Vuosiraportti 2023

Taking every measure for the planet

Vaisala on kehittänyt maailman johtavia mittausteknologioita lähes vuosisadan ajan. Olemme kasvaneet yhdestä yrittäjästä globaaliksi, yli 2 300 asiantuntijan tiimiksi, joka mahdollistaa luotettavat mittaukset yli 150 maassa ja kahdella planeetalla. Toinen näistä on kotiplaneettamme Maa, jonka tulevaisuutta uhkaa ilmastonmuutos.

Korostaaksemme toimintaamme planeettamme puolesta olemme tarkentaneet olemassaolomme tarkoitusta.

Uusi tarkoituksemme on

Taking every measure for the planet.

Osana tulevaisuuden suuntaamme uudistamme myös brändiämme, joka on nyt nähtävissä ensimmäistä kertaa tässä vuosiraportissa.

Tutustu vuoteemme 2023 ja tule mukaan matkalle dataan perustuvien ilmastotoimien mahdollistamiseksi.

Sisällys

Vaisala vuonna 2023	4
Toimimme ympäri maailman	5
Hallituksen puheenjohtajan ja
toimitusjohtajan terveiset	6
Vuoden kohokohdat	8

Liiketoimintamme

Megatrendit	11
Strategia	13
Liiketoimintamalli	15
Teollisten mittausten
liiketoiminta-alue	16
Sää- ja ympäristö
liiketoiminta-alue	18
Tuotanto	20

Arvonluontimme YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 22 Arvonluontimalli 24 Mittaristo 25 Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa 26 Arvoa asiakkaille 27 Arvoa työntekijöille 29 Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle 31 Arvoa sijoittajille 37 EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä 39

Vastuulliset toimintatavat

Raportointiperiaatteet	45
Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	46
Ympäristö	48
Henkilöstö	55
Työterveys ja -turvallisuus	59
Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	61
Vastuulliset toimitusketjut	63
YK:n Global Compact	65
Allekirjoitukset	66
Riippumattoman varmentajan
varmennusraportti	67
GRI-indeksi	68

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä 2023	77
Palkitsemisraportti	84
Riskienhallinta	88
Hallitus	92
Johtoryhmä	94
Tietoa osakkeenomistajille	96

Tilinpäätös ja toimintakertomus

Avainlukugraafit	98
Hallituksen toimintakertomus	99
Tunnusluvut	110
Tunnuslukujen laskentakaavat	112
Tilinpäätös 2023	113
Tilintarkastuskertomus	179

Yhteystiedot	183

Tietoa tästä raportista:

Vaisala soveltaa vuosiraporttiinsa integroidun raportoinnin viitekehystä IIRC:n määritysten mukaisesti. Integroidun raportin päätavoite on kuvata, miten yhtiö luo arvoa ajan mittaan. Aloitimme työn tämän kuvaamiseksi vuonna 2016: tämä on kahdeksas Vaisalan julkaisema vuosiraportti, johon sovelletaan tätä kansainvälistä integroidun raportoinnin -viitekehystä. Tavoitteemme on kehittää toimintojamme selvittämällä, miten Vaisala luo arvoa sidosryhmilleen, joten tämä yhtenäinen raportti sisältää tietoa Vaisalan arvonluonnista, vastuullisuudesta, hallinnoinnista ja taloudesta. Vaisala on julkaissut erillisiä vastuullisuusraportteja vuodesta 2008.

Tämä raportti palvelee myös tahoja, jotka keräävät tietoja GRI-raporteista (Global Reporting Initiative). GRI-taulukko sekä riippumattoman varmentajan varmennusraportti löytyvät Vastuulliset toimintatavat -osion lopusta. Kirjanpitolain 3 a luvun mukainen selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista esitetään vuosiraportin Vastuulliset toimintatavat -osiossa, Liiketoimintamme-osion luvussa Liiketoimintamalli, Arvonluontimme-osion luvuissa Mittaristo ja EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä sekä Hallinnointi-osion luvussa Riskienhallinta.

227,3 MEUR

Vuoden 2023 lopun tilauskanta ennätyksellinen

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue 313,1 MEUR

Vuoden 2023 tunnusluvut

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi Taloustiedot

Toimimme ympäri maailman

Vahvistamme sitoutumistamme ilmastotoimiin

Vuotta 2022 leimannut maailmanlaajuinen turbulenssi jatkui vuonna 2023. Toimintaympäristö aiheutti epävarmuutta Vaisalalle, asiakkaillemme ja taloudelle yleensä. Tämä näkyi etenkin Teollisten mittausten liiketoiminta-alueella. Vaisala sopeutui siitä huolimatta hyvin nopeasti muuttuvaan ja arvaamattomaan ympäristöön.

Vaikka nykyinen markkinatilanne on vaikea, planeetallamme on vielä suurempi haaste voitettavana. Maapallon lämpötila on jo noussut 1,2 °C, ja Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C:n tavoite on karkaamassa käsistä. Ellemme me kaikki toimi, ilmastonmuutos jatkaa ympäristön vahingoittamista ja lisää sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta maailmanlaajuisesti.

Luotettavilla mittauslaitteilla ja tiedolla – jotka ovat Vaisalan ydintä – on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä, hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Meidän on yhdistettävä voimamme, jotta voimme vauhdittaa päästöjen vähentämispyrkimyksiä erityisesti energia-alalla, teollisuudessa ja liikenteessä. Joulukuussa 2023 Dubain ilmastokokouksessa

tehty sitoumus luopua fossiilisista polttoaineista on merkittävä edistysaskel, josta on hyvä jatkaa.

Kaikki planeettamme hyväksi uuden tarkoituksen ja brändin avulla

Vaisala on jo lähes 90 vuoden ajan tarjonnut perustan sään ja ilmaston ymmärtämiselle: luotettavaa dataa. Olemme vuosikymmenien ajan tukeneet teollisuusasiakkaitamme prosessiensa ymmärtämisessä, parantamisessa sekä kestävän ja resurssitehokkaan tulevaisuuden edistämisessä.

Olemassaolomme tarkoitus on korostanut sitoutumistamme asiakkaitamme ja planeettaamme kohtaan. Planeettamme hälyttävä tila vaatii meitä kuitenkin ottamaan entistä vahvemman ja aktiivisemman roolin. Siksi kirkastimme olemassaolomme tarkoitusta vuoden 2023 aikana.

Uusi olemassaolomme tarkoitus on Taking every measure for the planet. Olemassaolomme perusta säilyy uudessa tarkoituksessamme ennallaan, mutta korostamme nyt kriittistä rooliamme ilmastotoimien mahdollistajana datan avulla. Tämä myös vahvistaa sitoutumistamme kestävään kehitykseen. Tavoitteenamme on vahvistaa positiivista vaikutustamme asiakkaidemme ja maapallon haasteisiin keskittymällä ydinosaamiseemme eli ilmastotoimiin ja teknologiajohtajuuteen. Pyrimme samalla edistämään kestävää ja skaalautuvaa kasvua.

Tulevaisuuden suunnan näyttämiseksi uudistamme myös brändiämme, joka näkyy ensimmäistä kertaa tässä vuosikertomuksessa. Uusi brändiidentiteettimme perustuu Vaisalan nykyisiin vahvuuksiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tunnistat edelleen luotettavan kumppanin, joka on omistautunut huippuosaamiseen, laatuun ja teknologiajohtajuuteen mutta entistä korkeammalla ja dynaamisemmalla profiililla, ja sitoutuneena rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta.

Asiantuntemusta tieteestä tekoälyyn

Ilmastotoimien mahdollistamiseksi yhdistämme syvällisen asiakasymmärryksen tieteeseen perustuvaan teknologiajohtajuuteen. Asiantuntemuksemme ulottuu mittausantureista ja -laitteista uusimpiin tekoäly- ja koneoppimisteknologioihin. Vuonna 2023 tutkimus- ja kehitysinvestointimme olivat 12,5 % liikevaihdostamme.

Vuoden aikana toimme markkinoille useita uusia tuotteita. Vuosi alkoi teollisuuden nestemittauksiin tarkoitetun optisten prosessirefraktometrien Polaris™-tuoteperheen lanseerauksella. Polaris-alusta optimoi valmistusprosessit eri toimialoilla. Se auttaa parantamaan tuotteiden laatua, lisäämään tuottavuutta ja säästämään resursseja, energiaa ja aikaa.

Jatkoimme myös Vaisala Xweatherin tilauspohjaisen data- ja ohjelmistotarjonnan kehittämistä uusilla itsepalveluna tilattavilla kuukausiveloitteisilla salamointiin, merenkulkuun, uusiutuvaan energiaan sekä tiesään ja ilmanlaadun seurantaan liittyvillä tietoaineistoilla ja karttarajapinnoilla. Yhteistyössä autoteollisuuden kanssa kehitimme edelleen säädatan käyttöä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä sekä tulevaisuuden autonomisen ajamisen toiminnoissa.

Lisäksi pyrimme jatkuvasti tekemään omista tuotteistamme mahdollisimman kestäviä. Vuonna 2023 toimme markkinoille uudet radiosondimallit, jotka vähentävät tuotteessa olevan muovin määrää 66 %, mikä auttaa vähentämään luotauksista syntyvää muovijätettä.

Vuonna 2023 tuli myös kuluneeksi 50 vuotta HUMICAP®-innovaatiostamme, joka on kosteusmittausten standardi eri teollisuudenaloilla maailmanlaajuisesti. HUMICAPin luotettavuus ja tarkkuus ovat tehneet siitä peruselementin teollisissa mittauksissa. Sen ansiosta Vaisala on edennyt alallaan ja saavuttanut nykyisen markkinajohtajuuden.

Pienennämme hiilijalanjälkeämme tieteeseen pohjautuvien päästövähennystavoitteiden avulla

Sitoutumisemme planeettaamme kattaa kestävät ratkaisumme, toimintamme ja koko arvoketjumme. Olemme integroineet YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sekä strategiseen suunnitteluumme että uusien tuotteiden kehittämiseen ilmastotoimia varten. Jatkamme sitoutumistamme YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen kymmeneen periaatteeseen,

jotka koskevat ihmisoikeuksia, työelämän sääntöjä, ympäristönsuojelua ja korruption vastaista toimintaa.

Vuonna 2023 viimeistelimme tieteeseen pohjautuvat tavoitteemme päästöjen alentamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Jätimme tavoitteemme Science-Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksyttäviksi syyskuussa. Suurin mahdollisuutemme pienentää jalanjälkeämme on vähentää epäsuoria Scope 3 -päästöjä, jotka edustavat yli 99 % Vaisalan kokonaispäästöistä. Odotamme SBTi:n hyväksyvän tavoitteet vuoden 2024 alussa.

Menestymme yhdessä

Meille on tärkeää olla haluttu työnantaja osaaville ja sitoutuneille työntekijöille, joilla on erilaisia näkökulmia ja taustoja. Seuraamme aktiivisesti työntekijöiden sitoutumista. Vuosittaisessa Voice of People -tutkimuksessamme 85 % työntekijöistämme ilmoittaa olevansa ylpeitä siitä, että he työskentelevät Vaisalassa, ja työtyytyväisyysindeksi on 4,1/5. Olemme erittäin kiitollisia sitoutumisesta ja omistautumisesta, ja tavoitteenamme on parantaa henkilöstömme kehittymistä ja hyvinvointia entisestään.

Laadimme vuonna 2022 monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota (DEI) koskevan strategian. Tänä vuonna olemme jatkaneet DEI-työtämme lisäämällä tietoisuutta, perustamalla työntekijöiden resurssiryhmiä ja seuraamalla kvantitatiivisia avainindikaattoreita.

Voidaksemme vaikuttaa planeettaamme meidän kaikkien on työskenneltävä yhdessä — henkilöstömme, asiakkaidemme, kumppaneidemme ja muiden sidosryhmiemme. Haluamme kiittää teitä kaikkia yhteistyöstä vuonna 2023. Jatketaan yhdessä tulevan menestystarinan kirjoittamista, jossa menestys ja planeettamme hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.

Ville Voipio Hallituksen puheenjohtaja

Kohokohdat 2023

Julkistimme uuden, uraauurtavan optisten prosessirefraktometrien Polaris™-tuotesarjan teollisuuden nestemittauksiin.

Laajensimme Indigo-tuoteperhettä kannettavalla mittausratkaisulla. Asiakkaamme voivat käyttää Indigoyhteensopivia mittapäitä erilaisissa tiloissa ja sovelluksissa kannettavan Indigo80-näyttölaitteen avulla.

Tehostimme offshore-helikopteriliikennöinnin sääjärjestelmäämme uudella Vaisala Xweather -salamadatan mahdollistamalla varoitusominaisuudella.

Julkistimme uuden Vaisala GMD110 -hiilidioksidilähettimen, jonka avulla vastaamme vaatimuksiin entistäkin energiatehokkaammista ja vastuullisemmista rakennuksista.

Lanseerasimme uusiutuvan energian alan kattavimman Automatic Weather Station AWS810 Solar Edition -sääaseman. Se auttaa asiakkaitamme maksimoimaan aurinkovoimalan tehokkuuden ja tuottavuuden.

Toimme markkinoille uuden Indigo300-lähettimen, joka on osa innovatiivista ja modulaarista teollisuuden mittauksiin suunniteltua Indigo-tuoteperhettä.

Toukokuussa 2023 toivotimme vastuullisuus- ja strategiajohtaja Anne Jalkalan ja talousjohtaja Heli Lindforsin tervetulleiksi Vaisalan johtoryhmään.

Työmme ilmastotoimien lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi etenee. Saimme tieteeseen pohjautuvat päästövähennystavoitteemme valmiiksi ja jätimme ne Science-Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksyttäviksi.

Vaisala Xweather lanseerasi uudet itsepalveluna tilattavat, kuukausiveloitteiset salamointiin, merenkulkuun, uusiutuvaan energiaan sekä tiesään ja ilmanlaadun seurantaan liittyvät tietoaineistot ja karttarajapinnat.

Esittelimme uudet RS41 E-radiosondimallit, joissa on käytetty luonnollisessa ympäristössä biohajoavia materiaaleja ja 66 % vähemmän muovia.

Juhlimme Tuomo Suntolan kehittämää 50-vuotista HUMICAP® teknologiaa, josta on tullut kosteusmittausten standardi lukuisilla aloilla maailmanlaajuisesti.

Solmimme sopimuksen Kuwaitin siviili-ilmailun yleishallinnon DGCA:n kanssa lentosää- ja lentokentän meteorologisesta järjestelmästä Kuwaitin kansainväliselle lentokentälle. Vuosiraportti 2023

Liiketoimintamme

Globaalit megatrendit edistävät innovointiamme

Globaalit megatrendit toimivat meille innovaation lähteinä ja kasvun ajureina. Kehitämme yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja niihin tarpeisiin ja haasteisiin, joita megatrendit asettavat yhteiskunnalle, ympäristölle ja teollisuudelle. Olemme sitoutuneet luomaan innovatiivisia ratkaisuja, jotka antavat ihmisille ja yhteisöille mahdollisuuden toteuttaa dataan perustuvia ilmastotoimia.

Ilmastonmuutos – enemmän kuin megatrendi

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan merkittävin haaste. Se on keskeinen tekijä sään ääri-ilmiöiden synnyssä ja johtaa

lämpötilan kohoamiseen, merenpinnan nousuun ja merkittäviin terveysongelmiin. Se myös lisää haasteita jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleville yhteisöille. Luotettavilla mittauslaitteilla ja datalla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä, hillitsemisessä ja sen seurauksiin sopeutumisessa.

Ilmastonmuutos liittyy muihin mullistaviin megatrendeihin, jotka vaikuttavat maailmanlaajuisesti kansakuntiin, yrityksiin, yhteisöihin ja yksilöihin: siirtyminen kohti kestävää energiaa ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, tekoälyn yleistyminen ja prosessien optimoinnin tarve sekä keskittyminen terveyteen ja hyvinvointiin. Nämä megatrendit muokkaavat teollisuuden toimintaa, energian tuotantoa, jakelua ja kulutusta sekä sitä, miten olemme vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Ne ohjaavat myös ratkaisujemme kysyntää. Yhdessä asiakkaidemme kanssa pyrimme löytämään ratkaisuja, jotka vastaavat näiden laaja-alaisten muutosten monimutkaisiin vaatimuksiin.

Fortumin kaukolämpöjärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen

Sää on kriittinen tekijä kaukolämmön tuotannossa, ja virheet ennusteissa voivat aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia ja päästöjä. Fortum, yksi Euroopan puhtaimmista energiantuottajista, pystyi optimoimaan kaukolämpötoimintansa aiempaa tarkemmin Espoossa siirtymällä yleisistä säätiedoista havaintodataa ja Vaisala Xweatherin Xcast-rajapintoja hyödyntäviin ennusteisiin. Tämä uusi ratkaisu vähensi suurten virheiden (2,5+°C) määrää 59 % Fortumin 24 tunnin ennusteessa käyttämällä Vaisalan ainutlaatuisia koneoppimiseen ja tekoälyyn pohjautuvia ennuste- ja havainnointiteknologioita räätälöityinä asiakkaan tarpeisiin.

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi Taloustiedot

Megatrendit Strategia Liiketoimintamalli Teollisten mittausten liiketoiminta-alue Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue Tuotanto

Energiasiirtymä ja hiilestä irtautuminen

Maailmanlaajuinen siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan, biokaasuun ja vetyyn, edellyttää huolellista sijainnin

valintaa, reaaliaikaisia ennusteita ja jatkuvaa seurantaa vakaan tuotannon varmistamiseksi. Mittalaitteemme ja niiden tuottama data auttavat asiakkaita valvomaan voimalaitoksiaan ja infrastruktuuriaan reaaliaikaisesti sekä tehostamaan näiden moninaisten energialähteiden tuotantoa.

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen CO₂-vapaan talouden aikaansaamiseksi saavutetaan muun muassa sähköistämisen, energiatehokkuuden sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin avulla. Autamme tässä tarjoamalla energiatehokkuuteen ja sähköistämiseen tarkoitettuja mittalaitteita ja järjestelmiä. Mittalaitteitamme käytetään esimerkiksi litiumioniakkujen valmistusprosessissa kastepisteen seurantaan, mikä parantaa laatua, kestävyyttä ja kustannustehokkuutta. Laitteitamme käytetään myös hiilen talteenottosovelluksissa mittaamaan hiilidioksidin sisään- ja ulostuloa prosessin ja tehokkuuden optimointia varten sekä hiilidioksidin hyödyntämissovelluksissa esimerkiksi mittaamaan CO₂-pitoisuutta, jotta hiilidioksidin mineralisoituminen betoniin voidaan optimoida.

Tekoäly ja prosessien optimointi

Tekoäly ja prosessien optimointi muokkaavat toimialoja, mahdollistavat parempia päätöksiä, automatisoivat tehtäviä ja auttavat osaltaan hillitsemään ilmastonmuutosta.

Luotettava ja tarkka data on olennaisen tärkeää tekoälyn ja prosessien optimoinnin kannalta. Mittalaitteemme tuottavat tarkkaa dataa vaativimmissakin ympäristöissä. Niitä käytetään monipuolisiin sovelluksiin, kuten datapisteiden keräämiseen eri paikoista datakeskusten ympäristön seurantaa sekä sääennusteita ja talvikunnossapidon optimointia varten. Vaisala Xweatherin asiakkaat käyttävät sää- ja ympäristödataa prosessiensa optimointiin.

Tekoälyn kasvavat infrastruktuurivaatimukset lisäävät laskentatehon ja tiedontallentamisen kysyntää ja siten puolijohde- ja datakeskusmarkkinoiden kasvua. Mittalaitteemme mahdollistavat korkealaatuisen elektroniikkavalmistuksen ja datakeskusten tehokkuuden. Esimerkiksi puolijohdevalmistajat käyttävät Vaisalan kosteus-, lämpötila- ja muita valvontalaitteita saavuttaakseen vaaditut laatuvaatimukset ja optimaalisen tuotantotehon. Datakeskusten ylläpitäjät käyttävät lämpötila- ja kosteusmittauslaitteitamme energian optimointiin.

Terveys ja hyvinvointi

Vaisalan ratkaisuilla on merkittävä rooli ihmisten kasvavassa terveystietoisuudessa, tiukentuvissa lääketurvallisuusvaatimuksissa ja ilmastonmuutoksen vaikutusten minimoinnissa.

Ratkaisujemme avulla valvotaan lääkkeiden ja rokotteiden kehitystä, valmistusta ja toimitusketjuja sekä tilojen ja laitteistojen biodekontaminaatiota. Tarjoamme myös vallitsevien olosuhteiden tarkkoja ja luotettavia valvontaratkaisuja, jotka ovat tärkeitä laboratorioissa ja sairaaloissa, erityisesti kylmävarastoissa ja inkubaattoreissa.

Teknologiamme tukevat myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia seuraamalla sisäilman laatua julkisissa rakennuksissa ja toimistoissa. Ulkotiloissa ilmanlaatujärjestelmämme havainnoivat kaupunkiympäristöä ja tarjoavat dataa päätöksenteon tueksi.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä luotettavista mittauksista ja havainnoista tulee ratkaisevan tärkeitä, sillä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuu entistä enemmän riskejä. Ratkaisujemme avulla yhteiskunnat ja instituutiot voivat kehittää valmiuksia ymmärtää, hillitä ja sopeutua joustavasti muuttuviin ympäristöihin ympäristöhavaintojen, ennusteiden ja ennakkovaroitusjärjestelmien avulla.

CASE

Soletair Power käyttää Vaisalan mittalaitteita rakennukseen integroitavissa hiilidioksidin talteenottojärjestelmissään

Soletair Powerin ainutlaatuinen ratkaisu ilman hiilidioksidin talteenottoon on keskeinen useissa hiilinegatiivisuuteen tai nettonollaan pyrkivissä rakennusprojekteissa. Yhtiö valitsi Vaisalan instrumentit, jotka mittaavat hiilidioksiditasoja, lämpötilaa, kosteutta ja muita tärkeitä parametreja erittäin tarkasti, vakaasti ja luotettavasti. Talteenottojärjestelmä sieppaa hiilidioksidia ilmasta käyttämällä tyhjiöön ja lämpötilan muutokseen perustuvaa adsorptiota. Tavoitteena on pienentää rakennuksen energiankulutusta sisäilman laadusta tinkimättä.

Terävöitimme tarkoitustamme ja strategisia painopisteitämme

Vaisala on useiden globaalien megatrendien risteyskohdassa. Tämä antaa meille erinomaisen markkina-aseman, ohjaa strategiatyötämme sekä tarjoaa mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja innovointiin.

Toimintamme ytimessä olevien ilmastotoimien ja teknologisen edelläkävijyyden pohjalta terävöitimme olemassaolomme tarkoitusta ja strategisia painopisteitämme vuonna 2023. Pyrimme vaikuttamaan entistäkin vahvemmin asiakkaidemme ja planeettamme haasteiden ratkaisemiseen sekä edistämään kestävää kasvua.

Kirkastimme olemassaolomme tarkoitusta korostaaksemme entistä enemmän aktiivista rooliamme dataan perustuvien ilmastotoimien mahdollistamisessa. Uusi tarkoituksemme on Taking every measure for the planet. Päivitimme tarkoituksen viestiäksemme kuinka mittausteknologiamme tarjoavat asiakkaillemme olennaista tietoa. Tämä auttaa heitä parantamaan toimintaansa ja tuottamaan myönteisiä ilmastovaikutuksia. Haluamme myös osoittaa täyden sitoutumisemme kestävään kehitykseen.

Strategiamme rakentuu neljälle keskeiselle onnistumisen ajurille

Strategiamme keskiössä on neljä onnistumisen ajuria: korkea asiakasymmärrys ja sovellusosaaminen; tuote- ja teknologiajohtajuus antureista digitaalisiin ratkaisuihin; toimitusketjun erinomaisuus; sekä merkitykselliseen työhön perustuva kulttuuri ja sitoutuneet ammattilaiset.

Asiakasymmärrys ja sovellusosaaminen

Mittausratkaisumme pohjautuvat syvälliseen ymmärrykseen asiakkaidemme tarpeista eri sovellusalueilla meteorologiasta ja uusiutuvasta energiasta teollisuuteen ja terveysteknologiaan. Teemme tiivistä yhteistyötä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa täyttääksemme heidän mittausvaatimuksensa ja mahdollistaaksemme ilmastotoimet.

Tuote- ja teknologiajohtajuus

Laajentaaksemme teknologista johtoasemaamme panostamme voimakkaasti kasvualueisiimme, jotka ulottuvat antureista digitaalisiin ratkaisuihin. Investoimme huomattavasti tuotekehitykseen. Vuonna 2023 Vaisalan T&K-investoinnit olivat 12,5 % liikevaihdosta. Kehitämme jatkuvasti innovaatioprosessiamme ja -käytäntöjämme.

Toimitusketjun erinomaisuus

Valikoimaamme kuuluu satoja tuoteperheitä ja tuhansia tuotteita, ja palvelemme asiakkaita yli 150 maassa. Koska erilaiset sovellusalueet tarvitsevat erilaisia tuotteita ja ratkaisuja, tuotteemme tehdään miltei aina tilauksesta. Tämä edellyttää huippuosaamista ja ketteryyttä koko toimitusketjussamme ja toiminnoissamme. Kehitämme skaalautuvia toimintatapoja jatkuvasti ja otamme käyttöön uusia teknologioita, kuten automatisoidun ja dataan perustuvan älykäs tehdas -konseptin.

Merkitykselliseen työhön perustuva kulttuuri ja sitoutuneet ammattilaiset

Motivoituneet ja ammattitaitoiset työntekijämme ovat tärkein menestyksemme avain, ja jatkamme kulttuurimme kehittämistä. Tavoitteenamme on edistää henkilöstömme hyvinvointia ja henkilökohtaista kasvua sekä kehittää monimuotoista ja osallistavaa yhteisöä tukeaksemme liiketoimintaamme ja positiivista vaikutustamme planeetallemme. Kannustamme edelläkävijyyttä, uteliaisuutta ja sitoutuneisuutta ja olemme aloittaneet työntekijöiden resurssiryhmäohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja inkluusiota työssä.

Strategiset painopisteet skaalautuvan ja kestävän kasvun edistämiseksi

Täydentääksemme nykyisen strategiamme onnistumisen ajureita olemme määritelleet neljä strategista painopistettä. Niiden avulla säilytämme markkinajohtajuutemme ja laajennamme toimintaamme uusille markkinoille.

Jatkamme kasvua teollisten mittausten alalla läpimurtoteknologioiden avulla. Kasvamme laajentamalla toimintaamme energiasiirtymässä sekä tilauspohjaisessa dataliiketoiminnassa. Parannamme kannattavuutta sääjärjestelmien globaalina johtajana. Yksinkertaistamme ja skaalaamme toimintojamme vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi.

Kumppanit

Avainasiakkaat ja loppukäyttäjät
Ilmatieteen laitokset
Jakelijat ja integraattorit
T&K-kumppanit
Yliopistot ja tutkimusorganisaatiot
Valmistuskumppanit

Tuotteet ja teknologiat

• Mittausanturit ja mittalaitteet,

• T&K-investoinnit 12,5 % liikevaihdosta

• Laaja ja johtava tuotevalikoima, jonka kilpailukyky perustuu omiin teknologioihimme ja sovellusosaamiseemme

järjestelmät, ohjelmistot, digitaaliset ratkaisut ja palvelut sään, ympäristön

Toimittajat ja
alihankkijat

Toiminnot

Tutkimus ja kehitys • Myynti ja
markkinointi
Tuotanto
Anturien valmistus

sien mittaamiseen

teknologiat

ja teollisuuden olosuhteiden ja proses-

kalibrointi, ylläpito

• Tuotetoimitukset • Projektitoimitukset: sis. asennus, testaus ja

koulutus • Digitaaliset ratkaisut
(DaaS/SaaS) • Palvelut: mm.

Toimitusmallit

Arvolupaukset

Maailman johtavia mittalaitteita ja älykkäitä ratkaisuja päätöksenteon, turvallisuuden ja tehokkuuden tueksi

Globaali teknologia- ja markkinajohtaja sään, ympäristön ja teollisuuden vaativissa mittauksissa

Toimitusketjun huippuosaamista

Vakaa osingonmaksaja

Resurssit

Tuote- ja teknologiajohtajuus
Sovellusosaaminen
Sitoutuneet ja ammattitaitoiset työntekijät
Vaisalan tuotantojärjestelmä
Omat puhdashuoneet
Vahva taloudellinen asema

Myyntikanavat

Suora globaali myynti
Myyjiä noin 20 maassa
Verkkokauppa

Jakeluverkosto

Jakelijoita ja edustajia yli 100 maassa
Jälleenmyyjät

Asiakkaita yli 150 maassa

Meteorologia Lentoliikenne Uusiutuva energia

Liiketulos 66,6 MEUR

Henkilöstökulut 210,9 MEUR
Materiaalikulut 151,6 MEUR

tuotetta

• 300 tuoteperhettä, joissa noin 9 000

• Ohutkalvoanturit, optiset sää- ja prosessianturit sekä radiotaajuus-

Kulurakenne Tulovirrat • Vähän käyttöomaisuutta vaativa liiketoimintamalli
- Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 13,9 MEUR

Tuotteet 74 % Projektit 13 % Palvelut 7 % Jatkuva tilausmyynti 6 % Tieliikenne ja autoteollisuus

Sää- ja ympäristö

Asiakassegmentit Laaja asiakaskunta, johon kuuluu julkisen ja yksityisen

Teolliset mittaukset Teolliset mittalaitteet Terveysteknologia Sähkövoima ja energia Nestemittaukset

sektorin asiakkaita

Edistämme resurssitehokkuutta ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämistä

Teollisten mittausten liiketoiminta-alueella keskitymme tuotejohtajuuteen ja pyrimme kasvamaan läpimurtoteknologioiden avulla. Mittalaitteemme ja ratkaisumme tarjoavat asiakkaillemme luotettavaa ja tarkkaa dataa, joka auttaa heitä muun muassa optimoimaan prosessejaan kannattavasti ja pienentämään ympäristöjalanjälkeään.

Palvelemme laajaa asiakaskuntaa eri teollisuudenaloilla. Meillä on vankka asema vaativissa kosteus- ja hiilidioksidimittauksissa. Kasvumarkkinoitamme ovat terveysteknologia, nestemittaukset sekä sähkövoima ja energia.

Teollisten mittausten liiketoiminnan kasvu perustuu jatkuviin investointeihin tutkimukseen ja tuotekehitykseen, erityisesti kosteus- ja hiilidioksidimittauksen ydinteknologioihimme, jotka mahdollistavat uusia sovellusalueita. Laajennamme tuotevalikoimaamme sisältämään pilvipohjaisia mittausratkaisuja, vauhditamme teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja panostamme asiakaskokemuksen ja palveluliiketoiminnan vahvistamiseen.

Vuonna 2023 laajensimme Indigo-tuoteperhettämme tärkeillä tuotelanseerauksilla. Indigo-ekosysteemi on modulaarinen mittausjärjestelmämme, joka sisältää vaihdettavat älykkäät mittapäät, lähettimet ja ohjelmiston. Uusi Vaisala Indigo80 -näyttölaite laajentaa tämän tuoteperheen mittausominaisuuksia kannettavaan käyttöön, ja uusi Indigo300-lähetin sopii asiakkaidemme mittaustarpeisiin erilaisissa teollisissa sovelluksissa. Lisäksi esittelimme ensimmäisen Vaisalassa kokonaan kehitetyn uuden sukupolven Polaris™-prosessirefraktometrituoteperheen teollisuuden nestemittaustarpeisiin.

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi Taloustiedot

Megatrendit Strategia Liiketoimintamalli Teollisten mittausten liiketoiminta-alue Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue Tuotanto

Tuotealueet

• Teolliset mittalaitteet: Tuotealue palvelee asiakkaita eri teollisuudenaloilla varmistaakseen luotettavuuden ja korkean laadun sekä auttaakseen näitä vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Teollisia mittalaitteita käytetään muun muassa datakeskuksissa, akkujen valmistuksessa, terveysteknologiassa sekä elektroniikka- ja puolijohdeteollisuudessa. Avaintuotteita ovat vaativiin kosteus-, kastepiste- ja hiilidioksidimittauksiin sekä vetyperoksidihöyryn mittauksiin suunnitellut instrumentit.
• Olosuhdevalvontajärjestelmät: Keskeiset markkinat ovat säädellyt tuotanto- ja valmistusympäristöt, kuten laboratoriot, puhdashuoneet ja varastot terveysteknologian alalla ja muissa vaativissa teollisissa ympäristöissä. Tuotteisiin kuuluvat lämpötilan, kosteuden, hiilidioksidin,

paine-eron ja muiden kriittisten parametrien dataloggerit sekä olosuhdevalvontaohjelmistot ja pilvipohjaiset SaaS-ratkaisut paikalliseen ja etäkäyttöön.

• Sähkövoima ja energia: Tuotealue palvelee energiasektoria tarjoamalla mittausratkaisuja sähkö- ja bioenergiateollisuudelle. Tärkeimpiä laitteita ovat suurjännitemuuntajien jatkuvaan kunnonvalvontaan kehitetyt kaasuanalysaattorit sekä biokaasun ja biometaanin tuotannon optimointiin suunnitellut mittausinstrumentit.
• Nestemittaukset: Tuotealueen päämarkkinoita ovat esimerkiksi sellu- ja paperi-, ruoka- ja juoma-, kemian-, puolijohde- sekä terveysteknologiateollisuus. Teollisten prosessien tarpeisiin kehitetyt prosessirefraktometrit mittaavat nesteiden pitoisuuksia useissa eri sovelluksissa.

Autamme asiakkaita optimoimaan

ympäristöjalanjälkeä
tuotteiden laatua
tuottavuutta
energiatehokkuutta
laitteiden huolto- ja kunnossapitotoimintoja
GxP-vaatimusten noudattamisen seurantaa

Kumppaneitamme ovat

loppukäyttäjät
OEM-valmistajat
integraattorit
jakelijaverkosto
tutkimus- ja kehityskumppanit
valmistuskumppanit ja toimittajat

Kilpailuetumme syntyvät

tieteeseen ja tutkimukseen perustuvasta teknologiajohtajuudesta yhdistettynä vahvaan sovellusosaamiseen
parhaasta asiakaskokemuksesta
nopeista ja luotettavista toimitusajoista
maailmanlaajuisesta myynti- ja palveluverkostosta

Kuten strategisissa painopisteissämme todetaan, jatkamme kasvuamme teollisten mittausten alalla läpimurtoteknologioiden avulla ja kasvamme laajentamalla toimintaamme energiasiirtymässä. Tarjoamme asiakkaillemme mittalaitteita ja järjestelmiä, jotka auttavat parantamaan energiatehokkuutta, vähentämään päästöjä ja parantamaan tuotteiden laatua. Teollisten mittausten liiketoiminta-alue kasvoi haastavassa markkinaympäristössä hieman vuonna 2023.

Sampsa Lahtinen Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtaja

Kasvamme energiasiirtymässä ja uusissa sään datapalveluissa

Luotettavat sään ja ympäristön mittausratkaisumme auttavat asiakkaitamme tekemään parhaaseen tietoon perustuvia päätöksiä ihmisten turvallisuuden, omaisuuden suojaamisen ja tehokkaiden toimintojen varmistamiseksi. Asiakkaitamme ovat muun muassa energia-, sähkö-, kaivos- ja teknologiayritykset sekä ilmatieteen laitokset, lentokenttäoperaattorit, tieliikenneviranomaiset ja kaupunkien sääkestävyyden tarjoajat.

energia Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella tavoittelemme kasvua laajentamalla toimintaamme energiasiirtymässä sekä tilauspohjaisessa data- ja ohjelmistoliiketoiminnassa. Vakiintuneemmilla sääjärjestelmien markkinoilla pyrimme säilyttämään asemamme globaalina markkinajohtajana samalla keskittyen liiketoiminnan kannattavuuteen.

Vuonna 2023 jatkoimme tilauspohjaisen data- ja ohjelmistoliiketoimintamme kehittämistä. Vaisala Xweather lanseerasi uudet itsepalveluna tilattavat, kuukausiveloitteiset salamointiin, merenkulkuun, uusiutuvaan energiaan sekä tiesään ja ilmanlaadun seurantaan liittyvät tietoaineistot ja karttarajapinnat. Jatkoimme myös vahvojen kumppanuuksien rakentamista autoteollisuuden kanssa edistääksemme säätietoista avustettua ja aikanaan myös autonomista ajoteknologiaa. Uusiutuvan energian segmentissä lanseerasimme uuden sääaseman tukemaan aurinkovoimaloiden suorituskyvyn optimointia.

Kehitimme edelleen myös keinoja edistää tuotteidemme vastuullisuutta. Vuonna 2023 esittelimme alan ensimmäiset radiosondimallit, joiden valmistuksessa on käytetty luonnollisessa ympäristössä biohajoavia materiaaleja. Uudet materiaalit vähentävät tuotteen muovipitoisuutta 66 %, mikä auttaa vähentämään luotauksista syntyvää muovijätettä.

Markkinoiden koko MEUR ~1 600

CAGR* 0–10 % vuodessa

*CAGR meteorologian, lentoliikenteen ja tieliikenteen liiketoiminnoissa 0–5 % vuodessa, uusiutuvassa energiassa 5–10 % vuodessa

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
Megatrendit	Strategia	Liiketoimintamalli	Teollisten mittausten liiketoiminta-alue	Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue	Tuotanto

Päätöksenteon tukijärjestelmät ja data

liikenteeseen
salamahavaintoihin
uusiutuvaan energiaan
yrityssääpalveluihin
teollisuuteen
autoteollisuuteen
ilmanlaatuun

Tuoteryhmät

pilvenkorkeusmittarit ja lidariin perustuvat pystysuorat ilmakehän profiloijat
vallitsevan sään ja näkyvyyden mittarit
salama-anturit
- tien- ja tienpinnantila-anturit
- ilmanlaatumittarit
- paine-, lämpötila- ja kosteusanturit sekä tuulimittarit
- sääasemat
- tuulen etämittauslaitteet
- säätutkat
- radioluotaimet ja luotausjärjestelmät
sää- ja ympäristödata sekä ennusteet

Kasvua laajentumalla

päätöksenteon tukijärjestelmät, IoT-mittalaitteet, sää- ja
ympäristödata sekä ennusteet
ratkaisut uusiutuvan energian kehittäjille, operaattoreille ja myyjille
suuret sääinfrastruktuurin kehittämishankkeet

Ilmastonmuutos on keskeinen tekijä yhä useammin esiintyvien sään ääri-ilmiöiden taustalla. Tämä oli ilmeistä vuonna 2023, joka oli jälleen ennätyslämmin. Tarvitsemme luotettavaa sää- ja ympäristödataa ihmisten ja omaisuuden tehok-

kaaseen suojaamiseen sekä liiketoimintaprosessien mukauttamiseen ja optimointiin. Vuonna 2023 paransimme liiketoiminnan kannattavuutta merkittävästi meteorologiassa ja lentoliikenteessä, ja voitimme Kuwaitissa tähänastisista suurimman lentoliikenneprojektimme. Sekä uusiutuvan energian että Xweatherin dataliiketoiminnan kasvu jatkui erittäin vahvana.

Jarkko Sairanen

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtaja

Autamme asiakkaitamme

ymmärtämään ja varautumaan lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin
tehostamaan uusiutuvan energian kehittämistä ja toimintoja
turvaamaan kriittisen liikenneinfrastruktuurin toimivuuden
optimoimaan sääriippuvaisia kaupallisia toimintoja ja prosesseja
tekemään valistuneita päätöksiä

Kumppaneitamme ovat

eri toimialojen palveluntarjoajat
ilmatieteen laitokset
viranomaiset ja muu julkishallinto
yliopistot ja tutkimuslaitokset
yritykset ja ohjelmistokehittäjät

Kilpailuetumme syntyvät

tieteeseen ja sovellusosaamiseen perustuvasta teknologiajohtajuudesta
integroiduista ratkaisuista antureista analytiikkaan
olemalla luotettava kumppani läpi tuotteiden koko elinkaaren

Kasvun ja vastuullisuuden mahdollistaja

Tuotanto-organisaatiomme hankkii, valmistaa ja toimittaa kaikki tuotteemme. Tehtaamme toimivat Suomessa, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Vuonna 2023 Tuotanto-organisaatio jatkoi asiakkaittemme sitoutunutta palvelua nopeilla ja luotettavilla toimituksilla. Otimme merkittäviä edistysaskeleita strategiamme toteuttamisessa ja tuotantokapasiteettimme laajentamisessa.

Markkinatilanne mahdollisti komponenttien toimitusvarmuuden toimittajiltamme meille, mikä vähensi tarvetta tehdä ostoja spottimarkkinoilta. Tämä vaikutti positiivisesti kustannustasoomme, mutta varmisti myös oikea-aikaiset toimitukset.

Vuonna 2023 jatkoimme älykäs tehdas -konseptimme kehittämistä. Lisäsimme liikkuvia yhteistyörobotteja Vantaan tehtaallamme, otimme käyttöön virheettömiä pick-to-light-ratkaisuja

ja paransimme automaatiota. Perustimme myös uusia automaattisia ja skaalattavampia kalibrointi-, konfigurointi- ja testausasemia.

Vuonna 2023 rakensimme uuden 500 neliömetrin puhdashuoneen anturien kokoonpanoa varten Vantaalle. Uusi tila mahdollistaa sekä kapasiteetin että laadun parantamisen.

Joustava toimitusketju tuki menestystämme toimittamalla tuotteet oikea-aikaisesti, mikä auttoi meitä vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin ympäri maailmaa. Olemme investoineet tulevaisuuden kasvuun laajentamalla tuotantotilojamme ja kehittämällä automaatiota.

Vesa Pylvänäinen

Tuotannon johtaja

Tuotanto lukuina 2023

Vuosiraportti 2023

Arvon- luontimme

YK:n kestävän kehityksen

22 24 Arvonluontimalli tavoitteet 25 Mittaristo

asiakkaille 29 Arvoa 26 työntekijöille Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

27 Arvoa

37 Arvoa sijoittajille 39

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme		Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vauhdittavat liiketoimintaa

Vuonna 2023 jatkoimme toimintamme kehittämistä Vaisalalle tärkeimpien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Yhteiskunnan ja ympäristön kannalta merkittävät ratkaisut ovat aina olleet toimintamme ytimessä. Kestävän kehityksen tavoitteiden avulla voimme paremmin arvioida vaikutuksiamme kestävään kehitykseen sekä saada inspiraatiota uuden liiketoiminnan ja vastuullisten toimintatapojen kehittämiseen.

Kestävää kehitystä edistävät ratkaisut

Vaisalalle olennaisimmat YK:n SDG-alatavoitteet	Vaisalan ratkaisut	Lue lisää
9.4 Uudistaa vuoteen 2030 mennessä infrastruktuuria ja teollisuudenaloja kestävän kehityksen mukaisiksi, tehostaa resurssien käyttöä ja lisätä puhtaiden sekä ympäristöystävällisten teknologioiden ja tuotantoprosessien käyttöönottoa.	Resurssitehokkuuden parantaminen teollisuuden mittausratkaisuilla Tietoisku Vaisalan refraktometrin avulla asiakas onnistui vähentä mään maidontuotannon jätteen määrää kolmasosaan.	Megatrendit: Tekoäly ja prosessien optimointi Arvoa asiakkaille: Luotettavat päätökset, Tuottavuus Arvoa yhteiskunnalle ja ympäris tölle: Resurssitehokkuus
13.1 Parantaa kaikkien maiden kykyä sopeutua ilmastoon liittyviin riskitekijöihin ja luonnonkatastrofeihin. 13.3 Parantaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen, sopeutumiseen, vaikutusten lievittämiseen ja ennakkovaroituksiin liittyvää koulutusta, tietämyksen lisäämistä sekä kansalaisten ja instituutioiden valmiuksia.	Ilmastonmuutoksen ymmärtäminen ja sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Tietoisku GCOS Reference Upper Air Network (GRUAN) on kansainvä linen tutkimusasemien verkosto, joka pyrkii parantamaan ymmärrystä ilmastonmuutoksesta. Vaisalan radiosondien osuus GRUAN-verkostossa on yli 70 %.	Arvoa asiakkaille: Tuottavuus, Laatu Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle: Valveutuneemmat yhteiskunnat, Turvallisuus
7.2 Lisätä vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuutta merkittävästi maailmanlaajuisessa energialähteiden yhdistelmässä. 7.3 Tuplata vuoteen 2030 mennessä energiatehokkuuden maailmanlaajuinen parantumisvauhti.	Teollisuusprosessien ja rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon optimointi Biokaasutuotannon ja -jalostuksen optimointi Tietoisku Vaisalan mittapäiden ansiosta asiakas vähensi kipsiharkko jen kuivausprosessissa käytettyä maakaasua 20 %.	Megatrendit: Energiasiirtymä ja hiilestä irtautuminen Arvoa asiakkaille: Luotettavat päätökset, Tuottavuus Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle: Resurssitehokkuus, Turvallisuus
3.8 Saavuttaa yleiskattava terveydenhuolto, mukaan lukien turva taloudellisilta riskeiltä, pääsy laadukkaiden ja olennaisten terveydenhoitopalvelujen piiriin sekä turvalliset, tehokkaat, laadukkaat ja edulliset välttämättömät lääkkeet ja rokotukset kaikille.	Kehityksen ja valmistuksen valvonta säännellyillä aloilla, kuten terveysteknologiassa Tietoisku Kaikki maailman 50 suurinta lääkeyritystä käyttävät Vaisalan mittausteknologiaa.	Megatrendit: Terveys ja hyvinvointi Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle: Valveutuneemmat yhteiskunnat
11.2 Taata vuoteen 2030 mennessä kaikille turvallinen, edullinen, luotettava ja kestävä liikennejärjestelmä. 11.6 Vähentää vuoteen 2030 mennessä kaupunkien haitallisia ympäristövaikutuksia kiinnittämällä erityistä huomiota esimerkiksi ilmanlaatuun.	Liikennejärjestelmien turvallisuuden ja kestävyyden parantaminen Ulkoilmanlaadun seuranta Tietoisku Vaisalan ilmanlaatuantureita on toimitettu 60 maahan.	Megatrendit: Terveys ja hyvinvointi Arvoa yhteiskunnalle ja ympäris tölle: Turvallisuus

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme		Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Kestävää kehitystä edistävät toimintatavat

Vaisalalle olennaisimmat YK:n SDG-alatavoitteet	Vaisalan toimintatavat	Mittarit	Lue lisää	Vaisalalle olennaisimmat YK:n SDG-alatavoitteet	Vaisalan toimintatavat	Mittarit	Lue lisää
12.2 Saavuttaa vuoteen 2030 mennessä luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö. 12.5 Vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi jätteiden syntymistä ennaltaehkäisyn, kierrätyksen ja uudelleenkäytön keinoin.	Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ja tuotteiden pitkät elinkaaret Kierrätysasteen nostaminen	ISO 14001 -sertifioiduilla toimipisteillä työskentelevän henkilöstön osuus Kierrätysaste	Ympäristö: Ympäristöasioiden hallinta, Jätteet, Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ja -hallinta	8.1 Ylläpitää talouskasvua kansallisten olosuhteiden mukaisesti. 8.7 Ryhtyä välittömiin ja tehokkaisiin toimiin pakkotyön, modernin orjuuden ja ihmiskaupan poistamiseksi sekä lopettaa lapsityö kaikissa muodoissaan vuoteen 2025 mennessä. 8.8 Suojata työelämän oikeuksia ja taata turvallinen työympäristö kaikille työntekijöille.	Positiivinen taloudellinen vaikutus yhteiskuntiin suoran työllistämisen ja veronmaksun sekä toimitusket jun kautta Työelämän oikeuksista ja työturvallisuuden toteutumisesta huolehtiminen ja ihmisoikeus riskien hallinta omissa toimin noissa ja kumppaniverkostossa	Taloudellisen lisä arvon tuottaminen ja jakautuminen ESG-arvioitujen ja toimittajien toimintaperiaatteet allekirjoittaneiden toimittajien osuudet Tapaturmat ja ennakoivat ilmoitukset	Arvoa yhteis kunnalle ja ympäristölle: Taloudellinen arvo Eettisyys ja vaatimusten mukaisuus: Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, Konfliktimineraalit Vastuulliset
7.2 Lisätä vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuutta merkittävästi maailmanlaajuisessa energialähteiden yhdistelmässä. 7.3 Tuplata vuoteen 2030 mennessä energiatehokkuuden maailmanlaajuinen parantumisvauhti.	Uusiutuvan sähkön käyttäminen Kiinteistöjemme energia tehokkuuden parantaminen Energiatehokkaiden tuotteiden suunnittelu	Uusiutuvan sähkön osuus Energiankulutus ja energiaintensiteetti	Ympäristö: Energia, Päästöt	10.3 Taata yhtäläiset mahdollisuudet ja vähentää eriarvoista kohtelua muun muassa poistamalla syrjinnän mahdollistavat lait, politiikat ja käytännöt sekä edistämällä asianmukaista lainsäädäntöä,	Monimuotoisuuden edistäminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen mm. rekrytoinnissa ja urakehityksessä	Monimuotoisuuden mittarit, kuten sukupuolijakauma Palkkatasa-arvo Yhdenvertaisuus indeksi	toimitusketjut Työterveys ja -turvallisuus Arvoa työntekijöille: Hyvinvointi Henkilöstö: Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus
13.3 Parantaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen, sopeutumiseen, vaikutusten lievittämiseen ja ennakkovaroituksiin liittyvää koulutusta, tietämyksen lisäämistä sekä kansalaisten ja instituutioiden valmiuksia.	Päästöjen vähentäminen Työntekijöiden kannusta minen ilmastoystävällisiin valintoihin	Päästöt ja päästöintensiteetti	Ympäristö: Päästöt	politiikkoja ja toimenpiteitä. 16.5 Vähentää merkittävästi korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan.	Korruption- ja lahjonnanvastaisen ohjeistuksen noudattamisen varmistaminen	Toimintaperiaate koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden osuus	ja inkluusio Eettisyys ja vaatimusten mukaisuus: Korruption ja lahjonnan torjunta

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme		Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

kädenjälki yhteiskuntaan

Arvonluontimme toteutuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa. Liiketoimintamme jättää positiivisen kädenjäljen yhteiskuntaan erityisesti asiakkaidemme kautta.

Mittausratkaisujemme avulla asiakkaamme voivat tehdä luotettavia päätöksiä ja optimoida tuottavuuttaan ja toimintojensa laatua sään, ympäristön ja teollisten mittausten alueilla. Tämän myötä vaikutamme useiden megatrendien polttopisteessä sekä edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista parantamalla yhteiskuntien valveutuneisuutta, resurssitehokkuutta ja turvallisuutta.

Perustamme Luotu arvo Asiakkaille Luotettavat päätökset, tuottavuus, laatu Työntekijöille Merkityksellinen työ, hyvinvointi, oppiminen ja kehittyminen Sijoittajille Vastuulliset tuotot Yhteiskunnalle ja ympäristölle Suora vaikutus Taloudellinen arvo, aktiivinen toiminta yhteiskunnassa ja tiedeyhteisössä Asiakkaiden kautta Valveutuneemmat yhteiskunnat, resurssitehokkuus, turvallisuus Tuote- ja teknologiajohtajuus Sovellusosaaminen Sitoutuneet ja ammattitaitoiset työntekijät Vaisalan tuotantojärjestelmä Kumppanuudet Vahva taloudellinen asema Vastuullisuus Mahdollistamme dataan perustuvat ilmastotoimet. Taking every measure for the planet Megatrendit Energiasiirtymä ja hiilestä irtautuminen Tekoäly ja prosessien optimointi Terveys ja hyvinvointi Positiivinen

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Arvonluonnin avainluvut

Perustamme	Aihe	Tulos 2023	Tavoite
Tuote- ja teknologiajohtajuus Sovellusosaaminen	T&K-investoinnit, % liikevaihdosta	12,5 % (12 %)	Yli 10 % liikevaihdosta
	Työntekijöiden sitoutumisindeksi	4,1/5 (4,2/5)	4,0/5
Sitoutuneet ja ammattitaitoiset ihmiset	Oppimisindeksi	3,8/5 (3,9/5)	4,0/5
	DEI-indeksi	4,0/5 (4,2/5)	4,3/5
Vaisalan tuotantojärjestelmä Kumppanuudet	Toimitusvarmuus (OTD)	95,8 % (91,5 %)	95 %
	Liikevaihdon vuotuinen kasvu	5 % (17 %)	7 %:n vuotuinen kasvu
	Liiketulosprosentti liikevaihdosta	12,3 % (12,2 %)	15 %
Vahva taloudellinen asema	Oman pääoman tuotto (ROE)	18,9 % (18,7 %)
	Osakekohtainen tulos (EPS), euroina	1,35 (1,24)
	Kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1–3) suhteessa liikevaihtoon	141 tonnia CO2e/MEUR (145 tonnia CO2e/MEUR*)	Jatkuva vähennys
	Jätteiden kierrätysaste	67 % (66 %)	66 %
Vastuullisuus	Kaikki kirjatut työpaikkatapaturmat (TRI)	2,25 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (4,69)	Jatkuva vähennys
	ESG-mittareilla arvioidut toimittajat, % ostoista	91 % (83 %)	85 %

*Laskentamenetelmien muutosten vuoksi vuoden 2022 luku ei ole täysin vertailukelpoinen.

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme	Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Sidosryhmävuorovaikutus tulevaisuuden tekijänä

Sidosryhmämme vaikuttavat vahvasti liiketoimintamme tulevaisuuteen, ja siksi avoin ja jatkuva vuorovaikutus heidän kanssaan on meille tärkeää.

Tunnistamme ja arvioimme sidosryhmämme määrittämällä eri sidosryhmien vaikutukset yhtiöömme ja analysoimalla, miten oma toimintamme vaikuttaa heihin. Ylläpidämme jatkuvaa keskusteluyhteyttä tärkeimpiin sidosryhmiimme ja etsimme aktiivisesti kumppanuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia asiakkaiden, toimittajien, akateemisen maailman, tutkimuslaitosten, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on osa vastuullisuuden johtamista. Se auttaa meitä tunnistamaan ja arvioimaan toimintamme vaikutuksia ja riskejä sekä kehittämään toimintaamme. Haastattelemme säännöllisesti tärkeimpiä ulkoisia sidosryhmiä vastuullisuuden kehittämiseen liittyen. Edelliset sidosryhmähaastattelut tehtiin vuonna 2021. Sidosryhmiltä saatu palaute vastuullisuustyöstämme on ollut pääosin positiivista, ja vastuullisuustoimemme on nähty tehokkaina. Arvioimme kuitenkin myös kehitysehdotukset huolellisesti, ja ne ovat vaikuttaneet muun muassa päätökseemme sitoutua tieteeseen pohjautuvien päästövähennystavoitteiden (Science-Based Target) asettamiseen.

	Kuvaus	Päätoimet
Asiakkaat	Tuhansia yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaita yli 150 maassa Jakelijoita yli 100 maassa	• Jatkuva asiakassuhteiden kehittäminen ja ylläpitäminen esi merkiksi uuden Customer Frontline -organisaation kautta sekä digitaalisissa kanavissa, tapaamisissa, tilaisuuksissa ja messuilla • Säännölliset sähköiset kyselyt asiakaskoulutuksista, kenttä palveluista sekä teknisestä tuesta ja palveluista • Asiakkaidemme kuunteleminen asiakaskohtaisissa digitaalisissa kanavissamme ja NPS-kyselyillä
Työntekijät	Yli 2 300 ammattilaista globaalisti	• Osaamisen kehittäminen ja urakehitysmahdollisuudet • Työntekijöiden tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kehittäminen • Aktiivinen kaksisuuntainen sisäinen viestintä • Säännöllinen yhteistyö luottamusvaltuutettujen kanssa • Monimuotoinen palkitseminen • Kulttuurin kehittäminen useiden koko yrityksen laajuisten ja eri toimintojen välisten toimenpiteiden avulla • Osallistavuuden kehittäminen
Yhteiskunta ja ympäristö	Yliopistot ja tutkimuskumppanit, ilmatieteen laitokset, valmistuskump panit ja toimittajat, toimitusketjun työntekijät, julkisyhteisöt ja sääntely viranomaiset, paikalliset yhteisöt, kansalaisjärjestöt, media ja suuri yleisö	• Kumppanuudet ja yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa • Apurahat ja lahjoitukset • Tiivis yhteistyö globaalin toimitusketjun kanssa • Asiantuntemuksen jakaminen ulkoisten organisaatioiden ja päättäjien kanssa • Asiantuntijoiden ja suuren yleisön tietoisuuden lisääminen ympäristön tilasta • Mediasuhteiden jatkuva kehittäminen, lehdistötiedotteet ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa
Omistajat ja sijoittajat	Suuriin osakkeenomistajiin kuuluvat yhtiön perustajan professori Vilho Väisälän jälkeläiset, Novametor Oy, suomalaiset eläkerahastot ja finanssi laitokset, Suomalainen Tiedeakatemia sekä yksityistaloudet. Osakkeista 21,6 % oli Suomen ulkopuolisessa omistuksessa ja hallintarekistereissä 31.12.2023.	• Tulosesitykset ja Q&A-tilaisuus vuosineljänneksittäin sijoittajille, analyytikoille ja medialle • Yhtiökokous • Pörssitiedotteet • Roadshow't, sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset ja -puhelut

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme	Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Mahdollistamme ilmastotoimia asiakkaidemme kanssa

Mittalaitteemme ja älykkäät ratkaisumme auttavat turvaamaan ihmisiä ja omaisuutta sekä tekemään päätöksiä, jotka tukevat toimintojen tuottavuutta, tehokkuutta ja laatua. Tarkat mittaukset mahdollistavat asiakkaillemme luotettavamman päätöksenteon sekä turvallisemmat ja kestävämmät toiminnot.

Mittausratkaisumme perustuvat syvälliseen asiakastarpeiden ymmär tämiseen eri teollisuudenaloilla ja sovelluksissa meteorologiasta ja uusiutuvasta energiasta teollisuusprosesseihin ja terveysteknologiaan. Teemme yhteistyötä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa, jotta voimme vastata heidän mittaustarpeisiinsa ja mahdollistaa ilmastotoimet. Vuoden 2023 aikana jatkoimme asiakaskokemuksemme kehittämistä sekä asiakaskohtaisissa digitaalisissa kanavissamme että toteuttamalla erilaisia kulttuurin ja prosessien kehittämisaloitteita.

Luotettavat päätökset

Asiakkaamme voivat tehdä faktoihin perustuvia päätöksiä olennaisen, tarkan ja luotettavan datan perusteella. Esimerkiksi tarkat energia ennusteet ovat keskeisiä omaisuuden haltijoille, projektipäälliköille, energian myyjille ja sähköntuotannon suunnittelijoille. Muun muassa uusiutuvan energian alan asiakkaamme tarvitsevat säätietoa hyvin erilaisiin sovelluksiin, mikä edellyttää ennusteita yksittäisten tuuli- ja aurinkoenergiahankkeiden lisäksi myös laajoilta maantieteellisiltä alueilta. Vaisala Xweatherin ennusteet kertovat, miten sää vaikuttaa uusiutuvan energian hankkeiden tuottamaan sähköön.

Autamme asiakkaitamme optimoimaan tuotantoprosesseja dataan perustuvan tarkan tiedon avulla ja edistämme siten resurssien kestävää käyttöä sekä päästöjen ja jätteiden vähentämistä. Energian hintojen noustessa ja ympäristöongelmien lisääntyessä on tehokkuuden parantaminen välttämätöntä paljon energiaa käyttävissä prosesseissa esimerkiksi elintarviketuotannossa. Elintarvikkeiden valmistamiseen tarvittavien laitteiden, kuten leivinuunien, markkinajohtaja Bühler on sitoutunut auttamaan asiakkaitaan parantamaan tuotannon tasalaa -

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme	Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

tuisuutta ja tehokkuutta sekä vähentämään jätettä ja energiankulutusta prosessin aikana. Kosteusmittaukset ovat keskeistä tietoa leivontaprosessin tehostamisessa ja tasaisen tuotelaadun saavuttamisessa.

Tuottavuus

Mittalaitteemme ja niiden tarjoama data parantavat asiakkaidemme toimintojen kustannus- ja resurssitehokkuutta ja lisäävät siten tuottavuutta. Esimerkiksi maailmanlaajuinen metsäteollisuusyritys UPM parantaa reaaliaikaista säätietoisuuttaan vähentääkseen rahtivahinkoja ja lisätäkseen toiminnan tehokkuutta erityisesti säälle herkkien satamatoimintojen aikana. Vaisalan all-in-one-sääanturit parantavat polttoainetehokkuutta ja optimoivat satamatoimintoja. UPM:n ja Vaisalan yhteistyö korostaa sitoutumista kestävään innovointiin. Merenkulun säähaasteet lisääntyvät ilmastonmuutoksen vuoksi, ja reaaliaikaisten, paikkakohtaisten säätietojen jakaminen voi ratkaisevasti parantaa merisääennusteita.

Maailmassa on yli seitsemän miljoonaa datakeskusta, joten kaikella, mikä voi parantaa niiden energiatehokkuutta, on suuri vaikutus. Jäähdytyksen ja ilmastoinnin osuus datakeskuksen energiankulutuksesta on keskimäärin 40 %, minkä vuoksi tarkat lämmityksen, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin (HVAC) mittaukset ovat ratkaisevan tärkeitä energiankäytön optimoimiseksi. Korkealaatuiset HVAC-anturit parantavat datakeskusten toimintavaarmuutta, edistävät tarkkaa ohjausta ja energiansäästöä sekä varmistavat vakaat olosuhteet.

Laatu

Laadukkaat mittalaitteet ja ratkaisut ovat aina olleet keskeisiä Vaisalalle. Meille on myös tärkeää, että teknologiamme ja asiantuntemuksemme avulla asiakkaamme voivat varmistaa omien tuotteidensa ja toimintojensa laadun. Esimerkiksi säähavaintojärjestelmämme tarjoavat luotettavia ja vertailukelpoisia havaintoja tarkkojen sääennusteiden ja pitkäkestoisten ilmastohankkeiden tueksi.

Teollisuudessa tarkasti valvotut prosessiolosuhteet auttavat takaamaan laadukkaat lopputuotteet. Esimerkiksi yritykset, jotka kehittävät korkealaatuisia vetypolttokennojen ja -membraanien T&K-mittalaitteita korkean kastepisteen ympäristöihin, kohtaavat erityisiä kalibrointi- ja mittaushaasteita. Scribner vastaa korkean kastepisteen ympäristöjen vaativiin kalibrointivaatimuksiin ja käyttää Vaisalan instrumentteja polttokenno- ja membraanitestausjärjestelmissään käytettävien kostuttimien kalibrointiin. Käyttämällä korkealaatuisia kosteudenvalvontajärjestelmiä, joissa on asianmukainen herkkyys, tarkkuus ja vasteaika, Scribner varmistaa, että sen asiakkaat voivat luottavaisin mielin arvioida polttokennojen suorituskykyä, hyötysuhdetta, vakautta ja kestävyyttä erilaisissa käyttöolosuhteissa.

Lue lisää esimerkkejä Vaisalan arvonluonnista asiakkaille vaisala.fi-sivustolta.

CASE

Tarkat mikrobiologian olosuhdemittaukset

Biolääketeollisuudella on monia potilasturvallisuuteen liittyviä erityisvaatimuksia. Alan tärkeänä palveluntarjoajana Neutral Bioassayn on pidettävä yllä korkeita laatustandardeja. Olosuhdevalvonnassa ratkaisumme eivät täytä ainoastaan alan standardeja mittaustarkkuuden osalta, vaan ne ylittävät myös Neutral Bioassayn omat korkeat standardit.

CASE

Maailman ensimmäinen erittäin tarkka trooppinen ennustusmalli

Trooppiset sateet saavat alkunsa konvektiivisista prosesseista, joita maailmanlaajuiset ilmastomallit eivät pysty ennustamaan tarkasti. Nämä kiihtyvät ilmastonmuutoksen myötä. Trooppisten viljelijöiden on tästä johtuvan heikkolaatuisen säätiedon vuoksi hankalaa sopeutua tilanteeseen, pienentää riskejä ja estää huonoa satoa. Ignitia Ghanassa lanseerasi oman sääennustemallinsa, joka hyödyntää salamatietojamme. Malli on suunniteltu erityisesti tämän ilmaston sääolosuhteisiin ja -haasteisiin. Maanviljelijät saavat tarkat ympärivuorokautiset tiedot sääolosuhteista ja nyt myös tarkkoja ennusteita sekä hälytyksiä lähestyvistä myrskyistä, joita maahavainnointijärjestelmät eivät aina havaitse. Tämä mahdollistaa aiempaa korkealaatuisemman ja suuremman sadon.

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme	Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Työntekijöitämme motivoi muutoksen aikaansaaminen

Vaisala tarjoaa monipuolisia tehtäviä osaaville ja motivoituneille ammattilaisille, jotka arvostavat työn merkityksellisyyttä ja uuden oppimista. Tuemme työn tekijöidemme hyvinvointia ja tarjoamme heille erilaisia kehittymismahdollisuuksia. Oppiminen on osa kaikkea toimintaamme.

Merkityksellinen työ

Vaisalan tuotteet ja ratkaisut mahdollistavat ilmastotoimet, ja niillä on positiivinen vaikutus ympäristöön, yhteiskuntiin, yrityksiin ja yksilöihin. Työntekijöitämme motivoi olla mukana ratkaisemassa aikamme tärkeimpiä haasteita. Pidämme vastuullista ja eettistä toimintaa keskei senä arvona Vaisalalle ja henkilöstöllemme. Panostamme tutkimukseen ja kehitykseen, minkä ansiosta voimme vastata maailman haasteisiin myös tulevaisuudessa ja kasvattaa liiketoimintaa vastuullisesti. Tämä tekee Vaisalassa työskentelystä merkityksellistä ja palkitsevaa.

Teimme vuotuisen henkilöstökyselymme marraskuussa 2023. Kyselyn tulosten mukaan Vaisalan työntekijät olivat sitoutuneita ja ylpeitä työstään. Kyselyn sitoutumisindeksi pysyi hyvällä tasolla ja oli 4,1 asteikolla 1–5. Kyselyn vastausprosentti oli 82 %, ja siihen vastasi 1 873 työntekijää.

Jatkoimme vuoden 2023 aikana sisäistä kulttuurin kehitysohjel maamme henkilöstöhaastatteluissa ja -kyselyissä havaitsemiemme kehitysalueiden pohjalta. Tavoitteenamme on ylläpitää merkitykselli seen työhön pohjautuvaa kulttuuria, joka tukee Vaisalan strategiaa sekä tulevaisuuden ja kasvun tarpeita.

Vuonna 2023 keskitimme huomiomme monimuotoisuuteen, kult tuuriin ja osallistamiseen. Aloimme rakentaa ymmärryksen kulttuuria proaktiivisesti käynnistämällä ensimmäisen monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota (DEI) koskevan koulutusohjelmamme. Hankkeen tavoitteena on kouluttaa ja voimaannuttaa henkilöstöämme omaksumaan monimuotoisuutta ja edistämään yhdenvertaisuutta kaikilla tasoilla. Aloitimme työntekijöiden resurssiryhmäohjelman

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme	Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

(Employee Resource Groups), mikä ilmentää sitoutumistamme sellaisen työpaikan luomiseksi, jossa jokainen tuntee itsensä nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi. Nämä ryhmät toimivat tukipilareina, jotka luovat työntekijöille mahdollisuuksia yhteydenpitoon, kokemusten jakamiseen ja positiivisen muutoksen aikaansaamiseen organisaatiossa. Nämä hankkeet ovat merkittäviä askeleita matkallamme kohti osallistavampaa Vaisala-yhteisöä.

Korostamme vahvaa ja inspiroivaa johtamista sekä tuemme esihenkilöitä ja asiantuntijoita systemaattisesti johtamistaitojen kehittämisessä valmennusohjelmien ja koulutusten avulla. Vuoden 2023 aikana olemme kouluttaneet esihenkilöitä muun muassa valmennustaitojen kehittämisessä ja muutosjohtamisessa.

Henkilöstökyselyn johtamisindeksi pysyi edelleen hyvällä tasolla ja oli 4,0 asteikolla 1–5. Vaisalan esihenkilöiden vahvuuksia ovat reiluus, oikeudenmukaisuus, kyky kuunnella sekä myönteinen suhtautuminen uusiin aloitteisiin.

Hyvinvointi

Vaisalassa työhyvinvointi nähdään kokonaisuutena, joka kattaa työyhteisön, esihenkilötyön, yrityksen ja yksilön itsensä. Työhyvinvointi rakentuu muun muassa hyvästä esihenkilötyöstä, kannustavasta ja osallistavasta työyhteisöstä, tasapainoisesta työkuormasta, mielekkäästä työnkuvasta ja turvallisesta työympäristöstä. Edistämme työhyvinvointia ja jaksamista tukemalla liikuntaa ja palautumista, tarjoamalla työterveyshuollon ja ennaltaehkäisemällä ongelmia varhaisessa vaiheessa.

Nämä ennaltaehkäisevät toimet auttavat työntekijöitämme työnhallinnassa, palautumisen varmistamisessa ja terveellisten elämäntapojen ylläpitämisessä. Tarjoamme Suomessa henkilöstölle urheilu- ja virkistyskerhoja, yrityksen tukeman liikunta- ja kulttuuriedun, työsuhdepyöräedun, ajanhallinnan ja palautumisen valmennuksia sekä mahdollisuuden osallistua stressiä ja unenlaatua kartoittavaan hyvinvointianalyysiin. Vuonna 2023 Vaisala jatkoi matalan kynnyksen työntekijöiden avustusohjelmia (EAP), joita pilotoitiin ensimmäisen kerran vuonna 2022. EAP-palvelu tarjoaa

helposti saatavilla olevaa keskusteluapua erilaisissa elämäntilanteissa. Yhdysvalloissa sijaitsevien toimipisteiden henkilöstön hyvinvointia tukee Vaisalan FIT-ohjelma.

Kartoitamme henkilöstökyselyllä vuosittain myös työntekijöiden hyvinvointia. Tulokset osoittavat, että Vaisalan työntekijät pitävät työtään mielekkäänä ja ovat ylpeitä työstään. Pyrimme myös varmistamaan, että työmäärät ovat hallittavissa. Marraskuun 2023 kyselyssä Vaisalan hyvinvointi-indeksi oli 3,9 asteikolla 1–5.

Edistimme monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota osana kulttuurityötämme. DEI-aiheet ovat elintärkeitä liiketoiminnallemme paitsi innovaatioiden myös vastuullisuuden näkökulmasta. Vastuullisuusjohtajana velvollisuutemme on edistää myös kestävää ja reilua työelämää, ja haluamme varmistaa, että jokainen vaisalalainen tuntee olonsa hyväksi yhteisössään. Toteutimme vuonna 2023 DEI-strategiaamme, joka luo pohjan systemaattiselle kehitystyölle, monitasoisille toimille ja mittareille inklusiivisen työyhteisön varmistamiseksi.

Järjestimme vuoden aikana DEI-teemaisia paneelikeskusteluita. DEI-aiheita kartoitetaan myös henkilöstökyselyssämme, jonka yhdenvertaisuusindeksi oli 4,0 asteikolla 1–5. Lisää aiheesta voi lukea Vastuullisen toimintatavat -osion luvusta Henkilöstö.

Oppiminen ja kehittyminen

Vaisalan kilpailukyky pohjautuu huipputeknologian lisäksi ammattitaitoiseen, motivoituneeseen ja sitoutuneeseen henkilöstöön. Työntekijöidemme jatkuva oppiminen auttaa heitä sopeutumaan muutoksiin liiketoimintaympäristössä, teknologioissa, työskentelytavoissa ja -välineissä.

Jatkoimme Future of Work -ohjelmaamme vuonna 2023. Yhtenä esimerkkinä siitä on työtilojen kehittäminen Suomessa. Työntekijämme ehdottivat työympäristöön erilaisia parannuksia, jotka toteutimme vuoden aikana.

Tuemme työntekijöitämme heidän osaamisensa aktiivisessa kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Esihenkilöillä on tärkeä rooli oppimisen mahdol-

Esittelyssä työntekijöiden resurssiryhmät

Vuonna 2023 vahvistimme sitoutumistamme monimuotoisuuteen ottamalla käyttöön työntekijöiden resurssiryhmäohjelman (Employee Resource Groups), joka korostaa sitoutumistamme osallistavaan työpaikkaan. Ensimmäinen ERG-ryhmämme, Women@Vaisala and Allies, on osoitus pyrkimyksestämme luoda yhteyksiä, vahvistaa ääniä ja inspiroida positiivisia muutoksia organisaatiossa. Nämä hankkeet edistävät huomattavasti sellaisen työpaikan luomista, jossa jokainen tuntee itsensä tunnustetuksi, kuulluksi ja arvostetuksi.

listajina ja tukijoina, ja he suunnittelevat kehittymiseen liittyviä asioita tiimiläistensä kanssa. Osaamisen kehittäminen pohjautuu Vaisalan arvoihin sekä liiketoiminnan tarpeisiin ja tavoitteisiin. Määrittelemme osaamisen kehittämistarpeet osana vuosisuunnitteluprosessia.

Vuonna 2023 tarjosimme kaikille työntekijöille uusia kehittymismahdollisuuksia, kuten valmennustaito-, muutosjohtajuus- ja itsensä johtamisen koulutuksia. Tarjosimme myös uusia verkko-oppimismahdollisuuksia globaalisti. Lisäksi panostimme mentorointiin ja toteutimme erilaisia globaaleja ja paikallisia mentorointiohjelmia. Henkilöstökyselyssä seurattava oppimisindeksi oli 3,8 asteikolla 1–5. Vuonna 2023 henkilöstön koulutusmenot olivat 1,76 miljoonaa euroa, joka on keskimäärin 755 euroa työntekijää kohden.

Resurssitehokkaammat yhteiskunnat ja turvallisempi ympäristö

Tavoitteenamme on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön dataan perustuvien ilmastotoimien mahdollistamisen kautta. Luomme arvoa yhteiskunnalle tarkkojen ja luotettavien mittausten ja datan avulla sekä siten tukemalla viranomaisten ja yritysten päätöksentekoa. Näin edistämme yhteiskuntien valveutuneisuutta, resurssitehokkuutta ja turvallisuutta. Lisäksi tuotamme arvoa merkittävillä investoinneilla tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa.

Valveutuneemmat yhteiskunnat

Teemme yhteistyötä miltei kaikkien maailman ilmatieteen laitosten kanssa ja autamme niitä keräämään tarkkoja säähavaintoja, joiden pohjalta tuotetaan yhteiskunnalle kriittisiä säätietoja ja -ennusteita. Työskentelemme myös kansainvälisten rahoittajien ja sääasiantuntijoiden kanssa suurten infrastruktuurihankkeiden parissa rakentaaksemme säähavaintoverkkoja ja siirtääksemme osaamista kehittyviin maihin. Näin maat voivat paremmin varautua sään ääri-ilmiöihin sekä niiden vaikutuksiin.

Myös toimiva terveydenhuolto on valveutuneen yhteiskunnan peruspilareita. Esimerkiksi yksi Yhdysvaltojen suurimmista terveydenhuollon tarjoajista hyödyntää kosteus- ja lämpötilamittalaitteitamme täyttääkseen turvallisten leikkaussali- ja laboratorioympäristöjen tiukat akkreditointistandardit. On tärkeää varmistaa, että kriittiset terveydenhuoltotilat täyttävät kosteus-, lämpötila- ja muiden tärkeiden parametrien standardit potilasturvallisuuden, hoidon laadun ja terveydenhuoltopalvelujen järjestämisen parantamiseksi.

Resurssitehokkuus

Mittausratkaisumme parantavat resurssitehokkuutta useissa teollisuuden tuotantoprosesseissa. Tarkkojen mittausten avulla asiakkaamme pystyvät tehostamaan tuotantoaan sekä vähentämään energiankulutustaan ja siten vähentämään päästöjään. Vaisalan mittalaitteista saadulla tarkalla datalla voidaan optimoida esimerkiksi datakeskusten olosuhteita energiatehokkaasti.

Tuemme asiakkaitamme maailmanlaajuisessa energiasiirtymässä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin lähteisiin, kuten tuuli-, aurinko-, biokaasu- ja vetyenergiaan, sekä älykkäämpien sähköverkkojen käyttöönotossa. Nämä lähteet edellyttävät huolellista sijainnin valintaa, reaaliaikaisia havaintoja ja ennustamiskykyä sekä jatkuvaa monitorointia optimoidun sähköntuotannon varmistamiseksi. Esimerkiksi tuulisuusarvioinnin ja tuotantoanalyysin tekeminen on ratkaiseva vaihe tuulienergian kehittä-

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme	Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

misessä. WindCube-tuulilidarimme auttaa mittaamaan tuulta tarkasti ja optimoimaan siten taloudellisen tuloksen. Näin voimme tarjota tuottavaa dataa mittausepävarmuuksien vähentämiseksi. Tuulivoima on kasvussa myös Filippiineillä, ja Triconti ECC Renewables Corporation on yksi ensimmäisistä innovaattoreista, jotka käyttävät tuulilidaria tuulivoimaresurssien arvioinnissa, missä teknologialla on ratkaiseva rooli.

Turvallisuus

Teknologiamme auttavat asiakkaitamme ylläpitämään turvallisia toimintaympäristöjä useilla yhteiskunnan alueilla. Hurrikaanien kaltaisilla sään ääri-ilmiöillä voi olla tuhoisia vaikutuksia paikallisille talouksille ja elinkeinoille. Vaisalan pudotusluotainten avulla hurrikaaneja voidaan mitata niiden sisältä käsin, ja näin saadaan olennaista tietoa niiden reittien ja voimakkuuden ennustamiseen. Ennalta saatu tieto auttaa pelastamaan ihmishenkiä ja suojaamaan yhteiskunnalle olennaista infrastruktuuria.

Sää ja ennakoivat kelitiedot ovat nousemassa myös autonvalmistajien agendalle. Volkswagen-konsernin ohjelmistokehityksestä vastaava tytäryhtiö CARIAD ja siihen kuuluva NIRA Dynamics tekevät yhteistyötä Vaisala Xweatherin kanssa tiesää- ja ajo-olosuhdetietojen tuottamiseksi. Tätä informaatiota hyödynnetään kuljettajaa avustavissa järjestelmissä sekä tulevaisuuden autonomisen ajamisen toiminnoissa Volkswagen-konsernin ajoneuvoissa. Lisäämällä ennakoivan tiesääinformaation ajamista avustaviin järjestelmiin, kuljettajien on mahdollista saada tarkkoja reaaliaikaisia varoituksia suunnitelluille reiteille ja esimerkiksi tienosille, joilla on suuri vesiliirron vaara.

Mittalaitteidemme tuottama data tekee sähköntuotannon ja -jakelun kannalta kriittisten suurjännitemuuntajien ylläpidosta ja valvonnasta sujuvaa. Jatkuvatoiminen muuntajien kunnonvalvonta tukee myös älykkäitä sähköverkkoja, joissa sähkönkulutusta ohjataan ja tasataan tarpeen mukaan. Luotettavan ja jatkuvan käytönaikaisen valvonnan avulla ylläpito on ennakoivaa. Näin viat voidaan havaita ajoissa ja välttää yhteiskunnan toimintaa ja turvaa uhkaavat sähkökatkot.

Uutta ilmanlaatutietoa metsäpalojen savusta pilvenkorkeusmittareilla

Yhdysvaltojen Washingtonin osavaltion Puget Soundin ilmanlaatuvirasto saa ilmanlaatutietoa ja pystyy tiedottamaan kansalaisia paremmin hyödyntämällä vertikaaliprofiileja pilvenkorkeusmittareistamme. Puget Sound seuraa tarkasti ilmansaasteiden tasoa ja hidastamistoimia kansanterveyden suojelemiseksi ja tiedottaa kansalaisille ajankohtaisesti ilmanlaadusta ja saasteista. Se pystyy nyt kehittämään paljon tarkempia savun ennustemalleja.

Lue lisää esimerkkejä Vaisalan arvonluonnista yhteiskunnalle ja ympäristölle osoitteessa vaisala.fi.

Optimaalisten asuin- ja työympäristöjen luominen

Ryoki Kogyon missiona on optimaalisten asuin- ja työympäristöjen luominen sekä kestävän kehityksen mukaisen yhteiskunnan edistäminen. He keskittyvät erityisesti kansanterveyden, turvallisuuden ja mukavuuden kehittämiseen parantamalla hengitysilman laatua. Mittaamalla hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja kosteutta sekä yhdistämällä mittaustiedot alueellisiin epidemiatietoihin he pystyvät määrittämään infektion todennäköisyyden. Ryoki Kogyon tavoitteena on vähentää infektioriskiä terveydenhuollon lisäksi koko yhteiskunnassa.

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme	Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Taloudellinen arvo

Meillä on positiivinen vaikutus paikallisiin yhteisöihin työnantajana ja veronmaksajana sekä suoraan että toimitusketjumme kautta. Vastuulliset liiketoimintakäytännöt ja paikallisten toimittajien käyttäminen luovat epäsuoria hyötyjä paikallisille yhteisöille.

Vaisala veronmaksajana

Pääkonttorimme sijaitsee Vantaalla. Meillä on tytäryhtiöitä ja sivuliikkeitä yhteensä 17 eri maassa. Konsernirakenteemme on yksinkertainen, ja meillä on yhtiöitä vain maissa, joissa harjoitamme tosiasiallista liiketoimintaa.

Tilinpäätöksen liitetiedoissa annettavan verotuksellisen informaation lisäksi kerromme verotusta koskevista periaatteistamme, toimintatavoistamme veroasioiden hoidossa ja globaalista verojalanjäljestämme alla.

Verotusta koskevat periaatteet

Arvomme muodostavat perustan kaikelle toiminnalle niin Vaisalassa kuin yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Olemme rehellisiä, kunnioittavia ja luotettavia. Edistämme kestävää ja eettistä toimintaa. Tunnistamme veronmaksuun liittyvät vastuumme ja suoritamme tämän velvollisuuden kaikissa niissä maissa, joissa se on lain mukaan tarpeen. Meillä on myös vastuu osakkeenomistajiamme kohtaan toimia tehokkaasti ja järjestää liiketoimintamme niin, että strategiset tavoitteet saavutetaan ilman tarpeettomia verokustannuksia.

Olemme sitoutuneet noudattamaan sekä paikallisia että kansainvälisiä verolakeja ja -säännöksiä kaikissa maissa, joissa harjoitamme liiketoimintaa. Emme siten toimi veroparatiiseiksi luokitelluissa maissa verotuksellisista syistä. Verotukseen liittyvät ratkaisumme perustuvat liiketoimintamme tarpeisiin, emmekä harjoita verosuunnittelua, jonka tarkoituksena olisi keinotekoisesti vaikuttaa konsernimme verotettavaan tuloon. Maksamme ja raportoimme verot niihin maihin, joissa toimintamme aiheuttaa verotukseen liittyviä velvoitteita.

Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen vuosina 2019–2023

MEUR	2023	2022	2021	2020	2019
Liikevaihto	540,4	514,2	437,9	379,5	403,6
Toimintakustannukset	-239,2	-237,9	-192,1	-162,2	-181,9
Henkilöstön palkat ja etuudet	-210,9	-190,4	-174,3	-154,1	-157,7
Maksut osakkeenomistajille ja lainanantajille1	-28,3	-25,3	-22,5	-22,4	-21,1
Maksut valtioille2	-14,6	-15,9	-10,5	-6,6	-8,4
Lahjoitukset	-0,0	-0,3	-	-0,1	-0,2
Toiminnan kehittämiseen jäänyt taloudellinen arvo	47,5	44,4	38,5	34,1	35,2

Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen vuonna 2023 SUORAN TALOUDELLISEN LISÄARVON TUOTTAMINEN JA JAKAUTUMINEN

2 Sisältää tuloverot

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä
markkinaehtoperiaate, minkä vuoksi liiketoimintatransaktioiden siirto	Siirtohinnoitteluamme ohjaa OECD:n ohjeistuksen mukainen					Maksetut verot 2023 – koko Vaisala-konserni

hinnoitteluperusteet on dokumentoitava asianmukaisesti. Noudatamme markkinaehtoperiaatetta kaikissa konsernin sisäisissä liiketoimissa.

Toimintatavat veroasioissa

Keskitetyssä talousorganisaatiossamme talousjohtaja vastaa veroasioiden hallinnoimisesta ja strategiasta. Näiden asioiden toimeenpanossa häntä tukee keskitetty veroyksikkö, jonka vastuulla on toimintaperiaatteiden toteutus ja valvominen siten, että kaikki tytäryhtiömme noudattavat johdonmukaisesti näitä periaatteita. Tärkeät ja periaatteelliset kysymykset käsitellään ja hyväksytään tarkastusvaliokunnassa.

Olemme hankkineet muutamalta asiantuntijaorganisaatiolta tukea ulkomaisten yhtiöidemme toistuvien compliance-velvoitteiden hoitamiseen varmistaakseen kompetenssin ja riittävän resurssoinnin paikallisten lakien ja sääntöjen noudattamisessa. Talousorganisaatiomme seuraa säännöllisesti toimeksiantojen läpinäkyvyyttä, laatua ja tuloksia.

Globaali verojalanjälki

Aloitimme verojalanjälkihankkeemme vuonna 2019 luomalla sille prosessin ja mahdollistamalla tiedonkeruun. Vuonna 2023 raportoimme maksetut tuloverot, arvonlisäverot, palkoista perittävät ennakonpidätykset sekä kiinteistö- ja muut verot. Suluissa on esitetty vertailukelpoiset luvut tilikaudelta 2022. Olemme soveltaneet raportoinnissamme ja lukuja kerätessämme olennaisuuden periaatetta.

Hyödymme tuotekehitys- ja tutkimustoiminnan verovähennyksistä/ -hyvityksistä Ranskassa ja Suomessa. Lisäksi aiempien verovuosien tappiot Yhdysvalloissa ja Ranskassa vähensivät näissä maissa toimivien yhtiöiden maksamaa tuloveroa vuonna 2023. Emoyhtiö maksoi veroja Suomessa 38,3 (41,7) miljoonaa euroa vuonna 2023.

Verojalanjäljen esitystapaa on muutettu siten, että vuonna 2022 arvonlisäveroissa esitetyt 0,9 miljoonaa euroa on siirretty kiinteistö- ja muihin veroihin. Verojalanjäljen esitystapaa on muutettu siten, että vuonna 2022 arvonlisäveroissa esitetyt 0,9 miljoonaa euroa on siirretty kiinteistö- ja muihin veroihin.

Vero	Maksettu 2023 (MEUR)	Maksettu 2022 (MEUR)
Yhteisön tulovero	12,7	14,2
Arvonlisävero	16,0	15,0
Palkoista perittävät ennakonpidätykset	48,2	43,8
Kiinteistö- ja muut verot	1,7	1,2
Yhteensä	78,6	74,3

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Vahvistamme tieteellistä yhteistyötä ja toimintaa yhteiskunnassa

Oman tutkimus- ja kehitystyömme lisäksi tieteellinen yhteistyö vahvistaa asemaamme alamme edelläkävijänä ja innovatiivisena teknologiajohtajana. Autamme välillisesti myös muita organisaatioita vieden itse teknologista kehitystä eteenpäin useilla tieteen aloilla sekä tukemalla korkeakoulutusta, tutkimusta ja tiedekasvatusta.

Laaja-alaisena, tutkimus- ja innovaatiopainotteisena teknologiatoimijana Vaisalan yhteistyökumppaneihin lukeutuu useita eri järjestöjä, tutkimuslaitoksia, yrityksiä, ilmatieteen laitoksia ja yliopistoja ympäri maailman tieteen ja teknologian eri saroilta.

Olemme mukana alamme merkittävimmissä tieteellisissä komissioissa ja järjestöissä

Laitteillamme havainnoidaan ja mitataan lentosäätä, ja siten osallistumme YK:n alaisen Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n toimintaan. Maailman ilmatieteen järjestö WMO, niin ikään YK:n alainen, koordinoi puolestaan maapallon ilmakehän tilan ja toiminnan sekä sään ja ilmaston tutkimusta. Olemme mukana useissa WMO:n asiantuntijaryhmissä ja komissioissa.

Näissä ryhmissä keskitytään säähavaintojen ja -ennusteiden kehittämiseen kaikkialla maailmassa. Tällaisia ovat esimerkiksi meteorologiseen infrastruktuuriin ja sen alla mittauksiin, instrumentaatioon ja jäljitettävyyteen liittyvät komissiot (SC-MINT: Infrastructure Commission and its Standing Committee on Measurements, Instrumentation and Traceability) sekä Maan havaintojärjestelmien ja -verkkojen komissio (SC-ON: Standing Committee on Earth Observing Systems and Monitoring Networks).

Olemme aktiivinen jäsen Hydro-meteorologisten ja ympäristölaitteiden valmistajien järjestössä (HMEI).

Osallistumme meille tärkeiden toimialojen standardien kehittämistyöhön esimerkiksi ETSIn (European Telecommunications Standards Institute) täysjäsenenä ja kansainvälisen sähköalan standardisoimisjärjestön (IEC) monissa kansallisissa työryhmissä. Noudatamme myös tuulienergiastandardeja IEC61400-50 ja IEC61400-15. Olemme aktiivinen jäsen kahdessa Wind TCP:n työryhmässä (International Energy Agency's Wind Technology Collaboration Programme). Olemme mukana myös CIGREn (Conseil International des Grands Réseaux Électriques) työryhmissä, joiden dokumentaatio toimii puolestaan laajalti IEC:n standardien pohjana.

Suomessa teemme tiivistä yhteistyötä monien tieteellisten sidosryhmien kanssa, kuten Ilmatieteen laitoksen, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ja eri yliopistojen kanssa. Meillä on edustajia Teknologiateollisuuden työryhmissä, kuten puolijohdetoimialaryhmässä. Toimimme myös Tekniikan Akatemia TAF:n Millennium-teknologiapalkinnon kumppanina.

Yhdysvalloissa yhteistyökumppaneihimme lukeutuvat esimerkiksi Yhdysvaltain kansallinen ilmakehä- ja merentutkimusjärjestö (NOAA) sekä Ilmakehän tutkimuksen kansallinen keskus (NCAR). Tuemme myös Amerikan ilmatieteellistä yhdistystä (AMS), joka keskittyy ilmakehän, valtamerten ja vesistöjen tutkimukseen. Vaisalan edustajat osallistuvat AMS:n toimintaan monin tavoin esimerkiksi tieteellisissä komiteoissa ja julkaisuissa.

Ranskassa teemme tiivistä yhteistyötä paikallisten tutkimuskeskusten kanssa Saclayn-kampuksella. Yksi kumppaneista on ranskalainen ilmakehän ja avaruuden tutkimukseen keskittynyt ONERA, jonka kanssa työskentelemme lasereiden, lidar-tutkimuksen sekä edistyneen signaalinja datankäsittelyn saralla. Lisäksi teemme yhteistyötä Thalesin ja III-V Labin kanssa integroitujen optisten teknologioiden tiimoilta sekä ilmakehän havainnointilaitos SIRTAn ja energia-, liikenne- ja ympäristöalojen tutkimusja koulutusorganisaation IFPENin (IFP Energies nouvelles) kanssa.

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme	Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

Ohjelmistokehityksessä olemme OGC:n (Open Geospatial Consortium) pitkäaikainen jäsen ja mukana kehittämässä paikkatiedoille globaaleja ja avoimia standardeja ja ohjelmointirajapintoja (API). Open Mobile Alliancessa olemme mukana kehittämässä avoimia ja moderneja laitehallinnan ratkaisuja. Jaamme osaamistamme myös CAR 2 CAR -konsortiossa, jossa edistetään autojen digitaalisia rajapintoja.

Vaikutamme useissa yritysvastuun ja kaupan alan järjestöissä

Olemme mukana kansainvälistä kauppaa ja sijoituksia edistävän Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) Suomen-osaston toiminnassa. Olemme myös Suomen johtavan yritysvastuuverkoston FIBSin sekä Climate Leadership Coalitionin (CLC) jäsen. CLC:n tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kilpailukykyä sekä niiden kykyä vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin.

Olemme CLIC Innovation Oy:n osakkeenomistaja ja tutkimuskumppani. CLIC on avoin innovaatioklusteri, joka pyrkii luomaan läpimurtoja biotaloudessa, energiassa ja puhtaassa teknologiassa helpottamalla teollisuuden ja akateemisen maailman yhteistutkimusta Suomessa.

Edistämme akateemista tutkimusta ja tiedekasvatusta

Akateeminen tutkimus ympäri maailman on ollut olennaista tiedepohjaisissa innovaatioissamme alusta alkaen. Muun muassa kaksi WMO:n palkintoa kantaa Vaisalan perustajan professori Vilho Väisälän nimeä, ja ne jaetaan joka toinen vuosi ansioituneelle ympäristömittalaitteiden ja havaintomenetelmien tutkimukselle sekä työlle ilmatieteellisten laitteiden parissa kehittyvissä maissa.

Asiantuntijamme tekevät yhteistyötä yliopistojen kanssa, ja henkilöstöömme kuuluu maisteri- ja tohtorikoulutettavia. Teemme yhteistyötä muun muassa Sorbonnen yliopiston kanssa, joka käyttää Vaisalan olosuhdevalvontajärjestelmää tuholaistorjunta-aineiden ympäristövaikutuksia koskevassa tutkimuksessa.

Toinen esimerkki yliopistoyhteistyöstä on Black Carbon Footprint -hanke, joka toteutettiin yhdessä muun muassa Tampereen yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää tieteellinen perusta ja mittausmenetelmät syvällisen tiedon saamiseksi mustasta hiilestä. Hankkeessa luotiin mustan hiilen jalanjälki -konsepti, jota voidaan käyttää tietyn toiminnan tai tuotteen mustan hiilen jalanjäljen laskemiseen. Olemme jäsen myös AptWind-tohtorintutkintoverkostossa (Atmospheric Physics and Turbulence for Wind Energy). Lisäksi johdamme Ilmatieteen laitoksen kanssa tohtorintutkinnon suorittaneen opiskeluja, joissa hän tutkii pilvenkorkeusmittarin käyttämistä uusien ilmakehän havaintojen tekemiseen Tandem Industry Academia -projektissa.

Yhdysvalloissa teemme paljon yhteistyötä Coloradon osavaltion yliopiston kanssa muun muassa säätutkien parissa. Vuonna 2023 Vaisalan hallitus vahvisti 25 000 dollarin vuotuisen lahjoituksen yliopistolle kolmen vuoden ajaksi.

Innostamme lapsia, nuoria ja muita kiinnostuneita tieteen pariin myös tiedekeskus Heurekan pitkäaikaisena yhteistyökumppanina. Kaiken kaikkiaan tuemme vuosittain luonnontieteiden opetusta ja tiedekasvatusta eri hankkeissa.

Tuemme tärkeitä ilmasto- ja ympäristöhankkeita

Lahjoitamme hyväntekeväisyyteen tuotteita, varoja tai palveluja. Tavoitteenamme on tukea organisaatioita ja hankkeita, jotka edistävät ympäristötietoisuutta ja tiedekasvatusta. Kaikkien hankkeiden tulee olla linjassa arvojemme kanssa ja liittyä toimintaamme lähellä oleviin aiheisiin, kuten ilmastoon, säähän, ympäristön ja teollisuuden mittauksiin tai ympäristötieteisiin. Emme tee lahjoituksia poliittisille puolueille, aatteille tai kampanjoille.

Tuemme myös voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, jotka toimivat ympäristökatastrofien estämiseksi ja edesauttavat niistä toipumista. Voimme myös tukea puolueettomia ja riippumattomia humanitaarisia organisaatioita, jotka tarjoavat suojaa ja apua ihmisille katastrofialueilla.

Turvallinen ja tehokas tieteellinen merentutkimus

Tan Kah Kee (R/V TKK) on tieteellinen merentutkimusalus, joka toimii Etelä-Kiinan merellä ja läntisellä Tyynellämerellä. R/V TKK pystyy suorittamaan reaaliaikaista ja synkronoitua hydrologian, kemian, biologian, geologian, geofysiikan, ilmakehän ja niihin liittyvien poikkitieteellisten alojen havainnointia ja tieteellistä kokeellista tutkimusta. Tarkkaa ja luotettavaa reaaliaikaista ilmakehän havaintodataa tarvitaan navigoinnin aikana, jotta varmistetaan turvallinen ja tehokas tieteellinen tutkimustoiminta.

Datalähtöinen teknologiajohtaja

Olemme vakaa, vastuullinen ja globaalisti toimiva suomalainen yritys. Alamme teknologiajohtajana tähtäämme pitkäjänteiseen kasvuun sekä globaalisti johtavaan asemaan sään, ympäristön ja teollisuuden mittauksissa vastaamalla erilaisiin megatrendeihin ja panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen.

Vaisalan A-sarjan osakkeet ovat olleet listattuna Nasdaq Helsingin pörssissä vuodesta 1994 lähtien. Tavoitteemme on säilyttää korkea vakavaraisuus sekä maksaa vakaata ja tuloskehityksen mukaisesti kasvavaa osinkoa.

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
YK:n kestävän	kehityksen tavoitteet Arvonluontimalli Mittaristo		Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä
1 Teknologiajohtaja ja vahva markkina-asema • Johtavat teknologiat sään, ympäristön ja teollisuuden mittauksissa luotettavimmilla laitteilla, algoritmeilla ja ohjelmistoilla • Ylivoimainen markkinajohtaja päätuotteissa, korkea asiakastyytyväisyys, arvioitu kokonaismarkkina 3 miljardia euroa • T&K-investoinnit korkealla tasolla pitkäjänteisesti (2023: 67,7 miljoonaa euroa tai 12,5 % liikevaihdosta)		Kasvumahdollisuuksia useasta suunnasta Uudet teknologiat Uudet tuotteet, sovellukset ja digitaaliset ratkaisut, jotka hyödyntävät viimeisimpiä teknologioita, tuotealustoja ja tilauspohjaisia liiketoimintamalleja Laajentuminen uusiin asiakas segmentteihin ja maihin		3 Hajautettu myynnin jakauma • Vaisala toimii maailmanlaajuisesti kohdemarkkinoillaan, edustus yli 100 maassa • Liikevaihto regioonittain vuonna 2023: 37 % Americas 30 % • Useita asiakassegmenttejä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla	APAC 33 % EMEA	4 Kevyeen taseeseen perustuva liiketoimintamalli • Laajaan valikoimaan ja mataliin volyymeihin perustuva liiketoimintamalli • Myyntivolyymin kasvu ei vaadi merkittäviä investointeja: vuotuiset ylläpitoinvestoinnit noin poistojen tasolla • Volyymin kasvu mahdollistaa tuottavuuden parantamisen
5 Vahva rahavirta ja taloudellinen asema • Mahdollistavat investoinnit kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen pitkällä tähtäimellä • Vahva liiketoiminnan rahavirran ja liiketuloksen suhde (2023: 1,3) • Omavaraisuusaste 61,3 % (2023) • Nettovelkaantumisaste -10,5 % (2023)		Vakaa osingonmaksu Tavoitteena on maksaa vakaata ja tuloskehityksen mukaisesti kasvavaa osinkoa Viimeisen viiden vuoden aikana maksettu osinko keskimäärin tuloksesta ja osakkeen efektiivinen osinkotuotto keskimäärin 2,0 %	65 %	7 Vaikuttavaa teknologiaa vastuullisesti • • • Käytämme 100 % uusiutuvaa	on 9,6 eli vastuullisuusriskitaso on määritelty vähäiseksi (negligible) sähköä. Vuonna mukaisesti ja lähetimme ne SBTi:lle hyväksyttäviksi	Teknologioita, tuotteita ja digitaalisia ratkaisuja, jotka edistävät Vaisalan asiakkaiden liiketoiminnan päätöksentekoa ja toimintojen kehittämistä ja joiden kautta Vaisala vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi ilmastonmuutokseen, energiasiirtymään ja hiilestä irtautumiseen sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien globaalien haasteiden ratkaisemiseen Erittäin matalan ESG-riskin sijoituskohde: Sustainalyticsin arvion mukaan Vaisalan ESG-riskitulos 2023 laadimme tieteeseen pohjautuvat lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteemme Science Based Target -aloitteen (SBTi) kriteerien

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme			Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

EU:n taksonomia-asetus edellyttää yritysten, jotka kuuluvat muiden kuin taloudellisten tietojen raportointivelvoitteen piiriin, raportoivan tiettyjä tunnuslukuja. Nämä tunnusluvut kuvaavat sitä, missä määrin yrityksen toiminta on kestävää EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti. Taksonomia-asetuksessa määritetään kuusi ympäristötavoitetta: ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön saastumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Ilmastoa koskeva delegoitu säädös

Vaisalan toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuuden arviointi

Olemme arvioineet toimintojemme luokitusjärjestelmäkelpoisuutta taksonomia-asetuksen ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteiden 1 ja 2 taloudellisten toimintojen kuvausten mukaisesti, mukaan lukien liitteisiin tehdyt muutokset ja lisäykset. Suurin osa Vaisalan toiminnoista ei vielä lukeudu ilmastonmuutosta koskevan taksonomian piiriin. Katsomme kuitenkin, että merkittävän osan toiminnoistamme tulisi sisältyä mahdollistaviin toimintoihin ilmastonmuutosta koskevan taksonomian arviointikriteeristön seuraavissa versioissa, koska esimerkiksi säämittaukset ja data edistävät merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Olemme tunnistaneet luokitusjärjestelmäkelpoista liikevaihtoa toimintojen 3.1 Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus ja 3.5 Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus osalta. Nämä toiminnat ovat kelpoisia ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollistaviksi toiminnoiksi.

• Olemme arvioineet, että tuulen etämittausratkaisujen valmistus tuulienergia-alalle, automaattisten sääasemien valmistus aurinkoenergiaalalle sekä monikaasumittapäiden valmistus biokaasuprosesseihin ovat luokitusjärjestelmäkelpoista toimintaa ilmastoa koskevan säädöksen liitteiden 1 ja 2 taloudellisen toiminnan 3.1 kuvauksen perusteella, sillä nämä teknologiat on tarkoitettu ensisijaisesti uusiutuvan energian alalla käytettäviksi.

Tuulen etämittausratkaisujen avulla tuulivoiman tuottajat voivat valita ihanteellisen paikan tuulipuistoilleen sekä seurata, ennustaa, suunnitella ja tehostaa tuulipuistonsa toimintaa.
Automaattiset sääasemat aurinkoenergia-alalle auttavat optimoimaan aurinkovoimaloiden toimintaa.
Monikaasumittapään avulla biokaasun ja biometaanin tuottajat voivat vähentää metaanihävikkiä, hallita prosessiaan ja lisätä biokaasun tuottoa ja laatua.
Lisäksi olemme arvioineet, että kosteus-, hiilidioksidi- ja lämpötilanmittauksiin tarkoitettujen ilmanvaihtoinstrumenttien valmistus on luokitusjärjestelmäkelpoista toimintaa ilmastoa koskevan säädöksen liitteiden 1 ja 2 taloudellisen toiminnan 3.5 kuvauksen perusteella.
- Ilmanvaihtoinstrumentit integroidaan rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmiin, jotka auttavat parantamaan rakennusten energiatehokkuutta.

Vaisalan toimintojen luokitusjärjestelmän mukaisuuden arviointi

Olemme arvioineet, missä määrin Vaisalan luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat täyttävät soveltuvat tekniset arviointikriteerit ilmastonmuutoksen hillinnän (liite 1) ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen (liite 2) osalta.

Olemme arvioineet, että luokitusjärjestelmäkelpoiset toimintamme täyttävät kriteerit ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen osalta, mutta eivät täytä niitä ilmastonmuutoksen sopeutumisen merkittävän edistämisen osalta.
Olemme arvioineet kriteerien täyttymistä myös muille ympäristötavoitteille aiheutuvan merkittävän haitan osalta, ja arvioimme näiden "ei merkittävää haittaa" -kriteerien suurelta osin täyttyvän. Oman arviomme

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme			Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Arvoa asiakkaille	Arvoa työntekijöille	Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle	Arvoa sijoittajille	EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

mukaan liite 1, Lisäys C:n, kohdan (f) yleisten "ei merkittävää haittaa" -kriteerien täyttäminen on kuitenkin erittäin haastavaa. Olemme EU REACH -lainsäädännön mukaisesti keränneet tietoa tuotteidemme sisältämistä EU REACH -lainsäädännössä määritellyistä erityistä huolta aiheuttavista aineista (SVHC). Taksonomian "ei merkittävää haittaa" -kriteerit ympäristön pilaantumisen ehkäisyn ja vähentämisen osalta menevät kuitenkin nykyistä lainsäädäntöä pidemmälle ja vaativat, ettei tuotteissa saisi olla erityistä huolta aiheuttavia aineita, paitsi jos niitä käytetään kontrolloiduissa olosuhteissa ja toiminnanharjoittaja on arvioinut ja dokumentoinut, että markkinoilla ei ole saatavilla mitään vaihtoehtoisia aineita tai teknologioita. Tuotteidemme sisältämiä erityistä huolta aiheuttavia aineita käyttävät pääasiassa toimitusketjun toimijat, ei Vaisala itse. Koska tällä hetkellä on epäselvää, miten vaadittavat tiedot voitaisiin kerätä toimitusketjun osalta, emme kykene täyttämään tätä kriteeriä ennen kuin käytännöt tiedon keräämiseksi kehittyvät.

• Lisäksi olemme arvioineet, että meillä on hyvät valmiudet täyttää taksonomia-asetuksessa kuvatut vähimmäistason suojatoimet.

Ympäristöä koskeva delegoitu säädös Vaisalan toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuuden arviointi

Olemme arvioineet toimintojemme luokitusjärjestelmäkelpoisuutta taksonomia-asetuksen ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen liitteiden 1–4 taloudellisten toimintojen kuvausten mukaisesti. Olemme tunnistaneet luokitusjärjestelmäkelpoista liikevaihtoa ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen liite 2:ssa (siirtyminen kiertotalouteen) listatun toiminnan 1.2 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus osalta.

Laskentaperiaatteet

Liikevaihto

Olemme katsoneet liikevaihtomme olevan kiertotalouteen siirtymisen tavoitteen kannalta luokitusjärjestelmäkelpoista muuten kuin ohjelmistoja palvelumyynnin osalta, sillä kaikki valmistamamme tuotteet ovat sähköja elektroniikkalaitteita. Olemme sisällyttäneet luokitusjärjestelmäkelpoiseen liikevaihtoon sekä tuote- että projektimyynnin. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteiden kannalta luokitusjärjestelmäkelpoiseen liikevaihtoon olemme laskeneet tuulen etämittausratkaisujen, aurinkoenergia-alalle tarkoitettuihin automaattisten sääasemien, biokaasuprosesseihin tarkoitettujen monikaasumittapäiden sekä kosteus-, hiilidioksidi- ja lämpötilanmittauksiin tarkoitettujen ilmanvaihtoinstrumenttien myynnin. Tuulen etämittausratkaisujen osalta olemme sisällyttäneet ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteiden kannalta luokitusjärjestelmäkelpoiseen liikevaihtoon ainoastaan myynnin tuulivoima-alalle, sillä näitä tuotteita myydään myös muihin käyttökohteisiin. Koska emme pysty täyttämään ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen liittyviä "ei merkittävää haittaa" -kriteerejä, emme raportoi luokitusjärjestelmän mukaista liikevaihtoa.

Pääomamenot (CapEx)

Taksonomia-raportoinnin yhteydessä kokonaispääomamenomme sisältävät konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16 ilmoitettujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäysten lisäksi vuokrasopimusten perusteella toteutuneet käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset. Olemme tunnistaneet luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja ainoastaan liittyen sellaisten toimintojen tuotosten hankintaan, jotka ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteiden kannalta. Näitä ovat lisäykset rakennusten vuokrasopimuksiin (luokitusjärjestelmäkelpoisen toiminnan 7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen tuotoksen hankinta) ja lisäykset autojen leasing-sopimuksiin (luokitusjärjestelmäkelpoisen toiminnan 6.5 Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne tuotoksen hankinta). Näiden, omiin toimintoihimme liittymättömien erien luokitusjärjestelmän mukaisuutta emme kuitenkaan pysty arvioimaan, joten emme raportoi luokitusjärjestelmän mukaisia pääomamenoja.

Toimintamenot (OpEx)

Taksonomia-raportoinnin yhteydessä kokonaistoimintamenomme kattavat ainoastaan tutkimuksen ja kehityksen kulut, poislukien tutkimus- ja kehitysprojektien hallinnan kulut. Luokitusjärjestelmäkelpoisiksi toimintamenoiksi olemme laskeneet ne tutkimuksen ja kehityksen kulut, jotka liittyvät luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteiden kannalta luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintamenoihin olemme laskeneet tuulen etämittausratkaisujen osalta vain sen osuuden tutkimuksen ja kehityksen kuluista, joka vastaa tuulivoima-alan myynnin osuutta näiden tuotteiden myynnistä. Ilmanvaihtoinstrumenttien osalta emme pysty erottelemaan tutkimuksen ja kehityksen kuluja, joten emme raportoi näiden tuotteiden osalta ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteiden kannalta luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja. Luokitusjärjestelmän mukaisiksi toimintamenoiksi laskettaisiin ne tutkimuksen ja kehityksen kulut, jotka liittyisivät luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin, mutta koska näitä ei ole, emme raportoi luokitusjärjestelmän mukaisia toimintamenoja.

Tuplalaskennan välttäminen

Laskiessamme yhteen eri tavoitteiden kannalta luokitusjärjestelmäkelpoisen liikevaihdon ja toimintamenojen lukuja, olemme tuplalaskennan välttämiseksi laskeneet Vaisalan luokitusjärjestelmäkelpoiseen liikevaihtoon ja toimintamenoihin ainoastaan kiertotalouteen siirtymisen tavoitteen kannalta luokitusjärjestelmäkelpoiset luvut, koska näihin sisältyvät myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteiden kannalta luokitusjärjestelmäkelpoiset luvut.

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme			Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat					Hallinnointi			Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo		Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa			Arvoa Arvoa asiakkaille työntekijöille				Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle			Arvoa sijoittajille				EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä
Tilikausi 2023								Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2023 koskevat tiedot Taloudelliset toiminnat (1)			Koodi (2)	Liikevaihto (3)	Osuus liikevaihdosta, vuosi 2023 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	Ympäristön pilaantuminen (8)	Kiertotalous (9)	Biologinen monimuotoisuus (10)	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	Ympäristön pilaantuminen (14)	Kiertotalous (15)	Biologinen monimuotoisuus (16)	Vähimmäistason suojatoimet (17)	ten (A.1) tai luokitusjärjestelmä liikevaihdosta, vuosi 2022 (18) Luokitusjärjestelmän mukais kelpoisten (A.2.) osuus	Luokka mahdollistava toiminta (19)	Luokka siirtymätoiminta (20)
				tEUR	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
	A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
	Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)			0	0 %														0 %
		Josta mahdollistavat toiminnat		0	0 %														0 %
		Josta siirtymätoiminnat		0	0 %														0 %
	A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
						KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Sähkö- ja elektrononiikkalaitteiden valmistus			CE 1.2	467 653	86,5 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL
Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus			CCM/ CCA 3.1	42 905	7,9 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								7,2 %
CCM/ Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus CCA 3.5				30 778	5,7 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								5,5 %
Luokitusjärjestelmäkelpoista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)			467 653	86,5 %	13,6 %	13,6 %	0 %	0 %	86,5 %	0 %								12,7 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2) 467 653 86,5 %			13,6 %	13,6 %	0 %	0 %	86,5 %	0 %								12,7 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
	Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto			72 760	13,5 %
YHTEENSÄ				540 413	100 %

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme			Arvonluontimme						Vastuulliset toimintatavat			Hallinnointi				Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli Mittaristo		Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa			Arvoa asiakkaille				Arvoa työntekijöille			Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle			Arvoa sijoittajille		EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä
Tilikausi 2023			2023				Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuotta 2023 koskevat tiedot Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi (2)	Pääomamenot (3)	Osuus pääomamenoista, vuosi 2023 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	Ympäristön pilaantuminen (8)	Kiertotalous (9)	Biologinen monimuotoisuus (10)	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	Ympäristön pilaantuminen (14)	Kiertotalous (15)	Biologinen monimuotoisuus (16)	Vähimmäistason suojatoimet (17)	Luokitusjärjestelmän mukaisten kelpoisten (A.2.) osuus pääoma (A.1) tai luokitusjärjestelmä menoista, vuosi 2022 (18)	Luokka mahdollistava toiminta (19)	Luokka siirtymätoiminta (20)
			tEUR	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
	A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)				0 %														0 %
	Josta mahdollistavat toiminnat		0	0 %														0 %
	Josta siirtymätoiminnat		0	0 %														0 %
	A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
					KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Rakennusten hankinta ja omistaminen		CCM/ CCA 7.7	4 152	22,7 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								9,1 %
	CCM/ Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne				KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,7 %
CCA 6.5 Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)			4 475	24,4 %	24,4 %	24,4 %	0 %	0 %	0 %	0 %								9,9 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)				24,4 %	24,4 %	24,4 %	0 %	0 %	0 %	0 %								9,9 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot			13 840	75,6 %
YHTEENSÄ			18 315	100 %

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme	Arvonluontimme							Vastuulliset toimintatavat			Hallinnointi			Taloustiedot
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet	Arvonluontimalli	Mittaristo	Vuorovaikutus Arvoa Arvoa Arvoa yhteiskunnalle Arvoa sidosryhmien kanssa asiakkaille työntekijöille ja ympäristölle sijoittajille					EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä
Tilikausi 2023			2023					Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuotta 2023 koskevat tiedot Taloudelliset toiminnat (1)		Koodi (2)	Toimintamenot (3)	Osuus toimintamenoista, vuosi 2023 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	Ympäristön pilaantuminen (8)	Kiertotalous (9)	Biologinen monimuotoisuus (10)	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	Ympäristön pilaantuminen (14)	Kiertotalous (15)	Biologinen monimuotoisuus (16)	Vähimmäistason suojatoimet (17)	Luokitusjärjestelmän mukaisten kelpoisten (A.2.) osuus toiminta (A.1) tai luokitusjärjestelmä menoista, vuosi 2022 (18)	Luokka mahdollistava toiminta (19)	Luokka siirtymätoiminta (20)
			tEUR	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
		Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)	0	0 %														0 %
		Josta mahdollistavat toiminnat	0	0 %														0 %
		Josta siirtymätoiminnat	0	0 %														0 %
		A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
					KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus		CE 1.2	48 099	75,0 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL
Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus		CCM/ CCA 3.1	5 019	7,4 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								7,1 %
Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus		CCM/ CCA 3.5	0	0 %	KEL	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)			48 099	75,0 %	7,4 %	7,4 %	0 %	0 %	75,0 %	0 %								7,1 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)			48 099	75,0 %	7,4 %	7,4 %	0 %	0 %	75,0 %	0 %								7,1 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot			16 045	25,0 %
YHTEENSÄ			64 143	100 %

Vuosiraportti 2023

Vastuulliset toimintatavat

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi Taloustiedot Raportointi-Hallinnointi ja Työterveys ja YK:n Global Eettisyys ja Vastuulliset

Raportointiperiaatteet

toimintaperiaatteet Ympäristö Henkilöstö

Muut kuin taloudelliset tiedot

Kirjanpitolain 3 a luvun mukainen selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista esitetään vuosiraportin Vastuulliset toimintatavat -osiossa, Liiketoimintamme-osion luvussa Liiketoimintamalli, Arvonluontimme-osion luvuissa Mittaristo ja EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä sekä Hallinnointi-osion luvussa Riskienhallinta. Vastuulliset toimintatavat -osio sisältää tietoja ympäristöasioista, sosiaalisista näkökohdista ja työntekijöistä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta.

GRI-ohjeiston käyttö

Pitääksemme vastuullisuusraportointimme läpinäkyvänä ja johdonmukaisena käytämme siinä Global Reporting Initiativen (GRI) Standards-ohjeistoa. GRI-sisältöindeksi löytyy raportin sivuilta 68–75.

Rajaukset

periaatteet

Vastuullisuustietomme raportoidaan pääosin koko konsernista ja kaikista toimipaikoista. Jätteisiin liittyvä raportointi kattaa merkittävimmät tuotantotoimipisteemme, jotka sijaitsevat Suomessa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa.

Riippumaton varmennus

Prosessimme mukaisesti hankimme varmennuksen raportillemme ulkopuoliselta varmennuspalvelujen tarjoajalta. Riippumattomana kolmantena osapuolena PricewaterhouseCoopers Oy on varmentanut Vaisalan johdon pyynnöstä GRI-sisältöindeksiin merkityt sisällöt. Varmennusraportti löytyy sivulta 67.

Olennaisuus

-turvallisuus

Vaisalan todellisten ja mahdollisten positiivisten ja negatiivisten vaikutusten tunnistaminen ja arvioiminen on osa jatkuvaa vastuullisuuden johtamisen prosessia, jossa hyödynnetään vuoropuhelua organisaation eri toimintojen sekä ulkoisten sidosryhmien, kuten sijoittajien ja asiakkaiden kanssa. Myös Vaisalan omaan toimintaan kohdistuvista sisäisistä ja ulkoisista auditoinneista ja arvioinneista sekä kumppaneidemme auditoinneista ja arvioinneista saadaan tietoa todellisista ja mahdollisista negatiivisista

Olennaiset aiheet

ARVONLUONTIMME:

Arvoa työntekijöille

Merkityksellinen työ
Hyvinvointi
Oppiminen ja kehittyminen
Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle
Taloudellinen arvo
Aktiivinen toiminta yhteiskunnassa ja tiedeyhteisössä
Valveutuneemmat yhteiskunnat
Resurssitehokkuus
Turvallisuus

VASTUULLISET TOIMINTATAVAT:

Ympäristö

Energia
Päästöt
Jätteet

Henkilöstö

Vaihtuvuus
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio

Compact

vaatimustenmukaisuus Allekirjoitukset

Työterveys ja -turvallisuus

Yhteistoiminta • Ennakoiva raportointi ja tapausten tutkinta
Tapaturmat
Työterveyshuolto

vaikutuksista. Lisäksi vaikutusten tunnistamisessa hyödynnetään erilaisia julkisia tiedonlähteitä, kuten toimialan sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia käsitteleviä tutkimuksia. Olennaiset aiheet priorisoidaan raportoitavaksi vaikutusten merkittävyyden perusteella ja ne arvioidaan vuosittain osana raportointiprosessia. Olennaisuusanalyysissä käytetään tarvittaessa apuna myös ulkoisia asiantuntijoita.

toimitusketjut Varmennusraportti GRI-indeksi

Olennaiset aiheet on sisällytetty vuosiraportin Arvonluontimme- ja Vastuulliset toimintatavat -osioihin. Arvonluontimme-osio keskittyy liiketoiminnan positiivisiin vaikutuksiin ja arvonluontiin eri sidosryhmille, kun taas Vastuulliset toimintavavat -osio keskittyy pääosin toimintamme haitallisten vaikutusten vähentämiseen ja vastuullisuusriskien hallintaan.

Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus

Korruption ja lahjonnan torjunta
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite
Konfliktimineraalit
Reilu kilpailu
Tuoteturvallisuus

Vastuulliset toimitusketjut

• Toimittajien hallinta

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi

Hallinnointi ja toimintaperiaatteet

Hallinnointi

Vaisalan toimitusjohtajan johtama johtoryhmä on vastuussa yhtiön arvojen ja mission sekä kestävään kehitykseen liittyvien strategioiden, politiikkojen ja tavoitteiden kehittämisestä ja päivittämisestä. Nämä arvioidaan hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa ja hyväksytään hallituksessa. Vaisalan johtoryhmä vastaa Vaisalan taloudellisten sekä ympäristöön

ja ihmisiin liittyvien vaikutusten hallinnasta. Johto raportoi hallitukselle vaikutusten hallintaan liittyvistä asioista vähintään vuosineljänneksittäin. Hallitus valvoo organisaation taloudellisten sekä ympäristöön ja ihmisiin liittyvien vaikutusten tunnistamisen ja hallinnan prosesseja. Hallitus arvioi näiden prosessien tehokkuutta muun muassa sisäisten ja ulkoisten tarkastusten havaintojen sekä vuosiraportissa raportoitavien tietojen perusteella vähintään vuosittain.

Toimintaperiaatteet ja politiikat

Vaisalan toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ohjaavat toimintaamme ja heijastavat arvojamme, joita ovat luotettavuus ja vastuullisuus, innovatiivisuus ja uudistuminen, vahvoja yhdessä sekä asiakaslähtöisyys. Tuemme YK:n strategista kestävää liiketoimintatapaa koskevaa Global Compact -aloitetta ja noudatamme aloitteen kymmentä periaatetta, jotka kattavat ihmisoikeudet, työelämän säännöt, ympäristönsuojelun ja korruption vastaisen toiminnan.

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi Taloustiedot Raportointiperiaatteet Hallinnointi ja toimintaperiaatteet Ympäristö Henkilöstö Työterveys ja -turvallisuus YK:n Global Compact Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus Allekirjoitukset Vastuulliset toimitusketjut Varmennusraportti GRI-indeksi

Vaisalan toimintaperiaatteet ovat näiden kymmenen periaatteen mukaisia, ja raportoimme vuosittain periaatteiden toteutumisesta osana vastuullisuusraportointiamme. Toimintaperiaatteissamme viitataan myös YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistukseen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Toimintaperiaatteiden ihmisoikeussitoumuksessa painotamme erityisesti työntekijöidemme oikeuksia sekä pakkotyön ja lapsityön ehkäisyä. Toimintaperiaatteet ovat Vaisalan hallituksen hyväksymät.

Kaikkien työntekijöidemme ja kumppaneidemme, kuten jakelijoidemme ja edustajiemme, on noudatettava toimintaperiaatteitamme kaikissa tilanteissa. Noudatamme soveltuvia lakeja ja säännöksiä maissa, joissa toimimme. Jos lainsäädännön vaatimukset poikkeavat toimintaperiaatteidemme vaatimuksista, pyrimme noudattamaan tiukinta vaatimustasoa.

Toimintaperiaatteemme sisältävät ohjeita ympäristöasioista, sosiaalisista näkökohdista ja henkilöstöasioista, ihmisoikeuksista, korruption ja lahjonnan torjunnasta sekä reilusta kilpailusta. Lisäksi Vaisalalla on tarkempia hallituksen hyväksymiä politiikkoja, kuten kansainvälinen korruption vastainen politiikka sekä laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka (QEHS Policy).

Vaisalan johto vastaa politiikkasitoumusten integroimisesta organisaation strategioihin ja toimintaan ja allokoi vastuuta käytännön toimeenpanosta eri osastoille ja vastuuhenkilöille, kuten vastuullisuuspäällikölle, QEHS-organisaatiolle, henkilöstöhallinnolle, hankinnalle ja lakiosastolle.

Kaikki uudet työntekijämme sitoutuvat työsopimuksessaan noudattamaan toimintaperiaatteita ja korruption vastaista politiikkaa, ja he osallistuvat yhtiön toimintaperiaatteita ja eri politiikkoja koskeviin perehdytyksiin. Kaikkien Vaisalan työntekijöiden on määräajoin suoritettava toimintaperiaatekoulutus ja vahvistettava sitoutumisensa toimintaperiaatteiden ja korruption vastaisen politiikan noudattamiseen. Toteutimme loppuvuodesta 2023 koko henkilöstölle pakollisen koulutuksen toimintaperiaatteista. 22.1.2024 mennessä 96 % henkilöstöstä oli suorittanut koulutuksen.

Lisäksi eri osa-alueista, kuten työturvallisuudesta ja ympäristöasioista, korruption ja lahjonnan torjunnasta sekä ihmisoikeusriskien hallinnasta, järjestetään erillisiä koulutuksia, joista osa on pakollisia koko henkilöstölle ja osa räätälöity tarpeen mukaan eri henkilöstöryhmille.

Toimittajien toimintaperiaatteet

Vaisalalla on erilliset toimittajille suunnatut toimintaperiaatteet (Supplier Code of Conduct), jotka asettavat vaatimustason toimittajillemme ja alihankkijoillemme. Toimittajien toimintaperiaatteet heijastavat Vaisalan arvoja ja toimintaperiaatteita, ja ne perustuvat Kansainvälisen työjärjestön (ILO), YK:n Global Compact -hankkeen ja Responsible Business Alliance -järjestön (aiemmin EICC) luomiin periaatteisiin. Toimittajien toimintaperiaatteet sisältävät vaatimuksia yllä mainittujen organisaatioiden sekä Business Social Compliance Initiativen (BSCI) ja Social Accountability Internationalin (SAI) laatimista standardeista ja menettelytavoista.

Vaatimustenmukaisuuden valvonta ja rikkomukset

Vaisalalla on compliance-toiminto, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä, tunnistaa ja korjata mahdollisia väärinkäytöksiä. Compliance-toiminto tukee Vaisalan johtoa ja liiketoiminta-alueita compliance-riskien hallinnasta. Compliance-toiminnolta voi myös kysyä neuvoa lakien, määräysten ja Vaisalan sisäisten sääntöjen noudattamiseen liittyen.

Toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamista valvovat jatkuvasti maantieteellisten alueiden ja liiketoiminta-alueiden johtajat ja lähimmät esihenkilöt, ja sitä voidaan myös auditoida sisäisesti. Lisäksi seuraamme muun muassa itsearviointien ja auditointien avulla, että toimittajamme ja muut liiketoimintakumppanimme noudattavat toimintaperiaatteitamme. Jos työntekijä tai kumppani toimii vastoin yhtiön toimintaperiaatteita tai korruption vastaista politiikkaa, se johtaa kurinpitotoimiin ja vakavimmillaan työsuhteen tai sopimuksen päättämiseen.

Vuonna 2023 avasimme uuden ilmoituskanavan, joka toimii ulkoisen portaalin välityksellä. Tämän anonyymiyden mahdollistavan kanavan kautta työntekijät ja ulkoiset sidosryhmät voivat raportoida epäilyistä tai havainnoista liittyen toimiin, jotka ovat lakien, määräysten ja Vaisalan sisäisten sääntöjen vastaisia. Kanavan kautta työntekijät tai ulkoiset sidosryhmät voivat myös raportoida heille aiheutuneista haitoista ja hakea niistä korvauksia. Uuden kanavan tehokkuutta arvioidaan ilmoitusten määrän ja sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella.

Whistleblowing-politiikkansa mukaisesti Vaisala pyrkii varmistamaan, että huolenaiheiden raportoimisesta ei koidu raportoijalle haittaa. Raportoidut tapaukset otetaan viivytyksettä käsittelyyn, ja käsittelyn aloittamisesta kerrotaan raportoijalle. Vaisalalla on työryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä raportoidut epäilyt lakien, määräysten ja Vaisalan sisäisten sääntöjen vastaisista tapauksista. Vaisalan compliance-toiminnosta vastaava henkilö esittelee työryhmälle raportoidut tapaukset sekä muut seikat, jotka niiden tutkinnassa on tullut ilmi. Työryhmän jäsenet ovat lakiasiainjohtaja, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja sekä tarpeen mukaan liiketoiminta-alueiden johtajat. Vaisalan compliance-toiminnosta vastaava henkilö raportoi ilmoituskanavan kautta raportoidut asiat tarkastusvaliokunnalle. Vaisala on sitoutunut korvaamaan sellaiset haitat, jotka se on aiheuttanut tai joihin se on vaikuttanut.

Vuonna 2023 vastaanotimme kaiken kaikkiaan 15 ilmoitusta epäillyistä rikkomuksista, joista kuusi voidaan luokitella vakavuutensa perusteella GRI-standardien mukaisiksi kriittisiksi huolenaiheiksi. Kriittiset huolenaiheet liittyivät intressiristiriitoihin, lakien ja säädösten noudattamiseen sekä henkilöstöasioihin. Raportoiduista epäilyistä 11 on käsitelty loppuun. Neljässä asiassa tapauksen tutkinta jatkuu tai asian käsittely on muutoin kesken.

Lue lisää

Vaisalan menettelytavat: vaisala.fi/standards-and-policies Vaisalan kanava väärinkäytösten ilmoittamiseen: vaisala.com/en/code-conduct/vaisala-whistleblowing-channel

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi

Ympäristö

Ympäristöasioiden hallinta

Ympäristötoimiamme ohjaavat globaali Laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikkamme sekä ISO 14001 -sertifioitu ympäristöjärjestelmä, joka kattaa suurimmat tuotantolaitoksemme ja toimistomme. Tällä hetkellä 91 % työntekijöistämme työskentelee ISO 14001 -sertifioiduissa toimipisteissä.

Riippumaton kolmas osapuoli auditoi kaikki sertifioidut toimipisteet osana auditointiohjelmaamme. Ympäristöjärjestelmä auttaa meitä tunnistamaan jokaisen toimipisteemme suurimmat ympäristövaikutukset ja -riskit sekä asettamaan ympäristötavoitteita niin koko yhtiön tasolla kuin paikallisestikin.

Päätoimipisteemme Suomessa on ollut sitoutunut WWF:n Green Office -ympäristöohjelmaan jo yli kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2023 läpäisimme WWF:n kolmen vuoden välein suoritettavan Green Office -tarkastuksen, jossa saimme kiitosta erityisesti uusiutuvan energian käytöstä, työsuhdepyöräedusta sekä toimivasta jätteiden lajittelusta.

Ympäristövaikutukset

Arvioimme ympäristövaikutuksiamme säännöllisesti osana ympäristöjärjestelmäämme ja pyrimme jatkuvasti vähentämään tuotteidemme, toimintojemme ja toimitusketjumme negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Merkittävimmät toimintamme ympäristövaikutukset liittyvät epäsuoriin päästöihin, joita syntyy pääasiassa tuotteiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta, ostetuista tuotteista ja palveluista sekä logistiikasta. Myös energiankulutukseen ja jätteisiin liittyy ympäristövaikutuksia, minkä vuoksi raportointimme kattaa nämä aiheet.

Ennen vuotta 2020 raportoimme myös tuotantotoimipisteidemme vedenoton, mutta olemme tunnistaneet, että sen osuus ympäristövaikutuksistamme on vähäinen. Tämän vuoksi emme enää raportoi sitä. Jatkamme kuitenkin vedenkulutuksen seurantaa ja tarkastelemme tilannetta uudelleen, mikäli vedenotossa tai käyttöveden saatavuudessa toimipisteillämme ilmenee muutoksia.

Toimintamme merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät mahdollisiin poikkeus- tai hätätilanteisiin, joista voi aiheutua paikallista haittaa ympäristölle. Näitä riskejä hallitaan muun muassa osana hätätilannevalmiuttamme ja vaarallisten aineiden hallintaprosessejamme.

Ympäristötunnuslukuja 2023

Uusiutuva sähkö 100 % (2022: 100 %)

Työntekijöitä ISO 14001 -sertifioiduissa toimipaikoissa 91 % (2022: 91 %)

Jätteiden kierrätysaste* 67 % (2022: 66 %)

Scope 3 -päästöt** suhteessa bruttokatteeseen 229 ^tCO2e/MEUR (2021: 255 tCO2e/MEUR)

* Kierrätysasteeseen on laskettu uudelleenkäyttöön, materiaalikierrätykseen ja kompostoitavaksi menevät jätteet. ** Scope 3 -päästöt, jotka sisältyvät päästövähennystavoitteeseemme

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi

Ympäristövaikutukset

*ilmaisee hiilidioksidiekvivalentteja

Energia

Olemme käyttäneet 100-prosenttisesti uusiutuvaa sähköä vuodesta 2020 lähtien. Vaikka tuotantolaitoksemme sekä Suomessa että Yhdysvalloissa tuottavat puhdasta energiaa omilla aurinkopaneeleillaan, meidän on edelleen ostettava valtaosa käyttämästämme sähköstä paikallisilta energiayhtiöiltä. Merkittävimmin sähköä kuluttavat toimipisteemme ovat solmineet omien sähköntoimittajiensa kanssa vihreän sähkön sopimukset, joissa uusiutuvan sähkön alkuperä on varmennettu tunnettujen sertifiointien mukaisesti. Niiden toimipisteiden osalta, joissa Vaisala ei voi itse neuvotella sähkösopimusta, hankimme kulutuksemme verran alkuperätakuusertifikaatteja kyseisen alueen sähkömarkkinoilta.

Panostamme toimitilojemme energiatehokkuuteen. Vaisalan toimipisteistä eniten energiaa kuluttava Vantaan tuotantotoimipisteemme on kuulunut jo vuodesta 2006 lähtien Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, jonka myötä olemme asettaneet itsellemme energiatehokkuustavoitteita. Vuoden 2022 lopulla liityimme myös Suomen valtakunnalliseen Astetta alemmas -kampanjaan pudottamalla päätoimipisteemme toimistotiloissa lämpötilaa ja jatkoimme samaa käytäntöä myös vuonna 2023. Lisäksi jatkoimme Vantaan toimipisteemme valaistuksen vaihtamista LED-valoihin.

Energiaintensiteettimme, eli kokonaisenergiankulutus (sisältäen sähkön ja lämmityksen) suhteessa liikevaihtoon, oli 38,7 megawattituntia miljoonaa euroa kohti (2022: 39,9 MWh/MEUR). Uusiutumattoman energian osuus kokonaisenergiankulutuksestamme vuonna 2023 oli 4,3 % (2022: 2,9 %).

Päästöt

Vuonna 2023 laadimme tieteeseen pohjautuvat lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteemme Science Based Target -aloitteen (SBTi) kriteerien mukaisesti ja lähetimme ne SBTi:lle hyväksyttäviksi. Tärkein päästövähennystavoitteemme liittyy Scope 3 -päästöihin, jotka muodostavat valtaosan hiilijalanjäljestämme. Tavoitteenamme on vähentää Scope 3 -päästöjä myytyjen tuotteiden käytöstä, ostetuista tuotteista ja palveluista, Vaisalan maksamasta kuljetuksesta ja jakelusta, liikematkustamisesta sekä työmatkaliikenteestä 52 % miljoonan euron arvonlisäykseen suhteutettuna vuoden 2021 tasosta vuoteen 2030 mennessä (arvonlisäys on tilinpäätöksessä raportoitu bruttokate).

Vuoden 2023 aikana laadimme myös alustavan päästövähennyssuunnitelman ja aloitimme toimenpiteet päästövähennysten toteuttamiseksi. Kehitämme esimerkiksi tuotesuunnitteluprosessiamme tuotteidemme hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä pilotoimme lentokuljetusten siirtämistä maantiekuljetuksiin valittujen asiakkaiden kanssa.

Vuonna 2023 Scope 1 -päästömme, eli suorat päästömme olivat 398 CO₂-ekvivalenttitonnia. Hankintaperusteiset Scope 2 -päästömme eli toimittajakohtaisilla päästökertoimilla lasketut ostetun energian päästömme olivat 80 CO₂-ekvivalenttitonnia. Sijaintiperusteiset Scope 2 -päästömme eli maakohtaisilla keskimääräisillä päästökertoimilla lasketut

ENERGIANKULUTUS*

Energiankulutus suhteessa liikevaihtoon

* Vaisala ei kuluta jäähdytys- tai höyryenergiaa.

HIILIJALANJÄLKI

* Laskentamenetelmien muutosten vuoksi vuoden 2022 luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset vuosien 2021 ja 2023 kanssa.

ostetun energian päästömme olivat 2 587 CO₂-ekvivalenttitonnia. Kuitenkin suurin osa (99 %) päästöistämme on Scope 3 -päästöjä, eli muita epäsuoria päästöjä, jotka aiheutuvat pääosin myytyjen tuotteiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta, ostetuista tuotteista ja palveluista sekä logistiikasta. Vuonna 2023 Scope 3 -päästömme olivat 75 868 CO₂-ekvivalenttitonnia. Vuonna 2023 päästöintensiteettimme eli kaikki Scope 1–3 -päästöt suhteessa liikevaihtoon oli 141 CO₂-ekvivalenttitonnia miljoonaa euroa kohti.

Päivitimme vuosien 2021 ja 2022 päästölaskelmamme Science Based Target -aloitteen ohjeistusten mukaisesti ottaen lentomatkustamisen osalta käyttöön päästökertoimet, jotka huomioivat ainoastaan lentämisestä aiheutuvat suorat kasvihuonekaasupäästöt, mutta eivät muista tekijöistä johtuvaa lämmitysvaikutusta. Lisäksi laskimme uudella laskentaohjelmistolla uudestaan baseline-vuoden 2021 Scope 1 -päästömme sekä kuluperusteiset Scope 3 -päästömme, jotta päästöluvut olisivat vertailukelpoiset vuoden 2023 lukujen kanssa.

Jätteet

Vaisalan liiketoimintaan liittyviä jätteitä syntyy hankintaketjun alkupäässä materiaalien ja komponenttien valmistuksessa, Vaisalan omissa toiminnoissa tuotteiden valmistukseen, korjaukseen, huoltoon ja henkilöstön työskentelyyn liittyen sekä arvoketjun loppupäässä asiakkaan poistaessa Vaisalan tuotteen käytöstä. Nämä vaikutukset on kuvattu jätevirtakaaviossa.

Valtaosa oman tuotantomme jätteistä syntyy Suomessa sijaitsevalla päätehtaallamme, missä jätteet lajitellaan useaan eri jakeeseen tehokkaan jatkokäsittelyn mahdollistamiseksi. Pyrimme aktiivisesti etsimään keinoja, joilla yhä suurempi osa jätteistämme voitaisiin ohjata talteenottoon yhteistyössä jätepalveluntarjoajiemme kanssa. Tarkistamme lisäksi, että jätepalveluntarjoajillamme on asianmukaiset toimiluvat jätteiden käsittelyyn.

Vuonna 2023 kierrätysasteemme oli 67 % (2022: 66 %). Jatkoimme puisten kuormalavojen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä yhteistyössä toimittajamme kanssa. Lisäksi paransimme taukotilojemme jätteiden lajittelua lisäämällä kierrätettäville jätejakeille uusia keräysastioita. Myös merkittävin jätepalveluntarjoajamme kehittää jatkuvasti omia jätteiden käsittelyn teknologioitaan niin, että yhä suurempi osuus tuottamastamme jätteestä saadaan kierrätettyä materiaalina. Tavoitteenamme on ylläpitää vähintään 66 prosentin kierrätysaste vuonna 2024 ja jatkaa lajittelukäytäntöjemme parantamista.

EI-VAARALLISEN JÄTTEEN KÄSITTELYTAVAT

56,1 % Kierrätys (196,5 t)

26,6 %

14,8 %

1,9 %

0,6 %

Hyötykäyttö energiana (93,0 t)

Kompostointi (51,9 t)

Kaatopaikka (6,7 t)

Uudelleenkäyttö (2,1 t)

Pyrimme myös vähentämään syntyvän jätteen määrää esimerkiksi joidenkin toimittajiemme kanssa pakkaamiseen käytettävällä kiertolaatikkomenetelmällä sekä vähentämällä valmistusprosesseissamme syntyvää romumateriaalia. Arvoketjun loppupäässä syntyvän jätteen määrää vähennämme suunnittelemalla mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita sekä tarjoamalla monipuolisia huolto- ja korjauspalveluita tuotteillemme. Lisäksi ohjeistamme asiakkaitamme tuotteidemme asianmukaisessa kierrätyksessä niiden elinkaaren päätteeksi.

500 400 300 200 100 0 2019 2020 2021 2022 2023 JÄTTEET* Ei-vaarallinen Vaarallinen Jätteiden määrä suhteessa liikevaihtoon Tonnia Tonnia/MEUR liikevaihtoa 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 40,5 350,1 44,3 340,9 39,8 436,7 34,2 362,8 41,2 350,2

* Jakeet käsitellään jätepalveluntarjoajiemme toimesta heidän tiloissaan.

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi

Jätevirtakaavio

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi

Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ja -hallinta

Tuotteen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa tuotteen suunnitteluvaiheessa. Tuotekehitysprosessimme sisältää ympäristövaatimuksia, ja useat tuotteilta vaadittavat ominaisuudet, kuten energiatehokkuus, huollettavuus ja kierrätettävyys, ovat suotuisia ympäristön kannalta. Lisäksi tuotteiden päivitettävyys ja modulaarisuus sekä kenttähuoltopalvelumme pidentävät tuotteiden elinkaaria, joiden pituudet vaihtelevat tyypillisesti yhdestä vuodesta yli 20 vuoteen. Tiedostamme kuitenkin, että globaali resurssiniukkuus ja nopeasti kehittyvät ympäristövaatimukset edellyttävät meiltä tuotesuunnittelumme jatkuvaa kehittämistä ympäristön huomioimiseksi. Science Based Target -sitoumuksemme myötä tulemme tekemään päästövähennystoimia, jotka pienentävät myös tuotteidemme hiilijalanjälkeä.

Taataksemme tuotteidemme turvallisuuden ihmisille ja ympäristölle asetamme tuotesuunnittelussa tiukat vaatimukset materiaaleille, joita tuotteissa käytetään. Analysoimme komponentit uuden tuotteen kehityskaaren alkuvaiheessa, jotta voimme varmistaa niiden vaatimustenmukaisuuden. Keräämme järjestelmällisesti tietoa tuotteidemme sisältämistä Euroopan unionin REACH-lainsäädännössä* määritellyistä erityistä huolta aiheuttavista aineista sekä EU:n RoHS-direktiivin** ja Yhdysvaltain TSCA-asetuksen*** vaatimustenmukaisuudesta tuotteen turvallisen käytön ja loppukäsittelyn mahdollistamiseksi. Lisäksi raportoimme vaaditut tiedot Euroopan kemikaaliviraston SCIP-tietokantaan****.

Vuonna 2022 käynnistimme hankkeen erityistä huolta aiheuttavien aineiden vähentämiseksi tuotteissamme. Pilotoimme lähestymistapaa vuoden 2023 aikana ja tunnistimme ensimmäiseksi tuotteistamme poistettavaksi valitun aineen lisäksi muita erityistä huolta aiheuttavia aineita, joista pyrimme luopumaan lähivuosien aikana. Henkilöstömme osaamisen vahvistamiseksi järjestimme tuotteiden ja komponenttien parissa työskenteleville osastoillemme rajoitettujen aineiden hallintaa käsittelevän koulutustilaisuuden, josta tulee jatkossa vuotuinen käytäntö.

Ympäristöraportoinnin laajuus

Valtaosa konsernimme energiankulutuksesta sekä jätteen määrästä syntyy tuotantotoimipisteissämme Suomessa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Jätteisiin liittyvät indikaattorit raportoidaan vain näiden suurimpien tuotantotoimipisteiden osalta. Energiankulutukseen liittyvät indikaattorit on raportoitu kaikkien Vaisalan toimipisteiden osalta. Ajoneuvojen polttoaineiden kulutusta ei ole laskettu mukaan energiankulutukseen, koska niiden osuus kokonaisenergiankulutuksestamme on vähäinen. Polttoaineiden kulutus huomioidaan kuitenkin osana Scope 1 -päästöjämme.

Hiilijalanjälkilaskelmamme kattaa kaikki Vaisalan globaalit toiminnot (konsolidoitu taloudellisen hallinnan menetelmällä) sekä kaikki GHGprotokollan (Greenhouse Gas Protocol) laskenta- ja raportointistandardissa määritellyt Vaisalalle olennaiset päästökategoriat.

Datan lähteet ja oletukset

Energia- ja jätedataa kerätään useista eri lähteistä. Toimipisteiden omien seurantajärjestelmien lisäksi keräämme tietoja palveluntarjoajien seurantajärjestelmistä ja laskuista. Kaikki suurimmat toimipisteemme ilmoittavat ympäristölukunsa keskitettyyn raportointijärjestelmään.

Scope 1 -päästöjen laskentaan keräämme dataa eri toimipisteidemme ajoneuvoista sekä lämmityspolttoaineiden ja kylmäaineiden käytöstä. Scope 2 -päästöjen laskentaan käytämme dataa toimipisteidemme energiankulutuksesta. Scope 3 -päästöjen laskentaan keräämme dataa useista eri lähteistä. Myytyjen tuotteiden energiankulutuksen, ostettujen tuotteiden ja palveluiden, investointien sekä saapuvan logistiikan osalta

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN JAKAUTUMINEN TOIMIPISTEITTÄIN

käytämme sisäisistä järjestelmistämme saatavaa dataa. Lähtevästä logistiikasta saamme dataa logistiikkakumppaneiltamme ja liikematkustamisesta matkatoimistoltamme. Työmatkaliikkumisen osalta hyödynnämme vuonna 2023 uusimastamme työmatkaliikkumiskyselystä saatua dataa eri kulkumuotojen sekä etätyöskentelyn osuuksista.

Vuoden 2023 ympäristöluvut perustuvat pääosin raportin laatimisen aikaan saatavilla olleeseen viimeisimmän 12 kuukauden dataan (sisältäen dataa vuoden ensimmäisiltä 9–11 kuukaudelta sekä edellisen vuoden lopulta). Joissain tapauksissa puuttuvien kuukausien tiedot on arvioitu edeltävien kuukausien datan perusteella. Ei ole syytä olettaa, että arvioiden ja vuonna 2023 toteutuneiden lukujen välillä olisi merkittäviä eroja.

^* REACH = Registration, Evaluation, Authorisation, and Restriction of Chemicals

^** RoHS = Restriction of Hazardous Substances in electrical and electronic equipment *** TSCA = Toxic Substances Control Act

^**** SCIP = Substances of Concern In articles as such or in complex objects (Products)

Päästökertoimet

Kasvihuonekaasupäästöt laskemme parhaiden käytettävissä olevien päästökertoimien avulla. Päästökertoimien lähteinä olemme käyttäneet pääasiassa seuraavia tietokantoja: BEIS 2023 (UK Department for Business, Energy & Industrial Strategy), Ecoinvent 3.9.1, IEA Emissions Factors 2022, IEA emission factors 2023 ja eGRID2020. Scope 1 -päästöjen sekä kuluperusteisten Scope 3 -päästöjen laskennan osalta uuden laskentaohjelmistomme palveluntarjoaja on valinnut kertoimet. Tietyt päästökertoimet saamme muista lähteistä, kuten logistiikkakumppaneiltamme, paikallisilta energiayhtiöiltä ja ajoneuvojen valmistajilta.

Käytämme Scope 2 -päästöjen laskennassa ensisijaisesti hankintaperusteista (market-based) laskentatapaa, joka huomioi ostamamme energian ominaispäästöt (sisältäen kaikki kasvihuonekaasupäästöt). Uusiutuvan sähköenergian ominaispäästökertoimena käytetään hankintaperusteisessa laskennassa 0,0 grammaa CO₂-ekvivalenttia kilowattituntia kohden. Tämän lisäksi raportoimme myös sijaintiperusteiset (location-based) Scope 2 -päästöt, jotka perustuvat maakohtaisiin energiantuotannon keskimääräisiin ominaispäästöihin (sisältäen ainoastaan CO₂-päästöt).

Scope 3 -päästöjen laskennassa käytämme pääosin päästökertoimia, jotka huomioivat kaikki kasvihuonekaasupäästöt.

Scope 3 -päästöjen laskentatapa

Tässä on kuvattu laskentatapamme kaikkien GHG-protokollan mukaisten Scope 3 -päästökategorioiden osalta.

1. Ostetut tuotteet ja palvelut: Suorien ostojen osalta olemme laskeneet kymmenen kuluperusteisesti merkittävimmän toimittajakategorian ostot perustuen ostonimikkeiden painotietoihin, materiaaliarvioihin sekä materiaalikohtaisiin päästökertoimiin. Muiden toimittajakategorioiden osalta olemme käyttäneet kuluperusteista laskentatapaa. Epäsuorien ostojen osalta käytimme kuluperusteista laskentatapaa ottaen mukaan laskentaan ne ostokategoriat, jotka arvioitiin merkityksellisiksi päästöjen kannalta eivätkä sisälly muiden päästökategorioiden laskentaan.
2. Investoinnit: Laskenta perustuu kalenterivuoden aikana investoinneiksi kirjattuihin taloudellisiin tietoihin sekä kulupohjaisiin päästökertoimiin. Tämän kategorian päästöt vaihtelevat merkittävästi vuodesta toiseen investointitarpeiden mukaan.
3. Polttoaineiden tuotanto ja energian siirtohäviöt: Laskennassa on otettu huomioon Scope 1 -kategoriaan raportoitujen lämmitys- ja ajoneuvopolttoaineiden sekä Scope 2 -kategoriassa raportoidun energiankulutuksen tuotannon ja energiansiirtohäviöiden aiheuttamat päästöt siltä osin kuin polttoaine- ja maakohtaisia päästökertoimia näiden osalta on ollut saatavilla.
4. Kuljetukset ja jakelu (Vaisalan maksamat): Saapuvan logistiikan osalta olemme käyttäneet järjestelmistämme saatavaa tietoa toimittajiemme jakautumisesta maantieteellisesti sekä arvioita sisääntulevan tavaran painosta. Kuljettu etäisyys on arvioitu lähtö- ja kohdemaan perusteella. Lähtevän logistiikan osalta olemme käyttäneet logistiikkakumppaneiltamme saatua päästödataa. Päästökertoimina on käytetty kuljetusmuotokohtaisia WtW (Well to Wheel) -kertoimia.
5. Jätteet: Laskennassa on käytetty pohjana tehtaillamme syntyviä jätemääriä, jotka kattavat arviomme mukaan yli 90 % koko konsernin jätteistä. Päästöt on ekstrapoloitu kattamaan koko globaali jätteentuotantomme.
6. Liikematkustaminen: Tähän kategoriaan on laskettu mukaan lentoja junamatkustaminen, vuokratuilla ajoneuvoilla ajetut matkat sekä henkilöstön omilla ajoneuvoilla ajamat kilometrikorvatut matkat. Lento- ja junamatkustamisen sekä ajoneuvovuokrausten osalta data on saatu palveluntarjoajiltamme.
7. Työmatkaliikenne: Toteutimme työmatkakyselyn koko globaalille henkilöstöllemme vuonna 2023. Kyselyyn vastasi 860 työntekijäämme, ja tulos oli hyvin edustava otos eri toimipisteidemme välillä. Ekstrapoloimme kyselyn tulokset kattamaan koko henkilöstömme. Etätyöskentelyn päästöjä ei ole otettu huomioon laskennassa.
8. Itselle vuokrattu omaisuus: Tämä kategoria ei ole olennainen Vaisalalle. Vuokraamiemme ajoneuvojen ja toimitilojen päästöt on laskettu osaksi Scope 1 ja 2 -päästöjä.
9. Kuljetukset ja jakelu (asiakkaiden maksamat): Olemme käyttäneet tuotekuljetuksistamme saatavaa dataa kuljetusmuodosta ja rahdin painosta. Kuljettu etäisyys on arvioitu lähtö- ja kohdemaan perusteella. Päästökertoimina on käytetty kuljetusmuotokohtaisia WtW-kertoimia.
10. Myytyjen tuotteiden prosessointi: Tämä kategoria ei ole olennainen Vaisalalle, koska valmistamme lopputuotteita.
11. Myytyjen tuotteiden käyttö: Laskennassa on huomioitu verkkovirralla käyvät tai ladattavat tuotteemme. Laskentakaava on ∑(kalenterivuoden aikana myytyjen tuotteiden määrä x tuotteen koko elinkaaren aikaiset käyttötunnit x keskimääräinen tehonkulutus x verkkovirran alueellinen päästökerroin). Tuotteidemme erittäin pitkien elinkaarten (jopa 20 vuotta) vuoksi tämä kategoria on päästöiltään kaikkein suurin.
12. Myytyjen tuotteiden käytöstä poisto: Laskennan pohjana on käytetty järjestelmistämme saatavaa tietoa eri maantieteellisille alueille toimitetuista tuotemääristä sekä tutkimustietoa sähkö- ja elektroniikkajätteen sekä pakkausjätteen käsittelytavoista maanosittain.
13. Ulos vuokrattu omaisuus: Tämä kategoria ei ole olennainen Vaisalalle.
14. Franchising: Tämä kategoria ei ole olennainen Vaisalalle.
15. Sijoitukset: Tämä kategoria ei ole olennainen Vaisalalle.

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi Taloustiedot

Raportointiperiaatteet

Hallinnointi ja

toimintaperiaatteet Ympäristö Henkilöstö

Työterveys ja -turvallisuus

Eettisyys ja

vaatimustenmukaisuus Allekirjoitukset Vastuulliset

YK:n Global Compact

toimitusketjut Varmennusraportti GRI-indeksi

Henkilöstö

Henkilöstön määrä (head count) vuoden 2023 lopussa oli 2 314, ja vuoden 2023 aikana keskimäärin 2 327. Henkilöstön määrä kasvoi 4 % edellisestä vuodesta. Henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta. Vuoden lopussa 94 % henkilöstöstä oli vakituisessa ja 6 % määräaikaisessa työsuhteessa. Lisäksi vuoden 2023 lopussa Vaisalan työnjohdon alla työskenteli noin 30 muuta kuin työsuhteista työntekijää (head count). Nämä olivat vuokratyöntekijöitä, jotka työskentelivät useissa eri toiminnoissa, kuten tuotekehityksessä ja logistiikassa. Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä oli alhaisempi kuin vuonna 2022, koska muutimme määritelmää sisältämään ainoastaan vuokratyöntekijät ja itsensä työllistävät henkilöt. Aikaisempi määritelmä sisälsi näiden henkilöiden lisäksi tuotekehityksessä työskentelevät konsultit, jotka muodostivat enemmistön vuonna 2022 raportoiduista muista kuin työsuhteisista työntekijöistä.

Vaihtuvuus

Vuoden 2023 aikana rekrytoimme 216 vakituista työntekijää ja yhtiöstä lähti 151 vakituista työntekijää, joista 14 jäi eläkkeelle. Vakituisten työntekijöiden lähtövaihtuvuus (lähteneiden vakituisten työntekijöiden määrä jaettuna vakituisten työntekijöiden määrällä vuoden lopussa) oli 7 % ja tulovaihtuvuus (uusien vakituisten työntekijöiden määrä jaettuna vakituisten työntekijöiden määrällä vuoden lopussa) oli 10 %.

Työehtosopimukset ja palkitseminen

Globaalisti 72 % henkilöstöstämme kuuluu kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin. Suomessa Vaisala on Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsen, ja työntekijämme kuuluvat Teknologiateollisuuden, Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden ja Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusten piiriin. Myös Ranskassa

Henkilöstö työsuhteen ja sukupuolen mukaan vuoden 2023 lopussa (head count)

	Naiset	Miehet	Ei suku puolitietoa	Yhteensä
Työntekijät yhteensä	702	1 611	1	2 314
Vakituiset	654	1 516	1	2 171
Määräaikaiset	48	95	0	143
Kokoaikaiset	655	1 543	1	2 199
Osa-aikaiset (vähimmäis tuntimäärä > 0)	24	22	0	46
Nollatuntityöntekijät	23	46	0	69

Henkilöstö työsuhteen ja alueen mukaan vuoden 2023 lopussa (head count)

	Suomi	Americas	EMEA	APAC
Työntekijät yhteensä	1 533	360	254	167
Vakituiset	1 440	360	244	127
Määräaikaiset	93	0	10	40
Kokoaikaiset	1 431	359	246	163
Osa-aikaiset (vähimmäis tuntimäärä > 0)	33	1	8	4
Nollatuntityöntekijät	69	0	0	0

Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka; EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka APAC: Aasian ja Tyynenmeren alue

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi

99 % työntekijöistämme kuuluu kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin. Muut kollektiivisesti neuvotellut työehtosopimukset eivät määritä työoloja ja -ehtoja eivätkä vaikuta niihin maissa, joissa työntekijät eivät kuulu kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin.

Yhtiön maksamat palkat perustuvat paikallisiin työehtosopimuksiin ja työsopimuksiin, henkilökohtaiseen suorituskykyyn ja kunkin työtehtävän vaatimuksiin. Peruspalkkaa täydennetään suoritusperusteisella bonusjärjestelmällä, johon kuuluvat kaikki työntekijämme.

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio

Vaisalassa monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inkluusion (diversity, equity and inclusion, DEI) edistäminen on tärkeää muun muassa työhyvinvoinnista huolehtimisen, parhaiden osaajien rekrytoimisen ja innovaatiokyvykkyyden vahvistamisen näkökulmasta. Edistämällä ja vaalimalla työyhteisömme monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta voimme osaltamme vaikuttaa myös näiden teemojen edistämiseen yhteiskunnassa ja rakentaa kestävämpää työelämää.

–19 20–29 30–39 40–49 50–59 60– Yhteensä Miehet 13 106 60 47 24 1 251 Naiset 2 56 38 22 7 2 127 Yhteensä 15 162 98 69 31 3 378 Rekrytoinnit ikäluokittain

Lähteneet ikäluokittain

	–19	20–29	30–39	40–49	50–59	60–	Yhteensä
Miehet	11	71	40	32	28	11	193
Naiset	0	37	29	10	10	10	96
Yhteensä	11	108	69	42	38	21	289

Rekrytoinnit alueittain

	Suomi	Americas	EMEA	APAC	Yhteensä
Vakinaiset	119	51	36	10	216
Määräaikaiset	119	10	24	9	162
Yhteensä	238	61	60	19	378

Lähteneet alueittain

	Suomi	Americas	EMEA	APAC	Yhteensä
Vakinaiset	72	42	23	14	151
Määräaikaiset	98	10	19	11	138
Yhteensä	170	52	42	25	289

HENKILÖSTÖ (HEAD COUNT) VUODEN LOPUSSA*

* Sisältää myös pitkäaikaispoissaolijat vuodesta 2020 lähtien.

HENKILÖSTÖ (HEAD COUNT) ALUEEN JA TYÖSUHTEEN MUKAAN

Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka APAC: Aasian ja Tyynenmeren alue

Vuosiraportti 2023			Liiketoimintamme		Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi

Toimintaperiaatteidemme mukaisesti Vaisalassa arvostetaan monimuotoisuutta eikä hyväksytä syrjintää missään muodossa. Pyrimme kohtelemaan kaikkia työntekijöitä ja työnhakijoita yhdenvertaisesti kaikessa rekrytoinnissa, koulutuksessa, kehityksessä sekä palkkaus- ja etuusjärjestelyissä riippumatta heidän sukupuolestaan tai sukupuoli-identiteetistään, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Tavoitteenamme on, että Vaisalan henkilöstö, työnhakijat ja Vaisalan ohjauksessa ja tiloissa toimivat alihankkijat sekä vuokrahenkilöstö tulevat kohdelluiksi ominaisuuksistaan riippumatta yhdenvertaisesti ja että Vaisalassa työskennellään turvallisessa, välittävässä, yhteisöllisessä ja esteettömässä toimintaympäristössä. Yhdenvertaisuutta edistetään kehittämällä hyviä käytäntöjä sekä tunnistamalla epäkohtia ja esittämällä niihin ratkaisuehdotuksia. Mikäli syrjintää ilmenee, siihen puututaan välittömästi ja suunnitelmallisesti. Paikallisten toimintaympäristöjen ja lainsäädäntöjen erityispiirteet huomioidaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä eri maissa sijaitsevissa toimipisteissämme.

Sukupuolten välinen palkkatasa-arvo: naisten keskipalkka/miesten keskipalkka*

	Kaikki työntekijäryhmät	Tuotannon työntekijät	Esihenkilöt ja asiantuntijat
Kaikki maat	96 %	101 %	95 %
Suomi	98 %	100 %	97 %
Yhdysvallat	92 %	97 %	92 %
Ranska	96 %	N/A*	94 %

* Työn vaativuusluokat, joissa ei ollut vastaavassa tehtävässä vähintään kahden sukupuolen edustajia, jätettiin pois analyysistä.

HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA

ESIHENKILÖIDEN SUKUPUOLIJAKAUMA

JOHTORYHMÄN SUKUPUOLIJAKAUMA

HALLITUKSEN SUKUPUOLIJAKAUMA

* Sukupuoli ei tiedossa, ei ilmoitettu tai muu

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi

Haluamme tukea henkilöstöämme eri elämäntilanteissa ja olosuhteissa. Vaisalassa suhtaudutaan myönteisesti esimerkiksi perhevapaiden pitämiseen sukupuolesta riippumatta. Ikääntyneiden työ- ja toimintakykyä edistetään muun muassa vuosittaisella keskustelulla, jossa työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista.

Olemme ylläpitäneet hyvän tason sukupuolten välisessä palkkatasaarvossa. Vuonna 2023 tekemämme, koko Vaisalan kattava palkkatarkastelu näytti, että naisille maksettava palkka saman vaativuustason tehtävästä oli esihenkilöillä ja asiantuntijoilla keskimäärin 96 % ja tuotannon työntekijöillä keskimäärin 101 % miehille maksettavasta palkasta. Edistyimme palkkaerojen poistamisessa kaikkien työntekijäryhmien ja erityisesti esihenkilöiden ja asiantuntijoiden osalta. Jäljellä olevien palkkaerojen syitä kuitenkin selvitetään tarkemmin vielä vuoden 2024 aikana.

Vuonna 2022 luotu DEI-strategiamme toimi pohjana vuoden 2023 DEI-aloitteillemme jatkaessamme työtä tietoisuuden lisäämiseksi ja osallistavien työtapojen kehittämiseksi sekä seuratessamme mitattavia tavoitteitamme.

DEI-visiomme mukaisesti tavoittelemme DEI-johtajan asemaa teknologia-alalla pyrkien siihen, että henkilöstömme heijastaa asiakaskuntaamme ja niitä yhteiskuntia, joissa työskentelemme, ja johtajistomme heijastaa henkilöstöämme. Vaisalassa kaikki ovat tervetulleita sellaisina kuin ovat: arvot, innovointi ja uteliaisuus ovat tärkeimpiä meitä yhdistäviä tekijöitä.

Osana DEI-strategiaamme sekä sitoutumistamme tulevaisuuden kestävän kulttuurin luomiseen olemme tehneet toimenpiteitä työntekijöidemme DEI-tietoisuuden lisäämiseksi. Tätä työtä johtamaan nimitimme DEI-asioiden globaalin johtajan, joka vastaa DEI-aloitteistamme. Vuonna 2023 julkaisimme myös DEI-verkkokoulutuksen, joka tarjoaa työntekijöillemme tärkeää tietoa työpaikan inklusiivisuuden edistämiseen liittyen.

Osana DEI-asioiden jatkuvaa kehitystä loimme työntekijöiden resurssiryhmäohjelman (Employee Resource Groups), jonka ensimmäinen ryhmä on Women@Vaisala and Allies. Tavoitteenamme on tuoda yhteen asiantuntemusta ja näkökulmia työpaikkamme inklusiivisuuden ja tuen ilmapiirin edistämiseksi. Nämä ryhmät ovat keskeisessä roolissa työpaikkamme kulttuurin kehittämisessä, mikä edistää yrityksemme kokonaisvaltaista menestystä.

Viimeisimmän henkilöstökyselymme yhdenvertaisuusindeksi oli 4,0, joka on hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna (4,2). Tunnistamme, että inklusiivisen ympäristön luominen on tärkeää kaikille työntekijöille ja että voimme edelleen kehittyä tässä. Tavoitteenamme on ymmärtää havaittujen erojen taustalla olevat tekijät ja toteuttaa kohdennettuja toimenpiteitä inklusiivisuuden kokemuksen parantamiseksi eri vähemmistöryhmien keskuudessa.

1) Enemmistön ja vähemmistöjen välinen ero DEI-indeksissä 2) Muiden kuin enemmistösukupuolen edustajien osuus 3) Tekniset roolit = asiantuntija/esihenkilöroolit IT:ssä, tuotehallinnassa ja tuotekehityksessä 4) Johto = tiimien vetovastuussa olevat esihenkilöt 5) Tässä yhteydessä monikulttuurinen = muu kuin Suomen kansalainen DEI-indeksi (2023: 4,0/5) 4,3/ 5 DEI-indeksi ero1 (2023: 0,35) 0,15 0,00 Sukupuolijakauma2 teknisissä rooleissa3 (2023: 17 %) 22 % 30% Monikulttuuriset osaajat Suomessa5 (2023: 10 %) 10 % 15% Sukupuolijakauma johdossa4 (2023: 27 %) 30 % 40% Monikulttuuriset osaajat ylimmässä johdossa (2023: 28 %) 35 % 40% Sukupuolijakauma ylimmässä johdossa (2023: 28 %) 34 % 40% DEI-koulutuksen suorittaneiden osuus (2023: 38 %) 70 % 90% Vaisalan DEI-tavoitteet tavoite vuonna 2026 tavoite vuonna 2030

Työterveys ja -turvallisuus

Työterveyden ja -turvallisuuden hallinta

Työterveys ja -turvallisuus on merkittävä osa kaikkea toimintaamme. Työterveyden ja -turvallisuuden hallintaa ja kehittämistä ohjaavat globaali Laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikkamme sekä ISO 45001 -standardin mukainen sertifioitu työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmämme, joka luo puitteet jatkuvalle parantamiselle. Sertifioiduilla toimipaikoillamme työskentelee 91 % henkilöstöstämme, mutta järjestelmä kattaa kaikki toimintomme, koko henkilöstön ja vuokratyöntekijät.

Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta on järjestelmällistä työtä, jota teemme yhteistyössä työntekijöidemme ja muiden sidosryhmiemme kanssa. Työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana riskien tunnistamiseen ja hallintaan kunkin maan käytäntöjen mukaan. Riskienarviointiprosessissa määritetään vakavuus ja todennäköisyys riskeille, joille työtekijä voi altistua. Riskienarviointi kattaa sekä rutiini- että poikkeustyöt. Merkittävimmät tapaturmariskit esiintyvät sähkötöissä sekä korkeissa paikoissa ja kemikaalien kanssa työskenneltäessä. Noudatamme riskien pienentämisessä hallintakeinojen hierarkiaa. Mikäli arvioidaan, että työntekijään voi kohdistua vähäistä suurempi riski, toimenpiteitä riskin pienentämiseksi tulee suunnitella. Pyrimme ensisijaisesti poistamaan tunnistetut vaarat tai korvaamaan ne vähemmän vaarallisilla vaihtoehdoilla. Mikäli se ei ole mahdollista riskiä pyritään edelleen pienentämään ensisijaisesti teknisin hallintakeinoin. Mikäli henkilökohtaisia suojaimia on tarpeen käyttää, työntekijä saa ne maksutta. Riskienarviointi- ja hallintaprosessin laatu varmistetaan osana järjestelmän sisäisiä ja ulkoisia auditointeja.

Jokaisella Vaisalan työntekijällä on oikeus ilman seuraamuksia pidättäytyä työstä, jonka katsoo vaarantavan oman tai muiden työpaikalla olevien henkilöiden turvallisuuden tai terveyden. Rankaisu työstä pidättäytymisestä olisi Vaisalan käytäntöjen vastaista, ja työntekijät voivat ilmoittaa tällaisesta tilanteesta whistleblowing-kanavaan.

Panostamme henkilöstömme työterveys- ja työturvallisuuskoulutukseen ja varmistamme, että kaikilla on riittävä pätevyys työtehtäviensä turvalliseen suorittamiseen. Kerromme työturvallisuus- ja työhyvinvointikäytännöistämme kaikille pakollisessa perehdytyskoulutuksessa. Yleisen perehdytyksen lisäksi tarjoamme koulutusta esihenkilöille sekä erilaisia koulutuksia työntekijöille, jotka työssään altistuvat erityisille riskeille. Työturvallisuuskoulutus on työntekijöillemme ilmaista, ja koulutukset voi suorittaa työajalla.

Yhteistoiminta

Työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa työterveys- ja työturvallisuusasioissa toteutetaan työsuojelutoimikuntien toiminnalla useissa Vaisalan toimipisteissä. Toimikunnilla on tärkeä rooli työterveyden ja -turvallisuuden seurannassa ja kehittämisessä. Toimikunta toimii Suomessa, Kanadassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Japanissa, Ranskassa ja Kiinassa. Paikalliset toimikunnat kattavat kaikki työntekijäryhmät ja kokoontuvat vähintään kahdesti vuodessa, mutta yleensä useammin.

Toimikunnat käsittelevät työntekijöitä ja työpaikkaa yleisesti koskevia työsuojelun yhteistoiminta-asioita. Työsuojelutoimikuntien keskeisiä tehtäviä on tehdä työturvallisuutta ja -terveyttä koskevia kehittämisehdotuksia työnantajalle ja seurata työsuojelun toimintaohjelman toteutumista. Toimikuntien tehtävänä on myös tehdä esityksiä työsuojelukoulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi sekä osallistua työkykyä ylläpitävään toimintaan.

Työsuojelutoimikunnat seuraavat työturvallisuusilmoituksia ja osallistuvat tapaturmien tutkintaan. Työsuojelutoimikuntien pöytäkirjat ja niiden tuottamat muut materiaalit ovat luettavissa Vaisalan intranetissä. Lisäksi toimikunnat voivat edistää työturvallisuuskulttuuria erilaisin toimin, kuten järjestämällä tapahtumia, joita työnantaja pyrkii sopivin keinoin tukemaan.

Toimikuntien lisäksi työntekijämme voivat osallistua työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen muun muassa työturvallisuusilmoitusten kautta. Viestimme työturvallisuudesta säännöllisesti vähintään kuukausittain, ja intranetissä julkaistuihin teksteihin on avoin kommentointimahdollisuus. Aina tietyn työtehtävän, alueen tai organisaation työturvallisuusriskejä arvioitaessa otamme mukaan työntekijöiden edustajia joko työsuojelutoimikunnasta tai kyseiseltä alueelta.

Ennakoiva raportointi ja tapausten tutkinta

Kannustamme niin omaa henkilöstöämme, vuokratyöntekijöitä kuin urakoitsijoitakin raportoimaan ennakoivasti mahdolliset terveys- ja turvallisuusriskit työpaikalla sekä ehdottamaan turvallisuusparannuksia työolosuhteisiin ja -tapoihin. Henkilövahinkojen ja haitallisten altisteiden torjumiseksi sekä vaaratilanteiden toistumisen estämiseksi linjaorganisaatio vastaa siitä, että raportoidut poikkeamat tutkitaan, niiden syyt selvitetään ja tutkinta dokumentoidaan. Tapausten tutkintaan osallistuu työntekijöiden edustaja, linjaorganisaatio ja asiantuntijoita tapauskohtaisesti.

Välittömien korjaavien toimenpiteiden lisäksi määritetään toimenpiteitä, joilla tapauksen toistuminen pyritään estämään. Yhtenäinen, globaali raportointimenettely ja -tietokanta parantavat terveys- ja turvallisuustulosten seurannan tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä.

Vuonna 2023 ennakoivien ilmoitusten raportointitaajuus (riskien, läheltä piti -tilanteiden sekä parannusehdotusten lukumäärä sataa työntekijää kohden) oli 30,08. Raportointitaajuus nousi merkittävästi edellisestä vuodesta. Näiden ilmoitusten avulla olemme saaneet arvokasta tietoa ja kyenneet poistamaan vaaroja parantaen turvallisuutta. Työntekijöidemme turvallisuustietoisuus on noussut, ja työturvallisuuskulttuuri on kehittymässä hyvään suuntaan.

Tapaturmat

Tapaturmien määrä laski vuonna 2023 edelliseen vuoteen verrattuna. Tapaturmia (Total Recordable Injury) sattui työntekijöillemme kaikkiaan 11 kappaletta, joista poissaoloon johti neljä. Kuolemaan tai vakaviin seurauksiin (GRI high-consequence injuries) johtaneita tapaturmia ei sattunut. TRIF-tapaturmataajuus (Total Recordable Injury Frequency) eli kaikkien tapaturmien määrä suhteutettuna miljoonaan työtuntiin oli 2,25 tehtyjen työtuntien kokonaismäärän ollessa 4,88 miljoonaa tuntia. LTIF-tapaturmataajuus (Lost Time Injury Frequency) eli poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä suhteutettuna miljoonaan työtuntiin oli 0,82. Viisi tapaturmaa oli tyypiltään kompastumisia, kaatumisia ja liukastumisia. Muut tapaturmat liittyivät työvälineiden ja suojainten käyttöön sekä kemikaaleihin. Vuokratyöntekijöille ei sattunut tapaturmia. Näin ollen vuokratyöntekijöiden tapaturmataajuudet (TRIF ja LTIF) olivat 0 tapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti.

Vuoden aikana sattui yksi vakava tapaturma urakoitsijan työntekijälle, joka työskenteli Vaisalan toimipisteessä urakoitsijan työnjohdon alaisuudessa. Urakoitsijan työntekijä putosi tikkailta ja loukkaantuminen aiheutti pitkän sairausloman. Tapaus tutkittiin yhteistyössä urakoitsijan ja viranomaisten kanssa. Sovitut toimenpiteet on Vaisalan osalta tehty.

Myös muut tapaturmat on tutkittu ja korjaavat toimenpiteet määritetty. Joidenkin toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu vielä vuonna 2024.

Tapaturmien ehkäisemiseksi toteutimme vuoden 2023 aikana Vantaan toimipisteen piha- ja liikenneriskinarvion sekä sen perusteella parannustoimenpiteitä, kuten uuden jalankulkuväylän ja -sillan kahden rakennuksen välille. Osana turvallisuuskulttuurin kehittämistä 54 % esihenkilöistä suoritti heille räätälöidyn työturvallisuuskoulutusohjelman. Lisäksi johdon turvallisuuskävelyjä toteutettiin neljännesvuosittain. Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on nolla tapaturmaa ja ammattitautia. Uskomme, että jatkuvan parantamisen kautta voimme saavuttaa sen.

Työterveyshuolto

Vaisalassa työterveyshuolto järjestetään kunkin maan lakisääteisten vaatimusten ja käytäntöjen mukaisesti. Tarjoamamme palvelut kattavat laajasti myös työhön liittymättömiä terveydenhuollon palveluita. Palveluista tiedotetaan työntekijöille muun muassa intranetin kautta.

Suomessa tarjoamme kaikille työntekijöille yleislääkäritasoisen hoidon. Työkykyvakuutuksemme kattaa erikoislääkäritasoisen hoidon, ja vakuutus on voimassa kaikille muille paitsi tuntityöntekijöille. Terveydenhuoltosopimuksemme kattaa sekä työajalla että vapaa-ajalla sattuneista tapaturmista aiheutuneen hoidon.

Yhdysvalloissa jaamme työntekijöidemme kanssa täyden terveydenhoitopaketin kustannukset. Paketti kattaa muun muassa lääkärin, hammaslääkärin ja silmälääkärin palveluita. Ranskassa maksamme 50 % työntekijöiden pakollisesta yksityisestä terveysvakuutuksesta, joka korvaa kaikki lääketieteellisen hoidon kustannukset. Kiinassa tarjoamme vuosittaiset lääkärintarkastukset kaikille työntekijöille sekä sairausvakuutuksen työntekijöille ja heidän huollettavilleen.

Muualla kuin edellä mainituissa maissa, jotka kattavat noin 90 % Vaisalan henkilöstöstä, työterveyshuolto järjestetään paikallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaan.

ENNAKOIVA RAPORTOINTI

Ilmoitukset/100 työntekijää

TYÖTAPATURMAT MILJOONAA TYÖTUNTIA KOHDEN (TRIF)

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi

Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus

Korruption ja lahjonnan torjunta

Noudatamme nollatoleranssia suhtautumisessamme korruptioon sen kaikissa muodoissa. Kansainvälinen korruption vastainen politiikkamme kieltää ehdottomasti lahjusten tarjoamisen, antamisen, pyytämisen, järjestämisen, vaatimisen tai hyväksymisen suoraan tai muiden osapuolten kautta. Politiikka sisältää yksityiskohtaisia neuvoja siitä, mikä kuuluu hyväksyttävän vieraanvaraisuuden ja kestitsemisen piiriin. Määräajoin työntekijöille järjestettävät toimintaperiaatekoulutukset sisältävät myös korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyviä aiheita. Lisäksi korruption vastaisesta politiikasta on räätälöity yksityiskohtaisempi koulutus henkilöstöryhmille, jotka riskiarvioinnin mukaan voivat joutua tehtävissään haastaviin tilanteisiin.

Korruption ja lahjonnan torjunta on tärkeää myös kumppaniverkostossamme, jonka kautta palvelemme asiakkaitamme ympäri maailmaa. Verkostoon kuuluu jakelijoita, edustajia ja jälleenmyyjiä yli 100 maassa. Liiketoimintamme maantieteellisen laajuuden vuoksi toimimme myös monissa maissa, joissa liiketoimintaympäristö on vaativa. Siksi kiinnitämme erityistä huomiota liiketoimintakumppanien valintaan.

Kumppaneidemme kanssa tehdyt sopimukset sisältävät tyypillisesti tiukkoja lausekkeita sopimuksen välittömästä irtisanomisesta, jos kumppani rikkoo toimintaperiaatteitamme tai korruption vastaista politiikkaamme. Molemmat asiakirjat ovat osana kumppaneiden kanssa allekirjoitettuja sopimuksia. Vaisalalla on myös jakelukumppaneille

suunnattu verkkokoulutus Vaisalan toimintaperiaatteista, jonka suorittamista seurataan sähköisen järjestelmän avulla. Koulutuksessa painottuu korruption ja lahjonnan torjunta, ja sen kautta pyrimme varmistamaan, että kumppanit ymmärtävät Vaisalan periaatteet ja osaavat toimia niiden mukaisesti kaikissa tilanteissa.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite

Olemme sitoutuneet kunnioittamaan ihmisoikeuksia, jotka on määritetty YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, ja tuemme ILOn julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Emme hyväksy ihmisoikeuksien loukkaamista tai työlainsäädännön rikkomista missään toimitusketjun osassa ja teemme tarvittavat toimenpiteet varmistaaksemme, että Vaisalan toimintaperiaatteiden tai toimittajien toimintaperiaatteiden loukkauksien riskit minimoidaan yhtiötä lähimpänä olevissa toimitusketjun osissa.

Sisäisesti tekemämme ihmisoikeusriskiarviointi viittaa siihen, että vakavimpien ihmisoikeusloukkauksien riskit ovat todennäköisimpiä toimitusketjun kolmannen tason toimittajista kauempana. Nämä riskit ovat samoja kuin muissa elektroniikan valmistusketjuissa. Näihin kuuluvat muun muassa palkaton ja liiallinen ylityö, vaaralliset työskentelyolosuhteet, velkaorjuus ja alhaiset palkat. Vähennämme toimitusketjumme ihmisoikeusriskejä valitsemalla tarkasti ensisijaiset toimittajat

ja työskentelemällä tiiviisti heidän kanssaan edellyttäen käytäntöjä, jotka ylittävät usein paikallisen lainsäädännön vaatimukset. Vaisalan toimittajien toimintaperiaatteet velvoittavat heitä myös huolehtimaan ihmisoikeuksien kunnioittamisesta omissa toimitusketjuissaan. Toimittajien ihmisoikeusriskien hallintaan liittyviä prosesseja arvioidaan ja seurataan osana toimittajille tehtäviä itsearviointikyselyjä ja auditointeja.

Toinen alue, jolla olemme tunnistaneet korostuneen tarpeen ymmärtää ja hallita ihmisoikeusriskejä, on globaali projektialiurakoitsijaverkostomme, jossa meidän tulee varmistaa, että yhteistyökumppanimme noudattavat muun muassa riittäviä työturvallisuusstandardeja. Tästä syystä annamme esimerkiksi työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä ohjeita ja koulutuksia aliurakoitsijoillemme sen lisäksi, että varmistamme heidän sitoutumisensa toimittajien toimintaperiaatteisiin.

Koulutamme myös hankinnan henkilöstöä sekä riskimaissa toimivia projektipäälliköitä tunnistamaan ja hallitsemaan ihmisoikeusriskejä toimiessaan potentiaalisten tai valittujen toimittajien tai aliurakoitsijoiden kanssa.

Arvioimme ihmisoikeusriskienhallinnan prosessiemme riittävyyttä vuosittain vastuullisuusraportoinnin yhteydessä muun muassa seuraamalla, kuinka suuri osa hankinnoista tehdään toimittajilta, jotka ovat allekirjoittaneet toimittajien toimintaperiaatteet sekä toimittajilta, jotka on arvioitu ESG-kriteereillä.

Ihmisoikeuksiin liittyvistä rikkomuksista tai niiden epäilystä voi raportoida Vaisalan ilmoituskanavassa, jonka kautta voi myös hakea korvauksia mahdollisesta aiheutuneesta haitasta.

Konfliktimineraalit

Olemme sitoutuneet vastuulliseen mineraalien hankintaan. Toimintamallimme, jolla pyrimme varmistamaan mineraalien toimitusketjun vastuullisuuden, on OECD:n ohjeistuksen mukainen, ja käytämme Responsible Minerals Initiativen (RMI) raportointimallia toimitusketjun mineraalien alkuperien selvittämiseksi ja dokumentoimiseksi.

Toimittajiemme tulee pyrkiä varmistamaan, ettei Vaisalalle toimitetuissa osissa ole konfliktialueilta peräisin olevia mineraaleja. Näihin mineraaleihin lukeutuvat muun muassa Kongon demokraattisesta tasavallasta tai sen naapurimaista louhittu tina, volframi, tantaali ja kulta. Jos Vaisalalle toimitetut osat tai tuotteet sisältävät tinaa, volframia, tantaalia tai kultaa, toimittajan tulee varmistaa näiden mineraalien vastuullinen hankinta sekä raportoida RMI:n raportointimallin mukaisesti tästä Vaisalalle.

Reilu kilpailu

Toimintaperiaatteidemme mukaisesti noudatamme kilpailulainsäädäntöä ja kilpailuun liittyviä säännöksiä ja edellytämme samaa kumppaneiltamme. Emme hyväksy kartelleihin osallistumista, määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä emmekä hintojen sopimista kilpailijoiden kanssa. Reiluun kilpailuun liittyviä näkökulmia arvioidaan huolellisesti kaikessa liiketoiminnassa. Reilu kilpailu sisältyy aiheena myös Vaisalan pakolliseen toimintaperiaatekoulutukseen.

Tuoteturvallisuus

Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ovat keskeisiä näkökulmia tuotekehityksen kaikissa vaiheissa. Noudatamme kaikkia kullekin tuotteelle soveltuvia turvallisuusstandardeja tuotteidemme kehitystyössä. Tuotteidemme huolellisessa suunnittelussa ja tyyppitestauksessa otetaan huomioon tuotteiden turvallinen ja ympäristöystävällinen toimitus, käyttö, huolto ja käytöstä poisto. Käyttäjädokumentaatio on rakennettu tukemaan näitä tavoitteita. Akkreditoituja laboratorioita käytetään laajasti tuotteidemme turvallisen suunnittelun varmistamiseksi. Vaisala tarkastaa kaikkien soveltuvien tuotteiden sähköturvallisuuden.

Vastuulliset toimitusketjut

Toimitusketjuissaan Vaisala pyrkii luomaan vastuullisesti kilpailuetua sekä innovaatioita yhteistyön voimalla. Liiketoimintamme pohjautuu laajalle valikoimalle ja pienille volyymeille. Tämän monitahoisuuden hallinta vaatii satojen toimittajien ja valikoitujen kumppanien tehokasta koordinointia. Pystyäksemme täyttämään asiakaslupauksemme ja sidosryhmien odotukset meillä on oltava luotettava ja vastuunsa kantava toimitusketju. Asetamme toimittajillemme tiukat vaatimukset ja työskentelemme heidän kanssaan tiiviisti ja pitkäjänteisesti, mikä mahdollistaa molempien osapuolten kehittymisen.

Tyypillinen tuotteen toimitusketju

Suorat toimittajamme toimivat pääsääntöisesti lähellä tuotekehitystämme ja tuotantolaitoksiamme. Ostamme alikokoonpanoja, komponentteja ja mekaanisia osia pääosin Suomesta ja muualta Euroopasta sekä Yhdysvalloista. Toimitusketjujen alkupäät muistuttavat muita tyypillisiä toimitusketjuja globaalissa elektroniikan valmistuksessa.

Toimittajien hallinta

Vaisalan toimittajien hallintamallissa toimittajat luokitellaan viiteen luokkaan: väliaikaiset, potentiaaliset, hyväksytyt, suositeltavat ja strategiset toimittajat. Näiden lisäksi toimittajien joukossa on esimerkiksi vaiheittain poistuvia toimittajia sekä pidempään jatkuneiden vakavien ongelmien vuoksi tarkkailulistalla olevia toimittajia. Luokitus määrittää Vaisalan ja

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme			Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat			Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi

toimittajan välisen suhteen ja toimittajan hallintamallin. Toimittajien edellytetään täyttävän tietyt vaatimukset ennen kuin toimittaja hyväksytään ja luokitellaan. Toimittajille asetetut vaatimukset perustuvat luokitukseen, riskiarviointiin sekä ostojen suuruuteen. Toimittajien on myös sitouduttava noudattamaan toimittajien toimintaperiaatteita.

Arvioidaksemme toimitusketjun ESG-riskejä eli ympäristöä koskevia, sosiaalisia ja hallinnollisia riskejä käytämme toimittajien vastuullisuuden itsearviointikyselyä osana toimittajien kehittämistä kaikissa toimittajaluokissa. Kysely on osa toimittajien arviointia ja tuo esiin riskejä liittyen toimittajien ympäristöasioiden hallintaan, työturvallisuuteen, sosiaaliseen vastuuseen, hallintotapaan sekä toimitusketjun hallintaan.

Jos toimittajan arviointi ei vastaa Vaisalan asettamia odotuksia, heiltä edellytetään korjaavia toimenpiteitä vastuullisuuden parantamiseksi osana toimittajan kokonaisvaltaista kehityssuunnitelmaa ja havaittuja heikkouksia kehitetään yhteistyössä. Itsearviointikyselyä käytetään myös uusien toimittajien ESG-riskien arvioimiseksi.

Vuonna 2023 aloitimme yhteistyön vastuullisuusarviointeja tekevän EcoVadiksen kanssa. EcoVadiksen avulla voimme entisestään vahvistaa toimitusketjumme vastuullisuuden arviointia ja jatkuvaa parantamista. Tavoitteemme on, että vuoden 2024 loppuun mennessä 60 % hankinnoista (kulujen mukaan) tehtäisiin toimittajilta, jotka ovat EcoVadiksen arvioimia.

Osana toimittajien hallintaa teemme toimittajillemme laatu-, toimitusketju- ja prosessiauditointeja. Näissä auditoinneissa tarkastamme myös vastuullisuuteen liittyviä näkökulmia, kuten Vaisalan toimittajien toimintaperiaatteiden tuntemus ja soveltaminen, työ- ja ihmisoikeudet, työturvallisuus, ympäristöasioiden hallinta, tuoteturvallisuus (RoHS ja REACH) sekä konfliktimineraalien hallinta. Vuonna 2023 auditoimme 22 toimittajaa.

Lue lisää Vaisalan toimittajien hallinnasta vaisala.com/suppliers

HANKINTAKULUT TOIMITTAJALUOKITTAIN

HANKINTAKULUT MAANTIETEELLISESTI

Suorien toimittajien* vastuullisuuden hallinnan tunnuslukuja

462 (2022: 497) aktiivista toimittajaa 22 (2022: 32) vuoden aikana auditoitua toimittajaa

94 % (2022: 87 %) hankinnoista (kulujen mukaan) toimittajien toimintaperiaatteet allekirjoittaneilta toimittajilta

91 %

(2022: 83 %) hankinnoista (kulujen mukaan) ESG-mittareilla arvioiduilta toimittajilta

41 %

* Suorilla toimittajilla tarkoitamme valmistamiimme tuotteisiin liittyviä toimittajiamme, joihin sisältyvät valmistuskumppanimme sekä mekaniikan ja muiden komponenttien toimittajat.

hankinnoista (kulujen mukaan) EcoVadiksen arvioimilta toimittajilta

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi			Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi

YK:n Global Compact

Vaisala liittyi YK:n Global Compact -aloitteeseen vuonna 2008 ja on sitoutunut noudattamaan aloitteen kymmentä periaatetta. Vaisalan toimintaperiaatteet ovat näiden kymmenen periaatteen mukaisia, ja raportoimme vuosittain periaatteiden toteutumisesta osana vastuullisuusraportointiamme. Vastuullisuusraporttimme ovat päässeet Global Compact Advanced -tasolle vuodesta 2010 eli heti tasoerittelyn alusta lähtien.

Ihmisoikeudet
Periaate 1: Yritysten tulee tukea ja kunnioittaa yleismaailmallisia ihmisoikeuksia omassa vaikutuspiirissään.	s. 61–62 Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus
Periaate 2: Yritysten tulee huolehtia, että ne eivät ole osallisina ihmisoikeusloukkauksiin.	s. 61–62 Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus

Työn oikeudenmukaisuus
Periaate 3: Yritysten tulee vaalia yhdistymisvapautta sekä kollektiivisen neuvotteluoikeuden tehokasta tunnustamista.	s. 55 Työehtosopimukset ja palkitseminen
Periaate 4: Yritysten tulee tukea kaikenlaisen pakkotyön poistamista.	s. 61–62 Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus
Periaate 5: Yritysten tulee tukea lapsityövoiman käytön tehokasta poistamista.	s. 61–62 Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus
Periaate 6: Yritysten tulee tukea työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamista.	s. 56–58 Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio; s. 61–62 Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus

Periaate 7: Yritysten tulee tukea varovaisuusperiaatetta ympäristöasioissa.	s. 53 Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ja -hallinta
Periaate 8: Yritysten tulee tehdä aloitteita, jotka edistävät vastuullisuutta ympäristöasioissa.	s. 48 Ympäristöasioiden hallinta, s. 50 Energia, s. 50 Päästöt, s. 51 Jätteet
Periaate 9: Yritysten tulee kannustaa ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämistä ja levittämistä.	s. 53 Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ja -hallinta

Korruption torjuminen

Periaate 10: Yritysten tulee toimia kaikkia korruption muotoja vastaan, mukaan lukien kiristys ja lahjonta. s. 61–62 Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi

Kirjanpitolain mukaisen selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista allekirjoitukset

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista esitetään vuosiraportin Vastuulliset toimintatavat -osiossa, Liiketoimintamme-osion luvussa Liiketoimintamalli, Arvonluontimme osion luvuissa Mittaristo ja EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä sekä Hallinnointi-osion luvussa Riskienhallinta.

Vantaa 13.2.2024

Petri Castrén	Antti Jääskeläinen	Petra Lundström
Jukka Rinnevaara	Kaarina Ståhlberg	Tuomas Syrjänen
Ville Voipio puheenjohtaja	Raimo Voipio varapuheenjohtaja	Kai Öistämö toimitusjohtaja

Riippumattoman varmentajan varmennusraportti

Vaisala Oyj:n johdolle

Olemme Vaisala Oyj:n (myöhemmin myös yhtiön) johdon pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat olleet tietyt vastuullisuustiedot raportointikaudelta 1.1.-31.12.2023 yhtiön Vastuulliset toimintatavat osiossa yhtiön vuosiraportilla 2023 esitetyssä GRI-indeksissä (jäljempänä Tietyt vastuullisuustiedot).

Tietyt vastuullisuustiedot

Rajoitetun varmuuden antavan toimeksiantomme kohteena olivat seuraavat tiedot:

• GRI Standards of the Global Reporting Initiative -standardien mukaiset tunnusluvut, jotka on identifioitu yhtiön vuosiraportissa 2023 esitetyssä GRI-indeksissä.

Johdon vastuu

Vaisala Oyj:n johto vastaa Tiettyjen vastuullisuustietojen laatimisesta raportointikriteeristön yhtiön vuosiraportilla 2023 osiossa Vastuulliset toimintatavat GRI Standards of the Global Reporting Initiative -standardien mukaisesti.

Vaisala Oyj:n johto vastaa myös sellaisen sisäisen valvonnan järjestämisestä, jonka johto katsoo tarpeelliseksi, jotta on mahdollista laatia Tietyt vastuullisuustiedot, joissa ei ole väärinkäytöksistä tai virheistä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Varmentajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme noudattaneet IESBAn (the International Ethics Standards Board for Accountants) antamien Eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Näiden sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.

PricewaterhouseCoopers Oy soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat.

Varmentajan velvollisuudet

Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella Tietyistä vastuullisuustiedoista rajoitetun varmuuden antava johtopäätös. Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevan taloudellisen informaation tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus" (ISAE) 3410 "Kasvihuonekaasuraportteja koskevat varmennustoimeksiannot" mukaisesti. Nämä standardit edellyttävät, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko Tietyissä vastuullisuustiedoissa olennaista virheellisyyttä.

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa evidenssin hankkimistoimenpiteet ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa, minkä vuoksi siinä saadaan vähemmän varmuutta kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa. Varmennustoimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi Tiettyihin vastuullisuustietoihin sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu varmentajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että Tietyissä vastuullisuustiedoissa on olennainen virheellisyys.

Olemme toteuttaneet muun muassa seuraavat toimenpiteet:

• Haastatelleet yhtiön ylimmän johdon edustajia.

Vierailleet yhtiön pääkonttorissa Suomessa ja yhdellä toimipaikalla Yhdysvalloissa.
Haastatelleet Tiettyjen vastuullisuustietojen sisältämien tietojen keruusta ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla.
Testanneet tietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä alkuperäisistä dokumenteista ja järjestelmistä otospohjaisesti.
Testanneet tietojen yhdistelyä ja suorittaneet uudelleenlaskentaa otospohjaisesti.
Arvioineet Tiettyjen vastuullisuustietojen esittämistavan oikeellisuutta.

Rajoitetun varmuuden antava johtopäätös

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut mitään, mikä antaisi meille syyn uskoa, ettei Vaisala Oyj:n Tiettyjä vastuullisuustietoja 31.12.2023 päättyneeltä raportointikaudelta ole kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu asianmukaisesti raportointikriteeristön perusteella.

Varmennusraporttiamme luettaessa on otettava huomioon Tiettyjen vastuullisuustietojen tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat luontaiset rajoitteet.

Tämä varmennusraportti on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, varmennusraportista ja esittämästämme johtopäätöksestä vain Vaisala Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.

Helsingissä 13.2.2024

PricewaterhouseCoopers Oy

Tiina Puukkoniemi Partner, KHT Yritysvastuun raportointi- ja varmennuspalvelut

Niina Vilske Partner, KHT

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi

GRI-indeksi

KÄYTTÖÄ KOSKEVA LAUSUNTO: Vaisala on raportoinut GRI-standardien mukaisesti jaksolla 1.1.–31.12.2023.

KÄYTETTY GRI 1 -STANDARDI: GRI 1: Foundation 2021

				Omissio
GRI-standardi	Tieto	Sijainti ja lisätiedot	Puuttuvat vaatimukset	Syy	Selitys	Varmennus
Yleinen perussisältö
GRI 2: General Disclosures 2021	2-1 Organisaation tiedot	Nimi: Vaisala Oyj, pääkonttori: Vantaa, Suomi. Toimintamaat: s. 155 Konsernitilinpäätöksen liite 26. Tytäryhtiöt				X
	2-2 Organisaation vastuullisuus raportointiin sisältyvät yksiköt	s. 45 Rajaukset				X
	2-3 Raportointijakso, raportointi taajuus ja yhteystiedot	Raportointijakso: 1.1.–31.12.2023, raportointitaajuus: vuosittain, julkaisupäivämäärä: 29.2.2024. Yhteystiedot: s. 183 Yhteystiedot				X
	2-4 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa	s. 51 Päästöt				X
	2-5 Ulkoinen varmennus	s. 45 Riippumaton varmennus, s. 67 Riippumaton varmennusraportti				X
	2-6 Toiminnot, arvoketju ja muut liikesuhteet	s. 15 Liiketoimintamalli, s. 16–17 Teollisten mittausten liiketoiminta-alue, s. 18–19 Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue, s. 20 Tuotanto, s. 63 Vastuulliset toimitusketjut				X
	2-7 Henkilöstö	s. 55 Henkilöstö				X
	2-8 Työntekijät, jotka eivät ole työsuhteessa organisaatioon	s. 55 Henkilöstö
	2-9 Hallinnointirakenne	s. 46 Hallinnointi, s. 77–83 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Hallituksen jäsenillä on yhtiön vaikutusten kannalta olennaista osaamista mm. toimitusketjujen johtamisesta, henkilöstöjohtamisesta ja ympäristöystävällisestä valmistuksesta. www.vaisala.com/fi/investors/corporate-governance/board-directors
	2-10 Hallituksen valinta	s. 78 Hallitus
	2-11 Hallituksen puheenjohtaja	Hallituksen puheenjohtaja ei toimi yhtiön johtoryhmässä.				X

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet	Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi

				Omissio
GRI-standardi	Tieto	Sijainti ja lisätiedot	Puuttuvat vaatimukset	Syy	Selitys	Varmennus
GRI 2: General Disclosures 2021	2-12 Hallituksen rooli vaikutusten hallinnan valvonnassa	s. 46 Hallinnointi				X
	2-13 Vastuun delegoiminen vaikutusten hallinnasta	s. 46 Hallinnointi				X
	2-14 Hallituksen rooli vastuullisuusraportoinnissa	Hallitus tarkastaa vuosiraportin vastuullisuuteen liittyvät tiedot. Tiedot hyväksytään ja allekirjoitetaan hallituksen kokouksessa ennen julkaisemista.				X
	2-15 Eturistiriidat	s. 78 Hallituksen jäsenten valintaperusteet, monimuotoisuusperiaatteet ja riippumattomuus. Eturistiriitoja ei ole. Jos eturistiriitoja havaittaisiin, niistä ilmoitettaisiin julkisesti.
	2-16 Kriittisistä huolenaiheista viestiminen	s. 47 Vaatimustenmukaisuuden valvonta ja rikkomukset				X
	2-17 Hallituksen osaaminen	Kestävään kehitykseen liittyvä osaaminen on lisätty hallituksen jäsenten valintaperusteisiin. Lisäksi hallituksen osaamista kasvatetaan ottamalla vastuullisuuteen liittyviä aiheita hallituksen asialistalle.				X
	2-18 Hallituksen suoriutumisen arviointi	s. 77–83 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
	2-19 Palkitsemiskäytännöt	s. 84–87 Palkitsemisraportti
	2-20 Palkitsemisen määrittelyprosessi	s. 84–87 Palkitsemisraportti. Palkitsemisen määrittelyssä ei käytetä konsultteja.
	2-21 Vuosittaisen kokonais palkitsemisen suhde	s. 84–87 Palkitsemisraportti
	2-22 Lausunto kestävän kehityksen strategiasta	s. 6–7 Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan terveiset
	2-23 Politiikkasitoumukset	s. 46–47 Toimintaperiaatteet ja politiikat, s. 47 Toimittajien toimintaperiaatteet				X
	2-24 Politiikkasitoumusten jalkauttaminen	s. 46–47 Toimintaperiaatteet ja politiikat				X
	2-25 Prosessit negatiivisten vaikutusten korjaamiseksi	s. 47 Vaatimustenmukaisuuden valvonta ja rikkomukset				X
	2-26 Mekanismit neuvojen kysymi seen ja huolenaiheiden esille tuontiin	s. 47 Vaatimustenmukaisuuden valvonta ja rikkomukset				X

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi
							Omissio
GRI-standardi GRI 2: General Disclosures 2021	Tieto 2-27 Lakien ja määräysten noudattaminen	Sijainti ja lisätiedot Ei tapauksia			Puuttuvat vaatimukset		Syy	Selitys	Varmennus X
	2-28 Järjestöjen jäsenyydet			s. 35–36 Vahvistamme tieteellistä yhteistyötä ja toimintaa yhteiskunnassa
	2-29 Sidosryhmien osallistamisen periaatteet		s. 26 Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
	2-30 Työehtosopimukset		s. 55–56 Työehtosopimukset ja palkitseminen						X
Olennaiset aiheet
GRI 3: Material Topics 2021	3-1 Olennaisten aiheiden määrittelyn prosessi	s. 45 Olennaisuus							X
	3-2 Olennaisten aiheiden luettelo	s. 45 Olennaisuus							X
Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta		s. 31–36 Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle, s. 46–47 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet						X
GRI 201: Economic Performance 2016	201-1 Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen	s. 33 Taloudellinen arvo			Erottelu maittain tai seuduittain.		Ei sovellettavissa	Erottelua ei katsota olennaiseksi.	X
	201-2 Ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset ja muut riskit ja mahdollisuudet	s. 11 Megatrendit: Ilmastonmuutos, s. 88–91 Riskienhallinta, s. 121 Ilmastoliitännäiset seikat	s. 6–7 Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan terveiset, s. 16–17 Teollisten mittausten liiketoiminta-alue, s. 18–19 Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue, s. 31–32 Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle,
GRI 203: Indirect Economic Impacts	203-2 Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset		s. 16–17 Teollisten mittausten liiketoiminta-alue, s. 18–19 Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue, s. 31–32 Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet Ympäristö	Työterveys ja Henkilöstö -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi
GRI-standardi	Tieto	Sijainti ja lisätiedot		Puuttuvat vaatimukset		Omissio Syy	Selitys	Varmennus
Korruption ja lahjonnan torjunta
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 46–47 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 61 Korruption ja lahjonnan torjunta						X
	205-3 Vahvistetut lahjontatapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet	Ei tapauksia						X
Reilu kilpailu
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 46–47 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 62 Reilu kilpailu						X
GRI 206: Anti-Competitive Behavior 2016	206-1 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet	Ei tapauksia						X
Energia
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 46–47 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 48 Ympäristöasioiden hallinta, s. 48 Ympäristövaikutukset, s. 50 Energia						X
GRI 302: Energy 2016	302-1 Organisaation oma energiankulutus	s. 50 Energia, s. 53 Datan lähteet ja oletukset		Kulutus polttoaineittain, myyty energia, energiankulutus jouleina		Ei sovellettavissa	Vaisala ei itse käytä prosessipolttoaineita eikä myy sähköä merkittävissä määrin, joten nämä kohdat eivät ole olennaisia Vaisalalle. Energiankulutus raportoidaan wattitunteina joulejen sijaan.	X
	302-3 Energiaintensiteetti	s. 50 Energia						X

Vuosiraportti 2023			Liiketoimintamme Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi
							Omissio
GRI-standardi	Tieto	Sijainti ja lisätiedot			Puuttuvat vaatimukset		Syy	Selitys	Varmennus
Päästöt
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 26 Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa, s. 50–51 Päästöt	s. 46–47 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 48 Ympäristöasioiden hallinta, s. 48 Ympäristövaikutukset,						X
GRI 305: Emissions 2016	305-1 Suorat (Scope 1) kasvihuonekaasupäästöt	s. 50–51 Päästöt, s. 54 Päästökertoimet		s. 53 Ympäristöraportoinnin laajuus, s. 53 Datan lähteet ja oletukset,	Laskentaan sisältyvät kasvihuonekaasut, biogeeniset päästöt		Tieto ei saatavilla/ puutteellinen	Tietoja ei saada palveluntarjoajilta.	X
	305-2 Epäsuorat (Scope 2) kasvihuonekaasupäästöt		s. 50–51 Päästöt, s. 53 Ympäristöraportoinnin laajuus, s. 53 Datan lähteet ja oletukset, s. 54 Päästökertoimet						X
	305-3 Muut epäsuorat (Scope 3) kasvihuonekaasupäästöt	s. 50–51 Päästöt,	s. 54 Päästökertoimet, s. 54 Scope 3 -päästöjen laskentatapa	s. 53 Ympäristöraportoinnin laajuus, s. 53 Datan lähteet ja oletukset,	Biogeeniset päästöt		Tieto ei saatavilla/ puutteellinen	Tietoa ei saada palveluntarjoajilta.	X
	305-4 Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti	s. 50–51 Päästöt			Laskentaan sisältyvät kasvihuonekaasut		Tieto ei saatavilla/ puutteellinen	Tietoa ei saada palveluntarjoajilta.	X
Jätteet
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 51–52 Jätteet	s. 46–47 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 48 Ympäristöasioiden hallinta, s. 48 Ympäristövaikutukset,						X
GRI 306: Waste 2020	306-1 Jätteiden synty ja merkittävät jätteisiin liittyvät vaikutukset	s. 51–52 Jätteet							X
	306-2 Jätteisiin liittyvien vaikutusten hallinta	s. 51–52 Jätteet, s. 53 Datan lähteet ja oletukset							X
	306-3 Jätteiden kokonaismäärä	s. 51–52 Jätteet, s. 53 Datan lähteet ja oletukset							X
	306-4 Uudelleenkäyttöön, kierrätykseen tai muuten hyödynnettäväksi päätyvä jäte	s. 51–52 Jätteet, s. 53 Datan lähteet ja oletukset							X
	306-5 Polttoon tai kaatopaikalle päätyvä jäte	s. 51–52 Jätteet, s. 53 Datan lähteet ja oletukset							X

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme			Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi
GRI-standardi	Tieto	Sijainti ja lisätiedot			Puuttuvat vaatimukset		Omissio Syy	Selitys	Varmennus
Vaihtuvuus
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 46–47 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 55 Vaihtuvuus							X
GRI 401: Employment 2016	401-1 Uuden palkatun henkilöstön määrä ja vaihtuvuus	s. 55 Vaihtuvuus							X
Työterveys ja -turvallisuus
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 46–47 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 59–60 Työterveys ja -turvallisuus							X
GRI 403: Occupational Health and Safety 2018	403-1 Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmä	s. 59 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinta							X
	403-2 Vaarojen tunnistaminen, ris kien arviointi ja tapahtumien tutkinta	s. 59 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinta, s. 59–60 Ennakoiva raportointi ja tapausten tutkinta							X
	403-3 Työterveyshuolto	s. 59 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinta, s. 60 Työterveyshuolto							X
	403-4 Työntekijöiden osallistaminen	s. 59 Yhteistoiminta							X
	403-5 Työntekijöiden työterveys ja -turvallisuuskoulutus	s. 59 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinta							X
	403-6 Työntekijöiden terveyden edistäminen	s. 30 Hyvinvointi, s. 60 Työterveyshuolto							X
	403-7 Liiketoimintasuhteisiin liittyvien työterveys ja -turvallisuusriskien ehkäisy	s. 61–62 Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite							X
	403-8 Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmän piirissä olevat työntekijät	s. 59 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinta							X
	403-9 Työtapaturmat	s. 59 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinta, s. 60 Tapaturmat							X

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme Arvonluontimme			Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet Ympäristö	Henkilöstö	Työterveys ja -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi
							Omissio
GRI-standardi	Tieto	Sijainti ja lisätiedot			Puuttuvat vaatimukset		Syy	Selitys	Varmennus
Arvoa työntekijöille GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 29–30 Arvoa työntekijöille, s. 46–47 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet							X
GRI 404: Training and Education 2016	404-3 Kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus	Koko henkilöstömme kuuluu kehityskeskustelujen piiriin.				Kehityskeskustelut käyneiden Ei sovellettavissa työntekijöiden prosentti osuudet sukupuolen ja henkilöstöryhmän mukaan		Koko henkilöstöllämme on mahdollisuus käydä kehityskeskusteluja.	X
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta		s. 46–47 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 56–58 Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio						X
GRI 405: Diversity and Equal Opportunity 2016	405-1 Hallinnon ja henkilöstön monimuotoisuus		s. 56–58 Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio						X
	405-2 Naisten ja miesten perus palkkojen ja palkitsemisen suhde henkilöstöryhmittäin		selvitys on tehty maissa, joissa Vaisalalla on yli 100 työntekijää)	s. 56–58 Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio (maakohtainen					X
GRI 406: Non Discrimination 2016	406-1 Syrjintätapaukset ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet	Ei tapauksia							X
Ihmisoikeudet
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 62 Konfliktimineraalit	kunnioittaminen ja ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite,	s. 46–47 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 61–62 Ihmisoikeuksien					X
GRI 408: Child Labor 2016	408-1 Toiminnot ja toimittajat, joiden osalta on tunnistettu merkittävä lapsityövoiman käytön riski	s. 61–62 Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite, 62 Konfliktimineraalit, s. 63–64 Vastuulliset toimitusketjut			Riskitoimintojen ja -toimittajien erittely		Ei sovellettavissa	Aihe ei ole olennainen Vaisalan omissa toiminnoissa vaan ainoastaan toimitusketjun tietyissä kohdissa.	X
GRI 409: Forced or Compulsory Labor 2016	409-1 Toiminnot ja toimittajat, joiden osalta on tunnistettu merkittävä pakkotyövoiman käytön riski	s. 61–62 Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite, 62 Konfliktimineraalit, s. 63–64 Vastuulliset toimitusketjut			Riskitoimintojen ja -toimittajien erittely		Ei sovellettavissa	Aihe ei ole olennainen Vaisalan omissa toiminnoissa vaan ainoastaan toimitusketjun tietyissä kohdissa.	X

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi		Taloustiedot
Raportointi periaatteet	Hallinnointi ja toimintaperiaatteet Ympäristö	Työterveys ja Henkilöstö -turvallisuus	Eettisyys ja vaatimustenmukaisuus	Vastuulliset toimitusketjut	YK:n Global Compact	Allekirjoitukset	Varmennusraportti	GRI-indeksi
GRI-standardi	Tieto	Sijainti ja lisätiedot		Puuttuvat vaatimukset		Omissio Syy	Selitys	Varmennus
Vastuulliset toimitusketjut
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 46–47 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 63–64 Vastuulliset toimitusketjut						X
GRI 308: Supplier Environmental Assessment 2016	308-1 Osuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu ympäristökriteerien osalta	Vuonna 2023 emme hyväksyneet yhtään uutta toimittajaa.						X
GRI 414: Supplier Social Assessment 2016	414-1 Osuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu sosiaaliseen vastuuseen liittyvien kriteerien osalta	Vuonna 2023 emme hyväksyneet yhtään uutta toimittajaa.						X
Tuoteturvallisuus
GRI 3: Material Topics 2021	3-3 Olennaisten aiheiden hallinta	s. 46–47 Hallinnointi ja toimintaperiaatteet, s. 53 Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ja -hallinta, s. 62 Tuoteturvallisuus						X
GRI 416: Customer Health and Safety 2016	416-1 Tuotekategorioiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi	Arviointi kattaa kaikki merkittävät tuotekategoriat.						X
	416-2 Tuotteiden ja palveluiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset	Ei tapauksia						X

Vuosiraportti 2023

Hallinnointi

ja ohjausjärjestelmästä

84 Palkitsemisraportti

92 Hallitus

osakkeen-

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä		Tietoa osakkeenomistajille

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2023

Vaisalan yleiset hallinnointiperiaatteet

Vaisalan hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja Vaisalan yhtiöjärjestykseen. Konsernitilinpäätös ja muut taloudelliset raportit laaditaan noudattaen EU:n hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätössäännöksiä (International Financial Reporting Standards, IFRS). Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n ja Finanssivalvonnan antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance Code) 2020 (saatavana osoitteessa www.cgfinland.fi).

Vaisalan hallitus on hyväksynyt tämän selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 13.2.2024 pidetyssä kokouksessaan. Yhtiön tilintarkastajana toimiva tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että selvityksen ja tilinpäätöksen tiedot yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä ovat yhdenmukaisia.

Hallinnointimalli

Vaisalan hallinnosta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Vaisalan ylin päättävä elin, jossa kaikki yhtiön osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiön ohjaukseen ja valvontaan sekä käyttää ääni-, puhe- ja kyselyoikeuttaan. Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa ennen kesäkuun loppua hallituksen määrittelemänä päivänä. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista. Päätökset tehdään pääsääntöisesti yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastaja on läsnä varsinaisessa

yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa. Jos yllä mainitut läsnäolot eivät toteudu yhden tai useamman yksittäisen henkilön kohdalla, Vaisala ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle. Vaisalan johtoryhmä osallistuu mahdollisuuksien mukaan.

Yhtiökokoukseen osallistuminen edellyttää, että osakkeenomistaja on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Vaisalan osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä ja että hän ilmoittautuu kokoukseen viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakeyhtiölain mukaan yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhtiö ilmoittaa verkkosivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on esitettävä yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia. Päivämäärä ilmoitetaan viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä.

Vaisala julkaisee kokouskutsun aikaisintaan kaksi kuukautta ennen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta yhtiön verkkosivuilla tai muulla hallituksen päättämällä tavalla tai toimittaa kokouskutsun suoraan osakkeenomistajille lain niin vaatiessa. Lisäksi Vaisala julkaisee kokouskutsun pörssitiedotteena hallituksen päätettyä yhtiökokouksen koollekutsumisesta. Yhtiökokouksen esityslista, päätöksentekoesitykset ja kokousaineisto ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiökokousasiakirjat pidetään verkkosivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen pöytäkirja julkaistaan yhtiön verkkosivuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.

Hallitus

Hallituksen toimivalta, kokoonpano ja valinta

Hallitus vastaa Vaisalan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus toimii yhtiöjärjestyksen ja voimassa olevan lainsäädännön sekä Finanssivalvonnan ja Nasdaq Helsinki Oy:n antamien ohjeiden ja suosituksien mukaisesti. Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kuusi ja enintään yhdeksän jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti vuoden mittainen. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen jäsenten valintaperusteet, monimuotoisuusperiaatteet ja riippumattomuus

Hallituksen jäsenten valinnassa ensisijaisena tavoitteena on koota hallitukseen jäseniä, jotka yhdessä mahdollistavat yhtiön nykyisen ja tulevan liiketoiminnan, vaikuttavuuden sekä vastuullisuuden tukemisen ja kehittämisen. Hallitus tulee nähdä kokonaisuutena, joka pystyy hoitamaan sille asetetut tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi hallituksen jäsenten tulisi edustaa eri sukupuolia, eri koulutus- ja ammatillisia taustoja ja eri kansallisuuksia.

Hallitus ja nimitysvaliokunta ovat ryhtyneet toimiin, jotta vuoden 2026 kesäkuuhun mennessä saavutettaisiin tavoite, että aliedustetun sukupuolen edustus hallituksessa on vähintään 40 %.

Vaisala noudattaa riippumattomuuden arvioinnissa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2020. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden vuosittain yleisarvion perusteella, jossa otetaan huomioon jäsenen itsensä antamat tiedot sekä analyysi, jossa arvioidaan, voidaanko jäsentä pitää riippumattomana.

Vaisalan hallitus 2023 edustaa riittävää ja tarvittavaa osaamista ja kokemusta sekä monimuotoisuutta asetettujen tavoitteiden mukaan. Kaikki hallituksen jäsenet vuonna 2023 olivat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen kokoukset, tehtävät ja päätöksentekomenettely

Hallitus kokoontuu vähintään kahdeksan kertaa vuodessa sekä aina tarvittaessa. Kokouksiin osallistuvat myös toimitusjohtaja ja talousjohtaja. Muut johtoryhmän jäsenet osallistuvat kokouksiin tarpeen mukaan hallituksen kutsusta. Mikäli hallituksen työn tehokas organisoiminen sitä yksittäistapauksessa vaatii, hallitus voi puheenjohtajan päätöksellä perustaa keskuudestaan työryhmän valmistelemaan sille osoitettua asiaa.

Hallitus toimii yhtiön verkkosivulta löytyvän vahvistetun kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti. Kokoukset voidaan pitää tarpeen vaatiessa puhelin-, video- tai sähköpostikokouksina. Kokouksista pidetään vuosittain juoksevasti numeroitua englanninkielistä päätöspöytäkirjaa. Yhtiön lakiasiainjohtaja toimii hallituksen sihteerinä.

Hallituksen jäsen ei saa esteellisenä osallistua hänen ja yhtiön välisen sopimusasian käsittelyyn tai sellaisen yhtiön ja kolmannen osapuolen välisen asian käsittelyyn, josta hänellä on odotettavissa olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa.

Hallituksen jäseniä sitovat liikesalaisuuksia ja yrityssalaisuuksia koskevat velvoitteet sekä markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU) N:o 596/2014 (MAR) ja Vaisalan sisäpiiriohjeen säätämät rajoitukset ja velvoitteet. Hallituksen ja sen jäsenten on toimittava päätöksenteossaan ja muutoin toiminnassaan yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti sekä noudatettava huolellisuusvelvoitetta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksin, ja äänestystilanteessa äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Puheenjohtajan vaalin mennessä tasan arpa ratkaisee.

Toimitusjohtaja vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta, valvoo niiden toteutumista ja raportoi hallitukselle toimeenpanossa havaitsemistaan puutteista tai ongelmista.

Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ovat

päättää toimitusjohtajan valinnasta ja erottamisesta
päättää toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista
päättää johtoryhmän jäsenen sekä muiden toimitusjohtajan alaisten valinnasta ja erottamisesta sekä toimenkuvasta, mukaan lukien työsuhteen ehdot, toimitusjohtajan esityksestä
varmistaa, että yhtiö on järjestänyt kirjanpidon ja varainhoidon sisäisen valvonnan sekä seurata valvonnan toimivuutta

1 519 979 (yhteensä)

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä	Tietoa osakkeenomistajille

määrittää yhtiön strategia ja seurata sen toteuttamista sekä hyväksyä liiketoiminta-alueiden strategiset suunnitelmat
määrittää yhtiön pitkän aikavälin tavoitteet ja seurata niiden toteutumista sekä hyväksyä liiketoiminta-alueiden pitkän aikavälin tavoitteet
arvioida yhtiön ja liiketoiminta-alueiden vuosittaisia toimintasuunnitelmia
hyväksyä yhtiön ja liiketoiminta-alueiden taloudelliset tavoitteet
tehdä liiketoimintapäätökset, joiden arvo ylittää toimitusjohtajan hyväksymispolitiikan mukaisen hyväksymisrajan, kuten liiketoimintajärjestelyt, yrityskaupat ja divestoinnit, merkittävät sopimukset ja vastuut, investoinnit ja rahoitusjärjestelyt
käsitellä ja hyväksyä tärkeimmät yhtiön politiikat ja toimintaohjeet, kuten hyväksymispolitiikka, rahoituspolitiikka, tiedonantopolitiikka, osinkopolitiikka, riskienhallintapolitiikka, sisäpiiriohje, toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ja korruptionvastainen toimintaohje
käsitellä ja hyväksyä tilinpäätöstiedote, muun kuin taloudellisen tiedon raportointi, tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
tehdä yhtiökokoukselle ehdotus osingosta
käsitellä ja hyväksyä osavuosikatsaukset sekä puolivuosikatsaus
valvoa yhtiön strategiaan ja liiketoimintaan liittyvien riskien arviointia ja hallintaa
päättää palkitsemispolitiikasta ja johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä.

Hallituksen kokoonpano 31.12.2023

Hallituksen jäsen	Jäsen alkaen	Toimikausi asti	Syntymä vuosi	Koulutus	Kansalaisuus	Päätoimi	Osakeomistus 31.12.2023
Ville Voipio, puheenjohtaja	2015 pj. vuodesta 2021	2024	1974	TkT	Suomi	Työelämäprofessori, Kestävä globaali liiketoiminta, Turun kauppa korkeakoulu, Turun yliopisto	398 187 (A-sarja) 119 712 (K-sarja)
Raimo Voipio varapuheenjohtaja	1989 pj. vuosina 1994–2021	2024	1955	DI	Suomi	Hallitusammattilainen	571 757 (A-sarja) 404 296 (K-sarja)
Petri Castrén	2017	2025	1962	OTK, MBA	Suomi	Kemira Oyj, väliaikainen toimitus johtaja, talousjohtaja	4 040 (A-sarja)
Antti Jääskeläinen	2020	2024	1972	DI, KTM, MBA	Suomi	UPM Raflatac, liiketoiminta-alueen johtaja	1 639 (A-sarja)
Petra Lundström	2014	2024	1966	DI	Suomi	Fortum Power and Heat Oy, johtaja, ydinvoima	7 440 (A-sarja)
Jukka Rinnevaara	2019	2024	1961	KTM	Suomi	Hallitusammattilainen	2 359 (A-sarja)
Kaarina Ståhlberg	2016	2025	1966	OTK, LL.M.	Suomi	Posti Group Oyj, lakiasiainjohtaja ja yritysjärjestelyt	6 840 (A-sarja)
Tuomas Syrjänen	2019	2025	1976	DI	Suomi	Futurice Oy, Program Dicrector – AI Renewal	3 709 (A-sarja)
							995 971 (A-sarja) 524 008 (K-sarja)

Yhteensä

Osakeomistukset sisältävät hallituksen jäsenten sekä määräysvaltayhteisöjen osakkeet.

Suosituksessa 10 annettujen kriteerien mukaan kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Hallituksen jäsenet vuonna 2023

Hallitukseen kuului kahdeksan jäsentä 1.1.–28.3.2023. Hallituksen puheenjohtajana toimi Ville Voipio, varapuheenjohtajana Raimo Voipio ja jäseninä Petri Castrén, Antti Jääskeläinen, Petra Lundström, Jukka Rinnevaara, Kaarina Ståhlberg ja Tuomas Syrjänen. Hallituksen sihteerin tehtäviä hoiti yhtiön lakiasiainjohtaja Katriina Vainio.

28.3.2023 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan. Kaikki hallituksen jäsenet valittiin uudelleen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Ville Voipio ja varapuheenjohtajaksi Raimo Voipio. Hallituksen sihteerin tehtäviä hoitaa yhtiön lakiasiainjohtaja Katriina Vainio.

Osallistuminen hallituksen kokouksiin 2023

Hallituksen jäsen	Osallistuminen/ kokousten lkm.	Osallistumis-%
Ville Voipio	10/10	100 %
Raimo Voipio	10/10	100 %
Petri Castrén	9/10	90 %
Antti Jääskeläinen	10/10	100 %
Petra Lundström	9/10	90 %
Jukka Rinnevaara	10/10	100 %
Kaarina Ståhlberg	10/10	100 %
Tuomas Syrjänen	10/10	100 %

Hallituksen asettamat valiokunnat

Hallituksella on kolme pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta ja nimitysvaliokunta sekä vuonna 2023 perustettu strateginen suunnitteluvaliokunta, joka valmistelee merkittäviä asioita tarvittaessa. Hallitus nimittää valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat hallituksen jäsenten keskuudesta vuosittain valiokuntien vahvistettujen

työjärjestysten mukaisesti sillä poikkeuksella, että strategisen suunnitteluvaliokunnan jäsenet nimitetään hallituksen jäsenten keskuudesta tarvittaessa.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonnassa, riskienhallinnassa sekä sisäisen valvonnan, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen järjestämisessä. Tarkastusvaliokunta käsittelee osavuosikatsaukset, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen sekä hallituksen toimintakertomuksen mukaan lukien muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnin. Tarkastusvaliokunta hoitaa tehtäviään hallituksen hyväksymän työjärjestyksen, Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodin sekä sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti. Valiokunnan työjärjestys julkaistaan osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Valiokunta raportoi säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle.

Tarkastusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus nimittää vuosittain keskuudestaan. Valiokunnan jäsenten on oltava yhtiöstä riippumattomia, ja ainakin yhden heistä on myös oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsen ei saa osallistua yhtiön tai sen konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän yhteisön päivittäiseen johtamiseen. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on riittävä asiantuntemus ja kokemus ottaen huomioon valiokunnan tehtäväalue ja tilintarkastusta koskevat pakolliset tehtävät.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta vastaa henkilöstöä, yritysvastuuta ja ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia (ESG) koskevien asioiden valmistelusta hallitukselle. Valiokunta käsittelee Vaisalan henkilöstön kehittämistä, osaajien houkuttelemista ja johtamista, seuraajasuunnittelua ja etenemistä koskevat suunnitelmat. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta tekee hallitukselle esitykset toimitusjohtajan ja ylimmän johdon palkitsemisesta,

toimitusjohtajan ja johtoryhmän työn arvioinnista sekä yhtiön palkitsemisja kannustinjärjestelmistä. Valiokunnan työjärjestys on saatavilla osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Valiokunta raportoi säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa on vähintään kolme hallituksen keskuudestaan vuosittain nimeämää jäsentä. Valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia.

Nimitysvaliokunta

Nimitysvaliokunta valmistelee varsinaiselle yhtiökokoukselle sekä tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset sekä tunnistaa potentiaalisia ehdokkaita hallituksen jäseniksi. Valiokunnan työjärjestys on saatavilla osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Valiokunta raportoi säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle.

Nimitysvaliokunnassa on vähintään kolme hallituksen keskuudestaan vuosittain nimeämää jäsentä. Valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön johtoryhmään kuuluva henkilö ei saa olla nimitysvaliokunnan jäsen.

Strateginen suunnitteluvaliokunta

Strateginen suunnitteluvaliokunta valmistelee, katselmoi ja arvioi strategisia hankkeita ja erityisprojekteja ja tuottaa hallitukselle suosituksia näistä. Valiokunta on luonteeltaan tilapäinen. Valiokunnan työjärjestys on saatavilla osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Toimiessaan valiokunta raportoi säännöllisesti hallitukselle.

Strategisessa suunnitteluvaliokunnassa on vähintään kolme hallituksen keskuudestaan tarpeen mukaan nimeämää jäsentä. Valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia.

Valiokuntien jäsenet ja osallistuminen valiokuntien kokouksiin 2023

	Osallistuminen/	Osallistumis-
Valiokunta	Jäsenet	kokousten lkm.	%
Tarkastus	Kaarina Ståhlberg (puheenjohtaja)	6/6	100 %
valiokunta	Petri Castrén	6/6	100 %
	Antti Jääskeläinen	6/6	100 %
	Raimo Voipio	6/6	100 %
Henkilöstö- ja	Ville Voipio (puheenjohtaja)	5/5	100 %
vastuullisuus valiokunta	Petra Lundström	4/5	80 %
	Jukka Rinnevaara	4/5	80 %
	Tuomas Syrjänen	5/5	100 %
Nimitysvalio	Ville Voipio (puheenjohtaja)	5/5	100 %
kunta	Petra Lundström	5/5	100 %
	Kaarina Ståhlberg	5/5	100 %
	Raimo Voipio	5/5	100 %
Strateginen	Ville Voipio (puheenjohtaja)	1/1	100 %
suunnittelu valiokunta	Petri Castrén	1/1	100 %
	Antti Jääskeläinen	1/1	100 %
	Kaarina Ståhlberg	1/1	100 %

Tarkastusvaliokunnan, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan, nimitysvaliokunnan ja strategisen suunnitteluvaliokunnan kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Toimitusjohtaja

Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Kai Öistämö on toiminut Vaisalan toimitusjohtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana 1.10.2020 alkaen. Hän on syntynyt vuonna 1964 ja on koulutukseltaan tekniikan tohtori.

Johtoryhmä

Toimitusjohtaja on johtoryhmän puheenjohtaja. Johtoryhmään kuuluu yhdeksän henkilöä. Vähintään kerran kuukaudessa kokoontuva johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yrityksen strategian suunnittelussa ja toteut-

Johtoryhmän jäsenet 31.12.2023

Johtaja Jäsen vuodesta Syntymävuosi Koulutus Kansalaisuus Asema yhtiössä Osakeomistus 31.12.2023 Kai Öistämö 2020 1964 TkT Suomi Toimitusjohtaja 14 860 (A-sarja) Anne Jalkala 2023 1982 TkT Suomi Vastuullisuus- ja strategiajohtaja 500 (A-sarja) Sampsa Lahtinen 2013 1963 DI Suomi Johtaja, Teollisten mittausten liiketoiminta-alue 47 846 (A-sarja) Timo Leskinen 2021 1970 PsM Suomi Henkilöstöjohtaja 2 250 (A-sarja) Heli Lindfors 2023 1984 KTM Suomi Talousjohtaja - (A-sarja) Olli Nastamo 2021 1956 DI Suomi Kehitysjohtaja - (A-sarja) Vesa Pylvänäinen 2011 1970 KTM Suomi Tuotantojohtaja 24 418 (A-sarja) Jarkko Sairanen 2016 1963 DI, MBA Suomi Johtaja, Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue 44 916 (A-sarja) Katriina Vainio 2017 1967 OTK Suomi Lakiasiainjohtaja 13 231 (A-sarja)

Yhteensä 148 021 (A-sarja)

Osakeomistukset sisältävät johtoryhmän jäsenten sekä määräysvaltayhteisöjen omistamat osakkeet.

tamisessa, operatiivisessa johtamisessa sekä hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelussa. Johtoryhmä laatii vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä niihin liittyvän tavoiteasetannan, valvoo suunnitelmien toteutumista sekä valmistelee merkittäviä investointeja ja yrityskauppoja. Johtoryhmän tekemistä päätöksistä vastaa toimitusjohtaja.

Johtoryhmän jäsenten tehtävänä on toteuttaa päätökset omalla vastuualueellaan. Johtoryhmän jäseniä ovat toimitusjohtaja, liiketoimintaalueiden johtajat, talousjohtaja, tuotantojohtaja, kehitysjohtaja, henkilöstöjohtaja, vastuullisuus- ja strategiajohtaja ja lakiasiainjohtaja. Yhtiön lakiasiainjohtaja toimii johtoryhmän sihteerinä.

Heli Lindfors aloitti 6.5.2023 talousjohtajana. Vaisala nimitti Anne Jalkalan vastuullisuus- ja strategiajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 5.5.2023 alkaen.

Valvonta

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet

Sisäinen valvonta pyrkii varmistamaan, että yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä yhtiön toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) ja muun ohjeistuksen mukaista ja että sen taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on luotettavaa. Lisäksi se pyrkii turvaamaan yhtiön omaisuuden ja varmistamaan toiminnan kokonaistehokkuuden strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisäisen valvonnan toimintamallit ovat linjassa riskienhallintaprosessin kanssa. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategiaa ja tavoitteiden saavuttamista ennakoimalla ja vastaamalla mahdollisiin liiketoiminnan uhkiin ja mahdollisuuksiin.

Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta takaavat varmuuden taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta sekä siitä, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien lakien ja määräysten, tilinpäätösperiaatteiden (IFRS) ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Sisäisen valvonnan osa-alueet ovat valvontaympäristö, riskien arviointi, valvontatoiminnot, viestintä sekä seuranta. Lisätietoja riskienhallinnasta löytyy hallituksen toimintakertomuksesta sivuilta 99-109.

Valvontaympäristö

Päävastuu taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta on hallituksella. Hallituksen kirjallisesti vahvistamassa työjärjestyksessä selvitetään hallituksen vastuut ja määritellään hallituksen ja sen valiokuntien sisäinen työnjako. Hallituksen nimittämän tarkastusvaliokunnan tehtävä on varmistaa, että taloudellista raportointia, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa varten määriteltyjä periaatteita noudatetaan, ja mahdollistaa asianmukainen tilintarkastus. Toimitusjohtaja vastaa tehokkaan valvontaympäristön järjestämisestä ja taloudelliseen raportointiin liittyvästä sisäisen valvonnan jatkuvasta toiminnasta. Sisäinen tarkastus raportoi kaikista merkittävistä asioista tarkastusvaliokunnalle ja toimitusjohtajalle.

Sisäinen tarkastus pyrkii kehittämään ja tehostamaan yrityksen taloudellista raportointia ja sitä koskevaa valvontaa keskittymällä ennakoivasti ja yhdenmukaisesti sisäiseen valvontaympäristöön ja seuraamalla valvonnan tehokkuutta. Tärkeimpiä taloudellista raportointia ohjaavia työkaluja ovat toimintaperiaatteet (Code of Conduct), hyväksymispolitiikka, rahoituspolitiikka, luottopolitiikka, tiedonantopolitiikka, laskentaperiaatteet sekä muut kirjanpito- ja raportointisäännöt.

Riskien arviointi

Taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien arvioinnin tavoitteena on tunnistaa ja arvioida systemaattisesti merkittävimmät uhkatekijät konsernin, raportointisegmenttien, toimintojen ja prosessien tasolla. Arvioinnin tuloksena määritellään valvonnan tavoitteet, joiden avulla yhtiö pyrkii varmistamaan, että taloudelliselle raportoinnille asetetut perusvaatimukset täyttyvät. Tarkastusvaliokunnalle toimitetaan säännöllisesti tietoa tärkeimpien riskialueiden kehityksestä sekä riskeihin vastaamisesta.

Valvontatoiminnot

Toimitusjohtaja vastaa sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Talouteen liittyvä sisäinen valvonta sekä liiketoiminnan ja hallinnon valvonta on integroitu osaksi yhtiön liiketoimintaprosesseja. Yhtiö on määritellyt ja dokumentoinut tilinpäätöksen raportointiprosessiin liittyvät merkittävät sisäiset valvontatoimet osaksi liiketoimintaprosesseja. Keskeisiä sisäisiä valvontatoimia ovat hyväksymismekanismit, käyttöoikeudet, tehtävien eriyttäminen, valtuutukset, täsmäytykset ja taloudellisen raportoinnin seuraaminen.

Liiketoimintayksiköillä on vastuulliset controller-toimintonsa, joiden edustajat osallistuvat sekä yksikön toiminnan suunnitteluun että sen seurantaan. Talousorganisaatio varmistaa, että osavuosi- ja puolivuosiraportointi sekä tilinpäätös vastaavat yrityksen periaatteita ja ohjeita ja että kaikki taloudellinen raportointi laaditaan aikataulun mukaisesti. Johto seuraa tavoitteiden saavuttamista kuukausittaisen raportoinnin avulla.

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi Taloustiedot

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti Riskienhallinta Hallitus Johtoryhmä Tietoa osakkeenomistajille

Talousjohtaja raportoi sisäiseen valvontaan liittyvän työn tuloksista sekä valvonnan tehokkuudesta säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle.

Viestintä

Vaisalan tavoitteena on varmistaa yhtiön sisäisen ja ulkoisen viestinnän avoimuus, läpinäkyvyys, oikeellisuus ja oikea-aikaisuus. Tiedonantopolitiikassa määritellään, kuinka ja koska tietoa on annettava, kuka sitä antaa sekä annettavan tiedon tarkkuus ja kattavuus, jotta tiedottamisvelvoitteet täyttyvät. Voimassa olevat toimintaperiaatteet (Code of Conduct), hyväksymispolitiikka, rahoituspolitiikka, luottopolitiikka, laskentaperiaatteet sekä kirjanpito- ja raportointisäännöt, tiedonantopolitiikka ja sisäpiiriohje ovat saatavilla yhtiön intranetissä.

Seuranta

Hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjohtaja ja sisäinen tarkastus valvovat taloudellista raportointia koskevan valvonnan tehokkuutta. Valvonta kattaa kuukausittaisten taloudellisten raporttien seurannan, rullaavien ennusteiden ja suunnitelmien läpikäynnin sekä sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien raportit. Sisäinen tarkastus arvioi toiminnan tehokkuutta sekä riskienhallinnan riittävyyttä ja raportoi sisäisen valvonnan prosesseihin liittyvistä riskeistä ja kehityskohteista. Sisäinen tarkastus laatii vuosittaisen tarkastussuunnitelman, jonka tilasta ja tuloksista se raportoi säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle ja johtoryhmälle. Lisäksi talousjohtaja, lakiasiainjohtaja, sisäinen tarkastus ja tilintarkastaja koordinoivat tarkastuksen suunnittelua ja seurantaa säännöllisesti.

Yleisiä kehitystoimenpiteitä sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa vuonna 2023

Vuonna 2023 sisäinen tarkastus suoritti toimipaikka-, toiminto- ja prosessiauditointeja. Tarkastukset tuottivat ehdotuksia jatkuvaan prosessien sekä sisäisten kontrollien kehittämiseen.

Lähipiiriliiketoimet

Vaisalan hallitus on määritellyt lähipiiriliiketoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet sekä pitää luetteloa lähipiiristä. Hallitus päättää lähipiiritoimista, jotka eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin.

Vaisalan lähipiirin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä heidän puolisonsa ja lapsensa sekä yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta. Hallitus on hyväksynyt ohjeet lähipiiriliiketoimien käsittelystä, hyväksynnästä ja raportoinnista. Ohjeen mukaisesti yhtiön talousorganisaatio ja lakiosasto seuraavat lähipiiriliiketoimia osana yhtiön normaaleja raportointi- ja valvontakäytäntöjä. Yhtiön hallitus päättää kaikista lähipiiritoimista, jotka eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin.

Vaisala ilmoittaa tiedot lähipiiriliiketoimista tilinpäätöksen liitetiedoissa. Vaisalalla ei tällä hetkellä ole lähipiiriliiketoimia, jotka olisivat olennaisia ja tavanomaisesta liiketoiminnasta tai tavanomaisista markkinaehdoista poikkeavia.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot

Vaisalalla on yhtiöjärjestyksen mukaan yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Jos tilintarkastusta hoitamaan valitaan muu kuin tilintarkastusyhteisö, tulee lisäksi valita yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi kattaa kuluvan tilikauden, ja se päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja päättää tilintarkastajan palkkiosta.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 28.3.2023 tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n yhtiön tilintarkastajaksi vuoden toimikaudeksi. Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Niina Vilske.

Tilintarkastajien palkkiot

1 000 euroa	2023	2022
Tilintarkastus	610	469
Veroneuvonta	18	47
Lausunnot ja todistukset	8	46
Muut palkkiot	105	113
Yhteensä	740	676

Sisäpiiri

Vaisala ylläpitää tarvittaessa hanke- ja tapahtumakohtaisia sisäpiiriluetteloita. Vaisalan määrittelemiä johtohenkilöitä koskee 30 kalenteripäivän suljettu ajanjakso ennen osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen julkistusta. Suljettu ajanjakso päättyy julkistamista seuraavana päivänä. Suljettu ikkuna koskee myös henkilöitä, jotka osallistuvat kyseisten raporttien valmisteluun. Liiketoimistaan ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi on määritelty hallitus, toimitusjohtaja sekä muut johtoryhmän jäsenet. Yhtiön lakiosasto vastaa sisäpiiriasioista, niiden kouluttamisesta, hanke- ja tapahtumakohtaisten rekistereiden laatimisesta ja ylläpitämisestä sekä valvonnasta.

Toimitusjohtaja, talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja voivat, kaksi yhdessä, päättää sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisestä silloin, kun MARin mukaiset ehdot täyttyvät. Samalla perustetaan hanke- tai tapahtumakohtainen sisäpiiriluettelo. Kulloinkin laadittaviin hanke- tai tapahtumakohtaisiin sisäpiiriluetteloihin kuuluvat ne henkilöt, jotka saavat tiettyä hanketta tai tapahtumaa koskevaa sisäpiiritietoa.

Palkitsemisraportti 2023

Vaisala Oyj:n toimielinten palkitsemisraportti 2023 on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Toimielinten palkitseminen vuonna 2023 on ollut palkitsemispolitiikan mukaista.

Puheenjohtajan puheenvuoro

Hyvät osakkeenomistajat,

Myös epävarmoina ja epävakaina aikoina olemme sitoutuneet kilpailukykyiseen ja läpinäkyvään palkitsemisemiseen.

Olemme sitoutuneet olemaan tasapuolisia, kilpailukykyisiä ja avoimia siitä, miten palkitsemme työntekijöitämme. Elinkustannusten noustessa olemme tarkastelleet, mitä tapahtuu markkinoilla, joilla toimimme. Otimme tämän huomioon vuoden 2023 palkkabudjetissamme varmistaaksemme, että tuemme työntekijöitämme tehokkaasti. Teemme myös palkitsemispolitiikastamme selkeämpää kaikille, jotta tiimimme voi paremmin ymmärtää ja sitoutua siihen, miten teemme palkitsemispäätöksiä.

Olemme ylpeitä positiivisesta palautteesta, jota olemme saaneet työstämme monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inkluusion (DEI) osalta. Teemme lujasti töitä varmistaaksemme, että kaikki Vaisalassa tuntevat olevansa arvostettuja ja tuettuja.

Työntekijät odottavat työnsä kehittyvän, ja me muutumme myös. Pyrimme tasapuolisiin ja kilpailukykyisiin palkitsemiskäytäntöihin, mutta päivitämme niitä myös pysyäksemme kehityksen kärjessä. Olemme jatkokehittäneet johtajien ja johtotehtävissä olevien palkitsemisen markkinavertailuprosessiamme valitsemalla asianmukaiset markkinat, joihin palkitsemista verrataan. Sisällytämme vertailuun pohjoismaisia nopeasti kasvavia teknologiayrityksiä, joiden markkinaarvo on tietyssä haarukassa. Tämä räätälöity lähestymistapa on johdonmukainen ja luo pohjan oikeudenmukaiselle palkitsemiselle. Uusi palkitsemispolitiikkamme tukee olemassaolomme tarkoitusta Taking every measure for the planet ja alleviivaa sitoutumistamme kestävään kehitykseen osana Vaisalan menestystä. Aiomme sisällyttää kestävän kehityksen tavoitteet sekä lyhyen että pitkän aikavälin kannustimiin, jotka hallitus asettaa vuosittain. Nämä päivitykset osoittavat, että olemme sitoutuneet jatkuvasti kehittämään ja pysymään edellä työntekijöidemme palkitsemisessa. Tämä auttaa meitä palkkaamaan parhaita osaajia ja varmistamaan yrityksemme kasvun pitkällä aikavälillä. Otamme mielellämme vastaan osakkeenomistajien palautetta palkitsemisraportistamme.

Ville Voipio, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja

Pitkän aikavälin tulokseen perustuva palkitseminen

Vaisalan liiketoiminnan kehitys liikevaihdon ja kannattavuuden osalta on ollut tasaista viimeisen viiden vuoden aikana. Vaisalan liikevaihto ja liiketulos ovat kehittyneet Vaisalan pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden mukaisesti.

Viimeksi vuonna 2021 yhtiökokous vahvisti hallituspalkkioiden korotuksen. Lisäksi kokonaispalkitsemisen vuosivaihteluun vaikuttavat kokouspalkkiot. Vuonna 2023 hallituksen palkkiot säilyivät muuttumattomina.

Vaisalan palkitsemisperiaatteiden mukaisesti olemme suunnitelleet palkitsemisen siten, että se kannustaa suorituksen parantamiseen ja on osakkeenomistajien edun mukaista. Olemme myös suunnitelleet lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät (Short-Term Incentive System, STI) siten, että ne kannustavat ja palkitsevat lyhyen aikavälin liiketoimintatavoitteiden saavuttamisesta. STI:t perustuvat kasvun ja kannattavuuden periaatteisiin, ja ne on sidottu kyseisen vuoden liiketulokseen ja liikevaihtoon. Tämä ei ainoastaan palkitse välittömistä onnistumisista, vaan myös tukee yritystä kohti kestävää kasvua. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät (Long-Term Incentive System, LTI) perustuvat sitoutumiseemme pitkän aikavälin menestykseen ja osakkeenomistajalle tuotettuun arvoon. Hallitus hyväksyy LTI-ohjelmat vuosittain. Nykyinen LTI-järjestelmä palkitsee keskimääräisen EBITA-prosentin kasvattamisesta ja osakkeen kokonaistuoton (TSR) lisäyksestä. Tämä yhdistelmä varmistaa, että palkitsemisjärjestelmän osallistujat eivät ole yksin sidottuja yhtiön taloudelliseen tulokseen vaan myös osakkeenomistaja-arvon yleiseen lisäämiseen.

Toimitusjohtajan palkitseminen pohjautuu suoritukseen. Merkittävä osa hänen palkitsemisestaan koostuu muuttuvista palkitsemisen muodoista eli

Vuosiraportti 2023		Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi		Taloustiedot
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä		Palkitsemisraportti			Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä			Tietoa osakkeenomistajille
lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimista. Palkitsemisen rakenne luo selkeän yhteyden suorituksen ja maksettujen palkkioiden välille.						LIIKEVAIHTO			LIIKETULOS (EBIT)
Globaalina yhtiönä Vaisalan palkitsemispolitiikka koskee kaikkia sen						MEUR	KEUR	MEUR
työntekijöitä maailmanlaajuisesti. Näin ollen toimitusjohtajan ja hallituksen palkitsemisen kehityksen vertaaminen globaaliin henkilöstöympäristöön						600	300	70				66,6
on ratkaisevan tärkeää läpinäkyvän ja kestävän pitkän aikavälin kehityksen rakentamisessa. Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilöstön keskimää						514,2 500 437,9	540,4 250	60		50,1	62,5
räisen palkitsemisen kehitys toimitusjohtajan ja hallituksen palkitsemisen lisäksi suhteessa yhtiön taloudelliseen tulokseen viimeisen viiden tili						403,6 379,5 400	200	50	44,8 41,1
kauden aikana. Vaisala Oyj on maksanut kaikki palkkiot. Vuoden 2023 aikana yhtiö ei						300	150	40 30
ole käyttänyt oikeuttaan muuttaa, peruuttaa tai periä takaisin maksettuja palkkioita.						200	100	20
						100	50	10
						0	0	0
Palkitsemisen ja yhtiön tuloksen kehitys viime vuosina						2019 2020 2021 2022 Liikevaihto Liikevaihto/henkilö	2023	2019	2020	2021	2022	2023
1 000 euroa	2023	2022	2021	2020	2019
Hallituksen puheenjohtaja	66	62	61	55	46	VAISALAN A-SARJAN OSAKKEEN KURSSI 2019–2023
Hallituksen varapuheenjohtaja	51	48	45	46	39	EUR

* Luvut eivät sisällä eläkemaksuja. Vuosi 2020 sisältää kahden toimitusjohtajan palkitsemisen suhteessa heidän toimikausiaikaansa.

** Vaisalan henkilöstö keskimäärin: henkilöstökulut ilman sosiaali- ja eläkekuluja jaettuna vuoden keskimääräisellä henkilöstömäärällä.

Vuosiraportti 2023

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä	Tietoa osakkeenomistajille

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2023 (maksuperuste)

Hallituksen palkitseminen vuodelta 2023

Vaisala Oyj:n yhtiökokouksessa 28.3.2023 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi vahvistettiin 55 000 euroa ja jäsenen vuosipalkkioksi 40 000 euroa.

Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Ville Voipion ja varapuheenjohtajaksi Raimo Voipion.

Yhtiökokouksen päätöksen perusteella noin 40 % vuosipalkkiosta maksettiin markkinoilta hankittuina Vaisala Oyj:n A-sarjan osakkeina ja loput rahana. Yritys kantoi varainsiirtoveron kustannukset. Osakeomistukseen ei liity erityisiä ehtoja.

Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 500 euroa osallistuttua kokousta kohden ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan, nimitysvaliokunnan ja muun hallituksen perustaman valiokunnan puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle 1 000 euroa osallistuttua kokousta kohden. Kokouspalkkiot maksetaan rahana. Kaikkien hallituksen jäsenten matkakulut korvattiin Vaisalan matkustussäännön mukaisesti.

1 000 euroa		Vuosipalkkio	Palkkiot, tarkastus valiokunta	Palkkiot, henkilöstö- ja vastuullisuus valiokunta	Palkkiot, nimitysvalio kunta	Palkkiot, strateginen suunnittelu valiokunta	Yhteensä
Ville Voipio	Hallituksen puheenjohtaja	55		5	5	1	66
Raimo Voipio	Hallituksen varapuheenjohtaja	40	6		5		51
Petri Castrén	Hallituksen jäsen	40	6,5			1	48
Antti Jääskeläinen	Hallituksen jäsen	40	6			1	47
Petra Lundström	Hallituksen jäsen	40		4	5		49
Jukka Rinnevaara	Hallituksen jäsen	40		4			44
Kaarina Ståhlberg	Hallituksen jäsen	40	8,5		5	1	55
Tuomas Syrjänen	Hallituksen jäsen	40		5			45
Yhteensä		337	27	18	20	4	406

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä	Tietoa osakkeenomistajille

Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2023

Vuonna 2023 Vaisalan toimitusjohtaja Kai Öistämölle maksetut kokonaispalkkiot olivat 1 662 942 euroa. Kiinteän palkan suhteellinen osuus oli 39 % ja muuttuvan palkan 61 %. Kiinteä palkka sisältää peruspalkan, luontoisedut ja maksuperusteisen lisäeläkejärjestelmän, joka täydentää Suomen lakisääteistä eläkejärjestelmää. Muuttuva palkka sisältää lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet.

Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2023

1 000 euroa	Kai Öistämö
Peruspalkka ja edut	526
Lisäeläke	122
Lyhyen aikavälin kannustimet (STI)	288
Pitkän aikavälin kannustimet (LTI)	728
Yhteensä	1 663

Toimitusjohtajan kokonaistavoitepalkkio vuodelle 2023 oli 47 % kiinteä palkka, 17 % lyhyen aikavälin kannustimet (37 % kiinteästä palkasta) ja 36 % pitkän aikavälin kannustimet (tavoitetasolla 13 000 osaketta, osakkeen hinta myöntämishetkellä 38,65 euroa).

Ansaintajaksolla 2022 toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinpalkkio (STI) oli enintään 72 % perusvuosipalkasta. Vuoden 2022 perusteella maksettu palkkio oli 58,5 % vuosipalkasta eli 287 690 euroa, mikä maksettiin maaliskuussa 2023.

Ansaintajaksolla 2023 toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinpalkkion enimmäismäärä oli 72 % (45 % tavoitetasolla) perusvuosipalkasta. Palkkio on 23,4 % vuosipalkasta eli 119 803 euroa, mikä maksetaan maaliskuussa 2024.

Vuonna 2023 toimitusjohtaja Kai Öistämölle maksettiin 17 720 osakkeen pitkän aikavälin kannustinpalkkio vuosilta 2020–2022. Palkkiosta 50 % maksettiin osakkeina ja 50 % rahana tuloveron ennakonpidätyksen kattamiseksi. Palkkion kokonaisarvo oli 728 024 euroa.

Palkkio-osakkeita koskee luovutusrajoitus, jonka mukaan toimitusjohtajan on kerrytettävä ja säilytettävä osakeomistuksensa vähintään tasolle, jolla hänen omistamiensa yhtiön osakkeiden arvo vastaa hänen bruttovuosipalkkaansa.

Toimitusjohtaja kuuluu kolmeen suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän palkitsemisjaksoon.

Vuosien 2021–2023 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän tulospalkkio tavoitetasolla on 11 550 tulosperusteista osaketta, vuosien 2022–2024 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän tulospalkkio tavoitetasolla on 10 000 tulosperusteista osaketta ja vuosien 2023–2025 tulosperusteisen osakepalkkiojärjestelmän tulospalkkio tavoitetasolla on 13 000 tulosperusteista osaketta. Kaikkien aktiivisten osakepalkkio-ohjelmien ansaintakriteerit ovat Vaisalan osakkeen kokonaistuotto tilikaudelta (painoarvo 30 %) ja kauden keskimääräinen EBITA-% (painoarvo 70 %).

Toimitusjohtajalla on oikeus osallistua maksuperusteiseen lisäeläkejärjestelyyn kolmen kuukauden peruspalkkaa vastaavalla vuosipalkkiolla. Toimitusjohtajan sopimusperusteinen eläkeikä on 62 vuotta.

Toimitusjohtajalle ei maksettu muita taloudellisia etuuksia vuonna 2023.

	STI 2022 maksettu vuonna 2023		STI 2023 maksetaan vuonna 2024
KPI	Painotus	Tulos	KPI	Painotus
Vaisalan EBITA	50 %	Minimin ja tavoitteen välillä	Vaisalan EBITA	50 %
Vaisalan liikevaihto	45 %	Tavoitteen ja maksimin välillä	Vaisalan liikevaihto	45 %
ESG: Ympäristö, yhteiskunta ja hyvä hallintotapa (monimuotoisuus)	5 %	Maksimin yläpuolella	ESG: Ympäristö, yhteiskunta ja hyvä hallintotapa (CO₂-päästöjen vähentäminen)	5 %

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja hallita strategian toteutukseen ja liiketoimintaan liittyviä olennaisia riskejä. Vaisalan hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka kattaa yhtiön strategiset ja operatiiviset riskit, vahinkoriskit ja rahoitusriskit. Politiikan avulla varmistetaan yhtiön henkilöstön, toimintojen ja tuotteiden turvallisuus sekä liiketoiminnan jatkuvuus ja vaatimustenmukaisuus.

Hallitus määrittää ja hyväksyy riskienhallinnan periaatteet sekä arvioi riskienhallinnan tehokkuutta. Tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallinnan politiikan ja prosessien noudattamista.

Riskienhallinta on integroitu tärkeimpiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin sisällyttämällä riskien tunnistus-, arviointi-, hallinta- ja raportointitoimenpiteet ydinprosesseihin. Olennaisimmat riskit raportoidaan johtoryhmälle vuosineljänneksittäin ja tarkastusvaliokunnalle vuosittain.

Erilaiset riskit voivat vaikuttaa Vaisalan liiketoimintaan epäsuotuisasti. Tämän luvun lista kuvaa osaa näistä riskeistä, niiden mahdollisia vaikutuksia sekä Vaisalan keinoja hallita niitä. Riskien todennäköisyydet ja vaikutukset ovat pienen asiantuntijaryhmän tekemiä arvioita. Todennäköisyyksien tai vaikutusten arvioinnissa ei ole käytetty kvantitatiivisia menetelmiä.

Vastuullisuuteen liittyvät riskit

Ympäristö

Arvioimme ympäristöriskejä säännöllisesti osana ympäristöjärjestelmäämme. Toimintamme merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät mahdollisiin poikkeus- tai hätätilanteisiin, joista voi aiheutua paikallista vahinkoa ympäristölle. Näitä riskejä hallitaan osana hätätilannevalmiuttamme ja vaarallisten aineiden hallintaprosesseja. Ilmastonmuutoksen on puolestaan todettu kasvattavan tiettyjen riskien (H4 ja O1 oheisessa taulukossa)

todennäköisyyttä. Toisaalta ilmastonmuutos luo Vaisalalle liiketoimintamahdollisuuksia.

Sosiaaliset ja henkilöstöasiat

Henkilöstöriskit liittyvät yksilöiden työterveyteen ja -tapaturmiin sekä yrityksen kykyyn säilyttää osaavat työntekijät ja hankkia uusia osaajia. Riskejä hallitaan kehittämällä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmää, huolehtimalla työntekijöiden hyvinvoinnista, seuraamalla työtyytyväisyyttä ja tarjoamalla merkityksellistä työtä, oppimismahdollisuuksia ja yhdenvertainen työympäristö.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, korruption ja lahjonnan torjunta

Ihmisoikeus-, korruptio- ja lahjontariskit kohdistuvat yrityksen maineeseen, brändiin ja kykyyn houkutella huippuosaajia. Muita mahdollisia seurauksia ovat oikeusprosessit, rangaistukset, sopimusten peruuntuminen ja poissulkeminen tarjouskilpailuista. Riskejä hallitaan valitsemalla kumppanit huolellisesti, edellyttämällä työntekijöiltä ja kumppaneilta sitoutumista Vaisalan toimintaperiaatteiden tai toimittajien toimintaperiaatteiden sekä korruptionvastaisten ohjeiden noudattamiseen ja kouluttamalla heitä näiden sisällöistä. Lisäksi toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamista seurataan muun muassa auditointien ja tarkastusten avulla.

	Vuosiraportti 2023			Liiketoimintamme		Arvonluontimme		Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä			Palkitsemisraportti			Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä	Tietoa osakkeenomistajille
köisyys								Avainriskit 2024 Strategiset riskit		Vaikutus/Todennäköisyys
nä	hyvin suuri							S1 Pitkään kestävä inflaatio ja hidas talouskasvu		keskisuuri/suuri
n e								S2 Kilpailutilanteen muuttuminen		keskisuuri/keskisuuri
Tod	suuri	F1	F4	S1				S3 Kiinaan liittyvät riskit		keskisuuri/pieni
								S4 Geopolittinen tilanne		suuri/pieni
	keski		H4	S2				Vahinkoriskit
	suuri							H1 Pitkä keskeytys puhdashuoneen toiminnassa		hyvin suuri/erittäin pieni
			H3	O1	O3			H2 Olosuhteista johtuva vakava työtapaturma huoltotoiminnassa		hyvin suuri/pieni
	pieni		F3	S3	O2 S4	H2		H3 Kriittinen vika digitaalisia ratkaisuja tukevassa infrastruktuurissa		pieni/pieni
								Luonnonmullistus, epidemia (muu kuin COVID-19), H4 yhteiskunnallinen levottomuus, terrorismi		pieni/keskisuuri
	erittäin pieni	F2			H5	H1		H5 Pitkä keskeytys radiosondituotannossa		suuri/erittäin pieni
		erittäin	pieni	keski	suuri	hyvin suuri		Operatiiviset riskit
		pieni		suuri				O1 Toimittajiin liittyvät liiketoiminnan jatkuvuuden riskit		keskisuuri/pieni
						Vaikutus		O2 Kyberriski		suuri/pieni
								O3 Pitkä käyttökatko tietojärjestelmissä		suuri/pieni
								Rahoitusriskit
								F1 Luottoriski		erittäin pieni/suuri

F2 Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski erittäin pieni/erittäin pieni

F3 Luotto- ja korkoriski pieni/pieni F4 Valuuttariski pieni/suuri

Strategiset riskit

S1 Pitkään kestävä inflaatio ja hidas talouskasvu

Pitkittyvä inflaatiojakso ja hidas talouskasvu johtavat investointien vähentymiseen.

Riskin hallinta

Kustannusten ja hinnoittelun hallinta
Matalan ostokynnyksen digitaalisten ja etähallintapalveluiden markkinointi

S2 Kilpailutilanteen muuttuminen

Kilpailevat uudet yritykset saattavat tulla markkinoille perinteisistä poikkeavilla teknisillä ratkaisuilla, liiketoimintamalleilla ja alemmilla hinnoilla. Osa asiakkaista tyytyy aiempaa alempaan tuotteiden suorituskykyyn.

Riskin hallinta

Tuotevalikoiman kilpailukyvyn edelleenkehittäminen
Asiakaslähtöisyys ja hinnoittelun hallinta
Kumppanuudet Kiinassa ja Intiassa

S3 Kiinaan liittyvät riskit

Vaatimukset kiinalaisen teknologian lisääntyvästä käyttämisestä tietyillä toimialoilla voivat heikentää kysyntää. Paikalliset tyyppihyväksyntävaatimukset lisääntyvät, mikä hidastaa uusien tuotteiden vientiä Kiinan markkinoille. Kauppasodan laajeneminen Kiinan ja USA:n välillä voi asettaa rajoituksia tuotteiden viennille Kiinaan tai komponenttien tuonnille Kiinasta.

Riskin hallinta

Kiinan tilanteen aktiivinen seuranta
Kulutason ohjaus liiketoiminnan kehityksen mukaisesti

S4 Geopoliittinen tilanne

Geopoliittinen tilanne luo merkittävää epävarmuutta liiketoimintaympäristöön ja hidastaa talouskasvua. Riskin hallinta

Skenaariotyö ja eri vaihtoehtoihin valmistautuminen
Kauppapolitiikan muutosten seuraaminen
Kulutason ohjaus liiketoiminnan kehityksen mukaisesti

Vahinkoriskit

H1 Pitkä keskeytys puhdashuoneen toiminnassa

Jos puhdashuoneen toiminta keskeytyy pitkäksi aikaa, tällä on suuri vaikutus molempien liiketoiminta-alueiden toimituskykyyn. Syitä keskeytykselle voivat olla tulipalo, puhdastilan saastuminen tai avainlaitteiden rikkoutuminen.

Riskin hallinta

Anturikomponenttien hätävarasto, tuotantolaitteiden ja varaosien hallinta, tilojen turvallisuus
Liiketoimintojen jatkuvuussuunnittelu ja jatkuvuuden huolellinen varmistaminen myös laajennustyön aikana.
Valmistajakumppanuudet
Keskeytysvakuutus

H2 Olosuhteista johtuva vakava työtapaturma huoltotoiminnassa

Vakava onnettomuus, joka aiheutuu vaarallisista työolosuhteista esimerkiksi tien varrella, korkeassa mastossa tai ääriolosuhteissa.

Riskin hallinta

Työturvallisuuden jatkuva kehittäminen, menettelytavat hätätilanteissa, tehtävien riskiarviointi
Riskiolosuhteissa työskentelevien henkilöiden seurantajärjestelmä

H3 Kriittinen vika digitaalisia ratkaisuja tukevassa infrastruktuurissa

Palvelu ei ole käytettävissä esimerkiksi tietoliikenne- tai ohjelmistovian tai sähkökatkon takia aiheuttaen merkittävää vahinkoa asiakkaille.

Riskin hallinta

Varajärjestelmät eri paikoissa sijaitsevissa palvelinkeskuksissa
Palveluiden siirtäminen pilveen

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä	Tietoa osakkeenomistajille
		Operatiiviset riskit		Rahoitusriskit
Luonnonmullistus, epidemia (muu kuin COVID-19), H4		01	Toimittajiin liittyvät liiketoiminnan jatkuvuuden riskit	F1 Luottoriski
yhteiskunnallinen levottomuus, terrorismi Ulkoisten tapahtumien aiheuttamat haitat liiketoimintaympäristölle. Riskin hallinta		Riskin hallinta	Vakava häiriö keskeisen toimittajan toiminnoissa esimerkiksi luonnonmullistuksen, laiterikon, onnettomuuden tai konkurssin takia.	Riskin hallinta • Turvatut maksuehdot
• Liiketoiminnan hajauttaminen maantieteellisesti		• Aktiivinen toimittajariskien arviointi		• Liiketoiminnan luottotarkastukset
• Keskeytysvakuutus		• Toimittajien pitkän aikavälin kehityssuunnitelmat		• Monipuolinen asiakaskunta
• Liiketoimintaympäristön seuranta		•	Strategisten toimittajien liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmien
• Liiketoimintamahdollisuuksien riskien arviointi		tarkastukset • Varastointi Vaisalan tiloissa		F2	Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski
Pitkä keskeytys radiosondituotannossa H5
	Pitkä keskeytys tuotannossa voi johtaa pitkäaikaisten asiakkuuk	Kyberriski 02		Riskin hallinta
sien menettämiseen.			Valmistuksen tai digitaalisten palveluiden keskeytyminen, talou	• Kestävä pääomarakenne
Riskin hallinta			dellinen vahinko, liikesalaisuuksien tai henkilötietojen tietoturvaloukkaus.	• Velan maturiteettirakenne
• Kriittisten tuotantotekijöiden tunnistaminen ja niistä syntyvien riskien hallinta		Riskin hallinta •	ISO 27000 -standardin mukaisen tietoturvallisuuden hallintajärjestel	• Komittoitu valmiusluotto
• Toimitilojen turvallisuus		män ylläpito
• Varmuusvarastot		• Kybervakuutus		F3 Vastapuoli- ja korkoriski
• Keskeytysvakuutus		• GDPR-kontrollit
				Riskin hallinta
		Pitkä käyttökatko tietojärjestelmissä 03		•	Rahoitusmarkkinoiden vastapuolten korkea luottoluokitus
			Tietojärjestelmät eivät ole käytettävissä, mikä johtaa keskeytyk	•	Alhaisen riskin ja rajatun maturiteetin sijoitukset
		siin toiminnoissa ja etenkin tuotannossa.
		Riskin hallinta
		• IT:n toipumissuunnitelma osana tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää		F4 Valuuttariski

Kriittisten ongelmien ratkaisemisajan lyhentäminen
Järjestelmien muutoksenhallintaprosessi sisältäen vaikutusarvioinnit ja muodolliset hyväksynnät

Riskin hallinta • Valuuttasuojaukset

• Kybervakuutus

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä		Tietoa osakkeenomistajille

Hallitus

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä		Tietoa osakkeenomistajille

1 Ville Voipio

Hallituksen puheenjohtaja, Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja,

Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja

s. 1974, Suomen kansalainen, TkT

Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2015 ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2021
Toimikausi päättyy 2024

Päätoimi:

Työelämäprofessori, Kestävä globaali liiketoiminta, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Vaisalan osakkeet

31.12.2023: 398 187 A- sarjan ja 119 712 K-sarjan osaketta 31.12.2022:

397 642 A-sarjan ja 119 712 K-sarjan osaketta

2 Raimo Voipio

Hallituksen varapuheenjohtaja, Tarkastusvaliokunnan jäsen, Nimitysvaliokunnan jäsen

s. 1955, Suomen kansalainen, DI

• Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 1989 ja hallituksen puheenjohtaja vuosina 1994–2021

• Toimikausi päättyy 2024

Päätoimi:

Hallitusammattilainen

Vaisalan osakkeet

31.12.2023: 571 757 A-sarjan ja 404 296 K-sarjan osaketta 31.12.2022: 571 360 A-sarjan ja 404 296 K-sarjan osaketta

3 Petri Castrén

Tarkastusvaliokunnan jäsen
s. 1962, Suomen kansalainen, OTK, MBA
Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2017
Toimikausi päättyy 2025

Päätoimi:

Väliaikainen toimitusjohtaja, talousjohtaja, Kemira Oyj

Vaisalan osakkeet

31.12.2023: 4 040 A-sarjan osaketta 31.12.2022: 3 643 A-sarjan osaketta

4 Antti Jääskeläinen

Tarkastusvaliokunnan jäsen

s. 1972, Suomen kansalainen, DI, KTM, MBA
Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2020
Toimikausi päättyy 2024

Päätoimi:

Liiketoiminta-alueen johtaja, UPM Raflatac, UPM-konsernin johtajiston jäsen

Vaisalan osakkeet

31.12.2023: 1 639 A-sarjan osaketta 31.12.2022: 1 242 A-sarjan osaketta

5 Petra Lundström

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen, Nimitysvaliokunnan jäsen

s. 1966, Suomen kansalainen, DI
Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2014

• Toimikausi päättyy 2024

Päätoimi:

Johtaja, ydinvoima, Fortum Power and Heat Oy

Vaisalan osakkeet 31.12.2023: 7 440 A-sarjan osaketta 31.12.2022: 7 043 A-sarjan osaketta

6 Jukka Rinnevaara

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen

s. 1961, Suomen kansalainen, KTM

Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2019
Toimikausi päättyy 2024

Päätoimi:

hallitusammattilainen

Vaisalan osakkeet

31.12.2023: 2 359 A-sarjan osaketta 31.12.2022: 1 962 A-sarjan osaketta

7 Kaarina Ståhlberg

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, Nimitysvaliokunnan jäsen

s. 1966, Suomen kansalainen, OTK, LL.M.
Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2016
Toimikausi päättyy 2025

Päätoimi:

Lakiasiainjohtaja ja yritysjärjestelyt, Posti Group Oyj Vaisalan osakkeet

31.12.2023: 6 840 A-sarjan osaketta 31.12.2022: 6 443 A-sarjan osaketta

8 Tuomas Syrjänen

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen

s. 1976, Suomen kansalainen, DI
Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2019
Toimikausi päättyy 2025

Päätoimi:

Program Director – AI Renewal, Futurice Oy Vaisalan osakkeet

31.12.2023: 3 709 A-sarjan osaketta 31.12.2022: 3 312 A-sarjan osaketta

Lue ansioluettelotiedot yhtiön verkkosivuilta osoitteesta vaisala.fi.

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä		Tietoa osakkeenomistajille

Johtoryhmä

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat	Hallinnointi	Taloustiedot
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	Palkitsemisraportti	Riskienhallinta	Hallitus	Johtoryhmä		Tietoa osakkeenomistajille

1 Kai Öistämö

Toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2020 s. 1964, Suomen kansalainen, TkT Vaisalan osakkeet 31.12.2023: 14 860 A-sarjan osaketta 31.12.2022: 6 000 A-sarjan osaketta

2 Anne Jalkala

Vastuullisuus- ja strategiajohtaja vuodesta 2023 s. 1982, Suomen kansalainen, TkT Vaisalan osakkeet 31.12.2023: 500 A-sarjan osaketta 31.12.2022: -

3 Sampsa Lahtinen

Johtaja, Teollisten mittausten liiketoiminta-alue vuodesta 2013 s. 1963, Suomen kansalainen, DI Vaisalan osakkeet 31.12.2023: 47 846 A-sarjan osaketta 31.12.2022: 39 970 A-sarjan osaketta

4 Timo Leskinen

Henkilöstöjohtaja vuodesta 2021 s. 1970, Suomen kansalainen, PsM Vaisalan osakkeet 31.12.2023: 2 250 A-sarjan osaketta 31.12.2022: 2 250 A-sarjan osaketta

5 Heli Lindfors

Talousjohtaja vuodesta 2023 s. 1984, Suomen kansalainen, KTM Vaisalan osakkeet 31.12.2023: - 31.12.2022: -

6 Olli Nastamo

Kehitysjohtaja vuodesta 2021 s. 1956, Suomen kansalainen, DI Vaisalan osakkeet: 31.12.2023: - 31.12.2022: -

7 Vesa Pylvänäinen

Johtaja, Tuotanto vuodesta 2011 s. 1970, Suomen kansalainen, KTM Vaisalan osakkeet 31.12.2023: 24 418 A-sarjan osaketta 31.12.2022: 26 236 A-sarjan osaketta

8 Jarkko Sairanen

Johtaja, Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue vuodesta 2016 s. 1963, Suomen kansalainen, DI, MBA Vaisalan osakkeet 31.12.2023: 44 916 A-sarjan osaketta 31.12.2022: 37 040 A-sarjan osaketta

9 Katriina Vainio

Konsernin lakiasiainjohtaja vuodesta 2017 s. 1967, Suomen kansalainen, OTK Vaisalan osakkeet 31.12.2023: 13 231 A-sarjan osaketta 31.12.2022: 10 412 A-sarjan osaketta

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi Taloustiedot Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti Riskienhallinta Hallitus Johtoryhmä Tietoa osakkeenomistajille

Tietoa osakkeenomistajille

Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 26.3.2024 klo 14.00 alkaen Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, osoitteessa Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2023 maksetaan osinkoa 0,75 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 28.3.2024 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 12.4.2024.

Osoitteenmuutokset

Vaisalan osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutoksista siihen pankkiin, jossa heidän arvo-osuustilinsä on.

Vaisalan listatut arvopaperit

Vaisala Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu A-sarjan osake ja listaamaton K-sarjan osake. Vaisalan A-sarjan osake on listattu Nasdaq Helsingissä ja rekisteröity Euroclear Finland Oy:hyn.

Taloudellisen informaation julkaiseminen

Vaisala julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla Vaisalan verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi.

Painettu suomenkielinen vuosiraportti lähetetään postitse vain niille henkilöille, jotka ovat sitä yhtiöltä toivoneet. Taloudellisten raporttien postituslistalle voi liittyä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi.

Osavuosikatsaukset ja puolivuosikatsaus

3.5.2024: Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2024
25.7.2024: Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2024
24.10.2024: Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2024

Hiljainen jakso

Hiljainen jakso alkaa 30 päivää ennen osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisua ja kestää osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisemiseen saakka. Poikkeuksena tähän sääntöön ovat yhtiökokous (jos pidetään hiljaisen jakson aikana) ja merkittävään liiketoimeen ja siitä viestimiseen liittyvän

pörssitiedotteen julkaiseminen. Hiljaisen jakson aikana Vaisalan edustajat pidättäytyvät keskustelemasta ja kommentoimasta yhtiön taloudellista tilannetta eivätkä tapaa pääomamarkkinoiden edustajia.

Kattava sijoittajasuhdeosio ja sijoittajasuhteiden yhteystiedot löytyvät Vaisalan verkkosivuilta osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat.

Tämä toimintakertomus ja tilinpäätös 2023 eivät ole European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukainen sähköinen xHTML-muotoinen asiakirja. ESEF raportointivaatimusten mukainen toimintakertomus ja tilinpäätös 2023 ovat saatavissa osoitteesta www.vaisala.com.

Vuosiraportti 2023

Tilinpäätös & hallituksen toimintakertomus

toimintakertomus

110 Tunnusluvut

laskentakaavat

kertomus

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN 2023	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023	Tilintarkastuskertomus

Avainlukugraafit

LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN 2023 LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN 2023

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue 227,3 MEUR

Sää- ja ympäristö-

42 %

58 %

37 %

30 %

33 %

42 % Teollisten mittausten liiketoiminta-alue 227,3 MEUR 58 % Sää- ja ympäristö-

LIIKEVAIHTO REGIOONITTAIN 2023

liiketoiminta-alue 313,1 MEUR

SAADUT TILAUKSET, MEUR

LIIKEVAIHTO REGIOONITTAIN 2023 LIIKEVAIHTO REGIOONITTAIN 2023

liiketoiminta-alue 313,1 MEUR

58 %

42 %

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue 227,3 MEUR

Sää- ja ympäristö-

liiketoiminta-alue 313,1 MEUR

Americas 200,4 MEUR

APAC 160,2 MEUR

37 %

30 %

33 %

EMEA 179,8 MEUR

Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka APAC: Aasia ja Tyynenmeren alue EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka

APAC 160,2 MEUR

EMEA 179,8 MEUR

Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka APAC: Aasia ja Tyynenmeren alue EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka

37 % Americas 200,4 MEUR 30 % APAC 160,2 MEUR 33 % EMEA 179,8 MEUR

Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka APAC: Aasia ja Tyynenmeren alue EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka

TILAUSKANTA, MEUR

LIIKEVAIHTO, MEUR

T&K % LIIKEVAIHDOSTA

HENKILÖSTÖ, VUODEN LOPUSSA

* Henkilöstön määrä sisältää pitkäaikaispoissaolijat 1.1.2021 alkaen. Vertailukausi 2020 on muutettu vastaavasti.

Hallituksen toimintakertomus 2023

Vuotta 2022 leimannut maailmanlaajuinen turbulenssi jatkui vuonna 2023. Toimintaympäristö aiheutti epävarmuutta Vaisalalle, sen asiakkaille ja taloudelle yleensä. Tämä näkyi etenkin Teolliset mittaukset -liiketoimintaalueella. Vaisala sopeutui hyvin nopeasti muuttuvaan ja arvaamattomaan ympäristöön. Vuonna 2023 Vaisalan liikevaihto kasvoi 5 % ja oli 540,4 (514,2) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 8 %. Liiketulos kasvoi 66,6 (62,5) miljoonaan euroon ja oli 12,3 (12,2) % liikevaihdosta. Yhtiö jatkoi IT-järjestelmien uudistushankkeitaan sekä pitkäjänteisiä panostuksiaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä myyntiin ja markkinointiin. Uusi koko konsernin kattava ERP-ratkaisu liitännäisjärjestelmineen otettiin käyttöön vuoden 2024 alussa. Osakekohtainen tulos oli 1,35 (1,24) euroa. Taloudellinen asema säilyi vakaana. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 0,75 (0,72) euroa/osake ulkona oleville osakkeille eli yhteensä 27,2 (26,1) miljoonaa euroa.

Keskeiset tunnusluvut

Milj. euroa	2023	2022	2021
Liikevaihto	540,4	514,2	437,9
Bruttokate, %	55,8	54,8	55,2
Liiketulos	66,6	62,5	50,1
% liikevaihdosta	12,3	12,2	11,5
Tilikauden tulos	48,9	45,1	39,5
Osakekohtainen tulos, euroa	1,35	1,24	1,08
Tilauskanta tilikauden lopussa	172,5	154,6	160,0
Oman pääoman tuotto, %	18,9	18,7	18,1
Omavaraisuusaste, %	61,3	58,1	57,2
Nettovelka	-28,2	7,9	-27,7
Nettovelkaantumisaste, %	-10,5	3,2	-12,0
Nettokäyttöpääoma	72,9	82,4	44,5
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	13,9	13,7	19,2
Liiketoiminnan rahavirta	83,8	29,8	80,0
Tutkimus- ja kehityskulut	67,7	62,4	55,3
% liikevaihdosta	12,5	12,1	12,6
Henkilöstö keskimäärin	2 327	2 141	1 967

Tunnuslukujen laskentakaavat esitetään Hallituksen toimintakertomuksen jälkeen.

Vuoden 2023 alusta alkaen Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen jatkuvaa tilausmyyntiä ei ole sisällytetty saatuihin tilauksiin ja tilauskantaan. Vuosi 2022 on raportoitu vastaavalla tavalla.

Tuloskehitys vuonna 2023

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Milj. euroa	2023	2022	Muutos	FX*
Saadut tilaukset	528,1	500,8	5 %	8 %
Tilauskanta kauden lopussa	172,5	154,6	12 %

* Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

Vuoden 2023 saadut tilaukset kasvoivat 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 528,1 (500,8) miljoonaa euroa. Saatujen tilausten kasvu oli erittäin vahva Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella, mutta saadut tilaukset laskivat Teollisten mittausten liiketoiminta-alueella. Tilausten kasvu oli erittäin vahva lentoliikennemarkkinalla, tieliikenne ja autoteollisuus -markkinalla sekä sähkövoima ja energia -markkinalla, kun taas saadut tilaukset laskivat voimakkaasti terveysteknologiamarkkinalla. Saadut tilaukset sisälsivät noin 20 miljoonan euron tilauksen lentosääjärjestelmän toimittamisesta Kuwaitin kansainväliselle lentokentälle.

Vuoden 2023 lopussa tilauskanta oli kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla 172,5 (154,6) miljoonaa euroa ja se kasvoi 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskanta kasvoi erittäin voimakkaasti Sää- ja ympäristöliiketoimintaalueella, mutta laski erittäin voimakkaasti Teollisten mittausten liiketoimintaalueella. Tilauskannasta 127,7 (126,8) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2024.

Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023	Tilintarkastuskertomus
------------------	------------------------------	-------------	------------------	------------------------

Taloustiedot

Taloudellinen kehitys

Milj. euroa	2023	2022	Muutos	FX*
Liikevaihto	540,4	514,2	5 %	8 %
Tuotemyynti	397,7	375,5	6 %
Projektimyynti	69,5	73,5	-5 %
Palvelumyynti	38,9	35,0	11 %
Jatkuva tilausmyynti	32,5	28,4	14 %
Vuokratuotot	1,8	1,7	10 %
Bruttokateprosentti	55,8	54,8
Liiketulos	66,6	62,5
% liikevaihdosta	12,3	12,2

T&K-kulut	67,7	62,4	8 %
Poistot*	8,1	8,2

* Yritysostoihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot

** Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

Vuoden 2023 liikevaihto kasvoi 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 540,4 (514,2) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 8 %. Suomen ulkopuolisten liiketoimintojen osuus liikevaihdosta oli 98 (98) %. Liikevaihto kasvoi Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella ja oli edellisen vuoden tasolla Teollisten mittausten liiketoiminta-alueella. Liikevaihto kasvoi erittäin voimakkaasti tieliikenne ja autoteollisuus -markkinalla, uusiutuvan energian markkinalla sekä sähkövoima ja energia -markkinalla, mutta laski terveysteknologiamarkkinalla.

Bruttokateprosentti parani edellisestä vuodesta ja oli 55,8 (54,8) %. Spottimarkkinoilta tehtyjen komponenttiostojen lisäkustannuksilla oli 0,7 (2,7) prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus bruttokateprosenttiin.

Vuoden 2023 liiketulos kasvoi edellisestä vuodesta liikevaihdon kasvun ja bruttokateprosentin paranemisen myötä ja oli 66,6 (62,5) miljoonaa euroa eli 12,3 (12,2) % liikevaihdosta. Panostukset myyntiin ja markkinointiin, tutkimukseen ja kehitykseen sekä IT-järjestelmien uusimiseen kasvattivat kiinteitä kuluja.

Vuoden 2023 rahoitustuotot ja -kulut olivat -3,7 (-3,1) miljoonaa euroa. Nämä tulivat pääasiassa valuuttamääräisten erien arvostuksista, valuuttasuojauksista ja korkokuluista. Tuloverot alenivat hieman edellisestä vuodesta ja olivat 14,2 (14,5) miljoonaa euroa ja efektiivinen veroaste oli 22,5 (24,4) %. Tulos ennen veroja oli 63,1 (59,6) miljoonaa euroa ja kauden tulos 48,9 (45,1) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 1,35 (1,24) euroa.

Tase ja rahavirta

Vaisalan tase säilyi vahvana vuonna 2023. Taseen loppusumma oli joulukuun lopussa 442,8 (439,2) miljoonaa euroa. Nettovelka oli -28,2 (7,9) miljoonaa euroa. Rahavarat olivat 90,3 (55,5) miljoonaa euroa. Yhtiökokouksen 28.3.2023 tekemän päätöksen mukainen osingonmaksu oli 26,1 miljoonaa euroa. Vaisalalla oli 31.12.2023 korollisia velkoja 50,0 (52,5) miljoonaa euroa, joka liittyi vuonna 2026 erääntyvään 50 miljoonan euron vakuudettomaan määräaikaislainaan. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2023. Vaisala ei ollut laskenut liikkeelle kotimaisia yritystodistuksia 31.12.2023 (12,5 miljoonaa euroa). Vaisalalla on myös 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, joka ei ollut käytössä 31.12.2023 kuten ei ollut vuotta aikaisemminkaan. Näiden lisäksi korollisia vuokrasopimusvelkoja oli yhteensä 12,1 (10,9) miljoonaa euroa.

Vuonna 2023 liiketoiminnan rahavirta kasvoi 83,8 (29,8) miljoonaan euroon. Käyttöpääoman muutos oli 9,5 (-38,0) miljoonaa euroa, mikä oli pääasiassa seurausta myyntisaamisten laskusta.

Investoinnit

Vuonna 2023 investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat 13,9 (13,7) miljoonaa euroa. Investoinnit liittyivät pääosin koneisiin ja kalustoon, joilla kehitetään ja ylläpidetään Vaisalan tuotanto- ja palvelutoimintoja, sekä toimitiloihin ja T&K-laboratorioiden laitteisiin.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 24,3 (23,6) miljoonaa euroa. Tämä sisälsi 8,1 (8,2) miljoonaa euroa yritysostojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistoja.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tuote- ja teknologiajohtajuus antureista digitaalisiin ratkaisuihin on Vaisalan menestyksen ydintä. Mittausratkaisut pohjautuvat syvälliseen ymmärrykseen asiakkaiden tarpeista eri sovellusalueilla meteorologiasta ja uusiutuvasta energiasta teollisuuteen ja terveysteknologiaan. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa täyttääkseen heidän mittausvaatimuksensa. Oman tutkimus- ja kehitystyönsä lisäksi yhtiö on aktiivinen toimija tiedeyhteisössä. Tieteellinen yhteistyö vahvistaa yhtiön asemaa alansa edelläkävijänä ja innovatiivisena teknologiajohtajana. Laajentaakseen teknologista johtoasemaansa yhtiö panostaa voimakkaasti kasvualueisiinsa ja investoi huomattavasti tutkimukseen ja kehitykseen. Vuonna 2023 Vaisalan tutkimus- ja kehityskulut olivat 67,7 (62,4) miljoonaa euroa eli 12,5 (12,1) % liikevaihdosta. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot sisältävät sekä uusien tuotteiden kehittämisen että olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden ylläpidon ja jatkokehityksen.

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat toteutuneet lukuun ottamatta tutkimus- ja kehityskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka aktivoidaan ja poistetaan suunnitelman mukaisesti tasapoistoin. Lisää tietoa laadintaperiaatteista konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8. Tutkimus- ja kehityskulut.

Lisää tietoa vuoden 2023 tärkeimmistä tuotelanseerauksista on esitetty toimintakertomuksen kappaleessa Strategia ja sen toteuttaminen vuonna 2023.

Henkilöstö

Vuonna 2023 Vaisalassa työskenteli keskimäärin 2 327 (2 141) henkilöä. Vuoden 2023 lopussa henkilöstön määrä oli 2 314 (2 235). Henkilöstöstä 77 (77) % työskenteli EMEA-alueella, 16 (16) % Americas-alueella ja 7 (8) % APAC-alueella. Henkilöstöstä 66 (66) % työskenteli Suomessa.

Henkilöstön määrä regioonittain

	31.12.2023	31.12.2022	Muutos
Americas	360	350	10
APAC	167	173	-6
EMEA (pois lukien Suomi)	254	237	17
Suomi	1 533	1 475	58
Yhteensä	2 314	2 235	79

Henkilöstön määrä toiminnoittain

	31.12.2023	31.12.2022	Muutos
Myynti ja markkinointi	442	431	11
T&K	647	637	10
Tuotanto	566	567	-1
Palvelut	390	350	40
Hallinto	269	250	19
Yhteensä	2 314	2 235	79

Henkilöstön määrän kasvu heijastaa liiketoiminnan kasvua. Palvelut-liiketoiminnan henkilöstön määrä kasvoi osin henkilöstön siirtyessä yksiköstä toiseen.

Marraskuussa 2023 Sää- ja ympäristöliiketoiminta aloitti muutosneuvottelut Suomessa uudelleenorganisoidakseen toimintojaan. Muutokset tukevat Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen strategian toteuttamista. Muutosneuvottelujen lopputuloksena 15 henkilön työsuhde päätettiin lopettaa.

Vuonna 2023 henkilöstökulut olivat 210,9 (190,4) miljoonaa euroa.

Vaisalalla on yhtiön avainhenkilöille suunnattuja osakepalkkiojärjestelmiä. Vuonna 2023 osakepalkkiojärjestelmistä kirjatut kulut olivat yhteensä 3,4 (4,0) miljoonaa euroa.

Lisää tietoa osakepalkkiojärjestelmistä konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7. Osakeperusteiset maksut.

Liiketoiminnan kehitys liiketoiminta-alueittain vuonna 2023

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue

Milj. euroa	2023	2022	Muutos	FX**
Saadut tilaukset	222,4	234,2	-5 %	-1 %
Tilauskanta kauden lopussa	35,2	41,8	-16 %
Liikevaihto	227,3	225,6	1 %	5 %
Tuotemyynti	207,4	208,1	0 %
Palvelumyynti	19,9	17,5	14 %
Bruttokateprosentti	61,8	61,9
Liiketulos	45,2	51,5
% liikevaihdosta	19,9	22,8

T&K-kulut	25,9	25,3	3 %
Poistot*	1,7	1,7

* Yritysostoihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot ** Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

Vuonna 2023 Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen saadut tilaukset laskivat 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 222,4 (234,2) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset laskivat voimakkaasti terveysteknologiamarkkinalla ja jonkin verran teollisten instrumenttien markkinalla. Saadut tilaukset kasvoivat erittäin voimakkaasti sähkövoima ja energia -markkinalla ja jonkin verran nestemittausmarkkinalla.

Vuoden 2023 lopussa Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen tilauskanta oli 35,2 (41,8) miljoonaa euroa ja se laski 16 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskannasta 31,6 (39,0) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2024. Tilauskanta laski terveysteknologiamarkkinalla ja teollisten instrumenttien markkinalla. Sähkövoima ja energia -markkinalla ja nestemittausmarkkinalla tilauskanta oli edellisen vuoden tasolla.

Vuoden 2023 liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla 227,3 (225,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 5 %. Liikevaihdon kasvu oli erittäin vahva sähkövoima ja energia -markkinalla. Teollisten instrumenttien markkinalla ja nestemittausmarkkinalla liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla. Terveysteknologiamarkkinalla liikevaihto laski edelliseen vuoteen verrattuna.

Bruttokateprosentti oli edellisen vuoden tasolla 61,8 (61,9) %. Spottimarkkinoilta tehtyjen komponenttiostojen lisäkustannuksilla oli 1,0 (3,6) prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus bruttokateprosenttiin. Hintapaine erityisesti Kiinassa rasitti bruttokateprosenttia.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen vuoden 2023 liiketulos laski edelliseen vuoteen verrattuna kiinteiden kulujen kasvun myötä ja oli 45,2 (51,5) miljoonaa euroa eli 19,9 (22,8) % liikevaihdosta. Panostukset myyntiin ja markkinointiin, tutkimukseen ja kehitykseen sekä IT-järjestelmien uusimiseen kasvattivat kiinteitä kuluja.

Hallituksen to

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue

Milj. euroa	2023	2022	Muutos	FX**
Saadut tilaukset	305,8	266,6	15 %	16 %
Tilauskanta kauden lopussa	137,3	112,8	22 %
Liikevaihto	313,1	288,6	8 %	10 %
Tuotemyynti	190,3	167,4	14 %
Projektimyynti	69,5	73,5	-5 %
Palvelumyynti	19,0	17,5	8 %
Jatkuva tilausmyynti	32,5	28,4	14 %
Vuokratuotot	1,8	1,7	10 %
Bruttokateprosentti	51,5	49,3
Liiketulos	21,1	11,1
% liikevaihdosta	6,7	3,8

T&K-kulut	41,8	37,2	12 %
Poistot*	6,4	6,6

* Yritysostoihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot

** Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen vuoden 2023 saadut tilaukset kasvoivat 15 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 305,8 (266,6) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat erittäin voimakkaasti lentoliikennemarkkinalla sekä tieliikenne ja autoteollisuus -markkinalla, kun taas meteorologiamarkkinalla ja uusiutuvan energian markkinalla saadut tilaukset olivat edellisen vuoden tasolla. Saadut tilaukset sisälsivät noin 20 miljoonan euron tilauksen lentosääjärjestelmän toimittamisesta Kuwaitin kansainväliselle lentokentälle.

Vuoden 2023 lopussa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tilauskanta oli 137,3 (112,8) miljoonaa euroa ja se kasvoi 22 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskannasta 96,1 (87,8) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2024. Tilauskanta kasvoi lentoliikennemarkkinalla, mutta laski kaikilla muilla markkinoilla.

Vuoden 2023 liikevaihto kasvoi 8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 313,1 (288,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 10 %. Liikevaihto kasvoi erittäin voimakkaasti tieliikenne ja autoteollisuus -markkinalla sekä uusiutuvan energian markkinalla, ja oli edellisen vuoden tasolla meteorologiamarkkinalla ja lentoliikennemarkkinalla.

Bruttokateprosentti parani edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 51,5 (49,3) %. Spottimarkkinoilta tehtyjen komponenttiostojen lisäkustannuksilla oli 0,5 (1,9) prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus bruttokateprosenttiin. Kannattavamman tuotemyynnin ja jatkuvan tilausmyynnin korkeampi osuus paransi bruttokateprosenttia. Lisäksi bruttokateprosentti parani vakiintuneemmilla sääjärjestelmien markkinoilla.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen vuoden 2023 liiketulos kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihdon kasvun ja bruttokateprosentin paranemisen seurauksena ja oli 21,1 (11,1) miljoonaa euroa eli 6,7 (3,8) % liikevaihdosta. Panostukset myyntiin ja markkinointiin, tutkimukseen ja kehitykseen sekä IT-järjestelmien uusimiseen kasvattivat kiinteitä kuluja.

Strategia ja sen toteuttaminen vuonna 2023

Vaisalan strategia 2022–2024 tähtää kestävään kasvuun ja innovointiin. Yhtiön toiminnan ytimessä olevien ilmastotoimien ja teknologisen edelläkävijyyden pohjalta olemassaolon tarkoitusta ja strategisia painopistealueita tarkennettiin vuoden 2023 aikana. Yhtiö mukautti olemassaolonsa tarkoitusta korostaakseen entistä enemmän aktiivista rooliaan dataan perustuvien ilmastotoimien mahdollistamisessa. Uusi tarkoitus on Taking every measure for the planet. Yhtiö päivitti tarkoituksen viestiäkseen kuinka sen mittausteknologiat tarjoavat asiakkaille olennaista dataa, jonka avulla he voivat parantaa toimintaansa ja tuottaa myönteisiä ilmastovaikutuksia. Yhtiö haluaa myös osoittaa täyden sitoutumisensa kestävään kehitykseen.

Strategian keskiössä on neljä onnistumisen ajuria: asiakasymmärryksen ja sovellusosaamisen korkea taso; tuote- ja teknologiajohtajuus antureista digitaalisiin ratkaisuihin; toimitusketjun erinomaisuus; sekä merkitykselliseen työhön perustuva kulttuuri ja sitoutuneet ammattilaiset. Onnistumisen ajureiden lisäksi määriteltiin neljä strategista painopistettä, joiden avulla strategiaa toteutetaan. Yhtiö jatkaa kasvuaan teollisten mittausten alalla läpimurtoteknologioiden avulla, kasvaa laajentamalla toimintaansa energiasiirtymässä sekä tilauspohjaisessa dataliiketoiminnassa, parantaa kannattavuuttaan sääjärjestelmien globaalina johtajana ja yksinkertaistaa ja skaalaa toimintojaan vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Strategiaa toteutetaan johtamalla eri liiketoimintoja eri tavoin keskittyen kannattavuuteen ja/tai kasvuun.

Vaisala on integroinut YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) sekä strategiseen suunnitteluun että uusien tuotteiden kehittämiseen ilmastotoimia varten. Yhtiö muotoili vuonna 2023 tieteeseen pohjautuvat tavoitteensa päästöjen alentamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet jätettiin Science-Based Targets- aloitteen (SBTi) hyväksyttäviksi syyskuussa, ja hyväksyntää odotetaan vuoden 2024 alussa.

Taloustiedot

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue tavoittelee kannattavaa kasvua teollisten mittausten alalla läpimurtoteknologioiden avulla ja pyrkii kasvamaan laajentamalla toimintaansa energiasiirtymässä. Vuonna 2023 liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi hieman haastavassa markkinaympäristössä. Sähkövoima ja energia -markkina liikevaihdon kasvu oli erittäin voimakas, kun taas terveysteknologiamarkkinalla liikevaihto laski edelliseen vuoteen verrattuna.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue lanseerasi alkuvuonna 2023 uuden, uraauurtavan optisten prosessirefraktometrien Polaris -tuotesarjaperheen teollisuuden nestemittauksiin. Tuotesarjaperhe rakentuu mittausperiaatteisiin ja teknologiaan, joka tuottaa tarkkoja, vakaita ja luotettavia mittaustuloksia sellu-, ruoka- ja juoma- kemian-, puolijohde- ja terveysteknologiateollisuuden sekä useiden muiden teollisuudenalojen tarpeisiin.

Liiketoiminta-alue laajensi Indigo tuoteperhettä kannettavalla mittausratkaisulla. Asiakkaat voivat käyttää Indigo-yhteensopivia mittapäitä erilaisissa tiloissa ja sovelluksissa kannettavan Indigo80-näyttölaitteen kanssa.

Näyttölaitteen lisäksi Teollisten mittausten liiketoiminta-alue lanseerasi kaksi uutta mittapäätä: kosteus- ja lämpötilamittapään sekä kastepiste- ja lämpötilamittapään. Mittapäät on suunniteltu erityisesti kädessä pidettäviksi siirrettävään käyttöön, ja ne toimivat saumattomasti näyttölaitteen kanssa.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue täydensi Indigo-tuoteperhettä tuomalla markkinoille uuden Indigo300-lähettimen, joka on osa innovatiivista ja modulaarista teollisuuden mittauksiin suunniteltua Indigo-tuoteperhettä. Pieni, kestävä ja kiinteästi sijoitettava lähetin on helppokäyttöinen teollisille asiakkaille, jotka tarvitsevat parhaan mittaustarkkuuden ja haluavat selkeän ja yksinkertaisen käyttöliittymän.

Lisäksi Teollisten mittausten liiketoiminta-alue täydensi lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointituoteportfoliotaan uudella GMD110 -hiilidioksidilähettimellä. Sen avulla Vaisala vastaa entistäkin energiatehokkaammista ja vastuullisemmista rakennuksista. Lähetin takaa HVAC-järjestelmien tarkan ja luotettavan valvonnan myös vaativissa olosuhteissa tai paikoissa.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen strategiana on kasvaa laajentamalla toimintaansa energiasiirtymässä sekä tilauspohjaisessa data- ja ohjelmistoliiketoiminnassa. Vakiintuneemmilla sääjärjestelmien markkinoilla liiketoiminta-alue pyrkii säilyttämään asemansa globaalina markkinajohtajana keskittyen samalla liiketoiminnan kannattavuuteen. Vuonna 2023 liiketoiminta-alue jatkoi tilauspohjaisen data- ja ohjelmistoliiketoimintansa kehittämistä. Liiketoiminta-alue paransi liiketoiminta-alueensa kannattavuutta merkittävästi vakiintuneemmilla sääjärjestelmien markkinoilla eli meteorologiassa ja lentoliikenteessä. Sekä uusiutuvan energian että jatkuvan tilausmyynnin liikevaihdon kasvu jatkui erittäin vahvana.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue lanseerasi vuoden 2023 aikana uudet radiosondit, RS41 E-mallit, jotka sisältävät uusia biohajoavia materiaaleja ja 66 % vähemmän muovia.

Liiketoiminta-alue toi markkinoille myös DIAL Atmospheric Profiler DA10 -laitteen, joka on alan ensimmäinen havainnointiverkostoille suunniteltu jatkuvan ja autonomisen vesihöyryn monitorointiratkaisu. Uusi ratkaisu tarjoaa meteorologeille ja ennusteiden laatijoille ympärivuorokautisen ilmakehän kosteuden monitorointimahdollisuuden ja parantaa näin sään ääri-ilmiöihin liittyviä varoituksia.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen lanseeraama digitaalinen vastaanotin ja signaaliprosessori RVP10 tuo tilannetietoisuutta parantavaa dataa meteorologiseen päätöksentekoon. RVP10 tuo säätutkan signaalinkäsittelyyn täysin uudistetun alustan, joka takaa tutkadatan käyttäjien tarpeet nyt ja tulevaisuudessa. RVP10 toteutetaan kaikkiin Vaisalan tutkamalleihin, ja sitä voidaan tarjota olemassa olevien tutkaverkkojen modernisointiin.

Liiketoiminta-alue lanseerasi uusiutuvan energian alan kattavimman Automatic Weather Station AWS810 Solar Edition -sääaseman. Se auttaa asiakkaita optimoimaan aurinkovoimalan tehokkuuden ja tuottavuuden.

Lisäksi liiketoiminta-alue lanseerasi uuden Beam BWS500 -sääaseman, joka on monipuolinen ja kestävä monitorointiratkaisu hyperlokaalin sään ja ilmanlaadun mittauksiin. Uusi sääasema tarjoaa monipuolisesti luotettavaa tietoa esimerkiksi sen hetkisistä sääoloista, ilmansaasteista, näkyvyydestä sekä tieolosuhteista ja lämpötilasta. Sääaseman kohtuullisen hinnan ja pienen koon ansiosta asiakkaat voivat rakentaa tiheämpiä havaintoverkkoja, mikä auttaa ymmärtämään sääolosuhteita entistä paremmin prosessien optimoimiseksi.

Vaisala Xweather lanseerasi vuoden aikana Wx Beacon -ratkaisun, joka käyttää AtmoCast- ja TempCast -säähavaintolaitteita maailman tarkimman paikallisen sääennusteen luomiseen esimerkiksi kaukolämmön tuotannon ja jakelun optimoimiseksi.

Lisäksi Vaisala Xweather lanseerasi Xweather Insight -alustan, joka sisältää Observe, Protect ja Explore -tuotemoduulit. Nämä auttavat sääriippuvaisia asiakkaita turvaamaan ihmisiä ja omaisuutta kuten esimerkiksi rakennuksia, tuuliturbiineja ja sähköverkkoja, sekä parantamaan liiketoiminnan tehokkuutta.

Vaisala Xweather lanseerasi myös uudet itsepalveluna tilattavat, kuukausiveloitteiset datasetit ja kartta-APIt salamoinnin, merenkulun, uusiutuvan energia, tiesään ja ilmanlaadun seurantaan.

Tuotanto

Vaisalan Tuotanto hankkii, valmistaa ja toimittaa molempien liiketoiminta-alueiden tuotteet ja kehittää Vaisalan tuotantojärjestelmää (Vaisala Production System). Vuonna 2023 Tuotanto jatkoi Vaisalan asiakkaiden sitoutunutta palvelua nopeilla ja luotettavilla toimituksilla. Markkinatilanne mahdollisti komponenttien toimitusvarmuuden toimittajilta, mikä vähensi tarvetta tehdä ostoja spottimarkkinoilta edelliseen vuoteen verrattuna. Tuotanto jatkoi älykäs tehdas -konseptinsa kehittämistä lisäämällä yhteistyörobotteja Vantaan tehtaalla, ottamalla käyttöön virheettömiä pick-to-light-ratkaisuja ja parantamalla automaatiota. Lisäksi Tuotanto perusti uusia automaattisia ja skaalattavampia kalibrointi-, konfigurointi- ja testausasemia. Vuonna 2023 rakennettiin Vantaalle uusi 500 neliömetrin

puhdashuone anturien kokoonpanoa varten kapasiteetin kasvattamiseksi ja laadun parantamiseksi.

Prosessien kehittäminen

Vaisalassa on panostettu viimeisten parin vuoden aikana uuden ERPtoiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseen ja käyttöönoton valmisteluun. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä liitännäisjärjestelmineen otettiin käyttöön vuoden 2024 alussa. Lisäksi yhtiössä aloitettiin vuoden 2024 alusta alkaen voimaan tulevaan kestävyysraportointiin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) valmistautuminen.

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Vaisalan pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa keskimäärin 7 %:n vuotuinen liikevaihdon kasvu ja 15 %:n liiketulosmarginaali (EBIT) strategiakaudella.

Vaisala ei pidä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita markkinaohjeistuksena yhdellekään vuodelle.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja hallita strategian toteutukseen ja liiketoimintaan liittyviä olennaisia riskejä. Vaisalan hallituksen hyväksymän riskienhallintapolitiikan avulla varmistetaan yhtiön henkilöstön, toimintojen ja tuotteiden turvallisuus sekä liiketoiminnan jatkuvuus ja vaatimustenmukaisuus.

Hallitus määrittää ja hyväksyy riskienhallinnan periaatteet sekä arvioi riskienhallinnan tehokkuutta. Tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallinnan politiikan ja prosessien noudattamista.

Vaisala voi toiminnassaan altistua strategisille riskeille, vahinkoriskeille, operatiivisille riskeille ja rahoitusriskeille, jotka voivat johtua yhtiön operatiivisesta toiminnasta tai liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Toteutuessaan riskitekijöillä voi mahdollisesti olla haitallinen vaikutus Vaisalan liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan ja siten yhtiön arvoon.

Vaisalan kannalta merkittävimpinä strategisina riskeinä voidaan pitää globaalin taloustilanteen heikentymistä, kilpailutilanteen muuttumista sekä epävakaata geopoliittista tilannetta. Vaisalan laaja tuoteportfolio ja maantieteellinen kattavuus hajauttaa yksittäiseen asiakassegmenttiin kohdistuvien riskien vaikutusta. Kilpailuasemansa säilyttämiseksi Vaisala edelleen kehittää tuotevalikoimaansa ja asiakaslähtöisyyttään, seuraa hinnoittelua markkinoilla ja ohjaa kulutasoaan liiketoiminnan kehityksen mukaisesti. Vaisala tekee skenaariotyötä ja valmistautuu eri vaihtoehtoihin sekä seuraa aktiivisesti muutoksia geopolitiikassa ja kauppasäännöissä.

Yhtiön kannalta merkittävimpinä vahinkoriskeinä voidaan pitää pitkäkestoista keskeytystä puhdashuoneen toiminnassa, olosuhteista johtuvaa vakavaa työtapaturmaa huoltotoiminnassa ja pitkää keskeytystä radiosondituotannossa. Pitkäkestoisella keskeytyksellä puhdashuoneen toiminnassa olisi suuri vaikutus molempien liiketoiminta-alueiden toimituskykyyn. Yhtiö varautuu tähän anturikomponenttien hätävarastolla, tuotantolaitteiden ja varaosien hallinnalla sekä tilojen turvallisuudella. Vaarallisista työolosuhteista aiheutuvia vakavia onnettomuuksia pyritään estämään kehittämällä työturvallisuutta jatkuvasti, arvioinnilla työtehtäviin liittyviä riskejä, määrittelemällä menettelytavat hätätilanteissa ja pitämällä listaa riskiolosuhteissa työskentelevistä henkilöistä. Ulkoisiin tapahtumiin liittyviin riskeihin Vaisala varautuu hajauttamalla liiketoimintaansa maantieteellisesti ja seuraamalla liiketoimintaympäristöään sekä arvioimalla liiketoimintamahdollisuuksiin liittyviä riskejä.

Esimerkkejä Vaisalan altistumista operatiivisista riskeistä ovat kyberriski ja pitkäkestoiset käyttökatkot tietojärjestelmissä. Kyberhyökkäys voi keskeyttää valmistuksen tai digitaalisten palveluiden tuottamisen, aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai aiheuttaa liikesalaisuuksien tai henkilötietojen

tietoturvaloukkauksen. Vaisala ylläpitää ISO 27000 -standardin mukaista tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää ja suorittaa säännöllisesti GDPR-kontrolleja. Pitkät keskeytykset tietojärjestelmissä voivat johtaa keskeytyksiin toiminnoissa ja tuotannossa. Vaisala on laatinut IT:n toipumissuunnitelman osana tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää ja lisäksi hallinnoi riskiä järjestelmien muutoksenhallintaprosessilla sisältäen testaukset ja vaikutusarvioinnit.

Taloustiedot

Vaisalalle keskeisiä rahoitusriskejä ovat valuuttariski, korkoriski, uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriski, rahoituksen vastapuoliriski ja myyntisaamisten luottoriski. Vaisalan tavoitteena on rajata näiden riskien vaikutusta tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymiin rahoitus- ja luottopolitiikkoihin. Vaisala hallitsee rahoitusriskejä muun muassa valuuttasuojauksilla, säilyttämällä kestävän pääomarakenteensa ja velan maturiteettirakenteensa, hankkimalla komittoidun valmiusluoton, edellyttämällä rahoitusmarkkinoiden vastapuolilta korkeaa luottoluokitusta ja tekemällä alhaisen riskin ja rajatun maturiteetin sijoituksia, ja myöntämällä turvattuja maksuehtoja sekä tekemällä luottotarkastuksia monipuoliselle asiakaskunnalleen.

Lisää tietoa riskienhallinnasta ja riskeistä on Vuosiraportin osiossa Hallinnointi/Riskienhallinta, konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 19. Rahoitusriskien hallinta, ja yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi.

Konsernirakenne

Vaisalan pääkonttori sijaitsee Vantaalla. 31.12.2023 Vaisalalla oli tytäryhtiöitä Australiassa, Brasiliassa, Kanadassa, Keniassa, Kiinassa, Koreassa, Saksassa, Suomessa, Ranskassa, Intiassa, Japanissa, Malesiassa, Meksikossa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Argentiinassa ja Kolumbiassa emoyhtiöllä on sivuliike. Yhdysvalloissa Whether or Knot LLC fuusioitiin Vaisala Inc:iin 1.12.2023. K-Patents (Shanghai Co., Ltd.) likvidoitiin vuoden aikana.

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

Taloustiedot

Hallitus

28.3.2023 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan.

Hallituksen jäsenet 31.12.2023

Ville Voipio, puheenjohtaja
Raimo Voipio, varapuheenjohtaja
Petri Castrén
Antti Jääskeläinen
Petra Lundström
Jukka Rinnevaara
Kaarina Ståhlberg
Tuomas Syrjänen

Johtoryhmä

Heli Lindfors aloitti Vaisalan talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 6.5.2023. Vaisalan vastuullisuus- ja strategiajohtaja Anne Jalkala nimitettiin johtoryhmän jäseneksi 5.5.2023 alkaen. He raportoivat toimitusjohtaja Kai Öistämölle.

Johtoryhmän jäsenet 31.12.2023

Kai Öistämö, toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja
Anne Jalkala, vastuullisuus- ja strategiajohtaja
Sampsa Lahtinen, Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtaja
Timo Leskinen, henkilöstöjohtaja
Heli Lindfors, talousjohtaja
Olli Nastamo, kehitysjohtaja
Vesa Pylvänäinen, tuotantojohtaja
Jarkko Sairanen, Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtaja
Katriina Vainio, konsernin lakiasiainjohtaja

Varsinainen yhtiökokous 2023

Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.3.2023. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.–31.12.2022.

Osinko

Osingoksi vahvistettiin 0,72 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 30.3.2023 ja maksupäivä 12.4.2023.

Hallitus

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kahdeksan. Hallituksen jäseninä jatkavat Petri Castrén, Antti Jääskeläinen, Petra Lundström, Jukka Rinnevaara, Kaarina Ståhlberg, Tuomas Syrjänen, Raimo Voipio ja Ville Voipio.

Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi vahvistettiin 55 000 euroa ja jäsenten palkkioksi 40 000 euroa. Vuosipalkkiosta noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Vaisala Oyj:n A-sarjan osakkeina ja loput rahana. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 500 euroa per osallistuttu kokous, ja että kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan, nimitysvaliokunnan tai muun hallituksen perustaman valiokunnan puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle maksetaan 1 000 euroa per osallistuttu kokous toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2024 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Kokouspalkkiot maksetaan rahana. Mahdolliset matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Tilintarkastaja

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Niina Vilske. Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaisesti.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen 6 §:ää hallituksen jäsenten toimikautta koskevalta osalta niin, että hallituksen jäsenet valitaan jatkossa yhden vuoden toimikaudelle ja hallituksen jäsenten lukumäärän osalta siten, että jatkossa hallituksessa voi olla 6–9 jäsentä sekä yhtiöjärjestyksen yhtiökokousta koskevaa 13 §:ää niin, että siinä mahdollistetaan yhtiökokouksen järjestäminen kokonaan ilman kokouspaikkaa niin sanottuna etäkokouksena.

Valtuutus omien A-sarjan osakkeiden suunnattuun hankkimiseen

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 800 000 yhtiön oman A-sarjan osakkeen suunnatusta hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 28.9.2024 saakka.

Valtuutus omien osakkeiden luovuttamiseen

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 935 976 oman A-sarjan osakkeen luovuttamisesta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Osakkeita voidaan luovuttaa suunnatusti maksutta osana yhtiön osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Osakkeiden merkintähinta voidaan maksaa rahan sijasta myös kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella. Valtuutus on voimassa 28.9.2024 saakka. Valtuutus kannustinjärjestelmiä varten on kuitenkin voimassa 28.3.2027.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi Ville Voipion ja varapuheenjohtajaksi Raimo Voipion.

Taloustiedot

Kaarina Ståhlberg valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Petri Castrén, Antti Jääskeläinen ja Raimo Voipio jäseniksi. Ville Voipio valittiin henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Petra Lundström, Jukka Rinnevaara ja Tuomas Syrjänen jäseniksi. Ville Voipio valittiin nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Petra Lundström, Kaarina Ståhlberg ja Raimo Voipio jäseniksi. Tarkastusvaliokunnan, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan sekä nimitysvaliokunnan puheenjohtaja ja kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma ja osakkeet

Vaisalan osakepääoma 31.12.2023 oli 7 660 808 euroa. Vaisalalla on 36 436 728 osaketta, joista 6 731 092 kuuluu sarjaan K ja 29 705 636 sarjaan A. A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin arvopaperipörssissä. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa 20 äänellä ja jokainen A-sarjan osake 1 äänellä. A-sarjan osakkeet edustivat 81,5 % kaikista osakkeista ja 18,1 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet puolestaan edustivat 18,5 % kaikista osakkeista ja 81,9 % äänimäärästä.

Osakevaihto ja kurssikehitys

Vaisalan A-sarjan osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuonna 2023 yhteensä 3 089 946 kappaletta 118,3 miljoonan euron kokonaishintaan. Osakkeen hinta nousi vuoden aikana 1 %, kun OMXHCAPPI-indeksi laski 5 %. A-sarjan osakkeen viimeinen kauppa tehtiin Nasdaq Helsingissä hintaan 39,70 euroa. Osakkeen ylin kurssi oli 44,55 euroa ja alin 30,30 euroa. Osakkeen volyymilla painotettu keskikurssi oli 38,28 euroa.

A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2023 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 1 172,0 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen joulukuun viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssiin, oli 1 439,2 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Omat osakkeet

Syyskuussa 2023 Vaisala luovutti yhteensä 500 yhtiön hallussa ollutta Vaisalan A-sarjan osaketta vastikkeetta yhtiön sitouttavaan osakepalkkiojärjestelmään 2022–2026 kuuluneelle avainhenkilölle osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustui Vaisalan yhtiökokouksen 28.3.2023 hallitukselle antamaan valtuutukseen.

Hallitus päätti toukokuussa 2023 käyttää vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien A-sarjan osakkeiden hankintaan. Omien osakkeiden hankinta alkoi 10.5.2023 ja päättyi 15.6.2023. Tämän jakson aikana Vaisala hankki yhteensä 50 000 omaa osaketta keskihintaan 42,4587 euroa osakkeelta. Osakkeet hankittiin julkisessa kaupankäynnissä Nasdaq Helsinki Oy:ssä hankintahetken markkinahintaan. Hankittuja osakkeita suunnitellaan käytettävän yhtiön osakepalkkiojärjestelmien palkkioiden maksussa.

Maaliskuussa 2023 Vaisala luovutti yhteensä 72 511 yhtiön hallussa ollutta Vaisalan A-sarjan osaketta vastikkeetta yhtiön suoriteperusteiseen osakepalkkiojärjestelmään 2020–2022 kuuluneille 43 avainhenkilölle osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustui Vaisalan yhtiökokouksen 29.3.2022 hallitukselle antamaan valtuutukseen.

Yhtiön hallussa oli 31.12.2023 yhteensä 185 476 omaa A-sarjan osaketta, mikä vastaa 0,6 % A-sarjan osakkeista ja 0,5 % kaikista osakkeista.

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023	Tilintarkastuskertomus

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2023

	A-osakkeita	K-osakkeita	Yhteensä	% osakkeista	% äänistä
Novametor Oy	2 778 000	998 358	3 776 358	10,36	13,84
Suomalainen Tiedeakatemia	82 164	1 757 760	1 839 924	5,05	21,44
Nordea Nordic Small Cap Fund	1 700 710	0	1 700 710	4,67	1,03
Weisell-säätiö	1 440 000	0	1 440 000	3,95	0,88
Voipio Mikko	666 000	602 312	1 268 312	3,48	7,74
Caspers Anja	406 560	562 936	969 496	2,66	7,10
Voipio Raimo*	515 757	404 296	920 053	2,53	5,23
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	889 275	0	889 275	2,44	0,54
Voipio Tauno	568 520	269 304	837 824	2,30	3,62
Mandatum Henkivakuutusyhtiö	405 024	274 800	679 824	1,87	3,59
Voipio Lauri	561 692	108 376	670 068	1,84	1,66
Voipio Riitta	561 692	108 376	670 068	1,84	1,66
Voipio Ville	398 187	119 712	517 899	1,42	1,70
Voipio Mari	414 486	96 712	511 198	1,40	1,43
Voipio Timo	391 484	119 712	511 196	1,40	1,70
Yhteensä	11 779 551	5 422 654	17 202 205	47,21	73,17
Hallintarekisteröidyt osakkeet**	7 811 848	0	7 811 848	21,43	4,75

Osakeomistuksen jakautuminen

(A- ja K-sarjan osakkeet yhteensä) 31.12.2023

	Osakkeita	% osakkeista
Kotitaloudet	14 734 949	40,44
Hallintarekisteröidyt ja suora ulkomaalaisomistus	7 862 005	21,58
Yritykset	4 949 143	13,58
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	3 717 656	10,20
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	3 650 966	10,02
Julkisyhteisöt	1 522 009	4,18
Yhteensä	36 436 728	100,00

* Suoran osakeomistuksen lisäksi Raimo Voipion määräysvaltayhtiö Imar Oy omisti 56 000 A-sarjan osaketta.

** Sisältää Lannebo Rahastojen omistuksessa olleet 991 839 A-sarjan osaketta, mikä vastasi 2,72 %:a kaikista osakkeista ja 0,60 %:a kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä (Lannebon ilmoituksen mukaisesti).

	Hallitul
--	----------	--

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

Osakkeiden omistusmääräjakauma (A- ja K-sarjan osakkeet yhteensä) 31.12.2023

		%		%
	Omistajia	omistajista	Osakkeita	osakkeista
1–100	9 198	60,47	330 681	0,91
101–500	4 002	26,31	1 040 329	2,86
501–1 000	977	6,42	732 381	2,01
1 001–5 000	798	5,25	1 689 803	4,64
5 001–10 000	98	0,64	684 787	1,88
10 001–50 000	81	0,53	1 697 532	4,66
50 001–100 000	21	0,14	1 419 265	3,90
100 001–500 000	18	0,12	3 867 401	10,61
500 001–	17	0,11	24 974 549	68,54
Yhteensä	15 210	100,00	36 436 728	100,00
Hallintarekisteröidyt	9

Osakassopimukset

Vaisalan hallituksen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä voimassa olevia sopimuksia.

Hallituksen ja johtoryhmän osakeomistukset

Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.2023 oli 995 971 (992 647). Osakkeiden osuus A-sarjan osakkeista oli 3,4 (3,3) % ja kaikista osakkeista 2,7 (2,7) %. Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien K-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 524 008

(524 008). Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A- ja K-sarjan osakkeiden yhteenlaskettu äänimäärä oli 11 476 131 (11 427 807), joka vastasi 7,0 (7,0) %:a kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Yhtiön toimitusjohtaja Kai Öistämö omisti ja hallitsi 14 860 (6 000) A-sarjan osaketta mutta ei yhtään K-sarjan osaketta 31.12.2023. Muut johtoryhmän jäsenet omistivat ja hallitsivat 133 161 (166 768) A-sarjan osaketta mutta eivät yhtään K-sarjan osaketta. Johtoryhmän jäsenten omistamien ja hallitsemien A-sarjan osakkeiden lukumäärä laski vuoteen 2022 verrattuna pääasiassa talousjohtajavaihdoksen myötä.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sisältää tarkemmat tiedot hallituksen ja johtoryhmän osakeomistuksista.

Lisää tietoa Vaisalan osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat.

Lahjoitukset

Vaisala jatkaa yhteistyötään yhdysvaltalaisen Coloradon yliopiston (CSU) kanssa muun muassa säätutkien parissa. Vuonna 2023 Vaisalan hallitus vahvisti 25 000 dollarin vuotuisen lahjoituksen yliopistolle vuosiksi 2023–2025.

Muut kuin taloudelliset tiedot

EU:n kestävän rahoituksen luokittelu

EU:n taksonomia-asetuksen edellyttämien mittareiden raportointi esitetään vuosiraportin Arvonluontimme-osion luvussa EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan osana vuosiraporttia ja erillisenä raporttina yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat.

Palkitsemisraportti

Palkitsemisraportti julkaistaan osana vuosiraporttia ja erillisenä raporttina yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Inflatorisessa ympäristössä, koroissa ja geopoliittisessa tilanteessa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa taloustilanteeseen ja lisätä riskejä Vaisalan taloudellisten tavoitteiden saavuttamiselle.

Työtaistelutoimenpiteet Suomessa voivat aiheuttaa häiriöitä Vaisalan toiminnoissa ja heikentää Vaisalan toimituskykyä. Vaisalan toimituskyky voi heikentyä johtuen tavarantoimittajien tuotantokatkoksista, häiriöistä Vaisalan tuotannossa tai projektitoimituksissa tai häiriöistä sisääntulevassa ja/tai ulosmenevässä logistiikassa. Komponenttien saatavuus on normalisoitunut viimeisten 12 kuukauden aikana, mutta tilapäinen komponenttipula voi viivästyttää tai keskeyttää toimituksia tai aiheuttaa lisämateriaalikustannuksia. Kyberriski ja tietojärjestelmien pitkät käyttökatkot voivat vaikuttaa tuotantoon ja digitaalisten ratkaisujen toimittamiseen.

Uudet ja muuttuvat tuotteiden markkinahyväksyntään liittyvät lainsäännölliset vaatimukset, toimintojen kyky sopeutua muuttuvien säännösten

vaatimuksiin, sekä muuttuvat kansainväliset kauppapolitiikat voivat aiheuttaa viivästyksiä tai keskeytyksiä toimitusketjuihin. Paikallisen tuotannon suosiminen voi heikentää Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Asiakkaiden budjettirajoitukset, monimutkaiset päätöksentekoprosessit ja puuttuvat rahoitusratkaisut voivat viivästyttää infrastruktuurisopimusten solmimista Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella.

Lisää tietoa riskienhallinnasta ja riskeistä on Vuosiraportin osiossa Hallinnointi/Riskienhallinta ja yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi.

Markkinanäkymät 2024

Teollisten instrumenttien markkina ja terveysteknologiamarkkina hidastuivat merkittävästi vuoden 2023 toisella neljänneksellä ja pysyivät alemmalla tasolla vuoden loppuun. Markkinoiden odotetaan pysyvän samalla tasolla vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla ja alkavan parantua vuoden 2024 toisella puoliskolla. Sähkövoima ja energia -markkinan ja nestemittausmarkkinan odotetaan kasvavan.

Vakiintuneempien sääjärjestelmien markkinoiden, kuten meteorologia, lento- ja tieliikenne, odotetaan olevan vakaat. Uusiutuvan energian markkinan odotetaan kasvavan.

Taloudellinen ohjeistus 2024

Vaisala arvioi vuoden 2024 liikevaihdon olevan 530–570 miljoonaa euroa ja liiketuloksen (EBIT) 63–78 miljoonaa euroa.

Hallituksen ehdotus osingonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 189 890 179,05 euroa, josta tilikauden tulos on 51 628 491,26 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 0,75 euroa/osake eli yhteensä 27,2 miljoonaa euroa ja loppuosa jätetään omaan pääomaan. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön taloudellista asemaa.

Varsinainen yhtiökokous 2024

Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 26.3.2024 klo 14.00 alkaen Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, osoitteessa Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen alkaa klo 13.00. Osakkeenomistajien on mahdollista seurata yhtiökokousta suoratoistona yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/yhtiokokous. Kokousta näin seuraavien osakkeenomistajien ei katsota osallistuvan yhtiökokoukseen, joten heillä ei ole muun muassa kysely- tai äänioikeutta yhtiökokouksen aikana. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään 21.3.2024 klo 16.00. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua verkkosivujen kautta osoitteessa vaisala.fi/yhtiokokous tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected].

Tämän toimintakertomuksen sisältämät tulevaisuuteen suuntautuneet lausumat perustuvat tällä hetkellä johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo näiden oletusten olevan perusteltuja, ei ole varmuutta, että ne osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista. Syynä voivat olla mm. talouden, markkinoiden, kilpailuolosuhteiden, lakien, säännöksien ja valuuttakurssien muutokset.

Vantaa, 13.2.2024

Vaisala Oyj Hallitus

Tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Milj. euroa	2023	2022	2021	2020	2019
Liikevaihto	540,4	514,2	437,9	379,5	403,6
vienti ja ulkomaantoiminta, %	98,0	98,0	98,0	97,0	98,0
Bruttokate, %	55,8	54,8	55,2	56,1	54,8
Liiketulos	66,6	62,5	50,1	44,8	41,1
% liikevaihdosta	12,3	12,2	11,5	11,8	10,2
Tulos ennen veroja,	63,1	59,6	48,3	41,3	40,2
% liikevaihdosta	11,7	11,6	11,0	10,9	10,0
Tilikauden tulos	48,9	45,1	39,5	32,8	33,6
% liikevaihdosta	9,1	8,8	9,0	8,7	8,3

Tutkimus- ja kehityskulut	67,7	62,4	55,3	53,2	52,8
% liikevaihdosta	12,5	12,1	12,6	14,0	13,1

Poistot ja arvonalentumiset	24,3	23,6	21,6	21,1	23,5

Milj. euroa	2023	2022	2021	2020	2019
Rahavarat	90,3	55,5	77,9	45,4	56,4
Oma pääoma	267,9	250,5	230,3	205,5	198,3
Taseen loppusumma	442,8	439,2	408,0	351,8	361,5
Oman pääoman tuotto, %	18,9	18,7	18,1	16,3	17,7
Omavaraisuusaste, %	61,2	58,1	57,2	59,0	55,7
Korolliset velat	62,1	63,4	50,2	57,0	51,5
Nettovelka	-28,2	7,9	-27,7	11,6	-4,9
Nettovelkaantumisaste, %	-10,5	3,2	-12,0	5,7	-2,4

Nettokäyttöpääoma	72,9	82,4	44,5	61,5	40,4
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	13,9	13,7	19,2	31,0	26,8
% liikevaihdosta	2,6	2,7	4,4	8,2	6,6
Liiketoiminnan rahavirta	83,8	29,8	80,0	41,0	40,8

Saadut tilaukset	528,1	500,8	455,2	382,8	419,4
Tilauskanta tilikauden lopussa	172,5	154,6	160,0	137,8	139,0

Henkilöstökulut	210,9	190,4	174,3	154,1	157,7
Henkilöstö keskimäärin	2 327	2 141	1 967 *	1 929	1 829
Henkilöstö tilikauden lopussa	2 314	2 235	* 1 979	1 939	1 837

* Henkilöstön määrä sisältää pitkäaikaispoissaolijat 1.1.2021 alkaen. Vuosi 2020 on muutettu vastaavasti.

Vuoden 2023 alusta alkaen Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen jatkuvaa tilausmyyntiä ei ole sisällytetty saatuihin tilauksiin ja tilauskantaan. Vuosi 2022 on raportoitu vastaavalla tavalla.

Tunnusluvut ovat osa hallituksen toimintakertomusta.

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023	Tilintarkastuskertomus

Osakekohtaiset tunnusluvut

Euroa	2023	2022	2021	2020	2019
Osakekohtainen tulos	1,35	1,24	1,08	0,91	0,94
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	1,35	1,24	1,07	0,91	0,93
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta	2,31	0,82	2,21	1,14	1,14
Osakekohtainen oma pääoma	7,39	6,91	6,36	5,70	5,52
Osakekohtainen osinko*	0,75	0,72	0,68	0,61	0,61
Osinko/tulos**, %	55,6	57,9	62,9	66,9	65,2
Efektiivinen osinkotuotto**, %	1,89	1,83	1,28	1,51	1,92
Hinta/voittosuhde	29,51	31,71	49,31	44,34	33,78
A-sarjan osakkeen kurssikehitys
ylin kurssi	44,55	54,40	55,80	42,50	32,80
alin kurssi	30,30	36,15	30,00	21,65	15,95
osakkeen volyymilla painotettu keskikurssi	38,28	43,03	39,45	32,58	23,56
päätöskurssi	39,70	39,45	53,30	40,35	31,75

Euroa	2023	2022	2021	2020	2019
Ulkona olevien osakkeiden markkina-arvo tilikauden lopussa***, milj. euroa	1 439,2	1 429,2	1 924,2	1 452,6	1 139,2
A-sarjan osakkeen vaihto
kpl	3 089 946	2 384 806	2 939 088	3 852 297	3 442 439
% sarjan kokonaismäärästä	10,4	8,0	9,9	13,0	11,6
Osakkeiden lukumäärä yhteensä	36 436 728	36 436 728	36 436 728	36 436 728	36 436 728
A-sarjan osakkeet	29 705 636	29 705 636	29 705 636	29 705 636	29 685 330
K-sarjan osakkeet	6 731 092	6 731 092	6 731 092	6 731 092	6 751 398
Ulkona olevat osakkeet tilikauden lopussa***, kpl	36 251 252	36 228 241	36 101 073	35 999 689	35 880 739

* Hallituksen esitys

** Hallituksen esityksen mukaan laskettuna

*** Sisältää A- ja K-sarjan osakkeet ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

Osakkeiden kurssi- ja vaihtotiedot perustuvat Nasdaq Helsinki Oy:n kaupankäyntitietoihin.

Vuosiraportti 2023

muksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset + muut korottomat velat)

Taloustiedot

	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus		Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023	Tilintarkastuskertomus
Tunnuslukujen laskentakaavat				Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos, euroa	=	Tilikauden tulos +/- määräysvallattomien omistajien osuus Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä		taloudellisessa raportoinnissa käyttämät vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat:		Vaisala esittää taloudellisessa raportoinnissa vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintojensa taloudel lista kannattavuutta ja sen kehitystä sekä investointeja ja pääoman tuottoa. IFRS-tilinpäätösnormistossa määritel tyjen tunnuslukujen ohella vaihtoehtoiset tunnusluvut täydentävät ja syventävät esitettyä informaatiota. Vaisalan
Liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa	= Liiketoiminnan rahavirta	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa		Liikevaihto vertailukelpoisilla	=	Liikevaihto muunnettuna euroiksi vertailukaudella käytetyillä valuuttakursseilla
Oma pääoma/osake, euroa	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa		valuuttakursseilla Bruttokate, %	= Liikevaihto - myytyjä suoritteita vastaavat kulut Liikevaihto		x 100
Osinko/osake, euroa	= Tilikaudelta jaettava osinko	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa		Kiinteät kulut	=	Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut + tutkimus- ja kehityskulut
Osinko/tulos, %	= Tilikaudelta jaettava osinko	Tilikauden tulos +/- määräysvallattomien omistajien osuus	x 100	Liiketulos		= IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja, rahoitustuottoja ja -kuluja sekä osuutta osakkuusyhtiön tuloksesta. Liiketulos kuvaa liiketoiminta alueiden operatiivisen toiminnan taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä.
Efektiivinen osinkotuotto-%	= Osinko/osake	A-osakkeen vaihtokurssi tilikauden lopussa	x 100	Tulos ennen veroja	=	IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja
Hinta/voitto-suhde (P/E)	= Osakekohtainen tulos	A-osakkeen vaihtokurssi kauden lopussa		Oman pääoman tuotto-% (ROE)	= Tilikauden tulos Oma pääoma (keskimäärin)		x 100
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa =		A-osakkeen vaihtokurssi kauden lopussa		Omavaraisuusaste, %	= Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
		x ulkona olevien osakkeiden lukumäärä		Investoinnit	= hankinta bruttomääräisenä	Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
				Tilauskanta	=	Tilikauden päättyessä täyttämättä tai osittain täyttämättä olevien suoritevelvoitteiden määrä ja vuokrasopimuksista toimittamaton osuus
				Nettovelka	= Korolliset velat - rahavarat
				Nettovelkaantumisaste, %	= Korolliset velat - rahavarat Oma pääoma		x 100
				Nettokäyttöpääoma		= Vaihto-omaisuus + korottomat saamiset (myyntisaamiset + sopimuksiin perustuvat omaisuuserät + muut korottomat saamiset) - korottomat velat (ostovelat + sopi

Taloustiedot

Tilinpäätös 2023

Konsernitilinpäätös	114

Konsernituloslaskelma 114 Konsernin laaja tuloslaskelma 115 Konsernitase 116 Konsernin rahavirtalaskelma 118 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 119

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 120

Taloudellinen kehitys

1. Raportoitavat segmentit 124 2. Maantieteellisiä alueita
koskevat tiedot 125 3. Myyntituotot
asiakassopimuksista 126
4. Liiketoiminnan muut
tuotot ja kulut 127
1. Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä 128
6. Eläkevelvoitteet 128 7. Osakeperusteiset maksut 130 8. Tutkimus- ja kehityskulut 131 9. Rahoitustuotot ja -kulut 131 10. Tuloverot 132 11. Osakekohtainen tulos 136 Nettokäyttöpääoma 12. Myyntisaamiset ja muut saamiset 136 13. Vaihto-omaisuus 137 14. Ostovelat ja muut velat 138 15. Varaukset 138 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset 16. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 139 17. Vuokrasopimukset 145 Pääomarakenne 18. Oma pääoma 147

19. Rahoitusriskien hallinta	149
20. Pitkäaikaiset saamiset	150
21. Rahoitusvarat ja -velat	150
22. Korolliset velat ja muut oikaisut
rahavirtalaskelmassa	153
23. Rahavarat	153
24. Vastuusitoumukset	154
Konsolidointi
25. Hankitut liiketoiminnot	154
26. Tytäryhtiöt	155
27. Osakkuusyhtiö	156
Muut liitetiedot
28. Lähipiiritapahtumat	157
29. Tilintarkastajan palkkiot	159
30. Myöhemmin sovellettavat
uudet ja uudistetut
standardit ja tulkinnat	159

Emoyhtiön tilinpäätös	161
Emoyhtiön tuloslaskelma	161
Emoyhtiön tase	162
Emoyhtiön rahoituslaskelma	164

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	165
1. Tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet	165
2. Liikevaihto	166
3. Liiketoiminnan muut tuotot
ja kulut	168
4. Henkilöstökulut ja henkilöstö	168
5. Poistot ja arvonalentumiset	170
6. Rahoitustuotot ja -kulut	170
7. Välittömät verot	170
8. Pysyvät vastaavat	171
9. Muut saamiset	174
10. Siirtosaamiset	174

11. Laskennalliset verosaamiset
ja -velat	175
12. Pakolliset varaukset	175
13. Oma pääoma	175
14. Muut pitkäaikaiset ja
lyhytaikaiset velat	176
15. Lainat rahoituslaitoksilta	176
16. Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset
siirtovelat	177
17. Saamiset ja velat muilta
Vaisala-konsernin yhtiöiltä	177
18. Vastuusitoumukset ja
annetut pantit	177
19. Tilintarkastajan palkkiot	177
Toimintakertomuksen ja tilin
päätöksen allekirjoitukset	178
Tilinpäätösmerkintä	178
Tilintarkastuskertomus	179

Tilintarkastettu tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Konsernitilinpäätös

Konsernituloslaskelma

Milj. euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Liikevaihto	1, 2, 3	540,4	514,2
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	5, 13, 16	-238,8	-232,2
Bruttokate		301,7	282,0

Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut	5, 7, 16	-168,2	-157,3
Tutkimus- ja kehityskulut	5, 7, 8, 16	-67,7	-62,4
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	4	0,9	0,3
Liiketulos		66,6	62,5

Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	27	0,2	0,2
Rahoitustuotot	9	8,2	7,7
Rahoituskulut	9	-11,9	-10,8
Tulos ennen veroja		63,1	59,6

Tuloverot	10	-14,2	-14,5
Tilikauden tulos		48,9	45,1

Milj. euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		48,9	45,0
Määräysvallattomille omistajille		-	0,0
Tilikauden tulos		48,9	45,1

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos	11
Osakekohtainen tulos, euroa		1,35	1,24
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa		1,35	1,24

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023		Tilintarkastuskertomus
Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi (verojen jälkeen)
Etuuspohjaiset vakuutusmatemaattiset tuotot ja kulut	6	-0,0	-0,2
Yhteensä		-0,0	-0,2

Erät, jotka saatetaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot		-3,3	2,4
Yhteensä		-3,3	2,4

Muut laajan tuloksen erät yhteensä		-3,3	2,2

Tilikauden laaja tulos		45,6	47,3

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		45,6	47,3
Määräysvallattomille omistajille		-	0,0
Tilikauden laaja tulos		45,6	47,3

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

Taloustiedot

Konsernitase

Milj. euroa	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	16	62,5	71,3
Aineelliset hyödykkeet	16	95,0	96,0
Käyttöoikeusomaisuuserät	17	13,1	11,9
Osakesijoitukset		0,1	0,1
Osuus osakkuusyhtiössä	27	1,4	1,4
Pitkäaikaiset saamiset	20	1,3	1,0
Laskennalliset verosaamiset	10	7,8	9,5
Pitkäaikaiset varat yhteensä		181,1	191,1

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	13	58,8	61,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	12	85,5	101,7
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja muut myynnin jaksotukset	3	24,2	26,2
Tuloverosaamiset		2,8	3,1
Rahavarat	23	90,3	55,5
Lyhytaikaiset varat yhteensä		261,7	248,1

Varat yhteensä		442,8	439,2

Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022

18
	7,7	7,7
	2,3	3,5
	0,8	4,1
	-4,2	-3,3
	261,3	238,5
	267,9	250,5

	-	0,0

	267,9	250,5


21	50,0	0,0
17	9,3	8,3
6	2,3	2,7
10	2,9	4,5
15	0,4	0,3
21	4,2	2,1
	69,0	17,9

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi

Taloustiedot

		Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut
Milj. euroa	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	21	0,0	52,5
Korolliset vuokrasopimusvelat	17	2,8	2,7
Ostovelat ja muut velat	14	66,5	74,0
Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset	3	30,7	37,1
Tuloverovelat		3,3	1,8
Varaukset	15	2,5	2,8
Lyhytaikaiset velat yhteensä		105,9	170,8

Velat yhteensä		175,0	188,7

Oma pääoma ja velat yhteensä		442,8	439,2

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Taloustiedot

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos		48,9	45,1

Poistot ja arvonalentumiset	16	24,3	23,6
Rahoitustuotot ja -kulut	9	3,7	3,1
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot	4	-0,2	0,0
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	27	-0,2	-0,2
Tuloverot	10	14,2	14,5
Muut oikaisut	22	-0,7	0,3

Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)	13	3,0	-11,2
Korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+)	12	16,2	-26,0
Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	14	-9,7	-0,8
Käyttöpääoman muutos		9,5	-38,0

Saadut korot ja muut rahoituserät	9	1,7	0,2
Maksetut korot ja muut rahoituserät	9	-4,4	-5,2
Maksetut tuloverot	10	-12,9	-13,6
Liiketoiminnan rahavirta		83,8	29,8

Investointien rahavirta
Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	25	-	-23,1
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	16	-13,9	-13,7
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot	4	0,3	0,0
Investointien rahavirta		-13,7	-36,8

Milj. euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	18	-26,1	-24,6
Omien osakkeiden hankinta	18	-2,1	-
Lainasaamisten muutos		-0,3	-0,1
Korollisten velkojen nostot	21	77,4	114,9
Korollisten velkojen takaisinmaksut	21	-79,9	-102,4
Vuokrasopimusvelan pääoman maksut	17	-3,1	-2,9
Rahoituksen rahavirta		-34,1	-15,1

Rahavarojen muutos, lisäys ( + ) / vähennys ( - )		36,0	-22,1

Rahavarat tilikauden alussa		55,5	77,9
Rahavarojen muutos		36,0	-22,1
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-1,2	-0,3
Rahavarat tilikauden lopussa	23	90,3	55,5

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023		Tilintarkastuskertomus

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Milj. euroa	Liitetieto	Osakepääoma	Muut rahastot	Muuntoerot	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	Määräys vallattomien omistajien osuus	Yhteensä
Oma pääoma 31.12.2021		7,7	7,0	1,7	-4,6	218,0	229,6	0,7	230,3
IAS 12 -muutos						-0,2	-0,2		-0,2
Oma pääoma 1.1.2022		7,7	7,0	1,7	-4,6	217,7	229,4	0,7	230,1
Tilikauden tulos	18					45,1	45,1	0,0	45,1
Muut laajan tuloksen erät	18		-0,0	2,4		-0,2	2,2		2,2
Osingonjako	18					-24,6	-24,6		-24,6
Osakeperusteiset maksut	7, 18		-3,4		1,4		-2,1		-2,1
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa						0,7	0,7	-0,7
Oma pääoma 31.12.2022		7,7	3,5	4,1	-3,3	238,5	250,5	0,0	250,5
Tilikauden tulos	18					48,9	48,9		48,9
Muut laajan tuloksen erät	18		0,0	-3,3		-0,0	-3,3		-3,3
Osingonjako	18					-26,1	-26,1		-26,1
Omien osakkeiden hankinta	18				-2,1		-2,1		-2,1
Osakeperusteiset maksut	7, 18		-1,2		1,2		-0,1		-0,1
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa						0,0	0,0	-0,0
Oma pääoma 31.12.2023		7,7	2,3	0,8	-4,2	261,3	267,9		267,9

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Vaisala on maailman johtava sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys. Yli 85-vuotisella kokemuksella Vaisala tarjoaa mittausratkaisuja ja palveluja meteorologian ja valittujen säästä riippuvaisten toimialojen sekä teollisuuden mittaustarpeisiin.

Konsernin emoyhtiö Vaisala Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja rekisteröity osoite on Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Yhteisötunnus on 0124416-2.

Vaisala Oyj:n hallitus on kokouksessaan 13.2.2024 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön verkkosivulta, vaisala.fi/sijoittajat tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki).

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Vaisalan konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan Unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2023 voimassa olevia IAS- ja IFRS-tilinpäätösstandardeja sekä IFRIC- ja SIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Vaisala esittää konsernin tilinpäätöstiedot miljoonina euroina, ellei muuta ole ilmoitettu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin kerrottu. Tekstiosioissa edellisen tilikauden vertailutiedot esitetään suluissa. Tunnuslukujen laskentakaavat esitetään hallituksen toimintakertomuksessa.

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vaisala Oyj ja kaikki ne tytäryhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni on osallisena sijoituskohteessa ja altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan siihen saakka, jolloin määräysvalta on lakannut.

Tytäryhtiöiden hankinta käsitellään hankintamenetelmällä. Hankinnasta maksettava vastike on luovutettujen varojen, liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien ja aiempia omistajia kohtaan syntyneiden velkojen käypä arvo. Mahdollinen ehdollinen vastike on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan konsernituloslaskelmaan. Yksilöitävissä olevat hankitut varat sekä vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, joista ei ole vähennetty määräysvallattomien omistajien osuutta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankittu nettovarallisuus, tästä syntyvä voitto kirjataan tulosvaikutteisesti hankinta-ajankohtana. Kaikki hankintaan liittyvät menot, vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskusta aiheutuvia menoja lukuun ottamatta, kirjataan kuluiksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, saamiset ja velat samoin kuin konsernin sisäinen voitonjako, eliminoidaan. Myös konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat tappiot eliminoidaan paitsi siinä tapauksessa, että menoja vastaava määrä ei ole kerrytettävissä tai tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laatimisperiaatteita samanlaisiin samoissa olosuhteissa toteutuviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyhtiöiden, joiden osakkeista omistetaan 20−50 % tai joissa Vaisalalla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, tulososuus yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Vaisalan osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyhtiön välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

Taloustiedot

mukaisesti. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omana eränä ennen rahoituseriä. Sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään osuudella hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Sijoituskohteesta saatu varojen jako vähentää sijoituksen kirjanpitoarvoa.

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta ja laajasta tuloksesta esitetään konsernituloslaskelmassa ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään konsernitaseessa.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Tuloslaskelmien muuntamisessa on käytetty kuukausittaista keskikurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomaisesta tytär- tai osakkuusyhtiöstä luovutaan tai luovutaan osittain, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.

Ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilikauden päättymispäivän kurssiin.

Keskeiset valuuttakurssit

		Keskikurssit	Päätöskurssit
	2023	2022	31.12.2023	31.12.2022
USD	1,0797	1,0555	1,1050	1,0666
CNY	7,6429	7,0607	7,8509	7,3582
JPY	151,87	137,28	156,33	140,66
GBP	0,8703	0,8509	0,8691	0,8869

Ilmastoliitännäiset seikat

Ilmastoliitännäisiä seikkoja on tarkasteltu sekä mahdollisuuksien että riskien näkökulmasta.

Ilmastonmuutos luo Vaisalalle liiketoimintamahdollisuuksia. Vaisalan ratkaisut auttavat asiakkaitamme sopeutumaan ilmastonmuutokseen, hillitsemään ilmastonmuutosta ja lisäämään ymmärrystä ilmastonmuutoksesta. Hyödyntämällä Vaisalan mittausinstrumenttien tuottamaa dataa, teollisuusasiakkaamme pystyvät parantamaan resurssitehokkuuttaan ja optimoimaan prosessejaan, minkä ansiosta energiankulutus, päästöt ja hukka pienenevät. Ympäristöhavaintojen ja -ennusteiden sekä varoitusjärjestelmien avulla yhteiskunnat ja organisaatiot voivat varautua ilmastonmuutokseen seurauksiin paremmin. Uusiutuvan energian ratkaisuilla Vaisala auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta.

Vuonna 2023 Vaisala laati tieteeseen pohjautuvat päästövähennystavoitteet Science Based Target -aloitteen (SBTi) kriteerien mukaisesti ja lähetti ne SBTi:lle hyväksyttäviksi.

Ilmastonmuutoksen on todettu kasvattavan tiettyjen riskien todennäköisyyttä liittyen luonnonmullistuksiin, epidemioihin (muu kuin COVID-19), yhteiskunnalliseen levottomuuteen ja terrorismiin (vahinkoriskit) sekä toimittajiin liittyviin liiketoiminnan jatkuvuuden riskeihin (operatiiviset riskit).

Yllämainitut seikat ilmastonmuutokseen liittyen on huomioitu osana tilinpäätöksen laatimista. Tunnistetuilla riskeillä ja tavoitteilla ei ole olennaista vaikutusta johdon harkintaa ja arvioita vaativiin tilinpäätöseriin. Vaisala ei ole toistaiseksi tunnistanut merkittäviä investointitarpeita ilmastonmuutoksen riskeihin tai tavoitteisiin liittyen.

Taloustiedot

Vuonna 2023 voimaan tulleet uudet ja muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit

Vaisala on ottanut käyttöön seuraavat uudet tai uudistetut IFRS-tilinpäätösstandardit 1.1.2023 alkaen. Niiden käyttöönotolla ei ole ollut olennaista vaikutusta tässä tilinpäätöksessä esitettyihin liitetietoihin tai raportoituihin summiin.

IFRS 17 Vakuutussopimukset

Konserni on tällä tilikaudella ottanut käyttöön IFRS 17 standardin. IFRS 17 standardi luo vakuutussopimusten kirjaamista, arvostamista, esittämistä ja niistä annettavia liitetietoja koskevat periaatteet ja korvaa IFRS 4 Vakuutussopimukset -standardin.

IAS 12:n muutos: Laskennalliset verot liittyen samasta transaktiosta syntyviin varoihin ja velkoihin

Vaisala on ottanut standardin muutokset käyttöön siirtymäsäännön mukaisesti siten, että siirtymän vaikutus kirjataan 1.1.2022.

Muutokset tuovat uuden poikkeuksen alkuperäistä kirjaamista koskevaan vapautukseen. Muutosten myötä yhtiö ei sovella alkuperäistä kirjaamista koskevaa vapautusta liiketoimiin, joista syntyy yhtä suuri veronalainen ja verotuksessa vähennyskelpoinen väliaikainen ero. IAS 12 muutosten seurauksena yhtiö kirjaa laskennallisen verosaamisen ja -velan laskennallisen verosaamisen ollessa ehdollinen IAS 12:n kerrytettävyyskriteereille.

Muutokset koskevat liiketoimia, jotka tapahtuvat aikaisimman esitetyn vertailukauden alussa tai sen jälkeen. Lisäksi aikaisimman vertailukauden alussa yhtiö kirjaa:

Laskennallisen verosaamisen ja laskennallisen verovelan kaikista verotuksessa vähennyskelpoisista ja veronalaisista väliaikaisista eroista liittyen:
käyttöoikeusomaisuuseriin ja vuokrasopimusvelkoihin
käytöstäpoistamis-, ennalleenpalauttamis- ja saman tapaisiin velkoihin ja vastaavat määrät kirjattuna osana vastaavan omaisuuserän hankintamenoa
Muutosten alkuperäisen soveltamisen kumulatiivisen vaikutuksen oikaisuna kertyneiden voittovarojen avaavaan saldoon (tai muuhun asianmukaiseen oman pääoman erään) kyseisellä hetkellä

Alla on esitetty vuoden 2022 vertailuluvut edellä kerrotun muutoksen mukaisesti.

1–12/2022
Milj. euroa	Aiemmin raportoitu	Oikaistu
Tuloverot	-14,5	-14,5
Kauden tulos	45,0	45,1
Kauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	45,0	45,0
Määräysvallattomille omistajille	0,0	0,0
Kauden laaja tulos	47,3	47,3
Kauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	47,3	47,3
Määräysvallattomille omistajille	0,0	0,0
Kertyneet voittovarat	238,7	238,5
Oma pääoma yhteensä	250,7	250,5
Laskennalliset verovelat	4,3	4,5
Pitkäaikaiset velat yhteensä	17,6	17,9
Velat yhteensä	188,5	188,7
Oma pääoma ja velat yhteensä	439,2	439,2
Osakekohtainen tulos, EUR	1,24	1,24
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR	1,24	1,24
Osakekohtainen oma pääoma, EUR	6,92	6,91
Oman pääoman tuotto, %	18,7	18,7
Omavaraisuusaste, %	58,2	58,1
Nettovelkaantumisaste, %	3,2	3,2

IAS 1:n ja IFRS Practice Statement 2:n muutos: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden esittäminen

Konserni on tällä tilikaudella ottanut käyttöön IAS1:n ja IFRS Practice Statement 2:n muutokset. Muutokset muuttavat IAS1:n vaatimuksia liittyen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden esittämiseen. Muutoksissa korvataan käsite merkittävät tilinpäätöksen laatimisperiaatteet olennaisia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevalla kuvauksella. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva kuvaus on olennainen mikäli, yhdessä muun tilinpäätösinformaation kanssa arvioituna, sen voidaan odottaa vaikuttavan yleiseen käyttöön tarkoitetun tilinpäätöksen ensisijaisten käyttäjien kyseisen tilinpäätöksen perusteella tekemiin päätöksiin.

IAS 1:n tukevia kappaleita on myös muutettu sen selventämiseksi, että merkitykseltään vähäisiin liiketoimiin, muihin tapahtumiin tai ehtoihin liittyvä laatimisperiaatteita koskeva informaatio on epäolennaista eikä sitä tarvitse esittää. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio voi olla olennaista liiketoimeen liittyvien liiketoimien, muiden tapahtumien tai ehtojen vuoksi, vaikka summat olisivat epäolennaisia. Kaikki tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio ei kuitenkaan ole olennaista, vaikka itse liiketoimi, muu tapahtuma tai ehto on olennainen.

IASB on myös kehittänyt ohjeita ja esimerkkejä selittämään ja havainnollistamaan IFRS Practice Statement 2:ssa kuvatun nelivaiheisen olennaisuusprosessin soveltamista.

IAS 8:n muutos: Kirjanpidollisten arvioiden määritelmä

Konserni on tällä tilikaudella ottanut käyttöön IAS 8:n muutoksen. Standardimuutoksella kirjanpidollisten arvioiden muutoksen määritelmä korvataan kirjanpidollisen arvion määritelmällä. Uuden määritelmän mukaan kirjanpidolliset arviot ovat tilinpäätöksessä olevia rahanmääräisiä arvoja, joiden määrittämiseen liittyy epävarmuutta.

Kirjanpidollisten arvioiden muutoksen määritelmä on poistettu standardista. IASB kuitenkin säilyttää käsitteen kirjanpidollisten arvioiden muutoksesta standardissa seuraavin selvennyksin:

Uudesta tiedosta tai uudesta kehityksestä johtuva kirjanpidollisen arvion muutos ei ole virheen korjaus
Kirjanpidollisen arvion määrittämiseksi käytettyjen syöttötietojen tai menetelmän muutoksesta johtuva vaikutus on kirjanpidollisen arvion muutos, mikäli kyse ei ole aikaisempien tilikausien virheiden korjauksesta

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti edellyttää johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tilinpäätöstä laadittaessa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista, joiden voidaan kyseisissä olosuhteissa kohtuudella uskoa toteutuvan. Arvioita ja oletuksia tarkastellaan säännöllisesti.

Arvioita ja harkintaa on käytetty erityisesti seuraavissa osa-alueissa, joiden osalta merkittävät laatimisperiaatteet sekä kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut on kuvattu kyseisen liitetiedon yhteydessä.

Tuloutus (liitetieto 3) (harkinta ja arvio)
Tuloverot (liitetieto 10) (harkinta ja arvio)
Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus (liitetieto 13) (arvio)
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen (liitetiedot 16 ja 25) (arvio)
Arvonalentumistestaus (liitetieto 16) (arvio)
Vuokrasopimukset vuokralle ottajan näkökulmasta (liitetieto 17) (harkinta)

Lisäksi arvioita, harkintaa ja oletuksia liittyy seuraaviin eriin:

Eläkevelvoitteiden (liitetieto 6) osalta vakuutusmatemaattisten laskelmien oletukset mm. diskonttauskorosta, inflaatiosta sekä palkka- ja eläkeindeksien kehityksestä (oletus)
Osakeperusteisten maksujen (liitetieto 7) osalta arvio mm. tulosennusteista ja palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden vaihtuvuudesta (arvio)
Takuuvarauksen (liitetieto 15) osalta arvio tulevista kustannuksista (arvio)
Vuokrasopimukset (liitetieto 17) vuokralle antajan osalta arvio vuokrasopimuksen jatkamis- ja päättämisoption käytöstä (arvio)
Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien saamisten arvonalentumisvarausten (liitetieto 21) osalta arvio eri saamisluokkien odotetusta luottotappioriskistä (arvio)

Taloustiedot

Taloudellinen kehitys

1. RAPORTOITAVAT SEGMENTIT

Laatimisperiaatteet

Vaisalalla on kaksi toiminta- ja raportoitavaa segmenttiä, jotka perustuvat liiketoiminnan eri osa-alueisiin: Teollisten mittausten liiketoiminta-alue ja Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue. Toimintasegmenttejä ei ole yhdistelty raportoitaviksi segmenteiksi.

Toimintasegmentit perustuvat Vaisalan johtoryhmän tarkastelemaan johdon raportointiin. Vaisalan johtoryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä ja se vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksellisuuden arvioinnista. Vaisalan johtoryhmä arvioi tuloksellisuutta liiketuloksen perusteella. Vaisalan johtoryhmälle toimitettu raportointi on laadittu yhdenmukaisin periaattein konsernin IFRS-tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti laaditun tilinpäätöksen kanssa. Lopetettuihin liiketoimintoihin liittyviä tuottoja ja kuluja ei kohdisteta toimintasegmenteille ja ne esitetään osana Muuta toimintaa. Toimintasegmenttien välinen siirtohinnoittelu perustuu markkinaehtoiseen hinnoitteluun.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue palvelee monipuolisesti erilaisia teollisuusasiakkaita. Se tarjoaa laajan valikoiman mittalaitteita, olosuhdevalvontajärjestelmiä ja palveluita, jotka auttavat asiakkaita tehostamaan ja optimoimaan prosessejaan, vähentämään energiankulutusta ja varmistamaan lopputuotteiden laadun. Päämarkkinat ovat vaativat kosteus- ja hiilidioksidimittaukset, olosuhdevalvontajärjestelmät, nestemittaus ja uudet markkinat.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue palvelee valikoituja säätiedoista riippuvaisia asiakkaita, jotka tarvitsevat tarkkoja, reaaliaikaisia, keskeytymättömiä ja luotettavia säätietoja tehokkaan toiminnan ylläpitämiseen. Päämarkkinat ovat meteorologia, lentoliikenne, tieliikenne ja uusiutuva energia.

Tuloutusperiaatteet on esitetty liitetiedossa 3, Myyntituotot asiakassopimuksista ja 17, Vuokrasopimukset.

Raportoitavat segmentit

2023 Milj. euroa	Teolliset mittaukset	Sää ja ympäristö	Muut toiminnot	Konserni
Tuotemyynti	207,4	190,3		397,7
Projektimyynti		69,5		69,5
Palvelumyynti	19,9	19,0		38,9
Jatkuva tilausmyynti		32,5		32,5
Vuokratuotot		1,8		1,8
Liikevaihto	227,3	313,1		540,4
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu yhtenä ajanhetkenä	223,5	211,3		434,8
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu ajan kuluessa	3,8	100,2		104,0
Tasaerinä kirjatut vuokratuotot		1,7		1,7
Liikevaihto	227,3	313,1		540,4
Liiketulos	45,2	21,1	0,3	66,6
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta				0,2
Rahoitustuotot ja -kulut				-3,7
Tulos ennen veroja				63,1
Tuloverot				-14,2
Tilikauden tulos				48,9

Taloustiedot

Raportoitavat segmentit

2022 Milj. euroa	Teolliset mittaukset	Sää ja ympäristö	Muut toiminnot	Konserni
Tuotemyynti	208,1	167,4		375,5
Projektimyynti		73,5		73,5
Palvelumyynti	17,5	17,5		35,0
Jatkuva tilausmyynti		28,4		28,4
Vuokratuotot		1,7		1,7
Liikevaihto	225,6	288,6		514,2
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu yhtenä ajanhetkenä	222,2	185,9		408,1
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu ajan kuluessa	3,3	101,1		104,4
Tasaerinä kirjatut vuokratuotot		1,7		1,7
Liikevaihto	225,6	288,6		514,2
Liiketulos	51,5	11,1	-0,1	62,5
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta				0,2
Rahoitustuotot ja -kulut				-3,1
Tulos ennen veroja				59,6
Tuloverot				-14,5
Tilikauden tulos				45,1

2. MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

Konsernin raportoitavat segmentit toimivat maantieteellisillä alueilla, jotka ovat Americas, APAC ja EMEA.1)

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

2023 Milj. euroa	Liikevaihto kohdemaan mukaan2)	Liikevaihto sijaintimaan mukaan3)	Pitkäaikaiset varat3)
Americas	200,4	179,8	36,0
josta Yhdysvallat	161,7	171,5	35,8
APAC	160,2	103,2	5,9
EMEA	179,8	468,0	131,5
josta Suomi	9,1	358,8	119,7
Konsernieliminoinnit		-210,6
Yhteensä	540,4	540,4	173,4

2022 Milj. euroa	Liikevaihto kohdemaan mukaan2)	Liikevaihto sijaintimaan mukaan3)	Pitkäaikaiset varat3)
Americas	191,2	176,3	47,8
josta Yhdysvallat	155,3	167,3	47,5
APAC	160,3	103,2	2,9
EMEA	162,8	435,5	130,9
josta Suomi	9,1	343,3	118,3
Konsernieliminoinnit		-200,8
Yhteensä	514,2	514,2	181,7

1) Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka, APAC: Aasian ja Tyynenmeren alue, EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka

2) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle.

3) Liikevaihto ja pitkäaikaiset varat on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.

Taloustiedot

3. MYYNTITUOTOT ASIAKASSOPIMUKSISTA

Laatimisperiaatteet

Vaisalan liikevaihto koostuu asiakassopimuksista saaduista tuotoista sekä vuokratuotoista. Liikevaihto asiakassopimuksista jaetaan tuotteisiin, projekteihin, palveluihin ja jatkuvaan tilausmyyntiin. Myyntituottojen jaottelua on muutettu vuoden 2023 alusta siten, että aiemmin palveluihin sisältynyt jatkuva tilausmyynti esitetään omana ryhmänään. Vertailuvuoden 2022 tiedot on esitetty uuden ryhmittelyn mukaisesti. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tuoteliikevaihto sisältää tuotot tuote-, varaosa- ja järjestelmätoimituksista. Järjestelmätoimitukset sisältävät rajallisesti konfiguroituja standardituotteita. Jokainen erotettavissa oleva tuotetoimitus on IFRS 15:n mukainen erillinen suoritevelvoite. Tuotemyynti tuloutetaan yhtenä ajankohtana, kun asiakas on saanut tuotteeseen määräysvallan.

Projektit ovat integroituja projekteja, joissa Vaisala toimittaa asiakkaille havaintojärjestelmän, joka koostuu tuotteista, palveluista ja ohjelmistoista. Nämä järjestelmät kytketään asiakkaan järjestelmään asiakkaan määrittelyjen mukaisesti. Yksi toimitusprojekti sisältääyhden tai useamman IFRS 15:n mukaisen suoritevelvoitteen. Kaikki projektit tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti. Edistymistä mitataan cost-to-costmenetelmällä, vertaamalla toteutuneita kuluja ennustettuihin kuluihin, koska tämä tapa kuvaa parhaiten suoritevelvoitteen täyttymistä. Projektien myyntituotot kirjataan ajan kuluessa, koska kriteerit suoritevelvoitteen täyttymiselle ajan kuluessa täyttyvät pääsääntöisesti siten, että tuotteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä ja että Vaisalalla on oikeus maksuun tehdystä työstä.

Palvelut jaetaan palvelusopimuksiin ja kertaluonteisiin palveluihin. Palvelut sisältävät muun muassa huoltopalvelut, kalibrointi- ja korjauspalvelut, modernisointipalvelut ja laajennetun takuun . Palvelusopimukset sisältävät jatkuvan palvelun, kuten laajennetun takuun, asiakastuen tai varaosien saatavuuden. Yksi palvelusopimus tai yksi palvelu on yksi suoritevelvoite. Tuotot tuloutetaan ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana palvelun luonteen tai sopimuksen sisällön mukaan. Kertaluonteisen palvelun tuotto kirjataan kun palvelu on suoritettu.

Jatkuva tilausmyynti sisältää pääasiassa datapohjaisia ratkaisuja, jotka tukevat päätöksentekoa säästä riippuvissa toiminnoissa. Yksi jatkuvan tilausmyynnin sopimus on yksi suoritevelvoite. Tuotot kirjataan ajan kuluessa.

Tuotteiden perustakuuaika on vuosi ja valikoiduille tuotteille 2, 5 tai 10 vuotta. Palveluiden perustakuuaika on 6 tai 12 kuukautta. Laajennettu takuu on erikseen myytävä ja hinnoiteltu palvelu erikseen sovitulle ajanjaksolle. Laajennetun takuun tuotto kirjataan ajan kuluessa perustakuuajan päättymisestä lähtien. Takuukuluista tehdään takuuvaraus liitetiedossa 15, Varaukset esitetyllä tavalla.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

IFRS 15 -standardin mukainen tuloutus ajan kuluessa tuloutettavien projektien osalta vaatii johdon arvioita kulujen osalta koko projektin ajan tuloutuksen määrittämiseksi. Kun projektin lopputulemaa ei voida arvioida luotettavasti, projektin kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi sillä hetkellä kun ne toteutuvat.

Vastaavasti projektin tuotot kirjataan vain projektin kulujen määrän mukaisesti, jos on odotettavissa, että kyseiset kulut saadaan katettua. Kun on todennäköistä, että projektin loppuunsaattamiseen liittyvät kulut ovat projektin tuottoja suuremmat, arvioitu tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Lisäksi harkintaa käytetään tuloutusajankohdan määrittämiseen, asiakassopimuksiin liittyvien maksujen todennäköisyyden arvioimiseen, suoritevelvoitteiden määrittämiseen ja sopimusten yhdistämiseen liittyen. Kaikkiin näihin tekijöihin liittyvä harkinta voi vaikuttaa tuottojen kirjaamisen ajankohtaan ja/tai määrään.

Myyntituottojen jaottelu

Myyntituottojen jaottelu esitetään liitetiedossa 1, Raportoitavat segmentit ja liitetiedossa 2, Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot.

Myyntituottojen jaottelua on muutettu vuoden 2023 alusta siten, että aiemmin palveluihin sisältynyt jatkuva tilausmyynti esitetään omana ryhmänään. Vertailuvuoden 2022 tiedot on esitetty uuden ryhmittelyn mukaisesti.

Maksuehdot

Maksuehdot vaihtelevat maantieteellisten alueiden mukaan. Tuote- ja palvelu- sekä jatkuvan tilausmyynnin liiketoiminnassa yleinen maksuehto on 30 päivää netto, mutta tietyillä alueilla ennakkomaksu on yleinen käytäntö. Projektilaskutus perustuu projektin vaiheisiin, jotka seuraavat projektin yleisiä toimitusehtoja (30 % ennakkomaksuna, 60 % toimitusasiakirjoja vastaan ja 10 % hyväksytyn testauksen jälkeen) tai sopimuksen mukaisia ehtoja. Projektiliiketoiminnassa yleisimmät maksuehdot ovat remburssi tai sopimuksen mukaan.

Vaisala käyttää IFRS 15 -standardin mahdollistamaa käytännön apukeinoa merkittävän rahoituskomponentin osalta. Niissä tapauksissa, joissa Vaisala odottaa sopimuksen syntymisajankohtana, että aika, joka kuluu siitä, kun Vaisala luovuttaa tavaran/palvelun asiakkaalle, siihen kun asiakas maksaa kyseisestä tavarasta/palvelusta, on enintään yhden vuoden pituinen, vastikemäärää ei oikaista merkittävän rahoituskomponentin vaikutuksella. Lisäksi rahoituskomponentti huomioidaan vain, jos merkittävän suuruinen ennakkomaksu saadaan yli vuosi ennen siihen liittyvää toimitusta.

Sopimuksiin perustuvat taseeseen merkityt määrät

Seuraavassa taulukossa esitetään tietoja asiakassopimuksista johtuvista saamisten, sopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja sopimuksiin perustuvien velkojen taseeseen merkityistä määristä.

Sopimuksiin perustuvat taseeseen merkityt määrät

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Myyntisaamiset	69,9	87,6
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät	24,2	26,2
Sopimuksiin perustuvat velat	30,6	36,6

Taloustiedot

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät sisältävät tuloutettuja, mutta laskuttamattomia projekti- ja palvelu- sekä jatkuvan tilausmyynnin tuottoja.

Suurin osa projektituotoista tuloutetaan tuotteen valmistamisen jälkeen projektin valmiusasteen noustessa ja kun suurin osa suoritevelvoitteesta on täytetty. Projektien yleisten toimitusehtojen mukaan suurin osa projektista on laskutettu ennen kuin tuote on toimitettu. Sopimukseen perustuva omaisuuserä on siten korkeimmillaan tuotteen valmistuksen ja toimituksen välisenä aikana. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelut ja jatkuvan tilausmyynnin sopimukset laskutetaan yleensä etukäteen ja vain tietyissä tapauksissa jälkikäteen. Jälkikäteislaskutus synnyttää sopimukseen perustuvan omaisuuserän, koska tuloutus tehdään ennen laskutusta.

Sopimuksiin perustuvat velat sisältävät tuote-, projekti- ja palveluliiketoiminnan sekä jatkuvan tilausmyynnin laskutetut, mutta tulouttamattomat erät sekä asiakkailta saatuja suorituksia, joita ei ole vielä laskutettu. Projekteihin liittyvät sopimuksiin perustuvat velat syntyvät usein projektien alkuvaiheessa, kun ennakkomaksu on laskutettu, mutta projekti on vasta alkuvaiheessa ja valmiusasteen mukaista tuloutusta ei ole tehty lainkaan tai vain vähän. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelu- ja jatkuvan tilausmyynnin sopimukset laskutetaan yleensä sopimuskauden alussa, jolloin syntyy sopimukseen perustuva velka. Yhtenä ajankohtana tuloutettavista tuote- ja palvelumyynneistä syntyy sopimukseen perustuva velka kun asiakasta on laskutettu, mutta suoritevelvoitetta ei ole täytetty eikä tuloutusta siten ole tehty.

Tilikaudella 2023 Vaisala kirjasi myyntituottoja yhteensä 16 (15) miljoonaa euroa, jotka kauden alussa sisältyivät sopimuksiin perustuvaan velkaan.

Tilikauden 2023 lopussa tilauskanta oli 172,5 (154,6) miljoonaa euroa, josta täyttämättä tai osittain täyttämättä olevien suoritevelvoitteiden määrä oli 171,9 (153,5) miljoonaa euroa ja vuokratuottoihin liittyvä määrä oli 0,6 (1,1) miljoonaa euroa. Täyttämättä tai osittain täyttämättä olevien suoritevelvoitteiden osalta tilauskannasta arvioidaan tuloutettavan 127,1 (125,8) miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 44,8 (27,8) miljoonaa euroa tätä myöhemmin. Vuokrasopimusten osalta koko tilauskanta arvioidaan tuloutettavan vuonna 2024. Tilikauden 2023 alusta alkaen jatkuva tilausmyynti ei sisälly tilauskantaan. Vertailuvuoden 2022 tilauskantatiedot on muutettu vastaavasti.

4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa	2023	2022
Vahingonkorvaukset	0,6	0,0
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	0,2	0,0
Muut	0,1	0,2
Yhteensä	0,9	0,3

Liiketoiminnan muut kulut

Milj. euroa	2023	2022
Aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot	-	0,0
Yhteensä	0,0	0,0

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	0,9	0,3

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023	Tilintarkastuskertomus

5. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ

Henkilöstökulut

Milj. euroa	2023	2022
Palkat	171,3	154,3
Osakeperusteiset palkkiot	3,4	4,0
Sosiaalikulut	14,9	13,0
Eläkkeet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	0,3	0,1
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	21,0	19,0
Yhteensä	210,9	190,4

Henkilöstö maantieteellisin aluein keskimäärin tilikauden aikana

Henkilöä	2023	2022
Americas	364	332
APAC	171	168
EMEA (pois lukien Suomi)	252	240
Suomi	1 540	1 401
Yhteensä	2 327	2 141

Tiedot osakeperusteisista palkkioista esitetään liitetiedossa 7, Osakeperusteiset maksut.

Tiedot johdon palkoista, palkkioista ja työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 28, Lähipiiritapahtumat.

6. ELÄKEVELVOITTEET

Laatimisperiaatteet

Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin käytäntöihin. Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Vakuutusyhtiössä hoidetut TyEL-eläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä.

Etuuspohjaisessa järjestelmässä velaksi kirjattava vastuu on eläkevastuiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä. Eläkevastuun laskevat Vaisalasta riippumattomat vakuutusmatemaatikot ja se perustuu ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevastuun määrään, joka diskontataan tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoon korkokannalla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Henkilöstökulut toiminnoittain

Milj. euroa	2023	2022
Hankinta ja valmistus	60,2	52,0
Myynti, markkinointi ja hallinto	88,0	82,0
Tutkimus ja kehitys	62,6	56,5
Yhteensä	210,9	190,4

Henkilöstö liiketoiminta-alueittain keskimäärin tilikauden aikana

Henkilöä	2023	2022
Teolliset mittaukset	606	548
Sää ja ympäristö	870	821
Muu toiminta	851	772
Yhteensä	2 327	2 141

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

Taloustiedot

Etuuspohjaiset järjestelyt

Vaisalan etuuspohjaiset järjestelyt ovat emoyhtiössä. Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva oli vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiössä, joka suljettiin 1.1.1983. Säätiön vastuu siirrettiin eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö purettiin vuonna 2006. Yhtiöllä säilyy kuitenkin IAS 19 mukainen vastuu tulevista indeksi- ja palkankorotuksista yhtiön palveluksessa olevien eläkesäätiön piiriin kuuluvien henkilöiden osalta.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka

Milj. euroa	2023	2022
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	3,4	3,9
Varojen käypä arvo	-2,7	-2,9
Eläkevelka 31.12.	0,8	1,0

Taseessa esitettyjen eläkevelvoitteiden määrä 2,3 (2,7) miljoonaa euroa sisältää emoyhtiön 0,8 (1,0) miljoonan euron etuuspohjaisen järjestelyn lisäksi muihin konserniyhtiöihin kirjattuja eläkevelvoitteita yhteensä 1,5 (1,8) miljoonaa euroa.

Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu

Milj. euroa	2023	2022
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	-	0,0
Korkomenot	0,0	0,0
Tuloslaskelman eläkekulu	0,0	0,0
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot		0,3
Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman eläkekulu	0,0	0,3

Tuloslaskelman eläkekulu on kirjattu myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluihin.

Ylläolevassa taulukossa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on esitetty ilman laskennallisten verojen vaikutusta. Laajassa tuloslaskelmassa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on esitetty sisältäen laskennallisten verojen vaikutuksen.

Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo

Milj. euroa	2023	2022
Velvoitteiden nykyarvon muutokset
Velvoitteiden nykyarvo 1.1.	3,9	4,6
Työsuorituksesta johtuvat menot	-	0,0
Korkomenot	0,1	0,0

Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutus matemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	-0,2	-0,7
Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+)	-0,1	0,3

Maksetut etuudet	-0,3	-0,4
Velvoitteiden nykyarvo 31.12.	3,4	3,9

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset

Milj. euroa	2023	2022
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.	2,9	3,8
Varojen korkotuotto	0,1	0,0

Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto	-0,3	-0,6

Maksetut etuudet	-0,3	-0,4
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	0,3	0,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.	2,7	2,9

Taloustiedot

Taseessa esitetyn velan muutokset

Milj. euroa	2023	2022
Velka 1.1.	1,0	0,8
Eläkekulut tuloslaskelmassa	0,0	0,0
Eläkekulut laajassa tuloslaskelmassa	0,0	0,3
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	-0,3	-0,1
Velka 31.12.	0,8	1,0

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset

	2023	2022
Diskonttauskorko, %	3,60	3,16
Tuleva palkankorotusolettama, %	3,25	3,51
Inflaatio-olettama, %	2,29	2,55
Eläkkeiden muutos, %	2,53	2,79

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys painotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille

Oletus	Oletuksen muutos	Oletuksen kasvun vaikutus	Oletuksen vähentymisen vaikutus
Diskonttokorko	0,25 %	2,01 %:n vähennys	2,09 %:n lisäys
Tuleva palkankorotusolettama	0,25 %	0,00 %:n lisäys	0,00 %:n vähennys
Eläkkeiden muutos	0,25 %	9,48 %:n lisäys	9,29 %:n vähennys
Oletus		Yhden vuoden lisäys oletuksessa	Yhden vuoden vähennys oletuksessa
Odotettavissa oleva elinikä		4,78 %:n lisäys	4,56 %:n vähennys

Edellä esitetyt herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys merkittävien vakuutusmatemaattisten oletusten

muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.

7. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Laatimisperiaatteet

Konsernin osakeperusteiset maksut liittyvät osakepalkkiojärjestelmiin ja niiden perusteella maksuun tulevat osakepalkkiot maksetaan nettomääräisesti osakkeina, kun osakkeina maksettavasta määrästä on vähennetty verot. Osakepalkkiojärjestelmää, johon sisältyy nettomääräistä suorittamista koskeva ominaisuus, käsitellään kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavana osakeperusteisena järjestelynä.

Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavat etuudet arvostetaan myöntämispäivänä käypään arvoon, eikä niitä arvosteta enää uudelleen. Myöntämispäivän käypä arvo kirjataan ansaintajakson aikana tuloslaskelmaan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi.

Muita kuin markkinaperusteisia ehtoja ei huomioida myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä, vaan ne otetaan huomioon oikaisemalla kuluksi kirjattavien oman pääoman ehtoisten instrumenttien lukumäärää, joihin oletetaan syntyvän oikeus. Muiden kuin markkinaperusteisten ehtojen osalta kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen (Vaisalan A-sarja) päätöskurssiin vähennettynä odotettavissa olevilla osingoilla. Näiden ehtojen täyttymistä arvioidaan jokaisena raportointipäivänä ja päivitetään kun niissä tapahtuu muutoksia. Muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan.

Markkinaperusteiset ehdot otetaan huomioon oman pääoman ehtoisten instrumenttien myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä. Kulu kirjataan riippumatta siitä, täyttyykö kyseinen markkinaperusteinen ehto, jos palvelun suorittamiseen perustuva ehto ja muut kuin markkinaperusteiset ehdot täyttyvät. Markkinaperusteisten ehtojen (osakkeen kokonaistuoton kehitys, TSR) osalta myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä käytetään todennäköisyyksillä painotettuihin arvoihin perustuvaa mallia (Monte Carlo simulaatio).

Osakepalkkiojärjestelmät

Osakepalkkiojärjestelmät on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Suoriteperusteiset osakepalkkiojärjestelmät perustuvat osakkeen kokonaistuoton kehitykseen (TSR) ja konsernin kannattavuuteen järjestelmän kolmivuotisena kautena. Lisäosakepalkkiojärjestelmässä osakkeita ansaitaan hallituksen päättämissä omistusjaksoissa ja osallistujilla on mahdollisuus saada ns. lisäosakkeita sjioittamalla henkilökohtaisesti varoja etukäteen määritetyllä summalla Vaisalan A-osakkeisiin. Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä osakkeita ansaitaan hallituksen päättämissä sitouttamisjaksoissa ja osallistujilla on mahdollisuus saada etukäteen määritelty määrä ns. sidottuja osakkeita. Palkkiot maksetaan osittain Vaisalan A-sarjan osakkeilla ja osin rahavaroilla. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Vaisalan hallitus edellyttää lisäksi, että toimitusjohtaja ja johtoryhmän kukin jäsen säilyttää omistuksessaan osakepalkkiojärjestelmästä saamansa osakkeet, kunnes hänen osakeomistuksensa arvo Vaisalassa vastaa vähintään hänen kiinteän bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.

Taloustiedot

Hallitus päätti 12.2.2019 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2019–2021. Osakepalkkiojärjestelmään kuuluneille 42 avainhenkilölle 3.3.2022 maksettu palkkio vastasi 251 900 A-sarjan osaketta, 100 % enimmäismäärästä. Näistä osakkeista 2 000 luovutettiin toimitusjohtaja Kai Öistämölle. Lisäksi 3.3.2022 1 218 A-sarjan osaketta luovutettiin vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmiin 2020–2022 ja 2021–2023 kuuluneelle henkilölle. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 19,06 euroa. 10.3.2021 entiselle toimitusjohtajalle Kjell Forsénille maksettiin palkkio, joka vastasi 23 040 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmästä kirjattiin vuosina 2019–2022 kuluja yhteensä 4,0 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti 12.2.2020 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2020–2022. Osakepalkkiojärjestelmään kuuluneille 43 avainhenkilölle 3.3.2023 maksettu palkkio vastasi 145 022 A-sarjan osaketta, 83 % enimmäismäärästä. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 28,65 euroa. 10.3.2021 entiselle toimitusjohtajalle Kjell Forsénille maksettiin palkkio, joka vastasi 5 529 A-sarjan osaketta.

Hallitus päätti 17.12.2020 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2021–2023 noin 40 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2024. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 180 000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2021 huhtikuusta vuoden 2024 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 32,10 euroa.

Hallitus päätti 17.2.2022 kolmen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022–2024 noin 40 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2025. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 161 000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2022 toukokuusta vuoden 2025 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmien myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 41,45 euroa.

Lisäosakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022–2026 ja osakkeita ansaitaan 12–36 kuukauden mittaisissa omistusjaksoissa. Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022–2026 ja osakkeita ansaitaan 12–36 kuukauden mittaisissa sitouttamisjaksoissa. Alkuperäisestä lisäosakepalkkiojärjestelmästä ja sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 100 000 A-sarjan osaketta. Lisäosakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2022 toukokuusta vuoden 2025 maaliskuuhun. Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan sitouttamisjaksolle. Sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä maksettiin 29.9.2023 yhteensä 1 000 A-sarjan osaketta vastaava palkkio osakepalkkiojärjestelmään 2022–2026 kuuluvalle avainhenkilölle osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti.

Hallitus päätti 15.2.2023 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2023–2025 noin 60 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2026. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 222 100 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2023 toukokuusta vuoden 2026 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 38,15 euroa.

Vuonna 2023 osakepalkkiojärjestelmistä kirjatut kulut olivat yhteensä 3,4 (4,0) miljoonaa euroa.

8. TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT

Laatimisperiaatteet

IAS 38 -standardin mukaan aineetonta hyödykettä, joka syntyy tutkimustoiminnasta ei saa merkitä taseeseen ja jos yhteisö ei pysty erottamaan sisäisen projektin tutkimusvaihetta sen kehittämisvaiheesta, yhteisö käsittelee projektista johtuvia menoja ikään kuin ne olisivat toteutuneet yksinomaan tutkimusvaiheessa. Lisäksi IAS 38 -standardin mukaan aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, kun on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu yhteisön hyväksi.

Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole Vaisalassa aktivoitu, koska hyödykkeen luomiseen tähtäävän sisäisen projektin tutkimusvaihetta ei pystytä erottamaan sen kehittämisvaiheesta. Lisäksi kehitystoimintaan liittyvistä kuluista saatavien tulevaisuuden tuottojen määrään ja ajoitukseen liittyy merkittävää epävarmuutta ennen kuin tuotteet tulevat markkinoille.

Tuloslaskelmaan sisältyy tutkimus- ja kehityskuluja 67,7 (62,4) miljoonaa euroa.

9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Laatimisperiaatteet

Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tilikauden päättymispäivän johdannaissopimusten markkinahintojen perusteella. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Korkotuotot ja -kulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista kirjataan ajan kulumisen perusteella. Vuokrasopimusvelkojen korkokulujen periaatteet on esitetty liitetiedossa 17, Vuokrasopimukset.

Taloustiedot

Rahoitustuotot

Milj. euroa	2023	2022
Korkotuotot	1,7	0,2
Muut rahoitustuotot	0,0	0,0
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot	3,2	2,6
Kurssivoitot	3,3	4,8
Yhteensä	8,2	7,7

Rahoituskulut

Milj. euroa	2023	2022
Korkokulut	2,2	0,7
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	0,4	0,3
Muut rahoituskulut	0,5	0,4
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssitappiot	2,4	3,8
Kurssitappiot	6,3	5,5
Yhteensä	11,9	10,8

Rahoitustuotot ja kulut, netto	-3,7	-3,1

Kurssivoitot ja -tappiot sisältävät rahavarojen, myyntisaamisten ja muiden saamisten, konsernin sisäisten lainojen sekä ostovelkojen ja muiden velkojen uudelleenarvostuksien tulosvaikutuksen.

10. TULOVEROT

Laatimisperiaatteet

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien veroihin kohdistuvista oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi silloin kuin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta yritystulosta kunkin lainkäyttöalueen tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjen tai käytännössä hyväksyttyjen verokantojen perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä kunkin lainkäyttöalueen hyväksyttyjä verokantoja käyttäen. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät poistoista, osakepalkkiojärjestelmien kulujen jaksotuksista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Muut väliaikaiset ajoituserot koostuvat pääosin varauksista ja liiketoiminnan kulujen jaksotuksista. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Vaisala on ottanut käyttöön IAS12-standardin muutoksen liittyen laskennallisiin veroihin samasta transaktiosta syntyviin varoihin ja velkoihin siten, että siirtymän vaikutus on kirjattu 1.1.2022. Muutoksen myötä yhtiö ei sovella alkuperäistä kirjaamista koskevaa vapautusta liiketoimiin, joista syntyy yhtä suuri veronalainen ja verotuksessa vähennyskelpoinen väliaikainen ero. Muutoksen vaikutus on esitetty kohdassa Vuonna 2023 voimaan tulleet uudet ja muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tuloverojen sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata, tarvitaan johdon harkintaa. Konserni on tuloverotuksen kohteena useilla eri lainkäyttöalueilla, joilla verolainsäädännön tulkinta voi edellyttää johdon harkintaa ja sovellettuihin tulkintoihin voi liittyä epävarmuutta. Jokainen epävarma verokäsittely arvioidaan erikseen tai yhdessä riippuen mikä arviointitapa ennustaa parhaiten epävarmuutta. Kaikki nämä epävarmuuden vaikutukset otetaan huomioon verolaskennassa, kun ei ole todennäköistä, että veroviranomaiset tai tuomioistuimet hyväksyisivät käsittelyitä. Konserni seuraa kaikkea verolainsäädäntöä toimintamaissaan ja sillä on rajoitettu veroriski konserniyhtiöiden, jotka sijaitsevat eri lainkäyttöalueilla, välisiin transaktioihin.

Johdon oletuksia ja arvioita tarvitaan erityisesti laskennallisen verosaamisen kirjaamiseen käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Keskeiset oletukset liittyvät siihen, että vähennyskelpoisten vahvistettujen verotappioiden hyödyntämisaika pysyy muuttumattomana, ja että säädetyt verolait ja verokannat pysyvät muuttumattomina lähitulevaisuudessa. Jos yhtiölle on kertynyt verotuksellisia tappioita aikaisemmilta vuosilta, laskennallinen verosaaminen käyttämättömistä verotappioista kirjataan vain siihen todennäköiseen määrään saakka, kun yhtiöllä on verotettavia väliaikaisia eroja tai muuta vahvaa näyttöä siitä, että verotettavaa voittoa kertyisi tulevaisuudessa. Jokaisena tilinpäätöspäivänä laskennallisten verosaamisten ennakoitu käyttö käyttämättömistä

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023		Tilintarkastuskertomus

verotappioista arvioidaan ottamalla huomioon seuraavien tekijöiden todennäköisyydet a) ennakoitujen tulevien verotettavien voittojen määrälle sisältäen käytettävissä olevat veronhyvitykset, b) tunnistettavissa olevat kertaluonteiset syyt käyttämättömille verotappioille ja c) käytettävissä olevat mahdollisuudet verosuunnittelulle.

Tuloverot

Milj. euroa	2023	2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	14,7	14,2
Verot edellisiltä tilikausilta	-0,1	1,7
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	-0,4	-1,5
Yhteensä	14,2	14,5

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla

laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

Milj. euroa	2023	2022
Tulos ennen veroja	63,1	59,6
Tulovero Suomen verokannalla	12,6	11,9
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	2,2	2,1
Vähennyskelvottomat kulut	1,0	1,2
Verovapaat tulot ja verohyvitykset	-1,3	-0,9
Verot edellisiltä tilikausilta	-0,1	1,7
Muut välittömät verot	-0,1	0,0
Laskennallisten verosaamisten uudelleenarviointi	-	0,0
Muut erät	-	-1,5
Yhteensä	14,2	14,5

Efektiivinen verokanta	22,5 %	24,4 %

Vaisalalla ei ollut 31.12.2023 ja 31.12.2022 käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.

Laskennalliset verot taseessa

Milj. euroa	2023	2022
Laskennalliset verosaamiset	7,8	9,5
Laskennalliset verovelat	-2,9	-4,3
Yhteensä	4,9	5,2

Taseeseen kirjattujen laskennallisten verojen bruttomuutos

Milj. euroa	2023	2022
Laskennalliset verot 1.1.	5,2	2,5
Tuloslaskelmaan kirjatut erät	0,4	1,2
Liiketoimintojen yhdistämisen vaikutus	0,0	2,1
Valuuttakurssierot	-0,2	0,1
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät	-0,5	-0,7
Laskennalliset verot 31.12.	4,9	5,2

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023	Tilintarkastuskertomus

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana

Milj. euroa	1.1.2023	Uudelleenryhmittely	Kirjattu tuloslaskelmaan	Valuuttakurssierot	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	31.12.2023
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate	1,7	-	-0,4	-0,1	-	1,3
Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut	3,0	0,9	-0,8	0,1	-0,5	2,7
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	2,0	-	-0,5	0,0	-	1,5
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero	2,7	0,9	0,4	0,0	-	4,0
Muut väliaikaiset ajoituserot	4,4	-1,8	0,4	-0,4	-	2,5
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-4,2	-	-	-	-	-4,2
Yhteensä	9,5	0,0	-0,9	-0,3	-0,5	7,8
Laskennalliset verovelat
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero	8,2	-	1,5	0,0	-	6,6
Muut	0,3	-	-0,2	0,0	-	0,4
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-4,2	-	-	-	-	-4,2
Yhteensä	4,3	0,0	1,3	0,0	0,0	2,9
Laskennallinen verosaaminen, netto	5,2	0,0	0,4	-0,3	-0,5	4,9

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023		Tilintarkastuskertomus

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2022 aikana

Milj. euroa	1.1.2022	Uudelleenryhmittely	Kirjattu tulos laskelmaan	Valuuttakurssierot	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Liiketoimintojen yhdistämisen vaikutus	31.12.2022
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate	1,4	-	0,3	0,0	0,0	-	1,7
Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut	3,8	-	0,0	-0,1	-0,7	-	3,0
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	3,7	-	-1,6	-0,1	0,0	-	2,0
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen
ajoitusero	0,7	-	-0,1	0,0	0,0	2,1	2,7
Muut väliaikaiset ajoituserot	2,4	-	1,9	0,1	0,0	-	4,4
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-2,8	-	-1,4	-	-	-	-4,2
Yhteensä	9,2	0,0	-0,9	-0,2	-0,7	2,1	9,5
Laskennalliset verovelat
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero	9,1	-	-1,0	0,1	0,0	-	8,2
Muut	0,3	-	0,0	0,0	0,0	-	0,3
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-2,8	-	-1,4	-	-	-	-4,2
Yhteensä	6,7	0,0	-2,4	0,0	0,0	0,0	4,3
Laskennallinen verosaaminen, netto	2,5	0,0	1,5	-0,2	-0,7	2,1	5,2

Taloustiedot

11. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laatimisperiaatteet

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden emoyhtiön kantaosakkeiden omistajille kuuluva tulos tilikauden aikana ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla keskimääräistä painotettua osakkeiden lukumäärää potentiaalisten osakeperusteisten maksujen laimennusvaikutuksella.

Osakekohtainen tulos

	2023	2022
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	48,9	45,0

Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	36 259	36 207
Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus, 1 000 kpl	120	160
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä laimennusvaikutuksella, 1 000 kpl	36 379	36 367

Osakekohtainen tulos, euroa	1,35	1,24
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	1,35	1,24

Nettokäyttöpääoma

12. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Myyntisaamisten ja muiden saamisten laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Milj. euroa	2023	2022
Myyntisaamiset*	70,2	88,1
Maksetut ennakot	1,0	1,3
Arvonlisäverosaamiset	4,0	3,3
Muut saamiset**	2,1	2,2
Johdannaissopimukset	0,4	0,9
Muut siirtosaamiset**	7,8	5,7
Yhteensä	85,5	101,7

*) Tilikaudella 2023 myyntisaamiset sisälsivät 0,3 (0,6) miljoonaa euroa vuokrasaamisia.

**) Muut saamiset ja muut siirtosaamiset sisältävät pääasiassa avustuksiin liittyviä saamisia sekä osto- ja kulujaksotuksia.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja.

Myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot, 31.12.2023

Milj. euroa	Myyntisaamiset, brutto	Luottotappio varaus	Myyntisaamiset, netto
Erääntymättömät	49,8	0,2	49,6
Erääntyneet alle 90 päivää	18,4	0,1	18,4
Erääntyneet 91–180 päivää	1,0	0,1	0,8
Erääntyneet yli 180 päivää	1,1	0,4	0,7
Muut kuin ikäjakauman perusteella tehdyt luottotappiovaraukset	1,1	0,4	0,7
Yhteensä	71,3	1,2	70,2

Myyntisaamiset valuutoittain

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

Taloustiedot

Myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot, 31.12.2022

Milj. euroa	Myyntisaamiset, brutto	Luottotappio varaus	Myyntisaamiset, netto
Erääntymättömät	58,4	0,2	58,3
Erääntyneet alle 90 päivää	21,5	0,1	21,4
Erääntyneet 91–180 päivää	2,2	0,3	1,9
Erääntyneet yli 180 päivää	1,4	0,9	0,5
Muut kuin ikäjakauman perusteella tehdyt luottotappiovaraukset	6,6	0,6	6,0
Yhteensä	90,1	2,0	88,1

Myyntisaamisten luottotappiovarauksen täsmäytyslaskelma

Milj. euroa	2023	2022
Luottotappiovaraus 1.1.	2,0	1,5
Tilikaudella tulosvaikutteisesti kirjattu luottotappiovarauksen muutos, netto	0,2	0,6
Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi perimiskelvottomina kirjatut saamiset	-1,0	-0,2
Kurssierot	0,0	0,0
Yhteensä	1,2	2,0

Tilikauden aikana myyntisaamisista kirjattujen luottotappioiden ja niiden oikaisujen tulosvaikutus oli -0,2 (-0,6) miljoonaa euroa.

Milj. euroa	2023	2022
EUR	31,3	34,7
USD	21,7	30,1
GBP	3,5	5,1
JPY	6,0	5,0
AUD	0,9	0,9
CNY	3,4	6,5
CAD	3,0	2,3
PLN	0,0	2,8
Muut	0,4	0,8
Yhteensä	70,2	88,1

13. VAIHTO-OMAISUUS

Laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuus esitetään standardikustannusperusteisena hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen (hankintameno) tai niitä alemman nettorealisointiarvon määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää ostomenot (sisältäen pääasiassa raaka-aineet, tuontitullit ja kuljetusmenot), välittömän työn ja välillisiä tuotannon menoja. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ennakoidun kulutuksen ylittävän vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvaraus kirjataan mahdollisesta ylijäämästä, epäkuranttiudesta sekä markkina-arvon mahdollisesta alentumisesta alle hankintamenon. Ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen arvon määrittely edellyttää arvioiden tekemistä ja harkintaa. Johto analysoi arvioita tuotteiden kysynnästä ja päättää varauksesta. Mahdolliset muutokset oletuksissa voivat aiheuttaa tarkistuksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina kausina.

Taloustiedot

Vaihto-omaisuus

Milj. euroa	2023	2022
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	58,8	61,6
Yhteensä	58,8	61,6

Tuloslaskelmaan kirjattiin vaihto-omaisuudesta myyntiä vastaavaksi kuluksi 151,6 (143,6) miljoonaa euroa. Alaskirjauksia ja arvonalentumisvähennyksiä kirjattiin tilikauden aikana 1,1 (1,6) miljoonaa euroa hitaasti kiertävästä ja epäkurantista vaihto-omaisuudesta.

14. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Laatimisperiaatteet

Ostovelkojen ja muiden velkojen lyhyen maturiteetin vuoksi kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan käypää arvoa. Ostovelat ja muut velat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai tavanomaisen toimintasyklin aikana. Johdannaissopimusten laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.

Ostovelat ja muut velat

Milj. euroa	2023	2022
Ostovelat	13,8	25,2
Henkilöstökulujaksotukset	39,4	36,4
Johdannaissopimukset	0,4	0,5
Muut siirtovelat*	7,6	6,0
Muut lyhytaikaiset velat*	5,4	5,9
Yhteensä	66,5	74,0

*) Muut siirtovelat ja muut lyhytaikaiset velat sisältävät pääasiassa henkilöstökuluihin liittyviä velkoja, arvonlisäverovelkoja, korkojaksotuksia sekä osto- ja kulujaksotuksia.

Ostovelat syntyvät tavanomaisesta liiketoiminnasta ja ne liittyvät lähinnä vaihto-omaisuuden, pysyvien vastaavien sekä muiden tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen. Henkilöstökulujaksotukset sisältävät pääasiassa bonus- ja lomapalkkajaksotukset.

15. VARAUKSET

Laatimisperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaus kirjataan määrään, joka vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määrä on velvoitteen täyttämiseksi odotettavissa oleviksi edellytettävien menojen nykyarvo. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttotekijä valitaan siten, että se kuvastaa tarkasteluhetkellä markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta sekä velvoitteeseen liittyviä erityisriskejä.

Jos kolmannen osapuolen odotetaan korvaavan varaukseen liittyvän velvoitteen täyttämisen edellyttämät menot osaksi tai kokonaan, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Varauksia tarkastellaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja niiden määriä oikaistaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausta puretaan, kun taloudellisen suorituksen todennäköisyys on poistunut. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Varauksia voi syntyä toimintojen uudelleenjärjestelyistä, tappiollisista sopimuksista, takuista, riita-asioista tai muista sitoumuksista.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja yhtiö on aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta niille, joihin järjestely vaikuttaa. Uudelleenjärjestelyvaraukset käsittävät lähinnä vuokrasopimusten purkamisesta aiheutuvia korvauksia sekä työntekijöiden irtisanomiskustannuksia.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat väistämättömät menot ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevat taloudelliset hyödyt.

Takuuvaraus sisältää tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta syntyvät kulut. Takuuvaraus perustuu aikaisempaan kokemukseen ja arvioon tulevista kustannuksista.

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

Pitkäaikaiset varaukset

Milj. euroa	2023	2022
Varaukset 1.1.	0,3	0,3
Varausten lisäys	0,1	0,1
Käytetyt varaukset	-	-0,1
Varaukset 31.12.	0,4	0,3

Lyhytaikaiset varaukset

Milj. euroa	2023	2022
Varaukset 1.1.	2,7	2,0
Varausten lisäys	0,1	0,7
Käytetyt varaukset	-0,2	-
Varaukset 31.12.	2,5	2,7

Tilikauden 2023 ja 2022 varaukset sisälsivät pääasiassa takuuvarauksen sekä muita sopimuksiin perustuvia varauksia.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset

16. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

Laatimisperiaatteet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa luovutetusta vastikkeesta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo lasketaan siinä valuutassa, joka on hankitun yhtiön toimintavaluutta. Jos luovutettu vastike on pienempi kuin hankitun yhtiön nettovarallisuuden käypä arvo, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan. Liikearvoa ei poisteta, vaan mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain ja aina kun esiintyy viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Koko Vaisalan liikearvo on kohdistettu Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Teknologiaan ja asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Liiketoimintojen yhdistämisissä on kohdistettu luovutettua vastiketta sekä teknologiaan että asiakkaisiin perustuviin aineettomiin hyödykkeisiin. Teknologiaan ja asiakkaisiin perustuvien aineettomien hyödykkeiden arvostuksessa on sovellettu sekä tuottoperusteisia että kustannusperusteisia menetelmiä. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet poistetaan niiden oletetun toimitusajan tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet muodostuvat pääasiassa patenteista, tavaramerkeistä ja ohjelmistolisensseistä. Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan alun perin hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Näiden aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo ei ole merkittävä.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat:

Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	5–8 vuotta
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	1–10 vuotta
Aineettomat oikeudet	3–20 vuotta
Ohjelmistolisenssit	3–5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	3–5 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet muodostuvat lähinnä maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja laitteista. Hyödykkeiden kirjanpitoarvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Itsevalmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä osuuden valmistustyölle kohdistettavista yleismenoista. Jos hyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Aineellisten hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Rakennukset ja rakennelmat	5–40 vuotta
Koneet ja kalusto	3–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–8 vuotta

Vuokrasopimuksen kohteena olevien omaisuuserien arvioitu taloudellinen pitoaika on kolme vuotta. Niistä ei kuitenkaan tehdä poistoja, sillä niiden jäännösarvo ylittää kirjanpitoarvon.

Hyödykkeiden jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon ja ne sisällytetään liiketulokseen.

Investointeihin saadut julkiset avustukset kirjataan aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla

yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa käyttäen diskonttokorkoja, jotka kuvastavat kyseisen maan ja kyseisen liiketoimialan keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja (WACC = weighted average cost of capital). Diskonttokoroissa huomioidaan myös kyseisiin hyödykkeisiin liittyvä erityinen riski. Yksittäisen omaisuuserän osalta, joka ei itsenäisesti kerrytä vastaisia rahavirtoja, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.

Arvonalentumistappio kirjataan kuluksi, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos arvioiden taustalla olevissa olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo (poistoilla vähennettynä) olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Liiketoimintojen yhdistämisessä IFRS 3 -standardi edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli standardin edellyttämät kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman hyödykkeen kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista rahavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu lähinnä omaisuuserän tuotto-odotuksiin ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin ja ne edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen. Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteessa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista.

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

Aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa	Liikearvo	Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	46,6	42,3	16,8	28,2	0,4	134,2
Valuuttakurssierot	-0,7	-0,2		-0,3	0,0	-1,2
Lisäykset		0,2		0,3	0,2	0,7
Vähennykset		-0,1		-0,6		-0,6
Siirrot erien välillä				0,1	-0,1	-0,0
Hankintameno 31.12.2023	45,9	42,2	16,8	27,8	0,4	133,0

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023		23,6	12,3	27,1		62,9
Valuuttakurssierot		-0,0		-0,2		-0,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-0,1		-0,6		-0,6
Tilikauden poistot		6,1	2,0	0,5		8,6
Tilikauden arvonalentumiset		-0,0		0,0		0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023		29,5	14,3	26,8		70,6

Kirjanpitoarvo 31.12.2023	45,9	12,7	2,5	1,0	0,4	62,5

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi

Taloustiedot

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

Aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa	Liikearvo	Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	29,6	39,1	14,1	32,4	0,3	115,6
Valuuttakurssierot	1,1	0,1	0,1	0,4	0,0	1,8
Lisäykset				0,2	0,2	0,4
Yrityshankinnat	15,9	3,0	2,5			21,4
Vähennykset		-0,0		-5,0		-5,0
Siirrot erien välillä				0,1	-0,1	-0,0
Hankintameno 31.12.2022	46,6	42,3	16,8	28,2	0,4	134,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022		17,5	10,1	31,0		58,7
Valuuttakurssierot		-0,0		0,4		0,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-0,0		-5,0		-5,0
Tilikauden poistot		6,0	2,2	0,5		8,7
Tilikauden arvonalentumiset				0,1		0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022		23,6	12,3	27,1		62,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	46,6	18,7	4,5	1,1	0,4	71,3

Arvonalentumistestaus

Vaisala arvioi liikearvon, aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistarvetta vuosittain ja aina kun esiintyy viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien perusteella, ja laskelmien rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin kolmen vuoden suunnitelmiin. Koko Vaisalan liikearvo on kohdistettu Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevat rahavirrat ylittävät kirjanpitoarvon 161 (203) miljoonalla eurolla. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen myynnin arvioidaan kasvavan keskimäärin 6 (4) % seuraavien kolmen vuoden aikana. Jäännösarvon kasvuvauhti on 2 (2) % ja pääoman tuottovaatimus ennen veroja on 12,2 (10,9) %. Keskeiset muuttujat arvonalentumistestauksessa ovat liikevaihto, kannattavuus ja diskonttauskorko. Vaisalan johto on arvioinut olevan epätodennäköistä, että mikään odotettavissa oleva muutos keskeisissä oletuksissa johtaisi siihen, että rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023		Tilintarkastuskertomus

Aineelliset hyödykkeet

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	4,8	99,2	85,0	2,0	0,1	8,7	199,7
Valuuttakurssierot	-0,1	-0,8	-0,7			-0,0	-1,5
Lisäykset		2,0	6,3	0,4		4,5	13,2
Vähennykset		0,8	-5,2	-0,3			-4,8
Siirrot erien välillä		0,3	5,2			-5,7	-0,2
Hankintameno 31.12.2023	4,7	101,4	90,6	2,0	0,1	7,5	206,3

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023		47,2	56,4	0,1			103,7
Valuuttakurssierot		-0,3	-0,6	0,0			-0,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		0,8	-5,1	0,0			-4,4
Tilikauden poistot		4,3	8,1				12,5
Tilikauden arvonalentumiset		0,0	0,1	0,3			0,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023		52,0	58,8	0,5			111,4

Kirjanpitoarvo 31.12.2023	4,7	49,4	31,7	1,6	0,1	7,5	95,0

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023		Tilintarkastuskertomus

Aineelliset hyödykkeet

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	4,7	99,1	83,6	1,7	0,1	9,3	198,3
Valuuttakurssierot	0,1	1,1	0,6			0,0	1,9
Lisäykset		1,1	5,5	0,6		5,9	13,0
Yrityshankinnat			0,0				0,0
Vähennykset		-3,2	-9,9	-0,3			-13,4
Siirrot erien välillä		1,1	5,2	0,0		-6,4	-0,1
Hankintameno 31.12.2022	4,8	99,2	85,0	2,0	0,1	8,7	199,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022		46,5	57,7	0,1			104,2
Valuuttakurssierot		0,2	0,5	-0,0			0,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-3,7	-9,4				-13,1
Yrityshankinnat			0,0				0,0
Tilikauden poistot		4,2	7,5				11,7
Tilikauden arvonalentumiset		0,0	0,1	0,0			0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022		47,2	56,4	0,1			103,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	4,8	51,9	28,7	1,8	0,1	8,7	96,0

Taloustiedot

Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset

Milj. euroa	2023	2022
Hankinta ja valmistus	5,0	4,6
Myynti, markkinointi ja hallinto	15,0	14,7
Tutkimus ja kehitys	1,5	1,5
Yhteensä	21,5	20,7

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin 2023

Milj. euroa	Poistot	Arvonalentumiset	Yhteensä
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	6,1		6,1
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	2,0		2,0
Muut aineettomat hyödykkeet	0,5	0,0	0,5
Rakennukset ja rakennelmat	4,3	0,0	4,4
Koneet ja kalusto	8,1	0,1	8,2
Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät		0,3	0,3
Yhteensä	21,0	0,4	21,5

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin 2022

Milj. euroa	Poistot	Arvonalentumiset	Yhteensä
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	6,0		6,0
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	2,2		2,2
Muut aineettomat hyödykkeet	0,5	0,1	0,6
Rakennukset ja rakennelmat	4,2	0,0	4,2
Koneet ja kalusto	7,5	0,1	7,6
Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät		0,0	0,0
Yhteensä	20,4	0,3	20,7

17. VUOKRASOPIMUKSET

Vuokrasopimukset vuokralle ottajana

Laatimisperiaatteet

Vaisala toimii vuokralle ottajana ja sen vuokrasopimukset koostuvat pääosin toimistoista, muista toimitiloista, maa-alueesta, työsuhdeasunnoista sekä autoista.

Vaisalan vuokrasopimuksista valtaosa on määräaikaisia sopimuksia, ilman yksipuolisia jatkamis- tai irtisanomisoptioita, jolloin vuokra-aika määritellään sopimuksen kestolle. Mikäli sopimuksessa on jatkamis-, irtisanomistai osto-optio, johto arvioi todennäköisen vuokra-ajan kullekin vuokrasopimukselle perustuen näkemykseen liiketoiminnan tarpeista.

Sopimukseen voi sisältyä sekä vuokrasopimuskomponentti että muita komponentteja (esimerkiksi palvelumaksu), joille sopimuksen mukainen vastike kohdistetaan suhteellisten erillishintojen perusteella. Muut komponentit on jätetty IFRS 16 -laskennan ulkopuolelle lukuun ottamatta autoja koskevien vuokrasopimusten palvelumaksuja, jotka sisällytetään vuokrasopimuskomponenttiin.

Vuokrasopimusten osalta kirjataan taseeseen käyttöoikeusomaisuuserä ja vastaava vuokravelka.

Käyttöoikeusomaisuuserän alkuperäisen arvostamisen mukaiseen hankintamenoon sisällytetään seuraavat erät:

vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä,
ennen sopimuksen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla (kuten vuokravapaa kausi),
sopimuksesta alkuvaiheessa koituneet välittömät menot, ja
mahdolliset kohdeomaisuuserän ennallistamiskulut.

Käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta liitetiedossa 16, Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetyn mukaisesti.

Myöhempänä ajanhetkenä käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoonsa, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot sekä jota on oikaistu vuokrasopimusvelan mahdollisten uudelleenarvostusten vaikutuksilla.

Vuokravelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttämällä lisäluoton korkoa. Lisäluoton korolla tarkoitetaan korkoa, jonka Vaisala joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka tarvitaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Myöhemmillä kausilla vuokrasopimusvelan arvostamiseen sovelletaan efektiivisen koron menetelmää, jonka mukaisesti vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle.

Taloustiedot

Vuokrasopimusvelat sisältävät seuraavien maksujen nettomääräisen käyvän arvon:

kiinteät maksut (mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut) vähennettyinä mahdollisilla saatavilla kannustimilla,
muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat indeksiin tai hintatasoon ja jotka alun perin arvostetaan käyttäen sopimuksen solmimisajankohdan indeksiä tai hintaa,
määrät, jotka konsernin odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella,
osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää tämän option, ja
sanktiot vuokrasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että konserni käyttää tämän option.

Velkaan sisällytetään myös jatko-optioihin perustuvat vuokrat, joiden käyttäminen on kohtuullisen varmaa.

Myöhempänä ajanhetkenä vuokravelan määrään vaikuttavat muun muassa vuokravelan kerryttämä korko, maksetut vuokrat, vuokrien indeksikorotukset, sekä sopimusmuutosten vaikutukset.

Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset, vuokravelkojen korot ja sopimusmuutoksista aiheutuvat erät.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

IFRS 16 -standardin soveltaminen tilanteissa, joissa Vaisala toimii vuokralle ottajana, edellyttää johdon harkintaa vuokra-ajan pituuteen liittyen, mikäli sopimuksessa on jatkamis-, irtisanomis- tai osto-optio. Johdon arvioidessa option käyttämisen todennäköisyyttä ja siten vuokra-ajan pituutta, johto huomioi kaikki tiedossa olevat faktat ja olosuhteet, jotka luovat taloudellisen kannusteen käyttää tai olla käyttämättä optio kulloisessakin tilanteessa sopimuskohtaisesti.

Johdon arviot liiketoiminnan tarpeista ja siten eri optioiden käytön todennäköisyydestä perustuvat tiedossa oleviin lyhyen ja pitkän aikavälin strategiaan ja toimintasuunnitelmiin ja näihin pohjautuviin mahdollisiin uudelleenorganisointisuunnitelmiin sekä tehtyihin investointipäätöksiin. Optioiden käytön todennäköisyyttä arvioitaessa päätökseen vaikuttaa myös muun muassa toimitilan käyttötarkoitus ja siihen tehtyjen investointien laajuus.

Vuokrasopimuksista taseeseen kirjatut erät

Käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvot

Milj. euroa	2023	2022
Maa- ja vesialueet	1,3	1,3
Rakennukset ja rakennelmat	11,4	10,1
Koneet ja kalusto	0,5	0,5
Yhteensä	13,1	11,9

Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset olivat 4,5 (3,9) miljoonaa euroa tilikaudella 2023.

Korolliset vuokrasopimusvelat

Milj. euroa	2023	2022
Pitkäaikaiset	9,3	8,3
Lyhytaikaiset	2,8	2,7
Yhteensä	12,1	10,9

Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 alkamattomista vuokrasopimuksista aiheutuvat lähtevät rahavirrat on esitetty liitetiedossa 24, Vastuusitoumukset.

Vuokrasopimuksista tuloslaskelmaan kirjatut erät

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot

Milj. euroa	2023	2022
Rakennukset ja rakennelmat	2,7	2,5
Koneet ja kalusto	0,3	0,4
Yhteensä	3,1	2,9
Käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumiset
Milj. euroa	2023	2022
Rakennukset ja rakennelmat	0,0	0,1
Yhteensä	0,0	0,1
Muut tuloslaskelmaan kirjatut erät
Milj. euroa	2023	2022
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	0,4	0,3

Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta oli 3,5 (3,2) miljoonaa euroa vuonna 2023.

Taloustiedot

Vuokrasopimukset vuokralle antajana

Laatimisperiaatteet

Vaisalan kaikki vuokrasopimukset, joissa Vaisala on vuokralle antajana, ovat operatiivisia vuokrasopimuksia, koska kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät siirry kaikilta olennaisilta osiltaan vuokralle ottajalle. Vuokramaksut kirjataan tasaerinä vuokratuotoiksi. Vuokratuotot esitetään liikevaihdossa. Vaisala kirjaa vuokratuoton ansaitsemisesta syntyneet menot kuluiksi myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin.

Vuokra-aika määritellään siten, että se on ajanjakso, jonka aikana vuokrasopimus ei ole purettavissa. Vuokraaikaan luetaan mukaan vuokrasopimuksen jatkamisoption kattamat ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää kyseisen option ja vuokrasopimuksen päättämisoption kattamat ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja ei käytä kyseistä optiota.

Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin. Omaisuuserien arvioitu taloudellinen pitoaika on kolme vuotta. Niistä ei kuitenkaan tehdä poistoja, sillä niiden jäännösarvo ylittää kirjanpitoarvon. Kohdeomaisuuserille tehdään arvonalentumistesti IAS 36 -standardin (Omaisuuserien arvon alentuminen) mukaisesti.

Vaisala vuokralle antajana

Vaisala vuokraa lidareita tuulen mittaamiseen. Vuokrakaudet ovat yleensä lyhytaikaisia, mutta korkeintaan kaksi vuotta.

Tilikauden 2023 vuokratuotot olivat 1,8 (1,7) miljoonaa euroa.

Tilikauden 2023 lopussa vuokrasopimuksista saatavat diskonttaamattomat vuokramaksut ovat 0,7 (1,2) miljoonaa euroa. Vaisala arvioi, että nämä saadaan tilikauden 2024 aikana.

Pääomarakenne

18. OMA PÄÄOMA

Laatimisperiaatteet

Konsernin oma pääoma koostuu osakepääomasta, vararahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista.

Yhtiön liikkeeseen laskemat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien osakkeiden liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli yhtiö hankkii takaisin omia osakkeita, kirjataan niistä maksettu määrä mukaan lukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei kirjata tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.

Osakkeet ja osakepääoma

Vaisala Oyj:llä on 36 436 728 osaketta, joista 6 731 092 kuuluu sarjaan K ja 29 705 636 sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin arvopaperipörssissä. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-sarjan osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Vaisala Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikausien 2023 ja 2022 lopussa 7 660 807,86 euroa.

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi

Taloustiedot

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

Osakepääoma ja rahastot

Milj. euroa	Osakkeiden lukumäärä 1 000 kpl	Osakepääoma	Muut rahastot	Omat osakkeet	Yhteensä
31.12.2021	36 101	7,7	7,0	-4,6	10,0
Osakeperusteiset maksut	127		-3,4	1,4	2,9
Muuntoerot			-0,0		-0,0
31.12.2022	36 228	7,7	3,5	-3,3	8,0
Osakeperusteiset maksut	73		-1,2	1,2	-0,1
Omien osakkeiden hankinta	-50			-2,1	-2,1
Muuntoerot			0,0		0,0
31.12.2023	36 251	7,7	2,3	-4,2	5,8
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	185
Yhteensä	36 437

Muut rahastot

Muut rahastot koostuu vararahastosta ja sijoitetun vapaan pääoman rahastosta. Muihin rahastoihin kirjataan myös osakeperusteiset maksut. Vararahasto 0,5 (0,5) miljoonaa euroa sisältää tytäryhtiöiden paikallisiin säännöksiin perustuvia eriä. Vararahaston jakokelpoisuuteen liittyy paikallisiin säännöksiin perustuvia rajoituksia.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää ylikurssirahastosta siirrettyjä varoja. Tasearvo 31.12.2023 oli 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.

Omat osakkeet

Omat osakkeet sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon ja se esitetään kertyneiden voittovarojen vähennyksenä.

	Osakkeiden lukumäärä, kpl	Hankintahinta, milj. euroa
Omat osakkeet 31.12.2021	335 655	4,6
Omien osakkeiden luovutus	-127 168	-1,4
Omat osakkeet 31.12.2022	208 487	3,3
Omien osakkeiden luovutus	-73 011	-1,2
Omien osakkeiden hankinta	50 000	2,1
Omat osakkeet 31.12.2023	185 476	4,2

Vaisala hankki tilikaudella 2023 omia osakkeita yhteensä 50 000 kappaletta, joiden hankintahinta oli yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa oli 31.12.2023 omia A-sarjan osakkeita 185 476 (208 487) kappaletta, joiden osuus kaikista osakkeista oli 0,5 % (0,6) ja äänimäärästä 0,1 % (0,1). Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike on 4,2 miljoonaa euroa.

Omia osakkeita voidaan käyttää vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai yhtiöllä pidettäviksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä tilikauden tuloksen muuntamisesta eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaman muuntoeron. Konserni ei ole suojannut mitään ulkomaisessa valuutassa raportoitavaa omaa pääomaa.

Tilikauden tulos kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osinko

Vuodelta 2022 osinkoa jaettiin 0,72 euroa osaketta kohden, yhteensä 26,1 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa 26.3.2024 pidettävälle yhtiökokoukselle tilikaudelta 2023 maksettavaksi 0,75 euron osinkoa osaketta kohden, jolloin osinko olisi kokonaisuudessaan noin 27,2 miljoonaa euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.

Taloustiedot

19. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Vaisala altistuu toiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista keskeisiä ovat valuuttariski, korkoriski uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriski, rahoituksen vastapuoliriski ja myyntisaamisten luottoriski. Vaisalan tavoitteena on rajata näiden riskien vaikutusta tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymiin rahoitus- ja luottopolitiikkoihin.

Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja rahavirran epävarmuutta. Vaisalan liiketoiminta on maailmanlaajuista ja Vaisala altistuu transaktio- ja translaatioriskille useassa valuutassa. Transaktioriski liittyy myynnin ja kulujen valuuttavirtoihin. Translaatioriski syntyy nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin yksiköihin.

Vaisalalla on myyntiä useassa valuutassa. Vuonna 2023 konsernin myynnistä 43 % oli EUR:ssa, 34 % USD:ssa, 11 % CNY:ssä, 5 % JPY:ssä ja 4 % GBP:ssä. Kulut ja ostot syntyvät suurilta osin EUR:ssa ja USD:ssa. Konsernin politiikkana on suojata valuuttapositioita, jotka koostuvat tilauskannasta, ostositoumuksista, nettosaamisista, rahavaroista ja konsernin sisäisistä lainoista. Vaisala ei suojaa ennustettuja rahavirtoja, jotka eivät ole tilauskannassa. Vaisala ei sovella IFRS-tilinpäätösperiaatteiden mukaista suojauslaskentaa, vaan johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Johdannaissopimusten laatimisperiaatteet ja sisältö esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.

Tytäryhtiöiden konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat pääosin tytäryhtiöiden kotivaluutoissa. Vaisala ei suojaa tytäryhtiöiden omia pääomia. Tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta euroiksi aiheutui -3,3 (2,4) miljoonaa euroa muuntoeroa. Olennaisimmat translaatioriskit olivat USD:ssa.

IFRS 7:n mukainen valuuttariskin herkkyysanalyysi on laskettu konserniyhtiöiden vieraanvaluutan määräisille saataville, rahavaroille ja veloille. Laskelmassa ei ole mukana konsernin sisäisiä lainoja, tilauskantaa tai ennustettuja rahavirtoja, mutta se sisältää valuuttatermiinit nimellisarvossaan. EUR:n valuuttakurssin 10 % vahvistumisen vaikutus kaikissa avoimissa nettovaluuttapositioissa Vaisalan tulokseen verojen jälkeen ja omaan pääomaan olisi ollut 0,0 (0,2) miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty kolme suurinta euromääräistä nettovaluuttapositiota ja niiden herkkyysanalyysi perustuen 10 prosentin muutokseen (ennen veroja):

Nettovaluuttapositiot euroa vastaan

2023			2022
Milj. euroa	Nettopositio	Herkkyys	Milj. euroa	Nettopositio	Herkkyys
USD	-2,3	+/- 0,2	USD	-10,2	+/- 1,0
CNY	2,2	+/- 0,2	CNY	4,7	+/- 0,4
GBP	-1,5	+/- 0,1	GBP	3,0	+/- 0,3

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja rahavirran epävarmuutta. Konserni altistuu korkojen rahavirtariskille, mikäli sillä on vaihtuvakorkoisia velkoja ja/tai rahavaroja. Tilikauden päättyessä Vaisalan korolliset lainat ja velat olivat yhteensä 62,1 (63,4) miljoonaa euroa, joista 50,0 (40,1) miljoonaa euroa oli vaihtuvakorkoisia. Korollisista lainoista ja veloista 12,1 (10,9) miljoonaa euroa liittyi vuokrasopimusvelkoihin.

Myös konsernin rahavaroille maksettava korko on sidottu vaihtuvaan tilikorkoon.

Vaisala ei altistunut merkittävälle korkoriskille johtuen negatiivisesta nettovelasta -28,2 (7,9) miljoonaa euroa. Yhden prosenttiyksikön suuruisella korkotason nousulla olisi 0,4 (0,0) miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus seuraavan vuoden nettokorkotuottoihin ja -kuluihin olettaen, että konsernin vaihtuvakorkoiset lainat ja rahavarat eivät muutu. Laskelmassa on otettu huomioon vaihtuvakorkoiset lainat sekä rahavarat laskennallisesti euroiksi käännettynä. Laskelmassa ei ole otettu huomioon valuuttajohdannaisia. Korkotuotot ja -kulut on esitetty liitetiedossa 9 Rahoitustuotot ja -kulut.

Uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriski

Uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan epävarmuutta kyvyssä pitää yllä maksuvalmiutta. Maksuvalmiuden takaamiseksi rahavarojen ja nostettavissa olevien luottosopimusten määrä pidetään riittävällä tasolla.

Vaisalalla oli rahavaroja 31.12.2023 90,3 (55,5) miljoonaa euroa. Vaisalalla on 31.3.2023 allekirjoitettu 50 miljoonan euron vakuudeton määräaikaislaina, joka erääntyy 2026. Laina on tarkoitettu yleisiin rahoitus- ja käyttöpääoman tarpeisiin ja sillä uudelleenrahoitettiin aikaisempi 40 miljoonan euron määräaikaislaina. Laina nostettiin kokonaisuudessaan ja 40 miljoonan euron laina maksettiin takaisin 5.4.2023. Lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2023.

Lisäksi Vaisalalla on 5.10.2023 allekirjoitettu kolmivuotinen 50 miljoonan euron vakuudeton valmiusluottosopimus yleisiin rahoitus- ja käyttöpääoman tarpeisiin. Rahoitusjärjestely korvasi lokakuussa 2018 allekirjoitetun 50 miljoonan euron valmiusluottosopimuksen. Valmiusluotossa on kaksi yhden vuoden jatko-optiota. Valmiusluottosopimukseen sisältyy nettovelkaantumisasteeseen perustuva rahoituskovenantti, jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2023. Valmiusluotto oli kokonaan nostamatta tilikauden päättyessä kuten oli vuotta aikaisemminkin.

Vaisalalla oli siten 31.12.2023 korollisia velkoja yhteensä 62,1 (63,4) miljoonaa euroa. Konsernilla ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.

Rahoitukseen liittyvät vastapuoliriskit

Rahoitukseen liittyvillä vastapuoliriskeillä tarkoitetaan epävarmuutta vastapuolen kyvystä suoriutua rahoitukseen liittyvistä velvoitteista. Vaisala altistuu rahoituksen vastapuoliriskeille rahavarojen ja johdannaisinstrumenttien osalta. Vaisalalla oli rahavaroja 31.12.2023 90,3 (55,5) miljoonaa euroa ja johdannaissopimuksien nimellisarvo oli 43,7 (38,3) miljoonaa euroa. Vaisala tallettaa varansa ja tekee johdannaissopimukset vastapuolien kanssa, joilla on hyvä luottokelpoisuus ja jotka on hyväksytty Vaisalan rahoituspolitiikan mukaisesti. Pankkien luottokelpoisuutta arvioidaan jatkuvasti.

Myyntisaamisten luottoriski

Myyntisaamisten luottoriskillä tarkoitetaan asiakkaisiin liittyvää epävarmuutta saatavien maksamisesta. Näitä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksua ja pankkitakausta, sekä seuraamalla asiakkaiden maksuvalmiutta. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan vuoksi yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden ja niiden oikaisujen määrä oli -0,2 (-0,6) miljoonaa euroa. Epävarma myyntisaaminen kirjataan luottotappiona lopullisesti menetetyksi, kun selvitystilasta tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan saamista ei tulla maksamaan. Myyntisaamiset mukaan lukien myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot esitetään liitetiedossa 12, Myyntisaamiset ja muut saamiset. Myyntisaamisten laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.

20. PITKÄAIKAISET SAAMISET

Milj. euroa	2023 kirjan pitoarvot	Käyvät arvot	2022 kirjan pitoarvot	Käyvät arvot
Pitkäaikaiset vakuudet	1,0	1,0	0,8	0,8
Muut pitkäaikaiset saamiset	0,2	0,2	0,2	0,2
Yhteensä	1,2	1,2	1,0	1,0

21. RAHOITUSVARAT JA -VELAT

Laatimisperiaatteet

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän.

Jaksotettuun hankintamenoon luokitellaan rahoitusvarat, joita liiketoimintamallin mukaisesti pidetään eräpäivään asti ja omaisuuserän rahavirrat muodostuvat pelkästään korosta ja pääoman takaisinmaksusta. Jaksotettuun hankintamenoon luokiteltavat rahoitusvarat sisältävät pääasiassa myyntisaamisia, siirtosaamisia ja muita saamisia.

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä jaksotettuun hankintamenoon kuuluva erä arvostetaan käypään arvoon, johon lisätään sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo. Näihin rahoitusvaroihin liittyvät korkotuotot määritetään efektiivisen koron menetelmällä ja sisällytetään rahoitustuottoihin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Voitto tai tappio, joka syntyy kirjattaessa omaisuuserä pois taseesta, kirjataan tulosvaikutteisesti. Arvonalentumistappiot sisältyvät tuloslaskelmaan.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kuten johdannaisinstrumentit, joihin konserni ei sovella IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien saamisten arvonalentumisvaraukset kirjataan soveltaen yksinkertaistettua menettelyä IFRS 9:n mukaisesti, koska niihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot määritetään varausmatriisilla, hyödyntäen eri saamisluokkien poikkeavia luottoriskejä. Ryhmittelyt perustuvat saamisten ikäluokkiin, maantieteellisiin alueisiin, vakuuksien olemassaoloon ja aloitettuihin maksukyvyttömyysmenettelyihin tai muuhun näyttöön saamisten kohonneesta luottoriskistä. Eri saamisluokkien odotetut luottotappioriskit perustuvat historiallisten tappioiden määrään ja johdon arvioon. Muutokset saamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvassa luottotappiovarauksessa sekä saamisten lopulliset luottotappiot kirjataan tulosvaikutteisesti Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Rahavarat koostuvat tilivaroista ja pankkitalletuksista.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiokulut on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Lainoista esitetään lyhytaikaisissa veloissa alle 12 kuukauden päästä maksettavaksi erääntyvät lainat. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun yhtiö on täyttänyt sopimusperusteisen velvoitteensa.

Johdannaissopimukset

Konsernin johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinisopimuksia. Konsernilla on myyntiä useissa valuutoissa. Kaikki johdannaissopimukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi johdannaisiksi ja ne kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon. Johdannaissopimukset arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kunkin raportointikauden lopussa. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien rahavirtojen nykyarvona. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumat-

Taloustiedot

tomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin. Konserni ei noudata IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiinisopimuksiin.

Johdannaissopimusten käyvät arvot perustuvat tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna). Vastapuolen hintanoteerauksen lisäksi konserni laatii oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Näin ollen konsernin johdannaissopimukset kuuluvat käyvän arvon hierarkian tasolle 2. Käyvän arvon hierarkian arvostustasojen välillä ei ole tapahtunut siirtoja tilikausilla 2022 tai 2023.

Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryhtiöihin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryhtiöiden nettovarallisuuden valuuttariskiä.

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 31.12.2023

	Käypään arvoon tulos	Jaksotettu	Kirjanpitoarvo tase-erän
Milj. euroa	vaikutteisesti	hankintameno	mukaan	Käypä arvo	Liitetieto
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset		1,2	1,2	1,2	20
Myyntisaamiset ja
johdannaissopimukset	0,4	70.2	70.2	70.2	12
Rahavarat		90,3	90,3	90,3	23
Yhteensä	0,4	161,8	161,8	161,8
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset lainat rahoituslaitoksilta		50,0	50,0	50,0	21
Pitkäaikaiset korolliset vuokrasopimusvelat		9,3	9,3	9,3	17
Muut pitkäaikaiset velat		4,2	4,2	4,2	21
Lyhytaikaiset korolliset vuokrasopimusvelat		2,8	2,8	2,8	17
Korollinen lyhytaikainen velka		0,0	0,0	0,0	21
Ostovelat ja johdannaissopimukset	0,4	13,8	13,8	13,8	14
Yhteensä	0,4	80,1	80,1	80,1

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 31.12.2022

Milj. euroa	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti	Jaksotettu hankintameno	Kirjanpitoarvo tase-erän mukaan	Käypä arvo	Liitetieto
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset	0,0	1,0	1,0	1,0	20
Myyntisaamiset ja
johdannaissopimukset	0,9	88,1	88,1	88,1	12
Rahavarat		55,5	55,5	55,5	23
Yhteensä	1,0	144,6	144,6	144,6
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset
vuokrasopimusvelat		8,3	8,3	8,3	17
Muut pitkäaikaiset velat		2,1	2,1	2,1	21
Lyhytaikaiset korolliset lainat rahoituslaitoksilta		40,0	40,0	40,0	21
Lyhytaikaiset korolliset vuokrasopimusvelat		2,7	2,7	2,7	17
Korollinen lyhytaikainen velka		12,5	12,5	12,5	21
Ostovelat ja johdannaissopimukset	0,5	25,2	25,2	25,2	14
Yhteensä	0,5	90,8	90,8	90,8

Vaisalalla on 31.3.2023 allekirjoitettu 50 miljoonan euron vakuudeton laina, joka erääntyy vuonna 2026 ja siinä on taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2023. Laina on tarkoitettu yleisiin rahoitus- ja käyttöpääomatarpeisiin ja sillä uudelleenrahoitettiin aikaisempi 40 miljoonan euron määräaikaislaina.

Vaisalalla on myös 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 Vaisala ei ollut laskenut liikkeelle kotimaisia yritystodistuksia (31.12.2022: 12,5 miljoonaa euroa). Lisäksi Vaisalalla on 5.10.2023 allekirjoitettu kolmivuotinen 50 miljoonan euron vakuudeton valmiusluottosopimus yleisiin rahoitus- ja käyttöpääoman tarpeisiin. Rahoitusjärjestely korvasi lokakuussa 2018 allekirjoitetun 50 miljoonan

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

euron valmiusluottosopimuksen. Valmiusluotossa on kaksi yhden vuoden jatko-optiota. Valmiusluottosopimukseen sisältyy nettovelkaantumisasteeseen perustuva rahoituskovenantti, jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2023. Valmiusluotto oli kokonaan nostamatta tilikauden päättyessä kuten oli vuotta aikaisemminkin.

Vaisalalla oli 31.12.2023 korollisia velkoja yhteensä 62,1 (63,4) miljoonaa euroa. Konsernilla ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.

Korollisten velkojen maturiteettijakauma tilinpäätöshetkellä 2023

Milj. euroa	2024	2025–2028	2029–2033	2034
Lainat rahoituslaitoksilta		50,0
Valmiusluotto
Muut korolliset lainat	0,0
Vuokrasopimusvelat	3,1	7,2	3,1
Yhteensä	3,2	57,2	3,1	0,0

Korollisten velkojen maturiteettijakauma tilinpäätöshetkellä 2022

Milj. euroa	2023	2024–2027	2028–2032	2033
Lainat rahoituslaitoksilta	40,0
Valmiusluotto
Muut korolliset lainat	12,5
Vuokrasopimusvelat	3,0	5,6	2,4	1,4
Yhteensä	55,5	5,6	2,4	1,4

Johdannaissopimukset

Milj. euroa	2023	2022
Valuuttariskin suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten nimellisarvot
Valuuttatermiinit	43,7	38,3
Nimellisarvot yhteensä	43,7	38,3

Johdannaissopimusten nimellisarvo valuutassa

	2023		2022
	Valuutta-arvo milj.	Milj. euroa	Valuutta-arvo milj.	Milj. euroa
USD	22,0	20,0	27,0	25,1
CNH	60,0	7,7	30,0	4,2
JPY	750,0	4,7	350,0	2,5
PLN	-	-	9,0	1,9
SEK	27,5	2,3	25,0	2,4
CAD	7,2	5,0	3,0	2,2
GBP	3,5	4,0	-	-
Yhteensä		43,7		38,3

Johdannaissopimusten maturiteettijakauma

Milj. euroa	2023	2022
Alle 90 päivää	37,1	11,7
Yli 90 päivää ja alle 120 päivää	2,0	5,4
Yli 120 päivää ja alle 180 päivää	4,5	9,5
Yli 180 päivää ja alle 365 päivää	-	10,6
Yli 365 päivää ja alle 545 päivää	-	1,1
Yhteensä	43,7	38,3

Valuuttariskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot

Milj. euroa	2023	2022
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, varat	0,4	1,0
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, velat	0,4	0,5

Taloustiedot

22. KOROLLISET VELAT JA MUUT OIKAISUT RAHAVIRTALASKELMASSA

Korollisten velkojen muutoksen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan

Milj. euroa	31.12.2022	Rahavirrat	Ei-rahavirta vaikutteiset muutokset	31.12.2023
Lainat rahoituslaitoksilta	40,0	10,0		50,0
Valmiusluotto	0,0			0,0
Vuokrasopimusvelat	10,9	-3,1	4,3	12,0
Muut korolliset velat	12,6	-12,5		0,0
Valuuttakurssierot	0,0	0,0		0,0
Yhteensä	63,4	-5,6	4,3	62,1

Korollisten velkojen muutoksen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan

			Ei-rahavirta vaikutteiset
Milj. euroa	31.12.2021	Rahavirrat	muutokset	31.12.2022
Lainat rahoituslaitoksilta	40,0			40,0
Valmiusluotto	0,0			0,0
Vuokrasopimusvelat	10,1	-2,9	3,7	10,9
Muut korolliset velat	0,1	12,5		12,6
Valuuttakurssierot	0,0	0,0
Yhteensä	50,2	9,6	3,7	63,4

Erittely liiketoiminnan rahavirran muista oikaisuista

Milj. euroa	2023	2022
Luottotappiovarauksen muutos	-0,8	0,5
Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvarauksen muutos	-0,5	-0,3
Varausten muutos	-0,3	0,7
Osakepalkkioihin liittyvä oikaisu	0,4	-1,4
Muut oikaisut	0,3	0,7
Yhteensä	-0,9	0,3

23. RAHAVARAT

Rahavarojen laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.

Rahavarat

Milj. euroa	2023	2022
Rahat ja pankkisaamiset	90,3	55,5

Rahavarojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja.

24. VASTUUSITOUMUKSET

Vastuusitoumukset ja annetut pantit

Milj. euroa	2023	2022
Vastuiden vakuutena olevat pankkitakaukset	11,0	12,8

Investointisitoumukset

Vaisalan sitovien pysyvien vastaavien tilausten arvo oli 31.12.2023 yhteensä 4 (3) miljoonaa euroa.

Ostositoumukset

Konsernilla oli sitovia ostotilauksia 31.12.2023 yhteensä 21 (31) miljoonan euron arvosta. Tämän lisäksi konsernilla oli ostosopimuksiin perustuvia vastuusitoumuksia, joiden maksimimäärä toteutuessaan olisi yhteensä 31 (32) miljoonaa euroa.

Lisäksi Vaisala oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 sitoutunut vuokrasopimuksiin, joiden vuokrakausi ei ollut vielä alkanut, ja joista aiheutuvat lähtevät rahavirrat tulevaisuudessa olivat yhteensä 13 miljoonaa euroa.

Konsolidointi

25. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Tilikaudella 2023 ei ollut liiketoimintojen hankintoja.

Vaisala hankki 27.1.2022 yhdysvaltalaisen sää- ja ympäristödataa tilauspohjaisena pilvipalveluna tuottavan ohjelmistoyrityksen Whether or Knot LLC:n (toimii nimellä AerisWeather) kaikki omistusosuudet. Yritysosto edistää tilauspohjaisen ohjelmistoliiketoiminnan kasvua osana Vaisalan Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen strategiaa.

Vuonna 2021 AerisWeatherin (tilintarkastamaton) liikevaihto oli 2,7 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma 31.12.2021 oli 1,1 miljoonaa euroa.

Hankitun liiketoiminnan liikevaihto ajalta 27.1.−31.12.2022 oli 3,7 miljoonaa euroa ja liiketulos -2,1 miljoonaa euroa. Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2022, Vaisala-konsernin liikevaihto kaudella tammi–joulukuussa 2022 olisi ollut johdon arvion mukaan 514 miljoonaa euroa ja liiketulos 63 miljoonaa euroa.

Luovutettu vastike (maksettu käteisenä) oli 23 miljoonaa euroa.

Liikearvoa kirjattiin 16,0 miljoonaa euroa ja se kohdistettiin Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo heijastaa synergioita, joita Vaisala odottaa realisoituvan erityisesti seuraavista tekijöistä:

AerisWeatherin kolmannen osapuolen datan integrointialustan hyödyntäminen osana Vaisalan laajempaa ennuste- ja analytiikkaliiketoimintaa
AerisWeatherin kehittäjätyökalujen sekä datan myyntialustan laajamittainen hyödyntäminen kanavana Vaisalan ennuste- ja analytiikkatuotteille ja
Vaisalan pääsy uusille markkinoille fokusoiden erityisesti ohjelmistokehittäjiin

Liikearvo on kokonaisuudessaan verotuksessa vähennyskelpoinen.

Tarkastelujakson aikana alustavina kirjattuja velkoja on oikaistu siten, että hankintalaskelman laskennallisten verovelkojen määrä pienentyi 0,8 miljoonaa euroa. Näin ollen liikearvo kasvoi alustavasta kirjauksesta 0,8 miljoonaa euroa.

Hankintaan liittyvät ulkopuolisille maksettavat kulut ovat 0,4 miljoonaa euroa, joista suurin osa on kirjattu tilikauden 2022 kuluksi.

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä ja hankinnan rahavirtavaikutus olivat seuraavat:

26. TYTÄRYHTIÖT

Hankitut liiketoiminnot
1 000 euroa	Kirjatut käyvät arvot
Liikearvo	15 853
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet	3 017
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet	2 544
Aineelliset hyödykkeet	9
Myyntisaamiset ja muut saamiset	177
Laskennalliset verosaamiset	2 057
Rahat ja pankkisaamiset	1
Varat yhteensä	23 659

Ostovelat ja muut velat	96
Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset	445
Velat yhteensä	541

Nettovarallisuus	23 118

Rahana maksettu kauppahinta	-23 119
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	1
Rahavirtavaikutus	-23 118

Tilikaudella 2023 maksettiin aikaisempiin yrityshankintoihin liittyvää ehdollista kauppahintavastiketta yhteensä 0,1 (5,6) miljoonaa euroa. Tilikauden 2023 päättyessä konsernilla ei ollut aiempien yrityshankintojen ehdolliseen kauppahintavastikkeeseen liittyvää velkaa (31.12.2022: 0,1 miljoonaa euroa). Ehdollista kauppahintavastiketta ei kirjattu tuotoksi tai kuluksi tilikauden 2022 ja 2023 aikana osake- ja liiketoimintakauppojen jälkeisen taloudellisen suoriutumisen ja tulevan taloudellisen suoriutumisen arvion perusteella.

Nimi	Maa	Konsernin omistusosuus %, 31.12.2023	Konsernin omistusosuus %, 31.12.2022
Vaisala Holding Oy	Suomi	100	100
Vaisala Limited	Iso-Britannia	100	100
Vaisala Pty. Ltd.	Australia	100	100
Vaisala GmbH	Saksa	100	100
Vaisala KK	Japani	100	100
Vaisala Inc.	Yhdysvallat	100	100
Vaisala China Ltd.	Kiina	100	100
Vaisala Canada Inc.	Kanada	100	100
Vaisala Sdn. Bhd.	Malesia	100	100
Vaisala Servicos De Marketing Ltda	Brasilia	100	100
3TIER R&D India Private Limited	Intia	100	100
Vaisala East Africa Limited	Kenia	100	100
Vaisala Mexico Limited, S. de R. L. de C.V.	Meksiko	100	100
Vaisala France SAS (entinen Leosphere SAS)	Ranska	100	99,95
Upwind SAS	Ranska	100	100
SCI Septentrion	Ranska	100	100
K-Patents (Shanghai) Co.,Ltd.	Kiina	0	100
Vaisala Shanghai Sensors Ltd.	Kiina	100	100
Whether or Knot LLC	Yhdysvallat	0	100
Vaisala Korea Co. Ltd	Etelä-Korea	100	100

Whether or Knot LLC sulautui Vaisala Inc.:iin 1.12.2023. K-Patents (Shanghai) Co.,Ltd. likvidoitiin tilikaudella 2023. Vaisala hankki 27.1.2022 yhdysvaltalaisen sää- ja ympäristödataa tilauspohjaisena pilvipalveluna tuottavan ohjelmistoyrityksen Whether or Knot LLC:n (toimii nimellä AerisWeather) kaikki omistusosuudet. Lisäksi Vaisala perusti 22.4.2022 Etelä-Koreaan tytäryhtiön Vaisala Korea Co. Ltd:n.

Taloustiedot

27. OSAKKUUSYHTIÖ

Laatimisperiaatteet löytyvät kappaleesta Konsolidointiperiaatteet.

Konsernilla on yksi osakkuusyhtiö, SAS Meteorage. SAS Meteorage on ranskalainen yhtiö, joka ylläpitää ukkoshavaintoverkkoja ja myy salamointiin liittyvää tietoa. Omistajuus tukee Vaisalan roolia globaalissa salamahavainnointiyhteisössä.

Yhtiön nimi	Rekisteröintimaa ja pääasiallinen toimipaikka	Omistusosuus	Arvostusmenetelmä
SAS Meteorage	Ranska	35 %	Pääomaosuusmenetelmä

Osakkuusyhtiöön tehdyn sijoituksen kirjanpitoarvot

Milj. euroa	2023	2022
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,4	1,3
Osuus tilikauden tuloksesta	0,2	0,2
Saatu osinko	-0,1	-0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,5	1,4

Osakkuusyhtiön kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.

Osakkuusyhtiön taloudellisen tiedon yhteenveto

Milj. euroa	2023	2022
Pitkäaikaiset varat	2,8	3,2
Lyhytaikaiset varat	4,4	3,5
Velat	2,9	2,8
Nettovarallisuus	4,3	3,9
Vaisalan osuus nettovarallisuudesta	1,5	1,4

Liikevaihto	4,7	4,6
Tilikauden tulos	0,6	0,5

Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin taloudellisiin tietoihin.

Osakkuusyhtiön kanssa toteutuneet liiketoimet sekä saamiset ja velat

Milj. euroa	2023	2022
Myynnit	0,2	0,3
Saamiset	0,1	-

Taloustiedot

Muut liitetiedot

28. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö, tytäryhtiöt, osakkuusyhtiö, konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt (hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet) ja heidän läheiset perheenjäsenensä ja näiden määräysvaltayhteisöt. Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin. Lähipiiritietona on esitetty vain tapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.

Tytäryhtiöt on esitetty liitetiedossa 26, Tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiö liitetiedossa 27, Osakkuusyhtiö. Liiketoimet osakkuusyhtiön kanssa sekä saamiset ja velat on esitetty liitetiedossa 27, Osakkuusyhtiö.

Johdon työsuhde-etuudet

1 000 euroa	2023	2022
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot (maksuperuste)
Öistämö Kai
Palkka	526	491
Lyhyen aikavälin kannustimet	288	345
Osakeperusteiset palkkiot	728	169
Lakisääteinen eläke	134	138
Lisäeläke	122	114
Yhteensä	1 797	1 256

1 000 euroa	2023	2022
Muun johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot (maksuperuste)
Palkka	1 935	1 694
Lyhyen aikavälin kannustimet	872	839
Osakeperusteiset palkkiot	2 527	5 041
Lakisääteinen eläke	462	418
Lisäeläke	360	285
Yhteensä	6 156	8 277

Toimitusjohtaja Kai Öistämö kuuluu maksupohjaisen lisäeläkevakuutuksen piiriin. Lisäeläkkeen vuosipalkkio vastaa kolmen kuukauden peruspalkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta molemmille osapuolille. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen on toimitusjohtaja oikeutettu erorahaan, joka vastaa kuutta kuukausipalkkaa.

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023	Tilintarkastuskertomus

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2023

1 000 euroa		Vuosipalkkio	Palkkiot, Tarkastusvaliokunta	Palkkiot, Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta	Palkkiot, Nimitysvaliokunta	Palkkiot, Strateginen suunnitteluvaliokunta	Yhteensä
Castrén Petri	hallituksen jäsen	40	7			1	48
Jääskeläinen Antti	hallituksen jäsen	40	6			1	47
Lundström Petra	hallituksen jäsen	40		4	5		49
Rinnevaara Jukka	hallituksen jäsen	40		4			44
Ståhlberg Kaarina	hallituksen jäsen	40	9		5	1	55
Syrjänen Tuomas	hallituksen jäsen	40		5			45
Voipio Raimo	hallituksen varapuheenjohtaja	40	6		5		51
Voipio Ville	hallituksen puheenjohtaja	55		5	5	1	66
Yhteensä		337	27	18	20	4	406

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2022

1 000 euroa		Vuosipalkkio	Palkkiot, Tarkastusvaliokunta	Palkkiot, Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta	Yhteensä
Castrén Petri	hallituksen jäsen	40	8		48
Jääskeläinen Antti	hallituksen jäsen	40	8		48
Lundström Petra	hallituksen jäsen	40		7	47
Rinnevaara Jukka	hallituksen jäsen	40		7	47
Ståhlberg Kaarina	hallituksen jäsen	40	12		52
Syrjänen Tuomas	hallituksen jäsen	40		7	47
Voipio Raimo	hallituksen varapuheenjohtaja	40	8		48
Voipio Ville	hallituksen puheenjohtaja	55		7	62
Yhteensä		335	36	28	399

Hallitus perusti strategisen suunnitteluvaliokunnan vuoden 2023 lopussa. Hallitus perusti nimitysvaliokunnan loppuvuonna 2022, ja se aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan nimi muuttui Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnaksi 1.1.2022 alkaen. Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten puolesta ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

Taloustiedot

29. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy (2023), Deloitte Oy (2022)

Milj. euroa	2023	2022
Tilintarkastus	0,6	0,5
Veroneuvonta	0,0	0,0
Lausunnot ja todistukset	0,0	0,0
Muut palkkiot	0,1	0,1
Yhteensä	0,7	0,7

Lakisääteisen tilintarkastajan, PricewaterhouseCoopers Oy:n, suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut tilikaudella 2023 olivat yhteensä 0,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 lakisääteinen tilintarkastaja oli Deloitte Oy, jonka suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut tilikaudella 2022 olivat yhteensä 0,2 miljoonaa euroa.

30. MYÖHEMMIN SOVELLETTAVAT UUDET JA UUDISTETUT IFRS-TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT JA TULKINNAT

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit, joita konserni ei ole vielä soveltanut ja joilla voi olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Konserni ottaa kunkin IFRS-tilinpäätösstandardin käyttöön voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Sinä päivänä, jona tämä tilinpäätös on hyväksytty julkaistavaksi, konserni ei ole ottanut käyttöön seuraavia uusia ja uudistettuja IFRS-tilinpäätösstandardeja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät vielä ole tulleet voimaan ja joita ei joiltain osin ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa (merkitty *).

IAS 1:n muutos: Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi
IFRS 16:n muutos: Vuokrasopimusvelan määrittäminen myynti- ja takaisinvuokraussopimuksessa
IAS 7:n ja IFRS 7:n muutokset: Toimittajarahoitusjärjestelyt*
IAS 21:n muutokset: Transaktiot tai toiminto vieraassa valuutassa, joka ei ole vaihdettavissa*

Johto ei odota yllä listattujen standardien käyttöönotolla olevan merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin tulevina kausina.

IAS 1:n muutokset: Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiin ja Pitkäaikaiset velat, joihin liittyy kovenantti

IASB julkaisi tammikuussa 2020 ja lokakuussa 2022 muutoksia IAS 1:een.

IAS 1:n mukaan, jotta yhteisö voi luokitella velan pitkäaikaiseksi, sillä on oltava oikeus lykätä velan suorittamista vähintään kahdentoista kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä. Muutokset selventävät, että:

lainajärjestelyjen kovenantit, jotka yhteisön on täytettävä raportointikauden päättymisen jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun raportointipäivänä lyhyt- tai pitkäaikaiseksi. Kuitenkin ne kovenantit, jotka yhteisön on täytettävä raportointipäivänä tai sitä ennen, tulee huomioida velan luokittelussa lyhyt- tai pitkäaikaisiksi, vaikka kovenantin täyttymistä arvioitaisiin vasta raportointipäivän jälkeen.
se, että johto odottaa suorittavansa tai aikoo suorittaa lainan kahdentoista kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä tai että laina on suoritettu raportointipäivän ja taloudellisen raportin julkistamisen välisenä aikana, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä
suoritus tarkoittaa sellaista siirtoa vastapuolelle, joka johtaa velan kuolettamiseen. Siirto voi olla käteisvaroja, muita vastikkeita tai yhteisön omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Velan ehdot, jotka voisivat vastapuolella olevan option mukaan johtaa velan suorittamiseen siirtämällä yhteisön omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, jos yhteisö luokittelee option oman pääoman ehtoiseksi instrumentiksi kirjaamalla sen erillään velasta yhdistelmäinstrumentin oman pääoman komponentiksi. Muutos voi vaikuttaa yhtiöiden vaihtovelkakirjalainojen esittämiseen.

Muutokset tuovat myös lisää liitetietovaatimuksia sellaisia lainoja koskien, joihin liittyy kovenantteja, mukaan lukien seuraavat tiedot:

a) velkojen kirjanpitoarvo
b) tiedot kovenanteista
c) tieto mahdollisista tosiseikoista ja olosuhteista, jotka viittaavat siihen, että yhteisön voi olla vaikeaa täyttää kovenantit

Muutoksia sovelletaan takautuvasti 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisemman soveltamisen ollessa sallittua. Muutoksen käyttöönotolla ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen tulevilla tilikausilla uusia liitetietovaatimuksia lukuun ottamatta.

IFRS 16:n muutos: Vuokrasopimusvelan määrittäminen myynti- ja takaisinvuokraussopimuksissa

IASB on julkaissut pieniä muutoksia IFRS 16 -standardin myynti- ja takaisinvuokrausta koskeviin vaatimuksiin. Muutoksessa selvennetään, kuinka yhteisö käsittelee myynnin ja takaisinvuokrauksen toteutumispäivän jälkeen. Muutokset täsmentävät, että arvostaessaan myynti- ja takaisinvuokrauksen seurauksena syntyvää vuokravelkaa, myyjä-vuokralleottaja määrittelee vuokramaksut ja muutetut vuokramaksut siten, että myyjä-vuokralleottaja ei kirjaa lainkaan voittoa tai tappiota liittyen siihen käyttöoikeuteen, joka sille jää. Tämä voi erityisesti vaikuttaa

myynti- ja takaisinvuokraustapahtumiin, joissa osa tai kaikki vuokranmaksut ovat muuttuvia vuokranmaksuja, jotka eivät riipu indeksistä tai korosta.

Muutos on voimassa 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisemman soveltamisen ollessa sallittua. Muutoksen käyttöönotolla voi olla vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, mikäli tällaisia liiketoimia tapahtuu.

IAS 7:n ja IFRS 7:n muutokset: Toimittajarahoitusjärjestelyt

IASB on antanut uusia tietovaatimuksia toimittajarahoitusjärjestelyistä (Supplier Financing Arrangements) sen jälkeen, kun IFRS-tulkintatoimikunnan esityslistapäätöksen palautteen perusteella havaittiin, että IAS 7 Rahavirtalaskelma ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot eivät täytä tilinpäätöksen käyttäjien tietotarpeita.

Uusien liitetietojen tarkoituksena on antaa sellaista tietoa yhteisön toimittajarahoitusjärjestelyistä, jonka perusteella sijoittajat voivat arvioida järjestelyiden vaikutuksia yhteisön velvoitteisiin, rahavirtoihin ja maksuvalmiusriskiin.

Uudet liitetietovaatimukset sisältävät seuraavia tietoja:

a) Toimittajarahoitusjärjestelyiden ehdot.
b) Toimittajarahoituksen osana olevien rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot ja ne tase-erät, joihin nämä velat sisältyvät.
c) Niiden kohdassa b) esitettyjen rahoitusvelkojen kirjanpitoarvo, joista toimittajat ovat jo saaneet maksun toimittajarahoitusjärjestelyn rahoittajilta.
d) Eräpäivien vaihteluväli sekä toimittajarahoitusjärjestelyn piirissä että ulkopuolella olevista ostoveloista
e) Kohdan b) mukaan esitettyjen rahoitusvelkojen kirjanpitoarvojen ei-rahavirtavaikutteiset muutokset.
f) Yhteisön käytettävissä olevat toimittajarahoitusjärjestelyt ja käytetyistä toimittajarahoittajista johtuvat maksuvalmiusriskikeskittymät.

Siirtymäsäännösten perusteella vertailutietoja tai määrättyjä alkusaldoja ei vaadita ensimmäisenä soveltamisvuotena.

Muutokset ovat voimassa 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksen käyttöönotolla voi olla vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, mikäli tällaisia liiketoimia tapahtuu.

IAS 21:n muutokset: Transaktiot tai toiminto vieraassa valuutassa, joka ei ole vaihdettavissa ("Lack of Exchangeability")

Muutokset vaikuttavat yhteisöön, jolla on transaktioita tai toiminto vieraassa valuutassa, joka ei ole vaihdettavissa toiseen valuuttaan arvostuspäivänä määrättyä tarkoitusta varten. Valuutta on vaihdettavissa silloin, kun sillä on mahdollisuus hankkia toista valuuttaa (huomioiden normaali hallinnollinen viive), ja liiketoimi tapahtuisi markkinoiden tai vaihtomekanismin kautta, joka luo toimeenpantavia oikeuksia ja velvoitteita.

Muutokset ovat voimassa 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksen käyttöönotolla voi olla vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, mikäli konsernilla on transaktioita tai toiminto vieraassa valuutassa, joka ei ole vaihdettavissa.

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023		Tilintarkastuskertomus

Emoyhtiön tilinpäätös*

Emoyhtiön tuloslaskelma

Euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Liikevaihto	2	358 816 418,42	343 315 466,88
Hankinnan ja valmistuksen kulut	4, 5	-175 099 149,56	-174 206 561,33
Bruttokate		183 717 268,86	169 108 905,55
Myynnin ja markkinoinnin kulut	4, 5	-40 569 570,87	-40 087 775,66
Hallinnon kulut
Tutkimus- ja kehityskulut	4, 5	-53 177 534,57	-49 867 740,47
Muut hallinnon kulut	4, 5	-62 284 027,12	-55 686 503,70
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	3	643 267,15	72 112,36
Liiketulos		28 329 403,45	23 538 998,08
Rahoitustuotot	6	41 182 318,36	20 041 848,32
Rahoituskulut	6	-12 318 687,27	-9 765 341,32
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		57 193 034,54	33 815 505,08
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos		-637 251,79	-834 605,39

Tulos ennen veroja		56 555 782,75	32 980 899,69
Välittömät verot	7	-4 927 291,49	-6 014 958,21
Tilikauden tulos		51 628 491,26	26 965 941,48

*) Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan.

Taloustiedot

Emoyhtiön tase

Euroa	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8
Liikearvo		13 228,48	33 071,17
Aineettomat oikeudet		11 530 686,79	12 787 059,77
Muut aineettomat hyödykkeet		5 236 779,94	8 667 011,16
Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet		352 534,91	339 779,44
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		17 133 230,12	21 826 921,54

Aineelliset hyödykkeet	8
Maa- ja vesialueet		2 904 868,22	2 904 868,22
Rakennukset ja rakennelmat		41 048 425,61	42 536 262,57
Koneet ja kalusto		26 575 672,14	23 742 698,09
Muut aineelliset hyödykkeet		74 417,51	74 417,51
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		6 429 008,49	7 921 239,84
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		77 032 391,97	77 179 486,23

Sijoitukset	8
Osuudet saman konsernin yrityksissä		74 526 706,17	74 650 890,57
Muut osakkeet ja osuudet		101 000,00	101 000,00
Sijoitukset yhteensä		74 627 706,17	74 751 890,57

Pysyvät vastaavat yhteensä		168 793 328,26	173 758 298,34

Euroa	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset		114 423,60	143 369,22
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		114 423,60	143 369,22
Vaihto-omaisuus
Aineet, tarvikkeet ja tavarat		42 979 758,91	44 788 097,25
Vaihto-omaisuus yhteensä		42 979 758,91	44 788 097,25
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	17	59 753 588,05	59 989 414,71
Muut saamiset	9, 17	4 099 303,22	5 300 801,72
Siirtosaamiset	10, 17	22 260 326,03	18 869 190,54
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		86 113 217,30	84 159 406,97
Rahat ja pankkisaamiset		66 172 382,95	37 534 733,55
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		195 379 782,76	166 625 606,99
Vastaavaa yhteensä		364 173 111,02	340 383 905,33

Taloustiedot

Emoyhtiön tase

31.12.2023	31.12.2022


7 660 807,86	7 660 807,86
422 031,15	422 034,34
137 839 656,64	138 155 966,18
51 628 491,26	26 965 941,48
197 550 986,91	173 204 749,86


4 458 087,01	3 820 835,22

Euroa	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	15	50 000 000,00	-
Siirtovelat	16	3 803 126,12	3 166 494,16
Muut pitkäaikaiset velat	14	893,00	893,00
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		53 804 019,12	3 167 387,16

Lyhytaikainen
Saadut ennakot		1 388 253,03	2 191 679,39
Ostovelat	17	12 991 736,55	22 847 352,95
Lainat rahoituslaitoksilta	15	-	40 000 000,00
Muut lyhytaikaiset lainat	17	40 914 549,80	44 378 233,23
Muut lyhytaikaiset velat	14	1 983 002,78	2 688 754,88
Pakolliset varaukset	12	1 475 484,63	1 630 503,51
Siirtovelat	16, 17	49 606 991,19	46 454 409,13
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		108 360 017,98	160 190 933,09

Vieras pääoma yhteensä		166 622 124,11	167 179 155,47

Vastattavaa yhteensä		364 173 111,02	340 383 905,33

Taloustiedot

Emoyhtiön rahoituslaskelma

1 000 euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Tilikauden tulos		51 628	26 966

Poistot ja arvonalentumiset	5	14 316	13 603
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-28 864	-10 277
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot	3	-	-27
Poistoero		637	835
Tuloverot	7	4 927	6 015
Muut oikaisut		226	-207

Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)		1 810	-9 231
Korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+)		-2 260	-13 543
Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		-7 328	-5 413
Käyttöpääoman muutos		-7 778	-28 187

Saadut rahoituserät	6	1 667	250
Maksetut rahoituserät	6	-5 518	-4 990
Saadut osingot liiketoiminnasta	6	33 555	12 994
Maksetut tuloverot	7	-4 630	-5 460
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä		60 167	11 516

1 000 euroa	Liitetieto	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2022
Investointien rahavirta
Yrityshankinnat	8	-	-171
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	8	-640	-13 693
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	8	-9 167	-9 761
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot	8	-	98
Myönnetyt lainat	17	-	-4 456
Lainasaamisten takaisinmaksut	17	-	4 885
Investointien rahavirta yhteensä		-9 807	-23 098

Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	14	107 383	114 888
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	14	-100 877	-105 770
Maksetut osingot	13	-26 105	-24 635
Omien osakkeiden hankinta	13	-2 123	-
Rahoituksen rahavirta yhteensä		-21 722	-15 517

Rahavarojen muutos lisäys ( + ) / vähennys ( - )		28 638	-27 099

Rahavarat 1.1.		37 535	64 634
Rahavarojen muutos lisäys ( + ) / vähennys ( - )		28 638	-27 099
Rahavarat 31.12.		66 172	37 535

Taloustiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Emoyhtiö Vaisala Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Taseen erät on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon tai nimellisarvoon, mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta mainittu.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Emoyhtiön liikevaihto koostuu kokonaisuudessaan asiakassopimuksista saaduista tuotoista. Liikevaihto jaetaan tuotteisiin, projekteihin, palveluihin ja jatkuvaan tilausmyyntiin. Myyntituottojen jaottelua on muutettu vuoden 2023 alusta siten, että aiemmin palveluihin sisältynyt jatkuva tilausmyynti esitetään omana ryhmänään. Vertailuvuoden 2022 tiedot on esitetty uuden ryhmittelyn mukaisesti. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tuoteliikevaihto sisältää tuotot tuote-, varaosa- ja järjestelmätoimituksista. Järjestelmätoimitukset sisältävät rajallisesti konfiguroituja standardituotteita. Tuotemyynti tuloutetaan yhtenä ajankohtana, kun asiakas on saanut tuotteeseen määräysvallan.

Projektit ovat integroituja projekteja, joissa Vaisala toimittaa asiakkaille havaintojärjestelmän, joka koostuu tuotteista, palveluista ja ohjelmistoista. Nämä järjestelmät kytketään asiakkaan järjestelmään asiakkaan määrittelyjen mukaisesti. Kaikki projektit tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti. Edistymistä mitataan cost-to-cost-menetelmällä, vertaamalla toteutuneita kuluja ennustettuihin kuluihin. Projektit täyttävät jatkuvan tuloutuksen kriteerit pääsääntöisesti siten, että tuotteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä ja että Vaisalalla on oikeus maksuun tehdystä työstä. Sovellettu projektien tuloutusperiaate täyttää kirjanpitolain edellytyksen projektin erilliskatteen ennakoitavuudesta.

Palvelut jaetaan palvelusopimuksiin ja kertaluonteisiin palveluihin. Palvelut sisältävät muun muassa huoltopalvelut, kalibrointi- ja korjauspalvelut, modernisointipalvelut ja laajennetun takuun. Palvelusopimukset sisältävät jatkuvan palvelun, kuten laajennetun takuun, asiakastuen tai varaosien saatavuuden. Tuotot tuloutetaan ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana palvelun luonteen tai sopimuksen sisällön mukaan. Kertaluonteisen palvelun tuotto kirjataan, kun palvelu on suoritettu.

Jatkuva tilausmyynti sisältää datapohjaisia ratkaisuja, jotka tukevat päätöksentekoa säästä riippuvissa toiminnoissa. Tuotot kirjataan ajan kuluessa.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisältävät tuottoja ja kuluja, joiden ei voida suoraan katsoa liittyvän operatiiviseen toimintaan.

Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääasiassa omaisuuden myyntivoitoista ja muista kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvistä tuotoista, kuten yrityshankintoihin liittyvistä tuloutuksista ja vahingonkorvauksista. Liiketoiminnan muut kulut koostuvat pääosin omaisuuden myyntitappioista.

Tutkimus- ja kehityskulut

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet.

Osakepalkkiot

Emoyhtiön osakeperusteiset maksut liittyvät osakepalkkiojärjestelmiin. Osakeperusteiset maksut kirjataan ansaintajakson aikana tuloslaskelmaan kuluksi ja taseeseen siirtoveloiksi.

Osakepalkkiojärjestelmien perusteella maksuun tulevat osakepalkkiot maksetaan nettomääräisesti osakkeina, kun osakkeina maksettavasta määrästä on vähennetty verot.

Eläkkeet

Emoyhtiön lakisääteinen eläkevakuutus ja vapaaehtoiset eläkejärjestelyt on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä ja ne ovat maksuperusteisia. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva oli vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiössä, joka suljettiin 1.1.1983. Säätiön vastuu siirrettiin eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö purettiin vuonna 2006. Säätiön eläkevastuu on katettu täysimääräisesti.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja aikaisempien tilikausien veroihin kohdistuvista oikaisuista. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjen verokantojen perusteella.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat koostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä sekä sijoituksista. Pysyvien vastaavien kirjanpitoarvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla sekä lisättynä arvonkorotuksilla. Pysyvien vastaavien suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ja sijoituksista ei tehdä poistoja. Omaan käyttöön valmistettujen pysyvien vastaavien hankintamenoon sisältyy myös osuus valmistustyölle kohdistettavista kiinteistä menoista. Pysyvien vastaavien hankintamenoon ei sisälly korkomenoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet	3–10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	5–40 vuotta
Koneet ja kalusto	3–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–8 vuotta

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy hyödykkeitä, joiden taloudellinen pitoaika on rajoittamaton ja joista ei tehdä poistoja. Tämän lisäksi muihin aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu sulautumistappioita, joiden taloudellinen pitoaika on 5–6 vuotta.

Vaihto-omaisuus

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvia menoja ja menetyksiä, joihin yhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry vastaavaa tuloa ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, johon varaus on alun perin kirjattu.

Varauksia voi syntyä toimintojen uudelleenjärjestelyistä, tappiollisista sopimuksista, takuista, riita-asioista tai muista sitoumuksista.

Johdannaissopimukset

Vaisala soveltaa rahoitusvälineiden kirjanpitokäsittelyssä KPL 5.2 § mukaista arvostusta sekä noudattaa Kirjanpitolautakunnan lausunnon 13.12.2016 (KILA 1963/2016) mukaista menettelyä johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta. Kaikki emoyhtiön johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinisopimuksia. Vaisalalla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmät tilikaudella 2023 olivat USD, CNY ja JPY. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon. Johdannaissopimukset arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kunkin tilikauden lopussa. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien rahavirtojen nykyarvona. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaissopimukset sisältyvät taseen siirtosaamisiin ja -velkoihin. Vaisala ei sovella suojauslaskentaa.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Rahavarojen, myyntisaamisten ja muiden saamisten, lainasaamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen uudelleenarvostuksista syntyvät kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

2. LIIKEVAIHTO

Myyntituottojen jaottelu

Liikevaihto markkina-alueittain

1 000 euroa	2023	2022
Americas	112 246	102 998
josta Yhdysvallat	81 850	75 077
APAC	113 707	114 045
EMEA	132 863	126 273
josta Suomi	8 888	8 699
Yhteensä	358 816	343 315

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi

Taloustiedot

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

1 000 euroa	2023	2022
Sää ja ympäristö
Tuotemyynti	67 775	63 008
Projektimyynti	42 129	39 730
Palvelumyynti	5 459	4 997
Jatkuva tilausmyynti	3 181	2 607
Yhteensä	118 543	110 343

Teolliset mittaukset
Tuotemyynti	49 631	51 402
Palvelumyynti	2 924	2 520
Yhteensä	52 555	53 922

Konsernin sisäinen liikevaihto	187 717	179 051
Yhteensä	358 816	343 315

Liikevaihto myyntituottojen kirjaamisen ajoituksen perusteella

1 000 euroa	2023	2022
Tuloutus yhtenä ajankohtana	121 985	117 754
Tuloutus ajan kuluessa	49 114	46 510
Konsernin sisäinen liikevaihto	187 717	179 051
Yhteensä	358 816	343 315

Konsernin sisäisestä liikevaihdosta suurin osa tuloutetaan yhtenä ajankohtana.

Maksuehdot

Maksuehdot vaihtelevat maantieteellisten alueiden mukaan. Tuote-, palvelu- ja jatkuvan tilausmyynnin liiketoiminnassa yleinen maksuehto on 30 päivää netto, mutta tietyillä alueilla ennakkomaksu on yleinen käytäntö. Projektilaskutus perustuu projektin vaiheisiin, jotka seuraavat projektin yleisiä toimitusehtoja (30 % ennakkomaksuna, 60 % toimitusasiakirjoja vastaan ja 10 % hyväksytyn testauksen jälkeen) tai sopimuksen mukaisia ehtoja. Projektiliiketoiminnassa yleisimmät maksuehdot ovat remburssi tai sopimuksen mukaan.

Liikevaihtoon liittyvät taseeseen merkityt määrät

Seuraavassa taulukossa esitetään tietoja asiakassopimuksista johtuvista taseen saamisista ja veloista.

Liikevaihtoon liittyvät taseeseen merkityt määrät

1 000 euroa	31.12.2023	31.12.2022
Myyntisaamiset	59 595	59 989
Myynnin jaksotukset (siirtosaamiset)	14 483	11 684
Saadut ennakot	1 388	2 192
Myynnin jaksotukset (siirtovelat)	13 586	12 822

Taseen vastaavien myynnin jaksotukset (siirtosaamiset) sisältävät tuloutettuja, mutta laskuttamattomia projekti-, ja palvelu- sekä jatkuvan tilausmyynnin tuottoja. Suurin osa projektituotoista tuloutetaan tuotteen valmistamisen jälkeen projektin valmiusasteen noustessa ja kun suurin osa suoritevelvoitteesta on täytetty. Projektien yleisten toimitusehtojen mukaan suurin osa projektista on laskutettu ennen kuin tuote on toimitettu. Myynnin jaksotukset (siirtosaamiset) ovat siten korkeimmillaan tuotteen valmistuksen ja toimituksen välisenä aikana. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelut ja jatkuvan tilausmyynnin sopimukset laskutetaan yleensä etukäteen ja vain tietyissä tapauksissa jälkikäteen. Jälkikäteislaskutuksesta aiheutuu myynnin jaksotus (siirtosaaminen), koska tuloutus tehdään ennen laskutusta.

Saadut ennakot ovat asiakkailta saatuja suorituksia, joita ei ole vielä laskutettu.

Taseen vastattavien myynnin jaksotukset (siirtovelat) sisältävät tuote-, projekti- ja palveluliiketoiminnan sekä jatkuvan tilausmyynnin laskutetut, mutta tulouttamattomat erät. Myynnin jaksotukset (siirtovelat) syntyvät usein projektien alkuvaiheessa, kun ennakkomaksu on laskutettu, mutta projekti on vasta alkuvaiheessa ja valmiusasteen mukaista tuloutusta ei ole tehty lainkaan tai vain vähän. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelu- ja jatkuvan tilausmyynnin sopimukset laskutetaan yleensä sopimuskauden alussa, josta aiheutuu myynnin jaksotus (siirtovelka). Yhtenä ajankohtana tuloutettavista tuote- ja palvelumyynneistä syntyy myynnin jaksotus (siirtovelka) kun asiakasta on laskutettu, mutta suoritevelvoitetta ei ole täytetty eikä tuloutusta siten ole tehty.

Tilikaudella 2023 emoyhtiö kirjasi myyntituottoja yhteensä 5 (6) miljoonaa euroa, jotka tilikauden alussa sisältyivät myynnin jaksotuksiin (siirtoveloissa).

Tilauskanta oli 31.12.2023 97,8 (73,4) miljoonaa euroa. Tilauskannasta 66,9 (58,3) miljoonaa euroa arvioidaan tuloutettavan tilikaudella 2024 (2023) ja 30,9 (15,1) miljoonaa euroa tätä myöhemmin.

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023	Tilintarkastuskertomus

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 euroa	2023	2022
Omaisuuden myyntivoitot	-	27
Liiketoiminnan muut tuotot
Vahingonkorvaukset ja muut	643	46
Yhteensä	643	72

Yhtiöllä ei ollut liiketoiminnan muita kuluja vuosina 2023 ja 2022.

4. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖ

Henkilöstökulut
-----------------	--

1 000 euroa	2023	2022
Palkat	108 747	96 537
Eläkekulut	18 301	15 861
Muut henkilösivukulut	3 440	3 050
Yhteensä	130 488	115 448
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana
Henkilöä	2023	2022
Suomessa	1 540	1 401
Suomen ulkopuolella	9	10
Yhteensä	1 549	1 411
Henkilöstö 31.12.
Henkilöä	2023	2022
Suomessa	1 533	1 475
Suomen ulkopuolella	9	9
Yhteensä	1 542	1 484

Taloustiedot

Toimitusjohtajien palkat ja palkkiot (maksuperuste)

1 000 euroa	2023	2022
Öistämö Kai (1.10.2020 alkaen)
Palkka	526	491
Lyhyen aikavälin kannustimet	288	345
Osakeperusteiset palkkiot	728	169
Lakisääteinen eläke	134	138
Lisäeläke	122	114
Yhteensä	1 798	1 256

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2023

		Palkkiot,	Palkkiot, Henkilöstö- ja	Palkkiot,	Palkkiot, Strateginen
1 000 euroa	Vuosi palkkio	tarkastus valiokunta	vastuullisuus valiokunta	Nimitys valiokunta	suunnitte luvaliokunta	Yhteensä
Castrén Petri, hallituksen jäsen	40	7			1	48
Jääskeläinen Antti, hallituksen jäsen	40	6			1	47
Lundström Petra, hallituksen jäsen	40		4	5		49
Rinnevaara Jukka, hallituksen jäsen	40		4			44
Ståhlberg Kaarina, hallituksen jäsen	40	9		5	1	55
Syrjänen Tuomas, hallituksen jäsen	40		5			45
Voipio Raimo, hallituksen varapuheenjohtaja	40	6		5		51
Voipio Ville, hallituksen puheenjohtaja	55		5	5	1	66
Yhteensä	337	27	18	20	4	406

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2022

1 000 euroa	Vuosipalkkio	Palkkiot, tarkastus valiokunta	Palkkiot, Palkitsemis ja henkilöstö valiokunta	Yhteensä
Castrén Petri, hallituksen jäsen	40	8		48
Jääskeläinen Antti, hallituksen jäsen	40	8		48
Lundström Petra, hallituksen jäsen	40		7	47
Rinnevaara Jukka, hallituksen jäsen	40		7	47
Ståhlberg Kaarina, hallituksen jäsen	40	12		52
Syrjänen Tuomas, hallituksen jäsen	40		7	47
Voipio Raimo, hallituksen varapuheenjohtaja	40	8		48
Voipio Ville, hallituksen puheenjohtaja	55		7	62
Yhteensä	335	36	28	399

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten puolesta ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

Vuosiraportti 2023

Taloustiedot

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

1 000 euroa	2023	2022
Poistot aineettomista hyödykkeistä	5 277	5 301
Poistot aineellisista hyödykkeistä	8 985	8 198
Arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä	54	104
Yhteensä	14 316	13 603

Tilikaudella 2023 poistot aineettomista hyödykkeistä sisälsivät EUR 3,6 (3,6) miljoonaa euroa poistoja muihin aineettomiin hyödykkeisiin kohdistetuista sulautumistappioista.

6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 euroa	2023	2022
Rahoitustuotot
Osinkotuotot
Konserniyhtiöiltä	33 555	12 994
Korkotuotot
Konserniyhtiöiltä	-	30
Muilta	1 667	220
Muut rahoitustuotot
Konserniyhtiöiltä	-	-
Muilta	3 158	2 591
Kurssivoitot	2 803	4 206
Yhteensä	41 182	20 042

1 000 euroa	2023	2022
Rahoituskulut
Korkokulut
Konserniyhtiöille	-1 694	-281
Muille	-2 166	-707
Muut rahoituskulut
Konserniyhtiöille	-	-
Muille	-2 788	-4 054
Kurssitappiot	-5 671	-4 723
Yhteensä	-12 319	-9 765

7. VÄLITTÖMÄT VEROT

1 000 euroa	2023	2022
Tilikauden verot	4 931	4 279
Verot aikaisemmilta vuosilta	-4	1 736
Yhteensä	4 927	6 015

Taloustiedot

Aineettomat hyödykkeet 2022

8. PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 2023

1 000 euroa	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	88	38 481	20 361	340	59 269
Lisäykset		282	207	151	640
Vähennykset		-535			-535
Siirrot erien välillä		91		-139	-48
Hankintameno 31.12.2023	88	38 319	20 568	353	59 327
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023	55	25 693	11 694		37 442
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-535			-535
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset	20	1 630	3 637		5 286
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023	74	26 788	15 331		42 194
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	13	11 531	5 236	353	17 133

1 000 euroa	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	88	29 691	20 361	253	50 392
Lisäykset		13 496		197	13 693
Vähennykset		-4 808			-4 808
Siirrot erien välillä		102		-110	-8
Hankintameno 31.12.2022	88	38 481	20 361	340	59 269
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022	35	28 760	8 092		36 886
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-4 808			-4 808
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset	20	1 742	3 602		5 364
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022	55	25 693	11 694		37 442
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	33	12 787	8 667	340	21 827

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023		Tilintarkastuskertomus

Aineelliset hyödykkeet 2023

		Rakennukset ja		Muut aineelliset	Ennakkomaksut ja
1 000 euroa	Maa- ja vesialueet	rakennelmat	Koneet ja kalusto	hyödykkeet	keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	2 820	76 678	67 730	74	7 921	155 224
Lisäykset		1 214	4 404		3 512	9 131
Vähennykset		817	-3 069			-2 252
Siirrot erien välillä		339	4 418		-5 005	-248
Hankintameno 31.12.2023	2 820	79 049	73 482	74	6 429	161 855

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023		39 760	43 987			83 747
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		817	-3 069			-2 252
Tilikauden poistot		3 032	5 953			8 985
Arvonalentumiset		9	36			45
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023		43 618	46 907			90 525

Arvonkorotukset	84	5 618				5 702
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	2 905	41 048	26 576	74	6 429	77 032

Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvien tuotannollisten koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2023 oli 18,9 (15,9) miljoonaa euroa.

Vuosiraportti 2023	Liiketoimintamme	Arvonluontimme	Vastuulliset toimintatavat		Hallinnointi	Taloustiedot
	Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023		Tilintarkastuskertomus

Aineelliset hyödykkeet 2022

1 000 euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	2 820	77 376	64 641	74	8 354	153 265
Lisäykset		791	3 496		5 425	9 712
Vähennykset		-2 590	-5 019			-7 609
Siirrot erien välillä		1 102	4 612		-5 858	-144
Hankintameno 31.12.2022	2 820	76 678	67 730	74	7 921	155 224
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022		39 951	43 165			83 116
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-3 085	-4 523			-7 608
Tilikauden poistot		2 878	5 319			8 198
Arvonalentumiset		16	25			41
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022		39 760	43 987			83 747
Arvonkorotukset	84	5 618				5 702
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	2 905	42 536	23 743	74	7 921	77 179

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi

Avainlukugraafit Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

Sijoitukset 2023

1 000 euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	74 651	101	74 752
Vähennykset	-124		-124
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	74 527	101	74 628

Sijoitukset 2022

1 000 euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	74 481	100	74 581
Lisäykset	170	1	171
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	74 651	101	74 752

10. SIIRTOSAAMISET

1 000 euroa	2023	2022
Verosaamiset	1 112	1 385
Myynnin jaksotukset	14 362	11 684
Johdannaissopimukset	417	948
Muut siirtosaamiset	6 369	4 853
Yhteensä	22 260	18 869

Johdannaissopimukset

Milj. euroa	2023	2022
Valuuttariskin suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten nimellisarvot
Valuuttatermiinit	43,7	38,3
Nimellisarvot yhteensä	43,7	38,3

Johdannaissopimusten	2023		2022
nimellisarvo valuutassa	Valuutta-arvo milj.	Milj. euroa	Valuutta-arvo milj.	Milj. euroa
USD	22,0	20,0	27,0	25,1
CNH	60,0	7,7	30,0	4,2
JPY	750,0	4,7	350,0	2,5
PLN	-	-	9,0	1,9
SEK	27,5	2,3	25,0	2,4
CAD	7,2	5,0	3,0	2,2
GBP	3,5	4,0	-	-
Yhteensä		43,7		38,3

9. MUUT SAAMISET

1 000 euroa	2023	2022
Maksetut ennakot	327	422
Arvonlisäverosaamiset	2 132	3 008
Avustukset	1 621	1 787
Muut	20	84
Yhteensä	4 099	5 301

Taloustiedot

Johdannaissopimusten maturiteettijakauma

Milj. euroa	2023	2022
Alle 90 päivää	37,1	11,7
Yli 90 päivää ja alle 120 päivää	2,0	5,4
Yli 120 päivää ja alle 180 päivää	4,5	9,5
Yli 180 päivää ja alle 365 päivää	-	10,6
Yli 365 päivää ja alle 545 päivää	-	1,1
Yhteensä	43,7	38,3

Valuuttariskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot

Milj. euroa	2023	2022
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, varat	0,4	1,0
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, velat	0,4	0,5

11. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennalliset verosaamiset

1 000 euroa	2023	2022
Osakepalkkiot	943	1 661
Pakolliset varaukset	295	326
Yhteensä	1 238	1 988

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole kirjattu emoyhtiön taseeseen. Arvonkorotusten laskennallista verovelkaa ei ole huomioitu. Realisoituessaan arvonkorotusten verovaikutus nykyisen verokannan 20 % vallitessa olisi 1,1 miljoonaa euroa. Muut laskennalliset verovelat eivät olleet olennaisia.

12. PAKOLLISET VARAUKSET

Pitkäaikaiset pakolliset varaukset

1 000 euroa	2023	2022
Pakolliset varaukset 1.1.	-	97
Vähennykset	-	-97
Pakolliset varaukset 31.12.	-	-

Lyhytaikaiset pakolliset varaukset

1 000 euroa	2023	2022
Pakolliset varaukset 1.1.	1 631	1 026
Lisäykset	1 475	694
Vähennykset	-1 631	-90
Pakolliset varaukset 31.12.	1 475	1 631

Tilikausien 2023 ja 2022 pakolliset varaukset sisälsivät pääasiassa takuuvarauksen sekä muita sopimuksiin perustuvia varauksia.

13. OMA PÄÄOMA

Emoyhtiön osakkeet jakautuvat K-sarjan osakkeisiin ja A-sarjan osakkeisiin. Vaisala Oyj:llä on 36 436 728 osaketta, joista 6 731 092 kuuluu sarjaan K ja 29 705 636 sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin arvopaperipörssissä. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-sarjan osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Vaisala Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikausien 2023 ja 2022 lopussa 7 660 807,86 euroa.

Vuosiraportti 2023 Liiketoimintamme Arvonluontimme Vastuulliset toimintatavat Hallinnointi

Avainlukugraafit	Hallituksen toimintakertomus	Tunnusluvut	Tilinpäätös 2023	Tilintarkastuskertomus

Oma pääoma

1 000 euroa	2023	2022
Osakepääoma 1.1.	7 661	7 661
Osakepääoma 31.12.	7 661	7 661

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	422	422
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	422	422

Edellisten tilikausien tulos 1.1.	165 122	166 019
Osingonjako	-26 137	-24 635
Omien osakkeiden luovutus	1 191	1 368
Omien osakkeiden luovutustappio	-213	-2 695
Omien osakkeiden hankinta	-2 123	-
Virheen korjaus	-	-1 900
Edellisten tilikausien tulos 31.12.	137 840	138 156

Tilikauden tulos	51 628	26 966
Oma pääoma yhteensä	197 551	173 205

Jakokelpoinen oma pääoma

1 000 euroa	2023	2022
Voittovarat edellisiltä tilikausilta	137 840	138 156
Tilikauden tulos	51 628	26 966
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	422	422
Yhteensä	189 890	165 544

Tilikaudelta 2022 osinkoa jaettiin 0,72 euroa osaketta kohden, yhteensä 26,1 miljoonaa euroa.

Vaisala hankki tilikaudella 2023 omia osakkeita yhteensä 50 000 kappaletta, joiden hankintahinta oli yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Hankinnan jälkeen yhtiöllä oli omia osakkeita yhteensä 185 476 kappaletta.

Tilikaudella 2023 tehtiin tilikauteen 2021 kohdistunut poistoeron virheen korjaus. Virhe korjattiin vertailuvuoden 2022 edellisten tilikausien tulosta oikaisemalla ja se vähensi oman pääoman määrää 1,9 miljoonalla eurolla.

14. MUUT PITKÄAIKAISET JA LYHYTAIKAISET VELAT

Yhtiöllä ei tilikauden päättyessä ollut pitkäaikaisia velkoja, jotka erääntyvät yli viiden vuoden kuluttua.

Muut lyhytaikaiset velat olivat 31.12.2023 yhteensä 2,0 (2,7) miljoonaa euroa. Emoyhtiöllä ei ollut 31.12.2023 tytäryhtiöiden hankintaan liittyviä ehdollisia kauppahintavelkoja (31.12.2022: 0,1 miljoonaa euroa). Tilikaudella 2023 maksettiin aikaisempiin yrityshankintoihin liittyvää ehdollista kauppahintavastiketta 0,1 (5,6) miljoonaa euroa.

15. LAINAT RAHOITUSLAITOKSILTA

Emoyhtiöllä on 31.3.2023 allekirjoitettu 50 miljoonan euron vakuudeton määräaikaislaina, joka erääntyy 2026. Laina on tarkoitettu yleisiin rahoitus- ja käyttöpääoman tarpeisiin ja sillä uudelleenrahoitettiin aikaisempi 40 miljoonan euron määräaikaislaina. Laina nostettiin kokonaisuudessaan ja 40 miljoonan euron laina maksettiin takaisin 5.4.2023. Lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Yhtiö täytti kovenanttiehdon 31.12.2023.

Emoyhtiöllä on myös 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 yhtiö ei ollut laskenut liikkeelle kotimaisia yritystodistuksia (31.12.2022: 12,5 miljoonaa euroa).

Emoyhtiöllä on lisäksi 5.10.2023 allekirjoitettu kolmivuotinen 50 miljoonan euron vakuudeton valmiusluottosopimus yleisiin rahoitus- ja käyttöpääoman tarpeisiin. Rahoitusjärjestely korvasi lokakuussa 2018 allekirjoitetun 50 miljoonan euron valmiusluottosopimuksen. Valmiusluotossa on kaksi yhden vuoden jatko-optiota. Valmiusluottosopimukseen sisältyy nettovelkaantumisasteeseen perustuva rahoituskovenantti, jota testataan puolivuosittain. Yhtiö täytti kovenanttiehdon 31.12.2023. Valmiusluotto oli kokonaan nostamatta tilikauden päättyessä kuten oli vuotta aikaisemminkin).

Yhtiöllä oli siten pitkäaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta 31.12.2023 yhteensä 50,0 (52,5) miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.

Taloustiedot

16. PITKÄAIKAISET JA LYHYTAIKAISET SIIRTOVELAT

Lyhytaikaiset siirtovelat

1 000 euroa	2023	2022
Henkilöstökulujaksotukset	28 516	27 025
Myynnin jaksotukset	13 586	12 822
Johdannaissopimukset	380	538
Tuloverojaksotukset	25	62
Muut siirtovelat	7 099	6 008
Yhteensä	49 607	46 454

Johdannaissopimuksiin liittyvät liitetiedot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 10, Siirtosaamiset.

Pitkäaikaiset siirtovelat sisältävät henkilöstökulujaksotuksia 2,4 (3,2) miljoonaa euroa ja myynnin jaksotuksia 1,4 (-) miljoonaa euroa.

17. SAAMISET JA VELAT MUILTA VAISALA-KONSERNIN YHTIÖILTÄ

1 000 euroa	2023	2022
Saamiset
Myyntisaamiset	33 967	27 080
Muut saamiset	-	32
Siirtosaamiset	2 155	1 850
Saamiset yhteensä	36 122	28 962

Velat
Lyhytaikaiset lainat	40 882	31 837
Ostovelat	1 682	1 553
Siirtovelat	4 723	3 583
Velat yhteensä	47 287	36 972

18. VASTUUSITOUMUKSET JA ANNETUT PANTIT

Vastuusitoumukset ja annetut pantit

1 000 euroa	2023	2022
Omasta velasta/sitoumuksesta
Vastuiden vakuutena olevat pankkitakaukset	10 297	11 980
Konserniyhtiöiden puolesta
Takaukset	522	540
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	364	398
Myöhemmin maksettavat	751	1 095
Leasingvastuut yhteensä	1 115	1 493

Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä	11 934	14 013

Investointisitoumukset

Emoyhtiö oli tehnyt 31.12.2023 sitovia pysyvien vastaavien tilauksia, joiden arvo oli 3 (3) miljoonaa euroa.

Ostositoumukset

Emoyhtiöllä oli sitovia ostotilauksia 31.12.2023 yhteensä 16 (25) miljoonan euron arvosta.

19. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

1 000 euroa	2023	2022
Tilintarkastus	444	332
Lausunnot ja todistukset	8	46
Veroneuvonta	-	28
Muut palkkiot	105	113
Yhteensä	557	520

Tilintarkastuskertomus

Vaisala Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Vaisala Oyj:n (y-tunnus 0124416-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää:

konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa Yhteenveto

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 4,7 miljoonaa euroa.

• Konsernitilinpäätöksen tarkastukseen sisältyi kaikki merkittävät konserniyhtiöt Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista.

• Tuotteiden ja projektien myyntituottojen tulouttaminen • Vaihto-omaisuuden arvostus

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	4,7 miljoonaa euroa
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	Konsernin olennaisuus on määritelty perustuen Vaisala-konsernin liikevaihtoon ja tulokseen ennen veroja
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Valitsimme olennaisuuden määrittämiseen vertailukohteiksi liikevaihdon ja tuloksen ennen veroja, koska käsityksemme mukaan ne kuvaavat Vaisala-konsernin liiketoiminnan laajuutta ja tuloksellisuutta, ja tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin niitä arvioidessaan konsernin suoriutumista.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Olemme määrittäneet konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden kattamaan Vaisala-konsernin konsernitilinpäätöksen riittävässä laajuudessa. Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Vaisala-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Konserniyhtiöissä, joita pidimme merkittävinä joko yksittäisen taloudellisen merkittävyytensä tai niiden erityisluonteen takia, suoritettiin tilintarkastus. Nämä tilintarkastukset kattoivat valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Muiden konserniyhtiöiden osalta suoritimme pääasiassa analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Tuotteiden ja projektien myyntituottojen tulouttaminen
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1, 2 ja 3. Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetieto 1 ja 2.
Vaisala-konsernin liikevaihto oli 540,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto muodostuu
tuote-, projekti- ja palvelumyynnistä sekä jatkuvasta tilausmyynnistä liitetie
dossa 1 esitetyllä tavalla.
Tuotemyynti tuloutetaan yhtenä ajankohtana, kun asiakas on saanut
tuotteeseen määräysvallan. Tuotemyynti koostuu suuresta määrästä erillisiä
tuotetoimituksia eri myyntisopimusten ja ehtojen mukaisesti, minkä johdosta
liikevaihdon tuloutukseen liittyy riski, että se tuloutetaan väärällä kaudella.
Projektien myyntituotot tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti.
Edistymistä mitataan vertaamalla toteutuneita kuluja ennustettuihin kuluihin.
Ajan kuluessa tulouttaminen edellyttää johdon harkintaa liittyen projektin
ennustettuihin tuottoihin ja kustannuksiin koko projektin toimituksen ajan.
Tuotteiden ja projektien myyntituottojen tuloutukseen liittyvän johdon
harkinnan sekä liikevaihdon olennaisuuden johdosta liikevaihdon tuloutus
on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka konsernitilinpäätöksessä ja
emoyhtiön tilinpäätöksessä.

Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
•
Hankimme ymmärryksen eri tulovirroista ja niihin liittyvistä sopimusehdoista
•
Arvioimme laadintaperiaatteita liikevaihdon tuloukseen liittyen
•
Hankimme ymmärryksen liikevaihdon tuloutusprosessista ja sisäisistä
kontrolleista, joilla yhtiö seuraa myyntituottojen täydellisyyttä, oikeellisuutta
ja oikeaa tuloutusajankohtaa
•
Testasimme otannalla tuotetoimitusten myynnin tuloutusta, onko liikevaihto
tuloutettu oikealla tilikaudella
•
Testasimme otannalla projektimyynnin osalta projektien kirjanpitoa,
mukaan lukien arvioidut projektin tuotot ja kustannukset sekä kertyneet
kustannukset ja projektien valmiusaste
•
Kävimme läpi projektimyynnin tuloutukseen liittyviä johdon laatimia
kustannusarvioita ja niiden seurantaa sekä vertasimme ennusteita toteumiin
•
Arvioimme esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

Vaihto-omaisuuden arvostus
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 13. Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetieto 1.
Vaisala-konsernin taseeseen sisältyy vaihto-omaisuutta 58,8 miljoonaa euroa.
Vaihto-omaisuus on arvostettu standardihintaan tai sitä alempaan netto
realisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvaraus kirjataan
mahdollisesta ylijäämästä, epäkuranttiudesta sekä markkina-arvon mahdolli
sesta alentumisesta alle hankintamenon. Ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen
arvon määrittely edellyttää johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa.
Vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyvän johdon harkinnan sekä vaihto

Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
•
Hankimme ymmärryksen vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyvistä
prosesseista ja käytännöistä
•
Arvioimme laadintaperiaatteita vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyen
•
Testasimme vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyviä sisäisiä kontrolleja
•
Testasimme otannalla vaihto-omaisuuden arvostusta, että vaihto-omaisuus
on kirjattu standardihintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon
•
Arvioimme kirjatun ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen asianmukaisuutta ja
testasimme, että varaus on laskettu yhtiön laadintaperiaatteiden mukaisesti

• Kävimme läpi johdon tekemiä arvioita tuotteiden kysynnästä ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraukseen liittyen

• Arvioimme esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

omaisuuden olennaisuuden johdosta vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka konsernitilinpäätöksessä ja

emoyhtiön tilinpäätöksessä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat

tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.3.2023 alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosiraporttiin sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsinki 13.2.2024

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Niina Vilske

KHT

182

Yhteystiedot

Heli Lindfors

Talousjohtaja [email protected]

Paula Liimatta Business Controller and Head of Investor Relations [email protected]

Vaisala Oyj Vanha Nurmijärventie 21 01670 Vantaa, Suomi

vaisala.fi

Nina Eklund

Viestintä- ja brändijohtaja [email protected]

Marjo Hietapuro Yritysvastuupäällikkö

[email protected]

Sosiaalisessa mediassa

Kuvat

Sivut 6, 17, 19, 20, 92 ja 94: Tomi Parkkonen; sivu 9: Jacob George, Al Arfaj Engineering Co. WLL (Kuwait); sivu 12: Soletair Power ja Wärtsilä; sivu 28: Ignitia; sivu 36: Xiamen University; sivut 10, 21, 29, 44, 46, 56, 61, 63, 76, 82, 88 ja 97: Kimmo Syväri, Koski Syväri; kansikuva ja sivu 18 ylin kuva: Stocksy; sivu 11: Adobe Stock; sivu 8 SBTi:t, sivu 16 kaikki kuvat, sivu 18 kolme alinta kuvaa, sivu 31: Getty; sivu 8 Helideck ja sivu 32 kuvat: Shutterstock

vaisala.fi

Vaisala Oyj Vanha Nurmijärventie 21 01670 Vantaa B211913FI

AI Terminal

Vaisala Oyj

3246_10-k_2024-02-29_0fe99966-67d2-43c9-a6c2-4fec7c07b345.pdf

Taking every measure for the planet.

Sisällys

Liiketoimintamme

Arvonluontimme YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 22 Arvonluontimalli 24 Mittaristo 25 Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa 26 Arvoa asiakkaille 27 Arvoa työntekijöille 29 Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle 31 Arvoa sijoittajille 37 EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä 39

Vastuulliset toimintatavat

Hallinnointi

Tilinpäätös ja toimintakertomus

Tietoa tästä raportista:

Vuoden 2023 lopun tilauskanta ennätyksellinen

Vuoden 2023 tunnusluvut

Vahvistamme sitoutumistamme ilmastotoimiin

Kaikki planeettamme hyväksi uuden tarkoituksen ja brändin avulla

Asiantuntemusta tieteestä tekoälyyn

Pienennämme hiilijalanjälkeämme tieteeseen pohjautuvien päästövähennystavoitteiden avulla

Menestymme yhdessä

Kohokohdat 2023

Liiketoimintamme

Globaalit megatrendit edistävät innovointiamme

Ilmastonmuutos – enemmän kuin megatrendi

Fortumin kaukolämpöjärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen

Energiasiirtymä ja hiilestä irtautuminen

Tekoäly ja prosessien optimointi

Terveys ja hyvinvointi

CASE

Soletair Power käyttää Vaisalan mittalaitteita rakennukseen integroitavissa hiilidioksidin talteenottojärjestelmissään

Terävöitimme tarkoitustamme ja strategisia painopisteitämme

Strategiamme rakentuu neljälle keskeiselle onnistumisen ajurille

Asiakasymmärrys ja sovellusosaaminen

Tuote- ja teknologiajohtajuus

Toimitusketjun erinomaisuus

Merkitykselliseen työhön perustuva kulttuuri ja sitoutuneet ammattilaiset

Strategiset painopisteet skaalautuvan ja kestävän kasvun edistämiseksi

Kumppanit

Toiminnot

• Tuotetoimitukset • Projektitoimitukset: sis. asennus, testaus ja

Arvolupaukset

Resurssit

Myyntikanavat

Jakeluverkosto

Edistämme resurssitehokkuutta ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämistä

Tuotealueet

Kumppaneitamme ovat

Kilpailuetumme syntyvät

Sampsa Lahtinen Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtaja

Kasvamme energiasiirtymässä ja uusissa sään datapalveluissa

Päätöksenteon tukijärjestelmät ja data

Tuoteryhmät

Kasvua laajentumalla

Jarkko Sairanen

Autamme asiakkaitamme

Kumppaneitamme ovat

Kilpailuetumme syntyvät

Kasvun ja vastuullisuuden mahdollistaja

Tuotanto lukuina 2023

Arvon- luontimme

Kestävää kehitystä edistävät ratkaisut

Kestävää kehitystä edistävät toimintatavat

kädenjälki yhteiskuntaan

Arvonluonnin avainluvut

Sidosryhmävuorovaikutus tulevaisuuden tekijänä

Mahdollistamme ilmastotoimia asiakkaidemme kanssa

Luotettavat päätökset

Tuottavuus

Laatu

CASE

Tarkat mikrobiologian olosuhdemittaukset

CASE

Maailman ensimmäinen erittäin tarkka trooppinen ennustusmalli

Työntekijöitämme motivoi muutoksen aikaansaaminen

Merkityksellinen työ

Hyvinvointi

Oppiminen ja kehittyminen

Esittelyssä työntekijöiden resurssiryhmät

Resurssitehokkaammat yhteiskunnat ja turvallisempi ympäristö

Valveutuneemmat yhteiskunnat

Resurssitehokkuus

Turvallisuus