AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Lindex Group

Quarterly Report Apr 28, 2023

3292_10-q_2023-04-28_2edf4388-6c45-4821-9563-88a89e31eaea.pdf

Quarterly Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

JOHDON OSAVUOTINEN SELVITYS Q1 2023

STOCKMANN Oyj Abp, johdon osavuotinen selvitys 28.4.2023 klo 8.00 EET

Stockmann-konsernin vuosi alkoi hyvin – sekä myynti että kannattavuus paranivat

Tammi–maaliskuu 2023:

  • Stockmann-konsernin liikevaihto kasvoi 1,2 % ja oli 198,5 miljoonaa euroa (196,1).

  • Suhteellinen myyntikate laski 56,4 %:iin (57,8).

  • Oikaistu liiketulos parani -2,4 miljoonaan euroon (-3,7).
  • Sekä Lindex- että Stockmann-divisioona vahvistivat myyntiä ja
  • kannattavuutta.
  • Liiketulos oli -2,9 miljoonaa euroa (9,8).
  • Katsauskauden tulos oli 19,5 miljoonaa euroa (2,8).
  • Osakekohtainen tulos (laimentamaton) oli 0,13 euroa (0,02).
  • Osakekohtainen tulos (laimennettu) oli 0,12 euroa (0,02).

Tulosennuste vuodelle 2023 (ennallaan):

Vuonna 2023 Stockmann arvioi konsernin liikevaihdon olevan 960–1 020 miljoonaa euroa ja konsernin oikaistun liiketuloksen 60–80 miljoonaa euroa, valuuttakurssien vaihtelu vaikuttaa toteutumaan. Tulosennuste perustuu oletukseen, että jatkuva korkea inflaatio nostaa kustannuksia vuoteen 2022 verrattuna ja heikentää kuluttajakysyntää. Stockmann-konserni jatkaa määrätietoisia toimia kustannusnousun vaikutusten minimoimiseksi.

Vuoden 2023 näkymät:

Nykyisen haasteellisen geopoliittisen tilanteen ja korkean inflaation odotetaan jatkuvan. Inflaation ennustetaan kuitenkin hidastuvan vuoden 2022 loppupuoliskon tilanteeseen verrattuna. Inflaation yhdessä korkeiden korkojen kanssa ennustetaan heikentävän kuluttajien luottamusta ja ostovoimaa. Vähittäiskaupan markkinoiden odotetaan pysyvän haasteellisina kuluttajakysynnän laskun sekä ostohintojen ja toiminnan kulujen nousun seurauksena. Toimitusketjujen ja kansainvälisen logistiikan mahdollisten häiriöiden riskiä ei myöskään voida sulkea pois.

Toimitusjohtaja Jari Latvanen:

Stockmann-konsernin vuosi 2023 alkoi myönteisesti. Sekä Lindex- että Stockmann-divisioona vahvistivat myyntiään ja kannattavuuttaan toimintamaidemme haastavasta makrotalouden tilanteesta huolimatta. Vahvistuneen suorituksemme taustalla on omistautuneen henkilöstömme erinomainen työ, jota tukee niin Lindex- kuin Stockmann-brändien nauttima vahva asiakasuskollisuus ja brändiluottamus. Molemmat brändimme menestyvät ja kehittyvät strategisesti huolella harkittujen mallistojensa ja palveluidensa sekä vahvojen vastuullisuusohjelmiensa ja -toimiensa ansiosta. Edistämme käynnissä olevaa työtä valitsemillamme strategisilla painopistealueilla nopeuttaaksemme molempien divisioonien kasvua.

Vuosineljänneksen aikana konsernin liikevaihto parani 1,2 % ja nousi 198,5 miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvun taustalla oli Stockmann-divisioonan myynnin hyvä, 15,8 %:n kasvu. Myynnin vahvistumiseen vaikuttivat kävijämäärien vahva kasvu ja onnistuneet kaupalliset toimet. Uudistetun viisipäiväisen Hullut Päivät -kampanjan kolme ensimmäistä päivää vaikuttivat osaltaan myönteisesti vuosineljänneksen myyntiin. Lindex-divisioonan myynti parani 0,7 % paikallisissa valuutoissa, mutta laski 5,6 % raportoidussa valuutassa. Myynti kasvoi seitsemällä yhdeksästä Lindexin markkina-alueesta. Alusvaatteet oli kategorioista vahvin.

Konsernin oikaistu liiketulos kasvoi katsauskaudella 1,3 miljoonaa euroa ja oli -2,4 miljoonaa euroa (-3,7) myynnin kasvun ja kustannusten hyvän hallinnan ansiosta. Lindex paransi jo ennestään hyvää kannattavuustasoaan, ja myös Stockmanndivisioona edistyi hyvin.

Liiketoimintaympäristön jatkuneesta epävarmuudesta huolimatta kykenimme palvelemaan nykyisiä kanta-asiakkaitamme hyvin ja lisäämään uusien asiakkaiden määrää. Lindex-divisioonan rekisteröityneiden asiakkaiden määrä kasvoi edelleen, ja divisioona vahvisti brändinsä tunnettuutta entisestään sen kahdella suurimmalla markkina-alueella eli Ruotsissa ja Norjassa. Asiakkaat arvostavat Lindexin vahvaa vastuullisuusohjelmaa, mikä on osaltaan vahvistanut Lindexin brändimielikuvaa. Stockmanndivisioona edistyi hyvin asiakaskokemuksen kehittämisessä. Tunnekokemusta mittaava Emotional Value Index (EVI) parani neljänneksen aikana 62 (59). Lisäksi divisioonan uusien kantaasiakkaiden määrä kasvoi vertailukaudesta.

Lindex-divisioonassa investoimme parhaillaan merkittävästi toimintamme digitaaliseen kehittämiseen, jotta voimme jatkossa vastata entistä paremmin asiakkaidemme odotuksiin ja laajentaa liiketoimintaamme tehokkaasti. Näin edistämme strategiamme mukaista globaalia, digitaalista ja kestävää kasvua. Uuden 110 miljoonan euron arvoisen kaikkikanavaisen jakelukeskuksen rakentaminen etenee hyvin. Keskus on suunniteltu otettavan käyttöön vuonna 2024. Haluan tuoda esiin myös Lindexin tuotevalikoiman strategisen kehittämisen innovaatioineen, joihin lukeutuu hyvän vastaanoton saanut uusi femtech-brändi Female Engineering. Uusi tuotemerkki tuki osaltaan Lindexin alusvaatekategorian menestystä ja vahvaa myyntiä ensimmäisellä neljänneksellä.

Stockmann-divisioonassa edistämme parhaillaan muutosta, jonka puitteissa kehitämme vaiheittain perinteisestä tavaratalosta kohdetta, joka tarjoaa asiakkaillemme inspiroivan ostosympäristön lisäksi uudenlaisen kohteen viihtymiseen ja seurusteluun. Kehitämme ja uudistamme asiakaskokemusta nyt Helsingin lippulaivamyymälässämme. Ensimmäinen askel uudelleen asemoitumisestamme on Helsingin tavarataloon rakennettu uusi ja inspiroiva lastenmaailma. Elämyksellisyyden rinnalla kehitämme myös valikoimaamme, mistä Pieni Lelukauppa, joka on Pohjoismaiden suurin lelukauppa, on hyvä esimerkki. Pieni Lelukauppa avattiin uudistuneella lastenosastolla maaliskuussa.

Toinen esimerkki meneillään olevasta strategisesta uudelleen asemoitumisesta on luksusmerkkien ja kohtuuhintaisten luksusmerkkien tarjooman laajentaminen, mikä tarjoaa sekä mielenkiintoisen kasvupotentiaalin että paremman valikoiman asiakkaillemme. Katsauskauden jälkeen Stockmannin Helsingin lippulaivatavarataloon avattiin ranskalaisen muotitalon Louis Vuittonin myymälä. Kumppanuus on tärkeä askel kohti tavoitepositiotamme.

Toimintaympäristön haasteet huomioiden olen erittäin tyytyväinen tuloksemme paranemiseen. Vaikka inflaatio pysyi korkeana ja vaikutti kielteisesti kuluttajien luottamukseen sekä ostovoimaan, onnistuimme kasvattamaan liikevaihtoa ja parantamaan oikaistua liiketulostamme. Myönteinen kehitys vaikeassa vähittäiskaupan tilanteessa osoittaa, että molempien divisiooniemme nykyisiä kategorioita koskevat strategiset valinnat ovat olleet oikeita. Valmistaudumme tulevaan arvioimalla strategisia vaihtoehtoja ja rahoitusta yrityssaneerauksen jälkeiselle ajalle.

Haluan kiittää lämpimästi Lindexin ja Stockmannin tiimien upeita kollegoita hyvästä panoksesta ja asiakaslähtöisyydestä vuosineljänneksen aikana. Haluan myös kiittää asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja muita sidosryhmiämme, joiden kanssa yhdessä kehitämme ja jaamme Stockmann-konsernin inspiroivaa strategista muutosmatkaa.

AVAINLUKUJA

1–3/2023 1–3/2022 1–12/2022
Liikevaihto, milj. euroa 198,5 196,1 981,7
Myyntikate, milj. euroa 112,0 113,4 568,3
Suhteellinen myyntikate, % 56,4 57,8 57,9
Liiketulos (EBIT), milj. euroa -2,9 9,8 154,9
Oikaistu liiketulos (EBIT), milj. euroa -2,4 -3,7 79,8
Katsauskauden tulos, milj. euroa 19,5 2,8 101,6
Oikaistu osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, euroa -0,06 -0,07 0,32
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa* 0,13 0,02 0,65
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa* 0,12 0,02 0,65
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä, milj. euroa -65,3 -82,9 -45,8
Investoinnit, milj. euroa 13,6 6,3 62,5
Oma pääoma/osake, euroa 2,24 1,73 2,15
Omavaraisuusaste, % 27,9 19,6 26,2

* Lukuun vaikuttaa Stockmann Sverige AB:ta koskeva 29,6 miljoonan euron positiivinen verotuspäätös vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Edellisvuoden lukuun vaikutti Riian kiinteistöjen myynnistä saatu 14,1 miljoonan euron myyntivoitto.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Tammi–maaliskuu 2023

Stockmann-konsernin ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto parani 1,2 % 198,5 miljoonaan euroon (196,1). Parannus selittyy pääosin Stockmann-divisioonan myynnin vahvalla, 15,8 %:n kasvulla, jonka taustalla oli tavaratalojen kävijämäärien kasvu ja onnistuneet kaupalliset toimet. Lindex-divisioona kasvatti myyntiä paikallisissa valuutoissa 0,7 %, mutta euroissa myynti laski 5,6 %.

Suomessa liikevaihto nousi 13,4 % ja oli 68,0 miljoonaa euroa (60,0), mikä johtui pääasiassa Stockmann-divisioonan myynnin kasvusta. Kehitystä tuki myös Lindexin myynnin hyvä kasvu. Ruotsissa liikevaihto laski 8,7 % ja oli 67,5 miljoonaa euroa (73,9), mikä johtui Ruotsin kruunun vaihtokurssin heikkenemisestä suhteessa euroon. Ruotsin kruunuissa mitattuna Lindexin myynti Ruotsissa kasvoi 1,5 %. Liikevaihto muissa maissa kasvoi 1,2 % ja oli 63,0 miljoonaa euroa (62,3), mikä johtui pääasiassa myynnin kasvusta Baltian maissa ja Keski-Euroopassa.

Myyntikate pieneni 112,0 miljoonaan euroon (113,4). Molemmat divisioonat kasvattivat myyntikatetta paikallisissa valuutoissa pääasiassa myynnin kasvun ansiosta, mutta Lindex-divisioonan paikallisissa valuutoissa lasketun myyntikatteen muuntamisella euromääräiseksi on negatiivinen vaikutus, joka pienensi konsernin kokonaismyyntikatetta.

Konsernin suhteellinen myyntikate laski 56,4 %:iin (57,8), mikä johtui Stockmann-divisioonan alennusmyyntien kasvaneesta osuudesta. Lindex-divisioonan suhteellinen myyntikate kasvoi tehokkaamman hankinnan ja alhaisempien rahtikustannusten ansiosta, mutta ei täysin korvannut Stockmann-divisioonan suhteellisen myyntikatteen laskua.

Liiketoiminnan muut tuotot laski 0,0 miljoonaan euroon (15,2). Edellisvuoden tulokseen vaikutti Riian kiinteistöjen myynnistä saatu 14,1 miljoonan euron myyntivoitto. Myyntivoitto on kirjattu vertailukelpoisuuteen vaikuttavana eränä.

Toiminnan kulut laskivat 3,9 miljoonaa euroa ja olivat 89,3 miljoonaa euroa (93,1). Inflaatiosta, korkeammista energiakustannuksista ja myynnin kasvuun liittyneistä ylimääräisistä henkilöstökuluista huolimatta konsernin toiminnan kulut laskivat. Laskun taustalla oli positiivinen kurssivaikutus Lindex-divisioonassa ja tehokkaat kustannussäästötoimet molemmissa divisioonissa.

Vuosineljänneksen oikaistu liiketulos nousi -2,4 miljoonaan euroon (-3,7), mikä johtui molempien divisioonien tuloksen paranemisesta myynnin kasvun ja kulujen tehokkaan hallinnan ansiosta.

Vuosineljänneksen liiketulos laski -2,9 miljoonaan euroon (9,8), mikä johtui pääasiassa Riian kiinteistöjen myynnistä viime vuonna saadusta 14,1 miljoonan euron voitosta.

Helsingin tavaratalokiinteistön myynti- ja takaisinvuokraussopimusten korkovaikutusten vuoksi nettorahoituskulut nousivat 7,3 miljoonaan euroon (5,4).

Tuloverot vaikuttivat positiivisesti, koska Stockmann Sverige AB:n verovelka pieneni kauden aikana 29,6 miljoonalla eurolla, mitä selitetään tarkemmin luvussa "Saneerausprosessiin liittyvät kiistat".

Katsauskauden tulos kasvoi 19,5 miljoonaan euroon (2,8).

LIIKEVAIHTO JA TULOS DIVISIOONITTAIN

Stockmann-konsernin raportoivat segmentit ovat Lindex ja Stockmann. Segmentit on raportoitu IFRS 8 -standardin mukaisesti. Jakamattomat erät sisältävät konsernijohdon, konsernin taloushallinnon ja rahoituksen sekä sisäisen tarkastuksen.

LINDEX-DIVISIOONA

Lindex 1–3/2023 1–3/2022 1–12/2022
Liikevaihto, milj. euroa 126,5 134,0 661,1
Myyntikate, milj. euroa 82,3 86,3 423,7
Suhteellinen myyntikate, % 65,1 64,4 64,1
Oikaistu liiketulos, milj. euroa 5,6 5,5 90,0
Liiketulos, milj. euroa 5,6 5,5 90,3
Investoinnit, milj. euroa 11,5 4,4 55,3

Tammi–maaliskuu 2023

Lindex-divisioonan liikevaihto laski 5,6 % ja oli 126,5 miljoonaa euroa (134,0). Paikallisissa valuutoissa laskettuna liikevaihto kasvoi 0,7 %, kun myynti parani seitsemällä Lindexin yhdeksästä omasta markkina-alueesta. Kivijalkamyymälöiden myynti kasvoi edelleen 2,3 %, mutta digitaalinen myynti laski 5,2 %. Tämä johtui pääasiassa siitä, että asiakkaat tekivät edelleen mieluummin ostoksia kivijalkamyymälöissä. Myös maailmanlaajuinen muodin verkkokaupan tilauskertymä laski jonkin verran. Digitaalisen myynnin osuus oli 21,6 % (22,9) kokonaismyynnistä. Alusvaattekategorian suoritus oli vahvin, ja Lindexin uusi femtechbrändi Female Engineering sai asiakkailta hyvän vastaanoton. Lindex-divisioonan rekisteröityneiden asiakkaiden määrä kasvoi vuosineljänneksellä edelleen, ja divisioona vahvisti brändinsä tunnettuutta entisestään divisioonan kahdella suurimmalla markkina-alueella eli Ruotsissa ja Norjassa.

Myyntikate laski 86,3 miljoonasta eurosta 82,3 miljoonaan euroon, mikä selittyy kokonaisuudessaan paikallisten valuuttojen negatiivisella vaikutuksella. Paikallisissa valuutoissa mitattuna myyntikate parani myynnin kasvun ja vahvemman suhteellisen myyntikatteen ansiosta.

Suhteellinen myyntikate nousi 65,1 %:iin (64,4) huolimatta korkeammista ostohinnoista, joihin vaikutti historiallisen korkea Yhdysvaltain dollari. Muut suhteellisen myyntikatteen paranemiseen vaikuttaneet tekijät olivat tehokkaampi hankinta ja alhaisemmat rahtikustannukset. Hinnankorotuksia toteutettiin, mutta kustannusten nousua ei siirretty täysimääräisesti kuluttajien loppuhintoihin.

Toiminnan kulut ilman poistoja laskivat 3,7 miljoonaa euroa ja olivat 58,2 miljoonaa euroa (61,8). Tämä oli sekä kustannussäästötoimien että divisioonan tekemien aktiivisten operatiivisten liiketoimintapriorisointien yhteisvaikusta. Omia onnistuneita toimia kustannusinflaation hillitsemiseksi vauhditti positiivinen valuuttakurssivaikutus, kun paikallisena valuuttana ilmaistut kustannukset muunnettiin euroiksi.

Lindex-divisioonan ensimmäisen vuosineljänneksen liiketulos kasvoi hieman edellisvuodesta ja oli 5,6 miljoonaa euroa (5,5). Liiketuloksen paraneminen paikallisissa valuutoissa johtui myynnin kasvusta ja aiempaa paremmasta suhteellisesta myyntikatteesta sekä tehokkaista kustannussäästötoimista. Negatiivinen valuuttakurssivaikutus heikensi kuitenkin paikallisessa valuutassa mitattua positiivista tuloskehitystä neljänneksen aikana.

Vuosineljänneksen investoinnit olivat 11,5 miljoonaa euroa (4,4) ja liittyivät pääasiassa uuden kaikkikanavaisen jakelukeskuksen rakennustöihin. Uusi jakelukeskus on tarkoitus saada käyttöön vuonna 2024. Muut divisioonan käynnissä olevat investoinnit liittyvät Lindexin toiminnan digitaaliseen kehittämiseen ja kestävän kehityksen parantamiseen. Niihin sisältyvät uusi myyntipistejärjestelmä, RFID-järjestelmä, tuotteen elinkaaren hallintajärjestelmä ja robotiikkaa. Nämä tärkeät investoinnit etenevät suunnitelmien mukaisesti ja mahdollistavat jatkuvan kasvun ja paremman tehokkuuden.

Lindex avasi kolme uutta myymälää ja sulki kaksi myymälää neljänneksen aikana. Katsauskauden päättyessä Lindexillä oli 437 myymälää, joista 405 oli omia ja 32 franchising-myymälöitä. Oman verkkokaupan lisäksi Lindex-divisioona myy tuotteitaan kolmansien osapuolien digitaalisilla alustoilla.

STOCKMANN-DIVISIOONA

Stockmann 1–3/2023 1–3/2022 1–12/2022
Liikevaihto, milj. euroa 72,0 62,2 320,6
Myyntikate, milj. euroa 29,7 27,1 144,6
Suhteellinen myyntikate, % 41,2 43,7 45,1
Oikaistu liiketulos, milj. euroa -7,0 -7,3 -5,4
Liiketulos, milj. euroa -7,0 6,3 71,2
Investoinnit, milj. euroa 2,1 1,9 7,2

Tammi–maaliskuu 2023

Stockmann-divisioonan liikevaihto kasvoi 15,8 % ja oli 72,0 miljoonaa euroa (62,2). Tavaratalojen myynti kasvoi 17,3 %, mikä johtui kävijämäärien hyvästä kasvusta. Onnistuneet kaupalliset toimet ja pandemian loppua seurannut turismin elpyminen vaikuttivat osaltaan myynnin kasvuun. Verkkokauppa kasvoi 4,5 %, ja sen osuus kokonaismyynnistä oli 11,1 % (12,2). Stockmanndivisioonan uusien kanta-asiakkaiden määrä kasvoi raportointikaudella.

Liikevaihto oli Suomessa 52,9 miljoonaa euroa (46,1) ja kasvoi 14,7 %. Kasvu johtui pääasiassa tavaratalojemme kävijämäärien lisääntymisestä. Baltian tavaratalojen liikevaihto kasvoi 18,7 % ja oli 19,1 miljoonaa euroa (16,1). Myös Baltiassa parannus johtui pääasiassa aiempaa suuremmista kävijämääristä.

Stockmann-divisioonan Hullut Päivät pidettiin viisipäiväisenä kampanjana 29.3.–2.4.2023. Kampanja järjestettiin jokaisessa kolmessa maassa tavarataloissa ja verkossa. Kolme ensimmäistä kampanjapäivää vaikuttivat selkeästi vuosineljänneksen liikevaihdon kehitykseen.

Myyntikate parani 29,7 miljoonaan euroon (27,1) myynnin kasvun ansiosta, vaikka siihen vaikutti myös alhaisempi suhteellinen myyntikate. Suhteellinen myyntikate laski 41,2 %:iin (43,7), mikä johtui tyhjennysmyyntien aiempaa suuremmasta osuudesta.

Toiminnan kulut ilman poistoja kasvoivat 0,6 miljoonaa euroa ja olivat 29,8 miljoonaa euroa (29,2). Kulut kasvoivat energian hintojen nousun ja henkilöstökulujen kasvun vaikutuksesta. Henkilöstökulujen kasvu liittyi pääasiassa myynnin kasvuun tavarataloissa. Kulujen nousun vaikutusta onnistuttiin pienentämään osittain jatkuvilla kustannustehokkuustoimilla.

Oikaistu liiketulos kasvoi -7,0 miljoonaan euroon (-7,3). Tämä johtui myynnin kasvusta, joka kompensoi toiminnan kulujen kasvua, lievensi Helsingin tavaratalokiinteistön myyntiin ja takaisinvuokraukseen liittyvää poistojen kasvua sekä liiketoiminnan muiden tuottojen pienenemistä. Koronapandemiaan liittyvät tuet vaikuttivat liiketoiminnan tuottoihin vertailukaudella.

Vuosineljänneksen liiketulos laski -7,0 miljoonaan euroon (6,3), mikä selittyy Riian kiinteistöjen myynnistä viime vuonna saadusta 14,1 miljoonan euron voitosta.

Vuosineljänneksen investoinnit olivat 2,1 miljoonaa euroa (1,9). Tämä selittyy pääosin meneillään olevilla Helsingin, Turun ja Itäkeskuksen tavaratalojen uudistushankkeilla ja toisaalta investoinneilla digitaaliseen kasvuun ja kaikkikanavaisuuden kehittämiseen.

Stockmann-divisioona muuttaa Helsingin lippulaivamyymäläänsä asteittain perinteisestä tavaratalosta kohteeksi, joka tarjoaa asiakkaille ostokokemusten lisäksi myös inspiroivan ympäristön yhdessäoloon ja elämyksiin. Ensimmäisessä vaiheessa, ensimmäisen vuosineljänneksen aikana rakennettiin uusi lastenmaailma, ja osana sitä avattiin Pohjoismaiden suurin lelukauppa, Pieni Lelukauppa.

Stockmann-divisioona on asemoitumassa entistä vahvemmin luksuksen ja kohtuuhintaisen luksuksen kategorioihin, jotka tarjoavat mielenkiintoisen kasvupotentiaalin yhtiölle. Raportointikauden jälkeen 7. huhtikuuta Stockmannin Helsingin lippulaivatavarataloon avattiin ranskalaisen muotitalon Louis Vuittonin myymälä. Tämä kumppanuus on tärkeä askel Stockmannin tarjooman kehittämisessä.

KASSAVIRTA JA RAHOITUS

Rahavarat olivat maaliskuun lopussa 102,5 miljoonaa euroa (130,8). Vuoden 2022 lopussa luku oli 167,9 miljoonaa euroa. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana kassavarat vähenivät -65,3 miljoonaa euroa (-82,9). Kassavarojen väheneminen ensimmäisellä neljänneksellä selittyy sekä investointimenoilla, veronmaksuilla ja sitoutuneen pääoman kausiluonteisuudella että vaihto-omaisuuden kasvulla edellisvuoteen verrattuna.

Vaihto-omaisuuden kokonaisarvo oli maaliskuun lopussa yhteensä 186,2 miljoonaa euroa (178,8). Vaihto-omaisuus kasvoi edellisvuodesta sekä Lindex- että Stockmann-divisioonissa, mikä johtui myynnin kasvusta ja korkeammista ostohinnoista.

VASTUULLISUUS

Stockmann-konsernin strategiset painopisteet tukevat molempien divisioonien vastuullisen liiketoiminnan kestävää kasvua. Konserni on sitoutunut oikeudenmukaisiin ja vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin sekä Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi), jossa asetetaan selkeät puitteet kehitykselle tulevina vuosina. Stockmann-konsernin CO2 -laskelmaa tarkistettiin tätä silmällä pitäen vuonna 2022, minkä ansiosta Stockmann-konserni voi asettaa tieteelliseeni pohjautuvat (SBTi) ilmastotavoitteet koko konsernille. Tavoitteiden asettaminen eteni hyvin raportointikauden aikana, ja työ saadaan päätökseen vuoden 2023 aikana.

Konsernin yhteiskuntavastuuraportti ja Lindexin vuoden 2022 kestävän kehityksen raportti julkaistiin ensimmäisen neljänneksen aikana. Molemmat divisioonat jatkoivat määrätietoista työtään oman toimintansa vastuullisuuden kehittämiseksi. Osana Lindexin jatkuvaa innovaatiotyötä ja uusien kiertotalouden liiketoimintamallien ja -mahdollisuuksien selvittämistä muotiyhtiö on pilotoinut uusia palveluja neljänneksen aikana.

Stockmann-divisioona jatkoi myös uusien vastuullisten vaihtoehtojen lisäämistä valikoimaansa ja palveluihinsa. Stockmann ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) esimerkiksi aloittivat yhteistyön käytöstä poistettujen tekstiilien kierrättämiseksi. Vaurioituneet ja käyttö- tai korjauskelvottomat tekstiilit voi tuoda Turun tavaratalon keräyspisteisiin kierrätystä varten. Yhteistyön avulla Stockmann haluaa edistää vastuullisuutta muoti- ja tekstiilialalla.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Stockmann-konsernin 22.3.2023 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen tilikaudelta 2022, myönsi vastuuvapauden tilikauden aikana hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille henkilöille ja päätti, ettei tilikaudelta 2022 makseta osinkoa.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmäärän olevan kuusi. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Stefan Björkman, Timo Karppinen, Roland Neuwald, Sari Pohjonen, Tracy Stone ja Harriet Williams.

Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajakseen Sari Pohjosen ja varapuheenjohtajakseen Roland Neuwaldin. Hallitus päätti perustaa tarkastusvaliokunnan sekä henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan. Timo Karppinen valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja valiokunnan muiksi jäseniksi valittiin Roland Neuwald ja Sari Pohjonen. Stefan Björkman valittiin henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi ja muiksi valiokunnan jäseniksi valittiin Sari Pohjonen, Tracy Stone ja Harriet Williams.

Yhtiökokous päätti valita tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n uudelleen tilintarkastajaksi. Ernst & Young Oy on ilmoittanut yhtiölle, että päävastuullisena tilintarkastajana toimisi KHT Terhi Mäkinen.

Yhtiökokous hyväksyi toimielinten palkkioselvityksen ja antoi tukensa yhtiökokoukselle ehdotetulle yhtiön toimielinten muutetulle palkitsemispolitiikalle. Päätös oli neuvoa-antava.

Yhtiökokous päätti, että yhtiön yhtiöjärjestystä muutetaan poistamalla siitä lunastusvelvollisuutta koskeva 14 §. Vastaavasti yhtiöjärjestyksen numerointia muutetaan siten, että nykyinen 15 § on jatkossa yhtiöjärjestyksen 14 §.

Stockmannin 22.3.2023 julkaistu pörssitiedote varsinaisessa yhtiökokouksessa ja hallituksen järjestäytymiskokouksessa tehdyistä päätöksistä on saatavilla osoitteessa www.stockmanngroup.com.

LIIKETOIMINNAN JATKUVUUS, RISKIT JA RAHOITUSTILANNE

Saneerausprosessi etenee suunnitelman mukaisesti. Stockmannin kaikki tavaratalokiinteistöt on myyty ja korollinen velka on maksettu 67,5 miljoonan euron joukkovelkakirjalainaa lukuun ottamatta. Vuokrasopimusten irtisanomiseen liittyy vielä kiistanalaisia vaatimuksia, jotka on selvitettävä ennen kuin saneerausprosessi voidaan viedä päätökseen.

Konsernin mahdollisuus järjestää uutta rahoitusta saneerausohjelman toteutuksen aikana on rajallinen. Saneerausohjelmaa ei saada päätökseen ennen kuin kaikki kiistanalaiset vaatimukset on selvitetty. Tämä voi vaikuttaa maksuvalmiuteen ja taloudelliseen asemaan. Stockmann-konserni valmistautuu tulevaisuuteen arvioimalla strategisia vaihtoehtoja ja rahoitusta yrityssaneerauksen jälkeiselle ajalle.

Tämänhetkinen geopoliittinen tilanne aiheuttaa inflaatiota, joka saattaa vaikuttaa negatiivisesti myyntiin kuluttajien luottamustason vuoksi, ja se myös nostaa ostohintoja ja toiminnan kustannuksia. Lisäksi se saattaa aiheuttaa viivästyksiä toimitusketjuissa tuotannon ja rahdin haasteiden vuoksi. Johto ja hallitus arvioivat säännöllisesti nykytilanteeseen liittyvät operatiiviset ja strategiset riskit.

Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vuoksi Stockmann poisti venäläistä ja valkovenäläistä alkuperää olevat tuotteet myynnistä helmikuussa 2022. Tämän seurauksena Stockmannin valikoimista poistui noin 200 venäläistä tuotetta. Lisäksi Stockmann keskeytti tuotteiden myynnin venäläiselle yhteistyökumppanille Debrussille. Tällä on rajallinen vaikutus Stockmannkonserniin.

SANEERAUSPROSESSIIN JA VEROTUKSEEN LIITTYVÄT KIISTAT

Stockmann on maksanut kaikki riidattomat ulkoiset saneerausvelat, mutta yhtiöön kohdistuu edelleen kiistanalaisia vaatimuksia sekä riidatonta ehdollista tai enimmäismääräistä saneerausvelkaa. Maaliskuun 2023 lopussa kiistanalaisten vaatimusten määrä oli 61,3 miljoonaa eli yhtä paljon kuin joulukuun 2022 lopussa. Kiistanalainen vaatimus liittyi pääasiassa toimitilojen pitkäaikaisten vuokrasopimusten irtisanomisiin. Saneerausmenettelyn valvoja on kiistänyt vaatimukset ja pitää perusteltuna maksaa vuokrat 18 kuukaudelta eikä kaikilta vuokrasopimuksen jäljellä olevilta vuosilta. Jäljellä olevista kiistanalaisista vaatimuksista kaksi ratkaistaan käräjäoikeudessa ja yksi välimiesmenettelyssä.

Riidattoman ehdollisen tai enimmäismääräisen saneerausvelan määrä oli 12,8 miljoonaa euroa. Stockmann on tehnyt 30,8 miljoonan euron kuluvarauksen, joka vastaa yhtiön arviota sekä kiistanalaisten vaatimusten että riidattoman ehdollisen tai enimmäismääräisen saneerausvelan todennäköisestä määrästä. Saneerausmenettelyn velkojilla on oikeus muuntaa saataviaan osakkeiksi ja joukkovelkakirjoiksi sen jälkeen, kun niiden saatavat on vahvistettu.

Stockmannin Tapiolan tavaratalon vuokranantaja LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky on aloittanut Stockmannia vastaan välimiesmenettelyn, jossa yhtiö vaatii Stockmannilta enintään 43,4 miljoonan euron suuruista yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin mukaista vahingonkorvausta. Saneerausmenettelyn valvoja on kiistänyt saneerausohjelmassa LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky:n vaatimuksen sen 3,5 miljoonaa euroa ylittävältä osalta. Samassa asiassa LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky on pannut Helsingin käräjäoikeudessa vireille kanteen myös Stockmannia, Stockmann AS:ää sekä valvojaa vastaan ja vaatinut asian jättämistä lepäämään. Välimiesoikeuden päätös saatiin 31.8.2022. Välimiesoikeus hylkäsi osittain LähiTapiolan Keskustakiinteistöt Ky:n vaatimukset ja vahvisti, että LähiTapiolan Keskustakiinteistöt Ky:lle maksettava korvaus on 19,3 miljoonaa euroa, josta aiemmin sovittu riidaton määrä (3,4 miljoonaa euroa) on muutettu osakkeiksi ja maksettu. Stockmann on nostanut käräjäoikeudessa kanteen LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky:n ja Stockmannin välisessä välimiesmenettelyssä annettua päätöstä koskevan pätemättömyys- ja kumoamisvaatimuksen. Näin ollen 15,9 miljoonaa euroa katsotaan jälleen kiistanalaiseksi tapaukseksi. Jäljelle jäävä maksettava korvaus kirjataan kuluvaraukseksi ja luokitellaan tuomioistuimen vahvistuksen jälkeen uudelleen saneerausvelaksi. LähiTapiolan ja Stockmann AS:n välillä on vireillä Stockmann Oyj Abp:n välimiesmenettelystä erillinen samaa LähiTapiolan korvaussaatavan määrää saneerausmenettelyssä koskeva välimiesmenettely ja erillinen riita-asia Helsingin käräjäoikeudessa. Samaa korvaussaatavan määrää koskien on lisäksi vireillä riita-asia valvojan ja LähiTapiolan välillä. Valvoja katsoo, että LähiTapiolan saatava on riitainen siihen saakka, kunnes edellä mainitut vaatimusasiat on lainvoimaisesti ratkaistu. Valvoja on ilmoittanut yhtiölle ja Helsingin käräjäoikeudelle, että valvoja ei pyydä käräjäoikeutta muuttamaan saneerausohjelmaa välitystuomion perusteella saatavan ollessa riitainen eikä valvojan käsityksen mukaan LähiTapiolalle siten tule tehdä, yhtiön, valvojan ja Stockmann AS:n virheellisenä pitämän välitystuomion mukaista maksusuoritusta saatavan määrän ollessa riitainen. LähiTapiola on hakenut Helsingin käräjäoikeudelta Stockmannin saneerausohjelman muuttamista siten, että saneerausvelan määräksi vahvistettaisiin välimiesoikeuden päätöksen perusteella 19,3 miljoonaa euroa. Stockmann, Stockmann AS ja valvoja vastustivat hakemusta, koska vaadittu summa on edelleen kiistanalainen. Käräjäoikeus hylkäsi LähiTapiolan hakemuksen 3.4.2023 antamallaan päätöksellä. Päätös ei ole lainvoimainen, ja siitä voidaan valittaa hovioikeuteen.

Stockmannin Takomotien toimistotilojen vuokranantaja Nordika II SHQ Oy on jättänyt Helsingin käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jossa yhtiö vaatii Stockmannilta yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin perusteella enintään 14,5 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta. Valvoja on saneerausohjelmassa kiistänyt tämän vaatimuksen sen 1,3 miljoonaa euroa ylittävältä osalta. 1,3 miljoonaa euroa muutettiin osakkeiksi ja maksettiin maaliskuussa 2022, mutta erotus on edelleen vaatimus. Samassa haastehakemuksessa Nordika II SHQ Oy on nimennyt vastaajiksi myös valvojan ja Stockmannin.

Stockmannin Tampereen tavaratalon vuokranantaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia on aloittanut Stockmannia vastaan välimiesmenettelyn, jossa yhtiö vaatii Stockmannilta enintään 11,9 miljoonan euron suuruista yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin mukaista vahingonkorvausta. Saneerausmenettelyn valvoja on kiistänyt vaatimuksen sen 2,8 miljoonaa euroa ylittävältä osalta. Lisäksi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia on pannut vireille Helsingin käräjäoikeudessa kaksi kannetta, joista ensimmäisessä vastaajina ovat Stockmann, valvoja ja toisessa Stockmann. Kanteissa käräjäoikeudelle Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia pyytää oikeutta vahvistamaan, että Fennialle maksettavan vahingonkorvauksen määrä on enintään 12 miljoonaa euroa.

Myös toinen Tampereen tavaratalon vuokranantajista, Tampereen Seudun Osuuspankki, on pannut Pirkanmaan käräjäoikeudessa vireille kanteen, jossa se vaatii Stockmannilta enintään 20,3 miljoonan euron suuruista yrityssaneerauslain 27 §:n 1

momentin mukaista vahingonkorvausta. Valvoja on saneerausohjelmassa kiistänyt Tampereen Seudun Osuuspankin saneerausmenettelyn aikana esittämän (tuolloin enimmäismäärältään 17,7 miljoonan euron) korvausvaatimuksen sen 2,0 miljoonaa euroa ylittävältä osalta.

Muiden saneerausohjelmassa mainittujen kiistanalaisten saatavien osalta sovitteluneuvottelut ovat käynnissä.

Ruotsin verohallinto otti kielteisen kannan verotuksessa Stockmannin tytäryhtiö Stockmann Sverige AB:n AB Lindexin osakkeiden kauppaa varten nostaman lainan korkokustannusten vähennysoikeuteen vuosina 2013–2019. Syyskuussa 2022 kamarioikeus kumosi aiemmat tuomioistuimen päätökset, hyväksyi Stockmannin valituksen ja vahvistaa, että Stockmann Sverige AB on oikeutettu korkokustannusten vähennykseen vuosilta 2013–2016. Lokakuussa 2022 saadun päätöksen mukaan Göteborgin hallinto-oikeus hyväksyi Stockmannin valituksen ja vahvisti, että Stockmann Sverige AB on oikeutettu korkokustannusten vähennykseen vuosilta 2017–2019. Molemmat päätökset tulivat lainvoimaisiksi kun Ruotsin korkein hallinto-oikeus päätti 27.1.2023, ettei se myönnä Ruotsin verovirastolle valituslupaa kamarioikeuden päätöksestä. Lainvoimaisten päätösten perusteella Stockmann Sverige AB:n verovelka ja tuloverot ovat supistuneet kaudella noin 30 miljoonaa euroa, eikä verovelkaa jää vuosilta 2013–2019.

RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Katsauskauden jälkeen ei ollut merkittäviä tapahtumia.

TALOUDELLISET TIEDOTTEET VUONNA 2023

Stockmann-konserni raportoi taloudesta seuraavasti vuonna 2023:

  • 21.7.2023 puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023

  • 27.10.2023 johdon osavuotinen selvitys tammi–syyskuu 2023

WEBCAST ANALYYTIKOILLE JA MEDIALLE

Lehdistö- ja analyytikkotilaisuus järjestetään englanniksi suorana verkkolähetyksenä tänään 28. huhtikuuta 2023 klo 10.00. Tapahtumaa voi seurata tämän linkin kautta. Tallenne ja esitysmateriaali ovat saatavilla yhtiön verkkosivustolla tilaisuuden jälkeen.

Lisätietoja:

Jari Latvanen, toimitusjohtaja, puh. +358 9 121 5606 Annelie Forsberg, talousjohtaja, puh. +46 706 43 00 59 Marja-Leena Dahlskog, Head of Communication & IR, puh. + 358 50 5020060 [email protected]

Helsinki 27.4.2023

STOCKMANN Oyj Abp Hallitus

TALOUDELLISET TIEDOT

Johdon osavuotinen selvitys on laadittu IAS 34 -standardia noudattaen. Luvut ovat tilintarkastamattomia.

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Milj. euroa 1.1.-31.3.2023 1.1.-31.3.2022 1.1.-31.12.2022
LIIKEVAIHTO 198,5 196,1 981,7
Liiketoiminnan muut tuotot 0,0 15,2 99,6
Materiaalit ja palvelut -86,5 -82,7 -413,4
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut -51,8 -52,2 -212,1
Poistot ja arvonalentumiset -25,6 -25,7 -103,2
Liiketoiminnan muut kulut -37,5 -40,9 -197,7
Kulut yhteensä -201,4 -201,6 -926,4
LIIKEVOITTO/-TAPPIO -2,9 9,8 154,9
Rahoitustuotot 0,9 0,3 2,6
Rahoituskulut -8,2 -5,7 -28,3
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -7,3 -5,4 -25,7
VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA -10,2 4,4 129,2
Tuloverot 29,7 -1,6 -27,5
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 19,5 2,8 101,6
Tilikauden voiton/tappion jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille 19,5 2,8 101,6
Osakekohtainen tulos, EUR:
Tilikauden tuloksesta, laimentamaton 0,13 0,02 0,65
Tilikauden tuloksesta, laimennettu 0,12 0,02 0,65

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Milj. euroa 1.1.-31.3.2023 1.1.-31.3.2022 1.1.-31.12.2022
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 19,5 2,8 101,6
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä ennen veroja -7,7 -2,6 -33,3
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä verojen jälkeen -7,7 -2,6 -33,3
Rahavirran suojaus ennen veroja 1,2 -0,5 -2,2
Rahavirran suojaus verojen jälkeen 1,2 -0,5 -2,2
Muut laajan tuloksen erät, netto -6,5 -3,1 -35,6
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 13,0 -0,3 66,1
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille 13,0 -0,3 66,1

KONSERNITASE

Milj. euroa
VARAT
31.3.2023 31.3.2022 31.12.2022
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo 247,3 270,2 250,9
Tavaramerkki 80,6 88,0 81,8
Aineettomat oikeudet 26,8 26,8 26,8
Muut aineettomat hyödykkeet 0,6 1,0 0,7
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4,2 2,7 4,2
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 359,4 388,7 364,4
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Maa- ja vesialueet 0,2
Koneet ja kalusto 37,3 39,2 37,6
Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot 4,3 4,5 4,4
Käyttöooikeusomaisuuserät 436,1 322,6 419,2
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 44,5 1,6 37,1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 522,3 368,0 498,2
Sijoituskiinteistöt 0,5 0,5 0,5
Pitkäaikaiset saamiset 3,0 3,5 3,1
Muut sijoitukset 0,2 0,2 0,2
Laskennalliset verosaamiset 31,3 24,2 31,0
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 916,9 785,2 897,4
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus 186,2 178,8 174,2
Lyhytaikaiset saamiset
Korolliset saamiset 0,7 0,5 0,0
Tuloverosaamiset 0,1 1,4 0,2
Korottomat saamiset 45,4 48,0 43,2
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 46,2 49,8 43,5
Rahavarat 102,5 130,8 167,9
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 334,9 359,5 385,5
MYYTÄVÄNÄ OLEVAT VARAT 227,2
VARAT YHTEENSÄ 1 251,8 1 371,8 1 282,9
Milj. euroa 31.3.2023 31.3.2022 31.12.2022
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 77,6 77,6 77,6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 73,3 72,3 73,3
Muut rahastot 0,2 0,7 -1,0
Muuntoerot -26,7 11,8 -18,9
Kertyneet voittovarat 224,3 105,7 204,6
Emoyhtiön omistajien oman pääoman osuus 348,8 268,2 335,6
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 348,8 268,2 335,6
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat 39,7 39,6 40,3
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat 67,5 66,1 67,5
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 496,5 299,6 477,5
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma ja pitkäaikaiset varaukset 0,2 17,7 0,7
PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 603,8 423,0 585,9
LYHYTAIKAISET VELAT
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat 342,6
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 77,5 76,7 77,3
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 161,7 210,1 179,1
Tuloverovelat 28,7 35,0 73,7
Lyhytaikaiset varaukset 31,2 0,0 31,2
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä 221,6 245,0 284,0
LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 299,1 664,4 361,3
MYYTÄVÄNÄ OLEVIIN VAROIHIN LIITTYVÄT VELAT 16,3
VELAT YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
903,0
1 251,8
1 103,7
1 371,8
947,3
1 282,9

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj. euroa 1.1.-31.3.2023 1.1.-31.3.2022 1.1.-31.12.2022
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden voitto/tappio 19,5 2,8 101,6
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset 25,6 25,7 103,2
Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) 0,2 -14,0 -95,2
Korkokulut ja muut rahoituskulut 8,2 5,7 28,3
Korkotuotot -0,9 -0,3 -2,6
Tuloverot -29,7 1,6 27,5
Muut oikaisut 0,2 0,0 17,7
Käyttöpääoman muutokset:
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -13,6 -24,8 -28,3
Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -4,2 -3,6 -1,2
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) -14,9 -32,0 -50,5
Maksetut korot -8,4 -4,8 -29,0
Saadut korot liiketoiminnasta 0,6 0,0 1,3
Maksetut verot liiketoiminnasta -15,5 -14,1 -17,9
Liiketoiminnan nettorahavirta -32,9 -57,8 55,1
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0,0 38,4 429,1
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -13,5 -5,0 -62,7
Talletusvakuus 0,0 -0,1
Investointien nettorahavirta -13,5 33,4 366,3
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -38,8 -381,5
Vuokarasopimusvelkojen takaisinmaksut -17,4 -17,6 -73,8
Rahoituksen nettorahavirta -17,4 -56,5 -455,2
RAHAVAROJEN MUUTOS -63,8 -80,8 -33,9
Rahavarat tilikauden alussa 167,9 213,7 213,7
Rahavarojen muutos -63,8 -80,8 -33,9
Valuuttakurssien muutosten vaikutus -1,5 -2,1 -11,9
Rahavarat tilikauden lopussa 102,5 130,8 167,9

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Milj. euroa Osakepääoma Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Suojausinstrumenttien
rahasto
Muut rahastot Muuntoero Kertyneet voittovarat Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2023 77,6 73,3 -1,1 0,1 -18,9 204,6 335,6
Tilikauden voitto/tappio 19,5 19,5
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä -7,7 -7,7
Rahavirran suojaus 1,2 1,2
Laaja tulos yhteensä 1,2 -7,7 19,5 13,0
Osakeperusteiset maksut 0,2 0,2
Muut oman pääoman muutokset yhteensä 0,2 0,2
OMA PÄÄOMA 31.3.2023 77,6 73,3 0,1 0,1 -26,7 224,3 348,8
Milj. euroa Osakepääoma Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Suojausinstrumenttien
rahasto
Muut rahastot Muuntoero Kertyneet voittovarat Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2022 77,6 72,0 1,1 0,1 14,4 102,9 268,2
Tilikauden voitto/tappio 2,8 2,8
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä -2,6 -2,6
Rahavirran suojaus -0,5 -0,5
Laaja tulos yhteensä -0,5 -2,6 2,8 -0,3
Osakeanti vakuudettomille saneerausvelkojille 0,3 0,3
Muut oman pääoman muutokset yhteensä 0,3 0,3
OMA PÄÄOMA 31.3.2022 77,6 72,3 0,6 0,1 11,8 105,7 268,2
Milj. euroa Osakepääoma Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Suojausinstrumenttien
rahasto
Muut rahastot Muuntoero Kertyneet voittovarat Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2022 77,6 72,0 1,1 0,1 14,4 102,9 268,2
Tilikauden voitto/tappio 101,6 101,6
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä -33,3 -33,3
Rahavirran suojaus -2,2 -2,2
Laaja tulos yhteensä -2,2 -33,3 101,6 66,1
Osakeanti vakuudettomille saneerausvelkojille 1,3 1,3
Osakeperusteiset maksut 0,1 0,1
Muut oman pääoman muutokset yhteensä 1,3 0,1 1,4
OMA PÄÄOMA 31.12.2022 77,6 73,3 -1,1 0,1 -18,9 204,6 335,6

RAHOITUSVELKOJEN SOPIMUKSIIN PERUSTUVAT RAHAVIRRAT 31.3.2023

Milj. euroa Tasearvo 1.4.2023-
31.3.2024
1.4.2024-
31.3.2025
1.4.2025-
31.3.2026
1.4.2026-
31.3.2027
1.4.2027- Yhteensä
Lyhytaikaiset saneerausvelat 0,2 -0,2 -0,2
Saneerausvelat, yhteensä 0,2 -0,2 -0,2
Pitkäaikainen JVK 67,5 -0,1 -0,1 -0,1 -67,7 -67,9
Ostovelat ja muut velat 88,1 -88,1 -88,1
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 496,5 -99,9 -91,4 -82,8 -426,3 -700,3
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 77,5 -103,2 -103,2
Vuokrasopimusvelat, yhteensä 574,0 -103,2 -99,9 -91,4 -82,8 -426,3 -803,5
Yhteensä 729,8 -191,6 -100,0 -91,4 -150,4 -426,3 -959,7

Esitetyt rahavirrat perustuvat 9.2.2021 hyväksyttyyn saneerausohjelmaan ja ne sisältävät rahoituskulut.

Heinäkuussa 2021 saneerausvelasta konvertoitiin 66,1 milj. euroa uudeksi joukkovelkakirjalainaksi, joka maksetaan vuonna 2026 ja jolle maksetaan 0,1 milj. euroa vuosittaista korkoa. Vuoden 2022 aikana joukkovelkakirjalainaa on konvertoitu lisää 1,5 milj. euroa. Jäjellä oleva saneerausvelka 0,2 milj. euroa maksetaan saneerausohjelman mukaisesti. Vuokranantajien vahingonkorvausvaateisiin liittyvät varaukset eivät sisälly rahavirtoihin. Vuokrasopimusvelkojen tasearvo on diskontattu IFRS 16:n mukaisesti. Rahavirrat esitetään nimellisarvoonsa.

SANEERAUSVELAT

milj. euroa 31.3.2023 31.3.2022 31.12.2022
Lyhytaikaiset korolliset saneerausvelat, vakuudelliset 342,6
Lyhytaikaiset korottomat saneerausvelat, vakuudettomat 0,2 22,7 0,2
Lyhytaikaiset saneerausvelat yhteensä 0,2 365,4 0,2
Pitkäaikaisiin varauksiin sisältyvät saneerausvelat 16,3
Lyhytaikaisiin varauksiin sisältyvät saneerausvelat 31,2 31,2
Varauksiin liittyvät saneerausvelat *) 31,2 16,3 31,2
Yhteensä 31,3 381,7 31,3

Lisäksi Stockmann Oyj Abp:n konsernin sisäisten saneerausvelkojen määrä on 63,9 milj. euroa.

*) Sisältää ehdolliset, enimmäismääräiset saneerausvelat sekä vuokranantajien kiistanalaiset vahingonkorvausvaateet liittyen irtisanottuihin vuokrasopimuksiin.

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Milj. euroa 1.1.-31.3.2023 1.1.-31.3.2022 1.1.-31.12.2022
Korkotuotot pankkitalletuksista, muista sijoituksista ja valuuttajohdannaisista 0,6 0,0 1,3
Muut rahoitustuotot 0,3 0,3 1,3
Rahoitustuotot yhteensä 0,9 0,3 2,6
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista -0,3 -1,7 -2,8
Korkokulut vuokrasopimuksista -7,9 -3,9 -24,7
Valuuttakurssierot 0,0 -0,1 -0,7
Rahoituskulut yhteensä -8,2 -5,7 -28,3
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -7,3 -5,4 -25,7

Aleksanterinkatu 52 B, PL 220 00101 HELSINKI Puh. (09) 1211 stockmanngroup.com

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.