Q3 PIHLAJALINNAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–30.9.2023

3.11.2023 klo 8.00

Liikevaihdon orgaaninen kasvu jatkui, kannattavuus ja taloudellinen asema vahvistuivat suunnitellusti

Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.

Heinä–syyskuu lyhyesti:

Liikevaihto oli 165,6 (165,2) milj. euroa kasvua 0,3 milj. euroa eli 0,2 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi, koronapalveluiden¹⁾ ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun väheneminen laskivat konsernin liikevaihtoa -16,1 milj. euroa eli -9,8 prosenttia.
Orgaaninen kasvu ilman koronapalveluita ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun vähenemistä oli 14,4 milj. euroa eli 8,7 prosenttia.
Yrityshankintojen²⁾ vaikutus liikevaihdon kasvuun oli 2,1 milj. euroa eli 1,3 prosenttia.
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)³⁾ oli 9,6 (9,4) milj. euroa – kasvua 2,2 prosenttia. Kannattavuutta rasittivat vaativan erikoissairaanhoidon takautuvat kustannukset ja koronapalveluiden myynnin lasku.
Liiketoiminnan rahavirta oli 6,6 (6,7) milj. euroa.
Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,13 (0,14) euroa/osake.
Lääkärikeskusten käyntimäärät⁴⁾ kasvoivat 5 prosenttia vertailuneljänneksestä, kaikista vastaanottokäynneistä 41 (40) prosenttia tapahtui etäkanavissa.
Tuomas Hyyryläinen aloitti Pihlajalinnan toimitusjohtajana 1.9.2023.
Pihlajalinna tarkentaa näkymiään vuodelle 2023. Yhtiö odottaa oikaistun EBITA:n paranevan edellisen vuoden tasosta 34–37 milj. euroon (26,7 milj. euroa vuonna 2022). Hyvinvointialueiden aloittamisen seurauksena Pihlajalinna pyrkii päättämään neuvottelut saamisistaan entisten ulkoistuskumppaniensa Jämsän, Parkanon ja Mänttä-Vilppulan kaupunkien kanssa. Neuvotteluiden lopputuloksilla voi olla vaikutusta yhtiön vuoden 2023 osakekohtaiseen tulokseen.

Tammi–syyskuu lyhyesti:

Liikevaihto oli 537,0 (502,1) milj. euroa kasvua 34,9 milj. euroa eli 7,0 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi, koronapalveluiden¹⁾ ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun väheneminen laskivat konsernin liikevaihtoa -43,3 milj. euroa eli -8,6 prosenttia.
Orgaaninen kasvu ilman koronapalveluita ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun vähenemistä oli 62,0 milj. euroa eli 12,4 prosenttia.
Yrityshankintojen²⁾ vaikutus liikevaihdon kasvuun oli 16,2 milj. euroa eli 3,2 prosenttia.
Oikaistu käyttökate (EBITDA)³⁾ oli 59,9 (52,2) milj. euroa kasvua 14,8 prosenttia.
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden postoja ja arvonalentumisia (EBITA)³⁾ oli 27,9 (24,4) milj. euroa – kasvua 14,1 prosenttia.
Liiketoiminnan rahavirta oli 52,9 (42,4) milj. euroa.
Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,44 (0,45) euroa/osake.
Pihlajalinna laski liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan 27.3.2023. Lainalla varmistetaan yhtiön liikkumavapautta strategian toteuttamisessa ja taloudellisen aseman parantamisessa.
Lääkärikeskusten käyntimäärät⁴⁾ kasvoivat 17 prosenttia vertailukaudesta (kasvua 12 prosenttia ilman yritysjärjestelyjä). Kaikista käynneistä 40 (39) prosenttia tapahtui etäkanavissa.

¹⁾ Koronapalveluita ovat koronatestaus, -näytteenotto, -rokottaminen ja muu mahdollinen koronaepidemian hallintaan suoraan liittyvä palvelu. ²⁾ Pohjola Sairaala Oy 1.2.2022, Etelä-Savon Työterveys Oy 1.4.2022, Lääkärikeskus Ikioma Oy 1.4.2022 ja Punkkibussi®-liiketoiminta 1.4.2022, MediEllen Oy 1.9.2022, Seppämagneetti Oy ja Seppälääkärit Oy 1.10.2022

³⁾ Vaihtoehtoinen tunnusluku. Pihlajalinna esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat merkittävää yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.

⁴⁾ Pois lukien kuntaulkoistukset, koronatestaus ja suun terveydenhoito

	7–9/2023	7–9/2022	muutos-%	1–9/2023	1–9/2022
	3 kk	3 kk		9 kk	9 kk	muutos-%	2022
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa	165,6	165,2	0,2	537,0	502,1	7,0	690,5
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	20,1	18,1	11,2	60,8	42,9	41,7	54,4
Käyttökate (EBITDA), %	12,1	10,9	11,0	11,3	8,6	32,5	7,9
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa ¹⁾	20,5	18,9	8,7	59,9	52,2	14,8	64,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % ¹⁾	12,4	11,4	8,5	11,2	10,4	7,3	9,3
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa ¹⁾	9,6	9,4	2,2	27,9	24,4	14,1	26,7
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), % ¹⁾	5,8	5,7	2,0	5,2	4,9	6,7	3,9
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	7,1	6,6	8,1	22,5	9,5	-137,8	8,9
Liikevoitto (EBIT), %	4,3	4,0	7,9	4,2	1,9	-122,4	1,3
Oikaistu liikevoitto (EBIT) milj. euroa ¹⁾	7,4	7,3	0,2	21,4	18,5	15,6	18,6
Oikaistu liikevoitto (EBIT), % ¹⁾	4,4	4,4	0,0	4,0	3,7	8,1	2,7
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa	4,4	4,5	-2,5	14,3	4,4	-228,1	1,5
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	0,13	0,14	-7,7	0,44	0,45	-2,7	0,42
Osakekohtainen oma pääoma, euroa				6,84	5,51	24,0	5,50

MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)				4,3	3,6	18,1	2,3
Oman pääoman tuotto, % (ROE)				7,2	9,7	-25,9	6,2
Omavaraisuusaste, %				22,6	19,4	16,3	18,6
Nettovelkaantumisaste, %				243,6	308,9	-21,2	313,8
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa				372,2	388,8	-4,3	385,7
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk ¹⁾				5,2	5,8	-10,7	6,0
Nettovelkaantumisaste, ilman IFRS 16, %				97,4	140,0	-30,4	139,95
Korolliset nettorahoitusvelat ilman IFRS 16, milj. euroa				155,3	182,2	-14,8	178,6
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ilman IFRS 16, 12 kk ¹⁾				3,5	4,0	-12,2	4,4
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa ²⁾	25,4	12,0		61,8	216,5	-71,5	234,5
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	6,6	6,7	-0,8	52,9	42,4	24,6	64,9
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa	2,7	-5,2		38,0	-34,1	211,6	-18,6
Henkilöstö keskimäärin (FTE)				4 976	4 793	3,8	4 851
Henkilöstö kauden lopussa				7 044	7 004	0,6	7 016
Ammatinharjoittajien lukumäärä kauden lopussa				2 202	1 891	16,4	1 812
NPS, vastaanotot				79,0	77,5	1,94	77,1
NPS, kokonais- ja osaulkoistukset				72,8	72,2	0,83	72,6

1) Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen tai divestointien kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen oikaisut.

Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,4 (0,8) miljoonaa euroa ja katsauskaudella yhteensä -1,0 (9,3) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,3 (0,8) miljoonaa euroa ja katsauskaudella yhteensä -1,1 (9,0) miljoonaa euroa.

2) Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2023 tarkennettu

Pihlajalinna keskittyy vuonna 2023 kannattavuutensa ja taloudellisen asemansa parantamiseen.

Yhtiö odottaa liikevaihdon kasvavan edellisen vuoden tasosta (690,5 milj. euroa vuonna 2022)
Yhtiö odottaa oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) paranevan edellisen vuoden tasosta 34–37 milj. euroon (26,7 milj. euroa vuonna 2022)
Hyvinvointialueiden aloittamisen seurauksena Pihlajalinna pyrkii päättämään neuvottelut saamisistaan entisten ulkoistuskumppaniensa Jämsän, Parkanon ja Mänttä-Vilppulan kaupunkien kanssa. Neuvotteluiden lopputuloksilla voi olla vaikutusta yhtiön vuoden 2023 osakekohtaiseen tulokseen
Yhtiö jatkaa toimenpiteitä taloudellisen aseman vahvistamiseksi. Maaliskuussa 2023 päätökseen saatettujen muutosneuvottelujen sekä tehostamisohjelman odotetaan parantavan Pihlajalinnan kannattavuutta. Hinnankorotusten odotetaan kompensoivan kustannusinflaation vaikutuksia.

Hidastunut talouskasvu, heikentynyt kuluttajaluottamus ja markkinakorkojen nousu saattavat vaikuttaa odotettua enemmän Pihlajalinnan palveluiden kysyntään ja taloudelliseen tulokseen.

Aiempi ohjeistus, annettu 17.2.2023 ja toistettu viimeksi 11.8.2023:

Pihlajalinna keskittyy vuonna 2023 kannattavuutensa ja taloudellisen asemansa parantamiseen.

Yhtiö odottaa liikevaihdon kasvavan edellisen vuoden tasosta (690,5 milj. euroa vuonna 2022)
Yhtiö odottaa oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvon alentumisia (EBITA) paranevan edellisen vuoden tasosta (26,7 milj. euroa vuonna 2022)
Yhtiö jatkaa toimenpiteitä taloudellisen aseman vahvistamiseksi. Maaliskuussa 2023 päätökseen saatettujen muutosneuvottelujen sekä tehostamisohjelman odotetaan parantavan Pihlajalinnan kannattavuutta. Hinnankorotusten odotetaan kompensoivan kustannusinflaation vaikutuksia.

Näkymissä vuodelle 2023 on epävarmuustekijöitä liittyen korkeaan inflaatioon euroalueella sekä yleiseen kustannuskehitykseen ja erityisesti palkkakehitykseen. Myös hyvinvointialueiden aloituksen vaikutukset sosiaali- ja terveystoimialaan ovat edelleen epävarmat. Neuvotteluiden perusteella Keski-Suomen hyvinvointialueen johto on päättänyt esittää hyvinvointialueen hallitukselle, että Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen vuosihinnasta eriytetään hyvinvointialueiden tuottaman vaativan erikoissairaanhoidon kustannukset takautuvasti 1.7.2023 alkaen. Hidastunut talouskasvu, heikentynyt kuluttajaluottamus ja markkinakorkojen nousu saattavat vaikuttaa odotettua enemmän Pihlajalinnan palveluiden kysyntään ja taloudelliseen tulokseen.

Toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen:

Vuoden kolmannella neljänneksellä Pihlajalinnan liikevaihto ylsi 165,6 (165,2) miljoonaan euroon, vaikka vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun poistuminen Pirkanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla, koronapalveluiden väheneminen ja suun terveyden palveluiden divestointi laskivat liikevaihtoa yhteensä 16,1 miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu edellä mainitut huomioiden oli 8,7 prosenttia. Yksityisten palveluiden liikevaihto kasvoi erityisesti vakuutusyhtiöasiakkuuksissa ja työterveyden palveluissa. Vahvistimme vakuutusyhtiökumppanuuksiamme solmimalla uuden noin 25–30 miljoonan euron vuotuisen pääyhteistyösopimuksen Fennian kanssa tulevalle kolmelle vuodelle.

Pihlajalinnan oikaistu EBITA kehittyi suunnitellusti. Aloittamamme tehostamistoimenpiteet kannattavuuden ja taloudellisen aseman vahvistamiseksi tuottavat tulosta. Vuonna 2022 alkaneet sopeuttamistoimenpiteet

julkisissa palveluissa sekä lääkärikeskustoiminnan käyttöasteiden hyvä kehitys nostivat kannattavuutta. Vuoden kolmannen neljänneksen oikaistu EBITA nousi 9,6 (9,4) miljoonaan euroon eli 2,2 prosenttia, huolimatta Keski-Suomen hyvinvointialueen takautuvista vaativan erikoissairaanhoidon kuluista.

Hoitojonot kiireettömään julkiseen erikoissairaanhoitoon kasvavat edelleen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan elokuussa 2023 lähes 178 000 (169 000, 4/2023) potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Suomen hallituksen toimet hoitojonojen purkamiseksi etenevät, ja arvioimme niiden lisäävän yksityisten terveyspalveluiden kysyntää mm. palveluseteleiden ja muiden ostopalveluiden kysynnän kasvuna. Yksityisten lääkärivastaanottojen KELA-korvausta on päätetty nostaa merkittävästi vuoden 2024 alussa.

Pihlajalinnalla on kattava sairaala- ja lääkärikeskusverkosto sekä laajat diagnostiikan palvelut. Pystymme auttamaan kriittiselle tasolle nousseiden hoitojonojen purkamisessa nopeasti. Olemme vuosien aikana osoittaneet, että monituottajamallilla pystytään saavuttamaan kustannustehokkaita ja asiakkaille vaikuttavia terveyspalveluita. Esimerkiksi Suomen Akatemian IMPRO-tutkimushankkeen (1/2023) tuloksista selviää, että Pihlajalinnan kokonaisulkoistuksilla on ollut merkittävä laskeva vaikutus terveyspalveluiden kokonaiskustannuksiin.

Kuluneen vuosineljänneksen aikana on edelleen tunnistettu ja aloitettu uusia tehostamistoimenpiteitä Pihlajalinnan kannattavuuden ja taloudellisen aseman vahvistamiseksi. Tehostamisohjelmalla pystymme vastaamaan yhä kiristyvään kilpailuun ja palkkainflaatioon.

Minulla on ollut ilo työskennellä Pihlajalinnassa nyt noin kaksi kuukautta. Olen vaikuttunut pihlajalinnalaisten vahvasta osaamisesta. Aloitettu työ henkilöstömme työkyvyn ja johtamisen kehittämiseksi on äärimmäisen tärkeää. Hyvinvoiva henkilöstö ja Pihlajalinnassa viihtyvät ammatinharjoittajat ovat meille ratkaisevan tärkeitä, jotta voimme pitää yhdessä huolta asiakkaistamme. Haluan kiittää kaikkia pihlajalinnalaisia lämpimästä ja avoimesta vastaanotosta, jonka olen saanut. Koko organisaatiolla on vahva halu mennä arvojemme mukaisesti ennakkoluulottomasti eteenpäin.

Tehostamisohjelma 2023

Pihlajalinna aloitti kannattavuuden ja taloudellisen aseman vahvistamisen toimenpiteet vuonna 2022 julkisissa palveluissa ja laajensi niitä vuoden 2023 alusta yksityisiin terveyspalveluihin. Toimenpiteet koostuvat useasta osakokonaisuudesta ja niiden vaikutukset näkyvät asteittain vuoden 2023 aikana.

Yhtiö on toteuttanut kuluvan vuoden aikana palveluiden hinnankorotuksia, läpikäynyt muutosneuvottelut, karsinut toimipisteverkostoa, yksinkertaistanut yksityisten terveyspalveluiden toimintamallia ja selkeyttänyt liiketoimintaportfoliota myymällä suun terveyden palvelut. Muutosneuvotteluilla ja toimipisteverkoston karsimisella saavutetaan yhteensä noin 5 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Kuluneen vuosineljänneksen aikana on edelleen tunnistettu ja aloitettu lukuisia uusia tehostamistoimenpiteitä, joiden vaikutuksen näkyvät asteittain yhtiön parantuvana tehokkuutena.

Kokonaisulkoistusten vaativan erikoissairaanhoidon palveluohjaus ja kustannusvastuu siirtyvät Pirkanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueille voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Pirkanmaan hyvinvointialueella yhtiön kustannusvastuu loppui 1.1.2023. Kustannusvastuun siirtymisellä on vuositasolla arviolta noin 23 miljoonaa euroa liikevaihtoa vähentävä vaikutus. Keski-Suomen hyvinvointialueella yhtiön kustannusvastuu loppui 1.7.2023. Kustannusvastuun siirtämisellä on vuositasolla arviolta noin 18 miljoonaa euroa liikevaihtoa vähentävä vaikutus. Kyseiset muutokset parantavat yhtiön liiketoiminnan ennustettavuutta.

Taloudellisen aseman vahvistamiseksi yhtiö laski liikkeelle 20 miljoonan euron hybridilainan maaliskuussa 2023. Transaktiosta saadut nettovarat käytettiin valmiusluottolimiitistä nostettujen lainaerien takaisinmaksuun. Parantuneen kannattavuuden, suun terveyden divestoinnin ja hybridilainan liikkeeseen

laskun ansiosta yhtiön taloudellinen asema parani merkittävästi ja rahoittajapankkien waiver-ehdot raukesivat huhtikuussa 2023, mikä laski yhtiön velkarahoituksen hintaa.

Toimenpiteet kannattavuuden ja taloudellisen aseman vahvistamiseksi

Katsaus toimintaympäristöön

Terveyspalvelujen kysyntä Suomessa

Terveydenhuollon markkina Suomessa on arviolta noin 15 miljardia euroa, josta noin 75 prosenttia on julkisesti rahoitettua ja tuotettua. Terveydenhoitopalveluiden kulutus on ollut reilusti viime vuotta suurempaa (Nordea Kulutusmittari 10/2023). Lisäksi yksityisten sairauskuluvakuutusten kysyntä on kasvussa. Suomessa on jo 1,3 miljoonaa yksityisesti sairauskuluvakuutettua henkilöä, joista noin 460 000 on lapsia, 555 000 aikuisia ja 280 000 yritysten kautta vakuutettuja.

Hoitojonot ja hoitotakuu

Hoitojonot kiireettömään julkiseen erikoissairaanhoitoon kasvavat edelleen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan elokuun 2023 lopussa lähes 178 000 (169 000, 4/2023) potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Heistä yli 30 500 eli 17,2 prosenttia (12,5 prosenttia, 4/2023) oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta.

Perusterveydenhuollon hoitotakuun lainsäädäntö muuttui 1.9.2023. Nyt hoitoon on päästävä 14 vuorokaudessa hoidon tarpeen arvioinnista aiemman kolmen kuukauden sijaan, ja marraskuusta 2024 lähtien seitsemässä vuorokaudessa.

Hyvinvointialueet ja väestön sote-palvelujen turvaaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisvastuu on vuoden 2023 alusta 21 hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungilla. Väestön ikääntymisen myötä sote-palvelujen tarve kasvaa entisestään, ja tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan julkisten ja yksityisten palvelujen yhteistyötä. Yksityisen sektorin toimijat tuottavat noin 22 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelutuotannon malleista eri tutkimusten tulosten perusteella kustannus- ja resurssitehokkain tapa on monituottajamalli, jossa palveluita tuottavat ja tarjoavat julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestöt yhteistyössä.

Uusi hallitusohjelma pyrkii hidastamaan sote-palveluiden kustannusten kasvua, tiukentamaan hyvinvointialueiden ohjausta ja lisäämään yksityisten yritysten osuutta lakisääteisten sote-palvelujen tuottamisessa. Hoitojonojen purkamiseen käytettävien palveluseteleiden ja muiden ostopalveluiden käytön aktivoiminen näkyy hyvinvointialueilla. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ilmoitti 28.8.2023 varaavansa 800 000 euroa palveluseteleihin vielä vuodelle 2023 ja HUS kertoi 11.9.2023 hoitojonojen purkamisesta erityisesti tekonivel-, selkä- ja neurokirurgiassa. Tämän lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti 22.9.2023 yksityisten lääkärivastaanottojen KELA-korvauksien nostamisesta 8 eurosta keskimäärin 30 euroon. Uudistus astuu voimaan vuoden 2024 alusta. Hallitusohjelmassa on ilmoitettu käytettäväksi hoitojonojen purkuun kaikkiaan 335 miljoonaa euroa.

Työvoiman saatavuus ja palkkakehitys

Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula hidastaa hoidon saamista, ja osaavien henkilöiden rekrytointi on haastavaa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan vuosien 2020–2035 aikana sote-alalle tarvitaan peräti 200 000 uutta työntekijää. Kuntasektorin työvoimaennusteessa 2023 on arvioitu, että sote-ammattilaisten vaje pelkästään julkisella sektorilla olisi jo vuonna 2022 ollut lähes 38 000 henkilöä.

Ympärivuorokautisen vanhustenhoivan 0,7 työntekijän mitoituksen voimaan astuminen siirtyy uuden hallitusohjelman myötä kuluvasta vuodesta vuoteen 2028. Lisäksi hallitusohjelma painottaa, että henkilöstömitoituksen saavuttamiseksi on hyödynnettävä kaikki laissa hyväksytyt työntekijäryhmät sekä lisättävä teknologian tuomia mahdollisuuksia.

Yksityisen terveyspalvelualan kaksivuotinen työehtosopimuksen (TPTES) voimassaolo päättyy keväällä 2024. Kuukausi- ja taulukkopalkkoja korotetaan nykyisten ehtojen mukaan yhteensä 2,95 prosenttia.

Keväälle 2024 odotetaan vaikeita työehtosopimusneuvotteluita ja arvioidaan, että odotettavissa on työtaistelutoimenpiteitä. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus (SOSTES) on voimassa vuoden 2025 loppuun ja nostaa sopimuskaudella palkkoja yhteensä 13,07 prosenttia.

Talousennusteet ja inflaatio

Kuluttajien odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta paranivat vuodentakaisesta. Syyskuussa 2023 kuluttaja-luottamusindikaattorin saldoluku oli -11,5 (-18,3). Luottamus kuitenkin heikkeni keväästä, jolloin indikaattori oli keskimäärin -9.

Hintojen nousu, kiristynyt rahapolitiikka ja heikko vientikysyntä painavat Suomen talouden kasvua. Suomen Pankin ennusteen mukaan talous supistuu 0,4 prosenttia vuonna 2023. Inflaatio hidastuu kuluvan vuoden aikana muun muassa energian hintojen laskusta johtuen, mikä tukee kotitalouksien ostovoimaa. Korkojen nousu kuitenkin vaimentaa niin investointien kuin yksityisen kulutuksenkin kasvua lähivuosina ja talouskasvuennuste on vain 0,9 prosenttia vuodelle 2024. Vuonna 2025 talouskasvun arvioidaan nousevan 1,5 prosenttiin.

Vastuullisuus

Pihlajalinna jatkaa systemaattista vastuullisuusohjelman kehittämistä ja valmistautuu tulevaan CSRDdirektiivin mukaiseen vastuullisuusraportointiin. Pihlajalinna on raportoinut tähän asti GRI-viitekehyksessä, joka on linjassa tulevan CSRD-direktiivin mukaisen raportoinnin kanssa.

Työkykyjohtaminen on yksi tärkeimmistä teemoista kuluvalla strategiakaudella. Katsauskaudella jatkettiin vuonna 2022 käynnistettyä työkykyjohtamisen yhteistyöhanketta yhdessä työeläkeyhtiöiden kanssa. Yksi hankkeen päätavoitteista on vähentää sairauspoissaoloja. Katsauskaudella Pihlajalinnan sairauspoissaoloaste oli 5,6 (6,6) prosenttia. Koko vuoden 2022 sairauspoissaoloaste* oli 6,7 prosenttia.

Yhtiö seuraa aktiivisesti asiakastyytyväisyyttä (Net Promoter Score, NPS), joka on myös yksi vastuullisuuden avainmittareista. Asiakastyytyväisyys jatkoi hyvää kehitystä vastaanottojen osalta: NPS oli 79,0 (77,5). Kokonais- ja osaulkoistuksissa NPS oli 72,8 (72,2).

*Sairauspoissaoloasteen laskentatapaa on muutettu vastaamaan yleistä Elinkeinoelämän Keskusliiton työaika- ja poissaololuokittelua.

	7–9/2023 3 kk	7–9/2022 3 kk	muutos	1–9/2023 9 kk	1–9/2022 9 kk	muutos	2022
Liikevaihto, milj. euroa	165,6	165,2	0,3	537,0	502,1	34,9	690,5
Koronapalveluiden liikevaihto	0,1	2,3	-2,2	0,6	13,9	-13,3	16,7
Yrityshankintojen vaikutus liikevaihtoon	2,1	20,0	-18,0	16,2	55,6	-39,4	77,8
Divestoitujen palveluiden liikevaihto	0,0	3,5	-3,5	4,7	12,1	-7,4	16,6
Vaativan erikoissairaanhoidon liikevaihto	12,0	22,5	-10,5	44,8	67,6	-22,7	90,1
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa	9,6	9,4	0,2	27,9	24,4	3,5	26,7
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa	4,4	4,5	-0,1	14,3	4,4	10,0	1,5
Tuloverot, milj. euroa	-1,1	-0,5	-0,6	-3,3	4,4	-7,7	6,1
Kauden tulos, milj. euroa	3,3	4,0	-0,7	11,0	8,7	2,3	7,7
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	0,13	0,14	0,0	0,44	0,45	0,0	0,42

Konsernin liikevaihto ja tulos

Heinä–syyskuu 2023

Pihlajalinnan liikevaihto oli 165,6 (165,2) miljoonaa euroa, kasvua 0,3 miljoonaa euroa eli 0,2 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi, koronapalveluiden ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun väheneminen laskivat konsernin liikevaihtoa -16,1 milj. euroa eli -9,8 prosenttia. Orgaaninen kasvu ilman koronapalveluita ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun vähenemistä oli 14,4 milj. euroa eli 8,7 prosenttia. Yritysjärjestelyjen osuus liikevaihdon kasvusta oli 2,1 miljoonaa euroa eli 1,3 prosenttia.

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 9,6 (9,4) miljoonaa euroa. Oikaistu EBITA-marginaali oli 5,8 (5,7) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 0,3 (0,8) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 7,1 (6,6) miljoonaa euroa, kasvua 0,5 miljoonaa euroa.

Kannattavuutta rasittivat vaativan erikoissairaanhoidon takautuvat kustannukset ja koronapalveluiden myynnin lasku. Jämsän kokonaisulkoistuksen osalta vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu päättyi 1.7.2023. Vuonna 2022 aloitetut tehostamistoimenpiteet julkisissa palveluissa ovat parantaneet kokonaisulkoistusten perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kannattavuutta. Lääkärikeskustoiminnan kannattavuus parani käyttöasteiden nousun myötä.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -2,7 (-2,0) miljoonaa euroa. Pihlajalinnan korkokulut nousivat markkinakorkojen nousun johdosta. Tulos ennen veroja oli 4,4 (4,5) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat -1,1 (-0,5) miljoonaa euroa. Vertailukaudella Pihlajalinna hyödynsi aikaisemmin kirjaamattomia verotappioitaan.

Tulos oli 3,3 (4,0) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,13 (0,14) euroa.

Tammi–syyskuu 2023

Pihlajalinnan liikevaihto oli 537,0 (502,1) miljoonaa euroa, kasvua 34,9 miljoonaa euroa eli 7,0 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi, koronapalveluiden ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun väheneminen laskivat konsernin liikevaihtoa -43,3 milj. euroa eli -8,6 prosenttia. Orgaaninen kasvu ilman koronapalveluita ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun vähenemistä olisi ollut 62,0 milj. euroa eli 12,4 prosenttia. Yritysjärjestelyjen osuus liikevaihdon kasvusta oli 16,2 miljoonaa euroa eli 3,2 prosenttia.

Käyttökate oli 60,8 (42,9) miljoonaa euroa, kasvua 17,9 miljoonaa euroa eli 41,7 prosenttia. Oikaistu käyttökate oli 59,9 (52,2) miljoonaa euroa, kasvua 7,7 miljoonaa euroa eli 14,8 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä -1,0 (9,3) miljoonaa euroa.

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 27,9 (24,4) miljoonaa euroa, kasvua 3,5 miljoonaa euroa eli 14,1 prosenttia. Oikaistu EBITA-marginaali oli 5,2 (4,9) prosenttia.

Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä -1,1 (9,0) miljoonaa euroa. Suun terveyden palveluiden myyntivoitto 3,6 miljoonaa euroa ja työsuhteiden päättämiskulut 1,2 miljoonaa euroa on oikaistu katsauskauden liikevoitosta vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Vertailukaudella Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin käräjäoikeuskäsittelyn ratkaisun mukainen alaskirjaus 4,7 miljoonaa euroa ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuneet kulut 1,8 miljoonaa euroa on käsitelty oikaisuerinä.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 22,5 (9,5) miljoonaa euroa, kasvua 13,1 miljoonaa euroa.

Kannattavuutta rasittavat koronapalveluiden myynnin lasku ja vaativan erikoissairaanhoidon merkittävästi kohonneet ja takautuvat kustannukset. Pirkanmaan hyvinvointialueella vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu päättyi 1.1.2023 ja Keski-Suomen hyvinvointialueella 1.7.2023. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella vastaamme edelleen vaativan erikoissairaanhoidon kuluista.

Vuonna 2022 aloitetut tehostamistoimenpiteet julkisissa palveluissa ovat parantaneet kokonaisulkoistusten perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kannattavuutta. Leikkaustoiminnan kannattavuus on parantunut liikevaihdon kasvun johdosta. Lisäksi suun terveyden palveluiden divestointi paransi kannattavuutta.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -8,2 (-5,1) miljoonaa euroa. Pihlajalinnan korkokulut nousivat markkinakorkojen nousun ja rahoitusjärjestelyn waiver-sopimuksen mukaisen korkeimman marginaalitason yhden prosenttiyksikön noston johdosta. Waiver-ehdot raukesivat hybridilainan liikkeeseenlaskun, suun terveyden palveluiden divestoinnin ja parantuneen kannattavuuden johdosta huhtikuun 2023 lopussa. Tulos ennen veroja oli 14,3 (4,4) miljoonaa euroa.

Tuloslaskelman verot olivat -3,3 (4,4) miljoonaa euroa. Verohallinto myönsi Pihlajalinnalle oikeuden Pohjola Sairaala Oy:n aikaisempien verovuosien vahvistettujen tappioiden ja verovuosilta 2021–2022 vahvistettavien tappioiden vähentämiseen. Kyseinen laskennallinen verosaaminen 6,2 miljoonaa euroa on tilikaudella 2022 kirjattu tulosvaikutteisesti.

Tulos oli 11,0 (8,7) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,44 (0,45) euroa.

	7–9/2023 3 kk	7–9/2022 3 kk	muutos	1–9/2023 9 kk	1–9/2022 9 kk	muutos	2022
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	6,6	6,7	-0,1	52,9	42,4	10,4	64,9
Josta käyttöpääoman muutos, milj. euroa	-13,3	-10,9	-2,4	-5,6	5,2	-10,8	16,8
Investointien nettorahavirta, milj. euroa	-3,9	-11,8	7,9	-14,8	-76,5	61,7	-83,4
Rahoituksen nettorahavirta, milj. euroa	-11,5	4,7	-16,2	-33,8	41,6	-75,5	27,4
Rahavarat kauden lopussa, milj. euroa				17,3	11,8	5,5	13,1
Nettovelkaantumisaste, %				243,6	308,9	-65,4	313,8
Nettovelkaantumisaste, ilman IFRS 16, %				97,4	140,0	-42,6	139,95
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa				372,2	388,8	-16,6	385,7
Korolliset nettorahoitusvelat ilman IFRS 16, milj. euroa				155,3	182,2	-26,9	178,6

Konsernin tase ja rahavirta

Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli 676,0 (648,5) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 17,3 (11,8) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta katsauskaudelta oli 52,9 (42,4) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli -5,6 (5,2) miljoonaa euroa.

Investointien nettorahavirta katsauskaudelta oli -14,8 (-76,5) miljoonaa euroa. Yritysjärjestelyt vaikuttivat investointien nettorahavirtaan -1,5 (-53,1) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -19,1 (-21,3) miljoonaa euroa. Suun terveyden palveluiden divestointi paransi investointien nettorahavirtaa 5,7 miljoonaa euroa katsauskaudella. Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli 38,0 (-34,1) miljoonaa euroa katsauskaudelta.

Rahoituksen nettorahavirta katsauskaudelta oli -33,8 (41,6) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä -23,4 (78,1) miljoonaa euroa. Pihlajalinna laski katsauskaudella liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Liikkeeseenlaskusta saadut nettovarat käytettiin valmiusluottolimiitistä nostettujen lainaerien takaisinmaksuun. Maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -4,9 (-5,8) miljoonaa euroa. Konserni myi alkuvuoden 2023 aikana tilinpäätöshetkellä voimassa olleen koronvaihtosopimuksensa. Myynnin vaikutus maksettuihin korkoihin ja muihin rahoituskuluihin oli 3,9 miljoonaa euroa.

Hybridilaina

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 12,00 prosenttia vuodessa 27.3.2026 (Tarkistuspäivä) saakka. Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti.

Hybridilaina on rahoitusinstrumentti, joka on alisteinen yhtiön muille velkasitoumuksille. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin Tarkistuspäivänä ja kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilainaa käsitellään Pihlajalinnan IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä. Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, eikä hybridilaina laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.

Liikkeeseenlaskusta saatavat nettovarat käytettiin valmiusluottolimiitistä nostettujen lainaerien takaisinmaksuun ja Pihlajalinnan yleisiin rahoitustarpeisiin.

Rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinnan rahoitusjärjestely koostuu 130 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja yritysostoihin tarkoitetusta 70 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä myöhemmin 100 miljoonalla 300 miljoonaan euroon.

Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma -käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja (Frozen GAAP). Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu vuosittaisiin vastuullisuustavoitteisiin, jotka liittyvät potilastyytyväisyyteen (NPS), henkilöstön sitoutumiseen (eNPS) ja leikkaushoidon toteutumiseen tavoiteajassa.

Pihlajalinna ja lainapankit sopivat loppuvuoden 2022 aikana tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta ja korkeimman marginaalitason nostosta yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2023 alusta lukien kyseisen vuoden kolmanteen neljännekseen asti. Lainapankit luopuivat korkeimman marginaalitason nostosta ja muista waiver-ehdoista huhtikuun lopulla, kun yhtiö esitti pysyvänsä alkuperäisten kovenanttitasojen alla seuraavan 12 kuukauden ajan.

Rahoitusjärjestelyn gearing-kovenanttitaso on 115 prosenttia ja leverage-taso on 3,75. Katsauskauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukainen gearing oli 97 prosenttia ja leverage oli 3,32.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli katsauskauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 65 miljoonaa euroa. Lisäksi erillisen luottopäätöksen vaativa lisäluottolimiitti 100 miljoonaa euroa on käyttämättä.

Yhtiöllä on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, jolla vaihtuvakorkoisen rahoitusjärjestelyn korko on muutettu kiinteäksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti.

Yritysostot ja investoinnit

Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 61,8 (216,5) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit yritysjärjestelyihin sisältäen käyttöoikeusomaisuuserät (mm. toimitilavuokrat) olivat 0,7 (174,0) miljoonaa euroa. Katsauskauden aikana konserni ei ole tehnyt yrityshankintoja. Yrityshankinnat katsauskaudella liittyvät tilikauden 2022 aikana tehtyjen yrityshankintojen lisäkauppahintojen oikaisuihin. Konsernin bruttoinvestoinnit, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat 22,9 (19,8) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit uusien yksiköiden avaamiseen olivat 0,0 (3,0) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 38,9 (19,1) miljoonaa euroa. Toimitilasopimuspidennykset ja vuokrankorotukset kasvattavat bruttoinvestointeja käyttöoikeusomaisuuseriin katsauskaudella poikkeuksellisen merkittävästi.

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 2,9 (3,5) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset liittyvät toimitilamuutoksiin, kliinisten laitteiden lisä- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.

Kokonais- ja osaulkoistukset

Yhtiö	Pihlajalinnan omistus 31.12.2022	Pihlajalinnan omistus 30.9.2023	Nykyisen sopimuksen palvelutuotannon alkamisvuosi	Sopimuksen alkuperäinen kesto, vuotta
Jokilaakson Terveys Oy	90 %	90 %	sisäinen palvelutuotanto	sisäinen palvelutuotanto
Jämsän Terveys Oy	51 %	51 %	2015	10
Kuusiolinna Terveys Oy*	97 %	97 %	2016	15
Mäntänvuoren Terveys Oy	91 %	91 %	2016	15
Kolmostien Terveys Oy	96 %	96 %	2015	15
Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy	75 %	75 %	2021	15–20 vuotta

*Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 30.10.2023 irtisanoa ulkoistusopimuksen päättymään voimaanpanolain siirtymäajan mukaisesti vuoden 2025 loppuun. Aluevaltuuston päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Yhteenveto kokonais- ja osaulkoistusten liikevaihdosta ja kannattavuudesta (sisäinen myynti eliminoitu):

	7–9/2023 7–9/2022		1–9/2023	1–9/2022
Kokonais- ja osaulkoistukset	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk	2022	2021
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa	62,2	70,2	196,7	209,6	281,4	277,0
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	4,3	5,9	11,4	6,1	6,0	6,6
Käyttökate (EBITDA), %	6,9	8,5	5,8	2,9	2,1	2,4
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa	4,3	6,0	11,5	11,6	11,5	6,7
Oikaistu käyttökate (EBITDA) %	6,9	8,5	5,8	5,5	4,1	2,4
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa	3,7	5,3	9,6	9,6	8,8	4,1
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %	5,9	7,5	4,9	4,6	3,1	1,5

Lisätietoa kokonaisulkoistusten kannattavuudesta on esitetty tämän raportin kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä.

Henkilöstö

Katsauskauden lopussa henkilöstön määrä oli 7 044 (7 004), lisäystä 40 henkilöä eli 1 prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 4 976 (4 793), lisäystä 183 henkilöä eli 4 prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 238,3 (216,2) miljoonaa euroa, kasvua 22,1 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia.

Oman henkilöstön sairauspoissaoloaste oli katsauskaudella 5,6 (6,6) prosenttia. Vuonna 2022 sairauspoissaoloaste oli 6,7 prosenttia.

Katsauskauden lopussa ammatinharjoittajien määrä oli 2 202 (1 891), lisäystä 311 eli 16 prosenttia.

Johtoryhmä

Tuomas Hyyryläinen aloitti Pihlajalinnan toimitusjohtajana 1.9.2023. Hyyryläinen siirtyi Pihlajalinnaan Fiskars Oyj:stä. Hän toimi Fiskars-yhtiössä liiketoiminta-alue Crean liiketoimintajohtajana (EVP) vuodesta 2019 ja konsernin johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2018. Pihlajalinnan väliaikaisena toimitusjohtajana toiminut Mikko Wirén jatkaa yhtiön hallituksen jäsenenä.

Pihlajalinnan johtoryhmän kokoonpano on toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen, tietohallintojohtaja Antti-Jussi Aro, yksityisten terveyspalveluiden liiketoimintajohtaja Timo Harju, talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala, lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi, julkisten palveluiden liiketoimintajohtaja Eetu Salunen ja lakiasiainjohtaja Marko Savolainen.

Yhtiön hallitus

Varsinainen yhtiökokous 4.4.2023 päätti, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan kahdeksan entisen seitsemän sijaan. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin uudelleen Heli Iisakka, Hannu Juvonen, Leena Niemistö, Seija Turunen ja Mikko Wirén. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Kim Ignatius, Tiina Kurki ja Jukka Leinonen.

Yhtiökokous valitsi Jukka Leinosen hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Tarkastusvaliokunta: Seija Turunen (pj.), Kim Ignatius, Heli Iisakka ja Tiina Kurki Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta: Hannu Juvonen (pj.), Leena Niemistö, Jukka Leinonen ja Mikko Wirén

Hallitus valitsi lokakuun kokouksessaan Pihlajalinnan väliaikaisena toimitusjohtajana 31.8.2023 asti toimineen Mikko Wirénin Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäseneksi. Kaikki hallituksen jäsenet voivat halutessaan osallistua valiokuntien kokouksiin.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeiden lukumäärä on yhteensä 22 620 135. Osakkeista ulkona oli 22 561 505 ja yhtiön omassa hallussa oli 58 630, joka vastaa 0,26 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 15 352 (15 671) osakkeenomistajaa.

Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.

Osaketiedot, ulkona olevat osakkeet	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022	2022
Määrä kauden lopussa, kpl	22 561 505	22 549 644	22 561 505	22 549 644	22 549 644
Määrä kaudella keskimäärin, kpl	22 556 606	22 592 643	22 555 964	22 563 852	22 560 271
Osakkeen ylin kurssi, euroa	9,40	12,98	9,90	13,18	13,18
Osakkeen alin kurssi, euroa	7,62	11,30	6,82	9,17	8,48
Osakkeen keskikurssi, euroa ¹⁾	8,28	12,04	8,61	11,62	11,06
Osakkeen päätöskurssi, euroa	8,11	11,80	8,11	9,27	8,52
Osakevaihto, 1 000 kpl	270	1 511	1 998	2 997	3 770
Osakevaihto, %	1,2	6,7	8,9	13,3	16,7
Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa	183,0	266,1	183,0	209,0	192,1

¹⁾ kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Pihlajalinnan toimintaan vaikuttavat strategiset ja liiketoiminnalliset riskit sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Pihlajalinna noudattaa riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmällistä toimintatapaa osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan. Pihlajalinna pyrkii rajaamaan riskien mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Yritysvastuuseen liittyvien riskien arvioinnilla on tärkeä rooli riskienhallinnassa.

Pihlajalinnalla on liiketoimintaa ainoastaan Suomessa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheuttaa yhtiön toimintaan epäsuoria vaikutuksia talouskasvun hidastumisen, toimitusketjujen mahdollisen häiriintymisen ja korkean inflaation sekä nousseiden markkinakorkojen johdosta. Pihlajalinna pidättäytyy kaikesta liiketoiminnasta talouspakotteiden kohteena olevien tahojen kanssa.

Pihlajalinna huomioi kaikessa toiminnassaan tietosuojan ja tietoturvan sekä niihin liittyvät vaatimukset. Tietoturvauhat ja tietosuojan vaarantuminen voivat johtaa muun muassa merkittäviin mainehaittoihin ja vahingonkorvausvaatimuksiin. Pihlajalinna on Ukrainan sodan sekä Suomen Natoon liittymisen seurauksena nostanut kyberhyökkäysten riskitasoa ja varautumisastettaan.

Korkeana pysyvät henkilöstön sairauspoissaolot voivat heikentää yhtiön kannattavuutta ja vaikeuttaa palveluiden tarjontaa. Lisäksi yhtiö on tunnistanut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön saatavuuteen ja palkkakehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Myös hyvinvointialueiden muodostamiseen liittyvän sosiaali- ja terveysalan palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat vielä osittain avoinna.

Pihlajalinna on tunnistanut riskeiksi yhtiön kasvuun liittyvät hankkeet, kuten yritysostot, digitaalisen kehityksen ja tietojärjestelmähankkeet. Näiden hankkeiden hallittu onnistunut läpivienti on edellytys yhtiön strategian mukaiselle kannattavalle kasvulle.

Yhtiön rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien seuranta ja ennustaminen ovat merkittävä osa yhtiön riskienhallintaa. Kappaleessa Rahoitusjärjestelyt on kuvattu tarkemmin yhtiön rahoitussopimusta sekä 27.3.2023 liikkeeseen laskettua hybridilainaa.

Suomen talouden kehitys, yleinen kustannusinflaatio, palkkainflaatio ja markkinakorkojen nousu vaikuttavat haitallisesti kustannustasoon ja näin ollen Pihlajalinnan liiketoimintaan, kannattavuuteen ja mahdollisesti lisärahoituksen saamiseen sekä rahoituskustannuksiin. Lisäksi inflaatio ja korkeat korot vaikuttavat kuluttajien käytettävissä oleviin varoihin ja työllisyyden kehitykseen, millä on vaikutusta yksityisten terveyspalveluiden kysyntään.

Merkittävimmät sosiaali- ja terveyspalveluiden riskit ja epävarmuustekijät ovat sidoksissa linjauksiin ja lainsäädäntöön, joita suomalaisessa yhteiskunnassa toteutetaan.

Kokonais- ja osaulkoistukset

Hyvinvointialueiden kanssa on käyty sote-uudistusta koskevan lainsäädännön vaatimia neuvotteluita, joiden tarkoituksena on ollut varmistaa palvelusopimusten soveltaminen osana hyvinvointialueiden palveluiden järjestämistä ja tuotantoa. Sote-uudistusta koskevan lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden oli ilmoitettava alihankintasopimustensa päättämisestä lokakuun 2023 loppuun mennessä. Tämä vaikuttaa Pihlajalinnan määräaikaisten palvelusopimusten tuotettavien palveluiden laajuuteen ja voimassaoloaikaan.

Mäntänvuoren Terveyden ja Kolmostien Terveyden palvelusopimukset Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa jatkuvat sopimusten alkuperäiseen päättymiseen saakka. Sopimuksiin sisältynyt vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu päättyi 1.1.2023.

Jämsän Terveyden palvelusopimus Keski-Suomen hyvinvointialueella päättyy sopimuksen mukaisesti elokuussa 2025. Sopimukseen sisältynyt vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu päättyi 1.7.2023. Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa on sovittu elokuussa 2023 palveluiden asteittaisesta siirtämisestä hyvinvointialueen vastuulle jo alkuvuoden 2024 aikana. Jokilaakson Terveyden tuottamien perus- ja erikoissairaanhoidon palvelut jatkuvat Jokilaakson sairaalassa alihankintasopimuksen mukaisesti vuoteen 2025. Jokilaakson Terveydellä on toimintansa edellyttämä sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä poikkeuslupa perusterveydenhuollon ympärivuorokautiselle päivystykselle. Lupa on tällä hetkellä voimassa vuoden 2024 loppuun, mutta Keski-Suomen hyvinvointialue on ilmoittanut hakevansa luvalle jatkoaikaa vuoden 2025 loppuun asti.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 30.10.2023 irtisanoa Kuusiolinna Terveyden vuoteen 2030 asti solmitun ulkoistusopimuksen päättymään vuoden 2025 lopussa. Pihlajalinna katsoo, että päätös vaatii kokonaisuudessaan juridista arviointia. Aluevaltuuston päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana, ja sopimuksiin sisältyy muuttuvia vastikkeita.

Konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannuskorvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtuvien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tarkentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista.

Johto on arvioinut Keski-Suomen käräjäoikeuden 4.4.2022 päätöstä Pihlajalinnan muiden palvelusopimusten kannalta. Käräjäoikeus ei kiistänyt Jämsän Terveyden palvelusopimuksen muuttuvien vastikkeiden perusteita, mutta katsoi esitetyn näytön kustannusten toteutumisesta riittämättömäksi. Ratkaisu ei ole lainvoimainen.

Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopimusosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia voidaan periä oikeusteitse.

Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä

Jämsän Terveys Oy

Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 4.4.2022 ratkaisunsa Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelusopimusta koskevaan riitaan. Ratkaisu ei ole lainvoimainen. Oikeuden ratkaisun mukaisten oikaisukirjausten johdosta Pihlajalinna-konsernin emoyhtiön omistajille kuuluva tulos laski edellisellä tilikaudella -2,8 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa ratkaisu laski edellisellä tilikaudella -2,4 miljoonaa euroa, ja käyttökatetta ratkaisu rasitti -4,7 miljoonaa euroa edellisellä tilikaudella. Jämsän Terveys on valittanut hovioikeuteen käräjäoikeuden ratkaisusta. Arvion mukaan hovioikeus antaa ratkaisunsa asiaan vielä kuluvan vuoden aikana. Jämsän Terveyden palvelutuotannon toimintaedellytykset on turvattu hyvässä yhteistyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa.

Jämsän Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan 1,4 (1,1) miljoonaa euroa lähinnä vuoden 2022 koronakustannuskorvauksia, jotka kaupunki on palvelusopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta. Lisäksi yhtiön ja kaupungin välille tilikaudella 2022 syntyi näkemysero henkilöstön siirron vaikutuksesta palvelusopimuksen vuosihintaan. Osapuolet käyvät neuvotteluita avoimien asioiden ratkaisemiseksi. Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa yllä olevat asiat on sovittu Jämsän kaupungille esitetyn mukaisesti 1.1.2023 alkaen.

Mäntänvuoren Terveys Oy

Mäntänvuoren Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita entiseltä tilaajalta Mänttä-Vilppulan kaupungilta yhteensä 4,7 (4,0) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti sekä viivästyskorkoihin.

Kolmostien Terveys Oy

Kolmostien Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita entiseltä tilaajalta Parkanon kaupungilta yhteensä 1,5 (1,7) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Muut saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lähinnä vuoden 2022 koronakustannuskorvauksiin sekä sotainvalideille ja -veteraaneille tuotettuihin palveluihin. Ikäihmisten palvelumuutoksista johtuvia kustannusnousuja entinen tilaaja oli jo aiemmin hyväksynyt osaksi palvelusopimuksen vuosihintaa.

Kuusiolinna Terveys Oy

Kuusiolinnan Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan 0,1 (0,0) miljoonaa euroa sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Kuusiokunnilta.

Kokonaisulkoistusten päävastuullinen sopimuskumppani Pihlajalinna Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan kyseisiin sopimuksiin perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita 0,6 (0,2) miljoonaa euroa.

Yhteensä konsernin saamisiin sisältyy edellä mainittuja eriä entisiltä tilaajilta 8,2 (6,8) miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä 2022 saamisiin sisältyi edellä mainittuja eriä yhteensä 7,4 miljoonaa euroa.

Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit

Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 4.4.2022 ratkaisunsa Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelusopimusta koskevaan riitaan, kuten edellä on esitetty kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä. Jämsän Terveys on valittanut hovioikeuteen käräjäoikeuden ratkaisusta. Vaasan hovioikeuden em. valitusasian pääkäsittely pidettiin syyskuussa 2023 ja hovioikeus antanee ratkaisunsa vielä kuluvan vuoden aikana.

Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä, joista ei odoteta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille.

Omien osakkeiden luovutus ja hankinta

Pihlajalinna luovutti toukokuussa 11 861 yhtiön hallussa olevaa osaketta osana hallituksen vuosipalkkiota.

Pihlajalinnan hallussa oli katsauskauden lopussa 58 630 omaa osaketta, joka vastaa noin 0,26 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 30.10.2023 irtisanoa Pihlajalinnan vuoteen 2030 asti solmitun ulkoistusopimuksen päättymään vuoden 2025 lopussa. Pihlajalinna katsoo, että päätös vaatii kokonaisuudessaan juridista arviointia. Aluevaltuuston päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Pihlajalinnan tulosjulkistukset vuonna 2024

Tilinpäätöstiedote 2023: keskiviikkona 14.2.2024 Tilinpäätös ja toimintakertomus: viimeistään viikolla 12 Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu: perjantaina 3.5.2024 Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: perjantaina 9.8.2024 Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: torstaina 7.11.2024

Varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi keskiviikkona 10.4.2024.

Helsingissä 2.11.2023

Pihlajalinna Oyj:n hallitus

Konsernin tuloslaskelma

	Liite	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022
milj.eur		3 kk	3 kk	9 kk	9 kk	2022
Liikevaihto	1	165,6	165,2	537,0	502,1	690,5
Liiketoiminnan muut tuotot		1,0	0,4	7,9	4,0	4,9
Materiaalit ja palvelut	2	-56,6	-61,8	-189,9	-192,5	-267,2
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	3	-72,6	-68,4	-238,3	-216,2	-296,6
Liiketoiminnan muut kulut	4	-17,3	-17,4	-55,8	-54,5	-77,2
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Käyttökate (EBITDA)		20,1	18,1	60,8	42,9	54,4
Poistot ja arvonalentumiset	5	-13,0	-11,5	-38,3	-33,5	-45,5
Liikevoitto (EBIT)		7,1	6,6	22,5	9,5	8,9
Rahoitustuotot	6	0,2	0,1	0,5	0,3	0,7
Rahoituskulut	6	-2,8	-2,1	-8,7	-5,4	-8,1
Tulos ennen veroja		4,4	4,5	14,3	4,4	1,5
Tuloverot	7	-1,1	-0,5	-3,3	4,4	6,1
Kauden tulos		3,3	4,0	11,0	8,7	7,7
Kauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		3,5	3,3	11,0	10,2	9,5
Määräysvallattomille omistajille		-0,2	0,8	0,1	-1,5	-1,9
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (euroa)
Laimentamaton		0,13	0,14	0,44	0,45	0,42

Laimennettu 0,13 0,14 0,44 0,45 0,42

Konsernin laaja tuloslaskelma

	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022
milj.eur	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk	2022
Kauden tulos	3,3	4,0	11,0	8,7	7,7
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaus
Kirjattu omaan pääomaan	0,1	2,5	0,2	4,7	5,1
Siirretty tuloslaskelmaan	-0,2		-0,5
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	0,0	-0,5	0,1	-0,9	-1,0
Laajan tuloksen erät yhteensä	-0,1	2,0	-0,3	3,8	4,1
Kauden laaja tulos yhteensä	3,2	6,0	10,7	12,5	11,7
Kauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	3,4	5,3	10,7	14,0	13,6
Määräysvallattomille omistajille	-0,2	0,8	0,1	-1,5	-1,9

Konsernin tase

milj. eur	Liite	30.9.2023	30.9.2022	2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	10	67,6	55,6	58,7
Liikearvo	9	251,8	249,5	251,0
Aineettomat hyödykkeet	9	21,7	21,7	22,8
Käyttöoikeusomaisuuserät	11	210,5	197,6	197,7
Osuudet osakkuusyrityksissä		2,1	2,1	2,4
Muut sijoitukset		0,8	1,2	0,9
Muut saamiset		7,3	8,8	9,2
Laskennalliset verosaamiset		16,7	15,5	17,3
Pitkäaikaiset varat yhteensä		578,5	552,1	560,0
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		4,5	4,5	4,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	16	75,1	78,2	76,8
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		0,6	1,9	2,1
Rahavarat		17,3	11,8	13,1
Myytävänä olevat omaisuuserät				5,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä		97,5	96,4	101,6
Varat yhteensä		676,0	648,5	661,6
milj. eur	Liite	30.9.2023	30.9.2022	2022
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		0,1	0,1	0,1
Käyvän arvon rahasto		3,8	3,8	4,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		116,5	116,5	116,5
Hybridilaina	14	20,0
Kertyneet voittovarat		2,9	-6,3	-6,2
Kauden tulos		11,0	10,2	9,5
		154,3	124,3	124,0
Määräysvallattomien omistajien osuus		-1,4	1,5	-1,1
Oma pääoma yhteensä		152,8	125,9	122,9
Laskennalliset verovelat		8,6	8,1	8,5
Varaukset		0,0	0,4	0,1
Vuokrasopimusvelat	12	206,6	202,3	201,2
Rahoitusvelat	15	149,9	169,8	168,0
Muut pitkäaikaiset velat		0,7	0,9	0,8
Pitkäaikaiset velat yhteensä		365,9	381,6	378,7
Ostovelat ja muut velat		122,4	111,4	127,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		1,0	0,8	0,0
Vuokrasopimusvelat	12	30,9	27,5	28,3
Rahoitusvelat	15	3,0	1,4	3,1
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat				1,1
Lyhytaikaiset velat yhteensä		157,3	141,1	160,1
Velat yhteensä		523,2	522,7	539,8
			648,5	661,6

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
milj. eur	Osake pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Käyvän arvon rahasto	Hybridi laina	Kertyneet voittovarat	Määräysvallattomien omistajien osuus	Oma pääoma Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022	0,1	116,5			2,5	3,5	122,6
Kauden tulos					10,2	-1,5	8,7
Kauden laaja tulos			3,8				3,8
Osingonjako					-6,8	-0,8	-7,5
Omien osakkeiden hankinta					-1,5		-1,5
Osakeperusteiset etuudet					0,0		0,0
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					-8,3	-0,7	-9,0
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa					-0,6	0,2	-0,4
Muut muutokset					0,1		0,1
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä					-0,5	0,2	-0,3
Oma pääoma 30.9.2022	0,1	116,5	3,8		3,9	1,5	125,9

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
milj. eur	Osake pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Käyvän arvon rahasto	Hybridi laina	Kertyneet voittovarat	Määräysvallattomien omistajien osuus	Oma pääoma Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023	0,1	116,5	4,1		3,3	-1,1	122,9
Kauden tulos					11,0	0,1	11,0
Kauden laaja tulos			-0,3				-0,3
Osakeperusteiset etuudet					0,1		0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					0,1		0,1
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa					-0,2	-0,3	-0,5
Muut muutokset					0,2	-0,1	0,0
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä					-0,1	-0,4	-0,5
Hybridilainan nostot				20,0			20,0
Hybridilainan kulut					-0,4		-0,4
Oma pääoma 30.9.2023	0,1	116,5	3,8	20,0	13,9	-1,4	152,8

Konsernin rahavirtalaskelma

	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022
milj. eur	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk	2022
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden tulos	3,3	4,0	11,0	8,7	7,7
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut:
Verot	1,1	0,5	3,3	-4,4	-6,1
Poistot ja arvonalentumiset	13,0	11,5	38,3	33,5	45,5
Rahoitustuotot ja -kulut	2,6	2,0	8,2	5,1	7,4
Muut	0,0	-0,1	-2,7	-0,1	-0,1
Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta	20,1	18,0	58,1	42,9	54,3
Käyttöpääoman muutos	-13,3	-10,9	-5,6	5,2	16,8
Saadut korot	0,2	0,1	0,4	0,3	0,7
Maksetut verot	-0,4	-0,5	0,0	-5,9	-6,9
Liiketoiminnan nettorahavirta	6,6	6,7	52,9	42,4	64,9

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin	-4,0	-5,6	-19,1	-21,3	-29,0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
ja ennakkomaksut	0,0	0,1	0,1	0,3	0,4
Muiden saamisten ja sijoitusten muutos	0,0	0,7	0,0	0,3	-1,8
Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla			7,7
Myönnetyt lainat		-0,1	-2,1	-0,7	-0,7
Saadut osingot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		-4,9	-1,5	-53,1	-52,3
Investointien nettorahavirta	-3,9	-11,8	-14,8	-76,5	-83,4
Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset ja sijoitukset	-0,2		-0,2	-0,4	-0,4
Omien osakkeiden hankinta				-1,5	-1,5
Lainojen nostot ja takaisinmaksut	-0,5	14,7	-23,4	78,1	75,2
Vuokrasopimusvelkojen maksut	-7,9	-7,5	-23,8	-21,3	-29,0
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-2,8	-2,6	-4,9	-5,8	-8,3
Maksetut osingot ja muu voitonjako			-1,2	-7,5	-8,6
Hybridilainan nostot			20,0
Hybridilainan kulut			-0,4
Rahoituksen nettorahavirta	-11,5	4,7	-33,8	41,6	27,4

Rahavarojen muutos	-8,8	-0,5	4,2	7,6	8,9
Rahavarat kauden alussa	26,1	12,3	13,1	4,3	4,3
Rahavarat kauden lopussa	17,3	11,8	17,3	11,8	13,1

Osavuosikatsauksen liitetietoja

Laatimisperiaatteet

Osavuosikatsaus on laadittu voimassa olevien IFRS-standardien mukaisesti ja sen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardin (osavuosikatsaukset) vaatimuksia.

Osavuosikatsaus noudattaa konsernin vuoden 2022 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Vuonna 2023 käyttöön otetuilla IASB:n julkaisemilla muutetuilla standardeilla ei ole olennaista vaikutusta Pihlajalinnan taloudelliseen raportointiin.

Osavuosikatsauksessa julkaistut tiedot ovat tilintarkastamattomat. Kaikki luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summasta. Tunnus- ja muutosluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.

Osavuosikatsauksessa esitettyjä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin eivätkä ne välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden käyttämien samankaltaisesti nimettyjen erien kanssa.

Osavuosikatsauksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä, mikä vaikuttaa taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat osavuosikatsauksessa käytetyistä arvoista. Keskeisimmät kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut ovat pääosin samat kuin konsernitilinpäätöksessä 31.12.2022 päättyneellä tilikaudella eikä näissä ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Lisäksi tämän osavuosikatsauksen kohdassa Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät on esitetty keskeisimmät kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut kyseisten erien osalta.

1. Liikevaihto

Myyntituotot alueittain

Pihlajalinna raportoi konsernin myyntituotot jaoteltuna seuraaviin maantieteellisiin alueisiin:

Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.
Pohjanmaahan kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.
Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.
Muihin toimintoihin kuuluvat etäpalvelut, liikkuvat palvelut ja muut hallinnolliset toiminnot.

	1–9/2023	1–9/2022
milj. euroa	9 kk	9 kk	muutos-%
Etelä-Suomi	132,0	117,3	12,6 %
Väli-Suomi	277,8	269,7	3,0 %
Pohjanmaa	99,7	99,3	0,4 %
Pohjois-Suomi	36,0	31,2	15,7 %
Muut toiminnot	47,8	39,3	21,9 %
Konsernin sisäinen myynti	-56,4	-54,6	3,3 %
Konsernin liikevaihto	537,0	502,1	7,0 %

Myyntituotot asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on yli 200 000 yritysasiakkaiden ryhmässä.
Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, seurakunnat, hyvinvointialueet ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on noin 80 000 julkisen sektorin asiakasryhmässä.

Heinä–syyskuu 2023

milj. euroa	7–9/2023	7–9/2022	muutos	muutos-%	2022
Yritysasiakkaat	58,6	52,8	5,8	11,1 %	225,3
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	29,6	23,3	6,3	27,3 %	98,4
Yksityisasiakkaat	23,3	23,9	-0,6	-2,7 %	103,2
Julkinen sektori	101,1	106,3	-5,2	-4,9 %	435,5
josta kokonaisulkoistukset	68,3	75,3	-7,0	-9,4 %	303,9
josta työvoimapalvelut	7,1	6,4	0,7	10,6 %	24,8
josta työterveys- ja muut palvelut	25,7	24,5	1,2	4,8 %	106,8
Konsernin sisäinen myynti	-17,5	-17,7	0,2	-1,3 %	-73,5
Konsernin liikevaihto	165,6	165,2	0,3	0,2 %	690,5

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 58,6 (52,8) miljoonaa euroa, kasvua 5,8 miljoonaa euroa eli 11,1 prosenttia. Myynti vakuutusyhtiöasiakkaille nousi 6,3 miljoonaa euroa eli 27,3 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 5,5 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia. Koronapalveluiden liikevaihto laski -1,3 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 8 prosenttia vertailuneljänneksestä.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 23,3 (23,9) miljoonaa euroa, laskua -0,6 miljoonaa euroa eli -2,7 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi maaliskuun lopussa laski yksityisasiakkaiden liikevaihtoa -3,0 miljoonaa euroa. Yrityshankinnat nostivat yksityisasiakkaiden liikevaihtoa 0,5 miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu oli 1,9 miljoonaa euroa eli 8 prosenttia. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät laskivat 2 prosenttia vertailuneljänneksestä. Vakuutusyhtiöiden maksusitoumusten ja suoramaksukäytäntöjen sujuvoittaminen vähentävät raportoitua yksityisasiakkaiden myyntiä.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 101,1 (106,3) miljoonaa euroa, laskua -5,2 miljoonaa euroa eli -4,9 prosenttia. Koronapalveluiden liikevaihto laski -0,7 miljoonaa euroa. Pirkanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättyminen laski liikevaihtoa -10,3 miljoonaa euroa. Laskua kompensoivat kokonaisulkoistussopimusten vuosittaiset hinnantarkistukset. Yritysjärjestelyt nostivat julkisen sektorin liikevaihtoa 1,2 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 3 prosenttia vertailuneljänneksestä.

-

Tammi–syyskuu 2023

milj. euroa	1–9/2023	1–9/2022	muutos	muutos-%	2022
Yritysasiakkaat	195,2	160,1	35,1	21,9 %	225,3
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	97,5	69,5	28,0	40,3 %	98,4
Yksityisasiakkaat	78,2	74,9	3,3	4,4 %	103,2
Julkinen sektori	320,0	321,6	-1,6	-0,5 %	435,5
josta kokonais- ja osaulkoistukset	214,9	226,6	-11,7	-5,2 %	303,9
josta työvoimapalvelut	21,6	18,7	2,9	15,5 %	24,8
josta työterveys- ja muut palvelut	83,5	76,2	7,3	9,6 %	106,8
Konsernin sisäinen myynti	-56,4	-54,6	-1,8	3,3 %	-73,5
Konsernin liikevaihto	537,0	502,1	35,1	7,0 %	690,5

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 195,2 (160,1) miljoonaa euroa, kasvua 35,1 miljoonaa euroa eli 21,9 prosenttia. Myynti vakuutusyhtiöasiakkaille nousi 28,0 miljoonaa euroa eli 40,3 prosenttia. Liikevaihto nousi yrityshankintojen johdosta 7,1 miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu oli 28,0 miljoonaa euroa eli 17 prosenttia. Koronapalveluiden liikevaihto laski -6,0 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 20 prosenttia vertailukaudesta. Ilman yrityshankintojen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 16 prosenttia.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 78,2 (74,9) miljoonaa euroa, kasvua 3,3 miljoonaa euroa eli 4,4 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi maaliskuun lopussa laski yksityisasiakkaiden liikevaihtoa -6,6 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden liikevaihto laski -1,4 miljoonaa euroa. Yrityshankinnat nostivat yksityisasiakkaiden liikevaihtoa 4,6 miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu oli 5,3 miljoonaa euroa eli 7,1 prosenttia. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 10 prosenttia. Ilman yrityshankintojen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 3 prosenttia vertailukaudesta. Vakuutusyhtiöiden maksusitoumusten ja suoramaksukäytäntöjen sujuvoittaminen vähentää raportoitua yksityisasiakkaiden myyntiä.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 320,0 (321,6) miljoonaa euroa, laskua -1,6 miljoonaa euroa eli -0,5 prosenttia. Yrityshankinnat nostivat julkisen sektorin liikevaihtoa 4,5 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden liikevaihto laski -5,9 miljoonaa euroa. Pirkanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättyminen laski liikevaihtoa -21,8 miljoonaa euroa. Laskua kompensoi kokonaisulkoistusten vuosittaiset hinnantarkistukset sekä vastaanottokeskustoiminnan, työterveyspalveluiden ja työvoimapalveluiden liikevaihdon kasvu. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 17 prosenttia vertailukaudesta. Ilman yrityshankintojen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 9 prosenttia.

Suun terveyden palveluiden myynti

Pihlajalinna ilmoitti vuoden vaihteessa 2022 myyvänsä suun terveyden palvelut Hammas Hohde Oy:lle. Kauppa toteutettiin 31.3.2023. Kaupasta on kirjattu katsauskaudella yhteensä 3,6 miljoonan euron myyntivoitto, joka on esitetty osana liiketoiminnan muita tuottoja.

2. Materiaalit ja palvelut

milj. euroa	7–9/2023	7–9/2022	muutos, %	1–9/2023	1–9/2022	muutos, %	2022
Materiaalien ostot	-6,8	-7,5	-9,0	-22,9	-22,6	0,9	-31,0
Varaston muutos	-0,1	0,1	-153,5	0,2	0,5	-51,9	0,6
Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot	-28,8	-24,7	16,7	-96,1	-78,5	22,4	-112,5
Ulkopuoliset palvelut, muut	-20,9	-29,8	-8,4	-71,2	-91,8	-1,3	-124,4
Yhteensä	-56,6	-61,8	-1,6	-189,9	-192,5	5,3	-267,2

3. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

milj. euroa	7–9/2023		7–9/2022 muutos, %	1–9/2023		1–9/2022 muutos, %	2022
Palkat ja palkkiot	-59,9	-56,5	6,1	-196,8	-178,5	10,2	-245,3
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
- osakkeina toteutettavat	0,0	0,0	23,9	-0,1	-0,1	-15,2	-0,1
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	-10,3	-9,6	7,1	-33,7	-30,6	10,3	-42,0
Muut henkilöstösivukulut	-2,4	-2,3	3,9	-7,7	-7,0	10,3	-9,2
Yhteensä	-72,6	-68,4	41,0	-238,3	-216,2	10,2	-296,6

4. Liiketoiminnan muut kulut

milj. euroa	7–9/2023		7–9/2022 muutos, %	1–9/2023		1–9/2022 muutos, %	2022
Toimitilakulut	-3,1	-3,6	-14	-10,0	-10,3	-3	-14,3
ICT-kulut	-6,4	-6,4	0	-19,9	-19,4	2	-26,2
Myynti- ja markkinointikulut	-1,4	-1,2	14	-4,6	-4,0	14	-6,4
Muut kulut	-6,4	-6,2	13,4	-21,3	-20,7	29,2	-30,2
Yhteensä	-17,3	-17,4	-1	-55,8	-54,5	2	-77,2

5. Poistot ja arvonalentumiset

hyödykeryhmittäin
milj. euroa	7–9/2023	7–9/2022	muutos, % 1–9/2023		1–9/2022	muutos, %	2022
Aineettomat hyödykkeet	-2,1	-1,9	8,0	-6,1	-5,6	8,4	-7,7
Aineelliset hyödykkeet	-3,1	-2,6	16,3	-8,7	-7,8	12,3	-10,6
Käyttöoikeusomaisuuserät	-7,9	-7,0	13,0	-23,5	-20,1	17,1	-27,2
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-13,0	-11,5	12,9	-38,3	-33,5	14,5	-45,5

6. Rahoituskulut

milj. euroa	7–9/2023	7–9/2022	change %	1–9/2023	1–9/2022	change %	2022
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	-1,7	-0,8	127,5	-5,5	-2,0	175,0	-3,4
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-1,0	-0,9	4,7	-2,7	-2,5	7,1	-3,4
Muut rahoituskulut	-0,1	-0,4	-66,0	-0,5	-0,9	-45,8	-1,2
Yhteensä	-2,8	-2,1	34,8	-8,7	-5,4	60,5	-8,1

7. Tuloverot

milj. euroa	7–9/2023		7–9/2022 muutos, %	1–9/2023		1–9/2022 muutos, %	2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-1,4	-0,4	289,9	-4,9	-1,9	152,4	-1,9
Laskennalliset verot	0,3	-0,1	-341	1,6	6,3	-75,0	8,1
Yhteensä	-1,1	-0,5	121	-3,3	4,4	-176,3	6,1

8. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Pihlajalinnan hallitus hyväksyi 23.3.2022 osakepohjaisen kannustinohjelman (LTIP 2022) käynnistämisen yhtiön valituille avainhenkilöille. Ohjelma on kokonaisuudessaan kuusivuotinen eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2026. Avainhenkilön on lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan.

Suoritus- ja laatuperusteinen osakeohjelma sisältää kolme erillistä yhden vuoden pituista oikeuden syntymisajanjaksoa (kalenterivuodet 2023, 2024 ja 2025). Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan syntymisjaksojen jälkeen vuosina 2024, 2025 ja 2026, mikäli hallituksen asettamat suoritus- ja laatutavoitteet saavutetaan. Kultakin yhden vuoden oikeuden syntymisajanjaksolta palkkiona maksettavien osakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) on määritelty osallistujakohtaisessa allokaatiossa. Osakepalkkiona maksettaviin osakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta. Suoritus- ja laatuperusteiseen osakeohjelmaan sovellettavat kriteerit ovat Pihlajalinna-konsernin oikaistu EBITA sekä keskeiset operatiiviset ja laadulliset mittarit.

Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan on oikeutettu osallistumaan 48 avainhenkilöä. Mikäli kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä sijoitusedellytyksen täysimääräisesti ja mikäli ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan, ohjelman nojalla

maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 1 100 000 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) ja maksettavien osakepalkkioiden kokonaisarvo on noin 10 miljoonaa euroa. Mikäli ohjelma toteutuu kokonaisuudessaan, vastaa edellä mainittu osakemäärä noin 4,6 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä.

Katsauskauden lopussa tehdyn arvion perusteella ohjelmasta ei ole realisoitumassa olennaisia osakepalkkioita vuoden 2023 osalta, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät ole pääosin täyttymässä.

9. Aineettomien hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	30.9.2023	2022
Hankintameno kauden alussa	325,7	247,9
Lisäykset	5,9	7,5
Lisäykset liiketoimintojen yhdistämisestä	0,0	73,3
Siirrot erien välillä	-0,1	0,0
Uudelleenryhmittelyt	0,0	-3,0
Vähennykset	-0,2	0,0
Hankintameno kauden lopussa	331,4	325,7
Kertyneet poistot kauden alussa	-51,9	-44,2
Kauden poistot	-6,1	-7,7
Kertyneet poistot kauden lopussa	-57,9	-51,9
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	273,5	273,8

10. Aineellisten hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	30.9.2023	2022
Hankintameno kauden alussa	123,6	104,2
Lisäykset	17,8	24,8
Lisäykset liiketoimintojen yhdistämisestä	0,0	1,4
Siirrot erien välillä	0,1	0,1
Uudelleenryhmittelyt	0,0	-6,5
Vähennykset	-0,2	-0,5
Hankintameno kauden lopussa	141,3	123,6

Kertyneet poistot kauden alussa	-64,8	-59,2
Poistot	-8,7	-10,6
Siirrot erien välillä	-0,1	0,0
Uudelleenryhmittelyt	0,0	4,9
Vähennysten kertyneet poistot	0,0	0,2
Kertyneet poistot kauden lopussa	-73,7	-64,8
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	67,6	58,7

11. Käyttöoikeusomaisuuserien muutokset

milj. euroa	30.9.2023	2022
Hankintameno kauden alussa	319,9	192,3
Lisäykset	38,9	26,5
Lisäykset liiketoimintojen yhdistämisestä	0,0	105,5
Siirrot erien välillä	18,4	0,1
Vähennykset	-6,6	-4,4
Hankintameno kauden lopussa	370,6	319,9

Kertyneet poistot kauden alussa	-122,2	-96,7
Poistot	-23,5	-27,2
Siirrot erien välillä	-18,4	0,0
Vähennysten kertyneet poistot	4,0	1,7
Kertyneet poistot kauden lopussa	-160,1	-122,2
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	210,5	197,7

12. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat

milj. euroa	Käyttöoikeusomaisuuserät 30.9.2023	Vuokrasopimusvelat 30.9.2023
Kirjanpitoarvo kauden alussa	197,7	229,6
Muutokset	36,3	31,7
Poistot	-23,5
Vuokrasopimusvelan lyhennykset		-23,8
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	210,5	237,5

30.9.2023 Vuokrasopimusvelasta 216,9 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 20,6 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.

milj. euroa	Käyttöoikeusomaisuuserät 30.9.2022	Vuokrasopimusvelat 30.9.2022
Kirjanpitoarvo kauden alussa	95,6	106,2
Muutokset	122,1	144,9
Poistot	-20,1
Vuokrasopimusvelan lyhennykset		-21,3
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	197,6	229,8

30.9.2022 Vuokrasopimusvelasta 206,7 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 23,1 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.

13. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

30.9.2023	Käyvän arvon hierarkia	Käypä arvo tulosvaikutteisesti	Käypä arvo - suojausinstrumentti	Jaksotettu hankintameno	Kirjanpitoarvot yhteensä	Käyvät arvot yhteensä
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet	taso 3	0,8			0,8	0,8
Vuokravakuustalletukset	taso 2			0,6	0,6	0,6
Muut saamiset	taso 2			0,9	0,9	0,9
Lainasaamiset	taso 3	2,1			2,1	2,1
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset				59,4	59,4	59,4
Muut saamiset	taso 2			0,5	0,5	0,5
Korkojohdannaiset	taso 2		1,4		1,4	1,4
Rahavarat				17,3	17,3	17,3
Yhteensä		2,9	1,4	78,7	82,9	82,9
Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	taso 2			149,2	149,2	149,2
Vuokrasopimusvelat	taso 2			206,6	206,6	206,6
Muut velat	taso 2			0,5	0,5	0,5
Ehdollinen vastike	taso 3	0,2			0,2	0,2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	taso 2			2,3	2,3	2,3
Luotollinen shekkitili
Ehdollinen vastike	taso 3	0,7			0,7	0,7
Vuokrasopimusvelat	taso 2			30,9	30,9	30,9
Ostovelat ja muut velat				31,8	31,8	31,8


Yhteensä 31.12.2022	Käyvän arvon	0,9 Käypä arvo	Käypä arvo -	421,3 Jaksotettu	422,2 Kirjanpitoarvot	422,2 Käyvät arvot
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot	hierarkia	tulosvaikutteisesti	suojausinstrumentti	hankintameno	yhteensä	yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet	taso 3	1,2			1,2	1,2
Vuokravakuustalletukset	taso 2			0,6	0,6	0,6
Muut saamiset	taso 2			0,1	0,1	0,1
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset				54,6	54,6	54,6
Muut saamiset	taso 2			1,2	1,2	1,2
Korkojohdannaiset	taso 2		5,1		5,1	5,1
Rahavarat				13,1	13,1	13,1
Yhteensä		1,2	5,1	69,5	75,8	75,8
Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	taso 2			167,3	167,3	167,3
Vuokrasopimusvelat	taso 2			201,2	201,2	201,2
Muut velat	taso 2			0,6	0,6	0,6
Ehdollinen vastike	taso 3	0,2			0,2	0,2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	taso 2			1,4	1,4	1,4
Luotollinen shekkitili
Ehdollinen vastike	taso 3	1,7			1,7	1,7
Vuokrasopimusvelat	taso 2			28,3	28,3	28,3
Ostovelat ja muut velat				41,7	41,7	41,7

Käyvän arvon hierarkiatasot:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisille varoille tai veloille noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Konsernilla ei ole hierarkiatason 1 mukaan arvostettuja rahoitusvaroja tai -velkoja.

Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Rahoitusvaroilla tai -veloilla ei käydä kauppaa aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Käyvät arvot ovat määritettävissä noteerattuihin markkinakursseihin ja -hintoihin perustuen sekä johdetun arvonmäärityksen avulla. Myyntisaamisten ja rahavarojen tasearvo vastaa olennaisilta osin käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Lainojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut. Muiden rahoitusvelkojen tasearvo vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä velkojen maturiteetti huomioon ottaen. Johdannaissopimukset on alun perin merkitty taseeseen ja uudelleenarvostettu tilinpäätöspäivänä käypiin arvoihin, eli hintaan, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Taso 3: Käypä arvo ei perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon eivätkä muutkaan rahoitusvaran tai -velan käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla tai todennettavissa. Muut osakkeet ja osuudet konsernissa sisältävät ainoastaan noteeraamattomien yhtiöiden osuuksia.

14. Maksuvalmiusriski

Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla rahavirtaennusteita, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoitusmuotoja. Konsernin rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen ennustaminen on jatkuvaa.

Rahoitusjärjestelyn alkuperäinen gearing-kovenanttitaso on 115 prosenttia ja leverage-taso on 3,75. Katsauskauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukainen gearing oli 97 prosenttia ja leverage oli 3,32.

hybridilaina laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Liikkeeseenlaskusta saatavat nettovarat käytettiin valmiusluottolimiitistä nostettujen lainaerien takaisinmaksuun ja Pihlajalinnan yleisiin rahoitustarpeisiin.

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut. Alla olevassa taulukossa konsernin valmiusluottosopimuksesta nostetut lainaerät on esitetty pitkäaikaisena, sillä lainat ovat tosiasiallisesti pitkäaikaisia, vaikka nostettujen lainaerien maturiteetti on 1, 3 tai 6 kuukautta.

15. Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu

	Tasearvo
milj. euroa	30.9.2023	alle 1 vuosi	1–2 vuotta	2–3 vuotta	3–4 vuotta	yli 4 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	151,5	-6,5	-154,3	-1,6	-1,2	-0,7
Vuokrasopimusvelat	237,5	-34,7	-32,1	-27,4	-23,9	-134,1
Muut korolliset velat	0,5	-0,1	-0,1	-0,1	-0,1	-0,6
Ehdollinen vastike	0,9	-0,7	0,0	-0,2
Ostovelat	31,8	-31,8
Yhteensä	422,2	-73,7	-186,4	-29,2	-25,1	-135,4

milj. euroa	Tasearvo 31.12.2022	alle 1 vuosi	1–2 vuotta	2–3 vuotta	3–4 vuotta	yli 4 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	168,6	-7,5	-5,8	-167,5	0,0
Vuokrasopimusvelat	229,6	-31,7	-29,8	-26,1	-21,9	-132,9
Muut korolliset velat	0,6	-0,1	-0,1	-0,1	-0,1	-0,6
Ehdollinen vastike	1,9	-1,7	-6,3	-6,3	-206,1
Ostovelat	41,7	-41,7
Yhteensä	442,4	-82,7	-35,6	-193,6	-22,2	-133,6

16. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Pihlajalinna on yleisen taloustilanteen johdosta tarkastanut saataviensa luottoriskin ja menettelytavat luottoriskin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia.

Konserni on kirjannut katsauskaudella myyntisaamisista arvonalentumistappiota 0,7 (0,8) miljoonaa euroa. Sopimukseen perustuvista varoista ennakoitu luottotappio on arviolta 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.

Alla olevassa taulukossa sopimukseen perustuvat varat 5,3 (6,7) miljoonaa euroa on esitetty osana siirtosaamisia.

milj. euroa	30.9.2023	31.12.2022
Myyntisaamiset	59,4	54,6
Siirtosaamiset	14,7	20,1
Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukset	0,5	0,9
Muut saamiset	0,5	1,2
Yhteensä	75,1	76,8

Myyntisaamisten ikäjakauma

milj. euroa		josta	Netto		josta	Netto
	30.9.2023	alaskirjattu	30.9.2023	31.12.2022	alaskirjattu	31.12.2022
Erääntymättömät	36,9	0,0	36,9	33,3	0,0	33,3
Erääntyneet
Alle 30 päivää	5,2	0,0	5,1	8,5	0,0	8,5
30–60 päivää	0,6	-0,1	0,6	1,5	-0,1	1,4
61–90 päivää	0,8	-0,1	0,7	0,9	-0,2	0,8
Yli 90 päivää	16,6	-0,4	16,1	11,1	-0,5	10,6
Yhteensä	60,0	-0,7	59,4	55,3	-0,8	54,6

17. Konsernin vastuut

milj. euroa	30.9.2023	30.9.2022	2022
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset			0,2
Takaukset	4,2	4,2	4,2
Vuokravakuustalletukset	0,6	0,2	0,6
Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista	1,3	0,9	1,3

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 2,9 (3,5) miljoonaa euroa katsauskauden lopussa. Investointisitoumukset liittyvät toimitilainvestointeihin, kliinisten laitteiden lisä- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.

Hybridilainan korot

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Katsauskauden lopussa maksamaton korko oli 1,3 miljoonaa euroa.

Kvartaalitiedot

milj. eur	Q3/23	Q2/23	Q1/23	Q4/22	Q3/22	Q2/22	Q1/22	Q4/21
TULOSLASKELMA
Liikevaihto	165,6	183,6	187,8	188,4	165,2	173,7	163,1	154,7
Käyttökate (EBITDA)	20,1	17,7	23,0	11,5	18,1	15,6	9,3	14,5
Käyttökate (EBIT), %	12,1	9,7	12,3	6,1	10,9	9,0	5,7	9,4
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	20,5	18,0	21,4	12,0	18,9	16,9	16,5	14,9
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	12,4	9,8	11,4	6,4	11,4	9,7	10,1	9,6
Poistot	-13,0	-12,8	-12,5	-12,0	-11,5	-11,5	-10,5	-9,0
Liikevoitto (EBIT)	7,1	4,9	10,5	-0,6	6,6	4,1	-1,2	5,6
Liikevoitto (EBIT), %	4,3	2,7	5,6	-0,3	4,0	2,4	-0,7	3,6
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)	9,6	7,3	11,0	2,2	9,4	7,3	7,8	7,8
Oikaistu EBITA, %	5,8	4,0	5,9	1,2	5,7	4,2	4,8	5,1
Rahoitustuotot	0,2	0,2	0,1	0,4	0,1	0,1	0,1	0,1
Rahoituskulut	-2,8	-2,7	-3,1	-2,7	-2,1	-1,7	-1,6	-1,1
Tulos ennen veroja (EBT)	4,4	2,4	7,5	-2,8	4,5	2,5	-2,7	4,6
Tuloverot	-1,1	-0,6	-1,6	1,7	-0,5	-0,3	5,2	-1,2
Kauden tulos	3,3	1,8	5,9	-1,1	4,0	2,1	2,6	3,3
Emoyhtiön omistajien osuus kauden tuloksesta	3,5	2,0	5,5	-0,7	3,3	1,7	5,3	4,3
Määräysvallattomien omistajien osuus kauden tuloksesta	-0,2	-0,2	0,4	-0,4	0,8	0,4	-2,7	-0,9
EPS	0,13	0,07	0,24	-0,03	0,14	0,08	0,23	0,19

Henkilöstö keskimäärin (FTE)	4 976	4 978	4 882	4 851	4 793	4 990	4 474	4 746
Henkilöstön muutos kvartaalilla	-1	95	31	58	-197	516	-272	15

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (EPS)	Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos - Hybridilainan korot verojen jälkeen
	Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Osakekohtainen oma pääoma	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osakekohtainen osinko	Tilikauden osingonjako (tai ehdotus)
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko tuloksesta, %	Osakekohtainen osinko
	Osakekohtainen tulos (EPS)	x 100
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osakekohtainen osinko
	Tilikauden päätöskurssi	x 100
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)	Tilikauden päätöskurssi
	Osakekohtainen tulos (EPS)
Osakevaihto, %	Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana	x 100
	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	Kauden tulos (rullaava 12 kk)	x 100
	Oma pääoma (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto, %	Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + rahoituskulut
(ROCE)	(rullaava 12 kk)	x 100
	Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma yhteensä
	Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat	x 100
	Oma pääoma
Käyttökate (EBITDA)	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate (EBITDA), %	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset	x 100
	Liikevaihto
Oikaistu käyttökate (EBITDA) ¹⁾	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +
	oikaisuerät
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % ¹⁾	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +
	oikaisuerät Liikevaihto	x 100

Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut
IFRS 16	- IFRS 16 -vuokrakuluoikaisu
Nettovelan suhde oikaistuun	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
käyttökatteeseen ¹⁾, rullaava 12 kk	Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)
Nettovelan suhde oikaistuun käyttö	Korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja -
katteeseen ¹⁾ ilman IFRS 16, rullaava	korolliset saamiset ja rahavarat
12 kk	Oikaistu käyttökate (EBITDA) (rullaava 12 kk), ilman IFRS 16
Rahavirta investointien jälkeen	Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettorahavirta
Oikaistu liikevoitto (EBIT) ¹⁾	Liikevoitto + oikaisuerät
Oikaistu liikevoitto (EBIT), % ¹⁾	Liikevoitto + oikaisuerät	x 100
	Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) ¹⁾	Liikevoitto + oikaisuerät + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
Oikaistu EBITA, % ¹⁾	Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien
	hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) Liikevaihto	x 100
Tulos ennen veroja (EBT)	Tilikauden voitto + tuloverot
Bruttoinvestoinnit	Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
	sekä käyttöoikeusomaisuuseriin
	Kauden liikevaihto - yritysjärjestelyjen liikevaihto
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	kaudella - edellisen kauden liikevaihto	x 100
	Edellisen kauden liikevaihto

¹⁾ Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen oikaisut.

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.

Lukuohjeet:

/	jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla
-	vähennetään seuraava luku/luvut
+	lisätään seuraava luku/luvut

milj. eur	7–9/2023	1–9/2023 9 kk	1–9/2022 9 kk	2022
	3 kk
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Kauden tulos (rullaava 12 kk) /		9,9	12,1	7,7
Oma pääoma (keskiarvo) x 100		137,9	124,2	122,7
Oman pääoman tuotto, % (ROE)		7,2	9,7	6,2

Oman pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana.

milj. eur	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022
	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk	2022
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)
Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) +			11,5	8,9	1,5
Rahoituskulut (rullaava 12 kk)			11,3	6,5	8,1
/			22,9	15,4	9,6
Taseen loppusumma alussa -			661,6	457,1	457,1
Korottomat velat alussa			138,9	135,5	135,5
			522,8	321,6	321,6
Taseen loppusumma lopussa -			676,0	648,5	661,6
Korottomat velat lopussa			133,7	122,0	138,9
			542,4	526,5	522,8
Keskiarvo x 100			532,6	424,0	422,2
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)			4,3	3,6	2,3

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.

milj. eur	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022	2022
	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma /			152,8	125,9	122,9
Taseen loppusumma -			676,0	648,5	661,6
Saadut ennakot x 100			0,0	1,0	0,0
Omavaraisuusaste, %			22,6	19,4	18,6

Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.

milj. eur	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022	2022
	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
Korolliset rahoitusvelat -			389,5	400,6	398,8
Rahavarat /			17,3	11,8	13,1
Oma pääoma x 100			152,8	125,9	122,9
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %			243,6	308,9	313,8

Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta.

Luku kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde.

milj. eur	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022
	3 kk	9 kk	9 kk	2022
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk
Korolliset rahoitusvelat -		389,5	400,6	398,8
Rahavarat		17,3	11,8	13,1

Nettovelka /	372,2	388,8	385,7
Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)	71,9	67,1	64,2
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk	5,2	5,8	6,0

Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osinkoa.

milj. eur	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022	2022
			9 kk	9 kk
Nettovelkaantumisaste (Gearing), ilman IFRS 16, %
Korolliset rahoitusvelat ilman IFRS 16 -			172,6	194,0	191,7
Rahavarat /			17,3	11,8	13,1
Oma pääoma x 100			159,4	130,1	127,6
Nettovelkaantumisaste (Gearing), ilman IFRS 16, %			97,4	140,0	139,95

milj. eur	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022	2022
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk ilman IFRS 16
Korolliset rahoitusvelat ilman IFRS 16 -			172,6	194,0	191,7
Rahavarat			17,3	11,8	13,1
Nettovelka /			155,3	182,2	178,6
Oikaistu käyttökate EBITDA ilman IFRS 16 (rullaava 12 kk)			44,0	45,3	40,2
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava			3,5	4,0	4,4
12 kk ilman IFRS 16
	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022
milj. eur	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk	2022
Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA)
Kauden tulos	3,3	4,0	11,0	8,7	7,7
Tuloverot	-1,1	-0,5	-3,3	4,4	6,1
Rahoituskulut	-2,8	-2,1	-8,7	-5,4	-8,1
Rahoitustuotot	0,2	0,1	0,5	0,3	0,7
Poistot ja arvonalentumiset	-13,0	-11,5	-38,3	-33,5	-45,5
Käyttökate (EBITDA)	20,1	18,1	60,8	42,9	54,4
IFRS 3-kulut	0,0	0,1	0,7	1,1	1,3
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset	0,2	0,0	0,8	0,2	0,3
Muut käyttökatteen oikaisut	0,2	0,6	-2,4	8,0	8,2
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	0,4	0,8	-1,0	9,3	9,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA)		18,9	59,9	52,2	64,2

Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta.

milj. eur	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022	2022
	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk
Käyttökate (EBITDA), %
Käyttökate /	20,1	18,1	60,8	42,9	54,4
Liikevaihto x 100	165,6	165,2	537,0	502,1	690,5
Käyttökate (EBITDA), %	12,1	10,9	11,3	8,6	7,9

milj. eur	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022	2022
	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
Oikaistu käyttökate /	20,5	18,9	59,9	52,2	64,2
Liikevaihto x 100	165,6	165,2	537,0	502,1	690,5
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	12,4	11,4	11,2	10,4	9,3

milj. eur	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022	2022
	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk
Liikevoitto (EBIT) ja Oikaistu liikevoitto (EBIT)
Kauden tulos	3,3	4,0	11,0	8,7	7,7
Tuloverot	-1,1	-0,5	-3,3	4,4	6,1
Rahoituskulut	-2,8	-2,1	-8,7	-5,4	-8,1
Rahoitustuotot	0,2	0,1	0,5	0,3	0,7
Liikevoitto (EBIT)	7,1	6,6	22,5	9,5	8,9
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset	-0,1	-0,1	-0,4	-0,3	-0,4
Muut poistojen ja arvonalentumisten oikaisut		0,1	0,2	0,1	0,3
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	0,4	0,8	-1,0	9,3	9,8
Liikevoiton oikaisut yhteensä	0,3	0,8	-1,1	9,0	9,7
Oikaistu liikevoitto (EBIT)	7,4	7,3	21,4	18,5	18,6
PPA-poistot	0,5	0,7	1,6	2,0	2,7
Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset	1,7	1,4	4,9	3,9	5,4
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset	0,1	0,1	0,4	0,3	0,4
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)	9,6	9,4	27,9	24,4	26,7

Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako. Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liikevoittoa.

	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022
milj. eur	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk	2022
Liikevoitto (EBIT), %
Liikevoitto /	7,1	6,6	22,5	9,5	8,9
Liikevaihto x 100	165,6	165,2	537,0	502,1	690,5
Liikevoitto (EBIT), %	4,3	4,0	4,2	1,9	1,3
milj. eur	7–9/2023 3 kk	7–9/2022 3 kk	1–9/2023 9 kk	1–9/2022 9 kk	2022
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %
Oikaistu liikevoitto /	7,4	7,3	21,4	18,5	18,6
Liikevaihto x 100	165,6	165,2	537,0	502,1	690,5
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %	4,4	4,4	4,0	3,7	2,7
milj. eur	7–9/2023 3 kk	7–9/2022 3 kk	1–9/2023 9 kk	1–9/2022 9 kk	2022
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) /	9,6	9,4	27,9	24,4	26,7
Liikevaihto x 100	165,6	165,2	537,0	502,1	690,5
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %	5,8	5,7	5,2	4,9	3,9

milj. eur	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022	2022
	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk
Rahavirta investointien jälkeen
Liiketoiminnan nettorahavirta	6,6	6,7	52,9	42,4	64,9
Investointien nettorahavirta	-3,9	-11,8	-14,8	-76,5	-83,4
Rahavirta investointien jälkeen	2,7	-5,2	38,0	-34,1	-18,6

Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo, kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun juoksevaan liiketoimintaan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo, paljonko yritykselle jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.

milj. eur	7–9/2023 3 kk	7–9/2022 3 kk	1–9/2023 9 kk	1–9/2022 9 kk	2022
Tulos ennen veroja
Kauden tulos	3,3	4,0	11,0	8,7	7,7
Tuloverot	-1,1	-0,5	-3,3	4,4	6,1
Tulos ennen veroja	4,4	4,5	14,3	4,4	1,5

milj. eur	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022	2022
	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk
Bruttoinvestoinnit
Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa	67,6	55,6	67,6	55,6	58,7
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa	210,5	197,6	210,5	197,6	197,7
Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa	21,7	21,7	21,7	21,7	22,8
Liikearvo kauden lopussa	251,8	249,5	251,8	249,5	251,0
Kauden poistot ja arvonalentumiset	13,0	11,5	38,3	33,5	45,5
Aineelliset hyödykkeet kauden alussa	68,8	54,6	58,7	45,0	45,0
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa	195,6	198,2	197,7	95,6	95,6
Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa	22,3	22,3	22,8	14,9	14,9
Liikearvo kauden alussa	252,7	249,1	251,0	188,9	188,9
Aineellisten hyödykkeiden myynnit ja vähennykset kaudella	-0,2	-0,2	-2,2	-2,9	-3,0
Bruttoinvestoinnit	25,4	12,0	61,8	216,5	234,5

milj. eur	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022	2022
	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %
Kauden liikevaihto -	165,6	165,2	537,0	502,1	690,5
Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella	2,1	20,0	16,2	55,6	77,8
Divestointien vaikutus liikevaihtoon kaudella	-3,6		-8,3
Edellisen kauden liikevaihto	165,2	140,6	502,1	423,1	577,8
Liikevaihdon orgaaninen kasvu /	1,8	4,6	27,0	23,4	34,9
Edellisen kauden liikevaihto x 100	165,2	140,6	502,1	423,1	577,8
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	1,1	3,3	5,4	5,5	6,0
Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, %	1,3	14,3	3,2	13,1	13,5
Liikevaihdon lasku divestointien johdosta, %	-2,2		-1,6
Liikevaihdon kasvu	0,3	24,6	34,9	79,0	112,7
Liikevaihdon kasvu, %	0,2	17,5	7,0	18,7	19,5

Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi. Orgaaninen kasvu lasketaan lisäksi ilman divestointien vaiktusta.

Oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto -tunnuslukujen oikaisuerien kuvaus

milj. euroa	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022
	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk	2022
Käyttökate (EBITDA)	20,1	18,1	60,8	42,9	54,4
Oikaisut käyttökatteeseen
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut	0,2	0,2	1,2	0,2	0,5
Hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut	0,0	0,4	0,2	1,8	1,9
Käräjäoikeuden ratkaisu, Jämsän Terveys		0,0		4,7	4,7
Liiketoiminnan myynnistä aiheutunut myyntivoitto	0,0		-3,6
IFRS 3-kulut	0,0	0,1	0,7	1,1	1,3
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset	0,2	0,0	0,8	0,2	0,3
Muut, kassavirtavaikutteiset				0,4	0,4
Muut, ei kassavirtavaikutusta			-0,2	0,7	0,7
Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä	0,4	0,8	-1,0	9,3	9,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	20,5	18,9	59,9	52,2	64,2
Poistot ja arvonalentumiset	-13,0	-11,5	-38,3	-33,5	-45,5
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset (poistojen peruutus)	-0,1	-0,1	-0,4	-0,3	-0,4
Toimipisteiden sulkeminen		0,1	0,2	0,1	0,3
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä	-0,1	0,0	-0,2	-0,2	-0,1
Oikaisut liiketulokseen yhteensä	0,3	0,8	-1,1	9,0	9,7
Oikaistu liikevoitto (EBIT)	7,4	7,3	21,4	18,5	18,6
PPA-poistot	0,5	0,7	1,6	2,0	2,7
Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset	1,5	1,3	4,5	3,6	5,0
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset (poistojen peruutus)	0,1	0,1	0,4	0,3	0,4
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja arvonalentumisia (EBITA)	9,6	9,4	27,9	24,4	26,7
Liikevoitto (EBIT)	7,1	6,6	22,5	9,5	8,9
Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti:
	7–9/2023	7–9/2022	1–9/2023	1–9/2022

milj. euroa					2022
	3 kk	3 kk	9 kk	9 kk
Liikevaihto				2,4	2,4
Liiketoiminnan muut tuotot	0,0		-3,8
Materiaalit ja palvelut			0,1	2,0	2,7
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	0,2	0,3	1,1	1,2	1,3
Liiketoiminnan muut kulut	0,2	0,5	1,6	3,6	3,5
Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä	0,4	0,8	-1,0	9,3	9,8
Poistot ja arvonalentumiset	-0,1	0,0	-0,2	-0,2	-0,1
Liikevoiton (EBIT) oikaisuerät yhteensä	0,3	0,8	-1,1	9,0	9,7

AI Terminal

Pihlajalinna Oyj

3282_10-q_2023-11-03_f4fed4cb-a3da-4e62-baee-257ac6e26505.pdf

Liikevaihdon orgaaninen kasvu jatkui, kannattavuus ja taloudellinen asema vahvistuivat suunnitellusti

Heinä–syyskuu lyhyesti:

Tammi–syyskuu lyhyesti:

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2023 tarkennettu

Aiempi ohjeistus, annettu 17.2.2023 ja toistettu viimeksi 11.8.2023:

Toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen:

Tehostamisohjelma 2023

Toimenpiteet kannattavuuden ja taloudellisen aseman vahvistamiseksi

Katsaus toimintaympäristöön

Terveyspalvelujen kysyntä Suomessa

Hoitojonot ja hoitotakuu

Hyvinvointialueet ja väestön sote-palvelujen turvaaminen

Työvoiman saatavuus ja palkkakehitys

Talousennusteet ja inflaatio

Vastuullisuus

Konsernin liikevaihto ja tulos

Heinä–syyskuu 2023

Tammi–syyskuu 2023

Konsernin tase ja rahavirta

Hybridilaina

Rahoitusjärjestelyt

Yritysostot ja investoinnit

Kokonais- ja osaulkoistukset

Henkilöstö

Johtoryhmä

Yhtiön hallitus

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Kokonais- ja osaulkoistukset

Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä

Jämsän Terveys Oy

Mäntänvuoren Terveys Oy

Kolmostien Terveys Oy

Kuusiolinna Terveys Oy

Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit

Omien osakkeiden luovutus ja hankinta

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Pihlajalinnan tulosjulkistukset vuonna 2024

Konsernin tuloslaskelma

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernin tase

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Konsernin rahavirtalaskelma

Osavuosikatsauksen liitetietoja

Laatimisperiaatteet

1. Liikevaihto

Myyntituotot alueittain

Myyntituotot asiakasryhmittäin

Heinä–syyskuu 2023

-

Tammi–syyskuu 2023

Suun terveyden palveluiden myynti

2. Materiaalit ja palvelut

3. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

4. Liiketoiminnan muut kulut

5. Poistot ja arvonalentumiset

6. Rahoituskulut

7. Tuloverot

8. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

9. Aineettomien hyödykkeiden muutokset

10. Aineellisten hyödykkeiden muutokset

11. Käyttöoikeusomaisuuserien muutokset

12. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat

13. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

14. Maksuvalmiusriski

15. Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu

16. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamisten ikäjakauma

17. Konsernin vastuut

Hybridilainan korot

Kvartaalitiedot

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto -tunnuslukujen oikaisuerien kuvaus

More from Pihlajalinna Oyj

Talk to a Data Expert