Hastingsin osalta mukaan on laskettu myös vakuutusvälitystoiminnasta syntyvät tuotot.
Pitkäaikaiset varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyhtiöihin, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sekä sijoituskiinteistöt.
| Määräysvallattomien omistajien omistusosuus |
||||
|---|---|---|---|---|
| Tytäryritys | Toimipaikka | 2022 | 2021 | |
| Topdanmark A/S | Tanska | 50,7 | 50,6 | |
| Kertyneet määräysvallattomien omistajien osuudet |
||||
| Topdanmark A/S | 574 | 676 |
Sampo Oyj ilmoitti 8.12.2021 solmineensa sopimuksen Rand Merchant Investment Holdings Limited (RMI) Hastings-omistuksen hankkimisesta, joten vertailuvuosi sisältää myös Hastingsin määräysvallattomien omistajien osuuden tuloksesta 8.12.2021 asti.
Luvut ennen määräysvallattomien osuuden erottamista löytyvät konsernin segmenttituloslaskelmalta ja -taseelta.
| 1–12/2022 | 1–12/2021 | ||
|---|---|---|---|
| Milj. e | Topdanmark | Hastings | Topdanmark |
| Vakuutusmaksutulo | 1 272 | 148 | 1 362 |
| Sijoitustoiminnan nettotuotot | -567 | 3 | 687 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 48 | 99 | 1 |
| Korvaukset | -901 | -93 | -985 |
| Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos | 509 | 1 | -707 |
| Henkilöstökulut | -150 | -48 | -148 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -77 | -60 | -56 |
| Rahoituskulut | -9 | -2 | -6 |
| Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista | — | — | 40 |
| Voitto ennen veroja | 124 | 48 | 189 |
| Verot | -10 | -13 | -42 |
| Määräysvallattomille omistajille kohdistettu voitto tilikauden tuloksesta |
114 | 34 | 147 |
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Milj. e | Topdanmark | Topdanmark |
| Varat | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 57 | 61 |
| Sijoituskiinteistöt | — | 199 |
| Aineettomat hyödykkeet | 249 | 272 |
| Sijoitukset osakkuusyrityksissä | 4 | 158 |
| Rahoitusvarat | 1 298 | 2 777 |
| Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset | — | 4 634 |
| Laskennalliset verosaamiset | 6 | 6 |
| Saamiset jälleenvakuutussopimuksista | 36 | 46 |
| Muut varat | 89 | 131 |
| Käteiset varat | 4 | 77 |
| Varat yhteensä | 1 743 | 8 361 |
| Velat | ||
| Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista | 905 | 2 686 |
| Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista | — | 4 569 |
| Huonomman etuoikeuden omaavat lainat | 75 | 129 |
| Muut rahoitusvelat | 28 | 42 |
| Laskennalliset verovelat | 68 | 31 |
| Muut velat | 94 | 228 |
| Velat yhteensä | 1 169 | 7 685 |
| Määräysvallattomille omistajille | ||
| kohdistettu nettovarallisuus | 574 | 676 |
| 2022 | 2021 | ||
|---|---|---|---|
| Topdanmark | Hastings | Topdanmark | |
| Määräysvallattomille omistajille maksetut osingot |
207 | 14 | 123 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus kassavirrasta |
-73 | -15 | 20 |
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Vahinkovakuutus | 8 136 | 7 644 |
| Henkivakuutus | ||
| Vakuutussopimukset | 1 543 | 1 765 |
| Sijoitussopimukset | 1 066 | 1 004 |
| Vakuutusmaksutulo yhteensä, brutto | 10 745 | 10 412 |
| Jälleenvakuuttajien osuus | ||
| Vahinkovakuutus | -1 004 | -993 |
| Henkivakuutus, vakuutussopimukset | -9 | -9 |
| Jälleenvakuutus yhteensä | -1 013 | -1 002 |
| Konsernin vakuutusmaksutulo yhteensä, netto | 9 732 | 9 411 |
Vakuutusmaksuvastuun muutos esitetään liitteessä 5, "Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos".
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Rahoitusvaroista | ||
| Johdannaissopimukset | ||
| Korkotuotot/korkokulut | 25 | 10 |
| Voitot/tappiot | -341 | -113 |
| Muut | -19 | -40 |
| Johdannaissopimukset yhteensä | -335 | -143 |
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | ||
| Saamistodistukset | ||
| Korkotuotot/korkokulut | 86 | 89 |
| Voitot/tappiot | -329 | -94 |
| Osakkeet ja osuudet | ||
| Voitot/tappiot | -94 | 120 |
| Osinkotuotot | 14 | 34 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat yhteensä |
-323 | 148 |
| Lainat ja muut saamiset | ||
| Korkotuotot/ korkokulut | 39 | 18 |
| Voitot/ tappiot | 16 | 1 |
| Valuuttakurssimuutokset | — | 3 |
| Muut | -19 | -24 |
| Lainat ja muut saamiset yhteensä | 36 | -2 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||
| Saamistodistukset | ||
| Korkotuotot/ korkokulut | 326 | 223 |
| Voitot/ tappiot | 6 | 42 |
| Arvonalentumistappiot | 4 | 8 |
| Valuuttakurssimuutokset | 2 | 1 |
| Muut | -2 | 15 |
| Osakkeet ja osuudet | ||
| Voitot/ tappiot | 105 | 334 |
| Arvonalentumistappiot | -43 | -13 |
| Osinkotuotot | 126 | 192 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä | 523 | 804 |
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset | ||
| Saamistodistukset | -216 | 185 |
| Osakkeet ja osuudet | -1 137 | 2 240 |
| Johdannaissopimukset | -424 | 298 |
| Lainat ja muut saamiset | 2 | -6 |
| Muut varat | 13 | 92 |
| Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset | ||
| yhteensä | -1 763 | 2 808 |
| Rahoitusvarat yhteensä | -1 862 | 3 614 |
| Muut tuotot ja kulut | ||
| Palkkiotuotot, netto | -7 | -12 |
| Kulut muista kuin rahoitusveloista | -12 | 1 |
| Vahinkovakuutuksen diskonttauksen purkuvaikutus | 144 | 46 |
| Nettotuotot sijoituskiinteistöistä | 0 | 104 |
| Henkivakuutusasiakkaiden puolesta maksetut verot | 68 | -205 |
| Osinkotuotot | 157 | — |
| Muut tuotot ja kulut yhteensä | 350 | -65 |
| Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotot, yhteensä | -1 511 | 3 549 |
Voitot/tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista sisältävät 96 milj. euroa (333) käyvän arvon rahastosta tilikauden tulokseen kirjattua arvostusta.
Muut tuotot ja kulut muodostuvat kiinteistösijoitusten vuokrista, hoitovastikkeista ja poistoista. Kaikki sijoituksista aiheutuvat tuotot ja kulut sisältyvät sijoitustoiminnan nettotuottoihin. Voitot/ tappiot sisältävät myyntivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet että realisoitumattomat arvostuserot.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvostuserot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa. Käyvän arvon rahaston muutokset on eritelty oman pääoman muutoslaskelmassa.
Ifin eläkemuotoisten korvausten diskonttauksen purkuvaikutus on omana eränään. Eläkemuotoisten korvausten vastuu lasketaan käytössä olevien vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti siten, että oletettu inflaatio ja kuolevuus on huomioitu. Lisäksi vastuuta diskontattaessa on otettu huomioon sijoitustoiminnan oletettu nettotuotto. Diskonttauksen asteittaisen purkamisen seurauksena syntyvien eläkemuotoisten korvauskulujen lisäyksen kattamiseksi kohdistetaan eläkemuotoisiin korvauksiin laskennallinen sijoitustoiminnan nettotuotto.
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Muut tuotot | 513 | 259 |
| Muut vakuutustekniset tuotot | 138 | 121 |
| Broker-toimintaan liittyvät tuotot | 112 | 110 |
| Konsernin liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 763 | 491 |
Ifin liiketoiminnan muista tuotoista noin 138 miljoonaa euroa (121) on vakuutustoimintaan liittyviä tuottoja, joihin ei sisälly vakuutusriskin siirtymistä. Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm. vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta. Nämä tuotot ovat IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin alaisia eriä. Lisäksi liiketoiminnan muissa tuotoissa on Ifin tytäryhtiö Viking Assistance Group AS:n tarjoamien tiepalveluiden tuotot, jotka kirjataan tulokseen palvelun tultua suoritetuksi.
Hastingsin liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 213 miljoonaa euroa (199) IFRS 15 -standardin alaisia tuottoja, jotka koostuvat palkkiosta ja komissioista palveluntarjoajille, lisätuotetuotoista sekä muista vähittäismyyntituotoista. Myös broker-toimintaan liittyvät tuotot ovat IFRS 15 -standardin alaisia tuottoja.
Mandatumin liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 9 miljoonaa euroa (9) mm. palkitsemis- ja eläkepalveluihin liittyviä tuottoja sekä 6 miljoonaa euroa (3) omaisuudenhoitoon liittyviä palkkioita. Nämä tuotot ovat myös IFRS 15 -standardin alaisia eriä.
Muihin tuottoihin sisältyy Topdanmark Lifen myyntituotto 72 miljoonaa euroa.
4 Korvauskulut
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Maksetut korvaukset | ||
| Vahinkovakuutus | -4 842 | -4 444 |
| Henkivakuutus | ||
| Vakuutussopimukset | -1 610 | -1 780 |
| Sijoitussopimukset | -527 | -519 |
| Maksetut korvaukset yhteensä, brutto | -6 979 | -6 742 |
| Jälleenvakuuttajien osuus | ||
| Vahinkovakuutus | 657 | 591 |
| Henkivakuutus, vakuutussopimukset | 1 | 1 |
| Jälleenvakuuttajien osuus yhteensä | 658 | 593 |
| Maksetut korvaukset yhteensä, netto | -6 321 | -6 149 |
| Korvausvastuun muutos | ||
| Vahinkovakuutus | -102 | -346 |
| Henkivakuutus, vakuutussopimukset | 242 | -30 |
| Korvausvastuun muutos yhteensä, brutto | 139 | -376 |
| Jälleenvakuuttajien osuus | ||
| Vahinkovakuutus | 67 | 286 |
| Jälleenvakuuttajien osuus yhteensä | 67 | 286 |
| Korvausvastuun muutos yhteensä, netto | 206 | -90 |
| Konsernin korvauskulut yhteensä | -6 115 | -6 239 |
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Vakuutusmaksuvastuun muutos | ||
| Vahinkovakuutus | -188 | -108 |
| Henkivakuutus | ||
| Vakuutussopimukset | 2 011 | -1 736 |
| Sijoitussopimukset | -372 | -1 303 |
| Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos, brutto | 1 451 | -3 147 |
| Jälleenvakuuttajien osuus | ||
| Vahinkovakuutus | -9 | 24 |
| Konsernin vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos | ||
| yhteensä, netto | 1 443 | -3 123 |
Konsernin henkivakuutussopimusten muutos on positiivinen ja se sisältää Topdanmark Lifen tulosvaikutuksen myyntihetkeen 1 joulukuuta 2022 saakka. Vaikutus oli noin 980 miljoonaa euroa.
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -879 | -843 |
| Käteisvaroina toteutetut osakeperusteiset maksut | -43 | -44 |
| Osakevaroina toteutetut osakeperusteiset maksut | -10 | -10 |
| Eläkekulut | ||
| maksupohjaiset järjestelyt | -98 | -100 |
| etuuspohjaiset järjestelyt (liitetieto 25) | -20 | -13 |
| Muut henkilösivukulut | -176 | -168 |
| Konsernin henkilöstökulut yhteensä | -1 226 | -1 179 |
Lisätiedot osakeperusteisista maksuista esitetään liitetiedossa 30 Kannustinjärjestelmät.
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Tietohallintokulut | -241 | -217 |
| Muut henkilöstökulut | -68 | -56 |
| Markkinointikulut | -65 | -63 |
| Poistot | -134 | -135 |
| Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä | -34 | -24 |
| Vuokrat* | -43 | -41 |
| Vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutos | 5 | 0 |
| Ensivakuutuksen palkkiot | -180 | -159 |
| Annetun jälleenvakuutuksen palkkiot | 40 | 35 |
| Muut | -377 | -316 |
| Konsernin liiketoiminnan muut kulut yhteensä | -1 097 | -976 |
* Vuokrasopimuksista, joihin sovelletaan IFRS 16 -standardin sallimia helpotuksia olla kirjaamatta vuokrasopimuksia taseelle.
Erä Muut sisältää mm. kulut viestinnästä, ulkopuolisista palveluista sekä muista hallintokuluista.
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Muut laajan tuloksen erät: | ||
| Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi | ||
| Muuntoerot | -253 | 80 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||
| Tilikauden voitot/tappiot | -330 | 871 |
| Luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut (IAS 1.93) | -1 396 | -417 |
| Eriytetyn Suomi-vakuutuskannan osuus | 57 | 5 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden muun laajan tuloksen eristä | — | 186 |
| Verot | 331 | -83 |
| Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä | -1 592 | 643 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | ||
| Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät | ||
| vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | 32 | 73 |
| Verot | -7 | -15 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä | 26 | 58 |
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | 1 427 | 2 567 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana* | 530 | 554 |
| Osakekohtainen tulos (EUR/osake) | 2,69 | 4,63 |
* Lukumäärässä huomioitu omien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana. Muita osakkeisiin liittyviä transaktioita ei ole tilikaudella ollut.
| 2022 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Käyttöoikeus omaisuuserät1 |
Maa-alueet ja rakennukset |
Koneet ja kalusto2 |
Yhteensä |
| 1.1. | ||||
| Hankintameno | 276 | 127 | 162 | 566 |
| Kertyneet poistot | -70 | -8 | -113 | -191 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 207 | 119 | 50 | 375 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 207 | 119 | 50 | 375 |
| Lisäykset | 33 | — | 18 | 50 |
| Vähennykset | -3 | — | -13 | -17 |
| Poistot | -34 | -1 | -8 | -43 |
| Valuuttakurssierot | -6 | -7 | 0 | -12 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 197 | 111 | 47 | 355 |
| 31.12. | ||||
| Hankintameno | 294 | 120 | 163 | 577 |
| Kertyneet poistot | -97 | -9 | -116 | -222 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 197 | 111 | 47 | 355 |
2021 Milj. e Käyttöoikeusomaisuuserät1 Maa-alueet ja rakennukset Koneet ja kalusto2 Yhteensä 1.1. Hankintameno 242 131 156 530 Kertyneet poistot -46 -6 -106 -158 Kirjanpitoarvo 1.1. 196 125 51 371 Kirjanpitoarvo 1.1. 196 125 51 371 Lisäykset 42 0 18 60 Vähennykset -11 -1 -13 -25 Poistot -24 -2 -7 -33 Valuuttakurssierot 3 -3 2 2 Kirjanpitoarvo 31.12. 207 119 50 375 31.12. Hankintameno 276 127 162 566 Kertyneet poistot -70 -8 -113 -191 Kirjanpitoarvo 31.12. 207 119 50 375
1 Konserni on vuokralle ottajana useissa vuokrasopimuksissa, jotka koskevat toimistotiloja, autoja sekä toimistolaitteita. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältävät konsernin toimitilavuokrasopimukset. Konserni vuokraa pääsääntöisesti tilat omaan käyttöön. Vuokrasopimusajat vaihtelevat 2–12 vuoden välillä. Useimmat sopimukset sisältävät mahdollisuuden uusia sopimus vuokra-ajan päättyessä. Osa sopimuksista on mahdollista päättää myös ennen vuokrakauden loppua. Vuokramaksut ovat yleisesti sidottuja kuluttajahintaindeksin muutoksiin.
Liitteessä 26 Muut velat on annettu lisätietoa laajemmin konsernin vuokrasopimuksista.
2 Sisältää omat IT-laitteet ja toimistokalusteet.
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 568 | 666 |
| Lisäykset | 17 | 47 |
| Vähennykset | -375 | -8 |
| Nettomääräiset voitot ja tappiot käyvän arvon oikaisuista | 5 | 133 |
| Muut muutokset | -49 | -270 |
| Valuuttakurssierot | 0 | 0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 166 | 568 |
| Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä | 25 | 53 |
| Sijoitusomaisuuteen sisältyvät muulla sopimuksella vuokralle annetut kiinteistöt |
||
| Ei-purettavissa olevat vähimmäisvuokrat | ||
| - yhden vuoden kuluessa | 7 | 45 |
| - yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 10 | 46 |
| - yli viiden vuoden kuluttua | 1 | 16 |
| Yhteensä | 18 | 106 |
| Milj. e | 2022 | 2021 |
| Kiinteistökulut | ||
| - välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka ovat kerryttäneet vuokratuottoa kaudella |
-10 | -15 |
| - välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka eivät ole kerryttäneet vuokratuottoa kaudella |
-3 | -3 |
| Yhteensä | -13 | -17 |
Konsernin sijoituskiinteistöjen käypien arvojen arviointi on kuvattu konsernin tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa. Käyvän arvon hierarkiassa sijoituskiinteistöt kuuluvat tasolle 3. Segmenttien sijoituskiinteistöjen tilat vuokrataan markkinaehtoisilla, peruuttamattomilla vuokrasopimuksilla. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat toistaiseksi voimassa olevista monivuotisiin sopimuksiin.
| 2022 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Liikearvo | Asiakas suhteet |
Trade mark |
Kesken eräiset projektit |
Muut Yhteensä | |
| 1.1. | ||||||
| Hankintameno | 2 490 | 716 | 277 | 36 | 681 | 4 200 |
| Kertyneet poistot | — | -157 | — | — | -249 | -406 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 2 490 | 560 | 277 | 36 | 432 | 3 794 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 2 490 | 560 | 277 | 36 | 432 | 3 794 |
| Yrityshankinnat | — | 5 | — | 1 | 2 | 7 |
| Lisäykset | 3 | 1 | — | 102 | 7 | 114 |
| Vähennykset | -12 | -28 | -43 | -6 | -72 | -162 |
| Poistot | — | -65 | — | — | -60 | -125 |
| Siirrot keskeneräisistä | — | — | — | -41 | 41 | — |
| Muut muutokset | -4 | 1 | — | -19 | 16 | -5 |
| Valuuttakurssierot | -92 | -11 | -10 | -1 | -15 | -129 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 385 | 463 | 224 | 72 | 350 | 3 494 |
| 31.12. | ||||||
| Hankintameno | 2 385 | 680 | 224 | 72 | 626 | 3 988 |
| Kertyneet poistot | — | -218 | — | — | -276 | -494 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 385 | 463 | 224 | 72 | 350 | 3 494 |
| 2021 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Liikearvo | Asiakas suhteet |
Trade mark |
Kesken eräiset projektit |
Muut Yhteensä | |
| 1.1. | ||||||
| Hankintameno | 2 425 | 730 | 268 | 60 | 559 | 4 041 |
| Kertyneet poistot | — | -91 | -2 | — | -187 | -280 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 2 425 | 638 | 265 | 60 | 373 | 3 761 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 2 425 | 638 | 265 | 60 | 373 | 3 761 |
| Yrityshankinnat | 10 | -2 | — | — | — | 9 |
| Lisäykset | — | 3 | — | 89 | 7 | 99 |
| Vähennykset | — | -33 | — | -1 | -18 | -51 |
| Poistot | — | -65 | — | — | -62 | -126 |
| Siirrot keskeneräisistä | — | — | — | -113 | 113 | — |
| Valuuttakurssierot | 54 | 17 | 12 | 1 | 19 | 103 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 490 | 560 | 277 | 36 | 432 | 3 794 |
| 31.12. | ||||||
| Hankintameno | 2 490 | 716 | 279 | 36 | 681 | 4 202 |
| Kertyneet poistot | — | -157 | -2 | — | -249 | -408 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 490 | 560 | 277 | 36 | 432 | 3 794 |
| Liikearvo jakautuu eri segmenteille seuraavasti: | 2022 | 2021 | ||||
| If | 562 | 606 | ||||
| Topdanmark | 802 | 814 | ||||
| Hastings | 858 | 906 | ||||
| Mandatum | 163 | 164 | ||||
| Yhteensä | 2 385 | 2 490 |
Asiakassuhteiden taloudellinen käyttöaika on konsernissa 3–10 vuotta. Poistot tehdään tasapoistona. Tavaramerkin taloudellinen käyttöaika on katsottu rajoittamattomaksi eikä sitä poisteta. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin IT-ohjelmistojen hankinnoista.
Poistot ja arvonalentumiset sisältyvät tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut.
Liikearvon arvonalentumistestaus
Liikearvojen osalta on suoritettu IAS 36 Omaisuuden arvonalentuminen -standardin tarkoittama arvonalentumistestaus. Testauksien perusteella ei ole kirjattu arvonalentumisia.
Arvonalentumistestausta varten Sampo määrittelee kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttöarvoon perustuen niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on kohdistettu. Sampo on määritellyt tällaisiksi yksiköiksi If-alakonsernin, Topdanmark-alakonsernin, Hastings-alakonsernin sekä Mandatum-alakonsernin.
Hallituksen toimintakertomus
Yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät Ifille, Hastingsille ja Mandatumille on määritetty käyttäen diskontattua rahavirtamallia. Malli pohjautuu historiatietojen lisäksi yhtiöiden johdon parhaisiin arvioihin taloudellisista olosuhteista kuten maksutulosta, korvauskuluista, jälleenvakuuttamisesta, marginaaleista, koroista, pääomarakenteesta sekä tuotto- ja kustannuskehityksestä. Mandatumin osalta käyttöarvomalliin vaikuttaa merkittävästi vastuuvelkojen pitkän aikavälin kehitys, jonka ennustetaan vaikuttavan muun muassa vaadittavaan vakavaraisuuspääomaan ja siten kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Tämän vuoksi myös Mandatumin ennusteperiodi on pidempi eli 10 vuotta. Saadut rahavirrat on diskontattu ennen veroja määritetyllä oman pääoman kustannuksella, joka Ifin osalta on 10,0 prosenttia, Hastingsin osalta 11,2 prosenttia ja Mandatumin osalta 12,5 prosenttia. Pääoman kustannus on määritelty CAPM-mallilla ulkoisista lähteistä kuvastaman kunkin yhtiön riskiä suhteessa markkinoihin.
Johdon hyväksymät If-konsernin rahavirtoja koskevat ennusteet kattavat vuodet 2023–2025. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu käyttäen 2 %:n kasvuvauhtia. Mandatumin vuoden 2032 jälkeisille kausille käyttämä kasvuvauhti on samoin 2 %, jonka molemmissa tapauksissa uskotaan olevan lähellä odotettua inflaatiota. Hastingsin vuoden 2027 jälkeisille kausille käyttämä pitkän aikavälin kasvuvauhti on 0,7 %.
Mandatumin osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon noin 600 miljoonalla eurolla. Käytetyllä laskentatekniikalla esimerkiksi noin 3,5 %-yksikön nousu oman pääoman kustannuksessa yhdistettynä 1 %:n pitkän aikavälin kasvuvauhtiin johtaisi tilanteeseen, jossa kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi sama kuin yksikön kirjanpitoarvo. Hastingsin osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon noin 420 miljoonalla eurolla. Käytetyllä laskentatekniikalla esimerkiksi noin 2 %-yksikön nousu pääoman kustannuksessa johtaisi tilanteeseen, jossa kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi sama kuin yksikön kirjanpitoarvo.
If-konsernin osalta johto katsoo, että mikään jokseenkin mahdollinen muutos käytettyihin keskeisiin oletuksiin ei saisi aikaan sitä, että yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevat rahamäärän.
IAS 36 mahdollistaa kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisen perustuen käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Topdanmark-konsernin osalta liikearvon arvostus on testattu tilinpäätöshetkellä kyseisellä menetelmällä. Topdanmarkin tilinpäätöshetken markkinaarvo 2 146 miljoonaa euroa ylittää Topdanmarkin kirjanpitoarvon konsernissa.
Topdanmarkin myytyä henkivakuutustoimintonsa 1.12.2022 Sampo-konserni on arvioinut myytyihin toimintoihin liittyvän 12 miljoonan euron liikearvon. Sampo-konserni katsoo, että Topdanmarkin alkuperäinen PPA-laskelma kuvastaa parhaiten liikearvoon liittyviä seikkoja ja olosuhteita ja siksi liikearvon kohdistaminen luovutetuille toiminnoille tulee perustua siihen.
| Seuraavien muutosten vaikutus nykyarvoon (mrd. euroa): | 2022 |
|---|---|
| If: | |
| Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde +2,5 %-yks. | -1,4 |
| Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde -2,5 %-yks. | 1,4 |
| Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks. | -1,7 |
| Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks. | 2,3 |
| Oman pääoman kustannus +1 %-yks. | -1,8 |
| Oman pääoman kustannus -1 %-yks. | 2,4 |
| Mandatum: | |
| Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks. | -0,1 |
| Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks. | 0,1 |
| Oman pääoman kustannus +1 %-yks. | -0,2 |
| Oman pääoman kustannus -1 %-yks. | 0,3 |
| Hastings: | |
| Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks. | -0,2 |
| Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks. | 0,3 |
| Oman pääoman kustannus +1 %-yks. | -0,2 |
| Oman pääoman kustannus -1 %-yks. | 0,3 |
| Milj. e Nimi |
Kotipaikka | Kirjanpito arvo |
Omistus osuus % |
|---|---|---|---|
| Osakkuusyritykset | |||
| Precast Holding Oy | Suomi | 4 | 24,43 |
| CAP Group AB | Ruotsi | 3 | 21,98 |
| Rogaland Forsikring AS | Norja | 1 | 33,00 |
| Bornholms Brandforsikring A/S | Tanska | 7 | 27,00 |
| Milj. e Nimi |
Kotipaikka | Kirjanpito arvo |
Omistus osuus % |
|---|---|---|---|
| Osakkuusyritykset | |||
| Nordax Holding AB | Ruotsi | 447 | 19,07 |
| Precast Holding Oy | Suomi | 3 | 24,43 |
| CAP Group AB | Ruotsi | 3 | 22,00 |
| SOS International A/S | Tanska | 10 | 25,80 |
| Bornholms Brandforsikring A/S | Tanska | 10 | 27,00 |
| P/S Ejendomsholding Banemarksvej | Tanska | 12 | 40,00 |
| Carlsberg Byen P/S | Tanska | 106 | 22,51 |
| Yhteisyritykset | |||
|---|---|---|---|
| Margretheholm P/S | Tanska | 59 | 50,00 |
| Havneholmen P/S | Tanska | 85 | 50,00 |
| P/S Ottilia Kobenhavn | Tanska | 39 | 50,00 |
Muutokset sijoituksissa osakkuus- ja yhteisyrityksiin
| 2022 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Muut osakkuus ja yhteis yritykset |
Yhteensä | Nordea | Muut osakkuus ja yhteis yritykset |
Yhteensä |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 777 | 777 | 4 822 | 548 | 5 370 |
| Osuus kauden tuloksesta | 22 | 22 | 317 | 77 | 393 |
| Arvonalentumistappion peruutus Nordean osakkeista |
— | — | 899 | — | 899 |
| Lisäykset | 1 | 1 | — | 133 | 133 |
| Vähennykset | -313 | -313 | -2 564 | — | -2 564 |
| Muutokset osakkuusyrityksen omassa pääomassa |
-12 | -12 | -1 284 | 28 | -1 256 |
| Muuntoerot | -33 | -33 | — | -9 | -9 |
| Uudelleenluokittelu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi |
— | — | -2 189 | — | -2 189 |
| Uudelleenluokittelu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi sijoitukseksi |
-425 | -425 | — | — | — |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 16 | 16 | — | 777 | 777 |
Vertailuvuonna Nordea yhdisteltiin osakkuusyhtiömenettelyllä konsernin tulokseen 25.10.2021 asti, jonka jälkeen osakkeet uudelleenluokiteltiin IFRS 5 -standardin mukaisesti myytävänä olevaksi omaisuuseräksi.
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvoa 4 miljoonaa euroa (76).
Sammon johdon arvion mukaan tilinpäätöksessä 2022 huomattavan vaikutusvallan edellytykset osakkuusyhtiö Nordaxissa eivät enää täyttyneet IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin -standardin määrittelemällä tavalla. Tästä syystä osakkuusyhtiöosakkeet luokiteltiin tilinpäätöshetkellä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi osakesijoitukseksi IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Kirjanpitoarvon ja käyvän arvon ero kirjattiin tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Uudelleenluokitteluhetkeen asti Nordax käsiteltiin IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin -standardin mukaisesti. Aikaisempina vuosina kirjatut jäljellä olevat muut laajan tuloslaskelman erät -37 miljoonaa euroa kierrätettiin luokittelumuutoksen yhteydessä takaisin tulokseen.
Huhtikuussa 2022 Sampo luopui kaikista hallussaan olleista Nordean osakkeista myymällä 200 miljoonaa osaketta nopeutetun tarjousmenettelyn kautta. Sampo oli jo ennen tarjousmenettelyä myynyt 19 miljoonaa osaketta avoimessa pörssikaupankäynnissä vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja 27 miljoonaa osaketta toisella vuosineljänneksellä. Nordean osakkeiden myynti päätti osakkeiden luokittelun myytävänä olevaksi omaisuuseräksi.
Transaktioista saatu bruttomyyntitulo oli 2,3 miljardia euroa, josta 2,1 miljardia euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle. Transaktioista kirjattiin Sammon konsernituloslaskelmaan 103 miljoonan euron suuruinen positiivinen kirjanpitovaikutus, josta 75 miljoonaa euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle.
Helmikuussa 2021 Sammon hallitus julkaisi tiedotteen aikomuksesta vähentää huomattavasti Nordean osakkeissa olevaa omistustaan seuraavien 18 kuukauden kuluessa.
Toukokuussa 2021 Sampo myi 162 miljoonaa Nordean osaketta hintaan 8,50 euroa per osake. Bruttomyyntituotto oli 1 377 miljoonaa euroa. Transaktiosta syntynyt myyntivoitto 93 miljoonaa euroa kirjattiin aiemmin tehtyjen arvonalentumistappioiden peruutukseksi. Myynnin jälkeen Sampo omisti 480 924 782 Nordean osaketta, mikä oikeutti 11,87 prosenttiin osakkeista ja äänivallasta.
Syyskuussa 2021 Sampo myi 73 miljoonaa Nordean osaketta hintaan 10,20 euroa per osake. Bruttomyyntituotto oli 745 miljoonaa euroa. Transaktiosta syntynyt myyntivoitto 144 miljoonaa euroa kirjattiin aiemmin tehtyjen arvonalentumistappioiden peruutukseksi. Myynnin jälkeen Sampo omisti 407 924 782 Nordean osaketta, mikä oikeutti 10,07 prosenttiin osakkeista ja äänivallasta.
Lokakuussa 2021 Sammon hallitus ilmaisi sitoumuksensa loppujen osakkeiden myyntiin ja 24. lokakuuta 2021 aloitettiin Nordean osakkeiden lisämyynti. 25. lokakuuta Sampo myi 162 miljoonaa Nordean osaketta hintaan 10,65 euroa per osake. Bruttomyyntituotto oli 1 725 miljoonaa euroa. Transaktiosta syntynyt myyntivoitto 368 miljoonaa euroa kirjattiin aiemmin tehtyjen arvonalentumistappioiden peruutukseksi. Myynnin jälkeen Sampo omistaa 245 924 782 Nordean osaketta, mikä oikeutti välittömästi myynnin jälkeen 6,07 prosenttiin osakkeista ja äänivallasta.
Nordean jäljellä olleet osakkuusyhtiöosakkeet luokiteltiin tilinpäätöksessä 2021 myytävänä olevaksi omaisuuseräksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Standardin mukaisesti osakkeet kirjattiin taseella omaksi eräkseen 'Myytävänä olevat omaisuuserät' konsernissa luokitteluhetkellä olevaan kirjanpitoarvoon. Välittömästi ennen luokittelumuutosta tehtiin jäljellä olevien arvonalentumistappioiden palautus 311 miljoonaa euroa sekä kierrätettiin jäljellä olevat muut laajan tuloslaskelman erät -90 miljoonaa euroa takaisin tulokseen.
Uudelleenluokitteluhetkeen asti Nordea käsiteltiin IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin -standardin mukaisesti.
Konsernin rahoitusvarat koostuvat sijoituksista johdannaissopimuksiin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista, lainoista ja muista saamisista sekä myytävissä olevista rahoitusvaroista.
Johdannaissopimuksia konsernissa voidaan tehdä sekä kaupankäynti- että suojaamistarkoituksessa. Käytettäviä instrumentteja ovat valuutta-, korko- ja osakejohdannaiset. Tilikauden aikana on sovellettu käyvän arvon suojausta Mandatumissa ja rahavirtasuojausta Hastingsissa.
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Johdannaissopimukset | 79 | 45 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat | ||
| Saamistodistukset | 1 941 | 4 494 |
| Osakkeet ja osuudet | 560 | 686 |
| Talletukset | 544 | 352 |
| Yhteensä | 3 045 | 5 533 |
| Lainat ja muut saamiset | 296 | 387 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||
| Saamistodistukset | 12 815 | 12 901 |
| Osakkeet ja osuudet | 3 233 | 4 464 |
| Yhteensä | 16 048 | 17 365 |
| Konsernin rahoitusvarat yhteensä | 19 469 | 23 331 |
| Myytävänä olevat omaisuuserät | — | -10 |
| Konsernin rahoitusvarat yhteensä | 19 469 | 23 321 |
Myytävissä olevat arvopaperit sisältävät arvonalentumistappioita 170 milj. euroa (221).
| Johdannaissopimukset | 2021 Käypä arvo |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Kohde-et. nimell.arvo |
Saamiset | Velat | Kohde-et. nimell.arvo |
Saamiset | Velat |
| Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset | ||||||
| Korkojohdannaiset | ||||||
| OTC-johdannaiset | ||||||
| Koronvaihtosopimukset | 394 | 5 | 45 | 1 716 | 23 | 13 |
| Inflaatiosuoja | 274 | — | 3 | 382 | — | 36 |
| Korkojohdannaiset yhteensä | 668 | 5 | 48 | 2 098 | 23 | 49 |
| Valuuttajohdannaiset | ||||||
| OTC-johdannaiset | ||||||
| Valuuttatermiinit | 5 092 | 58 | 6 | 9 301 | 22 | 58 |
| Valuuttaoptiot, ostetut ja myydyt | 31 | 4 | 2 | 3 | 0 | — |
| Valuuttajohdannaiset yhteensä | 5 123 | 62 | 7 | 9 303 | 22 | 58 |
| Osakejohdannaiset | ||||||
| OTC-johdannaiset | ||||||
| Osakefutuurit | — | — | — | 91 | — | — |
| Muut | — | — | — | 110 | 0 | 2 |
| Osakejohdannaiset yhteensä | — | — | — | 201 | 0 | 2 |
| Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset yhteensä | 5 791 | 67 | 55 | 11 603 | 45 | 109 |
| Suojaavat johdannaissopimukset | ||||||
| Käypää arvoa suojaavat | ||||||
| Valuuttatermiinit | 328 | 12 | — | 423 | — | 12 |
| Käypää arvoa suojaavat johdannaiset yhteensä | 328 | 12 | — | 423 | 0 | 12 |
| Rahavirtasuojaukset | ||||||
| Valuuttatermiinit | 6 | 0 | — | 9 | — | 0 |
| Suojaavat johdannaissopimukset yhteensä | 334 | 12 | — | 433 | 0 | 13 |
| Konsernin johdannaissopimukset yhteensä | 6 124 | 79 | 55 | 12 035 | 45 | 121 |
Käyvän arvon suojausta käytetään Mandatumissa suojaamaan osaa myytävissä olevien rahoitusvarojen valuuttariskistä. Suojaussuhteen ulkopuolelle on jätetty termiinisopimusten korkoelementti. Käyvän arvon suojauksiksi luokiteltujen valuuttajohdannaisten nettotulos oli -32 (32) milj. euroa. Suojattavasta riskistä johtuva nettotulos myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon suojauksesta oli 32 (-32) milj. euroa.
| Milj. e | Käypä arvo 2022 |
Käypä arvo 2021 |
Muutos |
|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat | |||
| Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat | |||
| Lainat ja muut saamiset | 296 | 387 | -91 |
| Yhteensä | 296 | 387 | -91 |
| Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat | |||
| Osakkeet ja osuudet | 2 141 | 3 123 | -982 |
| Saamistodistukset | 14 757 | 17 395 | -2 639 |
| Rahastot | 1 652 | 2 027 | -375 |
| Johdannaissopimukset | 79 | 45 | 34 |
| Vakuudelliset ja muut lainat | — | 1 | -1 |
| Talletukset | 544 | 352 | 192 |
| Yhteensä | 19 173 | 22 944 | -3 771 |
| Käypään arvoon arvostettavat sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat |
|||
| Osakkeet ja osuudet | 676 | 4 223 | -3 547 |
| Saamistodistukset | 941 | 6 072 | -5 131 |
| Rahastot | 7 883 | 8 675 | -793 |
| Johdannaissopimukset | 18 | 11 | 7 |
| Muut | 412 | 915 | -503 |
| Yhteensä | 9 930 | 19 897 | -9 967 |
| Konsernin rahoitusvarat yhteensä | 29 399 | 43 227 | -13 829 |
Määrittääkseen asianmukaisen IFRS 9:n mukaisen rahoitusvarojen luokan, konserni arvioi jokaisen rahoitusvaran sopimukseen perustuvia kassavirtoja. Rahoitusvarojen, joiden sopimukseen perustuvat kassavirrat muodostuvat ainoastaan pääoman takaisinmaksuista ja korosta (SPPI-kriteerit, solely payments of principle and interest), täyttävät SPPI-testin. IFRS 9 määrittelee termin 'pääoma' tarkoittavan rahoitusvaran käypää arvoa alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja termin 'korko' tarkoittavan korvausta rahan aika-arvosta ja tiettynä aikaperiodina maksamattomana olevan pääoman luottoriskistä.
Tällä hetkellä kaikki myytävissä oleviksi luokitellut rahoitusvarat mukaan lukien sekä oman pääoman ehtoiset instrumentit että velkainstrumentit, ennakoidaan luokiteltavan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tällä hetkellä lainoiksi ja saamisiksi luokitelluista rahoitusvaroista yhteensä 840 miljoonaa euroa (740 miljoonaa euroa) mukaan lukien talletukset, SPPI-testin ehdot täyttivät yhteensä 294 miljoonaa (476 miljoonaa euroa) 31.12.2022.
Tehtyyn analyysiin perustuen SPPI-ehdot täyttävät rahoitusinstrumentit eivät muodosta merkittäviä riskikeskittymiä.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat, jotka täyttävät SPPI-testin, on esitetty seuraavassa taulukossa luottoriskiluokittain:
| 2022 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| AA+ | A+ | BBB+ | BB+ B+ |
|||
| - | - | - | - - |
|||
| Milj. e | AA | A | BBB | BB | B- Yhteensä | |
| Lainat ja muut saamiset | 13 | 106 | 52 | 71 52 |
294 | |
| Yhteensä | 13 | 106 | 52 | 71 52 |
294 | |
| 2021 | ||||||
| AA+ | BB+ | B+ | ||||
| - | - | - | Ei luotto | |||
| Milj. e | AA | BB | B | riskiluokkaa | Yhteensä | |
| Lainat ja muut saamiset | 214 | 86 | — | 176 | 476 | |
| Yhteensä | 214 | 86 | — | 176 | 476 |
Taulukko on laadittu perustuen alustavaan analyysiin IFRS 9:n mukaisista sovellettavista liiketoimintamalleista.
SPPI-ehdot täyttävien rahoitusvarojen määrä yhteensä 294 miljoonaa euroa (476 miljoonaa euroa) on vähäinen suhteessa rahoitusvaroihin yhteensä 22 542 miljoonaa euroa (28 140 miljoonaa euroa), joten kyseisten rahoitusvarojen luottoriskin ei katsota olevan merkittävä. Kirjanpitoarvon arvioidaan olevan paras arvio instrumenttien käyvästä arvosta. Vertailukaudella merkittävä osa SPPI-ehdot täyttävistä rahoitusvaroista oli luottoriskiluokittelemattomia, joten ei ollut mahdollista arvioida, oliko kyseisten instrumenttien luottoriski alhainen.
Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo muita menetelmiä käyttäen. Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa, toimivat tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa.
Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optiohinnoittelumalleja.
Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien, joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen perusteella käyttäen markkinoilla noteerattavia korkoja. Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan rahoitusinstrumenttien muiden osatekijöiden, esimerkiksi luottoriskin perusteella.
Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole mukana siirtyvien korkojen osuutta.
Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa.
Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.
Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin.
Konsernin tason 3 rahoitusvarat koostuvat pääosin muutamasta merkittävämmästä osakesijoituksesta sekä sijoituksista pääoma- ja vaihtoehtorahastoihin.
Tasolla 3 kaksi merkittävintä oman pääoman ehtoista sijoitusta on arvotettu lisätuottomallilla (excess return model). Yhtiön arvo muodostuu tällä hetkellä yhtiöön sijoitetusta pääomasta ja lisätuottojen, joita yhtiö odottaa ansaitsevansa tulevaisuudessa, nykyarvosta.
Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi. Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa, tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin perustuvaa arvostusta.
Pääomarahastot noudattavat yleisesti International Private Equity and Venture Capital Valuation (IPEV) -ohjeistusta, jossa kuvataan erilaisia arvostuskäytäntöjä yksityiskohtaisemmin.
Myös vaihtoehtorahastojen osalta arvon määrittää rahasto ja toteutuksesta vastaa ensisijaisesti rahastonhoitaja. Vaihtoehtorahastot ovat usein ominaisuuksiltaan monimutkaisia ja arvonmääritys on riippuvainen alla olevien instrumenttien luonteesta. Arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi kassavirtoihin perustuvaa arvostusta. Vaihtoehtorahastojen toimintaa ja arvonmääritystä sääntelee Alternative Investment Fund Managers Directive (AIFMD), jossa kuvataan tarkemmin arvonlaskennan toimintaperiaatteita ja dokumentointivaatimuksia.
| Käypä arvo | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kirjanpito | |||||
| Milj. e | arvo | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
| RAHOITUSVARAT 31.12.2022 | |||||
| Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat |
|||||
| Johdannaissopimukset | |||||
| Koronvaihtosopimukset | 5 | — | 5 | — | 5 |
| Valuuttajohdannaiset | 74 | 0 | 74 | — | 74 |
| Yhteensä | 79 | 0 | 79 | — | 79 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
|||||
| Osakkeet ja osuudet | 560 | 111 | 24 | 425 | 560 |
| Saamistodistukset | 1 881 | 1 718 | 159 | 5 | 1 881 |
| Yhteensä | 2 441 | 1 829 | 183 | 430 | 2 441 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat |
|||||
| Talletukset | 544 | — | 544 | — | 544 |
| Saamistodistukset (unit-trusts) | 60 | 43 | 16 | — | 60 |
| Yhteensä | 604 | 43 | 561 | — | 604 |
| Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat |
|||||
| Osakkeet ja osuudet | 676 | 643 | 2 | 31 | 676 |
| Saamistodistukset | 941 | 90 | 757 | 94 | 941 |
| Rahastot | 7 883 | 4 880 | 676 | 2 327 | 7 883 |
| Johdannaissopimukset | 18 | — | 18 | — | 18 |
| Muut varat | 412 | — | 412 | — | 412 |
| Yhteensä | 9 930 | 5 612 | 1 865 | 2 453 | 9 930 |
| Käypä arvo | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kirjanpito | |||||
| Milj. e | arvo | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||||
| Osakkeet ja osuudet | 1 581 | 1 224 | 2 | 354 | 1 581 |
| Saamistodistukset | 12 815 | 7 941 | 4 832 | 43 | 12 815 |
| Muut varat | 1 652 | 775 | 72 | 806 | 1 652 |
| Yhteensä | 16 048 | 9 940 | 4 906 | 1 203 | 16 048 |
| Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä |
29 103 | 17 425 | 7 593 | 4 086 | 29 103 |
| Muut rahoitusvarat | |||||
| Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat |
|||||
| Lainat ja muut saamiset | 296 | — | — | 296 | 296 |
| Yhteensä | 29 399 | 17 425 | 7 593 | 4 381 | 29 399 |
| Konsernin rahoitusvarat yhteensä |
29 399 |
| Käypä arvo | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Kirjanpito arvo |
Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
| RAHOITUSVELAT 31.12.2022 | |||||
| Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat |
|||||
| Johdannaissopimukset | |||||
| Korkojohdannaiset | 45 | — | 45 | — | 45 |
| Osakejohdannaiset | — | — | — | — | — |
| Valuuttajohdannaiset | 7 | — | 7 | — | 7 |
| Muut johdannaiset | 3 | — | 3 | — | 3 |
| Yhteensä | 55 | — | 55 | — | 55 |
| Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä |
55 | — | 55 | — | 55 |
| Muut rahoitusvelat | |||||
| Velat, joilla on huonompi etuoikeus |
|||||
| Pääomalainat | 1 983 | 1 409 | 478 | — | 1 887 |
| Liikkeeseen lasketut velkakirjat | |||||
| Joukkovelkakirjalainat | 1 306 | 1 126 | 110 | — | 1 236 |
| Muut | |||||
| Nostot luottolimiitistä | 73 | — | — | 73 | 73 |
| Velat luottolaitoksille | 23 | 23 | — | — | 23 |
| Muut rahoitusvelat yhteensä | 3 384 | 2 558 | 588 | 73 | 3 219 |
| Konsernin rahoitusvelat yhteensä |
3 439 | 2 558 | 643 | 73 | 3 274 |
| Käypä arvo | |
|---|---|
| Kirjanpito | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e RAHOITUSVARAT 31.12.2021 |
arvo | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
| Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat |
|||||
| Johdannaissopimukset | |||||
| Koronvaihtosopimukset | 23 | — | 23 | — | 23 |
| Valuuttajohdannaiset | 22 | — | 22 | — | 22 |
| Yhteensä | 45 | — | 45 | — | 45 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
|||||
| Osakkeet ja osuudet | 684 | 478 | 206 | — | 684 |
| Saamistodistukset | 4 437 | 3 923 | 503 | 11 | 4 437 |
| Sijoitusrahastot | 2 | — | 2 | — | 2 |
| Yhteensä | 5 123 | 4 401 | 711 | 11 | 5 123 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat |
|||||
| Talletukset | 352 | — | 352 | — | 352 |
| Saamistodistukset | 1 | — | 1 | — | 1 |
| Saamistodistukset | |||||
| (unit-trusts) | 58 | 43 | 15 | — | 58 |
| Yhteensä | 411 | 43 | 368 | — | 411 |
| Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat |
|||||
| Osakkeet ja osuudet | 4 222 | 4 200 | 2 | 20 | 4 222 |
| Saamistodistukset | 6 072 | 4 081 | 1 930 | 61 | 6 072 |
| Rahastot | 8 676 | 5 805 | 807 | 2 065 | 8 676 |
| Johdannaissopimukset | 11 | — | 11 | — | 11 |
| Muut varat | 915 | — | 474 | 441 | 915 |
| Yhteensä | 19 897 | 14 086 | 3 225 | 2 587 | 19 897 |
| Käypä arvo | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kirjanpito | |||||
| Milj. e | arvo | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||||
| Osakkeet ja osuudet | 2 439 | 2 043 | 2 | 394 | 2 439 |
| Saamistodistukset | 12 901 | 7 032 | 5 796 | 73 | 12 901 |
| Muut varat | 2 025 | 913 | 34 | 1 078 | 2 025 |
| Yhteensä | 17 365 | 9 987 | 5 832 | 1 545 | 17 365 |
| Käypään arvoon arvostettavat | |||||
| rahoitusvarat yhteensä | 42 841 | 28 517 | 10 081 | 4 243 | 42 841 |
| Muut rahoitusvarat | |||||
| Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat |
|||||
| Lainat ja muut saamiset | 387 | — | — | 387 | 387 |
| Yhteensä | 43 228 | 28 517 | 10 181 | 4 529 | 43 227 |
| Mandatumin myytävänä olevat omaisuuserät |
-196 | ||||
| Konsernin rahoitusvarat yhteensä |
43 031 |
| Käypä arvo | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kirjanpito | |||||
| Milj. e | arvo | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
| RAHOITUSVELAT 31.12.2021 | |||||
| Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat |
|||||
| Johdannaissopimukset | |||||
| Korkojohdannaiset | 13 | — | 13 | — | 13 |
| Osakejohdannaiset | 2 | — | 2 | — | 2 |
| Valuuttajohdannaiset | 71 | 8 | 63 | — | 71 |
| Muut johdannaiset | 36 | — | 36 | — | 36 |
| Yhteensä | 121 | 8 | 114 | — | 121 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvelat |
|||||
| Talletukset | 1 | — | 1 | — | 1 |
| Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä |
123 | 8 | 115 | — | 123 |
| Muut rahoitusvelat | |||||
| Velat, joilla on huonompi etuoikeus |
|||||
| Pääomalainat | 2 016 | 1 850 | 611 | — | 2 461 |
| Liikkeeseen lasketut velkakirjat | |||||
| Joukkovelkakirjalainat | 2 195 | 1 868 | 466 | — | 2 334 |
| Muut | |||||
| Nostot luottolimiitistä | 12 | — | — | 12 | 12 |
| Muut rahoitusvelat yhteensä | 4 223 | 3 718 | 1 077 | 12 | 4 806 |
| Konsernin rahoitusvelat yhteensä |
4 345 | 3 726 | 1 192 | 12 | 4 929 |
| 1–12/2022 | 1–12/2021 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Siirrot tasolta 2 tasolle 1 |
Siirrot tasolta 1 tasolle 2 |
Siirrot tasolta 2 tasolle 1 |
Siirrot tasolta 1 tasolle 2 |
| Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat |
||||
| Saamistodistukset | 13 | 6 | 3 | 12 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||
| Saamistodistukset | 632 | 500 | 595 | 349 |
Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin kaupankäynnin volyymeissa.
Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan liiketoimintaalueittain eri kotivaluuttojen vuoksi. Ifissä kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen kotivaluuttaa (SEK) vastaan lisäisi tulosta 13 (34) milj. euroa ja lisäisi omaa pääomaa 2 (-24) milj. euroa. Topdanmarkissa kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön lasku kotivaluuttaa (DKK) vastaan laskisi tulosta -11 (-4) milj. euroa, mutta ei vaikuttaisi omaan pääomaan. Mandatumissa kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön lasku kotivaluuttaa (EUR) vastaan lisäisi tulosta 36 (32) milj. euroa ja vähentäisi omaa pääomaa -41 (-45) milj. euroa. Omistusyhteisössä kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön lasku kotivaluuttaa (EUR) vastaan ei vaikuttaisi tulokseen, mutta vähentäisi omaa pääomaa -109 (-65) milj. euroa. Hastingsissa valuuttamuutoksilla ei olisi vaikutusta tulokseen eikä omaan pääomaan.
Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi eri markkinariskiskenaarioissa on esitetty alla. Vaikutukset kuvaavat yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta instrumenttien käypään arvoon tilanteessa 31.12.2022.
Herkkyystarkastelut sisältävät johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja.
Sampo Oyj:n velkarahoituksen vaikutusta ei ole sisällytetty laskelmiin.
| Korko | Osake | Muut sijoitukset |
||
|---|---|---|---|---|
| 1 % tasoliike alas |
1 % tasoliike ylös |
20 % alas | 20 % alas | |
| Vaikutus tulokseen | 68 | -60 | -22 | -22 |
| Vaikutus suoraan omaan pääomaan |
276 | -265 | -470 | -178 |
| Kokonaisvaikutus | 344 | -325 | -492 | -200 |
Luottoriskin maksimimäärä koostuu rahoitusvarojen tasearvosta 19 469 miljoonaa euroa (23 321) lisättynä takausten ja sijoitussitoumusten määrällä 2 078 miljoonaa euroa (1 820).
| 2022 | 2021 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Kirjanpito arvo |
Jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus (+/-) |
Jokseenkin mahdollisten Kirjanpito muutosten arvo vaikutus (+/-) |
||
| Rahoitusvarat | |||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||||
| Osakkeet ja osuudet | 354 | -71 | 394 | -79 | |
| Saamistodistukset | 43 | -1 | 73 | -2 | |
| Rahastot | 806 | -161 | 1 078 | -216 | |
| Yhteensä | 1 203 | -233 | 1 545 | -296 |
Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason nousevan 1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omaisuuslajien osalta on oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia. Sampo-konserni ei kanna sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä sijoitusriskejä, joten niiden osalta vaikutuksia ei ole esitetty. Edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta -1 milj. euron (-2) ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -232 milj. euron (-294) arvostustappion konsernin muussa laajassa tuloksessa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 2,6 prosenttia (2,3).
| Muihin laajan | Kaudelle kirjatut |
|||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulokseen kirjatut |
tuloksen eriin kirjatut |
Ostot ja | voitot/tappiot rahoitus |
|||||||
| Milj. e | 1.1. | voitot/tappiot yht. |
voitot/tappiot yht. |
uudelleen luokittelut |
Myynnit | Suoritukset | Siirrot tasoilta 1 ja 2 |
Siirrot tasoille 1 ja 2 |
31.12. | varoista 31.12.2022 |
| RAHOITUSVARAT 2022 | ||||||||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat |
||||||||||
| Osakkeet ja osuudet | — | — | — | 425 | — | — | — | — | 425 | — |
| Saamistodistukset | 11 | 0 | — | — | -6 | — | — | — | 5 | 1 |
| Yhteensä | 11 | 0 | — | 425 | -6 | — | — | — | 430 | 1 |
| Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat |
||||||||||
| Osakkeet ja osuudet | 20 | 1 | — | 15 | -5 | — | — | — | 31 | 1 |
| Saamistodistukset | 61 | -8 | — | 108 | -81 | -23 | 40 | -3 | 94 | -8 |
| Rahastot | 2 065 | -16 | — | 598 | -315 | — | — | -5 | 2 327 | -23 |
| Yhteensä | 2 145 | -22 | — | 721 | -401 | -23 | 40 | -7 | 2 453 | -30 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||||||||
| Osakkeet ja osuudet | 394 | 6 | -41 | 2 | -7 | — | — | — | 354 | -41 |
| Saamistodistukset | 73 | 0 | 0 | 17 | -18 | — | — | -30 | 43 | 2 |
| Rahastot | 1 078 | 11 | -226 | 44 | -101 | — | — | — | 806 | -216 |
| Yhteensä | 1 545 | 16 | -267 | 64 | -125 | — | — | -30 | 1 203 | -255 |
| Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä |
3 702 | -6 | -267 | 1 210 | -533 | -23 | 40 | -37 | 4 086 | -284 |
Ostoihin ja uudelleenluokitteluihin sisältyvä 425 miljoonaa euroa on Nordaxin osakkuusyhtiöosakkeiden luokittelun muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi osakesijoitukseksi.
| 1–12/2022 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Realisoituneet voitot/tappiot |
Käyvän arvon muutokset |
Yhteensä | ||
| Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä | -6 | -267 | -273 | ||
| Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden lopun taseeseen sisältyvistä varoista |
-17 | -267 | -284 |
| Tulokseen kirjatut voitot/tappiot |
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot/tappiot |
Siirrot tasoille | Kaudelle kirjatut voitot/tappiot rahoitusvaroista |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | 1.1. | yht. | yht. | Ostot | Myynnit | 1 ja 2 | 31.12 | 31.12.2021 |
| RAHOITUSVARAT 2021 | ||||||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat |
||||||||
| Saamistodistukset | 193 | 11 | — | 1 | -37 | -157 | 11 | 1 |
| Yhteensä | 193 | 11 | — | 1 | -37 | -157 | 11 | 1 |
| Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat |
||||||||
| Osakkeet ja osuudet | 18 | 4 | — | 2 | -4 | — | 20 | 3 |
| Saamistodistukset | 804 | 29 | — | 169 | -96 | -846 | 61 | 1 |
| Rahastot | 1 297 | 478 | — | 636 | -346 | — | 2 065 | 481 |
| Yhteensä | 2 119 | 511 | — | 806 | -445 | -846 | 2 145 | 485 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||||||
| Osakkeet ja osuudet | 342 | 0 | 63 | 4 | -9 | -7 | 394 | 63 |
| Saamistodistukset | 60 | 3 | 1 | 68 | -58 | — | 73 | 4 |
| Rahastot | 951 | 18 | 228 | 95 | -215 | — | 1 078 | 243 |
| Yhteensä | 1 353 | 20 | 292 | 167 | -282 | -7 | 1 545 | 310 |
| Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä |
3 666 | 543 | 292 | 974 | -764 | -1 010 | 3 702 | 796 |
Vuonna 2021 siirroista 1 004 miljoonaa euroa liittyy Topdanmarkin strukturoituihin luottotuotteisiin, joiden markkinat voitiin IFRS 13:n mukaisesti määritellä jälleen aktiivisiksi. Instrumentit on tästä syystä siirretty takaisin tasolle 2 pois tasolta 3.
| 1–12/2021 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Realisoituneet voitot/tappiot |
Käyvän arvon muutokset |
Yhteensä | ||
| Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä | 504 | 329 | 833 | ||
| Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden lopun taseeseen sisältyvistä varoista | 503 | 292 | 796 |
Voitot ja tappiot sisältyvät konsernituloslaskelmalla joko sijoitustoiminnan nettotuottoihin tai laajan tuloksen muuntoeroihin ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksiin.
| Tytäryhtiö | Laajaan tulokseen | Omaan pääomaan | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | 1.1. | hankinnat/myynnit | kirjatut erät | kirjatut erät | Muuntoerot | 31.12. |
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Vahvistetut tappiot | 2 | — | -1 | 0 | 0 | 1 |
| Käyvän arvon muutokset | 14 | — | -4 | -6 | 0 | 3 |
| Eläkevelvoitteet | 8 | — | -1 | 1 | -1 | 7 |
| Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot | 42 | 1 | -10 | 0 | -1 | 31 |
| Yhteensä | 66 | 1 | -17 | -6 | -2 | 42 |
| Laskennallisten verojen netotus | -26 | |||||
| Laskennalliset verosaamiset taseella | 17 | |||||
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Varaukset ja tilinpäätössiirrot | 219 | 0 | 0 | 0 | -10 | 209 |
| Käyvän arvon muutokset | 512 | 7 | -63 | -271 | -19 | 166 |
| Eläkesaamiset | — | — | 0 | 7 | — | 7 |
| Muut veronalaiset tilapäiset erot | 151 | -18 | 26 | 0 | -1 | 158 |
| Yhteensä | 881 | -11 | -36 | -264 | -30 | 540 |
| Laskennallisten verojen netotus | -26 | |||||
| Laskennalliset verovelat taseella | 881 | -11 | -36 | -264 | -30 | 514 |
| Laajaan tulokseen | Omaan pääomaan | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | 1.1. | kirjatut erät | kirjatut erät | Muuntoerot | 31.12. |
| Laskennalliset verosaamiset | |||||
| Vahvistetut tappiot | 18 | -16 | — | 0 | 2 |
| Käyvän arvon muutokset | 15 | -1 | -1 | 1 | 14 |
| Eläkevelvoitteet | 26 | -2 | -15 | 0 | 8 |
| Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot | 28 | 15 | -1 | 1 | 42 |
| Yhteensä | 86 | -5 | -17 | 1 | 66 |
| Laskennallisten verojen netotus | -27 | ||||
| Laskennalliset verosaamiset taseella | 39 | ||||
| Laskennalliset verovelat | |||||
| Varaukset ja tilinpäätössiirrot | 219 | -2 | — | 1 | 219 |
| Käyvän arvon muutokset | 383 | 26 | 98 | 6 | 512 |
| Muut veronalaiset tilapäiset erot | 152 | -2 | 0 | 1 | 151 |
| Yhteensä | 754 | 22 | 98 | 8 | 881 |
| Laskennallisten verojen netotus | -27 | ||||
| Laskennalliset verovelat taseella | 855 |
Vertailukauden 2021 laskennallisten verosaamisten ja -velkojen sisällä on tehty rivien välisiä oikaisuja.
Sampo Oyj:ssä on jätetty kirjaamatta laskennallisia verosaamisia käyttämättömistä verotuksellisista tappioista noin 34 milj. euroa. Ensimmäiset tappiot vanhenevat verovuoden 2022 päättyessä.
Mandatumissa on jätetty kirjaamatta laskennallisia verosaamisia käyttämättömistä verotuksellisista tappioista noin 1 milj. euroa.
Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 1 863 | 3 171 |
| Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla | -373 | -634 |
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat | -12 | -4 |
| Verovapaat tulot osakkuusyhtiöistä | 21 | 259 |
| Verovapaat tulot | 81 | 13 |
| Vähennyskelvottomat kulut | -17 | -11 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista | ||
| tappioista | -28 | -12 |
| Verokannan muutokset | 2 | -24 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | 4 | -11 |
| Konsernin verot yhteensä | -322 | -423 |
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Korot | 113 | 128 |
| Saamiset ensivakuutustoiminnasta | 2 261 | 2 067 |
| Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta | 113 | 85 |
| Kauppahintasaamiset | 83 | 45 |
| Vakuutusten aktivoidut hankintamenot* | 182 | 185 |
| Potilasvakuutuksiin liittyvät varat | 69 | 67 |
| Muut | 422 | 399 |
| Konsernin muut varat yhteensä | 3 242 | 2 977 |
Erä Muut sisältää mm. haltuun otetut vahinkotavarat, omaisuudenhoidon palveluveloitussaamiset sekä etukäteen maksetut eläkkeet.
Muista varoista pitkäaikaisten osuus on 99 milj. euroa (139).
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 185 | 147 |
| Nettomuutos tilikauden aikana | 4 | 36 |
| Valuuttakurssierot | -7 | 3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 182 | 185 |
| 2022 | 2021 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Brutto | Jälleenvakuutus | Netto | Brutto | Jälleenvakuutus | Netto |
| Vakuutusmaksuvastuu | 3 398 | 390 | 3 008 | 3 340 | 412 | 2 928 |
| Korvausvastuu | 10 200 | 1 881 | 8 319 | 10 781 | 1 881 | 8 900 |
| Tunnetut vahingot | 4 666 | 1 409 | 3 257 | 4 336 | 1 324 | 3 012 |
| Tuntemattomat vahingot (IBNR) | 3 115 | 471 | 2 644 | 3 080 | 551 | 2 529 |
| Korvausten hoitokulut | 272 | — | 272 | 247 | — | 247 |
| Eläkemuotoiset korvaukset | 2 147 | 0 | 2 146 | 3 118 | 6 | 3 112 |
| Velat vakuutussopimuksista yhteensä | 13 598 | 2 271 | 11 328 | 14 121 | 2 293 | 11 828 |
Koska vahinkovakuutusyhtiöiden ja erityisesti Ifin liiketoiminnat ovat alttiina useiden valuuttakurssien vaihtelulle, voi taseen lukujen vertailu eri vuosien välillä olla harhaanjohtavaa.
| 2022 | 2021 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Brutto | Jälleenvakuutus | Netto | Brutto | Jälleenvakuutus | Netto | ||
| Vakuutusmaksuvastuu | ||||||||
| 1.1. | 3 340 | 412 | 2 928 | 3 169 | 365 | 2 803 | ||
| Yritysjärjestelyt | -36 | — | -36 | — | — | — | ||
| Vastuuvelan muutos | 209 | -9 | 218 | 115 | 24 | 90 | ||
| Valuuttakurssierot | -115 | -14 | -101 | 57 | 23 | 34 | ||
| 31.12. | 3 398 | 390 | 3 008 | 3 340 | 412 | 2 928 |
| 2022 | 2021 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Brutto | Jälleenvakuutus | Netto | Brutto | Jälleenvakuutus | Netto |
| Korvausvastuu | ||||||
| 1.1. | 10 781 | 1 881 | 8 900 | 10 140 | 1 454 | 8 685 |
| Yritysjärjestelyt | -384 | -5 | -379 | — | — | — |
| Diskontattujen eläkevelvoitteiden purku | -121 | -2 | -118 | -41 | -1 | -41 |
| Vastuuvelan muutos | 201 | 90 | 112 | 464 | 327 | 137 |
| Valuuttakurssierot | -278 | -83 | -195 | 219 | 100 | 119 |
| 31.12. | 10 200 | 1 881 | 8 319 | 10 781 | 1 881 | 8 900 |
Alla olevissa taulukoissa esitetään vahinkomenojen kehityssuunta eri vuosina. Taulukkojen ylemmästä osasta käy ilmi, miten arviot vahinkomenojen kokonaismäärästä per vahinkovuosi muuttuvat vuosittain.
Taulukkojen alemmasta osasta käy ilmi, kuinka suuri osuus näistä sisältyy taseeseen. Lisätietoa vakuutusveloista löytyy tilinpäätöksen riskienhallintaa koskevasta liitteestä 35.
Korvauskulut ennen jälleenvakuuttajien osuutta
| Arvioidut korvauskulut | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | < 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | Yhteensä |
| Tilinpäätöspäivänä | 27 892 | 2 581 | 2 559 | 2 581 | 2 624 | 2 657 | 2 796 | 2 909 | 3 060 | 3 033 | 3 272 | |
| 1 vuoden kuluttua | 27 838 | 2 604 | 2 551 | 2 598 | 2 655 | 2 694 | 2 893 | 2 954 | 3 098 | 3 163 | ||
| 2 vuoden kuluttua | 27 801 | 2 607 | 2 557 | 2 586 | 2 653 | 2 689 | 2 923 | 2 969 | 3 125 | |||
| 3 vuoden kuluttua | 27 884 | 2 612 | 2 570 | 2 563 | 2 614 | 2 694 | 2 940 | 2 992 | ||||
| 4 vuoden kuluttua | 27 737 | 2 618 | 2 575 | 2 538 | 2 604 | 2 669 | 2 930 | |||||
| 5 vuoden kuluttua | 27 632 | 2 607 | 2 546 | 2 535 | 2 615 | 2 658 | ||||||
| 6 vuoden kuluttua | 27 454 | 2 596 | 2 520 | 2 520 | 2 599 | |||||||
| 7 vuoden kuluttua | 27 314 | 2 581 | 2 510 | 2 507 | ||||||||
| 8 vuoden kuluttua | 27 123 | 2 573 | 2 490 | |||||||||
| 9 vuoden kuluttua | 26 969 | 2 553 | ||||||||||
| 10 vuoden kuluttua | 26 576 | |||||||||||
| Nykyinen arvio korvauskulujen | ||||||||||||
| kokonaismäärästä | 26 576 | 2 553 | 2 490 | 2 507 | 2 599 | 2 658 | 2 930 | 2 992 | 3 125 | 3 163 | 3 272 | 54 865 |
| Kokonaan maksetut | 24 555 | 2 406 | 2 344 | 2 346 | 2 405 | 2 445 | 2 649 | 2 674 | 2 664 | 2 458 | 1 748 | 48 694 |
| Taseeseen sisältyvä velka | 2 021 | 148 | 146 | 161 | 194 | 213 | 281 | 318 | 461 | 705 | 1 523 | 6 171 |
| Edelliseen sisältyy velkaa vahvistetuista eläkkeistä |
22 534 | 2 258 | 2 198 | 2 185 | 2 210 | 2 233 | 2 368 | 2 356 | 2 203 | 1 753 | 225 | 42 523 |
| Velka korvausten hoitokuluista | 245 | |||||||||||
| Ifin taseeseen sisältyvä kokonaisvelka | 6 415 |
Korvauskulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen
| Milj. e | < 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilinpäätöspäivänä | 23 897 | 2 537 | 2 523 | 2 539 | 2 570 | 2 601 | 2 745 | 2 849 | 2 878 | 2 910 | 3 186 | |
| 1 vuoden kuluttua | 23 785 | 2 560 | 2 513 | 2 553 | 2 579 | 2 642 | 2 824 | 2 883 | 2 897 | 3 007 | ||
| 2 vuoden kuluttua | 23 738 | 2 564 | 2 505 | 2 539 | 2 576 | 2 633 | 2 854 | 2 895 | 2 924 | |||
| 3 vuoden kuluttua | 23 708 | 2 571 | 2 517 | 2 524 | 2 546 | 2 638 | 2 872 | 2 919 | ||||
| 4 vuoden kuluttua | 23 785 | 2 574 | 2 518 | 2 497 | 2 536 | 2 613 | 2 859 | |||||
| 5 vuoden kuluttua | 23 669 | 2 565 | 2 487 | 2 493 | 2 542 | 2 614 | ||||||
| 6 vuoden kuluttua | 23 598 | 2 552 | 2 461 | 2 479 | 2 527 | |||||||
| 7 vuoden kuluttua | 23 438 | 2 537 | 2 450 | 2 467 | ||||||||
| 8 vuoden kuluttua | 23 302 | 2 530 | 2 430 | |||||||||
| 9 vuoden kuluttua | 23 125 | 2 507 | ||||||||||
| 10 vuoden kuluttua | 22 979 | |||||||||||
| Nykyinen arvio korvauskulujen | ||||||||||||
| kokonaismäärästä | 22 979 | 2 507 | 2 430 | 2 467 | 2 527 | 2 614 | 2 859 | 2 919 | 2 924 | 3 007 | 3 186 | 50 419 |
| Kokonaan maksetut | 20 982 | 2 363 | 2 287 | 2 309 | 2 352 | 2 408 | 2 584 | 2 614 | 2 501 | 2 359 | 1 735 | 44 494 |
| Taseeseen sisältyvä velka | 1 997 | 145 | 143 | 158 | 175 | 206 | 275 | 305 | 423 | 648 | 1 451 | 5 926 |
| Edelliseen sisältyy velkaa vahvistetuista eläkkeistä |
1 352 | 59 | 53 | 54 | 47 | 48 | 69 | 48 | 36 | 22 | 4 | 1 790 |
| Velka korvausten hoitokuluista | 245 | |||||||||||
| Ifin taseeseen sisältyvä kokonaisvelka | 6 171 |
Korvauskulut ennen jälleenvakuuttajien osuutta
| Milj. e | < 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilinpäätöspäivänä | 953 | 829 | 817 | 795 | 722 | 780 | 787 | 819 | 841 | 867 | |
| 1 vuoden kuluttua | 977 | 838 | 827 | 793 | 737 | 799 | 812 | 792 | 820 | ||
| 2 vuoden kuluttua | 980 | 832 | 814 | 782 | 736 | 811 | 810 | 768 | |||
| 3 vuoden kuluttua | 975 | 825 | 814 | 776 | 748 | 814 | 798 | ||||
| 4 vuoden kuluttua | 965 | 810 | 813 | 761 | 740 | 804 | |||||
| 5 vuoden kuluttua | 959 | 796 | 796 | 763 | 734 | ||||||
| 6 vuoden kuluttua | 946 | 786 | 789 | 758 | |||||||
| 7 vuoden kuluttua | 941 | 784 | 786 | ||||||||
| 8 vuoden kuluttua | 944 | 783 | |||||||||
| 9 vuoden kuluttua | 937 | ||||||||||
| Nykyinen arvio korvauskulujen | |||||||||||
| kokonaismäärästä | 937 | 783 | 786 | 758 | 734 | 804 | 798 | 768 | 820 | 867 | 8 055 |
| Kokonaan maksetut | 898 | 741 | 741 | 714 | 677 | 724 | 703 | 641 | 600 | 449 | 6 889 |
| Diskonttaus | 0 | -1 | 0 | -1 | -1 | -2 | -2 | -3 | -7 | -12 | -29 |
| Taseeseen sisältyvä velka | 39 | 41 | 44 | 43 | 55 | 78 | 93 | 124 | 214 | 407 | 1 138 |
| Aikaisempien vuosien diskonttaus | 288 | ||||||||||
| Topdanmarkin taseeseen sisältyvä kokonaisvelka |
1 426 |
Topdanmark
Korvauskulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen
| Milj. e | < 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilinpäätöspäivänä | 802 | 780 | 767 | 737 | 697 | 728 | 754 | 781 | 783 | 822 | |
| 1 vuoden kuluttua | 807 | 787 | 775 | 739 | 710 | 746 | 777 | 754 | 763 | ||
| 2 vuoden kuluttua | 810 | 783 | 763 | 727 | 709 | 758 | 774 | 732 | |||
| 3 vuoden kuluttua | 805 | 776 | 762 | 721 | 721 | 761 | 762 | ||||
| 4 vuoden kuluttua | 795 | 761 | 756 | 706 | 713 | 750 | |||||
| 5 vuoden kuluttua | 789 | 746 | 750 | 704 | 707 | ||||||
| 6 vuoden kuluttua | 775 | 736 | 744 | 701 | |||||||
| 7 vuoden kuluttua | 770 | 738 | 741 | ||||||||
| 8 vuoden kuluttua | 773 | 737 | |||||||||
| 9 vuoden kuluttua | 766 | ||||||||||
| Nykyinen arvio korvauskulujen | |||||||||||
| kokonaismäärästä | 766 | 737 | 741 | 701 | 707 | 750 | 762 | 732 | 763 | 822 | 7 481 |
| Kokonaan maksetut | 728 | 695 | 696 | 660 | 651 | 673 | 669 | 610 | 563 | 431 | 6 375 |
| Diskonttaus | 0 | -1 | 0 | -1 | -1 | -1 | -2 | -3 | -6 | -11 | -26 |
| Taseeseen sisältyvä velka | 38 | 41 | 45 | 40 | 55 | 76 | 92 | 119 | 194 | 380 | 1 080 |
| Aikaisempien vuosien diskonttaus | 288 | ||||||||||
| Topdanmarkin taseeseen sisältyvä kokonaisvelka |
1 368 |
Korvauskulut ennen jälleenvakuuttajien osuutta
| Milj. e | < 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilinpäätöspäivänä | 1 344 | 368 | 426 | 540 | 675 | 754 | 822 | 898 | 794 | 997 | 1 221 | 8 840 |
| 1 vuoden kuluttua | 1 339 | 369 | 431 | 548 | 697 | 779 | 854 | 953 | 814 | 1 036 | ||
| 2 vuoden kuluttua | 1 320 | 355 | 428 | 539 | 684 | 791 | 880 | 964 | 921 | |||
| 3 vuoden kuluttua | 1 356 | 362 | 443 | 557 | 754 | 802 | 876 | 1 007 | ||||
| 4 vuoden kuluttua | 1 363 | 368 | 462 | 559 | 733 | 795 | 890 | |||||
| 5 vuoden kuluttua | 1 334 | 358 | 436 | 565 | 759 | 845 | ||||||
| 6 vuoden kuluttua | 1 328 | 368 | 433 | 554 | 727 | |||||||
| 7 vuoden kuluttua | 1 329 | 352 | 417 | 509 | ||||||||
| 8 vuoden kuluttua | 1 329 | 343 | 416 | |||||||||
| 9 vuoden kuluttua | 1 336 | 345 | ||||||||||
| 10 vuoden kuluttua | 1 314 | |||||||||||
| Kokonaan maksetut | -1 296 | -339 | -419 | -521 | -620 | -684 | -706 | -676 | -466 | -485 | -446 | -6 658 |
| Bruttokorvausvastuu, ilman vahinkotavaroita tai surrogaatteja |
48 | 29 | 7 | 20 | 55 | 70 | 116 | 222 | 328 | 512 | 776 | 2 182 |
| Täsmäytys taseeseen sisältyvään velkaan | ||||||||||||
| Odotettavissa olevat vahinkotavaroiden haltuunotot tai surrogaatit |
189 | |||||||||||
| IFRS 3 käyvän arvon oikaisut liiketoimintojen yhdistymisessä |
-27 | |||||||||||
| Hastingsin taseeseen sisältyvä kokonaisvelka | 2 344 |
Korvauskulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen
| Milj. e | < 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilinpäätöspäivänä | 945 | 142 | 196 | 235 | 296 | 326 | 363 | 378 | 294 | 347 | 554 | 4 077 |
| 1 vuoden kuluttua | 944 | 142 | 196 | 236 | 296 | 329 | 369 | 386 | 319 | 381 | ||
| 2 vuoden kuluttua | 946 | 142 | 196 | 236 | 297 | 330 | 373 | 391 | 386 | |||
| 3 vuoden kuluttua | 944 | 141 | 196 | 234 | 297 | 329 | 368 | 406 | ||||
| 4 vuoden kuluttua | 942 | 141 | 196 | 235 | 290 | 324 | 378 | |||||
| 5 vuoden kuluttua | 942 | 141 | 193 | 230 | 285 | 341 | ||||||
| 6 vuoden kuluttua | 944 | 141 | 191 | 229 | 289 | |||||||
| 7 vuoden kuluttua | 948 | 141 | 187 | 226 | ||||||||
| 8 vuoden kuluttua | 952 | 147 | 184 | |||||||||
| 9 vuoden kuluttua | 958 | 154 | ||||||||||
| 10 vuoden kuluttua | 967 | |||||||||||
| Kokonaan maksetut | -941 | -142 | -194 | -231 | -291 | -311 | -335 | -321 | -219 | -211 | -220 | -3 417 |
| Nettokorvausvastuu, ilman vahinkotavaroita tai surrogaatteja |
4 | 1 | 2 | 4 | 5 | 15 | 28 | 56 | 75 | 136 | 334 | 660 |
| Täsmäytys taseeseen sisältyvään velkaan | ||||||||||||
| Odotettavissa olevat vahinkotavaroiden haltuunotot tai surrogaatit |
189 | |||||||||||
| Jälleenvakuuttajien osuus edellisestä | -80 | |||||||||||
| IFRS 3 käyvän arvon oikaisut liiketoimintojen yhdistymisessä |
-3 | |||||||||||
| Korvausvastuu jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen | 766 | |||||||||||
| Jälleenvakuuttajien osuus korvausvastuusta | 1 578 | |||||||||||
| Hastingsin taseeseen sisältyvä bruttokokonaisvelka | 2 344 |
| 2022 | 2021 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Brutto | Jälleenvakuutus | Netto | Brutto | Jälleenvakuutus | Netto |
| Vakuutusmaksuvastuu | ||||||
| Vakuutussopimukset | 1 369 | — | 1 369 | 4 471 | 0 | 4 471 |
| Sijoitussopimukset | 25 | — | 25 | 28 | — | 28 |
| Korvausvastuu | 1 575 | 1 | 1 573 | 1 759 | 1 | 1 758 |
| Henkivakuutuksen velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista yhteensä | 2 969 | 1 | 2 967 | 6 258 | 2 | 6 257 |
| Mandatumin myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat | -10 | |||||
| Henkivakuutuksen velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista yhteensä | 2 967 | 6 246 |
| Milj. e | Brutto Sopimukset, jotka oikeuttavat harkinnan varaiseen ylijäämään |
|---|---|
| 1.1.2022 | 6 231 |
| Maksut | 130 |
| Korvaukset | -420 |
| Kuormitustulo | -34 |
| Laskuperustekorko | 89 |
| Asiakashyvitykset | -74 |
| Muut | -2 977 |
| Henkivakuutuksen vakuutussopimusvelat yhteensä 31.12.2022 | 2 944 |
Erä muut sisältää Topdanmark Lifen myyntiin liittyvää muutosta -2 812 miljoonaa euroa.
| Milj. e | Brutto Sopimukset, jotka oikeuttavat harkinnan varaiseen ylijäämään |
|---|---|
| 1.1.2021 | 6 622 |
| Maksut | 187 |
| Korvaukset | -611 |
| Kuormitustulo | -41 |
| Laskuperustekorko | 115 |
| Asiakashyvitykset | 182 |
| Muut | -224 |
| Henkivakuutuksen vakuutussopimusvelat yhteensä 31.12.2021 | 6 231 |
| Henkivakuutuksen vakuutussopimusvelat yhteensä 31.12.2021 | 6 220 |
|---|---|
| Mandatumin myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat | -10 |
Henkivakuutuksen velat sijoitussopimuksista
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Sijoitussopimukset, jotka oikeuttavat | ||
| harkinnanvaraiseen ylijäämään | 25 | 28 |
Tilikausien välinen muutos johtuu pääasiallisesti maksetuista korvauksista.
Sijoitussopimuksissa ei ole korvausvastuuta. Vastuuvelan riittävyyslaskelmasta ei aiheudu lisävaateita.
Topdanmark Lifen myynnin johdosta henkivakuutuksen velka vakuutuksenottajille poistui taseesta.
Sijoitussopimuksiin, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon tai joihin sisältyy oikeus vaihtaa sopimukseen, johon sisältyy yllä mainittu piirre, on sovellettu IFRS 4 Vakuutussopimukset -standardin sallimaa helpotusta. Tällaiset sijoitussopimukset on arvostettu vakuutussopimusten tavoin.
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Vahinkovakuutus | 13 598 | 14 121 |
| Henkivakuutus | 2 969 | 6 258 |
| Ensi- ja tulevan jälleenvakuutuksen velat yhteensä | 16 567 | 20 379 |
| Mandatumin myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat | — | -10 |
| Ensi- ja tulevan jälleenvakuutuksen velat yhteensä | 16 567 | 20 369 |
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Sijoitussidonnaiset vakuutussopimukset | 4 892 | 5 925 |
| Sijoitussidonnaiset sijoitussopimukset | 5 015 | 4 775 |
| Henkivakuutuksen velka vakuutuksenottajille | — | 9 036 |
| Konsernin velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja | ||
| sijoitussopimuksista yhteensä | 9 908 | 19 550 |
Topdanmark Lifen myynnin johdosta henkivakuutuksen velka vakuutuksenottajille poistui taseesta.
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Velat, joilla on huonompi etuoikeus | ||
| Pääomalainat | 1 983 | 2 016 |
| Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä | 1 983 | 2 016 |
| Muut rahoitusvelat | ||
| Johdannaissopimukset | 55 | 121 |
| Liikkeeseen lasketut velkakirjat | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 1 306 | 2 195 |
| Muut | ||
| Nostot luottolimiitistä | 73 | 12 |
| Velat luottolaitoksille | 23 | — |
| Konsernin muut rahoitusvelat yhteensä | 1 457 | 2 330 |
| Konsernin rahoitusvelat yhteensä | 3 439 | 4 345 |
Segmenttien rahoitusvelat pitävät sisällään huonomman etuoikeuden omaavat velat sekä velat johdannaissopimuksista, liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat.
Tilikaudella 2022 joukkovelkakirjojen määrä väheni 800 miljoonaa euroa. Hastings lunasti 250 miljoonan Englannin punnan (noin 290 miljoonan euron) joukkovelkakirjalainansa kokonaan nimellisarvoonsa. Sampo Oyj julkisti vapaaehtoiset takaisinostotarjoukset vuosina 2023, 2025, 2028 ja 2030 erääntyvistä senioriehtoisista joukkovelkakirjalainoistaan. Ostotarjouksen kohteena olleiden velkakirjojen nimellisarvo oli 500 miljoonaa euroa.
| Milj. e | 2022 | 2021 | ||
|---|---|---|---|---|
| Johdannaissopimukset | 7 | 8 | ||
| Velat, joilla on huonompi etuoikeus | ||||
| Pääomalainat | Maturiteetti | Korko | ||
| Pääomalaina, 2021 (nimellisarvo SEK 1 500 milj.) |
30 vuotta | 3 kk Stibor + 1,30 % |
134 | 146 |
| Pääomalaina, 2018 (nimellisarvo SEK 1 000 milj.) |
ikuinen | 3 kk Stibor + 2,75 % |
90 | 97 |
| Velat, joilla huonompi etuoikeus yhteensä | 224 | 243 | ||
| Ifin rahoitusvelat yhteensä | 231 | 250 |
Vuoden 2018 pääomalaina 1 000 milj. Ruotsin kruunua on vaihtuvakorkoinen. Lainaehtojen mukaisesti viiden vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin erääntyvinä korkopäivinä voidaan suorittaa lainan takaisinmaksu. Laina on listattuna Luxemburgin pörssissä.
Vuoden 2021 pääomalaina 1 500 milj. Ruotsin kruunua on vaihtuvakorkoinen. Lainaehtojen mukaisesti viiden vuoden jälkeen, minä tahansa päivänä kolmen kuukauden ajanjaksolla ensimmäisen viiden vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin erääntyvinä korkopäivinä voidaan suorittaa lainan takaisinmaksu.
| Milj. e | 2022 | 2021 | ||
|---|---|---|---|---|
| Johdannaissopimukset | 32 | 81 | ||
| Velat, joilla on huonompi etuoikeus | ||||
| Pääomalainat | Maturiteetti | Korko | ||
| Pääomalaina tier 1, 2022 (nimellisarvo DKK 400 milj.) |
ikuinen | 3 kk Cibor + 4,75 % |
54 | — |
| Pääomalaina, 2021 (nimellisarvo DKK 700 milj.) |
12/2031 | 3 kk Cibor + 1,25 % |
94 | 134 |
| Pääomalaina, 2020 (nimellisarvo DKK 500 milj.) |
12/2030 | 3 kk Cibor + 1,60 % |
— | 67 |
| Pääomalaina, 2017 (nimellisarvo DKK 400 milj.) |
bullet | 3 kk Cibor + 2,75 % |
— | 54 |
| Velat, joilla huonompi etuoikeus yhteensä | 148 | 255 | ||
| Muut rahoitusvelat | 23 | 1 | ||
| Topdanmarkin rahoitusvelat yhteensä | 203 | 338 |
Pääomalainat luetaan kokonaisuudessaan Topdanmarkin omiin varoihin. Pääomalainoista noin 128 (220) miljoonaa euroa (DKK 950 miljoonaa) on Ifin sijoitussalkussa.
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Liikkeeseen lasketut velkakirjat | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 0 | 317 |
| Muut rahoitusvelat | 73 | 12 |
| Hastingsin rahoitusvelat yhteensä | 73 | 329 |
Tilikaudelle Hastings on solminut rahoituslaitoksen kanssa yhteensä 85 milj. euron luottolimiittisopimuksen, josta tilinpäätöshetkellä on nostamatta yhteensä 12 milj. euroa. Luottolimiitti erääntyy 23.11.2023, mutta sopimukseen sisältyy jatko-optio. Lisäksi Hastingsilla on 89 miljoonan euron 29.10.2026 erääntyvä nostamaton luottolimiittisopimus Sampo Oyj:n kanssa.
| Milj. e | 2022 | 2021 | ||
|---|---|---|---|---|
| Johdannaissopimukset | 3 | 29 | ||
| Velat, joilla on huonompi etuoikeus | ||||
| Pääomalainat | Maturiteetti | Korko | ||
| Pääomalaina, 2019 | 12 kk Euribor | |||
| (nimellisarvo 250 milj. euroa) | 30 vuotta | + 4,5 % | 250 | 249 |
| Pääomalaina, 2002 (nimellisarvo 100 milj. euroa) |
ikuinen | 1,88 % | 100 | 100 |
| Velat, joilla huonompi etuoikeus yhteensä | 350 | 349 | ||
| Mandatumin rahoitusvelat yhteensä | 352 | 378 |
Mandatum Life laski vuonna 2002 liikkeelle pääomalainamuotoisen nimellisarvoltaan 100 milj. euron lainan. Laina on vaihtuvakorkoinen ja eräpäivätön. Korkoa voidaan maksaa vain jakokelpoisista omista varoista. Laina voidaan maksaa takaisin ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla ja aikaisintaan vuonna 2012 tai kunakin seuraavana vuonna koronmaksupäivänä. Pääomalaina on kokonaisuudessaan Sampo Oyj:n salkussa.
Vuonna 2019 Mandatum Life laski liikkeelle 250 milj. euron arvoisen Solvenssi II Tier 2 -lainan. Laina erääntyy 4.10.2049. Laina on kiinteäkorkoinen ensimmäiseen mahdolliseen takaisinmaksupäivään 4.10.2024 saakka, minkä jälkeen se muuttuu vaihtuvakorkoiseksi.
| Milj. e | 2022 | 2021 | ||
|---|---|---|---|---|
| Johdannaissopimukset | 14 | 3 | ||
| Liikkeeseen lasketut velkakirjat | Maturiteetti | Korko | ||
| Joukkovelkakirjalaina 2016, (nimellisarvo 750 milj. euroa) |
7 vuotta | 1,00 % | 318 | 429 |
| Joukkovelkakirjalaina 2017, (nimellisarvo 500 milj. euroa) |
8 vuotta | 1,25 % | 161 | 273 |
| Joukkovelkakirjalaina 2018, (nimellisarvo 500 milj. euroa) |
10 vuotta | 1,625 % | 311 | 496 |
| Joukkovelkakirjalaina 2018, (nimellisarvo 500 milj. euroa) |
12 vuotta | 2,25 % | 400 | 497 |
| Joukkovelkakirjalaina 2018, (nimellisarvo 1 000 milj. kruunua) |
10 vuotta | 3,10 % | 95 | 100 |
| Muut | 21 | 83 | ||
| Joukkovelkakirjalainat yhteensä | 1 306 | 1 878 | ||
| Velat, joilla on huonompi etuoikeus | ||||
| Pääomalainat | Maturiteetti | Korko | ||
| Pääomalaina 2020 (nimellisarvo 1 000 milj. euroa) |
32 vuotta | 2,50 % | 993 | 992 |
| Pääomalaina 2019 (nimellisarvo 500 milj. euroa) |
30 vuotta | 3,38 % | 496 | 495 |
| Velat, joilla huonompi etuoikeus yhteensä | 1 489 | 1 487 | ||
| Omistusyhteisön rahoitusvelat yhteensä | 2 808 | 3 369 |
Vuoden 2019 pääomalaina on kiinteäkorkoinen ensimmäiset 10 vuotta, vuoden 2020 ensimmäiset 12 vuotta. Sen jälkeen lainat muuttuvat vaihtuvakorkoisiksi, mutta sisältävät oikeuden lainojen takaisinmaksuun koron vaihtumishetkellä tai milloin tahansa myöhemmin korkojen erääntymispäivinä. Lainat on listattu Lontoon pörssissä.
Segmenttien hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen käypien arvojen määritys ja hierarkia on esitetty liitteessä 17. Tämän määrityksen mukaan pääomalainat ja joukkovelkakirjalainat kuuluvat joko tasolle 1 tai 2.
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Segmenttien väliset eliminoinnit | -228 | -320 |
| Konsernin rahoitusvelat yhteensä | 3 439 | 4 345 |
| Sisääntulevat | Ulosmenevät | Valuuttakurssi | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | 1.1.2022 | kassavirrat | kassavirrat | muutokset | Muut | 31.12.2022 |
| Pääomalainat | 2 016 | 54 | -161 | 74 | 1 | 1 983 |
| Joukkovelkakirjalainat | 2 195 | — | -859 | -6 | -24 | 1 306 |
| Nostot luottolimiitistä | 12 | 69 | — | -8 | — | 73 |
| Milj. e | 1.1.2021 | Sisääntulevat kassavirrat |
Ulosmenevät kassavirrat |
Valuuttakurssi muutokset |
Muut | 31.12.2021 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pääomalainat | 2 158 | 281 | -423 | -2 | 0 | 2 016 |
| Joukkovelkakirjalainat | 2 747 | — | -571 | 17 | 2 | 2 195 |
| Nostot luottolimiitistä | — | 12 | — | 0 | — | 12 |
| Milj. e | 2022 |
|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1.2022 | 9 |
| Varausten lisäykset | 2 |
| Varauksista tilikaudella käytetty määrä | -4 |
| Käyttämättömien varausten peruutukset | -2 |
| Valuuttakurssierot | 0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2022 | 6 |
| Varaukset enintään 1 vuosi | 2 |
| Varaukset yli 1 vuosi | 4 |
| Yhteensä | 6 |
3 milj. euroa (3) varauksesta koostuu varoista, jotka on tarkoitettu kustannusten kattamiseen jo aiemmin käyttöönotetuista tai sovituista organisaatiomuutoksista, joita tehokkaiden hallinto- ja korvauskäsittelyprosessien kehitys ja muutokset jakelukanavien rakenteessa aiheuttavat kaikkien liiketoiminta-alueiden osalta. Edellisen lisäksi erä pitää sisällään myös noin 3 milj. euron (6) varauksen mahdollisiin oikeudenkäynteihin ja muihin epävarmoihin velvoitteisiin liittyen.
25 Työsuhde-etuudet
Sammolla oli tilikaudella 2022 etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä vahinkovakuutustoiminnassa Ruotsissa ja Norjassa.
Konsernilla on lakisääteisten eläkevakuutusten lisäksi etuuspohjaisia vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Vakuutukset ovat konsernin sisäisiä ja sisältyvät Mandatum Lifen vastuuvelkaan. Vakuutusten määrä on vähäinen eikä niillä ole olennaista merkitystä konsernin tulokseen tai omaan pääomaan.
If suorittaa etuuspohjaisista eläkeohjelmista kiinteät maksut eikä sillä ole velvollisuutta lisäsuoritteisiin maksujen tultua suoritetuiksi. Eläkekulu etuuspohjaisesta eläkeohjelmasta on sama kuin Ifin maksama vakuutusmaksu tilikaudella.
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Etuuspohjainen eläkevelvoite, ml. sosiaalikustannukset | 210 | 294 |
| Eläkesijoitusten käypä arvo | 220 | 268 |
| Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (-saaminen) | -9 | 26 |
| josta kirjattu nettomääräisiin eläkevaroihin | 34 | — |
| josta kirjattu muihin varauksiin | 25 | 26 |
Ruotsin pääasiallinen etuuspohjainen eläkeohjelma on suljettuna vuonna 1972 tai myöhemmin syntyneille uusille työntekijöille. Vastaavaan norjalaiseen eläkeohjelmaan kuuluu vain aktiivihenkilöitä, jotka on palkattu ennen vuotta 2006 ja jotka ovat syntyneet vuonna 1957 tai aikaisemmin. Koska Ifin palveluksessa on enää vain muutama järjestelyn piiriin kuuluva henkilö, on järjestely suljettu kirjanpidon osalta vuoden aikana.
Edellä tarkoitetut eläke-etuudet koskevat vanhuus- ja leskeneläkettä. Yhteistä etuuspohjaisille eläkeohjelmille on, että etuuden piiriin kuuluvat työntekijät ja lesket ovat oikeutettuja takuueläkkeeseen, jonka määrä riippuu työntekijän palvelusajasta sekä eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta eläkkeelle siirtymishetkellä. Mittavin etuus koskee vanhuuseläkettä, millä tarkoitetaan sekä väliaikaista vanhuuseläkettä että ennen ennakoitua eläkkeelle siirtymisikää.
Elinikäiseen eläkkeeseen liittyvä ennakoitu eläkkeelle siirtymisikä on Ruotsissa 65 vuotta. Elinaikainen vanhuuseläke täyden palvelusajan jälkeen on noin 10 % eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta välillä 0 ja 7,5 ansiotuloperusmäärästä, 65 % palkasta välillä 7,5 ja 20 ansiotulosperusmäärästä sekä 32,5 % välillä 20 ja 30 ansiotuloperusmäärästä. Vapaakirja- ja eläkemaksuissa ruotsalaisissa ohjelmissa huomioidaan normaalisti muutokset kuluttajahintaindekseissä. Mitään sopimusta ei kuitenkaan ole takaamassa etuuksien arvoa, joten maksettavat eläke-etuudet voivat näin joko nousta tai laskea.
Suljetun eläkejärjestelyn lisäksi Norjassa on myös rahastoimattomia eläke-etuuksia, joiden jatkuvista maksuista If on vastuussa. Kaikilla vuonna 1957 tai aiemmin syntyneillä norjalaisilla työntekijöillä, jotka työskentelivät Ifin palveluksessa vuonna 2013, on oikeus tilapäiseen eläkkeeseen ennen odotettua eläkeikää. Vanhuuseläkkeen eläkeikä on yleensä 65 vuotta. Täyden palvelusajan jälkeen varhaiseläkettä maksetaan 70 % eläkepalkasta. Lisäksi tietyillä henkilöillä on ylimääräinen kahdentoista perusmäärän (Grunnbeløp) ylittävä lisäeläkejärjestely tai yksilökohtainen eläkesopimus.
Eläkkeet Ruotsissa rahoitetaan ensisijaisesti vakuutuksilla, joissa vakuutuksenantajat määräävät vakuutusmaksun suuruuden ja maksavat eläke-etuudet. Ifin velvoitteet täytetään pääosin vakuutusmaksujen suorittamisella. Mikäli eläkemaksuihin tarkoitetut varat eivät olisikaan riittävät kattamaan taattuja eläke-etuuksia, If voi joutua maksamaan lisävakuutusmaksuja tai takaamaan eläkevelvoitteet jollain muulla tavalla. Kuitenkin huomioiden vakuutuksenantajien keskittyminen, riski sille, että If joutuisi turvautumaan sellaisiin toimiin, on vähäinen.
Jotta vakuutetut eläke-etuudet saadaan katettua, hallitaan vastaavaa pääomaa osana vakuutuksenantajan sijoitussalkkua. Uudet ja olemassa olevat omaisuuskategoriat arvioidaan tasaisin väliajoin, jotta omaisuussalkut voidaan hajauttaa ennakoidun riskikorjatun tuoton optimoimiseksi. Mahdollinen ylijäämä, joka syntyy omaisuudenhoidosta, kertyy normaalisti Ifille ja/ tai vakuutetulle eikä mitään omaisuusarvon siirtoa tapahdu muulle vakuutusyhteisölle.
Vakuutuksenantajat ja If yhdessä ovat vastuussa eläkeohjelmien valvonnasta, mukaan lukien sijoituspäätökset ja lisäsuoritukset. Eläkeohjelmiin kohdistuu suurelta osin samantyyppiset olennaiset riskit liittyen lopullisten etuuksien määrään, elinikään, ohjelmiin kuuluvien varojen sijoitusriskeihin sekä diskonttauskoron valinnan vaikutuksesta tilinpäätöksen arvostukseen.
Eläkevelvoitteet sekä verokaudelle lankeavat eläkekulut lasketaan ns. Projected Unit Credit -metodilla IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti. Eläkevelvoitteen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin ja laskennassa huomioidaan vuosittain tarkistettavat oletukset palkkakehityksestä, inflaatiosta, kuolevuudesta ja henkilöstön vaihtuvuudesta. Nimellisarvoisena laskettu velka diskontataan nykyarvoon korkokannoilla, joille viitearvot saadaan paikallisissa valuutoissa liikkeelle lasketuista AAA- sekä AA-luokiteltujen yritysten joukkovelkakirjalainoista, mukaan lukien kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat, joulukuun puolessa välissä. Valituissa diskonttokoroissa on sekä Ruotsissa että Norjassa huomioitu eläkevelvoitteiden duraatio. Järjestelyihin kuuluvien varojen vähentämisen jälkeen kirjataan taseeseen nettovarat tai -velat.
Ohessa olevat taulukot sisältävät useita olennaisia oletuksia, eläkekulujen sekä omaisuus- ja velkaerien erittelyjä sekä herkkyysanalyysin, josta käy ilmi velvoitteiden jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus näihin oletuksiin verovuoden lopussa.
Kirjanpitoarvoissa on mukana Ruotsin erityinen palkkavero (24,26 %) ja Norjan vastaava maksu (14,1–19,1 %).
Sen lisäksi, että Norjassa suljettiin vuoden aikana etuuspohjainen järjestely, Ruotsissa on suljettu kirjanpito kahden pienen järjestelyn osalta. Tämä on raportoitu velvoitteen täyttämisenä IAS 19:n mukaisesti 31.12.2022.
| 2022 | 2021 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Ruotsi | Norja | Yhteensä | Ruotsi | Norja | Yhteensä |
| Tuloslaskelmaan ja muihin laajan tulokseen eriin kirjattu määrä | ||||||
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut | 4 | 0 | 4 | 6 | 1 | 7 |
| Aikaisempien tilikausien työsuoritukseen perustuvat kulut ja suoritukset |
0 | 1 | 1 | — | — | — |
| Nettoeläkevelvoitteen korkokulu | 0 | 0 | 0 | 1 | — | 1 |
| Yhteensä tuloslaskelmalla | 4 | 1 | 5 | 7 | 1 | 8 |
| Nettoeläkevelvoitteen uudelleenarvostus ennen veroja | -31 | -2 | -32 | -73 | — | -73 |
| Yhteensä laajassa tuloslaskelmassa | -26 | 0 | -27 | -66 | 1 | -65 |
| Taseeseen kirjattu määrä | ||||||
| Etuuspohjainen eläkevelvoite sosiaalikuluineen | 184 | 27 | 210 | 245 | 48 | 294 |
| Eläkesijoitusten käypä arvo | 218 | 2 | 220 | 250 | 18 | 268 |
| Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (varat) | -34 | 25 | -9 | -5 | 30 | 26 |
| Sijoitusomaisuusjakauma | ||||||
| Saamistodistukset | 42 % | — % | 41 % | 55 % | ||
| Osakkeet | 20 % | — % | 27 % | 12 % | ||
| Kiinteistöt | 10 % | — % | 9 % | 13 % | ||
| Muut | 28 % | — % | 23 % | 20 % |
Laskettaessa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteita Ruotsissa ja Norjassa on käytetty seuraavia vakuutusmatemaattisia oletuksia:
| Ruotsi | Ruotsi | Norja | Norja | |
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2022 | 31.12.2021 | 31.12.2022 | 31.12.2021 | |
| Diskonttauskorko | 3,50 % | 1,75 % | 3,25 % | 2,00 % |
| Palkkakehitys | 2,75 % | 2,50 % | 3,00 % | 3,00 % |
| Hintainflaatio | 2,00 % | 1,75 % | 2,00 % | 2,00 % |
| Kuolevuustaulukko | DUS21 | DUS14 | K2013 | K2012 |
| Eläkevelvoitteiden keskimääräinen duraatio | 18 vuotta | 20 vuotta | 10 vuotta | 12 vuotta |
| Odotetut kontribuutiot eläkejärjestelmään vuosina 2023 ja 2022 | 6 | 7 | — | 1 |
| Herkkyysanalyysi jokseenkin mahdollisten muutosten | 2022 | 2021 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| vaikutuksesta | Ruotsi | Norja | Yhteensä | Ruotsi | Norja | Yhteensä | |
| Diskonttokorko, +0,50 % | -15 | -1 | -16 | -29 | -3 | -32 | |
| Diskonttokorko, -0,50 % | 17 | 1 | 18 | 33 | 3 | 36 | |
| Palkkakehitys, +0,25 % | 4 | 0 | 4 | 8 | 0 | 8 | |
| Palkkakehitys, -0,25 % | -3 | 0 | -3 | -7 | 0 | -7 | |
| Odotettu elinikä, +1 vuosi | 6 | 1 | 7 | 12 | 1 | 13 |
| 2022 | 2021 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Rahastoitu | Rahastoimaton | Yhteensä | Rahastoitu | Rahastoimaton | Yhteensä |
| Erittely eläkevelvoitteen jakautumisesta rahastoituihin ja rahastoimattomiin |
||||||
| Etuuspohjainen eläkevelka sisältäen sosiaalikulut | 186 | 24 | 210 | 264 | 30 | 294 |
| Eläkesijoitusten käypä arvo | 220 | — | 220 | 268 | — | 268 |
| Nettovelka (varat) taseessa | -34 | 24 | -9 | -4 | 30 | 26 |
Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Eläkevelvoitteet | ||
| Tilikauden alussa | 288 | 318 |
| Tilikauden aikana ansaitut | 4 | 6 |
| Korkokulut | 5 | 4 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, taloudelliset olettamukset |
-66 | -28 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, maantieteellisiin seikkoihin perustuvat oikaisut |
-6 | — |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, kokemukseen perustuvat oikaisut |
25 | 4 |
| Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot | -19 | -3 |
| Maksetut eläkkeet | -20 | -13 |
| Tytäryhtiöhankinnat | -7 | — |
| Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12. ilman sosiaalikuluja | 204 | 288 |
| Sosiaalikulut | 7 | 6 |
| Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., sis. sosiaalikulut | 210 | 294 |
| Eläkesijoitukset | ||
| Tilikauden alussa | 268 | 239 |
| Korkotuotto | 5 | 3 |
| Ero todellisen tuoton ja lasketun korkotuoton välillä | -16 | 35 |
| Maksut | 10 | 7 |
| Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot | -19 | -4 |
| Maksetut eläkkeet | -20 | -13 |
| Tytäryhtiöhankinnat | -7 | — |
| Eläkesijoitukset 31.12. | 220 | 268 |
Konsernissa on muita lyhytaikaisia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä, joiden ehdot vaihtelevat maa-, liiketoiminta-alue tai yhtiökohtaisesti. Palkkiot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta ne syntyvät. Arvio konsernissa vuodelta 2022 maksettavista tulospalkkioista sosiaalikuluineen on 110 milj. euroa.
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Velat ensivakuutustoiminnasta | 252 | 248 |
| Velat jälleenvakuutustoiminnasta | 360 | 293 |
| Potilasvakuutuksiin liittyvät velat | 67 | 66 |
| Henkivakuutusasiakkaiden puolesta maksetut verot | — | 204 |
| Verovelat | 105 | 100 |
| Vakuutusmaksuverot | 176 | 185 |
| Kauppahintavelat | 61 | 131 |
| Korot | 9 | 40 |
| Vuokrasopimusvelat* | 197 | 205 |
| Siirtovelat | 311 | 285 |
| Muut | 495 | 488 |
| Konsernin muut velat yhteensä | 2 031 | 2 246 |
Erä Muut sisältää mm. ennakonpidätysvelat sekä velat tapaturmavakuutuksen ja eläke-etuuksien perusteella maksettavista sosiaalikuluista.
Muista veloista pitkäaikaisten osuus on 134 milj. euroa (128).
* Vuokrasopimusten aiheuttama kokonaisvaikutus rahavirtalaskelmalla oli -15 milj. euroa (-34). Ei-rahavirtavaikutteiset lisäykset IFRS 16:n mukaisista vuokrasopimuksista taseen eriin oli 32 milj. euroa (41).
| Milj. e | 1–12/2022 | |
|---|---|---|
| Vuokrasopimusveloista tilikauden tulokseen kirjatut erät | ||
| Korkokulut | -3 | -2 |
| Kulut liittyen lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin vuokrasopimusvelkoihin |
-7 | -7 |
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Taseen ulkopuoliset sitoumukset tai velat | ||
| Takaukset | 9 | 2 |
| Sijoitussitoumukset | 2 069 | 1 818 |
| IT-hankinnat | 11 | 15 |
| Muut | 2 | 48 |
| Yhteensä | 2 091 | 1 883 |
| 2022 | 2021 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Annettu vakuus |
Velat/ sitoumukset |
Annettu vakuus |
Velat/ sitoumukset |
| Vakuudeksi annettu omaisuus | ||||
| Sijoitukset | 362 | 169 | 482 | 162 |
| Tytäryhtiöosakkeet | 94 | 28 | 94 | 30 |
| Käteisvarat | 19 | 32 | 3 | — |
| Yhteensä | 476 | 230 | 579 | 192 |
| Milj. e 2022 |
2021 | |
|---|---|---|
| Johdannaiskaupan vakuudeksi annettu omaisuus, kirjanpitoarvo | ||
| Sijoitukset | 8 | 173 |
| Käteisvarat | 60 | 186 |
| Yhteensä | 68 | 358 |
| Vakuutusvastuista vakuudeksi annettu omaisuus | ||
| Sijoitukset | 354 | 420 |
| Lainojen vakuudeksi annettu omaisuus | ||
| Tytäryhtiöosakkeet | 94 | 94 |
| Muiden velvoitteiden vakuudeksi annettu omaisuus | ||
| Käteisvarat | 0 | 1 |
If Skadeförsäkring AB:llä on keskinäisesti velvoittava vakuutus Pohjoismaisessa Ydinvakuutuspoolissa, norjalaisessa Naturskadepoolenissa ja hollantilaisessa Terroripoolissa.
Kun Skandia-konsernin vahinkovakuutusliike siirrettiin If-konserniin 1.3.1999, If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB asettivat Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) hyväksi takuun. Kyseiset If-konsernin yhtiöt takasivat yhteisvastuullisesti, että Skandia-ryhmän yhtiöille korvataan kaikki sellaiset vaatimukset ja sitoumukset, jotka perustuvat Skandia-konsernista If-konserniin siirrettyyn vahinkovakuutustoimintaan liittyviin takuisiin ja muihin vastaaviin sitoumuksiin.
If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB ovat kumpikin solmineet Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Tryg-Baltica Forsikring AS:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Skandialle ja Tryg-Balticalle korvataan kaikki sellaiset vaatimukset, jotka liittyvät Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Vesta Forsikring AS:n Skandia Marine Insurance Companylle (UK), (nimi vaihtunut Marlon Insurance Company Ltd, yhtiö lakkautettiin heinäkuussa 2017), antamiin takuisiin, ja joiden edunsaajana on Institute of London Underwriters. Marlon Insurance Company Ltd myytiin vuonna 2007, jolloin ostaja antoi If-konsernin hyväksi takuun koko määrästä, minkä If mahdollisesti joutuu korvaamaan edellä mainittujen sopimusten perusteella.
If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj:llä, Suomen sivuliikkeellä on voimassa olevia sitoumuksia yksityisille pääomarahastoille 3 milj. euroa, mikä vastaa enimmäissummaa, minkä yhtiö on sitoutunut rahastoihin sijoittamaan. Pääomakutsut näihin rahastoihin tapahtuvat useamman vuoden aikana, sitä mukaan kun rahastot suorittavat investointeja.
Tiettyjen Sammon kanssa yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien osalta If Skadeförsäkring Holding AB on sitoutunut korvaamaan Sammolle mahdolliset kustannukset, joita järjestelmien omistaja voi Sammolta vaatia.
Sampo-konsernin tanskalaiset yhtiöt kuuluvat Topdanmarkiin kuuluvien yhtiöiden kanssa yhteisverotuksen piiriin. Verotuksesta vastaa hallinnollisesti Topdanmark A/S. Tanskalaiseen osakeyhtiölakiin sisältyvien erityisten mm. yhtiöverotusta koskevien säännösten takia yhtiöt ovat vastuussa yhteisverotuksen piirissä olevien yhtiöiden veroista sekä korkojen, rojaltien ja osinkojen ennakonpidätysveloista.
Topdanmark Forsikring A/S on uuden asiakasjärjestelmän implementoinnin yhteydessä sitoutunut auttamaan Topdanmark EDB IV Aps:ia tiettyjen palvelutarjoajien velvoitteiden täyttämisessä.
Hastings-alakonsernin yhtiöt ovat sekä Ison-Britannian että Gibraltarin veroviranomaisten valvonnan alaisia. Hastings aloitti vuonna 2016 keskustelut vero- ja tulliviranomaisten kanssa koskien liiketoimintamallien tiettyjä piirteitä ja erinäisten tuottojen allokointia Hastingsin operatiivisten tytäryhtiöiden Hastings Insurance Services Limitedin ("HISL"), joka toimii Isossa-Britanniassa, ja Gibraltarilla toimivan Advantage Insurance Company Limitedin ("AICL") välillä. Yhtiön johto on käynyt kirjeenvaihtoa ja osallistunut tapaamisiin vero- ja tulliviranomaisen kanssa vuoden aikana. Johto on tarkastanut nykyiset ja edeltävät veroilmoitukset, tarkastellut meneillään olevia selvityksiä ja arvioinut, että lisäverovelvoitteelle ei ole aihetta. Hastings on tehnyt varauksen mahdollista verovelkaa varten, perustuen määrään, joka saatetaan joutua maksamaan veroviranomaiselle, ottaen huomioon meneillään olevat tutkimukset ja selvitykset ja perustuen neuvonantajien näkemyksiin. Lopullinen maksettava määrä saattaa poiketa varauksen määrästä asiaa koskevasta lopullisesta päätöksestä riippuen ja kaikki muutokset arvioissa tai maksettavissa määrissä koskien edeltäviä kausia raportoidaan edeltävien kausien muutoksena. Mikäli veroviranomainen ei lopulta hyväksy raportoitua veroilmoitusta, Hastingsille saattaa syntyä lisäverovelka. Kuitenkin ottaen huomioon meneillään olevan selvityksen luonne, on erittäin vaikeaa ennakoida mahdolliset lopputulemat luotettavasti. Vero- ja tulliviranomaisilta tähän mennessä saatujen tietojen pohjalta johto ei pidä lisämaksuvelvoitetta todennäköisenä. Tarkempia tietoja selvityksistä ei tämän vuoksi ole annettu IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardin mukaisesti, koska lisäselvitysten antamista ei ole pidetty mahdollisena.
Muuten konserniyritykset ovat osapuolina oikeudenkäynneissä, joissa käsittely on kesken 31.12.2022. Oikeudenkäynnit koskevat tavanomaisia liiketoimia. Yhtiöiden arvioiden mukaan ei ole todennäköistä, että yrityksille olisi oikeudenkäyntien tuloksena tulossa merkittäviä menetyksiä.
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Osakepääoma (1 000 kpl) | 514 369 | 546 812 |
Osakkeet jakautuvat A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin siten, että A-sarjan osakkeita on vähintään 179 000 000 kappaletta ja enintään 711 200 000 kappaletta sekä B-sarjan osakkeita on vähintään 0 kappaletta ja enintään 4 800 000 kappaletta. Jokainen A-sarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Tilinpäätöspäivänä A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 514 169 315 kappaletta ja B-sarjan osakkeiden 200 000 kappaletta.
| 2022 | 2021 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet (1 000 kpl) | 2 141 | 8 540 |
Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden.
Rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Muut oman pääoman erät sisältävät myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutokset, rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset sekä muuntoerot.
Muutokset oman pääoman rahastoissa ja kertyneissä voittovaroissa on esitetty konsernin oman pääoman muutoslaskelmalla.
Sampo-konsernin lähipiiriin luetaan tytäryhtiöt, osakkuus- ja yhteisyritykset. Lisäksi lähipiiriin luetaan alla mainitusti johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt. Konsernin tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 32 sijoitukset ja merkittävimmät osakkuus- ja yhteisyritykset liitteessä 13.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiritapahtumina on siten esitetty liiketapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Liiketoimet lähipiirin kanssa on tehty markkinaehtoisesti.
Sampo-konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat Sampo Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja (CEO) ja Sampo-konsernin johtoryhmä. Heidän lähipiiriinsä kuuluvat heidän läheiset perheenjäsenensä sekä yhteisöt, joissa avainhenkilöillä tai heidän läheisillä perheenjäsenillänsä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | -10 | -8 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | -3 | -3 |
| Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet | -6 | -4 |
| Maksetut kompensaatiot yhteensä | -19 | -15 |
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät tilikaudelle kirjatut palkat ja tulospalkkiot sosiaaliturvamaksuineen.
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät TyEL-perusvakuutuksen perusteella tilikaudelle kirjatut maksut sekä vapaaehtoiset lisäeläkemaksut.
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella tilikaudelle kirjatut palkkiot (ks. liite 30).
Johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä ei ole lainoja konserniyhtiöiltä.
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Varat | — | 2 941 |
| Velat | — | 54 |
Vertailuvuonna konsernin saamiset Nordealta koostuivat pääosin pitkistä joukkovelkakirjasijoituksista sekä talletuksista. Lisäksi konsernilla oli useita voimassa olevia johdannaissopimuksia liittyen konsernin sijoitusten ja velkojen riskienhallintaan. Tilikauden 2022 lopussa kumpikaan yhtiö ei ollut enää konsernin osakkuusyhtiö.
30 Kannustinjärjestelmät
Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä 2017:1 ja 2020:1 Sampo-konsernin avainhenkilöille. Sampo Oyj:n hallitus on valtuuttanut konsernijohtajan päättämään kannustepalkkion määräytymisperusteena olevien kannusteyksiköiden jakamisesta. Konsernijohtajan ja Sampo-konsernin johtoryhmän jäsenten osalta vastaavat päätökset tekee Sampo Oyj:n hallitus. Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien piiriin kuului vuoden 2022 lopussa noin 130 henkilöä.
Kannustepalkkion määrä perustuu Sampo A-osakkeen arvon kehitykseen, If Vahinkovakuutuksen vakuutusliikkeen tuottoon ja/tai Sampo-konsernin riskisopeutetun pääoman tuottoon. Yhden laskennallisen kannusteyksikön arvo on Sampo A-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi kannustinjärjestelmän ehdoissa määrättynä ajankohtana osinkokorjatulla lähtökurssilla vähennettynä. Kannustinjärjestelmien lähtökurssi on 32,94–44,74 euroa. Laskennallisen kannusteyksikön enimmäisarvo on 56,94–68,74 euroa. 2017:1-kannustinjärjestelmässä kannustepalkkiota laskettaessa otetaan lisäksi huomioon kaksi suoritusmittaria. Mikäli vakuutusliikkeen tuotto on vähintään 6 prosenttia, maksetaan 60 prosenttia kannustepalkkiosta. Mikäli vakuutusliikkeen tuotto on 4–5,99 prosenttia, maksetaan 30 prosenttia kannustepalkkiosta. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 4 prosenttia, maksetaan 40 prosenttia kannustepalkkiosta. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 2 prosenttia mutta vähemmän kuin riskitön tuotto + 4 prosenttia, maksetaan 20 prosenttia kannustepalkkiosta. 2020:1-kannustinjärjestelmässä kannustepalkkiota laskettaessa otetaan lisäksi huomioon riskisopeutetun pääoman tuotto. Mikäli riskisopeutettu pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan kannustepalkkio kokonaisuudessaan. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 3 prosenttia mutta vähemmän kuin riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan puolet kannustepalkkiosta. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on alle riskitön tuotto + 3 prosenttia, ei kannustepalkkiota makseta lainkaan.
Kussakin ohjelmassa on kolme suoritusjaksoa ja kannustepalkkiot maksetaan käteisenä kolmessa erässä. Määrättyjen henkilöiden tulee ostaa Sampo A-osakkeita 50 prosentilla saamansa erän määrästä tuloveron ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta erän maksamispäivästä. Kannustepalkkiot saatetaan maksaa ennenaikaisesti liittyen mahdollisiin konsernirakenteen muutoksiin. Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Black–Scholes-hinnoittelumallia.
| 2017:I | 2017:I/2 | 2020:I 2020:I/2 2020:I/3 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ehdot hyväksytty* | 14.9.2017 14.9.2017 5.8.2020 5.8.2020 5.8.2020 | |||||
| Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2019 | 3 948 | 85 | — | — | — | |
| Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2020 | 2 638 | 85 | 3 877 | — | — | |
| Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2021 | 1 292 | 60 | 3 815 | 220 | — | |
| Myönnetty (tuhatta kpl) 31.12.2022 | — | 30 | 3 805 | 220 | 208 | |
| Kausi päättyy I 30 % | Q2-2020 | Q2-2021 Q2-2023 Q2-2024 Q2-2025 | ||||
| Kausi päättyy II 35 % | Q2-2021 Q2-2022 Q2-2024 Q2-2025 Q2-2026 | |||||
| Kausi päättyy III 35 % | Q2-2022 Q2-2023 Q2-2025 Q2-2026 | Q2-2027 | ||||
| Maksuajankohta I 30 % | 9-2020 | 9-2021 | 9-2023 | 9-2024 | 9-2025 | |
| Maksuajankohta II 35 % | 9-2021 | 9-2022 | 9-2024 | 9-2025 | 9-2026 | |
| Maksuajankohta III 35 % | 9-2022 | 9-2023 | 9-2025 | 9-2026 | 9-2027 | |
| Sammon A-osakkeen kurssi ehtojen hyväksymispäivänä euroa* |
44,02 | 44,02 | 30,30 | 30,30 | 30,30 | |
| Lähtökurssi euroa** | 43,81 | 44,10 | 32,94 | 43,49 | 43,49 | |
| Lähtökurssi oikaistuna osingolla euroa 31.12.2022 |
30,49 | 33,38 | 27,14 | 39,39 | 44,74 | |
| Sammon A-osakkeen päätöskurssi euroa 31.12.2022 |
48,82 | |||||
| Perusarvo yhteensä (milj. euroa) | 0 | 47 | 1 | 0 | ||
| Velka yhteensä | 49 | |||||
| Raportointikauden kulu yhteensä ml. sivukulut (milj. euroa) |
43 |
* Kannustimien myöntämispäivät vaihtelevat.
** 2017:1-kannustinjärjestelmässä Sampo A-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 10 kaupankäyntipäivän ajan järjestelmän käyttöönotosta ja 2020:1-kannustinjärjestelmässä vaihdolla painotettu keskikurssi 25 kaupankäyntipäivän ajan Sampo Oyj:n vuoden 2020 puolivuotiskatsauksen julkistamisen jälkeen.
Topdanmarkin pitkäaikaisen osakekannustinjärjestelmän piiriin kuuluvat yhtiön johtoryhmä ja johtajat. Lunastushinta on asetettu 110 prosenttiin edeltävän tilikauden viimeisen kaupantekopäivän markkinahinnasta (kaikkien kauppojen keskiarvo). Optiot voidaan lunastaa 3–5 vuotta myöntämisen jälkeen. Järjestelmä maksetaan osakkeilla.
Optiojärjestelmään kuulumisen ainoa edellytys on, että henkilö on ollut työsuhteessa koko sen vuoden, jolta optiot allokoidaan. Optiot allokoidaan vuoden alussa ja mahdollisten irtisanoutumisten tapahtuessa allokoitujen optioiden lukumäärää oikaistaan vuoden aikana.
Alla olevat taulukot kuvaavat optiohaltijoiden omistuksia tilinpäätöshetkellä.
| Lunastushinta | Johtoryhmä | Hallitus | Irtisanoutuneet | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Optioiden lukumäärä (tuhat kpl) | |||||
| 1.1. | 36 | 108 | 765 | 249 | 1 121 |
| Myönnetyt | 54 | 38 | 180 | 0 | 218 |
| Siirretyt | -53 | -414 | 467 | 0 | |
| Toteutetut | 28 | -8 | -105 | -239 | -352 |
| Menetetyt | 37 | 0 | 0 | -7 | -7 |
| 31.12.2022 | 37 | 85 | 425 | 470 | 981 |
| 1.1. | 35 | 224 | 598 | 308 | 1 130 |
| Myönnetyt | 39 | 78 | 228 | — | 306 |
| Siirretyt | -171 | 103 | 67 | -1 | |
| Toteutetut | 23 | -23 | -165 | -115 | -303 |
| Menetetyt | 38 | — | — | -12 | -12 |
| 31.12.2021 | 36 | 108 | 765 | 249 | 1 121 |
| Myöntämisvuoden mukaan | |||||
| 2018, lunastus tammikuu 2021–2023 | 27 | 1 | 25 | 72 | 99 |
| 2019, lunastus tammikuu 2022–2024 | 34 | 17 | 74 | 101 | 191 |
| 2020, lunastus tammikuu 2023–2025 | 40 | 17 | 106 | 103 | 227 |
| 2021, lunastus tammikuu 2024–2026 | 32 | 23 | 102 | 122 | 247 |
| 2022, lunastus tammikuu 2025–2027 | 50 | 27 | 118 | 71 | 216 |
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
| Johtoryhmä | Hallitus | Irtisanoutuneet | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Keskimääräinen markkinahinta toteutumispäivänä 2022 | 50 | |||
| Keskimääräinen markkinahinta toteutumispäivänä 2021 | 41 | |||
| Myönnettyjen optioiden käypä arvo vuonna 2022 | 0 | 1 | 0 | 1 |
| Myönnettyjen optioiden käypä arvo vuonna 2021 | 0 | 1 | 0 | 1 |
| Optioiden käypä arvo 31.12.2022 | 1 | 6 | 7 | 14 |
| Optioiden käypä arvo 31.12.2021 | 1 | 10 | 4 | 15 |
Myönnettyjen optioiden käypä arvo on laskettu käyttäen Black–Scholes-mallia olettaen osakehinnaksi 49 euroa (36). Korko vastaa nollakuponkikorkoa perustuen swap-käyrään edellisen vuoden lopussa. Volatiliteetti on oletettu 22 prosentiksi (22) p.a ja optioiden keskimääräiseksi voimassaoloajaksi noin neljä vuotta. Käytetty volatiliteetti perustuu edellisten vuosien volatiliteetteihin, mikä on edelleen johdon paras näkemys asiasta. Lunastushintoja oikaistaan jaettavilla osingoilla jäljellä olevien optioiden osalta.
Toteutettavissa olevien optioiden määrä 31.12.2022, oli 290 000 kpl (324 000).
Osakekannustinjärjestelmistä kirjattiin tilikauden tulokseen kuluja yhteensä 2 miljoonaa euroa (15) vuoden 2022 aikana. Taseessa aktivoitu velka järjestelmistä oli 15 miljoonaa euroa (25) tilinpäätöspäivänä.
Osa Hastings-konsernin johtoon kuuluvasta henkilökunnasta osallistuu pitkäaikaiseen käteisvaroina suoritettavaan kannustinjärjestelmään (LTIP). Oikeuden syntyminen edellyttää kolmen vuoden palvelussuhdetta sekä tiettyjen kriteerien täyttymistä kolmen vuoden ajanjakson aikana. Vuoden 2021 järjestelmässä kriteerit perustuivat oikaistuun tulokseen sekä voimassa oleviin asiakassopimuksiin kolmen vuoden ajanjakson aikana. Vuoden 2022 järjestelmässä oikaistu tulos -kriteeri korvattiin voitto ennen veroja -tunnusluvulla, kun sen sijaan voimassa olevien asiakassopimusten määrä säilytettiin kriteerinä.
Käteisvaroina suoritettiin yhteensä 12 miljoonaa euroa (12) tilikaudella 2022 ja käteisvaroina suoritettavista eristä 2 miljoonaa euroa (1) mitätöitiin. Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla edunsaajamuutoksista. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä taseessa 31.12.2022 oli noin 38 miljoonaa euroa (39).
Tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille myönnettiin korvaavia käteismaksuina suoritettavia palkkioita edellyttäen, että palvelussuhde Hastings-konsernissa jatkuu. Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla arvioilla edunsaajamuutoksista. Vuonna 2022 tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille suoritettiin palkkioita käteismaksuna yhteensä 0,5 miljoonaa euroa (0,3) edellyttäen, että palvelussuhde konsernissa jatkuu. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien palkkioiden määrä taseessa tilinpäätöshetkellä oli taseessa noin 0,8 miljoonaa euroa (3).
Vuonna 2021 eräät yhtiön johtoryhmään kuuluvat avainhenkilöt kutsuttiin osallistumaan osakepalkkiojärjestelmään, jonka myötä heitä voidaan palkita enintään viidellä yhtiön B-sarjan osakkeella jokaista B-sarjan osaketta kohden, jonka he merkitsevät ja tallettavat rahastoon edellyttäen, että osakkeen kokonaistuottoon perustuvat kriteerit täyttyvät. Merkittyjen ja järjestelmän sisällä rahastoon talletettujen B-sarjan osakkeiden kokonaismäärä vuonna 2022 oli 0 miljoonaa (1). Palkkioiksi tarkoitetut B-sarjan osakkeet voidaan luovuttaa avainhenkilöille kahdessa erässä, josta 50 % perustuu osakkeen kokonaistuottoon neljän vuoden ajanjaksolla mitattuna ja 50 % perustuu osakkeen kokonaistuottoon viiden vuoden ajanjaksolla mitattuna. Järjestelmässä on asetettu kokonaistuotolle vähimmäis- ja enimmäistasot ja osakepalkkion määrä perustuu kokonaistuoton toteumaan. Kunkin ajanjakson lopuksi 50 % osakepalkkiosta luovutetaan avainhenkilöille ja 50 % osakepalkkiosta lykätään 12 kuukaudeksi. Kunkin osakepalkkion osuuden luovutuksen edellytyksenä on, että avainhenkilö on yhtiön palveluksessa, joten aikaväli on kolmesta kuuteen vuoteen.
Osakepalkkiojärjestelmässä osakkeen kokonaistuotto lasketaan käyttäen Monte Carlo -arvostusmallia. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä olevien osakkeiden käypä arvo oli 3 miljoonaa euroa, tai noin 4 euroa per osake.
Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
31 Tilintarkastajan palkkiot
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | -4 | -3 |
| Deloitte | -4 | -3 |
| KPMG | 0 | 0 |
| Muut palkkiot | 1 | — |
| Deloitte | -1 | — |
| KPMG | 0 | 0 |
| Tilintarkastajan palkkiot yhteensä | -5 | -3 |
| Konsernin | ||
|---|---|---|
| Nimi | omistusosuus % | Kirjanpitoarvo |
| If Skadeförsäkring Holding AB (publ) | 100 | 1 886 |
| If Skadeförsäkring AB | 100 | 1 485 |
| If P&C Insurance AS | 100 | 40 |
| Vertikal Helseassistanse AS | 100 | 31 |
| Viking Assistance Group AS | 100 | 83 |
| Topdanmark A/S* | 49 | 1 474 |
| Topdanmark Forsikring A/S | 49,3 | 831 |
| Hastings Group (Consolidated) Ltd | 100 | 2 517 |
| Hastings Group Holdings Limited | 100 | 1 831 |
| Hastings Group (Finance) plc | 100 | 946 |
| Hastings Group Limited | 100 | 251 |
| Advantage Global Holdings Limited | 100 | 174 |
| Hastings (Holdings) Limited | 100 | 23 |
| Mandatum Holding Oy | 100 | 539 |
* Konsernin omistusosuus äänivallasta.
Taulukko ei sisällä Isossa-Britanniassa sijaitsevia pöytälaatikkoyhtiöitä, konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä tai muita konsernin tilinpäätöstietojen kannalta epäolennaisia yhtiöitä.
Keskinäistä Vakuutusyhtiö Kalevaa, jonka takuupääomasta Sampo-konserni omistaa 50 prosenttia, ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen määräysvaltaa ja varojenjakoa koskevien rajoitusten johdosta.
Topdanmark Forsikring A/S myi Topdanmark Liv Holdingin Nordea Life Holding AB:lle 1.12.2022.
Mandatum Life myi Baltian henkivakuutusliiketoiminnot Invalda INVL -konsernille. Myynti toteutettiin 30.6.2022 ja henkiliiketoiminnan hallinnointi siirtyi 1.7.2022.
Sampo Oyj lisäsijoitti Topdanmarkiin noin 9 milj. euroa.
Mandatum-konserniin kuuluvat Mandatum Fund Management S.A. ja Mandatum AM AIFM Oy hallinnoivat Mandatumin rahastoja sekä kommandiittiyhtiömuotoisia sijoituksia. Mandatum Fund Management S.A. käyttää hallinnoimissaan sijoituksissa salkunhoitajana Mandatum Asset Management Oy:tä ja Mandatum AM AIFM Oy vastaa itse rahastojensa salkunhoidosta ja muusta hallinnosta. Mandatum-konserni saa konsolidoimattomista sijoituksista hallinnointipalkkiotuottoja, jotka sisältyvät tuloslaskelmassa palkkiotuottoihin. Lisäksi Mandatum-konserni saa konsolidoimattomista sijoituksista sijoittajana tuottoja, jotka on merkitty sijoitustoiminnan tuottoihin sen mukaan, mihin tase-erään sijoitukset on taseessa merkitty. Mandatum-konsernin sijoitukset kyseisiin rahastoihin olivat 31.12.2022 yhteensä 1 766 miljoonaa euroa (1 915). Sijoitukset on kirjattu taseessa sijoitusomaisuuteen.
Topdanmark Forsikring A/S allekirjoitti 18.03.2022 sopimuksen Topdanmark Liv Holding A/S:n ja sen tytäryhtiöiden myynnistä Nordea Life Holding AB:lle. Liv Holding -konsernin Illness and Accident -liiketoiminnot sisältyivät luovutettaviin liiketoimintoihin. Liiketoimintojen myynti sai viranomaishyväksynnän ja myynti toteutettiin 1.12.2022.
Sampo-konsernissa Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot on raportoitu osana Topdanmarksegmenttiä. Koska Sampo-konsernissa Topdanmarkin henkivakuutustoiminnot eivät edustaneet merkittävää liiketoimintoa tai maantieteellistä aluetta, varat ja velat luokiteltiin myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ja niihin liittyviksi veloiksi IFRS 5:n Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
Sampo-konsernissa kirjattiin liiketoimintojen muihin tuottoihin Topdanmark Lifen myynnistä tuottoa yhteensä 72 miljoonaa euroa.
Topdanmark kirjasi liiketoiminnan myynnistä nettotuloksen 146 miljoonaa euroa sisältäen 127 miljoonan euron myyntivoiton.
Topdanmarkin henkivakuutustoiminnan taseen loppusumma luovutushetkellä oli noin 12,5 miljardia euroa. Se koostui pääosin rahoitusvaroista sekä vakuutus- ja sijoitussopimuksiin liittyvistä veloista sekä vastaavista sijoitussidonnaisista eristä.
Hallitus päätti 10. helmikuuta 2023 pidetyssä kokouksessa ehdottaa 17. toukokuuta 2023 pidettävälle yhtiökokoukselle vuodelta 2022 jaettavan osingon määräksi 2,60 euroa osakkeelta (yht. noin 1 337 miljoonaa euroa perustuen tilinpäätöshetkellä ulkona olleisiin osakkeisiin). Maksettavat osingot kirjataan vuoden 2023 tilinpäätöksen omaan pääomaan kertyneiden voittovarojen vähennykseksi.
Sammon 9.6.2022 julkistettu, 1 miljardin euron suuruinen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma jatkui raportointikauden päättymisen jälkeen. Osto-ohjelma päättyi 8.2.2023, jolloin yhtiöllä oli hallussaan pörssipäivän päättymiseen mennessä yhteensä 5,4 miljoonaa Sammon A-osaketta, joka oli 1,05 prosenttia Sampo Oyj:n koko osakemäärästä samana ajankohtana yhtiön mitätöityä ostamiaan omia osakkeita joulukuussa 2022. Sampo osti kyseisen osto-ohjelman aikana 10.6.2022– 8.2.2023 kaikkiaan 22,1 miljoonaa A-osakettaan, joista 16,7 miljoonaa osaketta mitätöitiin 8.12.2022. Osto-ohjelmasta on lisätietoja saatavilla osoitteessa www.sampo.com/takaisinostot.
Sampo-konsernin yhtiöt toimivat liiketoiminta-alueilla, joissa arvonluonnin erityispiirteinä hyvän asiakaspalvelun ohella ovat riskien hinnoittelu ja riskiportfolioiden aktiivinen hallinta. Tämän vuoksi tarvitaan yhteiset riskimääritelmät liiketoimintojen perustaksi.
Sampo-konsernissa liiketoimintaan liittyvät riskit jaotellaan Riskien luokittelu Sampo-konsernissa -kaaviossa esitetyn mukaisesti kolmeen pääryhmään: liiketoimintariskeihin, maineriskeihin sekä liiketoimintaan luontaisesti kuuluviin riskeihin. Kaksi ensimmäistä riskiluokkaa kuvataan vain lyhyesti tässä riskienhallinnan liitteessä ja painopiste on kolmannessa riskiluokassa.
Liiketoimintariski on kilpailuympäristön muutoksista ja/tai sisäisestä operatiivisesta joustamattomuudesta johtuva tappion riski. Odottamattomat muutokset tai jo havaitut, mutta huomiotta jätetyt kehityssuunnat voivat aiheuttaa odotettua suurempia vaihteluita taloudelliseen tulokseen, kun volyymit, marginaalit, kulut ja pääomakustannukset muuttuvat, ja pitkällä aikavälillä ne voivat vaarantaa Sampo-konsernin liiketoimintamallien olemassaolon.
Taustalla olevat ulkoiset muutosvoimat ovat moninaisia, kuten esimerkiksi yleisen taloudellisen toimintaympäristön kehitys, muutokset yleisesti hyväksytyissä arvoissa, institutionaalisessa kehikossa tai toimintaympäristössä sekä teknologiset innovaatiot. Koska ulkoiset muutosvoimat liittyvät toisiinsa, asiakkaiden mieltymykset ja kysyntä voivat muuttua arvaamattomasti ja myös sääntelyä saattaa olla tarpeen muuttaa. Yhtiö altistuu merkittävälle liiketoimintariskille, mikäli yhtiön sisäinen ymmärrys tarvittavista muutoksista tai halukkuus ja kyky toimia niiden mukaisesti on riittämätön ja kilpailijat pystyvät paremmin vastaamaan asiakkaiden ja sääntelyn muuttuneisiin odotuksiin.
Koska kilpailuympäristön muutosvoimat ja kehitys riippuvat pääosin ulkoisista tekijöistä, liiketoimintariskit ovat ylimmän johdon vastuualuetta. Proaktiivinen strateginen päätöksenteko on ylimmän johdon keskeinen työkalu kilpailuetuun liittyvien liiketoimintariskien hallinnassa. Sisäisen operatiivisen joustavuuden ylläpito, eli kyky muuttaa liiketoimintamallia ja kustannusrakennetta tarvittaessa, on myös tehokas työkalu liiketoimintariskien hallinnassa.
Liiketoimintariskeihin ei kohdistu viranomaisten taholta vakavaraisuusvaatimusta, vaikka ne voivat olla merkittävä tulosvolatiliteettia aiheuttava tekijä. Tämän takia liiketoimintariskeillä voi olla vaikutusta todellisen pääoman määrään ja rakenteeseen, mikäli niiden huomioimista pidetään tarpeellisena vallitsevassa liiketoimintaympäristössä.
Vastuullisuuteen liittyvät teemat muokkaavat Sampo-konsernin yhtiöiden sidosryhmien preferenssejä ja arvoja, minkä seurauksena myös toiminta- ja kilpailuympäristö muuttuvat monilla tavoin. Esimerkiksi sijoittajat ja viranomaiset korostavat vastuullisuutta yhä enemmän, mutta myös kuluttajat ja työntekijät painottavat näitä aiheita valitessaan tuotemerkkiä tai työnantajaa.
Sampo-konsernin yhtiöt toimivat pääasiassa maissa, joille on ominaista ihmisoikeuksien kunnioittaminen, avoimuus sekä vähäinen korruptio ja lahjonta. Lisäksi työntekijöiden oikeuksia, terveys- ja ympäristölainsäädäntöä sekä sanan- ja yhdistymisvapautta noudatetaan laajalti. Nämä teemat ovat ominaisia myös kaikkien Sampo-konsernin yhtiöiden toiminnassa.
Vastuullisuuteen liittyvät keskeiset liiketoimintariskit voidaan Sampo-konsernissa jakaa viiteen kategoriaan:
Vastuullinen liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt ovat perustavanlaatuisia Sampo-konsernin yhtiöiden toiminnassa. Hyvä hallinto tarkoittaa Sampo-konsernissa tehokkaita politiikkoja, johtamiskäytäntöjä ja koulutusta.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Näillä varmistetaan, että konserniyhtiöt ja niiden henkilöstö, alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit noudattavat ihmisoikeuksia, työoikeuksia, ympäristöä ja ilmastoa, rahanpesun ja terrorismin torjuntaa sekä korruption ja lahjonnan ehkäisemistä koskevia lakeja, asetuksia ja yleisesti hyväksyttyjä periaatteita. Lisäksi ne käsittävät kattavat tietoturvallisuus-, kyberturvallisuus- ja tietosuojatoimet.
Vastuulliseen yrityskulttuuriin kuuluvat työympäristöön, monimuotoisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja osallisuuteen, työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin, osaamisen kehittämiseen, palkitsemiseen sekä ammattitaitoisten työntekijöiden houkuttelemiseen ja säilyttämiseen liittyvät tekijät. Osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat Sampo-konsernille tärkeä menestystekijä, jotta asiakkaille voidaan tarjota parasta palvelua kaikissa tilanteissa. Hyvien työntekijöiden menettäminen tai epähoukutteleva työnantajakuva voivat aiheuttaa suuria riskejä yritykselle. Sampo-konsernin yhtiöt pyrkivät varmistamaan vakaan työympäristön lain velvoitteiden täyttämisen lisäksi siksi, että se luo perustan kestävälle liiketoiminnan tuloksellisuudelle. Monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus ja osallisuus ovat tärkeitä aiheita Sampo-konsernin yhtiöille, jotka ovat sitoutuneet tarjoamaan syrjinnästä vapaan, avoimen ja miellyttävän työympäristön, jossa kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Näihin aiheisiin liittyviä riskejä hallitaan esimerkiksi vahvoilla politiikoilla ja hallintorakenteilla, toteuttamalla organisaation kehittämisohjelmia ja tarjoamalla työntekijöille koulutusta, mielenkiintoisia uramahdollisuuksia ja houkuttelevan kokonaispalkitsemisen.
Vastuullinen sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi ovat tärkeitä välineitä sijoitusriskien ja mahdollisten haitallisten mainevaikutusten hallinnassa. Siksi Sampokonsernin yhtiöt ottavat ympäristö- (mukaan lukien ilmastonmuutos), sosiaali- ja hallintonäkökohdat ("ESG") huomioon arvioidessaan sijoitusten turvallisuutta, laatua, likviditeettiä ja kannattavuutta. Sijoitusmahdollisuuksia tutkitaan huolellisesti ennen sijoitusten tekemistä ja ESG-näkökohtia tarkastellaan yhdessä muiden sijoitusten riski-tuottosuhteeseen vaikuttavien tekijöiden kanssa. Sampo-konsernin yhtiöt käyttävät omaisuusluokasta riippuen erilaisia ESG-strategioita varmistaakseen ESG-tekijöistä aiheutuvien sijoitusriskien tehokkaan arvioinnin ja hallinnan. Käytettyihin strategioihin kuuluvat esimerkiksi ESG-integraatio, sektoripohjainen seulonta, normipohjainen seulonta ja vuoropuhelu sijoituskohteiden kanssa.
Vastuulliset tuotteet ja palvelut ovat tärkeitä pyrittäessä vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin, ja lievennettäessä mahdollisia haitallisia vaikutuksia Sampo-konsernin maineelle. Tämän takia Sampo-konsernin yhtiöt pyrkivät ottamaan ESG-näkökohdat, ilmastonmuutos mukaan lukien, huomioon tuote- ja palvelukehityksessä, vakuutusten myöntämisessä sekä toimitusketjujen hallinnassa. Vastuullinen tuote- ja palvelutarjonta vaatii lisäksi tarkkaavaisuutta epäasialliseen asiakasneuvontaan ja tuotemyyntiin, epäselviin ehtoihin, hintoihin ja maksuihin sekä korvauskäsittelyn ja valitusprosessien virheisiin liittyvissä riskeissä. Tärkeintä myynnissä ja markkinoinnissa on kohdata asiakkaan tarpeet, ja antaa asiakkaalle tarpeelliset tiedot vakuutuksen kattavuuteen
liittyvää päätöksentekoa varten. Sampo-konsernin yhtiöt hallitsevat näihin aiheisiin liittyviä riskejä esimerkiksi tehokkailla politiikoilla ja hallintorakenteilla ja tarjoamalla työntekijöille koulutusta.
Ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos ovat tekijöitä, joilla odotetaan olevan keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutus Sampo-konsernin liiketoimintaan. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit voidaan jakaa fyysisiin riskeihin ja siirtymäriskeihin. Fyysiset riskit voidaan jakaa edelleen pitkän aikavälin säämuutoksiin (krooniset riskit) ja äärimmäisiin sääilmiöihin kuten myrskyt, tulvat tai kuivuus (akuutit riskit). Siirtymäriskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka aiheutuvat siirryttäessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, esimerkiksi muutokset teknologiassa, lainsäädännössä ja kuluttajien asenteissa.
Riskien realisoitumisen suuruus riippuu siitä, miten ilmaston lämpeneminen etenee. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisessa 1,5 asteen skenaariossa vaikutukset olisivat lievät. Skenaarioissa, joissa lämpötila nousee 3–5 astetta, vaikutukset teollisuudelle, infrastruktuurille ja kansanterveydelle olisivat vakavat. Erityisesti maantieteellisesti haavoittuvilla alueilla meren pinnan nousu sekä ruoan ja veden puute voivat johtaa valtavaan muuttoliikkeeseen ja sairauksien puhkeamiseen.
Fyysiset riskit ovat riskitekijöitä, jotka vaikuttavat erityisesti Sampo-konsernin vahinkovakuutusyhtiöiden taloudelliseen asemaan ja tulokseen. Äärimmäisten sääolosuhteiden ja luonnonkatastrofien kasvava todennäköisyys on sisällytetty sisäisiin riskimalleihin.
Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä hallitaan tehokkaasti myös jälleenvakuutusohjelmilla ja hinnantarkistuksilla. Koska ilmastonmuutos saattaa lisätä fyysisten riskien esiintyvyyttä ja/tai vakavuutta, Sampo-konsernin yhtiöt käyttävät herkkyysanalyyseissaan skenaarioita, joissa oletetaan luonnonkatastrofien muuttuvan vakavimmiksi.
Sampo-konsernin yhtiöt auttavat myös yritys- ja yksityisasiakkaitaan hallitsemaan ilmastoriskejä. Äärimmäiset sääilmiöt voivat esimerkiksi tuhota omaisuutta, aiheuttaa satovahinkoja ja toiminnan keskeytyksiä. Vahinkojen torjunta on olennainen osa vakuutuspalveluita, sillä se auttaa asiakkaita vähentämään taloudellisia riskejä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Sampo-konsernin yhtiöiden sijoitukset voivat altistua sekä fyysisille että siirtymäriskeille sijoituksen luonteesta riippuen. Fyysisille riskeille alttiita sijoituksia ovat erityisesti sellaiset, joissa tappiota aiheutuu äärimmäisten sääilmiöiden takia. Siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa sekä kasvava ympäristö- ja ilmastosääntely, tiukemmat päästövaatimukset ja muuttuvat markkinamieltymykset voivat puolestaan aiheuttaa siirtymäriskiä konsernin sijoituksille sekä mahdollisen varojen uudelleenarvostuksen hiili-intensiivisillä toimialoilla. Fyysisiäja siirtymäriskejä hallitaan analysoimalla tarkkaan jokainen sijoitusmahdollisuus ennen sijoittamista ja sijoitusten ilmastoriskejä arvioidaan yhdessä muiden riski-tuottosuhteeseen vaikuttavien tekijöiden kanssa. Sampo-konsernin yhtiöiden käyttämiä menetelmiä ovat muun muassa vuosittainen sijoitusten hiilijalanjälkianalyysi ja ilmastoarvio, toimialakohtainen seulonta
ja ESG-integraatio, maantieteellisen jakauman seuranta sekä vuoropuhelu sijoituskohteiden kanssa.
Skenaarioanalyyseissä Sampo on analysoinut konsernin sijoitussalkun altistumista systeemisille taloudellisille ja rahoituksellisille ilmastoriskeille kolmessa erilaisessa ilmastoskenaariossa aikavälillä 2022–2060. Analyysi perustuu sijoitusallokaatioon 31.12.2021. Kolme analysoitua skenaariota ovat seuraavat:
ilmastovaikutukset aiheuttavat suuria vähennyksiä taloudelliseen tuottavuuteen ja lisäävät äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia. Tämä skenaario keskittyy fyysisiin riskeihin, koska siirtymää ei tapahdu, ja se vastaa eniten "korkeiden päästöjen" IPCC-skenaariota SSP3-RCP7.0.
Mallinnettujen tulosten mukaan Sammon nykyinen sijoitussalkku on suhteellisen kestävä ilmastonmuutosriskille kaikissa kolmessa skenaariossa. Tämä johtuu merkittävästä allokoinnista korkoinstrumentteihin, joihin ilmastonmuutosriski vaikuttaa yleensä vähemmän kuin osakkeisiin. Tämän lisäksi vaikuttaa maantieteellinen allokointi pääasiassa Pohjoismaihin ja muihin Euroopan maihin, missä ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan olevan pienempiä kuin muilla alueilla. Lyhyellä aikavälillä pääasiallinen riski liittyy hiilineutraalin (net zero) hallitsemattoman skenaarion hinnoittelushokkiin. Pitkällä aikavälillä vaikutukset tulokseen ovat aina negatiiviset, johtuen nousseista fyysisistä riskeistä. Lisäksi vaikutukset "ruskean" sektorin tuottoihin ovat merkittävät erityisesti molemmilla hiilineutraaleilla (net zero) poluilla.
Lisätietoja Sampo-konsernin vastuullisuudesta on saatavana toukokuussa 2023 julkaistavassa Vastuullisuusraportissa 2022 www.sampo.com/vuosi2022.
Sidosryhmäsuhteiden hallinta tarkoittaa tyytyväisiä asiakkaita, ammattitaitoista henkilökuntaa, hyvää yhteistyötä viranomaisten kanssa sekä ympäristön
Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
luottamusta ja hyväksyntää. Ne edistävät yrityksen keskeistä menestystekijää, sen mainetta.
Maineriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että aiheellinen tai aiheeton yhtiön liiketoimiin tai suhteisiin liittyvä epäsuotuisa julkisuus heikentää luottamusta yhtiötä kohtaan. Maineriski on usein seurausta toteutuneesta operatiivisesta riskistä tai compliance-riskistä ja sen seurauksena maine heikkenee asiakkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa. Maineriski liittyy kaikkiin toimintoihin, kuten käy ilmi Riskien luokittelu Sampo-konsernissa -kaaviosta. Koska maineriskien syyt ovat moninaiset, niiden ehkäisemiseksi tarvitaan monenlaisia yrityskulttuuriin sisäänrakennettuja keinoja. Nämä ilmenevät siinä, miten Sampo-konserni toimii ESG-kysymyksissä sekä sen keskeisten sidosryhmien (mm. asiakkaat, henkilöstö, sijoittajat, yhteistyökumppanit, viranomaiset) kanssa ja kuinka Sampo-konserni on organisoinut hallintorakenteensa.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Liiketoimintaan luontaisesti kuuluvat riskit
Vakuutus- ja sijoitustoiminnassaan Sampo-konserni ottaa tietoisesti tiettyjä riskejä aikaansaadakseen tuottoja. Nämä ansaintariskit valitaan huolellisesti ja niitä hallitaan aktiivisesti. Vakuutusriskit hinnoitellaan niiden luontaisen riskitason mukaisesti ja sijoitusten tuotto-odotuksia verrataan sijoitusten riskeihin. Lisäksi ansaintariskien riskipositioita mukautetaan jatkuvasti ja riskien vaikutusta pääomatarpeeseen arvioidaan säännöllisesti.
Vakuutus- ja sijoitusriskien onnistunut hallinta on Sampokonsernin yhtiöiden keskeisin tuottojen lähde. Näiden riskien päivittäinen hallinnointi annettujen limiittien ja valtuuksien puitteissa on liiketoiminta-alueiden ja sijoitusyksiköiden vastuulla.
Osa riskeistä, kuten vastapuoliriskit ja operatiiviset riskit, on epäsuoria seurauksia Sammon normaalista liiketoiminnasta, kuten on havainnollistettu kaaviossa Riskien luokittelu Sampo-konsernissa. Nämä riskit ovat yhdensuuntaisia siinä mielessä, että niihin ei lähtökohtaisesti liity tuottopotentiaalia. Riskienhallinnan tavoitteena onkin pienentää näitä riskejä tehokkaasti niiden aktiivisen hallinnan sijaan. Näiden välillisten seuraamusriskien pienentäminen on liiketoiminta-alueiden ja sijoitusyksikön vastuulla, ja niihin liittyvää pääomatarvetta mittaavat riippumattomat riskienhallintatoiminnot. On huomioitava, että riskit luokitellaan toimialoittain eri tavoin ansainta- ja seuraamusriskeihin. Esimerkiksi Sampo-konsernin asiakkaiden vakuutussopimuksiin liittyvät vakuutustapahtumat ovat heille seuraamusriskejä, mutta Sampo-konsernille nämä samat riskit ovat ansaintariskejä.
Eräät riskit, kuten korko-, valuutta- ja maksuvalmiusriskit, liittyvät useisiin toimintoihin samanaikaisesti. Näiden riskien hallitsemiseksi tehokkaasti Sampo-konsernin yhtiöillä tulee olla yksityiskohtainen ymmärrys odotetuista kassavirroista ja niiden vaihteluista kaikissa yhtiön toiminnoissa. Lisäksi yhtiöillä on oltava kattava ymmärrys siitä, miten varojen ja velkojen markkinaehtoiset arvot voivat vaihdella koko taseen tasolla eri skenaarioissa. Näitä koko taseen riskejä nimitetään yleisesti ALM-riskeiksi ("Asset Liability Management"). Korko-, valuutta- ja likviditeettiriskien lisäksi inflaatioriski ja BKT:n kasvuvauhtiin liittyvät riskit ovat keskeisiä ALM-riskejä Sampo-konsernille. ALM-riskit ovatkin yksi ylimmän johdon painopistealueista, koska ne vaikuttavat riskeihin ja tuottoihin sekä merkittävästi että pitkäaikaisesti.
Yleisesti ottaen keskittymäriskiä syntyy, mikäli yhtiöiden riskipositioita ei ole riittävästi hajautettu, jolloin esimerkiksi yksittäinen äärimmäisen epäsuotuisa vahinkotapahtuma tai rahoitusmarkkinatapahtuma voisi vaarantaa yhtiön vakavaraisuuden.
Keskittymiä voi syntyä yksittäisten liiketoimintojen sisällä – yksittäiseen toimijaan tai toimialaan liittyvät suuret vastuu- tai sijoituspositiot – tai eri liiketoimintojen yhteisvaikutuksena yksittäisen vastapuolen tai toimialan vaikuttaessa laajasti yhtiön kannattavuuteen sekä vakuutus- että sijoitustoiminnan kautta.
Keskittymäriski voi toteutua myös epäsuorasti silloin, kun kannattavuus ja vakavaraisuusasema reagoivat samalla tavalla yleiseen taloudelliseen kehitykseen tai rakenteellisiin muutoksiin eri liiketoiminta-alueiden institutionaalisessa ympäristössä.
Keskeiset riskienhallinnan toimenpiteet
Luodakseen arvoa sidosryhmille pitkällä tähtäimellä Sampo-konsernilla tulee olla käytössään seuraavat pääomat:
Edellä mainittuja pääomia kehitetään jatkuvasti Sampo-konsernin yhtiöissä, ja ne ovat käytössä seuraavia riskien hinnoitteluun, riskien ottamiseen ja aktiiviseen riskienhallintaan liittyviä ydintehtäviä toimeenpantaessa.
Vakuutusriskiaseman tehokas hallinta
Sijoitustransaktioiden huolellinen valinta ja toteutus
Seuraamusriskien tehokas pienentäminen
Sijoitussalkkujen ja taseen tehokas hallinta
Konsernitasolla riskienhallinnan pääpaino on pääomituksessa, velkaisuusasteessa ja likviditeetissä. On myös olennaista tunnistaa mahdolliset riskikeskittymät ja ymmärtää, kuinka konsernin yhtiöiden vakavaraisuus ja raportoidut voitot kehittyisivät eri skenaarioissa. Nämä keskittymät ja korrelaatiot voivatkin vaikuttaa konsernitason pääomitukseen, velkaisuusasteeseen ja likviditeettiin sekä johdon konsernitasoisiin toimenpiteisiin.
Kun yllä mainitut ydintehtävät toteutetaan menestyksekkäästi, tuloksen, riskien ja pääomituksen tasapaino voidaan saavuttaa ja samalla luoda arvoa osakkeenomistajille.
Sammon strategia on luoda pitkäaikaista arvoa vahinkovakuutustoiminnalla. Konserni keskittyy yksityistalouksien sekä pienten ja keskisuurten yritysten vahinkovakuuttamiseen Pohjoismaissa ja digitaalisen jakelun markkinoihin Isossa-Britanniassa. Sampo-konserni on alttiina ennen kaikkea Pohjoismaiden kansantalouksien yleiselle kehitykselle. Pohjoismaiden suhdannekehitys on kuitenkin toisiinsa nähden tyypillisesti jonkin verran eritahtista niiden kansantalouksien rakenteiden ja erillisten käytössä olevien valuuttojen vuoksi. Pohjoismaat ovat myös maantieteellisesti laaja alue, mikä tuo vakuutusliiketoimintaan siten ennemmin hajautushyötyjä kuin toiminnan keskittyneisyyttä. Näin ollen Pohjoismaat ovat luontaisesti hyvä perusta hajautetulle liiketoiminnalle. Vuonna 2020 maantieteellinen hajautus on laajentunut myös Pohjoismaiden ulkopuolelle Isoon-Britanniaan Hastingsin kautta.
Ylläpitääkseen ja edistääkseen liiketoimintojen hajautusta, Sampo-konserni ennaltaehkäisee mahdollisuuksien mukaan keskittymiä eriyttämällä liiketoimintakokonaisuuksille omat painopistealueet. Tämän seurauksena erillisillä yhtiöillä on hyvin vähän päällekkäisyyksiä niiden vakuutus- ja sijoitustoiminnoissa. Huolimatta strategisista päätöksistä, joilla yhtiöiden toiminta-alueiden painopisteitä on eriytetty, vakuutus- ja sijoitustoiminnoista saattaa syntyä keskittymiä. Vakuutusvelkoja ja sijoituksia tarkastellaankin konsernitasolla, jotta mahdolliset yksittäisen yhtiön tai riskifaktorin tasolla esiintyvät keskittymät havaittaisiin.
Nykyisen liiketoimintamallin, jossa kaikilla yhtiöillä on omat operatiiviset prosessit ja sopimukset vastapuoltensa kanssa, arvioidaan estävän vastapuoliriskin ja operatiivisen riskin kertymistä. Näin ollen näitä riskejä hallitaan pääsääntöisesti yhtiötasolla.
Konsernin sisäisiä vastuita on vähän ja emoyhtiö toimii konsernin pääasiallisena sisäisen likviditeetin ja pääoman lähteenä. Tämä estää tehokkaasti tartuntariskiä ja siten mahdolliset yhden yhtiön ongelmat eivät suoraan vaikuta toisiin ryhmän yhtiöihin.
Vakuutus- ja markkinariskikeskittymät ja niiden hallinta kuvataan seuraavissa kappaleissa samoin kuin emoyhtiön rooli konsernitasoisten riskien hallinnassa ja likviditeetin lähteenä.
Tytäryhtiöissä harjoitettavasta vakuutustoiminnasta voidaan todeta, että If, Mandatum ja Topdanmark toimivat Pohjoismaissa, mutta pääosin eri maantieteellisillä
alueilla ja vakuutuslajeissa ja näin ollen niiden vakuutusriskit ovat luonteeltaan erilaisia. Joitain yhteisiä riskitekijöitä on kuitenkin, kuten elinajanodote Suomessa. Myös Tanskassa Ifillä ja Topdanmarkilla on joitain päällekkäisyyksiä. Liiketoiminnan sujuessa normaalisti liiketoiminnasta ei kuitenkaan synny merkittäviä vakuutusriskikeskittymiä. Hastings toimii ainoastaan Isossa-Britanniassa, joten sen vakuutusriskit ovat maantieteellisesti erillisiä Pohjoismaista. Siten liiketoiminta-alueet synnyttävät pikemmin hajautushyötyjä kuin riskikeskittymiä.
Vakuutusvelat ja yhtiökohtaiset riskinottohalukkuudet ovat sijoitustoiminnan lähtökohtana kaikissa tytäryhtiöissä. Mandatumin, Ifin, Hastingsin ja Topdanmarkin vakuutusvelat ja riskinottohalukkuus ovat erilaiset ja tämän seurauksena sijoitussalkkujen rakenteet ja riskit sekä tase eroavat neljässä yhtiössä toisistaan vastaavasti. Tässä kappaleessa esitetyt taulukot ja graafit eivät sisällä Sampo-konsernin sijoituksia tytäryhtiöiden osakkeisiin.
Sampo-konsernin sijoitusten kokonaismäärä 31.12.2022 oli 22 346 miljoonaa euroa (28 672), kuten on esitetty seuraavassa graafissa. Mandatumin sijoitusomaisuus ei sisällä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevaa varallisuutta.
Sampo Oyj, If, Topdanmark, Hastings ja Mandatum Life
Graph 23
Tämän graafin lukujen sisältö poikkeaa taseessa rahoitusvarat rivillä esitetystä.
Sampo Oyj:n osalta luvuissa ei huomioida konsernin sisäisiä eriä, mutta kertyneet korot ja johdannaiset otetaan huomioon. Edellä mainittujen summa on 118 miljoonaa euroa. 103 miljoonan euron operatiivisia pankkitilejä, joita ei käytetä sijoitustoiminnoissa ei oteta huomioon.
Ifin luvut sisältävät käteiset varat 272 miljoonaa euroa.
Vuodelta 2022 Topdanmarkin luvut eivät sisällä Topdanmark Livin lukuja.
Mandatum Life sijoitusten allokaatio on yhteensä 4 327 miljoonaa euroa. Kun vähennetään konsernin sisäiset varat 7 miljoonaa euroa, kertyneet korot 24 miljoonaa euroa, käteiset varat 372 miljoonaa euroa, kiinteistöt 172 miljoonaa euroa sekä 1 miljoonan euron oikaisu lainoihin ja saataviin, ja lisätään 25 miljoonaa euroa johdannaisia, erät yhteensä ovat 3 776 miljoonaa euroa, mikä vastaa Mandatumin rahoitusvaroja Sampo-konsernin taseessa.
* Pääomarahastosijoitukset sisältävät myös suorat sijoitukset listaamattomiin osakkeisiin.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Sijoitustoiminta ja markkinariskin otto on järjestetty siten, että täysin omistettujen tytäryhtiöiden sijoitusriskit eivät merkittävässä määrin kohdennu samoihin yksittäisiin yhtiöihin lukuun ottamatta pohjoismaisia pankkeja, joihin yhtiöt ovat sijoittaneet ylimääräiset varansa rahamarkkinasijoituksina ja käteisenä. Sijoitusten hajautuksen näkökulmasta Topdanmarkin vaikutus on positiivinen, koska tanskalaisilla sijoituksilla on merkittävä paino sen sijoitussalkuissa ja etenkin tanskalaisten kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen merkitys on keskeinen. Sampo-konsernin muiden vakuutusyhtiöiden sijoitussalkuissa tanskalaisten sijoitusten merkitys on vähäinen. Myös Hastingsilla on ollut hajautuksen näkökulmasta positiivinen vaikutus, vaikka sijoitusportfolio on muita Sampo-konsernin vakuutusyhtiöiden sijoitusportfolioita pienempi. Hastingsin sijoituksista merkittävä osa on Englannin punnan määräisiä ja kohdistuvat Isoon-Britanniaan, missä muilla konsernin tytäryhtiöillä ei ole
merkittäviä positioita. Lisäksi Hastingsin sijoitusportfolio koostuu lähes pelkästään investment grade -luottoluokituksen saaneista korkosijoituksista.
Seuraavissa kappaleissa esitetään ensin riskikeskittymät homogeenisiin riskiryhmiin jaettuna ja yksittäisten nimien osalta ja sen jälkeen riskejä kuvataan lyhyesti koko taseen näkökulmasta.
Korko- ja osakesijoitusten osalta rahoitussektorin yhtiöillä ja kiinteistövakuudellisilla joukkovelkakirjalainoilla on merkittävä osuus konsernin kokonaisportfolioista, kun taas julkisen sektorin sijoitusten osuus on melko rajallinen. Suurimmassa osassa näistä sijoituksista liikkeeseenlaskijana on pohjoismainen yhtiö tai yhteisö,
vaikkakin Hastings tuo jonkin verran hajautusta tältä kannalta. Suurin osa yrityspuolen liikkeeseenlaskijoista, siitä huolimatta, että ne sijaitsevat Pohjoismaissa, toimii kansainvälisillä markkinoilla ja näin ollen niiden tuloksentekokyky ei ole kovin riippuvainen pohjoismaisista markkinoista. Positiot toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain on esitetty seuraavassa taulukossa. Sampo katsoo, että tase antaa riittävän kuvan maksimiluottoriskistä.
Sampo-konserni, 31.12.2022
| AA+ | A+ | BBB+ | BB+ | Korko | Muutos | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| - | - | - | - | Luokittele | sijoitukset | Listatut | Vastapuoli | tilanteesta | |||||
| Milj. e | AAA | AA | A | BBB | C | D | maton | yhteensä | osakkeet | Muut | riski Yhteensä | 31.12.2021 | |
| Perusteollisuus | 0 | 0 | 22 | 245 | 50 | 0 | 70 | 388 | 134 | 0 | 0 | 522 | 97 |
| Pääomahyödykkeet | 0 | 0 | 141 | 138 | 88 | 0 | 151 | 519 | 585 | 0 | 0 | 1 103 | -223 |
| Kulutustavarat | 1 | 29 | 270 | 413 | 105 | 0 | 118 | 935 | 227 | 0 | 0 | 1 162 | -298 |
| Energia | 0 | 12 | 75 | 0 | 0 | 0 | 99 | 186 | 12 | 0 | 0 | 199 | -33 |
| Rahoitus | 32 | 2 059 | 3 021 | 1 055 | 162 | 0 | 88 | 6 417 | 741 | 26 | 506 | 7 690 | -1 235 |
| Valtiot | 422 | 71 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 493 | 0 | 0 | 0 | 493 | -20 |
| Valtioiden takaamat jvk-lainat | 52 | 34 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 87 | 0 | 0 | 0 | 87 | 6 |
| Terveydenhuolto | 0 | 0 | 18 | 92 | 139 | 0 | 56 | 305 | 35 | 0 | 0 | 340 | -157 |
| Vakuutus | 14 | 9 | 65 | 186 | 8 | 0 | 178 | 459 | 0 | 15 | 0 | 473 | -144 |
| Media | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 30 | 33 | 0 | 0 | 0 | 33 | -54 |
| Pakkaus | 0 | 0 | 0 | 0 | 47 | 0 | 0 | 47 | 5 | 0 | 0 | 52 | -20 |
| Julkinen sektori, muut | 651 | 37 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 687 | 0 | 0 | 0 | 687 | -250 |
| Kiinteistöala | 0 | 39 | 146 | 318 | 32 | 0 | 287 | 822 | 0 | 170 | 0 | 992 | -1 487 |
| Palvelut | 0 | 0 | 17 | 85 | 291 | 0 | 62 | 455 | 103 | 5 | 0 | 563 | -152 |
| Teknologia ja elektroniikka | 0 | 12 | 29 | 29 | 5 | 0 | 80 | 155 | 110 | 1 | 0 | 266 | -140 |
| Telekommunikaatio | 0 | 0 | 18 | 177 | 27 | 0 | 19 | 242 | 39 | 0 | 0 | 280 | -135 |
| Liikenne | 0 | 70 | 57 | 20 | 18 | 0 | 118 | 283 | 7 | 0 | 0 | 290 | -126 |
| Yhdyskuntapalvelut | 0 | 1 | 99 | 201 | 172 | 0 | 78 | 550 | 0 | 0 | 0 | 550 | -168 |
| Muut | 0 | 6 | 0 | 6 | 13 | 0 | 121 | 145 | 0 | 12 | 0 | 158 | 44 |
| Arvopaperistetut jvk-lainat | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Vakuudelliset jvk-lainat | 4 082 | 0 | 118 | 0 | 0 | 0 | 118 | 4 318 | 0 | 0 | 0 | 4 318 | -1 618 |
| Sijoitusrahastot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 214 | 214 | 885 | 1 005 | 0 | 2 104 | -28 |
| Vastapuoliyhteisö | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 38 | 11 | 49 | -40 |
| Yhteensä | 5 253 | 2 378 | 4 097 | 2 966 | 1 158 | 3 | 1 887 | 17 741 | 2 884 | 1 272 | 517 | 22 413 | -6 181 |
| Muutos tilanteesta 31.12.2021 | -1 532 | 10 | -1 319 | -401 | -129 | 3 | -1 251 | -4 619 | -928 | -1 001 | 368 | -6 181 |
Taulukossa sekä korkosijoitukset että listatut osakkeet sisältävät suorat ja epäsuorat sijoitukset.
Sijoitusten kokonaismäärä eroaa kuvasta Sijoitusten kehitys johdannaisista johtuen.
Topdanmark Livin luvut eivät sisälly vuoden 2022 tietoihin.
Kuten Korkosijoitukset rahoitussektorille, Sampo-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukoista voidaan nähdä, suurin osa rahoitussektorin ja kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen sijoituksista on tehty pohjoismaisiin sijoituskohteisiin.
| Milj. e | Katetut jvk-lainat | Käteinen ja rahamarkkinasijoitukset |
Pitkäaikaiset senior-lainat |
Pitkäaikaiset heikomman etuoikeuden lainat |
Yhteensä | % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tanska | 1 813 | 869 | 156 | 2 839 | 24,3 % | |
| Suomi | 1 729 | 157 | 552 | 165 | 2 603 | 22,3 % |
| Ruotsi | 44 | 2 028 | 291 | 127 | 2 490 | 21,3 % |
| Ranska | 520 | 515 | 283 | 1 318 | 11,3 % | |
| Norja | 179 | 328 | 264 | 771 | 6,6 % | |
| Yhdysvallat | 2 | 346 | 2 | 350 | 3,0 % | |
| Iso-Britannia | 62 | 176 | 2 | 240 | 2,1 % | |
| Kanada | 32 | 197 | 230 | 2,0 % | ||
| Alankomaat | 161 | 50 | 211 | 1,8 % | ||
| Irlanti | 138 | 27 | 24 | 188 | 1,6 % | |
| Islanti | 56 | 33 | 89 | 0,8 % | ||
| Saksa | 1 | 81 | 82 | 0,7 % | ||
| Espanja | 40 | 40 | 0,3 % | |||
| Gibraltar | 40 | 40 | 0,3 % | |||
| Sveitsi | 26 | 13 | 40 | 0,3 % | ||
| Luxemburg | 6 | 34 | 39 | 0,3 % | ||
| Uusi-Seelanti | 25 | 25 | 0,2 % | |||
| Australia | 25 | 25 | 0,2 % | |||
| Itävalta | 18 | 18 | 0,2 % | |||
| Bermuda | 16 | 16 | 0,1 % | |||
| Belgia | 14 | 14 | 0,1 % | |||
| Viro | 8 | 8 | 0,1 % | |||
| Caymansaaret | 5 | 5 | 0,0 % | |||
| Jersey | 0 | 0 | 0,0 % | |||
| Yhteensä | 4 318 | 3 302 | 3 087 | 971 | 11 679 | 100,0 % |
| Milj. e | Katetut jvk-lainat | Käteinen ja rahamarkkinasijoitukset |
Pitkäaikaiset senior-lainat |
Pitkäaikaiset heikomman etuoikeuden lainat |
Yhteensä | % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tanska | 4 380 | 145 | 322 | 259 | 5 105 | 34,7 % |
| Suomi | 71 | 2 697 | 436 | 116 | 3 320 | 22,5 % |
| Ruotsi | 822 | 34 | 600 | 151 | 1 607 | 10,9 % |
| Ranska | 1 197 | 221 | 14 | 1 432 | 9,7 % | |
| Norja | 630 | 427 | 273 | 1 330 | 9,0 % | |
| Yhdysvallat | 2 | 336 | 10 | 348 | 2,4 % | |
| Irlanti | 72 | 64 | 168 | 304 | 2,1 % | |
| Iso-Britannia | 41 | 224 | 33 | 297 | 2,0 % | |
| Kanada | 33 | 193 | 226 | 1,5 % | ||
| Alankomaat | 178 | 42 | 220 | 1,5 % | ||
| Muu | 76 | 21 | 97 | 0,7 % | ||
| Islanti | 49 | 43 | 91 | 0,6 % | ||
| Saksa | — | 54 | 16 | 70 | 0,5 % | |
| Espanja | 57 | 57 | 0,4 % | |||
| Gibraltar | 44 | 44 | 0,3 % | |||
| Australia | 44 | 44 | 0,3 % | |||
| Sveitsi | 40 | 40 | 0,3 % | |||
| Bermuda | 15 | 10 | 25 | 0,2 % | ||
| Uusi-Seelanti | 23 | 23 | 0,2 % | |||
| Itävalta | 12 | 12 | 0,1 % | |||
| Belgia | 10 | 10 | 0,1 % | |||
| Viro | 8 | 8 | 0,1 % | |||
| Guernsey | 8 | 8 | 0,1 % | |||
| Luxemburg | 2 | 1 | 3 | 0,0 % | ||
| Italia | 3 | 3 | 0,0 % | |||
| Caymansaaret | 1 | 1 | 0,0 % | |||
| Yhteensä | 5 937 | 4 309 | 3 346 | 1 134 | 14 726 | 100,0 % |
Korkosijoitukset julkiselle sektorille sisältävät valtionlainoja, valtioiden takaamia joukkovelkakirjalainoja sekä muita sijoituksia julkiselle sektorille, mikä voidaan nähdä taulukoista Korkosijoitukset julkiselle sektorille, Sampo-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021. Julkisen sektorin osuus on ollut kohtalaisen pieni Sampo-konsernin sijoitussalkuissa, ja sijoitukset ovat olleet lähinnä Pohjoismaihin.
Sampo-konserni, 31.12.2022
| Valtioiden | Julkinen | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Valtiot | takaamat | sektori, muut | Yhteensä |
| Ruotsi | 404 | 184 | 588 | |
| Norja | 369 | 369 | ||
| Suomi | 19 | 24 | 42 | |
| Ylikansalliset instituutiot | 135 | 135 | ||
| Iso-Britannia | 71 | 71 | ||
| Saksa | 52 | 52 | ||
| Ranska | 10 | 10 | ||
| Yhteensä | 493 | 87 | 687 | 1 267 |
| Valtioiden | Julkinen | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Valtiot | takaamat | sektori, muut | Yhteensä |
| Ruotsi | 496 | 256 | 752 | |
| Norja | 353 | 353 | ||
| Suomi | 20 | 27 | 234 | 281 |
| Ylikansalliset instituutiot | 101 | 101 | ||
| Saksa | 45 | 45 | ||
| Ranska | 12 | 12 | ||
| Kreikka | 0 | 0 | ||
| Yhteensä | 517 | 84 | 944 | 1 544 |
Sampo-konsernin listatut osakesijoitukset olivat vuoden 2022 lopussa 2 884 miljoonaa euroa (3 812). Maantieteellisesti Sampo-konsernin sijoitukset ovat painottuneet pohjoismaisiin yrityksiin. Pohjoismaisten yritysten osakkeiden osuus oli 57 prosenttia kaikista osakkeista. Tämä on linjassa konsernin sijoitusstrategian kanssa, jonka mukaan sijoituksissa keskitytään pohjoismaisiin yhtiöihin. Nämä pohjoismaiset yhtiöt kilpailevat kuitenkin pääosin globaaleilla markkinoilla, vain harvat niistä ovat toiminnaltaan puhtaasti kotimaisia yhtiöitä. Näin ollen lopullinen riski ei ole merkittävästi riippuvainen Pohjoismaiden talouksista. Sampo-konsernin listattujen osakesijoitusten jakauma esitetään Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma, Sampo-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -graafeissa.
Graph 24
Topdanmark Livin luvut eivät sisälly vuoden 2022 tietoihin.
TILINPÄÄTÖS 2022 145
Suurimmat sijoitukset yksittäisiin nimiin
Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukoissa kuvataan suurimmat keskittymät yksittäisiin liikkeeseenlaskijoihin ja vastapuoliin konsernitasolla.
| Liikkeeseenlaskija | Yhteensä milj. e |
% sijoitus omaisuudesta |
Kassavarat ja lyhytaikaiset korko sijoitukset |
Pitkäaikaiset korko sijoitukset, yhteensä |
Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Valtioiden takaamat |
Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Katetut jvk-lainat |
Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Senior jvk-lainat |
Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Tier 1 ja Tier 2 |
Osake sijoitukset |
Vakuudella kattamaton osuus johdannaisista |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nordea Bank | 1 416 | 6 % | 715 | 699 | 0 | 496 | 130 | 73 | 0 | 2 |
| Skandinaviska Enskilda Banken | 818 | 4 % | 639 | 178 | 0 | 65 | 93 | 20 | 0 | 1 |
| Danske Bank | 801 | 4 % | 516 | 286 | 0 | 119 | 137 | 29 | 0 | 0 |
| Nykredit Realkredit | 645 | 3 % | 0 | 645 | 0 | 645 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| BNP Paribas | 601 | 3 % | 541 | 60 | 0 | 0 | 60 | 0 | 0 | 0 |
| Ruotsi | 588 | 3 % | 0 | 588 | 0 | 0 | 588 | 0 | 0 | 0 |
| Realkredit Danmark | 514 | 2 % | 0 | 514 | 0 | 514 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Nordax | 425 | 2 % | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 425 | 0 |
| Norja | 369 | 2 % | 0 | 369 | 0 | 0 | 369 | 0 | 0 | 0 |
| Saxo Bank | 345 | 2 % | 0 | 31 | 0 | 0 | 13 | 17 | 314 | 0 |
| 10 suurinta keskittymää yhteensä |
6 522 | 29 % | 2 411 | 3 368 | 0 | 1 840 | 1 389 | 140 | 739 | 3 |
| Muut | 15 824 | 71 % | ||||||||
| Sijoitusomaisuus yhteensä | 22 346 | 100 % |
| Liikkeeseenlaskija | Yhteensä milj. e |
% sijoitus omaisuudesta |
Kassavarat ja lyhytaikaiset korko sijoitukset |
Pitkäaikaiset korko sijoitukset, yhteensä |
Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Valtioiden takaamat |
Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Katetut jvk-lainat |
Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Senior jvk-lainat |
Pitkäaikaiset korko sijoitukset: Tier 1 ja Tier 2 |
Osake sijoitukset |
Vakuudella kattamaton osuus johdannaisista |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nykredit Realkredit | 1 601 | 6 % | 966 | 632 | 0 | 379 | 191 | 63 | 0 | 3 |
| Nordea Bank | 1 359 | 5 % | 0 | 1 359 | 0 | 1 354 | 5 | 0 | 0 | 0 |
| Realkredit Danmark | 1 270 | 4 % | 1 197 | 74 | 0 | 0 | 71 | 3 | 0 | 0 |
| Jyske Realkredit | 1 088 | 4 % | 813 | 263 | 0 | 135 | 104 | 24 | 6 | 6 |
| Danske Bank | 999 | 3 % | 924 | 74 | 0 | 50 | 7 | 17 | 0 | 1 |
| DLR Kredit | 939 | 3 % | 0 | 939 | 0 | 939 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| BNP Paribas | 801 | 3 % | 0 | 801 | 0 | 801 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Skandinaviska Enskilda Banken | 737 | 3 % | 0 | 737 | 0 | 0 | 737 | 0 | 0 | 0 |
| Nordea Kredit | 509 | 2 % | 0 | 509 | 0 | 509 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Ruotsi | 387 | 1 % | 0 | 387 | 0 | 177 | 142 | 68 | 0 | 0 |
| 10 suurinta keskittymää yhteensä |
9 689 | 34 % | 3 899 | 5 774 | 0 | 4 342 | 1 257 | 175 | 6 | 9 |
| Muut | 18 974 | 66 % | ||||||||
| Sijoitusomaisuus yhteensä | 28 663 | 100 % |
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Suurimmat high yield- ja luottoluokittelemattomat korkosijoitukset eritellään Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukoissa. Lisäksi suurimmat suorat sijoitukset listattuihin osakkeisiin eritellään Kymmenen suurinta suoraa listattua osakesijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukoissa.
Saamiset muista kuin investment grade -luokituksen saaneista korkosijoituksista ovat merkittävät, koska suhteellisen pienellä osalla pohjoismaisista yhtiöistä on luottoluokitus ja lisäksi monilla luottoluokitelluilla yhtiöillä on high yield -luottoluokitus.
Sampo-konserni, 31.12.2022
| Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta |
Luokitus | Yhteensä, milj. e | % kaikista suorista korkosijoituksista |
|---|---|---|---|
| Ellevio Holding 1 AB | NR | 60 | 0,4 % |
| Teollisuuden Voima | BB+ | 54 | 0,3 % |
| Saab | NR | 53 | 0,3 % |
| Granite Debtco 9 Limited | NR | 49 | 0,3 % |
| Granite Debtco 10 Limited | NR | 45 | 0,3 % |
| Huhtamaki | BB+ | 44 | 0,3 % |
| ALM Equity | NR | 43 | 0,3 % |
| Pohjolan Voima | NR | 41 | 0,3 % |
| Visma Group Holding | NR | 36 | 0,2 % |
| Schibsted | NR | 35 | 0,2 % |
| 10 suurinta keskittymää yhteensä | 459 | 2,8 % | |
| Muut suorat korkosijoitukset | 15 790 | 97,2 % | |
| Suorat korkosijoitukset yhteensä | 16 249 | 100,0 % |
| Kymmenen suurinta suoraa listattua osakesijoitusta | Yhteensä, milj. e | % kaikista suorista osakesijoituksista |
|---|---|---|
| Nordax* | 425 | 21,3 % |
| Saxo Bank* | 314 | 15,7 % |
| Volvo | 131 | 6,6 % |
| ABB | 114 | 5,7 % |
| Enento Group | 62 | 3,1 % |
| Volvo Car | 55 | 2,8 % |
| Nederman Holding | 54 | 2,7 % |
| Husqvarna | 52 | 2,6 % |
| Vaisala | 50 | 2,5 % |
| Yara International | 48 | 2,4 % |
| 10 suurinta keskittymää yhteensä | 1 306 | 65,5 % |
| Muut suorat osakesijoitukset | 689 | 34,5 % |
| Suorat osakesijoitukset yhteensä | 1 995 | 100,0 % |
* Vaikka Nordax ja Saxo Bank eivät ole listattuja yhtiötä, ne ovat merkittäviä sijoituksia Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa.
Topdanmark Livin luvut eivät sisälly vuoden 2022 tietoihin.
Sampo-konserni, 31.12.2021
| Kymmenen suurinta suoraa high yield- sekä | % kaikista suorista | ||
|---|---|---|---|
| luottoluokittelematonta korkosijoitusta High Street Shopping |
Luokitus NR |
Yhteensä, milj. e 151 |
korkosijoituksista 0,7 % |
| Nykredit Realkredit | NR | 116 | 0,6 % |
| TDC | B | 91 | 0,4 % |
| Trevian Finland Properties I | NR | 82 | 0,4 % |
| Danmarks Skibskredit | NR | 73 | 0,4 % |
| Realkredit Danmark | NR | 64 | 0,3 % |
| Sponda | NR | 63 | 0,3 % |
| GN Store Nord | NR | 62 | 0,3 % |
| Saab | NR | 59 | 0,3 % |
| Ellevio Holding | NR | 57 | 0,3 % |
| 10 suurinta keskittymää yhteensä | 818 | 4,0 % | |
| Muut suorat korkosijoitukset | 19 847 | 96,0 % | |
| Suorat korkosijoitukset yhteensä | 20 664 | 100,0 % |
| Kymmenen suurinta suoraa listattua osakesijoitusta | Yhteensä, milj. e | % kaikista suorista osakesijoituksista |
|---|---|---|
| Saxo Bank* | 343 | 11,8 % |
| Volvo | 158 | 5,4 % |
| Volvo Car | 142 | 4,9 % |
| ABB | 135 | 4,7 % |
| Husqvarna | 112 | 3,9 % |
| Nobia | 97 | 3,3 % |
| Enento Group | 96 | 3,3 % |
| Vaisala | 78 | 2,7 % |
| Nederman Holding | 74 | 2,6 % |
| Veidekke | 67 | 2,3 % |
| 10 suurinta keskittymää yhteensä | 1 301 | 44,8 % |
| Muut suorat osakesijoitukset | 1 601 | 55,2 % |
| Suorat osakesijoitukset yhteensä | 2 902 | 100,0 % |
* Vaikka Saxo Bank ei ole listattu yhtiö, se on merkittävä sijoitus Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa.
Yleisesti ottaen Sampo-konserni on rakenteellisesti riippuvainen pohjoismaisten talouksien suoriutumisesta, kuten jo aiemmin kuvattiin. Sampo-konserni on myös taloudellisesti alttiina yleisen korkotason laskulle. Tämä aiheutuu siitä, kun Ifissä ja Mandatum Lifessa vakuutusvelkojen duraatio on pidempi kuin korkosijoitusten duraatio. Riippuvuutta lieventää osittain Mandatumin vastuuvelkaan sisältyvän pitkäaikaisen korkoriskin suojaustarkoituksessa olevat koronvaihtosopimukset. Topdanmarkissa ja Hastingsissa taseen korkoriskiä suojataan aktiivisesti ja siten Topdanmark tai Hastings eivät olennaisesti lisää korkoriskiä konsernin tasolla.
Sampo-konserni hyötyy korkojen noususta, kun vakuutusvelkojen taloudellinen arvo pienenee enemmän kuin niitä suojaavien sijoitusten arvo.
Sampo Oyj:n rooli
Sampo Oyj on konsernin holding-yhtiönä vastuussa konsernin pääomanhallinnan toimenpiteistä. Näitä toimia ohjataan ryhmätason vakavaraisuudelle ja velkaisuusasteelle asetetuilla tavoitteilla. Niihin kuuluvat päätökset konsernitason sijoitusriskeistä, liiketoiminnan kasvu- ja tulostavoitteista, jälleenvakuutusstrategioista, voitonjaosta sekä pääomainstrumenttien liikkeeseenlaskuista. Lisäksi konsernitason riskikertymiä ja -keskittymiä seurataan säännöllisesti, ja niitä hallitaan säätelemällä kokonaisriskejä tarpeen vaatiessa.
Emoyhtiö Sampo Oyj on konsernissa likviditeetin lähde. Tämän vuoksi rahoitusrakenteen kestävyys ja kyky hankkia rahoitusta tarvittaessa ovat jatkuvasti arvioinnin kohteena. Sampo Oyj tarvitsee likviditeettiä konsernin rahoituksen tarpeisiin, mahdollistaakseen osinkovarmuuden ja rahoittaakseen mahdollisia liiketoimia. Sampo Oyj:n rahoitus rajoittuu sisäisiin osinkoihin ja sijoitustuottoihin, mutta sitä voidaan määräajoin täydentää uudella velalla ja pääomalla tai sijoitusten myynnillä. Näin ollen holding-yhtiön likviditeettiä hallinnoidaan kokonaisvaltaisesti yhdessä osinkopolitiikan, strategisten päämäärien sekä taseelle asetettujen tavoitteiden kanssa.
Vuoden 2022 lopussa Sammolla oli 6 066 miljoonan edestä strategisia sijoituksia tytäryhtiöihin ja ne oli pääosin rahoitettu omalla pääomalla, 6 814 miljoonaa euroa ja senior-ehtoisella velalla, jota oli yhteensä 1 306 miljoonaa euroa, ja hybridilainoilla 1 489 miljoonaa euroa. Senior-lainojen keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti
Sampo Oyj, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| Milj. e | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
|---|---|---|
| Vastaavaa yhteensä | 9 685 | 12 327 |
| Käteiset varat | 2 467 | 3 732 |
| Sijoitukset | 990 | 836 |
| Muut sijoitukset | 2 | 2 |
| Korkosijoitukset | 27 | 39 |
| Osakkeet ja osuudet | 961 | 795 |
| Huonommalla etuoikeudella olevat saamiset | 100 | 100 |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 6 066 | 7 596 |
| Sijoitukset tytäryrityksissä | 6 066 | 5 639 |
| Sijoitukset osakkuusyrityksissä | 0 | 1 956 |
| Muut varat | 62 | 63 |
| Milj. e | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
| Vastattavaa yhteensä | 9 685 | 12 327 |
| Liikkeeseen lasketut yritystodistukset | — | — |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 1 306 | 1 878 |
| Private placement -lainat | 21 | 47 |
| Joukkovelkakirjalainat | 1 285 | 1 831 |
| Pääomalainat | 1 489 | 1 487 |
| Oma pääoma | 6 814 | 8 823 |
| Sidottu oma pääoma | 98 | 98 |
| Voitonjakokelpoiset varat | 6 716 | 8 725 |
| Muut velat | 77 | 138 |
oli 4,5 vuotta ja siitä 806 miljoonan euron osuus oli maturiteetiltaan yli 5 vuotta. Senior-ehtoisella velalla rahoitetaan myös muita sijoitusomaisuuseriä. Näiden huonomman etuoikeuden velkainstrumenttien ja muiden korkosijoitusten, yhteissummaltaan 127 miljoonaa euroa, keskimääräinen maturiteetti oli 1,7 vuotta. Strategisten sijoitusten ja muiden sijoituserien rahoitus on vahvasti järjestetty.
Kyky hankkia rahoitusta riippuu velkaantuneisuudesta ja likviditeettipuskurista, jotka voidaan päätellä Taserakenne, Sampo Oyj, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukosta.
Konsernin IFRS-tilinpäätös Sampo Oyj:n tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj:n velkaantuneisuus oli maltillinen esimerkiksi seuraavilla mittareilla arvioituna:
Sammolla oli likviditeettiä 2 467 miljoonaa euroa (3 732) pankkitilisaldona sekä lyhytaikaisina rahamarkkinasijoituksina. Likviditeettiin vaikuttaa pääasiassa saadut ja maksetut osingot sekä muutokset liikkeeseenlasketuissa velkainstrumenteissa ja tehdyissä sijoituksissa. Sampo maksaa osinkonsa toukokuussa, jolloin likviditeetti laskee huomattavasti. Osa sijoituksista (990) voidaan
myydä, mikäli tarvitaan likviditeettiä. Lyhyen aikavälin likviditeettiä voidaan pitää riittävänä.
Sammon rahoitusasema on hyvä, minkä ansiosta yhtiö kykenee uudelleen rahoittamaan nykyiset velkansa ja laskemaan liikkeelle uutta velkaa. Tämä yhdessä yhtiön myytävissä olevien omaisuuserien kanssa tarkoittaa, että Sampo kykenee luomaan likviditeettiä.
Nykyisellään Sampo-konsernilla on pääomapuskuria suhteessa vakavaraisuuspääomavaatimukseen. Taulukossa Taserakenne, Sampo Oyj, 31.12.2022 ja 31.12.2021 esitetyt huonomman etuoikeuden kaikki saamiset ovat tällä hetkellä Mandatumin liikkeeseen laskemia, ja ne eliminoidaan konsernin omista varoista. Mikäli kyseiset saamiset myytäisiin, emoyhtiön likviditeetin kasvun
ohella konsernin oma varallisuus ja vakavaraisuussuhde nousisivat.
Sampo Oyj pystyy tasapainottamaan riskejä konsernin sisällä. Hallinnoidessaan rahoitus- ja pääomarakennettaan sekä likviditeettiään Sampo Oyj ottaa huomioon, että joillakin sen liiketoiminta-alueista on eurosta poikkeavat perusvaluutat (Ruotsin kruunu, Tanskan kruunu ja Englannin punta) ja sen, että ne ovat alttiina korkojen laskulle. Nämä riskit saattavat vaikuttaa Sammon tekemiin päätöksiin sen omien velkainstrumenttien liikkeeseenlaskun yhteydessä ja likviditeettiportfoliota hoidettaessa.
Rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vuokrasopimusvelkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, Sampo Oyj, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukoissa.
Sampo Oyj, 31.12.2022
| Kirjanpitoarvo yhteensä | Kassavirrat | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Kirjanpitoarvo yhteensä |
Kirjanpito arvo ilman sopimuksellista eräpäivää |
Kirjanpitoarvo, sopimukseen perustuva eräpäivä |
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028– 2037 |
2038– | |
| Rahoitusvarat | 3 596 | 2 799 | 797 | 688 | 24 | 8 | 8 | 8 | 77 | 183 | |
| Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) | 3 596 | 2 799 | 797 | 688 | 24 | 8 | 8 | 8 | 77 | 183 | |
| Koronvaihtosopimukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Rahoitusvelat | 2 816 | 0 | 2 816 | -416 | -65 | -224 | -60 | -60 | -2 513 | 0 | |
| Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) | 2 802 | 0 | 2 802 | -416 | -63 | -223 | -59 | -59 | -2 504 | 0 | |
| Koronvaihtosopimukset | 14 | 0 | 14 | 0 | -2 | -1 | -1 | -1 | -9 | 0 | |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Vuokrasopimusvelat | 2 | 0 | 2 | -1 | -1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Nettovastuuvelka | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Sampo Oyj, 31.12.2021
| Kirjanpitoarvo yhteensä | Kassavirrat | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Kirjanpitoarvo yhteensä |
Kirjanpito arvo ilman sopimuksellista eräpäivää |
Kirjanpitoarvo, sopimukseen perustuva eräpäivä |
2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027– 2036 |
2037– | |
| Rahoitusvarat | 4 697 | 3 885 | 812 | 687 | 8 | 28 | 7 | 5 | 52 | 172 | |
| Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) | 4 690 | 3 885 | 804 | 684 | 7 | 27 | 5 | 5 | 52 | 172 | |
| Koronvaihtosopimukset | 7 | 0 | 7 | 3 | 2 | 1 | 2 | 0 | 0 | 0 | |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Rahoitusvelat | 3 406 | 0 | 3 406 | -132 | -518 | -68 | -340 | -62 | -2 868 | 0 | |
| Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) | 3 404 | 0 | 3 404 | -135 | -520 | -70 | -342 | -64 | -2 868 | 0 | |
| Koronvaihtosopimukset | 2 | 0 | 2 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 0 | 0 | |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Vuokrasopimusvelat | 2 | 0 | 2 | -1 | -1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Nettovastuuvelka | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
KAAVIO N.O 18
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Sammon liiketoiminnan ydinosaamista on liiketoimintaan liittyvien riskien taidokas hinnoittelu sekä syntyvien riskialtistumien ja näiden kattamiseen tarvittavien pääomien korkealaatuinen hallinta. Tuottojen, riskien ja pääomien välinen tasapaino myötävaikuttaa oman pääoman tuottoon ja sidosryhmien luottamukseen, sekä helpottaa omistaja-arvon luomista.
Sampo Oyj on vastuussa konsernin pääomahallinnan toimenpiteistä. Näitä ohjataan konsernitason vakavaraisuudelle sekä velkaisuudelle asetetuilla tavoitteilla. Ne sisältävät myös päätökset konsernitasolla sijoitusten riskialtistumiin, liiketoiminnan kasvu- ja tulostavoitteisiin, jälleenvakuutusstrategioihin, voitonjakoon sekä pääomainstrumenttien liikkeellelaskuun liittyen.
Konsernitason pääomitusta hallitaan Sammon pääomahallinnan kehikolla, joka asettaa tavoitteet vakavaraisuudelle ja ohjaa mahdollisia riskienhallinnan toimenpiteitä.
Sampo-konsernin pääomitukseen vaikuttavia tekijöitä on havainnollistettu kaaviossa Sampo-konsernin pääomittamisen puitteet.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Konsernin pääomavaatimus on riippuvainen pääasiassa liiketoiminta-alueiden ja Sampo Oyj:n taseessa olevien, pohjoismaisiin rahoitussektorin yhtiöihin tehtyjen, sijoitusten pääomavaatimuksista. Emoyhtiön kontribuutio konsernin pääomatarpeeseen on muutoin vähäinen, sillä Sammolla ei ole omaa liiketoimintaa lukuun ottamatta pääomarakenteen ja likviditeetin hallintaa.
Riskien välistä hajautushyötyä on kahdella tasolla, sekä yhtiöiden sisällä, että niiden välillä. Näistä ensimmäinen sisältyy yhtiöiden vakavaraisuuspääomavaatimukseen ("Solvency Capital Requirement, SCR").
Käsitteellisesti konsernin oma varallisuus on yhtä kuin varojen ja velkojen markkina-arvojen välinen erotus lisättynä huonomman etuoikeuden veloilla. Kyseinen erotus on kertynyt konsernin olemassaolon aikana, ja se sisältää seuraavat pääkomponentit:
Sampo-konsernin pääomavaatimus ja oma varallisuus ovat molemmat alttiita translaatioriskille. Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin pääoma sekä pääoman tarve muunnetaan niiden raportointivaluutoista euroiksi. Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin raportointivaluuttojen heiketessä euroon nähden konsernin todellisen euromääräisen pääoman määrä supistuu ja Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin euromääräiset pääomavaatimukset ovat myös alhaisemmat. Translaatioriskiä seurataan sisäisesti ja sen vaikutusta konsernin vakavaraisuuteen toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta analysoidaan säännöllisesti. Translaatioriskille ei kuitenkaan aseteta sisäisesti pääomatarvetta, sillä se realisoituu ainoastaan, jos jokin alakonserni divestoidaan.
Konsernitason pääomapuskurit ovat yhteenlaskettuna yhtä kuin erotus konsernin oman varallisuuden määrän ja konsernin pääomavaatimuksen välillä. Alakonsernitasoisten tekijöiden – odotettujen voittojen ja niiden volatiliteetin, liiketoiminnan kasvumahdollisuuksien, sijoitusten ja vastuuvelan arvonvaihtelusta aiheutuvien taseriskien sekä kyvyn laskea liikkeelle Solvenssi II:n mukaisia pääomainstrumentteja – lisäksi on konsernitasolla vaikuttavia seikkoja, jotka ovat olennaisia arvioitaessa pääomapuskurien suuruutta konsernitasolla. Olennaisimmat pääomapuskurien suuruuteen vaikuttavat konsernitason tekijät ovat alakonsernien voittojen korrelaatio, emoyhtiön kapasiteetti luoda likviditeettiä, liiketoimintajärjestelyiden todennäköisyys sekä osakkeenomistajien osinko-odotukset.
Kuten graafissa Bruttomaksutulon erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, If, 31.12.2022 on esitetty, Ifin vakuutusportfolio on liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain hyvin hajautunut. Graafin kuusi vakuutuslajia edustavat IFRS:ssa käytettyä jaottelua.
Sampo-konsernin ja Ifin raportoimien lukujen välillä on pieniä eroja yhdistelyssä käytettyjen valuuttakurssien takia.
Vahinkovakuutustoiminnan luontaiseen epävarmuuteen kuuluu tappioriski, joka aiheutuu odottamattoman korkeista korvauskuluista. Tällaisista voidaan esimerkkinä mainita suuret tulipalot ja luonnonkatastrofit tai odottamaton kasvu korvausvaatimusten tiheydessä, tai pienen ja keskisuuren vahingon keskimääräisessä koossa.
Päämenetelmät vakuutusmaksuriskien hallinnassa ovat jälleenvakuutus, hajautus, varovaisuus vastuunvalinnassa sekä säännölliset tarkistukset liittyen strategiaan ja taloudellisen suunnittelun prosesseihin.
If, 31.12.2022, yhteensä 5 432 milj. euroa (5 134)
Seuraavat oikaisut on tehty IFRS:n ja Solvenssi II:n mukaisten vakuutuslajien välillä:
• IFRS:n mukainen vakuutuslaji Ajoneuvovakuutus (2 054) sisältää Solvenssi II:n mukaiset vakuutuslajit moottoriajoneuvon vastuuvakuutus (548) ja muu moottoriajoneuvon vakuutus (1 506).
• IFRS:n mukainen vakuutuslaji Tapaturmavakuutus (755) sisältää Solvenssi II:n mukaiset vakuutuslajit vakuutus ansiotulon menetyksen varalta (387), muu henkivakuutus (59), sairauskuluvakuutus (309) ja matka-apu (0).
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Vakuutustoiminnan tuloksen herkkyyttä ja sen vakuutusriskiä on kuvattu taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, If, 31.12.2022 ja 31.12.2021 esittämällä joidenkin keskeisten lukujen muutokset.
Vastuunvalintakomitea on neuvoa-antava ja valmisteleva elin kyseisten yhtiöiden toimitusjohtajille. Ohjeidensa mukaisesti vastuunvalintakomitea valvoo vakiintuneiden vastuunvalintaperiaatteiden noudattamista. Komitean puheenjohtajan vastuulla on, muun muassa, hyväksyä mahdolliset poikkeamiset vastuunvalintapolitiikasta.
Hallituksen hyväksymä vastuunvalintapolitiikka asettaa yleiset periaatteet, rajoitukset ja ohjeet vastuunvalintatoimenpiteille. Politiikkaa täydennetään yksityiskohtaisemmilla ohjeilla, jotka ohjaavat vakuutusten myyntiä eri liiketoiminta-alueilla.
Vahinkovakuutuksen liiketoiminta-alueiden päivittäiseen työhön kuuluu vakuutusriskien hallinta. Vahinkovakuutuksen kannattavuuteen ja riskeihin ratkaisevasti vaikuttava tekijä on kyky arvioida tulevaisuuden korvaus- ja liikekulut täsmällisesti ja täten hinnoitella vakuutussopimukset oikein. Hinnoittelu Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueella sekä Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueen pienempien riskien osalta perustuu tariffeihin. Sen sijaan Suurasiakkaat-liiketoiminta-alueella ja monimutkaisempien riskien osalta Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella vakuutusten hinnoittelu on tapauskohtaisempaa ja yksilöllisempää sen sijaan, että se perustuisi tariffeihin. Hinnoitteluun liittyvää riskiä pienennetään jatkuvalla riskisuhteen ja korvauskustannusten seurannalla sekä tariffianalyysia tukevien järjestelmien kehittämisellä. Yleisesti ottaen vakuutusten hinnoittelu perustuu sattuneista vahingoista tehtäviin tilastoanalyyseihin ja arvioihin vahinkotiheyden ja korvausinflaation tulevasta kehityksestä.
Ifin jälleenvakuutuspolitiikka määrittelee jälleenvakuutusratkaisujen periaatteet. Jälleenvakuutuksen optimaalista valintaa arvioidaan tarkastelemalla jälleenvakuutuksen odotettuja kustannuksia suhteessa siitä saatavaan hyötyyn sekä jälleenvakuutuksen vaikutuksia tulosvaihteluun kuten myös pääomavaatimuksiin. Arvioinnissa käytetään pääosin Ifin sisäistä mallia, jolla mallinnetaan vahinkotiheydet, suurvahingot ja luonnonkatastrofit.
Ifillä on ollut vuodesta 2003 lähtien käytössä koko konsernin laajuinen jälleenvakuutusohjelma. Vuonna 2022 omapidätystasot olivat 100 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 9,0 miljoonan euron) ja 250 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 22,5 miljoonan euron) välillä yksittäistä riskiä kohden sekä 250 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 22,5 miljoonaa euroa) yksittäistä vahinkotapahtumaa kohden.
If, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| Nykyinen | Muutos | Vaikutus tulokseen ennen veroja, milj. e |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tunnusluku | taso (2022) | nykyisessä tasossa | 2022 | 2021 | ||
| Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat | 82 % | +/- 1 prosenttiyksikköä | +/- 29 | +/- 29 | ||
| Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat | 75 % | +/- 1 prosenttiyksikköä | +/- 13 | +/- 13 | ||
| Yhdistetty kulusuhde, suurasiakkaat | 86 % | +/- 1 prosenttiyksikköä | +/- 6 | +/- 5 | ||
| Yhdistetty kulusuhde, Baltia | 90 % | +/- 1 prosenttiyksikköä | +/- 2 | +/- 2 | ||
| Nettovakuutusmaksutuotot (milj. e) | 5 002 | +/- 1 prosenttia | +/- 50 | +/- 48 | ||
| Nettokorvauskulut (milj. e) | 3 245 | +/- 1 prosenttia | +/- 32 | +/- 31 | ||
| Annetun jälleenvakuutuksen maksutulo (milj. e) | 329 | +/- 10 prosenttia | +/- 33 | +/- 28 |
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta Ifin vastuuvelkariskin merkittävimmät aiheuttajat ovat epävarmuudet korvausinflaatiossa, eläkeiän nosto sekä noussut elinajanodote.
Vastuuvelka, erityisesti pitkäaikaisissa vakuutuksissa, on herkkä tulevaisuuden korvausinflaation oletuksille, sillä ne vaikuttavat tulevien korvausten suuruuteen. Vahinkovakuutuksesta maksettava eläke pienenee tai päättyy vanhuuseläkkeen alkaessa. Vanhuuseläkeiän nosto, esimerkiksi poliittisella päätöksellä, pidentää eläkkeen
kestoa ja kasvattaa eläkevastuiden nykyarvoa. Samalla tavoin kohonnut elinajanodote kasvattaa eläkkeen kestoa sekä eläkevastuiden nykyarvoa. Diskontatun vastuuvelan nykyarvo on herkkä korkotason laskulle, erityisesti Suomessa ja Ruotsissa, johtuen pitkäaikaisista vakuutusvastuista.
Vastuuvelan duraatio ja siten herkkyys korkotason muutoksille vaihtelee vakuutuslajeittain. Vuonna 2022 koko vakuutuskannan painotettu keskimääräinen duraatio oli 5,3 vuotta.
Vakuutuslajeissa kuten liikennevakuutus ja työntekijän tapaturmavakuutus, lainsäädäntö eroaa merkittävästi maiden välillä. Osa näiden vakuutuslajien vastuuveloista sisältää annuiteetteja, jotka ovat herkkiä muutoksille inflaatiossa, eläkeiässä, kuolevuusoletuksissa sekä diskonttokoroissa. Liikennevakuutuksen ja työntekijän tapaturmavakuutuksen osuus vastuuvelasta oli 44 (48) prosenttia.
Taulukoissa Nettovastuuvelka vakuutuslajeittain ja maittain, If, 31.12.2022 ja 31.12.2021 Ifin vastuuvelka duraatioineen esitetään vakuutuslajeittain sekä merkittävien maantieteellisten alueitten mukaan.
| Ruotsi | Norja | Suomi | Tanska | Baltia | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2022 | Milj. e | Duraatio | Milj. e | Duraatio | Milj. e | Duraatio | Milj. e | Duraatio | Milj. e | Duraatio | Milj. e | Duraatio |
| Ajoneuvovakuutus | 1 597 | 6,8 | 565 | 1,3 | 866 | 10,3 | 171 | 2,4 | 146 | 3,4 | 3 345 | 6,4 |
| Lakisääteinen tapaturmavakuutus | 0 | 0,0 | 170 | 3,6 | 897 | 11,3 | 309 | 8,1 | 0 | 0,0 | 1 375 | 9,7 |
| Vastuuvakuutus | 339 | 3,6 | 149 | 1,5 | 125 | 2,9 | 93 | 3,0 | 25 | 2,3 | 731 | 2,9 |
| Tapaturmavakuutus | 422 | 6,7 | 473 | 4,9 | 236 | 5,7 | 111 | 1,9 | 10 | 0,5 | 1 253 | 5,4 |
| Omaisuusvakuutus | 500 | 0,9 | 614 | 1,0 | 301 | 1,0 | 203 | 0,7 | 49 | 0,7 | 1 667 | 0,9 |
| Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus | 27 | 0,9 | 27 | 0,8 | 13 | 1,2 | 33 | 0,6 | 3 | 1,0 | 102 | 0,8 |
| Yhteensä | 2 885 | 5,3 | 1 997 | 2,3 | 2 439 | 8,7 | 920 | 3,8 | 233 | 2,6 | 8 473 | 5,3 |
| Ruotsi | Norja | Suomi | Tanska | Baltia | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2021 | Milj. e | Duraatio | Milj. e | Duraatio | Milj. e | Duraatio | Milj. e | Duraatio | Milj. e | Duraatio | Milj. e | Duraatio |
| Ajoneuvovakuutus | 1 771 | 8,0 | 538 | 1,5 | 1 046 | 13,6 | 146 | 1,6 | 124 | 5,7 | 3 626 | 8,3 |
| Lakisääteinen tapaturmavakuutus | 0 | 0,0 | 171 | 7,7 | 1 139 | 12,9 | 282 | 10,5 | 0 | 0,0 | 1 592 | 12,0 |
| Vastuuvakuutus | 311 | 3,8 | 123 | 1,1 | 109 | 3,6 | 79 | 3,1 | 27 | 2,4 | 649 | 3,1 |
| Tapaturmavakuutus | 438 | 7,2 | 448 | 7,1 | 198 | 6,6 | 105 | 1,8 | 8 | 0,5 | 1 196 | 6,6 |
| Omaisuusvakuutus | 533 | 1,0 | 569 | 0,9 | 265 | 1,1 | 153 | 0,7 | 43 | 1,7 | 1 563 | 1,0 |
| Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus | 21 | 1,0 | 22 | 0,8 | 11 | 1,2 | 28 | 0,6 | 3 | 0,9 | 85 | 0,8 |
| Yhteensä | 3 074 | 6,2 | 1 871 | 3,1 | 2 769 | 11,2 | 793 | 4,7 | 205 | 4,1 | 8 712 | 7,0 |
Ifin vastuuvelan herkkyys inflaation nousulle, elinajanodotteen pitenemiselle sekä diskonttokoron laskulle esitetään taulukossa Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, If, 31.12.2022 ja 31.12.2021.
Ifin vastuuvelkaa analysoidaan lisäksi vahinkovuositasolla. Tämän analyysin tulokset sekä ennen että jälkeen jälleenvakuutuksen esitetään korvauskulujen kehitystä kuvaavissa taulukoissa. Nämä esitetään tilinpäätöksen liitetiedossa 21.
Vastuuvelan laskentaa koskevat politiikat hyväksytään Ifin hallituksissa. Ifin pääaktuaarin vastuulla on aktuaaritoiminto, hallituksille sekä toimitusjohtajalle raportointi ja lisäksi antaa neuvoja vakuutusmatemaattisissa asioissa. Aktuaaritoiminto vastaa sääntöjen noudattamisesta sekä varmistaa että paikalliset säännöt ja säännökset sisältyvät ohjeisiin ja työskentelytapoihin. Pääaktuaari julkaisee kvartaaleittain raportin Ifin vastuuvelan riittävyydestä.
Aktuaarikomitea on toimielin, joka valmistelee ja antaa neuvoja Ifin pääaktuaarille. Komitean tehtävänä on varmistaa vastuuvelkariskin kokonaisvaltainen tarkastelu sekä keskustella ja antaa suosituksia vastuuvelkaa koskeviin politiikkoihin ja ohjeistuksiin.
Aktuaarit toteuttavat IFRS:n mukaisen vastuuvelan laskennan jokaisella liiketoiminta-alueella. Vakuutusmaksujen ja -korvausten Solvenssi II -mukaiset vastuuvelat perustuvat jokaisen liiketoiminta-alueen sekä pääaktuaarin yksikön antamiin parametreihin. Aktuaarit kehittävät lisäksi menetelmiä ja järjestelmiä, jotka tukevat
If, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| Vaikutus, milj. e | Vaikutus, milj. e | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Vastuuvelan erä | Riskitekijä | Riskiparametrin muutos | Maa | 2022 | 2021 |
| Ruotsi | 110,4 | 134,7 | |||
| Nimellismääräinen | Yhden prosenttiyksikön | Tanska | 21,3 | 19,3 | |
| vastuuvelka (IFRS 4) | Inflaatio kasvaa | kasvu | Norja | 35,5 | 63,3 |
| Suomi | 49,4 | 41,1 | |||
| Ruotsi | 15,3 | 15,4 | |||
| Eläkemuotoinen korvausvastuu | Kuolevuus laskee | Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella |
Tanska | 0,8 | 1,0 |
| Suomi | 50,5 | 76,9 | |||
| Diskontattu vastuuvelka | Ruotsi | 75,4 | 97,8 | ||
| (eläkevaraukset ja osa | Diskonttokorko laskee |
Yhden prosenttiyksikön lasku |
Tanska | 17,6 | 21,2 |
| suomalaisesta IBNR:stä, IFRS 4) | Suomi | 190,1 | 313,1 |
tätä prosessia. Aktuaarien arvioissa huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa vahinkokehityksen trendit, maksamattomien korvausten määrät, lakimuutokset, oikeuskäytännöt ja yleinen talouskehitys.
Ifin sijoitussalkun kokonaisarvo 31.12.2022 oli 10 719 miljoonaa euroa (11 610). Pääosa korkosijoituksista kohdentui rahoitussektorin liikkeeseenlaskemiin yritysten joukkovelkakirjalainoihin sekä pankkitilisaldoihin, mitkä ovat yhteensä 28,7 prosenttia salkusta. Jos katetut joukkovelkakirjalainat lasketaan mukaan, rahoitussektoriin kohdistuvat sijoitukset olivat 55,3 prosenttia. Loppuosa koostuu kiinteistöistä ja pääomasijoituksista.
Sijoitusallokaatio, If, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukossa esitetään sijoitussalkun jakauma omaisuuslajeittain sekä korkosijoitusten keskimääräiset maturiteetit vuosien 2022 ja 2021 lopussa.
Ifin sijoitusten hallintastrategia on konservatiivinen. Osakkeiden osuus on pieni ja korkosijoitusten duraatio lyhyt.
Sijoituspolitiikka on pääasiallinen dokumentti markkinariskin hallintaan. Ifillä on erillinen Vastuullisen sijoittamisen politiikka, joka ulottuu vastuullisen sijoittamisen prosesseihin ja lisäämällä kohdistusta yleisesti Sampo-konsernissa. Sijoituskomitea seuraa ja valvoo aktiivisesti sekä sijoitusten kehitystä että markkinariskejä kuukausittain, ja niistä raportoidaan Ifin riski- ja vakavaraisuuskomitealle ("ORSA-komitealle") säännöllisesti. Lisäksi muita limiittejä (esimerkiksi allokaatiolimiitit, liikkeeseenlaskija- ja vastapuolilimiitit, korkojen ja luottoriskimarginaalien herkkyyslimiitit) seurataan säännöllisesti samoin kuin viranomaisten asettamia vakavaraisuusvaatimuksia.
If, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| 2022 | 2021 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Omaisuuslaji | Markkina-arvo, milj. e |
Osuus, % | Keskimääräinen maturiteetti, vuotta |
Markkina-arvo, milj. e |
Osuus, % | Keskimääräinen maturiteetti, vuotta |
|
| Korkosijoitukset yhteensä | 9 541 | 89 % | 2,9 | 9 949 | 86 % | 2,3 | |
| Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat | 272 | 3 % | 0,0 | 1 166 | 10 % | 0,1 | |
| Valtioiden joukkovelkakirjalainat | 1 030 | 10 % | 3,5 | 1 190 | 10 % | 4,3 | |
| Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat | 8 239 | 77 % | 2,9 | 7 593 | 65 % | 2,4 | |
| Katetut jvk-lainat | 2 505 | 23 % | 3,0 | 1 803 | 16 % | 2,0 | |
| Investment grade -jvk-lainat ja lainat | 3 649 | 34 % | 2,8 | 3 130 | 27 % | 2,1 | |
| High-yield -jvk-lainat ja lainat | 1 088 | 10 % | 2,7 | 1 499 | 13 % | 2,7 | |
| Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 2 | 555 | 5 % | 2,9 | 629 | 5 % | 3,6 | |
| Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 1 | 442 | 4 % | 3,0 | 532 | 5 % | 2,9 | |
| Suojaukset - Koronvaihtosopimukset | 0 | 0 % | — | 0 | 0 % | — | |
| Listatut osakkeet yhteensä | 1 169 | 11 % | — | 1 646 | 14 % | — | |
| Suomi | 0 | 0 % | — | 0 | 0 % | — | |
| Pohjoismaat | 630 | 6 % | — | 1 171 | 10 % | — | |
| Muut maat | 539 | 5 % | — | 475 | 4 % | — | |
| Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä | 5 | 0 % | — | 15 | 0 % | — | |
| Kiinteistöt | 1 | 0 % | — | 1 | 0 % | — | |
| Pääomarahastosijoitukset | 4 | 0 % | — | 14 | 0 % | — | |
| Biometriset | 0 | 0 % | — | 0 | 0 % | — | |
| Hyödykkeet | 0 | 0 % | — | 0 | 0 % | — | |
| Muut vaihtoehtoiset | 0 | 0 % | — | 0 | 0 % | — | |
| Kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt johdannaiset | 4 | 0 % | — | 0 | 0 % | — | |
| Omaisuuslajit yhteensä | 10 719 | 100 % | — | 11 610 | 100 % | — | |
| Valuuttapositio, brutto | 73 | - | — | 124 | — | — |
heikentyminen.
aktiivista hallintaa voidaan tehdä asetettujen limiittien rajoissa. Transaktioriskipositiot Ruotsin kruunua vastaan esitetään Transaktioriskipositio, If, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukoissa. Taulukoissa on esitetty avoimet nettotransaktioriskipositiot valuutoittain sekä niiden arvon muutos olettaen perusvaluutan 10 prosentin yleinen
Transaktioriskin lisäksi If altistuu translaatioriskille, joka konsernin tasolla aiheutuu ulkomaan toiminnoista, jotka
ovat muussa valuutassa kuin Ruotsin kruunussa.
ALM-riski huomioidaan riskinottohalukkuuden kautta, ja sen hallinta ja hallinnointi perustuvat Ifin Sijoituspolitiikkoihin. Jotta ALM-riskit pidetään yleisen riskinottohalukkuuden rajoissa, vakuutusvelat voidaan yhteensovittaa sijoittamalla korkoinstrumentteihin ja käyttämällä valuutta- ja korkojohdannaisia.
Korkojen aleneminen tai pysyminen alhaisella tasolla vaikuttaa negatiivisesti Ifiin, koska velkojen duraatio on Ifissä pitempi kuin varojen duraatio. Vuonna 2022 korot nousivat merkittävästi verrattuna edelliseen vuoteen, ja If sijoitti pidemmän maturiteetin instrumentteihin. Korkoherkkyys ilmaistuna korkosijoitusten keskimääräisenä duraationa oli 31.12.2022 1,9 vuotta (1,1). Vastaava vakuutusvelkojen duraatio oli 5,3 vuotta (7,0). Korkoriskiä hallitaan asettamalla herkkyysrajoja niille instrumenteille, jotka ovat herkkiä korkomuutoksille.
Vastuuvelka on IFRS 4:n mukaisesti esitetty taseessa nimellisarvoisesti. Kuitenkin näiden vastuiden taloudellinen arvo, eli tulevien korvausmaksujen nykyarvo on alttiina korkotason muutoksille. Lisäksi If on altistunut tulevalle inflaatiolle. Lisätietoja löytyy Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, If, 31.12.2022 -taulukosta kappaleessa Vakuutustoiminnan riskit.
If myöntää vakuutuksia pääosin skandinaavisissa valuutoissa ja euroissa. Valuuttariskiä pienennetään yhteensovittamalla valuutoittain vastuuvelat vastaavien sijoitusten valuuttojen kanssa tai käyttämällä valuuttajohdannaisia. Vakuutustoiminnan valuutta-altistuma suojataan säännöllisesti perusvaluuttaa vastaan. Sijoitusten valuutta-altistumaa seurataan viikoittain ja se suojataan, kun altistuma on noussut tietylle tasolle. Taso on määritetty perustuen kustannustehokkuuteen ja suojaustransaktion minimikokoon. Valuuttariskin
| Yhteensä, | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kotivaluutta, milj. SEK | EUR | USD | JPY | GBP | SEK | NOK | CHF | DKK | Muut | netto |
| Vakuutustoiminta | -3 742 | -218 | 0 | -34 | -11 | -2 318 | -5 | -1 029 | -25 | -7 381 |
| Sijoitukset | 2 304 | 297 | 1 | 11 | 108 | 2 071 | 4 | 263 | 1 | 5 058 |
| Johdannaiset | 1 370 | -113 | 13 | 16 | -78 | 229 | 2 | 760 | 13 | 2 211 |
| Transaktioriskipositio, netto | -68 | -34 | 13 | -8 | 19 | -18 | 1 | -6 | -11 | -112 |
| Herkkyys: SEK -10 % | -7 | -3 | 1 | -1 | 2 | -2 | 0 | -1 | -1 | -11 |
| Kotivaluutta, milj. SEK | EUR | USD | JPY | GBP | SEK | NOK | CHF | DKK | Muut | Yhteensä, netto |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vakuutustoiminta | -3 555 | -151 | 0 | -17 | -37 | -2 197 | -2 | -932 | -19 | -6 911 |
| Sijoitukset | 1 925 | 387 | 0 | 4 | 71 | 2 289 | 0 | 423 | 1 | 5 100 |
| Johdannaiset | 1 562 | -246 | 0 | 9 | -45 | -94 | 2 | 489 | 13 | 1 692 |
| Transaktioriskipositio, netto | -67 | -9 | 0 | -4 | -11 | -1 | 1 | -21 | -5 | -119 |
| Herkkyys: SEK -10 % | -7 | -1 | 0 | 0 | -1 | 0 | 0 | -2 | 0 | -12 |
Ifin transaktioriskipositio Ruotsin kruunuissa kuvaa yhtiön sellaisten ulkomaisten tytäryhtiöiden/sivuliikkeiden positioita, joiden kotivaluutta on muu kuin Ruotsin kruunu.
Ifissä likviditeettiriski on rajallinen, koska vakuutusmaksut kerätään etukäteen ja suurten korvausmaksujen ajankohdat tiedetään yleensä jo kauan ennen niiden maksupäivää. Likviditeettiriskejä hallitaan maksuliikennetoiminnoissa, jotka vastaavat likviditeettisuunnittelusta. Likviditeettiriskiä vähennetään myös sijoittamalla helposti likvidoitaviin varoihin.
Vastuuvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, If, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukoissa. Ifissä korkosijoitusten keskimääräinen maturiteetti oli 2,9 vuotta (2,3). Taulukoissa esitetään rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vuokrasopimusvelkojen samoin kuin vastuuvelkojen odotetuista saatavista ja maksettavista kassavirroista aiheutuva lisärahoitustarve.
Ifillä on suhteellisen vähäinen määrä rahoitusvelkoja ja siten jälleenrahoitusriski on pieni.
| If, 31.12.2022 | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Kirjanpito arvo yhteensä |
Kirjanpitoarvo, ei sopimukseen perustuvaa eräpäivää |
Kirjanpitoarvo, sopimukseen perustuva eräpäivä |
2023 | 2024 | 2025 | Kassavirrat 2026 |
2027 | 2028– 2037 |
2038– |
| Rahoitusvarat | 12 569 | 1 464 | 11 105 | 3 257 | 2 178 | 1 811 | 2 023 | 2 266 | 862 | 0 |
| Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) | 12 515 | 1 464 | 11 050 | 3 206 | 2 177 | 1 811 | 2 023 | 2 266 | 862 | 0 |
| Koronvaihtosopimukset | 4 | 0 | 4 | 3 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Valuuttajohdannaiset | 50 | 0 | 50 | 48 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Rahoitusvelat | 1 065 | 48 | 1 017 | -874 | -8 | -35 | -138 | 0 | 0 | 0 |
| Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) | 1 058 | 48 | 1 010 | -868 | -8 | -35 | -138 | 0 | 0 | 0 |
| Koronvaihtosopimukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Valuuttajohdannaiset | 7 | 0 | 7 | -6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Vuokrasopimusvelat | 160 | 0 | 160 | -26 | -23 | -23 | -22 | -18 | -59 | 0 |
| Nettovastuuvelka | 8 473 | 8 473 | 0 | -3 492 | -1 047 | -585 | -423 | -341 | -1 790 | -1 777 |
Taulukossa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin, joiden maturiteetti on sopimuksessa määritelty sekä muihin sopimuksiin. Muiden sopimusten kassavirtaprofiilin esittämisen sijasta niille esitetään ainoastaan kirjanpitoarvo. Lisäksi taulukossa on esitetty nettovastuuvelan odotetut kassavirrat eli kassavirrat jälleenvakuutuksen jälkeen. Erien luonteesta johtuen näihin lukuihin liittyy epävarmuutta.
If, 31.12.2021
| Kirjanpito | Kirjanpitoarvo, ei sopimukseen |
Kirjanpitoarvo, sopimukseen |
Kassavirrat | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | arvo yhteensä |
perustuvaa eräpäivää |
perustuva eräpäivä |
2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027– 2036 |
2037– |
| Rahoitusvarat | 13 359 | 2 182 | 11 177 | 4 225 | 1 846 | 2 128 | 1 440 | 1 334 | 526 | 0 |
| Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) | 13 342 | 2 182 | 11 160 | 4 209 | 1 845 | 2 127 | 1 440 | 1 334 | 526 | 0 |
| Koronvaihtosopimukset | 1 | 0 | 1 | 1 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Valuuttajohdannaiset | 17 | 0 | 17 | 15 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Rahoitusvelat | 997 | 44 | 953 | -686 | -102 | -4 | -33 | -148 | 0 | 0 |
| Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) | 990 | 44 | 946 | -678 | -102 | -4 | -33 | -148 | 0 | 0 |
| Koronvaihtosopimukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Valuuttajohdannaiset | 8 | 0 | 8 | -8 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Vuokrasopimusvelat | 167 | 0 | 167 | -24 | -22 | -21 | -20 | -19 | -71 | 0 |
| Nettovastuuvelka | 8 712 | 8 712 | 0 | -3 326 | -989 | -524 | -361 | -289 | -1 712 | -1 950 |
Ifin pääasialliset vastapuoliriskin lähteet ovat jälleenvakuutus, pankkitilisaldot, johdannaiset ja muut saamiset.
Vastapuoliriski, joka syntyy saamisista vakuutusasiakkailta ja muista liiketoimista aiheutuneista saamisista, on yleisesti ottaen hyvin vähäinen, koska vakuutuksen maksamatta jättäminen johtaa yleensä vakuutusturvan päättymiseen.
If käyttää jälleenvakuutusta säännöllisesti hyödyntääkseen omaa varallisuuttaan tehokkaasti, pienentääkseen pääomakustannuksia, rajoittaakseen suuria vakuutusliiketoiminnan tuloksen vaihteluita ja hyötyäkseen jälleenvakuuttajien osaamispohjasta. Jälleenvakuutuskomitea on yhteistyöfoorumi, joka varmistaa asianmukaisen jälleenvakuutussuojan saamisen vakuutusriskille Ifin riskinottohalukkuuden mukaisesti, ja arvioi sekä antaa yleisiä suosituksia jälleenvakuutukseen liittyvissä kysymyksissä.
Erittely jälleenvakuutussaamisista ja jälleenvakuuttajien korvausvastuun osuudesta Ifissä 31.12.2022 ja 31.12.2021 on esitetty luottoluokittain taulukossa Jälleenvakuutussaamiset, If, 31.12.2022 ja 31.12.2021. Taulukossa ei ole mukana 185 miljoonan euron (180) jälleenvakuutussaamisia, jotka liittyvät lähinnä captive-jälleenvakuutukseen ja lakisääteisiin pooleihin.
If, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| 31.12.2022 | 31.12.2021 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Luokitus | Yhteensä, milj. e | % | Yhteensä, milj. e | % | |
| AAA | 0 | 0 % | 0 | 0 % | |
| AA+ - A- | 163 | 100 % | 169 | 100 % | |
| BBB+ - BBB- | 0 | 0 % | 0 | 0 % | |
| BB+ - C | 0 | 0 % | 0 | 0 % | |
| D | 0 | 0 % | 0 | 0 % | |
| Luokittelematon | 0 | 0 % | 1 | 0 % | |
| Yhteensä | 163 | 100 % | 170 | 100 % |
Koska yllä esitettyjä saamisia ei ole yleensä katettu vakuuksin, koko saamisten määrä on altistunut vastapuoliriskille.
Ifin jälleenvakuutuspolitiikassa asetetaan vaatimukset jälleenvakuuttajien luottokelpoisuusluokitusten minimitasolle ja tasot vastuun enimmäismäärälle yksittäistä jälleenvakuuttajaa kohden. Ifin oma luottoriskianalyysi on lisäksi keskeisessä roolissa vastapuolien valinnassa.
Ifin jälleenvakuutuksen luottoriskikomitea arvioi ja antaa ehdotuksia koskien jälleenvakuutuksista aiheutuvia
luottoriskejä ja riskipositioita ja mahdollisia poikkeamia jälleenvakuutuspolitiikasta.
Useimmilla jälleenvakuuttajilla luottoluokitus on välillä AA+ ja A-. Kymmenen suurinta yksittäistä jälleenvakuutussaamista olivat yhteensä 199 miljoonaa euroa, mikä vastaa 57 prosenttia kaikista jälleenvakuutussaamisista mukaan lukien captive-jälleenvakuutukset ja lakisääteiset poolit.
Menevän jälleenvakuutuksen vakuutusmaksut olivat 86 miljoonaa euroa.
Ifissä johdannaisiin liittyvää vastapuoliriskiä syntyy markkinariskien hallinnan seurauksena. Pitkäaikaisten korkojohdannaisten merkitys on ollut vähäinen ja vastapuoliriskiä aiheutuu pääasiassa lyhytaikaisista valuuttajohdannaisista. Kahden osapuolen välillä tapahtuvasta johdannaiskaupankäynnistä aiheutuvaa vastapuoliriskiä pienennetään vastapuolien huolellisella valinnalla ja hajauttamisella riskikeskittymien välttämiseksi sekä käyttämällä erilaisia vakuusjärjestelyitä, kuten ISDA-puitesopimuksia täydennettynä Credit Support Annex -vakuussopimuksilla. If määrittää koronvaihtosopimuksia keskusvastapuoliyhteisöjen kautta, mikä vähentää kahden osapuolen välistä vastapuoliriskiä, mutta altistaa Ifin keskusvastapuoliyhteisöihin liittyvälle systeemiriskille.
Vahinkovakuutustoiminnan riskit Topdanmarkin vakuutusportfolio on hajautettu liiketoiminta-alueittain ja vakuutuslajeittain, mikä ilmenee seuraavasta graafista Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, Topdanmark vahinkovakuutus, 2022.
Pääasiallinen tulokseen vaikuttava vakuutusriski on katastrofeiksi luokitellut tapahtumat. Topdanmark Forsikringin erittäin kattavan jälleenvakuutusohjelman johdosta yhtiön vakuutusriskit ovat alhaiset. Jälleenvakuutusohjelman suurin omapidätystaso on yksittäistä myrskytapahtumaa kohden 100 miljoonaa Tanskan kruunua, sekä siihen liittyvä uudelleen voimaan saattaminen jokaista myrskytapahtumaa kohden. Yksittäisen tulipalovahinkotapahtuman omapidätystaso on 30 miljoonaa Tanskan kruunua. Työntekijän tapaturmavakuutuksessa
riskit katetaan jälleenvakuutuksella yhteen miljardiin Tanskan kruunuun asti ja yhtiön omapidätystaso on 50 miljoonaa Tanskan kruunua.
Terroritekojen aiheuttamat vahingot on tietyin rajoituksin katettu jälleenvakuutuksilla. Ydinvoiman, biologisten, kemikaalisten ja radiologisten ("NBCR") terroritekojen aiheuttamat vahingot ovat julkisen organisaation vastuulla. Tämä perustuu uuteen NBCR-terrorismiriskejä koskevaan lakiin. Järjestelmän mukaan Tanskan valtio kattaa ensin NBCR-hyökkäyksestä aiheutuvat kulut, mutta kulut katetaan jälkeenpäin vakuutuksenottajilta.
Topdanmark vahinkovakuutus, 2022, yhteensä 1 391 milj. euroa (1 383)
Vaikutus tulokseen
Hallituksen toimintakertomus
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
set korvaukset muodostuvat.
31.12.2022 ja 31.12.2021.
Vakuutusmaksuriskejä vähennetään liiketoimintojen eri tasoilla seuraavasti:
Ylläpitääkseen tuote- ja asiakaskohtaista kannattavuutta, Topdanmark seuraa muutoksia asiakasportfoliossaan. Vastuuvelka lasketaan uudelleen kuukausittain ja kannattavuusraportit päivitetään samassa yhteydessä. Tämän raportoinnin pohjalta arvioidaan korvaustrendejä huolellisesti ja tarvittaessa tarkistetaan hinnoittelua.
Yksityisasiakassegmentin asiakkaat riskiluokitellaan ja asiakkaat jaetaan odotetun kannattavuuden mukaisiin ryhmiin. Asiakasluokittelulla on kaksi tarkoitusta. Ensiksi se auttaa yksittäisen asiakkaan vakuutusturvan hinnan ja riskin välisen tasapainon ylläpitämisessä. Toiseksi se edesauttaa sitä, että yksittäisten asiakkaiden välillä hinnoittelu on reilua. Tavoitteena on varmistaa, että asiakkaat maksavat riskiinsä nähden oikean tasoista vakuutusmaksua ja estää tilanne, jossa liikaa maksavat subventoivat liian vähän maksavia.
Keskeisten pk-yritysten, joilla on yksilöllisesti hinnoitellut vakuutussopimukset, toteutunutta kannattavuutta seurataan asiakasarviointijärjestelmillä. Tämä mahdollistaa täsmällisten tietojen saannin asiakastasolla muun muassa tuotoista, korvauskuluista ja yhdistetystä kulusuhteesta.
Edellä kuvattujen analyysien lisäksi Topdanmark kehittää jatkuvasti vakuutusten hoitojärjestelmiään saadakseen
Topdanmark, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| Nykyinen taso | verojen jälkeen, milj. e | |||
|---|---|---|---|---|
| Tunnusluku | (2022) | Muutos nykyisessä tasossa | 2022 | 2021 |
| Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat | 80,9 % | +/- 1 prosenttiyksikköä | +/- 4,8 | +/- 5,5 |
| Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat | 82,7 % | +/- 1 prosenttiyksikköä | +/- 5,2 | +/- 5,1 |
| Nettovakuutusmaksutuotot (milj. e) | 1 242 | +/- 1 prosenttia | +/- 9,3 | +/- 10,1 |
| Nettokorvauskulut (milj. e) | 791 | +/- 1 prosenttia | +/- 5,9 | +/- 6,7 |
| Annetun jälleenvakuutuksen maksutulo (milj. e) | 89 | +/- 10 prosenttia | +/- 6,7 | +/- 6,3 |
Vakuutuslajit on jaettu lyhythäntäisiin ja pitkähäntäisiin lajeihin sen perusteella, miten kauan vahinkoilmoituksesta kestää vahingon lopulliseen korvaamiseen. Tärkeimpiä lyhythäntäisiä vakuutuslajeja Topdanmarkissa ovat erityyppiset kiinteistö- ja irtaimistovakuutukset sekä muu moottoriajoneuvon vakuutus. Lyhythäntäisten vakuutuslajien korvaukset maksetaan pääosin ensimmäisen vuoden kuluessa. Pitkähäntäiset vakuutuslajit liittyvät henkilö- ja vastuuvahinkoihin ja tällaisia vakuutuksia ovat muun muassa työntekijän tapaturmavakuutus, muu tapaturmavakuutus, moottoriajoneuvon vastuuvakuutus ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutus. Vahinkovakuutuksen korvausvastuun rakenne on esitetty seuraavassa taulukossa.
entistä yksityiskohtaisempaa tietoa. Tämä puolestaan mahdollistaa yhtiölle jatkuvan hinnoittelukehityksen sekä antaa entistä parempaa tietoa siitä, miten erityyppi-
Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot on esitetty taulukossa Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot, Topdanmark,
Topdanmark, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| 2022 | 2021 | |||
|---|---|---|---|---|
| Korvausvastuun rakenne | % | Duraatio | % | Duraatio |
| Lyhythäntäiset lajit | 17,3 | 1,1 | 13,7 | 1,1 |
| Työntekijöiden tapaturmavakuutus, eläkevastuu | 25,4 | 10,5 | 24,2 | 10,6 |
| Työntekijöiden tapaturmavakuutus, muu kuin eläkevastuu | 29,9 | 2,0 | 21,6 | 1,7 |
| Muu tapaturmavakuutus | 12,3 | 3,1 | 30,0 | 9,3 |
| Moottoriajoneuvon vastuuvakuutus, henkilövahingot | 8,3 | 2,1 | 6,0 | 2,1 |
| Yritysasiakkaiden vastuuvakuutus | 6,8 | 1,8 | 4,5 | 1,9 |
Pitkähäntäisten vakuutuslajien riskiprofiileja on yleensä vaikeampi arvioida kuin lyhythäntäisten vakuutuslajien. Pitkähäntäisten vakuutuslajien korvaukset on maksettu loppuun usein vasta 3–5 vuoden kuluttua vahinkoilmoituksesta ja harvinaisissa tapauksissa vasta 10–15 vuoden kuluttua.
Topdanmark laskee vastuuvelkariskin osittaisella sisäisellä mallillaan. Työntekijän tapaturmavakuutuksen vastuuvelkariski on selvästi suurin, minkä jälkeen tulevat muut pitkähäntäisten vakuutuslajien korvausvastuut.
Pitkän korvausajan kuluessa korvausten taso voi muuttua merkittävästi lainsäädännön, oikeuskäytäntöjen ja korvauskäytänteiden muuttuessa. Korvauskäytännöt voivat muuttua myös, jos Tanskan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauskäytännöistä päättävä elin muuttaa käytäntöjä sen suhteen, mitä ja kuinka paljon vakavissa henkilövahingoissa korvataan tai paljonko vakavissa henkilövahingoissa korvataan ansiotulojen menetyksistä. Tanskan lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa sovelletuilla käytänteillä on myös jonkin verran vaikutusta muun tapaturmavakuutuksen ja muiden henkilövahinkojen korvaustasoihin, joita noudatetaan moottoriajoneuvon vastuuvakuutuksen ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutuksen osalta. Korkeimman oikeuden päätökset saattavat myös vaikuttaa aiempien vahinkovuosien vastuuvelkaan erityisesti työntekijän tapaturmavakuutuksen osalta.
Vastuuvelkariski on lähinnä luontaista epävarmuutta, joka liittyy laskentaan ja korvausinflaatioon. Vastuuvelkariski toteutuu, jos korvausten vuotuinen kasvu ylittää yleisen hintojen kasvun tai jos oikeudellinen käytäntö tai lainsäädäntö muuttuu. Varausten riittävyyttä testataan keskeisten vakuutuslajien osalta laskemalla vastuuvelka vaihtoehtoisia malleja käyttäen ja vertaamalla velan tasoa ulkoisista lähteistä saataviin tilastotietoihin, ensisijaisesti Tanskan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauskäytännöistä päättävältä elimeltä ja Tanskan liikenneviranomaiselta saataviin tilastotietoihin.
Henkivakuutusliiketoiminnan riskit
Tässä osiossa esitetään maksutulon kehitys Topdanmark Lifen osalta liiketoiminnan myynnin toteutumispäivään 1.12.2022 saakka. Vakuutusmaksujen tuotekohtainen jakauma kahden edellisen tilikauden aikana on esitetty taulukossa Bruttovakuutusmaksutulojen lähteet, Topdanmark henkivakuutus, 31.12.2022 ja 31.12.2021.
Pitkän aikavälin arvonmuodostuksen on yleisesti ottaen perustuttava pääasiassa vakuutusriskien ottoon. Täydentääkseen vakuutustoiminnastaan syntyvää voittoa Topdanmark on valmis ottamaan tietyn määrän markkinariskiä, etenkin kun sen likviditeettiasema on vahva ja vakuutustoiminnan tuotot ovat korkeat ja vakaat. Parantaakseen keskimääräistä sijoitustuottoaan Topdanmark on korkosijoitusten lisäksi sijoittanut muun muassa osakkeisiin ja kiinteistöihin.
Markkinariskit rajoitetaan tasolle, jolla negatiivinen tulosvaikutus on rajoitettu erittäin epäsuotuisiin markkinaolosuhteisiin. Suuret riskikeskittymät tai erittäin korreloivat riskit katetaan, jotta vältettäisiin tarpeettomat tappiot ja markkinariskit. Sijoitussalkkua on hallinnoitava siten, että otetut markkinariskit eivät vaaranna normaalia liiketoimintaa tai suunniteltujen toimien toteuttamista edes epäsuotuisissa markkinaolosuhteissa.
Yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi sijoituspolitiikassa asetetaan yhtiön tavoitteet, strategiat, organisaatio ja sijoituksia koskevat raportointikäytännöt. Sijoitusstrategia
Topdanmark henkivakuutus, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Laskuperustekorolliset vakuutukset | 35 | 48 |
| Sijoitussidonnaiset vakuutukset | 366 | 381 |
| Ryhmähenkivakuutus | 33 | 35 |
| Jatkuvamaksuisten vakuutusten vakuutusmaksutulo | 434 | 464 |
| Laskuperustekorolliset vakuutukset | 1 | 7 |
| Sijoitussidonnaiset vakuutukset | 775 | 922 |
| Kertamaksuisten vakuutusten vakuutusmaksutulo | 776 | 929 |
| Bruttovakuutusmaksutulo | 1 210 | 1 393 |
Topdanmark Lifen myynnin toteutumispäivään 1.12.2022 saakka.
määritetään tarkemmin markkinariskilimiiteille ja tietyntyyppisille positioille sekä alasalkuille asetetuilla vaatimuksilla. Hallitus päättää sijoitusstrategian, joka tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Asianmukaisia riskienpienentämistekniikoita käytetään osana sijoitustoimintaa.
Sijoituksia valittaessa lähtökohtana on se, että sijoitusten ominaisuudet ja niiden kassavirtojen ajoitus vastaavat vakuutusvelkojen ominaisuuksia ja kassavirtoja. Sijoituspolitiikan tarkoitus on myös varmistaa, että yhtiön organisaatio, järjestelmät ja prosessit pystyvät tehokkaasti tunnistamaan, mittaamaan, valvomaan, hallitsemaan ja raportoimaan niitä sijoitusriskejä, joille yhtiö on altistunut.
Kun markkinariskejä mitataan ja hallitaan, kaikki riskit otetaan huomioon riippumatta siitä, johtuvatko ne aktiivisesta sijoitusvarojen hoidosta tai markkinariskinä pidettävistä eläkevastuista.
Kun kauppa Topdanmark Forsikringin ja Nordean välillä saatiin päätökseen 1.12.2022, uusi sijoitusyksikkö otti hoitaakseen kaikki Topdanmark Forsikringin front office -toimet. Sijoituspolitiikka ja siten ylipäätään riskiprofiili sekä strateginen varojen kohdentaminen säilyvät pääosin muuttumattomina. Sijoitusstrategiaa on kuitenkin muutettu. Osana myyntisopimusta kanssasijoittaminen ("saminvestering") Topdanmark Forsikringin ja Topdanmark Livforsikringin välillä on päättynyt. Positiot on siirretty ETFiin (Exchange Traded Funds). Alkuperäiset omaisuusluokka- ja maantieteelliset jakaumat pysyvät muuttumattomina. Ainoa poikkeus ovat CLO:t (collateralised loan obligation), jotka on osittain korvattu High Yield ETFillä (EUR).
Muutosten pääasiallinen tarkoitus on säilyttää riskiprofiili muuttumattomana, ja käyttää indeksiseurantaa apuna oikeiden positioiden saamiseksi, mitkä toteuttavat muun muassa riskirajoitukset ja ESG-politiikan.
Sijoitusallokaatiot
Topdanmark, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| Topdanmark vahinkovakuutus | Topdanmark henkivakuutus | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2022 | 31.12.2021 | 31.12.2022 | 31.12.2021 | ||||||
| Omaisuuslaji | Markkina arvo, milj. e |
Osuus, % | Markkina arvo, milj. e |
Osuus, % | Markkina arvo, milj. e |
Osuus, % | Markkina arvo, milj. e |
Osuus, % | |
| Korkosijoitukset yhteensä | 2 422 | 94 % | 1 863 | 89 % | 2 916 | 71 % | |||
| Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat | 544 | 21 % | 83 | 4 % | 220 | 5 % | |||
| Valtioiden jvk-lainat ja kiinteistövakuudelliset jvk-lainat | 1 722 | 67 % | 1 582 | 76 % | 2 376 | 58 % | |||
| Muut joukkovelkakirjalainat | 39 | 2 % | 5 | — % | 110 | 3 % | |||
| Indeksisidonnaiset joukkovelkakirjalainat | 91 | 4 % | 100 | 5 % | 125 | 3 % | |||
| CLO:t | 26 | 1 % | 93 | 4 % | 84 | 2 % | |||
| Listatut osakkeet yhteensä | 111 | 4 % | 120 | 6 % | 358 | 9 % | |||
| Tanska | 25 | 1 % | 28 | 1 % | 85 | 2 % | |||
| Pohjoismaat | 2 | — % | 2 | — % | 5 | — % | |||
| Muut maat | 85 | 3 % | 91 | 4 % | 268 | 7 % | |||
| Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä | 35 | 1 % | 110 | 5 % | 816 | 20 % | |||
| Kiinteistöt | 0 | — % | 59 | 3 % | 334 | 8 % | |||
| Listaamattomat osakkeet ja hedge-rahastot | 35 | 1 % | 50 | 2 % | 482 | 12 % | |||
| Kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt johdannaiset | 1 | — % | 3 | — % | 14 | — % | |||
| Omaisuuslajit yhteensä | 2 569 | 100 % | 2 095 | 100 % | 4 104 | 100 % |
Tanskan ulkopuolisissa osakesijoituksissa ja muissa joukkovelkakirjalainasijoituksissa on huomioitu johdannaisten vaikutus. Listaamattomat osakkeet ja hedge-rahastot sisältävät myös pääomarahastosijoitukset ja suorat sijoitukset listaamattomiin osakkeisiin.
Osakesalkut ovat hyvin hajautettuja eikä yksittäisiin nimiin ole merkittäviä keskittymiä, kun osakkuusyhtiöt on jätetty huomioimatta.
Sijoitusomaisuus koostuu pääosin valtion obligaatioista ja tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Näiden sijoitusten korkoherkkyys on pääosin samansuuruinen kuin vahinkovakuutusvelkojen korkoherkkyys. Täten valtion obligaatioiden ja kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoa on arvioitava suhteessa vahinkovakuutusvelan tuottovaateeseen ja arvonmuutokseen.
Luottoriskillisten joukkovelkakirjalainojen osuus on pieni osa hyvin hajautettua salkkua, ja se sisältää pääosin eurooppalaisten liikkeeseenlaskijoiden velkainstrumentteja.
Indeksiin sidottujen joukkovelkakirjalainojen salkku koostuu pääosin tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista, joiden korkotuotto ja pääoma on sidottu indeksiin.
Korkoriski lasketaan saamisille, veloille ja johdannaisille, joiden kirjanpitoarvoihin korkotaso vaikuttaa. Topdanmarkissa korkoherkkiä vakuutusvelkoja ovat vahinkovakuutusten korvausvastuut.
Korkokäyrän muutokset vaikuttavat sijoitusten ja johdannaisten markkina-arvoihin, mikä näkyy realisoitumattomina voittoina tai tappioina.
Arvioidessaan vakuutusvelkojensa arvoa ja herkkyyttä Topdanmark on käyttänyt Solvenssi II -diskonttokorkokäyrää, joka perustuu volatiliteettikorjattuun markkinakorkokäyrään. Tanskan kruunu -määräisen korkokäyrän volatiliteettikorjauskomponentti perustuu tanskalaisten kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen ja eurooppalaisten yritysten joukkovelkakirjalainojen luottoriskimarginaaleihin.
Yleisesti ottaen korkoriskiä rajoitetaan ja hallitaan sijoittamalla korollisiin omaisuuseriin niin, että taseen nettomääräinen korkoriskialtistuma saadaan alennettua halutulle tasolle. Näin ollen tanskalaisilla kiinteistövakuudellisilla ja Tanskan valtion joukkovelkakirjalainoilla on keskeinen asema sijoitussalkuissa. Lisäksi taseen korkoherkkyyden pienentämiseksi on käytetty koronvaihtosopimuksia suojaustarkoituksessa.
Tanskalaisten osakkeiden osalta osakesalkku on koottu perustuen OMXCCAP-indeksiin ja on arvioitu ETF Xact OMXC25:n perusteella. Muut osakesijoitukset ovat ulkomaisten sijoitusten osakesalkussa, jossa sijoitukset pyrkivät seuraamaan MSCI World DC -indeksiä sopivilla maantieteellisillä ETF:illä USAssa, Euroopassa ja Japanissa. Näin ollen Topdanmarkin osakesalkku on kokonaisuudessaan hyvin hajautettu.
Kiinteistöriski on rajoittunut omassa käytössä oleviin kiinteistöihin Ballerupissa ja Vibyssä. Kiinteistöt arvostetaan Tanskan valvontaviranomaisen säännösten mukaan eli markkina-arvoon vuokrataso ja vuokrasopimusehdot huomioiden.
Suurin osa Topdanmarkin korkosijoituksista koostuu AAA-luokitelluista tanskalaisista kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Riskin katsotaan olevan hyvin vähäinen, koska liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuus on hyvä ja sijoitusten luottoriskimarginaalit ovat linjassa Topdanmarkin tavoittelemien riski-tuottotasojen kanssa. Salkku on hyvin hajautettu sekä maantieteellisesti että liikkeeseenlaskijatyypeittäin. Näin ollen keskittymäriskille altistuminen on vähäistä.
Sijoituspolitiikka edellyttää, että salkku on hyvin hajautettu liikkeeseenlaskijoiden määrän osalta, eikä sisällä liian suuria yksittäisen liikkeeseenlaskijan keskittymiä. Spread-riski aiheutuu pääosin kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Koska niiden osuus salkussa on korkea, ne ovat myös merkittävin markkinariskin komponentti SCR:llä mitattuna.
Käytännössä ainoa valuuttariskin lähde on sijoitusomaisuus, koska vakuutusvelat ovat Tanskan kruunuissa. Valuuttariskiä vähennetään johdannaisilla, ja valuuttakohtaiset nettomääräiset riskipositiot ovat vähäisiä euroa lukuun ottamatta.
Valuuttariskiä arvioidaan SCR-perusteisesti. Se on laskettu useimmille valuutoille olettamalla 25 prosentin muutos valuuttakurssissa. Poikkeuksena on riskipositioltaan merkittävin valuutta euro, jonka muutoksena käytetään 0,39 prosenttia, koska Tanskan kruunu on sidottu euroon.
Inflaatio-odotus sisältyy implisiittisesti malleihin, joita Topdanmark käyttää vakuutusvelkojen arvon laskennassa. Varaukset lasketaan palkkojen odotetun tulevan indeksoinnin perusteella.
Odotettavissa oleva korkeampi inflaatiovauhti sisällytetään yleisesti vakuutusvelkoihin viiveellä, kun taas tulokseen vaikuttaa vakuutusmaksujen korkeampi indeksointi tulevaisuudessa. Työntekijän tapaturmavakuutuksen inflaatioriskin vähentämiseksi Topdanmark käyttää indeksisidonnaisia joukkovelkakirjalainoja ja johdannaisia suojatessaan merkittävän osan kyseessä olevien vakuutuslajien inflaatioherkistä kassavirroista.
Topdanmark-konsernilla on vahva likviditeettiasema. Ensinnäkin asiakkaiden maksuihin liittyvä likviditeettiriski on hyvin vähäinen, koska vakuutusmaksut maksetaan vakuutuskauden alussa. Toiseksi harjoitetun vakuutustoiminnan osista syntyvä kokonaisuus on luonteeltaan sellainen, että likviditeettikriisin toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Vakuutusvelat ovat luonteeltaan vakaita, ja sijoitussalkuissa rahamarkkinasijoituksia täydentää suuri määrä likvidejä listattuja Tanskan valtion joukkovelkakirjoja ja kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjoja.
Kokemus melko merkittävistä ja äkillisistä pitkiäaikaisten korkojen muutoksista on vahvistanut, että markkinahäiriöt eivät vaikuta merkittävästi edellä mainittujen sijoitustyyppien likviditeettiin.
Vakuutusvelkojen ja joukkovelkakirjalainasalkun kassavirtojen erääntymisrakenne on esitetty seuraavassa taulukossa.
Topdanmark, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| Kirjanpitoarvo | 1 | 2–6 | 7–16 | 17–26 | 27–36 | > 36 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 882 | -601 | -735 | -400 | -155 | -60 | -14 |
| 1 426 | -563 | -648 | -250 | -102 | -53 | -12 |
| 3 001 | -285 | -988 | -1 268 | -500 | -140 | -38 |
| 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 4 176 | 1 550 | 1 483 | 1 894 | 501 | 0 | 0 |
| 1 818 | 1 092 | 1 046 | 342 | 76 | 5 | 0 |
| Kassavirtavuodet |
* Ei sisällä Topdanmark Livin joukkovelkakirjalainasalkkua.
Joukkovelkakirjalainasalkun odotetut kassavirrat on laskettu perustuen optiokorjattuun duraatioon, jota käytetään joukkovelkakirjalainasalkun duraation laskemisessa. Optiokorjaus liittyy pääasiallisesti tanskalaisiin kiinteistövakuudellisiin joukkovelkakirjalainoihin ja kuvastaa odotettua duraatiota ottaen huomioon lainanottajan laina-aikaa lyhentävä optio lunastaa laina takaisin kiinnitysluottolaitoksen kautta minä ajanhetkenä tahansa.
Topdanmark altistuu vastapuoliriskille sekä vakuutusettä sijoitustoiminnassaan. Korko- ja osakesijoituksiin liittyvä luottotappioriski katetaan vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa spread-riski- ja osakeriskimoduuleissa, joten niitä ei käsitellä tässä yhteydessä.
Vastapuoliriskin pääasialliset lähteet ovat yksittäisiin pankkeihin tehdyt talletukset, pankkien kanssa tehdyt johdannaissopimukset ja saamiset jälleenvakuutusyhtiöiltä lisättynä tulevilla mahdollisilla saamisilla. Nämä saamiset arvioidaan perustuen katastrofiskenaarioon, jossa tapahtuman todennäköisyys on kerran 200 vuodessa. Topdanmarkin vastapuoliriski lasketaan käyttäen SCR:n standardikaavaa.
Vakuutustoiminnassa jälleenvakuutusyhtiöiden maksukyky on keskeisin vastapuoliriskitekijä. Topdanmark minimoi tämän riskin ostamalla jälleenvakuutusturvan ensisijaisesti jälleenvakuutusyhtiöiltä, joilla on vähintään luottoluokitus A-, ja hajauttamalla jälleenvakuutusturvaa useiden jälleenvakuuttajien kesken.
Jälleenvakuutusvastapuolten osalta hallitus hyväksyy ohjeet siitä, kuinka suuri osa jälleenvakuutustarpeesta voidaan allokoida kullekin jälleenvakuuttajalle. Tämä osuus määräytyy jälleenvakuuttajan luokituksen sekä Topdanmarkin jälleenvakuuttajasta tekemän oman arvion perusteella. Suurimmat riskikeskittymät saattavat toteutua vakavan katastrofitapahtuman seurauksena. Katastrofin syitä voivat olla muun muassa myrskyt ja kaatosateet.
Topdanmarkille voi aiheutua tappioita, mikäli sen vastapuolet eivät kykene suoriutumaan joukkovelkakirja-, laina- tai rahoitus- ja johdannaissopimuksia koskevista velvoitteistaan. Topdanmarkin korkosijoitukset koostuvat pääosin tanskalaisten liikkeeseenlaskijoiden kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Topdanmark pyrkii aina hajauttamaan sijoituksensa hyvin, ei pelkästään koskien yksittäisiä velallisia vaan myös maantieteellisesti, pienentääkseen yksittäisiin velallisiin kohdistuvia riskejä.
Rahoitus- ja johdannaissopimusten vastapuoliriskejä rajoitetaan valitsemalla vastapuolet huolella. Vakuus vaaditaan, kun rahoitussopimusten arvo ylittää ennalta määrätyt rajat. Rajojen suuruus riippuu vastapuolen luottoluokituksesta ja sopimuksen ehdoista.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Hastings tarjoaa moottoriajoneuvo- ja kotivakuutuksia Ison-Britannian markkinoilla Gibraltarilla sijaitsevan Advantage-vakuutusyhtiön kautta.
Solvenssi II -vakuutuslajit ovat:
Advantagen määrittämän riskinottohalukkuuden mukaan hinnoittelulla tulee saavuttaa vahinkosuhde, joka on vahinkosuhdetavoitteelle asetettujen rajojen sisällä. Hintoja päivitetään säännöllisesti, jotta Advantage pysyisi kilpailukykyisenä ja pystyisi tarjoamaan kohdistettuja etuja vakuutuksenottajille. Hinnanmuutoksia tarkasteltiin ja korjattiin säännöllisesti, jotta hinnoittelussa säilyisi
Hastings, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| 31.12.2022 | 31.12.2021 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Duraatio | Milj. e | Duraatio | |
| Moottoriajoneuvon vastuuvakuutus | 2 145 | 2,2 | 2 075 | 4,6 |
| Muu moottoriajoneuvon vakuutus | 834 | -0,2 | 692 | 0 |
| Palo- ja muu omaisuusvahinkovakuutus | 35 | 1,2 | 20 | 1 |
| Yhteensä | 3 014 | 1,5 | 2 787 | 3,4 |
ketteryys ja inflaatioriski otettaisiin asianmukaisesti huomioon. Matkustusdata osoittaa liikenteen palanneen pandemiaa edeltäneelle tasolle, mutta erilaisin huipputrendein. FCAn (Financial Conduct Authority) vakuutusten yleisten hinnoitteluperiaatteiden ("GIPP") muutokset tulivat voimaan vuoden 2022 alusta alkaen; kaikki liikenne- ja kotivakuutukset olivat GIPP-yhteensopivia ennen käyttöönottoa ja jatkuvat tarkistusprosessit käytössä. Oikea-aikaisten hinnoittelutoimien ansiosta nettomaksutulo kasvoi vuoden 2022 ensimmäisellä puolikkaalla huolimatta GIPPistä johtuneesta markkinoiden laajuisesta kysynnän vähenemisestä.
Viikoittaisen seurannan pohjalta hyväksytään muutokset hinnoittelusuunnitelmaan ja käydään läpi asiakastuotot. Rating-analyysikomitea (Rating Analysis Committee, "RAC") hyväksyy segmentti- ja vakuutuslajikohtaiset hinnanmuutokset. Päämääränä on taata, että vakuutusliiketoiminta on voitollinen.
Tarkastuksia suoritetaan säännöllisin väliajoin, jotta voidaan varmistua siitä, että vakuutus- ja hinnoitteluohjeita sovelletaan oikein. Advantage ylläpitää kontrollilokia ulkoisen palvelutuottajan virheiden identifiointia, raportointia ja niihin reagointia varten.
Advantage ei ota merkittävää vastuuvelkariskiä ja pitää sisäistä riskimarginaalia 75 prosentin luottamusvälillä verrattuna sisäiseen parhaaseen estimaattiin. Vastuuvelan laskenta perustuu asiantuntija-arvioihin. Hastings-konsernin pääaktuaari laskee parhaan estimaatin ja vanhempi aktuaari varmentaa käytetyn datan sekä parhaan estimaatin laskennassa käytettyjen tekniikoiden ja oletusten soveltuvuuden. Riippumaton kolmas osapuoli laskee lisäksi oman parhaan estimaattinsa. Advantagella on useita kuukausittaisia, kvartaalittaisia ja puolivuosittaisia kontrolleja, jotka takaavat vastuuvelan riittävyyden.
Hastingsin tilivuoden 2022 bruttomaksutulot olivat 1 313 miljoonaa euroa.
Hastings, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| Vastuuvelan erä | Riskitekijä | Riskiparametrin muutos | Vaikutus, milj. e 2022 |
Vaikutus, milj. e 2021 |
|---|---|---|---|---|
| Nimellismääräinen vastuuvelka (IFRS 4) |
Inflaatio kasvaa | Yhden prosenttiyksikön kasvu | 16,9 | 22,8 |
| Toistuvaismaksut (Periodic Payment Orders) |
Kuolevuus laskee | Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella |
0,2 | 0,1 |
| Diskontattu vastuuvelka (IFRS 4) Diskonttokorko laskee | Yhden prosenttiyksikön lasku | 3,2 | 3,9 |
Advantage säilytti kurinalaisen lähestymisen hinnoitteluun huolimatta markkinakilpailusta. Vakuutusten määrä kasvaa vuosittain. Kurinalaisesti mutta ketterästi toteutetut muutokset vakuuttamisessa ja hinnoittelussa johtivat moneen harkittuun hinnanmuutokseen vuonna 2022.
Graph 26, 2, 3 Korvauskulujen inflaatiolla oli suuri vaikutus riskiprofiiliin vuonna 2022. Yhdistelmä korjaamoiden
viivästyksistä, osien saatavuusongelmista, COVID-19:n jäännösvaikutuksista talouteen, yhdessä Venäjä–Ukrainasodan sekä elinkustannuskriisin kanssa tuli ottaa huomioon vuoden aikana. Tehokas hinnoittelu, korvauskäsittely ja tapahtumatiheyskokemus on johtanut tuottoihin ja korkeampaan omaan pääomaan, jolloin vakavaraisuussuhde oli Advantagen tavoitevyöhykkeen sisällä tai yläpuolella koko tilikauden ajan.
Hastings, 31.12.2022, yhteensä 1 313 milj. euroa (1 127)
Nousevat korot ovat laskeneet odotusten mukaisesti markkina-arvoa – taseen varauksiin kirjatut tappiot ja Solvenssi II -vaikutukset tasoittuvat korvausten vähenemisellä. Eräpäivään pidettävästä korkosalkusta ei realisoitunut tappioita. Kirjanpidollinen tuotto on kasvanut merkittävästi vuoden aikana, mikä tukee kannattavuutta.
Vuonna 2022 myös Hastings-konsernissa panostettiin entistä enemmän ESG-aloitteisiin; Advantage allekirjoitti YK:n sijoitusperiaatteet ja kolmannella kvartaalilla Hastings-konserni sitoutui Science Based Target -aloitteeseen (SBTi). Advantage ylläpitää ESG-luokituksen mukaista AA-tason sijoitussalkkua, ylittäen ESGluokitusvaatimuksen A, joka on määritelty vastuullisen sijoittamisen sääntelykehikossa. Sijoitussalkun ESG-yleispistemäärä nousi 7,6:een, mikä on 0,6:lla vertailuindeksiä korkeampi. Hastings on sitoutunut vähentämään sijoitussalkun hiilidioksidipäästöjä ja vähentämään hiili-intensiteettiä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä tavoitteenaan olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
Hastingsin sijoitusportfoliolle on asetettu tuottotavoite hallituksen määrittelemän konservatiivisen riskinottohalukkuuden rajoissa. Johdon pyrkimyksenä on toimia harkiten riskinottohalukkuuden asettamissa rajoissa. Riskinottohalukkuus sisältää alhaisen rajan varojen ja velkojen arvoihin vaikuttavien markkinahintojen heilahtelusta aiheutuville tappioille sekä velkojen profiiliin sopimattomille varoille. Tästä johtuen sijoitusstrategia määrittää rajat oman pääoman ehtoisille vastuille.
Hastings, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| Keski Keski Markkina määräinen Markkina arvo, maturiteetti, arvo, Omaisuuslaji milj. e Osuus, % vuotta milj. e Osuus, % vuotta Korkosijoitukset yhteensä 1 287 98 % 3,3 1 095 97 % Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat 246 19 % 0,0 159 14 % 0,0 Valtioiden joukkovelkakirjalainat 71 5 % 0,1 0 0 % 0,0 Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat 970 74 % 4,3 936 83 % 4,2 Katetut jvk-lainat 0 0 % 0,0 0 0 % 0,0 Investment grade -jvk-lainat ja lainat 954 72 % 4,4 921 82 % 4,1 High-yield -jvk-lainat ja lainat 16 1 % 4,0 15 1 % 4,5 Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 2 0 0 % — 0 0 % — Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 1 0 0 % — 0 0 % — Suojaukset - Koronvaihtosopimukset 0 0 % — 0 0 % — Listatut osakkeet yhteensä 0 0 % — 0 0 % — Iso-Britannia 0 0 % — 0 0 % — Muut maat 0 0 % — 0 0 % — Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä 32 2 % — 30 3 % — Kiinteistöt 0 0 % — 0 0 % — Pääomarahastosijoitukset 0 0 % — 0 0 % — Biometriset 0 0 % — 0 0 % — Hyödykkeet 0 0 % — 0 0 % — Muut vaihtoehtoiset 32 2 % — 30 3 % — Kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt johdannaiset 0 0 % — 0 0 % — Omaisuuslajit yhteensä 1 320 100 % — 1 125 100 % — |
2022 | 2021 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| määräinen maturiteetti, |
|||||||
| Valuuttapositio, brutto | 0 | 0 % | — | 0 | 0 % | — |
Velkainstrumenteista koostuva pääasiallinen sijoitusportfolio ja sitä tukeva hajautettu kollektiivisten sijoitusten portfolio ovat Advantagen omistuksessa. Advantagen hallitus työskentelee salkunhoitajien ja sijoituskonsulttien kanssa maksimoidakseen tuotot ja minimoidakseen riskit sekä turvatakseen pääoman. Portfolion rakenteelle, sijoitusluokille ja yksittäisille limiiteille asetetut kriteerit
ovat yhdenmukaisia alhaisen riskinottohalukkuuden kanssa. Sijoituksille asetettujen kriteerien toteutumista valvotaan vuosineljänneksittäin niin sisäisesti kuin käyttäen ulkoisia konsultteja. Valvonnan tulokset raportoidaan sijoituskomitealle sekä riski- ja compliancekomitealle vuosineljänneksittäin.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Advantagella ei ollut suoria sijoituksia johdannaisiin tilikauden aikana. Advantagella on kuitenkin omistuksia sellaisissa rahastoissa, joissa käytetään johdannaisia niin suojaus- kuin tuottotarkoituksessa.
Advantage hallinnoi taseen korkoriskiä pääasiassa saman duraation omaavilla varoilla ja veloilla, jolloin korot ovat niin pitkälle kuin mahdollista yhtenäiset, ja täten korkoriski alentunut. Sijoituskomitea valvoo kvartaaleittain taseen korkoriskin hallintaa. Valvonta varmistaa myös, että tiukasti asetettuja duraatioiden yhteensopimattomuusrajoja noudatetaan.
Advantagen hallinnoimat sijoitukset ovat lyhytkestoisia ja likvidejä. Käteinen ja rahoitusvarat säilytetään nykyisillä tileillä tai lyhytaikaisissa rahamarkkinatuotteissa. Näiden kestoaika on yleensä alle 60 päivää, jolloin herkkyys korkomuutoksille on pienempi kuin pidempikestoisissa sijoituksissa.
Sijoituskomitea valvoo likviditeettiprofiilia ja sijoitusten kassavirtaa kvartaaleittain, jotta varmistetaan Advantagen vastuiden täyttyminen tulevaisuudessa.
Advantagen sijoitusjohtajat huolehtivat sijoitussalkun likviditeettiriskin hallinnasta varmistamalla, että arvopapereita voidaan myydä tehokkaasti, jos tarvitaan käteisvaroja. Sijoitusjohtajat pyrkivät ostamaan arvopapereita, joissa on suuri liikkeeseenlaskukoko, liikkeeseenlaskusta on alle 5 vuotta ja joiden kanssa käydään kauppaa säännöllisesti. Likviditeettipisteytys perustuu aikaan liikkeeseenlaskusta, liikkeeseenlaskun kokoon, kaupankäynnin volyymiin ja havaittuihin osto- ja myyntikurssin erotuksiin.
Hastings, 31.12.2022
| Kirjanpitoarvo | Kirjanpitoarvo | Kassavirrat | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Kirjanpito arvo yhteensä |
ilman sopimuksellista eräpäivää |
sopimukseen perustuva eräpäivä |
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028– 2037 |
2038– |
| Rahoitusvarat | 1 320 | 306 | 1 014 | 249 | 138 | 301 | 247 | 79 | 0 | 0 |
| Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) | 1 320 | 306 | 1 014 | 249 | 138 | 301 | 247 | 79 | 0 | 0 |
| Koronvaihtosopimukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Rahoitusvelat | 73 | 0 | 73 | -29 | -46 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) | 73 | 0 | 73 | -29 | -46 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Koronvaihtosopimukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Vuokrasopimusvelat | 14 | 0 | 14 | -5 | -5 | -2 | -1 | 0 | 0 | 0 |
| Nettovastuuvelka | 1 060 | 1 060 | 0 | -451 | -225 | -149 | -81 | -53 | -58 | -44 |
Hastings, 31.12.2021
| Kirjanpito arvo |
Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista |
Kirjanpitoarvo sopimukseen perustuva |
Kassavirrat | 2027– | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | yhteensä | eräpäivää | eräpäivä | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2036 | 2037– |
| Rahoitusvarat | 1 125 | 217 | 908 | 253 | 187 | 121 | 201 | 143 | 3 | 0 |
| Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) | 1 125 | 217 | 908 | 253 | 187 | 121 | 201 | 143 | 3 | 0 |
| Koronvaihtosopimukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Rahoitusvelat | 329 | 0 | 329 | -10 | -21 | -9 | -302 | 0 | 0 | 0 |
| Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) | 329 | 0 | 329 | -10 | -21 | -9 | -302 | 0 | 0 | 0 |
| Koronvaihtosopimukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Vuokrasopimusvelat | 15 | 0 | 15 | -4 | -4 | -4 | -2 | -1 | -1 | 0 |
| Nettovastuuvelka | 840 | 840 | 0 | -345 | -191 | -121 | -57 | -39 | -47 | -40 |
Vastapuoliriski kuvaa sitä riskiä, että vastapuoli ei pysty maksamaan velvoitteitaan kokonaisuudessaan eräpäivään mennessä. Hastingsilla on vastapuoliriskiä johtuen jälleenvakuutussaamisista, rahoitusvaroista ja käteisistä varoista. Hastings-konsernissa on useita valvontakeinoja, jotka vähentävät vastapuoliriskiä, kuten jälleenvakuutusten vuosittaiset tarkastukset, luottoluokitustoleranssit alhaisen riskinottohalukkuuden mukaisesti ja matalariskinen, hajautettu sijoitussalkku.
Jälleenvakuutus on yksi avaintekijä riskejä pienennettäessä. Advantagen jälleenvakuutusohjelma sisältää Excess of Loss- ja Quota Share -suojan. Vuonna 2022 Advantagen ajoneuvovakuutusten omapidätystaso oli nettona yksi miljoonaa Englannin puntaa per vahinko ja kotivakuutusten omapidätystaso oli 5,0 miljoonaa Englannin puntaa (noin 5,6 miljoonaa euroa) per vahinkotapahtuma. Vuonna 2022 AICL:n hallitus vähensi liikenteen Quota Share -osallistumista 50 prosentista
Hastings, 31.12.2022 ja 31.12.2021
35 prosenttiin, johtuen pääasiassa muutoksesta riskinottohalukkuudessa. AICL:n jälleenvakuutusstrategia tullaan päivittämään linjaan riskinottohalukkuuden kanssa.
Advantage on asettanut minimivaatimukset jälleenvakuuttajien luottokelpoisuudelle ja keskittymäriskille vähentääkseen jälleenvakuutukseen liittyvää luontaista vastapuoli- ja luottoriskiä.
Riskejä vähentääkseen, silloin kun se on mahdollista, Advantage pyrkii:
Vastuuvelan muutos esitetään vuodelta 2022 taulukossa Vastuuvelan muutoksen analyysi ennen jälleenvakuuttajien osuutta, Mandatum Life, 31.12.2022.
| 2022 | 2021 | |||
|---|---|---|---|---|
| Luokitus | Yhteensä, milj. e | % | Yhteensä, milj. e | % |
| AAA | 0 | 0 % | 0 | 0 % |
| AA | 1 221 | 65 % | 1 224 | 65 % |
| A | 649 | 35 % | 653 | 35 % |
| BBB | 3 | 0 % | 3 | 0 % |
| Alle BBB | 0 | 0 % | 0 | 0 % |
| Luokittelematon | 0 | 0 % | 0 | 0 % |
| Yhteensä | 1 874 | 100 % | 1 880 | 100 % |
Vastuuvelan muutoksen analyysi ennen jälleenvakuuttajien osuutta
Mandatum Life, 31.12.2022
| Asiakas | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e Sijoitussidonnainen pl. Baltia |
Velka 2021 10 526 |
Maksut 1 285 |
Korvaukset -734 |
Kuormitustulo -104 |
Takuutuotot 0 |
hyvitykset 0 |
Muut -1 061 |
Velka 2022 9 912 |
Osuus, % 77 |
| Yksilöllinen eläkevakuutus | 1 778 | 52 | -24 | -20 | 0 | 0 | -308 | 1 478 | 11 |
| Henkivakuutus | 2 495 | 73 | -146 | -19 | 0 | 0 | -342 | 2 062 | 16 |
| Kapitalisaatiosopimukset | 4 721 | 1 065 | -510 | -41 | 0 | 0 | -220 | 5 015 | 39 |
| Ryhmäeläkevakuutus | 1 532 | 95 | -54 | -24 | 0 | 0 | -192 | 1 357 | 11 |
| Laskuperustekorollinen ja muut pl. Baltia | 3 236 | 104 | -364 | -31 | 80 | 4 | -61 | 2 969 | 23 |
| Eriytetty ryhmäeläkekanta | 751 | 2 | -45 | -1 | 16 | 4 | -12 | 715 | 6 |
| Laskuperustekorko 3,5 % | 485 | 2 | -45 | -1 | 16 | 4 | -10 | 451 | 4 |
| Korkotäydennys (3,5 % -> 0,0 %) | 183 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -15 | 169 | 1 |
| Tulevien lisäetujen vastuu | 82 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 13 | 96 | 1 |
| Ryhmäeläkevakuutus | 1 397 | 32 | -168 | -4 | 41 | 0 | 12 | 1 309 | 10 |
| Laskuperustekorko 3,5 % | 1 129 | 0 | -133 | -2 | 37 | 0 | 13 | 1 044 | 8 |
| Laskuperustekorko 2,5 %, 1,5 % tai 0,0 % | 268 | 32 | -35 | -2 | 4 | 0 | -2 | 265 | 2 |
| Yksilöllinen eläkevakuutus | 550 | 4 | -123 | -3 | 19 | 0 | 43 | 490 | 4 |
| Laskuperustekorko 4,5 % | 377 | 2 | -56 | -2 | 15 | 0 | -5 | 331 | 3 |
| Laskuperustekorko 3,5 % | 112 | 1 | -35 | -1 | 4 | 0 | 23 | 104 | 1 |
| Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 % | 61 | 0 | -32 | 0 | 1 | 0 | 26 | 56 | — |
| Yksilöllinen henkivakuutus | 130 | 30 | -19 | -9 | 5 | 0 | -14 | 122 | 1 |
| Laskuperustekorko 4,5 % | 49 | 4 | -2 | -1 | 2 | 0 | -1 | 51 | — |
| Laskuperustekorko 3,5 % | 63 | 8 | -9 | -3 | 2 | 0 | -5 | 57 | — |
| Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 % | 18 | 18 | -8 | -5 | 0 | 0 | -8 | 15 | — |
| Kapitalisaatiosopimukset | 28 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -3 | 25 | — |
| Laskuperustekorko 3,5 % | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | — |
| Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 % | 28 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -3 | 25 | — |
| Tulevien lisäetujen vastuu | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | — |
| Korkotäydennys | 274 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -63 | 211 | 2 |
| Kuolevuustäydennys | 71 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -8 | 63 | — |
| Tuleva jälleenvakuutus | 1 | 0 | -1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | — |
| Muu velka | 35 | 37 | -8 | -15 | 0 | 0 | -17 | 32 | — |
| Mandatum Life pl. Baltia | 13 762 | 1 390 | -1 098 | -135 | 80 | 4 | -1 123 | 12 881 | 100 |
| Baltia | 196 | 10 | -27 | -3 | 0 | 0 | -176 | 0 | — |
| Sijoitussidonnainen | 186 | 9 | -26 | -3 | 0 | 0 | -166 | 0 | — |
| Muut | 10 | 1 | -1 | 0 | 0 | 0 | -10 | 0 | — |
| Mandatum Life -konserni yhteensä | 13 958 | 1 399 | -1 125 | -138 | 81 | 4 | -1 299 | 12 881 | 100 |
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Mandatum Lifen pääasialliset biometriset riskit ovat pitkäikäisyys, kuolevuus ja työkyvyttömyys. Yleisesti ottaen sopimusten pitkä duraatio ja se, että Mandatum Lifen oikeus muuttaa vakuutussopimusten ehtoja ja vakuutusmaksuja on rajoitettu, kasvattaa biometrisiä riskejä. Mikäli vakuutusmaksut osoittautuvat riittämättömiksi, eikä niitä ole mahdollista korottaa, vastuuvelkaa täydennetään odotettavissa olevaa tappiota vastaavalla kasvun määrällä.
Pitkäikäisyysriski on Mandatum Lifen biometrisistä riskeistä merkittävin. Myös korkotaso vaikuttaa merkittävästi pitkäikäisyysriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mitä alempi käytettävä diskonttokorko on, sitä korkeampi pitkäikäisyysriskin vakavaraisuusvaatimus on ja päinvastoin. Laskuperustekorollinen ryhmäeläkekanta muodostaa suurimman osan pitkäikäisyysriskistä. Laskuperustekorolliset ryhmäeläkkeet ovat olleet uusilta jäseniltä pääosin suljettuja useiden vuosien ajan, ja tämän vuoksi jäsenten keski-ikä on suhteellisen korkea, lähes 70 vuotta. Sijoitussidonnaisten ryhmäeläkkeiden ja yksilöllisten eläkevakuutusten kannassa pitkäikäisyysriski ei ole niin merkittävä, sillä vakuutukset ovat pääsääntöisesti määräaikaisia ja niihin liittyvät henkivakuutukset pienentävät pitkäikäisyysriskiä.
Pitkäikäisyysriskin vuotuista riskiliikkeen tulosta ja kuolleisuustrendiä analysoidaan säännöllisesti. Eriytetyn ryhmäeläkekannan vastuuvelan laskennassa käytettyä elinajan odotetta tarkistettiin vuonna 2014 ja muun ryhmäeläkekannan osalta vuosina 2002 ja 2007. Yhteensä muutokset kasvattivat vuoden 2021 vastuuvelkaa 63 miljoonalla eurolla (71) sisältäen eriytetyn ryhmäeläkekannan 52 miljoonan euron kuolevuustäydennyksen. Näiden muutosten jälkeen kumulatiivinen pitkäikäisyysriskin tulos on ollut ylijäämäinen. Vuoden 2022 pitkäikäisyyden riskiliike oli ryhmäeläkkeissä 7,8 miljoonaa euroa (11,3) voitollinen, kun huomioidaan täydennysvastuiden 7,6 miljoonan euron purku.
Henkivakuutuksen kuolevuusliikkeen tulos oli voitollinen. Merkittävimpänä kuolevuusliikkeen heikkenemiseen vaikuttavana riskinä nähdään mahdollinen pandemia. Vuosien 2020–2022 aikana koronaviruspandemia ei kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi kuolevuusliikkeen tulokseen. Tämä johtuu siitä, että koronaviruspandemialla on ollut huomattava vaikutus vanhojen ihmisten kuolleisuuteen ja yleensä henkilöt, joilla on henkivakuutus, ovat nuorempia.
Muiden biometristen riskien osalta riskiliike on ollut kokonaisuutena voitollista, vaikka eri riskien välillä on voimakasta vaihtelua. Työkyvyttömyys- ja sairauskuluvakuutuksissa riskiä pienentää pitkällä aikavälillä se, että yhtiöllä on oikeus korottaa vakuutusmaksuja olemassa
Mandatum Life, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| 2022 | 2021 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Riskitulo | Korvausmenot | Korvaussuhde | Riskitulo | Korvausmenot | Korvaussuhde | ||
| Henkivakuutus | 46,5 | 22,2 | 48 % | 47,3 | 17,3 | 37 % | ||
| Kuolevuus | 27,4 | 17,2 | 63 % | 28,2 | 12,1 | 43 % | ||
| Sairastavuus ja työkyvyttömyys | 19,1 | 5,0 | 26 % | 19,1 | 5,3 | 28 % | ||
| Eläkevakuutus | 80,1 | 72,9 | 91 % | 83,5 | 72,1 | 86 % | ||
| Yksilöllinen eläke | 13,9 | 14,6 | 105 % | 14,0 | 14,6 | 104 % | ||
| Ryhmäeläke | 66,2 | 58,3 | 88 % | 69,4 | 57,4 | 83 % | ||
| Kuolevuus (pitkäikäisyys) | 64,9 | 57,2 | 88 % | 67,9 | 56,6 | 83 % | ||
| Työkyvyttömyys | 1,2 | 1,1 | 94 % | 1,6 | 0,9 | 54 % | ||
| Yhteensä | 126,6 | 95,1 | 75 % | 130,8 | 89,4 | 68 % |
olevien sopimusten osalta, mikäli vakuutuskorvauksissa tapahtuu epäsuotuisaa kehitystä.
Jälleenvakuutuksen jälkeiset korvaussuhteet, Mandatum Life, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukossa esitetään Mandatum Lifen riskiliikkeen tulos ilman Baltian liiketoimintaa. Toteutuneen korvausmenon suhde laskuperusteiden mukaiseen korvausmenoon oli 75 prosenttia vuonna 2022 (68). Taulukosta voi myös arvioida riskiliikkeen herkkyyttä. Esimerkiksi henkivakuutuksen osalta kuolevuuden kaksinkertaistuminen nostaisi maksetut korvaukset 17 miljoonasta eurosta 34 miljoonaan euroon.
Mandatum Lifen vakuutuskanta on suhteellisen hyvin hajautunut, eikä se sisällä merkittäviä riskikeskittymiä. Yhtiön ottamalla katastrofijälleenvakuutuksella pienennetään mahdollisten riskikeskittymien merkitystä entisestään.
Yleisesti henkivakuutuksien biometrisiä riskejä rajoitetaan huolellisella vastuunvalinnalla, riskejä ja kustannuksia vastaavalla hinnoittelulla, myönnettävien turvien suuruuden rajoituksilla sekä jälleenvakuutuksella. Mandatum Lifen vastuunvalintapolitiikassa on määritetty periaatteet riskin valinnalle ja limiitit vakuutettaville summille ja jälleenvakuutuspolitiikka ohjaa jälleenvakuutuksen käyttöä. Hallitus hyväksyy vastuunvalintapolitiikan, jälleenvakuutuspolitiikan, vakuutussopimusten hinnoittelun ja vastuuvelan laskennan keskeisimmät periaatteet.
Vakuutusriskien komitea on vastuussa vastuunvalintapolitiikan ylläpitämisestä sekä vastuunvalintaprosessin ja korvausprosessin toimivuuden valvonnasta. Komitea myös raportoi vastuunvalintapolitiikkaan liittyvistä poikkeamista riskienhallintakomitealle. Vakuutusriskien komitean puheenjohtajana toimii yhtiön aktuaarijohtaja, jonka vastuulla on varmistaa, että vakuutusten hinnoittelussa ja vastuuvelan laskennassa käytettävät periaatteet ovat riittävät ja yhteensopivat vakuutus- ja korvaustenhallintaprosessin kanssa.
Jälleenvakuutuksella rajoitetaan yksittäisiä kuolevuus- ja pysyvän työkyvyttömyyden riskejä. Hallitus hyväksyy vuosittain jälleenvakuutuspolitiikan ja päättää suurimmista omalla vastuulla pidettävistä korvausmääristä. Mandatum Lifessa tämä määrä on korkeintaan 1,5 miljoonaa euroa vakuutettua kohden.
Riskiliikkeen tulosta seurataan tiiviisti ja arvioidaan vuosittain perusteellisesti. Yhtiö mittaa riskinvalinnan tehokkuutta ja hinnoittelun riittävyyttä keräämällä tietoa toteutuneesta korvausmenosta kultakin tuote- ja riskialueelta. Toteutunutta korvausmenoa verrataan vakuutusmaksuja asetettaessa oletettuihin ennusteisiin kunkin eri riskiturvan osalta.
Vastuuvelkaa analysoidaan ja mahdollisia täydennystarpeita arvioidaan säännöllisesti. Vastuuvelkaan liittyvät oletukset tarkistetaan vuosittain. Vastuiden riittävyyttä testataan neljännesvuosittain. Näihin vastuuvelan riittävyystesteihin ja riskiliikkeen analyyseihin perustuen asetetaan hinnat uusille vakuutussopimuksille sekä päivitetään vastuunvalintapolitiikka ja vastuuvelan laskennassa käytettävät oletukset.
ALM-riskin kannalta takaisinostoriski on vähemmän merkittävä, koska Mandatum Lifessa noin 85 prosenttia laskuperustekorollisesta vastuuvelasta muodostuu eläkevakuutuksista, joissa takaisinosto on mahdollinen ainoastaan poikkeustapauksissa. ALM-riskin kannalta takaisinostoriski on näin ollen olennainen vain yksilöllisissä henkivakuutuksissa ja kapitalisaatiosopimuksissa, joiden vastuuvelan yhteismäärä on kuitenkin noin 5 prosenttia (noin 150 miljoonaa euroa) laskuperustekorollisesta vastuuvelasta. Vastuuvelan täydennyksiä ei myöskään makseta takaisinoston yhteydessä, mikä osaltaan pienentää laskuperustekorolliseen kantaan liittyvää takaisinostoriskiä. Vähäisen takaisinostoriskin vuoksi Mandatum Lifen vastuuvelkojen tulevat kassavirrat ovat melko hyvin ennustettavissa.
Kustannusriskiä lisää se, että vakuutusten ehtoja ja vakuutusmaksuja ei useimmiten voi muuttaa merkittävästi vakuutuksen elinkaaren aikana. Rahoitusmarkkinoiden kehityksellä on myös vaikutusta kustannusriskiin, koska yhtiön palkkiotuotot on yleensä kytketty sijoitussidonnaisten sopimusten säästöjen määrään. Keskeisenä haasteena on vakuutusten hoitamiseen liittyvien prosessien kustannusten ja moninaiseen IT-arkkitehtuuriin liittyvien kustannusten pitäminen tehokkaalla ja kilpailukykyisellä tasolla.
Tässä kappaleessa kuvataan Mandatum Lifen markkinariskiä koskien laskuperustekorollista liiketoimintaa eli sitä osaa liiketoiminnasta, jonka osalta Mandatum Life kantaa sijoitusriskin. Kuten mainittiin aiemmin, rahoitusmarkkinoiden kehityksellä on myös vaikutusta sijoitussidonnaiseen liiketoimintaan, koska yhtiön palkkiotuotot on yleensä kytketty sijoitussidonnaisten sopimusten säästöjen määrään. Tämä huomioidaan kuitenkin osana kustannusriskiä.
Mandatum Lifessa markkinariskin hallinta perustuu vastuuvelkoja, odotettuja kassavirtoja, korkotasoa sekä tarkasteluhetken vakavaraisuusasemaa koskevaan analyysiin eli aktiiviseen tasehallintaan. Kaikkia laskuperustekorollisia vastuuvelkoja koskeva yhteinen tekijä on takuutuotto ja lisäedut. Henkivakuutuksen vastuuvelkojen kassavirrat ovat melko hyvin ennustettavissa, koska suurimmassa osassa yhtiön laskuperustekorollisia vakuutuksia takaisinostot ja lisäsijoitukset eivät ole mahdollisia.
Mandatum Lifessa markkinariskit aiheutuvat pääosin osakesijoituksista, korkosijoitusten luottoriskistä ja laskuperustekorollisten vastuuvelkojen korkoriskistä. Henkivakuutustoiminnassa merkittävin korkoriski aiheutuu siitä, että korkosijoitusten tuotto ja suojaavat johdannaiset eivät pitkällä aikavälillä ole vähintään yhtä suuri kuin vastuuvelan laskuperustekorko.
Tämän riskin todennäköisyys kasvaa, kun markkinakorot laskevat ja pysyvät alhaisella tasolla. Taseen vastuuvelan ja korkosijoitusten välistä duraatioeroa tarkastellaan ja hallitaan jatkuvasti. Sisäiseen riskinkantokykymalliin perustuvia kontrollirajoja käytetään riittävän pääoman varmistamiseksi ja hallinnoimiseksi erilaisissa markkinatilanteissa.
Pääosa sijoitussalkuista koostuu korkosijoituksista ja listatuista osakesijoituksista, mutta vaihtoehtoisten sijoitusten – kiinteistö-, pääomasijoitus- ja yksityisistä luottorahastoista – rooli on myös merkittävä, ollen 16 prosenttia sijoituksista. Vuonna 2022 Mandatum Life perusti sijoitussalkun sisälle niin kutsutun ALM-suojaussalkun. Tämä salkku sisältää suojausinstrumentteja, tällä hetkellä pääasiassa korkoswapeja, joiden tarkoituksena on suojata vastuuvelan korkoriskiä.
Sijoitusten allokaatiot ja korkosijoitusten keskimääräinen maturiteetti vuoden 2022 ja 2021 lopussa esitetään Sijoitusallokaatio, Mandatum Life, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukossa.
Mandatum Life, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| 31.12.2022 | 31.12.2021 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Omaisuuslaji | Markkina-arvo, milj. e |
Osuus, % | Keskimääräinen maturiteetti, vuotta |
Markkina-arvo, milj. e |
Osuus, % | Keskimääräinen maturiteetti, vuotta |
||
| Korkosijoitukset yhteensä | 2 869 | 66 % | 2,6 | 3 231 | 62 % | 2,7 | ||
| Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat | 372 | 9 % | 0,0 | 585 | 11 % | 0,0 | ||
| Valtioiden joukkovelkakirjalainat | 0 | — % | 0,0 | 0 | — % | 0,0 | ||
| Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat | 2 497 | 58 % | 2,9 | 2 645 | 51 % | 3,2 | ||
| Katetut jvk-lainat | 0 | — % | 0,0 | 0 | — % | 0,0 | ||
| Investment grade -jvk-lainat ja -lainat | 1 091 | 25 % | 3,1 | 1 056 | 20 % | 3,0 | ||
| High-yield -jvk-lainat ja -lainat | 1 079 | 25 % | 2,8 | 1 240 | 24 % | 3,3 | ||
| Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 2 | 173 | 4 % | 2,4 | 148 | 3 % | 3,0 | ||
| Heikomman etuoikeuden lainat / Tier 1 | 156 | 4 % | 3,5 | 200 | 4 % | 4,1 | ||
| Suojaavat koronvaihtosopimukset | -2 | — % | — | 0 | — % | 0,0 | ||
| Listatut osakkeet yhteensä | 784 | 18 % | — | 1 233 | 24 % | 0 | ||
| Suomi | 329 | 8 % | — | 543 | 10 % | 0 | ||
| Pohjoismaat | 0 | — % | — | 0 | — % | 0 | ||
| Muut maat | 455 | 11 % | — | 690 | 13 % | 0 | ||
| Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä | 673 | 16 % | — | 770 | 15 % | 0,0 | ||
| Kiinteistöt | 172 | 4 % | — | 191 | 4 % | 0,0 | ||
| Pääomarahastot* | 249 | 6 % | — | 293 | 6 % | 0,0 | ||
| Private Credit -rahastot | 252 | 6 % | — | 286 | 5 % | 0,0 | ||
| Omaisuuslajit yhteensä | 4 327 | 100 % | — | 5 233 | 100 % | 0,0 | ||
| Valuuttapositio, brutto | 110 | — % | — | 139 | — % | 0,0 |
Mandatum Life sijoitusten allokaatio on yhteensä 4 327 miljoonaa euroa. Kun vähennetään konsernin sisäiset varat 7 miljoonaa euroa, kertyneet korot 24 miljoonaa euroa, käteiset varat 372 miljoonaa euroa, kiinteistöt 172 miljoonaa euroa sekä 1 miljoonan euron oikaisu lainoihin ja saataviin, ja lisätään 25 miljoonaa euroa johdannaisia, erät yhteensä ovat 3 776 miljoonaa euroa, mikä vastaa Mandatumin rahoitusvaroja Sampo-konsernin taseessa. Kun MAMiin kuuluvat rahoitusvarat 0,8 miljoonaa euroa vielä vähennetään, loppusumma on 3 775 miljoonaa euroa, mikä vastaa Mandatum Lifen rahoitusvaroja.
* Pääomarahastosijoitukset sisältävät myös suorat sijoitukset listaamattomiin yhtiöihin.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Mandatum Lifen hallitus hyväksyy vuosittain sijoituspolitiikan, joka kattaa sekä eriytetyn omaisuuden että yhtiön muun omaisuuden, joissa on sijoitusriskiä. Tässä politiikassa määritetään sijoitustoiminnan periaatteet ja limiitit, jotka perustuvat vastuuvelkojen ominaisuuksiin, riskinottokykyyn sekä osakkeenomistajien tuottotavoitteisiin.
Riskienhallintapolitiikassa määritellään eriytetyn omaisuuden portfolion riskinkantokyky ja siihen liittyvät seurantarajat. Eriytetyn ryhmäeläkevakuutuskannan tulevien lisäetujen vastuu kantaa ensimmäisenä mahdolliset sijoitustoiminnan tappiot ja siten myös riskinkantokyky perustuu tulevien lisäetujen vastuun määrään. Eri seurantarajat perustuvat määriteltyihin omaisuuden stressitesteihin.
Riskienhallintapolitiikassa määritetään lisäksi koko yhtiön riskinkantokyky, seurantarajat hyväksyttävälle riskien enimmäismäärälle ja tätä vastaavat riskienhallintakeinot. Seurantarajat on asetettu Solvenssi II -säännösten mukaisen vakavaraisuusvaatimuksen päälle ja ne perustuvat Sampo-konsernin julkaisemiin riskienhallintaperiaatteisiin. Yllä mainittujen seurantarajojen alittuessa riskienhallintajohtaja informoi asiasta hallitusta ja hallitus tekee pääomitukseen ja taseen markkinariskeihin liittyvät päätökset.
Mandatum Lifen laskuperustekorollisen vastuuvelan kassavirrat ovat suhteellisen hyvin ennakoitavissa, koska sopimusten takaisinostot ja ylimääräiset lisäsijoitukset ovat rajoitettuja suurimmassa osassa yhtiön laskuperustekorollisia vakuutuksia. Lisäksi yhtiön korvausmenoihin ei sisälly merkittävää inflaatioriskiä.
Sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa hyväksyttävällä riskitasolla riittävä tuotto, jotta laskuperustekorko, kohtuusperiaatetulkinnan mukaiset harkinnanvaraiset asiakashyvitykset sekä omistajien tuottovaatimus voidaan kattaa. Pitkällä aikavälillä merkittävin riski on se, ettei varoilla saavuteta käytettävää diskonttokorkoa vastaavaa vähimmäistuottoa. Kuten aiemmin on mainittu, yksi tapa vähentää tätä riskiä on suojata vastuuvelan korkoriskiä korkoswapeilla.
Sijoitus- ja pääomituspäätösten lisäksi Mandatum Life on tehnyt toimenpiteitä vastuuvelkojen osalta hallitakseen taseen korkoriskiä. Yhtiö on alentanut uusien sopimusten laskuperustekorkoa, täydentänyt vastuuvelkaa korkotäydennyksillä sekä muokannut olemassa olevien sopimusten ehtoja ja hallinnointiprosesseja tavalla, jotka mahdollistavat korkoriskin tehokkaamman hallinnan.
Mandatum Lifen taloudellinen asema heikkenee korkojen laskiessa tai pysytellessä alhaisella tasolla, koska yhtiön vakuutusvelkojen duraatiot ovat varojen duraatioita pidempiä. Kasvava osa Mandatum Lifen liiketoiminnasta eli sijoitussidonnainen sekä riskivakuutusliiketoiminta ei ole korkoherkkää, mikä pienentää korkoriskin vaikutusta yhtiön toimintaedellytyksille.
Korkosijoitusten, sisältäen suojaavan salkun, keskimääräinen duraatio oli 1,9 vuotta. Vastaava vastuuvelkojen duraatio oli noin 8 vuotta. Korkoriskiä hallitaan taseen tasolla muuttamalla varojen duraatiota ja käyttämällä korkojohdannaisia.
Valuuttariski voidaan jakaa transaktioriskiin ja translaatioriskiin. Mandatum Life on alttiina transaktioriskille, jolla tarkoitetaan valuuttariskiä, joka syntyy sopimuspohjaisista ulkomaanvaluutan määräisistä kassavirroista.
Mandatum Lifessa transaktioriskiä syntyy lähinnä sijoituksista muihin valuuttoihin kuin euroon, koska yhtiön vastuuvelka on euromääräistä. Avoimia valuuttapositioita hallinnoidaan sijoituspolitiikassa annettujen limiittien puitteissa.
Mandatum-konsernin transaktioriski muodostuu pääasiassa Mandatum Lifen transaktioriskeistä, koska MAMilla on vain hyvin vähän altistumisia Ruotsin kruunulle. Mandatum Lifen transaktioriskipositiot euroa vastaan vuosien 2022 ja 2021 lopussa on esitetty Transaktioriskipositio, Mandatum konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukoissa. Taulukoissa on esitetty avoimet transaktioriskipositiot valuutoittain sekä niiden arvonmuutos olettaen kotivaluutan 10 prosentin yleinen heikentyminen.
Mandatum-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| Yhteensä, | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kotivaluutta, milj. e | EUR | USD | JPY | GBP | SEK | NOK | CHF | DKK | Muut | netto |
| Vastuuvelka | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Sijoitukset | 0 | 514 | 1 | 119 | 45 | 10 | 22 | 9 | 147 | 867 |
| Johdannaiset | 0 | -518 | 0 | -125 | -49 | -9 | -29 | -14 | -68 | -812 |
| Transaktioriskipositio, netto | 0 | -4 | 1 | -6 | -4 | 1 | -7 | -5 | 79 | 55 |
| Herkkyys: EUR -10 % | 0 | 0 | 0 | -1 | 0 | 0 | -1 | -1 | 8 | 6 |
| Yhteensä, | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kotivaluutta, milj. e | EUR | USD | JPY | GBP | SEK | NOK | CHF | DKK | Muut | netto |
| Vastuuvelka | 0 | 0 | 0 | 0 | -1 | 0 | 0 | 0 | 0 | -1 |
| Sijoitukset | 0 | 538 | 0 | 145 | 60 | 11 | 55 | 26 | 214 | 1 050 |
| Johdannaiset | 0 | -518 | 0 | -142 | -58 | -9 | -48 | -25 | -122 | -922 |
| Transaktioriskipositio, netto | 0 | 21 | 0 | 4 | 2 | 2 | 7 | 1 | 92 | 127 |
| Herkkyys: EUR -10 % | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 9 | 13 |
Likviditeettiriskillä on suhteellisen vähän merkitystä Mandatum Lifen laskuperustekorkoisessa liiketoiminnassa, sillä useimmissa liiketoiminnoissa velat ovat verrattain vakaita ja ennustettavia ja riittävä osa sijoitusvaroista on käteistä tai lyhytaikaisia rahamarkkinainstrumentteja. Kuitenkin johdannaisten käyttö edellyttää vakuuksien hallinnan olevan linjassa likviditeetin hallinnan kanssa, ja asianmukaiset laajenemisprosessit ovat käytössä.
Henkivakuutusyhtiöissä yleisesti suuri muutos takaisinostojen määrässä voisi vaikuttaa likviditeettiasemaan. Mandantum Lifessa kuitenkin vain suhteellisen pieni määrä vakuutussopimuksista voidaan takaisinostaa ennenaikaisesti ja sen vuoksi korvauskuluista aiheutuvat lyhyen aikavälin kassavirrat on mahdollista ennustaa hyvin tarkasti.
Vastuuvelan, rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vuokrasopimusvelkojen maturiteetit on esitetty Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan, Mandatum-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021 -taulukoissa. Korkosijoitusten keskimääräinen maturiteetti oli 2,6 vuotta Mandatum Lifessa. Taulukoissa esitetään rahoitustarve, joka aiheutuu rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vastuuvelan ja vuokrasopimusvelkojen odotetuista kassavirroista.
Mandatum-konserni, 31.12.2022 ja 31.12.2021
| Kassavirrat | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Kirjanpito arvo yhteensä |
Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää |
Kirjanpitoarvo sopimukseen perustuva eräpäivä |
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028– 2037 |
2038– |
| Rahoitusvarat | 4 610 | 2 214 | 2 396 | 330 | 640 | 571 | 515 | 427 | 435 | — |
| Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) | 4 587 | 2 214 | 2 373 | 307 | 640 | 571 | 515 | 427 | 435 | — |
| Koronvaihtosopimukset | — | — | — | — | — | — | — | — | — | — |
| Valuuttajohdannaiset | 23 | — | 23 | 23 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | — |
| Rahoitusvelat | 405 | — | 405 | -362 | -263 | -8 | -8 | -8 | -78 | -183 |
| Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) | 402 | — | 402 | -362 | -263 | -8 | -8 | -8 | -77 | -183 |
| Koronvaihtosopimukset | 2 | — | 2 | — | -1 | — | — | — | -1 | — |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | — | 0 | 0 | — | — | — | — | — | — |
| Vuokrasopimusvelat | 21 | — | 21 | -2 | -2 | -2 | -2 | -2 | -13 | — |
| Nettovastuuvelka | 2 493 | — | 2 493 | -242 | -229 | -225 | -205 | -177 | -114 | -683 |
| Kirjanpitoarvo | Kirjanpitoarvo | Kassavirrat | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Kirjanpito arvo yhteensä |
ilman sopimuksellista eräpäivää |
sopimukseen perustuva eräpäivä |
2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027– 2036 |
2037– |
| Rahoitusvarat | 5 431 | 2 908 | 2 523 | 223 | 301 | 704 | 606 | 419 | 451 | — |
| Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) | 5 427 | 2 908 | 2 519 | 219 | 301 | 704 | 606 | 419 | 451 | — |
| Koronvaihtosopimukset | — | — | — | — | — | — | — | — | — | — |
| Valuuttajohdannaiset | 4 | — | 4 | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | — |
| Rahoitusvelat | 459 | — | 459 | -38 | -9 | -259 | -5 | -5 | -52 | -172 |
| Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset) | 428 | — | 428 | -9 | -9 | -259 | -5 | -5 | -52 | -172 |
| Koronvaihtosopimukset | — | — | — | — | — | — | — | — | — | — |
| Valuuttajohdannaiset | 31 | — | 31 | -29 | — | — | — | — | — | — |
| Vuokrasopimusvelat | 23 | — | 23 | -2 | -2 | -2 | -2 | -2 | -14 | — |
| Nettovastuuvelka | 2 707 | — | 2 707 | -215 | -232 | -239 | -222 | -205 | -1 300 | -820 |
Kassavirtoja, jotka liittyvät varoihin ilman eräpäivää ei näytetä taulukossa, vaikka ne kattavat vuoden 2023 kassavirtoja, jotka ovat taulukossa negatiivisia.
Mandatum Lifessa kolme merkittävintä vastapuoliriskin lähdettä ovat johdannaiset, jälleenvakuutus ja muut saamiset. Vastapuoliriski, joka syntyy jälleenvakuutussaamisista, saamisista vakuutusasiakkailta ja muista saamisista, on kuitenkin hyvin vähäinen.
Mandatum Lifessa johdannaisvastapuolten luottotappioriskiä syntyy markkinariskien hallinnan seurauksena. Mandatum Life käyttää korkojohdannaisia sekä valuuttatermiinejä ja -optioita markkinariskien hallinnassa.
Kahden osapuolen välillä tapahtuvasta johdannaiskaupankäynnistä aiheutuvaa vastapuoliriskiä pienennetään vastapuolien huolellisella valinnalla, vastapuolien hajauttamisella riskikeskittymien välttämiseksi sekä käyttämällä erilaisia vakuusjärjestelyitä, kuten ISDApuitesopimuksia täydennettynä Credit Support Annex -vakuussopimuksilla. Mandatum Life on määrittänyt koronvaihtosopimuksia keskusvastapuoliyhteisöjen kautta, mikä vähentää kahden osapuolen välistä vastapuoliriskiä, mutta altistaa keskusvastapuoliyhteisöihin liittyvälle systeemiriskille.
Mandatum Asset Management Oy (MAM) on Sampokonsernin omaisuudenhoitoyhtiö ja sijoituspalveluyritys, joka muodostaa yhdessä tytäryhtiönsä Mandatum AM AIFM:n kanssa sijoituspalveluyritysryhmän. MAM tarjoaa täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa institutionaalisille ja muille ammattimaisille sijoittajille ja hallinnoi erilaisia sijoitustuotteita kuten osake- ja korkotuotteita sekä vaihtoehtoisia sijoitustuotteita. MAMilla on hoidossaan tällä hetkellä noin 27 miljardia euroa Sampo-konsernin yhtiöiden sekä asiakkaiden varoja, ja se työllistää yli 130 ammattilaista.
MAMin omaisuudenhoidon strategian ytimessä on sijoittaminen yhdessä Sampo-konsernin yhtiöiden kanssa saavuttaen mittakaavaetuja ja etujen yhdenmukaistamista asiakkaiden kanssa. Vahvasti Sammon sijoitusstrategiaan nojaava sijoitusfilosofia keskittyy sijoitusten valintaan, opportunismiin ja kärsivällisyyteen tuottaakseen asiakkailleen vahvaa tuottoa.
MAMin riskienhallinta noudattaa Sampo-konsernin riskienhallintaperiaatteita ja Mandatum Holdingin riskienhallintapolitiikkaa. MAMin riskienhallinnan kehikko on linjassa Mandatum-konsernin riskienhallinnan kehikon kanssa. MAMin hallitus vastaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan riittävyydestä yhtiössä ja toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu riskienhallinnan toteuttamisesta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
MAMin merkittävin riskialue on operatiiviset riskit, minkä vuoksi operatiivinen riskienhallinta on tärkeä osa yhtiön riskienhallintaa. Operatiivisten riskien lisäksi MAM altistuu likviditeettiriskille. MAMin liiketoiminta rahoitetaan omaisuudenhoidon tuotoilla, joka koostuu asiakkaiden ja kumppaneiden maksamista omaisuudenhoidon palkkiotuotoista. MAM ei ole rahoittanut toimintaansa ulkoisella rahoituksella, joten yhtiöllä ei ole siihen liittyviä riskejä, kuten korkoriskiä, valuuttakurssiriskiä tai jälleenrahoitusriskiä. MAM pyrkii myös jatkossa rahoittamaan liiketoimintansa ilman ulkoista lainarahoitusta. MAM hallitsee likviditeettiriskiä seuraamalla likviditeettiasemaansa säännöllisesti ja ylläpitämällä likviditeettipuskuria. MAM seuraa myös likviditeettiasemaansa regulaation tuomien likviditeettivaatimusten näkökulmasta.
MAM altistuu myös keskittymäriskille asiakasportfolionsa kautta, sillä suurin osa sen asiakkaista on Sampo-konsernin yhtiöitä. Mandatum Life on MAMin suurin asiakas palkkiotuotoilla mitattuna. Keskittymäriskiä ei kuitenkaan pidetä merkittävänä, koska Mandatum Life ja MAM ovat kumpikin Sampo-konsernin yhtiöitä.
MAM ei käy kauppaa omaan lukuunsa, joten se ei ole alttiina markkinariskille, joka aiheutuisi sen omasta kaupankäynnistä. MAMin palkkiotuotot ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa sen hallinnoimien omaisuuserien arvoon, ja palkkiotuottojen kautta MAM altistuu markkinariskille. MAMin hallinnoimat omaisuuserät ovat kuitenkin hyvin hajautettuja sekä omaisuusluokittain että toimialoittain, mutta myös maantieteellisesti.
| Sampo Oyj:n tuloslaskelma188 | |
|---|---|
| Sampo Oyj:n tase189 | |
| Sampo Oyj:n rahoituslaskelma 190 |
| Milj. e Liite |
1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Liikevaihto 1 |
0 | 48 |
| Henkilöstökulut | ||
| Palkat ja palkkiot | -21 | -21 |
| Henkilösivukulut | ||
| Eläkekulut | -2 | -2 |
| Muut henkilösivukulut | -6 | -2 |
| Liiketoiminnan muut kulut 2 |
-19 | -16 |
| Liikevoitto | -48 | 7 |
| Rahoitustuotot ja -kulut 4 |
||
| Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä | 1 008 | 1 003 |
| Tuotot muista osuuksista | 182 | 375 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 4 | 11 |
| Muilta | 6 | 6 |
| Muut tuotot ja kulut sijoituksista | 704 | 1 365 |
| Muut korkotuotot | 11 | 9 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -111 | -117 |
| Valuuttatulos | -12 | -11 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 1 744 | 2 647 |
| Konserniavustus | 29 | 15 |
| Tilikauden verot | 8 | -23 |
| Tilikauden voitto | 1 780 | 2 639 |
| Milj. e | Liite | 2022 | 2021 oikaistu |
2021 |
|---|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | 1 | 1 | 1 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 3 | 3 | 3 | |
| Sijoitukset | ||||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 22 | 6 066 | 5 639 | 5 639 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 5 | 100 | 100 | 100 |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | — | 1 956 | 1 956 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 6 | 961 | 595 | 287 |
| Rahoitusvälineet | — | — | 508 | |
| Muut sijoitusten saamiset | 7 | 696 | 704 | 703 |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||||
| Muut saamiset | 8 | 44 | 20 | 20 |
| Siirtosaamiset | 9 | 16 | 42 | 42 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 1 798 | 3 067 | 3 067 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 9 685 | 12 127 | 12 327 |
| 2021 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Liite | 2022 | oikaistu | 2021 |
| VASTATTAVAA | ||||
| Oma pääoma | 10 | |||
| Osakepääoma | 98 | 98 | 98 | |
| Käyvän arvon rahasto | — | — | 160 | |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 1 527 | 1 527 | 1 527 | |
| Muut rahastot | 273 | 273 | 273 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 3 136 | 4 127 | 4 127 | |
| Tilikauden voitto | 1 780 | 2 639 | 2 639 | |
| 6 814 | 8 663 | 8 823 | ||
| Vieras pääoma | ||||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 14 | |||
| Joukkovelkakirjalainat | 1 306 | 1 878 | 1 878 | |
| Pääomalainat | 1 489 | 1 487 | 1 487 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||||
| Laskennallinen verovelka | 15 | — | — | 40 |
| Muut velat | 12 | 12 | 49 | 49 |
| Siirtovelat | 13 | 65 | 49 | 49 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 9 685 | 12 127 | 12 327 |
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto ennen veroja | 1 773 | 2 662 |
| Oikaisut: | ||
| Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot | 0 | -83 |
| Muut oikaisut | -830 | -1 514 |
| Oikaisut yhteensä | -830 | -1 597 |
| Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) | ||
| Sijoitukset | 48 | -417 |
| Muut varat | 13 | 21 |
| Yhteensä | 60 | -396 |
| Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) | ||
| Rahoitusvelat | -35 | 33 |
| Muut velat | 9 | -6 |
| Maksetut korot | -90 | -106 |
| Maksetut tuloverot | 8 | -9 |
| Yhteensä | -107 | -88 |
| Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat | 896 | 580 |
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin | -427 | -927 |
| Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet | 2 291 | 3 843 |
| Osingot osakkuusyhtiöosakkeista | 157 | 339 |
| Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | 0 | 3 |
| Investoinneista kertyneet nettorahavarat | 2 022 | 3 258 |
| Rahoitustoiminnan rahavirta | ||
| Maksetut osingot | -2 186 | -944 |
| Omien osakkeiden hankinta | -1 444 | -380 |
| Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset | -571 | -571 |
| Saadut konserniavustukset | 15 | 3 |
| Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat | -4 186 | -1 891 |
| Rahavirrat yhteensä | -1 269 | 1 947 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 3 067 | 1 120 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 1 798 | 3 067 |
| Rahavarojen nettomuutos | -1 269 | 1 947 |
Lisätietoa rahavirtalaskelmaan:
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Saadut korot | 23 | 28 |
| Maksetut korot | -90 | -106 |
| Saadut osingot | 1 190 | 1 377 |
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
| Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista192 |
|---|
| Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 1–4193 |
| 1 Liikevaihto193 |
| 2 Liiketoiminnan muut kulut 193 |
| 3 Tilintarkastajan palkkiot193 |
| 4 Rahoitustuotot ja -kulut193 |
| Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 5–9194 |
| 194 5 Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
| 6 Muut osakkeet ja osuudet194 |
| 7 Muut sijoitusten saamiset194 |
| 8 Muut saamiset 194 |
| 9 Siirtosaamiset 194 |
| Taseen vastaavia koskevat | |
|---|---|
| liitetiedot 10–14195 | |
| 10 Emoyhtiön oman pääoman | |
| muutoslaskelma 195 |
|
| 11 Osakepääoma 196 |
|
| 12 Muut velat 196 |
|
| 13 Siirtovelat 196 |
|
| 14 Pitkäaikainen vieras pääoma196 | |
| Tuloveroja koskeva liitetieto 15 | 196 |
| 15 Laskennalliset verosaamiset | |
| ja -velat 196 |
|
| Vastuusitoumuksia koskevat | |
| liitetiedot 16–18197 | |
| 16 Eläkevastuut |
197 |
| 17 Vuokravastuut |
197 |
| 18 Muut vastuut ja sitoumukset |
197 |
| Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot 19–21197 |
|
|---|---|
| 19 Henkilöstön lukumäärä | 197 |
| 20 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot |
197 |
| 21 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut198 |
|
| 22 Osakeomistukset 31.12.2022198 |
Sampo Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti.
Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset tase-erät arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia.
Ulkomaan rahan määräisten erien muutokset kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan.
Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja -tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, kun niiden käypä arvo on positiivinen ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen.
Johdannaissopimuksia on käytetty vain taloudelliseen suojaukseen. Lisätietoa konsernin liitetiedossa Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen erotuksena. Sijoitukset on arvostettu hankintamenoon, kuitenkin enintään niiden todennäköiseen arvoon, ja mahdollinen arvonalennus kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoitusomaisuuden rahoitusinstrumentit arvostettiin aiemmin käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta soveltaen Kirjanpitolain 5.2a -pykälää. Toteutetun laadintaperiaatteen muutoksen aiheuttama oikaisu on kirjattu omaan pääomaan edellisten tilikausien voittoon 1.1.2022. Erittely laadintaperiaatteen muutoksen vaikutuksista on esitetty emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelmassa liitteessä 10.
Rahoitusriskien hallinta on kuvattu konsernin riskienhallintaliitteessä.
Tuotot tuloutetaan suoriteperusteisesti.
Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle.
Tuloslaskelmaan sisältyvät tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen. Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan vastaavasti. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Sijoitusomaisuuden hoitopalkkiot | — | 12 |
| Muut tuotot | — | 36 |
| Yhteensä | — | 48 |
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | -1,0 | -0,4 |
| Verokonsultointi | — | — |
| Muut palkkiot | — | — |
| Yhteensä | -1,0 | -0,4 |
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Vuokrakulut | -1 | -1 |
| IT kulut | -1 | -2 |
| Ulkopuoliset palvelut | -10 | -8 |
| Muut henkilöstökulut | -1 | -1 |
| Muut kulut | -6 | -4 |
| Yhteensä | -19 | -16 |
Erä Muut kulut sisältää mm. hallintokuluja.
| Milj. e | 1–12/2022 | 1–12/2021 |
|---|---|---|
| Saadut osingot | 1 190 | 1 378 |
| Korkotuotot | 20 | 26 |
| Korkokulut | -86 | -93 |
| Myyntivoitot | 704 | 1 365 |
| Valuuttatulos | -12 | -11 |
| Muut | -25 | -24 |
| Yhteensä | 1 792 | 2 641 |
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Hankintameno tilikauden alussa | 100 | 242 |
| Lisäykset | — | 10 |
| Vähennykset | — | -152 |
| Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa | 100 | 100 |
Saamiset ovat tytäryhtiöiden liikkeeseenlaskemia pääomalainoja. Lisätietoja konsernin liitetiedossa 23 Huonomman etuoikeuden omaavat lainat ja muut rahoitusvelat.
| 2021 | |||
|---|---|---|---|
| Milj. e | 2022 | oikaistu | 2021 |
| Käypä arvo tilikauden alussa | 795 | 786 | |
| Laskentaperiaatteen muutos | -200 | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 595 | 640 | |
| Siirto osakkuusyhtiöistä | 368 | — | |
| Lisäykset | 3 | 2 | 56 |
| Vähennykset | -5 | -47 | -47 |
| Hankintameno tilikauden lopussa | 961 | 595 | |
| Käypä arvo tilikauden lopussa | 795 | ||
| Milj. e | 2022 | 2021 oikaistu |
2021 |
|---|---|---|---|
| Käypä arvo tilikauden alussa | 703 | 86 | |
| Laskentaperiaatteen muutos | 0 | ||
| Hankintameno tilikauden alussa | 704 | 76 | |
| Lisäykset | 3 766 | 1 083 | 1 073 |
| Vähennykset | -3 773 | -455 | -455 |
| Hankintameno tilikauden lopussa | 696 | 704 | |
| Käypä arvo tilikauden lopussa | 703 |
| Milj. e | 2022 | 2021 oikaistu |
2021 |
|---|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 26 | 152 | 152 |
| Markkinaraha | 670 | 552 | 552 |
| Yhteensä | 696 | 704 | 703 |
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Kauppahintasaamiset | 1 | 1 |
| Muut | 43 | 19 |
| Yhteensä | 44 | 20 |
Muut erät sisältää konsernisaamisia 29 (15) miljoonaa euroa.
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Siirtyvät korot | 5 | 8 |
| Johdannaiset | — | 7 |
| Muut | 11 | 26 |
| Yhteensä | 16 | 42 |
| 2022 | Käypä arvo 2021 |
Käypä arvo | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Kohde etuuden nimellis |
Kohde etuuden nimellis |
||||
| arvo | Saamiset | Velat | arvo | Saamiset | Velat |
| 95 | — | 14 | 386 | 7 | 3 |
| — | — | — | 67 | — | 0 |
| 95 | — | 14 | 453 | 7 | 3 |
| Sidottu pääoma | Vapaa pääoma | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Osakepääoma | Käyvän arvon rahasto |
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto |
Muut rahastot | Kertyneet voittovarat |
Yhteensä |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2021 | 98 | 124 | 1 527 | 273 | 5 451 | 7 472 |
| Osingonjako | -944 | -944 | ||||
| Omat osakkeet | -380 | -380 | ||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||||
| - omaan pääomaan kirjattu määrä | 103 | 103 | ||||
| - tuloslaskelmaan siirretty määrä | -67 | -67 | ||||
| Tilikauden voitto | 2 639 | 2 639 | ||||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2021 | 98 | 160 | 1 527 | 273 | 6 766 | 8 823 |
| Laadintaperiaatteiden muutos | -160 | 160 | — | |||
| Laadintaperiaatteen muutos sijoitukset | -200 | -200 | ||||
| Laadintaperiaatteen laskennalliset verot | 40 | 40 | ||||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2021 oikaistu | 98 | — | 1 527 | 273 | 6 766 | 8 663 |
| Sidottu pääoma | Vapaa pääoma | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Osakepääoma | Käyvän arvon rahasto |
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto |
Muut rahastot | Kertyneet voittovarat |
Yhteensä |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2022 | 98 | — | 1 527 | 273 | 6 766 | 8 663 |
| Osingonjako | -2 186 | -2 186 | ||||
| Omat osakkeet | -1 444 | -1 444 | ||||
| Tilikauden voitto | 1 780 | 1 780 | ||||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2022 | 98 | — | 1 527 | 273 | 4 916 | 6 814 |
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Emoyhtiö | ||
| Tilikauden voitto | 1 780 | 2 639 |
| Kertyneet voittovarat | 3 136 | 4 127 |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 1 527 | 1 527 |
| Muut rahastot | 273 | 273 |
| Yhteensä | 6 716 | 8 565 |
Tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 28 Oma pääoma.
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Johdannaiset | — | 1 |
| Johdannaisten vakuudet | — | 7 |
| Muut | 12 | 41 |
| Yhteensä | 12 | 49 |
Vertailuvuonna 2021 käyvän arvon rahaston laskennallinen verovelka 40 miljoonaa euroa esitettiin taseessa laskennallisena verovelkana. Laadintaperiaatteen muutoksen vuoksi kyseinen erä on oikaistu vuoden 2021 oman pääoman edellisten tilikausien voittoon eikä vuoden 2022 taseessa ole laskennallista verovelkaa.
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Siirtyvät korot | 29 | 33 |
| Johdannaiset | 14 | 2 |
| Muut | 22 | 14 |
| Yhteensä | 65 | 49 |
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 1 306 | 1 878 |
| Pääomalainat | 1 489 | 1 487 |
| Yhteensä | 2 794 | 3 365 |
Lisätietoja konsernin liitetiedossa 23 Huonomman etuoikeuden omaavat lainat ja muut rahoitusvelat.
Sampo Oyj:n henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla eläkevakuutusyhtiöissä Suomessa ja Ruotsissa.
| Milj. e | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 1 | 1 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa | 1 | 1 |
| Yhteensä | 2 | 2 |
Sampo Oyj on antanut tytäryhtiölleen Hastings Group Holdings Ltd:lle 75 miljoonan punnan luottolupauksen, joka erääntyy lokakuussa 2026, lisätietoja konsernin liitetiedossa 23 Huonomman etuoikeuden omaavat lainat ja muut rahoitusvelat.
Yhtiön pääomarahastoille annetut sijoitussitoumukset ovat 7,4 miljoonaa euroa (7,9) ja arvonlisäverotuksen ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuun määrä 3,1 miljoonaa euroa (2,3).
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
| 2022 Tilikautena keskimäärin |
2021 Tilikautena keskimäärin |
|
|---|---|---|
| Kokoaikainen henkilöstö | 50 | 64 |
| Osa-aikainen henkilöstö | — | — |
| Määräaikainen henkilöstö | — | — |
| Yhteensä | 50 | 64 |
| Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
| Konsernijohtaja Torbjörn Magnusson |
3 328 | 2 511 |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Björn Wahlroos | 190 | 184 |
| Christian Clausen | 98 | 95 |
| Fiona Clutterbuck | 104 | 101 |
| Georg Ehrnrooth | 104 | 101 |
| Jannica Fagerholm | 152 | 147 |
| Johanna Lamminen | 104 | 101 |
| Steve Langan | 104 | — |
| Risto Murto | 98 | 95 |
| Markus Rauramo | 98 | 101 |
Edellä mainitun lisäksi yhtiö on vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksen tekemän päätöksen mukaisesti maksanut yhteensä 7 536,19 euroa yhtiön osakkeiden ostoon liittyviä veroja ja verokompensaatioita (1 516,43 euroa puheenjohtajan, 1 212,39 euroa varapuheenjohtajan ja 4 807,37 euroa muiden suomalaisten hallituksen jäsenten osalta).
| Lakisääteinen | |||
|---|---|---|---|
| Tuhatta euroa | Lisäeläketurva | eläke | Yhteensä |
| Tilikauden aikana aiheutuneet eläkekulut | |||
| Konsernijohtaja1 | 640 | 485 | 1 125 |
| Entiset hallituksen puheenjohtajat | |||
| Kalevi Keinänen2 | 31 | 31 | |
| Entiset konsernijohtajat | |||
| Harri Hollmen2 | 76 | 76 | |
| 747 | 485 | 1 232 |
Konsernijohtaja on oikeutettu maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen nykyisen eläkesopimuksen mukaisesti. Eläkekulu pitää sisällään myös siihen liittyvät verot ja lakisääteiset maksut.
2 Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 66 prosenttia TyEL:in mukaisesta palkasta. Vuoden 2022 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.
3 Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 60 prosenttia TyEL:in mukaisesta palkasta. Vuoden 2022 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.
| Osakkeiden kirjanpitoarvo, |
||
|---|---|---|
| Yhtiön nimi | Omistusosuus-% | milj. e |
| Vahinkovakuutustoiminta | ||
| If Skadeförsäkring Holding AB, Tukholma, Ruotsi | 100,00 | 1 886 |
| Vahinko- ja henkivakuutustoiminta | ||
| Topdanmark A/S, Kööpenhamina, Tanska | 48,53 | 1 107 |
| Vahinkovakuutustoiminta | ||
| Hastings Group (Consolidated) Ltd, Lontoo, Iso-Britannia | 100,00 | 2 534 |
| Henkivakuutustoiminta | ||
| Mandatum Holding Oy, Helsinki, Suomi | 100,00 | 539 |
Sampo Oyj:llä on lisäksi Ruotsissa sijaitseva sivuliike.
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Helsingissä, 10 helmikuuta 2023
Christian Clausen Fiona Clutterbuck Georg Ehrnrooth
Jannica Fagerholm Johanna Lamminen Steve Langan
Risto Murto Markus Rauramo
Björn Wahlroos Torbjörn Magnusson Hallituksen puheenjohtaja Konsernijohtaja
Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Sampo Oyj:n (y-tunnus 0142213-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 31 ja emoyhtiön liitetiedossa 3.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
| Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa |
|---|---|
| Vakuutussopimusvelkojen arvostus Viittamme yhteenvetoon merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista sekä liitetietoihin 21 ja 22 tilinpäätöksessä. |
|
| Tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 Sampo-konsernin vakuutussopimusvelkojen määrä oli 26.476 miljoonaa euroa (31.12.2021 39.919 miljoonaa euroa). Vakuutussopimusvelat koostuvat henki- ja vahinkovakuutustoiminnan vakuutussopimusveloista. |
Olemme arvioineet johdon määrittämän vakuutusten vastuuvelan määrää. Tarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut vastuuvelan arvostukseen ja keskeisiin olettamuksiin liittyvien avainkontrollien testaus. |
| Sovelletuilla olettamuksilla ja menetelmillä voi olla merkittävä vaikutus vakuutusvelkojen määrään. |
Olemme hyödyntäneet Deloitten aktuaariasiantuntijoita tilintarkastuksessamme ja arvioineet käytettyjä menetelmiä, malleja ja informaatiota perustuen aiempaan kehitykseen ja markkinatrendeihin. |
| Keskeisiä kirjanpitoarvoon vaikuttavia oletuksia ovat inflaatio, korkotaso, sekä arvio tulevista vakuutuskorvauksista. |
Olemme verranneet laskelmissa käytettyä olettamuksia historialliseen informaatioon. Lisäksi olemme analysoineet riskien, korkotason ja kustannusten kehittymistä. |
| Vakuutussopimusvelkojen arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa, laskennal lisia arvioita sekä oletuksia tulevista epävarmoista tapahtumista, jotka voivat vaikuttaa kirjanpitoarvoon ja tämän vuoksi vakuutussopimusvelkojen arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. |
Olemme arvioineet ja haastaneet keskeisissä olettamuksissa ja sovelletuissa malleissa tapahtuneita muutoksia. Olemme suorittaneet vakuutussopimusten ja avoimien vakuutuskorvausten uudelleenlaskentaa. |
| Olemme arvioineet ja tarkistaneet valittujen tietojärjestelmien ja sovellusten yleisten IT-kontrollien toimivuutta, jotka ovat olennaisia vakuutussopimusvelan laskennan perusteena oleville lähtötiedoille. Olemme testanneet vastuuvelan perusteena olevien vakuutussopimusten lähtötietoja otantaperusteisesti. |
|
| Olemme arvioineet vakuutussopimusvelkojen esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä. |
| Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa |
|---|---|
| Rahoitusvarojen arvostus Viittamme yhteenvetoon merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista sekä liitetietoihin 14–17 tilinpäätöksessä. |
|
| Konsernin rahoitusvarat, 19.469 miljoonaa euroa (2021: 23.321 miljoonaa euroa), muodostavat merkittävän osan konsernin taseen varoista. |
Tilintarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt rahoitusvaroihin liittyvien sisäisten kontrollien ja laskentaperiaatteiden sekä johdon laatimien kirjanpidollisten arvioiden asianmukaisuuden arviointi. |
| Merkittävä osa konsernin rahoitusvaroista on arvostettu käypään arvoon. Tasolla 1 rahoitusvarojen arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan. Tasolla 2 arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita. Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. |
Olemme arvioineet yhtiön käyttämien arvostusmallien ja kirjauskäytäntöjen asian mukaisuutta arvioidaksemme, onko käyvän arvon määritys yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden ja toimialan käytäntöjen mukainen. Olemme pyytäneet ulkopuolisia vahvistuksia todentaaksemme sijoitusten olemassaoloa. |
| Erityisiä tilintarkastuksen painopistealueita ovat olleet IFRS:n mukaisten tasojen 2 ja 3 arvostus, joissa arvostustekniikat sisältävät sellaisia tekijöitä, jotka eivät ole suoraan markkinoilta todennettavissa. Erilaisten arvostusmenetelmien ja oletusten käyttö voi johtaa erilaisiin arvioihin käyvästä arvosta, jonka vuoksi tämä on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. |
Yhdessä erityisasiantuntijoidemme kanssa olemme arvioineet johdon arvostus laskennassa käyttämiä oletuksia. Olemme hyödyntäneet Deloitten analytiikkatyökaluja ja suorittaneet käypien arvojen uudelleenlaskentaa markkinoilta saatavilla olevan informaatioon. Rahoitusvarojen osalta, jotka arvostetaan muiden kuin markkinoilta saatavilla olevan informaation perusteella, olemme myös arvioineet käytäntöjä ja oletuksia, joita johto on käyttänyt käypiä arvoja määrittäessään. |
| Olemme arvioineet rahoitusvarojen esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä. |
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Konsernin IFRS-tilinpäätös Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 19.5.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 2 vuotta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä, 10. maaliskuuta 2023
Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen KHT
Sampo Oyj, Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki Puhelin: 010 516 0100 | Y-tunnus: 0142213-3 www.sampo.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.