Nokian Renkaat Oyj

743700YQIO8Y4L4WKR402023-01-012023-12-31743700YQIO8Y4L4WKR402022-01-012022-12-31743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31743700YQIO8Y4L4WKR402021-12-31743700YQIO8Y4L4WKR402021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700YQIO8Y4L4WKR402021-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700YQIO8Y4L4WKR402021-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700YQIO8Y4L4WKR402021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares743700YQIO8Y4L4WKR402021-12-31tyres:ArvonmuutosrahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402021-12-31tyres:SijoitetunVapaanOmanPaeaeomanRahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-01-012022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-01-012022-12-31tyres:ArvonmuutosrahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-01-012022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31tyres:ArvonmuutosrahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31tyres:SijoitetunVapaanOmanPaeaeomanRahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-01-012023-12-31tyres:ArvonmuutosrahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31tyres:ArvonmuutosrahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31tyres:SijoitetunVapaanOmanPaeaeomanRahastoMember743700YQIO8Y4L4WKR402023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember VUOSI- KERTOMUS 2023 We are made for demanding conditions. TÄMÄ YHTIÖ ON KUTEN SEN TUOTTEET: NE ILMENTÄVÄT HENKILÖSTÖMME INTOHIMOA JA SITKEYTTÄ. ME OLEMME NOKIAN RENKAAT JA TEEMME MAAILMASTA TURVALLISEMMAN KEKSIMÄLLÄ RENKAAN JA SEN VALMISTAMISEN AINA UUDELLEEN. Strategiakatsaus 4 Hallituksen toimintakertomus 16 Tilinpäätös 36 Konsernitilinpäätös 37 Emoyhtiön tilinpäätös 87 Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä 98 Tilintarkastuskertomus 99 ESEF-varmennusraportti 103 Tietoa Nokian Renkaiden osakkeesta 104 Nokian Renkaiden konsernirakenne 105 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 106 Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 122 Palkitsemisraportti 140 Tietoa sijoittajille ja sijoittajasuhteet 149 Nokian Renkaat julkaisee vuodelta 2023 tämän Vuosikertomuksen lisäksi Vastuullisuusraportin maaliskuun 2024 lopussa. STRATEGIA- KATSAUS MADE FOR DEMANDING CONDITIONS 5 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus • Nokian Renkaat palvelee asiakkaitaan ydinmarkkinoillaan Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. • Vuonna 2023 yhtiön tuotteita myytiin 55 maassa. • Nokian Renkaat valmistaa renkaita kahdessa tehtaassa, joista toinen on Suomessa ja toinen Yhdysvalloissa, sekä rakentaa uutta tehdasta Romaniaan. Sopimusvalmistus täydentää omaa tuotantoa. • Nokian Renkaiden testikeskukset sijaitsevat Nokialla ja Ivalossa sekä Espanjan Santa Cruz de la Zarzassa. • Yhtiön pääkonttori on Suomessa Nokialla ja sen osakkeet on listattu Nasdaq Helsinkiin. Tämä on Nokian Renkaat Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa premium-renkaita ihmisille, jotka arvostavat turvallisuutta, vastuullisuutta ja luotettavuutta. Pohjoisen perinnön innoittamana yhtiö valmistaa henkilöautoihin, kuorma-autoihin ja raskaisiin työkoneisiin innovatiivisia tuotteita, jotka tarjoavat mielenrauhaa kaikissa olosuhteissa. Vianor-ketju on erikoistunut autonhuoltoon ja rengaspalveluihin. NOKIAN RENKAIDEN LIIKEVAIHTO 2023 1,2 MRD EUROA Liikevaihto Segmentit yhteensä liikevoitto Segmentit yhteensä liikevoitto, % Liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto Milj. euroa % 2 000 1 500 1 000 500 0 40 30 20 10 0 2019 2020 2021 2022 2023 1 585,4 1 313,8 1 714,1 1 350,5 337,2 190,2 324,8 17,8 65,1 1 173,6 Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän. Liikevaihto maantieteellisten alueiden mukaan, % Pohjoismaat 57 % (54) Muu Eurooppa 19 % (22) Amerikka 23 % (23) Muut maat 1 % (1) Liiketoimintayksikköjen liikevaihto konsernin ulkopuolisille asiakkaille, % Henkilöautonrenkaat 52 % (67) Raskaat Renkaat 19 % (13) Vianor 29 % (20) Henkilöstön jakauma maantieteellisten alueiden mukaan, % Pohjoismaat 78 % (80) Muu Eurooppa 6 % (6) Pohjois-Amerikka 16 % (14) 6 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Uudet taloudelliset tavoitteet Nokian Renkaat julkaisi uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoit- teensa ja vahvisti ei-taloudelliset tavoitteensa. Yhtiön tavoitteena on saavuttaa kahden miljardin euron liikevaihto ja vahva kannattavuus. Maailman ensimmäinen hiilidioksidi- päästötön rengastehdas Nokian Renkaat vietti henkilöauton renkaita valmistavan tehtaansa peruskiven muurausta Oradeassa, Romaniassa. Tehdas on rengasalan ensimmäinen hiilidioksidipäästötön tehdas. Nokian Raskaille Renkaille Avainlippu-merkki Nokian Raskaat Renkaat sai raskaiden työkoneiden renkaille, vanteille ja pinnoitteille Avainlippu-merkin osoituksena Suomessa valmistetuista tuotteista sekä Design from Finland -merkin, joka kertoo tuotteiden suomalaisesta muotoilusta. Vuoden 2023 kohokohdat Yhteistyöhön Suomen Hiihtoliiton kanssa Nokian Renkaat aloitti yhteistyön Suomen Hiihtoliiton kanssa ja on maastohiihdon Suomen A-maajoukkueen ja nuorten maajoukkueen pääyhteistyökumppani kausilla 2023–24 ja 2024–25. Dow Jones Sustainability -indeksiin Nokian Renkaat pääsi jälleen kestävän kehityksen Dow Jones Sustainability Europe -indeksiin. Valinta perustuu S&P Globalin vuoden 2023 yritysvastuuarviointiin, jossa Nokian Renkaat sai tulokseksi 70/100 pistettä. Venäjän toimintojen myynti Nokian Renkaat sai päätökseen Venäjän toimintojensa myynnin, minkä myötä Nokian Renkaiden kaikki toiminta Venäjällä päättyi kokonaan. Päästövähennystavoite saavutettu Vuoden 2023 aikana Nokian Renkaat saavutti keskeisen tieteeseen perustuvan päästövähennystavoitteensa seitsemän vuotta etuajassa. 52 % Tavoite oli laskea rengastehtaiden CO 2 - päästöintensiteettiä 800 600 400 200 0 158 710 341 Rengastehtaiden suorat CO 2 päästöt (Scope 1 ja 2), kg / tuotantotonni 2015 2023 Tavoite 2030 7 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Vuosi 2023 merkitsi Nokian Renkaille uutta alkua. Saimme Venäjältä vetäytymisen päätökseen, julkistimme pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ja juhlistimme maailman ensimmäisen hiilidioksidipääs - töttömän rengastehtaan rakennustöiden alkua Romaniassa. Olen ylpeä jo saavutetusta ja samalla innostunut tulevasta. Nokian Renkaiden toimintaympäristössä on tapahtunut isoja muutoksia parin viime vuoden aikana. Tämä on vaatinut ketteryyttä sopeutua ja haastanut meitä löytämään uusia tapoja kehittää liike - toimintaamme. Vuoden 2022 poikkeuksellisten tapahtumien jälkeen keskityimme vuonna 2023 rakentamaan yhtiötä uudelta pohjalta. Paransimme suoritusta ja kasvatimme myyntivolyymiä tasaisesti loppuvuotta kohti, minkä ansiosta pääsemme aloittamaan vuoden 2024 hyvistä lähtökohdista. Haluan kiittää henkilöstöämme erinomai - sesta työstä rakentaessamme yhdessä uutta Nokian Renkaita sekä asiakkaitamme luottamuksesta. Toimintaympäristön muutosten lisäksi ilmastonmuutos, uudet teknologiat ja autoalan murros pitävät meidät liikkeessä. Tahto luoda uutta turvallisemman ajamisen puolesta on ollut Nokian Renkaiden menestyksen keskeisimpiä tekijöitä aina siitä lähtien, kun yhtiö keksi maailman ensimmäisen talvirenkaan 90 vuotta sitten. Ja sama ajatus on yhä toimintamme ytimessä: me teemme maailmasta turvallisem - man keksimällä renkaan ja sen valmistamisen aina uudelleen. Tämän periksiantamattoman asenteen ja jatkuvan parantamisen kautta uutena visionamme on johtaa maailmaa kohti fiksumpaa ajamista. Uskomme vahvasti, että osaamistamme ja kykyämme suunnitella ja valmistaa huippuluokan renkaita arvostetaan jatkossa yhä enemmän ja että vastuullisena rengasyhtiönä roolimme on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi. Muutoksen vuosi TARKOITUKSEMME ME TEEMME MAAILMASTA TURVALLISEMMAN KEKSIMÄLLÄ RENKAAN JA SEN VALMISTAMISEN AINA UUDELLEEN. 8 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Kiihdytämme kasvua Nokian Renkaiden suunta on selkeä: palaamme takaisin kasvu-uralle. Uusien pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden mukaisesti tähtäämme 2 miljardin euron liikevaihtoon ja vahvaan kannattavuu- teen. Uuden Nokian Renkaiden rakentaminen perustuu orgaaniseen kasvuun Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Myynnin kasvun ajureina toimivat kasvava kapasiteetti, eri markki- noiden tarpeisiin kehitetyt korkealaatuiset tuotteet sekä kaupallisen toiminnan jatkuva parantaminen. Myyntivolyymin ja keskimyyntihin- nan kasvu parantavat kannattavuutta. Luomme tasapainoista tuotantoverkostoa Yksi tärkeimmistä prioriteeteistämme on Romaniaan rakennettava alan ensimmäinen hiilidioksidipäästötön rengastehdas. Rakentaminen etenee suunnitellusti ja ensimmäiset renkaat valmistuvat tehtaassa jo vuoden 2024 jälkimmäisellä puoliskolla. Olemme lisänneet tuotan- toa myös Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtaillamme. Omaa tuotantoa täydennämme huolellisesti valittujen sopimusvalmistuskumppanien kanssa. Nokian Renkaiden tuotantoverkosto on tulevaisuudessa aiempaa hajautetumpi ja tasapainoisempi. Kohti nettonollapäästöjä Vastuullisuus on Nokian Renkaiden toiminnan keskiössä. Rengastuo- tannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä olemme alamme edelläkävijä. Saavutimme esimerkiksi vuonna 2023 yhden keskeisen päästövähennystavoitteen seitsemän vuotta etuajassa. Muita meille tärkeitä vastuullisuuden osa-alueita ovat työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen, ihmisoikeuksien parantaminen koko toimitusketjussa sekä uusiutuvien ja kierrätettyjen materiaalien osuuden lisääminen renkaissa. Tehty vaativiin olosuhteisiin Vuonna 2024 jatkamme kasvustrategiamme toteuttamista ja toimintamme parantamista. Talouden hidastumisesta huolimatta odotamme sisäänmyynnin henkilöauton renkaiden jälkimarkkinoilla kasvavan vuonna 2024. Olemme valmiita tarttumaan tähän tilaisuu- teen kasvavan kapasiteetin ja kilpailukykyisen tuotevalikoiman avulla. Raskaiden Renkaiden liiketoiminnassa keskiössä ovat kapasiteetin kasvattaminen sekä jakelun vahvistaminen. Laajentuva tuotevali- koima ja digitalisaatio vahvistavat kasvua pitkällä aikavälillä. Vianor tukee Nokian Renkaiden vahvaa asemaa Pohjoismaissa ensiluokkai- sen jakelukyvykkyyden kautta. Vuonna 2024 yhtiöllämme on edessä tärkeitä ja mielenkiintoisia merkkipaaluja, esimerkiksi Nokian Renkaiden luoma innovaatio, talvirengas, juhlii 90-vuotista taivaltaan. Uusi tehdas Romaniassa aloittaa tuotannon, Yhdysvaltain-tehtaan investointivaihe päättyy ja tuomme markkinoille uusia innovatiivisia tuotteita. Vahvan taseen ansiosta voimme jatkaa kasvusuunnitelmamme toteuttamista ja palkita omistajiamme. Haluan lämpimästi kiittää asiakkaitamme ja omistajiamme saamas- tamme tuesta ja ennen kaikkea henkilöstöämme sitoutumisesta. Nokian Renkaat – samoin kuin tuotteemme – on tehty vaativiin olosuhteisiin, mikä antaa uskoa siihen, että olemme vuonna 2024 entistä vahvempia. JUKKA MOISIO Toimitusjohtaja VISIOMME JOHDAMME MAAILMAA KOHTI FIKSUMPAA AJAMISTA. 9 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Nokian Renkaiden henkilöauton renkaita myydään pääsääntöisesti jälkimarkkinoilla eli renkaat ovat kuluttajien saatavilla jälleenmyy- jien kautta. Henkilöautojen, katumaastureiden ja lava-autojen renkaiden jälkimarkkinoiden koko oli Global Datan arvion mukaan Nokian Renkaiden päämarkkinoilla Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa noin 600 miljoonaa rengasta vuodessa. U.S. Tire Manufacturers Association (USTMA) arvioi, että Pohjois-Ameri- kan markkina vastaa tästä vajaata puolta. Global Datan mukaan renkaiden kysyntä kasvaa maltillisesti Nokian Renkaiden keskeisillä markkinoilla 2024–2027. Kasvuvauhdin arvioidaan olevan Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa noin kaksi prosenttia vuodessa ja Keski-Euroopassa noin yhden prosentin. Sähköautojen ja katumaastureiden määrä markkinoilla kasvaa jatkuvasti, mikä lisää edelleen isomman vannekoon renkaiden kysyntää kaikilla markkinoilla. Nokian Renkaiden raskaita renkaita myydään sekä ensiasennukseen että jälkimarkkinoille. Raskaiden renkaiden maailmanmarkkina oli Nokian Renkaiden arvion mukaan 2022 suuruudeltaan hieman yli 30 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Smithersin arvion mukaan markkinan odotetaan kasvavan 5,5 prosentin vuosivauhtia vuoteen 2027 asti. Nopeinta kasvu on kaivos- ja rakennusteollisuudessa sekä satamien ajoneuvoissa käytettyjen renkaiden markkinoilla, joissa kasvu ylittää kuusi prosenttia vuodessa. Raskaan teollisuu- den ajoneuvoissa käytettyjen renkaiden markkina kasvaa noin viisi prosenttia vuodessa ja maatalous- ja metsäkoneiden erikoisrenkai- den noin 4,5 prosenttia. 600 miljoonan renkaan markkina Toimialamme on murroksessa, tarve uudistua on tullut jäädäkseen Nokian Renkaiden tuotteet on tehty vaativiin olosuhteisiin. Viime vuosina olosuhteet ovat olleet vaativia myös yritykselle ja sen henkilöstölle. Nokian Renkaiden Chief Transformation Officer Johanna Horsman mukaan uudenlaisessa toiminta- ympäristössä kasvu ja menestys syntyvät yhä niistä asioista, joissa olemme vahvoja tai jopa parhaita. Johanna näkee, että Nokian Renkaat on nyt hyvässä asemassa: "Meillä oli nopeasti selkeät suunnitelmat, kun toimintaedellytykset Venäjällä muuttuivat kestämättömiksi. Toiminnan lopettaminen Venäjällä oli iso muutos ja vaati paljon. Valmista toimintamallia vetäytymiseen ei ollut, vaan keinot piti kehittää matkan varrella. Koko tiimi teki siinä valtavan työn." ”Tarve uusiutua on pysyvää kaikille rengas- ja autoalan yhti- öille. Teollisuuden alalla toimivat yhtiöt miettivät globaalien riskien takia tehtaidensa uudelleensijoittelua, kyvykkyyksiä ja prosesseja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.” MADE FOR DEMANDING CONDITIONS: JOHANNA HORSMA Läpileikkaava muutos on aina haastavaa. Etunamme on, että olemme toimialallamme melko pieni, kansainvälinen, niche-segmentteihin keskittyvä, premium-tuotteita tarjoava yritys, jonka on mahdollista toimia nopeasti ja ketterästi vahvan osaamisen, hyvän tiimin ja yhteistyön avulla. Nokian Renkaiden valtteja ovat Johannan mukaan myös yrityksen koko ja matala hierarkia. ”Läpileikkaava muutos on aina haastavaa. Etunamme on, että olemme toimialallamme melko pieni, kansainvä- linen, niche-segmentteihin keskittyvä, premium-tuotteita tarjoava yritys, jonka on mahdollista toimia nopeasti ja ketterästi vahvan osaamisen, hyvän tiimin ja yhteistyön avulla.” 10 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Pitkän aikavälin megatrendit muokkaavat auto- ja rengasalaa. Ilmastonmuutoksen torjuminen, muuttuvat sää/ajo-olosuhteet sekä uudistuvat teknologiat ohjaavat renkaiden suunnittelua ja lisäävät vastuullisesti tuotettujen ja innovatiivisten renkaiden kysyntää. Yksi keskeisistä alaa muokkaavista trendeistä on uusien automallien määrän kasvu sekä katumaastureiden ja crossover-mallien yleisty- minen. Autoilun sähköistyessä renkailta vaaditaan entistä parempaa kestävyyttä ja kantavuutta, mutta myös hiljaisuutta ja entistä pienempää vierintävastusta. Jokainen rengastyyppi - kesärengas, kitkarengas, nastarengas, all season -rengas ja all weather -rengas, on suunniteltu turvaamaan ajaminen erilaisissa olosuhteissa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaihtelevien sääolosuhteiden takia ympärivuotiseen käyttöön suunni- teltujen all season- ja all weather -renkaiden kysyntä kasvaa. Nokian Renkaat vastaa megatrendien luomaan muutokseen rengas- alalla investoimalla ja panostamalla tuotekehitykseen. Mega trendit muovaavat rengasalaa 1. Digitalisaatio ja verkottuminen Yhteiskunnan digitaalinen murros kiihtyy, ja digitaaliset innovaatiot lisääntyvät myös rengasalalla. Automaatio ja robotiikka muuttavat suunnittelua ja valmistusta. Datan hyödyntäminen ja verkottuminen luovat uusia liiketoiminta- malleja ja arvoverkoston uudelleenmäärittelyä. 2. Sähköistyminen Suurin osa uusista autoista on pian sähköautoja. Perinteiset automerkit panostavat sähköautoihin, ja pelkkiä sähköautoja valmistavien merkkien määrä kasvaa. Ajamisen sähköistymi- nen vaikuttaa myös renkaiden suunnitteluun. 3. Itseohjautuvat autot Monet merkittävät autoalan toimijat kehittävät älykkäitä itseajavia kulkuneuvoja eri käyttötarkoituksiin. Itseohjautuvat autot olisivat entistä tietoisempia niiden lähiympäristöstä, ja ne voisivat optimoida ajamista ja ajoreitin valintoja turvallisuus edellä. 4. Ympäristö Ilmastonmuutos, vihreä siirtymä, sääntely ja standardit edis- tävät ympäristö- ja ilmastoystävällisten tuotantoprosessien ja rengasteknologioiden kehittymistä. Lue lisää näistä aiheista maaliskuun 2024 lopussa julkaistavasta Nokian Renkaiden Vastuullisuusraportista. 11 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Taloudelliset tavoitteet Tavoitteena on saavuttaa kahden miljardin euron liikevaihto, noin 15 prosentin segmentit yhteensä liikevoittomarginaali sekä nettovelan ja segmentit yhteensä käyttökatteen suhde 1–2. Osinkopolitiikkana on jakaa nettovoitosta vähintään 50 prosenttia osinkoina. Ei-taloudelliset tavoitteet Tärkeimmät vastuullisuustavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen yhtiön tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti, uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden osuuden lisäämiseen renkaissa, työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin sekä toimitusketjun vastuullisuuden kehittämiseen. • Kapasiteetin nosto Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtailla • Uusi tehdas Romaniassa • Sopimusvalmistuksen hyödyntäminen Markkina-aseman vahvistamista tukevat: • Uudet tuotteet • Kasvanut tuotantokapasiteetti • Operatiivisen toiminnan tehostaminen Nokian Renkaat asetti huhtikuussa 2023 uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa ja vahvisti samalla ei-taloudelliset tavoitteensa. Pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa kahden miljardin euron liikevaihto strategian kahden vaiheen kautta. Takaisin kasvuun VIANOR INVESTOINTIVAIHE HENKILÖAUTON RENKAAT Tavoitteena on tukea markkinaosuutta Poh- joismaissa maksimoimalla Nokian Renkaiden tuotteiden myyntiä vahvan jakelun ja ensiluokkai- sen palvelun kautta sekä saavuttamalla positiivinen tulos itsenäisenä yksikkönä. • Pohjoismaissa tavoitteena on vahvistaa johtavaa asemaa korkealaatuisten tuotteiden ja hyvän tuotesaatavuuden sekä vahvan jakelun ja asiakasuskollisuuden avulla. • Pohjois-Amerikassa tavoitteena on kasvattaa myyntiä noin 100 prosenttia. Kasvun ajureina ovat aseman säilyttäminen Kanadassa ja Pohjois-Amerikan lumivyöhykkeellä, kasvu all season -segmentissä ja Yhdysvaltain-tehtaan kyvykkyyden lisääminen Pohjois-Amerikan tuotteiden valmistamiseksi. • Keski-Euroopassa tavoitteena on turvata markkina-asema, jotta mahdollistetaan tulevaisuuden kasvu, kun rakenteilla oleva kapasiteetti on käytössä. Tavoitteena on 400 miljoonan euron myynti. Tämä saavutetaan vahvistamalla jakelua Keski- Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, kasvattamalla kapasiteettia, laajentamalla tuotevalikoimaa erityisesti metsäkone-, maatalouskone- ja kuorma- autorenkaissa sekä digitaalisella kehityksellä. 2023–2025 2026–2027 Tavoitteena liikevaihto KASVUVAIHE 2 MRD EURON RASKAAT RENKAAT VIANOR HENKILÖAUTONRENKAAT RASKAAT RENKAAT Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointi 12 • Pohjois-Amerikan markkinoille suunnatut henkilöauto- ja lava- autorenkaat. • Noin 25 prosenttia omasta henkilöauton renkaiden tuotannosta. • Kapasiteetin kasvattamiseen tähtäävät investoinnit valmistuvat vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. • 600 000 renkaan rengasvarasto rakenteilla tehtaan läheisyyteen. • Pohjoismaisille markkinoille valmistetut kesärenkaat, talvirenkaat ja raskaat renkaat kaikille Nokian Renkaiden markkinoille. Tutkimus- ja kehitystyön keskus. • Noin 35 prosenttia omasta henkilöauton renkaiden tuotannosta. • Henkilöauton renkaiden kapasiteetin laajentamiseen tarkoitetut investoinnit saatiin päätökseen vuonna 2023. • 2022 tehtyihin maa- ja tonttihankin - toihin liittyvien laajenemismahdolli- suuksien kartoitus on käynnissä. • Tehdas rakenteilla, kaupallinen tuotanto alkaa 2025. • Kokonaisinvestoinnin arvo 650 miljoonaa euroa. • Keski-Euroopan markkinoille suunnatut renkaat markkinan tarpeisiin perustuen. • Noin 40 prosenttia omasta tuotannosta. • Tehtaan yhteyteen rakennetaan jakelukeskus renkaiden varastointia ja jakelua varten. Joustava tuotantoverkosto rakentuu investoimalla Henkilöautonrenkaiden liiketoiminnassa yhtiön kasvustra- tegia jakautuu kahteen vaiheeseen: ensimmäinen vaihe keskittyy uuden kapasiteetin ja operatiivisen kyvykkyyden lisäämiseen. Toisen vaiheen käynnistyessä vuonna 2026 kasvun odotetaan kiihtyvän. Strategian investointivaiheen keskeiset toimenpiteet ovat kapasiteetin nosto Suomen- ja Yhdysvaltain- tehtailla, uuden tehtaan rakentaminen Romaniaan ja sopimusvalmistuksen hyödyntäminen. Yhdessä nämä luovat Nokian Renkaille entistä tasapainoisemman tuotantoverkoston lähempänä markkinoita. Vuonna 2027 oma tuotantokapasiteetti saavuttaa yli 15 miljoonan renkaan määrän. Tuotantomäärä vaihtelee sen mukaan, minkä kokoisia renkaita kulloinkin valmistetaan. Sopimus- valmistus täydentää yhtiön omaa tuotantoa ja auttaa vastaamaan Nokian Renkaiden tuotteiden kysyntään. Nokian Renkaat rakentaa Romanian Oradeaan maailman ensimmäistä hiilidioksidipäästötöntä rengastehdasta. Tämä tarkoittaa, että tehtaalla käytetään hiilidioksidi- päästöttömistä lähteistä tuotettua energiaa ja renkaiden valmistusprosessissa käytettävä höyry tuotetaan ilman fossiilisia polttoaineita. Tehtaan sijainti Romaniassa tukee tätä tavoitetta, sillä tehdas hyödyntää sen läheisyydessä olevaa hiilidioksidipäästöttömän energian tuotantoa. * Vuonna 2027, kun Romanian-tehdas on saavuttanut enimmäiskapasiteetin. DAYTON, YHDYSVALLAT NOKIA, SUOMI ORADEA, ROMANIA Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 13 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Nokian Renkaat lähti vuoteen 2023 poikkeuksellisesta tilanteesta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan johti yhtiön hallittuun vetäyty- miseen Venäjältä ja Venäjän toimintojen myymiseen maaliskuussa 2023, jonka jälkeen yhtiön kaikki toiminta Venäjällä päättyi. Vuoden 2023 aikana yhtiö keskittyi uuden Nokian Renkaiden rakentamiseen. Koska Venäjän tuotantolaitos vastasi aiemmin jopa 80 prosenttia yhtiön henkilöautorenkaiden tuotantokapasitee- tista, uuden rakentamisessa keskeisessä roolissa on kapasiteetin lisääminen olemassa olevilla tehtailla Suomessa ja Yhdysvalloissa, uuden henkilöautorengastehtaan rakentaminen Romaniaan sekä sopimusvalmistuksen hyödyntäminen. Lue lisää sivulta 12. Huhtikuussa 2023 Nokian Renkaat julkaisi uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa kasvulle, kannattavuudelle ja pääomara- kenteelle sekä vahvisti aiemmin julkaistut ei-taloudelliset tavoit- teensa. Lue lisää tavoitteista sivulta 11. Yhtiön yksi tieteeseen perustuva kasvihuonekaasujen päästövä- hennystavoite oli vähentää rengastehtaiden suoria CO 2 -päästöjä 52 prosenttia tuotettua rengastonnia kohden vuoteen 2030 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna. Tavoite saavutettiin jo vuonna 2023, seitsemän vuotta etuajassa. Nokian Renkaiden tehdaspäästöt tuotantotonnia kohti ovat jo rengasalan alhaisimmat, mutta yhtiö jatkaa työtään päästöjen vähentämiseksi tavoitteenaan saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Kohti tavoitteita askel askeleelta Strategian kulmakivet Turvallisimmat renkaat kaikkiin olosuhteisiin Intohimomme on kehittää renkaita, jotka mahdollistavat turvallisen ajamisen vaativissa olosuhteissa. Joustava ja tehokas toimitusketju Rakennamme tasapainoisen tuotantoverkoston ja kehitämme asiakaslähtöisiä toimintatapoja. Luotettava ja korkealaatuinen brändi Johdamme maailmaa kohti fiksumpaa ajamista. Huolimatta siitä, mihin matka vie, olemme kanssasi. Johtajuus vastuullisuudessa Olemme sitoutuneet toimimaan vastuullisuuden edellä- kävijänä alallamme. Haastamme itseämme tekemään jatkuvasti enemmän. Nokian Renkaiden tiimi Olemme innovatiivisia, välitämme ihmisistä ja ympäristöstä sekä työskentelemme saumattomasti menestyäksemme yhdessä. Me haluamme vaikuttaa. MENESTYKSEMME RAKENTUU VIIDELLE STRATEGISELLE KULMAKIVELLE. 14 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Nokian Renkaat osallistuu Polestar 0 -hankkeeseen, jossa kehitetään täysin ilmastoneutraali auto vuoteen 2030 mennessä. Sähköauto- valmistaja Polestarin hankkeen tavoitteena on poistaa kaikki CO 2 -päästöjen lähteet, jotka aiheutuvat auton tuotannosta ja sen käytöstäpoistamisvaiheesta, turvautumatta päästöjen kompen- sointijärjestelmiin. Nokian Renkaat osallistuu projektiin kehittämällä ilmastoneutraalit premium-renkaat. Lue lisää Nokian Renkaiden ei-taloudellisista tavoitteista sivulta 11 ja vastuullisuustyöstä maaliskuun 2024 lopussa julkaistavasta Vastuullisuusraportista. Nokian Renkaat kehitti maailman ensimmäisen talvirenkaan vuonna 1934, ja siitä lähtien yhtiö on luonut innovaatioita turvalliseen ja vastuulliseen ajamiseen. Nokian Renkailla on erinomainen tuote- valikoima ja vahva innovaatioputki, ja yhtiön turvalliset, vastuullisesti tuotetut ja suorituskykyiset renkaat vastaavat kuluttajien muuttuviin tarpeisiin. Nokian Renkaat keskittyy jatkossakin niche-segmentteihin, joissa on hyvät katteet. Talvirenkaat ovat yhtiön ydinliiketoimintaa, vaikka all season -renkaiden osuus tulee kasvamaan nykyisestä. Rengastehtaan rakentaminen Romaniassa ja sen noin 550 tarkasti valikoitavan työntekijän rekrytointi etenee. Tuotanto, joka yhteensovittaa ihmisen ja automatisoidut prosessit, käynnistyy Oradeassa vuoden 2024 aikana. Romanian toimintojen onnistumisen kannalta Romanian henkilöstöpäällikkö Gabriela Pontos työskentelee keskei- sessä roolissa, kun rekrytointiprosessia paraikaa kiihdyte- tään Oradeassa ja ympäröivässä Bihorin piirikunnassa. Gabrielan mukaan uusi tehdas erottuu kilpailusta kunnianhi- moisten vastuullisuustavoitteiden ansiosta. Tehtaasta tulee maailman ensimmäinen hiilidioksidipäästötön rengastehdas. Myös toinen tärkeä syy on selkeä. "Kun puhun niille, jotka haluavat työskennellä tällä tehtaalla, vastaus on suomalainen kulttuuri", Gabriela toteaa. “Sillä ei ole väliä, onko kyseessä päällikkö, asiantuntija vai insinööri. He, jotka kuulivat Nokian Renkaiden saapumisesta Oradeaan, alkoivat heti hankkia tietoa Suomesta ja suomalaisista.” MADE FOR DEMANDING CONDITIONS: GABRIELA PONTOS Rekrytointia Romaniassa "Nollapäästöt ovat prioriteettimme. Sen jälkeen tulee proses- sien automatisointi. Tämä tarkoittaa, että investoimme paljon laitteisiin, joilla huolehdimme henkilöstöstämme ja ympä- ristöstä.” Pitkälti automatisoidut prosessit vaativat tulevilta työntekijöiltä taitoja käyttää muun muassa useaa tietokoneen ohjauspaneelia monien muiden tehtävien ohella. ”Tämänlaisessa niin sanotussa Industry 4.0 -työpaikassa auto- matisoidaan mahdollisimman monta prosessia, jotta vältetään liiallinen manuaalinen työ ja ylläpidetään mahdollisimman siisti työskentelyalue. Tätä myös tulevat työntekijämme varmasti odottavat.” NOKIAN RENKAAT KEHITTI MAAILMAN ENSIMMÄISEN TALVIRENKAAN VUONNA 1934. 15 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Nokian Renkaiden koko Nokian Tyres® -tuotevalikoima soveltuu sekä polttomoottori- että sähköautoihin ja toimii molemmissa turvallisesti ja laadukkaasti. Nokian Renkaat on suunnitellut ja testannut renkai- taan sähköautoja varten jo yli 10 vuoden ajan. Jotta sähköautojen kuljettajien olisi helpompi löytää autoonsa sopivat renkaat, Nokian Renkaat otti kesällä 2023 käyttöön uuden ELECTRIC FIT® -symbolin sekä nykyisiin että tuleviin tuotteisiinsa. Vahvistaakseen raskaiden renkaiden valikoimaansa Nokian Renkaat lanseerasi ensimmäisen uutta Flexforce VF -teknologiaa hyödyntävän maatalouskoneisiin tarkoitetun renkaan. Nokian Tyres Flexforce® on täysin uudenlainen rengasteknologia, jossa vahva rakenne ja korkea joustavuus luovat yhdessä markkinoiden tehokkaimman XXL-kokoi- sen kuviokontaktin maahan. Lue lisää taloudellisesta kehityksestämme Hallituksen toiminta- kertomuksesta sivuilta 16–35. MADE FOR DEMANDING CONDITIONS: MATTI MORRI Premium- brändi rakentuu luottamukselle Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa premium-renkaita ihmisille, jotka arvostavat turvallisuutta, vastuullisuutta ja luotettavuutta. Premium viittaa Nokian Tyres -brändin asemointiin markkinalla, jolle yhtiö kehittää, markkinoi ja myy korkealaatuisia tuotteitaan ja niihin liittyvää käyttäjä- kokemusta. Brändin rakentaminen on määrätietoista työtä, jolla pyritään arvon luomiseen ja luottamuksen rakentamiseen asiakkaiden ja kuluttajien mielissä. Nokian Renkaiden brändi on lupaus asiakkaalle tuotteen erinomaisesta laadusta, poikkeuksellisen hyvästä asiakaspalvelusta ja muista erottuvista asiakas- kokemuksista. Työyhteisön ammattimaisuus ja kilpailuilla rengasmarkkinoilla menestyminen tiimityöllä motivoivat Technical Customer Service Manager Matti Morria rakentamaan luottamusta Nokian Renkaisiin premium-brändinä. NOKIAN RENKAIDEN KOKO NOKIAN TYRES® - TUOTEVALIKOIMA SOVELTUU SEKÄ POLTTOMOOTTORI- ETTÄ SÄHKÖAUTOIHIN. Nokian Renkailla on arvokas historia, ja sen tuotteet on suunniteltu toimimaan kukin oman kategoriansa ja markkina-alueensa olosuh- teiden mukaan. Resepti tulevaisuuden menestykseen on hyväksi testattu. "Olemme rengasmaailmassa haastaja isommille firmoille. Luottamus työssä rakentuu jokaisen Nokian Renkaiden tiimiläisen tinkimättö- män panoksen pohjalle", Morri summaa. HALLITUKSEN TOIMINTA- KERTOMUS MADE FOR DEMANDING CONDITIONS 17 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 vuonna 2023. Pääsy kestävän kehityksen Dow Jones Sustainability Europe -indeksiin on tunnustus Nokian Renkaiden sitoutumisesta vastuulliseen liiketoimintaan ja kestävän kehityksen mukaisen toiminnan jatkuvasta kehittämisestä. Liikevaihto ja liikevoitto Vuoden 2023 liikevaihto oli 1 173,6 milj. euroa (2022: 1 350,5; 2021: 1 714,1) ja laski 13,1 %. Segmentit yhteensä liikevaihto oli 1 173,6 milj. euroa (2022: 1 350,5; 2021: 1 714,1) ja laski 13,1 %. Vertailukelpoisilla valuutoilla segmentit yhteensä liikevaihto laski 9,2 % johtuen toimituskyvyn heikkenemisestä henkilöautorenkaissa erityisesti Keski-Euroopassa, haastavasta auto- ja rengasmarkkinasta sekä jälleenmyyjien korkeista varastoista. Valuuttakurssimuutokset heikensivät segmentit yhteensä liikevaihtoa 51,9 milj. euroa. Yhtiön vetäytyminen Venäjältä saatiin päätökseen maaliskuussa 2023 eikä Venäjä siten enää ole sisältynyt raportoituihin IFRS- ja segmentit yhteensä ei-IFRS-lukuihin 1.1.2023 lähtien. Nokian Renkaat on oikaissut vuoden 2022 vastaavat vertailuluvut. Vuoden 2021 lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän. Yhtiön tasetta tai rahavirtalaskelmaa ei ole oikaistu. Nokian Renkaat jatkoi vuoden 2023 aikana uuden Nokian Renkaiden rakentamista ja toipumista vuoden 2022 poikkeuksellisista tapahtumista. Vuonna 2023 yhtiö sai Venäjältä vetäytymisen päätökseen, julkisti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ja edisti strategisia investointeja kapasiteetin lisäämiseksi. Yksi keskeisimmistä toimista on Romaniaan valmistuva maailman ensimmäinen hiilidioksidipäästötön rengastehdas, joka etenee suunnitelmien mukaisesti ja jossa tuotannon arvioidaan käynnistyvän vuoden 2024 toisella puoliskolla. Vuonna 2023 auto- ja rengasmarkkina oli haastava talouden epävarmuuksien, korkean inflaation ja alhaisen kuluttajaluottamuksen vuoksi. Jälleenmyyjät keskittyivät purkamaan rengasvarastojaan, mikä johti renkaiden sisäänmyynnin pienenemiseen. Talouden hidastumisesta huolimatta Nokian Renkaat on parantanut suoritusta ja kasvattanut myyntivolyymiä tasaisesti. Pitkällä aikavälillä yhtiö tähtää 2 miljardin euron liikevaihtoon ja vahvaan kannattavuuteen. Vastuullisuusasioissa Nokian Renkaat otti merkittäviä askelia eteenpäin. Yhtiön yhtenä tavoitteena oli vähentää tehtaiden suoria hiilidioksidipäästöjä 52 prosentilla tuotettua rengastonnia kohti vuosien 2015–2030 aikana. Tämä tavoite saavutettiin jo Hallituksen toimintakertomus Segmentit yhteensä liikevaihto maantieteellisten alueiden mukaan Muutos VV Muutos % 2023 liikevaihdosta % 2022 liikevaihdostaMilj. euroa 2023 2022 Pohjoismaat 671,7 722,3 -7,0 % -0,3 % 57,2 % 53,5 % Muu Eurooppa 226,0 302,8 -25,4 % -26,1 % 19,3 % 22,4 % Amerikka 268,7 314,6 -14,6 % -12,8 % 22,9 % 23,3 % Muut maat 7,2 10,6 -32,3 % -32,3 % 0,6 % 0,8 % Yhteensä 1 173,6 1 350,5 -13,1 % -9,2 % 100,0 % 100,0 % Segmentit yhteensä liikevaihto liiketoimintayksiköittäin Milj. euroa 2023 2022 Muutos VV Muutos % 2023 liikevaihdosta % 2022 liikevaihdosta Henkilöautonrenkaat 653,4 810,7 -19,4 % -15,8 % 55,7 % 60,0 % Raskaat Renkaat 257,1 271,0 -5,1 % -3,4 % 21,9 % 20,1 % Vianor 344,0 362,0 -5,0 % 1,8 % 29,3 % 26,8 % Muut toiminnot ja eliminoinnit -80,9 -93,2 13,2 % Yhteensä 1 173,6 1 350,5 -13,1 % -9,2 % * Vertailukelpoisilla valuutoilla ** Sisältää sisäisen myynnin 18 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Rahoituserät ja verot Nettorahoituskulut olivat 17,8 milj. euroa (45,5) sisältäen nettokorko- kulut 14,1 milj. euroa (11,2). Nettorahoituskulut sisältävät valuutta- kurssikuluja 3,8 milj. euroa (34,3). Tulos ennen veroja oli 14,2 milj. euroa (11,2) ja verot olivat -1,7 milj. euroa (4,1). Segmentit yhteensä tulos ennen veroja oli 47,4 milj. euroa (-27,7). Tilikauden tulos oli -325,5 milj. euroa (-175,5). Segmentit yhteensä tilikauden tulos oli -298,1 milj. euroa (-118,4). Osakekohtainen tulos oli -2,36 euroa (-1,27). Oman pääoman tuotto oli -23,4 % (2022: -11,5 %; 2021: 13,1 %). Vuonna 2023 annetut ohjeistukset Nokian Renkaiden 7.2. julkistamassa vuoden 2022 tilinpäätös- tiedotteessa yhtiö julkisti seuraavan ohjeistuksen vuodelle 2023: Vuonna 2023 Nokian Renkaiden segmentit yhteensä liikevaihdon odotetaan olevan 1 300–1 500 milj. euroa ja segmentit yhteensä liikevoittoprosentin 6–8 %. Segmentit yhteensä liikevoiton odotetaan syntyvän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla johtuen liiketoiminnan kausiluonteisuudesta. Vuodesta 2023 alkaen segmentit yhteensä liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto eivät sisällä Venäjän liiketoimintoja tai muita eriä, jotka eivät ilmennä Nokian Renkaiden liiketoiminnan operatiivista kehitystä. 24.10. ohjeistusta päivitettiin seuraavasti: Vuonna 2023 Nokian Renkaiden segmentit yhteensä liikevaihdon odotetaan olevan noin 1 150–1 200 milj. euroa ja segmentit yhteensä liikevoittomarginaalin noin 5,5–6 %. Vuodesta 2023 alkaen segmentit yhteensä liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto eivät sisällä Venäjän liiketoimintoja tai muita eriä, jotka eivät ilmennä Nokian Renkaiden liiketoiminnan operatiivista kehitystä. Nettorahavarat Vuonna 2023 liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat olivat 82,4 milj. euroa (-4,3). Käyttöpääoma nousi 43,5 milj. euroa (nousi 257,1). Varastot kasvoivat 40,5 milj. euroa (kasvoivat 93,4) ja saatavat kasvoivat 4,0 milj. euroa (kasvoivat 93,9). Lyhytaikaiset korottomat velat nousivat 1,0 milj. euroa (laskivat 69,8). Valmistustoiminnan raaka-aineiden yksikkökustannukset (EUR/kg), mukaan lukien ostologistiikkakustannukset, laskivat 5 % vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, sisältäen valuuttojen vaikutuksen. Liikevoitto oli 32,1 milj. euroa (2022: 56,7; 2021: 268,2). Ei-IFRS- rajaukset olivat -33,0 milj. euroa (38,9), joista -30,2 milj. euroa (-27,4) oli Yhdysvaltain-tehtaan ylösajoon ja -3,2 milj. euroa (0,0) Romanian- tehtaan käynnistämisen aloittamiseen liittyviä eriä. Lopetettujen toimintojen (Venäjän liiketoiminnot) tulos oli -338,0 milj. euroa: myyntivoitto oli 30,5 milj. euroa, myytyjen yhtiöiden operatiivinen tulos oli -2,2 milj. euroa ja aikaisempien vuosien puretut muuntoerot -366,3 milj. euroa. Liikevoittoprosentti oli 2,7 % (2022: 4,2 %; 2021: 15,6 %). Segmentit yhteensä liikevoitto oli 65,1 milj. euroa (2022: 17,8; 2021: 324,8). Valuuttakurssimuutokset heikensivät segmentit yhteensä liikevoittoa 4,4 milj. euroa. Segmentit yhteensä liikevoittoprosentti oli 5,5 % (2022: 1,3 %; 2021: 18,9 %). Segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuotto oli 4,0 % (0,9 %). Liikevaihto Segmentit yhteensä liikevoitto Segmentit yhteensä liikevoitto, % Liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto Milj. euroa % 2 000 1 500 1 000 500 0 40 30 20 10 0 2019 2020 2021 2022 2023 1 585,4 1 313,8 1 714,1 1 350,5 337,2 190,2 324,8 17,8 65,1 1 173,6 Segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuotto, % 25 20 15 10 5 0 18,6 9,3 15,8 0,9 2019 2020 2021 2022 2023 4,0 Segmentit yhteensä liikevoitto liiketoimintayksiköittäin Milj. euroa 2023 2022 Henkilöautonrenkaat 36,7 -24,7 Raskaat Renkaat 32,8 44,1 Vianor 3,4 3,1 Muut toiminnot ja eliminoinnit -7,8 -4,6 Segmentit yhteensä liikevoitto 65,1 17,8 Ei-IFRS-rajaukset -33,0 38,9 19 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Taloudellinen asema Milj. euroa 31.12.2023 31.12.2022 Rahavarat 414,9 259,0 Korolliset velat 638,5 399,9 josta lyhytaikaisten korollisten velkojen osuus 142,9 198,8 Korollinen nettovelka 223,6 140,9 Käyttämättömät luottolimiitit 831,1 799,3 josta komittoituja 330,3 305,4 Velkaantumisaste, % 16,6 % 9,8 % Omavaraisuusaste, % 58,0 % 64,9 % Investoinnit Vuonna 2023 investoinnit olivat 252,1 milj. euroa (129,7). Poistot olivat 114,9 milj. euroa (113,5). Tuotannon hajauttamiseksi ja kapasiteetin uudelleen- rakentamiseksi yhtiö jatkoi kapasiteetin kasvattamista Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtaillaan ja aloitti uuden henkilöautorenkaita valmistavan tehtaan rakentamisen Romaniassa. Maailman ensimmäisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan rakennustyöt etenevät suunnitelmien mukaisesti. Ensimmäiset renkaat arvioidaan valmistettavan vuoden 2024 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla ja kaupallisen rengastuotannon odotetaan alkavan alkuvuodesta 2025. Tehtaan vuotuinen kapasiteetti on 6 miljoonaa rengasta, ja sitä on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa. Tehtaan yhteyteen rakennetaan jakelukeskus renkaiden varastointia ja jakelua varten. Kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan noin 650 miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 300 250 200 150 100 50 0 290,1 149,9 119,6 2019 2020 2021 2022 2023 252,1 129,7 Nettovelkaantumisaste 31.12., % 2019 2020 2021 2022 2023 2,3 -1,1 -6,1 9,8 16,6 20 10 0 -10 Omavaraisuusaste 31.12., % 80 60 40 20 0 75,9 65,3 68,4 64,9 2019 2020 2021 2022 2023 58,0 Komittoiduilla luottolimiiteillä ja 500 milj. euron yritystodistus- ohjelmalla rahoitetaan varastoja, myyntisaatavia ja jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan konsernille tyypillinen käyttöpääomarahavirran kausivaihtelu. Toukokuussa pitkäaikaisia kahdenvälisiä lainoja nostettiin 300 milj. euroa toukokuussa erääntyneiden 150 milj. euron lainojen jälleenrahoittamiseksi sekä investointien rahoittamiseksi. Kesäkuussa laskettiin liikkeeseen 100 milj. euron vastuullisuustavoitteisiin sidottu viiden vuoden joukkovelkakirjalaina. Joulukuussa allekirjoitettiin 200 milj. euron vastuullisuus- tavoitteisiin sidottu valmiusluotto, joka korvaa nykyisistä valmiusluotoista yhteensä 175 milj. euron valmiusluotot ja jota käytetään yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin. Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko oli 4,5 %. 20 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Tutkimus ja tuotekehitys Nokian Renkaiden kilpailuasema perustuu kykyyn kehittää jatkuvasti uusia, innovatiivisia ja vastuullisia tuotteita. Vuonna 2023 Nokian Renkaat toi markkinoille lukuisia uusia tuotteita. Tuotekehitysinvestoinneista noin 50 % käytetään tuotteiden testaamiseen. Nokian Renkaiden tuotekehityskustannukset olivat vuonna 2023 noin 24,3 milj. euroa (2022: 29,6; 2021: 31,9), mikä vastaa 11,6 % (2022: 12,0 %; 2021: 11,0 %) konsernin liiketoiminnan kuluista. Myynti ja jakelu Vuonna 2023 Nokian Renkaat jatkoi verkostonsa kehittämistä varmistaakseen tehokkaan jakelun muuttuneessa toimintaympäristössä. Keski-Euroopassa yhtiö sopeutti toimintaansa vastaamaan tämänhetkistä henkilöauton renkaiden saatavuutta. Nokian Renkaiden jakeluverkosto sisältää Nokian Renkaiden omat Vianorin palvelupisteet, jotka sijaitsevat Pohjoismaissa, partnereiden vetämät Vianorin palvelupisteet, Nokian Tyres Authorized (NAD) -partnerit, muut rengas- ja ajoneuvojälleenmyyjät, tukkuliikkeet, jakelijat sekä verkkokaupat. Raskaat Renkaat toimii sekä renkaiden jälki- että ensiasennus- markkinoilla keskittyen Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille. Vuonna 2023 Raskaat Renkaat jatkoi myynnin ja jakelun kehittämistä. Henkilöstö 2023 2022 2021 Konsernin henkilöstö keskimäärin 3 754 3 517 4 941 katsauskauden lopussa 3 433 3 313 4 915 Suomessa, katsauskauden lopussa 1 767 1 728 1 782 Pohjois-Amerikassa, katsauskauden lopussa 558 458 391 Vianorin (oma) henkilöstö, katsauskauden lopussa 1 387 1 400 1 395 * Sisältää Venäjän. Venäjän toimintojen myynti saatiin päätökseen maaliskuussa 2023, jonka seurauksena Nokian Renkaiden kaikki toiminta Venäjällä päättyi. ** Sisältyvät konsernin henkilöstölukuihin Palkat, palkkiot ja muut henkilöstökulut olivat vuonna 2023 yhteensä 232,2 milj. euroa (2022: 237,5; 2021: 270,7). Henkilöstö keskimäärin 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 500 0 4 995 4 859 4 941 2019 2020 2021 2022 2023 3 754 3 517 T&K-kulut, milj. euroa 32 24 16 8 0 22,7 22,7 31,9 29,6 2019 2020 2021 2022 2023 24,3 21 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Tuotannon hajauttamiseksi ja kapasiteetin uudelleen- rakentamiseksi yhtiö aloitti uuden henkilöautorenkaita valmistavan tehtaan rakentamisen Romaniassa ja jatkoi samalla kapasiteetin kasvattamista Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtaillaan. Maailman ensimmäisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan rakennustyöt Romaniassa etenevät suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2023 sopimusvalmistuksen kautta tuleva volyymi oli noin 1,5 miljoonaa rengasta. Vuoden 2023 aikana Nokian Renkaat toi useita uusia henkilöautojen ja katumaastureiden renkaita Keski-Euroopan markkinoille. Uusia tuotteita lanseerattiin Nokian Tyres Snowproof -talvirengasvalikoimaan, Nokian Tyres Seasonproof 1 -all season -valikoimaan sekä Nokian Tyres Powerproof 1 and Nokian Tyres Wetproof 1 -kesärengasvalikoimiin. Raskaat Renkaat Milj. euroa 2023 2022 Liikevaihto 257,1 271,0 Liikevaihdon muutos, % -5,1 % Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla valuutoilla, % -3,4 % Liikevoitto 32,8 39,5 Liikevoitto-% 12,8 % 14,6 % Segmentin liikevoitto 32,8 44,1 Segmentin liikevoitto-% 12,8 % 16,3 % Vuonna 2023 Raskaiden Renkaiden liikevaihto oli 257,1 milj. euroa (271,0). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto laski 3,4 %. Liikevoitto oli 32,8 milj. euroa (39,5). Segmentin liikevoitto oli 32,8 milj. euroa (44,1). Lasku johtui alhaisemmista myyntivolyymeistä ja sen vaikutuksesta toimitusketjun kustannuksiin sekä valuuttojen negatiivisesta vaikutuksesta. Tuotantoa sopeutettiin väliaikaisesti kesä- ja jouluseisokkien yhteydessä vastaamaan markkinakysyntää. Valmistustoiminnan raaka-aineiden yksikkökustannukset (EUR/kg), mukaan lukien ostologistiikkakustannukset, laskivat 5 % vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, sisältäen valuuttojen vaikutuksen. Vuoden 2023 aikana Raskaat Renkaat lanseerasi uusia tuotteita satama- ja terminaalirenkaiden, kaivosrenkaiden sekä kaivinkonerenkaiden tuotevalikoimiin ja laajensi Nokian Tyres Intuitu -älyrenkaiden saatavuutta Suomen ja Ranskan ohella Espanjaan. Liiketoimintayksikköjen katsaukset Henkilöautonrenkaat Milj. euroa 2023 2022 Liikevaihto 653,4 810,7 Liikevaihdon muutos, % -19,4 % Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla valuutoilla, % -15,8 % Liikevoitto 4,1 23,3 Liikevoitto-% 0,6 % 2,9 % Segmentin liikevoitto 36,7 -24,7 Segmentin liikevoitto-% 5,6 % -3,1 % Vuonna 2023 Henkilöautonrenkaiden liikevaihto oli 653,4 milj. euroa (810,7). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto laski 15,8 %. Lasku johtui toimituskyvyn heikkenemisestä erityisesti Keski-Euroopassa, haastavasta auto- ja rengasmarkkinasta sekä jälleenmyyjien korkeista varastoista. Keskimyyntihinta vertailukelpoisilla valuutoilla nousi voimakkaasti. Talvirenkaiden osuus kokonaismyyntimäärästä oli 63 % (47 %), kesärenkaiden 12 % (25 %) ja all season -renkaiden 25 % (28 %). Liikevoitto oli 4,1 milj. euroa (23,3). Segmentin liikevoitto oli 36,7 milj. euroa (-24,7). Vuonna 2022 myyntilogistiikkakustannukset kasvoivat merkittävästi johtuen poikkeavista toimista rengas- saatavuuden varmistamiseksi sekä kustannusinflaatiosta. Valmistustoiminnan raaka-aineiden yksikkökustannukset (EUR/kg), mukaan lukien ostologistiikkakustannukset, laskivat 5 % vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, sisältäen valuuttojen vaikutuksen. Liikevaihto Segmentin liikevoitto Segmentin liikevoitto, % Henkilöautonrenkaat, liikevaihto ja segmentin liikevoitto Milj. euroa % 1 200 1 000 800 600 400 200 0 30 25 20 15 10 5 0 -5 1 123,8 871,3 1 199,2 810,7 2019 2020 2021 2022 2023 308,5 177,8 298,7 653,4 -24,7 36,7 -200 22 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Vianor, omat palvelupisteet Milj. euroa 2023 2022 Liikevaihto 344,0 362,0 Liikevaihdon muutos, % -5,0 % Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla valuutoilla, % 1,8 % Liikevoitto 3,4 2,8 Liikevoitto-% 1,0 % 0,8 % Segmentin liikevoitto 3,4 3,1 Segmentin liikevoitto-% 1,0 % 0,9 % Omat palvelupisteet, kpl, ajanjakson lopussa 174 173 Vianor, liikevaihto ja segmentin liikevoitto Milj. euroa % 400 300 200 100 0 4 3 2 1 0 2019 2020 2021 2022 2023 336,5 318,1 342,9 362,0 7,7 4,0 4,1 3,1 Liikevaihto Segmentin liikevoitto Segmentin liikevoitto, % 344,0 3,4 Vuonna 2023 Vianorin liikevaihto oli 344,0 milj. euroa (362,0). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi 1,8 %. Liikevoitto oli 3,4 milj. euroa (2,8). Segmentin liikevoitto oli 3,4 milj. euroa (3,1). Katsauskauden lopussa Vianorilla oli 174 (173) omaa palvelupistettä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Raskaat Renkaat, liikevaihto ja segmentin liikevoitto Milj. euroa % 300 250 200 150 100 50 0 30 25 20 15 10 5 0 2019 2020 2021 2022 2023 202,7 194,6 254,0 271,0 35,7 23,7 40,3 44,1 Liikevaihto Segmentin liikevoitto Segmentin liikevoitto, % 257,1 32,8 23 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on valmisteltu Arvopaperimarkkinayhdistyksen Hallinnointikoodin 2020 ja Osayhtiölain (Kappale 7, Osa 7) mukaisesti ja se on julkistettu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä dokumenttina. Hallitus on katselmoinut Selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja tilintarkastaja Ernst & Young Oy on varmistanut, että selvitys on tehty ja että kuvaus taloudelliseen raportointiin liittyvistä sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan pääkohdista on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan 26.2.2024 alkavalla viikolla. Osakkeet ja osakkeenomistajat Joulukuun 2023 lopussa osakkeiden lukumäärä oli 138 921 750. Osakkeiden lukumäärä, milj. kpl 31.12.2023 31.12.2022 kauden lopussa 137,87 138,25 keskimäärin 137,98 138,25 keskimäärin, laimennettuna 137,98 138,25 * Pois lukien konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavat osakkeet Valtuutukset Huhtikuussa 2023 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakemäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2024 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 28.4.2022 hallitukselle antaman valtuutuksen. Huhtikuussa 2023 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelkakirjalaina) yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2024 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 28.4.2022 hallitukselle antaman valtuutuksen. Huhtikuussa 2023 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 250 000 euron lahjoituksista yliopistoille, muille ylemmän asteen oppilaitoksille tai muihin voittoa tavoittelemattomiin tai samankaltaisiin tarkoituksiin vuosien 2023 ja 2024 aikana.  Nokian Renkaat julkaisee IFRS-lukujen ohella vaihtoehtoisia segmentit yhteensä ei-IFRS-lukuja, jotka eivät sisällä Yhdysvaltain-tehtaan ylösajoa, Romanian-tehtaan käynnistämisen aloittamiseen liittyviä kuluja tai muita eriä, jotka eivät ilmennä Nokian Renkaiden liiketoiminnan operatiivista kehitystä. Milj. euroa Liike- vaihto Myytyjä suoritteita vastaavat kulut Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut Liike- toiminnan  tuotot Liike- voitto Rahoitus-  kulut Verot Jatkuvien toimintojen tulos Lope- tettujen toiminto- jen tulos Tilikauden voitto Segmentit yhteensä 1 173,6 -904,6 -208,7 4,8 65,1 -17,8 -9,7 37,7 0,0 37,7 Myyntivoitto 30,5 30,5 Muuntoerot -366,3 -366,3 Yhdysvaltain-tehtaan ylösajo -27,9 -2,3 -30,2 7,2 -23,0 -23,0 Romanian-tehtaan aloitus -3,2 -3,2 0,6 -2,6 -2,6 Ei-operatiiviset ja muut 0,4 0,4 0,4 -2,2 -1,8 Ei-IFRS-rajaukset 0,0 -27,9 -5,5 0,4 -33,0 0,0 7,8 -25,2 -2,2 -27,4 Nokian Renkaat yhteensä 1 173,6 -932,5 -214,2 5,1 32,1 -17,8 -1,7 12,5 -338,0 -325,5 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä Nokian Renkaat noudattaa päätöksenteossaan ja hallinnossaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia lakeja ja säännöksiä, yhtiöjärjestystään, hallituksensa ja valiokuntiensa työjärjestyksiä, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Nokian Renkaat noudattaa kaikilta osin Hallinnointikoodin 2020 suosituksia. Hallinnointikoodi on kokonaisuudessaan saatavilla osoitteesta www.cgfinland.fi. 24 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Lahjoitukset voidaan tehdä yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää lahjoitusten saajista, niiden käyttötarkoituksista sekä muista ehdoista. Huhtikuussa 2022 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakemäärä oli noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus oli voimassa vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Huhtikuussa 2022 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelkakirjalaina) yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutuksen osakkeiden enimmäismäärä vastasi noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus oli voimassa vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Huhtikuussa 2022 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 250 000 euron lahjoituksista yliopistoille, muille ylemmän asteen oppilaitoksille tai muihin voittoa tavoittelemattomiin tai samankaltaisiin tarkoituksiin vuosien 2022 ja 2023 aikana. Vuonna 2023, perustuen yhtiökokouksen hallitukselle antamaan valtuutukseen, tehtiin kolmelle vuodelle jakautuva 60 000 euron lahjoitus Baltic Sea Action Groupille (BSAG) Itämeren suojelemiseksi. Omat osakkeet Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella eikä omistanut 31.12.2023 yhtään yhtiön osaketta. Yhtiöllä on sopimus ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta, kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille. 31.12.2023 näiden konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavien osakkeiden määrä oli 1 054 507 kappaletta (31.12.2022: 670 426). Tämä osakemäärä vastasi 0,76 % (0,48 %) yhtiön koko osake- ja äänimäärästä. Kaupankäynti osakkeella Vuonna 2023 Nasdaq Helsingissä vaihdettiin 223 641 182 yhtiön osaketta (276 602 916), mikä on 161 % (199 %) yhtiön koko osakekannasta. Keskimääräinen päivävolyymi vuonna 2023 oli 891 001 osaketta (1 093 292). Nokian Renkaiden osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla. Nokian Renkaiden osakekurssi oli joulukuun 2023 lopussa 8,26 euroa (9,58). Vuonna 2023 volyymipainotettu keskikurssi oli 8,40 euroa (14,42), ylin noteeraus 11,63 euroa (34,90) ja alin 6,18 euroa (9,27). Yhtiön markkina-arvo vuoden 2023 lopussa oli 1,1 miljardia euroa (1,3). Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 94 092 (76 763) vuoden 2023 lopussa. Osakkeenomistajista 61,5 % (46,7 %) oli suomalaisia ja 38,5 % (53,3 %) ulkomaisia ja hallintarekisterissä olevia ulkomaisia osakkeenomistajia. Julkisyhteisöt omistivat 17,5 % (16,8 %), rahoitus- ja vakuutuslaitokset 5,4 % (3,7 %), kotitaloudet 30,7 % (20,3 %), voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2,2 % (2,0 %) ja yhtiöt 5,8 % (3,8 %). Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2023 (Ei sisällä hallintarekisterissä olevia omistajia eikä konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavia osakkeita) Osakkeita Osuus, % 1. Solidium Oy 14 031 000 10,10 2. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 4 238 192 3,05 3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2 626 395 1,89 4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 2 028 000 1,46 5. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 1 084 160 0,78 6. Nordea Finland 1 079 413 0,78 7. Valtion Eläkerahasto 900 000 0,65 8. OP-Suomi 610 000 0,44 9. Barry Staines Linoleum Oy 480 000 0,35 10. OP-Henkivakuutus Oy 479 864 0,35 25 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Muutoksia osakkeenomistuksessa Tapahtuma- päivä Osakkeenomistaja Kynnys %-osuus osakkeista ja äänistä %-osuus osakkeista ja äänistä rahoitus- välineiden kautta % yhteensä 3.1.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % 4.1.2023 Norges Bank Yli 5 % 4,99 % 0,06 % 5,05 % 5.1.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 4,93 % 0,21 % 5,15 % 9.1.2023 Norges Bank Alle 5 % 4,99 % 0,00 % 4,99 % 10.1.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 5,04 % 0,20 % 5,24 % 10.1.2023 Société Générale SA Yli 5 % 0,38 % 5,40 % 5,78 % 11.1.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % 4,78 % 0,24 % 5,02 % 12.1.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % 12.1.2023 Norges Bank Yli 5 % 5,05 % 0,00 % 5,05 % 16.1.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 4,67 % 0,61 % 5,29 % 17.1.2023 Norges Bank Alle 5 % 4,90 % 0,00 % 4,90 % 18.1.2023 Norges Bank Yli 5 % 5,20 % 0,00 % 5,20 % 18.1.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 5,11 % 0,60 % 5,71 % 18.1.2023 Société Générale SA Alle 5 % 0,16 % 4,78 % 4,94 % 24.1.2023 Société Générale SA Yli 5 % 0,56 % 4,54 % 5,10 % 1.2.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % 4,61 % 0,42 % 5,04 % 2.2.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % 3.2.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 4,80 % 0,49 % 5,29 % 7.2.2023 Société Générale SA Alle 5 % 0,10 % 3,78 % 3,88 % 8.2.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 5,90 % 0,29 % 6,19 % 9.2.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % 3,76 % 1,57 % 5,33 % 13.2.2023 Norges Bank Alle 5 % 4,88 % 0,13 % 5,01 % 14.2.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % 14.2.2023 JPMorgan Chase & Co. Yli 5 % 3,47 % 1,61 % 5,08 % 14.2.2023 Norges Bank Alle 5 % 4,28 % 0,13 % 4,42 % Tapahtuma- päivä Osakkeenomistaja Kynnys %-osuus osakkeista ja äänistä %-osuus osakkeista ja äänistä rahoitus- välineiden kautta % yhteensä 15.2.2023 JPMorgan Chase & Co. Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % 16.2.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 4,42 % 0,66 % 5,09 % 17.2.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % 21.2.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % 4,66 % 0,44 % 5,11 % 3.3.2023 Société Générale SA Yli 5 % 0,25 % 5,18 % 5,43 % 9.3.2023 JPMorgan Chase & Co. Yli 5 % 3,77 % 1,30 % 5,07 % 10.3.2023 Bank of America Corporation Yli 5 % 1,1013224 % 4,325991 % 5,427315 % 10.3.2023 Société Générale SA Alle 5 % 0,05 % 4,78 % 4,83 % 13.3.2023 Bank of America Corporation Alle 5 % 0,694290 % 3,665487 % 4,359777 % 13.3.2023 JPMorgan Chase & Co. Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % 13.3.2023 Société Générale SA Yli 5 % 0,04 % 6,36 % 6,40 % 14.3.2023 JPMorgan Chase & Co. Yli 5 % 3,50 % 2,07 % 5,57 % 15.3.2023 JPMorgan Chase & Co. Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % 17.3.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % Alle 5 % 17.3.2023 The Goldman Sachs Group Yli 5 % 2,59 % 3,27 % 5,86 % 20.3.2023 Bank of America Corporation Yli 5 % 2,576416 % 2,734651 % 5,311067 % 20.3.2023 The Goldman Sachs Group Alle 5 % 2,26 % 0,96 % 3,22 % 21.3.2023 Bank of America Corporation Alle 5 % 2,517747 % 1,657154 % 4,174901 % 6.7.2023 Société Générale SA Alle 5 % 0,08 % 4,41 % 4,49 % 11.7.2023 Société Générale SA Yli 5 % 0,08 % 5,24 % 5,32 % 12.7.2023 Société Générale SA Alle 5 % 0,04 % 4,64 % 4,68 % Yksityiskohtaisempaa tietoa omistuksessa tapahtuneista muutoksista on saatavilla osoitteesta . 26 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakeomistukset 31.12.2023 Hallitus Osakkeita Jukka Hienonen, puheenjohtaja 25 808 Pekka Vauramo, varapuheenjohtaja 9 096 Susanne Hahn, jäsen 4 028 Markus Korsten, jäsen 2 386 Veronica Lindholm, jäsen 10 004 Christopher Ostrander, jäsen 4 660 Jouko Pölönen, jäsen 23 690 George Rietbergen, jäsen 7 614 Reima Rytsölä, jäsen 2 386 Yhteensä 89 672 * Lisäksi 20 592 osaketta vakuutuskuoren sisällä, ei äänioikeutta ** Lisäksi 5 000 osaketta vakuutuskuoren sisällä, ei äänioikeutta Toimitusjohtajan ja hänen määräysvaltayhteisöjensä osakeomistukset 31.12.2023 Toimitusjohtaja Osakkeita Jukka Moisio 22 921 Nokian Renkaiden hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2023 yhteensä 112 593 Nokian Renkaiden osaketta. Osakkeet edustavat 0,08 % yhtiön kokonaisäänimäärästä. Johtoryhmän jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakeomistukset 31.12.2023 Johtoryhmä Osakkeita Päivi Antola, viestintä, sijoittajasuhteet ja brändi 5 799 Niko Haavisto, talous ja rahoitus 11 250 Anna Hyvönen, Henkilöautonrenkaat ja Vianor 22 010 Adrian Kaczmarczyk, tuotanto, toimitusketju ja hankinnat 3 420 Jukka Kasi, tuotteet ja innovaatiot 40 367 Päivi Leskinen, HR 0 Manu Salmi, Raskaat Renkaat ja Nokian-tehdas 30 457 Yhteensä 113 303 Johtohenkilöiden liiketoimet Nokian Renkaat tiedotti johtohenkilöiden liiketoimista 8.3., 27.4., 28.4., 5.5., 6.11. ja 1.12.2023. Lisätietoja:  . Varsinainen yhtiökokous 2023 Nokian Renkaat Oyj:n varsinainen yhtiökokous 26.4.2023 vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2022, myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2022 sekä vahvisti yhtiön toimielinten palkitsemisraportin. Lisätietoa osoitteesta  . Osinko Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2022 osinkoa maksetaan 0,35 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 11.5.2023 osakkeenomistajille, jotka olivat osingon täsmäytyspäivänä 28.4.2023 merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Lokakuussa 2023 hallitus päätti osingon toisen erän, suuruudeltaan 0,20 euroa osakkeelta, maksamisesta perustuen yhtiökokouksen 2023 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Osingon toinen erä maksettiin 5.12.2023 osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun täsmäytyspäivänä 2.11.2023 merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Segmentit yhteensä tulos/osake Osinko/osake * Segmentit yhteensä tulos/osake 2019 pois lukien vero- kiistojen päätösten 1,08 euron vaikutus oli 1,98 euroa ** Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osakekohtaisen osingon enimmäismäärästä Segmentit yhteensä tulos/osake ja osinko/osake, euroa 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 3,06 1,04 1,84 2019 2020 2021 2022 2023 -2,16 -0,86 0,55 -0,5 -1,0 -1,5 -2,0 -2,5 27 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Hallituksen jäsenten palkkiot Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 110 000 euroa vuodessa, hallituksen varapuheenjohtajalle ja valiokunnan puheenjohtajille kullekin 75 000 euroa vuodessa sekä kullekin hallituksen jäsenelle 52 500 euroa vuodessa. 60 prosenttia vuosipalkkiosta maksetaan rahana ja 40 prosenttia yhtiön osakkeina. Yhtiökokous päätti lisäksi 700 euron kokouspalkkiosta jokaisesta hallituksen ja hallituksen valiokunnan kokouksesta. Euroopassa asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena kokouksista, jotka pidetään Euroopassa jäsenen kotimaan ulkopuolella, ja kolminkertaisena kokouksista, jotka pidetään Euroopan ulkopuolella. Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan kolminkertaisena kokouksista, jotka pidetään jäsenen kotimaan ulkopuolella. Jäsenen osallistuessa kokoukseen puhelin- tai videoyhteyden välityksellä maksetaan 700 euron kokouspalkkio. Matkakulut korvataan yhtiön matkustuspolitiikan mukaisesti. Hallituksen kokoonpano Yhtiökokous päätti vahvistaa hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän. Susanne Hahn, Jukka Hienonen, Veronica Lindholm, Christopher Ostrander, Jouko Pölönen, George Rietbergen ja Pekka Vauramo valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi sekä Markus Korsten ja Reima Rytsölä valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Jukka Hienonen valittiin uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja Pekka Vauramo hallituksen varapuheenjohtajaksi. Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy valittiin uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Valtuutukset Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakemäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2024 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 28.4.2022 hallitukselle antaman valtuutuksen. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelkakirjalaina) yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2024 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 28.4.2022 hallitukselle antaman valtuutuksen. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 250 000 euron lahjoituksista yliopistoille, muille ylemmän asteen oppilaitoksille tai muihin voittoa tavoittelemattomiin tai samankaltaisiin tarkoituksiin vuosien 2023 ja 2024 aikana. Lahjoitukset voidaan tehdä yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää lahjoitusten saajista, niiden käyttötarkoituksista sekä muista ehdoista. Hallituksen työjärjestys Järjestäytymiskokouksessaan 26.4.2023 hallitus päätti muuttaa henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan nimen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnaksi. Lisäksi hallitus valitsi henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan sekä tarkastusvaliokunnan jäsenet. Hallitus valitsi henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtajaksi Veronica Lindholmin ja jäseniksi Pekka Vauramon, Jukka Hienosen ja Susanne Hahnin. Lisäksi hallitus valitsi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Jouko Pölösen ja jäseniksi Christopher Ostranderin ja Reima Rytsölän. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta Kesäkuussa 2023 Nokian Renkaiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan nimettiin seuraavat henkilöt: • Pauli Anttila (sijoitusjohtaja, Solidium Oy) Solidium Oy:n nimeämänä • Timo Sallinen (sijoitusjohtaja, listatut sijoitukset, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma) Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä • Mikko Mursula (varatoimitusjohtaja, sijoitukset, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen nimeämänä • Carl Pettersson (toimitusjohtaja, Työeläkeyhtiö Elo) Työeläkeyhtiö Elon nimeämänä • Jukka Hienonen, Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa 2024 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallitus koostuu yhdeksästä jäsenestä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien ja että nykyiset hallitusjäsenet Susanne Hahn, Jukka Hienonen, Markus Korsten, Christopher Ostrander, Jouko Pölönen, Reima Rytsölä ja Pekka Vauramo valitaan uudelleen hallituksen jäseniksi ja uusiksi jäseniksi valitaan Elina Björklund ja Elisa Markula tulevaksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen nykyisistä jäsenistä Veronica Lindholm ja George Rietbergen ovat ilmoittaneet, etteivät ole käytettävissä uudelleenvalintaan. Jukka Hienosen ehdotetaan jatkavan hallituksen puheenjohtajana ja Pekka Vauramon hallituksen varapuheenjohtajana. Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtäviin. Ehdokkaat ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista, pois lukien Reima Rytsölä, joka ei ole riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista johtuen hänen asemastaan Solidium Oy:n toimitusjohtajana. Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta osakkeenomistajien nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. 28 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Tämä suositus perustuu siihen, että Nokian Renkailla on hyvän pohjoismaisen hallintomallin mukainen hallituksen ulkopuolinen osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on varmistaa, että hallituksen yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja kokemus, ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset. Yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille ehdotetaan maksettavaksi vuoden 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 115 000 (aikaisempi: 110 000) euroa, varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille 76 000 (75 000) euroa ja muille jäsenille 53 500 (52 500) euroa. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa myös, että vuosipalkkio maksetaan 60-prosenttisesti rahana ja 40-prosenttisesti yhtiön osakkeina. Kokouspalkkioiden ehdotetaan säilyvän ennallaan ja olevan 700 euroa/hallituksen tai valiokunnan kokous. Euroopassa asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena kokouksista, jotka pidetään Euroopassa jäsenen kotimaan ulkopuolella, ja kolminkertaisena kokouksista, jotka pidetään Euroopan ulkopuolella. Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan kolminkertaisena kokouksista, jotka pidetään jäsenen kotimaan ulkopuolella. Jäsenen osallistuessa kokoukseen puhelin- tai videoyhteyden välityksellä ehdotetaan 700 euron kokouspalkkion maksamista. Matkakulut ehdotetaan korvattavaksi yhtiön matkustuspolitiikan mukaisesti. Muutoksia johdossa Syyskuussa 2023 Niko Haavisto nimitettiin Nokian Renkaiden talous- ja rahoitusjohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi 1.10.2023 alkaen. Niko Haavisto seuraa tehtävässään Teemu Kangas-Kärkeä, joka työskenteli yhtiön talous- ja rahoitusjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä vuosina 2018–2023. Yritysvastuu Maaliskuussa Nokian Renkaat ilmoitti sitoutuneensa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä tavoitteenaan nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Tärkeä askel nettonollatavoitteen saavuttamisessa on uusi tehdas, jonka Nokian Renkaat rakentaa Oradeaan, Romaniaan. Tehtaasta tulee rengasalan ensimmäinen hiilidioksidipäästötön tehdas. Toukokuussa Nokian Renkaat allekirjoitti tutkimussopimuksen kansainvälisestä hankkeesta, jonka tavoitteena on parantaa käytetyistä renkaista peräisin olevan kierrätysnoen laatua ja saatavuutta. Tämä mahdollistaa kierrätysnoen nykyistä laajemman käytön kumisekoituksissa, mikä auttaa renkaiden ja kumituotteiden valmistajia vastuullisempien tuotteiden kehittämisessä. Nokian Renkaat alkoi käyttää kierrätysnokea kaupallisissa tuotteissa vuonna 2022. Se oli askel eteenpäin kohti yhtä yhtiön vastuullisuustavoitteista, jonka mukaan yhtiö pyrkii nostamaan kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Toukokuussa Nokian Renkaat sai EcoVadis-vastuullisuus- arvioinnista Platinum-mitalin. EcoVadiksen arvioimista yli 85 000 yrityksestä vain yksi prosentti yltää Platinum-tasolle. Kesäkuussa Nokian Renkaat laski liikkeeseen vastuullisuustavoitteisiin sidotun 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan. Velkakirjojen liikkeeseenlasku korostaa yhtiön tavoitetta yhdistää vastuullisuus sen liiketoimintaan ja investointeihin. Syyskuussa Nokian Renkaat teki Itämeri-sitoumuksen vuosille 2023–2026 edistääkseen Itämeren suojelua. Nokian Renkaiden sitoumus painottuu yhteistyöhön BSAG:n Ship Waste Action -aloitteessa, jonka tavoitteena on pienentää merikuljetusten ympäristökuormaa. Marraskuussa Nokian Renkaat ilmoitti saavuttaneensa yhden tieteeseen perustuvan kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteensa seitsemän vuotta etuajassa. Tavoitteena oli vähentää rengastehtaiden suoria CO 2 -päästöjä 52 prosentilla tuotettua rengastonnia kohden vuoteen 2030 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna. Tavoite saavutettiin jo vuonna 2023. Nokian Renkaiden tehdaspäästöt tuotantotonnia kohti ovat rengasalan alhaisimmat. Marraskuussa Nokian Renkaat liittyi mukaan Polestar 0 -hankkeeseen, jossa kehitetään täysin ilmastoneutraali auto vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen tavoitteena on poistaa kaikki CO 2 -päästöjen lähteet, jotka aiheutuvat auton tuotannosta ja sen käytöstäpoistamisvaiheesta. Nokian Renkaat osallistuu projektiin kehittämällä ilmastoneutraalit premium-renkaat. Joulukuussa Nokian Renkaat valittiin jälleen kestävän kehityksen Dow Jones Sustainability Europe -indeksiin, mikä tarkoittaa, että yritys kuuluu Euroopan vastuullisimpiin pörssiyhtiöihin. Nokian Renkaat julkaisee vuoden 2023 yritysvastuuraportin keväällä 2024. Muun kuin taloudellisen tiedon raportointi Nokian Renkaat julkaisee vuosittain Selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista Suomen kirjanpitolaissa olevan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointivelvoitteen mukaisesti. Selvitys julkistetaan hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä dokumenttina. Hallitus on katselmoinut ja allekirjoittanut Selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista. Selvitys julkaistaan 26.2.2024 alkavalla viikolla. 29 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Uusi osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä johdolle ja valituille avainhenkilöille Helmikuussa 2023 hallitus päätti uuden konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva kannustinjärjestelmä. Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027 on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2023–2024, 2024– 2025 ja 2025–2027. Hallitus päättää vuosittain ansaintajaksojen alkamisesta ja niiden yksityiskohdista. Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollisuus ansaita Nokian Renkaat Oyj:n osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan huhtikuun loppuun mennessä vuosina 2026, 2027 ja 2028. Palkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Jos osallistujan työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Ansaintajakson 2023–2024 palkkiot perustuvat kumulatiiviseen käyttökatteeseen (EBITDA), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin kasvuun ja suorien CO 2 -päästöjen vähenemiseen. Yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 prosenttia hänelle maksetuista netto-osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin henkilön jäsenyys johtoryhmässä tai asema toimitusjohtajana jatkuu. Ansaintajaksolta 2023–2024 maksettavat bruttopalkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 1 400 000 Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien rahana maksettava osuus. Ansaintajakson kohderyhmään kuuluu noin 150 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2023 Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti jatkaa ehdollista osakepalkkiojärjestelmää samalla rakenteella kuin aikaisempina vuosina. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään kohdennetusti sitouttamaan Nokian Renkaiden avainhenkilöitä. Se koostuu vuosittain alkavista ehdollisista osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma koostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta, jonka jälkeen ohjelman puitteissa luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä. Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä osakepalkkion maksamisen edellytyksenä on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden maksamisajankohtaan saakka. Tämän edellytyksen lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2023–2025. Taloudellisena mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). Seuraava ohjelma ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä (RSP 2023–2025) alkoi vuoden 2023 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Tämän ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään 120 000 brutto-osaketta. Ehdollisten osakepalkkiojärjestelmien 2020–2022, 2021–2023 ja 2022–2024 taloudellisten kriteerien muuttaminen Ehdollisissa osakeohjelmissa 2020–2022, 2021–2023 ja 2022–2024 sovelletaan työsuhde-ehdon lisäksi taloudellista suorituskriteeriä osakepalkkion maksamisen perusteena yhtiön toimitusjohtajalle ja konsernin johtoryhmän jäsenelle. Kriteerinä on taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä ehdolliseen osakeohjelmaan perustuvan osakepalkkion saamiseksi. Helmikuussa 2023 hallitus päätti muuttaa taloudellisia suorituskriteereitä. Muutos oli välttämätön Ukrainan sodan aiheuttamien radikaalien liiketoimintavaikutusten johdosta. Hallitus päätti, että kynnyskriteereitä muutetaan ja mitataan segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentin (ROCE) keskiarvolla (kyseessä olevan rajoitusjakson tilikausien aikana). Aikaisempi taloudellinen kynnyskriteeri oli asetettu ROCE:n (IFRS:n mukaan) keskiarvolle, kyseessä olevan rajoitusjakson tilikausien aikana. Segmentit yhteensä ROCE-arvoon sidottua kynnysarvoa sovelletaan ehdollisissa osakepalkkiojärjestelmissä 2020–2022, 2021–2023, 2022–2024 sekä vuonna 2023 alkaneeseen ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään, jonka rajoitusjakso on 2023–2025. Maksut 2022 päättyneistä osakepalkkio-ohjelmista Helmikuussa 2023 Nokian Renkaat Oyj:n hallitus hyväksyi osakepalkkiot suoritusperusteisesta sekä ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2020–2022. Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2020–2022 Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2020–2022 mittarit olivat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE), molemmat yhtä suurella painoarvolla 50 %. Segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) -tavoite saavutettiin 50,0 % ja segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE) -tavoitteen tulos oli 145,0 %. Asetettujen tavoitteiden yhteenlaskettu saavutus oli siten 97,5 %. Maksetut palkkiot vastaavat yhteensä noin 158 500 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta. Palkkiot maksettiin maaliskuussa 2023. Suoritusperusteiseen osakepalkkiojärjestelmään 2020–2022 osallistui noin 125 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. 30 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2020–2022 Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2020–2022 kolmen vuoden pituinen rajoitusjakso päättyi tilikauden 2022 loputtua. Osakepalkkiojärjestelmään osallistui 67 avainhenkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäseniä. Nokian Renkaiden toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille asetettu taloudellinen kynnysarvo segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentille (ROCE) saavutettiin. Maksetut palkkiot vastaavat yhteensä 71 550 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta. Palkkiot maksettiin maaliskuussa 2023. Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä osakepalkkion maksamisen edellytyksenä on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden maksamisajankohtaan saakka. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä ei muuttunut vuonna 2022 päättyneiden osakepalkkiojärjestelmien osakepalkkioiden vuoksi. Hallitus arvioi, että osakepalkkiojärjestelmien yhteydessä ei lasketa liikkeelle uusia osakkeita ja että järjestelmillä ei siten ole laimentavaa vaikutusta yhtiön rekisteröityyn osakemäärään. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä käynnissä olevat riita-asiat Useat epävarmuustekijät voivat vaikuttaa Nokian Renkaiden liiketoimintaan ja taloudelliseen suoritukseen. Konsernissa on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Konsernin riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien riskien, että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä toimenpiteet kunkin riskin osalta. Nokian Renkaiden kuvaukset liiketoiminnan riskeistä sekä riskienhallinnasta löytyvät vuosittain julkaistavasta Selvityksestä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Esimerkiksi seuraavat riskit voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokian Renkaiden liiketoimintaan: • Nokian Renkaisiin kohdistuu riskejä liittyen kuluttajien luottamukseen sekä makroekonomisiin ja geopoliittisiin olosuhteisiin. Poliittiset epävarmuustekijät voivat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä ja synnyttää kaupan esteitä sekä vaikuttaa yhtiön myynti- ja luottoriskiin. Kielteinen talouskehitys voi lisätä tukkuasiakkaiden maksuongelmia, jolloin Nokian Renkaat voi joutua kirjaamaan myyntisaatavien arvonalentumisia. • Renkaiden tukkukauppa ja vähittäiskauppa kehittyvät vastatakseen muuttuviin asiakastarpeisiin. Uudet teknologiat kiihdyttävät tätä yhä lisääntyvällä digitalisaatiolla. Epäonnistuminen myyntikanavan muutoksiin sopeutumisessa voisi aiheuttaa kielteisen vaikutuksen Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen. • Nokian Renkaiden menestys riippuu sen kyvystä innovoida ja kehittää uusia tuotteita ja palveluita, jotka vetoavat asiakkaisiin ja kuluttajiin. Vaikka tuotteita testataan kattavasti, tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat sekä kyvyttömyys vastata suorituskykyyn ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin voivat vahingoittaa Nokian Renkaiden mainetta ja niillä voi tämän myötä olla kielteinen vaikutus taloudelliseen suoritukseen. • Odottamattomat tuotanto- tai toimituskatkokset Nokian Renkaiden omissa tai sen sopimusvalmistuskumppanien tuotantolaitoksissa voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Keskeytykset logistiikassa voivat vaikuttaa merkittävästi tuotantoon ja huippusesongin myyntiin. • Rengassaatavuuden turvaamiseksi Nokian Renkaat on päättänyt investoida uuteen tuotantokapasiteettiin Romaniassa ja kasvattaa ulkoistetun tuotannon osuutta. Viivästymiset näissä toimissa voisivat aiheuttaa kielteisen vaikutuksen Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen. • Merkittävät vaihtelut raaka-aineiden hinnoissa voivat vaikuttaa katteisiin. Nokian Renkaat hankkii luonnonkumin tuottajilta mm. Indonesiasta ja Malesiasta. Vaikka Nokian Renkaat on määritellyt käytäntöjä, kuten Supplier Code of Conduct -sopimuksen, sekä prosesseja työolosuhteiden valvomista varten, se ei voi täysin valvoa toimittajiensa toimia. Nokian Renkaat jatkaa toimittajaverkostonsa laajentamista pienentääkseen yksittäisiin toimittajiin liittyvää riippuvuusriskiä ja vastuullisten raaka-aineiden saatavuuteen liittyvää riskiä. Raaka-aineiden tuottajien toimiminen lakien, säännösten tai standardien vastaisesti tai poikkeaminen käytännöistä, joita Euroopan unionissa tai kansainvälisessä yhteisössä yleisesti pidetään eettisinä, voi vaikuttaa merkittävän kielteisesti Nokian Renkaiden maineeseen. • Rengasteollisuuteen voi kohdistua ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, kuten muutoksia kuluttajien rengasmieltymyksissä, lainsäädännöllisiä muutoksia tai säässä tapahtuvien ääri- ilmiöiden vaikutuksia luonnonkumin tuottajiin. Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä torjuakseen ilmastonmuutosta. Yhtiö laskee toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt vuosittain ja vähentää niitä systemaattisesti. Yksityiskohtaisempi selostus Nokian Renkaiden ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista on saatavilla yhtiön internetsivuilla   . • Valuuttakurssiriski koostuu transaktio- ja valuuttamuunnosriskistä. Merkittävimpiä valuuttariskejä aiheuttavat Ruotsin ja Norjan kruunu sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollari. Noin 65 % konsernin myynnistä syntyy euroalueen ulkopuolella. • Liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen toimivuus on elintärkeää Nokian Renkaille. Suunnittelemattomat katkokset kriittisissä tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa voivat aiheuttaa häiriötilanteita ja haitata toiminnan jatkuvuutta. Tällaiset järjestelmät ja palvelut voivat olla myös kyberhyökkäysten kohteena, mikä voi johtaa salassa pidettävien tietojen vuotamiseen, tietosuojasäännösten tai immateriaalioikeuksien loukkaamiseen, tuotantokatkoksiin tai mainehaittoihin. Tietoturvaan, tietosuojaan ja asiakkaiden tietoihin liittyvät riskianalyysit ja hankkeet ovat jatkuvasti yhtiön erityisenä painopistealueena. 31 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 • Finanssivalvonta teki toukokuussa 2017 Keskusrikospoliisille tutkintapyynnön mahdollisesta arvopaperimarkkinarikoksesta. Lokakuussa 2020 syyttäjä ilmoitti päätöksestään nostaa syytteen epäillystä arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta yhteensä kuutta väitettynä tekoaikana 2015–2016 yhtiön hallituksessa ja toimitusjohtajana toiminutta henkilöä vastaan. Syyttäjä vaatii myös yhteisösakon määräämistä yhtiölle. Lisäksi neljää Nokian Renkaiden työntekijänä vuonna 2015 toiminutta henkilöä syytettiin sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet ja syyttäjän vaatimukset kesäkuussa 2022 antamallaan tuomiolla. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja syyttäjä on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä. • Uusi, aiempaa vaarallisempi muunnos COVID-19-viruksesta tai jokin muu vastaava pandemia voi aiheuttaa taloudellisen toiminnan hidastumista ja sitä kautta vaikuttaa negatiivisesti Nokian Renkaiden toimintoihin ja toimitusketjuun sekä yhtiön tuotteiden kysyntään ja hinnoitteluun. • Monimuotoisen asiakaspohjan rakentaminen ja vahvojen asiakassuhteiden ylläpitäminen auttavat pienentämään myyntiriskiä, joka liittyy muutamasta isosta asiakkaasta johtuvaan riippuvuusriskiin, ja luovat liiketoimintaan vakautta pitkällä aikavälillä. • Nokian Renkaiden menestyminen perustuu vahvasti siihen, että yhtiöllä on oikeat henkilöt oikeissa työtehtävissä. Epäonnistuminen pätevien ja sitoutuneiden ammattilaisten houkuttelemisessa sekä motivoivan työympäristön tarjoamisessa voivat vaikuttaa negatiivisesti Nokian Renkaiden strategian toteuttamiseen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. • Vastuullisuusnäkökulmat liittyen esimerkiksi tuotelaatuun, turvallisuuteen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin ovat entistä korostuneempia, ja lainsäädäntö ja sääntely erityisesti ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvien ESG- asioiden ympärillä lisääntyy. Näiden noudattamatta jättämisestä tai erheellisestä tulkinnasta koskien niiden vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan ja tiedonantovelvollisuuksiin voi seurata sakkoja tai vahinkoa yhtiön maineelle. • Euroopan komissio aloitti tammikuussa 2024 ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen Nokian Renkaat Oyj:n pääkonttorilla Nokialla. Komissio on ilmaissut huolensa siitä, että sen tarkastuksen kohteena olevat rengasvalmistajina toimivat yhtiöt ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoituksena on estää kartelleja ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia. Nokian Renkailla ei ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä se voi kommentoida käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee täyttä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Veroriidat Huhtikuussa 2021 Nokian Renkaat vastaanotti verohallinnolta ulkomaista osinkojen lähdeveroa koskevan verotarkastuksen jälkeen päätöksen, jonka mukaan yhtiö velvoitettiin maksamaan yhteensä 1,9 milj. euroa jälkiveroja, veronkorotuksia ja viivästyskorkoja verovuosilta 2015–2016. Yhtiö kirjasi maksetut verot saamisiin. Nokian Renkaat piti veroviranomaisen näkemystä perusteettomana ja valitti päätöksestä seuraavaan oikeusasteeseen. Nokian Renkaat vastaanotti joulukuussa 2022 verotuksen oikaisulautakunnalta positiivisen päätöksen, jonka mukaisesti yhtiölle määrätyt jälkiverot veronkorotuksineen ja viivästysseuraamuksineen poistettiin. Verottaja palautti nämä yhtiölle täysimääräisesti joulukuussa 2022 ja yhtiö raportoi ne kassavirrassaan samalla vuosineljänneksellä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on hakenut muutosta oikaisulautakunnan päätökseen. Rutiininomaiset verotarkastukset Nokian Renkaiden konserniyhtiöissä voivat mahdollisesti johtaa verojen uudelleenarviointiin. Venäjältä poistuminen Maaliskuussa 2023 Nokian Renkaat ilmoitti saaneensa päätökseen Venäjän liiketoimintojen myynnin PJSC Tatneftille, jonka seurauksena Nokian Renkaiden kaikki toiminta Venäjällä päättyi. Myynnin toteutumispäiväksi katsotaan 16.3.2023, jolloin kauppahinta vastaanotettiin. Myyntihinta oli 285 milj. euroa. Lopetettujen toimintojen tulos (Venäjän toiminnot) oli -338,9 milj. euroa: myyntivoitto oli 29,6 milj. euroa, myytyjen yhtiöiden operatiivinen tulos -2,2 milj. euroa ja aikaisempien vuosien puretut muuntoerot -366,3 milj. euroa. Strategia ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet Saatuaan Venäjältä vetäytymisen päätökseen maaliskuussa 2023, Nokian Renkaat julkisti uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ja vahvisti aiemmin julkistetut ei-taloudelliset tavoitteet. Nokian Renkaat tähtää 2 miljardin euron liikevaihtoon ja noin 15 prosentin segmentit yhteensä liikevoittomarginaaliin. Uutena elementtinä on pääomarakenteeseen liittyvä tavoite: nettovelan ja segmentit yhteensä käyttökatteen suhde 1–2. Nokian Renkaiden osinkopolitiikka on ennallaan. Yhtiön tavoitteena on jakaa nettovoitostaan vähintään 50 prosenttia osinkoina. Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet Toteuma 2023 Kasvu Liikevaihto 2 miljardia euroa 1,17 miljardia euroa Kannattavuus Segmentit yhteensä liikevoittomarginaali ~15 % 5,5 % Pääomarakenne Nettovelan ja segmentit yhteensä käyttökatteen suhde 1–2 1,3 Nokian Renkaiden strategia perustuu orgaaniseen kasvuun yhtiön avainmarkkinoilla Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski- Euroopassa. Yhtiö keskittyy jatkossakin houkutteleviin niche- segmentteihin, kuten premium-talvirenkaisiin, joissa on hyvät katteet. Myynnin kasvun ajureina toimivat kasvava kapasiteetti, eri markkinoiden tarpeisiin kehitetyt korkealaatuiset tuotteet sekä kaupallisen toiminnan jatkuva parantaminen. Myyntivolyymin ja keskimyyntihinnan kasvu parantavat kannattavuutta. Vahvan taseen 32 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 ja rahavirran ansiosta yhtiö voi investoida kasvuun ja samalla jatkaa omistajiensa palkitsemista. Henkilöauton renkaiden osalta Nokian Renkaiden kasvustrategia jakautuu kahteen vaiheeseen, vuosien 2023–2025 investointivaiheeseen ja vuosien 2026–2027 kasvuvaiheeseen. Henkilöauton renkaiden myyntivolyymit laskivat vuonna 2023 merkittävästi yhtiön myytyä Venäjän liiketoimintonsa. Tämän vuoksi kapasiteetin uudelleenrakentaminen investointivaiheen aikana on tärkeässä osassa kahden miljardin euron liikevaihtotavoitteen saavuttamisessa. Lisääntynyt kapasiteetti yhdessä uusien huippuluokan tuotteiden ja paremman operatiivisen kyvykkyyden kanssa kiihdyttävät kasvuvaiheessa yhtiön matkaa kohti taloudellisia tavoitteita. Raskaiden Renkaiden liiketoiminnassa keskiössä ovat kapasiteetin kasvattaminen sekä jakelun vahvistaminen Keski- Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Laajentuva tuotevalikoima ja digitalisaatio tukevat kasvua pitkällä aikavälillä. Vianor tukee Nokian Renkaiden vahvaa asemaa Pohjoismaissa ensiluokkaisen jakelukyvykkyyden kautta. Vuoden 2023 aikana Nokian Renkaat jatkoi strategisia investointejaan kapasiteetin kasvattamiseksi Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtaillaan ja aloitti uuden henkilöauton renkaita valmistavan tehtaan rakentamisen Romaniassa. Maailman ensimmäisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan rakennustyöt etenevät suunnitelmien mukaisesti ja tehdas alkaa tukea myyntiä vuodesta 2025 alkaen. Ensimmäiset sopimusvalmistusrenkaat tuotiin Keski-Euroopan markkinoille vuoden 2023 jälkimmäisellä puoliskolla oman valmistuksen tueksi. Sopimusvalmistus tuo joustavuutta vastata kysyntään. Nokian Renkaiden kilpailuasema perustuu kykyyn kehittää jatkuvasti uusia, innovatiivisia ja vastuullisia tuotteita. Vuonna 2023 Nokian Renkaat käytti liikevaihdostaan noin 2 prosenttia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ja toi markkinoille useita uusia renkaita henkilöautoihin, katumaastureihin ja raskaisiin työkoneisiin. Eri markkinoiden tarpeisiin soveltuvat tuotevalikoimat sekä vahva innovaatioputki auttavat yhtiötä vastamaan kuluttajien muuttuviin odotuksiin. Makrotrendit, kuten kasvava uusien automallien määrä, SUV- ja crossover-mallien yleistyminen sekä ilmastonmuutoksen torjunta, lisäävät vastuullisesti tuotettujen ja innovatiivisten renkaiden kysyntää. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Nokian Renkaat ilmoitti 30.1.2024 Euroopan komission samana päivänä aloittamasta ennalta ilmoittamattomasta tarkastuksesta Nokian Renkaat Oyj:n pääkonttorilla Nokialla. Komissio on ilmaissut huolensa siitä, että sen tarkastuksen kohteena olevat rengasvalmistajina toimivat yhtiöt ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoituksena on estää kartelleja ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia. Nokian Renkailla ei ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä se voi kommentoida käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee täyttä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Oletukset vuodelle 2024 Sisäänmyynnin jälkirengasmarkkinoilla odotetaan kasvavan vuonna 2024. Heikko taloudellinen kehitys Nokian Renkaiden ydinmarkkinoilla yhdessä alhaisen kuluttajaluottamuksen kanssa voivat kuitenkin vaikuttaa rengaskysyntään negatiivisesti. Raskaiden renkaiden ensiasennuskysyntä voi laskea johtuen korkeasta korkotasosta, joka vaikuttaa negatiivisesti OEM-asiakkaiden laiteinvestointeihin. Raaka-ainekustannusten odotetaan laskevan vuonna 2024 oltuaan korkeimmillaan alkuvuodesta 2023. Ohjeistus vuodelle 2024 Vuonna 2024 Nokian Renkaiden liikevaihdon vertailukelpoisilla valuutoilla sekä segmentit yhteensä liikevoiton odotetaan kasvavan merkittävästi edeltävään vuoteen verrattuna. Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 859,4 milj. euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti, mikäli osinkoa maksetaan enimmäismäärä: Osinkoa jaetaan 0,55 euroa/osake eli yhteensä 75,8 milj. euroa jätetään omaan pääomaan 783,6 milj. euroa Yhteensä 859,4 milj. euroa Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 0,35 euroa osakkeelta osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 2.5.2024 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 15.5.2024. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättäisi valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 0,20 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta joulukuussa. Hallitus päättää asiasta 29.10.2024 pidettäväksi suunnitellussa kokouksessaan. Yhtiö julkistaa hallituksen päätöksen mahdollisesta toisesta osinkoerästä erikseen ja vahvistaa samassa yhteydessä asiaankuuluvat täsmäytys- ja maksupäivät. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen julkaistaan 1.4.2024 alkavalla viikolla. Helsinki 6.2.2024 Nokian Renkaat Oyj Hallitus 33 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 Liikevaihto 1 173,6 1 350,5 1 714,1 1 313,8 1 595,8 1 595,6 1 572,5 1 391,2 1 360,1 1 389,1 muutos, % -13,1 % -21,2 % 30,5 % -17,1 % 0,0 % 1,5 % 13,0 % 2,3 % -2,1 % -8,7 % Käyttökate (EBITDA) arvonalennusoikaisulla 1 147,0 170,2 425,6 275,9 441,7 465,8 463,7 395,2 378,6 398,5 Poistot 114,9 110,1 140,5 131,0 125,2 93,4 98,3 84,7 82,6 89,8 Arvonalentumiset 2 0,0 3,4 17,0 24,9 Liikevoitto (EBIT) 32,1 56,7 268,2 120,0 316,5 372,4 365,4 310,5 296,0 308,7 % liikevaihdosta 2,7 % 4,2 % 15,6 % 9,1 % 19,8 % 23,3 % 23,2 % 22,3 % 21,8 % 22,2 % Tulos ennen veroja 14,2 11,2 258,2 106,0 336,7 361,7 332,4 298,7 274,2 261,2 % liikevaihdosta 1,2 % 0,0 15,1 % 8,1 % 21,1 % 22,7 % 21,1 % 21,5 % 20,2 % 18,8 % Oman pääoma tuotto (ROE), % -23,4 % -11,5 % 13,1 % 5,2 % 24,6 % 20,0 % 15,1 % 18,7 % 19,6 % 16,0 % Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % 2,2 % 3,1 % 13,7 % 6,0 % 17,6 % 23,3 % 22,4 % 19,9 % 20,3 % 19,2 % Taseen loppusumma 2 325,2 2 209,7 2 383,5 2 336,7 2 332,6 2 092,9 1 877,4 1 975,7 1 754,8 1 797,0 Korollinen nettovelka 223,6 140,9 -98,7 -17,2 41,1 -315,2 -208,3 -287,4 -209,7 -164,6 Omavaraisuusaste, % 58,0 % 64,9 % 68,4 % 65,3 % 75,9 % 71,0 % 78,2 % 73,8 % 70,8 % 67,5 % Velkaantumisaste, % 16,6 % 9,8 % -6,1 % -1,1 % 2,3 % -21,2 % -14,2 % -19,7 % -16,9 % -13,6 % Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat 82,4 -4,3 396,5 422,4 219,8 536,9 234,6 364,4 283,4 323,4 Bruttoinvestoinnit 252,1 129,7 119,6 149,9 290,1 226,5 134,9 105,6 101,7 80,6 % liikevaihdosta 21,5 % 9,6 % 7,0 % 11,4 % 18,3 % 14,2 % 8,6 % 7,6 % 7,5 % 5,8 % Tutkimus- ja kehittämismenot 24,3 29,6 31,9 22,7 22,7 20,8 21,8 20,3 18,7 16,6 % liikevaihdosta 2,1 % 2,2 % 1,9 % 1,7 % 1,3 % 1,3 % 1,4 % 1,5 % 1,4 % 1,2 % Osingonjako 75,8 3 76,0 76,0 165,9 158,4 218,1 214,2 208,0 202,0 193,5 Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana 3 754 3 517 4 941 4 859 4 995 4 790 4 630 4 433 4 421 4 272 * Vertailukausi ei sisällä lopetettuja toimintoja. 1 DA EBITDA:ssa sisältää arvonalentumiset vuodesta 2020 eteenpäin 2 Arvonalentumiset on esitetty vuodesta 2020 eteenpäin 3 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle Konsernin tunnusluvut 34 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 Tulos/osake (EPS), euroa -2,36 -1,27 1,49 0,62 2,89 2,15 1,63 1,87 1,80 1,56 muutos, % 85,8 % -185,1 % 140,2 % -78,5 % 78,1 % 32,4 % -13,0 % 3,6 % 15,1 % 12,9 % Tulos/osake (EPS, laimennettu), euroa -2,36 -1,27 1,49 0,62 2,89 2,14 1,61 1,86 1,80 1,56 muutos, % 85,8 % -185,1 % 140,2 % -78,5 % 35,2 % 32,5 % -13,2 % 3,2 % 15,0 % 12,9 % Tulos/osake jatkuvat toiminnot (EPS), euroa 0,09 0,11 muutos, % -17,9 % 0,0 % Tulos/osake lopetetut toiminnot (EPS), euroa -2,45 -1,38 muutos, % 77,5 % 0,00 Kassavirta/osake (CFPS), euroa 0,60 -0,03 2,87 3,05 3,89 3,91 1,72 2,70 2,12 2,43 muutos, % -2 020,0 % -101,1 % -6,0 % -21,5 % -0,7 % 127,2 % -36,3 % 27,4 % -12,7 % 1,4 % Osinko/osake, euroa 0,55 3 0,55 0,55 1,20 1,14 1,58 1,56 1,53 1,50 1,45 Osinko/tulos, % -23,3 % 3 -43,3 % 88,5 % 192,9 % 39,5 % 73,9 % 96,7 % 82,6 % 83,9 % 92,9 % Oma pääoma/osake, euroa 9,77 10,37 11,78 11,01 12,76 10,79 10,74 10,75 9,24 9,07 P/E-luku -3,5 -7,5 22,3 46,4 8,9 12,5 23,3 19,0 18,4 13,0 Osinkotuotto, % 6,7 % 3 5,7 % 4,0 % 4,2 % 4,5 % 5,9 % 4,1 % 4,3 % 4,5 % 7,1 % Osakekannan markkina-arvo 31.12. 1 147,5 1 330,9 4 626,1 4 003,7 3 560,6 3 702,9 5 188,7 4 814,0 4 458,3 2 708,1 Osakemäärä keskimäärin, milj. kpl 137,98 138,25 138,22 138,46 138,17 137,26 136,25 134,86 133,63 133,16 laimennettuna, milj. kpl 137,98 138,25 138,22 138,46 138,38 138,14 137,28 135,56 133,74 135,10 Osakemäärä 31.12. milj. kpl 137,87 138,25 138,22 138,22 138,72 137,79 136,75 135,68 134,39 133,17 Osinkoon oikeutettu osakemäärä, milj. kpl 137,87 138,25 138,22 138,22 138,92 138,07 137,28 135,93 134,69 133,47 Osakekohtaiset tunnusluvut 35 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Konsernin laskentakaavat Laskentakaavat Oman pääoman tuotto, % = (ROE) Tilikauden tulos x 100 Oma pääoma (ka) Sijoitetun pääoman tuotto, % = (ROCE) Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma (ka) - korottomat velat Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot Velkaantumisaste, % = Korollinen nettovelka x 100 Oma pääoma Tulos / osake, euro = (EPS) Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 1 keskimäärin tilikauden aikana Tulos / osake (laimennettu 2 ), euro = Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden osakeantioikaistu ja laimennettu 2 lukumäärä 1 keskimäärin tilikauden aikana Kassavirta / osake, euro = (CFPS) Liiketoiminnan kassavirta Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 1 keskimäärin tilikauden aikana Osinko / osake, euro = Tilikaudelta jaettu osinko Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä Osinko / tulos, % = Tilikaudelta jaettu osinko x 100 Tilikauden tulos Oma pääoma / osake, euro = Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 1 31.12. P/E-luku = Pörssikurssi 31.12. Tulos/osake Osinkotuotto, % = Nimellisosinko / osake Pörssikurssi 31.12. 1 Ilman omia osakkeita 2 Optioiden laimennusvaikutus otettu huomioon osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan ylittäessä määritetyn merkintähinnan TILINPÄÄTÖS MADE FOR DEMANDING CONDITIONS 37 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Konsernin tuloslaskelma, IFRS Milj. euroa Liite 2023 2022 Liikevaihto 1 1 173,6 1 350,5 Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 3, 7, 8 -932,5 -1 048,1 Bruttokate 2 41 ,1 302,4 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3,7 0,9 Myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut 7, 8 -143, 1 -165,6 Hallinnon kulut 6, 7, 8 -71, 1 -79 ,7 Liiketoiminnan muut kulut 5, 7, 8 1,4 -1,3 Liikevoitto 3 2 ,1 56 ,7 Rahoitustuotot 9 68,5 24 1 ,1 Rahoituskulut 10 -86,3 -286,6 Tulos ennen veroja 14,2 11,2 Verokulut 11 -1, 7 4,1 Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot 12,5 15,2 Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot 2 -338, 0 -190,8 Tilikauden tulos -325,5 -175,5 Jakautuminen Emoyrityksen omistajille -325,5 -175,5 Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (EPS): 12 Laimentamaton (euroa) -2,36 -1,27 Laimennettu (euroa) -2,36 -1,27 Jatkuvat toiminnot, euroa 0,09 0,1 1 Lopetetut toiminnot, euroa -2,45 -1,38 Milj. euroa Liite 2023 2022 Konsernin laaja tuloslaskelma Tilikauden tulos -325,5 -175,5 Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi, verojen jälkeen Voitot/Tappiot nettosijoituksen suojauksista 11 - 6,8 Rahavirran suojaukset 11 -8,9 9,0 Ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot -33,5 36,7 Lopetettuihin toimintoihin liittyvien erien uudelleenluokittelu tuloslaskelmalle 366,3 - Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 323, 8 52,4 Tilikauden laaja tulos yhteensä -1,7 -123, 1 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille -1,7 -123, 1 * Lopetettujen toimintojen tuloslaskelman erät on oikaistu vertailukaudelta 2022. 38 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Konsernin tase, IFRS Milj. euroa Liite 2023 2022 Varat Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 885,2 775, 0 Käyttöoikeusomaisuuserät 15 12 4,7 123,8 Liikearvo 14 62,3 63,2 Muut aineettomat hyödykkeet 14 13,8 15,6 Osuudet osakkuusyrityksissä 17 0,1 0,1 Pitkäaikaiset sijoitukset 17 2,9 3 ,0 Muut saamiset 16, 18 1 4 ,1 14,4 Laskennalliset verosaamiset 19 5 5,0 23,5 1 158,1 1 018,5 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 20 471, 7 5 2 9,9 Myyntisaamiset ja muut saamiset 21, 29 27 3,0 387 ,3 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 7, 6 1 5,0 Rahavarat 22 414, 9 2 59,0 1 167,1 1 191,2 Varat yhteensä 1 2 325,2 2 209,7 Operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvaa käyttöpääoman vaihtelua katetaan 500 miljoonan euron määräisellä kotimaisella yritystodistusohjelmalla. Korolliset velat sisältävät 91,6 miljoonaa euroa pitkäaikaista ja 38,7 miljoonaa euroa lyhytaikaista vuokrasopimusvelkaa. Milj. euroa Liite 2023 2022 Oma pääoma ja velat Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 23, 24 Osakepääoma 25,4 25,4 Ylikurssirahasto 181,4 181,4 Omat osakkeet -16, 7 -16,6 Muuntoerot -16, 7 -3 49, 5 Arvonmuutosrahasto 1,6 10,5 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 238,2 238,2 Kertyneet voittovarat 934, 3 1 343,6 1 3 47, 6 1 433,1 Oma pääoma yhteensä 1 3 47, 6 1 433,1 Velat Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 19 26,7 1 7, 4 Korolliset velat 27, 29 49 5,6 201, 1 Muut velat 0,5 0, 8 522, 7 219 ,4 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 28 306,5 344,5 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 3,8 4 ,1 Varaukset 26 1,8 9, 9 Korolliset velat 27, 29 142,9 198,8 454, 9 557 ,2 Velat yhteensä 1 97 7, 6 776,6 Oma pääoma ja velat yhteensä 2 325,2 2 209,7 39 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS Milj. euroa Liite 2023 2022 Tilikauden tulos 12,5 15,2 Lopetettujen toimintojen tulos -338, 0 -190,8 Oikaisut Lopetettujen toimintojen myyntitappio 335,6 - Poistot ja arvonalentumiset 7 114,9 310,6 Rahoitustuotot ja -kulut 9, 10 1 7, 9 30,2 Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut 0,8 136 ,3 Tuloverot 11 1 ,7 2 9, 2 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 145,4 330,8 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -4,0 -93,9 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -40,5 -93,4 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 1,0 -69,8 Käyttöpääoman muutos -43,5 -2 5 7,1 Rahoituserät ja verot Saadut korot ja muut rahoituserät 10,8 3,5 Maksetut korot ja muut rahoituserät -21, 0 -15,2 Maksetut tuloverot -9 ,3 -66,2 Rahoituserät ja verot -19 ,5 -78 , 0 Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A) 82,4 -4 ,3 Milj. euroa Liite 2023 2022 Investointien rahavirta Rahavirta lopetettujen toimintojen myynnistä 199,2 - Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 13, 14 -25 2,2 -125,2 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0,3 2,0 Ostetut konserniyhtiöt 2 - -4,5 Muu investointien rahavirta 0,0 0, 7 Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B) -52, 7 -126,9 Rahoituksen rahavirta: Omien osakkeiden hankkiminen 23 4,4 0,0 Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) 1,2 -0,4 Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) 0,0 1,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) -161,3 161,4 Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) 398,8 -26,9 Vuokrasopimusvelkojen maksut -41,2 -40 ,4 Saadut osingot 0,0 0,0 Maksetut osingot ja muu voitonjako -7 2 ,1 -89, 7 Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C) 129 ,8 5 ,1 Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C) 159 ,5 -126,2 Rahavarat tilikauden alussa 25 9, 0 385,9 Valuuttakurssien muutosten vaikutus -3,6 -0,7 Rahavarat tilikauden lopussa 22 414,9 2 59, 0 Vuonna 2023 lainoja maksettiin 16 1,3 miljoonaa euroa ja uusia lainoja nostettiin 398,8 miljoonaa euroa. Vertailukaudella 2022 lopetettujen toimintojen tulos oli -190 ,8 miljoonaa euroa ja liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat sisälsivät rahavirtaa -19 ,4 miljoonaa euroa. 40 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Sijoitetun vapaan Arvon- oman Kertyneet Oma Osake- Yli-kurssi- Omat Muunto-erot muutos- pääoman voitto- pääoma Milj. euroa Liite pääoma rahasto osakkeet -rahasto rahasto rahasto varat yhteensä Oma pääoma 1.1.2022 25,4 181,4 -17 ,6 -393,0 1 ,6 238,2 1 591,5 1 627,6 Tilikauden tulos -175,5 -175 ,5 Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna: Rahavirran suojaukset 9,0 9,0 Nettosijoituksen suojaus 6,8 6,8 Muuntoerot 36,7 36,7 Tilikauden laaja tulos yhteensä 43,5 9,0 -175,5 -123, 1 Osingonjako 23 -76 ,0 -7 6, 0 Omien osakkeiden hankinta - - Osakeperusteiset maksut 24 1,0 -5,9 -4,9 Muut muutokset 19 9, 5 9,5 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 1,0 -7 2 , 4 -71,4 Oma pääoma 31.12.2022 25,4 181,4 -16,6 -3 4 9, 5 10,5 238,2 1 343,5 1 433,1 Oma pääoma 1.1.2023 25,4 181,4 -16,6 -3 4 9, 5 10,5 238,2 1 343,5 1 433,1 Tilikauden tulos -325,5 -325 ,5 Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna: Rahavirran suojaukset -8,9 -8,9 Nettosijoituksen suojaus - - Muuntoerot 332,8 332,8 Tilikauden laaja tulos yhteensä 332,8 -8,9 -325,5 -1,7 Osingonjako 23 -76 , 0 -76 , 0 Omien osakkeiden hankinta -4,4 -4,4 Osakeperusteiset maksut 24 4,3 -5 ,1 -0,8 Muut muutokset -2,6 -2,6 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -0 ,1 -8 3,7 -83,8 Oma pääoma 31.12.2023 25,4 181,4 -16,7 -16,7 1 ,6 238,2 934,6 1 3 4 7,6 41 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet Perustiedot Nokian Renkaat Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Nokia. Nokian Renkaat Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta 1995 lähtien. Nokian Renkaat -konserni kehittää ja valmistaa henkilö- ja jakeluautoihin kesä- ja talvirenkaita, all season -renkaita sekä raskaiden koneiden erikoisrenkaita. Konserni valmistaa myös pinnoitusmateriaaleja sekä pinnoittaa renkaita. Lisäksi konserniin kuuluu Pohjoismaiden suurin ja kattavin renkaiden vähittäismyyntiketju, Vianor. Konsernin ydinliiketoiminta-alueet ovat Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor. Nokian Renkaat Oyj:n hallitus on kokouksessaan 6.2.2024 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön pääkonttorista Pirkkalaistie 7, 37100 Nokia ja internet- osoitteesta www.nokianrenkaat.fi. Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2023 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei seuraavissa laadintaperiaatteissa ole toisin mainittu. Uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat (IAS 8.28) Konserni sovelsi ensimmäistä kertaa tiettyjä standardeja ja muutoksia, jotka ovat voimassa vuosittain 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla (ellei toisin mainita). Konserni ei ole ottanut ennenaikaisesti käyttöön muita standardeja tai tulkintoja, jotka on julkaistu mutta eivät vielä ole voimassa. IAS 1 ja IFRS-käytännön 2 muutosten myötä konserni on käynyt läpi laatimisperiaatteita koskevat tiedot ja tässä tilinpäätöksessä on esitetty vain olennaiset laatimisperiaatteet. • IFRS 17 vakuutussopimukset • Kirjanpidollisten arvioiden määritelmä – Muutokset IAS 8:aan • Tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevat tiedot – Muutokset IAS 1:een ja IFRS-käytäntöön 2 • Muutokset IAS 1:een: Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiksi • Yhdestä liiketoimesta syntyviin varoihin ja velkoihin liittyvät laskennalliset verot – Muutokset IAS 12 • Kansainvälinen verouudistus – Pillar 2 mallisäännöt – Muutokset IAS 12 Standardit, jotka ovat julkaistu, mutta eivät tulleet vielä voimaan Konsernin kannalta merkitykselliset uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka ovat julkaistu, mutta eivät vielä voimassa tilinpäätöksen julkaisuhetkellä on eritelty alla. Konserni aikoo ottaa nämä uudet ja päivitetyt standardit ja tulkinnat käyttöön, kun ne tulevat voimaan ja jos niillä on vaikutusta laskentaperiaatteisiin. • Muutokset IFRS 16:sta: Vuokravelan arvostaminen myynti- ja takaisinvuokraussopimuksessa (1.1.2024) • Toimittajarahoitusjärjestelyt – Muutokset IAS 7:ään ja IFRS 7 (1.1.2024) Konserni arvioi parhaillaan muutosten vaikutusta selvittääkseen, mitä vaikutuksia niillä on konsernitilinpäätökseen. IFRS-standardit ovat jatkuvan kehityksen alla. Konserni ottaa uudet standardit käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä tai seuraavan tilikauden alusta lähtien. Arvioiden käyttö Konsernitilinpäätöksen laadinta IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen 42 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 määriin, ehdollisten varojen ja velkojen määriin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Arvioita on käytetty mm. määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, omaisuuden arvostuksessa (liitetieto 13,14,15), liikearvon ja muiden omaisuuserien arvon alentumisten testauksessa (liitetieto 14) sekä laskennallisten verosaamisten (liitetieto 19) hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä ja arviot voivat hyvinkin poiketa näistä tehdyistä arvioista ja oletuksista. Arvioiden ja oletusten toteutumista seurataan säännöllisesti. Tehdyistä alakirjauksista ja johdon arviosta on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 14. Konserni noudattaa IFRS 16 -standardin mukaista ohjeistusta vuokrakauden määrittämiseen. Sellaisten vuokrasopimusten kohdalla, joissa vuokrasopimuksen voimassaoloaika on määritelty toistaiseksi voimassa olevaksi, sovelletaan johdon harkintaan perustuvaa odotettavissa olevaa vuokra-aikaa. Odotettavissa olevan vuokra-ajan määrittämisessä on huomioitu myös vuokrasopimuksiin sisältyvien, esimerkiksi sopimuksen ennenaikaiseen päättämiseen liittyvien sanktioiden taloudelliset vaikutukset yhtiölle. Vuokra- ajan jatkamis- ja päättämisoptiot on huomioitu vuokra-ajan pituuden määrittelyssä standardin ohjeistuksen mukaan. Jatkamisoptio lasketaan mukaan vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että jatkamisoptio käytetään ja vastaavasti, mikäli on kohtuullisen varmaa, että päättämisoptiota ei käytetä, option kattama ajanjakso lasketaan mukaan vuokra-aikaan. Silloin kun sopimus sisältää vuokrasopimuskomponentin ja sen lisäksi muun kuin vuokrasopimuskomponentin, konserni erottaa muut kuin vuokrasopimuskomponentit, kuten huollot, palvelut, jne. vuokrasopimuksissa mainituin erillishinnoin tai arvioon perustuen. Mikäli vuokra-aika on toistaiseksi voimassa oleva, arvioitaessa odotettua vuokra-aikaa käytetään johdon harkintaa ja tämän mukaan toistaiseksi voimassa olevat sopimukset kirjataan kolmeksi vuodeksi. Yhtiön riskeihin sisältyvät strategiset, operatiiviset ja taloudelliset riskit. Arvioihin sisältyvät keskeiset riskit käsittävät maariskin sekä riskit, jotka liittyvät renkaiden haastavaan hinnoitteluympäristöön liittyen raaka-aineiden hintakehitykseen. Riskejä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti osana riskienhallintaohjelmaa. Olennaisimmat riskit ovat esitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 33. Yhtiön tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen hyväksymishetkeen mennessä informaatiota sellaisista tilikauden päättymisajankohdan arvioihin liittyvistä olennaisista epävarmuustekijöistä tai muutoksista keskeisiin tulevaisuutta koskeviin oletuksiin, joiden perusteella olisi olemassa merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisista muutoksista seuraavan tilikauden aikana paitsi, mitä on esitetty liitetiedossa 14. Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut Pilvipalvelujen käyttöönottokustannusten aktivointien osalta johto on käyttänyt erillistä harkintaa, kun se arvioi IFRICin keväällä 2021 antaman päätöksen mukaisten aktivointikriteerien täyttymistä. Yhtiön johto arvioi valmiit ja käynnissä oleva pilvipalvelusopimukset. Pilvipalvelujen käyttöönottokustannukset aktivoidaan, kun yhtiö pystyy yksilöimään aktivoidun hyödykkeen ja hyödyke on yhtiön määräysvallassa. Yhtiön myynnin olennainen osa on tavanomaista yritysten välistä tavarakauppaa, jossa laskutus tapahtuu normaalein ehdoin tavaran toimituksen yhteydessä eikä siihen liity merkittävää harkintaa. Yhtiön johto on käyttänyt kuitenkin harkintaa, kun arvioi tuotteen kontrollin siirtymisajankohtaa yhtiöltä jälleenmyyntisopimusten kohdalla. Yrityksen johto on asettanut yhtiölle ilmastotavoitteet, jotka huomioidaan konsernitilinpäätöksen laadinnassa esimerkiksi arvon alentumiseen liittyvässä testauksessa sekä aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisissa käyttöajoissa ja kirjanpitoarvoissa. Yhtiön johto seuraa ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia liiketoiminnan riskeihin ja mahdollisuuksiin keskittyen mm. tuoteportfolioon, raaka-aineiden hankintaan, energiaan, logistiikkaan sekä tuotekehitykseen. Arvonalentumiseen liittyvässä testauksessa on otettu huomioon mm. tulevien vuosien kassavirtoja arvioitaessa mahdolliset tuoteportfolion muutokset. Tällä hetkellä näillä ei ole olennaista vaikutusta tilinpäätöksen laadintaan. Tilikauden 2022 aikana yhtiö ilmoitti investoivansa uuteen tuotantokapasiteettiin Euroopassa. Uusi Romaniaan vuosina 2023– 2025 rakentuva tehdas on alan ensimmäinen hiilidioksidipäästötön tehdas. Konsernin ilmastotyön ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän työn edistymistä. Konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen, Nokian Renkaat Oyj:n, sekä kaikki tytäryritykset, joissa emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyrityksellä on muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Osakkuusyritykset, joissa konsernin osuus äänimäärästä on 20–50 % ja joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää osuuden osakkuusyrityksessä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyrityksiin liittyen. Osuus osakkuusyrityksissä sisältää osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen pääomaosuusmenetelmän mukaisen kirjanpitoarvon sekä mahdolliset muut osakkuusyritykseen tehdyt pitkäaikaiset sijoitukset, jotka tosiasiallisesti ovat osa nettosijoitusta osakkuusyritykseen. Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä 2023 eikä 2022 tilinpäätöshetkillä. Yhteisjärjestelyssä konserni on sopimukseen perustuvalla järjestelyllä sitoutunut pitämään yhteisen määräysvallan merkityksellisistä taloudellisista ja liiketoiminnallisista periaatteista yhden tai useamman osapuolen kanssa. Yhteisjärjestely on joko 43 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen; yhteisessä toiminnossa puolestaan konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Nokianvirran Energia Oy käsitellään yhteisenä toimintona, sillä osapuolet käyttävät yhtiössä yhteistä määräysvaltaa noudattaen ns. Mankala-periaatetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa ja järjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet käyttämään koko tuotoksen. Nokianvirran Energia Oy yhdistellään konserniyhtiönä suhteellisella konsolidointimenetelmällä rivi riviltä 32,3 % omistusosuuden mukaisesti. Hankitut tytäryritykset sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää, jonka mukaan hankitun yrityksen varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvon hankintameno on määrä, jolla tytäryrityksen hankintameno ylittää hankitun yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluiksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan. IFRS:n mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvojen mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Tilikauden aikana hankitut tytäryritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien ja myydyt myyntihetkeen saakka. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Vuonna 2023 myydyt Venäjän yhtiöt on raportoitu lopetetuissa toiminnoissa. Lopetettujen toimintojen tuloslaskelman erät on oikaistu vertailukaudelta 2022. Tasetta ei ole oikaistu vertailukaudelta 2022. Ulkomaanrahan määräiset erät Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä yrityksissä avoimina olevat valuuttamääräiset tase-erät arvostetaan Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos Euroopan Keskuspankki ei noteeraa valuuttaa, käytetään kyseisen maan keskuspankin ilmoittamia kursseja. Kun Euroopan Keskuspankki keskeytti ruplan kurssin noteerauksen maaliskuussa 2022, konserni alkoi käyttää WM/Refinitiv FX benchmark -kurssia ruplan kohdalla. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät sekä rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. Ulkomaiset konserniyritykset Ulkomaalaisten tytäryritysten taseet on muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan Keskuspankin ilmoittamia tilinpäätöspäivän kursseja ja tuloslaskelmat kuukausittain käyttäen kuukauden keskikursseja. Kun Euroopan Keskuspankki keskeytti ruplan kurssin noteerauksen maaliskuussa 2022, konserni alkoi käyttää WM/Refinitiv FX benchmark -kurssia ruplan kohdalla. Tytäryritysten tuloslaskelmien ja taseiden muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu omana eränään muihin laajan tuloksen eriin ja oman pääoman muuntoerot -rahastoon. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeisten voittojen ja tappioiden muuntamisesta syntyvät kurssierot esitetään laajassa tuloslaskelmassa ja oman pääoman muuntoerot -rahastossa. Jos ulkomaiselle yksikölle myönnetyn lainan takaisinmaksua ei ole suunniteltu tai takaisinmaksu ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, se käsitellään osana ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta ja siitä syntyvät kurssierot esitetään laajassa tuloslaskelmassa ja oman pääoman muuntoerot -rahastossa. Kun tytäryritys myydään osittain tai kokonaan, tähän liittyvät kertyneet muuntoerot kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Liiketulos Konserni on määrittänyt liiketuloksen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, jossa liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, ja siitä vähennetään myytyjä suoritteita vastaavat kulut, myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut, hallinnon kulut ja liiketoiminnan muut kulut. Liiketulos ei sisällä kurssieroja. Kun liiketulos on positiivinen, voidaan käyttää myös termiä liikevoitto. 44 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Liikevaihto ja toimintasegmentit Laadintaperiaatteet Tuloutusperiaate Nokian Renkaat -konserni kehittää ja valmistaa henkilö- ja jakeluautoihin kesä- ja talvirenkaita, all season -renkaita sekä raskaiden koneiden erikoisrenkaita. Konserniin kuuluu myös renkaiden vähittäismyyntiketju Vianor. Konserni valmistaa myös pinnoitusmateriaaleja sekä pinnoittaa renkaita. Konsernin liiketoimintayksiköt ovat Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor. Valittu liiketoimintarakenne kuvaa mm. liiketoimintayksiköiden myyntituottojen erilaista luonnetta ja syklisyyttä. Maantieteelliset alueet antavat lisätietoa liiketoimintojen alueellisista kokoluokista ja markkinoihin sisältyvistä erilaisista epävarmuuksista. Yhtiötä johdetaan näiden yllä mainittujen liiketoimintayksiköiden ja maantieteellisten alueiden kautta. Yhtiön suoritusvelvoite täyttyy ja tuloutus tehdään, kun tuote tai palvelu toimitetaan. Palvelujen ja tuotteiden myynti muodostavat erilliset suoritusvelvoitteet. Yhtiön liikevaihdosta olennainen osa koostuu tavanomaisesta yritysten välisestä tavarakaupasta, jossa laskutus tapahtuu normaalein ehdoin tavaran toimituksen yhteydessä. Tuotot tuotteiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut, niiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle sopimusehtojen mukaisesti sekä maksusuoritus on todennäköinen. Liikevaihtoon sisältyy myös vähäisessä määrin palvelujen myyntiä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Yhtiön liiketoiminnalle ei ole tyypillistä yli ajan tulouttaminen vaan yksi suoritevelvoite, jota vastaa yksi tuloutusajankohta. Laskutus tapahtuu normaalein ehdoin tavaran toimituksen yhteydessä. Myyntituotot sekä tuotteista että palveluista raportoidaan liikevaihtorivillä. Maksuehdot ovat pisimmilläänkin enintään 12 kk. Näin ollen rahoituskomponenttia ei ole erotettu. Palautusten vaikutus tilinpäätökseen on vähäistä. Yhtiö toimii pääosin renkaiden jälkiasennusmarkkinalla, jossa tuotteiden palautuskäytännöt saattavat poiketa renkaiden ensiasennusmarkkinasta. Konsernin laajalti käyttämät sopimusmallit eivät lähtökohtaisesti salli jo myytyjen tuotteiden palauttamista asiakkaan aloitteesta, ellei toimituksessa ole virhettä tai sopimuskohtaisesti ole toisin kirjallisesti sovittu. Hyvityksiä ja muita myyntihintaan vaikuttavia tekijöitä seurataan määritettäessä kauppahintaa. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja alennuksilla. Yhtiö myy renkaita pääasiallisesti omille suorille asiakkailleen ja myöntää näille volyymisidonnaisia alennuksia. Tavaraa tuloutettaessa yhtiö ottaa huomioon asiakkaille annettavat alennukset. Tilikauden aikana arvio perustuu asiakkaiden antamiin arvioihin tulevista volyymeistä sekä toisaalta jo toteutuneisiin volyymeihin. Tilinpäätöshetkellä alennus perustuu tilinpäätöshetkellä toteutuneeseen volyymiin. Ennakot asiakkailta eivät ole tilinpäätöksen kannalta tai myyntiin verrattuna olennainen erä. Laskutetut myynnin alennukset kirjataan myyntisaamisten hyvityksenä. Asiakkailta saatuja ennakkomaksuja ei kirjata myyntisaamisiin vaan velaksi. Yhtiön myymillä tuotteilla on tavanomainen takuuaika. Lisäksi rajallisilla markkinoilla on joillekin Hakka-tuotteille käytössä ns. Hakka-turva-takuu, joka korvaa tavanomaisen takuun ulkopuolelle jääviä renkaan rikkoutumisia. 45 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Konsernin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii konsernin johtoryhmä. Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja taloudelliseen raportointiin. Toimintasegmenttien suoriutumista arvioidaan liiketuloksen kautta, joka on suoraan verrannollinen konsernitilinpäätöksen liikevoiton tai -tappion kanssa. Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, jotka tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluita ja joita johdetaan erillisinä yksiköinä. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan ja niiden tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien tulokseen ennen korkoja ja veroja. Segmenttien varat ja velat ovat liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään yhtä useammalla tilikaudella. Konsernin raportoitavat segmentit Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikkö kehittää, valmistaa ja myy kesä- ja talvirenkaita sekä all season -renkaita henkilö- ja jakeluautoihin. Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikköön kuuluvat metsäkonerenkaat, maatalouden erikoisrenkaat ja työkoneiden renkaat ja vanteet sekä pinnoitustoiminnot ja kuorma-autonrenkaat- liiketoiminta Vianor-rengasketju myy henkilö- ja jakeluautonrenkaita sekä kuorma-autonrenkaita. Sen tuotevalikoimaan kuuluu Nokian Renkaat -merkkisten renkaiden lisäksi myös muita johtavia rengasmerkkejä sekä erilaisia autoiluun liittyviä tuotteita ja palveluita. Muut toiminnot ja eliminoinnit sisältävät liiketoiminnan kehittämisen ja konsernijohdon, joita ei kohdisteta liiketoiminnoille sekä segmenttien väliset eliminoinnit. Toimintasegmentit 2023 Henkilöauton- Raskaat Muut toiminnot Milj. euroa renkaat Renkaat Vianor ja eliminoinnit Konserni Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle 602,7 223,0 343,2 4,8 1 173,6 Palvelut 83,6 83,6 Tavaroiden myynti 602,7 223,0 259,6 4,8 1 090,1 Konsernin sisäinen liikevaihto 50,7 34,2 0,8 -85,7 Liikevaihto 653,4 257,1 344,0 -80,9 1 173,6 Liiketulos 4,1 32,8 3,4 -8,2 32,1 % liikevaihdosta 0,6 % 12,8 % 1,0 % 10,2 % 2,7 % Rahoitustuotot ja -kulut -17,8 Voitto ennen veroja 14,2 Verokulut -1,7 Tilikauden voitto 12,5 Varat 1 364,4 206,3 217,4 34,2 1 822,8 Kohdistamattomat varat 502,4 Varat yhteensä 2 325,2 Velat 200,0 49,6 44,2 7,0 300,9 Kohdistamattomat velat 676,8 Velat yhteensä 977,6 Investoinnit 226,8 8,8 7,7 8,8 252,1 Poistot 73,5 11,3 25,6 4,5 114,9 Arvonalentumiset - - - - - Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut -1,0 2,5 0,7 -0,3 1,9 46 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 2022 Henkilöauton- Raskaat Muut toiminnot Milj. euroa renkaat Renkaat Vianor ja eliminoinnit Konserni Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle 746,7 233,2 361,1 9,5 1 350,5 Palvelut 93,3 93,3 Tavaroiden myynti 746,7 233,2 267,8 9,5 1 257,2 Konsernin sisäinen liikevaihto 64,0 37,8 0,9 -102,7 Liikevaihto 810,7 271,0 362,0 -93,2 1 350,5 Liiketulos 23,3 39,5 2,8 -9,0 56,7 % liikevaihdosta 2,9 % 14,6 % 0,8 % 9,7 % 4,2 % Rahoitustuotot ja -kulut -45,5 Voitto ennen veroja 11,2 Verokulut 4,1 Tilikauden voitto 15,2 Varat 1 439,4 194,2 215,5 34,3 1 883,4 Kohdistamattomat varat 326,3 Varat yhteensä 2 209,7 Velat 245,9 54,3 48,2 4,0 352,4 Kohdistamattomat velat 424,2 Velat yhteensä 776,6 Investoinnit 105,6 7,0 7,5 9,9 129,9 Poistot 65,2 13,3 27, 5 4,2 110,1 Arvonalentumiset 0,6 0,2 0,0 2,5 3,4 Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut 7,6 1,3 0,8 2,3 12,0 * Lopetettujen toimintojen tulos on oikaistu vertailukaudelta 2022. Tasetta ei ole oikaistu vertailukaudelta 2022. 47 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Maantieteellisiä alueita koskevat liitetiedot Konsernin segmentit toimivat neljällä tarkasteltavalla maantieteellisellä alueella, jotka ovat Pohjoismaat, Muu Eurooppa, Amerikka ja Muut maat. Kohdassa Muut on maantieteellisille alueille kohdistamattomat erät. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin ja varat niiden sijainnin mukaan. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2023 Milj. euroa Pohjoismaat Muu Eurooppa Amerikka Muut maat Muut Konserni Liikevaihto 671,7 226,0 268,7 7,2 - 1 173,6 Palvelut 83,6 - - - - 83,6 Tavaroiden myynti 588,2 226,0 268,7 7,2 - 1 090,1 Varat 993,3 277,5 561,2 0,3 -9,4 1 822,8 Kohdistamattomat varat 502,4 Varat yhteensä 2 325,2 Investoinnit 79,9 104,9 67, 2 - - 252,1 2022 Milj. euroa Pohjoismaat Muu Eurooppa Amerikka Muut maat Muut Konserni Liikevaihto 722,3 302,8 314,6 10,6 - 1 350,5 Palvelut 93,3 - - - - 93,3 Tavaroiden myynti 629,0 302,8 314,6 10,6 - 1 257,2 Varat 962,8 161,5 507,2 268,5 -16,6 1 883,4 Kohdistamattomat varat 326,3 Varat yhteensä 2 209,7 Investoinnit 70,0 39,0 16,4 4,5 - 129,9 * Lopetettujen toimintojen tulos on oikaistu vertailukaudelta 2022. Tasetta ei ole oikaistu vertailukaudelta 2022. 48 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 2. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot Laadintaperiaatteet Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä luokitellaan myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä ja myynnin toteutumisen katsotaan olevan erittäin todennäköistä. Lopetettu toiminto on yhteisön osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta- aluetta. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa ja vertailukauden tiedot tuloslaskelmassa oikaistaan vastaavasti. Konsernin vuosien 2023 ja 2022 tilinpäätöksissä ei ole myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä. Yrityshankinnat ja lopetetut toiminnot vuonna 2023 Maaliskuussa 2023 Nokian Renkaat ilmoitti saaneensa päätökseen Venäjän liiketoimintojen myynnin PJSC Tatneftille, jonka seurauksena Nokian Renkaiden kaikki toiminta Venäjällä päättyi ja yhtiön henkilöstö Venäjällä siirtyi uudelle omistajalle. Myynnin toteutumispäiväksi katsotaan 16.3.2023, jolloin kauppahinta vastaanotettiin. Venäjän toimintojen kaupan toteutumispäiväksi katsotaan 16.3.2023, jolloin kauppahinta vastaanotettiin. Myös Kazakstanin toimintojen myynnistä allekirjoitettiin sopimus maaliskuun 2023 aikana. Kauppa ei sisällä ehdollisia kaupan jälkeisiä ehtoja. Myydyt toiminnot olivat osa Henkilöautonrenkaat -liiketoimintasegmenttiä. Venäjän ja Kazakstanin tytäryhtiöiden tuloslaskelma luokiteltiin lopetetuksi toiminnoksi 1.3.2023 alkaen. Venäjän ja Kazakstanin tytäryhtiöiden vuoden 2023 tulos ja oikaistut vuoden 2022 luvut on esitetty alla: Tiedot lopetetuista toiminnoista 1–3 4–6 7–9 10–12 1–12 1–3 4–6 7–9 10–12 1–12 Milj. euroa 2023 2023 2023 2023 2023 2022 2022 2022 2022 2022 Liikevaihto 13,5 - - - 13,5 93,5 149,8 132,7 49,6 425,6 Liiketoiminnan kulut -16,4 - - - -16,4 -56,4 -400,0 -83,4 -59,9 -599,7 Liiketulos -2,9 - - - -2,9 37,1 -250,2 49,3 -10,3 -174,1 Rahoitustuotot -ja kulut -0,5 - - - -0,5 0,9 19,4 -3,6 -1,6 15,2 Tulos ennen veroja -lopetetut toiminnot -3,4 - - - -3,4 38,1 -230,8 45,7 -11,8 -158,8 Tilikauden verot 1,2 - - - 1,2 -6,1 -29,7 -10,6 13,9 -32,5 Voitto/tappio verojen jälkeen -lopetetut toiminnot -2,2 - - - -2,2 31,9 -260,5 35,1 2,1 -191,3 Myyntivoitto 29,6 1,0 0,0 -0,1 30,5 - - - - - Myyntitappio - muuntoerot -366,3 - - - -366,3 - - - - - Lopetetun toiminnon tulos -338,9 1,0 0,0 -0,1 -338,0 31,9 -260,5 35,1 2,1 -191,3 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta 1–3 4–6 7–9 10–12 1–12 1–3 4–6 7–9 10–12 1–12 laskettu osakekohtainen tulos: 2023 2023 2023 2023 2023 2022 2022 2022 2022 2022 Laimentamaton, euroa -2,59 0,01 0,03 0,19 -2,36 0,34 1,67 0,18 -0,11 -1,27 Laimennettu, euroa -2,59 0,01 0,03 0,19 -2,36 0,34 1,67 0,18 -0,11 -1,27 Jatkuvat toiminnot, euroa -0,14 0,01 0,03 0,19 0,09 0,11 0,21 -0,08 -0,13 0,11 Lopetetut toiminnot, euroa -2,45 0,01 0,00 0,00 -2,45 0,23 -1,88 0,25 0,01 -1,38 49 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Lopetetut toiminnot -myyntivoitto Milj. euroa 2023 Kauppahinta 288,0 Myyntivoitto – Emoyhtiö ja Nokian Tyres Holding Oy 124,2 Pitkäaikaiset varat 42,3 Lyhytaikaiset varat 284,1 Varat yhteensä 326,4 Pitkäaikaiset velat 4,7 Lyhytaikaiset velat 52,1 Velat yhteensä 56,8 Siirtyvä nettovarallisuus 269,6 Konsernioikaisut ja myyntikulut 12,1 Konserniin jäävien sisäisten varojen nettoarvo 0,0 Lopetettujen toimintojen myyntivoitto 30,5 Myyntivoittoa on oikaistu konsernin muilla erillä mm. luottotappio- varauksen +2,9 miljoonaa euroa ja laskennallisten verojen +9,4 miljoonaa euroa purku. Tilikaudella 2023 ei ollut merkittäviä yrityshankintoja. Tilikaudella 2022 konserni hankki kiinteistöliiketoimintaa harjoittavan Nokian Portti Oy:n koko osakekannan 13.10.2022 tehdyllä liiketoimintakaupalla. Hankinnan merkitys konsernin tilinpäätökseen on vähäinen. Milj. euroa 2022 Luovutettu vastike, milj. euroa Käteinen raha 4,6 Ehdollinen vastike - Kokonaishankintameno 4,6 Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen käyvät arvot hankintahetkellä olivat seuraavat: Milj. euroa Liite 2022 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 4,6 Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,1 Rahavarat 0,1 Varat yhteensä 4,8 Muut velat 0,2 Velat yhteensä 0,2 Nettovarallisuus 4,6 Luovutettu vastike 4,6 Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus 4,6 Rahana maksettu kauppahinta 4,6 Hankittujen tytäryritysten rahavarat 0,1 Rahavirtavaikutus 4,5 Hankintoihin ei ole sisältynyt muita erillisinä käsiteltäviä liiketoimia. Luovutetut vastikkeet on maksettu rahana, eikä niihin sisälly merkittäviä ehdollisia vastikkeita. Hankintoihin ei jäänyt määräysvallattomia omistajia. Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon. 3. Myytyjä suoritteita vastaavat kulut Milj. euroa 2023 2022 Raaka-aineet 294,5 400,9 Kauppatavarat 274,2 247,9 Hankinnan ja valmistuksen palkat sosiaalikuluineen 71,6 63,2 Muut kulut 179,0 198,0 Tuotannon poistot 71,4 69,0 Myyntirahdit 68,4 115,0 Varastointikustannukset 60,8 50,0 Varastojen muutos -87,3 -95,9 Yhteensä 932,5 1 048,1 4. Liiketoiminnan muut tuotot Milj. euroa 2023 2022 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 0,2 1,3 Muut tuottoerät 3,5 -0,4 Yhteensä 3,7 0,9 50 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 5. Liiketoiminnan muut kulut Laadintaperiaatteet Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot raportoidaan osana myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulua sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät . Saadut avustukset Valtioilta tai muilta tahoilta saadut avustukset kirjataan tilikauden tuloslaskelmaan kulunoikaisuina. Milj. euroa 2023 2022 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset 0,0 0,0 Kulukirjaukset luottotappioista ja varauksista -1,8 3,1 Muut kuluerät 0,3 -1,8 Yhteensä -1,4 1,3 6. Tilintarkastajan palkkiot Milj. euroa 2023 2022 Tilintarkastuspalkkio 1,1 1,0 Veropalvelut 0,0 0,0 Muut palvelut 0,0 0,1 Yhteensä 1,1 1,1 Ernst & Young Oy on toiminut yhtiön tilintarkastusyhteisönä 30.3.2021 lähtien. 7. Poistot ja arvonalentumiset Laadintaperiaatteet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin: Rakennukset 20–40 vuotta Koneet ja kalusto 4–20 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 10–40 vuotta Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat olennaisesti aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Tutkimus- ja kehittämismenot Tuotekehitysprojektien menot aktivoidaan tiettyjen kaupalliseen ja tekniseen toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät pääasiassa aineita, tarvikkeita ja välittömiä työvoimakustannuksia sekä niihin liittyviä yleiskustannuksia, ja ne poistetaan systemaattisesti vaikutusaikanaan. Poistoaika on 3–5 vuotta . Arvonalentumiset Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvojen ja keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen testataan kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Arvonalentumisen arviointia varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön avulla on saatavissa. Arvonalennuksena kirjataan tuloslaskelmaan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän ja se kohdistetaan taseessa ensin vähentämään yksikön liikearvoa ja sen jälkeen tasasuhteisesti muita omaisuuseriä. Aikaisemmin kirjattu arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentuminen peruutetaan kuitenkin korkeintaan siihen omaisuuserän poistoilla vähennettyyn kirjanpitoarvoon, mikä se taseessa olisi ollut ilman aiemmin kirjattua arvonalentumista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei peruuteta missään tilanteessa . Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat 3–10 vuotta . 51 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Poistot hyödykeryhmittäin Milj. euroa 2023 2022 Aineettomat oikeudet 3,7 4,6 Muut aineettomat hyödykkeet 1,0 1,1 Rakennukset 7,5 7,7 Koneet ja kalusto 59,3 52,7 Käyttöoikeusomaisuuserät 41,4 41,3 Muut aineelliset hyödykkeet 2,2 2,8 Yhteensä 114,9 110,1 Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin Milj. euroa 2023 2022 Muut aineettomat hyödykkeet - 0,0 Maa-alueet - 0,0 Rakennukset - 2,3 Liikearvo - 0,0 Koneet ja kalusto - 1,1 Muut aineelliset hyödykkeet - 0,0 Yhteensä - 3,4 Toimintokohtaiset poistot Milj. euroa 2023 2022 Tuotanto 71,4 69,0 Myynti, markkinointi ja tuotekehitys 32,8 30,3 Hallinto 10,7 10,8 Yhteensä 114,9 110,1 Toimintokohtaiset arvonalentumiset Milj. euroa 2023 2022 Tuotanto - 0,2 Myynti, markkinointi ja tuotekehitys - - Hallinto - 3,2 Yhteensä - 3,4 8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Milj. euroa 2023 2022 Palkat ja palkkiot 193,2 198,7 Eläkekulut - maksupohjaiset 22,5 21,9 Osakeperusteiset maksut -4,7 -4,6 Muut henkilösivukulut 21,1 21,5 Yhteensä 232,2 237,5 Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 34 Lähipiiritapahtumat. Muut kuin tuotannon ja valmistuksen palkat olivat 160,6 (174,2) miljoonaa euroa vuonna 2023. 9. Rahoitustuotot Milj. euroa 2023 2022 Korkotuotot Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat 10,4 0,2 Osinkotuotot Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat pitkäaikaiset sijoitukset 0,0 0,0 Valuuttakurssivoitot ja käyvän arvon muutokset Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun hankintamenoon 31,0 133,8 Valuuttajohdannaiset 26,7 106,7 Muut rahoitustuotot 0,3 0,4 Yhteensä 68,5 241,1 10. Rahoituskulut Milj. euroa 2023 2022 Korkokulut Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat -21,1 -2,7 Suojauksiksi määritetyt korkojohdannaiset 2,7 -0,5 Vuokrasopimusvelat -4,0 -4,0 Valuuttakurssitappiot ja käyvän arvon muutokset Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun hankintamenoon -38,6 -142,2 Valuuttajohdannaiset -22,8 -132,6 Muut rahoituskulut -2,6 -4,7 Yhteensä -86,3 -286,6 52 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 11. Verokulut Laadintaperiaatteet Tuloverot Konsernin veroihin kirjataan konserniyritysten tilikauden tulokseen tai osingonjakoon perustuvat verot ja laskennallisten verojen muutos sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Näiden viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloslaskelman eriin. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen. Nokian Renkaat pyrkii liiketoimintojen verotuksen ennakoitavuuteen ja läpinäkyvyyteen eri maissa. OECD, Euroopan unioni ja eri maiden muuttuva verolainsäädäntö ja raportointivaatimukset asettavat haasteita verotuksen ja veroraportoinnin kannalta. Raportointivaatimusten täyttäminen vaatii jatkuvaa järjestelmä- ja prosessikehitystä. Kansainvälisen liiketoimintaympäristön luonne altistaa tavanomaisille verotarkastuksille ja -riidoille eri maissa. Nokian Renkaat on luonut veropolitiikan ja yhdenmukaistanut toimintatapoja konsernin toimintamaissa selkeyttääkseen vastuita ja pienentääkseen verotuksellisia riskejä. Nokian Renkailla ei ole käynnissä merkittäviä veroriitoja eikä erityistä ajankohtaista riskiä pystytä yksilöimään. Nokian Renkaat on käynnistänyt ennakollisia keskusteluita eri maiden viranomaisten kanssa sopiakseen toimintamalliensa tai yhtiörakenteen muutoksien verotuksesta veroriskien minimoimiseksi. Nokian Renkaat kuuluu Pillar II sääntelyn piiriin. Konserni soveltaa IAS 12:n laskennallisiin veroihin kohdistuvaa pakollista väliaikaista poikkeusta eikä raportoi Pillar II:sta aiheutuvia laskennallisia veroja. Nokian Renkaat on arvioinut GloBE sääntelyn vaikutuksia sen liiketoimintaan mukaan lukien mahdolliset vaikutukset verovelkoihin. Tehdyn vaikutusarvion perusteella konsernille ei aiheudu Pillar II:n mukaista lisäveroa. Milj. euroa 2023 2022 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -11,0 -9,1 Edellisten tilikausien verot -0,8 -0,9 Laskennalliset verot 10,0 14,0 Yhteensä -1,7 4,1 Milj. euroa 2023 2022 Lähdeverot -0,2 -6,2 Verovapaat tuotot 17,4 0,7 Vähennyskelvottomat kulut -13,9 0,6 Tuloveroihin vaikuttamattomat tappiot 0,0 -1,1 Edellisten tilikausien verot -0,8 -0,9 Muutos laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyydessä - -0,8 Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö 0,0 0,3 Muut erät -0,3 1,5 Verokulut tuloslaskelmassa -1,7 4,1 Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot: 2023 Ennen Verojen Milj. euroa veroja Verot jälkeen Nettosijoituksen suojaus - - - Rahavirran suojaukset -11,2 2,2 -8,9 Muuntoerot 332,8 332,8 321,6 2,2 323,9 2022 Ennen Verojen Milj. euroa veroja Verot jälkeen Nettosijoituksen suojaus 8,5 -1,7 6,8 Rahavirran suojaukset 11,2 -2,2 9,0 Muuntoerot 36,7 36,7 56,4 -3,9 52,4 Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2023: 20,0 %, 2022: 20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: Milj. euroa 2023 2022 Tulos ennen veroja 14,2 11,2 Suomen verokannan 20 % mukaan laskettu vero -2,8 -2,2 Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat -1,1 12,1 53 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 12. Osakekohtainen tulos Laadintaperiaatteet Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä. Takaisin ostettujen omien osakkeiden keskimääräinen määrä on vähennetty ulkona olevien osakkeiden lukumäärästä. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa on otettu huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuntamisen laimentava vaikutus. Laimentavina instrumentteina konsernilla on aiemmin ollut osakeoptioita sekä vaihtovelkakirjoja. Tällä hetkellä konsernilla ei ole kumpiakaan. Optioiden laimennus on laskettu takaisin ostettujen osakkeiden menetelmällä (treasury stock method). Laimennuksessa osakekohtaisen tuloksen jakajaan sisällytetään myös optioiden oletetusta käytöstä tulevat lisäosakkeet ja niistä saaduilla varoilla oletetaan ostetun omia osakkeita tilikauden keskimääräisellä markkinahinnalla. Optioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos optioiden voimassa oleva osakkeen merkintähinta ylittää osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan. Vaihtovelkakirjat on oletettu muutetun osakkeiksi liikkeeseen laskun jälkeen. Milj. euroa 2023 2022 Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos -325,5 -175,5 Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi -325,5 -175,5 Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot 12,5 15,2 Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot -338,0 -190,8 Osakkeet, 1 000 kpl Keskimääräinen painotettu lukumäärä 137 982 138 247 Osakeoptioiden vaikutus - - Laimennettu keskimääräinen painotettu lukumäärä 137 982 138 247 Osakekohtainen tulos, euroa Laimentamaton -2,36 -1,27 Laimennettu -2,36 -1,27 Jatkuvat toiminnot 0,09 0,11 Lopetetut toiminnot -2,45 -1,38 13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Laadintaperiaatteet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Konserniyritysten hankkimien aineellisten käyttöomaisuus- hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankinta- menoihin. Hankittujen tytäryritysten aineellinen käyttö- omaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään. Poistot esitetään lisättynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Uudistus- ja parannushankkeet poistetaan tasapoistoin niiden odotetun taloudellisen pitoajan kuluessa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon. Saadut avustukset Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset vähentävät niiden hankintamenoa. Vieraan pääoman menot Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeiden hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Konserni ei ole aktivoinut vieraan pääoman menoja 2023 tai 2022 . 54 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Muut Ennakko- 2023 Maa- Raken- Koneet ja aineelliset maksut ja Milj. euroa alueet nukset kalusto hyödykkeet keskeneräiset Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 20,9 395,8 1 416,9 123,1 113,4 2 070,2 Lisäykset 14,0 0,1 12,7 -4,4 231,8 254,3 Tytäryritysten hankinta Vähennykset -2,2 -122,9 -429,4 -65,6 -5,7 -625,8 Siirrot erien välillä -5,0 9,3 83,0 0,7 -91,8 -3,8 Muut muutokset 0,0 -10,7 -0,1 0,0 -10,7 Kurssierot -0,1 -8,3 -22,7 -2,3 -3,3 -36,7 Hankintameno 31.12.2023 27,6 274,1 1 049,9 51,4 244,5 1 647,5 Kertyneet poistot 1.1.2023 -1,7 -190,6 -1 028,6 -74,3 -1 295,2 Poistot -7,5 -59,1 -2,2 -68,8 Arvonalentumiset 1,6 0,0 0,0 0,0 1,6 Vähennykset 103,1 406,7 62,4 572,2 Muut muutokset 0,0 10,5 0,1 10,6 Kurssiero 1,8 13,7 1,8 17,2 Kertyneet poistot 31.12.2023 0,0 -93,2 -656,9 -12,2 -762,3 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 27,6 180,9 392,9 39,2 244,5 885,2 Tilikauden 2023 aikana yhtiö kirjasi johdon arvion perusteella arvonalennuksia aineellisista hyödykkeistä 0,0 miljoonaa euroa (3,4 miljoonaa euroa ilman lopetettujen toimintojen vaikutusta). Arvonalentumiset esitetään oheisessa taulukossa omalla rivillään. Tilikauden 2022 poistot ilman lopetettuja toimintoja olivat 63,2 miljoonaa euroa. Muut Ennakko- 2022 Maa- Raken- Koneet ja aineelliset maksut ja Milj. euroa alueet nukset kalusto hyödykkeet keskeneräiset Yhteensä Hankintameno 1.1.2022 13,9 376,2 1 308,3 126,3 99,3 1 924,0 Lisäykset 6,0 0,2 40,5 1,0 75,8 123,5 Tytäryritysten hankinta 0,9 3,7 0,0 - 0,0 4,6 Vähennykset 0,0 -0,4 -24,6 -0,1 -0,2 -25,4 Siirrot erien välillä 0,0 0,7 71,5 -11,1 -64,6 -3,5 Muut muutokset 0,0 -1,3 -24,0 0,0 1,0 -24,4 Kurssierot 0,1 16,8 45,2 7,0 2,2 71,3 Hankintameno 31.12.2022 20,9 395,8 1 416,9 123,1 113,4 2 070,2 Kertyneet poistot 1.1.2022 0,0 -109,7 -890,6 -52,8 -1 053,1 Poistot -11,6 -88,1 -6,9 -106,5 Arvonalentumiset -1,6 -67,0 -72,2 -10,7 -151,5 Vähennykset 0,3 21,6 0,1 22,1 Muut muutokset -0,2 22,9 0,0 22,7 Kurssiero -2,5 -22,4 -4,0 -28,8 Kertyneet poistot 31.12.2022 -1,7 -190,6 -1 028,6 -74,3 -1 295,2 Kirjanpitoarvo 31.12.2022 19,3 205,2 388,3 48,8 113,4 775,0 55 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 14. Aineettomat hyödykkeet Laadintaperiaatteet Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat asiakassuhteet, aktivoidut kehittämismenot, patentit, tekijänoikeudet, lisenssit sekä ohjelmistot. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat oikeudet arvostetaan käypään arvoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty todennäköisesti koituu yrityksen hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutettavat menot merkitään taseeseen ainoastaan, jos ne lisäävät taloudellista hyötyä yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä. Aineettomat hyödykkeet esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet . Muut 2022 Aineettomat aineettomat Milj. euroa Liikearvo oikeudet hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1.2022 79,7 90,4 210,1 39,9 Lisäykset 1,0 2,8 1,8 Vähennykset -4,1 -4,3 -0,3 Siirrot erien välillä 3,1 3,5 0,4 Muut muutokset 0,3 0,0 1,6 1,3 Kurssiero -2,0 -0,1 -1,0 1,1 Hankintameno 31.12.2022 78,0 90,4 212,7 44,3 Kertyneet poistot 1.1.2022 -14,4 -79,2 -123,1 -29,5 Poistot -4,6 -7,1 -2,5 Arvonalentumiset -0,2 -4,2 -4,0 Vähennykset 2,4 2,5 0,1 Muut muutokset -1,2 -1,2 Kurssiero 0,0 0,1 -0,6 -0,8 Kertyneet poistot 31.12.2022 -14,5 -81,4 -133,7 -37,8 Kirjanpitoarvo 31.12.2022 63,2 9,0 78,7 6,5 Tilikauden 2022 poistot ilman lopetettuja toimintoja olivat 5,7 miljoonaa euroa. Muut 2023 Aineettomat aineettomat Milj. euroa Liikearvo oikeudet hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1.2023 78,0 90,4 44,3 212,7 Lisäykset 0,5 0,3 0,9 Vähennykset -0,1 -17,3 -17,4 Siirrot erien välillä 3,7 0,1 3,8 Muut muutokset -0,5 -10,1 0,0 -10,6 Kurssiero -0,9 0,0 -0,2 -1,1 Hankintameno 31.12.2023 76,6 84,5 27,1 188,2 Kertyneet poistot 1.1.2023 -14,5 -81,4 -37,8 -133,7 Poistot -3,7 3,0 -0,7 Arvonalentumiset 0,0 0,0 Vähennykset 0,1 11,6 11,7 Muut muutokset 0,3 10,1 0,1 10,4 Kurssiero 0,0 0,0 0,2 0,2 Kertyneet poistot 31.12.2023 -14,3 -74,9 -22,9 -112,1 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 62,3 9,6 4,2 76,1 56 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Arvonalentumiset Yhtiö ottaa huomioon 31.12.2023 markkina-arvon 1,1 miljoonaa euroa ja kirjanpitoarvon 1,3 miljoonaa euroa välisen suhteen arvioidessaan merkkejä arvonalentumisesta. 31.12.2023 yhtiön markkina-arvo oli alle oman pääoman kirjanpitoarvon, mikä viittaa mahdolliseen liikearvon arvonalentumiseen. Vuonna 2023 aineettomista hyödykkeistä ei ole kirjattu arvonalentumisia liikearvon arvonalentumistestauksen perusteella. Liikearvojen arvonalentumistestaukset Liikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka on määritetty liiketoimintaorganisaation mukaan. Arvonalentumistestauksessa yhtiön liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvoa verrataan niiden tulevaisuudessa kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Arvonalentumistappio kirjataan, mikäli liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvo on korkeampi kuin niiden kerrytettävissä oleva rahamäärä. Laskelmiin on sisällytetty hallituksen päätöksen mukainen investointi uuteen tuotantokapasiteettiin Euroopassa. Yhtiö on sitoutunut investointiin, jonka käytännön toteutus on aloitettu. Liikearvon jakautuminen ennen arvonalentumistestausta Milj. euroa 31.12.2023 Henkilöautonrenkaat 61,4 Raskaat Renkaat 0,9 Vianor - Liikearvo yhteensä 62,3 Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevan omaisuuden kuntoon ja laajuuteen sisältäen investoinnin uuteen tehdaskapasiteettiin Euroopassa. Suunnitelmien keskeiset olettamukset ovat tuotevalikoima, maakohtainen myyntijakauma ja tuotteista saatava kate sekä niiden aiemmat toteumat. Suunnitteluolettamukset perustuvat lisäksi yleisesti käytettyihin markkinatutkimuslaitosten kasvu-, kysyntä- ja hintaennusteisiin. Diskonttokorkona on käytetty konsernille määritettyä pääoman tuottovaatimusta (WACC) verojen jälkeen. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, vieraan pääoman kustannus ja testaushetken pääomarakenne markkina- arvoin. Käytetty diskonttokorko on Henkilöautonrenkaissa 8,4 (8,3) prosenttia ja Raskaissa Renkaissa 8,0 (8,0) prosenttia. Vianoria ei ole testattu vuonna 2023, koska koko Vianoriin kohdistuva liikearvo on alaskirjattu vuonna 2021. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on kapitalisoitu päätearvoksi käyttämällä tasaista kahden prosentin kasvutekijää ja diskontattu edellä mainitulla diskonttokorolla. Liikevaihdon kasvun on oletettu olevan kaksi prosenttia. Herkkyysanalyysit on suoritettu liikevaihdolla ja bruttokatteella. Mahdolliseen arvonalentumiseen vaaditaan keskeisten oletusten huomattava heikkeneminen johdon hyväksymistä taloudellisista suunnitelmista. Arvonalentumistestausten perusteella ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin Henkilöautonrenkailla ja Raskailla Renkailla. Henkilöautonrenkaiden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää huomattavasti rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvon. Uusi tehdasinvestointi Euroopassa kasvattaa suunnittelukauden investointien määrää 450,0 miljoonalla eurolla. Uuden tehdasinvestoinnin luonteesta johtuen merkittävä osa kassavirran kerrytettävissä olevasta rahamäärästä syntyy päätearvoon. Raskaiden renkaiden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää merkittävästi rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvon. Liikearvon jakautuminen arvonalentumis- testauksen jälkeen Arvon- Liikearvo Milj. euroa alentuminen 31.12.2023 Henkilöautonrenkaat 61,4 - 61,4 Raskaat Renkaat 0,9 - 0,9 Arvon- Liikearvo Milj. euroa alentuminen 31.12.2023 Vianor - - - Liikearvo yhteensä 62,3 - 62,3 57 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 15. Käyttöoikeusomaisuus Laadintaperiaatteet Vuokrasopimukset IFRS 16 -standardin mukaan taseeseen kirjataan sopimuksen alkaessa kaikki vuokrasopimuksiin liittyvät omaisuuserät (käyttöoikeusomaisuuserät) ja tulevia vuokranmaksuja koskeva rahoitusvelka (vuokrasopimusvelka). Konserni toimii pääsääntöisesti vuokralle ottajana. Suurin osa IFRS 16 perusteella käyttöoikeusomaisuudeksi tunnistetuista vuokrasopimuksista koskee Vianor-ketjun kiinteistöjä sekä varastoja. Konserni vuokralle ottajana Nokian Renkaat kirjaa vuokratun hyödykkeen ja siihen liittyvän vuokravastuun vuokrasopimuksen alkamispäivänä lukuun ottamatta lyhytaikaisia vuokrasopimuksia ja vähäarvoisia vuokrasopimuksia. • Vuokrasopimus katsotaan lyhytaikaiseksi, jos vuokra-aika on enintään 12 kuukautta eikä sisällä jatko-optiota. • Vuokrasopimus katsotaan arvoltaan vähäiseksi, jos olennaisuusrajat eivät täyty. Konserni soveltaa tätä ohjetta kaikkiin omaisuusluokkiin, lukuun ottamatta ajoneuvoleasingsopimuksia, jotka myös kirjataan IFRS 16:n mukaan, vaikka niiden sopimuskausi olisi alle 12 kuukautta tai siihen liittyvä omaisuus katsotaan vähäarvoiseksi. Vuokra-aika määritellään vuokrasopimuksen ei-purettavissa olevaksi ajanjaksoksi ottaen huomioon jatko- ja irtisanomismahdollisuudet, mikäli on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää kyseiset optiot. Mikäli vuokra-aika on toistaiseksi voimassa oleva, arvioitaessa odotettua vuokra-aikaa käytetään johdon harkintaa ja tämän perusteella toistaiseksi voimassa olevat sopimukset kirjataan suunnittelujakson perusteella yleensä kolmeksi vuodeksi. IFRS 16:n mukainen vuokravastuu kirjataan vuokrasopimuksen alkamispäivänä ja arvostetaan vuokra-ajan vuokramaksujen nykyarvoon. Vuokrasopimuskohtaisen diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt kriteerit ovat omaisuuserän luokka, maantieteellinen sijainti, valuutta, riskittömän koron maturiteetti ja vuokralaisen luottoriskipreemio. Kun sopimus sisältää leasingkomponentin ja ei-vuokraosan, Nokian Renkaat erottaa ei-vuokrakomponentit, kuten ylläpito tai palvelut, joko vuokrasopimuksessa annettujen erillisten hintojen perusteella tai arvioiden perusteella. Vuokravelka arvostetaan uudelleen vastaavalla vaikutuksella siihen liittyvään vuokrattavaan hyödykkeeseen, kun tulevissa leasingmaksuissa tapahtuu muutos sopimuksen uudelleenneuvottelun, indeksien muutoksen tai optioiden uudelleenarvioinnin vuoksi. Vuokrattu hyödyke koostuu alkuperäisestä vuokravastuusta, mahdollisista alkuperäisistä välittömistä kuluista vähennettynä vuokralle antajan myöntämillä kannustimilla. Se arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Kaikki uudelleenarvioinnit ovat linjassa vuokravastuun uudelleenarvioinnin kanssa. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina vuokra-ajan kuluessa. Konserni vuokralle antajana Vuokralle antaja luokittelee kunkin vuokrasopimuksen joko rahoitus- tai operatiiviseksi vuokrasopimukseksi IFRS 16 -standardin mukaisesti. Jos vuokrasopimuksella siirretään olennaisilta osin kaikki omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut, se katsotaan rahoitusleasingsopimukseksi, muutoin vuokrasopimus katsotaan operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella pidettävät varat kirjataan taseeseen saamisiksi määränä, joka vastaa vuokrasopimuksen nettoinvestointia. Operatiivisilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut omaisuuserät sisältyvät taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Nämä omaisuuserät poistetaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten omaan käyttöön tarkoitetut omaisuuserät. Operatiivisista vuokrasopimuksista saadut tuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Konsernin kannalta vuokralle antajana toimiminen on vähäistä. 58 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 2023 Milj. euroa Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno, 1.1.2023 1,2 230,9 4,8 236,9 Lisäykset 0,2 45,0 2,2 47, 5 Vähennykset -0,1 -28,9 -2,2 -31,2 Muut muutokset - 0,8 - 0,8 Kurssierot - -6,2 0,0 -6,2 Hankintameno, 31.12.2023 1,4 241,6 4,8 247,8 Kertyneet poistot, 1.1.2023 -0,2 -110,5 -2,4 -113,1 Poistot -0,1 -39,7 -1,6 -41,4 Vähennykset 0,0 26,7 2,1 28,8 Muut muutokset - 0,0 - 0,0 Kurssierot - 2,6 0,0 2,6 Kertyneet poistot, 31.12.2023 -0,3 -120,9 -1,9 -123,1 Kirjanpitoarvo, 31.12.2023 1,1 120,7 3,0 124,7 Kulut arvoltaan vähäisistä vuokrasopimuksista olivat 0,2 (0,3) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisista vuokrasopimuksista 2,7 (4,7) miljoonaa euroa vuonna 2023. Nämä sopimukset eivät sisälly käyttöoikeusomaisuuteen. Korkokulut käyttöoikeusomaisuudesta olivat 4,0 (4,0) miljoonaa euroa. 2022 Koneet ja Milj. euroa Maa-alueet Rakennukset kalusto Yhteensä Hankintameno, 1.1.2022 1,5 234,3 3,9 239,7 Lisäykset - 18,3 1,6 19,9 Vähennykset -0,4 -16,2 -0,6 -17,2 Muut muutokset - - - - Kurssierot - -5,5 - -5,5 Hankintameno, 31.12.2022 1,2 230,9 4,8 236,9 Kertyneet poistot, 1.1.2022 -0,2 -84,7 -1,3 -86,2 Poistot -0,1 -39,6 -1,6 -41,3 Vähennykset 0,0 10,8 0,6 11,5 Muut muutokset - - - - Kurssierot 0,0 3,0 0,0 3,0 Kertyneet poistot, 31.12.2022 -0,2 -110,5 -2,4 -113,1 Kirjanpitoarvo 31.12.2022 0,9 120,4 2,5 123,8 59 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 16. Rahoitusvarojen ja -velkojan kirjanpitoarvot ja käyvät arvot Laadintaperiaatteet Rahoitusvarat ja -velat Rahoitusinstrumenttien luokittelu Merkitessään rahoitusvaroihin kuuluvan erän taseeseensa konserni luokittelee erän yhteen seuraavista arvostusryhmistä: • jaksotettuun hankintamenoon • käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta • käypään arvoon tulosvaikutteisesti Tätä ryhmittelyä sovelletaan myöhempään arvostamiseen ja tulosvaikutteiseen kirjaamiseen. Luokittelu perustuu erän hallinnoimiseen käytettyyn liiketoimintamalliin ja erästä saatavien rahavirtojen luonteeseen. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon myöhemmin arvostettavaksi, kun tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimusperusteisiin pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuihin liittyvien rahavirtojen keräämiseksi. Konsernissa lähtökohtaisesti tähän arvostusryhmään kuuluvat myyntisaamiset, lainasaamiset ja rahavarat sisältäen likvidit lyhytaikaiset sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin. Rahoitusvaroihin kuuluva velkainstrumenttierä luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta myöhemmin arvostettavaksi, kun tavoitteena on sekä rahoitusvarojen hallussapito sopimusperusteisiin pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuihin liittyvien rahavirtojen keräämiseksi, että myydä näitä rahoitusvaroja. Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän hallussapidolle on muita liiketoiminnallisia tavoitteita kuin edellä mainitut, luokitellaan se käypään arvoon tulosvaikutteisesti myöhemmin arvostettavaksi. Konsernin johdannaisvarat sisältyvät tähän ryhmään. Merkitessään taseeseensa sijoituksen oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin konserni voi kuitenkin tehdä peruuttamattoman valinnan käypien arvojen myöhempien muutosten esittämisestä muissa laajan tuloksen erissä. Valinta tehdään aina sijoituskohtaisesti. Konserni määrittelee tyypillisesti sijoitukset noteerattuihin ja noteeraamattomiin osakkeisiin, jotka eivät ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen ryhmään. Rahoitusvelat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti myöhemmin arvostettavien ryhmään. Rahoitusvelka kuuluu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien ryhmään, jos se on kaupankäyntitarkoituksessa pidettävä, johdannainen tai se on nimenomaisesti tähän ryhmään luokiteltu. Muut rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien ryhmään. Konsernin rahoitusvelat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia johdannaisvelkoja . Rahoitusinstrumenttien arvostaminen Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon mahdollisilla transaktiomenoilla huomioituna ja ne sisältyvät taseessa lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin tai velkoihin erääntymisensä perusteella. Myöhempi arvostaminen tapahtuu rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan arvostusryhmän mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Konserni kirjaa jokaisena raportointipäivänä odotettavissa olevia luottotappioita varten tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, ellei sitä ole arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Määrittäessään odotettavissa olevien luottotappioiden määrää konserni tarkastelee toteutuneita luottotappioita, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista talouden olosuhteista. Myyntisaamisten osalta konserni käyttää yksinkertaistettua lähestymistapaa, jossa myyntisaamisiin kirjattava arvonalentuminen vastaa odotettavissa olevia luottotappioita myyntisaamisten koko voimassaoloajalta . 60 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 2023 2022 Käypä arvo Käypä arvo Kirjanpito- Kirjanpito- Milj. euroa Liite arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset 30 2,6 - 2,6 - 3,4 - 2,8 0,6 Suojauksiksi määritetyt johdannaiset 30 3,3 - 3,3 - 13,5 - 13,5 - Noteeraamattomat sijoitukset 17 2,7 - - 2,7 2,8 - - 2,8 Jaksotettuun hankintamenoon Muut pitkäaikaiset saamiset 18 - - - - 4,3 - 3,2 - Myyntisaamiset ja muut saamiset 21 226,6 - 226,6 - 329,9 - 330,2 - Rahamarkkinainstrumentit 22 50,7 - 50,7 - - - - - Käteinen raha ja pankkitilit 22 364,2 - 364,2 - 259,0 - 259,0 - Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta Noteeraamattomat osakesijoitukset 17 0,2 - - 0,2 0,2 - - 0,2 Rahoitusvarat yhteensä 650,4 - 647,4 2,9 613,2 - 608,7 3,7 Rahoitusvelat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset 30 1,7 - 1,7 - 1,0 - 0,8 0,2 Suojauksiksi määritetyt johdannaiset 30 1,0 - 1,0 - 0,2 - 0,2 - Jaksotettuun hankintamenoon Korolliset rahoitusvelat 27 508,2 - 518,6 - 270,8 - 271,0 - Ostovelat ja muut velat 28 155,9 - 155,9 - 121,3 - 121,3 - Rahoitusvelat yhteensä 666,8 - 677,2 - 393,4 - 393,3 0,2 Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä. Liitetiedossa 29 on esitetty myyntisaamisiin kohdistuneet arvonalentumiset. Muihin jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin rahoitusvaroihin ei liity olennaisia arvonalentumisia. Käyvän arvon erät on luokiteltu käyttäen käyvän arvon hierarkiaa, joka kuvastaa käypiä arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Käyvän arvon hierarkia sisältää seuraavat tasot: Taso 1: Identtisten omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla. Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintoina) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei- todettavissa olevat syöttötiedot). Se käyvän arvon hierarkian taso, jolle tietty käyvän arvon erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Kaikki käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat erät lukuun ottamatta noteeraamattomia sijoituksia on luokiteltu käyvän arvon hierarkian tasoon 2 ja eriin kuuluvat konsernin johdannaissopimukset. Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä käytetään yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Tasolla 3 ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat noteeraamattomat sijoitukset, ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat noteeraamattomat osakesijoitukset, sillä hankintamenon arvioidaan kuvastavan niiden käypää arvoa . 61 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Rahoitusvarat ja -velat, joita ei arvosteta käypään arvoon taseessa, mutta joille käypä arvo voidaan määrittää, sijoittuvat käyvän arvon hierarkian tasoon 2. Tällä tasolla ovat jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat. Niiden käyvät arvot pohjautuvat tilinpäätöshetken markkinakorolla diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Maaliskuun 2022 lopussa ruplajohdannaissopimukset siirrettiin käyvän arvon hierarkian tasolle 3 ruplamarkkinoiden merkittävän toiminnan volyymin vähenemisen takia. Näiden johdannaissopimusten arvostuksessa käytetyt syöttötiedot perustuivat osin todennettaviin markkinatietoihin (valuuttakurssikomponentti) ja osin muihin kuin havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin (korkokomponentti). Korkokomponentin käypä arvo oli arvioitu nollaksi varovaisuuden periaatteen mukaisesti, koska havainnoitavan markkinatiedon relevanssi nähtiin alhaiseksi johtuen tavanmukaisten liiketoimien toteuttamisen vaikeudesta. Ruplajohdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjattiin tulosvaikutteisesti lopetettuihin toimintoihin (rahoituksen tuottoihin ja kuluihin 16.3.2023 saakka). Näihin johdannaisiin liittyvä voittojen tai tappioiden kokonaismäärä oli 2023 +2,7 milj. euroa. Konsernilla ei ole enää avoimia ruplajohdannaisia. 17. Osuudet osakkuusyrityksissä ja pitkäaikaiset sijoitukset Noteeraa- Osuudet Noteeraa- mattomat osakkuus- mattomat osake- Milj. euroa yrityksissä sijoitukset sijoitukset Hankintameno 1.1.2023 0,1 2,6 0,2 Vähennykset/Lisäykset - 0,0 0,0 Kurssiero - 0,1 - Kirjanpitoarvo 31.12.2023 0,1 2,7 0,2 Kirjanpitoarvo 31.12.2022 0,1 2,8 0,2 18. Muut pitkäaikaiset saamiset Milj. euroa 2023 2022 Lainasaamiset - 4,3 Muut pitkäaikaiset saamiset 14,1 10,0 Yhteensä 14,1 14,4 Käyvän arvon hierarkian tason 3 käypien arvojen täsmäytyslaskelma Milj. euroa 2023 2022 Käypä arvo 1.1. 0,4 - Ruplajohdannaiset Siirrot tasolle 3 - 14,8 Tulosvaikutteisesti kirjatut nettovoitot/- tappiot Rahoituksen tuotot ja kulut 0,7 -14,3 Lopetetut toiminnot 2,0 - Käypä arvo 31.12. - 0,4 Tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian eri tasojen välillä. 62 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat Kirjattu Kirjattu muihin laajan Ostetut/ 31.12. Oikaisut tulos- tuloksen Kurssi- myydyt 31.12. Milj. euroa 2022 erien välillä laskelmaan eriin erot tytäryritykset 2023 Laskennalliset verosaamiset Vaihto-omaisuus 9,9 -0,6 9,3 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 1,1 0,7 1,8 Vuokrasopimusvelat 25,8 2,7 28,5 Varaukset ja jaksotukset 3,1 -2,0 -2,0 0,3 -0,7 Vahvistetut tappiot 20,2 13,3 33,5 Rahavirran suojaukset 0,0 0,0 0,0 Muut erät 0,7 -0,7 0,1 Yhteensä 60,9 -2,0 13,5 0,0 0,3 72,6 Netotettu laskennallisia verovelkoja vastaan -37,4 19,7 -17,6 Laskennalliset verosaamiset taseessa 23,5 -2,0 33,2 0,0 0,3 55,0 Laskennalliset verovelat Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 17,7 0,3 -3,1 14,9 Käyttöoikeusomaisuus 24,8 2,6 27,4 Verottomat varaukset 0,6 -0,6 0,0 Tytäryritysten jakamattomat voittovarat 9,2 -1,4 -7,7 0,0 Rahavirran suojaukset 2,6 -2,2 0,4 Muut erät 0,0 1,4 0,2 1,7 Yhteensä 54,8 0,3 -8,6 -2,2 0,0 0,0 44,3 Netotettu laskennallisia verosaamisia vastaan -37,4 19,7 -17,6 Laskennalliset verovelat taseessa 17,5 0,3 11,1 -2,2 0,0 0,0 26,7 Laadintaperiaatteet Laskennalliset verot Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan omaisuus- ja velkaerien kirjanpito- sekä verotuksellisten arvojen väliaikaisista eroista tilinpäätöspäivään mennessä hyväksytyillä verokannoilla. Olennaisimmat väliaikaiset erot syntyvät aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yritysten nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, rahoitusvarojen ja suojausinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä varastokatteista ja muista varauksista, tilinpäätössiirroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Myös tytäryritysten jakamattomien voittovarojen verovaikutuksesta kirjataan laskennallinen verovelka, jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia. Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää voimassaoloaikanaan tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Johdon harkinta on kirjaamisen edellytys määrittäessä verosaamisten määrää suhteessa tappioiden käyttöaikaan ja ennustettavissa olevien tulevien tuottojen tasoon. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvosta, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista. Nokian Renkaat on kirjannut tilinpäätökseensä laskennallisia verosaamisia ja -velkoja, joiden johdon arviointiin perustuen oletetaan realisoituvan tuloslaskelmaan kirjattaviksi tulevaisuudessa. Johdon arvioissa, joiden taustalla on epävarmoja verotuksellisia tilanteita, tukeudutaan ulkopuolisiin asiantuntijoihin. 63 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja on netotettu, kun on olemassa laillinen oikeus netottaa tuloverosaamisia ja -velkoja ja kun laskennallinen vero kohdistuu samaan veronsaajaan. Konsernilla oli 31.12.2023 kertyneitä tappioita 136,2 (73,6) miljoonaa euroa, joista on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Näistä tappioista viiden vuoden kuluessa erääntyy 5,4 miljoonaa euroa, 2029–2033 erääntyy 124,1 miljoonaa euroa ja 6,7 miljoonaa euroa ei eräänny. Kertyneitä tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista oli 3,4 (10,1) miljoonaa euroa. Kirjaamaton laskennallinen verosaaminen liittyy pääosin vahvistettuihin tappioihin, joiden käyttäminen tulevaisuudessa on epävarmaa. Näistä tappiosta viiden vuoden kuluessa erääntyy 3,4 miljoonaa euroa. Konsernissa on hyödynnetty aikaisempina vuosina kirjaamattomia verotappioita 0,1 (1,6) miljoonaa euroa. Oikaisut sisältävät 2,3 miljoonaa euroa edellisten tilikausien voittovarojen kautta tehtyjä oikaisuja laskennallisiin veroihin. Oikaisua ei ole kohdistettu aikaisemmille vuosille, koska aikaisempien vuosien arvioiden jälkikäteinen oikaisu ei ole mahdollista. Kirjattu Kirjattu muihin laajan Ostetut/ 31.12. Oikaisut tulos- tuloksen Kurssi- myydyt 31.12. Milj. euroa 2021 erien välillä laskelmaan eriin erot tytäryritykset 2022 Laskennalliset verosaamiset Vaihto-omaisuus 9,6 0,7 -0,4 9,9 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 0,3 0,6 0,1 1,1 Vuokrasopimusvelat 31,6 -5,8 25,8 Varaukset ja jaksotukset 10,3 1,1 -9,2 0,9 3,1 Vahvistetut tappiot 1,6 5,1 13,5 20,2 Rahavirran suojaukset 0,4 -0,4 0,0 Muut erät 0,6 0,2 0,7 Yhteensä 54,3 7,5 -1,5 -0,4 0,9 60,9 Netotettu laskennallisia verovelkoja vastaan -32,8 -4,6 -37,4 Laskennalliset verosaamiset taseessa 21,6 7,5 -6,1 -0,4 0,9 23,5 Laskennalliset verovelat Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 17,5 -2,4 2,6 0,0 17,7 Käyttöoikeusomaisuus 30,7 -5,9 24,8 Verottomat varaukset 0,5 0,1 0,0 0,6 Tytäryritysten jakamattomat voittovarat 21,0 -11,9 9,2 Rahavirran suojaukset 0,8 1,9 2,6 Muut erät 0,1 -0,4 0,2 0,0 Yhteensä 70,6 -2,7 -15,0 1,9 0,0 54,8 Netotettu laskennallisia verosaamisia vastaan -32,8 -4,6 -37,4 Laskennalliset verovelat taseessa 37,9 -2,7 -19,6 1,9 0,0 17,5 64 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 20. Vaihto-omaisuus Laadintaperiaatteet Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään noudattaen pääosin standardikustannuslaskentaa. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden ostomenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista ilman vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisesta sekä myynnistä johtuvilla menoilla. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvon alentuminen. Milj. euroa 2023 2022 Aineet ja tarvikkeet 108,1 214,5 Keskeneräinen tuotanto 11,3 13,6 Valmiit tuotteet 352,3 301,8 Yhteensä 471,7 529,9 Tilikausittain vaihto-omaisuuden yksittäisiin arvoihin kohdistetaan kulukirjaus, jotta vaihto-omaisuuden arvot vastaisivat maksimissaan niiden todennäköisiä nettorealisointiarvoja. Vuonna 2023 kirjattiin kuluksi 6,1 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (19,7 miljoonaa euroa vuonna 2022 ilman Venäjän yhtiöiden vaikutusta). Vuonna 2022 vaihto-omaisuus ilman Venäjän yhtiöitä oli yhteensä 442,5 miljoonaa euroa. 21. Myyntisaamiset ja muut saamiset Laadintaperiaatteet Tuloutusperiaate Myyntisaamiset on merkitty taseeseen alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti ja valuuttamääräiset erät Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin arvostettuina. Kun Euroopan Keskuspankki keskeytti ruplan kurssin noteerauksen maaliskuussa 2022, konserni alkoi käyttää WM/Refinitiv FX benchmark -kurssia ruplan kohdalla. Myyntisaamiset muuttuvat, jos saamisia kirjataan luottotappiokirjauksella. Luottotappiovarauksia on olemassa kolmenlaisia: konsernitason IFRS 9, paikallinen ja lakisääteinen luottotappiovaraus. Myyntituotot asiakassopimuksista raportoidaan liikevaihtorivillä ja luottotappiot raportoidaan erikseen liikevaihdosta liiketoiminnan muissa kuluissa . Milj. euroa 2023 2022 Myyntisaamiset 224,2 326,2 Lainasaamiset - 0,4 Siirtosaamiset 14,9 16,3 Johdannaissopimukset Suojauksiksi määritetyt 3,0 12,4 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 2,6 3,4 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 7,6 15,0 Arvonlisäverosaamiset 23,6 15,9 Muut saamiset 4,7 12,6 Yhteensä 280,5 402,3 Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä. Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Liitetiedossa 29 on esitetty myyntisaamisiin kohdistuneet arvonalentumiset. Vuonna 2022 myyntisaamiset ilman Venäjän yhtiöitä olivat yhteensä 208,4 miljoonaa euroa ja myyntisaamiset sekä muut saamiset yhteensä ilman Venäjän yhtiöitä olivat 271,1 miljoonaa euroa. Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät Milj. euroa 2023 2022 Vuosialennukset, ostot 2,7 3,2 Rahoituserät 1,1 0,6 Sosiaalimaksut 0,3 0,1 Vakuutusmaksut 1,6 1,4 Muut erät 9,3 11,1 Yhteensä 14,9 16,3 22. Rahavarat Laadintaperiaatteet Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja muista lyhytaikaisista sijoituksista, kuten esimerkiksi yritystodistuksista ja pankkitalletuksista. Milj. euroa 2023 2022 Käteinen raha ja pankkitilit 364,2 259,0 Rahamarkkinainstrumentit 50,7 - Yhteensä 414,9 259,0 Konsernin rahavaroista 25,6 miljoonaa euroa ei ole vapaasti hyödynnettävissä vallitsevista rajoituksista johtuen. 65 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot Laadintaperiaatteet Omat osakkeet Konsernin hankkimien omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan. Osinko Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella. Osakkeiden lukumäärien täsmäytyslaskelma Sijoitetun Osakkeiden vapaan oman lukumäärä, Osake- Ylikurssi- pääoman Omat Milj. euroa 1 000 kpl pääoma rahasto rahasto osakkeet Yhteensä 1.1.2022 138 224 25,4 181,4 238,2 -17,6 427,5 Omien osakkeiden hankinta/luovutus 27 - - - 1,0 1,0 Muut muutokset - - - - - - 31.12.2022 138 251 25,4 181,4 238,2 -16,6 428,5 1.1.2023 138 251 25,4 181,4 238,2 -16,6 428,5 Omien osakkeiden hankinta/luovutus -384 0,0 0,0 0,0 -0,1 -0,1 Muut muutokset - - - - - - 31.12.2023 137 867 25,4 181,4 238,2 -16,7 428,4 Osakkeiden nimellisarvo poistettiin vuonna 2008 eikä konsernilla siten ole enää enimmäisosakepääomaa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset: Ylikurssirahasto Ennen osakkeiden nimellisarvon poistoa ylikurssirahastoon kirjattiin osakeannissa ja osakeoptioilla tehdyn osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tullut nimellisarvon ylittävä määrä. Muuntoerot-rahasto Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista ja niiden suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet. Arvonmuutosrahasto Arvonmuutosrahasto sisältää kaksi alarahastoa: käyvän arvon rahaston käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaville rahoitusvaroille ja suojausrahaston rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvon muutoksille. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Osakkeiden nimellisarvon poiston jälkeen osakeoptioilla tehdyt osakemerkinnät kirjataan kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Omat osakkeet Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella, eikä omistanut 31.12.2023 yhtään yhtiön osaketta. Yhtiöllä on sopimus vuodelta 2017 ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta, kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille. IFRS:n mukaisesti nämä uudelleenostetut osakkeet raportoidaan konsernitaseessa omina osakkeina. 31.12.2023 66 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 näiden osakkeiden määrä oli 1 054 507 (670 426) kappaletta. Tämä osakemäärä vastasi 0,76 (0,48) prosenttia yhtiön koko osake- ja äänimäärästä. Osingot Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa vuodelta 2023 0,55 (0 ,55) euroa osakkeelta. Jakokelpoiset varat Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2023 on 859,4 (716,1) miljoonaa euroa. Laskenta perustuu emon taseeseen ja suomalaiseen lainsäädäntöön. 24. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät konsernin johtoryhmälle ja avainhenkilöille Laadintaperiaatteet Osakeperustaiset maksut Osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Osakkeina maksettava määrä kirjataan suoraan oman pääoman lisäykseksi. Myöntämishetkellä määritetty kulu pohjautuu konsernin arvioon osakkeiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä osakkeen käypään arvoon, vaan ne huomioidaan lopullisessa osakkeiden määrässä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käteisvaroina maksettavan määrän käypä arvo päivitetään samoin jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjataan omaan pääomaan. Sekä osakkeina että käteisvaroina maksettavien määrien arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2019 osakepohjaisesta pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä käyttöön ottamisesta konsernin johdolle ja tietyille avainhenkilöille. Päätös sisältää suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän (PSP) pääasiallisena järjestelmänä sekä täydentävän ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän (RSP) erityisiä tilanteita varten. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä avainhenkilöiden sitouttaminen yhtiöön. Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän piirissä on toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmä, sekä muita avainhenkilöitä. Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista osakepalkkio-ohjelmista, joissa kaikissa on tyypillisesti kolmen vuoden pituinen ansaintajakso. Yhtiön hallitus päättää erikseen kustakin järjestelmän ansaintajaksosta sekä asettaa ansaintakriteerit ansaintajakson alussa. Johtoryhmän jäsenten pitkän aikavälin suoritusperusteisen kannustinjärjestelmän palkkion tavoitemäärä on 75–100 % vuosittaisesta peruspalkasta. Palkkion maksimimäärä on kaksi kertaa tavoitetaso, eli 150–200 %: vuosittaisesta peruspalkasta. Korvauksen suuruus voi enimmillään olla 150–200 % siitä vuotuisesta peruspalkasta, jota käytettiin osakkeiden myöntämisen pohjana. Osakkeiden lukumäärää voidaan korjata alaspäin, mikäli tavoitteet saavutetaan maksimitason mukaisesti ja osakekurssi on samanaikaisesti noussut osakkeiden myöntämishetkestä. Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava 25 % koko järjestelmän perusteella ansaitsemiensa brutto-osakkeiden määrästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin jäsenyys konsernin johtoryhmässä jatkuu. Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä edellytyksenä osakepalkkion maksamiselle yksittäiselle osallistujalle on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden maksamisajankohtaan saakka. Tämä edellytyksen lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Taloudellisena mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). 67 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 PSP 2020–2022 PSP 2020– 2022 alkoi vuoden 2020 alussa ja sen perusteella suoritettavat osakepalkkiot maksettiin vuoden 2023 ensimmäisen puoliskon aikana, kun hallituksen asettamat suoritustavoitteet saavutettiin. Palkkio maksettiin osittain yhtiön osakkeina ja osittain käteisenä. Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2020–2022 mittarit olivat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE), molemmat yhtä suurella painoarvolla 50 %. Segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) -tavoite saavutettiin 50,0 % ja segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE) -tavoitteen tulos oli 145,0 %. Asetettujen tavoitteiden yhteenlaskettu saavutus oli siten 97,5 %. Maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä noin 158 500 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta. Palkkiot maksettiin maaliskuussa 2023. Suoritusperusteiseen osakepalkkiojärjestelmään 2020–2022 osallistui noin 125 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. PSP 2021–2023 Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2021 jatkaa suorituspohjaista osakepalkkiojärjestelmää uuden kolmivuotisen ansaintakauden, vuodet 2021–2023. Ansaintajakso (PSP 2021–2023) alkoi vuoden 2021 alusta ja sen perusteella mahdollisesti suoritettava osakepalkkio maksetaan vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen. PSP 2021–2023-ansaintajaksoon on oikeutettu osallistumaan noin 220 henkilöä mukaan lukien Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenet. Ansaintajaksoon 2021–2023 sovellettavat ansaintatavoitteet ovat segmentit yhteensä osakekohtaisen tulos (EPS) sekä segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). Ansaintajakson 2021–2023 perusteella suoritettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään 534 898 brutto-osaketta. PSP 2022–2024 Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2022 jatkaa suorituspohjaista osakepalkkiojärjestelmää uuden kolmivuotisen ansaintakauden, vuodet 2022–2024. Ansaintajakso (PSP 2022–2024) alkoi vuoden 2022 alusta ja sen perusteella mahdollisesti suoritettava osakepalkkio maksetaan vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen. PSP 2022–2024-ansaintajaksoon on oikeutettu osallistumaan noin 235 henkilöä mukaan lukien Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenet. Ansaintajaksoon 2022–2024 sovellettavat ansaintatavoitteet ovat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). PSP 2022–2024-ohjelman perusteella suoritettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään 513 742 brutto-osaketta. Uusi suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä (PSP) 2023–2027: Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2023 perustaa uuden konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva kannustinjärjestelmä. Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä (PSP) 2023–2027 on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2023–2024, 2024–2025 ja 2025–2027. Hallitus päättää vuosittain ansaintajaksojen alkamisesta ja niiden yksityiskohdista. Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollisuus ansaita Nokian Renkaat Oyj:n osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan huhtikuun loppuun mennessä vuosina 2026, 2027 ja 2028. Palkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Jos osallistujan työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. PSP 2023–2024 Ansaintajakson 2023–2024 palkkiot perustuvat kumulatiiviseen käyttökatteeseen (EBITDA), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin kasvuun ja suorien CO2-päästöjen vähenemiseen. Yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 prosenttia hänelle maksetuista netto-osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin henkilön jäsenyys johtoryhmässä tai asema toimitusjohtajana jatkuu. PSP 2023–2024 ohjelmalla on poikkeuksellisesti kahden vuoden ansaintajakso ja vuoden sitouttamisjakso. Ansaintajaksolta 2023–2024 maksettavat bruttopalkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 1 400 000 Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien rahana maksettava osuus. Ansaintajakson kohderyhmään kuuluu noin 150 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä (RSP) Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä (RSP) koostuu vuosittain alkavista osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma koostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta, jonka jälkeen ohjelman puitteissa luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään kohdennetusti sitouttamaan Nokian Renkaiden avainhenkilöitä. Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä. Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä edellytyksenä osakepalkkion maksamiselle yksittäiselle osallistujalle on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden 68 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 maksamisajankohtaan saakka. Tämän edellytyksen lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Taloudellisena mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). Helmikuussa 2023 hallitus päätti muuttaa taloudellisia suorituskriteereitä. Muutos oli välttämätön Ukrainan sodan aiheuttamien radikaalien liiketoimintavaikutusten johdosta. Hallitus päätti, että kynnyskriteereitä muutetaan ja mitataan segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentin (ROCE) keskiarvolla (kyseessä olevan rajoitusjakson tilikausien aikana). Aikaisempi taloudellinen kynnyskriteeri oli asetettu ROCE:n (IFRS:n mukaan) keskiarvolle, kyseessä olevan rajoitusjakson tilikausien aikana. Segmentit yhteensä ROCE-arvoon sidottua kynnysarvoa sovelletaan ehdollisissa osakepalkkiojärjestelmissä 2020–2022, 2021–2023, 2022–2024 sekä vuonna 2023 alkaneessa ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä, jonka rajoitusjakso on 2023–2025. RSP 2020–2022 Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2020 jatkaa ehdollista osakepalkkiojärjestelmää ja RSP 2020–2022 alkoi vuoden 2020 alussa. Siitä ansaitut palkkiot maksettiin vuoden 2023 ensimmäisen puoliskon aikana. Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2020–2022. Taloudellinen kynnysarvo on asetettu segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentille (ROCE). Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2020–2022 kolmen vuoden pituinen rajoitusjakso päättyi tilikauden 2022 loputtua. Osakepalkkiojärjestelmään osallistui 67 avainhenkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäseniä. Nokian Renkaiden toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille asetettu taloudellinen kynnysarvo segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentille (ROCE) saavutettiin. Maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä 71 550 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta. Palkkiot maksettiin maaliskuun 2023 loppuun mennessä. Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä osakepalkkion maksamisen edellytyksenä oli, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkui palkkioiden maksamisajankohtaan saakka. RSP 2021–2023 Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2021 jatkaa ehdollista osakepalkkiojärjestelmää ja RSP 2021–2023 alkoi vuoden 2021 alussa. RSP 2021–2023 osakepalkkiojärjestelmästä mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2021–2023. Taloudellisena mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). Tämän ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään 120 000 brutto-osaketta. RSP 2022–2024 Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2022 jatkaa ehdollista osakepalkkiojärjestelmää ja RSP 2022–2024 alkoi vuoden 2022 alusta. RSP 2022–2024 osakepalkkiojärjestelmän nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2022–2024. Taloudellisena mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). Tämän ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään 120 000 brutto-osaketta. RSP 2023–2025 Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2023 jatkaa ehdollista osakepalkkiojärjestelmää samalla rakenteella kuin aikaisempina vuosina. RSP 2023-2025 alkoi vuoden 2023 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2023–2025. Taloudellisena mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). Tämän ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään 120 000 brutto-osaketta. 69 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Perustiedot PSP 2020–2022 PSP 2021–2023 PSP 2022–2024 PSP 2023–2025 RSP 2020–2022 RSP 2021–2023 RSP 2022–2024 RSP 2023–2025 Yhteensä Liikkeellelaskupäivä 4.2.2020 9.2.2021 8.2.2022 7.2.2023 4.2.2020 9.2.2021 8.2.2022 7.2.2023 Osakkeiden enimmäismäärä, kpl 569 260 534 898 513 742 1 400 000 120 000 120 000 120 000 120 000 3 497 900 Osinko-oikaisu Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei Alkuperäinen allokaatiopäivä 26.3.2020 4.3.2021 8.2.2022 17.2.2023 17.6.2020 18.3.2021 19.12.2022 12.12.2023 Ansaintajakso alkaa 1.1.2020 1.1.2021 1.1.2022 1.1.2023 1.1.2020 1.1.2021 1.1.2022 1.1.2023 Ansaintajakso päättyy 31.12.2022 31.12.2023 31.12.2024 31.12.2025 31.12.2022 31.12.2023 31.12.2024 31.12.2025 Osakkeiden vapautuminen 31.3.2023 31.3.2024 31.3.2025 31.3.2026 31.3.2023 31.3.2024 31.3.2025 31.3.2026 Kumulatiiviseen käyttökate Voimassa oleva (EBITDA), työsuhde/ henkilöautoren- Segmentit Voimassa oleva Voimassa oleva Voimassa oleva Tulos / Osake Tulos / Osake Tulos / Osake kaiden tuotanto- yhteensä työsuhde/ työsuhde/ työsuhde/ (EPS) kasvu % (EPS) kasvu % (EPS) kasvu % volyymin kasvu Sijoitetun Segmentit yhteensä Segmentit yhteensä Segmentit yhteensä ja Sijoitetun ja Sijoitetun ja Sijoitetun ja suorien pääoman Sijoitetun pääoman Sijoitetun pääoman Sijoitetun pääoman pääoman tuotto pääoman tuotto pääoman tuotto CO 2 -päästöjen tuotto (ROCE) tuotto (ROCE) tuotto (ROCE) tuotto (ROCE) Osakkeiden syntymisehto (ROCE) (ROCE) (ROCE) väheneminen johtoryhmälle johtoryhmälle johtoryhmälle johtoryhmälle Enimmäisvoimassaolo aika, vuosia 3,0 3,1 3,1 3,2 3,2 3,1 3,1 3,2 3,1 Jäljellä oleva voimassaolo aika, vuosia 0,0 0,3 1,3 2,3 0,0 0,3 1,3 2,3 1,3 Henkilöitä tilikauden päättyessä 0 142 164 152 67 4 7 1 Osakkeina ja Osakkeina ja Osakkeina ja Osakkeina ja Osakkeina ja Osakkeina ja Osakkeina ja Osakkeina ja Maksutapa käteisenä käteisenä käteisenä käteisenä käteisenä käteisenä käteisenä käteisenä Tilikauden tapahtumat PSP 2020–2022 PSP 2021–2023 PSP 2022–2024 PSP 2023–2025 RSP 2020–2022 RSP 2021–2023 RSP 2022–2024 RSP 2023–2025 Yhteensä 1.1.2023 Kauden alussa ulkona olevat 373 420 454 702 445 854 0 80 550 6 135 12 300 0 1 372 961 Kauden alussa varastossa olevat 195 840 80 196 67 888 0 39 450 113 865 107 700 0 604 939 Tilikauden muutokset Myönnetyt 0 0 0 1 373 474 0 0 0 15 000 1 388 474 Menetetyt 57 140 92 652 86 858 87 708 9 600 0 0 0 333 958 Ansaitut (brutto) 154 187 0 0 0 70 950 0 0 0 225 137 Maksetut (netto) 79 179 0 0 0 36 740 0 0 0 115 919 Erääntyneet 162 094 0 0 0 49 050 0 0 0 211 144 31.12.2023 Kauden lopussa ulkona olevat 0 374 506 358 996 1 285 766 0 6 135 12 300 15 000 2 052 703 Kauden lopussa varastossa olevat 0 172 848 154 746 114 234 0 113 865 107 700 105 000 768 393 Tarkemmat tiedot osakepalkkioista esitetty alla olevassa taulukossa. 70 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Käyvän arvon määrittäminen Myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty painotettuina keskiarvoina alla olevassa taulukossa. Käypä arvo yhteensä perustuu yhtiön 31.12.2023 tekemään arviointiin vapautuvien kannustimien määrästä. Osakepalkkiot 2023 Käyvän arvon määrittäminen Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa 10,19 Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa 8,258 Odotetut osingot, euroa 1,06 Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa 9,12 Arvostusmalli Osinkoalennus Käypä arvo yhteensä 31.12.2023, milj. euroa 1,17 Vaikutus tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan Osakepalkkioista tilikaudelle kirjatut kulut, milj. euroa 0,30 Osakepalkkioista johtuva velka 31.12.2023, milj. euroa 0,00 Suunnitelman mukaan käteismaksujen osuus, milj. euroa 1,20 25. Eläkevelvoitteet Laadintaperiaatteet Eläkevelvoitteet Konserniyrityksillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Konsernin kaikki olennaiset eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. 26. Varaukset Laadintaperiaatteet Varaukset Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, ympäristövelvoitteisiin, oikeudenkäynteihin ja veroriskeihin. Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korvaamisesta aiheutuvat kustannukset takuuaikana. Yhtiön myymillä tuotteilla on tavanomainen takuuaika. Lisäksi rajallisilla markkinoilla on joillekin Hakka-tuotteille käytössä ns. Hakka-turva-takuu, joka korvaa tavanomaisen takuun ulkopuolelle jääviä renkaan rikkoutumisia. Hakka- turva on voimassa renkaan ostohetkestä vuoden ajan, kuitenkin enintään määriteltyyn kulutusmäärään saakka. Hakka-turva-takuun käyttöönotto edellyttää loppuasiakkaan rekisteröitymistä. Varaukset ovat tilinpäätöshetken parhaita arvioita ja perustuvat kokemukseen takuukulujen tasosta . 71 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Uudelleen- Takuu- järjestely- Milj. euroa varaus varaus Yhteensä 1.1.2023 5,8 4,0 9,8 Varausten lisäykset 0,2 0,0 0,2 Käytetyt varaukset 0,0 -2,1 -2,1 Edellisen vuoden varauksen purku -4,3 -2,0 -6,2 31.12.2023 1,8 0,0 1,8 Milj. euroa 2023 2022 Pitkäaikaiset varaukset - - Lyhytaikaiset varaukset 1,8 9,8 Takuuvaraus Yrityksen myymillä tuotteilla on normaali takuuaika. Sen lisäksi tietyillä markkinoilla on tietyille tuotteille käytössä ns. Hakka-turva -takuu, mikä korvaa renkaan ostohetkestä vuoden ajan ja tiettyyn kulutusnormiin asti normaalin takuuvelvoitteen ulkopuolelle jääviä renkaiden rikkoutumisia. Näiden takuiden aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Hakka-turva-takuun käyttöönotto edellyttää loppuasiakkaan rekisteröitymistä. Varaukset perustuvat näiden takuiden kattamien renkaiden myyntivolyymeihin ja tilastollisiin korvausmääriin. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän yhden vuoden aikana. 27. Korolliset rahoitusvelat 28. Ostovelat ja muut velat Milj. euroa 2023 2022 Ostovelat 155,9 121,3 Siirtovelat 106,3 170,9 Ennakkomaksut 0,0 0,7 Johdannaissopimukset Suojauksiksi määritetyt 0,5 0,1 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 1,7 1,0 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 3,8 4,1 Arvonlisäverovelat 24,0 31,9 Muut velat 18,1 18,3 Yhteensä 310,2 348,6 Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta . Milj. euroa 2023 2022 Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät Palkat ja sosiaalimaksut 26,0 43,2 Vuosialennukset, myynti 62,2 97,8 Komissiot 0,0 0,0 Markkinointikulut 0,8 1,3 Kuljetus- ja rahtikulut 0,2 0,4 Rahoituserät 5,2 0,8 Muut 11,9 27,4 Yhteensä 106,3 170,9 Milj. euroa 2023 2022 Pitkäaikaiset Rahalaitos- ja eläkelainat 304,7 108,6 Joukkovelkakirjalainat 99,2 - 404,0 108,6 Lyhytaikaiset Rahalaitoslainat - 150,0 Yritystodistuslainat - 10,9 Pitkäaikaisten rahalaitos- ja eläkelainojen lyhennykset 104,2 1,3 104,2 162,2 Yhteensä 508,2 270,8 Kaikki korolliset rahoitusvelat ovat euromääräisiä. Korollisten rahoitusvelkojen efektiiviset korkokannat 2023 2022 Ilman Suojausten Ilman Suojausten suojauksia kanssa suojauksia kanssa Rahalaitos- ja eläkelainat 5,2 % 4,3 % 3,1 % 2,5 % Joukkovelkakirja- lainat 5,3 % 5,3 % - - Yritystodistuslainat - - 2,9 % 2,9 % Yhteensä 5,2 % 4,5 % 3,1 % 2,5 % Korollisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 16. 72 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 29. Rahoitusriskien hallinta Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on konsernin suunnitellun tuloskehityksen turvaaminen rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisilta liikkeiltä. Konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteet ja tavoitteet määritellään rahoituspolitiikassa, joka on hallituksen hyväksymä. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyrityksen treasury-toimintoon, joka tekee varainhankinnan ja riskien hallinnan vaatimat transaktiot sekä palvelee liiketoimintayksiköitä rahoituksessa, valuuttakaupassa ja kassanhallinnassa. Konsernin luottokomitea tekee luottopäätökset, joilla on merkittävä vaikutus konsernin luottoriskin määrään. Valuuttariski Nokian Renkaat –konserni muodostuu Suomessa toimivasta emoyrityksestä, myyntiyhtiöistä Ruotsissa, Norjassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Tšekin tasavallassa, Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä, Puolassa ja Ukrainassa, sekä rengasketjusta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Rengastehtaat sijaitsevat Suomessa Nokialla ja Yhdysvalloissa Dayton Tennesseessä. Uuden henkilöautorengastehtaan rakentaminen Romanian Oradeassa alkoi keväällä 2023. Transaktioriski Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti emoyrityksen ja tytäryritysten väliset transaktiot toteutetaan ensisijaisesti tytäryrityksen kotivaluutassa, jolloin transaktioriski kohdistuu emoyritykseen ja merkittävää transaktioriskiä ei synny ulkomaisiin tytäryrityksiin. Poikkeuksen pääsääntöön tekevät tytäryritykset, joihin liiketoiminnan luonteesta johtuen syntyy ei-kotivaluuttamääräisiä eriä. Tällöin emoyrityksen ja tytäryrityksen väliset transaktiot toteutetaan konsernin valuutta-aseman kannalta tarkoituksenmukaisessa valuutassa. Emoyritys hallinnoi näiden tytäryritysten transaktioriskiä ja tekee tytäryrityksille tarvittavat suojaukset, jotta tytäryritysten valuutta-asemat on suojattu konsernin suojausperiaatteiden mukaisesti. Emoyrityksen ja ei-kotivaluuttaeriä omaavien tytäryritysten transaktiopositio koostuu valuuttamääräisistä saamisista ja veloista sekä sitovista osto- ja myyntisopimuksista. Suojauspolitiikan mukaisesti jokaisen valuuttaparin merkittävä transaktiopositio suojataan siten, että 20 %:n yli- ja alisuojaukset ovat sallittuja, jos +/- 10 %:n valuuttakurssimuutoksella ei ole yli yhden miljoonan euron vaikutusta tuloslaskelmaan. Lisäksi konsernin positiovaluuttojen samanaikainen +/- 10 %:n valuuttakurssimuutos euroa vastaan saa aiheuttaa tuloslaskelmaan enintään viiden miljoonan euron suuruisen vaikutuksen. Poikkeuksena pääsääntöön ovat ei-vapaasti vaihdettavat valuutat, joilla ei ole toimivia suojausmarkkinoita. Budjettiposition laskemiseksi transaktiopositioon lisätään arvioidut valuuttamääräiset kassavirrat siten, että tarkasteluperiodi kattaa tulevat 12 kuukautta. Budjettipositiota voidaan suojata markkinatilanteen mukaan. Suojausaste voi nousta maksimissaan 70 %:iin budjettipositiosta. Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinejä, valuuttaoptioita sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia. Transaktioriski Milj. euroa 31.12.2023 31.12.2022 Toimintavaluutta EUR EUR EUR EUR EUR EUR CZK RON EUR EUR EUR EUR EUR EUR CZK RON Vieras valuutta CAD NOK PLN RON SEK USD EUR EUR CAD NOK PLN RON SEK USD EUR EUR Myyntisaamiset 15,0 21,9 5,1 0,0 24,3 11,9 20,2 0,0 5,7 38,8 2,8 0,0 26,7 6,3 35,3 0,0 Lainat ja muut saamiset 1,6 44,8 7,3 0,0 28,0 8,6 5,8 0,0 2,8 106,8 6,9 0,0 25,7 23,1 23,6 0,0 Valuuttatulot yhteensä 16,6 66,6 12,4 0,0 52,3 20,5 26,1 0,0 8,6 145,6 9,7 0,0 52,3 29,5 58,9 0,0 Ostovelat -0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 -16,7 -21,2 -3,8 -0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 -6,6 -34,3 -16,8 Lainat -9,8 -31,1 -5,8 0,0 -13,1 -3,2 0,0 0,0 -7,3 -97,8 -7, 3 0,0 -20,4 -18,8 0,0 0,0 Valuuttamenot yhteensä -9,9 -31,1 -5,8 0,0 -13,1 -20,0 -21,2 -3,8 -7,7 -97,8 -7,3 0,0 -20,4 -25,4 -34,3 -16,8 Valuuttajohdannaiset -4,1 -38,7 -5,8 0,0 -41,9 -5,9 -5,3 0,0 3,5 -44,7 -1,1 0,0 -26,5 -8,0 -28,0 0,0 Sitovat myyntisopimukset 0,8 6,9 0,0 0,0 5,3 1,0 6,0 0,0 7,5 10,0 0,0 0,0 2,4 1,5 12,0 0,0 Sitovat ostosopimukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -76,9 -2,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -16,4 -5,3 0,0 Tulevat korkoerät 0,0 2,1 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 0,2 -0,2 0,0 0,0 Nettoriski 3,4 5,7 0,8 0,0 3,3 -81,2 3,5 -3,7 11,8 13,9 1,3 0,0 8,0 -19,0 3,2 -16,7 73 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Translaatioriski Tilinpäätöksessä ulkomaalaisten tytäryritysten taseet on muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan Keskuspankin ilmoittamia tilinpäätöspäivän kursseja ja tuloslaskelmat kuukausittain käyttäen kuukauden keskikursseja. Tytäryritysten tuloslaskelmien ja taseiden muuntamisesta syntyneet valuuttakurssimuutokset näkyvät muuntoeroina muissa laajan tuloksen erissä sekä oman pääoman muuntoerot-rahastossa. Sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin ei ole suojattu hallituksen vuonna 2013 tekemän päätöksen mukaisesti. Konsernin laajaa tulosta heikensi 33,5 miljoonaa euroa (paransi 36,7 miljoonaa euroa 2022) ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot. Translaatioriski Nettosijoitukset valuutoittain Milj. euroa 31.12.2023 31.12.2022 Nettosijoituksen valuutta CAD 21,7 13,7 CZK 13,8 24,8 NOK 52,8 41,3 RON 123,0 20,4 RUB - 514,3 SEK 43,6 47,0 USD 470,2 428,4 Valuuttariskin herkkyysanalyysi Seuraava taulukko havainnollistaa, miten perusvaluutan kohtuullisen mahdollinen muutos hintavaluuttaan nähden, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen muutoksen seurauksena. Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan perusvaluutan 10 %:n vahvistuminen tai heikentyminen hintavaluuttaan nähden. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen. 31.12.2023 31.12.2022 Perusvaluutta Perusvaluutta 10 % vahvempi 10 % heikompi 10 % vahvempi 10 % heikompi Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma Milj. euroa laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma Perusvaluutta / Hintavaluutta EUR/CAD -0,3 - 0,3 - -0,8 - 0,4 - EUR/CZK 0,0 - 0,0 - -0,4 - 0,4 - EUR/PLN -0,1 - 0,1 - -0,1 - 0,1 - EUR/NOK -0,2 - -0,2 - -0,3 - 0,3 - EUR/RON -0,4 - 0,4 - -1,7 - 1,7 - EUR/SEK 0,2 - -0,2 - -0,6 - 0,6 - EUR/USD 0,5 - -0,5 - 0,4 - -0,4 - 74 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Korkoriski Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainanotosta, joka on hajautettu vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin. Vuoden vaihteessa korollisista rahoitusveloista vaihtuvakorkoisia oli 255,6 (166,3) miljoonaa euroa ja kiinteäkorkoisia 252,7 (104,5) miljoonaa euroa korkojohdannaiset huomioiden. Konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti pitkäaikaisista korollisista rahoitusveloista vähintään puolet pyritään pitämään kiinteäkorkoisina. Korkoriskin hallinnassa käytetään tarvittaessa korkojohdannaisia. Tilikauden päättyessä kiinteäkorkoisten pitkäaikaisten korollisten rahoitusvelkojen osuus, joka sisältää vuoden sisällä tapahtuvat lainojen lyhennykset oli 50 (95) prosenttia ja konsernin korollisten rahoitusvelkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 17 (11) kuukautta korkojohdannaiset mukaan lukien. Pääsääntöisesti konserni soveltaa avoimiin korkojohdannaisiin rahavirran suojauslaskentaa. Korkoriskin herkkyysanalyysi Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja vaihtuvakorkoisten lainojen korkokustannusten ja tulosvaikutteisesti kirjattavien korkosuojausten käyvän arvon muutosten seurauksena ja konsernin omaan pääomaan rahavirtasuojausten käyvän arvon muutoksen seurauksena. Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan markkinakorkojen 1 %-yksikön nousu tai lasku. 31.12.2023 31.12.2022 Korko Korko 1 %-yksikön korkeampi 1 %-yksikön matalampi 1 %-yksikön korkeampi 1 %-yksikön matalampi Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma Milj. euroa laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma Korkomuutoksen vaikutus -3,4 0,5 3,4 -0,5 -1,6 1,2 1,6 -1,2 Sähkön hintariski Konserni ostaa Suomessa sähköä markkinahintaan pohjoismaisesta sähköpörssistä, mikä aiheuttaa altistumisen sähkön hintariskille. Vuosittainen sähkönhankinta on suuruudeltaan noin 110 GWh. Hankintapolitiikan mukaisesti sähkönhankintaa suojataan sähköjohdannaisilla ennalta määritettyjen suojausasteiden asettamissa rajoissa tulevien viiden vuoden periodilla. Raportointi- päivänä sähköjohdannaisiin sisältyvä energiamäärä oli 190 (150) GWh. Sähkön hintariskin herkkyysanalyysi Seuraava taulukko havainnollistaa, miten sähkön hinnan kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan sähköjohdannaisten käyvän arvon muutosten seurauksena. Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan sähkömarkkinahintojen 5 EUR/MWh:n nousu tai lasku. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen. 31.12.2023 31.12.2022 Sähkön hinta Sähkön hinta 5 EUR/MWh korkeampi 5 EUR/MWh matalampi 5 EUR/MWh korkeampi 5 EUR/MWh matalampi Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma Tulos- Oma Milj. euroa laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma laskelma pääoma Sähkön hintamuutoksen vaikutus - 0,9 - -0,9 - 0,8 - -0,8 75 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski Rahoituspolitiikan mukaisesti treasury-toiminto vastaa konsernin maksuvalmiudesta, rahoituksen riittävyydestä ja tehokkaasta kassanhallinnasta. Komittoidut luottolimiitit kattavat kaikki tiedossa olevat rahoitustarpeet, kuten liikkeessä olevat yritystodistukset, muut lyhytaikaiset lainat ja operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvat käyttöpääoman vaihtelut sekä investoinnit. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja luottolimiittien maturiteettia. Konserni laski liikkeeseen kesäkuussa 100 miljoonan euron vastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 2028. Joulukuussa konserni uudelleen järjesteli 200 miljoonan euron määräisen 5 pankin pankkisyndikaatin valmiusluoton, joka erääntyy 2027. Uudella valmiusluotolla korvattiin toukokuussa 2024 erääntyvä 150 miljoonan euron määräinen pankkisyndikaatin valmiusluotto ja 25 miljoonan euron määräinen kahdenvälinen valmiusluotto. Uusi valmiusluotto on sidottu vastuullisuustavoitteisiin ja siinä on kaksi yhden vuoden jatko-optiota. Lisäksi konsernilla on 500 miljoonan euron määräinen kotimainen yritystodistusohjelma ja yhteensä 125 miljoonan euron määräiset kahdenväliset valmiusluotot. Lyhytaikaisilla limiiteillä ja yritystodistusohjelmalla rahoitetaan varastoja, saatavia ja jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan konsernin tyypillistä säännöllistä kassavirtojen kausivaihtelua. Vuoden vaihteessa konsernin likvidien varojen määrä oli 414,9 (259,0) miljoonaa euroa. Vuoden 2023 lopussa konsernilla oli käyttämättömiä luottolimiittejä 831,1 (799,3) miljoonaa euroa, joista komittoitujen limiittien osuus oli 330,3 (305,4) miljoonaa euroa. Käyttämättömien pitkäaikaisten komittoitujen limiittien määrä oli 300,0 (300,0) miljoonaa euroa. Konsernin korollisten rahoitusvelkojen määrä vuoden vaihteessa oli 508,2 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 270,8 miljoonaa euroa. Kaikki korolliset rahoitusvelat olivat euromääräisiä. Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko oli 4,5 %. Lyhytaikaisten korollisten rahoitusvelkojen osuus, joka sisältää vuoden sisällä tapahtuvat pitkäaikaisten lainojen lyhennykset, oli 104,2 (162,2) miljoonaa euroa. Tärkeimmät rahoituskovenantit raportoidaan velkojille neljännesvuosittain. Jos konserni rikkoo rahoituskovenantteja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Tilikauden aikana konserni on täyttänyt kaikki lainoihin liittyvät kovenanttiehdot, jotka liittyvät lähinnä omavaraisuusasteeseen. Johto tarkkailee kovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti. Yhtiön rahoitussopimukset sisältävät ehtoja, joiden mukaan sopimuksen voimassaolo voi päättyä, jos määräysvalta yhtiössä vaihtuu julkisen ostotarjouksen seurauksena. Rahoitus- ja vuokrasopimusvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat 2023 Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat Milj. euroa Tasearvo 2024 2025 2026 2027 2028 2029– Yhteensä Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat Rahalaitos- ja eläkelainat Kiinteäkorkoiset 3,4 -0,6 -0,6 -0,6 -0,6 -0,6 -0,8 -3,7 Vaihtuvakorkoiset 405,6 -122,7 -308,7 -0,5 -0,5 -0,2 -0,3 -433,0 Joukkovelkakirjalainat 99,2 -5,1 -5,1 -5,1 -5,1 -105,1 0,0 -125,6 Yritystodistuslainat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Osto- ja muut velat 155,9 -155,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -155,9 Vuokrasopimusvelat 130,3 -27, 5 -23,5 -17,1 -10,6 -7,2 -20,2 -106,0 Johdannaisvelat Korkojohdannaiset Suojauksiksi määritetyt -1,6 1,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,6 Valuuttajohdannaiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Suoritettava rahavirta 1,7 -235,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -235,2 Saatava rahavirta -2,6 236,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 236,1 Sähköjohdannaiset Suojauksiksi määritetyt -0,7 0,7 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 Yhteensä 791,2 -308,6 -337, 8 -23,3 -16,8 -113,1 -21,3 -821,0 * Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut . 76 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Rahoitus- ja vuokrasopimusvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat 2022 Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat Milj. euroa Tasearvo 2023 2024 2025 2026 2027 2028– Yhteensä Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat Rahalaitos- ja eläkelainat Kiinteäkorkoiset 4,5 -1,2 -0,6 -0,6 -0,6 -0,6 -1,4 -4,9 Vaihtuvakorkoiset 255,4 -155,4 -105,0 -0,3 -0,3 -0,4 -0,5 -262,1 Joukkovelkakirjalainat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yritystodistuslainat 10,9 -11,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -11,0 Osto- ja muut velat 121,3 -121,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -121,3 Vuokrasopimusvelat 129,1 -26,0 -22,0 -18,2 -12,6 -7,3 -20,9 -106,9 Johdannaisvelat Korkojohdannaiset Suojauksiksi määritetyt -3,9 2,5 1,5 0,0 0,0 0,0 0,0 4,0 Valuuttajohdannaiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Suoritettava rahavirta 1,0 -179,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -179,5 Saatava rahavirta -3,4 180,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 180,8 Sähköjohdannaiset Suojauksiksi määritetyt -9,4 7,0 1,9 0,8 0,0 0,0 0,0 9,7 Yhteensä 505,5 -304,2 -124,3 -18,3 -13,5 -8,3 -22,8 -491,3 * Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut. 77 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Luottoriski Luottoriski on riski, että vastapuoli ei täytä rahoitusvälineen tai asiakassopimuksen mukaisia velvoitteitaan, mikä johtaa taloudelliseen tappioon. Konserni on alttiina luottoriskille liiketoiminnassaan (pääasiassa myyntisaamiset) ja rahoitustoiminnassaan tekemällä pankkitalletuksia, valuuttakauppoja ja muita rahoitusmarkkinatransaktioita rahoituslaitosten ja -instituutioiden kanssa. Rahoitustransaktioiden luottoriskiä hallitaan toimimalla vain sellaisten rahoituslaitosten ja -instituutioiden kanssa, joilla on korkeat luottoluokitukset. Konsernin sijoitukset ovat lyhytaikaisia ja varoja voidaan sijoittaa vain vakavaraisiin kotimaisiin pörssiyrityksiin, julkisyhteisöihin tai sijoituspolitiikassa määritellyt kriteerit täyttäviin kotimaisiin ei-pörssinoteerattuihin yrityksiin. Hallitus hyväksyy sijoituspolitiikan vuosittain. Asiakkaiden luottoriskien hallinnan periaatteet on dokumentoitu hallituksen hyväksymään konsernin luottopolitiikkaan. Konsernin luottokomitea tekee kaikki merkittävät luottopäätökset. Asiakasluottoriskiä hallitaan kullakin liiketoiminta-alueella konsernin luottopolitiikan, menettelytapojen ja asiakasluottoriskin hallintaan liittyvien valvontatoimien mukaisesti. Asiakkaan luottokelpoisuutta arvioidaan asiakkaan taloudellisen tilanteen, maksuhistorian ja maariskin perusteella. Yksittäiset luottolimiitit määritellään tämän arvion mukaisesti ja/tai joissakin tapauksissa käytetään kaupan rahoitusinstrumentteja, pankkitakuita ja erityisiä maksuehtoja luottoriskin pienentämiseksi. Luototusta rajoitetaan maissa, joissa poliittinen tai taloudellinen ympäristö on epävakaa. Avoimia asiakassaatavia, asiakkaiden luottokelpoisuutta ja maariskiä seurataan säännöllisesti. Erääntyneisiin myyntisaamisiin sovitaan aina maksuohjelma, jota asiakas sitoutuu noudattamaan. Myyntisaamisiin ei sisälly muita yli 15 %:n asiakas- tai maariskikeskittymiä, kuin ruotsalaisten asiakkaiden 20 %:n osuus vuodenvaihteen myyntisaamisista (norjalaisten asiakkaiden 23 % osuus 2022 myyntisaamisista ilman Venäjää). Myyntisaamisten erääntyminen ja arvonalentuminen Myyntisaamisiin kirjattu arvonalentuminen vastaa odotettavissa olevia luottotappioita myyntisaamisten koko voimassaoloajalta. Odotettavissa olevien luottotappioiden arvioinnissa käytetään yksinkertaistettua lähestymistapaa ja asiakaskohtaisia arvioita niiden asiakkaiden osalta, joiden luottoriski on kasvanut. Arvonalentumisanalyysi tehdään jokaisena raportointipäivänä. Raportointipäivän luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kirjanpitoarvo. Määrittäessään odotettavissa olevien luottotappioiden määrää konserni tarkastelee myyntiä viideltä vuodelta, asiakkaiden maksukäyttäytymistä, toteutuneita luottotappioita, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista. Myyntisaamisten erääntyminen ja arvonalentuminen 31.12.2023 31.12.2022 Arvonalentumista Arvonalentumista Myyntisaamiset koskeva Myyntisaamiset koskeva Milj. euroa bruttomäärä vähennyserä bruttomäärä vähennyserä Erääntymättömät 193,3 -1,0 423,7 -129,3 Alle 30 päivää sitten erääntyneet 22,4 -0,6 24,8 -1,1 30–90 päivää sitten erääntyneet 5,7 -0,3 5,7 -0,5 91–180 päivää sitten erääntyneet 1,8 -0,2 1,9 -0,5 Yli 180 päivää sitten erääntyneet 44,3 -41,2 67,4 -65,8 Yhteensä 267, 5 -43,3 523,5 -197,3 Myyntisaamisten arvonalentumista koskevan vähennyserän muutokset Milj. euroa 2023 2022 Vähennyserä 1.1. 197,3 70,0 Lopulliset luottotappiot -3,3 -3,4 Muut muutokset -148,9 127,9 Tulosvaikutteisesti kirjattu vähennyserän muutos -1,8 2,8 Vähennyserä 31.12. 43,3 197,3 * Vuoden 2023 muut muutokset sisältää -148,0 miljoonaa euroa, joka on uudelleen luokiteltu lopetettuihin toimintoihin. Vuoden 2022 muut muutokset sisältää 125,0 miljoonaa euroa lopetettuihin toimintoihin liittyviä alaskirjauksia. 78 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Pääoman hallinta Konsernin pääoman hallinnassa pääoma sisältää osakepääoman, ylikurssirahaston, omat osakkeet sekä muut emoyhtiön osakkeen- omistajille kuuluvat oman pääoman erät. Pääoman hallinnassa konsernin tavoitteena on maksimoida osakkeenomistajan arvoa ja varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa yhtiön liiketoiminnan kausiluontoisuudesta riippumatta. Pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai sopeuttamiseksi konserni voi säätää osakkeenomistajien osingonmaksua tai palauttaa pääomaa osakkeenomistajille tai laskea liikkeeseen uusia osakkeita. Konserni seuraa pääomarakenteen kehitystä tunnusluvulla nettovelka/käyttökate (EBITDA) ja omavaraisuusasteella. Omavaraisuusasteen on oltava rahoituskovenanttien mukaan vähintään 30 %. Omavaraisuusastetta laskettaessa oma pääoma on jaettu taseen loppusummalla ennakkomaksuja lukuun ottamatta. Nettovelka / käyttökate (EBITDA) Milj. euroa 2023 2022 Keskimääräinen korollinen velka 579,1 415,4 Vähennetään: Keskimääräiset likvidit varat 360,1 212,9 Keskimääräinen nettovelka 219,0 202,5 Liikevoitto 32,1 56,7 Lisätään: Poistot ja arvonalentumiset 114,9 113,5 Käyttökate (EBITDA) 147,0 170,2 Nettovelka / käyttökate (EBITDA) 1,49 1,19 Omavaraisuusaste Milj. euroa 2023 2022 Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 1 3 47,6 1 433,1 Lisätään: Määräysvallattomien omistajien osuus 0,0 0,0 Oma pääoma yhteensä 1 347,6 1 433,1 Taseen loppusumma 2 325,2 2 209,7 Vähennetään: Ennakkomaksut 0,0 0,7 Oikaistu taseen loppusumma 2 325,2 2 208,9 Omavaraisuusaste 58,0 % 64,9 % 79 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 30. Johdannaissopimusten käyvät arvot Laadintaperiaatteet Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Konserni käyttää johdannaissopimuksia valuutta- ja korkoriskin sekä hyödykehintariskin suojaamistarkoituksessa. Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin tilinpäätöksissä käypään arvoon. Johdannaisten käypien arvojen määrittämisessä käytetään julkisesti noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja sekä yleisesti käytössä olevia arvostusmalleja. Arvostusmalleissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin ja -arvoihin. Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin, paitsi jos ne on määritetty suojausinstrumenteiksi, jolloin niihin sovelletaan suojauslaskennan mukaista suojaussuhteen kirjanpitokäsittelyä. Konsernin valuuttamääräisen liiketoiminnan rahavirtojen suojaukseen käytettyihin johdannaisiin ei pääsääntöisesti sovelleta suojauslaskentaa. Suojauslaskentaa voidaan käyttää käypään arvoon arvostamisesta johtuvan volatiliteetin vähentämiseksi tuloslaskelmassa. Tällöin suojausinstrumentin ja suojauskohteen välinen kirjanpidollinen epäsymmetria poistuu molempien vaikuttaessa tulokseen samanaikaisesti. Konserni voi määrittää johdannaissopimuksia suojausinstrumenteiksi suojautuessaan rahavirtojen vaihtelulta, joka johtuu muutoksista valuuttakursseissa, koroissa tai hyödykkeiden hinnoissa. Lisäksi konserni voi tarvittaessa määrittää johdannaissopimuksia tai muita rahoitusinstrumentteja suojausinstrumenteiksi suojautuessaan ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen valuuttakurssiriskiltä. Suojauslaskennan alaista suojaussuhdetta aloitettaessa konserni laatii määrityksen ja dokumentaation suojaussuhteesta, riskienhallinnan tavoitteesta ja suojaukseen ryhtymisen strategiasta. Dokumentaatio sisältää arvion suojauksen tehokkuutta koskevien vaatimusten täyttymisestä suojaussuhteessa. Konserni pyrkii valitsemaan suojausinstrumentit siten, että ne eivät aiheuta tehotonta osuutta. Rahavirran suojaukset Rahavirran suojauksissa suojausinstrumentin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja se kertyy oman pääoman rahavirran suojausrahastoon. Mahdollinen käyvän arvon muutoksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Suojausrahastoon kertynyt määrä siirretään tulosvaikutteiseksi, kun suojauskohde vaikuttaa tulokseen. Konserni voi soveltaa suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin, joilla vaihtuvakorkoisia lainoja on muutettu kiinteäkorkoisiksi, ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin, joilla valuuttamääräisiä vaihtuvakorkoisia lainasaamisia on muutettu toimintavaluuttamääräisiksi vaihtuvakorkoisiksi lainasaamisiksi. Sekä suojauksen tehokkaaseen että tehottomaan osuuteen liittyvät voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa rahoituserissä. Konsernin ennustettuun sähkönhankintaan liittyvää hintariskiä Suomessa suojataan sähköjohdannaisilla, joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Konserni voi suojata erikseen sähkön hintariskin kahta komponenttia, systeemihintaa ja aluehintaeroa, tai näiden komponenttien muodostamaa kokonaisuutta. Suojauksen tehokkaaseen osaan liittyvä voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa myytyjä suoritteita vastaavissa kuluissa ja tehoton osa kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksia käsitellään kuten rahavirran suojauksia. Suojausinstrumentin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja se kertyy oman pääoman muuntoerot-rahastoon. Mahdollinen käyvän arvon muutoksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Omaan pääomaan kertynyt määrä siirretään tulosvaikutteiseksi, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osittain tai kokonaan. Konsernilla ei ole tällä hetkellä ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksia. 80 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 2023 2022 Nimellis- Käypä arvo Käypä arvo Nimellis- Käypä arvo Käypä arvo Milj. euroa arvo Varat Velat arvo Varat Velat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaissopimukset Valuuttajohdannaiset Valuuttatermiinit 227,6 2,6 1,5 159,9 2,7 0,8 Valuuttaoptiot, ostetut 6,7 0,0 - 4,8 0,0 - Valuuttaoptiot, asetetut 15,6 - 0,3 11,8 - 0,1 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - - - 18,4 0,6 0,2 Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset 150,0 2,0 0,4 100,0 3,9 0,0 Sähköjohdannaiset Sähkötermiinit 9,1 1,4 0,6 6,9 9,6 0,2 Johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, koronvaihtosopimuksia ja sähkötermiineitä. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiinikursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden arvonmääritysmallia. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen. Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä . 81 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 31. Suojausinstrumenteiksi määritetyt rahoitusinstrumentit Rahavirran suojaukset Suojausinstrumenteiksi määritetyt rahoitusinstrumentit 2023 Erääntyminen 2024 2025 2026 2027 2028 2029– Yhteensä Koronvaihtosopimukset Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen EUR-velka Nimellisarvo, milj. euroa 150,0 150,0 Keskimääräinen kiinteä korko 1,6 % 1,6 % Sähkötermiinit Suojauskohde: Sähkön systeemihinta Nimellisarvo, milj. euroa 4,5 2,8 1,6 0,4 9,2 Nimellisarvo, GWh 83 61 35 9 189 Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh 53,8 45,1 44,9 44,2 48,8 Suojauskohde: Sähkön Suomen aluehintaero Nimellisarvo, milj, euroa -0,1 0,0 -0,1 Nimellisarvo, GWh 44 18 61 Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh -2,1 -1,3 -1,9 2022 Erääntyminen 2023 2024 2025 2026 2027 2028– Yhteensä Koronvaihtosopimukset Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen EUR-velka Nimellisarvo, milj. euroa 100,0 100,0 Keskimääräinen kiinteä korko 0,5 % 0,5 % Sähkötermiinit Suojauskohde: Sähkön systeemihinta Nimellisarvo, milj. euroa 3,5 2,2 1,0 6,6 Nimellisarvo, GWh 79 48 26 153 Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh 44,7 44,7 36,6 43,3 Suojauskohde: Sähkön Suomen aluehintaero Nimellisarvo, milj, euroa 0,2 0,1 0,0 0,3 Nimellisarvo, GWh 35 18 9 61 Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh 4,7 4,1 3,9 4,4 82 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Suojausinstrumenttien vaikutus taseeseen ja laajaan tulokseen 2023 Korkojohdannaiset Sähköjohdannaiset Koronvaihto- Sähkö- Milj. euroa sopimukset termiinit Nimellisarvo 150,0 9,1 Nimellisarvo, GWh - 250 Varat Kirjanpitoarvo 2,0 1,4 Myyntisaamiset ja Myyntisaamiset ja Tase-erä muut saamiset muut saamiset Velat Kirjanpitoarvo 0,4 0,6 Ostovelat ja Ostovelat ja Tase-erä muut velat muut velat Arvon muutos tehottomuuden määrittämiseksi Suojauskohde -0,3 7,9 Suojausinstrumentti 0,3 -7,9 Tehokas osuus Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu osuus 0,3 -7,9 Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi siirretty määrä -2,7 -0,8 Myytyjä suoritteita Tuloslaskelman erä Rahoituserät vastaavat kulut Tehoton osuus Tulokseen kirjattu määrä - - Liiketoiminnan muut Tuloslaskelman erä Rahoituserät tuotot tai kulut 2022 Korkojohdannaiset Sähköjohdannaiset Koronvaihto- Sähkö- Milj. euroa sopimukset termiinit Nimellisarvo 100,0 6,9 Nimellisarvo, GWh - 215 Varat Kirjanpitoarvo 3,9 9,6 Myyntisaamiset ja Myyntisaamiset ja Tase-erä muut saamiset muut saamiset Velat Kirjanpitoarvo 0,0 0,2 Ostovelat ja Ostovelat ja Tase-erä muut velat muut velat Arvon muutos tehottomuuden määrittämiseksi Suojauskohde -5,1 -7,1 Suojausinstrumentti 5,1 7,1 Tehokas osuus Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu osuus 5,1 7,1 Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi siirretty määrä 0,5 -1,5 Myytyjä suoritteita Tuloslaskelman erä Rahoituserät vastaavat kulut Tehoton osuus Tulokseen kirjattu määrä - - Liiketoiminnan muut Tuloslaskelman erä Rahoituserät tuotot tai kulut 83 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Suojausinstrumenttien vaikutus omaan pääomaan Milj. euroa 2023 2022 Rahavirran suojausrahasto 1.1. 10,5 1,6 Rahavirran suojaukset Muihin laaja tuloksen eriin kirjattu käyvän arvon muutos Koronvaihtosopimukset 0,3 5,1 Sähkötermiinit -7,9 7,1 Tulosvaikutteiseksi siirretty määrä Koronvaihtosopimukset -2,7 0,5 Sähkötermiinit -0,8 -1,5 Verovaikutus 2,2 -2,2 Rahavirran suojausrahasto 31.12. 1,6 10,5 32. Ehdolliset velat ja varat Laadintaperiaatteet Ehdolliset velat ja varat Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona. Ehdollinen omaisuuserä on vastaavasti aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen omaisuuserä, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Mikäli taloudellisen hyödyn toteutuminen on todennäköistä, ehdollinen omaisuuserä esitetään liitetiedoissa. Milj. euroa 2023 2022 Omasta velasta Pantit 5,9 6,7 Muut omat vastuut Takaukset 0,3 2,3 33. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä käynnissä olevat riita-asiat Useat epävarmuustekijät voivat vaikuttaa Nokian Renkaiden liiketoimintaan ja taloudelliseen suoritukseen. Konsernissa on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Konsernin riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien riskien, että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä toimenpiteet kunkin riskin osalta. Nokian Renkaiden kuvaukset liiketoiminnan riskeistä sekä riskienhallinnasta löytyvät vuosittain julkaistavasta Selvityksestä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Esimerkiksi seuraavat riskit voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokian Renkaiden liiketoimintaan: • Nokian Renkaisiin kohdistuu riskejä liittyen kuluttajien luottamukseen sekä makroekonomisiin ja geopoliittisiin olosuhteisiin. Poliittiset epävarmuustekijät voivat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä ja synnyttää kaupan esteitä sekä vaikuttaa yhtiön myynti- ja luottoriskiin. Kielteinen talouskehitys voi lisätä tukkuasiakkaiden maksuongelmia, jolloin Nokian Renkaat voi joutua kirjaamaan myyntisaatavien arvonalentumisia. • Renkaiden tukkukauppa ja vähittäiskauppa kehittyvät vastatakseen muuttuviin asiakastarpeisiin. Uudet teknologiat kiihdyttävät tätä yhä lisääntyvällä digitalisaatiolla. Epäonnistuminen myyntikanavan muutoksiin sopeutumisessa voisi aiheuttaa kielteisen vaikutuksen Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen. • Nokian Renkaiden menestys riippuu sen kyvystä innovoida ja kehittää uusia tuotteita ja palveluita, jotka vetoavat asiakkaisiin ja kuluttajiin. Vaikka tuotteita testataan kattavasti, tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat sekä kyvyttömyys vastata suorituskykyyn ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin voivat vahingoittaa Nokian Renkaiden mainetta ja niillä voi tämän myötä olla kielteinen vaikutus taloudelliseen suoritukseen. 84 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 • Odottamattomat tuotanto- tai toimituskatkokset Nokian Renkaiden omissa tai sen sopimusvalmistuskumppanien tuotantolaitoksissa voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Keskeytykset logistiikassa voivat vaikuttaa merkittävästi tuotantoon ja huippusesongin myyntiin. • Rengassaatavuuden turvaamiseksi Nokian Renkaat on päättänyt investoida uuteen tuotantokapasiteettiin Romaniassa ja kasvattaa ulkoistetun tuotannon osuutta. Viivästymiset näissä toimissa voisivat aiheuttaa kielteisen vaikutuksen Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen. • Merkittävät vaihtelut raaka-aineiden hinnoissa voivat vaikuttaa katteisiin. Nokian Renkaat hankkii luonnonkumin tuottajilta mm. Indonesiasta ja Malesiasta. Vaikka Nokian Renkaat on määritellyt käytäntöjä, kuten Supplier Code of Conduct -sopimuksen, sekä prosesseja työolosuhteiden valvomista varten, se ei voi täysin valvoa toimittajiensa toimia. Nokian Renkaat jatkaa toimittajaverkostonsa laajentamista pienentääkseen yksittäisiin toimittajiin liittyvää riippuvuusriskiä ja vastuullisten raaka-aineiden saatavuuteen liittyvää riskiä. Raaka-aineiden tuottajien toimiminen lakien, säännösten tai standardien vastaisesti tai poikkeaminen käytännöistä, joita Euroopan unionissa tai kansainvälisessä yhteisössä yleisesti pidetään eettisinä, voi vaikuttaa merkittävän kielteisesti Nokian Renkaiden maineeseen. • Rengasteollisuuteen voi kohdistua ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, kuten muutoksia kuluttajien rengasmieltymyksissä, lainsäädännöllisiä muutoksia tai säässä tapahtuvien ääri-ilmiöiden vaikutuksia luonnonkumin tuottajiin. Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä torjuakseen ilmastonmuutosta. Yhtiö laskee toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt vuosittain ja vähentää niitä systemaattisesti. Yksityiskohtaisempi selostus Nokian Renkaiden ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista on saatavilla yhtiön internetsivuilla www.nokianrenkaat.fi/yritys/vastuullisuus/ymparisto/ ilmastonmuutokseen-liittyvat-riskit-ja-mahdollisuudet/. • Valuuttakurssiriski koostuu transaktio- ja valuuttamuunnosriskistä. Merkittävimpiä valuuttariskejä aiheuttavat Ruotsin ja Norjan kruunu sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollari. Noin 65 % konsernin myynnistä syntyy euroalueen ulkopuolella. • Liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen toimivuus on elintärkeää Nokian Renkaille. Suunnittelemattomat katkokset kriittisissä tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa voivat aiheuttaa häiriötilanteita ja haitata toiminnan jatkuvuutta. Tällaiset järjestelmät ja palvelut voivat olla myös kyberhyökkäysten kohteena, mikä voi johtaa salassa pidettävien tietojen vuotamiseen, tietosuojasäännösten tai immateriaalioikeuksien loukkaamiseen, tuotantokatkoksiin tai mainehaittoihin. Tietoturvaan, tietosuojaan ja asiakkaiden tietoihin liittyvät riskianalyysit ja hankkeet ovat jatkuvasti yhtiön erityisenä painopistealueena. • Finanssivalvonta teki toukokuussa 2017 Keskusrikospoliisille tutkintapyynnön mahdollisesta arvopaperimarkkinarikoksesta. Lokakuussa 2020 syyttäjä ilmoitti päätöksestään nostaa syytteen epäillystä arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta yhteensä kuutta väitettynä tekoaikana 2015–2016 yhtiön hallituksessa ja toimitusjohtajana toiminutta henkilöä vastaan. Syyttäjä vaatii myös yhteisösakon määräämistä yhtiölle. Lisäksi neljää Nokian Renkaiden työntekijänä vuonna 2015 toiminutta henkilöä syytettiin sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet ja syyttäjän vaatimukset kesäkuussa 2022 antamallaan tuomiolla. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja syyttäjä on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä. • Uusi, aiempaa vaarallisempi muunnos COVID-19-viruksesta tai jokin muu vastaava pandemia voi aiheuttaa taloudellisen toiminnan hidastumista ja sitä kautta vaikuttaa negatiivisesti Nokian Renkaiden toimintoihin ja toimitusketjuun sekä yhtiön tuotteiden kysyntään ja hinnoitteluun. • Monimuotoisen asiakaspohjan rakentaminen ja vahvojen asiakassuhteiden ylläpitäminen auttavat pienentämään myyntiriskiä, joka liittyy muutamasta isosta asiakkaasta johtuvaan riippuvuusriskiin, ja luovat liiketoimintaan vakautta pitkällä aikavälillä. • Nokian Renkaiden menestyminen perustuu vahvasti siihen, että yhtiöllä on oikeat henkilöt oikeissa työtehtävissä. Epäonnistuminen pätevien ja sitoutuneiden ammattilaisten houkuttelemisessa sekä motivoivan työympäristön tarjoamisessa voivat vaikuttaa negatiivisesti Nokian Renkaiden strategian toteuttamiseen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. • Vastuullisuusnäkökulmat liittyen esimerkiksi tuotelaatuun, turvallisuuteen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin ovat entistä korostuneempia, ja lainsäädäntö ja sääntely erityisesti ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvien ESG- asioiden ympärillä lisääntyy. Näiden noudattamatta jättämisestä tai kyvyttömyydestä ymmärtää täysin niiden vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan ja tiedonantovelvollisuuksiin voi seurata sakkoja tai vahinkoa yhtiön maineelle. • Euroopan komissio aloitti tammikuussa 2024 ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen Nokian Renkaat Oyj:n pääkonttorilla Nokialla. Komissio on ilmaissut huolensa siitä, että sen tarkastuksen kohteena olevat rengasvalmistajina toimivat yhtiöt ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoituksena on estää kartelleja ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia. Nokian Renkailla ei ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä se voi kommentoida käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee täyttä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Veroriidat Huhtikuussa 2021 Nokian Renkaat vastaanotti verohallinnolta ulkomaista osinkojen lähdeveroa koskevan verotarkastuksen jälkeen päätöksen, jonka mukaan yhtiö velvoitettiin maksamaan yhteensä 1,9 milj. euroa jälkiveroja, veronkorotuksia ja viivästyskorkoja verovuosilta 2015–2016. Yhtiö kirjasi maksetut verot saamisiin. Nokian Renkaat piti veroviranomaisen näkemystä perusteettomana ja valitti päätöksestä seuraavaan oikeusasteeseen. Nokian Renkaat vastaanotti joulukuussa 2022 verotuksen oikaisulautakunnalta positiivisen päätöksen, jonka mukaisesti yhtiölle määrätyt jälkiverot veronkorotuksineen ja viivästysseuraamuksineen poistettiin. Verottaja palautti nämä yhtiölle täysimääräisesti joulukuussa 2022 ja yhtiö raportoi ne kassavirrassaan samalla vuosineljänneksellä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on hakenut muutosta oikaisulautakunnan päätökseen. Rutiininomaiset verotarkastukset Nokian Renkaiden konserniyhtiöissä voivat mahdollisesti johtaa verojen uudelleenarviointiin. 85 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 34. Lähipiiritapahtumat Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat: Konsernin Emoyrityksen omistus- Osuus ääni- omistus- Kotipaikka Kotimaa osuus, % vallasta, % osuus, % Emoyritys Nokian Renkaat Oyj Nokia Suomi Konserniyritykset Nokian Raskaat Renkaat Oy Nokia Suomi 100 100 100 Levypyörä Oy Nastola Suomi 100 100 Nokian Däck AB Ruotsi 100 100 100 Nokian Dekk AS Norja 100 100 100 Nokian Tyres GmbH Saksa 100 100 100 Nokian Tyres AG Sveitsi 100 100 100 Nokian Tyres SP Z.O.O Puola 100 100 100 Nokian Tyres U.S. Holdings Inc. USA 100 100 100 Nokian Tyres Inc USA 100 100 Nokian Tyres U.S. Operations LLC USA 100 100 Nokian Tyres Canada Inc. Kanada 100 100 100 Tsekin Nokian Tyres s.r.o. tasavalta 100 100 100 TOV Nokian Shina Ukraina 100 100 100 Nokian Tyres Holding Oy Nokia Suomi 100 100 100 Nokian Tyres Trading (Shanghai) Co Ltd Kiina 100 100 NT Tyre Machinery Oy Nokia Suomi 100 100 Koy Nokian Nosturikatu 18 Nokia Suomi 100 100 100 Koy Nokian Rengaskatu 4 Nokia Suomi 100 100 100 Nokian Portti Oy Turku Suomi 100 100 100 Nokian Tyres Spain S.L.U. Espanja 100 100 100 Konsernin Emoyrityksen omistus- Osuus ääni- omistus- Kotipaikka Kotimaa osuus, % vallasta, % osuus, % Nokian Tyres Europe Operations S.R.L. Romania 100 100 100 Nokian Tyres SAS Ranska 100 100 100 Nokianvirran Energia Oy Nokia Suomi 32,3 32,3 32,3 Vianor Holding Oy Nokia Suomi 100 100 100 Lappeen- Vianor Oy ranta Suomi 100 100 Vianor AB Ruotsi 100 100 Nordic Wheels AB Ruotsi 100 100 Vianor AS Norja 100 100 EAM NRE1V Holding Oy Suomi 0 100 Osakkuusyritykset Sammaliston Sauna Oy Nokia Suomi 33 33 33 Nokianvirran Energia Oy on kolmen osapuolen yhteinen toiminto, mikä toimittaa Nokian rengastehtaalle tuotannossa käytettävää höyryä. Yhtiön osapuolet käyttävät yhteistä määräysvaltaa noudattaen ns. Mankala- periaatetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa ja järjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet käyttämään koko tuotoksen. Yhtiö yhdistellään konserniyrityksenä suhteellisella konsolidointimenetelmällä rivi riviltä 32,3 % omistusosuuden mukaisesti. Hallitus teki kokouksessaan 7. elokuuta 2017 päätöksen järjestelystä Nokian Renkaat Oyj:n (Nokian Renkaat) osakkeiden hankkimisesta ja hallinnoimisesta Evli Awards Management Oy:n (EAM) kanssa kannustimiin liittyvän omien osakkeiden hankinnan rahoitusta koskevan osakeyhtiölain kohdan säännösten mukaisesti (OYL 13 luku 10§2). Järjestelyssä EAM perusti EAM NRE1V Holding Oy:n (Holding-yhtiö), joka hankkii Nokian Renkaiden rahoittamana sopimuksen ehtojen mukaisesti osakkeita jaettavaksi henkilöstölle Nokian Renkaiden osakepalkitsemisjärjestelyn ehtojen mukaisesti. Holding yhtiön juridinen omistus on EAM:lla, mutta sopimuksen perusteella Nokian Renkaat tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja toimii päämiehenä, kun taas EAM toimii agentin roolissa Holding-yhtiön kautta. Tämä sopimuksellisista piirteistä syntyvä määräysvalta johtaa siihen, että Holding-yhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna yhteisönä. 86 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muu johto läheisine perheenjäsenineen. Liiketoimet ja avoimet saldot huomattavan vaikutusvallan omaavien tahojen kanssa 1 000 euroa 2023 2022 Johto Työsuhde-etuudet Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde- etuudet 5 687,4 6 694,2 Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 0,0 0,0 Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet 0,0 0,0 Osakeperusteiset maksut 700,7 516,1 Yhteensä 6 388,1 7 210,3 Palkat ja palkkiot Jukka Moisio, toimitusjohtaja (27.5.2020–) 1 421,0 1 502,3 josta lisäpalkkioina raportointivuodelta 538,7 730,8 Hallituksen jäsenet Jukka Hienonen 121,9 126,1 Pekka Vauramo 86,9 90,4 Heikki Allonen - 67,2 Veronica Lindholm 86,9 91,1 Inka Mero - 67,9 George Rietbergen 64,4 67,2 Susanne Hahn 67,2 61,6 Christopher Ostrander 72,8 68,6 Jouko Pölönen 86,9 90,4 Reima Rytsölä 60,9 - Markus Korsten 62,3 - 1 000 euroa 2023 2022 Hallituksen aiemmat jäsenet Raimo Lind - 5,6 Heikki Allonen 4,2 - Inka Mero 4,2 - Yhteensä 718,6 736,1 Hallituksen jäsenille ei ole maksettu lisäpalkkioita. Yllä olevien palkkojen lisäksi, Yhtiö maksoi kiinteän vuosipalkan lisäksi osakkeiden hankinnasta seuranneet varainsiirtoverot. 1 000 euroa 2023 2022 Muu johto 4 248,5 4 971,9 joista lisäpalkkioina raportointivuodelta 1 888,6 2 413,9 Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä eläke- sitoumuksia eikä heidän palkkioista kerry lakisääteistä eläkekulua. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla ei ole lisäeläkejärjestelyä ja hänen eläkeikänsä määräytyy lakisääteisen eläkkeen mukaan. Muulla johdolla on lisäeläke, jonka maksu on 10 %:a vuosipalkasta ja eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Lähipiirille ei ole myönnetty lainoja, takauksia tai vakuuksia. Yrityksen toimitusjohtajalle ja muulle johdolle myönnetyt osakkeet ja optiot. 2023 2022 Myönnetty, kpl Osakkeita 313 565 113 907 Osakeoptioita - - Hallussa, kpl Osakkeita 126 224 72 525 Osakeoptioita - - joista toteutettavissa - - Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty suoritusperusteisia osake- tai optiopalkkioita. 35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Nokian Renkaat ilmoitti 30.1.2024 Euroopan komission samana päivänä aloittamasta ennalta ilmoittamattomasta tarkastuksesta Nokian Renkaat Oyj:n pääkonttorilla Nokialla. Komissio on ilmaissut huolensa siitä, että sen tarkastuksen kohteena olevat rengasvalmistajina toimivat yhtiöt ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoituksena on estää kartelleja ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia. Nokian Renkailla ei ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä se voi kommentoida käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee täyttä yhteistyötä viranomaisten kanssa. 87 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Emoyrityksen tuloslaskelma, FAS Euroa Liite 2023 2022 Liikevaihto 1 712 531 189,30 803 648 640,63 Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 2, 3 -590 984 413,66 -741 142 612,20 Bruttokate 121 546 775,64 62 506 028,43 Myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut 2, 3 -33 974 308,84 -42 494 998,20 Hallinnon kulut 2, 3, 4 -48 827 867,60 -55 989 297,44 Liiketoiminnan muut kulut 2, 3 -72 707 151,26 -18 766 363,50 Liiketoiminnan muut tuotot 450 551,00 413 617,52 Liiketulos -33 512 001,06 -54 331 013,19 Rahoitustuotot ja -kulut 5 227 568 009,08 106 266 390,84 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 194 056 008,02 51 935 377,65 Tilinpäätössiirrot 6 620 081,12 2 675 338,50 Tuloverot 7 9 044 866,45 -6 181 738,89 Tilikauden voitto 203 720 955,59 48 428 977,26 Emoyrityksen ja konsernin laskentakäytäntöä on yhdenmukaistettu. Vuodesta 2023 alkaen rahoitusvälineet on merkitty käypään arvoon (KPL 5:2a) ja laskennalliset verot on merkitty emoyrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen (KPL 5:18). 88 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Emoyrityksen tase, FAS Euroa Liite 2023 2022 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 8 8 158 113,80 7 348 806,48 Aineelliset hyödykkeet 8 198 527 380,21 175 582 825,78 Osuudet saman konsernin yrityksissä 9 569 526 472,26 423 461 911,32 Osuudet osakkuusyrityksissä 9 4 261 050,20 4 261 050,20 Muut sijoitukset 9 153 111,50 153 111,50 Noteeraamattomat sijoitukset 9 2 705 882,35 2 803 300,21 Pysyvät vastaavat yhteensä 783 332 010,32 613 611 005,49 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 10 231 448 002,79 207 617 297,09 Pitkäaikaiset saamiset 11, 12 206 820 763,01 222 618 133,94 Lyhytaikaiset saamiset 13 237 688 248,76 393 166 339,82 Rahat ja pankkisaamiset 390 239 744,15 165 792 598,95 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 066 196 758,71 989 194 369,80 1 849 528 769,03 1 602 805 375,29 Euroa Liite 2023 2022 Vastattavaa Oma pääoma 14 Osakepääoma 25 437 906,00 25 437 906,00 Ylikurssirahasto 182 505 622,52 182 505 622,52 Omat osakkeet -16 678 211,37 -16 563 737,72 Arvonmuutosrahasto 1 605 198,77 10 543 503,34 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 238 231 226,51 238 231 226,51 Kertyneet voittovarat 434 143 287,09 461 716 033,70 Tilikauden tulos 203 720 955,59 48 428 977,26 Oma pääoma yhteensä 1 068 965 985,11 950 299 531,61 Tilinpäätössiirtojen kertymä Kertynyt poistoero 8 32 755 575,49 27 076 656,61 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 12, 15 400 205 608,82 106 580 620,55 Lyhytaikainen vieras pääoma 16 347 601 599,61 518 848 566,52 Vieras pääoma yhteensä 747 807 208,43 625 429 187,07 1 849 528 769,03 1 602 805 375,29 Emoyrityksen ja konsernin laskentakäytäntöä on yhdenmukaistettu. Vuodesta 2023 alkaen rahoitusvälineet on merkitty käypään arvoon (KPL 5:2a) ja laskennalliset verot on merkitty emoyrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen (KPL 5:18). 89 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Emoyrityksen rahavirtalaskelma, FAS Milj. euroa 2023 2022 Tilikauden voitto 203,7 48,4 Oikaisut Poistot ja arvonalentumiset 32,8 32,9 Rahoitustuotot ja -kulut -227,6 -106,3 Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut -0,6 0,6 Tuloverot -9,0 6,2 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -0,7 -18,1 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) 20,3 62,7 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -23,8 -86,5 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 99,8 -36,8 Käyttöpääoman muutos 96,2 -60,5 Rahoituserät ja verot Saadut korot ja muut rahoituserät 28,9 8,8 Maksetut korot ja muut rahoituserät -29,3 -44,8 Saadut osingot 232,2 30,2 Maksetut tuloverot -0,4 -3,4 Rahoituserät ja verot 231,4 -9,1 Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A) 327,0 -87,8 Milj. euroa 2023 2022 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -57,5 -49,9 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0,6 0,7 Investoinnit muihin sijoituksiin -146,1 -23,0 Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B) -203,0 -72,2 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) 123,1 -115,3 Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) 22,5 77,9 Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) -273,9 126,4 Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) 295,8 0,0 Konserniavustukset 5,0 -12,6 Maksetut osingot ja muu voitonjako -72,2 -89,7 Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C) 100,4 -13,2 Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C) 224,4 -173,2 Rahavarat tilikauden alussa 165,8 339,0 Rahavarat tilikauden lopussa 390,2 165,8 90 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Emoyrityksen tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Yleistä Nokian Renkaat Oyj:n, kotipaikka Nokia, tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen. Vaihto-omaisuuden arvostaminen Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään noudattaen pääosin standardikustannuslaskentaa. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden ostomenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista ilman vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisesta sekä myynnistä johtuvilla menoilla. Vaihto- omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvon alentuminen. Pysyvien vastaavien arvostaminen Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Kokonaispoistojen ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus on esitetty erillisenä eränä kohdassa tilinpäätössiirtojen kertymä. Suunnitelmapoistot on laskettu taloudellista pitoaikaa vastaavina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Poistoajat ovat: Aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta Rakennukset 20–40 vuotta Koneet ja kalusto 4–20 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 10–40 vuotta Maa-alueiden, osakkeiden ja osuuksien arvosta ei tehdä säännönmukaista poistoa. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan liiketoiminnan muiksi kuluiksi sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät. Kolmen tai useamman vuoden ajan tuloa kerryttävät merkittävät kehitysmenot on aktivoitu pitkävaikutteisina menoina ja poistetaan vaikutusaikanaan. Poistoaika on 3–5 vuotta. Eläkkeet ja eläkevastuiden kattaminen Eläkemenot perustuvat suomalaisten viranomaisten laatimiin ja säännöllisesti tarkistettaviin eläkelaskelmiin ja kirjataan tilikauden kuluksi. Suomessa eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiölle. Oma pääoma Yhtiön hankkimien omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan. Ulkomaanrahan määräiset erät Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä avoimena olevat valuuttamääräiset tase-erät ja termiinisopimukset arvostetaan Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos Euroopan Keskuspankki ei noteeraa valuuttaa, käytetään kyseisen maan keskuspankin ilmoittamia kursseja. Kaikki rahoituksen kurssivoitot ja –tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. Verot Tuloslaskelman verot sisältävät tilikauden tuloksesta suomalaisten verosäännösten perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennalliset verot. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista väliaikaisista kirjanpidon ja verotuksen välisistä eroista käyttämällä tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaatavat arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin tilinpäätöksissä käypään arvoon (KPL 5:2a). Johdannaisten arvostamisesta ja suojauslaskennan periaatteet on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedossa 30. 91 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot 1. Liikevaihto toimialoittain ja markkina- alueittain Milj. euroa 2023 2022 Henkilöautonrenkaat 488,7 570,4 Raskaat Renkaat 223,8 233,2 Yhteensä 712,5 803,6 Suomi 217,1 159,7 Pohjoismaat 194,7 222,9 Muu Eurooppa 200,8 227,7 Amerikka 92,5 167,4 Muut maat 7,5 25,9 Yhteensä 712,5 803,6 2. Henkilöstökulut Milj. euroa 2023 2022 Palkat ja palkkiot 59,9 60,7 Eläkekulut 10,2 10,3 Muut henkilösivukulut 0,9 2,2 Yhteensä 71,1 73,3 Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajien suoriteperusteiset palkat 2,1 2,2 joista lisäpalkkioina 0,5 0,7 Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä eläkesitoumuksia eikä heidän palkkioista kerry lakisääteistä eläkekulua. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla ei ole lisäeläkejärjestelyä ja hänen eläkeikänsä määräytyy lakisääteisen eläkkeen mukaan. Lisätietoja konsernin liitetiedossa 34 Lähipiiritapahtumat. Henkilöstö keskimäärin 2023 2022 Yhteensä 848 854 3. Poistot Milj. euroa 2023 2022 Tase-eräkohtaiset suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat hyödykkeet 3,0 4,0 Rakennukset 2,2 2,3 Koneet ja kalusto 26,8 22,7 Muut aineelliset hyödykkeet 0,5 0,4 Yhteensä 32,4 29,4 Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin Rakennukset - 2,3 Koneet ja kalusto - 1,1 Yhteensä - 3,4 Toimintokohtaiset poistot Tuotanto 24,7 20,4 Myynti, markkinointi ja tuotekehitys 3,3 3,7 Hallinto 4,5 5,4 Yhteensä 32,4 29,4 Toimintokohtaiset arvonalentumiset Tuotanto - 1,0 Hallinto - 2,4 Yhteensä - 3,4 92 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 4. Tilintarkastajan palkkiot Milj. euroa 2023 2022 Tilintarkastuspalkkio 0,8 0,7 Muut palvelut 0,0 0,1 Yhteensä 0,8 0,7 5. Rahoitustuotot ja -kulut Milj. euroa 2023 2022 Osinkotuotot Saman konsernin yrityksiltä 232,2 153,8 Yhteensä 232,2 153,8 Korkotuotot pitkäaikaisista lainoista Saman konsernin yrityksiltä 9,3 11,1 Yhteensä 9,3 11,1 Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 0,5 1,2 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 5,1 4,3 Muilta 10,3 0,7 Yhteensä 15,5 5,0 Kurssierot (netto) -3,9 -27,1 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista - -18,7 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille -5,0 -14,6 Muille -18,1 -3,4 Muut rahoituskulut -2,8 -1,0 Yhteensä -25,9 -19,0 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 227,6 106,3 Maaliskuussa 2023 Nokian Renkaat ilmoitti saaneensa päätökseen Venäjän liiketoimintojen myynnin PJSC Tatneftille, jonka seurauksena Nokian Renkaiden kaikki toiminta Venäjällä päättyi ja yhtiön henkilöstö Venäjällä siirtyi uudelle omistajalle. Myynnin toteutumispäiväksi katsotaan 16.3.2023, jolloin kauppahinta vastaanotettiin. Venäjän toimintojen kaupan toteutumispäiväksi katsotaan 16.3.2023, jolloin kauppahinta vastaanotettiin. Venäjän toimintojen irtautumisesta johtuvat tuotot ja kulut on netotettu keskenään. 6. Tilinpäätössiirrot Milj. euroa 2023 2022 Poistoeron muutos Aineettomat hyödykkeet 0,2 0,4 Rakennukset 0,2 2,4 Koneet ja kalusto -6,0 -5,1 Muut aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 Yhteensä -5,7 -2,3 Muut tilinpäätössiirrot Konserniavustukset 6,3 5,0 Yhteensä 6,3 5,0 Tilinpäätössiirrot yhteensä 0,6 2,7 93 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 8. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Milj. euroa Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Maa- alueet Raken- nukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakko- maksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1.2023 67,2 9,6 3,9 91,2 535,0 8,3 25,9 Lisäykset 0,5 0,1 8,8 0,0 47,5 Vähennykset - 0,0 -6,2 Siirrot erien välillä 3,3 1,4 38,7 0,5 -43,9 Hankintameno 31.12.2023 71,0 9,6 4,0 92,6 576,3 8,8 29,4 Kertyneet poistot 1.1.2023 -60,0 -9,5 -53,7 -430,2 -4,9 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 5,5 Tilikauden poisto -2,9 0,0 -2,2 -26,8 -0,5 Arvonalentumiset - - Kertyneet poistot 31.12.2023 -62,9 -9,6 -55,9 -451,5 -5,4 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 8,1 0,1 4,0 36,8 124,8 3,5 29,4 Kirjanpitoarvo 31.12.2022 7,2 0,1 3,9 37,6 104,8 3,4 25,9 Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt erotus 31.12.2023 1,0 0,0 - 8,4 23,0 0,3 Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt erotus 31.12.2022 1,2 0,0 - 8,6 17,0 0,2 7. Tuloverot Milj. euroa 2023 2022 Tilikauden verot -0,2 -6,2 Edellisten tilikausien verot -0,1 0,0 Laskennalliset verot 9,3 - Yhteensä 9,0 -6,2 Emoyrityksen ja konsernin laskentakäytäntöä on yhdenmukaistettu. Vuodesta 2023 alkaen rahoitusvälineet on merkitty käypään arvoon (KPL 5:2a) ja laskennalliset verot on merkitty emoyrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen (KPL 5:18). 94 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 9. Sijoitukset Milj. euroa Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet osakkuus- yrityksissä Muut sijoitukset Noteeraamattomat sijoitukset Hankintameno 1.1.2023 423,5 4,3 0,2 2,8 Vähennykset -3,1 - Lisäykset 149,2 - Arvonalennukset - Kurssiero -0,1 Hankintameno 31.12.2023 569,5 4,3 0,2 2,7 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 569,5 4,3 0,2 2,7 Kirjanpitoarvo 31.12.2022 423,5 4,3 0,2 2,8 10. Vaihto-omaisuus Milj. euroa 2023 2022 Aineet ja tarvikkeet 74,2 117,2 Keskeneräinen tuotanto 3,5 3,4 Valmiit tuotteet 153,7 87,0 Yhteensä 231,4 207,6 11. Pitkäaikaiset saamiset Milj. euroa 2023 2022 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 181,3 203,8 Lainasaamiset muilta 0,5 0,6 Muut pitkäaikaiset saamiset 0,0 2,5 Laskennalliset verosaamiset 25,0 15,7 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 206,8 222,6 Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty lainoja. Emoyrityksen ja konsernin laskentakäytäntöä on yhdenmukaistettu. Vuodesta 2023 alkaen rahoitusvälineet on merkitty käypään arvoon (KPL 5:2a) ja laskennalliset verot on merkitty emoyrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen (KPL 5:18). Vertailuvuoden tase on muutettu vastaamaan laskentakäytännön muutosta. Muutoksen vaikutus vuoden 2022 muihin pitkäaikaisiin saamisiin on 2,5 miljoonaa euroa ja laskennallisiin verosaamisiin 15,7 miljoonaa euroa. 12. Laskennalliset verosaamiset ja -velat Milj. euroa 31.12. 2022 Kirjattu tuloslaskel- maan Arvon- muutos- rahasto 31.12. 2023 Laskennalliset verosaamiset Varaukset ja jaksotukset 0,2 0,2 Vahvistetut tappiot 15,5 9,3 24,8 Rahavirran suojaukset 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 15,7 9,3 0,0 25,0 Milj. euroa 31.12. 2022 Kirjattu tuloslaskel- maan Arvon- muutos- rahasto 31.12. 2023 Laskennalliset verovelat Rahavirran suojaukset 2,6 -2,2 0,4 Yhteensä 2,6 -2,2 0,4 Emoyrityksen ja konsernin laskentakäytäntöä on yhdenmukaistettu. Vuodesta 2023 alkaen rahoitusvälineet on merkitty käypään arvoon (KPL 5:2a) ja laskennalliset verot on merkitty emoyrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen (KPL 5:18). Vertailuvuoden tase on muutettu vastaamaan laskentakäytännön muutosta. Muutoksen vaikutus vuoden 2022 laskennallisiin verosaamisiin on 15,7 miljoonaa euroa ja laskennallisiin verovelkoihin 2,6 miljoonaa euroa. Emoyrityksellä oli 31.12.2023 kertyneitä tappioita 124,1 (77,7) miljoonaa euroa, joista on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Tappiot 124,1 miljoonaa euroa erääntyvät vuosina 2032–2033. Taseeseen kirjaamaton kertyneiden poistoerojen laskennallinen verovelka vuonna 2023 oli 6,6 miljoonaa euroa. 95 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 13. Lyhytaikaiset saamiset Milj. euroa 2023 2022 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset 128,3 151,0 Lainasaamiset 28,0 151,2 Siirtosaamiset 24,7 30,4 Yhteensä 181,0 332,6 Myyntisaamiset 39,6 35,0 Muut saamiset 6,9 5,0 Siirtosaamiset 10,2 20,6 Yhteensä 56,7 60,6 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 237,7 393,2 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Rahoituserät 11,7 19,7 Verot 0,2 0,1 Sosiaalimaksut 0,3 0,4 Tehdasinvestoinnit 0,0 0,0 Laskuttamattomat toimitukset ja palvelut, tytäryritys 12,3 15,3 Konserniavustus 6,3 5,0 Muut erät 3,9 10,6 Yhteensä 34,9 51,0 Emoyrityksen ja konsernin laskentakäytäntöä on yhdenmukaistettu. Vuodesta 2023 alkaen rahoitusvälineet on merkitty käypään arvoon (KPL 5:2a) ja laskennalliset verot on merkitty emoyrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen (KPL 5:18). Vertailuvuoden tase on muutettu vastaamaan laskentakäytännön muutosta. Muutoksen vaikutus vuoden 2022 ulkoisiin siirtosaamisiin on 10,7 miljoonaa euroa. 14. Oma pääoma Milj. euroa 2023 2022 Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. 25,4 25,4 Uusmerkinnät - - Osakepääoma 31.12. 25,4 25,4 Ylikurssirahasto 1.1. 182,5 182,5 Emissiovoitot - - Ylikurssirahasto 31.12. 182,5 182,5 Arvonmuutosrahasto 1.1. 10,5 - Arvon muutokset -8,9 - Arvonmuutosrahasto 31.12. 1,6 10,5 Sidottu oma pääoma yhteensä 209,5 218,5 Vapaa oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 238,2 238,2 Emissiovoitot - - Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 238,2 238,2 Kertyneet voittovarat 1.1. 510,1 522,0 Osingonjako -76,0 -76,0 Laatimisperiaatteista aiheutuvat muutokset - 15,7 Kertyneet voittovarat 31.12. 434,1 461,7 Omat osakkeet -16,7 -16,6 Tilikauden tulos 203,7 48,4 Milj. euroa 2023 2022 Vapaa oma pääoma yhteensä 859,4 731,8 Oma pääoma yhteensä 1 069,0 950,3 Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12. Voitto edellisiltä tilikausilta 434,1 461,7 Omat osakkeet -16,7 -16,6 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 238,2 238,2 Tilikauden tulos 203,7 48,4 Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. 859,4 731,8 Emoyrityksen ja konsernin laskentakäytäntöä on yhdenmukaistettu. Vuodesta 2023 alkaen rahoitusvälineet on merkitty käypään arvoon (KPL 5:2a) ja laskennalliset verot on merkitty emoyrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen (KPL 5:18). Tästä muutoksesta johtuen rahoitusvälineet on kirjattu arvonmuutosrahastoon ja voittovaroja vuodelta 2022 on oikaistu 15,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 tilinpäätökseen on tuotu arvonmuutosrahaston vuoden 2022 vertailuluku. Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella, eikä omistanut 31.12.2023 yhtään yhtiön osaketta. Yhtiöllä on sopimus vuodelta 2017 ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta, kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille. IFRS:n mukaisesti nämä uudelleenostetut osakkeet raportoidaan konsernitaseessa omina osakkeina. 31.12.2023 näiden osakkeiden määrä oli 1 054 507 (670 426) kappaletta. Tämä osakemäärä vastasi 0,76 (0,48) prosenttia yhtiön koko osake- ja äänimäärästä. 96 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 16. Lyhytaikainen vieras pääoma Milj. euroa 2023 2022 Korolliset Velat saman konsernin yrityksille Rahoituslainat 106,3 219,3 Yritystodistuslainat - 10,9 Korolliset yhteensä 106,3 230,2 Korottomat Velat saman konsernin yrityksille Ostovelat 12,1 9,8 Siirtovelat 8,2 26,5 Yhteensä 20,3 36,4 Ostovelat 77,5 52,1 Muut velat 114,5 1 57,0 Siirtovelat 28,9 43,1 Yhteensä 221,0 252,3 Korottomat yhteensä 241,3 288,6 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 347,6 518,8 Milj. euroa 2023 2022 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Palkat ja sosiaalimaksut 9,6 17,5 Vuosialennukset, myynti 10,2 13,0 Rahoituserät 7,4 2,4 Komissiot - 0,1 Ennakoidut takuukorvaukset 0,9 0,9 Muut 9,1 35,8 Yhteensä 37,2 69,7 15. Pitkäaikainen vieras pääoma Milj. euroa 2023 2022 Korolliset Joukkovelkakirjalainat 99,2 - Lainat rahoituslaitoksilta 300,0 103,3 Laskennalliset verovelat 0,4 2,6 Yhteensä 399,7 106,0 Korottomat Siirtovelat 0,5 0,6 Yhteensä 0,5 0,6 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 400,2 106,6 Nokian Renkaat Oyj laski liikkeeseen 100 miljoonan euron euromääräisen vakuudettoman senioriehtoisen vastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan 14.6.2023. Joukkovelkakirjalainan vuotuinen korko on 5,125 prosenttia ja se erääntyy 14.6.2028. Emoyrityksen ja konsernin laskentakäytäntöä on yhdenmukaistettu. Vuodesta 2023 alkaen rahoitusvälineet on merkitty käypään arvoon (KPL 5:2a) ja laskennalliset verot on merkitty emoyrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen (KPL 5:18). Muutoksen vaikutus vuoden 2022 laskennallisiin verovelkoihin on 2,6 miljoonaa euroa. 97 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 18. Johdannaissopimukset Milj. euroa 2023 2022 Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset Nimellisarvo 150,0 100,0 Käypä arvo 1,6 3,9 Valuuttajohdannaiset Valuuttatermiinit Nimellisarvo 239,8 189,3 Käypä arvo 1,1 1,7 Valuuttaoptiot, ostetut Nimellisarvo 6,7 4,8 Käypä arvo 0,0 0,0 Valuuttaoptiot, asetetut Nimellisarvo 15,6 11,8 Käypä arvo -0,3 -0,1 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Nimellisarvo - 18,4 Käypä arvo - 0,4 Sähköjohdannaiset Sähkötermiinit Nimellisarvo 9,1 6,9 Käypä arvo 0,7 9,4 Korko- ja sähköjohdannaissopimusten realisoitumattomia arvonmuutoksia ei kirjata tulosvaikutteisesti. Koronvaihtosopimus suojaa rahalaitoslainaan liittyviä tulevia korkomaksuja ja sähkötermiinit puolestaan tulevaa sähkönhankintahintaa Suomessa. Näiden johdannaissopimusten ehdot ovat yhteneväiset suojauskohteiden kanssa. Koronvaihtosopimusten ja sähkötermiinien rahavirrat toteutuvat seuraavien neljän vuoden aikana. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiinikursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden arvonmääritysmallia. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen. Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä. 19. Ympäristövastuut ja -menot Ympäristöön liittyvät kulut sisältyvät tuotannon kustannuksiin. Yhtiö on hoitanut ympäristövelvoitteensa asianmukaisesti eikä sillä ole tiedossa olennaisia ympäristöön liittyviä vastuita. Vuosikertomuksen ympäristöasioiden lisäksi Nokian Renkaat julkaisi erillisen yritysvastuuraportin keväällä 2023. 17. Vastuusitoumukset Milj. euroa 2023 2022 Omasta velasta Pantit 4,0 4,8 Konserni- ja osakkuusyritysten puolesta Takaukset 112,5 130,9 Pantit 2,0 2,0 Velkojen ja sitoumusten vakuudeksi emoyhtiö on antanut takauksia yhteensä 98,3 (115,0) miljoonaa euroa. Muut omat vastuut Takaukset - 0,3 Leasing- ja vuokravastuut Maksut vuodelta 2024 9,2 5,9 Maksut seuraavilta vuosilta 8,2 4,0 98 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä Helsingissä helmikuun 6. päivänä 2024 Jukka Hienonen Pekka Vauramo Susanne Hahn Markus Korsten Veronica Lindholm Christopher Ostrander Jouko Pölönen George Rietbergen Reima Rytsölä Jukka Moisio Toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä helmikuun 13. päivänä 2024 Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö Mikko Järventausta KHT 99 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Nokian Renkaat Oyj:n (y-tunnus 0680006- 8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti, • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Nokian Renkaat Oyj:n yhtiökokoukselle Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. Tilintarkastuskertomus 100 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa Myyntituottojen kirjaaminen Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 1. Konsernin myyntituotot kirjataan, kun tavaroiden tai palvelujen määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Myyntituotot ovat keskeinen taloudellisen suorituskyvyn mittari, mikä seikka saattaa kannustaa kirjaamaan myyntituottoja ennenaikaisesti. Myyntituottojen kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa johtuen konsernin eri markkina-alueilla käytettävien sopimusehtojen monimuotoisuudesta. Asiakkaille annettavat alennukset ja hyvitykset otetaan huomioon määritettäessä myyntituottoja. Alennusten ja hyvitysten arviointi edellyttää myös johdon harkintaa sekä myyntituottojen kirjaamishetkellä että kunkin raportointikauden päättyessä. Edellä esitetystä johtuen myyntituottojen kirjaaminen oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski. Myyntituottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet: • Myyntituottojen, sisältäen annettavat alennukset ja hyvitykset, kirjaamiseen liittyvien konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden arviointi suhteessa IFRS-standardeihin. • Myyntituottojen kirjaamisprosessin arviointi erityisesti liittyen kirjaamishetkeen sekä alennusten ja hyvitysten laskentaan. • Data-analyyttisten toimenpiteiden suorittaminen esimerkiksi analysoimalla myyntituottojen kirjautumista saaduiksi rahasuorituksiksi. • Myyntisopimusten sopimusehtoihin perehtyminen. Myyntituottojen katkon testaus analyyttisin toimenpitein ja tarkastamalla yksittäisiä tapahtumia pistokokein ennen ja jälkeen tilinpäätöspäivän. Myynnin alennusten ja hyvitysten testaus pistokokein. • Annettujen hyvitysten analysointi. • Konsernitilinpäätöksen myyntituottoihin liittyvien liitetietojen arviointi. Liikearvon arvostaminen Liikearvoa koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 14. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 liikearvon määrä oli 62,3 miljoonaa euroa, joka on 2,7 % kokonaisvaroista ja 4,6 % omasta pääomasta. Liikearvon vuosittainen arvonalentumistestaus perustui johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvoista. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvojen määritykseen vaikuttavia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, katteet sekä nettorahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen. Liikearvon arvostaminen oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska vuosittaiseen arvonalentumistestaukseen liittyi johdon harkintaa koskien keskeisiä käytettyjä oletuksia ja koska liikearvon määrä oli olennainen tilinpäätöksen kannalta. Liikearvon arvostamiseen liittyviin tarkastustoimenpiteisiimme kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet: • Rahavirtaa tuottavien yksikköjen määrittämisen ja niille kohdistetun liikearvon arvioiminen. • Arvonmääritysasiantuntijoidemme hyödyntäminen. He avustivat meitä johdon tekemien keskeisten oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. Toimenpiteet käsittivät myös johdon tekemien oletusten vertaamisen ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin liittyen erityisesti • ennustettuun liikevaihdon kasvuun, • ennustettuun kateprosenttiin, ja • rahavirtojen diskonttaamisessa käytettyyn pääoman keskimääräiseen kustannukseen. • Johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyden testaaminen sekä diskontattujen kassavirtojen summan vertaaminen Nokian Renkaiden markkina-arvoon. • Arvonalentumistestauksesta esitettyjen liitetietojen riittävyyden arvioiminen. 101 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. 102 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 30.3.2021 alkaen yhtäjaksoisesti kolme vuotta. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Tarkastusvaliokunnan toimeksiannosta annettavat lausumat Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys tilinpäätöksen osoittamien jakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 13.2.2024 Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Mikko Järventausta KHT 103 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Riippumattoman tilintarkastajan raportti Nokian Renkaat Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä Nokian Renkaat Oyj:n hallitukselle Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Nokian Renkaat Oyj:n (y-tunnus: 0680006-8) sähköiseen tilinpäätökseen tyres-2023- 12-31-fi.zip tilikaudella 1.1.–31.12.2023 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu • laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti • merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä • varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF- tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Tilintarkastajan velvollisuudet Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia. Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että Nokian Renkaat Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen tyres-2023-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat ja liitetiedot sekä yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2023 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Nokian Renkaat Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2023 on annettu 13.2.2024 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä. Helsingissä 29.2.2024 Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Mikko Järventausta KHT 104 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Tietoa Nokian Renkaiden osakkeesta Osaketiedot Markkina Nasdaq Helsinki Listautumispäivä 1.6.1995 Valuutta euro ISIN FI0009005318 Kaupankäyntitunnus TYRES Reuters-tunnus TYRES.HE Bloomberg-tunnus TYRES:FH Markkina-arvoluokka OMXH Suuret yhtiöt Toimiala Kulutustavarat Toimialaluokka Autoteollisuus ja -tarvikkeet Osakkeiden lukumäärä 31.12.2023 138 921 750 Osakepääoma ja osakkeet Yhtiöllä on yksi osakesarja ja jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläinen oikeus osinkoon. Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä 31.12.2023 oli 138 921 750 kappaletta. Lue lisää: www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/osake/tietoa- osakkeesta/ Osakkeenomistajien jakauma osakemäärän mukaan 31.12.2023 Osakkeiden määrä Omistajien määrä %-osuus omistajista Osakkeiden määrä %-osuus osakkeista 1–100 42 086 44,73 1 896 485 1,37 101–500 33 157 35,24 8 497 497 6,12 501–1 000 9 319 9,90 7 176 698 5,17 1 001–5 000 8 143 8,65 17 239 416 12,41 5 001–10 000 857 0,91 6 116 440 4,40 10 001–50 000 451 0,48 8 781 355 6,32 50 001–100 000 39 0,04 2 726 106 1,96 100 001–500 000 25 0,03 6 384 221 4,60 500 001– 15 0,02 80 103 532 57,6 6 Yhteensä 94 092 100 138 921 750 100 Osakkeen omistus omistajaryhmittäin 31.12.2023 Osakkeiden määrä %-osuus osakkeista Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 53 542 135 38,54 Kotitaloudet yhteensä 42 679 207 30,72 Julkisyhteisöt 24 250 308 17,46 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä 7 429 468 5,35 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 3 021 118 2,18 Yhtiöt 7 999 514 5,76 Yhteensä 138 921 750 100 Lue lisää: www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/osake/suurimmat- omistajat/ Lue lisää: www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/osake/ osakekurssi/ Osakkeen vaihto NASDAQ Helsingissä 1.1.2019–31.12.2023, milj. kpl 20 15 10 5 0 2019 2020 2021 2022 2023 40 30 20 10 0 Osakekurssin kehitys NASDAQ Helsingissä 1.1.2019–31.12.2023, euroa 2019 2020 2021 2022 2023 105 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Tilinpäätös 2023 Nokian Renkaat konsernirakenne Nokian Renkaat Oyj Nokian Däck AB Vianor Holding Oy Nokian Dekk AS Vianor AB Nokian Tyres AG Vianor AS Nokian Tyres GmbH Vianor Oy Nokian Tyres Canada Inc. Nordic Wheels AB Nokian Tyres U.S. Holdings Inc Nokian Tyres Inc. Nokian Tyres U.S. Operations LLC Nokian Renkaat Holding Oy NT Tyre Machinery Oy Nokian Tyres Trading (Shanghai) Co Ltd Nokian Tyres Europe Operations S.R.L Nokian Tyres SAS Nokian Tyres s.r.o. Nokian Raskaat Renkaat Oy Levypyörä Oy TOV Nokian Shina Nokian Tyres Spain S.L.U Nokian Tyres SP Z O.O. Nokian Portti Oy Kiinteistö Oy Nokian Nosturikatu 18 Kiinteistö Oy Nokian Rengaskatu 4 Nokianvirran Energia Oy 32,3 % SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUS- JÄRJESTELMÄSTÄ MADE FOR DEMANDING CONDITIONS I Johdanto Vuonna 2023 Nokian Renkaat Oyj (jäljempänä ”Nokian Renkaat” tai ”Yhtiö”) noudatti kaikilta osin, sekä laati tämän selvityksen noudattaen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa hallinnointikoodia 2020 ja tämän koodin sisältämiä suosituksia. Hallinnointikoodi 2020 on kokonaisuudessaan saatavilla osoitteesta www.cgfinland.fi. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2023 Nokian Renkaat noudattaa Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia lakeja ja säännöksiä, yhtiöjärjestystään, hallituksensa ja valiokuntiensa työjärjestyksiä, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Nokian Renkaat julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä erillisenä dokumenttina sekä osana Vuosikertomusta 2023. Nokian Renkaat on myös laatinut erillisen palkitsemisraportin Hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Selvitys on saatavilla Yhtiön verkkosivuilla www.nokianrenkaat.fi/yritys/ sijoittajat/hallinto-ja-ohjausjarjestelma/. Vuosikertomus ja palkitsemisraportti on saatavilla www.nokianrenkaat.fi/yritys/ sijoittajat/talousinfo/vuosikertomukset/. Nokian Renkaiden hallinto- ja ohjausjärjestelmän perustana on yhtiökokouksen, yhtiöjärjestyksen, hallituksen sekä toimitusjohtajan ja Konsernin johtoryhmän, edellä mainitun lainsäädännön ja sääntelyn sekä Konsernin toimintapolitiikkojen, ohjeistusten ja toimintatapojen muodostama kokonaisuus. Yhtiön hallitus on hyväksynyt selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 6.2.2024. Yhtiön tilintarkastajan mukaan selvitys ja siihen liittyvät kuvaukset raportointiin liittyvistä sisäisistä kontrolleista ja riskienhallinnasta vastaavat taloudellista raportointiprosessia. Selvitystä ei päivitetä tilikauden aikana, mutta ajantasaisia tietoja päivitetään Yhtiön verkkosivuille www. nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/. Yhtiökokous Hallitus Toimitusjohtaja Johtoryhmä Osakkeenomistajien nimitystoimikunta Osakkeenomistajat Tarkastus- valiokunta Henkilöstö- ja vastuullisuus- valiokunta Nokian Renkaiden hallintorakenne Tilintarkastajat Sisäinen valvonta Keskeiset ulkoiset säännöt • Suomen osakeyhtiölaki • Julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevat lait ja säännökset Suomessa • Arvopaperimarkkina- yhdistyksen hallinnointi- koodi 2020 • Nasdaq Helsinki Oy:n, Euroopan arvopaperi- markkinaviranomaisen ja Finanssivalvonnan säännöt ja ohjeet Keskeiset sisäiset politiikat ja säännöt • Yhtiöjärjestys • Liiketoimintaperiaatteet (code of conduct) • Hallituksen, valiokuntien ja sisäisen tarkastuksen työjärjestykset • Nokian Renkaiden toimintapolitiikat, menettelyt ja käytännöt Nokian Renkaiden hallinnointia koskevat keskeiset säännöt ja menettelytavat Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 107 108 II Hallinnointia koskevat kuvaukset Nokian Renkaat on suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Nokia. Emoyhtiö Nokian Renkaat Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Nokian Renkaat -konsernin (jäljempänä ”Konserni”). Vastuu Nokian Renkaat -konsernin hallinnosta ja toiminnasta on emoyhtiö Nokian Renkaat Oyj:n hallintoelimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiökokous valitsee Yhtiön hallituksen jäsenet sekä hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksesta ja hallitus nimittää Yhtiön toimitusjohtajan. Yhtiön operatiivisen toiminnan johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa Konsernin johtoryhmä. Yhtiökokous Nokian Renkailla ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtiökokous, jonka tehtävät ja menettelytavat on määritelty osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa • Yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta • voitonjaosta • vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle • hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta sekä heidän palkkioistaan • yhtiöjärjestykseen tehtävistä muutoksista, osakeanneista, optio- oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden hankkimisesta. Lisäksi varsinaisesta yhtiökokouksesta 2020 lähtien Palkitsemis- politiikka esitetään yhtiökokoukselle vähintään joka neljäs vuosi ja Palkitsemisraportti vuosittain vuodesta 2021 lähtien. Yhtiökokouksen päätökset koskien yhtiökokousta ja palkitsemis- politiikkaa ovat neuvoa-antavia. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä Yhtiön hallituksen määräämänä päivänä joko Yhtiön kotipaikassa tai Tampereen tai Helsingin kaupungissa. Varsinainen yhtiökokous 2023 päätti mahdollistaa yhtiökokouksen järjestämisen ilman kokouspaikkaa niin sanottuna etäkokouksena. Etäkokouksessa osakkeenomistajat voivat käyttää päätösvaltaansa täysimääräisesti, mukaan lukien oikeuttaan esittää kysymyksiä ja äänestää, tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten. Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee toimittaa mahdollinen pyyntö saada vaatimansa asia varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi 8.3.2024 mennessä. Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen tulee julkaista Yhtiön verkkosivuilla. Tämän lisäksi Yhtiö julkaisee yhtiökokouskutsun pörssitiedotteena. Kutsussa kerrotaan kokouksessa käsiteltävät asiat. Nokian Renkaiden yhtiöjärjestys on nähtävillä Yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/hallinto-ja- ohjausjarjestelma/yhtiojarjestys/. Osakkeenomistajilla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jos heidät on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon Yhtiön erikseen ilmoittamana täsmäytyspäivänä. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan merkitä tilapäisesti osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista varten. Hallinnointikoodin 2020 mukaisesti hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan on oltava läsnä yhtiökokouksessa ja tilintarkastajan on oltava läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi ehdolla olevien on oltava läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa. Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.4.2023 Helsingissä, Suomessa. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2022 ja vahvisti Nokian Renkaiden toimielinten palkitsemisraportin. Yhtiökokous päätti myös osingonmaksusta sekä valtuutti hallituksen päättämään Yhtiön osingonjaon toisesta erästä, joka maksettiin joulukuussa 2023, hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista, tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään Yhtiön omien osakkeiden takaisinostosta sekä osakkeiden liikkeeseenlaskusta ja erityisistä oikeuksista liittyen osakkeisiin sekä lahjoituksista. Lisäksi yhtiökokous päätti yhtiöjärjestyksen muutoksista. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat löytyvät Yhtiön verkkosivuilta www. nokianrenkaat.fi/sijoittajat/. Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 30.4.2024 klo 10.00. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Osakkeenomistajien nimitystoimikunta Nokian Renkaiden osakkeenomistajien nimitystoimikunta (jäljempänä ”Nimitystoimikunta”) perustettiin 2020. Nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaan Nimitystoimikunnan tehtäviin kuuluu valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset koskien hallituksen jäsenten lukumäärää, hallituksen kokoonpanoa, puheenjohtajaa ja mahdollista varapuheenjohtajaa sekä hallituksen ja valiokuntien jäsenten palkitsemista. Lisäksi Nimitystoimikunta kartoittaa hallituksen jäsenten mahdollisia seuraajaehdokkaita. Nimitystoimikunta koostuu viidestä jäsenestä, joista neljä jäsentä edustaa Nokian Renkaiden neljää suurinta osakkeenomistajaa, jotka jokaisen vuoden kesäkuun ensimmäisenä pankkipäivänä ovat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän Yhtiön osakasluettelon perusteella suurimmat osakkeenomistajat ja jotka haluavat nimittää jäsenen Nimitystoimikuntaan. Mikäli osakkeenomistaja, jolla olisi arvopaperimarkkinalain mukainen velvollisuus ilmoittaa Yhtiölle tietyistä omistusosuuden muutoksista (liputusvelvollisuus), esittää hallitukselle osoitetun kirjallisen pyynnön kesäkuun ensimmäiseen pankkipäivään mennessä, lasketaan osakkeenomistajan määräysvallassa olevien yhteisöjen tai säätiöiden omistusosuudet tai osakkeenomistajan omistusosuudet eri rahastoissa tai rekistereissä yhteen määritettäessä nimitysoikeutta. Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistaja otetaan huomioon nimitystoimikunnan kokoonpanon määrittämisessä, mikäli hallintarekisteröityjen osakkeiden omistaja esittää tätä koskevan kirjallisen pyynnön hallitukselle kesäkuun ensimmäiseen pankkipäivään mennessä. Nimitystoimikunnan viides jäsen on Yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Nimitystoimikunnan ehdotuksiksi tulevat ehdotukset, joita on kannattanut ainakin kolme Nimitystoimikunnan jäsentä. Nimitystoimikunta on perustettu toimimaan siihen asti, kunnes yhtiökokous päättää lakkauttaa sen. Nimitystoimikunnan jäsenten toimikausi päättyy Nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaisesti tapahtuvaan seuraavan Nimitystoimikunnan valitsemiseen. Nimitystoimikunnan jäsenet eivät ole oikeutettuja palkkioon Yhtiöltä jäsenyytensä perusteella, ellei yhtiökokous toisin päätä. Vuonna 2023 Nimitystoimikuntaan nimitettiin seuraavat jäsenet: • Pauli Anttila (sijoitusjohtaja, Solidium Oy), Solidium Oy:n nimeämänä • Timo Sallinen (johtaja, listatut sijoitukset, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma), Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä • Mikko Mursula (varatoimitusjohtaja, sijoitukset, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen), Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen nimeämänä • Carl Petterson (toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo), Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Elon nimeämänä • Jukka Hienonen, Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen puheenjohtaja. Nimitystoimikunta kokoontui toimikaudellaan neljä kertaa ja kaikki jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin. Nimitystoimikunnan ehdotukset yhtiökokoukselle 2024 julkaistiin 30.11.2023. Nimitystoimikunnan työjärjestys on saatavilla osoitteessa www. nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/hallinto-ja-ohjausjarjestelma/ osakkeenomistajien-nimitystoimikunta/. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 109 Hallitus Hallituksen toiminta Hallitus huolehtii Nokian Renkaiden hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun sääntelyn mukaisesti. Hallituksella on yleistoimivalta niissä Yhtiötä koskevissa asioissa, jotka eivät lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu Yhtiön muille toimielimille. Hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen työjärjestyksessä. Näistä keskeisimpiä ovat: • konsernitilinpäätöksen, puolivuosi- ja osavuosikatsausten hyväksyminen • asioiden esittäminen yhtiökokoukselle • toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen • taloudellisen valvonnan järjestäminen. Lisäksi työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee ja päättää Konsernin kannalta taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai periaatteellisesti merkittävistä asioista, joihin kuuluvat muun muassa: • Konsernin strategia ja taloudelliset tavoitteet • Konsernin toiminta-, budjetti- ja investointisuunnitelmat • Konsernin riskienhallinta- ja raportointimenettelyt • Konsernirakennetta ja -organisaatiota koskevat päätökset • merkittävät yksittäiset investoinnit, yritysostot, -myynnit ja -järjestelyt • Konsernin rahoitukseen liittyvät politiikat • Konsernin johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät • sovellettavien lakien ja säännösten sekä hallituksen hyväksymien Yhtiön ohjeistusten, kuten Yhtiön liiketoimintaperiaatteiden, noudattamisen valvominen • hallituksen valiokuntien nimittäminen sekä • toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen. Nokian Renkailla on erillinen Tarkastusvaliokunta sekä Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta. Nokian Renkaiden toimitusjohtaja huolehtii siitä, että hallituksen jäsenillä on tarpeelliset ja riittävät tiedot Yhtiön toiminnasta. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä vuosittain itsearvioinnin. Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja eivät osallistu sellaisen päätöksen tekemiseen, jonka osalta heidän on lain mukaan jäävättävä itsensä. Hallituksen kokoonpano Nokian Renkaiden yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään yhdeksän jäsentä. Nimitystoimikunta valmistelee yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoa ja palkitsemista koskevan ehdotuksen. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen ottaen huomioon Yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja Yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen jäseniksi valituilla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa hallitustehtävän hoitamiseen. Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka alkaa valinnan suorittaneen varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Vuonna 2023 varsinainen yhtiökokous valitsi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan hallituksen jäsenten joukosta Nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Myös hallituksen jäsenten palkitsemisesta päätetään varsinaisessa yhtiökokouksessa Nimitystoimikunnan ehdotuksen perusteella. Hallituksen jäsenten tiedot Varsinaisessa yhtiökokouksessa 26.4.2023 hallitukseen valittiin yhdeksän jäsentä. Hallituksen jäsenet Susanne Hahn, Jukka Hienonen, Veronica Lindholm, Christopher Ostrander, Jouko Pölönen, George Rietbergen ja Pekka Vauramo valittiin uudelleen ja uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Markus Korsten ja Reima Rytsölä toimikaudeksi, joka päättyy varsinaisen yhtiökokouksen 2024 päättyessä. Varsinainen yhtiökokous valitsi uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi Jukka Hienosen ja varapuheenjohtajaksi Pekka Vauramon. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 110 Jukka Hienonen Hallituksen puheenjohtaja (s. 1961) Hallituksen jäsen vuodesta 2020. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsen. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Hallitusammattilainen Keskeisimmät luottamustehtävät: – Pekka Vauramo Hallituksen varapuheenjohtaja (s. 1957) Hallituksen jäsen vuodesta 2018. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen. Koulutus: Diplomi-insinööri Päätoimi: Toimitusjohtaja, Metso Oyj Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Huhtamäki Oyj (Tarkastusvaliokunnan jäsen), China Office of Finnish Industries, Uuden Lastensairaalan tukisäätiö (varapuheenjohtaja) Veronica Lindholm (s. 1970) Hallituksen jäsen vuodesta 2016. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Hallitusammattilainen Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Suomen Keskuskauppakamari Susanne Hahn (s. 1976) Hallituksen jäsen vuodesta 2022. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Perustaja ja johtava osakas (toimitusjohtaja), SKV Invest Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Klingele Paper & Packaging SE & Co KG, Invest BW-Funding program of the state of Baden-Württemberg, HyperPark Ltd., SENTImotion GmbH, 1886Technologies GmbH Hallituksen puheenjohtaja: Zefyron GmbH Markus Korsten (s. 1970) Hallituksen jäsen vuodesta 2023. Koulutus: Study of Applied Physics, Dipl. Ing. (FH) Päätoimi: Vice President Factory Programs, Northvolt AB Keskeisimmät luottamustehtävät: – Hallitus 31.12.2023 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 111 Jouko Pölönen (s. 1970) Hallituksen jäsen vuodesta 2021. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, KHT-tilintarkastaja, eMBA Päätoimi: Toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Suomen Pörssisäätiö Hallituksen jäsen: Työeläkevakuuttaja TELA ry, Finanssiala ry ja Suomen Laatuyhdistys ry George Rietbergen (s. 1964) Hallituksen jäsen vuodesta 2017. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Toimitusjohtaja, Koninklijke Oosterberg Keskeisimmät luottamustehtävät: – Reima Rytsölä (s. 1969) Hallituksen jäsen vuodesta 2023. Tarkastusvaliokunnan jäsen. Koulutus: Valtiotieteiden maisteri Päätoimi: Toimitusjohtaja, Solidium Oy Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Ylva Palvelut ja Metso Oyj Christopher Ostrander (s. 1968) Hallituksen jäsen vuodesta 2021. Tarkastusvaliokunnan jäsen. Koulutus: B.Sc. (Mechanical Engineering); M.Sc. (Engineering Management); MBA Päätoimi: Toimitusjohtaja, Premier Staffing Solution, LLC; Osakas/ Puheenjohtaja, Kensington Hill Capital, LLC; Osakas/Puheenjohtaja, Cornerstone Consulting Organization, LLC Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Kensington Hill Partners II, LLC ja Kensington Hill Capital, LLC; Cornerstone Consulting Organization, LLC; Tamarind Hill Management, LLC, neuvonantaja (Limited Partner Advisor), University of Findlay, Member of Board of Trustees, Chairman of the Board of Trustees Tarkempia tietoja hallituksen jäsenistä saatavilla verkkosivuillamme www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/hallinto-ja-ohjausjarjestelma/hallitus/. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 112 Hallituksen jäsenten riippumattomuus Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta vuosittain Hallinnointikoodin 2020 suosituksen mukaisesti. Hallituksen arvion mukaan kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia Yhtiöstä sekä Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, pois lukien Reima Rytsölä, joka ei ole riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta johtuen hänen asemastaan Solidium Oy:n toimitusjohtajana. Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvalta- yhteisöjensä osakeomistus 31.12.2023 Yhtiön nykyisen hallituksen jäsenten Nokian Renkaat -omistukset Osakkeita, kpl Jukka Hienonen, puheenjohtaja 25 808 Pekka Vauramo, varapuheenjohtaja 9 096 Susanne Hahn, jäsen 4 028 Markus Korsten, jäsen 2 386 Veronica Lindholm, jäsen 10 004 Christopher Ostrander, jäsen 4 660 Jouko Pölönen, jäsen 23 690 George Rietbergen, jäsen 7 614 Reima Rytsölä, jäsen 2 386 Yhteensä 89 672 * Lisäksi 20 592 osaketta vakuutuskuoren sisällä, ei äänioikeutta ** Lisäksi 5 000 osaketta vakuutuskuoren sisällä, ei äänioikeutta Hallituksen kokoukset sekä hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin ja päätöksentekoon ilman kokousta Vuonna 2023 Nokian Renkaiden hallitus keskittyi normaalien vastuidensa ohella uuden Nokian Renkaiden rakentamiseen. Vetäytyminen Venäjältä ja Venäjän liiketoiminnan myyminen PJSC Tatneftille saatiin päätökseen maaliskuussa 2023, jonka jälkeen Nokian Renkaiden kaikki toiminta Venäjällä päättyi. Rengastoimitusten jatkuvuuden turvaamiseksi yhtiö rakentaa uutta tehdasta Romaniaan ja on nostanut tuotantokapasiteettia investoimalla olemassa oleville tehtailleen Suomessa ja Yhdysvalloissa sekä renkaiden sopimusvalmistuksen avulla. Vuonna 2023, hallitus kokoontui yhteensä 10 kertaa sekä teki 2 kertaa päätöksiä ilman kokousta. Hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin/ päätöksentekoon kokoontumatta vuonna 2023 Jukka Hienonen (puheenjohtaja) Pekka Vauramo (varapuheenjohtaja) Heikki Allonen (jäsen saakka) Susanne Hahn Markus Korsten (jäsen lähtien) Veronica Lindholm Inka Mero (jäsen saakka) Christopher Ostrander Jouko Pölönen George Rietberger Reima Rytsölä (jäsen lähtien) * 26.4.2023 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 92 % 100 % 100 % Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 113 Hallituksen monimuotoisuus Nokian Renkaat näkee monimuotoisuuden menestystekijänä, joka mahdollistaa Yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja liiketoiminnan kasvun. Käytännössä monimuotoisuus tarkoittaa, että huomioidaan erilaiset tekijät, kuten sukupuoli, ikä ja kansallisuus sekä jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri ammattialoilta ja teollisuuden sektoreilta, joilla Konserni pääasiassa toimii. Myös johtamiskokemus ja henkilökohtaiset osaamisalueet huomioidaan. Hallituksessa tulee olla vähintään kaksi edustajaa kummastakin sukupuolesta. Nykyinen hallitus täyttää tämän tavoitteen. Jos kaksi jäsenehdokasta on yhtä päteviä, vähemmistössä olevan sukupuolen edustaja asetetaan etusijalle. Hallituksen jäsenillä on merkittävää kokemusta muun muassa teollisuudesta, kuluttajaliiketoiminnasta ja talousjohtamisesta. Nimitystoimikunta seuraa monimuotoisuuden tilaa ja edistymistä. Hallituksen valintaa ja monimuotoisuutta koskevat periaatteet ovat nähtävillä Yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.nokianrenkaat. fi/yritys/sijoittajat/hallinto-ja-ohjausjarjestelma/hallitus/ hallituksen-monimuotoisuuspolitiikka/. Hallituksen valiokunnat Hallitus päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokunnista ja niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2023 hallituksella oli kaksi valiokuntaa: Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta sekä Tarkastusvaliokunta. Valiokunnissa on oltava vähintään kolme jäsentä, joilla on oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Ainakin yhdellä Tarkastusvaliokunnan jäsenellä on oltava kokemusta laskentatoimesta tai tilintarkastuksesta. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava Yhtiöstä riippumattomia. Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia Yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Toimitusjohtaja ja Konsernin johtoryhmän muut jäsenet eivät saa olla Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäseniä. Ikä, henkilöä 30–39, 0 40–49, 1 50–59, 6 60–69, 2 Sukupuoli, henkilöä Nainen, 2 Mies, 7 Kansalaisuus, henkilöä Suomi, 5 Alankomaat, 1 Saksa, 2 Yhdysvallat, 1 Toimikausi, henkilöä 1 vuosi, 2 2–3 vuotta, 3 4–5 vuotta, 1 6–7 vuotta, 2 Enemmän kuin 7 vuotta, 1 Hallituksen jäsenten riippumattomuus, henkilöä Riippumaton, 8 Ei-riippumaton, 1 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 114 Valiokunta valmistelee tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen. Lisäksi Tarkastusvaliokunta tarkkailee ja arvioi, miten sopimukset ja muut oikeustoimet Yhtiön ja Yhtiön lähipiirin välillä ovat normaalin liiketoiminnan ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä noudatettavien ehtojen mukaisia sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalla on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2023 Jouko Pölönen (puheenjohtaja), Heikki Allonen (jäsen 26.4.2023 saakka), Inka Mero (jäsen 26.4.2023 saakka), Christopher Ostrander (jäsen 26.4.2023 lähtien) sekä Reima Rytsölä (jäsen 26.4.2023 lähtien). Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja osallistuu pääsääntöisesti valiokunnan kokouksiin. Kaikki jäsenet ovat riippumattomia sekä Yhtiöstä että Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, pois lukien Reima Rytsölä, joka ei ole riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta johtuen hänen asemastaan Solidium Oy:n toimitusjohtajana. Valiokunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2023. Osallistuminen Tarkastusvaliokunnan kokouksiin vuonna 2023 Jouko Pölönen (puheenjohtaja) Heikki Allonen (jäsen saakka) Inka Mero (jäsen saakka) Christopher Ostrander Reima Rytsölä (jäsen lähtien) * 26.4.2023 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta tunnettiin aiemmin nimellä Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta, kunnes 26.4.2023 pidetty hallituksen järjestäytymiskokous muutti valiokunnan nimen Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnaksi. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valmistelee hallitukselle ehdotuksen Yhtiön toimitusjohtajasta ja hänelle maksettavasta palkasta ja kannustinpalkkioista. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta tekee hallitukselle ehdotuksen myös Konsernin johtoryhmän nimityksistä, palkoista ja kannustinpalkkioista. Valiokunta valmistelee myös ehdotuksen hallitukselle Nokian Renkaiden osakepalkkiojärjestelmien allokaatioista ja perusteista sekä muista kannustinpalkkiojärjestelmistä. Lisäksi Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan tärkeimpiä tehtäviä ovat palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin laatiminen hallitukselle ja toimitusjohtajalle sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti. Lisäksi Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan tehtäviin kuuluu vastuullisuusasioiden valmistelu hallitukselle sekä toimintaympäristöön ja vastuullisuuteen liittyvän sääntelyn kehityksen seuraaminen. Valiokunta valmistelee ja käsittelee raportin ei-taloudellisista tiedoista osana vuosikertomusta ja vuosittaista vastuullisuusraporttia. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätöksensä kollektiivisesti ja on vastuussa valiokunnalle osoittamiensa tehtävien hoitamisesta. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2023 Veronica Lindholm (puheenjohtaja), Jukka Hienonen, Pekka Vauramo sekä Susanne Hahn (jäsen 26.4.2023 lähtien). Kaikki jäsenet ovat riippumattomia sekä Yhtiöstä että Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Valiokunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2023. Osallistuminen Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan kokouksiin vuonna 2023 Veronica Lindholm (puheenjohtaja) Susanne Hahn (jäsen lähtien) Jukka Hienonen Pekka Vauramo * 26.4.2023 100 % 100 % 100 % 100 % Tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sille kuuluvien säänneltyjen tehtävien hoitamisessa ja raportoi toiminnastaan hallitukselle. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätöksensä kollektiivisesti ja on vastuussa valiokunnalle osoittamiensa tehtävien hoitamisesta. Valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti valiokunnan tehtävänä on valvoa, että Yhtiön kirjanpito, taloushallinto, rahoitus, sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus, tilintarkastus, riskienhallinta sekä compliance-toiminto on asianmukaisesti järjestetty. Valiokunta seuraa tilinpäätösraportoinnin prosessia ja merkittäviä muutoksia kirjausperiaatteissa sekä taseeseen arvostetuissa erissä. Tämän lisäksi valiokunta käsittelee Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. Valiokunta seuraa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta sekä arvioi lakisääteisen tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja tilintarkastajan tarjoamia muita kuin tilintarkastuspalveluita. Lisäksi valiokunta käsittelee tilintarkastuskertomuksen ja mahdollisen tilintarkastuspöytäkirjan sekä tilintarkastajan valiokunnalle esittämän täydentävän raportin. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 115 116 Toimitusjohtaja ja hänen tehtävänsä Toimitusjohtaja johtaa Konsernin liiketoimintaa sekä hoitaa Yhtiön juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan tehtävänä on informoida hallitusta Yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja valmistelee Yhtiön strategian ja tavoitteet hallitukselle. Toimitusjohtaja vastaa myös hyväksytyn strategian ja suunnitelmien toteuttamisesta. Toimitusjohtaja vastaa Yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan valitsee Yhtiön hallitus. Jukka Moisio on toiminut Yhtiön toimitusjohtajana 27.5.2020 lähtien. Jukka Moisio (s. 1961) Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, MBA Asema:  Keskeinen työkokemus: 2008–2019 Huhtamäki Oyj, toimitusjohtaja 2004–2008 Ahlstrom Oyj, toimitusjohtaja 1991–2004 Ahlstrom Oyj, useita johtotehtäviä 1989–1991 McKinsey & Company, konsultti Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Paulig Oy ja Sulapac Oy Hallituksen jäsen: Metsä Board Oyj Toimitusjohtajan ja hänen määräysvaltayhteisöjensä Nokian Renkaat -omistukset 31.12.2023 Osakkeita Jukka Moisio, toimitusjohtaja 22 921 Johtoryhmä Konsernin johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa Yhtiön strategian valmistelussa ja operatiivisessa johtamisessa sekä käsitellä asioita, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia tai muita vaikutuksia, kuten esimerkiksi yritysjärjestelyitä ja organisaatiomuutoksia. Johtoryhmän jäsenet kantavat päävastuun omista liiketoiminta- alueistaan ja toiminnoistaan. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvia tehtäviä. Konsernin kokouskäytännön mukaisesti johtoryhmä kokoontuu noin 11 kertaa vuodessa. Kokouksiin osallistuu toimitusjohtajan lisäksi liiketoimintayksiköiden ja funktioiden johto. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Jukka Moisio (s. 1961) Toimitusjohtaja Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, MBA Johtoryhmän jäsenen ja hänen määräysvaltayhteisöjensä Nokian Renkaat -omistukset: 22 921 Anna Hyvönen (s. 1968) Henkilöautonrenkaat ja Vianor Koulutus: Tekniikan lisensiaatti Johtoryhmän jäsenen ja hänen määräysvaltayhteisöjensä Nokian Renkaat -omistukset: 22 010 Päivi Leskinen (s. 1965) Henkilöstö Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri Johtoryhmän jäsenen ja hänen määräysvaltayhteisöjensä Nokian Renkaat -omistukset: 0 Päivi Antola (s. 1971) Viestintä, sijoittajasuhteet ja brändi Koulutus: Filosofian maisteri, CEFA Johtoryhmän jäsenen ja hänen määräysvaltayhteisöjensä Nokian Renkaat -omistukset: 5 799 Adrian Kaczmarczyk (s. 1971) Tuotanto, toimitusketju ja hankinnat Koulutus: Dipl. Ing. Engineering, MBA Johtoryhmän jäsenen ja hänen määräysvaltayhteisöjensä Nokian Renkaat -omistukset: 3 420 Manu Salmi (s. 1975) Raskaat Renkaat ja Nokian-tehdas Koulutus: Upseerin tutkinto, Kauppatieteiden maisteri, MBA Johtoryhmän jäsenen ja hänen määräysvaltayhteisöjensä Nokian Renkaat -omistukset: 30 457 Niko Haavisto (s. 1972) Talous ja rahoitus Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri, yrityksen taloustiede Johtoryhmän jäsenen ja hänen määräysvaltayhteisöjensä Nokian Renkaat -omistukset: 11 250 Jukka Kasi (s. 1966) Tuotteet ja innovaatiot Koulutus: Diplomi-insinööri Johtoryhmän jäsenen ja hänen määräysvaltayhteisöjensä Nokian Renkaat -omistukset: 40 367 Tarkempia tietoja johtoryhmän jäsenistä saatavilla verkkosivuillamme www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/hallinto-ja-ohjausjarjestelma/konsernin-johtoryhma/. Johtoryhmä, 31.12.2023 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 117 118 III Kuvaukset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan mekanismeista Sisäinen valvonta Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmien tarkoituksena on varmistaa, että Yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteiden mukaista. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Yhtiön julkistamat taloudelliset raportit on laadittu Yhtiön soveltamien laskentaperiaatteiden mukaisesti ja että ne antavat olennaisesti oikeat tiedot Konsernin taloudellisesta tilasta sekä varmistaa, että taloudellinen raportointi on täsmällistä ja luotettavaa. Konsernissa on määritelty alla mainituille toiminnan keskeisille yksiköille Konsernin laajuisesti noudatettavat toimintapolitiikat ja ohjeet, joiden tarkoituksena on varmistaa, että Yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista. Konsernin liiketoiminnot koostuvat Henkilöautonrenkaat-, Raskaat Renkaat- ja Vianor -liiketoimintayksiköistä. Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikkö on jaettu edelleen seuraaviin liiketoiminta-alueisiin: Pohjoismaat, Keski-Eurooppa sekä Pohjois-Amerikka. Raskaat Renkaat- ja Henkilöautonrenkaat -liiketoimintayksiköt vastaavat omasta toiminnastaan, sen tuloksesta, riskienhallinnasta, taseesta ja investoinneista eri funktioiden tukemana. Konserniin kuuluvat myyntiyhtiöt toimivat tuotteiden jakelukanavana paikallisilla markkina-alueilla. Tytäryhtiöt ovat vastuussa omasta päivittäisestä toiminnastaan ja hallinnostaan. Ne raportoivat kyseisen liiketoiminta-alueen johtajalle ja Vianor-ketju raportoi Vianor-liiketoimintayksikön johtajalle. Hallitus vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta. Valvontamekanismeja ohjaa johto ja niitä toteuttaa koko organisaatio. Sisäinen valvonta on kiinteä osa Konsernin toimintaa kaikilla tasoilla. Päävastuu valvonnasta on Nokian Renkaiden operatiivisella johdolla. Jokainen esihenkilö on velvollinen järjestämään vastuullaan olevassa toiminnassa riittävän valvonnan ja seuraamaan sen toimivuutta jatkuvasti. Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa taloushallinnon ja raportoinnin prosessien sekä niiden sisäisen valvonnan järjestämisestä. Konsernin sisäisen ja ulkoisen laskennan vastuut on keskitetty emoyhtiön talousfunktioon, joka vastaa muun muassa eri alueiden talousinformaation tuottamisesta ja sen oikeellisuudesta. Konsernitilinpäätöksen (IFRS) laatimisprosessi siihen liittyvine valvontatoimenpiteineen sekä raportointiprosessiin liittyvät toimenkuvat ja vastuualueet on määritelty. Yhtiön talousfunktio tuottaa konsernitason ja eri alueiden konsolidoinnit ja informaation. Konsernin kukin juridinen yhtiö tuottaa Yhtiön talousosaston valvonnassa oman informaationsa laadittuja ohjeita ja paikallista lainsäädäntöä noudattaen. Tilinpäätösstandardien tulkinta ja soveltaminen on keskitetty Konsernin emoyhtiön talousfunktioon, joka myös valvoo näiden standardien noudattamista. Tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä vaatii riittävää, oikea- aikaista ja luotettavaa tietoa, jotta johto pystyy seuraamaan tavoitteiden saavuttamista ja valvontamekanismien tehokkuutta. Tämä kattaa sekä taloudellisen että muun informaation, joka saadaan tietojärjestelmien sekä muiden sisäisten ja ulkoisten kanavien kautta. Taloushallinnon ohjeistus ja muu ohjeistus on jaettu intranetissä, ja henkilöstölle järjestetään tarvittaessa koulutusta ohjeistukseen liittyen. Kommunikointi liiketoimintayksiköiden kanssa on jatkuvaa. Yhtiön tulosta seurataan sisäisesti kuukausiraportoinnilla, jota täydennetään päivitetyillä ennusteilla. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Strategiset riskit Hallinto Liiketoimintaympäristö Rahoitukselliset riskit Markkina Luotto Likviditeetti Vahinkoriskit Prosessit Kontrollit Ympäristö Fyysinen vahinko Operatiiviset riskit Prosessit Henkilöstö Lainsäädäntö Nokian Renkaiden toimintapolitiikat, periaatteet, ohjeet ja arvot Yritysriskit • Asiakassuhteet • Kilpailijoiden toiminta • Lainsäädännölliset riskit • Maine • Poliittiset- ja maariskit • Brändi • Tuotekehitys • Ilmastonmuutos • Vastuullisuusriskit • Muut riskit • Markkinariski • Luottoriski • Valuuttariski • Korkoriski • Likviditeettiriski • Rahoitusriski • Hyödykkeiden hintariski • Muut riskit • Prosessit • Järjestelmät • Tietoturva • Henkilöstö • Toimitusketjun hallinta • Tuoteviat • Oikeudelliset riskit • Yhtiön hallinnointi • Veroriskit • Muut riskit • Ympäristöriskit • Fyysinen vahinko • Työntekijöiden turvallisuus • Pandeemiset taudit • Omaisuuden menetys • Liiketoiminnan keskeytyminen • Kolmannen osapuolen vastuu • Rikollisuus • Kyberhyökkäys • Muut riskit Sijoittajaviestintä Nokian Renkaiden sijoittajasuhteiden tavoitteena on välittää osakemarkkinoille säännöllisesti ja johdonmukaisesti olennaista, oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Nokian Renkaiden osakkeen arvonmäärityksen perustaksi. Periaatteina ovat tasapuolisuus, avoimuus ja täsmällisyys. Riskienhallinta Konsernissa on käytössä hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Konsernin riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien riskien että Konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Yritysriskit on luokiteltu strategisiin, toiminnallisiin, rahoituksellisiin ja vahinkoriskeihin. Strategiset liiketoimintariskit liittyvät asiakassuhteisiin, kilpailijoiden toimintaan, politiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviin riskeihin, maine- ja maariskeihin, brändiin, tuotekehitykseen, ilmastonmuutokseen ja vastuullisuuteen sekä investointeihin. Toiminnalliset riskit liittyvät joko puutteisiin tai virheisiin Yhtiön prosesseissa, henkilöstön toiminnassa tai järjestelmissä, sopimusriskeihin, vaatimusten noudattamattomuuteen tai ulkoisiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi ennalta tunnistamattomiin toimintaympäristön muutoksiin, kyber- ja tietoturvauhkiin, toimitusketjun hallintaan tai raaka-ainehintojen muutoksiin. Rahoitusriskit liittyvät korko- ja valuuttamarkkinoiden liikkeisiin, likviditeettiin ja uudelleenrahoitukseen sekä vastapuoli- ja luottoriskeihin. Vahinkoriskit ovat peräisin omaisuuden menetyksestä, liiketoiminnan keskeytymisestä, puutteista tai virheistä työntekijöiden turvallisuudessa tai ympäristöasioiden hallintajärjestelmissä. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 119 Nokian Renkaiden liiketoimintaan mahdollisesti vaikuttaviin merkittävimpiin riskeihin lukeutuvat kuluttajien luottamukseen sekä makrotaloudellisiin ja geopoliittisiin olosuhteisiin liittyvät riskit. Poliittiset epävarmuustekijät voivat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä ja ylimääräisiä kaupan esteitä sekä vaikuttaa Yhtiön myynti- ja luottoriskiin. Ukrainan sota on vaikuttanut merkittävästi Nokian Renkaiden liiketoimintaympäristöön ja tuotantokapasiteettiin, vaikuttaen Yhtiön kykyyn palvella asiakkaita erityisesti Keski-Euroopassa. Sodan seurauksena Nokian Renkaat päätti vetäytyä Venäjältä ja toteutti Venäjän liiketoiminnan myynnin PJSC Tatneftille maaliskuussa 2023, jonka jälkeen Nokian Renkaiden kaikki toiminta Venäjällä päättyi. Rengastoimitusten jatkuvuuden turvaamiseksi yhtiö rakentaa uutta tehdasta Romaniaan ja on nostanut tuotantokapasiteettia investoimalla olemassa oleville tehtailleen Suomessa ja Yhdysvalloissa sekä renkaiden sopimusvalmistuksen avulla. Viive näissä toiminnoissa voisi olla haitallista Nokian Renkaiden taloudelliselle suorituskyvylle. Rengasmarkkinat kehittyvät vastatakseen muuttuviin kulutustarpeisiin. Epäonnistuminen suorituskykyyn ja turvallisuuteen liittyviin vaatimuksiin vastaamisessa, uusien tuotteiden ja palveluiden innovoimisessa ja kehittämisessä tai myyntikanavan muutoksiin tai uusiin teknologioihin sopeutumisessa voivat vaikuttaa haitallisesti taloudelliseen tulokseen. Suunnittelemattomat katkokset kriittisissä tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa voivat aiheuttaa häiriötilanteita ja haitata toiminnan jatkuvuutta. Odottamattomat tuotanto- tai toimituskatkokset Nokian Renkaiden omissa tuotantolaitoksissa tai sen sopimusvalmistuskumppanien tuotantolaitoksissa voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Keskeytykset logistiikassa voivat vaikuttaa merkittävästi tuotantoon ja sesonkimyyntiin. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa riskejä rengasteollisuuteen esimerkiksi kuluttajien rengasvalintojen, sääntelyssä tapahtuvien muutosten tai luonnonkumivalmistajia kohtaavien poikkeuksellisten luonnonilmiöiden muodossa. Nokian Renkaiden riskianalyysissä kiinnitetään huomiota erityisesti myös yhteiskuntavastuuriskeihin. Tietoturvaan ja -suojaan ja asiakkaiden tietoihin liittyvät selvitykset ja hankkeet ovat jatkuvasti painopistealueina. Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännön toimenpiteet ja jatkuva valvonta kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, sen pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Valvontatoiminnoilla ja -toimenpiteillä tarkoitetaan varmistavia ja varmentavia menettelyjä, joilla pienennetään riskejä ja varmistetaan riskienhallintatoimenpiteiden suorittaminen. Vastuu riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja suurelta osin niiden hallinnasta on delegoitu liiketoimintayksiköille ja -alueille sekä funktioille. Rahoitus on vastuussa riskinhallintaprosessien, -menetelmien ja -työkalujen kehittämisestä ja ylläpidosta. Nokian Renkaiden hallitus tarkastusvaliokunnan avustamana seuraa ja arvioi Yhtiön riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta ja valvoo Yhtiön strategiaan ja toimintoihin liittyvien riskien arviointia ja hallintaa. Tarkastusvaliokunta valvoo, että riskienhallintatoimenpiteet ovat riskienhallintapolitiikan mukaisia. Riskianalyysissä esiin nousevat seikat huomioidaan prosessien, vaatimustenmukaisuuden ja valvonnan kehityksessä sekä sisäisten tarkastusten suunnittelussa. Nokian Renkaiden hallitus käsittelee merkittävimpiä riskejä vuosittain. IV Muut annettavat tiedot Sisäinen tarkastus Konsernin sisäinen tarkastus arvioi ja tarkastaa suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hallintoprosessien tehokkuutta. Sisäinen tarkastus on itsenäinen ja objektiivinen toiminto, jonka tavoitteena on auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet on vahvistettu Yhtiön hallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen työjärjestyksessä. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimintoa johtaa tarkastusvaliokunnan alaisuudessa toimiva sisäinen tarkastaja (CAE). Sisäisen tarkastuksen painopistealueet hyväksytään vuosittain tarkastusvaliokunnassa. Tarkastustoimeksiannot pohjautuvat Yhtiön toimintojen keskeisiin strategisiin painopistealueisiin ja niihin liittyviin riskeihin. Sisäisen tarkastuksen toiminta kattaa kaikki Nokian Renkaat -konsernin liiketoiminnot, yksiköt ja prosessit. Sisäinen tarkastaja raportoi toiminnastaan tarkastusvaliokunnalle sekä hallinnollisesti talous- ja rahoitusjohtajalle. Yhtiön hallitus seuraa ja arvioi sisäisen tarkastuksen tehokkuutta. Lähipiiriliiketoimet Nokian Renkaat määrittää ja seuraa lähipiiriään noudattaen kansainvälistä kirjanpitostandardia (IAS 24, lähipiirin tiedot) sekä muuta soveltuvaa sääntelyä. Yhtiöllä on käytännöt, joiden avulla tunnistetaan ja määritellään sen lähipiiri, ja se arvioi ja seuraa lähipiirin liiketoimia varmistaakseen, että kaikki eturistiriidat sekä Yhtiön päätöksentekoprosessi otetaan huomioon asianmukaisella tavalla. Tarkastusvaliokunta tarkkailee ja arvioi, miten sopimukset ja muut oikeustoimet Yhtiön ja sen lähipiirin välillä noudattavat normaalin liiketoiminnan vaatimuksia ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä noudatettavia ehtoja sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiön taloushallinto seuraa ja valvoo lähipiirin liiketoimia osana Yhtiön normaaleja raportointi- ja valvontamenettelyjä ja raportoi säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle. Yhtiöllä on vain normaaliin liiketoimintaan kuuluvia lähipiiriliiketoimia ja niistä annetaan tiedot taloudellisessa katsauksessa. Päätöksentekomenettelyt on lisäksi jäsennelty siten, että eturistiriidat vältetään. Mikäli Yhtiöllä olisi liiketoimia, jotka eivät kuuluisi sen normaaliin liiketoimintaan tai joissa ei noudatettaisi toisistaan riippumattomien osapuolten välillä noudatettavia ehtoja, tällaiset liiketoimet olisi käsiteltävä tarkastusvaliokunnassa, hyväksyttävä hallituksessa ja niistä kerrottaisiin vuosikertomuksessa. Sisäpiirihallinto Nokian Renkaat noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Tämän lisäksi Yhtiö on laatinut hallituksen hyväksymän erillisen sisäpiiriohjeen, joka täydentää muuta sisäpiirisääntelyä ja sisältää ohjeita koskien sisäpiiriläisiä ja sisäpiirihallintoa. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 120 Nokian Renkaat ei ylläpidä luetteloa pysyvistä sisäpiiriläisistä. Sisäpiiriläiset määritellään tapauskohtaisesti hankkeisiin liittyen. Yhtiön sisäpiirihankkeisiin kuuluvat henkilöt lisätään hankekohtaisiin sisäpiiriluetteloihin. Henkilöt, joilla on sisäpiiritietoa, eivät saa käydä kauppaa Nokian Renkaiden rahoitusvälineillä hankkeen raukeamiseen tai julkistamiseen saakka. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitylle henkilölle ilmoitetaan luetteloon merkitsemisestä, siitä hänelle aiheutuvista velvollisuuksista sekä sisäpiirihankkeen päättymisestä. Nokian Renkaat ylläpitää erillistä luetteloa markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisissa johtotehtävissä toimivista henkilöistä ja heidän lähipiiristään. Vuonna 2023 tällaisia henkilöitä olivat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä talous- ja rahoitusjohtaja. Yhtiön edellä mainituissa johtotehtävissä toimiva henkilö saa tehdä kauppoja Nokian Renkaiden rahoitusvälineillä vain 30 vuorokauden aikana Yhtiön tilinpäätöstiedotteen tai osa- tai puolivuosikatsauksen julkistamispäivän jälkeen. Vastaava kaupankäyntioikeuden rajoitus on myös Konsernin johtoryhmän jäsenillä sekä henkilöillä, jotka osallistuvat Yhtiön taloudellisten raporttien valmisteluun, ylläpitoon ja/tai julkistamiseen sekä henkilöillä, jotka käsittelevät Nokian Renkaat -konsernin raportointia ja ennusteita. Nokian Renkaiden lakiasiainjohtaja vastaa kokonaisvaltaisesti Yhtiön sisäpiiriasioiden hoitamisesta sekä siihen liittyvästä viestinnästä (kaupankäyntirajoitukset, johtohenkilöiden liiketoimien ilmoitus- ja julkistamisvelvollisuudet). Lakiasiainjohtaja tarkastaa edellä mainituissa johtotehtävissä toimivien sekä heidän lähipiiriläistensä tiedot vähintään kerran vuodessa. Talous- ja rahoitusjohtaja toimii sisäpiiriasioissa lakiasiainjohtajan varahenkilönä. Väärinkäytöksistä ilmoittaminen Nokian Renkaat on määritellyt prosessit, joiden avulla eri tahot voivat ilmoittaa epäillyistä yhtiön liiketoimintaperiaatteita tai muuta politiikkaa tai ohjeistusta koskevista rikkomuksista tai muista väärinkäytöksistä. Myös yhtiön ulkopuoliset voivat käyttää sähköpostiosoitetta [email protected]. Kaikki ilmoitukset väärinkäytöksistä tutkitaan nopeasti ja luottamuksellisesti sekä mahdollisimman pitkälti ilmoittajan henkilöllisyyttä suojaten. Tilintarkastus Tilintarkastajalla on tärkeä rooli osakkeenomistajien nimittämänä valvovana elimenä. Tilintarkastukset antavat osakkeenomistajille puolueettoman näkemyksen tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen tekotavasta sekä Yhtiön kirjanpidosta ja hallinnosta. Vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen uudelleenvalitsemana tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mikko Järventausta. Tilintarkastajan toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti. Voimassa olevien säännösten mukaisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastaja raportoi tarkastushavainnoistaan Konsernin johdolle. Maksetut palkkiot tyypeittäin, euroa 2022 2023 Konsernin tilintarkastuspalkkiot 1 046 000 1 081 000 Muista kuin tilintarkastuspalveluista maksetut palkkiot 68 000 24 000 Yhteensä 1 114 000 1 105 000 Oheisessa taulukossa Yhtiön maksamat tilintarkastuspalkkiot 31.12. mennessä: Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 121 S E LV I T YS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA MADE FOR DEMANDING CONDITIONS 123 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa premium-renkaita kuluttajille ja asiakkaille, jotka arvostavat turvallisuutta, vastuullisuutta ja luotettavuutta. Vastuullisuus on Nokian Renkaiden liiketoiminnan ytimessä ja yksi yhtiön strategian viidestä kulmakivestä. Nokian Renkaat on Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact (UNGC) -aloitteen jäsen ja sitoutunut YK:n asettamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals). Muiden kuin taloudellisten seikkojen johtaminen Nokian Renkailla Yhtiön vastuullisuustoimia johtaa tuotannosta, toimitusketjusta ja hankinnoista vastaava johtaja, joka on konsernin johtoryhmän jäsen. Nokian Renkaiden vastuullisuuden ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernissa tehtävää vastuullisuustyötä. Ohjausryhmään kuuluu ylempää johtoa tuotannon, toimitusketjun ja hankintojen, talouden ja rahoituksen, henkilöstöhallinnon sekä viestinnän alueilta. Nokian Renkaiden ilmastotyön ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän työn edistymistä. Vastuullisuuden jokapäiväinen johtaminen on osa kaikkien esihenkilöiden tehtäviä. Tavoitteet, saavutukset, kehityskohteet ja muut keskeiset asiat käsitellään johtoryhmässä vähintään kahdesti vuodessa sekä hallituksen Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa vähintään kolmesti vuodessa. Laadusta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja jakaa valiokunnalle vastuullisuustyötä koskevaa tietoa ja antaa tilannepäivityksiä yhtiön vaikutuksista. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2023 Laatu- ja vastuullisuusjohtaja Kaikki yksiköt ja esihenkilöt Henkilöstö Vastuullisuus- työryhmä Turvallisuuden johtamisen työryhmä Ympäristö- työryhmä Energiatehokkuus- työryhmä Vastuullisen hankinnan työryhmä Strategia, tavoitteet ja seuranta Vastuullisuuden johtaminen Hallitus (sis. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta) Konsernin johtoryhmä Toimintasuunnitelmat ja vastuullisuuden jokapäiväinen johtaminen Vastuullisuuden ohjausryhmä Ilmastotyön ohjausryhmä 124 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Nokian Renkaiden vastuullisuutta ohjaavat periaatteet Vastuullisuus on osa Nokian Renkaiden yrityskulttuuria, strategiaa ja tavoitteita. Seuraavalla sivulla oleva kaavio kuvaa yhtiön vastuullisuuden osa-alueet, vastuullisuutta ohjaavat periaatteet sekä tärkeimmät standardit ja politiikat, jotka ohjaavat työtä. Nokian Renkaiden olennaiset aiheet Vastuullisuus on Nokian Renkailla keskeisessä roolissa, ja yhtiö on sitoutunut minimoimaan negatiiviset ja maksimoimaan positiiviset vaikutuksensa talouteen, ympäristöön ja ihmisiin. Tärkeä osa positiivisen muutoksen läpivientiä on sen ymmärtäminen, miten Nokian Renkaiden sidosryhmät näkevät vastuullisuuden ja mitkä vastuullisuuden aihealueet ovat keskeisiä yhteiskunnan ja liiketoiminnan kannalta. Tämä tehdään suorittamalla olennaisuusarviointi kolmen vuoden välein. Arvioinnit muodostavat perustan Nokian Renkaiden vastuullisuudelle. Laatu- ja vastuullisuusjohtaja esittelee olennaisuusarvioinnista kertyneen tietoaineiston konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle. Hallitus arvioi ja hyväksyy Selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista, jonka aiheet perustuvat olennaisuusarviointiin. Yhtiössä suoritettiin kattava olennaisuusarviointi vuonna 2021. Sen tuloksena seuraavia vastuullisuuteen liittyviä aiheita pidettiin olennaisina Nokian Renkaiden toiminnan kannalta, ja vuoden 2023 vastuullisuusraportointi perustuu enimmäkseen niihin: 1. Vastuulliset raaka-aineet 2. Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 3. Turvallisuus ja hyvinvointi Nokian Renkailla 4. Ihmisoikeuksien edistäminen kaikessa toiminnassa 5. Renkaiden liikenneturvallisuus Olennaiset aiheet vuodelle 2024 määritellään kaksoisolennaisuus- analyysillä, jonka tulokset esitellään Nokian Renkaiden Yritysvastuuraportissa 2023, joka julkaistaan maaliskuun 2024 lopussa. Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet on määritelty hallituksen hyväksymissä liiketoimintaperiaatteissa (Code of Conduct,  ). Tämä asiakirja määrittää Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet ja sisältää toimintaohjeita erilaisiin eettisiin kysymyksiin sekä lahjonnan vastaiset ohjeet. Nokian Renkaat ei hyväksy toiminnassaan minkäänlaista lahjontaa. Epäiltyä väärinkäytöstä tai rikkomusta raportoidessaan työntekijä voi ottaa yhteyttä omaan esihenkilöönsä, sisäiseen tarkastukseen, Legal & Compliance- tai henkilöstöyksikköön. Rikkomukset voi raportoida myös lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai maapostitse. Sisäinen tarkastaja raportoi epäillyt väärinkäytökset tai rikkomukset hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Lisäksi Nokian Renkaat edellyttää, että kaikki vastuullisuuden kannalta keskeiset toimittajat noudattavat Toimittajien liiketoimintaperiaatteita (Supplier Code of Conduct;  ). Kaikilla raaka-ainetoimittajilla on   ympäristöjärjestelmä. Nokian Renkaiden hallituksen omaksuma riskinhallintakäytäntö tukee yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamista ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamista. Lisätietoja yhtiön riskinhallinnasta on tilinpäätöksen Merkittävät riskit ja epävarmuudet -osiossa sekä kohdassa Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. 125 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Vastuullisuuden osa-alueet Tuotteet ja tuotekehitys Ihmiset Talous Ympäristö Hankinta Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa ympäristöystävällisiä, turvallisia ja korkealaatuisia renkaita, joilla pääsee perille vaativissakin olosuhteissa. Nokian Renkaat on sitoutunut toimi - maan YK:n liiketoimintaa ja ihmis- oikeuksia ohjaavien periaatteiden ja OECD:n työ- ja ihmisoikeuksia ohjaa- vien periaatteiden mukaisesti sekä noudattamaan Kansainvälisen työ- järjestön (ILO) työn perusperiaatteita ja - oikeuksia koskevaa julistusta. Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. Nokian Renkaat mahdollistaa kannattavalla kasvulla toiminnan kehittämisen sekä taloudellista turvaa, työtä ja hyvinvointia sidosryhmille. Ympäristövastuussa Nokian Renkaat kiinnittää huomion tuotteen koko elinkaareen ja kaikkiin toimintoihinsa ja on sitoutunut toimimaan tavalla, joka ei vahingoita ympäristöä tai ihmisiä. Yhtiö pyrkii osoittamaan johtajuutta toiminnassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nokian Renkaat on sitoutunut vastuullisiin hankintoihin ja kehittämään vastuullisuutta edelleen toimitusketjussa. Vastuullisuuteen liittyvät tärkeimmät standardit, konsernin politiikat ja menettelyohjeet Renkaiden/ajoneuvojen turvallisuus- määräykset (YK:n rengasmääräykset), eri rengasmerkintöjä (kuluttajatietoa) koskevat säädökset ja standardit (EU:n rengasmerkintämääräys), kemikaalimääräykset, YK:n Global Compact, Nokian Renkaiden rengas- testikäytäntö. ISO 45001, YK:n Global Compact, politiikat ja ohjeet, jotka liittyvät turvallisuuteen, hyvinvointiin, palkkaukseen, perehdytykseen, kehityskeskusteluihin ja osaamisen kehitykseen, ihmisoikeuksiin ja tasa- arvoon. Pörssisäännöt, IFRS, YK:n Global Compact, hallinto- ja ohjausjärjestelmä, riskienhallinta, KYC-menetelmä, veropolitiikka. ISO 14001, Responsible Care -ohjelma, Science Based Targets, YK:n Global Compact, politiikat ja ohjeet, jotka liittyvät ympäristöasioiden ja kemikaaliturvallisuuden hallintaan. ISO 9001, ISO 14001, YK:n Global Compact, hankintapolitiikka, toimittajien liiketoimintaperiaatteet, vastuullisen luonnonkumin hankintapolitiikka. Paikalliset toiminta- ja menettelyohjeet 126 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Ei-taloudelliset tavoitteet Nokian Renkaiden ei-taloudelliset tavoitteet on esitetty yhtiön verkkosivustolla osoitteessa   . Kaaviossa on kuvattu valitut viisi tavoitetta tunnuslukuineen sekä toteumat vuodelta 2023. Alue Tavoite KPI Toteuma 2023 Turvalliset ja ympäristö- ystävälliset renkaat: vastuullisten materiaalien osuuden kasvattaminen renkaissa Lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta 50 %:iin vuoteen 2030 mennessä Vuosittaisen parannuksen raportointi Yksi uusi uusiutuva raaka-aine otettu käyttöön tuotannossa Ilmasto: CO 2 -päästöjen vähentäminen neljän tieteeseen perustuvan tavoitteen mukaisesti Renkaiden valmistuksen CO 2 - päästöjen alentaminen (scope 1+2) yli 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä, lähtötaso 2015 Vuosittaisen edistymisen raportointi Tavoite saavutettiin vuonna 2023 seitsemän vuotta etuajassa Turvallisuus: Turvallisemman ja paremman työn takaaminen Onnettomuustiheys LTIF:n alentaminen 8,3:sta (2018) 1,5:een vuoteen 2025 mennessä 20 %:n vuotuinen parannus LTIF:ssä edelliseen vuoteen verrattuna Negatiivinen kehitys. LTIF nousi 3,2:sta 4,7:een Ihmisoikeudet: Kaikkien merkittävien korkean riskin toimittajien auditointi 100 % merkittävistä korkean riskin toimittajista auditoitu vuoteen 2025 mennessä Vuotuinen kasvu auditoitujen korkean riskin toimittajien osuudessa 100 % auditoitu (83 % vuonna 2022) Henkilöstön hyvinvointi: Henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen Henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen Henkilöstökyselyssä ilmoitetun tasa-arvoisuuden kokemuksen vuotuisen parannuksen raportointi, lähtötaso 2021 (65) Tasa-arvoisuuspisteet olivat 67 asteikolla 0–100 (66 vuonna 2022) 127 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Nokian Renkaat osana yhteiskuntaa VAIKUTUKSET: Vastuullisen liiketoiminnan ja taloudellisen menestyksen kautta Nokian Renkaat tarjoaa turvaa, työtä ja hyvinvointia henkilöstölleen sekä edistää paikallisten yhteisöjen hyvinvointia. Nokian Renkaiden tavoitteena on synnyttää arvoa eri sidosryhmilleen, kuten kuluttajille, asiakkaille, henkilöstölle ja osakkaille. Nokian Renkaat haluaa olla hyvä yrityskansalainen kaikkialla, missä se toimii. Nokian Renkaiden suhtautuminen hyväntekeväisyyteen kuvastaa yhtiön tarkoitusta, yrittäjähenkistä ja kekseliästä yrityskulttuuria sekä vastuullista liiketoimintaa. Yhtiö ei tue poliittisia eikä uskonnollisia liikkeitä. Yhtiön osallistuminen hyväntekeväisyyteen ja projekteihin pohjautuu Nokian Renkaiden hyväntekeväisyyspolitiikkaan, joka määritettiin vuonna 2020. Vuonna 2023 Nokian Renkaat antoi Baltic Sea Action Groupille (BSAG) Itämeri-sitoumuksen vuosille 2023–2026. Nokian Renkaiden sitoumus painottuu yhteistyöhön BSAG:n Ship Waste Action -aloitteessa. Aloitteen tavoitteena on vakiinnuttaa toimintamalli, jossa rahtialusten jätevedet puretaan satamaan ja niiden ravinteet otetaan hyötykäyttöön kiertotalousratkaisujen avulla. Nokian Renkaat myös aloitti yhteistyön Suomen Hiihtoliiton kanssa. Yhtiö on maastohiihdon Suomen A-maajoukkueen sekä nuorten maajoukkueen pääyhteistyökumppani kausilla 2023–24 ja 2024–25. Yhteistyösopimuksella Nokian Renkaat haluaa tukea paitsi Suomea edustavia huippu-urheilijoita myös nuoria hiihtolupauksia. Lisäksi yhtiö jatkoi paikallisten koululaisten liikennekasvatuksen tukemista Nokialla ja lahjoitti kirjoja liikenneturvallisuusopetukseen. Rengas- ja autonhuoltoketju Vianor lahjoitti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Pelastakaa lapset -järjestölle, joka edistää lasten oikeuksia kansainvälisesti, tukeakseen vähävaraisia perheitä ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. Yhdysvalloissa Nokian Renkailla on lahjoitustoimikunnat Daytonissa, Nashvillessa ja Colchesterissä. Yhtiö teki lahjoituksia voittoa tavoittelemattomille ja koulutuksellisille järjestöille lähellä Yhdysvaltojen-tehdastaan Daytonissa, Tennesseessä. Nokian Renkaat lahjoitti renkaita eri puolilla Pohjois-Amerikkaa auttaakseen hyväntekeväisyysjärjestöjä ja yhteisöjä keräämään varoja ja palvelemaan yhteisöjään. Nokian Renkaat myös tuki Daytonissa Nokian Tyres Summer Nights -konserttisarjaa, jonka tarkoitus on yhteisön kasvun tukeminen. Nokian Renkaat jatkoi kumppanuuttaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa toimivan hiihtokeskusyrityksen POWDR:n kanssa. Jokaista mukana olevista hiihtokeskuksista tietyllä aikavälillä ostettua kausikorttia kohti istutettiin puu. Yhteistyö sisälsi myös hiihtokeskuskävijöiden valistusta ajoturvallisuuden tärkeydestä. Ilmasto ja ympäristö VAIKUTUKSET: Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi, ympäristö- ja kemikaaliturvallisuuden varmistaminen Ympäristö- ja kemikaaliturvallisuus sekä vastuullisuuden koordinointi kuuluvat laatu- ja vastuullisuusosastolle. Yhtiö edistää ympäristö- ja kemikaaliturvallisuutta riskienhallinnan, prosessien jatkuvan kehittämisen ja uusien investointien avulla. Toimintaa kehittäessään yhtiö soveltaa parhaita käytäntöjä ja edistyneitä ratkaisuja huomioiden samalla inhimilliset tekijät sekä taloudelliset vaikutukset.  kansainvälisen ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin, ISO 45001 -työterveys- ja -turvallisuusstandardin ja ISO 9001 -laatujärjestelmästandardin mukaisesti. Yhtiöllä on ollut myös autoteollisuuden IATF 16949 -hyväksyntä vuodesta 2013. Yhtiö on kartoittanut ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet TCFD:n (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) suositusten mukaisesti. Riskit ja mahdollisuudet arvioitiin uudelleen vuonna 2023. Vakavuuden ja aikavälin osalta käytettiin seuraavia asteikkoja: Vakavuus: Hyvin pieni <0,1 milj. euroa Pieni 0,2–2 milj. euroa Keskisuuri 3–20 milj. euroa Suuri 20–200 milj. euroa Hyvin suuri >201 milj. euroa Aikaväli: Lyhyt <2030 Keskipitkä 2030–2040 Pitkä 2040–2050 128 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Ilmastoon liittyvät riskit Riskiryhmä Alakategoria Esimerkkejä konkreettisista riskeistä Aikaväli Vakavuus (Taloudellinen vaikutus) Todennäköisyys Varautuminen riskiin Siirtymäriskit Lainsäädännölliset Uusi sääntely Metsäkatoon liittyvät säännökset (EUDR) luonnonkumia koskien Lyhyt Keskisuuri Suuri Sääntelyn kehittymisen seuranta Keskipitkä Pieni Suuri Pitkä Pieni Suuri Lento- ja meriliikenteen polttoaineiden vihreä sääntely voi lisätä logistiikkakustannuksia merkittävästi Lyhyt Pieni Suuri Keskipitkä Pieni Suuri Pitkä Hyvin pieni Suuri Uudet ympäristömaksut Lisäverot ja tullimaksut, kuten EU:n fossiilisten raaka- aineiden CBAM, voivat nostaa hintoja. Hiiliverot. Sertifiointimaksut Lyhyt Keskisuuri Suuri Osallistuminen teollisuudenalan työryhmiin Keskipitkä Keskisuuri Suuri Pitkä Keskisuuri Suuri Tiukemmat valvontaa koskevat odotukset Lisääntyvä tuotteiden todentamistestaus ja päästömittaukset, kuten LCA, EPD Lyhyt Pieni Keskisuuri Sääntelyn kehittymisen seuranta Keskipitkä Pieni Suuri Pitkä Pieni Suuri Teknologiset Ilmastoon liittyvät vaatimukset uudelle rengasteknologialle Sähköautoihin vaaditaan vierintävastusluokan A+ renkaita Lyhyt Keskisuuri Pieni Tuleviin odotuksiin varautuminen tuotekehityksen tiekartoissa Keskipitkä Keskisuuri Pieni Pitkä Keskisuuri Pieni 150 km/h nopeusrajoitus EU:ssa – UHP-renkaiden (Ultra High Performance) kysyntä vähenee Lyhyt Pieni Pieni Keskipitkä Pieni Pieni Pitkä Pieni Pieni Markkinat ja maine Muutokset markkinassa Siirtyminen auton omistamisesta liikkuvuuspalveluihin ts. muuttuva asiakaskunta Lyhyt Pieni Keskisuuri Tuote- ja palveluportfolion päivittäminen Keskipitkä Keskisuuri Keskisuuri Pitkä Keskisuuri Keskisuuri Renkaiden raaka- aineet Fossiiliperäisten raaka-aineiden korvaaminen kalliimmilla uusiutuvilla ja kierrätetyillä raaka-aineilla Lyhyt Suuri Suuri Tiekartta uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden valikoivalle käytölle Keskipitkä Keskisuuri Suuri Pitkä Keskisuuri Suuri Hiilijalanjäljeltään isojen raaka-aineiden korvaaminen raaka-aineilla, joilla on pienempi hiilijalanjälki. Raaka- aineiden saatavuus ja hinta Lyhyt Suuri Suuri Hiilijalanjäljeltään pienempien raaka-aineiden valikoiva käyttö Keskipitkä Keskisuuri Suuri Pitkä Keskisuuri Suuri Energia Suuri kysyntä nostaa vihreän energian hintaa Lyhyt Pieni Suuri Pitkäkestoiset energian ostosopimukset Keskipitkä Keskisuuri Suuri Pitkä Keskisuuri Keskisuuri Raaka-aineiden ja kuljetusten hinnannousu korkeiden energian hintojen takia Lyhyt Pieni Keskisuuri Pitkäkestoiset sopimukset Keskipitkä Pieni Keskisuuri Pitkä Pieni Keskisuuri 129 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Ilmastoon liittyvät riskit Riskiryhmä Alakategoria Esimerkkejä konkreettisista riskeistä Aikaväli Vakavuus (Taloudellinen vaikutus) Todennäköisyys Varautuminen riskiin Markkinat ja maine Renkaiden raaka-aineet Uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden saatavuus voi rajoittaa vastuullisuuteen liittyviä suunnitelmia Lyhyt Pieni Suuri Tavoitteena usean toimittajan käyttäminen Keskipitkä Pieni Suuri Pitkä Pieni Keskisuuri Renkaiden kysyntä All season -renkaiden kysynnän lisääntyminen, talvirengaskysynnän väheneminen Lyhyt Pieni Suuri Tuotetarjooman päivittäminen Keskipitkä Pieni Suuri Pitkä Pieni Keskisuuri Maineriski Metsäkatoskandaalit (luonnonkumi) Lyhyt Pieni Pieni Yhteistyö toimitusketjussa GPSNR:n suositusten mukaisesti Keskipitkä Pieni Pieni Pitkä Pieni Pieni Tahaton väärä vastuullisuustieto Lyhyt Pieni Pieni Järjestelmälliset käytännöt tiedon todentamiseksi Keskipitkä Pieni Pieni Pitkä Pieni Pieni Fyysiset riskit Fyysiset Äärimmäiset sääilmiöt Logistiikan häiriöt ja force majeure -tilanteet Lyhyt Pieni Keskisuuri Vaihtoehtoiset kuljetusreitit Keskipitkä Pieni Keskisuuri Pitkä Pieni Keskisuuri Pysyvät muutokset logistiikassa ja/tai lisääntyneet force majeure -tilanteet Lyhyt Pieni Pieni Vaihtoehtoiset kuljetusreitit Keskipitkä Pieni Pieni Pitkä Keskisuuri Pieni Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset luonnonkumin tuottajiin Lyhyt Pieni Pieni Vaihtoehtoiset hankintapaikat Keskipitkä Pieni Pieni Vaihtoehtoiset raaka-aineet Pitkä Pieni Pieni Vaihtoehtoiset raaka-aineet Äärimmäiset lämpötilat Raaka-aineiden pilaantuminen tai laadun heikkeneminen Lyhyt Pieni Pieni Usean toimittajan käyttäminen Keskipitkä Pieni Pieni Pitkä Pieni Pieni Äärimmäiset sääilmiöt Häiriöt omassa tuotannossa ja/tai jakelussa Lyhyt Pieni Pieni Sijaintien valikointi, rakennusten suunnittelu. Vakuutukset Keskipitkä Suuri Pieni Pitkä Suuri Pieni 130 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet Mahdollisuusryhmä Alakategoria Esimerkkejä konkreettisista mahdollisuuksista Aikaväli Taloudellinen vaikutus Todennäköisyys Implementointisuunnitelma Innovaatiot Raaka-aineet Uusiutuvia / kierrätettyjä / paikallisia raaka-aineita koskevat innovaatiot Lyhyt Keskisuuri Suuri Materiaalikehityksen tiekartta: tavoitteena 50 % uusiutuvia ja kierrätettyjä raaka-aineita vuoteen 2030 mennessä Keskipitkä Suuri Suuri Pitkä Suuri Suuri Hiilijalanjäljeltään pienempiä raaka-aineita koskevat innovaatiot Lyhyt Keskisuuri Suuri Keskipitkä Suuri Suuri Pitkä Suuri Suuri Kierrätys Yhteistyö innovatiivisten kierrätysyritysten kanssa Lyhyt Pieni Suuri Mahdollisuuksien kartoittaminen ja laajempi yhteistyö Keskipitkä Keskisuuri Suuri Pitkä Suuri Suuri Ilmastoystävällinen teknologia Pienemmän vierinvastuksen tuotteet. Ilmastoystävällinen tuotanto Lyhyt Suuri Suuri Tuotekehityksen tiekartta. Uuden hiilidioksidipäästöttömän tehtaan toteuttaminen Romaniaan Keskipitkä Suuri Suuri Pitkä Suuri Suuri Energiatehokas tuotanto Nykyaikaiset koneet käytössä Nokian Renkaiden tehtailla Lyhyt Keskisuuri Keskisuuri Uuden hiilidioksidipäästöttömän tehtaan toteuttaminen Romaniaan Keskipitkä Keskisuuri Keskisuuri Pitkä Keskisuuri Keskisuuri Tuotevalikoima Kilpailuetu Vaativien ja haastavien talviolosuhteiden asiantuntijana Nokian Renkailla on vahva osuus talvirengasmarkkinasta. Valmius kasvattaa osuutta edelleen, jos sään ääri-ilmiöt yleistyvät tulevaisuudessa Lyhyt Pieni Suuri Innovaatiot ja tuoteportfolion kehittäminen tulevaisuuden talviolosuhteisiin, kuluttajien tietoisuuden lisääminen Keskipitkä Keskisuuri Suuri Pitkä Suuri Suuri All season -renkaiden myynnin kasvu Euroopassa lauhempien talvien vuoksi Lyhyt Suuri Suuri Tuoteportfolion kehittäminen talviolosuhteiden tuntemuksen avulla Keskipitkä Suuri Suuri Pitkä Keskisuuri Suuri EU:n ESG- säädökset Vastuullisten raaka-aineiden suurempi osuus Lyhyt Keskisuuri Suuri Innovaatiot ja aikainen sopeutuminen säädöksiin Keskipitkä Keskisuuri Suuri Pitkä Pieni Suuri Kulumiskestävyyttä (abraasiota) koskevat rengassäädökset Lyhyt Keskisuuri Suuri Tuotekehitys Keskipitkä Pieni Suuri Pitkä Hyvin pieni Suuri Teollisuusrenkaat (raskaat renkaat) Ilmastoystävällisiin ratkaisuihin, kuten älykkääseen sensoriteknologiaan liittyvä osaaminen Lyhyt Keskisuuri Suuri Tuotekehitys Keskipitkä Suuri Suuri Pitkä Suuri Suuri 131 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet Mahdollisuusryhmä Alakategoria Esimerkkejä konkreettisista mahdollisuuksista Aikaväli Taloudellinen vaikutus Todennäköisyys Implementointisuunnitelma Yhteydenpito Kuluttajat Tietoisuuden lisääminen renkaiden vaikutuksesta turvallisuuteen ja hiilijalanjälkeen Lyhyt Keskisuuri Suuri Kuluttajien valistaminen viestinnällä ja markkinoinnilla Keskipitkä Keskisuuri Suuri Pitkä Keskisuuri Suuri Lainsäätäjät Valmiuden lisääminen uutta sääntelyä ja kannustimia koskien Lyhyt Keskisuuri Suuri Yhteistyö toimialalla ja tiedonjako päättäjille Keskipitkä Keskisuuri Suuri Pitkä Keskisuuri Suuri Osakkaat / sidosryhmät Ilmastoon liittyvä vastuullinen rahoitus ja kannustimet Lyhyt Keskisuuri Suuri Läpinäkyvät vastuullisuus- tavoitteet, julkinen raportointi, yhteistyö rahoituslaitosten kanssa, tiedotus sidosryhmille Keskipitkä Keskisuuri Suuri Pitkä Suuri Suuri Lainsäädännölliset Uusiutuvan energian direktiivi ja muut ilmastosäädökset EU:ssa saatavilla lisää uusiutuvaa energiaa, hinnat voivat laskea Lyhyt Pieni Suuri Vihreään energiaan liittyvät investoinnit ja kumppanuudet Keskipitkä Keskisuuri Suuri Pitkä Keskisuuri Suuri Hiilelle säädetty maailmanlaajuinen vero tai vastaava parantaisi yhtiön kilpailuasemaa Lyhyt Pieni Keskisuuri Yhtiön hiilijalanjäljen parantaminen entisestään Keskipitkä Pieni Keskisuuri Pitkä Pieni Keskisuuri 132 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Vuonna 2020 Nokian Renkaat sai ensimmäisenä rengasalan toimijana Science Based Targets -hankkeen (SBT) hyväksynnän kasvihuonekaasujen vähennystavoitteilleen. Vuonna 2023 Nokian Renkaat saavutti yhden keskeisen päästövähennystavoitteensa seitsemän vuotta etuajassa sekä teki sitoumuksen kasvihuonekaasujen nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Prosessi yhtiön uusien, kunnianhimoisempien päästövähennystavoitteiden validoimiseksi SBT:n toimesta on vielä kesken. Tulevat scope 1 + 2 -päästötavoitteet ovat linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Työtä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tukee Nokian Renkaiden ilmastotyön ohjausryhmä, joka kokoontuu neljästi vuodessa. Nokian Renkaat on osakkaana Suomen Rengaskierrätys Oy:ssä, joka hoitaa keskitetysti käytettyjen renkaiden keräämisen ja uudelleenkäytön Suomessa. Suomessa käytöstä poistetuista renkaista kierrätetään lähes 100 prosenttia. Euroopassa renkaiden kierrätysaste on keskimäärin 95 prosenttia. Nokian Renkaiden Suomen-rengastehtaan VOC-päästöt (liuotinainepäästöt) ylittävät edelleen ympäristöluvan salliman enimmäismäärän. Vuoden 2022 aikana yhtiö keskusteli asiasta ympäristöviranomaisten kanssa, ja suoritettiin VOC-päästöjen leviämismallinnus VOC-päästöjen vaikutusten arvioimiseksi tehtaan lähiympäristössä. Mallinnuksen mukaan VOC-pitoisuudet ja ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Lisäksi liuotinten käyttö on laskenut yli 40 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Hakemus ympäristöluvan päivittämiseksi toimitettiin viranomaisille vuonna 2023. Nokian Renkaat sai vuonna 2023 yhden ympäristövalituksen Suomen-tehtaalta tulevasta hajusta. Yhtiö ei saanut muita ympäristövalituksia. Nokian Renkaat sai 1 500 dollarin sakot vähäisestä ilmaluvan kirjaamismääräyksen rikkomuksesta Yhdysvaltojen-tehtaalla. Erityistä huomiota kiinnitettiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, kemikaaliturvallisuuteen sekä vastuullisuustyöhön eri liiketoiminnan alueilla. Tuotantolaitoksilla painopiste oli edelleen jätteen hyötykäytössä. Vuonna 2023 rengastehtaiden tuotantojätteestä lähetettiin hyödynnettäväksi 100 prosenttia. EU:n taksonomia EU:n taksonomia-asetus on suunniteltu tukemaan EU:n talouden muutosta kohti Euroopan vihreän kehityksen (Green Deal) tavoitteita, joihin lukeutuu myös tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Taksonomia-asetus luokittelee taloudelliset toimet, jotka on mahdollista linjata yhdenmukaisiksi EU:n ympäristötavoitteiden kanssa. Taksonomia-asetuksen ytimessä on kestävän taloudellisen toiminnan määritelmä, joka perustuu kahteen kriteeriin. Toiminnan tulee • edistää vähintään yhtä kuudesta taksonomiassa luetelluista ympäristöä koskevista tavoitteista sekä • olla aiheuttamatta merkittävää haittaa muille tavoitteille, samalla kun noudatetaan perustavia ihmisoikeuksia sekä työvoimaa koskevia standardeja. Rengasala kuuluu taloudellisen toiminnan ryhmiin Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus Ilmastonmuutoksen hillintä -tavoitteessa ja Uudelleenvalmistus Kiertotalouteen siirtyminen -tavoitteessa EU-taksonomian teknisissä luokittelukategorioissa. EU-taksonomian teknisten luokittelukategorioiden tarkastelun ja konsultoinnin jälkeen Nokian Renkaiden liiketoiminnasta on tehty seuraavat johtopäätökset: • Nokian Renkaiden valmistamien, vierintävastukseltaan alhaisten renkaiden hiilijalanjälki käyttöiän aikana on huomattavasti pienempi kuin vastaavien keskimääräisten renkaiden. •  ammattikäyttöön tarkoitetut renkaat pois, sillä raskaiden  2 -päästöistä ei ole saatavana luotettavaa vertailutietoa. • Renkaiden uudelleenpinnoitus voidaan lukea Uudelleenvalmistukseen EU-taksonomian Kiertotalouteen siirtyminen -ympäristötavoitteessa. Kasvihuonekaasupäästöiltään alhaisten renkaiden valmistus ja pinnoitusliiketoiminta muodostivat 3,4 prosenttia Nokian Renkaiden kokonaisliikevaihdosta vuonna 2023. Nokian Renkaiden arvioinnin perusteella nämä liiketoimet ovat joko EU:n taksonomian mukaisia tai taksonomiakelpoisia. Käyttökustannuksista (Opex) tähän EU-taksonomian piiriin kuului 1,8 prosenttia ja investoinneista (Capex) 1,0 prosenttia. On huomioitava, että taksonomian raportointilaajuus ja kriteerit voivat muuttua tulevina vuosina, sillä kyseessä on vasta kolmas raportointivuosi, jolloin luvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia aiempien ja tulevien raportointijaksojen välillä. 133 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Nokian Renkaiden lähestymistapa EU-taksonomiakelpoisuuden ja -mukaisuuden laskemiseen: Liikevaihto • A: Mukaan laskettava taksonomian mukaisen tai taksonomiakelpoisen liikevaihdon määrä, joka tulee EU-rengasmerkinnän vierintävastus-osiossa luokkaan A tai B laskettavista renkaista, joiden ohiajomeluluokitus on A, sekä pinnoitusliiketoiminnasta. Edellisinä vuosina ohiajomeluluokitus ei kuulunut kriteereihin ja kaikki vierintävastusluokan C renkaat sisällytettiin vielä laskentaan, joten vuoden 2022 luvut on oikaistu. •  käyttövaiheen CO 2 -päästöistä ei ole luotettavaa tietoa (tai julkista vertailukohdetta). • B: Liikevaihdon kokonaismäärä • C: EU:n taksonomiaan kuuluva liikevaihdon osa •  Pääoma- ja käyttökustannukset • D: Mukaan laskettavat taksonomian mukaisen tai taksonomiakelpoisen renkaiden tuotannon ja pinnoittamoiden käyttökustannukset: tutkimus- ja kehityskustannukset sekä kiinteistökustannukset, joista on vähennetty arvon alenema ja poistot • E: Konsernin käyttökustannukset: tutkimus- ja kehityskustannukset sekä kiinteistökustannukset, joista on vähennetty arvon alenema ja poistot • F: EU:n taksonomiaan kuuluva käyttökustannusten osa •  • Perustelu: Edustaa kohtuullisella tarkkuudella sitä käyttökustannusten osaa, joka käytetään vierintävastukseltaan matalien renkaiden tuotantoon ja pinnoituspalveluiden tarjoamiseen. • G: Mukaan laskettavat taksonomian mukaisen tai taksonomiakelpoisen henkilöautonrenkaiden tuotannon ja pinnoittamoiden aineelliset pääomakustannukset • H: Konsernin pääomakustannukset, sisältäen aineelliset ja aineettomat investoinnit • I: EU:n taksonomiaan kuuluva pääomakustannusten osa •  • Perustelu: Edustaa kohtuullisella tarkkuudella sitä pääomakustannusten osaa, joka käytetään vierintävastukseltaan matalien renkaiden tuotantovalmiuden ja pinnoituspalveluiden tarjoamisen ylläpitoon. • Huomautus: Jokaisen investoinnin tarkastelun EU:n taksonomian suhteen erikseen ei katsota juurikaan lisäävän tarkkuutta. 134 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuoden 2023 tiedot Tilikausi 2023 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteeri ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat (1) Koodi (2) Liikevaihto (3) Osuus liike- vaihdosta, vuosi 2023 (4) Ilmaston- muutoksen hillintä (5) Ilmaston- muutokseen sopeutuminen (6) Vesi (7) Ympäristön pilaantuminen (8) Kiertotalous (9) Biologinen moni- muotoisuus (10) Ilmaston - muutoksen hillintä (11) Ilmaston- muutokseen sopeutuminen (12) Vesi (13) Ympäristön pilaantuminen (14) Kiertotalous (15) Biologinen moni- muotoisuus (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Taksonomian mukaisten tai taksonomia- kelpoisten osuus liikevaihdosta, vuosi 2022 (18) Luokka mahdollistava toiminta (19) Luokka siirtymä- toiminta (20) Teksti Milj. euroa % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT A.1. Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 3.6. 23,1 2,0 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 2,1 % M Ympäristön kannalta kestävistä (taksonomian mukaisista) (A.1) toiminnoista saatu liikevaihto 23,1        K K K K K K  Josta mahdollistavat toiminnat 23,1 2,0 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K 2,1 % M Josta siirtymätoiminnat A.2. Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus 5.1. 16,9 1,4 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL - Taksonomiakelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin taksonomian mukaisista) (A.2) toiminnoista saatu liikevaihto 16,9  0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 0 % - A. Taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2) 40,0 3,4 % 57,8 % 0 % 0 % 0 % 42,3 % 0 % - B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT Ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 1 133,6 96,6 % YHTEENSÄ 1 173,6  * Vuoden 2022 luku oikaistu 135 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2023 tiedot Tilikausi 2023 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteeri ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat (1) Koodi (2) Pääomamenot (3) Osuus pääoma- menoista, vuosi 2023 (4) Ilmaston- muutoksen hillintä (5) Ilmaston- muutokseen sopeutuminen (6) Vesi (7) Ympäristön pilaantuminen (8) Kiertotalous (9) Biologinen moni- muotoisuus (10) Ilmaston - muutoksen hillintä (11) Ilmaston- muutokseen sopeutuminen (12) Vesi (13) Ympäristön pilaantuminen (14) Kiertotalous (15) Biologinen moni- muotoisuus (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Taksonomian mukaisten tai taksonomia- kelpoisten osuus pääomamenoista, vuosi 2022 (18) Luokka mahdollistava toiminta (19) Luokka siirtymä- toiminta (20) Teksti Milj. euroa % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT A.1. Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 3.6. 2,4 1,0 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 1,1 % M Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) toimintojen pääomamenot 2,4  100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Josta mahdollistavat toiminnat 2,4 1,0 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K M Josta siirtymätoiminnat A.2. Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus 5.1. 0,1 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL - Taksonomiakelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten) toimintojen pääomamenot 0,1  0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 0 % - A. Taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot 2,5 1,0 % 96 % 0 % 0 % 0 % 4 % 0 % - B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot 249,6 99,0 % YHTEENSÄ 252,1  * Vuoden 2022 luku oikaistu 136 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2023 tiedot Tilikausi 2023 Vuosi Merkittävän edistämisen kriteeri ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Taloudelliset toiminnat (1) Koodi (2) Toimintamenot (3) Osuus toiminta- menoista, vuosi 2023 (4) Ilmaston- muutoksen hillintä (5) Ilmaston- muutokseen sopeutuminen (6) Vesi (7) Ympäristön pilaantuminen (8) Kiertotalous (9) Biologinen moni- muotoisuus (10) Ilmaston - muutoksen hillintä (11) Ilmaston- muutokseen sopeutuminen (12) Vesi (13) Ympäristön pilaantuminen (14) Kiertotalous (15) Biologinen moni- muotoisuus (16) Vähimmäistason suojatoimet (17) Taksonomian mukaisten tai taksonomia- kelpoisten osuus toimintamenoista, vuosi 2022 (18) Luokka mahdollistava toiminta (19) Luokka siirtymä- toiminta (20) Teksti Milj. euroa % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT A.1. Ympäristön kannalta kestävät (taksonomian mukaiset) toiminnat Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 3.6. 0,6 1,8 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 1,9 % M Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian mukaisten) (A.1) toimintojen toimintamenot 0,6  100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Josta mahdollistavat toiminnat 0,6 1,8 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K M Josta siirtymätoiminnat A.2. Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin taksonomian mukaiset) toiminnat KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus 5.1. 0,0 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL - Taksonomiakelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin taksonomian mukaisten) (A.2) toimintojen toimintamenot 0,0  0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % - A. Taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 0,6 1,8 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % - B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot 35,9 98,2 % YHTEENSÄ 36,5  * Vuoden 2022 luku oikaistu 137 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Ihmiset VAIKUTUKSET: Henkilöstön turvallisuus ja hyvinvointi Nokian Renkaiden kaiken toiminnan lähtökohtana on oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien kunnioitus, oli sitten kyse yhteistyöstä henkilöstön tai muiden sidosryhmien kanssa. Tämä tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaate on tärkeä osa yhtiön toimintaa, ja monimuotoisuuden johtaminen perustuu tasa-arvon ja yhtäläisten työedellytysten konseptiin. Kaikkien työntekijöiden kanssa käytävät kehityskeskustelut painottavat suoritusten johtamista ja työntekijän henkilökohtaista kehitystä. Sisäinen työnkierto, työssäoppiminen ja muut koulutusratkaisut ovat keskeisessä roolissa henkilöstön kehityksen tukemisessa. Vuonna 2023 Nokian Renkaat toteutti vuotuisen Drive!- henkilöstökyselyssä, jossa mitattiin hyvinvointia, tasa-arvoa, inklusiivisuutta ja osallistamista organisaation sisällä. Tasa- arvoisuutta koskevasta kysymyksestä yhtiö sai 67 pistettä asteikolla 0–100. Tämä on 7 pistettä vähemmän kuin globaali vertailukohta. Tasa-arvon parantaminen on vastuullisuustyön prioriteettialue, ja tavoitteena on parantaa pistemäärää jatkuvasti. Tasa-arvon tunnuslukua seurataan vuosittain. Nokian Renkaiden sitoutuminen ja panostus tietosuojatyöhön jatkui läpi vuoden. Turvallisuustyö jatkuu Nokian Renkaiden tavoitteena on edistää työterveyttä ja minimoida työtapaturmien määrä. Työterveys ja -turvallisuus ovat keskeinen osa yhtiön päivittäistä johtamista ja toimintaa. Turvallisuus on Nokian Renkaille ensiarvoisen tärkeää, ja yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on laskea poissaoloon johtavien tapaturmien taajuutta (LTIF) vuoden 2018 tasosta 8,3 niin, että taajuus on 1,5 vuonna 2025. Vuonna 2023 poissaoloon johtavien työtapaturmien taajuus kehittyi negatiivisesti. Tilanteen kohentamiseksi vuonna 2024 Nokian Renkaat aikoo vahvistaa turvallisuuskulttuurin jalkauttamista osallistamalla työntekijöitä entistäkin aktiivisemmin sekä parantaa prosesseja ja turvallisuuden johtamista Nokian Renkaiden turvallisuusstandardin mukaisesti. Tapaturmataajuus (LTIF) 2019 2020 2021 2022 2023 4,3 3,7 4,1 3,2 4,7 * Tapaturmien määrä / 1 000 000 työtuntia Tuotteet VAIKUTUKSET: Renkaiden liikenneturvallisuuden sekä niiden raaka- aineiden vastuullisuuden jatkuva parantaminen Nokian Renkaiden tuotekehitys tutkii jatkuvasti uusia tapoja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi kierrätetyillä tai uusiutuvilla materiaaleilla, jotta renkaiden valmistuksesta tulisi entistä vastuullisempaa. Nokian Renkaat pyrkii nostamaan renkaissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vierintävastus Hiilidioksidi (CO 2 ) on merkittävin liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasuista. Mitä suurempi renkaan vierintävastus on, sitä enemmän kuluu polttoainetta ja sitä suuremmat CO 2 -päästöt ovat. Nokian Renkaiden tavoite renkaidensa vierintävastuksen kehittämiselle on, että vuoteen 2028 mennessä vähintään 60 rengasta on EU-rengasmerkinnän vierintävastuksen A-luokassa. Nokian Renkaiden tuotteet vierintävastuksen A-luokassa Tilanne vuonna 2023 Tavoite vuodelle 2028 10 60 * EU-rengasmerkinnän piiriin kuuluvat renkaat 138 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Talvirengasturvallisuuden kehittäminen Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti EU-rengasmerkinnän testimenetelmien standardien, kuten märkä- ja jääpidon mittaamisen kehitykseen. Pohjoismaisena renkaiden suunnittelijana ja valmistajana talvirenkaiden turvallisuus on yksi Nokian Renkaiden pääprioriteetti renkaiden liikenneturvallisuuden suhteen. Toukokuusta 2021 alkaen EU-rengasmerkinnässä on lumipidon lisäksi ollut merkintä jääpidosta. Vaikeisiin lumiolosuhteisiin hyväksytyissä renkaissa on lumipitomerkintä, kun taas kansainvälisen jääpitotestin läpäisseen renkaan etiketissä on myös jääpitomerkintä. Nokian Renkaiden tavoite talvirenkaiden turvallisuustasolle oli, että vuoteen 2025 mennessä 100 prosenttia pohjoismaisista Nokian Tyres Hakkapeliitta -renkaista henkilöautoihin ja katumaastureihin täyttää vuoden 2021 EU:n jääpitokriteerit. Tavoite saavutettiin jo vuonna 2022. Toimitusketju VAIKUTUKSET: Vastuullinen luonnonkumin hankinta, ilmastonmuutoksen hillitseminen toimitusketjussa Luonnonkumi on yksi renkaiden tärkeimmistä ainesosista. Yhteistyö alan ja muiden sidosryhmien kanssa on oleellisen tärkeää haluttaessa parantaa luonnonkumiteollisuuden työntekijöiden olosuhteita ja ympäristön tilaa. Nokian Renkaat on mukana Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -järjestössä, jonka jäseninä on luonnonkumin kasvattajia, prosessoijia ja välittäjiä, renkaiden ja muiden luonnonkumituotteiden valmistajia, autonvalmistajia sekä muita luonnonkumituotteiden käyttäjiä, rahoituslaitoksia ja kansalaisjärjestöjä. Nokian Renkaat päivitti vuonna 2021 toimittajien liiketoimintaperiaatteet ja otti käyttöön vastuullisen luonnonkumin hankintapolitiikan, joka on GPSNR:n viitekehyksen mukainen. Yhtiön vastuullisuutta luonnonkumin suhteen kehitetään tämän viitekehyksen kautta. Vuonna 2023 Nokian Renkaat teetti kahdeksan vastuullisuusauditointia luonnonkumin käsittelylaitoksilla, jotka toimittavat yritykselle tuotteita. Osana Nokian Renkaiden tieteeseen perustuvia tavoitteita (Science Based Targets) CO 2 -päästöjen alentamiseksi luotiin uusi tunnusluku toimitusketjua varten. Vuoden 2023 aikana Nokian Renkaat pyrki keräämään raaka-ainetoimittajilta tietoa vähintään 40 raaka-aineen hiilijalanjäljestä ja CO 2 -päästödataa vähintään 15:ltä kuljetuspalveluiden toimittajalta. Kumpikin tavoite saavutettiin. Norjassa avoimuuslaki (Åpenhetsloven) edellyttää, että tietyt vaatimukset täyttävien, Norjassa toimivien yritysten tulee suorittaa due diligence -arviointi. Tavoitteena on varmistaa, että ihmisoikeuksia ja työoloja kunnioitetaan koko arvoketjussa. Tämä tarkoittaa, että yritysten on tarkasteltava omaa liiketoimintaansa, toimitusketjuaan ja liikekumppaneitaan selvittääkseen, missä suurimmat riskit ovat. Nokian Renkailla on Norjassa myyntiyhtiö ja rengasketjuyhtiö Vianor, ja avoimuuslain edellyttämät selvitykset ovat nähtävissä yhtiöiden verkkosivuilla osoitteissa  ja . 139 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista, allekirjoitukset Jukka Hienonen Susanne Hahn Veronica Lindholm Jouko Pölönen Reima Rytsölä Pekka Vauramo Markus Korsten Christopher Ostrander George Rietbergen Jukka Moisio toimitusjohtaja Helsingissä 6.2.2024 PALKITSEMIS- RAPORTTI MADE FOR DEMANDING CONDITIONS Palkitsemisraportti 2023 Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta – Puheenjohtajan tervehdys Vuosi 2023 oli Nokian Renkaille uudelleenrakentamisen ja inves- tointien aikaa kasvun mahdollistamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Markkinaolosuhteet auto- ja rengasalalla olivat haastavat asiakkaiden keskittyessä varastonhallintaan sekä kuluttajaluottamuksen ollessa alhaisella tasolla. Nokian Renkaiden henkilöstön osoittama kyky luovia nopeasti muuttuvassa toimin- taympäristössä on rakentanut pohjaa yhtiön kasvulle sen strategian ja tavoitteiden mukaisesti. Nokian Renkaiden vetäydyttyä Venäjältä maaliskuussa 2023 yhtiö jatkoi tuotantokapasiteetin kasvattamista tehtaillaan Suomessa ja Yhdysvalloissa ja toi markkinoille ensimmäisiä sopimusvalmistuksena tuotettuja renkaita. Nokian Renkaiden hallitus päätti jo syksyllä 2022 investoida noin 650 miljoonaa euroa uuteen rengastehtaaseen Romaniassa. Rengastehtaan rakentaminen etenee suunnitellusti ja tehtaan kaupallisen tuotannon odotetaan käynnistyvän vuonna 2025. Valmistuessaan Romanian-tehtaasta tulee maailman ensimmäinen hiilidioksidipäästötön rengastehdas. Nokian Renkaat on pyrkinyt vähentämään kasvihuonekaasu- päästöjä pitkäjänteisesti, mistä esimerkkinä on yhtiön vuonna 2023 saavuttama tavoite vähentää rengastehtaidensa suoria hiilidioksidi- päästöjä yli 50 prosentilla tuotettua rengastonnia kohden. Tavoite saavutettiin seitsemän vuotta etuajassa. Kapasiteetin kasvattaminen Yhdysvaltain- ja Suomen-tehtailla on myös edistynyt hyvin. Nokian Renkaiden kasvanut tuotantokapasi- teetti tukee taloudellisten tavoitteiden saavuttamista kohti kahden miljardin euron liikevaihtoa ja vahvaa kannattavuutta vuoteen 2027 mennessä. Nokian Renkaiden tiimi rakentaa uutta Nokian Renkaita, ja johto ja henkilöstö ovat jatkaneet keskustelua ja yhtiön kulttuurin kehittä- mistä mahdollistaakseen yhtiön nopean muutoksen ja sopeutumisen muuttuneeseen toimintaympäristöön. Henkilöstö- ja vastuullisuus- valiokunta on seurannut tiiviisti niin tämän työn kuin strategian toteuttamisen ja Romanian tehdashankkeen edistymistä. Nokian Renkaat otti vuoden 2023 alussa käyttöön uuden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kaudelle 2023–2027. Järjestelmään sisällytettiin myös suorien hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskeva mittari, mikä tukee yhtiön strategista tavoitetta kestävän kehityksen osalta. Edellisvuoden lyhyen aikavälin kannustimet maksettiin hallituksen myöntämällä poikkeuksella kahdessa erässä vuoden 2023 maalis- ja kesäkuussa. Vuoden 2023 aikana lyhyen aikavälin kannustintavoite on painottanut taloudellisia mittareita, kuten liikevaihtoa sekä kannattavuutta. Palkitsemispolitiikka päivitetään vuodelle 2024. Uuden Palkitse- mispolitiikan tavoitteena on tukea Nokian Renkaita lyhyen ja pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä vahvistaa kestävää kehitystä ja henkilöstön sitoutumista Nokian Renkaisiin. VERONICA LINDHOLM Nokian Renkaiden hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja NOKIAN RENKAIDEN PALKITSEMIS POLITIIKKA JA KANNUSTINJÄRJESTELMÄT TUKEVAT YHTIÖN STRATEGIAA JA TAVOITTEITA. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 141 Johdanto Hyvä osakkeenomistaja, Tässä palkitsemisraportissa (jäljempänä ”Palkitsemisraportti”) kuvataan Nokian Renkaat Oyj:n (jäljempänä ”yhtiö” tai ”Nokian Renkaat”) palkitsemispolitiikka (jäljempänä ”Palkitsemispolitiikka”) ja sen toteutuminen tilivuonna 2023. Palkitsemispolitiikka esiteltiin ja hyväksyttiin neuvoa-antavalla päätöksellä Nokian Renkaiden vuoden 2020 varsinaisessa yhtiökokouksessa, ja sitä sovelletaan vuoden 2024 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, ellei päivitettyä politiikkaa esitellä yhtiökokoukselle ennen tätä. Uusi Palkitsemispolitiikka tullaan esittelemään 2024 yhtiökokouksessa hyväksyttäväksi. Palkitsemispolitiikassa kuvataan; • hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen • palkitsemispolitiikan määrittelyn periaatteet • käytännön toimeenpano Palkitsemisraportti antaa sijoittajille tarkempaa tietoa Nokian Renkaiden palkitsemisen kehittymisestä sekä tietyistä strategisista mittareista ja ajantasaisen palkitsemispolitiikan toteuttamisesta tilivuonna 2023. Raportti noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnoin- tikoodi 2020:n vaatimuksia sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä. Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous päätti hyväksyä yhtiön seuraavan, vuotta 2022 koskevan palkitsemisraportin neuvoa- antavan äänestyksen jälkeen, jossa sitä tuki noin 80 prosenttia vuoden 2023 varsinaisessa yhtiökokouksessa annetuista äänistä. Tämä ilmaisi, että yhtiön osakkaat hyväksyvät Palkitsemisraportin 2022. Kokonaisuudessaan Palkitsemispolitiikka löytyy www.nokian- renkaat.fi/yritys/sijoittajat/hallinto-ja-ohjausjarjestelma/ palkat-ja-palkitseminen/ Nokian Renkaiden taloudellisen tuloksen ja palkitsemisen kehitys Nokian Renkaiden liikevaihto tilikaudella 2023 oli 1 173,6 miljoonaa euroa ja liiketoimintasegmenttien yhteenlaskettu liikevoitto oli 65,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 alkanut Ukrainan sota muutti nopeasti Nokian Renkaiden lyhyen aikavälin liiketoiminnan tavoit- teita ja pitkän aikavälin strategiaa. Palkitsemisen painopiste vuonna 2023 on ollut sitouttaa avainhenkilöitä muuttuneessa toimin- taympäristössä ja edistää strategian toteuttamista kaikissa yhtiön eri toiminnoissa. Tehdyt strategiamuutokset tukivat sekä yhtiön kehitystä ja taloudellista tulosta vuonna 2023 että tulevaisuuden kasvutavoitteita. Taulukossa on esitetty indeksivertailuna hallituksen, toimitus- johtajan ja työntekijöiden palkitsemisen kehitys edellisen viiden tilikauden aikana. Palkitseminen vuosina 2019–2023 Palkitsemisindeksi 2019 2020 2021 2022 2023 Hallituksen kokonaispalkkio – Hallituksen jäsenille maksettu keskimääräinen vuosipalkkio 1 100 % 112 % 106 % 123 % 119 % Toimitusjohtajan palkat ja edut 100 % 140 % 85 % 110 % 104 % Keskimääräinen palkka- kustannus työntekijää kohti 2 100 % 98 % 116 % 143 % 131 % 1 Hallituksen kokonaispalkkio – Keskimääräinen hallituksen jäsenille maksettu vuosipalkkio lasketaan jakamalla kunakin vuonna hallituksen jäsenille maksettu kokonaissumma hallituksen kokoonpanolla (jäsenten määrällä) kunakin vuonna (2019–2020: 8 hallituksen jäsentä, 2021–2023: 9 hallituksen jäsentä) ja poistamalla seuraavan kauden aikana poistuville jäsenille maksetut palkkiot. Lisätietoja on osiossa ”Palkitseminen ja taloudellinen kehitys 2019–2023”. 2 Keskimääräinen kustannus työntekijää kohden lasketaan jakamalla palkkojen, kannustimien ja muiden palkkakustannusten kokonaismäärä henkilöstön keskimääräisellä lukumäärällä kyseisenä tilivuonna. Nokian Renkaiden palkitsemispolitiikan tavoitteena on vahvistaa Nokian Renkaita saavuttamaan lyhyen- ja pitkän aikavälin strategiset tavoitteet, kestävää kehitystä sekä henkilöstön sitoutumista Nokian Renkaisiin. Nokian Renkaiden lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmässä ei vuonna 2023 tehty muutoksia. Vuoden 2023 ansaintajaksolla Nokian Renkaat segmentit yhteensä liikevoiton painoarvo oli 60 prosenttia ja segmentit yhteensä liikevaihdon painoarvo oli 40 prosenttia, yhteensä 100 prosenttia tavoitteita. Vuoden 2022 lopulla muutetun lyhyen aikavälin kannustinjär- jestelmän konsernitason tavoitteissa sekä segmentit yhteensä -liikevaihdolla että -liikevoitolla oli 50 prosentin painoarvo. Toimi- tusjohtajan ja johtoryhmän suorituskykyä mitattiin myös ilmastoon liittyvän tavoitteen kautta. Tilikauden 2022 ensimmäisen puoliskon ansaintajakson kannustimet ja ilmastoon liittyvä kannustin maksettiin maaliskuussa 2023 ja toisen vuosipuoliskon ansaintajakson kannus- timet kesäkuussa 2023. Pitkän aikavälin kannustimet ovat osa Nokian Renkaiden avain- henkilöiden kannustin- ja sitouttamisohjelmaa, jonka tavoitteena on kasvattaa yhtiön omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä sitouttamalla avainhenkilöt yhtiöön ja sen strategisiin tavoitteisiin ja palkitsemalla heidät kilpailukykyisesti. Nokian Renkailla on kaksi vuosittain alkavaa, hallituksen päättämää pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmää: suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmäohjelma sekä ehdollinen osakepalkkiojärjestelmäohjelma. Hallitus hyväksyi molemmat alkaviksi vuodelle 2023 ja uudisti suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ohjelman helmikuussa 2023 kolmivuotiskaudeksi. Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ohjelma on yhtiön tärkein kannustinjärjestelmä, ja sen tavoitteet on sidottu yhtiön käyttökatteeseen (EBITDA), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin kasvuun ja suorien CO 2 -päästöjen vähenemiseen. Ohjelman ansainta- jakso on vuosina 2023–2024, ja mahdollinen maksu suoritetaan 2026 keväällä. Nokian Renkaiden ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä on yhtiön avainhenkilöiden sitouttamiseen käytetty pitkän aikavälin lisäkan- nustinohjelma. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmään puitteissa Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 142 myönnetyt osakkeet maksetaan osallistujille kolmen vuoden rajoi- tusjakson jälkeen. Edellytys kyseisen osakepalkkion maksamiselle on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkion maksupäivään asti. Lisäksi Nokian Renkaiden toimitusjohtajaan ja johtoryhmään sovelletaan taloudellista suorituskykyä koskevia mittareita, tavoitteenaan yhtenäistää toimitusjohtajan ja osakkaiden yhtiön taloudelliseen kehitykseen liittyvät intressit. Nokian Renkaiden hallitus muutti helmikuussa 2023 taloudellisen suorituskyvyn mittarit sijoitetun pääoman tuotosta keskimääräisen segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuotoksi (ROCE). Segmentit yhteensä ROCE-arvoon sidottua kynnysarvoa sovelletaan ehdollisissa osakepalkkiojärjestelmissä 2020–2022, 2021–2023, 2022–2024 sekä vuonna 2023 alkavaan ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään, jonka rajoitusjakso on 2023–2025. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2020–2022 kolmen vuoden pituinen rajoitusjakso päättyi tilikauden 2022 loputtua. Osakepalkkio- järjestelmässä toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille asetettu taloudellinen kynnysarvo segmentit yhteensä ROCE saavutettiin. Maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä 71 550 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta, joista toimitusjohtajalle suunnattiin 10 000 brutto-osaketta. Palkkiot maksettiin maaliskuussa 2023. Tilivuonna 2023 Nokian Renkaat poikkesi tilapäisesti hyväksytystä Palkitsemispolitiikasta soveltamalla taloudellista suorituskykymittaria toimitusjohtajalle tarjottuihin ehdollisiin osakepalkkiojärjestelmiin. Lisäksi suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2023–2024 ohjelmalla on poikkeuksellisesti kahden vuoden ansaintajakso ja vuoden sitouttamisjakso. Näitä poikkeamia lukuun ottamatta hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen noudatti vuonna 2023 Palkitsemispolitiikkaa. Liikevaihto Segmentit yhteensä liikevoitto Segmentit yhteensä liikevoitto, % Liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto Milj. euroa % 2 000 1 500 1 000 500 0 40 30 20 10 0 2019 2020 2021 2022 2023 1 585,4 1 313,8 1 714,1 1 350,5 337,2 190,2 324,8 17,8 65,1 1 173,6 Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän. Segmentit yhteensä tulos/osake Osinko/osake * Segmentit yhteensä tulos/osake 2019 pois lukien vero- kiistojen päätösten 1,08 euron vaikutus oli 1,98 euroa ** Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osakekohtaisen osingon enimmäismäärästä Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän. Segmentit yhteensä tulos/osake ja osinko/osake, euroa 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 3,06 1,04 1,84 0,55 2019 2020 2021 2022 2023 -2,16 -0,86 -0,5 -1,0 -1,5 -2,0 -2,5 Liikevaihto ja EBITDA, milj. euroa Liikevaihto EBITDA * DA EBITDA:ssa viittaa poistoihin, jotka sisältävät arvonalentumiset vuodesta 2020 eteenpäin. 2 000 1 500 1 000 500 0 2019 2020 2021 2022 2023 1 585,4 1 313,8 1 714,1 1 350,5 441,7 275,9 425,6 1 173,6 147,0 Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän. 170,2 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 143 Hallituksen jäsen Asema hallituksessa Kiinteä vuosi- palkkio, € 1 Hallituksen kokous - palkkiot, € Valiokuntien kokous- palkkiot, € Palkkiot yhteensä, € Kiinteällä vuosipalkkiolla hankitut osakkeet (osakemäärä) Jukka Hienonen Hallituksen puheenjohtaja / Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen / Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsen 110 000 8 400 3 500 121 900 5 000 Veronica Lindholm Hallituksen jäsen / Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja 75 000 8 400 3 500 86 900 3 409 Pekka Vauramo Hallituksen varapuheenjohtaja / Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen 75 000 8 400 3 500 86 900 3 409 Jouko Pölönen Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 75 000 8 400 3 500 86 900 3 409 Christopher Ostrander Hallituksen jäsen/ Tarkastusvaliokunnan jäsen 52 500 15 400 4 900 72 800 2 386 Inka Mero Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan jäsen (26.4.23 asti) - 2 800 1 400 4 200 - Heikki Allonen Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan jäsen (26.4.23 asti) - 2 800 1 400 4 200 - George Rietbergen Hallituksen jäsen 52 500 11 900 – 64 400 2 386 Susanne Hahn Hallituksen jäsen / Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen 52 500 11 900 2 800 67 200 2 386 Reima Rytsölä Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan jäsen 52 500 6 300 2 100 60 900 2 386 Markus Korsten Hallituksen jäsen 52 500 9 800 – 62 300 2 386 1 60 % vuosipalkkiosta maksetaan käteisenä ja 40 % yhtiön osakkeina. Johdon liiketoimia koskevat pörssitiedotteet osakkeiden ostoista julkaistiin 28. huhtikuuta 2023. Yhtiö maksoi osakkeiden hankinnasta seuranneet varainsiirtoverot. Hallituksen palkitseminen 2023 Nokian Renkaiden varsinainen yhtiökokous 2023 päätti seuraavista hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista tilivuonna 2023: Hallituksen puheenjohtaja: Vuosipalkkio 110 000 euroa. Hallituksen varapuheenjohtaja sekä tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtajat: Vuosipalkkio 75 000 euroa. Muut hallituksen jäsenet: Vuosipalkkio 52 500 euroa. Kustakin hallituksen sekä valiokunnan kokouksesta palkkio on 700 euroa. Euroopassa asuville hallituksen jäsenille palkkio on kaksin- kertainen Euroopassa jäsenen kotimaan ulkopuolella järjestettävästä kokouksesta, ja kolminkertainen kokouksista Euroopan ulkopuo- lella. Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille palkkio on kolminkertainen kokouksista jäsenen kotimaan ulkopuolella. Jos jäsen osallistuu kokoukseen puhelimen tai videoyhteyden välityksellä, palkkio on 700 euroa. Matkakulut korvataan yhtiön matkapolitiikan mukaisesti. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 144 Lyhyen aikavälin kannustin järjestelmät Toimitusjohtaja Jukka Moisio on oikeutettu Nokian Renkaiden Palkitsemispolitiikassa kuvattuihin lyhyen aikavälin kannustinjärjes- telmiin. Lyhyen aikavälin kannustimen tavoitemäärä on 50 prosenttia perusvuosipalkasta ja enimmäismäärä on 100 prosenttia perusvuo- sipalkasta. Ansaintajakso on yleensä yksi vuosi, ellei hallitus muuta päätä. Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajaksoa seuraavan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Jukka Moision lyhyen aikavälin kannustinten suorituskykymittarina tilivuoden 2023 ansaintajaksolla oli Nokian Renkaat segmentit yhteensä liikevoitto painoarvolla 60 prosenttia ja segmentit yhteensä liikevaihto painoar- volla 40 prosenttia, yhteensä 100 prosenttia. Molemmissa tavoitteissa jäätiin vaaditusta minimitasosta, eikä palkkiota näin ollen muodostu maksuun. Pitkän aikavälin kannustin järjestelmät Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustimet koostuvat osake- palkkiojärjestelmistä. Pitkän aikavälin suoritusperusteisen kannustinjärjestelmän korvaus on rajoitettu 250 prosenttiin perus- vuosipalkasta, ja tavoitemäärä on 125 prosenttia perusvuosipalkasta. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolle myönnettiin 90 882 suori- tusperusteista osaketta Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2023–2027 ansaintajaksolta 2023–2024. Mahdollinen palkkio maksetaan vuoden 2026 ensimmäisen vuosi- puoliskon aikana yhden vuoden sitouttamisjakson jälkeen, mikäli hallituksen ansaintajaksolle 2023–2024 asettamat tavoitteet saavu- tetaan. LTI-tavoitteiden 2023–2024 painoarvot, % EBITDA 50 % Henkilöautorenkaiden tuotanto- volyymin kasvu 40 % Suorien CO 2 -päästöjen vähentäminen 10 % Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2023–2027 ansaintajaksolle 2023–2024 asetetut tavoitteet jakau- tuvat seuraavasti: Mahdollinen osakepalkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolle ei myönnetty ehdollisia osakkeita tilivuonna 2023. Nokian Renkaat poikkesi hallituksen erillisellä päätöksellä tilapäisesti ehdollisesta osakepalkkio-ohjelmassa hyväksytystä Palkitsemispolitiikasta tilivuoden 2023 aikana, joka kattaa myös hyväksytyn 2023–2025 ohjelman. Ehdollisen osakepalkkio-ohjelman puitteissa toimitusjohtaja Jukka Moisiolle ei ole myönnetty osakkeita 2023–2025 jaksolle. Segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuoton keskiarvoon sidottua kynnysarvoa tilivuosille 2022–2024 sovel- letaan kaikkiin johtoryhmälle tehtyihin varauksiin sekä vuonna 2023 alkaneeseen ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään, jonka rajoitusaika on 2023–2025, kuten kerrotaan yhtiön 7.2.2023 julkaisemassa pörssi- tiedotteessa. Toimitusjohtajan on pidettävä hallussaan vähintään 25 prosenttia pitkän aikavälin kannustinohjelmasta saamistaan osakkeista ja kerättävä kannustinjärjestelmistä saamiaan osakkeita, kunnes osakeohjelmista saatujen osakkeiden arvo on yhtä suuri kuin toimitus- johtajan vuosittainen bruttomääräinen peruspalkka. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 145 Aktiiviset pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät ja toimitusjohtajalle myönnetyt osakkeet Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä ja ansaintajakso Myönnettyjen osakkeiden bruttomäärä Suurin myönnettyjen osakkeiden bruttomäärä 1 Suorituskykykriteerit Mahdollisen palkkion maksu Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2021–2023 31 013 62 026 Segmentit yhteensä ROCE (50 %:n painoarvo) ja segmentit yhteensä tulos/osake (50 %:n painoarvo) H1/2024 Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024 27 680 55 360 Segmentit yhteensä ROCE (50 %:n painoarvo) ja segmentit yhteensä tulos/osake (50 %:n painoarvo) H1/2025 Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2024 90 882 181 764 EBITDA (50 %), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin kasvu (40 %) ja suorien CO 2 -päästöjen väheneminen (10 %). H1/2026 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 100 % 200 % 1 Mahdollinen osakepalkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Osakkeiden bruttomäärä on ansaittujen osakkeiden lukumäärä perustuen suoriutumiseen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, ja sitä käytetään käteisosuuden laskemiseen. Todelliset luovutetut osakkeet = osakkeiden nettomäärä. Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen. Toimitusjohtajan palkitseminen 2023 Toimitusjohtaja Kiinteä vuosipalkka (sis. loma korvauksen) Kuukausittainen peruspalkka Maksettu palkka tilivuonna 2023 (sis. lomakorvauksen ja matka puhelinedun) Maksetut suoritus - kykyperusteiset bonukset (vuoden 2022 perusteella) Maksuun tulevat suorituskykyperusteiset bonukset (vuoden 2023 perusteella) 1 Myönnetyn osakepohjaisen bonuksen kokonaisarvo Lisäeläkkeen maksu Irtisanomisraha Palkkiot yhteensä tilivuonna 2023 Jukka Moisio 817 614 61 800 30.6.23 asti 64 890 1.7.23 alkaen 798 202 538 680 0 84 193 – – 1 421 075 Huomaa: Kaikki summat valuutassa euroa. 1 Maksuun tulevat suorituskykyperusteiset bonukset (vuoden 2023 perusteella) maksetaan tilivuonna 2024. Lyhyen aikavälin kannustin mahdollisuudet perusvuosipalkan osuutena Osakepalkkio järjestelmän pitkän aikavälin kannustimet 1 Tavoite Enintään Tavoite Enintään 50 % 100 % 125 % 250 % 1 Nokian Renkaat voi lisäksi hallituksen harkinnan mukaan tarjota toimitusjohtajalle ehdollisia osakepohjaisia palkkiojärjestelmiä esimerkiksi rekrytointi- ja sitouttamistilanteissa. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 146 Hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Jukka Moision palkkaa tarkistettiin tilivuonna 2023. Toimitusjohtajan kuukausit- tainen peruspalkka oli 61 800 euroa 30.6.2023 saakka, jonka jälkeen 1.7.2023 alkaen kuukausittainen palkka nousi viidellä prosentilla 64 890 euroon. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla on yhtiön maksama matkapuhe- linetu, jonka arvo on 20 euroa kuukaudessa tai 240 euroa vuodessa. Kiinteä vuosipalkka sisältäen lomakorvauksen lasketaan kertomalla kuukausittainen peruspalkka 64 890 euroa 12,6 prosentilla. Toimitusjohtajan palkitseminen: 2023 maksettu palkka ja muuttuvat palkanosat, % Peruspalkka 56 % Lyhyen aikavälinen kannustimet 38 % Pitkän aikavälin kannustimet 6 % Poislukien eläke ja etuudet * Sisältäen lomakorvauksen ** Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä Eläkkeet ja toimitusjohtajan toimi- suhteen päättymiseen liittyviä ehtoja Toimitusjohtajan eläkekertymä ja eläkeikä määräytyvät toimitusjoh- tajan kotimaan sovellettavan lainsäädännön käytäntöjen ja ehtojen mukaisesti. Yhtiö voi toteuttaa paikallisten markkinoiden mukaisen maksuperusteisen lisäeläkejärjestelmän. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla ei ole yhtiön maksamaa lisäeläkejärjestelmää. Eläkeikä ja eläke määräytyvät työntekijän eläkelain mukaisesti. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiön sanoessa sopimuksen irti toimitusjohtajalla on irtisanomisajan palkan lisäksi oikeus 12 kuukauden palkkaa ja muita etuja vastaavaan korvaukseen. Malus ja takaisinperintä Jos toimitusjohtajalle maksetaan palkitsemisjärjestelmän perus- teella palkkio, joka myöhemmin osoittautuu virheellisesti maksetuksi toimitusjohtajan tahallisuuden tai huolimattomuuden perusteella, yhtiöllä on kannustinohjelmien ehtojen perusteella oikeus oikaista takautuvasti maksettu määrä ja periä takaisin lyhyt- ja pitkäaikai- sista kannustimista maksettujen palkkioiden ylimääräinen osuus perusteettoman edun palautusta koskevien sääntöjen mukaisesti. Lyhyt- ja pitkäaikaiset palkkiojärjestelmät ovat luonteeltaan harkinnanvaraisia, eivätkä ne ole osa toimitusjohtajasopimuksen ehtoja. Hallitus voi milloin tahansa päättää järjestelmien toteutuk- sesta ja niiden ehdoista. Nokian Renkaat ei käyttänyt malus- tai takaisinperintäoikeuk- siaan tilivuonna 2023. Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 147 Palkitseminen ja taloudellinen kehitys 2019–2023 2019 2020 2021 2022 2023 Hallituksen palkitseminen, palkkiot yhteensä, euroa Jukka Hienonen – 105 800 112 700 126 100 121 900 Veronica Lindholm 56 400 65 500 60 200 91 100 86 900 Pekka Vauramo 53 400 63 100 82 000 90 400 86 900 Jouko Pölönen – – 59 100 90 400 86 900 Christopher Ostrander – – 57 700 68 600 72 800 Inka Mero (26.4.23 asti) 54 600 63 100 60 900 67 900 4 200 Heikki Allonen (26.4.23 asti) 54 600 63 100 60 900 67 200 4 200 George Rietbergen 54 600 60 100 57 500 67 200 64 400 Susanne Hahn – – – 61 600 67 200 Raimo Lind 76 500 85 600 83 400 5 600 – Kari Jordan 78 300 87 400 1 800 – – Petteri Walldén 101 400 6 600 – – – Reima Rytsölä – – – – 60 900 Markus Korsten – – – – 62 300 Yhteensä (pl. poistuville jäsenille maksetut palkkiot) 1 529 800 593 700 634 400 730 500 710 200 Hallituksen koko, jäsenten lukumäärä 8 8 9 9 9 Keskimääräinen palkkio yhteensä jäsentä kohti 1 66 225 74 213 70 489 81 167 78 911 Indeksi 100,0 % 112,0 % 106,5 % 122,5 % 119,2 % Toimitusjohtaja, kokonaispalkkio, euroa Jukka Moisio 27.5.2020– – 429 611 1 157 960 1 502 304 1 421 075 Hille Korhonen 1.7.2017–26.5.2020 1 362 987 1 472 192 – – – Yhteensä 1 362 987 1 901 803 1 157 960 1 502 304 1 421 075 Indeksi 100,0 % 139,5 % 85,0 % 110,2 % 104,3 % 2019 2020 2021 2022 2023 Työntekijöiden palkitseminen, keskiarvo, euroa Palkat, kannustimet ja muut liitännäiskustannukset milj. euroa 235,3 224,7 270,7 237,5 232,1 Konsernin työntekijämäärän keskiarvo tilivuoden aikana 4 995 2 4 859 4 941 3 517 3 754 Keskiarvo vuotta kohti, t euroa 47,11 46,24 54,79 67,53 61,83 Indeksi 100,0 % 98,2 % 116,3 % 143,4 % 131.2 % Taloudellinen kehitys 2019–2023 Liikevoitto, milj. euroa 316,5 120,0 268,2 56,7 32,1 Segmentit yhteensä, liikevoitto, milj. euroa 337, 2 190,2 324,8 17,8 65,1 Indeksi 3 100,0 % 37,9 % 84,7 % 17,9 % 10,1 % EPS, euroa 2,89 4 0,62 1,49 -1,27 -2,36 Segmentit yhteensä, EPS, euroa 3,04 4 1,04 1,84 -0,86 -2,16 Indeksi 3 100,0 % 21,4 % 51,6 % -43,9 % -81,7 % ROCE, % 17,6 % 6,0 % 13,7 % 3,1 % 2,2 % Segmentit yhteensä, ROCE, % 18,6 % 9,3 % 15,8 % 1,0 % 4,0 % Indeksi 3 100,0 % 34,1 % 77,8 % 17,6 % 12,5 % 1 Keskimääräinen kokonaispalkkio hallituksen jäsentä kohti lasketaan jakamalla hallituksen jäsenille maksetut kokonaispalkkiot, pois lukien jäsenet, jotka jättivät hallituksen kyseisen kauden aikana. Ts. Petteri Walldénille maksetut palkkiot on vähennetty vuoden 2020 keskiarvosta, Kari Jordanille maksetut palkkiot on vähennetty vuoden 2021 keskiarvosta ja Raimo Lindille maksetut palkkiot vuoden 2022 keskiarvosta sekä Inka Merolle ja Heikki Alloselle maksetut palkkiot vuoden 2023 keskiarvosta. * Korjaus: Raimo Lind vähennetty summasta: Yhteensä (pl. poistuville jäsenille maksetut palkkiot) 1 2 Luvut korjattu huomioimaan passiiviset työsuhteet joulukuussa 2019 (pitkillä vapailla olevat työntekijät). 3 Indeksiin käytetyt taloudelliset mittarit IFRS-raportoinnin mukaisesti. Segmentit yhteensä luvut 2019–2023 esitetty (ei laskettu indeksiin) Nokian Renkaiden uusien raportointikäytäntöjen mukaisesti: Pörssitiedote Nokian Renkaiden uusista raportointikäytännöistä 24.4.2020. 4 EPS 2019 ilman veroriidan päätösten vaikutusta (1,08 €) oli 1,81 €. Segmentit yhteensä EPS 2019 ilman tätä vaikutusta oli 1,98 €. ** Vuosi 2022 poislukien lopetetut toiminnot. ** Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 148 Tietoa sijoittajille ja sijoittajasuhteet Yhtiökokous 2024 Nokian Renkaat Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidet- täväksi Helsingin Messukeskuksessa Siipi-kokoustilassa, osoitteessa Rautatieläisenkatu 3, 30.4.2024 klo 10. Kokoukseen ilmoittautu- neiden vastaanottaminen, äänestyslipukkeiden jako sekä kahvitarjoilu alkavat klo 8.30. Lisätietoa: www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/hallinto-ja- ohjausjarjestelma/yhtiokokoukset/2024/ Osingonmaksu Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2023 maksettaisiin osinkoa 0,35 euroa osakkeelta toukokuussa ja että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään toisen, enintään 0,20 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta joulu- kuussa. Mikäli osinkoa maksetaan enimmäismäärä, osinko on -23 % tilikauden tuloksesta. Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan yhteystiedoissa tapah- tuneet muutokset siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili. Taloudellinen tieto Nokian Renkaat julkaisee taloudelliset tiedot suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit, esitykset ja pörssitiedotteet ovat saatavilla verkkosivuillamme www.nokianrenkaat.fi/sijoittajat. Kattavat sijoit- tajasivut sisältävät tietoa esimerkiksi Nokian Renkaiden osakkeesta, suurimmista suomalaisista osakkeenomistajista ja tulevista sijoittaja- tapahtumista. Nokian Renkaiden pörssitiedotteita voi tilata osoitteessa www.nokianrenkaat.fi/yritys/julkaisut/tiedotteiden-tilaus/ Taloudelliset katsaukset 2024 • Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu: 29.4.2024 • Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu: 19.7.2024 • Osavuosikatsaus tammi–syyskuu: 29.10.2024 Hiljainen jakso Nokian Renkaat noudattaa hiljaista jaksoa ennen tilinpäätöstiedot- teiden, osavuosi- tai puolivuositiedotteiden julkaisua. • Hiljainen jakso alkaa 1.1., 1.4., 1.7. ja 1.10. • Hiljainen jakso päättyy, kun katsauskauden tiedot on julkaistu Hiljaisen jakson aikana yrityksen ylin johto ja sijoittajasuhteet eivät tapaa pääomamarkkinoiden tai taloustiedotusvälineiden edustajia eivätkä kommentoi yhtiön taloudelliseen tilanteeseen tai yleisiin näkymiin liittyviä kysymyksiä. Jos hiljaisen jakson aikana tapahtuva tapahtuma vaatii välitöntä julkistamista, Nokian Renkaat julkaisee tiedot viipymättä julkistamista koskevien sääntöjen mukaisesti ja voi myös kommentoida kyseistä tapahtumaa. Liputusilmoitukset Arvopaperimarkkinalain mukaisesti liputusilmoitus on tehtävä, kun omistusosuus saavuttaa, ylittää tai alittaa 5 %, 10 %, 15 %, 20 %, 25 %, 30 %, 50 %, 2/3 tai 90 % yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä. Liputusilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Omistajien tulee lähettää liputusilmoitukset osoitteeseen [email protected] Yhteystiedot Tiedustelut ja tapaamispyynnöt osoitteeseen [email protected] Päivi Antola, SVP, Communications, Investor Relations and Brand puh. 010 401 7327 Annukka Angeria, Senior Manager, Investor Relations and Strategic Project Communications puh. 010 401 7581 Osoite: Nokian Renkaat Oyj Pirkkalaistie 7 PL 20 37101 Nokia Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös PalkitseminenEi-taloudelliset tiedotHallinnointiStrategiakatsaus 149 www.nokianrenkaat.fi

AI Terminal

More from Nokian Renkaat Oyj

Talk to a Data Expert