Vuosikatsaus 2023 CAVERION OYJ

Sisällysluettelo

Lyhyesti4
Hallituksen toimintakertomus12

TILINTARKASTETTU

	Konsernin tuloslaskelma36
	Konsernin tuloslaskelma 36
	Konsernin laaja tuloslaskelma 36
	Konsernitase 37
	Konsernin rahavirtalaskelma 38
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista39
1	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot41 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 41


2	Taloudellinen kehitys 44
2.1	Myyntituotot asiakassopimuksista45
2.2	Kulut47
2.3 2.4	Poistot ja arvonalentumiset 48 Rahoitustuotot ja -kulut 48
2.5	Tuloverot 49

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista21
Tunnusluvut 31

Tunnuslukujen laskentakaavat32
Osakkeenomistajat 34

3	Käyttöpääoma ja laskennalliset verot50
3.1	Vaihto-omaisuus51
3.2	Myyntisaamiset ja muut saamiset 51
3.3	Ostovelat ja muut velat52
3.4	Varaukset 53
3.5	Laskennalliset verosaamiset ja -velat54

4	Yritysjärjestelyt ja investoinnit 57
4.1	Yrityshankinnat ja myydyt liiketoiminnot58
4.2	Liikearvo62
4.3	Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet64



5	Pääomarakenne 67
5.1	Pääomanhallinta 68
5.2	Oma pääoma 69
5.3 5.4	Nettovelkojen muutos70 Rahoitusvarojen ja –velkojen luokittelu

arvostusryhmittäin..........................................................................71

5.5	Rahoitusriskien hallinta 73
5.6	Johdannaissopimukset75
5.7	Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 77
5.8	Eläkevelvoitteet78
5.9	Vuokrasopimukset81
5.10	Muut vastuusitoumukset82

6	Muut 84
6.1	Johdon työsuhde-etuudet85
6.2	Osakeperusteiset maksut 86
6.3	Lähipiiritapahtumat89
6.4	Tytäryhtiöt 89
6.5	Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat90

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS91
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset ja
tilinpäätösmerkintä 104
Tilintarkastuskertomus105
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Caverion Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä109

1 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

2 Taloudellinen kehitys 3 Käyttöpääoma ja

laskennalliset verot

4 Yritysjärjestelyt ja investoinnit

5 Pääomarakenne 6 Muut

3 Vuosikatsaus 2023 © Caverion Oyj

Mahdollistamme suorituskykyä ja ihmisten hyvinvointia tekemällä rakennetusta ympäristöstä älykästä ja vastuullista

Caverion – Building Performance

Caverion on älykkään ja kestävän rakennetun ympäristön asiantuntija, joka mahdollistaa suorituskykyä ja ihmisten hyvinvointia. Asiakkaat voivat luottaa osaamiseemme kiinteistöjen, infrastruktuurin, teollisuuslaitosten ja teollisten prosessien koko elinkaaren ajan: perus- ja älyteknologioiden asennuksesta sekä huollosta ja kunnossapidosta palvelujen johtamiseen sekä asiantuntija- ja suunnittelupalveluihin sekä digitaalisiin ratkaisuihin.

Palvelemme asiakkaitamme kymmenessä maassa, Pohjois- ja Keski-Euroopassa, noin 15 000 ammattilaisen voimin. Liikevaihtomme vuonna 2023 oli noin 2,5 miljardia euroa. Pääkonttorimme sijaitsee Vantaalla.

Kestävää vaikutusta

Yhtiömme tekee ainutlaatuiseksi se, että luomme kestävää vaikutusta jokaiselle asiakkaalle suunnitelmillamme ja toteuttamillamme ratkaisuilla, luotettavasti ja läpinäkyvästi joka kerta. Kestävä vaikutus asiakkaillemme tarkoittaa, että kehitämme ja toteutamme pitkäaikaisia ratkaisuja rakennettuun ympäristöön ja parannamme kestävää kehitystä ja energiatehokkuutta.

Caverion on YK:n Global Compactin, maailman suurimman vastuullisuusaloitteen jäsen. Vuonna 2022 liityimme Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi), joka ohjaa kunnianhimoisia ilmastotekoja.

Liiketoimintayksikkömme: Palvelut ja Projektit

Palvelut

Caverion on asiakkaidensa kumppani rakennetussa ympäristössä – teknisessä huollossa ja kunnossapidossa, asennuksessa, kiinteistöjohtamisen palveluissa ja älyteknologiaan pohjautuvissa ratkaisuissa sekä asiantuntijapalveluissa. Edelläkävijyytemme kestävässä kehityksessä, digitalisaatiossa ja teknologiassa sekä laaja paikallinen palveluverkostomme mahdollistavat asiakkaiden palvelun vastuullisesti, läpinäkyvästi ja laadukkaasti. Keskitymme tukemaan asiakkaidemme ydinliiketoimintaa ja luomaan vaikuttavia lopputuloksia: vähemmän hiilidioksidipäästöjä, energiansäästöjä, parempaa loppukäyttäjätyytyväisyyttä ja optimaalisia olosuhteita. Tavoitteenamme on olla johtava palveluyhtiö ja asiakkaidemme luotettu kumppani ja kasvaa kannattavasti markkinoita nopeammin.

Projektit

Caverion toteuttaa talotekniikka- ja infrastruktuuriprojekteja uusiin rakennusinvestointeihin ja modernisointeihin. Olemme elinkaarikumppani hankekehitysosaamisellamme, ja asennamme kaiken talotekniikan. Mahdollistamme asiakkaidemme kiinteistöjen parempaa suorituskykyä älykkäillä ja energiatehokkailla ratkaisuillamme – yhteensopivuutta ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua unohtamatta. Asiakkaamme luottavat kestäviin asennuksiimme ja teknisiin ratkaisuihimme, jotka täyttävät säädökset sekä turvallisuuden ja kestävän kehityksen vaatimukset myös tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on luoda perustaa pitkäaikaisille asiakassuhteille, joissa kasvamme palvelukyvykkyyksiemme kautta koko elinkaaren ajan.

Teollisuuden asiakkaille

Caverion parantaa älykkäillä ratkaisuillaan teollisuuden tuotantotehokuutta, käyttövarmuutta ja kunnossapidon prosesseja. Suurena toimittajana tuemme teollisuutta turvallisuudessa, vastuullisuudessa ja tiedolla johtamisessa. Toteutamme korkeajänniteverkon sähköasema- ja voimajohtoinvestointeja sekä teollisuuden investointiurakoita. Kun teollisuus, energiatuotanto ja korkeajänniteverkot toimivat suunnitellusti, olemme onnistuneet vastuullisena kumppanina. Caverion tarjoaa teollisuudelle koko investoinnin elinkaaren kattavat ratkaisut – esiselvityksistä urakoiden toteutukseen ja tuotannon käynnissä pitoon.

Toimitusjohtajalta

Tapahtumarikas vuosi ja ennätystulos

"Vuosi 2023 oli Caverionille positiivinen ja tapahtumarikas, liikevaihdon kasvun sekä vahvan kannattavuuden vuosi. Sekä liikevaihto että oikaistu EBITA olivat ennätyksellisen korkeat. Liikevaihto kasvoi 2 490,9 (2 352,1) milj. euroon ja oikaistu EBITA 123,7 (105,8) milj. euroon, eli 5,0 prosenttiin liikevaihdosta. Olen hyvin tyytyväinen näihin saavutuksiin markkinatilanteessa, jota ovat leimanneet korkeat korot, alhainen investointien taso, kasvanut geopoliittinen epävarmuus ja yleisesti epävakaa rakennusmarkkina.

Vuonna 2023, orgaaninen liikevaihdon kasvu oli 5,6 prosenttia ja yrityskauppojen vaikutus liikevaihtoon oli 4,1 prosenttia. Ruotsin ja Norjan kruunun heikentymisellä oli myös merkittävä valuuttavaikutus vuoden aikana. Negatiivinen vaikutus liikevaihtoon oli peräti 87 milj. euroa koko vuonna. Vertailukelpoisissa valuutoissa liikevaihto vuonna 2023 kasvoi kaikissa divisioonissa Teollisuutta lukuun ottamatta sekä Palveluissa ja Projekteissa. Toteutimme vuoden 2023 aikana useita merkittäviä projekteja, liittyen muun muassa kantaverkon sähköasemien ja voimajohtojen modernisointiin Suomessa, uuteen lentokenttäterminaaliin Frankfurtissa, Saksassa, yliopistolliseen sairaalaan Pohjois-Suomessa sekä autojen akkujen kierrätyslaitokseen Ruotsissa. Tämän tyyppiset projektit eivät ole riippuvaisia yleisestä markkinasentimentistä ja ne kuvastavat hyvin laajaa osaamistamme.

Koko vuoden oikaistu EBITA parani 16,9 prosentilla edellisvuoteen verrattuna ja 21,9 prosenttia, kun huomioidaan negatiivinen valuuttakurssivaikutus (noin 4,4 milj. euroa). Parannusta edesauttoi erityisesti Palvelut-liiketoiminnan hyvänä jatkunut suoritus sekä tasapainoinen projektijakauma ja kannattava kasvu Projektit-liiketoiminnassa. Olemme pärjänneet melko hyvin korkean inflaation ja korkeiden korkojen ympäristössä, mutta emme toki ole immuuneja negatiiviselle markkinatilanteelle. Vaikka asuntorakentamisen markkinan haasteilla ei ole merkittävää suoraa vaikutusta liiketoimintaamme, epäsuorasti vaikutus näkyy kiristyneenä kilpailuna ja hintapaineena. Operatiivinen kassavirtamme vuonna 2023 parani 165,9 (144,3) milj. euroon.

Tilauskantamme vuoden lopussa oli vakaa, 1 908,7 (1 943,3) milj. euroa. Tässä markkinatilanteessa tämä antaa meille varmuutta hyvästä suorituskyvystä myös vuonna 2024. Nykymarkkinatilanteen haasteista huolimatta globaalit trendit kasvattavat liiketoimintamme kysyntää.

Vuonna 2023 edistyimme hyvin Kestävä kasvu -strategiamme toteuttamisessa. Vahvistimme palvelukyvykkyyttämme ja osaamistamme toteuttamalla viisi yrityskauppaa Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Jatkamme laadukkaiden, tarjoomaamme täydentävien yritysostokohteiden kartoitusta strategiamme mukaisesti. Kokonaisuutena meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet vastata asiakkaiden tarpeisiin niin maantieteellisesti kuin eri osaamisalueilla.

Kestävä kehitys ja rakennetun ympäristön energiatehokkuus ovat asiakkaillemme tärkeitä prioriteetteja ja strategisia painopistealueita sekä kasvun ajureita myös meille Caverionissa. Vastuullisuustyömme keskittyy neljään päätavoitteeseen: henkilöstöstä välittämiseen, arvoketjun vastuullisuuden varmistamiseen, hiilikädenjälkemme kasvattamiseen sekä oman hiilijalanjälkemme pienentämiseen. Vuonna 2023 olemme valmistautuneet EU:n tulevaan sääntelyyn kestävyysraportointiin liittyen. Määrittelimme muun muassa yhdenmukaisen mallin hiilikädenjäljen laskennalle ja laskimme Scope 1-3 kasvihuonepäästöt kokonaisuudessaan. Odotamme Science Based Targets-komitean hyväksyvän päästövähennystavoitteemme vuoden 2024 aikana.

Vuosi 2023 oli Caverion Oyj:lle toistaiseksi myös viimeinen täysi vuosi julkisesti listattuna yhtiönä. Olemme tyytyväisiä, että pitkä, jo vuonna 2022 alkanut ostotarjousprosessi on tulossa päätökseen. Iloitsemme myös siitä, että uudella omistajallamme, Tritonilla on vankkaa alan kokemusta ja että he vauhdittavat strategiamme toteutusta. Omistajavaihdos ei vaikuta päivittäiseen liiketoimintaamme, vaan Caverionilla keskitymme asiakkaidemme palveluun kuten ennenkin.

Haluan kiittää asiakkaitamme, liiketoimintakumppaneitamme, osakkeenomistajiamme ja erityisesti Caverionin henkilöstöä heidän panoksestaan vuonna 2023. Odotan innolla yhteistyön jatkamista sekä menestyksekästä vuotta 2024!"

"Vuosi 2023 oli Caverionille positiivinen ja tapahtumarikas, liikevaihdon kasvun sekä vahvan kannattavuuden vuosi."

Kestävän kehityksen kohokohtia 2023

Asennustyöt Norjan ensimmäiseen raskaan liikenteen latausasemaan

Raskaan liikenteen sähköistäminen on yksi tärkeimmistä nopeasti toteutettavista ilmastotoimista Norjassa. Oslon satamaan avattiin hiljattain Norjan ensimmäinen julkinen raskaan liikenteen latausasema, joka on osa raskaiden ajoneuvojen tulevaa latauspisteverkostoa. Caverion vastasi Rechargen operoiman latausaseman asennustöistä.

Päästövähennystavoitteet SBTivalidointiin

Joulukuussa 2023 lähetimme päästötavoitteemme Science Based Targets initiativen viralliseen validointiin. Tavoitteidemme mukaisesti vähennämme vuoteen 2030 mennessä vähintään 42 % kokonaispäästöistämme (Scope 1, 2 ja 3) vuoteen 2021 verrattuna. Odotamme SBTkomitean vahvistavan tavoitteemme vuoden 2024 aikana.

Yhteistyö 10 suurimman ITkumppanimme kanssa ilmastotyössä

Kymmenen suurta IT-kumppaniamme, mukaan lukien Microsoft, TietoEvry ja Foxway, sitoutuivat yhteisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Asetimme IT-kumppaneillemme kuusi mittaria, muun muassa Caverionille toimitettujen palveluiden ja tuotteiden hiilijalanjäljen raportoinnin, tieteeseen perustuvan päästöjen vähentämisen, monimuotoisuuden ja toimittajien auditointikäytännöt.

Huipputulokset HSEQ-auditoinnissa

Caverion Teollisuus menestyi vuonna 2023 asiakaslähtöisessä HSEQ-klusterin auditoinnissa, jossa arvioidaan toimittajan työterveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laadunhallintaa. Saimme 727 pistettä mahdollisesta 750 pisteestä. Kaikkien samalla ajanjaksolla arvioitujen yritysten keskiarvo oli 383.

Henkilöstömme on erittäin sitoutunutta

Toteutamme joka toinen vuosi kaikille työntekijöille suunnatun henkilöstötutkimuksen, jonka avulla seuraamme työntekijöiden sitoutumista ja selvitämme kehityskohteita. Tänä vuonna tehdyssä tutkimuksessa henkilöstömme sitoutumisaste oli 74 %.

Energiaviisain koulu -kilpailu inspiroi opiskelijoita ympäri Suomen

Suomen energiaviisain koulu -kilpailu antoi perus- ja ammattikoulun lapsille ja nuorille uusia näkemyksiä rakennusten energiatehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kilpailu oli tiettävästi ensimmäinen laatuaan maailmassa. Usean viikon kilpailujakson aikana lapset ja nuoret rakensivat kouluilleen energiatehokkaita malleja Minecraft Educationissa, pelin oppimiseen suunnitellussa versiossa. Kilpailun järjestivät Caverion, Microsoft ja Oulun kaupunki.

Yksi maailman suurimmista CO2 jäähdytysjärjestelmistä

Caverion toteuttaa Oulun Energian rakentamaan uuteen energiakeskukseen älykkään jäähdytysjärjestelmän, joka sisältää jäähdytyksen ja lämmöntuotannon. Valmistuttuaan energiakeskus tuottaa puhdasta jäähdytysenergiaa Nokian uudelle kampukselle Ouluun ja lämpöenergiaa Oulun Energian kaukolämpöverkkoon. Järjestelmä perustuu jäähdytyksen ja lämmityksen tuotantoon samassa prosessissa. Älykäs ohjaus varmistaa energiahukan minimoinnin.

Strategia

Vuosi 2023 oli ensimmäinen kokonainen vuosi uudella strategiakaudellamme. Kestävä kasvu -strategiamme toteuttaa liiketoimintamme tarkoitusta: mahdollistamme suorituskykyä ja ihmisten hyvinvointia tekemällä rakennetusta ympäristöstä älykästä ja vastuullista.

Toukokuussa 2022 alkaneen strategiakautemme aikana pyrimme lisäämään ratkaisuliiketoimintamme osuutta ja kasvamaan sekä orgaanisesti että hallituin yritysostoin. Perimmäisenä tavoitteenamme on rakentaa selkeää erottautumista kilpailusta.

Keskitymme neljään strategiseen teemaan, jotka ohjaavat kaikkea toimintaamme:

﴿ Henkilöstö on tärkein voimavaramme; haluamme pitää, houkutella ja kasvattaa parhaita osaajia ja kehittyä alan kiinnostavimmaksi työnantajaksi.
﴿ Digitalisaatio on ollut ratkaisukehityksemme ytimessä viime vuosina. Myös jatkossa keskitymme digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen tarjoomassamme, työssämme sekä asiakkaidemme palvelemisessa.
﴿ Kestävä kehitys ohjaa yhä useammin asiakaspäätöksiä sekä omaa työtämme ja kehitystämme.
﴿ Asiakaskokemus ja asiakkaan ääni johtavat meitä strategiatoteutuksessamme. Meillä on asiakaskeskeinen toimintamalli, ja haluamme toteuttaa Building Performance -asiakaslupauksemme joka kohtaamisessa.

Kestävä kasvu -strategia

Rakennamme selkeää erottautumista

Yhtiömme tekee ainutlaatuiseksi se, että luomme kestävää vaikutusta jokaiselle asiakkaalle suunnittelemillamme ja toteuttamillamme ratkaisuilla, luotettavasti ja läpinäkyvästi joka kerta. Kestävä vaikutus asiakkaillemme tarkoittaa, että kehitämme ja toteutamme pitkäaikaisia ratkaisuja rakennettuun ympäristöön ja edistämme kestävää kehitystä ja parannamme energiatehokkuutta. Rakennamme selkeää erottautumistamme kilpailijoista keskittymällä huolellisesti valittuihin voittaviin kyvykkyyksiin ja investoimalla keskeisiin liiketoiminnan painopistealueisiin. Strategisia, työtämme ohjaavia voittavia kyvykkyyksiä ovat:

﴿ erinomainen toiminta kentällä,
﴿ parhaat asiantuntijat oikeilla paikoilla,
﴿ toimialaosaaminen ja kaupallinen asiantuntemus ja
﴿ asiakaskeskeiset ratkaisut.

Vuonna 2023 kehitystyömme painopisteenä olivat asentajiemme kentällä käyttämät digitaaliset työkalut. Vuoden aikana toteutetut yrityskaupat tukevat sitä, että olemme lähellä asiakasta, ja meillä on parhaat asiantuntijat oikeissa paikoissa sekä oikeat kyvykkyydet ja osaaminen kaikissa toimipisteissämme. Toimialaosaamisen ja kaupallisen asiantuntemuksen kehittämiseksi aloitimme uuden koulutusohjelman, joka on suunnattu erityisesti avainasiakkuuksista vastaaville myynnin ammattilaisillemme. Asiakaskeskeisten ratkaisujen osalta varmistimme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa, että palvelutarjoomamme vastaa heidän tarpeitaan ja odotuksiaan.

Liiketoimintamme painopistealueet määrittävät liiketoimintaportfoliotamme jatkossa. Kasvamme investoimalla ja vahvistamalla näitä kolmea avainaluetta:

﴿ huippuluokan asennus ja huolto läpi toimintamme
﴿ palvelut koko elinkaarelle ja
﴿ lisäarvon tuottaminen asiantuntija-, suunnittelu- ja digitaalisilla palveluilla.

Yhdessä uuden pääomistajamme Tritonin kanssa aiomme kiihdyttää transformaatiostrategiamme toteutusta. Jaamme Tritonin kanssa samanlaiset arvot: yhdessä toteutamme lupauksemme, tutkimme uusia mahdollisuuksia ja tartumme kehitysmahdollisuuksiin – asiakkaiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien eduksi.

Caverion edistää kestävää vaikutusta

Kestävä kehitys on yksi strategiamme pääteemoista. Keskitymme erityisesti neljään ESG-alueeseen:

﴿ henkilöstöstämme välittäminen,
﴿ arvoketjun vastuullisuuden varmistaminen,
﴿ hiilikädenjäljen kasvattaminen ja
﴿ hiilijalanjäljen pienentäminen.

Tavoitteenamme on luoda ratkaisuillamme kestävää vaikutusta siten, että positiivinen hiilikädenjälkemme on 10 kertaa suurempi kuin oma hiilijalanjälkemme (Scope 1-2) vuoteen 2030 mennessä.

Lue lisää vastuullisuustavoitteistamme hallituksen toimintakertomuksesta sivulla 21.

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2023

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Taloudellinen epävarmuus jatkui johtuen Ukrainan sodasta, sitä seuranneesta energiakriisistä, inflaation ja korkotason noususta ja taloudellisten kasvunäkymien laskusta ja hiljattain myös Lähi-idän konfliktista. Caverionilla ei ole toimintaa Lähi-idässä, Venäjällä, Ukrainassa tai Valko-Venäjällä. Näin ollen konfliktit vaikuttavat Caverioniin tällä hetkellä epäsuorasti.

Tammi–joulukuussa 2023 pohjainflaatio pysyi taittumisen merkeistä huolimatta korkealla. Materiaalihintoihin liittyvä kustannusinflaatio vaikutti edelleen myös talotekniikan markkinaan. Caverion jatkaa päivittäistä materiaalihintojen nousun ja toimitusketjun viivästyksiin mukautumista eivätkä nämä tekijät ole vaikuttaneet merkittävästi taloudelliseen suoritukseen tammi–joulukuussa 2023. Toisaalta palkkainflaatio on vähitellen kasvanut kaikissa Caverionin toimintamaissa.

Taloudelliset luottamusindikaattorit ovat pysyneet vaihtelevina EU:ssa tammi–joulukuussa 2023, ja taloudellisten kasvunäkymien lasku sekä viimeaikaiset koronnostot vaikuttavat edelleen toimintaympäristöön.

Lisätietoja on kuvattu 8.2.2024 julkaistussa tilinpäätöstiedotteessa.

Markkina-asema

Caverionilla on vahva asema kiinteistötekniikan markkinoilla ja se on viiden suurimman toimijan joukossa useimmissa toimintamaissaan liikevaihdolla mitattuna. Markkinat Caverionin toimintamaissa ovat kokonaisuutena edelleen hyvin hajautuneet. Caverion on suurin yhtiö markkinallaan Suomessa ja kahden tai kolmen suurimman toimijan joukossa Itävallassa ja Norjassa sekä neljänneksi suurin yhtiö markkinallaan Ruotsissa. Saksassa ja Tanskassa Caverion on markkina-asemaltaan kymmenen suurimman toimijan joukossa. Lisäksi Caverion on yksi Suomen johtavista teollisuuden ratkaisuja tarjoavista yhtiöistä. Suurimmat teollisuuden asiakassegmentit ovat metsä- ja biotuoteteollisuus ja energiateollisuus.

(Markkina-asemaa koskevat lähteet: yhtiön arvio, joka perustuu kolmansien osapuolten julkisiin tietoihin ja yhtiön laskelmiin).

KONSERNIN STRATEGIA JA TALOUDELLISET TAVOITTEET

Caverion julkisti vuonna 2022 kestävään kasvuun keskittyvän strategiansa ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet vuoden 2025 loppuun saakka. Strategia toteuttaa Caverionin liiketoiminnan tarkoitusta mahdollistaa suorituskykyä ja ihmisten hyvinvointia tekemällä rakennetusta ympäristöstä älykästä ja vastuullista. Strategia perustuu selkeään erottautumiseen ja keskittyy liikevaihdon kestävään kasvuun, kannattavuuden parantamiseen sekä investointeihin paremman suorituskyvyn tukemiseksi. Neljä strategista teemaa ovat edelleen henkilöstö, kestävä kehitys ja digitalisaatio, joista yhdessä syntyy erinomainen asiakaskokemus.

Caverion hyödyntää useita kasvun lähteitä, sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Yhtiö aikoo kasvaa kaikissa liiketoiminnoissa ja divisioonissa suuntaamalla liiketoimintajakaumaansa ylemmäs arvoketjussa kohti ratkaisuliiketoimintaa, johon kuuluvat asiantuntija- ja suunnittelupalvelut sekä digitaaliset ratkaisut, palvelujen johtaminen ja älyteknologioiden asennus ja kunnossapito. Teknisissä perusjärjestelmissä Caverion tavoittelee kasvua keskittymällä tekniseen huoltoon ja kunnossapitoon sekä jatkamalla valikoivaa lähestymistapaa Teknisissä asennusprojekteissa. Mahdolliset yritysostot keskittyvät pääasiassa täydentäviin osaamisalueisiin, joiden avulla asiakkaita tuetaan paremmin paikallisesti, sekä myös uusille alueille kohdistuviin yritysostoihin nykyisen maantieteellisen markkina-alueen sisällä. Caverion edistyy hyvin keskittymisessään ydintoimintaansa ja tasapainon rakentamisessa paikallisen ja keskitetyn palvelutarjooman välille.

Asiakkaiden tukeminen digitalisaatiossa, tehokkuutta ja pitkän aikavälin kestäviä ratkaisuja rakentaen, tarjoaa Caverionille huomattavia mahdollisuuksia. Yhtiön digitaaliset ratkaisut, kuten Caverion SmartView, kiinteistöjen etähallintapalvelut ja rakennusautomaatioratkaisut erottavat Caverionin kilpailijoista jo nyt ja ovat myös tärkeitä tekijöitä tulevaisuuden kasvu kannalta. Caverion on myös investoinut asiantuntemukseen valituissa älyteknologioissa kuten rakennusautomaatio ja analytiikka, jäähdytys ja päästötön lämpö sekä turvallisuus. Nämä ratkaisut vaativat säännöllistä huoltoa ja luovat lisämahdollisuuksia arvoa lisääville palveluille, mikä linkittyy Caverionin ydinosaamiseen: asiakkaiden tukemiseen rakennetun ympäristön koko elinkaaren ajan. Tämän toteuttavat Caverionin noin 15 000 osaavaa työntekijää.

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

Taloudelliset tavoitteet

Kestävästi vahva kassakonversio, oikaistu EBITA-prosentti sekä liikevaihdon orgaaninen ja yritysostojen kautta luotu kasvu ovat konsernin kestävän kasvun strategian tärkeimmät taloudelliset tavoitteet, maltillisen velkaantumisasteen tukemana.

Pääpaino on liikevaihdon kasvussa ja kannattavuuden parantamisessa. Täydentävät yritysostot valikoiduille kasvualueille ja täydentäviin kyvykkyyksiin tukevat orgaanista kasvua. Caverion aikoo saavuttaa kannattavuustavoitteensa taloudellisen ja operatiivisen vipuvaikutuksen avulla sekä parantamalla skaalattavuutta ja tehokkuutta. Tuottavuutta parannetaan myös jakamalla yhteistä osaamista yhtiön sisällä. Lisäksi yritysostojen odotetaan parantavan kannattavuutta.

Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin päivitetyt taloudelliset tavoitteet ja niissä edistyminen vuonna 2023.

Taloudelliset tavoitteet 2025 loppuun mennessä 1-12/2023
Kassakonversio (rullaava 12 kk)	Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja / Käyttökate > 100 %	107,5 %
Kannattavuus	Oikaistu EBITA > 5,5 % liikevaihdosta	5,0%
Orgaaninen liikevaihdon kasvu	3−4 % vuodessa strategiakauden aikana	5,6 %
Liikevaihdon kasvu yritysostojen kautta	2−3 % vuodessa strategiakauden aikana	4,1%
Velkaantuneisuus	Nettovelat/Oikaistu käyttökate, 12 kk < 2,5x	1,3x
Osinkopolitiikka	Tavoitteena on jakaa vähintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta verojen jälkeen huomioiden kuitenkin velkaantuneisuuden taso.	0 %*

* Laskentakaava: Osinko/tulos (%). Hallitus ehdottaa 12.6.2024 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2023 ei makseta osinkoa.

Kestävän kehityksen tavoitteet	2025	2023	2022
Caverionin jalanjäljen pienentäminen	tavoite
Kokonaishiilijalanjälki on määritetty ja mitattu	100 %	100 %	100 %
Caverionin kädenjäljen kasvattaminen
Hiilikädenjäljen suhde hiilijalanjälkeen (Scope 1−2)	5x	>3x	>3x
Tarjoomallamme on määritetty hiilikädenjälki	100 %	25 %	25 %
Henkilöstöstä välittäminen
Tapaturmataajuus (LTIFR)	<2	4,1	4,0
Naistyöntekijöiden osuus henkilöstöstä	15 %	11 %	11 %
Vastuullisuuskoulutuksen saaneet työntekijät	100 %	97 %	30 %
Arvoketjun vastuullisuuden varmistaminen
Toimittajien eettisten liiketoimintaperiaatteiden kattavuus	>90 %	80 %	74 %
Tarjouspyynnöt sisältävät vastuullisuuskriteerit	100 %	-	-

KONSERNIN TALOUDELLINEN KEHITYS 2023

Taloudelliset tunnusluvut on esitetty tarkemmin konsernitilinpäätöksessä. Suluissa esitetyt luvut ovat edellisvuoden vastaavan kauden lukuja, ellei toisin ole mainittu.

TILAUSKANTA

Konsernin joulukuun lopun tilauskanta laski 1,8 prosenttia 1 908,7 milj. euroon edellisvuoden joulukuun lopusta (1 943,3 milj. euroa).

Vertailukelpoisin valuuttakurssein tilauskanta oli 1 920,0 milj. euroa.

Palveluiden tilauskanta kasvoi 0,1 prosenttia ja Projektien tilauskanta laski 4,3 prosenttia edellisvuoden joulukuun lopusta.

LIIKEVAIHTO

Tammi–joulukuu

Tammi–joulukuun liikevaihto oli 2 490,9 (2 352,1) milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 5,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Edellisvuoden valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto olisi ollut 2 578,3 milj. euroa eli kasvua 9,6 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Orgaaninen kasvu oli 5,6 prosenttia.

Valuuttakurssivaihteluilla oli 87,4 milj. euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon, laskua 3,7 prosenttia. Ruotsin kruunun muutoksilla oli 39,8 milj. euron negatiivinen vaikutus ja Norjan kruunun muutoksilla oli 47,8 milj. euron negatiivinen vaikutus. Yritysostot ja -myynnit vaikuttivat liikevaihtoon 4,1 (2,2) prosenttia.

Valuuttakurssien vaikutus pois lukien, liikevaihto kasvoi Ruotsissa, Suomessa, Saksassa, Norjassa, Itävallassa ja Tanskassa ja laski Teollisuudessa. Orgaaninen kasvu oli vahvaa erityisesti Tanskan ja Ruotsin divisioonissa.

Palvelut-liiketoimintayksikön liikevaihto kasvoi ja oli 1 620,6 (1 570,1) milj. euroa tammi– joulukuussa, mikä vastaa 3,2 prosentin kasvua tai 7,3 prosentin kasvua paikallisissa valuutoissa mitattuna. Projektit-liiketoimintayksikön liikevaihto oli 870,5 (782,0) milj. euroa, eli se kasvoi 11,3 prosenttia tai 14,2 prosenttia paikallisissa valuutoissa mitattuna. Tammi– joulukuussa Palvelut-liiketoimintayksikön osuus oli 65,1 (66,8) prosenttia ja Projektitliiketoimintayksikön 34,9 (33,2) prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta.

			Muutos	Valuutta	Muutos vertailu		Yrityshankintojen ja -
Milj. e	1-12/23	1-12/22		kurssien vaikutus	kelpoisin kurssein	Orgaaninen kasvu*	myyntien vaikutus
Ruotsi	499,4	455,0	9,8 %	- 8,7 %	18,5 %	17,9 %	0,6 %
Suomi	444,6	431,9	2,9 %		2,9 %	0,6 %	2,3 %
Saksa	437,6	406,0	7,8 %		7,8 %	7,8 %
Norja	364,6	368,5	-1,1 %	- 13,0 %	11,9 %	10,3 %	1,6 %
Teollisuus	271,7	285,5	-4,8 %	0,1 %	- 5,0 %	- 18,2 %	13,2 %
Itävalta	260,6	237,0	9,9 %		9,9 %	5,4 %	4,6 %
Tanska	165,2	122,1	35,2 %	- 0,2 %	35,4 %	19,2 %	16,3 %
Baltian maat	47,3	46,0	2,8 %		4,0 %	4,0 %
Konserni yhteensä	2 490,9	2 352,1	5,9 %	- 3,7 %	9,6 %	5,6 %	4,1 %
Palvelut	1 620,6	1 570,1	3,2 %	- 4,1 %	7,3 %	4,4 %	3,0 %
Projektit	870,5	782,0	11,3 %	- 2,9 %	14,2 %	7,9 %	6,3 %

Liikevaihdon jakautuminen divisioonittain ja liiketoimintayksiköittäin

* Liikevaihdon muutos paikallisissa valuutoissa ilman yrityshankintojen ja -myyntien vaikutusta, mutta ottaen huomioon hankinnan jälkeiset muutokset ostettujen yritysten liikevaihdossa

KANNATTAVUUS

Tammi–joulukuu

Yrityshankintoihin liittyvät transaktiokulut olivat yhteensä 1,6 (5,4) milj. euroa tammi– joulukuussa ja uudelleenjärjestelykulut olivat 5,6 (1,1) milj. euroa. Muut erät olivat yhteensä 23,3 (9,2) milj. euroa ja sisälsivät muun muassa julkisiin ostotarjouksiin liittyviä neuvonanto- ja henkilöstökuluja 20,2 milj. euroa. Vuoden 2023 toisella neljänneksellä kirjattiin 10,0 milj. euron kulu Bain Konsortiolle Yhdistymissopimuksen irtisanomisen vuoksi maksettavasta korvauksesta. Kustannuskorvaus maksettiin kolmannen vuosineljänneksen aikana.

EBITA on määritelty seuraavasti: Liikevoitto + aineettomien omaisuuserien poistot ja arvonalentumiset. Oikaistu EBITA = EBITA ilman vertailtavuuteen vaikuttavia eriä. Vertailtavuuteen vaikuttavat erät vuonna 2023 ovat olennaisia eriä tai liiketoimia, jotka ovat merkittäviä Caverionin taloudellisen kehityksen ymmärtämiselle vertailtaessa nykyisen kauden tulosta edellisiin kausiin. Nämä erät voivat sisältää (1) myyntivoittoja ja -tappioita ja transaktiokuluja divestoinneista ja yritysostoista; (2) alaskirjauksia, kuluja ja/tai tuottoja erikseen tunnistetuista riskiprojekteista; (3) uudelleenjärjestelykuluja ja (4) muita eriä, jotka Caverionin johdon arvion mukaan eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Vuonna 2022 merkittävät riskiprojektit sisälsivät vain yhden vanhan kategoriassa (2) raportoitavan riskiprojektin Saksasta. Vuosina 2022 ja 2023 kategoriassa (4) on raportoitu varauksia, juridisia ja muita kuluja Saksan kilpailuoikeudelliseen asiaan liittyviä siviilioikeudellisia vaateita koskien. Lisäksi kategoriassa (4) on vuosina 2022 ja 2023 raportoitu julkisiin ostotarjouksiin liittyviä kuluja.

Oikaistuun käyttökatteeseen vaikuttavat samat oikaisut kuin oikaistussa EBITA:ssa lukuun ottamatta uudelleenjärjestelykulujen erää, jonka osalta käyttökatteen oikaisuihin eivät sisälly uudelleenjärjestelyihin liittyvät poistot ja arvonalentumiset.

Oikaistu EBITA ja vertailtavuuteen vaikuttavat erät

Milj. e	1-12/2023	1-12/2022
EBITA	93,2	86,1
EBITA-prosentti, %	3,7	3,7
Vertailtavuuteen vaikuttavat erät
- Myyntivoitot ja -tappiot ja transaktiokulut
divestoinneista ja yritysostoista	1,6	5,4
- Alaskirjaukset, kulut ja tuotot erikseen
tunnistetuista riskiprojekteista*		4,0
- Uudelleenjärjestelykulut	5,6	1,1
- Muut erät	23,3	9,2
- Julkisiin ostotarjouksiin liittyvät kulut**	20,2	2,5
- Muihin eriin liittyvät kulut***	3,1	6,7
Oikaistu EBITA	123,7	105,8
Oikaistu EBITA-prosentti, %	5,0	4,5

* Merkittävät riskiprojektit sisälsivät vain yhden vanhan riskiprojektin Saksasta vuoden 2022 aikana.

** Vuonna 2022 ja 2023 muut erät sisälsivät tehtyihin julkisiin ostotarjouksiin liittyviä neuvonanto- ja henkilöstökuluja. Vuoden 2023 toisella neljänneksellä kirjattiin lisäksi 10,0 milj. euron kulu Bain Konsortiolle Yhdistymissopimuksen irtisanomisen johdosta maksetusta korvauksesta.

*** Lisäksi muut erät sisälsivät varauksia, juridisia ja muita kuluja Saksan kilpailuoikeudelliseen asiaan liittyviä siviilioikeudellisia vaateita koskien vuosina 2022 ja 2023.

Tulos ennen veroja, tilikauden tulos ja osakekohtainen tulos

Tulos ennen veroja oli 60,5 (60,9) milj. euroa, tilikauden tulos 33,1 (46,2) milj. euroa ja osakekohtainen tulos 0,24 (0,32) euroa tammi–joulukuussa. Nettorahoituskulut olivat 16,6 (9,0) milj. euroa tammi–joulukuussa. Nämä sisältävät 5,6 (4,1) milj. euroa korkokuluja vuokrasopimusveloista. Tammi-joulukuussa 2022 nettorahoituskulut sisälsivät joukkovelkakirjalainan uudelleenrahoitukseen liittyviä kuluja 1,2 milj. euroa.

Konsernin efektiivinen veroaste kasvoi 45,4 (24,1) prosenttiin tammi–joulukuussa 2023. Vertailukelpoinen efektiivinen veroaste, määräysvallan muutokseen liittyneen verosaamisten uudelleenarvostuksen vaikutus pois lukien (Tritonin haltuunottoon liittyen), laski 14,4 prosenttiin. Tämä johtui kannattavuuden parantumisesta niissä tytäryhtiöissä, joissa kyettiin hyödyntämään aiemmin kertyneitä vahvistettuja verotuksellisia tappioita. Tuloverot tuloslaskelmassa olivat 27,5 (14,7) milj. euroa.

INVESTOINNIT, YRITYSOSTOT JA MYYDYT LIIKETOIMINNOT

Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin (ilman investointeja vuokrattuihin omaisuuseriin), mukaan lukien yritysostot, olivat tammi–joulukuussa 43,1 (112,8) milj. euroa eli 1,7 (4,8) prosenttia liikevaihdosta. Investoinnit tietotekniikkaan olivat 5,3 (8,5) milj. euroa ollen 0,2 (0,4) prosenttia liikevaihdosta. IT-investoinnit keskittyivät edelleen yhteisten sovellus- ja infrastruktuurialustojen rakentamiseen ja parantamiseen. Yritysostot olivat 31,4 (98,8) milj. euroa ja muut investoinnit 6,4 (5,5) milj. euroa.

Tietoa yritysostoista ja myydyistä liiketoiminnoista on esitetty vuoden 2023 tilinpäätöksen liitetiedossa 4.1 "Yrityshankinnat ja myydyt liiketoiminnot".

TUTKIMUS JA KEHITYS

Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan menot liittyen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen olivat vuonna 2023 noin 5,3 (5,2) milj. euroa eli 0,2 (0,2) prosenttia liikevaihdosta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista kirjattiin tuloslaskelmaan kuluksi 2,2 (2,7) milj. euroa ja kehitysmenoja aktivoitiin taseeseen 3,0 (2,5) milj. euroa.

RAHAVIRTA, KÄYTTÖPÄÄOMA JA RAHOITUS

Konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja parani 165,9 (144,3) milj. euroon tammi–joulukuussa ja kassakonversio (rullaava 12 kk) oli 107,5 (100,6) prosenttia. Katsauskauden rahavirtaan vaikutti negatiivisesti 17,2 milj. euron ostotarjouksiin liittyneet kulut sekä 6,5 milj. euron maksu siviilioikeudellisissa vaadeasioissa, jotka liittyvät Saksan kilpailuoikeudelliseen asiaan.

Konsernin vapaa kassavirta parani 111,6 (32,9) milj. euroon. Rahavirta investointien jälkeen oli 87,1 (23,4) milj. euroa. Konsernin käyttöpääoma parani -170,8 (-141,4) milj. euroon joulukuun lopussa.

Konsernin käyttöpääomaan vaikuttivat joulukuun lopussa seuraavat erät: Myynti- ja osatuloutussaamisten määrä laski 606,1 (611,2) milj. euroon, muut lyhytaikaiset saamiset laskivat 30,2 (31,6) milj. euroon ja vaihto-omaisuuden määrä laski 19,4 (22,3) milj. euroon. Velkapuolella saadut ennakot laskivat 273,2 (286,2) milj. euroon, muut lyhytaikaiset velat kasvoivat 322,7 (293,3) milj. euroon ja osto- ja osatuloutusvelat kasvoivat 230,7 (227,1) milj. euroon.

Caverionin rahavarat olivat joulukuun lopussa 41,5 (81,2) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla oli nostamattomia luottolimiittisopimuksia 48,7 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 41,2 milj. euroa.

Konsernin korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja olivat 132,0 (144,6) milj. euroa joulukuun lopussa, ja efektiivinen keskikorko 7,4 (3,0) prosenttia. Noin 39 prosenttia lainoista on pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta ja noin 61 prosenttia pääomamarkkinoilta. Caverion on laskenut liikkeelle yritystodistuksia tukeakseen riittävää likviditeettiä. Joulukuun lopussa liikkeeseen laskettujen yritystodistusten arvo oli 9,9 milj. euroa. Vuokrasopimusvelat olivat yhteensä 146,3 (137,5) milj. euroa joulukuun 2023 lopussa ja korolliset velat yhteensä 278,3 (282,0) milj. euroa.

Konsernin korollinen nettovelka ilman vuokrasopimusvelkoja oli 90,4 (63,4) milj. euroa joulukuun lopussa ja vuokrasopimusvelkojen kanssa 236,8 (200,9) milj. euroa. Nettovelkaan vaikuttivat investoinnit yritysostoihin, joiden negatiivinen kassavirtavaikutus tammi–joulukuussa 2023 oli 29,7 milj. euroa sekä 35 milj. euron hybridilainan lunastus toukokuussa 2023.

Velkaantumisaste oli 134,8 (89,1) prosenttia ja omavaraisuusaste 15,6 (19,8) prosenttia joulukuun lopussa. Omavaraisuusastetta madalsi koko 35 milj. euron hybridilainan lunastus.

Caverion laski 15.5.2020 liikkeeseen 35 milj. euron hybridilainan, joka on yhtiön muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa oleva joukkovelkakirjalaina. Hybridilainaa käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Lainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Hybridilainan kuponkikorko oli 6,75 prosenttia vuodessa 15.5.2023 saakka. Caverion ilmoitti 14.4.2023 käyttävänsä oikeuttaan lunastaa 35 miljoonan euron hybridilainan. Hybridilaina lunastettiin täysimääräisesti sen ehtojen mukaisesti 15.5.2023.

Caverionista tuli 31.10.2023 lisälainanottaja Crayfish Bidco Oy:n ja pankkiryhmän välillä tehtyyn lainafasiliteettisopimukseen. Uusi fasiliteetti koostuu 410 milj. euron määräaikaisesta lainafasiliteetista, 75 milj. euron luottolimiitistä ja 65 milj. euron sitoutuneesta takauslimiitistä. Määräaikaisen lainafasiliteetin eräpäivä on kolme vuotta 31.10.2023 tapahtuneen omistusmuutoksen jälkeen, kun taas luottolimiitillä ja takauslimiitillä päättymispäivät ovat kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta omistusmuutoksen jälkeen. Osa määräaikaisesta lainafasiliteetista on varattu Caverionin osakkeiden ostoon ja osa Caverionin 31.10.2023 ulkona olevien lainojen poismaksuun. Caverion on muuttanut 26,2 milj. euroa luottolimiiteistä sitoutuneiksi pankkitililimiittisopimuksiksi.

Omistusmuutoksen seurauksena Caverion on joulukuun lopussa maksanut ennakkoon pois 50 milj. euron määräaikaisen lainansa ja peruuttanut käyttämättömän 100 milj. euron luottolimiittinsä, jonka alkuperäinen päättymispäivä oli 15.1.2025. Caverion on rahoittanut lainan poismaksun nostamalla tilalle 50 milj. euron lainan uudesta määräaikaisesta lainafasiliteetista.

Koskien 75 milj. euron vakuudetonta joukkovelkakirjalainaa joka erääntyy 25.2.2027, Caverion antoi ilmoituksen joukkovelkakirjan haltijoille määräysvallan vaihtumisesta 31.10.2023. Määräysvallan vaihtumisen seurauksena joukkovelkakirjojen haltijoilla oli oikeus pyytää kaikkien velkakirjojensa takaisinostoa 28.11.2023 mennessä. Joukkovelkakirjojen haltijat jättivät takaisinosto-ohjeistuksia 72,1 milj. euron arvosta. Caverion lunasti 29.1.2024 velkakirjat, joiden osalta haltijat ovat antaneet voimassaolevat takaisinosto-ohjeistukset hinnalla, joka vastaa 100 prosenttia niiden nimellisarvosta, lisättynä kertyneellä mutta maksamattomalla korolla. Takaisinoston jälkeen joukkovelkakirjojen ulkona oleva yhteenlaskettu pääoman määrä on 2,9 milj. euroa.

Emoyhtiö Caverion Oyj on tullut myös lisätakauksen antajaksi lainafasiliteettisopimukseen. Lainafasiliteettisopimuksen ehtojen mukaisesti Caverion konsernin jäsenten eli emoyhtiö Caverion Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden on annettava takauksia ja vakuuksia lainanantajille. Nämä takaukset ja vakuudet voivat olla laajuudeltaan ja sisällöltään rajoitettuja. Tytäryhtiöiden takaukset ja vakuudet toimitetaan 120 päivän kuluessa minkä tahansa lainafasiliteetin ensimmäisestä käyttöpäivästä lukien. Ensimmäinen käyttöpäivä oli 29.12.2023. Sovittujen vakuusperiaatteiden mukaisesti on kaksi testiä, mitkä pitää täyttää. Ensimmäiseksi on materiaalisen yrityksen vaatimus, joka laskee mukaan yhtiöt, jotka kattavat yli 5% konsernin käyttökatteesta (EBITDA). Toiseksi, takaavien yritysten pitäisi kattaa yhteensä yli 80% konsernin käyttökatteesta (EBITDA). Yllä olevat vaatimukset koskevat vain yrityksiä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Sovitut vakuusperiaatteet vaativat vakuudeksi materiaalisen yrityksen osakkeet ja tietyn raja-arvon ylittävät sisäiset lainat. Vakuudeksi laskettavien osakkeiden kirjanpitoarvo oli 221,3 milj. euroa 31.12.2023. Raja-arvon ylittäviä sisäisiä lainoja ei ollut. Siihen saakka kun Crayfish BidCo Oy omistaa 100% Caverion -konsernista, Caverion- konserniyhtiöiden antama takaus rajoittuu vain Caverion -konserniyhtiöiden fasiliteettien käyttöön, sulkien pois Crayfish BidCo Oy:n velvoitteet. Kun 100% omistus on saavutettu, Caverion -konserniyhtiöiden takaukset ja vakuudet kattavat myös Crayfish BidCo Oy:n velvoitteita, mutta niitä voidaan rajoittaa, jos on tarpeen noudattaa paikallisia sääntöjä ja lakeja taloudellisen avun rajoituksista.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun Crayfish BidCo Oy:n tasolla (Nettovelat/Käyttökate) lainapankkien kanssa vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti. Konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku on sovittujen raja-arvojen sisällä.

HALLITUS, TILINTARKASTAJAT JA TOIMITUSJOHTAJA

Hallitus

27.3.2023 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. Mats Paulsson (puheenjohtaja), Markus Ehrnrooth (varapuheenjohtaja), Jussi Aho, Joachim Hallengren, Thomas Hinnerskov, Kristina Jahn ja Jasmin Soravia valittiin kaikki uudelleen.

15.11.2023 pidetty ylimääräinen yhtiökokous valitsi kaksi jäsentä ja yhden varajäsenen: Mikael Aro (jäsen), Hans Petter Hjellestad (jäsen) ja Gustav Behmer (varajäsen).

Ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi keskuudestaan Mikael Aron puheenjohtajaksi.

Hallituksen varapuheenjohtaja Markus Ehrnrooth kuului kahden North Holdings 3 Oy:n nimissä 3.11.2022 kaikkia Caverion Oyj:n osakkeita koskevan julkisen ostotarjouksen julkistaneen Bain Capitalin johtaman konsortion ("Bain Konsortio") jäsenen lähipiiriin. Välttääkseen mitään varsinaisia tai koettuja intressiristiriitoja, Markus Ehrnrooth ei osallistunut ja pidättäytyi kaikesta hallituksen ja sen valiokuntien työskentelystä Bain Konsortion ja yhtiön välisten Bain Konsortion tekemää ostotarjousta koskevien keskustelujen aikana, ja Triton Investment Management Limitedin ("Triton") ja yhtiön välisten Tritonin Crayfish BidCo Oy:n nimissä 10.1.2023 tekemää ostotarjousta koskevien keskustelujen aikana. Tämä näkyi Markus Ehrnroothin osallistumisessa hallituksen ja valiokuntien kokouksiin ja vastaavasti Markus Ehrnroothin kokouspalkkioissa toimikautensa aikana vuonna 2023.

Lisätietoa Caverionin hallituksen jäsenistä ja heidän palkkioistaan sekä hallituksen valiokunnista on selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) sekä palkitsemisraportissa, jotka julkaistaan erikseen Caverionin internetsivuilla.

Tilintarkastaja

Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous valitsi uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n (EY). Päävastuulliseksi tilintarkastajaksi nimettiin uudelleen KHT Antti Suominen.

Toimitusjohtaja

Caverionin hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää hänen palkastaan, palkkioistaan ja muista toimisuhteen ehdoista.

Caverion Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut Jacob Götzsche 9.8.2021 alkaen.

HENKILÖSTÖ

Caverion-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 14 748 (14 570) työntekijää tammi– joulukuussa 2023. Joulukuun lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 14 815 (14 490). Tammi–joulukuun henkilöstökulut nousivat 964,0 (923,6) milj. euroon pääasiassa yrityshankintojen, palkkainflaation ja kasvaneen henkilöstömäärän seurauksena.

Konsernin joulukuun lopun tapaturmataajuus oli 4,1 (4,0). Caverion välittää työntekijöidensä työturvallisuudesta, terveydestä ja hyvinvoinnista, ja yhtiöllä on jatkossakin korkeita tavoitteita niiden parantamiseksi.

Henkilöstö divisioonittain
kauden lopussa	12/2023	12/2022	Muutos
Suomi	3 048	2 894	5 %
Ruotsi	2 665	2 559	4 %
Norja	2 364	2 344	1 %
Saksa	2 277	2 225	2 %
Teollisuus	1 813	1 850	-2 %
Itävalta	1 040	1 023	2 %
Tanska	789	759	4 %
Baltian maat	669	666	0 %
Konsernipalvelut	150	170	-12 %
Konserni yhteensä	14 815	14 490	2 %

Yrityshankintojen vaikutus konsernin henkilöstömäärään on kuvattu sivulla 58.

MUUTOKSIA CAVERION-KONSERNIN JOHTORYHMÄSSÄ JA ORGANISAATIORAKENTEESSA

Kari Sundbäck (johtaja, palvelut, ratkaisut, digitaalisuus ja kestävä kehitys) ja Michael Kaiser (konsernin Projektit-liiketoiminnan johtaja) jättivät tehtävänsä konsernin johtoryhmän jäseninä 24.5.2023 ja 18.12.2023.

Jaakko Wacklin nimitettiin liiketoimintajohtajaksi ja Caverion-konsernin johtoryhmän jäseneksi 24.5.2023 alkaen. Hän raportoi konsernin toimitusjohtaja Jacob Götzschelle. Wacklin on työskennellyt Caverionilla ja sitä edeltäneissä yrityksissä yli viidentoista vuoden ajan, viimeisimpänä Palvelut-liiketoiminnan johtajana konsernitasolla.

Caverion nimitti Liisa Vasbenin konsernin väliaikaiseksi henkilöstöjohtajaksi (Henkilöstö ja Turvallisuus) 24.5.2023 alkaen Minna Schrey-Hyppäsen (johtaja, henkilöstö ja turvallisuus) irtisanouduttua. Elina Kaura nimitettiin Caverion-konsernin lakiasiainjohtajaksi sekä konsernin johtoryhmän jäseneksi 9.2.2023 alkaen edeltäjänsä Anne Viitalan jatkaessa Senior Advisor -neuvonantajana raportoiden toimitusjohtaja Jacob Götzschelle 30.11.2023 eläkkeelle jäämiseensä asti.

LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Caverionin merkittävissä lähiajan riskeissä ja epävarmuustekijöissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia verrattuna vuoden 2023 Tilinpäätöstiedotteessa raportoituun. Nämä riskit ja epävarmuustekijät ovat edelleen voimassa.

Toimintaympäristö

Caverion altistuu toiminnassaan erilaisille strategisille, toiminnallisille, poliittisille, markkina-, asiakas- sekä muille riskeille. Caverion arvioi, että kauppaan, terveyteen ja politiikkaan liittyvät riskit lisääntyvät maailmanlaajuisesti ja jo osittain toteutuneet koronapandemian muodossa. Kasvavalla kustannuspohjalla, mukaan lukien kohonneilla materiaali- ja energiahinnoilla, voi olla olennaista haitallista vaikutusta Caverionille.

Operatiiviset riskit ja epävarmuudet

Caverionille tyypilliset operatiiviset riskit liittyvät sen Palvelut- ja Projektitliiketoimintaan. Näitä ovat muun muassa tarjouksiin (esim. laskentaan ja hinnoitteluun), sopimusehtoihin, yhteishankkeisiin, aliurakointiin, alihankkijoihin ja hankintaketjuun, materiaalien hintoihin, pitkäaikaisiin palvelusitoumuksiin, taattuihin palvelutasoihin ja osaavan henkilöstön saatavuuteen sekä projektinhallintaan liittyvät riskit. Näiden riskien hallitsemiseksi riskienarviointi ja -tarkastusprosessit ovat käytössä niin myynti- kuin toteutusvaiheessa, ja tarkoituksenmukaisia riskivarauksia tehdään. Konsernin Projektitliiketoimintayksikkö ja Palvelut-liiketoimintayksikkö valvovat Projektien ja Palveluiden kokonaisriskiä ja kohdistavat tarvittavia toimenpiteitä divisioonille riskien vähentämiseksi ja hallitsemiseksi.

Huomioiden Projektit-liiketoiminnassa toteutuneet riskit Konsernin Projektitliiketoimintayksikkö keskittyy projektien riskienhallinnan parantamiseen kokonaisuutena, projektiportfolion ohjaamiseen sekä projektinhallinnan osaamisen parantamiseen. Selkeästi määritellyistä projektinjohdon prosesseista ja projektikontrolleista huolimatta on mahdollista, että jotkut riskeistä, jotka voisivat johtaa projektien alaskirjauksiin, varauksiin, riitaisuuksiin ja oikeudenkäynteihin, saattavat toteutua ja vaikuttaa negatiivisesti Caverionin tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Caverion teki suuren määrän projektien alaskirjauksia viime strategiakaudella. Järjestelmällinen suorituskyvyn johtaminen on edelleen projektinjohtamisprosessin keskeinen osa kaikissa divisioonissa. Vuosina 2019-2022 Caverion huomioi oikaistun EBITA:n laskennassa ainoastaan yhden merkittävän Saksan riskiprojektin, jonka loppuun saattaminen viivästyi vuoden 2021 loppuun asti. Tämä projekti on luovutettu asiakkaalle vuoden 2021 lopulla. Vuonna 2022 alaskirjattiin 4,0 milj. euroa tästä erikseen tunnistetusta merkittävästä riskiprojektista. Vuonna 2023 alaskirjauksia ei enää ollut. Yhtiö ei odota enää jatkossa raportoivansa eriä tässä kategoriassa vertailtavuuteen vaikuttavien erien alla. On mahdollista, että tähän vanhaan projektiin liittyen tai muissa projekteissa voi ilmetä yhä riskejä.

Saamiset

Konsernipolitiikan mukaisesti luottotappio tai luottotappiovaraukset kirjataan saamisista, kun on todennäköistä, ettei niistä saada suoritusta. Luottotappioksi kirjaamisessa noudatetaan Caverion-konsernin liiketoiminnan myyntisaamisten arvostusperiaatetta, ja kirjauksiin sisältyy arviointia ja harkintaa. Arvio perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, luotonvalvonnan kokemukseen, asiakaskohtaisiin vakuuksiin ja selvityksiin sekä arviointiajankohdan taloudellisiin olosuhteisiin. Caverion tekee jatkuvasti projektiportfolionsa osatuloutus- ja myyntisaamisiin liittyviä riskiarvioita. Yhtiöllä on tiettyjä yksittäisiä suurehkoja saamisia, joiden neuvottelemiseksi ja perimiseksi yhtiö jatkaa toimenpiteitään. Tunnistetuissa saamisissa on edelleen riskiä ja ei voida poissulkea, että myös muihin saamisiin liittyy riskiä.

Riitaisuudet

Ottaen huomioon Caverionin liiketoiminnan luonteen erityisesti projekteissa, konserniyhtiöt ovat osallisina riitaisuuksissa ja oikeusprosesseissa useissa projekteissa. Nämä riitaisuudet ja oikeusprosessit ovat tyypillisesti Caverionia kohtaan esitettyjä vaateita, jotka koskevat väitettyjä virheellisiä suorituksia ja viivästyneitä toimituksia. Joissakin tapauksissa Caverionin periessä saamisiaan tämä saattaa johtaa riitaisuuksiin ja oikeusprosesseihin. On riski, että asiakas esittää näissä prosesseissa vastakanteita. Vaateiden, riitaisuuksien ja oikeusprosessien lopputulemaa on vaikea arvioida. Alaskirjauksia ja varauksia tehdään soveltuvien kirjanpitosäännösten mukaisesti.

Compliance-asiat

Kesäkuussa 2018 Caverion pääsi osaltaan sovintoon Saksan liittovaltion kilpailuviraston (Bundeskartellamt) kanssa kartelliasiassa, jota viranomainen oli tutkinut vuodesta 2014. Tutkimus koski useita kiinteistöteknisten palvelujen tarjoajia Saksassa. Caverion Deutschland GmbH:n (ja sen edeltäjien) todettiin osallistuneen kilpailua rajoittaviin toimiin vuosien 2005 ja 2013 välisenä aikana. Saksan liittovaltion kilpailuviraston 3.7.2018 antaman lopullisen päätöksen mukaan kilpailuoikeudellisen sakon määrä Caverion Deutschland GmbH:lle oli 40,8 milj. euroa. Saksan liittovaltion kilpailuvirasto antoi lopullisen päätöksensä kartelliasiassa maaliskuun 2020 lopulla muita asiassa mukana olleita kiinteistöteknisten palvelujen tarjoajia vastaan. On riski, että mukana olleita yhtiöitä, mukaan lukien Caverion Deutschland GmbH, kohtaan voidaan esittää siviilioikeudellisia vaateita. Tällä hetkellä kyseisen riskin suuruutta ei ole mahdollista arvioida. Joitakin siviilioikeudellisia vaateita on sovittu osapuolten välillä vuosien 2021 ja 2022 neljännellä vuosineljänneksellä. Caverion julkistaa kaikki olennaiset tiedot mahdollisista siviilioikeudellisista vaateista tarvittaessa soveltuvien säännösten mukaisesti.

Osana Caverionin yhteistyötä viranomaisten kanssa kartelliasiassa yhtiö havaitsi asiakasprojektien yhteydessä vuosina 2009–2011 toimintaa, joka voi täyttää lahjonnan tai muun rikoksen tunnusmerkistön. Caverion toi havaintonsa heti viranomaisille tiedoksi ja tuki niitä asian selvittämisessä. Münchenin julkinen syyttäjä ilmoitti Caverionille kesäkuun 2020 lopulla, ettei selvityksiä tulla jatkamaan eikä Caverion Deutschland GmbH:ta vastaan aloiteta muodollista sakkomenettelyä tapauksiin liittyen. On riski, että Caverion Deutschland GmbH:ta kohtaan voidaan esittää siviilioikeudellisia vaateita. Tällä hetkellä kyseisen riskin suuruutta ei ole mahdollista arvioida. Caverion julkistaa kaikki olennaiset tiedot mahdollisista siviilioikeudellisista vaateista tarvittaessa soveltuvien säännösten mukaisesti.

Caverion on panostanut merkittävästi compliance-asioiden edistämiseen, jotta vastaisuudessa voidaan välttää kaikki sääntörikkomukset. Osana compliance-ohjelmaa kaikkien työntekijöiden tulee suorittaa vuosittain sähköinen compliancekoulutusohjelma, ja lisäkoulutusta annetaan läpi organisaation. Kaikkien uusien työntekijöiden edellytetään perehtyvän Caverionin eettisiin liiketoimintaperiaatteisiin (Code of Conduct) ja suorittavan siihen liittyvän verkkokoulutuksen. Kaikkien työntekijöiden on noudatettava Caverionin eettisiä liiketoimintaperiaatteita ja niihin sisältyvää nollatoleranssi-politiikkaa kilpailun vastaisten toimien, korruption, lahjonnan tai ylipäätään laittomien toimien suhteen. Kaikille niille työntekijöille, jotka työskentelevät tehtävissä, joissa aiheen tuntemus on erityisen tärkeää, kuten johto-, myynti- ja hankintatehtävissä, on otettu käyttöön pakollinen kilpailulainsäädäntöä koskeva sähköinen koulutus.

Rahoitus

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdelukuun Crayfish BidCo Oy:n tasolla. Taloudellisen kovenantin tasoa seurataan ja arvioidaan jatkuvasti suhteessa käyttökatteen ja nettovelan toteumaan ja ennusteisiin.

Takaukset

Caverionin liiketoimintaan kuuluu tyypillisesti takausten antaminen asiakkaille ja muille sidosryhmille, erityisesti isoissa projekteissa, esimerkiksi ennakkomaksujen vakuudeksi, sopimusvelvoitteiden suorittamisen vakuudeksi, ja takuuajan velvoitteiden vakuudeksi. Rahoituspalvelujen välittäjät antavat tyypillisesti nämä takaukset Caverionin puolesta. Ei ole varmuutta, että yhtiöllä olisi tällaisiin takauksiin jatkuva saatavuus rahoituspalvelujen välittäjiltä kilpailukykyisin ehdoin tai lainkaan, ja mikäli takauksia ei saataisi, sillä saattaisi olla haitallinen vaikutus Caverionin liiketoiminnalle ja taloudelliselle tilanteelle. Caverion pyrkii hallitsemaan tätä riskiä ylläpitämällä useita takauslimiittejä eri toimintamaissaan.

Tietoturva

Tärkeimpien IT-palveluiden luotettavuus ja niihin liittyvät kumppanuudet ovat olennaisia Caverionin toimintojen jatkuvuudelle. Pitkittynyt keskeytys merkittävimmissä järjestelmissä voisi rajoittaa Caverionin mahdollisuutta toimia kannattavasti ja tehokkaasti. Myös lisääntynyt kehittyneisyys ja toistuvuus luvattomissa pääsyyrityksissä ja kyberuhkissa aiheuttaa riskin Caverionin tietovarannoille ja asiakastiedolle. Tietosuojaan liittyvät rikkomukset voivat vaikuttaa negatiivisesti Caverionin maineeseen. Ajan myötä Caverion on tehnyt merkittäviä investointeja tietoturvan hallinnan palveluihin, prosesseihin ja kumppanuuksiin ja tulee jatkamaan tietoturvakyvykkyyksien jatkuvaa kehittämistä liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Liikearvo

Caverionin taseeseen kirjattua liikearvoa ei poisteta, mutta sitä testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Määrä, jolla liikearvon kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappiona tuloslaskelmaan. Mikäli Caverionin tulos- ja kasvukehityksessä tapahtuu muutoksia alaspäin, tämä voi johtaa liikearvon arvonalentumiseen. Se voi vaikuttaa epäedullisesti Caverionin liiketoiminnan tulokseen ja omaan pääomaan.

Rahoitusriskeistä on esitetty tarkempi selvitys vuoden 2023 tilinpäätöksen liitetiedossa 5.5 "Rahoitusriskien hallinta".

Muita kuin taloudellisiin tietoihin liittyviä riskejä on kuvattu tarkemmin kohdassa "Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista".

Caverionin riskienhallinnan periaatteet ja kuvaus Caverionin merkittävimmistä riskeistä ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilta.

MARKKINANÄKYMÄT VUODELLE 2024

Digitalisaation ja kestävän kehityksen megatrendit ovat monella tavoin suotuisia Caverionille, ja niiden uskotaan tukevan yhtiön tarjoomien kysyntää vuonna 2024 ja jatkossa. Energiatehokkuutta koskevat kasvavat vaatimukset ja lisääntyvät digitalisoitumisen, automaation ja teknologian vaatimukset rakennetussa ympäristössä jatkuvat vahvoina kaupungistumisen megatrendin ohella. Sekä EU:n ajamat säännökset että kansallinen lainsäädäntö, jotka asettavat korkeampia tavoitteita ja toimenpiteitä energiatehokkuuteen ja hiilineutraaliuuteen liittyen, tukevat lisääntyvää tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Jatkuva keskittyminen energiatehokkuuteen sekä hiilidioksidipäästöjä vähentäviin tavoitteisiin ja projekteihin tukee edelleen aktiviteettia ja liiketoiminnan volyymiä Caverionin toimintaympäristössä.

Caverion ei enää julkaise tulosohjeistusta, sillä määräysvaltaa käyttävän omistajan Crayfish BidCo Oy:n aikomus on, kuten on aiemmin tiedotettu, huolehtia Caverionin osakkeiden poistamisesta Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalta niin pian kuin tämä on käytännössä mahdollista.

SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA

Caverion mahdollistaa suorituskykyä ja ihmisten hyvinvointia tekemällä rakennetusta ympäristöstä älykästä ja kestävää. Rakennettu ympäristö on merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde. Caverion edistää kestävää vaikutusta auttamalla asiakkaitaan säästämään energiaa ja pienentämään hiilijalanjälkeä rakennuksissa, infrastruktuurissa, teollisuuslaitoksissa ja prosesseissa. Rakennusolosuhteiden optimoimalla voidaan vaikuttaa myönteisesti myös loppukäyttäjiin ja yhteiskuntaan. Caverion on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa talouden, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta vastuullisella tavalla. Tämä lähestymistapa on osa strategista päätöksentekoa ja päivittäistä toimintaa.

Caverionin liiketoimintamalli ja strategia on kuvattu vuoden 2023 vuosikatsauksen sivuilla 9 -11. Lisätietoja Caverionin lähestymistavasta kestävään kehitykseen on saatavilla vuoden 2023 kestävän kehityksen raportissa osoitteessa www.caverion.fi.

Caverion edistää kestävää vaikutusta

Tavoitteemme on positiivinen hiilijalanjälki, joka on viisi kertaa suurempi kuin hiilijalanjälkemme (Scope 1-2) vuoteen 2025 mennessä ja 10 kertaa suurempi vuoteen 2030 mennessä. Vähennämme toiminnoistamme aiheutuvaa hiilijalanjälkeä sähköistämällä autokantaamme, optimoimalla huoltoautojemme määrää, lisäämällä kiinteistöjemme käyttöastetta sekä parantamalla kiinteistöjemme energiatehokkuutta ja siirtymällä kiinteistöissä uusiutuvan energian käyttöön. Samalla pyrimme kasvattamaan hiilikädenjälkeämme auttamalla asiakkaitamme vähentämään päästöjään. Caverion on sitoutunut tieteeseen perustuviin tavoitteisiin (SBTi) ja saavuttamaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti ja ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Vuonna 2023 lähetimme SBTi:n validointiin omat tavoitteemme, joiden mukaisesti sitoudumme vähentämään kokonaispäätöistämme vuoteen 2030 mennessä vähintään 42 % (Scope 1-3) vuoteen 2021 verrattuna.

Edellä kuvatun ilmastotavoitteemme lisäksi kestävän kehityksen tavoitteitamme ohjaavat neljä painopistealuetta:

﴿ Hiilijalanjäljen pienentäminen
﴿ Hiilikädenjäljen kasvattaminen
﴿ Henkilöstöstä välittäminen
﴿ Arvoketjun vastuullisuuden varmistaminen

Kullekin näistä painopistealueista olemme asettaneet konserninlaajuiset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat, jotka liittyvät hiilijalanjälkeemme, hiilikädenjälkeemme, monimuotoisuuteen, turvallisuuteen, kestävän kehityksen koulutukseen ja toimitusketjun hallintaan.

Vastuullisuuden johtaminen

Caverion on sitoutunut vastuulliseen liiketoimintaan kaikissa toimintamaissaan. Kestävää kehitystä johtaa ja valvoo toimitusjohtajamme yhdessä konsernin johtoryhmän sekä hallituksen kanssa. Toimenpiteitä ohjaa Group Sustainability Committee, joka vahvistaa lähestymistavan, strategian, politiikan ja prosessit. Konsernin kestävän kehityksen toiminto vastaa kestävän kehityksen toimenpiteiden koordinoinnista ja niitä johdetaan erilaisten Sustainability Networks verkostojen kautta. Kaikkea Caverionin työtä ohjaavat eettiset toimintaperiaatteemme sekä muut yhtiön toimintaperiaatteet ja ohjeet.

Caverion on sitoutunut Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) Global Compact -aloitteeseen ja sen yleismaailmallisiin kymmeneen periaatteeseen koskien ihmisoikeuksia, työtä, ympäristöä ja korruption vastaisuutta. Allekirjoitimme aloitteen vuonna 2021, ja sen periaatteet ovat osa strategiaamme, yrityskulttuuriamme, toimintaohjeitamme ja käytäntöjämme, kuten liiketoiminnan eettisiä periaatteita (Code of Conduct), monimuotoisuuspolitiikkaa, turvallisuusohjeita ja toimittajien toimintaohjeita, sekä niihin liittyviä prosesseja. Noudatamme ennalta varautumisen periaatetta erityisesti alueilla, joihin liittyy turvallisuus- ja ympäristöriskejä.

Olemme tunnistaneet seuraavat kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainability Development Goals, SDG), jotka liittyvät erityisesti kestävän kehityksen painopistealueisiimme ja KPItavoitteisiimme:

﴿ Terveys ja hyvinvointi
﴿ Sukupuolten tasa-arvo
﴿ Puhdas vesi ja sanitaatio
﴿ Edullinen ja puhdas energia
﴿ Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu
﴿ Kestävä teollisuus, innovaatio ja infrastruktuuri
﴿ Kestävät kaupungit ja yhteisöt
﴿ Vastuullinen kuluttaminen
﴿ Ilmastoteot

Johtomme ja esihenkilömme pyrkivät varmistamaan, että työntekijämme tuntevat lait, määräykset ja sisäiset toimintaohjeet ja noudattavat niitä. Lisäksi he huolehtivat siitä, että palvelumme ja ratkaisumme ovat täysin kaikkien sovellettavien standardien mukaisia. Caverionin merkittävimpien riskien arviointi ja analysointi kattaa myös olennaiset ei-taloudelliset riskit. Caverion on tunnistanut kirjanpitolain vaatimusten mukaisesti merkittävimmät ei-taloudelliset riskit ja mahdollisuudet.

Raportointikäytännöt vuonna 2023

Caverion Oyj raportoi GRI-standardien (Global Reporting Initiative) mukaisesti ajanjaksolta 1.1.2023 – 31.12.2023, joka vastaa Caverionin tilikautta. GRI-taulukko on esitetty Caverionin kestävän kehityksen raportin lopussa. Kestävän kehityksen raporttimme perustuu vuonna 2018 tehdyssä olennaisuusarvioinnissa tunnistettuihin olennaisiin aiheisiin. Nämä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta olennaiset aiheet ovat ohjanneet kestävän kehityksen tavoiteasetantaa ja tiekarttaamme. Caverionin kestävän kehityksen raporttiin ei ole tehty ulkopuolista varmennusta.

Vuosittaisen kestävän kehityksen raportin lisäksi raportoimme edistymisestämme YK:n Global Compactin määrittelemän YK:n edistymistä koskevan tiedonannon (Communication of Progress, COP) mukaisesti. Edistymistämme arvioidaan myös vuosittain useiden kansainvälisten kestävyysluokitusten, kuten EcoVadis, CDP, Sustainalytics ja ISS ESG Corporate Rating, kautta.

Ympäristöjohtaminen

Ympäristöön liittyviä painopistealueitamme ovat oman toimintamme hiilijalanjäljen pienentäminen ja kädenjäljen kasvattaminen palvelutarjoomamme kautta. Olemme sitoutuneet saavuttamaan positiivisen hiilikädenjäljen, joka on viisi kertaa suurempi kuin Scope 1–2 -hiilijalanjälkemme vuoteen 2025 mennessä. Tämän saavuttamiseksi haluamme määritellä ja mitata kokonaishiilijalanjälkemme ja tarjoomamme hiilikädenjäljen.

Keskeiset ympäristöteemat 2023

﴿ Ilmastonmuutos
﴿ Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
﴿ Resurssien käyttö ja kiertotalous

Ympäristöriskien hallinta

Ympäristöriskit ja oman suoran toimintamme vaikutukset ovat liiketoimintamme luonteesta johtuen maltillisia. Emme valmista tuotteita, vaan toimimme palvelujen ja projektien asiantuntijana. Näin ollen suurimmat ilmasto- ja ympäristöriskit ovat peräisin toimitusketjustamme. Asentamillamme ja huoltamillamme tuotteilla voi olla negatiivinen vaikutus ympäristöön esimerkiksi tuotteiden valmistuksessa käytettyjen komponenttien, raaka-aineiden ja kemikaalien kautta. Vuonna 2023 vahvistimme toimittajien arviointia investoimalla EcoVadis Sustainability Intelligence Suite -ratkaisuun. EcoVadisin tukemana voimme arvioida toimitusketjumme ympäristö-, työ- ja ihmisoikeusriskejä, hankintoja koskevia riskejä ja ryhtyä toimiin niiden välttämiseksi. Lisäksi kävimme aktiivista vuoropuhelua toimittajiemme kanssa vähentääksemme arvoketjumme ympäristövaikutuksia ja vahvistaaksemme yhteistyötä alhaisen ESG-riskitason toimittajien kanssa.

Politiikkamme ja käytäntömme

Johdamme ilmastotyötämme ja hyviä liiketoimintakäytäntöjämme ympäristöpolitiikallamme, joka on osa eettisiä liiketoimintaohjeitamme (Code of Conduct). Lisäksi liiketoimintakäytäntöjämme tukevat kansainvälisen ISO 14001 -standardin mukaisesti sertifioidut ympäristöjohtamiskäytännöt. Nämä sertifioinnit kattoivat 93 % liiketoiminnastamme vuonna 2023.

Hiilijalanjälki

Meillä on yksityiskohtaiset tavoitteet ja suunnitelma päästöjen vähentämiseksi ja hiilijalanjälkemme pienentämiseksi. Lisäksi teemme yhteistyötä toimittajiemme ja asiakkaidemme kanssa vähentääksemme päästöjä koko arvoketjussamme.

Vuonna 2023 keskityimme tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden (SBTi, Scope 1-3) määrittämiseen toiminnallemme ja lähetimme tietomme SBTi-komitealle validointia varten joulukuussa. Tavoitteenamme on saada komitean hyväksyntä lähiajan päästötavoitteillemme vuoden 2024 aikana. Siirtymäsuunnitelmamme mukaan olemme linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa vuoteen 2030 mennessä: vähennämme päästöjämme vähintään 42 %, verrattuna vuoden 2021 kasvihuonekaasupäästötasoon.

Vuonna 2023 Scope 1 -päästöt olivat 0,6 % kokonaispäästöistämme. Huoltoautojen osuus päästöistä oli 19 177 tCO₂ (eli 97 % Scope 1 -päästöistä). Vuonna 2023 jatkoimme autokantamme sähköistämistä kaikissa Caverion-maissa. Erityisen hyvin edistyimme työsuhdeautojen sähköistämisessä. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteenamme on, että huoltoautokannastamme vähintään puolet on sähkökäyttöisiä.

Oma toimintamme ei ole energiaintensiivistä. Vuonna 2023 Scope 2 -päästöt koostuivat pääosin vuokratuista toimistorakennuksistamme, ollen 13 291 tCO₂ eli 0,4 % kokonaispäästöistämme. Vuoden 2023 merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimi kaikissa divisioonissa oli siirtyminen hiilidioksidivapaaseen sähköön (uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima mukaan lukien).

Muita liiketoimintamme kannalta merkittäviä Scope 3 -kasvihuonekaasupäästökategorioita ovat: kategoria 3: polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot (0,1 % kokonaispäästöistämme), kategoria 4: alkupään kuljetus ja jakelu (0,1 %), kategoria 5 jätteen syntyminen toiminnassa (0,0 %), kategoria 6: liikematkat (0,3 %), kategoria 7: työntekijöiden työmatkat (0,7 %) sekä kategoria 12: myytyjen tuotteiden elinkaaren loppukäsittely (0,1 %). Nämä useista liiketoiminnoista koostuvat kategoriat muodostavat 1,2 % Caverionin kokonaispäästöistä. Näin ollen, siirtymäsuunnitelmaamme sisältyvät ainoastaan pääkategoriat 1 ja 11, joissa uskomme voivamme vähentää Scope 3 -päästöjämme eniten.

Yhteistyön myötä toimittajiemme kanssa varmistamme, että asentamamme nykyiset ja uudet tuotteet ovat kiertotalousajattelun mukaisia. Tavoitteena on syventää yhteistyötä keskeisten toimittajien kanssa toimitettujen tuotteiden päästöjen ja jätteiden vähentämiseksi. Tunnistamalla suurimmat Scope 3 -päästölähteet pyrimme parantamaan ja lieventämään tarjoamiemme ratkaisujen ympäristövaikutuksia asiakkaille. Esimerkkejä tällaisista asiakasratkaisuihimme sisältyvistä tuotteista ovat lämpöpumput, jäähdytys- ja kylmätekniset järjestelmät.

Hiilikädenjälki

Maksimoimme positiivisen kädenjälkemme tunnistamalla, kehittämällä ja tarjoamalla asiakkaillemme älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja. Tässä merkittävintä on kykymme tarjota uusia ratkaisuja päästöjen välttämiseksi, toteuttaa teknistä kunnossapitoa uudella tavalla tai suunnittelemalla ja rakentamalla entistä toimivampia uusia projekteja. Näin parannamme asiakkaidemme toiminnan resurssi-, energia- ja tuotantotehokkuutta. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi siirtyminen ennakoivaan ja etäältä toteutettavaan huoltoon vähentäen samalla paikan päällä tehtävän huollon tarvetta. Neuvontapalveluillamme opastamme asiakkaita rakennusten, infrastruktuurin ja teollisuusalueiden ja prosessien koko elinkaaren ajan, yhdistäen käyttäjien tarpeet, teknologian ja datan.

Vuonna 2023 keskityimme hiilikädenjäljen laskentamenetelmiemme yhtenäistämiseen ja validointiin. Olemme systemaattisesti vertailleet eri laskentamenetelmiä ja valinneet metodin, joka parhaiten vastaa liiketoimintamme tarpeita ja ottaa huomioon EU:n Green Claims -direktiivin tulevat vaatimukset. Lisäksi validoimme tätä valittua metodia sähköautojen latauspisteiden asennusten kautta. Ennen laskentametodien julkaisua laskentamenetelmä testataan ja pilotoidaan. Kehitämme hiilikädenjälkilaskelmiamme tekemällä aktiivista yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten, sääntelyviranomaisten ja järjestöjen, kuten Aalto-yliopiston, Climate Leadership Coalitionin (CLC) ja Green Building Council Finlandin (FIGBC) kanssa.

EU:n taksonomia

Älykkään ja vastuullisen rakennetun ympäristön asiantuntijana Caverion edistää osaltaan vihreää siirtymää ja hiilineutraalia yhteiskuntaa. Vuonna 2023 Caverion-konsernin liikevaihdosta 32,3 prosenttia katsottiin EU-taksonomiakelpoiseksi (2021: 33,0 %, 2022: 30,5 %). Caverionin taksonomiakelpoinen liikevaihto muodostuu pääosin kiinteistöteknologiasta sekä energiantuotantoon liittyvistä hankkeista ja palveluista, joilla on positiivinen vaikutus hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kautta. EU-taksonomiakriteerit täyttämättömien toimintojen osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2023 oli 67,7 prosenttia ja koostui kiinteistöteknisistä palveluista, jotka eivät edistäneet hiilipäästöjen vähentämistä, sekä uusiutuvan energian sektorin ulkopuolisista teollisuuspalveluista. Caverionin EU-taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista oli 48,4 prosenttia ja toimintamenoista 13,3 prosenttia vuoden 2023 pääomamenoihin ja toimintamenoihin liittyvien tulosindikaattorien nimittäjistä. Caverionin liiketoimintamalli sitoo vain vähän pääomaa eikä edellytä laajamittaisia investointeja mukautuakseen EU-taksonomiaan. Useimmat Caverionin investoinnit ovat yrityskauppa- tai IT-investointeja. Näillä kelpoisuustasoilla Caverion osoittaa kuitenkin vahvan asemansa ja suuren potentiaalinsa kehittyä lisää ympäristön- ja ilmastonsuojelussa.

EU-taksonomiakelpoisuuden arviointi

Caverion on tunnistanut yli 31 EU-taksonomian piiriin kuuluvaa toimintoa kahdeksalla sektorilla. Caverionin kannalta merkittävimmät sektorit ovat rakentaminen ja kiinteistöt sekä energia, joiden osuus liikevaihdosta on yli 25 prosenttia ja EU-taksonomiakelpoisesta liikevaihdosta noin 78 prosenttia. Arviointi tehtiin divisioonatasolla ja tiedot vahvistettiin konsernitasolla. Liikevaihtoluvut perustuvat ostotietoihin, joihin sisältyy myös työ. Investoinnit ja toimintamenot määritettiin ja kohdistettiin yritysostoista, ajoneuvoista, IT-palveluista sekä rakennuksista ja rakenteista.

EU-taksonomian mukaisuuden arviointi

Taksonomian mukaisten toimintojen osalta Caverion keskittyy luokkiin 4.16, 7.3, 7.4, 7.5, 7.6 ja 9.3. Näille toiminnoille on toteutettu yhdenmukaisuutta koskevien vaatimusten täyttämisprosessi. Kaikki yhdenmukaisuutta koskeva testaus tehtiin konsernitasolla. Suojausta koskevat vähimmäisvaatimukset täytetään due diligence- ja ihmisoikeuksien arviointiprosessien avulla. Ympäristövaikutusten arviointi suoritettiin DNSH (Do-No-Significant-Harm, ei merkittävää haittaa) -periaatteen testausvaatimusten täyttämiseksi.

Vaikka jotkin luokat voisivat olla taksonomian mukaisia, ensisijainen haaste liittyy merkittävän edistämisen ja DNSH-vaatimusten mukaisten tietojen saatavuuteen. Caverionin taksonomian mukaisen liikevaihdon osuus kasvoi huomattavasti 0,9 prosentista vuonna 2022 5,7 prosenttiin vuonna 2023. Tämä parannus johtuu neljän uuden luokan (4.16, 7.5, 7.6 ja 9.3) onnistuneesta mukaisuustestauksesta edellisvuoteen verrattuna.

DNSH (Do-No-Significant-Harm, ei merkittävää haittaa) ja vähimmäistason suojaustoimet

Asennukseen perustuvassa liiketoiminnassa ensisijaiset fyysiset ilmastoriskit liittyvät työntekijöihin. Ilmastoriskien arvioinnissa tarkasteltiin vaaroja, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa työntekijöihin. Ilmastoon liittyvät vaarat arvioitiin Pohjois- ja Keski-Euroopassa käyttäen RCPskenaariota (Representative Concentration Pathway) 8.5, jossa ennustetaan ilmastomuutoksia 10–30 vuoden ajalle. Analyysissa käytettiin tietoja useista lähteistä, kuten Euroopan ympäristökeskuksesta (EEA) ja Interactive IPCC-Atlasista.

Luokkaan 7.3 kuuluvat arvioidut pumput ja ilmankäsittely-yksiköt seulottiin sen varmistamiseksi, että niihin ei sisältynyt mitään ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen (2021/2139) liitteessä C lueteltuja kemikaaleja. Tunnistetuista vaaroista lämpötilaan liittyvät krooniset ja akuutit riskit osoittautuivat merkittävimmiksi ympäristöongelmiksi Caverionin liiketoiminnan kannalta. Lisäksi havaittiin, että tulvat lisääntyivät huomattavasti, mikä vaikutti erityisesti sähköautojen latausasemiin. Lopuksi arvioitiin sopeutumisratkaisuja, joilla pyritään sopeutumaan havaittuihin ilmastoriskeihin ja lieventämään niitä.

Sosiaalisten teemojen johtaminen

Tarjoamme työntekijöillemme turvallisen ja vastuullisen työympäristön, jossa huolehditaan monimuotoisuudesta, tasa-arvosta ja osallistamisesta koulutuksen ja toimintatapojen kautta. Sosiaalinen vastuu ja ihmiset ovat Caverionin toiminnan sydän. Yksi kestävän kasvun strategiamme määritellyistä tavoitteistamme on olla alan kiinnostavin työnantaja. Vahvistamme Building Performance -kulttuuriamme arvojemme kautta: me teemme, mitä lupaamme, me teemme sen yhdessä sekä me tutkimme uusia mahdollisuuksia ja kehitymme.

Vuoden 2023 lopussa Caverionilla oli henkilöstöä 14 815 (2022: 14 490) 10 maassa. Vuoden aikana toteutettiin yhteensä viisi yritysostoa, joiden ansiosta joukkoomme liittyi yli 150 uutta ammattilaista.

Keskeiset sosiaaliset teemat 2023

﴿ Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi
﴿ Hyvä työ ja oikeudenmukainen palkitseminen
﴿ Työntekijöiden sitoutuminen
﴿ Osaamisen kehittäminen
﴿ Monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallistaminen

Sosiaalisten riskien hallinta

Keskeiset sosiaalisiin teemoihin ja henkilöstöön liittyvät riskit juontavat työturvallisuudesta ja pätevän henkilöstön saatavuudesta. Työturvallisuusriskejä pienennetään varmistamalla jatkuva ennakoiva lähestymistapa turvallisuuteen kaikilla johtamisen tasoilla ja tekemällä erilaisia turvallisuusaloitteita, kuten koulutusta ja kampanjoita. Olennaisen tärkeää liiketoiminnallemme on myös avainosaajien saatavuus ja kiinnitämme siksi erityistä huomiota rekrytointiin, perehdyttämiseen, koulutukseen ja digitaalisen osaamisemme parantamiseen sekä työnantajabrändimme ja yrityskulttuurimme kehittämiseen.

Toimimme ensisijaisesti kehittyneillä, läpinäkyvillä markkinoilla. Mahdolliset ihmisoikeusriskit liittyvät epävarmuuteen tai tiedon puutteeseen siitä, miten alihankkijat hoitavat päivittäistä liiketoimintaansa. Vuonna 2023 keskityimmekin ihmisoikeusriskien hallintaan toimitusketjussamme ja due diligence -prosessissa investoimalla EcoVadis Supply Chain Supplier Assessment -ratkaisuun. Lisäksi sekä sisäiset että ulkoiset sidosryhmämme voivat ilmoittaa havainnoistaan epäillyistä väärinkäytöksistä luottamuksellisesti ja nimettömästi eettisen raportointikanavamme tai sähköpostin kautta.

Ihmisoikeudet

Caverionin eettisten liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti emme salli minkäänlaista ikään, sukupuoleen, kansallisuuteen, yhteiskunnalliseen asemaan, uskontoon, fyysiseen tai henkiseen poikkeavuuteen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muihin ominaisuuksiin liittyvää syrjintää. Eettisissä liiketoimintaperiaatteissa ohjeistetaan myös edistämään yhdenvertaisuutta sekä sukupuolten tasa-arvoa ja monimuotoisuutta. Kunnioitamme kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia ihmisoikeuksia. Meillä on nollatoleranssi syrjinnän, häirinnän ja kaikenlaisen laittoman toiminnan suhteen, emmekä suvaitse minkäänlaista työpaikkakiusaamista.

Caverion noudattaa toimintamaidensa työlakeja ja määräyksiä. Työntekijöillä on järjestäytymisvapaus. Työntekijöistämme 94 % kuului työehtosopimusten piiriin vuonna 2023. Ihmisoikeuksiin liittyvät teemat sisältyvät eettisten liiketoimintaperiaatteidemme (Code of Conduct) verkkokoulutukseen, joka on suunnattu kaikille työntekijöille. Vuonna 2023 koulutuksen suoritti 97 % henkilöstöstämme.

Toimittajien eettiset liiketoimintaperiaatteet edellyttävät, että toimittajien, alihankkijoiden ja muiden liikekumppaneiden on kunnioitettava ihmisoikeuksia kansainvälisten sopimusten, erityisesti YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaisesti. Kumppanien on myös noudatettava Kansainvälisen työjärjestön (International Labour Organization, ILO) määrittelemiä perussopimuksia ja varmistettava, että myös heidän toimittajansa noudattavat vaatimuksia, jotka ovat vähintään saman tasoisia kuin Caverionin toimittajien eettisten liiketoimintaperiaatteiden vaatimukset.

Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi

Me Caverionilla uskomme, että henkilökohtainen terveys ja hyvinvointi ovat tasapainoisen työelämän ja vapaa-ajan perusta. Noudatamme korkeita työturvallisuusstandardeja. Yhteistyössä henkilöstömme kanssa mahdollistamme joustavan, myönteisen ja menestystä tukevan työympäristön. Panostamme vahvasti jatkuvaan kehittämiseen - myös turvallisuuden osalta.

Vuoden 2023 LTIFR oli 4,1, joka on alan keskiarvoa parempi. Tavoitteenamme on nollan tapaturman turvallisuuskulttuuri ja ennakoiva turvallisuustyö on jatkossakin painopisteemme.

Terveyden ja turvallisuuden kehittämisen näkökulmasta organisaation kulttuuri on avainroolissa. Vuonna 2023 käynnistimme turvallisuus- ja hyvinvointikulttuurin kehittämisohjelman, joka toteutetaan seuraavien vuosien aikana. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin divisioonien johtoryhmille suunnattu turvallisuus- ja hyvinvointikulttuurityöpaja nykytilanteen kartoittamiseksi ja paikallisen jatkosuunnitelman sopimiseksi.

Vastuullista liiketoimintaa

Tarjoamme henkilöstöllemme turvallisen työympäristön, jossa toteutuu monimuotoisuus, tasapuolisuus ja osallistaminen. Noudatamme lakisääteisiä vaatimuksia ja Caverionin toimintatapoja, joita tukevat raportointi ja toimittajien sitouttaminen. Liiketoimintamme perustana ovat vastuullinen toiminta ja kestävät politiikat, käytännöt ja prosessit.

Keskeiset hallinnon teemat 2023

﴿ Yrityskulttuuri ja liiketoimintaetiikka
﴿ Korruption ja lahjonnan torjunta
﴿ Kestävä hankinta
﴿ Tietoturva ja tietosuoja

Hallintariskien johtamineen

Hallintaan liittyvät riskit ovat maltillisia. Ne liittyvät mahdollisiin häiriöihin IT-ympäristössä, alihankinta- ja muihin toimittajasuhteisiin, soveltuvien säännösten noudattamatta jättämiseen tai hyvän liiketavan vastaiseen epäeettiseen toimintaan, mikä haittaa liiketoiminnan vakautta.

Kehitämme jatkuvasti IT-ympäristöämme ja tietoturvaprosessejamme vastaamaan liiketoimintaympäristömme jatkuviin muutoksiin. Olemme ottaneet käyttöön konserninlaajuiset toimintamallit sekä prosessit henkilötietojen turvaamiseksi. Käymme jatkuvaa vuoropuhelua toimitusketjun strategisten kumppaneidemme kanssa varmistaaksemme tuotteiden ja palveluiden korkean laadun ja vastataksemme asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Toimittajien riskiarviointien ja auditointiprosessien avulla analysoimme ympäristöön, työhön ja ihmisoikeuksiin, etiikkaan sekä hankintoihin liittyviä riskejä.

Eettisten liiketoimintaperiaatteisiimme liittyvien riskien hallitsemiseksi ja rikkomusten, kuten korruption ja lahjonnan välttämiseksi olemme tehneet merkittäviä toimia edistääksemme sääntöjen noudattamista. Osana hyvän liiketavan -ohjelmaa kaikkien työntekijöiden on suoritettava vuosittainen verkkokoulutus, ja lisäkoulutusta järjestetään koko organisaatiossa. Kaikkien uusien työntekijöiden tulee perehtyä eettisiin liiketoimintaperiaatteisiimme ja läpäistä pakollinen verkkokoulutus. Kaikkien työntekijöiden on noudatettava hyvän liiketavan periaatteita, jossa asetetaan nollatoleranssi kilpailunvastaisiin käytäntöihin, korruptioon, lahjontaan tai muihin laittomiin toimiin.

Lisätietoa riskeistä ja niiden hallinnasta on esitetty hallituksen toimintakertomuksen luvussa "Lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät".

Politiikkamme ja käytäntömme

Vastuullista liiketoimintakulttuuriamme ohjaavat eettiset liiketoimintaperiaatteet, mukaan lukien korruption ja lahjonnan vastaiset politiikat, käytännöt ja prosessit, whistleblower-ohjeet, hankintaprosessit sekä erilliset eettiset liiketoimintaperiaatteet toimittajille.

Lisäksi olemme jatkaneet väärinkäytösten hallinnointitapojen parantamista. Käytännönläheinen ohjekirja auttaa työntekijöitä ja esihenkilöitä ymmärtämään mitä heiltä odotetaan, tunnistamaan väärinkäytöstilanteita, ymmärtämään miten huolenaiheista ilmoitetaan ja miten ne käsitellään Caverionilla. Lisäksi olemme ottaneet käyttöön erillisen Speak-up-ohjeiston varmistaaksemme, että kaikki whistleblower-ilmoituksiin liittyvät hallinnointijärjestelmät toimivat korkealaatuisesti, ja että meillä on kaikkien eri sidosryhmien luottamus.

Tuemme avointa ja reilua kilpailua kaikilla toimintamarkkinoillamme. Noudatamme kaikessa toiminnassamme sovellettavaa kilpailulainsäädäntöä ja vältämme tilanteita, joissa saattaa olla kilpailulainsäädännön rikkomisen riski. Kilpailulainsäädäntöä koskeva pakollinen verkkokoulutus on otettu käyttöön kaikille työntekijöille, joiden tehtävät edellyttävät tämän aiheen tuntemista. Tällaisia tehtäviä on esimerkiksi johtamisen, myynnin ja hankinnan parissa.

Korruption ja lahjonnan torjunta

Caverionilla on nollatoleranssi korruption, lahjonnan ja kilpailun vastaisten toimien sekä ylipäätään laittoman toiminnan suhteen. Korruption ja lahjonnan estämiseksi yrityksellä on useita vakioituja valvontaprosesseja osana palveluidensa ja hankkeittensa myyntiä ja toimitusta. Tarkastuksia ja valvontatoimia tehdään tarjousten valmistelussa ja hankintatoimissa sekä toimitus- ja toteutusvaiheessa. Valvontatoimia ovat muun muassa seuranta, katselmukset, due diligence -toimet, hyväksynnät sekä eettisten raportointikanavien käyttö.

Compliance-ohjelmallamme varmistamme, että Caverionin kaikki liiketoimet toteutetaan laillisesti, eettisesti ja sääntöjä noudattaen. Caverionilla on myös konsernitason Compliance-yksikkö, joka koostuu Compliance-verkostosta ja yksikköä vetävästä johtajasta (Compliance Officer). Compliance-verkoston tarkoituksena on edistää rehellisyyden ja vastuullisuuden kulttuuria koko organisaatiossa. Lisäksi verkosto kehittää johtajuustaitoja jalkauttamalla Compliance-ohjelmaa paikallisesti esimerkiksi koulutuksen kautta. Eettisten liiketoimintaperiaatteiden verkkokoulutus on suunnattu kaikille työntekijöille. Vuonna 2023 koulutuksen suoritti 97 % henkilöstöstämme.

Lisäksi Caverionilla on konsernin Ethics & Compliance -komitea, johon kuuluvat toimitusjohtaja, talousjohtaja, lakiasiainjohtaja sekä henkilöstö- ja turvallisuusjohtaja. Komitea käsittelee vuosittaisen compliance-suunnitelman ja sen edistymisen, ilmoitetut tai muutoin tunnistetut compliance-tapaukset sekä muut konsernitason compliance-asiat.

Suhteissa tavarantoimittajiimme teemme kaiken voitavamme lahjonnan, korruption ja talousrikollisuuden torjumiseksi. Caverion ei hyväksy minkäänlaista lahjontaa tai muita laittomia maksuja.

Caverionin vastuullisuuden keskeisistä mittareista ja toteutuma

Lisätietoja Caverionin vastuullisuuden keskeisistä mittareista ja toimista on vuoden 2023 kestävän kehityksen raportista.

Vastuullisuustavoitteet

Painopistealue	Avainmittari	Toimenpiteet vuonna 2023	2021	2022	2023	Tavoite 2025
Caverionin jalanjäljen pienentäminen	Kokonaishiilijalanjälki määritelty ja mitattu	Määritimme, mittasimme ja validoimme kokonaispäästömme (Scope 1, 2 ja 3). Lähetimme kasvihuonekaasupäästötietomme SBT-komitealle validointia varten.	80 %	100 %	100 %	100 %
Caverionin kädenjäljen kasvattaminen	Hiilikädenjälki viisi kertaa hiilijalanjälkeä suurempi (Scope 1-2)	Määritimme yhtenäisen hiilikädenjälkimenetelmän ja laskentamallin. Teimme Scope 1-2 laskentamalleille sisäisen auditoinnin, yhtenäistimme tiedonkeruuprosessin ja pienensimme omaa hiilijalanjälkeämme.	>2x	>3x	>3x	5x
	Tarjoomallemme on määritelty hiilikädenjälki	Määritimme yhtenäisen hiilikädenjälkimenetelmän ja laskentamallin.	20 %	25 %	25 %	100 %
Henkilöstöstä välittäminen	Tapaturmataajuus (LTIFR)*	Panostimme systemaattiseen turvallisuustyöhön, turvallisuuskulttuuriin ja ennakoiviin turvatoimiin.	4.0	4.0	4.1	<2
	Naispuolisten työntekijöiden osuus	Keskityimme tietoisuuden lisäämiseen monimuotoisuudesta, tasapuolisuudesta ja osallisuudesta käynnistämällä DEI-ohjelman ylimmälle johdolle ja rekrytoinnista vastaaville esimiehille.	11 %	11 %	11 %	15 %
	Kaikki työntekijät saaneet vastuullisuuskoulutusta**	Jatkoimme kestävän kehityksen verkkokoulutuksen implementointia.	-	30 %	97 %	100 %
Arvoketjun vastuullisen toiminnan varmistaminen	Toimittajien eettisten toimintaperiaatteiden (SCoC) hyväksymisaste***	Jatkoimme jokaisen Caverion-divisioonan seurantaa lisätäksemme toimittajien sitoutumisastetta.	66 %	74 %	80 %	>90 %
	Kaikki tarjouspyynnöt sisältävät vastuullisuuskriteerit	Jatkoimme vastuullisuuskeskusteluja valittujen avaintoimittajien kanssa ja pilotoimme kriteerejä valituissa tarjouspyynnöissä.	-	-	-	100 %

* LTIFR mittaa tapaturmataajuutta. Poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä, työpaikalla sattuneiden poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden.

** Kestävän kehityksen verkkokoulutuksen suorittaneiden työntekijöiden määrä (pois lukien tilapäiset, poissaolevat työntekijät).

*** Niiden toimittajien osuus ostovolyymista, jotka ovat hyväksyneet Caverionin toimittajien eettiset toimintaperiaatteet tai joilla on Caverionin hyväksymä CoC/SCoC.

2023 osuus palveluiden ja tuotteiden liikevaihdosta, jotka soveltuvat taksonomian arviointikriteereihin (1/2)

Talousvuosi N		Vuosi			Ei merkittävää haittaa -kriteerit Merkittävän edistämisen kriteerit (DNSH = 'Does Not Significantly Harm') (h)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi(t) (2)	Liike vaihto (3)	Osuus liikevaihdosta vuosi N (4)	Ilmaston muutoksen hillintä (5) K; E;	Ilmaston muutok seen sopeutu minen (6) K; E;	Vesivarat (7) K; E;	Ympäristön pilaantu minen (8) K; E;	Kiertota lous (9) K; E;	Biodiversi teetti (10) K; E;	Ilmaston muutoksen hillintä (11)	Ilmaston muutok seen sopeutu minen (12)	Vesivarat (13)	Ympäristön pilaantu minen (14)	Kiertota lous (15)	Biodiversi teetti (16)	Vähimmäis tason suojatoimet (17)	Osuus taksonomian mukaisesta (A.1.) tai kelpoisesta (A.2.) liikevaihdosta, vuosi N-1 (18)	Luokka, mahdollis tava toiminta (19)	Luokka siirtymä toiminta (20)
		MEUR	%	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	E	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämpöpumppujen asennus ja käyttö	4.16	5.13	0.2%	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	n/a	n/a	n/a	K	0.0%	n/a	n/a
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.3	5.16	0.2%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	K	n/a	n/a	K	0.2%	E	n/a
Sähköautojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus (ja rakennuksiin liittyviin pysäköintipaikkoihin)	7.4	33.63	1.4%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	n/a	n/a	n/a	K	0.7%	E	n/a
Rakennusten energiatehokkuuden mittaus-, säätö- ja valvontalaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.5	78.66	3.2%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	n/a	n/a	n/a	K	0.0%	E	n/a
Uusiutuvan energiateknologian asennus, huolto ja korjaus	7.6	3.16	0.1%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	n/a	n/a	n/a	K	0.0%	E	n/a
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut	9.3	16.16	0.7%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	n/a	n/a	n/a	K	0.0%	E	n/a
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		141.89	5.7%	100%	0%	0%	0%	0%	0%	n/a	K	n/a	K	n/a	n/a	K	0.9%	E	n/a

Josta mahdollistavaa (E)		136.76	5.5%	96%	0%	0%	0%	0%	0%	n/a	K	n/a	K	n/a	n/a	K	0.9%	E	n/a
Josta siirtymätoimintaa (T)
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)				Mahd. E/Mahd.	Mahd. E/Mahd.	Mahd. E/Mahd	Mahd. E/Mahd	Mahd. E/Mahd	Mahd. E/Mahd
Vedyn tuotantoon ja käyttöön tarkoitettujen laitteiden	3.2	5.57	0.2%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
valmistus Rakennusten energiatehokkuutta parantavien laitteiden valmistus	3.5	11.84	0.5%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Suur-, keski- ja pienjännitesähkölaitteiden valmistus, sähkön siirron ja jakelun asennus ja huolto, jotka johtavat tai mahdollistavat merkittävän panoksen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen		3.20 52.96	2.1%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla	4.1	2.93	0.1%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.3%
Sähköntuotanto tuulivoimalla	4.3	8.78	0.4%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Sähkötuotanto vesivoimalla	4.5	25.65	1.0%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Sähkötuotanto uusiutuvista ei-fossiilisista kaasumaisista ja nestemäisistä polttoaineista	4.7	0.14	0.0%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Sähkön siirto ja jakelu	4.9	27.22	1.1%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								1.7%
Kaukolämmön/-jäähdytyksen jakelu	4.15	4.73	0.2%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.6%

2023 osuus palveluiden ja tuotteiden liikevaihdosta, jotka soveltuvat taksonomian arviointikriteereihin (2/2)

Talousvuosi N		Vuosi		Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH = 'Does Not Significantly Harm') (h)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi(t) (2)	Liike vaihto (3)	Osuus liikevaihdo sta vuosi N (4)	Ilmaston muutoksen hillintä (5)	Ilmaston muutok seen sopeutu minen (6)	Vesivarat (7)	Ympäristön pilaantu minen (8)	Kiertota lous (9)	Biodiversi teetti (10)	Ilmaston muutoksen hillintä (11)	Ilmaston muutok seen sopeutumi nen (12)	Vesivarat (13)	Ympäristön pilaantu minen (14)	Kiertota lous (15)	Biodiversi teetti (16)	Vähimmäis -tason suojatoime t (17)	Osuus taksonomian mukaisesta (A.1.) tai kelpoisesta (A.2.) liikevaihdosta, vuosi N-1 (18)	Luokka, mahdollis tava toiminta (19)	Luokka siirtymä toiminta (20)
		MEUR	%	K; E;	K; E;	K; E;	K; E;	K; E;	K; E;	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	E	T
				E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.
Lämmön/jäähdytyksen tuottaminen bioenergialla	4.24	1.18	0.0%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.1%
Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, mukaan lukien vedyn tuotanto, käyttäen parasta saatavilla olevaa teknologiaa	4.27	2.03	0.1%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Tehokas lämmön/jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista	4.30	10.78	0.4%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Vedenkeruu-, käsittely- ja syöttöjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö	5.1	2.94	0.1%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.1%
Vedenkeräys-, käsittely- ja syöttöjärjestelmien uusiminen	5.2	2.97	0.1%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Jäteveden keräyksen ja käsittelyn rakentaminen, laajentaminen ja käyttö	5.3	0.66	0.0%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Jätevesien keräyksen ja käsittelyn uusiminen	5.4	16.48	0.7%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.1%
Vaarattomien jätteiden keräys ja kuljetus	5.5	2.05	0.1%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.1%
Meri- ja rannikkorahti- ja matkustajavesiliikenteen jälkiasennus	6.12	16.16	0.7%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Raideliikenteen infrastruktuuri	6.14	32.47	1.3%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								1.6%
Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri	6.15	4.13	0.2%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.2%
Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri	6.16	2.86	0.1%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.3%
Vähähiilinen lentoasemainfrastruktuuri	6.17	1.03	0.0%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.1%
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.3	414.72	16.7%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								17.0%
Datapohjaiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen	8.2	1.64	0.1%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.2%
Ohjelmointi- ja lähetystoiminta	8.3	7.19	0.3%	E/Mahd.	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.4%
Hätäpalvelut	14.1	2.56	0.1%	E/Mahd.	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Luokitusjärjestelmäkelpoista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		661.65	26.6%	98.5%	1.5%	0.0%	0.0%	0.0%	0.0%								23.7%
Yhteensä (A.1 + A.2)		803.54	32.3%	98.8%	1.2%	0.0%	0.0%	0.0%	0.0%								24.6%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisistatoiminnoista saatu liikevaihto (B)		1,687.38	67.7%

Yhteensä (A + B) 2,490.92	100.0%

2023 osuus palveluiden ja tuotteiden pääomamenoista (CapEx), jotka soveltuvat taksonomian arviointikriteereihin

Talousvuosi N		Vuosi		Merkittävän edistämisen kriteerit				Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH = 'Does Not Significantly Harm') (h)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi(t) (2)	Pääoma menot (3)	Osuus pääoma menoista vuosi N (4)	Ilmaston muutoksen hillintä (5)	Ilmaston muutok seen sopeutu minen (6)	Vesivarat (7)	Ympäristön pilaantu minen (8)	Kiertota lous (9)	Biodiversi teetti (10)	Ilmaston muutoksen hillintä (11)	Ilmaston muutok seen sopeutumi nen (12)	Vesivarat (13)	Ympäristön pilaantu minen (14)	Kiertota lous (15)	Biodiversi teetti (16)	Vähimmäis tason suojatoimet (17)	Osuus taksonomian mukaisista (A.1.) tai kelpoisista (A.2.) pääomamenoist a, vuosi N-1 (18)	Luokka, mahdollistava toiminta (19)	Luokka siirtymä toiminta (20)
		MEUR	%	K; E; E/Mahd.	K; E; E/Mahd.	K; E; E/Mahd.	K; E; E/Mahd.	K; E; E/Mahd.	K; E; E/Mahd.	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	E	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämpöpumppujen asennus ja käyttö	4.16	0.17	0.1%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	n/a	n/a	n/a	K	0.0%	n/a	n/a
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.3	0.17	0.1%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	K	n/a	n/a	K	0.0%	E	n/a
Sähköautojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus (ja rakennuksiin liittyviin pysäköintipaikkoihin)	7.4	1.11	1.0%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	n/a	n/a	n/a	K	0.0%	E	n/a
Rakennusten energiatehokkuuden mittaus-, säätö- ja valvontalaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.5	2.60	2.3%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	n/a	n/a	n/a	K	0.0%	E	n/a
Uusiutuvan energiateknologian asennus, huolto ja korjaus	7.6	0.70	0.6%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	n/a	n/a	n/a	K	0.0%	E	n/a
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut	9.3	0.81	0.7%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	n/a	n/a	n/a	K	0.0%	E	n/a
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)		5.56	4.9%	100%	0%	0%	0%	0%	0%	n/a	K	n/a	K	n/a	n/a	K	0.0%
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)				Mahd. E/Mahd.	Mahd. E/Mahd.	Mahd. E/Mahd	Mahd. E/Mahd	Mahd. E/Mahd	Mahd. E/Mahd
Vedyn tuotantoon ja käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistus	3.2	1.75	1.5%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Sähkötuotanto vesivoimalla	4.5	0.85	0.7%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								9.9%
Sähkön siirto ja jakelu	4.9	28.52	25.0%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								1.1%
Jätevesien keräyksen ja käsittelyn uusiminen	5.4	0.55	0.5%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								3.3%
Raideliikenteen infrastruktuuri	6.14	1.07	0.9%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.3	16.85	14.8%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								11.9%
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		49.60	43.5%	100.0%	0.0%	0.0%	0.0%	0.0%	0.0%								26.2%
Yhteensä (A.1 + A.2)		55.16	48.4%	100.0%	0.0%	0.0%	0.0%	0.0%	0.0%								26.2%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B)		58.71	51.6%
Yhteensä (A + B)		113.87	100.0%

2023 osuus palveluiden ja tuotteiden toimintamenoista (OpEx), jotka soveltuvat taksonomian arviointikriteereihin

Talousvuosi N		Vuosi		Merkittävän edistämisen kriteerit				Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH = 'Does Not Significantly Harm') (h)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi(t) (2)	Toiminta menot (3)	Osuus toiminta menoista vuosi N (4)	Ilmaston muutoksen hillintä (5)	Ilmaston muutok seen sopeutu minen (6)	Vesivarat (7)	Ympäristön pilaantu minen (8)	Kiertota lous (9)	Biodiversi teetti (10)	Ilmaston muutoksen hillintä (11)	Ilmaston muutok seen sopeutumi nen (12)	Vesivarat (13)	Ympäristön pilaantu minen (14)	Kiertota lous (15)	Biodiversi teetti (16)	Vähimmäis tason suojatoimet (17)	Osuus taksonomian mukaisista (A.1.) tai kelpoisista (A.2.) toimintamenoista, vuosi N-1 (18)	Luokka, mahdollis tava toiminta (19)	Luokka siirtymä toiminta (20)
		MEUR	%	K; E; E/Mahd.	K; E; E/Mahd.	K; E; E/Mahd.	K; E; E/Mahd.	K; E; E/Mahd.	K; E; E/Mahd.	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	E	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Lämpöpumppujen asennus ja käyttö	4.16	0.16	0.2%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	n/a	n/a	n/a	K	0.0%	n/a	E
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.3	0.16	0.2%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	K	n/a	n/a	K	0.0%	n/a	E
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksiin (ja rakennuksiin liittyviin pysäköintipaikkoihin)	7.4	1.05	1.3%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	n/a	n/a	n/a	K	0.0%	n/a	E
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamiseen, säätelyyn ja valvontaan tarkoitettujen välineiden ja laitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.5	2.46	3.2%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	n/a	n/a	n/a	K	0.0%	n/a	E
Uusiutuvan energian teknologioiden asennus, huolto ja korjaus	7.6	0.10	0.1%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	n/a	n/a	n/a	K	0.0%	n/a	E
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut	9.3	0.50	0.6%	K	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	n/a	K	n/a	n/a	n/a	n/a	K	0.0%	n/a	E
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)		4.43	5.7%	100%	0%	0%	0%	0%	0%	n/a	K	n/a	K	n/a	n/a	K	0.0%
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot				Mahd. E/Mahd.	Mahd. E/Mahd.	Mahd. E/Mahd.	Mahd. E/Mahd.	Mahd. E/Mahd.	Mahd. E/Mahd.
Vedyn tuotantoon ja käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistus	3.2	0.55	0.7%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Sähkötuotanto vesivoimalla	4.5	0.27	0.3%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Sähkön siirto ja jakelu	4.9	0.28	0.4%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Jätevesien keräyksen ja käsittelyn uusiminen	5.4	0.17	0.2%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Raideliikenteen infrastruktuuri	6.14	0.34	0.4%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.3	4.33	5.6%	Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.	E/Mahd.								0.0%
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		5.95	7.6%	100.0%	0.0%	0.0%	0.0%	0.0%	0.0%								0.0%
Yhteensä (A.1 + A.2)		10.38	13.3%	100.0%	0.0%	0.0%	0.0%	0.0%	0.0%								0.0%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B)		67.46	86.7%
Yhteensä (A + B)		77.84	100.0%

Tunnusluvut

Tuloslaskelma, 1.1.-31.12.	2023	2022	2021	2020	2019
Liikevaihto, milj. e	2 490,9	2 352,1	2 139,5	2 154,9	2 123,2
Orgaaninen kasvu, %	5,6	8,6	-2,0	-4,1	-
Käyttökate, milj. e ¹⁾	154,3	143,4	113,8	99,4	103,0
Käyttökateprosentti, % ¹⁾	6,2	6,1	5,3	4,6	4,8
Oikaistu käyttökate, milj. e ¹⁾	184,7	163,0	142,1	116,5	120,4
Oikaistu käyttökate, % ¹⁾	7,4	6,9	6,6	5,4	5,7
EBITA, milj. e ¹⁾	93,2	86,1	59,4	42,4	49,8
EBITA, % ¹⁾	3,7	3,7	2,8	2,0	2,3
Oikaistu EBITA, milj. e ¹⁾	123,7	105,8	87,7	60,6	67,2
Oikaistu EBITA, % ¹⁾	5,0	4,5	4,1	2,8	3,2
Liikevoitto, milj. e	77,2	69,9	43,5	27,2	35,3
Liikevoittoprosentti, %	3,1	3,0	2,0	1,3	1,7
Tulos ennen veroja, milj. e	60,5	60,9	34,9	16,0	27,0
% liikevaihdosta	2,4	2,6	1,6	0,7	1,3
Katsauskauden tulos, milj. e	33,1	46,2	25,1	8,6	22,6
% liikevaihdosta	1,3	2,0	1,2	0,4	1,1
Tase, milj. e	31.12.2023	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2020	31.12.2019
Taseen loppusumma	1 397,7	1 424,7	1 320,0	1 292,4	1 281,4
Käyttöpääoma	-170,8	-141,4	-144,7	-160,4	-100,9
Korollinen nettovelka	236,8	200,9	140,7	118,6	168,4
Tunnuslukuja ja muita tietoja	2023	2022	2021	2020	2019
Omavaraisuusaste, %	15,6	19,8	19,0	18,9	21,5
Velkaantumisaste, %	134,8	89,1	69,8	60,4	73,6
Oman pääoman tuotto, %	16,5	21,7	12,6	4,0	9,4
Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja, milj. e	165,9	144,3	103,8	157,6	143,7
Kassakonversio (rullaava 12 kk), %	107,5	100,6	91,2	158,5	139,5
Tilauskanta, milj. e	1 908,7	1 943,3	1 863,8	1 609,1	1 670,5
Henkilöstö keskimäärin	14 748	14 570	14 831	15 773	14 763
Henkilöstö kauden lopussa	14 815	14 490	14 298	15 163	16 273

Osakekohtaisia tunnuslukuja, 1.1.-31.12.	2023	2022	2021	2020	2019
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, e ²⁾	0,24	0,32	0,17	0,05	0,14
Osakekohtainen tulos, laimennettu, e ²⁾	0,24	0,32	0,17	0,05	0,14
Osakekohtainen oma pääoma, e	1,3	1,6	1,5	1,4	1,7
Osakekohtainen osinko, e ³⁾	-	0,20	0,17	0,20	-
Osinko/tulos, %	-	61,6	100,2	430,5	-
Efektiivinen osinkotuotto, %	-	2,9	2,7	3,4	-
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku)	36,2	21,3	37,7	125,1	50,2
Osakkeen kurssikehitys
Kurssi 31.12., EUR	8,60	6,93	6,39	5,81	7,19
Alin kurssi, EUR	6,93	4,09	5,06	3,79	4,85
Ylin kurssi, EUR	9,07	6,98	7,94	8,25	7,64
Keskikurssi, EUR	8,58	5,68	6,13	5,73	6,18
Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. e	1 178,6	945,8	871,7	790,8	978,3
Osakkeen vaihdon kehitys
Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl	127 263	33 448	38 609	65 208	22 944
Osakkeiden vaihto, %	92,9	24,5	28,3	47,9	16,9
Ulkona olevien osakkeiden luku määrä kauden lopussa, 1 000 kpl	137 046	136 473	136 418	136 112	136 071
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl	136 947	136 465	136 298	136 105	135 866
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella laimennusvaiku-tuksella korjattuna, 1 000 kpl	136 947	136 465	136 298	136 105	135 866

1) Vaihtoehtoinen tunnusluku. Caverion esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja parantaakseen liiketoiminnan ja taloudellisen tuloksen analysointia sekä vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät ole IFRS-raportoinnissa käytettäviä tunnuslukuja eikä niitä tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty seuraavalla sivulla.

2) Ostotarjousprosessiin liittyvillä erillä oikaistu osakekohtainen tulos oli 0,52 (0,34) euroa osakkeelta. 3) Hallitus ehdottaa 12.6.2024 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2023 ei makseta osinkoa.

Tunnuslukujen laskentakaavat

IFRS-tunnusluvut

Osakekohtainen tulos, laimentamaton =

Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajille laskettu osuus) - oman pääoman ehtoisen lainan kulut ja jaksotetut kirjaamattomat korot verojen jälkeen Osakekohtainen tulos, Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo"

laimennettu = Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajille laskettu osuus) oman pääoman ehtoisen lainan kulut ja jaksotetut kirjaamattomat korot verojen jälkeen Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

hankinnan jälkeiset muutokset ostettujen yritysten liikevaihdossa.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

ESMA (European Securities and Markets Authority) on julkaissut ohjeistuksen vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin liittyen. Caverion esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja parantaakseen liiketoiminnan ja taloudellisen tuloksen analysointia sekä vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät ole IFRS-raportoinnissa käytettäviä tunnuslukuja eikä niitä tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin.

Käyttökate =	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset	Määritelty liikevaihdon muutoksena paikallisvaluutoissa pois lukien (i)
Oikaistu käyttökate =	Käyttökate ilman vertailtavuuteen vaikuttavia eriä1)	valuuttakurssien; ja (ii) yrityshankintojen ja –myyntien vaikutukset. Valuuttakurssien vaikutus esittää muissa valuutoissa kuin euroissa
EBITA (tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien omaisuuserien poistoja) =	Liikevoitto + aineettomien omaisuuserien poistot ja arvonalentumiset	(konsernin raportointivaluutta) raportoitavien tytäryhtiöiden osalta valuuttakurssien muutosten vaikutuksen liikevaihdon kasvuun. Yritysostojen ja –myyntien vaikutus esittää, kuinka kuluvan tai edellisen
Oikaistu EBITA =	EBITA ilman vertailtavuuteen vaikuttavia eriä 1)	tilikauden aikana toteutetut yrityshankinnat ja –myynnit vaikuttavat raportoituun liikevaihtoon. Orgaanisessa kasvussa huomioidaan kuitenkin

1) Vertailtavuuteen vaikuttavat erät vuonna 2023 ovat olennaisia eriä tai liiketoimia, jotka ovat merkittäviä Caverionin taloudellisen kehityksen ymmärtämiselle vertailtaessa nykyisen kauden tulosta edellisiin kausiin. Nämä erät voivat sisältää (1) myyntivoittoja ja -tappioita ja transaktiokuluja divestoinneista ja yritysostoista; (2) alaskirjauksia, kuluja ja/tai tuottoja erikseen tunnistetuista riskiprojekteista; (3) uudelleenjärjestelykuluja ja (4) muita eriä, jotka Caverionin johdon arvion mukaan eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Vuonna 2022 merkittävät riskiprojektit sisälsivät vain yhden vanhan kategoriassa (2) raportoitavan riskiprojektin Saksasta. Vuosina 2022 ja 2023 kategoriassa (4) on raportoitu varauksia, juridisia ja muita kuluja Saksan kilpailuoikeudelliseen asiaan liittyviä siviilioikeudellisia vaateita koskien. Lisäksi kategoriassa (4) on vuosina 2022 ja 2023 raportoitu julkisiin ostotarjouksiin liittyviä kuluja.

Omavaraisuusaste, % =	(Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus) × 100	Osakekohtainen oma	Oma pääoma
	Taseen loppusumma - saadut ennakot	pääoma =	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Velkaantumisaste, % =	(Korolliset velat - rahavarat) × 100	Kassakonversio, % =	Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja (rullaava 12 kk) x 100
	Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus		Käyttökate (rullaava 12 kk)
Korollinen nettovelka =	Korolliset velat – rahavarat	Vapaa kassavirta =	Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja – maksetut verot – investointien rahavirta
Nettovelat/ Oikaistu	Korollinen nettovelka	Käyttöpääoma =	Vaihto-omaisuus + myynti- ja osatuloutussaamiset + muut lyhytaikaiset
käyttökate =	Oikaistu käyttökate (rullaava 12kk)		saamiset - osto- ja osatuloutusvelat - muut lyhytaikaiset velat - saadut ennakot - lyhytaikaiset varaukset
Osinko/tulos, % =	Osakekohtainen osinko x 100
	Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen oma pääoma = Oma pääoma		Efektiivinen osinko	Osakekohtainen osinko x 100
	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa	tuotto, % =	Pörssikurssi 31.12.
Keskikurssi =	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto	Osinko/osake =	Tilikauden osinko/osake
	Vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella		Tilikaudella ja sen jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet
Osakevaihto =	Tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä	Osakekannan markkina-arvo =	(Osakkeiden lukumäärä - omat osakkeet) x tilinpäätöspäivän pörssikurssi
Vaihtuvuus, % =	Pörssivaihto (kpl) x 100	Hinta/voitto –suhde (P/E	Pörssikurssi 31.12.
	Liikkeellä oleva keskimääräinen osakemäärä	luku) =	Osakekohtainen tulos
Henkilöstö keskimäärin =	Edellisen tilikauden lopussa ja tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän keskiarvo

Osakkeenomistajat

Caverionin rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2023 lopussa 11 511 (2022: 26 409). Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli joulukuun 2023 lopussa 1,4 prosenttia osakkeista (2022: 36,4 %).

Caverionilla on yksi määräysvaltaa käyttävä omistaja, Crayfish BidCo Oy, joka vuoden 2023 lopussa omisti noin 93 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä (pois lukien Caverionin hallussa olevat omat osakkeet). Crayfish BidCo Oy:n tekemä julkisen ostotarjouksen toteutettiin 27.11.2023. Crayfish BidCo Oy käynnisti 28.11.2023 osakeyhtiölain mukaisen pakollisen vähemmistölunastusmenettelyn hankkiakseen loput yhtiön osakkeista ja aikoo sen jälkeen saada yhtiön osakkeet poistumaan Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalta niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.

Omistajarakenne sektoreittain 31.12. 2023

	Osakkeen	%	Osakkeita,	% kaikista
Sektori	omistajat	omistajista	kpl	osakkeista
Hallintarekisteröidyt ja ei-suomalaiset	74	0,6	1 975 838	1,4
Kotitaloudet	11 055	96,0	4 252 494	3,1
Julkisyhteisöt	5	0,0	37 215	0,0
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	12	0,1	208 378	0,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	71	0,6	483 704	0,3
Yritykset ja asuntoyhteisöt	294	2,6	131 962 463	95,0
Yhteensä	11 511	100,0	138 920 092	100,0

Suurimmat omistajat 31.12.2023

Omistaja	Osakkeita, kpl	% kaikista osakkeista
1. Crayfish Bidco Oy	129 361 829	93,1
2. Caverion Oyj	1 873 825	1,3
3. Maa- Ja Vesitekniikan Tuki R,Y.	175 000	0,1
4. Tukinvest Oy	145 000	0,1
5. Evli Oyj	105 685	0,1
6. Eero Katajavuori Oy	100 000	0,1
7. Victoriastiftelsen Sr	98 350	0,1
8. Pakarinen Janne Heikki Petteri	96 170	0,1
9. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	47 247	0,0
10. Qrt-Invest Oy	47 000	0,0
11. Ahtiala Pekka	37 400	0,0
12. Supersorsa Investment Oy	35 825	0,0
13. Oy Teknocalor Ab	35 000	0,0
14. Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy	33 750	0,0
15. Koskela Jarmo Juhani	28 723	0,0
16. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö Sr	25 992	0,0
17. Paulon Säätiö Sr	25 000	0,0
18. Schildts & Söderströms Ab	24 200	0,0
19. Jaakkola Antti Juhani	24 000	0,0
20. Helsingin Kauppakorkeakoulun Tukisäätiö	23 000	0,0
20 suurinta yhteensä	132 342 996	95,3
Muut osakkeenomistajat	4 651 388	3,3
Hallintarekisteröidyt yhteensä	1 925 708	1,4
Kaikki osakkeet	138 920 092	100,0

Caverion Oyj:n hallituksen ja johdon osakeomistus 31.12.2023

			Määräysvalta
Hallitus		Suora omistus	yhtiöiden omistus	Yhteensä
Aro Mikael	Hallituksen puheenjohtaja	-	-	-
Hjellestad Hans Petter	Hallituksen jäsen	-	-	-
Yhteensä		-	-	-

		Suora	Määräysvalta yhtiöiden
Johtoryhmä		omistus	omistus	Yhteensä
Engman Elina	Divisioonajohtaja, Teollisuus	-	-	-
Gaaserud Knut	Divisioonajohtaja, Norja	-	-	-
Götzsche Jacob	Toimitusjohtaja	-	-	-
Kaura Elina	Johtaja, Lakiasiat ja Compliance	-	-	-
Kettunen Mikko	Talousjohtaja	-	-	-
Lundberg Uno	Divisioonajohtaja, Ruotsi	-	-	-
Poglitsch Reinhard	Johtaja, Kansainväliset asiakkaat ja kaupallinen kehitys	-	-	-
Simmet Manfred	Divisioonajohtaja, Itävalta & Saksa	-	-	-
Sørensen Carsten	Divisioonajohtaja, Tanska	-	-	-
Tamminen Ville	Divisioonajohtaja, Suomi & Baltia	-	-	-
Wacklin Jaakko	Liiketoimintajohtaja	-	-	-
Yhteensä		-	-	-

Konsernin tuloslaskelma

Konsernitilinpäätös

Milj. e	Liite	1.1.-31.12.2023	%	1.1.-31.12.2022	%
Liikevaihto	2.1	2 490,9		2 352,1

Liiketoiminnan muut tuotot	2.2	2,3		2,3
Aineet ja tarvikkeet		-639,5		-615,4
Ulkopuoliset palvelut		-483,1		-446,0
Henkilöstökulut	2.2	-964,0		-923,6
Liiketoiminnan muut kulut	2.2	-252,4		-226,1
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	5.7	0,0		0,0
Poistot ja arvonalentumiset	2.3	-77,1		-73,5
Liikevoitto		77,2	3,1	69,9	3,0
Rahoitustuotot		1,6		0,8
Kurssierot		0,3		1,0
Rahoituskulut		-18,5		-10,7
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	2.4	-16,6		-9,0
Tulos ennen veroja		60,5	2,4	60,9	2,6
Tuloverot	2.5	-27,5		-14,7
Tilikauden tulos		33,1	1,3	46,2	2,0
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		33,1		46,2
Määräysvallattomille omistajille		0,0		0,0
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa	2.6	0,24		0,32
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa		0,24		0,32

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. e	Liite	1.1.-31.12.2023	1.1.-31.12.2022
Tilikauden tulos		33,1	46,2
Muut konsernin kirjatut tuotot ja kulut
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos		0,5	6,6
- Laskennallinen vero		-0,2	-2,1
Muiden sijoitusten käyvän arvon muutos	5.4		-0,1
- Laskennallinen vero
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi:
Muuntoerot		-2,1	-3,7
Muut konsernin kirjatut tuotot ja kulut, yhteensä		-1,8	0,7
Konsernin laaja tulos		31,3	46,9
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		31,2	46,9
Määräysvallattomille omistajille		0,0	0,0

Konsernitase

Milj. e	Liite	31.12.2023	31.12.2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	4.3	19,9	19,1
Käyttöoikeusomaisuuserät	5.9	141,1	132,6
Liikearvo	4.2	465,3	442,5
Muut aineettomat hyödykkeet	4.3	50,3	56,4
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	5.7	0,1	0,1
Sijoitukset	5.4	1,1	1,1
Saamiset	3.2	4,5	8,4
Laskennalliset verosaamiset	3.5	11,2	15,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä		693,5	675,3

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	3.1	19,4	22,3
Myyntisaamiset	3.2	369,7	379,6
Osatuloutussaamiset	3.2	236,3	231,3
Muut saamiset	3.2	33,4	32,1
Verosaamiset		3,9	2,9
Rahavarat		41,5	81,2
Lyhytaikaiset varat yhteensä		704,2	749,4
VARAT YHTEENSÄ		1 397,7	1 424,7

Milj. e Liite	31.12.2023	31.12.2022
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 5.2
Osakepääoma	1,0	1,0
Omat osakkeet	-2,0	-2,0
Muuntoerot	-11,7	-9,6
Arvonmuutosrahasto	-0,3	-0,3
Hybridipääoma		35,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	66,0	66,0
Kertyneet voittovarat	122,4	135,1
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	175,4	225,2
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,2	0,2
Oma pääoma yhteensä	175,7	225,4
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 3.5	48,0	38,5
Eläkevelvoitteet 5.8	39,7	41,9
Varaukset 3.4	7,8	8,7
Vuokrasopimusvelat 5.9	98,6	93,5
Muut korolliset velat 5.4	46,9	127,8
Muut velat 3.3	14,1	12,7
Pitkäaikaiset velat yhteensä	255,0	323,1
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat 3.3	201,9	198,5
Saadut ennakot 3.3	273,2	286,2
Muut velat 3.3	323,9	294,7
Verovelat	5,5	6,8
Varaukset 3.4	29,7	29,4
Vuokrasopimusvelat 5.9	47,7	43,9
Muut korolliset velat 5.4	85,1	16,8
Lyhytaikaiset velat yhteensä	967,1	876,2
Velat yhteensä	1 222,1	1 199,3
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	1 397,7	1 424,7

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. e Liite	1.1.- 31.12.2023	1.1.- 31.12.2022
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos	33,1	46,2
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset	77,1	73,5
Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	-2,3	-8,3
Rahoitustuotot ja -kulut	16,6	9,0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot	-0,1	-0,2
Verot	27,5	14,7
Oikaisut yhteensä	118,8	88,7
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	15,8	-57,7
Vaihto-omaisuuden muutos	4,3	-2,9
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	-6,0	70,0
Käyttöpääoman muutos	14,0	9,4
Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja	165,9	144,3
Maksetut korot	-15,1	-11,4
Muut rahoituserät, netto	-11,2	1,2
Saadut korot	1,8	0,7
Saadut osingot	0,0	0,0
Maksetut verot	-13,3	-14,3
Liiketoiminnan nettorahavirta	128,0	120,5

Milj. e	Liite	1.1.- 31.12.2023	1.1.- 31.12.2022
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	4.1	-29,7	-85,3
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	4.1	0,3	0,4
Osinko pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävistä sijoituksista	5.7		1,3
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	4.3	-6,9	-5,8
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	4.3	-4,9	-8,5
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti		0,2	0,7
Sijoitusten myynti		0,0	0,1
Investointien nettorahavirta		-41,0	-97,1
Rahoituksen rahavirrat
Lainasaamisten muutos		3,5	0,8
Lainojen nostot	5.3	50,0	74,7
Lainojen takaisinmaksut	5.3	-56,7	-75,4
Vuokrasopimusvelkojen maksut	5.4	-52,9	-49,8
Lyhytaikaisten lainojen nettomuutos	5.3	-0,4	9,9
Hybridipääoman takaisinmaksu	5.2	-35,0
Hybridipääoman kulut ja korot		-2,2	-2,4
Maksetut osingot		-27,4	-23,2
Rahoituksen nettorahavirta		-121,1	-65,4
Rahavarojen muutos		-34,0	-42,0
Rahavarat tilikauden alussa		81,2	130,9
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-5,6	-7,7
Rahavarat tilikauden lopussa		41,5	81,2

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma							Määräys-	Oma
		Osake-	Kertyneet	Muunto-	Arvonmuutos-	Omat	Sijoitetun vapaan	Hybridi-		vallattomien	pääoma
Milj. e	Liite		pääoma voittovarat	erot	rahasto	osakkeet	oman pääoman rahasto	pääoma	Yhteensä	omistajien osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023		1,0	135,1	-9,6	-0,3	-2,0	66,0	35,0	225,2	0,2	225,4
Kauden laaja tulos 1-12/2023
Katsauskauden tulos			33,1						33,1	0,0	33,1
Muut laajan tuloksen erät:
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos			0,5						0,5		0,5
- Laskennallinen vero			-0,2						-0,2		-0,2
Muuntoerot				-2,1					-2,1		-2,1
Kauden laaja tulos 1-12/2023 yhteensä			33,3	-2,1					31,2	0,0	31,3
Osingonjako	5.2		-27,4						-27,4	0,0	-27,4
Osakepalkitseminen	6.2		-16,9						-16,9		-16,9
Hybridipääoman takaisinmaksu	5.2							-35,0	-35,0		-35,0
Hybridipääoman korot ja kulut verojen jälkeen	5.2		-1,7						-1,7		-1,7
Oma pääoma 31.12.2023		1,0	122,4	-11,7	-0,3	-2,0	66,0		175,4	0,2	175,7

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma						Määräys-	Oma
		Osake-	Kertyneet	Muunto-	Arvonmuutos-	Omat	Sijoitetun vapaan	Hybridi-		vallattomien	pääoma
Milj. e	Liite		pääoma voittovarat	erot	rahasto	osakkeet	oman pääoman rahasto	pääoma	Yhteensä	omistajien osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022		1,0	107,6	-6,0	-0,2	-2,4	66,0	35,0	201,1	0,3	201,4
Kauden laaja tulos 1-12/2022
Katsauskauden tulos			46,2						46,2	0,0	46,2
Muut laajan tuloksen erät:
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos			6,6						6,6		6,6
- Laskennallinen vero			-2,1						-2,1		-2,1
Sijoitusten käyvän arvon muutos	5.4				-0,1				-0,1		-0,1
- Laskennallinen vero
Muuntoerot				-3,7					-3,7		-3,7
Kauden laaja tulos 1-12/2022 yhteensä			50,7	-3,7	-0,1				46,9	0,0	46,9
Osingonjako	5.2		-23,2						-23,2	0,0	-23,2
Osakepalkitseminen	6.2		2,2						2,2		2,2
Omien osakkeiden luovutus	5.2		-0,4			0,4
Hybridipääoman korot ja kulut verojen jälkeen	5.2		-1,9						-1,9		-1,9
Oma pääoma 31.12.2022		1,0	135,1	-9,6	-0,3	-2,0	66,0	35,0	225,2	0,2	225,4

1 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Laadintaperiaatteet löytyvät relevantin liitetiedon kohdalta

osioista 2–6.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

Yleiset tiedot

Caverion Oyj ("emoyhtiö" tai "yhtiö") tytäryhtiöineen (yhdessä, "Caverion", "Caverion-konserni" tai "konserni") on suomalainen kiinteistö- ja rakennusalan sekä teollisuuden palveluja tarjoava konserni. Caverion suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja kiinteistöille ja teollisuudelle. Caverionin palveluita käytetään toimistoissa ja liikekiinteistöissä, asunnoissa, julkisissa palvelurakennuksissa, infrastruktuurissa sekä teollisuuslaitoksissa.

Caverion Oyj:n kotipaikka on Helsinki, Suomi ja sen rekisteröity osoite on Torpantie 2, 01650 Vantaa. Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.7.2013 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.caverion.fi tai emoyhtiön pääkonttorista, osoitteesta Torpantie 2, 01650 Vantaa.

YIT Oyj:n osittaisjakautuminen, jossa kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminta eriytettiin YIT Oyj:stä ("jakautuminen"), tuli voimaan 30.6.2013. Voimaantulopäivänä kaikki kiinteistötekniset palvelut –liiketoimintaan liittyvät varat ja velat siirrettiin Caverion Oyj:lle, joka syntyi osittaisjakautumisen yhteydessä.

Caverion Oyj:n hallitus on kokouksessaan 7.2.2024 hyväksynyt konsernitilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen jäljempänä esitettyä laatimisperustaa ja laatimisperiaatteita.

Caverion Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31. joulukuuta 2023 voimassaolevia standardeja ja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina, ellei erikseen muuta mainita, ja yksittäiset luvut ja loppusummat pyöristetään miljooniksi, mistä johtuen yhteenlaskuissa saattaa esiintyä pyöristyseroja.

Konsernitilinpäätös tilikaudelta 2023 on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta sijoituksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä käypään arvoon arvostettavia johdannaissopimuksia.

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi se edellyttää johdolta harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Jäljempänä kohdassa "Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut" kuvataan merkittävää harkintaa vaativat tai monimutkaiset alueet sekä alueet, joilla on tehty konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä oletuksia ja arvioita.

Konsernitilinpäätöksen laatiminen

Tytäryhtiöt

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnanperiaatteista. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava kokonaisvastike määritetään luovutettavien varojen, vastattavaksi otettavien velkojen ja mahdollisten konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypänä arvona. Kokonaisvastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat hankitut varat, ja vastattavaksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus kirjataan hankintakohtaisesti käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta nettovarallisuudesta.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Luopuminen tytäryrityksistä

Kun määräysvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä osuus arvostetaan määräysvallan menettämisajankohdan käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Lisäksi mahdollisia aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään realisoituneina ja ne siirretään tulovaikutteisiksi. Jos omistusosuus vähenee niin, että määräysvalta kuitenkin edelleen säilyy, vain tämä suhteellinen osuus aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään omaan pääomaan sisältyvään määräysvallattomien omistajien osuuteen.

Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääoma koskevina liiketoimina. Maksetun vastikkeen ja tytäryhtiön nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arvioita ja oletuksia tarkastellaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aiempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin kuten odotuksiin tulevista tapahtumista, joiden voidaan kyseisissä olosuhteissa kohtuudella uskoa toteutuvan. Arvioihin ja oletuksiin perustuvien kirjanpidollisten arvioiden lopputulemat voivat lähtökohtaisesti poiketa arvioiduista. Merkittäviä kirjanpidollisia arvioita ja harkintaa sisältyy alla mainittuihin tilinpäätöseriin. Arvioita ja harkintaa on kommentoitu yksityiskohtaisemmin kunkin erän yhteydessä.

Liikearvo
Yrityshankinnat ja myydyt liiketoiminnot
Myyntituotot asiakassopimuksista
Tuloverot
Varaukset
Eläkevelvoitteet
Myyntisaamiset

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Kunkin konserniyrityksen tilinpäätöksiin sisällytetyt luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Tämä konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin esittämisvaluutta.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen kauden keskikursseja. Taseet muunnetaan euroiksi tilikauden päättymispäivän kurssia käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa sekä varojen ja velkojen oikaisuja käypiin arvoihin käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia tai, jos erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän kurssia. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, merkitään tuloslaskelmaan. Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Kaikki muut valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Ei-monetaariset erät arvostetaan pääasiassa tapahtumapäivän kurssiin.

Konsernitilinpäätöksen laadinnassa käytetään Euroopan Keskuspankin tilinpäätöspäivänä määrittelemiä valuuttakursseja. Käytetyt valuuttakurssit euroissa ovat:

	Tuloslaskelma	Tuloslaskelma
	1–12/2023	1–12/2022	Tase 31.12.2023	Tase 31.12.2022
DKK	7,4510	7,4396	7,4529	7,4365
NOK	11,4260	10,1019	11,2405	10,5138
PLN	4,5406	4,6856	4,3395	4,6808
RUB	-	112,4265	-	117,2010
SEK	11,4739	10,6278	11,0960	11,1218

Toimintasegmentit

Caverion-konsernin kannattavuus on esitetty yhtenä kokonaisuutena 1.1.2014 alkaen. Caverionin ylin operatiivinen päätöksentekijä on hallitus. Caverionin johtamisrakenteen, toiminnan luonteen ja liiketoiminta-alueiden vuoksi raportoitava toimintasegmentti on koko konserni.

Uudet standardit ja standardien muutokset

Arvio uusien standardien ja tulkintojen vaikutuksesta konsernitilinpäätökseen tulevaisuudessa

Caverion on soveltanut uusia ja muuttuneita standardeja, jotka ovat tulleet voimaan tilikaudella. Standardeihin tehdyillä uudistuksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Caverionin tilinpäätökseen. Useat uudet standardit, standardien muutokset ja tulkinnat tulevat voimaan vasta myöhemmin kuin 1.1.2023 alkavilla tilikausilla, eikä niitä ole sovellettu tätä konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Konserni ei odota näillä olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

2 Taloudellinen kehitys

Liikevaihto, milj. e	2 490,9
Käyttökate, milj. e	154,3
EBITA, milj. e	93,2

Tässä osiossa

Tämä osio sisältää seuraavat liitetiedot, jotka kuvaavat Caverionin taloudellista kehitystä vuonna 2023:

2.1	Myyntituotot asiakassopimuksista 45
2.2	Kulut 47
2.3	Poistot ja arvonalentumiset48
2.4	Rahoitustuotot ja -kulut48
2.5	Tuloverot49
2.6	Osakekohtainen tulos 49

2.1 Myyntituotot asiakassopimuksista

Alla on esitetty konsernin liikevaihdon jakautuminen liiketoimintayksiköittäin ja divisioonittain. Caverionin raportoitava toimintasegmentti on konserni, joten täsmäytystä segmenttien ja myyntituottojen asiakassopimuksista välillä ei esitetä.

Myyntituottojen jakautuminen

Milj. e	2023	%	2022	%
Liiketoimintayksiköt
Palvelut	1 620,6	65 %	1 570,1	67 %
Projektit	870,5	35 %	782,0	33 %
Myyntituotot asiakassopimuksista yhteensä	2 490,9	100 %	2 352,1	100 %

Liikevaihto divisioonittain
Ruotsi	499,4	20 %	455,0	19 %
Suomi	444,6	18 %	431,9	18 %
Saksa	437,6	18 %	406,0	17 %
Norja	364,6	15 %	368,5	16 %
Teollisuus	271,7	11 %	285,5	12 %
Itävalta	260,6	10 %	237,0	10 %
Tanska	165,2	7 %	122,1	5 %
Baltian maat	47,3	2 %	46,0	2 %
Myyntituotot asiakassopimuksista yhteensä	2 490,9	100 %	2 352,1	100 %

Myyntituottojen kirjaaminen tapahtuu pääasiassa ajan kuluessa.

Liikevaihto kasvoi molemmissa liiketoimintayksiköissä, Palveluiden liikevaihto kasvoi 3,2 % ja Projektien liikevaihto kasvoi 11,3 %. Liikevaihto kasvoi kaikissa divisioonissa vuoden 2023 aikana Norjaa ja Industriaa lukuun ottamatta. Caverion on onnistunut olennaisilta osin huomioimaan kohonneet materiaalien kustannukset hinnoittelussa. Palveluissa markkinakysyntä ja yleinen investointiaktiivisuus pysyivät myönteisinä. Caverion on edelleen nähnyt kasvavaa kiinnostusta pitkäaikaisiin ja laajoihin palvelusopimuksiin, kun asiakkaiden kysyntä tekniselle osaamiselle ja kyvykkyydelle tuottaa sisäisesti palveluita lisääntyy. Projekteissa nousevat korot ovat lähes pysäyttäneet tietyt rakennusmarkkinoiden segmentit. Caverion ei ole immuuni tälle kehitykselle. Asuinrakentamisen markkinalla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta Caverionin Projektit liiketoimintaan. Toisaalta kysyntä joissakin muissa liiketoiminnoissa, kuten uudistuvaan energiaan liittyvissä projekteissa, on ollut vahvaa. Markkinakysyntä Caverionin Projekteissa pysyi, alueellisista eroista huolimatta, kokonaisuutena enimmäkseen vakaana.

Caverion teki vuoden aikana viisi yritysostoa ja liikevaihto kasvoi 4,1 (2,2) % yrityshankintojen ja myyntien seurauksena.

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät

Milj. e	31.12.2023	31.12.2022
Sopimuksiin perustuvat varat
Osatuloutussaamiset	236,3	231,3
Keskeneräiset työt	4,1	7,5

Sopimuksiin perustuvat velat
Saadut ennakot 1)	273,2	286,2
Pitkäaikaisten sopimusten jaksotukset	28,8	28,7

1) Saadut ennakot sisältävät sekä rahana saadut ennakkosuoritukset että osatuloutuksen perusteella kirjatut ennakot.

Vuoden alussa sopimuksiin perustuviin velkoihin sisältyneet summat tuloutetaan pääasiassa tilikauden aikana. Tuloutettu liikevaihto aikaisempina vuosina täytetyistä suoritevelvoitteista ei ollut merkittävää vuosina 2023 ja 2022.

Suoritevelvoitteet

Suoritevelvoitteella tarkoitetaan erotettavissa olevaa tuotetta tai palvelua, josta asiakas voi hyötyä erikseen.

Sekä Projektit- että Palvelut -liiketoiminnassa suoritevelvoite täytetään kun kontrolli suoritetusta työstä siirtyy asiakkaalle. Kontrolli siirtyy pääasiassa ajan kuluessa ja maksu erääntyy yleensä 14–45 päivän kuluttua.

Suurimmassa osassa Projektit-liiketoiminnan sopimuksia on tunnistettu vain yksi suoritevelvoite. Useat projektisopimukset sisältävät eri osa-alueita (esimerkiksi lämmitys, viemäröinti, ilmanvaihto, ilmastointi ja sähköistys), joita asiakas on tilannut Caverionilta. Kaikki osaalueet olisivat erotettavissa, sillä asiakas voisi hyötyä näistä itse tai muiden resurssien avulla. Näiden ei kuitenkaan ole päätelty olevan erotettavissa sopimusyhteydessä, sillä johdon näkemyksen mukaan asiakas on halunnut ostaa kaikki palvelut ja tekniset ratkaisut yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi Caverion tarjoaa projektinhallintapalveluja ja on vastuussa projektin johtamisesta, joka integroi eri hyödykkeet ja palvelut yhdeksi lopputuotteeksi asiakkaalle sopimuksessa sovitun mukaisesti. Kaupallisesta näkökulmasta projektin eri osa-alueisiin ei liity erillisiä riskejä, sillä projektilla on yksi kokonaishinta kokonaisuudelle ja mahdolliset sanktiot on määritelty sopimustasolla.

Palvelut-liiketoiminnassa suoritevelvoitteita ovat kiinteähintaiset palvelusopimukset ja erilliset korjaustyöt, jotka ovat erotettavissa. Caverionila on elinkaarisopimuksia, joiden ylläpitovaiheista saamansa myyntituotot Caverion tulouttaa ajan kuluessa erillisinä suoritevelvoitteina. Palvelujaksolla Caverion saa maksut kuukausittain. Palvelujaksojen vastike on sidottu ylläpidon indeksiin. Indeksit tarkistetaan vuosittain. Sopimukset osatuloutetaan ja valmistusaste määritellään tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena sopimuksen arvioiduista kokonaismenoista.

Jäljellä olevat suoritevelvoitteet

Jäljellä oleville suoritevelvoitteille (täyttämättä tai osittain täyttämättä) kohdistettu transaktiohinta 31.12. on seuraava:

Milj. e	2023	2022
Vuoden kuluessa	1 114,6	1 228,7
Yli vuoden kuluessa	794,1	714,6
Yhteensä (tilauskanta)	1 908,7	1 943,3

Laadintaperiaatteet

Liikevaihtoon kirjataan tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon vähennettynä välillisillä veroilla ja alennuksilla.

Tuotot tavaroiden ja palvelujen myynnistä kirjataan, kun omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot lyhytaikaisista palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Tuloutus tapahtuu, kun (tai sitä mukaa kuin) asiakas saa määräysvallan luvattuun tavaraan tai palveluun siinä määrässä, johon Caverion odottaa olevansa oikeutettu kyseisistä tuotteista tai palveluista.

Osatuloutettavat palvelusopimukset ja kiinteistötekniset projektit kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun liiketoimen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai arvioituna fyysisen valmiusasteen mukaan. Laskutus, jonka määrä ylittää valmistusasteen mukaisen tuloutuksen määrän, jaksotetaan saatuihin ennakoihin. Laskutus, jonka määrä alittaa valmistusasteen mukaisen tuloutuksen määrän, kirjataan osatuloutussaamisiin. Menot, joiden määrä ylittää valmistusasteen mukaisen menojen määrän, aktivoidaan vaihto-omaisuuteen keskeneräisenä työnä ja menot, joiden määrä alittaa valmiusasteen mukaisen menojen määrän, kirjataan pitkäaikaisten sopimusten jaksotukseksi.

Osatuloutettavien sopimusten tuloutukseen sisältyvistä arvioista johtuen tilikausittain esitetty liikevaihto ja tulos vain harvoin vastaavat lopullisen kokonaistuloksen tasaista jakautumista sopimuksen ajalle. Kun tuottojen kirjaaminen perustuu osatuloutukseen, sopimuksen lopputulosta arvioidaan säännöllisesti ja luotettavasti. Sopimuksen kokonaistuloksen laskenta sisältää arvioita sekä sopimuksen loppuunsaattamiseksi tarvittavien kokonaiskustannusten että laskutettavan työn kehittymisestä. Mikäli arviot sopimuksen lopputulemasta muuttuvat, tuloutettua myyntiä ja voittoa oikaistaan sillä raportointikaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Jos on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Muuttuva kauppahinta tuloutetaan ainoastaan siinä määrin kuin on erittäin todennäköistä, ettei tuloutusta tarvitse peruuttaa.

Caverionin asiakassopimukset eivät yleensä sisällä merkittävää rahoituskomponenttia.

Konserni voi myös toteuttaa ennalta sovitun yksittäisen projektin tai pitkäaikaisen palvelusopimuksen työyhteenliittymänä. Työyhteenliittymä ei ole itsenäinen juridinen yksikkö, vaan sen osapuolena olevat yhtiöt ovat yleensä yhteisvastuussa työyhteenliittymän velvoitteista. Työyhteenliittymänä toteutettavat projektit ja palvelusopimukset sisältyvät asianomaisen konserniyhtiön raportointiin ja kirjataan tuotoiksi valmistusasteen mukaan konserniyhtiön työyhteenliittymäosuuden perusteella.

2.2 Kulut

Henkilöstökulut

Milj. e	2023	2022
¹⁾ Palkat	776,1	740,5
Eläkekulut	71,5	68,1
Osakeperusteinen palkitseminen	1,1	2,6
Muut henkilösivukulut	115,3	112,4
Yhteensä	964,0	923,6

Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella	14 748	14 570

1) Vuonna 2022 Ruotsin divisioona sai koronapandemiaan liittyen valtion avustusta lyhytaikaisiin lomautuksiin ja sairauspoissaolojen korvaukseksi yhteensä noin 1,4 milj. euroa. Tämä on esitetty tuloslaskelmalla henkilöstökulujen vähennyksenä. Yleensä valtion avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa elleivät ne kompensoi tiettyä kuluerää tuloslaskelmalla.

Caverionin hallitus hyväksyi rahana maksettavan pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän perustamisen, joka astui voimaan 1.1.2023. Tämä ohjelma toimii suoriutumiseen pohjautuvana rahana maksettavana pitkäaikaisena kannustinjärjestelmänä tietyille johtohenkilöille ja valituille Caverion-konserniin kuuluville avainhenkilöille. Ansaintajakso on vuoden ja palkkiosumma vahvistetaan osallistujille toisena vuonna tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Ansaintajaksoa seuraa kaksi vuotta kestävä viipymäaika, joka ulottuu ohjelman kolmannen kalenterivuoden loppuun. Vuonna 2023 hallitus päätti, että ohjelman kaikki kustannukset (yhteensä 5,7 milj. euroa) kirjataan vuodelle 2023 ja tarkka maksupäivä päätetään myöhemmin. Nämä kulut on raportoitu osana palkkakuluja ylläolevassa taulukossa.

Tiedot johdon palkoista ja palkkioista sekä muista työsuhde-etuuksista on esitetty liitetiedossa 6.1 Johdon työsuhde-etuudet.

Liiketoiminnan muut kulut ja muut tuotot

Milj. e	2023	2022
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot	0,0	0,1
Toimitilakulut	4,5	4,2
Muut vuokrat	31,7	29,7
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	14,1	12,3
Muut muuttuvat kulut	51,7	42,8
Matkakulut	45,0	38,5
IT-kulut	41,3	40,6
Kiinteistökulut	10,6	10,3
Muut kiinteät kulut 1)	53,5	47,6
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	252,4	226,1

Liiketoiminnan muut tuotot 2)	2,3	2,3

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut yhteensä	250,1	223,8

1) Muut kiinteät kulut sisältävät konsultointi-, laki-, hallinto-, markkinointi- ja muita kiinteitä kuluja. Vuonna 2022 Caverion sopi tiettyjä siviilioikeudellisia vaateita liittyen vanhaan kartelliasiaan Saksassa, yhteismäärältään 6,7 milj. euroa.

2) Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät muuan muassa käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja vuokratuottoja.

Tilintarkastajille maksetut palkkiot

27.3.2023 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Tilintarkastajan palkkio maksetaan Caverionin hyväksymän laskun mukaan.

Milj. e	2023	2022
Ernst & Young
Tilintarkastus	0,9	0,8
Todistukset ja lausunnot	0,0	0,0
Veroneuvonta	0,1	0,0
Muut palkkiot	0,0	0,1
Muut	0,0	0,0
Yhteensä	1,0	0,9

Uudelleenjärjestelykulut

Milj. e	2023	2022
Henkilöstökulut	4,4	1,0
Vuokrat	0,1	0,1
Muut uudelleenjärjestelykulut	1,1	0,0
Yhteensä	5,6	1,1

Konsernin uudelleenjärjestelykulut vuonna 2023 liittyivät muutoksiin konsernin johtoryhmässä, yksikön sulkemiseen Suomen divisioonassa sekä muihin henkilöstöön liittyviin kuluihin Suomessa, Ruotsissa ja Liettuassa. Vuonna 2022 nämä kulut liittyivät muutoksiin konsernin johtoryhmässä ja projektiyksikön sulkemiseen Norjan divisioonassa.

2.3 Poistot ja arvonalentumiset

Milj. e	2023	2022
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Hankintojen kohdistukset	9,5	5,9
Muut aineettomat hyödykkeet	6,6	10,3
Aineelliset hyödykkeet ¹⁾	61,0	57,2
Yhteensä	77,1	73,5

1) Poistot IFRS 16:n mukaisista käyttöoikeusomaisuuseristä on esitetty liitteessä 5.9 Vuokrasopimukset.

Laadintaperiaatteet

Hankintameno jaksotetaan tasapoistoina hyödykkeen arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle seuraavasti.

Aineettomat hyödykkeet		Aineelliset hyödykkeet
Hankintojen kohdistukset	3–10 vuotta	Rakennukset	40 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	2–5 vuotta	Koneet ja kalusto	3–7 vuotta
		Muut aineelliset hyödykkeet	3–15 vuotta

2.4 Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. e	2023	2022
Rahoitustuotot
Osinkotuotot sijoituksista	0,0	0,0
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	1,5	0,7
Luovutusvoitot myytävissä olevista sijoituksista	0,0	0,0
Muut rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista	0,0	0,0
Rahoitustuotot yhteensä	1,6	0,8

Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista lainoista	-11,3	-4,6
Muut rahoituskulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista veloista	-1,5	-1,9
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-5,6	-4,1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen ja
velkojen käyvän arvon muutos	0,0	-0,1
Rahoituskulut yhteensä	-18,5	-10,7

Valuuttakurssivoitot	40,0	32,2
Valuuttakurssitappiot	-39,8	-31,2
Valuuttakurssierot, netto	0,3	1,0
Rahoituskulut, netto	-16,6	-9,0

Laadintaperiaatteet

Korkotuotot ja -kulut on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Lisätietoa rahoitusvaroista ja -veloista on esitetty liitteessä 5.4.

2.5 Tuloverot

Tuloverot tuloslaskelmassa

Milj. e	2023	2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	10,6	11,8
Edellisten tilikausien verot	0,1	0,3
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	16,8	2,6
Tuloverot yhteensä	27,5	14,7

Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot eroavat suomalaisen yhtiön verokannan 20,0 prosenttia mukaisesta tuloverosta seuraavasti:

Milj. e	2023	2022
Tulos ennen veroja	60,5	60,9
Verot laskettuna kotimaan verokannalla (20,0 %)	12,1	12,2
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	1,3	-0,3
Verovapaat tulot ja vähennyskelvottomat kulut	1,0	0,1
Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin	-0,1	0,0
Tilikauden tappioista kirjaamattomat verot	0,5	2,6
Laskennallisten verojen uudelleenarviointi	12,5	-0,2
Edellisten tilikausien verot	0,1	0,3
Verot tuloslaskelmassa	27,5	14,7

Konsernin efektiivinen veroaste kasvoi 45,4 (24,1) prosenttiin tammi–joulukuussa 2023. Vertailukelpoinen efektiivinen veroaste, määräysvallan muutokseen liittyneen verosaamisten uudelleenarvostuksen vaikutus pois lukien (Tritonin haltuunottoon liittyen), laski 14,4 prosenttiin. Verrattain matala efektiivinen veroaste johtui kannattavuuden parantumisesta niissä tytäryhtiöissä, joissa kyettiin hyödyntämään aiemmin kertyneitä vahvistettuja verotuksellisia tappioita.

Pillar 2 -lainsäädäntö on otettu käyttöön lainkäyttöalueilla, joilla konserni toimii. Lainsäädäntö vaikuttaa konserniin 1.1.2024 alkavasta tilikaudesta lähtien. Caverion arvioi parhaillaan Pillar 2 lainsäädännön vaikutuksia.

Tähän mennessä tehdyn arvioinnin perusteella, Pillar 2 efektiiviset verokannat ovat useimmissa maissa, joissa konserni toimii, yli 15 prosenttia tai safe harbour -huojennus täyttyy. On kuitenkin muutamia maita, joissa siirtymäkauden safe harbour -huojennusta ei ehkä pystytä soveltamaan, ja Pillar 2 mukainen veroaste on lähellä 15 prosenttia.

Caverion ei odota merkittäviä täydentäviä Pillar 2 säännöstöstä johtuvia lisäveroja, vaikka joidenkin tytäryhtiöiden osalta niitä saattaa tulla. Caverion jatkaa arvioinnin tekemistä ja odottaa sen valmistuvan vuoden 2024 aikana.

Laadintaperiaatteet

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjen verokantojen perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Johto arvioi veroilmoituksissa otettuja kantoja tilanteissa, joissa verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnoille. Tällaisissa tilanteissa kirjattavat verovelat perustuvat johdon arvioihin. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää merkittävää harkintaa, joten lopullisen veron määrään liittyy epävarmuutta.

2.6 Osakekohtainen tulos

	2023	2022
Tilikauden tulos, milj. e	33,1	46,2
Hybridipääoman kulut ja kertynyt kirjaamaton korko verojen jälkeen, milj. e	-0,5	-1,9
Oikaistu tilikauden tulos, milj. e		44,3
	32,5
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)	136 947	136 465
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa	0,24	0,32

Ostotarjousprosessiin liittyvillä erillä oikaistu osakekohtainen tulos oli 0,52 (0,34) euroa osakkeelta.

Laadintaperiaatteet

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos (oikaistuna hybridipääoman maksetuilla kuluilla ja koroilla sekä kertyneillä kirjaamattomilla koroilla verojen jälkeen) tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Laimennusvaikutusta ei syntynyt vuosina 2023 ja 2022.

3 Käyttöpääoma ja laskennalliset verot

Milj. e	2023	2022
Vaihto-omaisuus	19,4	22,3
Myynti- ja osatuloutussaamiset	606,1	611,2
Muut lyhytaikaiset saamiset	30,2	31,6
Osto- ja osatuloutusvelat	-230,7	-227,1
Muut lyhytaikaiset velat	-322,7	-293,3
Saadut ennakot	-273,2	-286,2
Käyttöpääoma	-170,8	-141,4

Tässä osiossa

Tämä osio sisältää seuraavat Caverionin vuoden 2023 käyttöpääomaa ja laskennallisia veroja kuvaavat liitetiedot:

3.1	Vaihto-omaisuus 51
3.2	Myyntisaamiset ja muut saamiset51
3.3	Ostovelat ja muut velat 52
3.4	Varaukset53
3.5	Laskennalliset verosaamiset ja -velat 54

3.1 Vaihto-omaisuus

Milj. e	2023	2022
Aineet ja tarvikkeet	15,2	14,7
Keskeneräiset työt	4,1	7,5
Ennakkomaksut	0,2	0,1
Yhteensä	19,4	22,3

Tilikausilla 2023 ja 2022 ei ole tehty olennaisia vaihto-omaisuuden alaskirjauksia.

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Aineiden ja tarvikkeiden hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Keskeneräisten töiden hankintameno muodostuu raaka-aineiden hankinnasta, suunnittelumenoista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

3.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset

	2023	2022
Milj. e	Tasearvo	Tasearvo
Myyntisaamiset	369,7	379,6
Osatuloutussaamiset	236,3	231,3
Siirtosaamiset	16,8	17,1
Muut saamiset	16,6	15,0
Pitkäaikaiset saamiset 1)	4,5	8,4
Yhteensä	643,8	651,4

1) 4,0 (4,0) milj. euroa etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn liittyviä varoja, 0,5 (0,7) milj. euroa muita saamisia ja 0,0 (3,7) milj. euroa oli lainasaamisia.

Konsernin myyntisaamiset ovat vuoden 2023 aikana olleet keskimäärin 319,4 (303,9) milj. euroa.

Myyntisaamisten ikäjakauma

Myyntisaamisten ikäjakauma 31.12.2023

Milj. e	Tasearvo	Alaskirjatut	Brutto
Erääntymättömät 1)	292,9	-1,1	294,0
1-90 päivää	55,6	-0,5	56,1
91-180 päivää	2,9	0,0	3,0
181-360 päivää	4,2	-1,0	5,2
yli 360 päivää	14,0	-2,2	16,2
Yhteensä	369,7	-4,8	374,5

Myyntisaamisten ikäjakauma 31.12.2022

Milj. e	Tasearvo	Alaskirjatut	Brutto
Erääntymättömät 1)	314,8	-1,1	315,8
1–90 päivää	37,7	-0,2	37,9
91–180 päivää	2,3	-0,4	2,7
181–360 päivää	2,4	-0,6	3,0
yli 360 päivää	22,5	-2,5	25,0
Yhteensä	379,6	-4,8	384,4

1)Erääntymättömiin myyntisaamisiin sisältyy IFRS 9:n mukainen odotettu tappio-osuus.

Operatiivinen luottoriski

Caverionin luottoriski liittyy asiakkaisiin, joilta on avoimia saatavia tai joiden kanssa on solmittu pitkäaikaissopimuksia. Asiakaskunta ja sopimusten luonne vaihtelee maittain, ja paikalliset tiimit vastaavat asiakaskohtaisen luottoriskin jatkuvasta seurannasta.

Konsernin operatiivisen luottoriskin hallintaan käytetään esimerkiksi ennakkomaksuja ja projektien etupainotteisia maksuohjelmia, maksuntakauksia ja asiakkaiden taustatietojen perusteellista arviointia. Valtaosa Caverion-konsernin liiketoiminnasta perustuu vakiintuneisiin, luotettaviin asiakassuhteisiin ja alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin. Laskujen maksuaika on pääsääntöisesti 14–45 päivää. Uusien asiakkaiden tausta selvitetään perusteellisesti mm. hankkimalla luottotiedot. Harkinnan mukaan asiakkailta edellytetään takauksen antamista maksun vakuudeksi ja asiakkaiden maksukäyttäytymistä seurataan aktiivisesti. Caverion-konsernilla ei ole ollut merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska asiakaskunta on laaja ja maantieteellisesti konsernin toimintamaihin jakautunut.

Konsernin suurimmat erääntyneet myyntisaamiset liittyvät vanhojen projektien oikeustapauksiin, joista on olemassa erilliset oikeudelliset lausunnot, jotka tukevat kirjattua saatavien määrää. Caverion-konsernilla ei ollut suuria odottamattomia luottotappioita vuonna 2023. Konsernin johto arvioi myös kriittisesti IFRS 9:n mukaisen odotetun luottotappiokertymän tason vuoden lopussa ja sen arvioitiin riittäväksi. Kokonaisuudessaan konsernin johto arvioi konsernin luottoriskiaseman olevan suunnilleen edellisvuoden tasolla.

Luottotappiot ja arvonalennukset olivat -2,0 (-0,3) milj. euroa. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo 31.12.2023. Konsernitilinpäätökseen sisältyy 18,2 (24,9) milj. euroa yli 180 päivää vanhoja myyntisaamisia. Saamisia ja niihin liittyviä riskejä seurataan säännöllisesti ja riskiarvioita päivitetään aina kun olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Saamisesta kirjataan arvonalennus, jos suorituksen saaminen katsotaan epätodennäköiseksi.

Lisätietoja lyhytaikaisiin saamisiin liittyvistä operatiivisista riskeistä löytyy hallituksen toimintakertomuksessa.

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista tai tuotetuista palveluista. Myyntisaamiset ja muut saamiset ovat lyhytaikaisia, mikäli niiden oletettu suoritus tapahtuu enintään 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen, muuten ne ovat pitkäaikaisia.

Konsernissa kirjataan arvonalentuminen myyntisaamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Kirjattuihin arvonalentumistappioihin sisältyy arviointia ja harkintaa. Arvio perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, luotonvalvonnan kokemukseen, asiakaskohtaisiin selvityksiin sekä taloudellisiin olosuhteisiin arviointihetkellä. Lisäksi sovelletaan IFRS 9 mukaista odotettavissa olevien luottotappioiden mallia. Konserni soveltaa yksinkertaistettua mallia, sillä myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten tappioiden määriin ottaen huomioon ennakoivaa informaatiota. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella. Muutokset epävarmojen saatavien luottotappiossa kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin

Jos arvonalentumistappion määrä vähentyy myöhemmällä kaudella ja vähennys pystytään objektiivisesti yhdistämään arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen toteutuneeseen tapahtumaan, konsernituloslaskelmaan merkitään aiemmin kirjatun arvonalentumistappion peruutus.

Osatuloutuksista johtuen osa luotettavasti arvioiduista luottotappioksi katsottavista eristä sisältyy projektien kuluennusteeseen ja tulee huomioiduksi heikentyneenä kate-ennusteena. Tappiollisten projektien myyntisaatavien arvonalennukset sisältyvät tappiovaraukseen.

3.3 Ostovelat ja muut velat

	2023	2022
Milj. e	Tasearvo	Tasearvo
Pitkäaikaiset
Muut velat	14,1	12,7
Pitkäaikaiset yhteensä	14,1	12,7

Lyhytaikaiset
Ostovelat	201,9	198,5
Siirtovelat	181,0	153,2
Pitkäaikaisten sopimusten jaksotukset	28,8	28,7
Saadut ennakot 1)	273,2	286,2
Muut velat	114,2	112,9
Lyhytaikaiset yhteensä	799,1	779,3

1) Saadut ennakot sisältävät sekä saadut ennakkosuoritukset että laskutetut ennakkomaksut.

Laadintaperiaatteet

Ostovelat ovat maksuvelvoitteita, jotka ovat syntyneet tavarantoimittajilta tai palveluntuottajilta tavanomaisessa liiketoiminnassa hankituista tavaroista tai palveluista. Ostovelat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät maksettaviksi yhden vuoden kuluessa. Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina velkoina.

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

3.4 Varaukset

			Uudelleen	Oikeudenkäynti
Milj. e	Takuuvaraukset	Tappiollisten projektien varaukset	järjestelyvaraukset	varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2023	22,7	4,8	0,5	4,8	5,3	38,1
Kurssierot	-0,2	0,0	0,0		0,0	-0,3
Varausten lisäykset	4,6	2,3	2,2	0,1	3,4	12,6
Käytetyt varaukset	-6,2	-3,9	-0,6	-1,9	-0,9	-13,5
Käyttämättömien varausten peruutukset	-0,3		0,0	-0,9	-0,1	-1,3
Yrityshankinnat	0,7	1,3		0,0	-0,3	1,7
Liiketoimintojen myynti	0,0			0,0	0,0	0,0
31.12.2023	21,3	4,4	2,1	2,3	7,4	37,4
Pitkäaikaiset varaukset	6,1		0,2	0,1	1,4	7,8
Lyhytaikaiset varaukset	15,2	4,4	1,9	2,2	6,0	29,7
Yhteensä	21,3	4,4	2,1	2,3	7,4	37,4

			Uudelleen	Oikeudenkäynti
Milj. e	Takuuvaraukset	Tappiollisten tilausten varaukset	järjestelyvaraukset	varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2022	24,2	9,8	1,5	3,4	5,8	44,6
Kurssierot	-0,3	-0,1	-0,0	-0,0	0,0	-0,5
Varausten lisäykset	4,1	1,6	0,5	2,1	0,3	8,7
Käytetyt varaukset	-6,4	-6,7	-1,5	-0,6	-2,4	-17,5
Käyttämättömien varausten peruutukset			-0,0	-0,1	-0,0	-0,1
Yrityshankinnat	1,2	0,1			1,6	2,9
Liiketoimintojen myynti
31.12.2022	22,7	4,8	0,5	4,8	5,3	38,1
Pitkäaikaiset varaukset	6,9		0,2	0,1	1,5	8,7
Lyhytaikaiset varaukset	15,8	4,8	0,3	4,8	3,7	29,4
Yhteensä	22,7	4,8	0,5	4,8	5,3	38,1

Varausten kirjaamiseen liittyy arvioita, jotka koskevat todennäköisyyttä, toteutumisajankohtaa ja määrää. Varaukset olivat 31.12.2023 yhteensä 37,4 (38,1) milj. euroa.

Laadintaperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon näiden vastuiden toteutumisesta.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

3.5 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Milj. e	2023	2022
Laskennallinen verosaaminen	11,2	15,0
Laskennallinen verovelka	-48,0	-38,5
Laskennallinen verovelka, netto	-36,8	-23,4
Laskennallisiin veroihin kirjatut muutokset:
Laskennallinen verovelka, netto 1.1.	-23,4	-17,1
Muuntoero	0,6	0,4
Tuloslaskelmaan kirjattu muutos	-16,8	-2,6
Laajaan tuloslaskelmaan kirjattu muutos	-0,2	-2,1
Omaan pääomaan kirjattu muutos	3,2	0,5
Yrityshankinnat ja aktivoinnit	-0,2	-2,2
Yritysmyynnit		-0,2
Laskennallinen verovelka, netto 31.12.	-36,8	-23,4

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikauden aikana ennen netottamista

2023
Milj. e	1.1.	Muuntoero	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Yrityshankinnat ja aktivoinnit	Yritysmyynnit	31.12.
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	6,3	-0,1	-0,6			0,8		6,3
Vahvistetut tappiot	23,2	0,0	-14,8					8,4
Eläke-etuudet	6,8	-0,1	-0,3	-0,2				6,2
Osatuloutus	1,5		-0,5					1,1
Käyttöoikeusomaisuuserä (IFRS 16)	1,2	0,0	0,1					1,3
Muut erät	6,5	0,0	2,4		2,8			11,6
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	45,6	-0,3	-13,6	-0,2	2,8	0,8		35,0
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi 1)	43,0	-0,8	-1,0			1,0		42,2
Kertyneet poistoerot	1,9	0,0	-0,1					1,9
Eläke-etuudet	1,0		-0,1	0,0				0,9
Osatuloutus	21,9	-0,1	1,0					22,7
Muut erät	1,2		3,3		-0,4			4,1
Laskennalliset verovelat yhteensä	69,0	-0,9	3,1	0,0	-0,4	1,0		71,8
2022

Milj. e	1.1.	Muuntoero	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Yrityshankinnat ja aktivoinnit	Yritysmyynnit	31.12.
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	6,7	-0,1	-1,2			0,9	0,0	6,3
Vahvistetut tappiot	22,7	-0,1	0,6					23,2
Eläke-etuudet	9,4	-0,1	-0,5	-1,9				6,8
Osatuloutus	1,4		-0,3			0,5	-0,1	1,5
Käyttöoikeusomaisuuserä (IFRS 16)	1,1	0,0	0,2					1,2
Muut erät	4,2	-0,1	1,8			0,7	-0,1	6,5
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	45,4	-0,4	0,5	-1,9		2,2	-0,2	45,6
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi 1)	40,2	-0,7	-0,2			3,7		43,0
Kertyneet poistoerot	2,0		-0,1					1,9
Eläke-etuudet	1,0		-0,3	0,2				1,0
Osatuloutus	18,1	-0,1	3,2			0,7		21,9
Muut erät	1,1		0,6		-0,5			1,2
Laskennalliset verovelat yhteensä	62,5	-0,8	3,1	0,2	-0,5	4,4		69,0

1) Aineettomien hyödykkeiden aktivointi sisältää aineettomien hyödykkeiden aktivoinnin lisäksi myös erillisyhtiöiden vähennyskelpoisesta liikearvosta kirjatun laskennallisen verovelan.

Laadintaperiaatteet

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä verokantoja, jotka on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät pitkäaikaisten sopimusten valmistusasteen mukaisen tuloutuksen ja verotettavan tulon eroista, aineellisten hyödykkeiden nopeutetuista poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, myöhemmin vähennyskelpoisista varauksista, yrityshankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksesta ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallista verosaamista siihen määrään asti, kun verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Verovelkaa ei ole kirjattu sellaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, joiden veronmaksu määräytyy voitonjaon perusteella, koska voitonjako on konsernin päätäntävallassa, eikä se ole todennäköistä tilinpäätöshetkellä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat netotetaan keskenään silloin, kun on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja velat keskenään ja kun laskennalliset verot liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.

4 Yritysjärjestelyt ja investoinnit

Caverion sai vuoden 2023 aikana päätökseen 5 yritysostoa.

Tässä osiossa

Tämä osio sisältää seuraavat Caverionin vuoden 2023 yritysjärjestelyjä ja investointeja kuvaavat liitetiedot:

4.1	Yrityshankinnat ja myydyt liiketoiminnot 58
4.2	Liikearvo 62
4.3	Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 64

4.1 Yrityshankinnat ja myydyt liiketoiminnot

Yrityshankinnat

Vuonna 2023 päätökseen saadut hankinnat

							Hankintaa edeltävän	Hankintaa edeltävän
		Liiketoiminta			Hankinta	Työntekijöiden	tilikauden liikevaihto,	tilikauden käyttökate,
Hankittu yksikkö	Divisioona	yksikkö	Tekninen alue	Hankintatyyppi	kuukausi	lukumäärä	milj. e 1)	milj. e 1)
TM Voima -konserni	Teollisuus	Projektit	Teollisuuden projektiasennukset	Osake	Helmikuu	74	47,7	5,2
St1 Lähienergian maalämpö
laitosten asennus- ja
projektinjohtoyksikkö	Suomi	Palvelut	Lämmitys	Liiketoiminta	Huhtikuu	9	- 2)	- 2)
CRC Clean Room Control AB	Ruotsi	Palvelut	Ilmanvaihto ja ilmastointi	Osake	Kesäkuu	5	1,1	0,4
		Palvelut ja
VVS Teknikk Møre AS	Norja	projektit	Ilmanvaihto, putkityöt ja automaatio	Osake	Heinäkuu	35	7,8	0,3
Kiwa Inspectan kiinteistöjen ja
rakenteiden
asiantuntijapalveluyksikkö	Suomi	Palvelut	Asiantuntijapalvelut	Liiketoiminta	Syyskuu	50	3,8	-

Vuonna 2022 päätökseen saadut hankinnat

							Hankintaa edeltävän	Hankintaa edeltävän
		Liiketoiminta			Hankinta	Työntekijöiden	tilikauden liikevaihto,	tilikauden käyttökate,
Hankittu yksikkö	Divisioona	yksikkö	Tekninen alue	Hankintatyyppi	kuukausi	lukumäärä	milj. e 1)	milj. e 1)
Frödéns Ventilation	Ruotsi	Palvelut	Ilmanvaihto ja ilmastointi	Liiketoiminta	Tammikuu	12	2,7	0,1
DI-Teknik A/S	Tanska	Palvelut	Automaatio	Osake	Huhtikuu	185	27,8	2,3
Kaldt og Varmt	Norja	Palvelut	Jäähdytys ja lämmitys	Liiketoiminta	Toukokuu	5	1,8	0,1
			Energiateollisuuden laitosten käyttö ja
Wind Controller -konserni	Teollisuus	Palvelut	kunnossapito	Osake	Toukokuu	40	5,1	0,3
WT-Service Oy	Teollisuus	Palvelut	Teollisuuden kunnossapito	Osake	Toukokuu	17	1,7	0,3
Visi Oy	Suomi	Palvelut	Turvajärjestelmät	Osake	Heinäkuu	22	4,6	1,0
PORREAL GmbH 3)	Itävalta	Palvelut	Kiinteistöjen tekninen huolto ja kunnossapito	Osake	Elokuu	120 3)	23,3 3)	2,4 3)
Elicentra AB	Ruotsi	Palvelut	Sähköistys	Osake	Elokuu	18	2,4	0,3
CS electric A/S	Tanska	Palvelut	Teollisuuden suunnittelu ja automaatio	Osake	Syyskuu	70	13,4	1,6
Simex Klima & Kulde AS	Norja	Palvelut	Jäähdytys ja lämmitys	Osake	Lokakuu	25	4,2	0,3
LukkoPro Oy	Suomi	Palvelut	Turvajärjestelmät	Osake	Marraskuu	35	5,6	0,7
Carrierin kaupankylmä
liiketoiminta	Suomi	Palvelut	Kylmätekniikka	Liiketoiminta	Joulukuu	17	1,7 4)	- 4)

1) Luvut hankittujen yritysten paikallisten kirjanpitosäännösten mukaan hankintaa edeltävältä tilikaudelta. Kaikista hankituista liiketoiminnoista ei ole koko hankintavuodelta saatavilla erillisiä lukuja hankintaa seuranneiden yritysjärjestelyjen ja liiketoimintojen integroinnin vuoksi. Hankintaa edeltävän tilikauden liikevaihto ja käyttökate antavat siten hyvän estimaatin siitä, minkä suuruinen vaikutus hankinnoilla olisi ollut Caverionin lukuihin, mikäli kaikki hankinnat olisi toteutettu 1. tammikuuta hankintavuonna.

2) St1 Lähienergian lämpölaitosten asennus- ja projektinjohtoyksikön hankinta kattoi ainoastaan yksikön henkilöstön, työvälineet sekä tarvikevaraston.

3) Caverion hankki elokuussa 2022 PORREAL-konsernin, joka muodostui PORREAL GmbH:sta ja sen tytäryhtiö ALEA GmbH:sta. ALEA GmbH divestoitiin joulukuussa 2022 ja yllä olevat luvut kattavat ainoastaan PORREAL GmbH:n.

4) Carrierin kaupankylmäliiketoiminnan liikevaihto hankintaa edeltävältä tilikaudelta sisältää ainoastaan hankinnassa siirtyvän toiminnan liikevaihdon. Vertailukelpoista käyttökatetta ei ole saatavilla aiemmalta tilikaudelta kaupassa siirtyneestä kokonaisuudesta.

Hankittujen toimintojen varat ja velat (sisältäen käyvän arvon kohdistukset)

Milj. e	2023	2022
Aineelliset hyödykkeet	1,6	3,7
Käyttöoikeusomaisuuserät	0,5	7,2
Aineettomat hyödykkeet	5,2	17,0
Sijoitukset		0,1
Laskennalliset verosaamiset	0,0	0,1
Vaihto-omaisuus	1,5	3,1
Myynti- ja muut saamiset	16,4	25,9
Rahavarat	2,8	6,7
Varat yhteensä	28,1	63,6

Laskennalliset verovelat	0,6	2,3
Eläkevelvoitteet		0,0
Ostovelat	2,3	6,4
Saadut ennakot	8,3	6,5
Muut velat	4,3	11,2
Varaukset	2,1	3,9
Vuokrasopimusvelat	0,5	7,2
Korolliset velat	0,2	0,5
Velat yhteensä	18,3	38,1
Nettovarat	9,8	25,6
Rahana tilikauden aikana maksettu kauppahinta	28,2	88,5
Ehdollinen kauppahinta kirjattuna velkoihin	3,2	10,2
Liikearvo	21,7	73,2

Vuosi 2023

Caverion sai tilikauden 2023 aikana päätökseen viisi yrityshankintaa, joista suurin oli TM Voima konsernin hankinta helmikuussa. Vuoden 2023 hankintojen käyvän arvon määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin ja tilauskantaan liittyviä aineettomia hyödykkeitä. Käyvän arvon kohdistuksessa allokoitiin asiakassuhteille yhteensä 0,4 milj. euroa ja tilauskannalle 4,7 milj. euroa. Hankintojen kauppahinnoista 0,1 milj. euron osuus oli ehdollista työssäolovelvoitteille ja käsitellään siten henkilöstökuluina vaikutusaikanaan.

Vuoden 2023 hankinnoista muodostunut liikearvo oli 21,7 milj. euroa ja aiheutui pääosin henkilöstön tietotaidosta, odotetuista synergiaeduista sekä maantieteellisestä kattavuudesta saaduista eduista. Syntyneestä liikearvosta 1,1 milj. euroa oli verotuksessa vähennyskelpoista. Hankintojen myynti- ja muiden saamisten nimellisarvojen ja käypien arvojen välillä ei ollut olennaisia eroja hankintahetkellä. Vuonna 2023 päätökseen saatujen hankintojen kulut olivat 0,8 milj. euroa ja ne kirjattiin tilikaudella tulokseen osaksi liiketoiminnan muita kuluja.

TM Voima -konserni

Caverion allekirjoitti lokakuussa 2022 sopimuksen TM Voima -yhtiöiden sähköasema- ja voimajohtoliiketoiminnan hankkimiseksi Suomessa ja Virossa, ja kauppa saatettiin päätökseen 1.2.2023. Yritysosto käsitti TMV Service Oy:n, TMV Line Oy:n ja TMV Power OÜ:n koko osakekannat. Yritysosto vahvisti Caverionin asemaa energiasektorilla ja mahdollisti erityisesti sähköasemaliiketoiminnan kasvun. TM Voima -yhtiöiden työntekijöiden lukumäärä hankintahetkellä oli 74. Yhtiöiden konsolidoitu liikevaihto tilikaudelta 2023 oli 49,3 milj. euroa ja käyttökate 5,6 milj. euroa yhtiöiden paikallisten kirjanpitosäännösten mukaan. Hankinta-ajankohdan jälkeinen 11 kuukauden IFRS liikevaihto vuodelle 2023 oli 46,5 milj. euroa ja käyttökate ilman IFRS 16 -eriä 5,5 milj. euroa. Kauppahintaa ei julkistettu.

Muut hankinnat

Caverion allekirjoitti maaliskuussa 2023 sopimuksen pienestä liiketoimintakaupasta koskien St1 Lähienergian maalämpölaitosten asennus- ja projektinjohtoyksikköä Suomessa. Hankinta saatettiin päätökseen 3.4.2023. Hankinta oli osa Caverionin ja St1 Lähienergian välistä yhteistyösopimusta suurkiinteistöjen maalämpöhankkeissa.

Caverion saattoi 1.6.2023 päätökseen sopimuksen ostaa ruotsalaisen CRC Clean Room Control AB:n osakekannan. CRC tarjoaa asiakkailleen erikoismittauspalveluita puhdastiloihin. Yritysosto vahvisti Caverionin mittaus- ja validointiosaamista etenkin lääketeollisuuden edistyksellisiin puhdastiloihin liittyen.

Caverion saattoi 1.7.2023 päätökseen sopimuksen ostaa norjalaisen VVS Teknikk Møre AS:n osakekannan. VVS Teknikk on erikoistunut ilmanvaihtoon, putkityöhön ja kiinteistöautomaatioon liittyviin palveluihin ja projekteihin. Hankinta vahvisti Caverionin alueellista palvelukapasiteettia ja osaamista Norjan Sunnmøressa.

Caverion allekirjoitti 29.6.2023 sopimuksen Kiwa Inspectan kiinteistöjen ja rakenteiden asiantuntijapalvelujen yksikön hankkimisesta Suomessa. Kauppa toteutui 1.9.2023. Kiwa Inspectan kiinteistöt ja rakenteet -liiketoiminnan asiantuntijapalvelut tarjoavat muun muassa erilaisia kiinteistöjen rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien kuntoarvioita, sisäilman kuntotutkimuksia sekä hankesuunnittelua, projektinjohtoa ja valvontaa. Hankinta tukee Caverionin kestävän kasvun strategiaa ja laajentaa Caverionin asiantuntijapalveluita Suomessa.

Vuosi 2022

Caverion sai tilikauden 2022 aikana päätökseen 12 yrityshankintaa, joista suurimmat olivat itävaltalaisen PORREAL-konsernin sekä tanskalaisten DI-Teknik A/S:n ja CS electric A/S:n hankinnat. Vuoden 2022 hankintojen käyvän arvon määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin, tilauskantaan, teknologiaan ja tuotemerkkeihin liittyviä aineettomia hyödykkeitä. Käyvän arvon kohdistuksessa allokoitiin asiakassuhteille yhteensä 9,7 milj. euroa, tilauskannalle 3,4 milj. euroa, teknologialle 2,2 milj. euroa ja tuotemerkeille 1,2 milj. euroa. Hankintojen kauppahinnoista 2,7 milj. euron osuus oli ehdollista työssäolovelvoitteille ja käsitellään siten henkilöstökuluina vaikutusaikanaan.

Vuoden 2022 hankinnoista muodostunut liikearvo oli 73,2 milj. euroa ja aiheutui pääosin henkilöstön tietotaidosta, odotetuista synergiaeduista sekä maantieteellisestä kattavuudesta saaduista eduista. Syntyneestä liikearvosta 1,4 milj. euroa oli verotuksessa vähennyskelpoista. Hankintojen myynti- ja muiden saamisten nimellisarvojen ja käypien arvojen välillä ei ollut olennaisia eroja hankintahetkellä. Vuonna 2022 päätökseen saatujen hankintojen kulut olivat 3,5 milj. euroa ja ne kirjattiin tilikaudella tulokseen osaksi liiketoiminnan muita kuluja.

DI-Teknik

Caverion saattoi 1.4.2022 päätökseen sopimuksen ostaa tanskalaisen DI-Teknik A/S:n osakekannan. DI-Teknik on yksi Tanskan suurimmista teollisuuden automaatioyhtiöistä, jolla oli hankintahetkellä noin 185 työntekijää. DI-Teknik toimii täyden palvelun tarjoajana (suunnittelu, mitoitus, ohjelmointi, asennus ja ylläpito) teollisessa automaatiossa, IT-ratkaisuissa ja sähköistyksessä. Yritysosto toi Caverionille täysin uutta teollisen automaation osaamista ja kyvykkyyttä Tanskassa sekä vahvisti Caverionin kykyä tarjota älykkäitä, digitaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja teollisuuden segmentissä laajemmin myös Tanskan ulkopuolella.

DI-Teknikin osakkeista 80 % siirtyi Caverionin omistukseen huhtikuussa 2022 ja Caverion on sitoutunut ostamaan loput 20 % viimeistään huhtikuussa 2026. Tämän pohjalta Caverion on käsitellyt DI-Teknikin täysin omistettuna tytäryhtiönä heti hankintahetkestä lähtien ja kirjannut 20 %:n omistusosuutta vastaavan kauppahinnan velaksi taseeseen. DI-Teknik A/S:n liikevaihto tilikaudelta 1.7.2020 - 30.6.2021 oli 27,8 milj. euroa ja käyttökate 2,3 milj. euroa yhtiön paikallisten kirjanpitosäännösten mukaan. DI-Teknikin hankinta-ajankohdan jälkeinen yhdeksän kuukauden IFRS liikevaihto vuodelle 2022 oli 24,7 milj. euroa ja käyttökate ilman IFRS 16 -eriä 2,4 milj. euroa. Kauppahintaa ei julkistettu.

PORREAL

Caverion saattoi 2.8.2022 päätökseen sopimuksen ostaa itävaltalaisen PORREAL GmbH:n koko osakekannan, käsittäen myös sen täysin omistaman tytäryhtiö ALEA GmbH:n. PORREAL tarjoaa teknisiä kiinteistöpalveluja sekä kiinteistöjen konsultointipalveluita ja ALEA ei-teknisiä kiinteistöpalveluita. Hankinta vahvisti Caverionin asemaa Itävallan kiinteistöpalvelumarkkinoilla. PORREAL-konsernilla oli hankintahetkellä noin 380 työntekijää, joista PORREAL GmbH:n palveluksessa oli noin 120 henkeä. Caverion divestoi ALEA GmbH:n osakekannan 28.12.2022.

PORREAL GmbH:n liikevaihto tilikaudelta 2021 oli 23,3 milj. euroa ja käyttökate 2,4 milj. euroa yhtiön paikallisten kirjanpitosäännösten mukaan. Hankinta-ajankohdan jälkeinen viiden kuukauden IFRS liikevaihto vuodelle 2022 oli 11,7 milj. euroa ja käyttökate ilman IFRS 16 -eriä 1,0 milj. euroa. ALEA GmbH:n liikevaihto Caverionin omistusaikana oli 4,2 milj. euroa ja sillä ei ollut olennaista vaikutusta konsernin kannattavuuteen. Kauppahintaa ei julkistettu.

CS electric

Caverion saattoi 1.9.2022 päätökseen sopimuksen ostaa tanskalaisen CS electric A/S:n osakekannan. CS electric on Tanskan johtavia yrityksiä teknisessä suunnittelussa, sähköistyksissä ja automaatiopalveluissa. Yritysosto tuki Caverionin kestävän kasvun strategiaa ja laajensi yhtiön asemaa erityisesti meri-, energia- ja muun teollisuuden asiakassegmenteissä. CS electricillä oli noin 70 työntekijää hankintahetkellä. Yhtiön liikevaihto tilikaudelta 2022 oli 26,6 milj. euroa ja käyttökate 3,9 milj. euroa yhtiön paikallisten kirjanpitosäännösten mukaan. Hankinta-ajankohdan jälkeinen neljän kuukauden IFRS liikevaihto vuodelle 2022 oli 13,7 milj. euroa ja käyttökate ilman IFRS 16 -eriä 2,2 milj. euroa. Kauppahintaa ei julkistettu.

Muut hankinnat

Caverion allekirjoitti joulukuussa 2021 sopimuksen Frödéns Ventilation AB:n liiketoiminnan ostamisesta Ruotsissa ja kauppa toteutui 3.1.2022. Frödéns tarjoaa ilmanvaihdon ja ilmastoinnin alueella palvelu- ja huoltoliiketoimintaa, tarkastuksia, energiankulutuksen optimointia ja pienempiä palveluprojekteja pääasiassa Jönköpingin alueella. Yritysosto täydensi Caverionin ilmanvaihdon ja ilmastoinnin liiketoimintaa Ruotsissa.

Caverion saattoi 1.5.2022 päätökseen sopimuksen ostaa Kaldt og Varmt AS:n liiketoiminnan Norjassa. Kaldt og Varmt on pieni lämmitys- ja kylmätekniikkaan erikoistunut yhtiö Norjan Askimissa ja hankinta täydentää Caverionin alueellista palvelutarjoomaa kylmätekniikan ja lämpöpumppujen osa-alueella.

Caverion saattoi 2.5.2022 päätökseen sopimuksen ostaa suomalaisen Wind Controller JV Oy:n ("WiCo") koko osakekannan. Kauppaan sisältyivät WiCon tytäryhtiöt WiCo Inspections Oy ja WiCo Safety Oy. WiCo on Suomen johtava tuulivoima-alalla toimiva tekninen konsultti ja palveluntarjoaja. Sen asiakaskuntaan kuuluu voimalatoimittajia sekä tuulipuistojen omistajia, käyttäjiä ja kehittäjiä. Yritysoston myötä Caverion laajensi energiasektorin tarjoomaansa tuulivoimasegmenttiin. Yritysosto myös täydensi Caverionin vahvaa osaamista energia-alalla ja tuki sen kasvustrategiaa.

Caverion saattoi 11.5.2022 päätökseen sopimuksen ostaa suomalaisen WT-Service Oy:n koko osakekannan. WT-Service tarjoaa teollisuuden huolto-, asennus- ja projektipalveluja Vaasan alueella. Yritysosto toi mukanaan uusia osaajia ja vahvan asiakaspohjan ja vahvisti näin Caverionin alueellista asemaa.

Caverion saattoi 1.7.2022 päätökseen sopimuksen ostaa suomalaisen Visi Oy:n osakekannan. Visi on erikoistunut teollisuuden teknisiin turvapalveluihin ja tarjoaa teollisuuden video- ja kulunvalvontapalveluita sekä työ- ja turvaviestintäpalveluita. Yritysosto tuki Caverionin kestävän kasvun strategiaa ja vahvisti konsernin osaamista teknisissä turvapalveluissa.

Caverion saattoi 31.8.2022 päätökseen sopimuksen ostaa ruotsalaisen Elicentra AB:n osakekannan. Elicentra tarjoaa sähköasennuspalveluja Sundsvallin alueella Ruotsissa ja yritysosto täydensi Caverionin paikallista palvelutarjoamaa sähköistysratkaisujen alueella.

Caverion saattoi 1.10.2022 päätökseen sopimuksen ostaa norjalaisen Simex Klima & Kulde AS:n osakekannan. Yhtiö on yksi Norjan Stavangerin alueen johtavista toimitilarakennusten sisäilma-, kylmätekniikka- ja lämpöpumppujärjestelmien asentajista. Hankinta täydensi Caverionin palvelukapasiteettia alueella ja vahvisti sen markkina-asemaa.

Caverion saattoi 30.11.2022 päätökseen ostaa suomalaisen LukkoPro Oy:n osakekannan. LukkoPro on lukitus- ja turvatekniikan ratkaisuihin erikoistunut yhtiö ja sen digitaalisten palvelujen tarjoomaaan kuuluu automatisoitu EasyKey-avainhallintapalvelu. Hankinta laajensi Caverionin älykkäiden turvajärjestelmien liiketoimintaa.

Caverion saattoi 1.12.2022 päätökseen ostaa Carrierin kaupankylmäliiketoiminnan Suomessa. Liiketoimintakauppa vahvisti Caverionin kylmäliiketoimintaa ja -osaamista sekä toi Carrierin markkinoiden johtavan kylmäkalusteportfolion osaksi Caverionin tarjoomaa.

Caverion osti 31.12.2022 Metsä Fibre Oy:n omistamat Oy Botnia Mill Service Ab:n osakkeet (50,17 %) osana järjestelyä, jossa Metsä Fibre otti vastatakseen sellutehtaidensa ja Rauman sahan kunnossapitotoiminnan sekä niihin liittyvät korjaamo- ja suunnittelupalvelut. Toiminnot olivat aiemmin osapuolten yhdessä omistaman Oy Botnia Mill Service Ab:n tuottamia. Osakkeiden hankintaa lukuun ottamatta järjestely käsiteltiin ulkoistussopimuksen päättymisenä.

Caverion allekirjoitti lisäksi 27.10.2022 sopimuksen TM Voima -yhtiöiden sähköasema- ja voimajohtoliiketoiminnan hankkimiseksi Suomessa ja Virossa. Yritysosto vahvistaa Caverionin asemaa energiasektorilla ja mahdollistaa erityisesti sähköasemaliiketoiminnan kasvun. Vuonna 2021 TM Voima -yhtiöiden sähköasema- ja voimajohtoliiketoiminnan liikevaihto oli yhteensä 30,5 miljoonaa euroa yhtiöiden paikallisten kirjanpitosäännösten mukaan ja työntekijöiden lukumäärä 66. Yritysoston toteutus edellytti Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää ja se saatiin päätökseen 1.2.2023.

Laadintaperiaatteet

Caverion käsittelee liiketoimintojen yhdistämiset hankintamenomenetelmällä. Hankinnasta maksettava kokonaisvastike määritetään luovutettavien varojen, vastattavaksi otettavien velkojen ja mahdollisten konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypänä arvona. Kokonaisvastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat hankitut varat, vastattavaksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Käypien arvojen määrittäminen edellyttää johdolta harkintaa ja perustuu osittain johdon tekemiin arvioihin.

IFRS 3 -standardin mukainen liiketoimintojen yhdistely on tehty 31.12.2023 alustavana ja siten vuonna 2023 hankittujen omaisuuserien ja velkojen käypien arvojen määrittely saattaa vielä tarkentua 12 kuukauden pituisen arvostamiskauden aikana.

Myydyt liiketoiminnot

Myytyjen toimintojen varat ja velat

Milj. e	2023	2022
Aineelliset hyödykkeet	0,3	0,8
Käyttöoikeusomaisuuserät
Liikearvo		0,5
Laskennalliset verosaamiset		0,2
Vaihto-omaisuus	1,7
Myynti- ja muut saamiset	0,1	1,2
Rahavarat		0,2
Varat yhteensä	2,0	2,9
Ostovelat		0,5
Saadut ennakot
Muut velat	0,1	1,4
Varaukset		0,3
Vuokrasopimusvelat
Velat yhteensä	0,1	2,1
Nettovarat	1,9	0,8
Rahana saatava kauppahinta (sisältäen ehdollisen
kauppahinnan)	1,9	0,8
Muuntoerot
Muut myyntivoittoon/-tappioon vaikuttavat erät
Myyntivoitto/-tappio 1)	0,0	0,0

1) Vuonna 2022 Caverion alensi arviotaan vuoden 2021 lopussa toteutuneesta JSC "Caverion Rus":in myynnistä saatavasta ehdollisesta kauppahinnasta 0,1 milj. eurolla.

Vuosi 2023

Caverion myi 16.12.2023 CalVan-liiketoiminnan Ruotsissa C. Persson Hyrmaskiner AB:lle. CalVan on Ruotsin suurin työkalujen ja koneiden vuokraaja ja jälleenmyyjä teollisuusprojekteihin, LVIsopimuksiin ja huoltotöihin. Liiketoiminnan myynnillä ei ollut olennaista vaikutusta Caverionin kannattavuuteen. Kauppahintaa ei julkistettu.

Vuosi 2022

Caverion myi 28.12.2022 ALEA GmbH:n osakekannan Avalon GmbH:lle. ALEA GmbH tuottaa eiteknisiä kiinteistöpalveluita Itävallassa ja siirtyi Caverionin omistukseen PORREAL-konsernin hankinnassa elokuussa 2022. ALEA työllisti myyntihetkellä noin 230 henkilöä ja sen liikevaihto Caverionin omistusajalla oli 4,2 milj. euroa. Myynnillä ei ollut olennaista vaikutusta Caverionin kannattavuuteen. Kauppahintaa ei julkistettu. Divestointiin liittyvät kulut on kirjattu tilikaudella tulokseen ja ne eivät olleet määrältään olennaiset.

4.2 Liikearvo

Konsernin liikearvo kohdistuu rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

Milj. e	2023	2022
Suomi	97,6	96,4
Saksa	77,7	77,7
Norja	73,2	72,3
Teollisuus	90,1	71,6
Ruotsi	50,2	49,1
Itävalta	42,9	42,8
Tanska	33,7	32,7
Liikearvo yhteensä	465,3	442,5

Caverion sai tilikauden 2023 aikana päätökseen 5 yrityshankintaa, joista suurin oli TM Voima konsernin hankinta. Vuonna 2023 liikearvo kasvoi 22,8 miljoonalla eurolla ja vuoden 2023 yritysostoista syntyvä liikearvo oli 21,7 miljoonaa euroa, ja se aiheutui pääosin henkilöstön tietotaidosta, odotetuista synergiaeduista sekä maantieteellisestä kattavuudesta saaduista eduista.

Caverion sai tilikauden 2022 aikana päätökseen 12 yrityshankintaa, joista suurimmat olivat itävaltalaisen PORREAL-konsernin sekä tanskalaisten DI-Teknik A/S:n ja CS electric A/S:n hankinnat. Vuonna 2022 liikearvo kasvoi 72,6 miljoonalla eurolla ja vuoden 2022 yritysostoista syntyvä liikearvo oli 73,2 miljoonaa euroa, ja se aiheutui pääosin henkilöstön tietotaidosta, odotetuista synergiaeduista sekä maantieteellisestä kattavuudesta saaduista eduista.

Liikearvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina, kun on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Liikearvon testausta varten liikearvo on kohdistettu alimmille itsenäistä rahavirtaa tuottaville tasoille (CGU). Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu laskelmiin sen käyttöarvosta. Laskelmissa käytetyt tulevaisuuden rahavirtaennusteet perustuvat ylimmän johdon ja hallituksen hyväksymään budjettiin ja pitkän aikavälin strategisiin suunnitelmiin. Tämän jälkeen rahavirtaennusteita arvioidaan kriittisesti liikearvon arvonalentumistestauksen yhteydessä. Laskelmien ennustejakso on kaksi vuotta. Terminaaliarvo määritellään varovaisesti ekstrapoloimalla se ennusteajanjakson keskimääräisen kehityksen perusteella. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu käyttäen 1,75 prosentin pitkän aikavälin kasvuvauhtia, joka perustuu varovaiseen arvioon pitkän aikavälin kasvusta ja inflaatiosta. Arviot tulevasta kehityksestä perustuvat aiempaan kokemukseen markkinoiden kehityksestä, ja niiden teossa on hyödynnetty myös ulkopuolisten tutkimuslaitosten markkinoiden kehitystä koskevia ennusteita.

Laskelmissa on käytetty diskonttokorkona keskimääräistä painotettua pääomakustannusta ennen veroja (WACC), joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta sekä liiketoimintaan liittyviä markkinariskejä. WACC:n osatekijät ovat maakohtaiset riskitön korko, markkinariskipreemio ja luottoriskipreemio sekä kaikille yksiköille yhteiset verrokkitoimialan beta, konsernin pääomarakenne ja Caverion-konsernin yrityskokoon perustuva riskipreemio.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) tulevaisuuden rahavirtaennusteiden määrittäminen vuonna 2023 on ollut haastavaa Ukrainassa käytävän sodan ja sitä kautta taloudelliseen ympäristöön liittyvän epävarmuuden vuoksi. Johto arvioi varovaisesti rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevaisuuden rahavirtaennusteet osana arvonalentumistestausta ottaen huomioon tämänhetkisen taloudellisen ympäristön. Johto huomioi sen, että konsernin rahavirta on ollut vahva viime vuosina ja että suurimman osan rahavirtaa tuottavien yksiköiden kannattavuuksista parani edelleen vuonna 2023.

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

Liikearvotestauksessa käytetyt oletukset 2023	CGU 1 = Suomi	CGU 2 = Ruotsi	CGU 3 = Norja	CGU 4 = Tanska	CGU 5 = Teollisuus	CGU 6 = Saksa	CGU 7 = Itävalta
WACC ennen veroja	10,30 %	9,85 %	11,67 %	9,56 %	10,28 %	10,23 %	10,65 %
Kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää tasearvon	>50 %	>50 %	>50 %	>50 %	20-50 %	>50 %	>50 %
Kerrytettävissä oleva rahamäärä suhteessa tasearvoon herkkyysanalyysin eri skenaarioissa
Liikevaihto -10 % ja liikevoitto -1 %	>50 %	>50 %	>50 %	20-50 %	Alaskirjaus	Alaskirjaus	20-50 %
WACC + 2 %-yksikköä	>50 %	>50 %	>50 %	>50 %	0-20 %	0-20 %	>50 %
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -0,5 %-yksikköä	>50 %	>50 %	>50 %	>50 %	20-50 %	20-50 %	>50 %
Kaikki ylläolevat yhteensä	>50 %	>50 %	>50 %	Alaskirjaus	Alaskirjaus	Alaskirjaus	0-20 %

Liikearvon testaustuloksia arvioidaan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää (E) rahavirtaa tuottavan yksikön testattavien varojen tasearvoon (T) seuraavasti

	Suhde			Arvio
E		<	T	Alaskirjaus
E	0–20 %	>	T	Ylittää hieman
E	20–50 %	>	T	Ylittää selvästi
E	50 %-	>	T	Ylittää merkittävästi

Suoritettujen arvonalentumistestien perusteella ei ole tehty arvonalennuksia vuonna 2023 tai 2022. Vuoden 2023 testauksissa Teollisuuden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti tasearvon selvästi ja muut rahavirtaa tuottavat yksiköt merkittävästi. Vuoden 2022 testauksissa Saksan, Tanskan ja Teollisuuden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti tasearvon selvästi ja muut rahavirtaa tuottavat yksiköt merkittävästi. Johto on arvioinut, että Saksassa (CGU 6) jokseenkin mahdollinen muutos keskeisissä olettamuksissa voisi johtaa arvonalennukseen. Johto on laatinut herkkyysanalyysin kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön osalta:

kriittiseen
pisteeseen
-10,8 %-yks.

-1,2 %-yks.
+4,5 %-yks.
-3,2 %-yks.

Laadintaperiaatteet

Liikearvo

Liikearvoa syntyy tytäryritysten hankinnan yhteydessä, ja se on määrä, jolla luovutettu vastike ylittää konsernin osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden nettomääräisestä käyvästä arvosta ja määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus sisältää hankitut varat sekä vastattavaksi otetut velat ja ehdolliset velat. Luovutettu vastike arvostetaan käypään arvoon.

Arvonalentumistestaus

Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai sitä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta. Testausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi, eikä niitä myöhemmin peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon ja -tappioon.

Liikearvot testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Käyttöarvolaskelmien rahavirrat perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tulos- ja markkinakehityksestä. Diskonttauksessa käytettyä korkoa voidaan korottaa toimialakohtaisella lisäriskitekijällä.

Kerrytettävissä olevia rahamääriä on arvioitu suhteessa eri ajanjaksoihin ja laskelmien herkkyyttä on analysoitu muun muassa diskonttauskoron, kannattavuuden ja jäännösarvojen kasvutekijän muutoksien osalta.

4.3 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet

2023	Maa-	Rakennukset		Muut	Kesken		2022	Maa- ja	Rakennukset		Muut	Kesken
	ja vesi	ja	Koneet ja	aineelliset	eräiset			vesi	ja	Koneet ja	aineelliset	eräiset
Milj. e	alueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet 1)		hankinnat Yhteensä	Milj. e	alueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet 1)	hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	0,6	6,9	47,9	24,4	0,1	79,9	Hankintameno 1.1.2022	0,6	6,8	43,7	21,6	0,2	72,8
Kurssierot	0,0	0,0	-0,3	-0,2	0,0	-0,5	Kurssierot	-0,0	-0,0	-0,9	-0,1	-0,0	-1,0
Lisäykset		0,1	4,9	1,5	0,3	6,8	Lisäykset		0,1	4,3	1,2	0,1	5,6
Liiketoimintojen hankinta			2,7			2,7	Liiketoimintojen hankinta		0,2	5,8	2,5		8,5
Vähennykset		-0,1	-0,3	-2,3	-0,0	-2,7	Vähennykset	-0,0	-0,1	-4,5	-0,3	-0,1	-5,0
Liiketoimintojen myynti			-3,0			-3,0	Liiketoimintojen myynti			-0,5	-0,4		-0,9
Siirrot erien välillä		-0,1	-0,1	0,2	-0,3	-0,3	Siirrot erien välillä			0,1	0,0	-0,1	-0,1
Hankintameno 31.12.2023	0,6	6,9	51,7	23,5	0,1	82,9	Hankintameno 31.12.2022	0,6	6,9	47,9	24,4	0,1	79,9
Kertyneet poistot ja							Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2023		-4,9	-36,1	-19,8		-60,8	arvonalentumiset 1.1.2022		-4,7	-33,9	-16,7		-55,3
Kurssierot		0,0	0,2	0,1		0,3	Kurssierot		0,0	0,8	0,1		0,8
Poistot		-0,3	-4,8	-1,8		-6,9	Poistot		-0,3	-4,2	-1,7		-6,2
Lisäysten ja liiketoimintojen							Lisäysten ja liiketoimintojen
hankintojen kertyneet poistot			-1,1			-1,1	hankintojen kertyneet poistot		-0,0	-2,9	-1,8		-4,8
Vähennysten ja liiketoimintojen							Vähennysten ja liiketoimintojen
myyntien kertyneet poistot		0,1	2,9	2,3		5,2	myyntien kertyneet poistot		0,1	4,2	0,3		4,7
Siirrot erien välillä		0,0	0,3	0,0		0,3	Siirrot erien välillä			0,0			0,0
Kertyneet poistot ja							Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2023		-5,1	-38,6	-19,3		-63,0	arvonalentumiset 31.12.2022		-4,9	-36,1	-19,8		-60,8
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	0,6	2,0	11,8	4,6	0,1	19,1	Kirjanpitoarvo 1.1.2022	0,6	2,1	9,7	4,9	0,2	17,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	0,6	1,8	13,1	4,3	0,1	19,9	Kirjanpitoarvo 31.12.2022	0,6	2,0	11,8	4,6	0,1	19,1

1) Muut aineelliset hyödykkeet sisältävät muun muassa vuokrahuoneistojen perusparannusmenot.

Laadintaperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Muiden omaisuuserien hankintameno jaksotetaan tasapoistoina hyödykkeen arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle.

Käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.

Aineettomat hyödykkeet

2023				Muut
			Muut	aineettomat
		Hankintojen	aineettomat	hyödykkeet
Milj. e	Liikearvo	kohdistukset	hyödykkeet 1)	yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	442,5	101,4	124,9	226,3
Lisäykset			4,9	4,9
Liiketoimintojen hankinta	23,0	5,1	0,1	5,3
Vähennykset			-8,0	-8,0
Liiketoimintojen myynti
Siirrot erien välillä			0,0	0,0
Kurssierot	-0,2	0,0	-0,8	-0,8
Hankintameno 31.12.2023	465,3	106,6	121,1	227,7

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2023		-63,3	-106,6	-170,0
Poistot ja arvonalentumiset		-9,5	-6,6	-16,1
Kurssierot		-0,0	0,7	0,6
Lisäysten ja liiketoimintojen hankintojen
kertyneet poistot			0,0	0,0
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot			8,0	8,0
Liiketoimintojen myynnin kertyneet poistot
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2023		-72,9	-104,5	-177,4

Kirjanpitoarvo 1.1.2023	442,5	38,1	18,3	56,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	465,3	33,7	16,6	50,3

2022				Muut
			Muut	aineettomat
		Hankintojen	aineettomat	hyödykkeet
Milj. e	Liikearvo	kohdistukset	hyödykkeet 1)	yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	369,9	86,7	126,8	213,5
Lisäykset			8,5	8,5
Liiketoimintojen hankinta	73,2	16,5	0,6	17,1
Vähennykset			-9,4	-9,4
Liiketoimintojen myynti	-0,5		-0,0	-0,0
Siirrot erien välillä			0,1	0,1
Kurssierot	-0,1	-1,8	-1,5	-3,4
Hankintameno 31.12.2022	442,5	101,4	124,9	226,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2022		-59,0	-106,8	-165,8
Poistot ja arvonalentumiset		-5,9	-10,3	-16,2
Kurssierot		1,6	1,2	2,8
Lisäysten ja liiketoimintojen hankintojen
kertyneet poistot			-0,2	-0,2
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot			9,4	9,4
Liiketoimintojen myynnin kertyneet poistot			0,0	0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2022		-63,3	-106,6	-170,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	369,9	27,7	20,0	47,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	442,5	38,1	18,3	56,4

1) Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa IT-infrastruktuurista, -järjestelmistä ja -ratkaisuista.

Hankintojen kohdistuksien kirjanpitoarvojen jakauma:

Milj. e	2023	2022
Asiakassuhteet ja sopimuskannat	21,9	26,8
Patentoimaton teknologia	4,2	5,2
Tuotemerkit	1,6	1,9
Patentit	0,6	0,7
Tilauskanta	5,4	3,4
Yhteensä	33,7	38,1

Laadintaperiaatteet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, kun hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on odotettavissa, että aineettomasta hyödykkeestä kertyy taloudellista hyötyä konsernille. Aineettomat hyödykkeet, joilla on tunnettu tai arvioitu rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan vaikutusaikanaan tasapoistoina kuluiksi tuloslaskelmaan.

Yrityshankintojen yhteydessä hankitut muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen erilleen liikearvosta, mikäli ne täyttävät aineettoman hyödykkeen määritelmän; ne ovat erotettavissa tai perustuvat sopimuksiin tai laillisiin oikeuksiin. Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut aineettomat hyödykkeet koostuvat muun muassa asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden sekä kilpailukieltosopimusten arvosta ja hankittuun teknologiaan ja alaan liittyvän prosessiosaamisen arvosta. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden sekä alaan liittyvän prosessiosaamisen arvo määritellään oletettujen asiakkuuksien pysyvyyden ja kestoajan mukaan arvioitujen rahavirtojen perusteella.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo määritetään kyseisistä omaisuuseristä tai rahavirtaa tuottavista yksiköistä saatavissa oleviksi arvioitujen diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Diskonttokorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuseriin liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan ja se kohdistetaan ensin rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettuun liikearvoon ja tämän jälkeen muihin omaisuuseriin tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta enempää kuin mikä johtaisi kirjanpitoarvoon, joka hyödykkeellä olisi, jos aiempina vuosina ei olisi kirjattu arvonalentumistappioita. Liikearvoon kohdistetut arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi, eikä niitä myöhemmin peruuteta.

5 Pääomarakenne

Nettovelka, milj. e	236,8
Omavaraisuusaste, %	15,6
Nettovelat/Oikaistu käyttökate	1,3x

Tässä osiossa

Tämä osio sisältää seuraavat Caverionin vuoden 2023 pääomarakennetta kuvaavat liitetiedot:

5.1	Pääomanhallinta68
5.2	Oma pääoma69
5.3	Nettovelkojen muutos 70
5.4	Rahoitusvarojen ja –velkojen luokittelu arvostusryhmittäin71
5.5	Rahoitusriskien hallinta73
5.6	Johdannaissopimukset 75
5.7	Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä77
5.8	Eläkevelvoitteet 78
5.9	Vuokrasopimukset 81
5.10	Muut vastuusitoumukset 82

5.1 Pääomanhallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on ylläpitää optimaalista pääomarakennetta, saavuttaa mahdollisimman korkea sitoutuneen pääoman tuotto sekä minimoida pääoman kustannukset konsernin rahoituspolitiikassa määriteltyjen periaatteiden ja limiittien puitteissa. Pääomarakenteeseen vaikutetaan ensisijaisesti ohjaamalla investointeja ja liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää.

Maaliskuussa Caverion maksoi pois ehtojen mukaisesti jäljellä olevan summan vuonna 2019 liikkeeseen lasketusta 75 milj. euron vakuudettomasta joukkovelkakirjalainasta, joka oli määrältään 3,5 milj. euroa helmikuussa 2022 tehdyn takaisinostotarjouksen jälkeen. Caverion ilmoitti myöskin 14.4.2023 käyttävänsä oikeuttaan lunastaa 35 milj. euron hybridilainan. Hybridilaina on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa oleva joukkovelkakirjalaina, joka käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina lunastettiin täysimääräisesti sen ehtojen mukaisesti 15.5.2023.

Caverionista tuli 31.10.2023 lisälainanottaja Crayfish Bidco Oy:n ja pankkiryhmän välillä tehtyyn lainafasiliteettisopimukseen. Uusi fasiliteetti koostuu 410 milj. euron määräaikaisesta lainafasiliteetista, 75 milj. euron luottolimiitistä ja 65 milj. euron sitoutuneesta takauslimiitistä. Määräaikaisen lainafasiliteetin eräpäivä on kolme vuotta 31.10.2023 tapahtuneen omistusmuutoksen jälkeen, kun taas luottolimiitillä ja takauslimiitillä päättymispäivät ovat kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta omistusmuutoksen jälkeen. Uudet fasiliteetit turvaavat Caverionin pitkäaikaiset rahoitustarpeet, kausiluonteiset käyttöpääomatarpeet ja tietyt pankkien takausfasiliteetit, jotka ovat tärkeitä projektiliiketoiminnalle. Osa määräaikaisesta lainafasiliteetista on varattu Caverionin osakkeiden ostoon ja osa Caverionin 31.10.2023 ulkona olevien lainojen poismaksuun.

Caverion on joulukuun lopussa maksanut ennakkoon pois 50 milj. euron määräaikaisen lainansa ja peruuttanut käyttämättömän 100 milj. euron luottolimiittinsä, jonka alkuperäinen päättymispäivä oli 15.1.2025. Caverion on rahoittanut lainan poismaksun nostamalla tilalle 50 milj. euron lainan uudesta määräaikaisesta lainafasiliteetista.

Määräysvallan vaihtuminen 31.10.2023 myöskin antoi oikeuden 25.2.2027 erääntyvän 75 milj. euron vakuudettoman velkakirjalainan haltijoille pyytää kaikkien velkakirjojensa takaisinostoa. Joukkovelkakirjojen haltijat jättivät takaisinosto-ohjeistuksia 72,1 milj. euron arvosta, jotka Caverion lunasti 29.1.2024. Lunastuksen rahoitus tapahtui vastaavasti nostamalla lainaa uudesta pitkäaikaisesta lainafasiliteetista.

Caverionin liiketoimintamalli vaatii vain vähän investointeja. Caverionin tavoitteena on, että liiketoiminnan bruttoinvestointien taso (pois lukien yritysostot ja investoinnit vuokrattuihin omaisuuseriin) ei ylittäisi 1 prosenttia liikevaihdosta. Yritysostot valikoiduille kasvualueille ja täydentäviin kyvykkyyksiin tukevat kasvua. Caverion pyrkii 100 prosentin kassakonversioon (operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja/käyttökate) taatakseen terveen rahavirran.

Caverion-konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi, erääntyvien lainojen takaisinmaksuun ja vuosittaisten osinkojen maksuun. Rahoitustarpeen arvioiminen on perustunut vuoden välein tehtävään budjettiin, kuukausittain tehtävään rahoitusennusteeseen sekä lyhytaikaiseen, ajantasaiseen kassansuunnitteluun. Konsernin rahoitusosasto vastaa rahoituksen riittävyydestä, erilaisten rahoituslähteiden käytettävyydestä ja ulkoisten lainojen hallitusta erääntymisprofiilista. Caverionin tavoitteena on, että nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhdeluku on alle 2,5.

Konsernin rahoitusosasto hoitaa keskitetysti konsernin varainhallinnan ja -hankinnan. Keskitetyllä kassanhallinnalla optimoidaan likvidien varojen käyttö konsernin eri yksiköiden välillä.

Pääoma

Milj. e	2023	2022
Osakepääoma	1,0	1,0
Hybridipääoma		35,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	66,0	66,0
Muu oma pääoma	108,4	123,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	175,4	225,2
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,2	0,2
Oma pääoma yhteensä	175,7	225,4
Pitkäaikaiset korolliset velat	145,5	221,3
Lyhytaikaiset korolliset velat	132,9	60,7
Korolliset velat yhteensä	278,3	282,0
Oma pääoma ja korolliset velat yhteensä	454,0	507,4
Korolliset velat yhteensä	278,3	282,0
Rahavarat	41,5	81,2
Nettovelka	236,8	200,9
Nettovelat/Oikaistu käyttökate	1,3	1,2
Velkaantumisaste, %	134,8	89,1
Omavaraisuusaste, %	15,6	19,8

5.2 Oma pääoma

Osakepääoma ja omat osakkeet

	Ulkona olevien	Osakepääoma Omat osakkeet
	osakkeiden lukumäärä, kpl	milj. e	milj. e
1.1.2023	136 472 645	1,0	-2,0
Omien osakkeiden luovutus	573 622
31.12.2023	137 046 267	1,0	-2,0
1.1.2022	136 417 625	1,0	-2,4
Omien osakkeiden luovutus	55 020		0,4
31.12.2022	136 472 645	1,0	-2,0

Caverion Oyj:n osakkeiden lukumäärä 138 920 092 (138 920 092) ja osakepääoma 1,0 (1,0) milj. euroa 31.12.2023.

Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Omat osakkeet

Caverionin hallussa oli 1 873 825 (2 447 447) yhtiön omaa osaketta 31.12.2023.

Hallussa olevien osakkeiden hankintahinta yhteensä oli 2,0 milj. euroa 31.12.2023 ja se esitetään erillisenä oman pääoman eränä. Osakkeista maksettu määrä pienentää emoyhtiön voitonjakokelpoisia varoja. Osakkeet ovat yhtiön hallussa omina osakkeina ja ne on oikeus laskea uudelleen liikkeeseen tulevaisuudessa.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet. Ulkomaisten yksiköiden nettosijoitusten suojausta ei ole ollut vuosina 2023 ja 2022.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää sijoitusten, joita ei pidetä kaupankäynti tarkoituksessa, ja rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset.

Hybridipääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Caverion ilmoitti 7.2.2018 pörssitiedotteella perustavansa uuden konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ("Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018-2022"). Ohjelman tekniseen toteutukseen liittyen Caverion Oyj:n yhtiölle itselleen suuntaamassa maksuttomassa osakeannissa merkittiin ja rekisteröitiin yhteensä 3 800 000 uutta osaketta kaupparekisteriin 19.2.2018. Kerätty pääoma oli yhteensä 6,67 milj. euroa ja se kirjattiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Caverion toteutti kesäkuussa 2018 uusien osakkeiden suunnatun osakeannin säilyttääkseen vahvan taseaseman ja strategisen joustavuuden Saksan kilpailuoikeudellisen sakon maksamisen jälkeen. Yhtiö julkisti 15.6.2018, että se oli suunnannut institutionaalisille sijoittajille osakeannin, jossa merkityt 9 524 000 osaketta vastasivat noin 7,36 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä välittömästi ennen osakeantia. Kerätyt varat ennen palkkioita ja kuluja olivat 60,0 milj. euroa. Merkintähinta kirjattiin kokonaisuudessaan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osingot

Varsinainen yhtiökokous päätti 27.3.2023, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta.

Hallitus ehdottaa 12.6.2024 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2023 ei makseta osinkoa.

5.3 Nettovelkojen muutos

Nettovelka määritellään siten, että korollisista lyhyt- ja pitkäaikaisista veloista vähennetään rahavarat.

	Rahoitusvelat
Milj. e	Pitkäaikaiset velat sisältäen lyhytaikaisen osuuden	Vuokra sopimus velat	Lyhyt aikaiset velat	Raha varat	Netto velka
Nettovelka 1.1.2023	128,0	137,5	16,6	81,2	200,9
Nettovelan muutokset erissä, joihin
liittyy maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten velkojen nostot	42,5
Pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksut	-53,1	-53,6
Lyhytaikaisten velkojen muutos			68,6
Pitkäaikaisten velkojen muutos	-70,4
Rahavarojen muutos				-34,0
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei
liity maksutapahtumaa:
Lisäykset		70,6
Yritysostot		0,4
Vähennykset ja yritysmyynnit		-6,7
Muuntoerot 1)		-1,9		-5,6
Muut erät, joihin ei liity
maksutapahtumaa
Nettovelka 31.12.2023	46,9	146,3	85,1	41,5	236,8

	Rahoitusvelat
Milj. e	Pitkäaikaiset velat sisältäen lyhytaikaisen osuuden	Vuokra sopimus velat	Lyhyt aikaiset velat	Raha varat	Netto velka
Nettovelka 1.1.2022	132,9	135,7	3,0	130,9	140,7
Nettovelan muutokset erissä, joihin
liittyy maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten velkojen nostot	74,8
Pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksut	-75.4	-50,6
Lyhytaikaisten velkojen muutos			13,6
Pitkäaikaisten velkojen muutos	-3.5
Rahavarojen muutos				-42,0
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei
liity maksutapahtumaa:
Lisäykset		50,5
Yritysostot		7,2
Vähennykset ja yritysmyynnit		-2,3
Muuntoerot 1)		-3,1		-7,7
Muut erät, joihin ei liity
maksutapahtumaa	-0,9
Nettovelka 31.12.2022	128,0	137,5	16,6	81,2	200,9

1) Ulkomaisten konserniyritysten rahavirrat muunnetaan euroiksi käyttäen kauden keskikursseja, ja rahavarat käyttäen tilikauden päättymispäivän kursseja.

5.4 Rahoitusvarojen ja –velkojen luokittelu arvostusryhmittäin

IFRS 9 mukaisesti eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kolme pääasiallista arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden

2023	Käypään arvoon
	Käypään	muun laajan	Jaksotettuun
Milj. e	arvoon tulos	tuloksen	hankinta	Tase
Arvostusperiaate	vaikutteisesti	erien kautta	menoon	arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Sijoitukset	0,5	0,7		1,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset			0,5	0,5
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset			622,6	622,6
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)	0,0
Rahavarat			41,5	41,5
Yhteensä	0,5	0,7	664,6	665,7
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta			42,5	42,5
Joukkovelkakirjalainat			2,9	2,9
Eläkelainat			1,5	1,5
Muut lainat			0,0	0,0
Vuokrasopimusvelat			98,6	98,6
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat yhteensä			145,5	145,5
Ostovelat ja muut velat			7,9	7,9
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta			0,1	0,1
Joukkovelkakirjalainat			72,1	72,1
Eläkelainat			3,0	3,0
Muut velat			0,0	0,0
Yritystodistukset			9,9	9,9
Vuokrasopimusvelat			47,7	47,7
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat yhteensä			132,8	132,8
Ostovelat ja muut velat			589,3	589,3
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)	0,2
Yhteensä	0,2		875,5	875,7

laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tulosvaikutteisesti. Standardia on noudatettu 1.1.2018 alkaen

2022		Käypään arvoon
	Käypään	muun laajan	Jaksotettuun
Milj. e	arvoon tulos	tuloksen	hankinta	Tase
Arvostusperiaate	vaikutteisesti	erien kautta	menoon	arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Sijoitukset	0,4	0,7		1,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset			4,4	4,4
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset			625,8	625,8
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)	0,0
Rahavarat			81,2	81,2
Yhteensä	0,4	0,7	711,4	712,5
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta			50,0	50,0
Joukkovelkakirjalainat			73,3	73,3
Eläkelainat			4,5	4,5
Muut lainat			0,0	0,0
Vuokrasopimusvelat			93,5	93,5
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat yhteensä			221,3	221,3
Ostovelat ja muut velat			7,4	7,4
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta			0,1	0,1
Joukkovelkakirjalainat			3,5	3,5
Eläkelainat			3,0	3,0
Muut velat			0,1	0,1
Yritystodistukset			10,0	10,0
Vuokrasopimusvelat			43,9	43,9
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat yhteensä			60,7	60,7
Ostovelat ja muut velat			597,5	597,5
Johdannaissopimukset
(ei-suojauslaskennassa)	0,1
Yhteensä	0,1		886,9	887,0

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ovat lähellä niiden käypiä arvoja lukuun ottamatta pitkäaikaisia korollisia lainoja. Pitkäaikaisten korollisten velkojen käypä arvo oli vuoden 2023 lopussa 141,4 milj. euroa (140,1 milj. euroa). Pitkäaikaisten korollisten lainojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin ja ne kuuluvat käypien arvojen määrittämisen hierarkiassa tasolle 2. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa ulkoista lainaa tilinpäätöshetkellä ja se muodostuu riskittömästä markkinakorosta, johon on lisätty yrityskohtainen, maturiteetin mukainen riskipreemio.

Sijoitukset sisältävät seuraavia eriä

	2023	2022
Noteeratut osakkeet (Tasolla 1 käyvän arvon hierarkiassa)	0,5	0,4
Noteeraamattomat osakkeet (Tasolla 3 käyvän arvon hierarkiassa)	0,7	0,7
Yhteensä	1,1	1,1

Tason 1 rahoituserien käypäarvo perustuu täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla arvostuspäivänä. Markkinoita pidetään toimivina, jos noteeratut hinnat ovat säännöllisesti saatavilla pörssissä. Noteeratut hinnat ovat ostohintoja (bid price) Taso 1 sisältää pääasiassa rahastoja ja OMXH listattuja osakkeita. Tasolle 3 luokitellut sijoitukset ovat noteeraamattomia osakkeita ja ne on arvostettu hankintahintaan vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla tai meklarilta saatuihin hintoihin, koska niiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä.

Laadintaperiaatteet

Rahoitusvarat

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostus

IFRS 9 mukaisesti rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin ryhmiin: jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tulosvaikutteisesti. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusperusteisten rahavirtojen ominaispiirteistä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja tai johdannaisia, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Johdannaiset ja muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksesta johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat tappiot ja voitot kirjataan tuloslaskelmaan sille periodille, jonka aikana ne syntyvät. Tähän ryhmään kuuluvat varat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi (Saamiset), jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä, ja lyhytaikaisiksi varoiksi (Myyntisaamiset ja muut saamiset), jos ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluttua.

Jaksotettuun hankintamenoon

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Tämä kategoria koostuu lainasaamisista, myyntisaamisista, rahoista ja pankkisaamisista sekä tietyistä muista saamisista. Nämä ovat lyhytaikaisia, jos eräpäivä on enintään 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen, muutoin ne ovat pitkäaikaisia. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ne arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä määritettyyn jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo.

Rahat ja pankkisaamiset muodostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen juoksuaika on enintään kolme kuukautta.

Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta

Osakesijoitukset listaamattomiin sijoituksiin, joita ei pidetä kaupankäynti tarkoituksessa, on valittu arvostettavan muiden laajan tuloksen erien kautta.

Ne kirjataan alun perin käypään arvoon lisättynä transaktiomenoilla. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon verovaikutus huomioiden. Kun sijoitukset myydään tai niistä kirjataan arvonalentuminen, kertyneitä käyvän arvon muutoksia ei ikinä siirretä omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi.

Nämä ovat lyhytaikaisia, jos Konsernin on tarkoitus myydä ne enintään 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen.

Kirjaaminen taseeseen ja pois taseesta

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoitusten rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on olennaisilta osin siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut toiselle osapuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmän käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja -kuluissa sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Korkotuotot lainoista ja muista saamisista esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Osinkotuotot rahoitusvaroista merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin, kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen.

Rahoitusinstrumenttien netottaminen

Rahoitusvarat ja -velat vähennetään toisistaan ja taseessa esitetään nettomäärä silloin, kun kirjattujen määrien vähentämiseen toisistaan on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus ja suoritus aiotaan toteuttaa nettomääräisesti tai omaisuuserä aiotaan realisoida ja velka suorittaa samanaikaisesti.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityt varat

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon alentumisesta yhden tai useamman omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman ("tappion synnyttävä tapahtuma") seurauksena. Tappion synnyttävällä tapahtumalla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin.

Näyttöä arvonalentumisesta voivat olla esimerkiksi koronmaksun tai lyhennysten laiminlyönnit, Caverion-konsernilla olevan saamisen uudelleenjärjestely, viitteet velallisen konkurssin tai muun taloudellisen uudelleenjärjestelyn todennäköisyydestä tai todettavissa oleva tieto, joka osoittaa arvioitujen vastaisten rahavirtojen määritettävissä olevaa vähentymistä, esimerkiksi muutokset maksujen myöhästymisessä ja laiminlyöntien kanssa korreloiva velallisen heikentynyt taloudellinen tilanne.

Lainojen ja muiden saamisten osalta tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa pienennetään ja tappio merkitään konsernin tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Arvonalentumista koskevaa näyttöä arvioidaan jatkuvasti sekä yksittäisten omaisuuserien tasolla että ryhmän tasolla. Kaikkia yksittäin tarkasteltuina merkittäviksi katsottavia omaisuuseriä tarkastellaan arvon alentumisen varalta erikseen. Ryhmän tasolla tapahtuva arviointi tehdään yhdistämällä riskiominaisuuksiltaan samankaltaisia omaisuuseriä ja arvioimalla niitä yhtenä kokonaisuutena.

Myynti- ja muihin saamisiin liittyvät operatiiviset riskit on kuvailtu liitetiedossa 3.2.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään taseeseen selvityspäivänä ja ne kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä aiheutuneilla transaktiomenoilla. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun määrän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot jaksotetaan kuluksi kyseisen limiitin voimassaoloajalle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet sopimusten mukaan päättyvät tai siirtyvät pois.

Rahoitusvelat ovat lyhytaikaisia velkoja, kun jäljellä oleva maturiteetti on enintään 12 kuukautta, ja pitkäaikaisia velkoja, kun niiden maturiteetti on yli 12 kuukautta.

5.5 Rahoitusriskien hallinta

Caverion-konserni altistuu liiketoiminnassaan maksuvalmiusriskille, luottoriskille sekä valuutta- ja korkoriskille. Caverionin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää sitä epävarmuutta, jota rahoitusmarkkinoiden muutokset aiheuttavat sen taloudelliseen tulokseen.

Joulukuun 2023 lopussa pohjainflaatio on ollut edelleen korkea. Vaikka on merkkejä inflaation taittumisesta, sen tuleva suunta on epävarma. Keskuspankkien viestiessä rajoitetusti ohjeistuksista, tulevien korkoliikkeiden määrää ja suuruutta on vaikeaa ennustaa. On myöskin odotettavissa, että korkea valuuttakurssien volatiliteetti jatkuu. Caverion seuraa riskejä tiiviisti eikä näe tällä hetkellä tarvetta muuttaa riskienhallintaperiaatteita. Rahoituksen saatavuuteen, takausjärjestelyjen saatavuuteen sekä valuutta- ja korkoriskeihin liittyvät riskit ovat hallinnassa.

Caverion-konsernin hallitus on hyväksynyt konsernissa noudatettavan rahoituspolitiikan, jonka käytännön toteutuksesta vastaa Caverion-konsernin rahoitusosasto yhdessä divisioonien kanssa. Divisioonissa ja tytäryhtiöissä rahoitusasioita hoitaa taloushenkilöstö ja operatiivinen johto. Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään tehtäväalueittain vastuunjako rahoitusosaston ja divisioonan välillä. Divisioonien vastuulla on ollut toimittaa rahoitusosastolle ajantasaista ja täsmällistä informaatiota rahoitusasemasta, kassavirrasta ja valuuttapositiosta, jotta on voitu varmistaa tehokas kassan-, rahoituksen-, likviditeetin ja riskienhallinta. Vastuunjaon lisäksi konsernin rahoituspolitiikassa määritellään pääperiaatteet ja toimintatavat rahoitusriskien hallinnalle, kassanhallinnalle sekä rahoitukseen liittyville erityisalueille, kuten kaupallisille takauksille, rahoittajasuhteille ja asiakasrahoitukselle.

Korkoriskin hallinta

Caverionilla on kassavaroihin liittyviä korollisia saamisia, mutta muutoin sen tuotot ja liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen muutoksista.

Caverionin rahavirran korkoriski aiheutuu pääasiassa lyhyt- ja pitkäaikaisista lainoista. Vaihtuvakorkoiset lainat altistavat Caverionin rahavirran korkoriskille. Korkoriskin hallinnoimiseksi Caverion-konsernin hallitus on määritellyt pitkäaikaisille lainoille ja niitä suojaaville korkojohdannaisille keskimääräisen korkosidonnaisuusaika tavoitteen. Konsernin nettovelan (pois lukien kassa) keskimääräinen korkosidonnaisuusaika tarkasteluhetkellä oli 14,0 (28,1) kuukautta. Joulukuun 2023 lopussa Caverion ei ole käyttänyt korkojohdannaisia korkoriskin suojaamiseen.

Koko lainasalkun efektiivisten korkojen painotettu keskiarvo ilman IFRS 16 vaikutusta oli 7,4 % (3,0 %) joulukuun 2023 lopussa. Kiinteäkorkoiset lainat muodostavat noin 57 (59) prosenttia konsernin korollisen velan määrästä.

Keskimääräisen korkosidonnaisuusajan tavoitteen toteutumisen lisäksi Caverion-konsernin johto seuraa kuukausittain korkotason mahdollisen muutoksen vaikutusta Caverion-konsernin taloudelliseen tulokseen. Seurannan kohteena on yhden prosenttiyksikön koron nousun vaikutus vuosittaisiin nettokorkokuluihin.

Herkkyys korkoriskille

		Tulos ennen veroja
Milj. e	2023	2022
Nettovelan korko 1 prosenttiyksikköä korkeampi	0,2	0,2

Nettovelkapositio sisältää korolliset rahoitusvelat ja rahat ja pankkisaamiset. Herkkyydet on laskettu tilinpäätöshetken tilanteen mukaan.

Vastapuoliriski

Caverionin-konsernin pankkien ja rahoituslaitosten kanssa tekemiin rahoitusinstrumentteihin liittyy riski siitä, että vastapuoli ei pystyisi täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteita. Caverion-konsernin rahoitusosasto on vastannut rahavarojen ja johdannaissopimusten vastapuoliriskistä.

Rahoitusinstrumenttien vastapuolten valinta on perustunut Caverion-konsernin johdon arvioon niiden luotettavuudesta. Caverion-konsernin hallitus on hyväksynyt Caverion-konsernin käyttämät pääpankit ja johdannaisinstrumenttien vastapuolet. Caverion-konsernin Talousjohtaja (CFO) hyväksyy lyhytaikaisten sijoitusten vastapuolet ja limiitit. Caverionin rahoituspolitiikan mukaisesti voidaan tehdä lyhytaikaisia, likviditeetin hallintaan liittyviä sijoituksia. Rahavaroista tai johdannaisista ei ole tilikaudella syntynyt luottotappioita. Caverion-konsernin johto ei odota taseen rahoitusvarojen tai johdannaisten vastapuolista aiheutuvan luottotappioita.

YIT Oyj:n 30.6.2013 rekisteröidyn osittaisjakautumisen seurauksena perustetulle Caverion Oyj:lle syntyi toissijainen vastuu YIT Oyj:n ennen jakautumista myöntämistä, YIT Oyj:lle jakautumisen jälkeen jääneistä konsernitakauksista, mikäli YIT Oyj menee konkurssiin. Näiden konsernitakausten määrä joulukuun lopussa oli 21,5 (20,4) milj. euroa.

Maksuvalmiusriski

Jälleenrahoitusriski määritellään riskiksi, ettei lainojen erääntyessä varoja ole tarpeeksi tai rahoitus on kallista. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on, että likvidit varat riittävät kaikissa tilanteissa. Maksuvalmiusriskiä ja jälleenrahoitusriskiä hallinnoidaan hajauttamalla lainojen maturiteettijakaumaa sekä arvioimalla lyhytaikaisen rahoituksen osuutta ja konsernin pitkäaikaista rahoitustarvetta. Caverion-konsernissa on aina varmistettava likvidien varojen riittävyys kuluvan vuoden aikana erääntyvien lainojen takaisinmaksuun ja liiketoiminnan suunnittelujakson mukaisiin mahdollisiin rahoitustarpeisiin. Riittävät vahvistetut ja nostamattomat luottolimiittisopimukset takaavat tarvittavan maksuvalmiuden.

Caverionista tuli 31.10.2023 lisälainanottaja Crayfish Bidco Oy:n ja pankkiryhmän välillä tehtyyn lainafasiliteettisopimukseen. Uusi fasiliteetti koostuu 410 milj. euron määräaikaisesta lainafasiliteetista, 75 milj. euron luottolimiitistä ja 65 milj. euron sitoutuneesta takauslimiitistä. Määräaikaisen lainafasiliteetin eräpäivä on kolme vuotta 31.10.2023 tapahtuneen omistusmuutoksen jälkeen, kun taas luottolimiitillä ja takauslimiitillä päättymispäivät ovat kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta omistusmuutoksen jälkeen. Uudet fasiliteetit turvaavat Caverionin pitkäaikaiset rahoitustarpeet, kausiluonteiset käyttöpääomatarpeet ja tietyt pankkien takausfasiliteetit, jotka ovat tärkeitä projektiliiketoiminnalle. Osa määräaikaisesta lainafasiliteetista on varatu Caverionin osakkeiden ostoon ja osa Caverionin 31.10.2023 ulkona olevien lainojen poismaksuun.

Caverion on vuoden 2023 aikana maksanut pois ehtojen mukaisesti jäljellä olevan summan vuonna 2019 liikkeeseen lasketusta 75 milj. euron vakuudettomasta joukkovelkakirjalainasta, joka oli määrältään 3,5 milj. euroa helmikuussa 2022 tehdyn takaisinostotarjouksen jälkeen. Caverion lunasti myöskin 35 milj. euron hybridilainan sen ehtojen mukaisesti 15.5.2023. Joulukuussa Caverion on uudelleenrahoittanut uudesta pitkäaikaisesta lainafasiliteetista 50 milj. euron määräaikaisen lainansa ja peruuttanut käyttämättömän 100 milj. euron luottolimiittinsä, jonka alkuperäinen päättymispäivä oli 15.1.2025. Määräysvallan vaihtuminen 31.10.2023 myöskin antoi oikeuden 25.2.2027 erääntyvän 75 milj. euron vakuudettoman velkakirjalainan haltijoille pyytää kaikkien velkakirjojensa takaisinostoa. Joukkovelkakirjojen haltijat jättivät takaisinostoohjeistuksia 72,1 milj. euron arvosta, jotka Caverion lunasti 29.1.2024. Lunastuksen rahoitus tapahtui vastaavasti nostamalla lainaa uudesta pitkäaikaisesta lainafasiliteetista.

Konsernin korollisen velan määrä oli joulukuun lopussa 132,0 (144,6) milj. euroa. Noin 39 prosenttia lainoista on rahoituslaitoksilta ja noin 61 prosenttia sijoittajilta. Konsernin nettovelka oli 90,4 (63,4) milj. euroa joulukuun lopussa ilman IFRS 16 vaikutusta ja 236,8 (200,9) milj. euroa IFRS 16 vaikutusten kanssa. Velkaantumisaste oli joulukuun lopussa 134,8 (89,1) prosenttia ja omavaraisuusaste 15,6 (19,8) prosenttia sisältäen IFRS 16 vaikutukset.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate) Crayfish BidCo Oy tasolla lainapankkien kanssa vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti. Konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku on sovittujen raja-arvojen sisällä. Caverion-konserni käyttää maksuvalmiusriskin hallinnan välineinä kassavaroja, luotollisia konsernitilejä, rahoituslimiittejä sekä yritystodistuksia. Caverionin rahavarat olivat joulukuun 2023 lopussa 41,5 (81,2) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla on nostamattomia tililimiittisopimuksia 41,2 (19,7) milj. euroa ja sitovia nostamattomia luottolimiittisopimuksia 48,7 (100) milj. euroa. Tililimiittisopimuksista 26,2 milj. euroa on eristetty 75 milj. euron sitovasta luottolimiittisopimuksesta. Sitovat luottolimiittisopimukset ovat voimassa heinäkuuhun 2026 asti.

Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja korkojen sopimuksiin perustuvaa erääntymistä. Luvut ovat diskonttaamattomia. Vaihtuvakorkoisten lainojen ja korkojohdannaisten tulevat korkovirrat perustuvat 31.12.2023 (31.12.2022) voimassa olleeseen korkoon. Valuuttamääräisten lainojen kassavirrat on käännetty euroiksi tilinpäätöskursseihin. Valuuttajohdannaisten valuuttamääräiset kassavirrat on käännetty euroiksi termiinikursseilla.

Rahoitusvelkojen ja korkojen erääntymisen analyysi 31.12.2023 sopimuksiin perustuen

Milj. e	2024	2025	2026	2027	2028		2029- Yhteensä
Korolliset lainat	14,5	4,4	53,7				72,6
Joukkovelkakirjalaina	74,0	0,1	0,1	3,0			77,2
Eläkelainat	3,0	1,5					4,5
Vuokrasopimusvelat	47,6	34,5	23,5	14,9	10,9	14,9	146,3
Muut rahoitusvelat
Ostovelat ja muut velat	589,3						589,3
Valuuttajohdannaiset	0,2						0,2

Rahoitusvelkojen ja korkojen erääntymisen analyysi 31.12.2022 sopimuksiin perustuen

Milj. e	2023	2024	2025	2026	2027		2028- Yhteensä
Korolliset lainat	11,5	1,3	50,1				62,9
Joukkovelkakirjalaina	5,8	2,1	2,1	2,1	77,1		89,2
Eläkelainat	3,1	3,0	1,5				7,6
Vuokrasopimusvelat	47,8	35,7	22,1	14,8	8,8	20,5	149,8
Muut rahoitusvelat
Ostovelat ja muut velat	597,5						597,5
Valuuttajohdannaiset	0,1						0,1

Valuuttariski

Caverion-konserni toimii kansainvälisesti ja altistuu toimintamaidensa valuutoista aiheutuville riskeille. Valuuttakurssiriski syntyy pääasiassa taseeseen merkityistä varoista ja veloista sekä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä nettosijoituksista. Myös tytäryhtiöiden kaupallisista sopimuksista aiheutuu valuuttakurssiriskiä, joskin sopimukset tehdään pääasiassa yksiköiden omassa toimintavaluutassa.

Valuuttakurssiriskin hallinnan tavoitteena Caverionissa on pienentää sitä epävarmuutta, jota muutokset valuuttakursseissa aiheuttavat kassavirtojen sekä liiketoiminnallisten saamisten ja velkojen arvostusten kautta tulokseen. Caverion-konsernin hallituksen päätöksellä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia ei ole suojattu valuuttakurssien muutoksilta.

Muut kuin euromääräiset nettosijoitukset ja niiden herkkyysanalyysi tilinpäätöshetkellä

	2023	2023	2023	2022	2022	2022
Milj. e	Netto sijoitus	EUR vahvistuu 10%, vaikutus omaan pääomaan	EUR heikkenee 10%, vaikutus omaan pääomaan	Netto sijoitus	EUR vahvistuu 10%, vaikutus omaan pääomaan	EUR heikkenee 10%, vaikutus omaan pääomaan
SEK	48,0	-4,4	5,3	34,1	-3,1	3,8
NOK	31,1	-2,8	3,5	32,5	-3,0	3,6
DKK	14,7	-1,3	1,6	-3,9	0,4	-0,4
Muut valuutat	0,6	-0,1	0,1	0,7	-0,1	0,1

Nettosijoituksella tarkoitetaan tässä yhteydessä ulkomaisten tytäryhtiöiden omaa pääomaa lisättynä pysyväksi nettosijoitukseksi katsotuilla lainoilla. Nettosijoitukseksi ei katsota tytäryhtiöiden taseessa mahdollisesti olevaa liikearvoa.

Caverion-konsernin rahoituspolitiikan periaatteiden mukaisesti kaikki konserniyhtiöt ovat olleet vastuussa valuuttamääräiseen kassavirtaansa liittyvän valuuttakurssiriskin tunnistamisesta ja suojaamisesta. Kaikki sitoviin sopimuksiin perustuvat erät, jotka ylittävät 0,2 milj. euroa, on suojattava. Suojaukset tehdään sisäisillä transaktioilla, joiden vastapuolena on Caverion-konsernin rahoitusosasto, joka suojaa konsernin nettoposition ja tekee kaikki ulkoisten vastapuolien kanssa tehtävät suojaukset. Valuuttakurssin suojauksissa ei noudateta suojauslaskentaa, joten johdannaisten arvonmuutokset kirjataan tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaisesti tulokseen. Vuoden 2023 lopussa ei ollut kaupallisiin sopimuksiin liittyviä suojauksia.

Lukuun ottamatta translaatioriskiä liittyen ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyihin nettosijoituksiin, euron heikentymisellä tai vahvistumisella ei olisi ollut olennaista vaikutusta Caverion-konsernin tulokseen. Valuuttajohdannaiset, jotka on tehty sisäisten ja ulkoisten lainojen sekä saatavien suojaamiseksi kompensoivat mahdolliset valuuttakurssien muutokset.

5.6 Johdannaissopimukset

Kaikki johdannaiset on tehty Caverion-konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti suojaustarkoituksessa, mutta IFRS 9 mukaista suojauslaskentaa ei ole sovellettu tilinpäätöshetkellä voimassa oleviin johdannaisiin. Valuuttajohdannaiset on tehty lähinnä rahoituksellisten erien suojaamiseksi ja ne on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin/-kuluihin. Valuuttajohdannaiset erääntyvät vuoden 2023 aikana. Joulukuun 2022 lopussa Caverion ei käyttänyt korkojohdannaisia korkoriskiltä suojautumiseen.

Konsernin johdannaisia koskee netotus, toimeenpantavissa oleva päänetotussopimus tai vastaavanlainen sopimus. Joissain tapauksissa esimerkiksi toisen osapuolen konkurssissa, kaikki sopimuksen alaiset transaktiot päättyisivät ja ne netotettaisiin. Päänetotussopimukset eivät täytä netottamisen vaatimuksia tilinpäätöksessä ja erät on esitetty bruttona. Muissa rahoitusvaroissa ja -veloissa esimerkiksi myyntisaamisissa tai ostoveloissa ei ole sopimuksiin perustuvia netotettavia eriä tilinpäätöshetkellä.

Rahoituserät, joille ei ole noteerattua hintaa toimivilla markkinoilla (esimerkiksi OTCjohdannaiset) on arvostettu käyttämällä arvostusmenetelmiä. Arvostusmenetelmät hyödyntävät markkinadataa, kun sitä on saatavilla ja yhtiökohtaisten estimaattien käyttö on mahdollisimman vähäistä. Jos kaikki tarvittavat tiedot käyvän arvon laskentaan on saatavilla markkinoilta, luokitellaan erä tasolle 2. Tasolle 2 luokiteltujen johdannaissopimusten käyvät arvot on määritetty seuraavasti: Valuutta- ja korkotermiinisopimusten käyvät arvot on määritetty käyttäen tilinpäätöspäivän noteerattuja termiinikursseja. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella.

Nimellisarvot

Milj. e	2023	2022
Valuuttatermiinit, ei-suojauslaskennassa	138,0	121,1

Käyvät arvot

	2023	2023		2022	2022
	Positiivinen	Negatiivinen	2023	Positiivinen	Negatiivinen	2022
	käypä arvo	käypä arvo	Netto	käypä arvo	käypä arvo	Netto
Milj. e	(tasearvo)	(tasearvo)	arvo	(tasearvo)	(tasearvo)	arvo
Valuuttatermiinit
Ei-suojauslaskennassa	0,0	-0,3	-0,2	0,0	-0,1	-0,1
Yhteensä	0,0	-0,3	-0,2	0,0	-0,1	-0,1
Netotussopimusten
alaisten johdannaisten
netotus	0,0	0,0		0,0	0,0
Netto yhteensä	0,0	-0,3	-0,2	0,0	-0,1	-0,1

Laadintaperiaatteet

Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Johdannaisiin välittömästi liittyvät transaktiomenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Johdannaisten myöhemmästä käypään arvoon kirjaamisesta syntyvän voiton tai tappion kirjaamistapa riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Valuuttajohdannaisilla suojaudutaan valuuttakurssiriskiltä ja niiden käyvän arvon muutokset sisältyvät luonteensa mukaisesti joko liikevoittoon tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Korkojohdannaisilla suojaudutaan markkinakorkojen muutoksilta ja korkojohdannaisten, joihin ei sovelleta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja kuluihin sille kaudelle, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset ovat pitkäaikaisia velkoja (Muut velat), kun niiden maturiteetti on yli 12 kuukautta, ja lyhytaikaisia velkoja (Ostovelat ja muut velat), kun niiden jäljellä oleva maturiteetti on alle 12 kuukautta.

Suojauslaskennassa olevat johdannaiset, jotka täyttävät IFRS 9:n mukaiset suojauslaskennan ehdot, merkitään taseeseen käypään arvoonsa päivänä, jolloin konsernista tulee sopimusosapuoli. Konsernissa on sovellettu suojauslaskentaa vaihtuvakorkoisten lainojen viitekoron muutoksilta suojautumiseen (rahavirran suojaus). Suojaussuhteen alussa dokumentoidaan kohteen ja suojausinstrumenttien välinen suhde ja arvioidaan suojaussuhteen tehokkuus. Suojaussuhteen tehokkuutta tarkastellaan vähintään jokaisena raportointipäivänä. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisten tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa suojausrahastossa. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelman rahoitustuottoihin tai -kuluihin niillä tilikausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen. Kun suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertyneet voitot tai tappiot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

5.7 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

	2023			2022
Milj. e	Osakkuus yhtiöt	Yhteis yritykset	Yhteensä	Osakkuus yhtiöt	Yhteis yritykset	Yhteensä
Tasearvo tilikauden alussa	0,1	0,0	0,1	0,1	1,4	1,5
Osuus tuloksesta	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Vähennykset					-0,1	-0,1
Saadut osingot					-1,3	-1,3
Tasearvo tilikauden lopussa	0,1	0,0	0,1	0,1	0,0	0,1

Osakkuus- ja yhteisyritysten kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.

2023

	Koti			Liike	Voitto/
Milj. e	paikka	Varat	Velat	vaihto	tappio	Omistus
Yhteisyritykset
CG FH St. Pölten GmbH	Wien	0,0	0,0	0,0	0,0	50 %
Osakkuusyhtiöt
Arandur Oy	Vantaa	5,7	5,4	5,3	0,0	33 %
Yhteensä		5,8	5,4	5,3	0,0	-

2022

Milj. e	Koti paikka	Varat	Velat	Liike vaihto	Voitto/ tappio	Omistus
Yhteisyritykset
CG FH St. Pölten GmbH	Wien	0,1	0,0	0,0	0,0	50 %
Osakkuusyhtiöt
Arandur Oy	Vantaa	5,3	4,9	4,9	0,0	33 %
Yhteensä		5,3	4,9	4,9	0,0	-

Yhteisyritys CG FH St. Pölten Gmb liittyy Itävallan St. Pöltenin ammattikorkeakoulun elinkaariprojektiin yhdessä rakennusyhtiö Granitin kanssa. Projektivaihe valmistui vuonna 2022 ja Caverion on ottanut haltuunsa kiinteistön huoltopalvelut ja teknisen ylläpidon 25 vuoden ajaksi.

Tavaroiden ja palveluiden myynti osakkuus- ja yhteisyrityksille oli vuonna 2023 1,9 (1,3) milj. euroa

Laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää ne osakkuusyritykset, joissa konsernin osuus äänivallasta on 20-50 prosenttia tai konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yritykset, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisen osapuolen kanssa ja merkittävät päätökset vaativat molempien osapuolien hyväksynnän, käsitellään luonteensa mukaisesti yhteisyrityksinä. Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla Caverion-konsernin osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Jokaisen raportointikauden lopussa ratkaistaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut.

Konsernin osuus hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan, ja sen osuus hankinnan jälkeisistä muun laajan tuloksen muutoksista kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaavasti. Saadut osingot pienentävät sijoituksen tasearvoa. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita kirjata, paitsi jos konsernilla on oikeudellisia tai tosiasiallisia velvoitteita osakkuus- ja yhteisyrityksiin liittyen tai se on suorittanut maksuja osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta. Konsernin ja osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti.

5.8 Eläkevelvoitteet

Taseeseen merkityt velat:

Milj. e	2023	2022
Etuuspohjaiset eläke-edut	39,7	41,9
Taseen eläkevelvoitteet	39,7	41,9
Taseen saamiset etuuspohjaisista eläkkeistä	-4,0	-4,0
Eläkevelvoitteet, netto	35,6	37,8

Tuotot ja kulut tuloslaskelmassa:

Milj. e	2023	2022
Etuuspohjaiset eläke-edut	-0,6	-0,1
Rahoituskuluihin kirjatut	-1,1	-0,5
Tuotot (+) / kulut (-) tuloslaskelmassa, yhteensä	-1,6	-0,6

Käyvän arvon muutokset, kulut laajassa tuloslaskelmassa:

Milj. e	2023	2022
Etuuspohjaiset eläke-edut	0,5	6,6
Valuuttakurssimuutokset	0,0	0,0
Kulut laajassa tuloslaskelmassa, yhteensä	0,5	6,6

Etuuspohjaiset eläke-edut

Konsernilla on etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Norjassa, Saksassa, Itävallassa ja Suomessa, joissa eläke-etuuden suuruus määräytyy muun muassa palkan ja työssäolovuosien perusteella. Eläkejärjestelyt on hoidettu pääosin vakuutusyhtiöissä, ja niitä hallinnoidaan paikalliseen lainsäädäntöön perustuen.

Taseessa esitetyt eläkevelvoitteet on määritetty seuraavasti:

Milj. e	2023	2022
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	4,0	4,0
Varojen käypä arvo	-8,1	-8,0
Rahastoitujen velvoitteiden alikate	-4,0	-4,0
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	39,7	41,9
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden alikate	35,6	37,8
Taseeseen merkityt eläkevelvoitteet	39,7	41,9
Taseen saamiset etuuspohjaisista eläkkeistä	-4,0	-4,0

Etuuspohjaisen eläkevelvoitteen vuosimuutokset ovat seuraavat:

		Varojen	Eläke
	Velvoitteen	käyvän	velvoitteen
Milj. e	nykyarvon muutokset	arvon muutokset	muutokset, netto
1.1.2023	45,9	-8,1	37,8
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	0,6		0,6
Korkomenot	1,3	-0,3	1,0
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot
Käyvän arvon muutokset
Varojen tuotto, pl. korkokulut		-0,2	-0,2
Voitto (-) / tappio (+) demografisten oletusten
muutoksesta
Voitto (-) / tappio (+) taloudellisten oletusten
muutoksesta	-1,8		-1,8
Kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot (+)	1,6		1,6

Valuuttakurssimuutokset	-0,6		-0,6
Työnantajan suoritukset	-0,4	0,0	-0,4
Hankittu eläkevastuu Maksetut etuudet	-2,7	0,4	-2,3
31.12.2023	43,8	-8,2	35,6

		Varojen käyvän arvon muutokset	Eläke velvoitteen muutokset, netto
	Velvoitteen
	nykyarvon
Milj. e	muutokset
1.1.2022	56,3	-9,1	47,3
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	0,1	0,0	0,1
Korkomenot	0,5	-0,1	0,5
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot
Käyvän arvon muutokset
Varojen tuotto, pl. korkokulut		0,8	0,8
Voitto (-) / tappio (+) demografisten oletusten
muutoksesta
Voitto (-) / tappio (+) taloudellisten oletusten
muutoksesta	-8,3		-8,3
Kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot (+)	0,3		0,3
Valuuttakurssimuutokset	-0,5		-0,5
Työnantajan suoritukset	-0,3	-0,0	-0,4
Hankittu eläkevastuu
Maksetut etuudet	-2,1	0,3	-1,9
31.12.2022	45,9	-8,1	37,8

Eläkevelvoitteen keskimääräinen kestoaika Caverion-konsernissa on 12 (13) vuotta.

Merkittävät aktuaariset oletukset olivat seuraavat:

		Palkankorotus	Eläkkeiden
2023	Diskonttokorko	olettama	kasvuolettama
Suomi	3,40 %	2,30 %	2,60 %
Norja	3,70 %	3,75 %	3,50 %
Saksa	3,50 %	3,25 %	2,30 %
Itävalta	4,00 %	-	4,00 %

		Palkankorotus	Eläkkeiden
2022	Diskonttokorko	olettama	kasvuolettama
Suomi	3,30 %	2,50 %	2,70 %
Norja	3,20 %	3,75 %	3,50 %
Saksa	3,00 %	3,25 %	2,30 %
Itävalta	3,00 %	-	3,00 %

Etuuspohjaisen eläkevelvoitteen herkkyys merkittävien olettamien muutoksille on seuraava:

2023	Vaikutus eläkevelvoitteeseen 1)
			Olettaman
	Olettaman muutos	Olettaman kasvu	vähennys
Diskonttokorko	0,50 %	vähennys 5,3 %	lisäys 5,8 %
Palkankorotusolettama	0,50 %	lisäys 0,1 %	vähennys 0,1 %
Eläkkeiden kasvuolettama	0,50 %	lisäys 4,1 %	vähennys 3,9 %

2022	Vaikutus eläkevelvoitteeseen 1)
			Olettaman
	Olettaman muutos	Olettaman kasvu	vähennys
Diskonttokorko	0,50 %	vähennys 5,6 %	lisäys 6,1 %
Palkankorotusolettama	0,50 %	lisäys 0,1 %	vähennys 0,1 %
Eläkkeiden kasvuolettama	0,50 %	lisäys 4,3 %	vähennys 3,2 %

1) Perustuvat herkkyysanalyysiin konsernin merkittävimmän eläkejärjestelyn osalta. Muiden järjestelyjen osalta vaikutukset ovat vastaavia.

Kuvattu herkkyysanalyysi perustuu esitetyn olettaman muutokseen, kun samalla muut olettamat pysyvät ennallaan. Todellisuudessa näin ei todennäköisesti tapahdu, vaan muutos yhdessä olettamassa saattaa myös vaikuttaa muiden olettamien muuttumiseen. Laskettaessa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen herkkyyttä merkittäville aktuaarisille olettamille, on käytetty samaa laskentatapaa kuin taseeseen kirjattua eläkevelvoitetta laskettaessa.

Eläkejärjestelyn varat muodostuvat seuraavasti:

Milj. e	2023	%	2022	%
Osakkeet	3,4	42	3,9	49
Velkakirjat	3,1	38	2,5	31
Kiinteistöt	1,4	18	1,4	18
Sijoitusrahastot
Rahat ja pankkisaamiset	0,1	2	0,1	1
Muut varat	0,1	1	0,2	2
Eläkejärjestelyjen varat yhteensä	8,1	100	8,0	100

Työnantajan ei odoteta maksavan maksuja järjestelyihin tilikauden 2024 aikana.

Ruotsin usean työnantajan yhteinen eläkejärjestely

Ruotsissa Caverion osallistuu usean työnantajan muodostamaan yhteiseen etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn Alecta vakuutusyhtiössä. 932 Caverion Sverige AB:n työntekijää on järjestelyn piirissä vuoden 2023 lopussa. Tämä usean työantajan yhteinen järjestely ei kykene tuottamaan luotettavaa tietoa etuuspohjaisen eläkevastuun raportointia varten, joten Caverion käsittelee eläkejärjestelyä maksuperusteisena.

Alectan mahdollinen ylijäämä saatetaan hyvittää työnantajille tai työntekijöille. Odotetut suoritettavat maksut järjestelyyn ensi vuoden aikana ovat 6,4 milj. euroa.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille eri riskeille, joista merkittävimpiä kuvataan lähemmin seuraavassa:

Muutokset joukkovelkakirjalainojen tuotossa - Yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen kasvattaa järjestelyistä aiheutuvia velkoja.

Inflaatioriski - Osa järjestelyjen etuusvelvoitteista on sidottu inflaatioon, ja korkeampi inflaatio johtaa velkojen kasvuun.

Odotettavissa oleva elinikä - Suurin osa järjestelyjen velvoitteista liittyy elinikäisten etuuksien tuottamiseen jäsenille, joten odotettavissa olevan eliniän nousu kasvattaa järjestelyjen velvoitteita.

Laadintaperiaatteet

Konsernissa on toiminta-alueellaan erilaisia maksupohjaisia ja etuuspohjaisia eläkejärjestelmiä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä.

Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja kaikkien nykyisen ja aiempien tilikausien työsuoritukseen perustuvien etuuksien maksamiseen kaikille työntekijöille.

Konsernissa on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Norjassa, Itävallassa, Saksassa ja Suomessa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen ja ne perustuvat riippumattomien asiantuntijoiden vuosittain tekemiin laskelmiin, joissa käytetään etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Diskonttauskorkona on käytetty yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Käytetyn viitekoron perusteena olevien joukkovelkakirjalainojen maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkevelkana esitetään etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle. Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Ruotsin työeläkkeet on vakuutettu usean työnantajan yhteisessä eläkejärjestelyssä. Tämän eläkevastuun osalta ei ole ollut mahdollista saada riittäviä tietoja vastuiden ja varojen jakamiseksi työnantajittain. Ruotsin työeläkkeet on käsitelty maksupohjaisina.

Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka määritetään vakuutusmatemaattisella perusteella käyttäen useita eri oletuksia, joihin kuuluu muun muassa diskonttokorko. Oletusten muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. Diskonttauskorkona on käytetty yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinakorkoa tai valtion velkasitoumusten markkinakorkoa. Diskonttokorko määritetään sille valuutalle, jossa etuudet toteutuvat. Käytetyn viitekoron perustana olevien instrumenttien maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Muut oletukset perustuvat vakuutusmatemaattisiin tilastoihin sekä vallitseviin markkinaolosuhteisiin.

5.9 Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Alla on esitetty konsernin käyttöoikeusomaisuuserien tasearvot sekä muutokset kauden aikana.

	Käyttöoikeusomaisuuserät
	Rakennukset ja		Muut
Milj. e	rakennelmat	Autot	omaisuuserät	Yhteensä
1.1.2023	84,1	48,4	0,0	132,6
Kurssierot	-1,3	-0,5	0,0	-1,8
Liiketoimintojen hankinta	0,1	0,2	0,1	0,4
Lisäykset	28,8	41,9		70,6
Vähennykset ja yritysmyynnit	-4,9	-1,7		-6,6
Poistot ja arvonalentumiset	-25,9	-28,2	-0,1	-54,1
31.12.2023	80,9	60,1	0,0	141,1

	Käyttöoikeusomaisuuserät
Milj. e	Rakennukset ja rakennelmat	Autot	Muut omaisuuserät	Yhteensä
1.1.2022	83,8	47,2	0,2	131,2
Kurssierot	-1,8	-1,2	0,0	-3,0
Liiketoimintojen hankinta	5,6	1,6		7,2
Lisäykset	22,5	28,0		50,5
Vähennykset ja yritysmyynnit	-1,1	-1,3	-0,0	-2,4
Poistot ja arvonalentumiset	-25,0	-25,9	-0,1	-51,0
31.12.2022	84,1	48,4	0,0	132,6

Vuonna 2023 käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset sisälsivät 0,1 milj. euroa (0,1 milj. euroa) arvonalentumisia liittyen toimitilojen uudelleenjärjestelyihin.

Vuokrasopimusvelat

Milj. e	2023	2022
1.1.	137,5	135,7
Kurssierot	-1,9	-3,1
Liiketoimintojen hankinta	0,4	7,2
Lisäykset	70,6	50,5
Vähennykset ja yritysmyynnit	-6,7	-2,3
Korkokulut	5,6	4,1
Maksut	-59,2	-54,7
31.12.	146,3	137,5

Konserni kirjasi vuonna 2023 vuokrakulua lyhytaikaisista vuokrasopimuksista 2,5 milj. euroa (2,7 milj. euroa) ja vähäarvoisista omaisuuseristä 3,0 milj. euroa (3,4 milj. euroa). Vuokravastuut lyhytaikaisista ja vähäarvoisista vuokrasopimuksista olivat 9,9 milj. euroa vuoden 2023 lopussa (5,4 milj. euroa). Vuokravastuu sopimuksista, jotka eivät ole vielä alkaneet tilinpäätöshetkellä, mutta joihin Caverion on sitoutunut, oli 2,2 milj. euroa vuoden 2023 lopussa (1,1 milj. euroa).

Konserni on alivuokrannut osan vuokraamistaan kiinteistöistä. Alivuokratuista kiinteistöistä kirjattiin tuottoa vuonna 2023 0,7 milj. euroa (0,8 milj. euroa).

Konserni vuokralle antajana

Konsernilla on vuokralle antajana rahoitusleasingsopimuksia, joihin liittyvät taseen nettoinvestoinnit olivat vuoden 2023 lopussa 0,2 milj. euroa (0,3 milj. euroa). Rahoitusleasingsopimusten vaikutus vuoden 2023 tuloslaskelmaan oli 0,0 milj. euroa (0,1 milj. euroa) koostuen myyntivoitosta ja korkotuotosta.

Laadintaperiaatteet

Konserni vuokralle ottajana

Caverion on kirjannut vuokrasopimusvelan jäljellä olevien vuokramaksujen diskontattuun nykyarvoon. Diskonttokorkona on käytetty arviota yhtiön lisäluoton korosta soveltamisen alkamisajankohtana. Koska vuokrasopimuksista ei ole saatavilla sopimuksen sisäistä korkokantaa, lisäluoton koron määrittelyssä on käytetty johdon arviota. Lisäluoton korko määritetään käyttäen valuuttakohtaisia viitekorkoja sekä jokaisen yhtiön riskiarvioon perustuvaa korkomarginaalia huomioituna vuokrasopimuksen pituudella.

Vuokrasopimuksen alkamishetkellä Caverion arvostaa käyttöoikeusomaisuuserän yhtä suureksi kuin vuokrasopimusvelan. Tämän jälkeen käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Caverion ei kirjaa taseeseen vuokrasopimusvelkaa vuokrasopimuksista, joissa kohdeomaisuuserä ei ole arvoltaan olennainen. Arvio siitä, onko vuokrauskohteena oleva hyödyke olennainen ja siten IFRS 16 –standardin mukaan kirjattava taseeseen, perustuu IFRS:n käsitteelliseen viitekehykseen ja IAS 1 –standardiin. Caverion kirjaa näiden sopimusten maksut vuokrakuluksi lineaarisesti vuokra-ajan kuluessa.

Caverion ei kirjaa lyhytaikaisia vuokrasopimuksia taseeseen. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ovat vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän ja jotka eivät sisällä optiota vuokrakohteena olevan hyödykkeen ostamisesta. Caverion on analysoinut vuokrasopimukset, joissa vuokra-aika on toistaiseksi voimassa oleva, mutta joissa sekä vuokranantajalla että Caverionilla vuokraajana on oikeus irtisanoa sopimus 1–12 kuukauden irtisanomisajalla. Johdon arviota käytetään arvioimaan realistista vuokra-aikaa lyhytaikaisille ja toistaiseksi voimassa oleville vuokrasopimuksille. Jos vuokrasopimuksen irtisanominen on käytännössä realistista irtisanomisajan puitteissa, on nämä vuokrasopimukset jätetty vuokravelan ulkopuolelle.

Käytännön helpotuksena IFRS 16 sallii, että vuokraaja saa jättää erottamatta vuokrasopimuskomponentit ja muut komponentit ja käsitellä kunkin vuokrasopimuskomponentin ja siihen liittyvät muut komponentit yhtenä vuokrasopimuskomponenttina. Caverion käyttää tätä helpotusta koskien autojen vuokrasopimuksia, joiden vuokrasopimuksissa on mukana palvelukomponentteja. Toisaalta muut kuin vuokrasopimuskomponentti on erotettu kiinteistöjen vuokrasopimuksista ja kirjattu kuluksi.

Konserni vuokralle antajana

Mikäli järjestely siirtää vuokralaiselle oikeuden käyttää tiettyä omaisuuserää, vuokranantaja luokittelee sopimuksen IFRS 16 -standardin mukaan rahoitusleasingsopimuksiin ja käyttöleasingsopimuksiin ja tekee sopimuksiin liittyvät kirjaukset tämän luokittelun mukaisesti. Caverionin vuokraa asiakkailleen heidän toimitiloihinsa ja rakennuksiinsa asennettuja koneita ja laitteita. Sopimukset ovat ehdoiltaan vaihtelevia.

Rahoitusleasingsopimuksissa hyödykkeen omistamisen riskit ja edut ovat olennaisilta osin siirtyneet Caverionilta vuokralle ottajalle. Tällaisiin sopimuksiin perustuvan myynnin Caverionin tulouttaa sopimuskauden alussa samoin periaattein kuin vastaavan omaisuuserän suorassa

Käyttöleasingsopimuksissa hyödykkeen omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokranantajalle ja vuokrattu omaisuuserä kirjataan osaksi taseen aineellista omaisuutta, josta se poistetaan pohjautuen omassa käytössä olevien vastaavien hyödykkeiden poistoaikoihin sekä vuokrakauden jälkeinen käyttösuunnitelma huomioiden. Käyttöleasingsopimusten vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaisesti vuokrakaudelle.

IFRS 16 -standardin mukaan edelleenvuokraajan pitää lisäksi luokitella edelleen vuokratut sopimukset rahoitusleasingsopimuksiin ja käyttöleasingsopimuksiin vertaamalla edelleenvuokraussopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää päävuokrasopimuksen kohteena olevaan omaisuuserään. Caverion ei ole uudelleenluokitellut yhtään edelleenvuokraussopimusta rahoitusleasingsopimuksiksi.

5.10 Muut vastuusitoumukset

Milj. e	2023	2022
Muut vastuusitoumukset
Muut vastuut

Hybridilainan kertynyt kirjaamaton korko		1,5

Konsernin emoyhtiö on antanut tytäryhtiöidensä sitoumusten vakuudeksi takauksia. Näiden takausten yhteismäärä 31.12.2023 oli 500,3 (493,1) milj. euroa. Määrä koostuu ulkoisten takausten vastatakauksista ja emoyhtiön antamista konsernitakauksista. Takaukset on annettu yleisten sopimuskäytäntöjen mukaisesti.

Emoyhtiö Caverion Oyj on 31.10.2023 tullut lisälainanottajaksi ja lisätakauksen antajaksi Crayfish Bidco Oy:n ja pankkiryhmän välillä tehtyyn lainafasiliteettisopimukseen. Lainafasiliteettisopimuksen ehtojen mukaisesti Caverion -konsernin jäsenten eli emoyhtiö Caverion Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden on annettava takauksia ja vakuuksia lainanantajille. Nämä takaukset ja vakuudet voivat olla laajuudeltaan ja sisällöltään rajoitettuja. Tytäryhtiöiden takaukset ja vakuudet toimitetaan 120 päivän kuluessa minkä tahansa lainafasiliteetin ensimmäisestä käyttöpäivästä lukien. Ensimmäinen käyttöpäivä oli 29.12.2023. Sovittujen vakuusperiaatteiden mukaisesti on kaksi testiä, mitkä pitää täyttää. Ensimmäiseksi on materiaalisen yrityksen vaatimus, joka laskee mukaan yhtiöt, jotka kattavat yli 5% konsernin käyttökatteesta (EBITDA). Toiseksi, takaavien yritysten pitäisi kattaa yhteensä yli 80% konsernin käyttökatteesta (EBITDA). Yllä olevat vaatimukset koskevat vain yrityksiä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Sovitut vakuusperiaatteet vaativat vakuudeksi materiaalisen yrityksen osakkeet ja tietyn raja-arvon ylittävät sisäiset lainat. Vakuudeksi laskettavien osakkeiden kirjanpitoarvo oli 221,3 milj. euroa 31.12.2023. Raja-arvon ylittäviä sisäisiä lainoja ei ollut. Siihen saakka kun Crayfish BidCo Oy omistaa 100% Caverion -konsernista, Caverion- konserniyhtiöiden antama takaus rajoittuu vain Caverion -konserniyhtiöiden fasiliteettien käyttöön, sulkien pois Crayfish BidCo Oy:n velvoitteet. Tämä koskee velvoitteita 410 milj. euron määräaikaisen lainafasiliteetin, 75 milj. euron luottolimiitin ja 65 milj. euron sitoutuneen takauslimiitin alla. Kun 100% omistus on saavutettu, Caverion -konserniyhtiöiden takaukset ja vakuudet kattavat myös Crayfish BidCo Oy:n velvoitteita, mutta niitä voidaan rajoittaa, jos on tarpeen noudattaa paikallisia sääntöjä ja lakeja taloudellisen avun rajoituksista.

Ottaen huomioon Caverionin projektiliiketoiminnan luonteen, konserniyhtiöt ovat osallisina riitaisuuksissa ja oikeusprosesseissa useissa projekteissa. Nämä riitaisuudet ja oikeusprosessit ovat tyypillisesti Caveronia kohtaan esitettyjä vaateita, jotka koskevat väitettyjä virheellisiä suorituksia ja viivästyneitä toimituksia. Joissakin tapauksissa Caverionin periessä saamisiaan tämä saattaa johtaa riitaisuuksiin ja oikeusprosesseihin. On olemassa riski, että asiakas esittää näissä prosesseissa vastakanteita. Vaateiden, riitaisuuksien ja oikeusprosessien lopputulemaa on vaikea arvioida. Alaskirjauksia ja varauksia tehdään soveltuvien kirjanpitosäännösten mukaisesti.

Kesäkuussa 2018 Caverion pääsi osaltaan sovintoon Saksan liittovaltion kilpailuviraston (Bundeskartellamt) kanssa kartelliasiassa, jota viranomainen oli tutkinut vuodesta 2014. Tutkimus koski useita kiinteistöteknisten palvelujen tarjoajia Saksassa. Caverion Deutschland GmbH:n (ja sen edeltäjien) todettiin osallistuneen kilpailua rajoittaviin toimiin vuosien 2005 ja 2013 välisenä aikana. Saksan liittovaltion kilpailuviraston 3.7.2018 antaman lopullisen päätöksen mukaan kilpailuoikeudellisen sakon määrä Caverion Deutschland GmbH:lle oli 40,8 milj. euroa. Saksan liittovaltion kilpailuvirasto antoi lopullisen päätöksensä kartelliasiassa maaliskuun 2020 lopulla muita asiassa mukana olleita kiinteistöteknisten palvelujen tarjoajia vastaan. On olemassa riski, että mukana olleita yhtiöitä, mukaan lukien Caverion Deutschland GmbH, kohtaan voidaan esittää siviilioikeudellisia vaateita. Tällä hetkellä kyseisen riskin suuruutta ei ole mahdollista arvioida. Caverion on sopinut viime vuosina tiettyjä siviilioikeudellisia vaateita liittyen vanhaan kartelliasiaan Saksassa.

Yhteistyössään viranomaisten kanssa Caverion havaitsi vuosina 2009–2011 toimintaa, joka voi täyttää lahjonnan tai muun rikoksen tunnusmerkistön. Caverion toi havaintonsa heti viranomaisille tiedoksi ja tuki niitä asian tarkemmassa selvittämisessä. Münchenin julkinen syyttäjä ilmoitti Caverionille kesäkuun 2020 lopulla, ettei selvityksiä tulla jatkamaan eikä Caverion Deutschland GmbH:ta vastaan aloiteta muodollista sakkomenettelyä tapauksiin liittyen. On olemassa riski, että Caverion Deutschland GmbH:ta kohtaan voidaan esittää siviilioikeudellisia vaateita. Tällä hetkellä kyseisen riskin suuruutta ei ole mahdollista arvioida. Caverion julkistaa kaikki olennaiset tiedot mahdollisista siviilioikeudellisista vaateista tarvittaessa soveltuvien säännösten mukaisesti.

Jakautumiseen osallistuvat yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan yhtiön velasta, joka on syntynyt ennen kuin jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Täten YIT Oyj:n osittaisjakautumisen seurauksena perustetulle Caverion Oyj:lle syntyi yhtiölle jakautumisessa allokoidun netto-omaisuuden määrään asti niin sanottu toissijainen vastuu ennen jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiä syntyneistä YIT Oyj:lle jakautumisen jälkeen jääneistä veloista. YIT Oyj:n merkittävimpien rahoitusvelkojen velkojat luopuivat oikeudestaan vaatia Caverion Oyj:ltä suoritusta toissijaisen vastuun nojalla. Caverion Oyj:llä on toissijainen vastuu YIT Oyj:n ennen jakautumista myöntämistä, YIT Oyj:lle jakautumisen jälkeen jääneistä konsernitakauksista. Näiden konsernitakausten määrä joulukuun 2023 lopussa oli 21,5 (20,4) milj. euroa.

6 Muut

Tässä osiossa

Tämä osio sisältää seuraavat liitetiedot:

6.1	Johdon työsuhde-etuudet 85
6.2	Osakeperusteiset maksut86
6.3	Lähipiiritapahtumat 89
6.4	Tytäryhtiöt89
6.5	Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 90

6.1 Johdon työsuhde-etuudet

Johtoon kuuluviin avainhenkilöihin luetaan Caverionin hallituksen jäsenet ja johtoryhmä. Johtoon kuuluville avainhenkilölle näiden työsuorituksesta maksettu kompensaatio koostuu seuraavassa taulukossa esitetyistä eristä.

Johdolle maksetut etuudet

Tuhatta euroa	2023	2022
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	7 188	5 439
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 1)	130	124
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet 2)	246	802
Osakeperusteiset maksut 3)	2 692	280
Yhteensä	10 256	6 646

1) Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet yllä sisältävät erilliset johdon lisäeläkejärjestelyt, mutta eivät sisällä johdon etuuksiin liittyviä mahdollisia lakisääteisiä eläkemaksuja tai maakohtaisiin ryhmäeläkejärjestelmiin liittyviä maksuja.

2) Vuonna 2022 Caverionin entiselle toimitusjohtajalle Ari Lehtorannalle maksettiin erokorvauksena 440 000 euroa.

3) Sisältää luovutettujen osakkeiden arvon, niihin liittyvän varainsiirtoveron sekä rahana maksetun osuuden.

Konsernin johtoon 31.12.2023 kuuluneille avainhenkilöille maksetaan 3,9 milj. euroa avoimista osakepalkkio-ohjelmista vuonna 2024. Palkkiot maksetaan rahana julkisesta ostotarjouksesta johtuen. Lisätietoa osakepalkitsemisesta on esitetty liitteessä 6.2 Osakeperusteiset maksut.

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut etuudet

Tuhatta euroa	2023	2022
Toimitusjohtaja 1)
Jacob Götzsche	1 462	774
Yhteensä	1 462	774

Hallituksen jäsenet
Mikael Aro, 15.11.2023 alkaen	8	-
Hans Petter Hjellestad, 15.11.2023 alkaen	-	-
Jussi Aho, 15.11.2023 asti	62	74
Markus Ehrnrooth, 15.11.2023 asti	48	70
Joachim Hallengren, 15.11.2023 asti	120	99
Thomas Hinnerskov, 15.11.2023 asti	110	97
Kristina Jahn, 15.11.2023 asti	63	74
Mats Paulsson, hallituksen puheenjohtaja, 15.11.2023 asti	190	133
Jasmin Soravia, 15.11.2023 asti	58	72
Yhteensä	659	619

1) Toimitusjohtajalle maksetut etuudet yllä sisältävät etuuksien osalta ainoastaan erilliset johdon lisäeläkejärjestelyt, eivätkä siten sisällä johdon etuuksiin liittyviä lakisääteisiä eläkemaksuja.

Hallituspalkkiot maksettiin rahana yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti maaliskuussa 2023 alkaneen hallituskauden osalta (60% rahana ja 40% Caverionin osakkeina maaliskuussa 2022 alkaneen hallituskauden osalta).

Tarkemmat tiedot Caverionin osakepalkitsemisjärjestelmistä on esitetty liitteessä 6.2 Osakeperusteiset maksut.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Jacob Götzsche on toiminut Caverion Oyj:n toimitusjohtajana elokuusta 2021 alkaen. Jacob Götzschen kiinteä vuosittainen peruspalkka on 651 000 euroa, minkä lisäksi hän on oikeutettu tavanomaisiin työsuhde-etuihin. Hänelle vuonna 2023 maksettu peruspalkka luontoisetuineen oli 681 975 euroa (649 976 euroa vuonna 2022). Caverion ei järjestä Jacob Götzschelle eläkettä, vaan hänelle maksetaan 20 %:n rahakorvaus laskettuna kiinteästä peruspalkasta eläkkeen järjestämistä varten. Eläkeikää ei olla erikseen sovittu.

Vuonna 2023, Jacob Götzschelle maksettiin lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan perustuen 443 226 euroa vuoden 2022 tulokseen perustuen. Toimitusjohtaja saavutti lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tavoitteet vuonna 2023. Siihen liittyvä lyhyen aikavälin kannustin oli 136 prosenttia vuosipalkasta, jonka arvo oli 887 980 euroa ja joka maksetaan helmikuussa 2024.

Jacob Götzsche osallistui suoritusperusteisiin osakepalkkio-ohjelmaan 2022–2024, jonka perusteella maksettiin EUR 572 775 helmikuussa 2024. Jacob Götzsche osallistui pitkän aikavälin kannustinohjelmaan 2023–2025, jonka perusteella 1 012 403 euroa maksetaan toteutuneen ostotarjouksen myötä vuoden 2024 aikana.

Lisäksi Jacob Götzsche maksettiin maaliskuussa 2023 kertaluonteiseen käteispalkkio, joka vastasi neljän (4) kuukauden peruspalkkaa eli 206 667 euroa, palkkioksi julkiseen ostotarjoukseen liittyvästä poikkeuksellisesta panoksesta.

Jacob Götzschen toimisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta molemmilta osapuolilta. Hän on oikeutettu 12 kuukauden peruspalkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen, mikäli yritys irtisanoo toimisopimuksen.

Johtoryhmän palkitseminen (pois lukien toimitusjohtaja)

	Kiinteä	Luontois	Tulos	Osakeperus	Muut	Yhteensä
Tuhatta euroa	peruspalkka	edut	palkkiot	teiset maksut	korvaukset	2023
Johtoryhmä yhteensä
pois lukien toimitus	3 130	367	1 346	2 692	355	7 889
johtaja1)

1) Sisältää johtoryhmän jäsenten yhteenlasketut palkat ajalta, jolloin he ovat olleet johtoryhmän jäseniä.

Vuonna 2023 johtoryhmälle (pois lukien toimitusjohtaja) luovutettiin yhteensä 208 904 osaketta ehdollisista Matching Share Plan 2018–2022 (4. palkkioerä) sekä Restricted Share Plan 2020– 2022 ja Performance Share Plan 2020–2022 osakepalkkio-ohjelmista.

Vuonna 2022 johtoryhmälle (pois lukien toimitusjohtaja) luovutettiin yhteensä 23 621 Caverion Oyj:n osaketta palkkiona Restricted Share Plan 2019–2021 -ohjelmasta.

Edellä mainittujen palkkojen ja palkkioiden lisäksi eräät johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja maakohtaisiin lisäeläkejärjestelmiin. Johtoryhmän jäsenillä ei kuitenkaan ole ylimääräisiä johdon lisäeläkejärjestelmiä ja eläkeikä on lakisääteinen.

Lisäksi vuonna 2023 on maksettu johtoryhmän työsuhteiden päättymisiin liittyviä kustannuksia yhteensä 246 tuhatta euroa (362 tuhatta euroa vuonna 2022).

Lisätietoa johdon palkitsemisesta on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksessä.

6.2 Osakeperusteiset maksut

Caverionilla on osana konsernin johdon palkitsemis- ja sitouttamisohjelmaa pitkäaikaisia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä yhtiön johdolle ja muille avainhenkilöille. Niiden keskeisenä tavoitteena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön omistaja-arvon kasvattamiseksi ja sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja sen strategisiin tavoitteisiin sekä tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Caverionin hallitus hyväksyi jatkuvan osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman konsernin johdolle ja avainhenkilöille joulukuussa 2015. Osakepohjainen kannustinohjelma koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkio-ohjelmasta (Performance Share Plan, PSP) täydennettynä erityistilanteita varten tarkoitetulla ehdollisella osakepalkkio-ohjelmalla (Restricted Share Plan, RSP). Molemmat ohjelmat koostuvat vuosittain alkavista yksittäisistä, kolmen vuoden pituisista osakepalkkio-ohjelmista. Kunkin uuden yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä. Alla kuvastuista ohjelmista, vuonna 2018 alkanut suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma perustui tähän joulukuussa 2015 hyväksyttyyn rullaavaan rakenteeseen. Myös kaikki vuosina 2018-2022 alkaneet ehdolliset osakepalkkio-ohjelmat perustuvat alun perin joulukuussa 2015 hyväksyttyyn rakenteeseen.

Joulukuussa 2018 Caverion hallitus päätti uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta, joka on rakenteeltaan suoriteperusteinen osakepalkkioohjelma (Performance Share Plan, PSP). Se koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakepalkkioohjelmista, joista kukin sisältää kolmivuotisen suoritusjakson sekä mahdollisen osakepalkkion maksamisen sen jälkeen. Vuosina 2019-2022 alkaneet suoriteperusteiset osakepalkkio-ohjelmat perustuvat tähän joulukuussa 2018 hyväksyttyyn kannustinrakenteeseen.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä "Matching Share Plan" 2018-2022

Caverion ilmoitti helmikuussa 2018 perustavansa konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän "Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018−2022, Matching Share Plan (MSP)". Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, kannustaa avainhenkilöitä sijoittamaan henkilökohtaisesti yhtiön osakkeisiin sekä sitouttaa heidät yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä, joka perustuu yhtiön osakkeiden hankintaan, saamiseen ja omistamiseen. Järjestelmään osallistuminen edellyttää, että avainhenkilö hankkii hallituksen päättämän määrän yhtiön osakkeita hallituksen päättämällä tavalla. Järjestelmän palkkiot maksetaan neljässä erässä vuosina 2019, 2020, 2021 ja 2022 siten, että yksi erä maksetaan kunakin vuonna. Palkkion maksua kuitenkin lykätään, jos osakkeen tuotto ei ole saavuttanut ennalta asetettua vähimmäistuottotasoa kulloisenkin sitouttamisjakson loppuun mennessä. Lykätty palkkio maksetaan niin pian kuin mahdollista sitten, kun ennalta asetettu vähimmäistuottotaso on saavutettu. Jos ennalta asettua vähimmäistuottotasoa ei ole saavutettu vuosina 2021-2022 päättyvien palkkioeräkohtaisten lisäjaksojen loppuun mennessä, palkkiota ei makseta kyseiseltä sitouttamisjaksolta. Palkkion saaminen on lisäksi sidottu osallistujan työ- tai toimisuhteen jatkumiseen palkkion maksuhetkellä.

MSP 2018-2022 -järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 2 520 000 Caverion Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Vuonna 2019 luovutettiin hallituksen päätöksen mukaisesti maksuttomilla osakeanneilla 391 469 osaketta MSP 2018-2022 -järjestelmään kuuluville avainhenkilöille palkkiona sitouttamisjaksolta 1.3.2018- 28.2.2019. Näistä Caverionille palautui 4 431 osaketta vuonna 2020. Keväällä 2021 luovutettiin 120 199 Caverion Oyj:n osaketta palkkiona sitouttamisjaksolta 1.3.2018-29.2.2020 ja järjestelmään myöhemmin liittyneiden osallistujien osalta palkkiona myös sitouttamisjaksolta 1.3.2018-28.2.2019. Lisäksi syksyllä 2021 luovutettiin 168 650 Caverion Oyj:n osaketta palkkiona sitouttamisjaksolta 1.3.2018-28.2.2021. Vuonna 2021 tehdyistä luovutuksista palautui Caverionille yhteensä 46 977 omaa osaketta.

Vuoden 2022 aikana ei suoritettu palkkioita MSP 2018-2022 -järjestelmään liittyen. Caverionin hallitus päätti kuitenkin joulukuussa 2022 täydentää MSP-järjestelmän ehtoja. Vaikkakin neljännen palkkioerän rajoitusjakso päättyi 31.12.2022, hallitus säilytti täyden harkintavallan päättää neljännen erän osittaisesta tai täydellisestä maksusta tietyin edellytyksin.

Keväällä 2023 luovutettiin 164 658 Caverion Oyj:n osaketta palkkiona sitouttamisjaksolta 1.3.2018-31.12.2022.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2019-2021

Caverionin hallitus hyväksyi joulukuussa 2018 suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman PSP 2019-2021 sekä ehdollisen osakepalkkio-ohjelman RSP 2019-2021 alkamisen. PSP 2019–2021:n piiriin sai kuulua enintään noin 75 johtoon kuuluvaa ja muuta Caverion-konsernin avainhenkilöä. Suoritusmittareina olivat yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellinen kehitys sekä osakekohtainen tulos. PSP 2019-2021 -ohjelmalle asetettuja tavoitteita ei saavutettu, eikä siitä suoritettu palkkioita. RSP 2019-2021 -ohjelmassa luvattiin kiinteämääräisiä osakepalkkioita erikseen valituille yksittäisille avainhenkilöille erityistilanteissa. 24.2.2022 ohjelman pohjalta luovutettiin maksuttomassa osakeannissa 55 020 Caverion Oyj:n osaketta 22 avainhenkilölle.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2020-2022

Caverionin hallitus hyväksyi joulukuussa 2019 suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman PSP 2020-2022 sekä ehdollisen osakepalkkio-ohjelman RSP 2020-2022 alkamisen. Hallitus päätti kuitenkin 30.4.2020 johdon ehdotuksesta siirtää PSP 2020-2022 -ohjelman alkamisajankohtaa eteenpäin vuoden 2021 alkuun asti. PSP 2020-2022 -ohjelmalle asetetut tavoitteet toteutuivat osittain ja vuonna 2023 ohjelmasta luovutettiin 324 582 Caverion Oyj:n osaketta suunnatulla maksuttomalla osakeannilla 70 ohjelmaan kuuluvalle avainhenkilöille. Ohjelman suoritusmittarit olivat yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellinen kehitys sekä osakekohtainen tulos.

RSP 2020-2022 -ohjelmassa luvataan kiinteämääräisiä osakepalkkioita erikseen valituille yksittäisille avainhenkilöille erityistilanteissa. 28.3.2023 ohjelman pohjalta luovutettiin suunnatussa maksuttomassa osakeannissa 84 382 Caverion Oyj:n osaketta 29 avainhenkilölle.

Julkinen ostotarjous ja muutos avoimien osakepalkitsemisjärjestelmien kirjauskäytännössä

Julkisen ostotarjouksen toteutumisen jälkeen loppuvuonna 2023, Caverionin avoimet osakeperusteiset kannustinjärjestelmät (PSP 2021-2023, RSP 2021-2023, PSP 2022-2024 ja RSP 2022-2024) sovittiin maksettavaksi rahana vuoden 2024 alussa Caverionin ja Crayfish Bidco Oy:n välisen sopimuksen perusteella. Tämän seurauksena, Caverionin avoimien osakepalkkioohjelmien kirjauskäytäntö muuttui vuoden 2023 kolmannella vuosineljänneksellä ja tehtiin modifikaatio IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin mukaisesti oman pääoman ehtoisesta luokittelusta rahana maksettavaan.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2021-2023

Caverionin hallitus hyväksyi joulukuussa 2020 suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman PSP 2021-2023 sekä ehdollisen osakepalkkio-ohjelman RSP 2021-2023 alkamisen. Ohjelman suoritusmittarit olivat yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellinen kehitys sekä osakekohtainen tulos. PSP 2021-2023 -ohjelmalle asetetut tavoitteet toteutuivat osittain ja palkkio maksetaan rahana alkuvuonna 2024 ohjelmaan kuuluville avainhenkilöille.

RSP 2021-2023 -ohjelmassa luvataan kiinteämääräisiä osakepalkkioita erikseen valituille yksittäisille avainhenkilöille erityistilanteissa. Ohjelman palkkio maksetaan rahana alkuvuonna 2024.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2022-2024

Caverionin hallitus hyväksyi joulukuussa 2021 suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman PSP 2022-2024 sekä ehdollisen osakepalkkio-ohjelman RSP 2022-2024 alkamisen. Ohjelman suoritusmittarit olivat yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellinen kehitys sekä osakekohtainen tulos. PSP 2022-2024 -ohjelmalle asetetut tavoitteet toteutuivat osittain ja palkkio maksetaan rahana alkuvuonna 2024 ohjelmaan kuuluville avainhenkilöille. Palkkion maksussa otetaan huomioon ansaintajakson lyheneminen vuodella julkisesta ostotarjouksesta johtuen pro rata perusteisesti.

RSP 2022-2024 -ohjelmassa luvataan kiinteämääräisiä osakepalkkioita erikseen valituille yksittäisille avainhenkilöille erityistilanteissa. Ohjelman palkkio maksetaan rahana alkuvuonna 2024.

Osakepalkkiojärjestelmien vaikutukset konsernitilinpäätökseen

Konsernitilinpäätökseen sisältyy kulua osakepalkkio-ohjelmista 1,1 (2,6) milj. euroa ilman sosiaalikuluja. Kuluksi kirjatusta kokonaiskustannuksesta 0,8 (1,0) milj. euroa aiheutuu konsernin johtoryhmän palkitsemisesta.

Osakepalkkiojärjestelmistä on vuoden 2023 konsernitilinpäätökseen kirjattu lyhytaikaista velkaa 16,0 milj. euroa tehdyn modifikaation seurauksena. Tästä 13,5 milj. euroa vähensi konsernin omaa pääomaa ja 2,5 milj. euroa kasvatti laskennallisia verosaamisia. Näiden lisäksi omaan pääomaan vaikuttaa ennen modifikaatiota kirjatut osakepalkitsemiseen liittyvät erät.

Ohjelma	Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma (Performance share plan)		Ehdollinen osakepalkkio-ohjelma (Restricted share plan)			Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä (Matching share plan)
Instrumentti	PSP 2022–2024	PSP 2021–2023	PSP 2020–2022	RSP 2022-2024	RSP 2021-2023	RSP 2020-2022	MSP 2018-2022
Osakkeiden enimmäismäärä, kpl	1 600 000	1 600 000	1 600 000	85 000	165 000	230 000	2 520 000
Osinko-oikaisu	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Kyllä
Myöntämispäivä	9.6.2022	5.5.2021	25.1.2021	12.4.2022	17.2.2021	18.5.2020	1.3.2018
Ansaintajakso alkaa	1.1.2022	1.1.2021	1.1.2020	1.1.2022	1.1.2021	1.1.2020	1.3.2018
Ansaintajakso päättyy	31.12.2023	31.12.2023	31.12.2022	31.12.2023	31.12.2023	31.12.2022	31.12.2022
Rajoitusjakso päättyy	31.12.2023	31.12.2023	30.4.2023	31.12.2023	31.12.2023	28.2.2023	1.7.2022
Oikeuden syntymisehdot 1)	TSR 2) ja EPS 3)	TSR 2) ja EPS 3)	TSR 2) ja EPS 3)			Divisioonan EBITA valituille osallistujille	Osakkeen vähimmäistuottotaso
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	2,0	3,0	3,3	2,0	3,0	3,2	4,8
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta	-	-	-	-	-	-	-
Henkilöitä tilikauden loppuessa	76	72	-	7	30	-	-
			Rahana ja			Rahana ja
Toteutustapa	Rahana	Rahana	osakkeina	Rahana	Rahana	osakkeina	Rahana ja osakkeina
Ohjelman kauden aikaiset muutokset
Kauden alussa ulkona olevat, 1.1.2023	1 260 167	1 199 250	1 086 250	52 000	105 000	184 000	343 947
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt
Kaudella menetetyt	58 000	25 000	52 500		5 000	2 000
Kaudella ansaitut (brutto)			682 537			182 000	343 947
Kaudella rauenneet
Kauden lopussa ulkona olevat,
31.12.2023 4)	1 202 167	1 174 250	-	52 000	100 000	-	-
Kaudella toimitetut (netto)	-	-	324 582	-	-	84 382	164 658

1) Työsuhteen jatkuminen palkkion suorittamisajankohtaan saakka on yksi oikeuden syntymisehdoista Caverionin kaikissa osakepalkkio-ohjelmissa.

2) Osakkeen kokonaistuoton suhteellinen kehitys (Relative total shareholder return, TSR)

3) Osakekohtainen tulos (Earnings per share, EPS)

4) Caverionin hallitus on päättänyt maksaa ulkonaolevat PSP ja RSP ohjelmat (2021-2023 ja 2022-2024) rahana vuoden 2024 alussa.

Laadintaperiaatteet

Caverionin nettomääräisesti osakkeina maksettavat osakepalkkiojärjestelmät käsiteltiin vuoden 2023 kolmanteen vuosineljännekseen asti lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan osakkeina selvitettävinä järjestelyinä huolimatta siitä, että Caverion maksaa verot rahana palkkionsaajien puolesta. Osakeperusteiset palkkiot arvostetaan niiden myöntämishetken mukaiseen käypään arvoon, ja kirjataan tasaisesti etuuden syntymisajanjakson aikana henkilöstökuluihin ja vastaavasti omaan pääomaan. Palkkion maksuhetkellä realisoituva erotus kirjataan niin ikään omaan pääomaan.

Osakeperusteisten palkkioiden käypä arvo perustuu Caverionin osakkeen markkinahintaan myöntämispäivänä. Osaan osakepalkkio-ohjelmista sisältyy markkinaehtoinen suoritusmittari, joka otetaan huomioon myöntämispäivän käyvän arvon määrityksessä. Näiden osalta käypä arvo määritetään käyttämällä Monte Carlo -simulaatiota, jossa huomioidaan myös todennäköisyys sille, että markkinaperusteinen ehto jää täyttymättä. Markkinaehtoisten suoritusmittarien osalta kulu kirjataan riippumatta siitä, onko markkinaperusteinen ehto lopulta täyttynyt. Ei-markkinaperusteisten ehtojen osalta, suoritusmittarien saavuttaminen otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus ansaintajakson lopussa.

Caverionin avoimien osakepalkkio-ohjelmien kirjauskäytäntö muuttui vuoden 2023 kolmannella vuosineljänneksellä ja tehtiin modifikaatio IFRS 2 Osakeperusteiset maksut - standardin mukaisesti oman pääoman ehtoisesta luokittelusta rahana maksettavaan. Muutoksesta johtuen avoimet ohjelmat arvostettiin uudelleen käypään arvoon ja erotus suhteessa aiempaan arvostukseen kirjattiin omaa pääomaa vähentäen.

6.3 Lähipiiritapahtumat

Yhtiön lähipiiriin kuuluviksi katsotaan sellaiset osapuolet, joilla on kyky määrätä toista osapuolta tai käyttää merkittävää vaikutusvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa toisessa osapuolessa taloudellisia ja operatiivisia päätöksiä tehtäessä. Caverion Oyj:n lähipiiriin kuuluvat useat emoyhtiöt, joiden lopullinen emoyhtiö on Tritonin Luxemburgiin rekisteröity rahasto, jonka omistajilla on merkittävä vaikutusvalta Crayfish HoldCo Oy:ssä, lisäksi lähipiiriin kuuluviksi lasketaan Caverion Oyj:n hallituksen jäsenet, johtajat ja yhtiön johtoryhmä sekä heidän läheiset perheenjäsenensä ja yhteisöt, joissa heillä on määräysvalta tai yhteinen määräysvalta. Konsernin sijoitukset osakkuusyhtiöihin luetaan osaksi lähipiiriä.

Lähipiiriin kuuluvat emoyhtiöt Crayfish BidCo Oy ja Crayfish HoldCo Oy, jotka kaikki kuuluvat samaan konserniin Caverion Oyj:n kanssa. Konsernin ylin lopullinen emoyhtiö on Luxemburgissa toimiva rahasto Triton Fund V.

Caverion ilmoitti 7.2.2018 pörssitiedotteella perustavansa uuden konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ("Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018−2022"). Yhtiö tarjosi osallistujille mahdollisuuden rahoittaa yhtiön osakkeiden hankinta yhtiöltä nostetulla korollisella lainalla, mitä osa osallistujista käytti. Lainat maksettiin kokonaisuudessaan takaisin vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2022 lopussa näiden lainojen yhteismäärä oli noin 3,7 milj. euroa. Osakkeet oli pantattu lainojen vakuudeksi.

Osakepalkitsemisjärjestelmistä on kerrottu enemmän liitetiedossa 6.2 Osakeperusteiset maksut.

Crayfish BidCo Oy hankki osake-enemmistön Caverion Oyj:n osakkeista 31.10.2023. Crayfish BidCo Oy on toimittanut hallintopalveluja tästä päivästä lähtien Caverion Oyj:lle. Nämä palvelut käsittävät konsultointipalveluja liittyen johtamiseen, lakiasioihin sekä operatiivisiin, strategisiin ja rakenteellisiin asioihin. Näihin palveluihin liittyvä kulu oli 0,6 milj. euroa marras-joulukuussa 2023.

Liiketoimet johtoon kuuluvien avainhenkilöiden ja niiden määräysvallassa olevien yritysten kanssa

Milj. e	2023	2022
Tavaroiden ja palvelujen myynti	0,2	0,0
Tavaroiden ja palvelujen osto	0,6	0,1

Saamiset	0,0	3,7
Velat	0,7	0,0

Caverionilla oli määräaikainen sopimus hallituksen jäsenen kanssa koskien konsultointipalveluita 31.12.2022 asti. Sopimuksen arvo ei ollut merkittävä.

Kaikki liiketoimet johtoon kuuluvien avainhenkilöiden määräysvallassa olevien yritysten kanssa on toteutettu yleisillä markkinaehdoilla ja perustuvat markkinahintoihin. Tapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa on esitetty liitetiedossa 5.7. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä.

6.4 Tytäryhtiöt

			Emoyhtiön
		Konsernin	omistusosuus,
Nimi	Kotipaikka	omistusosuus, %	%
Caverion Danmark A/S	Fredericia	100,00	100,00
Caverion Emerging Markets Oy	Helsinki	100,00	100,00
Caverion GmbH	München	100,00	100,00
Caverion Industria Oy	Helsinki	100,00	100,00
Caverion Internal Services AB	Tukholma	100,00	100,00
Caverion Norge AS	Oslo	100,00	100,00
Caverion Suomi Oy	Helsinki	100,00	100,00
Caverion Sverige AB	Tukholma	100,00	100,00
Caverion Österreich GmbH	Wien	100,00	100,00
Huurre Technologies Oy	Kuopio	100,00	100,00
Caverion Deutschland GmbH	München	100,00	-
Caverion Eesti AS	Tallinna	100,00	-
Caverion Power OU	Tallinna	100,00
Caverion Huber Invest Oy	Helsinki	100,00	-
Caverion Latvija SIA	Riika	100,00
Caverion Lietuva UAB	Vilna	100,00
Caverion Poland S.A.	Zabrze	100,00
Duatec GmbH	München	100,00
GTS Automation System SRL (RO)	Jilava	100,00
Huurre Sweden Ab	Västerås	100,00
MISAB Sprinkler & VVS AB	Tukholma	100,00
Teollisuus Invest Oy	Helsinki	100,00
DI-Teknik A/S	Køge	80,00
Kiinteistö Oy Leppävirran Teollisuustalotie 1	Leppävirta	60,00
CG FH St. Pölten GmbH	Wien	50,00

6.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

25.1.2024, Caverion tiedotti, että Keskuskauppakamarin lunastuslautakunta on määrännyt kolmijäsenisen välimiesoikeuden Caverionin vähemmistöosakkeiden lunastamista koskevaan välimiesmenettelyyn. Välimiesoikeuden muodostaa Independent Arbitrator Mika Savola (puheenjohtaja), asianajaja Heidi Merikalla-Teir ja Independent Arbitrator Marko Wainio.

Caverion on 1.2.2024 toteuttanut pienen yrityskaupan ostamalla Industrial Levelin koko osakekannan Tanskassa. Industrial Level tarjoaa automaatio- ja kyberturvallisuuskonsultointia. Kauppahintaa ei julkistettu ja kaupalla ei ole olennaista vaikutusta konsernin lukuihin.

Lisätietoja on annettu julkaistuissa pörssitiedotteissa Caverionin verkkosivuilla osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat.

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Euroa	Liite	1.1.-31.12.2023	1.1.-31.12.2022

Liiketoiminnan muut tuotot	1	60 627 548,39	58 815 501,43
Henkilöstökulut	2	-22 395 780,10	-15 915 905,16
Poistot ja arvonalentumiset	3	-627 065,56	-628 912,64
Liiketoiminnan muut kulut	4	-66 566 085,38	-49 753 006,01
Liikevoitto/-tappio		-28 961 382,65	-7 482 322,38
Rahoitustuotot ja -kulut	5	2 226 751,32	7 131 797,80
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-26 734 631,33	-350 524,58
Tilinpäätössiirrot	6	31 416 000,00	13 800 000,00
Tuloverot	7		-7 809,65
Tilikauden tulos		4 681 368,67	13 441 665,77

Emoyhtiön tase, FAS

Liite	31.12.2023	31.12.2022



		5 059 115,95
		345 795,70
		535 898 113,55
	568 074 266,57	541 303 025,20

		98 684 944,50
		27 967 962,75
		54 520 323,61
	127 752 643,12	181 173 230,86
		722 476 256,06



		1 000 000,00
		66 676 176,49
		40 263 587,05
		13 441 665,77
	98 686 476,18	121 381 429,31

		164 137 537,05
		436 957 289,70
	597 140 433,51	601 094 826,75
		722 476 256,06
	8 8 9 10 11 12 15 16	4 431 897,43 320 435,85 563 321 933,29 44 239 311,25 53 079 245,56 30 434 086,31 695 826 909,69 1 000 000,00 66 676 176,49 26 328 931,02 4 681 368,67 54 400 000,00 542 740 433,51 695 826 909,69

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

Euroa	1.1.-31.12.2023	1.1.-31.12.2022

Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen tilinpäätöseriä ja veroja	-26 734 631,33	-350 524,58
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot	627 065,56	628 912,64
Muut oikaisut		194 204,53
Rahoitustuotot ja -kulut	-2 226 751,32	-7 131 797,80
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-28 334 317,09	-6 659 205,21

Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos	938 499,31	6 501 083,87
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	-11 716 850,08	-14 471 047,73
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-39 112 667,86	-14 629 169,07
Liiketoiminnan rahavirta
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-63 743 152,18	-42 766 550,18
Saadut osingot liiketoiminnasta	16 722 091,95	13 374 796,79
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	39 655 876,63	36 235 702,00
Maksetut välittömät verot	-32 718,83	-113 041,96
Liiketoiminnan rahavirta	-46 510 570,29	-7 898 262,42

Euroa	1.1.-31.12.2023	1.1.-31.12.2022

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-4 558 900,48	-7 980 545,45
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	4 584 413,30	8 198 311,67
Tytäryhtiöosakkeiden hankinta	-15 423 819,74	-11 430 108,25
Investointien rahavirta	-15 398 306,92	-11 212 342,03

Rahoituksen rahavirta
Saadut konserniavustukset	13 800 000,00	9 000 000,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-124 737 537,06	-74 457 000,00
Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos	54 445 633,25	-77 155 583,92
Pitkäaikaisten lainojen nostot	50 000 000,00	74 637 537,06
Lyhytaikaisten lainojen muutos	71 688 354,29	61 982 359,68
Maksetut osingot	-27 373 810,57	-23 200 294,74
Rahoituksen rahavirta	37 822 639,91	-29 192 981,92

Rahavarojen muutos	-24 086 237,30	-48 303 586,37
Rahavarat tilikauden alussa	54 520 323,61	102 823 909,98
Rahavarat tilikauden lopussa	30 434 086,31	54 520 323,61

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Caverion Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättymispäivänä ulkomaanrahan määräiset tase-erät arvostetaan Euroopan keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Pysyvien vastaavien arvostus

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvona esitetään taseessa hankintameno vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla.

Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan taloudellisen käyttöiän perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.

Suunnitelman mukaiset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet	2-5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	10 vuotta
Koneet ja kalusto	3 vuotta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Tuloutusperiaatteet

Emoyhtiön tuotot koostuvat emon tytäryhtiöille suorittamista palveluista. Palveluiden tuotot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tuotot kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Vastaiset menot ja menetykset

Vastaiset menot ja menetykset, jotka kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä ja joita vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen, kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan asianomaiseen kuluerään. Kun niiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, ne esitetään taseessa pakollisissa varauksissa.

Eläkemenojen jaksotus

Emoyhtiön eläketurva on kaikilta osin hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Lainat ja muut saamiset ovat lyhytaikaisia, jos eräpäivä on enintään 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen, muutoin ne ovat pitkäaikaisia. Ne kirjataan hankintahintaan ja transaktiomenot jaksotetaan sopimusajalle kuluiksi tuloslaskelmaan.

Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista tai tuotetuista palveluista. Myyntisaamiset ja muut saamiset ovat lyhytaikaisia, jos niiden eräpäivä on enintään 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen, muutoin ne ovat pitkäaikaisia.

Rahoitusvelat ja muut velat

Hybridilaina esitetään emoyhtiön tilinpäätöksessä rahoitusveloissa. Rahoitusvelat merkitään taseeseen selvityspäivänä ja ne kirjataan hankintahintaan ja transaktiomenot jaksotetaan sopimusajalle kuluiksi tuloslaskelman rahoituskuluihin. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot jaksotetaan kuluksi kyseisen limiitin voimassaoloajalle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet sopimusten mukaan päättyvät tai siirtyvät pois.

Rahoitusvelat ovat lyhytaikaisia velkoja, kun jäljellä oleva maturiteetti on enintään 12 kuukautta, ja pitkäaikaisia velkoja, kun niiden maturiteetti on yli 12 kuukautta.

Johdannaisinstrumentit

Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehdyt johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot on ilmoitettu liitteessä 18 Johdannaisinstrumentit. Joulukuun 2023 lopussa Caverion ei käyttänyt korkojohdannaisia korkoriskiltä suojautumiseen.

Valuuttajohdannaisilla suojaudutaan ennakoitujen valuuttamääräisten rahavirtojen muutokselta sekä valuuttamääräisten saamisten ja velkojen arvonmuutoksilta. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon. Rahoitukseen liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Valuuttajohdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttäen tilinpäätöspäivän noteerattuja termiinikursseja. Valuuttajohdannaiset erääntyvät vuoden 2024 aikana. Valuuttatermiineihin ei ole sovellettu suojauslaskentaa.

Tuloverot

Tilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallisia verovelkoja ja -saamisia.

Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot

1. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 e	1.1.-31.12.2023	1.1.-31.12.2022
Palvelutuotot	60 627,5	58 815,5
Yhteensä	60 627,5	58 815,5

2. Henkilöstöä ja toimielimien jäseniä koskevat tiedot

1 000 e	1.1.-31.12.2023	1.1.-31.12.2022
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	16 160,7	13 434,7
Eläkekulut	2 322,0	2 083,2
Muut henkilösivukulut	3 913,1	398,0
Yhteensä	22 395,8	15 915,9

Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	91,0	97,0

Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja	1 462,4	774,0
Hallituksen jäsenet	659,0	619,3
Yhteensä	2 121,3	1 393,2

3. Poistot ja arvonalentumiset

1 000 e	1.1.-31.12.2023	1.1.-31.12.2022
Poistot aineettomista oikeuksista	387,5	384,9
Poistot rakennuksista ja rakennelmista	8,0	16,1
Poistot koneista ja kalustosta	231,5	227,9
Yhteensä	627,1	628,9

4. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 e	1.1.-31.12.2023	1.1.-31.12.2022
Tilintarkastajille maksetut palkkiot
Tilintarkastusyhteisönä on toiminut Ernst & Young Oy.
Tilintarkastus	314,9	283,0
Verokonsultointi	17,5	41,0
Muut palvelut		34,0
Yhteensä	332,4	358,0

Tilintarkastusyhteisönä on toiminut Ernst & Young Oy.

5. Rahoitustuotot ja –kulut

1 000 e	1.1.-31.12.2023	1.1.-31.12.2022
Osinkotuotot
Konserniyhtiöiltä	16 722,1	13 374,8

Korko- ja rahoitustuotot
Konserniyhtiöiltä	6 848,4	4 078,3
Muut tuotot muilta	813,7	324,0
Yhteensä	7 662,2	4 402,3

Käyttöomaisuusosakkeiden alaskirjaukset
Tytäryhtiöosakkeet	0,0	0,0
Yhteensä	0,0	0,0
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Konserniyhtiöille	-12 183,6	-2 540,2
Korkokulut muille	-7 886,3	-5 641,3
Muut kulut muille	-2 375,1	-3 477,7
Yhteensä	-22 445,0	-11 659,3

Valuuttakurssivoitot	40 276,6	32 214,5
Valuuttajohdannaisten käypään arvoon arvostaminen	-156,3	-117,4
Valuuttakurssitappiot	-39 832,8	-31 083,1
Yhteensä	287,5	1 013,9
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	2 226,8	7 131,8

6. Tilinpäätössiirrot

1 000 e	1.1.-31.12.2023	1.1.-31.12.2022
Suunnitelmanmukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen
erotus	0,0	0,0
Saadut konserniavustukset	31 416,0	13 800,0

7. Tuloverot

1 000 e	1.1.-31.12.2023	1.1.-31.12.2022
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta tilikaudelta	0,0	-7,8
Yhteensä	0,0	-7,8

Emoyhtiön taseen liitetiedot

8. Pysyvien vastaavien muutokset

1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	14 518,0	14 518,0
Lisäykset	78,7
Hankintameno 31.12.	14 596,6	14 518,0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-11 944,1	-11 592,2
Tilikauden poisto	-353,7	-351,8
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	-12 297,7	-11 944,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 298,9	2 573,9
Vuokratilojen perusparannukset
Hankintameno 1.1.	314,7	314,7
Lisäykset	64,3	0,0
Hankintameno 31.12.	379,0	314,7
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-101,0	-67,9
Tilikauden poisto	-33,9	-33,1
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	-134,8	-101,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	244,2	213,8
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	2 271,4	2 489,2
Lisäykset	4 201,8	7 980,5
Vähennykset	-4 584,4	-8 198,3
Hankintameno 31.12.	1 888,8	2 271,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 888,8	2 271,4
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	4 431,9	5 059,1

LYHYESTI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TUNNUSLUVUT KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS

1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	109,8	109,8
Hankintameno 31.12.	109,8	109,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	109,8	109,8
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	160,9	160,9
Hankintameno 31.12.	160,9	160,9
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-152,8	-136,8
Tilikauden poisto	-8,0	-16,1
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	-160,9	-152,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,0	8,0
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	1 918,8	1 918,8
Lisäykset	214,2
Hankintameno 31.12.	2 133,0	1 918,8
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-1 690,9	-1 463,0
Tilikauden poisto	-231,5	-227,9
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	-1 922,4	-1 690,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	210,6	227,9
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	320,4	345,8

9. Sijoitukset

1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Osuudet konserniyhtiöissä
Hankintameno 1.1.	535 898,1	503 426,4
Lisäykset	27 423,8	32 471,7
Arvonalennukset
Hankintameno 31.12.	563 321,9	535 898,1

Sijoitukset yhteensä	563 321,9	535 898,1

10. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Saamiset konserniyhtiöiltä
Lainasaamiset	44 239,3	95 019,3
Saamiset konsernin lähipiiriltä
Lainasaamiset		3 665,6
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	44 239,3	98 684,9

Konsernin avainhenkilöiden lainajärjestelyt on tarkemmin avattu liitteessä 19 Johdon palkat ja palkkiot.

11. Lyhytaikaiset saamiset

1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Saamiset konserniyhtiöiltä
Myyntisaamiset	5 914,7	7 856,5
Lainasaamiset	515,0	350,0
Muut saamiset	32 007,0	14 969,1
Saamiset, ulkoiset
Myyntisaamiset	0,0	20,5
Muut saamiset	346,3	22,6
Siirtosaamiset	14 296,3	4 749,3
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	53 079,2	27 968,0
Siirtosaamisten erittely:
Rahoituskulujen jaksotus	9 383,5	649,3
Verosaamiset	110,7	78,0
Muut saamiset	4 802,1	4 022,1
Yhteensä	14 296,3	4 749,3

12. Oma pääoma
1 000 e	31.12.2023	31.12.2022

Osakepääoma 1.1.	1 000,0	1 000,0
Osakepääoma 31.12.	1 000,0	1 000,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	66 676,2	66 676,2
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	66 676,2	66 676,2
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	53 705,3	63 269,7
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä	0,0	-164,4
Osingonjako	-27 376,3	-23 200,3
Omien osakkeiden luovutus	0,0	358,6
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	26 328,9	40 263,6
Tilikauden tulos	4 681,4	13 441,7
Oma pääoma yhteensä	98 686,5	121 381,4
Jakokelpoiset varat 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta	26 328,9	40 263,6
Tilikauden tulos	4 681,4	13 441,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	66 676,2	66 676,2
Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja	97 686,5	120 381,4

Caverion Oyj:n omat osakkeet

Emoyhtiöllä on 31.12.2023 omia osakkeita seuraavasti:

Osuus
osakepääomasta	Osakkeiden	Omien osakkeiden
ja äänistä %	kokonaismäärä	määrä kpl
1,35 %	138 920 092	1 873 825

13. Tilinpäätössiirrot

1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Poistoero 1.1.	0,0	0,0
Lisäys / Vähennys	0,0	0,0
Poistoero 31.12.	0,0	0,0

14. Laskennalliset verovelat ja -saamiset

1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Laskennalliset verosaamiset
Hyllypoisto	83,5	41,5
Yhteensä	83,5	41,5

Laskennallisia veroja ei ole huomioitu emoyhtiön tilinpäätöksessä.

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Velat konserniyhtiöille
Muut velat	1 500,0	4 500,0
Velat, ulkoiset
Lainat rahoituslaitoksilta	50 000,0	50 000,0
Hybridilaina		35 000,0
Joukkovelkakirjalaina	2 900,0	74 637,5
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	54 400,0	164 137,5

16. Lyhytaikainen vieras pääoma

1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Velat konserniyhtiöille
Ostovelat	1 506,0	1168,7
Siirtovelat	14 510,9	21 184,0
Muut velat	421 366,0	382 989,5
Velat, ulkoiset
Ostovelat	6 390,2	4 708,7
Joukkovelkakirjalainat	72 100,0	3 543,0
Yritystodistukset	9 884,3	9 964,5
Muut lyhytaikaiset velat	820,8	840,4
Siirtovelat	16 163,7	12 558,7
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	542 742,0	436 957,5
Siirtovelkojen erittely:
Henkilöstökulujaksotukset	11 607,8	6 332,3
Korkojaksotus	1 890,8	3 383,4
Siirtovelat konserniyhtiöille	14 510,9	21 184,0
Muut erät	2 665,2	2 843,1
Yhteensä	30 674,7	33 742,7

17. Vastuusitoumukset

1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Leasing- ja vuokrasopimuksista maksettavat määrät
Alkavalla tilikaudella maksettavat	2 939,0	2 832,9
Myöhempinä vuosina maksettavat	17 289,3	18 049,6
Yhteensä	20 228,3	20 882,5

Takaukset
Saman konsernin yritysten puolesta
Urakkatakaukset	468 508,5	466 897,3
Lainatakaus	4 500,0	7 500,0
Leasingvuokravastuista annetut takaukset	23 896,1	17 340,0
Factoringiin liittyvät takaukset	3 423,4	1 349,3

18. Johdannaisinstrumentit

1 000 e	31.12.2023	31.12.2022
Ulkoiset valuuttatermiinisopimukset
Käypä arvo	-249,9	-101,4
Kohde-etuuksien arvo	138 023,3	121 110,6

Sisäiset valuuttatermiinisopimukset
Käypä arvo	0,4	8,9
Kohde-etuuksien arvo	1 143,5	1 050,3

Johdannaiset ovat käypien arvojen hierarkian tasolla 2. Tasolle 2 luokiteltujen johdannaissopimusten käyvät arvot on määritetty seuraavasti: Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot on määritetty käyttäen tilinpäätöspäivän noteerattuja termiinikursseja.

19. Johdon palkat ja palkkiot

Palkitsemisen päätöksentekojärjestys

Caverion Oyj:n yhtiökokous päättää yhtiön hallituksen palkitsemisesta. Hallituksen henkilöstövaliokunta valmistelee ehdotuksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta varsinaiselle yhtiökokoukselle. Hallituksen henkilöstövaliokunta valmistelee myös Caverion konsernin yleiset palkitsemisperiaatteet, konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät sekä palkitsemispolitiikan, jotka hyväksyy hallitus.

Hallitus nimittää konsernin toimitusjohtajan ja päättää hänen toimisuhteensa ehdoista sekä palkitsemisesta. Hallitus nimittää myös konsernin johtoryhmän jäsenet. Caverionin konserniohjeiden mukaan esimiehen esimiehen on hyväksyttävä kaikki yksittäiset palkitsemispäätökset. Konsernin johtoryhmän jäseniä koskevat palkitsemispäätökset hyväksyy hallituksen puheenjohtaja.

Hallituksen palkitseminen

1.1.–27.3.2023

Caverion Oyj:n 28.3.2022 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenille maksettiin seuraavat vuosipalkkiot:

hallituksen puheenjohtaja 79 200 euroa
hallituksen varapuheenjohtaja 60 000 euroa
hallituksen jäsen 46 800 euroa.

Vuosipalkkioista noin 40 prosenttia maksettiin Caverion Oyj:n osakkeina vuonna 2022. Osakkeita koskenut myynti- ja omistuksen luovutuskielto raukesi 15.11.2023 hallitusjäsenyyksien lakatessa.

Hallituksen ja sen valiokuntien kokouksiin osallistumisesta maksettiin vuosipalkkioiden lisäksi kokouspalkkiota 900 euroa. Mahdolliset matkakulut korvattiin Verohallinnon hyväksymien verovapaita matkakulukorvauksia koskevien periaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenyydestä ei maksettu muita taloudellisia etuja.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot noudattivat yhtiökokouksen 2022 päätöstä ja olivat yhteensä 21 600 euroa ajalta 1.1.-27.3.2023.

27.3.–15.11.2023

Caverion Oyj:n 27.3.2023 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valittaville hallituksen jäsenille maksettavista vuosipalkkioista seuraavasti:

hallituksen puheenjohtaja 87 120 euroa
hallituksen varapuheenjohtaja 66 000 euroa
hallituksen jäsen 51 480 euroa.

Hallituksen jäsenille, joiden toimikausi päättyi 15.11.2023, palkkio maksettiin kokonaan rahana sekä suhteutettuna heidän toimikausiensa pituuteen.

Hallituksen pysyvien valiokuntien puheenjohtajille maksettiin lisäpalkkiona 1 072,50 euroa kuukaudessa (12 870 euroa vuodessa) paitsi saman henkilön ollessa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hallituksen ja sen valiokuntien kokouksiin osallistumisesta maksettiin kuukausipalkkioiden lisäksi kokouspalkkiota 1 200 euroa kokoukselta. Mahdolliset matkakulut korvattiin Verohallinnon hyväksymien verovapaita matkakulukorvauksia koskevien periaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenyydestä ei maksettu muita taloudellisia etuja.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot noudattivat yhtiökokouksen 2023 päätöstä ja olivat yhteensä 629 889 euroa ajalta 27.3.-15.11.2023.

15.11.–31.12.2023

Caverion Oyj:n 15.11.2023 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti valittaville hallituksen jäsenille maksettavista vuosipalkkioista seuraavasti:

hallituksen puheenjohtaja 60 000 euroa (maksetaan samansuuruisissa erissä kuukausittain toimikauden ajan)
hallituksen jäsen 0 euroa.
hallituksen varajäsen 0 euroa.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot noudattivat ylimääräisen yhtiökokouksen 2023 päätöstä ja olivat yhteensä 7 500 euroa ajalta 15.11.-31.12.2023.

Hallitukselle maksetut palkkiot

	Hallituksen vuosi	Pysyvät valio kunnat	Tilapäiset valio kunnat	Hallituksen
Euroa	palkkio*	kokous palkkio	kokous palkkio	kokous palkkio	Yhteensä 2023	Yhteensä 2022
Jussi Aho		3 000		59 208	62 208	73 650
Markus Ehrnrooth**		1 200		47 246	48 446	70 100
Joachim Hallengren		12 777	23 000	83 808	119 585	99 200
Thomas Hinnerskov		3 000	23 000	83 808	109 808	97 400
Kristina Jahn		4 500		58 908	63 408	74 000
Mats Paulsson		3 000	80 000	106 728	189 728	133 050
Jasmin Soravia		3 300		55 008	58 308	71 850
Mikael Aro	7 500				7 500
Hans Petter Hjellestad
Yhteensä	7 500	30 777	126 000	494 712	658 989	619 250

* Hallituspalkkiot maksettiin 100% rahana yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

** Hallituksen varapuheenjohtaja Markus Ehrnrooth ei ole osallistunut ja on pidättynyt yhtiön hallituksen ja sen valiokuntien

työskentelystä yhtiön kaikista osakkeista tehtyjä ostotarjouksia koskevien keskustelujen aikana, kuten kuvattu kohdassa Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2022.

Johdon palkitseminen

Konsernin johtoryhmän palkitseminen koostuu:

kiinteästä peruspalkasta
luontoiseduista
lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä, kuten vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä, kuten osakepohjaisista kannustinohjelmista

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Palkitsemisen perustana Caverionissa on kiinteä peruspalkka, minkä lisäksi konsernin johto ja suurin osa toimihenkilöistä kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on palkita johtoa ja valittuja henkilöitä ennalta määritettyjen ja mitattavissa olevien tulostavoitteiden ja strategisten tavoitteiden saavuttamisesta. Caverionin hallitus vahvistaa vuosittain tulospalkkiosäännöt, joiden mukaan mahdolliset palkkiot maksetaan. Hallitus arvioi vuosittain konsernin, konsernin toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän suoriutumista. Mahdolliset tulospalkkiot hyväksyy hallitus ja ne maksetaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Mahdollinen tulospalkkio perustuu etukäteen asetettujen tavoitteiden, kuten koko konsernin ja/tai divisioonan ja/tai yksikön taloudellisen tuloksen, strategisten tavoitteiden ja/tai erikseen asetettujen kehittämistavoitteiden saavuttamiselle. Henkilökohtainen tavoite- ja maksimipalkkiomahdollisuus on määritelty tehtävän vastuiden mukaan. Mahdollisesti toteutuvat tulospalkkiot voivat vaihdella nollan ja etukäteen määritellyn maksimipalkkion välillä perustuen saavutettuihin tuloksiin.

Tulospalkkiojärjestelmään kuuluvat oleellisena osana tulos- ja kehityskeskustelut. Niissä sovitaan mahdolliset henkilökohtaiset tavoitteet ja niiden painoarvot sekä käydään läpi sovittujen tulostavoitteiden toteutuminen.

Toimitusjohtajan vuosittainen tulospalkkio voi olla korkeintaan 150 % kiinteästä vuosipalkasta. Muiden konsernin johtoryhmän jäsenten vuosittainen tulospalkkio voi olla korkeintaan 70-90 % kiinteästä vuosipalkasta.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä päättää Caverionin hallitus ja ne ovat osa Caverionkonsernin johdon ja avainhenkilöiden kokonaispalkitsemista. Niiden keskeisenä tavoitteena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön omistaja-arvon kasvattamiseksi ja tukea yhtiötä sen tavoitteessa tulla yhdeksi toimialansa johtavista palveluyrityksistä ja projektitoiminnan huippuosaajaksi kattaen rakennusten, teollisuuden ja infrastruktuurin koko elinkaaren. Lisäksi tavoitteena on sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja sen strategisiin tavoitteisiin sekä tarjota avainjohdolle kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä "Matching Share Plan 2018-2022"

Caverionin hallitus hyväksyi helmikuun 2018 kokouksessaan uuden ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän "Matching Share Plan 2018-2022". Järjestelmään osallistuminen edellyttää, että avainhenkilö hankkii hallituksen päättämän määrän yhtiön osakkeita hallituksen päättämällä tavalla. Järjestelmässä on neljä sitouttamisjaksoa, jotka kaikki alkavat 1.3.2018 ja päättyvät 28.2.2019, 29.2.2020, 28.2.2021 ja 28.2.2022. Ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään osallistuva henkilö ei voi samanaikaisesti osallistua suoritusperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan (Performance Share Plan) 2018-2020 ja/tai 2019-2021.

Järjestelmän palkkiot maksetaan neljässä erässä vuosina 2019, 2020, 2021 ja 2022 siten, että yksi erä maksetaan kunakin vuonna. Palkkion maksua kuitenkin lykätään, jos osakkeen tuotto ei ole saavuttanut ennalta asetettua vähimmäistuottotasoa kulloisenkin sitouttamisjakson loppuun mennessä. Jos ennalta asettua vähimmäistuottotasoa ei ole saavutettu vuosina 2021-2022 päättyvien palkkioeräkohtaisten lisäjaksojen loppuun mennessä, palkkiota ei makseta kyseiseltä sitouttamisjaksolta.

Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa luovutettiin 30.4.2021 120 199 yhtiön hallussa olevaa Caverion Oyj:n osaketta ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään Matching Share Plan 2018- 2022 kuuluville avainhenkilöille. Osakkeet annettiin palkkiona sitouttamisjaksolta 1.3.2018- 29.2.2020 ja järjestelmään myöhemmin liittyneiden osallistujien osalta palkkiona myös sitouttamisjaksolta 1.3.2018-28.2.2019.

Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa luovutettiin 25.8.2021 168 650 yhtiön hallussa olevaa Caverion Oyj:n osaketta ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään Matching Share Plan 20182022 kuuluville avainhenkilöille. Osakkeet annettiin palkkiona sitouttamisjaksolta 1.3.2018- 28.2.2021.

Vuonna 2021 tehdyistä luovutuksista palautui Caverionille 16 911 omaa osaketta 14.9.2021 ja 30 066 omaa osaketta 16.11.2021. Vuonna 2022 ei maksettu palkkioita Matching Share Plan järjestelmän perusteella.

Hallitus on joulukuussa 2022 päättänyt täydentää järjestelmän ehtoja. Vaikkakin neljännen erän rajoitusjakso päättyi 31. joulukuuta 2022, hallitus säilytti täyden harkintavallan päättää neljännen erän osittaisesta tai täydellisestä maksusta tietyin edellytyksin.

164 658 Caverion Oyj:n omaa osaketta luovutettiin 16.5.2023 Matching Share Plan ohjelman osallistujille neljännen erän palkkiona.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2020-2022

Hallitus päätti joulukuun 2019 kokouksessaan uuden jakson 2020-2022 alkamisesta yhtiön suoriteperusteisessa osakepalkkio-ohjelmassa (Performance Share Plan, PSP). Hallitus päätti samalla uuden jakson 2020-2022 alkamisesta yhtiön ehdollisessa osakepalkkio-ohjelmassa (Restricted Share Plan, RSP), joka toimii täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä erityistilanteita varten. Molemmat ohjelmat koostuvat vuosittain alkavista yksittäisistä, kolmen vuoden pituisista osakepalkkioohjelmista.

Suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2020-2022 koostuu kolmivuotisesta taloudelliseen kehitykseen perustuvasta toiminnallisesta suoritusjaksosta (2020-2022). Mahdollisesti suoritettava osakepalkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellista kehitystä ja osakekohtaista tulosta koskeviin tavoitteisiin. Caverionin hallitus päätti 30.4.2020 johdon ehdotuksesta siirtää PSP 2020-2022 ohjelman alkamisajankohtaa eteenpäin vuoden 2021 alkuun asti. Hallitus arvioi tavoitteiden saavuttamisen ja mahdolliset osakepalkkiot toimitetaan osallistujille keväällä 2023.

324 582 yhtiön osaketta luovutettiin PSP 2020-2023 ohjelman osallistujille ja 84 382 yhtiön osaketta luovutettiin RSP 2020-2022 ohjelman osallistujille toukokuussa 2023.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2021-2023

Hallitus päätti joulukuun 2020 kokouksessaan uuden jakson 2021-2023 alkamisesta yhtiön suoriteperusteisessa osakepalkkio-ohjelmassa (Performance Share Plan, PSP). Hallitus päätti samalla uuden jakson 2021-2023 alkamisesta yhtiön ehdollisessa osakepalkkio-ohjelmassa (Restricted Share Plan, RSP), joka toimii täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä erityistilanteita varten. Molemmat ohjelmat koostuvat vuosittain alkavista yksittäisistä, kolmen vuoden pituisista osakepalkkioohjelmista.

Suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2021-2023 koostuu kolmivuotisesta taloudelliseen kehitykseen perustuvasta toiminnallisesta suoritusjaksosta (2021-2023). Mahdollisesti suoritettava osakepalkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellista kehitystä ja osakekohtaista tulosta koskeviin tavoitteisiin. Hallitus päätti marraskuussa 2023, että ohjelman palkkio tullaan maksamaan käteisenä yhtiön tarjouskilpailusta johtuen ja suunnitelman mukaisesti alkuvuonna 2024.

Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinohjelma 2022-2024

Hallitus päätti joulukuun 2021 kokouksessaan uuden jakson 2022-2024 alkamisesta yhtiön suoriteperusteisessa osakepalkkio-ohjelmassa (Performance Share Plan, PSP). Hallitus päätti samalla uuden jakson 2021-2023 alkamisesta yhtiön ehdollisessa osakepalkkio-ohjelmassa (Restricted Share Plan, RSP), joka toimii täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä erityistilanteita varten. Molemmat ohjelmat koostuvat vuosittain alkavista yksittäisistä, kolmen vuoden pituisista osakepalkkioohjelmista.

Suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2022-2024 koostuu kolmivuotisesta taloudelliseen kehitykseen perustuvasta toiminnallisesta suoritusjaksosta (2022-2024). Mahdollisesti suoritettava osakepalkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellista kehitystä ja osakekohtaista tulosta koskeviin tavoitteisiin. Hallitus päätti marraskuussa 2023, että ohjelman palkkio tullaan maksamaan käteisenä yhtiön tarjouskilpailusta johtuen ja suunnitelman mukaisesti alkuvuonna 2024.

Konsernin toimitusjohtajan palkitseminen

Hallitus päättää konsernin toimitusjohtajan palkitsemisesta, luontoiseduista ja muista toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, tulospalkkioista, osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä sekä muista mahdollisista eduista kuten maksuperusteisesta lisäeläkkeestä. Konsernin toimitusjohtajan vuosittaisen tulospalkkion enimmäismäärä voi olla enintään 150 % kiinteästä vuosipalkasta. Toimitusjohtajan tulospalkkiotavoitteet perustuvat hallituksen asettamiin Caverionin strategisiin tavoitteisiin.

Toimitusjohtajan irtisanomiskorvaus, eläkejärjestelyt ja eläkeikä

Jacob Götzsche aloitti Caverion Oyj:n toimitusjohtajana 9.8.2021. Jacob Götzschen toimisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta molemmilta osapuolilta. Hän on oikeutettu 12 kuukauden peruspalkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen, mikäli yritys irtisanoo toimisopimuksen. Caverion ei järjestä Jacob Götzschelle eläkettä, vaan hänelle maksetaan 20 prosentin rahakorvaus laskettuna kiinteästä peruspalkasta eläkkeen järjestämistä varten. Eläkeikää ei olla erikseen sovittu.

Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2023

Jacob Götzschelle toimitusjohtajuudesta maksettu peruspalkka luontoisetuineen vuonna 2023 oli 812 463 euroa. Jacob Götzschelle maksettiin tulospalkkiota 443 226 euroa. Jacob Götzschelle ei maksettu osakepalkkioita vuonna 2023. Jacob Götzschelle maksettiin muuta taloudellista etuutta 206 667 euroa vuonna 2023.

	Kiinteä	Luontois	Tulos	Osake
Euroa	peruspalkka	edut	palkkiot	palkkiot	Lisäeläke	Yhteensä 2023
Jacob Götzsche	651 000	30 975	443 226		130 488	1 462 356

Toimitusjohtajan eläkemenot	Yhteensä 2023
Jacob Götzsche	Lakisääteinen eläkemeno					305
	Maksuperusteinen lisäeläkemeno *					130 183

* Jacob Götzschelle maksetaan 20% peruspalkasta lisäeläkkeen itse järjestämistä varten.

Lähipiirilainat

Toimitusjohtajalla tai hallituksen jäsenillä ei ollut 31.12.2023 rahalainaa yhtiöltä tai sen tytäryhtiöiltä.

Caverion ilmoitti 7.2.2018 pörssitiedotteella perustavansa uuden konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ("Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018-2022"). Yhtiö tarjosi osallistujille mahdollisuuden rahoittaa yhtiön osakkeiden hankinta yhtiöltä nostetulla korollisella lainalla, jota osa osallistujista käytti. Joulukuun 2022 lopussa näiden lainojen yhteismäärä oli noin 3,7 miljoonaa euroa. Lainat maksettiin kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 31.12.2023.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä

Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käytöstä

Emoyhtiö Caverion Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2023 ovat (euroa):

Jakokelpoiset voittovarat yhteensä	97 686 476,18
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	66 676 176,49
Kertyneet voittovarat yhteensä	31 010 299,69
Tilikauden tulos	4 681 368,67
Kertyneet voittovarat	26 328 931,02

Hallitus ehdottaa 12.6.2024 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2023 ei makseta osinkoa.

Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus

Helsingissä, 7. päivänä helmikuuta 2024

Caverion Oyj Hallitus

Mikael Aro Hans Petter Hjellestad Hallituksen puheenjohtaja

Jacob Götzsche Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus Helsingissä, 7. päivänä helmikuuta 2024

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Antti Suominen KHT

Tilintarkastuskertomus

Caverion Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Caverion Oyj:n (y-tunnus 2534127-4) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EUasetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Liikevaihdon tuloutus

Liikevaihdon tuloutusta koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 2.1.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteidensa mukaisesti Caverion tulouttaa merkittävän osan liikevaihdostaan valmistusasteen perusteella.

Liikevaihdon tulouttaminen valmistusasteen mukaisesti sekä hankkeen lopputuloksen arvioiminen edellyttää johdolta merkittävää harkintaa loppuun saattamiseen vaadittavien kokonaiskustannusten ja kertyvien kokonaistuottojen osalta. Tilinpäätöksen kannalta merkittävää harkintaa edellytetään erityisesti silloin kun hanke toteutetaan ja sen liikevaihto tuloutetaan kahden tai useamman tilikauden aikana.

Merkittävää harkintaa sisältävät osa-alueet ovat alttiimpia keskeisten oletusten vääristelylle. Edellä mainitusta syystä johtuen liikevaihdon tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Olennaisen virheellisyyden riskin huomioimiseksi suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat:

Arvioimme konsernin projekteja koskeviin myyntisopimuksiin soveltamia laskentaperiaatteita.
Perehdyimme hankeaineistoon, kuten sopimuksiin, lainopillisiin kannanottoihin ja muuhun kirjalliseen aineistoon.
Suoritimme hankkeille analyyttisiä toimenpiteitä ja arvioimme hankkeiden taloudellisia tunnuslukuja, edistymistä sekä kokonaistilannetta
- läpikäymällä arvioitujen kokonaistuottojen, kokonaiskustannusten sekä varausten muutoksia, ja
- keskustelemalla organisaation eri tasoilla olevien henkilöiden kanssa, mukaan lukien projekti-, divisioona- sekä konsernijohto.
Analysoimme arvioihin sisältyviä keskeisiä osa-alueita, kuten arviota jäljellä olevista ennakoiduista menoista sekä projektin valmistumiseen vaadittavaa aikaa.
Arvioimme konsernin tilinpäätöksessä esittämien liikevaihdon tulouttamista koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Saksan liiketoimintoihin kohdistuvan liikearvon arvostus

Liikearvoa koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 4.2.

Saksan liiketoimintoihin kohdistuvan liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska

testaukseen liittyy arvionvaraisuutta ja se perustuu pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin markkinoita ja taloutta koskeviin oletuksiin,
liikearvon määrä 77,7 miljoonaa euroa on olennainen tilinpäätöksen kannalta, ja koska
johdon näkemyksen mukaan jokseensakin todennäköinen muutos oletuksissa saattaisi johtaa arvonalennukseen.

Saksan liiketoiminnot muodostava yhden rahavirtaa tuottavan yksiköin. Liiketoimintoihin kohdistuvan liikearvon arvostus perustuu johdon arvioon rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvosta. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, käyttökate sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.

Rahavirtaa tuottavan yksikön arvioitu käyttöarvo voi vaihdella merkittävästi oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvonalentumiseen.

Saksan liiketoimintoihin liittyvän liikearvon arvostukseen liittyvissä tarkastustoimenpiteissä hyödynsimme EY:n arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelman sekä laskelmaan sisältyvien oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa.

Osana johdon käyttämien menetelmien tarkastusta vertasimme arvonalentumistestauksessa noudatettuja periaatteita IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen –standardin vaatimuksiin sekä tarkastimme Saksan liiketoimintojen arvonalentumislaskelman täsmällisyyttä.

Johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia vertasimme

hyväksyttyihin budjetteihin ja pitkän aikavälin ennusteisiin,
ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä
itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi rahavirtojen diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta.

Arvioimme myös tilinpäätöksessä Saksan liiketoimintoihin kohdistuvan liikearvon osalta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.3.2018 alkaen yhtäjaksoisesti kuuden vuoden ajan.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on

raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä, 7. helmikuuta 2024

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Antti Suominen

KHT

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Caverion Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Caverion Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Caverion Oyj:n (y-tunnus: 2534127-4) sähköiseen tilinpäätökseen 7437007ECQWVPCJIS695-2023-12-31-fi.zip tilikaudella 1.1.- 31.12.2023 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRLmerkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Caverion Oyj:n ESEFtilinpäätökseen 7437007ECQWVPCJIS695-2023-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat ja liitetiedot sekä yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Caverion Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 on annettu 7.2.2024 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä, 28. helmikuuta 2024

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Antti Suominen KHT

Caverion Oyj • PL 71, 01601 Vantaa • Puh. 010 4071 • www.caverion.com

@CaverionGroup www.linkedin.com/company/caverion

Vuosiraporttimme vuodelta 2023 koostuu vuosikatsauksesta (sisältäen tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen), kestävän kehityksen raportista, selvityksestä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkitsemisraportista. Raportit ovat saatavilla osoitteessa caverion.fi.

AI Terminal

Caverion Oyj

3260_10-k_2024-02-29_7981a82d-efdc-4220-83e6-2f0c5450f0aa.pdf

Vuosikatsaus 2023 CAVERION OYJ

Sisällysluettelo

TILINTARKASTETTU

Caverion – Building Performance

Kestävää vaikutusta

Liiketoimintayksikkömme: Palvelut ja Projektit

Palvelut

Projektit

Teollisuuden asiakkaille

Toimitusjohtajalta

Tapahtumarikas vuosi ja ennätystulos

Kestävän kehityksen kohokohtia 2023

Asennustyöt Norjan ensimmäiseen raskaan liikenteen latausasemaan

Päästövähennystavoitteet SBTivalidointiin

Yhteistyö 10 suurimman ITkumppanimme kanssa ilmastotyössä

Huipputulokset HSEQ-auditoinnissa

Henkilöstömme on erittäin sitoutunutta

Energiaviisain koulu -kilpailu inspiroi opiskelijoita ympäri Suomen

Yksi maailman suurimmista CO2 jäähdytysjärjestelmistä

Strategia

Kestävä kasvu -strategia

Rakennamme selkeää erottautumista

Caverion edistää kestävää vaikutusta

Lue lisää vastuullisuustavoitteistamme hallituksen toimintakertomuksesta sivulla 21.

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2023

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Markkina-asema

KONSERNIN STRATEGIA JA TALOUDELLISET TAVOITTEET

Taloudelliset tavoitteet

KONSERNIN TALOUDELLINEN KEHITYS 2023

TILAUSKANTA

LIIKEVAIHTO

Tammi–joulukuu

Liikevaihdon jakautuminen divisioonittain ja liiketoimintayksiköittäin

KANNATTAVUUS

Tammi–joulukuu

Oikaistu EBITA ja vertailtavuuteen vaikuttavat erät

Tulos ennen veroja, tilikauden tulos ja osakekohtainen tulos

INVESTOINNIT, YRITYSOSTOT JA MYYDYT LIIKETOIMINNOT

TUTKIMUS JA KEHITYS

RAHAVIRTA, KÄYTTÖPÄÄOMA JA RAHOITUS

HALLITUS, TILINTARKASTAJAT JA TOIMITUSJOHTAJA

Hallitus

Tilintarkastaja

Toimitusjohtaja

HENKILÖSTÖ

MUUTOKSIA CAVERION-KONSERNIN JOHTORYHMÄSSÄ JA ORGANISAATIORAKENTEESSA

LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Toimintaympäristö

Operatiiviset riskit ja epävarmuudet

Saamiset

Riitaisuudet

Compliance-asiat

Rahoitus

Takaukset

Tietoturva

Liikearvo

MARKKINANÄKYMÄT VUODELLE 2024

SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA

Caverion edistää kestävää vaikutusta

Vastuullisuuden johtaminen

Raportointikäytännöt vuonna 2023

Ympäristöjohtaminen

Keskeiset ympäristöteemat 2023

Ympäristöriskien hallinta

Politiikkamme ja käytäntömme

Hiilijalanjälki

Hiilikädenjälki

EU:n taksonomia

EU-taksonomiakelpoisuuden arviointi

EU-taksonomian mukaisuuden arviointi

DNSH (Do-No-Significant-Harm, ei merkittävää haittaa) ja vähimmäistason suojaustoimet

Sosiaalisten teemojen johtaminen

Keskeiset sosiaaliset teemat 2023

Sosiaalisten riskien hallinta

Ihmisoikeudet

Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi