DocuSign Envelope ID: 6C9E83A8-D167-48FC-A8EA-85F4E1B6934A

Kemira Oyj

Tilinpäätös 2023

Kemira Oyj Energiakatu 4 00180 Helsinki, Suomi www.kemira.com

Puh. +358 10 8611 Faksi +358 108621 119 Y-tunnus Kotipaikka 0109823-0 Helsinki

Tilinpäätös 2023 Sisällysluettelo

IALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023 3
ONSERNITILINPAATOS (IFRS) *)
	Konsernin tuloslaskelma
	Konsernin laaja tuloslaskelma
	Konsernin tase
	Konsernin rahavirtalaskelma
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 31
	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
	1.	Konsernitilinpäätöksen olennaiset laatimisperiaatteet
		2 . Taloudellinen tulos
		2.1. Segmenttitiedot
		2.2.

		2.3. Osakeperusteiset maksut
		2.4. Poistot ja arvonalentumiset
		2.5.
		2.6. Tuloverot
		2.7. Osakekohtainen tulos
	2.8.	Muut laajan tuloksen erät

3.1. Liikearvo ............................................................................................................................................................ 50 52 3.2. 54 3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ................................................................................................................................. 3.4. 56 3.5. Muut osakkeet......................................................................................................................................................... 58 3.6. Liiketoimintojen yhdistäminen.......................................................................................................................................... 60 60 3.7 Myytävänä oleviksi luokitellut erät.................................................................................................................................. 4. 4.1. Vaihto-omaisuus ......................................................................................................................................................... 62 4.2. 63 4.3. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat ................................................................................................................................ 4.4. Laskennalliset verovelat ja -saamiset ................................................................................................................................ Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja työsuhde-4.5. etuudet ...................................................................................................................................................................... 4.6. Varaukset ............................................................................................................................................................... 5. 5.1. Pääomarakenne ........................................................................................................................................................... 72 5.2. Oma pääoma ........................................................................................................................................................... 5.3. Korolliset velat ........................................................................................................................................................ 5.4. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin......................................... 76

		5.5. Rahoitusriskien hallinta
		5.6. Johdannaisinstrumentit
		6 Konsernirakenne
		6.1. Lähipiiri
		6.2. Konsernin tytäryritykset ja osakkuusyritykset 88
		7.
		7.1. Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat
		7.2. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
		EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS *)
		HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS JA
		ALLEKIRJOITUKSET *)
		MUU TALOUDELLINEN INFORMAATIO
		Konsernin tunnusluvut
Tunnuslukujen laskentakaavat
Tunnuslukujen täsmäytys IFRS-lukuihin
	Tuloskehitys neljännesvuosittain
		OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
		TIETOA SIJOITTAJILLE

*) Osa tilintarkastettua tilinpäätöstä 2023

Hallituksen toimintakertomus 2023

Vuonna 2023 Kemira-konsernin liikevaihto laski 5 % ja oli 3 383,7 miljoonaa euroa (3 569,6). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, laski 2 %, sillä Industry & Water -segmentin liikevaihdon kasvu ei kompensoinut heikon pulp & paper -markkinan vaikutuksia täysimääräisesti.

Operatiivinen käyttökate kasvoi 17 % ja oli ennätykselliset 666,7 miljoonaa euroa (571,6) Industry & Water -segmentin vahvan parannuksen ansiosta. Operatiivinen käyttökateprosentti kasvoi 19,7 %:iin (16,0 %). Molempien segmenttien käyttökateprosentit olivat ennätyksellisen korkeat vuonna 2023. Käyttökate laski 3 % ja oli 540,0 miljoonaa euroa (558,8). Operatiivisten ja raportoitujen lukujen ero selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, jotka koostuivat pääasiassa Oil & Gas -liiketoiminnan myyntiin liittyvästä odotetusta tappiosta.

AVAINLUVUT

Milj. euroa	2023	2022	2021
Liikevaihto	3 383,7	3 569,6	2 674,4
Operatiivinen käyttökate	666,7	571,6	425,5
Operatiivinen käyttökate, %	19,7	16,0	15,9
Käyttökate	540,0	558,8	373,2
Käyttökate, %	16.0	15,7	14,0
Operatiivinen liikevoitto	463,0	361,6	225,4
Operatiivinen liikevoitto, %	13,7	10,1	8,4
Liikevoitto	336,4	347,6	170,1
Liikevoitto, %	9,9	9,7	6,4
Tilikauden voitto	211,3	239,7	115,2
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa	1,28	1,50	0,70

*12 kuukauden liukuva keskiarvo (Sidotun pääoman tuotto, % perustuu liikevoittoon)

Ellei toisin mainita, tässä raportissa esitetyt vertailut liittyvät vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon. Kemira esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja (vaihtoehtoiset tunnusluvut), joita ei ole määritelty IFRS-standardissa. Kemira uskoo pääomamarkkinoiden ja Kemiran johdon seuraamien vaihtoehtoisten tunnuslukujen, kuten liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien (=orgaaninen kasvu), käyttökate, operatiivinen käyttökate, operatiivinen liikevoitto, rahavirta investointien jälkeen ja velkaantumisaste, antavan hyödyllistä ja vertailukelpoista tietoa Kemiran kehityksestä ja taloudellisesta tilanteesta. Tietyt vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat myös palkitsemisen tuloskriteerejä.

Operatiivinen liikevoitto kasvoi 28 % ja oli 463,0 miljoonaa euroa (361,6). Liikevoitto laski 3 % ja oli 336,4 miljoonaa euroa (347,6).

Liiketoiminnan rahavirta oli 546,0 miljoonaa euroa (400,3).

Osakekohtainen tulos, laimennettu, laski 14 % ja oli 1,28 euroa (1,50) johtuen pääasiassa Oil & Gas -liiketoiminnan myyntiin liittyvästä odotetusta tappiosta.

Hallitus ehdottaa vuoden 2024 yhtiökokoukselle 0,68 euron osinkoa (0,62) osakkeelta eli yhteensä 104 miljoonaa euroa (95). Osinko ehdotetaan maksettavaksi kahdessa erässä huhtija marraskuussa.

Milj. euroa	2023	2022	2021
Sidottu pääoma*	2 155,5	2 238.0	1995.0
Operatiivinen sidotun pääoman tuotto*, %	21,5	16,2	11,3
Sidotun pääoman tuotto*, %	15,6	15,5	8,5
Liiketoiminnan rahavirta	546,0	400,3	220,2
Investoinnit ilman yritysostoja	204,9	197,9	168,8
Investoinnit	206,8	197,9	169,8
Rahavirta investointien jälkeen	349,3	222,3	57,3
Omavaraisuus, % kauden lopussa	48,3	46,2	42,8
Osakekohtainen oma pääoma, euroa	10,84	10,89	8,68
Velkaantuneisuus, % kauden lopussa	31,8	45,8	63,3
Henkilömäärä keskimäärin	4 946	4 936	4 947

Kemiran esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS-tunnusluvuista, ja niitä tulee lukea yhdessä lähinnä vastaavien IFRS-tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa tässä raportissa ja osoitteessa www.kemira.fi > Sijoittajat > Taloustieto. Kaikki raportin luvut on pyöristetty erikseen, minkä seurauksena yksittäisten lukujen summat saattavat hieman poiketa esitetyistä summista.

Yllä olevien avainlukujen lisäksi konsernin taloudellista kuvaavia tunnuslukuja on esitetty Muu taloudellinen informaatio -osiossa kohdassa Konsernin tunnusluvut

Taloudellinen tulos 2023

Liikevaihto laski 5 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, laski 2 %, mikä johtui Pulp & Paper -segmentin alhaisemmista myyntimääristä heikon markkinatilanteen seurauksena. Industry & Water -segmentin myyntimäärät kasvoivat hieman. Myyntihinnat nousivat kokonaisuudessaan Industry & Water -segmentin korkeampien myyntihintojen ansiosta.

Liikevaihto	2023 milj. euroa	2022 milj. euroa	△%	Orgaaninen kasvu*, %	Valuutta- kurssien vaikutus, %	Yritys- ostojen ja -myyntien vaikutus, %
Pulp & Paper	1748,2	2 027,7	-14	-11	-2	-2
Industry & Water	1 635.5	1 541,9	+6	+9	-2	O
Yhteensä	3 383,7	3 569.6	-5	-2	-2	-1

* Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien

Maantieteellisesti liikevaihto jakautui seuraavasti: EMEA (Europe, Middle East, Africa) 48 % (51 %), Americas 43 % (40 %) sekä APAC (Asia Pacific) 9 % (9 %).

Operatiivinen käyttökate kasvoi 17 % ja oli ennätykselliset 666,7 miljoonaa euroa (571,6). Operatiivinen käyttökate parani vahvasti Industry & Water -segmentissä korkeampien myyntihintojen myötä. Pulp & Paper -segmentin operatiivinen käyttökate laski hieman, mikä johtui pääasiassa myyntimäärien laskusta. Muuttuvat kustannukset tasaantuivat kokonaisuudessaan vuoden aikana. Operatiivinen käyttökateprosentti parani ennätykselliseen 19,7 %:iin, ja se parani molemmissa segmenteissä, erityisesti Industry & Water -segmentissä. Molempien segmenttien käyttökateprosentti oli ennätyksellisen korkealla tasolla vuonna 2023.

Varianssianalyysi, milj. euroa	1-12
Operatiivinen käyttökate, 2022	571,6
Myyntimäärät	-61,8
Myyntihinnat	+114,3
Muuttuvat kustannukset	+106,9
Kiinteät kustannukset	-49,3
Valuuttakurssimuutokset	-4.0
Muut	-11,0
Operatiivinen käyttökate, 2023	666,7

Operatiivinen	2023	2022		2023	2022
käyttökate	milj. euroa	milj. euroa	A%	kate-%	kate=%
Pulp & Paper	330,9	348.0	-5	18.9	17,2
Industry & Water	335,8	223,7	+50	20,5	14,5
Yhteensä	666,7	571.6	+17	19,7	16,0

Käyttökate laski 3 % 540,0 miljoonaa euroa (558,8). Ero operatiiviseen käyttökatteeseen selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuivat pääasiassa Oil & Gas -liiketoiminnan myynnin odotetusta 101 miljoonan euron tappiosta (summa sisältää yritysjärjestelyn kulut), 12 miljoonan euron varauksesta liittyen Porissa sijaitsevan, yhden tuotantolaitoksen omistavan energiayhtiön odotettuun vajaakäyttöön (Kemira omistaa enemmistön yhtiöstä Pohjolan Voiman kautta) sekä Kemiran väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin liittyvästä 10 miljoonan euron tappiosta. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuivat pääasiassa odotetusta tappiosta liittyen väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin, ympäristövarauksista, Kemiran poistumisesta Venäjän markkinoilta sekä tuotantoyksikön myynnistä asiakkaalle.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, milj. euroa	2023	2022
Käyttökatteessa	-126,7	-12,8
Pulp & Paper	-22,9	-11,4
Industry & Water	-103,7	-1.4
Poistoissa ja arvonalentumisissa	0,0	-1,2
Pulp & Paper	0,0	-1,2
Industry & Water	0.0	0,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa yhteensä	-126,7	-14.0

Poistot ja arvonalentumiset olivat 203,6 miljoonaa euroa (211,2) sisältäen 6,9 miljoonan euron (9,4) hankintamenoallokaatioon liittyvät poistot

Operatiivinen liikevoitto kasvoi 28 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto laski 3 %. Ero operatiiviseen liikevoittoon selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, jotka on kuvattu edellä Käyttökate-osiossa. Vertailukauden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on myös kuvattu edellä Käyttökate-osiossa.

Rahoituskulut, netto olivat -44,4 miljoonaa euroa (-39,4). Kasvu johtui valuuttakurssiarvostuksista. Tuloverot olivat -80,7 miljoonaa euroa (-68,5). Raportoitu veroaste oli 28 % (22 %). Veroasteeseen vaikutti Oil & Gas -liiketoiminnan myynti. Tilikauden tulos laski 12 %, johtuen pääasiassa Oil & Gas -liiketoiminnan myyntiin liittyvästä odotetusta tappiosta.

Rahoitusasema ja rahavirta

Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuussa 2023 kasvoi ennätykselliseen 546,0 miljoonaan euroon (400,3) pääasiassa alhaisemman nettokäyttöpääoman ansiosta. Rahavirta investointien jälkeen oli erittäin vahvalla tasolla, 349,3 miljoonaa euroa (222,3).

Korollisten velkojen määrä oli kauden lopussa 937,8 miljoonaa euroa (1 021,8) sisältäen 121,4 miljoonan euron (148,9) vuokrasopimusvelat. Konsernin korollisten velkojen, vuokrasopimusvelat pois lukien, keskimääräinen korko oli 2,8 % (2,4 %) ja duraatio oli 16 kuukautta (22). Kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisten nettovelkojen kokonaissummasta oli 77 % (83 %) vuokrasopimusvelat mukaan lukien.

Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvän lyhytaikaisen velan määrä oli 322,1 miljoonaa euroa. Rahavarat olivat joulukuun 2023 lopussa 402,5 miljoonaa euroa (250,6). Konsernilla on 400 miljoonan euron nostamaton, vuonna 2026 erääntyvä valmiusluotto.

Konsernin nettovelka kauden lopussa oli 535,2 miljoonaa euroa (771,2) sisältäen vuokrasopimusvelat. Omavaraisuusaste oli 48 % (46 %), ja velkaantuneisuus oli 32 % (46 %),

Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman osakkeiden käypä arvo laski vuonna 2023 johtuen pääasiassa sähkön alemmista futuurihinnoista ja pitkän aikavälin ennusteista. Olkiluoto 3 aloitti säännöllisen sähköntuotannon vuoden 2023 toisella neljänneksellä, ja Kemiran epäsuora omistus PVO:n B2-osakkeiden kautta arvostettiin ensimmäisen kerran Q2 2023 diskontatun rahavirran menetelmää käyttäen.

Kemira altistuu valuutan transaktio- ja translaatioriskeille. Konsernin merkittävimmät transaktioriskit syntyvät Yhdysvaltain dollarista, Kiinan renminbistä, Kanadan dollarista ja Ruotsin kruunusta. Vuoden lopussa Yhdysvaltain dollarimääräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 132 miljoonaa euroa keskimääräisen suojausasteen ollessa 56 %. Kiinan renminbimääräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 115 miljoonaa euroa keskimääräisen suojausasteen ollessa 69 %. Kanadan dollarimääräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvottaan noin 56 miljoonaa euroa keskimääräisen suojausasteen ollessa 56 %. Ruotsin kruunumääräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 35 miljoonaa euroa keskimääräisen suojausasteen ollessa 73 %. Lisäksi Kemiralle aiheutuu vähäisempää valuuttavirtariskiä euroa vastaan pääosin Korean wonin, Tanskan kruunun, Puolan zlotyn ja Norjan kruunun osalta ja Yhdysvaltojen dollaria vastaan pääosin Kanadan dollarin ja Brasilian realin osalta. Tämä valuuttavirtariski on vasta-arvoltaan yhteensä noin 152 miljoonaa euroa.

Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroissa, Kemira altistuu myös valuutan translaatioriskille siltä osin, kun sen muualla kuin Suomessa sijaitsevien tytäryhtiöiden tulosja tase-erät raportoidaan muissa valuutoissa kuin euroissa. Kemiran merkittävimmät translaatioriskit tulevat Yhdysvaltain dollarista ja Kanadan dollarista. Valuuttojen vahvistuminen suhteessa euroon kasvattaisi Kemiran liikevaihtoa ja käyttökatetta translaatiovaikutuksen kautta.

Investoinnit

Tammi-joulukuussa 2023 investoinnit ilman yritysostoja kasvoivat 4 % ja olivat 204,9 miljoonaa euroa (197,9). Investoinnit ilman yritysostoja (investoinnit) jakautuivat seuraavasti: laajennusinvestoinnit 16 % (22 %), parannusinvestoinnit 28 % (29 %) ja ylläpitoinvestoinnit 55 % (49 %).

Tutkimus ja tuotekehitys

Tammi-joulukuussa 2023 tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat 34,2 miljoonaa euroa (33,4) eli 1,0 % (0,9 %) konsernin liikevaihdosta.

Kemiran tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on tulevan kasvun mahdollistaja, minkä lisäksi se edistää Kemiran erottautumista kilpailijoista. Uudet tuotelanseeraukset edistävät Kemiran asiakkaiden prosessien tehokkuutta ja vastuullisuutta sekä parantavat kannattavuutta. Kemiran tuleva markkina-asema ja kannattavuus riippuvat sekä yhtiön kyvystä ymmärtää asiakkaiden nykyisiä ja tulevia tarpeita ja markkinatrendejä ja vastata niihin että yhtiön kyvystä innovoida uusia erottautuvia tuotteita ja sovelluksia käyttäen.

Vuoden 2023 lopussa Kemiralla oli 419 (401) patenttiperhettä sisältäen 2 041 (2 101) myönnettyä patenttia ja 963 (1 026) vireillä olevaa patenttihakemusta. Vuoden 2023 aikana Kemira haki 55 (34) uutta patenttia ja käynnisti 11 uutta tuotekehityshanketta, joista 82 % tähtää asiakkaiden resurssitehokkuuden parantamiseen. Samaan aikaan Kemira aloitti neljän uuden tuotekehityshankkeen kaupallistamisen. Kaikki nämä hankkeet edistävät asiakasprosessien resurssitehokkuutta. Kemira on aloittanut myös useita ulkoisia kumppanuuksia innovoidakseen ja kaupallistaakseen uusiutuvia ratkaisuja asiakkailleen.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli kauden lopussa 4 915 työntekijää (4 902). Kemiralla oli työntekijöitä Suomessa yhteensä 790 (756), muualla EMEA-alueella 1709 (1690), Americasalueella 1 484 (1 525) ja APAC-alueella 932 (931).

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

MUIDEN KUIN TALOUDELLISTEN TIETOJEN JULKISTAMINEN

Kemira julkistaa keskeiset muut kuin taloudelliset tiedot tässä osiossa EU-direktiivin ja Suomen kirjanpitolain vaatimusten mukaisesti. Lisätietoja muista kuin taloudellisista tiedoista ja vastuullisuusasioista löytyy Kemiran yritysvastuuraportissa. Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointi perustuu Global Reporting Initiative -viitekehykseen (GRI). Raportti on laadittu uusimpien GRI-standardien mukaisesti, ja se on riippumattoman kolmannen osapuolen varmentama. Kemiran merkittävimmät riskit on kuvattu erikseen riskiosiossa sivulla 21.

KUVAUS KEMIRAN LIIKETOIMINNASTA

Kemira on maailman johtava vastuullisia kemikaaliratkaisuja runsaasti vettä käyttäville teollisuudenaloille valmistava yhtiö. Kilpailuetumme perustuu asiakkaiden prosessi- ja resurssitehokkuutta sekä laatua parhaiten tukeviin tuotteisiin ja asiantuntemukseen. Kemiralla on kaksi liiketoiminta-aluetta: Pulp & Paper ja Industry & Water. Kemiralla on toimintaa noin 40 maassa, ja sillä oli 60 tuotantolaitosta vuoden 2023 lopussa. Pulp & Paper liiketoiminnassa Kemira tuottaa kemiallisia ratkaisuja valkaisu-, pakkaus- sekä paino- ja kirjoitustuotteisiin. Pulp & Paper -liiketoiminnan tärkeimmät tuoteluokat ovat valkaisukemikaalit, liimaus ja lujuuskemikaalit, erilaiset prosessikemikaalit ja polymeerit. Industry & Water -liiketoiminnassa Kemira tuottaa kemiallisia ratkaisuja kunnalliseen ja teolliseen vedenkäsittelyyn. Kemira ilmoitti joulukuussa 2023 myyvänsä Oil & Gas liiketoimintansa, ja kaupan saatettiin päätökseen 2.2.2024. Industry & Water -liiketoiminnan tärkeimmät tuoteluokat ovat saostusaineet ja polymeerit.

Kannattava kestävä kasvu on ensisijaista Kemiran strategiassa. Kestävä kehitys on integroitu Kemiran strategiaan ja pitkän aikavälin menestykseen, sillä Kemiran asiakkaat vaativat yhä enemmän vastuullisia tuotteita. Kemira tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja, jotka auttavat parantamaan asiakkaiden toiminnan resurssitehokkuutta. Vuonna 2023 Kemiran liikevaihdosta 59 % tuli asiakkaiden resurssitehokkuutta parantavista tuotteista. Kemiran asiakkaat kiinnittävät yhä enemmän huomiota tuotteidensa kierrätettävyyteen ja biohajoavuuteen. Näin ollen uusiutuvat ratkaisut ovat Kemiran strategian ytimessä. Kemiran uusiutuvien ratkaisujen strategiaa käsitellään tarkemmin vuosikatsauksessa. Lisätietoa Kemiran arvonluontimallista löytyy vuosikatsauksen sivulta 8.

YRITYSVASTUUN PAINOPISTEET

Kemiralla on järjestelmälliset toimintatavat, joilla se arvioi ja käsittelee toimintojensa ja liikesuhteidensa taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vastuullisuustyömme perustuu jokapäiväisiin käytäntöihin kaikessa toiminnassamme. Vastuullisuuden painopistealueet perustuvat liiketoimintamallimme olennaisimpiin vaikutuksiin sekä asiakkaiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmien kasvaviin odotuksiin ja sitoutumiseemme Kemiran liiketapaperiaatteisiin ja kansainvälisiin kestävän kehityksen periaatteisiin. Kemira on allekirjoittanut YK:n Global Compact -aloitteen, ja vastuullisuustyötämme ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Kemira on myös sitoutunut toimimaan Responsible Care® -periaatteiden mukaisesti. Responsible Care on kemianteollisuuden vapaaehtoinen maailmanlaajuinen sitoumus, joka edistää jatkuvaa parantamista ympäristöasioissa, työterveydessä, työturvallisuudessa ja yleisessä turvallisuudessa.

Kemiran vastuullisuustyö kulminoituu viiteen fokusalueeseen, jotka kattavat olennaisimmat vastuullisuusnäkökohdat ja niiden vaikutukset. Nämä teemat ovat turvallisuus, ihmiset, vesi, kiertotalous ja ilmasto. Kemira mittaa edistymistään näissä teemoissa konsernitason keskeisillä suorituskyvyn mittareilla, jotka hallitus hyväksyy. Yhtiön olennaisiin vastuullisuusnäkökohtiin liittyviä johtamisprosesseja kehitetään jatkuvasti ja toteutetaan osana integroitua johtamisjärjestelmäämme, joka on ulkoisesti sertifioitu ISO 9001:2015 laatu-, ISO 14001:2015 ympäristö- ja ISO 45001:2018 työterveys- ja turvallisuusstandardien mukaisesti. Kemira tarkastelee säännöllisesti myös sidosryhmiensä odotuksia ja huolenaiheita vastuullisuuden osalta. Kemira toteutti vuonna 2023 kaksoisolennaisuuteen perustuvan olennaisuusarvioinnin käyttäen tulevan yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin (CSRD) menetelmiä. Arvioinnin tulokset ja prosessi on kuvattu tarkemmin Kemiran yritysvastuuraportin sivuilla 7–9.

YRITYSVASTUUN HALLINTA

Kestävä kehitys on keskeinen osa Kemiran strategiaa, ja työtä johtaa vastuullisuusjohtaja, joka raportoi konsernin kehityksestä ja vastuullisuudesta vastaavalle johtajalle. Vastuullisuustyötä ohjaa monialainen ja liiketoimintayksiköt ylittävä Sustainability Steering Team -ohjausryhmä, joka kehittää Kemiran kestävän kehityksen tavoitetasoa ja ohjaa vastuullisuusohjelmien työtä. Ohjausryhmään kuuluu useita jäseniä strategiajohdosta liiketoiminnan ja tuotannon edustajiin, mukaan lukien useita Kemiran johtoryhmän jäseniä. Yhtiön hallitus valvoo strategian toteuttamista sekä arvioi riskejä, mukaan lukien ympäristöön ja yhteiskuntaan ja työllistämiseen liittyvät asiat. Vuonna 2022 yhtiön hallitus sisällytti Kemiran pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmän ansaintajaksolle 2023–2025 seuraavat vastuullisuustavoitteet: Scope 1ja Scope 2 -päästöjen vähentäminen ja Kemiran uusiutuvien ratkaisujen liikevaihdon kehittyminen. Nämä samat vastuullisuustavoitteet on sisällytetty myös Kemiran pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän uudelle ansaintajaksolle 2024–2026.

OLENNAISET NÄKÖKOHDAT

Lisätietoa Kemiran vastuullisuudesta ja vastuullisuustavoitteiden tuloksista vuonna 2023 löytyy sivulta 14

Ympäristöön ja ilmastoon liittyvät asiat

Kemira toteutti vuonna 2023 kaksoisolennaisuuteen perustuvan olennaisuusanalyysin. Analyysin perusteella Kemira on määritellyt ilmastoon, kiertotalouteen, veteen ja turvallisuuteen liittyvät aiheet ympäristövastuunsa painopistealueiksi.

Pyrimme jatkuvasti pienentämään ilmastovaikutustamme. Vuonna 2022 Kemira sitoutui SBTi aloitteeseen (Science-Based Targets Initiative) ja päivitti samalla Scope 1- ja Scope 2 päästöihin liittyvän ilmastotavoitteensa. Kemira on sitoutunut vähentämään yhteenlaskettuja Scope 1- ja Scope 2 -päästöjään 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2018 lähtötasosta 930 000 tCO₂e. Tämä tavoite on linjassa sen kanssa, että ilmaston lämpenemistä rajoitetaan 1,5 asteeseen, mikä on tällä kunnianhimoisin kriteeri ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitteiden asettamisessa. Kemiran pitkän aikavälin pyrkimyksenä on hiilineutraalisuus vuoteen 2045 mennessä yhteenlaskettujen Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen osalta. Osana SBTisitoumustaan Kemira sitoutui myös kehittämään laskennallisen päästötavoitteen Scope 3 -päästöille Science Based Target -aloitteen mukaisessa aikataulussa. Kemira toimittaa nämä päivitetyt tavoitteet SBTi:n vahvistettavaksi, kun ne valmistuvat vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Kemira tekee aktiivisesti yhteistyötä toimittajiensa kanssa toimittajaohjelman kautta löytääkseen tapoja vähentää Scope 3 -päästöjä.

Vesivarojen käytön ja suojelun osalta pyrimme pienentämään veteen liittyviä riskejä ja hyödyntämään veteen liittyviä mahdollisuuksia. Kemira palvelee yrityksiä, jotka käyttävät paljon vettä, ja vesi on yhteinen nimittäjä Kemiran molemmille segmenteille. Vesi on yksi Kemiran strategisista painopistealueista, ja Kemiran tavoitteena on kasvaa vedenkäsittelyssä. Kemiran toimintojen osalta Kemira seuraa aktiivisesti puhtaan veden käyttöä toiminnoissaan ja pyrkii jatkuvasti tehostamaan sitä . Vastuullisuustavoitteenamme on saavuttaa CDP:n Water Security -luokituksen Leadership-taso vuoden 2025 loppuun mennessä. Kiertotalouden osalta pyrimme vähentämään jätettä ja lisäämään uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä. Kemiran

vastuullisuustavoite on vähentää loppusijoitukseen menevän tuotantojätteen määrää 15 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 lähtötasosta. Vuonna 2020 otimme käyttöön uuden konsernitason suorituskyvyn mittarin kasvattaa uusiutuvien ratkaisujen liikevaihtoa 100 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Liikevaihtotavoitteen lisäksi Kemira pyrkii kasvattamaan uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden osuutta raakaaineiden kokonaiskäytöstään. Tämä vähentää luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta ja tukee asiakkaidemme luopumista fossiilisista raaka-aineista.

Yhteiskuntaan ja työllistämiseen liittyvät asiat

Kemira on määrittänyt ihmiset ja turvallisuuden yhteiskuntavastuunsa painopistealueiksi. Työpaikan turvallisuuden varmistaminen on ensisijaista kaikissa toiminnoissamme. Ihmisten, prosessien ja ympäristön turvallisuus on ratkaisevan tärkeää liiketoiminnallemme ja asiakkaillemme. Turvallisuustavoitteemme on parantaa tapaturmataajuutta (IRIF: työtapaturmien kokonaismäärä Kemiran työntekijöiden ja urakoitsijoiden miljoonaa työtuntia kohti) 1,5:een vuoteen 2025 mennessä ja 1,1:een vuoteen 2030 mennessä. Vahvan yrityskulttuurin vaaliminen ja työntekijöiden sitoutuminen ovat myös tärkeitä menestystekijöitä. Ihmisten osalta tavoitteemme on kuulua teollisuuden alan yritysten 10 %:n kärkijoukkoon monimuotoisuudessa, yhdenvertaisuudessa ja osallisuudessa vuoteen 2025 mennessä.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Liiketapaperiaatteemme ovat Kemiran liiketoiminnan perusta. Periaatteissamme toteamme, että olemme sitoutuneet ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteisiin sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Yhdistyneiden kansakuntien Global Compactin ydinsopimuksiin, ja odotamme tavarantoimittajiemme ja liikekumppaneidemme sitoutuvan myös näihin periaatteisiin. Lisäksi noudatamme Yhdistyneiden kansakuntien periaatteita, jotka edellyttävät yrityksiltä asianmukaista huolellisuutta ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja kunnioittamiseksi. Meillä on julkilausuma orjuudesta ja ihmiskaupasta, jossa lähestymistapamme ihmisoikeuskysymyksiin hahmotellaan tarkemmin. Kemiran liiketapaperiaatteissa (Code of Conduct for Business Partners, CoC-BP), jota Kemiran vastuullisuuspolitiikka tukee, liikekumppaneille määritetään vastuullisen liiketoiminnan periaatteet, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisarvoisten työolojen tarjoaminen sekä ympäristövastuu. Kemiran viimeisin ihmisoikeusvaikutusten arviointi suoritettiin vuonna 2021, jotta ihmisoikeusvaikutukset voidaan tunnistaa koko Kemiran toiminnassa ja arvoketuussa. Kemiralla on ihmisoikeusneuvosto, joka valvoo ja kehittää Kemiran ihmisoikeuksiin liittyviä

prosesseja. Lisää tietoa Kemiran suhtautumisesta ihmisoikeuksiin löytyy Kemiran yritysvastuuraportista

Korruption ja lahjonnan vastaisuus

Kemiran korruption vastaiset periaatteet sisältyvät liiketapaperiaatteisiimme. Kemira ei hyväksy vilpillisiä tai lahjontatarkoituksessa tehtyjä suoria tai välillisiä maksuja asiakkaille, valtion virkailijoille tai kolmansille osapuolille. Tämä koskee esimerkiksi voitelurahoja, epäasiallisia lahjoja, kestitsemistä, palvelurahoja, palveluksia, lahjoituksia ja muuta epäasiallista varojen siirtoa. Teemme yhteistyötä vain hyvämaineisten myyntiedustajien ja muiden kolmansien osapuolien kanssa, jotka ovat sitoutuneet vastustamaan korruptiota ja lahjontaa samalla tavalla. Liiketapaperiaatteisiin liittyvä koulutus on pakollista kaikille työntekijöille. Periaatteiden noudattaminen varmistetaan neuvonnalla, seurannalla ja raportoinnilla. Työntekijät voivat ilmoittaa mahdollisista liiketapaperiaatteiden rikkomuksista ja muista huolenaiheistaan Ethics & Compliance -ilmoituskanavan kautta. Pakollista lahjonnan vastaista koulutusta järjestetään valikoiduille henkilöstöryhmille, joiden työ edellyttää Kemiran korruption vastaisten periaatteiden perusteellista ymmärtämistä. Tietoisuutta korruption torjunnasta lisätään kaikille työntekijöille tarkoitetulla liiketapaperiaatteita koskevalla koulutuksella. Kemira on tehnyt eettisyyttä ja vaatimustenmukaisuutta koskevan riskinarvioinnin, jolla kartoitettiin korruptioon ja lahjontaan liittyviä riskejä yhtiön toiminnoissa. Vuonna 2023 ei ollut vahvistettuja korruptiotapauksia.

EU-Taksonomia

Euroopan unionin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä. Euroopan unioni on ottanut käyttöön EU-taksonomian (luokitusjärjestelmän), joka ohjaa toimintaa kasvihuonekaasupäästöjä vähentävään toimintaan ja sitouttaa yksityisen sektorin entistä vahvemmin vihreään siirtymään. EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, joka määrittää ympäristön kannalta kestävän liiketoiminnan. Taksonomian tavoitteena on luokitella taloudelliset toiminnot sen perusteella, miten ne edistävät seuraavaa kuutta ympäristötavoitetta: 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirtyminen kiertotalouteen, 5) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen ja 6) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. EU-taksonomia kehittyy jatkuvasti, eikä se sisällä vielä kaikkea taloudellista toimintaa. Vuodelta 2023 yrityksiä vaaditaan raportoimaan, mikä osuus niiden liikevaihdosta, pääomamenoista (CapEx) ja toimintamenoista (OpEx) on EU-taksonomian kahden ympäristötavoitteen osalta luokitusjärjestelmäkelpoista ja -mukaista sekä EU-taksonomian ympäristötavoitteiden 3–6 osalta luokitusjärjestelmäkelpoista. *

Valmistava teollisuus, johon Kemiran katsotaan kuuluvan, on suurelta osin EU-taksonomian nykylainsäädännön ulkopuolella. Tällä hetkellä se sisältää pääasiassa perusmateriaalien ja vain joidenkin kemikaalien, kuten kloorin, soodan ja vedyn, valmistuksen. Kemira puolestaan tuottaa enimmäkseen erikoiskemikaaleja, ja siksi sen nykyiset kelpoisuus- ja mukaisuusluvut ovat alhaiset. EU-taksonomian kolmas ympäristötavoite koskee veden kestävää käyttöä. Siihen ei kuitenkaan sisälly veden kestävän käytön mahdollistavia toimia, vaan kolmas ympäristötavoite keskittyy enemmänkin toimiin, jotka liittyvät suoraan vesi-infrastruktuuriin rakentamisesta sen käyttöön ja uudistamiseen. Kemiran tuotteet ovat olennaisia puhtaan juomaveden ja jäteveden kannalta, mutta ne eivät tällä hetkellä kuulu EU-taksonomian piiriin. Kemira käy aktiivista vuoropuhelua EU:n komission kanssa EU-taksonomian soveltamisalasta ja kemikaalien merkityksestä vesi-infrastruktuurin mahdollistajana.

LASKENTAPERIAATTEET

Kolme taloudellista indikaattoria, liikevaihto, pääomamenot (CapEx) ja toimintamenot (OpEx), on raportoitava EU-taksonomian mukaisesti. Nämä indikaattorit määritellään EUtaksonomiassa, ja määritelmät poikkeavat pääomamenojen ja toimintamenojen IFRS määritelmistä. Kemira on laskenut taloudelliset indikaattorit EU-taksonomian määritelmien perusteella ja tulkinnut EU-taksonomia-asetuksia konservatiivisesti. EU-taksonomia edellyttää myös yrityksiä ilmoittamaan, kuinka ne ovat välttäneet taloudellisten toimintojensa kaksinkertaisen laskennan. Kemira on välttänyt kaksinkertaisen laskennan varmistamalla, että liikevaihto, pääomamenot (CapEx) ja toimintamenot (OpEx) on allokoitu vain kerran taksonomiatoimintoihin ja vain yhteen ympäristötavoitteeseen: ilmastonmuutoksen hillintään. Kemira ei myötävaikuta useampaan ympristötavoitteeseen.

KEMIRAN TAKSONOMIAKELPOISET JA -MUKAISET TALOUDELLISET TOIMINNOT (YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY SEURAAVILLA SIVULLA)

			Ei-
Keskeiset suorituskyvyn mittarit	Yhteensä milj. euroa	Taksonomia- kelpoisten taloudellisten toimintojen osuus (%)	kelpoisten taloudellisten toimintojen osuus (%)	taksonomia- Taksonomian- mukaisten taloudellisten toimintojen osuus (%)	taksonomian- mukaisten taloudellisten toimintojen osuus (%)
Liikevaihto	3 383,7	O	100	O	100
Pääomamenot (CapEx) EU-taksonomian määritelmän mukaisesti	243,9	1	gg	0	100
Toimintamenot (OpEx) EU-taksonomian määritelmän mukaisesti	107,8	O	100	O	100

Liikevaihto tarkoittaa samaa EU-taksonomiassa ja Kemiran taloudellisessa raportoinnissa. Pääomamenot (CapEx) EU taksonomian määritelmän mukaisesti tarkoittavat samaa kuin Kemiran raportoimat investoinnit, joihin on lisätty käyttöoikeusomaisuuserät. Toimintamenot (OpEx) EU-taksonomian määritelmän mukaisesti tarkoittavat samaa kuin suorat tutkimus, kehitys ja kunnossapitokulut. Lisätietoja liikevaihdosta löytyy tilinpäätöksen kohdasta 2.1, investoinneista kohdasta 3 ja toimintamenoista kohdasta 2.2

Liikevaihto. Kemiran luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto koostui pääasiassa teollisista sivutuotteista, kuten vedystä ja kaukolämpöön myydystä hukkalämmöstä. Kemiran tuottaman hukkalämmön liikevaihto on taksonomian mukaista. Vedyn liikevaihto ei puolestaan ole

taksonomian mukaista johtuen puuttuvista elinkaariarvioinneista EU-taksonomian edellyttämässä muodossa.

Pääomamenot. Kemiralla ei ollut liikevaihtoon liittyviä pääomamenoja, koska taksonomiakelpoinen liikevaihto koostui Kemiran tuotannon sivutuotteista, joihin Kemira ei erikseen kohdista pääomamenoja. Kemira on myös arvioinut yksittäisiä pääomamenotoimenpiteitä, joiden avulla kohteena olevasta toiminnosta voidaan tehdä vähähillisiä tai voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä. Kemira tunnisti näitä pääomamenoja 2,6 miljoonaa euroa vuodelta 2023, ja ne liittyivät sähköautoihin.

Liiketoimintojen toimintamenot. Kemiralla ei ollut liittyviä liiketoimintojen toimintamenoja, koska taksonomiakelpoinen liikevaihto koostui Kemiran tuotannon sivutuotteista, joihin Kemira ei erikseen kohdista liiketoiminnan toimintamenoja. Kemira on lisäksi arvioinut yksittäisiä toimintamenotoimenpiteitä, joiden avulla kohteena olevasta toiminnosta voidaan tehdä vähähiilisiä tai voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä. Kemira ei tunnistanut olennaisia tämänkaltaisia toimintamenoja vuodelta 2023.

edistävät merkittävästi yhtä edellä mainituista kuudesta tavoitteesta ja täyttävät tietyt tekniset arviointikriteerit
eivät aiheuta merkittävää haittaa minkään muun edellä mainitun tavoitteen saavuttamiselle

• ovat ihmisoikeuksia, verotusta, korruptiota ja reilua kilpailua koskevien vähimmäistason suojatoimien mukaisia. Kemira on arvioinut taksonomiakelpoisen liikevaihtonsa yllä olevien kategorioiden perusteella ja mitkä taksonomiakelpoiset toiminnot ovat myös taksonomianmukaisia toimintoja. Vuonna 2023 Kemira arvioi vähimmäistason suojatoimia suhteessa EU-taksonomiaraporttiiin koskien ihmisoikeuksia, verotusta, ja reilua kilpailua. Tarkastelun tuloksena Kemira arvioi toimintojensa konsernitasolla olevan EU-taksonomian vähimmisenson suojatoimien mukaisia. Kemira on ottanut taksonomiaraportoinnissaan huomioon ei merkittävää haittaa -kriteerien ja delegoitujen säädöksien viimeisimmät asetukset.

^* Taksonomiakelpoisuus tarkoittaa, että toiminto on kuvattu taksonomiassa, mikä on osoitus siitä, että toiminolla voi olla merkittävä vaikutus yhteen taksonomian kuudesta Taksonomianmukaisuus tarkoittaa, että toiminta on ympäristön kannalta kestävää EU-taksonomian kriteeristön mukaisesti. Taloudellisten toimintojen katsotaan olevan EU-taksonomian mukaisia, kun ne:

LIIKEVAIHTO

Tilikausi 2023		2023						Merkittävän edistämisen kriteerit			"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH:		('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi (a) (2)	(3) Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta vuonna 2023 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	(8) Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous (9)	monimuotoisuus (10) Biologinen	Ilmastonmuutokset hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	(14) Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous (15)	(16) monimuotoisuus Biologinen	suojatoimet Vähimmäistason (17)	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A.2.) osuus liikevaihdosta, v. 2022 (18)	Luokka mahdollistava toiminta (19)	Luokka siirtymätoiminta (20)
		mily. euroa	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; EIS	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M
A. LUOKITUSJARJESTELMAKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöstä	4 25	7,0	0,2 %	K				E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL			K	K	K	K	K	K	0,2 %
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		7,0	0,2 %					0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %	0,0 %								0,2 %
Josta mahdollistavat toiminnat			0,0 %					0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Josta siirtymätoiminnat			0,0 %	0,0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL: E/KEL	KEL; E/KEL
Vedyn valmistus	3.10	4,9	0,1 %	KEL				E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL									0,1 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		4,9	0,1 %					0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %									0,1 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)		11,9	0,4%		0,0 % 0,0 %	0,0 % 0,0 %		0,0 %	0,0 %								0,4%
B. EI-LUOKITUSJARJESTELMAKELPOISET TÕIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto		3 557,7	99,7 %
YHTEENSA			3 569,6 100,0 %

KEL= Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta E/KEL = Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

PÄÄOMAMENOT

Tilikausi 2023		2023			Merkittävän edistämisen kriteerit						"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH:		('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi (a) (2)	Pääomamenot (3)	pääomamenoista 2023 (4) vuonna Osuus	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	Ympäristön pilaantuminen (8)	(a) Kiertotalous	monimuotoisuus (10) Biologinen	Ilmastonmuutokset hillintä (11)	en iuutokse inen (12) sopeutuminen Ilmastonm	Vesi (13)	Ympäristön pilaantuminen (14)	Kiertotalous (15)	monimuotoisuus (16) Biologinen	suojatoimet Vähimmäistason (17)	mukaisten Luokitusjärjestelmän mukaist (A.1) tai luokitusjärjestelmär kelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista, v. 2022 (18)	mahdollistava toiminta Luokka (19)	Luokka siirtymätoiminta (20)
		milj. euroa	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K: E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöstä	4 25	0,0	0,0 %	K				E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL			K	K	K	K	K	K	0,0 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)		0,0	0,0 %		0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %												0,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat			0,0 %		0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Josta siirtymätoiminnat			0,0 %	0,0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL: E/KEL
Vedyn valmistus	3.10	0,0	0,0 %	KEL				E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL	E/KEL								0,0 %
Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla	6.5	2,6	1,1 %	KEL				E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL									0,5 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		2,6	1,1 %	1,1 %	0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %				0,0 %								0,5 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen paaomamenot (A.1+A.2)		2,6	1,1 %	1,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								0,5 %
B. EI-LUOKITUSJARJESTELMAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot		241,3	98,9 %
YHTEENSA		243,9	100,0 %

KEL= Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta E/KEL = Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

LIIKETOIMINTOJEN TOIMINTAMENOT

Tilikausi 2023		2023					Merkittävän edistämisen kriteerit				"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH:		('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi (a) (2)	Toimintamenot (3)	Osuus toimintamenoista vuonna 2023 (4)	(5) Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	(8) Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous (9)	monimuotoisuus (10) Biologinen	(11) Ilmastonmuutokset hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	(14) pilaantuminen Ympäristön	(15) Kiertotalous	monimuotoisuus (16) Biologinen	suojatoimet Vähimmäistason (17)	mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä-kelpoisten (A.2.) osuus kelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista, v. 2022 (18) okitusjärjestelmän	Luokka mahdollistava toiminta (19)	Luokka siirtymätoiminta (20)
		milj. euroa	%	K; E; E/S	K; E; EVS	K; E; E/S	K: E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	96	M	T
A. LUOKITUSJARJESTELMAKELPOISET TÕIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Lammon/jaahdytyksen tuotanto hukkalammosta	4 25	0,0	0,0 %	K			E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL				K	K	K	K	K	K	0,0 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								0,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat			0,0 %				0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Josta siirtymätoiminnat			0,0 %	0,0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Vedyn valmistus	3.10	0,0	0,0 %	KEL			E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL										0,0 %
Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla	6.5	0,0	0,0 %	KEL			E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL										0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		0,0	0,0 %				0,0% 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% 0,0%										0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 % 0,0 %		0,0%	0,0 %	0,0 %								0,0 %
B, EI-LUOKITUSJARJESTELMAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot		107,8	100,0 %
YHTEFNSA		107.8	100-0 %

KEL= Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta E/KEL = Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Vastuullisuus

Kemiran vastuullisuustyö kattaa taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset aiheet, ja sitä ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG), Keskitymme seuraaviin tavoitteisiin: puhdas vesi ja sanitaatio (SDG6), ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (SDG8), vastuullista kuluttamista (SDG12) ja ilmastotekoja (SDG13). Lisätietoa Kemiran vastuullisuudesta löytyy vuoden 2023 englanninkielisestä vastuullisuusraportista.

VASTUULLISUUDEN VUODEN 2023 PÄÄKOHDAT TURVALLISUUS

TRIF* parani hieman 2,5:een vuonna 2023 (2022: 2,6). Kemira jatkaa turvallisuuteen liittyviä toimiaan ja hankkeitaan turvallisuustietoisuuden ja -kehityksen parantamiseksi ja vuoden 2024 TRIF-tavoitteen (1,9) saavuttamiseksi.

IHMISET

Kemiran tavoitteena on kuulua monimuotoisuudessa, yhdenvertaisuudessa ja osallisuudessa (DEI) teollisuuden alan korkeimpaan 10 %:iin vuoden 2025 loppuun mennessä. Vuoden 2023 osallisuusindeksi parani kaksi pistettä 78:een, ja olimme parhaan 25 %:n joukossa (teollisuuden alan korkeimman 10 %:n vertailuarvo on 80). Q4 2023:n aikana jatkoimme DEItyöpajoja ja tavoitimme työntekijöitä 31/60 tuotantolaitoksella. Vuoden 2023 loppuun mennessä yli 500 työntekijää oli suorittanut DEI-verkkokurssin. Kurssista on saatu kaiken kaikkiaan myönteistä palautetta. Työntekijöiden sitoutumisaste marraskuussa 2023 oli 80 (ulkoinen teollisuuden vertailuarvo: 74), ja kaikki kohdat olivat selvästi yli vertailuarvon.

KIERTOTALOUS

Vuonna 2023 Kemira jatkoi uusiutuvien ratkaisujen strategian edistämistä ja mm. ilmoitti IFF:n kanssa tehtävän yhteistyön laajentamisesta 12/2023. Uusiutuvien ratkaisujen liikevaihto laski hieman ja oli 230 milj. euroa alhaisempien liimauskemikaalien hintojen vuoksi. Kemira käynnisti uusia ja jatkoi jätteiden vähentämiseen tähtääviä nykyisiä hankkeita, joiden hyötyjen odotetaan näkyvän tulevina vuosina. 2023 jäteintensiteetti laski 2022 verrattuna. VESI

Kemira jatkoi vedenkäytön ja vedenkierrätyksen tiedonkeruun ja mittaroinnin kehittämistä vuoden 2023 aikana tarkastamalla järjestelmällisesti kaikkien tuotantolaitostensa vesitaseet. Vuonna 2023 makean veden käytön intensiteetti parani pääasiassa väriaineliiketoiminnan myynnin ja joidenkin runsaasti vettä käyttävien tuotantolaitosten alhaisempien tuotantomäärien ansiosta. CDP Water Security -kyselyn tulosten odotetaan olevan saatavilla Q1 2024:n aikana.

ILMASTO

Vuonna 2023 jatkoimme lyhyen aikavälin Scope 3 -päästövähennystavoitteen kehittämistä osana Science Based Targets -sitoumusta (SBTi). Kemira suunnittelee toimittavansa Scope 1- ja 2-*** sekä Scope 3-tavoitteet SBT:lle validointia varten H1 2024:n aikana. Vuonna 2023 absoluuttiset Scope 1- ja Scope 2 -päästöt vähenivät ja ne ovat linjassa vuoden 2023 SBTivähennyssitoumuksemme kanssa. Absoluuttisten Scope 1 ja 2 -päästöjen väheneminen liittyy hiilineutraaliin energianhankintatavoitteeseemme ja energiantoimittajiemme hiilijalanjäljen paranemiseen. Lisäksi Scope 1 ja 2 -päästöjen intensiteetti (CO2e-tonnia/tuotantotonni) parani. Kemira käynnisti tammikuussa 2023 toimittajaohjelman ymmärtääkseen paremmin tuotteisiinsa liittyviä elinkaarivaikutuksia. Yksi tärkeimmistä prioriteeteista on kerätä raakaainetoimittajilta tuotteiden hiilijalanjälkitietoja (product carbon footprint, PCF) sekä tietoa elinkaariarvioinneista (life cycle assessment, LCA), jotta voimme kehittää toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi arvoketjussamme

SDG	TUNNUSLUVUT	YKSIKKO	2023	2022
IHMISARVOISTA O TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA	TURVALL SUUS TRIF 1,5 vuoden loppuun 2025 mennessä ja 1,1 vuoden loppuun 2030 mennessä TRIF = Työtapaturmien kokonaismäärä miljoonaa työtuntia kohti, Kemira + alihankkijat		2,5	2,6
IHMISARVOISTA TYOTA JA TALOUSKASVUA	IHMISET Tavoitteena olla teollisuuden alalla korkeimman 10 %:n tasolla kulttuurisen monimuotoisuuden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä vuoden loppuun 2025 mennessä.		Parhaan 25 %:n joukossa	Hieman parhaimman 25 %:n alapuolella
12 VASTUULISTA	KIERTOTALOUS Jäteintensiteetin vähentäminen 15 %:lla vuoden 2030 loppuun mennessä vuoden 2019 lähtötasosta 4,6. kiloa tuotantoperäistä loppusijoitettua jätettä/tuotantotonni Uusiutuvien ratkaisujen liikevaihto > 500 miljoonaa euroa vuoden 2030 loppuun mennessä.	kg/ tuotanto- tonni Milj euroa	4,4 ~230	4,6 1) ~250
PUHDAS VESI O JA SANITAATIO	VESI Tavoitteena on saavuttaa CDP Water Security luokituksen mukainen vesivarojen hallinnan korkein taso (Leadership A-/A) vuoden 2025 loppuun mennessä.	Arviointi- asteikko A-D	N/A	B
13 ILMASTOTEKOJA	ILMASTO Scope 1&2*** -päästöjen vähentäminen 50 % vuoden 2030 loppuun mennessä vuoden 2018 lähtötasoon 930 ktCO₂e verrattuna.	ktCO2e	625	816

***Soope 1: Suorat kasvihuonekaasupäästöt Kemiran tuotantolaitoksilta, mm. energiantuotannon ja valmistusprosessien päästöt Scope 2: Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt ostetun sähkön, lähdytyksen ja höyryn tuotannosta ja hankinnasta 1) Vertailukauden luku on laskettu uudelleen. Lisätietoja vastuullisuusraportista.

Segmentit

PULP & PAPER

Pulp & Paper -segmentti auttaa ainutlaatuisen kemikaaliosaamisensa avulla sellun- ja paperinvalmistajia innovoimaan ja tehostamaan toimintaansa sekä parantamaan lopputuotteen ominaisuuksia ja laatua. Segmentti kehittää ja myy uusia, asiakkaiden tarpeet täyttäviä tuotteita ja pyrkii varmistamaan, että sillä on johtava valkaisukemikaalien ja paperikoneen märänpään tuote- ja palveluvalikoima, joka keskittyy pakkauskartonkiin ja pehmopaperiin. Pulp & Paper hyödyntää vahvaa sovellusvalikoimaansa Pohjois-Amerikassa ja EMEA-alueella sekä rakentaa vahvaa asemaa Aasian ja Etelä-Amerikan kehittyvillä markkinoilla.

Milj. euroa	2023	2022
Liikevaihto	1748,2	2 027,7
Operatiivinen käyttökate	330,9	348,0
Operatiivinen käyttökate, %	18,9	17,2
Käyttökate	308,0	336,6
Käyttökate, %	17,6	16,6
Operatiivinen liikevoitto	216,3	225,7
Operatiivinen liikevoitto, %	12,4	11,1
Liikevoitto	193,4	213,1
Liikevoitto, %	11,1	10,5
Sidottu pääoma*	1 282,0	1 337,7
Operatiivinen sidotun pääoman tuotto*, %	16,9	16,9
Sidotun pääoman tuotto*, %	15,1	15,9
Investoinnit ilman yritysostoja	124,4	122,5
Investoinnit yritysostot mukaan lukien	126,2	122,5
Rahavirta investointien jälkeen	216,3	207,2

*12 kuukauden liukuva keskiarvo

Segmentin liikevaihto laski 14 %. Liikevaihto paikallisissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, laski 11 % johtuen myyntimäärien laskusta. Myyntimäärät laskivat heikosta markkinakysynnästä johtuen kaikissa tuoteryhmissä, erityisesti sellu- ja valkaisukemikaaleissa. Myyntihinnat laskivat hieman, mikä johtui myös pääasiassa sellu- ja valkaisukemikaalien alhaisemmista markkinahinnoista. Sellu- ja valkaisukemikaaleja lukuun

ottamatta myyntihinnat olivat melko vakaat. Lipeän markkinahinnat olivat korkealla tasolla vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta tasaantuivat vuoden 2023 muilla neljänneksillä. Valuuttakursseilla oli negatiivinen vaikutus.

EMEA-alueella liikevaihto laski 18 % ja oli 891,4 miljoonaa euroa (1 088,6) johtuen pääasiassa alhaisemmista myyntimääristä kaikissa tuoteryhmissä . Myyntihinnat laskivat johtuen energiaintensiivisten sellu- ja valkaisukemikaalien ja lipeän alhaisemmista markkinahinnoista.

Americas-alueella liikevaihto laski 11 % ja oli 573,1 miljoonaa euroa (647,1). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, laski 6 % kaikkien tuoteryhmien matalampien myyntimäärien takia. Myyntihinnat nousivat.

APAC-alueella liikevaihto laski 3 % ja oli 283,6 miljoonaa euroa (292,0). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 2 % pääasiassa korkeampien myyntimäärien johdosta, erityisesti liimauskemikaaleissa. Myyntihinnat laskivat

Operatiivinen käyttökate laski 5 % johtuen pääasiassa alhaisemmista myyntimääristä. Operatiivinen käyttökateprosentti kasvoi 18,9 %:iin, kaikkien aikojen ennätykseen.

Käyttökate laski 8 %. Ero operatiiviseen käyttökatteeseen selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavillä erillä, jotka koostuivat pääasiassa 12 miljoonan euron varauksesta liittyen yhden tuotantolaitoksen omistavan energiayhtiön odotettuun vajaakäyttöön Porissa (Kemira omistaa enemmistön yhtiöstä Pohjolan Voiman kautta) sekä Kemiran väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin liittyvästä 10 miljoonan euron tappiosta. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuivat pääasiassa odotetusta liittyen väriaineliiketoiminnan valtaosan myyntiin, ympäristövarauksista, Kemiran poistumisesta Venäjän markkinoilta sekä tuotantoyksikön myynnistä asiakkaalle.

INDUSTRY & WATER

Industry & Water -segmentti palvelee kunnallisia ja runsaasti vettä käyttäviä teollisuudenaloja resurssien tehokkaassa ja vastuullisessa käytössä. Vedenkäsittelyssä autamme asiakkaitamme tehostamaan vedenkäsittelyprosessin eri vaiheita. Kemira käynnisti arvion Oil & Gas -liiketoimintansa strategisista vaihtoehdoista vuonna 2023 ja sai päätökseen Oil & Gas liiketoiminnan myynnin 2.2.2024.

Milj. euroa	2023	2022
Liikevaihto	1635,5	1 541,9
Operatiivinen käyttökate	335,8	223,7
Operatiivinen käyttökate, %	20,5	14,5
Käyttökate	232,0	222,2
Käyttökate, %	14,2	14,4
Operatiivinen liikevoitto	246,7	135,9
Operatiivinen liikevoitto, %	15,1	8,8
Liikevoitto	143,0	134,5
Liikevoitto, %	8,7	8,7
Sidottu pääoma*	873,5	900,3
Operatiivinen sidotun pääoman tuotto*, %	28,2	15,1
Sidotun pääoman tuotto*, %	16,4	14,9
Investoinnit ilman yritysostoja	80,5	75,4
Investoinnit yritysostot mukaan lukien	80,5	75,4
Rahavirta investointien jälkeen	242,5	100,9

*12 kuukauden liukuva keskiarvo

Segmentin liikevaihto kasvoi 6 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 9 %. vedenkäsittelyn korkeampien myyntihintojen ansiosta. Myyntimäärät pysyivät melko vakaina. Valuuttakursseilla oli negativinen vaikutus.

Vedenkäsittelyliiketoiminnassa liikevaihto kasvoi 1% korkeampien myyntihintojen ansiosta. Myyntimäärät laskivat pääasiassa teollisen vedenkäsittelyn pehmeän kysynnän takia. Oil & Gas -liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 21 % ja oli 457,1 miljoonaa euroa (377,5) johtuen korkeammista myyntimääristä erityisesti liuskeöljy- ja -kaasuliiketoiminnassa. Myyntihinnat laskivat.

EMEA -alueella liikevaihto laski 2 % ja oli 730,4 miljoonaa euroa (746,4). Myyntimäärät laskivat pääasiassa teollisen vedenkäsittelyn, mukaan lukien kaivostoiminnan, pehmeän kysynnän takia. Vedenkäsittelyn myyntihinnat nousivat. Valuuttakursseilla oli positiivinen vaikutus.

Americas -alueella liikevaihto kasvoi 15 % ja oli 885,1 miljoonaa euroa (767,1). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien, kasvoi 19 % sekä Oil & Gas -liiketoiminnan korkeampien myyntimäärien että vedenkäsittelyliiketoiminnan korkeampien myyntihintojen ansiosta.

APAC -alueella liikevaihto laski 30 % ja oli 20,0 miljoonaa euroa (28,4).

Operatiivinen käyttökate kasvoi 50 % vedenkäsittelyliiketoiminnan korkeampien myyntihintojen ansiosta. Operatiivinen käyttökateprosentti kasvoi ennätykselliseen 20,5 %:in vedenkäsittelyliiketoiminnan vahvan kehityksen ansiosta. Myös Oil & Gas -liiketoiminnan operatiivinen käyttökateprosentti parani. Valuuttakursseilla oli negatiivinen vaikutus. Käyttökate kasvoi 4 %. Ero operatiiviseen käyttökatteeseen selittyy vertailukelpoisuuteen vaikuttavillä, jotka koostuivat pääasiassa Oil & Gas -liiketoiminnan myyntiin liittyvästä odotetusta 101 miljoonan euron tappiosta, sisältäen yritysjärjestelyn kulut.

Emoyhtiön tulos

Kemira Oyj:n liikevaihto vuonna 2023 laski 2 030,4 miljoonaan euroon (2 206,7), Käyttökate oli 195,7 miljoonaa euroa (220,4), Emoyhtiön rahoitustuotot ja -kulut olivat -24,9 miljoonaa euroa (172.7) johtuen konserniyhtiöiden alhaisemmista osinkotuotoista sekä

konserniyhtiöosakkeiden alaskirjauksista. Tilikauden tulos oli 104,2 miljoonaa euroa (314,7) alhaisemman liikevaihdon ja rahoituskulujen kasvun seurauksena. Investoinnit olivat 18,2 miljoonaa euroa (23,2) ilman sijoituksia tytäryhtiöihin.

Kemira Oyj:n palveluksessa oli keskimäärin 500 (2022: 502, 2021: 502) työntekijää vuonna 2023.

Kemira Oyj:n osakkeet ja osakkeenomistajat

31.12.2023 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä oli 155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Joulukuun 2023 lopussa Kemira Oyj:llä oli 49 659 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31.12.2022: 48 403). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 34,7 % (31.12.2022: 31,5 %) hallintarekisteröidyt omistukset mukaan lukien. Kotitalouksien osuus oli 19,0 % (31.12.2022: 19,3 %). Kemiralla oli hallussaan omia osakkeita 1 722 725 kappaletta (31.12.2022: 1 990 197), mikä vastaa 1,1 % (31.12.2022: 1,3 %) Kemira Oyi:n osakkeista.

Kemira Oyj:n osakekurssi nousi 17 % raportointikauden aikana, ja Kemira Oyj:n osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsingissä oli joulukuun 2023 lopussa 16,79 euroa (31.12.2022: 14,33), Osakkeen ylin hinta oli 18,22 euroa ja alin 13,51 euroa tammi-joulukuussa 2023. Osakkeen keskikurssi oli 15,36 euroa. Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli joulukuun 2023 lopussa 2 579 miljoonaa euroa (31.12.2022: 2 198).

Tammi-joulukuussa 2023 Kemira Oyj:n Nasdaq Helsingissä vaihdettujen osakkeiden kaupankäyntiarvo oli 688 miljoonaa euroa (1-12/2022: 462). Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 174 707 osaketta (1-12/2022: 146 311). Kemira Oyj:n osakkeiden kokonaisvaihto tammi-joulukuussa 2023 oli 57 miljoonaa kappaletta (1-12/2022: 49 miljoonaa kappaletta), josta 23 % (1-12/2022: 25 %) tapahtui muilla kaupankäyntipaikoilla (esim. Turquoise, CBOE DXE). Lähde: Nasdaq ja Kemira com.

LIPUTUSILMOITUKSET

1.3.2023: Solidium Oy:n osakeomistus Kemirasta laski 5,01 prosenttiin.

17.1.2023: Impax Asset Management Group plc:n osakeomistus Kemirasta laski 4,99 prosenttiin.

Johdon osakeomistus

Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 214 529 (330 988) Kemira Oyj:n osaketta 31.12.2023 eli 0,14 % (0,21 %) osakkeista ja äänistä, sisältäen yhtiön oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen. Väliaikainen toimitusjohtaja Petri Castrén omisti 56 140 osaketta 31.12.2023. Konsernin johtoryhmän jäsenet, lukuun ottamatta väliaikaista toimitusjohtajaa ja hänen sijaistaan, omistivat 245 128 (237 515) Kemira Oyj:n osaketta 31.12.2023, mikä vastasi 0,16 % (0,15 %) osakkeista ja äänistä, sisältäen yhtiön oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen. Ajantasainen tieto hallituksen ja johdon osakeomistuksista on nähtävissä yhtiön internetsivuilla osoitteessa kemira.com/ sijoittajat

	Osakemaara		Osuus osakkeista
Omistajat	31.12.2023	31.12.2022	3112 2023	31.12.2022
Hallitus	55 702	66 932	0,04	0,04
Toimitusjohtaja*	56 140	169 069	0,04	0,11
Toimitusjohtajan sijainen	102 687	94 987	0,07	0.06
Konsernin johtoryhmä (pl. toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen)	245 128	237 515	0,16	0,15

*vuoden 2022 omistus viittaa edellisen toimitusjohtajan osakeomistukseen

OMISTUSJAKAUMA 31.12.2023

		% osakkeista ja äänistä
Omistajat	31.12.2023	31.12.2022
Yritykset	26,0	25,1
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	4.0	3,7
Julkisyhteisöt	13,6	17,6
Kotitaloudet	19,0	19,3
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	2,7	2,9
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset osakkeenomistajat	34.7	31,5

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2023

Osakkeiden lukumaara	Omistajia kpl	Omistajia %	Osakkeet, kpl	% osakkeista ja äänistä
1-100	19 087	38,4	919 462	0,6
101—500	18 297	36,8	4 839 778	3,1
501-1 000	5 882	11,8	4 503 491	2,9
1 001—5 000	5 381	10,8	11 238 360	7,2
5 001—10 000	574	1,2	4 126 138	2,7
10 001-50 000	351	0,7	6 560 370	4,2
50 001—100 000	38	0,1	2 666 853	1,7
100 001-500 000	33	0,1	6 160 766	4,0
500 001-1 000 000	7	0,0	5 296 157	3,4
1 000 001-	9	0,0	109 031 182	70,2
Yhteensä	49 659	100,0	155 342 557	100,0

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2023

	Omistaja	Osakkeiden lukumaarä, kpl	% osakkeista ja äänistä
1	Oras Invest Oy	33 553 000	21,6
2	Solidium Oy	7 782 765	5,0
3	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	5 332 678	3,4
4	Nordea-Rahastot	3 896 196	2,5
5	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 700 000	2,4
‍ර	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	2 277 000	1,5
7	Etola Group	1000 000	0,6
8	Eläkevakuutusyhtiö Veritas	861 372	0,6
9	Laakkonen Mikko Kalervo	770 000	0,5
10	Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	738 047	0,5
11	Valtion Eläkerahasto	560 000	0.4
12	Paasikivi Pekka Johannes	462 200	0,3
13	Säästöpankki-rahastot	392 194	0,3
14	Valion Eläkekassa	379 450	0,2
15	OP-Henkivakuutus Oy	340 902	0,2
	Kemira Oyi	1722 725	1,1
	Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	53 835 387	34,7
	Muut yhteensä	37 738 641	24,2
	Kaikki yhteensä	155 342 557	100,0

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

	2023	2022	2021	2020	2019
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa 1)	1,30	1,51	0,71	0,86	0,72
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa 1)	1,28	1,50	0,70	0,86	0,72
Liiketoiminnan nettorahavirta/osake, euroa 1)	3,56	2,61	1,44	2,45	2,53
Osinko/osake, euroa 1) 2)	0,68	0,62	0,58	0,58	0,56
Osinkosuhde, % 1) 2)	52,4	41,0	82,2	67,5	77,6
Efektiivinen osinkotuotto, % 1) 2)	4,1	4.3	4,4	4,5	4,2
Oma pääoma/osake, euroa 1)	10,84	10,89	8,68	7,80	7,98
Hinta/osakekohtainen tulos (P/E) 1)	12,95	9,48	18,88	15,07	18,37
Hinta/oma pääoma per osake 1)	1,55	1,32	1,54	1,66	1,66
Hinta/liiketoiminnan rahavirta per osake 1)	4,72	5,49	9,27	5,28	5,24
Osingonjako, milj. euroa 2)	104,5	95,1	88,8	88.7	85,5
OSAKKEEN HINTA JA KAUPANKAYNTI
Osakkeen hinta, ylin, euroa	18,22	14,94	14,66	14,24	14,99
Osakkeen hinta, alin, euroa	13,51	10,36	12.64	8.02	9,77
Osakkeen hinta, keskimäärin, euroa	15,36	12,57	13,67	11,55	12,56
Osakkeen hinta 31.12., euroa	16,79	14,33	13,33	12,94	13,26
Osakkeen vaihto (1 000 kpl) 3)	43 852	37 017	57 478	75 885	53 048
Osuus osakekannasta, %	29	24	38	50	35
Osakekannan markkina-arvo 31.12 1)	2 579	2 198	2 041	1979	2 024
OSAKEMÄÄRÄT JA OSAKEPAAOMA
Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1 000) 1)	153 573	153 320	153 092	152 879	152 630
Keskimääräinen osakemäärä, laimennettu (1 000) 1)	155 051	154 261	153 785	153 373	153 071
Osakemäärä 31.12., laimentamaton (1 000) 1)	153 620	153 352	153 127	152 924	152 649
Osakemäärä 31.12., laimennettu (1 000) 1)	155 303	154 894	154 068	153 744	153 385
Ulkona olevien osakkeiden lisäykset (+) / vähennykset (-) (1 000)	267	225	203	275	139
Osakepääoma, milj. euroa	221,8	221,8	221,8	221,8	221,8

1) Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia omia osakkeita.

2) Osinko vuodelta 2023 on hallituksen ehdotus osingoksi yhtiökokoukselle.

3) Osakevaihto Nasdaq Helsinki

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty kohdassa Tunnuslukujen laskentakaavat.

Yhtiökokouksen päätökset

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Kemira Oyi:n 22.3.2023 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen ehdotuksen osingoksi 0,62 euroa osakkeelta vuodelta 2022. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Ensimmäinen erä, 0,31 euroa osakkeelta, maksettiin 5.4.2023. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään toisen erän täsmäytys- ja osingonmaksupäivän

Hallitus päätti 23.10.2023 pidetyssä kokouksessaan osingon toisen erän täsmäytys- ja maksupäivän. Osingon toisen erän maksupäivä oli 2.11.2023. Kemira on julkistanut hallituksen päätöksen täsmäytys- ja maksupäivästä erillisellä pörssitiedotteella.

Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 6 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 3,9 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla joko kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella yhtäläisin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien suhteessa osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsingin pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutuksen nojalla ostotarjouksella hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua yhtiön osakkeen hintaan julkisessa kaupankäynnissä siten, että hankittavien osakkeiden vähimmäishinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana ja enimmäishinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Helsingin Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittamisessa, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi, osakkeen likviditeetin parantamiseksi tai käytettäväksi yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseen tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseen. Osakkeet voidaan edellä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi pitää yhtiöllä, luovuttaa tai mitätöidä. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen päättymiseen saakka. Valtuutusta ei ollut käytetty 31.12.2023 mennessä.

osakkeista ja äänistä) luovuttamisesta ("Osakeanti"). Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai jos se on perusteltua yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamisen tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä. Uusia osakkeita annettaessa osakkeiden merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeesta maärä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Osakeantivaltuutus on voimassa 31.5.2024 saakka. Osakeantivaltuutusta on käytetty luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhtiön hallituksen jäsenten ja avainhenkilöiden palkitsemiseen.

Yhtiökokous hyväksyi yhtiöjärjestyksen muuttamisen. Yhtiöjärjestykseen lisätään uusi kohta koskien yhtiökokouksen järjestämistä, jotta yhtiökokous on mahdollista järjestää kokonaan ilman kokouspaikkaa niin sanottuna etäkokouksena.

Yhtiökokous hyväksyi nimitystoimikunnan työjärjestyksen muuttamisen. Työjärjestykseen lisätään uusia kohtia koskien ohjeita hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajille käyttää oikeuttaan nimittää jäsen nimitystoimikuntaan, käytäntöjä, jos nimittämiseen oikeutettu osakkeenomistaja kieltäytyy nimittämästä jäsentä nimitystoimikuntaan tai jos useammalla nimittämiseen oikeutetulla osakkeenomistajalla on sama määrä osakkeita, nimitystoimikunnan päätösten yksimielisyyttä sekä menettelyjä koskien työjärjestyksen muuttamista.

Yhtiökokous valitsi Kemira Oyj:n tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Mikko Rytilahti.

Konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmä sekä rakenne

Kemira Oyi:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin ja Nasdaq Helsinki Oy:n antamiin listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Lisäksi Kemira noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä esitetään erillisenä raporttina yhtiön internetsivuilla.

HALLITUS

Varsinainen yhtiökokous päätti 22.3.2023, että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä. Yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin sen nykyiset jäsenet, Tina Sejersgård Fanø, Werner Fuhrmann, Matti Kähkönen, Timo Lappalainen, Annika Paasikivi ja Kristian Pullola sekä uusina jäseninä Fernanda Lopes Larsen ja Mikael Staffas. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Kähkönen ja varapuheenjohtajaksi Annika Paasikivi. Vuonna 2023 hallitus kokoontui 13 kertaa, ja sen jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 98 %.

Kemira Oyj:n hallitus on perustanut kaksi valiokuntaa: henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Matti Kähkönen ja jäseninä Tina Sejersgård Fanø, Timo Lappalainen, Annika Paasikivi ja Mikael Staffas. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2023 aikana 4 kertaa, ja sen jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 95 %. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Timo Lappalainen ja jäseninä Werner Fuhrmann, Fernanda Lopes Larsen ja Kristian Pullola. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2023 aikana 5 kertaa, ja sen jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.

RAKENNE

Vuonna 2023 Kemira myi suurimman osan väriaineliiketoiminnastaan ja Oil & Gas liiketoimintaan liittyvän portfolion. Väriaineliiketoiminnan myynti saatiin päätökseen 5.5.2023 ja Oil & Gas -liiketoiminnan myynti katsauskauden jälkeen 2.2.2024.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

RAAKA-AINEIDEN SEKÄ HYÖDYKKEIDEN HINNAT JA SAATAVUUS

Raaka-aine-, hyödyke- tai logistiikkakustannusten huomattavat ja nopeat korotukset voisivat vaarantaa Kemiran kannattavuuden, jos Kemira ei kykene viipymättä siirtämään korotuksia tuotteidensa hintoihin. Esimerkiksi huomattavat ja/tai nopeat muutokset öljyn, energian ja sähkön hinnoissa voivat vaikuttaa merkittävästi Kemiran kannattavuuteen. Raaka-aineiden toimittajakentässä tapahtuvat muutokset, kuten konsolidoinnit tai kapasiteetin supistukset, voivat nostaa raaka-aineiden hintoja. Lisäksi merkittävät kysynnän muutokset toimialoilla, jotka ovat tiettyjen raaka-aineiden pääkäyttäjiä, voivat johtaa raaka-aineiden hintojen vaihteluihin. Vuonna 2023 raaka-aineiden ja hyödykkeiden hinnat laskivat vuoteen 2022 verrattuna. Myös energian ja sähkön hinnat vakautuivat Euroopassa, kun Ukrainan sodan aiheuttama markkinoiden epävakaus väheni. Sähkön hinnan odotetaan pysyvän pitkän ajan keskiarvon yläpuolella Euroopassa, mutta vaihtelevan vuodenaikojen mukaan.

Tiettyjen raaka-aineiden huono saatavuus voi vaikeuttaa Kemiran tuotantoa ja heikentää kannattavuutta, mikäli siihen ei ole riittävästi varauduttu kartoittamalla vaihtoehtoisia toimittajia tai mahdollisuuksia prosessimuutoksiin. Raaka-aine- ja hyödykeriskejä pystytään tehokkaasti seuraamaan ja hallitsemaan Kemiran keskitetyn hankintayksikön (Sourcing) avulla. Riskienhallintatoimiin kuuluvat muun muassa tärkeimpien raaka-aineiden ja hyödykkeiden saatavuuden ennakointi, raaka-aineiden osto- ja myyntisopimusten synkronointi, joidenkin kriittisten raaka-aineiden tuottaminen itse, strategiset investoinnit energiayhtiöihin sekä käytetyn energian ja sähkön osittainen suojaus. Vuonna 2023 Kemira osoitti kestävyytensä raaka-aineriskien hallitsemisen suhteen. Vuoden 2023 aikana Euroopan energiamarkkinat vakautuivat suurelta osin ja ne paransivat kestävyyttään Ukrainan sotaan liittyen. Kemira seuraa tilannetta kuitenkin edelleen tarkasti.

TOIMITTAJAT

Kemiran Kemiran liiketoimintojen jatkuvuus riippuu palvelujen täsmällisista ja laadukkaista tuotteista ja palveluista. Liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi Kemiralla on tällä hetkellä lukuisia kumppanuuksia ja sopimuksia tuotteiden toimittajien kanssa. Tietyt raaka-aineina käytetyt tuotteet ovat kriittisiä, sillä niitä voidaan hankkia taloudellisesti vain yhdestä tai ainoasta lähteestä. Kyseisten raaka-aineiden toimitusten yhtäkkinen merkittävä väheneminen tai keskeytyminen voi vaikuttaa Kemiran liiketoimintoihin, mikä puolestaan vaikuttaa negatiivisesti Kemiraan. Hankintatoimen, toimittajien valinnan sekä sopimusten ja toimittajasuhteiden tehoton hallinta voi vaikeuttaa Kemiran asiakaslupausten

täyttämistä. Ukrainan sodalla tai COVID-19-pandemialla ei ollut merkittäviä vaikutuksia Kemiran tuotantotoimintoihin vuonna 2023. Häiriöt energian saatavuudessa tai muutokset energian hinnoissa voivat lisätä vastapuoliriskiä energiasuojauksissa. Kemira seuraa aktiivisesti energian vastapuoliriskiä ja on vähentänyt tälle altistumista vuoden 2023 aikana.

Kemira hankkii suuren osan sähköstään Suomessa omakustannushintaan (Mankala-periaate) omistusosuutensa mukaisesti Teollisuuden Voiman ja Pohjolan Voiman sähköä tuottavista vesi- ja ydinvoimalaitoksista. Merkittävät pitkän aikavälin häiriöt näiden tuotantolaitosten tuotantotasoissa voivat vaikuttaa haitallisesti Kemiraan.

Kemira pyrkii jatkuvasti tunnistamaan, analysoimaan toimittajia toimittajia toimitusten sekä lopputuotteiden ja palvelujen kilpailukykyisten hintojen varmistamiseksi. Yhteistyötä kehitetään tärkeimpien toimittajien kanssa uuden arvon löytämiseksi ja luomiseksi sekä riskien pienentämiseksi. Toimittajien suorituskykyä seurataan säännöllisesti osana toimittajien suorituskyvyn hallintaprosessia. Kemianteollisuuden toimittajiin korkean riskin vuoksi riskienhallinta ja niiden vaikutusten lieventäminen tällä alueella on edelleen merkittävä painopistealue.

VAHINKORISKIT

Kemiran tuotantotoiminta on alttiina useille vahinkoriskeille, kuten tulipaloille ja räjähdyksille, laiterikoille, luonnonkatastrofeille, ympäristöonnettomuuksille ja niihin mahdollisesti liittyville korvausvastuille sekä työterveys- ja työturvallisuusriskeille. Nämä riskitapahtumat voivat johtua useista tekijöistä, mukaan lukien (mutta ei rajoittuen) haitallisen tunkeilijan luvattomasta pääsystä tietohallintojärjestelmään tai muista kyberturvallisuusongelmista, joiden seurauksena saattaa aiheutua järjestelmävahinkoja ja niistä edelleen johtuvia taloudellisia vahinkoja ja toimitushäiriöitä. Systemaattisella asetettujen tavoitteiden toteuttamisella, sertifioiduilla johtamisjärjestelmillä, tehokkailla vahingontorjuntaohjulmilla, työturvallisuuden aktiivisella, riittävillä kunnossapitotoimilla ja pätevällä henkilöstöllä on vahinkoriskien hallinnassa keskeinen merkitys. Kemiralla on lisäksi useita vakuutusohjelmia, jotka suojaavat yhtiötä vahinkoriskien taloudellisilta vaikutuksilta. Kemira seuraa, arvioi ja päivittää jatkuvasti työasemiensa, asiakaslaitteidensa ja pilvipalveluidensa kyberturvallisuutta ja kouluttaa ja opettaa aktiivisesti henkilöstöään havaitsemaan mahdollisia kyberturvallisuusuhkia ja raportoimaan niistä. Kemiran hallitus arvioi säännöllisesti kyberturvallisuusriskejä.

Kemiran toiminta perustuu toimiin ja ajantasaisiin tietohallintojärjestelmiin. Kemira uudisti onnistuneesti koko konsernin kattavan toiminnanohjausjärjestelmän vuoden 2023 aikana. Projekti ei aiheuttanut häiriöitä Kemiran toimintaan

ASIAKASKYSYNNAN MUUTOKSET

Tiettyjen kemikaalien (esimerkiksi pakkaus- ja kartonkikemikaalien) käytön tai asiakkaiden tuotteiden tai toiminnan kysynnän merkittävä ja odottamaton lasku voi vaikuttaa kielteisesti Kemiran liiketoimintaan. Tiettyjen raaka-aineiden tai hyödykkeiden, kuten esimerkiksi öljyn, kaasun ja metallien, hintojen merkittävä lasku voi saada asiakkaat siirtymään vähemmän kemikaaleja kuluttaviin toimintoihin. Sekä kasvava tietoisuus ja huoli ilmastonmuutoksesta että kestävämmät tuotteet voivat muuttaa asiakaskysyntää esimerkiksi kohti vähemmän kemikaaleja kuluttavia vedenkäsittelyteknologioita. Toisaalta asiakkaiden mahdolliset toimet tuotantokapasiteetin lisäämiseksi voivat kasvattaa kemikaalien kysyntää ja jopa haastaa Kemiran nykyisen tuotantokapasiteetin riittävyyden.

Tämän riskin hallitsemiseksi ja lieventämiseksi Kemira seuraa järjestelmällisesti johtavia markkinoiden kehitystä kuvaavia indikaattoreita ja varoitusmerkkejä. Kemira panostaa vastuulliseen liiketoimintaan ja pyrkii parantamaan liiketoiminnan kehitysyksiköiden, T&K-toiminnon ja myyntiyksiköiden välistä yhteistyötä ymmärtääkseen paremmin asiakkaiden tulevia tarpeita ja odotuksia. Vuoden 2023 aikana Kemiran uusi Growth Accelerator -yksikkö on käynnistänyt ensimmäiset hankkeet uusien uusiutuvien ratkaisujen kaupallistamisen nopeuttamiseksi. Kemira varmistaa kykynsä reagoida kysynnän muutoksiin oikea-aikaisilla investoinneilla sekä säännöllisillä keskusteluilla asiakkaidensa kanssa. Kemiran maantieteellinen kattavuus ja asiakastoimialojen moninaisuus suojaavat osittain kysynnän muutoksiin liittyviltä riskeiltä.

Vastatakseen odotettavissa oleviin muutoksiin asiakkaiden vaatimuksissa Kemira on myös tarkentanut strategiaansa keskittymällä enemmän uusiutuviin ja aloittanut useita ulkoisia kumppanuuksia innovoidakseen ja kaupallistaakseen uusia uusiutuvia ratkaisuja asiakkailleen. Uusiutuvilla ratkaisuilla odotetaan olevan merkittävä rooli Kemiran kasvutavoitteissa. Kemira odottaa investoivansa uusiutuviin ratkaisuihin keskittyviin hankkeisiin, joiden kaupallistamiseen liittyy esimerkinakysyntään liittyviä riskejä.

MAAILMANTALOUDEN TILANNE JA GEOPOLIITTISET MUUTOKSET

Maailmantalouden epävarmuuksiin ja geopoliittiseen liittyy suoria tai epäsuoria riskejä, kuten maailman BKT:n hitaampi kasvu sekä mahdolliset odottamattomat

kaupankäyntiin vaikuttavat poliittiset päätökset. Nämä seikat voivat vaikuttaa epäsuotuisasti Kemiran tuotteiden kysyntään. Myös erilaiset poliittiset toimet tai muutokset erityisesti Kemiran toiminnalle keskeisissä maissa voivat aiheuttaa häiriöitä tai muita epäsuotuisia seurauksia Kemiran liiketoiminalle. Mahdolliset pitkittyneet lakot Suomessa voivat aiheuttaa lyhyen tähtäimen epävarmuutta asiakaskysyntään tai Kemiran kykyyn hoitaa operatiivista toimintaansa. Käynnissä oleva Ukrainan sota, Venäjää vastaan kohdistetut pakotteet ja Lähi-idän lisääntyvät geopoliittiset ovat lisänneet maailmantalouden epävarmuutta. Itä-Aasian ja Lähi-idän geopoliittisten jännitteiden aiheuttamat mahdolliset kaupan tai toimitusketjun häiriöt voivat vaikuttaa myös Kemiran toimintaan. Kemira hankkii materiaaleja APAC-alueelta, ja Kemiralla on alueella useita tuotantolaitoksia. Kemiran liikevaihdosta noin 10 % tulee APAC-alueelta. Kemiralla ei ole merkittävää liiketoimintaa Lähiidässä, mutta Kemira voi altistua välillisesti riskeille, esimerkiksi toimitusketjun häiriöille.

Heikko talouskehitys voi johtaa asiakkaiden toiminnan lakkauttamiseen tai konsolidointeihin ja täten pienentyneeseen asiakaskuntaan. Heikko talouskehitys voi vaikuttaa myös Kemiran asiakkaiden maksukykyyn, minkä seurauksena Kemiran luottotappiot saattavat kasvaa. Vuoden 2023 lisääntyneestä taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta Kemiralla ei ollut merkittäviä luottotappioita. Epäsuotuisa taloustilanne voi myös kasvattaa raaka-aineiden saatavuus- ja hintariskejä. Kemiran maantieteellinen kattavuus ja asiakastoimialojen moninaisuus suojaavat vain osittain näiltä riskeiltä. Kemira seuraa jatkuvasti sekä maailmantalouden tilannetta että maailmanpoliittisia liikkeitä ja muutoksia ja pyrkii mukauttamaan liiketoimintaansa tarvittaessa. Myös kauppasotiin liittyviä riskejä seurataan aktiivisesti ja ne huomioidaan liiketoiminnassa.

KILPAILU

Kemira toimii nopeasti muuttuvassa ja kilpaillussa toimintaympäristössä, jossa toimiminen luo itsessään riskin tavoitteiden saavuttamiselle. Kemiran päätoimialoille pyrkivät uudet toimijat saattavat käyttää aggressiivisia keinoja kilpailuedun saavuttamiseksi, mikä saattaa heikentää Kemiran tulosta. Tärkeimpien kilpailijoiden tai asiakkaiden aseman konsolidoituminen saattaa muuttaa markkinadynamiikkaa, mikä voi johtaa muutoksiin myös Kemiran markkinaasemassa.

Kemira pyrkii itsekin kasvamaan sille hieman vieraammissa tuoteryhmissä, joissa vallitsee uudenlainen kilpailutilanne, erityisesti uusiutuvissa ratkaisuissa. Pidemmällä tarkastelujaksolla täysin uudenlaiset teknologiat voivat huomattavasti muuttaa nykyistä kilpailutilannetta. Riskiä hallitaan sekä konsernitasoisesti että segmenteittäin jatkuvan

markkina- ja kilpailijaseurannan avulla. Kemira pyrkii vastaamaan kilpailutilanteeseen asiakassuhteiden sekä tuotteiden ja palvelujen aktiivisellä erottuakseen paremmin kilpailijoista ja ollakseen kilpailukykyinen.

YRITYSOSTOT

Orgaanisen kasvun lisäksi yritysostot ovat yksi mahdollinen keino konsernin tavoitteiden ja strategian saavuttamisessa. Konsolidointeja ohjaa kemikaalivalmistajien pyrkimys hyödyntää synergioita ja saada jalansijaa uusilla markkinoilla. Yritysostoja ja/tai kumppanuuksia voidaan tarvita, jotta voidaan saada jalansija uusilla maantieteellisillä alueilla tai tuotemarkkinoilla. Yritysostoihin sisältyy riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi ostettujen toimintojen ja niiden henkilöstön integroinniseen. Epäonnistuminen integroinnissa voi vaikeuttaa yritysostoihin liittyvien taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.

Kemira on luonut toimintamalleja sekä kohdistanut konsernitason resursseja yritysostojen aktiiviseen hallintaan ja toteutuksen tukemiseen. Mahdollisten yritysostokohteiden arvioinnissa sekä niihin liittyvissä transaktioissa käytetään myös ulkoisia neuvonantajia.

INNOVAATIO JA T&K-TOIMINTA

Kemiran tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on ensisijaisen tärkeä orgaanisen kasvun ja erottautumisen edistäjä. Kemiran tuleva markkina-asema ja kannattavuus riippuvat sen kyvystä ymmärtää asiakkaiden nykyisiä ja tulevia tarpeita ja markkinatrendejä ja vastata niihin sekä sen kyyystä innovoida uusia markkinasta erottautuvia tuotteita ja sovelluksia. Lisäksi uudet tuotelanseeraukset edistävät Kemiran tai sen asiakkaiden prosessien tehokkuutta ja vastuullisuutta sekä parantavat Kemiran kannattavuutta. Epäonnistuminen innovoinnissa, uusien teknologioiden tunnistamisessa tai uusien tuotteiden ja palvelukonseptien kaupallistamisessa voi johtaa siihen, ettei kasvutavoitteita saavuteta, ja voi vaikuttaa Kemiran kilpailutilanteeseen.

Innovaatioon ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan liittyviä riskejä hallitaan tutkimus- ja tuotekehitysprojektien tehokkaalla hallinnalla yhteistyössä T&K-toiminnon ja kahden segmentin kanssa. Kemira on parantanut liiketoiminnan kehitysyksiköiden, T&K-toiminnon ja myynti- ja markkinointiyksiköiden välistä yhteistyötä ymmärtääkseen paremmin Kemiran asiakkaiden tulevia tarpeita ja odotuksia. Vuoden 2023 aikana Kemiran uusi Growth Accelerator -yksikkö käynnisti ensimmäiset hankkeet uusien uusiutuvien ratkaisujen kaupallistamisen nopeuttamiseksi. Kehittämällä jatkuvasti tuotekehitysprosessejaan Kemira pyrkii myös tehostamaan innovaatioprojektien toteutusta. Kemira jatkaa erilaistaviin ja

vastuullisiin tuotteisiin ja prosesseihin keskittymistä seuraa jatkuvasti uusien tuotteiden ja sovellusten myyntiä.

LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET

Kemiran liiketoimintaa sitovat erilaiset lait ja määräykset, jotka ovat merkittäviä Kemiran strategian kehittämisen ja toteuttamisen kannalta. Kemira katsoo lakien ja määräysten luovan lähtökohtaisesti mahdollisuuksia esimerkiksi vedenkäsittelyn markkinoiden kasvuun liittyen, esimerkiksi fosforin poiston osalta. Kuitenkin jotkut, esimerkiksi biologisesti hajoavien raakaaineiden ja biologisen vedenkäsittelyn käyttöä edistävät uudet lakiehdotukset, jotka rajoittavat alumiinin käyttöä, voivat vaikuttaa kielteisesti Kemiran liiketoimintaan. Merkittävät muutokset esimerkiksi kemikaali-, ympäristö- tai kuljetuslainsäädännössä ja -sääntelyssä voivat vaikuttaa Kemiran kannattavuuteen korkeampien tuotanto- ja kuljetuskustannusten muodossa. Kyseiset muutokset voivat kuitenkin myös luoda Kemiralle uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi mahdolliset rajoitukset muovipakkauksille voivat hyödyttää kuitupohjaisia pakkauksia valmistavaa teollisuutta ja sitä kautta Kemiraa. Lisäksi Kemira seuraa tarkkaan EU-komission ehdotusta uudesta pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta ja sen vaikutuksia erityisesti kertakäyttöpakkauksiin.

Uusien aineiden lisääminen REACH-lupamenettelyn tai rajoitusten piiriin voi myös lisätä Kemiran velvoitteita, ja vastaavasti tarvittavan luvan puuttuminen voisi vaikuttaa negatiivisesti Kemiran toimintaan. Tietyt lainsäädäntöehdotukset erityisesti Euroopassa, kuten vuonna 2023 ehdotettu PFAS-rajoitus, voivat pitkällä aikavälillä johtaa lisävaatimuksiin Kemiran tuotantovälineiden hallinnoinnin suhteen. PFAS-sääntelyn tiukentumisen odotetaan kuitenkin myös kasvattavan vedenkäsittelysovellusten kysyntää. Myös muutokset tavaroiden tuontia ja vientiä sekä tullausta koskevassa sääntelyssä luovat osaltaan tarpeen seurata ja hallinnoida tuotteiden ja kansainvälisen kaupankäynnin säännöstenmukaisuutta muun muassa tuotteiden vaatimustenmukaisen maahantuonnin varmistamiseksi.

Kemira seuraa jatkuvasti lainsäädäntöä koskevaa vuoropuhelua ollakseen tietoinen sen myyntiin, tuotantoon ja tuotekehitykseen mahdollisesti vaikuttavaan lainsäädäntöön ja sääntelyyn suunnitelluista ja tulossa olevista muutoksista. Kemira tekee aktiivisesti yhteistyötä toimialaryhmien ja muiden sidosryhmien kanssa ja on luonut sisäisen prosessin, jolla hallinnoidaan mahdollisesti huolenaiheita aineita Kemiran portfoliossa. Prosessissa tarkastellaan muun muassa mahdollisuuksia korvata tällaiset aineet vaihtoehtoisilla aineilla, jos niitä koskeva sääntely tiukkenee. Kemira on myös keskittänyt

huomiotaan kansainvälisen kaupankäynnin säännöstenmukaisuuden varmistamiseen sekä lisännyt tähän tarvittavia resursseja.

Myös sääntelyn vaikutukset otetaan järjestelmällisesti huomioon strategisessa päätöksenteossa. Kemira osallistuu aktiivisesti sääntelyä koskevaan vuoropuheluun silloin, kun se on toimialan ja liiketoiminnan näkökulmasta perusteltua. Tällä hetkellä esimerkiksi EU:ssa on meneillään paljon lainsäädännöllistä keskustelua vesilainsäädännön ja -direktiivien merkittävästä tarkastelusta. Mikäli vedenkäsittelyn lainsäädäntöä tiukennetaan, sillä voi olla positiivisia vaikutuksia Kemiran tuotteiden kysyntään tulevaisuudessa. EU on osana Green Deal -aloitettaan käynnistänyt useita aloitteita, kuten EU:n kestävän kehityksen kemikaalistrategian (CSS) -ohjelman sekä Fit-for-55-ohjelman. Kemira seuraa tiiviisti näitä aloitteita ja niiden mahdollisia vaikutuksia kemianteollisuuteen ja Kemiraan. Odotamme tämän hahmottuvan vuoden 2024 aikana.

OSAAMISEN HALLINTA

Kilpailukyvyn ja kannattavan varmistamiseksi sekä toimintojen tehostamiseksi on äärimmäisen tärkeää palkata ja pitää palveluksessa oikeanlaisia taitoja ja osaamista tarjoavia työntekijöitä. Kemira pyrkii jatkuvasti tunnistamaan kyvykkyyksiä ja avainosaajia tulevaisuuden tarpeisiin. Palkitsemis-, koulutus- ja urakehitysohjelmien järjestelmällinen ja parantaminen auttaa Kemiraa varmistamaan osaavan henkilöstön saatavuuden tulevaisuudessakin.

ILMASTOON LIITTYVÄT RISKIT

Kemira on tunnistanut tiettyjä ilmastoon liittyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta Kemiran toimintaan tai asiakkaiden kysyntään. Lisääntynyt tietoisuus ja huoli ilmastonmuutoksesta ja vastuullisemmista tuotteista voi esimerkiksi muuttaa asiakkaiden vaatimuksia vähemmän kemikaaleja kuluttavien vedenkäsittelyteknologioiden hyväksi. Kasvanut tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista voi mahdollisesti johtaa nopeampaan siirtymään kohti vastuullisia ja fossiilivapaita energialähteitä, mikä voi puolestaan johtaa energian hinnan nousuun ja vaikuttaa energian saatavuuteen. Tällä voi olla negatiivinen vaikutus Kemiraan, sillä osa Kemiran tuotantotoiminnoista on energiaintensiivisiä. Osa Kemiran raaka-aineista on fossiilipohjaisia. Kemira on ryhtynyt toimiin lisätäkseen uusiutuvien ja kierrätettävien raakaaineiden osuutta portfoliossaan ja vähentääkseen riippuvuutta öljy- ja kaasujohdannaisista. Monilla Kemiran asiakkailla, erityisesti Pulp & Paper -segmentin asiakkailla, on tavoitteena olla hiilineutraali, millä on todennäköisesti vaikutuksia Kemiraan ja asiakkaiden prosesseissa käytettäviin kemikaaleihin. Myös ilmastonmuutokseen liittyvät äärimmäiset sääolosuhteet,

kuten hurrikaanit ja tulvat, voivat vaikuttaa Kemiran toimitusketjuun ja tavarantoimittajiin sekä Kemiran omiin tuotantolaitoksiin. Useita ilmastoon liittyviä riskejä seurataan osana Kemiran riskienhallintaprosessia. Riskejä seurataan aktiivisesti ja suunnitelmia mahdollisten vaikutusten lieventämiseksi tehdään jatkuvasti. Vuonna 2023 Kemira jatkoi ilmastoriskiskenaarion analysointia Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -viitekehyksen mukaisesti. Vuoden 2023 loppupuolella ja vuoden 2024 alkupuolella Kemiran on tarkoitus arvioida omien tuotantolaitostensa ilmastoriskejä.

UKRAINAN SODAN RISKIT JA VAIKUTUKSET KEMIRAAN

Ukrainan sodan seurauksena Kemira poistui Venäjältä toukokuussa 2022. Joulukuun 2023 lopussa Kemiran Venäjän liiketoiminnan nettovarat olivat noin 5 miljoonaa euroa. Ne koostuivat pääasiassa Venäjän ruplamääräisistä rahavaroista. Kemira työstää varojen kotiuttamista Venäjältä.

Yksityiskohtainen selvitys Kemiran riskienhallinnan periaatteista ja organisoinnista on luettavissa yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kemira.fi. Selvitys rahoitusriskeistä on saatavilla vuoden 2023 tilinpäätöksen liitetiedoissa..

Osinkopolitiikka ja osingonjako

Kemira Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2023 olivat 713 680 177 euroa, josta tilikauden tuloksen osuus oli 104 191 302 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.

Kemira Oyj:n hallitus ehdottaa 20.3.2024 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan 0,68 euron osakekohtainen osinko eli yhteensä 104 miljoonaa euroa. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,34 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 22.3.2024 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksetaan 4.4.2024. Toinen erä 0,34 euroa osakkeelta maksetaan marraskuussa 2024. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää lokakuussa pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän. Osingonmaksun täsmäytyspäivän suunnitellaan olevan 29.10.2024 ja

osingonmaksupäivän aikaisintaan 5.11.2024. Kemiran tavoitteena on jakaa kilpailukykyistä ja ajan myötä kasvavaa osinkoa.

Muutoksia Kemiran johtoryhmässä

19.12.2023 Kemira ilmoitti, että Antti Salminen on nimitetty toimitusjohtajaksi 12.2.2024 alkaen.

1.8.2023 Kemira ilmoitti, että toimitusjohtaja Jari Rosendal on menehtynyt äkillisesti 31.7. lyhyen sairauden jälkeen. Kemira tiedotti 18,7,2023, että Kemira Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja Jari Rosendal olivat yhdessä sopineet, että Rosendal jättäisi toimitusjohtajan tehtävänsä viimeistään vuonna 2024, ja että Kemiran Oyj:n hallitus käynnistää uuden toimitusjohtajan haun. Talousjohtaja Petri Castrén toimii väliaikaisena toimitusjohtajana, kunnes uusi toimitusjohtaja aloittaa tehtävässään. Kemira ilmoitti 11.7.2023, että toimitusjohtaja Jari Rosendal jää sairaslomalle. Kemira Oyj:n lakiasiainjohtaja, toimitusjohtajan sijainen Jukka Hakkila hoiti Kemiran toimitusjohtajan tehtäviä 11.-17.7.2023, kunnes Petri Castrén nimitettiin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi.

21.3.2023 Kemira ilmoitti, että Tuija Pohjolainen-Hiltunen on nimitetty Industry & Water segmentin johtajaksi 1.5.2023 alkaen.

1.2.2023 Kemira ilmoitti, että Linus Hildebrandt on nimitetty strategiajohtajaksi. Hän aloitti uudessa tehtävässään 1.6.2023.

Muita katsauskauden tapahtumia

NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2024

21.12.2023 Kemira tiedotti nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2023

Kemira Oyj:n nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä ja että hallitukseen valitaan uudelleen sen nykyiset jäsenet Tina Sejersgård Fanø, Werner Fuhrmann, Matti Kähkönen, Timo Lappalainen, Fernanda Lopes Larsen, Annika Paasikivi, Kristian Pullola ja Mikael Staffas. Lisäksi

nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Matti Kähkönen ja varapuheenjohtajaksi Annika Paasikivi.

Kaikki valittavaksi ehdotetut henkilöt ovat antaneet suostumuksensa ehdokkuudelle ja ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Annika Paasikiveä, joka ei ole riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta, koska hän on Oras Invest Oy:n toimitusjohtaja ja Oras Invest Oy omistaa yli 10 % Kemira Oyj:n osakkeista.

Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Suositus perustuu siihen, että Kemirassa on hyvän pohjoismaisen hallintomallin mukainen hallituksen ulkopuolinen osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on varmistaa, että hallituksen yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja kokemus, yhtiön hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet tulevat huomioiduksi ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksettavia vuosipalkkiota korotetaan seuraavasti (suluissa nykyinen palkkio): puheenjohtajan palkkio 125 000 euroa vuodessa (118 000 euroa), varapuheenjohtaja ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 70 000 euroa vuodessa (67 000 euroa), henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja (mikäli hän ei ole hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja) 65 000 euroa (uusi) ja muut jäsenet 54 000 euroa vuodessa (52 000 euroa).

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen valiokuntien kokouspalkkioita korotetaan ja jäsenille maksetaan kokouspalkkiota kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta perustuen kokouksen järjestämistapaan ja paikkaan seuraavasti: etäosallistuminen ja kokous henkilön asuinmaassa 750 euroa (600 euroa), kokous henkilön asuinmaan kanssa samalla mantereella 1 500 euroa (1 200 euroa) ja kokous henkilön asuinmaan kanssa eri mantereella 3 000 euroa (2 400 euroa). Matkustuskustannukset ehdotetaan korvattavaksi yhtiön matkustuspolitiikan mukaan.

Nimitystoimikunta ehdottaa lisäksi, että hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön hallussa olevina tai mikäli tämä ei ole mahdollista markkinoilta hankittavina Kemiran osakkeina ja 60 % maksetaan rahana. Osakkeet luovutetaan hallituksen jäsenille ja

tarvittaessa hankitaan markkinoilta suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun Kemiran osavuosikatsaus ajalta 1.1.-31.3.2024 on julkaistu. Kokouspalkkiot ehdotetaan maksettavaksi rahana.

Nimitystoimikunnassa ovat toimineet puheenjohtajana Oras Invest Oy:n sijoitusjohtaja Ville Kivelä ja jäseninä Solidium Oy:n sijoitusjohtaja Pauli Anttila, Impax Asset Management plc:n Global Head of Sustainability & Stewardship, Lisa Beauvilain ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Hanna Kaskela sekä Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Matti Kähkönen asiantuntijajäsenenä.

Yritysostot ja -myynnit

4.12.2023 Kemira ilmoitti allekirjoittaneensa sopimuksen Oil & Gas -liiketoimintaansa liittyvän portfolion myynnistä Sterling Specialty Chemicals LLC -yhtiölle, joka on Artek Groupin yhdysvaltalainen tytäryhtiö.

5.5.2023 Kemira ilmoitti, että väriaineliiketoiminnan myynti ChromaScapelle on saatettu päätökseen.

25.1.2023 Kemira ilmoitti ostaneensa SimAnalyticsin, suomalaisen prosessien optimointiin erikoistuneen start-upin. Kemira sijoitti SimAnalyticsiin elokuussa 2021 ja osti nyt loputkin yhtiöstä. Osto tukee Kemiran tavoitteita kasvaa palveluissa dataan perustuvilla ennakoivilla palveluilla ja koneoppimisratkaisuilla.

Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia

2.2.2024 Kemira ilmoitti saaneensa päätökseen öljy- ja kaasuliiketoimintaansa liittyvän portfolion myynnin. Noin 250 työntekijää siirtyy ostajalle kaupan myötä. Kauppa sisältää Kemiran tuotantolaitokset Mobilessa, Columbuksessa ja Aberdeenissa Yhdysvalloissa ja novel liquid polymer (NLP)-tuotantolaitteiston Botlekissa, Alankomaissa. Isossa-Britanniassa sijaitsevan Teesportin tuotantolaitoksen kauppa saatetaan päätökseen myöhemmin edellyttäen, että tietyt, kyseiseen tuotantolaitokseen liittyvät kauppaehdot täyttyvät.

Näkymät vuodelle 2024

LIIKEVAIHTO

Kemiran liikevaihdon odotetaan olevan 2 700 ja 3 200 miljoonan euron välillä vuonna 2024 (vuoden 2023 raportoitu liikevaihto: 3 383,7 miljoonaa euroa).

OPERATIIVINEN KÄYTTÖKATE

Kemiran operatiivisen käyttökatteen odotetaan olevan 480 ja 580 miljoonan euron välillä vuonna 2024 (vuoden 2023 raportoitu operatiivinen käyttökate: 666,7 miljoonaa euroa).

NÄKYMIEN TAUSTAOLETUKSET

Kemiran loppumarkkinoiden kysynnän (myyntimäärissä mitattuna) odotetaan kasvavan hieman vuonna 2024 pulp & paper -markkinan kysynnän odotetun asteittaisen elpymisen seurauksena. Vedenkäsittelymarkkinan odotetaan pysyvän vakaana vuonna 2024. Muuttuvien kustannusten odotetaan pysyvän melko vakaina vuoden aikana. Näkymät olettavat, että Kemiran tuotantotoiminnassa, toimitusketjussa tai Kemiran välillisesti omistamilla energian tuotantolaitoksilla Suomessa ei ole merkittäviä häiriöitä. Valuuttakurssien odotetaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla.

Kemiran näkymät vuodelle 2024 sisältävät Oil & Gas -liiketoiminnan kaupan toteutumispäivään 2.2.2024 saakka.

Taloudelliset tavoitteet

Kemiran tavoitteena on markkinoita nopeampi liikevaihdon kasvu ja 15-18 % operatiivinen käyttökateprosentti. Velkaantumisastetavoitteena on alle 75 %.

Helsingissä 8.2.2024

Kemira Oyj Hallitus

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen näkemykseen talouden kehityksestä, ja todelliset voivat olla merkittävästikin erilaiset.

Konsernin tuloslaskelma

Milj. euroa	Liite	2023	2022
Liikevaihto	2.1.	3 383,7	3 569,6
Liiketoiminnan muut tuotot	2.2.	8,6	18,2
Liiketoiminnan kulut	2.2.	-2 852,3	-3 029,3
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	6.2.	0,1	0,3
Käyttökate		540,0	558,8
Poistot ja arvonalentumiset	2.4.	-203,6	-211,2
Liikevoitto		336,4	347,6
Rahoitustuotot	2.5.	12,7	4,8
Rahoituskulut	2.5.	-49,3	-42,3
Kurssierot	2.5.	-7,7	-1,9
Rahoituskulut, netto	2.5.	-44.4	-39,4
Voitto ennen veroja		292,0	308,2
Tuloverot	2.6.	-80.7	-68,5
Tilikauden tulos		211,3	239,7

Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		199,1	231,7
Määräysvallattomille omistajille	6.2.	12,2	8,0
Tilikauden tulos		211,3	239,7

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton	2.7.	1,30	1,51
Laimennettu	2.7.	1,28	1,50

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj euroa	Liite	2023	2022
Tilikauden tulos		211,3	239,7

Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot		-16,9	17,5
Rahavirran suojaus		-54,1	39,2
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Muut osakkeet		-61,3	98,6
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus		18,9	31,8
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	2.8.	-113.4	187,1

Tilikauden laaja tulos		97,9	426,7

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		84,9	418,9
Määräysvallattomille omistajille	6.2.	13,0	7,8
Tilikauden laaja tulos		97,9	426.7

Konsernin laajan tuloslaskelman erät on esitetty verovaikutuksella oikaistuna. Kuhunkin muuhun laajan tuloksen erään liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedossa 2.8. Muut laajan tuloksen erät

Konsernin laajaa tuloslaskelmaa on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

Konsernin tuloslaskelmaa on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

Konsernin tase

Milj. euroa	Liite	31.12.2023	31.12.2022
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Liikearvo	3.1.	480,9	510,5
Muut aineettomat hyödykkeet	3.2.	51,1	61,2
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	3.3.	939,6	1 080,2
Käyttöoikeusomaisuuserät	3.4.	123,0	146,0
Osuudet osakkuusyrityksissä	6.2.	4,8	5,1
Muut osakkeet	3.5.	305,4	383,3
Laskennalliset verosaamiset	4 4.	31,8	27,1
Muut rahoitusvarat	54.	7,9	31,0
Saamiset etuuspohjaisista järjestelyistä	4 5.	106,3	78,4
Pitkäaikaiset varat yhteensä		2 050,9	2 322,8

LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	4.1.	281,8	433,7
Korolliset saamiset	5.4.	0,3	0,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4.2.	468,2	603,7
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		29,9	18,7
Rahavarat	54.	402,5	250,6
Lyhytaikaiset varat yhteensä		1182,7	1 307,0

Myytävänä oleviksi luokitellut varat	3.7.	255,6	21,3

Varat yhteensä		3 489,3	3 651,1

Konsernin tasetta on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

Milj. euroa	Liite	31.12.2023	31.12.2022
OMA PAAOMA JA VELAT
OMA PAAOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		221,8	221,8
Ylikurssirahasto		257,9	257,9
Käyvän arvon ja muut rahastot		163,4	278,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		196,3	196,3
Muuntoerot		-53,8	-36,0
Omat osakkeet		-11,6	-13,4
Kertyneet voittovarat		890,9	764,5
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	5.2.	1664,8	1 669,9
Määräysvallattomien omistajien osuus	6.2.	19,4	14,7
Oma pääoma yhteensä		1684,2	1 684,6

PITKÄAIKAISET VELAT
Korolliset velat	5.3.	615,7	838,1
Muut rahoitusvelat	5.4.	10,8	9,4
Laskennalliset verovelat	4 4.	81,3	118,2
Velat etuuspohjaisista järjestelyistä	4 5.	69,8	66,9
Varaukset	4.6.	37,8	38,4
Pitkäaikaiset velat yhteensä		815,4	1 070,9

LYHYTAIKAISET VELAT
Korolliset velat	5.3.	322,1	183,7
Ostovelat ja muut velat	4.3.	489,4	635,2
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		56,6	57,2
Varaukset	4.6.	16,9	18,8
Lyhytaikaiset velat yhteensä		884,9	894,9
Velat yhteensä		1700,3	1 965,8
Myytävänä oleviksi luokitellut velat	3.7.	104,8	0,7
Oma pääoma ja velat yhteensä		3 489,3	3 651,1

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. euroa	Liite	2023	2022
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden tulos		211,3	239,7
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	2.4.	203,6	211,2
Tuloverot	2.6.	80,7	68,5
Rahoituskulut, netto	2.5.	44,4	39,4
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	6.2.	-0,1	-0,3
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot		98,6	5,5
Muut oikaisut		2,1	23,8
Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta		640,7	587,8

Nettokäyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)		97,6	-100,3
Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+)		19,0	-95,1
Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		-101,7	93,7
Nettokäyttöpääoman muutos		14,9	-101,8

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		655,6	486,0

Maksetut korot		-41,6	-35,1
Saadut korot		8,0	5,0
Muut rahoituserät, netto		14,7	-22,1
Maksetut välittömät verot		-90,8	-33,5
Liiketoiminnan nettorahavirta		546,0	400,3

Konsernin rahavirtalaskelmaa on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

Milj. euroa	Liite	2023	2022
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		-1,9	0,0
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-204,9	-197,9
Lainasaamisten vähennys (+) / lisäys (-)		0,4	0,8
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla		9,0	0,0
Myyntitulot muista osakkeista		0,4	0,0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitulot		0,2	19,1
Investointien nettorahavirta		-196,7	-178,0

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen nostot (+)	5.1.	0,2	195,9
Pitkäaikaisten korollisten lainojen takaisinmaksut (-)	5.1.	0.0	-202,8
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-)	5.1.	-50,7	21,4
Vuokrasopimusvelkoihin perustuvat maksut		-37,3	-35,1
Maksetut osingot emoyhtiön omistajille		-95,2	-88,9
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille		-8,3	-7,0
Rahoituksen nettorahavirta		-191,3	-116,4

Rahavarojen nettolisäys (+) / -vähennys (-)		158,0	105,9

Rahavarat 31.12.		402,5	250.6
Valuuttakurssivoitot (+) / -tappiot (-) rahavaroista		-6,1	2,3
Rahavarat 1.1.		250,6	142,4
Rahavarojen nettolisäys (+) / -vähennys (-)		158,0	105,9

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa	Osake- paaoma	Ylikurssi- rahasto	Käyvän arvon ja muut rahastot	Sijoitetun vapaan oman paaoman rahasto	Muunto- erot	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Yhteensa	Määräys- vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023	221,8	257,9	278,8	196,3	-36,0	-13,4	764,5	1 669,9	14,7	1 684,6
Tilikauden tulos							199,1	199,1	12,2	211,3
Muut osakkeet			-61,3					-61,3	-	-61,3
Muuntoerot					-17,8		-	-17,8	0,9	-16,9
Rahavirran suojaus			-54,1					-54,1		-54,1
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus							18,9	18,9	-	18,9
Muut laajan tuloksen erät yhteensä			-115,5		-17,8	-	18,9	-114,3	0,9	-113,4
Tilikauden laaja tulos			-115,5		-17,8		218,1	84,9	13,0	97,9
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako							-95,2	-95,2	-8,3	-103,5
Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmään kuuluville						1,7	-	1,7	-	1,7
Omien osakkeiden siirto hallitukselle						0,1	-	0,1		0,1
Osakeperusteinen palkitseminen							3,3	3,3		3,3
Siirrot oman pääoman sisällä			0,1				-0,1	0,0	-	0,0
Muut erät							0,2	0,2		0,2
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			0,1			1,8	-91,8	-89,9	-8,3	-98,2
Oma pääoma 31.12.2023	221,8	257,9	163,4	196,3	-53,8	-11,6	890,9	1 664,8	19,4	1 684,2

	Emoyntion omistajille kuuluva oma paaoma
Milj. euroa	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Käyvän arvon ja muut rahastot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muunto- erot	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	Määräys- vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022	221,8	257,9	140,9	196,3	-53,7	-14,9	580,5	1 328,8	13,9	1342,7
Tilikauden tulos	-				-	-	231,7	231,7	8,0	239,7
Muut osakkeet	-		98,6					98,6	-	98,6
Muuntoerot					17,7			17,7	-0,2	17,5
Rahavirran suojaus	-		39,2				-	39,2	-	39,2
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus	-				-	-	31,8	31,8		31,8
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-		137,8		17,7	-	31,8	187,3	-0,2	187,1
Tilikauden laaja tulos			137,8		17,7		263,5	418,9	7,8	426,7
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako						--	-88,9	-88,9	-7,0	-95,9
Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmään kuuluville						1,5		1,5	-	1,5
Omien osakkeiden siirto hallitukselle						0,1	-	0,1		0,1
Omien osakkeiden palautus						0,0	-	0,0		0,0
Osakeperusteinen palkitseminen	-					-	9,2	9,2		9,2
Siirrot oman pääoman sisällä	-		0,1			-	-0,1	0,0		0,0
Muut erät							0,4	0,4		0,4
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			0,1			1,6	-79,4	-77,7	-7,0	-84,7
Oma pääoma 31.12.2022	221,8	257,9	278,8	196,3	-36,0	-13,4	764,5	1 669,9	14,7	1684,6

Laskelmaa konsernin oman pääoman muutoksista on luettava yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Konsernitilinpäätöksen olennaiset laatimisperiaatteet

KONSERNIN PERUSTIEDOT

Kemira Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Energiakatu 4, 00180 Helsinki, Suomi. Kemira Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Emoyhtiö Kemira Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat yhdessä Kemira konsernin. Luettelo tytäryhtiöistä esitetään liitetiedossa 6.2.

Kemira on globaali kemianyhtiö, joka palvelee asiakkaita runsaasti vettä käyttävillä teollisuudenaloilla. Yhtiö tarjoaa asiantuntemusta sovellusosaamisessa ja kemikaaleja, jotka parantavat asiakkaiden vesi-, energia- ja raakaainetehokkuutta. Kemiran kaksi segmenttiä Pulp & Paper ja Industry & Water keskittyvät asiakkuuksiin massa- ja paperi-, öljy- ja kaasu ja kaivosteollisuudessa sekä vedenkäsittelyssä.

Kemira Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 8.2.2024 tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.kemira.com tai osoitteesta Energiakatu 4, 00180 Helsinki, Suomi

Kemira julkaisee myös konsernitilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukaisena xHTMLtiedostona, joka on saatavilla internet-osoitteesta www.kemira.com

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTA

Konserni on laatinut konsernitilinpäätöksensä Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien (International Financial Reporting Interpretations Committee, IFRIC) IFRIC-tulkintojen mukaisesti. Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen 31.12.2023 voimassa olleita IFRS-standardeja ja IFRICtulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös IFRS-säännöksiä täydentävien Suomen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset vaatimukset.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina, ja se on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattavia muita osakkeita sisältäen listaamattomia PV0/TVO -osakkeita, etuuspohjaisten järjestelyjen varoja ja velvoitteita, käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä osakeperusteisia maksuja, jotka arvostetaan käypään arvoon.

Konsernitilinpäätöksessä esitetyt yksittäiset luvut ovat pyöristetty lähimpään tarkkaan lukuun. Siksi yksittäisten lukujen summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta konsernitilinpäätöksessä. Tunnusluvut on laskettu tarkkoja arvoja käyttämällä.

VUONNA 2023 VOIMAAN TULLEET UUDET IFRS-STANDARDIT, STANDARDIEN MUUTOKSET JA IFRIC-TULKINNAT

Konserni on soveltanut seuraavia standardeja ja muutoksia ensimmäistä kertaa 1.1.2023 alkavalla tilikaudella:

Muutokset standardiin IAS 12, Tuloverot: Yhdestä liiketoimesta syntyviin varoihin ja velkoihin liittyvät laskennalliset verot. Muutoksen seurauksena uusiin vuokrasopimuksiin on vuokrasopimuksen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kirjattu myös laskennalliset verot (Liitetieto 4.4. Laskennalliset verovelat ja -saamiset).
Muutokset standardiin IAS 1, Tilinpäätöksen esittäminen: Laadintaperiaatteet. Muutos selventää, missä tilanteissa tilinpäätöksen laatimisperiaate on olennainen ja se tulee esittää. Muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muutokset standardiin IAS 8, Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet: Kirjanpidollisten arvioiden määritelmä. Muutos selventää kirjanpidollisen arvion määritelmää ja soveltamista. Muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muutokset standardiin IAS 12, Tuloverot Pilari 2: Mallisäännöt koskien Pilari 2:sta tulevat voimaan Suomessa 1.1.2024 uudella konsernien vähimmäisyeroa koskevalla lainsäädännöllä, jolla saatetaan voimaan monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamista koskeva neuvoston direktiivi (Pilari 2). Muutos edellyttää julkaisemaan tiedon siitä, että IAS 12:n

poikkeusta koskien laskennallisia verosaamisia ja -velkoja liittyen Pilari 2:sen tuloveroihin, on sovellettu. Kemira on soveltanut IAS 12:ssa määriteltyä poikkeusta, eikä se ole kirjannut eikä julkistanut tietoja Pilari 2 liittyvistä laskennallisista verosaamisista tai -veloista. Uudella lainsäädännöllä ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tuloverokirjauksen määrään

UUDET IFRS-STANDARDIT, STANDARDIEN MUUTOKSET JA IFRIC-TULKINNAT, JÕITA EI OLE VIELA OTETTU KAYTTÕÕN

· Muutokset standardiin IAS 1, Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiksi. Standardimuutos tarkentaa, kuinka velat tulisi luokitella lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, kun yhtiöllä on oikeus lykätä velan maksua vähintään 12 kuukauden ajan
Muutokset IFRS 16 -standardiin Vuokrasopimukset: vuokrasopimusvelat myynnissä ja takaisinvuokrauksessa. Muutos vaatii myyjä-vuokralle ottajaa arvostamaan myöhemmin takaisinvuokrauksesta syntyvät vuokrasopimusvelat tavalla, jossa ei kirjata mitään osaa voitosta tai tappiosta, joka liittyy myyjä-vuokralle ottajan käyttöoikeuteen. Uudet vaatimukset eivät estä myyjävuokralle ottajaa kirjaamasta tulokseen voittoa tai tappiota, joka liittyy vuokrasopimuksen osittaiseen tai täydelliseen päättymiseen.
• Muutokset IAS 7 -standardiin Rahavirtalaskelma ja IFRS 7 standardiin Rahoitusinstrumentit:

Toimittajarahoitusjärjestelyt. Muutoksen tavoitteena on antaa toimittajarahoitusjärjestelyiden käytöstä lisätietoja, joiden avulla sijoittajat voivat arvioida vaikutuksia yhtiön velkoihin, kassavirtoihin ja likviditeettiriskiin. Muutos antaa ohjeistaa tunnistamaan tilanteen, jossa valuuttaa ei voida pitää vapaasti vaihdettavana ja ohjeistaa näissä tilanteissa ottamaan tämän huomioon raportoinnissa käytetyssä valuuttakurssissa ja antamaan asiasta lisätietoa.

Edellä luetelluilla 1.1.2024 tai sen jälkeen astuvilla uusilla IFRS-standardeilla, standardien muutoksilla ja IFRICtulkinnoilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konserniin.

TYTÄRYRITYKSIEN YHDISTELYPERIAATTEET JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUDET

Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen Kemira Oyj:n lisäksi sen tytäryritykset. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta (osuus äänivallasta pääsääntöisesti yli 50 %). Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Kaikki konserniyritysten väliset liiketapahtumat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenetelmää käyttäen. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike voi sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Ne yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat, jotka ovat yksilöitävissä, arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai

määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja hankintahetkellä aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, ja jos kyseessä on edullinen hankinta, muutos kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.

Tilikauden tulos sekä muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille ja, nämä esitetään tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen, ellei määräysvallattomilla omistajilla ole sitovaa velvollisuutta olla kattamatta tappioita sijoituksensa ylittävältä osalta.

Jos emoyrityksen omistusosuus tytäryrityksessä vähenee, mutta määräysvalta säilytetään, liiketoimia käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Kun konsernin määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä osuus yrityksestä arvostetaan käypään arvoon, ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

OSAKKUUSYRITYKSET

Konsernin osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta (osuus äänivallasta pääsääntöisesti 20–50 %), mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistusosuuden mukaisesti ja on esitetty konsernin tuloslaskelmassa liikevoittoon sisältyvänä omana eränä. Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin.

VALUUTTAMÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin esittämisvaluutta sekä konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta).

Jos tytäryrityksen toimintavaluutta on muu kuin euro, niin sen tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskimääräisiä valuuttakursseja ja taseet tilinpäätöspäivän valuuttakursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla kuin taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos esitetään muissa laajan tuloslaskelman erissä. Hankittujen ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut ja liikearvo on käsitelty ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

Joihinkin ulkomaisiin tytäryrityksiin annettujen lainojen kurssierot on käsitelty muuntoeroina muissa laajan tuloksen erissä lisäyksenä tai vähennyksenä. Kun määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, kertyneet muuntoerot siirretään tuloslaskelmaan osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.

Konserniyritykset muuntavat omassa kirjanpidossaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat toimintavaluutakseen tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja eimonetaariset erät käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Liiketoimintaan liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja ostojen oikaisuina. Rahoitukseen ja konsernin kokonaisposition suojaamiseen liittyvät kurssierot esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

ARVIONVARAISUUTTA SISÄLTÄVÄT TILINPÄÄTÖKSEN ERÄT JA JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAADINTAPERIAATTEET

IFRS-standardien mukaista konsernitilinpäätöstä laadittaessa johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka harvoin vastaavat tosiasiallisia tuloksia. Lisäksi johto joutuu käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.

Arvioita ja oletuksia arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja odotuksiin tulevaisuuden tapahtumista, joilla voi olla taloudellista vaikutusta ja joiden katsotaan olevan perusteltuja olosuhteet huomioon ottaen.

Seuraavassa taulukossa esitetään tilinpäätöksen erät, jotka sisältävät merkittäviä kirjanpidollisia arvioita ja niihin liittyvät liitetiedot, joissa esitetään erissä sovellettavat laadintaperiaatteet ja erien herkkyysanalyyseja. Näihin

arvionvaraisuutta sisältäviin eriin liittyy riskiä varojen ja velkojen kirjanpitoarvon muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana.

Tilinpäätökset erät	Tilinpäätöksen liitetieto
Liikearvo	3.1 Liikearvo
PVO-konsernin osakkeiden käypä arvo	3.5. Muut osakkeet
Laskennalliset verot ja epävarmat veropositiot	2.6. Tuloverot ja 4.4. Laskennalliset verovelat ja - saamiset
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	4 5. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja työsuhde- etuudet
Varaukset	4.6. Varaukset

UKRAINAN SODAN VAIKUTUKSET TILINPÄÄTÖKSEEN

ILMASTOON LIITTYVIEN AIHEIDEN VAIKUTUKSET TILINPÄÄTÕKSEEN

Vastuullisuus on olennainen osa Kemiran kannattavan kasvun strategiaa. Vastuullisuus Kemirassa keskittyy viiteen aiheeseen: turvallisuus, ihmiset, kiertotalous, vesi ja ilmasto. Kemiran tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.

Ilmastoon liittyvillä aiheilla on vaikutus useisiin alueisiin Kemiran konsernitilinpäätöksessä. Kemiralla, kemianalan yhtiönä energiaintensiivisellä toimialalla, on kaksi tuulisähkönhankintasopimusta ja omistusta Pohjolan Voima Oyj:ssä ja Teollisuuden Voima Oyj:ssä (Liite 3.5 Muut

osakkeet), jota tuottavat hiilineutraalia sähköä ydin- ja vesivoimalaitoksissaan Suomessa. Hiilidioksidipäästöt ja energiatehokkuus otetaan huomioon käyttöomaisuusinvestointeja tehtäessä ja siten vaikuttavat pitkäaikaisiin omaisuuseriin (Liite 3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet) sekä tulevaisuuden rahavirtaennusteiden määrittämiseen liikearvon arvonalentumistestauksen yhteydessä (Liite 3.1 Liikearvo). Yhdessä Danimer Scientific Inc. kanssa Kemira kehittää täysin biopohjaisia päällysteitä paperi- ja kartonkituotteille, mistä syntyy aineettomia hyödykkeitä (Liite 3.2 Muut aineettomat hyödykkeet).

Lisäksi Kemiralla on vastuullisuustavoitteisiin sidottu kokonaisuudessaan nostamaton 400 miljoonan euron valmiusluotto (Liite 5.5 Rahoitusriskien hallinta). Kemiran pitkän aikavälin palkitsemisohjelmat 2023–2025 ja 2024–2026 sisältävät myös ilmastotavoitteisiin kiinnitettyjä ansaintakriteereitä.

2. Taloudellinen tulos

2.1 SEGMENTTITIEDOT

Kemiralla on kaksi segmenttiä, jotka ovat Pulp & Paper ja Industry & Water.

Pulp & Paper

Pulp & Paper -segmentti auttaa kemikaaliosaamisensa avulla sellun- ja paperinvalmistajia innovoimaan ja tehostamaan toimintaansa. Segmentti kehittää ja myy asiakkaiden tarpeet täyttäviä tuotteita ja pyrkii varmistamaan, että sillä on johtava paperikoneen märänpään tuote- ja palveluvalikoima, joka keskittyy pakkauskartonkiin ja pehmopaperiin.

Industry & Water

Industry & Water -segmentti palvelee kunnallisia ja runsaasti vettä käyttäviä teollisuudenaloja. Vedenkäsittelyssä segmentti auttaa asiakkaita tehostamaan vedenkäsittelyprosessin eri vaiheita. Oljy- ja kaasuteollisuudessa segmentti auttaa tehostamaan talteenottoa nykyisistä varannoista ja vähentämään veden ja energian käyttöä.

VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT

Kemira esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja (vaihtoehtoiset tunnusluvut), joita ei ole määritelty IFRS-standardissa. Kemira uskoo pääomamarkkinoiden ja Kemiran johdon seuraamien vaihtoehtoisten tunnuslukujen, kuten liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa, yritysostot ja -myynnit pois lukien (=orgaaninen kasvu), käyttökate, operatiivinen käyttökate, operatiivinen liikevoitto, rahavirta investointien jälkeen ja velkaantumisaste, antavan hyödyllistä ja vertailukelpoista tietoa Kemiran liiketoiminnan kehityksestä ja taloudellisesta tilanteesta. Tietyt vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat myös palkitsemisen tuloskriteerejä.

Kemiran esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRStunnusluvuista, ja niitä tulee lukea yhdessä lähinnä vastaavien IFRS-tunnuslukujen kanssa. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty kohdassa Tunnuslukujen laskentakaavat.

TULOSLASKELMAN ERÄT

2023, milj euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
Liikevaihto 1)	1748,2	1635,5	3 383,7
Käyttökate ²)	308,0	232,0	540.0
Poistot ja arvonalentumiset	-114,6	-89,0	-203,6
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	0,1	0.0	0,1
Liikevoitto 2)	193,4	143,0	336,4
Rahoituskulut, netto			-44.4
Voitto ennen veroja			292,0
Tuloverot			-80,7
Tilikauden tulos			211,3

1) Liikevaihto muodostuu pääosin myynnistä ulkopuolisille asiakkaille, eikä segmenttien välllä ole sisäistä likevaihtoa

2) Sisältää vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT KÄYTTÖKATTEESSA JA LIIKEVOITOSSA

2023, milj euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
Operatiivinen käyttökate	330,9	335,8	666.7
Uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat			-0,9
Transaktio- ja integraatiokulut yrityshankinnoissa			-0,2
Liiketoimintojen ja omaisuuden myynti			-125,9
Muut erät			0,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-22,9	-103,7	-126,7
Käyttökate	308,0	232,0	540,0

Operatiivinen liikevoitto	216,3	246,7	463,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa	-22,9	-103,7	-126,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät poistoissa ja arvonalentumisissa	0,0	0,0	0,0
Liikevoitto	193 4	143 0	336 4

Neljännesvuositiedot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä on esitetty kohdassa Tunnuslukujen täsmäytys IFRSlukuihin.

TASEEN ERÄT

2023, milj euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
Segmentin varat	1539,6	791,2	2 330,8
Täsmäytys raportoituihin varoihin konsernin taseessa:
Muut osakkeet			305,4
Laskennalliset verosaamiset			31,8
Muut pitkäaikaiset varat			7,9
Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä			106,3
Muut varat			304,5
Rahavarat			402,5
Myytävänä oleviksi luokitellut varat			255,6
Varat yhteensä			3 489,3

Segmentin velat	276,6	175,8	452,4
Täsmäytys raportoituihin velkoihin konsernin taseessa:
Pitkäaikaiset korolliset velat			615,7
Lyhytaikaiset korolliset velat			322,1
Muut velat			308,1
Myytävänä oleviksi luokitellut velat			104,8
Velat yhteensä			1805,1

MUUT ERÄT

2023, milj euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
Sidottu pääoma segmenteittäin (31.12.)	1263.0	615.4	1878,4
Sidottu pääoma segmenteittäin 17	1 282,0	873.5	2 155,5
Operatiivinen ROCE, %	16,9	28,2	21,5
nvestoinnit	126,2	80,5	206,8
Rahavirta investointien jälkeen 2)	216,3	242,5	349,3

1) 12 kuukauden liukuva keskiarvo

2) Rahoituseriin ja veroihin liittyviä rahavirtoja ei ole kohdistettu segmenteille.

TULOSLASKELMAN ERÄT

2022, milj. euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
l iikevaihto 1)	2 027,7	1 541,9	3 569,6
Käyttökate ²)	336,6	222,2	558,8
Poistot ja arvonalentumiset 2)	-123,5	-87,8	-211,2
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	0,3	0,0	0,3
Liikevoitto 2)	213,1	134,5	347,6
Rahoituskulut, netto			-39.4
Voitto ennen veroja			308,2
Tuloverot			-68,5
Tilikauden tulos			239,7

1) Liikevaihto muodostuu pääosin tuotteiden myynnistä ulkopuolisille, eikä segmenttien välillä ole sisäistä liikevaihtoa.

2) Sisältää vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT KÄYTTÖKATTEESSA JA LIIKEVOITOSSA

2022, milj. euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
Operatiivinen käyttökate	348,0	223,7	571,6
Uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat			-4,5
Transaktio- ja integraatiokulut yrityshankinnoissa			0,0
Liiketoimintojen ja omaisuuden myynti			-4,6
Muut erät			-3,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-11,4	-1.4	-12,8
Käyttökate	336,6	22,2	558,8
Operatiivinen liikevoitto	225,7	135,9	361,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa	-11,4	-1,4	-12,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät poistoissa ja arvonalentumisissa	-1,2	0,0	-1,2
Liikevoitto	213,1	134,5	347,6

Neljännesvuositiedot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä on esitetty kohdassa Tunnuslukujen täsmäytys IFRSlukuihin.

TASEEN ERÄT

2022, milj. euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
Segmentin varat	1629,4	1139,8	2 769,2
Täsmäytys raportoituihin varoihin konsernin taseessa:
Muut osakkeet			383,3
Laskennalliset verosaamiset			27,1
Muut pitkäaikaiset varat			31,0
Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä			78,4
Muut varat			111,5
Rahavarat			250,6
Myytävänä oleviksi luokitellut varat			21,3
Varat yhteensä			3 651,1
Segmentin velat	354,9	249,0	603,9
Täsmäytys raportoituihin velkoihin konsernin taseessa:
Pitkäaikaiset korolliset velat			838,1
Lyhytaikaiset korolliset velat			183,7
Muut velat			340,1
Myytävänä oleviksi luokitellut velat			0,7
Velat yhteensä			1 966,5

MUUT ERÄT

2022, milj. euroa	Pulp & Paper	Industry & Water	Konserni
Sidottu pääoma segmenteittäin (31.12.)	1 274,6	890,8	2 165,3
Sidottu pääoma segmenteittäin 17	1 337,7	900,3	2 238,0
Operatiivinen ROCE, %	16.9	15,1	16,2
Investoinnit	122,5	75.4	197.9
Rahavirta investointien jälkeen 2)	207,2	100,9	22.3

1) 12 kuukauden liukuva keskiarvo

2) Rahoituseriin ja veroihin liittyviä rahavirtoja ei ole kohdistettu segmenteille.

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT: LIIKEVAIHTO ASIAKKAAN MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN MUKAAN

Milj. euroa	2023	2022
Suomi, kotipaikkavaltio	448,1	546,5
Muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka	1 171,9	1 286,0
Americas-alue	1 458.8	1 413,6
APAC-alue	304.9	323,5
Yhteensä	3 383,7	3 569.6

PITKÄAIKAISET VARAT MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN MUKAAN

Milj euroa	2023	2022
Suomi, kotipaikkavaltio	821,9	918.9
Muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka	441,7	499,0
Americas-alue	483.2	619,7
APAC-alue	166,0	179,7
Yhteensä	1 912,8	2 217,3

Tiedot merkittävistä asiakkaista

Konsernilla on useita merkittäviä asiakkaita. Yhdeltäkään yksittäiseltä ulkopuoliselta asiakkaalta ei ole kertynyt vähintään 10 % konsernin liikevaihdosta vuosina 2023 tai 2022.

n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Segmenttiraportointi

Segmenttitiedot esitetään perustuen konsernin sisäiseen organisaatioon ja raportointirakenteeseen. Kemiran johto arvioi segmenttien taloudellista suoriutumista perustuen operatiiviseen käyttökatteeseen ja operatiiviseen liikevoittoon sekä muihin tunnuslukuihin. Segmenttien varat ja velat käsittävät ne varat ja velat, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa segmenttien varoihin on laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät, osuudet osakkuusyrityksissä, vaihto omaisuus ja tietyt lyhytaikaiset korottomat saamiset. Segmenttien velkoihin sisältyvät tietyt lyhytaikaiset korottomat velat. Maantieteellisesti Kemiran toiminta on jaettu kolmeen alueeseen: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka (EMEA), Amerikka (Americas) ja Aasia ja Tyynenmeren alue (APAC).

Myynnin tulouttaminen

IFRS 15 -standardi sisältää yhden kattavan tuloutusmallin asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. Pääperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palveluiden luovuttamista asiakkaalle sellaiseen rahamäärään, joka kuvastaa vastiketta johon konserni odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluita vastaan. Konserni kirjaa myyntituoton silloin kun (tai sitä mukaa kuin) suoritevelvoite täytetään, toisin sanoen silloin kun asiakas saa määräysvallan suoritevelvoitteen perusteena olevaan tavaraan tai palveluun.

Konsernin liikevaihto muodostuu pääosin sopimustyypeistä, jotka sisältävät kemianteollisuuden tuotteiden myyntiä sekä palveluita ja laitteita, jotka liittyvät näiden kemianteollisuuden tuotteiden myyntiin. Vuosina 2023 ja 2022 palvelut eivät ole muodostaneet merkittävää osuutta konsernin liikevaihdosta.

Myyntituottojen tuloutus tapahtuu hetkellä, jolloin tuotteiden määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Yleensä konsernin myyntisopimuksissa määräysvalta siirtyy asiakkaalle perustuen toimituslausekkeisiin, ja myyntitulojen kirjaaminen tapahtuu yhtenä ajankohtana.

Konserni tarjoaa asiakkailleen kemikaalien toimitus- ja käsittelypalveluja tuotteiden myynnin yhteydessä. Tuotteiden toimitus- ja käsittelypalvelut tuloutetaan yhdessä tuotteiden myynnin kanssa, eikä niitä käsitellä erillisinä suoritevelvoitteina. Kemira kirjaa samalle raportointikaudelle tuotteiden myynnin ja toimitus- ja käsittelypalvelut.

Asiakkaille annettavat alennukset eivät ole merkittävä myyntihinnan osatekijä Kemiran myyntisopimuksissa

2.2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Milj. euroa	2023	2022
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot 11	0,1	10,8
Vuokratuotot	0,7	0,6
Palvelut	3,1	2,0
Muut liiketoiminnan tuotot 2)	4,8	4,8
Yhteensä	8,6	18,2

1) Vuonna 2022 pitkäaikaisten varojen myyntivoitot liittyvät pääosin käyttöomaisuuden myyntiin Uruguayssa. 2) Muut liiketoiminnan tuotot koosin vakuutuskorvauksista vuonna 2023 ja välillisten verojen hyvityksistä Brasiliassa vuonna 2022.

LIIKETOIMINNAN KULUT

Milj. euroa	2023	20122
Aineet ja tarvikkeet 3)	1754,2	2 033,0
Henkilöstökulut	440,8	428,9
Ulkopuoliset palvelut ja muut kulut 4) 5)	440,5	332,0
Rahdit ja toimituskulut	216,9	235,4
Yhteensä	2 852,3	3 029.3

3) Vuonna 2023 aineisiin ja tarvikkeisiin sisältyi useissa energiaintensiiviselle teollisuudelle kohdistettuja julkisia avustuksia 7,1 miljoonaa euroa (5,7)

4) Sisältää tarvikekuluja, matkustuskuluja, vuokria, toimitiloihin liittyviä kuluja, vakuutuksia, konsultointia ja muita operatiiviseen toimintaan liittyviä kuluja. Vuonna 2023 muut kulut sisältävät 101,2 miljoonaa euroa Oil & Gas -liiketoiminnan myynnistä odotettua myyntitappiota sisättäen järjestelyn kulut. Kemira on saanut päätökseen liiketoiminnan myynnin helmikuussa 2024

5) Vuonna 2023 muihin liiketoiminnan kuluihin sisältyi tutkimus- ja kehittämismenoja 34,2 miljoonaa euroa (32,8) mukaan lukien saadut julkiset avustukset. Tutkimus- ja kehitystoimintaa varten saadut julkiset olivat 0,6 miljoonaa euroa (0,6). Nämä vähentävät tutkimus- ja kehittämismenoja.

HENKILÖSTÖKULUT

Milj. euroa	Liite	2023	2022
Palkat ja palkkiot
Palkat 6)		330,4	323,2
Osakeperusteiset maksut	2.3.	13,1	16,0
Yhteensä		343,5	339,2

Henkilösivukulut
Kulut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja työsuhde-etuuksista	4.5.	2,0	2,3
Eläkekulut maksupohjaisista järjestelyistä		34,9	29,8
Muut henkilösivukulut		60,4	57,6
Yhteensä		97,3	89,7

Henkilöstökulut yhteensä		440,8	428,9

6) Sisältää Kemira Oyj:n toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot.

Kemira Oyj:n toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkiot esitetään liitetiedossa 6.1. Lähipiiri

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

	2023	2022
Henkilöstö keskimäärin maantieteellisen sijainnin mukaan
EMEA-alue	2 512	2 497
Americas-alue	1 506	1 513
APAC-alue	928	925
Yhteensä	4 946	4 936

Henkilöstö Suomessa keskimäärin	806	780
Henkilöstö Suomen ulkopuolella keskimäärin	4140	4 156
Yhteensä	4 946	4 936

Henkilöstö 31.12.	4 915	4 902

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan toteutuessaan. Kehittämismenot aktivoidaan aineettomaksi hyödykkeeksi, kun pystytään osoittamaan, miten kehityshanke tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä ja kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot ovat luotettavasti mitattavissa. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot sekä mahdolliset aktivoidut vieraan pääoman menot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Muut kehittämismenot, jotka eivät täytä näitä kriteereitä, kirjataan kuluksi toteutuessaan. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla.

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT JA PALVELUT

Milj. euroa	2023	2022
Tilintarkastuspalkkiot	1,8	1,6
Palkkiot veropalveluista	0,1	0,3
Palkkiot muista palveluista	0,1	0,1
Yhteensä	2,0	1.9

Ernst & Young Oy toimii Kemira konsernin tilintarkastajana.

n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Julkiset avustukset

Investointeihin saadut julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisena käyttöaikana. Tutkimustoimintaan saadut avustukset kirjataan kulujen vähennykseksi. Tietyt muut avustukset kirjataan joko kulujen vähennykseksi tai muihin liiketoiminnan tuottoihin.

2.3 OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät 2019-2023

Joulukuussa 2018 Kemira Oyi:n hallitus päätti vuosien 2019–2023 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta. Kemiran avainhenkilöille suunnattu pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät sisältävät kaksi vuoden mittaista ajanjaksoa: vuodet 2019 ja 2020, sekä kolme kolmen vuoden mittaista ansaintajaksoa: vuodet 2019–2021, 2020– 2022 ja 2021–2023. Hallitus on päättänyt näiden kannustinjärjestelmien ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa.

Palkkio ansaintajaksoilta maksetaan osittain Kemira Oyi:n osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy kahden vuoden kuluttua ansaintajakson päättymisestä. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, osallistujan on pääsääntöisesti palautettava palkkiona annetut osakkeet vastikkeetta. Sitouttamisjaksoa sovelletaan ainoastaan vuoden ansaintajaksoon.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät 2022–2026

Joulukuussa 2021 Kemiran Oyj:n hallitus päätti perustaa ryhmälle Kemiran avainhenkilöitä suunnatun pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä sisältää kaiken kaikkiaan kolme kolmen vuoden mittaista ansaintajaksoa: vuodet 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Hallitus päättää kunkin ansaintajakson alussa kyseisen ansaintajakson osakepalkkion kriteerit ja vaatimustasot kullekin kriteerille, kunkin ansaintajakson osallistujat, sekä osakeallokaatiot.

Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Kemira Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Osakepalkkiojärjestelmä			2020 2020-2022 2021-2023 2022-2024 2023-2025
Ansaintajakso (kalenterivuosi)	2020	2020—2022	2021—2023	2022—2024	2023—2025
Osakkeiden sitouttamisjakso	2 vuotta	1)	1)	1)	1)
Osakkeiden antamisvuosi	2021	2023	2024	2025	2026
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	13,41	13,41	12,57	13,32	14,58
Järjestelyissä luovutettujen osakkeiden määrä	194 097	254 375
Arvioitu osakkeiden määrä, 31.12.2023			492 637	510 950	532 209
Osallistujien lukumäärä, 31.12.2023			82	86	84
Ansaintakriteerit	(Intrinsic arvo) ²)	Tuottoarvo Tuottoarvo (Intrinsic arvo) 2) ja orgaaninen kasvu-%	Tuottoarvo (Intrinsic arvo) 2) ja orgaaninen kasvu-%	Tuottoarvo (Intrinsic arvo) 2) ja orgaaninen kasvu-%	3)

1) Kolmen vuoden ansaintajaksoon ei sovelleta sitouttamisjaksoa.

2) Palkkion määrä perustuu tuottoarvoon (Intrinsic arvo), joka määritellään seuraavasti: operatiivinen käyttökate * 8 nettovelka.

3) ROCE-%, keskimääräinen orgaaninen liikevaihdon kasvuprosenttii, Kemiran hiilidioksidipäästövähennys luokissa 1 & 2, uusituvien tuotteiden liikevaihdon kasvu.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2024-2026

Pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ansaintajakso 2024–2026 on suunnattu noin 90 avainhenkilölle. Tämän ansaintajakson perusteella kriteerien täyttyessä maksettava enimmäispalkkio on 630 000 Kemira Oyj:n osaketta. Lisäksi palkkioon sisältyy rahaosuus, jolla katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Rajoitettu osakepalkkio-ohjelma 2024

Joulukuussa 2023 Kemira Oyj:n hallitus päätti rajoitetun osakepalkkio-ohjelman perustamisesta. Rajoitettua osakepalkkio-ohjelmaa voidaan käyttää sitouttamistarkoituksessa erityisesti rekrytointitilanteissa. Ohjelman ehdot mahdollistavat ohjelman käytön erityisharkinnalla myös sitouttamistilanteissa.

Rajoitettu osakepalkkio-ohjelma on jatkuva. Hallitus hyväksyy kullekin kalenterivuodelle vuosittaisen osakekiintiön, joka voidaan myöntää kunkin vuoden aikana rajoitetun osakepalkkio-ohjelman mukaisesti. Vuosittaisella kiintiöllä viitataan osakkeiden nettomäärään, minkä lisäksi maksetaan verojen kattamiseen tarvittava rahaosuus. Vuoden aikana tarjottavien osakkeiden kokonaismäärä ei voi ylittää hallituksen hyväksymää kiintiötä. Ohjelma tarjoaa osallistujille mahdollisuuden saada ennalta määrä yhtiön osakkeita tietyn sitouttamisajan jälkeen, joka voi vaihdella kahdestatoista (12) neljäänkymmeneen (40) kuukauteen hallituksen päätöksellä. Rajoitettuun osakepalkkio-ohjelmaan ei sovelleta ansaintakriteerejä ja osakepalkkion toimittaminen on ehdollinen työsuhteen jatkumiselle.

Rajoitetun osakepalkkio-ohjelman perusteella luovutettavien enimmäismäärä vuonna 2024 on 70 000 Kemiran osaketta. Lisäksi mukana on rahaosuus, joka on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset kulut. Ohjelman piiriin ei kuulunut henkilöitä vuonna 2023.

OSAKEPOHJAISTEN KANNUSTINJÄRJESTELMIEN VAIKUTUS LIIKEVOITTOON

Milj. euroa	Liite	2023	2022
Tilikauden kulu osakkeina maksettavasta		5,9	7,4
Tilikauden kulu rahana maksettavasta		7,1	8.6
Yhteensä	2.2.	13.1	16.0

n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on omana pääomana maksettavaksi luokiteltuja osakeperusteisia palkitsemisjärjestelyjä, joiden perusteella henkilöt suorittavat työtä osakeperusteisia palkkioita vastaan. Mahdollinen palkkio tästä työstä annetaan henkilölle osittain osakkeina ja osittain käteisvarana. Konsernin osakepalkkiojärjestelyyn kuuluu henkilöitä useista eri maista, joissa konserni on velvollinen paikallisten verolakien tai sääntelyn mukaan maksamaan käteisvarana henkilön puolesta osakepalkkiosta aiheutuvan verovelan veroviranomaisille. Konsernin osakepalkkiojärjestelyt on luokiteltu kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavaksi liiketoimeksi

Osakepalkkiojärjestelyn perusteella myönnettävät palkkiot kirjataan henkilöstökuluksi tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan. Kuluksi kirjattava määrä jaksotetaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjaksolle, jonka kuluessa syntymisehtojen mukaisen oikeuden palkkioihin on määrä täyttyä.

Osakepalkkioille on myöntämishetkellä määritelty käypä arvo ja siitä on vähennetty arvioidut odotettavissa olevat osingot, jotka jäävät saamatta oikeuden syntymisjakson kuluessa. Palkkioiden käypä arvo perustuu konsernin arvioon osakkeiden lukumäärästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus syntymisjakson päättyessä. Arvio osakkeiden lukumäärästä tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioihin tarkistusten mahdollinen vaikutus merkitään henkilöstökuluksi tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tehdään vastaava käyvän arvon oikaisu

2.4 POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Milj. euroa	2023	2022
Poistot aineettomista hyödykkeistä ja aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
Muut aineettomat hyödykkeet 1)	19,0	21,0
Rakennukset ja rakennelmat	23,8	23,3
Koneet ja kalusto	116,3	123,0
Muut aineelliset hyödykkeet	6,4	6,3
Yhteensä	165,5	173,6
Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä
Maa-alueet	1,6	1,7
Rakennukset ja rakennelmat	10,3	10,2
Koneet ja kalusto	25,6	24,0
Muut aineelliset hyödykkeet	0,6	0,8
Yhteensä	38,1	36,7
Arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä ja aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 2)
Liikearvo	0,0	0,0
Rakennukset ja rakennelmat	0,0	0,1
Koneet ja kalusto	0,0	0,9
Muut aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0
Yhteensä	0,0	1,0
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	203,6	211,2

1) Liiketoimintojen hankinnoista syntyneitä aineettomien hyödykkeiden poistoja on tilikaudella 2023 kirjattu 6,9 miljoonaa euroa (9,4).

2) Vuonna 2022 arvonalentumiset liittyvät Kemiran poistumiseen Venäjän markkinoilta Ukrainan sodan vuoksi.

Liikearvon arvonalentumistestaus on esitetty liitetiedossa 3.1. Liikearvo.

以 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Poistot

Poistot on laskettu tasapoistoina kohteiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tavallisimmat konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset poistoajat on esitetty seuraavassa taulukossa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoajat vuosissa

Rakennukset ja rakennelmat	20-40
Koneet ja kalusto	3-15
Kehittämismenot	enintään 8
Asiakassuhteet	5-7
Teknologia	5-10
Kilpailukieltosopimukset	3-5
Muut aineettomat hyödykkeet	5-10
Käyttöoikeusomaisuuserät	vuokra-ajan kuluessa

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi ja poistot lopetetaan ajankohtana, jolloin omaisuuserä luokitellaan IFRS 5:n mukaisesti myytävänä olevaksi omaisuuseräksi tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään.

2.5 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Milj. euroa	2023	2022
Rahoitustuotot
Osinkotuotot	0,0	0,0
Korkotuotot
Korkotuotot lainoista ja saamisista	10,3	3,5
Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista	2,3	1,1
Muut rahoitustuotot	0,1	0,2
Yhteensä	12,7	4,8
Rahoituskulut
Korkokulut
Korkokulut muista veloista	-32,9	-23,5
Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusveloista	-4,2	-6,6
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-7,8	-7,1
Muut rahoituskulut 1)	-4,5	-5,1
Yhteensä	-49,3	-42,3
Kurssierot
Kurssierot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista varoista ja veloista	16,6	-22,2
Kurssierot suojattavista kohteista	-24,4	20,2
Yhteensä	-7,7	-1,9
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-44,4	-39,4
Nettorahoituskulut liikevaihdosta, %	1,3	1,1
Nettokorot liikevaihdosta, %	1,0	0,9

Milj. euroa	2023	2022
Suojauslaskennan piirissä olevista rahoitusinstrumenteista aiheutuneet muutokset laajassa tuloslaskelmassa
Rahavirran suojaus: laajaan tuloslaskelmaan merkitty määrä 2)	-54,1	39,2
Yhteensä	-54.1	39,2

Kurssierot
Realisoituneet	13,2	20,0
Realisoitumattomat	-20,9	-21,9
Yhteensä	-7,7	-1,9

1) Sisältää lainojen järjestelypalkkioita 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2023 (1,8).

2) Muodostuu pääosin suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten käyvän arvon muutoksista.

2.6 TULOVEROT

Milj euroa	2023	2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-87.3	-72.6
Edellisten tilikausien verot	2,6	-2,0
Laskennallisten verojen muutos	4.1	6,1
Yhteensä	-80,7	-68.5

TULOSLASKELMAN VEROKULUN JA KONSERNIN KOTIMAAN VERÖKANNALLA LASKETTUJEN VEROJEN VALINEN TASMAYTYS

Milj euroa	2023	2022
Voitto ennen veroja	292,0	308,2

Verot emoyhtiön verokannan mukaan 20 %	-58.4	-61,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	-8.0	-4,5
Verovapaat tulot ja vähennyskelvottomat kulut	-30,8	1,6
Osakkuusyritysten vaikutus	-0,1	-0,1
Kauden verotappiot, joista ei laskennallista verosaamista	-1,3	-1,8
Edellisten tilikausien verot	2,6	-2,0
Verokantamuutoksien vaikutus	-0,1	0,0
Aiempien vuosien verotappioiden hyödyntäminen, joista ei laskennallista veroa	1,0	1,2
Laskennallisten verojen muutos	14.4	-1,3
Tuloverot tuloslaskelmassa	-80,/	-68,5

Vuonna 2023 konsernin efektiivinen verokanta oli 27,6 % (22,2 %). Oil & Gas -liiketoiminnan myynti vaikutti vuoden 2023 verokantaa kasvattavasti.

VAHVISTETUT VEROTAPPIOT JA NIIDEN LASKENNALLISET VEROT

	Vahvistetut verotappiot			Laskennallinen verosaaminen kirjattu	Laskennallista verosaamista ei kirjattu
Milj euroa	2023	2022	2023	2022	2023	2022
Vanhenee viiden vuoden kuluessa	42,6	67,6	7,9	9,1	2,2	7,3
Vanhenee viiden vuoden jälkeen	2,5	3,7	0,6	0,2	0,0	0,8
Ei vanhene	52,5	119,0	9,2	12,0	7,5	24,4
Yhteensä	97,6	190,3	17,7	21,3	9,7	32,4

Vuoden 2023 lopussa konsernin tytäryhtiöillä oli verotappiota 31,1 miljoonaa euroa (105,4), joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Kirjaamattomat tappiot ovat pääosin valuuttamääräisiä ja syntyneet lähinnä Kiinassa. Muutokset vuoden 2023 aikana liittyvät pääosin fuusioihin Brasiliassa sekä kirjaamattomien verotappioiden hyödyntämiseen USAssa ja Brasiliassa.

n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tuloverot

Konsernin verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisen veron. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan niiden verolakien perusteella, jotka on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai käytännössä hyväksytty maissa, joissa konsernin emoyhtiö ja sen tytär- ja osakkuusyritykset toimivat ja kerryttävät verotettavaa tuloa.

× Tilinpäätöksen merkittävää arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet

Laskennalliset verot ja epävarmat veropositiot

Johto arvioi veroilmoituksissa tehtyjä ratkaisuja säännöllisesti tilanteissa, joissa sovellettava verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnalle. Johto arvioi myös muita tuloverotukseen liittyviä epävarmoja veropositioita verotarkastuksien ja mahdollisten veroriitojen osalta. Tunnistetuista epävarmoista veropositioista kirjataan tarvittaessa verosaaminen tai -velka arvioidun lopputuloksen ja todennäköisyyden perusteella.

2.7 OSAKEKOHTAINEN TULOS

	2023	2022
Osakekohtainen tulos, laimentamaton
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	199,1	231,7
Keskimääräinen painotettu osakemäärä 1)	153 573 071	153 319 710
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa	1,30	1,51
Osakekohtainen tulos, laimennettu
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj, euroa	199,1	231,7
Keskimääräinen painotettu osakemäärä 17	153 573 071	153 319 710
Oikaisut:
Osakepohjaisen palkitsemisjärjestelmän perusteella mahdollisesti liikkeelle laskettavat omat osakkeet keskimäärin	1 478 009	941 054
Keskimääräinen painotettu osakemäärä laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa	155 051 080	154 260 764
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa	1,28	1,50

1) Osakkeiden keskimääräinen painotettu lukumäärä, joka ei sisällä Kemira Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita.

口 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta emoyhtiön Kemira Oyj:n hallussa pitämiä omia osakkeita. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla keskimääräistä painotettua osakemäärää kaikkien mahdollisesti laimentavien osakkeiden laimentavalla vaikutuksella, kuten osakepohjaisen palkitsemisjärjestelmän osakkeilla.

2.8 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT

Milj. euroa	2023	2022
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	-17,5	19,7
Rahavirran suojaus	-67,7	50.4
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Muut osakkeet	-76,7	123,2
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus	23,3	40,8
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja	-138,7	234,1
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	25,1	-47.1
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	-113.4	187,1

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT

	2023 2022
Milj euroa	Ennen veroja	Verokulu (-) /-tuotto (+)	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Verokulu (-) /-tuotto (+)	Verojen jälkeen
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	-17,5	0,6	-16,9	19,7	-2,2	17,5
Rahavirran suojaus	-67,7	13,6	-54,1	50,4	-11,2	39,2
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Muut osakkeet	-76,7	15,3	-61,3	123,2	-24,7	98,6
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus	23,3	-4,4	18,9	40,8	-9,0	31,8
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-138,7	25,1	-113,4	234,1	-47,1	187,1

3. Investoinnit ja yrityshankinnat

3.1 LIIKEARVO

Milj. euroa	Liite	2023	2022
Kirjanpitoarvo 1.1.		510,5	514,0
Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat		2,3	0,0
Arvonalentumiset		0.0	0,0
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin 1) 2)	3.7.	-26,5	-11,3
Valuuttakurssierot		-5.3	7,1
Kirjanpitoarvo 31.12.		480,9	510,5

1) Vuonna 2023 myytävänä oleviksi luokitettuihin on uudelleenluokiteltu liikearvoa, joka liittyy Oil & Gas liiketoiminnan myyrtiin. Liitetiedossa 3.7. esityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä. 2) Vuonna 2022 myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin on uudelleenluokiteltu liikearvoa, joka liittyy Kemiran Pulp & Paper -segmenttiin kuuluvan väriaineliiketoiminnan myyntiin. Liitetiedossa 3.7. esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvo on kohdistettu kahdelle itsenäiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, jotka ovat konsernin raportoitavat segmentit. Raportoitava segmentti on alin taso, jolla konserni seuraa liikearvoa sisäistä raportointia varten. Konsernin kaksi raportoitavaa segmenttiä ovat Pulp & Paper ja Industry & Water. Yhteenveto testatuista kirjanpitoarvoista ja kohdistetuista liikearvoista näille raportoitavilla segmenteille on esitetty seuraavassa taulukossa.

		2023	2022
Milj euroa		Kirjanpitoarvo josta liikearvoa Kirjanpitoarvo josta liikearvoa
Pulp & Paper	1 263	349	1 275	350
Industry & Water	615	132	891	160
Yhteensä	1878	481	2 165	510

Konserni tekee liikearvon testauksen vuosittain arvonalentumisen varalta, tai aina kun esiintyy viite siitä, että kerrytettävissä oleva rahamäärä saattaa olla alle kirjanpitoarvon. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty perustuen käyttöarvolaskelmiin, jotka edellyttävät arvioiden ja oletusten käyttöä. Käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeiset olettamukset ovat käyttökatemarginaali ja diskonttauskorko.

Liikearvon arvonalentumistestauslaskelmassa käytetään oletusta pitkän aikavälin käyttökatemarginaalista, joka perustuu aikaisempaan kokemukseen käyttökatemarginaalien toteutumisesta ja heijastaa johdon näkemystä myyntimäärien kehityksestä ennustejaksolla. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat epävarmuudet konsernin liiketoiminnan pitkänaikavälin kehitykseen on huomioitu rahavirtaennusteissa.

Arvonalentumistestauslaskelmassa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat konsernin johdon hyväksymiin rahavirtaennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ennustejakson. Viisivuotisen ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu olettaen kasvun olevan 1 % (2022: 1 %) kummassakin rahavirtaa tuottavassa yksikössä Pulp & Paper ja Industry & Water

Diskonttauskorot perustuvat oikaistuun konsernin pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC) ennen veroja. Riskioikaistu WACC on määritelty molemmille rahavirtaa tuottaville yksiköille. Arvonalentumistestauksessa käytetyt diskonttauskorot ennen veroja konsernin raportoitavilla segmenteillä on esitetty seuraavassa taulukossa.

%	2023	2022
Pulp & Paper	9,3	8,5
Industry & Water	9,3	8,5

Lisäksi arvonalentumistestaushetkellä on tehty markkina-arvoon pohjautuva arvonalentumistestaus, jossa rahavirtaennusteisiin perustuvaa käyttöarvolaskelmaa on arvioitu vertaamalla sitä Kemira Oyj:n noteerattuun markkina-arvoon.

Tilikausien 2023 ja 2022 aikana arvonalentumistestaukset eivät ole osoittaneet arvonalentumisia, eikä tuloslaskelmaan ole kirjattu arvonalentumistappiota.

Herkkyysanalyysi

Vuonna 2023 konserni on tehnyt osana arvonalentumistestausta herkkyysanalyyseja, joissa keskeisissä oletuksissa tapahtuneita muutoksia arvioitiin seuraavasti: käyttökatemarginaali alenee 2 prosenttiyksiköllä, rahavirrat pienenevät 10 % ennustejaksolla ja tämän jälkeen, diskonttauskorot nousevat 1 ja 2 prosenttiyksikköä tai rahavirrat pienenevät 10 % ja diskonttauskorko nousee 2 prosenttiyksikköä.

Tehtyjen herkkyysanalyysien perusteella johto on arvioinut, että keskeisten oletuksien käyttökatemarginaalin, diskonttauskorkojen muutokset ja rahavirtojen pienentymiset eivät aiheuttaisi tilannetta, jossa kumpaakaan rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi kerrytettävissä olevan rahamäärän, eikä näistä aiheutuisi arvonalentumiskirjausta kumpaankaan raportoitavaan segmenttiin.

ス Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Liikearvo

Liikearvo muodostuu yrityskaupan yhteydessä. Liikearvo on määrä, jolla suoritettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla.

Arvonalentumistestaus

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä käyttöarvon tai myytäessä saatavan nettomyyntihinnan perusteella.

Liikearvon arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaviksi yksiköksi on määritelty toimintasegmentit. Kahta tai useampaa toimintasegmenttiä ei ole yhdistetty yhteen raportoitavaan segmenttiin. Raportoitavien segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvona, jonka muodostavat yksikköön tulevat diskontatut vastaiset rahavirrat. Vastaisia rahavirtoja koskevat arviot perustuvat omaisuuserän jatkuvalle käytölle ja johdon ennusteille. Rahavirta-arviot eivät sisällä omaisuuserien suorituskyvyn paranemisen, investointien tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutuksia.

Liikearvon arvonalentuminen testataan vertaamalla Pulp & Paper ja Industry & Water raportoitavien segmenttien kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Kirjanpitoarvo sisältää liikearvon, aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät ja käyttöpääoman. Konsernilla ei ole muita rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo, joka on kohdistettu raportoitaville segmenteille.

Arvonalentumistappio kirjataan siinä tapauksessa, että omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Jos viimeisimmän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä rahamäärästä tehdyissä arvioissa, peruutetaan aikaisempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta.

× Tilinpäätöksen merkittävää arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvon ja muun omaisuuden arvonalentumistestien yhteydessä määritellään tulevia rahavirtoja, jotka perustuvat keskeisiltä oletuksiltaan käyttökatemarginaaliin ja diskonttauskorkoihin. Huomattava negatiivinen kehitys rahavirtojen toteutumisessa ja korkokehityksessä voi johtaa arvonalentumisen kirjaustarpeeseen.

3.2 MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

2023, milj euroa	Muut aineettomat	hyödykkeet Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1	333,7	11,1	344,8
Lisäykset	17,8	-7,5	10,3
Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat	1,2	0,0	1,2
Vähennykset	-0,9	0,0	-0,9
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin 1)	-13,3	0,0	-13,3
Uudelleenryhmittelyt	0,0	-0,1	-0,1
Valuuttakurssierot ja muut muutokset	-4,0	0,0	-4,0
Hankintameno 31.12.	334,5	3,4	337,9

Kertyneet poistot 1.1.	-283,8		-283,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,9		0,9
Tilikauden poistot	-19,0		-19,0
Arvonalentumiset	0,0		0,0
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin 1)	11,6		11,6
Valuuttakurssierot	2,9		2,9
Kertyneet poistot 31.12.	-287,4		-287,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	47.1	3,4	50,5
Päästöoikeudet			0,6
Kirianpitoarvo sisältäen päästöoikeudet 31.12.			51.1

1) Vuonna 2023 myytävänä oleviksi luokitettuihin varoihin on uudelleenluokiteltu 1,6 milj. euroa muita aineettomia hyödykkeitä, jotka ovat Oil & Gas -liiketoiminnan käytössä olevia hyödykkeitä. Liitetiedossa 3.7. esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä.

Konsernilla on Euroopan yhteisön päästökauppadirektiivin tarkoittamia päästöoikeuksia ja kiintiöitä Helsingborgin toimipaikalla Ruotsissa ja Iso-Britannian päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia ja kiintiöitä Bradfordin toimipaikalla Iso-Britanniassa. Päästöoikeudet olivat konsernitasolla 112 573 hiilidioksiditonnia ylijäämäiset vuonna 2023 (87 862 tonnia ylijäämäiset).

2022, milj euroa	Muut aineettomat	hyödykkeet Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	330,5	4,1	334,6
Lisäykset	10,2	7,1	17,3
Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat	0.0	0,0	0,0
Vähennykset	-3,5	0,0	-3,5
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin 2)	-4.0	0,0	-4,0
Uudelleenryhmittelyt	0,0	-0.1	-0,1
Valuuttakurssierot ja muut muutokset	0,5	0.0	0,5
Hankintameno 31.12.	333.6	11,1	344,8

Kertyneet poistot 1.1.	-267,9		-267,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	3,5		3,5
Tilikauden poistot	-21,0		-21,0
Arvonalentumiset	0,0		0,0
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin 2)	2,3	0,0	2,3
Valuuttakurssierot	-0.7		-0,7
Kertyneet poistot 31.12.	-283,8		-283,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	49,8	11,1	60,9
Päästöoikeudet			0,3
Kirianpitoarvo sisältäen päästöoikeudet 31.12.			61.2

2) Vuonna 2022 myytävänä oleviksi luokitettuihin on uudelleenluokiteltu 1,8 milj. euroa muita aineettomia hyödykkeitä, jotka ovat Pulp & Paper -segmenttiin kuuluvan väriaineliiketoiminnan käytössä olevia hyödykkeitä. Liitetiedossa 3.7. esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä.

以 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Muut aineettomat hyödykkeet

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy mm. tietokoneohjelmistot ja -lisenssit sekä yrityskauppojen yhteydessä hankitut patentit, teknologiat, kilpailukieltosopimukset ja asiakassuhteet. Sen sijaan, pilvipalvelupohjaiset ohjelmistohankinnat eivät pääsääntöisesti täytä luonteensa mukaisesti aineettoman hyödykkeen tunnusmerkkejä, ja ne näin ollen kirjataan kuluksi. Aineettomat hyödykkeet on arvostettu taseessa poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika liikearvoa lukuun ottamatta.

Päästöoikeudet

Markkinoilta ostetut päästöoikeudet käsitellään hankintamenoon arvostettavina aineettomina hyödykkeinä. Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet on arvostettu nimellisarvoon (nollan suuruisiksi). Päästöoikeuksista ei tehdä poistoja. Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan, elleivät vastikkeetta saadut päästöoikeudet riitä kattamaan todellisten päästöjen määrää. Konsernin taseessa ei ole päästöoikeuksiin liittyviä eriä, mikäli toteutuneet päästöt alittavat vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien määrän ja päästöoikeuksia ei ole ostettu markkinoilta.

3.3 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

2023, milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1)	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	47,5	552,0	1 819,5	97,5	153,2	2 669,7
Lisäykset	0,2	55,3	129,9	7,5	1,1	194,0
Tytäryritysten hankinnat ja liiketoimintakaupat						-
Vähennykset		-2,2	-41,7	-2,1		-46,0
Tytäryritysten myynnit						-
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin 2)	-1,7	-80,0	-223,3	-8,0	-17,0	-330,0
Uudelleenryhmittelyt	-		4,6	-	-4,4	0,1
Valuuttakurssierot ja muut muut muutokset	-0,3	-7,6	-25,9	-2,3	-1,8	-37,8
Hankintameno 31.12.	45,8	517,5	1 663,1	92,6	131,1	2 450,1

Kertyneet poistot 1.1.	-9,9	-270,2	-1 249,6	-59,9		-1 589,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	2,2	41,6	2,1		45,9
Tilikauden poistot		-23,8	-116,3	-6,4		-146,5
Arvonalentumiset
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin 2)		20,0	130,7	6,7		157,5
Valuuttakurssierot	-	2,7	17,8	1,7		22,3
Kertyneet poistot 31.12.	-9,9	-269,0	-1175,8	-55,8		-1 510,5

Kirjanpitoarvo 31.12	35,9	248,5	487,3	36,8	131,1	939,6

1) Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat koostuvat pääosin tehdasinvestoinneista.

2) Vuonna 2020 reya aireli in ruodeenluskta 172,5 mij, euroa areel sa kayttomasusty byletti, pha onto 10 4 Bas- li lettininnen läytössä ceva hyögykleriä. Liitetesses 3 . sete yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä.

2022, milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1)	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	50,1	551,8	1827,1	92,7	106,7	2 628,5
Lisäykset	0,2	31,2	93,3	6,7	49,1	180,3
Vähennykset	-1,7	-34,4	-105,5	-1,9	-0,6	-143,9
Tytäryritysten myynnit	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin 2)	0,0	-1,6	-10,2	-0,3	0,0	-12,0
Uudelleenryhmittelyt	0,0	0,0	2,5	0,0	-2,4	0,1
Valuuttakurssierot ja muut muutokset	-1,2	5,0	12,3	0,3	0,3	16,8
Hankintameno 31,12,	47,5	552,0	1 819,5	97,5	153,2	2 669,7
Kertyneet poistot 1.1.	-10,0	-277,0	-1 223,4	-55,0		-1565,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,1	30,2	100,3	1,8		132,4
Tilikauden poistot	0,0	-23,3	-123,0	-6,3		-152,7
Arvonalentumiset	0,0	-0,1	-0,9	0,0		-1,0
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin 2)	0,0	0,8	6,2	0,2	0,0	7,2
Valuuttakurssierot	0,0	-0,9	-8,7	-0,5		-10,2
Kertyneet poistot 31.12.	-9,9	-270,2	-1 249,6	-59,9		-1 589,6
Kirjanpitoarvo 31.12	37,6	281,8	569,9	37,6	153,2	1080,2

1) Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat koostuvat pääosin tehdasinvestoinneista.

21 სითი 2022 ny talas in and in consection and elisis ke title of the participle it, color segment in koulumna and est a bellet on an a rimellet minimal links bele problemati 3.7. esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä.

ス Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa. Omaisuuserän myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta tai rakentamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen

omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot ovat määritettävissä luotettavasti. Säännöllisin määräajoin suoritettavista suurista tarkastuksista tai kunnossapidoista johtuvat menot käsitellään investointeina ja, ne tunnistetaan erilliseksi aktivoitavaksi omaisuuseräksi, ja niiden hankintamenot poistetaan vaikutusaikanaan.

3.4 VUOKRASOPIMUKSET

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERIEN MUUTOKSET

2023, milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	31,5	37,8	74,8	1,9	146,0
Lisäykset	0,4	5,2	31,3	0,2	37,1
Poistot ja arvonalentumiset	-1,6	-10,3	-25,6	-0,6	-38,1
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin 17	-3,8	-2,8	-11,1	-0,1	-17,8
Uudelleenryhmittelyt	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Valuuttakurssierot ja muut muutokset	-0,7	-0,6	-2,9	0,0	-4,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	25,8	29,4	66,5	1,3	123,0

(1) Local Clearing and on use control events and one procession in the occident of the occidential Linder Linder (single Material (interness (1 sette) (sitte) (interness (1 myytävänä oleviksi luokitelluista eristä.

		Rakennukset ja		Muut aineelliset
2022, milj euroa	Maa-alueet	rakennelmat	Koneet ja kalusto	hyödykkeet	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	33,1	29,5	71,1	2,1	135,8
Lisäykset	0,4	19,0	25,5	0,7	45,6
Poistot ja arvonalentumiset	-1,7	-10,2	-24,0	-0,8	-36,7
Siirretty myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin ²/	0,0	-0,3	-0,1	0,0	-0,4
Uudelleenryhmittelyt	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Valuuttakurssierot ja muut muutokset	-0,4	-0,1	2,4	-0,1	1,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	31,5	37,8	74,8	1,9	146,0

21 kanna 222 nyteria elevision undelembriado 0 (inniy en a ay itisika somasini, pola osa Pare 16 includine in historial in the minime is architection in hardess de arrash yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä.

Vuokrasopimusvelkojen maturiteetit on esitetty liitetiedoissa 5.3. Korolliset velat. Muutokset vuokrasopimusveloissa ja maksuissa on esitetty liitetiedossa 5.1. Pääomarakenne.

Lyhytaikaisten tai arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrasopimusten tuloslaskelmaan kuluksi kirjattujen vuokrakulujen määrä vuonna 2023 on 3 miljoonaa euroa (4).

口 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Vuokrasopimukset

Konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko se vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on IFRS 16:n mukainen vuokrasopimus, jos sopimus antaa konsernille vuokralle ottajana oikeuden yksilöityyn omaisuuserään ja sen käyttöä koskevan määräysvallan tietyksi ajaksi vastaan. Konsernin vuokrasopimukset koskevat pääasiassa maa-alueita, rakennuksia ja kuljetuskalustoa.

Vuokrasopimuksesta kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vastaava velka, kun vuokralle otettu omaisuuserä on konsernin käytettävissä. Maksetut vuokrat jaotellaan velkaan ja korkokuluun. Korkokulut kirjataan tulovaikutteisesti vuokra-ajalle ja käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään tasapoistot vuokra-ajan kuluessa. Vuokrasopimuksista aiheutuvat varat ja velat arvostetaan aluksi nykyarvoon perustuen. Vuokrasopimusvelat sisältävät vuokrien nettomääräisen käyvän arvon, joka muodostuu kiinteästä maksusta ja muuttuvasta vuokrasta, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta.

Vuokrasopimusvelka diskontataan nykyarvoon käyttäen viitekorosta ja vuokralle ottajan luottomarginaalista muodostuvaa lisälainan korkoa, jonka vuokralle ottaja maksaisi hankkiessaan vastaavan omaisuuserän velkarahoituksella. Tämä lisälainan korko vaihtelee vuokrasopimuksen keston ja valuutan mukaan.

Vuokra-aika on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa. Konsernin vuokrasopimusten vuokra-aika on kestoltaan tyypillisesti kiinteä, ja joissakin sopimuksissa on optioita jatkamisesta. Jatko-optio on sisällytetty vuokravelkaan, jos on katsottu kohtuullisen varmaksi, että kyseinen optio tullaan toteuttamaan. Jos arvio jatko-option käytöstä muuttuu, määritetään uudelleen vuokrasopimusvelka ja vastaava käyttöoikeusomaisuuserä.

Käyttööikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän. Rakennusten vuokrasopimuksissa käsitellään erillään vuokrasopimuskomponentit ja muut kuin vuokrasopimuskomponentit, mikäli ne on mahdollista tunnistaa ja erottaa käyttöoikeusomaisuuserästä. Myöhemmillä kausilla käyttööikeusomaisuuserästä vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin mukaisesti.

Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan vuokra-aikana kuluksi tasaerinä tuloslaskelmaan. Lyhytaikaisiksi katsotaan vuokrasopimukset, joiden mukainen vuokra-aika on enintään 12 kuukautta. Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin kuuluu IT-laitteita, toimistokalusteita ja muita arvoltaan vähäisiä koneita.

3.5 MUUT OSAKKEET

2023, milj. euroa	Pohjolan Voima -konsernin osakkeet	Muut noteeraamat- tomat osakkeet	Yhteensa
Kirjanpitoarvo 1.1.	380,6	2,7	383,3
Lisäykset
Vähennykset		-0.3	-0.3
Käyvän arvon muutos	-76,7		-76,7
Uudelleenryhmittelyt		-1,0	-1,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	303,9	1,4	305,4

2022, milj. euroa

Kirjanpitoarvo 1.1.	257,3	2.7	260,0
Lisäykset
Vähennykset
Käyvän arvon muutos	123,2		123,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	380,6	2,7	383,3

POHJOLAN VOIMA -KONSERNIN OSAKKEET

Milj. euroa		Osakesarja Omistus, %	Omaisuuslaji	2023	2022
Pohjolan Voima Oyi	A	5	vesivoima	100,2	126,3
Pohjolan Voima Oyj	B	2	ydinvoima	47,9	79,3
Pohjolan Voima Oyj 11	B2		ydinvoima	62,9	21,3
Teollisuuden Voima Oyj	A	2	ydinvoima	92,2	152,8
Muut Pohjolan Voima Oyj	C2, G5, G6, M	useita	useita	0,8	0,8
Yhteensä				303,9	380,6

1) TVO tiedotti 16.4.2023, että Olkiluoto 3 on valmis ja säännöllinen sähköntuotanto on aloitettu. Vuoden 2023 toisella neljänneksellä PVO B2-osakesarja (Olkiluoto 3) arvostettiin ensimmäisen kerran menetelmää käyttäen. Kemiran omistusosuuden arvo PVO B2-osakesarjassa nousi 62,9 (21,3) miljoonaan euroon vuoden 2023 lopussa.

Kemira Oyj:llä on Pohjolan Voima -konserniin kuuluvasta Pohjolan Voima Oyi:stä 5 % omistusosuus ja sen yhteisyrityksestä Teollisuuden Voima Oyj:stä 1 % omistusosuus.

Diskontattuun rahavirtaan vaikuttavat tekijät ja herkkyydet

	2023	2022
Lyhyen aikavälin diskonttauskorko	5,1 %	5,1 %
Pitkän aikavälin diskonttauskorko	5,1 %	5.1%
Sähkön hintaennusteen vaihteluväli EUR/MWh		51.85-69.32 57.62-85.80
Sähkötermiinien hintojen vaihteluväli EUR/MWh		44,25-95,25 68,60-158,10

Sähkön tulevaisuuden markkinahinnan 10 prosentin lasku tai nousu vaikuttaisi negatiivisesti tai positiivisesti osakkeiden käypään arvoon noin +/- 98 miljoonaa euroa (+/- 47). Diskonttauskoron nousu tai lasku yhdellä prosenttiyksiköllä vaikuttaisi negatiivisesti tai positiivisesti osakkeiden käypään arvoon noin -49 miljoonaa euroa (-38) tai noin 69 miljoonaa euroa (53)

以 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Muut osakkeet

Muut osakkeet on luokiteltu käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen ryhmään. Muiden osakkeiden käyvän arvon muutokset verovaikutuksella oikaistuna kirjataan muun laajan tuloksen erien kautta oman pääoman käyvän arvon rahastoon, mukaan lukien myyntivoitot tai -tappiot. Saadut osingot kirjataan tulosvaikutteisesti. Muut osakkeet sisältävät noteeraamattomien yritysten osakkeita, joista merkittävimmät ovat Pohjolan Voima Oyj:n (PVO) ja Teollisuuden Voima Oyj:n (TVÖ) osakeomistukset.

PVO ja sen yhteisyritys TVO muodostavat yksityisen, suomalaisten teollisuus- ja voimayhtiöiden omistaman energia-alankonsernin, joka toimittaa osakkailleen energiaa omakustannushintaan. Kemira konsernilla on TVO:n A-sarjan osakkeita sekä PVO:n A-, B-, C-, G-ja M-sarjojen osakkeita. PVC:n B -sarjojen omistukset liittyvät omistuksiin TVO:ssa ja TVO käyttää kolmea ydinvoimayksikköä Olkiluodossa (Olkiluoto 1, 2 ja 3), Eurajoen kunnassa Suomessa. Eri osakesarjat oikeuttavat eri voimalaitosten tuottamaan sähköön. Kunkin osakesarjan omistajat vastaavat ao. sarjan kiinteistä kustannuksista osakemäärien suhteessa riippumatta siitä, onko teho- tai energiaosuutta käytetty, ja muuttuvista kustannuksista toimitettujen energiamäärien mukaisessa suhteessa.

Kemira Oyj:n omistus PVO-konsernissa, joka oikeuttaa sähköön säännöllisessä tuotantokäytössä olevista voimalaitoksista, on arvostettu käypään arvoon perustuen sähkön hinnan ja omakustannushinnan erotuksen diskontattuun rahavirtaan. Arvostusmallissa sähkön hintana on käytetty Pohjoismaisesta sähköpörssistä saatavia sähkötermiinien noteerauksia Suomen hinta-alueella viiden ensimmäisen vuoden ajalta. Tämän jälkeen arvio Suomen hinta-alueen sähkön hinnan kehityksestä perustuu fundamenttipohjaiseen Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden simulointimallinnukseen. Sähkön hinnassa ja omakustannushinnassa otetaan huomioon inflaation vaikutus tulevina vuosina, ja omakustannushinnat määritellään osakesarjakohtaisesti. Tulevaisuuden rahavirrat on diskontattu perustuen kuhunkin osakesarjaan liittyvien laitosten odotettuun käyttöaikaan, vesivoiman osalta mukaan lukien terminaaliarvo. Diskonttokona laskennassa on käytetty keskimääräistä painotettua pääomakustannusta, joka määritetään vuosittain.

× Tilinpäätöksen merkittävää arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet

PVO-konsernin osakkeiden arvioitu käypä arvo

Kemira Oyj:n omistamat noteeraamattomat PVO-konsernin osakkeet on arvostusmallia käyttäen arvostettu käypään arvoon, joka perustuu sähkön hinnan ja omakustannushinnan erotuksen diskontattuun rahavirtaan. Todellinen käyvän arvon kehitys voi poiketa tehdyistä arvioista mm. sähkön hinnan, inflaation, ennusteiden ajanjakson tai diskonttauskoron takia.

3.6 LIIKETOIMINTOJEN YHDISTAMINEN

Vuoden 2021 kolmannella vuosineljänneksellä Kemira osti vähemmistöosuuden SimAnalytics Oy:stä, prosessien optimointiin erikoistuneesta startupista. Loput liiketoiminnasta Kemira osti vuoden 2023 ensimmäisellä vuosineljänneksellä, jonka jälkeen Kemiralla on 100 %:in omistusosuus hankitusta liiketoiminnasta. Hankinta ei ollut olennainen Kemiran konsernin tuloslaskelman ja taseen kannalta.

IFRS 3 -standardin mukaan laadittu hankintamenolaskelma on alustava. Nettovarallisuuden ja liikearvon käyvät arvot saattavat muuttua 12 kuukauden aikana, jonka aikana hankintamenolaskelma saatetaan päätökseen. Kauppahinta 3 miljoonaa euroa maksettiin käteisellä lukuun ottamatta tiettyjä myöhemmin maksuja. Kauppahinta on jaettu kahteen erään, joista 2 miljoonaa euroa on maksettu vuoden 2023 ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja 1 miljoona euroa on maksettu aiemmin vuonna 2021. Hankinnan jälkeiset maksut hankitun yrityksen työntekijöille ovat IFRS 3 -standardin mukaan palkkioita palveluista ja nämä maksut ei vaikuta liikearvoon.

Hankintaan liittyvien alustavien hankintamenolaskelmien perusteella 1 miljoonaa euroa kohdistettiin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvälle ohjelmistolle. Hankinnasta aiheutuva alustava liikearvo on 2 miljoonaa euroa, joka aiheutuu pääosin odotettavissa olevista synergiahyödyistä.

Hankittu liiketoiminta on yhdistetty Pulp & Paper -segmenttiin vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen

ス Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Liiketoimintojen yhdistäminen

Hankintamenetelmää sovelletaan liiketoimintojen yhdistämiseen. Hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten käypänä arvona. Luovutettu vastike voi sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Ne yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat, jotka ovat yksilöitävissä, arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin.

3.7 MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT ERÄT

Oil & Gas -liiketoiminnan myynti Sterling Specialty Chemicals LLC -yhtiölle

MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT VARAT KÄYVIN ARVOIN

Milj. euroa	Liite	2023
Liikearvo	3.1.	0,0
Aineettomat hyödykkeet	3.2.	1,6
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	3.3.	109,5
Käyttöoikeusomaisuuserät	3.4.	17,8
Laskennalliset verosaamiset	44.	19,2
Vaihto-omaisuus	4.1.	48,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4.2.	57,0
Rahavarat	5.4.	2,2
Yhteensä		255,6

MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELTUIHIN VAROIHIN LIITTYVÄT VELAT

Milj euroa	Liite	2023
Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät velat	5.3.	24,1
Laskennalliset verovelat	4 4.	32,1
Ostovelat ja muut velat	4.3.	44,0
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		4,6
Yhteensä		104,8

Kemira allekirjoitti sopimuksen 4.12.2023 Oil & Gas -liiketoimintaansa liittyvän portfolion myynnistä Sterling Specialty Chemicals LLC -yhtiölle, joka on Artek Groupin yhdysvaltalainen tytäryhtiö. Artek Group on kansainvälinen, teollisiin kemikaaleihin erikoistunut yhtiö, jonka pääkonttori on Intiassa.

Kemirasta irtoava liikevaihto oli noin 430 miljoonaa euroa vuonna 2022. Tämä sisältää Kemiran Oil & Gas -liiketoiminnan, jonka liikevaihto oli 373 miljoonaa euroa vuonna 2022. Loppuosa irtoavasta liikevaihdosta, noin 57 miljoonaa euroa, koostui polymeerien epäsuorasta kanavamyynnistä muille kuin Oil & Gas -liiketoimintaan liittyville teollisille asiakkaille.

Kauppa sisältää Kemiran tuotantolaitokset Mobilessa, Columbuksessa ja Aberdeenissä Yhdysvalloissa ja noin 250 työntekijää siirtyy ostajalle kaupan myötä. Teesportin tuotantolaitos Isossa-Britanniassa kuuluu kauppaan edellyttäen, että tietyt, kyseiseen tuotantolaitokseen liittyvät kauppaehdot täyttyvät. Lisäksi NLP (novel liquid polymer) tuotantolaitteisto kuuluu kauppaan. Se on osa Kemiran Botlekissa sijaitsevaa tuotantolaitosta, jonka operointia Kemira jatkaa pitkäaikaisella sopimuksella ja tuotantolaitoksen työntekijät jäävät myös Kemiralle.

Velaton kauppahinta on noin 280 miljoonaa US dollaria, noin 260 miljoonaa euroa, riippuen kaupan toteuttamiseen liittyvistä oikaisueristä. 2.2.2024 Kemira ilmoitti saaneensa päätökseen Oil & Gas -liiketoimintaansa liittyvän portfolion myynnin. Isossa-Britanniassa sijaitsevan Teesportin tuotantolaitoksen kauppa saatetaan päätökseen myöhemmin edellyttäen, että tietyt, kyseiseen tuotantolaitokseen liittyvät kauppaehdot täyttyvät. Kauppa toteutetaan sekä osakekauppana että omaisuuserien kauppana.

Vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä varat ja velat, jotka liittyivät myytävissä olevaan Oil & Gas -liiketoimintaan, luokitellaan IFRS 5:n mukaisesti myytävänä olevaksi luovutettavien erien ryhmäksi. Tästä syystä Oil & Gas -liiketoimintaan liittyvät varat ja velat esitetään konsernitaseella omilla riveillään. Luokittelumuutoksilla on vaikutusta esitettyihin tase-erien arvoihin. Odotettu tappio Oil & Gas -liiketoiminnan myymisestä on 101 miljoonaa euroa sisältäen järjestelyn kulut. Oil & Gas -liiketoiminta kuuluu Kemiran Industry & Water segmenttiin

Väriaineliiketoimintakauppa ChromaScape LLC -yhtiölle

MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT VARAT KÄYVIN ARVOIN

Milj. euroa	Liite	2023	2022
Liikearvo	3.1.		0,0
Aineettomat hyödykkeet	3.2.		1,8
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	3.3.		4,8
Käyttöoikeusomaisuuserät	3.4.		0,4
Vaihto-omaisuus		-	14,3
Yhteensä			21,3

MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELTUIHIN VAROIHIN LIITTYVÄT VELAT

Milj euroa	Liite	2022
Velat etuuspohjaisista järjestelyistä	4.5.	0,3
Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät velat		0,4
Yhteensä		0,7

Kemira sai päätökseen väriaineliiketoimintakaupan ChromaScape LLC:n kanssa 4.5.2023. Väriaineliiketoiminnan myymisestä kirjattiin 25 miljoonan euron tappio, josta tilikaudella 2023 kirjattiin 10 miljoonaa euroa. Myyty väriaineliiketoiminta kuului Kemiran Pulp & Paper segmenttiin.

Väriaineliiketoiminnan liikevaihto oli noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2022. ChromaScape LLC:lle siirtyi 59 Kemiran työntekijää kaupan myötä. Kauppaan kuului tuotantolaitos Etelä-Carolinassa Goose Creekin Bushy Park -teollisuusalueella, USA:ssa. Kemira piti APAC-alueen väriaineliiketoiminnan itsellään.

Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä varat ja velat, jotka liittyivät myytävissä olevaan väriaineliiketoimintaan, luokiteltiin IFRS 5:n mukaisesti myytävänä olevaksi luovutettavien erien ryhmäksi. Tästä syystä väriaineliiketoimintaan liittyvät varat ja velat esitettiin konsernitaseella omilla riveillään

n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä olevaksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Myytävänä olevaksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä esitetään taseessa erillään muista omaisuuseristä.

4. Käyttöpääoma ja muut tase-erät

NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA

Milj. euroa	Liite	2023	2022
Vaihto-omaisuus	4.1.	281,8	433,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4.2.	468,2	603,7
Poislukien rahoituserät muissa saamisissa 11		-18.6	-71,1
Ostovelat ja muut velat	4.3.	489.4	635,2
Poislukien rahoituserät muissa veloissa 1)		-37,0	-31,4
Yhteensä		278,9	362,4

1) Sisältää pääasiassa korkokuluja ja -tuottoja, kurssivoittoja ja -tappioita ja suojaukseen liittyviä arvostuseriä.

Oil& Gas -liiketoiminnan myyntiin liittyen vuonna 2023 nettokäyttöpääoman vaihtoomaisuudesta on uudelleenluokiteltu 48,3 miljoonaa euroa, myyntisaamisista ja muista saamisista 57,0 miljoonaa euroa ja ostoveloista ja muista veloista 44,0 miljoonaa euroa myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin. Kemira on saanut päätökseen Oil & Gas liiketoiminnan myynnin helmikuussa 2024.

Neljännesvuositiedot nettokäyttöpääomasta on esitetty kohdassa Tunnuslukujen täsmäytys IFRS-lukuihin.

4.1 VAIHTO-OMAISUUS

Milj euroa	2023	2022
Aineet ja tarvikkeet	113,0	147,8
Valmiit tuotteet	149.4	264,7
Ennakkomaksut	19.4	21,2
Yhteensä	281,8	433,7

Vuonna 2023 kirjattiin kuluksi vaihto-omaisuutta 2,4 miljoonaa euroa (9,2), jolla vaihtoomaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

贝 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Vaihto-omaisuuden hankintameno on määritetty luonteensa mukaan fifomenetelmää tai painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää normaalin toiminta-asteen mukaisen osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myyntikulut.

4.2 MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET

Milj euroa	2023	2022
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset	386,2	449,6
Ennakkomaksut	8.5	7,1
Siirtosaamiset	38,9	110,5
Muut lyhytaikaiset saamiset	34,7	36,4
Yhteensä	468,2	603.7

AVOINNA OLEVIEN MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA

	2023
Milj. euroa	Myyntisaamiset, bruttomäärä	Odotettavissa luottotappiot	olevat Myyntisaamiset, nettomaara
Erääntymättömät myyntisaamiset	327,9	-0,1	327,7
1-90 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset	58,1	-0.3	57,8
Yli 91 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset	5,0	-4.3	0,6
Yhteensä	390,9	-4,8	386,2

	2022
Milj, euroa	Myyntisaamiset, bruttomäärä	Odotettavissa luottotappiot	olevat Myyntisaamiset, nettomäärä
Erääntymättömät myyntisaamiset	389,2	-0.7	388,5
1-90 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset	61,1	-0,1	61,0
Yli 91 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset	4.7	-4,6	0,1
Yhteensä	454,9	-5,3	449,6

Vuonna 2023 myyntisaamisten arvonalentumistappiot (+) / arvonalentumistuotot (-) tuloslaskelmassa olivat -0,2 miljoonaa euroa (2,2).

Vuonna 2023 yli vuoden kuluttua erääntyviä eriä oli myyntisaamisissa 0,3 miljoonaa euroa (0,7), siirtosaamisissa 1,3 miljoonaa euroa (0,5), muissa saamisissa 0,1 miljoonaa euroa (0,3) ja ennakkomaksuissa 0,0 miljoonaa euroa (1,7).

ス Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Myyntisaamiset, lainasaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset, lainasaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset kirjataan alun perin käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ottaen huomioon arvonalentuminen. Näihin eriin sovelletaan IFRS 9 -standardin mukaista yksinkertaistettua arvonalentumismallia, jossa luottotappioiden arvioitu määrä perustuu saamisten eliniän odotettavissa oleviin luottotappioihin.

Arvonalentumismallin odotettavissa olevat luottotappioprosentit vaihtelevat myyntisaamisten osalta ikäjakauman ja maantieteellisten EMEA, Americas ja APAC -alueiden mukaan. Luottotappioprosentit perustuvat myynnin maksuprofiileihin ja historiallisiin luottotappioihin.

Arvioituja luottotappioita myyntisaamisista kirjataan käyttäen IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua arvonalentumismallia. Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksamattomien myyntisaamisten kirjanpitoarvo odotetulla

luottotappioprosentilla eri maantieteellisten alueiden mukaan. Kaikkia yli 180 päivää vanhoja erääntyneitä myyntisaamisia arvioidaan saamiskohtaisen riskiarvion perusteella. Lisäksi yksittäisistä myyntisaamisista kirjataan arvioitu luottotappio silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei kaikkia saamisia tulla saamaan alkuperäisin ehdoin.

Myyntisaamisiin, lainasaamisiin ja muihin lyhytaikaisiin saamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia.

4.3 OSTOVELAT JA MUUT LYHYTAIKAISET VELAT

Milj. euroa	2023	2022
Ostovelat ja muut velat
Saadut ennakot	1,6	2,5
Ostovelat	226,7	292,8
Siirtovelat	218,4	277,0
Muut korottomat lyhytaikaiset velat	42,7	63,0
Yhteensä	489,4	635,2

Siirtovelat

Henkilöstökulut	89,7	94,2
Liikevaihtoon ja ostoihin liittyvät erät	91,4	149.8
Korot	7,7	7,2
Kurssierot	6.9	2,8
Muut	22,7	22,9
Yhteensä	218,4	277,0

n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut velat luokitellaan lyhytaikaisiksi voloiksi, jos ne erääntyvät maksettaviksi 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

4.4 LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET

		Kirjattu tulos-	Kirjattu laajaan		Ostetut tytäryritykset ja myytävänä Kirjattu omaan oleviksi luokitellut	Valuuttakurssi- erot ja siirrot
Milj. euroa Laskennalliset verovelat	1.1.2023	laskelmaan	tuloslaskelmaan	pääomaan	omaisuuserät	erien välillä	31.12.2023
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	73,2	-0,8	0,0	0,0	-29,4	-2,5	40,4
Käyttöoikeusomaisuuserät 1)	0,0	3,1	0,0	0,0	-1,2	-0,2	1,7
Muut osakkeet	52,7	0,0	-15,3	0,0	0,0	0,0	37,3
Rahoitusinstrumentit	16,5	0,0	-11,6	0,0	0,0	-1,9	3,0
Etuuspohjaiset järjestelyt	15,9	0,2	5,1	0,0	0,0	-0,3	20,9
Hankitun nettovarallisuuden arvostaminen käypään arvoon	0,6	-0,3	0,0	0,0	0,2	0,0	0,4
Muut jaksotukset	4,3	1,8	-0,6	0,7	-1,4	-0,2	4,5
Yhteensä	163,1	4,0	-22,5	0,7	-31,9	-5,1	108,3
Vähennetty laskennallisista verosaamisista	-44,9						-27,0
Laskennalliset verovelat taseessa	118,2						81,3

Laskennalliset verosaamiset
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	0,0	5,8	0,0	0,0	-7,2	9,4	8,0
Varaukset ja jaksotukset	20,7	0,8	0,0	0,0	-10,3	6,5	17,7
Vuokrasopimusvelat 1)	0,0	4,4	0,0	0,0	-1,5	1,3	4,2
Rahoitusinstrumentit	0,0	0,5	2,0	0,0	0,0	-1,9	0,6
Vahvistetut tappiot ja verohyvitykset	21,3	-3,4	0,0	0,0	0,0	-0,7	17,2
Etuuspohjaiset järjestelyt	2,6	-0,2	0,7	0,0	0,0	0,4	3,4
Muut	27,5	0,2	0,0	0,0	-0,2	-19,8	7,7
Yhteensä	72,0	8,1	2,7	0,0	-19,2	-4,8	58,8
Vähennetty laskennallisista veroveloista	-44,9						-27,0
Laskennalliset verosaamiset taseessa	27,1						31,8

1) 4S 12 standardin muutoksen seuralsiin vuokrasopimuksin on vuokrasopimuksen kirjaarisen kirjaarisen yhteydesä kirjattu laskemalliset verot.

Milj. euroa	1.1.2022	Kirjattu tulos- laskelmaan	Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan	pääomaan	Ostetut tytäryritykset ja myytävänä Kirjattu omaan oleviksi luokitellut omaisuuserät	Valuuttakurssi- erot ja siirrot erien välillä	31.12.2022
Laskennalliset verovelat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	57,3	14,6	0,0	0,0	0,0	1,2	73,2
Käyttöoikeusomaisuuserät	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Muut osakkeet	28,0	0,0	24,7	0,0	0,0	0,0	52,7
Rahoitusinstrumentit	7,0	0,0	9,5	0,0	0,0	0,0	16,5
Etuuspohjaiset järjestelyt	14,6	-1,6	3,0	0,0	0,0	0,0	15,9
Hankitun nettovarallisuuden arvostaminen käypään arvoon	1,1	-0,5	0,0	0,0	0,0	0,0	0,6
Muut jaksotukset	4,4	-6,2	3,7	2,2	0,0	0,0	4,3
Yhteensä	112,4	6,3	40,9	2,2	0,0	1,3	163,1
Vähennetty laskennallisista verosaamisista	-35,3						-44,9
Laskennalliset verovelat taseessa	77,1						118,2
Laskennalliset verosaamiset
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Varaukset ja jaksotukset	20,3	-1,6	0,0	0,0	0,0	1,9	20,7
Vuokrasopimusvelat	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Rahoitusinstumentit	0,3	0,0	-0,3	0,0	0,0	0,0	0,0
Vahvistetut tappiot ja verohyvitykset	11,2	-0,1	0,0	0,0	0,0	10,2	21,3
Etuuspohjaiset järjestelyt	10,9	0,1	-6,0	0,0	0,0	-2,4	2,6
Muut	23,0	14,0	0,0	0,0	0,0	-9,6	27,5
Yhteensä	65,8	12,4	-6,3	0,0	0,0	0,1	72,0
Vähennetty laskennallisista veroveloista	-35,3						-44,9
Laskennalliset verosaamiset taseessa	30,5						27,1

口 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laskennalliset verot

Laskennalliset verot kirjataan omaisuuserien ja velkojen verotuksellisten arvojen ja niiden konsernitilinpäätöksen mukaisten kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista täysmääräisinä velkamenetelmää käyttäen. Liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta johtuvaa

laskennallista verovelkaa kirjataan vain siltä osin, joka on paikallisesti verotuksessa vähennyskelpoista. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen (ja -lakien) perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan

Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot pystytään hyödyntämään.

Tytär- ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi jos konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään, ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisitta, silloin kuin saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.

× Tilinpäätöksen arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet

Laskennalliset verot

Verotuksellisiin tappioihin tai muihin eriin liittyvien laskennallisten verosaamista varten johto arvioi määrän, jonka verran yhtiöille todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan verosaamiset pystytään hyödyntämään. Todellinen tuloskehitys voi poiketa arviosta ja siten vaikuttaa tulevien tilikausien veroihin.

4.5 ETUUSPOHJAISET ELAKEJARJESTELYT JA TYOSUHDE-ETUUDET

Konsernilla on useita etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä ja muista työsuhde-etuuksista johtuvia velvoitteita. Merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa.

Suomi

Konsernilla on Suomessa merkittävin etuuspohjainen eläkejärjestely Eläkesäätiö Neliapilassa, jossa osan henkilökunnan lisäeläke-etuuksista on järjestetty. Eläkesäätiö Neliapilan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt, joiden työsuhde Kemiraan on alkanut ennen 1.1.1991, jolloin säätiö on suljettu uusilta työntekijöiltä. Tällä hetkellä suurin osa Eläkesäätiö Neliapilan toimintapiiriin kuuluvista jäsenistä on eläkkeensaajia. Vuoden 2023 lopussa Eläkesäätiö Neliapilan etuuspohjaiset velvoitteet olivat yhteensä 156,2 miljoonaa euroa (156,9) ja eläkevarat 262,5 miljoonaa euroa (235,3).

Eläkesäätiö Neliapilan lisäeläketurva sisältää vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke-edun sekä hautausavustuksen. Kokonaistavoite-eläke on 66 prosenttia eläkepalkasta. Täysi tavoite saavutetaan 25 vuoden palveluksella. Lisäeläkkeen määrä lasketaan tavoite-eläkkeen ja lakisääteisten eläkkeiden erotuksena.

Eläkesäätiö Neliapilan hallitus on tehnyt joulukuussa 2023 päätöksen palauttaa 14 miljoonaa euroa ylikatetta Kemira konsernin yhtiöille. Eläkesäätiö Neliapila maksaa ylikatteen palautuksen, kun Suomen Finanssivalvonnalta on saatu Eläkesäätiölain edellyttämä suostumus. Ylikatteen maksun odotetaan tapahtuvan vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Konserni ei ole kirjannut eriä konsernitilinpäätökseen 2023 liittyen ylikatteen palautukseen.

Ruotsi

Ruotsissa on etuuspohjainen eläkejärjestely, joka on toimihenkilöille tarkoitettu ITP 2 järjestely. Saadakseen täyden eläkkeen, työntekijällä on oltava ennakoitu eläkkeeseen oikeuttava työjakso, työn aloittamisesta eläkeikään saakka, vähintään 30 vuoden ajan. Eläkejärjestelyyn sisältyvät normaali vanhuuseläke, täydentävä vanhuuseläke ja perhe-eläke. Lisäksi työnantajalla tulee olla vakuutus eläkevakuutusyhtiö PRI Pensiongarantin kautta koskien ITP 2 -järjestelyn eläkevastuuta. Vuoden 2023 lopussa Ruotsin etuuspohjaiset velvoitteet olivat yhteensä 38,2 miljoonaa euroa (38,3).

ETUUSPOHJAISTEN JÄRJESTELYIDEN SAAMISET JA VELAT TASEESSA

Milj. euroa	2023	2022
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo	233,9	231,5
Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo	-272,2	-244,4
Ylijäämä (-) / Alijäämä (+)	-38,3	-12,8
Omaisuuserän rajoittamisesta johtuva vaikutus	1,8	1,4
Nettomääräinen saaminen (-) / velka (+) etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa	-36,5	-11,4

Velat etuuspohjaisista järjestelyistä	69,8	66,9
Saamiset etuuspohjaisista järjestelyistä	-106,3	-78,4
Nettomääräinen saaminen (-) / velka (+) etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa	-36,5	-11.4

TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATUT ETUUSPOHJAISET JÄRJESTELYT
Työsuoritukseen perustuvat menot	2,0	2,3
Nettokorkomenot 1)	-0,5	0,7
Etuuspohjaisten järjestelyiden kulut (+) / tuotot (-) tuloslaskelmassa	1,5	3,0

1) Nettokorkomenot on esitetty tuloslaskelmassa rivillä rahoituskulut, netto

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN KIRJATUT ETUUSPOHJAISET JÄRJESTELYT

Milj. euroa	2023	2022
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostuksesta johtuvat erät 2)
Velvoitteiden väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)	0,3	-0.4
Velvoitteiden taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) 3)	1,9	-70,3
Velvoitteiden kokemusperäiset vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)	6,9	9,7
Järjestelyiden varoihin kuuluvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) 3)	-32,2	23,3
Omaisuuserän rajoittamisesta johtuva vaikutus	0,3	0,8
Etuuspohjaisten järjestelyiden kulut (+) / tuotot (-) muissa laajan tuloksen erissä	-22,8	-37,0

2) Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus on laajassa osana muita laajan tuloksen eriä. Erä on esitetty ilman verovaikutusta, ja siihen liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedossa 2.8. Muut laajan tuloksen erät. 3) Vuoden 2023 ja 2022 osalta vakuutusmattiset voitot johtuvat pääasiassa Ruotsin eläkejärjestelyn ja Eläkesäätiö Neliapilan toteutuneista varojen tuotosta, diskonttauskoron ja inflaation muutoksesta.

ETUUSPOHJAISTEN VELVOITTEIDEN MUUTOKSET TILIKAUDEN AIKANA

Milj. euroa	2023	2022
Etuuspohjaiset velvoitteet 1.1.	231,5	312,0
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	1,6	2,3
Korkomenot	8,4	3,6
Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot (-)	9,1	-61,1
Valuuttakurssierot ulkomaisista järjestelyistä	0.0	-4.7
Maksetut etuudet	-16,8	-16,2
Järjestelyjen supistamiset ja velvoitteiden täyttämiset 4/	0,0	-3.4
Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin velkoihin		-0,4
Muut erät	0,0	-0,6
Etuuspohjaiset velvoitteet 31.12.	233,9	231,5

4) Vuonna 2022 Norjassa etuuspohjainen eläkejärjestelmä on muutettu maksupohjaiseksi eläkejärjestelyksi. Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet on siirretty vakuutusyhtiölle.

ETUUSPOHJAISIIN JARJESTELYIHIN KUULUVIEN VAROJEN MUUTOKSET TILIKAUDEN AIKANA

Milj euroa	2023	2022
Varojen käypä arvo 1.1.	244.4	292,0
Korkotuotot	9,0	2,9
Työnantajan maksusuoritukset	0,4	0,2
Ylikatepalautus 5)		-10,0
Vakuutusmatemaattiset tappiot (-) / voitot (+)	32,2	-23,3
Valuuttakurssierot ulkomaisista järjestelyistä	0,1	-0,6
Maksetut etuudet	-13,3	-12,8
Järjestelyjen supistamiset ja velvoitteiden täyttämiset 4/	0,0	-3,5
Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin varoihin		-0.1
Muut erät	-0,5	-0,4
Varojen käypä arvo 31.12.	272,2	244.4

5) Vuonna 2022 Eläkesäätiö Nellapila maksoi 10 miljoonaa euroa ylikatetta Kemira konsernin yhtiöille.

ETUUSPOHJAISIIN JÄRJESTELYIHIN KUULUVIEN VAROJEN JAKAUTUMINEN OMAISUUSLAJEITTAIN

Milj euroa	2023	2022
Korkosijoitukset ja muut varat	144,1	124,2
Osakkeet ja osakerahastot	79,5	75,8
Konsernin käytössä olevat kiinteistöt	46,8	42,8
Kemira Oyj:n osakkeet	1,9	1.6
Varat yhteensä	272,2	244,4

Merkittävin osa etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvista varoista on Suomessa Eläkesäätiö Neliapilassa. Vuoden 2023 lopussa Neliapilassa oli varoja 262,5 miljoonaa euroa (235,3), jotka koostuivat korkorahastoista ja muista varoista 134,5 miljoonaa euroa (115,7), osakkeista ja osakerahastoista 79,4 miljoonaa euroa (75,1), kiinteistöistä 46,8 miljoonaa euroa (42,8) sekä Kemira Oyj:n osakkeista 1,9 miljoonaa euroa (1,6). Eläkesäätiö Neliapilassa sijoituspositiota hallinnoidaan siten, että tavoitteena on varojen ja velkojen yhteensovittaminen (ALM), Menettelyn tarkoituksena on pitkäaikaisten sijoitusten sovittaminen yhteen eläkejärjestelyistä aiheutuvien velvoitteiden kanssa. Eläkesäätiö Neliapilan olennaisena sijoitustoiminnan riskinä voidaan pitää markkinariskiä. Rahoitusmarkkinoiden syklisistä vaihteluista johtuvaa markkinariskiä hallitaan huolehtimalla sijoitusposition riittävästä hajauttamisesta.

Vuonna 2023 konsemin etuuspohjaisiin järjestelyhin kuutto (+) / HERKKYYSANALYYSI – ELÄKESÄÄTIÖ NELIAPILA SUOMESSA kulu (-) oli 41,2 miljoonaa euroa (-20,5)

KESKEISET VAKUUTUSMATEMAATTISET OLETUKSET

%	2023	2022
Diskonttauskorko	3,1-4,5	3,7-4,7
Inflaatioaste	1,6-3,1	2,0-3,2
Tulevat palkankorotukset	2,1-2,5	2,5-3,2
Tulevat eläkkeiden korotukset	2,0-2,3	2,1—2,8

Suomessa Eläkesäätiö Neliapilan velvoitteiden laskemisessa käytetyt keskeiset oletukset olivat seuraavat: diskonttauskorko 3,1 % (3,8 %), inflaatioaste 2,1 % (2,6 %), tulevat palkankorotukset 2,1 % (2,6 %) ja tulevat eläkkeiden korotukset 2,3 % (2,8 %).

Herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi perustuu siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen herkkyys merkittävien vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.

Jos kaikkien merkittävien maiden järjestelyiden diskonttauskorko laskisi 0,5 prosenttiyksiköllä, etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvien velvoitteiden nykyarvo nousisi 11,9 miljoonaa euroa (5,1 %) edellyttäen, että kaikki muut oletukset säilyisivät ennallaan.

	Etuuspohjainen velvoite		Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen
Milj. euroa	2023	2022	2023	2022
Diskonttauskorko 3,1 % (3,8 %)	156,2	156,9
Diskonttauskorko +0,5 %	149,2	149,8	-4,5%	-4.5%
Diskonttauskorko -0,5 %	163,8	164,6	4,9%	4,9%

Tulevat eläkkeiden korotukset 2,3 % (2,8 %)	156,2	156,9
Tulevat eläkkeiden korotukset +0,5 %	163.0	163.8	4.4%	4.4%
Tulevat eläkkeiden korotukset -0,5 %	149,8	150,5	-4.1%	-4.1%

Yhden vuoden lisäys kuolevuusoletuksen eliniänodotteessa kasvattaa etuuspohjaisen velvoitteen määrää 6,9 miljoonaa euroa (4,4 %).

HERKKYYSANALYYSI – ITP 2 ELÄKEJÄRJESTELY RUOTSISSA

	Etuuspohjainen velvoite		Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen
Milj. euroa	2023	2022	2023	2022
Diskonttauskorko 3,8 % (3,65 %)	38,2	38.4
Diskonttauskorko +0,5 %	36,0	36.0	-5,8%	-6.0%
Diskonttauskorko -0,5 %	40,7	40,9	6.4%	6,7%

Tulevat palkankorotukset 2,1 % (2,5 %)	38,2	38,4
Tulevat palkankorotukset +0,5 %	38,9	39,0	1,6%	1,8%
Tulevat palkankorotukset -0,5 %	37,7	37,7	-1,5%	-1.7%

Yhden vuoden lisäys kuolevuusoletuksen eliniänodotteessa kasvattaa etuuspohjaisen velvoitteen määrää 1,5 miljoonaa euroa (3,8 %).

Etuuspohjaisiin järjestelyihin suoritettavien tilikaudella 2024 odotetaan olevan 4,1 miljoonaa euroa. Lisäksi Eläkesäätiö Neliapilan odotetaan palauttavan 14 miljoonaa euroa ylikatetta Kemira konsernin yhtiöille vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

贝 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja työsuhde-etuudet

Konsernilla on erilaisia työsuhteen jälkeisiä etuusjärjestelyjä, joihin kuuluu sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, kunkin toimintamaan paikallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti. Eläkejärjestelyt on yleensä hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä tai erillisessä eläkesäätiössä.

Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jonka mukaan suoritetaan kiinteitä maksuja erilliselle Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja nykyisen ja aiempien tilikausien työsuoritukseen perustuvien etuuksien maksamiseen kaikille työntekijöille. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia.

Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu tavallisesti yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten palkkatasosta ja palvelusvuosista.

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkovelkakirjalainojen markkinakorkoja.

Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa henkilöstökuluihin ja nettokorkomenot rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Aiempien kausien työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kirjataan henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.

× Tilinpäätöksen merkittävää arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

Etuuspohjaisten eläkevastuiden määrittelemiseen liittyy useita vakuutusmatemaattisia oletuksia, joiden huomattavat muutokset voivat vaikuttaa eläkevelan ja eläkekulujen suuruuteen. Vakuutusmatemaattiset laskelmat sisältävät johdon antamia olettamuksia, kuten diskonttauskoron, palkankorotus- ja työsuhteiden päättyvyysoletukset. Eläkevastuut lasketaan riippumattomien aktuaarien toimesta.

4.6 VARAUKSET

Milj. euroa	Henkilöstö- kuluvaraukset	Uudelleen- järjestely- varaukset	Ympäristö- varaukset 1)	Muut varaukset 2)	Yhteensä
Pitkäaikaiset varaukset
1.1.2023	0,1	0,0	17,3	20,9	38,4
Valuuttakurssierot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Uudet varaukset ja varausten lisäykset	0,0	0,0	0,0	12,3	12,3
Käytetyt varaukset tilikauden aikana	0,0	0,0	-0,2	-0,2	-0,4
Käyttämättömien varausten
peruuttaminen	-0,1	0,0	0,0	-0,3	-0,3
Uudelleenryhmittely	0,0	0.0	-4,7	-7,5	-12,2
31.12.2023	0,1	0.0	12.4	25,3	37,8

Lyhytaikaiset varaukset
1.1.2023	0,4	0,0	10,1	8,3	18,8
Valuuttakurssierot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Uudet varaukset ja varausten lisäykset	0,0	0,1	1,8	2.4	4,3
Käytetyt varaukset tilikauden aikana	-0,1	0,0	-8,2	-9,0	-17,3
Käyttämättömien varausten
peruuttaminen	0,0	-0,1	-0,7	-0,4	-1,1
Uudelleenryhmittely	0,0	0,0	4,7	7,5	12,2
31.12.2023	0.3	0.0	7.7	8,9	16,9

1) Konsernin liiketoiminta on kemiantaa säätelevät lukuisat kansainväliset sopimukset, sekä alueellinen että kansallinen lainsäädäntö eri puolilla maailmaa. Konserni käsittelee ympäristövastuita ja -riskejä noudattaen vakiintuneita sisäisiä periaatteita ja menettelytapoja. Vuonna 2023 ympäristön kunnostukseen liittyvien varausten yhteismäärä oli 20,1 miljoonaa euroa (27,4). Suurimmat varaukset koskevat tehtaiden sulkemisia jarven pohjasedimentin kunnostusta Vaasassa Suomessa.

2) Muut varaukset olivat yhteensä 34,2 miljoonaa euroa (29,2). Suurimmat varaukset liittyvät odotettavissa oleviin vastuisiin Pohjolan Voiman omistamassa Porissa höyryä tuottavassa energiayhtiössä.

Milj. euroa	2023	2022
Varausten kokonaismäärän jakautuminen
Pitkäaikaiset varaukset	37,8	38,4
Lyhytaikaiset varaukset	16,9	18,8
Yhteensä	54.6	57,2

n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Varaukset

Uudelleenjärjestelymenoja, henkilöstömenoja, ympäristövelvoitteita, oikeudellisia vaateita ja tappiollisia sopimuksia varten kirjataan varauksia, kun jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite ja on todennäköistä, että siitä aiheutuu vastaisia menoja ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan silloin, kun siitä on laadittu yksityiskohtainen, asianmukainen suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin järjestely vaikuttaa

Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen odotetaan edellyttävän tilinpäätöspäivänä. Nykyarvon laskennassa käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja kyseisestä velvoitetta koskevista erityisriskeistä.

× Tilinpäätöksen merkittävää arvionvaraisuutta sisältävät erät ja harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet

Varaukset

Varausten kirjaaminen tilinpäätökseen edellyttää johdon arviota, koska varauksiin liittyvien velvoitteiden tarkka määrä ei ole tilinpäätöstä laadittaessa selvillä.

5. Pääomarakenne ja rahoitusriskit

5.1 PÄÄOMARAKENNE

Milj. euroa	2023	2022
Oma pääoma	1684,2	1 684,6
Taseen loppusumma	3 489,3	3 651,1

Velkaantuneisuus, % 1)	32	46
Omavaraisuusaste, % 2)	48	46

1) Velkaantuneisuus-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Korolliset nettovelat / Oma pääoma.

2) Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Oma pääoma / (Taseen loppusumma - saadut ennakot),

KOROLLISET NETTOVELAT

Milj euroa	Liite	2023	2022
Pitkäaikaiset korolliset velat	5.3.	615,7	838,1
Lyhytaikaiset korolliset velat	5.3.	322,1	183,7
Korolliset velat		937,8	1 021,8
Rahavarat	5.4.	402,5	250,6
Korolliset nettovelat		535,2	771,2

Neljännesvuositiedot korollisesta nettovelasta on esitetty kohdassa Tunnuslukujen täsmäytys IFRS-lukuihin.

Kemiran tavoitteena on markkinoita nopeampi liikevaihdon kasvu ja 15–18 % operatiivinen käyttökateprosentti. Velkaantumisastetavoitteena on alle 75 %. Valmiusluoton ja keskeisimpien kahdenvälisten lainojen sopimusehdot sisältävät kovenantin, jonka mukaan velkaantuneisuusasteen on oltava alle 115 %:a.

Hallitus ehdottaa vuoden 2023 osingoksi 0,68 euroa osakkeelta (0,62), mikä vastaa 52 %:n osinkosuhdetta (41 %). Kemiran osinkopolitiikan mukaisesti tavoitteena on jakaa kilpailukykyistä ja ajan myötä kasvavaa osinkoa.

口 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Korolliset velat ja rahavarat

Korollisten velkojen ja rahavarojen laatimisperiaatteita kuvataan liitetiedossa 5.4. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.

KOROLLISTEN NETTOVELKOJEN YHTEYS RAHAVIRTALASKELMAAN

Milj. euroa	Pitkäaikaiset korolliset velat	sisältäen lyhennyserät Lyhytaikaiset korolliset velat	Korolliset velat yhteensä	Rahavarat	Korolliset nettovelat
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	875,5	146,3	1 021,8	250,6	771,2
Nettovelan muutokset, joihin liittyy rahavirtoja
Pitkäaikaisten velkojen nostot (+)	0,2		0,2		0,2
Pitkäaikaisten velkojen maksut (-)	0,0		0,0		0,0
Vuokrasopimusvelkojen maksut (-)	-37,3		-37,3		-37,3
Lyhytaikaisten velkojen nostot (+) ja maksut (-)		-50,7	-50,7		-50,7
Rahavarojen muutos				158,0	-158,0
Nettovelan muutokset, joihin ei liity rahavirtoja
Vuokrasopimusvelkojen lisäykset (+)	36,4		36,4		36,4
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	-4,4	-6,8	-11,1	-6,1	-5,0
Muut muutokset, joihin ei liity maksua 1/	-21,5	0,0	-21,5	-	-21,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	849,0	88,8	937,8	402,5	535,2

10 ใน Ga-Metrinnan myrtiin ittye wuldettu ittä. 14,1 rijoosa euroa myrtäärä dekisi luvitetulin omaisuseini. Genira on sant päätöleee Oli 9 Gas-Webininan myrnin hilliuss 22

Milj. euroa	Pitkäaikaiset korolliset velat	sisältäen lyhennyserät Lyhytaikaiset korolliset velat	Korolliset velat yhteensä	Rahavarat	Korolliset nettovelat
Kirjanpitoarvo 11.2022	865,0	127,1	992,2	142,4	849,8
Nettovelan muutokset, joihin liittyy rahavirtoja
Pitkäaikaisten velkojen nostot (+)	195,9		195,9		195,9
Pitkäaikaisten velkojen maksut (-)	-202,8		-202,8		-202,8
Vuokrasopimusvelkojen maksut (-)	-35,1		-35,1		-35,1
Lyhytaikaisten velkojen nostot (+) ja maksut (-)		21,4	21,4		21,4
Rahavarojen muutos				105,9	-105,9
Nettovelan muutokset, joihin ei liity rahavirtoja
Vuokrasopimusvelkojen lisäykset (+)	44,5		44,5		44,5
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	5,0	-2,5	2,5	2,3	0,2
Muut muutokset, joihin ei liity maksua	2,9	0,2	3,2	-	3,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	875,5	146,3	1 021,8	250,6	771,2

5.2 ОМА РАДОМА

OSAKEPÄÄOMA JA OMAT OSAKKEET

Milj. euroa	Ulkona olevien osakkeiden lukumaara (1 000)	Omien osakkeiden lukumaara (1 000)	Osakkeiden lukumaara (1 000)	Osake- pääoman kirjanpito- arvo	Omien osakkeiden kirjanpito- arvo
1.1.2023	153 352	1990	155 343	221,8	13.4
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2020-2022 perusteella henkilöille myönnetyt omat osakkeet	254	-254			-1,7
Omien osakkeiden siirto hallitukselle	13	-13			-0,1
31.12.2023	153 619	1723	155 343	221,8	11,6

1.1.2022	153 127	2 215	155 343	221,8	14,9
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2019-2021 perusteella henkilöille myönnetyt omat osakkeet	221	-221			-1,5
Omien osakkeiden siirto hallitukselle	16	-16			-0,1
Osakkeiden palautukset henkilöiltä osakepohjaisesta kannustinjärjestelmistä	-13	13			0,1
31.12.2022	153 352	1990	155 343	221,8	13,4

Kemira Oyj:llä on yksi osakelaji. Kukin osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen. 31.12.2023 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden lukumäärä oli 155 342 557 sisältäen 1 722 725 omia osakkeita. Kemira Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäis- ja enimmäispääomaa, eikä osakkeella ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketetut osakkeet ovat täysin maksettuja.

Kemiran hallussa oli 31.12.2023 omia osakkeita yhteensä 1 722 725 kpl (1 990 197). Omien osakkeiden keskimääräinen hankintahinta oli 6,73 euroa ja osuus osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 1,1 % (1,3 %). Omien osakkeiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vasta-arvo on 2,5 miljoonaa euroa (2,8).

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto on vuoden 2001 optio-ohjelman merkintöjen kautta karttunut, vanhan osakeyhtiölain (734/1978) mukainen rahasto, jonka arvo ei enää muutu.

Käyvän arvon rahastot

Käyvän arvon rahasto on käypään arvoon arvostettujen sekä suojauslaskennan kautta karttuva rahasto

Muut rahastot

Muut rahastot ovat paikallisten lainsäädäntöjen vaatimia. 31.12.2023 muut rahastot olivat 4,1 miljoonaa euroa (4,0)

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös joihinkin ulkomaisiin tytääyrityksiin on annettu lainoja, joiden kurssiero on käsitelty muuntoerona.

贝 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Omat osakkeet

Omien osakkeiden hankinta siihen liittyvine menoineen on esitetty konsernitilinpäätöksessä oman pääoman vähennyksenä.

5.3 KOROLLISET VELAT

KOROLLISTEN VELKOJEN MATURITEETTIJAKAUMA

2023, milj euroa	2024	20225	2026	2027	2028	2029-	Kirjanpitoarvo yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta		190,9		120,0			310,9
Joukkovelkakirjalainat	199,6				193,9		393,5
Vuokrasopimusvelat	27,6	20,0	16,6	11,5	7,8	38,0	121,4
Muut pitkäaikaiset velat	6,1	1,0	16,0				23,2
Muut lyhytaikaiset velat	88,8						88,8
Korollisten velkojen lyhennykset yhteensä	322,1	211,9	32,6	131,5	201,7	38.0	937.8

PITKÄAIKAISTEN KOROLLISTEN VELKOJEN MATURITEETTIJAKAUMA VALUUTOITTAIN

2023							Kirjanpitoarvo
Valuutta, milj euroa	2024	2025	2026	2027	2023	2029-	yhteensä
EUR	206,8	155,3	18,9	122,1	195,2	14,0	712,3
usd	12.4	52,4	10,4	8,3	5,9	19,4	108,7
GBP	0.9	0.5	0,2	0,0		1,7	3.3
Muut	13,3	3,8	3.0	1,1	0.6	2,9	24,6
Yhteensä	233,3	211,9	32,6	131,5	201,7	38,0	849,0

2022, milj. euroa	2023	2024	2025	2026	2027	2028-	Kirjanpitoarvo yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta			192,4		120,0		312,4
Joukkovelkakirjalainat	0,0	199,9				191,2	391,0
Vuokrasopimusvelat	30,9	24,6	17,9	13,8	8,7	53,0	148,9
Muut pitkäaikaiset velat	22,4	0,8					23,2
Muut lyhytaikaiset velat	146,3						146,3
Korollisten velkojen lyhennykset yhteensä	199,6	225,2	210,2	13.8	128,7	244,2	1 021,8

2022							Kirjanpitoarvo
Valuutta, milj. euroa	2023	2024		2025	2027	2028-	yhteensä
EUR	23,6	206,6	153,4	2,2	121,8	206,4	714,1
USD	15,8	12,4	52,9	9,4	6,3	24,3	121,1
GBP	0,7	0,8	0,6	0,3	0,1	10,1	12,7
Muut	13,2	5,5	3,3	1,9	0,5	3,3	27,7
Yhteensä	53.4	225,2	210,2	13,8	128,7	244.2	875.5

Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2023 lopussa 535,2 miljoonaa euroa (77,2), lisätietoa liitetiedossa 5.1. Pääomarakenne.

5.4 RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTAIN

RAHOITUSVARAT

				2023		2022
		Kirjanpito-	Käyvät arvot				Kirjanpito-	Käyvät arvot
Milj. euroa	Liite	arvot	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä	arvot	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	5.6.
Suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset		3,6		3,6		3,6	13,3		13,3	-	13,3
Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta	5.6.
Suojauslaskennan piirissä olevat johdannaiset
Rahavirran suojaus 17		15,9		15,9	-	15,9	81,7		81,7	-	81,7
Muut osakkeet	3.5.
PVO-konsernin osakkeet		303,9			303,9	303,9	380,6			380,6	380,6
Muut noteeraamattomat osakkeet		1,4			1,4	1,4	2,7			2,7	2,7
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Muut pitkäaikaiset varat ²)		6,3		6,3	-	6,3	6,6		6,6	-	6,6
Muut lyhytaikaiset saamiset 2)		0,3	-	0,3	-	0,3	0,3		0,3	------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------	0,3
Myyntisaamiset 2)	4.2.	386,2		386,2	-	386,2	449,6		449,6	-	449,6
Rahavarat
Rahat ja pankkisaamiset		271,0		271,0	-	271,0	245,3		245,3		245,3
Talletukset ja rahamarkkinasijoitukset 3)		131,5		131,5	-	131,5	5,3		5,3	------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------	5,3
Myytävänä oleviksi luokitellut varat 4)	3.7.	57,1		57,1	-	57,1
Rahoitusvarat yhteensä		1177,2		871,9	305,3	1 177,2	1185,4		802,1	383,3	1185,4

1) Johdannaisten käyvistä arvoista 1,6 miljoonaa euroa (24,4) erääntyy vuoden 2024 jälkeen.

21 V can a 2023 mu. pila leiset saamiset sistlaid (C. mi.) prace une 0,4) dobetta ssacein nu laisest. Mynt samest saidirid. Addettarisse dei ludtotopida 4 milionomises dei lu euroa (5,3). Myyntisaamisista kerrotaan tarkemmin liitteessä 4.2. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

3) Talletukset ja rahamarkkiraletuksista sekä muista livideistä sijoituksistä sijoituksista, joiden maturiteetti on enintään kolme kukautta.

4 i Voorna 2020 ryde is lustral hin vari in sisilly 0 d Gas filied myntissen is 5 (3 mi), e oos - enii c o saart pääbisseer (2 Gas - Redminner mynn hele Russen (20 Gas Siedni Liitetiedossa 3.7. esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä.

RAHOITUSVELAT

		2023				2022
		Käyvät arvot Kirjanpito-		Kirjanpito-	Käyvät arvot
Milj. euroa	Liite	arvot	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensa	arvot	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	5.6.
Suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset		4,1		4,1		4,1	2,3		2,3		2,3
Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta	5.6.
Suojauslaskennan piirissä olevat johdannaiset
Rahavirran suojaus 1)		3,6		3,6		3,6	1,6		1,6		1,6
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Korolliset velat	5.3.
Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta		311,3	-	312,7		312,7	312,4	-	312,2	-	312,2
Joukkovelkakirjalainat		193,9		189,8		189,8	391,1		379,2		379,2
Lyhytaikainen osuus		199,6		200,2		200,2
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat		93,9		93,9		93,9	118,0		118,0		118,0
Lyhytaikainen osuus		27,6		27,6		27,6	30,9		30,9		30,9
Muut pitkäaikaiset velat		16,7		16,8		16,8	16,7		16,6		16,6
Lyhytaikainen osuus		6,1		6,3		6,3	6,5		6,8		6,8
Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta		88,8		88,7		88,7	146,3		146,1		146,1
Korottomat velat
Muut pitkäaikaiset velat		8,7		8,7		8,7	9,3		9,3		9,3
Muut lyhytaikaiset velat		26,2		26,2		26,2	45,5		45,5		45,5
Ostovelat	4.3.	226,7		226,7		226,7	292,8		292,8		292,8
Myytävänä oleviksi luokitellut velat ²)	3.7.	45,6		45,6		45,6	0,4	-	0,4		0,4
Rahoitusvelat yhteensä		1 252,7		1 250,9		1 250,9	1 373,6		1361,6		1 361,6

1) Johdannaisten käyvistä arvoista -2,1 miljoonaa euroa (-0.0) erääntyy vuoden 2024 jälkeen.

2) isonna 2023 myth and the hind on undeleer bolled 20, milli e crow consection sele 2,5 milj e erra street 0,8 Gas - liecominran laytosse, learrinnen lacktissem (1) & Gas- Red informa myrin handlar har manimal mor in con incommon weblem. Oklah U. j. inji, ura a unrasomuseloj, pisa net hop & Paper - espert tim ul ware with in ul use visited in esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista eristä.

Käypien arvojen tasojen 1–3 välillä ei ole tapahtunut siirtoja tilikauden aikana.

Taso 3 täsmäytyslaskelma, rahoitusvarat milj. euroa	2023	20122
Kirjanpitoarvo 1.1.	383,3	260,0
Vaikutus muihin laajan tuloksen eriin	-76,7	123,2
Lisäykset	-0,3
Vähennykset	-1,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	305,4	383.3

ス Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni arvostaa sen hankintamenoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jaksotettuun hankintamenoon sekä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin

Luokka	Rahoitusinstrumentti
	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimukset, koronvaihtosopimukset, sähkö- ja maakaasujohdannaissopimukset, sijoitustodistukset ja yritystodistukset
Jaksotettuun hankintamenoon	Pitkäaikaiset lainasaamiset, rahat, pankkisaamiset, pankkitalletukset, myyntisaamiset ja muut saamiset
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	Muut sijoitukset: osakkeet ja suojauslaskennan piirissä (rahavirran suojaus tai käyvän arvon suojaus) olevat johdannaiset

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Kaikki johdannaiset merkitään taseeseen käypään arvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Ne johdannaiset, joihin ei sovelleta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen luokkaan. Taseessa johdannaiset esitetään siirtosaamisissa ja siirtoveloissa. Käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti tapahtumahetkellään.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitussaamisiin kuuluu pitkäaikaisia saamisia, jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen korkokannan menetelmää käyttäen, ja ottaen huomioon mahdolliset arvonalentumiset.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, pankkitileillä olevista rahoista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

Muiden sijoitusten laatimisperiaatteet on kuvattu liitetiedossa 3.5. Muut osakkeet. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten käypien arvojen muutoksien kirjausperiaatteet on kuvattu liitetiedossa 5.6. Johdannaisinstrumentit.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä rahoitusinstrumenttien mahdolliset arvonalentumiset. Rahoitusvaran arvonalentuminen kirjataan IFRS 9-standardin mukaisen odotettujen luottotappioiden kirjaamisvaatimusten mukaisesti. Arvonalentumisen määrä jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen erien osalta on kirjanpitoarvon ja saamisen tulevien rahavirtojen nykyarvon erotus. Diskonttauksessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkokantaa. Käypään arvostetuissa erissä käypä arvo määrää arvonalentumisen. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni myy tietyt myyntisaamisensa rahoitusyhtiöille sopimuksessa määriteltyjen limiittien puitteissa. Myytyihin saamisiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet kyseisiin rahoitusvaroihin siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta. Järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien, jaksotettuun hankintamenoihin arvostettuihin rahoitusvelkoihin ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat ne johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kun taas suojauslaskennan alla olevat johdannaiset kirjataan käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta.

Muut rahoitusvelat merkitään taseeseen alun perin saatujen nettovarojen arvoon vähennettynä välittömillä kuluilla. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon, ja saatujen nettovarojen ja lainanlyhennysten erotus kirjataan korkokuluksi lainan juoksuaikana. Käyvän arvon suojauskohteena olevien velkojen käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan yhdessä käyvän arvon suojauksiksi määriteltyjen johdannaisten käypien arvojen muutoksien kanssa.

Mikäli jaksotettuun hankintamen rahoitusjärjestelyn ehtoja muutetaan, eikä se johda velan poiskirjaamiseen taseesta, kirjataan järjestelystä tuleva voitto tai tappio muutoshetkellä tuloslaskelmaan, josta se jaksotetaan velan jäljellä olevalle juoksuajalle. Voitto tai tappio saadaan laskemalla erotus diskontatuista alkuperäisen ja uuden sopimusehtojen mukaisista kassavirroista. Diskonttokorkona käytetään alkuperäisen sopimuksen mukaista efektiivistä korkoa.

Luokka	Rahoitusinstrumentti
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimukset, koronvaihtosopimukset, sähkö- ja maakaasujohdannaissopimukset
Jaksotettuun hankintamenoon	Lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat, eläkelainat, joukkovelkakirjalainat, vuokrasopimusvelat ja ostovelat
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	Suojauslaskennan piirissä (rahavirran suojaus) olevat johdannaiset

Käypien arvojen arvostamisessa käytetään seuraavia tasoja:

Taso 1: Käypä arvo määräytyy markkinoilta saatavien noteerausten perusteella.

Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Käyvällä arvolla tarkoitetaan arvoa, joka on todettavissa rahoitusvälineen osien tai vastaavien rahoitusvälineiden markkina-arvosta; tai arvoa, joka on todettavissa rahoitusmarkkinoilla yleisesti hyväksytyillä arvostusmalleilla ja -menetelmillä, jos markkina-arvo on niiden avulla luotettavasti määritettävissä.

Taso 3: Käypä arvo määritetään käyttäen arvostusmenetelmiä, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, ja nämä tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin. Taso 3 sisältää pääosin Pohjolan Voima -konsernin osakkeita.

5.5 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Kemiran konsernirahoituksen tehtävänä on varmistaa riittävä rahoitus konsernin tarpeisiin kustannustehokkaasti sekä huolehtia rahoitusriskien hallinnasta. Kemiran hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa on määritelty rahoituksen hallinnon toimintaperiaatteet. Hallitus vahvistaa vuosittain rahoitusriskien sallitut enimmäismäärät sekä rahoituksen toimintasuunnitelman.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoilla tapahtuvien vaihteluiden vaikutus yhtiön tulokseen ja omaan pääomaan sekä varmistaa yhtiölle riittävät rahoituslähteet. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen, joka käyttää vain suojautumistarkoituksiin rahoitusinstrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiä voidaan jatkuvasti ja luotettavasti seurata

Valuuttariski

Valuuttariski syntyy muista kuin kotivaluutassa olevista kassavirroista, varoista ja veloista. Transaktioriski muodostuu sellaisista kassavirroista ja tase-eristä, joiden muutokset valuuttakurssien johdosta vaikuttavat tulokseen ja kassavirtoihin. Translaatioriski syntyy, kun muina kuin euroina raportoivien tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät konsolidoidaan euroissa. Transaktioriskiltä suojaudutaan pääsääntöisesti valuuttatermiineillä.

Konsernin merkittävimmät transaktioriskit syntyvät Yhdysvaltain dollarista, Kiinan renminbistä, Kanadan dollarista ja Ruotsin kruunusta. Vuoden lopussa USD-määräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 132 milj. euroa (54) keskimääräisen suojauskurssin ja -asteen ollessa 1,09 ja 56 % (68 %). Vastaavasti CNY-määräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 115 milj. euroa (86) keskimääräisen suojauskurssin ja -asteen ollessa 7,77 ja 69 % (68 %). CAD-määräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vasta-arvoltaan noin 56 milj, euroa (56) keskimääräisen suojauskurssin ja -asteen ollessa 1,47 ja 56 % (52 %), ja SEK-määräinen valuuttavirtariski euroa vastaan oli vastaarvoltaan noin 35 milj. euroa (36) keskimääräisen suojauskurssin ja -asteen ollessa 11,55 ja 73 % (64 %).

Lisäksi Kemiralle aiheutuu valuuttavirtariskiä euroa vastaan pääosin Korean wonin, Tanskan kruunun, Puolan zlotyn ja Norjan kruunun osalta ja Yhdysvaltojen dollaria vastaan pääosin Kanadan dollarin ja Brasilian realin osalta yhteensä vasta-arvoltaan noin 152 milj. euroa.

		2023			2022
Transaktioriski, merkittävimmät valuutat, milj euroa	USD vastaan EUR	CNY vastaan EUR	CAD vastaan EUR	SEK vastaan EUR	USD vastaan EUR	CNY vastaan EUR	CAD vastaan EUR	SEK vastaan EUR
Operatiivinen nettovaluuttavirta- ennuste 1)	131,8	-115,1	55,5	-35,3	54,2	-86,4	55.7	-35,8
Nettolainaus	390,8	57,6	0,0	-9,3	411,9	59,9	13,6	-15,8
Johdannaiset, operatiivisen nettovaluuttavirran suojaus	-74,5	82,8	-39,9	25,3	-31,0	63,6	-29,5	26,2
Johdannaiset, nettolainauksen suojaus	-180,1	-57,6	0,0	9,9	-170,6	-59,2	-13,5	16,6
Yhteensä	268,0	-32,3	15,6	-9.4	264.4	-22,1	26,3	-8.8

1) Perustuu 12 kuukauden operatiiviseen valuuttavirtaennusteeseen.

Vuoden 2023 lopussa operatiivinen nettovaluuttavirtaennuste vuodelle 2024 oli 542 milj, euroa suojausasteen ollessa 61 % (58 %). Suojausastetta seurataan päivittäin. Ennustetusta virrasta on aina oltava suojattuna vähintään 40 % ja enintään 100 %. Euron 10 prosentin vahvistuminen Ruotsin kruunua vastaan 31.12.2023 kursseja käyttäen ilman suojaustoimintaa aiheuttaisi noin 4 milj, euron positiivisen vaikutuksen käyttökatteeseen. Vastaavasti euron 10 prosentin vahvistuminen Kiinan renminbiä vastaan aiheuttaisi noin 12 milji. euron positiivisen vaikutuksen käyttökatteeseen. Kun taas euron 10 prosentin vahvistuminen Kanadan dollaria ja Yhdysvaltojen dollaria vastaan ilman suojaustoimintaa aiheuttaisi 6 ja 13 miljoonan euron negatiivisen vaikutuksen käyttökatteeseen. Vastaava heikentyminen valuuttakursseissa aiheuttaisi likimäärin samansuuruisen vastakkaisen vaikutuksen

Tilinpäätöshetkellä markkina-arvoltaan 4,7 miljoonaa euroa (0,3) avoimista valuuttajohdannaisista oli rahavirran suojauslaskennan piirissä. Rahavirran suojauslaskennan piirissä olevat johdannaiset on tehty suojaamaan erittäin todennäköisiä valuuttavirtoja. Tilikauden aikana suojauslaskennan piirissä olevista johdannaisista ei kirjattu tehottomuutta tuloslaskelmaan (-).

Kemiran translaatioriskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Kanadan dollari, Ruotsin kruunu , Puolan zloti, Brasilan real ja Kiinan renminbi.

Konserniyhtiöiden suurimmat omat pääomat ovat Kanadan dollareina, Ruotsin kruunuina ja Yhdysvaltain dollareina. Tavoitteena on suojautua taseriskeiltä pitämällä taseen valuuttamääräiset velat tasapainossa valuutoittain taseen omaisuuserien kanssa. Konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa seurataan omavaraisuusastetta. Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa voidaan käyttää iin lainoja ja valuuttajohdannaisia. Kyseisiin suojauksiin ei sovelleta suojauslaskentaa. Joihinkin ulkomaisiin tytäryrityksiin on annettu USD-määräisiä lainoja, joiden kurssiero on käsitelty muuntoerona.

Korkoriski

Kemira altistuu korkoriskille korollisten velkojen sekä johdannaisten kautta. Korkoliikkeet aiheuttavat lainojen ja johdannaisten uudelleenhinnoittelu- ja hintariskiä, joka luo vaihtelua sopimusten kassavirtaan ja markkina-arvoihin. Vuoden 2023 lopussa nettovelasta vuokrasopimusvelat mukaan lukien 77 % (83 %) oli kiinteään korkoon sidottua. Konsernin nettorahoituskustannus oli noin 5,6 % (4,2 %). Nettorahoituskustannus lasketaan jakamalla vuotuiset nettokorot ja muut rahoituskulut ilman kurssieroja ja osinkoja vastaavan ajanjakson keskimääräisellä korollisella nettovelalla. Nettorahoituskustannukseen vaikuttavat eniten euron, Yhdysvaltain dollarin sekä Kiinan renminbin korkotasot.

Rahoituspolitiikan mukaan konsernin keskimääräisen koron määräytymisajan mittaavan duraation, pois lukien vuokrasopimusvelat, tulee olla 6–60 kuukautta. Kemiran konsernirahoitus hallinnoi duraatiota kiinteä- ja vaihtuvakorkoisilla lainoilla sekä korkojohdannaissopimuksilla. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut avoimia korkojohdannaisia. Konsernin korollisen lainasalkun duraatio ilman vuokrasopimusvelkoja oli vuoden 2023 lopussa 16 kuukautta (22). Tilinpäätöspäivänä konsernin lainasalkun keskikorko oli noin 2,8 % (2,4 %).

Kemira-konsernin nettoveloista 30 % (21 %) hinnoitellaan uudelleen vuoden 2024 aikana. Alla olevassa taulukossa on esitetty nettovelan uudelleenhinnoittelun aikataulu.

2023		1-5	>5
Koron määräytyminen, milj. euroa	<1 vuosi	vuotta	vuotta	Yhteensa
Vaihtuvakorkoinen nettovelka	123,8			123,8
Kiinteäkorkoinen nettovelka 1)		290,0		290,0
Yhteensä	123.8	290.0		413,8

	1-5	>5
<1 vuosi	vuotta	vuotta	Yhteensä
132,3			132.3
	290,0	200,0	490,0
132,3	290,0	200,0	622,3

1) Ei sisällä vuokrasopimusvelkoja

Jos markkinoiden korkotaso olisi noussut yhden prosenttiyksikön 1.1.2024, se laskisi konsernin nettokorkokuluja, lainojen sekä kassan, rahamarkkinasijoitusten ja muiden lainasaamisten kautta, seuraavan 12 kuukauden aikana noin 0,5 miljoonaa euroa ennen veroja (-0,3). Vastaavasti korkotason laskeminen yhdellä prosenttiyksiköllä nostaisi konsernin korkokuluja 0,5 miljoonaa euroa.

Hyödykehintariski

Kemira-konserni altistuu hyödykkeiden markkinahinnan vaihtelulle, pääosin sähkön hinnassa. Kemira-konsernin tavoitteena on hyödykeostojen suojaustoimenpiteillä tasata raakaainekustannuksia. Suojauspolitiikan mukaisesti suojaukset tehdään suhteessa voimassa oleviin myyntisopimuksiin siten, että suojaukset kattavat tehdyt sitoumukset. Suojauspolitiikka pyrkii minimoimaan sähkön ja maakaasun markkinahinnan vaihtelusta aiheutuvalta kassavirtariskiltä.

Sähkön hinta vaihtelee markkinatilanteen mukaan hyvinkin voimakkaasti. Suojausinstrumenttina käytetään pääsääntöisesti johdannaisia. Aluehintariskiä suojataan Suomen ja Ruotsin osalta. Sähköjohdannaisten kirjauksissa sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Kohde-etuuden ennakoidut fyysiset toimitukset eli ostot kirjataan vasta toimituskaudella. Mikäli vuoden lopussa aukiolevien sähkön hinnanmuutosten suojaamiseen käytettyjen johdannaisten markkinahinta muuttuisi +/- 10 prosenttia, vaikutus sähkön suojaussopimusten arvoon omassa pääomassa olisi +/- 3,6 miljoonaa euroa (+/- 11,9).

Sähköjohdannaissuojien lisäksi konserni hallitsee sähkön hintariskiä solmimalla pitkääikaisia sähkönhankintasopimuksia sekä omistamalla 5 % osuuden Pohjolan Voima Oy:stä (PVO) ja 1 % osuuden Teollisuuden Voima Oyistä. Tarkempaa tietoa omistuksista löytyy tilinpäätöksen liitteestä 3.5.

Maakaasun hintamuutosriskiä suojataan johdannaissopimuksia solmimalla. Maakaasujohdannaisten kirjauksissa sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Mikäli vuoden lopussa aukiolevien maakaasun hinnanmuutosten suojaamiseen käytettyjen johdannaisten markkinahinta muuttuisi +/- 10 prosenttia, vaikutus maakaasun suojaussopimusten arvoon omassa pääomassa olisi +/- 0,0 miljoonaa euroa (-).

Luottoriski

Konserni altistuu luottoriskille kaupallisten myyntisaatavien sekä pankkitilisaldojen, talletusten, lyhytaikaisten sijoitusten sekä johdannaissopimusten kautta.

Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään sijoitustoiminnan ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikka. Konserni pyrkii minimoimaan vastapuoliriskiään käyttämällä vastapuolinaan ainoastaan vakavaraisia rahoituslaitoksia sekä hajauttamalla riskiään näiden kesken. Vastapuolen luottokelpoisuutta sekä limiittejä seurataan säännöllisesti.

Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin

Konsernirahoitus hyväksyy tytäryhtiöiden uudet pankkisuhteet. Konsernirahoituksen käyttämillä hyväksytyillä rahalaitosvastapuolilla on vähintään investment grade luokitus Standard & Poor'sin luottoluokitustietojen perusteella. Konsernin rahalaitosvastapuolten enimmäisriski on tilinpäätöshetkellä 414,8 miljoonaa euroa (342,5). Vastapuoliriskiä seurataan kuukausitasolla määrittämällä jokaiselle vastapuolelle maksimiriski saatavien markkina-arvon perusteella. Kullekin rahoituslaitokselle on olemassa hyväksytty limiitti.

Konsernin rahoitukseen liittyvässä vastapuoliriskissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2023 aikana. Rahoituksen transaktioihin liittyvistä luottoriskeistä ei tilikauden aikana syntynyt luottotappiota.

Kemiralla on käytössään kaupallisen toiminnan luottoriskeihin liittyvä konsernin laajuinen luottopolitiikka. Luottopolitiikan mukaisesti jokaiselle on määritelty riskiluokitus ja luottolimiitti, joita seurataan säännöllisesti. Asiakaskohtaisen arvion perusteella Kemira soveltaa konsernitasolla määriteltyjä maksuehtoja ja pyrkii näin minimoimaan luottoriskiä. Tarvittaessa kaupassa käytetään myös vakuuksia tai dokumenttimaksuja, kuten rembursseja. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sen asiakaskunta on laaja ja maantieteellisesti jakautunut eri puolille maailmaa. Myyntisaamisten luottotappioita on kuvattu liitetiedossa 4.2.

USA:ssa Kemiralla on 75 miljoonan dollarin saatavien ostosopimus, jonka perusteella konsernin USA:ssa sijaitsevat yhtiöt voivat myydä tiettyjä myyntisaataviaan. Saataviin liittyvä luottoriski siirtyy rahoitusyhtiölle, ja 95,1 % saatavista on kirjattu pois taseesta. 31.12.2023 myytyjä avoimia saatavia oli 30,5 miljoonaa euroa (60,3), jonka määrä vastaa myös saatavien käypää arvoa. Taseeseen on jätetty 4,6 miljoonaa euroa (4,3) saamisiin ja 0,9 miljoonaa euroa (1,4) velkoihin

Maksuvalmius- ja uudelleenrahoitusriski

Kemiran maksuvalmius turvataan rahavaroilla, tililimiiteillä sekä valmiusluotolla. Konsernin rahavarat vuoden 2023 lopussa olivat 402,5 miljoonaa euroa (250,6), joista 271,0 miljoonaa euroa (245,3) oli rahaa pankkitileillä ja 131,5 miljoonaa euroa (5,3) pankkitalletuksia. Konsernilla on 17.4.2026 erääntyvä vastuullisuustavoitteisiin sidottu 400 miljoonan euron valmiusluotto. Valmiusluotto oli 31.12.2023 kokonaisuudessaan nostamatta.

Konsernilla on myös 600 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, jolla voidaan laskea liikkeelle maksimissaan vuoden pituisia yritystodistuksia. Vuoden 2023 lopussa yritystodistusmarkkinoilla ei ollut Kemiran liikkeeseen laskemia yritystodistuksia (30).

Kemira hallitsee uudelleenrahoitusriskiä hajautetun luottosalkun avulla. Pitkääikainen rahoitus koostuu joukkovelkakirjalainoista sekä erilaisista kahdenkeskisistä rahoitusjärjestelyistä usean eri rahoituslaitoksen kanssa. Lisäksi konsernilla oli vuoden vaihteessa vuokrasopimusvelkoja 121,4 miljoonan euron arvosta (148,9).

Konsernin rahoituspolitiikan mukaan voimassaolevat sitovien luottojärjestelyiden tulee kattaa suunnitellut rahoitustarpeet, pitkien velkojen lyhennyserät, yritystodistuslainojen sekä muiden sitoumuksettomien lyhyiden lainojen rahoitustarpeet seuraavan 12 kuukauden aikana. Konserni voi väliaikaisesti pitää lainojen keskimääräisen erääntymisajan ilman vuokrasopimusvelkoja alle kolmen vuoden tavoitteen. Vuoden 2023 lopussa velkasalkun ilman

vuokrasopimusvelkoja keskimääräinen erääntymisaika oli 2,5 vuotta (3,2).

VELKOJEN LYHENNYSERAT

2023
Luottotyyppi, milj. euroa 1)	Nosta- matta	2024	20225	2026	2027	2028	2029-	Nostettu yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta			191,2		120,0			311,2
Joukkovelkakirjalainat		200,0				200,0		400,0
Valmiusluotto	400,0
Vuokrasopimusvelat		33,9	26,1	19,8	13,9	9,5	37,1	140,2
Yritystodistusohjelma	600,0
Muut pitkäaikaiset korolliset velat		6,1	1,0	16,0				23,2
Muut lyhytaikaiset korolliset velat		88,8						88,8
Korolliset velat yhteensä	1 000,0	328,8	218,3	35,8	133,9	209,5	37,1	963,4

2022

Luottotyyppi, milj, euroa 17	Nosta- matta	2023	2024	2025	2026	2027	2028-	Nostettu yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta				192,8		120,0		312,8
Joukkovelkakirjalainat			200,0				200,0	400,0
Valmiusluotto	400,0
Vuokrasopimusvelat		39.4	30,7	22,3	16,9	11.4	78,2	198,8
Yritystodistusohjelma	570,0	30,0						30,0
Muut pitkäaikaiset korolliset velat		15,9	0,8					16,7
Muut lyhytaikaiset korolliset velat		123,0						123,0
Korolliset velat yhteensä	970.0	208,3	231,4	215,1	16,9	131.4	278,2	1,081,3

1) Lainojen erääntyminen luottotyypin ja maturiteetin mukaan käyttäen diskonttaamattomia sopimuksen mukaisia rahavirtoja.

5.6 JOHDANNAISINSTRUMENTIT

	Maturiteettirakenne					2023	2022
Nimellisarvot, milj euroa	2024	2025	2026	2027	2028	Yhteensä	Yhteensä
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	789,6					789,6	619,9
Tulovirta	440,2					440,2	350,5
joista rahavirran suojaukseen	48,7					48,7	32.4
Menovirta	349,3					349,3	269,4
joista rahavirran suojaukseen	217,1					217,1	39,2
Hyödykejohdannaiset
Hyödyketermiinisopimukset (GWh)	372,8	182,7	67,9	14,5		637,8	1 129,3
joista rahavirran suojaukseen	372,8	182,7	67,9	14,5		637,8	1129,3

Rahoitusinstrumenttien nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten yksinään tarkasteltuina anna kuvaa konsernin riskiasemasta.

		2023	2022
Käyvät arvot, milj euroa		Positiivinen Negatiivinen Netto Positiivinen Negatiivinen Netto
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	8.4	-4.2	4,2	15,0	-3.6	11,3
joista rahavirran suojaukseen	4,8	-0,1	4.7	1,7	-1,4	0,3
Hyödykejohdannaiset
Hyödyketermiinisopimukset 11	11,2	-3,5	7,7	80,0	-0,2	79,8
joista rahavirran suojaukseen	11,2	-3,5	7,7	80,0	-0,2	79,8

1) Hyödyketermiinisopimusten käyvistä arvoista 1,6 ja -2,1 miljoonaa euroa (24,4 ja -0,0) erääntyvät vuoden 2024 jälkeen. Hyödykejohdannaiset ovat pääosin sähköjohdannaisia.

Johdannaisinstrumenttien vastapuolien kanssa on voimassa ISDA tai EFET -sopimukset, jotka oikeuttavat sopimuksessa määritellyn maksujen laiminlyönnin seurauksena avoimen markkina-arvon netotuksen. Tilinpäätöshetkellä netotussopimusten mukainen vastapuoliriski oli 15,4 miljoonaa euroa (91,9) Kemiralle ja 3,5 miljoonaa (0,8) euroa vastapuolille.

以 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Johdannaiset

Valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaisten sekä julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot saadaan toimivilta markkinoilta tilinpäätöshetken hintanoteerauksen perusteella. Muiden käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien arvo määritellään arvonmääritysmallien avulla rahoitusmarkkinoilta saatavan tiedon perusteella.

Johdannaiset arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöshetkellä. Valuuttatermiinien arvonmuutokset lasketaan arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöshetken termiinikursseihin ja vertaamalla niitä termiinien tekohetken termiinikurssien kautta laskettuihin vasta-arvoihin. Korkojohdannaisten käyvät arvot määritellään käyttämällä vastaavanlaisten instrumenttien tilinpäätöspäivän markkina-arvoja. Muut johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän markkinahintaan

Seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät johdannaisvarat on esitetty osana taseen erää Myyntisaamiset ja muut saamiset kun taas yli 12 kuukauden päästä erääntyvät on kirjattu Muihin rahoitusvaroihin taseen pitkäaikaisissa varoissa. Vastaavasti johdannaisvelat on esitetty osana taseen erässä Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat sekä pitkäaikaiset yli 12 kuukauden päästä erääntyvät erät Muissa rahoitusveloissa osana taseen pitkäaikaisia velkoja.

Suojauslaskenta

Suojauslaskentaa toteutetaan IFRS 9:ssä määriteltyjen mukaisesti. Sen mukainen suojauslaskenta tarkoittaa laskentatapaa, jonka tarkoituksena on kohdistaa yksi tai useampi suojausinstrumentti siten, että niiden käypä arvo kumoaa kokonaisuudessaan tai osittain suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojattavan erän tulee olla erittäin todennäköinen. Konserni soveltaa suojauslaskentaa korkoriskin, valuuttariskin, hyödykeriskin ja käyvän arvon suojauksiin valuuttatermiinien, koronvaihtosopimuksien sekä sähkötermiinien täyttäessä suojauslaskennan kriteerit.

Suojauksen tehokkuutta seurataan IFRS 9:n vaatimalla. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. Suojaussuhteen katsotaan olevan tehokas, kun suojausinstrumentin käyvän arvon muutos kumoaa suojattavan erän rahavirtojen muutokset etukäteen tarkasteltuna. Tehokkuus testataan uudelleen jokaisena tilinpäätöshetkenä.

Suojauslaskenta lakkautetaan, kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty. Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut ja oman pääoman erissä esitetyt voitot tai tappiot siirretään tuloslaskelmaan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli suojattava kohde myydään tai erääntyy tai mikäli suoja ei enää suojaa suojattavalta riskittä. Niiden johdannaissopimusten, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan suoraan tuloslaskelmaan

Konserni on dokumentoinut suojaukseen ryhdyttäessä suojattavan erän ja suojausinstrumentin taloudelliseen suhteen olemassaolon. Dokumentointi sisältää tiedot suojausinstrumentista ja suojattavasta erästä tai liiketapahtumasta, suojattavan riskin luonteen, riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian sekä kuvauksen tehokkuuden arvioinnista.

Rahavirtojen suojaukset

Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan rahavirtojen vaihtelulta, joka johtuu taseeseen merkittyyn tiettyyn omaisuuserään, velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan liiketoimeen liittyvän riskin toteutumisesta. Suojausinstrumentteina rahavirran suojauksessa käytetään valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaisia. IFRS 9:n määrittelemää rahavirtojen suojauslaskentaa sovelletaan konsernissa valikoituihin suojauskohteisiin. Rahavirtojen suojaukseen liittyvät johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa verovaikutuksella oikaistuna, kun ne täyttävät suojauslaskennan ehdot ja kun suojauslaskenta on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaiset, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

6. Konsernirakenne

6.1 LÄHIPIIRI

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja Eläkesäätiö Neliapila. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja ja heidän läheiset perheenjäsenensä.

TOIMITUSJOHTAJAN, VÄLIAIKAISEN TOIMITUSJOHTAJAN, TOIMITUSJOHTAJAN SIJAISEN JA JOHTORYHMÄN JÄSENTEN MAKSETUT PALKKIOT JA ETUUDET

Euroa	Palkat luontois- etuineen	Tulos- palkkiot	Osake- palkkiot 1)	2023 Yhteensa	2022 Yhteensa
Väliaikainen toimitusjohtaja Petri Castrén (18.7.2023 alkaen) 2)	228 722			228 722
Toimitusjohtaja Jari Rosendal 3)	560 532	637 720	3 176 802	4 375 054	1 453 573
Toimitusjohtajan sijainen Jukka Hakkila 4)	197 416	100 114	311 285	608 815	424 703
Muut johtoryhmän jäsenet 5) 6)	2 077 802	833 528	1928 214	4 839 544	3 622 495
Yhteensä	2 835 749	1571362	5 416 301	9 823 412	5 500 771

1) Sisältää osakkeet ja rahaosuuden. Johdolle ja avainhenkilöille suunnatut osakepalkkiojärjestelmät on esitetty liitetiedossa 2.3. Osakeperusteiset maksut.

2) Luvut sisältävät Petri Castrenin palkkiot ja etuudet 18.7.2023 alkaen

3) Toimitusjohtaja Jari Rosendal jäi sairauslomalle 11.7.2023 ja hän menehtyi lyhyen sairauksena 31.7.2023. Loppupalkka ja käynnissä olleiden 2021–2023, 2022–2024 ja 2023–2025 osuudet maksettiin rahana järjestelyiden ehtojen mukaisesti kuolinpesälle. Nämä sisältyvät vuoden 2023 osalta esitettyihin lukuihin.

4) Jukka Hakkila toimi toimitusjohtajan 11.7.–17.7.2023 välisenä aikana. Toimitusjohtajan sijaiselle ei maksettu palkkiota sijaisuuden perusteella.

5) Muut johtoryhmän jäsenet 31.12.2023 ovat Strategiajohtaja Linus Hildebrandt, Teknologiajohtaja Matthew R. Pixton, Johtaja Industry & Water -segmentti Tuija Pohjolainen-Hitunen, Kehitysjohtaja Esa-Matti Puputti, Johtaja Pulp & Paper segmentti Antti Salminen ja Henkilöstöjohtaja Eeva Salonen. Suomessa työsuhteessa olevilla muilla Kemiran johtoryhmän jäsenillä ei ole laksääteisen eläkejärjestelyä. Muissa maissa työsuhteessa olevien johtoryhmän jäsenien perustuvat lakisääteisiin eläkejärjestelmiin sekä markkinakäytäntöihin. Kemiran käytäntönä on, että kaikki uudet eläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia.

6) Luvut sisältävät Petri Castrénin palkkiot ja etuudet 17.7.2023 asti.

Väliaikaisen toimitusjohtajan työsuhteen edut ja ehdot

Väliaikaisen toimitusjohtajan palkitseminen koostuu peruspalkasta ja etuuksista sisältäen autoedun ja matkapuhelinedun sekä suoritusperusteisista kannustinohjelmista. Kannustinohjelmat koostuvat vuosittaisesta tulospalkkiojärjestelmästä. Tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin ehtoihin, ja enimmäispalkkio on 80 % vuotuisesta peruspalkasta. Osakepalkkio perustuu osakepalkkiojärjestelmän ehtoihin. Enimmäispalkkio perustuu hänen ensisijaiseen positioonsa talousjohtajana ja muodostuu määritetyistä osakemääristä sekä rahaosuudesta, jolla pyritään kattamaan osakepalkkiosta perittävät verot ja veronluonteiset maksut.

Väliaikainen toimitusjohtaja kuuluu työntekijän eläkelain TyEL:n piiriin, joka tarjoaa palvelusaikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Väliaikaisella toimitusjohtajalla ei ole lisäeläkettä.

Väliaikaisen toimitusjohtajan irtisanomisaika on molemmin puolin kuusi kuukautta. Jos yhtiö päättää väliaikaisen toimitusjohtajan työsuhteen, hänellä on oikeus 6 kuukauden palkan suuruiseen irtisanomiskorvaukseen sen palkan lisäksi, jonka hän ansaitsee irtisanomisajan kuluessa.

Hallituksen palkkiot

Yhtiökokous 22.3.2023 päätti, että hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön hallussa olevina, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, markkinoilta hankittavina Kemiran osakkeina ja 60 % maksetaan rahana. Yhtiön hallussa olevista osakkeista luovutettiin 13 097 kappaletta osakkeita hallituksen jäsenille 10. ja 19.5.2023.

Vuosipalkkiona saatujen osakkeiden omistamiseen ei liity erityisiä ehtoja. Lisäksi hallituksen jäsenet eivät ole Kemira Oyj:n tulospalkkauksen, osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tai lisäeläkejärjestelmien piirissä.

Kokouspalkkiot maksetaan rahana, ja matkustustannukset korvataan Kemiran matkustuspolitiikan mukaan.

HALLITUKSEN JÄSENET

	Osakkeet. kpl	Osakkeiden luovutusarvo, euroa	Rahapalkkio, euroa 5)	2023 Yhteensä. euroa	2022 Yhteensä. euroa
Matti Kähkönen, puheenjohtaja	3 019	47 644	80 556	128 200	119 600
Annika Paasikivi. varapuheenjohtaja (24.3.2022 alkaen)	1714	27 049	49 551	76 600	71 600
Wolfgang Büchele (22.3.2023 asti)			5 400	5 400	59 600
Shirley Cunningham (22.3.2023 asti)					62 600
Tina Sejersgård Fanø (24.3.2022 alkaen)	1330	20 989	43 011	64 000	54 200
Werner Fuhrmann	1330	20 989	45 411	66 400	59 600
Timo Lappalainen	1714	27 049	52 551	79 600	77 600
Fernanda Lopes Larsen (22.3.2023 alkaen)	1330	20 431	43 569	64 000
Kristian Pullola	1 330	20 989	41 811	62 800	59 000
Jari Paasikivi (24.3.2022 asti)					3 600
Mikael Staffas (22.3.2023 alkaen)	1330	20 989	38 211	59 200
Yhteensä	13 097	206 132	400 068	606 200	567 400

5) Sisältää vuosipalkkiot ja kokouspalkkiot.

LAHIPIIRIN KANSSA TOTEUTETUT LIIKETOIMET

Milj. euroa	2023	2022
Myynnit
Osakkuusyritykset	0,0	0,1

Vuokrat, tavaroiden ja palveluiden ostot
Osakkuusyritykset	31,6	25,3
Eläkesäätiö Neliapila	0,8	0,7
Yhteensä	32,4	25,9

Saamiset
Osakkuusyritykset	5,7	0,0

Velat
Osakkuusyritykset	7,2	4,4
Eläkesäätiö Neliapila	0,7	1,4

Eläkesäätiö Neliapilan omistamia kiinteistöjä on vuokrattu konsernille. Näiden kiinteistöjen vuokrasopimusten vastuut on käsitelty IFRS 16 Vuokrasopimus -standardin mukaisesti.

Lähipiiriin kuuluu Eläkesäätiö Neliapila, joka on oma juridinen yksikkönsä. Neliapila hoitaa vapaaehtoisesti Kemiran järjestämää lisäeläketurvaa. Neliapila hallinnoi osaa konsernin Suomen henkilöstön eläkevaroista. Varat sisältävät Kemira Oyj:n osakkeita 0,07 % yhtiön osakekannasta. Neliapilan lisäeläketurvasta ja ylikatteen palauttamisesta kerrotaan tarkemmin liitteessä 4.5. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja työsuhde-etuudet.

Osakkuusyritysten puolesta annettujen vastuusitoumusten määrät on esitetty liitteessä 7.1. Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat.

Johtoon kuuluville avainhenkilöille ei ole myönnetty lainoja 31.12.2023 eikä 31.12.2022. Myöskään ehdollisia eriä ja sitoumuksia avainhenkilöiden puolesta ei ollut. Avainhenkilöihin kuuluvat henkilöt lähipiireineen eivät ole olennaisessa konserniin

6.2 KONSERNIN TYTÄRYRITYKSET JA OSAKKUUSYRITYKSET

TYTÄRYRITYKSET

	Kaupunki	Maa	Konsernin omistus- osuus, %	omistus- osuus, %	Määräys- Emoyhtiön vallattomien omistus- osuus, %
Kemira Oyj (emoyhtiö)	Helsinki	Suomi
Aliada Quimica de Portugal						Kemira Chemicals AS
Lda.	Estarreja	Portugali	50,1	0,0	49,9	Kemira Chemicals Brasil Ltda.
AS Kemivesi	Lehmja Küla	Viro	100,0	100,0	0,0	Kemira Chemicals Canada
Corporación Kemira Chemicals de Venezuela, C.A.	Caracas	Venezuela	100,0	0,0	0,0	Inc.
Industry Park i Helsingborg Förvaltning AB	Helsingborg	Ruotsi	100,0	0,0	0,0	Kemira Chemicals Germany GmbH
JSC "Kemira HIM"	St. Petersburg	Venäjä	100,0	0,0	0,0	Kemira Chemicals Korea Corporation
Kemifloc a s	Přerov	Tsêkki	51,0	0,0	49,0	Kemira Chemicals NV
Kemifloc Slovakia s.r.o.	Prešov	Slovakia	51,0	0,0	49,0	Kemira Chemicals Oy
Kemipol Sp. z.o.o.	Police	Puola	51,0	0,0	49,0	Kemira Chemicals Pte. Ltd.
Kemira (Asia) Co., Ltd.	Shanghai	Kiina	100,0	0,0	0,0	Kemira Chemicals, Inc.
Kemira (Jining)						Kemira Chemie GesmbH
Environmental Engineering Co , Ltd.	Jining	Kiina	100,0	0,0	0,0	Kemira Chile Comercial Limitada
Kemira (Thailand) Co., Ltd.	Bangkok	Thaimaa	100,0	0,0	0,0	Kemira Chimie S.A.S.U.
Kemira (Vietnam) Company						Kemira Europe Oy
Limited	Long Thanh	Vietnami	100,0	0,0	0,0	Kemira Gdańsk Sp. z o o.
Kemira Argentina S.A.	Buenos Aires	Argentiina	100,0	15,8	0,0
Kemira Australia Pty Ltd	Hallam	Australia	100,0	0,0	0,0	Kemira Germany GmbH
Kemira Cell Sp. z.o.o.	Ostroleka	Puola	55,0	55,0	45,0	Kemira Hong Kong Company Limited
Kemira Chemicals (Nanjing) Co., Ltd.	Nanjing	Kiina	100,0	100,0	0,0	Kemira Ibérica S.A.
Kemira Chemicals (Shanghai) Co , Ltd.	Shanghai	Kiina	100,0	100,0	0,0	Kemira International Finance B.V.
Kemira Chemicals (UK) Ltd.	Bradford	so-Britannia	100,0	100,0	0,0
Kemira Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd.	Yanzhou City Kiina		100,0	100,0	0,0	Kemira Italy S p A Kemira Japan Co., Ltd.

	Kaupunki	Maa	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtiön omistus- osuus, %	Määräys- vallattomien omistus- osuus, %
	Gamle
Kemira Chemicals AS	Fredrikstad	Norja	100.0	0.0	0,0
Kemira Chemicals Brasil Ltda.	São Paulo	Brasilia	100,0	99.9	0,0
Kemira Chemicals Canada nc.	St. Catharines	Kanada	100,0	100,0	0,0
Kemira Chemicals Germany GmbH	Frankfurt am Main	Saksa	100,0	0,0	0,0
Kemira Chemicals Korea Corporation	Gunsan-City	Etelä-Korea	100,0	100,0	0,0
Kemira Chemicals NV	Aartselaar	Belgia	100,0	0.0	0,0
Kemira Chemicals Oy	Helsinki	Suomi	100,0	0,0	0,0
Kemira Chemicals Pte. Ltd.	Singapore	Indonesia	100,0	0.0	0,0
Kemira Chemicals, Inc.	Atlanta, GA	Yhdysvallat	100,0	60.8	0,0
Kemira Chemie GesmbH	Krems	Itävalta	100,0	100,0	0,0
Kemira Chile Comercial Limitada	Santiago	Chile	100,0	99,0	0,0
Kemira Chimie S.A.S.U.	Strasbourg	Ranska	100,0	0,0	0,0
Kemira Europe Oy	Helsinki	Suomi	100,0	100,0	0,0
Kemira Gdańsk Sp. z o o	Gdańsk	Puola	100,0	0,0	0,0
Kemira Germany GmbH	Frankfurt am Main	Saksa	100,0	100,0	0,0
Kemira Hong Kong Company Limited	Hong Kong	Kiina	100,0	100,0	0,0
Kemira Ibérica S.A.	Barcelona	Espanja	100,0	0.0	0,0
Kemira International Finance B.V.	Rotterdam	Hollanti	100,0	100,0	0,0
Kemira Italy S p A	San Giorgio di Nogaro	Italia	100,0	0.0	0,0
Kemira Japan Co., Ltd.	Tokyo	Japani	100,0	0,0	0,0

	Kaupunki	Maa	Konsernin omistus- osuus, %	Emoyhtion omistus- osuus, %	Määräys- vallattomien omistus- osuus, %
Kemira Kemi AB	Helsingborg	Ruotsi	100,0	0.0	0,0
Kemira Kopparverket KB	Helsingborg	Ruotsi	100,0	0.0	0,0
Kemira KTM d.o.o.	Ljubljana	Slovenia	100,0	100,0	0,0
Kemira Research Center Shanghai Co , Ltd	Shanghai	Kiina	100.0	100.0	0,0
Kemira Rotterdam B.V.	Rotterdam	Hollanti	100.0	0,0	0,0
Kemira South Africa (Pty) Ltd.	Weltevreden park	Ftelä- Afrikka	100,0	0,0	0,0
Kemira Swiecie Sp. z.o.o.	Swiecie	Puola	100,0	100,0	0,0
Kemira Taiwan Corporation	Taipei	Taiwan	100,0	0,0	0,0
Kemira TC Wanfeng Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd.	Yanzhou City	Kiina	80,0	0,0	20,0
Kemira Uruguay S.A.	Fray Bentos	Uruguay	100,0	0,0	0,0
Kemira Water Danmark A/S	Copenhagen	Tanska	100.0	100.0	0,0
Kemira Water Solutions Canada Inc.	Varennes	Kanada	100,0	0,0	0,0
Kemira Water Solutions, Inc.	Atlanta, GA	Yhdysvallat	100.0	0.0	0,0
Kemwater ProChemie s.r.o.	Bradlec	Tsêkki	95,1	0.0	4,9
PT Kemira Chemicals Indonesia	Pasuruan	Indonesia	99,8	99.8	0,2
PT Kemira Indonesia	Surabaya	Indonesia	100,0	76,2	0,0
SimAnalytics Oy	Helsinki	Suomi	100.0	100,0	0.0

OSAKKUUSYRITYKSET

	Kaupunki	Maa	Konsernin %	Emoyhtiön omistusosuus, omistusosuus, %
Honkalahden Teollisuuslaituri Oy	Lappeenranta	Suomi	50.0	0.0
Kemira Yongsan Chemicals Co., Ltd 11	Seoul	Etelä-Korea	35,0	0.0

1) Osakkuusyritys valmistaa kuivaa polyakryyliamidia ja kationista monomeeria, joita käytetään pakkausmateriaalien ja paperin tuotannossa sekä jätevesien käsittelyssä ja lietteen kuivatuksessa käytettävinä imeytys- ja kuivatuskemikaaleina

OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

Milj. euroa	2023	2022
Kirjanpitoarvo 1.1.	5,1	4,8
Lisäykset	0.0	0.0
Vähennykset	0,0	0,0
Osuus tilikauden voitosta (+) / tappiosta (+)	0,1	0,3
Valuuttakurssierot	-0,3	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	4,8	5,1

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto osakkuusyritysten taloudellisesta informaatiosta. Esitetyt luvut vastaavat osakkuusyritysten tilinpäätöksessä esitettyjä lukuja, eivät siis Kemira konsernin osuutta

Milj. euroa	2023	2022
Varat	52,3	59,0
Velat	38,6	44,8
Liikevaihto	33,4	25,3
Tilikauden voitto (+) / tappio (-)	0,6	0,8

Osakkuusyritysten kanssa toteutetut lähipiiriliiketoimet on esitetty liitetiedossa 6.1. Lähipiiri.

MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUDET

Milj. euroa	2023	2022
Kirjanpitoarvo 1.1.	14,7	13.9
Osingot	-8,3	-6.9
Osuus tilikauden tuloksesta	12,2	8,0
Valuuttakurssierot	0,8	-0,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	19,4	14.7

MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA

Hankitut ja perustetut uudet tytäryhtiöt

• Kemira hankki loput 90 % SimAnalytics Oy:n osakekannasta 24. tammikuuta 2023.
Kemira perusti uuden yhtiön Kemira Chemicals Pte. Ltd Singaporeen 8. helmikuuta 2023.
Kemira perusti uuden yhtiön KEMIRA (MALAYSIA) SDN.BHD Malesiaan 11. tammikuuta 2023.

Konserniyritysten muutokset konsernin sisällä

• • Kemira Water Solutions Brasil ja Kemwater Brasil Ltda fuusioituivat Kemira Chemicals Brasil Ltda:han 30. kesäkuuta 2023.

7. Taseen ulkopuoliset erät

7.1 VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT

VASTUUSITOUMUKSET

Milj. euroa	2023	2022
Takaukset
Omien sitoumusten puolesta	109,5	108,4
Osakkuusyhtiöiden puolesta	11,7	12,5
Muiden puolesta	2,7	2,5

Muut vastuut
Omien sitoumusten puolesta	0,7	0,7
Muiden puolesta	0,0	16,3

Merkittävimmät taseen ulkopuoliset investointisitoumukset

Merkittävimmät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimuksiin perustuvat sitoumukset 31.12.2023 olivat 6,0 miljoonaa euroa (42,8) liittyen tehdasinvestointeihin.

Lisäksi konsernilla on Suomeen rakennettavaan tutkimuskeskukseen liittyvä vuokravastuu, jonka arvo on 46,5 miljoonaa euroa.

Oikeudenkäynnit

Vaikka konserni on osallisena joissakin oikeudellisissa menettelyissä, kuten oikeudenkäynneissä, välimiesmenettelyissä, hallinnollisissa ja verotukseen liittyvissä menettelyissä, jotka liittyvät sen maailmanlaajuiseen toimintaan, konserni ei odota minkään näiden oikeudellisten menettelyiden lopputuloksella olevan olennaista kielteista konsernin tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

以 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman

realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

7.2 TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Kemira Oyj:n tuloslaskelma

Tuhatta euroa	Liite	2023	2022

Liikevaihto	2	2 030 416	2 206 658
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos +/-	4	-60 079	64 334
Liiketoiminnan muut tuotot	3	3 262	3 435
Materiaalit ja palvelut	4	-1077 936	-1 413 093
Henkilöstökulut	5	-68 544	-48 372
Poistot ja arvonalentumiset	6	-23 738	-22 273
Liiketoiminnan muut kulut	7	-631 371	-592 545
Liikevoitto		172 010	198 144

Rahoitustuotot ja -kulut	8	-24 926	172 737
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		147 084	370 881

Tilinpäätössiirrot	9	-2 739	-12 303
Tuloverot	10	-40 154	-43 844
Tilikauden voitto		104 191	314 734

Kemira Oyj:n tase

Tuhatta euroa	Liite	2023	2022

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	11	51 537	58 208
Aineelliset hyödykkeet	12	36 383	35 277
Sijoitukset	13
Osuudet saman konsernin yrityksissä		1 090 711	1049 503
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		445 180	552 996
Muut osakkeet ja osuudet		98 339	99 609
Muut sijoitukset		6 127	6 127
Sijoitukset yhteensä		1640 357	1708 236
Pysyvät vastaavat yhteensä		1728 277	1 801 721

VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	14	141 366	213 498
Pitkäaikaiset saamiset	15
Laskennalliset verosaamiset		15 595	15 446
Lainasaamiset		400	400
Muut saamiset		1608	21 107
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		17 603	36 952
Lyhytaikaiset saamiset	15	460 922	570 083
Rahoitusarvopaperit	16	119 822
Rahat ja pankkisaamiset		215 787	194 464
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		955 499	1 014 997

Vastaavaa yhteensä		2 683 777	2 816 718

Tuhatta euroa	Liite	2023	2022

VASTATTAVAA

OMA PAAOMA	17
Osakepääoma		221762	221762
Ylikurssirahasto		257 878	257 878
Käyvän arvon rahasto		9 961	56 764
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		199 964	199 964
Edellisten tilikausien voitto		409 525	188 104
Tilikauden voitto		104 191	314 734
Oma pääoma yhteensä		1 203 281	1 239 207

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	18	15 837	13 098

PAKOLLISET VARAUKSET	19	52 957	52 230

VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	20
Laskennallinen verovelka		2 581	14 191
Muu pitkäaikainen vieras pääoma		525 786	726 122
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		528 367	740 313
Lyhytaikainen vieras pääoma	21	883 335	771 871
Vieras pääoma yhteensä		1 411 702	1 512 184

Vastattavaa yhteensä		2 683 777	2 816 718

Kemira Oyj:n rahoituslaskelma

Tuhatta euroa	2023	2022

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden tulos	104 191	314 734
Oikaisut
Suunnitelmanmukaiset poistot	23 738	22 273
Realisoitumattomat valuuttakurssierot (netto)	8 733	-20 748
Rahoitustuotot ja -kulut (+/-)	24 926	-172 737
Tuloverot	40 154	43 844
Muut oikaisut (+/-)	4 070	8 627
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	205 814	195 993

Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	18 283	-99 503
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)	70 237	-73 494
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	-46 073	27 598
Käyttöpääoman muutos	42 448	-145 399

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	248 261	50 595

Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-33 531	-24 113
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	78 136	35 083
Realisoituneet valuuttakurssierot (netto)	11 591	22 184
Saadut osingot	39 621	137 389
Maksetut välittömät verot	-59 530	-4929
Liiketoiminnan rahavirta	284 549	216 208

Tuhatta euroa	2023	2022

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	-6 476	0
Investoinnit muihin sijoituksiin	0	-1
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	-10 244	-14 330
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	-7 987	-8 858
Luovutustulot tytäryhtiöosakkeista	28 259	0
Luovutustulot muista sijoituksista	400	0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	O	2 489
Lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	-9 131	51 637
Investointien rahavirta	-5 178	30 937

Rahavirta ennen rahoitusta	279 371	247 145

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen nostot (+)	127	195 910
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut (-)	0	-150 000
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-)	-35 730	-14 456
Maksetut osingot	-95 236	-88 942
Maksetut konserniavustukset	-9 000	-70 500
Rahoituksen rahavirta	-139 839	-127 988

Rahavarojen muutos lisäys (+) / -vähennys (-)	139 532	119 157

Rahavarat 31.12.	335 609	194 464
Valuuttakurssivoitot (+) / -tappiot (-) rahavaroista	1 612	1 201
Rahavarat 1.1.	194 464	74 107
Rahavarojen muutos lisäys (+) / -vähennys (-)	139 532	119 157

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

LAATIMISPERUSTE

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaan (FAS). Kemira-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina kun se on FAS:n mukaan mahdollista.

TILINPÄÄTÖSTIETOJEN VERTAILUKELPOISUUS

Kemira Oyj myi väriaineliiketoiminnan 4.5.2023, mikä vaikuttaa liikevaihdon ja kyseisestä liiketoiminnasta johtuvien kulujen vertailukelpoisuuteen tilikausien välillä. Väriaineliiketoiminnan liikevaihto oli tilikaudella oli 5,6 milj euroa (18,4 milj euroa)

ARVOSTUS JA JAKSOTUSPERIAATTEET

PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTAMINEN

Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset. Hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Saadut julkiset avustukset on kirjattu käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Poistoajat ovat:

Muut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 20–40 vuotta Koneet ja kalusto 3–15 vuotta

Pysyvien vastaavien osakkeet on arvostettu hankintamenoonsa tai arvonalennuksella vähennettyyn arvoon.

VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTAMINEN

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoonsa tai sitä alempaan jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen myyntihintaan. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista. Raaka-ainevaraston hankintameno on määritetty painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää normaalin toiminta-asteen mukaisen osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista.

RAHOITUSVÄLINEIDEN ARVOSTAMINEN

Kemira konsernin rahoitusriskien suojaaminen on keskitetty Kemira Oyj:hin, joka solmii valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaissopimuksia konsernin ulkopuolisten vastapuolien kanssa. Konsernissa suojauslaskennassa olevien valuuttajohdannaisten, jotka eivät täytä emoyhtiössä suojauslaskennan ehtoja niiden suojatessa konserniyhtiöiden kaupallisia virtoja, käyvän arvon muutos kirjataan emon tuloslaskelmaan. Samoin myös konsernissa muiden suojauslaskennan ulkopuolella olevien

valuuttajohdannaisten, jotka on tehty suojaamaan konsernin liiketoiminnan valuuttamääräisiä ostoja tai myyntejä tai rahoituseriä käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Korkojohdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan aina rahoituseriin riippumatta siitä täyttääkö johdannainen suojauslaskennan ehdot. Hyödykejohdannaiset koostuvat sähkö- ja maakaasujohdannaissopimuksista.

Suojauslaskennan piirissä olevien hyödykejohdannaisten, jotka suojaavat Kemira Oyi:n hyödykeostoja, käypä arvo kirjataan käyvän arvon rahastoon, samoin kuin niiden valuuttasuojausten, jotka suojaavat Kemira Oyj:n omia liiketoiminnan valuuttamääräisiä kassavirtoja seuraavan 12 kuukauden ajalta. Suojauslaskennassa olevan johdannaissopimuksen eräännyttyä tai suojauslaskennan päätyttyä sen ollessa tehotonta käyvän arvon rahastoa oikaistaan johdannaisen arvolla kirjaamalla se tuloslaskelmaan.

Johdannaisten käyvän arvoon arvostamisessa ja kirjaamisessa käyvän arvon rahastoon sovelletaan kirjanpitolain luvun 5 pykälä 2a:ta.

Johdannaissopimusten arvostusmenetelmistä on kerrottu konsernin liitetiedoissa 5.4 ja 5.6.

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittäminen on kuvattu konsernin liitetiedossa 5.4. Rahoitusriskien hallinnan periaatteet löytyvät konsernin liitetiedosta 5.5.

Suojauslaskennan periaatteet sekä johdannaisten arvostamisesta on kerrottu konsernin liitetiedossa 5.6.

Muiden pitkäaikaisten velkojen pääoma-alennuksia sekä lainojen liikkeeseenlaskumenoja on aktivoitu kirjanpitolain sallimalla tavalla emoyhtiön tilinpäätöksessä. Näiden menojen kuluksi kirjaamaton määrä 1,6 miljoonaa euroa (2,6) sisältyy taseeseen.

PAKOLLISET VARAUKSET

Pakolliset varaukset muodostuvat eläke- ja henkilöstömenojen, ympäristövelvoitteiden sekä uudelleenjärjestelyjen aiheutuneista velvoitteista.

LIIKEVAIHTO

Kemira Oyj:n liikevaihto koostuu pääsääntöisesti tavaroiden ja palveluiden myynnistä. Liikevaihtoon on sisällytetty myös konsernin sisäiset palveluveloitukset bruttona.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Yhtiön lakisääteiset eläkkeet on hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä ja lisäeläkkeet pääosin omassa eläkesäätiössä. Eläkekulut muodostuvat maksuista eläkevakuutusyhtiöille sekä mahdollisista eläkesäätiön kannatusmaksuista ja kirjataan tulosvaikutteisesti.

HENKILÖSTÖN OSAKEPOHJAINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Osakepalkkiojärjestelmien kirjanpitokäsittely on selostettu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Emoyhtiössä osakepalkkioiden rahaosuus kirjataan kuluksi palkkion ansaintavuonna ja osakeosuus osakkeiden luovutusvuonna keskimääräiseen hankintahintaan.

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN ARVOSTUS

Ulkomaanrahan määräiset päivittäiset liiketapahtumat muutetaan toimintavaluutaksi tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Tilinpäätöksessä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Liiketoimintaan liittyvät kurssierot ja liiketoimintaan liittyvät ulkomaan rahan määräiset valuuttavirtojen suojaamiseen liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja ostojen oikaisuina. Rahoitukseen suojaamiseen liittyvät kurssierot esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

LASKENNALLISET VEROT

Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena johdon arvion mukaan. Suojauslaskennan piirissä olevien sähkösuojauksien sekä ostojen ja myyntien valuuttasuojauksien markkina-arvojen tehokas osuus on kirjattu käyvän arvon rahastoon laskennallisella verolla vähennettynä.

VUOKRASOPIMUKSET

Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

RAHOITUSLASKELMA

Emoyhtiön rahoituslaskelma on laadittu Kirjanpitolautakunnan rahoituslaskelmaa koskevan yleisohjeen (30.1.2007) mukaisesti.

2. Liikevaihto

Tuhatta euroa	2023	2022
Liikevaihto toimialoittain
Pulp & Paper	887 894	1 033 704
Industry & Water	524 291	579 102
Konsernin sisäinen	618 231	593 852
Yhteensä	2 030 416	2 206 658

Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, % liikevaihdosta
Suomi, kotipaikkavaltio	25	28
Muu Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka	53	54
Americas-alue	12	10
APAC-alue	9	9
Yhteensä	100	100

4. Materiaalit ja palvelut

Tuhatta euroa	2023	2022
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos	60 079	-64 334

Materiaalit ja palvelut
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana	1055 338	1 423 051
Varaston muutos (lisäys - / vähennys +)	13 628	-19 281
Ulkopuoliset palvelut	8 970	9 323
Yhteensä	1077 936	1 413 093

3. Liiketoiminnan muut tuotot

Tuhatta euroa	2023	2022
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	143	2 402
Saadut vakuutuskorvaukset	2 481	603
Muut liiketoiminnan tuotot	638	430
Yhteensä	3 262	3 435

5. Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä

Tuhatta euroa	2023	2022
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	58 900	49 228
Eläkekulut 1)	8 101	-2 767
Muut henkilöstösivukulut	1544	1 911
Yhteensä	68 544	48 372

Tuhatta euroa	2023	2022
Johdon palkat ja palkkiot ²)
Toimitusjohtaja	4604	1 454
Toimitusjohtajan sijainen	609	425
Hallituksen jäsenet	606	567
Yhteensä	5 819	2 446

Tuhatta euroa	2023	2022
Palkkoihin ja palkkioihin sisältyvät tulos- ja osakepalkkiot
Toimitusjohtaja	3 815	715
Toimitusjohtajan sijainen	411	234
Yhteensä	4 226	949

Vuonna 2021 palkat ja palkkiot olivat yhteensä 46 027 tuhatta euroa.

1) Vuonna 2022 eläkekulut sisälsivät ylikatteen palautusta 10,0 milj. euroa Eläkesäätiö Neliapilasta. 2) Kemira Oyj:n toimitusjohtajalle sekä toimitusjohtajan sijaiselle maksetut palkat sisältävät luontaisedut.

Muut lähipiiritapahtumat esitetään konsernin liitetiedossa 6.1.

Henkilöstö 31.12.	2023	2022
Pulp & Paper segmentti	101	102
Industry & Water segmentti	39	38
Muut, josta	357	353
Tutkimus ja tuotekehitys	164	167
Yhteensä	497	493

Henkilöstö keskimäärin	500	502

6. Poistot ja arvonalentumiset

Tuhatta euroa	2023	20222
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset
Aineettomat oikeudet	13 219	11 114
Aineettomien oikeuksien arvonalentumiset	55	O
l iikearvo	3 626	3 586
Muu aineeton omaisuus	0	687
Rakennukset ja rakennelmat	666	665
Koneet ja kalusto	6 154	6 220
Koneiden ja kaluston arvonalentumiset	17	O
Yhteensä	23 738	22 273

7. Liiketoiminnan muut kulut

Tuhatta euroa	20223	2022
Vuokrat	9 363	9 290
Konsernin sisäiset palkkiovalmistuksen kulut	241 571	235 759
Muut konsernin sisäiset veloitukset	166 582	145 253
Rahdit ja toimituskulut	125 373	135 599
Ulkopuoliset palvelut	22 082	18 502
Muut liiketoiminnan kulut	66 399	48 142
Yhteensä	631 371	592 545

1) Vuonna 2023 liiketoiminnan muut kulut sisälsivät pakollisten varausten nettolisäystä 660 tuhatta euroa (ympäristökuluissa 5 243 tuhatta euroa vähennystä ja uudelleenjärjestelykuluissa 5 903 tuhatta euroa lisäystä). Vuonna 2022 liiketoiminnan kulut sisälsivät parausten nettovähennystä 4 968 tuhatta euroa (ympäristökuluissa 574 tuhatta euroa ja uudelleenjärjestelykuluissa 4 394 tuhatta euroa vähennystä).

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT JA PALVELUT

Tuhatta euroa	2023	2022
Tilintarkastus	612	499
Veroneuvonta	37	278
Muut palvelut	116	50
Yhteensä	765	827

Ernst & Young Oy toimii yhtiön tilintarkastajana.

8. Rahoitustuotot ja -kulut

Tuhatta euroa	2023	2022
Osinkotuotot
Konserniyhtiöiltä	39 621	137 389
Yhteensä	39 621	137 389

Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot konserniyhtiöiltä	63 275	38 188
Korkotuotot muilta	7 953	1 579
Muut rahoitustuotot konserniyhtiöiltä	572	607
Valuuttakurssivoitot konserniyhtiöiltä (netto)	0	24 276
Valuuttakurssivoitot muilta (netto)	10 059	0
Yhteensä	81 859	64 650

Rahoitustuotot yhteensä	121 481	202 038

Arvonmuutokset pysyvien vastaavien sijoituksista
Konserniyhtiöt 1)	-97 024	0
Yhteensä	-97 024	0

Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut konserniyhtiöille	-6 767	-1 274
Korkokulut muille	-25 604	-19 612
Muut rahoituskulut muille	-2 121	-2 623
Valuuttakurssitappiot konserniyhtiöiltä (netto)	-14 889	0
Valuuttakurssitappiot muilta (netto)	0	-5 791
Yhteensä	-49 382	-29 301

Rahoituskulut yhteensä	-146 406	-29 301

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-24 926	172 737

Tuhatta euroa	2023	2022
Kurssierot
Realisoituneet	11 591	22 184
Realisoitumattomat	-16 422	-3 699
Yhteensä	-4 830	18 485

1) Arvomuutokset pysyvien vastaavien sijoituksista konserniyhtöille koostuu päävin kemira Shemicals Inc.
tytäryhtiösakkeiden alaskirjauksesta liittyen Oil & Gas -liketoiminna

9. Tilinpäätössiirrot

Tuhatta euroa	2023	2022
Poistoeron muutos (lisäys = / vähennys +)
Aineettomat oikeudet	382	-420
Muu aineeton omaisuus	-457	231
Liikearvo	-6	O
Rakennukset ja rakennelmat	-268	-351
Koneet ja kalusto	-2 386	-2 760
Muut aineelliset hyödykkeet	-3	-3
Yhteensä	-2 739	-3 303

Konserniavustus
Saadut konserniavustukset	7 000	O
Annetut konserniavustukset	-7 000	-9 000
Yhteensä	0	-9 000

Tilinpäätössiirrot yhteensä	-2 739	-12 303

10, Tuloverot

Tuhatta euroa	2023	2022
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-38 578	-42 205
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	69	-29
Laskennallisten verojen muutos	59	-1 065
Muut verot ja veronluonteiset maksut	-1 704	-546
Yhteensä	-40 154	-43 844

11. Aineettomat hyödykkeet

			Ennakkomaksut ja
2023, tuhatta euroa	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	keskeneräiset hankinnat	Muu aineeton omaisuus	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	279 833	32 364	9 334	39 878	361 408
Lisäykset	9 100	234	910	0	10 244
Vähennykset	-4 648	0	0	0	-4 648
Siirrot erien välillä	8 552	O	-8 552	0	0
Hankintameno 31.12.	292 837	32 597	1692	39 878	367 005

Kertyneet poistot 1.1.	-248 890	-14 433	0	-39 878	-303 200
Vähennysten kertyneet poistot	4 578	0	O	0	4 578
Tilikauden poistot	-13 219	-3 626	0	0	-16 845
Kertyneet poistot 31.12.	-257 531	-18 059	0	-39 878	-315 468

Kirjanpitoarvo 31.12.	35 306	14 539	1692	0	51 537

			Ennakkomaksut ja
2022, tuhatta euroa	Aineettomat oikeudet		Liikearvo keskeneräiset hankinnat	Muu aineeton omaisuus	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	275 030	32 364	3 061	39 878	350 333
Lisäykset	5 521	0	8 809	0	14 330
Vähennykset	-3 254	O	0	0	-3 254
Siirrot erien välillä	2 536	O	-2 536	0	0
Hankintameno 31.12.	279 833	32 364	9 334	39 878	361 408
Kertyneet poistot 1.1.	-241 030	-10 847	O	-39 191	-291 067
Vähennysten kertyneet poistot	3 201	0	O	0	3 201
Tilikauden poistot	-11 061	-3 586	O	-687	-15 334
Kertyneet poistot 31.12.	-248 890	-14 433	O	-39 878	-303 200
Kirjanpitoarvo 31.12	30 943	17 931	9 334	0	58 208

12. Aineelliset hyödykkeet

2023, tuhatta euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 263	16 261	102 080	343	4 725	124 671
Lisäykset	59	311	4 268	O	3 349	7 987
Vähennykset	0	0	-327	O	O	-327
Siirrot erien välillä	297	1 047	2 853	O	-4 196	0
Hankintameno 31,12,	1 618	17 619	108 873	343	3 877	132 330

Kertyneet poistot 1.1.	-110	-7 499	-81 443	-341	O	-89 393
Vähennysten kertyneet poistot	O	0	268	O	0	268
Tilikauden poistot	O	-666	-6 154	O	O	-6 821
Kertyneet poistot 31.12.	-110	-8 165	-87 330	-341	O	-95 947

Kirjanpitoarvo 31.12.	1 509	9 453	21 543	വ	3 877	36 383

2022, tuhatta euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 071	15 509	98 130	343	1 960	117 014
Lisäykset	208	533	3 698	O	4 419	8 858
Vähennykset	-17	-99	-1 085	0	0	-1 201
Siirrot erien välillä	O	316	1 338	0	-1 654	0
Hankintameno 31.12.	1 263	16 261	102 080	343	4 725	124 671
Kertyneet poistot 1.1.	-110	-6 933	-76 159	-341	O	-83 543
Vähennysten kertyneet poistot	O	83	881	0	0	964
Tilikauden poistot	O	-649	-6 165	O	0	-6 814
Kertyneet poistot 31.12.	-110	-7 499	-81 443	-341	O	-89 393
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 153	8 761	20 636	വ	4 725	35 277

13. Sijoitukset

2023, tuhatta euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Muut osakkeet ja osuudet	Muut saamiset	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 049 503	552 996	99 609	6 127	1708 236
Lisäykset	165 492		0		165 492
Vähennykset	-31 767	-107 817	-270	0	-139 854
Arvonalentumiset	-93 516	C	O	C	-93 516
Siirrot erien välillä	1000		-1 000	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 090 711	445 180	98 339	6 127	1640 357

2022, tuhatta euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Muut osakkeet ja osuudet	Muut saamiset	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	1049 503	396 546	99 608	6 127	1 551 785
Lisäykset		255 661		O	255 662
Vähennykset		-99 211			-99 211
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 049 503	552 996	99 609	6 127	1708 236

14. Vaihto-omaisuus

Tuhatta euroa	2023	2022
Aineet ja tarvikkeet	43 225	56 854
Valmiit tuotteet	88 525	148 604
Ennakkomaksut	9 615	8 040
Yhteensä	141 366	213 498

15, Saamiset

Tuhatta euroa	2023	2022
Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset muilta
Lainasaamiset	400	400
Muut saamiset	1608	21 107
Yhteensä	2 008	21 507

Laskennalliset verosaamiset
Tilinpäätössiirroista	289	376
Varauksista	9 823	8 691
Valuutta- ja sähkönsuojauksesta	91	0
Arvostuksista	4 285	4 285
Muista laskennallisista verosaamisista	1107	1094
Yhteensä	15 595	15 446

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	17 603	36 952

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset	40	0
Yhteensä	40	0

Tuhatta euroa	2023	2022
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	131 920	108 075
Lainasaamiset	93 415	160 638
Maksetut ennakot	18 836	18 836
Muut saamiset	7 018	0
Siirtosaamiset	25 604	16 555
Yhteensä	276 793	304 104

Saamiset muilta
Myyntisaamiset	137 406	180 297
Maksetut ennakot	133	72
Muut saamiset	3 626	4 097
Siirtosaamiset	42924	81 513
Yhteensä	184 088	265 978

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	460 922	570 083

Saamiset yhteensä	478 525	607 035

Siirtosaamiset muilta
Verot	18 251	2 561
Jaksotetut suojauskulut	18 060	65 845
Ennakkoon maksetut kulut	4 285	3 831
Kertyneet tulot	1 486	8 048
Muut erät	841	1228
Yhteensä	42924	81 513

16. Rahoitusarvopaperit

Tuhatta euroa	2023	2022
Rahoitusarvopaperit
Kirjanpitoarvo	119 822	O
Jälleenhankintahinta	120 000	O
Erotus	-178	O

Rahoitusarvopaperit sisältävät maturiteetiltaan alle kolmen kuukauden pituisia talletuksia ja yritystodistussijoituksia.

17. Oma pääoma

Tuhatta euroa	2023	2022
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	221762	221 762
Osakepääoma 31.12.	221762	221 762

Ylikurssirahasto 1.1.	257 878	257 878
Ylikurssirahasto 31.12.	257 878	257 878

Käyvän arvon rahasto 1.1.	56 764	19 387
Rahavirran suojaus	-46 803	37 378
Käyvän arvon rahasto 31.12.	9 961	56 764

Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12.	489 600	536 404

Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	199 964	199 964
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	199 964	199 964

Edellisten tilikausien voitto 1.1.	502 839	275 443
Osingonjako	-95 236	-88 942
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä
Luovutetut osakkeet	1922	1 689
Palautuneet osakkeet	0	-86
Edellisten tilikausien voitto 31.12.	409 525	188 104

Tilikauden voitto	104 191	314 734
Vapaa oma pääoma yhteensä 31.12.	713 680	702 803

Oma pääoma yhteensä 31.12.	1 203 281	1239 207

Voitonjakokelpoiset varat yhteensä 31.12.	713 680	702 803

OMIEN OSAKKEIDEN MUUTOKSET

Tuhatta	Euroa	Kpl
Hankintameno/määrä 1.1.2023	13 397	1990
Muutos	-1800	-267
Hankintameno/määrä 31.12.2023	11 596	1723

18. Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tuhatta euroa	2023	20122
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Kertynyt poistoero	15 837	13 098
Kertyneiden poistoerojen laskennallinen verovelka	3 167	2 620

19. Pakolliset varaukset

Tuhatta euroa	2023	2022
Pitkäaikaiset varaukset
Eläkevaraukset	5 536	5 469
Ympäristövaraukset	9 835	14 185
Uudelleenjärjestelyvaraukset	24 390	19 544
Pitkäaikaiset varaukset yhteensä	39 762	39 197

Lyhytaikaiset varaukset
Ympäristövaraukset	4 890	6 116
Uudelleenjärjestelyvaraukset	8 305	6 916
Lyhytaikaiset varaukset yhteensä	13 195	13 032

Varaukset yhteensä	52 957	52 230

Muutos pakollisissa varauksissa
Pakolliset varaukset 1.1.	52 230	57 066
Varausten käyttö tilikauden aikana	-12 031	-8 338
Varausten lisäys tilikauden aikana	12 758	3 501
Pakolliset varaukset 31.12.	52 957	52 230

20. Pitkäaikainen vieras pääoma

Tuhatta euroa	2023	2022
Lainat rahoituslaitoksilta	310 887	312 359
Joukkovelkakirjalaina	198 850	397 853
Muut pitkäaikaiset velat	16 049	15 910
Yhteensä	525 786	726 122

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kulutta
Joukkovelkakirjalaina	0	200 000
Muut velat	16 037	O
Yhteensä	16 037	200 000

Laskennalliset verovelat
Valuutta- ja sähkönsuojauksesta	2 581	14 191
Yhteensä	2 581	14 191

Pitkäaikainen vieraspääoma yhteensä	528 367	740 313

Ympäristöriskit ja -vastuut esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.6.

21. Lyhytaikainen vieras pääoma

Tuhatta euroa	2023	2022
Velat saman konsernin yrityksille
Lainat	8 438	14 323
Ostovelat	155 944	176 401
Muut velat	285 937	250 316
Siirtovelat	7 663	1130
Yhteensä	457 981	442 169
Velat muille
Joukkovelkakirjalainat	199 597	O
Yritystodistukset	0	29 815
Saadut ennakot	1 064	1308
Ostovelat	95 134	145 428
Muut velat	9 235	24 330
Siirtovelat	120 323	128 822
Yhteensä	425 354	329 702
Lyhytaikaiset velat yhteensä	883 335	771 871
Siirtovelat
Henkilökulujaksotukset	22727	20 241
Korot ja kurssierot	10 958	10 563
Kulujaksotukset	44827	53 671
Tuloverojaksotukset	38 578	42 205
Muut	3 233	2 142
Yhteensä	120 323	128 822

22, Johdannaisinstrumentit

	2023	2022
Nimellisarvot, tuhatta euroa	Yhteensa	Yhteensa
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	812 819	645 600
joista rahavirran suojaukseen	110 463	71 572
Hyödykejohdannaiset
Hyödyketermiinisopimukset (MWh) 1)	525 989	1034 472
joista rahavirran suojaukseen	525 989	1034 472

1) Pääosin sähkötermiinisopimuksia

		2023
Käyvät arvot, tuhatta euroa		Positiivinen Negatiivinen	Netto
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	8 571	4 258	4 313
ioista rahavirran suojaukseen	2 190	136	2 054
Hyödykejohdannaiset
Hyödyketermiinisopimukset 1)	10 836	533	10 303
joista rahavirran suojaukseen	10 836	533	10 303

1) Hyödyketermiinisopimusten käyvistä arvoista 1597 tuhatta euroa erääntyy vuoden 2024 jälkeen (21107).

		2022
Käyvät arvot, tuhatta euroa		Positiivinen Negatiivinen	Netto
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	14 971	4 740	10 232
joista rahavirran suojaukseen	1 652	1386	266
Hyödykejohdannaiset
Hyödyketermiinisopimukset	70 771		70 771
joista rahavirran suojaukseen	70 771		70 771

23. Vakuudet ja vastuusitoumukset

Tuhatta euroa	2023	2022
Annetut vakuudet
Omien sitoumusten puolesta
Liiketoimintaan liittyvät toimitus-, ympäristö- ja muut takaukset	35 482	18 106
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Liiketoimintaan ja rahoitukseen liittyvät takaukset	527 802	535 479
Osakkuusyritysten puolesta
Liiketoimintaan ja rahoitukseen liittyvät takaukset	11 718	12 499
Muiden puolesta
Takaukset	2 436	2 296
Muut vastuut
Lainasıtoumus	0	16 339
Vuokravastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	2 767	2 714
Myöhemmin maksettavat	3 765	6 693
Yhteensä	6 532	9 407

Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	1870	2 088
Myöhemmin maksettavat	3 551	3 968
Yhteensä	5 421	6 056

Annetut pantit
Omien sitoumusten puolesta	0	482

24. Lähipiiriliiketoimet

Tuhatta euroa	2023	2022
Osakeyhtiölain vaatimat lähipiiriliitetiedot
Merkittävimmät konserniyhtiöt, joiden kanssa yhtiöllä on lainoja
Kemira Water Solutions Inc.	162 690	20 579
Kemira Chemicals Oy	77 400	77 400
Kemira Uruguay S.A.	51 131	47 333
Muut konserniyhtiöt	247 373	568 322
Yhteensä	538 594	713 634

Emoyhtiö rahoittaa tytäryhtiöitä konsernin sisäisin lainajärjestelyin. Pääosin laina annetaan tytäryhtiön kirjanpitovaluutassa emoyhtiön suojatessa valuuttariskin. Lainojen viitekorkoihin lisättävät marginaalit ovat markkinaehtoisia.

Konsernissa käytetään konsernipankkitilijärjestelmiä kassanhallinnan välineenä. Mukana ollessaan emoyhtiö toimii konsernitilien haltijana. Tytäryhtiöillä on aina oikeus sen konsernisaamistilllä oleviin varoihin, eikä konsernitilitoiminta vaikuta tytäryhtiöiden toiminnan jatkuvuutta heikentävästi.

25. Tytäryritykset

	Konsernin omistusosuus, %	Emoyhtion omistusosuus, %
AS Kemivesi	100,00	100,00
Kemira Argentina S.A.	100.00	15.80
Kemira Cell Sp. z.o.o.	55.00	55,00
Kemira Chemicals, Inc.	100,00	60.80
Kemira Chemicals (Nanjing) Co., Ltd.	100,00	100,00
Kemira Chemicals (Shanghai) Co., Ltd.	100,00	100,00
Kemira Chemicals (UK) Ltd.	100,00	100,00
Kemira Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd.	100.00	100,00
Kemira Chemicals Canada Inc.	100.00	100,00
Kemira Chemicals Korea Corporation	100,00	100,00
Kemira Chemie GesmbH	100,00	100,00
Kemira Chile Comercial Limitada	100,00	99,00
Kemira Europe Oy	100,00	100,00
Kemira Germany GmbH	100,00	100,00
Kemira Hong Kong Company Limited	100,00	100,00
Kemira International Finance B.V.	100,00	100,00
Kemira KTM d.o.o.	100,00	100,00
Kemira Swiecie Sp. z o o	100.00	100,00
Kemira Water Danmark A/S	100,00	100,00
PT Kemira Indonesia	100,00	76,23
PT Kemira Chemicals Indonesia	99,77	99,77
SimAnalytics Oy	100,00	100,00

Kemira Oyj hankki loput 90% SimAnalytics Oy:n osakekannasta. Kemira Chemicals Inc:n osakekannasta 60,80% hankittiin konvertoimalla lainoja osakkeiksi 2023. Kemira Oyj myi Kemira Chemicals Brasil Ltda:n osakkeet Kemira Europe Oy:lle 2023.

Konsernin tytäryritykset ja osakkuusyritykset on esitetty konsernin liitetiedossa 6.2.

Kemira Oyj:n hallituksen voitonjakokelpoisten varojen jakoehdotus yhtiökokoukselle sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Kemira Oyi:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2023 ovat 713 680 177 euroa, josta tilikauden tulos on 104 191 302 euroa.

Hallitus ehdottaa 20.3.2024 pidettävälle varsinaiselle, että osinkoa jaetaan 0,68 euroa osaketta kohden. Osingonmaksun täsmäytyspäivänä yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä yhtiön ulkopuolisessa on 153 619 832 osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 104 461 486 euroa. Voitonjakokelpoisia varoja jätetään omaan pääomaan 609 218 691 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Helsingissä 8. päivänä helmikuuta 2024

DocuSigned by: Matti Kaukigren 73ECEA688664E9 -- 9/3ECFA68664E9...
Matti Kankönen Feb 8, 2024 Puheenjohtaja

DocuSigned by: linnika Paasikin Ann背線參段級196 Feb 8, 2024 Varapuheenjohtaja

-DocuSigned by: Tina Syersgard Fans Tina Sepersgard Fanø Feb 8, 2024

Fernanda (opes larsen

-DocuSigned by: Werner Fulinnaum Werner Funrmann Feb 8,2024

-DocuSigned by: Eristian Pullola Kristf§AB378ff5484c8... 2024

-DocuSigned by: (imo (appalamen SFCA9333001742E Timo Lappalainen Feb 8, 2024

Fernanda Lopes Larsen Feb 8, 2024 -DocuSigned by: Petri Castrén Petri Castren

DocuSigned by:

75DAEF0C87184A0

Feb 8, 2024

Toimitusjohtaja

KEMIRA 2023 | TILINPAATOS | 111

DocuSign Envelope ID: 6C9E83A8-D167-48FC-A8EA-85F4E1B6934A

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 8. päivänä helmikuuta 2024

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

-DocuSigned by: filifor o

-E8FA6DBC7761470 ... --E8FA6BBc7761476...
Mikko Rytilahti Feb 8, 2024 KHT

Konsernin tunnusluvut

	2023	2022	2021	2020	2019
TULOSLASKELMA JA KANNATTAVUUS
Liikevaihto, milj euroa	3 384	3 570	2 674	2 427	2 659
Operatiivinen käyttökate, milj. euroa	667	572	426	435	410
Operatiivinen käyttökate, %	19,7	16,0	15,9	17,9	15,4
Käyttökate (EBITDA), milj euroa	540	559	373	413	382
Käyttökate (EBITDA), %	16,0	15,7	14,0	17,0	14,4
Operatiivinen liikevoitto, milj, euroa	463	362	225	238	224
Operatiivinen liikevoitto, %	13,7	10,1	8,4	9,8	8,4
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	336	348	170	216	194
Liikevoitto (EBIT), %	9,9	9,7	6,4	8,9	7,3
Rahoituskulut (netto), milj. euroa	44	39	27	35	40
% liikevaihdosta	1.3	1,1	1,0	1,4	1,5
Voitto ennen veroja, milj. euroa	292	308	143	181	155
% liikevaihdosta	8,6	8,6	5,4	7,5	5,8
Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajien osuus), milj. euroa	199	232	108	131	110
% liikevaihdosta	5,9	6,5	4,0	5,4	4,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	11,6	12,7	7,2	9,1	8,4
Oman pääoman tuotto (ROE), %	11,9	15,4	8,6	10,9	9,2
Sidottu pääoma, milj euroa	2 156	2 238	1 995	1 965	1998
Operatiivinen sidotun pääoman tuotto (Operatiivinen ROCE), % 1)	21,5	16,2	11,3	12,1	11,2
Sidotun pääoman tuotto (ROCE), % 1)	15,6	15,5	8,5	11,0	9,7
Tutkimus- ja kehittämiskulut, milj. euroa 1)	34	33	28	29	30
% liikevaihdosta	1,0	0,9	1,1	1,2	1,1
Orgaaninen kasvu, %	-2	27	11	-7	0

	2023	2022	2021	2020	2019
RAHAVIRTA
Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa	546	400	220	375	386
Luovutustulot käyttöomaisuuden ja tytäryritysten myynnistä, milj, euroa	10	19	7	2	8
Investoinnit, milj euroa	207	198	170	198	204
% liikevaihdosta	6,1	5,5	6,3	8,2	7,7
Investoinnit ilman yritysostoja, milj. euroa	205	198	169	196	201
% liikevaihdosta	6,1	5,5	6,3	8,1	7,6
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa	349	222	57	173	190

TASE JA VAKAVARAIŠUUS
Pitkäaikaiset varat, milj. euroa	2 051	2 323	2 155	2 018	2 090
Oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus), milj euroa	1 665	1 670	1329	1192	1 218
Oma pääoma ml. määräysvallattomien omistajien osuus, milj euroa	1684	1 685	1343	1 205	1 231
Vieras pääoma, milj. euroa	1700	1966	1797	1 590	1 660
Taseen loppusumma, milj euroa	3 489	3 651	3 139	2 796	2 891
Nettokäyttöpääoma	279	362	287	197	211
Korolliset nettovelat, milj euroa	535	771	850	759	811
Omavaraisuusaste, %	48	46	43	43	43
Velkaantuneisuus (gearing), %	32	46	63	63	66
Korolliset nettovelat / käyttökate	1.0	1.4	2.3	1.8	2.1

	2023	2022	2021	2020	2019
HENKILÖSTÖ
Henkilömäärä kauden lopussa	4 915	4 902	4 926	4 921	5 062
Henkilömäärä keskimäärin	4 946	4 936	4 947	5 038	5 020
josta Suomessa	806	780	784	790	812
Palkat ja palkkiot, milj. euroa	343	339	288	303	304

VALUUTTAKURSSIT
Merkittävimmät valuuttakurssit 31.12.
USD	1,105	1,067	1,133	1,227	1,123
CAD	1,464	1,444	1,439	1,563	1,460
SEK	11,096	11,122	10,250	10,034	10,447
CNY	7,851	7,358	7,195	8,023	7,821
BRL	5,362	5,639	6,310	6,374	4,516

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa 2)	1,30	1,51	0,71	0,86	0,72
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa 2)	1,28	1,50	0,70	0,86	0,72
Liiketoiminnan nettorahavirta/osake, euroa 2)	3,56	2,61	1,44	2,45	2,53
Osinko/osake, euroa 2) 3)	0,68	0,62	0,58	0,58	0,56
Osinkosuhde, % 2) 3)	52,4	41,0	82,2	67,5	77,6
Efektiivinen osinkotuotto, % 2) 3)	4,1	4,3	4,4	4,5	4,2
Oma pääoma/osake, euroa 2)	10,84	10,89	8,68	7,80	7,98
Hinta/osakekohtainen tulos (P/E) 2)	12,95	9,48	18,88	15,07	18,37
Hinta/oma pääoma per osake 2)	1,55	1,32	1,54	1,66	1,66
Hinta/liiketoiminnan rahavirta per osake 2)	4,72	5,49	9,27	5,28	5,24
Osingonjako, milj. euroa 3)	104,5	95,1	88,8	88,7	85,5

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

	2023	2022	2021	2020	2019
OSAKKEEN HINTA JA KAUPANKAYNTI
Osakkeen hinta, ylin, euroa	18,22	14,94	14,66	14,24	14,99
Osakkeen hinta, alin, euroa	13,51	10,36	12,64	8,02	9,77
Osakkeen hinta, keskimäärin, euroa	15,36	12,57	13,67	11,55	12,56
Osakkeen hinta 31.12., euroa	16,79	14,33	13,33	12,94	13,26
Osakkeen vaihto (1 000 kpl) 4)	43 852	37 017	57 478	75 885	53 048
Osuus osakekannasta, %	29	24	38	50	35
Osakekannan markkina-arvo 31.12. 2)	2 579	2 198	2 041	1979	2 024

OSAKEMÄÄRÄT JA OSAKEPÄÄOMA
Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1 000 2)	153 573	153 320	153 092	152 879	152 630
Keskimääräinen osakemäärä, laimennettu (1 000) 2)	155 051	154 261	153 785	153 373	153 071
Osakemäärä 31.12., laimentamaton (1 000) 2)	153 620	153 352	153 127	152 924	152 649
Osakemäärä 31.12., laimennettu (1 000) 2)	155 303	154 894	154 068	153 744	153 385
Ulkona olevien osakkeiden lisäykset (+) / vähennykset (-) (1 000)	267	225	203	275	139
Osakepääoma. mili, euroa	221.8	221.8	221.8	221.8	221.8

1) 12 kuukauden liukuva keskiarvo.

2) Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia omia osakkeita.

3) Osinko vuodelta 2023 on hallituksen ehdotus osingoksi yhtiökokoukselle.

4) Osakevaihto Nasdaq Helsinki

Tunnuslukujen laskentakaavat

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

TÜNNÜSLÜKÜ		TUNNUSLUVUN MÄÄRITELMÄ	KÄYTTÖTARKOITUS
KAYTTOKATE	=	Liikevoitto + poistot + arvonalentumiset	Käyttökate kuvaa liiketoiminnan kannattavuutta, kun liikevoittoon lisätään poistot ja arvonalentumiset. Tunnuslukua käytetään liiketoiminnan tuloskehityksen seurannassa.
OPERATIIVINEN KAYTTOKATE		Liikevoitto + poistot + arvonalentumiset +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Operatiivinen käyttökate kuvaa liiketoiminnan kannattavuutta, kun liikevoittoon lisätään poistot ja arvonalentumiset. Tunnuslukua käytetään liiketoiminnan tuloskehityksen seurannassa. Tunnusluku lasketaan oikaisemalla käyttökatteesta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jolloin se parantaa toiminnan kannattavuuden vertailtavuutta eri kausien välillä.
VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERAT 1)	=	Uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat + transaktio- ja integraatiokulut yrityshankinnoissa + liiketoimintojen ja omaisuuden myynti + muut erat	Käytetään osatekijänä operatiivisen käyttökatteen ja operatiivisen liikevoiton laskennassa.
LIKEVO TTO	ll	Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot - liiketoiminnan kulut - poistot ja arvonalentumiset + osuus osakkuusyritysten tuloksista	Liikevoittoa käytetään liiketoiminnan tuloskehityksen seurannassa. Tunnusluku kuvaa liiketoiminnan kannattavuutta ennen rahoituseriä ja veroja.
OPERATIVINEN LIIKEVOITTO	=	Liikevoitto +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Operatiivista liikevoittoa käytetään liiketoiminnan tuloskehityksen seurannassa. Tunnusluku kuvaa liiketoiminnan kannattavuutta ennen rahoituseriä ja veroja. Tunnusluku lasketaan oikaisemalla liikevoitosta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jolloin se parantaa toiminnan kannattavuuden vertailtavuutta eri kausien välillä.
KOROLLISET NETTOVELAT	=	Korolliset velat - rahavarat	Korollisia nettovelkoja käytetään konsernin velkaantuneisuuden seurannassa.
OMAVARAISUUSASTE (%)	= 100 x	Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot	Omavaraisuusaste (%) kertoo kuinka suuri osuus varallisuudesta on katettu omalla pääomalla.
VELKAANTUNEISUUS (%)	= 100 x	Korolliset nettovelat Oma pääoma	Velkaantuneisuus (%) mittaa korollisten nettovelkojen suhdetta omaan pääomaan.
SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (ROI) (%)	= 100 x	Voitto ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat 2)	Sijoitetun pääoman tuotto (%) mittaa kuinka tehokkaasti sijoitettua pääomaa käytetään.

TUNNUSLUKU		TUNNUSLUVUN MÄÄRITELMÄ	KÄYTTÖTARKOITUS
OMAN PAAOMAN TUOTTO (ROE) (%)	= 100 x	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 2)	Oman pääoman tuottoa (%) käytetään mittaamaan kuinka tehokkaasti emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma on käytössä.
SIDOTUN PAAOMAN TUOTTO (%)	= 100 x	Liikevoitto 3) Sidottu pääoma 4)	Sidotun pääoman tuottoa (%) käytetään mittaamaan sidotun pääoman käytön tehokkuutta.
OPERATIIVINEN SIDOTUN PAAOMAN TUOTTO (%) (OPERATIIVINEN ROCE) (%)	= 100 x	Operatiivinen liikevoitto 3) Sidottu pääoma 4)	Operatiivisen sidotun pääoman tuottoa (%) käytetään mittaamaan sidotun pääoman käytön tehokkuutta.
RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN		Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettorahavirta	Rahavirta investointien jälkeen on tunnusluku, joka kuvaa liiketoiminnan rahavirtaa investointien jälkeen eli vapaata rahavirtaa, joka jää jäljelle esim. osingon ja velkojen maksuun.
KOROLLISET NETTOVELAT / KAYTTOKATE	=	Korolliset nettovelat Liikevoitto + poistot, arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset	Korolliset nettovelat / käyttökate tunnusluku mittaa konsernin pääomarakennetta. Tunnusluku kuvaa kuinka kauan korollisten nettovelkojen maksaminen kestäisi nykyisellä kannattavuustasolla mikäli käyttökate kokonaisuudessaan käytettäisiin velkojen poismaksuun.
NETTORAHOITUSKUSTANNUS (%)	= 100 x	Rahoituskulut, netto - osinkotuotot +/- valuuttakurssierot Korolliset nettovelat 2)	Nettorahoituskustannus (%) kuvaa rahoituskulurakennetta ja tunnuslukua voidaan verratta vallitsevaan keskimääräiseen korkotasoon.
NETTOKAYTTOPAAOMA		Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + muut saamiset, pois lukien johdannaissaamiset, jaksotetut korkotuotot ja muut rahoituserät - ostovelat - muut velat, poislukien johdannaisvelat, jaksotetut korkokulut ja muut rahoituserät	Nettokäyttöpääomaa kertoo liiketoimintaan sitoutuvan päärän eli kuvaa rahamäärää, jota tarvitaan pyörittämään konsernin päivittäistä toimintaa.
SIDOTTU PAAOMA	==	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet + käyttöoikeusomaisuuserät + aineettomat hyödykkeet + nettokäyttöpääoma + osuudet osakkuusyrityksissä	Sidottu pääoma kuvaa konsernin toimintaan sitoutunutta pääomaa (esim. tuotantolaitokset), joka on edellytys konsernin myytävien valmistukselle. Sidottua pääomaa käytetään osatekijänä sidotun pääoman tuotto -tunnusluvun laskemisessa.
INVESTO NNIT	=	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet + aineettomat hyödykkeet + muut osakkeet + osakkuusyrityssijoitukset	Investoinnit ovat pitkääikaisten omaisuuserien (esim. tuotantolaitosten) hankintaan käytettyä rahaa. Tunnusluku on osa rahavirtalaskelmaa.

TUNNUSLUKU		TUNNUSLUVUN MÄÄRITELMÄ	KÄYTTÖTARKOITUS
INVESTOINNIT ILMAN YRITYSOSTOJA		Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet + aineettomat hyödykkeet + muut osakkeet + osakkuusyrityssijoitukset - yrityskaupat	lnvestoinnit ilman yritysostoja ovat pitkäaikaisten omaisuuserien hankintaan käytettyä rahaa pois lukien yritysostot. Tunnusluku on osa rahavirtalaskelmaa.
ORGAAN NEN KASVU (%)		Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien	Orgaaninen kasvu kuvaa liikevaihdon kasvua paikallisissa yritysostot ja -myynnit pois lukien.
TUOTTOARVO	ll	Operatiivinen käyttökate x 8 - korolliset nettovelat	Tuottoarvoa käytetään palkitsemisen kriteerinä konsernin osakeperusteisissa kannustimissa.

11 le : alleet tunuslus : (de FS-storden musan määrtelijä, void : sisällää kein rahoodel : en rand tunting : her sa in a turchiya kuluja : terra in rand var turis her alle uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmia yrityshankinnoista sekä liketoimintojen ja omaisuuden myyntejä. 2) Keskimäärin.

3) Liikevoitto on 12 kuukauden liukuva luku katsauskauden lopussa.

4) 12 kuukauden liukuva keskiarvo.

Osakekohtaiset tunnusluvut

TÜNNÜSLÜKÜ		TUNNUSLUVUN MÄÄRITELMÄ	TUNNUSLUKU		TUNNUSLUVUN MÄÄRITELMÄ
		Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta	OSAKKEEN HINTA KESKIMAARIN		Osakkeen vaihto euroa vuodessa
OSAKEKOHTAINEN TULOS (EPS)		Keskimääräinen osakemäärä		=	Osakkeen vaihto kpl vuodessa
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA /		Liiketoiminnasta kertynyt nettorahavirta	HINTA / OSAKEKOHTAINEN TULOS (P/E)		Osakkeen hinta 31.12.
OSAKE		Keskimääräinen osakemäärä			Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton
	=	Tilikaudelta jaettu osinko	HINTA / OMA PAAOMA PER OSAKE		Osakkeen hinta 31.12.
OSINKO / OSAKE		Osakkeiden lukumäärä 31.12.			Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma per osake
	= 100 x	Osakekohtainen osinko	HINTA / LIIKETOIMINNAN = NETTORAHAVIRTA PER OSAKE		Osakkeen hinta 31.12.
OSINKOSUHDE (%)		Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton			Liiketoiminnan nettorahavirta per osake
EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO (%)	100 x ll	Osakekohtainen osinko	OSAKKEIDEN VAIHDON OSUUS OSAKEKANNASTA (%)	100 x ll	Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä päämarkkinapaikassa
		Osakkeen hinta 31.12.			Keskimääräinen osakemäärä
	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 31.12.
OMA PAAOMA / OSAKE		Osakkeiden lukumäärä 31.12.

Tunnuslukujen täsmäytys IFRS-lukuihin

					2023					2022
Milj. euroa	1-3	4-6	7-9	10-12	Yhteensa	1-3	4-6	7-9	10-12	Yhteensä
VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERAT KAYTTOKATTEESSA JA LIIKEVO TOSSA
Operatiivinen käyttökate
Pulp & Paper	109,4	65,2	68,9	87,5	330,9	71,3	73,6	92,3	110,9	348,0
Industry & Water	83,3	85,8	91,5	75,2	335,8	48,8	48,5	60,3	66,1	223,7
Yhteensä	192,6	151,0	160,3	162,7	666,7	120,0	122,1	152,5	177,0	571,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-8,5	-3,7	-3,1	-111,4	-126,7	-6,5	1,2	-15,3	7,8	-12,8
Käyttökate	184,1	147,4	157,2	51,3	540,0	113,5	123,2	137,3	184,8	558,8
Operatiivinen liikevoitto
Pulp & Paper	80,4	37,6	39,8	58,6	216,3	40,7	42,8	61,8	80,3	225,7
Industry & Water	61,5	63,3	67,8	54,1	246,7	28,2	26,9	37,7	43,1	135,9
Yhteensä	141,9	100,9	107,6	112,6	463,0	68,9	69,7	99,5	123,4	361,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-8,5	-3,7	-3,1	-111,4	-126,7	-6,7	-0,7	-15,0	8,4	-14,0
Liikevoitto	133,4	97,2	104,5	1,3	336,4	62,2	69,1	84,5	131,8	347,6
Operatiivinen käyttökate	192,6	151,0	160,3	162,7	666,7	120,0	122,1	152,5	177,0	571,6
Uudelleenjärjestely- ja kustannussäästöohjelmat	0,0	-1,0	0,0	0,1	-0,9	-3,1	0,1	0,1	-1,6	-4,5
Transaktio- ja integraatiokulut yrityshankinnoissa	-0,1	0,0	0,0	-0,1	-0,2	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Liiketoimintojen ja omaisuuden myynti	-8,9	-2,6	-3,1	-111,3	-125,9	0,0	2,0	-15,6	8,9	-4,6
Muut erät	0,4	0,0	0,0	0,0	0,4	-3,5	-0,9	0,3	0,5	-3,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-8,5	-3,7	-3,1	-111,4	-126,7	-6,5	1,2	-15,3	7,8	-12,8
Käyttökate	184,1	147,4	157,2	51,3	540,0	113,5	123,2	137,3	184,8	558,8
Operatiivinen liikevoitto	141,9	100,9	107,6	112,6	463,0	68,9	69,7	99,5	123,4	361,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa	-8,5	-3,7	-3,1	-111,4	-126,7	-6,5	1,2	-15,3	7,8	-12,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät poistoissa ja arvonalentumisissa	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	-0,1	-1,9	0,3	0,6	-1,2
Liikevoitto	133,4	97,2	104,5	1,3	336,4	62,2	69,1	84,5	131,8	347,6

					2023					2022
Milj. euroa	1-3	4-6	7-9	10-12	Yhteensä	1-3	4-6	7-9	10-12	Yhteensä
SIDOTUN PAAOMAN TUOTTO JA OPERATIIVINEN SIDOTUN PAAOMAN TUOTTO
Operatiivinen liikevoitto	141,9	100,9	107,6	112,6	463,0	68,9	69,7	99,5	123,4	361,6
Liikevoitto	133,4	97,2	104,5	1,3	336,4	62,2	69,1	84,5	131,8	347,6
Sidottu pääoma 1)	2 244,5	2 221,5	2 188,9	2 155,5	2 155,5	2 045,4	2 113,6	2 194,9	2 238,0	2 238,0
Operatiivinen sidotun pääoman tuotto, %	19,4	21,0	21,6	21,5	21,5	11,7	11,8	13,0	16,2	16,2
Sidotun pääoman tuotto (ROCE), %	18,7	20,1	21,3	15,6	15,6	8,7	9,7	10,6	15,5	15,5
NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA
Vaihto-omaisuus	421,5	383,9	347,5	281,8	281,8	408,0	490,6	474,1	433,7	433,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset	517,6	494,4	496,8	468,2	468,2	530,5	620,4	701,4	603,7	603,7
Poislukien rahoituserät muissa saamisissa	-23,7	-21,9	-10,0	-18,6	-18,6	-30,4	-78,6	-105,9	-71,1	-71,1
Ostovelat ja muut velat	633,2	552,6	569,4	489,4	489,4	624,5	647,5	684,8	635,2	635,2
Poislukien rahoituserät muissa veloissa	-127,7	-78,2	-83,1	-37,0	-37,0	-123,1	-82,7	-82,1	-31,4	-31,4
Nettokäyttöpääoma	409,9	382,0	347,9	278,9	278,9	406,7	467,6	466,9	362,4	362,4
KOROLLISET NETTOVELAT
Pitkäaikaiset korolliset velat	832,6	639,6	641,8	615,7	615,7	795,5	811,2	814,3	838,1	838,1
Lyhytaikaiset korolliset velat	148,8	325,5	327,8	322,1	322,1	258,8	295,1	266,1	183,7	183,7
Korolliset velat	981,4	965,1	969,6	937,8	937,8	1 054,4	1106,3	1080,4	1,021,8	1 021,8
Rahavarat	273,2	299,5	403,1	402,5	402,5	154,5	147,3	173,9	250,6	250,6
Korolliset nettovelat	708,2	665,5	566,5	535,2	535,2	899,8	959,0	906,4	771,2	771,2

1) 12 kuukauden liukuva keskiarvo.

Tuloskehitys neljännesvuosittain

					2023					2022
Milj. euroa	1-3	4-6	7-9	10-12	Yhteensä	1-3	4-6	7-9	10-12	Yhteensä
Liikevaihto
Pulp & Paper	504,6	421,2	403,6	418,8	1748,2	446,5	487,6	537,3	556,2	2 027,7
Industry & Water	401,5	418,9	425,1	390,0	1635,5	321,5	373,8	434,6	412,0	1 541,9
Yhteensä	906,0	840,1	828,7	808,8	3 383,7	768,1	861,4	971,9	968,2	3 569,6
Käyttökate 1)
Pulp & Paper	100,9	63,9	68,7	74,5	308,0	66,4	74,9	77,2	118,1	336,6
Industry & Water	83,3	83,5	88,5	-23,2	232,0	47,1	48,4	60,1	66,7	22,2
Yhteensä	184,1	147,4	157,2	51,3	540,0	113,5	123,2	137,3	184,8	558,8
Liikevoitto 1)
Pulp & Paper	71,9	36,3	39,7	45,5	193,4	35,7	42,3	47,0	88,1	213,1
Industry & Water	61,5	61,0	64,8	-44,3	143,0	26,5	26,8	37,5	43,7	134,5
Yhteensä	133,4	97,2	104,5	1,3	336,4	62,2	69,1	84,5	131,8	347,6
Rahoituskulut, netto	-10,7	-12,1	-9,9	-11,6	-44,4	-7,9	-8,9	-7,4	-15,3	-39,4
Voitto ennen veroja	122,7	85,1	94,6	-10,3	292,0	54,4	60,2	77,1	116,5	308,2
Tuloverot	-27,2	-17,4	-19,3	-16,7	-80,7	-12,1	-13,3	-16,9	-26,3	-68,5
Tilikauden tulos	95,4	67,7	75,2	-27,1	211,3	42,2	46,9	60,3	90,3	239,7
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	92,9	64,7	71,7	-30,2	199,1	40,6	45,0	57,9	88,2	231,7
Määräysvallattomille omistajille	2,5	3,0	3,5	3,1	12,2	1,7	2,0	2,4	2,1	8,0
Tilikauden tulos	95,4	67,7	75,2	-27,1	211,3	42,2	46,9	60,3	90,3	239,7
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa	0,61	0,42	0,47	-0,20	1,30	0,26	0,29	0,38	0,58	1,51
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa	0,60	0,42	0,46	-0,20	1,28	0,26	0,29	0,38	0,57	1,50

1) Sisältävät vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

31.12.2023 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä oli 155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Osakkeenomistajat

Vuoden 2023 lopussa Kemira Oyj:llä oli 49 659 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31.12.2022: 48 403). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 34,7 % (31.12.2022: 31,5 %) hallintarekisteröidyt omistukset mukaan lukien. Kotitalouksien osuus oli 19,0 % (31.12.2022: 19,3 %). Kemiralla oli hallussaan omia osakkeita 1 722 725 kappaletta (31.12.2022: 1 990 197), mikä vastaa 1,1 % (31.12.2022: 1,3 %) Kemira Oyj:n osakkeista.

Kuukausittain päivitettävä luettelo Kemiran suurimmista osakkeenomistajista on saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa kemira.com/sijoittajat

Listaus ja kaupankäynti

Kemira Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Osakkeiden kaupankäyntitunnus on KEMIRA ja ISIN-koodi FI0009004824.

Kemira Oyj:n osakekurssi nousi 17 % raportointikauden aikana, ja Kemira Oyi:n osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsingissä oli joulukuun 2023 lopussa 16,79 euroa (31.12.2022: 14,33), Osakkeen ylin hinta oli 18,22 euroa ja alin 13,51 euroa tammi-joulukuussa 2023. Osakkeen keskikurssi oli 15,36 euroa. Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli joulukuun 2023 lopussa 2 579 miljoonaa euroa (31.12.2022: 2 198).

Tammi-joulukuussa 2023 Kemira Oyi:n Nasdaq Helsingissä vaihdettujen osakkeiden kaupankäyntiarvo oli 688 miljoonaa euroa (1-12/2022: 462). Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 174 707 osaketta (1-12/2022: 146 311). Kemira Oyj:n osakkeiden kokonaisvaihto tammi-joulukuussa 2023 oli 57 miljoonaa kappaletta (1-12/2022: 49 miljoonaa kappaletta),

josta 23 % (1-12/2022: 25 %) tapahtui muilla kaupankäyntipaikoilla (esim. Turquoise, CBOE DXE). Lähde: Nasdaq ja Kemira.com.

Ajantasainen tieto Kemiran osakekurssista on luettavissa yhtiön internetsivuilla kemira.com/sijoittajat

Osinko ja osinkopolitiikka

Kemira Oyi:n hallitus ehdottaa 20.3.2024 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan 0,68 euron osakekohtainen osinko eli yhteensä 104 miljoonaa euroa. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,34 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 22.3.2024 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksetaan 4.4.2024. Toinen erä 0,34 euroa osakkeelta maksetaan marraskuussa 2024. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää lokakuussa pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän. Osingonmaksun täsmäytyspäivän suunnitellaan olevan 29.10.2024 ja osingonmaksupäivän aikaisintaan 5.11.2024. Kemiran tavoitteena on jakaa kilpailukykyistä ja ajan myötä kasvavaa osinkoa.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous, joka pidettiin 22.3.2023, valtuutti hallituksen päättämään enintään 6 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 3,9 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla joko kaikille

osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella yhtäläisin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien suhteessa osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsingin pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutuksen nojalla ostotarjouksella hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua yhtiön osakkeen hintaan julkisessa kaupankäynnissä siten, että hankittavien osakkeiden vähimmäishinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana ja enimmäishinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Helsingin Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittamisessa, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi, osakkeen likviditeetin parantamiseksi tai käytettäväksi yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseen tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseen. Osakkeet voidaan edellä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi pitää yhtiöllä, luovuttaa tai mitätöidä. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen päättymiseen saakka. Valtuutusta ei ollut käytetty 31.12.2023 mennessä.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 15 600 000 uuden osakkeen antamisesta (määrä vastaa noin 10 % yhtiön kaikista ja äänistä) sekä enintään 7 800 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen (määrä vastaa noin 5 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä) luovuttamisesta ("Osakeanti"). Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai jos se on perusteltua yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamisen tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä. Uusia osakkeita annettaessa osakkeiden merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeesta maärä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Osakeantivaltuutus on voimassa 31.5.2024 saakka. Osakeantivaltuutusta on käytetty

luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhtiön hallituksen jäsenten ja avainhenkilöiden palkitsemiseen.

Johdon osakkeenomistus

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2023

	Omistaja	Osakkeiden lukumäärä, kpl	% osakkeista ja äänistä
1	Oras Invest Oy	33 553 000	21,6
2	Solidium Oy	7 782 765	5,0
3	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	5 332 678	3,4
4	Nordea-Rahastot	3 896 196	2,5
5	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 700 000	2,4
ട	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	2 277 000	1,5
7	Etola Group	1 000 000	0,6
8	Eläkevakuutusyhtiö Veritas	861 372	0,6
ி	Laakkonen Mikko Kalervo	770 000	0,5
10	Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	738 047	0,5
11	Valtion Eläkerahasto	560 000	0.4
12	Paasikivi Pekka Johannes	462 200	0,3
13	Säästöpankki-rahastot	392 194	0,3
14	Valion Eläkekassa	379 450	0,2
15	OP-Henkivakuutus Oy	340 902	0,2
	Kemira Oyi	1722 725	1,1
	Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	53 835 387	34,7
	Muut yhteensä	37 738 641	24,2
	Kaikki yhteensä	155 342 557	100,0

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2023

Osakkeiden lukumaara	Omistajia kpl	Omistajia %	Osakkeet, kpl	% osakkeista ja aanista
1—100	19 087	38.4	919 462	0,6
101—500	18 297	36,8	4 839 778	3,1
501—1 000	5 882	11,8	4 503 491	2,9
1 001—5 000	5 381	10,8	11 238 360	7,2
5 001—10 000	574	1,2	4 126 138	2,7
10 001-50 000	351	0,7	6 560 370	4,2
50 001—100 000	38	0,1	2 666 853	1,7
100 001-500 000	33	0,1	6 160 766	4,0
500 001-1 000 000	7	0,0	5 296 157	3,4
1 000 001-	ி	0,0	109 031 182	70,2
Yhteensä	49 659	100,0	155 342 557	100,0

Tietoa sijoittajille

Taloustieto vuonna 2024

Kemira julkaisee kolme taloudellista raporttia vuonna 2024:

26.4.2024 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 17.7.2024 Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 25.10.2024 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu

Taloudelliset raportit sekä niihin liittyvät esitysaineistot ovat luettavissa Kemiran verkkosivuilla osoitteessa kemira.com/sijoittajat. Samasta osoitteesta löytyvät myös Kemiran pörssi- ja lehdistötiedotteet, vuosikertomukset (sisältäen vastuullisuusraportin ja tilinpäätöksen) sekä muuta sijoittajatietoa. Verkkosivulla voi rekisteröitymällä tilata yhtiön tiedotteita sähköpostitse.

Sijoittajasuhteet

Kemiran sijoittajasuhdetoiminnan tärkein tehtävä on tarjota pääomamarkkinoille avointa ja luotettavaa tietoa Kemirasta ja sen toimintaympäristöstä, antaaksemme markkinaosapuolille todenmukaisen yleiskuvan Kemirasta sijoituskohteena.

Sijoittajaviestinnällä haluamme varmistaa, että markkinoilla toimivat osapuolet saavat luotettavaa ja ajankohtaista tietoa Kemirasta tasapuolisesti ja säännöllisin väliajoin.

Kemiran kotipaikka on Helsinki, ja yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Kemira noudattaa Suomen lakeja sekä Nasdaq Helsingin ja Finanssivalvonnan säännöksiä.

Hiljainen jakso

Kemira pitää hiljaisen jakson ennen tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten julkaisua. Tänä aikana Kemiran edustajat eivät kommentoi kyseisen raportointijakson tilinpäätöstä tai osavuosikatsausta. Hiljaiset jaksot sekä taloustiedon julkaisupäivät voi tarkistaa Kemiran verkkosivuilta Sijoittajakalenteri-otsikon alta.

Varsinainen yhtiökokous

Kemira Oyj:n yhtiökokous pidetään keskiviikkona 20.3.2024 kello 13.00 Pikku-Finlandiassa, Karamzininranta 4, Helsinki. Kaikki osakkeenomistajat, jotka ovat yhtiökokouksen täsmäytyspäivään 8.3.2024 mennessä rekisteröityneet Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon, ovat oikeutettuja osallistumaan yhtiökokoukseen paikan päälle ja käyttämään oikeuksiaan osakkeenomistajina äänestämällä etukäteen. Osakkeenomistajat, jotka eivät osallistu kokoukseen paikan päällä, voivat vaihtoehtoisesti ilmoittautua seuraamaan yhtiökokousta suoran etäyhteyden kautta. Etäyhteyden kautta seuraamista ei katsota viralliseksi osallistumiseksi yhtiökokoukseen.

llmoittautuminen yhtiökokoukseen alkaa 20.2.2024. Kutsu ja rekisteröintiohjeet on julkaistu 9.2.2024 pörssitiedotteella sekä Kemiran verkkosivuilla osoitteessa kemira.com/yhtiokokous2024

Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan pörssitiedotteella välittömästi kokouksen päätyttyä.

Osingonmaksu

Osingonjakoehdotus vuodelle 2023 löytyy sivulta 111

Osoitteen muutokset

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ilmoittamaan arvo-osuustiliä hoitavaan pankkiin tai pankkiiriliikkeeseen. Näin tiedot päivittyvät myös Euroclear Finland Oy:n ylläpitämiin rekistereihin, joita Kemira käyttää postittaessaan osakkeenomistajilleen tietoa.

Sijoittajasuhteet

Mikko Pohjala, sijoittajasuhdejohtaja 040 838 0709 mikko [email protected]

Osakkeen perustiedot

Listaus: Nasdaq Helsinki Oy Kaupankäyntitunnus: KEMIRA ISIN-koodi: FI0009004824 Toimialaryhmä: Perusteollisuus Toimiala: Kemikaaliteollisuus Osakemäärä 31.12.2022: 155 342 557 Listautumispäivä: 10.11.1994

AI Terminal

Kemira Oyj

3221_10-k_2024-02-16_504c8ccf-991e-4844-9633-fdfb14fd27fa.pdf

Kemira Oyj

Tilinpäätös 2023

Tilinpäätös 2023 Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus 2023

Taloudellinen tulos 2023

Rahoitusasema ja rahavirta

Investoinnit

Tutkimus ja tuotekehitys

Henkilöstö

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

MUIDEN KUIN TALOUDELLISTEN TIETOJEN JULKISTAMINEN

KUVAUS KEMIRAN LIIKETOIMINNASTA

YRITYSVASTUUN PAINOPISTEET

YRITYSVASTUUN HALLINTA

OLENNAISET NÄKÖKOHDAT

Ympäristöön ja ilmastoon liittyvät asiat

Yhteiskuntaan ja työllistämiseen liittyvät asiat

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Korruption ja lahjonnan vastaisuus

EU-Taksonomia

LASKENTAPERIAATTEET

KEMIRAN TAKSONOMIAKELPOISET JA -MUKAISET TALOUDELLISET TOIMINNOT (YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY SEURAAVILLA SIVULLA)

LIIKEVAIHTO

PÄÄOMAMENOT

LIIKETOIMINTOJEN TOIMINTAMENOT

Vastuullisuus

VASTUULLISUUDEN VUODEN 2023 PÄÄKOHDAT TURVALLISUUS

IHMISET

KIERTOTALOUS

ILMASTO

Segmentit

PULP & PAPER

INDUSTRY & WATER

Emoyhtiön tulos

Kemira Oyj:n osakkeet ja osakkeenomistajat

LIPUTUSILMOITUKSET

Johdon osakeomistus

OMISTUSJAKAUMA 31.12.2023

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2023

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2023

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

Yhtiökokouksen päätökset

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmä sekä rakenne

HALLITUS

RAKENNE

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

RAAKA-AINEIDEN SEKÄ HYÖDYKKEIDEN HINNAT JA SAATAVUUS

TOIMITTAJAT

VAHINKORISKIT

ASIAKASKYSYNNAN MUUTOKSET

MAAILMANTALOUDEN TILANNE JA GEOPOLIITTISET MUUTOKSET

KILPAILU

YRITYSOSTOT

INNOVAATIO JA T&K-TOIMINTA

LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET

OSAAMISEN HALLINTA

ILMASTOON LIITTYVÄT RISKIT

UKRAINAN SODAN RISKIT JA VAIKUTUKSET KEMIRAAN

Osinkopolitiikka ja osingonjako

Muutoksia Kemiran johtoryhmässä

Muita katsauskauden tapahtumia

NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2024

21.12.2023 Kemira tiedotti nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2023

Yritysostot ja -myynnit

Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia

Näkymät vuodelle 2024

LIIKEVAIHTO

OPERATIIVINEN KÄYTTÖKATE

NÄKYMIEN TAUSTAOLETUKSET

Taloudelliset tavoitteet

Konsernin tuloslaskelma

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernin tase

Konsernin rahavirtalaskelma

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot