Pihlajalinna Oyj

Earnings Release • Feb 14, 2024

14.2.2024 klo 8.00

Vahva kannattavuus ja rahavirta vuoden viimeisellä neljänneksellä, alaskirjaukset rasittivat tulosta

Tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.

Loka–joulukuu lyhyesti:

• Liikevaihto oli 183,0 (188,4) milj. euroa laskua -5,4 milj. euroa eli -2,9 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi, koronapalveluiden¹⁾ ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun väheneminen laskivat konsernin liikevaihtoa -17,4 milj. euroa eli -9,3 prosenttia.
• Orgaaninen kasvu³⁾ ilman koronapalveluita ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun vähenemistä oli 11,6 milj. euroa eli 6,2 prosenttia.
• Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)³⁾ oli 9,9 (2,2) milj. euroa.
• Liiketoiminnan rahavirta oli 26,1 (22,5) milj. euroa.
• Neuvottelut saamisista entisten ulkoistuskumppanien kanssa eivät tilikauden aikana johtaneet toivottuun lopputulokseen, ja yhtiö harkitsee oikeudellisia toimia saamisten perintään. Tämän johdosta kyseiset erät eivät enää täyttäneet tilinpäätöshetkellä saamisten määritelmää, ja Pihlajalinna esittää kyseiset erät ehdollisina taseen ulkopuolisina varoina. Alaskirjatut saamiset olivat yhteensä 8,2 miljoonaa euroa.
• Pihlajalinna on tarkastellut pitkäaikaisia sijoituksiaan ja osakkuusyhtiöidensä osuuksien arvostusta ja lainasaamisia. Tämän tarkastelun perusteella viimeisellä vuosineljänneksellä tehtiin 2,4 miljoonan euron arvonalentuminen.
• Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,25 (-0,03) euroa/osake. Viimeisellä vuosineljänneksellä tehdyt alaskirjaukset laskevat yhtiön osakekohtaista tulosta yhteensä 0,37 euroa.

Tammi–joulukuu lyhyesti:

• Liikevaihto oli 720,0 (690,5) milj. euroa kasvua 29,5 milj. euroa eli 4,3 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi, koronapalveluiden¹⁾ ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun väheneminen laskivat konsernin liikevaihtoa -59,9 milj. euroa eli -8,7 prosenttia.
• Orgaaninen kasvu³⁾ ilman koronapalveluita ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun vähenemistä oli 72,9 milj. euroa eli 10,6 prosenttia.
• Yrityshankintojen²⁾ vaikutus liikevaihdon kasvuun oli 16,2 milj. euroa eli 2,3 prosenttia.
• Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)³⁾ oli 37,8 (26,7) milj. euroa – kasvua 41,5 prosenttia.
• Liiketoiminnan rahavirta oli 79,0 (64,9) milj. euroa.
• Pihlajalinna laski liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan 27.3.2023. Lainalla varmistetaan yhtiön liikkumavapautta strategian toteuttamisessa ja taloudellisen aseman parantamisessa.
• Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,19 (0,42) euroa/osake. Tilinpäätöksen alaskirjaukset laskevat yhtiön osakekohtaista tulosta yhteensä 0,37 euroa.
• Pihlajalinnan täsmennetyn osinkopolitiikan mukaisesti osinkoina tai pääoman palautuksina jaetaan vähintään yksi kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta ottaen huomioon yhtiön strategia ja taloudellinen asema.
• Hallitus ehdottaa, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,07 euroa osakkeelta.

¹⁾ Koronapalveluita ovat koronatestaus, -näytteenotto, -rokottaminen ja muu mahdollinen koronaepidemian hallintaan suoraan liittyvä palvelu. ²⁾ Pohjola Sairaala Oy 1.2.2022, Etelä-Savon Työterveys Oy 1.4.2022, Lääkärikeskus Ikioma Oy 1.4.2022 ja Punkkibussi®-liiketoiminta 1.4.2022, MediEllen Oy 1.9.2022, Seppämagneetti Oy ja Seppälääkärit Oy 1.10.2022

³⁾ Vaihtoehtoinen tunnusluku. Pihlajalinna esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat merkittävää yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.

	10–12/2023	10–12/2022		1–12/2023	1–12/2022
	3 kk	3 kk	muutos-%	12 kk	12 kk	muutos-%
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa	183,0	188,4	-2,9	720,0	690,5	4,3
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	11,6	11,5	1,6	72,5	54,4	33,2
Käyttökate (EBITDA), %	6,4	6,1		10,1	7,9
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa ¹⁾	20,7	12,0	72,2	80,6	64,2	25,5
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % ¹⁾	11,3	6,4		11,2	9,3
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa ¹⁾	9,9	2,2	339,8	37,8	26,7	41,5
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), % ¹⁾	5,4	1,2		5,2	3,9
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	-1,9	-0,6	241,9	20,6	8,9	131,2
Liikevoitto (EBIT), %	-1,1	-0,3		2,9	1,3
Oikaistu liikevoitto (EBIT) milj. euroa ¹⁾	7,7	0,1		29,1	18,6	56,3
Oikaistu liikevoitto (EBIT), % ¹⁾	4,2	0,0		4,0	2,7
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa	-6,1	-2,8	118,1	8,2	1,5	428,3
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	-0,25	-0,03	703,9	0,19	0,42	-55,5
Osakekohtainen oma pääoma, euroa				6,56	5,50	19,3
Osinko/osake, euroa (hallituksen esitys)				0,07	-	-
MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)				4,0	2,3	75,9
Oman pääoman tuotto, % (ROE) Omavaraisuusaste, %				3,4 22,0	6,2 18,6	-44,9 18,5
Nettovelkaantumisaste, %				243,9	313,8	-22,3
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa				352,7	385,7	-8,5
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk ¹⁾				4,4	6,0	-27,1
Nettovelkaantumisaste, ilman IFRS 16, %				93,6	139,95	-33,2
Korolliset nettorahoitusvelat ilman IFRS 16, milj. euroa				142,0	178,6	-20,5
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ilman IFRS 16, 12 kk ¹⁾				2,7	4,4	-38,5
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa ²⁾	4,7	18,0		66,5	234,5	-71,7
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	26,1	22,5	16,4	79,0	64,9	21,8
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa	22,5	15,5		60,5	-18,6	426,2
Henkilöstö keskimäärin (FTE)				4 923	4 851	1,5
Henkilöstö kauden lopussa				6 880	7 016	-1,9
Ammatinharjoittajien lukumäärä kauden lopussa				2 208	1 812	21,9
NPS, vastaanotot				79,1	77,1	2,59
NPS, kokonais- ja osaulkoistukset				74,7	72,3	3,32

1) Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen tai divestointien kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen oikaisut.

Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 9,1 (0,6) miljoonaa euroa ja tilikaudella yhteensä 8,1 (9,8) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 9,6 (0,6) miljoonaa euroa ja tilikaudella yhteensä 8,5 (9,7) miljoonaa euroa.

2) Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2024

Pihlajalinna keskittyy vuonna 2024 orgaaniseen kasvuun sekä kannattavuuden ja taloudellisen aseman parantamiseen.

• Yhtiö odottaa liikevaihdon kasvavan edellisen vuoden tasosta (720,0 milj. euroa vuonna 2023)
• Yhtiö odottaa oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) paranevan edellisen vuoden tasosta (37,8 milj. euroa vuonna 2023)
• Yhtiö jatkaa toimenpiteitä taloudellisen aseman vahvistamiseksi. Toiminnan tehostamisen odotetaan parantavan Pihlajalinnan kannattavuutta.

Hidastunut talouskasvu, heikentynyt kuluttajaluottamus ja muutokset markkinakoroissa saattavat vaikuttaa odotettua enemmän Pihlajalinnan palveluiden kysyntään ja taloudelliseen tulokseen. Hinnankorotusten odotetaan kompensoivan kustannusinflaation vaikutuksia.

Toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen:

Pihlajalinnan vuosi 2023 oli monin tavoin vaiherikas ja ajoittain haastava. Onnistuimme kuitenkin operatiivisesti hyvin – yhtiön liikevaihto ja vertailukelpoinen kannattavuus nousivat ennätystasolle. Lisäksi sairauspoissaolot vähenivät ja henkilöstön sekä asiakkaiden tyytyväisyys nousivat. Tämän mahdollisti keskittyminen yhtiön kannattavuuden ja taloudellisen aseman määrätietoiseen vahvistamiseen, asiakkaisiin ja laatuun panostamiseen sekä henkilöstön työkyvyn ja johtamisen kehittämiseen.

Pihlajalinnan vuoden 2023 liikevaihto kasvoi 720,0 (690,5) miljoonaan euroon, vaikka vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun poistuminen Pirkanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla, koronapalveluiden väheneminen ja suun terveyden palveluiden divestointi laskivat liikevaihtoa yhteensä 59,9 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan orgaaninen kasvu oli yli 10 prosenttia ja lääkärikeskusten käyntimäärien kasvu 8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihtoa kasvattivat erityisesti vakuutusyhtiöasiakkuudet leikkaustoimintamme vetämänä sekä työterveyden palvelut, joissa huolehdimme jo yli 280 000 loppuasiakkaasta. Saimme kehitettyä hyvin tarjontaa meille erittäin tärkeiden ammatinharjoittajien onnistuneella rekrytoinnilla. Vuoden 2023 lopussa meillä työskenteli 2 208 (1 812) ammatinharjoittajaa, kasvua 22 prosenttia.

Pihlajalinnan oikaistu EBITA kehittyi vuoden aikana johdonmukaisesti. Aloittamamme toimenpiteet kannattavuuden vahvistamiseksi tuottivat tulosta haastavasta kustannusinflaatiosta huolimatta. Oikaistu EBITA parani 41,5 prosenttia vuonna 2023 yltäen yhtiön historian korkeimmalle tasolle 37,8 (26,7) miljoonaan euroon. Kannattavuutta vahvistivat onnistunut tarjonnan kasvattaminen ja saavutetut skaalaedut, yleistä kustannusten nousua kompensoineet palveluiden hinnantarkistukset sekä monet tehostamistoimenpiteet.

Vuoden 2023 alussa toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet toivat monia muutoksia Pihlajalinnan toimintaympäristöön. Kokonaisulkoistusten vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun siirtyminen Pirkanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueille laski konsernin liikevaihtoa 33,1 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna, mutta paransi samalla yhtiön liiketoiminnan ennustettavuutta. Etelä-Pohjanmaalla neuvottelut asiasta ovat jatkuneet. Lisäksi hyvinvointialueiden aloittamisen seurauksena pyrimme vuoden 2023 aikana saamaan päätökseen neuvottelut edellisten vuosien saamisista entisten tilaajiemme kanssa. Neuvottelut eivät johtaneet toivottuun lopputulokseen, minkä seurauksena päädyimme alaskirjaamaan 8,2 miljoonaa euroa aikaisempien tilikausien saamisia entisiltä kokonaisulkoistuskumppaneilta. Tämä vaikutti osakekohtaiseen tulokseemme negatiivisesti.

Aloittamamme työ henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi näkyy muun muassa vähentyneinä sairauspoissaoloina ja kasvaneena henkilöstötyytyväisyytenä. Lisäksi asiakastyytyväisyys on edelleen vahvistunut

kaikissa asiakasryhmissä. Suunta on oikea, ja meillä on vielä paljon potentiaalia kehittää ammattilaistemme työarkea. Tämä vahvistaa entisestään laadukkaiden ja vaikuttavien palveluiden tarjoamista.

Terveyspalveluiden markkina kasvaa erityisesti yksityisten sairauskuluvakuutusten kysynnän ja julkisen terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun myötä. Alan kustannus- ja palkkainflaation odotetaan jatkuvan ja kevään palkkaneuvotteluista ennustetaan vaikeita. Edessä on työntäyteinen, mutta lupaava vuosi. Odotamme sekä liikevaihdon että oikaistun EBITA:n kasvavan vuodesta 2023.

Kiitän kuluneesta vuodesta kaikkia pihlajalinnalaisia – te teitte onnistumisestamme mahdollista. Kiitän myös kaikkia asiakkaitamme luottamuksesta palvelujamme kohtaan. Uskon, että johdonmukaisuus, tavoitteellisuus ja yhdessä tekeminen vievät meitä oikeaan suuntaan ja tekevät meistä entistäkin vaikuttavamman Pihlajalinnan kaikille sidosryhmillemme.

Tehostamisohjelma 2023

Pihlajalinna on toteuttanut kuluvan vuoden aikana palveluiden hinnankorotuksia, läpikäynyt muutosneuvottelut, karsinut toimipisteverkostoa, yksinkertaistanut yksityisten terveyspalveluiden toimintamallia ja selkeyttänyt liiketoimintaportfoliota myymällä suun terveyden palvelut. Muutosneuvotteluilla ja toimipisteverkoston karsimisella saavutetaan yhteensä noin 5 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Vuoden lopussa on edelleen tunnistettu ja aloitettu lukuisia uusia tehostamistoimenpiteitä erityisesti ulkoistusliiketoiminnassa. Näiden vaikutukset näkyvät asteittain yhtiön parantuvana tuloksena. Lisäksi yhtiö on kiinnittänyt erityistä huomiota henkilöstön työkyvyn edistämiseen. Toimet ovat vaikuttaneet positiivisesti sairauspoissaoloihin. Vuoden lopussa sairauspoissaoloprosentti oli 5,7 (6,7).

Kokonaisulkoistusten vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu siirtyi Pirkanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueille voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Pirkanmaan hyvinvointialueella yhtiön kustannusvastuu loppui 1.1.2023 ja Keski-Suomen hyvinvointialueella 1.7.2023. Kustannusvastuiden siirtyminen laski konsernin liikevaihtoa yhteensä 33,1 miljoonaa euroa, mutta paransi yhtiön liiketoiminnan ennustettavuutta.

Taloudellisen aseman vahvistamiseksi yhtiö laski liikkeelle 20 miljoonan euron hybridilainan maaliskuussa 2023. Transaktiosta saadut nettovarat käytettiin valmiusluottolimiitistä nostettujen lainaerien takaisinmaksuun. Parantuneen kannattavuuden, suun terveyden divestoinnin ja hybridilainan liikkeeseen laskun ansiosta yhtiön taloudellinen asema parani merkittävästi ja rahoittajapankkien waiver-ehdot raukesivat huhtikuussa 2023, mikä laski yhtiön velkarahoituksen hintaa.

Katsaus toimintaympäristöön

Terveyspalvelujen kysyntä Suomessa

Terveydenhuoltopalveluiden markkina Suomessa on arviolta noin 15 miljardia euroa, josta noin 75 prosenttia on julkisesti rahoitettua ja tuotettua. Terveydenhoitopalveluiden käyttö oli vuonna 2023 reilusti edellisvuotta suurempaa (Nordea Kulutusmittari 12/2023). Myös yksityisten sairauskuluvakuutusten kysyntä on edelleen kasvussa. Suomessa on jo yli 1,3 miljoonaa yksityisesti sairauskuluvakuutettua henkilöä, joista noin 466 000 on lapsia, 556 000 aikuisia ja 285 000 yritysten kautta vakuutettuja.

Hoitojonot ja hoitotakuu

Hoitojonot kiireettömään julkiseen erikoissairaanhoitoon ovat edelleen kasvussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan elokuun 2023 lopussa kiireettömään erikoissairaanhoitoon odotti pääsyä lähes 178 000 potilasta, joista yli 17 prosenttia oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta.

Perusterveydenhuollon hoitotakuun lainsäädäntö muuttui 1.9.2023. Hoitoon on päästävä 14 vuorokaudessa hoidon tarpeen arvioinnista aiemman kolmen kuukauden sijaan. Tämän seurauksena kahden edeltävän vuoden aikainen hoitoon pääsyn odotusaikojen pidentyminen pysähtyi ja odotusajat lyhentyivät lokakuussa 2023. Avosairaanhoidon käynneistä 82 prosenttia toteutui lokakuussa viikon kuluessa ja 89 prosenttia kahden viikon kuluessa. Marraskuusta 2024 lähtien hoitoon tulee päästä seitsemässä vuorokaudessa.

Hyvinvointialueet ja väestön sote-palvelujen turvaaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisvastuu on vuoden 2023 alusta saakka ollut 21 hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungilla. Väestön ikääntymisen myötä sote-palvelujen tarve kasvaa entisestään, ja tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan julkisten ja yksityisten palvelujen yhteistyötä. Yksityisen sektorin toimijat tuottavat noin 22 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelutuotannon malleista eri tutkimusten tulosten perusteella kustannus- ja resurssitehokkain tapa on monituottajamalli, jossa palveluita tuottavat ja tarjoavat julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestöt yhteistyössä.

Uusi hallitusohjelma pyrkii hidastamaan sote-palveluiden kustannusten kasvua, tiukentamaan hyvinvointialueiden ohjausta ja lisäämään yksityisten yritysten osuutta lakisääteisten sote-palvelujen tuottamisessa. Hallitusohjelmassa on ilmoitettu käytettäväksi hoitojonojen purkuun kaikkiaan 335 miljoonaa euroa. Hoitojonojen purkamiseen käytettävien palveluseteleiden ja muiden ostopalveluiden käytön aktivoiminen näkyy hyvinvointialueilla, kuten esimerkiksi Pohjois-Savossa ja Länsi-Uudenmaalla. HUS:issa erityisesti tekonivel-, selkä- ja neurokirurgian hoitojonoja puretaan aktiivisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti syyskuussa 2023 yksityisten lääkärivastaanottojen Kela-korvauksien nostamisesta 8 eurosta keskimäärin 30 euroon läsnävastaanottojen osalta ja 25 euroon etävastaanottojen osalta. Uudistus astui voimaan vuoden 2024 alusta.

Työvoiman saatavuus ja palkkakehitys

Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula hidastaa hoidon saamista ja osaavien henkilöiden rekrytointi on haastavaa. Kuntasektorin työvoimaennusteessa 2023 on arvioitu, että sote-ammattilaisten vaje pelkästään julkisella sektorilla olisi vuonna 2022 ollut lähes 38 000 henkilöä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan vuosien 2020–2035 aikana sote-alalle tarvitaan peräti 200 000 uutta työntekijää.

Ympärivuorokautisen vanhustenhoivan 0,7 työntekijän mitoituksen voimaan astuminen siirtyy uuden hallitusohjelman myötä vuodesta 2023 vuoteen 2028. Lisäksi hallitusohjelma painottaa, että henkilöstömitoituksen saavuttamiseksi on hyödynnettävä kaikki laissa hyväksytyt työntekijäryhmät sekä lisättävä teknologian tuomia mahdollisuuksia.

Yksityisen terveyspalvelualan kaksivuotisen työehtosopimuksen (TPTES) voimassaolo päättyy keväällä 2024. Vuonna 2023 kuukausi- ja taulukkopalkkoja korotettiin nykyisten ehtojen mukaan yhteensä 2,95 prosenttia. Keväälle 2024 odotetaan vaikeita työehtosopimusneuvotteluita sekä työtaistelutoimenpiteitä. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus (SOSTES) on voimassa vuoden 2025 loppuun ja nostaa sopimuskaudella palkkoja yhteensä 13,07 prosenttia.

Talousennusteet ja inflaatio

Suomen talous on taantumassa, ja hintojen nousu, kiristynyt rahapolitiikka ja heikko vientikysyntä painavat talouden kasvua. Inflaatio hidastui vuoden 2023 aikana muun muassa energian hintojen laskusta johtuen, mikä tukee kotitalouksien ostovoimaa. Korkeat korot vaimentavat niin yksityisen kulutuksen kuin investointien kasvua lähivuosina ja valtiovarainministeriön talouskasvuennuste on vain 0,7 prosenttia vuodelle 2024. Vuonna 2025 talouskasvun arvioidaan nousevan 2,0 prosenttiin.

Vastuullisuus

Vuonna 2023 Pihlajalinna on jatkanut systemaattista vastuullisuusohjelman kehittämistä ja valmistautumista tulevaan CSRD-direktiivin mukaiseen vastuullisuusraportointiin. Pihlajalinna raportoi vielä vuoden 2023 tiedot GRI-viitekehyksessä.

Pihlajalinnan ensimmäinen kaksoisolennaisuusanalyysi (DMA) valmistui vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä. Analyysin avulla tunnistettiin yhtiön vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä näistä seuraavia taloudellisia liiketoimintariskejä ja -mahdollisuuksia. Arvioinnissa otettiin huomioon Pihlajalinnan liiketoimintamallin erityispiirteet sekä Pihlajalinnan arvoketju. Työ mahdollistaa etenemisen kohti CSRD-direktiivin mukaista raportointia vuoden 2024 osalta vuonna 2025.

Vuoden 2023 aikana Pihlajalinna jatkoi työtä oman henkilöstön työkyvyn ja työtyytyväisyyden edistämiseksi. Keskeisenä mittarina yhtiöllä on henkilöstötyytyväisyyttä mittaava eNPS, joka nousi koko konsernin osalta lukemaan +4 (-1). Lisäksi tilikaudella jatkettiin vuonna 2022 käynnistettyä työkykyjohtamisen yhteistyöhanketta työeläkeyhtiöiden kanssa. Yksi hankkeen päätavoitteista on vähentää sairauspoissaoloja. Koko vuoden 2023 sairauspoissaoloaste oli 5,7 (6,7*) prosenttia.

Yhtiö seuraa aktiivisesti asiakastyytyväisyyttä (Net Promoter Score, NPS), joka on myös yksi vastuullisuuden avainmittareista. Asiakastyytyväisyys jatkoi hyvää kehitystä ollen vastaanottojen osalta 79,1 (77,1). Kokonais- ja osaulkoistuksissa NPS oli 74,7 (72,3).

Pihlajalinna tarjoaa vaikuttavia ja vastuullisia terveyspalveluita. Sairauksien ennaltaehkäisy on kaikkien etu ja säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Siksi yhtiö panostaa palveluihin, joilla voidaan vähentää pitkiä sairauspoissaoloja, pysyvää työkyvyttömyyttä sekä työnantajan ja yhteiskunnan kuluja. Ennaltaehkäisevän toiminnan painottaminen on keskeinen tavoite erityisesti työterveyshuollossa. Tätä seurataan ammattiryhmäkohtaisesti. Vuonna 2023 ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollon lääkäreillä oli 65,8 (61,1) prosenttia ja hoitajilla 81,4 (79,7) prosenttia.

Leikkaustoiminnan tavoitteena on nopea ja laadukas hoitoketju, jolla leikkausta tarvitseva kuntoutuu nopeasti. Hoitoon pääsy tavoiteajassa on tärkeä leikkaustoiminnan ja tapaturmavakuutusasiakkaiden hoitoketjun vaikuttavuuden mittari. Tavoiteaika työkyvyttömän leikkausasiakkaan toimenpiteeseen pääsylle on viisi arkivuorokautta. Vuonna 2023 asiakkaista 81,8** prosenttia pääsi hoitoon tavoiteajassa.

* Sairauspoissaoloasteen laskentatapaa on muutettu vastaamaan yleistä Elinkeinoelämän Keskusliiton työaika- ja poissaololuokittelua.

** Vuoden 2023 raportointi kattaa vain maalis-joulukuun raportointijärjestelmän muutoksen takia.

Konsernin liikevaihto ja tulos

	10–12/2023 3 kk	10–12/2022 3 kk	muutos	1–12/2023 12 kk	1–12/2022 12 kk	muutos
Liikevaihto, milj. euroa	183,0	188,4	-5,4	720,0	690,5	29,5
Koronapalveluiden liikevaihto	0,2	2,8	-2,6	0,9	16,7	-15,9
Yrityshankintojen vaikutus liikevaihtoon	0,0	22,4	-22,4	16,2	77,8	-61,6
Divestoitujen palveluiden liikevaihto	0,0	4,5	-4,5	4,8	16,7	-12,0
Vaativan erikoissairaanhoidon liikevaihto	12,2	22,6	-10,4	57,0	90,1	-33,1
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa	9,9	2,2	7,6	37,8	26,7	11,1
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa	-6,1	-2,8	-3,3	8,2	1,5	6,6
Tuloverot, milj. euroa	-0,3	1,7	-2,0	-3,6	6,1	-9,7
Kauden tulos, milj. euroa	-6,4	-1,1	-5,3	4,6	7,7	-3,1
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	-0,25	-0,03	-0,2	0,19	0,42	-0,23

Loka–joulukuu 2023

Pihlajalinnan liikevaihto oli 183,0 (188,4) miljoonaa euroa, laskua -5,4 miljoonaa euroa eli -2,9 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi, koronapalveluiden ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun väheneminen laskivat konsernin liikevaihtoa -17,4 miljoonaa euroa eli -9,3 prosenttia. Orgaaninen kasvu ilman koronapalveluita ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun vähenemistä oli 11,6 milj. euroa eli 6,2 prosenttia.

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 9,9 (2,2) miljoonaa euroa. Oikaistu EBITA-marginaali oli 5,4 (1,2) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 9,6 (0,6) miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoiminnan kannattavuus parani hinnankorotusten ja tarjonnan kasvun johdosta, vaikka joulukuun tarjonta jäi jonkin verran tavoitteista. Työterveyspalveluiden kannattavuus parani hinnankorotusten ja asiakaskannan kasvun johdosta. Vuonna 2022 aloitetut tehostamistoimenpiteet julkisissa palveluissa paransivat kokonaisulkoistusten perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kannattavuutta. Lisäksi vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun väheneminen ja suun terveyden palveluiden divestointi paransivat kannattavuutta.

Hyvinvointialueiden aloittamisen seurauksena vuoden 2023 aikana Pihlajalinna pyrki saamaan päätökseen neuvottelut edellisten vuosien saamisistaan. Neuvottelut eivät tilikaudella johtaneet toivottuun lopputulokseen. Pihlajalinna on aloittanut oikeudellisen perinnän osasta saamisiaan ja harkitsee oikeudellisia toimia myös muiden saamisten perinnän osalta. Tämän johdosta kyseiset erät eivät enää tilikauden lopussa täyttäneet sopimukseen perustuvien varojen määritelmää, ja Pihlajalinna on kirjannut kyseiset erät kuluksi tuloslaskelmaan. Erät esitetään IAS 37:n mukaisina taseen ulkopuolisina ehdollisina varoina. Ehdollisia varoja ei merkitä tilinpäätökseen. Luokittelumuutoksen seurauksena Jämsän Terveys Oy:n käyttökate heikkeni 1,4 miljoonaa euroa, Mäntänvuoren Terveys Oy:n 4,8 miljoonaa euroa, Kolmostien Terveys Oy:n 1,3 miljoona euroa ja Pihlajalinna Terveys Oy:n 0,4 miljoonaa euroa. Nämä erät, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä, heikensivät käyttökatetta yhteensä 7,8 miljoonaa euroa ja ne on käsitelty käyttökatteen oikaisuerinä. Lisäksi rahoituseriä kirjaukset rasittivat 0,4 miljoonaa euroa. Kirjaukset heikensivät vuosineljänneksen tulosta ennen veroja yhteensä 8,2 miljoonaa euroa ja osakekohtaista tulosta 0,26 euroa.

Pihlajalinna on suorittanut arvonalentumistestauksen koskien pitkäaikaisia sijoituksiaan ja osakkuusyhtiöidensä osuuksien arvostusta ja lainasaamisia. Tämän perusteella Pihlajalinna on kirjannut 2,4 miljoonan euron arvonalentumiset. Arvonalentumiset heikensivät vuosineljänneksellä käyttökatetta yhteensä 0,5 miljoonaa euroa ja liikevoittoa 1,1 miljoonaa euroa. Nämä kirjaukset on käsitelty käyttökatteen ja liikevoiton

oikaisuerinä. Rahoituseriä arvonalentumiset rasittivat 1,2 miljoonaa euroa. Vuosineljänneksen osakekohtaista tulosta arvonalentumiset heikensivät 0,11 euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto oli -1,9 (-0,6) miljoonaa euroa, laskua -1,4 miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -4,2 (-2,3) miljoonaa euroa. Pihlajalinnan korkokulut nousivat markkinakorkojen nousun johdosta. Tulos ennen veroja oli -6,1 (-2,8) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat - 0,3 (1,7) miljoonaa euroa. Vuosineljänneksellä kirjatut arvonalentumiset eivät kaikilta osin ole verotuksessa vähennyskelpoisia.

Tulos oli -6,4 (-1,1) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,25 (-0,03) euroa. Vuosineljänneksen arvonalentumiset laskivat yhtiön osakekohtaista tulosta yhteensä 0,37 euroa.

Tammi–joulukuu 2023

Pihlajalinnan liikevaihto oli 720,0 (690,5) miljoonaa euroa, kasvua 29,5 miljoonaa euroa eli 4,3 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi, koronapalveluiden ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun väheneminen laskivat konsernin liikevaihtoa -59,9 miljoonaa euroa eli -8,7 prosenttia. Orgaaninen kasvu ilman koronapalveluita ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun vähenemistä oli 72,9 miljoonaa euroa eli 10,6 prosenttia. Yritysjärjestelyjen osuus liikevaihdon kasvusta oli 16,2 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia.

Käyttökate oli 72,5 (54,4) miljoonaa euroa, kasvua 18,1 miljoonaa euroa eli 33,2 prosenttia. Oikaistu käyttökate oli 80,6 (64,2) miljoonaa euroa, kasvua 16,4 miljoonaa euroa eli 25,5 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä 8,1 (9,8) miljoonaa euroa.

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 37,8 (26,7) miljoonaa euroa, kasvua 11,1 miljoonaa euroa eli 41,5 prosenttia. Oikaistu EBITA-marginaali oli 5,2 (3,9) prosenttia.

Kannattavuutta rasittivat koronapalveluiden myynnin lasku ja vaativan erikoissairaanhoidon merkittävästi kohonneet ja takautuvat kustannukset. Pirkanmaan hyvinvointialueella vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu päättyi 1.1.2023 ja Keski-Suomen hyvinvointialueella 1.7.2023. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella vastaamme toistaiseksi vaativan erikoissairaanhoidon kuluista.

Vuonna 2022 aloitetut tehostamistoimenpiteet julkisissa palveluissa ovat parantaneet kokonaisulkoistusten perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kannattavuutta. Lääkärikeskustoiminnan kannattavuus parani hinnankorotusten ja tarjonnan kasvun johdosta. Työterveyspalveluiden kannattavuus parani hinnankorotusten ja asiakaskannan kasvun johdosta. Leikkaustoiminnan kannattavuus on parantunut liikevaihdon kasvun johdosta, esimerkiksi Jokilaakson valinnanvapaussairaalassa tehtiin tilikauden aikana ennätykselliset yli 800 tekonivelleikkausta. Lisäksi suun terveyden palveluiden divestointi paransi kannattavuutta.

Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 8,5 (9,7) miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueiden aloittamisen seurauksena vuoden 2023 aikana Pihlajalinna pyrki saamaan päätökseen neuvottelut edellisten vuosien saamisistaan entisten kokonaisulkoistuskumppaniensa Jämsän, Parkanon ja Mänttä-Vilppulan kaupunkien kanssa. Neuvottelut eivät johtaneet toivottuun lopputulokseen. Yhtiö on aloittanut oikeudellisen perinnän osasta saamisiaan ja harkitsee oikeudellisia toimia myös muiden saamisten perinnän osalta. Tämän johdosta kyseiset erät eivät enää tilikauden lopussa täyttäneet sopimukseen perustuvien varojen määritelmää, ja Pihlajalinna on kirjannut kyseiset erät kuluksi tuloslaskelmaan. Erät esitetään IAS 37:n mukaisina taseen ulkopuolisina ehdollisina varoina. Ehdollisia varoja ei merkitä tilinpäätökseen. Luokittelumuutoksen seurauksena Jämsän Terveys Oy:n käyttökate heikkeni 1,4 miljoonaa euroa,

Mäntänvuoren Terveys Oy:n 4,8 miljoonaa euroa, Kolmostien Terveys Oy:n 1,3 miljoona euroa ja Pihlajalinna Terveys Oy:n 0,4 miljoonaa euroa. Nämä erät, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä, heikensivät käyttökatetta yhteensä 7,8 miljoonaa euroa ja ne ovat käsitelty käyttökatteen oikaisuerinä. Lisäksi rahoituseriä kirjaukset rasittivat 0,4 miljoonaa euroa. Kirjaukset heikensivät tilikauden tulosta ennen veroja yhteensä 8,2 miljoonaa euroa ja osakekohtaista tulosta 0,26 euroa.

Pihlajalinna on suorittanut arvonalentumistestauksen koskien pitkäaikaisia sijoituksiaan ja osakkuusyhtiöidensä osuuksien arvostusta ja lainasaamisia. Tämän perusteella Pihlajalinna on kirjannut 2,4 miljoonan euron arvonalentumiset. Arvonalentumiset heikensivät tilikaudella käyttökatetta yhteensä 0,5 miljoonaa euroa ja liikevoittoa 1,1 miljoonaa euroa. Nämä kirjaukset on käsitelty käyttökatteen ja liikevoiton oikaisuerinä. Rahoituseriä arvonalentumiset rasittivat 1,2 miljoonaa euroa. Tilikauden osakekohtaista tulosta arvonalentumiset heikensivät 0,11 euroa.

Edellisellä tilikaudella Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin käräjäoikeuskäsittelyn ratkaisun mukainen alaskirjaus 4,7 miljoonaa euroa ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuneet kulut 1,8 miljoonaa euroa on käsitelty oikaisuerinä.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 20,6 (8,9) miljoonaa euroa, kasvua 11,7 miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -12,4 (-7,4) miljoonaa euroa. Pihlajalinnan korkokulut nousivat markkinakorkojen nousun ja rahoitusjärjestelyn waiver-sopimuksen mukaisen korkeimman marginaalitason yhden prosenttiyksikön noston johdosta. Waiver-ehdot raukesivat hybridilainan liikkeeseenlaskun, suun terveyden palveluiden divestoinnin ja parantuneen kannattavuuden johdosta huhtikuun 2023 lopussa. Tulos ennen veroja oli 8,2 (1,5) miljoonaa euroa.

Tuloslaskelman verot olivat -3,6 (6,1) miljoonaa euroa. Tilinpäätökseen kirjatut arvonalentumiset eivät kaikilta osin ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Verohallinto myönsi edellisellä tilikaudella Pihlajalinnalle oikeuden Pohjola Sairaala Oy:n aikaisempien verovuosien vahvistettujen tappioiden ja verovuosilta 2021– 2022 vahvistettavien tappioiden vähentämiseen. Kyseinen laskennallinen verosaaminen 6,2 miljoonaa euroa on tilikaudella 2022 kirjattu tulosvaikutteisesti.

Tulos oli 4,6 (7,7) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,19 (0,42) euroa. Tilikauden arvonalentumiset laskivat yhtiön osakekohtaista tulosta yhteensä 0,37 euroa.

Konsernin tase ja rahavirta

	10–12/2023 3 kk	10–12/2022 3 kk	muutos	1–12/2023 12 kk	1–12/2022 12 kk	muutos
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	26,1	22,5	3,7	79,0	64,9	14,1
Josta käyttöpääoman muutos, milj. euroa	5,7	11,6	-5,9	0,0	16,8	-16,7
Investointien nettorahavirta, milj. euroa	-3,6	-6,9	3,3	-18,5	-83,4	65,0
Rahoituksen nettorahavirta, milj. euroa	-15,3	-14,2	-1,1	-49,2	27,4	-76,6
Rahavarat kauden lopussa, milj. euroa				24,5	13,1	11,4
Nettovelkaantumisaste, %				243,9	313,8	-69,9
Nettovelkaantumisaste, ilman IFRS 16, %				93,6	140,0	-46,4
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa				352,7	385,7	-33,0
Korolliset nettorahoitusvelat ilman IFRS 16, milj. euroa				142,0	178,6	-36,6

Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli 657,5 (661,6) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 24,5 (13,1) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudelta oli 79,0 (64,9) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli 0,0 (16,8) miljoonaa euroa.

Investointien nettorahavirta tilikaudelta oli -18,5 (-83,4) miljoonaa euroa. Yritysjärjestelyt vaikuttivat investointien nettorahavirtaan -1,5 (-52,3) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -22,9 (-29,0) miljoonaa euroa. Suun terveyden palveluiden divestointi paransi investointien nettorahavirtaa 5,7 miljoonaa euroa. Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli 60,5 (-18,6) miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta tilikaudelta oli -49,2 (27,4) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä -29,0 (75,2) miljoonaa euroa. Pihlajalinna laski tilikauden alussa liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Liikkeeseenlaskusta saadut nettovarat käytettiin valmiusluottolimiitistä nostettujen lainaerien takaisinmaksuun. Maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -6,2 (-8,3) miljoonaa euroa. Konserni myi alkuvuoden 2023 aikana koronvaihtosopimuksensa. Myynnin vaikutus maksettuihin korkoihin ja muihin rahoituskuluihin oli 3,9 miljoonaa euroa.

Hybridilaina

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 12,00 prosenttia vuodessa 27.3.2026 (Tarkistuspäivä) saakka. Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti.

Hybridilaina on rahoitusinstrumentti, joka on alisteinen yhtiön muille velkasitoumuksille. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin Tarkistuspäivänä ja kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilainaa käsitellään Pihlajalinnan IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä. Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, eikä hybridilaina laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.

Liikkeeseenlaskusta saatavat nettovarat käytettiin valmiusluottolimiitistä nostettujen lainaerien takaisinmaksuun ja Pihlajalinnan yleisiin rahoitustarpeisiin.

Rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinnan rahoitusjärjestely koostuu 130 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja yritysostoihin tarkoitetusta 70 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä myöhemmin 100 miljoonalla 300 miljoonaan euroon.

Rahoitusjärjestely oli alun perin sovittu kolmen vuoden mittaiseksi siten, että se erääntyy maaliskuussa 2025. Pihlajalinna ja lainapankit sopivat joulukuussa 2023 rahoituksen uudelleenjärjestelystä. Sopimuksen mukaisesti rahoitusjärjestely erääntyy maaliskuussa 2026 ja samalla rahoituksen lainamarginaali muuttuu 1.7.2024 alkaen.

Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma -käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja (Frozen GAAP). Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu vuosittaisiin vastuullisuustavoitteisiin, jotka liittyvät potilastyytyväisyyteen (NPS), henkilöstön sitoutumiseen (eNPS) ja leikkaushoidon toteutumiseen tavoiteajassa. Vastuullisuustavoitteet vaikuttavat vähäisissä määrin lainamarginaaliin riippuen siitä, miten monta määritellyistä vastuullisuustavoitteista saavutetaan.

Pihlajalinna ja lainapankit sopivat loppuvuoden 2022 aikana tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta ja korkeimman marginaalitason nostosta yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2023 alusta lukien kyseisen vuoden kolmanteen neljännekseen asti. Lainapankit luopuivat korkeimman marginaalitason nostosta ja muista waiver-ehdoista huhtikuun lopulla, kun yhtiö esitti pysyvänsä alkuperäisten kovenanttitasojen alla seuraavan 12 kuukauden ajan.

Rahoitusjärjestelyn gearing-kovenanttitaso on 115 prosenttia ja leverage-taso on 3,75. Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukainen gearing oli 93,6 prosenttia ja leverage oli 3,09.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 70 miljoonaa euroa. Käyttämättömät rahoituslimiitit koostuvat 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksesta sekä 60 miljoonan euron nostamattomasta valmiusluottolimiitistä. Lisäksi erillisen luottopäätöksen vaativa lisäluottolimiitti 100 miljoonaa euroa on käyttämättä.

Yhtiöllä on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, jolla vaihtuvakorkoisen rahoitusjärjestelyn korko on muutettu kiinteäksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa,

jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti.

Yritysostot ja investoinnit

Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 66,5 (234,5) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit yritysjärjestelyihin sisältäen käyttöoikeusomaisuuserät (mm. toimitilavuokrat) olivat 0,7 (176,6) miljoonaa euroa. Tilikauden 2023 aikana konserni ei ole tehnyt yrityshankintoja. Yrityshankinnat tilikaudella liittyvät edellisen tilikauden aikana tehtyjen yrityshankintojen lisäkauppahintojen muutoksiin. Konsernin bruttoinvestoinnit, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat 26,0 (28,3) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit uusien yksiköiden avaamiseen olivat 0,0 (3,1) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 40,5 (26,5) miljoonaa euroa. Toimitilasopimuspidennykset ja vuokrankorotukset kasvattivat bruttoinvestointeja käyttöoikeusomaisuuseriin tilikaudella poikkeuksellisen merkittävästi.

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 2,7 (3,5) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset liittyvät toimitilamuutoksiin, kliinisten laitteiden lisä- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.

Kokonais- ja osaulkoistukset

Yhtiö	Pihlajalinnan omistus 31.12.2022	Pihlajalinnan omistus 31.12.2023	Nykyisen sopimuksen palvelutuotannon alkamisvuosi	Sopimuksen alkuperäinen kesto, vuotta
Jokilaakson Terveys Oy	90 %	90 %	sisäinen palvelutuotanto	sisäinen palvelutuotanto
Jämsän Terveys Oy	51 %	51 %	2015	10
Kuusiolinna Terveys Oy*	97 %	97 %	2016	15
Mäntänvuoren Terveys Oy	91 %	91 %	2016	15
Kolmostien Terveys Oy	96 %	96 %	2015	15
Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy	75 %	75 %	2021	15–20 vuotta

*Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 30.10.2023 irtisanoa ulkoistusopimuksen päättymään voimaanpanolain siirtymäajan mukaisesti vuoden 2025 loppuun. Aluevaltuuston päätös ei ole vielä lainvoimainen ja päätöksestä on valitus vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Yhteenveto kokonais- ja osaulkoistusten liikevaihdosta ja kannattavuudesta (sisäinen myynti eliminoitu):

Kokonais- ja osaulkoistukset	10–12/2023 3 kk	10–12/2022 3 kk	1–12/2023 12 kk	1–12/2022 12 kk	2021
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa	62,6	71,8	259,4	281,4	277,0
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	-5,0	-0,1	6,5	6,0	6,6
Käyttökate (EBITDA), %	-7,9	-0,2	2,5	2,1	2,4
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa	2,6	-0,1	14,0	11,5	6,7
Oikaistu käyttökate (EBITDA) %	4,1	-0,2	5,4	4,1	2,4
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa	2,0	-0,8	11,5	8,8	4,1
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %	3,1	-1,1	4,4	3,1	1,5

Arvio konsernin jäljellä olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista koskevien määräaikaisten palvelusopimusten suoritevelvoitteiden täyttämisestä, miljoonaa euroa:

	31.12.2023	31.12.2022
2023		245
2024	209	249
2025	193	226
2026	75	177
2027	76	179
2028	77	182
2029	78	184
2030	47	156
2031	47	30

31.12.2023	31.12.2022		31.12.2023	31.12.2022
	245	2032	6
209	249	2033	6
193	226	2034	6
75	177	2035	6
76	179		826	1 656

Henkilöstö

Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 6 880 (7 016), laskua -136 henkilöä eli -2 prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 4 923 (4 851), lisäystä 72 henkilöä eli 1 prosentti. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 322,8 (296,6) miljoonaa euroa, kasvua 26,2 miljoonaa euroa eli 9 prosenttia.

Oman henkilöstön sairauspoissaoloaste oli tilikaudella 5,7 (6,7) prosenttia.

Tilikauden lopussa ammatinharjoittajien määrä oli 2 208 (1 812), lisäystä 396 eli 22 prosenttia.

Johtoryhmä

Pihlajalinnan johtoryhmän kokoonpano on toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen, tietohallintojohtaja Antti-Jussi Aro, yksityisten terveyspalveluiden liiketoimintajohtaja Timo Harju, talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala, lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi, julkisten palveluiden liiketoimintajohtaja Eetu Salunen ja lakiasiainjohtaja Marko Savolainen.

Yhtiön hallitus

Varsinainen yhtiökokous 4.4.2023 päätti, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan kahdeksan entisen seitsemän sijaan. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin uudelleen Heli Iisakka, Hannu Juvonen, Leena Niemistö, Seija Turunen ja Mikko Wirén. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Kim Ignatius, Tiina Kurki ja Jukka Leinonen.

Yhtiökokous valitsi Jukka Leinosen hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Pihlajalinnan osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat puheenjohtaja Juha Koponen (LähiTapiolaryhmä), Mikko Wirén (MWW Yhtiö Oy), Tomi Yli-Kyyny (Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia) ja Carl Pettersson (Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo). Pihlajalinna Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Leinonen on toiminut nimitystoimikunnassa asiantuntijajäsenenä.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeiden lukumäärä on yhteensä 22 620 135. Osakkeista ulkona oli 22 566 155 ja yhtiön omassa hallussa oli 53 980, joka vastaa 0,26 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 15 150 (15 811) osakkeenomistajaa.

Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.

Osaketiedot, ulkona olevat osakkeet	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
Määrä kauden lopussa, kpl	22 566 155	22 549 644	22 566 155	22 549 644
Määrä kaudella keskimäärin, kpl	22 563 931	22 549 741	22 557 957	22 560 271
Osakkeen ylin kurssi, euroa	8,11	9,70	9,90	13,18
Osakkeen alin kurssi, euroa	6,90	8,48	6,82	8,48
Osakkeen keskikurssi, euroa ¹⁾	7,19	8,88	8,20	11,06
Osakkeen päätöskurssi, euroa	7,06	8,52	7,06	8,52
Osakevaihto, 1 000 kpl	803	773	2 801	3 770
Osakevaihto, %	3,6	3,4	12,4	16,7
Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa	159,3	192,1	159,3	192,1

¹⁾ kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Pihlajalinnan toimintaan vaikuttavat strategiset ja liiketoiminnalliset riskit sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Pihlajalinna noudattaa riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmällistä toimintatapaa osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan. Pihlajalinna pyrkii rajaamaan riskien mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Yritysvastuuseen liittyvien riskien arvioinnilla on tärkeä rooli riskienhallinnassa.

Pihlajalinnalla on liiketoimintaa ainoastaan Suomessa. Maailmanpolitiikan epävarmuustekijät, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Lähi-Idän konfliktit, aiheuttavat yhtiön toimintaan epäsuoria vaikutuksia talouskasvun hidastumisen, toimitusketjujen mahdollisen häiriintymisen ja korkean inflaation sekä korkeiden markkinakorkojen johdosta. Pihlajalinna pidättäytyy kaikesta liiketoiminnasta talouspakotteiden kohteena olevien tahojen kanssa.

Pihlajalinna huomioi kaikessa toiminnassaan tietosuojan ja tietoturvan sekä niihin liittyvät vaatimukset. Tietoturvauhat ja tietosuojan vaarantuminen voivat johtaa muun muassa merkittäviin mainehaittoihin ja vahingonkorvausvaatimuksiin. Pihlajalinna on Ukrainan sodan sekä Suomen Natoon liittymisen seurauksena nostanut kyberhyökkäysten riskitasoa ja varautumisastettaan.

Korkeat henkilöstön sairauspoissaolot voivat heikentää yhtiön kannattavuutta ja vaikeuttaa palveluiden tarjontaa. Lisäksi yhtiö on tunnistanut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön saatavuuteen ja palkkakehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Myös hyvinvointialueiden muodostamiseen liittyvän sosiaali- ja terveysalan palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat vielä osittain avoinna.

Pihlajalinna on tunnistanut riskeiksi yhtiön kasvuun liittyvät hankkeet, kuten yritysostot, digitaalisen kehityksen ja tietojärjestelmähankkeet. Näiden hankkeiden hallittu onnistunut läpivienti on edellytys yhtiön strategian mukaiselle kannattavalle kasvulle.

Yhtiön rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien seuranta ja niiden ennustaminen ovat merkittävä osa yhtiön riskienhallintaa. Kappaleessa Rahoitusjärjestelyt on kuvattu tarkemmin yhtiön rahoitussopimusta sekä 27.3.2023 liikkeeseen laskettua hybridilainaa.

Suomen talouden kehitys, yleinen kustannusinflaatio, palkkainflaatio ja korkeat markkinakorot vaikuttavat haitallisesti kustannustasoon ja näin ollen Pihlajalinnan liiketoimintaan, kannattavuuteen ja mahdollisesti lisärahoituksen saamiseen sekä rahoituskustannuksiin. Lisäksi inflaatio ja korkeat korot vaikuttavat kuluttajien käytettävissä oleviin varoihin ja työllisyyden kehitykseen, millä on vaikutusta yksityisten terveyspalveluiden kysyntään.

Merkittävimmät sosiaali- ja terveyspalveluiden riskit ja epävarmuustekijät ovat sidoksissa linjauksiin ja lainsäädäntöön, joita suomalaisessa yhteiskunnassa toteutetaan.

Pihlajalinna-konsernin yhtiöllä on käynnissä verotarkastus liittyen käytössä olevaan palkitsemisjärjestelyyn.

Kokonais- ja osaulkoistukset

Hyvinvointialueiden kanssa on käyty sote-uudistusta koskevan lainsäädännön vaatimia neuvotteluita, joiden tarkoituksena on ollut varmistaa palvelusopimusten soveltaminen osana hyvinvointialueiden palveluiden järjestämistä ja tuotantoa. Sote-uudistusta koskevan lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden oli ilmoitettava alihankintasopimustensa päättämisestä lokakuun 2023 loppuun mennessä. Tämä vaikutti Pihlajalinnan määräaikaisten palvelusopimusten tuotettavien palveluiden laajuuteen ja voimassaoloaikaan.

Mäntänvuoren Terveyden ja Kolmostien Terveyden palvelusopimukset Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa jatkuvat sopimusten alkuperäiseen päättymiseen saakka. Sopimuksiin sisältynyt vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu päättyi 1.1.2023.

Jämsän Terveyden palvelusopimus Keski-Suomen hyvinvointialueella päättyy sopimuksen mukaisesti elokuussa 2025. Sopimukseen sisältynyt vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu päättyi 1.7.2023. Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa on sovittu elokuussa 2023 palveluiden asteittaisesta siirtämisestä hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2024 alusta alkaen. Edellä kuvatut muutokset palvelusopimukseen laskevat Jämsän Terveyden liikevaihtoa arviolta noin 31 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasosta.

Jokilaakson Terveyden tuottamat perus- ja erikoissairaanhoidon palvelut jatkuvat Jokilaakson sairaalassa alihankintasopimuksen mukaisesti vuoteen 2025. Jokilaakson Terveydellä on toimintansa edellyttämä sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä poikkeuslupa perusterveydenhuollon ympärivuorokautiselle päivystykselle. Lupa on tällä hetkellä voimassa vuoden 2024 loppuun, mutta Keski-Suomen hyvinvointialue on tammikuussa 2024 hakenut luvalle jatkoaikaa vuoden 2025 loppuun asti.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 30.10.2023 irtisanoa Kuusiolinna Terveyden vuoteen 2030 asti solmitun ulkoistussopimuksen päättymään vuoden 2025 lopussa. Aluevaltuuston päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja päätöksestä on valitus vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit

Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä, joista ei odoteta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille.

Pihlajalinnan tytäryhtiö Jämsän Terveys Oy on haastanut entisen tilaajan Jämsän kaupungin käräjäoikeuteen liittyen lähinnä koronakustannuskorvauksiin, jotka kaupunki on palvelusopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta. Lisäksi yhtiön ja kaupungin välille tilikaudella 2022 syntyi näkemysero henkilöstön siirron vaikutuksesta palvelusopimuksen vuosihintaan.

Vaasan hovioikeus antoi 22.11.2023 ratkaisunsa Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelusopimusta koskevaan riitaan. Hovioikeus päätyi pitämään käräjäoikeuden antaman ratkaisun voimassa. Pihlajalinna on jättänyt korkeimmalle oikeudelle valituslupahakemuksen ja valituksen koskien osaa Vaasan hovioikeuden tuomiota.

Omien osakkeiden luovutus ja hankinta

Pihlajalinna luovutti toukokuussa 11 861 yhtiön hallussa olevaa osaketta osana hallituksen vuosipalkkiota.

Pihlajalinna luovutti marraskuussa toimisuhteen päättämissopimuksen mukaisesti toimitusjohtajana 8.3.2023 asti toimineelle Joni Aaltoselle 4 650 yhtiön hallussa olevaa osaketta.

Pihlajalinnan hallussa oli tilikauden lopussa 53 980 omaa osaketta, joka vastaa noin 0,26 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yhtiökokous 2024

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 203 428 565,55 euroa, josta tilikauden tulos on -7 709 328,56 euroa.

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa osinkopolitiikan mukaisesti 0,07 euroa osakkeelta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 22 566 155 osaketta, jota vastaava osingon määrä hallituksen ehdotuksen mukaisesti on 1 579 630,85 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,19 euroa. Ehdotettu osinko 0,07 euroa on 37 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.

Pihlajalinnan täsmennetyn osinkopolitiikan mukaisesti osinkoina tai pääoman palautuksina jaetaan vähintään yksi kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta ottaen huomioon yhtiön strategia ja taloudellinen asema.

Laskelma emoyhtiön jakokelpoisista varoista 31.12.2023:

Euroa	31.12.2023
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	183 190 483,50
Voitto edellisiltä tilikausilta	28 043 605,15
Tilikauden tulos	-7 709 328,56
Aktivoidut kehittämismenot	-96 194,54
Yhteensä	203 428 565,55

Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 10.4.2024 Tampereella. Hallitus päättää yhtiökokouskutsusta ja sen sisältämistä esityksistä myöhemmin.

Vuosiraportti 2023, johon sisältyvät hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös, julkaistaan yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi viikolla 12.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Kuusiolinna Terveys Oy käynnistää muutosneuvottelut

Pihlajalinna-konsernin yhtiö Kuusiolinna Terveys Oy käynnisti muutosneuvottelut 31.1.2024. Hyvinvointialueen päätöksellä ennenaikaisesti päättyvä palvelusopimus vaikuttaa yhtiön toimintaedellytyksiin hyvin merkittävästi, minkä vuoksi yhtiö joutuu käynnistämään muutosneuvottelut. Muutosneuvottelut ovat kesken ja ne koskevat koko henkilöstöä, lukuun ottamatta hallinnon tukipalveluita. Alustavan arvion mukaan yhtiöstä voi neuvottelujen tuloksena vähentyä noin 190 henkilötyövuotta. Neuvottelut kestävät kokonaisuudessaan arviolta kuusi viikkoa.

Osakkeiden luovutus toimitusjohtaja Hyyryläiselle

Pihlajalinna luovutti 2.1.2024 bruttomääräisesti 20 000 osaketta toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläiselle. Palkitseminen toteutettiin osakkeina ja rahana. Annettavista osakkeista vähennettiin soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritettiin osakkeina. Palkitseminen liittyi toimitusjohtajalle sovittuun oikeuteen hankkia osakkeita osakepalkkiojärjestelmän alussa, jolloin Pihlajalinna luovutti osakkeita ostoja vastaan. Luovutuksen jälkeen Pihlajalinnan hallussa on 43 980 omaa osaketta, joka vastaa noin 0,19 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Pihlajalinna Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2024

Pihlajalinna tiedotti 16.1.2024 nimitystoimikunnan ehdotukset Pihlajalinna Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikunta ehdottaa:

• hallituksen jäsenten määräksi vahvistettaisiin seitsemän (7) nykyisen kahdeksan (8) sijaan.
• hallituksen nykyisistä jäsenistä Kim Ignatius, Heli Iisakka, Hannu Juvonen, Tiina Kurki, Jukka Leinonen, Leena Niemistö ja Mikko Wirén valittaisiin uudelle toimikaudelle.
• Jukka Leinonen valittaisiin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistö hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Hallituksen nykyisistä jäsenistä Seija Turunen on ilmoittanut, että hän ei ole enää käytettävissä hallituksen jäseniä valittaessa. Nykyisten jäsenten henkilö- ja luottamustehtävät on esitetty yhtiön sijoittajasivuilla.

Lisäksi osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että yhtiökokouksessa valittavien hallituksen jäsenten palkkioihin ei tehdä muutoksia.

Lisätietoja Pihlajalinnan verkkosivuilla olevasta pörssitiedotteesta.

Pihlajalinna alaskirjaa edellisten vuosien saamisiaan ja antaa ennakkotiedot vuoden 2023 tuloksesta

Pihlajalinna antoi sisäpiiritiedon 24.1.2024 edellisen vuosien saamisten alaskirjauksista ja julkaisi ennakkotiedot vuoden 2023 tuloksesta.

Pihlajalinna on pyrkinyt päättämään neuvottelut kaikista edellisten vuosien saamisistaan entisten ulkoistuskumppaniensa kanssa vuoden 2023 aikana. Neuvottelut eivät ole johtaneet toivottuun lopputulokseen, jonka johdosta yhtiö alaskirjaa saamisia yhteensä 8,2 miljoonaa euroa. Lisäksi Pihlajalinna tarkasteli lisäksi pitkäaikaisia sijoituksiaan ja osakkuusyhtiöidensä osakkeiden arvostusta ja lainasaamisia ja alaskirjaa yhteensä 2,4 miljoonaa euroa.  

Alustavien ja tilintarkastamattomien tietojen perusteella Pihlajalinna arvioi, että sen liikevaihto vuonna 2023 oli noin 720 miljoonaa euroa (690,5 milj. euroa vuonna 2022), ja että oikaistu EBITA ylittää 37 miljoonaa euroa (26,7 milj. euroa).

Lisätietoja Pihlajalinnan verkkosivuilla olevasta sisäpiiritiedotteesta.

Pihlajalinnan tulosjulkistukset vuonna 2024

Tilinpäätös ja toimintakertomus: viimeistään viikolla 12 Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu: perjantaina 3.5.2024 Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: perjantaina 9.8.2024 Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: torstaina 7.11.2024

Varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi keskiviikkona 10.4.2024.

Helsingissä 13.2.2024

Pihlajalinna Oyj:n hallitus

Konsernin tuloslaskelma

	Liite	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
milj.eur		3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Liikevaihto	1	183,0	188,4	720,0	690,5
Liiketoiminnan muut tuotot		-0,4	0,9	7,5	4,9
Materiaalit ja palvelut	2	-65,3	-74,8	-255,2	-267,2
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	3	-84,4	-80,4	-322,8	-296,6
Liiketoiminnan muut kulut	4	-20,7	-22,7	-76,6	-77,2
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		-0,5	0,0	-0,5	0,0
Käyttökate (EBITDA)		11,6	11,5	72,5	54,4
Poistot ja arvonalentumiset	5	-13,6	-12,0	-51,9	-45,5
Liikevoitto (EBIT)		-1,9	-0,6	20,6	8,9
Rahoitustuotot	6	-0,1	0,4	0,4	0,7
Rahoituskulut	6	-4,1	-2,7	-12,7	-8,1
Tulos ennen veroja		-6,1	-2,8	8,2	1,5
Tuloverot	7	-0,3	1,7	-3,6	6,1
Kauden tulos		-6,4	-1,1	4,6	7,7
Kauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-5,2	-0,7	5,7	9,5
Määräysvallattomille omistajille		-1,2	-0,4	-1,1	-1,9
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (euroa)
Laimentamaton		-0,25	-0,03	0,19	0,42
Laimennettu		-0,25	-0,03	0,19	0,42

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj.eur	Liite	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
		3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Kauden tulos		-6,4	-1,1	4,6	7,7
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaus
Kirjattu omaan pääomaan		-1,2	0,4	-1,0	5,1
Siirretty tuloslaskelmaan		-0,2		-0,7
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot		0,3	-0,1	0,4	-1,0
Laajan tuloksen erät yhteensä		-1,1	0,3	-1,4	4,1
Kauden laaja tulos yhteensä		-7,5	-0,8	3,2	11,7
Kauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-6,4	-0,4	4,3	13,6
Määräysvallattomille omistajille		-1,2	-0,4	-1,1	-1,9

Konsernin tase

milj. eur	Liite	31.12.2023	31.12.2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	10	65,8	58,7
Liikearvo	9	251,8	251,0
Aineettomat hyödykkeet	9	21,1	22,8
Käyttöoikeusomaisuuserät	11	203,9	197,7
Osuudet osakkuusyrityksissä		1,6	2,1
Muut sijoitukset		0,2	1,2
Muut saamiset		6,1	9,2
Laskennalliset verosaamiset		14,6	17,3
Pitkäaikaiset varat yhteensä		565,0	560,0
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		4,5	4,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	16	61,5	76,8
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		2,0	2,1
Rahavarat		24,5	13,1
Myytävänä olevat omaisuuserät			5,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä		92,5	101,6
Varat yhteensä		657,5	661,6
milj. eur	Liite	31.12.2023	31.12.2022
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		0,1	0,1
Käyvän arvon rahasto		2,7	4,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		116,5	116,5
Hybridilaina	14	20,0
Kertyneet voittovarat		3,0	-6,2
Kauden tulos		5,7	9,5
		148,0	124,0
Määräysvallattomien omistajien osuus		-3,4	-1,1
Oma pääoma yhteensä		144,6	122,9
Laskennalliset verovelat		8,5	8,5
Varaukset		0,1	0,1
Vuokrasopimusvelat	12	199,8	201,2
Rahoitusvelat	15	144,5	168,0
Muut pitkäaikaiset velat		0,7	0,8
Pitkäaikaiset velat yhteensä		353,6	378,7
Ostovelat ja muut velat		125,3	127,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		0,1	0,0
Varaukset		0,1
Vuokrasopimusvelat	12	30,8	28,3
Rahoitusvelat	15	3,0	3,1
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat			1,1
Lyhytaikaiset velat yhteensä		159,3	160,1
Velat yhteensä		512,9	538,8
Oma pääoma ja velat yhteensä		657,5	661,6

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
milj. eur	Osake pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Käyvän arvon rahasto	Hybridi laina	Kertyneet voittovarat	Määräysvallattomien omistajien osuus	Oma pääoma Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022	0,1	116,5			2,5	3,5	122,6
Tilikauden tulos					9,5	-1,9	7,7
Tilikauden laaja tulos			4,1				4,1
Tilikauden laaja tulos yhteensä			4,1		9,5	-1,9	11,7
Osingonjako					-6,8	-3,0	-9,8
Omien osakkeiden hankinta					-1,5		-1,5
Osakeperusteiset etuudet					0,0		0,0
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					-8,3	-2,9	-11,2
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet muutok
seen määräysvallassa					-0,6	0,2	-0,4
Muut muutokset					0,2		0,2
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä					-0,4	0,2	-0,2
Oma pääoma 31.12.2022	0,1	116,5	4,1		3,3	-1,1	122,9

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
milj. eur	Osake pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Käyvän arvon rahasto	Hybridi laina	Kertyneet voittovarat	Määräysvallattomien omistajien osuus	Oma pääoma Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023	0,1	116,5	4,1		3,3	-1,1	122,9
Tilikauden tulos					5,7	-1,1	4,6
Tilikauden laaja tulos			-1,4				-1,4
Tilikauden laaja tulos yhteensä			-1,4		5,7	-1,1	3,2
Osingonjako						-0,7	-0,7
Omien osakkeiden hankinta
Osakeperusteiset etuudet					0,3		0,3
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					0,3	-0,7	-0,4
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet muutok
seen määräysvallassa					-0,2	-0,3	-0,5
Muut muutokset Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset					0,1	-0,1	-0,1
yhteensä					-0,1	-0,5	-0,6
Hybridilainan nostot				20,0			20,0
Hybridilainan kulut					-0,4		-0,4
Oma pääoma 31.12.2023	0,1	116,5	2,7	20,0	8,8	-3,4	144,6

Konsernin rahavirtalaskelma

	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
milj. eur	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden tulos	-6,4	-1,1	4,6	7,7
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut:
Verot	0,3	-1,7	3,6	-6,1
Poistot ja arvonalentumiset	13,6	12,0	51,9	45,5
Rahoitustuotot ja -kulut	4,2	2,3	12,4	7,4
Muut	9,2	-0,1	6,4	-0,1
Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta	20,8	11,4	78,9	54,3
Käyttöpääoman muutos	5,7	11,6	0,0	16,8
Saadut korot	0,0	0,4	0,4	0,7
Maksetut verot	-0,3	-1,0	-0,4	-6,9
Liiketoiminnan nettorahavirta	26,1	22,5	79,0	64,9
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin	-3,8	-7,8	-22,9	-29,0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
ja ennakkomaksut	0,2	0,1	0,3	0,4
Muiden saamisten ja sijoitusten muutos		-2,1	0,0	-1,8
Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla			7,7
Myönnetyt lainat			-2,1	-0,7
Saadut osingot	0,0	0,0	0,0	0,0
Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		0,8	-1,5	-52,3
Investointien nettorahavirta	-3,6	-6,9	-18,5	-83,4
Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset ja sijoitukset	-0,1	0,0	-0,3	-0,4
Omien osakkeiden hankinta				-1,5
Lainojen nostot ja takaisinmaksut	-5,6	-2,9	-29,0	75,2
Vuokrasopimusvelkojen maksut	-8,0	-7,7	-31,8	-29,0
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-1,3	-2,5	-6,2	-8,3
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-0,3	-1,1	-1,5	-8,6
Hybridilainan nostot			20,0
Hybridilainan kulut			-0,4
Rahoituksen nettorahavirta	-15,3	-14,2	-49,2	27,4
Rahavarojen muutos	7,2	1,3	11,4	8,9
Rahavarat kauden alussa	17,3	11,8	13,1	4,3
Rahavarat kauden lopussa	24,5	13,1	24,5	13,1

Tilinpäätöstiedotteen liitetietoja

Laatimisperiaatteet

Tilinpäätöstiedote on laadittu voimassa olevien IFRS-standardien mukaisesti ja sen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardin (osavuosikatsaukset) vaatimuksia.

Tilinpäätöstiedote noudattaa konsernin vuoden 2022 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Vuonna 2023 käyttöön otetuilla ja 2024 käyttöön otettavilla IASB:n julkaisemilla muutetuilla standardeilla tai tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta Pihlajalinnan taloudelliseen raportointiin.

Tilinpäätöstiedotteessa julkaistut tiedot ovat tilintarkastamattomat. Kaikki luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summasta. Tunnus- ja muutosluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.

Tilinpäätöstiedotteessa esitettyjä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin eivätkä ne välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden käyttämien samankaltaisesti nimettyjen erien kanssa.

Tilinpäätöstiedotteen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä, mikä vaikuttaa taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöstiedotteessa käytetyistä arvoista. Keskeisimmät kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut ovat pääosin samat kuin konsernitilinpäätöksessä 31.12.2022 päättyneellä tilikaudella. Tämän tilinpäätöstiedotteen kohdassa Konsernin liikevaihto ja tulos on esitetty keskeisimmät muutokset kirjanpidollisiin arvioihin ja näiden vaikutukset.

1. Liikevaihto

Myyntituotot alueittain

Pihlajalinna raportoi konsernin myyntituotot jaoteltuna seuraaviin maantieteellisiin alueisiin:

• Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
• Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.
• Pohjanmaahan kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.
• Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.
• Muihin toimintoihin kuuluvat etäpalvelut, liikkuvat palvelut ja muut hallinnolliset toiminnot.

	1–12/2023	1–12/2022	muutos-%
milj. euroa	12 kk	12 kk
Etelä-Suomi	179,0	164,1	9,1 %
Väli-Suomi	368,3	369,5	-0,3 %
Pohjanmaa	134,6	132,5	1,6 %
Pohjois-Suomi	49,0	43,4	12,7 %
Muut toiminnot	65,2	54,5	19,7 %
Konsernin sisäinen myynti	-76,1	-73,5	3,5 %
Konsernin liikevaihto	720,0	690,5	4,3 %

Myyntituotot asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

• Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on yli 200 000 yritysasiakkaiden ryhmässä.
• Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
• Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, seurakunnat, hyvinvointialueet ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on noin 80 000 julkisen sektorin asiakasryhmässä.

Loka–joulukuu 2023

milj. euroa	10–12/2023	10–12/2022	muutos	muutos-%	2022
Yritysasiakkaat	72,8	65,1	7,7	11,8 %	225,3
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	35,2	28,9	6,2	21,6 %	98,4
Yksityisasiakkaat	23,9	28,3	-4,4	-15,7 %	103,2
Julkinen sektori	106,0	113,9	-7,9	-6,9 %	435,5
josta kokonaisulkoistukset	68,4	77,3	-8,9	-11,5 %	303,9
josta työvoimapalvelut	7,6	6,0	1,6	26,3 %	24,8
josta työterveys- ja muut palvelut	30,0	30,5	-0,6	-1,9 %	106,8
Konsernin sisäinen myynti	-19,7	-18,9	-0,8	4,0 %	-73,5
Konsernin liikevaihto	183,0	188,4	-5,4	-2,9 %	690,5

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 72,8 (65,1) miljoonaa euroa, kasvua 7,7 miljoonaa euroa eli 11,8 prosenttia. Myynti vakuutusyhtiöasiakkaille nousi 6,2 miljoonaa euroa eli 21,6 prosenttia. Koronapalveluiden liikevaihto laski -1,5 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 5 prosenttia vertailuneljänneksestä.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 23,9 (28,3) miljoonaa euroa, laskua -4,4 miljoonaa euroa eli -15,7 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi maaliskuun lopussa laski yksityisasiakkaiden liikevaihtoa - 3,9 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät laskivat 12 prosenttia vertailuneljänneksestä. Vakuutusyhtiöiden maksusitoumusten ja suoramaksukäytäntöjen sujuvoittaminen vähentävät raportoitua yksityisasiakkaiden myyntiä.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 106,0 (113,9) miljoonaa euroa, laskua -7,9 miljoonaa euroa eli -6,9 prosenttia. Koronapalveluiden liikevaihto laski -1,0 miljoonaa euroa. Pirkanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättyminen laski liikevaihtoa -10,3 miljoonaa euroa. Laskua kompensoivat kokonaisulkoistussopimusten vuosittaiset hinnantarkistukset, työvoimapalveluiden sekä työterveyspalveluiden myynnin kasvu. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät laskivat 4 prosenttia vertailuneljänneksestä.

Tammi–joulukuu 2023

milj. euroa	1–12/2023	1–12/2022	muutos	muutos-%
Yritysasiakkaat	268,1	225,3	42,8	19,0 %
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	135,8	98,4	37,4	38,0 %
Yksityisasiakkaat	102,1	103,2	-1,2	-1,1 %
Julkinen sektori	426,0	435,5	-9,5	-2,2 %
josta kokonais- ja osaulkoistukset	283,2	303,9	-20,7	-6,8 %
josta työvoimapalvelut	29,3	24,8	4,5	18,0 %
josta työterveys- ja muut palvelut	113,5	106,8	6,7	6,3 %
Konsernin sisäinen myynti	-76,1	-73,5	-2,6	3,5 %
Konsernin liikevaihto	720,0	690,5	29,5	4,3 %

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 268,1 (225,3) miljoonaa euroa, kasvua 42,8 miljoonaa euroa eli 19,0 prosenttia. Myynti vakuutusyhtiöasiakkaille nousi 37,4 miljoonaa euroa eli 38,0 prosenttia. Liikevaihto nousi yrityshankintojen johdosta 7,1 miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu oli 35,7 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia. Koronapalveluiden liikevaihto laski -7,5 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 13 prosenttia vertailukaudesta. Ilman yrityshankintojen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 9 prosenttia.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 102,1 (103,2) miljoonaa euroa, laskua -1,2 miljoonaa euroa eli -1,1 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi maaliskuun lopussa laski yksityisasiakkaiden liikevaihtoa - 10,5 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden liikevaihto laski -1,5 miljoonaa euroa. Yrityshankinnat nostivat yksityisasiakkaiden liikevaihtoa 4,6 miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu oli 4,8 miljoonaa euroa eli 4,6 prosenttia. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat prosentin. Ilman yrityshankintojen vaikutusta käyntimäärät olisivat laskeneet 4 prosenttia vertailukaudesta. Vakuutusyhtiöiden maksusitoumusten ja suoramaksukäytäntöjen sujuvoittaminen vähentää raportoitua yksityisasiakkaiden myyntiä.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 426,0 (435,5) miljoonaa euroa, laskua -9,5 miljoonaa euroa eli -2,2 prosenttia. Yrityshankinnat nostivat julkisen sektorin liikevaihtoa 4,5 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden liikevaihto laski -6,9 miljoonaa euroa. Pirkanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättyminen laski liikevaihtoa -32,1 miljoonaa euroa. Laskua kompensoi kokonaisulkoistusten vuosittaiset hinnantarkistukset sekä työvoimapalveluiden, työterveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan liikevaihdon kasvu. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät laskivat prosentin vertailukaudesta. Ilman yrityshankintojen vaikutusta käyntimäärät olisivat laskeneet 4 prosenttia.

Suun terveyden palveluiden myynti

Pihlajalinna ilmoitti vuoden vaihteessa 2022 myyvänsä suun terveyden palvelut Hammas Hohde Oy:lle. Kauppa toteutettiin 31.3.2023. Kaupasta on kirjattu tilikaudella 3,6 miljoonan euron myyntivoitto, joka on esitetty osana liiketoiminnan muita tuottoja.

2. Materiaalit ja palvelut

Milj. euroa	10–12/2023	10–12/2022	muutos, %	1–12/2023	1–12/2022	muutos, %
Materiaalien ostot	-8,3	-8,3	0,2	-31,2	-31,0	0,7
Varaston muutos	-0,1	0,2	-133,7	0,2	0,6	-74,9
Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot	-33,7	-34,0	-0,8	-129,8	-112,5	15,4
Ulkopuoliset palvelut, muut	-23,2	-32,6	-12,7	-94,3	-124,4	-4,5
Yhteensä	-65,3	-74,8	-8,1	-255,2	-267,2	1,5

3. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Milj. euroa	10–12/2023	10–12/2022	muutos, %	1–12/2023	1–12/2022	muutos, %
Palkat ja palkkiot	-70,2	-66,8	5,5	-267,1	-245,3	9,0
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
- osakkeina toteutettavat	-0,2	0,0	1 168,5	-0,3	-0,1	207,3
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	-11,8	-11,4	2,8	-45,5	-42,0	8,3
Muut henkilöstösivukulut	-2,2	-2,2	1,3	-9,9	-9,2	8,2
Yhteensä	-84,4	-80,4	1 178,1	-322,8	-296,6	8,8

4. Liiketoiminnan muut kulut

Milj. euroa	10–12/2023	10–12/2022	muutos, %	1–12/2023	1–12/2022	muutos, %
Toimitilakulut	-3,5	-4,0	-11	-13,6	-14,3	-5
ICT-kulut	-6,4	-6,8	-5	-26,3	-26,2	1
Myynti- ja markkinointikulut	-2,2	-2,4	-8	-6,8	-6,4	6
Muut kulut	-9,0	-9,5	-23,2	-30,3	-30,3	10,1
Yhteensä	-21,2	-22,7	-7	-77,0	-77,2	0

5. Poistot ja arvonalentumiset

hyödykeryhmittäin
Milj. euroa	10–12/2023	10–12/2022	muutos, %	1–12/2023	1–12/2022	muutos, %
Aineettomat hyödykkeet	-2,1	-2,1	1,9	-8,2	-7,7	6,7
Aineelliset hyödykkeet	-3,2	-2,9	13,5	-12,0	-10,6	12,6
Käyttöoikeusomaisuuserät	-7,6	-7,1	6,9	-31,1	-27,2	14,4
Arvonalentumiset	-0,6			-0,6
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-13,6	-12,0	12,9	-51,9	-45,5	14,1

6. Rahoituskulut

milj. euroa	10–12/2023	10–12/2022	muutos, %	1–12/2023	1–12/2022	muutos, %
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista ra hoitusveloista	-1,7	-1,4	20,9	-7,2	-3,4	111,3
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-1,0	-0,9	11,8	-3,7	-3,4	8,3
Muut rahoituskulut	-1,4	-0,4	267,8	-1,9	-1,2	49,5
Yhteensä	-4,1	-2,7	52,7	-12,7	-8,1	57,9

Muut rahoituskulut rivi sisältää vuosineljänneksen osalta lainasaamisten arvonalennuksia yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa. Vertailukaudella kyseinen rivi sisältää pääosin rahoituksen uudelleenjärjestelystä aiheutuneita kustannuksia sekä waiver-kustannuksia tilapäisten kovenanttitasojen nousun johdosta.

7. Tuloverot

Milj. euroa	10–12/2023	10–12/2022	muutos, %	1–12/2023	1–12/2022	muutos, %
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	4,4	0,0		-0,5	-1,9	-74,0
Laskennalliset verot	-4,6	1,7	-367	-3,0	8,1	-137,7
Yhteensä	-0,3	1,7	-115	-3,6	6,1	-158,7

8. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Pihlajalinnan hallitus hyväksyi 23.3.2022 osakepohjaisen kannustinohjelman (LTIP 2022) käynnistämisen yhtiön valituille avainhenkilöille. Ohjelma on kokonaisuudessaan kuusivuotinen eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2026. Avainhenkilön on lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan.

Suoritus- ja laatuperusteinen osakeohjelma sisältää neljä erillistä yhden vuoden pituista oikeuden syntymisajanjaksoa (kalenterivuodet 2022, 2023, 2024 ja 2025). Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan syntymisajanjaksojen jälkeen vuosina 2023, 2024, 2025 ja 2026. Hallitus päättää vuosittain osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot ja ansaintamahdollisuudet. Ohjelman puitteissa on käynnistetty kaksi ansaintajaksoa 2022 ja 2023. Ansaintajakson 2023 osalta osakepohjaiseen kannustinohjelmaan on oikeutettu osallistumaan 48 avainhenkilöä. Ohjelmat käsitellään kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena maksuna.

Kultakin yhden vuoden oikeuden kertymisajanjaksolta palkkiona maksettavien osakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) on määritelty osallistujakohtaisessa allokaatiossa. Annettavista osakkeista vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Osakepalkkiona maksettaviin osakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta. Suoritus- ja laatuperusteiseen osakeohjelmaan sovellettavat ansaintakriteerit ovat Pihlajalinna-konsernin oikaistu EBITA sekä keskeiset operatiiviset, laadulliset ja vastuullisuuteen sidotut mittarit.

Suoritusjaksolta 2022 ei realisoitunut osakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet. Suoritusjaksolta 2023 ei realisoitunut osakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota tilikaudella kirjattujen arvonalentumisten johdosta.

Mikäli kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä sijoitusedellytyksen täysimääräisesti ja mikäli ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan jatkossa kokonaisuudessaan, ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 618 000 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) ja maksettavien osakepalkkioiden kokonaisarvo on noin 5,7 miljoonaa euroa. Edellä mainittu osakemäärä vastaa noin 2,7 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä.

9. Aineettomien hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Hankintameno kauden alussa	325,7	247,9
Lisäykset	7,4	7,5
Lisäykset liiketoimintojen yhdistämisestä	0,0	73,3
Uudelleenryhmittelyt	0,0	-3,0
Vähennykset	-0,2	0,0
Hankintameno kauden lopussa	332,9	325,7
Kertyneet poistot kauden alussa	-51,9	-44,2
Kauden poistot	-8,2	-7,7
Kertyneet poistot kauden lopussa	-60,0	-51,9
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	272,8	273,8

10. Aineellisten hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Hankintameno kauden alussa	123,6	104,2
Lisäykset	19,0	24,8
Lisäykset liiketoimintojen yhdistämisestä	0,0	1,4
Siirrot erien välillä	-1,1	0,1
Uudelleenryhmittelyt	0,0	-6,5
Vähennykset	1,1	-0,5
Hankintameno kauden lopussa	142,6	123,6
Kertyneet poistot kauden alussa	-64,8	-59,2
Poistot	-12,0	-10,6
Siirrot erien välillä	1,1	0,0
Uudelleenryhmittelyt	0,0	4,9
Vähennysten kertyneet poistot	-1,0	0,2
Kertyneet poistot kauden lopussa	-76,7	-64,8
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	65,8	58,7

11. Käyttöoikeusomaisuuserien muutokset

milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Hankintameno kauden alussa	319,9	192,3
Lisäykset	39,6	26,5
Lisäykset liiketoimintojen yhdistämisestä	0,0	105,5
Siirrot erien välillä	18,4	0,1
Vähennykset	-7,0	-4,4
Hankintameno kauden lopussa	371,0	319,9
Kertyneet poistot kauden alussa	-122,0	-96,7
Poistot	-31,1	-27,2
Siirrot erien välillä	-18,4	0,0
Vähennysten kertyneet poistot	4,4	1,7
Kertyneet poistot kauden lopussa	-167,1	-122,2
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	203,9	197,7

12. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat

Käyttöoikeusomaisuuserät 31.12.2023	Vuokrasopimusvelat 31.12.2023
197,7	229,6
37,3	32,8
-31,1
	-31,8
203,9	230,6

31.12.2023 Vuokrasopimusvelasta 210,7 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 19,9 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.

milj. euroa	Käyttöoikeusomaisuuserät 31.12.2022	Vuokrasopimusvelat 31.12.2022
Kirjanpitoarvo kauden alussa	95,6	106,2
Muutokset	129,3	152,3
Poistot	-27,2
Vuokrasopimusvelan lyhennykset		-29,0
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	197,7	229,6

31.12.2022 Vuokrasopimusvelasta 207,1 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 22,5 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.

13. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

31.12.2023	Käyvän arvon hierarkia	Käypä arvo tulosvaikutteisesti	Käypä arvo - suojausinstrumentti	Jaksotettu hankintameno	Kirjanpitoarvot yhteensä	Käyvät arvot yhteensä
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet	taso 3	0,2			0,2	0,2
Vuokravakuustalletukset	taso 2			0,2	0,2	0,2
Muut saamiset	taso 2			0,1	0,1	0,1
Lainasaamiset	taso 3	2,1			2,1	2,1
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset				52,5	52,5	52,5
Muut saamiset	taso 2			0,2	0,2	0,2
Korkojohdannaiset	taso 2		0,2		0,2	0,2
Rahavarat				24,5	24,5	24,5
Yhteensä		2,3	0,2	77,6	80,0	80,0
Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	taso 2			143,8	143,8	143,8
Vuokrasopimusvelat	taso 2			199,8	199,8	199,8
Muut velat	taso 2			0,5	0,5	0,5
Ehdollinen vastike	taso 3	0,2			0,2	0,2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	taso 2			2,3	2,3	2,3
Luotollinen shekkitili
Ehdollinen vastike	taso 3	0,7			0,7	0,7
Vuokrasopimusvelat	taso 2			30,8	30,8	30,8
Ostovelat ja muut velat				27,1	27,1	27,1
Yhteensä 31.12.2022	Käyvän arvon	0,9 Käypä arvo	Käypä arvo -	404,3 Jaksotettu	405,2 Kirjanpitoarvot	405,2 Käyvät arvot
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot	hierarkia	tulosvaikutteisesti	suojausinstrumentti	hankintameno	yhteensä	yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet	taso 3	1,2			1,2	1,2
Vuokravakuustalletukset	taso 2			0,6	0,6	0,6
Muut saamiset	taso 2			0,1	0,1	0,1
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset				47,2	47,2	47,2
Muut saamiset	taso 2			1,2	1,2	1,2
Korkojohdannaiset	taso 2		5,1		5,1	5,1
Rahavarat Yhteensä		1,2	5,1	13,1 62,1	13,1 68,4	13,1 68,4
Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	taso 2			167,3	167,3	167,3
Vuokrasopimusvelat	taso 2			201,2	201,2	201,2
Muut velat	taso 2			0,6	0,6	0,6
Ehdollinen vastike	taso 3	0,2			0,2	0,2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	taso 2			1,4	1,4	1,4
Luotollinen shekkitili
Ehdollinen vastike	taso 3	1,7			1,7	1,7
Vuokrasopimusvelat Ostovelat ja muut velat	taso 2			28,3 41,7	28,3 41,7	28,3 41,7

Käyvän arvon hierarkiatasot:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisille varoille tai veloille noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Konsernilla ei ole hierarkiatason 1 mukaan arvostettuja rahoitusvaroja tai -velkoja.

Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Rahoitusvaroilla tai -veloilla ei käydä kauppaa aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Käyvät arvot ovat määritettävissä noteerattuihin markkinakursseihin ja -hintoihin perustuen sekä johdetun arvonmäärityksen avulla. Myyntisaamisten ja rahavarojen tasearvo vastaa olennaisilta osin käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Lainojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut. Muiden rahoitusvelkojen tasearvo vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä velkojen maturiteetti huomioon ottaen. Johdannaissopimukset on alun perin merkitty taseeseen ja uudelleenarvostettu tilinpäätöspäivänä käypiin arvoihin, eli hintaan, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Taso 3: Käypä arvo ei perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon eivätkä muutkaan rahoitusvaran tai -velan käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla tai todennettavissa. Muut osakkeet ja osuudet konsernissa sisältävät ainoastaan noteeraamattomien yhtiöiden osuuksia.

14. Maksuvalmiusriski

Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla rahavirtaennusteita, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoitusmuotoja. Konsernin rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen ennustaminen on jatkuvaa.

Pihlajalinnan rahoitusjärjestely koostuu 130 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja yritysostoihin tarkoitetusta 70 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä myöhemmin 100 miljoonalla 300 miljoonaan euroon.

Rahoitusjärjestely oli alun perin sovittu kolmen vuoden mittaiseksi siten, että se erääntyy maaliskuussa 2025. Pihlajalinna ja lainapankit sopivat joulukuussa 2023 rahoituksen uudelleenjärjestelystä. Sopimuksen mukaisesti rahoitusjärjestely erääntyy maaliskuussa 2026 ja samalla rahoituksen lainamarginaali muuttuu 1.7.2024 alkaen.

Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma -käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja (Frozen GAAP). Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu vuosittaisiin vastuullisuustavoitteisiin, jotka liittyvät potilastyytyväisyyteen (NPS), henkilöstön sitoutumiseen (eNPS) ja leikkaushoidon toteutumiseen tavoiteajassa. Vastuullisuustavoitteet vaikuttavat vähäisissä määrin lainamarginaaliin riippuen siitä, miten monta määritellyistä vastuullisuustavoitteista saavutetaan.

Pihlajalinna ja lainapankit sopivat loppuvuoden 2022 aikana tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta ja korkeimman marginaalitason nostosta yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2023 alusta lukien kyseisen vuoden kolmanteen neljännekseen asti. Lainapankit luopuivat korkeimman marginaalitason nostosta ja muista waiver-ehdoista huhtikuun lopulla, kun yhtiö esitti pysyvänsä alkuperäisten kovenanttitasojen alla seuraavan 12 kuukauden ajan.

Rahoitusjärjestelyn gearing-kovenanttitaso on 115 prosenttia ja leverage-taso on 3,75. Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukainen gearing oli 93,6 prosenttia ja leverage oli 3,09.

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 12,00 prosenttia vuodessa 27.3.2026 (Tarkistuspäivä) saakka. Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti.

Hybridilaina on rahoitusinstrumentti, joka on alisteinen yhtiön muille velkasitoumuksille. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin Tarkistuspäivänä ja kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilainaa käsitellään Pihlajalinnan IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä. Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, eikä hybridilaina laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Liikkeeseenlaskusta saatavat nettovarat käytettiin valmiusluottolimiitistä nostettujen lainaerien takaisinmaksuun ja Pihlajalinnan yleisiin rahoitustarpeisiin.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 70 miljoonaa euroa. Käyttämättömät rahoituslimiitit koostuvat 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksesta sekä 60 miljoonan euron nostamattomasta valmiusluottolimiitistä. Lisäksi erillisen luottopäätöksen vaativa lisäluottolimiitti 100 miljoonaa euroa on käyttämättä.

Yhtiöllä on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, jolla vaihtuvakorkoisen rahoitusjärjestelyn korko on muutettu kiinteäksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti.

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut. Alla olevassa taulukossa konsernin valmiusluottosopimuksesta nostetut lainaerät on esitetty pitkäaikaisena, vaikka nostettujen lainaerien maturiteetti on 1, 3 tai 6 kuukautta, sillä Pihlajalinnalla on ehdoton oikeus lykätä kyseisten lainaerien maksua vähintään 12 kuukautta raportointipäivästä. Nostettujen velkaerien koronmaksut on esitetty seuraavassa taulukossa siinä ajankohdassa, missä ne tosiasiallisesti myös maksetaan.

milj. euroa	Tasearvo 31.12.2023	alle 1 vuosi	1–2 vuotta	2–3 vuotta	3–4 vuotta	yli 4 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	136,1	-9,4	-8,6	-132,6	-1,2	-0,4
Valmiusluottolimiitti	10,0	-0,5	-0,5	-10,2
Vuokrasopimusvelat	230,6	-34,5	-31,4	-26,3	-23,7	-134,5
Muut korolliset velat	0,5	-0,1	-0,1	-0,1	-0,1	-0,6
Ehdollinen vastike	0,9	-0,7	-0,2
Ostovelat	27,1	-27,1
Yhteensä	405,2	-72,2	-40,8	-169,2	-25,0	-135,5

15. Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu

	Tasearvo
milj. euroa	31.12.2022	alle 1 vuosi	1–2 vuotta	2–3 vuotta	3–4 vuotta	yli 4 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	131,6	-6,1	-4,4	-130,1	0,0
Valmiusluottolimiitti	37,0	-1,4	-1,4	-37,3
Vuokrasopimusvelat	229,6	-31,7	-29,8	-26,1	-21,9	-132,9
Muut korolliset velat	0,6	-0,1	-0,1	-0,1	-0,1	-0,6
Ehdollinen vastike	1,9	-1,7	0,0	0,0	-0,2
Ostovelat	41,7	-41,7
Yhteensä	442,4	-82,7	-35,6	-193,6	-22,2	-133,6

16. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Pihlajalinna tarkastelee säännöllisesti saataviensa luottoriskiä ja menettelytapoja luottoriskin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia tilikaudella.

Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisistaan arvonalentumistappiota 0,9 (0,5) miljoonaa euroa. Sopimukseen perustuvista varoista ennakoitu luottotappio on arviolta 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.

Konserni on tilikaudella luokitellut saamisiaan 8,2 miljoonan euron edestä IAS 37:n mukaisiksi ehdollisiksi taseen ulkopuolisiksi varoiksi. Kyseiset saamiset on esitetty alla olevassa taulukossa vertailutiedon osalta osana sopimukseen perustuvina varoina. Pihlajalinna on lisäksi tarkastellut lainasaamisiaan ja tehnyt kyseisiin saamisiin 1,2 miljoonan euron alaskirjauksen. Luokittelun muutosta ja lainasaamisten alaskirjauksia on kuvattu tarkemmin tilinpäätöstiedotteen kohdassa Konsernin liikevaihto ja tulos.

milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Myyntisaamiset	52,5	47,2*
Siirtosaamiset	4,7	14,1
Lyhytaikaiset edelleen vuokraussopimukset	0,4	0,9
Muut saamiset	0,2	1,2
Sopimukseen perustuvat varat	3,6	13,5*
Yhteensä	61,5	76,8

*Pihlajalinna on oikaissut vertailuvuoden lukuja, ja siirtänyt vuonna 2022 myyntisaamisiin sisältyneitä saamisista 7,4 miljoonaa euroa sopimukseen perustuviin varoihin.

Myyntisaamisten ikäjakauma

milj. euroa		josta	Netto		josta	Netto
	31.12.2023	alaskirjattu	31.12.2023	31.12.2022	alaskirjattu	31.12.2022
Erääntymättömät	34,3	0,0	34,3	33,3	0,0	33,3
Erääntyneet
Alle 30 päivää	12,9	0,0	12,9	8,5	0,0	8,5
30–60 päivää	1,1	0,0	1,0	1,5	-0,1	1,4
61–90 päivää	0,6	-0,1	0,5	0,9	-0,2	0,8
Yli 90 päivää	4,0	-0,3	3,7	3,7	-0,5	3,2
Yhteensä	52,9	-0,5	52,5	47,9	-0,8	47,2

17. Konsernin vastuut

milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset	0,0	0,2
Takaukset	5,3	4,2
Vuokravakuustalletukset	0,2	0,6
Kiinteistöjen alv-palautusvastuu	0,0	0,0
Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista	1,6	1,3

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 2,7 (3,5) miljoonaa euroa tilikauden lopussa. Investointisitoumukset liittyvät toimitilainvestointeihin, kliinisten laitteiden lisä- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.

Hybridilainan korot

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Tilikauden lopussa maksamaton korko oli 1,9 miljoonaa euroa.

Lähipiiriliiketoimet

milj. eur	1–12/2023	1–12/2022
Johdon avainhenkilöt
Maksetut vuokrat	1,0	0,9
Ostetut palvelut	1,3	1,1
Ennakkomaksut	-0,1	-0,1
Ostovelat	0,2	0,1

Konserni on tilikaudella vuokrannut toimitilojaan Karkussa, Kangasalla ja Tampereella Mikko Wirénin määräysvaltayhtiöltä. Mikko Wirén toimi konsernin vt. toimitusjohtajana 9.3. - 31.8.2023 ja on konsernin hallituksen jäsen. Konsernin yhtiöllä on lisäksi Mikko Wirénin määräysvaltayhtiön MWW Oy:n kanssa sopimus, jolla konserni ostaa terveydenhuollon ammattilaisten palveluita sekä liikkeenjohdon konsultointia.

Kvartaalitiedot

milj. eur	Q4/23	Q3/23	Q2/23	Q1/23	Q4/22	Q3/22	Q2/22	Q1/22
TULOSLASKELMA
Liikevaihto	183,0	165,6	183,6	187,8	188,4	165,2	173,7	163,1
Käyttökate (EBITDA)	11,6	20,1	17,7	23,0	11,5	18,1	15,6	9,3
Käyttökate (EBIT), %	6,4	12,1	9,7	12,3	6,1	10,9	9,0	5,7
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	20,7	20,5	18,0	21,4	12,0	18,9	16,9	16,5
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	11,3	12,4	9,8	11,4	6,4	11,4	9,7	10,1
Poistot	-13,6	-13,0	-12,8	-12,5	-12,0	-11,5	-11,5	-10,5
Liikevoitto (EBIT)	-1,9	7,1	4,9	10,5	-0,6	6,6	4,1	-1,2
Liikevoitto (EBIT), %	-1,1	4,3	2,7	5,6	-0,3	4,0	2,4	-0,7
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkei den poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)	9,9	9,6	7,3	11,0	2,2	9,4	7,3	7,8
Oikaistu EBITA, %	5,4	5,8	4,0	5,9	1,2	5,7	4,2	4,8
Rahoitustuotot	-0,1	0,2	0,2	0,1	0,4	0,1	0,1	0,1
Rahoituskulut	-4,1	-2,8	-2,7	-3,1	-2,7	-2,1	-1,7	-1,6
Tulos ennen veroja (EBT)	-6,1	4,4	2,4	7,5	-2,8	4,5	2,5	-2,7
Tuloverot	-0,3	-1,1	-0,6	-1,6	1,7	-0,5	-0,3	5,2
Kauden tulos	-6,4	3,3	1,8	5,9	-1,1	4,0	2,1	2,6
Emoyhtiön omistajien osuus kauden tuloksesta	-5,2	3,5	2,0	5,5	-0,7	3,3	1,7	5,3
Määräysvallattomien omistajien osuus kauden tu loksesta	-1,2	-0,2	-0,2	0,4	-0,4	0,8	0,4	-2,7
EPS	-0,25	0,13	0,07	0,24	-0,03	0,14	0,08	0,23
Henkilöstö keskimäärin (FTE)	4 923	4 976	4 978	4 882	4 851	4 793	4 990	4 474
Henkilöstön muutos kvartaalilla	-53	-1	95	31	58	-197	516	-272

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (EPS)	Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos -
	Hybridilainan korot verojen jälkeen
	Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Vaihtoehtoiset tunnusluvut Osakekohtainen oma pääoma	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osakekohtainen osinko	Tilikauden osingonjako (tai ehdotus)
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko tuloksesta, %	Osakekohtainen osinko	x 100
	Osakekohtainen tulos (EPS)
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osakekohtainen osinko	x 100
	Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)	Tilikauden päätöskurssi
	Osakekohtainen tulos (EPS)
Osakevaihto, %	Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana	x 100
	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	Kauden tulos (rullaava 12 kk)	x 100
	Oma pääoma (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto, %	Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + rahoituskulut
(ROCE)	(rullaava 12 kk)
	Taseen loppusumma - korottomat velat (kes	x 100
	kiarvo)
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma yhteensä	x 100
	Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
	Oma pääoma	x 100
Käyttökate (EBITDA)	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate (EBITDA), %	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset	x 100
	Liikevaihto
	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikai
Oikaistu käyttökate (EBITDA) ¹⁾	suerät
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % ¹⁾	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikai
	suerät	x 100
	Liikevaihto

Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut
IFRS 16	- IFRS 16 -vuokrakuluoikaisu
Nettovelan suhde oikaistuun käyttö	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
katteeseen ¹⁾, rullaava 12 kk	Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)
Nettovelan suhde oikaistuun käyttö katteeseen ¹⁾ ilman IFRS 16, rullaava	Korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja - korolliset saamiset ja rahavarat
12 kk	Oikaistu käyttökate (EBITDA) (rullaava 12 kk), ilman IFRS 16
Rahavirta investointien jälkeen	Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien net torahavirta
Oikaistu liikevoitto (EBIT) ¹⁾	Liikevoitto + oikaisuerät
Oikaistu liikevoitto (EBIT), % ¹⁾	Liikevoitto + oikaisuerät	x 100
	Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto ennen aineetto mien hyödykkeiden poistoja ja ar vonalentumisia (EBITA) ¹⁾	Liikevoitto + oikaisuerät + aineettomien hyödyk keiden poistot ja arvonalentumiset
Oikaistu EBITA, % ¹⁾	Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkei den poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)	x 100
	Liikevaihto
Tulos ennen veroja (EBT)	Tilikauden voitto + tuloverot
Bruttoinvestoinnit	Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä käyttöoikeusomaisuuseriin
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	Kauden liikevaihto – yritysjärjestelyjen ja dives tointien liikevaihto kaudella - edellisen kauden lii kevaihto	x 100
	Edellisen kauden liikevaihto

¹⁾ Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen oikaisut.

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.

Lukuohjeet:

• / jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla
• vähennetään seuraava luku/luvut
• • lisätään seuraava luku/luvut

milj. eur	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Kauden tulos (rullaava 12 kk) /			4,6	7,7
Oma pääoma (keskiarvo) x 100			133,7	122,7
Oman pääoman tuotto, % (ROE)			3,4	6,2

Oman pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana.

	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
milj. eur	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)
Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) +			8,2	1,5
Rahoituskulut (rullaava 12 kk)			12,7	8,1
/			20,9	9,6
Taseen loppusumma alussa -			661,6	457,1
Korottomat velat alussa			138,9	135,5
			522,8	321,6
Taseen loppusumma lopussa -			657,5	661,6
Korottomat velat lopussa			135,7	138,9
			521,8	522,8
Keskiarvo x 100			522,3	422,2
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)			4,0	2,3

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.

	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
milj. eur	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma /			144,6	122,9
Taseen loppusumma -			657,5	661,6
Saadut ennakot x 100			0,3	0,0
Omavaraisuusaste, %			22,0	18,6

Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.

milj. eur	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
Korolliset rahoitusvelat -			377,2	398,8
Rahavarat /			24,5	13,1
Oma pääoma x 100			144,6	122,9
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %			243,9	313,8

Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta.

Luku kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde.

10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
		377,2	398,8
		24,5	13,1

Nettovelka /	352,7	385,7
Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)	80,6	64,2
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk	4,4	6,0

Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osinkoa.

	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
milj. eur			12 kk	12 kk
Nettovelkaantumisaste (Gearing), ilman IFRS 16, %
Korolliset rahoitusvelat ilman IFRS 16 -			166,5	191,7
Rahavarat /			24,5	13,1
Oma pääoma x 100			151,8	127,6
Nettovelkaantumisaste (Gearing), ilman IFRS 16, %			93,6	139,95
milj. eur	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk ilman IFRS 16
Korolliset rahoitusvelat ilman IFRS 16 -			166,5	191,7
Rahavarat			24,5	13,1
Nettovelka /			142,0	178,6
Oikaistu käyttökate EBITDA ilman IFRS 16 (rullaava 12 kk)			51,9	40,2
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava			2,7	4,4
12 kk ilman IFRS 16
	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
milj. eur	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA)
Kauden tulos	-6,4	-1,1	4,6	7,7
Tuloverot	-0,3	1,7	-3,6	6,1
Rahoituskulut	-4,1	-2,7	-12,7	-8,1
Rahoitustuotot	-0,1	0,4	0,4	0,7
Poistot ja arvonalentumiset	-13,6	-12,0	-51,9	-45,5
Käyttökate (EBITDA)	11,6	11,5	72,5	54,4
IFRS 3-kulut	0,0	0,2	0,7	1,3
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset	0,2	0,1	1,0	0,3
Muut käyttökatteen oikaisut	8,9	0,2	6,4	8,2
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	9,1	0,6	8,1	9,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	20,7	12,0	80,6	64,2

Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta.

	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
milj. eur	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Käyttökate (EBITDA), %
Käyttökate /	11,6	11,5	72,5	54,4
Liikevaihto x 100	183,0	188,4	720,0	690,5
Käyttökate (EBITDA), %	6,4	6,1	10,1	7,9

	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
milj. eur	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
Oikaistu käyttökate /	20,7	12,0	80,6	64,2
Liikevaihto x 100	183,0	188,4	720,0	690,5
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	11,3	6,4	11,2	9,3
	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
milj. eur	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Liikevoitto (EBIT) ja Oikaistu liikevoitto (EBIT)
Kauden tulos	-6,4	-1,1	4,6	7,7
Tuloverot	-0,3	1,7	-3,6	6,1
Rahoituskulut	-4,1	-2,7	-12,7	-8,1
Rahoitustuotot	-0,1	0,4	0,4	0,7
Liikevoitto (EBIT)	-1,9	-0,6	20,6	8,9
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset	-0,1	-0,1	-0,5	-0,4
Muut poistojen ja arvonalentumisten oikaisut	0,6	0,2	0,9	0,3
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	9,1	0,6	8,1	9,8
Liikevoiton oikaisut yhteensä	9,6	0,6	8,5	9,7
Oikaistu liikevoitto (EBIT)	7,7	0,1	29,1	18,6
PPA-poistot	0,5	0,7	2,1	2,7
Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset	1,7	1,5	6,6	5,4
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset	0,1	0,1	0,5	0,4
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)	9,9	2,2	37,8	26,7

Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako. Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liikevoittoa.

milj. eur	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Liikevoitto (EBIT), %
Liikevoitto /	-1,9	-0,6	20,6	8,9
Liikevaihto x 100	183,0	188,4	720,0	690,5
Liikevoitto (EBIT), %	-1,1	-0,3	2,9	1,3
milj. eur	10–12/2023 3 kk	10–12/2022 3 kk	1–12/2023 12 kk	1–12/2022 12 kk
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %
Oikaistu liikevoitto /	7,7	0,1	29,1	18,6
Liikevaihto x 100	183,0	188,4	720,0	690,5
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %	4,2	0,0	4,0	2,7
milj. eur	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) /	9,9	2,2	37,8	26,7
Liikevaihto x 100	183,0	188,4	720,0	690,5
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %	5,4	1,2	5,2	3,9

milj. eur	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Rahavirta investointien jälkeen
Liiketoiminnan nettorahavirta	26,1	22,5	79,0	64,9
Investointien nettorahavirta	-3,6	-6,9	-18,5	-83,4
Rahavirta investointien jälkeen	22,5	15,5	60,5	-18,6

Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo, kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun juoksevaan liiketoimintaan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo, paljonko yritykselle jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.

milj. eur	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Tulos ennen veroja
Kauden tulos	-6,4	-1,1	4,6	7,7
Tuloverot	-0,3	1,7	-3,6	6,1
Tulos ennen veroja	-6,1	-2,8	8,2	1,5

milj. eur	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Bruttoinvestoinnit
Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa	65,8	58,7	65,8	58,7
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa	203,9	197,7	203,9	197,7
Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa	21,1	22,8	21,1	22,8
Liikearvo kauden lopussa	251,8	251,0	251,8	251,0
Kauden poistot ja arvonalentumiset	13,6	12,0	51,9	45,5
Aineelliset hyödykkeet kauden alussa	67,6	55,6	58,7	45,0
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa	210,5	197,6	197,7	95,6
Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa	21,7	21,7	22,8	14,9
Liikearvo kauden alussa	251,8	249,5	251,0	188,9
Aineellisten hyödykkeiden myynnit ja vähennykset kaudella	-0,1	-0,1	-2,3	-3,0
Bruttoinvestoinnit	4,7	18,0	66,5	234,5

milj. eur	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %
Kauden liikevaihto -	183,0	188,4	720,0	690,5
Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella		22,4	16,2	77,8
Divestointien vaikutus liikevaihtoon kaudella	-4,5		-12,0
Edellisen kauden liikevaihto	188,4	154,7	690,5	577,8
Liikevaihdon orgaaninen kasvu /	-0,9	11,3	25,3	34,9
Edellisen kauden liikevaihto x 100	188,4	154,7	690,5	577,8
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	-0,5	7,3	3,7	6,0
Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, %		14,5	2,3	13,5
Liikevaihdon lasku divestointien johdosta, %	-2,4		-1,7
Liikevaihdon kasvu	-5,4	33,7	29,5	112,7
Liikevaihdon kasvu, %	-2,9	21,8	4,3	19,5

Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi. Orgaaninen kasvu lasketaan lisäksi ilman divestointien vaikutusta.

Oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto -tunnuslukujen oikaisuerien kuvaus

milj. euroa	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Käyttökate (EBITDA)	11,6	11,5	72,5	54,4
Oikaisut käyttökatteeseen
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut	0,2	0,0	1,3	0,5
Hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut	0,0	0,1	0,2	1,9
Käräjäoikeuden ratkaisu, Jämsän Terveys				4,7
Saamisten luokittelu IAS 37 mukaisiksi ehdollisiksi varoiksi	7,8		7,8
Osakkuusyhtiösijoitusten arvonalentumiset	0,5		0,5
Liiketoiminnan myynnistä aiheutunut myyntivoitto	0,0		-3,6
IFRS 3-kulut	0,0	0,2	0,7	1,3
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset	0,2	0,1	1,0	0,3
Muut, rahavirtavaikutteiset	0,3	0,1	0,3	0,4
Muut, ei rahavirtavaikutusta			-0,2	0,7
Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä	9,1	0,6	8,1	9,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	20,7	12,0	80,6	64,2
Poistot ja arvonalentumiset	-13,6	-12,0	-51,9	-45,5
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset (poistojen peruu tus)	-0,1	-0,1	-0,5	-0,4
Toimipisteiden sulkeminen		0,2	0,2	0,3
Muihin sijoituksiin tehdyt arvonalentumiset	0,6		0,6
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä	0,5	0,1	0,3	-0,1
Oikaisut liiketulokseen yhteensä	9,6	0,6	8,5	9,7
Oikaistu liikevoitto (EBIT)	7,7	0,1	29,1	18,6
PPA-poistot	0,5	0,7	2,1	2,7
Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset	1,6	1,4	6,1	5,0
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset (poistojen peruu tus)	0,1	0,1	0,5	0,4
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja arvonalentumisia (EBITA)	9,9	2,2	37,8	26,7
Liikevoitto (EBIT)	-1,9	-0,6	20,6	8,9

Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti:

milj. euroa	10–12/2023	10–12/2022	1–12/2023	1–12/2022
	3 kk	3 kk	12 kk	12 kk
Liikevaihto	2,1		2,1	2,4
Liiketoiminnan muut tuotot	1,6		-2,2
Materiaalit ja palvelut	4,2		4,3	2,0
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	0,2	0,0	1,2	1,3
Liiketoiminnan muut kulut	0,5	0,5	2,2	4,2
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksests	0,5		0,5
Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä	9,1	0,6	8,1	9,8
Poistot ja arvonalentumiset	0,5	0,1	0,3	-0,1
Liikevoiton (EBIT) oikaisuerät yhteensä	9,6	0,6	8,5	9,7