KONE Oyj

Annual Report • Jan 26, 2024

•

x

Vuosikatsaus 2023

1 KONE Vuosikatsaus 2023

Tämä PDF-raportti on vapaaehtoinen julkistus ja se ei ole ESEF-asetuksen (European Single Electronic Format) mukainen xHTML-asiakirja.

Sisällysluettelo

KONE lyhyesti	3
KONEen strategia	5
Hallituksen toimintakertomus	7
Osakkeet ja osakkeenomistajat	40
Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys	44
Tunnuslukujen laskentakaavat	46
Konsernitilinpäätös	47
Konsernituloslaskelma	47
Konsernitase	48
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	49
Konsernin rahavirtalaskelma	51

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	52
1. Laadintaperiaatteet	52
2. Taloudellinen kehitys	55
2.1 Liikevaihto	56
2.2 Kulut	57
2.3 Poistot	58
2.4 Valuuttakurssiherkkyys	59
2.5 Rahoitustuotot ja -kulut	61
2.6 Tuloverot	61
2.7 Osakekohtainen tulos	63
2.8 Muut laajan tuloksen erät	63
3. Nettokäyttöpääoma	65
3.1 Vaihto-omaisuus	66
3.2 Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat	67
3.3 Siirtosaamiset	69
3.4 Siirtovelat	69
3.5 Varaukset	70
3.6 Laskennalliset verosaamiset ja -velat	71
4. Yritysostot ja investoinnit	72
4.1 Hankitut liiketoiminnot	73
4.2 Liikearvo	75
4.3 Aineettomat hyödykkeet	77
4.4 Aineelliset hyödykkeet	78

5. Pääomarakenne	80
5.1 Pääomanhallinta	81
5.2 Oma pääoma	82
5.3 Rahoitusriskit ja -instrumentit	85
5.4 Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset	90
5.5 Talletukset ja lainasaamiset	90
5.6 Vastuut	90
5.7 Työsuhde-etuudet	91
6. Muut	94
6.1 Johdon henkilöstöetuudet	95
6.2 Osakeperusteiset maksut	97
6.3 Lähipiiriliiketoimet	98
Emoyhtiön tilinpäätös	99
Tytäryhtiöt	114
Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset	117
Tilintarkastuskertomus	118
Tilintarkastajan ESEF	122
varmennusraportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä	124
Hallinnointiperiaatteet	124
Hallitus	130
Johtokunta	132

KONE lyhyesti

KONEen tavoitteena on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Olemme alallamme yksi maailman johtavista yrityksistä. Toimitamme hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä tarjoamme ratkaisuja laitteiden huoltoon ja modernisointiin rakennusten koko elinkaaren ajan. Teemme ihmisten liikkumisesta korkeammissa ja älykkäämmissä rakennuksissa turvallista, mukavaa ja luotettavaa.

Liikevaihto 10 952,3 Me vuonna 2023

Liikutamme yli miljardia hissien ja liukuportaiden käyttäjää päivittäin

Yli 1 600 000 laitetta KONEen huoltokannassa Yli 60 000 työntekijää

Lähes 600 000 asiakasta

Toimintaa yli 60 maassa

Valtuutettuja jakelijoita ja agentteja lähes 100 maassa

Avainluvut

		1–12/2023	1–12/2022	Muutos	Vertailu kelpoinen muutos
Saadut tilaukset	Me	8 577,7	9 131,3	-6,1 %	-1,4 %
Tilauskanta	Me	8 715,7	9 026,1	-3,4 %	0,1 %
Liikevaihto	Me	10 952,3	10 906,7	0,4 %	5,0 %
Liikevoitto (EBIT)	Me	1 200,1	1 031,2	16,4 %
Liikevoittomarginaali (EBIT-marginaali)	%	11,0	9,5
Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT)*	Me	1 248,4	1 076,6	16,0 %
Oikaistu liikevoittomarginaali (adjusted EBIT margin)*	%	11,4	9,9
Voitto ennen veroja	Me	1 206,1	1 028,4	17,3 %
Tilikauden voitto	Me	931,6	784,5	18,8 %
Laimentamaton osakekohtainen tulos	e	1,79	1,50	19,7 %
Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja)	Me	1 485,2	754,7
Korollinen nettovelka	Me	-1 013,4	-1 309,0
Omavaraisuusaste	%	40,9	40,3
Oman pääoman tuotto	%	33,0	25,9
Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot)	Me	-861,2	-903,9
Nettovelkaantumisaste	%	-36,4	-45,7

* KONE esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT), jonka tavoitteena on parantaa raportointikausien vertailtavuutta. Tammi– joulukuussa 2023 oikaistuun liikevoittoon sisältymättömät kustannukset olivat yhteensä 48,3 miljoonaa euroa sisältäen 57,7 miljoonan euron edestä uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja sekä 8,0 miljoonan euron positiivisen vaikutuksen liittyen Venäjän liiketoimintojen myyntiin. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä olivat kustannukset Venäjän ja Ukrainan tase-erien arvonalentumisista ja näiden maiden vastuisiin liittyvistä varauksista sekä uudelleenjärjestelykulut.

oikaistu liikevoittomarginaali (%) 1 310 1 077 1 248 12.5% 9.9% 11.4% 2021 2022 2023

Oikaistu liikevoitto Oikaistu liikevoittomarginaali

Rahavirta*, Me Laimentamaton osakekohtainen tulos, e Osinko/B-sarjan osake, e 1,96 1,50 1,79 2,10 1,75 1,75

1 485

1 829

2021 2022 2023*

4 KONE Vuosikatsaus 2023

KONEen strategia

KONEen missio on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Ymmärrämme kaupungistumista ja autamme asiakkaitamme tekemään rakennuksista ja kaupungeista toimivampia. KONEen visio on luoda paras käyttäjäkokemus. Uskomme, että se saavutetaan tekemällä yhteistyötä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa prosessin jokaisessa vaiheessa.

KONEen strategiakausi vuosille 2021–2024 on nimeltään "Kestävää menestystä asiakkaan kanssa" ja sen aikana KONE keskittyy luomaan asiakkailleen entistä enemmän arvoa uusilla älykkäillä ratkaisuilla ja nivoo kestävän kehityksen yhä syvemmälle kaikkiin yhtiön toimintoihin.

Hissi- ja liukuporrasmarkkinaa muovaavat kolme megatrendiä: kaupungistuminen, kestävä kehitys ja teknologia. "Kestävää menestystä asiakkaan kanssa" strategia vastaa digitalisoituvan maailman tarpeisiin, jossa ihmisten tavat viettää vapaa-aikaa, työskennellä ja liikkua jatkavat muutostaan. KONE keskittyy kehittämään yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja, jotka mukautuvat tulevaisuuden tarpeisiin. Näin KONE pystyy parantamaan asiakkaiden tilojen toimivuutta ja käyttäjäkokemusta.

Painopistealueet menestykseen

Luodakseen strategialleen selkeän suunnan, KONE on määritellyt neljä aluetta, "Missä menestymme", joilla se näkee parhaat mahdollisuudet kannattavaan kasvuun ja erottautumiseen:

• Ydintuotteet ja -palvelut: hyödyntävät tietoliikenneyhteyksiä ja muunneltavuutta vastatakseen asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi tuotteet ja palvelut suunnitellaan kustannustehokkaiksi ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisiksi.
• Uudet asiakasarvoa luovat ratkaisut: integroidaan ydintuotteiden ja -palveluiden kanssa lisäarvon tuottamiseksi asiakkaille uusilla tavoilla.
• Älykkäät ja kestävästi kehittyvät kaupungit: KONEen roolin kasvattaminen älykkäiden ja vastuullisten kaupunkiympäristöjen kehittämisessä.
• Huolto- ja modernisointiliiketoiminta Kiinassa: nouseminen selväksi johtajaksi tällä nopeasti kasvavalla ja pirstaleisella markkinalla.

Lisäksi KONE on määritellyt koko yhtiön laajuiset muutos- ja kehitysalueet, "Miten menestymme", joiden avulla yhtiö varmistaa menestyksensä ja pystyy luomaan kestävää menestystä asiakkaan kanssa:

• Osallistuvat ja osaavat ihmiset: KONEen palveluksessa on osaavimmat ja sitoutuneimmat ammattilaiset, jotka menestyvät muuttuvassa maailmassa ja kehittyvät jatkuvien oppimismahdollisuuksien kautta.
• Markkinoinnin ja myynnin uudistus: saumattoman, yhdenmukaisen asiakaskokemuksen luominen kaikissa asiakaskanavissa.
• Lean KONE: jatkuvan parantamisen ja hukan eliminointiin liittyvien kyvykkyyksien kehittäminen hyödyntämällä Lean-osaamista, -käytäntöjä ja -johtamista.
• Digitaalinen + fyysinen liiketoiminta: tulevaisuudenkestävä teknologiainfrastruktuuri, kyvykkyys hyödyntää dataa ja analytiikkaa aiempaa vahvemmin ja toimitusketjun kehittäminen entistä tehokkaammaksi ja joustavamaksi.

KONEen strategiset ja taloudelliset tavoitteet

KONE mittaa menestystään viiden strategisen tavoitteen avulla:

• Erinomainen työpaikka
• Uskollisimmat asiakkaat
• Markkinoita nopeampi kasvu
• Paras taloudellinen kehitys
• Kestävän kehityksen edelläkävijä

Yhtiön pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:

• Kasvu: markkinoita nopeampi kasvu
• Kannattavuus: 16 prosentin liikevoittomarginaali
• Rahavirta: parantunut käyttöpääoman kierto

Hallituksen toimintakertomus

KONEen liiketoimintamalli

KONE luo arvoa asiakkaille jokaisessa rakennuksen elinkaaren vaiheessa. Uudisrakentamisen ratkaisuissa tarjoamme asiakkaille innovatiivisia, älykkäitä ja ympäristöystävällisiä hissejä, liukuportaita, automaattiovia ja integroituja kulunvalvontaratkaisuja tarjotaksemme parhaan käyttäjäkokemuksen rakennuksessa liikkuville ihmisille. Huollossa varmistamme käytössä olevien laitteiden toimivuuden ja turvallisuuden, ja modernisoinnissa tarjoamme ratkaisuja ikääntyville laitteille komponenttipäivityksistä täysmodernisointiratkaisuihin.

Uudisrakentamisen ratkaisujen tärkeimmät kasvun ajurit ovat kaupungistuminen ja muutokset väestörakenteessa. Uudisrakentamisen ratkaisujen toimitukset ovat puolestaan

huollon tärkein kasvun ajuri, koska suurin osa uusista laitteista saadaan KONEen huoltokantaan. KONE huoltaa kuitenkin myös muiden laitetoimittajien hissejä. Modernisoinnissa tärkeimmät kasvun ajurit ovat ikääntyvä laitekanta ja kasvavat vaatimukset ihmisten tehokkaan liikkumiseen, turvallisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmien suhteen. Vahva huoltokanta on keskeinen modernisoinnin kasvun ajuri. KONE näkee lisäksi merkittäviä mahdollisuuksia luoda lisää arvoa asiakkaille kaikissa liiketoiminnoissaan uusien teknologioiden ja tietoliikenneyhteyksien mahdollistamana.

Liiketoiminnan ominaispiirteitä

KONEen liiketoiminta sitoo vain vähän pääomaa. Käyttöpääoma on negatiivinen kaikissa liiketoiminnoissa ja komponenttitoimittajat toimivat oman valmistuskapasiteettimme lisänä. Huoltoliiketoiminta on luonteeltaan hyvin vakaata laitteiden korkeiden turvallisuus- ja luotettavuusvaatimusten johdosta ja asiakassuhteet ovat tyypillisesti vakaita ja pitkäkestoisia (vuotuinen pysyvyysaste

yli 90%). Uudisrakentamisen ratkaisut seuraavat rakentamisen suhdanteita. Modernisointi on luonteeltaan vakaampi, mutta toisaalta näihin projekteihin liittyvään päätöksentekoon vaikuttaa myös yleinen markkinoiden ilmapiiri.

Tärkeimmät arvonluonnin ajurit

KONE on tunnistanut seuraavien strategisten resurssien olevan avainroolissa arvonluonnissa asiakkaille, osakkeenomistajille ja yhteiskunnalle: osaavat ja sitoutuneet ihmiset ja vahva johtajuus; innovatiiviset ja vastuulliset tuotteet ja palvelut sekä globaalit prosessit ja järjestelmät; parhaat kumppanit; tehokas tuotanto- ja toimitusketju; vahva taloudellinen asema; ympäristön kannalta kestävät toiminnot sekä vahva brändi ja hyvä maine. Näiden lisäksi KONEen liiketoimintamallilla ja nykyisellä selvästi yli 1,6 miljoonan yksikön huoltokannalla on keskeinen rooli arvonluonnissa. Eri liiketoiminnot tukevat toistensa kasvua ja tuovat yhdessä vakautta liiketoiminnalle.

KONEen toimintaympäristö

Globaalilla uudisrakentamisen ratkaisujen markkinalla oli

selkeitä alueellisia eroja kysynnässä vuoden 2023 aikana. Kehittyneemmillä markkinoilla sentimenttiin vaikuttivat korkojen nousu sekä hidastuva talouskasvu, kun taas monilla kehittyvillä markkinoilla kysyntä oli suotuisampaa. Kiinan markkinalla keskeneräisten rakennushankkeiden loppuun saattaminen oli keskiössä vuoden aikana.

Uudisrakentamiseen liittyvät keskeiset tunnusluvut paranivat aktiviteettia tukevien toimenpiteiden ansiosta ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, mutta heikkenivät loppuvuoden ajan. Kiinteistökehittäjien rahoituksen saatavuus pysyi rajoitettuna ja kuluttajasentimentti oli heikko. Muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella aktiviteetti kasvoi selvästi Intian vahvan kehityksen ja Kaakkois-Aasian elpymisen vauhdittamana. EMEA-alueella aktiviteetti laski huomattavasti Euroopassa asuinrakentamisen heikentymisen johdosta. Lähiidän ja Afrikan alueella aktiviteetti kasvoi hieman. Pohjois-Amerikassa markkina laski huomattavasti.

Sekä huolto- että modernisointimarkkinat kehittyivät positiivisesti kasvaen kaikilla alueilla.

Kiinassa kova kilpailu vaikutti hinnoitteluympäristöön. Kiinan ulkopuolella hinnoitteluympäristö oli suotuisampi.

	Uudisrakentamisen ratkaisujen markkina yksiköissä 1–12/2023	Huoltomarkkina yksiköissä 1–12/2023	Modernisointimarkkina rahamääräisesti 1–12/2023
Kokonaismarkkina	---	+	++
EMEA	---	+	++
Eurooppa	---	+	++
Lähi-itä ja Afrikka	+	+	+++
Pohjois-Amerikka	---	+	+
Aasian ja Tyynenmeren alue	---	++	+++
Kiina	---	++	+++
Muu Aasian ja Tyynenmeren alue	++	++	+++

Taulukko kuvaa toimintaympäristön kehitystä edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

--- Huomattavaa laskua (>10 %), -- Selvää laskua (5–10 %), - Hienoista laskua (<5 %), Vakaa,

• Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Saadut tilaukset laskivat 6,1 % verrattuna tammi–joulukuuhun 2022 ja olivat 8 577,7 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna saadut tilaukset laskivat 1,4 %.

Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset laskivat selvästi; volyymiliiketoiminnan tilaukset laskivat selvästi ja suurprojektien tilaukset laskivat selvästi. Lasku johtui suurelta osin Kiinan heikoista tilauksista ensimmäisen vuosipuoliskon aikana sekä korkojen nousun ja hidastuvan talouskasvun vaikutuksista tilauksiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Modernisoinnin tilaukset kasvoivat huomattavasti. Volyymiliiketoiminnan tilaukset kasvoivat huomattavasti ja suurprojektien tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Saatujen tilausten marginaali kasvoi vuodentakaiseen verrattuna Kiinan alhaisempien raaka-ainekustannusten sekä muiden alueiden hinnoittelun suotuisamman kehityksen ansiosta. Kiinassa uusien laitteiden vertailukelpoiset hinnat laskivat hieman ja mixillä oli hienoinen negatiivinen vaikutus.

KONEen uusien laitteiden tilaukset hissien ja

liukuportaiden määrissä laskettuna olivat noin 164 000 laitetta (2022: noin 172 000 laitetta).

EMEA-alueella saadut tilaukset kasvoivat selvästi vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun 2022 verrattuna. Uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset laskivat hieman Euroopan heikomman aktiviteetin myötä. Lähi-idän alueella uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset kasvoivat huomattavasti. Modernisoinnin tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Amerikan alueella saadut tilaukset laskivat hieman vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun 2022 verrattuna. Uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset laskivat huomattavasti ja modernisoinnin tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Aasian ja Tyynenmeren alueella saadut tilaukset laskivat selvästi vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun 2022 verrattuna. Kiinassa uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset laskivat hieman tilatuissa yksiköissä mitattuna ja laskivat huomattavasti rahamääräisesti. Muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset kasvoivat huomattavasti. Modernisoinnin tilaukset kasvoivat

Me	2023	2022	Muutos	Vertailukelpoinen muutos
Saadut tilaukset	8 577,7	9 131,3	-6,1 %	-1,4 %
Tilauskanta	8 715,7	9 026,1	-3,4 %	0,1 %

Saadut tilaukset koostuvat pääosin uudisrakentamisen ratkaisujen laitteiden ja modernisoinnin tilauksista. KONE ei sisällytä huoltosopimuksia saatuihin tilauksiin, mutta niihin luetaan huoltoliiketoimintaan liittyviä tilauksia, kuten korjauksia

	Uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset	Modernisointitilaukset	Kokonaistilaukset
EMEA	-	+++	++
Amerikka	---	+++	-
Aasian ja Tyynenmeren alue	--	+++	--
Kiina	---	+++	---

Rahamääräisesti mitattuna vertailukelpoisin valuuttakurssein

--- Huomattavaa laskua (>10 %), -- Selvää laskua (5–10 %), - Hienoista laskua (<5 %), Vakaa, + Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

huomattavasti Kiinassa ja kasvoivat selvästi muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Tilauskanta laski 3,4 % joulukuun 2022 loppuun verrattuna, mutta oli kuitenkin vahvalla 8 715,7 miljoonan euron tasolla raportointikauden lopussa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein tilauskanta kasvoi 0,1 %.

Tilauskannan kate pysyi hyvällä tasolla. Asiakkaiden tilausten peruutukset olivat alhaisella tasolla.

Liikevaihto

KONEen liikevaihto kasvoi 0,4 % tammi–joulukuuhun 2022 verrattuna ja oli 10 952,3 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 5,0 % huolto- ja modernisointiliiketoimintojen vahvan kasvun ansiosta. Vuonna 2023 toteutuneilla yrityskaupoilla ei ollut olennaista vaikutusta KONEen tilikauden liikevaihtoon.

Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto laski 3,1 % vertailukelpoisin valuuttakurssein. Vertailukelpoisin valuuttakurssein huollon liikevaihto kasvoi 9,1 % huoltokannan kasvun ja parantuneen hinnoittelun ansiosta. Lisäksi positiivinen kehitys lisäarvoa tuottavissa palveluissa jatkui. Modernisoinnin liikevaihto kasvoi 21,2 % vertailukelpoisin valuuttakurssein.

KONEen hissien ja liukuportaiden huoltokanta kasvoi edelleen ja oli selvästi yli 1,6 miljoonaa laitetta vuoden 2023 lopussa (selvästi yli 1,5 miljoonaa laitetta vuoden 2022 lopussa).

Huoltokannan kasvu oli seurausta ennen kaikkea hyvänä jatkuneesta uusien toimitettujen laitteiden siirtymisestä huoltokantaan. Yritysostot myötävaikuttivat huoltokannan kasvuun. Raportointikauden aikana kilpailijoilta voitettujen tai näille hävittyjen huoltosopimusten erotus oli hieman negatiivinen.

Suurimmat maat liikevaihdolla mitattuna olivat Kiina (~26 %), Yhdysvallat (19 %), Saksa (7 %) ja Ranska (6 %).

EMEA-alueen liikevaihto kasvoi 6,0 % ja oli 4 490,2 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 9,0 %. Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto oli vakaa, huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi selvästi ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi huomattavasti.

Amerikan alueella liikevaihto kasvoi 10,3 % ja oli 2 470,2 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 12,6 %. Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto kasvoi huomattavasti, huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi selvästi ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi huomattavasti.

Aasian ja Tyynenmeren alueella liikevaihto laski 9,9 % ja oli 3 991,9 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto laski 3,2 %. Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto laski selvästi johtuen Kiinan toimitusten laskusta.

Me	2023	2022	Muutos	Vertailukelpoinen muutos
EMEA	4 490,2	4 237,7	6,0 %	9,0 %
Amerikka	2 470,2	2 239,8	10,3 %	12,6 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	3 991,9	4 429,2	-9,9 %	-3,2 %
Yhteensä	10 952,3	10 906,7	0,4 %	5,0 %

Me	2023	2022	Muutos	Vertailukelpoinen muutos
Uudisrakentamisen ratkaisut	4 921,5	5 399,3	-8,8 %	-3,1 %
Huolto	4 127,0	3 890,4	6,1 %	9,1 %
Modernisointi	1 903,8	1 616,9	17,7 %	21,2 %
Yhteensä	10 952,3	10 906,7	0,4 %	5,0 %

	Uudisrakentamisen ratkaisut	Huolto	Modernisointi
EMEA	vakaa	++	+++
Amerikka	+++	++	+++
Aasian ja Tyynenmeren alue	--	++	+++

Rahamääräisesti mitattuna vertailukelpoisin valuuttakurssein

Muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto kasvoi huomattavasti. Huollon

liikevaihto kasvoi selvästi ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi huomattavasti.

Tulos

KONEen liikevoitto (EBIT) oli 1 200,1 miljoonaa euroa ja 11,0 % liikevaihdosta. Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT) oli 1 248,4 miljoonaa euroa ja 11,4 % liikevaihdosta. Kannattavuus parani huolto- ja modernisointiliiketoimintojen liikevaihdon vahvan kasvun, toimitusten paremman hinnoittelun sekä alhaisempien materiaalikustannusten ansiosta. Toimintamallin uudistamiseen liittyvät kustannussäästöt vaikuttivat myös positiivisesti kannattavuuteen. Inflaatio rasitti kannattavuutta.

Tammi–joulukuussa 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 48,3 miljoonaa euroa sisältäen 57,7 miljoonan euron edestä uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja sekä 8,0 miljoonan euron positiivisen vaikutuksen liittyen Venäjän liiketoimintojen myyntiin. KONE sai päätökseen Venäjän toimintojensa myynnin lokakuussa 2023.

Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna translaatiovaikutus vertailukauden liikevoittoon oli -37,5 miljoonaa euroa.

KONEen voitto ennen veroja oli 1 206,1 miljoonaa euroa. Verot olivat 274,6 (244,0) miljoonaa euroa. Tämä vastaa 22,8 % efektiivistä veroastetta koko tilikaudelle. Katsauskauden voitto oli 931,6 miljoonaa euroa.

Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 1,79 euroa.

Rahavirta ja tase

KONEen tase oli vahva joulukuun 2023 lopussa.

Liiketoiminnan rahavirta (ennen rahoituseriä ja veroja) tammi–joulukuussa 2023 vahvistui 1 485,2 miljoonaan euroon liikevoiton kasvun ja nettokäyttöpääoman muutosten seurauksena.

Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot) oli - 861,2 miljoonaa euroa joulukuun 2023 lopussa eli pitkälti vakaa vuoden alkuun verrattuna. Valuuttakursseilla oli noin 37 miljoonan euron negatiivinen vaikutus nettokäyttöpääomaan.

Korollinen nettovelka oli -1 013,4 miljoonaa euroa joulukuun 2023 lopussa. Rahavarat yhdessä lyhytaikaisten talletusten ja lainasaamisten kanssa olivat 1 688,4

	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Liikevoitto, Me	1 200,1	1 031,2
Liikevoittomarginaali, %	11,0	9,5
Oikaistu liikevoitto, Me	1 248,4	1 076,6
Oikaistu liikevoittomarginaali, %	11,4	9,9
Voitto ennen veroja, Me	1 206,1	1 028,4
Tilikauden voitto, Me	931,6	784,5
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	1,79	1,50

	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja), Me	1 485,2	754,7
Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot), Me	-861,2	-903,9
Korollinen nettovelka, Me	-1 013,4	-1 309,0
Nettovelkaantumisaste, %	-36,4	-45,7
Omavaraisuusaste, %	40,9	40,3
Osakekohtainen oma pääoma, e	5,32	5,49

(31.12.2022: 1 970,4) miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. Korolliset velat olivat 687,8 (31.12.2022: 673,9) miljoonaa euroa sisältäen eläkevastuisiin liittyvän 132,9 (31.12.2022: 140,0) miljoonan euron velvoitteen ja vuokrasopimusvelan 349,1 (31.12.2022: 324,0) miljoonaa euroa. Lisäksi KONEella oli työsuhde-etuuksista kirjattuja varoja 9,2 (31.12.2022: 10,0) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli -36,4 % ja omavaraisuusaste 40,9 % joulukuun 2023 lopussa.

Osakekohtainen oma pääoma oli 5,32 euroa.

Investoinnit ja yritysostot

KONEen investoinnit yritysostot mukaan lukien olivat 512,7 miljoonaa euroa tammi–joulukuussa 2023. Muut investoinnit kuin yritysostot olivat pääasiassa investointeja tuotantoon sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tiloihin, järjestelmälisensseihin sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan työkaluihin ja laitteisiin. Investoinnit tuotantoon liittyivät pääasiallisesti KONEen toimitusketjun resilienssin vahvistamiseen. Investoinnit omaan käyttöön vuokrattuihin aineellisiin hyödykkeisiin koostuivat pääasiallisesti huoltoajoneuvoista ja toimistorakennuksista.

Yritysostot olivat 190,3 miljoonaa euroa tammi– joulukuussa 2023. Raportointikauden aikana KONE toteutti useita, pääasiassa huoltoliiketoimintaan liittyviä hankintoja Euroopassa. Lisäksi KONE osti jakelijan Lähi-idässä.

Tutkimus ja kehitys

KONEen tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on erottautua kilpailijoista asettamalla asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet keskiöön. Keskitymme tutkimus- ja kehitystoiminnassamme älykkäisiin ja kestäviin ratkaisuihin, jotka mukautuvat tulevaisuuden tarpeisiin. Yhdistämällä hissit ja liukuportaat verkkoon mahdollistamme sujuvampaa liikkumista ja entistä paremman käyttäjäkokemuksen. Sisäänrakennetut digitaaliset tietoyhteydet uusimmissa hisseissämme tekevät niistä digitaalisia alustoja lukuisille palveluille sekä uusille liiketoimintamalleille. Autamme asiakkaitamme saavuttamaan heidän ekotehokkuustavoitteensa koko rakennuksen elinkaaren ajan esimerkiksi kehittämällä jatkuvasti ratkaisujemme energiatehokkuutta. Lisäksi jatkamme erilaisten strategisten kumppanuuksien kehittämistä asiakaslähtöisten ratkaisujemme parantamiseksi. KONE käy maailmanlaajuisesti vuoropuhelua sääntelyviranomaisten kanssa ja panostaa laaja-alaisesti standardointiin. Täten varmistamme innovatiivisille ratkaisuille säädöstenmukaisuuden sekä kustannuksiltaan kilpailukykyisen pääsyn markkinoille.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 185,0 miljoonaa euroa eli 1,7 % liikevaihdosta tammi–joulukuussa 2023.

Me	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Käyttöomaisuus	161,2	101,7
Leasingsopimukset	161,1	107,5
Yritysostot	190,3	28,1
Yhteensä	512,7	237,4

Me	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Tutkimus- ja kehitysmenot	185,0	187,8
Osuus liikevaihdosta, %	1,7	1,7

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot sisältävät sekä uusien tuoteja palvelukonseptien kehittämisen että olemassa olevien ratkaisujen ja palveluiden jatkokehityksen.

Vuoden 2023 ensimmäisellä vuosineljänneksellä KONE esitteli KONE Escalator DX -sarjan ensimmäisiä ratkaisuja, kuten KONE Design Lighting -valaisun. Sarja sisältää arvoa lisääviä ominaisuuksia ja palveluita KONEen nykyisiin liukuporrasmalleihin sekä liukuportaiden modernisointiratkaisuihin.

Vuoden 2023 neljännellä vuosineljänneksellä uusi viimeisintä tekniikkaa edustava tutkimus- ja kehityslaitos aloitti toimintanta Chennaissa Intiassa. Kyseinen laitos sisältää hissien testitornin ja -laboratorion. Tutkimus- ja kehityslaitoksen tarjoamaa tekniikan huippuosaamista hyödynnetään liukuportaiden tuotannossa, joka osaltaan vahvistaa toimitusketjumme resilienssiä.

Vuoden 2023 aikana KONEeen digitaalisille palveluille myönnettiin ISO 27001 –kyberturvallisuussertifikaatti, joka täydentää DX-luokan hisseille myönnettyä IEC 62443 sertifikaattia. ISO 27001 -sertifikaatti koskee KONE 24/7

Connected Services, KONE Online ja KONE Mobile ratkaisuja sekä KONEen API-ekosysteemiä ja IoT-alustaa. KONE on ensimmäinen yritys globaalilla hissi- ja liukuporrasalalla, jolle on myönnetty sekä IEC 62443 ja ISO 27001 -sertifikaatit. Kyseiset sertifikaatit ovat osoitus KONEen jatkuvasta sitoutumisesta siihen, että kaikki innovaatiot sisäänrakennetuilla tietoliikenneyhteyksillä varustelluissa tuotteissamme ja palveluissamme täyttävät asiakkaiden ja sääntelyn mukaiset kyberturvallisuusvaatimukset ja ovat kestäviä myös jatkossa.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Yritysvastuu on KONEelle innovaatioiden lähde ja tuo meille kilpailuetua. Haluamme olla luotettavin kumppani asiakkaillemme koko rakennuksen elinkaaren ajan sekä auttaa asiakkaita saavuttamaan vastuullisuustavoitteensa mahdollistaen näin kestävämpää kaupungistumista. KONEella vastuullisuus kattaa tarjoamamme, toimintamme ja kulttuurimme, ja siihen kuuluu ympäristövastuu, monimuotoisuus ja osallisuus, turvallisuus, laatu sekä eettiset toimintaperiaatteet ja compliance. Sitoutumisemme kestävään kehitykseen on osa KONEen strategiaa ja arvoja.

KONE on ylpeä liiketoimintansa vastuullisuudesta ja kestävyydestä, ja odotamme samanlaista sitoutumista kaikilta yhteistyökumppaneiltamme. Olemme sitoutuneita noudattamaan toimintamaidemme lakeja ja muuta sääntelyä. KONE on YK:n Global Compact -aloitteen jäsen ja on sitoutunut noudattamaan sen kymmentä periaatetta, joiden tavoitteena on edistää kestävää ja reilua liiketoimintaa. Periaatteet on sisällytetty strategiaamme, politiikkoihimme ja ohjeisiimme, kuten KONEen eettiseen ohjesääntöön, ihmisoikeuspolitiikkaan, lahjonnan- ja korruptionvastaisuuden politiikkaan, kilpailuoikeusohjesääntöön ja "Erinomaisuus ilmasto- ja ympäristöasioissa" -ohjelmaamme sekä niihin liittyviin prosesseihin. KONE tukee myös YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja sen tavoitteita. Lisäksi KONE on allekirjoittanut Pariisin Pledge for Action toimintalupauksen sekä asettanut vuonna 2020 ilmastotieteeseen perustuvat kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet toiminnalleen, tarjoamalleen sekä arvoketjulleen vuoteen 2030 mennessä. Osoitamme näin edelläkävijyyttä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sitoumusta

KONEen yritysvastuuraportti 2023

• Julkistetaan vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä
• Yritysvastuuraportti sisältää lisää yritysvastuutietoa

rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle 1,5 celsiusasteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. KONE noudattaa Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -raportointiperiaatteita raportoidessaan ilmastoon liittyvistä taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista. Tässä tekstissä oleva taulukko kertoo, miltä sivuilta TCFD-suositusten mukainen sisältö löytyy.

KONEen edellinen olennaisuusarviointi tehtiin vuosina 2019-2020. Vuonna 2023 aloitimme arvioinnin päivittämisen KONEen sisäisten sidosryhmien kanssa tulevien raportointivaatimusten, kuten yritysten kestävyysraportoinnin (CSRD), pohjalta. Työn tulokset tullaan julkaisemaan vuonna 2025.

KONEen strategia ja liiketoimintamalli kuvataan vuosikatsauksen sivuilla 5-7 ja alla oleviin teemoihin liittyvät riskit ja niiden hallinta riskitekstissä osiossa "Selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista liittyvät riskit ja niiden hallinta".

Lisätietoa KONEen lähestymistavasta vastuullisuuteen on saatavilla Yritysvastuuraportista, joka on laadittu GRIstandardien mukaisesti. KONE julkaisi vuoden 2022 Yritysvastuuraporttinsa vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä. KONEen Yritysvastuuraportti vuodelta 2023 julkistetaan vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä.

Yritysvastuun johtaminen ja hallituksen valvonta

Yritysvastuun johtaminen on sisällytetty toimintoihimme kaikkialle KONEen organisaatioon. Liikkeenjohdon ja työnjohdon tehtävä on varmistaa, että työntekijät tuntevat ja noudattavat tehtäviään koskevia lakeja, määräyksiä ja sisäisiä ohjeita, ja että KONEen tuotteet ja palvelut täyttävät joka suhteessa kaikki niitä koskevat määräykset.

Ylätasolla yritysvastuusta ja sen johtamisesta vastaavat KONEen toimitusjohtaja ja johtokunta. Johtokunta käsittelee yritysvastuuaiheita, muun muassa ympäristöasioita, sosiaalisia asioita sekä compliance-asioita, jokaisessa kokouksessa huomioiden kestävän kehityksen vahva rooli KONEen strategiassa "Kestävää menestystä asiakkaan

kanssa". KONEella on myös työryhmiä, joissa yritysvastuuta ja ilmastoaiheisia asioita käsitellään säännöllisesti. Vuoden 2023 lopulla nämä työryhmät olivat Turvallisuus-, laatu-, ympäristö- ja vastuullisuustyöryhmä sekä Teknologia- ja tarjoamatyöryhmä, joiden molempien puheenjohtajana toimii KONEen toimitusjohtaja. Turvallisuus-, laatu-, ympäristö- ja vastuullisuustyöryhmän sekä Teknologia- ja tarjoamatyöryhmän jäseninä on useita johtokunnan jäseniä. KONEella on lisäksi vastuullisuusraportoinnin työryhmä, joka ohjaa vastuullisuuteen liittyvien tiedonantokäytäntöjen kehittämistä ja jonka puheenjohtajana toimivat sekä toimitusketjuista vastaava johtaja että talousjohtaja. Vastuullisraportoinnin työryhmän jäseniin kuuluvat Vastuullisuus- ja ympäristöasioista vastaava johtaja ja Compliance- ja ihmisoikeusasioista vastaava johtaja, Corporate Controller sekä vanhempia asiantuntijoita sijoittajasuhde-, tarkastus-, ympäristö-, viestintä- ja taloushallintotoiminnoista. KONEen globaalit liiketoiminnot jakavat KONEen alueorganisaatioiden kanssa yhteisen suunnitelman, jonka avulla luodaan arvoa asiakkaille vastuullisuuden kautta. Globaalit liiketoiminnot ja alueorganisaatiot tarkastelevat säännöllisesti vastuullisuuteen liittyviä edistysaskeleita toimintamme jatkuvaa parantamista käsittelevissä kouksissaan.

Hallitus vastaa KONEen strategian toimeenpanon valvomisesta, mikä sisältää vastuullisuuteen sekä ilmastonmuutokseen liittyvät asiat. Lisäksi hallitus arvioi riskejä ja riskienhallintaa, mukaan lukien ympäristöasiat, sosiaaliset asiat sekä korruptioon ja lahjonnanvastaisuuteen liittyvät asiat. Hallitus ja sen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta arvioivat ja hyväksyvät myös osakeperusteisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän vastuullisuusmittarin sekä seuraavat siinä edistymistä.

Ulkoiset tunnustukset

KONE on saanut ulkoista tunnustusta pyrkimyksistään harjoittaa liiketoimintaa vastuullisella tavalla.

KONE sijoittui Corporate Knightsin vuoden 2023 maailman sadan vastuullisimman yrityksen listalle. Lisäksi KONE oli jälleen mukana FTSE4Good-indeksissä ja ylsimme parhaiten suoriutuvien yritysten joukkoon CDP:n A-listalle. CDP on kansainvälinen organisaatio, joka ylläpitää globaalia raportointijärjestelmää, jonka kautta yritykset, kaupungit, valtiot ja alueet voivat mitata ja hallita ympäristövaikutuksiaan. KONE on saanut joko "A" tai "A-" -luokituksen kymmenenä vuonna peräkkäin, mikä kuvastaa pitkäkestoista sitoutumistamme ympäristötyöhön ja kestävän kehityksen mukaiseen yritystoimintaan.

KONE sai myös luokituksen A- CDP:n Supplier Engagement -arvioinnissa, jossa annetaan tunnustusta yritysten toiminnalle toimittajien sitouttamisessa ilmastotyöhön. KONEelle myönnettiin lisäksi Gold-tason arvio EcoVadiksen vastuullisuusarvioinnissa, joka kattaa ympäristöja työvoima-asiat, ihmisoikeudet ja eettiset kysymykset sekä kestävät hankintatoiminnot. KONE ylsi parhaan viiden prosentin joukkoon kaikista EcoVadiksen vuonna 2023 arvioimista yhtiöistä.

Edellä mainittujen lisäksi talouslehti Forbes palkitsi KONEen jälleen yhtenä maailman parhaista työnantajista Forbes 2023 World's Best Employers -listauksessa.

Ei-taloudelliset tunnusluvut

	KPI-mittari	Tavoite	2023	2022
Ympäristöön liittyvät asiat	Kasvihuonekaasupäästöt omasta toiminnasta (Scope 1 ja 2)1)	Pitkän aikavälin tavoite (2030): 50 % vähennys absoluuttisissa päästöissä, hiilineutraalit toiminnot	Julkaistaan KONEen yritysvastuuraportissa vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä	21 %
		Hiilineutraalit tehdastoiminnot (vuoden 2024 loppuun mennessä)	Hiilineutraalit tehdastoiminnot saavutettiin 18 kuukautta
		2023 tavoite: 17 % vähennys absoluuttisessa Scope 1- ja Scope 2 – hiilijalanjäljessä vuoteen 2018 verrattuna ja 21 % vähennys Scope 1- ja Scope 2 – hiilijalanjäljessä vuoteen 2019 verrattuna (vertailukelpoinen raportoinnin laajuus)	edellä aikataulua vuoden 2023 toisen vuosineljänneksen lopussa
	Tuotteisiin liittyvät kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3) 1)	Pitkän aikavälin tavoite (2030): 40 % vähennys Scope 3 -päästöissä suhteessa tilattuihin tuotteisiin	Julkaistaan KONEen yritysvastuuraportissa vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä	KONEen tuotteiden ja arvoketjun Scope 3 -päästöt suhteessa tilattuihin tuotteisiin laskivat 4,7 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna ja 4,3 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna.
	Vihreän sähkön osuus toimitiloissamme, %	Pitkän aikavälin tavoite (2030): 100 % 2025 tavoite: 80 % 2022 tavoite: 75 %	Julkaistaan KONEen yritysvastuuraportissa vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä	84 %
	ISO 14001 -sertifioitujen avaintoimittajien osuus, %	100 %	100 %	100 %
	Kaatopaikkajätteen osuus tuotantoyksiköissämme, %	0 % vuoteen 2030 mennessä	Julkaistaan KONEen yritysvastuuraportissa vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä	0,2 %
	Ympäristötuoteselosteen saaneiden tuotteiden määrä	20 vuoteen 2023 mennessä	21	17
Henkilöstö ja	Työtapaturmataajuus (Industrial Injury Frequency Rate, IIFR) 2)	Nolla tapaturmaa	IIFR 1,1	IIFR 1,4
sosiaaliset asiat	Työntekijöiden sitoutuneisuus		Säilyttää vahva taso työntekijöiden sitoutumisessa Henkilöstön sitoutumiseen liittyvää kyselyä ei toteutettu vuonna 2023	Tulokset pysyivät korkean suoritustason globaalien vertailuarvojen yläpuolella
	Henkilöstön vapaaehtoinen vaihtuvuus, % 3)	Pitää henkilöstön vapaaehtoinen vaihtuvuus alle markkinatason	7,9 %	7,9 %
	Sukupuolijakauma johtajatason tehtävissä, %	35 % naisia johtajatason positioissa vuoteen 2030 mennessä	25,2 %	23,5 %
	Keskimääräinen oppimiseen käytetty tuntien määrä työntekijää kohden	>40 tuntia vuodessa	33	35
Ihmisoikeudet, korruption vastaisuus ja lahjonta	Vuoden aikana ainakin yhden etiikkaan ja compliance aiheisiin liittyvän koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden osuus, %	92 %	85 %	53 % Vuodelle 2022 suunnitellut koulutukset lykkääntyivät Venäjän sanktioihin liittyvän työn ja COVID-19- pandemian seurauksena
	Toimittajien eettisen ohjesäännön (tai vastaavan) allekirjoittaneiden keskeisimpien toimittajien osuus KONEen ulkoisista ostoista, %	85 %	86 %	86 %
	Jakelijoiden eettisen ohjesäännön allekirjoittaneiden jakelijoiden osuus, %	100 %	92 %	42 % Vuodesta 2022 lähtien seuraamme jakelijoiden eettisen ohjesäännön vuoden 2018 tai 2021 version allekirjoittaneiden jakelijoiden osuutta

1) Ympäristötiedot on raportoitu ISO 14064 -standardin ja Greenhouse Gas Protocol Corporate Accounting and Reporting -standardin ja Corporate Value Chain (Scope 3) – laskenta- ja raportointistandardin mukaisesti. Scope 2 -päästöt on laskettu käyttämällä kaksoisraportoinnin periaatteita, jotka perustuvat GHG-protokollan Scope 2 -ohjeistukseen (hankintaperusteinen ja sijaintiperusteinen menetelmä).

2) Tapaturmista aiheutuvat vähintään yhden päivän poissaolot miljoonaa työtuntia kohden

3) 12 kk:n aikana vapaaehtoisesti lähteneet työntekijät (joilla on vakituinen sopimus) jaettuna 12 kk:n työntekijöiden keskimääräisellä lukumäärällä

Ympäristö

KONEen strateginen tavoite on olla kestävän kehityksen edelläkävijä, ja sen mukaisesti ympäristöohjelmamme tukee meneillään olevaa kaupunkiympäristön vihreää ja digitaalista muutosta älykkäiksi ekokaupungeiksi, vähähiilisiksi yhteisöiksi ja nollaenergiarakennuksiksi.

Olemme määrittäneet KONEen ympäristöpolitiikassa ympäristöön liittyvät vision ja tavoitteet sekä sitoutumisemme ympäristövastuuseen kaikessa toiminnassamme. KONEen ympäristöpolitiikka on saatavilla osoitteessa kone.com.

Saavutimme ensimmäisenä toimialallamme hiilineutraalit tehdastoiminnot maailmanlaajuisesti vuonna 2023. Tämä merkittävä virstanpylväs saavutettiin 18 kuukautta edellä aikataulua, kun tuotantolaitoksistamme tuli hiilineutraaleja toisen vuosineljänneksen lopussa. Saavutus on osoitus sitoutumisestamme ilmastolupaukseemme ja alan kilpailukykyisimmän toimitusketjun varmistamiseen maailmanlaajuisesti. KONEella on kymmenen tuotantolaitosta seitsemässä eri maassa eri puolilla maailmaa. Kaikki tuotantolaitokset ovat aktiivisesti vähentäneet Scope 1 ja Scope 2 -päästöjään. Toimenpiteillä päästöt ovat pienentyneet 71 prosenttia vuoden 2018 vertailutasosta. KONE on osana Scope 1 -päästötavoitteitaan jatkuvasti investoinut energiatehokkuuteen ja siirtynyt vaiheittain sähköajoneuvoihin kaikissa tuotantoyksiköissään. Energiasäästöjen lisäämiseksi KONE on investoinut muun muassa lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiin. Investointeja on lisäksi tehty tuotantolinjojen robotiikkaan ja automaatioon energitatehokkuuden parantamiseksi. Kymmenestä tuotantolaitoksesta kahdeksassa trukit on vaihdettu sähkökäyttöisiin, ja suurin osa jäljellä olevista dieseltrukeista käyttää biopolttoainetta. KONE on myös asentanut aurinkopaneeleja yhdeksään tuotantoyksikköön, ja kaikki yksiköt ovat ostaneet ainoastaan uusiutuvaa sähköä vuoden 2023 alusta lähtien. Tuotantoyksiköistä kaksi on siirtynyt käyttämään vihreän kaukolämmön toimittajia. Jäljelle jäävät hiilipäästöt kompensoidaan kolmannen osapuolen avulla.

Osallistuimme vuonna 2023 kaikkien aikojen ensimmäiseen Suomen paviljonkiin COP28-tapahtumassa (Conference of the Parties, COP28) Dubaissa. Yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin kumppaneiden kanssa järjestimme ja osallistuimme useisiin tapahtumiin, joiden

KONEen ilmastonmuutokseen liittyvä raportointi TCFD:n suositusten mukaisesti

	TCFD:n mukaiset tiedot	Sisältö KONEen raportissa
Hallinnointi	Hallituksen tehtävät ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien johtamisessa	Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Yritysvastuun johtaminen ja hallituksen valvonta, s. 13
	Johdon tehtävät ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimisessa ja johtamisessa	Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Yritysvastuun johtaminen ja hallituksen valvonta, s. 13
Strategia	Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä	Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Ympäristöön liittyvät asiat, s. 16 Selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista liittyvät riskit ja niiden hallinta, s. 34
	Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset liiketoimintaan, strategiaan ja taloudelliseen suunnitteluun	Strategia, s. 5 Selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista liittyvät riskit ja niiden hallinta, s. 34
	Strategian joustavuus eri ilmastoskenaarioiden suhteen	Selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista liittyvät riskit ja niiden hallinta, s. 34
Riskienhallinta	Prosessit ilmastoon liittyvien riskien tunnistamiseen ja arviointiin	Selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista liittyvät riskit ja niiden hallinta, s. 34
	Ilmastoriskien hallintamenetelmät	Selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista liittyvät riskit ja niiden hallinta, s. 34
	Miten ilmastoriskien identifiointi, arviointi ja hallinta on yhteydessä organisaation muuhun riskienhallintaan	Selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista liittyvät riskit ja niiden hallinta, s. 34
Mittarit ja tavoitteet	Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien arvioinnissa käytetyt mittarit	Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Ei-taloudelliset tunnusluvut, s. 15 Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Ympäristöön liittyvät asiat, s. 16
	Scope 1 -, Scope 2 - ja Scope 3 -päästöt ja niihin liittyvät riskit	Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Ei-taloudelliset tunnusluvut, s. 15 Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Ympäristöön liittyvät asiat, s. 16
	Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet ja tulokset	Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Ei-taloudelliset tunnusluvut, s. 15 Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista / Ympäristöön liittyvät asiat, s. 16

kaikkien tavoitteena oli nopeuttaa vihreää ja vastuullista muutosta kaupungeissa maailmanlaajuisesti. KONE esitteli saavutustaan hiilineutraaleissa tehdastoiminnoissa onnistuneena esimerkkinä siitä, mitä konkreettisilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa.

"Erinomaisuus ilmasto- ja ympäristöasioissa" ohjelmamme kattaa neljä osa-aluetta: kumppanuus asiakkaan kanssa, tarjooma, liiketoiminta sekä ajattelutapa ja käyttäytyminen. Ympäristöpolitiikkamme mukaisesti kehitämme älykkäitä ja kestävän kehityksen mukaisia teknologioita PeopleFlow® -ratkaisujamme varten ja pyrimme olemaan ensisijainen kumppani vastuullisille kaupunkiympäristöille. Ajamme muutosta kohti ympäristöystävällisiä, kiertotaloutta tukevia ja hiilineutraaleja toimintoja ja samalla osallistamme työntekijöitämme, asiakkaitamme, toimittajiamme ja kumppaneitamme toimimaan ilmaston ja ympäristön hyväksi. Ympäristöpolitiikan lisäksi KONEen ja sen yhteistyökumppaneiden toiminnan kannalta olennaisia ympäristöedellytyksiä asetetaan myös KONEen eettisessä ohjesäännössä, toimittajien eettisessä ohjesäännössä, jakelijoiden eettisessä ohjesäännössä, KONEen globaaleissa toimitilaperiaatteissa sekä globaaleissa ajoneuvo- ja matkustuspolitiikoissa.

KONE on antanut ilmastolupauksen, johon kuuluvat ilmastotieteeseen perustuvat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen merkittävästä vähentämisestä. Olemme sitoutuneet leikkaamaan omista toiminnoista aiheutuvia päästöjä (Scope 1 ja 2 -päästöt) 50 prosenttia vuoden 2018 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on asetettu ilmastotieteeseen perustuvan tiukimman kriteeristön mukaisesti ja se tähtää maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseen 1,5 celsiusasteeseen. Lisäksi aiomme saavuttaa hiilineutraalit toiminnot vuoteen 2030 mennessä. Tuotteiden osalta tavoittelemme samalla ajanjaksolla 40 prosentin vähennystä tuotteiden materiaaleihin ja elinkaaren aikaiseen energian käyttöön liittyviin päästöihin (Scope 3 päästöt) suhteessa saatuihin tilauksiin. Olimme ensimmäinen hissi- ja liukuporrasalan yritys, jonka tieteeseen perustuvat tavoitteet on varmennettu uusimman ilmastotieteen perusteella, ja tavoitteemme ovat toistaiseksi alan kunnianhimoisimpien joukossa. Ilmastolupauksen myötä KONE on alansa edelläkävijä työssään entistä vastuullisempien kaupunkiympäristöjen eteen.

Teemme merkittävää yhteistyötä toimittajien kanssa vähentääksemme päästöjä, lisätäksemme kestävien materiaalien käyttöä ja rajoittaaksemme haitallisten aineiden käyttöä toimitusketjussa. Arvioimme toimittajiemme suoriutumista vastuullisuusarvioinnilla, joka on sisäinen työkalu toimittajien ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun kehityksen arviointiin. Arvioinnissa on peruskriteerit, jotka toimittajien on täytettävä tehdäkseen yhteistyötä KONEen kanssa, sekä muita, edistyneempiä kriteereitä.

Suurin osa ympäristöluvuistamme vuodelta 2023 julkaistaan yritysvastuuraportissa vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä.

KONEen vastuullinen tarjooma

Vaatimukset älykkäämmistä ja kestävämmistä materiaaleista, ratkaisuista ja rakennuksista kasvavat. Näemme nämä muutokset asiakkaiden kysynnässä selvänä kasvumahdollisuutena ja haluamme olla ensisijainen kumppani asiakkaillemme. Osallistumme aktiivisesti erilaisiin tutkimusprojekteihin ja -ryhmiin ymmärtääksemme entistä paremmin muuttuvia tarpeita ja uusia teknologioita vastuullisissa ja kestävissä kaupunkiympäristöissä sekä ihmisten käyttäytymistä niissä.

Innovaatioillamme voi olla merkittävä rooli ilmastotoimien edistämisessä. Tuemme kestävää ja vihreää rakentamista energiatehokkaan ja innovatiivisen tarjooman, toimivien ja kestävien materiaalien sekä läpinäkyvästi tuotteidemme ympäristövaikutuksista kertovan dokumentaation avulla. Tuotteiden elinkaaren aikainen energiankulutus on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joita vihreässä rakentamisessa otetaan huomioon, ja siihen liittyvät myös KONEen tuotteiden suurimmat ympäristövaikutukset. Tämä korostaa energiatehokkaiden ratkaisuiden merkitystä.

Toimme markkinoille alan ensimmäisen hiilineutraalin hissin vuonna 2022. Vuonna 2023 jatkoimme vastuullisen tarjooman kehittämistä esittelemällä hiilineutraalit liukuportaat. Asiakkaat voivat nyt valita hiilineutraalin vaihtoehdon sekä erittäin energiatehokkaasta KONE DX -luokan hissistä että KONEen liukuportaista (TM110/TM110T), joista kompensoidaan päästöt luovutukseen asti (ml. materiaaleihin, valmistukseen, logistiikkaan ja asennukseen liittyvät päästöt). Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi noudatamme kolmivaiheista lähestymistapaa: mittaa, vähennä ja

kompensoi. Mittaamme ja kommunikoimme tuotteiden hiilijalanjäljen ympäristötuoteselosteissa (Environmental Product Declaration, EDP). Vähennämme aktiivisesti hiilidioksidipäästöjämme KONEen ilmastolupauksen, ympäristöohjeiden sekä yleisten päästövähennystavoitteiden mukaisesti. Loput hiilidioksidipäästöt kompensoidaan kolmannen osapuolen, South Polen, kautta.

Vuonna 2023 laajensimme hiilineutraaleita palveluitamme uusille markkinoille (hiilineutraalit palvelut esiteltiin ensimmäisen kerran 2021), jotta voimme tukea asiakkaitamme saavuttamaan heidän kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa koko rakennuksen elinkaaren ajan. Energiasäästöt on tehty asiakkaille näkvyiksi päivitetyillä energiankulutusraporteilla modernisointiliiketoiminnassa. Julkaisimme myös toimialan ensimmäisenä osittaisen modernisoinnin ympäristötuoteselosteen, joka edistää kiertotaloutta ja elinkaariymmärystä rakennusmarkkinoilla.

KONEella on 36 parasta mahdollista hisseille, liukuportaille ja liukukäytäville suunnatun ISO 25745 standardin mukaista energiatehokkuusluokitusta hissi- ja liukuporrasalustoilleen.

Lukuisat tuotteemme ovat saaneet ulkoista tunnustusta vastuullisuudestaan. Vuoden 2023 aikana KONE sai Singapore Green Building Product -luokituksen (SGBP) KONE N MonoSpace DX, KONE S Monospace DX, KONE 3000 MiniSpace™ ja KONE TranSys™ -hisseille, sekä KONE TravelMaster™ 110 -liukuportaille. KONEella on tällä hetkellä yhteensä yhdeksän korkeimman mahdollisimman luokituksen saanutta SGBP-sertifioitua ratkaisua. KONE oli ensimmäinen hissi- ja liukuporrasalan yritys, joka saavutti vastaavat huippuluokitukset vertikaalisen liikenteen kategoriassa. SGBP -luokiteltuja ratkaisuja suositellaan käytettäväksi Green Mark serfifioiduissa rakennuksissa.

Vuoden 2023 aikana KONE Malesia sai vihreän tuotteen sertifikaatit N MonoSpace®, N MiniSpace™, MiniSpace™, TranSys™ ja 3000 S Monospace ® hissialustoille sekä TravelMaster™ 110 -liukuporrasalustalle Malesian Green recognition -hankkeelta (MyHIJAU). MyHIJAU -sertifikaatti on Malesian hallituksen hyväksymä, ja se kokoaa yhteen paikalliset ja kansainväliset ympäristöstandardit täyttävät sertifioidut tuotteet ja palvelut yhden merkin alle.

Vuoden 2023 aikana KONE sai myös Byggvarubedömningen (BVB) -ympäristöarviointiyhdistyksen hyväksymät arviot yhdeksälle tuotteelle. BVB on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka arvioi rakentamisen ratkaisuja ja edistää kestävien rakennusmateriaalien käyttöä.

KONEella oli vuoden aikana tärkeitä saavutuksia myös tuotteidensa ympäristö- ja terveysvaikutusten läpinäkyvään kommunikointiin liittyen. Julkaisimme ympäristötuoteselosteen neljälle ratkaisullemme, sisältäen kaksi ympäristötuoteselostetta modernisointiratkaisuille: KONE MiniSpace™ DX HighRise with Steel Rope -hissille, KONE TransitMaster™ 120 -liukuportaille sekä KONE NanoSpace™ DX -modernisointiratkaisulle ja KONE MonoSpace® Upgrade DX -hissin osittaiselle modernisointiratkaisulle. Vuoden 2023 lopulla KONEella oli yhteensä 21 kolmannen osapuolen varmentamaa EN15804-standardin mukaista ympäristotuoteselostetta. Ympäristötuoteselosteemme kattavat myydyimmät hissialustamme niin matalammissa kuin korkeammissa rakennuksissa. Lisäksi KONEella on kahdeksan ulkoisesti varmennetta terveyttä koskevaa tuoteselostetta. Näistä kolme julkaistiin vuoden 2023 aikana: KONE TranSys™ DX -hissille, sekä KONE TravelMaster™ 110 ja TransitMaster™ 120 -liukuportaille.

Omat toiminnot

Laskelmat KONEen vuoden 2022 hiilijalanjäljestä valmistuivat vuoden 2023 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tiedot KONEen kokonaishiilijalanjäljestä (Scope 1, 2 ja 3 -päästöt) ovat ulkoisesti varmennettu. Vuonna 2022 KONEen tavoitteena oli pienentää omista toiminnoista aiheutuvaa hiilijalanjälkeä (Scope 1 ja 2 -päästöt) 16 prosentilla vuoteen 2018 verrattuna. Tämä tavoite ylittyi, kun Scope 1 ja 2 päästöt laskivat lähes 17 prosenttia suhteessa vuoden 2018 vertailutasoon. Toimintamme laajentuessa mittaamme myös vertailukelpoista hiilijalanjälkeä, joka pieneni 21 prosenttia vuonna 2022 vuoteen 2019 verrattuna. Merkittävimmät tekijät Scope 1 ja 2 -kasvihuonepäästöjen vähenemisessä oli siirtyminen uusiutuvan sähkön käyttämiseen toimitiloissamme maailmanlaajuisesti. KONE on sitoutunut vähentämään sähkönkäyttöä toiminnoissaan ja on asettanut tavoitteen lisätä uusiutuvista lähteistä tulevan sähkön osuutta yli 80 prosenttiin vuoden 2022 loppuun mennessä ja 100 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2022 uusiutuvista lähteistä tulevan sähkön osuus oli 84 prosenttia sähkönkulutuksesta (2021: 80 prosenttia). Kaikki tuotantolaitoksemme, pois lukien Intia,

käyttivät ainoastaan paikallisesti tuotettua tai ostettua uusiutuvaa sähköä.

Useat KONEen tytäryhtiöt jatkoivat toimenpiteitä ajoneuvokantansa sähköistämiseksi. Pienennämme jatkuvasti polttoainekulutustamme sähköistämällä ajoneuvokantaamme sekä vähentämällä ajettavien kilometrien määrää huoltosuunnitelmien optimoinnilla, tietoliikenneyhteyksiä hyödyntämällä sekä toteuttamalla vikaselvityksiä etänä. Esimerkiksi huoltoliiketoiminnassa käytetään edelleen sähköisiä tavarapyöriä ja sähköpotkulautoja, ja Hong Kongissa vaihdetaan vanhoja moottoripyöriä sähköisiin moottoripyöriin. Vuoden 2023 lopussa Norjassa 31 prosenttia ja Hollannissa yli 13 prosenttia autokannastamme koostui sähköajoneuvoista. Vuoden 2023 aikana edistyttiin hyvin kohti tavoitettamme vähentää kasvihuonekaasupäästöjä omassa toiminnassamme (Scope 1 ja 2).

Valtaosa liiketoimintamme päästöistä muodostuu omien toimintojemme ulkopuolella arvoketjussa, erityisesti tuotteidemme elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta sekä materiaaleista. Vuonna 2022 tuotteiden materiaaleihin ja elinkaaren aikaiseen energian käyttöön liittyvät kasvihuonepäästöt vähenivät 4,7 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna ja 4,3 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna, suhteessa saatuihin tilauksiin. Yksi merkittävimmistä laskuun vaikuttavista tekijöistä oli tuotteiden edelleen parantunut energiatehokkuus, esimerkiksi energiatehokkaammilla sähköistysjärjestelmillä sekä regeneratiivisella koneistolla varustettujen hissien osuuden kasvu tilatuissa tuotteissa. Lisäksi vuonna 2022 suurempi osa asiakkaiden rakennuksista sijaitsi maissa, jotka lisäsivät uusiutuvan energian osuutta kansallisessa sähköntuotannossaan, tuottaen vähemmän kasvihuonepäästöjä. Parannamme jatkuvasti tuotteisiin liittyvien Scope 3 -päästöjen laskentaa työskentelemällä yhdessä toimittajiemme ja kumppaneidemme kanssa läpinäkyvämmän ja tehokkaamman tiedonkeruun mahdollistamiseksi. Vuonna 2023 jatkoimme panostamista toimittajiimme liittyvään vastuullisuuteen vahvistaen organisaatiotamme, mutta myös yhteistyötämme keskeisten toimittajiemme kanssa.

KONE on asettanut erillisen tavoitteen vähentää Scope 3 logistiikkapäästöjä vuosittain 4 prosenttia suhteessa toimitettuihin yksiköihin. Vuonna 2022 Scope 3 logistiikkapäästöt nousivat 3,5 prosenttia suhteessa

toimitettuihin yksiköihin edeltävään vuoteen verrattuna. KONEen pitkän aikavälin tavoite (2030) jätteenkäsittelylle on 0 prosenttia kaatopaikkajätettä tuotantoyksiköistämme. Vuonna 2022 olimme jo alhaisella tasolla osuuden ollessa 0,2 prosenttia (2021: 0,4 prosenttia).

KONEen pitkän tähtäimen (2030) ja vuosittainen biodiversiteettitavoite on, että tuotantoalueemme eivät sijaitse UNESCO World Heritage-, Nature 2000- tai muilla luonnonsuojelualueilla tai biodiversiteetille tärkeissä paikoissa, tai näiden läheisyydessä. Vuonna 2023 KONE saavutti tavoitteen. Vuonna 2023 KONE osallistui YK:n Global Compact Science -aloitteeseen perustuvaan Naturekoulutusohjelmaan, joka auttaa yrityksiä vahvistamaan biodiversiteettityötään käyttämällä tieteeseen perustuvia parhaita käytäntöjä ja tehostamalla strategioita luontoon liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi valikoidut KONEen työntekijät suorittivat

biodiversiteettijohtamisohjelman.

KONE käyttää ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää ympäristösuorituskykynsä parantamiseksi. Järjestelmä kattaa konsernitoiminnot sisältäen kaikki tutkimus- ja tuotekehityssekä tuotantoyksiköt, ja 32 merkittävää tytäryhtiötä. Kaiken kaikkiaan kolmella KONEen tuotantolaitoksella on ISO 50001 -energiahallintajärjestelmän sertifiointi. Vuoden 2023 lopussa 100 prosenttia (2022: 100 prosenttia) avaintoimittajista oli ISO14001-sertifioituja, kun tavoite on 100 prosenttia.

Puurakennusten kysyntä on kasvanut. Tuotantolaitoksellamme Suomessa on yhä FSC® (Forest Stewardship Council) Alkuperäketjun sertifikaatti, joka todentaa luotettavasti, että tuotantolaitoksessa valmistettujen hissien puukomponentit ovat peräisin ekologisista ja sosiaalisesti vastuullisista lähteistä. KONEen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin tytäryhtiöillä on sama sertifikaatti, mikä tarkoittaa, että asiakkaille voidaan tarjota tämä todennus koko toimitusketjulle näihin maihin asennetuille hisseille.

Henkilöstö ja sosiaaliset asiat

Tavoitteenamme on muodostaa osaavin ja sitoutunein ammattilaisten tiimi, joka menestyy muuttuvassa maailmassa. Erinomainen työntekijäkokemus, monimuotoisuus ja osallistava kulttuuri, jatkuva oppiminen, joustavuus ja hyvinvointi ovat ydinelementit muutos- ja kehitysalueessa nimeltä "Osallistuvat ja osaavat ihmiset". Se on yksi neljästä KONEen laajuisesta kehitysalueesta, jotka tukevat strategiamme onnistumista. Eettiset periaatteet ohjaavat kaikkia KONEen toimintoja. Henkilöstöllä on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön, oikeudenmukaisiin ja tasapuolisiin työehtoihin, henkilökohtaiseen hyvinvointiin, yhdistymisvapauteen, kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen sekä kaikenlaisesta syrjinnästä, häirinnästä ja kiusaamisesta vapaaseen työympäristöön.

Toimintamallin uudistus ja sen vaikutus tapaamme työskennellä

Tammikuussa 2023 KONE ilmoitti suunnittelevansa toimintamallinsa uudistamista vahvistaakseen kilpailukykyään ja asiakaslähtöisyyttään muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteena on viedä KONEen strategiaa eteenpäin nopeammin ja tehokkaammin ja toimia asiakkaiden kanssa tiiviimmin vahvistamalla maantieteellisiä alueorganisaatioita. Alun perin toimenpiteiden arvioitiin johtavan noin 1 000 työpaikan vähenemiseen maailmanlaajuisesti. Uusi organisaatiorakenne astui voimaan 1. heinäkuuta 2023. Samalla astuivat voimaan muutokset KONEen johtokunnassa ja uudet hallinnoinnin ja liiketoiminnan suorituskyvyn johtamisen mallit otettiin käyttöön. Toimintamallia tullaan edelleen kehittämään myös uudistusohjelman loppumisen jälkeen. Toimenpiteet tavoiteltujen 100 miljoonan euron kustannussäästöjen saavuttamiseksi saatiin päätökseen vuoden 2023 lopussa.

Monimuotoisuus ja osallisuus

Edistämme aktiivisesti monimuotoisuutta ja arvomme tukevat meitä osallistavan yrityskulttuurin rakentamisessa. Tarkastelemme monimuotoisuutta useasta eri näkökulmasta, kuten aiemman ammatillisen taustan, kyvykkyyksien ja sukupuolen kannalta. Yksi monimuotoisuus- ja

	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä	63 164	63 186
Työntekijöiden lukumäärä kauden lopussa	63 536	63 277
EMEA	23 583	23 628
Amerikka	7 625	7 442
Aasian ja Tyynenmeren alue	32 328	32 208

Henkilöstön vapaaehtoinen vaihtuvuus oli 7,9 % (7,9 %). Raportointikauden henkilöstökulut olivat yhteensä 3 656 (3 533) miljoonaa euroa. KONEen työntekijöistä maantieteellisesti 37% (31.12.2022: 37%) oli EMEA-alueella, 12% (12%) Amerikassa ja 51% (51%) Aasian ja Tyynenmeren alueella.

osallisuustavoitteistamme (Diversity, Equity and Inclusion) on nostaa johtajatason positioissa olevien naisten osuus 35 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Raportointikauden aikana naisten osuus johtajatason positioissa kasvoi 25.2 prosenttiin (2022: 23.5 prosenttia). 88 prosenttia (2022: 89 prosenttia), eli valtaosa työntekijöistämme globaalisti on miehiä. Jatkamme panostustamme tasapainoisemman sukupuolijakauman saavuttamiseksi kaikilla organisaatiomme tasoilla. Raportointivuonna KONEen palveluksessa oli 152 (151) kansallisuuden edustajia. Vahvistaaksemme globaalia lähestymistapaamme ja syventääksemme asiakas- ja markkinaymmärrystämme olemme asettaneet tavoitteita kulttuurisen monimuotoisuuden kasvattamiseksi globaaleissa tiimeissämme.

Vuoden 2023 aikana jatkoimme ylimmän johdon osallistamista monimuotoisuus- ja osallisuuskysymyksissä, jotta johto voi näyttää tietä osallistavan kulttuurin luomisessa. Olemme myös jatkaneet KONEen maayhtiöiden monimuotoisuuden ja osallisuuden vahvistamista useiden toimenpiteiden kautta läpinäkyvästä viestinnästä datavetoiseen päätöksentekoon ja osallistavampiin käytäntöihin ja kulttuuriin. Juhlistimme kansainvälistä naistenpäivää sekä Pride-kuukautta ja jatkoimme yhteistyötä Naistyöntekijöiden SPARK-ryhmän sekä LGBTIQ+ -ryhmän (#fromKONEwithPride) kanssa tavoitteenamme henkilökunnan osallistamisen kokemuksen parantaminen avoimen vuorovaikutuksen ja positiivisten tekojen kautta. Jatkoimme yhteistyötämme Workplace Pride -järjestön kanssa oppiaksemme LGBTIQ+ -osallisuudesta työpaikalla ja paransimme Workplace Pride Global Benchmark suoriutumista 7 prosentilla vuodesta 2022.

Monimuotoisuuden ja osallisuuden painoarvo näkyy myös KONEen osakeperusteisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän vastuullisuusmittarissa, joka sisältää monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita.

KONEen kulttuuri ja työntekijöiden sitoutuneisuus

Vuoden 2023 aikana jatkoimme KONEen kulttuurin kehittämistä varmistaaksemme, että se tukee strategisia tavoitteitamme. Keskityimme erityisesti kulttuurin kehittämisen juurruttamiseen olemassa oleviin prosesseihin ja muutosaktiviteetteihin – työntejöiden kokemukseen, ohjelmiin ja johtamistaitojen kehittämiseen. Jatkoimme myös tietoisuuden kasvattamista siitä, että jokainen työntekijämme osallistuu omalla käytöksellään ja toiminnallaan strategiamme onnistumiseen sekä hyödynsimme KONE Culture Playbook ohjekirjaa, joka on kutsu jokaiselle KONEen työntekijälle osallistua ajattelu- ja työskentelytapojemme kehittämiseen.

KONEen tavoitteena on olla erinomainen työpaikka ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa. Henkilöstöstä välittäminen heijastuu kulttuuriimme ja arvoihimme. Hyvinvointia ohjataan globaalin hyvinvointistrategian avulla ja maatasolla hyvinvointitavoitteita edistetään KONE kuntoon -ohjelmilla, jotka tukevat fyysistä, henkistä, taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia.

KONE tukee joustavaa työskentelyä ja vuoden 2023 aikana kasvatimme joustavan työskentelyn mahdollisuuksia esimerkiksi tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuuden hybridityöskentelyyn, joustaviin työaikoihin ja tiivistettyyn työviikkoon. Uskomme joustavuuden luovan kestäviä

työskentelytapoja, jotka mahdollistavat työntekijöillemme työn ja vapaa-ajan tasapainon sekä pitkäkestoisen uran KONEella.

KONE järjestää vuosittain European Employee Forum tapahtuman, jossa ylin johto ja työntekijöiden edustajat keskustelevat eri aihepiireistä työturvallisuudesta liiketoiminnan kehittämiseen. Henkilöstön jatkuva osallistuminen yhtiön kehittämiseen varmistetaan kahdesta neljään kertaa vuodessa kokoontuvan pienemmän työryhmän tapaamisissa. Vuonna 2023 järjestetyn Employee Forum tapahtuman aiheita olivat säännöllisten liiketoimintapäivitysten ja "Kestävää menestystä asiakkaan kanssa" -strategiasta keskustelun lisäksi toimintamallin uudistus sekä huoltoliiketoiminnan kehittäminen sekä turvallisuus, vastuullisuus ja laatu.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen

Vuonna 2023 koulutuksessa ja osaamisen kehittämisessä keskittyimme varmistamaan, että ammattilaisillamme kentällä, myyntitehtävissä sekä johtovastuullisissa tehtävissä on tarvittavat taidot ja kyvykkyydet tehtävissään suoriutumiseen. Jatkuvan kyvykkyyksien kehittämisen avulla voimme vaikuttaa henkilöstömme turvallisuuteen, hyvinvointiin sekä pysyvyysasteeseen KONEella.

Suurimman osan koulutuksesta, etenkin kenttätyöntekijöillemme, toteuttavat kenttäkouluttajat työkohteissa. Tarjoamme myös laajan valikoiman digitaalisia, pelillistettyjä ja virtuaalitodellisuuden mahdollistamia oppimisratkaisuja sekä näitä kaikkia yhdistäviä, mukautettuja oppimismahdollisuuksia henkilökohtaiseen koulutukseen. Vuoden 2023 aikana KONEen työntekijät käyttivät keskimäärin yli 30 tuntia muodolliseen koulutukseen.

Vuoden 2023 keskityimme myös johtamistaitojen kehittämiseen erityisesti toimintamallin uudistamisen takia. Johto- ja esimiestehtävissä toimiville työntekijöille tarjottiin laaja valikoima oppimismahdollisuuksia esimerkiksi muutosjohtamiseen, vaikeiden keskusteluiden käsittelyyn sekä muuttuvina aikoina johtamiseen liittyen. Tämän lisäksi johtajille tarjottiin erilaisia työkaluja ja tukea uusien tiimien työskentelyn käynnistämiseen.

Oppimisen globaali sisäinen seurantaraportti julkaistiin vuonna 2022 ja vuoden 2023 aikana sitä täydennettiin kenttäkoulutukseen liittyvillä priorisoitujen oppimisratkaisujen suoritusdatalla läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Oppimiskulttuurin vaaliminen jatkui raportointikauden aikana ja kannustimme henkilöstöämme ottamaan vastuuta omasta kehityksestään säännöllisten kehityskeskustelujen, ura- ja kehitystavoitteiden ilmaisemisen sekä kykyprofiilien täydentämisen avulla.

Parhaiden osaajien löytäminen

Yksi keskeisimmistä osa-alueista KONEen henkilöstöstrategiassa on parhaiden osaajien löytäminen tarjoamalla paras työntekijäkokemus.

Rekrytointimäärät laskivat vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toimintamallin uudistuksen takia, mutta palasivat normaalille tasolle raportointikauden loppuun mennessä. Uudenlaisten kykyjen etsiminen ja monimuotoisuuden lisääminen rekrytointien kautta ovat edelleen tärkeä painopiste KONEelle. Panostuksemme rekrytoinnin monimuotoisuuden lisäämiseen näkyi hissi- ja liukuporrasalan ulkopuolelta tulevana suurena hakijamääränä avoimiin työpaikkoihin. Onnistuimme myös rekrytoimaan KONEelle yhä enemmän työntekijöitä, joilla on uusia kyvykkyyksiä liittyen esimerkiksi digitalisaatioon ja ratkaisumyyntiin. Johdonmukaiset toimenpiteet uusien osaajien etsimisessä sekä ennakoivassa osaajien tunnistamisessa ovat auttaneet pitämään rekrytointiaikataulut ja rekrytointien laadun hyvällä tasolla huolimatta yhä haastavammasta rekrytointimarkkinasta.

Vuonna 2023 jatkoimme myös työnantajakuvamme vahvistamista aktiivisella oppilaitosyhteistyöllä. Tarjosimme uransa alussa oleville työntekijöille yli 2 000 oppisopimuspaikkaa sekä paikallisia harjoittelupaikkoja korkeakouluopiskelijoille.

Turvallisuus

Turvallisuus on KONEen prioriteettilistan kärjessä. Pyrimme olemaan alallamme edelläkävijä terveyden ja turvallisuuden saralla sekä parantamaan jatkuvasti suorituskykyämme terveys- ja turvallisuusasioissa. KONEeella on integroitu, yhtiön laajuinen turvallisuudenhallintajärjestelmä (Safety Management System, SMS), joka asettaa vähimmäisvaatimukset ja ohjaa meitä henkilöstön, laitteiden käyttäjien sekä kumppaneiden turvallisuuden takaamisessa. Järjestelmä perustuu ISO 45001 työterveyden ja turvallisuuden johtamisjärjestelmän vaatimuksiin ja asettaa monissa tapauksissa paikallista lainsäädäntöä korkeammat standardit. Vuoden 2023 aikana olemme uudistaneet turvallisuuden johtamismalliamme ja tehostaneet strategisia pitkän aikavälin suunnitelmiamme turvallisuuden kehittämiseksi. Tämä tukee siirtymistä kohti ennakoivampia turvallisuuden johtamiskäytäntöjä sekä parempaa integraatiotaa yhtiön muihin toimintoihin.

KONEen omistautuminen turvallisuuteen näkyy kaikkialla – suunnittelussa, teknisten ratkaisujen kehittämisessä, tuotannossa, huollossa, koulutuksessa sekä asiakkaiden tukipalveluissa. Sovellamme johdonmukaisesti turvallisuudenhallintajärjestelmää kaikessa toiminnassa ja suunnittelemme ratkaisut ja prosessit siten, että voimme harjoittaa liiketoimintaa turvallisesti ja kestävästi. Esihenkilöt tekevät säännöllisiä tarkastuksia mitatakseen KONEen periaatteiden, prosessien ja määriteltyjen työtapojen noudattamista. Mikäli poikkeamia havaitaan, ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. KONEella toteutetaan myös prosessitarkastuksia, jotta tunnistetaan mahdolliset turvallista työskentelyä estävät tekijät. Jos tarkastuksissa löydetään puutteita, työ keskeytetään kunnes turvallinen työskentelytapa on tunnistettu.

Työturvallisuuteen liittyvien riskien hallitseminen on erityisen tärkeää, ja siksi meillä on KONEen laajuiset standardit, joiden avulla varmistetaan, että riskit tunnistetaan ja arvioidaan ja niitä hallitaan. KONEella on yhdeksän keskeistä turvallisuusperiaatetta, jotka tukevat tärkeimpien työturvallisuusriskien hallintaa ja vakavien vaaratilanteiden ennaltaehkäisyä. Näiden periaatteiden mukaista käytöstä odotetaan kaikilta KONEen työntekijöiltä, alihankkijoilta ja yhteistyökumppaneilta.

KONEen turvallisuusohjelmien tarkoitus on parantaa turvallisuutta. Yksi konsepteista on Lean-metodologiasta lainattu Gemba-konsepti. KONEen johtajat tekevät säännöllisiä Gemba-kävelyitä erilaisissa työympäristöissä tarkkaillakseen ja ymmärtääkseen todellista työympäristöä, löytääkseen mahdollisuuksia jatkuvaan parantamiseen ja oppiakseen uusia tapoja tukea työntekijöitä työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Toinen konsepti on turvallisuusjohtamisen inhimillisten tekijöiden (Human Factors, HF) lähestymistapa. Hyödynnämme tätä lähestymistapaa yhä enemmän

tapaturmien tutkimuksissa, laajentaaksemme keskittymistä teknisten näkökohtien ja vaatimustenmukaisuuden lisäksi myös siihen, miten inhimilliset tekijät edistävät turvallisuutta sekä positiivisesti että negatiivisesti. Vuoden 2023 aikana jatkoimme myös alihankkijoiden turvallisuuden kehittämisen tarkastusohjelmaa (Subcontractor Safety Development Audit, SSDA), keskittyen KONEen yksiköiden alihankintatoimintojen turvallisuuden johtamisen tarkasteluun. Nykytilan perusteellisemman arvioinnin jälkeen ohjelma etenee päivitetyllä toimintasuunnitelmalla.

Seuraamme jatkuvasti suorituskykyämme turvallisuuden saralla useilla eri mittareilla. Ennakoivina mittareina olemme asettaneet tavoitteita muun muassa johdon työpaikkavierailujen sekä asiakas- ja käyttäjäturvallisuutta edistävien tapahtumien määrälle. Vuonna 2023 KONEen työtapaturmataajuus (IIFR, Industrial Injury Frequency Rate) oli 1,1 (1,4). Työtapaturmataajuuden osalta tavoitteemme on saavuttaa 0,6 vuoteen 2030 mennessä, ja pitkän aikavälin tavoitteemme on nolla tapaturmaa. Pyrkimyksemme on jatkaa tapaturmien ja vahinkojen vähentämistä ja odotamme vuosia jatkuneen suotuisan turvallisuuskehityksen jatkuvan panostamalla vahvasti henkistä ja fyysistä turvallisuutta tukevan kulttuurin rakentamiseen.

Tukeaksemme oppimista aikaisemmista tapaturmista ja välttääksemme tapaturmia tulevaisuudessa, kaikilla KONEen työntekijöillä on pääsy KONEen maailmanlaajuiseen turvallisuusraportointityökaluun (KONE Safety Solution, KSS), ja heitä kannustetaan raportoimaan aktiivisesti turvallisuuspoikkeamista. KONE Safety Solution -työkalussa raportoitujen läheltä piti -tilanteiden määrä kasvoi vuoden 2023 aikana 4 prosenttia (2022: 17 prosenttia). Koska raportoitujen läheltä piti -tilanteiden määrä on pysynyt tasaisesti hyvällä tasolla, jatkoimme raportointikauden aikana läheltä piti - tilanteiden ja tapaturmaraporttien laadun, tutkimisen ja analysoinnin edistämistä sekä tiedon hyödyntämisen ja läpinäkyvyyden parantamista, ja käytännön oppien jakamista. Suorituskykyä turvallisuusasioissa seurattiin kuukausittain kaikilla alueilla, globaaleissa turvallisuuskokouksissa sekä johtoryhmässä.

Turvallisuuteen liittyvät viestintäkampanjat sekä koulutus tukevat terveys- ja turvallisuustietoisuutta KONEella. Toukokuussa 2023 kaikki yksiköt osallistuivat maailmanlaajuiseen KONEen turvallisuusviikkoon, jonka

teema oli "Puhu ja toimi turvallisuuden puolesta" (Speak up and act for safety). Teema korosti miten tärkeää on antaa kaikille mahdollisuus ilmaista turvallisuusasioitaan ja raportoida läheltä piti -tilanteista sekä noudattaa menetelmiä ja turvallisia käytäntöjä. Viikon aikana järjestettiin useita turvallisuuteen liittyviä aktiviteetteja sekä sisäisille että ulkoisille sidosryhmille. Lisäksi järjestettiin vielä vuoden vaihteessa maailmanlaajuinen turvallisuuskampanja, jonka tavoitteena oli lisätä turvallisuuteen sitoutumista sekä riskitietoisuutta. Kampanjan teema, "Viime hetken riskiarviointi" (Last-minute risk assessment, Stop and Go), oli jatkoa turvallisuusviikolle ja kehotti kaikkia arvioimaan riskejä sekä lopettamaan työskentelyn turvaamattomissa olosuhteissa. Kaikki KONEella ovat velvollisia arvioimaan käsillä olevien tehtävien turvallisuuden ja heillä on myös velvollisuus ja valtuudet lopettaa työ, jos se on turvatonta, pyytää tukea tai ryhtyä tarvittaviin toimiin työn jatkamiseksi turvallisesti. Edistämme edelleen kulttuuria, jossa valtaa työn lopettamiseen voidaan käyttää ilman pelkoa rangaistuksesta.

KONEen henkilöstöltä edellytetään yleisen turvallisuuskoulutuksen suorittamista. Koulutus kattaa KONEen turvallisuuden hallinnan sekä työterveys- ja turvallisuuspolitiikan. Vuoden 2023 aikana järjestimme kampanjan, jossa koulutus annettiin kertaustehtäväksi jokaiselle KONEen työntekijälle. Saavutimme kahdeksan viikon aikana tavoitteemme 80 prosentin suoritusasteesta. Vuoden lopussa suoritusaste oli 90 prosenttia. KONEen työntekijät saavat myös työnsä kannalta olennaista lisäkoulutusta työterveys- ja turvallisuusasioissa. Vuoden aikana järjestettiin myös säännöllisiä maailmanlaajuisia toolbox talks -keskusteluita edistämään yhtenäisiä käytäntöjä sekä tukemaan paikallisia turvallisuusyksiköitä. Toolboxmateriaalit ovat koko KONEen henkilöstön saatavilla.

Hissien, liukuportaiden ja automaattiovien turvallisuuden parantaminen koskee kaikkia osapuolia – teknologiatoimittajia, huoltopalvelujen toimittajia, kiinteistöjen omistajia ja laitteiden käyttäjiä. Tästä syystä KONE tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa kanssa auttaakseen heitä käyttämään laitteitamme turvallisesti, tunnistamaan mahdolliset turvallisuusriskit ja käsittelemeen tilanteita, jotka voivat johtaa turvallisuusriskeihin. Kommunikoimme aktiivisesti turvallisuudesta, järjestämme turvallisuuteen liittyviä aktiviteetteja ja tarjoamme asiakkaillemme ja

laajemmallekin joukolle koulutusta ja opetusmateriaalia auttaaksemme heitä käyttämään laitteita turvallisesti.

Ihmisoikeudet, korruption vastaisuus ja lahjonta

KONEella on Global Compliance -tiimi, joka vastaa tehokkaan compliance- ja etiikkaohjelman kehittämisestä, toteuttamisesta ja ylläpidosta. KONEen Global Compliance komitea, johon kuuluu neljä johtoryhmän jäsentä, Corporate Controller sekä globaaleista compliance-asioista vastaava johtaja, valvoo ja neuvoo ohjelman toteuttamista sekä kokontuu neljännesvuosittain keskustelemaan siitä. Lisäksi Kiinassa, Amerikassa ja sekä Lähi-idän, Turkin ja Afrikan alueella toimivat compliance-vastaavat auttavat KONEen compliance-ohjelman toteuttamisessa alueellisesti tukemalla paikallista johtoa sekä alueellisia compliance-komiteoita tekemällä riskiarviointeja, tarjoamalla compliance-koulutusta ja suorittamalla tutkimuksia työntekijöiden väärinkäytöksiä sekä ihmisoikeus- ja korruptiorikkomuksia koskevista syytöksisä.

Eettinen ohjesääntö on olennainen osa KONEen yrityskulttuuria ja se on eettisten liiketoimintakäytäntöjemme perusta. Ohjesääntö määrittelee KONEen henkilöstöltä ja KONE-yhtiöiltä edellytettävän vastuullisen ja eettisen käytöksen ja se on saatavilla 33 eri kielellä KONEen verkkosivuilla osoitteessa kone.com. Eettinen ohjesääntö kattaa eturistiriidat, korruption, kilpailu- ja kauppasääntöjen noudattamisen, työhyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden, ympäristövaatimusten noudattamisen, ihmisoikeudet, tietosuoja-asiat, petokset ja varkauden, kyberturvallisuuden, immateriaalioikeudet ja luottamuksellisuuden, ulkoisen viestinnän, sisäpiirikaupan sekä miten ohjesäännön rikkomuksista tehdään ilmoitus. Ohjesääntö korostaa myös sitä, että KONE ei suvaitse minkäänlaisia kostotoimia niitä kohtaan, jotka hyvässä uskossa ilmoittavat eettisen ohjesäännön rikkomuksesta.

Työntekijöille järjestetään säännölllisesti verkko-, video- ja face-to-face-koulutusta liittyen eettisiin liiketoimintatapoihin. Kaikkien KONEen työntekijöiden on suoritettava vähintään yksi eettisiin liiketoimintatapoihin liittyvä koulutus vuosittain. Vuonna 2023 lanseerasimme kaikille KONEen työntekijöille pakollisen lahjonnan- ja korruptionvastaisuuteen liittyvän verkkokoulutuksen. Vuoden 2023 loppuun mennessä 85 prosenttia (yli 53 000 suoritusta) KONEen työntekijöistä oli suorittanut koulutuksen. GiantKONEen työntekijät tulevat

suorittamaan koulutuksen vuoden 2024 aikana saatuaan pääsyn uuteen Learning Management -järjestelmään Kiinassa.

Kaikilta KONEen työntekijöiltä edellytetään eettiseen ohjesääntöön tutustumista ja sen noudattamista sekä ohjesäännön vastaisesta toiminnasta raportointia sitä varten järjestettyjen kanavien kautta. Sisäisiä raportointikanavia ovat raportointi johdolle, HR-osastolle, lakiosastolle tai Compliance-yksikölle. Sisäisten raportointikanavien lisäksi KONEella on luottamuksellinen raportointikanava, KONE Compliance Line, johon kaikilla työntekijöillä, toimittajilla, jakelijoilla ja muilla tahoilla on pääsy kaikkina aikoina. KONE Compliance Line -raportointikanavaa ylläpitää riippumaton ulkoinen palveluntarjoaja, ja se on saatavilla (nimettömästi paikallisten lakien salliessa) puhelimitse ja/tai verkossa yli 30 eri kielellä. Ilmoituksia voi tehdä eri aiheista, esimerkiksi varkauksista, vilpillisestä raportoinnista, korruptiosta, kilpailuoikeudesta, ihmisoikeuksista, häirinnästä ja syrjinnästä, tietosuojasta, ympäristöasioista ja turvallisuudesta, kauppasäännösten noudattamisesta sekä eturistiriidoista. Kaikki ilmoitukset käsittelee puolueeton KONEen Compliancetiimi. Paikallisen lainsäädännön vaatiessa olemme ottaneet käyttöön myös yksikkökohtaisia raportointikanavia.

Vuonna 2023 saimme 190 compliance -ilmoitusta (2022: 178), joista 29 prosenttia (2022: 32 prosenttia) tuli Compliance Line -kanavan kautta. Kaikista ilmoituksista 27 prosenttia (2022: 30 prosenttia) liittyi petokseen tai korruptioon, 42 prosenttia (2022: 34 prosenttia) henkilöstöhallintoon (ml. häirintä, syrjintä ja kiusaaminen), 15 prosenttia (2022: 14 prosenttia) eturistiriitoihin, ja loput 16 prosenttia (2022: 22 prosenttia) useisiin muihin kategorioihin. Vuonna 2023 saatiin päätökseen yhteensä 195 tapausta, joista 36 prosenttia oli joko osittain tai täysin perusteltuja, ja näissä tapauksissa kurinpitotoimet vaihtelivat ohjaavista istunnoista työsuhteen päättämiseen. Yhteensä 35 työntekijää (2022: 26) irtisanottiin tai irtisanoutui ilmoituksiin liittyneiden tutkimusten myötä.

KONEen yleistä eettistä ohjesääntöä täydentävät toimittajien eettinen ohjesääntö ja jakelijoiden eettinen ohjesääntö. Toimittajien eettinen ohjesääntö on saatavilla 30 kielellä. KONEen toimittajia koskevassa eettisessä ohjesäännössä määritellään toimittajille asetetut vaatimukset. Siinä käsitellään esimerkiksi lakien noudattamista, eettistä käytöstä, nollatoleranssia lahjonnan ja korruption suhteen

sekä työelämään ja ihmisoikeuksiin, terveyteen ja turvallisuuteen sekä ympäristöön liittyviä edellytyksiä. KONE voi päättää sopimuksensa ohjesääntöä rikkovan toimittajan kanssa.

KONE edellyttää toimittajiensa noudattavan toimittajien eettistä ohjesääntöä kaikessa toiminnassaan KONEen, omien työntekijöidensä ja alihankkijoidensa kanssa sekä kolmansien osapuolten kanssa, mukaan lukien julkis- ja paikallishallinnon edustajat. Kaikkien toimittajien edellytetään allekirjoittavan ohjesääntö. Vuoden 2023 loppuun mennessä 86 prosenttia (2022: 86 prosenttia) KONEen kokonaisostoista pääasiallisten toimittajien sekä asennusalihankkijoiden kanssa oli sellaisten toimijoiden kanssa, jotka ovat allekirjoittaneet toimittajien eettisen ohjesäännön tai vastaavan. Tavoitteemme vuodelle 2023 oli 85 prosenttia. Vuoden 2024 tavoitteemme on 87 prosenttia.

KONEen jakelijoiden eettinen ohjesääntö käsittelee samoja aiheita kuin toimittajien eettinen ohjesääntö ja on saatavilla seitsemällä eri kielellä. Yhteistyökumppaneina jakelijoidemme odotetaan noudattavan ohjesäännön vaatimuksia kaikessa toiminnassaan KONEen, omien työntekijöidensä, asiakkaidensa ja alihankkijoidensa kanssa sekä kolmansien osapuolten kanssa, mukaan lukien julkis- ja paikallishallinnon edustajat. Vaadimme kaikkia jakelijoitamme allekirjoittamaan ohjesäännön. Vuodesta 2022 lähtien olemme seuranneet niiden jakelijoiden osuutta, joka ovat allekirjoittaneet ohjesäännön vuoden 2018 tai 2021 version. Vuoden 2023 lopussa 92 prosenttia (2022: 42 prosenttia) jakelijoistamme oli allekirjoittanut joko 2021 (89 prosenttia) tai 2018 (3 prosenttia) version jakelijoiden eettisestä ohjesäännöstä.

Kaikki yllä mainitut ohjesäännöt ovat saatavilla KONEen verkkosivuilla osoitteessa kone.com.

Korruptionvastaisuus ja lahjonta

Osana lahjonnanvastaista ohjelmaamme julkaisimme vuoden 2023 aikana uuden lahjonnan- ja korruptionvastaisuuteen (Anti-Bribery and Corruption, ABC) liittyvän politiikan. Lahjonnan- ja korruptionvastaisuuteen liittyvä politiikka perustuu KONEen eettiseen ohjesääntöön, tarkoituksenaan tarjota työntekijöille ohjeita lahjonnan- ja korruptionvastaisuuteen liittyvien riskialttiiden tilanteiden

hoitamiseen. Kyseinen politiikka on saatavilla yli 30 eri kielellä sekä sisäisesti että ulkoisesti osoitteessa kone.com. Lahjonnan- ja korruptionvastaisuuteen liittyvässä politiikassa todetaan KONEen nollatoleranssi lahjontaa ja korruptiota kohtaan, esitellään kiellettyjä järjestelyjä (mm. suora ja epäsuora lahjonta, fasilitointimaksut, liialliset lahjat ja vieraanvaraisuus sekä sopimattomat lahjoitukset ja sponsorointi), selostetaan kolmannen osapuolen riskejä, kuvataan KONEen riskiperusteista lähestymistapaa lahjonnan ja korruption ehkäisemiseen, annetaan esimerkkejä käytännön riskitilanteista, joita työntekijöiden tulisi varoa ja annetaan ohjeita epäillyistä rikkomuksista ilmoittamiseen.

Lahjonnan- ja korruptionvastaisuuteen liittyvän politiikan julkaisuun liittyi pakollinen verkkokoulutus kaikille KONEen työntekijöille. Koulutuksesta laadittiin kaksi eri versiota, jotka sisälsivät erilaisia riskiskenaarioita henkilöstölle ja operatiiviselle henkilöstölle. Erillinen kohdennettu lahjoihin ja vieraanvaraisuuteen liittyvä koulutus jatkui vuoden 2023 aikana. Kaikki KONEen uudet työntekijät ovat velvollisia suorittamaan myös vuonna 2022 päivitetyn kilpailulainsäädäntöön liittyvän verkkokoulutuksen.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Olemme sitoutuneet kunnoittamaan ja tukemaan ihmisoikeuksia, mukaan lukien kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa määriteltyjä ihmisoikeuksia, Yhdistyneiden kansakuntien yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia pariaatteita, Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistuksessa määriteltyjä työelämän perusperiaatteita ja oikeuksia, sekä OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita. Odotamme liikekumppaneiltamme samantasoista sitoutumista koko arvoketjussa. Sitoutumisemme sekä odotuksemme on kirjattu KONEen ihmisoikeuspolitiikkaan ja muihin siihen liittyviin periaatteisiin, mukaan lukien KONEen toimittajien ja jakelijoiden eettinen ohjesääntö. Ihmisoikeuspolitiikkamme on saatavilla osoitteessa kone.com ja se tarkistetaan vuosittain.

KONEen Global Compliance -komitea on vastuussa ihmisoikeuksista KONEella. Ihmisoikeustyöryhmämme, joka raportoi Global Compliance -komitealle, jatkoi työtään vuoden 2023 aikana ihmisoikeusohjelman eteenpäin viemiseksi KONEella. Ihmisoikeusohjelmasta keskustellaan ja sitä tarkastellaan säännöllisesti Global Compliance -komiteassa ja vastuullisuusraportoinnin työryhmässä.

Vuonna 2023 ihmisoikeustyöryhmä keskittyi neljään keskeiseen osa-alueeseen:

• 1) Toimenpiteiden tunnistaminen ja eteenpäin vieminen sääntelyn mukaisten vaatimusten täyttämiseksi
• 2) KONEen maailmanlaajuisen ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin päivittäminen ja jatkotoimenpiteiden käynnistäminen
• 3) Työntekijöiden ja muiden sidosryhmien ihmisoikeustietoisuuden lisääminen, sekä
• 4) KONEen toimittajien ihmisoikeusarviointeja koskevan ohjelman tarkistaminen.

Työryhmän painopistealueet käydään läpi vuosittain, jotta voidaan varmistaa niiden tehokas yhteensovitus ihmisoikeusohjelmamme tavoitteiden kanssa.

Ihmisoikeuksien sisällyttäminen KONEen strategiaan, ohjesääntöihin ja prosesseihin

Ihmisoikeusvaikutuksia tunnistetaan, arvioidaan ja priorisoidaan läpi KONEen liiketoiminnan, ja niitä pyritään jatkuvasti estämään ja lieventämään sisällyttämällä ihmisoikeudet strategiaan, ohjesääntöihin sekä prosesseihin. Ihmisoikeuksien due diligence -prosessi koostuu vaikutusten arvioinnista, kolmansien osapuolten suorittamista due diligence -selvityksistä, toimittajien tarkastuksista sekä sisäisistä arvioinneista ja selvityksistä. Ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -prosessia kehitetään jatkuvasti, jotta mahdolliset oman toiminnan ja toimitusketjun riskit tunnistetaan ja niitä hallinnoidaan.

Päivitimme globaalin ihmisoikeusvaikutusten arviointimme vuonna 2023 ulkoisen konsultoinnin avulla vastaamaan nykyistä toimintaamme ja liiketoimintaympäristöämme, sekä tunnistaaksemme mahdollisia muutoksia keskeisissä ihmisoikeuksissamme. Tehdyn arvioinnin perusteella keskeiset ihmisoikeutemme ovat pysyneet samoina kuin vuonna 2019: työntekijöiden terveys ja turvallisuus koko arvoketjussa sekä yksilöiden työoikeuksien kunnioittaminen (pakko- tai lapsityövoiman käytön, syrjinnän, häirinnän tai kiusaamisen kieltäminen sekä yhdistymisvapauden, työehtosopimusneuvotteluiden ja asianmukaisten työolojen takaaminen). Arvioinnin perusteeella laadimme yhdessä asiaankuuluvien sisäisten sidosryhmien kanssa seurantasuunnitelman, jonka avulla pyrimme lieventämään ihmisoikeusriskejä omassa toiminnassamme ja arvoketjussamme. Vuonna 2023 seurantasuunnitelmassa keskityttiin korkean riskin aihealueisiin. Keskisuuren riskin aihealueita käsitellään vuonna 2024.

Jatkoimme verkossa ja paikan päällä suoritettavien toimittajien ihmisoikeusarviointien toteuttamista, jotta toimitusketjujen mahdolliset riskit tunnistetaan ja niitä hallinnoidaan. Kehitimme myös uuden, vuodesta 2024 voimaan astuvan prosessin, jota johtaa erityinen KONEen toimittajien vastuullisuuden tiimi. Tässä prosessissa toimittajan paikan päällä tehtävän ihmisoikeusarvioinnin suorittaa ulkopuolinen kolmas osapuoli.

Vuonna 2023 laajensimme compliance-seulontaratkaisun alla seulottavien ja seurattavien kolmansien osapuolten määrää. Seulontaratkaisu seuloo ja tarkkailee jatkuvasti olennaisia toimittajiamme, asiakkaitamme ja muita kolmansia osapuolia, kattaen kansainväliset haitalliset tiedotusvälineet, sanktiot ja tarkkailulistat.

Viestimme säännöllisesti ihmisoikeustoiminnastamme ja sen kehityksestä sekä KONEen sisällä että ulkoisesti verkkosivuillamme osoitteessa kone.com.

EU-taksonomian mukainen raportointi

EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Se on kehys sijoitusten ohjaamiseksi kestävämpiin toimintoihin teknisten arviointikriteerien, ympäristötavoitteiden, ei merkittävää haittaa -kriteerien ja vähimmäistason sosiaalisten suojatoimien ja kautta. KONE julkaisee tiedot muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan Non-Financial Reporting Directive (NFRD) -direktiivin mukaisesti ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista, kuten on määritelty EU-taksonomiassa.

Tässä vaiheessa Ilmastosäädöksen piiriin on luettu vain ne taloudelliset toiminnat, joilla on suurin tarve ja potentiaali vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. KONEen tulkinta on, että suuri osa sen liiketoiminnasta, toisin sanoen hissien ja liukuportaiden valmistus, huolto ja modernisointi, ei ole luokitusjärjestelmän piirissä, koska toimiala ei ole suuripäästöisimpien toimialojen joukossa. Tästä huolimatta KONE on tunnistanut liiketoiminnastaan luokitusjärjestelmäkelpoisia ja luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja. Tuemme siirtymistä kestävämpiin kaupunkiympäristöihin ja rakennuksiin tarjoamalla energiatehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja sekä käyttämällä terveellisiä ja kestäviä materiaaleja. Olemme myös asettaneet kunnianhimoiset ilmastotieteeseen perustuvat tavoitteet merkittävistä vähennyksistä kasvihuonekaasupäästöissämme vuoteen 2030 mennessä.

Lue lisää KONEen ympäristötyöstä tästä raportista löytyvästä osiosta "Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista".

Arviointi luokitusjärjestelmäkelpoisesta liikevaihdosta

Vuonna 2023 Euroopan Komissio julkaisi uudet luokitusjärjestelmän toiminnat neljälle jäljelläolevalle ympäristötavoitteelle. Ensimmäisenä vuonna yritykset raportoivat uusien toimintojen osalta vain luokitusjärjestelmäkelpoisuutta, luokitusjärjestelmän mukaisuus tullaan raportoimaan vuodesta 2024 eteenpäin. Olemme tunnistaneet useita uusiin ympäristötavoitteisiin sopivia toimintoja KONEen liiketoiminnassa.

Hissien ja liukuportaiden elinkaari on tyypillisesti pitkä, ja sitä voidaan pidentää entisestään huolto- ja

modernisointipalveluilla. Säännöllinen huolto tukee tuotteen käytettävyyttä, ja modernisointi pidentää tuotteen elinkaarta energiatehokkuutta, turvallisuutta ja hissin ulkoasua päivittämällä. Taloudellisen toiminnan 5.1 "Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus" kuvaus sisältää sellaisten tavaroiden korjauksen ja kunnostuksen, joita asiakas on aiemmin käyttänyt niiden suunniteltuun käyttötarkoitukseen. KONE arvioi hissien ja liukuportaiden osittaisen modernisoinnin sopivan toiminnan kuvaukseen, ja näin ollen tästä tuleva liikevaihto raportoidaan luokitusjärjestelmäkelpoisena.

KONEella on velvollisuus myydä varaosia huoltoyhtiöille, jotka huoltavat KONEen valmistamia tuotteita. Tämä sopii toiminnan 5.2 "Varaosien myynti" kuvaukseen, ja liikevaihto raportoidaan luokitusjärjestelmäkelpoisena.

Toiminnat 5.1 ja 5.2 liittyvät tuotteisiin ja varaosiin, joita käytetään NACE-koodiin C28.22 "Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus" luokiteltaviin tuotteisiin, ja ne soveltuvat näinollen KONEen liiketoimintaan.

EU Taksonomian kohdassa "Informaatio ja viestintä" olevan taloudellisen toiminnan 4.1 "Datavetoisten IT/OTratkaisujen tarjoaminen" kuvauksen katsotaan soveltuvan DXluokan hissien valmistukseen, niiden huoltoon sekä 24/7 Connected Serviceen, ja näiden toimintojen liikevaihto raportoidaan luokitusjärjestelmäkelpoisena. KONEen DXhissit on varustettu digitaalisilla alustoilla ja ohjelmointirajapinnoilla, joiden avulla hissit liitetään uudenlaisiin käyttömukavuutta parantaviin ratkaisuihin ja palveluihin. KONE 24/7 tarjoaa älykästä ennakoivaa huoltoa pilviyhteyden kautta. Palvelu takaa asiakkaalle paremman turvallisuustason ennakoimalla häiriöt ja auttaa suorittamaan huollot ja korjaukset jo ennen vian ilmenemistä. Tämä parantaa laitteen käytettävyyttä ja auttaa pienentämään ympäristöjalanjälkeä.

Toiminta 4.1 sisältää liikevaihdon regeneratiivisella koneistolla valmistettujen DX-hissien osalta. Muut regeneratiivisella koneistolla varustetut hissimallit on sisällytetty toimintaan 3.6.

Hissien ja liukuportaiden lisäksi KONEen tarjoomaan kuuluvat automaattiovet, ja osa oviliiketoiminnasta on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoiseksi toiminnaksi. Taloudellisen toiminnan 3.5 "Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus" -määritelmässä mainitaan NACE-koodi C25.12, joka kattaa metalliovien ja -ikkunoiden, niiden kehyksien sekä ikkunaluukkujen, porttien ja metallisten huoneen väliseinien valmistamisen. KONEen liikevaihto liukuovien, kääntöovien,

pyöröovien, kääntöporttien, rullaovien, pikarullaovien, nostoovien, tallien ovien ja porttien valmistamiseen liittyen sopii tähän määritelmään ja on arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoiseksi.

Myös näihin ovi- ja/tai porttiratkaisuihin liittyvän asennuksen, huollon ja korjauksen liikevaihto on luoitusjärjestelmäkelpoista toiminnan 7.3 "Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus" määritelmän perusteella. Toimintojen 3.5 ja 7.3 merkittävän edistämisen kriteerit täyttävien ovien valmistukseen, asennukseen, huoltoon ja korjaukseen liittyvä liikevaihto ei ole olennaista, minkä johdosta luokitusjärjestelmän mukaisuutta ei ole arvioitu.

Arviointi luokitusjärjestelmän mukaisesta liikevaihdosta

KONEen tavoitteena on olla ilmastonmuutosta kestävien ja vastuullisten rakennusten paras kumppani niiden koko elinkaaren ajan. Vastuulliseen tarjoomaamme kuuluvat johtavat energiatehokkaat ratkaisut ja vastuulliset materiaalit. Yksi KONEen uraauurtavista ekotehokkaista ratkaisuista on regeneratiivinen koneisto. Kun regeneratiivisella koneistolla varustettu hissi laskeutuu raskaalla kuormalla tai nousee kevyellä kuormalla, se voi ottaa talteen energiaa muuntamalla varastoidun mekaanisen energian sähköiseksi energiaksi moottorissa, joka toimii generaattorina. Generoitu energia palautetaan takaisin rakennuksen sähköverkkoon, jossa muu rakennuksen laitteisto, esim. LVI-laitteet, voi hyödyntää sitä.

Regeneratiivisella koneistolla varustettujen hissien valmistamisen katsottiin soveltuvan parhaiten EU Taksonomian taloudelliseen toimintaan 3.6 "Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus". Alla olemme arvioineet toiminnan EU Taksonomian liitteen I 2020/852 kriteerejä vasten.

Välttääkseen kaksoislaskennan, KONE on uudelleenkategorisoinut regeneratiivisella koneistolla varustetut DX-hissit taloudellisesta toiminnasta 3.6 toimintaan 4.1. Tämä on johtanut hieman matalampaan luokitusjärjestelmän mukaiseen liikevaihtoon toiminnalle 3.6 verrattuna vuoden 2022 raportointiin.

Merkittävän edistämisen kriteerit

KONE on arvioinut 3.6:n merkittävän edistämisen kriteerit ja todennut toimintojensa olevan vaatimustenmukaiset.

Vaikka regeneroidun energian määrä vaihtelee rakennustyypin mukaan, säästö voi olla mahdollisesti 20-40 prosenttia keskikokoisissa kerrostaloissa. Tämä tuottaa merkittävän elinkaaren aikaisen

kasvihuonepäästövähennyksen verrattuna markkinoilla olevaan parhaaseen vaihtoehtoiseen ratkaisuun, kuten moderniin hissimoottoriteknologiaan ilman kykyä syöttää energia takaisin sähköverkkoon. Euroopan komissio on vertaillut erilaisia parhaita vaihtoehtoisia hissiteknologioita vuonna 2019 osana ecodesign -direktiivin valmistelua. KONE on suorittanut hisseilleen kolmannen osapuolen varmentamia elinkaariarvioita, jotka pitävät sisällään hiilikädenjälkidataa hissituotekategorian sääntöjen ja Euroopan komission yleisten suositusten mukaisesti. Elinkaaren aikaiset kasvihuonepäästöjen säästöt on laskettu ISO -standardien mukaisesti.

Ei merkittävää haittaa -kriteerit

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Osana vuosittaista riskiarviointiprosessiaan KONE on tehnyt fyysisten ilmastoriskien arvioinnin. KONEen riskien ja mahdollisuuksien arviointi kattaa ilmastonmuutokseen liittyvän skenaarioanalyysin kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (Panel for Climate Change) skenaarioiden mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa, että yhtiön strategia kestää ilmastonmuutosta useissa erilaisissa mahdollisissa tulevaisuuden tilanteissa. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa KONE keskittyi ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien laadullisiin vaikutuksiin toiminnan keskeisillä strategisilla suoritusalueilla, joita ovat suorat materiaalihankinnat, tuotantotoiminta, logistiikka sekä tuote- ja palvelusuunnittelu.

Lopputulos analyysista oli, että fyysiset ilmastoriskit eivät ole merkittäviä. KONE on tehnyt toimenpiteitä varmistaakseen toimintojensa jatkuvuuden globaalisti, ja aktiivisesti kehittää liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamenetelmiä vähentääkseen toimitusketjun mahdollisten häiriöiden todennäköisyyttä.

Lue lisää KONEen lähestymisestä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tästä raportista löytyvästä osiosta "Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista".

Vesivarojen tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

KONEen kaikille tuotantoyksiköille osana ISO 14001 sertifiointia tehty ympäristövaikutusten arviointi sisälsi vesivarojen vaikutusten arvioinnin. Vettä käytetään KONEen toiminnoissa kaikkialla maailmassa lähinnä saniteettitarkoitukseen. Vesi on pääasiassa kunnallista vettä, ja jätevesi johdetaan paikalliset määräykset täyttäviin kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin.

Joissakin KONEen tuotantoyksiköissä vettä käytetään vähäisissä määrin teollisissa prosesseissa, esimerkiksi suljetun kierron maalaus- ja pinnoitusprosesseissa sekä jäähdytystarkoituksiin. Tuotantoyksiköt seuraavat vedenkulutusta ja jätevesipäästöjä, ottavat vaadittavat näytteet ja raportoivat paikallisille viranomaisille paikallisten määräysten mukaisesti. Kahdella tuotantoyksiköllä on omat jätevedenpuhdistamot, joita valvotaan säännöllisesti ja joille on saatu asianmukaiset luvat. KONEen arvion mukaan yhtiön tuotantoyksiköt eivät sijaitse alueilla, joihin kohdistuu suurta vesikuormitusta, ja toimintoja tarkastetaan säännöllisesti.

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

KONE on arvioinut liitteen C kriteerit (a)-(e) ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen liittyen, ja todennut täyttävänsä vaatimukset. Kriteeri (f) edellyttää, että "toiminta ei johda seuraavien tuotteiden valmistukseen, markkinoille saattamiseen tai käyttöön: asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädettyjen kriteerien mukaiset ja kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritellyt aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, kun niiden massaosuus on vähintään 0,1 prosenttia vähintään 18 kuukauden ajan, paitsi jos toiminnanharjoittajat arvioivat ja dokumentoivat, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa".

KONEella on ympäristöön liittyvät johdonmukaiset toimintatavat ja ohjesäännöt jotka edellyttävät että aineet, materiaalit, komponentit, osat, osalaitteistot, koneistot, tuotteet, pakkausmerkinnät tai tuotteiden valmistuksessa tai niiden komponenteissa käytetyt merkinnät täyttävät Euroopan komission vaatimukset. KONE tekee jatkuvasti töitä rajoittaakseen kiellettyjen aineiden määrää tuotteissaan ja pyrkii käyttämään ainoastaan aineita jotka ovat kestäviä

ympäristön kannalta, ja teknisesti sekä taloudellisesti kannattavia.

Tietyt KONEen tuotteissa käytetyt komponentit sisältävät REACH Candidate -listalla olevia aineita. Lyijyn ollessa näistä merkittävin, KONE on tehnyt arvioinnin analysoimalla onko lyijyä sisältäville komponenteille markkinoilla muita soveltuvia vaihtoehtoja, ja olisiko näihin vaihtoehtoihin siirtyminen teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Arvioinnin toteuttivat ja dokumentoivat KONEen tuotesuunnittelun asiantuntijat ja tutkimus- ja tuotekehityksen yritysvastuusasiantuntijat. Arvioinnin lopputuloksen perusteella KONE ei ole tietoinen että markkinoilla olisi soveltuvia vaihtoehtoisia tekniikoita, jotka olisivat teknisesti ja/tai taloudellisesti toteutettavissa. Lyijyn käyttö on olennaista myös turvallisuuden näkökulmasta, koska hissin turvallisuuden kannalta tärkeiden komponenttien, kuten sähköistyksen ja lyijyakun tehtävänä on varmistaa matkustajien turvallisuus hissiä käytettäessä, kuten mahdollisten sähkökatkojen aikana.

Siirtyminen kiertotalouteen

KONE tukee kiertotaloutta keskittymällä vähentämään ratkaisuissaan ja toiminnassaan käytettäviä materiaaleja, energiaa ja muita resursseja. Optimoimme materiaalien käyttöä esimerkiksi robotiikan, automaation ja tuotesuunnittelun avulla, kierrättämällä jätettä aina mahdollisuuksien mukaan ja käyttämällä pakkausmateriaaleja uudelleen. KONE pyrkii maksimoimaan positiiviset ympäristövaikutukset ja minimoimaan negatiiviset vaikutukset ratkaisujensa elinkaaren aikana. Tämä ulottuu raaka-aineiden käytöstä aina niiden käytöstä poistamiseen, kuten materiaalien kierrättämiseen. Jopa 90 % KONEen ratkaisujen materiaaleista voidaan ottaa talteen. KONEen modernisointiratkaisut edistävät rakennusten kunnostamista ja käyttötarkoituksen muuttamista. KONEen tuotteet on suunniteltu purettaviksi uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten.

Kierrätysmateriaalien osuus KONEen tuotteissa on tällä hetkellä suhteellisen alhainen, ja pyrimme yhdessä toimittajiemme kanssa lisäämään metallien kierrätysmateriaalien osuutta tinkimättä laitteiden turvallisuudesta ja tehokkuudesta.

Biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen

Ympäristövaikutusten arvioinnit on tehty kaikille KONEen tuotantoyksiköille osana ISO 14001 -sertifiointia. Yksiköille toteutetaan kaikki vaaditut ympäristönsuojelun lieventämis- ja kompensaatiotoimenpiteet paikallisten viranomaisvaatimusten perusteella, ja ne sisältyvät KONEen ISO 14001 -sertifiointi- ja tarkastusprosesseihin.

KONE on suorittanut vuonna 2023 arvioinnin ja todennut, että sen tuotantolaitokset eivät sijaitse UNESCO World Heritage-, Nature 2000- tai muilla luonnonsuojelualueilla tai biodiversiteetille tärkeissä paikoissa tai näiden läheisyydessä. KONE on asettanut tämän myös pitkän tähtäimen (2030) ja vuosittaiseksi tavoitteekseen.

Vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet

KONE on arvioinut EU:n kestävän rahoituksen foorumin määrittämät vähimmäistason suojatoimet liittyen ihmisoikeuksiin, lahjontaan ja korruptioon sekä verosääntelyyn ja reiluun kilpailuun ja todennut toimintojensa olevan vaatimustenmukaiset.

KONEen eettinen ohjesääntö, ihmisoikeuspolitiikka, lahjonnan- ja korruptionvastaisuuden politiikka sekä muut asiaanliittyvät ohjeet asettavat periaatteet ja vaatimukset, joita edellytetään KONEen työntekijoiltä, KONEen yhtiöiltä, toimittajilta, jakelijoilta ja muilta kumppaneilta. KONE on sitoutunut kunnioittamaan ja noudattamaan kansainvälisesti tunnustettuja työ- ja ihmisoikeuksia koskevia normeja. KONEella on ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite -prosessi, joka koostuu vaikutuksen arvioinnista, kolmannen osapuolen suorittamasta due diligence -arvioinnista, toimittajien seurannasta sekä sisäisistä arvioinneista ja kyselyistä.

Lue lisää ihmisoikeuksista, lahjonnasta ja korruption vastaisuudesta tästä raportista löytyvästä osiosta "Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista".

Arviointinsa perusteella KONE täyttää taloudelliselle toiminnalle 3.6 asetetut kriteerit. Tämän seurauksena regeneratiivisella koneistolla varustettujen hissien valmistus raportoidaan luokitusjärjestelmän mukaisena liikevaihtona.

Pääomamenot ja toimintamenot

KONEen ajoneuvokanta sisältää noin 18 000 ajoneuvoa. Taloudellisen toiminnan 6.5 "Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne" kuvauksen pohjalta olemme todenneet, että KONEen koko ajoneuvokannan leasingkulut ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia kategorian C "Muiden yhtiöiden luokitusjärjestelmäkelpoisten ratkaisujen osto" mukaisesti. Luokitusjärjestelmän mukaisuutta ei voitu arvioida, koska riittävää tietoa DNSH kriteerien täyttymisestä ei ollut saatavilla. Kategorioiden A tai B mukaisia pääomamenoja ei tunnistettu.

Luokitusjärjestelmäkelpoiseen liikevaihtoon liittyviä tai muita luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja ei ole tunnistettu.

Toimintamenojen osalta KONE on määritellyt kokonaiskulut (nimittäjä), 198 miljoonaa euroa, luokittelujärjestelmän ohjeistuksen mukaisesti. Toimintamenot sisältävät KONEen tutkimus- ja tuotekehityskulut, kulut toimitilojen ja rakennusten huoltoon ja korjaukseen liittyen sekä lyhytaikaiset leasingkulut.

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta

Tilikausi N	2023 Merkittävän edistämisen kriteerit							Ei merkittävää haittaa -kriteerit	(DNSH)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta, vuosi N	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen Ympäristön pilaantu	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen Ympäristön pilaantu	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	mäistason met suojatoi m Vähi	mäkelpoist män mukaisten (A.1) tai Luokitusjärjestel luokitusjärjestel en (A.2) osuus	liikevaihdosta, vuosi N-1 Luokka mahdollistava minta toi	minta Luokka siirtymätoi
		Me	%					K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E								K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	3.6	1 110	10,1 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	14,1 %	M
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		1 110	10,1 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	K	K	K	K	K	K	K	14,1 %
Josta mahdollistavat toiminnat		1 110	10,1 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	K	K	K	K	K	K	K	14,1 %	M
Josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus	3.5	17	0,2 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,2 %
Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen	4.1	2 713	24,8 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL
Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus	5.1	940	8,6 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL
Varaosien myynti	5.2	11	0,1 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.3	61	0,6 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,6 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		3 743	34,2 %	2,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	97,9 %	0,0 %								0,8 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2)		4 853	44,3 %	24,5 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	75,5 %	0,0 %								14,9 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto		6 099	55,7 %
YHTEENSÄ		10 952	100,0 %

E/S = Ei sovelleta; KEL = Kelpoinen; E/KEL = Ei-kelpoinen

Kokonaisliikevaihto KONE-konsernin raportoimien lukujen mukaan. KONEen laadintaperiaatteet liikevaihdon ja investointien määritelmille löytyvät tilinpäätöksen osioista 2.1, 4.3 ja 4.4.

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista

Tilikausi N	2023			Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Pääomamenot	Osuus pääomamenoista, vuosi N	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	Kiertotalous	minen Ympäristön pilaantu	muotoisuus Biologinen moni	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	Kiertotalous	minen Ympäristön pilaantu	muotoisuus Biologinen moni	mäistason met suojatoi m Vähi	mäkelpoist män mukaisten (A.1) tai Luokitusjärjestel luokitusjärjestel en (A.2) osuus	pääomamenoista, vuosi N-1 Luokka mahdollistava minta toi	minta Luokka siirtymätoi
		Me	%						K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E							K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)
Joista mahdollistavat toiminnat
Joista siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne	6.5	89	17,4 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								26,5 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		89	17,4 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								26,5 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1 + A.2)		89	17,4 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								26,5 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu pääomameno		424	82,6 %
YHTEENSÄ		513	100,0 %

E/S = Ei sovelleta; KEL = Kelpoinen; E/KEL = Ei-kelpoinen

Pääomamenot ja kokonaisinvestoinnit KONE-konsernin raportoimien lukujen mukaan. KONEen laadintaperiaatteet liikevaihdon ja investointien määritelmille löytyvät tilinpäätöksen osioista 2.1, 4.3 ja 4.4.

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista

Tilikausi N 2023			Merkittävän edistämisen kriteerit							Ei merkittävää haittaa -kriteerit	(DNSH)
Taloudelliset toiminnat	mintamenot Koodi Toi	mintamenoista, Osuus toi vuosi N	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	Vesi	minen Ympäristön pilaantu	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	muutoksen hillintä maston Il	muutokseen minen maston sopeutu Il	minen Ympäristön pilaantu Vesi	Kiertotalous	muotoisuus Biologinen moni	mäistason met suojatoi m Vähi	mintamenoista, vuosi N män mukainen osuus Luokitusjärjestel toi 1	Luokka mahdollistava minta toi	minta Luokka siirtymätoi
	Me	%		K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E										K/E	%	E	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
Joista mahdollistavat toiminnat
Joista siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
			KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		0 0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+ A.2)		0 0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu toimintameno		198 100,0 %
YHTEENSÄ		198 100,0 %

E/S = Ei sovelleta; KEL = Kelpoinen; E/KEL = Ei-kelpoinen

Luokitusjärjestelmäkelpoisuus ja luokitusjärjestelmän mukaisuus ympäristötavoitteita edistävistä toiminnoista

Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmäkel poista tavoitteen mukaan

		Osuus liikevaihdosta/kokonaisliikevaihto			Osuus pääomamenoista/kokonaispääomamenot			Osuus toimintamenoista/toimintamenot yhteensä
	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmäkel poista tavoitteen mukaan		Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmäkel poista tavoitteen mukaan		Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmäkel poista tavoitteen mukaan
CCM	10,1 %	10,8 %	CCM	0,0 %	17,4 %	CCM	0,0 %	0,0 %
CCA	0,0 %	0,0 %	CCA	0,0 %	0,0 %	CCA	0,0 %	0,0 %
WTR	0,0 %	0,0 %	WTR	0,0 %	0,0 %	WTR	0,0 %	0,0 %
CE	0,0 %	33,5 %	CE	0,0 %	0,0 %	CE	0,0 %	0,0 %
PPC	0,0 %	0,0 %	PPC	0,0 %	0,0 %	PPC	0,0 %	0,0 %
BIO	0,0 %	0,0 %	BIO	0,0 %	0,0 %	BIO	0,0 %	0,0 %

Osuus toimintamenoista/toimintamenot yhteensä
Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmäkel poista tavoitteen mukaan

CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä

CCA = ilmastonmuutokseen sopeutuminen

WTR = Vesivarat ja merten luonnonvarat

CE = Kiertotalous

PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

BIO = Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Muutokset johtokunnassa

KONEen uusi toimintamalli astui voimaan 1. heinäkuuta 2023 alkaen ja tämän myötä johtoryhmän kokoonpano muuttui. Toimitusjohtaja Henrik Ehrnroothin johtama johtokunta koostui seuraavista henkilöistä: Joe Bao, Kiinan alueesta (Greater China) vastaava johtaja; Axel Berkling, strategiasta ja transformaatiosta vastaava johtaja; Hugues Delval, Commercial & Operations -yksiköstä vastaava johtaja; Johannes Frände, lakiasiainjohtaja; Samer Halabi, Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan alueesta vastaava johtaja; Ilkka Hara, talousjohtaja; Mikko Korte, toimitusketjusta vastaava johtaja; Karla Lindahl, Euroopan alueesta vastaava johtaja; Tomio Pihkala, teknologiajohtaja; Ken Schmid, Amerikan alueesta vastaava johtaja; ja Susanne Skippari, Henkilöstö ja viestintä -yksiköstä vastaava johtaja.

Uuden toimintamallin myötä Tricia Weener, markkinoinnista ja viestinnästä vastaava johtaja ja Maciej Kranz, teknologiasta ja innovaatioista vastaava johtaja jättivät tehtävänsä johtoryhmän jäseninä 1. heinäkuuta 2023.

1. lokakuuta KONE tiedotti, että Philippe Delorme on nimitetty KONEen toimitusjohtajaksi 1. tammikuuta 2024 alkaen. Tämä seurasi 2. lokakuuta 2023 julkaistua tiedotetta Henrik Ehrnroothin aikomuksesta jättää tehtävänsä toimitusjohtajana. Henrik Ehrnrooth jatkaa yhtiön neuvonantajana maaliskuun 2024 loppuun saakka tukeakseen uutta toimitusjohtajaa tehtävien siirrossa ja perehdytyksessä.

2. lokakuuta 2023 KONE tiedotti, että Axel Berkling on nimitetty Commercial & Operations -yksiköstä vastaavaksi johtajaksi. Axel seuraa tehtävässään Hugues Delvalia, joka päätti jäädä pois KONEen palveluksesta 12. lokakuuta 2023 alkaen jatkaakseen uraansa muualla. Axel jatkoi myös Strategia & transformaatio -yksikön johtajana hänen seuraajansa nimittämiseen asti. 19. joulukuuta 2023 KONE tiedotti, että Nicolas Alchal, KONEen Lähi-idän, Turkin ja Afrikan maayhtiön johtaja, on nimitetty Strategia & Transformaatio -yksikön johtajaksi 1. tammikuuta 2025 alkaen. Ennen kuin Nicolas aloittaa uudessa roolissaan, hän tulee toimimaan KONEen Euroopan alueorganisaation väliaikaisena johtajana 1. maaliskuuta 2024 alkaen kun Euroopan alueen nykyinen johtaja, Karla Lindahl, aloittaa

vanhempainvapaansa. Karla palaa takaisin johtamaan KONEen Euroopan aluetta alkuvuonna 2025. Samalla KONE tiedotti, että Kaori Uehigashi on nimitetty Strategia & Transformaatio -yksikön väliaikaiseksi johtajaksi 4. tammikuuta 2024 alkaen, ja hän tulee toimimaan positiossa vuoden 2024 loppuun asti. Kaori toimii tällä hetkellä Boston Consulting Groupin (BCG) osakkaana ja BCG:n Suomen toimitusjohtajana. Sekä Nicolas että Kaori tulevat raportoimaan Philippe Delormelle, joka aloittaa KONEen toimitusjohtajana 1. tammikuuta 2024.

1.tammikuuta 2024 KONEen johtokunta koostui seuraavista jäsenistä: Philippe Delorme (toimitusjohtaja), Joe Bao (Kiinan alueen johtaja), Axel Berkling (Commercial & Operations -yksikön johtaja), Johannes Frände (lakiasianjohtaja), Samer Halabi (Aasian ja Tyynenmeren, Afrikan ja Lähi-idän alueen johtaja), Ilkka Hara (talousjohtaja), Mikko Korte (toimitusketjusta vastaava johtaja), Karla Lindahl (Euroopan johtaja), Tomio Pihkala (teknologiajohtaja), Ken Schmid (Amerikan johtaja), Susanne Skippari (Henkilöstö & viestintä -yksiköstä vastaava johtaja) ja Kaori Uehigashi (Strategia & Transformaatio -yksikön väliaikainen johtaja).

Muita tapahtumia

Euroopan komissio teki vuonna 2007 päätöksen liittyen johtavien hissi- ja liukuporrasyhtiöiden, mukaan lukien KONEen paikallisten tytäryritysten, väitettyihin kilpailua rajoittaviin toimiin paikallisilla markkinoilla Saksassa, Luxemburgissa, Belgiassa ja Hollannissa ennen vuoden 2004 alkua. Vuonna 2007 myös Itävallan kartellioikeus teki päätöksen liittyen suurimpien hissi- ja liukuporrasyhtiöiden, mukaan lukien KONEen paikallisen tytäryrityksen, väitettyihin kilpailua rajoittaviin toimiin Itävallan paikallisilla markkinoilla ennen vuoden 2004 puoliväliä. KONEen aiemmin tiedottaman mukaisesti eräät yritykset ja julkisyhteisöt ovat nostaneet kyseisiin vuoden 2007 päätöksiin liittyviä vahingonkorvauskanteita päätösten osalta kyseisissä maissa. Kanteet on nostettu useita päätöksiin liittyviä yhtiöitä vastaan tietyt KONEen yhtiöt mukaan lukien. Kaikki kanteita koskevat oikeudenkäynnit ovat erillisiä ja ne ovat eri vaiheissa. Vastaajien yhteisvastuullisesti korvattavaksi vaadittu summa oli yhteensä 64 miljoonaa euroa joulukuun 2023 lopussa (31.12.2022: 81 miljoonaa euroa). Korvattavaksi vaaditun summan lasku johtui yksittäiseen oikeudenkäyntiin liittyneestä sovinnosta viimeisen vuosineljänneksen aikana. KONE pitää vahingonkorvauskanteita perusteettomina. Varausta ei ole tehty.

Merkittävimmät riskit

KONE on alttiina riskeille, jotka voivat johtua yhtiön operatiivisesta toiminnasta tai liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Alla kuvatuilla riskitekijöillä voi mahdollisesti olla haitallinen vaikutus KONEen liiketoimintaan tai taloudelliseen tilaan ja siten yhtiön arvoon. Myös muut riskit, joista KONE ei ole tällä hetkellä tietoinen, tai joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä, voivat kuitenkin muodostua merkittäviksi tulevaisuudessa.

Strategiset riskit

KONEen tuotteiden ja palveluiden kysyntään ja kilpailuympäristöön vaikuttavat yleiset suhdannevaihtelut ja erityisesti rakennusteollisuuden aktiviteettitaso. Vaihteleva inflaatio ja korkeat korot ovat heikentäneet talousnäkymiä sekä rakennusmarkkinoita, etenkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa, muodostaen riskin KONEen toiminnalle ja kannattavuudelle. KONE pyrkii lieventämään näitä riskejä dynaamisemmilla hinnoittelustrategioilla ja sopimusmalleilla sekä jatkuvilla toimenpiteillä tuottavuuden parantamiseksi ja tuotekustannusten alentamiseksi.

Kiina vastaa noin neljäsosaa KONEen liikevaihdosta, minkä johdosta Kiinan rakennussektorin jatkunut lasku on riski KONEen taloudelliselle kehitykselle. Heikko kuluttajaluottamus ja kiinalaisten kiinteistökehittäjien jatkuneet likviditeettirajoitteet pidätteleivät rakennusmarkkinan elpymistä vuoden 2023 aikana. KONEen asiakasportfolio on hyvin hajautettu, mikä rajoittaa yksittäisiin asiakkaisiin liittyviä riskejä.

Geopoliittiset riskit, liiketoimintaympäristön arvaamattomuus ja globaalien toimitusketjujen häiriöt voivat vaikuttaa KONEen ensisijaisiin markkinoihin ja altistaa KONEen liiketoiminnan jatkuvuuteen ja kannattavuuteen liittyville riskeille.

Markkinoiden kysyntätason lisäksi KONEen tarjooman kilpailukyky on avaintekijä kasvulle ja kannattavuudelle. Epäonnistuminen asiakkaiden vaatimusten, kilpailijoiden tarjooman, ekosysteemien ja liiketoimintamallien tai sääntelyn muutosten ennakoimisessa tai niihin vastaamisessa voisi heikentää KONEen tarjooman kilpailukykyä. Lisäksi hissi- ja liukuporrasalan kilpailukentän rakenteelliset muutokset, esimerkiksi kilpailun kiristyminen tai asiakkaiden

konsolidoituminen Kiinassa, voisivat vaikuttaa markkinadynamiikkaan ja KONEen markkinaosuuteen.

Operatiiviset riskit

Osallistuvat ja osaavat työntekijät, joilla on tarvittava pätevyys ja taidot, ovat avainasemassa KONEen strategian onnistuneessa toteuttamisessa. Hissi- ja liukuporrasalan liiketoimintamallien ja työskentelytapojen muuttuessa KONE tarvitsee uusia organisaatiovalmiuksia sekä yksittäisiltä työntekijöiltä uudenlaista osaamista ja lahjakkuutta, esimerkiksi digitalisaation saralla. Samalla kilpailu osaavasta työvoimasta kasvaa. Tarvittavien resurssien varmistaminen sekä osaamisen kehittäminen on erittäin tärkeää. Epäonnistuminen näiden valmiuksien kehittämisessä ja turvaamisessa tai niiden hankkimisessa rekrytointien avulla voisi vaikuttaa negatiivisesti KONEen kasvuun ja kannattavuuteen.

Valtaosa KONEen toimitusketjussa käytetyistä komponenteista alihankitaan ulkoisilta toimittajilta, joista suuri osa sijaitsee Kiinassa. KONE käyttää myös huomattavasti alihankittuja asennusresursseja, on ulkoistanut joitakin liiketoiminnan tukiprosesseja ja tekee yhteistyötä kumppaneiden kanssa mm. digitaalisissa palveluissa ja logistiikassa. Tämä altistaa KONEen toimitusketjuun ja logistiikkaan liittyville rajoitteille, komponenttien ja alihankitun työvoiman saatavuuteen ja kustannuksiin liittyville riskeille sekä avaintoimittajiin ja -kumppaneihin liittyville riippuvuus- ja jatkuvuusriskeille. Mahdolliset haasteet materiaalien, komponenttien tai resurssien hankkimisessa tai mahdolliset laatuongelmat niihin liittyen voisivat aiheuttaa liiketoiminnan häiriöitä, muutoksia tilausten aikataulutuksessa ja kustannusten nousua. Työvoiman saatavuuteen liittyvät rajoitteet voivat myös vaikuttaa rakennustyömaiden etenemiseen. KONE jatkoi vuoden 2023 aikana toimitusketjun häiriöiden, globaalien materiaalimarkkinoiden ja logistiikkaan liittyvien epävarmuuksien hallintaa globaalin jakeluverkostonsa avulla.

Yhtenä toimialan johtavista yrityksistä KONEella on vahva brändi ja maine. Brändi- ja mainehaitoilla voisi olla vaikutus KONEen liiketoimintaan ja taloudelliseen kehitykseen. Mahdollinen mainehaitta voisi syntyä esimerkiksi fyysisen onnettomuuden, kyberturvallisuus- tai compliance-haasteen

tai merkittävän toimitus-, tuote- tai palvelulaatuongelman johdosta.

Turvallisuuteen ja yllättäviin tapahtumiin liittyvät riskit

KONEen liiketoiminnot ovat riippuvaisia tuotantolaitosten, hankintakanavien, operatiivisten palvelujärjestelmien ja logistiikkaprosessien toimintavarmuudesta, laadusta ja luotettavuudesta. Tietotekniikka on merkittävässä roolissa KONEen sekä sen toimittajien ja asiakkaiden toiminnassa, ja KONEen liiketoiminta on riippuvainen tiedon laadusta, oikeellisuudesta ja saatavuudesta. Tämä altistaa KONEen IThäiriöille ja kyberturvallisuusriskeille, sillä operatiiviset tietojärjestelmät ja -tuotteet voivat olla alttiita toiminnan keskeytymiselle, tiedon häviämiselle tai manipuloimiselle sekä toimintahäiriöille, mikä puolestaan voi johtaa keskeytyksiin prosessien ja tuotteiden saatavuudessa. Geopoliittiset jännitteet voivat johtaa kyber-, hybridi- ja jopa perinteisiin sodankäynnin hyökkäyksiin. Näistä voi aiheutua paikallisia ja globaaleja digitaalisia häiriöitä, joilla voi olla vaikutus KONEeseen, asiakkaisiin ja toimittajiin.

Arkaluontoisen työntekijä- tai asiakasdatan tietovuodot voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin seurauksiin ja mainehaittoihin. Tällaiset tilanteet voisivat johtua muun muassa kyberrikoksista, kyberhyökkäyksistä, kiristysohjelmista, tietovarkauksista, petoksista, väärinkäytöksistä tai KONEen työntekijöiden tai toimittajien tahattomista virheistä.

Myös fyysiset vahingot, jotka aiheutuvat esimerkiksi tulipaloista, äärimmäisistä sääilmiöistä, luonnonkatastrofeista tai terrorismista voisivat aiheuttaa häiriöitä KONEen tai sen toimittajien liiketoimintaan.

Rahoitusriskit

Merkittävä osa KONEen liikevaihdosta ja tuloksesta on muissa valuutoissa kuin euroissa, mikä altistaa KONEen valuuttakurssien muutoksista aiheutuville riskeille. KONE on myös alttiina rahoituslaitoksiin liittyville vastapuoliriskeille, koska KONEella on merkittäviä summia likvidejä varoja talletettuna rahoituslaitosten kautta sijoituksissa ja johdannaisissa. Lisäksi KONE on alttiina riskeille, jotka liittyvät sen asiakkaiden maksukykyyn ja - kuriin, ja jotka voivat vaikuttaa KONEen rahavirtaan tai johtaa luottotappioihin,

erityisesti Kiinassa. Vuonna 2023 luottotappiovaraukset kasvoivat jonkin verran, mikä johtui lähinnä Kiinasta. Merkittävillä muutoksilla eri maiden rahoitus- tai verosääntelyssä tai niiden tulkinnoissa voi myös olla vaikutus KONEen taloudelliseen kehitykseen, likviditeettiin tai rahavirtaan. Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä on julkaistu tilinpäätöksen 2023 liitetiedoissa 2.4, 3.2 ja 5.3.

Riskienhallinta

Riskit	Toimenpiteet riskien lieventämiseksi
Taloustilanteen heikentyminen globaalisti	KONE pyrkii jatkuvasti parantamaan kilpailukykyään kaikissa liiketoiminnoissa sekä kaikilla liiketoiminta-alueilla. KONEella on laaja maantieteellinen kattavuus, globaali valmistuskapasiteetti ja toimitusverkosto sekä tasapainoinen liiketoimintaportfolio, josta suuri osa on huoltoliiketoimintaa.
Geopoliittiset jännitteet, jotka vaikuttavat KONEen toimitusketjun kilpailukykyyn johtavat kustannusten kasvuun tai aiheuttavat mahdollisia häiriöitä	KONE seuraa aktiivisesti sovellettavan ja relevantin sääntelyn, toimintaperiaatteiden ja kauppasääntöjen kehitystä, valmistautuu vaihtoehtoisiin skenaarioihin ja arvioi KONEen toimitusketjun ja hankintakanavien kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. KONE pyrkii lieventämään tariffien vaikutuksia esimerkiksi hakemalla mahdollisuuksien mukaan helpotuksia niihin. KONE suhtautuu korostetun varovaisesti liiketoimiin, joihin saattaa liittyä kansainvälisiä kaupparajoitteita tai muita geopoliittisia toimia.
KONEen kilpailukykyyn vaikuttavat muutokset kilpailija- tai asiakaskentässä, asiakkaiden vaatimuksissa tai kilpailijoiden tarjoomissa	KONEen tavoitteena on olla toimialan johtaja investoimalla tutkimus- ja kehitystyöhön ja käyttämällä avoimen innovaation lähestymistapaa. KONE myös seuraa tarkasti markkinan ja toimialan nousevia trendejä, ja monitoroi aktiivisesti mahdollisuuksia konsolidaatioon alalla.
Kasvavat materiaali-, polttoaine- ja/tai logistiikkakustannukset heikentävät KONEen kannattavuutta	KONE pyrkii kompensoimaan kustannusten nousua soveltamalla dynaamisia hinnoittelu- ja sopimusmalleja, joiden avulla KONE voi siirtää kohonneet toimitusketjujen kustannukset tuotteiden hintoihin. Hinnoittelun ja tuottavuuden parantaminen sekä tuotekustannusten alentaminen ovat KONEen prioriteettilistan kärjessä.
Epäonnistuminen organisaation tarvitsemien valmiuksien ja kykyjen varmistamisessa sekä kehittämisessä	KONE arvioi jatkuvasti valitun strategian toteutukseen vaadittavia taitoja ja kyvykkyyksiä ja kehittää ja/tai hankkii näitä kykyjä sisäisistä kykypooleista tai ulkoisilta toimittajilta. KONEella on myös kattava määrä koulutusohjelmia kriittisten kyvykkyyksien säilyttämiseen ja kehittämiseen.
Komponenttien ja alihankitun työvoiman saatavuuteen liittyvät riskit	KONEen hankintaprosesseissa tunnistetaan kriittiset toimittajat sekä hankintakategoriat ja tehdään hankintojen hajauttamista, monivuotisia sopimuksia, optioita ja muita toimenpiteitä tarjonnan saatavuuden varmistamiseksi. KONE on myös kehittänyt monikansallisia alihankintapooleja varmistaakseen alihankkijoiden kapasiteetin paikallisella tasolla. Alihankkijoiden kykyjä ja kyvykkyyksiä seurataan ja kehitetään jatkuvasti vastaavasti kuin KONEen omien työntekijöiden kanssa. Puolijohdemarkkinaa seurataan ja riskiä toimitushäiriöistä hallitaan muiden keinojen ohella kaksoishankinnalla ja toimitusketjun kumppaneiden aktiivisella osallistamisella.
Ongelmat tuotelaadussa, turvallisuudessa sekä mainehaitat	Vähentääkseen tuoteriskejä KONEella on tiukat laadunvarmistusprosessit tuotesuunnittelulle, hankinnalle, tuotannolle, asennukselle ja huollolle. Lisäksi KONEen tavoitteena on läpinäkyvä ja luotettava kommunikointi mainehaittojen ehkäisemiseksi ja haitallisten tapausten hallitsemiseksi. KONEella on myös tiukat hallinnointiperiaatteet
Keskeytykset KONEen tai sen toimittajien toimintaan	Vähentääkseen toimitusketjun mahdollisten häiriöiden todennäköisyyttä ja niiden vaikutuksia KONE kehittää aktiivisesti liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamenetelmiä. KONE myös seuraa merkittävimpien alihankkijoidensa toimintaa, liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamenetelmiä, vakavaraisuutta ja kyberturvallisuutta. Tavoitteena on myös varmistaa kriittisten komponenttien ja palveluiden osalta vaihtoehtoisten hankintakanavien saatavuus. KONEella on lisäksi globaali omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma. KONEen globaali toimitusketju auttaa vähentämään keskeytysriskiä. KONEella on 10 tuotantolaitosta seitsemässä maassa, lukuisia jakelukeskuksia sekä laaja toimittajaverkosto ympäri maailmaa. Tämä auttaa lieventämään mahdollisten keskeytysten vaikutusta yksittäisissä kohteissa tai maissa.
IT-järjestelmien häiriöt ja kyberturvallisuusriskit	KONEen kyberturvallisuuden hallintajärjestelmä on sertifioitu ISO 27001 -standardin mukaisesti. KONEen turvallisuusohjeet määrittelevät kontrollikeinot toimitilojen, tiedon sekä toiminnassa ja kehitystyön alla olevien tietojärjestelmien suojaukselle. Ohjeet oskevat sekä KONEen sisäisiä IT-järjestelmiä että asiakasrajapinnan digitaalisia palveluita. KONE toimii ulkopuolisten turvallisuuspalveluntarjoajien kanssa sekä luotettavien teknologiapartnereiden kanssa hallitakseen riskejä ja havaitakseen kyberturvallisuuspoikkeamat sekä reagoidakseen niihin ja toipuakseen niistä ajoissa. KONE tekee testejä, arviointeja ja harjoituksia identifioidakseen riskejä ja varmistaakseen asianmukaisen valmiuden. Löydösten perusteella KONE jatkaa kyberturvallisuuteen liittyvien kyvykkyyksien parantamista. KONEella on lisäksi globaali kyberturvallisuusvakuutusohjelma.
Rahoitusriskit	KONEen rahoitustoiminto vastaa keskitetysti KONEen rahoitusriskien hallinnasta. Tarkempia tietoja rahoitusriskien hallinnasta on esitetty tilinpäätöksen 2023 liitetiedoissa 2.4, 3.2 ja 5.3

Selvitykseen muista kuin taloudellisista tiedoista liittyvät riskit ja niiden hallinta

KONEen merkittävimpien riskien arviointi kattaa eitaloudelliset riskit. Kirjanpitolain vaatimusten mukaisesti KONE on kartoittanut myös alla oleviin teemoihin liittyvät keskeisimmät riskit riippumatta siitä, ovatko ne KONEelle olennaisia. Lisäksi KONE noudattaa TCFD:n (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) mukaisia suosituksia ilmastoon liittyvien riskien raportoinnista.

Tyypillinen ei-taloudellisen riskin vaikutus riskin toteutuessa olisi mainehaitta tai negatiivinen vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan, ympäristöön tai yksilöihin. Alla mainittujen riskienhallintakeinojen lisäksi KONE pyrkii maineriskejä ehkäistäkseen avoimeen ja luotettavaan viestintään sekä mahdollisten haitallisten tapausten proaktiiviseen johtamiseen ja niistä oppimiseen.

Ilmasto- ja ympäristöriskit

KONE tiedostaa, että ilmasto- ja ympäristöriskeillä voi olla negatiivinen vaikutus KONEen liiketoimintaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Vaikka vaikutusten ei arvioida välttämättä olevan huomattavia lyhyellä aikavälillä, ilmastoriskien odotetaan kuitenkin kasvavan, erityisesti olennaisuuden mutta myös mahdollisen vaikutuksen osalta. KONE kartoittaa, arvioi ja hallitsee ilmasto- ja ympäristöriskejä osana yhtiönlaajuista riskienhallintaprosessia sekä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää. Tietyissä KONEen toiminnoissa ja toiminta-alueilla, esimerkiksi toimitusketjun hallinnasta vastaavassa funktiossa sekä tietyissä tuotantolaitoksissa, tehdään yksityiskohtaisia ilmasto- ja ympäristöriskiarviointeja relevanttien liiketoimintavaatimusten mukaisesti.

Ilmasto- ja ympäristöriskit jaotellaan siirtymäriskeiksi ja fyysisiksi riskeiksi sekä riskeiksi liittyen KONEen liiketoiminnan mahdollisiin ilmastolle negatiivisiin vaikutuksiin. Merkittävimpiä ilmastoriskejä KONEelle ovat akuutit fyysiset riskit, äärimmäiset sääilmiöt kuten tornadot, hurrikaanit, voimakkaat raekuurot ja ukkosmyrskyt, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä toimitusketjussa tai keskeytyksiä KONEen tuotanto-, asennus- tai huoltotoiminnassa. Näiden lisäksi krooniset fyysiset riskit, kuten rankkasateet ja tulvat tai äärimmäiset helleaallot ja kuivuus voivat häiritä näitä toimintoja tai logistiikkareittejä. Myös KONEen tuotteet ovat alttiita fyysisille riskeille ja mahdollisille vahingoille, jotka johtuvat muuttuvista ympäristön olosuhteista tai sään ääri-ilmiöistä.

Fyysisten riskien vähentämiseksi KONEen on kyettävä siirtämään hankintoja omasta tai toimittajien tuotantoyksiköstä tai jakelukeskuksesta toiseen, toimitusketjun ja logistiikkareittien jatkuvuuden varmistamiseksi häiriöiden sattuessa. Kehitämme aktiivisesti liiketoiminnan jatkuvuudenhallintaa komponenttien saatavuuden varmistamiseksi sekä KONEen omien tai toimittajien toimintojen keskeytysten varalta. Näitä riskienhallintakeinoja kuvataan tarkemmin edellä esitellyssä riskienhallintaulukossa. KONE käyttää esimerkiksi sijaintitietoon perustuvia ohjelmistotyökaluja seuratakseen toimitusketjujaan sään ääriolosuhteista aiheutuvien riskien, kuten tulipalojen, tulvien ja hirmumyrskyjen varalta. Tuotekehityksessä KONE soveltaa tiettyjä tuotemääräyksiä ja toimenpiteitä varmistaakseen, että tuotteet kestävät ankaria ja muuttuvia olosuhteita. Tiukka ympäristötestaus on osa KONEen tuotekehitystä, jotta varmistetaan tuotteiden kestävän poikkeuksellisia ja muuttuvia sääolosuhteita kuten lämpötilan vaihtelua ja kosteutta.

Yksi olennaisimmista ilmastoon liittyvistä muutosriskeistä KONEelle ovat mahdolliset muutokset vähähiilisten materiaalien, sähkön tai polttoaineiden tarjonnassa ja kysynnässä, jotka voivat johtaa operatiivisten kustannusten nousuun lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. KONEen ratkaisut on suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön ja huoltosekä modernisointiratkaisumme mahdollistavat alhaisen energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöt. Riski siitä, että KONE ei pystyisi tarjoamaan asiakkailleen kilpailukykyisiä teknologisia parannuksia tai innovaatioita, jotka tukevat siirtymistä vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen talouteen, voisi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti asiakkaiden kysyntään KONEen ratkaisuille ja sitä kautta KONEen liiketoimintaan. Toisaalta siirtyminen kalliimpaan, vähähiiliseen teknologiaan voi vaikuttaa negatiivisesti kannattavuuteen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, mikäli huomattava osa asiakkaista suosii edullisia ratkaisuja. Myös uusi ilmastoon liittyvä sääntely voi vaikuttaa KONEen liiketoimintaan. Esimerkiksi tarve siirtyä kohti kestävämpiä liikkumisratkaisuja on ilmeinen KONEen nykyiselle huolto- ja työsuhdeajoneuvokannalle. Suurin osa KONEen energiankulutuksesta omissa toiminnoissamme tulee ajoneuvokannan polttoainekulutuksesta.

Hallitakseen siirtymäriskejä KONE arvioi jatkuvasti todennäköisiä skenaarioita markkinatarjonnalle ja -kysynnälle sekä mahdollisen uuden sääntelyn vaikutuksia ylätason liiketoimintasuunnitelmissaan. KONE on myös aktiivinen jäsen olennaisissa toimialan foorumeissa ja tutkimusryhmissä ja seuraa proaktiivisesti sääntelyn muuttumista. Vähentääkseen teknologisen muutoksen aiheuttamaa riskiä, KONE perustaa innovaatiotyönsä asiakkaiden ja tuotteiden käyttäjien tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan KONE näkee siirtymisen kohti kestävämpiä ratkaisuja kilpailuetuna ja innovaatioiden lähteenä. Osana ilmastolupaustaan, KONE on asettanut kunnianhimoiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet tarjoamalleen ja toiminnoilleen sekä tähtää hiilineutraaleihin toimintoihin vuoteen 2030 mennessä. Tämä ilmastolupaus ohjaa KONEen työtä kohti ilmastoystävällisempiä tuotteita, palveluita ja työtapoja. KONE työskentelee myös aktiivisesti toimittajiensa ja kumppaneidensa kanssa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ilmastonmuutokseen liittyvä skenaarioanalyysi

KONE laajensi vuonna 2022 riskien ja mahdollisuuksien arviointiaan kattamaan ilmastonmuutokseen liittyvän skenaarioanalyysin TCFD:n suositusten mukaisesti varmistaaksemme, että strategiamme kestää ilmastonmuutosta useissa erilaisissa mahdollisissa tulevaisuuden tilanteissa. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa keskityimme ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien laadullisiin vaikutuksiin toimintamme keskeisillä strategisilla suoritusalueilla, joita ovat suorat materiaalihankinnat, tuotantotoiminta, logistiikka sekä tuote- ja palvelusuunnittelu.

KONEen ilmastonmuutokseen liittyvässä skenaarioanalyysissa käytetyt skenaariot ovat niin kutsutut yhteiset sosioekonomiset kehityspolut (Shared SocioEconomic Pathways, SSPs) SSP1, SSP2 ja SSP3. SSP-skenaariot on luonut kansainvälinen ilmastotieteilijöiden, taloustieteilijöiden ja energiajärjestelmien mallintajien tiimi. SSP-skenaariot luonnehtivat mahdollisia tulevaisuuden kehityspolkuja tekemällä oletuksia sosioekonomisten tekijöiden muutoksista sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitetasosta. Kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli (Panel for Climate Change) muuntaa eri skenaariot niiden oletuksia vastaaviksi kasvihuonekaasupäästöiksi. Tuloksena saadut ilmastonmuutosennusteet kuvaavat joukon mahdollisia

tulevaisuuden ilmasto- ja keskilämpöskenaarioita. Näitä ovat pessimistinen korkeiden hiilidioksidipäästöjen skenaario (ilmasto lämpenee 4 celsiusastetta), keskitien skenaario (ilmasto lämpenee 2,7 celsiusastetta) sekä matalien hiilidioksidipäästöjen skenaario (ilmasto lämpenee 1,5 celsiusastetta). Näistä viimeisimmässä vuoden 2015 Pariisin sopimuksen tavoitteet saavutetaan.

KONE on tavoitteissaan sitoutunut 1,5 celsiusasteen kehityspolkuun. Tämän skenaarion mukaiset ilmastonmuutosta hillitsevät toimet ovat vahvoja ja Pariisin sopimuksen tavoitteet saavutetaan. Säännökset ovat kunnianhimoisia, maailmanlaajuisesti johdonmukaisia ja tähtäävät vähähiiliseen talouteen. Kestävien ja ilmastonkestävien ratkaisujen kysyntä, täydellinen siirtyminen uusiutuvaan energiaan ja sähköistykseen sekä keskittyminen energiatehokkuuteen luovat mahdollisuuksia KONEelle. Toisaalta, jopa 1,5 celsiusasteen skenaariossa fyysiset muutokset voivat aiheuttaa satunnaisia häiriöitä KONEen tuotantolaitoksissa ja toimitusketjuissa.

2,7 celsiusasteen skenaariossa riittämättömät toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi johtavat pitkällä aikavälillä suuriin maailmanlaajuisiin muutoksiin, aiheuttaen häiriöitä tiettyjen raaka-aineiden saatavuudessa ja lisääntynyttä hintojen epävakautta. Maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin ja logistiikkareitteihin voi kohdistua merkittäviä häiriöitä, jotka vaikuttavat KONEen liiketoimintaan.

4 celsiusasteen skenaariossa päästöt jatkavat nousuaan, siirtyminen vähähiiliseen talouteen on järjestäytymätöntä, talouskasvua suositaan ilmastotoimien sijasta ja resurssien ylikulutus jatkuu. Ilmastopolitiikka on epäyhtenäistä, päästömarkkinaa ei ole integroitu ja hiilidioksipäästöt lisääntyvät maiden välisten sääntelyn suurten erojen vuoksi. Kestävien ja ilmastonkestävien ratkaisujen kysyntä kasvaa kehittyneillä markkinoilla, kun taas kehittyvillä markkinoilla asiakkaat eivät välttämättä ole valmiita maksamaan näistä ratkaisuista. Äärimmäiset sääolosuhteet lisäävät häiriöitä toimitusketjuissa ja logistiikkareiteillä, mikä voi johtaa merkittävään logistiikkakustannusten nousuun.

Kolmen skenaarion välisten erojen odotetaan ilmenevän vahvemmin vuotta 2050 lähestyttäessä, kun äärimmäiset sääilmiöt ja krooniset muutokset lisääntyvät, erityisesti 4 celsiusasteen skenaariossa. 1,5 celsiusasteen skenaariossa siirtymävaikutukset, kuten sääntely, vaikuttavat enemmän ja 4 celsiusasteen skenaariossa fyysiset vaikutukset, kuten myrskyt, tulvat ja kuivuus ovat hallitsevampia.

Vuonna 2023 jatkoimme KONEen sisäisten sidosryhmien välistä vuoropuhelua muun muassa toimitusketjun ja logistiikan häiriönsietokyvystä, energiatehokkaista valinnoista kaikessa liiketoiminnassamme, tutkimus- ja kehitysinvestoinneista vähähiilisiin elinkaarituotteisiin sekä palvelutarjoomasta asiakkaidemme tukemiseksi muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Integroimme nämä suoritteet edelleen osaksi strategista suunnitteluamme vuonna 2024.

Sosiaaliset ja työntekijöihin liittyvät riskit

Turvallisuus on KONEelle tärkeä asia ja mahdolliset onnettomuudet ovat suurimpien sosiaalisten ja työntekijöihin liittyvien riskien joukossa. Epäterveelliset työolot tai työpaikan turvallisuutta koskevat kompromissit, jotka altistavat KONEen omat tai alihankkijoidemme työntekijät riskeille, voivat vahingoittaa KONEen mainetta ja henkilöstösuhteita. Vahinkojen todennäköisyyttä pienennetään muun muassa kattavan koulutuksen sekä turvallisuustietoisuutta lisäävien toimien, viestinnän, johdonmukaisten turvallisuuskäytäntöjen, standardoitujen huolto- ja asennusmenetelmien sekä säännöllisten prosessitarkastuksien avulla. KONE myös tunnistaa ja arvioi riskejä kiusaamiseen, häirintään, epätasaarvoisiin toimintatapoihin, työolosuhteisiin sekä kaikenlaiseen syrjintään liittyen. KONE käsittelee tällaisia riskejä asianmukaisilla toimintaperiaatteilla ja prosesseilla sekä kouluttamalla johtoa ja työntekijöitä. KONE myös tarjoaa työntekijöilleen ja kolmansille osapuolille kanavia epäasiallisesta väärinkäytöksistä raportoimiseen, ja tämän tyyppiselle käyttäytymiselle on nollatoleranssi. Kaiken kaikkiaan näemme turvallisen työpaikan, jossa on osallistava ja välittävä kulttuuri, mahdollisuutena parantaa työntekijöiden hyvinvointia, sitoutuneisuutta ja tuottavuutta, ja samalla lisätä KONEen houkuttelevuutta työnantajana ja liikekumppanina.

Sekä turvallisuus että laatu ovat etusijalla tuotteiden suunnittelussa, hankinnassa, tuotannossa, asennuksessa ja huollossa, ja joka vaihe sisältää tiukat laadunvarmistusprosessit. Tiedostamme myös, että toimintamme, kuten julkisen infrastruktuurin suuret korjaukset, voivat vaikuttaa monien ihmisten jokapäiväiseen elämään. KONE noudattaa globaalisti käytössä olevia periaatteita mahdollisten onnettomuuksien hallinnassa ja parannusten toteuttamisessa.

Ihmisoikeuksiin liittyvät riskit

KONEen ihmisoikeusohjelmaa tarkastellaan säännöllisesti Global Compliance -komiteassa. Työryhmä, joka kattaa usean eri toiminnon edustajia, ajaa KONEen ihmisoikeusohjelmaa eteenpäin, keskittyen vuonna 2023 erityisesti sääntelyvaatimuksiin, päivittämään maailmanlaajuista ihmisoikeusvaikutusten arviointiamme, lisäämään tietoisuutta ihmisoikeuksista työntekijöiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa sekä tarkistamaan toimittajien ihmisoikeusvaikutusten arviointiohjelmaa.

Päivitetyssä ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissamme todettiin, että KONEen keskeiset ihmisoikeutemme ovat edelleen työntekijöiden terveys ja turvallisuus koko arvoketjussa sekä yksilöiden työoikeuksien kunnioittaminen (pakko- tai lapsityövoiman käytön, syrjinnän, häirinnän tai kiusaamisen kieltäminen sekä yhdistymisvapauden, työehtosopimusneuvotteluiden ja asianmukaisten työolojen takaaminen). Vuonna 2023 laadittiin seurantasuunnitelma suurimpien riskien lieventämiseksi. Keskisuuren riskin aihealueita käsitellään vuonna 2024.

Kaikkien toimittajien ja asennusalihankkijoiden odotetaan allekirjoittavan KONEen toimittajien eettinen ohjesääntö (KONE's Supplier Code of Conduct), jossa määritellään eettisten liiketoimintaperiaatteiden vaatimukset sisältäen työelämään ja ihmisoikeuksiin liittyvät edellytyksemme. Toteutamme toimittajien ihmisoikeusarviointeja sekä onlinekyselyiden muodossa että paikan päällä tunnistaakseemme ja hallinnoidaksemme mahdollisia riskejä toimitusketjussa. KONE esitteli vuonna 2022 ihmisoikeuspolitiikan, jossa määritellään sitoumuksemme kunnioittaa ihmisoikeuksia, ja kerrotaan miten tunnistamme, arvioimme, priorisoimme ja lievennämme ihmisoikeusvaikutuksia kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla.

Korruption vastaisuus ja lahjontaan liittyvät riskit

KONE edellyttää korkeita eettisiä standardeja ja eettisten ohjesääntöjen noudattamista omilta työntekijöiltään sekä KONEen yhteistyökumppaneilta. Nämä ohjesäännöt kattavat lukuisia aiheita, esimerkiksi kilpailulainsäädännön, kauppapakotteiden noudattamisen, työelämä- ja ihmisoikeudet sekä korruption ja lahjonnan kieltämisen. Vuonna 2023 julkaisimme uuden lahjonnan- ja

korruptionvastaisuuteen (Anti-Bribery and Corruption, ABC) liittyvän politiikan sekä siihen liittyvän verkkokurssin.

KONEen työntekijöiden tai eri sidosryhmien epäeettiset toimintatavat voivat aiheuttaa KONEelle mainehaittoja, minkä lisäksi niillä voi olla myös taloudellisia vaikutuksia. Riski tällaisten toimintatapojen tai käytäntöjen toteutumisesta on otettu huomioon KONEen säännöllisissä tarkastusprosesseissa. KONEella on käytössä seurantatyökalu, joka monitoroi kolmansiin osapuoliin kohdistuvia sanktioita, tarkkailulistoja ja negatiivista mediahuomiota, mukaan lukien korruptio- ja ihmisoikeuskysymykset. Maailmanlaajuisen toimivalta- ja hyväksymisohjesäännön alle kuuluvat prosessit auttavat KONEtta pienentämään luvattomiin maksuihin, lahjoituksiin ja sponsorointiin liittyviä riskejä. Tärkein keino tällaisten riskien vähentämiseen sisäisesti on kuitenkin edelleen yrityskulttuurin kehittäminen koulutusten avulla sekä tietoisuutta lisäämällä. Etiikkaan ja compliance-asioihin liittyvät tunnusluvut ja toimet ovat integroitu osaksi vastuullisuusstrategiaamme. Kaikkien työntekijöiden odotetaan suorittavan vähintään yksi etiikkaan ja compliance-asioihin liittyvä koulutus vuodessa. Lisäksi toimittajien ja jakelijoiden eettisten ohjesääntöjen allekirjoitusmääriä seurataan vuositasolla. KONEen näkökulmasta eettiset liiketoimintatavat tarjoavat kilpailuedun, suojaavat liikesuhteita sidosryhmien kanssa ja auttavat rakentamaan vahvaa mainetta.

Yhtiökokouksen päätökset

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 28. helmikuuta 2023.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen, käsitteli toimielinten palkitsemisraportin ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2022.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin yhdeksän. Hallituksen jäseninä jatkavat Matti Alahuhta, Susan Duinhoven, Antti Herlin, Iiris Herlin, Jussi Herlin, Ravi Kant, sekä Krishna Mikkilineni. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Marika Fredriksson ja Marcela Manubens.

28.2.2023 pidetyn KONE Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa KONE Oyj:n hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Antti Herlinin ja varapuheenjohtajaksi Jussi Herlinin.

Susan Duinhoven valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi sekä Matti Alahuhta, Marika Fredriksson ja Jussi Herlin jäseniksi. Susan Duinhoven, Matti Alahuhta ja Marika Fredriksson ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.

Jussi Herlin valittiin nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi sekä Matti Alahuhta, Antti Herlin ja Ravi Kant jäseniksi. Matti Alahuhta ja Ravi Kant ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 220 000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 125 000 euroa ja jäsenten palkkioksi 110 000 euroa. Palkkiosta 40 prosenttia suoritetaan KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina ja loput rahana. Lisäksi yhtiökokous vahvisti, että hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan erillinen vuosipalkkio: tarkastusvaliokunta: puheenjohtaja 20 000 euroa ja jäsenet 10 000 euroa sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta: puheenjohtaja 20 000 euroa ja jäsenet 10 000 euroa. Valiokuntien vuosipalkkiot maksetaan rahana. Palkkiota ei kuitenkaan makseta sellaiselle hallituksen jäsenelle, jolla on työsuhde yhtiöön.

Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden omien osakkeiden hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia enintään 52 930 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 7 620 000 ja B-sarjan osakkeita enintään 45 310 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30. kesäkuuta 2024 asti.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 7 620 000 A-sarjan osaketta ja 45 310 000 B-sarjan osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista, ja osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen

(suunnattu anti). Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30. kesäkuuta 2024 asti.

Yhtiökokous päätti myös muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä hallituksen ehdotuksen mukaisesti päivittämällä yhtiön toimialaa (2 §) ja muuttamalla yhtiökokousta (10 §) koskevaa kohtaa siten, että siinä mahdollistetaan yhtiökokouksen järjestäminen kokonaan ilman kokouspaikkaa niin sanottuna etäkokouksena.

Tilintarkastajaksi toimikaudelle 2023 valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy.

Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

KONEella on käytössä kaksi erillistä osakeperusteista kannustinjärjestelmää; suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä ja rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä.

Pitkän aikavälin suoriteperusteisessa kannustinjärjestelmässä korostetaan kannattavaa kasvua ja vastuullisuutta. Se koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joilla kullakin on kolmen vuoden liukuva ansaintajakso. Osakepalkkiot vapautuvat ja toimitetaan yhtenä eränä perustuen ansaintajakson aikaiseen suoritukseen. Jos osallistujan työsuhde KONE-konserniin päättyy ennen ansaintajakson päättymistä, osallistuja menettää pääsääntöisesti osakepalkkion ilman korvausta. Osakkeiden lukumäärä, jonka osakeperusteisiin etuuksiin oikeutetut osallistujat ansaitsevat, on määritetty bruttoperusteisesti. Luovutettavien osakkeiden lukumäärästä on tarvittaessa vähennetty verot ja veron luonteisten

maksujen osuus ennen osakkeiden luovuttamista osallistujille. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät, jotka on käynnistetty aikaisempina vuosina, on maksettu sekä rahana että osakkeina. Nykyisen tilikauden aikana käynnistetyt osakeperusteiset kannustinjärjestelmät luokitellaan omana pääomana maksettaviksi.

Hallitus päättää vuosittain kannustinjärjestelmän kohderyhmän ja tavoitteet sekä mahdolliset palkkiot. Osana ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää on asetettu pitkän aikavälin tavoite omistukselle. Omistustavoite johtokunnan jäsenille on, että jäsenet omistaisivat KONEen osakkeita vähintään viiden vuoden peruspalkkaa vastaavan määrän. Muille ylimmän johdon edustajille omistustavoite on vähintään kahden vuoden peruspalkkaa vastaava määrä.

Vuoden 2023 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 570 ylimmän johdon jäsentä, mukaan lukien toimitusjohtaja, johtoryhmä ja valitut KONEkonsernin avainhenkilöt. Vuoden 2023 pitkän aikavälin

suoriteperusteiseen kannustinjärjestelmään sovellettavat tuloskriteerit perustuvat liikevaihdon kasvuun ja oikaistuun liikevoittomarginaaliin (yhteensä 80 %) sekä vastuullisuusmittareihin (20 %). Vastuullisuusmittari on yhdistelmä hiilijalanjäljen pienentämiseen, monimuotoisuuteen (Diversity and Inclusion) sekä turvallisuuteen liittyviä tavoitteita.

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä toimii täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään ylimmän johdon ja muiden avaintyöntekijöiden (pois lukien toimitusjohtaja) sitouttamiseen ja rekrytointiin. Rajoitetussa osakepalkkiojärjestelmässä ei ole suoritusehtoa. Järjestelmän sitouttamisaika on enintään kolme vuotta, jonka jälkeen yksittäisen ohjelman osakepalkkiot maksetaan KONEen Bsarjan osakkeina osallistujille edellyttäen, että heidän työsuhteensa tai palvelussuhteensa KONE-konserniin on voimassa.

Osakkeet ja osakepääoma

Osakepääoma ja markkina-arvo*	31.12.2023	31.12.2022
B-sarjan osakkeiden lukumäärä	453 187 148	453 187 148
A-sarjan osakkeiden lukumäärä	76 208 712	76 208 712
Osakkeita yhteensä	529 395 860	529 395 860
Omat osakkeet	12 159 159	12 306 640
Osakepääoma, e	66 174 483	66 174 483
Markkina-arvo, Me*	23 358	24 975

* Markkina-arvo lasketaan sekä listaamattomien A-sarjan että listattujen B-sarjan osakkeiden perusteella lukuun ottamatta hankittuja omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen raportointikauden päätöskurssiin.

Omat osakkeet	1–12/2023
Omien osakkeiden lukumäärä kauden alussa	12 306 640
Muutos omien osakkeiden lukumäärässä kauden aikana	-147 481
Omien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa	12 159 159

Joulukuun 2023 lopussa konsernilla oli hallussaan 12 159 159 B-sarjan osaketta. Yhtiön hallussa olevat osakkeet edustavat 2,7 % kaikista listatuista B-sarjan osakkeista, mikä vastaa 1,0 % kaikista äänistä.

Kaupankäynti Nasdaq Helsinki Oy:ssä		1–12/2023	1–12/2022
Kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden määrä Nasdaq Helsinki Oy:ssä, miljoonaa	kpl	145,3	236,7
Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto	kpl	579 003	935 595
Hinnan volyymilla painotettu keskiarvo	e	45,79	46,56
Osakkeen korkein hinta kaudella	e	53,34	64,12
Osakkeen matalin hinta kaudella	e	37,20	36,72
Osakkeen päätöskurssi kauden lopussa	e	45,16	48,30

Nasdaq Helsinki Oy:n lisäksi KONEen B-sarjan osakkeella käydään kauppaa myös useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla.

Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä oli katsauskauden alussa 110 592 ja lopussa 110 750. Yksityisten osakkeenomistajien lukumäärä katsauskauden lopussa oli 105 553, mikä vastaa noin 12,4 % listatuista Bsarjan osakkeista. Katsauskauden lopussa yhteensä 51,4 % KONEen listatuista B-sarjan osakkeista oli hallintarekisteröidyssä ja ulkomaisessa omistuksessa.

--- Huomattavaa laskua (>10 %), -- Selvää laskua (5–10 %), - Hienoista laskua (<5 %), Vakaa, + Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

Markkinanäkymät 2024

KONEen markkinanäkymät ovat positiiviset yhdeksällä kahdestatoista markkina-alueesta.

Aktiviteetin odotetaan laskevan hieman Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Kiinassa uudisrakentamisen ratkaisujen markkinan odotetaan laskevan selvästi. Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan alueella uudisrakentamisen ratkaisujen markkinan odotetaan kasvavan selvästi.

Modernisointimarkkinoiden odotetaan kasvavan kaikilla alueilla. Kasvua tukevat ikääntyvä laitekanta sekä vastuullisuuden ja rakennusten muunneltavuuden korostuminen.

Huoltoaktiviteetin odotetaan kasvavan hieman kehittyneemmillä markkinoilla ja kasvavan selvästi Aasian ja Tyynenmeren alueella, Lähi-idässä ja Afrikassa sekä Kiinassa.

Liiketoimintanäkymät 2024

KONE arvioi liikevaihdon pysyvän vakaana tai kasvavan hieman vertailukelpoisin valuuttakurssein vuonna 2024. Oikaistun liikevoittomarginaalin paranemisen odotetaan jatkuvan vuonna 2024, joskin kannattavuutta tukevia tekijöitä odotetaan olevan vähemmän kuin vuonna 2023.

Liikevaihdon kasvun keskeisiä ajureita ovat myönteiset näkymät huolto- ja modernisointiliiketoiminnoissa sekä vankka tilauskanta. Uudisrakentamisen ratkaisujen markkinan lasku Kiinassa sekä jatkunut epävarmuus Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla rasittavat kasvunäkymiä.

Keskeisiä kannattavuuden ajureita ovat huolto- ja modernisointiliiketoimintojen liikevaihdon kasvu, paremmin hinnoiteltujen tilausten toimitukset sekä kustannussäästöt toimintamallin uudistuksen myötä. Sitkeän kustannusinflaation ja päätöksen kasvattaa hieman tutkimus- ja kehitys- sekä ITinvestointeja odotetaan vaikuttavan tulokseen negatiivisesti.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat 31.12.2023 3 006 869 325,52 euroa, josta tilikauden voitto on 1 996 263 298,83 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 1,7475 euroa kutakin ulkona olevaa 76 208 712 A-sarjan osaketta kohden ja 1,75 euroa kutakin ulkona olevaa 441 027 989 B-sarjan osaketta kohden. Tällöin osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 904 973 704,97 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 2 101 895 620,55 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osinko ehdotetaan maksettavaksi 11.3.2024. Kaikki osingonmaksun täsmäytyspäivänä ulkona olevat osakkeet, lukuun ottamatta emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita, ovat oikeutettuja osinkoon vuodelta 2023.

Yhtiökokous 2024

KONE Oyj:n yhtiökokous pidetään torstaina 29. helmikuuta 2024 klo 11.00 alkaen Messukeskuksen Siivessä osoitteessa Rautatieläisenkatu 3, Helsinki.

Helsingissä, 25. tammikuuta, 2024

KONE Oyj:n hallitus

Osakkeet ja osakkeenomistajat

KONEen osake

KONEella on kaksi osakesarjaa: A ja B. Ainoastaan B-sarjan osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Kaupankäynti KONEen B-sarjan osakkeilla alkoi 2.1.1967.

Äänioikeudet

A-sarjan osakkeilla on kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Päätöskurssit (e)

31.12.2023	45,16
31.12.2022	48,30
Muutos	-6,5 %

Osinkopolitiikka

KONEella ei ole määriteltyä osinkopolitiikkaa. Osingonjaossa B-sarjan osakkeille on maksettava enemmän osinkoa kuin Asarjan osakkeille. Eri osakesarjoille maksettavan osingon erotus on vähintään 1 prosentti ja enintään 2,5 prosenttia laskettuna osakkeen kirjanpidollisesta vasta-arvosta, joka on 0,125 euroa.

Osakenoteeraukset (e)

Korkein	53,34
Alhaisin	37,20
Volyymilla painotettu keskihinta	45,79

KONEen osakepääoma koostuu seuraavista osakkeista:

		Nimellisarvo,
	Kappaletta	euroa
A-sarja	76 208 712	9 526 089
B-sarja	453 187 148	56 648394
Yhteensä	529 395 860	66 174 483

	KONEen B-sarjan osake
Kaupankäyntitunnus
Nasdaq Helsinki Oy:ssä	KNEBV
ISIN-koodi	FI0009013403
Kirjanpidollinen vasta-arvo	0,125 e

Markkina-arvo	Osinkoehdotus
31.12.2023	1,75 e
23 358 miljoonaa euroa	B-sarjan osakkeelta

KONEen B-sarjan osakkeen osinko/osake, 2005–2023, EUR

Osakkeenomistajat

Omistusmääräjakauma 31.12.2023 omistusmäärän mukaan

Arvo-osuuksien määrä	Omistuksia	% omistajista	Osakemäärä	% osakekannasta
1 - 10	23 957	21,6 %	130 449	0,0 %
11 - 100	49 865	45,0 %	2 224 834	0,4 %
101 - 1 000	29 688	26,8 %	10 070 219	1,9 %
1 001 - 10 000	6 476	5,8 %	17 327 909	3,3 %
10 001 - 100 000	671	0,6 %	16 538 154	3,1 %
100 001 -	93	0,1 %	483 062 031	91,3 %
Yhteensä	110 750	100,0 %	529 353 596	100,0 %
Yhteistilillä ja odotusluettelolla			42 264	0,0 %
Liikkeeseenlaskettu määrä			529 395 860	100,0 %

B-sarjan osakkeet, %

A-sarjan osakkeet, %

⚫ 51,4 % Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistajat *)

⚫ 14,5 % Yksityiset yritykset

• ⚫ 13,3 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
  • ⚫ 12,4 % Kotitaloudet
• ⚫ 4,4 % Julkisyhteisöt
• ⚫ 4,0 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
• *) Sisältää myös hallintarekisteröidyt osakkeet

					Osuus	Osuus äänistä,
		A-sarja, kpl	B-sarja, kpl	Yhteensä	osakkeista, %	%
1	Herlin Antti	70 561 608	53 060 154	123 621 762	23,4 %	62,4 %
	Holding Manutas Oy 1)	54 284 592	42 805 254	97 089 846	18,3 %	48,2 %
	Security Trading Oy 2)	16 277 016	8 560 303	24 837 319	4,7 %	14,1 %
	Herlin Antti	0	1 694 597	1 694 597	0,3 %	0,1 %
2	Polttina Oy	0	17 271 928	17 271 928	3,3 %	1,4 %
3	Wipunen Varainhallinta Oy	0	16 350 000	16 350 000	3,1 %	1,3 %
4	Koneen säätiö	5 647 104	9 859 632	15 506 736	2,9 %	5,5 %
5	Heikintorppa Oy	0	10 100 000	10 100 000	1,9 %	0,8 %
6	Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	0	7 032 192	7 032 192	1,3 %	0,6 %
7	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	0	6 301 222	6 301 222	1,2 %	0,5 %
8	Riikantorppa Oy	0	5 500 000	5 500 000	1,0 %	0,5 %
9	Blåberg Olli	0	5 300 000	5 300 000	1,0 %	0,4 %
10	Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Elo	0	3 647 000	3 647 000	0,7 %	0,3 %
	10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä	76 208 712	134 422 128	210 630 840	39,8 %	73,8 %
	Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistajat 3)	0	232 769 759	232 769 759	44,0 %	19,2 %
	Hankitut omat osakkeet	0	12 159 159	12 159 159	2,3 %	1,0 %
	Muut osakkeenomistajat	0	73 836 102	73 836 102	13,9 %	6,1 %
Yhteensä		76 208 712	453 187 148	529 395 860	100,0 %	100,0 %

Kymmenen suuren osakkeenomistajan lista kattaa merkittävät osakkeenomistajat, joilla on suomalainen arvo-osuustili.

1) Antti Herlin omistaa Holding Manutas Oy:n osakkeista 1,1 %, joka edustaa 12,8 % yhtiön äänistä. Yhdessä Security Trading Oy:n kanssa, jossa Antti Herlin käyttää määräysvaltaa, hänen omistuksensa Holding Manutas Oy:n osakkeista on 51,0 %, joka edustaa 62,7 % yhtiön äänistä.

2) Antti Herlin omistaa Security Trading Oy:n osakkeista 56,4 %, joka edustaa 57,5 % yhtiön äänistä. Yhdessä lastensa omistuksen kanssa Antti Herlin omistaa

Security Trading Oy:n osakkeista 99,9 %, joka edustaa 99,8 % yhtiön äänistä.

3) Ulkomainen omistus sisältää myös hallintarekisteröidyt osakkeet.

Suuret osakkeenomistajat 31.12.2023 Lisätietoa KONEen hallituksen ja johtokunnan osakkeenomistuksesta 31.12.2023 sekä omistuksissa tapahtuneista muutoksista 1.1.- 31.12.2023 löytyy sivulta 129.

Osakekohtaisia tunnuslukuja, 1.1.−31.12.2023

	2023	2022	2021	2020	2019
Laimentamaton tulos/osake, e	1,79	1,50	1,96	1,81	1,80
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, e	1,79	1,49	1,96	1,81	1,80
Oma pääoma/osake, e	5,32	5,49	6,13	6,12	6,13
Osinko/osake, B-sarjan osake, e ¹⁾	1,75	1,75	2,10	2,25	1,70
Osinko/osake, A-sarjan osake, e ¹⁾	1,7475	1,7475	2,0950	2,2450	1,6975
Osinko/tulos, B-osake, %	97,8	117,0	107,3	124,0	94,2
Osinko/tulos, A-osake, %	97,6	116,8	107,0	123,7	94,1
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake, %	3,88	3,6	3,3	3,4	2,9
Hinta/tulos, B-sarjan osake	25,23	32,29	32,20	36,63	32,31
B-osakkeen keskikurssi e	45,79	46,56	65,44	62,07	49,82
B-osakkeen kauden päätöskurssi, e	45,16	48,30	63,04	66,46	58,28
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, Me ²⁾	23 358	24 975	32 652	34 452	30 180
A-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl	76 209	76 209	76 209	76 209	76 209
A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl	76 209	76 209	76 209	76 209	76 209
B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl ²⁾	453 187	453 187	441 754	442 181	441 634
B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl ³⁾	441 008	441 632	441 847	442 055	440 897
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl ³⁾	517 595	517 841	518 055	518 264	517 105

¹⁾ Hallituksen ehdotus.

²⁾ Hankitut omat osakkeet vähennettynä. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

³⁾ Osakeantikorjattuna, osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella oikaistuna ja hankitut omat osakkeet vähennettynä.

Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys

Tuloslaskelma, 1.1.–31.12	2023	2022	2021	2020	2019
Liikevaihto, Me	10 952	10 907	10 514	9 939	9 982
- liikevaihto Suomen ulkopuolella, Me	10 736	10 698	10 342	9 745	9 783
Liikevoitto, Me	1 200	1 031	1 295	1 213	1 192
- prosenttia liikevaihdosta, %	11,0	9,5	12,3	12,2	11,9
Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT), Me ¹⁾	1 248	1 077	1 310	1 251	1 237
- prosenttia liikevaihdosta, % ¹⁾	11,4	9,9	12,5	12,6	12,4
Voitto ennen veroja, Me	1 206	1 028	1 321	1 224	1 218
- prosenttia liikevaihdosta, %	11,0	9,4	12,6	12,3	12,2
Tilikauden voitto, Me	932	784	1 023	947	939

Tase, Me	31.12.2023	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2020	31.12.2019
Pitkäaikaiset varat	2	2	2	2	2
	967	781	798	666	811
Lyhytaikaiset varat	5	6	6	6	5
	764	309	922	126	802
Oma pääoma	2	2	3	3	3
	786	867	199	197	193
Pitkäaikainen vieras pääoma	658	643	717	522	760
Varaukset	197	177	152	155	127
Lyhytaikainen vieras pääoma	5	5	5	4	4
	090	404	652	918	533
Taseen loppusumma	8	9	9	8	8
	731	090	720	792	613
Korollinen nettovelka	-1	-1	-2	-1	-1
	013	309	164	954	553
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma ²⁾	1	1	1	1	1
	773	557	035	243	640
Nettokäyttöpääoma ²⁾	-861	-904	-1 468	-1 160	-856

¹⁾ Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä kuten merkittäviä uudelleenjärjestelykustannuksia sekä varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja ja kuluja, kuten Venäjän toimintojen myynnistä aiheutuneita eriä.

²⁾ Sisältö esitetään sivulla 43.

Vaihtoehtoinen tunnusluku

KONE esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT), jonka tavoitteena on parantaa raportointikausien vertailtavuutta. Vuonna 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät 58 miljoonan euron edestä uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja sekä 8 miljoonan euron tuoton, joka kirjattiin Venäjän liiketoimintojen myynnin loppuunsaattamisen yhteydessä. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä olivat kustannukset Venäjän ja Ukrainan tase-erien arvonalentumisista ja näiden maiden vastuisiin liittyvistä varauksista sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuonna 2021 sekä aikaisempina vuosina vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät uudelleenjärjestelyihin.

Muita tietoja, 1.1.–31.12.	2023	2022	2021	2020	2019
Saadut tilaukset, Me	8 578	9 131	8 853	8 185	8 400
Tilauskanta, Me	8 716	9 026	8 564	7 729	8 052
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja, Me	1 485	755	1 829	1 908	1 550
Investoinnit ilman yritysostoja, Me	322	209	217	201	200
- prosenttia liikevaihdosta, %	2,9	1,9	2,1	2,0	2,0
Tutkimus- ja kehitysmenot, Me	185	188	189	180	171
- prosenttia liikevaihdosta, %	1,7	1,7	1,8	1,8	1,7
Henkilöstö keskimäärin	63 164	63 186	61 698	60 376	58 369
Henkilöstö raportointikauden lopussa	63 536	63 277	62 720	61 380	59 825
Henkilöstökulut	3 656	3 533	3 222	3 043	3 048
Tunnuslukuja, %, 1.1.–31.12	2023	2022	2021	2020	2019
Oman pääoman tuotto	33,0	25,9	32,0	29,7	30,1
Sijoitetun pääoman tuotto	27,8	22,4	26,8	25,0	25,1
Omavaraisuusaste	40,9	40,3	41,2	45,5	46,5
Nettovelkaantumisaste	-36,4	-45,7	-67,6	-61,1	-48,6

Vaihtoehtoinen tunnusluku, 1.1.–31.12	2023	2022	2021	2020	2019
Liikevoitto (EBIT), Me	1 200	1 031	1 295	1 213	1 192
Liikevoittomarginaali (EBIT-marginaali), %	11,0	9,5	12,3	12,2	11,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Me	48	45	15	38	45
Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT), Me	1 248	1 077	1 310	1 251	1 237
Oikaistu liikevoittomarginaali (adjusted EBIT -marginaali), %	11,4	9,9	12,5	12,6	12,4

Määritelmät ja tunnuslukujen laskentakaavat

Laimentamaton	=	Tilikauden voitto (emoyhtiön osakkeenomistajille laskettu osuus) Tilikauden keskimääräinen osakkeiden	Osakevaihto	=		Tilikauden aikana vaihdettujen B-osakkeiden lukumäärä
tulos/osake		osakeantikorjattu painotettu lukumäärä - omat				B-osakkeen vaihtomäärä
		osakkeet	Osakevaihto (%)	=	100 x	B-osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Oma pääoma/osake	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä - omat osakkeet	Henkilöstö keskimäärin	=		Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän keskiarvo
		Tilikaudelta jaettava osinko				Tilikauden voitto
Osinko/osake	=	Osakkeiden osakeantikorjattu ja optioiden merkintäoikeuksilla oikaistu painotettu lukumäärä - omat osakkeet	Oman pääoman tuotto (%)	=	100 x	Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana)
						Tilikauden voitto + rahoituskulut
Osinko/tulos (%)	= 100 x	Osinko/osake Tulos/osake	Sijoitetun pääoman tuotto (%)	=	100 x	Oma pääoma yhteensä + korolliset velat (keskimäärin tilikauden aikana)
Efektiivinen osinkotuotto	= 100 x	Osinko/osake				Oma pääoma yhteensä
(%)		B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa	Omavaraisuusaste (%)		100 x	Taseen loppusumma - saadut ennakot ja myynnin jaksotukset
Hinta/tulos	=	B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
		Tulos/osake	Nettovelkaantumisaste			Korollinen nettovelka
		B-osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto	(%)	=	100 x	Oma pääoma yhteensä
Keskikurssi	=	Vaihdettujen B-osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella				Nettokäyttöpääoma + liikearvo + aineettomat hyödykkeet + aineelliset hyödykkeet + osuudet
Osakekannan markkina arvo	=	Tilikauden lopun osakkeiden (A + B) määrä) ¹⁾ x B osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa	Liiketoimintaan sitoutunut pääoma			osakkuusyhtiöissä + osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

¹⁾ Ei sisällä omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

Konsernitilinpäätös

Konsernituloslaskelma

		1.1.–		1.1.–
Me	Liitetieto	31.12.2023	%	31.12.2022	%
Liikevaihto	2.1	10 952,3		10 906,7
Kulut ja poistot	2.2, 2.3	-9 752,2		-9 875,5
Liikevoitto		1 200,1	11,0	1 031,2	9,5
Rahoitustuotot	2.5	50,0		51,2
Rahoituskulut	2.5	-43,9		-53,9
Voitto ennen veroja		1 206,1	11,0	1 028,4	9,4
Verot	2.6	-274,6		-244,0
Tilikauden voitto		931,6	8,5	784,5	7,2
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		925,8		774,5
Määräysvallattomille omistajille		5,8		10,0
Yhteensä		931,6		784,5
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta laskettu
osakekohtainen tulos, e	2.7
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e		1,79		1,50
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e		1,79		1,49

Laaja konsernituloslaskelma

		1.1.–	1.1.–
Me	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Tilikauden voitto		931,6	784,5
Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioituna:	2.8
Muuntoero		-96,2	5,1
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus		15,9	-21,2
Rahavirtojen suojaus		-18,1	2,5
Erät jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi		-98,4	-13,6
Käyvän arvon muutokset		-23,8	-20,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus		-17,2	42,4
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi		-41,0	21,6
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutus huomioituna		-139,5	8,0
Tilikauden laaja tulos		792,1	792,5
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		786,3	782,5
Määräysvallattomille omistajille		5,8	10,0
Yhteensä		792,1	792,5

Konsernitase

Varat, Me		Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo		4.2	1 469,0	1 414,7
Muut aineettomat hyödykkeet		4.3	287,2	208,2
Aineelliset hyödykkeet		4.4	779,7	716,8
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5.3, 5.4	3,5	2,5
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset		5.3, 5.5	97,9	121,7
Työsuhde-etuudet	I	5.3, 5.7	9,2	10,0
Laskennalliset verosaamiset	II	3.6	320,2	307,5
Pitkäaikaiset varat yhteensä			2 966,8	2 781,3
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	II	3.1	820,9	843,6
Myyntisaamiset	II	3.2, 5.3	2 495,1	2 668,1
Siirtosaamiset	II	3.3, 5.3	641,0	709,3
Tuloverosaamiset	II		118,7	117,6
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	5.3, 5.5	1 263,9	1 474,9
Rahavarat	I	5.3	424,5	495,5
Lyhytaikaiset varat yhteensä			5 764,0	6 309,1
Varat yhteensä			8 730,8	9 090,4

Oma pääoma ja velat, Me		Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		5.2	66,2	66,2
Ylikurssirahasto			100,3	100,3
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto			245,7	393,1
Arvonmuutos- ja suojausrahasto			-20,0	21,9
Muuntoero			69,7	150,1
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus			-96,5	-79,3
Kertyneet voittovarat			2 386,6	2 184,2
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä			2 752,1	2 836,6
Määräysvallattomien omistajien osuudet			33,9	29,9
Oma pääoma yhteensä			2 786,0	2 866,5
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat ja muut rahoitusvelat	I	5.3	438,7	417,9
Eläkevelvoitteet	I	5.3, 5.7	132,9	140,0
Laskennalliset verovelat	II	3.6	86,3	84,8
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	657,9	642,7
Varaukset	II	3.5	196,9	177,4
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat ja muut rahoitusvelat	I	5.3	116,1	116,0
Saadut ennakot	II	3.2	1 915,7	1 973,8
Ostovelat	II	5.3	927,0	1 132,8
Siirtovelat	II	3.4, 5.3	1 993,4	2 052,2
Tuloverovelat	II		137,7	129,0
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä			5 090,0	5 403,8
Oma pääoma ja velat yhteensä			8 730,8	9 090,4

I- kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

II- kirjaimilla merkityt taserivit sisältyvät nettokäyttöpääomaan.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Me Liitetieto		Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Muuntoero	Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Määräysvallat tomien omistajien osuudet	Yhteensä
1.1.2023		66,2	100,3	393,1	21,9	150,1	-79,3	-236,6	2 420,9	29,9	2 866,5
Tilikauden voitto									925,8	5,8	931,6
Muut laajan tuloksen erät:	2.8
Muuntoerot						-96,2					-96,2
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus						15,9					15,9
Rahavirtojen suojaus					-18,1						-18,1
Käyvän arvon muutokset					-23,8						-23,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa:	5.2						-17,2		-0,6		-17,8
Voitonjako									-904,9		-904,9
Omien osakkeiden osto Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa										-1,8	- -1,8
Osakepalkitseminen *				-147,4				6,4	175,7		34,7
31.12.2023		66,2	100,3	245,7	-20,0	69,7	-96,5	-230,2	2 616,9	33,9	2 786,0

* 1.1.2023 osakepalkkiojärjestelmiin liittyvien kirjausten kumulatiivinen vaikutus on uudelleenluokiteltu ylikurssirahastosta kertyneisiin voittovaroihin esitystavan parantamiseksi.

		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Me	Liitetieto	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Muuntoero	Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Määräysvallat tomien omistajien osuudet	Yhteensä
1.1.2022		66,2	100,3	374,0	40,2	166,1	-121,6	-198,6	2 747,6	25,0	3 199,2
Tilikauden voitto									774,5	10,0	784,5
Muut laajan tuloksen erät:	2.8
Muuntoerot						5,1					5,1
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus						-21,2					-21,2
Rahavirtojen suojaus					2,5						2,5
Käyvän arvon muutokset					-20,8						-20,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa:	5.2						42,4				42,4
Voitonjako									-1 087,8		-1 087,8
Omien osakkeiden osto Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa								-50,0	-1,5	-5,0	-50,0 -6,5
Osakepalkitseminen				19,1				12,0	-12,0		19,1
31.12.2022		66,2	100,3	393,1	21,9	150,1	-79,3	-236,6	2 420,9	29,9	2 866,5

Konsernin rahavirtalaskelma

Me	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Myynnistä saadut maksut asiakkailta	11 087,6	10 666,7
Maksut liiketoiminnan kuluista toimittajille ja työntekijöille	-9 602,4	-9 912,0
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja	1 485,2	754,7
Saadut korot	22,5	49,4
Maksetut korot	-19,1	-15,5
Saadut osingot ja pääoman palautukset	5,4	0,0
Muut rahoituserät	-62,4	18,3
Maksetut verot	-303,7	-275,4
Rahavirta liiketoiminnasta	1 127,9	531,5
Käyttöomaisuushankinnat	-148,2	-101,2
Käyttöomaisuusmyynnit	0,9	0,2
Yrityshankinnat vähennettynä hankituilla rahavaroilla	-169,2	-31,6
Tytäryhtiöosakkeiden luovutustulot	-3,0	-
Rahavirta investoinneista	-319,4	-132,6
Rahavirta investointien jälkeen	808,5	398,9
Omien osakkeiden osto	-	-50,0
Voitonjako	-904,9	-1 087,8
Talletusten ja lainasaamisten muutos, netto	210,5	913,1
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-134,2	-121,4
Pitkäaikaisten lainojen muutos	-31,8	-36,7
Muutokset määräysvallattomien omistajien osuuksissa	-0,8	-7,7
Rahavirta rahoitustoiminnasta	-861,3	-390,5
Rahavarojen muutos	-52,8	8,4
Rahavarat kauden alussa	495,5	490,4
Valuuttakurssien vaikutus	-18,2	-3,3
Rahavarat kauden lopussa	424,5	495,5

Valuuttakurssimuutosten vaikutus on eliminoitu konsernin rahavirtalaskelmassa muuntamalla alkava tase tilikauden päättymispäivän kurssien mukaan.

Liikevoiton täsmäytys rahavirtaan liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja

Me	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Liikevoitto	1 200,1	1 031,2
Käyttöpääoman muutos ennen rahoituseriä ja veroja	15,7	-535,8
Poistot ja arvonalentumiset	269,4	259,3
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja	1 485,2	754,7

Korollisen nettovelan muutos

Me	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Korollinen nettovelka kauden alussa	-1 309,0	-2 164,1
Korollinen nettovelka kauden lopussa	-1 013,4	-1 309,0
Korollisen nettovelan muutos	295,7	855,1

1 Laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Tässä osiossa

• Laatimisperusta
• Konsolidointiperiaatteet
• Segmentti-informaatio
• Arvionvaraiset erät tilinpäätöksessä ja johdon harkinta

Laadintaperiaatteet on esitetty liitetietojen yhteydessä osioissa 2–6

Laatimisperusta

KONE Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. KONE Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat KONE-konsernin ("KONE" tai "konserni"). KONE on yksi maailman johtavista hissien ja liukuportaiden sekä näihin liittyvien palveluiden toimittajista ja tavoitteenamme on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. KONE toimittaa hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä tarjoaa ratkaisuja laitteiden huoltoon ja modernisointiin rakennusten koko elinkaaren ajalle. People Flow® -ratkaisujemme avulla teemme ihmisten liikkumisesta korkeammissa ja älykkäämmissä rakennuksissa turvallista, mukavaa ja luotettavaa. Toimimme yli 60 maassa ympäri maailmaa ja palvelemme lähes 600 000 asiakasta. Pääkonttorimme sijaitsee Helsingissä. Meillä on seitsemän globaalia tutkimusja tuotekehitysyksikköä ja 10 tuotantolaitosta, jotka sijaitsevat seitsemässä eri maassa. Lisäksi meillä on maailmanlaajuinen verkosto valtuutettuja jakelijoita.

KONE Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS) noudattaen 31. joulukuuta 2023 voimassaolevia standardeja ja tulkintoja.

KONE on soveltanut tilikauden aikana voimaantulleita KONEtta koskevia standardimuutoksia ja tulkintoja mukaan lukien IAS 12 – Tuloverot -standardin muutokset. Vuonna 2023 voimaantulleilla IFRS-standardeilla ja niiden muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2023 perustuen oletukseen konsernin liiketoiminnan jatkumisesta. KONE Oyj:n hallitus on 25. tammikuuta 2024 hyväksynyt konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina ja on laadittu perustuen liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaamisessa noudatetaan selvityspäiväkäytäntöä. Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty tarkoista arvoista, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta, joka on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Ilmastoon liittyvien asioiden vaikutus tilinpäätökseen

Ilmastoon liittyvillä asioilla on suora vaikutus vain muutamaan osa-alueeseen KONEen konsernitilinpäätöksessä. KONElla on kestävään kehitykseen liittyvä 850 (850) miljoonan euron nostamaton valmiusluottolimiitti (Liitetieto 5.3 Rahoitusriskit ja -instrumentit). Lisäksi, KONEen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin sisältyy tavoitteita, jotka liittyvät kestävän kehityksen edistämiseen (Liitetieto 6.2 Osakeperusteiset maksut).

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on tilikauden lopussa välittömästi tai välillisesti yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta enemmistöosakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten kautta.

Omistuksen lisäksi otetaan huomioon myös mahdollinen muu määräysvallan tosiasiallinen luonne (erityistä tarkoitusta varten perustettu yksikkö).

Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja vastaavasti myydyt toiminnot ovat mukana määräysvallan lakkaamiseen saakka. Hankinnan yhteydessä luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi.

Määräysvallattomien omistajien osuus yrityshankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai suhteelliseen omistusosuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta hankintahetkellä. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään konsernitaseessa omana eränään osana taseen omaa pääomaa.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saatavat, velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä.

Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien ulkomaisten yksiköiden tuloslaskelmat ja taseet on muutettu esittämisvaluutan määräisiksi seuraavasti: varat ja velat käyttäen kyseisen tilinpäätöspäivän kurssia ja tuotto- ja kuluerät käyttäen raportointikauden keskikursseja. Muunnoksesta syntyvät valuuttakurssierot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin.

Hyperinflaatio

Jatkuvasti kasvaneen inflaation seurauksena, tilintarkastusyhteisöt ja viranomaiset ovat IAS 29 kriteerien perusteella luokitelleet Turkin hyperinflaatiotaloudeksi alkaen raportointikaudesta joka päättyi 30.6.2022. KONE harjoittaa sekä uudisrakentamisen ratkaisu- että huoltoliiketoimintaa Turkissa paikallisen tytäryhtiönsä kautta. KONE on arvioinut että hyperinflaatiolaskennan käyttöönoton vaikutus konsernitilinpäätökseen olisi immateriaalinen. Näin ollen

konsolidoitu tuloslaskelma tai tase ei heijasta Turkin yhtiön liiketoiminnan uudelleenarvostusta hyperinflaatiolaskennan mukaisesti.

Segmenttiraportointi

KONEen kannattavuus esitetään yhtenä kokonaisuutena. KONEen liikekonseptina on palvella asiakkaita tarjoamalla heille tuotteiden koko elinkaaren kattavia ratkaisuja aina uusien tuotteiden asennuksesta tuotteiden elinkaaren aikaiseen huoltoon ja modernisointiin sekä lopulliseen uusimiseen. Suurin osa toimitetuista tuotteista johtaa pitkäaikaisiin KONE-huoltosopimuksiin. Merkittävät operatiiviset päätökset tekee KONEen hallitus. Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja valmistelevat ja esittelevät päätökset. KONEen liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi raportoitavaksi toimintasegmentiksi on määritelty koko konserni. Vuoden 2023 aikana KONE on uudistanut toimintamallinsa vahvistaakseen kilpailukykyään ja asiakaslähtöisyyttä. Uusi organisaatiorakenne astui voimaan 1.7.2023. Taloudellisen raportoinnin ja johtamismallin kehitys uuden organisaation mukaiseksi jatkuu vuoteen 2024.

Arvionvaraiset erät tilinpäätöksessä ja johdon harkinta

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä ja harkintaan perustuvien ratkaisujen tekemistä, jotka vaikuttavat varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määrään konsernin tuloslaskelmassa. Vaikka arviot ja oletukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen koskien liiketapahtumia, on mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista.

KONEelle merkittävimmät johdon arviot liittyvät myynnin tuloutukseen, erityisesti projektiliiketoiminnan tuloutusperiaatteiden määrittämiseen, pitkäaikaisten suurprojektien projektiennusteisiin,

arvonalentumistestauksessa käytettyihin olettamiin, myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden arvostamiseen, leasinglaskennassa sovellettavan vuokrakauden pituuden määrittelyyn sekä varauksiin ja epävarmojen veropositioiden määrittelyyn.

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat liitetiedot, jotka selventävät KONEen taloudellisen tuloksen kehitystä:

2.1 Liikevaihto 2.2 Kulut 2.3 Poistot 2.4 Valuuttakurssiherkkyys 2.5 Rahoitustuotot ja -kulut 2.6 Tuloverot 2.7 Osakekohtainen tulos 2.8 Muut laajan tuloksen erät

Taloudelliset tavoitteet

KONE on määritellyt pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa seuraavasti:

Kasvu: Markkinoita nopeampi kasvu Kannattavuus: EBIT 16 %

Rahavirta: Parantunut käyttöpääoman kierto

• KONE ei ole määritellyt aikataulua näiden tavoitteiden saavuttamiselle.
• Ottaen huomioon KONEen pääoma- ja taserakenteen, tavoite ei ole maksimoida liikevoittomarginaalia lyhyellä aikavälillä, vaan kasvattaa absoluuttista liikevoittoa parhaalla mahdollisella tavalla pitkällä aikavälillä ja tätä kautta ylläpitää vahvaa sijoitetun pääoman tuottoa.
• Liikevoittomarginaalitavoite on merkityksellinen kannattavan kasvun varmistamisessa sekä siinä, että hinnoittelu, laatu ja tuottavuus paranevat jatkuvasti.

2.1 Liikevaihto

KONEen liiketoimintamallista, toiminnan luonteesta ja hallintorakenteesta johtuen KONEella on yksi raportoitava toimintasegmentti.

Liikevaihto asiakkaittain

KONEen asiakaskunta koostuu suuresta määrästä asiakkaita useilla markkina-alueilla ilman että myynnissä olisi merkittävää asiakaskeskittymää. Suurin yksittäinen asiakas sijaitsi Kiinassa ja sen myynti edusti 0,6 %:a KONEen vuoden 2023 kokonaismyynnistä.

Liikevaihto liiketoiminnoittain

	1.1.–		1.1.–
Me	31.12.2023	%	31.12.2022	%
Uudisrakentamisen ratkaisut	4 921,5	45	5 399,3	50
Huolto	4 127,0	38	3 890,4	36
Modernisointi	1 903,8	17	1 616,9	15
Yhteensä	10 952,3		10 906,7

Liikevaihto markkina-alueittain

	1.1.–		1.1.–
Me	31.12.2023	%	31.12.2022	%
EMEA ¹⁾	4 490,2	41	4 237,7	39
Amerikka	2 470,2	23	2 239,8	21
Aasian ja Tyynenmeren
alue	3 991,9	36	4 429,2	41
Yhteensä	10 952,3		10 906,7

¹⁾ EMEA = Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka

10 liikevaihdoltaan suurinta maata, %

Laadintaperiaatteet

Tuloutusperiaattet

Myyntituotot KONEen asiakassopimuksista tuloutetaan siinä rahamäärässä, johon KONE odottaa olevansa oikeutettu kyseisistä tuotteista tai palveluista.

Tuloutus tapahtuu, kun tai sitä mukaan kun asiakas saa määräysvallan luvattuun tavaraan tai palveluun (suoritevelvoite).

Suoritevelvoitteella tarkoitetaan erotettavissa olevaa tuotetta tai palvelua, josta asiakas voi hyötyä erikseen. KONEen uudisrakentamisen ratkaisujen ja modernisointisopimuksissa erillinen suoritevelvoite on tavallisesti yksittäisen laitteen eli hissin, liukuportaiden tai muun People Flow ratkaisun toimitus ja asennus. KONEen huoltosopimuksissa erillinen suoritevelvoite on yksittäisen laitteen huolto ja korjaustöiden suoritevelvoite on tavallisesti korjaustilaus.

Uudisrakentamisen ratkaisujen ja modernisoinnin sopimuksissa KONE siirtää yksittäisen laitteen määräysvallan asiakkaalle ajan kuluessa ja siten myös suoritevelvoite täyttyy ja tuloutus tapahtuu ajan kuluessa.

Määräysvalta siirtyy, kun KONEen laite toimitetaan asiakkaan työmaalle, koska silloin asiakkaalla on kyky määrätä KONEen rakentaman ratkaisun käytöstä ja saada suurin osa sen jäljellä olevasta hyödystä. Tästä eteenpäin projektin luovutukseen asti tuloutus tapahtuu valmistusasteen mukaisesti. KONEen arvion mukaan tämä kuvastaa parhaiten laitteen määräysvallan siirtymistä asiakkaalle. Valmistusastetta mitataan syntyneiden kustannusten osuudella suoritevelvoitteen arvioiduista kokonaiskustannuksista.

Valmistusasteen mukainen tuloutus vaatii tulevien myyntien ja kustannusten tarkkaa ennustamista koko

sopimuksen kestoajalle. Nämä merkittävät ennusteet ovat perustana tuloutettavalle myynnille ja sisältävät viimeisimmät arviot sopimuksien myynnistä, kustannuksista ja sopimuksiin sisältyvistä riskeistä joita on aikaisemmin samankaltaisista sopimuksista kertyneeseen kokemukseen pohjautuen oikaistu tyypillisillä ennustetarkennuksilla. Ennusteet saattavat merkittävästi muuttua johtuen sopimuksen valmistusasteesta sekä sopimusten laajuuden, kustannusarvioiden ja asiakkaiden suunnitelmien muutoksista tai muista tekijöistä.

Myynti huoltopalveluiden tuottamisesta ja korjaustöistä kirjataan joko kun palvelu on suoritettu tai tasaerissä sopimuskaudelle palveluja suoritettaessa. Huoltosopimusten suoritevelvoite täyttyy ajan kuluessa sillä asiakas vastaanottaa ja kuluttaa hyödyn samanaikaisesti sitä mukaan kun KONE suorittaa palvelua.

Suurin osa KONEen myynnistä tulee kiinteähintaisista sopimuksista ja siten myös myyntituotto määräytyy näiden kiinteiden hintojen perusteella. KONE asiakassopimukset eivät tavallisesti sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Uudisrakentamisen ratkaisujen ja modernisoinnin sopimuksissa maksuehdot tyypillisesti perustuvat joko projektien välitavoiteperusteisiin, työsuorituksiin tai työsuoritusten valmistusasteeseen. Huoltosopimuksissa asiakas tavallisesti maksaa kiinteän maksuaikataulun mukaisesti.

Kun asiakassopimuksissa on useita suoritevelvoitteita, transaktiohinta kohdistetaan suoritevelvoitteille erillismyyntihintojen perusteella. Jos nämä eivät ole suoraan havainnoitavissa, ne arvioidaan odotettujen kustannusten ja katteen perusteella.

2.2 Kulut

Kulut, Me	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Välittömät materiaalit, tarvikkeet ja alihankinta	4 168,4	4 458,2
Palkat, muut henkilöstösivukulut sekä eläkekulut (liite 5.7)	3 656,1	3 533,4
Muut tuotannon kulut	885,9	874,1
Myynnin ja hallinnon kulut sekä muut kulut	774,0	750,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	48,3	45,4
Poistot (Liite 2.3)	269,4	259,3
Kulut ja poistot	9 802,2	9 920,5
Muut tuotot ¹⁾	50,0	45,0
Kulut ja poistot yhteensä	9 752,2	9 875,5

¹⁾ Muut tuotot sisältävät vuonna 2023 muun muassa suorituksia tilausten peruutuksista, viivästysmaksuja ja saatuja vakuutuskorvauksia.

Kulut arvoltaan vähäisistä ja lyhytaikaisista vuokrasopimuksista olivat 12,8 (12,6) miljoonaa euroa vuonna 2023.

Tutkimus- ja kehityskulut, Me	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Kuluihin sisältyvät tutkimus- ja kehityskulut	185,0	187,8
Osuus liikevaihdosta, %	1,7	1,7

Tilintarkastajien palkkiot, Me	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Ernst & Young -ketjuun kuuluville yhtiöille	3,9	3,8
Tilintarkastajien lausunnot	-	-
Veropalvelut	0,6	0,1
Muut palvelut	0,7	0,2
Yhteensä	5,2	4,1

Suurin osa liiketoiminnan kustannuksista liittyy tuotannon materiaaleihin, tarvikkeisiin sekä alihankintaan. Muut tuotannon kulut sisältävät logistiikkakuluja, työkalujen ja kulutustarviken kustannukset, liiketoimintaan liittyvien ajoneuvojen kuluja, matkustuskuluja ja muita operatiiviseen toimintaan liittyviä kuluja. Myynnin ja hallinnon kulut sekä muut kulut -erä sisältää vuokria ja toimitiloihin liittyviä kuluja sekä konsultoinnista, ulkopuolisista palveluista, IT:stä ja matkustamisesta syntyneitä kuluja ja muita hallinnon kuluja.

Vuonna 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 48,3 miljoonaa euroa sisältäen 57,7 miljoonan euron edestä uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja sekä 8,0 miljoonan euron tuoton, joka kirjattiin Venäjän liiketoimintojen myynnin loppuunsaattamisen yhteydessä. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä olivat kustannukset Venäjän ja Ukrainan tase-erien arvonalentumisista ja näiden maiden vastuisiin liittyvistä varauksista sekä uudelleenjärjestelykulut.

Muut tuotot pitävät sisällään vuokratuottoja, saadut avustukset, viivästyskorkoja sisältäen peruutusmaksut, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja romun myyntituottoja sekä muita sekalaisia tuottoja.

Laadintaperiaatteet

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tyypillisesti kuluksi toteutumishetkellä, koska niihin liittyvät tulevaisuuden taloudelliset hyödyt ovat todennettavissa vasta sen jälkeen, kun uusi tuote tai olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden kehityshankkeet on onnistuneesti tuotu markkinoille. Vuonna 2023 kahteen kehityshankkeeseen liittyvät kulut on aktivoitu.

2.3 Poistot

Poistot, Me	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Aineettomat hyödykkeet
Asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	47,0	39,5
Muut	10,3	10,0
Rakennukset	80,7	78,8
Koneet ja kalusto	131,4	131,0
Yhteensä	269,4	259,3

Laadintaperiaatteet

Poistot

Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan joko todennäköisen arvioidun taloudellisen käyttöajan tai vuokrasopimuksen ajan perusteella siten, että soveltuvin osin poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi.

Taloudelliset käyttöajat:

Asiakkuuksiin liittyvät aineettomat	10-15 vuotta
hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet	3-10 vuotta
Rakennukset	5-40 vuotta
Koneet ja laitteet	4-15 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

2.4 Valuuttakurssiherkkyys

Liikevaihto eri valuutoissa 1–12/2023

Valuuttariskit

KONE toimii kansainvälisesti, ja sen liiketoimintaan liittyy siksi valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä, jotka muodostuvat eri valuutoissa olevista tulojen ja menojen rahavirroista (transaktioriski) sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja tase-erien muuntamisesta euroiksi (translaatioriski).

Transaktioriski

Merkittävä osa KONEen liiketapahtumista määritellään tytäryhtiöiden paikallisissa toimintavaluutoissa ja ne eivät siten aiheuta transaktioriskiä. Uudisrakentamisen ratkaisujen ja modernisointien myynti ja asennus tapahtuu tyypillisesti asiakkaan paikallisessa valuutassa. Näihin toimituksiin liittyvät komponentti- ja materiaalikulut saattavat olla eri valuutoissa kuin missä myynti tapahtuu, mikä altistaa KONEen transaktioriskille. KONEen periaatteena on olennaisilta osin suojata nämä tilauskantaan sekä muihin tulevaisuudessa erittäin todennäköisesti toteutuviin myynti- ja ostosopimuksiin liittyvät valuuttakurssiriskit valuuttatermiineillä. KONEen liiketoimintayksiköt vastaavat omaan liiketoimintaansa liittyvän transaktioriskin seuraamisesta ja suojaamisesta valuuttakurssipolitiikkansa mukaisesti. KONEen merkittävimmät liiketoimintaan liittyvät transaktioriskit ovat Kiinan yuaneissa, Kanadan dollareissa, Englannin punnissa, Australian dollareissa ja Ruotsin kruunuissa. Valtaosa valuuttatermiinisopimuksista erääntyy vuoden sisällä.

Suojauslaskentaa sovelletaan liiketoimintayksiköissä, joilla on merkittäviä valuuttamääräisiä tuloja tai menoja.

10 % muutos vuosittaisissa keskimääräisissä valuuttakursseissa

Vaikutus liikevaihtoon	Vaikutus liikevoittoon (EBIT)
7,4 % muutos euromääräiseen liikevaihtoon	Liikevaihtoa suurempi vaikutus liikevoittoon ja jonkin verran vaikutusta suhteelliseen liikevoittoon

Suojauslaskennassa valuuttatermiinien suojaustulokset kohdistetaan tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojattavan kohteen valuuttakurssimuutoksen tuloutuksen kanssa.

KONEen tytäryhtiöiden rahoitusvarat ja -velat ovat tytäryhtiön paikallisessa valuutassa aina kun mahdollista. Jos tytäryhtiöllä on rahoitusvara tai -velka jossain muussa kuin paikallisessa valuutassa, nämä varat ja velat suojataan valuuttatermiineillä aina kun mahdollista ja soveltaen KONEen rahoituspolitiikkaa.

KONEen sisäiset lainat ja talletukset tehdään lähtökohtaisesti tytäryhtiöiden paikallisissa valuutoissa, jolloin näistä transaktioista mahdollisesti aiheutuva valuuttakurssiriski suojataan emoyhtiön toimesta valuutanvaihtosopimuksilla.

Translaatioriskit

Muutokset konsolidointikursseissa vaikuttavat KONEen euromääräisiin tulos- ja rahavirtalaskelmiin sekä tase-erien arvoihin. Noin 74 prosenttia KONEen liikevaihdosta muodostuu muissa toiminnallisissa valuutoissa kuin euroissa, joten translaatioriski on KONEelle oleellinen. Kymmenen prosentin muutos vuoden keskimääräisissä valuuttakursseissa euroa vastaan olisi aiheuttanut 7,4 (6,9) prosentin muutoksen KONEen euromääräisessä myynnissä vuonna 2023. Tällä muutoksella olisi ollut voimakkaampi vaikutus KONEen liikevoittoon ja myös jonkin verran vaikutusta suhteelliseen liikevoittoon.

Laadintaperiaatteet

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat ja tase-erien arvostus

Tilinpäätökseen sisältyvät erät on alun perin kirjattu toimintavaluutoissa, jotka on määritelty kullekin konserniyhtiölle niiden ensisijaisen taloudellisen toimintaympäristön mukaan.

Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on myös konsernin emoyhtiön toimintavaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun perin tapahtumapäivän kurssiin toimintavaluutassa. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.

Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja tappiot käsitellään liikevoittoon sisältyvinä oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta ei ole euro, muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia. Kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun ottamatta muunnetaan euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytär- ja osakkuusyhtiöihin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot sekä tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntamisesta tilikauden keskikursseihin ja taseen muuntamisesta tilipäätöspäivän valuuttakursseihin johtuvat kurssierot kirjataan oman pääoman "Muuntoero"- riville ja muutos laajan tuloksen muuntoeroihin. Kurssierot ulkomaisten tytäryhtiöiden varojen ja velkojen suojauksessa käytetyistä rahoitusinstrumenteista on kirjattu muun laajan tuloksen muuntoeroihin. Ulkomaanrahan määräisiin tytäryhtiöihin liittyvät kumulatiiviset muuntoerot kirjataan muun laajan tuloksen eristä tuloslaskelmaan ulkomaanrahamääräisistä tytäryhtiöistä luovuttaessa.

KONEen tytäryhtiöiden taseiden muuntamisesta euroiksi aiheutui vuoden 2023 aikana -96,2 (5,1) miljoonan euron muuntoero. Translaatioriskiä ei kuitenkaan suojata säännönmukaisesti, sillä KONEen liiketoiminta koostuu jatkuvista toiminnoista eri valuutta-alueilla. Tapauskohtaisesti tytäryhtiöiden nettovaroihin liittyvää translaatioriskiä voidaan kuitenkin suojata. KONEen merkittävimmät translaatioriskipositiot jotka liittyvät ulkomaisiin tytäryhtiöihin ovat Kiinan yuaneissa, Kanadan dollareissa, Englannin punnissa, Australian dollareissa ja Ruotsin kruunuissa.

Rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssiriskien herkkyysanalyysi

Valuuttakurssiriskien herkkyysanalyysi on laskettu tärkeimpien valuuttaparien osalta tytäryhtiöiden vieraan valuutan määräisille rahoitusvaroille ja -veloille sekä valuuttatermiineille tilinpäätöshetkellä. Analyysi ei sisällä tilauskantaa eikä ennustettuja rahavirtoja. Positiot tärkeimmissä valuuttapareissa on kuvattu oheisessa taulukossa. Valuuttariskien herkkyysanalyysi arvioi 10 prosentin valuuttakurssimuutoksen vaikutuksen tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan tilinpäätöshetkellä. Muutos omaan pääomaan aiheutuu pääosin rahavirran suojauslaskennassa olevista valuuttatermiineistä. Valuuttariskien herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja. 10 prosentin valuuttakurssimuutoksen (euron, Kiinan yuanin ja Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen) vaikutus tilinpäätöshetkellä olisi ollut -31,7 (-9,6) miljoonaa euroa tilikauden tulokseen ja 103,4 (50,9) miljoonaa euroa omaan pääomaan.

	Positiot euroa vastaan					Positiot USD:a vastaan			Positiot CNY:a vastaan
Me	HKD	USD	GBP	SEK	CNY	JPY	Muut	Yhteensä	CNY	CAD	Muut	Yhteensä	SGD	Muut	Yhteensä
Positio 31.12.2023	-441	-72	-90	-79	73	95	-10	-523	88	-94	-10	-17	-55	-123	-178
Positio 31.12.2022	-221	-102	-68	-60	60	119	23	-249	108	-96	-29	-17	-44	-104	-148

Päävaluuttojen vaihtokurssit euroissa

			31.12.2023		31.12.2022
		Keskikurssi	Päätöskurssi	Keskikurssi	Päätöskurssi
Kiinan Yuan	CNY	7,6589	7,8509	7,0836	7,3582
Yhdysvaltain Dollari	USD	1,0816	1,1050	1,0563	1,0666
Englannin Punta	GBP	0,8702	0,8691	0,8537	0,8869
Intian Rupia	INR	89,3371	91,9045	82,8319	88,1710
Australian Dollari	AUD	1,6297	1,6263	1,5189	1,5693

2.5 Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot ja-kulut, Me	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Osinkotuotot ¹⁾	5,4	-
Korkotuotot
Korkoeron käyvän arvon muutos ²⁾	19,4	2,9
Korkotuotot valuuttajohdannaisista	2,2	26,1
Korkotuotot lainoista ja rahoitussaamisista	17,9	17,4
Muut rahoitustuotot	0,2	0,2
Valuuttakurssivoitot ³⁾	4,8	4,6
Rahoitustuotot	50,0	51,2
Korkokulut
Korkoeron käyvän arvon muutos ²⁾	-	-6,0
Korkokulut muista rahoitusveloista ⁴⁾	-25,3	-16,8
Muut rahoituskulut ⁵⁾	-5,5	-6,5
Valuuttakurssitappiot ³⁾	-13,1	-24,6
Rahoituskulut	-43,9	-53,9
Yhteensä	6,1	-2,7

¹⁾ Koostuu pääosin TELC:lta saadusta osingosta

²⁾ Korkoeron käyvän arvon muutos tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista sisältää 20,8 (-2,7) miljoonaa euroa liittyen korkorahastoihin.

³⁾ Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältävät kurssieroja lainoista ja muista saamisista 55,7 (-47,4) miljoonaa euroa ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon

muutoksia -64,0 (27,4) miljoonaa euroa.

⁴⁾ Sisältää leasingvelkojen korkokuluja -15,8 (-10,2) miljoonaa euroa.

5 ⁾ Sisältää luottolimiittien luotonvarausprovisioita -0,7 (-0,8) miljoonaa euroa sekä pankki- että muita kuluja -4,8 (-5,7) miljoonaa euroa.

2.6 Tuloverot

Tuloslaskelman verot, Me	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Tilikauden suoriteperusteiset verot	314,3	272,2
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	-45,4	-33,8
Verot edellisiltä tilikausilta	5,7	5,5
Yhteensä	274,6	244,0

Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja, Me	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Voitto ennen veroja	1 206,1	1 028,4
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla (20 %)	241,2	205,7
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	6,5	6,9
Pysyvät erot	3,9	6,5
Verot edellisiltä tilikausilta ja laskennallisten verosaamisten uudelleenarviointi	-3,5	6,4
Laskennallisten verojen uudelleenarvostaminen - yhteisöverokantojen muutokset	-	0,6
Jakamattomiin voittovaroihin liittyvä laskennallinen verovelka	23,6	18,3
Muut	2,9	-0,4
Yhteensä	274,6	244,0
Efektiivinen veroaste, % ¹⁾	22,8	23,7
Emoyhtiön veroaste, %	20,0	20,0

1) Tilikauden 2022 liiketoiminnan tulokseen perustuva efektiivinen veroaste ilman aikaisempien vuosien veroja ja Venäjään liittyviä kertaluoteisia eriä oli 22,6%.

KONE on arvioinut Pilari 2 -sääntelyn vaikutuksia konserniyhtiöidensä verotukseen. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 KONE konserni on soveltanut Pilari 2 -sääntelyn mukaista poikkeusta laskennallisten verosaamisten ja velkojen kirjaamisesta ja esittämisestä. KONE on arvioinut konsernin toimintarakennetta Pilari 2 -säännösten puitteissa. KONEen useimmilla toiminta-alueilla efektiivinen veroaste ylittää selkeästi 15% rajan, joten konsernin arvion mukaan Pilari 2 -sääntelystä ei aiheudu olennaisia täydennysverojen ("top-up tax") maksuja.

Laadintaperiaatteet

Tuloverot

Konsernin verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista vahvistetun verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy tavallisesti varauksista, poistoista, sisäisestä varastokatteesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että tulevina vuosina syntyy niitä vastaavaa verotettavaa tulosta.

Laskennallinen verovelka tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan konsernitilinpäätökseen silloin, kun verovelvoite on olemassa ja kun sen odotetaan toteutuvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Yhtiön johdon säännöllisesti tekemän arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa ne yhtiön veropositiot, joihin liittyvä verolainsäädäntö on tulkinnanvarainen. Arvion perusteella tunnistetuista epävarmoista veropositioista kirjataan oikaisu, jos arvioidaan todennäköiseksi, että veroviranomaiset tulevat haastamaan johdon tulkinnan. Varauksen määrä perustuu arvioituun lopulliseen verokustannukseen.

2.7 Osakekohtainen tulos

	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Emoyhtiön osakkeenomistajille jakautuva tilikauden voitto, Me	925,8	774,5
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella (1 000 kpl)	517 217	517 841
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	1,79	1,50
Osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus (1 000 kpl)	378	323
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella laimennusvaikutuksella korjattuna (1 000
kpl)	517 595	518 164
Laimennettu osakekohtainen tulos, e	1,79	1,49

Laadintaperiaatteet

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon osakepalkkiojärjestelmän laimentava vaikutus. KONEella on kaksi osakesarjaa, joista molemmat on huomioitu osakekohtaisen tuloksen laskennassa.

2.8 Muut laajan tuloksen erät

Erittely muista laajan tuloksen eristä (Me)	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Muuntoerot	-96,2	5,1
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	15,9	-21,2
Käyvän arvon muutokset	-23,8	-20,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	-17,2	27,4
Tulevien rahavirtojen suojaus:
Tilikaudella syntyneet voitot/tappiot	-12,7	6,4
Tuloslaskelman uudelleenluokittelut	-7,4	-5,8
Tulevien rahavirtojen suojaus, netto	-20,1	0,6
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	2,0	16,9
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutus huomioituna	-139,5	8,0

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot (Me)	1.1.–31.12.2023			1.1.–31.12.2022
	Ennen veroja	Veroveloitus (-) / hyvitys	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Veroveloitus (-) / hyvitys	Verojen jälkeen
Muuntoero	-96,2	-	-96,2	5,1	-	5,1
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	15,9	-	15,9	-21,2	-	-21,2
Tulevien kassavirtojen suojaus	-20,1	2,0	-18,1	0,6	1,9	2,5
Erät jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi	-100,5	2,0	-98,4	-15,5	1,9	-13,6
Käyvän arvon muutokset	-23,8	-	-23,8	-20,8	-	-20,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	-17,2	0,0	-17,2	27,4	15,0	42,4
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	-41,0	0,0	-41,0	6,6	15,0	21,6
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutus huomioituna	-141,5	2,0	-139,5	-8,9	16,9	8,0

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen nettokäyttöpääoman komponentteja kuvaavat liitetiedot:

3.1 Vaihto-omaisuus

3.2 Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat 3.3 Siirtosaamiset 3.4 Siirtovelat 3.5 Varaukset 3.6 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

KONEen nettokäyttöpääoma

• Liiketoimintamallimme mahdollistaa negatiivisen nettokäyttöpääoman
• Kaikilla KONEen liiketoiminta- ja markkina-alueilla on käytössä ennakkomaksut

Nettokäyttöpääoma, Me	31.12.2023	31.12.2022
Vaihto-omaisuus	820,9	843,6
Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset	-1 915,7	-1 973,8
Myyntisaamiset	2 495,1	2 668,1
Siirtosaamiset ja tuloverosaamiset	759,7	826,9
Siirtovelat ja tuloverovelat	-2 131,1	-2 181,2
Varaukset	-196,9	-177,4
Ostovelat	-927,0	-1 132,8
Laskennalliset verosaamiset ja - velat, netto	233,9	222,7
Yhteensä	-861,2	-903,9

*) Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja)

3.1 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus, Me	31.12.2023	31.12.2022
Aineet, tarvikkeet ja valmiit tuotteet	360,7	409,9
Keskeneräiset työt	441,5	411,1
Maksetut ennakot	18,7	22,6
Yhteensä	820,9	843,6

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon, siten että näistä valitaan alempi. Aineiden ja tarvikkeiden arvostuksessa on käytetty painotettua keskihintaa tai standardihintoja. Puolivalmisteet on arvostettu muuttuviin valmistuskustannuksiin. Keskeneräiset työt sisältävät tilinpäätöspäivään mennessä kertyneet kustannukset sitoville asiakastilauksille, kun määräysvalta ei vielä ole siirtynyt asiakkaalle. Kertyneet kustannukset sisältävät välittömät työ- ja materiaalikustannukset sekä suhteellisen osuuden valmistuksen ja asennuksen välillisistä kustannuksista. Sitovat asiakastilaukset ovat pääosin kiinteisiin sopimushintoihin perustuvia uusien laitteiden tilauksia, tai vanhojen laitteiden modernisointitilauksia. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen perustuen johdon arvioon todennäköisestä nettorealisointiarvosta.

3.2 Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat

Muutokset asiakassopimuksiin perustuvissa omaisuuserissä ja veloissa

Tilauskanta, joka vastaa keskeneräisiä suoritevelvoitteita uuslaite- ja modernisointiliiketoiminnassa oli 8 715,7 (9 026,1) miljoonaa euroa 31.12.2023. Merkittävä osa tilauskannasta arvioidaan tuloutettavan seuraavan 12 kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä. Toimitusajat erityisesti pitkäaikaisissa suurprojekteissa ovat kuitenkin jonkin verran pidempiä riippuen projektien koosta ja monimutkaisuudesta.

Laskuttamattomien myyntisaamisten sekä saatujen ennakoiden ja myynnin jaksotusten muutokset noudattavat liiketoiminnan muutoksia, mutta niihin vaikuttaa myös valmistusasteen mukaista tuloutusperiaatetta sovellettaessa tavanomainen projektien edistymisestä johtuva vaihtelu.

Jaksotetut huoltosopimusvelat vastaavat keskeneräistä osuutta laskutetusta transaktiohinnasta huoltoliiketoiminnan sopimuksille. Tyypillisesti nämä tuloutetaan seuraavan 12 kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä.

Raportointikaudella ei kirjattu merkittävissä määrin myyntiä johtuen transaktiohintojen tai arvioiden muutoksista liittyen suoritevelvoitteisiin, jotka olivat osittain tai kokonaan täytetty aikaisimpina vuosina. Asiakassopimuksiin perustuviin omaisuuseriin ei kohdistunut merkittäviä arvonalentumisia raportointikaudella.

Asiakasluottoriskien hallinta

Asiakasluottoriskit kohdistuvat asiakkailta avoinna oleviin ennakkomaksusaamisiin tai toimitettuihin laitteisiin ja suoritettuihin palveluihin liittyviin laskuttamattomiin saamisiin tai myyntisaamisiin. Tätä luottoriskiä hallitaan määritellyllä toimintamallilla tarjouksille, maksuehdoille, valtuutuksille ja luotonhallinnalle sekä projektinhallinnalle. Myyntisaamisiin liittyviä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä asiakkaiden kanssa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, rembursseihin ja takauksiin. KONE hallinnoi proaktiivisesti myyntisaamisiaan asiakasriskin minimoimiseksi. KONEella on laaja asiakaskunta, joka jakautuu usealle markkina-alueelle. Myyntisaamisiin ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien maantieteellinen jakautuma heijastelee hyvin myynnin jakautumista. KONEen johto on raportointikauden aikana

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset kirjataan, kun oikeus suoritukseen on ehdoton sen vastikemäärän suuruisena johon ei liity ehtoja. Uusien laitteiden ja modernisointien sopimuksille saaminen kirjataan tyypillisesti laskutettaessa, kun tuotteet toimitetaan. Huoltosopimuksille saaminen kirjataan noudattaen sopimusehtojen mukaista laskutusta.

KONE soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden mallia arvioidessaan epävarmojen saatavien arvonalentumista, sillä myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset on ryhmitelty yhteisten luottoriskiominaisuuksien ja ikäjakauman perusteella ja ne määritetään historiallisiin luottotappiomääriin perustuen ottaen huomioon ennakoivaa informaatiota ja saamiskohtaisia arviointeja. Lopullinen luottotappio kirjataan, kun selvitystilasta tai konkurssista on saatu tieto taikka kun on muutoin ilmeistä, että asiakas ei tule suoriutumaan maksuvelvoitteistaan. Muutokset epävarmojen saatavien luottotappioissa ja lopullisissa luottotappioissa esitetään tuloslaskelman kuluissa.

Laskuttamattomat myyntisaamiset

Laskuttamattomat myyntisaamiset liittyvät KONEen uuslaiteja modernisointisopimusten ajan kuluessa tuloutettavien suoritevelvoitteiden myyntiin. Laskuttamaton liikevaihto syntyy, kun tuloutettu myynti ylittää asiakaslaskutuksen määrän ja kun vastikkeen maksaminen on ehdollinen muista tekijöistä, kuin ajan kulumisesta johtuen.

Laskuttamattomat myyntisaamiset arvostetaan nettorealisointiarvoon. Laskuttamattomat saamiset luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi omaisuuseräksi ja esitetään konsernitaseessa siirtosaamisissa.

Arvonalentuminen arvioidaan asiakassopimukseen perustuvien omaisuuserien osalta perustuen koko eliniän odotettavissa oleviin luottotappioihin ja tapauskohtaiseen analyysiin.

Huoltosopimusjaksotukset

Kun myynnin tuloutus ylittää asiakaslaskutuksen määrän, jaksotetaan huoltosopimussaaminen, joka arvostetaan nettorealisointiarvoon. Jaksotetut huoltosopimussaamiset luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi omaisuuseräksi ja se esitetään konsernitaseessa siirtosaamisissa. Kun asiakaslaskutus ylittää myynnin tuloutuksen määrän, tehdään huoltosopimusjaksotus, joka luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi velaksi ja se esitetään konsernitaseessa siirtoveloissa.

Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset

Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset liittyvät KONEen uuslaite- ja modernisointisopimusten puitteissa saatuihin ennakkomaksuihin ennen suoritevelvoitteen täyttymistä tai kun asiakaslaskutus ylittää tuloutetun myynnin määrän. Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset luokitellaan asiakassopimuksiin perustuviksi veloiksi ja ne tuloutuvat myyntinä KONEen täytettyä suoritevelvoitteensa.

Me	31.12.2023	31.12.2022
Myyntisaamiset	2 495,1	2 668,1
Huoltosopimusjaksotukset (Liite 3.3)	35,1	36,6
Laskuttamattomat myyntisaamiset (Liite 3.3)	337,7	365,1
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	2 867,9	3 069,8
Huoltosopimusjaksotukset (Liite 3.4)	433,3	452,2
Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset	1 915,7	1 973,8
Asiakassopimuksiin perustuvat velat	2 349,0	2 426,0

seurannut erityisen tiiviisti kiinalaisiin rakennuttajiin liittyvää luottoriskiä.

Ennakkolaskusaamisten ja myyntisaamisten laatua arvioidaan KONEen luotonhallintapolitiikan mukaan. Tämän politiikan mukaisesti säännöt saamisten laadun arvioinnille on määritetty erikseen uusien laitteiden liiketoiminnalle sekä huolto- ja modernisointiliiketoiminnalle. Saamisten laatua arvioidaan yleisesti ikääntymisen perusteella luottoriskin kasvaessa sitä mukaa, kun saamiset vanhenevat sekä myös yksittäisten asiakaskohtaisten analyysien perusteella, jotta mahdollisesti yksittäisistä asiakaskohtaisista syistä johtuva alempi luottokelpoisuus on tunnistettavissa. Myyntisaamisten luottotappiovaraus kirjataan saamisten laadun arvioinnin ja odotettavissa olevan luottotappiomallin perusteella.

Epävarmojen saatavien kattamiseksi kirjatun luottotappiovarauksen määrä tilikauden lopussa oli 363,1 (310,8) miljoonaa euroa. Kasvu vertailukaudesta heijastelee pääasiassa lisääntynyttä epävarmuutta Kiinan markkinaalueella.

Myyntisaamisten ikäjakauma

Myyntisaamisten ikäjakauma arvonalentumiskirjausten jälkeen, Me *⁾	31.12.2023	31.12.2022
Ei-erääntyneet ja alle yhden kuukauden erääntyneet saamiset	1 796,5	2 018,3
1–3 kuukautta erääntyneet	303,6	314,4
3–6 kuukautta erääntyneet	176,0	161,1
Yli 6 kuukautta erääntyneet	219,0	174,3
Myyntisaamisten tasearvo	2 495,1	2 668,1

Bruttomääräiset myyntisaamiset tilikauden lopussa 31.12.2023 oli 2 858,2 (2 978,9) miljoonaa euroa. Luottotappiovarauksien määrä tilikauden lopussa 31.12.2023 oli 363.1 (310.8) miljoonaa euroa, joista suurinosa kohdistuu ikäjakauman vanhimpaan kategoriaan.

3.3 Siirtosaamiset

Siirtosaamiset, Me	31.12.2023	31.12.2022
Korkojaksotukset	2,4	3,0
Huoltosopimusjaksotukset (Liite 3.2)	35,1	36,6
Laskuttamattomat asiakas-saamiset (Liite 3.2)	337,7	365,1
Johdannaisvarat (Liite 5.3)	11,5	27,2
Arvonlisäverosaamiset	72,5	84,9
Ennakkomaksut ja muut siirtosaamiset	181,8	192,5
Yhteensä	641,0	709,3

3.4 Siirtovelat

Siirtovelat, Me	31.12.2023	31.12.2022
Korkojaksotukset	1,7	1,0
Huoltosopimusjaksotukset (Liite 3.2)	433,3	452,2
Jälkikustannukset ¹⁾	261,3	302,3
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	583,8	570,0
Osakeperusteiset maksut	-	9,9
Johdannaisvelat (Liite 5.3)	28,5	32,6
Arvonlisäverovelat	100,5	86,1
Yritysostojen maksamaton kauppahinta	29,1	17,0
Muut siirtovelat	555,3	581,2
Yhteensä	1 993,4	2 052,2

¹⁾ Sisältää odotetun toimittajalaskutuksen jo toimitettujen uudisrakentamisen ratkaisujen ja modernisaatiotilausten kustannuksiin liittyen.

3.5 Varaukset Laadintaperiaatteet

1.1.–31.12.2023, Me	Takuut	Korvaus vaateet	Toiminnan uudelleen järjestelyt	Tappiolliset sopimukset	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	64,8	8,4	14,9	46,2	43,0	177,4
Valuuttakurssien vaikutus	-2,1	-0,4	-0,2	-1,9	-1,0	-5,6
Lisäykset	27,9	2,5	30,8	41,1	21,1	123,3
Käytetyt varaukset	-15,8	-1,5	-15,9	-28,0	-5,5	-66,6
Varausten peruutukset	-1,5	-1,2	-3,3	-9,3	-17,7	-33,0
Hankitut liiketoiminnot	0,6	0,4	-	0,2	0,2	1,4
Varaukset kauden lopussa	74,0	8,2	26,4	48,3	40,0	196,9

	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Varausten jakautuminen 31.12.2023	46,5	150,4	196,9

1.1.–31.12.2022, Me	Takuut	Korvaus vaateet	Toiminnan uudelleen järjestelyt	Tappiolliset sopimukset	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	58,8	7,4	16,0	31,4	38,6	152,3
Valuuttakurssien vaikutus	-0,6	0,0	0,2	-0,3	0,1	-0,7
Lisäykset	19,9	4,2	10,9	32,7	38,0	105,7
Käytetyt varaukset	-11,8	-1,3	-10,7	-13,9	-8,5	-46,1
Varausten peruutukset	-1,5	-2,0	-1,5	-3,7	-25,8	-34,4
Hankitut liiketoiminnot	-	-	-	-	0,6	0,6
Varaukset kauden lopussa	64,8	8,4	14,9	46,2	43,0	177,4

	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Varausten jakautuminen 31.12.2022	44,8	132,6	177,4

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Varauksen kirjaamiseen liittyy tavallisesti johdon arvioita velvoitteen todennäköisyydestä ja määrästä.

Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvarauksen määrä arvioidaan perustuen aiempaan kokemukseen tuotteiden korjaamisesta ja korvaamisesta.

Korvausvaadevaraus kirjataan, kun korvausvaade on vastaanotettu ja on todennäköistä, että korvaus tullaan suorittamaan ja suorituksen määrä on arvioitavissa luotettavasti.

Toiminnan uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vasta silloin, kun uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma on laadittu ja siitä on tiedotettu ja on olemassa näyttöä siitä, että suunnitelma tullaan panemaan toimeen.

Tappiollisista sopimuksista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että kustannukset ylittävät arvioidun myyntihinnan tai muun tuoton sopimuksesta. Todennäköinen tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Muut varaukset sisältävät muun muassa varauksia sopimus- ja muista vastuista, jotka johtuvat riita- ja työsuhdeasioista tai muista sääntelyyn perustuvista velvoitteista.

3.6 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset, Me	31.12.2023	31.12.2022	31.12.2021
Käyttämättömät verotuksessa vahvistetut tappiot	1,2	1,1	1,7
Varaukset ja siirtovelat	297,3	270,2	267,8
Eläkevelvoitteet	9,2	15,9	28,6
Vaihto-omaisuus	30,0	23,9	23,5
Käyttöomaisuus	13,3	13,2	16,0
Muut väliaikaiset erot	87,3	90,0	42,8
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-118,1	-106,7	-111,3
Yhteensä	320,2	307,5	269,1
Kauden alussa	307,5	269,1
Valuuttakurssien vaikutus	-16,7	-4,4
Kirjattu tuloslaskelmaan	21,2	25,9
Kirjattu laajaan tulokseen	2,0	16,9
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	6,1	0,1
Tasearvo kauden lopussa	320,2	307,5

Laskennalliset verovelat, Me	31.12.2023	31.12.2022	31.12.2021
Käyttöomaisuus	22,7	21,5	29,3
Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet	88,1	85,3	72,2
Muut väliaikaiset erot	93,6	84,7	96,7
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-118,1	-106,7	-111,3
Yhteensä	86,3	84,8	86,9
Kauden alussa	84,8	86,9
Valuuttakurssien vaikutus	5,0	2,5
Kirjattu tuloslaskelmaan	-24,2	-7,9
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	20,8	3,3
Tasearvo kauden lopussa	86,3	84,8
Laskennalliset verosaamiset ja -velat netto	233,9	222,7

Laadintaperiaatteet

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista vahvistetun verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy tavallisesti myynnin tuloutuksesta, varauksista, poistoista, sisäisestä varastokatteesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, vuokrasopimuksista ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että saamista voidaan tulevina vuosina hyödyntää verotettavaa tulosta vastaan.

Laskennallinen verovelka tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan konsernitilinpäätökseen silloin, kun verovelvoite on olemassa ja kun sen odotetaan toteutuvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään konsernitilinpäätöksessä toisistaan, mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.

KONE on arvioinut Pilari 2 -sääntelyn vaikutuksia konserniyhtiöidensä verotukseen. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 KONE konserni on soveltanut Pilari 2 -sääntelyn mukaista poikkeusta laskennallisten verosaamisten ja velkojen kirjaamisesta ja esittämisestä. KONE on arvioinut konsernin toimintarakennetta Pilari 2 -säännösten puitteissa. KONEen useimmilla toiminta-alueilla efektiivinen veroaste ylittää selkeästi 15% rajan, joten konsernin arvion mukaan Pilari 2 -sääntelystä ei aiheudu olennaisia täydennysverojen ("top-up tax") maksuja.

yhteensä 25 4

Yritysostot

Yritysostot ja investoinnit

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen hankittuja liiketoimintoja ja investointeja kuvaavat liitetiedot:

• 4.1 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
• 4.2 Liikearvo
• 4.3 Aineettomat hyödykkeet
• 4.4 Aineelliset hyödykkeet

Yritysostot ja investoinnit KONEella

• KONEen liiketoimintamalli sitoo vähän pääomaa ja on luonteeltaan työvoimaintensiivinen, erityisesti huollossa. Uudisrakentamisen ratkaisuissa teemme paljon yhteistyötä useiden komponenttitoimittajien kanssa. Tämän tuloksena liiketoiminnassa tarvittavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden määrä on suhteellisen matala.
• Investoinnit omaan käyttöön vuokrattuihin aineellisiin hyödykkeisiin koostuvat pääasiallisesti huoltoajoneuvoista ja varasto- ja toimistorakennuksista.
• Investoinnit liittyvät pääasiallisesti tutkimukseen ja kehitykseen, IT:hen, tuotannon toimintoihin sekä huoltoliiketoimintaan.
• KONEen vuonna 2023 toteuttamat yritysostot koostuivat pääasiassa huoltoliiketoimintaan liittyvistä hankinnoista Euroopassa. Lisäksi, KONE osti jakelijan Lähi-idässä.

KONEen investoinnit 2,9 % liikevaihdosta vuonna 2023

4.1 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot

KONE teki 25 (17) yritysostoa vuonna 2023, yhteenlasketun hankintahinnan ollessa 190,3 (28,1) miljoonaa euroa. Ostetut liiketoiminnot ovat erikoistuneet hissi-, liukuporras- ja rakennusten automaattioviliiketoimintaan. Kaikki hankitut liiketoiminnot ovat EMEA-alueella. Tilikauden aikana loppuunsaatetut liiketoimintojen hankinnat eivät yksitellen tarkasteltuina tai kokonaisuutena olleet olennaisia konsernitilinpäätöksen 2023 kannalta. Vuonna 2023 hankittujen liiketoimintojen kautta kertyneellä liikevaihdolla ja liiketuloksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden liikevaihtoon. Alustavien hankintamenolaskelmien perusteella hankintahinnasta 109,0 miljoonaa euroa kohdistettiin muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyville asiakkuuksiin liittyville huoltosopimuksille. Hankitut asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet poistetaan pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa. Liitetieto 4.3 sisältää lisää tietoa muista aineettomista hyödykkeistä.

Hankittujen nettovarojen alustavien arvioiden mukaiset käyvät arvot ja hankintahinnat on esitetty oheisessa taulukossa. Hankintahinnat maksettiin käteisellä, lukuun ottamatta tiettyjä myöhemmin maksettavaksi tulevia osuuksia. Useimmissa yritysostoissa hankintahinta sisältää ehdollisen vastikkeen, jonka suuruus tyypillisesti määräytyy hankintakohteen hankintahetken jälkeisen taloudellisen tuloksen perusteella. Ehdollisen vastikkeen käypä arvo on määritetty hankintahetkellä, ja muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Tyypillisesti ehdolliset vastikkeet toteutuvat kuitenkin alkuperäisen arvion mukaisina. KONE hankki 100 prosentin osuuden kaikista vuonna 2023 hankituista liiketoiminnoista lukuun ottamatta yhtä hankintaa.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

KONE sai päätökseen Venäjän liiketoimintojensa myynnin venäläiselle S8 Capital -holdingyhtiölle 23.10.2023. KONE luokitteli Venäjän liiketoiminnot myytävänä oleviksi tilinpäätöshetkellä 31.12.2022. Varoja ja velkoja ei kuitenkaan ole esitetty erillään konsernitaseen muista varoista ja veloista, eikä liiketoiminnan tilikauden tulosta eritetty tuloslaskelmalla, koska näiden vaikutukset olisivat olleet epäolennaisia. Tilikauden 2022 aikana KONE kirjasi 12,5 miljoonan euron tappion kun liiketoiminnan varat ja velat arvostettiin myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tämän seurauksena KONE kirjasi 12,5 miljoonan euron tappion. Myynnin loppuunsaattamisen yhteydessä kirjattiin tilikaudella 2023 8,5 miljoonan euron tuotto kun laajaan tulokseen kirjatut muuntoerot uudelleenluokiteltiin tuloslaskelmaan ja myytyyn liiketoimintaan liittyvät varaukset purettiin.

Laadintaperiaatteet

Hankitut liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan hankittuun liiketoimintaan, ja vastaavasti myydyt toiminnot on sisällytetty määräysvallan lakkaamiseen saakka. Luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jolloin ne ovat aiheutuneet.

Määräysvallattomien omistajien osuus yrityshankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai suhteellisen omistusosuuden määräisenä hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta hankintahetkellä.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

KONE luokittelee pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot myytävinä oleviksi silloin kun hyödyt omaisuuseristä tai liiketoiminnoista arvioidaan kerrytettävän lähinnä myynnin kuin jatkuvien toimintojen kautta. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan kumpi näistä on alempi.

Hankittujen liiketoimintojen omaisuuserien käyvät arvot, Me	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	109,0	26,2
Muut aineettomat hyödykkeet	0,1	0,0
Aineelliset hyödykkeet	7,7	0,4
Laskennalliset verosaamiset	6,1	0,1
Vaihto-omaisuus	7,9	1,5
Saamiset	20,2	2,6
Rahavarat	8,7	2,4
Varat yhteensä	159,7	33,1
Eläkevelvoitteet	0,7	0,2
Korolliset velat	4,9	2,5
Varaukset	1,4	0,6
Laskennalliset verovelat	20,8	3,3
Muut velat	23,6	2,2
Velat yhteensä	51,3	8,9
Nettovarat	108,4	24,2
Maksettu hankintahinta	168,5	19,1
Ehdollinen ja myöhemmin maksettava vastike	21,8	9,1
Hankintahinta hankintahetkellä	190,3	28,1
Liikearvo	82,0	4,0

Tuloslaskelmaan kirjatut hankintahetken jälkeiset muutokset hankintahinnassa olivat yhteensä 0,6 (0,7) miljoonaa euroa.

4.2 Liikearvo

Liikearvon kohdistaminen

Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). KONEen liiketoimintamallia ja organisaatiorakennetta mukaillen rahavirtaa tuottava yksikkö on tyypillisesti maakohtainen yksikkö, jossa hankittu liiketoiminta sijaitsee. Arvonalentumistestattu liikearvo on kohdistettu yhteensä 19 CGU:lle 31.12.2023. Operatiivisen liiketoimintamallin muutoksen vuoksi CGU:iden määrä on laskenut verrattuna viime vuoteen. 5 suurinta CGU:ta vastaa 78% koko liikearvosta. Liikearvoltaan alle kymmenen miljoonan euron CGU:ita oli yhteensä kuusi kappaletta. Liikearvon maantieteellinen kohdentaminen (tasearvot) ja painotetut keskiarvot käytetyistä diskonttokoroista ovat esitetty viereisessä taulukossa.

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirtaarvioihin pohjautuvat käyttöarvolaskelmat perustuvat konsernin johdon hyväksymiin, CGU-kohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavien kolmen vuoden taloudellisiin suunnitelmiin. Merkittävimmät rahavirta-arvioihin vaikuttavat parametrit sisältävät liiketoiminnan kasvuoletukset sekä oletukset myyntihintojen ja kustannusten kehityksestä. Nämä CGU-kohtaisiin rahavirtaarvioihin sisällytetyt oletukset perustuvat johdon arvioihin kysynnän ja markkinoiden kehityksestä, joita verrataan ulkoisiin informaatiolähteisiin. Laskelmissa käytetyt tuottavuus- ja tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin tavoitteisiin, joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi toteutunut kehitys. Myöhempien vuosien rahavirrat on arvioitu arvonalentumistestauksen yhteydessä varovasti ilman kasvua jollei alla ole mainittu muuta.

Diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt riskittömän koron, riskikertoimen (beta), sekä riskipreemion parametrit perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin. Rahavirta-arvioita on validoitu vertaamalla niitä KONEen markkina-arvoon.

Vuosittaisen arvonalentumistestauksen perusteella tuloslaskelmaan ei raportointikaudella kirjattu arvonalentumistappioita.

Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi, jossa CGU-kohtaisia rahavirtoja laskettiin 10–40 prosenttia ja diskonttauskorkoja nostettiin 1–4 prosenttiyksikköä. Herkkyysanalyysin perusteella

Laadintaperiaatteet

Liikearvo

Hankinnat käsitellään hankintamenetelmän mukaan. Liikearvo lasketaan hankintamenon ja hankittujen yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käyvän arvon erotuksena hankintahetkellä. Liikearvo kuvastaa tyypillisesti hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaamisen sekä odotettujen synergioiden arvoa. Liikearvoa ei poisteta vaan sen kirjanpitoarvo testataan arvonalentumisen varalta.

Arvonalentumistestaus

Konserni arvioi liikearvon kirjanpitoarvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka on identifioitu sen mukaan, missä maassa ja missä liiketoimintayksikössä liikearvoa

seurataan sisäisessä johdon raportoinnissa. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Ennustetut kassavirrat perustuvat johdon arvioihin. Laskelmien diskonttokorko perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC), jota sovelletaan sillä valuutta-alueella, jolla CGU:n voidaan katsoa sijaitsevan (maa tai liiketoiminta-alue). Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä KONEen liiketoimintaan liittyvistä riskeistä.

Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.

			Käytetyt diskontto korot (ennen veroja),			Käytetyt diskontto korot (ennen veroja),
Liikearvo, Me	31.12.2023	%	%	31.12.2022	%	%
EMEA	888,7	60	8,17	809,5	57	8,23
Amerikka	356,3	24	10,22	368,1	26	10,05
Aasian ja Tyynenmeren alue	224,0	15	9,81	237,1	17	10,17
Yhteensä	1 469,0			1 414,7

Liikearvon täsmäytyslaskelma

Liikearvo, Me	31.12.2023	31.12.2022
Tasearvo kauden alussa	1 414,7	1 405,2
Valuuttakurssien vaikutus	-27,6	8,2
Lisäykset	-	3,5
Vähennykset	-	-6,1
Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1)	82,0	4,0
Tasearvo kauden lopussa	1 469,0	1 414,7

todennäköisyys merkittävälle liikearvon arvonalentumistappioille oli hyvin matala kaikkien CGU:iden osalta. Ensimmäinen immateriaalinen liikearvon alaskirjaus tapahtuisi yhdessä CGU:ssa, mikäli kyseisen CGU:n rahavirta -arviot laskisivat 20% tai diskonttauskorko nousisi kahdella prosenttiyksiköllä. Lisäksi tämän CGU:n osalta, 10% rahavirta -arvioiden laskun ja samanaikaisen diskonttauskoron yhden prosenttiyksikön nousun yhdistelmä johtaisi immateriaaliseen arvonalentumiseen. Perusskenaarion diskonttauskorko tälle CGU:lle on 7,82%. Oletukset Kiinan toisen paikallisen tavaramerkin CGU:n osalta o n pidetty viime vuoden tapaan tarkistetulla tasolla toimintaympäristön pysyessä pääosin ennallaan. Perusskenaariossa Kiinan toisen paikallisen tavaramerkin terminaalikasvuksi on määritelty 2% ja diskonttauskoroksi 9,72%. Käytettävissä olevien rahamäärien ja kohdistettujen omaisuuserien välinen liikkumatila perusskenaariossa on kasvanut tämän CGU:n osalta, eikä ole kohtuullista skenaariota, joka johtaisi arvonalentumisen kirjaamiseen. Immateriaalinen alaskirjaus tunnistettaisiin konservatiivisimmassa sensitiviteettianalyysin skenaariossa. Herkkyyden seurauksena ja käyttöarvolaskelman tuloksen vahvistamiseksi valmisteltiin lisäksi arvio liiketoimintojen käyvästä arvosta. Tämä arvio tukee käyttöarvolaskelman lopputulosta. 31.12.2023 Kiinan toisen paikallisen tavaramerkin liiketoimintaan liittyvän liikearvon suuruus on 179,0 miljoonaa euroa.

Muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta yksikkökohtaiset rahavirta -arviot olivat keskimäärin 7,4 kertaa omaisuuseriä suuremmat. Vastaava kerroin viidelle suurimmalle CGU:lle oli 6,9; viidelle pienimmälle 13,5 ja vastaavasti muille CGU:ille 8,2.

4.3 Aineettomat hyödykkeet

	1.1.–31.12.2023
Aineettomat hyödykkeet, Me	Asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	Muut	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	501,6	256,2	757,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa	-325,4	-224,2	-549,6
Tasearvo kauden alussa	176,3	31,9	208,2
Tasearvo kauden alussa	176,3	31,9	208,2
Valuuttakurssien vaikutus	-1,2	-1,2	-2,4
Lisäykset	3,8	26,5	30,3
Vähennykset	-0,4	-0,4	-0,8
Uudelleenluokittelut	-	0,1	0,1
Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1)	109,0	0,1	109,1
Poistot	-47,0	-10,3	-57,3
Tasearvo kauden lopussa	240,6	46,6	287,2
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	612,9	279,1	892,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-372,3	-232,5	-604,8
Tasearvo kauden lopussa	240,6	46,6	287,2

	1.1.–31.12.2022
Aineettomat hyödykkeet, Me	Huoltosopimukset	Muut	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	471,6	260,1	731,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa	-285,9	-229,0	-514,9
Tasearvo kauden alussa	185,8	31,1	216,9
Tasearvo kauden alussa	185,8	31,1	216,9
Valuuttakurssien vaikutus	0,3	-0,5	-0,2
Lisäykset	3,7	10,9	14,6
Vähennykset	-0,2	0,0	-0,2
Uudelleenluokittelut	-	0,4	0,4
Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1)	26,2	0,0	26,2
Poistot	-39,5	-10,0	-49,5
Tasearvo kauden lopussa	176,3	31,9	208,2
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	501,6	256,2	757,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-325,4	-224,2	-549,6
Tasearvo kauden lopussa	176,3	31,9	208,2

Laadintaperiaatteet

Aineettomat hyödykkeet

Erillisenä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan alunperin hankinnasta aihetuneiden kustannusten määräisenä. Nämä hyödykkeet poistetaan tasapoistoin taloudellisena pitoaikanaan, joka ei yleensä ylitä viittä vuotta. Hankitut asiakkuuksiin liittyvät huoltosopimukset kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon ja poistetaan taloudellisena pitoaikanaan pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa.

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalennus perutaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalennuksen perumisen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman aikaisempien vuosien arvonalennusta kertyneillä poistoilla vähennettynä.

KONE hankkii usein hissi-, liukuporras-, ja ovihuoltoliiketoimintoja, joiden yhteydessä se osuus maksetusta vastikkeesta, joka ylittää hankinnan kohteen nettovarat, allokoidaan pääsääntöisesti hankituille asiakkuuksiin liittyville aineettomille hyödykkeille. Valtaosa aineettomista hyödykkeistä koostuu täten hankituista asiakassopimuksista. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy myös kustannukset hankittujen patenttien, ja tavaramerkkien osalta, tiettyjen ohjelmistojen kehitysmenoja, sekä ohjelmistolisenssejä.

4.4 Aineelliset hyödykkeet Laadintaperiaatteet

	1.1.–31.12.2023
Aineelliset hyödykkeet, Me	Maa-alueet	Rakennukset	maan Rakennukset, vuokrattu o käyttöön	Koneet ja kalusto	kalusto, vuokrattu maan käyttöön Koneet ja o	Keskeneräiset investoinnit	Maksetut ennakot	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	5,9	336,7	403,6	714,2	249,5	25,3	1,6	1 736,9
Kertyneet poistot kauden alussa	-	-164,6	-212,8	-515,9	-126,7	-	-	-1 020,0
Tasearvo kauden alussa	5,9	172,1	190,8	198,3	122,8	25,3	1,6	716,8
Tasearvo kauden alussa	5,9	172,1	190,8	198,3	122,8	25,3	1,6	716,8
Valuuttakurssien vaikutus	0,0	-5,7	-4,7	-5,9	-2,1	-0,6	-0,3	-19,2
Lisäykset	-	16,7	72,0	68,6	89,1	45,4	4,0	295,9
Vähennykset	0,0	-0,8	-4,0	-1,6	0,0	-2,7	-0,2	-9,2
Uudelleenluokittelut	-	10,3	0,0	8,6	0,0	-16,9	-2,0	0,0
Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1)	-	0,0	4,0	2,3	0,9	-	0,4	7,7
Poistot	-	-15,0	-65,7	-66,7	-64,7	-	-	-212,1
Tasearvo kauden lopussa	5,9	177,8	192,3	203,5	146,0	50,5	3,6	779,7
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	5,9	350,9	435,6	750,8	280,4	50,5	3,6	1 877,8
Kertyneet poistot kauden lopussa	-	-173,1	-243,3	-547,3	-134,3	-	-	-1 098,1
Tasearvo kauden lopussa	5,9	177,8	192,3	203,5	146,0	50,5	3,6	779,7

Tilikaudella 1.1.–31.12.2023 investoinnit olivat 322,4 (209,2) miljoonaa euroa, koostuen investoinneista tuotantolaitoksiin, asennustyökaluihin, tuotekehityksen laitteisiin, patentteihin ja lisensseihin sekä tiettyjen kehityshankkeiden aktivoiduista menoista ja vuokrasopimuksiin liittyvien omaisuuserien lisäyksistä. Investoinnit omaan käyttöön vuokrattuihin aineellisiin hyödykkeisiin koostuivat pääasiallisesti huoltoajoneuvoista ja toimistorakennuksista.

Leasing-maksut kassavirrassa olivat -124,5 (-124,3) miljoonaa euroa.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan joko todennäköisen arvioidun taloudellisen pitoajan tai vuokrasopimuksen ajan perusteella siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi. Taloudelliset käyttöajat ovat:

Rakennukset	5-40 vuotta
Koneet ja laitteet	4-15 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Aineellisen käyttöomaisuuden korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvoja arvioidaan arvonaletumisen varalta (lisätietoja arvonalentumiset laadintaperiaatteissa) jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta ilmenee.

Vuokrasopimukset

Kun KONE on vuokrasopimuksessa vuokraajana, se tunnistaa käyttöoikeusomaisuushyödykkeen, joka perustuu sen oikeuteen käyttää hyödykettä ja leasingvelan, joka perustuu sen velvoitteeseen maksaa vuokramaksuja. Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttäen diskonttokorkona lisäluoton korkoa, jolloin käyttöoikeusomaisuuserän arvo vastaa leasingvelan määrää sopimuksen tekohetkellä. Käyttöoikeusomaisuus hyödykkeet poistetaan vuokra-ajan kuluessa tai hyödykkeen taloudellisena pitoaikana, riippuen siitä kumpi on lyhyempi. Optiot pidentää tai lopettaa vuokrasopimus sisällytetään vuokra-aikaan vain silloin, kun option käyttö on todennäköistä. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvä kustannus jaksotetaan liiketoiminnan kuluihin vuokra-ajalle.

	1.1.–31.12.2022
Aineelliset hyödykkeet, Me	Maa-alueet	Rakennukset	maan Rakennukset, vuokrattu o käyttöön	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, maan vuokrattu o käyttöön	Keskeneräiset investoinnit	Maksetut ennakot	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	6,7	333,3	365,5	664,4	232,2	11,5	3,5	1 617,1
Kertyneet poistot kauden alussa	-	-152,2	-154,1	-464,5	-109,6	-	-	-880,4
Tasearvo kauden alussa	6,7	181,1	211,4	199,9	122,6	11,5	3,5	736,7
Tasearvo kauden alussa	6,7	181,1	211,4	199,9	122,6	11,5	3,5	736,7
Valuuttakurssien vaikutus	0,0	-1,6	1,9	-0,5	0,8	-0,4	0,0	0,2
Lisäykset	-	7,0	44,5	58,9	62,9	23,3	1,6	198,4
Vähennykset	-0,8	-2,1	-3,4	-1,5	-0,8	-0,1	-	-8,7
Uudelleenluokittelut	-	2,7	0,0	9,3	0,0	-8,9	-3,6	-0,4
Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1)	-	-	-	0,2	0,2	-	-	0,4
Poistot	0,0	-15,0	-63,8	-68,1	-62,9	-	-	-209,8
Tasearvo kauden lopussa	5,9	172,1	190,8	198,3	122,8	25,3	1,6	716,8
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	5,9	336,7	403,6	714,2	249,5	25,3	1,6	1 736,9
Kertyneet poistot kauden lopussa	-	-164,6	-212,8	-515,9	-126,7	-	-	-1 020,0
Tasearvo kauden lopussa	5,9	172,1	190,8	198,3	122,8	25,3	1,6	716,8

Pääomarakenne

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen pääomarakennetta kuvaavat liitetiedot:

5.1 Pääomanhallinta 5.2 Oma pääoma 5.3 Rahoitusriskit ja -instrumentit 5.4 Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 5.5 Talletukset ja lainasaamiset 5.6 Vastuut 5.7 Työsuhde-etuudet

KONEen pääomarakenne

• KONEen rahavarat ovat vahvalla tasolla johtuen rahavirtaa tuottavasta sekä ennakkomaksupainotteisesta liiketoimintamallista.
• KONEen pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä tavoitetta, vaan tavoite on varmistaa hyvä luottokelpoisuus ja siten kattavat rahoitusmahdollisuudet liiketoiminnan kasvutavoitteiden tukemiseksi.

5.1 Pääomahallinta

KONEen pääomanhallinnan tavoitteena on tukea kannattavaa kasvua varmistamalla jatkuvasti konsernin riittävä maksukyky ja pääoma. Tavoitteena on ylläpitää pääomarakennetta, joka edesauttaa omistaja-arvon luomisessa.

KONEen liiketoimintaan sitoutunut pääoma koostuu pääasiassa nettokäyttöpääomasta, käyttöomaisuudesta ja sijoituksista, jotka rahoitetaan oman pääoman ja nettovelan avulla oheisen taulukon mukaisesti. KONEen liiketoimintamallin ja -prosessien ansiosta liiketoimintaan sitoutuneen pääoman määrä on suhteellisen alhainen. KONE pyrkii säilyttämään negatiivisen nettokäyttöpääoman taatakseen terveen rahavirran myös liiketoiminnan kasvaessa sekä ylläpitääkseen vahvan liiketoimintaan sitoutuneen pääoman tuoton.

KONEen ensisijainen rahoituksen lähde on sen operatiivisesta toiminnasta tuleva rahavirta. KONEen rahoitustoiminto hoitaa ulkoista rahoitusta, rahavaroja ja sijoituksia keskitetysti KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti. Sijoitukset tehdään ainoastaan korkean luottokelpoisuuden omaaviin vastapuoliin ja pääasiassa lyhytaikaisiin instrumentteihin jatkuvan maksuvalmiuden varmistamiseksi.

KONEen pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä tavoitetta. Tavoitteena on varmistaa hyvä luottokelpoisuus ja siten kattavat rahoitusmahdollisuudet liiketoiminnan kasvutavoitteiden tukemiseksi. KONEen pääomarakenne nähdään merkittävänä vahvuustekijänä, jonka ansiosta KONE voi hyödyntää mahdollisia arvoa luovia liiketoimintamahdollisuuksia, mikäli tällaisia ilmenee. Tarvittaessa KONE voi myös hyödyntää lainanottokapasiteettiaan.

Tällaisissa tilanteissa velan määrä ja nettovelkaantumisaste saattaisivat olla korkeammalla tasolla jonkin aikaa. Vuoden 2023 lopussa KONEen rahoitus oli taattu käytettävissä olevilla lainasopimuksilla, rahavaroilla ja sijoituksilla.

KONEen osingonmaksulle tai omien osakkeiden takaisinostoille ei ole määriteltyjä tavoitteita. Hallituksen osingonjakoehdotus muodostetaan yleisten liiketoimintanäkymien ja -mahdollisuuksien sekä kulloisenkin pääomarakenteen ja siinä ennakoitavien muutosten perusteella. Vuosina 2019–2023 osinkojen osuus tuloksesta

Pääomanhallinta, Me	2023	2022	2021	2020	2019
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma
Liikearvo ja osakkeet	1 567	1 536	1 550	1 470	1 506
Muu käyttöomaisuus ¹⁾	1 067	925	954	933	990
Nettokäyttöpääoma	-861	-904	-1 468	-1 160	-856
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma yhteensä	1 773	1 557	1 035	1 243	1 640
Pääoma
Oma pääoma	2 786	2 867	3 199	3 197	3 193
Korollinen nettovelka	-1 013	-1 309	-2 164	-1 954	-1 553
Pääoma yhteensä	1 773	1 557	1 035	1 243	1 640
Nettovelkaantumisaste	-36,4 %	-45,7 %	-67,6 %	-61,1 %	-48,6 %
Omavaraisuusaste	40,9 %	40,3 %	41,2 %	45,5 %	46,5 %

1) Aineelliset hyödykkeet, hankitut asiakkuuksiin liittyvät huoltosopimukset ja muut aineettomat hyödykkeet.

on ollut 94,2–124,0 % B-sarjan osakkeelle (KONEen hallituksen ehdotus 2023). Vuoden 2023 lopussa KONEella oli hallussaan 12 159 159 kappaletta omia B-sarjan osakkeitaan.

KONE varmistaa pääomaresurssiensa tehokkaan kohdennuksen ja käytön mittaamalla sisäisesti liiketoimintansa taloudellista tulosta, josta on vähennetty liiketoimintaan sitoutuneen pääoman kustannus. Sitoutuneen pääoman kustannus perustuu liiketoimintaan sidottuun pääomaan ja pääoman painotettuun keskihintaan (weighted average cost of capital, WACC).

Pääoman painotettua keskihintaa käytetään myös vertailutasona arvioitaessa yritysostojen, merkittävien investointien ja sijoitusten arvonluontipotentiaalia. Käytetyt arvonmääritysmenetelmät ovat takaisinmaksuaika, diskontattuun rahavirtaan perustuva malli sekä kannattavuusja rahavirtakertoimet.

Pitkäaikaiset varat maittain

Me	31.12.2023	31.12.2022
Yhdysvallat	501,2	477,0
Kiina	434,7	466,4
Saksa	329,3	212,8
Espanja	258,9	244,1
Ranska	198,0	201,5
Suomi	194,6	167,2
Muut	1 050,1	1 012,4
Yhteensä	2 966,8	2 781,3

5.2 Oma pääoma

Osakkeet ja osakepääoma

Osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden 2023 lopussa 529 395 860. Osakepääoma oli 66,2 miljoonaa euroa ja äänten kokonaismäärä 121 527 427. A-sarjan osakkeilla on kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Sekä yksittäisen A- että B-sarjan osakkeen arvo kirjanpidossa on 0,125 euroa.

Tilikauden päättyessä yhtiön hallituksella oli yhtiökokouksen helmikuussa 2023 myöntämä valtuutus osakepääoman korottamiseen ja optio-oikeuksien liikkeelle laskuun. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2024 asti.

B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus vähintään yksi ja enintään kaksi ja puoli prosenttia korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna määrälle, joka saadaan jakamalla kaupparekisteriin merkitty osakepääoma kaupparekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärällä.

KONE Oyj:n osakepääomassa ei vuosina 2023 tai 2022 tapahtunut muutoksia.

Valtuutus omien osakkeiden ostamiseen

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous myönsi 28. helmikuuta 2023 hallitukselle valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen. Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden omien osakkeiden hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia enintään 52 930 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 7 620 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 45 310 000 kappaletta.

Hankittavien osakkeiden vähimmäis- ja enimmäisvastike määräytyy sekä A- että B-sarjan osakkeen osalta hankintapäivänä Nasdaq Helsinki Oy:ssä B-sarjan osakkeelle määräytyvän kaupankäyntikurssin perusteella.

Kaikki tilikauden lopussa KONEen omistamat osakkeet olivat B-sarjan osakkeita.

Laadintaperiaatteet

Oma pääoma ja voitonjako

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, arvonmuutos- ja suojausrahastosta, muuntoeroista, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, työsuhde-etuuksien uudelleenarvostuksesta sekä kertyneistä voittovaroista. Arvonmuutos- ja suojausrahasto sisältää kassavirran suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan hankintamenomenetelmän mukaiset ulkomaisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien muuntoerot. Myös ulkomaisten tytäryhtiöiden nettovarojen suojausinstrumentteina käytettyjen rahoitusinstrumenttien valuuttakurssierot kirjataan muuntoeroihin. Työsuhdeetuuksien uudelleenarvostuksesta johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan työsuhdeetuuksien uudelleenarvostukseen. KONE Oyj:n ostamien omien osakkeiden hankintahinta on vähennetty kertyneistä voittovaroista. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Kun KONE Oyj ostaa omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset, merkitään omaan pääomaan.

Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot ja lahjoitukset. KONE Oyj:n hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen

hyväksyntää. Lisätietoa osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä kohdassa 6.2.

Omat osakkeet

	Osakkeiden lukumäärä	Hankintahinta, Me
1.1.2023	12 306 640	236,6
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, tammikuu	-121 084	-5,3
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, huhtikuu	-7 912	-0,3
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, kesäkuu	-18 485	-0,8
31.12.2023	12 159 159	230,2
1.1.2022	11 433 525	198,6
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, helmikuu	-218 091	-12,1
Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, helmikuu	9 518	0,4
Luovutus hallituksen vuosipalkkioihin, huhtikuu	-7 664	-0,5
Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, huhtikuu	1 269	0,0
Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, heinäkuu	2 468	0,1
Hankinta, marraskuu	150 000	6,3
Hankinta, marraskuu	120 000	5,3
Hankinta, marraskuu	100 000	4,4
Hankinta, marraskuu	50 000	2,2
Hankinta, marraskuu	130 000	5,9
Hankinta, marraskuu	130 000	6,0
Hankinta, marraskuu	150 000	7,4
Hankinta, marraskuu	150 000	7,5
Hankinta, marraskuu	103 500	5,0
Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, joulukuu	2 115	0,1
31.12.2022	12 306 640	236,6

Omien osakkeiden erittely 31.12.2023

KONE Oyj ja Konserni yhteensä	Lukumäärä	Hankintameno	Keskihinta
31.12.2022	12 306 640	236 636 393,03	19,23
27.1.2023	-121 084	-5 300 177,74	43,77
27.4.2023	-7 912	-330 947,48	41,83
19.6.2023	-18 485	-773 200,73	41,83
31.12.2023	12 159 159	230 232 067,08	18,93

5.3 Rahoitusriskit ja- instrumentit

KONEen liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja luottoriskejä. Näitä rahoitusriskejä hallitaan osana KONEen kokonaisriskienhallintaa. KONEen rahoitustoiminto vastaa keskitetysti KONEen rahoitusriskien hallinnasta johtokunnan hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Liiketoimintayksiköt hallinnoivat paikallisesti omia rahoitusriskejään noudattaen KONEen rahoituspolitiikkaa.

Rahoitukseen liittyvät luottoriskit

KONEella on merkittävä määrä rahavaroja ja sijoituksia. Vastapuoliriskin hajauttamiseksi ja likviditeettiriskin hallitsemiseksi KONE sijoittaa varansa erittäin likvideihin korkorahastoihin sekä talletuksiin useaan eri pankkiin. Rahoituksen luottoriskiä laskettaessa huomioidaan kaikki olemassa olevat positiot kuten rahat pankkitileillä, sijoitukset ja talletukset sekä muut kyseisen pankin kanssa tehdyt rahoitustransaktiot, kuten johdannaissopimukset. Yhteistyöpankkeja ja muita sijoituskohteita valittaessa hyväksytään vain vastapuolet, joilla on korkea luottokelpoisuus. Jokaisen limiitin koko heijastaa vastapuolen luottokelpoisuutta. Vastapuolien luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti ja tarvittavat toimenpiteet käsitellään tapauskohtaisesti, mikäli luottokelpoisuudessa arvioidaan tapahtuneen merkittävä muutos. Korkorahastojen käyvät arvot perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin (käypien arvojen taso 2).

Rahoitus- ja maksuvalmiusriskit

KONEen rahavarat olivat 424,5 (495,5) miljoonaa euroa ja sijoitukset 1 263,2 (1 470,1) miljoonaa euroa 31.12.2023.

KONEen rahoitustoiminto hallinnoi keskitetysti rahavaroja ja sijoituksia. Paikallisista sääntelyistä johtuen osa varoista sijaitsee paikallisissa sijoituksissa ja hajautetusti pankkitileillä useassa KONE-maassa. Merkittävä osa varoista on kuitenkin KONEen rahoitustoiminnon käytettävissä. Muutokset paikallisissa sääntelyissä voivat myös tulevaisuudessa vaikuttaa rahavarojen ja sijoitusten sijaintiin.

KONEella on tutkimus- ja tuotekehitystarkoitukseen 200 (200) miljoonan euron nostamaton lainajärjestely sekä nostettu kiinteäkorkoinen 200 (200) miljoonaan euron laina Euroopan investointipankilta (EIP). Laina erääntyy vuonna 2026. Lainan käypä arvo lasketaan diskonttaamalla kassavirrat käyttäen tilinpäätöshetken velkakorkoja (käypien

Laadintaperiaatteet

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Rahoituksen johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen sopimushetkellä ja myöhemmin käypään arvoon. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat kyseisten valuuttojen arvostushetken mukaisilla markkinakorkokäyrillä ja laskemalla sopimuspäivälle ja tasepäivälle diskontattujen arvojen euromääräinen erotus. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä Garman & Kohlhagen arvonmääritysmenetelmällä.

Johdannaissopimuksia solmittaessa ne luokitellaan, valuuttapolitiikan mukaisesti, liiketoimesta johtuvan sitovan tai erittäin todennäköisen osto- tai myyntisopimuksen suojaukseksi. Näistä osa luetaan mukaan rahavirran suojauslaskentaan, saamisten tai velkojen käyvän arvon muutosten suojaukseksi tai ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaukseksi.

Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa KONE käyttää valuuttatermiinejä ja -optioita suojatakseen valuuttamääräisiä rahavirtoja, mikä takaa suojauskohteen ja suojausinstrumentin välille taloudellisen suhteen ja täyden tehokkuuden, sillä näiden käyvät arvot liikkuvat vastakkaisiin suuntiin samasta riskistä johtuen. Suojausinstrumentin käypä arvo termiinipisteineen sisältyy suojaussuhteeseen.

Suojauslaskennan alaisten valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan laajan tuloslaskelman kautta suojausrahastoon omaan pääomaan. Suojausrahastoon kirjattu käyvän arvon muutosten kertymä siirretään tuloslaskelmaan kuluihin suojattujen ostojen ja myyntien toteutuessa.

Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa suojausinstrumentin ja suojauskohteen välillä oleva taloudellinen suhde dokumentoidaan suojaussuhteen alkaessa, mukaan lukien dokumentointi siitä, odotetaanko suojausinstrumentin netottavan suojauskohteen kassavirtojen muutosta. Riskien hallinnan tavoite ja strategia eri suojaustransaktioille dokumentoidaan myös jokaisen suojaussuhteen alkaessa. Suojaussuhteen tehokkuus todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä vähintään neljännesvuosittain sen jälkeen.

Tehottoman osuuden voitot ja tappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan oikaisuna kuluihin. Valuuttamääräisten transaktioiden suojauksessa voi syntyä tehottomuutta, mikäli ennustettu transaktio ei toteudu alkuperäisen ennusteen mukaisena. Mikäli rahavirran suojauslaskennan piiriin kuuluva johdannainen erääntyy tai myydään tai suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja, jo aikaisemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää suojausrahastoon ja tuloutetaan suojatun oston tai myynnin toteutuessa. Mikäli suojatun oston tai myynnin toteutumista ei voida enää pitää todennäköisenä, kirjataan arvonmuutosten kertymä oikaisuna välittömästi tuloslaskelmaan kuluihin.

Johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kohdennetaan tuloslaskelman tuottoihin tai kuluihin tai rahoitustuottoihin tai -kuluihin luonteensa mukaisesti: operatiivisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan kuluihin ja monetaarisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset rahoitustuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaanrahanmääräisten lainasaamisten, talletusten, sijoitusten ja rahoitusvelkojen valuuttakurssimuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten konsolidoinnissa syntyvää muuntoeroa vastaan tehtyjen valuuttasuojausten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan laajan tuloslaskelman kautta muuntoeroihin omaan pääomaan ja tuloutetaan sieltä, mikäli nettoinvestoinnista tai sen osasta luovuttaisiin. Suojattava riski on määritelty spot-kurssin muutoksena (pois lukien muutokset koroissa eli termiinipisteet). Termiinipisteistä johtuva suojausinstrumentin käyvän arvon muutos (suojauskustannus) kirjataan välittömästi konsernin tuloslaskelmaan.

Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa siirtosaamisissa ja -veloissa.

arvojen taso 2). KONEella on lisäksi 500 (500) miljoonan euron ei-komittoitu yritystodistusohjelma ja 850 (850) miljoonan euron voimassa oleva yritysvastuullisuusehtoinen pankkiluottolimiittisopimus. Luottolimiitin yritysvastuullisuusehdot liittyvät KONEen hiilineutraaliustavoitteisiin ja sitoumuksiin sukupuolijakauman tasapainottamiseksi.

Korkoriskit

KONEen yhteenlasketut rahat ja sijoitukset olivat tilinpäätöshetkellä 1 687,7 (1 965,6) miljoonaa euroa. Samaan aikaan KONEen korollinen velka oli 687,8 (673,9) miljoonaa euroa, mikä käsittää korolliset rahoitusvelat, 550,4 (532,6) miljoonaa euroa sisältäen leasingvelat, yritysostojen optioveloista, 2,3 (1,3) miljoonaa euroa sekä työsuhdeetuuksista, 132,9 (140,0) miljoonaa euroa. Lisäksi KONEella oli työsuhde-etuuksista kirjattuja varoja 9,2 (10,0) miljoonaa euroa.

KONEen sijoitukset on pääosin sijoitettu alle vuoden pituisiin maturiteetteihin. Näin ollen korkotason muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta sijoitusten markkina-arvoihin. Sen sijaan korkotason muutokset voivat vaikuttaa tuleviin korkotuottoihin.

Korkoriskien herkkyysanalyysia laadittaessa on korollisen nettorahoitusvelan oletettu pysyvän vuoden 2023 lopun tasolla koko seuraavan tilikauden ajan. Herkkyysanalyysi näyttää yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutuksen alle vuoden pituiseen korkoperiodiin sidotulle nettorahoitusvelalle, -1 572,1 (-1 854,5) miljoonaa euroa, nettokorkotuotoissa. Vuodelle 2023 yhden prosenttiyksikön muutos korkotasossa merkitsisi -15,7 (-18,5) miljoonan euron muutosta nettokorkotuotoissa. Korkoriskien herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja.

Korkotason muutoksella ei ole olennaista vaikutusta työsuhde-etuuksien, rahoitusvelkojen tai yritysostojen optiovelkojen nettokorkoihin.

Johdannaissopimukset

Kaikki johdannaissopimukset on tehty KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti suojautumistarkoituksessa.

Laadintaperiaatteet

Lainat

Lainat on konsernitaseessa sisällytetty muihin rahoitusvelkoihin. Lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin lainat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Leasingvelat arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon, diskontattuna lisäluoton korolla.

Leasingvelat

Leasingvelat arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon, diskontattuna lisäluoton korolla.

Rahoitusvarat

KONE luokittelee rahoitusvarat kolmeen luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat.

Rahoitusvarojen luokittelu tehdään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja perustuu varojen rahavirtaominaisuuksiin ja hallintaan käytettäviin liiketoimintamalleihin.

Valtaosa valuuttajohdannaisista ja

valuutanvaihtosopimuksista erääntyy vuoden kuluessa.Valuuttajohdannaisten ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja (käypien arvojen taso 2). Rahoitussopimuksia solmitaan vain vastapuolten kanssa, joilla on korkea luottoluokitus. Näiden vastapuolten ja KONEen luottokelpoisuus huomioidaan arvioitaessa avoimien rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja.

Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseessa bruttomääräisinä ja ne voidaan netottaa ehdollisissa tilanteissa kuten sopimusrikkomus tai konkurssi. Johdannaisiin perustuvat saamiset vastapuolilta olisivat KONE arvioi jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin varoihin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot ennakoivasti ja sovellettava menettely riippuu siitä, onko luottoriski lisääntynyt merkittävästi. Rahoitusvarojen luottoriskin arvioidaan olevan matala, jonka perusteella luottotappiovarausarviointi perustuu 12 kuukauden odotettaviin luottotappioihin.

Lainasaamiset ja talletukset

Lainasaamiset ja talletukset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää lukuunottamatta korkorahastoja, jotka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan vain olennaiset transaktiokulut.

Sijoitukset yritystodistuksiin, lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin, korkorahastoihin tai muihin vastaaviin rahamarkkinainstrumentteihin sisällytetään lainasaamisiin ja talletuksiin.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä. Käytetyt tililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

netotuksen jälkeen 1,3 (4,0) miljoonaa euroa ja velvoitteet 18,3 (9,4) miljoonaa euroa.

Lainat ja muut korolliset velat

Lainat ja muut korolliset velat käsittävät leasingvelat, yritysostojen optiovelat ja muut velat. KONEen pitkäaikaiset leasingvelat olivat 238,3 (217,9) miljoonaa euroa ja lyhytaikaiset leasingvelat 110,9 (106,1) miljoonaa euroa tilinpäätöshetkellä.

Rahoitusvelkojen ja koronmaksujen erääntyminen

	31.12.2023				31.12.2022
	< 1	1-5	> 5		< 1	1-5	> 5
Me	vuotta	vuotta	vuotta	Yhteensä	vuotta	vuotta	vuotta	Yhteensä
Korolliset rahoitusvelat
Lainat	-	-200,0	-0,4	-200,4	-	-200,0	-	-200,0
Leasingvelat	-110,9	-206,1	-32,2	-349,1	-106,1	-186,3	-31,6	-324,0
Lyhytaikaiset lainat ja muut velat	-2,2	-	-	-2,2	-	-	-	-
Käytetyt pankkilimiitit	-0,8	-	-	-0,8	-8,6	-	-	-8,6
Yritysostojen optiovelat	-	-2,3	-	-2,3	-	-1,3	-	-1,3
Työsuhde-etuudet	-	-	-132,9	-132,9	-	-	-140,0	-140,0
Korottomat rahoitusvelat
Ostovelat	-927,0	-	-	-927,0	-1 132,8	-	-	-1 132,8
Johdannaissopimukset
Pääomasaamiset	3 118,0	164,3	-	3 282,3	2 856,0	118,4	0,4	2 974,8
Pääomamaksut	-3 135,0	-168,8	-	-3 303,8	-2 866,6	-117,6	-0,4	-2 984,6
Koronmaksut	-12,1	-17,5	-3,2	-32,8	-7,8	-11,9	-0,5	-20,2
Nettomaksut	-1 070,0	-430,4	-168,7	-1 669,1	-1 265,8	-398,7	-172,1	-1 836,6

		31.12.2023
Johdannaissopimusten käyvät arvot, Me	Johdannaisvarat	Johdannaisvelat	Netto käypä arvo	Netto käypä arvo
Valuuttajohdannaiset
Rahavirran suojauslaskennassa	5,2	-18,4	-13,2	6,2
Nettoinvestoinnin suojauslaskennassa	0,6	-0,5	0,0	-0,8
Muut valuuttasuojat	5,8	-9,6	-3,9	-11,0
Yhteensä	11,5	-28,5	-17,0	-5,4

Johdannaissopimusten nimellisarvot, Me	31.12.2023	31.12.2022
Valuuttajohdannaiset
Rahavirran suojauslaskennassa	1 114,3	1 009,7
Nettoinvestoinnin suojauslaskennassa	437,9	224,0
Muut valuuttasuojat	1 730,2	1 741,2
Yhteensä	3 282,3	2 974,8

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain

31.12.2023		Liite tieto	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti arvostettavat	Jaksotettuun hankinta menoon arvostettavat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat	Tasearvo yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Osakkeet ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset		5.4			97,9	97,9
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5.5		3,5		3,5
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset				2 495,1		2 495,1
Johdannaisvarat			5,7		5,8	11,5
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	5.5	972,0	291,9		1 263,9
Rahavarat	I			424,5		424,5
Rahoitusvarat yhteensä			977,7	3 215,0	103,7	4 296,4
Pitkäaikainen vieras pääoma ¹⁾
Lainat	I			200,4		200,4
Lyhytaikainen vieras pääoma
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat ²⁾	I			3,0		3,0
Yritysostojen optiovelat	I		2,3			2,3
Ostovelat				927,0		927,0
Johdannaisvelat			9,6		19,0	28,6
Rahoitusvelat yhteensä			11,9	1 130,5	19,0	1 161,3

¹⁾ Poislukien pitkäaikaiset leasingvelat 238,3 miljoonaa euroa

²⁾ Poislukien lyhytaikaiset leasingvelat 110,9 miljoonaa euroa

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista. I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

31.12.2022		Liitetie to	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti arvostettavat	Jaksotettuun hankinta menoon arvostettavat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat	Tasearvo yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset	I	5.4			121,7	121,7
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5.5		2,5		2,5
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset				2 668,1		2 668,1
Johdannaisvarat			6,4		20,8	27,2
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	5.5	820,8	654,1		1 474,9
Rahavarat	I			495,5		495,5
Rahoitusvarat yhteensä			827,2	3 820,2	142,5	4 790,0
Pitkäaikainen vieras pääoma ¹⁾
Lainat	I			200,0		200,0
Lyhytaikainen vieras pääoma
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat ²⁾	I			8,6		8,6
Yritysostojen optiovelat	I		1,3			1,3
Ostovelat				1 132,8		1 132,8
Johdannaisvelat			17,3		15,4	32,7
Rahoitusvelat yhteensä			18,7	1 341,4	15,4	1 375,4

¹⁾ Poislukien pitkäaikaiset leasingvelat 217,9 miljoonaa euroa

²⁾ Poislukien lyhytaikaiset leasingvelat 106,1 miljoonaa euroa

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista. I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

5.4 Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Tilikauden lopussa osakkeiden kirjanpito arvo oli 95,0 (118,8) miljoonaa euroa ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten 2,9 (2,9) miljoonaa euroa.

Osakkeet sisältävät 19,9 %:n omistuksen Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa (TELC). TELC on sijoitus listaamattomiin osakkeisiin ilman noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla. TELC:n käypä arvo arvioidaan käyttäen tulevien osinkojen diskonttausmenetelmää. Mallin merkittävimmät arviot koskevat ennustettuja osinkoja ja diskonttokorkoa. Sijoituksen käypä arvo on herkkä muutoksille näissä kahdessa keskeisessä arviossa. Ei kuitenkaan ole sellaista jokseenkin mahdollista muutosta jolla olisi merkittävä vaikutus konsernin varoihin tai omaan pääomaan.

Sijoituksiin sisältyy myös muut pitkäaikaiset sijoitukset, jotka ovat pienempiä omistuksia pörssinoteeraamattomissa yhtiöissä.

5.5 Talletukset ja lainasaamiset

Lainasaamisten käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea tasearvoista. Lyhytaikaiset talletukset erääntyvät vuoden sisällä ja koostuvat 972,0 (820,8) miljoonaa euroa korkomarkkinainstrumenteista ja 291,2 (649,3) miljoonaa euroa lyhytaikaisista pankkitalletuksista.

5.6 Vastuut

Pankit ja rahoituslaitokset ovat antaneet takauksia KONEen tytäryhtiöiden normaalin liiketoiminnan vastuiden vakuudeksi enintään 1 983,7 (1 802,9) miljoonan euron arvosta 31.12.2023.

Laadintaperiaatteet

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Osakkeisiin sisältyvät pitkäaikaiset strategiset sijoitukset ovat sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ilman noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla. Muut pitkäaikaiset sijoitukset sisältävät omistuksia pörssinoteeraamattomissa yhtiöissä.

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset luokitellaan sijoituksiksi, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Käypä arvo määritellään käyvän arvon hierarkiatason 3 mukaan käyttäen joko tuotto- tai markkinaperusteisia arvostusmalleja. Kun sijoituksiin kuuluva erä kirjataan pois taseesta, aiemmin arvonmuutos- ja suojausrahastoon kirjattu kertynyt voitto tai tappio siirretään kertyneisiin voittovaroihin eikä tuloslaskelmaan.

Talletukset ja lainasaamiset, Me	31.12.2023	31.12.2022
Pitkäaikaiset lainasaamiset	3,5	2,5
Lyhytaikaiset lainasaamiset	0,6	4,8
Lyhytaikaiset talletukset	1 263,2	1 470,1
Yhteensä	1 267,4	1 477,4

5.7 Työsuhde-etuudet

KONEella on eri maissa useita erilaisia etuusjärjestelyjä, joista osa on maksupohjaisia ja osa etuuspohjaisia. Suurin osa järjestelyistä on maksupohjaisia.

KONEen merkittävimmät rahastoidut etuuspohjaiset järjestelyt ovat Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. KONE rahastoi varoja etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin toteuttaakseen paikallisten säännösten vaatimukset. Rahastoituja varoja hallinnoivat konsernin ulkopuoliset rahastonhoitajat. Varat allokoidaan osakkeisiin ja kiinteäkorkoisiin sijoitusinstrumentteihin, jotta tuottoaste vastaisi tavoitetasoa valitulla riskirakenteella. Riippumattomat aktuaarit arvostavat vastuut. Vakuutusmatemaattisissa eläkevastuulaskelmissa käytettävät diskonttokorot määräytyvät markkinakorkokannan mukaan.

Iso-Britanniassa eläkejärjestely perustuu Iso-Britannian eläkevalvontaviranomaisen antamaan ohjeistukseen. Etuuspohjainen eläkejärjestely on ollut suljettu uusilta jäseniltä maaliskuusta 2002 lähtien ja sitä hallinnoidaan eläkesäätiön kautta (KONE Pension Trustees Ltd).

Yhdysvalloissa osa työntekijöistä kuuluu rahastoidun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn piiriin, jota hallinnoi KONE Inc:n eläkekomitea. Eläkejärjestelyn lisäksi KONE tarjoaa työsuhteen jälkeisen sairaus- ja henkivakuutusjärjestelyn. Kyseisiä, pääasiallisesti rahastoimattomia järjestelyjä käsitellään IFRS:ssä etuuspohjaisina järjestelyinä. Lisäksi Yhdysvalloissa KONE on osallisena usean työnantajan yhteisessä työntekijöiden etuusjärjestelyssä. Tässä maksupohjaisessa etuusjärjestelyssä KONE maksaa tehtyihin työtunteihin perustuvia maksuja. KONEen vastuu on rajoitettu näihin maksuihin.

KONEen merkittävimmät rahastoimattomat etuuspohjaiset järjestelyt ovat Saksassa, Italiassa (TFR, Trattamento di Fine Rapporto, työsuhteen päättymiseen liittyvät etuusjärjestelyt) ja Ruotsissa. Saksan ja Italian TFR järjestelyt on suljettu uusilta jäseniltä. Ruotsissa eläketurva on järjestetty sekä maksupohjaiseen että rahastoimattomaan etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn (ITP, Industrins och handelns tilläggspension) perustuen.

KONEella on maksupohjaisia eläkejärjestelyitä ja muita työsuhteen jälkeisiä etuusjärjestelyitä useimmissa maissa. Maksupohjaisissa järjestelyissä maksetut etuudet kirjataan

kuluksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet. KONEen ei tarvitse kirjata velkaa, koska KONEen vastuu rajoittuu maksuperusteisiin kuluihin.

Suomessa maksupohjainen eläkejärjestely perustuu Työntekijän eläkelakiin (TyEL), jonka mukaan eläke-etuudet perustuvat suoraan edunsaajan ansioihin. Järjestelyyn kuuluvia varoja hallinoivat eläkevakuutusyhtiöt.

Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat KONEen useille riskeille. Etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteiden arvostamisessa käytetyt diskonttokorot määritellään yrityslainojen tuottoja käyttäen. Yrityslainojen tuottojen aleneminen korottaa etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteen nykyarvoa. Jos etuuspohjaisten järjestelyjen varojen tuotto on heikompi kuin yrityslainojen tuotto, voi se johtaa järjestelyn rahoitusvajeeseen. Nämä mahdolliset vajeet voivat velvoittaa KONEen tekemään lisäsuorituksia etuusjärjestelyihin.

Jotkin KONEen etuuspohjaisista järjestelyistä ovat kytketty yleiseen inflaatioon ja palkkatason kehitykseen. Korkeampi inflaatio ja palkkataso johtaa korkeampaan etuuspohjaisen järjestelyn nykyarvoon.

Osa etuuspohjaisista järjestelyistä velvoittaa KONEen tarjoamaan elinaikaisia etuuksia edunsaajille. Elinaikaodotteen nouseminen nostaa näiden järjestelyjen velvoitteen nykyarvoa.

Laadintaperiaatteet

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on lukuisia työsuhde-etuus järjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä järjestelyt luokitellaan joko maksutai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Eläkejärjestelyt rahoitetaan yleensä työntekijöiden ja asianomaisten konserniyhtiöiden suorituksina eläkevakuutusyhtiöille tai -rahastoille. Eläkekulut ja -vastuut perustuvat paikallisten viranomaisten tai riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen laskelmiin. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan suoraan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekustannukset määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Tämän menetelmän mukaisesti eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan

palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen säännönmukaisesti tekemien laskelmien ja järjestelyistä johtuvien velvoitteiden sekä järjestelyihin kuuluvien varojen arvostusten perusteella. KONE esittää etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot henkilöstökuluissa ja nettokorot rahoituskuluissa.

kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden

Eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla. Vakuutusmatemaattisten etuuspohjaisten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy markkinakorkokannan mukaan.

Työkyvyttömyyseläkevastuu, jonka määrä riippuu työntekijän palvelusajasta, arvostetaan sillä perusteella, miten todennäköistä työkyvyttömyyseläkekorvauksen suorittaminen on sekä minkä pituiselta palvelusajalta korvausta maksetaan.

	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyvelat			Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuusvelat		Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo		Etuuspohjainen nettovelka
Me	31.12.2023	31.12.2022	31.12.2023	31.12.2022	31.12.2023	31.12.2022	31.12.2023	31.12.2022
Arvo kauden alussa	519,2	714,5	8,9	7,1	398,2	550,2	130,0	171,4
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	17,3	20,5	0,2	0,2	-	-	17,4	20,7
Korkokulu	23,3	14,3	0,4	0,2	-	-	23,6	14,5
Korkotuoto	-	-	-	-	18,7	11,6	-18,7	-11,6
Muut	-3,8	-1,5	-	-	-3,0	-2,9	-0,8	1,5
Tulosvaikutteisesti kirjattu kulu etuuspohjaisista järjestelyistä	36,8	33,4	0,5	0,4	15,7	8,7	21,6	25,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, poislukien nettokorkokuluun sisältyvä korkotuotto	-	-	-	-	5,0	-151,4	-5,0	151,4
Uudelleenarvostus	12,2	-184,0	-1,1	1,6	-	-	11,1	-182,4
Muut laajan tuloksen eriin kuuluvien voittojen/tappioiden uudelleenarvostukset yhteensä	12,2	-184,0	-1,1	1,6	5,0	-151,4	6,1	-31,1
Työnantajan suorittamat maksut	-	-	-	-	26,0	29,0	-26,0	-29,0
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta	2,0	1,9	0,2	0,2	2,2	2,2	-	-
Maksetut etuudet	-35,0	-46,7	-0,8	-0,8	-28,9	-39,1	-6,9	-8,4
Velvoitteiden täyttämiset	-0,3	-	-	-	-	-	-0,3	-
Liiketoimintojen yhdistämiset, myynnit ja muut tekijät	0,7	0,2	-	-	-	-	0,7	0,2
Muuntoerot	-0,7	0,0	-0,3	0,4	0,4	-1,4	-1,3	1,8
Muut erät	-33,2	-44,6	-0,9	-0,1	-0,2	-9,3	-33,9	-35,4
Arvo kauden lopussa	535,1	519,2	7,5	8,9	418,7	398,2	123,9	130,0
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	86,1	84,2	7,5	8,9	-	-	93,6	93,2
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	449,0	435,0	-	-	-	-	449,0	435,0
Varojen käypä arvo	-	-	-	-	418,7	398,2	-418,7	-398,2
Yhteensä	535,1	519,2	7,5	8,9	418,7	398,2	123,9	130,0

Ennakoidut maksut etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin vuonna 2024 ovat 25,9 miljoonaa euroa.

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli EUR 23,7 (-139,8) miljoonaa euroa.

Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen jakautuminen, Me	31.12.2023	31.12.2022
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo markkinahinnalla	388,6	369,3
Muut	30,1	28,9
Yhteensä	418,7	398,2

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut, Me	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	323,5	313,0
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	21,1	24,7
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,5	0,4
Yhteensä	345,0	338,1

Etuuspohjaiset järjestelyt: Käytetyt		31.12.2023		31.12.2022
vakuutusmatemaattiset olettamukset	Eurooppa	Yhdysvallat	Eurooppa	Yhdysvallat
Diskonttokorko (%)	3,20	4,85	4,33	5,03
Tuleva palkankorotusolettamus (%)	2,4	4,0	2,6	4,0
Eläkkeiden korotusolettamus (%)	0,6	-	1,4	0,0

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys	Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen
vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksille	31.12.2023	31.12.2022
Diskonttokorko, +0,25 %-yksikköä	-2,5 %	-2,5 %
Diskonttokorko, -0,25 %-yksikköä	2,7 %	2,7 %
Eläkkeiden korotusolettamus, +0,25 %-yksikköä	1,0 %	1,2 %
Eläkkeiden korotusolettamus, -0,25 %-yksikköä	-1,0 %	-1,2 %

Herkkyydet on laskettu muuttamalla yhtä muuttujaa kerrallaan muiden pysyessä vakiona.

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat palkitsemiseen ja KONEen lähipiiriin liittyvät liitetiedot:

6.1 Johdon henkilöstöetuudet 6.2 Osakeperusteiset maksut 6.3 Lähipiiriliiketoimet

6.1 Johdon henkilöstöetuudet

Toimitusjohtaja Henrik Ehrnroothin palkka muodostuu peruspalkasta, etuuksista ja hallituksen päättämästä konsernin avaintavoitteisiin perustuvasta vuositulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä on 150 prosenttia vuosipalkasta. Henrik Ehrnroothin peruspalkka ja etuudet vuonna 2023 oli 762 741 euroa. Hänelle maksettiin myös 465 675 euroa vuositulospalkkiota, joka ansaittiin vuonna 2022. Vuosipalkkio perustui konsernin taloudelliseen tulokseen ja strategisiin tavoitteisiin sekä henkilökohtaiseen suoritukseen. Lisäksi Henrik Ehrnrooth on mukana konsernin ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä (LTI). Lisätietoa toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä on kohdassa 6.2 Osakeperusteiset maksut. Henrik Ehrnroothin eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Lakisääteinen eläkemeno oli 200 109 euroa vuonna 2023. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole ollut erillistä sopimusta. Hänen johtajasopimuksensa sisältää irtisanomistilanteessa oikeuden enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan. Henrik Ehrnrooth päätti jättää tehtävänsä KONEen toimitusjohtajana 31.12.2023. Erillinen irtautumissopimus korvaa sopimuksen mukaiset irtisanomistilanteen korvaukset.

Johtokunnan jäsenten (pl. toimitusjohtaja) palkka muodostuu peruspalkasta, etuuksista sekä vuositulospalkkiosta, joka perustuu konsernin taloudelliseen tulokseen ja strategisiin tavoitteisiin sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion suuruudesta päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ja tulospalkkio voi olla enintään 75 prosenttia vuosipalkasta. Johtokunnan jäsenet ovat mukana ylimmän johdon pitkän aikavälin osakeperusteisessa kannustinjärjestelmässä. Lisätietoa johtokunnan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä on taulukossa ja kohdassa 6.2 Osakeperusteiset maksut. Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään 15 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlinillä on erillinen työsopimus päätoimisen varapuheenjohtajan tehtävästä. Hänen työsuhteeseen perustuva palkkansa muodostuu peruspalkasta, etuuksista ja hallituksen päättämästä konsernin tilikauden tulokseen perustuvasta vuositulospalkkiosta. Vuositulospalkkion enimmäismäärä voi

Hallitukselle maksetut palkat ja palkkiot, 1 000 e ¹⁾ ²⁾	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Herlin Antti, hallituksen puheenjohtaja	230,0	240,0
Herlin Jussi, hallituksen varapuheenjohtaja ³⁾	126,5	125,6
Alahuhta Matti	130,0	130,0
Duinhoven Susan	130,0	120,0
Herlin Iiris	110,0	110,0
Kant Ravi	120,0	130,0
Mikkilineni Krishna	110,0	110,0
Xin-Zhe Li Jennifer ⁴⁾	-	120,0
Fredriksson Marika ⁵⁾	120,0	-
Manubens Marcela ⁵⁾	110,0	-
Total	1 186,5	1 085,6

¹⁾ Osakeomistukset on esitetty taulukossa sivulla 129.

²⁾ Sisältävät myös yhtiökokouksen 28.2.2023 päättämät hallituksen vuosipalkkiot KONE Oyj:n osakkeina.

³⁾ Työsuhteeseen perustuva palkitseminen. Jussi Herlinin peruspalkka vuonna 2023 oli 126 457 euroa. Tulospalkkiota ei ole maksettu vuonna 2023, koska konsernin taloudelliseen tulokseen sidotut vuoden 2022 suorituskriteerit eivät täyttyneet.

⁴⁾ Hallituksen jäsen 28.2.2023 asti

5) Hallituksen jäsen 28.2.2023 alkaen

olla enintään 100 prosenttia vuotuisesta peruspalkasta. Jussi Herlinin peruspalkka vuonna 2023 oli 126 457 euroa. Tulospalkkiota ei ole maksettu vuonna 2023, koska konsernin taloudelliseen tulokseen sidotut vuoden 2022 suorituskriteerit eivät täyttyneet. Hallituksen päätoimisen varapuheenjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Lakisääteinen eläkemeno oli 20 600 euroa vuonna 2023. Varhaiseläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.

KONE Oyj:n hallituksen jäsenen Matti Alahuhdan (toimitusjohtaja 31.3.2014 saakka) eläkevastuuvelan määrä taseessa 31.12.2023 on 4,6 miljoonaa euroa. KONEen hänelle maksama eläke vuonna 2023 oli 295 651 euroa.

Toimitusjohtajan ja johtokunnan palkitseminen

	1.1.–31.12.2023		1.1.–31.12.2022
e, tuhatta	Toimitusjohtaja ¹⁾	Johtokunta ¹⁾	Toimitusjohtaja	Johtokunta
Peruspalkka ja etuudet	762,7	6 382,8	763,9	5 106,3
Vuositulospalkkio ²⁾ Pitkän aikavälin suoriteperusteinen kannustinjärjestelmä ³⁾	465,7 -	1 987,8 2 076,2	835,4 -	2 248,8 36,0
Yhteensä	1 228,4	10 446,7	1 599,3	7 391,2

Toimitusjohtajan ja johtokunnan pitkän aikavälin suoriteperusteinen kannustinjärjestelmä 31.12.2023

Suorite perusteinen kannustin järjestelmä	Ansaintajakso	Osakkeiden vapautuminen ohjelman ehtojen mukaan	Ansaintakriteerit	Toimitusjohtaja - ansaittavissa olevien osakkeiden yläraja (lukumäärä) ⁴⁾	Johtokunta - ansaittavissa olevien osakkeiden yläraja (lukumäärä) ⁴⁾ ⁵⁾
LTI 2021 ⁶⁾	Tammikuu 2021 - Joulukuu 2023	Tammikuu 2024	Oikaistu liikevoittomarginaaali % ja liikevaihdon kasvu	53 541	235 578
LTI 2022 ⁷⁾	Tammikuu 2022 - Joulukuu 2024	Tammikuu 2025	Vastuullisuus Oikaistu liikevoittomarginaaali % ja liikevaihdon kasvu Vastuullisuus	58 243	250 445
LTI 2023 ⁸⁾	Tammikuu 2023 - Joulukuu 2025	Tammikuu 2026	Oikaistu liikevoittomarginaaali % ja liikevaihdon kasvu Vastuullisuus	74 642	296 081

1) Osakeomistukset on esitetty taulukossa sivulla 129.

2) Vuositulospalkkio, joka ansaittiin vuonna 2022 (2021) maksettiin vuonna 2023 (2022).

3) Toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth ei ole saanut osakepalkkioita vuosina 2022 ja 2023 johtuen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän rakenteen muutoksesta, jossa ansaintajakso muuttui kolmen vuoden liukuvaksi ansaintajaksoksi vuonna 2021. Henrik Ehrnroothin irtautumissopimuksen perusteella vuosien 2021, 2022 ja 2023 ohjelmien mukaiset palkkiot maksetaan hänelle tammikuussa 2024 erillisen hallituksen päätöksen perusteella. Hallitus on lisäksi myöntänyt Henrik Ehrnroothille enintään 50 000 KONEen B-sarjan osakkeen lisäkannustimen, joka maksetaan vuoden 2024 loppuun mennessä erityisten tulosmittareiden saavuttamisen perusteella. Vuosien 2022 ja 2023 osakeohjelmien mukaisten palkkioiden ennenaikainen maksu yhdessä lisäkannustimen kanssa korvaavat sopimukseen perustuvan irtisanomisajan palkan ja erokorvauksen.

4) Ansaittavissa oleva KONEen B-sarjan osakkeiden kokonaismäärä (brutto, ennen verojen vähentämistä).

5) KONE Oyj on luovuttanut yhteensä 18 485 hallussaan olevaa omaa KONEen B-sarjan osaketta konsernin osakepalkkiojärjestelmien piirissä oleville kahdelle johtokunnan jäsenelle.

6) Lopullinen vuoden 2021 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukainen osakepalkkio vahvistetaan 1/2024 perustuen vuosien 2021-2023 kokonaissuoritukseen.

7) Lopullinen vuoden 2022 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukainen osakepalkkio vahvistetaan 1/2025 perustuen vuosien 2022-2024 kokonaissuoritukseen.

⁸) Lopullinen vuoden 2023 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukainen osakepalkkio vahvistetaan 1/2026 perustuen vuosien 2023-2025 kokonaissuoritukseen.

6.2 Osakeperusteiset maksut

Osakeperusteiset pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

KONEella on käytössä kaksi erillistä osakeperusteista kannustinjärjestelmää; suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä ja rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä.

Pitkän aikavälin suoriteperusteisessa

kannustinjärjestelmässä korostetaan kannattavaa kasvua ja vastuullisuutta. Se koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joilla kullakin on kolmen vuoden liukuva ansaintajakso. Osakepalkkiot vapautuvat ja ne toimitetaan yhtenä eränä perustuen ansaintajakson aikaiseen suoritukseen. Osakepalkkioita ei ole toimitettu vuosina 2022 ja 2023 uuden vuonna 2021 käynnistyneen suoritusperusteisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän rakenteen mukaisesti, poislukien vuonna 2023 kahdelle avainhenkilölle luovutetut 18 485 KONE B-sarjan osakkeet, osana vuosien 2021 ja 2022 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää. Jos osallistujan työsuhde KONE-konserniin päättyy ennen ansaintajakson päättymistä, osallistuja menettää pääsääntöisesti osakepalkkion ilman korvausta.

Hallitus päättää vuosittain kannustinjärjestelmän kohderyhmän ja tavoitteet sekä mahdolliset palkkiot. Osana ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää on asetettu pitkän aikavälin tavoite omistukselle. Omistustavoite johtokunnan jäsenille on, että jäsenet omistaisivat KONEen osakkeita vähintään viiden vuoden peruspalkkaa vastaavan määrän. Muille ylimmän johdon edustajille omistustavoite on vähintään kahden vuoden peruspalkkaa vastaava määrä.

Vuoden 2023 pitkän aikavälin suoriteperusteisen kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 570 ylimmän johdon jäsentä, mukaan lukien toimitusjohtaja, johtoryhmä ja valitut KONE-konsernin avainhenkilöt. Vuosien 2021, 2022 ja 2023 pitkän aikavälin suoriteperusteiseen kannustinjärjestelmään sovellettavat tuloskriteerit perustuvat liikevaihdon kasvuun, oikaistuun liikevoittomarginaaliin (yhteensä 80%) ja vastuullisuusmittareihin (20%). Vastuullisuusmittari on yhdistelmä hiilijalanjäljen pienentämiseen, monimuotoisuuteen (Diversity and Inclusion) sekä turvallisuuteen liittyviä tavoitteita.

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä toimii täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään

Laadintaperiaatteet

Osakeperusteiset maksut

KONEella on käytössä osakeperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä konsernin ylimmälle johdolle ja muille avainhenkilöille. Osakepalkkiojärjestelmä sisältää B-sarjan osakkeina maksettavan ja/tai rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman ehdot täyttyvät. Luovutettavien osakkeiden lukumäärästä on tarvittaessa vähennetty verot ja veron luonteiset maksujen osuus ennen osakkeiden luovuttamista osallistujille. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät, jotka on käynnistetty vuonna 2020 tai aikaisemmin, on maksettu sekä rahana että osakkeina. Nykyisen tilikauden aikana käynnistetyt osakeperusteiset kannustinjärjestelmät luokitellaan omana pääomana maksettaviksi. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen arvo myöntämishetkellä ja se kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana.

Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus. Eimarkkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon arviossa jaettavien osakkeiden määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Rahana maksettava etuus on määritelty siten, että se kattaa järjestelystä aiheutuvat verot ja veronluonteistet maksut. Se kirjataan velaksi myöntämishetkellä ja jokaisena tilinpäätöshetkenä arvioitujen osakkeina maksettavien etuuksien perusteella ja jaksotetaan kertyneen työajan mukaan. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan arvion muutoshetkellä.

Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus, Me	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Osakkeina maksettavat	34,3	18,8
Rahana maksettavat	-	3,8

ylimmän johdon ja muiden avaintyöntekijöiden (pois lukien toimitusjohtaja) sitouttamiseen ja rekrytointiin. Rajoitetussa osakepalkkiojärjestelmässä ei ole suoritusehtoa. Järjestelmän sitouttamisaika on enintään kolme vuotta, jonka jälkeen yksittäisen ohjelman puitteissa mahdolliset luvatut osakepalkkiot maksetaan KONEen B-sarjan osakkeina osallistujille edellyttäen, että heidän työsuhteensa tai palvelussuhteensa KONE-konserniin on voimassa.

Vuoden 2023 pitkän aikavälin suoriteperusteisen kannustinjärjestelmän perusteella tullaan vuoden 2026 ensimmäisellä vuosineljänneksellä luovuttamaan enintään 1 025 056 B-sarjan osaketta (vähennettynä osakkeiden määrällä, joka vastaa luovutettujen osakkeiden vastaanottamisesta aiheutuvia veroja ja vastaavia maksuja) perustuen ansaintajakson 2023–2025 kokonaissuoritukseen.

Osana rajoitettua osakepalkkiojärjestelmää vuoden 2023 aikana myönnettävien osakkeiden enimmäismäärä

toimitettavaksi vuodelle 2024 on 1 500 KONEen B-sarjan osaketta (bruttona ennen verojen vähentämistä), 31 000 KONEen B-sarjan osaketta (brutto ennen verojen vähentämistä) vuodelle 2025, 42 000 KONEen B-sarjan osaketta (brutto ennen verojen vähentämistä) vuodelle 2026 ja 88 929 KONEen B-sarjan osaketta (brutto ennen verojen vähentämistä) vuodelle 2027.

Osana aikaisempaa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää luovutettiin KONEen avainhenkilöille tammikuussa 2023 yhteensä 121 084 KONEen B-sarjan osaketta tilikauden 2020 tavoitteiden toteutumisen perusteella.

6.3 Lähipiiriliiketoimet

KONEen lähipiiriin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi hallitus, toimitusjohtaja ja johtokunta, mukaan lukien yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Corporate Controlling toiminto arvioi ja seuraa yhtiön ja sen lähipiirin välisiä liiketapahtumia varmistaakseen, että mahdolliset eturistiriidat otetaan asianmukaisesti huomioon KONEen päätöksentekoprosessissa.

Johdon palkitsemista lukuun ottamatta KONEella ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia sen hallituksen, toimitusjohtajan tai johtoryhmän kanssa, mukaan lukien yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Lisätietoja johdon palkitsemisesta on esitetty liitetiedossa 6.1 ja tiedot hallituksen, toimitusjohtajan ja johtokunnan osakeomistuksesta on esitetty sivulla 129. KONEen tytäryhtiöt on esitetty sivuilla 114-116.

Emoyhtiön tuloslaskelma

e	Liitetieto	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Liikevaihto	1	709 021 837,20	593 741 411,36
Liiketoiminnan muut tuotot	2	36 889 574,39	26 965 034,76
Materiaalit ja palvelut		-488 951,11	-1 093 910,93
Henkilöstökulut	3	-134 907 238,89	-143 337 927,51
Poistot ja arvonalentumiset	4	-14 846 087,30	-14 532 852,67
Liiketoiminnan muut kulut		-395 792 547,08	-367 618 687,27
Liikevoitto		199 876 587,21	94 123 067,74
Rahoitustuotot ja -kulut	6	1 843 565 052,71	1 614 683 110,85
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		2 043 441 639,92	1 708 806 178,59
Tilinpäätössiirrot	7	264 380,90	2 569 592,64
Tuloverot		-35 573 529,68	-24 043 190,36
Laskennalliset verot		-11 869 192,31	19 620 138,38
Tilikauden voitto		1 996 263 298,83	1 706 952 719,25

Emoyhtiön tase

	Liite
Vastaavaa, e	tieto	31.12.2023	31.12.2022
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8	33 370 511,66	17 741 097,62
Aineelliset hyödykkeet	9	40 972 570,21	39 297 950,85
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	10	3 749 867 304,70	2 049 869 305,70
Muut sijoitukset	11	2 001 818,47	2 002 366,43
		3 751 869 123,17	2 051 871 672,13
Pysyvät vastaavat yhteensä		3 826 212 205,04	2 108 910 720,60
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	12
Lainasaamiset		208 208 242,27	309 099 768,53
		208 208 242,27	309 099 768,53
Lyhytaikaiset saamiset	13
Myyntisaamiset		36 217 979,44	82 812 950,27
Lainasaamiset		502 522 143,43	1 026 181 242,70
Laskennallinen verosaaminen		7 767 344,20	19 636 536,51
Muut saamiset		4 506 623,92	6 908 396,93
Siirtosaamiset		209 037 676,32	173 782 768,28
		760 051 767,31	1 309 321 894,69
Rahoitusarvopaperit		970 155 522,23	1 113 727 135,66
Rahavarat		113 183 568,81	116 926 521,92
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		2 051 599 100,62	2 849 075 320,80
Vastaavaa yhteensä		5 877 811 305,66	4 957 986 041,40

	Liite
Vastattavaa, e	tieto	31.12.2023	31.12.2022
Oma pääoma
Osakepääoma		66 174 482,53	66 174 482,53
Ylikurssirahasto		100 328 064,58	100 328 064,58
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		220 089 095,16	219 679 615,94
Edellisten tilikausien voitto		802 025 209,03	-
Tilikauden voitto		1 996 263 298,83	1 706 952 719,25
Oma pääoma yhteensä	14	3 184 880 150,13	2 093 134 882,30
Poistoero		8 168 062,66	8 432 443,56
Tilinpäätössiirtojen kertymä		8 168 062,66	8 432 443,56
Pakolliset varaukset		2 374 945,72	3 071 522,75
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	15
Lainat		244 116 651,99	299 390 065,18
		244 116 651,99	299 390 065,18
Lyhytaikainen vieras pääoma	16
Ostovelat		97 317 018,02	86 155 463,23
Lainat		2 197 980 076,36	2 244 490 091,12
Muut velat		3 671 303,56	7 653 093,31
Siirtovelat		139 303 097,22	215 658 479,95
		2 438 271 495,16	2 553 957 127,61
Vieras pääoma yhteensä		2 682 388 147,15	2 853 347 192,79
Vastattavaa yhteensä		5 877 811 305,66	4 957 986 041,40

Emoyhtiön rahoituslaskelma

e	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022	Tilikauden voiton täsmäytys liiketoiminnan rahavirtaan, e	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Myyntitulot	691 025 848,66	660 646 667,42	Tilikauden voitto	1 996 263 298,83	1 706 952 719,25
Liiketoiminnan muut tuotot	36 889 574,39	26 965 034,76	Poistot	14 846 087,30	14 532 852,67
Ostot, palkat ja muut menot	-568 075 393,54	-461 773 746,53	Muut oikaisut	-4 368 680,74	3 201 068,28
Rahoitustulot ja -menot	1 822 386 551,96	1 657 079 116,06
Maksetut verot	-28 405 593,63	-4 944 806,24	Tulos ennen käyttöpääomaerien muutosta	2 006 740 705,39	1 724 686 640,20
Muut rahoituserät	11 186 054,53	12 208 165,03
			Saamisten muutos	24 113 028,11	132 071 008,77
Liiketoiminnan rahavirta	1 965 007 042,37	1 890 180 430,50	Velkojen muutos	-65 846 691,13	33 422 781,53
Käyttöomaisuushankinnat	-32 141 448,70	-16 490 271,01	Liiketoiminnan rahavirta	1 965 007 042,37	1 890 180 430,50
Käyttöomaisuusmyynnit	-	270 000,00
Sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin	-1 200 000 000,00	-3 000,00
Tytäryhtiöosakkeiden myynnit ja vähennykset	-	655 696,91
Investointien rahavirta	-1 232 141 448,70	-15 567 574,10
Omien osakkeiden hankinta	-	-50 029 847,58
Lyhytaikaisten velkojen nettomuutos	-46 510 014,76	-886 305 024,17
Pitkäaikaisten velkojen nettomuutos	-55 273 413,19	-207 668 793,22
Voitonjako	-904 927 510,22	-1 087 777 863,24
Saadut konserniavustukset	1 500 000,00	31 500 000,00
Muut rahoitustoiminnan erät	268 602 391,39	260 142 090,78
Rahoituksen rahavirta	-736 608 546,78	-1 940 139 437,43
Rahavarojen muutos	-3 742 953,11	-65 526 581,03
Rahavarat 1.1.	116 926 521,92	182 453 102,95
Rahavarat 31.12.	113 183 568,81	116 926 521,92
Rahavarojen muutos	-3 742 953,11	-65 526 581,03

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Laadintaperiaatteet

KONE Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.– 31.12.2023.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat ja tase-erien arvostus

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun perin tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.

Ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten ja muiden tase-erien arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja kuluihin.

Lainasaamiset ja sijoitukset

Lainasaamiset kirjataan alunperin nimellisarvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Johto arvio, että lainasaamisten käyvät arvot eivät tilinpäätöshetkellä eroa olennaisesti niiden kirjanpitoarvoista.

Sijoitukset yritystodistuksiin, lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin, korkorahastoihin tai muihin vastaaviin rahamarkkinainstrumentteihin kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää paitsi korkorahastot, jotka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin.

Johdannaisinstrumentit

Johdannaisinstrumentteja käytetään valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi. Johdannaissopimukset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon ja sen jälkeen käypään arvoon noudattaen kirjanpitolain 5:2a §:ää. Valuuttatermiinien käypä arvo arvioidaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat kyseisten valuuttojen arvostushetken mukaisilla markkinakorkokäyrillä ja laskemalla sopimuspäivälle ja tasepäivälle diskontattujen arvojen euromääräinen erotus. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä Garman & Kohlhagen arvonmääritysmenetelmällä. Johdannaisinstrumenttien käyvät arvot on ilmoitettu liitteessä 18.

Ulkomaanrahanmääräisten lainasaamisten, talletusten, sijoitusten ja rahoitusvelkojen valuuttakurssimuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja kuluihin.

Tuloutusperiaate

Saadut korvaukset aineettoman omaisuuden käyttöön liittyen tuloutetaan suoriteperusteisesti tehtyjen sopimusten perusteella. Palvelun myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai työ on tehty.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tyypillisesti kuluksi toteutumishetkellä, koska niihin liittyvät tulevaisuuden taloudelliset hyödyt ovat todennettavissa vasta sen jälkeen, kun uusi tuote tai olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden kehityshankkeet on onnistuneesti tuotu markkinoille. Vuonna 2023 kahteen kehityshankkeeseen liittyvät kulut on aktivoitu.

Eläkkeet

Emoyhtiön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Suoritukset eläketurvaan liittyen kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut jaksotetaan tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle. Vuokrasopimusten jäljellä olevat vuokravastuut on esitetty liitteessä 17.

Verot

Verokulu sisältää tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista vahvistetun verokannan mukaisesti.

Varovaisuuden periaatteen mukaisesti jaksotuseroista johtuva laskennallinen verovelka otetaan huomioon kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen todennäköisesti toteutuvan verohyödyn suuruisena.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen erotuksena. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:

Rakennukset	5–40 vuotta
Koneet ja kalusto	4–10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	4–10 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä. Kaikki emoyhtiön pakolliset varaukset ovat takuuvarauksia.

Rahoitusriskien hallinta

KONE Oyj:n liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja luottoriskejä. Näitä riskejä hallinnoidaan noudattaen KONEen rahoituspolitiikkaa. Emoyhtiön rahoitusriskit eivät olennaisesti eroa konsernin rahoitusriskeistä, katso konsernitilinpäätöksen luvut 2.4 ja 5.3.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä. Käytetyt tililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Osakeperusteiset maksut

KONEen osakeperusteiset kannustinjärjestelmät koostuvat suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä ja rajoitetusta osakepalkkiojärjestelmästä. Suoriteperusteiseen osakepalkkiojärjestelmään kuuluu toimitusjohtaja, ylimmän johdon ja johtoryhmän jäsenet sekä muita KONE-konsernin avainhenkilöitä. Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä toimii täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään ylimmän johdon ja muiden avainhenkilöiden (pois lukien toimitusjohtaja) sitouttamiseen ja rekrytointiin. Osakepalkkiojärjestelyjen ehtojen mukaan palkkio maksetaan

KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina, tai osittain B-sarjan osakkeina ja rahana, jos ohjelman ehdot täyttyvät. Osakkeiden lukumäärä, jonka osakeperusteisiin etuuksiin oikeutetut osallistujat ansaitsevat, on määritetty bruttoperusteisesti. Luovutettavavien osakkeiden lukumäärästä on tarvittaessa vähennetty verot ja veron luonteiset maksujen osuus ennen osakkeiden luovuttamista osallistujille. Osakepalkkiojärjestelyjen puitteissa luovutetut osakkeet on hankittu julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankinta kirjataan omien osakkeiden lisäykseksi, pienentämään omaa pääomaa, ja luovutus omien osakkeiden ja voittovarojen vähennykseksi.

Rahana maksettava etuus on määritelty siten, että se kattaa järjestelystä aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Kulut, jotka liittyvät rahana maksettaviin osakeperusteisiin etuuksiin, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.

Tuloslaskelman liitetiedot

1. Liikevaihto

Myynti 709 021,8 (593 741,4) tuhatta on pääosin myyntiä konserniyhtiöille, koostuen pääosin korvauksista aineettomien oikeuksien käytöstä.

2. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 e	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Saadut avustukset	5 393,3	6 271,8
Energian edelleenveloitus	1 298,3	1 281,8
Palveluveloitukset	808,6	840,8
Muut	29 389,4	18 570,6
Yhteensä	36 889,6	26 965,0

3. Henkilöstökulut

1 000 e	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Palkat ja palkkiot	111 299,2	118 711,9
Eläkekulut	20 338,6	21 169,8
Muut henkilösivukulut	3 269,4	3 456,2
Yhteensä	134 907,2	143 337,9

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle on tilikauden 2023 aikana maksettu palkkaa ja palkkioita yhteensä 2 414,9 (2 697,1) tuhatta euroa. Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 1 239 (1 279) toimihenkilöä.

4. Poistot

1 000 e	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Aineettomat oikeudet	344,8	292,4
Muut pitkävaikutteiset menot	6 583,7	5 965,8
Rakennukset	1 374,6	1 357,7
Koneet ja kalusto	6 543,1	6 916,9
Yhteensä	14 846,1	14 532,9

5. Tilintarkastajien palkkiot

1 000 e	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Tilintarkastus	953,6	833,4
Veroneuvonta	49,4	-
Muut palvelut	390,8	58,7
Yhteensä	1 393,8	892,1

6. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 e	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Osinkotuotot konserniyhtiöiltä	1 852 180,9	1 672 908,6
Muut osinkotuotot	1,1	0,9
Korkotuotot konserniyhtiöiltä	46 414,3	11 759,6
Korkotuotot muilta	27 414,0	29 475,3
Korkokulut konserniyhtiöille	-99 661,5	-53 789,9
Korkokulut muille	-1 533,7	-5 518,8
Muut rahoitustuotot ja -kulut	18 749,9	-40 152,6
Yhteensä	1 843 565,1	1 614 683,1

7. Tilinpäätössiirrot

1 000 e	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Poistoeron muutos	264,4	1 069,6
Saadut konserniavustukset	-	1 500,0
Yhteensä	264,4	2 569,6

Taseen liitetiedot

8. Aineettomat hyödykkeet

		Muut pitkävaikutteiset
1.1.–31.12.2023, 1 000e	Aineettomat oikeudet	menot	Maksetut ennakot	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	5 468,1	120 118,9	1 747,1	127 334,1
Kertyneet poistot ja arvonalennukset kauden alussa	-4 691,1	-104 689,8	-212,1	-109 593,0
Tasearvo kauden alussa	777,0	15 429,2	1 534,9	17 741,1
Tasearvo kauden alussa	777,0	15 429,2	1 534,9	17 741,1
Lisäykset	549,7	8 123,9	13 884,2	22 557,9
Vähennykset	-	-	-	-
Uudelleenluokittelut	-	1 052,3	-1 052,3	-
Poistot	-344,8	-6 583,7	-	-6 928,5
Tasearvo kauden lopussa	981,9	18 021,7	14 366,9	33 370,5
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	6 017,8	129 017,6	14 579,1	149 614,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-5 035,9	-110 995,9	-212,1	-116 243,9
Tasearvo kauden lopussa	981,9	18 021,7	14 366,9	33 370,5

		Muut pitkävaikutteiset
1.1.–31.12.2022, 1 000e	Aineettomat oikeudet	menot	Maksetut ennakot	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	5 216,9	126 282,0	-	131 498,9
Kertyneet poistot ja arvonalennukset kauden alussa	-4 398,7	-110 983,7	-	-115 382,4
Tasearvo kauden alussa	818,2	15 298,4	-	16 116,5
Tasearvo kauden alussa	818,2	15 298,4	-	16 116,5
Lisäykset	251,2	6 106,1	1 747,1	8 104,4
Vähennykset	-	-9,5	-212,1	-221,6
Uudelleenluokittelut	-	-	-	-
Poistot	-292,4	-5 965,8	-	-6 258,2
Tasearvo kauden lopussa	777,0	15 429,2	1 534,9	17 741,1
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	5 468,1	120 118,9	1 747,1	127 334,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-4 691,1	-104 689,8	-212,1	-109 593,0
Tasearvo kauden lopussa	777,0	15 429,2	1 534,9	17 741,1

9. Aineelliset hyödykkeet

1.1.–31.12.2023, 1 000e	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	182,3	31 741,1	60 853,4	3 636,1	96 412,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa	-	-13 715,8	-42 741,7	-656,4	-57 113,9
Tasearvo kauden alussa	182,3	18 025,3	18 111,7	2 979,7	39 299,0
Tasearvo kauden alussa	182,3	18 025,3	18 111,7	2 979,7	39 299,0
Lisäykset	-	868,8	3 369,0	5 370,5	9 608,3
Vähennykset	-	-	-16,0	-16,9	-32,9
Uudelleenluokittelut	-	54,4	1 203,6	-1 258,0	-
Poistot	-	-1 374,6	-6 526,2	-	-7 900,8
Tasearvo kauden lopussa	182,3	17 574,0	16 142,0	7 075,3	40 973,6
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	182,3	32 664,3	64 687,4	7 731,7	105 265,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-	-15 090,3	-48 545,3	-656,4	-64 292,0
Tasearvo kauden lopussa	182,3	17 574,0	16 142,0	7 075,3	40 973,6

1.1.–31.12.2022, 1 000e	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa	182,3	31 472,5	57 689,5	237,9	89 582,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa	-	-12 358,1	-37 045,4	-	-49 403,5
Tasearvo kauden alussa	182,3	19 114,3	20 644,1	237,9	40 178,7
Tasearvo kauden alussa	182,3	19 114,3	20 644,1	237,9	40 178,7
Lisäykset	-	85,5	4 722,1	3 581,4	8 388,9
Vähennykset	-	-	-338,7	-656,4	-995,0
Uudelleenluokittelut	-	183,2	-	-183,2	-
Poistot	-	-1 357,7	-6 915,8	-	-8 273,5
Tasearvo kauden lopussa	182,3	18 025,3	18 111,7	2 979,7	39 299,0
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa	182,3	31 741,1	60 853,4	3 636,1	96 412,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-	-13 715,8	-42 741,7	-656,4	-57 113,9
Tasearvo kauden lopussa	182,3	18 025,3	18 111,7	2 979,7	39 299,0

10. Osuudet saman konsernin yrityksissä

Tasearvo 1.1. Lisäykset	2 049 869,3 1 700 000,0	2 050 333,5 2,0
Vähennykset	-2,0	-466,2
Tasearvo 31.12.	3 749 867,3	2 049 869,3

11. Muut sijoitukset

1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Tasearvo 1.1.	2 002,4	2 460,8
Lisäykset	-	1,0
Vähennykset	-0,5	-459,5
Tasearvo 31.12.	2 001,8	2 002,4

12. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä	206 014,3	307 009,4
Lainasaamiset ulkopuolisilta	2 193,9	2 090,3
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	208 208,2	309 099,8

13. Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset konserniyhtiöiltä, 1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Myyntisaamiset	31 197,4	81 366,4
Lainasaamiset	502 522,1	1 026 181,2
Siirtosaamiset	145 629,9	91 257,5
Yhteensä	679 349,4	1 198 805,1

Saamiset ulkopuolisilta, 1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Myyntisaamiset	5 020,6	1 446,6
Muut saamiset	4 506,6	6 908,4
Siirtosaamiset	63 407,8	82 525,3
Yhteensä	72 935,0	90 880,3
Laskennallinen verosaaminen	7 767,3	19 636,5
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	760 051,8	1 309 321,9

Siirtosaamiset , 1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Johdannaisvarat	24 423,8	31 468,8
Verojaksotukset	15 903,8	23 038,8
Laskuttamattomat saamiset	129 468,5	79 630,6
Konserniavustus	-	1 500,0
Muut	39 241,6	38 144,6
Yhteensä	209 037,7	173 782,8

14. Oma pääoma ja sen muutokset

1 000 e	Osake-pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Tilikauden voitto	Yhteensä
Tasearvo 1.1.2023	66 174,5	100 328,1	219 679,6	-210 983,3	1 917 936,0		2 093 134,9
Voitonjako					-904 927,5		-904 927,5
Omien osakkeiden hankinta							-
Osakepalkitseminen			409,5				409,5
Tilikauden voitto						1 996 263,3	1 996 263,3
Tasearvo 31.12.2023	66 174,5	100 328,1	220 089,1	-210 983,3	1 013 008,5	1 996 263,3	3 184 880,2

Vapaa oma pääoma sisältää sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston, kertyneet voittovarat omilla osakkeilla vähennettynä sekä tilikauden voiton. Tilikauden päättyessä vapaa oma pääoma oli 3 018 377 603,02 (1 926 632 335,19) euroa. Jakokelpoiset varat, joista on vähennetty aktivoidut kehityskulut, ovat 3 006 869 325,51 euroa.

1 000 e	Osake-pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Tilikauden voitto	Yhteensä
Tasearvo 1.1.2022	66 174,5	100 328,1	244 987,6	-198 574,5	1 310 729,1		1 523 644,8
Voitonjako					-1 087 777,9		-1 087 777,9
Omien osakkeiden hankinta			-25 653,1	-24 376,8			-50 029,8
Osakepalkitseminen			345,1	11 968,0	-11 968,0		345,1
Tilikauden voitto						1 706 952,7	1 706 952,7
Tasearvo 31.12.2022	66 174,5	100 328,1	219 679,6	-210 983,3	210 983,3	1 706 952,7	2 093 134,9

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

31.12.2023	31.12.2022
44 116,7	99 390,1
44 116,7	99 390,1
31.12.2023	31.12.2022

Velat, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa	200 000,0	200 000,0
Yhteensä	200 000,0	200 000,0
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	244 116,7	299 390,1

16. Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat konserniyhtiöille, 1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Ostovelat	31 662,5	30 097,2
Lainat	2 197 980,1	2 244 490,1
Siirtovelat	50 604,7	123 306,5
Yhteensä	2 280 247,3	2 397 893,8

Velat ulkopuolisille, 1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Ostovelat	65 654,6	56 058,2
Muut velat	3 671,3	7 653,1
Siirtovelat	88 698,3	92 352,0
Yhteensä	158 024,2	156 063,3
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	2 438 271,5	2 553 957,1

Siirtovelat, 1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Palkka- ja sosiaalikustannusjaksotukset	38 413,4	37 638,9
Johdannaisvelat	28 673,5	43 282,5
Muut	72 216,2	134 737,2
Yhteensä	139 303,1	215 658,5

17. Vastuut

1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Takaukset
Konserniyhtiöiden puolesta	3 474 182,0	2 884 500,6
Muiden puolesta	63,1	77,5
Leasingvastuut
Seuraavana vuonna	7 324,7	6 327,6
Yli vuoden kuluttua	13 631,2	12 366,8
Muut vastuut	966,0	1 222,9
Yhteensä	3 496 167,0	2 904 495,5

18.Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten käyvät arvot, 1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa	-14 333,8	-4 219,3
Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa	10 084,0	-7 594,3
Yhteensä	-4 249,7	-11 813,6

Johdannaissopimusten nimellisarvot, 1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa	2 976 926,6	2 623 189,9
Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa	840 595,2	672 433,3
Yhteensä	3 817 521,8	3 295 623,2

Johdannaissopimukset tehdään suojaustarkoituksessa KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti ja arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja velkoihin. Valtaosa valuuttajohdannaisista erääntyy vuoden kuluessa. Valuuttajohdannaisten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja.

Rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitteissä 2.4 ja 5.3.

Tytäryhtiöt

Tytäryhtiöt, 31.12.2023 1)

	Yhtiö	Omistusosuus %
Maa/alue		Konserni	Emoyhtiö
Alankomaat	Hissi B.V.	100
	KONE B.V.	100
	KONE Deursystemen B.V.	100
	KONE Finance Holding B.V.	100
	KONE Holland B.V.	100	100
	KONE Nederland Holding B.V.	100
Andorra	KONE Ascensors i Escales, S.A.	100
Australia	KONE Elevators Employee Benefits Pty Limited	100
	KONE Elevators Pty Limited	100
	KONE Holdings (Australia) Limited	100
Bahrain	KONE Bahrain W.L.L.	0
	KONE Elevators W.L.L.	49
Belgia	KONE Belgium S.A.	100	100
Bosnia ja Hertsegovina	KONE d.o.o. Sarajevo	100
Bulgaria	KONE EOOD	100	100
Egypti	KONE LLC	100
Espanja	Ascensores Muguerza, S.A.U.	100
	KONE Elevadores, S.A.	100	100
	Técnicas Autocontrol, S.L.U.	100
	Movilidad, Puertas y Servicios postventa S.L.	100
	ABI ELEVADORES BIMENES S.L.	100
	Ascensores Bidasoa S.L.	100
	Inmape Ascensores, S.L.	100
Etelä-Afrikka	Addo Private Equity Fund 2 (Pty) Ltd	100
	KONE Elevators South Africa (Pty) Ltd	100
	United Elevators (Pty) Ltd	100
Filippiinit	Elevators Philippines Construction, Inc.	40

			Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
	KPI Elevators, Inc.	100
Hong Kong, Kiinan erityishallinto alue	KONE Elevator (HK) Limited	100
	Shan On Engineering Company Limited	100
Indonesia	PT KONE Indo Elevator	100	1
	PT. Mitra Indo Utama	0
Intia	KONE Elevator India Private Limited	100	100
Irlanti	Ennis Lifts Limited	100
	KONE (Ireland) Limited	100
Islanti	KONE ehf	100	100
Iso-Britannia	Consult Lift Services Ltd	100
	KONE Pension Trustees Ltd.	100
	KONE Plc	100	100
	KONE (NI) Limited	100
Israel	KONE LTD	100	100
Italia	Ascensori & Ascensori S.r.l.	64
	Cerqueti Servizi S.r.l.	100
	Cofam S.r.l.	100
	CRON.UP S.r.l.	80
	Elevant Servizi S.r.l.	70
	Elevatori Bari S.r.l.	89
	Elevators S.r.l.	60
	Euroservice Merano S.r.l.	90
	Ferrara Ascensori S.r.l.	60
	Gianfranceschi Ascensori S.r.l.	97
	GSB Ascensori S.r.l.	65
	KONE Industrial S.p.A.	100	100

			Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
	KONE S.p.A.	100	27
	L.A.M. Lombarda Ascensori Montacarichi S.r.l.	70
	Mingot S.r.l.	100
	Nettuno S.r.l.	75
	Neulift S.p.A.	100
	Neulift Service Molise S.r.l.	51
	Neulift Service Triveneto S.r.l.	100
	Rimma S.r.l.	60
	Slimpa S.p.A.	100
	Tecnocram S.r.l.	84
	Tosca Ascensori S.r.l.	67
	Unilift S.r.l.	79
	VITALI Ascensori srl	100
Itävalta	KONE AG	100	100
Kanada	KONE Inc.	100	49
Kazakhstan	KONE Kazakhstan LLP	100
Kenia	KONE Kenya Limited	49
Kiina	Giant Kone Elevator Co., Ltd.	100	40
	KONE Elevator (Shanghai) Co., Ltd.	100
	KONE Elevators Co., Ltd.	100
	Kunshan KONE Industrial Machinery Co., Ltd.	100	100
Kreikka	KONE S.A.	100
Kroatia	KONE d.o.o.	100	100
Kypros	KONE Elevators Cyprus Limited	100	100
Kuwait	Al Sabriyah Elevators & Escalators Company W.L.L	49
Latvia	SIA KONE Lifti Latvija	100	1
Liettua	UAB KONE	100	100
Luxemburg	KONE Luxembourg Sàrl	100
Makedonia	KONE Makedonija Dooel Skopje	100
Malesia	KONE Elevator (M) Sdn. Bhd.	30	30
Marokko	KONE Elevators and Escalators Sàrl AU	100	100
Meksiko	KONE Industrial, S.A. de C.V.	100
	KONE Mexico, S.A. de C.V.	100	0

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Monaco	S.A.M. KONE	100
Montenegro	KONE d.o.o. Podgorica	100
Norja	KONE Aksjeselskap	100	100
	KONE Rulletrapper AS	100	100
Oman	KONE Assarain LLC	70
Portugali	KONE Portugal - Elevadores, Lda.	100	1
	AMVUP-Elevadores Unipessoal Lda	100
	DIGILEVA,Ascensores Unipessoal LDA	100
Puola	KONE Sp.z o.o.	100	100
Qatar	KONE Elevators W.L.L.	49	49
Ranska	2STP S.A.S.	100
	Ascenseurs Portes Automatiques Arnaud S.A.S.	100
	Ascenseurs Soulier S.N.C.	100
	ATS-ATPE S.A.S.	100
	Automatismes du Mont Blanc S.A.S.	100
	Delta Ascenseurs S.A.S.	100
	KONE ATS S.A.S.	100
	KONE Développement S.N.C.	100
	KONE Holding France S.A.S.	100	100
	KONE S.A.	100
	Liftman S.A.S.	100
	Prokodis S.A.S.	100
	R.M.D. S.A.S.	100
	Technique & Mecanique des Elevateurs S.A.S.	100
Romania	KONE Ascensorul S.A.	100	100
Ruotsi	KONE AB	100
Saksa	Alois Kasper GmbH	100
	Aufzugstechnik Rhein Ruhr GmbH	100
	KONE Automatiktüren GmbH	100
	KONE Escalator Supply Service Center Europe GmbH	100
	KONE Garant Aufzug GmbH	100
	KONE GmbH	100	100
	KONE Montage GmbH	100

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
	KONE Servicezentrale GmbH	100
	SK-Fördertechnik GmbH	100
	Dresdner Aufzugsdienst GmbH	100
	ATB Aufzugtechnik Berlin GmbH	100
	ATH Beteiligungs-GmbH	100
	ATH Aufzugstechnik Heilbronn GmbH & Co. KG	100
	Matthias Schernikau GmbH	100
Saudi Arabia	KONE Areeco Limited	50	10
	KONE Regional Headquarters LLC	100
Serbia	KONE d.o.o. Beograd-Novi Beograd	100
Singapore	KONE Pte Ltd	100
Slovakia	KONE Business Services, s.r.o.	100	100
	KONE s.r.o.	100	100
Slovenia	KONE d.o.o.	100	100
Suomi	Finescal Oy	100	100
	KONE Digital Services Oy	100	100
	KONE Export Oy	100
	KONE Hissit Oy	100	100
	KONE Industrial Oy	100	100
Sveitsi	KONE (Schweiz) AG	100	100
Taiwan, Kiina	Kang-En Taiwan Elevator Technology Service Co., Ltd	100
	KONE Elevators Taiwan Co., Ltd	100

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Tanska	KONE A/S	100	100
Thaimaa	KONE Public Company Limited	84
	Thai Elevators and Escalators Company Limited	74
	Thai Elevators Holding Company Limited	49
Tsekki	KONE, a.s.	100	100
	KONE Industrial – koncern s.r.o.	100	100
Tunisia	KONE Elevators & Escalators Assembly	100
	KONE Elevators & Escalators Sarl	100
Turkki	KONE Asansör Sanayi ve Ticaret A.S.	100
Uganda	KONE Uganda Limited	100
Ukraina	KONE Lifts LLC	100
Unkari	KONE Felvonó Kft.	100	100
Uusi Seelanti	KONE Elevators (NZ) Limited	100	100
Vietnam	KONE Vietnam Limited Liability Company	100
Viro	AS KONE	100	100
Yhdistyneet Arabiemiraatit	KONE (Middle East) LLC	49	49
Yhdysvallat	ENOK Electrical Company, LLC	100
	KONE Holdings, Inc.	100
	KONE Inc.	100
	Marine Elevators LLC	100

1) Sisältää emoyhtiö KONE Oyj:n määräysvallassa olevat tytäryhtiöt. Lisätietoja liitetieto 1 konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet.

Voitonjakoehdotus, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilinpäätösmerkintä

Voitonjakoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2023 ovat 3 006 869 325,52 euroa, josta tilikauden voitto on 1 996 263 298,83 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 1,7475 euroa kutakin ulkona olevaa 76 208 712 A-sarjan osaketta

kohden ja 1,75 euroa kutakin ulkona olevaa 441 027 989 Bsarjan osaketta kohti. Tällöin osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 904 973 704,97 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 2 101 895 620,55 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 11.3.2024.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä 25. tammikuuta 2024

Antti Herlin	Marika Fredriksson
Jussi Herlin	Iiris Herlin
Matti Alahuhta	Ravi Kant
Susan Duinhoven	Marcela Manubens
Philippe Delorme, Toimitusjohtaja	Krishna Mikkilineni

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 25. tammikuuta 2024

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Tilintarkastuskertomus

KONE Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet KONE Oyj:n (y-tunnus 1927400-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.– 31.12.2023. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2. sekä emoyhtiön liitetiedossa 5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme

tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Uuslaite- ja modernisointimyyntien tuloutus ja niihin liittyvät varaukset. Uuslaite- ja modernisointimyyntien tuloutusta ja niihin liittyviä varauksia koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedoissa 1 ja 2.1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteidensa mukaisesti KONE tulouttaa uuslaite- ja modernisointimyyntien osuuden liikevaihdostaan valmistusasteen perusteella (tuloutus ajan kuluessa). Valmistusaste määritetään vertaamalla raportointipäivämäärään mennessä toteutuneita kustannuksia projektin arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Vuonna 2023 noin 62% konsernin 11,0 miljardin euron kokonaisliikevaihdosta on tuloutettu valmistusasteen perusteella. Liikevaihdon tulouttaminen valmistusasteen mukaisesti sekä hankkeen lopputuloksen arvioiminen edellyttää johdolta merkittävää harkintaa loppuun saattamiseen vaadittavien kokonaiskustannusten osalta. Arviomme mukaan riski liittyy erityisesti vuoden 2023 lopussa keskeneräisinä olleiden projektien valmistusasteeseen. KONE kirjaa useita erilaisia varauksia liittyen valmistusasteen perusteella tuloutettaviin projekteihin. Nämä varaukset edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa. Edellä mainitusta syystä johtuen valmistusasteen perusteella tuloutettava liikevaihto sekä siihen liittyvät varaukset olivat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja. Valmistusasteen perusteella tuloutettava liikevaihto oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.	Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä uuslaite ja modernisointimyyntien tuloutuksiin liittyen, sisälsivät muun muassa: • Arvioimme konsernin valmistusasteen perusteella tuloutettavaan liikevaihtoon sekä siihen liittyviin varauksiin soveltamia laskentaperiaatteita; • Muodostimme käsityksen myynnin tuloutuksen sekä siihen liittyvien jaksotuksien prosessista; • Perehdyimme projekteihin liittyvään dokumentaatioon ja testasimme pistokokein osatuloutus- ja varauslaskelmia sekä vertasimme ennusteita toteumaa vastaan; • Suoritimme analyyttisia toimenpiteitä; • Arvioimme projektien taloudellisia tunnuslukuja, edistymistä sekä kokonaistilannetta o läpikäymällä arvioitujen kokonaistuottojen, kokonaiskustannusten sekä varausten muutoksia, ja o keskustelemalla organisaation eri tasoilla olevien henkilöiden kanssa, mukaan lukien projekti- sekä talousjohto. • Haastattelimme johtoa merkittävien tapahtumien tai lakiasioiden tunnistamiseksi; • Arvioimme valmistusasteen perusteella tuloutettavaan liikevaihtoon sekä siihen liittyviin jaksotuksiin liittyviä liitetietoja.
Myyntisaamisten arvostus Myyntisaamisia koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedoissa 1 sekä 3.2. Myyntisaamisten arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen tase-erän suuruudesta sekä siitä syystä, että myyntisaamisten arvostaminen edellyttää johdolta merkittävää harkintaa, erityisesti Kiinan kiinteistömarkkinaan kohdistuvista epävarmuuksista johtuen. Myyntisaamisten arvostaminen edellyttää, että johto arvioi saamisten suoritusten todennäköisyyttä ja kirjaa arvioon perustuvan arvonalentumisvarauksen niille saamisille, joille ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Tilinpäätöspäivänä 31.12.2023 taseen osoittama myyntisaamisten kirjanpitoarvo oli 2 495,1 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten tasearvo tilinpäätöshetkellä muodostuu bruttosaamisista, joita netottaa johdon arvioon perustuva arvonalentumisvaraus, jonka määrä tilinpäätöshetkellä oli 363,1 miljoonaa euroa.	Suoritimme muun muassa seuraavia tilintarkastustoimenpiteitä; • Arvioimme myyntisaamisten arvostamisessa sovellettuja arvostusmenetelmiä sekä analysoimme erääntyneiden ja erääntymättömien saamisten bruttomäärän ja arvonalentumisvarauksen kehittymistä vuosineljänneksittäin. • Lähetimme saamisten vastapuolille vahvistuspyyntöjä ja vertasimme saamisia testaushetken jälkeen kertyneisiin suorituksiin. • Analysoimme merkittävimpien saamisten osalta johdon laatimia arvioita huomioiden asiakkaiden maksukäyttäytymisen sekä saamisten vastapuolen kanssa käydyt viimeaikaiset neuvottelut. • Arvioimme myös konsernitilinpäätöksessä myyntisaamisten osalta esitettyjen liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 2.3.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 3 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta

Helsingissä 25.1.2024

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka KHT

velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Riippumattoman tilintarkastajan raportti KONE Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

KONE Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko KONE Oyj:n (y-tunnus 1927400-1) sähköiseen tilinpäätökseen KONE-2023-12-31-fi.zip tilikaudella 1.1. – 31.12.2023 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-

merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEFtilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat

Tilintarkastajan velvollisuudet

Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että KONE Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen KONE-2023-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat ja liitetiedot sekä yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Helsingissä 25.1.2024

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka KHT

Lausuntomme KONE Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1. – 31.12.2023 on annettu 25.1.2024 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

KONEen yleiset hallinnointiperiaatteet

KONEen eri johtoelinten tehtävät ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lain ja KONEen hallinnointiperiaatteiden mukaisesti. KONE noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2020 lukuun ottamatta suosituksia 17 (Palkitsemisvaliokunnan jäsenten riippumattomuus yhtiöstä) ja 18 (Nimitysvaliokunnan jäsenten riippumattomuus yhtiöstä). Suosituksista poikkeamisen syynä on yhtiön omistusrakenne. Yhtiön pääomistaja Antti Herlin hallitsee 62 prosenttia yhtiön äänivallasta ja 23 prosenttia yhtiön osakkeista. Omistamiseen liittyy yrittäjäriski, minkä johdosta katsotaan perustelluksi, että pääomistaja toimii hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenenä ja valvoo näin yhtiön osakkeenomistajien etua. Koodi on kokonaisuudessaan saatavilla internetosoitteessa www.cgfinland.fi.

KONEen ylintä päätösvaltaa käyttävät hallintoelimet ovat emoyhtiö KONE Oyj:n yhtiökokous ja hallitus, hallituksen puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat vahvistavat vuosittain yhtiön tilinpäätöksen, päättävät voitonjaosta sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja näiden palkkioista.

KONE Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Hallitus

Tehtävät ja vastuu

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen tehtäviin kuuluvat:

• toimintakertomusten, tilinpäätösten ja osavuosikatsausten laadinta
• kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisen järjestämisen varmistaminen
• yhtiökokoukselle tehtävien ehdotusten valmistelu ja yhtiökokousten koolle kutsuminen
• strategisten suuntaviivojen ja riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen ja vahvistaminen
• vuotuisten budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen
• hallituksen mahdollisen päätoimisen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä toimitusjohtajan nimittäminen ja heidän palvelussuhteidensa ehdoista päättäminen
• yhtiörakenteesta päättäminen
• merkittävistä yrityskaupoista ja investoinneista päättäminen
• päättää muista lainsäädännön mukaan hallitukselle kuuluvista asioista

Hallituksella on toimintaansa varten laadittu työjärjestys, joka määrittelee hallituksen, sen puheenjohtajan ja valiokuntien tehtävät. Hallitus kokoontuu säännöllisesti seitsemän kertaa vuodessa ja lisäksi tarpeen mukaan. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan kerran vuodessa.

Jäsenet

Yhtiökokous valitsee KONE Oyj:n hallitukseen yhtiöjärjestyksen mukaisesti 5–10 varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee ehdotukset hallituksen jäseniksi hallituksen puheenjohtajan ohjaamana. Valmistelussa sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan

ehdotuksessa yhtiökokoukselle kiinnitetään huomiota jäsenten monipuoliseen ja toisiaan täydentävään taustaan, kokemukseen, osaamiseen, ikään, sukupuoleen ja näkemyksiin sekä KONEen liiketoiminnasta että myös muilta toimialoilta siten, että hallituksen monimuotoisuus tukee KONEen liiketoimintaa ja sen tulevaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Hallitusten jäsenten riippumattomuutta arvioidaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin riippumattomuuskriteerien perusteella.

Valiokunnat

Hallituksessa toimii kaksi sen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa, tarkastusvaliokunta ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus on vahvistanut valiokunnille työjärjestykset. Valiokuntien sihteerinä toimii hallituksen sihteeri.

Tarkastusvaliokunta seuraa konsernin taloudellista tilannetta ja valvoo tilinpäätösten ja osavuosikatsausten raportointia. Valiokunta seuraa ja arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta sekä lakien ja määräysten noudattamista ja käsittelee sisäisen tarkastustoiminnon suunnitelmat ja raportit. Tarkastusjohtaja raportoi valiokunnalle tarkastusten tuloksista. Tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi, miten yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävät sopimukset ja muut oikeustoimet täyttävät vaatimukset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumisesta ja markkinaehdoista. Tarkastusvaliokunta seuraa ja valvoo tilinpäätös- ja talousraportoinnin prosessia. Lisäksi se käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvän kuvauksen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä.

Tarkastusvaliokunta arvioi konserniyhtiöiden tilintarkastuksen ja sen järjestelyiden asianmukaisuutta ja tilintarkastuspalveluja sekä käsittelee tilintarkastajien raportit. Valiokunta myös tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen yhtiölle valittavista tilintarkastajista.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen jäsenten valinnasta ja heidän palkitsemisestaan, päättää konsernin ylimmän johdon nimitys- ja palkkausasioista sekä valvoo ylimmän johdon ml., toimitusjohtajan seuraajasuunnittelua. Lisäksi nimitys- ja palkitsemisvaliokunta päättää palkitsemisjärjestelmistä sekä valmistelee yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin.

Johto

Hallituksen puheenjohtaja, päätoiminen varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja

KONE Oyj:n hallitus nimittää hallituksen puheenjohtajan, mahdollisen päätoimisen varapuheenjohtajan ja toimitusjohtajan. Hallitus päättää päätoimisen varapuheenjohtajan ja toimitusjohtajan palvelussuhteiden ehdoista, jotka ovat määritelty kirjallisissa johtajasopimuksissa. Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valmistelevat hallituksessa päätettävät asiat toimitusjohtajan ja esikuntansa kanssa. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja vastaavat hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteutumisesta KONE-konsernissa. Lisäksi toimitusjohtajan tehtävänä on vastata liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta KONE Oyj:n hallituksen hyväksymien strategisten suunnitelmien, budjettien, toimintasuunnitelmien sekä ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja esittelee hallitukselle liiketoimintaa koskevia asioita ja vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta.

Johtokunta

Johtokunta tukee toimitusjohtajaa yhtiön strategian toteuttamisessa. Johtokunta seuraa liiketoiminnan kehitystä, käynnistää toimia ja määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat hallituksen ja toimitusjohtajan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Johtokunta kokoontuu säännöllisesti kuukausittain sekä muutoin tarpeen mukaan.

Riskienhallinta, sisäinen valvonta, lähipiiritoimet ja tilintarkastus

KONE Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernissa noudatettavat riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet.

Riskienhallinta

KONEen riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa KONEen liiketoiminnan tavotteiden saavuttamiseen liittyvät riskit ja epävarmuustekijät, arvioida riskien ja mahdollisuuksien todennäköisyyttä ja suuruutta, sekä tunnistaa tarvittavat toimenpiteet tunnistettujen riskien negatiivisten vaikutusten pienentämiseksi.

KONEen globaali riskienhallintatoiminto kehittää, koordinoi ja johtaa järjestelmällistä riskienhallintaa, joka on integroitu KONEen ydinliiketoimintaprosesseihin ja päätöksentekoon. KONEen liiketoimintayksiköt ovat vastuussa sellaisten riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja hallinnasta, jotka voivat uhata niiden liiketoimintatavotteiden saavuttamista osana strategiaja budjetointiprosesseja.

Keskeiset riskit raportoidaan Riskienhallintatoiminnolle, joka kokoaa riski-informaation johtoryhmälle. Alueista ja globaaleista toiminnoista vastaavat johtoryhmän jäsenet omistavat organisaationsa tavoitteiden kannalta keskeiset riskit ja mahdollisuudet. Johtoryhmä tarkastaa ja hyväksyy riskienhallintapolitiikan sekä hyväksyy KONEen riskinsietokyvyn. KONEen hallitus hyväksyy KONEen riskienhallinnan periaatteet ja vastaa KONEen riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seurannasta ja arvioinnista. Hallitus käy myös läpi keskeiset riskit ja riskienhallinnan toimintasuunnitelmat sekä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin hallitukselle raportoitujen keskeisten riskien suhteen.

Sisäinen valvonta

KONEen sisäisen valvontaympäristön tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja kannattavaa, riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan hyväksyttävälle tasolle ja että taloudellinen ja operatiivinen raportointi on luotettavaa ja sovellettavien säädösten, toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen mukaista.

Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa sisäisen valvontaympäristön prosessin toimivuutta ja tehokuutta. Johto on vastuussa asianmukaisen sisäisen valvonnan järjestämisestä ja ylläpitämisestä sekä sen tehokkuuden seuraamisesta osana operatiivista johtamista. Johdon tukena on erillinen sisäisen valvonnan toiminto, jonka vastuulla on sisäisen valvonnan suunnittelun ohjaaminen ja koordinoiminen, toteutus ja seuranta koko organisaatiossa.

KONEen sisäisen valvonnan viitekehys rakentuu ja perustuu yhtiön arvoihin, KONEen eettiseen ohjesääntöön, rehellisyyttä korostavaan yrityskulttuuriin sekä korkeatasoisiin eettisiin periaatteisiin. Viitekehystä tukee omistautunut johtaminen, koulutusohjelmat, myönteinen ja huolellinen yrityskulttuuri ja työympäristö sekä omistautuneiden ja osaavien työntekijöiden rekrytointi ja urakehitys. Gloaalit ja paikalliset politiikat ja periaatteet ovat keskeinen osa sisäisen valvonnan viitekehystä.

KONEen sisäisen valvonnan prosessien tavoitteena on hallita olennaisia operatiivisia, taloudellisia ja complianceriskejä osana KONEen muita prosesseja ja työntekijärooleja. Sisäistä valvontaa tukevat globaalit ja paikalliset toimintaperiaatteet ja politiikat, joita ylläpidetään jatkuvasti ottamalla huomioon liiketoiminnan ja tietojärjestelmien kehitys sekä muutokset.

KONEen liiketoimintayksiköt vastaavat valvontaviitekehyksen toteuttamisesta sekä globaalisti ja paikallisesti sovittujen toimintaperiaatteiden noudattamisen valvomisesta. Konsernin taloushallinto (Global Finance) vastaa viitekehyksestä.

Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen valvonta

Oikea taloudellinen raportointi merkitsee vaatimusten noudattamisen ja KONEen sisäisen valvontaympäristön kannalta sitä, että yhtiön tilinpäätökset antavat oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ja että ne eivät sisällä tahallisia tai

Lisätietoa

KONEen merkittävimpiä tietoon tulleita riskejä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu toimintakertomuksessa. Rahoitusriskien hallintaa on lisäksi käsitelty tilinpäätöksen liitetiedoissa 2.4 ja 5.3.

tahattomia virheitä tai puutteita sen enempää raportoitujen lukujen kuin raportoinnin laajuudenkaan suhteen.

Konserninlaajuista taloushallintoa ja liikkeenjohtoa koordinoi konsernin taloushallinto, ja sen käytännön toteutuksesta vastaa KONEen tytäryhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden controller-verkosto.

Ohjauksen ja valvonnan keskeinen väline on KONEen johdon kuukausittainen suunnittelu- ja talousraportointiprosessi, jolla varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus. Prosessissa analysoidaan perusteellisesti usealla organisaation eri tasolla liiketoiminnan tulos ja poikkeamat suunnitelmiin, edellisvuoden tulokseen ja uusimpiin ennusteisiin. Raportointiprosessi käsittää taloudellisen tiedon ohella tärkeimmät liiketoimintayksiköiden ja konsernitason liiketoiminnan mittarit. Näin taataan, että mahdolliset poikkeamat taloudellisista tai liiketoimintaprosessimittareiden tavoitearvoista ja toimintaperiaatteista tunnistetaan, kommunikoidaan ja niihin reagoidaan tehokkaalla ja yhdenmukaisella tavalla oikea-aikaisesti. KONEen tilinpäätös pohjautuu tähän prosessiin.

Taloudellisen valvonnan tehtävät on sisällytetty osaksi KONEen liiketoimintaprosesseja sekä johdon jatkuvaa liiketoiminnan valvontaa ja ohjausta. KONEen laatima talouden ohjausmalli (Financial Control Model) on käytössä uudisrakentamisen ratkaisujen liiketoiminnassa, huollossa modernisoinnissa sekä rahoitus- ja verotoiminnoissa. Ohjausmalli varmistaa taloudellisen valvonnan tehtävien riittävän kattavuuden sekä oikea-aikaisen suorittamisen.

Tilinpäätösstandardien tulkinta, soveltaminen ja niiden noudattamisen valvonta on keskitetty konsernin taloushallintoon, joka yhtiön tarkastusvaliokunnan valvomana ylläpitää KONEen laskentastandardeja (KONE Accounting Standards). Raportointi- ja ennustesisällöt määritellään KONEen raportointiperiaatteissa (KONE Accounting and Reporting Instructions). Näitä standardeja ja periaatteita ylläpitää ja päivittää keskitetysti konsernin taloushallinto, ja niitä sovelletaan yhtenäisesti koko konsernissa.

KONEella on konserninlaajuinen toiminnanohjausjärjestelmä (ERP), joka on rakennettu KONEen laskentastandardien sekä raportointiperiaatteiden mukaisesti. KONEella on käytössä valvottu muutoksenhallintaprosessi, joka varmistaa, ettei toiminnanohjausjärjestelmän raportointiperiaatteita voi

muuttaa ilman konsernin taloushallinnon hyväksyntää. KONEen raportointiprosessissa tiedonsiirrot eri järjestelmien välillä on pääosin automatisoitu. Tapahtumien käsittelyä automatisoidaan ja keskitetään jatkuvasti tehtäviinsä erikoistuneisiin sisäisiin palvelukeskuksiin.

Kirjanpito- ja raportointiprosessien tehokas sisäinen valvonta, liiketoimintaprosesseista ja -järjestelmistä tilinpäätöksiin, on tärkeää raportoinnin oikeellisuuden kannalta. Raportoinnin oikeellisuuden ja ennusteiden tarkkuuden kannalta keskeistä on tunnistaa olennainen liiketoimintaa koskeva tieto ja varmistaa sen laatu.

Sisäinen tarkastus

Yhtiöllä on johdosta erillään oleva sisäisen tarkastuksen toiminto. KONEen tarkastustoiminto vastaa sisäisen valvontajärjestelmän ja liiketoimintariskien hallinnan tarkastuksesta ja raportoi työnsä tulokset tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusjohtaja on hallituksen varapuheenjohtajan alainen.

Tarkastusjohtajana toimii Kristian Snäll.

Lähipiiritoimet

KONE arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia. Yhtiö pitää luetteloa sen lähipiiriin kuuluvista osapuolista. KONEen lähipiirin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi hallitus, toimitusjohtaja ja johtokunta mukaan lukien yhtiöt joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. KONEen hallitus on hyväksynyt ohjeet lähipiiriliiketoimien tunnistamisesta, käsittelystä, hyväksynnästä, seurannasta ja raportoinnista. Ohjeen mukaisesti yhtiön taloushallinto seuraa ja valvoo lähipiiriliiketoimia osana yhtiön normaaleja raportointi- ja valvontakäytäntöjä ja raportoi lähipiiriliiketoimista tarkastusvaliokunnalle vuosittain.

Yhtiön hallitus päättää lähipiiritoimista, jotka eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Yhtiön ja sen lähipiirin välisistä olennaisista ja merkittävistä liiketoimista raportoidaan vuosittain yhtiön konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tilintarkastus

Lakisääteisen tilintarkastuksen tavoitteena on antaa lausunto siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan

tuloksesta ja rahavirroista sekä siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi tilintarkastus käsittää yhtiön kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen. Tilintarkastaja arvioi, ovatko hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia, sekä onko hallituksen toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy toimikauden alkamishetkestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Sisäpiiri

KONEella on voimassa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohje, jota on täydennetty yhtiön hallituksen hyväksymällä sisäisellä sisäpiiriohjeella. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisesti KONE Oyj:n johtohenkilöihin kuuluvat hallituksen jäsenet, hallituksen varajäsenet, toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet. Johtohenkilöt saavat käydä kauppaa KONEen osakkeilla ja niihin oikeuttavilla arvopapereilla kuuden viikon ajan osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkistamisen jälkeen. KONE ei ylläpidä listaa pysyvistä sisäpiiriläisistä. KONE pitää listaa sisäpiiriläisistä liittyen osavuosikatsauksiin sekä tilinpäätökseen. Yhtiö pitää tarvittaessa myös hankekohtaista sisäpiiriluetteloa, johon merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla hankkeen voimassaoloaikana. KONEen sisäpiirivastaavana toimii yhtiön hallituksen sihteeri.

Hallinnointi vuonna 2023

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 28. helmikuuta 2023 Helsingissä.

Hallitus ja valiokunnat

Yhtiökokous valitsi KONEn hallitukseen yhdeksän jäsentä: Antti Herlin (hallituksen puheenjohtaja), Jussi Herlin (päätoiminen varapuheenjohtaja), Matti Alahuhta, Susan Duinhoven, Marika Fredriksson, Iiris Herlin, Ravi Kant, Marcela Manubens ja Krishna Mikkilineni. Hallituksen yhdeksästä jäsenestä viisi on miehiä ja neljä naisia.

Hallituksen jäsenistä Matti Alahuhta, Susan Duinhoven, Marika Fredriksson, Iiris Herlin, Ravi Kant, Marcela Manubens ja Krishna Mikkilineni ovat yhtiöstä riippumattomia. Antti Herliniä, Iiris Herliniä ja Jussi Herliniä lukuun ottamatta muut hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Vuonna 2023 hallitus kokoontui kahdeksan kertaa, jonka lisäksi tehtiin yksi hallituksen päätös kokousta pitämättä (per capsulam-päätös). Jäsenten keskimääräinen osallistumisaste kokouksiin oli 99 %. Hallituksen ja valiokuntien sihteerinä toimii lakiasiainjohtaja Johannes Frände.

Tarkastusvaliokunta

Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Susan Duinhoven puheenjohtajana sekä Matti Alahuhta, Marika Fredriksson ja Jussi Herlin jäseninä. Tarkastusvaliokunnan jäsenistä Susan Duinhoven, Matti Alahuhta ja Marika Fredriksson ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.

Vuonna 2023 tarkastusvaliokunta kokoontui kolme kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistusmisaste kokouksiin oli 100 %.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat Jussi Herlin puheenjohtajana sekä Matti Alahuhta, Antti Herlin ja Ravi Kant jäseninä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä Matti Alahuhta ja Ravi Kant ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.

Vuonna 2023 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui kuusi kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisaste kokouksiin oli 100 %.

Hallituksen palkkiot ja muut edut

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti helmikuussa 2023 seuraavat hallituksen jäsenten vuosipalkkiot:

• Hallituksen puheenjohtaja: 220 000 euroa
• Varapuheenjohtaja: 125 000 euroa
• Jäsen: 110 000 euroa

Palkkiosta 40 prosenttia suoritettiin KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina ja loput rahana.

Hallituksen ja valiokuntien kokousten lukumäärä ja jäsenten osallistuminen vuonna 2023:

			Nimitys- ja palkitsemis
	Hallitus	Tarkastusvaliokunta	valiokunta
Antti Herlin	8/8		6/6
Jussi Herlin	8/8	3/3	6/6
Matti Alahuhta	8/8	3/3	6/6
Susan Duinhoven	7/8	3/3
Marika Fredriksson*	7/7	2/2
Iiris Herlin	8/8
Ravi Kant	8/8	1/1	3/3
Marcela Manubens*	7/7
Krishna Mikkilineni	8/8
Jennifer Xin-Zhe Li*	1/1		3/3

*Jennifer Xin-Zhe Li toimi hallituksen jäsenenä 28.2.2023 asti. Marika Fredriksson ja Marcela Manubens toimivat hallituksen jäseninä 28.2.2023 alkaen.

Lisäksi yhtiökokous vahvisti, että hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan erillinen vuosipalkkio:

• Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja: 20 000 euroa
• Tarkastusvaliokunnan jäsenet: 10 000 euroa
• Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja: 20 000 euroa
• Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet: 10 000 euroa

Valiokuntien vuosipalkkiot maksetaan rahana. Hallituksen vuosipalkkiota ja valiokuntien vuosipalkkiota ei kuitenkaan makseta sellaiselle hallituksen jäsenelle, jolla on työsuhde yhtiöön. Matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen varapuheenjohtajan palkat ja muut edut

Hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlinillä on erillinen työsopimus päätoimisen varapuheenjohtajan tehtävästä. Hänen työsuhteeseen perustuva palkkansa muodostuu peruspalkasta, etuuksista ja hallituksen päättämästä konsernin tilikauden tulokseen perustuvasta vuositulospalkkiosta. Vuositulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuotuisesta peruspalkasta. Jussi Herlinin peruspalkka ja etuudet vuonna 2023 oli 126 457 euroa. Tulospalkkiota ei maksettu vuonna 2023, koska konsernin

taloudelliseen tulokseen sidotut vuoden 2022 suorituskriteerit eivät täyttyneet. Jussi Herlinin osakeomistus selviää taulukosta sivulla 129. Hallituksen päätoimisen varapuheenjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.

Toimitusjohtaja

KONE Oyj:n toimitusjohtajana toimi Henrik Ehrnrooth 31. joulukuuta 2023 asti. KONE tiedotti 25. lokakuuta 2023, että Philippe Delorme on nimitetty KONE Oyj:n toimitusjohtajaksi 1. tammikuuta 2024 alkaen. Henrik Ehrnrooth jatkaa KONEen neuvonantajana maaliskuun 2024 loppuun saakka tukeakseen uutta toimitusjohtajaa tehtävien siirrossa ja perehdytyksessä.

Lisätietoa

Tämä selvitys on saatavilla yhtiön internet-sivuilta osoitteessa www.kone.com ja selvitys on annettu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Toimitusjohtajan palkat ja muut edut

Toimitusjohtajan palkka muodostuu peruspalkasta, etuuksista ja hallituksen päättämästä konsernin avaintavoitteisiin perustuvasta vuotuisesta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä on 150 prosenttia vuosipalkasta.

Henrik Ehrnroothin peruspalkka ja etuudet olivat 762 741 euroa vuonna 2023. Hänelle maksettiin vuoden 2023 aikana myös 465 675 euroa tulospalkkiota vuodelta 2022. Vuosipalkkio perustui taloudelliseen tulokseen ja strategisiin tavoitteisiin sekä henkilökohtaisiin suorituksiin.

Henrik Ehrnrooth on mukana konsernin ylimmän johdon pitkän aikavälin osakeperusteisessa kannustinjärjestelmässä (long-term share-based incentive plan, LTI). Lisätietoja Henrik Ehrnroothin pitkän aikavälin osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä on esitetty oheisessa taulukossa.

Vuosille 2021, 2022 ja 2023 sovellettavat tuloskriteerit perustuvat liikevaihdon vuositason kasvuun, oikaistuun liikevoittomarginaaliin (yhteensä 80 %) ja vastuullisuusmittareihin (20 %). Vastuullisuusmittari on yhdistelmä hiilijalanjäljen pienentämiseen, monimuotoisuuteen, tasa-arvoon ja osallisuuteen sekä turvallisuuteen liittyviä tavoitteita.

Henrik Ehrnroothin osakeomistus selviää seuraavan sivun taulukosta.

Henrik Ehrnroothin eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta. Hänen johtajasopimuksensa sisältää irtisanomistilanteessa oikeuden enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan. Henrik Ehrnrooth päätti jättää tehtävänsä KONEen toimitusjohtajana 31. joulukuuta 2023. Erillinen irtautumissopimus korvaa sopimuksen mukaiset irtisanomistilanteen korvaukset.

Johtokunta

Vuoden 2023 lopulla KONEen johtokunnan muodostivat toimitusjohtajan lisäksi 10 johtokunnan jäsentä. KONE Oyj:n toimitusjohtajana toimi Henrik Ehrnrooth 31. joulukuuta 2023 asti. Johtokunnan muut jäsenet olivat Joe Bao, Axel Berkling,

Toimitusjohtajan ja johtokunnan palkitseminen

	1.1.–31.12.2023		1.1.–31.12.2022
e, tuhatta	Toimitusjohtaja ¹⁾	Johtokunta ¹⁾	Toimitusjohtaja	Johtokunta
Peruspalkka ja etuudet	762,7	6 382,8	763,9	5 106,3
Vuositulospalkkio ²⁾	465,7	1 987,8	835,4	2 248,8
Pitkän aikavälin suoriteperusteinen kannustinjärjestelmä ³⁾	-	2 076,2	-	36,0
Yhteensä	1 228,4	10 446,7	1 599,3	7 391,2

Toimitusjohtajan ja johtokunnan pitkän aikavälin suoriteperusteinen kannustinjärjestelmä 31.12.2023

Suorite perusteinen kannustin		Osakkeiden vapautuminen ohjelman ehtojen		Toimitusjohtaja - ansaittavissa olevien osakkeiden yläraja	Johtokunta - ansaittavissa olevien osakkeiden yläraja
järjestelmä LTI 2021 ⁶⁾	Ansaintajakso Tammikuu 2021 - Joulukuu 2023	mukaan Tammikuu 2024	Ansaintakriteerit Oikaistu liikevoittomarginaaali % ja liikevaihdon kasvu	(lukumäärä) ⁴⁾ 53 541	(lukumäärä) ⁴⁾ ⁵⁾ 235 578
LTI 2022 ⁷⁾	Tammikuu 2022 - Joulukuu 2024	Tammikuu 2025	Vastuullisuus Oikaistu liikevoittomarginaaali % ja liikevaihdon kasvu Vastuullisuus	58 243	250 445
LTI 2023 ⁸⁾	Tammikuu 2023 - Joulukuu 2025	Tammikuu 2026	Oikaistu liikevoittomarginaaali % ja liikevaihdon kasvu Vastuullisuus	74 642	296 081

1) Osakeomistukset on esitetty taulukossa sivulla 129.

2) Vuositulospalkkio, joka ansaittiin vuonna 2022 (2021) maksettiin vuonna 2023 (2022).

4) Ansaittavissa oleva KONEen B-sarjan osakkeiden kokonaismäärä (brutto, ennen verojen vähentämistä).

5) KONE Oyj on luovuttanut yhteensä 18 485 hallussaan olevaa omaa KONEen B-sarjan osaketta konsernin osakepalkkiojärjestelmien piirissä oleville kahdelle johtokunnan jäsenelle.

6) Lopullinen vuoden 2021 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukainen osakepalkkio vahvistetaan 1/2024 perustuen vuosien 2021-2023 kokonaissuoritukseen.

7) Lopullinen vuoden 2022 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukainen osakepalkkio vahvistetaan 1/2025 perustuen vuosien 2022-2024 kokonaissuoritukseen.

8) Lopullinen vuoden 2023 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukainen osakepalkkio vahvistetaan 1/2026 perustuen vuosien 2023-2025 kokonaissuoritukseen.

³⁾ Toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth ei ole saanut osakepalkkioita vuosina 2022 ja 2023 johtuen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän rakenteen muutoksesta, jossa ansaintajakso muuttui kolmen vuoden liukuvaksi ansaintajaksoksi vuonna 2021. Henrik Ehrnroothin irtautumissopimuksen perusteella vuosien 2021, 2022 ja 2023 ohjelmien mukaiset palkkiot maksetaan hänelle tammikuussa 2024 erillisen hallituksen päätöksen perusteella. Hallitus on lisäksi myöntänyt Henrik Ehrnroothille enintään 50 000 KONEen B-sarjan osakkeen lisäkannustimen, joka maksetaan vuoden 2024 loppuun mennessä erityisten tulosmittareiden saavuttamisen perusteella. Vuosien 2022 ja 2023 osakeohjelmien mukaisten palkkioiden ennenaikainen maksu yhdessä lisäkannustimen kanssa korvaavat sopimukseen perustuvan irtisanomisajan palkan ja erokorvauksen.

Johannes Frände, Samer Halabi, Ilkka Hara, Mikko Korte, Karla Lindahl, Tomio Pihkala, Ken Schmid ja Susanne Skippari. Hugues Delval toimi johtokunnan jäsenenä 12.10.2023 asti. Maciej Kranz ja Tricia Weener toimivat johtokunnan jäseninä 30.6.2023 asti.

Johtokunnan (pl. toimitusjohtaja) palkat ja palkkiot

Johtokunnan jäsenten palkka muodostuu peruspalkasta, etuuksista sekä vuositulospalkkiosta, joka perustuu KONEen taloudellisiin tavoitteisiin ja strategiseen suorituskykyyn sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion suuruudesta päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, kuitenkin niin, että tulospalkkio on enintään 75 prosenttia vuosipalkasta.

Johtokunnan jäsenet ovat mukana ylimmän johdon pitkän aikavälin osakeperusteisessa kannustinjärjestelmässä (longterm share-based incentive plan, LTI). Lisätietoja johtoryhmän pitkän aikavälin osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä on esitetty edeltävän sivun taulukossa.

Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään 15 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Johtokunnan jäsenten osakeomistus selviää oheisesta taulukosta.

Tilintarkastus

KONEen tilintarkastajina toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi Heikki Ilkka. Ernst & Young Oy:lle vuodelta 2023 suoritetut tilintarkastuspalkkiot olivat 1,0 miljoonaa euroa ja veropalveluista sekä muista palveluista suoritetut palkkiot olivat 0,4 miljoonaa euroa.

Sisäpiiri

KONEen hallituksen jäsenten ja johdon jäsenten sekä heidän määräysvallassaan olevien yhtiöiden osakeomistus oli 31.12. 2023 125 412 101 osaketta, mikä vastaa 23,7 % kaikista osakkeista ja 62,6 % äänistä. Antti Herlinin omistus on 123 621 762 osaketta ja 75 867 624 ääntä. KONEen hallituksen jäsenten ja johdon jäsenten omistukset KONEessa 31.12.2023 ja niissä tilikaudella tapahtuneet muutokset selviävät viereisestä taulukosta.

Koneen hallituksen ja johdon osakeomistus 31.12.2023 sekä omistuksissa tapahtuneet muutokset tilikaudella 1.1.- 31.12.2023

	A-sarjan osakkeet	Muutos	B-sarjan osakkeet	Muutos
Alahuhta Matti			756 754	+879
Bao Joe			0	0
Berkling Axel			68 974	0
Duinhoven Susan			3 641	+879
Ehrnrooth Henrik			385 014	0
Fredriksson Marika			879	+879
Frände Johannes			1 479	+176
Halabi Samer			32 111	0
Hara Ilkka			55 289	-40
Herlin Antti	70 561 608	-	53 060 154	+1 879 546
Herlin Iiris			137 801	+879
Herlin Jussi			105 467	-4 200
Kant Ravi			4 954	+879
Korte Mikko			60 756	-6 500
Lindahl Karla			9 939	0
Manubens Marcela			879	+879
Mikkilineni Krishna			1 837	+879
Pihkala Tomio			113 658	0
Schmid Ken			24 516	0
Skippari Susanne			26 391	0

Omistuksiin on sisällytetty myös hallituksen ja johdon jäsenten määräysvallassa olevien yhtiöiden omistamat osakkeet.

Lähipiiriliiketoimet

Johdon palkitsemista lukuun ottamatta KONEella ei ole ollut merkittäviä tapahtumia sen hallituksen, toimitusjohtajan tai johtoryhmän kanssa mukaan lukien yhtiöt, joissa heillä on määräysvaltaa tai huomattava vaikutusvalta.

Hallitus

Antti Herlin

Hallituksen puheenjohtaja

s. 1956, kauppatieteiden tohtori h.c., taiteen tohtori h.c., tekniikan tohtori h.c.

Hallituksen jäsen vuodesta 1991.

Toiminut KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2003. Työskenteli aiemmin mm. KONEen hallituksen päätoimisena puheenjohtajana 2006–2021, KONEen toimitusjohtajana 1996–2006 ja hallituksen varapuheenjohtajana 1996–2003.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuudet Security Trading Oy:ssä, Holding Manutas Oy:ssä sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiössä.

Jussi Herlin

Hallituksen varapuheenjohtaja s. 1984, kauppatieteiden maisteri. Hallituksen jäsen vuodesta 2012. Työskennellyt KONE Oyj:n hallituksen päätoimisena varapuheenjohtajana vuodesta 2021 ja hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2014. Työskenteli aiemmin mm. KONEen strategiakehitystoiminnossa Senior Business Analystinä ja Strategy Development Managerina 2016–2020, konsulttina Accenturella 2012–2014 ja KONE Oyj:n hallituksen varajäsenenä 2007–2012. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Security Trading Oy:ssä, Holding Manutas Oy:ssä, Teknologiateollisuus ry:ssä, Suomen Pörssisäätiössä ja KONE Oyj:n 100-vuotissäätiössä.

Matti Alahuhta

s. 1952, tekniikan tohtori, tekniikan tohtori h.c. Hallituksen jäsen vuodesta 2003.

Työskenteli aiemmin mm. KONEen toimitusjohtajana 2005– 2014, Nokia Oyj:n varatoimitusjohtajana 2004, Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana 1998–2003 ja Nokia Telecommunications Oy:n toimitusjohtajana 1993–1998.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus DevCo Partners Oy:ssä sekä hallituksen jäsenyys Volvo Groupissa (julkisesti listattu yhtiö).

Susan Duinhoven

s. 1965, Ph.D. (fysikaalinen kemia), B.Sc. (fysikaalinen kemia) Hallituksen jäsen vuodesta 2020.

Työskennellyt Sanoma Oyj:n (julkisesti listattu yhtiö) toimitusjohtajana vuodesta 2015 alkaen 1. tammikuuta 2024 asti. Työskenteli aiemmin mm. Koninklijke Wegener N.V.:n toimitusjohtajana 2013–2015, Thomas Cook Group Plc:n Länsi-Euroopan toimintojen / Hollannin toimitusjohtajana 2010–2013, Valitut Palat Benelux & New Acquisitions Euroopan toimitusjohtajana 2008–2010 ja De Gule Sider A/S:n toimitusjohtajana 2005–2007. Aloitti uransa Unileverin palveluksessa 1988.

Marika Fredriksson

s. 1963, kauppatieteiden maisteri

Hallituksen jäsen vuodesta 2023.

Työskennellyt aiemmin talousjohtajana ja konsernin varatoimitusjohtajana Vestas Wind Systems A/S:ssa 2013– 2022, talousjohtajana Gambro AB:ssa 2009–2012, talousjohtajana Autoliv Inc.:ssä 2008–2009 ja toiminut useissa tehtävissä, mukaan lukien talousjohtajana ja varapääjohtajana talous- ja strategiatoiminnoissa Volvo Construction Equipment Corporationissa 1996–2008.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet A.P. Møller - Maersk A/S:ssa (julkisesti listattu yhtiö), AB Industrivärdenissä (julkisesti listattu yhtiö), Sandvik AB:ssa (julkisesti listattu yhtiö), Ecolean AB:ssa, hallituksen puheenjohtajuus emagine Consultingissa sekä neuvottelukunnan jäsenyys Axcelissa.

Iiris Herlin

s. 1989, valtiotieteiden maisteri, agrologi (AMK) Hallituksen jäsen vuodesta 2015. Toimi aiemmin hallituksen varajäsenenä 2013–2014. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Security Trading Oy:ssa sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiössä.

Ravi Kant

s. 1944, tekniikan kandidaatti, maisteri, kunniatohtori Hallituksen jäsen vuodesta 2014.

Työskenteli aiemmin useissa tehtävissä Tata Motorsissa 1999–2014 (mm. pääjohtajana 2005–2009 ja tämän jälkeen hallituksen varapuheenjohtajana vuoteen 2014). Aikaisemmin Ravi on työskennellyt johtajana Philips Intian kulutuselektroniikkayksikössä, markkinointijohtajana LML Ltd:ssä sekä markkinointijohtajana Titan Watches Ltd:ssä. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyys Hawkins Cookers Ltd:ssä (julkisesti listattu yhtiö), hallituksen puheenjohtajuus Karkinos Healthcaressa ja puheenjohtajuudet sekä MedTherapy Intian että Akhandjyoti silmäsairaalan Advisory Boardeissa.

Marcela Manubens

s. 1958, MBA, maisteritutkinto (liiketoimintajohtaminen), auktorisoitu tilintarkastaja

Hallituksen jäsen vuodesta 2023.

Roxbury Global LLC:n perustaja (kestävää liiketoimintaa koskevat liikkeenjohdon konsultointipalvelut). Toiminut aiemmin Unilever PLC:n (Iso-Britannia) integroitu yhteiskunnallinen kestävyys - funktion globaalina varapääjohtajana 2016–2021, yhteiskunnalliset vaikutukset funktion globaalina varapääjohtajana 2013–2016, sekä yhteiskuntavastuu johtajana ja useissa muissa eri tehtävissä PVH Corp.:issa (Yhdysvallat) 1991–2012. Keskeisiä luottamustoimia ovat jäsenyydet Sierra Global

Managementin Responsible Investment and Business Advisory Boardissa, Geneven kauppakorkeakoulun Geneva Center for Business and Human Rightsin neuvottelukunnassa, Apulaisprofessori Glasgow Caledonian New York Collegessa – maisteri liiketoiminnasta sosiaalisten vaikutusten ja kestävyyden alalla sekä faculty member Competent Boardsissa.

Krishna Mikkilineni

s. 1959, Ph.D. (sähkö- ja tietotekniikka), tekniikan kandidaatti (elektroniikka ja viestintätekniikka). Hallituksen jäsen vuodesta 2022. Työskenteli aiemmin useissa eri tehtävissä Honeywell International Inc.:ssä Yhdysvalloissa ja Intiassa 1985–2019 (viimeisimmät positiot olivat teknologiajohtaja, tietohallintojohtaja ja integroitujen toimitusketjujen ja asiakaspalvelun johtaja Honeywell Corporationissa globaalisti). Tätä aiemmin hän työskenteli Honeywell Technology Solutionsin johtajana. Keskeisiä luottamustoimia ovat neuvonantajuus (Senior Advisor) useissa startup-yrityksissä, General Partner -positio Venture Capital -rahastossa ja hallituksen jäsenyys Private Equity -yrityksessä. Hän myös johtaa aktiivisesti yksityistä hyväntekeväisyyssäätiötä, joka keskittyy koulutukseen ja vanhustenhoitoon.

Jennifer Xin-Zhe Li toimi hallituksen jäsenenä 28. helmikuuta 2023 asti. Marika Fredriksson ja Marcela Manubens toimivat hallituksen jäseninä 28. helmikuuta 2023 alkaen.

Lisätietoa

3.7.2016 alkaen kaikki KONEen hallituksen jäsenten ja johdon kaupat julkaistaan pörssitiedotteina.

Johtokunta

Henrik Ehrnrooth

Toimitusjohtaja (31. joulukuuta 2023 asti)

s. 1969, kauppatieteiden maisteri

KONEen toimitusjohtaja vuodesta 2014. KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa vuodesta 2009. Työskennellyt aiemmin KONEen talousjohtajana 2009–2014. Ennen uraansa KONEella hän työskenteli mm. Goldman Sachsilla 1998–2009 (viimeisimpänä johtajana yrityksen investointipankkitoiminnassa) sekä useissa eri tehtävissä investointipankki UBS:lla 1994–1998.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluvat hallituksen puheenjohtajuus UPM-Kymmene Oyj:ssä ja hallituksen jäsenyys International Institute for Management Development (IMD) -organisaatiossa, sekä jäsenyys European Round Table for Industry (ERT) -organisaatiossa.

Joe Bao

Kiinan alue (Greater China)

s. 1982, kauppatieteiden kandidaatti

KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa vuodesta 2022.

Työskennellyt aiemmin Microsoft Kiinan toimitusjohtajana 2021–2022 sekä eri johtotehtävissä myynnin, markkinoinnin ja strategian aloilla sekä Microsoft konsernin pääkonttorilla että Kiinan alueella 2004–2021.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys amerikkalaisessa kauppakamarissa Kiinassa sekä puheenjohtajuus FinnCham Shanghaissa.

Axel Berkling

Commercial & Operations Strategia & transformaatio (väliaikainen)

s. 1967, kauppatieteiden maisteri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2016 ja KONEen palveluksessa vuodesta 1998.

Työskennellyt aiemmin KONEella Keski- ja Pohjois-Euroopan alueen johtajana 2021-2023, Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajana 2016–2021, Saksan maajohtajana 2012–2016, sekä lukuisissa alueellisissa rooleissa 2007–2012 (mm.

palveluliiketoiminnan johtajana Saksassa). Ennen uraansa KONEella hän työskenteli mm. Nass Magnet GmbH:ssa toimitusjohtajana 1996–1998 ja Arthur Andersenilla 1992– 1995.

Johannes Frände

Lakiasiainjohtaja

s. 1979, OTM, DI (tietotekniikka)

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2021. KONEen hallituksen sihteeri vuodesta 2022. KONEen palveluksessa vuodesta 2012.

Työskennellyt aiemmin KONEen palveluliiketoiminnan sekä teknologia- ja innovaatioyksikön lakiasiainjohtajana 2017– 2021 ja vanhempana lakimiehenä 2012–2016. Ennen uraansa KONEella hän työskenteli Roschier asianajotoimistolla 2005– 2007 ja 2009–2012 ja Debevoise & Plimpton LLP asianajotoimistolla 2008–2009.

Samer Halabi

Aasian ja Tyynenmeren alue, Afrikka ja Lähiitä

s. 1970, insinööri (konetekniikka)

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2021 ja KONEen palveluksessa vuodesta 2001.

Työskennellyt aiemmin KONEella Lähi-idän ja Afrikan aluejohtajana 2010–2021, Qatarin maajohtajana 2007–2010, jakeluliiketoiminnasta vastaavana johtajana 2004–2007 sekä useissa muissa johtotehtävissä Lähi-idän ja Afrikan alueella 2001–2004.

Ilkka Hara

Talousjohtaja

s. 1975, kauppatieteiden maisteri

KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa vuodesta 2016.

Työskennellyt aiemmin KONEella Etelä-Euroopan ja Välimeren alueen väliaikaisena johtajana joulukuusta 2022 kesäkuuhun 2023. Ennen uraansa KONEella hän työskenteli Microsoftilla puhelinliiketoiminnan talousjohtajana 2014–2016, Nokialla eri johtotehtävissä 2004–2014, ABN AMRO:ssa 2003–2004 ja Morgan Stanleylla 2001–2003. Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys Hartili Oy:ssä.

Mikko Korte

Toimitusketju

s. 1968, diplomi-insinööri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2016 ja KONEen palveluksessa vuodesta 1995.

Työskennellyt aiemmin KONEella Operations Development johtajana 2016-2023, Amerikan uuslaiteliiketoiminnan johtajana 2013–2015, Suomen ja Baltian maajohtajana 2011– 2013, Keski- ja Pohjois-Euroopan palveluliiketoiminnan johtajana 2007–2011, Skandinavian palveluliiketoiminnan johtajana 2004–2007 ja Suomen palveluiden tuotantopäällikkönä 1999–2004.

Karla Lindahl

Eurooppa

s. 1981, oikeustieteen maisteri, Master of Arts (kilpailuoikeus) KONEen johtokunnan jäsen huhtikuusta 2022 ja KONEen palveluksessa vuodesta 2004.

Työskennellyt aiemmin KONEella Etelä-Euroopan ja Välimeren alueen johtajana 2022–2023, Suomen ja Baltian maajohtajana 2017–2022, strategiajohtajana 2016-2017, strategiasta ja sijoittajasuhteista vastaavana johtajana 2014- 2016, sijoittajasuhdejohtajana 2010-2014, lakimiehenä 2005- 2010 ja avustavana lakimiehenä 2004-2005.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys NKT A/S -yhtiössä.

Tomio Pihkala

Teknologiajohtaja

s. 1975, konetekniikan diplomi-insinööri KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2013 ja KONEen palveluksessa vuodesta 2001.

Työskennellyt aiemmin KONEella uuslaiteliiketoiminnan johtajana 2019-2023, teknologiajohtajana 2015–2019, Operations Development -johtajana 2013–2015, Suomen tuotekehitysyksikön johtajana 2011–2013, Kiinan palveluliiketoiminnan johtajana 2009–2010 sekä Kiinan tuotestrategiasta ja markkinoinnista vastaavana johtajana 2007–2008.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluvat hallituksen jäsenyydet Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa ja Vexve Armatury Groupissa.

Ken Schmid

Amerikka

s. 1963, kandidaatti (historia), MBA

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2020 ja KONEen palveluksessa vuodesta 1986 (vuoteen 1994 asti Montgomery Elevator Company).

Työskennellyt aiemmin KONEella Amerikan alueen talousjohtajana 2005–2020, Global Information Services yksikön johtajana 2003–2005, Amerikan alueen tietohallintojohtajana 1998–2003, laadun johtotehtävissä 1995–1998 sekä useissa uuslaiteliiketoiminnan myyntitehtävissä.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluvat hallituksen jäsenyydet National Elevator Industry Inc:ssä (NEII) sekä Advisory Board to Invest in Finland, USA:ssa.

Susanne Skippari

Henkilöstö & viestintä

s. 1974, KTM, ekonomi

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2017 ja KONEen palveluksessa vuodesta 2007.

Työskennellyt aiemmin KONEella henkilöstöjohtajana 2017- 2023, uuslaiteliiketoimintayksikön henkilöstöjohtajana 2015– 2017, Talent Management -johtajana 2007–2008 ja 2011– 2015 sekä Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueen henkilöstöjohtajana 2009–2011. Ennen uraansa KONEella hän työskenteli Nokialla henkilöstöjohdon tehtävissä Suomessa ja Argentiinassa 1999–2006. Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys Uponor Corporationissa 2022-2023.

Maciej Kranz toimi teknologiajohtajana ja Tricia Weener markkinointi- ja viestintäjohtajana 30. kesäkuuta 2023 asti.

25. lokakuuta KONE tiedotti, että Philippe Delorme on nimitetty KONEen toimitusjohtajaksi 1. tammikuuta 2024 alkaen. Tämä seurasi 2. lokakuuta 2023 julkaistua tiedotetta Henrik Ehrnroothin aikomuksesta jättää tehtävänsä toimitusjohtajana. Henrik Ehrnrooth jatkaa yhtiön neuvonantajana maaliskuun 2024 loppuun saakka tukeakseen uutta toimitusjohtajaa tehtävien siirrossa ja perehdytyksessä.

Axel Berkling nimitettiin Commercial & Operations yksiköstä vastaavaksi johtajaksi 12.2023 alkaen. Hän seurasi tehtävässään Hugues Delvalia, joka toimi Commercial & Operations -yksikön johtajana 12. lokakuuta 2023 asti. Axel jatkoi myös Strategia & Transformaatio -yksikön johtajana vuoden 2023 loppuun asti. Kaori Uehigashi nimitettiin Strategia & Transformaatio -yksikön väliaikaiseksi johtajaksi 4. tammikuuta 2024 alkaen, ja hän tulee toimimaan positiossa vuoden 2024 loppuun asti. Nicolas Alchal, KONEen Lähi-idän, Turkin ja Afrikan maayhtiön johtaja, nimitettiin Strategia & Transformaatio -yksikön johtajaksi 1. tammikuuta 2025 alkaen. Ennen kuin Nicolas aloittaa uudessa roolissaan, hän tulee toimimaan KONEen Euroopan alueorganisaation väliaikaisena johtajana 1. maaliskuuta 2024 alkaen kun Euroopan alueen nykyinen johtaja, Karla Lindahl, aloittaa vanhempainvapaansa. Karla palaa takaisin johtamaan KONEen Euroopan aluetta alkuvuonna 2025.

1.tammikuuta 2024 KONEen johtokunta koostui seuraavista jäsenistä: Philippe Delorme (toimitusjohtaja), Joe Bao (Kiinan alueen johtaja), Axel Berkling (Commercial & Operations -yksikön johtaja), Johannes Frände (lakiasianjohtaja), Samer Halabi (Aasian ja Tyynenmeren, Afrikan ja Lähi-idän alueen johtaja), Ilkka Hara (talousjohtaja), Mikko Korte (toimitusketjusta vastaava johtaja), Karla Lindahl (Euroopan johtaja), Tomio Pihkala (teknologiajohtaja), Ken Schmid (Amerikan johtaja), Susanne Skippari (Henkilöstö & viestintä -yksiköstä vastaava johtaja) ja Kaori Uehigashi (Strategia & Transformaatio -yksikön väliaikainen johtaja).

Lisätietoa

KONE Oyj:n julkisten sisäpiiriläisten omistukset ovat nähtävillä sivulla 129.

Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 29. helmikuuta 2024 klo 11.00 alkaen Messukeskuksen Siivessä osoitteessa Rautatieläisenkatu 3, Helsinki.

Tarkemmat tiedot ja aikataulut yhtiökokoukseen ja liittyen esitetään yhtiön internetsivuilla osoitteessa kone.com ja yhtiökokouskutsussa.

Yhtiökokouksissa KONEen kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2023 maksetaan osinkoa 1,7475 euroa A-sarjan osakkeelta ja 1,75 euroa B-sarjan osakkeelta. Ehdotettu osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 4. maaliskuuta 2024 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ehdotettu osingonmaksupäivä on 11. maaliskuuta 2024.

KONEen listatut arvopaperit

KONE Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu B-sarjan osake ja listaamaton A-sarjan osake. KONEen B-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä ja rekisteröity Euroclear Finland Oy:hyn.

Lisätietoa

Hallituksen voitonjakoehdotus s.117 Osakkeet ja osakkeenomistajat s. 40

Sijoittajasuhteet

Sijoittajasuhdepolitiikka

KONEen tavoitteena on tarjota likvidi ja houkutteleva sijoituskohde kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Sijoittajasuhteiden päätehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot KONEen osakkeen arvon määrittämiseksi. Kaiken kirjallisen materiaalin, kuten tilinpäätösten ja osavuosikatsausten, yritysvastuuraportin, pörssi- ja lehdistötiedotteiden ja internetsivujen sekä kaiken muun sijoittajaviestinnän tavoitteena on tämän tehtävän täyttäminen.

KONE noudattaa kaikessa viestinnässään Euroopan Unionin lainsäädännön, Suomen Arvopaperimarkkinalain ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen sekä muiden sovellettavien säännösten pörssiyhtiöihin kohdistuvia vaatimuksia täsmällisestä ja samanaikaisesta tiedon julkistamisesta.

Hiljainen jakso

KONEella on hiljainen jakso ennen tulosjulkistusta. KONEen edustajat eivät kommentoi taloudellisia asioita pääomamarkkinoille tai lehdistölle osavuosikatsauksen julkistamista edeltävän kolmen viikon aikana ja tilinpäätöksen julkistamista edeltävän neljän viikon aikana. Tämä koskee tapaamisia, puhelinkeskusteluja ja muita viestinnän muotoja.

Yhteystiedot

Sanna Kaje Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 0204 75 4705 Sähköposti: investors@kone.com

KONEen taloudellisten katsausten julkaisuajat 2024

Tilinpäätöstiedote ja tilinpäätös 2023	perjantaina 26. tammikuuta 2024
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2024	keskiviikkona 24. huhtikuuta 2024
Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2024	perjantaina 19. heinäkuuta 2024
Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2024	torstaina 24. lokakuuta 2024

Vuoden 2024 toisella neljänneksellä julkaistaan yritysvastuuraportti vuodelta 2023.

Tämä raportti sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä KONEen johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä sen tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset oletukset osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista johtuen mm. muutoksista taloudessa, markkinoilla, kilpailuolosuhteissa sekä muutoksista laissa ja säännöksissä ja valuuttakursseissa.

KONE Oyj

Konsernihallinto

Keilasatama 3 PL 7 02150 Espoo Puh. 0204 751 www.kone.com

Lisätiedot:

Sanna Kaje Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 0204 75 0031