Annual / Quarterly Financial Statement • Feb 14, 2024
Annual / Quarterly Financial Statement
Open in ViewerOpens in native device viewer
1.1.–31.12.2023
14.2.2024
Finnair toistaa aiemmin antamansa kapasiteettiohjeistuksen, jonka mukaan se arvioi lentävänsä vuoden 2023 aikana 80–85 prosentin kapasiteetilla vuoteen 2019 verrattuna tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna. Kapasiteettiarvio pitää sisällään myös koneiden ulosvuokraukset miehistöineen.
Finnair tarkentaa aiempaa ohjeistustaan koko vuoden 2023 liikevaihdosta ja arvioi nyt sen olevan 2,9–3,1 miljardia euroa.
Yhtiö tarkentaa myös aiempaa ohjeistustaan koko vuoden 2023 vertailukelpoisesta liiketuloksesta ja arvioi nyt sen olevan 160–200 miljoonan euron välillä. Yhtiön arvio vertailukelpoisesta liiketuloksesta perustuu tämänhetkiseen polttoainehintaan ja valuuttakurssiin.
Finnairin toimintaympäristöön liittyvät erityiset riskit ovat normalisoituneet pandemian vaikutusten hälvettyä ja markkinoiden sopeuduttua Venäjän ilmatilan sulkuun. Riskit liittyen inflaation ja korkotason nousun vaikutuksista kysyntään ja kustannuksiin ovat kuitenkin edelleen koholla aiheuttaen toimintaympäristön epävarmuutta. Myös Lähi-idän vallitseva tilanne aiheuttaa toimintaympäristön epävarmuutta.
Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään ja ohjeistustaan vuoden 2023 tilinpäätöstiedotteen yhteydessä.
UUSI OHJEISTUS 14.2.2024
Kansainvälisen lentoliikenteen odotetaan jatkavan kasvuaan vuonna 2024. Riskit liittyen inflaation ja kohonneen korkotason nousun vaikutuksista kysyntään ja kustannuksiin ovat kuitenkin edelleen koholla aiheuttaen toimintaympäristön epävarmuutta. Myös kansainväliset konfliktit ja maailmanpoliittinen epävakaus aiheuttavat toimintaympäristön epävarmuutta. Nämä tekijät saattavat vaikuttaa lentomatkustuksen ja -rahdin kysyntään.
Finnair suunnittelee lisäävänsä kokonaiskapasiteettiaan yli 10 prosentilla vuonna 2024. Kapasiteettiarvio pitää sisällään koneiden ulosvuokraukset miehistöineen. Kasvu painottuu pääasiassa Aasiaan ja Eurooppaan. Finnairin liikevaihdon odotetaan kasvavan kapasiteettia jonkin verran hitaammin vuonna 2024.
Tiedonantopolitiikkansa mukaisesti Finnair antaa koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen puolivuosikatsauksen yhteydessä heinäkuussa.
Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään ja ohjeistustaan vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä.
Finnair kuljetti loka-joulukuussa 2,6 miljoonaa matkustajaa ja katsauskauden liikevaihto oli 727,2 miljoonaa euroa (687,3). Vertailukelpoinen liiketulos oli 22,5 miljoonaa euroa (17,9), joten jatkuneet kustannustentehostus- sekä myynninedistämistoimemme tuottivat suotuisan markkinan tukemina hyvää tulosta. Finnairin vertailukelpoinen liiketulos oli voitollinen kuudennen neljänneksen ja nettotulos jo viidennen neljänneksen peräkkäin.
Katsauskaudella vallinneista haastavista sääolosuhteista huolimatta lentojemme saapumistäsmällisyys pysyi kohtuullisella tasolla ja oli 75 prosenttia. Toisin kun monet muut lentoyhtiöt, pystyimme operoimaan lähes kaikki lentomme joidenkin lentojen viivästymisestä huolimatta. Luotettavuutemme onkin ollut niin katsauskaudella kuin koko vuoden aikana maailmanlaajuisesti mitattuna huippuluokkaa. Tämä on tukenut asiakastyytyväisyyttä ja nettosuositteluindeksimme oli neljännellä vuosineljänneksellä 32, mikä on kansainvälisesti hyvä taso.
Toteutimme katsauskauden aikana onnistuneesti 570 miljoonan euron merkintäoikeusannin, joka oli merkittävä askel strategiassamme. Osakeannista saadut varat käytettiin Finnairin taseen ja taloudellisen aseman vahvistamiseen, jotta pystyisimme paremmin hallitsemaan rahoitusvelkojamme, tukemaan kestävään kannattavaan kasvuun tähtäävän strategiamme toteuttamista ja varmistamaan kykymme toteuttaa investointeja tulevaisuudessa. Tahdon osoittaa lämpimät kiitokseni kaikille vanhoille ja uusille osakkeenomistajille, jotka osallistuivat osakeantiimme.
Osakeannin jälkeen maksoimme muun muassa loput valtion myöntämästä 400 miljoonan euron pääomalainasta takaisin, minkä jälkeen Finnairilla ei enää ole oman pääoman ehtoisia velkainstrumentteja. Maksoimme myös ylimääräisen 120 miljoonan euron takaisinmaksuerän 600 miljoonan euron TyEL-lainastamme. Taseemme on näiden toimenpiteiden sekä vahvan koko vuoden tuloksen ja kassavirran myötä aiempaa terveempi. Myös rahoituskulumme pienenivät.
Strategiatyömme jatkui kokonaisvaltaisesti katsauskauden aikana. Aloitimme muun muassa yhteistyömme oneworld-kumppanimme Qantasin kanssa vuokraamalla heille kaksi A330-lentokonetta Australian ja Kaakkois-Aasian välillä lennettäviin lentoihin. Tämä on jälleen yksi merkittävä askel, jolla varmistamme laivastomme tehokkaan ja kannattavan käytön, kun Venäjän ilmatila on kiinni.
Finnair täytti 1. marraskuuta 100 vuotta. Merkkivuotemme oli juhlallisuuksien täyttämä, mutta mikä tärkeintä, se oli käänteentekevä, sillä jätimme sen aikana kaksoiskriisin taaksemme. Syksystä 2022 lähtien toteutettu systemaattinen strategiatyö on kantanut hedelmää ja olemme palauttaneet liiketoimintamme tavoitellulle kannattavuustasolle vuositasolla.
Jatkamme edelleen strategiamme toteuttamista ja pidämme kannattavuuden lisäksi huolta operatiivisesta laadukkuudesta, luotettavuudesta ja niiden myötä asiakastyytyväisyydestä. Kiitokseni menestyksekkäästä juhlavuodesta ja Finnairin käänteen saavuttamisesta kuuluu koko Finnairin henkilöstölle. Kiitos myös asiakkaillemme ja kaikille sidosryhmillemme yhteisestä matkasta.
COVID-19-pandemian vaikutukset Finnairin toimintaan olivat hyvin lieviä vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, vaikka matkustus Kiinaan oli osittain pandemian jälkiseurauksena edelleen rajallista maan avauduttua matkustukselle vuoden alkupuolella. Sen sijaan EU-lentoyhtiöiltä sulkeutunut Venäjän ilmatila vaikutti negatiivisesti Finnairin Aasian-liikenteeseen myös katsauskaudella. Finnair on jatkanut lentämistä suurimpaan osaan Aasiankohteistaan jopa 40 prosenttia pidemmistä lentoreiteistä huolimatta. Katsauskauden Aasian-liikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna oli kuitenkin alle 60 prosenttia vuoden 2019 vastaavan neljänneksen kapasiteetista. Pidemmät lentoreitit kasvattivat kustannuksia merkittävästi. Aasian-liikenteen markkinahinnat pysyivät kuitenkin hyvällä tasolla vahvan kysynnän sekä globaalista työvoimapulasta ja pidempien lentojen operatiivisista haasteista johtuneen rajallisemman kapasiteetin takia. Euroopan sisäisten lentojen sekä Pohjois-Amerikan-liikenteen kysyntä osalta oli samoin edelleen vahvaa kapasiteetin ollessa samanaikaisesti rajallisempaa.
Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välinen reittilentomarkkina tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 7,9 prosenttia (45,3) vertailukaudesta. Finnairin Aasian- ja Euroopan-kohteiden välisten suorien reittien markkina kasvoi 61,9 prosenttia (86,3) vertailukaudesta ja Finnairin Pohjois-Amerikan- ja Euroopan-kohteiden välisten suorien reittien markkina kasvoi 8,8 prosenttia (54,6) vertailukaudesta.
Matkapakettien vahva kysyntä jatkui neljännen vuosineljänneksen ajan. Tämä näkyi edelleen kohonneina matkojen hintoina, joilla pystyttiin kattamaan lisääntyneitä lento- ja hotellikustannuksia. Lähi-idän kriisillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta Aurinkomatkojen kysyntään, vaikka Tel Avivin kaupunkilomat onkin toistaiseksi peruttu. Talvikauden matkojen kysyntä on ollut hyvällä tasolla ja kesäkauden 2024 myynti on hyvässä vauhdissa, kun asiakkaat varaavat jälleen matkojaan aiemmin pandemian jälkeen.
Globaaleilla lentorahtimarkkinoilla kasvava tarjonta, heikompi kysyntä ja näin ollen laskevat hinnat johtivat vertailukautta alempaan Finnairin rahtiliikevaihtoon, vaikka liikevaihto kasvoikin edellisestä neljänneksestä lähinnä kausiluonteisuuden ansiosta, sillä viimeinen neljännes on perinteisesti vuoden vahvin. Rahdin heikentynyt kysyntä on kuitenkin jo alkanut tasaantua heijastuen positiivisesti rahtihintoihin.
Euron jälkeen merkittävin Finnairin kuluvaluutta on Yhdysvaltain dollari. Se heikkeni euroon nähden 5,1 prosenttia vertailukaudesta. Katsauskauden lentopetrolin dollarihinta oli keskimäärin 11,4 prosenttia matalampi ja eurohinta 15,9 prosenttia matalampi kuin vertailukaudella. Finnairin suojauspolitiikan vuoksi polttoaineen markkinahinnan ja valuuttakurssien muutokset eivät kuitenkaan näy suoraan yhtiön tuloksessa, sillä yhtiö suojaa polttoainehankintojaan ja keskeisiä valuuttamääräisiä eriään.
Finnairin kokonaisliikevaihto nousi vuotta aiemmasta kasvaneen kapasiteetin ansiosta laskeneista lentorahtihinnoista ja -liikevaihdosta huolimatta.
| Milj. euroa | 10–12/2023 | 10–12/2022 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Matkustajatuotot | 573,1 | 535,5 | 7,0 |
| Lisämyynti | 43,8 | 32,4 | 34,9 |
| Rahti | 50,5 | 68,6 | -26,3 |
| Matkapalvelut | 59,8 | 50,8 | 17,8 |
| Yhteensä | 727,2 | 687,3 | 5,8 |
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski 4,3 prosenttia ja oli 8,04 senttiä (8,40). Lasku johtui alemmista rahtihinnoista, laskeneesta vanhentuneiden lippujen tuloutuksesta ja hieman laskeneesta matkustajakäyttöasteesta (PLF) Euroopassa.
| Matkustajatuotot | ASK | RPK | PLF | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikennealue | 10–12/2023 Milj. euroa |
10– 12/2022 Milj. euroa |
10–12/2023 Milj. km |
10–12/2022 Milj. km |
10–12/2023 Milj. km |
10– 12/2022 Milj. km |
% | Muutos %-yks. |
| Aasia | 185,4 | 166,9 | 3 359,0 | 2 751,1 | 2 439,5 | 1 961,6 | 72,6 | 1,3 |
| Pohjois-Amerikka | 45,1 | 49,6 | 918,7 | 1 198,8 | 641,8 | 768,5 | 69,9 | 5,8 |
| Eurooppa | 246,2 | 250,4 | 3 591,4 | 3 343,6 | 2 700,7 | 2 574,4 | 75,2 | -1,8 |
| Lähi-itä | 53,2 | 34,2 | 767,9 | 485,2 | 550,8 | 332,7 | 71,7 | 3,2 |
| Kotimaa | 48,3 | 42,4 | 410,5 | 406,9 | 282,0 | 281,0 | 68,7 | -0,4 |
| Reiteille kohdistumaton | -5,5 | -7,9 | ||||||
| Yhteensä | 573,1 | 535,5 | 9 047,5 | 8 185,5 | 6 614,8 | 5 918,2 | 73,1 | 0,8 |
Matkustajatuotot Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Myydyt henkilökilometrit (RPK)
COVID-19-pandemian lievä negatiivinen vaikutus neljännellä vuosineljänneksellä näkyi vielä Aasianmatkustajaliikenneluvuissa Kiinan-matkustuksen ollessa edelleen vähäistä. Vaikka katsauskauden luvut paranivat vahvan kysynnän myötä vertailukaudesta, Venäjän ilmatilan sulku vaikutti kuitenkin erityisesti Aasian-lukuihin. Matkustajatuotot liikevaihdolla mitattuna kasvoivat 7,0 prosenttia ja matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 10,5 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajamäärä kasvoi 6,5 prosenttia ollen 2 610 500 matkustajaa. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 11,8 prosenttia ja matkustajakäyttöaste nousi 0,8 prosenttiyksikköä 73,1 prosenttiin.
Raportoidut, etäisyyteen perustuvat liikenneluvut ovat isoympyräetäisyyteen (Great Circle distance) pohjautuvia lukuja, joten niissä ei huomioida Venäjän suljetusta ilmatilasta aiheutuneita pidempiä Aasian-lentoreittejä. Näin ollen ne eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen Venäjän ilmatilan sulkeutumista raportoitujen lukujen kanssa. Pidemmillä lentoreiteillä oikaistu kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna olisi katsauskauden aikana ollut 15 prosenttia raportoituja tarjottuja henkilökilometrejä suurempi.
Aasian-liikenteessä Finnair operoi jäljellä olevien pandemiavaikutusten sekä erityisesti suljetun Venäjän ilmatilan takia reittilentoja 59 prosenttia verrattuna vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon. Reittilentoja operoitiin kuitenkin vertailukautta enemmän yhtiön lisättyä vaiheittain kapasiteettia esimerkiksi Japaniin, Hongkongiin ja Etelä-Koreaan. Kapasiteetti kasvoi 22,1 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit nousivat 24,4 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajakäyttöaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä 72,6 prosenttiin.
Pohjois-Amerikan kapasiteetti pieneni vertailukaudesta 23,4 prosenttia ennen kaikkea vuoden 2022 lokakuun lopulla lakkautettujen Tukholman-lentojen myötä. Myydyt henkilökilometrit laskivat 16,5 prosenttia. Matkustajakäyttöaste nousi 5,8 prosenttiyksikköä 69,9 prosenttiin.
Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi vertailukaudesta 7,4 prosenttia. Myydyt henkilökilometrit nousivat 4,9 prosenttia ja näin ollen matkustajakäyttöaste laski 1,8 prosenttiyksikköä 75,2 prosenttiin. Vuoden 2023 alusta alkaen Finnair on erottanut omaksi liikennealueekseen Lähi-idän, jonka luvut raportoitiin vielä vuoden 2022 aikana Euroopan-luvuissa. Vertailukauden liikennelukuja on nyt oikaistu vastaavasti.
Finnair aloitti vuonna 2022 yhteistyön Qatar Airwaysin kanssa. Finnairin operoimat lennot Kööpenhaminan ja Tukholman sekä Dohan välillä alkoivat marraskuun alusta ja lennot Helsingin ja Dohan välillä joulukuun puolivälistä. Edellä todetusti vuoden 2023 alusta alkaen nämä päivittäiset lennot raportoidaan osana uutta liikennealuetta Lähiitää, johon sisältyvät jo ennen Qatar Airways -yhteistyötä operoidut lennot Dubaihin ja Israeliin. Lähi-idän-liikenteen kapasiteetti kasvoi vertailukaudesta 58,3 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit nousivat 65,6 prosenttia. Matkustajakäyttöaste nousi 3,2 prosenttiyksikköä 71,7 prosenttiin.
Kotimaanliikenteen kapasiteetti kasvoi vertailukaudesta 0,9 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit nousivat 0,4 prosenttia. Matkustajakäyttöaste laski 0,4 prosenttiyksikköä 68,7 prosenttiin.
Lisämyynti kasvoi 43,8 miljoonaan euroon (32,4). Pluspisteliitännäinen myynti, istumapaikkojen ennakkovaraukset ja lisämatkatavarat olivat suurimmat lisämyyntierät.
Finnair operoi katsauskaudella vähemmän Aasian-reittilentoja pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna ennen kaikkea suljetun Venäjän ilmatilan vuoksi, joten rahtivolyymit jäivät vuoden 2019 neljännen neljänneksen volyymeistä. Tarjotut rahtitonnikilometrit kuitenkin nousivat 20,5 prosenttia ja myydyt rahtitonnikilometrit 19,4 prosenttia vertailukaudesta. Vaikka kokonaisrahti- ja postitonnit nousivat 21,3 prosenttia, rahtiliikevaihto pieneni 26,3 prosenttia vertailukaudesta alempien rahtihintojen myötä sekä siksi, että Finnair raportoi operoimiensa Qatar Airways -yhteistyölentojen rahtiliikenneluvut, mutta lennoista saatavat tuotot raportoidaan kokonaisuudessaan osana matkustajatuottoja.
Matkapalveluiden positiiviseen taloudelliseen kehitykseen on vaikuttanut COVID-19-pandemian jälkeinen matkapakettien vahva kysyntä. Matkapalveluiden matkustajamäärä kasvoi 8,5 prosenttia vertailukaudesta ja kiintiötuotannon täyttöaste oli 97,3 prosenttia. Liikevaihto kasvoi 17,8 prosenttia 59,8 miljoonaan euroon (50,8).
Liiketoiminnan muut tuotot laskivat 15,5 prosenttia 31,5 miljoonaan euroon (37,2), koska Eurowings Discoverin kanssa sovittu, vertailukaudella operoitu wet lease -järjestely (lentokoneen vuokraus miehistöineen) loppui vuoden 2023 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
VERTAILUKELPOISEN LIIKETULOKSEN TOIMINNALLISET KULUT LOKA–JOULUKUUSSA
Finnairin vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut nousivat 4,2 prosenttia vertailukaudesta kasvaneen kapasiteetin takia. Finnair jatkoi neljännellä vuosineljänneksellä kustannustehostustoimiaan.
Yksikkökustannus tarjotuilla henkilökilometreillä (CASK) laski 4,8 prosenttia ja oli 7,79 senttiä (8,18). Ilman polttoainekustannuksia laskettu yksikkökustannus sen sijaan laski 1,1 prosenttia. Yksikkökustannusten lasku vertailukaudesta johtui katsauskauden suuremmasta kapasiteetista, alemmasta polttoainehinnasta sekä saavutetuista kustannussäästöistä.
| Milj. euroa | 10–12/2023 | 10–12/2022 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut | 124,0 | 114,5 | 8,3 |
| Polttoainekulut | 222,0 | 227,9 | -2,6 |
| Kapasiteettivuokrat | 27,8 | 26,2 | 6,4 |
| Lentokaluston huoltokulut | 59,0 | 52,2 | 12,9 |
| Liikennöimismaksut | 58,4 | 51,1 | 14,2 |
| Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut | 28,3 | 26,7 | 5,9 |
| Matkustaja- ja maapalvelut | 104,4 | 98,5 | 6,0 |
| Kiinteistö-, IT- ja muut kulut | 27,8 | 28,3 | -1,6 |
| Poistot | 84,3 | 81,2 | 3,9 |
| Yhteensä | 736,1 | 706,6 | 4,2 |
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut ilman polttoainetta nousivat 7,4 prosenttia vertailukaudesta.
Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, pienenivät vertailukaudesta kasvaneesta kapasiteetista (ASK) ja pidentyneistä Aasian-reiteistä huolimatta, koska polttoaineen hinta1 laski vertailukaudesta. Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) heikkeni 4,1 prosenttia muun muassa pidempien Aasian-reittien ja niiden kasvaneen kapasiteetin takia. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus/RTK) heikkeni 1,1 prosenttia vertailukaudesta.
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut kasvoivat kapasiteetin noustua vertailukaudesta ja Aasian-reittien pidennyttyä.
Matkustaja- ja maapalvelukulut (sisältäen muun muassa hotelleihin liittyvät valmismatkakulut) nousivat ennen kaikkea matkustajaliikenteen kasvaneiden volyymien vuoksi. Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut kasvoivat viimeaikaisten markkinointiaktiviteettien takia, vaikka kasvu oli kapasiteettia pienempää muun muassa saavutettujen jakelukustannussäästöjen takia.
Nousseet lentokaluston huoltokulut johtuivat kasvaneesta kapasiteetista ja pidentyneistä Aasian-reiteistä. Koska lennot ovat pidentyneet Euroopan ja Aasian välillä ja kustannukset kasvaneet inflaation myötä, liikennöimismaksut kasvoivat vertailukaudesta kapasiteettia enemmän.
Kapasiteettivuokrat sisältäen ostoliikenteen Norralta, lentokonevuokraukset (wet lease in) ja mahdolliset rahtikapasiteetin vuokrat nousivat vertailukaudesta hieman kapasiteettia vähemmän. Kiinteistö-, IT- ja muut kulut laskivat pääasiassa saavutettujen kustannussäästöjen ansiosta. Poistot kasvoivat vertailukaudesta muun muassa laajarunkokoneiden matkustamouudistukseen liittyvien poistojen takia.
Euroopan sisällä ja Yhdysvaltoihin sekä lähes kaikkiin Aasian maihin pystyi matkustamaan vapaasti, joten COVID-19-pandemian vaikutukset Finnairin tulokseen olivat lieviä loka–joulukuussa. Vuoden 2022 helmikuussa suljetun Venäjän ilmatilan takia uudelleenreititetyt Aasian-lennot olivat kuitenkin pidempiä, mikä nostaa esimerkiksi niiden henkilöstö-, polttoaine- sekä navigointikustannuksia.
| Milj. euroa | 10–12/2023 | 10–12/2022 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen käyttökate | 106,9 | 99,1 | 7,8 |
| Poistot | -84,3 | -81,2 | -3,9 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | 22,5 | 17,9 | 25,6 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 4,7 | 20,1 | -76,4 |
| Liiketulos | 27,3 | 38,0 | -28,3 |
| Rahoitustuotot | 15,1 | 7,1 | 113,8 |
| Rahoituskulut | -33,5 | -36,7 | 8,7 |
| Kurssivoitot ja -tappiot | 7,5 | 46,9 | -84,0 |
| Tulos ennen veroja | 16,4 | 55,3 | -70,4 |
| Tuloverot | 43,8 | -2,0 | >200 |
| Kauden tulos | 60,2 | 53,3 | 12,9 |
Sekä vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) että vertailukelpoinen liiketulos paranivat vertailukaudesta liikevaihdon noustua toiminnallisia kuluja enemmän.
Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset olivat yhteensä 8,4 miljoonaa euroa (19,2). Finnair teki katsauskaudella 13,7 miljoonan euron alaskirjauksen, joka liittyi lentokenttäalueella sijaitsevan
1 Polttoaineen hinnan vaikutus valuutan ja suojausten vaikutukset mukaan lukien.
lentokoneiden huoltohallin ja sen maa-alueen vuokrasopimuksiin. Vertailukaudella ei tehty alaskirjauksia. Neljännellä vuosineljänneksellä muiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien eli suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutosten, myyntivoittojen tai -tappioiden ja uudelleenjärjestelykulujen arvo oli yhteensä 10,0 miljoonaa euroa (0,9) ja se liittyi pääasiassa kuuden aiemmin vuokratun A321-lentokoneen hankinnasta saatuihin voittoihin.
Nettorahoituskulut aiheutuivat pääasiassa korkokuluista ja kurssitappioista, jotka ylittivät korkotuottojen määrän. Tuloverokirjaukset koostuivat 18 miljoonan euron vuoden 2022 toisella neljänneksellä alaskirjatuista, vuosien 2020 ja 2021 verotappioihin liittyvistä laskennallisten verosaamisten takaisinkirjauksista, vuoden 2022 verotappioihin liittyvien 28 miljoonan euron laskennallisten verosaamisten kirjaamisesta, käytetyistä verotuksellisista tappioista ja muista väliaikaisista eroista.
Kauden tulos oli positiivinen viidennen vuosineljänneksen peräkkäin.
Finnairin kokonaisliikevaihto nousi vuotta aiemmasta COVID-19-vaikutusten rasittaessa vertailukautta. Toisaalta lentolippujen hinnat olivat katsauskaudella poikkeuksellisen korkealla tasolla vahvan kysynnän ja rajallisen markkinakapasiteetin siivittäminä.
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Matkustajatuotot | 2 411,6 | 1 710,7 | 41,0 |
| Lisämyynti | 147,8 | 123,2 | 20,0 |
| Rahti | 192,0 | 352,3 | -45,5 |
| Matkapalvelut | 237,1 | 170,3 | 39,2 |
| Yhteensä | 2 988,5 | 2 356,6 | 26,8 |
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) nousi 9,8 prosenttia ja oli 8,27 senttiä (7,53). RASK nousi kohonneiden lentolippuhintojen sekä paremman matkustajakäyttöasteen myötä, huolimatta siitä, että katsauskauden rahtihinnat laskivat ja vertailukaudella lennettiin selvästi enemmän pelkkää rahtia kuljettaneita lentoja. Ne eivät kerrytä tarjottuja henkilökilometrejä, joten ne parantavat yksikkötuottoja.
| Matkustajatuotot | ASK | RPK | PLF | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikennealue | 2023 Milj. euroa |
2022 Milj. euroa |
2023 Milj. km |
2022 Milj. km |
2023 Milj. km |
2022 Milj. km |
% | Muutos %-yks. |
||
| Aasia | 763,2 | 425,0 | 12 752,0 | 8 953,1 | 9 755,9 | 5 586,0 | 76,5 | 14,1 | ||
| Pohjois-Amerikka | 214,9 | 244,3 | 4 162,9 | 6 743,3 | 3 019,7 | 3 946,2 | 72,5 | 14,0 | ||
| Eurooppa | 1 045,3 | 855,0 | 14 760,0 | 13 639,5 | 11 618,9 | 10 243,3 | 78,7 | 3,6 | ||
| Lähi-itä | 206,3 | 42,9 | 3 054,4 | 690,7 | 2 211,9 | 486,9 | 72,4 | 1,9 | ||
| Kotimaa | 172,7 | 128,2 | 1 425,3 | 1 271,8 | 1 019,8 | 894,4 | 71,5 | 1,2 | ||
| Reiteille kohdistumaton | 9,3 | 15,3 | ||||||||
| Yhteensä | 2 411,6 | 1 710,7 | 36 154,5 | 31 298,4 | 27 626,4 | 21156,8 | 76,4 | 8,8 |
COVID-19-pandemian negatiivinen vaikutus vuonna 2023 näkyi vielä Aasian-matkustajaliikenneluvuissa erityisesti Kiinan-matkustuksen ollessa vähäistä. Vertailukauden lukuja sen sijaan rasitti kysyntää selvästi heikentänyt omikronmuunnos ja helmikuun 2022 lopussa sulkeutunut Venäjän ilmatila. Vaikka katsauskauden luvut paranivat vahvan kysynnän myötä vertailukaudesta, Venäjän ilmatilan sulku vaikutti kuitenkin negatiivisesti erityisesti Aasianlukuihin. Matkustajatuotot liikevaihdolla mitattuna kasvoivat 41,0 prosenttia ja matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 15,5 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajamäärä kasvoi 20,8 prosenttia ollen 10 983 300 matkustajaa. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 30,6 prosenttia ja matkustajakäyttöaste (PLF) nousi 8,8 prosenttiyksikköä 76,4 prosenttiin.
Raportoidut, etäisyyteen perustuvat liikenneluvut ovat isoympyräetäisyyteen (Great Circle distance) pohjautuvia lukuja, joten niissä ei huomioida Venäjän suljetusta ilmatilasta aiheutuneita pidempiä Aasian-lentoreittejä. Näin ollen ne eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen Venäjän ilmatilan sulkeutumista raportoitujen lukujen kanssa. Pidemmillä lentoreiteillä oikaistu kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna olisi katsauskauden aikana ollut noin 15 prosenttia raportoituja tarjottuja henkilökilometrejä suurempi.
Aasian-liikenteessä Finnair operoi jäljellä olevien pandemiavaikutusten sekä erityisesti suljetun Venäjän ilmatilan takia reittilentoja 55 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Reittilentoja operoitiin kuitenkin vuotta 2022 enemmän matkustuksen avauduttua Aasiaan. Kapasiteetti kasvoi 42,4 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit nousivat 74,6 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajakäyttöaste nousi 14,1 prosenttiyksikköä 76,5 prosenttiin.
Suljetun Venäjän ilmatilan myötä yhtiö on lisännyt Pohjois-Amerikan kapasiteettia, ja se kasvoi vuonna 2023 hieman vuoteen 2019 verrattuna. Kapasiteetti pieneni vuodesta 2022 kuitenkin 38,3 prosenttia vuoden 2022 lokakuun lopulla lakkautettujen Tukholman-lentojen myötä. Myydyt henkilökilometrit laskivat vain 23,5 prosenttia. Näin ollen matkustajakäyttöaste nousi 14,0 prosenttiyksikköä 72,5 prosenttiin.
Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi vertailukaudesta 8,2 prosenttia. Myydyt henkilökilometrit nousivat 13,4 prosenttia vahvan kysynnän siivittämänä ja matkustajakäyttöaste nousi 3,6 prosenttiyksikköä 78,7 prosenttiin. Vuoden 2023 alusta alkaen Finnair on erottanut omaksi liikennealueekseen Lähi-idän, jonka luvut raportoitiin vielä vuoden 2022 aikana Euroopan-luvuissa. Vertailukauden liikennelukuja on nyt oikaistu vastaavasti.
Finnair aloitti vuonna 2022 yhteistyön Qatar Airwaysin kanssa. Finnairin operoimat lennot Kööpenhaminan ja Tukholman sekä Dohan välillä alkoivat marraskuun alusta ja lennot Helsingin ja Dohan välillä joulukuun puolivälistä. Edellä todetusti vuoden 2023 alusta alkaen nämä päivittäiset lennot raportoidaan osana uutta liikennealuetta Lähiitää, johon sisältyvät jo ennen Qatar Airways -yhteistyötä operoidut lennot Dubaihin ja Israeliin. Lähi-idän-liikenteen kapasiteetti kasvoi vertailukaudesta 342,2 prosenttia. Henkilökilometrit nousivat 354,3 prosenttia. Näin ollen myös matkustajakäyttöaste nousi 1,9 prosenttiyksikköä 72,4 prosenttiin.
Kotimaanliikenteen kapasiteetti kasvoi vertailukaudesta 12,1 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit nousivat 14,0 prosenttia. Matkustajakäyttöaste nousi 1,2 prosenttiyksikköä 71,5 prosenttiin.
Lisämyynti kasvoi 147,8 miljoonaan euroon (123,2). Istumapaikkojen ennakkovaraukset, lisämatkatavarat ja pluspisteliitännäinen myynti olivat suurimmat lisämyyntierät.
Finnair operoi katsauskaudella vähemmän Aasian-reittilentoja pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna ennen kaikkea suljetun Venäjän ilmatilan vuoksi, joten rahtivolyymit jäivät vuoden 2019 volyymeistä. Tarjotut rahtitonnikilometrit kuitenkin nousivat 12,6 prosenttia ja myydyt rahtitonnikilometrit 3,5 prosenttia vuodesta 2022. Lukujen nousu selittyy pääasiassa sillä, että Finnair raportoi operoimiensa Qatar Airways -yhteistyölentojen rahtiliikenneluvut, vaikka niihin liittyvä liikevaihto raportoidaan osana matkustajatuottoja. Vaikka kokonaisrahti- ja postitonnit nousivat 10,3 prosenttia, rahtiliikevaihto pieneni 45,5 prosenttia vertailukaudesta alempien rahtihintojen ja toisaalta Qatar Airways -liikevaihdon allokoinnin myötä.
Matkapakettien positiiviseen taloudelliseen kehitykseen on vaikuttanut COVID-19-pandemian jälkeinen vahva kysyntä. Katsauskauden aikana matkapaketteja tuotettiin vain ulkomaan kohteisiin kotimaanpakettien tuotannon loputtua jo aiemmin. Matkapalveluiden matkustajamäärä kasvoi 18,9 prosenttia vertailukaudesta ja kiintiötuotannon täyttöaste oli 95,9 prosenttia. Liikevaihto kasvoi 39,2 prosenttia 237,1 miljoonaan euroon (170,3).
Liiketoiminnan muut tuotot pienenivät 20,2 prosenttia 117,0 miljoonaan euroon (146,7), koska Eurowings Discoverin kanssa sovittu, vuoden 2022 toisella neljänneksellä alkanut wet lease -järjestely päättyi jo vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.
VERTAILUKELPOISEN LIIKETULOKSEN TOIMINNALLISET KULUT VUONNA 2023
Finnairin vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut nousivat 9,5 prosenttia vertailukaudesta lähinnä kasvaneen kapasiteetin sekä pidentyneiden Aasian-reittien myötä. Finnair jatkoi koko vuonna 2023 kustannustehostustoimiaan.
Yksikkökustannus tarjotuilla henkilökilometreillä (CASK) laski 3,7 prosenttia ja oli 7,76 senttiä (8,05). Ilman polttoainekustannuksia laskettu yksikkökustannus sen sijaan laski 2,1 prosenttia. Lasku vertailukaudesta johtui katsauskaudella enemmän operoidusta kapasiteetista, pelkkää rahtia kuljettavien lentojen suuremmasta osuudesta vertailukaudella sekä saavutetuista kustannussäästöistä.
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut | 498,1 | 447,1 | 11,4 |
| Polttoainekulut | 899,6 | 836,0 | 7,6 |
| Kapasiteettivuokrat | 107,2 | 102,5 | 4,6 |
| Lentokaluston huoltokulut | 207,2 | 183,6 | 12,8 |
| Liikennöimismaksut | 233,8 | 206,5 | 13,2 |
| Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut | 117,1 | 103,1 | 13,6 |
| Matkustaja- ja maapalvelut | 414,1 | 348,0 | 19,0 |
| Kiinteistö-, IT- ja muut kulut | 111,9 | 123,3 | -9,2 |
| Poistot | 332,6 | 317,1 | 4,9 |
| Yhteensä | 2 921,5 | 2 667,1 | 9,5 |
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut ilman polttoainetta nousivat 10,4 prosenttia vertailukaudesta.
Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, kasvoivat vertailukaudesta pääasiassa kasvaneen kapasiteetin (ASK) sekä pidentyneiden Aasian-reittien takia. Kapasiteettiin suhteutettu
polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) heikkeni 5,5 prosenttia muun muassa pidempien Aasian-reittien takia, vaikka pelkkää rahtia kuljettaneita lentoja, jotka eivät kerrytä tarjottuja henkilökilometrejä, lennettiin hyvin vähän katsauskaudella. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus/RTK) sen sijaan parani 0,7 prosenttia vertailukaudesta parantuneen matkustajakäyttöasteen myötä.
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut kasvoivat ennen kaikkea lisääntyneen kapasiteetin myötä ja Aasian-reittien pidennyttyä, mutta myös maksettujen kannustimien takia.
Matkustaja- ja maapalvelukulut (sisältäen muun muassa hotelleihin liittyvät valmismatkakulut) nousivat ennen kaikkea matkustajaliikenteen kasvaneiden volyymien vuoksi. Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut kasvoivat markkinointiaktiviteettien ja toisaalta lisääntyneen myynnin takia.
Lentokaluston huoltokulut nousivat kasvaneen kapasiteetin ja pidentyneiden Aasian-reittien takia. Koska kapasiteetti on kasvanut ja lennot ovat pidentyneet Euroopan ja Aasian välillä, liikennöimismaksut kasvoivat vertailukaudesta, vaikka esimerkiksi Venäjän-ylilentorojalteja ei maksettu katsauskaudella lainkaan.
Kapasiteettivuokrat (sisältäen ostoliikenteen Norralta, lentokonevuokraukset (wet lease in) ja mahdolliset rahtikapasiteetin vuokrat) nousivat kasvaneen kapasiteetin myötä vertailukaudesta. Kiinteistö-, IT- ja muut kulut sen sijaan laskivat pääasiassa valuuttakurssivoittojen ja kustannussäästöjen ansiosta. Poistot kasvoivat vertailukaudesta muun muassa laajarunkokoneiden matkustamouudistukseen liittyvien poistojen takia.
Euroopan sisällä ja Yhdysvaltoihin sekä lähes kaikkiin Aasian maihin pystyi matkustamaan vapaasti, joten COVID-19-pandemian vaikutukset Finnairin tulokseen olivat suhteellisen lieviä vuonna 2023. Vuoden 2022 helmikuussa suljetun Venäjän ilmatilan takia uudelleenreititetyt Aasian-lennot olivat kuitenkin pidempiä, mikä nosti esimerkiksi niiden henkilöstö-, polttoaine- sekä navigointikustannuksia.
| Milj. euroa | 2023 | 2022 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen käyttökate | 516,5 | 153,2 | >200 |
| Poistot | -332,6 | -317,1 | -4,9 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | 184,0 | -163,9 | >200 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 7,5 | -36,6 | -120,3 |
| Liiketulos | 191,4 | -200,6 | 195,4 |
| Rahoitustuotot | 56,2 | 6,5 | >200 |
| Rahoituskulut | -142,2 | -137,9 | -3,1 |
| Kurssivoitot ja -tappiot | 13,7 | -38,8 | 135,3 |
| Tulos ennen veroja | 119,1 | -370,7 | 132,1 |
| Tuloverot | 135,2 | -105,4 | >200 |
| Kauden tulos | 254,3 | -476,2 | 153,4 |
Sekä vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) että vertailukelpoinen liiketulos paranivat vertailukaudesta ja vertailukelpoinen liiketulos kääntyi voitolliseksi liikevaihdon noustua toiminnallisia kuluja enemmän.
Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset olivat yhteensä 7,1 miljoonaa euroa (- 8,8) liittyen katsauskaudella heikentyneeseen Yhdysvaltain dollariin. Finnair teki katsauskaudella 13,7 miljoonan euron alaskirjauksen, joka liittyi lentokenttäalueella sijaitsevan huoltohallin ja sen maa-alueen vuokrasopimuksiin, kun vertailukaudella tehty A330-lentokoneiden alaskirjaus oli suurin vertailukelpoisuuteen vaikuttanut erä (-32,7). Vuonna 2023 muiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien eli suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutosten, myyntivoittojen tai -tappioiden ja uudelleenjärjestelykulujen arvo oli yhteensä 14,0 miljoonaa euroa (4,9). Ne muodostuivat enimmäkseen 13,3 miljoonan euron myyntivoitoista (6,6), jotka liittyivät lähinnä kuuden aiemmin vuokratun A321-lentokoneen ostosta saatuihin voittoihin.
Nettorahoituskulut aiheutuivat pääasiassa korkokuluista, jotka ylittivät korkotuottojen ja kurssivoittojen määrän. Ensimmäisen vuosineljänneksen verotuksellisista tappioista ei kirjattu laskennallista verosaamista niiden hyödyntämiseen liittyvän epävarmuuden takia ja tuloverokirjaukset liittyivät pääosin muihin laskennallisten verosaamisten muutoksiin. Ne selittyivät eräillä väliaikaisilla eroilla, joista ei ollut kirjattu laskennallista verosaamista tilikaudella 2022. Ne kirjattiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä laskennallisiin verosaamisiin, koska kyseisillä erillä ei ole verotuksellista vanhenemisaikaa ja yhtiön tulevaisuuden näkymät olivat parantuneet. Finnairin taloudellisten näkymien edelleen parantuessa yhtiö kirjasi toisella vuosineljänneksellä takaisin 99 miljoonaa euroa vuosien 2020 ja 2021 verotappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia, jotka alaskirjattiin vertailukaudella. Neljännellä vuosineljänneksellä yhtiö kirjasi takaisin loput 18 miljoonaa euroa vuosien 2020 ja 2021 verotappioihin liittyviä, alaskirjattuja laskennallisia verosaamisia sekä kirjasi myös vuoden 2022 verotappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia 28 miljoonaa euroa. Muut vuoden 2023 tuloverokirjaukset koostuivat käytetyistä verotuksellisista tappioista ja muista väliaikaisista eroista.
Kauden positiivinen tulos selittyi yhtiön parantuneen taloudellisen suorituskyvyn lisäksi yllä mainituilla laskennallisten verosaamisten kirjauksilla, jotka perustuivat parantuneisiin taloudellisiin näkymiin.
Konsernin taseen loppusumma oli joulukuun lopussa 3 698,0 miljoonaa euroa (4 133,0). Laivaston tasearvo nousi tehtyjen investointien, jotka muodostuivat pääosin aiemmin vuokrattujen yhdeksän kapearunkolentokoneen hankinnasta, ansiosta katsauskaudella 158,2 miljoonalla eurolla poistoista huolimatta. Käyttöoikeuslaivaston arvo sen sijaan laski poistojen ja lentokonehankintojen takia 157,9 miljoonaa euroa.
Myyntiin liittyvät saamiset kasvoivat 154,4 miljoonaan euroon (134,9) pääasiassa parantuneen lentolippumyynnin ansiosta. Netotetut laskennalliset verosaamiset nousivat 234,0 miljoonaan euroon (80,6) pääosin siksi, että yhtiö takaisinkirjasi toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä yhteensä 117 miljoonaa euroa vuosien 2020 ja 2021 verotuksellisiin tappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia ja kirjasi lisäksi neljännellä vuosineljänneksellä 28 miljoonan euron osuuden vuoden 2022 verotuksellisiin tappioihin liittyviä verosaamisia. Eläkesaamiset kasvoivat 128,0 miljoonaan euroon (120,0) pääasiassa vakuutusmatemaattisten voittojen ansiosta. Eläkevelvoitteet kasvoivat 0,8 miljoonaan euroon (0,7).
Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot kasvoivat 506,7 miljoonaan euroon (452,0). Muutos selittyi pääasiassa ostettuihin lentolippuihin liittyvän velan kasvulla 394,8 miljoonaan euroon (356,4) kasvaneen kapasiteetin ja kallistuneiden lentolippujen myötä.
Vuoden 2023 voitollinen tulos paransi osaltaan omaa pääomaa, joka oli joulukuun lopussa 577,0 miljoonaa euroa (410,7) eli 0,03 euroa osakkeelta (0,052 ). Katsauskauden aikana yhtiö lunasti 200 miljoonan euron hybridilainan ja maksoi siihen liittyvät korot, millä oli omaa pääomaa heikentävä vaikutus. Lisäksi Finnair toteutti 570 miljoonan euron suuruisen merkintäoikeusannin marraskuussa vahvistaakseen taloudellista asemaansa. Sillä oli vaikutusta myös oman pääoman rakenteeseen, sillä Suomen valtion myöntämä 400 miljoonan euron pääomalaina konvertoitiin omaksi pääomaksi valtion omistuksen suhteessa ja Finnair maksoi loppuosan pääomalainasta sekä kertyneet korot valtiolle takaisin merkintäoikeusannin jälkeen. Omaan pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat suojauslaskennassa mukana olevat lentopetroli- ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset sekä etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Joulukuun lopussa erän suuruus oli laskennallisten verojen jälkeen 48,6 miljoonaa euroa (42,8), koska lentäjien etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot vahvistivat omaa pääomaa.
| Rahavirta | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2023 | 2022 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 472,0 | 259,0 |
| Investointien nettorahavirta | -464,0 | -75,5 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -676,4 | 42,1 |
Yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta oli huomattavasti parantuneen vertailukelpoisen käyttökatteen ansiosta vahva. Investointien nettorahavirta oli negatiivinen laivastoinvestointien sekä muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutosten (maturiteetti yli kolme kuukautta) takia. Rahoituksen nettorahavirta oli samoin negatiivinen lainojen sekä lentokoneiden vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksujen takia. Lainojen takaisinmaksut sisältävät muun muassa joukkovelkakirjalainan 18 miljoonan euron takaisinoston ensimmäisellä vuosineljänneksellä, TyEL-takaisinlainan ensimmäisen 100 miljoonan euron lyhennyksen kesäkuussa ja toisen 220 miljoonan euron lyhennyksen joulukuussa, 200 miljoonan euron hybridilainan lunastuksen 20 miljoonan euron korkoineen syyskuussa sekä valtion myöntämän pääomalainan 81 miljoonan euron loppuosan takaisinmaksun koko pääomalainan 49 miljoonan euron korkoineen ja muine maksuineen marraskuussa.
| Pääomarakenne | ||
|---|---|---|
| % | 31.12.2023 | 31.12.2022 |
| Omavaraisuusaste | 15,6 | 9,9 |
| Nettovelkaantumisaste (gearing) | 192,8 | 266,4 |
2 Yhtiö toteutti merkintäoikeusannin marraskuussa 2023. Vertailukauden oma pääoma osakkeelta on tämän vuoksi oikaistu.
Omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa korkeampi kuin vuoden 2022 lopussa lähinnä voitollisen kauden tuloksen sekä laskeneen korollisen velan ansiosta. Nettovelkaantumisaste (gearing) laski vuoden 2022 lopusta parantuneen oman pääoman takia.
| Milj. euroa | 31.12.2023 | 31.12.2022 |
|---|---|---|
| Kassavarat | 922,0 | 1 524,4 |
| Oikaistu korollinen velka | 2 034,5 | 2 618,4 |
| Korollinen nettovelka | 1112,5 | 1 094,0 |
Yhtiön maksuvalmius oli katsauskauden lopussa edelleen hyvä vahvan liiketoiminnan nettorahavirran sekä merkintäoikeusannin ansiosta, vaikka yhtiö maksoi 130 miljoonalla eurolla takaisin valtion myöntämän pääomalainan loppuosan koko pääomalainan korkoineen ja muine maksuineen, lyhensi vuoden 2023 aikana 320 miljoonalla eurolla TyEL-takaisinlainaansa ja lunasti 200 miljoonan euron hybridilainan korkoineen sekä osti itselleen aiemmin vuokraamiaan kapearunkolentokoneita yli 200 miljoonalla eurolla. Lisäksi Finnairilla on 200 miljoonan euron lyhytaikainen vakuudeton yritystodistusohjelma, joka oli katsauskauden lopussa käyttämätön.
Kauden lopussa oikaistu korollinen velka oli vuoden 2022 loppua pienempi vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksun, heikentyneen Yhdysvaltain dollarin sekä lainojen takaisinmaksujen takia. Korollisia vuokrasopimusvelkoja oli yhteensä 1 115,0 miljoonaan euroon (1 330,7).
Vuoden 2023 bruttoinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 484,2 miljoonaa euroa (199,6), ja ne kohdistuivat pääasiassa laivastoon.
Investointien rahavirta (sisältää käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit, saadut alivuokramaksut, ennakkomaksut sekä muiden pitkäaikaisten varojen muutoksen) oli -403,3 miljoonaa euroa (-62,7).
Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos (maturiteetti yli kolme kuukautta) oli -60,7 miljoonaa euroa (-12,8) ja myös se on osa koko investointien nettorahavirtaa, joka oli -464,0 miljoonaa euroa (-75,5).
Vuoden 2024 arvioitu investointien rahavirta, joka sisältää pelkät käyttöomaisuusinvestoinnit ja ennakkomaksut, liittyy pääosin laivastoon ja on -235 miljoonaa euroa. Investointien rahavirta sisältää investointisitoumusten lisäksi arvion sellaisista päätetyistä investoinneista, joista ei vielä ole vastapuolen kanssa sitovaa sopimusta.
Yhtiöllä on 42 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka muodostavat noin 38,0 prosenttia koko laivaston 1 828,0 miljoonan euron tasearvosta.3
Finnairin osakkeenomistajien voitonjakopolitiikan mukaisesti tavoitteena on maksaa suhdannesyklin aikana keskimäärin kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta osinkoina tai pääomanpalautuksena. Tällaisesta varojenjaosta päättäessään Finnair pyrkii ottamaan huomioon kulloisenkin tuloskehityksen ja tulevaisuudennäkymät, rahoitustilanteen sekä pääoma- ja investointitarpeet. Mahdolliset tulevat varojenjaot voidaan suorittaa kahdessa vuosittaisessa erässä.
Finnair asetti marraskuussa toteutetun 570 miljoonan euron merkintäoikeusannin yhteydessä tavoitteen, jonka mukaan se pyrkii palauttamaan varojenjakokykynsä vuodesta 2025 alkaen vuoden 2024 tilinpäätökseen perustuen.
Vuonna 2023 osakekohtainen tulos oli 0,022 euroa (-0,060). Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 473 123 719,36 euroa 31.12.2023. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2023 vahvistettavan tilinpäätöksen perusteella ei jaettaisi osinkoa.
3 Laivaston tasearvo käsittää käyttöoikeuslaivaston sekä tulevien lentokonetoimitusten ennakkomaksut.
Finnairin laivastoa hallinnoi konsernin emoyhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Vuoden lopussa Finnair operoi 55:ttä lentokonetta, joista 25 oli laajarunkokoneita ja 30 kapearunkokoneita. Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 12,5 vuotta.
Vuoden viimeisellä neljänneksellä Finnair Aircraft Finance Oy osti yhteensä kuusi A321-kapearunkokonetta, jotka olivat aikaisemmin vuokrattuina yhtiölle.
| Finnairin operoima laivasto* |
Istuimia | Kpl | Muutos 31.12.2022 |
Omat** | Vuokratut | Keski- ikä |
Tilaukset |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2023 | verrattuna | 31.12.2023 | |||||
| Kapearunkolaivasto | |||||||
| Airbus A319 | 144 | 5 | -1 | 5 | 22,6 | ||
| Airbus A320 | 174 | 10 | 10 | 21,4 | |||
| Airbus A321 | 209 | 15 | 7 | 8 | 9,4 | ||
| Laajarunkolaivasto | |||||||
| Airbus A330 | 279/263 | 8 | 4 | 4 | 14,2 | ||
| Airbus A350 | 278/297/321/336 | 17 | 5 | 12 | 6,1 | 2 | |
| Yhteensä | 55 | -1 | 31 | 24 | 12,5 | 2 |
* Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
** Sisältää JOLCO- (Japanese Operating Lease with Call Option) ja ECA-rahoitetut (Export Credit Agency) lentokoneet.
Vuoden lopussa yhtiöllä oli seitsemäntoista vuosina 2015–2021 toimitettua Airbus A350 -lentokonetta ja kaksi A350 lentokonetta tilauksessa Airbusilta. Näistä jäljellä olevista lentokoneista ensimmäinen toimitetaan tämänhetkisten sitoumusten mukaan Finnairille vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä ja toinen vuoden 2026 toisella neljänneksellä.
Finnairin investointisitoumukset käyttöomaisuushyödykkeisiin, yhteensä 313,7 miljoonaa euroa, sisältävät tulevat kaukoliikennelaivastoinvestoinnit.
Nordic Regional Airlines Oy (Norra) operoi 24 lentokoneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä. Kaikki lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft Finance Oy:ltä.
| Norran operoima | Istuimia | Kpl | Muutos | Omat | Vuokratut | Keski- | Tilaukset |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| laivasto* | 31.12.2022 | ikä | |||||
| 31.12.2023 | verrattuna | 31.12.2023 | |||||
| ATR | 68–70 | 12 | 6 | 6 | 14,4 | ||
| Embraer E190 | 100 | 12 | 9 | 3 | 15,5 | ||
| Yhteensä | 24 | 0 | 15 | 9 | 15,0 | 0 |
* Nordic Regional Airlines Oy:n lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
Finnair päivitti vuoden toisella neljänneksellä vuoteen 2025 ulottuvaa strategiaansa, koska yhtiö oli jo toteuttanut monia strategiakaudelle suunniteltuja toimia. Syyskuussa 2022 julkaistu strategia tähtäsi kannattavuuden palauttamiseen ja kilpailukykyisen lentoyhtiön ylläpitämiseen suljetusta Venäjän ilmatilasta riippumatta. Sen tavoitteena oli vähintään 5 prosentin vertailukelpoinen liikevoittotaso vuoden 2024 puolivälistä lähtien.
Strategiapäivityksessään vuoden toisella neljänneksellä Finnair asetti itselleen uuden taloudellisen tavoitteen, joka on 6 prosentin vertailukelpoinen liikevoittomarginaali vuoden 2025 loppuun mennessä. Strategiateemat tämän saavuttamiseksi ovat:
Tasapainoinen kasvu optimoidulla laivastolla
Jatkuva kustannustehokkuus kilpailukyvyn varmistamiseksi
Katsauskauden aikana toteutti 570 miljoonan euron merkintäoikeusannin. Osakeannista saadut bruttovarat käytettiin Finnairin taseen ja taloudellisen aseman vahvistamiseen, jotta yhtiö pystyisi paremmin hallitsemaan jäljellä olevia rahoitusvelkojaan, tukemaan kestävään kannattavaan kasvuun tähtäävän strategiansa toteuttamista ja varmistamaan kykynsä toteuttaa investointeja tulevaisuudessa.
Samassa yhteydessä yhtiö täydensi keskeisiä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteitaan. Aiemmin julkistetun 6 prosentin vertailukelpoisen liikevoittomarginaalitavoitteen lisäksi Finnair pyrkii saavuttamaan 1–2-kertaisen nettovelan suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen vuoden 2025 loppuun mennessä ja palauttamaan yhtiön varojenjakokyvyn vuodesta 2025 alkaen. Lisäksi yhtiö piti voimassa hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2045 mennessä.
Finnairin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet perustuvat seuraaviin keskeisiin oletuksiin: yhtiön kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvaisi yli 15 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2025; yhtiön ylläpitoinvestoinnit olisivat 80–100 miljoonaa euroa vuosittain; yhtiö kykenisi hyödyntämään 190 miljoonan euron laskennalliset verosaamiset, jotka vähentäisivät maksettavan yhteisöveron määrää keskipitkällä aikavälillä; ja yhtiön kassavarojen suhde liikevaihdosta pysyisi 30 prosentissa ajan myötä.
Finnairin tavoitteena on olla moderni pohjoismainen lentoyhtiö, joka tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden muokata matkaansa halutunlaiseksi sen jokaisessa vaiheessa ja on heille merkityksellinen myös muulloin kuin matkustaessa. Yhtiö on jo kasvattanut merkittävästi suoran jakelun osuutta, parantanut digitaalista myyntikyvykkyyttään sekä kehittänyt tuottojen optimointia ja kumppaneiden hyödyntämistä. Seuraava askel on prosessin sujuvoittaminen asiakkaan näkökulmasta, kun painotus on siirtynyt asiakaslähtöiseen ja dataa hyödyntävään myyntiin, jossa asiakassuhteita vahvistetaan tarjoamalla oikea tuote oikeaan aikaan ja asiakassitoutumista lisätään kohdennetummalla viestinnällä. Turvallisuus sekä erinomainen lentojen täsmällisyys ja säännöllisyys ovat edelleen operatiivisen laadukkuuden keskiössä, ja Finnair panostaa analytiikan ja datan hyödyntämiseen sujuvan ja oikea-aikaisen matkustuskokemuksen tarjoamiseksi.
Digitaalisella asioinnilla on keskeinen rooli Finnairin strategiassa ja sen merkitys tulee kasvamaan edelleen. Finnairin internet-sivujen (finnair.com) kävijämäärä loka–joulukuussa nousi vertailukaudesta, kun sivuilla rekisteröitiin keskimäärin 2,1 miljoonaa todennettua eri kävijää (1,8) kuukaudessa. Finnair-mobiilisovellusten käyttäjien määrä nousi vertailukaudesta 18,3 prosenttia 853 000:een, koska asiakkaat pystyivät tekemään paremmin muutoksia ja ostamaan enemmän lisäpalveluita suoraan sovelluksesta. Modernien myyntikanavien4 matkustajaosuus kokonaismatkustajamäärästä nousi 67,7 prosenttiin (66,1), koska NDC-jakelun (New Distribution Capability) osuus kasvoi kaikissa asiakassegmenteissä.
Päivitetty strategia painottaa edelleen lentoyhtiökumppanuuksien yhteishankkeiden (Atlantic Joint Business eli AJB, Siberian Joint Business eli SJB ja yhteishanke Juneyao Airin kanssa) hyödyntämistä. Tässä korostuvat oneworldkumppanit, kuten American Airlines ja Alaska Airlines Pohjois-Amerikassa, Qatar Airways Lähi-idässä, Japan Airlines Japanin-reiteillä ja Qantas uusilla Australian ja Aasian yhdistävillä, Finnairin jo katsauskauden aikana operoimilla reiteillä. Finnairin kumppanuudet tarjoavat Finnairin asiakkaiden käyttöön laajan globaalin verkoston ja toisaalta vahvistavat merkittävästi Finnairin jakeluvoimaa.
Tuotteen ja palvelun laatu ovat Finnairille edelleen erottautumistekijä, ja laadukas, täsmällinen operatiivinen toiminta on tässä tärkeässä roolissa. Finnairin kaukoliikenteessä painottuu laadukas, erottuva matkustuskokemus, kun taas Euroopan sisäisessä liikenteessä keskeisiä ovat sujuvuus, yksinkertaisuus ja tehokkuus. Finnairin asiakastyytyväisyyttä mittaava nettosuositteluindeksi oli edelleen hyvällä tasolla ollen 32 (40). Siihen on vaikuttanut asiakkaiden suosiossa olleen uusitun laajarunkokoneiden matkustamon lisäksi Finnairin kohtuullinen 75,0 prosentin (80,4) saapumistäsmällisyys eurooppalaista ilmailujärjestelmää rasittaneista kapasiteettihaasteista ja erityisesti joulukuun haastavista sääolosuhteista huolimatta.
4 Finnair aloitti vuoden 2023 alusta raportoimaan suorien digitaalisten kanavien myyntiosuuden sijasta modernien myyntikanavien matkustajaosuutta digitalisointiin keskittymisen myötä. Modernit myyntikanavat sisältävät sekä suorat että kaikki modernit, digitaaliset epäsuorat myyntikanavat.
Venäjän ilmatilan sulun vuoksi Finnair menetti kotikenttänsä ainutlaatuisen maantieteellisen edun, sillä Venäjän ilmatilan kiertäminen pidentää lentoreittejä Helsingin ja Japanissa, Etelä-Koreassa sekä Kiinassa sijaitsevien keskeisten suurkaupunkien välillä jopa 40 prosenttia kohteesta riippuen. Finnair on siksi tasapainottanut verkostoaan painottaen länttä sekä Lähi-itää ja optimoinut Euroopan verkostoaan sekä liikenteen rakennetta tehokkuuden lisäämiseksi.
Vuoden toisella neljänneksellä julkistettujen, Qantasin kanssa solmittujen wet lease - ja dry lease -sopimusten sekä vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä alkaneen Qatar Airways -yhteistyön kautta Finnair pystyy hyödyntämään A330-laivastoaan tuottavasti Venäjän ilmatilan sulusta huolimatta, ja samalla säilyttää joustavuuden Aasian ja Euroopan välisten yhteyksien palauttamiseen.
Lentokoneiden nopeammat, standardoidut käännöt lentoasemilla, niiden käyttöasteen tehostaminen ja ulosvuokrauksesta palautuvat lentokoneet vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä sekä seuraava A350 toimitus vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä mahdollistavat Finnairille kasvun markkinan mukana ja kapasiteetin lisäämisen kilpailukykyisellä kustannustasolla huolimatta lentokonemarkkinoilla vallitsevista kapasiteettirajoitteista.
Kannattavan ja kilpailukykyisen toiminnan ylläpito edellyttää Finnairilta kustannustason jatkuvaa tarkkailua kustannusten nousun hillitsemiseksi. Yhtiö on kuitenkin siirtynyt ohjelmamuotoisista kustannussäästöistä kohti jatkuvaa kustannustehokkuuden parantamista varmistaakseen kilpailukykynsä ja mahdollisuuden investoida asiakaskokemukseen myös jatkossa.
Katsauskauden aikana Finnair on jatkanut olemassa olevien säästöhankkeiden edistämistä ja kehittänyt uusia hankkeita, jotka muun muassa hyödyntävät tekoälyn tuomia mahdollisuuksia. Lisäksi kuuden aiemmin vuokratun A321-lentokoneen hankinnalla katsauskauden aikana on lähivuosina yli 20 miljoonan euron vuotuinen positiivinen vaikutus tulokseen ennen veroja sekä kassavirtaan. Myös 120 miljoonan euron ylimääräisellä TyEL-takaisinlainan takaisinmaksulla katsauskauden aikana on yhteensä noin 3 miljoonan euron positiivinen vaikutus tulokseen ennen veroja vuonna 2024 alempien nettokorkomenojen muodossa.
Finnair on sitoutunut kehittämään toimintaansa jatkuvasti ja systemaattisesti kaikilla merkittävillä vastuullisuuden osa-alueilla. Yhtiön tavoitteena on olla maailman vastuullisimpien lentoyhtiöiden joukossa. Tämän saavuttamiseksi yhtiö tekee jatkuvaa systemaattista työtä ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun edistämiseksi sekä tiivistä yhteistyötä kumppaneidensa ja koko toimitusketjunsa kanssa. Tehdäkseen vastuullisempia investointeja yhtiön pitää myös varmistaa, että sen liiketoiminnan taloudellinen kehitys tukee niitä.
Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2045 mennessä. Finnair sitoutui huhtikuussa 2022 tekemään yhteistyötä Science Based Targets -aloitteen (SBTi) kanssa saattaakseen päästötavoitteidensa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi. SBTi edellyttää, että lentoyhtiöt irtautuvat hiilestä omalla toiminnallaan, joten se ei huomioi toimialan ulkopuolisia päästöhyvityksiä tai muita markkinapohjaisia mekanismeja, kuten päästökauppajärjestelmää. SBTi:n vaatimusten mukaisesti Finnairin keskittyy vähentämään lentokoneidensa suoria päästöjä. Tämä edellyttää merkittäviä toimenpiteitä Finnairin lentokoneiden modernisoimiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön lisäämiseksi. Toimenpiteiden tarkka aikataulu ja laajuus tarkentuvat vuoden 2024 aikana, kun Finnair valmistautuu toimittamaan lyhyen aikavälin CO2-intensiteetin vähennystavoitteet SBTi:n validoitavaksi vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä.
Sosiaalinen vastuu ja yhteiskuntavastuu ovat keskeinen osa yhtiön vastuullisuustyötä. Tämä tarkoittaa työntekijöiden ja asiakkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimista kaikissa olosuhteissa, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, syrjimättömyyden ja monimuotoisuuden edistämistä työpaikoilla ja arvoketjuissa, sekä esteettömien palvelujen tarjoamista.
Kestävän taseen rakentamisessa keskeistä on ylläpitää saavutettua toiminnan kannattavuutta. Tämä vahvistaa omaa pääomaa ja parantaa kassavirtaa, mikä mahdollistaa velkojen takaisinmaksun ja, yhdessä kustannustehokkuuden kanssa, kestävän taseen rakentamisen. Tämä strategiateema on myös sisäänrakennettu muihin strategiateemoihin.
Katsauskauden aikana Finnair otti jälleen uuden askeleen kestävän ja kustannustehokkaamman taseen rakentamisessa, kun yhtiö toteutti 570 miljoonan euron merkintäoikeusannin taseen ja taloudellisen aseman vahvistamiseksi. Saaduilla varoilla Finnair maksoi katsauskaudella takaisin valtion myöntämän pääomalainan loppuosan sekä kokonaiskorot ja muut maksut 130 miljoonalla eurolla sekä ylimääräisen 120 miljoonan euron maksuerän TyEL-takaisinlainasta jo aikataulutetun 100 miljoonan euron maksuerän lisäksi. Lisäksi Finnair osti kuusi sille aiemmin vuokrattua A321-lentokonetta yli 200 miljoonalla eurolla.
Finnair ja sen henkilöstö ovat satavuotisen historiansa aikana osoittaneet huomattavaa kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja löytää uusia, ennen hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Tämä on korostunut erityisesti pandemian ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan seuranneen Venäjän ilmatilan sulun muodostaman kaksoiskriisin aikana ja sen jälkeen. Yhtiö keskittyy jatkossa entistä enemmän tämän kulttuurisen vahvuuden vaalimiseen ja kehittämiseen sekä investoi henkilöstöönsä parantaakseen edelleen henkilöstön osaamista, työntekijä- ja asiakaskokemusta sekä liiketoiminnan tuloksia.
Finnairin palveluksessa oli loka–joulukuussa keskimäärin 5 195 (5 256) henkilöä eli 1,2 prosenttia vähemmän kuin vertailukaudella. Työsuhteessa olevien määrä nousi katsauskaudella 22 henkilöllä eli 0,4 prosentilla ja oli joulukuun lopussa 5 223 (5 230). Finnairiin palkattiin neljännellä vuosineljänneksellä 149 uutta työntekijää pääasiassa matkustamotyöntekijöiksi, lentäjiksi ja asiakaspalvelutyöntekijöiksi. Henkilöstön vaihtuvuus viimeisen 12 kuukauden aikana oli 3,8 prosenttia (7,3). Finnairin sairauspoissaolojen määrä oli loka–joulukuussa 4,9 prosenttia (5,3).
Taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat ovat pitkään olleet olennainen osa Finnairin kokonaisstrategiaa ja toimintaa. Finnair on vastuullinen maailmankansalainen ja se vastaa sidosryhmiensä, myös yritysvastuusta kiinnostuneiden, tarpeisiin. Vastuullinen toiminta on tärkeää, mikäli yritys haluaa säilyttää merkityksellisyytensä sekä harjoittaa menestyksellistä ja pitkäjänteistä liiketoimintaa. Yritysten on reagoitava maailmanlaajuisiin haasteisiin ja toimittava aktiivisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) toteuttamiseksi.
Finnair on valinnut kuusi YK:n kestävän kehityksen tavoitealuetta, joihin se keskittää vastuullisuustoimensa ja joissa se pyrkii saavuttamaan tuntuvia vaikutuksia. Nämä alueet ovat:
SDG 5: Sukupuolten tasa-arvo SDG 9: Kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri SDG 12: Vastuullinen kuluttaminen SDG 13: Ilmastoteot SDG 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto SDG 17: Yhteistyö ja kumppanuus
Isoimmat odotukset Finnairiin kohdistuvat lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, ja Finnair on sitoutunut alan yleiseen hiilineutraalin kasvun tavoitteeseen vuodesta 2020 eteenpäin. Se kuitenkin näkee tämän tavoitteen vain päästöjen vähentämisen ensiaskeleena. Strategiansa mukaan Finnair pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä ja on sitoutunut asettamaan tieteeseen pohjautuvan hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteen (SBTi) viimeistään vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä.
Finnairin vastuullisuus heijastuu niin sen strategiaan, visioon kuin arvoihinkin, jotka ovat välittäminen, yksinkertaistaminen, rohkeus ja yhdessä työskenteleminen. Vastuullisuusstrategia on keskeinen osa niin yhtiön koko strategiaa kuin brändin, palveluiden ja toiminnan kehittämistä. Strategian toimenpiteet tukevat kulujen ja riskien hallintaa sekä lisäarvon tuottamista.
Finnairin eettiset liiketoimintaperiaatteet on linjattu sen eettisissä säännöissä. Ne koskevat Finnairin koko henkilöstöä sen kaikissa toimipisteissä. Finnair edellyttää alihankkijoiltaan sitoutumista olennaisin osin vastaaviin eettisiin periaatteisiin, joita se itse noudattaa omassa toiminnassaan. Finnairin kumppaneita koskeva eettinen koodisto määrittelee selkeät periaatteet, jotka varmistavat eettisen ostotoiminnan, mukaan lukien korruption nollatoleranssin.
Turvallisuus on Finnairin toiminnassa aina ensisijaista. Finnair on sitoutunut toteuttamaan, ylläpitämään ja edelleen kehittämään strategioita ja prosesseja, joiden avulla varmistetaan, että kaikissa sen lentoliikennetoiminnoissa on aina riittävästi asianmukaisia resursseja. Näin varmistetaan turvallisuustoiminnan huipputaso ja säännöstenmukaisuus palveluja tuotettaessa.
Vastuullisuustyön keskeiset mittarit on esitetty tämän tilinpäätöstiedotteen Keskeiset tunnusluvut -taulukossa.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Finnairin johtoryhmässä ei tapahtunut henkilövaihdoksia.
Finnair tiedotti 23.5.2023, että se on nimittänyt Kaisa Aalto-Luodon Finnairin henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Aalto-Luoto aloitti tehtävässään lokakuussa 2023. Hän on toiminut aiemmin Sanoma Median henkilöstöjohtajana sekä Outotecin henkilöstö- ja viestintäjohtajana ja on tehnyt pitkän uran vaativissa henkilöstöhallinnon johtotehtävissä Outotecissä ja Mandatum Lifessa. Finnairin aiempi henkilöstöjohtaja Johanna Karppi jatkoi roolissaan lokakuuhun 2023 asti.
Finnair tiedotti 18.8.2023, että toimitusjohtaja Topi Manner on jättänyt irtisanomisilmoituksensa yhtiön palveluksesta siirtyäkseen Elisa Oyj:n toimitusjohtajaksi viimeistään 1.3.2024.
Finnair tiedotti tilikauden jälkeen 11.1.2024, että Turkka Kuusisto on nimitetty Finnairin toimitusjohtajaksi. Kuusisto aloittaa roolissaan viimeistään 11.7.2024. Kuusisto on toiminut vuodesta 2020 lähtien Posti Group Oyj:n toimitusjohtajana, ja sitä ennen vaativissa johtotehtävissä Posti Groupissa ja Lindorff Groupissa. Finnairin aiempi toimitusjohtaja Topi Manner jätti Finnairin 15.1.2024 siirtyäkseen seuraavaksi Elisa Oyj:n toimitusjohtajaksi. Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt toimii toimitusjohtajan sijaisena tammikuun 15. päivästä lähtien uuden toimitusjohtajan aloitukseen asti.
Finnair Oyj:n markkina-arvo oli joulukuun lopussa 815,1 miljoonaa euroa (546,4) ja päätöskurssi oli 0,04 euroa (0,07). Vuoden aikana Finnair Oyj:n osakkeen ylin kurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli 0,10 euroa, alin kurssi 0,03 euroa ja keskikurssi 0,06 euroa. Osakkeita vaihdettiin 1 831,4 miljoonaa kappaletta yhteensä 218,5 miljoonalla eurolla.
Finnair Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli katsauskauden lopussa 20 481 139 267 osaketta (1 407 401 265). Osakemäärän kasvu selittyy marraskuussa toteutetulla merkintäoikeusannilla. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,7 prosenttia (55,9). Suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus joulukuun lopussa oli 9,5 prosenttia (7,6).
Finnairin hallussa oli 31.12.2022 yhteensä 399 303 omaa osaketta, mikä vastaa 0,03 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
Finnair Oyj antoi 31.3.2023 vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen myöntämän osakeantivaltuutuksen nojalla itselleen vastikkeetta 1 324 933 uutta osaketta. Näin ollen yhtiön hallussa oli yhteensä 1 724 236 omaa osaketta.
Finnair luovutti 3.4.2023 yhteensä 1 324 933 omaa osakettaan kannustinpalkkiona FlySharen eli henkilöstön osakesäästöohjelman osallistujille. Tämän jälkeen yhtiön hallussa oli yhteensä 399 303 omaa osaketta.
Finnair Oyj antoi 27.10.2023 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen myöntämän osakeantivaltuutuksen nojalla itselleen vastikkeetta 60 000 000 uutta osaketta 24.11.2023. Näin ollen yhtiöllä oli hallussaan yhteen 60 399 303 omaa osaketta.
Finnair Oyj luovutti 4.12.2023 10 833 653 yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta palkkiona uudelleenrakennuskannustinohjelman ajanjaksosta 1.7.2020–30.6.2023 sekä FlyShare-osakesäästöohjelman säästökausista 2019–2020 ja 2020–2021. Osakkeet luovutettiin Finnairin johtoryhmän jäsenille, jotka olivat osallistujina näissä ohjelmissa. Omien osakkeiden luovutus perustui ylimääräisen yhtiökokouksen 27.10.2023 antamaan valtuutukseen.
Tilikauden lopussa Finnairin hallussa oli 49 565 650 omaa osaketta, mikä vastaa 0,24 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
Finnairin varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 23.3.2023.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutus koskee enintään 50 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 3,6 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta päätöspäivästä.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään myös yhteensä enintään 250 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Yhtiökokouksen päätökset ovat kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internetsivuilla https://investors.finnair.com/fi/governance/general-meetings/agm-2023
Finnair Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 27.10.2023 ilman kokouspaikkaa yhtiön yhtiöjärjestyksen 11 §:n ja osakeyhtiölain 5 luvun 16 §:n 3 momentin mukaisena etäkokouksena. Yhtiökokoukseen osallistui, joko ennakkoon äänestäneinä tai etäyhteyden välityksellä, edustettuna yhteensä 222 osakkeenomistajaa, jotka edustivat noin 61 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä. Yhtiökokous hyväksyi kaikki hallituksen yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että hallitus valtuutetaan päättämään enintään 22 000 000 000 uuden osakkeen antamisesta. Valtuutuksen perusteella annettavat uudet osakkeet tarjotaan yhtiön osakkeenomistajille merkintäetuoikeuden perusteella merkittäväksi samassa suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita. Merkintäetuoikeuden perusteella merkitsemättä jääneitä osakkeita voidaan tarjota toissijaisesti merkittäväksi toisille osakkeenomistajille tai muille henkilöille. Hallitus on oikeutettu päättämään, kenelle merkitsemättä jääneitä osakkeita tarjotaan. Valtuutusta voidaan käyttää vain kerran, eikä se anna hallitukselle oikeutta toteuttaa useita osakeanteja. Hallitus päättää osakeannin kaikista muista ehdoista. Koska valtuutuksen mukainen merkintäetuoikeusanti toteutettiin marraskuussa 2023, valtuutus ei ole enää voimassa.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että hallitus valtuutetaan päättämään osakeannista. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden enimmäismäärä on 132 935 562 osaketta, mikä vastaa noin 0,6 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista, mikäli yhtiökokouksen edellä merkintäetuoikeusantia varten antama osakeantivaltuutus käytetään kokonaisuudessaan. Valtuutus on kuitenkin rajoitettu 0,6 prosenttiin yhtiön merkintäetuoikeusannin jälkeisestä todellisesta osakkeiden kokonaismäärästä niin, että merkintäetuoikeusannin toteutuessa valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden enimmäismäärä pienenee lähimpään sellaiseen kokonaislukuun, joka vastaa 0,6 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärästä merkintäetuoikeusannissa annettavien osakkeiden rekisteröimisen jälkeen. Hallitus päättää kaikista osakeannin ehdoista, mukaan lukien kenelle, mihin hintaan ja millä tavoin osakkeita annetaan valtuutuksen perusteella. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti voi tapahtua myös osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti) esimerkiksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi tai yhtiön kannustin- tai palkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Valtuutus on voimassa 23.9.2024 saakka, mikä vastaa 18 kuukauden ajanjaksoa 23.3.2023 pidetystä varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaen, ja valtuutuksen tultua voimaan se kumosi 23.3.2023 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen myöntämän osakeantivaltuutuksen. Valtuutus oli ehdollinen merkintäetuoikeusannin toteuttamiselle ja astui voimaan merkintäetuoikeusannissa annettujen uusien osakkeiden rekisteröimisestä alkaen.
Ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset ovat kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internetsivuilla https://investors.finnair.com/fi/governance/general-meetings/egm-2023
Finnairin liiketoimintaan ja sen strategian toteuttamiseen kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi sen varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan, vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden kontrollin ulkopuolelle. Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta Finnairin
liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin vähintään seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä.
Geopoliittisella epävarmuudella, kauppasotien, terrorismin ja kyberhyökkäysten uhkalla sekä muilla mahdollisilla ulkoisilla häiriöillä voi niiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus yhtiön liiketoimintaan. Geopoliittisilla jännitteillä voi olla haitallinen vaikutus globaaliin talousympäristöön sekä Finnairin reittiverkostoon ja kannattavuuteen. Ukrainan sota on vaikuttanut merkittävästi maailmankauppaan pakotteiden ja vastapakotteiden muodossa sekä, erityisesti siviili-ilmailuun liittyen, sulkenut ilmatiloja. Mahdollinen sodan eskaloituminen sekä Lähi-idän konfliktialueiden levottomuudet voivat vaikuttaa haitallisesti mm. lentomatkustuksen kysyntään, polttoaineen hintaan, lentoverkostoon ja ilmatilan käyttöön. Näiden negatiivinen vaikutus Finnairin liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan riippuu siitä, miten yhtiö kykenee sopeuttamaan reittiverkostoaan, kulujaan, liikevaihtoa kerryttäviä lähteitään sekä rahoitustaan uudessa toimintaympäristössä.
Makrotaloudelliset tekijät ohjaavat edelleen keskeisesti lentoliikenteen kysyntää, sillä lentomatkustuksen ja makrotaloudellisten tekijöiden, kuten bruttokansantuotteen, kehityksen välillä on historiallisesti ollut vahva yhteys. Tämän seurauksena lentoliikenneala on erittäin altis maailmantalouden sykleille, ja se reagoi nopeasti ulkoisiin häiriöihin, kausiluonteiseen vaihteluun ja taloussuhdanteisiin, kuten globaaliksi laajentunut COVID-19-pandemia ja sota Ukrainassa ovat osoittaneet.
COVID-19-pandemian seuraukset markkinoilla, joilla Finnair toimii, ovat vaikuttaneet haitallisesti Finnairin palvelujen kysyntään. Vaikka matkustusrajoituksia ei Kiinan avautumisen myötä juurikaan enää ole, niihin liittyvät epävarmuustekijät, erityisesti Aasiassa, muodostavat riskin lentomatkustuksen kysynnän ja sitä kautta Finnairin liikevaihdon kehitykselle. COVID-19-pandemialla voi myös olla negatiivisia pitkän aikavälin vaikutuksia lentomatkustuksen kysyntään, jos se muuttaa matkustajien suhtautumista lentomatkoihin, tai jos se tai vastaavat tulevat terveysuhat lisäävät ihmisten kokemaa epävarmuutta. Virtuaalisten työkalujen ja etäkokousten yleistyminen vaikuttaa todennäköisesti liikematkustuksen elpymiseen.
Tekijät, joihin Finnair ei voi vaikuttaa, liittyvät Venäjän ilmatilan sulun kestoon sekä COVID-19-pandemiaan ja mahdollisiin uudelleenkiristyviin matkustusrajoituksiin, COVID-19-pandemiasta aiheutuneisiin resurssiongelmiin eurooppalaisessa ilmailujärjestelmässä sekä lentoliikenteen kysynnän elpymiseen. Myös lentoliikennealaa ja liiketoimintaa koskevat muut yleiset riskitekijät, kuten lentopetrolin hintavaihtelu ja sen heikentynyt tarjonta, yleinen lentomatkustuksen kysynnän vaihtelu, valuuttakurssien muutokset sekä sääntelyn ja verotuksen muutokset ovat tekijöitä, joihin Finnair ei voi vaikuttaa. Lentoliikenteen kysyntää ohjaavat yleisesti muut makrotaloudelliset tekijät, kuten yritysten tai kuluttajien luottamuksen heikentyminen, muutokset kulutustottumuksissa tai työllisyysasteessa, lainarahoituksen saatavuuden heikentyminen, korkojen nousu, vallitsevan korkean inflaation kiihtyminen, taantuma tai verotuksen muutokset, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti yksityiseen kulutukseen.
Liikevaihtoon ja liiketulokseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä, joihin Finnair voi osittain vaikuttaa, ovat operatiiviset kustannukset ja tuotannon määrä. COVID-19-pandemian valtavien vaikutusten vuoksi Finnair on toteuttanut mittavan 200 miljoonan euron kustannussäästöohjelman. Nykyiset inflaatiopaineet muodostavat riskin saavutetun kustannustason säilyttämiselle.
Polttoainekustannukset ovat Finnairin suurin muuttuva kuluerä, ja siksi polttoaineen hintakehitys vaikuttaa keskeisesti kannattavuuteen. Polttoaineen hintavaihtelu voi aiheuttaa korostunutta epävarmuutta Finnairin taloudellisessa tuloksessa ja rahavirroissa. Lentopetrolin hinta on historiallisesti vaihdellut paljon, ja hintavaihtelun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin muun muassa Ukrainan sodan vaikutusten takia. Finnairin kykyä siirtää lentopetrolikustannusten nousu asiakkailleen hinnankorotuksilla rajoittaa lentoliikennealan ankara kilpailu. Finnairin lentopetrolikustannukset ovat lisäksi alttiita valuuttariskille, koska lentopetrolin kansainvälinen hinnoitteluvaluutta on Yhdysvaltain dollari. Lentopetrolin hintavaihtelun jäännösvaikutus määräytyy kulloinkin käytössä olevien suojausten perusteella. Polttoainekulujen nousu, häiriöt polttoaineen saatavuudessa ja tehottomat suojaustoimenpiteet suhteessa markkinahintojen muutoksiin voivat johtaa kustannusten nousuun, millä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin. Lentopetrolin hintamuutoksilta suojaavat johdannaiset voivat osoittautua tarpeettomiksi tai tehottomiksi ja ne voivat kasvattaa kustannuksia suhteessa vallitsevaan markkinahintaan. Volatiili markkina vaikuttaa suojausinstrumenttien hintaan ja saatavuuteen. Finnair hallitsee polttoainekustannuksista aiheutuvia riskejä voimassa olevan riskienhallintapolitiikan mukaisesti.
COVID-19-pandemiarajoitusten kiristyminen uudelleen erityisesti Asiassa sekä Venäjän ilmatilan sulun pitkittyminen heikentäisivät yhtiön kannattavuutta, kassatilannetta ja omaa pääomaa. Heikentynyt kannattavuus kasvattaisi myös riskiä laivaston ja muiden omaisuuserien arvonalentumiselle.
Jälleen kannattamattomaksi muuttuva toiminta ja pääomien ehtyminen voisivat vaikeuttaa uuden rahoituksen saamista entisin ehdoin, tai jopa estää uuden rahoituksen saamisen.
Finnairin olemassa olevien tai uusien kilpailijoiden kapasiteetin kasvu ja tuoteparannukset voivat vaikuttaa Finnairin palvelujen kysyntään ja tuottoon. Kilpailu toimialalla on intensiivistä ja markkinatilanne muuttuu jatkuvasti, kun uudet toimijat ja/tai allianssit laajentuvat, toimialan osapuolet konsolidoituvat ja lentoyhtiöt muodostavat markkinointiin tai toimintaan perustuvia alliansseja, jotka voivat saavuttaa kilpailuedun suhteessa Finnairin oneworld-allianssiin tai yhteishankkeisiin. Lisäksi Finnairin kilpailijoiden toteuttamat kustannusrakenteen uudelleenjärjestelyt COVID-19-pandemian ja suljetun Venäjän ilmatilan takia saattavat johtaa aiempaa kireämpään kilpailuun muun muassa entistä aggressiivisemman hinnoittelun kautta.
Finnair pyrkii muiden lentoyhtiöiden tavoin jakelemaan palveluitaan yhä monipuolisemmin, joustavammin ja edullisemmin kustannuksin ottamalla käyttöön ja hyödyntämällä uusia jakeluteknologioita ja -kanavia, mukaan lukien siirtyminen kohti hinta- ja saatavuussegmentointia eri jakelukanavien välillä. Kyky hyödyntää näiden teknologioiden tarjoamia kaupallisia mahdollisuuksia riippuu muun muassa Finnairin kumppaneista sovellusten kehittämisessä ja toteuttamisessa sekä Finnairin kyvystä tuottaa asiakkaiden tarpeita parhaiten vastaavia tuotteita ja palveluita. Näin ollen uusien digitaalisten ratkaisuiden ja kanavien käyttöönotto sisältää sekä implementointiin että kaupalliseen menestykseen liittyviä epävarmuustekijöitä.
Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita sääntelyn suuntauksia, joiden tarkkoja vaikutuksia lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä sääntelyn suuntauksista ovat hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä sääntely, melumääräykset ja muu ympäristöperustainen sääntely sekä yksityisyyden suojaa ja kuluttajan suojaa koskeva sääntely.
Luonnonkatastrofit, pandemiat ja terveydelliset epidemiat sekä sääilmiöt, jotka vaikuttavat operatiivisiin kustannuksiin ja liikevaihtoon, altistavat Finnairin operatiivisten tappioiden riskeille. Epidemiat tai pandemiat, kuten COVID-19-pandemia on osoittanut, voivat vaikuttaa haitallisesti lentomatkustamisen kysyntään ja vaikuttaa merkittävästi Finnairin liiketoimintaan. Lisäksi ilmastonmuutoksesta johtuvat luonnonriskit, kuten lisääntyneet sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi rankka lumisade, ilmakehän turbulenssit, maanjäristykset, hurrikaanit, taifuunit tai raju ukonilma, voivat aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia Finnairille. Tällaiset sääolosuhteet voivat johtaa esimerkiksi lentojen peruuntumiseen, pidempiin odotusaikoihin, suurempaan polttoainekulutukseen sekä lentokoneiden jäänpoiston lisäkustannuksiin, mitkä voivat aiheuttaa lisäkustannuksia Finnairille ja siten vaikuttaa negatiivisesti Finnairin liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
Lentoliikenteen muuttuvassa liiketoimintaympäristössä on vaikea ennakoida COVID-19-pandemian sekä geopoliittisen tilanteen mahdollisten lisämuutosten vaikutuksia lentoyhtiöiden markkinoille pääsyn ja liikenneoikeuksien mahdollisuuksiin yleisellä tasolla. Poliittisessa ympäristössä mahdollisesti lisääntyvä protektionismi voi vaikuttaa epäsuotuisasti Finnairin strategian toteuttamisen edellyttämään markkinoille pääsyyn. Samalla on mahdollista, että matkustusyhteyksien tarve saattaa kasvaa joissakin maissa johtaen markkinoille pääsyyn ja liikenneoikeuksien kasvuun.
Yleiset työmarkkinajännitteet ovat Suomessa normaalia korkeammalla tasolla, mikä kasvattaa välillisten lakkojen ja muiden työtaistelutoimien riskiä. Lakot ja muut työtaistelutoimet Suomessa ja muualla voivat niiden ajoituksesta, kestosta ja laajuudesta riippuen vaikuttaa merkittävästi Finnairin toimintaan ja tulokseen.
Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liiketulos ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä.
Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan ja markkinatilanteen lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin muuttuvien kustannusten erä. Yhtiön valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista, lentokoneostoista ja -myynneistä, lentokoneiden leasing-maksuista, lentokoneiden huoltovarauksista sekä valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Merkittäviä dollarikulueriä ovat esimerkiksi polttoainekulut ja lentokoneiden leasing-maksut. Myös suurimmat investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa. Vuositasolla euron jälkeen yhtiön suurimpia tulovaluuttoja ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni, Etelä-Korean won, Ruotsin kruunu, Ison-Britannian punta ja Norjan kruunu.
Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vuosittain vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Finnairin riskienhallintapolitiikan periaatteita päivitettiin vuoden 2023 viimeisen neljänneksen aikana. Aikaisemmin Finnair suojasi polttoainehankintojaan 12 kuukautta eteenpäin rullaavasti. Riskienhallintapolitiikan päivityksen
jälkeen Finnair suojaa polttoainehankintojaan 18 kuukautta eteenpäin. Myös suojausasteita nostettiin maltillisesti läpi koko suojattavan aikahorisontin. Päivityksen myötä suojausasteen yläraja seuraaville kolmelle kuukaudelle on 93 prosenttia ja alaraja 68 prosenttia, keskiarvon ollessa noin 80 prosenttia. Finnairin riskienpolitiikan mukaisesti suojausaste on laskeva 18 kuukauden suojaushorisontin loppua kohden.
| Operatiivisen toiminnan herkkyydet, vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) |
1 %-yksikön muutos |
|---|---|
| Matkustajakäyttöaste (PLF, %) | 34 milj. euroa |
| Matkustajaliikenteen keskituotto (yield) | 24 milj. euroa |
| Yksikkökustannus (CASK ilman polttoainetta) | 21 milj. euroa |
| Polttoaineherkkyydet (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) |
10 %:n muutos ilman suojauksia |
10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen |
|---|---|---|
| Polttoaine | 77 milj. euroa | 49 milj. euroa |
| Polttoaineen suojaukset ja suojien keskihinnat (rullaavasti seuraavat 18 kk tilinpäätöspäivästä) |
Suojattu polttoaine, tonnia* |
Suojien keskihinta, USD/tonnia * |
| Q1 2024 | 198 000 | 909 |
| Q2 2024 | 183 000 | 878 |
| Q3 2024 | 144 000 | 895 |
| Q4 2024 | 87 000 | 851 |
| Q1 2025 | - | - |
| Q2 2025 | - | - |
| Yhteensä | 612 000 | 888 |
* Perustuu suojattuun ajanjaksoon, ei suojauksen kassavirtaan
** Termiinihintojen ja ostettujen optioiden toteutuskurssin keskihinta.
| Valuuttajakauma, % |
10–12 2023 |
10–12 2022 |
2023 | 2022 | Valuuttaherkkyydet USD ja JPY (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä liiketoiminnan kassavirroille) |
Suojausaste liiketoiminnan kassavirroille (rullaavasti seuraavat 12 kk) |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Myyntivaluutat | 10 %:n muutos ilman suojauksia |
10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen |
|||||
| EUR | 58 | 63 | 59 | 58 | - | - | - |
| USD* | 10 | 6 | 9 | 8 | ks. alla | ks. alla | ks. alla |
| JPY | 4 | 3 | 4 | 4 | 12 milj. euroa | 5 milj. euroa | 51 % |
| KRW | 3 | 2 | 3 | 2 | - | - | - |
| SEK | 4 | 4 | 3 | 4 | - | - | - |
| GBP | 4 | 4 | 4 | 4 | - | - | - |
| NOK | 3 | 4 | 3 | 4 | - | - | - |
| Muut | 14 | 14 | 14 | 15 | - | - | - |
| Ostovaluutat | |||||||
| EUR | 65 | 55 | 60 | 55 | - | - | - |
| USD* | 29 | 40 | 34 | 41 | 62 milj. euroa | 28 milj. euroa | 57 % |
| Muut | 6 | 5 | 6 | 5 | - | - | - |
* Suojausaste ja herkkyyslaskelma USD-korille, joka käsittää USD- ja HKD-nettokassavirrat. Herkkyyslaskelmassa Hongkongin dollarin oletetaan korreloivan Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa vahvasti.
Finnairin taseeseen liittyy valuuttariskiä, kun taseeseen sisältyvien käyttöleasingvelkojen nykyarvo on kirjattu taseen käyttöoikeuslaivastoon. USD-määräisten velkojen muuntamisesta syntyneet realisoituneet valuuttakurssitappiot/-voitot vaikuttavat Finnairin nettotulokseen, ja tulevaisuudessa kurssivaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen, sen mukaan, mikä on tilinpäätöshetken USD-kurssi. Finnair on vähentänyt taseen valuuttapositiosta aiheutuvaa tuloksen volatiliteettia suojautumalla valuuttakurssimuutoksilta johdannaisilla ja
sijoittamalla likviditeettiä osittain valuuttamääräisiin rahastosijoituksiin. Tuleva vuotuinen vaikutus tulokseen riippuu standardin piiriin kuuluvan sopimuskannan koosta, vuokra-ajasta ja suojausasteesta. Katsauskauden lopussa USDmääräisten korollisten velkojen (mukaan lukien IFRS 16) suojausaste oli noin 90 prosenttia.
Finnair tiedotti 11.1.2024, että Turkka Kuusisto on nimitetty (44, DI) Finnairin toimitusjohtajaksi. Kuusisto aloittaa roolissaan viimeistään 11.7.2024. Kuusisto on toiminut vuodesta 2020 lähtien Posti Group Oyj:n toimitusjohtajana, ja sitä ennen vaativissa johtotehtävissä Posti Groupissa ja Lindorff Groupissa. Finnairin aiempi toimitusjohtaja Topi Manner jätti Finnairin 15.1.2024 siirtyäkseen seuraavaksi Elisa Oyj:n toimitusjohtajaksi. Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt toimii toimitusjohtajan sijaisena tammikuun 15. päivästä lähtien uuden toimitusjohtajan aloitukseen asti.
Finnairin taloudellisten katsausten julkistamisaikataulu vuonna 2024 on seuraava:
FINNAIR OYJ Hallitus
Finnair järjestää 14.2.2024 tulosjulkistuslehdistötilaisuuden klo 11.00 toimitiloissaan osoitteessa Tietotie 9. Tilaisuutta on mahdollista seurata myös webcastin kautta osoitteessa https://finnairgroup.videosync.fi/2024-02-14-media.
Englanninkielinen puhelinkonferenssi ja webcast analyytikoille pidetään 14.2.2024 klo 13.00 (Suomen aikaa). Konferenssiin voi osallistua rekisteröitymällä ensin osoitteessa https://palvelu.flik.fi/teleconference/?id=50048500. Rekisteröidyttyäsi saat konferenssipuhelinnumeron ja -tunnuksen. Webcastiin ilmoittaudutaan osoitteessa https://finnairgroup.videosync.fi/q4-2023.
Talousjohtaja Kristian Pullola, puhelin (09) 818 4960, [email protected]
Sijoittajasuhdejohtaja Erkka Salonen, puhelin (09) 818 5101, [email protected]
| miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu | 10- 12/2023 |
10- 12/2022 |
Muutos % | 2023 | 2022 | Muutos % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto ja kannattavuus | ||||||
| Liikevaihto | 727,2 | 687,3 | 5,8 | 2 988,5 | 2 356,6 | 26,8 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | 22,5 | 17,9 | 25,6 | 184,0 | -163,9 | > 200 |
| Vertailukelpoinen liiketulos, % liikevaihdosta | 3,1 | 2,6 | 0,5 %-yks. | 6,2 | -7,0 | 13,1 %-yks. |
| Liiketulos | 27,3 | 38,0 | -28,3 | 191,4 | -200,6 | 195,4 |
| Vertailukelpoinen EBITDA, % liikevaihdosta | 14,7 | 14,4 | 0,3 %-yks. | 17,3 | 6,5 | 10,8 %-yks. |
| Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton, euroa | 0,004 | 0,005 | -19,0 | 0,022 | -0,060 | 137,3 |
| Osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu, euroa | 0,004 | 0,005 | -20,7 | 0,022 | -0,060 | 136,2 |
| Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK), senttiä/ASK | 8,04 | 8,40 | -4,3 | 8,27 | 7,53 | 9,8 |
| Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield), senttiä/RPK Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK), senttiä/ASK |
8,66 7,79 |
9,05 8,18 |
-4,3 -4,8 |
8,73 7,76 |
8,09 8,05 |
8,0 -3,7 |
| CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK | 5,33 | 5,39 | -1,1 | 5,27 | 5,38 | -2,1 |
| Pääomarakenne | ||||||
| Omavaraisuusaste, % | - | - | - | 15,6 | 9,9 | 5,7 %-yks. |
| Nettovelkaantumisaste, % | - | - | - | 192,8 | 266,4 | -73,6 %-yks. |
| Korollinen nettovelka | - | - | - | 1 112,5 | 1 094,0 | 1,7 |
| Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk | - | - | - | 2,2 | 7,1 | -5,0 %-yks. |
| Bruttoinvestoinnit | 268,6 | 61,8 | > 200 | 484,2 | 199,6 | 142,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % | - | - | - | 8,8 | -6,1 | 14,9 %-yks. |
| Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % | - | - | - | 30,9 | 64,7 | -33,8 %-yks. |
| Liikenne | ||||||
| Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä | 2 611 | 2 451 | 6,5 | 10 983 | 9 096 | 20,8 |
| Lentojen lukumäärä, kpl | 25 702 | 23 858 | 7,7 | 101 201 | 88 713 | 14,1 |
| Tarjotut henkilökilometrit (ASK), milj. km | 9 048 | 8 186 | 10,5 | 36 154 | 31 298 | 15,5 |
| Myydyt henkilökilometrit (RPK), milj. km | 6 615 | 5 918 | 11,8 | 27 626 | 21 157 | 30,6 |
| Matkustajakäyttöaste (PLF), % | 73,1 | 72,3 | 0,8 %-yks. | 76,4 | 67,6 | 8,8 %-yks. |
| Asiakaslähtöinen kaupallinen ja operatiivinen laadukkuus | ||||||
| Nettosuosittelutulos (NPS) | 32 | 40 | -20,2 | 35 | 40 | -11,4 |
| Saapumistäsmällisyys, % | 75,0 | 80,4 | -5,4 %-yks. | 80,9 | 79,0 | 1,8 %-yks. |
| Matkustajien osuus moderneissa myyntikanavissa, % | 67,7 | 66,1 | 1,6 %-yks. | 67,8 | 66,5 | 1,3 %-yks. |
| finnair.com-sivustolla kävijöiden kuukausikeskiarvo, miljoonaa | 2,1 | 1,8 | 21,0 | 2,1 | 2,3 | -4,9 |
| Finnair-mobiilisovelluksen aktiiviset käyttäjät, tuhatta | 853,0 | 721,0 | 18,3 | 860,0 | 711,0 | 21,0 |
| Lisämyynti | 43,8 | 32,4 | 34,9 | 147,8 | 123,2 | 20,0 |
| Yksi alan johtavista vastuullisuustoimijoista | ||||||
| Lentopolttoaineen kulutus, tonnia | 242 382 | 210 599 | 15,1 | 960 357 | 788 104 | 21,9 |
| Lentojen CO₂ päästöt, tonnia | 763 505 | 663 388 | 15,1 | 3 025 124 | 2 482 528 | 21,9 |
| Lentoihin liittymättömät CO₂ päästöt, tonnia | - | - | - | 8 968 | 6 597 | 35,9 |
| Lentojen CO₂ päästöt, g/ASK | 84,4 | 81,0 | 4,1 | 83,7 | 79,3 | 5,5 |
| Lentojen CO₂ päästöt, g/RTK | 935,0 | 925,1 | 1,1 | 920,5 | 926,9 | -0,7 |
| Sopeutumiskykyinen Finnair-kulttuuri sitoutuneen henkilöstön avulla |
||||||
| Henkilöstö, keskimäärin, hlöä | 5 195 | 5 256 | -1,2 | 5 195 | 5 336 | -2,7 |
| Työntekijöiden nettosuosittelutulos (eNPS) | - | - | - | -2 | -17 | 88,2 |
| Sairauspoissaolot, % | 4,92 | 5,26 | -0,34 %-yks. | 4,56 | 5,37 | -0,81 %-yks. |
| Tapaturmataajuus (LTIF) | 5,1 | 3,9 | 28,5 | 5,5 | 6,8 | -19,7 |
| Henkilöstön vaihtuvuus, edelliset 12 kk, % | - | - | - | 3,8 | 7,3 | -3,5 %-yks. |
Finnair käyttää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja rahoitusaseman kehittymistä lisätäkseen tilikausien välistä vertailukelpoisuutta sekä mahdollistaakseen paremman vertailtavuuden toimialan eri yhtiöiden välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja.
| Vaihtoehtoiset tunnusluvut | Laskentakaava | Käyttötarkoitus |
|---|---|---|
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset + Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset + Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot + Arvonalentumiset + Uudelleenjärjestelykulut |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liiketuloksen laskennassa. |
| Vertailukelpoinen liiketulos | Liiketulos - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. |
| Vertailukelpoinen liiketulos, % liikevaihdosta |
Vertailukelpoinen liiketulos / Liikevaihto x 100 | Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. |
| Vertailukelpoinen EBITDA | Vertailukelpoinen liiketulos + Poistot | Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä ilman pääomakuluja. |
| Vertailukelpoinen EBITDA, % liikevaihdosta |
Vertailukelpoinen EBITDA / Liikevaihto x 100 | Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä ilman pääomakuluja. |
| Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma yhteensä / Oma pääoma ja velat yhteensä x 100 |
Omavaraisuusaste antaa tietoa konsernin käyttämästä velkarahoituksesta omaisuutensa rahoittamiseksi. |
| Oikaistut korolliset velat | Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset velat + Valuutan- ja koronvaihtosopimukset johdannaissopimuksiin perustuvissa saamisissa ja veloissa |
Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa. |
| Kassavarat | Rahat ja pankkisaamiset + Muut rahoitusvarat | Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa. Kassavarat on sellaisten rahoitusvarojen kokonaismäärä, jotka voidaan käyttää konsernin tarpeisiin lyhyellä aikavälillä, ja siten antaa oikean kuvan konsernin todellisesta rahoitusasemasta. |
| Korollinen nettovelka | Oikaistut korolliset velat - Kassavarat | Korollinen nettovelka antaa kuvan konsernin ulkoisen velkarahoituksen kokonaismäärästä. |
| Nettovelkaantumisaste, % | Korollinen nettovelka / Oma pääoma yhteensä x 100 |
Nettovelkaantumisaste antaa kuvan Konsernin velkaantuneisuudesta. |
| Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk |
Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk |
Tunnusluku antaa tietoa konsernin velkaantuneisuudesta vertaamalla konsernin nettovelkoja kertyneeseen tuloon ennen korkoja, veroja ja poistoja. |
| Bruttoinvestoinnit | Lisäykset käyttöomaisuudessa + Uudet sopimukset käyttöoikeusomaisuudessa + Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot käyttöoikeusomaisuudessa |
Bruttoinvestoinnit antaa tietoa Konsernin taseeseen kirjatuista investoinneista ja leasingien muutoksista. |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % |
(Tulos ennen veroja + Rahoituskulut + Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12 kk) / (Oma pääoma yhteensä + Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset velat, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo) |
Tunnusluku antaa tietoa sijoitetun pääoman tuoton seuraamiseen. |
| Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % |
Kassavarat / Liikevaihto edelliset 12 kk x 100 | Tunnusluku antaa tietoa Konsernin maksuvalmiudesta kuvaamalla saatavilla olevia kassavaroja prosenttiosuutena liikevaihdosta. |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 10- | 10- | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa | 12/2023 | 12/2022 | Muutos % | 2023 | 2022 | Muutos % |
| Liiketulos | 27,3 | 38,0 | -28,3 | 191,4 | -200,6 | 195,4 |
| Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset |
-8,4 | -19,2 | 56,3 | -7,1 | 8,8 | -180,4 |
| Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten | ||||||
| käyvän arvon muutokset | 0,3 | 1,2 | -70,6 | -0,7 | -0,9 | 29,4 |
| Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot | -10,3 | 0,2 | <-200 | -13,3 | -6,6 | -101,8 |
| Arvonalentumiset | 13,7 | - | - | 13,7 | 32,7 | -58,3 |
| Uudelleenjärjestelykulut | 0,0 | -2,2 | 99,6 | -0,1 | 2,6 | -102,9 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | 22,5 | 17,9 | 25,6 | 184,0 | -163,9 | > 200 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 84,3 | 81,2 | 3,9 | 332,6 | 317,1 | 4,9 |
| Vertailukelpoinen EBITDA | 106,9 | 99,1 | 7,8 | 516,5 | 153,2 | > 200 |
| Omavaraisuusaste | ||||||
| miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu | 2023 | 2022 | Muutos % | |||
| Oma pääoma yhteensä | 577,0 | 410,7 | 40,5 | |||
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 3 698,0 | 4 133,0 | -10,5 | |||
| Omavaraisuusaste, % | 15,6 | 9,9 | 5,7 %-yks. | |||
| Nettovelkaantumisaste, korollinen nettovelka ja korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, | ||||||
| edelliset 12 kk | ||||||
| miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu | 31.12.2023 | 31.12.2022 | Muutos % | |||
| Vuokrasopimusvelat | 1 115,0 | 1 330,7 | -16,2 | |||
| Muut korolliset velat | 910,6 | 1 298,5 | -29,9 | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset* | 8,9 | -10,7 | 182,8 | |||
| Oikaistut korolliset velat | 2 034,5 | 2 618,4 | -22,3 | |||
| Muut rahoitusvarat | -776,8 | -738,6 | -5,2 | |||
| Rahat ja pankkisaamiset | -145,1 | -785,8 | 81,5 | |||
| Kassavarat | -922,0 | -1 524,4 | 39,5 | |||
| Korollinen nettovelka | 1 112,5 | 1 094,0 | 1,7 | |||
| Oma pääoma yhteensä | 577,0 | 410,7 | 40,5 | |||
| Nettovelkaantumisaste, % | 192,8 | 266,4 | -73,6 %-yks. | |||
| Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk | 516,5 | 153,2 | > 200 | |||
| Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk | 2,2 | 7,1 | -5,0 %-yks. | |||
* Valuutan- ja koronvaihtosopimuksia käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen, mutta suojauslaskentaa ei sovelleta. Käyvän nettoarvon muutokset vastaavat korollisten velkojen käyvän arvon muutoksia. Sen vuoksi valuutan- ja koronvaihtosopimusten käypää nettoarvoa, joka kirjataan johdannaissopimuksiin perustuviin saamisiin/velkoihin ja raportoidaan liitetiedoissa 10 ja 11, pidetään korollisena velkana nettovelan laskennassa.
| Bruttoinvestoinnit | 10- | 10- | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa | 12/2023 | 12/2022 | Muutos % | 2023 | 2022 | Muutos % |
| Lisäykset käyttöomaisuudessa | 252,3 | 41,0 | > 200 | 409,4 | 125,8 | > 200 |
| Uudet sopimukset käyttöoikeusomaisuudessa Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot |
16,2 | 3,7 | > 200 | 24,3 | 9,5 | 155,5 |
| käyttöoikeusomaisuudessa | 0,2 | 17,1 | -99,1 | 50,5 | 64,3 | -21,5 |
| Bruttoinvestoinnit | 268,6 | 61,8 | > 200 | 484,2 | 199,6 | 142,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk | |||
|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu | 31.12.2023 | 31.12.2022 | Muutos % |
| Tulos ennen veroja, edelliset 12 kk | 119,1 | -370,7 | 132,1 |
| Rahoituskulut, edelliset 12 kk | 142,2 | 137,9 | 3,1 |
| Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12 kk | -13,7 | 38,8 | -135,3 |
| Tuotto, edelliset 12 kk | 247,6 | -194,0 | > 200 |
| Oma pääoma yhteensä | 577,0 | 410,7 | 40,5 |
| Vuokrasopimusvelat | 1 115,0 | 1 330,7 | -16,2 |
| Muut korolliset velat | 910,6 | 1 298,5 | -29,9 |
| Sijoitettu pääoma | 2 602,5 | 3 039,8 | -14,4 |
| Sijoitettu pääoma, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo | 2 821,2 | 3 162,2* | -10,8 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % | 8,8 | -6,1 | 14,9 %-yks. |
* Sijoitettu pääoma oli 3 284,6 miljoonaa euroa 31.12.2021.
| Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu |
31.12.2023 | 31.12.2022 | Muutos % |
|---|---|---|---|
| Muut rahoitusvarat | 776,8 | 738,6 | 5,2 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 145,1 | 785,8 | -81,5 |
| Kassavarat | 922,0 | 1 524,4 | -39,5 |
| Liikevaihto, edelliset 12 kk | 2 988,5 | 2 356,6 | 26,8 |
| Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % | 30,9 | 64,7 | -33,8 %-p |
| Liikevaihto ja kannattavuus | |
|---|---|
| Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton | (Kauden tulos - Oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen jälkeen) / Kauden |
| keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden määrä | |
| Osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu | (Kauden tulos - Oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen jälkeen) / Kauden |
| keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden määrä, kun otetaan huomioon kaikkien | |
| laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus | |
| Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä | Yksikkötuotto (RASK) saadaan jakamalla konsernin liikevaihto tarjotuilla henkilökilometreillä |
| (RASK) | (ASK). |
| Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä | Matkustajaliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä henkilökilometreillä (RPK). |
| (yield) | |
| Yksikkökustannus tarjotulta | Yksikkökustannus (CASK) saadaan jakamalla konsernin toiminnalliset kulut tarjotuilla |
| henkilökilometriltä (CASK) | henkilökilometreillä. Liiketoiminnan muut tuotot on vähennetty toiminnallisista kuluista. |
| CASK ilman polttoainetta | (Vertailukelpoinen liiketulos - Liikevaihto - Polttoainekulut) / ASK x 100 |
| Liikenne | |
|---|---|
| Tarjotut henkilökilometrit (ASK) | Tarjottujen paikkojen lukumäärä × isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä |
| Myydyt henkilökilometrit (RPK) | Matkustajien lukumäärä × isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä |
| Matkustajakäyttöaste (PLF) | Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä |
| Asiakaslähtöinen kaupallinen ja operatiivinen laadukkuus | ||||
|---|---|---|---|---|
| Nettosuosittelutulos (NPS) | Nettosuosittelutulos perustuu kysymykseen: "Kun ajattelette tätä matkaa kokonaisuutena, miten todennäköisesti suosittelisitte Finnairia sukulaiselle, ystävälle tai kollegalle?" Skaala on 0-10: negatiivisten vastausten osuus (vastaukset 0-6) vähennetään suosittelijoiden osuudesta (vastaukset 9-10). Tulos on +100 ja -100 välillä. |
|||
| Saapumistäsmällisyys | Alle 15 minuuttia myöhässä saapuneiden lentojen osuus | |||
| Matkustajien osuus moderneissa myyntikanavissa |
Matkustajien osuus kauden kokonaismatkustajamäärästä Finnairin omissa suorakanavissa ja moderneissa, digitaalisissa epäsuorissa kanavissa lähtöpäivään perustuen. Näitä kanavia ovat Finnair.com, Finnair-mobiilisovellus, New Distribution Capability (NDC) -ratkaisut, Finnairin puhelinkeskukset, Aurinkomatkojen myynti ja ryhmätyökalumyynti. |
| Yksi alan johtavista vastuullisuustoimijoista | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Lentojen CO₂-päästöt | CO₂-päästöt lentopolttoaineen kulutuksesta | ||||
| Sopeutumiskykyinen Finnair-kulttuuri sitoutuneen henkilöstön avulla | |||||
| Sairauspoissaolot | Sairauspoissaolotuntien määrä suhteessa suunniteltuihin työtunteihin | ||||
| Tapaturmataajuus (LTIF) | Työpaikkatapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden | ||||
| Henkilöstön vaihtuvuus, edelliset 12 kk | Omasta pyynnöstä lähteneiden työntekijöiden määrä edellisen 12 kuukauden aikana verrattuna aktiivisiin työsuhteisiin raportointipäivänä ja omasta pyynnöstä edellisen 12 kuukauden aikana lähteneet työntekijät |
KONSERNIN TULOSLASKELMA
| miljoonaa euroa | Liite | 10-12/2023 | 10-12/2022 | 2023 | 2022 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 5 | 727,2 | 687,3 | 2 988,5 | 2 356,6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 6 | 41,8 | 37,3 | 130,5 | 153,5 |
| Liiketoiminnan kulut | |||||
| Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut | 7 | -124,0 | -112,6 | -498,1 | -449,6 |
| Polttoainekulut | -222,4 | -229,0 | -898,9 | -835,1 | |
| Kapasiteettivuokrat | -27,8 | -26,2 | -107,2 | -102,5 | |
| Lentokaluston huoltokulut | -50,6 | -33,1 | -200,1 | -192,4 | |
| Liikennöimismaksut | -58,4 | -51,1 | -233,8 | -206,5 | |
| Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut | -28,3 | -26,7 | -117,1 | -103,1 | |
| Matkustaja- ja maapalvelut | -104,4 | -98,5 | -414,1 | -348,0 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 8 | -98,0 | -81,2 | -346,2 | -349,8 |
| Kiinteistö-, IT- ja muut kulut | -27,8 | -28,1 | -112,1 | -123,7 | |
| Liiketulos | 27,3 | 38,0 | 191,4 | -200,6 | |
| Rahoitustuotot | 15,1 | 7,1 | 56,2 | 6,5 | |
| Rahoituskulut | -33,5 | -36,7 | -142,2 | -137,9 | |
| Kurssivoitot ja -tappiot | 7,5 | 46,9 | 13,7 | -38,8 | |
| Tulos ennen veroja | 16,4 | 55,3 | 119,1 | -370,7 | |
| Tuloverot | 13 | 43,8 | -2,0 | 135,2 | -105,4 |
| Kauden tulos | 60,2 | 53,3 | 254,3 | -476,2 | |
| Jakautuminen | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 60,2 | 53,3 | 254,3 | -476,2 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, euroa | |||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos | 0,004 | 0,005 | 0,022 | -0,060 | |
| Laimennettu osakekohtainen tulos | 0,004 | 0,005 | 0,022 | -0,060 |
| miljoonaa euroa | 10-12/2023 | 10-12/2022 | 2023 | 2022 |
|---|---|---|---|---|
| Kauden tulos | 60,2 | 53,3 | 254,3 | -476,2 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | ||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos | -77,2 | -11,5 | -7,7 | -13,8 |
| Verovaikutus | 15,4 | - | 4,2 | 0,1 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | ||||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | -6,2 | 8,3 | 11,6 | 49,9 |
| Verovaikutus | 1,2 | -1,7 | -2,3 | -10,0 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | -66,7 | -4,9 | 5,8 | 26,2 |
| Kauden laaja tulos | -6,5 | 48,4 | 260,0 | -450,0 |
| Jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | -6,5 | 48,4 | 260,0 | -450,0 |
| miljoonaa euroa | Liite | 2023 | 2022 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Laivasto | 15 | 1 053,0 | 894,8 |
| Käyttöoikeuslaivasto | 16 | 775,0 | 932,9 |
| Laivasto yhteensä | 1 828,0 | 1 827,6 | |
| Muu käyttöomaisuus | 15 | 141,8 | 150,1 |
| Muu käyttöoikeusomaisuus | 16 | 140,4 | 145,4 |
| Muu käyttöomaisuus yhteensä | 282,2 | 295,5 | |
| Eläkesaamiset | 18 | 128,0 | 120,0 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 3,1 | 4,5 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 13 | 234,0 | 80,6 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 2 475,2 | 2 328,3 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Myyntiin liittyvät saamiset | 154,4 | 134,9 | |
| Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat | 134,6 | 122,0 | |
| Johdannaisinstrumentit | 10, 11 | 11,8 | 23,5 |
| Muut rahoitusvarat | 11 | 776,8 | 738,6 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 145,1 | 785,8 | |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 1 222,8 | 1 804,8 | |
| Varat yhteensä | 3 698,0 | 4 133,0 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 75,4 | 75,4 | |
| Muu oma pääoma | 501,5 | 335,2 | |
| Oma pääoma yhteensä | 577,0 | 410,7 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Vuokrasopimusvelat | 19 | 951,0 | 1 128,0 |
| Muut korolliset velat | 19 | 790,2 | 1 058,4 |
| Eläkevelvoitteet | 0,8 | 0,7 | |
| Varaukset ja muut velat | 21 | 125,9 | 186,4 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 1 868,0 | 2 373,5 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Vuokrasopimusvelat | 19 | 164,0 | 202,7 |
| Muut korolliset velat | 19 | 120,3 | 240,1 |
| Varaukset | 21 | 28,1 | 71,7 |
| Ostovelat | 107,0 | 90,3 | |
| Johdannaisinstrumentit | 10, 11 | 43,4 | 36,7 |
| Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot | 22 | 506,7 | 452,0 |
| Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat | 116,5 | 111,2 | |
| Muut velat | 167,1 | 144,4 | |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 253,1 | 1 348,9 | |
| Velat yhteensä | 3 121,0 | 3 722,4 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 3 698,0 | 4 133,0 |
| miljoonaa euroa | Osake pääoma |
Muut sidotun oman pääoman rahastot |
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Oman pääoman ehtoinen hybridilaina |
Oman pääoman ehtoinen pääomalaina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2023 | 75,4 | 168,1 | 42,8 | 763,3 | -1 237,0 | 198,0 | 400,0 | 410,7 |
| Kauden tulos | - | - | - | - | 254,3 | - | - | 254,3 |
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos Etuuspohjaisten järjestelyiden |
- | - | -3,5 | - | - | - | - | -3,5 |
| vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | - | - | 9,3 | - | - | - | - | 9,3 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | - | - | 5,8 | - | - | - | - | 5,8 |
| Kauden laaja tulos | - | - | 5,8 | - | 254,3 | - | - | 260,0 |
| Osakeanti | - | - | - | 570,4 | - | - | - | 570,4 |
| Osakeantikulut Oman pääoman ehtoisen pääomalainan |
- | - | - | -9,5 | - | - | - | -9,5 |
| takaisinmaksut Oman pääoman ehtoisen pääomalainan |
- | - | - | - | - | - | -400,0 | -400,0 |
| korot ja kulut Oman pääoman ehtoisen hybridilainan |
- | - | - | - | -39,1 | - | - | -39,1 |
| takaisinmaksut Oman pääoman ehtoisen hybridilainan |
- | - | - | - | - | -200,0 | - | -200,0 |
| korot ja kulut | - | - | - | - | -18,3 | 2,0 | - | -16,3 |
| Osakeperusteiset maksut | - | - | - | 0,7 | - | - | - | 0,7 |
| Oma pääoma 31.12.2023 | 75,4 | 168,1 | 48,6 | 1 325,0 | -1 040,2 | - | - | 577,0 |
| miljoonaa euroa | Osake pääoma |
Muut sidotun oman pääoman rahastot |
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Oman pääoman ehtoinen hybridilaina |
Oman pääoman ehtoinen pääomalaina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2022 | 75,4 | 168,1 | 16,6 | 762,0 | -744,5 | 198,0 | - | 475,7 |
| Kauden tulos | - | - | - | - | -476,2 | - | - | -476,2 |
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos Etuuspohjaisten järjestelyiden |
- | - | -13,7 | - | - | - | - | -13,7 |
| vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | - | - | 40,0 | - | - | - | - | 40,0 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | - | - | 26,2 | - | - | - | - | 26,2 |
| Kauden laaja tulos | - | - | 26,2 | - | -476,2 | - | - | -450,0 |
| Oman pääoman ehtoisen hybridilainan nostot Oman pääoman ehtoisen hybridilainan |
- | - | - | - | - | 290,0 | - | 290,0 |
| konvertointi pääomalainaksi | - | - | - | - | - | -290,0 | 290,0 | - |
| Oman pääoman ehtoisen pääomalainan nostot Oman pääoman ehtoisen hybridilainan |
- | - | - | - | - | - | 110,0 | 110,0 |
| korot ja kulut | - | - | - | - | -16,4 | - | - | -16,4 |
| Osakeperusteiset maksut | - | - | - | 1,4 | - | - | - | 1,4 |
| Oma pääoma 31.12.2022 | 75,4 | 168,1 | 42,8 | 763,3 | -1 237,0 | 198,0 | 400,0 | 410,7 |
| miljoonaa euroa | 10-12/2023 | 10-12/2022 | 2023 | 2022 |
|---|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||
| Tulos ennen veroja | 16,4 | 55,3 | 119,1 | -370,7 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 98,0 | 81,2 | 346,2 | 349,8 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 10,9 | -17,3 | 72,3 | 170,2 |
| Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot | -10,3 | 0,2 | -13,3 | -6,6 |
| Varausten muutos | -9,5 | -10,2 | -21,4 | 45,2 |
| Työsuhde-etuudet | -1,9 | 0,8 | 8,9 | 12,7 |
| Muut oikaisut | -1,2 | 2,6 | 1,0 | 2,1 |
| Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua | -12,7 | -6,8 | -11,5 | 60,0 |
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | -3,4 | 19,9 | -30,2 | -86,9 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -0,5 | -0,6 | -1,1 | -10,1 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | -66,3 | -42,7 | 89,4 | 249,5 |
| Käyttöpääoman muutos | -70,2 | -23,4 | 58,1 | 152,5 |
| Maksetut rahoituskulut, netto | -37,8 | -59,2 | -98,7 | -96,1 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | -5,7 | 29,9 | 472,3 | 259,0 |
| Investointien rahavirta | ||||
| Investoinnit laivastoon | -244,1 | -13,4 | -400,6 | -83,1 |
| Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen | -1,8 | -1,6 | -3,6 | -4,9 |
| Laivaston, muun käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynti | 0,0 | 0,0 | 0,4 | 25,5 |
| Saadut vuokrasopimus- ja korkomaksut | 0,1 | 0,2 | 0,4 | 0,4 |
| Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos (maturiteetti yli 3 kk) | 68,0 | -38,9 | -60,7 | -12,8 |
| Muiden pitkäaikaisten varojen muutos | 0,1 | -0,6 | 0,0 | -0,7 |
| Investointien nettorahavirta | -177,7 | -54,3 | -464,0 | -75,5 |
| Rahoituksen rahavirta | ||||
| Lainojen takaisinmaksut | -229,9 | -9,7 | -377,4 | -144,0 |
| Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut | -49,0 | -52,1 | -198,1 | -193,4 |
| Osakeanti ** | 570,4 | - | 570,4 | - |
| Osakeantikulut | -2,1 | - | -2,1 | - |
| Oman pääoman ehtoisen hybridilainan takaisinmaksut | - | - | -200,0 | - |
| Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot ja kulut | - | - | -20,4 | -20,5 |
| Oman pääoman ehtoisen lainan nostot | - | - | - | 400,0 |
| Oman pääoman ehtoisen pääomalainan takaisinmaksut ** | -400,0 | - | -400,0 | - |
| Oman pääoman ehtoisen pääomalainan korot ja kulut | -48,9 | - | -48,9 | - |
| Rahoituksen nettorahavirta | -159,4 | -61,8 | -676,4 | 42,1 |
| Rahavirtojen muutos | -342,8 | -86,2 | -668,1 | 225,6 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 1 050,3 | 1 461,8 | 1 375,6 | 1 150,0 |
| Rahavirtojen muutos | -342,8 | -86,2 | -668,1 | 225,6 |
| Rahavarat kauden lopussa * | 707,5 | 1 375,6 | 707,5 | 1 375,6 |
| * Rahavarat | ||||
| Muut rahoitusvarat | 776,8 | 738,6 | 776,8 | 738,6 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 145,1 | 785,8 | 145,1 | 785,8 |
| Kassavarat | 922,0 | 1 524,4 | 922,0 | 1 524,4 |
| Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat (maturiteetti yli 3 kk) | -214,4 | -148,8 | -214,4 | -148,8 |
| Rahavarat | 707,5 | 1 375,6 | 707,5 | 1 375,6 |
** Suomen valtio maksoi osallistumisensa osakeantiin kuittaamalla koko merkintähinnan vastaavalla määrällä pääomalainan pääomaa. Summa kokonaisuudessaan oli 318,6 miljoonaa euroa ja osakeannissa saadut nettovarat olivat 251,8 miljoonaa euroa. Osakeannin toteuttamisen jälkeen Finnair maksoi Suomen valtiolle takaisin pääomalainan loppuosan eli 81,4 miljoonaa euroa.
Konsernin tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen ja sen luvut perustuvat Finnair Oyj:n tilintarkastettuun vuoden 2023 tilinpäätökseen. Tilinpäätöstiedote on hyväksytty julkistettavaksi 13.2.2024.
Tilinpäätöstiedotteessa noudatetut laadintaperiaatteet vastaavat vuoden 2023 konsernitilinpäätöksessä julkaistuja periaatteita. Tilinpäätöstiedotteen luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa täsmällisesti esitettyä summalukua. Raportoidut tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
Konsernin tilinpäätöstiedote 31. joulukuuta 2023 päättyvältä ajalta on laadittu perustuen oletukseen konsernin toiminnan jatkuvuudesta. Finnairin hallitus on arvioinut yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa perustuen konsernin kykyyn täyttää velvoitteensa vähintään 12 kuukauden ajan tilinpäätöstiedotteen julkistamisesta. Arvio perustuu yhtiön taloudelliseen asemaan sekä hallituksen hyväksymään viimeisimpään, yhtiön strategiaan pohjautuvaan liiketoimintasuunnitelmaan.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta harkinnan käyttöä laadintaperiaatteiden soveltamisessa, jotka vaikuttavat taseen varoihin ja velkoihin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Lisäksi IFRS-standardien soveltamisen yhteydessä joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Tunnistetut erät, jotka edellyttävät eniten johdon arvioita ja oletuksia, tai joiden arvioihin liittyy eniten epävarmuustekijöitä, ovat laivaston ja muun käyttöomaisuuden arvostus, vuokrasopimukset, eläkevelvoitteet, lentokaluston huoltovaraukset, Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmä, johdannaissopimukset ja suojauslaskenta sekä laskennalliset verosaamiset. Laatiessaan tilinpäätöstiedotetta, yhtiön johto on arvioinut myös ympäristöliitännäisten seikkojen vaikutusta tilinpäätöstiedotteessa käytetyissä ennusteissa.
Vaikka COVID-19 pandemiaan ja Venäjän ilmatilan sulkuun liittyvät erityiset riskit ovat hälvenivät tilikauden aikana, riskit liittyen inflaation ja korkotason nousun vaikutuksiin kysyntään ja kustannuksiin ovat edelleen koholla. Lisäksi Lähi-Idän konfliktin mahdollinen eskaloituminen sekä Suomen työmarkkinajännitteiden jonkin verran normaalia korkeampi taso aiheuttavat toimintaympäristön epävarmuutta. Tämän lisäksi polttoaineen hinnan ja valuuttakurssien vaihteluilla voi olla merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen, taseeseen ja kassavirtaan. Finnairin johto seuraa toimintaympäristön muutosten vaikutusta liiketoimintaansa jatkuvasti, ja päivittää arvioita ja oletuksia viimeisimmän saatavillaan olevan tiedon mukaisesti. Keskeisimmistä tilinpäätösarvioista ja epävarmuustekijöistä sekä ympäristöliitännäisten seikkojen vaikutuksista on kerrottu tarkemmin vuoden 2023 tilipäätöksen yhteydessä.
Finnairin johtoryhmä on IFRS 8 Segmenttiraportointi -standardin määritelmän mukainen konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä. Johtoryhmä tarkastelee liiketoimintaa yhtenä toiminnallisena segmenttinä, minkä vuoksi erillisiä raportoitavia segmenttejä ei ole.
Finnairin vuoden 2023 viimeisen neljänneksen liikevaihto kasvoi vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna johtuen matkustajatuottojen, lisämyynnin ja matkapalveluiden kasvusta. Rahtipalvelujen liikevaihdon lasku johtui pääasiassa lentorahtihintojen laskusta.
| 10-12/2023, miljoonaa euroa | Aasia | Pohjois Amerikka |
Eurooppa | Lähi-itä | Kotimaa | Kohdis tamaton |
Yhteensä | Osuus % |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Matkustajatuotot | 185,7 | 45,1 | 246,2 | 53,2 | 48,3 | -5,5 | 573,1 | 78,8 |
| Lisämyynti | 8,4 | 2,2 | 13,8 | 0,6 | 1,9 | 16,9 | 43,8 | 6,0 |
| Rahti | 35,1 | 6,8 | 6,7 | 0,4 | 0,1 | 1,4 | 50,5 | 7,0 |
| Matkapalvelut | 7,9 | 0,4 | 50,3 | 1,3 | 0,0 | -0,1 | 59,8 | 8,2 |
| Yhteensä | 237,1 | 54,4 | 317,0 | 55,6 | 50,3 | 12,8 | 727,2 | - |
| Osuus % | 32,6 | 7,5 | 43,6 | 7,6 | 6,9 | 1,8 | - | - |
| Pohjois | Kohdis | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 10-12/2022, miljoonaa euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Lähi-itä | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 166,9 | 49,6 | 250,4 | 34,2 | 42,4 | -7,9 | 535,5 | 77,9 |
| Lisämyynti | 6,2 | 2,3 | 10,1 | 0,5 | 1,2 | 12,1 | 32,4 | 4,7 |
| Rahti | 43,2 | 12,0 | 10,7 | 0,9 | 0,1 | 1,6 | 68,6 | 10,0 |
| Matkapalvelut | 5,1 | 0,2 | 41,9 | 3,5 | 0,0 | 0,1 | 50,8 | 7,4 |
| Yhteensä | 221,4 | 64,2 | 313,2 | 39,0 | 43,7 | 5,8 | 687,3 | - |
| Osuus % | 32,2 | 9,3 | 45,6 | 5,7 | 6,4 | 0,8 | - | - |
| Pohjois | Kohdis | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2023, miljoonaa euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Lähi-itä | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 763,2 | 214,9 | 1 045,3 | 206,3 | 172,7 | 9,3 | 2 411,6 | 80,7 |
| Lisämyynti | 30,6 | 9,9 | 50,7 | 1,9 | 5,8 | 48,9 | 147,8 | 4,9 |
| Rahti | 133,6 | 28,5 | 26,5 | 1,4 | 0,4 | 1,6 | 192,0 | 6,4 |
| Matkapalvelut | 23,8 | 1,3 | 205,8 | 6,0 | 0,0 | 0,1 | 237,1 | 7,9 |
| Yhteensä | 951,3 | 254,6 | 1 328,3 | 215,6 | 178,9 | 59,9 | 2 988,5 | - |
| Osuus % | 31,8 | 8,5 | 44,4 | 7,2 | 6,0 | 2,0 | - | - |
| 2022, miljoonaa euroa | Aasia | Pohjois Amerikka |
Eurooppa | Lähi-itä | Kotimaa | Kohdis tamaton |
Yhteensä | Osuus % |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Matkustajatuotot | 425,0 | 244,3 | 855,0 | 42,9 | 128,2 | 15,3 | 1 710,7 | 72,6 |
| Lisämyynti | 19,4 | 12,8 | 36,7 | 1,0 | 5,4 | 47,9 | 123,2 | 5,2 |
| Rahti | 224,7 | 82,6 | 46,3 | 2,4 | 0,4 | -4,1 | 352,3 | 15,0 |
| Matkapalvelut | 7,6 | 0,3 | 156,2 | 5,5 | 0,5 | 0,2 | 170,3 | 7,2 |
| Yhteensä | 676,8 | 340,0 | 1 094,3 | 51,8 | 134,4 | 59,3 | 2 356,6 | - |
| Osuus % | 28,7 | 14,4 | 46,4 | 2,2 | 5,7 | 2,5 | - | - |
| Avainluvut kvartaaleittain, | 10- | 10- | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| edelliset 24 kk | 12/2023 | 7-9/2023 | 4-6/2023 | 1-3/2023 | 12/2022 | 7-9/2022 | 4-6/2022 | 1-3/2022 |
| Liikevaihto | 727,2 | 817,3 | 749,2 | 694,7 | 687,3 | 719,2 | 550,3 | 399,8 |
| Matkustajatuotot | 573,1 | 673,1 | 612,1 | 553,4 | 535,5 | 553,9 | 393,6 | 227,6 |
| Lisämyynti | 43,8 | 37,9 | 33,1 | 33,0 | 32,4 | 36,3 | 27,7 | 26,7 |
| Rahti | 50,5 | 40,8 | 47,3 | 53,4 | 68,6 | 73,4 | 89,8 | 120,5 |
| Matkapalvelut | 59,8 | 65,6 | 56,8 | 54,9 | 50,8 | 55,5 | 39,1 | 25,0 |
| Vertailukelpoinen EBITDA | 106,9 | 177,7 | 149,1 | 82,8 | 99,1 | 114,1 | -6,0 | -54,1 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | 22,5 | 94,3 | 66,2 | 0,9 | 17,9 | 35,2 | -84,2 | -132,9 |
| Liiketulos | 27,3 | 90,0 | 65,8 | 8,3 | 38,0 | 19,2 | -92,9 | -164,9 |
Liiketoiminnan vuokratuotot vähenivät vertailukauteen verrattuna johtuen Eurowings Discoverin kanssa sovitun wet lease -järjestelyn päättymisestä kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Käyttöomaisuuden myyntivoitot koostuvat pääosin kahden A320 ja seitsemän A321 vuokrattuna olleen lentokoneen ostosta.
| 10- | 10- | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa | 12/2023 | 12/2022 | Muutos % | 2023 | 2022 | Muutos % |
| Vuokratuotot | 25,3 | 31,9 | -20,6 | 95,3 | 118,8 | -19,8 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 10,3 | 0,0 | > 200 | 13,4 | 6,8 | 95,8 |
| Muut tuotot | 6,2 | 5,4 | 15,1 | 21,8 | 27,9 | -21,9 |
| Yhteensä | 41,8 | 37,3 | 12,3 | 130,5 | 153,5 | -15,0 |
| miljoonaa euroa | 10- 12/2023 |
10- 12/2022 |
Muutos % | 2023 | 2022 | Muutos % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -89,2 | -74,3 | -20,1 | -348,6 | -297,3 | -17,3 |
| Maksupohjaiset järjestelyt | -17,3 | -12,7 | -36,1 | -61,7 | -55,4 | -11,4 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt | 0,1 | -0,2 | 180,8 | -8,3 | -11,4 | 27,6 |
| Eläkekulut yhteensä | -17,2 | -12,9 | -33,3 | -70,0 | -66,8 | -4,7 |
| Muut sosiaalikulut | -4,0 | -11,4 | 65,1 | -16,3 | -31,6 | 48,3 |
| Palkat, eläkkeet ja sosiaalikulut | -110,3 | -98,5 | -12,0 | -435,0 | -395,7 | -9,9 |
| Operatiiviseen henkilöstöön liittyvät kulut | -7,3 | -7,4 | 0,9 | -30,5 | -27,6 | -10,7 |
| Vuokrattu ja ulkoistettu miehistö | -6,4 | -4,8 | -34,1 | -26,0 | -19,0 | -37,3 |
| Muut henkilöstöön liittyvät kulut | 0,0 | -1,9 | 102,0 | -6,5 | -7,3 | 11,2 |
| Yhteensä | -124,0 | -112,6 | -10,1 | -498,1 | -449,6 | -10,8 |
| 10- | 10- | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa | 12/2023 | 12/2022 | Muutos % | 2023 | 2022 | Muutos % |
| Oman laivaston poistot | -38,6 | -31,0 | -24,4 | -139,5 | -120,9 | -15,4 |
| Muun käyttöomaisuuden poistot | -3,9 | -4,4 | 9,7 | -15,3 | -18,9 | 19,1 |
| Käyttöoikeuslaivaston poistot | -36,8 | -40,3 | 8,8 | -156,9 | -156,0 | -0,6 |
| Muun käyttöoikeusomaisuuden poistot | -5,0 | -5,4 | 7,8 | -20,9 | -21,3 | 2,0 |
| Poistot | -84,3 | -81,2 | -3,9 | -332,6 | -317,1 | -4,9 |
| Arvonalentumiset | -13,7 | - | - | -13,7 | -32,7 | 58,3 |
| Yhteensä | -98,0 | -81,2 | -20,7 | -346,2 | -349,8 | 1,0 |
Laivasto, muu käyttöomaisuus sekä käyttöoikeusomaisuus kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Tilikauden 2023 aikana kirjattu 13,7 miljoonan euron suuruinen arvonalentuminen liittyi lentokenttäalueella sijaitsevan lentokoneiden huoltohallin ja sen maa-alueen vuokrasopimuksiin. Arvonalentuminen johtui kiinteistön matalasta käyttöasteesta Nordic Regional Airlines AB:n kanssa yhteistyössä toteutettujen operatiivisten toimintojen uudelleenjärjestelyjen seurauksena.
Finnair arvioi jokaisena raportointihetkenä, onko viitteitä siitä, että jonkin käyttöomaisuuserän arvo olisi alentunut. Mikäli arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään rahavirtaa tuottavalle yksikölle, ja arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla. Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan omaisuuserän käypää arvoa luovutuksesta aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Arvonalentuminen kirjataan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Finnairin johto ei tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä ole havainnut viitteitä arvonalentumisesta. Finnairin johto laatii viitteiden arvioinnin lisäksi yhtiön sisäisen prosessin mukaisen vuosittaisen arvonalennustestin, joka ei osoittanut tarvetta arvonalentumiselle. Arvonalentumistestauksesta kerrotaan tarkemmin vuoden 2023 tilinpäätöksessä.
Finnair käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä raportoinnissaan konsernin ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle eli Finnairin johtoryhmälle. Luvut ovat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen
julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja tunnuslukuja, joita Finnair käyttää kuvaamaan liiketoiminnan ja rahoitusaseman kehittymistä eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja, vaan niitä tulee tarkastella yhdessä IFRS-tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa.
Vertailukelpoiseen liiketulokseen ei sisällytetä pääsääntöisesti Yhdysvaltain dollareissa arvostettavien ja maksettavien lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomia valuuttakurssimuutoksia eikä suojauslaskennan ulkopuolisten, suojaustarkoituksessa tehtyjen johdannaisten realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia. Nämä valuuttakurssi- ja käyvän arvon muutokset huomioidaan vertailukelpoisessa tuloksessa vasta kun ne realisoituvat. Näiden lisäksi vertailukelpoisessa liiketuloksessa ei huomioida lentokone- ja muiden transaktioiden voittoja ja tappioita, arvonalentumisia sekä uudelleenjärjestelykuluja.
| miljoonaa euroa | Rapor toitu |
10-12/2023 Vertailu kelpoi suuteen vaikut tavat erät |
Vertai lukel poinen |
Rapor toitu |
10-12/2022 Vertailu kelpoi suuteen vaikut tavat erät |
Vertai lukel poinen |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 727,2 | - | 727,2 | 687,3 | - | 687,3 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 41,8 | -10,3 | 31,5 | 37,3 | 0,0 | 37,2 |
| Liiketoiminnan kulut | ||||||
| Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut | -124,0 | - | -124,0 | -112,6 | -1,9 | -114,5 |
| Polttoainekulut | -222,4 | 0,3 | -222,0 | -229,0 | 1,2 | -227,9 |
| Kapasiteettivuokrat | -27,8 | - | -27,8 | -26,2 | - | -26,2 |
| Lentokaluston huoltokulut | -50,6 | -8,4 | -59,0 | -33,1 | -19,2 | -52,2 |
| Liikennöimismaksut | -58,4 | - | -58,4 | -51,1 | - | -51,1 |
| Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut | -28,3 | - | -28,3 | -26,7 | - | -26,7 |
| Matkustaja- ja maapalvelut | -104,4 | - | -104,4 | -98,5 | - | -98,5 |
| Kiinteistö-, IT- ja muut kulut | -27,8 | 0,0 | -27,8 | -28,1 | -0,2 | -28,3 |
| EBITDA | - | - | 106,9 | - | - | 99,1 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -98,0 | 13,7 | -84,3 | -81,2 | - | -81,2 |
| Liiketulos | 27,3 | -4,7 | 22,5 | 38,0 | -20,1 | 17,9 |
| miljoonaa euroa | Rapor toitu |
2023 Vertailu kelpoi suuteen vaikut tavat erät |
Vertai lukel poinen |
Rapor toitu |
2022 Vertailu kelpoi suuteen vaikut tavat erät |
Vertai lukel poinen |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 988,5 | - | 2 988,5 | 2 356,6 | - | 2 356,6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 130,5 | -13,5 | 117,0 | 153,5 | -6,8 | 146,7 |
| Liiketoiminnan kulut | ||||||
| Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut | -498,1 | - | -498,1 | -449,6 | 2,5 | -447,1 |
| Polttoainekulut | -898,9 | -0,7 | -899,6 | -835,1 | -0,9 | -836,0 |
| Kapasiteettivuokrat | -107,2 | - | -107,2 | -102,5 | - | -102,5 |
| Lentokaluston huoltokulut | -200,1 | -7,1 | -207,2 | -192,4 | 8,8 | -183,6 |
| Liikennöimismaksut | -233,8 | - | -233,8 | -206,5 | - | -206,5 |
| Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut | -117,1 | - | -117,1 | -103,1 | - | -103,1 |
| Matkustaja- ja maapalvelut | -414,1 | - | -414,1 | -348,0 | - | -348,0 |
| Kiinteistö-, IT- ja muut kulut | -112,1 | 0,1 | -111,9 | -123,7 | 0,4 | -123,3 |
| EBITDA | - | - | 516,5 | - | - | 153,2 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -346,2 | 13,7 | -332,6 | -349,8 | 32,7 | -317,1 |
| Liiketulos | 191,4 | -7,5 | 184,0 | -200,6 | 36,6 | -163,9 |
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät 7,1 miljoonan euron voiton lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomasta valuuttakurssimuutoksesta, 13,5 miljoonan euron voiton koostuen pääosin yhdeksän vuokratun lentokoneen ostosta ja 13,7 miljoonan euron alaskirjauksen liittyen lentokenttäalueella sijaitsevan lentokoneiden huoltohallin ja sen maa-alueen vuokrasopimuksiin.
Konsernin riskienhallinnan periaatteita päivitettiin raportointikaudella. Aikaisemmin Finnair suojasi polttoainehankintojaan 12 kuukautta eteenpäin rullaavasti. Riskienhallintapolitiikan päivityksen jälkeen Finnair suojaa polttoainehankintojaan 18 kuukautta eteenpäin. Myös suojausasteita nostettiin maltillisesti läpi koko suojattavan aikahorisontin. Päivityksen myötä suojausasteen yläraja on noin 95 prosenttia ja alaraja noin 70 prosenttia, keskiarvon ollessa noin 80 prosenttia. Finnairin riskienhallintapolitiikan mukaisesti suojausaste on laskeva 18 kuukauden suojaushorisontin loppua kohden. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon. Johdannaissopimusten lisäksi Finnair on suojannut tasettaan USD-määräisillä talletuksilla ja sijoituksilla. Näiden määrä vuoden 2023 neljännen vuosineljänneksen lopussa oli yli 400 miljoonaa dollaria.
Yhdysvaltain dollari heikentyi vuoden 2023 neljännen neljänneksen aikana 5,3 % verrattuna vuoden 2022 neljännen neljännekseen ja lentopetrolin hinta laski 11,4 % samalla ajanjaksolla.
| Johdannaiset, miljoonaa euroa | 2023 | 2022 | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Nimellis | Käypä | Nimellis | Käypä | ||
| arvo | nettoarvo | arvo | nettoarvo | ||
| Valuuttajohdannaiset | |||||
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit) | 389,7 | -3,5 | 284,7 | -7,3 | |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot) | |||||
| Ostetut optiot | 53,3 | 0,0 | - | - | |
| Myydyt optiot | 48,9 | -0,6 | - | - | |
| Lentokonehankintojen käyvän arvon suojaus | 158,9 | -1,4 | 183,7 | -11,6 | |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 650,7 | -5,5 | 468,4 | -18,9 | |
| Taseen suojaus (termiinit) | 321,8 | 0,2 | 337,7 | -0,3 | |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 321,8 | 0,2 | 337,7 | -0,3 | |
| Valuuttajohdannaiset yhteensä | 972,6 | -5,3 | 806,1 | -19,3 |
| Hyödykejohdannaiset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Lentopetrolitermiinit, tonnia | 422 000 | -9,6 | 209 000 | -2,5 |
| Optiot | ||||
| Ostetut optiot, lentopetroli, tonnia | 255 000 | 2,6 | 149 000 | 4,8 |
| Myydyt optiot, lentopetroli, tonnia | 255 000 | -12,0 | 149 000 | -7,8 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 932 000 | -18,9 | 507 000 | -5,6 |
| Optiot | ||||
| Ostetut optiot, lentopetroli, tonnia | 187 000 | 1,6 | 149 000 | 0,9 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 187 000 | 1,6 | 149 000 | 0,9 |
| Hyödykejohdannaiset yhteensä | 1 119 000 | -17,4 | 656 000 | -4,6 |
| Valuutan-ja koronvaihtosopimukset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 310,4 | -8,9 | 253,1 | 10,7 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 310,4 | -8,9 | 253,1 | 10,7 |
| Korkojohdannaiset yhteensä | 310,4 | -8,9 | 253,1 | 10,7 |
| Johdannaiset yhteensä | - | -31,5 | - | -13,2 |
| Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista | |||
|---|---|---|---|
| Käyvät arvot raportointikauden lopussa, miljoonaa euroa | 2023 | Taso 1 | Taso 2 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | |||
| Kaupankäyntiarvopaperit | 776,8 | 723,4 | 53,4 |
| Kaupankäyntijohdannaiset | |||
| Valuuttajohdannaiset | 2,3 | - | 2,3 |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 0,1 | - | 0,1 |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 2,0 | - | 2,0 |
| Hyödykejohdannaiset | 9,5 | - | 9,5 |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 7,9 | - | 7,9 |
| Yhteensä | 788,7 | 723,4 | 65,3 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | |||
| Kaupankäyntijohdannaiset | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 8,9 | - | 8,9 |
| Yhteensä | 43,4 | - | 43,4 |
|---|---|---|---|
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 26,8 | - | 26,8 |
| Hyödykejohdannaiset | 26,8 | - | 26,8 |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 6,1 | - | 6,1 |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 1,5 | - | 1,5 |
| Valuuttajohdannaiset | 7,6 | - | 7,6 |
Raportointikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä. Pääosa kaupankäyntiarvopapereista on sijoitettu matalan riskin rahamarkkinarahastoihin ja yritystodistuksiin rahoituspolitiikan mukaisesti.
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. markkinahintoina) tai epäsuorasti (ts. markkinahinnoista johdettuina).
Konsernilla ei ollut raportointikauden aikana toteutuneita yrityshankintoja tai -myyntejä.
Finnairin verotettava tulos vuonna 2023 kääntyi voitolliseksi ja osa vuosien 2020–2021 verotuksellisista tappioista pystyttiin hyödyntämään. Finnairin johto seuraa jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee arvioinnissaan sekä positiivista että negatiivista näyttöä. Perustuen IAS 12:n mukaisiin kriteereihin ja johdon arvioihin Finnair-konsernin ennustetusta tuloksesta Finnair kirjasi takaisin taseeseen 99 miljoonan euron laskennallisen verosaamisen vuoden 2023 toisella neljänneksellä ja 18 miljoonaa euroa viimeisellä neljänneksellä. Tämän jälkeen vuoden 2022 toisella neljänneksellä tehty 117 miljoonan euron alaskirjaus on kokonaan kirjattu takaisin taseeseen. Lisäksi siltä osin kuin positiivinen näyttö puolsi, osasta vuoden 2022 tappiosta kirjattiin laskennallista verosaamista 28 miljoonaa euroa. Johto arvioi tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä, että Finnairin uudistetun strategian onnistunut toteuttaminen ja palautunut kannattavuus sekä johdon ennuste tulevaisuuden verotettavasta tuloksesta antavat positiivista näyttöä yhtiön kyvystä hyödyntää käyttämättömät verotukselliset tappiot ja muut verotuksessa vähennyskelpoiset väliaikaiset erot.
| Laskennalliset verosaamiset miljoonaa euroa |
2022 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
2023 |
|---|---|---|---|---|
| Vahvistetut tappiot | 93,7 | 116,0 * | 9,8 * | 219,5 |
| Käyttöomaisuus | 60,4 | -10,4 | - | 49,9 |
| Vuokrasopimukset | 279,2 | -53,1 | - | 226,0 |
| Johdannaisten arvostus käypään arvoon | - | - | 4,2 | 4,2 |
| Muut väliaikaiset erot | 16,9 | -6,1 | 6,4 | 17,3 |
| Yhteensä | 450,2 | 46,4 | 20,5 | 517,0 |
| Netotettu laskennallisista veroveloista | -369,6 | 88,9 | -2,3 | -283,0 |
| Laskennalliset verosaamiset taseessa | 80,6 | 135,3 | 18,1 | 234,0 |
| Laskennalliset verovelat miljoonaa euroa |
2022 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
2023 |
|---|---|---|---|---|
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | -24,0 | 0,8 | -2,3 | -25,5 |
| Käyttöomaisuus | -109,2 | 32,8 | - | -76,4 |
| Vuokrasopimukset | -236,4 | 55,3 | - | -181,1 |
| Yhteensä | -369,6 | 88,9 | -2,3 | -283,0 |
| Netotettu laskennallisista verosaamisista | 369,6 | -88,9 | 2,3 | 283,0 |
| Laskennalliset verovelat taseessa | - | - | - | - |
* Raportointikaudella tuloslaskelmaan kirjatun vahvistettuihin tappioihin liittyvän laskennallisen verosaamisen (145 miljoonaa euroa) määrää netottaa raportointikauden verotettavaa tulosta vastaan kirjattu laskennallisen verosaamisen vähennys (29 miljoonaa euroa). Lisäksi omaan pääomaan kirjattiin vahvistettuihin tappioihin liittyvä laskennallinen verosaaminen pääomalainan kuluista (9,8 miljoonaa euroa).
Finnair ei ole kirjannut laskennallisia verosaamisia alla olevassa taulukossa esitettyihin väliaikaisiin eroihin liittyen.
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset | 2023 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa | Vanhenemis vuosi |
Brutto määrä |
Vero vaikutus |
Vanhenemis vuosi |
2022 Brutto määrä |
Vero vaikutus |
|
| Verotukselliset tappiot | 2032 | 31,1 | 6,2 | 2030–2032 | 754,4 | 150,9 | |
| Vuokrasopimukset Korkovähennysoikeuden rajoittamisen piirissä |
- | - | - | Ei vanhene | 64,1 | 12,8 | |
| olevat korkokulut | Ei vanhene | 73,1 | 14,6 | Ei vanhene | 56,7 | 11,3 | |
| Johdannaisten arvostus käypään arvoon | - | - | - | Ei vanhene | 13,5 | 2,7 | |
| Muut väliaikaiset erot | - | - | - | Ei vanhene | 5,4 | 1,1 | |
| Yhteensä | - | 104,2 | 20,8 | - | 894,1 | 178,8 |
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää, huomioiden myös Finnairilla käytettävissään olevat verosuunnittelumenetelmät liittyen kertyneisiin poistoeroihin kirjanpidon ja verotuksen välillä. Johdon arviointi tulevaisuudessa syntyvästä verotettavasta tuloksesta perustuu viimeisimpään tilinpäätöksen yhteydessä laadittuun hallituksen hyväksymään ennusteeseen. Vahvistettuihin tappioihin liittyvä lakisääteinen vanhentumisaika on 10 vuotta ja vastaavat taseeseen tällä hetkellä kirjatut laskennalliset verot vanhenevat vuosina 2030–2032. Taseeseen kirjatut laskennalliset verosaamiset ja -velat netotetaan, koska ne liittyvät saman veronsaajan perimiin veroihin ja ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei makseta vuodelta 2023. Yhtiökokous päätti 23.3.2023 hallituksen esityksen mukaisesti, että vuodelta 2022 ei maksettu osinkoa. Yhtiökokous päätti 7.4.2022 hallituksen esityksen mukaisesti, että vuodelta 2021 ei maksettu osinkoa.
| miljoonaa euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 1 044,9 | 1 108,6 |
| Lisäykset | 409,4 | 125,8 |
| Ennakoiden muutos | -4,5 | -37,4 |
| Lentokonehankintojen valuuttasuojaus | -10,2 | 20,4 |
| Vähennykset ja siirrot | -90,0 | 0,0 |
| Poistot | -154,8 | -139,8 |
| Arvonalentumiset | - | -32,7 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 1 194,8 | 1 044,9 |
Lisäykset käyttöomaisuuteen liittyvät pääosin kahden vuokratun A320- ja seitsemän vuokratun A321-lentokoneen ostoon, sekä Finnairin laajarunkokoneiden matkustamouudistukseen ja lentokoneiden huoltoon liittyviin investointeihin. Vähennykset ja siirrot liittyvät pääosin ostettujen vuokralentokoneiden hankintamenoa vastaan purettuihin huoltovarauksiin.
Finnairilla ei ollut vuoden 2023 neljännen neljänneksen lopussa myytävissä oleviin omaisuuseriin luokiteltua käyttöomaisuutta.
| miljoonaa euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 1 078,2 | 1 181,7 |
| Uudet sopimukset | 24,3 | 9,5 |
| Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot | 50,5 | 64,3 |
| Vähennykset | -46,2 | - |
| Poistot | -177,8 | -177,3 |
| Arvonalentumiset | -13,7 | - |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 915,3 | 1 078,2 |
Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot johtuvat pääasiassa vuokrasopimusten indeksimuutoksista sekä toimitilojen ja autopaikkojen vuokrasopimuksen muutoksista. Vähennykset liittyvät Finnairilla aiemmin vuokralla olleeseen kahteen A320-lentokoneeseen ja seitsemään A321-lentokoneeseen, joiden vuokrasopimukset päätettiin koneiden omaksi oston yhteydessä.
Uudet vuokrasopimukset liittyvät pääosin lentokentällä sijaitsevaan lentokoneiden huoltohalliin ja sen maaalueeseen sekä muihin määrältään pienempiin kiinteistövuokrasopimuksiin. Myös tilikauden aikana kirjattu 13,7 miljoonan euron suuruinen arvonalentuminen liittyi lentokenttäalueella sijaitsevan lentokoneiden huoltohallin ja sen maa-alueen vuokrasopimuksiin, jotka siirtyivät Finnairille Norran kanssa yhteistyössä toteutettujen operatiivisten toimintojen uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Katsauskaudella kirjatuista arvonalentumisista kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 8.
Finnair ilmoitti 27. lokakuuta 2023 noin 570 miljoonan euron kokoisen merkintäoikeusannin ehdot ja merkintäoikeusanti saatiin päätökseen 23. marraskuuta 2023. Finnair toteutti osakeannin tarjoamalla yhtiön nykyisille osakkeenomistajille annettavien merkintäetuoikeuksien nojalla enintään 19 012 413 069 uutta osaketta merkittäväksi.
Suomen valtio sitoutui peruuttamattomasti merkitsemään suhteellisen osuutensa uusista osakkeista sille allokoitavien merkintäoikeuksien perusteella ehtojen mukaisesti. Suomen valtio maksoi osallistumisensa osakeantiin kuittaamalla koko merkintähinnan vastaavalla määrällä pääomalainan pääomaa. Summa kokonaisuudessaan oli noin 318,6 miljoonaa euroa. Osakeannin toteuttamisen jälkeen Finnair maksoi Suomen valtiolle takaisin pääomalainan loppuosan eli 81,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnair maksoi valtiolle pääomalainaan
liittyvät korot ja muut maksut eli yhteensä 48,9 miljoonaa euroa. Näin ollen pääomalaina on kokonaisuudessaan maksettu takaisin.
Euroopan komission kilpailuviranomainen antoi 20.6.2022 hyväksyntänsä Suomen valtion myöntämälle 540 miljoonan euron takauksen jatkamiselle koskien TyEL-takaisinlainaa. Ylläpitääkseen tarvittavaa kassaa vallitsevassa epävarmassa toimintaympäristössä yhtiö on sopinut muiden osapuolten kanssa, että jatkettujen takausten myötä laina-aikaa jatketaan vuoteen 2025 saakka ja takaisinmaksuaikataulua muutetaan siten, että yhtiö lyhentää lainaa kesäkuusta 2023 alkaen 100 miljoonaa euroa puolivuosittain, kuitenkin niin, että kaksi viimeistä 100 miljoonan euron lyhennystä maksetaan kokonaisuudessaan 15.5.2025. TyEL-takaisinlainan ehtojen mukaisesti lainalla on oltava voimassa oleva takaus lainanantajalle. Takauksen TyEL-takaisinlainalle on antanut Suomen valtio ja liikepankki.
Vuoden 2023 joulukuussa Finnair ilmoitti lyhentäneensä 600 miljoonan euron TyEL-takaisinlainaansa aiemmin suunnitellun 100 miljoonan euron maksuerän lisäksi 120 miljoonaa euroa. Joulukuun maksuerä on korkoineen yhteensä noin 230 miljoonaa euroa, ja sen jälkeen lainaa on jäljellä 280 miljoonaa euroa.
Eläkesaamiset olivat 128,0 miljoonaa euroa (31.12.2022: 120,0). Tilikaudella 2023 muihin laajan tuloksen eriin kirjattiin yhteensä 11,6 miljoonaa euroa, joka pääosin koostuu diskonttokoron muutoksesta 3,01 %:iin (31.12.2022: 3,69 %), järjestelyyn kuuluvien varojen voitosta ja kokemusperäisistä tarkistuksista. Tuloslaskelmaan kirjattiin työsuoritukseen perustuvia menoja 8,3 miljoonaa euroa ja nettokorkotuottoja 4,4 miljoonaa euroa.
Tilikauden 2023 viimeisellä neljänneksellä Finnair lyhensi lainoja lyhennysohjelmien mukaisesti ja teki 120 miljoonan euron ylimääräisen lyhennyksen TyEL-takaisinlainaan.
| Korolliset velat | Käypä arvo | Kirjanpitoarvo | ||
|---|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa | 2023 | 2022 | 2023 | 2022 |
| Vuokrasopimusvelat | 1 115,0 | 1 330,7 | 1 115,0 | 1 330,7 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 272,1 | 512,9 | 279,7 | 598,8 |
| Joukkovelkakirjalainat | 371,9 | 298,0 | 381,3 | 397,9 |
| JOLCO-lainat* ja muut | 231,9 | 217,3 | 249,5 | 301,8 |
| Yhteensä | 1 990,9 | 2 358,9 | 2 025,6 | 2 629,1 |
* JOLCO-lainat ja muut lainat sisältävät kolmen A350-lentokoneiden hankintaa varten nostetut JOLCO-lainat (Japanese Operating lease with call option) ja vientiluottotakaukset yhdelle A350-lentokoneelle. Finnairin kirjanpidossa JOLCO-rahoitus käsitellään lainana ja kone omistettuna.
Velkojen käyvät arvot (pois lukien vuokrasopimusvelat) on laskettu diskonttaamalla velkojen tulevat kassavirrat käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakorkoa ja yrityksen luottoriskipreemiota. Joukkovelkakirjojen käypä arvo on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivän noteerattua hintaa (97,2).
| Rahoitusvelkojen erääntymisajat 31.12.2023 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa | 1-12 kk | 13-24 kk | 25-36 kk | 37-48 kk | 49-60 kk | Myöhemmin | Yhteensä |
| Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset Vuokrasopimusvelat, |
127,6 | 131,9 | 101,8 | 89,7 | 68,5 | 329,0 | 848,5 |
| vaihtuvakorkoiset Lainat rahoituslaitoksilta, |
36,4 | 36,4 | 35,9 | 37,7 | 35,0 | 85,2 | 266,5 |
| vaihtuvakorkoiset | 80,0 | 200,0 | - | - | - | - | 280,0 |
| Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset | - | 382,5 | - | - | - | - | 382,5 |
| JOLCO-lainat ja muut, kiinteäkorkoiset JOLCO-lainat ja muut, |
- | 23,4 | 11,7 | - | - | - | 35,1 |
| vaihtuvakorkoiset | 40,4 | 85,9 | 31,9 | 10,0 | 10,1 | 39,3 | 217,5 |
| Korolliset rahoitusvelat yhteensä* | 284,4 | 860,1 | 181,2 | 137,3 | 113,7 | 453,4 | 2 030,1 |
| Maksut korko- ja valuuttajohdannaisista Saamiset korko- ja |
872,4 | 2,3 | 2,7 | - | 1,7 | - | 879,1 |
| valuuttajohdannaisista | -864,9 | - | - | - | - | - | -864,9 |
| Hyödykejohdannaiset | 15,8 | 1,5 | - | - | - | - | 17,4 |
| Ostovelat ja muut velat | 274,1 | - | - | - | - | - | 274,1 |
| Korkomaksut | 96,8 | 73,2 | 45,1 | 34,6 | 27,6 | 84,1 | 361,3 |
| Yhteensä | 678,5 | 937,2 | 229,1 | 171,9 | 142,9 | 537,5 | 2 697,0 |
| Rahoitusvelkojen erääntymisajat 31.12.2022 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa | 1–12 kk | 13–24 kk | 25–36 kk | 37–48 kk | 49–60 kk | Myöhemmin | Yhteensä |
| Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset Vuokrasopimusvelat, |
144,4 | 148,0 | 150,0 | 104,6 | 86,3 | 353,7 | 987,0 |
| vaihtuvakorkoiset Lainat rahoituslaitoksilta, |
58,2 | 61,0 | 51,5 | 32,9 | 34,6 | 105,5 | 343,7 |
| vaihtuvakorkoiset | 200,0 | 200,0 | 200,0 | - | - | - | 600,0 |
| Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset | - | - | 400,0 | - | - | - | 400,0 |
| JOLCO-lainat ja muut, kiinteäkorkoiset JOLCO-lainat ja muut, |
- | - | 26,0 | 13,0 | - | - | 39,0 |
| vaihtuvakorkoiset | 40,4 | 41,8 | 89,0 | 33,0 | 10,3 | 51,2 | 265,8 |
| Korolliset rahoitusvelat yhteensä* | 443,1 | 450,8 | 916,5 | 183,6 | 131,2 | 510,4 | 2 635,5 |
| Maksut korko- ja valuuttajohdannaisista Saamiset korko- ja |
809,4 | - | - | - | - | - | 809,4 |
| valuuttajohdannaisista | -792,1 | -8,7 | - | - | - | - | -800,8 |
| Hyödykejohdannaiset | 4,4 | 0,2 | - | - | - | - | 4,6 |
| Ostovelat ja muut velat | 234,7 | - | - | - | - | - | 234,7 |
| Korkomaksut | 121,4 | 98,9 | 69,5 | 39,9 | 29,8 | 92,8 | 452,3 |
| Yhteensä | 820,9 | 541,2 | 986,0 | 223,5 | 160,9 | 603,2 | 3 335,7 |
* Rahoitusvelkojen erääntymistaulukko ei sisällä 2025 erääntyvän joukkovelkakirjalainan vuonna 2021 maksettua 1,2 miljoonan euron kulujaksotusta. Vastaavasti JOLCO-lainat eivät sisällä 3,1 miljoonan euron kulujaksotusta, joka on maksettu vuonna 2016 ja erääntyy vuonna 2025. Lainat rahoituslaitoksilta eivät sisällä 0,3 miljoonan euron kulujaksotusta, joka on maksettu järjestelypalkkiona TyEL-takaisinlainasta vuonna 2022. Näin ollen korollisten rahoitusvelkojen erääntymistaulukko poikkeaa tasearvosta yhteensä kulujaksotusten verran.
Vuoden 2023 viimeisen neljänneksen aikana Finnair toteutti noin 570 miljoonan euron kokoisen merkintäoikeusannin. Finnair toteutti osakeannin tarjoamalla yhtiön nykyisille osakkeenomistajille annettavien merkintäetuoikeuksien nojalla enintään 19 012 413 069 uutta osaketta merkittäväksi. Osakkeita merkittiin yhteensä 19 038 769 224, joka vastaa noin 100,14 prosenttia tarjottavista osakkeista, ja siten Osakeanti on ylimerkitty.
Suomen valtio sitoutui peruuttamattomasti merkitsemään suhteellisen osuutensa uusista osakkeista sille allokoitavien merkintäoikeuksien perusteella ehtojen mukaisesti. Suomen valtio maksoi osallistumisensa osakeantiin kuittaamalla koko merkintähinnan vastaavalla määrällä pääomalainan pääomaa. Summa kokonaisuudessaan oli noin 318.6 miljoonaa euroa.
Osakeannin toteuttamisen jälkeen Finnair maksoi Suomen valtiolle takaisin pääomalainan loppuosan eli 81,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnair maksoi valtiolle pääomalainaan liittyvät korot ja muut maksut eli yhteensä 48,9 miljoonaa euroa. Näin ollen pääomalaina on kokonaisuudessaan maksettu takaisin.
| miljoonaa euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Pääomalainalle kertyneet korot | - | 15,9 |
| Hybridilainalle kertyneet korot | - | 6,7 |
| miljoonaa euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Lentokaluston huoltovaraus | ||
| Varaus kauden alussa | 246,7 | 195,9 |
| Uudet varaukset | 49,1 | 56,1 |
| Käytetyt varaukset | -58,9 | -16,6 |
| Puretut varaukset | -2,3 | -3,1 |
| Käyttöoikeusomaisuuden palautusvaraukset | -0,3 | -0,9 |
| Siirrot erien välillä | -90,8 | - |
| Diskonttauksesta johtuvat muutokset | 7,8 | 6,4 |
| Kurssierot | -7,1 | 8,8 |
| Lentokaluston huoltovaraus yhteensä | 144,2 | 246,7 |
| Joista pitkäaikaista | 118,3 | 178,7 |
| Joista lyhytaikaista | 25,9 | 68,0 |
| Muut varaukset | ||
| Varaus kauden alussa | 5,0 | 3,8 |
| Uudet varaukset | 1,2 | 4,8 |
| Käytetyt varaukset | -2,8 | -2,6 |
| Puretut varaukset | -0,6 | -1,0 |
| Muut varaukset yhteensä | 2,9 | 5,0 |
| Joista pitkäaikaista | 0,8 | 1,4 |
| Joista lyhytaikaista | 2,1 | 3,6 |
| Yhteensä | 147,1 | 251,7 |
| Joista pitkäaikaista | 119,0 | 180,1 |
| Joista lyhytaikaista | 28,1 | 71,7 |
Lentokaluston pitkäaikaisen huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoden 2035 loppuun mennessä. Huoltovarauksista siirrettiin 90,8 miljoonaa euroa ostettujen vuokralentokoneiden hankintamenoa vastaan.
Taseessa pitkäaikaiset varaukset ja muut velat 125,9 miljoonaa euroa (31.12.2022: 186,4) sisältävät varausten lisäksi muita pitkäaikaisia velkoja 6,9 miljoonaa euroa (31.12.2022: 6,3), jotka koostuvat pääosin saaduista vuokravakuuksista.
| miljoonaa euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Ennakkoon saadut lentolipputulot | 394,8 | 356,4 |
| Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus | 66,7 | 51,3 |
| Saadut ennakot valmismatkatuotannosta | 32,5 | 27,9 |
| Muut erät | 12,8 | 16,4 |
| Yhteensä | 506,7 | 452,0 |
| miljoonaa euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset | 51,5 | 52,5 |
| Yhteensä | 51,5 | 52,5 |
Konserniyritysten puolesta annetut vakuudet pysyivät lähes vertailukauden tasolla.
Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 31.12.2023 olivat 313,7 miljoonaa euroa (31.12.2022: 366,1) ja ne liittyvät valtaosin lentokonetilauksiin ja muihin lentokoneisiin liittyviin investointeihin. Sitoumuksista 175,7 miljoonaa euroa ajoittuu seuraavan 12 kuukauden ajalle ja 138,1 miljoonaa euroa sitä seuraavan 1–5 vuoden ajalle.
Taseen ulkopuoliset vuokravastuut 31.12.2023 olivat 16,5 miljoonaa euroa (31.12.2022: 17,2) sisältäen pääosin lyhytaikaisia vuokrasopimuksia sekä muita vuokrasopimuksia, joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen tai jotka eivät sisällä IFRS 16-standardin mukaista vuokrasopimusta. Nämä sisältävät pääosin kiinteistöjen ja erilaisten IT-laitteiden vuokria.
Finnair-konsernin lähipiiriin kuuluvat sen tytäryhtiöt, johto (hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä), heidän läheiset perheenjäsenensä ja heidän tai heidän läheisten perheenjäsentensä määräysvallassa olevat yhtiöt, osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset, Finnairin eläkesäätiö sekä Finnair-konsernin sairauskassa. Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.
Finnairissa määräysvaltaa käyttävä Suomen valtio omistaa 55,7 % (31.12.2022: 55,9 %) Finnairin osakkeista. Suomen valtio osallistui tilikaudella 2023 toteutettuun merkintäoikeusantiin omistusosuutensa suhteessa kuittaamalla koko merkintähinnan 318,6 miljoonaa euroa vastaavalla määrällä pääomalainan pääomaa. Suomen valtion myöntämästä TyEL-takaisinlainaa koskevasta takauksesta ja raportointikauden aikana Suomen valtiolle takaisinmaksetusta pääomalainasta kerrotaan liitetiedossa 17. Valtiontuki Finnairin rahoitusjärjestelyissä. Kaikki liiketoimet Finnairin sekä muiden suomalaisten valtionyhtiöiden ja muun lähipiirin välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti ja ne vastaavat ehdoiltaan riippumattomien osapuolien kanssa tehtäviä liiketoimia.
| miljoonaa euroa | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tavaroiden ja palvelujen myynnit | ||
| Yhteisyritys | 25,4 | 25,7 |
| Eläkesäätiö | 0,2 | 0,3 |
| Sairauskassa | 0,3 | 0,0 |
| Työsuhde-etuudet | ||
| Eläkesäätiö | 8,3 | 11,2 |
| Sairauskassa | 0,8 | 0,6 |
| Toimitusjohtaja ja johtoryhmä | 7,5 | 4,1 |
| Hallitus | 0,4 | 0,4 |
| Tavaroiden ja palvelujen ostot | ||
| Yhteisyritys | 84,7 | 78,2 |
| Eläkesäätiö | 1,6 | 2,0 |
| Rahoitustuotot | ||
| Eläkesäätiö | 4,4 | 0,6 |
| Saamiset | ||
| Yhteisyritys | 6,7 | 6,4 |
| Eläkesäätiö | 128,1 | 119,9 |
| Velat | ||
| Yhteisyritys | 4,6 | 4,3 |
| Eläkesäätiö | 25,6 | 13,0 |
| Sairauskassa | 0,1 | - |
Kauden jälkeen ei ole ollut tapahtumia, joilla olisi ollut merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.