Annual Report • Mar 8, 2024
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös
Kesla Oyj - vastuullisuusraportti ja vuosikertomus 2023
| Kesla Oyj - Your Responsible Partner | 3 |
|---|---|
| Liiketoiminnot | 4 |
| Sijoittajalle | 5 |
| Tapahtumat | 6 |
| Lyhyesti | 7 |
| Avainluvut | 8 |
| Toimitusjohtaja Ilkka Miettinen | 9 |
| Megatrendit | 11 |
| Strategia | 13 |
| Sidosryhmät | 15 |
| Arvot | 16 |
| Puunkorjuulaitteet | 17 |
| Autonosturit | 19 |
| Traktorivarusteet | 21 |
Kesla on vastuullinen kumppani, joka kehittää työkoneita, teknologiaa ja palveluita asiakkaidensa kestävään menestykseen niin metsässä kuin sen ulkopuolellakin. Keslan toiminta on keskittynyt kolmeen liiketoimintaalueeseen, jotka ovat traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet sekä auto- ja teollisuusnosturit. Konsernin liikevaihto oli 55,4 milj. euroa vuonna 2023. Viennin osuus liikevaihdosta oli 59 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa sekä myyntiyhtiö Appenweierissa, Saksassa. Keslan palveluksessa on noin 260 henkilöä. Keslan A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.
Maanviljelijä Antti Kärkkäinen keksi Kivi-Antti-kivienkeruulaitteen ja perusti yrityksen Rantasalmen raivausväline Rantasalmella 1960.
Auto- ja teollisuusnosturit Puunkorjuulaitteet Traktorivarusteet
Keslan toimipisteet sijaitsevat Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa. Lisäksi sillä on saksalainen myyntiyhtiö, Kesla GmbH.
Kesla listautui pörssiin 1988. Nykyään Keslan osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.
Keslalla oli vuonna 2023 noin 260 työntekijää.
Liikevaihto vuonna 2023 oli 55,4 milj. euroa. Liikevaihdosta 59 % meni vientimarkkinoille.
Keslalle on myönnetty ISO 9001 ja ISO 3834-2 -sertifikaatit, jotka viestivät toiminnan laadusta.
KESLA-tuotteet kantavat itäsuomalaisella ylpeydellä avainlippumerkkiä.
Auto- ja teollisuusnosturit -liiketoiminnan tuotteita ovat nosturit. Nosturit voidaan asentaa mobiililaitteisiin, yleensä rekka-autoihin. Keslan puutavaranosturit sopivat puun lastaamiseen tai hakkurin syöttöön ja City-nosturit lastaamiseen metsän ulkopuolella. Kiinteästi asennettaessa nostureita voidaan käyttää tuotantolaitoksissa, esimerkiksi sahalinjoilla häiriönpoistajina.
Traktorivarusteet liiketoiminnan tuotteita ovat traktoreissa käytettävät kuormaimet, metsäperävaunut sekä erikoistuotteet, kuten monitoimiperävaunu ja sammutusperävaunu. Tuotteita voidaan käyttää niin metsässä, maatiloilla kuin kaupunkiurakoinnissakin.
Puunkorjuulaitteita ovat metsäkonenosturit eli ajokone- ja harvesterinosturit. Nostureita myydään pääsääntöisesti alustakonevalmistajille. Kesla on maailman suurin alustakonevalmistuksesta riippumaton harvesterikouravalmistaja. Harvesterikouria myydään hakkuukoneisiin tai kaivinkoneisiin.
Kesla on vastuullinen kumppani, jonka missiona on kehittää uusia työkoneita, teknologiaa ja palveluita asiakkaidensa kestävään menestykseen.
Tavoittelemme strategiakaudella 2024–2028 voimakasta liikevaihdon ja kannattavuuden kasvua. Kannattavalla liiketoiminnalla vakautamme yhtiön taloudellisen kehityksen sekä luomme lisäarvoa sidosryhmillemme ja kasvatamme omistaja-arvoa.Olemme tehneet päätöksen keskittyä ammattikäyttöön tarkoitettujen työkoneiden markkinoihin Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, joissa näemme eniten tilaa kannattavalle kasvulle.
Odotamme liikevaihdon kasvavan voimakkaasti kaikissa liiketoiminnoissamme teollisuus- ja City-nostureiden, uusien traktorivarustetuotteiden ja harvesterikourien ajaessa kasvua, ja käyttökatteemme paranevan volyymin kasvun myötä.
Tehostamme strategiakaudella omaa toimintaamme ja kehitämme toimitusvarmuuttamme investoinnein sekä strategisin yhteistyökumppanuuksin. Olemme myös valmiita luopumaan ydinliiketoimintaamme kuulumattomista toiminnoista sekä ottamaan aktiivisen roolin toimialan konsolidaatiossa yhtiömme tulevaisuuden kasvun mahdollistamiseksi.
Keslan osingonjakopolitiikka ottaa huomioon yhtiön jakokelpoisten voittovarojen lisäksi taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen vaatimat investointi- ja rahoitustarpeet. Yhtiö pyrkii jakamaan, rahoitusaseman niin salliessa, noin 40 % vuosittaisesta tuloksestaan.
| Keslan osakkeet | 2023 |
|---|---|
| Vuoden alin | 3,79 € |
| Vuoden ylin | 5,00 € |
| 29.12.2023 | 3,95 € |
| Kaikkien aikojen ylin | 16,6 € |
| Osinko | 0,10 €* |
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.
Kesla aloitti Ilomantsin toimipistettä koskevat muutosneuvottelut. Neuvottelujen tuloksena Ilomantsin henkilökuntaa lomautetaan.
Kesla julkaisee vuoden 2022 tilinpäätöksen sekä vuosikertomuksen ja vastuullisuusraportin. Vuoden 2022 liikevaihto on 45,9 milj. euroa ja liiketulos -1,3 milj. euroa.
Kesla julkaisee Q1:n liiketoimintakatsauksen. Ensimmäisen kvartaalin liikevaihto kasvaa 72,5 % ja liiketulos kasvaa 1,2 milj. euroa ollen 602 tuhatta euroa.
Positiivinen tulosvaroitus: Keslan tilikauden 2023 liiketulos kasvaa selvästi vuodesta 2022.
Kesla julkaisee H1:n tuloksen. Liikevaihto kasvaa 23,2 % ja liiketulos paranee 995 tuhanteen euroon.
Kesla julkaisee uusitun strategian. Strategian tavoitteena on mm. liikevaihdon kaksinkertaistaminen strategiakauden aikana.
Hallitus nimittää yrityksen toimitusketjujohtajaksi DI Jari Jormanaisen. Jormanaisen on tarkoitus aloittaa tehtävässää helmikuussa 2024.
Kesla lykkää tilinpäätöksen julkaisua ja neuvottelee uusiksi erääntymässä olleen 2 milj. euron bullet-lainan ja uusii 3 milj. euron konsernitililimiitin.
Keslan yhtiökokous pidetään 12.4.2023. Yhtiökokouksen valitsema hallitus järjestäytyy.
Kesla Oyj:n hallitus nimittää yrityksen talousjohtajajaksi KTM Ilkka Miettisen ja tuotantojohtajaksi DI Marko Lappalaisen.
Kesla aloittaa strategian päivityksen.
Toimitusjohtaja Marko Pekkola ilmoittaa siirtyvänsä toisen yrityksen palvelukseen. Pekkolan viimeinen päivä Keslalla on 1.11.2023. Hallitus nimittää talousjohtaja Ilkka Miettisen vt. toimitusjohtajaksi.
Kesla julkaisee liiketoimintakatsauksen kaudelta Q1-Q3/2023. Liikevaihto kasvaa 16 % ja liiketulos paranee -119 tuhanteen euroon. Tilausvirta on tasoittunut.
Kesla saa päätökseen muutosneuvottelut, jotka koskevat koko henkilöstöä. Tuloksena ovat enintään 90 päivän lomautukset ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 2024.
Keslan tilikauden liikevaihto kasvoi 21 % ja oli 55,4 milj. euroa. Liiketulos oli 1,4 milj. euroa.
Toimitusketjun viiveet vaikuttivat ensimmäisen vuosipuoliskon kannattavuuteen, kun taas toisella vuosipuoliskolla tilauskanta oheni. Auto ja teollisuusnosturit -liiketoiminnan tilauskanta oli vielä tilikauden lopussakin vahva, mutta toimitusviiveet jatkuivat loppuvuodesta alihankkijoiden sopeuttaessa omaa toimintaansa. Viimeisen neljänneksen aikana saadut tilaukset olivat vuositasolla 26 % alemmat kuin vertailukaudella. Tilauskanta vuoden lopussa oli 16,5 milj. euroa (37,0).
Tilikauden lopussa Kesla aloitti sopeutumistoimet, jotka koskivat koko henkilökuntaa ja tarkoittavat enintään 90 päivän lomautuksia kesäkuun 2024 loppuun mennessä. Sopeutusten taloudelliset vaikutukset näkyvät vasta vuoden 2024 puolella.
Liikevaihto, M€
Parantanut kannattavuus ja käyttöpääoman lasku paransivat konsernin rahoitusasemaa. Nettovelkaantuneisuus laski 102 %:iin (134) ja omavaraisuusaste oli 36 % (32).
Vuoden 2023 aikana Kesla sisäänajoi NOSTE-hankkeen investointeja. Hankkeen tuomista eduista yritys pääsee hyötymään vuonna 2024.
Keslan toimitusjohtana toimi marraskuulle asti DI Marko Pekkola. Talousjohtaja Ilkka Miettinen on toiminut vt. toimitusjohtajana marraskuusta lähtien. Tilikauden päättymisen jälkeen 7.2.2024 hallitus nimitti toimitusjohtajaksi DI Pasi Niemisen, joka ottaa tehtävän vastaan viimeistään elokuussa.
Nettovelkaantuneisuus, %
Liiketulos, M€
7
Kesla 2023 Vastuullisuus Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös Hallinnointi
Tilikausi 2023 oli kaksijakoinen ja siten myös haastava. Vuoden alkupuoliskolla keskityimme komponenttiviiveistä aiheutuneiden tuotantohaasteiden ratkaisemiseen, kun taas loppuvuonna jouduimme sopeuttamaan kapasiteettiamme hiljentyneeseen kysyntään.
Vuoden 2023 viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 13,3 milj. euroa (14,9), mikä johtui kysynnän alhaisuudesta korkotason pysyessä aiempia vuosia korkeammalla tasolla. Kysynnän ja tilauskertymän alhaisuuden vuoksi yhtiö aloitti joulukuussa sopeutustoimet, jotka koskivat koko henkilökuntaa ja tarkoittavat enintään 90 päivän lomautuksia kesäkuun 2024 loppuun. Toimitusviiveitä saatiin osin purettua, mutta vuoden viimeisellä neljänneksellä toimittajien sopeutustoimet vaikuttivat puolestaan Keslan toimituskykyyn. Vertailukauden liikevaihtoon sisältyi puolustusvoimien tuotteiden toimituksista 1,4 milj. euroa. Kannattavuus jäi heikoksi, sillä sopeutustoimien vaikutukset näkyvät pääosin vasta 2024. Liiketulos oli -93 tuhatta euroa (-142). Positiivista oli, että kykenimme pitämään vuoden 2023 viimeisen neljänneksen rahavirran 1,6 milj. euroa positiivisena.
Vuositasolla konsernin liikevaihto parani 20,8 % ja oli 55,4 milj. euroa (45,9). Kannattavuus parani selvästi. Keslan tuotteiden kysyntä heikkeni vuoden toisella
Vt. toimitusjohtaja, talousjohtaja Ilkka Miettinen ja taustalla Joensuun tuotannon uusi hitsausrobotti.
puoliskolla mikä johtui sekä yleisestä epävarmuudesta että korkealla pysyneestä korkotasosta. Tilikauden 2023 lopun tilauskanta oli 16,5 milj. euroa (37,0). Viennin osuus oli merkittävä, 59 % liikevaihdosta (61).
Kohonneita kustannuksia pystyttiin siirtämään osin hintoihin, mikä näkyi parantuneena koko vuoden kannattavuutena liiketuloksen noustessa 1,4 miljoonaa euroa voitolliseksi (-1,3). Nettovelkaantuneisuusaste parani ollen 102 % (134), joten suunta oli oikea, vaikkakaan ei tavoitteiden tasolla. Vuoden tulosta rasittivat merkittävästi korkotason myötä kasvaneet nettorahoituskululut 0,7 milj. euroa (0,2).
Vuoden 2023 aikana jatkettiin NOSTE-hankkeen investointien käyttöönottoa. Nämä investoinnit parantavat kilpailukykyä mahdollistamalla automaation ja digitalisoinnin hyödyntämisen tuotteiden valmistuksessa, tehostavat tuotantoa ja kehittävät laadunhallintaa. Kesla odottaa investointien hyötyjen näkyvän täysimääräisenä vuoden 2024 aikana.
Kesla jatkoi vuoden aikana uusien tuotteiden kehittämistä ja markkinoilla olevien tuotteiden päivityksiä vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Tuotekehitys keskittyi muutoin tuotteiden valmistettavuuteen uusien investointien mukaisesti. KESLA proC i -kärkiohjauksen myynti traktorikuormaimiin aloitettiin vuodenvaihteessa 2023-2024. Sen sijaan autonosturien vastaavan ohjauksen testaukset jatkuvat vielä ja ohjaus tulee myyntiin syksyllä 2024.
Tiedotimme syyskuun lopussa uudesta strategiastamme ajalle 2024 – 2028. Strategian perustana on, että Kesla on vastuullinen kumppani, jonka missiona on kehittää uusia työkoneita, teknologiaa ja palveluita asiakkaidensa kestävään menestykseen.
Yhtiön visio kiteytyy uudessa sloganissa "Your Responsible Partner". "Your" kertoo, että työskentelemme asiakasta varten. "Responsible" korostaa vastuun kantamista olipa kyse sitten työntekijöistä, asiakkaista, toimittajista, ympäristöstä tai yhteiskunnasta. "Partner" sanalla haluamme korostaa tavoitettamme vahvoista ja pitkäaikaisista kumppanuuksista.
Strategiakaudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Kesla on määritellyt kolme strategista teemaa, jotka ohjaavat yhtiön toimintaa ja valintoja: rohkea uudistuminen, kannattava kasvu ja yhdessä menestyminen. Strategiaa toteutetaan jatkossakin kolmen liiketoiminta-alueen kautta: traktorivarusteet, auto- ja teollisuusnosturit sekä puunkorjuulaitteet.
Ilkka Miettinen vt. toimitusjohtaja
Globaali epävarmuus lisääntyy. Länsimainen demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuva yhteiskunta kokee vastavoimia, jotka pyrkivät kyseenalaistamaan pitkään vallinneen tasapainon ja kehityksen. Maapallon resurssien hyödyntäminen kohtaa haasteita.
Covid-19 -pandemia sekä Ukrainan ja Lähi-Idän tilanteet ovat tuoneet konkreettisesti esille ja yhä lähemmäksi yhteiskunnan haavoittuvuuden mm. energiasaatavuuden sekä informaatiovaikuttamisen osalta. Epävarmassa tilanteessa yritysten on oltava taloudellisesti vahvoja, mutta myös ketteriä muuttamaan suuntaa. Epävarmuuden hallitseminen edellyttää selkeää strategiaa, sen seurantaa ja johtamista sekä osaavaa henkilöstöä.
Globalisaatio on laajentanut markkinoita sekä kysynnän että tarjonnan osalta. Yhdessä maantieteellisessä paikassa sattuva kriisi voi vaikuttaa maailmanlaajuisesti mm. logistiikkaan. Tämän vuoksi on myös muodostumassa trendejä, joissa tuotantoa ja hankintaketjua on tuotu lähemmäksi toimitusaikojen ja -varmuuden hallitsemiseksi. Globalisaatio edellyttää myös uusia tapoja valvoa mm. hankintaketjun vastuullisuutta, mikä vaatii uudenlaista osaamista ja prosesseja organisaatiolta.
Digitaalisuus ja tekoälyn hyödyntäminen lisääntyvät kaikilla sektoreilla. Digitaaliset ratkaisut tukevat tuotteiden suunnittelua, valmistusta ja niiltä vaadittavia ominaisuuksia sekä asiakkuuksien ja prosessien hallintaa. Lisäksi ne helpottavat työtä, jota Keslan valmistamilla työvälineillä tehdään. Digitaalisuuden ja tekoälyn hyödyntäminen niin työn tekemisessä kuin työkoneiden käytössä lisääntyy voimakkaasti, mutta hyödyntämisessä on piirteitä, jotka yritysten on huomioitava ja mukautettava toimintaansa sen mukaan muutoksissa. Esimerkkejä digitalisaatiosta löytyy niin Keslan käyttämästä tuotantoteknologiasta, esimerkiksi hitsauksen etäohjelmoinnista tai ohjausjärjestelmistä tai koneiden etätuesta.
Yritysten tulee huomioida toiminnassaan kestävä kehitys ja kaikki sen aspektit: hallinnolliset, sosiaaliset ja ympäristölliset näkökulmat. Vastuullisuus määrittelee toimia lakia tiukemmin, sillä eettinen käyttäytyminen ohjaa toimintaa syvällisemmin kuin pelkät lait ja säädökset. Tuotteen pitkäikäisyys on yksi osa kestävää kehitystä. Se varmistetaan laadukkaalla suunnittelulla, komponenteilla, materiaalivalinnoilla, valmistuksella ja jälkimarkkinoinnilla.
Merkittävää osaa Keslan tuotteista käytetään metsän hoitoon, mikä parantaa puuston kasvua ja siten lisää metsän kykyä sitoa hiiltä. Metsien monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää kohteille sopivia metsänkäsittelymenetelmiä ja hoitotoimia. Metsän uusiutuminen on tärkeää myös luonnon monimuotoisuudelle.
Kesla kehittää tuotteitaan vastaamaan asiakkaiden tarpeita nyt ja tulevaisuudessa.
Kuva toteutettu tekoälyn avulla.
Kesla on vastuullinen kumppani, jonka missiona on kehittää uusia työkoneita, teknologiaa ja palveluita asiakkaidensa kestävään menestykseen.
Yhtiön visio kiteytyy uudessa sloganissa "Your Responsible Partner". "Your" kertoo, että työskentelemme asiakasta varten. "Responsible" korostaa vastuun kantamista olipa kyse sitten työntekijöistä, asiakkaista, toimittajista, ympäristöstä tai yhteiskunnasta. "Partner" sanalla haluamme korostaa tavoitettamme vahvoista ja pitkäaikaisista kumppanuuksista.
Strategiakaudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Kesla on määritellyt kolme strategista teemaa, jotka ohjaavat yhtiön toimintaa ja valintoja: rohkea uudistuminen, kannattava kasvu ja yhdessä menestyminen. Strategiaa toteutetaan jatkossakin kolmen liiketoiminta-alueen kautta: traktorivarusteet, auto- ja teollisuusnosturit sekä puunkorjuulaitteet.
Kehitämme uusia työkoneita ja niihin liittyviä palveluita, joiden avulla asiakkaamme voivat menestyä kestävästi. Kasvatamme osaamistamme ja etsimme myös strategisia yhteistyökumppaneita. Lisäämme digitaalista kyvykkyyttämme ja hyödynnämme suunnitelmallisesti digitalisaatiota asiakasrajapinnassa ja organisaation sisäisissä prosesseissa sekä tuotteissa.
Parannamme tuotantomme toimitusvarmuutta sekä investoinnein että strategisin yhteistyökumppanuuksin. Ylläpidämme ja kehitämme kannattavaa valituille asiakassegmenteille suunnattua tuoteportfoliota. Olemme vahvasti läsnä valituilla fokusmarkkinoilla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Olemme myös valmiita aktiiviseen rooliin toimialamme konsolidaatiossa.
Toimintamme perustuu tyytyväisiin asiakkaisiin ja pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin. Teemme työtä yhdessä ja vastuullisesti asiakkaidemme menestyksen eteen. Kasvatamme organisaatiomme ja yhteistyöverkostomme osaamista mahdollistaen asiakkaidemme, meidän ja kumppaneidemme menestyksen.
Kilpailukykyinen, asiakkaiden kehittyviä tarpeita palveleva tuoteja palveluvalikoima.
Vahva myynti ja markkinointi paikallisten kumppaneiden kanssa.
Toimitusvarma, laadukas ja tehokas tuotanto yhdessä kumppanien kanssa.
Digitaalisuus ja vastuullisuus kasvun tukena.
Osaava ja yhdessä menestyvät Kesla-tiimi.
| 2023 | 2028 tavoite |
|
|---|---|---|
| Liikevaihto | 55,4 M€ | 88 M€ |
| Käyttökate | 5,4 % | >10 % |
| Omavaraisuusaste | 35,6 % | >40 % |
| Nettovelkaantuneisuus | 102,1 % | <50 % |
| Toimitusvarmuus | - % | >97 % |
| NPS net promotor score | 67 % | >70 % |
| Työtyytyväisyysindeksti | 7,1 | >7,4 |
NPS-lukuna on käytetty vuoden 2023 käyttäjille tehtyä kyselyä. Juuri ostaneiden arvo oli 53.
Tuotteissamme käytettyjen komponenttien laatu ja saatavuus ovat elintärkeitä. Niiden taustalla on pitkäjänteinen kumppanuus.
Työntekijämme odottavat, että Keslalla työskentely on kannattavaa, turvallista ja merkityksellistä.
Myyntipisteemme odottavat loppuasiakkaiden tarpeita täyttäviä tuotteita. Myyntipisteet tarvitsevat myös riittävävän myynnin tuen.
Huoltopisteidemme kannalta tärkeää on Keslalta saatu huollon tuki ja toisaalta varaosamyynnin jouhevuus.
Kesla Oyj on pörssinoteerattu yritys, jonka omistavat osakkeenomistajat. Omistajat sekä muut rahoittajat odottavat tuloksellista ja vastuullista liiketoimintaa.
Loppuasiakkaamme odottavat, että tuotteemme vastaavat heidän tarpeeseensa niin hinnan, toimintojen, kestävyyden kuin turvallisuudenkin suhteen.
Yrityksemme kannattava ja vastuullinen toiminta lisää alueen elinvoimaisuutta, mistä hyötyy koko julkinen sektori.
Keslan arvot ovat vastuullisuus, ripeys, innovatiivisuus ja luotettava tuloksentekijä. Nämä arvot ovat usein lähellä meidän keslalaisten henkilökohtaisia arvoja ja toteutamme niitä myös työssämme.
Vastuullisuus syntyy pienistä, arkipäiväisistä asioista. Esimerkiksi hyvästä työn jäljestä, positiivisesta ja ratkaisukeskeisestä asenteesta tai yhteen hiileen puhaltamisesta.
Me keslalla näemme innovaationa uuden idean, joka on viety käytäntöön ja tuottaa hyötyä. Innovaatiot ovat suurimmaksi osaksi arkisia ratkaisuja. Kun kaikki ovat mukana innovoimassa, syntyy tuloksia.
Ripeys Luotettava tuloksentekijä
Keslalla ripeydellä tarkoitetaan paitsi ripeyttä itsessään, myös ympäristön seuraamista ja muutosten huomioimista päivittäisessä työssä varmistaen tehtävien loppuun saattaminen.
Luotettavuus on meille Keslalla tärkeää, koska se luo perustaa jatkuvuudelle. Luotettavuus puolestaan syntyy yhdessä sovittujen tavoitteiden saavuttamisesta.
Puunkorjuulaitteet-liiketoiminnan ydintuotteita ovat metsäkoneisiin asennettavat nosturit sekä harvesterikourat metsäkone- ja kaivinkonesovelluksiin. Kesla on maailman suurin alustakonevalmistuksesta riippumaton harvesterikourien valmistaja ja sykeharvestereiden globaali markkinajohtaja.
Puunkorjuulaitteet-liiketoiminnan strategian yhtenä kärkenä on olla johtava attachment-toimittaja ja kumppani niille metsäkonevalmistajille, joilla ei ole omia harvesterikoura- ja nosturituotteita. Strategian toisena kärkenä on olla globaalisti yksi merkittävistä toimijoista kaivinkoneisiin pohjautuvien hakkuukoneiden varustamisessa. Päämarkkina-alueita ovat kotimaan ja Skandinavian lisäksi Keski-Eurooppa, Japani, Aasian ja Etelä-Amerikan plantaasit sekä Kanada.
Venäjän sota Ukrainassa ja siitä seurannut Venäjän pitkäjänteisesti kehitetyn markkinan alasajo muuttivat merkittävästi Keslan markkinastrategiaa vuonna 2022. Harvesterikourille on löydetty hyvin uusia markkinoita ja tuotantovolyymi oli vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla lähes ennätyksellisellä tasolla. Kesäkauden jälkeen markkinat erityisesti Euroopassa ovat hiljentyneet huomattavasti ja tilauskanta on ohentunut.
Venäjällä oli merkittäviä OEM-kumppanuuksia, joissa Kesla oli harvesterikourien lisäksi myös nosturitoimittajana. Uusien asiakkaiden löytäminen nostureille ei ole edennyt toivotusti, vaikka nostureiden myynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna.
Markkinoinnin painopiste oli enemmän digitaalisessa markkinoinnissa ja virtuaalisessa läsnäolossa kuin messutapahtumissa, vaikka messuihin osallistuminen lisääntyikin merkittävästi Covid-19 -pandemian ajoista. Pandemian aikana tehostunut etäyhteyksien käyttö on mahdollistanut tehokkaampaa asiakkuuksien hoitoa ja tuotetukea, kattavampaa myyntikanavien kouluttamista sekä edesauttanut tuotetuen digitaalisten työkalujen omaksumista kentällä.
Keslan 2021 syksyllä lanseerattu ns. kolmannen sukupolven harvesterikouramallisto, nimeä RH-III kantavat harvesterit, ovat edelleen teknisesti erittäin ajanmukaisia. Kulunut vuosi ei tuonut mukanaan uusia merkittäviä tuotelanseerauksia, mutta itse tuotteita kehitettiin asiakaspalautteen perusteella.
Lisäksi kehitettiin tuotteiden valmistettavuutta NOS-TE-kehityshankkeen investointien tuomien valmistusmenetelmien hyödyntämiseksi. Tämä työ jatkuu edelleen ja tulee näkymään valmistuskapasiteetin, tuottavuuden ja laadun parantumisena entisestään. Valmistettavuuden lisäksi myös
Vuoden 2023 loppupuolella heikentynyt tilauskanta ja hiljentynyt markkinatilanne aiheuttavat huomattavaa epävarmuutta vuoden 2024 alkupuolen näkymiin. Ajanmukainen ja kilpailukyinen tuotteisto sekä fokusmarkkinoiden jälleenmyyjäverkostojen kyvykkyys mahdollistavat markkinaosuuksien säilymiseen tai jopa paranemiseen päämarkkina-alueilla. Uudet jälleenmyyjät ja markkina-avaukset voivat osaltaan kompensoida heikentynyttä kysyntää kypsillä markkinoilla etenkin loppuvuodesta 2024.
Kesla tekee yhteistyötä useiden OEM-valmistajien kanssa. Kuvassa itävaltalaisen valmistajan Neuson Forestin kone, jossa KESLA-harvesterikoura.
Auto- ja teollisuusnosturit -liiketoiminnan tuotteita ovat kuorma-autoihin asennettavat puutavaranosturit, kiinteäasenteiset teollisuusnosturit sekä kaupunkiolosuhteissa lastaukseen käytettävät, vakaudenhallintajärjestelmällä varustetut City-nosturit.
KESLA-autonosturit tehdään kovaan käyttöön ääriolosuhteissa. Nosturit ovat liikkeiltään ripeitä, ohjausjärjestelmä on edistyksellinen ja nosturin käyttömukavuuteen panostetaan. KESLA on puutavara-autonostureiden markkinajohtaja Suomessa ja vahva tekijä Euroopan markkinoilla. Liiketoiminta hakee kasvua stratetegiakaudella 2024-2028 puutavaranosturimarkkinoilla Keski-Euroopan, Baltian ja Skandinavian markkinoilta sekä kierrätysnosturimarkkinoilta.
Auto- ja teollisuusnostureiden vuotta 2023 väritti vahva tilauskanta, jonka sulattamista vaikeuttivat koronan jälkeen jatkunut komponenttipula sekä NOSTE-investointiohjelman muutokset. Tämä näkyi tuotteiden toimitusten myöhästymisinä.
Keslan uusi strategia julkaistiin syyskuussa. Strategian painopisteinä auto- ja teollisuusnosturi -liiketoiminnan osalta ovat mm. valmistuksen tehostaminen, City-nosturit sekä yhteistyön tehostaminen liiketoiminnan fokusmaissa.
KESLA-nostureilla on pitkäaikainen ja vankka käyttäjäkunta. Nosturit on suunniteltu ja valmistettu pohjoisen vaativiin olosuhteisiin. Raaka-aineet ja komponentit ovat laadukkaita ja säänkestäviä. Nostureiden käyttö on yleensä vuorokauden ympäri tapahtuvaa, joten kestävyys on avainasemassa. Teollisuudessa KESLA-nosturit ovat osana tehtaan tuotantoketjua. KESLA-nostureita käytetään myös bioenergian käsittelyyn.
KESLA-nostureita viedään reiluun kahteenkymmenen maahan. Kesla toimii pitkäaikaisten jälleenmyyjäkumppaneiden kautta lukuun ottamatta Saksaa, jossa Keslalla on oma myyntiyhtiö. Keslan strategia toi fokusmaihin vain pieniä muutoksia. Liiketoiminta hakee kasvua puutavaranosturimarkkinoilla Keski-Euroopan, Baltian ja Skandinavian markkinoilta sekä City-nosturimarkkinoilta.
Vuonna 2023 kotimaan myynti oli erittäin vahvaa. Myös uusia markkinoita avattiin, kun Aasiaan toimitettiin ensimmäiset teollisuusnosturit. Teollisuussovellusten ja bioenergianostureiden kysyntä oli muutoinkin kasvussa vuonna 2023.
Keslan auto- ja teollisuusnosturit osallistui vuonna 2023 Ruotsissa Mittia Skogstransport-messuille, Ranskassa Euroforest-messuille, kotimaassa Power Truck Show'hun sekä useille muille messuille jälleenmyyjien edustamina. Mittiassa Kesla esitteli Ruotsin markkinoille suunnatun nosturikokonaisuuden XCab-hytillä.
Autonostureiden huoltopisteverkosto kotimaassa vahvistui edelleen. Myös viennissä mukaan tuli yksittäisiä, uusia huoltopisteitä. Jälkimarkkinoinnissa aloitettiin kartoitus järjestelmällisen huoltopisteverkoston laajennuksen käynnistämiseksi, minkä odotetaan näkyvän uusina huoltopisteinä vuodesta 2024 lähtien. Jälkimarkkinointiresurssien kasvaessa, henkilöstö pääsi kouluttamaan aiempaa enemmän huoltoyhteistyökumppaneita.
KESLA-nostureiden valmistettavuutta NOSTE-tuotantoinvestointeja vastaavaksi jatkettiin vuoden 2023 aikana ja vuoden lopussa suurin osa nostureista oli käynyt läpi muutosprosessin. KESLA proC i -ohjausjärjestelmän testausta jatkettiin ja testaukset ovat nyt loppusuoralla. Kesla jatkoi pitkäpuunosturi KESLA 2225:n suunnittelua tavoitteenaan esitellä yleisölle uutta nosturia vuoden 2024 aikana. Malliston yhtenäistämiseksi tuotekehitys aloitti vanhempien generaatioiden suorapuomisten nostureiden suunnittelun 22-sarjan tekniikan mukaiseksi.
Auto- ja teollisuusnosturit valmistetaan Keslan Joensuun tuotantolaitoksessa.
Keslan NOSTE-investointiohjelma saatiin koneiden osalta maaliin jo vuoden 2022 puolella, jonka jälkeen tuotantoa on siirretty uusille koneille ja loppuvuodesta suurin osa tuotteista valmistettiin jo päivitetyn prosessin mukaisesti. NOSTE-hankkeella saatiin Keslan tuotantoon merkittävä automaatioasteen kasvu, mikä edesauttaa strategian toteuttamista ja parantaa kannattavuutta. Joensuun tehtaalla, jossa nosturit valmistetaan, investoinnit kohdistuivat mm. hitsausautomaation lisäämiseen. Merkittäviä koneinvestointeja olivat nostureiden kannalta myös Kesälahden tehtaalle asennettu älykäs särmäyskone ja laserleikkauskone.
Tilausmäärät ovat olleet jo muutaman vuoden aikana ennätystasolla. Loppuvuotta 2023 kohti mentäessä tilauskanta on normalisoitunut. Auto- ja teollisuusnostureissa tilauskantaa oli vuodenvaihteessa kesään 2024 saakka.
Odotukset vuodelle 2024 ovat maltilliset. Vallitseva tilanne, jota rasittavat korkeat korot, rahoituksen heikentynyt saatavuus ja yleinen epävarmuus, heikentävät myynnin näkymää.
Keski-Euroopan kirjanpainajatuhot ovat lisänneet kalustotarvetta usean vuoden ajan. Nyt tuhot on saatu korjattua, mikä tulee näkymään kaluston kysynnän tasaantumisena. Kotimaassa puuautoilijoiden työtilanne on kohtuullinen huolimatta mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden rakennemuutoksista.
Traktorivarusteet-liiketoiminnan tuotteita ovat traktoreihin suunnitellut, modernit puutavarakuormaimet ja metsäperävaunut. Näiden lisäksi Kesla on toimittanut monitoimivaunuja Puolustusvoimien käyttöön. Traktorivaruste-liiketoiminta on Keslalle perinteinen, sillä juuri siitä yritys on saanut alkunsa 62 vuotta sitten Rantasalmelta.
Vuosien varrella traktoriliiketoiminnan markkina-alue on laajentunut Suomesta Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan, Brittein saarille ja Kanadaan. Joitakin tuotteita viedään myös Kauko-Itään, kuten Indonesiaan ja Japaniin.
Traktorivarusteiden ensimmäinen vuosipuolisko kehittyi hyvin sekä laskutuksen että tilauskannan osalta. Toisella vuosipuoliskolla tilausvirta heikkeni, mikä näkyi loppuvuoden laskutuksessa.
Traktorivarusteiden asiakassegmenteissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Metsäsegmentissä konetarpeet liittyivät aiempaa enemmän energiapuun käsittelyyn. Kysyntä vahvistui maataloudessa ja kunnallisteknisessä urakoinnissa. Yhteistyö Puolustusvoimien kanssa jatkui vahvana.
Traktorivarusteiden hyvä yhteistyö Valtran kanssa kehittyi edelleen lähes kaikissa Euroopan maissa antaen hyvän signaalin tulevaisuutta ajatellen. Uusi ja täydentynyt KESLA 320 -kuormainsarja herätti kiinnostusta myös perinteisten markkina-alueiden ulkopuolella, mikä tarjoaa positiivisia näkymiä tulevaisuudessa.
KESLA-traktorivarusteiden valmistettavuutta NOS-TE-tuotantoinvestointeja vastaavaksi jatkettiin vuoden 2023 aikana ja vuoden lopussa suurin osa tuotteista oli käynyt läpi muutosprosessin.
Kesla toi alkuvuodesta markkinoille myös KESLA 114ND -vaunun, joka on varustettu napavedolla. Tuote asettuu pienempään päähän mallistoa.
Keslan traktorivarusteet toi vuoden lopussa myyntiin uuden KESLA proC i -kärkiohjauksen, joka on saanut positiivista palautetta asiakkailta. Uusi ohjaus sisältää kuomaimen kärkiohjauksen sekä käyttöä vakauttavan ja rauhoittavan sylintereiden päätyvaimennuksen.
Keslan Finnmetkossa 2022 esittelemä KESLA proC i -kärkiohjaus on läpikäynyt laajat testaukset ja sen myynti on alkanut 2023-2024 vuodenvaihteessa.
Keslan NOSTE-hanke oli vuoden päättyessä loppusuoralla uusien tuotantolaitteiden käyttöönoton suhteen. Kesälahden tehtaalla, jossa traktorivarusteet valmistetaan, uudet laitteet ja valmistusmenetelmät parantavat selvästi tuotteiden valmistuksen tehokkuutta ja laadukkuutta.
Loppuvuoden 2023 myyntiä heikensi odotettua alhaisempi tilausten määrä jälleenmyyjien tyhjentäessä varastojaan. Vuonna 2024 julkaistavien tuoteuutuuksien uskotaan vauhdittavan kauppaa kuluna vuonna muutoin epävarmassa tilanteessa.
Keslan lanseerasi alkuvuodesta napavetoisen KESLA 114ND -vaunun.
| Vastuullisuus on Keslan perusarvo | 24 |
|---|---|
| Taloudellinen hyvinvointi | 25 |
| Kumppanuus | 27 |
| Turvallisuus | 31 |
| Resurssien tehokas käyttö | 33 |
| Energiatehokkuus | 35 |
| Case: Kesla tähtää tavoitteellisempaan ilmastotyöhön |
36 |
| Case: Työturvallisuus on osa henkilöstön hyvinvointia |
38 |
| Case: Tavoitteena strateginen kumppanuus |
42 |
Kesla toimii globaaleilla markkinoilla, joilla vastuullisuuden merkitys on kasvanut koko ajan. Vastuullisuus on myös Keslan perusarvo, luonnollinen osa yrityksen tapaa toimia ja olennainen osa strategiaa.
Vastuullisuuden raportoinnissa Kesla on keskittynyt viiteen sen sidosryhmille tärkeään teemaan: taloudelliseen hyvinvointiin, kumppanuuteen, resurssien tehokkaaseen käyttöön, turvallisuuteen ja energiatehokkuuteen.
Kesla raportoi vastuullisuuttaan osana vuosikertomusta. Kesla valmistautuu CSRD-direktiivin raportointivelvoitteisiin, joiden mukaan yritysten on kerrottava toimintakertomuksessaan tarkemmin liiketoimintansa kestävyydestä käyttäen EU-tasoisesti vakioitua mittaristoa. EU:n kestävyysdirektiivi on tullut voimaan ja Keslalla CSRD-mukainen julkistamisvelvoite alkaa vuodesta 2025.
Keslalle perustettiin työryhmä, joka perehtyi CSRDja ESRS-vaatimuksiin, niiden mukaiseen kestävyysraportointiin ja tämänhetkiseen raportointikykyyn. Seuraavassa vaiheessa keskitytäänkin tutkimaan tarkemmin Keslan toiminnan vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin, mutta toisaalta näiden vaikutuksia Keslan toimintaan sekä taloudelliseen suorituskykyyn. Taloudellinen olennaisuus vaikuttaa kestävyysraportoinnin sisältöön eli kestävyysseikka on olennainen, jos sillä on suora vaikutus yrityksen arvoon tai se synnyttää taloudellisia riskejä tai mahdollisuuksia.
CSRD-raportointi valmistautumiseen liittyy myös sidosryhmien kuuleminen. Sidosryhmäarvion ja olennaisuusanalyysin pohjalta päätetään, mitkä mittarit, politiikat, toimenpiteet ja tavoitteita sisällytetään kestävyysraporttiin. Eurooppalaisessa kestävyysraportointi ESRS-tiedoissa esitetään yhtiölle olennaiset kestävyysseikat ja niistä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset. CSRD:n mukainen kestävyyslausunto on jatkossa osa hallituksen toimintakertomusta.
Kesla on aloittanut toimintansa taksonomiakelpoisuuden kartoittamisen ja raportointikyvykkyyden kehittämisen. Kesla tarjoaa tuotteita kierrätysmateriaalin käsittelyyn. Hyvä varaosasaatavuus ja huoltopalvelut tukevat tuotteiden pitkää käyttöikää. Keslalla on laitteita metsäpalojen torjuntaan sekä biomassan keräykseen uusiutuvan energian tuotannossa.
Taloudellinen hyvinvointi syntyy kannattavasta liiketoiminnasta, johon pyritään asiakkaiden tarpeita vastaavilla tuotteilla ja palveluilla.
Keslalla taloudellinen vastuunkanto tarkoittaa yhtiön oman taloudellisen vakauden lisäksi taloudellisen lisäarvon luomista konsernin sidosryhmille. Ukrainan sodan syttyessä vuonna 2022, Kesla luopui Venäjän kaupasta ja onnistui korvaamaan Venäjän markkinan liikevaihdon kaikissa liiketoiminnoissaan. Yhtiön kannattavuus kuitenkin heikkeni ja velkaantuneisuus kasvoi vuonna 2022.
Vuonna 2023 yhtiö keskittyi kannattavuuden sekä liiketoiminnan rahavirran normalisoimiseen, ja velkaantuneisuus taittui. Keslan liikevaihto kasvoi vuonna 2023 Ilman Venäjän kauppaa 21 %:ia edellisvuodesta. Etenkin kotimaan markkinalta saatiin kasvua.
Lainoja lyhennettiin suunnitelman mukaan ja hinnoittelu oli ajantasaista.
Kannattavuuden vakauttamista ja kasvua haettiin tasapainottelemalla sopeuttamisen ja panostuksen välillä.
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla ulkopuolisten toimittajaviiveiden vuoksi aiheutui Kesla-tuotteiden toimitusviivettä, ja omaa tuotantoa jouduttiin sopeuttamaan Ilomantsissa. Keslan oman osavalmistuksen kyvykkyys on noussut NOSTE-hankkeen investointien myötä, mutta siinä on vielä paljon saavutettavissa. Alkuvuoden tuotannon hyvä käyttöaste sekä vaihto-omaisuuden tehostunut hallinta paransivat rahoitustilannetta.
Tilauskanta säilyi hyvänä lähes koko vuoden, mutta kysyntä hiljentyi loppuvuotta kohti koko toimialalla. Hyvällä saatavien ja luototuksen hallinnalla vältyttiin luottotappioilta, mutta loppuasiakkaiden vaikeutunut rahoituksen saanti vaikutti osaltaan kysynnän heikkenemiseen.
Keslan oman kysynnän heikentymisen lisäksi toimittajien aloittamat lomautukset johtivat siihen, että myös Keslalla sopeuttamistoimet neuvoteltiin koskemaan koko henkilöstöä. Henkilöstön sopeuttaminen toteutettiin kohdennetuin lomautuksen huomioiden työpisteen tai -työtehtävän kulloinenkin kuormitus.
Sopeutustoimia tehtiin, jotta yhtiön rahoitus pystytään turvaamaan lyhyellä aikavälillä, jotta pidemmän aikavälin kasvustrategiaa pystytään toteuttamaan. Hiljaisen kysynnän vaihetta hyödynnetään prosessien parantamiseen eri toiminnoissa.
Tilikauden liiketulos oli 1,4 miljoonaa euroa voitollinen huolimatta lievästi negatiivisesta liiketuloksesta kahdella viimeisellä kvartaalilla.
Sijoitetun pääoman tuotto parani ja oli 5,0 %. Osakekohtainen tulos nousi myös ja oli 0,15 €.
Hallitus on arvioinut emoyhtiön maksukykyisyyttä ja taloudellisia olosuhteita tilikauden päättymisen jälkeen ja esittää 2.4.2024 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan osinko enintään 10 eurosenttiä osakkeelta (eli 337 080,90 euroa).
Keslan vaikutukset paikalliseen talouteen syntyvät alihankinnan ja verotulojen kautta.
Työntekijöiden ennakonpidätykset 2,5 M€ Yrityksen tulovero -1 t€ Ostot Suomesta 22,0 M€
Suosimme pitkäkestoisia, merkityksellisiä kumppanuussuhteita olipa kyse sitten asiakkaista, yhteistyökumppaneista tai työntekijöistä.
Keslan henkilöstömäärä kasvoi vuoden aikana 15 henkilöllä 273 työsuhteiseen. Vuoden keskimääräinen työntekijämäärä oli 258 henkilöä. NOSTE-hankkeen myötä tuotantoon avautui uusia erikoistumista vaativia tehtäviä, joihin ensisijaisesti koulutettiin olemassa olevaa henkilöstöä. Rekrytoinnit painottuivat täyttämään näistä avoimiksi jääneitä työtehtäviä.
Työntekijöitä km.
Keslan keskimääräinen henkilöstömäärä oli 258. Määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana.
Vuokratyövoimaa käytetään tuotannon kuormitushuipuissa ja kansainvälisiä rekrytointeja helpottamaan. Vuoden 2023 alun ennätyksellisen tilauskannan vuoksi yrityksellä oli vuoden aikana 18 vuokratyöntekijää, joista 8 siirrettiin talon kirjoille.
Työntekijäryhmä on kansainvälistynyt voimakkaasti parin viime vuoden aikana ja kansalaisuuksia on useita. Kesla ei kerää tietoja työntekijöidensä etnisestä taustasta tai kansalaisuudesta. Keskimääräinen työsuhteen pituus oli 12,3 vuotta, missä ei ole merkittävää muutosta aiempiin vuosiin.
Lähtövaihtuvuus / irtisanoutuneet on palannut aiemmalle tasolle. Vuonna 2022 työttömyysaste oli annätysalhainen.
Teknologiateollisuus on miesvaltainen ala. Naisia Keslalla on 7,3 % työvoimasta, missä on hienoista laskua. Henkilöstön keski-ikä oli 45 vuotta. Henkilöstön ikäjakauma on tasapainoinen.
Keskimääräinen eläkeellejäänti-ikä yrityksessä oli 62 vuotta. Eläkkeelle jääviä on vuosittain muutamia ja ikäjakauma ei anna odottaa suurta eläköitymisbuumia. Keslalla on työskennellyt vuosittain myös varhaisimman eläkeiän ylittäneitä niin toimihenkilö- kuin työntekijätehtävissä.
Keslan henkilökunta on avainroolissa strategian toteuttamisessa. Keslan strategian laadintaan vuosille 2024-2028 osallistui koko henkilöstö. Strategisen suunnittelun käynnistyessä keväällä henkilöstöltä kysyttiin näkemyksiä nykyisestä strategiasta sekä tulevaisuuden riskeistä ja mahdollisuuksista. Avainhenkilöiden valmistelemaan strategialuonnokseen tutustuttiin koko henkilöstön voimin paikkakuntakohtaisilla strategiapäivillä alkusyksystä. Henkilöstö keskusteli pienryhmissä, miten he ymmärtävät strategiset tavoitteet ja teemat. Ryhmissä pohdittiin lisäksi, mitä strategian toteuttaminen vaatisi itseltä ja Keslalta.
Palautteen ansiosta ymmärrettiin paremmin, mitkä strategian osaalueet vaativat onnistuakseen enemmän panostusta ja työstöä.
Strategian julkaisun jälkeen pidettiin esimiesten strategiapäivä, joka antoi eväitä kullekin esimiehelle strategian läpivientiin, jotta jokainen keslalainen tuntisi strategian omakseen. Strategian kulmakivenä on vastuullinen kumppanuus, joka henkilöstön näkökulmasta tarkoittaa mm. osaavaa ja yhdessä menestyvää Kesla-tiimiä.
Kesla on lisännyt jo kuluneena vuonna henkilöstön koulutusmahdollisuuksia. Viime vuonna keslalaisten osaamista vahvistettiin tarjoamalla itsenäinen opintomahdollisuus avoimen AMK:n opintoihin ja verkko-oppimispalveluun.
Kesla näkyi paikallisissa rekrytointitapahtumissa, joissa tavoitettiin aktiivisia opiskelijoita ja työnhakijoita. Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja sekä kesätöitä mahdollistui ainakin Riverian ja Karelia-AMK:n opiskelijoille. Osana oppilaitosyhteistyötä Kesla otti vastaan opiskelijaryhmiä tehdasvierailuille. Karelia AMK:n opiskelijaluokan kanssa toteutettiin työelämälähtöinen tuotannon kehittämisprojekti Kesälahden ja Ilomantsin tehtailla.
Henkilöstön tyytyväisyys työhyvinvointi-indeksillä mitattuna koheni koronaa edeltävälle tasolle. Kehitystä on tapahtunut etenkin työntekijöiden tyytyväisyydessä. Kesla panosti etenkin tuotannon sisäilman parannuksiin ja työturvallisuuteen. NOSTE-hankkeen investoinnit on saatu päätökseen ja tehdyt uudistukset alkavat näkyä käytännössä tuotantotyön sujuvoitumisena. Työntekijät kokivat arvojensa, asenteensa ja työmotivaationsa kohentuneen sekä fyysisen työkykynsä parantuneen.
Kysynnän vaihteluun ja ostomateriaalitoimitusten viiveisiin sopeuduttiin lomautuksin. Keväällä sopeutukset koskivat Ilomantsin tehtaan henkilöstöä parin kuukauden ajan. Loppuvuodesta markkinatilanteen heikentyessä sovittiin lomautuksista ulottaen ne koskemaan koko yhtiön henkilöstö. Lomautuksissa huomioitiin kuormituksen vaihtelu eri työpisteillä ja yksiköissä. Vaikka markkinatilanteessa tapahtuu vaihteluita, Kesla haluaa olla luotettava työnantaja ja sitoutua pitkäaikaisiin työsuhteisiin.
Keslan myynti- ja huoltoverkostoon kuuluu parisensataa suoraa yhteistyökumppania, mihin sisältyy myyntipisteitä, huoltopisteitä sekä OEM-kumppaneita. Näiden osaaminen ja toiminta ovat avainasemassa Keslan menestymisen kannalta.
Erityisesti myyntipisteet ovat heterogeeninen ryhmä: ne voivat tehdä liiketoimintaa yhden tai useamman liiketoiminnan tuotteilla. Ryhmään kuuluu niin maankattavia ketjuja kymmenine myyntipisteineen kuin yksittäisiä myyntipisteitä. Osa myyntipisteistä tarjoaa myös huoltopalvelua. Myös Keslan osuus liikevaihdosta vaihtelee merkittävästi pisteiden välillä.
Myynti- ja huoltoverkoston tukena toimivat Keslan myynnin ja huollon asiantuntijat, jotka huolehtivat yhteistyökumppaneiden koulutuksista ja tuesta. Kesla tarjoaa 24/7 palvelua myös yhteistyökumppaniportaalin kautta.
Kumppanuuksien kehittämisestä vastaavat kukin liiketoiminto sekä jälkimarkkinointi.
Yhteystyökumppaneiden näkemystä yhteistyöstä on tutkittu kahden vuoden välein vuoteen 2022 saakka, ja nyt vuoden välein. Kyselytutkimusten vastausprosentti on ollut hyvä. Kyselyn perusteella yhteistyökumppanit ovat olleet varsin tyytyväisiä Keslaan ja NPS-luku eli suosittelualttius kuluneena vuonna oli 65 (67).
Myyntipisteet, joissa Kesla-myynnin osuus oli suurempi, kokivat Keslan tuotteiden tarjoavan hyvän ansaintamahdollisuuden verrattuna vähemmän Keslalla tienaaviin.
Kesla tuotteiden selkeästi tärkeimmäksi menestystekijäksi mainittiin laatu, jota seurasivat jälkimarkkinointi ja maine. Laadun merkitys on tiedetty tärkeäksi ja se on edelleen vahvasti mukana uudessa strategiassa.
Myynnin toiminta sai hyvät arvosanat, mutta erityisesti pidempään yhteistyötä tehneet myyntipisteet toivoivat lisää yhteydenpitoa. Myös toive pidemmälle viedyistä myynnin työkaluista tuli esille. Liiketoiminnot tarkastelevat saatua palautetta kevään 2024 aikana ja tekevät niiden perusteella omat kehityssuunnitelmansa. Myynnin kehittäminen on tärkeä osa strategiaa, sillä yrityksen tavoitteena on kaksinkertaistaa liikevaihto strategiakauden aikana. Myyntityökalun kehittämistarpeita on kartoitettu Keslalla jo usean vuoden ajan ja aiheen nouseminen esille kyselyssä kertoo myös jälleenmyyjäkentän valmiudesta ottaa vastaan mahdollinen uusi työkalu.
Varaosamyynnillä ja huollolla on merkittävä vaikutus tuotteen toimintavalmiuteen. Varaosien laatua, varaosien saatavuutta ja palvelua pidettiinkin yleisesti hyvänä ja tulokset olivat kaikilta osin parantuneet edellisestä kyselystä. Varaosakaupan digitalisaatio tuli kyselyssä myös selkeästi esille. Keslan yhteistyökumppaniportaalissa on mahdollisuus varaosatilausten tekemiseen, mikä on saanut runsaasti kiitosta.
Kesla myi vuonna 2023 koneita 38:aan maahan. Koneet myydään lähtökohtaisesti yhteistyökump-
KESLA-tuotteet myydään lähtöisesti jälleenmyyjien kautta.
paneiden kautta. Loppuasiakkailta saatava palaute on erittäin tärkeä paitsi mittaamaan onnistumista mutta myös tuomaan kehitysehdotuksia.
Kesla lähettää uusille asiakkaille kaksi kyselyä. Ensimmäinen kysely lähetetään muutama kuukausi tuotteen rekisteröimisen jälkeen ja toinen muutamaa kuukautta myöhemmin.
Ensimmäisenä kyselyssä keskitytään kaupan sujumiseen ja tuotemielikuvaan. Vuosina 2022 ja 2023 kyselyssä on tullut ymmärrettävästi esille toimitusajan pitävyys, jossa yrityksellä on ollut haasteita.
NPS eli suositteluhalukkuus on yksi Keslan strategian päämittari. Tavoite strategiakaudelle on saavuttaa NPS 70.
Koronan jälkeiset haasteet komponenttisaatavuudessa näkyvät asiakkaiden tyytymättömyytenä pitkittyneisiin toimitusaikoihin. Haaste on tunnistettu ja tuotantoketjuun on tehty muutoksia, mitkä ovat parantaneet toimitusvarmuutta vähitellen. Myös asiakkaiden näkökulmasta tuotteen laatu on merkittävin tuotteen valintakriteeri.
Juuri ostaneiden suosittelualttius on laskenut ja se oli vuonna 2023 55.
Palautteet käydään läpi asiakastyytvväisyystiimissä aina kyselyiden jälkeen ja tarvittaessa myös liiketoimintojen kanssa. Vuosiraportti esitellään johtoryhmälle ja asiakasrajapinnassa työskenteleville.
Keslan asiakkaat ovat koneyrittäjiä, joille koneiden toimivuus on elintärkeää, sillä he ansaitsevat elantonsa koneella. Keslan jälkimarkkinoinnin asiantuntijat tarjoavat tukea paikallisille huoltopisteille sekä tehtaalta käsin että kenttävierailuilla. Ongelmatilanteiden hoidon sujuvuus on merkittävässä roolissa asiakastyytyväisyyttä ajatellessa. Tämän vuoksi Kesla kartoittaa reklamaatioiden käsittelyn onnistumista säännöllisesti loppuasiakkailta.
Tyytyväisyys tuotteeseen reklamaation jälkeen
Tyytyväisyys reklamaatiopäätöksen on kyselyn perusteella lisääntynyt.
Tuotetta jo käyttäneiden suosittelualttius oli vuonna 2023 korkeampi kuin juuri ostaneiden. Suosittelualttius oli 67. Vuonna 2021 ei lukua mitattu.
Keslan tavoitteena on reklamaatioiden hoitaminen paikallisen huoltoyhteistyökumppanin kautta.
Reklamaatioista valtaosa pystytään ratkaisemaan viikon sisällä tai vähintään kahden viikon sisällä, mutta nopeutta reklamaatioprosessilla toivotaan luonnollisesti lisää. Reilusti yli 90 % vastaajista on tyytyväisiä reklamaatiopäätökseen.
KESLA-tuotteiden valmistukseen osallistuu lähes kaksisataa alihankkijaa. Hankinta voi olla yksittäinen mutteri tai isompi kokonaisuus. Osa komponenteissa on helposti korvattavissa, mutta osa hankitaan erikoistuneilta alihankkijoilta. Näistä kaksitoista on strategista kumppania, joiden kanssa tehdään laajaa yhteistyötä. Alihankintaa on käsitelty tarkemmin erillisessä jutussa sivulla 42.
Vaalimme turvallisuutta niin työskentelytavassamme kuin lopputuotteidemme osalta.
Kesla Oyj toimii yritysjohdon hyväksymien turvallisuusperiaatteiden mukaisesti. Kesla on määritellyt oman turvallisuuspolitiikan ja turvallisuuden hallintajärjestelmän, joiden lisäksi turvallisuutta ohjaavat yksittäiset turvallisuusohjeet sekä lait, asetukset ja määräykset.
Turvallisuuden hoitamisen tehtävät ja vastuut on määritetty kokonaisvaltaisen turvallisuuden varmistamiseksi. Olennainen osa yrityksen turvallisuudenhallintajärjestelmää on turvallisuusorganisaatio, joka on muodostettu turvallisuuden ja riskien hallinnan kannalta merkittävistä organisaation osa-alueista ja toiminnoista huomioiden toimintojen rajat ylittävät prosessit sekä sidosryhmien vaatimukset turvallisuutta koskien.
Kyberturvallisuuskeskuksen viimeisen 12 kk:n trendien mukaan suurimmat uhkat ovat olleet haittaohjelmat ja haavoittuvuudet sekä huijaukset ja kalastelut. Näin on ollut myös Keslalla. Keslan henkilöstö on hyvin valveutunut ja vuoden aikana ei ole havaittu toteutuneita uhkia.
Turvallisuus koostuu neljästä osa-alueesta
Kesla otti käyttöön AI-malleja hyödyntävän roskapostisuodattimen, mikä vähentää huijaus- ja tietojenkalastelupostien määrää.
Myös Kesla nimissä on lähetetty tietojenkalastelusähköposteja yhteistyökumppaneille. Kesla on pyrkinyt tiedottamaan selville saamistaan kalasteluposteista yhteistyökumppaniportaalissa. Myös Keslalta lähtevistä tili- ja tyytyväisyyskyselyistä ilmoitetaan portaalissa.
Tuoteturvallisuudessa Keslan tärkeimmät ohjeet löytyvät Koneturvallisuus-standardista. Tuotteiden riskiarviointi on perustavanlaatuinen osa tuotteiden suunnitteluprosessia.
Kuluneena vuonna Keslalla on tehty valmisteluja Iso Britannian UK-CA-merkkiin liittyen. Vuoden 2025 alusta lähtien CE-merkintä ei riitä Iso Britannian alueella myydyille tuotteille, vaan tuotteella tulee olla UK-CA-sertifiointi. Merkintä ei aiheuta teknisiä muutoksia tuotteisiin.
Fyysisen turvallisuuden investoinnit vuonna 2023 liittyivät työolosuhteiden parantamiseen.
Joensuun tehtaan ilmanvaihtoa parannettiin erityisesti hitsaamoiden ja kokoonpanotilojen osalta. Koneistuksessa parannettiin kohdeilmanpoistoa ja lisättiin turvarakenteita. Joensuun tuotantotiloissa korjattiin lisäksi rakennuksen ulkovaipan ja lattiapinnan välisiä ilmavuotoja. Kesälahden tehtaan toimistorakennuksessa olevat toimistotilat peruskorjattiin yläkerrasta. Alakerran korjaus on vuorossa 2024.
Henkilöstön työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat tärkeitä asioita Keslan strategian toteutumisen kannalta.
Vuoden alussa päivitettiin henkilösuojainten käytön ohjeistusta, mistä on kerrottu tarkemmin "Työturvallisuus on osa henkilöstön hyvinvointia" artikkelissa. Työturvallisuuskulttuuria on kehitetty pitämällä aihe esillä sisäisessä viestinnässä.
Keslan tavoitteena on, että tapaturmataajuus paikkakunnilla olisi alle 30. Suunta on oikea. Vuodenvaihteesa toimipisteistä kaksi pääsi jo tavoitteeseen.
Työturvallisuushavaintojen ja läheltä piti -tapausten ilmoittamis- ja dokumentointikäytäntöä päivitettiin. Työturvallisuushavaintojen määrä putosi edellisiin vuosiin verrattuna. Kuluvan vuoden tavoite onkin lisätä havaintojen määrää ja tehostaa käsittelyprosessia.
Vuonna 2023 henkilöstön poissaolot kasvoivat, sillä sairastelussa oli yhä korona-ajan velkaa ja liikkeellä oli useita virustauteja. Sairaspoissaolojen määrä näkyy myös terveysprosentissa, joka ei ole noussut koronanaikaiselle tasolle.
Vuonna 2023 Keslalla oli yksi työkyvyttömyystapaus ja kuntoutujia oli kaksi. Keslalla työkyvyn merkittävin uhka ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Hyödynnämme olemassa olevat resurssit tehokkaasti niin hinnan, ajan kuin laadunkin suhteen kestävää kehitystä silmällä pitäen.
Keslalla tehokkaaseen resurssien käyttöön nähdään kuuluvan toiminnasta syntyvien ympäristövaikutusten minimointi, tehokas materiaalien ja raaka-aineiden käyttö sekä prosessit. Tehokkuudella tavoitellaan niin Keslan oman toiminnan kuin asiakkaan hyötyjen maksimoimista mm. työkoneen käyttöominaisuuksien ja laadun osalta.
Keslalla on käytössä uusien tuotteiden suunnittelussa useista porteista muodostuva prosessi. Prosessin vaiheet on määritelty ja eri vaiheissa prosessia uuden tuotteen luontiin osallistuu asiantuntijoita eri toiminnoista, esimerkiksi tuotekehityksestä, tuotannosta, myynnistä tai jälkimarkkinoinnista.
Uusien tuotteiden suunnitteluprosessiin on tehty vuoden mittaan hienosäätöä ja sen rinnalle on rakennettu aiempaa monipuolisempaa tuotannon luontiprosessia. Kyseessä on uuden tuotteen luonnin kanssa rinnakkain kulkeva prosessi, jossa varmistetaan tuotteen valmistus, sen optimointi ja laatu.
Viime vuosina tapahtuneet toimintaympäristön muutokset ovat tuoneet haasteita Keslan toimitusvarmuuteen. Taustalla kuluneena vuonna on ollut heikentynyt komponenttisaatavuus. Alihankkijoiden toimitusajat ovat joidenkin osien kohdalla pitkät ja kysynnän ennustaminen on haasteellista. Myöhästymiset ovat olleet pisimpiä Autoja teollisuusnostureissa, joissa tilauskanta on ollut ennätyskorkea ja tuote on saattanut odottaa pitkänkin aikaa lähes valmiina tiettyä komponenttia.
Vuoden loppua kohden tuotanto pääsi entistä useammin suunniteltuihin valmistusmääriin. Poikkeuksena olivat kuitenkin autonosturit, joissa alihankkijoiden oman tuotannon sopeutukset ja muutokset aiheuttivat viiveitä toimituksiin.
Tuotannon pullonkauloja helpotti uusien hitsausrobottien käyttöönotto, vaikkakaan täyttä hyötyä näistä ei ehditty saamaan johtuen meneillään olleesta tuotteiden uudelleen suunnittelusta uudelle teknologialle ja loppuvuodesta hiipuneesta kysynnästä.
Tuotteiden varastointiaika Keslalla pyritään pitämään lyhyenä. Varastointiaikaa kasvattivat Venäjän kaupan loppumisen jälkeen pitkään varastossa olleet tuotteet, joiden osuus ei ollut merkittävä enää loppuvuodesta. Tuotteiden noutoajat pitkittyivät joissakin tapauksissa myös jälleenmyyjästä tai asiakkaasta johtuvasta syystä, esimerkiksi alustakoneiden myöhästymisestä tai luotonsaantihaasteista johtuen.
Kesla teki vuonna 2023 investointipäätöksen kriittisimpien tuotantokoneiden seurantajärjestelmästä digitaalisten kaksosten avulla. Näin koneiden käytettävyyttä saadaan mitattua tarkasti. Järjestelmä mahdollistaa myös kunnossapidon seurannan ja hallinnan, millä pystytään maksimoimaan koneiden käyntiaikaa.
Järjestelmän käyttöönotto jatkuu vuoden 2024 puolella kaikissa tehtaissa.
Keslan asiakkaille toimiva jälkimarkkinointi on elintärkeää. Tuotteen huolenpidon ansiosta tuotteen käyttövarmuus, käyttöominaisuudet ja käyttöikä pysyvät hyvinä.
Kesla myy varaosia pääsääntöisesti huoltoyhteistyökumppaneilleen, mutta erityisesti kotimaassa myös suoraan loppuasiakkaille. Varaosien toimitusvarmuus on ollut Keslalla erinomaisella tasolla jo vuosien ajan ja se lähentelee sataa prosenttia. Varaosamyynnin tavoitettavuutta on kehitetty ja tavoittavuusluvut ovat nousseet.
Yhteistyökumppanien palvelemista, myös eri aikavyöhykkeillä, ovat helpottaneet yhteistyökumppaniportaalin varaosapalvelut.
Tuotteiden jälkimarkkinointikulujen määrä on alhainen. Jälkimarkkinoinnin kustannusseurantaa on tarkoituksena tarkentaa ja jatkossa tavoitteena on puhua laatukustannuksista, joissa huomioidaan myös ennakoivat, laatua parantavat toimenpiteet. Tuotannossa työntekijät tekevät jo nyt tabletilla poikkeama-ilmoituksen prosessin aikana huomatuista haasteista. Tavoitteena on lyhentää poikkeamien käsittelyaikaa alle kahteen päivään.
Keslan tuotteisiin liittyvät reklamaatiot käsitellään yhteistyökumppaniportaalissa, johon rakennetaan vuonna 2024 oma näkymä myös alihankkijoille.
Päämittareina tehokkaassa resurssien hallinnassa on käytetty liikevaihto/ työntekijä ja tulos/työntekijä. Liikevaihto per työntekijä kasvoi selkeästi. Myös tulos per työntekijä kasvoi ja oli selkeästi plussalla, joskaan vuoden 2021 tasolle ei päästy, mikä johtui komponenttisaatavuuden viiveistä sekä loppuvuoden ylikapasiteetista.
Liikevaihto (t€) / työntekijä
Energiatehokkuudella Keslalla käsitetään eri toimintojen energian käytön tehostamista sekä valittujen energianlähteiden kestävyyttä.
Energiatehokkuudella Keslalla käsitetään Keslan eri toimintojen kokonaisenergian käytön tehostamista. Energiatehokas toiminta on yksi askel kohti hiilineutraalia energiankäyttöä.
Energiatehokkuuden parannuksia on tehty tähän saakka perusinvestointien mukana mm. valaistuksen, lämmityksen ja muun rakennustekniikan osalta. Jatkossa energiatehokkuus tulee olemaan Keslalla tavoitteellista.
Keslan energiankulutus on viimeisen kolmen vuoden aikana laskenut 415 MWH:lla.
Parannusta Energiaintensiteetti, MWH Uusiutuvan energian osuus nousi vuodesta 2021 vuoteen 2022, mutta vuodelle 2023 Kesla ei ole vielä saanut lukuja sähköntoimittajalta.
Tieto uusiutuvan energian osuudesta vuonna 2023 on saatavilla vasta kesäkuussa 2024.
Energiatehokkuus on yksi merkittävä kriteeri koneinvestoinneissa, esimerkiksi juuri päättyneessä NOSTE-hankkeessa.
Energiaintensiteetti on kehittynyt hyvään suuntaan ja se oli kuluneena vuonna 105,4 MWH, missä laskua edelliseen vuoteen 17,6 %.
Vuoden 2023 energiaintensiteetin paranemisessa uusilla investoinneilla on jo vaikutusta. Energiaintensiteettiin vaikuttavat myös jaksotuserot, kuten tuotteiden valmistumisen pitkittyminen ja lomautukset.
Vuonna 2020 Keslan Joensuun tehtaalle asennettiin aurinkopaneelit. Paneelit tuottavat vuonna 2023 kolme prosenttia koko Keslan energiankulutuksesta.
Sähkön hankinnassa Kesla on hyödyntänyt hintasuojauksia, joilla pyritään varautumaan pörssisähkön hintaheilahduksiin.
Tavoitteellinen ilmasto- ja ympäristötyö edellyttää koko Keslan sitoutumista. Vastuullisuusmittaristoa on kehitettävä ja seurattava. Ympäristönäkökulmat on sidottava osaksi johtamisjärjestelmää ja keslalaisten päivittäistä tekemistä. Henkilöstön ympäristötietoisuutta lisättävä ja asetettava tavoitteita tekemiselle.
Kesla on kehittänyt toimintaansa ympäristöasioissa ISO-14001 sertifikaatin suuntaan ja parhaillaan on menossa selvitys sertifikaatin vaatimuksista ja toiminnan tasosta, minkä perusteella tehdään suunnitelma sertifikaatin hakemiseksi.
Kesla on valittu mukaan Keskuskauppakamarin ensimmäiseen ilmasto-ohjelmaan. Ilmasto-ohjelman tärkein työkalu on hiilijalanjälkilaskenta, johon ohjelman aikana paneudutaan. Ilmasto-ohjelman aikana opetellaan laskemaan Scope 1 ja 2 -mukaiset Keslan oman toiminnan aiheuttamat päästöt. Lisäksi saadaan valmiutta myöhemmin laajentaa laskentaa Scope 3:n mukaisesti Keslan klusterin päästöihin ennen ja jälkeen Keslan oman valmistusprosessin ja toiminnan. Ilmasto-ohjelma käynnistyy tammikuussa 2024.
Scope 1: päästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnasta. Scope 2: kaikki kasvihuonepäästöt, jotka syntyvät toiselta osapuolelta ostetun energian tuotannosta.
Yrityksen hiilijalanjäljen laskenta liittyy 2024 alkaen voimaan tulleen EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CS-RD) ympäristöä koskeviin standardeihin. Keslan osalta julkistamisvelvoite alkaa vuodesta 2025 ja hiilijalanjäljen laskenta on olennainen osa ympäristövaikutusten selvitystä.
Kierrättäminen on ollut olennaista tuotannon prosesseissa jo pitkään. Pakkausmateriaalit otetaan talteen, puristetaan ja kierrätetään. Lavatyyppiset ratkaisut, joilla koneet kuljetetaan, ovat puusta. Materiaali on uusiutuvaa ja siten käytettävissä esimerkiksi energiajätteenä. Jätemetalli, myös metallisilppu, kerätään ja toimitettaan sataprosenttisesti sulattoon uudelleenkäytettäväksi.
Synergiaetuja saadaan myös keskittämällä metalliostot koostumukseltaan ja valmistustavaltaan samantyyppisiin metallilevyihin, jolloin niiden hyödyntäminen on tehokkaampaa. Kesla on valinnut teräksen toimittajakseen SSAB:n, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on fossiilivapaa terästuotanto. Kesla käyttää pääsääntöisesti SSAB:n korkea- ja tasalaatuista Strenx MC700+ -korkealujuusterästä. Korkealujuusterästä tarvitaan tuotteeseen 20-50 % vähemmän kuin perusteräksellä toteutettuna. Korkealujuusteräs mahdollistaa myös kevyempien koneiden valmistuksen, mikä lisää ympäristöhyötyjä tuotteen elinkaaren ajan. Teräksestä 20 % on kierrätettyä.
"Pyrimme myös valitsemaan valmistustekniikoita, joissa hukka on mahdollisimman vähäistä. NOSTE-hankkeen yhteydessä hankimme laserleikkauslaitteen, joka on tuonut tehokkuutta leikkaamiseen", kertoo kehitysjohtaja Paavo Hopponen.
"Leikkauksessa metallilevy hyödynnetään optimaalisesti, jälki on laadukasta ensimmäisestä levystä lähtien ja jälkityötä tarvitaan vähemmän. Aiemmin monet leikkeet ostettiin ulkopuolelta, mikä vaikutti myös kuljetustarpeeseen.
Myös uusi särmäyskone laskee ja optimoi levyn käytön. Hitsausrobotti puolestaan optimoi liikeratoja ja hitsausparametreja railon geometrian mukaisesti, mikä näkyy mm. hitsauslangan säästönä.
Monissa prosesseissa, kuten pintakäsittelyn pesuissa ja koneistuksessa, tarvitaan vettä. Prosessissa hyödynnetään veden kierrätystä.
Optimaalinen, automatisoitu valmistusprosessi vähentää kokonaisenergiankulutusta. NOSTE-hankkeen myötä automaatiotasoa on saatu ja saadaan edelleen nostettua. Prosessivaihtelu on hallinnassa alusta lähtien. Jälki- ja lisätöitä eikä hukkaa synny, mikä vaikuttaa energiankulutukseen. Prosessivaihtelu on huomioitu ja ymmärretty entistä enemmän jo tuotesuunnittelussa. Kesla käyttää verrattain vähän kemikaaleja valmistuksessa. Yritys huomioi kemikaaliriskit laitehankinnoissa. Käytettävien kemikaalien nimikkeitä on saatu vähennettyä riskienhallinnan ja uudistuneen teknologian ansiosta huomattavasti. Kesla tekee tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa kemikaaliriskien tunnistamiseksi.
Eniten kemikaaleja käyttävä prosessi on pintakäsittely. Joensuun tehtaan muutama vuosi sitten uusitussa pintakäsittelyprosessissa pesussa käytetty vesi testataan säännöllisesti ja se voidaan käsitellä normaalin jäteveden tavoin.
Sekä Kesälahden että Ilomantsin pintakäsittelylinjojen kierrätetty vesi voidaan neutraloinnin jälkeen laskea normaaliin jätevesiverkostoon.
"Liete tiivistetään ja toimitetaan ongelmajätteisiin, mutta vesi pystytään laskemaan normaalin jäteveden mukana kunnalliseen jätevesijärjestelmään", kertoo kehitysjohtaja Paavo Hopponen.
Pesuveden kierrätys kaikkiaan on vähentänyt merkittävästi kokonaisvedenkulutusta.
Robottihitsauksen sisäilmaan tuomat päästöt ovat helpommin hallittavissa, kuin käsinhitsauksen, sillä hitsaus on pisteittäistä.
Työturvallisuus on tärkeä asia sekä yritykselle että työntekijöille. Työsuojelutoiminnalla varmistetaan työnteon turvallisuus ja terveellisyys, mutta myös parannetaan tekemisen laatua vaikuttaen myös viivan alle. Työntekijälle työsuojelutyö tarkoittaa työn sujuvoitumisen ohella sitä, että pääsee päivittäin terveenä kotiin ja uran loputtua hyvinvoivana eläkkeelle.
Keslan työsuojelua koordinoi työsuojelupäällikkö, joka työllään yhtenäistää ja kehittää työsuojelutoimintaa sekä tiedottaa ja raportoi Kesla-tasoisesti.
Työturvallisuutta yrityksen tasolla hoitaa työsuojelutoimikunta, jossa mukana ovat työsuojelupäällikön lisäksi kaikkien tehdaspaikkakuntien edustajat sekä työntekijöiden että työnantajan puolelta mutta myös työterveydestä. Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on mm. työterveyshuollon ja työsuojelun toimintasuunnitelmien hyväksyminen.
Työsuojelun paikkakuntakohtaiset pienryhmät huolehtivat työturvallisuudesta paikallisesti. Ne kokoontuvat kuukausittain. Aiheina ovat mm. läheltä piti -tilanteet sekä tapaturmat.
Työsuojelutoimikunta hoitaa työturvallisuutta Kesla-laajuisesti, kun taas pienryhmät paikkakuntakohtaisesti.
Työturvallisuutta seurataan useilla mittareilla, joista tärkein on 12 kk:n juokseva TRIF eli tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden. Tavoitteena on, että paikkakuntakohtaiset luvut ovat vuonna 2024 alle 30. Vuoden 2023 lopussa Ilomantsin ja Kesälahden toimipisteet pääsivät jo asetettuun tavoitteeseen lukujen ollessa 13,7 ja 27,31. Joensuun toimipistekin oli lähellä alkavan vuoden tavoitetta luvun ollessa 36,71.
Kesla pyrkii jatkuvasti tunnistamaan työturvallisuusriskejä ja eliminoimaan niitä aiheuttavia tekijöitä. Kuluneena vuonna havaittiin mm. työmatkatapaturmien määrän kasvavan.
"Työmatkatapaturmat olivat pääsääntöisesti liukastumisia, mihin olemme puutuimme muistuttamalla työntekijöitä riskistä ja tekemällä piha-aluejärjestelyitä. Työsuhdepyörien käytön ehdoksi olemme asettaneet kypärän käytön. Myös etätyömahdollisuus parantaa työmatkaturvallisuutta, kun huonolla säällä voi jäädä kotiin töihin", toteaa työsuojelupäällikkö Jari Moström.
Seurannassa on vuoden aikana otettu käyttöön uutta tekniikkaa. Sisäiset turvallisuushuomiot-, läheltä piti- ja tapaturma-ilmoitukset tehdään nyt omasta portaalista, johon on määritelty myös niiden käsittelyprotokol-
la sisältäen myös ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteutus.
Yrityksen intranetistä löytyy ajantasaiset luvut sekä Kesla-tasoisesti että paikkakuntakohtaisesti. Lisäksi työturvallisuuden lukuja ja toimenpiteitä pyritään ottamaan esille intrassa juttumuotoisena kvartaaleittain.
Keslan tavoitteena on, että jokaisessa työvuorossa on riittävä määrä ensiaputaitoisia. Koronan jälkeen koulutusvajetta on kurottu umpeen ja esimerkiksi vuonna 2023 65 henkilöä kävi hätäensiapukoulutuksen. Nyt reilulla 30 %:lla keslalaisista on voimassaoleva ensiapukoulutus.
Ensiapukoulutusten lisäksi toimipisteissä järjestettiin opastuksia jokaisesta toimipisteestä löytyvien defibrillaattoreiden käyttöön.
Henkilösuojainten käyttöä täsmennettiin sekä tuotannossa työskentelevien että siellä vierailevien osalta. Myös piha-alueiden turvallisuutta kehitettiin mm. liikennejärjestelyin.
Syksyllä toteutettiin Tuunaa työpisteesi turvalliseksi -projekti, minkä yhteydessä osallistutettiin henkilöstä työpisteiden läpikäyntiin työturvallisuusnäkökulmasta. Projektin yhteydessä työturvallisuusorganisaatio sai työstettäväksi lähes 80 työpisteen oma-arviointia.
Kriisiviestinnän suunnitelma valmistui joulukuussa, mikä luo valmiuksia sekä työturvallisuuteen liittyvien että muiden kriisien aikaiseen viestintään.
Vuonna 2023 Keslalla tarkennettiin henkilösuojainten käyttöä.
sen ja putoamisen.
Onnistumisissa on paikkakuntakohtaisia eroja. Reilun neljänkymmenen työntekijän Ilomantsin toimipisteessä rullaava TRIF on 13,7. Edellisestä tapaturmasta paikkakunnalla tulee pian vuosi täyteen, mikä on juhlan paikka.
"Edellisen kerran juhlistimme kokonaista työturmavapaata vuotta Ilomantsin toimipisteessä vuonna 2021", kertoo työsuojeluvaltuutettu Sanna Parviainen.
Parviaisen mukaan Ilomantsiin on syntynyt vuosien mittaan hyvä työturvallisuuden kulttuuri. Ongelmakohdista tullaan aktiivisesti kertomaan ja niihin myös etsitään ja toteutetaan ratkaisuja.
"Kunnossapitoasentajamme Erkki Lyhykäinen auttaa ratkomaan ongelmia käytännössä ja toteuttaa ratkaisut", kertoo Parviainen. Esimerkkinä Parviainen näyttää varastohyllyjä, jotka on käyty läpi kiinnitysten, suojausten ja yleisen kunnon osalta.
Alhaalla: Hyllyihin on tehty takasuojuksia, jotka estävät lavan siirtymi-
Myös ergonomiaa on parannettu työpisteissä ja apuna siinä on käytetty työfysioterapeutin palveluja. Huomiota on kiinnitetty erityisesti työympäristön siisteyteen, valaistukseen ja nostoihin.
Työfysioterapeutti pitää myös paikan päällä vastaanottoa joka toinen kuukausi. Ilomantsilaiset ovat hyödyntäneet palvelua hyvin ja ennakoivasti, mikä todennäköisesti on estänyt joissakin tapauksissa myös mahdollisen sairasloman.
"Työturvallisuus on yhteinen juttu", toteaa Parviainen.
Oikealla: Ilomantsin tehtaalla useampaan työpisteeseen on lisätty erilaisia nostoapuvälineitä. Kuvassa työsuojeluvaltuutettu Sanna Parviainen näyttää yksinkertaista nostoapuvälinettä, jota käytetään keventämään pideltävää työkalua/nostettavaa kappaletta.
Kesla-tuotteiden valmistukseen osallistuu lähes 200 alihankkijaa. Hankinta voi olla yksittäinen mutteri tai suurempi kokonaisuus. Yhteistyön sujuvuudella alihankkijan kanssa on suuri merkitys paitsi valmistuksen tehokkuudelle ja aikataulujen pitämiselle, mutta myös tuotteen laadulle.
Keslalla koneiden komponenttien alihankinta on karkeasti luokiteltu koneistuksen, hydrauliikan, hitsauksen, levytyön, sähköosien sekä valujen alle. Valmistettaviin tuotteisiin, nostureihin, perävaunuihin, harvesterikouriin, komponentteja toimittaa noin kaksisataa alihankkijaa. Osa komponenteista on helposti korvattavissa toisen toimittajan komponenteilla, mutta osa alihankkijoista on ainoita laatuaan. Näistä kaksitoista on strategista kumppania, joiden kanssa tehdään laajaa yhteistyötä. Keslan tavoitteena on pitkäkestoinen yhteistyö alihankkijoiden kanssa.
Keslan toiminnalle on myönnetty ISO 9001:2015 -sertifikaatti ja hitsaukselle ISO 3834-2. Keslalla alihankkijoilta ei suorannaisesti vaadita näitä sertifiointeja, mutta heidän toimintansa tulee olla sertifikaattien mukaista. Puhutaan ulkoistetusta prosessista ja ulkoisesti tuotetusta tuotteesta. Lopputuotteen valmistajana tämä kokonaisuus on luonnollisesti Keslan vastuulla ja siten Keslalla on selvilläolovelvollisuus.
Yksi tapa selvilläolovelvollisuuden toteuttamiseen ovat auditoinnit, joita tehdään paitsi ennen yhteistyön aloittamista toimittajavalintaprosessissa mutta myös määräajoin sen jälkeen. Merkittävimmät kumppanit pyritään auditoimaan kolmen vuoden sykleissä. Jos muutoksia ei ole, sykliä voidaan pidentää. Vastaavasti jos kumppanilla on haasteita, sykliä voidaan lyhentää.
Auditointeja toteutetaan vuosittain useita erillisen toimittaja-auditointisuunnitelman mukaisesti.
Auditoijat ovat Keslan asiantuntijoita ja auditoijia on aina vähintään kaksi henkilöä. Auditoinnissa käytetään erityistä lomaketta, jotta tarpeelliset asiat tulevat huomioitua ja kirjattua. Auditoinnin lopuksi Keslan edustajat käyvät alihankkijakumppanin kanssa läpi mahdolliset poikkeamat, tehdyt huomiot ja tunnistetut kehityskohteet. Korjaustoimenpiteistä ja niiden aikataulusta sovitaan yhdessä.
"Strategiset alihankkijat suhtautuvat poikkeuksetta hyvin auditointiin ja näkevät sen kehityksen työkaluna yritykselleen", kertoo Kesla Oyj:n laatupäällikkö Tero Tanskanen. "Toisaalta, jos yrityksellä ei ole halua toiminnan kehittämiseen, on yhteistyön jatkaminen hankalaa."
"Laatu tehdään ennen kaikkea asiakasta varten ja siitä hyötyvät kaikki osapuolet, toteaa Tanskanen. "Pyrimme siihen, että yhteistyökumppanimme jakavat saman arvomaailman ja intohimon."
Kesla tiedostaa vastuunsa toimittajien kehityksestä ja tulevaisuudennäkymästä, mikä on tärkeää etenkin pienempien, monesti lähialueella toimivien toimittajien ollessa kyseessä.
"Meidän on jaettava näkemyksemme ja toimittava kehityksen veturina. Yhtenä esimerkkinä tästä on 2016 lähialueen hitsaaville toimittajille järjestetty koulutushanke, joka antoi valmiudet IWS-pätevyydelle ja ISO 3834-2 sertifioinnille", sanoo Tanskanen.
Kesla ei jätä toimittajia yksin ongelmatapauksissa, vaan tarjoaa tarvittaessa konkreettista tukea toimituskyvyn palauttamiseksi mahdollisimman nopeasti. Tavoite ja haasteet ovat yhteisiä.
Kesla on arvostettu referenssi, johon useat kumppanit mielellään viittaavat uusia asiakkuuksia hankkiessaan.
Toimittajavalinnassa pyritään kartoittamaan ja löytämään sopivat kumppanit ensisijaisesti painottaen laatua, toimitusten täsmällisyyttä ja kustannuskilpailukykyä. Luonnollisesti paikallisuus on valtti, mutta tarvittaessa ollaan valmiita menemään kauaskin painotusten perässä.
KESLA-tuotteille on myönnetty Avainlippu-tunnus. Tuotteiden kotimaisuusaste oli viimeisimmässä laskelmassa yli 90 %.
KESLA-tuotteisiin käytettävien materiaalien ostot keskittyvät vahvasti Suomeen ja Eurooppaan, joiden osuus ostoista on yhteensä 97 %,
KESLA-tuotteet ovat avainlipputuotteita, joiden kotimaisuusaste on yli 90 %. Ostoistakin 85 % tulee Suomesta.
Mikäli harkinnassa on uusi toimittaja tai toimittajalle uusi tuote, jonka toimittama osa on merkittävä tai kyseessä on isompi kokonaisuus, tilataan toimittajalta testierä yhdessä läpikäytyjen määrittelyjen jälkeen. Testierän laatu arvioidaan mittauksin ja tarkastuksin. Komponentille annetaan siis usein hyväksyntä esisarjan tuotannolle ja myöhemmin lupa varsinaiselle tuotannolle.
| Esisarjan toimitus | Tuotantohyväksyntä |
|---|---|
| Alihankkija toimittaa esisarjan, joka tarkas tetaan ja mikäli se täyttää kriteerit, otetaan käyttöön. |
Alihankkija toimittaa tilauksen, johon tehdään satunnais testauksia. |
Riskiperusteinen ajattelu toimittajan valinnassa on erittäin olennainen. Riskit, esimerkiksi eettiset, taloudelliset, turvallisuus-, laatu- ja kemikaaliriskit, arvioidaan aina ennen toimittajaksi ottamista.
Massahyväksynnän jälkeen komponentteihin tehdään riskiperusteisen laatusuunnittelun mukaista dokumentoitua tarkastusta toimittajan prosesseissa, mutta myös satunnaistarkistuksia vastaanotossa, joissa laatupoikkeamat monesti huomataan. Joskus myös koneiden loppukäyttäjiltä tulevien reklamaatioiden syyksi voi paljastua komponentin laatuvirhe. Virheisiin päästään käsiksi systemaattisella ja dokumentoidulla reklamaatioiden käsittelyllä ja juurisyiden etsimisellä. Pahimmillaan laatuongelmat voivat johtaa vaaratilanteisiin koneenkäytössä tai jopa henkilövahinkoihin. Huomattaessa vaaraa tai esim. merkittävää mainehaittaa aiheuttavia laatuongelmia, on Keslan viipymättä tiedostettava vastuunsa ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Riskiperusteisen ajattelun ja toimittajanvalmiuksien vuoksi on jouduttu vaihtamaan myös alihankkijakumppaneita.
Alihankkijoiden toiminnan tasoa kuvaavat mittareita ollaan päivittämässä. Tavoitteena on saada mittareista reaaliaikaisia. Yhtenä työkaluna on toimittajaportaali, jonka kautta kulkevat valokuvat, selvityspyynnöt, juurisyyn tutkinnat ja muu tarpeellinen informaatio. Toimittajaportaalin odotetaan olevan käyttövalmis vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
Viimeisen vuoden aikana seurannassa on ollut erityisesti alihankkijoiden komponenttien toimitusvarmuus. Toimitusvarmuus heikentyi koronan aikana maailmanlaajuisesti, mutta myös alihankkijoiden omalla toiminnalla on ollut vaikutusta heikentyneeseen toimitusvarmuuteen.
Vuoden aikana on rakennettu myös pohja laajemmalle mittaristolle.
"Laatu tehdään ennen kaikkea asiakasta varten."
Tuotannon työntekijät voivat lähettää tabletilta välittömästi tiedon laatuongelmista. Juurisyiden selvitys sekä korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet tapahtuvat samassa sovelluksessa. Laatupuutteista ilmoittaminen on keskeinen osa jatkuvaa parantamista.
hallinnointi
Keslan yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään seitsemän osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Keslan hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2021 ja hallituksen jäsen vuodesta 2020.
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästä osakkeenomistajista
Koulutus: kauppatieteiden maisteri Päätoimi: toimitusjohtaja Vestuom Consulting Oy Osakkeet: - kpl
Keslan hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2021 ja hallituksen puheenjohtaja 2014-2020.
Riippuvainen yhtiöstä, sillä hän on toiminut hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti yli 10 vuotta. Ei riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, sillä hän on itse yhtiön merkittävä osakkeenomistaja.
Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri Päätoimi: toimitusjohtaja Lipu Oy Osakkeet: 19 000 kpl A-osake, 372 146 kpl B-osake
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästiä osakkeenomistajista
Koulutus: Oikeustieteiden maisteri, EMBA Päätoimi: lakiasiainjohtaja TactoTek Oy Osakkeet: - kpl
Riippuvainen yhtiöstä, sillä hän on toiminut hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti yli 10 vuotta. Ei riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, sillä hän on itse yhtiön merkittävä osakkeenomistaja.
Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri Päätoimi: Programme manager in delivery assurance Fujitsu EMEIA Region Osakkeet: 13 000 A-osake, 105 000 B-osake
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästiä osakkeenomistajista
Koulutus: diplomi-insinööri Päätoimi: Managing Partner CapMan Russia Funds; toimitusjohtaja Guarneri Oy Osakkeet: 1 000 kpl A-osake
Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2016.
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävästiä osakkeenomistajista
Koulutus: MBA, Insinööri (TMC, HHJ-PJ) Päätoimi: toimitusjohtaja Advion Solutions Oy; hallitusammattilainen Osakkeet: - kpl
Keslan johtoryhmä koostuu hallituksen nimittämästä toimitusjohtajasta ja viidestä omasta vastuualueestaan vastaavasta ja asiantuntevasta johtoryhmän jäsenestä. Johtoryhmä johtaa operatiivista toimintaa, valmistelee strategisesti tärkeitä asioita hallituksen päätettäväksi sekä ohjaa hallituksen päätösten toteuttamista.
Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsen vuodesta 2023 alkaen. Kesla Oyj:n palveluksessa vuodesta 2023.
Koulutus: kauppatieteiden maisteri Osakkeet: - kpl
Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsen 2007 alkaen 5.4.2023 saakka ja 10.11.2023 alkaen. Kesla Oyj:n palveluksessa vuodesta 2007.
Koulutus: diplomi-insinööri Osakkeet: 1050 kpl
Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsen vuodesta 2019 alkaen. Kesla Oyj:n palveluksessa vuodesta 2006 alkaen.
Koulutus: diplomi-insinööri Osakkeet: - kpl
Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsen vuodesta 2012 alkaen. Kesla Oyj:n palveluksessa vuodesta 2003 alkaen.
Koulutus: maatalous- ja metsätieteiden maisteri Osakkeet: - kpl
Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsen vuodesta 2021 alkaen. Kesla Oyj:n palveluksessa vuodesta 2021 alkaen.
Koulutus: insinööri, MBA Osakkeet: - kpl
Laajennetussa johtoryhmässä ovat toimineet lisäksi jälkimarkkinointipäällikkö Reijo Tuononen ja tuotekehityspäällikkö Jukka Sadinmäki.
Riskienhallinnan päämääränä on varmistaa Keslan strategian toteutuminen. Päämäärän saavuttaminen edellyttää, että tieto tavoitteisiin ja toimintaan kohdistuvista epävarmuustekijöistä, riskeistä ja mahdollisuuksista on käytettävissä, käytössä on yhdenmukaiset ja tehokkaat menetelmät tunnistaa, arvioida ja hallita riskejä sekä niiden seurauksia.
Kesla-konsernissa riskejä arvioidaan ja hallitaan liiketoimintalähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan järjestelmällisesti osana liiketoimintaa konserni-, toimiala- ja toimintotasoilla kaikissa toimintamaissa.
Keslan riskienhallinta on myös osa arvoketjun riskienhallintaa, jota toteutetaan yhdessä jälleenmyyjien, tavarantoimittajien ja palveluntoimittajien kanssa.
Kesla-konsernissa riskienhallintaa toteutetaan seuraavin periaattein:
Vältämme tai pienennämme operatiivisia ja vahinkoriskejä.
Huolehdimme turvallisesta asioinnista ja tietosuojasta sekä tuotteista asiakkaillemme.
Riski tarkoittaa tapahtumaa tai olosuhdetta, joka voi vaikeuttaa tai estää Keslan tavoitteiden saavuttamista tai jonka vuoksi liiketoimintamahdollisuuksia voi jäädä hyödyntämättä.
Riskit luokitellaan Keslassa:
Strategisella riskillä tarkoitetaan epävarmuutta, joka liittyy muutoksiin toimintaympäristössä ja Keslan kykyyn hyödyntää näitä muutoksia tai varautua niihin. Ulkoiset riskit liittyvät toimintaympäristön muutokseen ja ne voivat liittyä esim. yleiseen taloustilanteeseen, asiakkaiden kulutuskäyttäytymiseen, kilpailijoihin, lainsäädäntöön, teknologian kehitykseen, jne. Sisäiset riskit liittyvät mm. tehtyihin strategiavalintoihin, liiketoimintamuutoksiin ja yritysjärjestelyihin. Strategisia riskejä ja mahdollisuuksia arvioitaessa aikajänteenä on kolme vuotta ja tavoitteena on löytää ne liiketoimintamahdollisuudet, joita hyödyntämällä saavutetaan tavoitteet hallittavilla riskeillä, ja toisaalta välttää niitä, joihin liittyy kohtuuttoman suuria riskejä. Tunnistamatta tai hyödyntämättä jäänyt mahdollisuus on myös riski.
Operatiivisella riskillä tarkoitetaan olosuhdetta tai vahinkoa, joka voi estää tai vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista tai aiheuttaa vahinkoa ihmisille, omaisuudelle, liiketoiminnan jatkuvuudelle, tiedoille tai ympäristölle. Operatiivisia riskejä pyritään välttämään tai pienentämään, kuitenkin niin että kontrollien kustannukset ovat järkevässä suhteessa riskin suuruuteen.
Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät mm. rahoituksen saatavuuteen ja hintaan, valuuttakurssimuutoksiin, sijoitustoimintaan, tuotannontekijöiden hintojen vaihteluun, vastapuoliin ja asiakasluototukseen. Taloudellisten riskien hallintaa ohjaa Keslan hallituksen vahvistama konsernin rahoituspolitiikka sekä Keslan luottopolitiikka toimiala- ja yhtiökohtaisine tarkennuksin.
Maineriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että aiheellinen tai aiheeton Keslan liiketoimiin tai suhteisiin liittyvä epäsuotuisa julkisuus heikentää luottamusta Keslaa kohtaan. Maineriski on usein seurausta toteutuneesta operatiivisesta riskistä tai compliance-riskistä, ja sen seurauksena maine heikkenee asiakkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa.
Turvallisuusriskillä tarkoitetaan Keslan ja sen toiminnan turvallisuuteen liittyvän haitan tai vahingon mahdollisuutta ja todennäköisyyttä sekä näiden seurauksia. Turvallisuusriskit voivat syntyä esim. rikollisen tai vihamielisen toiminnan seurauksena.
Keslan hallitus määrittelee riskinottohalun ja ohjaa riskinottoa koko konsernissa. Riskinottoa suhteessa riskinkantokykyyn seurataan säännöllisesti. Sitä arvioidaan erityisesti strategiakäsittelyn yhteydessä sekä päätettäessä konsernin kannalta merkittävistä liiketoimintahankkeista tai investoinneista. Arvioinnissa käytetään mm. liiketoiminnan kassavirtaa ja konsernin vakavaraisuutta kuvaavia tunnuslukuja.
Keslan hallituksen tehtäviin kuuluu mm. varmistaa johtamisjärjestelmän toimivuus. Tässä roolissa hallitus vahvistaa konsernin riskienhallintapolitiikan sekä käsittelee kokouksissaan konsernin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät.
Toimitusjohtaja johtaa Kesla-konsernin toimintaa yhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä raportoi hallitukselle yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä.
Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on liiketoiminnan ja yhteisten toimintojen johdolla. Toimitusjohtaja koordinoi riskienhallintaprosessia ja vastaa riskiraportoinnista sekä toteuttaa yhdessä liiketoimintojen ja yhteisten toimintojen kanssa riskien tunnistamista ja hallintatoimenpiteiden määrittämistä. Jokaisen keslalaisen pitää tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit.
Riskiarvioinnissa tunnistetuille merkittäville riskeille nimetään vastuuhenkilöt, joka vastaavat toimenpiteiden suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta. Määritellyt toimenpiteet liitetään toimintasuunnitelmiin ja seurantoihin.
Tämä palkitsemisraportti selostaa Kesla Oyj:n ("yhtiö") viimeksi päättyneen tilikauden aikana toimielimilleen maksamat palkkiot. Kesla Oyj noudattaa listayhtiöiden hallinnointikoodia 2020. Vuoden 2023 palkitsemisraportti on hallituksen hyväksymä.
Hallituksen ja konsernijohtajan palkitsemista ohjaa konsernin palkitsemispolitiikka. Palkitsemispolitiikassa kuvataan yhtiön toimielinten palkitsemisen yleiset ohjeet, periaatteet ja päätöksentekoprosessit. Tilikaudella 2023 on noudatettu toimielinten palkitsemispolitiikkaa siitä poikkeamatta tai palkkioita takaisin perimättä. Toimielinten palkitsemispolitiikka esitellään yhtiökokoukselle vähintään neljän vuoden välein.
Palkitsemisen tavoitteena on kannustaa avainhenkilöitä yhtiön pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja omistaja-arvon kasvattamiseen. Palkitsemisjärjestelyt toimivat myös ylimmän johdon sitouttamisen ja motivoinnin välineenä strategian ja lyhyen tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2022 yhtiössä otettiin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän ("STI") lisäksi käyttöön pitkän aikavälin osakeperusteinen kannustinjärjestelmä ("LTI"). LTI:n ensimmäinen ansaintajakso on 2022–2024, ja siihen osallistuminen mahdollistettiin toimitusjohtajalle ja muille yhtiön avainhenkilöille.
Toimielinten palkkioiden kehitystä verrataan konsernin työntekijöiden palkkojen ja palkkioiden kehitykseen sekä konsernin keskeisimpiin taloudellisiin tavoitteisiin. Henkilöstön palkat ja palkkiot sisältää koko konsernin henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot vähennettynä hallituksen ja toimitusjohtajan palkkioilla. Henkilöstön keskipalkka on laskettu jakamalla henkilöstön palkat ja palkkiot tilikauden keskimääräisellä henkilöstömäärällä, jossa lomautukset ja muut palkattomat poissaolot on huomioitu. Palkitsemisraportissa esitetyt palkka- ja palkkiotiedot ovat maksuperusteisia.
Vuositasolla konsernin liikevaihto parani 20,8 % ja oli 55,4 milj. euroa (45,9) ja kannattavuus parani selvästi. Keslan tuotteiden kysyntä heikkeni kuitenkin vuoden toisella puoliskolla ja tilikauden 2023 lopun tilauskanta oli 16,5 milj. euroa (37,0). Viennin osuus oli merkittävä, 59 % liikevaihdosta (61).
Kohonneita kustannuksia pystyttiin siirtämään osin hintoihin, mikä näkyi parantuneena koko vuoden kannattavuutena liiketuloksen noustessa 1,4 miljoonaa euroa voitolliseksi (-1,3). Nettovelkaantuneisuusaste parani ollen 102 % (134), joten suunta oli oikea, mutta alle 50 % tavoitteeseen on vielä matkaa. Vuoden tulosta rasittivat merkittävästi korkotason myötä kasvaneet nettorahoituskulut 0,7 milj. euroa (0,2).
Vuoden 2023 aikana jatkettiin NOSTE-hankkeen investointien käyttöönottoa. Nämä investoinnit parantavat kilpailukykyä mahdollistamalla automaation ja digitalisoinnin hyödyntämisen tuotteiden valmistuksessa, tehostavat tuotantoa ja kehittävät laadunhallintaa. Kesla odottaa investointien hyötyjen näkyvän täysimääräisenä vuoden 2024 aikana.
Henkilöstön palkkojen kehityksen 2019–2023 trendi mukailee konsernin liikevoiton kehitystä. Henkilöstön palkat reagoivat konsernin heikon kannattavuuden vuosina kannattavuuden laskua hitaammin ja viiveellä.
tajaksi. Marko Pekkola eikä Ilkka Miettinen olleet STI:n tai LTI:n ansaintajakson 2022–2024 piirissä.
Hallituspalkkioita korotettiin vuonna 2022 ja ne olivat samantasoisia vuosina 2019–2021.
Yhtiön toimitusjohtajana vuoden 2022 lopulla aloittanut Marko Pekkola irtisanoutui 29.9.2023 ja jatkoi tehtävässään 1.11.2023 saakka, jonka jälkeen talousjohtaja Ilkka Miettinen nimitettiin väliaikaiseksi toimitusjohKesla ilmoitti 22.11.2022 toimitusjohtaja Simo Saastamoisen toimisuhteen päättymisestä. Vuodelle 2022 kirjattiin toimitusjohtajasopimuksen mukaiseen irtisanomiskorvaukseen liittyvä varauma 216 tuhatta euroa, joka maksettiin vuonna 2023.
| Palkitsemisen kehitys | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
|---|---|---|---|---|---|
| Hallituksen palkkiot | 99 | 99 | 105 | 119 | 121 |
| Hallitus palkkioiden kehitys | 2,1 % | 0,0 % | 5,6 % | 13,5 % | 2,1 % |
| TJ palkkio Simo Saastamoinen | 223 | 215 | 232 | 265 | |
| TJ palkkio Simo Saastamoinen, kiinteä palkanosa |
223 | 215 | 223 | 226 | |
| TJ palkkio Simo Saastamoinen, muuttuva palkanosa |
0 | 0 | 9 | 39 | |
| TJ palkkioiden kehitys, Simo Saastamoinen |
-11,2 % | -3,6 % | 7,8 % | 14,3 % | |
| TJ palkkio Marko Pekkola | 26 | 255 | |||
| TJ palkkio Marko Pekkola, kiinteä palkanosa |
26 | 255 | |||
| Vt. TJ palkkio Ilkka Miettinen | 26 | ||||
| Vt. TJ palkkio Ilkka Miettinen, kiinteä palkanosa |
26 | ||||
| Konsernin TJ palkkiot yhteensä | 223 | 215 | 232 | 291 | 281 |
| Konsernin TJ palkkioiden kehitys yhteensä |
-11 % | -4 % | 8 % | 26 % | -3 % |
| Työntekijöiden palkat ja palkkiot, 1 000€ |
10 030 | 9 096 | 10 000 | 10 274 * | 11 561 |
| Toimihenkilöpalkat | 3 864 | 3 855 | 4 200 | 4 410 | 4 829 |
| Työntekijäpalkat | 6 166 | 5 241 | 5 800 | 6 081 | 6 357 |
| Henkilöstön määrä keskimäärin | 247 | 220 | 246 | 246 | 258 |
| Henkilöstön keskipalkka 1 000€/hlö/vuosi** |
40,6 | 41,3 | 40,6 | 41,8 | 44,8 |
| Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kehitys, muutos ed. vuoteen |
4,3 % | 1,8 % | -1,7 % | 2,7 % | 7,3 % |
* Henkilöstön palkat ja palkkiot, t€ ilman TJ vaihdokseen liittyviä suoriteperusteisia kuluja
** Henkilöstön keskipalkka ilman pakollisia sivukuluja
| Kesla 2023 | Vastuullisuus | Hallinnointi | Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös |
||
|---|---|---|---|---|---|
| Konsernin taloudellinen kehitys |
2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
| Liikevaihto | 47 352 | 39 647 | 45 472 | 45 863 | 55 396 |
| Liikevaihto muutos | 5,1 % | -16,5 % | 14,7 % | 0,9 % | 20,8 % |
| Liiketulos | 1 603 | 567 | 2 213 | - 1 319 | 1 385 |
| Nettovelkaantumisaste | 89 % | 60 % | 60 % | 134 % | 102 % |
Hallituksen palkkiot tilikaudella 2023
Nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti 12.4.2023 pidetty yhtiökokous päätti, että toimikaudella 2023 hallituksessa jatkoi Veli-Matti Kärkkäinen, Jouni Paajanen, Vesa Tuomi, Ari Virtanen ja Petri Saavalainen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Sonja London. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen vuosipalkkioista nimitysvaliokunnan esityksen mukaisesti: hallituksen puheenjohtajan palkkio 35 000 euroa ja varapuheenjohtajan sekä kunkin hallituksen jäsenen palkkio 17 500 euroa. Järjestäytymiskokouksessaan 12.4.2023 hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Vesa Tuomen ja varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Kärkkäisen.
Hallituksen jäsenet eivät ole työsuhteessa yhtiöön eivätkä he siten kuulu työsuhteisten palkkiojärjestelmien piiriin. Hallitukselle ei makseta palkkioita osakkeina. Valiokunta- ja toimikuntatyöskentelyn palkkio sisältyy vuosipalkkioon. Kulukorvaukset maksetaan verotussäännösten ja toteutuneiden kustannusten pohjalta. Hallitus ei saa muita taloudellisia etuuksia.
| Hallituksen palkkiot, 1 000 € |
2023 | maksutapa |
|---|---|---|
| Tuomi Vesa | 35,0 | rahana |
| Kärkkäinen Veli-Matti | 17,5 | rahana |
| Paajanen Jouni | 17,5 | rahana |
| Virtanen Ari | 17,5 | rahana |
| Toivonen Ritva | 2,9 | rahana |
| Saavalainen Petri | 17,5 | rahana |
| London Sonja | 13,1 | rahana |
| Yhteensä | 121,0 |
Taulukon palkkiot ovat maksuperusteisia. Palkkioiden ero maksuperusteisen ja yhtiökokouksen päättämän suoritusperusteisten palkkioiden välillä johtuu hallituspalkkioiden palkanlaskentajaksosta.
Hallitus päättää toimitusjohtajan kannustinjärjestelmistä vuosittain. Yhtiöllä ei ole käytössä optiojärjestelmiä. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä eläkesopimusta yhtiön puolesta. Toimitusjohtajalla on puhelinetu ja autoetu, jotka vastaavat yhtiön ja verottajan yleistä käytäntöä.
Toimitusjohtajan irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen, sovelletaan kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Yhtiön irtisanoessa sopimuksen astuu irtisanominen välittömästi voimaan ilman erillistä irtisanomisaikaa. Yhtiön päättäessä sopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan kuuden kuukauden rahapalkkaa vastaava rahasumma erokorvauksena. Väliaikaisena toimivan toimitusjohtajan kohdalla sovelletaan johtajasopimuksessa sovittuja määräaikoja eli irtisanominen on mahdollista kolmen kuukauden irtisanomisajalla.
Vuonna 2023 toimitusjohtajalle maksettiin kiinteää kokonaispalkkaa, joka sisältää kuukausittaisen rahapalkan ja mahdolliset tavanomaiset verotettavat luontoisedut. Peruspalkka tarkistetaan olosuhteiden edellyttämällä aikavälillä yhtiön hallituksen toimesta.
Vuoden 2022 STI:n toteumaan perustuen toimitusjohtajalle ei ole maksettu muuttuvia palkanosuuksia vuonna 2023.
Toimitusjohtajan STI:n mukainen tulospalkkio on kokonaisuudessaan enintään 6 kuukauden rahapalkkaa vastaava rahamäärä kaikkien vuoden 2022 tavoitteiden ylittäessä ylärajan. Tulostavoitteet kattavat kasvun, kannattavuuden ja vakavaraisuuden tunnuslukuja. Tulostavoitteiden palkkio määräytyi yhtiön julkaiseman tilikauden 2022 IFRS tilinpäätöstietojen toteumien mukaan. Maksaminen edellytti, että henkilö on maksuhetkellä työsuhteessa yhtiöön.
| Ansaintakriteeri | Painoarvo | Edistymä | Painotettu toteuma |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 20 % | 9 % | 2 % |
| Liiketulos | 25 % | 68 % | 17 % |
| ROI % | 15 % | 13 % | 2 % |
| Nettovelkaantumisaste % | 10 % | 100 % | 10 % |
| Omavaraisuusaste % | 15 % | 22 % | 3 % |
| Tilinpäätöspäivän osakekurssi | 15 % | 19 % | 3 % |
| Yhteensä | 37 % |
| Toimitusjohtaja Marko Pekkolan maksuperusteiset palkat ja luontoisedut vuonna 2023, 1 000 € |
Palkat ja palkkiot |
jakautuminen % |
maksutapa |
|---|---|---|---|
| Kiinteä palkanosuus | 255 | 100 % | rahana |
| Toimitusjohtajan palkat ja luontoisedut | 255 | 100 % | |
| yhteensä |
| Vt. Toimitusjohtaja Ilkka Miettisen maksu perusteiset palkat ja luontoisedut vuonna 2023, 1 000 € |
Palkat ja palkkiot |
jakautuminen % |
maksutapa |
|---|---|---|---|
| Kiinteä palkanosuus | 26 | 100 % | rahana |
| Toimitusjohtajan palkat ja luontoisedut | 26 | 100 % | |
| yhteensä |
Toimitusjohtajana 1.11.2023 saakka toiminut Marko Pekkola ja väliaikaisena toimitusjohtajana aloittanut Ilkka Miettinen eivät olleet tilivuoden 2023 STI:n eikä LTI:n ansaintajakson 2022–2024 piirissä.
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT)
Kesla Oyj:n (myöhemmin "Kesla" tai "Konserni", jolla viitataan sekä Kesla Oyj:öön että Kesla-konserniin) hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, yhtiöjärjestykseen ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin (Corporate Governance) 2020:een. Ulkomaantytäryhtiön toiminta perustuu lisäksi paikalliseen lainsäädäntöön.
Työskentelynsä tehostamiseksi hallitus on perustanut kaksi hallituksen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Hallinnointikoodin suosituksesta 15 poiketen ja hallituksen jäsenten vähäisen määrän takia, palkitsemisvaliokunnassa on kaksi jäsentä.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Keslan yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään seitsemän osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ensimmäisessä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä kokouksessaan.
Hallitukseen haetaan monipuolista pätevyyttä ja osaamista, ja hallituksen monimuotoisuus, kuten ikäja sukupuolijakauma, maantieteellinen jakauma sekä koulutuksellinen ja ammatillinen tausta, on merkittävä huomioon otettava tekijä. Hallinnointikoodi 2020:n edellyttämällä tavalla on tärkeää, että jäseneksi valittavalla on tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävien hoitamiseen.
Hallituksen kokoonpano on seuraava:
Man Russia Funds, toimitusjohtaja, Guarneri Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2022
hallituksen jäsen: Sonja London, s. 1975, koulutus: oikeustieteiden maisteri, päätoimi: lakiasiainjohtaja, TactoTek Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2023.
Hallituksen varapuheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen ja hallituksen jäsen Jouni Paajanen ovat riippuvaisia omistuksen kautta. Muut hallituksen jäsenet ovat sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeen omistajista riippumattomia jäseniä.
Toimitusjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin käsiteltävien asioiden esittelijänä. Toimitusjohtajana toimi Marko Pekkola 1.11.2023 asti ja tämän jälkeen vt. toimitusjohtaja Ilkka Miettinen. Johdon assistentti Marja-Leena Lötjönen toimii hallituksen sihteerinä.
Hallitus vastaa konsernin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo ja ohjaa konsernin toimintaa, päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategiasta. Hallitus vahvistaa budjetin, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sekä puolivuosikatsauksen. Hallitus päättää rahoitussopimuksista, taloudellisesti merkittävistä investoinneista sekä kiinteän ja sijoitusomaisuuden ostoista tai myynneistä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä vahvistaa johtoryhmän jäsenten ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien nimitykset. Hallitus vastaa taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan valvonnasta, seuraa Keslan tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja tilintarkastuksen oheispalveluja. Hallitus pitää vuosittain vähintään kymmenen kokousta, joissa päätösasioiden ja jatkuvan seurannan lisäksi katselmoidaan vuosikellon mukaisesti määriteltyjä toiminnallisia osa-alueita mm. myyntiä, markkinointia, tuotantoa ja henkilöstöasioita.
Tilikauden 2023 aikana hallitus kokoontui 18 kertaa ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 98 %.
Hallituksen osallistuminen jäsenittäin
Keslan yhtiökokous on perustanut hallinnointikoodin suosituksen 19 mahdollistaman osakkeenomistajista koostuvan nimitystoimikunnan. Nimitystoimikunnan toimikausi vahvistetaan yhtiökokouksessa seuraavalle yhtiökokouskaudelle. Nimitystoimikunnan tehtävänä on yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valintaa sekä hallituksen jäsenten palkitsemista koskevien ehdotusten valmistelu ja esittely seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Keslan hallituksen kokoonpanon valmistelussa tarkastellaan hallituksen monimuotoisuutta muun muassa hallituksen ikäjakauman, jäsenten koulutuksellisen ja ammatillisen taustan, tehtävän kannalta merkityksellisen kokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien kautta. Kokoonpanon valmistelussa huomioidaan myös yhtiön pitkän aikavälin tarpeet. Molempien sukupuolten edustuksen osalta tavoitteena on, että hallituksessa on vähintään yksi jäsen kumpaakin sukupuolta.
Nimitystoimikuntaan valitaan äänimäärältään kaksi suurinta osakkeenomistajaa tai näiden edustajaa sekä heidän nimeämänsä kolmas osakkeenomistaja tai hänen edustajansa. Kyseisten jäsenten nimeämisoikeus on niillä kahdella osakkeenomistajalla, jotka on rekisteröity yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja joiden osuus tämän osakasluettelon mukaan yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin ja toiseksi suurin. Nimitystoimikunnan koollekutsujana toimii äänivallaltaan suurin osakkeenomistaja tai hänen edustajansa ja toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen kutsussa.
Nimitystoimikunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa yhtiökokouskaudella. Syyskuussa kartoitetaan uusien hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien tarve sekä päätetään heidän hakumenettelystään. Tammikuussa tehdään esitys yhtiökokoukselle hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajista sekä heidän palkkioistaan. Nimitystoimikunnan jäsenet katsotaan yhtiön sisäpiiriläisiksi.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 12.4.2023 todettiin, että äänimäärältään kaksi suurinta yhtiön osakkeenomistajaa yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 30.3.2023 olivat Veli-Matti Kärkkäinen ja Paula Kärkkäinen, joista jälkimmäinen kieltäytyi nimitystoimikunnan jäsenyydestä. Yhtiökokous valitsi nimitystoimikunnan jäseniksi Veli-Matti Kärkkäisen sekä kolmanneksi suurimman osakkeenomistajan, Jouni Paajasen, jotka yhtiökokouskutsupäivänä edustivat 47,6% yhtiön äänimäärästä. Nimitystoimikuntaan valitut osakkeenomistajat päättivät nimetä kolmanneksi jäsenekseen osakkeenomistaja Tom Söderlundin, jota edustaa Kare Kotiranta.
Nimitystoimikunnan kokoonpano:
Kare Kotiranta, s. 1965; koulutus: kauppatieteiden maisteri; päätoimi: KHT-tilintarkastaja, osakas Nexia Oy.
Tilikauden 2023 aikana nimitystoimikunta kokoontui kolme kertaa ja toimikunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Nimitystoimikunnan osallistuminen jäsenittäin
Työskentelynsä tehostamiseksi hallitus on perustanut kaksi hallituksen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan ne toimivat valmistelevina eliminä, joiden käsittelemät asiat tuodaan hallituksen päätettäviksi. Valiokuntien tehtävät noudattavat Hallinnointikoodi 2020:n suosituksia.
Hallinnointikoodin suosituksesta 15 poiketen ja hallituksen jäsenten vähäisen määrän takia, palkitsemisvaliokunnassa on kaksi jäsentä.
Tarkastusvaliokunta vastaa tilintarkastusta koskevien tehtävien lisäksi merkittävien taloudellisten riskien arvioinnista, yhtiön taloudellisen tilanteen seurannasta, taloudellisen raportointiprosessin valvonnasta sekä sisäisen valvonnan painopistealueiden valmistelusta. Sisäisen valvonnan painopistealueiksi on valittu kolme strategiaan liittyvää teemaa sijoitusten ja investointien tuotto, asiakaskannattavuuden seuranta sekä turvallisuus.
Tarkastusvaliokunnan kokoonpano oli Ritva Toivonen (pj), Ari Virtanen ja Veli-Matti Kärkkäinen 12.4.2023 asti ja siitä lähtien Veli-Matti Kärkkäinen (pj) ja jäseninä Sonja London ja Petri Saavalainen.
Tilikauden 2023 aikana tarkastusvaliokunta kokoontui 9 kertaa ja valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Tarkastusvaliokunnan osallistuminen jäsenittäin
Palkitsemisvaliokunta keskittyy yhtiön toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisjärjestelmien sekä yhtiön noudattamien palkitsemisen periaatteiden kehittämiseen. Palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin.
Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Ari Virtanen ja jäsenenä Jouni Paajanen.
Tilikauden 2023 aikana palkitsemisvaliokunta kokoontui kaksi kertaa ja valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Palkitsemisvaliokunnan osallistuminen jäsenittäin
Yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n, vastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Toppinen. Tilikauden 2021 tarkastuksesta vastasi Ernst & Young Oy ja tähän tarkastukseen liittyviä kuluja on maksettu vuonna 2022 palvellun suorituksen mukaisesti. Tilintarkastuksesta ja tilintarkastukseen liittyvistä palveluista maksetut palkkiot:
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | - | 36 |
| Muut palvelut | - | 0 |
| YHTEENSÄ | 0 | 36 |
Tilintarkastajien palkkiot PricewaterhouseCoopers Oy:lle
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 128 | 78 |
| Muut palvelut | 9 | 0 |
| YHTEENSÄ | 137 | 78 |
Tilintarkastuspalkkiot muille konserniyhtiöstä 5 tuhatta euroa.
Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa konsernin päivittäisestä johtamisesta sekä hallituksen vahvistaman strategian ja tavoitteiden toteuttamisesta Suomen lainsäädännön, hallinnointikoodin ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Keslan toimitusjohtaja toimi vuonna 2023 myös Saksan tytäryhtiön toimitusjohtajana.
Keslan toimitusjohtaja:
Keslan johtoryhmä koostuu toimitusjohtajasta ja neljästä omasta vastuualueestaan vastaavasta ja asiantuntevasta johtoryhmän jäsenestä. Johtoryhmä johtaa operatiivista toimintaa, valmistelee strategisesti tärkeitä asioita hallituksen päätettäväksi sekä ohjaa hallituksen päätösten toteuttamista. Johtoryhmä laatii vuositason suunnitelmat ja budjetin sekä seuraa ja ohjaa niiden toteutumista.
Hallitus on vahvistanut riskienhallintapolitiikan ja turvallisuuspolitiikan.
Kesla Oyj toimii yritysjohdon hyväksymien turvallisuusperiaatteiden mukaisesti. Turvallisuustoiminta on kytketty kaikkeen yrityksen toimintaan ja turvallisuus on huomioitu osana strategiatyötä. Turvallisuuden hoitamisen tehtävät ja vastuut on määritelty kokonaisvaltaisen turvallisuuden varmistamiseksi. Yhtiöllä on kattava turvallisuuden hallintajärjestelmä, jota täydentävät turvallisuusohjeistukset. Yhtiöllä on nimetty turvallisuusasiaosta vastaava päällikkö, joka vastaa johtoryhmätasolla turvallisuusjohtamisen asianmukaisesta hoitamisesta sekä turvallisuusorganisaation koolle kutsumisesta. Turvallisuusorganisaatio koostuu henkilö- ja tuoteturvallisuuden sekä teknisen että fyysisen turvallisuuden asiantuntijoista ja vaikuttajista.
Keslan riskienhallintapolitiikka pohjautuu COSO ERM -viitekehykseen, SFS-ISO 31000 -standardiin "Riskienhallinta. Periaatteet ja ohjeet" ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Riskienhallinnan päämääränä on Keslan strategian toteutuminen. Hallitus määrittelee Keslan riskinottohalun ja ohjaa riskin ottoa konsernissa. Keslan hallituksen tehtäviin kuuluu mm. varmistaa johtamisjärjestelmän toimivuus. Tässä roolissa hallitus vahvistaa konsernin riskienhallintapolitiikan sekä käsittelee kokouksissaan konsernin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät. Toimitusjohtaja johtaa Kesla-konsernin toimintaa yhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä raportoi hallitukselle yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on liiketoiminnan ja yhteisten toimintojen johdolla. Toimitusjohtaja koordinoi riskienhallintaprosessia ja vastaa riskiraportoinnista sekä toteuttaa yhdessä liiketoimintojen ja yhteisten toimintojen kanssa riskien tunnistamista ja hallintatoimenpiteiden määrittämistä. Riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin sekä maine- ja turvallisuusriskeihin.
Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tarkastettavien osa-alueiden raportit käydään läpi hallituksen kokouksissa. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, konserniyhtiöissä tuotettava informaatio on luotettavaa ja että konsernin sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.
Arvio konsernin merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa 2023. Puolivuosikatsauksessa sekä viimeisessä tilinpäätöstiedotteessa on kuvattu liiketoimintaan liittyviä merkittäviä lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Keslalla on sisäisen valvonnan ohjeistus. Yhtiön hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan sisäisen valvonnan ohjeiston ja periaatteet. Sisäisen valvonnan tavoitteena on tunnistaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät riskielementit, ohjeistaa ja kouluttaa parhaat toimintamallit riskien minimoimiseksi sekä valvoa ohjeistuksen toimivuutta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat yhtiön toimitusjohtajalle kukin oman vastuualueensa toimintojen riskien hallinnasta ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen noudattamisesta riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa sisäisestä valvonnasta yhtiön hallitukselle.
Kukin johtoryhmän jäsen ja konserniyhtiön toimitusjohtaja vastaavat oman vastuualueensa taloudellisen raportoinnin sisällön oikeellisuudesta ja oikeasta ajoituksesta. Talousjohtaja vastaa taloudellisen raportoinnin riittävästä ohjeistuksesta, koulutuksesta ja valvonnasta sekä myös taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta ja ajoituksesta konsernitasolla. Taloudellisen tiedon oikeellisuus varmistetaan riittävällä sisäisen valvonnan tasolla sekä mm. prosessikuvauksilla, prosessien ohjeistuksilla, hallinnalla ja valvonnalla, analysoimalla toteutunutta kehitystä vertailuraporteilla, pistokokein sekä poikkeamaraportoinnilla.
Tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi sisäisen tarkastuksen kattavuutta. Tarkastusvaliokunnan kokouksiin osallistuu toimitusjohtaja ja sihteerinä toimii talousjohtaja, jotka vastaavat sisäisen tarkastuksen jalkauttamisesta osaksi operatiivista toimintaa. Sisäistä tarkastusta toteutetaan ICT-järjestelmäkontrollein, toimintatapaohjeistuksin ja seurantatyökaluin. Määriteltyjen sisäisen valvonnan painopistealueiden osalta sisäisen tarkastuksen kattavuuteen kiinnitetään huomiota kohdennetusti. Tarvittaessa sisäisen tarkastuksen elementtejä toteutetaan ulkopuolisena asiantuntijatyönä, jotta tarkastuksella saavutetaan riittävä asiantuntemus ja jääviys.
Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta, joka löytyy oheisesta linkistä Nasdaqin internet-sivustolta: PÖRSSIYHTIÖN SISÄPIIRIOHJE (nasdaq.com). Yhtiö edellyttää, että sen kaikki sisäpiiriläiset toimivat sisäpiirisäännösten ja -ohjeiden edellyttämällä tavalla.
Yhtiöllä on sekä hankekohtainen että pysyvien sisäpiiriläisten rekisteri ja lisäksi rekisteri johdon ilmoitusvelvollisista ja heidän lähipiiristään. Yhtiön sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy SI-RE-järjestelmässään. Yhtiön sisäpiirivastaava on talousjohtaja, joka vastaa rekisterien ylläpidosta SI-RE-järjestelmässä yhtiöltä vaadittavan ylläpidon osalta. Sisäpiiriin kuuluville henkilöille lähetetään säännöllisin väliajoin sisäpiirirekisteriote tarkastettavaksi. Sisäpiiriluetteloita säilytetään viisi vuotta niiden laatimisesta tai päivittämisestä.
Hanke- ja tapahtumakohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitään kaikki henkilöt, joilla on hankkeeseen tai tapahtumaan liittyvää sisäpiiritietoa lukuun ottamatta pysyvään yrityskohtaiseen rekisteriin kuuluvia sisäpiiriläisiä. Toimitusjohtaja vastaa hankekohtaisen sisäpiirin perustamisesta ja päättämisestä. Hankkeella tarkoitetaan listayhtiön toimesta luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöitävissä olevaa toimenpidekokonaisuutta tai järjestelyä, joka on yhtiön käsityksen mukaan sisäpiiritietoa, ja jonka julkistamisen lykkäämisestä listayhtiö on päättänyt. Sisäpiiritiedon julkistamisesta ja julkistamisen lykkäämisestä on laadittu erillinen ohjeistus. Pysyviin yrityskohtaisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat henkilöt, jotka työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa kuten esimerkiksi yhtiön kirjanpitäjät, nimitystoimikunnan jäsenet, tilintarkastaja sekä hallituksen jäsenten mahdolliset sihteerit. Hallitus hyväksyy kokouksissaan talousjohtajan esityksestä yrityskohtaiset sisäpiiriläiset.
Johdon ilmoitusvelvollisten rekisteriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet sekä heidän lähipiirinsä.
Myydessään tai ostaessaan yhtiön osakkeita yhtiön sisäpiiriläisten on pyydettävä arviota mahdollisen sisäpiiritiedon olemassaolosta yhtiön sisäpiirivastaavalta. Kesla Oyj:n sisäpiiriläisille suositellaan ainoastaan pitkäaikaisia, yli kuuden kuukauden, sijoituksia yhtiön osakkeisiin. Lyhempi kaupankäynti on sallittu ainoastaan yhtiön sisäpiirivastaavan luvalla. Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa 30 vuorokautta ennen tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen julkistamista (suljettu ikkuna).
Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja vaikutusvaltayhteisöt. Keslan ja sen lähipiirin väliset liiketoimet ovat vähäisiä, tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvia ja markkinaehtoisia. Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä Kesla Oyj:n osakkeilla, vieraan pääoman ehtoisilla välineillä, johdannaisilla tai muilla rahoitusvälineillä tekemissä liiketoimissa noudatetaan Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) 19 artiklan ilmoitusvelvollisuutta.
Lähipiiriliiketoimia seurataan osana talouden raportointiprosessia. Merkitykseltään vähäiseksi lähipiiriliiketoimeksi katsotaan liiketoimet, joiden vuotuinen kokonaisarvo alittaa 10 000 euroa. Tätä suuremmat liiketoimet käsitellään hallituksessa. Yhtiön liiketoimet lähipiiriosapuolten kanssa perustuvat markkinaehtoisuuteen. Markkinaehtoisuus varmennetaan riittävän kattavalla kilpailutuksella sekä jääväämällä tarvittaessa Keslan lähipiiriosapuoli kaupallisten ehtojen päätöksenteosta.
Joensuussa 7.3.2024
Hallitus
| Hallituksen toimintakertomus | 67 |
|---|---|
| Tunnusluvut | 70 |
| Konsernitilinpäätös IFRS | 73 |
| IFRS:n mukaiset liitetiedot | 76 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 105 |
| FASin mukaiset liitetiedot | 109 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 118 |
| Tilinpäätöksen allekirjoitukset, tilinpäätösmerkintä |
120 |
| Tilintarkastuskertomus | 121 |
Tilikausi 2023 oli kaksijakoinen ja siten myös haastava. Vuoden alkupuoliskolla keskityimme komponenttiviiveistä aiheutuneiden tuotantohaasteiden ratkaisemiseen, kun taas loppuvuonna jouduimme sopeuttamaan kapasiteettiamme hiljentyneeseen kysyntään. Kohonneita kustannuksia pystyttiin siirtämään osin hintoihin, mikä näkyi parantuneena kannattavuutena koko vuoden liiketuloksen noustessa 1,4 miljoonaa euroa voitolliseksi. Vuoden 2023 aikana jatkettiin NOSTE-hankkeen investointien käyttöönottoa; nämä investoinnit parantavat kilpailukykyä ja Kesla odottaa investointien hyötyjen näkyvän täysimääräisenä vuoden 2024 aikana. Koko vuonna saatujen tilausten määrä laski 40,9 milj. euroon. Vuoden lopun tilauskanta oli 16,5 milj. euroa. Vaikka tilauskanta on vertailuvuoteen nähden alhainen, se on kuitenkin Keslan lähihistoriaan verrattuna keskimääräistä korkeammalla tasolla.
Tiedotimme syyskuun lopussa uudesta strategiastamme ajalle 2024 – 2028. Strategian perustana on, että Kesla on vastuullinen kumppani, jonka missiona on kehittää uusia työkoneita, teknologiaa ja palveluita asiakkaidensa kestävään menestykseen. Yhtiön visio kiteytyy uudessa sloganissa "Your Responsible Partner". "Your" kertoo, että työskentelemme asiakasta varten. "Responsible" korostaa vastuun kantamista olipa kyse sitten työntekijöistä, asiakkaista, toimittajista, ympäristöstä tai yhteiskunnasta. "Partner" sanalla haluamme korostaa tavoitettamme vahvoista ja pitkäaikaisista kumppanuuksista, joiden kanssa pystymme toteuttamaan strategiaamme kannattavasta kasvusta.
Strategiakaudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Kesla on määritellyt kolme strategista teemaa, jotka ohjaavat yhtiön toimintaa ja valintoja: rohkea uudistuminen, kannattava kasvu ja yhdessä menestyminen. Strategiaa toteutetaan jatkossakin kolmen liiketoiminta-alueen kautta: traktorivarusteet, auto- ja teollisuusnosturit sekä puunkorjuulaitteet.
Keslan liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi konserni raportoi yhden toimintasegmentin - metsäkoneet, joka käsittää koko konsernin liiketoiminnat. Tytäryhtiö Kesla GmbH:n liiketoiminta sisältyvät metsäkoneryhmän lukuihin. Kesla GmbH on Kesla-tuotteiden myyntiyhtiö. Segmenttiraportointiin ei ole tullut muutoksia.
Yleinen markkinaepävarmuus etenkin kotimaan markkinoilla sekä rahoituskorkojen nousu ovat vaikuttaneet kysyntään ja hidastaneet siten konekauppaa ainakin lyhyellä aikavälillä. Näkemyksemme mukaan korkotason vakiintuessa patoutunut investointitarve tulee purkautumaan jollakin aikavälillä, mutta sen vaikutusta kysynnän elpymisen ajoitukseen on vaikea ennakoida. Kesla aloitti toimenpiteet kannattavuuden turvaamiseksi tilikauden lopussa ja aloitettujen sopeutustoimien vaikutukset näkyvät vasta 2024.
Toimintaympäristöön vaikuttaa myös geopoliittinen tilanne etenkin Lähi-Idässä, mikä saattaa aiheuttaa esteitä Suezin-kanavan käytössä. Vaikutukset merilogistiikkaan tuovat sekä merkittäviä viiveitä että lisäävät hintapaineita merirahtimatkojen kasvaessa.
Kotimaan kärjistynyt työmarkkinatilanne aiheuttaa häiriöitä sekä yrityksen omien resurssien käyttöön että toimitusketjun sujuvuuteen.
Vuositasolla konsernin liikevaihto parani 20,8 % ja oli 55,4 milj. euroa (45,9) ja kannattavuus parani selvästi mm. hinnankorotusten ja alkuvuoden korkean tehtaiden käyttöasteen ansiosta. Viennin osuus oli merkittävä, 59 % liikevaihdosta (61).
Keslan tuotteiden kysyntä heikkeni kuitenkin vuoden toisella puoliskolla. Koko vuonna saatujen tilausten määrä laski 40,9 milj. euroon (55,3) ja tilikauden 2023 lopun tilauskanta oli 16,5 milj. euroa (37,0). Vaikka tilauskanta on vertailuvuoteen nähden alhainen, se on kuitenkin Keslan lähihistoriaan verrattuna keskimääräistä korkeammalla tasolla.
Kohonneita kustannuksia pystyttiin siirtämään osin hintoihin, mikä näkyi parantuneena koko vuoden kannattavuutena liiketuloksen noustessa 1,4 milj. euroa voitolliseksi (-1,3). Vertailukauden tulosta heikentää Venäjän liiketoimintoihin liittyvät luottotappiovaraukset 383 tuhatta euroa. Kannattavuus jäi viimeisellä vuosineljänneksellä heikoksi ja aloitettujen sopeutustoimien vaikutukset näkyvät vasta 2024. Liiketulos parani viimeisellä neljänneksellä, mutta jäi -93 tuhanteen euroon (-142).
Nettovelkaantuneisuusaste parani ollen 102 % (134), joten suunta oli oikea, vaikkakaan ei tavoitteiden tasolla. Vuoden tulosta rasittivat merkittävästi korkotason ja vertailuvuoden investointien rahoituksen määrän myötä kasvaneet nettorahoituskulut 720 tuhatta euroa (185).
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 5 % (-4,9 %). Osakekohtainen tulos oli 0,15 (-0,35) euroa.
Vuoden 2023 viimeisen neljänneksen liiketoiminnan rahavirta oli 1,6 milj. euroa (-0,3) ja koko vuoden liiketoiminnan rahavirta oli 4,1 milj. euroa (-5,4). Käyttöpääoma oli 16,5 (18,5*) milj. euroon, missä oli laskua 11 %. Käyttöpääoman lasku paransi liiketoiminnan rahavirtaa 1,9 milj. euroa ja merkittävää oli vaihto-omaisuuden lasku 4,0 milj. eurolla.
* Nettokäyttöpääoman laskukaavaa on päivitetty 2023. Tilinpäätöstiedotteen 2022, vanhan kaavan mukainen tunnusluku oli 22,1.
Maksetut rahoituskustannukset viimeisellä neljänneksellä olivat 310 tuhatta euroa (95) ja koko vuonna 762 (285). Rahoituskustannusten kasvuun vaikutti erityisesti korkotason nousu, mutta myös osin vertailukauden aikana toteutunut korollisten velkojen määrän kasvu, jota saatiin pienennettyä vuoden 2023 aikana.
Lainojen ja käytettyjen limiittien muutoksen vaikutus oli viimeisellä neljänneksellä -1,3 milj. euroa (-0,7) ja koko vuoden osalta -3,6 milj. euroa (5,6).
Bruttoinvestointien määrä oli 0,7 milj. euroa (3,8). Poistot olivat koko vuonna 1,6 milj. euroa (1,5). Vuoden 2023 aikana jatkettiin NOSTE-hankkeen investointien käyttöönottoa. Nämä investoinnit parantavat kilpailukykyä mahdollistamalla automaation ja digitalisoinnin hyödyntämisen tuotteiden valmistuksessa, tehostavat tuotantoa ja kehittävät laadunhallintaa. Kesla odottaa investointien hyötyjen näkyvän täysimääräisenä vuoden 2024 aikana.
Investointien rahavirta oli vuoden aikana 0,6 (1,5) milj. euroa. Investointien taso oli matala, koska vertailukaudella saatiin päätökseen merkittävät NOSTE-hankeen investoinnit.
Parantunut kannattavuus ja käyttöpääoman lasku paransivat konsernin rahoitusasemaa ja nettovelkaantuneisuus laski 102 %:iin (134). Omavaraisuusaste parani ja oli 36 % (32).
Yhtiön korolliset nettovelat olivat 13,1 milj. euroa tilikauden päättyessä (16,5). Yhtiöllä on käytettävissä luottolimiittejä ja rahavaroja 3,6 milj. euroa 31.12.2023 (3,4).
Kesla tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat 1 592 (1 376) tuhatta euroa, joista on aktivoitu 114 (173) tuhatta euroa vuoden 2023 aikana.
Kesla jatkoi vuoden aikana uusien tuotteiden kehittämistä ja markkinoilla olevien tuotteiden päivityksiä vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Sammutusperävaunun esittelyä jatkettiin ja vaunun ominaisuuksia kehitettiin edelleen asiakaskokemuksen perusteella. Tuotekehitys keskittyi muutoin tuotteiden valmistettavuuteen uusien investointien mukaisesti. KESLA proC i -kärkiohjauksen myynti traktorikuormaimiin aloitettiin vuoden 2024 puolella.
Kesla ei tehnyt yritysostoja, -myyntejä eikä toiminnallisia muutoksia konsernissa tilikauden aikana.
asiakkaidemme rahoituksen saatavuutta ja yleistä investointiaktiivisuutta, mikä vaikuttaa KESLA-tuotteiden kysyntään.
Keslan osakerekisteriin merkitty osakepääoma on 1 917 115,50 €. Osakepääoma muodostuu A- ja B-osakkeista, joiden yhteismäärä oli 3 383 145. A-osake oikeuttaa yhteen ääneen ja B-osake 20 ääneen.
Keslan osakkeiden omistajia oli tilikauden lopussa 2 371 (2 420). Hallituksen jäsenet ja lähipiiri omistivat 15,6 % (15,8 %) osakekannasta ja näiden osakkeiden tuottama äänimäärä oli 50,9 % (47,8 %) Kymmenen suurinta omistajaa hallitsivat 81,6 % (88,6 %) äänimäärästä ja he omistivat 43,6 % (42,1 %) osakkeista.
Yhtiön omistuksessa oli vuoden lopussa 12 247 omaa A-osaketta (12 247). Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,36 % (0,36 %) ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,06 % (0,06 %).
Keslan A-osakkeiden vaihtoa oli 409 186 osakkeen verran (601 168). Osakkeen alin hinta oli 3,79 euroa (3,60) ja ylin 5,00 euroa (6,26). Kaupankäyntipainotettu keskihinta oli 4,27 euroa (4,56).
Konsernin henkilöstön määrä oli joulukuun 2023 lopussa 273 (258) ja tammi−joulukuussa keskimäärin 258 (246). Henkilöstö toimii pääosin kolmella tehdaspaikkakunnalla Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa.
Syksyllä julkaistun strategiamme mukaisesti Keslan tavoitteena on kasvattaa henkilöstön osaamista, mikä nähdään menestyksen mahdollistajana niin henkilöstölle, Keslalle kuin asiakkaillekin.
Keslan johtoryhmä koostuu toimitusjohtajasta ja viidestä omasta vastuualueestaan vastaavasta ja asiantuntevasta johtoryhmän jäsenestä.
Keslan johtoryhmään kuuluivat vuonna 2023:
Keslan yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään seitsemän osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsemaa jäsentä.
Hallituksen jäsenet 12.4.2023 saakka:
Palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat Jouni Paajanen (pj) ja Petri Saavalainen. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat Ritva Toivonen (pj), Ari Virtanen ja Veli-Matti Kärkkäinen.
Hallituksen jäsenet 12.4.2023 alkaen:
Palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat Ari Virtanen (pj) ja Jouni Paajanen. Tarkastusvaliokunta kuuluivat Veli-Matti Kärkkäinen (pj), Sonja London ja Petri Saavalainen.
Kesla Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 12.4.2023. Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi kuusi henkilöä. Jäseniksi valittiin Veli-Matti Kärkkäinen, Jouni Paajanen, Vesa Tuomi, Petri Saavalainen ja Ari Virtanen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Sonja London. Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi Vesa Tuomen ja varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Kärkkäisen.
Tilintarkastajaksi valittiin PricewaterhouseCoopers Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Toppinen. Hallitus päätti jatkaa tarkastus- ja palkitsemisvaliokuntien toimintaa.
Yhtiökokous päätti, että osinkoa ei jaeta.
Yhtiökokouksen päätökset on julkaistu kokonaisuudessaan pörssitiedotteena 12.4.2023. Pörssitiedotteet löytyvät Keslan kotisivuilta www.kesla.com.
Kesla toimii globaaleilla markkinoilla, joilla vastuullisuuden merkitys on kasvanut koko ajan. Vastuullisuus on myös Keslan perusarvo, luonnollinen osa yrityksen tapaa toimia ja olennainen osa strategiaa.
Vastuullisuuden raportoinnissa Kesla on keskittynyt viiteen sen sidosryhmille tärkeään teemaan: taloudelliseen hyvinvointiin, kumppanuuteen, resurssien tehokkaaseen käyttöön, turvallisuuteen ja energiatehokkuuteen. Kesla valmistautuu CSRD-direktiivin raportointivelvoitteisiin, joiden mukaan yritysten on kerrottava toimintakertomuksessaan tarkemmin liiketoimintansa kestävyydestä käyttäen EU-tasoisesti vakioitua mittaristoa. Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukainen julkistamisvelvoite alkaa Keslan osalta vuodesta 2025. Kesla on aloittanut toimintansa taksonomiakelpoisuuden kartoittamisen ja raportointikyvykkyyden kehittämisen.
Kesla tukee osaltaan ilmastomuutoksen torjuntaa valmistamalla laitteita, joiden avulla voidaan lisätä uusiutuvien materiaalien ja energialähteiden käyttöä, tehostaa materiaalien kierrätystä sekä hillitä metsäpaloja. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä rakenteiden keveyteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen sekä koneiden käytön taloudellisuuteen.
Alustavan kartoitusten perusteella Keslalla on ratkaisuja kiertotalouteen ja biomassan keräyslaitteisiin uusiutuvan energian tuotantoon.
DI Jari Jormanainen nimitettiin Kesla Oyj:n toimitusketjujohtajaksi 9.11.2023. Jormanainen aloitti tehtävät helmikuussa 2024.
Toimitusjohtaja Marko Pekkola irtisanoutui 29.9.2023 ja lopetti toimitusjohtajan tehtävässä 1.11.2023. Talousjohtaja Ilkka Miettinen nimitettiin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi.
DI Pasi Nieminen nimitettiin 7.2.2024 Kesla Oyj:n toimitusjohtajaksi. Nieminen ottaa tehtävän vastaan viimeistään elokuussa.
Traktorivaruste-liiketoiminnan johtaja Markku Lappalainen irtisanoutui tehtävästään 13.2.2024.
Pörssitiedotteet löytyvät Keslan kotisivuilta www.kesla.com.
Kesla arvioi vuoden 2024 liikevaihdon laskevan ja liiketuloksen pysyvän samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna.
Emoyhtiön vapaa oma pääoma on 8 136 tuhatta euroa, josta tilikauden tulos on -41 tuhatta euroa. Konsernin vapaa oma pääoma on 10 877 tuhatta euroa.
Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiön jakokelpoiset varat lasketaan emoyhtiön vapaan oman pääoman perusteella. Hallitus on arvioinut emoyhtiön maksukykyisyyttä ja taloudellisia olosuhteita tilikauden päättymisen jälkeen ja esittää vuoden 2024 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan enintään 10 eurosenttiä osakkeelta (eli 337 080,90 euroa). Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2024 enintään 338 313 kappaleelle yhtiön osakkeita (10 % koko osakekannasta).
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä joko maksua vastaan tai maksutta. Annettavien osakkeiden määrä voi olla yhteensä enintään 338.313 A-osaketta, mikä määrä vastaa 10 % yhtiön kaikista osakkeista kokouskutsupäivän tilanteen mukaan.
Joensuussa 7.3.2024
KESLA OYJ Hallitus
| Tunnusluvut, 1 000 € | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto yhteensä | 55 396 | 45 863 | 45 472 | 39 647 | 47 352 |
| Liikevaihdon muutos, % | 20,8 | 0,9 | 14,7 | -16,5 | 5,1 |
| Käyttökate | 3 003 | 191 | 3 556 | 1 702 | 2 859 |
| % liikevaihdosta | 5,4 | 0,4 | 7,8 | 4,3 | 6,0 |
| Liiketulos | 1 385 | -1 319 | 2 213 | 567 | 1 603 |
| % liikevaihdosta | 2,5 | -2,9 | 4,9 | 1,4 | 3,4 |
| Tilikauden tulos ennen veroja | 665 | -1 504 | 2 053 | 447 | 1 347 |
| % liikevaihdosta | 1,2 | -3,3 | 4,5 | 1,1 | 2,8 |
| Kauden laaja tulos | 510 | -1 181 | 1 681 | 303 | 950 |
| % liikevaihdosta | 0,9 | -2,6 | 3,7 | 0,8 | 2,0 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 4,1 | -8,9 | 12,5 | 2,4 | 7,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 5,0 | -4,9 | 9,4 | 2,5 | 6,7 |
| Omavaraisuusaste, % | 35,6 | 32,1 | 41,1 | 41,4 | 39,5 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 102,1 | 134,1 | 60,3 | 59,8 | 89,2 |
| Taseen loppusumma, M€ | 36,2 | 40,0 | 34,6 | 31,0 | 32,8 |
| Bruttoinvestoinnit | 661 | 3 811 | 2 390 | 1 285 | 1 241 |
| % liikevaihdosta | 1,2 | 8,3 | 5,3 | 3,2 | 2,6 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 1 592 | 1 376 | 1 316 | 1 102 | 1 656 |
| % liikevaihdosta | 2,9 | 3,0 | 2,9 | 2,8 | 3,5 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana | 258 | 246 | 246 | 220 | 247 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tulos/osake (EPS), euro | 0,15 | -0,35 | 0,50 | 0,09 | 0,36 |
| Oma pääoma/osake, euro | 3,78 | 3,63 | 4,18 | 3,78 | 3,81 |
| Osinko/osake, euro | 0,10* | 0,00 | 0,20 | 0,10 | 0,15 |
| Osinko/tulos, % | 66,3* | - | 10,0 | 111,1 | 41,7 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,5* | - | 3,4 | 2,3 | 3,1 |
| Hinta/voitto -suhde (P/E) | 26,2 | -11,8 | 11,8 | 47,4 | 13,5 |
| Osakkeen ylin kurssi, euro | 5,00 | 6,26 | 6,40 | 5,10 | 5,50 |
| Osakkeen alin kurssi, euro | 3,79 | 3,6 | 4,01 | 3,08 | 4,06 |
| Tilikauden keskikurssi, euro | 4,33 | 4,55 | 5,11 | 3,99 | 4,61 |
| Tilinpäätöspäivän kurssi, euro | 3,95 | 4,13 | 5,88 | 4,27 | 4,86 |
| Osakekannan markkina-arvo, A-osakkeet, M€ | 10,1 | 10,3 | 14,7 | 10,6 | 12,1 |
| Osakekannan markkina-arvo, | 13,4 | 14,0 | 19,9 | 14,4 | 16,4 |
| kaikki osakkeet, M€ | |||||
| A-osakkeiden vaihto tilikauden aikana | 409 186 | 601 168 | 1 196 627 | 638 421 | 698 384 |
| A-osakkeiden vaihdon kehitys, % | 15,9 | 24,0 | 47,8 | 25,7 | 28,1 |
| Kaikkien osakkeiden lukumäärä | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 |
| tilikauden lopussa | |||||
| Osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan | 2 371 | 2 420 | 2 155 | 1 973 | 1 711 |
Taulukon osakkeiden lukumäärä on osakeantioikaistu ja tunnusluvut ovat yhtenevät sekä A- että B-lajin osakkeille, jollei toisin ole mainittu. Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, on laskettu olettaen B-sarjan osakkeen arvoksi saman kuin A-osakkeella.
* hallituksen osinkoesityksen mukaisesti
Tulos / osake (EPS) = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Keslan tunnusluvut sisältävät kertaluontoiset erät. Tarvittaessa yhtiö on ilmoittanut, kertaluontoisen erän sisältymisen ja vaikuttavuuden tunnuslukuun. Kertaluontoisia eriä on aiheutunut yritysjärjestelyistä sekä laskennallisista arvonalentumiskirjauksista (vuosina 2019-2021). IFRS-standardien ja kirjanpitolakien muutokset on huomioitu siirtymäsäännösten mukaisesti ja tarvittaessa takautuvasti.
Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. IFRS:n mukaisten tunnuslukujen antaman informaation lisätiedoksi ja yhtiön pitkän aikavälin tavoitteiden seuraamiseksi käytetään seuraavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja:
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = | 100 x | Tulos ennen veroja + rahoituskulut |
|---|---|---|
| Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat |
| Omavaraisuusaste, % = | 100 x | Oma pääoma |
|---|---|---|
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | ||
| Nettovelkaantumisaste, % = | 100 x | Korolliset nettovelat |
| Oma pääoma | ||
| Nettokäyttöpääoma = | Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + sopimuksiin perustuvat | |
| omaisuuserät + muut operatiiviset korottomat saamiset - | ||
| varaukset - eläkevelvoitteet - ostovelat - sopimuksiin perustuvat velat | ||
| - muut operatiiviset korottomat velat |
Muita yhtiön johdon ja analyytikoiden käyttämiä liiketoimintaa kuvaavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat:
| Taloudellisen lisäarvon luominen: | ||
|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto (ROE), % = | 100 x | Tilikauden tulos |
| Oma pääoma | ||
| Omistaja-arvon kasvattaminen: | ||
| Oma pääoma / osake = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |
| Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
| Kesla 2023 | Vastuullisuus | Hallinnointi | Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös |
|
|---|---|---|---|---|
| Osinko / tulos, % = | 100 x | Osakekohtainen osinko | ||
| Osakekohtainen tulos | ||||
| Efektiivinen osinkotuotto, % = | 100 x | Osakekohtainen osinko | ||
| Tilikauden päätöskurssi | ||||
| Hinta / voitto -suhde (P/E) = | Tilikauden päätöskurssi | |||
| Osakekohtainen tulos | ||||
| Tilikauden keskikurssi = | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto | |||
| Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä |
||||
Muita yhtiön johdon käyttämiä liiketoimintaa kuvaavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat: Kannattavuuden kehittyminen:
| Käyttökate = | Liiketoiminnan tulos ennen poistoja, arvonalentumisia ja rahoituseriä |
|---|---|
Tunnuslukua käytetään palkitsemisen perusteena.
Liiketulos: nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liiketuloksen alapuolella.
Bruttoinvestoinnit: Investoinnit käyttöomaisuuteen sisältäen IFRS 16 vuokrasopimusten vaikutukset Nettoinvestoinnit: Investoinnit käyttöomaisuuteen sisältäen IFRS 16 vuokrasopimusten vaikutukset vähennettynä saaduilla avustuksilla
Tilauskanta: Tilikauden päättyessä toimittamattomien tilausten arvo
Omana pääomana otetaan huomioon emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma sekä omassa pääomassa esitettävä määräysvallattomien omistajien osuus.
Korolliset nettorahoitusvelat lasketaan korollisten rahoitusvelkojen ja korollisten rahoitussaamisten, mukaan lukien käteisvarat, erotuksena.
Laskettaessa oman ja sijoitetun pääoman tuottoa jakajana käytetään tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiarvoa. Laskettaessa omavaraisuus- ja velkaantumisastetta käytetään sekä jakajassa että jaettavassa tilinpäätöspäivän arvoja.
Osakekohtaiset tunnusluvut on laskettu osakkeiden kokonaismäärällä 3 383 145 eikä omien osakkeiden lunastamisen vaikutusta tunnuslukuihin ei ole huomioitu johtuen sen epäolennaisuudesta.
Tilikauden päätöskurssi on julkisen kaupankäynnin järjestäjän ilmoittama virallinen tilikauden päätöskurssi.
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on keskiarvo kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä, joissa on huomioitu lomautusten vaikutus.
Tunnuslukujen laskentaperiaatteista nettokäyttöpääoman laskukaava päivitetty korjattuun laskutapaan.
| 1 000 € | LIITETIETO | 1.1.–31.12.2023 | 1.1.–31.12.2022 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | Liitteet 2, 3, 4 | 55 396 | 45 863 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuot | -1 933 | 3 319 | |
| teiden varastojen muutos | |||
| Liiketoiminnan muut tuotot | Liite 5 | 116 | 477 |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -28 422 | -27 764 | |
| Työsuhde-etuuksista | Liite 6 | -14 090 | -13 132 |
| aiheutuvat kulut | |||
| Poistot | Liitteet 4, 7 | -1 618 | -1 511 |
| Liiketoiminnan muut kulut | Liitteet 4, 8, 10 | -8 064 | -8 571 |
| Liiketulos | 1 385 | -1 319 | |
| Rahoitustuotot | 12 | 5 | |
| Rahoituskulut | Liitteet 4, 11 | -732 | -190 |
| Tulos ennen veroja | 665 | -1 504 | |
| Tuloverot | Liitteet 4, 12 | -155 | 323 |
| Tilikauden tulos | 510 | -1 181 | |
| Tilikauden laaja tulos | Liite 13 | 510 | -1 181 |
| Tilikauden tuloksen | |||
| jakautuminen | |||
| Emoyrityksen omistajille | 510 | -1 181 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta | Liite 13 | 0,15 | -0,35 |
| voitosta laskettu laimentamaton/ | |||
| laimennettu osakekohtainen | |||
| tulos, euroa sekä A- että B-osak | |||
| keille |
| 1 000 € | LIITETIETO | 31.12.2023 | 31.12.2022 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuus | Liite 14 | 8 999 | 9 743 |
| hyödykkeet | |||
| Muut aineettomat hyödykkeet | Liite 14 | 768 | 899 |
| Muut rahoitusvarat | Liite 16 | 17 | 17 |
| Laskennalliset verosaamiset | Liite 17 | 478 | 492 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | Liite 18 | 17 902 | 21 959 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | Liite 19 | 7 369 | 6 174 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon | Liite 19 | 209 | 128 |
| perustuvat verosaamiset | |||
| Rahavarat | Liite 20 | 423 | 540 |
| VARAT YHTEENSÄ | 36 165 | 39 952 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva | |||
| oma pääoma | |||
| Osakepääoma | Liite 21 | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto | 6 | 6 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
24 | 24 | |
| Kertyneet voittovarat | 10 853 | 10 343 | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva | 12 800 | 12 290 | |
| oma pääoma yhteensä | |||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 12 800 | 12 290 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | Liite 17 | 877 | 732 |
| Rahoitusvelat | Liite 23 | 9 052 | 10 222 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | Liite 24 | 8 737 | 9 612 |
| Rahoitusvelat | Liite 23 | 4 441 | 6 795 |
| Varaukset | Liite 22 | 258 | 301 |
| VELAT YHTEENSÄ | 23 365 | 27 662 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ |
36 165 | 39 952 |
| 1 000 € | LIITETIETO | 2023 | 2022 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden tulos | 510 | -1 181 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity | Liite 15 | 1 572 | 2 086 |
| maksutapahtumaa | |||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | Liite 11 | 732 | 190 |
| Korkotuotot | Liite 11 | -12 | -5 |
| Verot | Liite 12 | 155 | -323 |
| Oikaisut yhteensä | 2 447 | 1 948 | |
| Rahavirta ennen | 2 957 | 767 | |
| käyttöpääoman muutosta | |||
| Käyttöpääoman muutokset: | |||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | -1244 | -490 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 3 951 | -6 157 | |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | -770 | 924 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen | 4 894 | -4 956 | |
| rahoituseriä ja veroja | |||
| Maksetut korot | -774 | -290 | |
| Saadut korot | Liite 11 | 12 | 5 |
| Maksetut verot | 4 | -136 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 4 136 | -5 377 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | -434 | -1376 | |
| Investoinnit aineettomiin | -214 | -196 | |
| hyödykkeisiin | |||
| Lainasaamisten takaisinmaksut | - | - | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | 14 | 30 | |
| Investointien nettorahavirta | -634 | -1 542 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Lainojen nostot | 224 | 8 663 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -3 692 | -2 274 | |
| Vuokrasopimusvelkojen maksut | Liite 28 | -151 | -136 |
| Maksetut osingot | - | -674 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -3 619 | 5 579 | |
| Rahavarojen muutos | -117 | -1 340 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 540 | 1 880 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 423 | 540 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Osake | Ylikurssi | Kertyneet | SVOP | Oma |
| pääoma | rahasto | voittovarat | pääoma | ||
| yhteensä | |||||
| Oma pääoma 1.1.2023 | 1 917 | 6 | 10 343 | 24 | 12 290 |
| Tilikauden tulos | 510 | 510 | |||
| 31.12.2023 | 1 917 | 6 | 10 853 | 24 | 12 800 |
| Oma pääoma 1.1.2022 | 1 917 | 6 | 12 198 | 24 | 14 145 |
| Osingonjako, | -674 | -674 | |||
| voittovarat | |||||
| Tilikauden tulos | -1 181 | -1 181 | |||
| 31.12.2022 | 1 917 | 6 | 10 343 | 24 | 12 290 |
Kesla on nykyaikaisen metsäteknologian ja materiaalinkäsittelyn johtava osaaja. Innovatiiviset, laadukkaat tuotteemme on tehty Suomessa vuosikymmenten kokemuksella ja asiakasymmärryksellä, vastaten kovimpiinkin vaatimuksiin niin metsässä kuin sen ulkopuolellakin. Oli osaamisesi ja alustasi mikä hyvänsä, Keslan kestävät ja käyttäjäystävälliset tuotteet mukautuvat tarpeisiisi. Keslan liiketoiminta on keskittynyt kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet sekä auto- ja teollisuusnosturit.
Konsernin emoyritys on Kesla Oyj (y-tunnus 0168715-8) on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu, Suomi. Päätoimiala on nosto- ja siirtolaitteiden valmistus.
Konsernitilinpäätös sisältää ajanjakson 1.1. – 31.12.2023. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.kesla.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista edellä mainitussa osoitteessa. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.
Kesla Oyj:n hallitus on kokouksessaan 7.3.2024 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilipäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards,IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2023 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttäviä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Kesla Oyj:n ja kaikki sen määräysvallassa olevat tytäryhtiöt tilikauden päättymispäivänä. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Keslan liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi konserni raportoi yhden toimintasegmentin - metsäkoneet, joka käsittää koko konsernin liiketoiminnat. Tytäryhtiö Kesla GmbH:n liiketoiminta sisältyvät metsäkone-ryhmän lukuihin. Kesla GmbH on Kesla-tuotteiden myyntiyhtiö. Segmenttiraportointiin ei ole tullut muutoksia.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan.
Konserniyhtiöiden hankkimat aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.
Mikäli aineellinen hyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjapitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat. Aineellisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelmanmukaiset poistot on laskettu hyödykkeen hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset ja rakennelmat | 4-35 vuotta |
|---|---|
| Rakennusten perusparannukset | 10 vuotta |
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5-15 vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta |
| Muut | 3-5 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödykkeen odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Julkiset avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysmenoista ei täytä IAS 38 -standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisiin tuotteisiin, aktivoidaan ja esitetään kohdassa Muu aineeton omaisuus ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, enintään viidessä vuodessa.
Aineettomiin oikeuksiin sisältyy liittymien, patenttien, tavaramerkkien, valmistusoikeuksien sekä ohjelmistolisenssien kustannukset. Lisäksi aineettomissa oikeuksissa on ohjelmistoprojekteihin liittyvät kulut, jotka voidaan yksilöidä kuuluvaksi yksilöityyn tietokoneohjelmaan. Nämä hyödykkeet, jotka tuottavat konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, joka ei normaalisti ylitä viittä vuotta. Tietokoneohjelmien ylläpitomenot kirjataan kuluiksi.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleiskustannuksista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Määräaikaiset vuokrasopimukset ja toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset lukuun ottamatta lyhytaikaisia sopimuksia ja rahallisesti vähäarvoisia sopimuksia kirjataan vuokralle ottajan taseeseen käyttöoikeutta koskevana omaisuuseränä ja vastaavana vuokrasopimusvelkana. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten kesto arvioidaan johdon toimesta tapauskohtaisesti ja arviota voidaan päivittää ajan kuluessa. Vuokramaksut jaetaan poistoksi ja korkokuluksi. Käyttöomaisuuserä poistetaan taseesta vuokra-ajan tai taloudellisen vaikutusajan mukaisesti, riippuen siitä, kumpi niistä on lyhyempi. Vuokran korkokulu esitetään rahoituskulujen tiliryhmässä. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona lisäluoton korkoa.
Konsernissa työskentelevien eläkejärjestely on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Toimitusjohtajan kannustinjärjestelmä pohjautuu toimielinten palkitsemispolitiikkaan. Hallitus vastaa yhtiön palkitsemispolitiikan valmistelusta ja hyväksyy sen esitettäväksi yhtiökokoukselle. Toimitusjohtajan palkitsemisen valmistelee ja siitä päättää yhtiön hallitus vuosittain. Jos palkitsemisessa käytetään yhtiön osakkeita, optioita tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia, niiden antamisesta päättää yhtiökokous, ellei se ole valtuuttanut yhtiön hallitusta käyttämään tässä asiassa päätösvaltaa. Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteistä sekä muuttuvista osista. Kiinteä palkitseminen muodostuu vuosipalkasta. Muuttuva palkitsemisen on suoriteperusteista ja muodostuu lyhyen ja/tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä.
Kannustinjärjestelmien palkkiot voidaan maksaa rahana, osittain rahana ja osittain yhtiön osakkeina tai kokonaan yhtiön osakkeina. Kannustinjärjestelmien tuottama palkkio voi olla maksimissaan toimitusjohtajan kuuden kuukauden kiinteää rahapalkkaa vastaava summa. Osakepalkkiota kirjataan mikäli edellytykset täyttyvät, tilikaudella 2023 ehdot eivät täyttyneet.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitteita on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Konserni myy tuotteita, joihin liittyy takuuvelvoite. Toteutuvat takuukulut kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluksi. Taseen varauksiin sisältyy takuuvaraus. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Laskennallinen vero lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden verotuksellisesta tappiosta lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää.
Myyntituotot asiakassopimuksista tuloutetaan siinä rahamäärässä, johon Kesla odottaa olevansa oikeutettu kyseisistä tuotteista tai palveluista. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.
Kesla-konsernin rahoitusvarat ja -velat koostuvat rahavaroista, myynti- ja muista saamisista, ostoveloista ja muista veloista, lainoista, vuokrasopimusveloista ja johdannaisista. Konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu seuraaviin arvostusryhmiin:
Jaksotettu hankintameno:
Käypään arvo tulosvaikutteisesti:
Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusinstrumenttien kirjaus taseeseen tapahtuu kaupantekopäivänä. Rahoitusvara kirjataan pois taseesta, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin. Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai rauennut.
Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha sekä pankkitilien varat. Rahavarat arvostetaan hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Käytössä olleet tililimiitit esitetään taseen lyhytaikaisissa veloissa.
Myynti- ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saamiset luokitellaan lyhytaikaisiin, mikäli niiden eräpäivä on korkeintaan 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäiseen arvoon vähennettynä arvonalentumisilla. Myyntisaamisista tehdään pysyvä arvonalentumiskirjaus, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada enää perittyä täysimääräisenä. Myyntisaamisten arvonalentumisiin varaudutaan luottotappiovarauksella. Myyntisaamisten kuranttiutta arvioidaan perustuen luottoriskeihin ja ikäjakaumaan. Odotettavissa oleva luottotappio määritellään kokemusperäisen (tai historiatietoon perustuvaan) luottotappiomääriin, ikääntyneisyyteen sekä tarvittaessa erillisen arvioinnin perusteel20 la. Laskennallisena luottotappiona kirjataan kuluksi 50% yli puoli vuotta erääntyneistä ja 100 % yli vuoden
erääntyneinä olleista myyntisaatavista, jotka eivät tule katetuksi luottovakuutuksella tai muulla vakuudella. Luottovakuutuksen kattaman menetyksen omavastuu on 10%. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia.
Rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käytössä olevat pankkitilien limiitit kuuluvat lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin, kun ne erääntyvät suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Johdannaisten käypä arvo lasketaan käyttäen toimivien markkinoiden tilinpäätöshetken korkonoteerauksia. Käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään saamisissa tai veloissa. Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Konserni solmii koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia.
Konserni on käyttänyt lainasidonnaista korkokattosopimusta korkoriskin suojaamiseen.
Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto on joutunut tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan. Arviot liittyvät pääosin aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiseen, myyntisaamisten arvostukseen, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään sekä varaustarpeisiin koskien mahdollisia tulevia menoja ja menetyksiä, jotka kohdistuvat tilikaudella tai aikaisemmin tuloutettuihin eriin sekä maksuvalmiutta koskeviin arvioihin.
Myynnin rahtikulujen esitystapaa on muutettu aineiden ja tarvikkeiden käyttö tilinpäätöserästä liiketoiminnan muut kulut tilinpäätöserään oikeamman kuvan muodostamiseksi. Esitystapa muutos on tehty myös vertailuvuoteen. Vaikutus vuoden 2023 aineiden ja tarvikkeiden käyttöön on - 1 365 tuhatta euroa (-1 428) ja liiketoiminnan muihin kuluihin 1 365 tuhatta euroa (1 428). Esitystavan muutos ei vaikuta liiketulokseen tai tilikauden tulokseen.
Tällä hetkellä IASB ei ole julkistanut uusia standardeja ja tulkintoja, joilla olisi merkittävää vaikutusta konsernin 1.1.2024 alkavaan tilikauteen.
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Suomi | 23 314 | 17 898 |
| Euroopan Unioni | 20 660 | 16 247 |
| Muu maailma | 11 422 | 11 718 |
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvasi vanhat IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Yhteisön on kirjattava myyntituotto, kun se täyttää suoritevelvoitteen luovuttamalla luvatun tavaran tai palvelun asiakkaalle. Omaisuuserä siirretään, kun asiakas saa siihen määräysvallan. IFRS 15 -standardin perusperiaatteena on, että yhteisön on kirjattava myyntituotot siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle ja sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Yhtiö on käynyt läpi ja dokumentoinut myyntituottovirrat. Yhtiön liikevaihto koostuu seuraavista tulovirroista:
Koneet ja varaosat
Palvelumyynti
Yhtiö kirjaa tuotot tavaroiden myynnistä, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden incoterms-sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Toimitusehdot vaihtelevat maittain ja asiakkaittain. Liikevaihtoa oikaistaan vähentämällä incoterms-lausekkeiden mukaan raportointihetkellä kuljetuksessa olevien osuus liikevaihdosta ja palauttamalla varaston arvoon. Keslan myyntituottojen tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle.
Keslalla on yksi asiakas, jonka osuus kokonaisliikevaihdosta oli yli 10 % koko konsernin liikevaihdosta raportointikaudella 2023.
| Yhtiön asiakassopimuksiin perustuvien tuottojen jakauma | ||||
|---|---|---|---|---|
| Tulovirta | 31.12.2023 | 31.12.2022 | ||
| Liikevaihto koneista ja varaosista | 55 320 | 45 819 | ||
| Liikevaihto palvelumyynnistä | 75 | 44 | ||
| Asiakassopimusten tuotot yhteensä | 55 396 | 45 863 | ||
| Asiakassopimusten tuottojen ajoittuminen |
31.12.2023 | 31.12.2022 | ||
| Tiettynä ajankohtana | 55 396 | 45 863 | ||
| Ajan kuluessa |
| Asiakassopimusten varat ja velat | 31.12.2023 | 31.12.2022 |
|---|---|---|
| Saadut ennakkomaksut, myyntiasiakkailta | 256 | 1 618 |
| Asiakassopimusten velat | 256 | 1 618 |
Asiakassopimusten tuotot yhteensä 55 396 45 863
Suoritusvelvoite täyttyy, kun laite toimitetaan ja maksu suoritetaan yleensä 14-60 päivän kuluessa toimituksesta.
Suoritusvelvoite täyttyy, kun palvelu on toteutettu ja maksu suoritettu yleensä 14-30 päivän kuluessa palvelunloppuun saattamisesta. Joissain tapauksissa asennus voi kuulua tuotteen hintaan, mutta asennuspalvelun arvo suhteessa tuotteeseen on pieni ja asennus tapahtuu tuotteen luovutuksen kanssa samana ajankohtana. Kesla ei tällä hetkellä toimi agenttina millään markkinalla eikä yhtiö saa merkittäviä rojalteja.
Jälleenmyyntisopimuksiin ei lähtökohtaisesti sisälly tuotteen palautusoikeutta. Yhtiöllä on perushinnaston lisäksi asiakaskohtaisia hinnastoja, joissa sovelletaan tiettyä alennusprosenttia kaikkiin hinnaston tuotteisiin. Keslan antamat alennukset ovat pääosin muuttumattomia vastikkeita.
Kesla ei sovella yli 12 kuukauden maksuaikoja, joten hintoihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Luottoriskiasiakkaiden kanssa sovelletaan ennakkomaksuehtoa, jolloin luottoriskistä ei voi muodostua epäsuoraa alennusta. Rahoitusriskiä ja myyntisaamisten arvonalentumisia on arvioitu erikseen liitetiedoissa 19 ja 26. Käteisalennukseen oikeuttavia maksuehtoja on käytössä vain vähän eikä niitä kirjata etukäteen lyhyen aikajänteen vuoksi.
Keslan vuokrasopimukset liittyvät tuotantolaitoksien maanvuokraan, varasto- ja toimitilavuokriin sekä koneja laitevuokriin.
| Vuokrasopimukset tuloslaskelmalla | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Käyttöoikeusomaisuuden poistot | 137 | 143 |
| Vuokrasopimusvelkojen korot | 20 | 18 |
| Vähäarvoisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut | 69 | 27 |
| Tulosvaikutteiset erät yhteensä | 226 | 188 |
| KOM-omaisuuteen vuokrasopimuksilla hankitun omaisuuden jakauma |
1.1.2023 | Lisäykset | Vähen nykset |
Arvon muutos |
Tili kauden poistot |
31.12.2023 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koneiden ja kaluston vuokrasopimukset |
149 | 156 | -45 | -46 | 213 | |
| Kiinteistövuokrasopimukset | 385 | - | -79 | 29 | -93 | 241 |
| Maanvuokrasopimukset | 349 | - | 34 | 2 | 385 | |
| YHTEENSÄ | 882 | 156 | -79 | 18 | -137 | 840 |
| Vuokrasopimusvelkojen jakauma |
1.1.2023 | Lisäykset | Vähen nykset |
Arvon muutos |
Lyhenny serät |
31.12.2023 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koneiden ja kaluston vuokrasopimukset |
150 | 156 | -45 | -46 | 214,52 | |
| Kiinteistövuokrasopimukset | 387 | -81 | 31 | -95 | 243 | |
| Maanvuokrasopimukset | 363 | 34 | -10 | 387 | ||
| YHTEENSÄ | 900 | 156 | -81 | 20 | -151 | 844 |
| Vuokrasopimusvelkojen erääntymisajat | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Vuokrasopimusvelkojen bruttomäärä | ||
| -vähimmäisvuokrat erääntymisajoittain | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 159 | 173 |
| 1 - 5 vuoden kuluessa | 415 | 427 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 433 | 400 |
| Jäännösarvo | 45 | |
| Yhteensä | 1 007 | 1 046 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | -164 | -146 |
| VUOKRASOPIMUSVELKOJEN NYKYARVO | 844 | 900 |
| Vuokrasopimusvelkojen nykyarvo erääntyy seuraavasti |
2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 136 | 155 |
| 1 - 5 vuoden kuluttua | 362 | 386 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 345 | 313 |
| Jäännösarvo | 45 | |
| Yhteensä | 844 | 900 |
Kulut lyhytaikaisista tai arvoltaan vähäisistä vuokrasopimuksista olivat tilikaudella 69 tuhatta euroa (vuonna 2022 27 tuhatta euroa). Vuokrasopimusvelkoihin aktivoimaton jäännösarvo on 42 tuhatta euroa.
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyn | 14 | 30 |
| tivoitot | ||
| Julkiset avustukset | - | 137 |
| Vakuutuskorvaukset | 31 | 158 |
| Muut tuottoerät | 70 | 152 |
| YHTEENSÄ | 116 | 477 |
Konserni työllisti tilikauden lopussa 273 henkilöä (31.12.2022 252 henkilöä). Tilikauden keskimääräinen henkilökunta oli 258 henkilöä (246 henkilöä vuonna 2022), joista keskimäärin toimihenkilöitä oli 93 (2022 84 toimihenkilöä).
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Palkat, palkkiot ja luontaisedut | 11 561 | 10 645 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 2 018 | 1 868 |
| Toimitusjohtajalle myönnetyt kannustepalkkiot | - | 39 |
| Muut TJ palkkiot (TJ vaihdokset) | - | 216 |
| Muut henkilösivukulut | 511 | 364 |
| Yhteensä | 14 090 | 13 132 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 88 | 98 |
| Kehittämismenot ja muut aineettomat hyödykkeet | 231 | 234 |
| Maa-alueet | -2 | 12 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 407 | 404 |
| Koneet ja kalusto | 894 | 762 |
| Yhteensä | 1 618 | 1511 |
| Arvonalentumiset | - | - |
| Poistot ja arvonalennukset yhteensä | 1 618 | 1511 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Myynti- ja mainoskulut | 2 064 | 2 180 |
| Käyttö- ja ylläpitokulut | 701 | 793 |
| Matkakulut | 418 | 324 |
| Konttori- ja hallintokulut | 676 | 684 |
| Palvelumaksut | 719 | 475 |
| Tuotannon muuttuvat kulut | 2 865 | 2 940 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 549 | 1 135 |
| Vuokrat | 72 | 40 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 8 064 | 8 571 |
Myynnin rahtikulujen esitystapaa on muutettu aineiden ja tarvikkeiden käyttö tilinpäätöserästä liiketoiminnan muut kulut tilinpäätöserään oikeamman kuvan muodostamiseksi. Esitystapa muutos on tehty myös vertailuvuoteen. Vaikutus vuoden 2023 aineiden ja tarvikkeiden käyttöön on - 1 365 tuhatta euroa (-1 428) ja liiketoiminnan muihin kuluihin 1 365 tuhatta euroa (1 428). Esitystavan muutos ei vaikuta liiketulokseen tai tilikauden tulokseen.
Tutkimus- ja kehittämismenot olivat tilikaudella 2023 1 592 tuhatta euroa (1 376 tuhatta euroa vuonna 2022), joista on aktivoitu 114 tuhatta euroa vuoden 2023 aikana (173 tuhatta euroa vuonna 2022). Aktivoitu osuus esitetään tilinpäätöksen taseen erässä Aineettomat hyödykkeet. Aktivoituja tuotekehitysmenoja on taseessa 363 tuhatta euroa 31.12.2023 (453 tuhatta euroa 31.12.2022).
Tilintarkastajien palkkiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | - | 36 |
| Muut palvelut | - | 0 |
| YHTEENSÄ | - | 36 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 128 | 78 |
| Muut palvelut | 9 | - |
| YHTEENSÄ | 137 | 78 |
Tilintarkastuspalkkiot muille konserniyhtiöstä 5 tuhatta euroa.
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 12 | 5 |
| Korkokulut | -641 | -282 |
| Arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusjohdannaisista |
-63 | 110 |
| Muut rahoituskulut | -29 | -18 |
| Rahoituskulut netto | -720 | -185 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | -4 | 9 |
| Laskennalliset verot | 159 | -332 |
| Yhteensä | 155 | -323 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos sekä A- että B-osakkeille |
510 | -1 181 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana |
3 383 145 | 3 383 145 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) sekä A- että B-osakkeille |
0,15 | -0,35 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake) sekä A- että B-osakkeille |
0,15 | -0,35 |
| Tulos / osake = | Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos |
|---|---|
| Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu) |
Yhtiöjärjestyksen mukaan A-lajin osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-lajin osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
| 1 000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Kesken eräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot | 478 | 11 502 | 21 820 | 30 | 33 830 |
| 1.1.2023 | |||||
| Lisäykset | - | 183 | 290 | 143 | 615 |
| Vähennykset | - | -79 | -241 | - | -320 |
| Arvonmuutokset | -7 | -258 | -347 | - | -612 |
| Loppuun poistettujen | -12 | -47 | -6 997 | -7 055 | |
| hankintameno | |||||
| Hankintamenot | 459 | 11 301 | 14 524 | 173 | 26 458 |
| 31.12.2023 | |||||
| Kertyneet poistot | -61 | -8 093 | -15 934 | - | -24 087 |
| 1.1.2023 | |||||
| Vähennysten | - | - | 241 | - | 241 |
| kertyneet poistot | |||||
| Tilikauden poistot | 2 | -407 | -894 | - | -1 299 |
| Arvonmuutokset | 41 | 287 | 302 | - | 630 |
| Loppuun poistettujen | 12 | 46 | 6 998 | - | 7 056 |
| kertyneet poistot | |||||
| Kertyneet poistot | -6 | -8 168 | -9 286 | - | -17 469 |
| 31.12.2023 | |||||
| Kirjanpitoarvo | 417 | 3 409 | 5 887 | 30 | 9 743 |
| 1.1.2023 | |||||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2023 |
453 | 3 133 | 5 239 | 173 | 8 999 |
| 1 000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Kesken eräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot | 478 | 11 195 | 19 797 | 1 195 | 32 665 |
| 1.1.2022 | |||||
| Lisäykset | - | 307 | 2 610 | 15 | 2 932 |
| Vähennykset | - | - | -413 | -1 180 | -1 593 |
| Loppuun poistettujen | - | - | -174 | - | -174 |
| hankintameno | |||||
| Hankintamenot | 478 | 11 502 | 21 820 | 30 | 33 830 |
| 31.12.2022 | |||||
| Kertyneet poistot | -48 | -7 690 | -15 758 | - | -23 496 |
| 1.1.2022 | |||||
| Vähennysten kerty | - | - | 413 | - | 413 |
| neet poistot | |||||
| Tilikauden poistot | -12 | -403 | -763 | - | -1 178 |
| Loppuun poistettujen | - | - | 174 | - | 174 |
| kertyneet poistot | |||||
| Kertyneet poistot | -60 | -8 093 | -15 934 | - | -24 087 |
| 31.12.2022 | |||||
| Kirjanpitoarvo | 430 | 3 505 | 4 040 | 1 195 | 9 170 |
| 1.1.2022 | |||||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2022 |
417 | 3 409 | 5 887 | 30 | 9 743 |
| 1 000 € | Kehittämis menot |
Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2023 | 2 302 | 2 685 | 394 | 5 381 |
| Lisäykset | 114 | - | 75 | 189 |
| Vähennykset | - | - | - | - |
| Loppuun poistettujen hankintameno |
- | -201 | -129 | -330 |
| Hankintamenot 31.12.2023 | 2 416 | 2 484 | 339 | 5 239 |
| Kertyneet poistot 1.1.2023 | -1 849 | -2 289 | -346 | -4 482 |
| Tilikauden poistot | -204 | -88 | -27 | -319 |
| Vähennysten kertyneet poistot | - | - | - | - |
| Loppuun poistettujen kertyneet poistot |
- | 201 | 129 | 330 |
| Kertyneet poistot 31.12.2023 | -2 053 | -2 175 | -242 | -4 470 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2023 | 453 | 397 | 49 | 899 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2023 | 363 | 308 | 97 | 769 |
| 1 000 € | Kehittämis menot |
Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2022 | 2 128 | 2 677 | 394 | 5 199 |
| Lisäykset | 174 | 8 | - | 182 |
| Vähennykset | - | - | - | - |
| Loppuun poistettujen hankintameno |
- | - | - | - |
| Hankintamenot 31.12.2022 | 2 302 | 2 685 | 394 | 5 381 |
| Kertyneet poistot 1.1.2022 | -1 638 | -2 189 | -322 | -4 149 |
| Tilikauden poistot | -211 | -98 | -24 | -333 |
| Vähennysten kertyneet poistot | - | - | - | - |
| Loppuun poistettujen kertyneet poistot |
- | - | - | - |
| Kertyneet poistot 31.12.2022 | -1 849 | -2 288 | -346 | -4 482 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2022 | 490 | 488 | 73 | 1 051 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2022 | 453 | 397 | 49 | 899 |
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa, 1 000 € |
2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Poistot | 1618 | 1511 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtu | -32 | 605 |
| maa | ||
| Muut tulokseen tehtävät oikaisut | -14 | -30 |
| Yhteensä | 1 572 | 2 086 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti | 17 | 17 |
| Yhteensä | 17 | 17 |
| Laskennallisen verosaaminen, 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Sisäisen katteen eliminoimisesta varastosta | 16 | 14 |
| Vahvistetusta tappiosta | 241 | 237 |
| Muista eristä | 220 | 240 |
| LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN YHTEENSÄ | 478 | 492 |
| Laskennallinen verovelka, 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Poistoerosta | -434 | -228 |
| Vaihto-omaisuudesta | -187 | -224 |
| Tuotekehitysmenoista | -73 | -91 |
| Muista eristä | -182 | -190 |
| LASKENNALLINEN VEROVELKA YHTEENSÄ | -877 | -732 |
Laskennallinen verosaaminen sisältää lopetettujen toimintojen vahvistettuja tappioita 33 tuhatta euroa, joka vanhenee vuonna 2029.
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutokset on kirjattu tilikaudella tulosvaikutteisesti. Konsernilla ei ole suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin kirjattavia laskennallisia veroja.
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Raaka-aineet | 8 470 | 10 669 |
| Puolivalmiit | 5 952 | 7 324 |
| Valmiit | 3 480 | 3 966 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 17 902 | 21 959 |
Vaihto-omaisuudesta kirjattiin kuluksi arvonalentumisia 106 tuhatta euroa (vuonna 2022 kirjattiin kulua 154 tuhatta euroa), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Kirjaukset sisältyvät tuloslaskelman eriin Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastonmuutos ja Aineiden ja tarvikkeiden käyttö.
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 7 127 | 5 801 |
| Muut siirtosaamiset | 451 | 501 |
| Yhteensä | 7 578 | 6 302 |
| Siirtosaamisten olennaiset erät, 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Siirtosaamiset yhteensä | 451 | 501 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset |
209 | 128 |
| Verosaamiset | 51 | 133 |
| Menoennakot | 6 | 6 |
| Muut | 185 | 234 |
| Myyntisaamisten ikäjakauma, 1 000 € |
2023 | Arvon alentumis -tappiot |
Netto 2023 |
2022 | Arvon alentumis -tappiot |
Netto 2022 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 3 247 | 3 247 | 3 609 | 3 609 | ||
| Erääntyneet: | ||||||
| Alle 30 pv | 1 987 | 1 987 | 1 532 | 1 532 | ||
| 31-60 päivää | 823 | 823 | 229 | 229 | ||
| 61-90 päivää | 265 | 265 | 68 | 68 | ||
| yli 90 päivää | 1 808 | -1 004 | 804 | 1 357 | -995 | 362 |
| Yhteensä | 8 131 | -1 004 | 7 127 | 6 796 | -995 | 5 801 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 423 | 540 |
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
Yhtiöjärjestyksen mukaisen osakelajien muuntolausekkeen mukaan B-lajiin kuuluva osake voidaan B-lajin osakkeenomistajan pyynnöstä hallituksen päätöksellä muuntaa A-lajin osakkeeksi siten, että yhdellä B-lajin osakkeella saa yhden A-lajin osakkeen.
Tilikaudella 2023 hallitus hyväksyi 20 000 ja 45 000 B-osakkeen muuntopyynnön A-lajin osakkeiksi. Muunnon jälkeen yhtiön A-osakkeita on 2 568 145 kappaletta ja B-osakkeita 815 000 kappaletta.
Tarkemmat ohjeet muuntamisen toteuttamisesta yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com/fi/sijoittajille/ osaketieto.
| A-osake | 2 568 145 kpl | 1 ääni | 2 568 145 ääntä |
|---|---|---|---|
| B-osake | 815 000 kpl | 20 ääntä | 16 300 000 ääntä |
| YHTEENSÄ | 3 383 145 kpl | 18 868 145 ääntä |
31.12.2023 yhtiön osakepääoma oli 1 917 tuhatta euroa ja osakkeiden määrä 3 383 145 täysin maksettua osaketta. Osakkeiden lukumäärässä ja euromäärässä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2023 aikana.
Kesla Oyj omistaa 31.12.2023 omia A-osakkeita seuraavasti:
| Määrä kpl | Nimellisarvo € | Osakepääomasta % | Äänistä % |
|---|---|---|---|
| 12 247 | - | 0,36 | 0,06 |
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa hallituksen päättämällä tavalla ja hallituksen määräämässä laajuudessa vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, johdon palkitsemisessa, tai ne voidaan myydä Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.
Osakkeet luovutetaan niille julkisessa kaupankäynnissä muodostuneen luovutushetken käypään arvoon ja ne voidaan luovuttaa muuta vastiketta kuin rahavastiketta vastaan.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muita oman pääoman luonteisia sijoituksia ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Hallitus ehdottaa 2.4.2024 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle tilikaudelta 2023 jaettavaksi osinkoa A- ja B-osakkeille 0,10 euroa / osake, yhteensä 337 089,80 euroa. Vuoden 2022 tuloksesta osinkoa ei jaettu.
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Takuuvaraukset kauden alussa | 301 | 358 |
| Takuuvarauksen muutos | -43 | -57 |
| TAKUUVARAUKSET KAUDEN LOPUSSA | 258 | 301 |
Takuuaika on normaalisti 24 kuukautta. Takuun aikana havaitut takuuehdot täyttävät viat korjataan takuuehtojen mukaisesti joko korjaamalla viallinen osa tai vaihtamalla se uuteen. Tilinpäätöksessä 2023 esitetty takuuvaraus on mitoitettu kattamaan vuonna 2023 myytyjen tuotteiden arvioituja takuukustannuksia, jotka voivat toteutua vuoden 2024 aikana.
Onnistuneen laatutyön ansiosta vuoden 2023 takuukustannukset ovat jatkaneet laskua eikä uusia johdon arvioon perustuvia takuuvarauksia tehty.
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 8 345 | 9 486 |
| Vuokrasopimusvelat | 707 | 736 |
| Pitkäaikaiset yhteensä | 9 052 | 10 222 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät | 2 953 | 4 522 |
| Vuokrasopimusvelat | 136 | 164 |
| Tililimiitit | 1 352 | 2 110 |
| Lyhytaikaiset yhteenä | 4 441 | 6 795 |
| YHTEENSÄ | 13 493 | 17 017 |
Liitetieto 26. Rahoitusriskien hallinta sisältää tiedot käyttöpääoman hallinnasta, maksuvalmiudesta, korkosuojauksesta ja korkoriskin herkkyysanalyysin.
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 5 310 | 4 927 |
| Saadut ennakkomaksut | 256 | 1 618 |
| Siirtovelat | 2 799 | 2 490 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 373 | 577 |
| YHTEENSÄ | 8 737 | 9 612 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Palkkavelat sivukuluineen | 2 010 | 1 900 |
| Työnantajan lakisääteisten vakuutusten velka | 414 | 379 |
| Jaksotetut ostovelat | 216 | 152 |
| Korko- ja johdannaisvelat | 40 | 18 |
| Muut | 120 | 40 |
| Siirtovelat yhteensä | 2 799 | 2 490 |
Velkojen lyhytaikaisuudesta johtuen kirjanpitoarvot eivät merkittävästi poikkea käyvistä arvoista.
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Rahalaitoslainat | 12 649 | 16 117 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 6 632 | 4 352 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 8 324 | 8 324 |
Yhtiö on hakenut 3 miljoonan euron yrityskiinnitykset 3.11.2023. Kiinnityksiä ei ole vahvistettu tilinpäätöshetkellä, joten ne eivät sisälly yllä olevaan taulukkoon. Yhtiöllä ei ollut tytäryhtiöiden puolesta annettuja vakuuksia.
Rahalaitoslainoihin sisältyi katsauskauden päättyessä 2 778 tuhatta euroa rahoituskohdevakuudellisia osamaksuvelkoja (31.12.2022 3 330 tuhatta euroa).
Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä tilinpäätöspäivänä 31.12.2023 on 282 tuhatta euroa (31.12.2022 153 tuhatta euroa).
Konsernin rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden mahdollisten muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja liiketoimintaan. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus.
Konsernilla on riskien hallintapolitiikka. Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät mm. rahoituksen saatavuuteen ja hintaan, valuuttakurssimuutoksiin, sijoitustoimintaan, tuotannontekijöiden hintojen vaihteluun ja asiakasluototukseen. Taloudellisten riskien hallintaa ohjaa Keslan hallituksen vahvistama konsernin rahoituspolitiikka sekä Keslan luottopolitiikka toimiala- ja yhtiökohtaisine tarkennuksin.
Keslan hallitus määrittelee riskinottohalun ja ohjaa riskinottoa koko konsernissa. Riskinottoa suhteessa riskinkantokykyyn arvioidaan säännöllisesti taloudellisten tunnuslukujen pohjalta.
Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska konsernin pääasiallinen myynti- ja ostovaluutta on euro. Vuoden 2023 ostoista maksettiin 99 % euroissa (2022 ostoista 99 %) ja euromääräisen liikevaihdon osuus oli 100 % (vuonna 2022 100 %).
Konsernin tulot ja operatiiviset kassavirrat ovat riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Lainasalkkuun sisältyy korkoriski, joka johtuu markkinakorkojen heilahtelun vaikutuksesta vaihtuvakorkoisten lainojen tuleviin korkorahavirtoihin. Yhtiön lainat ovat vaihtuvakorkoisia.
Lainasidonnaisia korkosuojaussopimuksia on kaksi: 12.1.2021 alkaneen sopimuksen korkokatto on 1,5 % ja 1.3.2023 alkaneella sopimuksella korkokatto on 3,75 %. Suojaussopimukset kattavat 39 % lainojen kokonaismäärästä poislukien luottolimiitti (vuosi 2022 26 %). Koronvaihtosopimuksesta on kirjattu tulosvaikutteisesti 36 tuhatta euroa kulua tilikaudella 2023 ( 110 tuhatta euroa tuloa vuonna 2022). Johdannaissopimusten käyvät arvot on eritelty liitetiedossa 27. Johdannaissopimukset.
| 1 000 € | Korko positio 31.12.2023 |
Vaikutus tulokseen + 1 % |
Vaikutus tulokseen -1 % |
Korko positio 31.12.2022 |
Vaikutus tulokseen + 1 % |
Vaikutus tulokseen -1 % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset velat | 11 173 | -121 | 121 | 13 863 | -137 | 137 |
| Korkojohdannaiset | 4 384 | 91 | -29 | 3 375 | 124 | -59 |
| Yhteensä | 15 557 | -30 | 92 | 17 238 | -13 | 79 |
| 1 000 € | Korko positio 31.12.2022 |
Vaikutus tulokseen + 1% |
Vaikutus tulokseen -1% |
Korko positio 31.12.2021 |
Vaikutus tulokseen + 1% |
Vaikutus tulokseen -1% |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset velat | 13 863 | -137 | 137 | 8 866 | -89 | 89 |
| Korkojohdannaiset | 3 375 | 124 | -59 | 4 125 | - | 82 |
| Yhteensä | 17 238 | -13 | 79 | 12 991 | -89 | 170 |
Konsernin luottopolitiikassa määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset, asiakaskartoitusten tekeminen, ohjeistetaan sopimuskäytäntö, luototus sekä mahdolliset perintätoimenpiteet. Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa. Asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään järjestelmällistä, yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa sovittua toimintatapaa. Talousosasto raportoi asiakkaiden luottoasemasta säännöllisesti eri liiketoimintayksiköille. Konsernin myyntisaatavat on suojattu luottovakuutuksella 1.9.2021 alkaen. Luottovakuutuksen ulkopuolelle jääviin saataviin konserni pyytää vastapuolelta riittävän vakuuden tai ennakkomaksun. Myyntisaamiset ovat korottomia. Maksuehdot vaihtelevat maittain ja tulovirroittain ollen tavanomaisesti 14-45 päivää. Yli 60 päivän maksuehtoja ei myönnetä. Ennen asiakkaan maksukyvyn riittävää selvitystä käytetään ennakkomaksuehtoa. Asiakkaan maksukykyisyyttä arvioidaan johdon luotettavaan tietoon perustuvalla harkinnalla asiakkaan maksukykyisyydestä. Asiakkaan maksukyvyn heikentyessä siirrytään ennakkomaksuehtoon.
Kysynnän ja tilauskertymän alhaisuuden vuoksi yhtiö aloitti sopeutustoimet, jotka koskivat koko henkilökuntaa ja tarkoittavat enintään 90 päivän lomautuksia kesäkuun 2024 loppuun mennessä. Toimitusviiveitä saatiin osin purettua, mutta vuoden viimeisellä neljänneksellä toimittajien sopeutustoimet vaikuttivat myös Keslan toimituskykyyn. Vertailukauden liikevaihtoon sisältyi puolustusvoimien tuotteiden toimituksista 1,4 milj. euroa. Kohonneita kustannuksia pystyttiin siirtämään osin hintoihin, mikä näkyi parantuneena koko vuoden kannattavuutena liiketuloksen noustessa 1,4 milj. euroa voitolliseksi (-1,3 milj. euroa 31.12.2022).
Nettovelkaantuneisuusaste parani ollen 102 % (134 % 31.12.2022), joten suunta oli oikea, vaikkakaan ei tavoitteiden tasolla. Vuoden tulosta rasittivat merkittävästi korkotason myötä kasvaneet rahoituskustannukset 0,7 milj. euroa (0,2 milj. euroa 31.12.2022). Rahoituskustannusten kasvuun vaikutti erityisesti korkotason nousu, mutta myös osin vertailukauden aikana toteutunut korollisten velkojen määrän kasvu, jota saatiin pienennettyä vuoden 2023 aikana. Lainojen ja käytettyjen limiittien muutoksen vaikutus rahavirtaan oli koko vuoden osalta -3,6 milj. euroa (5,6 milj. euroa 31.12.2022). Tilikaudella määräaikaiset käyttöpääomalainat 3,5 milj. euroa neuvoteltiin pitkäaikaisiksi lainoiksi ja käyttöpääomalimiittiä korotettiin 0,5 milj. euroa 4,5 milj. euroon (4,0 milj. euroa 31.12.2022). Yhtiön luottolimiittipuskurista oli käyttämättä 2,8 milj. euroa (1,2 milj. euroa 31.12.2022).
Seuraava rahoitusvelkojen maturiteettijakaumataulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä tilinpäätöspäivänä 31.12.2023. Luottolimiittien käytössä olevasta määstä on käytetty 50 % olettamaa. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut:
| 1 000 € | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2023 | Tasearvo | Sopimuk | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | >2027 |
| siin pe | |||||||
| rustuvat | |||||||
| rahavirrat | |||||||
| Rahalaitoslainat | 11 297 | 13 030 | 3 703 | 3 555 | 3 241 | 2 089 | 441 |
| Vuokrasopimusvelat | 844 | 1 007 | 159 | 150 | 138 | 82 | 478 |
| Tililimiitit | 1 352 | 1 493 | 1 493 | ||||
| Ostovelat | 5 310 | 5 310 | 5 310 | ||||
| Yhteensä | 18 803 | 20 841 | 10 666 | 3 705 | 3 380 | 2 171 | 919 |
| Johdannaisvelat | |||||||
| Suoritettavat rahavirrat | 21 | 21 | - | - | - | - | 21 |
| Saatavat rahavirrat | 54 | 54 | - | - | - | 54 | - |
| Yhteensä | 34 | 34 | - | - | - | 54 | -21 |
| 1 000 € | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2022 | Tasearvo | Sopimuk | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | >2026 |
| siin pe | |||||||
| rustuvat | |||||||
| rahavirrat | |||||||
| Rahalaitoslainat | 14 008 | 14 684 | 4 814 | 3 755 | 2 191 | 2 055 | 1 869 |
| Vuokrasopimusvelat | 900 | 1 046 | 218 | 154 | 134 | 95 | 445 |
| Tililimiitit | 2 110 | 2 186 | 2 186 | ||||
| Ostovelat | 4 919 | 4 919 | 4 919 | ||||
| Yhteensä | 21 937 | 22 835 | 12 138 | 3 909 | 2 325 | 2 150 | 2 314 |
| Johdannaisvelat | |||||||
| Suoritettavat rahavirrat | - | - | - | - | - | - | - |
| Saatavat rahavirrat | 96 | 96 | - | - | - | - | 96 |
| Yhteensä | 96 | 96 | - | - | - | - | 96 |
Yhtiö neuvotteli tilikauden alussa maaliskuussa 2023 erääntymässä olleen 2 miljoonan bullet-lainan 5-vuoden tasalyhenteiseksi lainaksi. Ennen tilikauden vaihtumista käytiin rahoitusneuvottelut suurimpien luotonantajien kanssa. Neuvotteluiden tuloksena konsernitililimiittiä laskettiin 2,25 milj. euroon (3,0 milj. euroa 31.12.2022) ja lyhytaikainen 1 milj. euron luottolimiitti muutettiin 2,25 milj. euron tililimiitiksi. Näin ollen käyttöpääomalimiitien määrä nousi 0,5 milj. euroa 4,5 milj. euroon (4,0 milj. euroa 31.12.2022). Lisäksi huhtikuussa 2024 erääntymässä oleen 1,5 milj. euron bullet-lainan kolmen vuoden tasalyhenteiseksi lainaksi.
Tilikauden lopussa käytyjen rahoitusneuvotteluiden vaikutuksena vuoden 2024 pääoman ja korkomaksujen ulosmenevät rahavirrat pienenivät noin 1,0 milj. euroa.
Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin käytettävissä olevat rahoitusreservit 31.12.2023.
| 2023, 1 000 € | |||
|---|---|---|---|
| Reservin tyyppi | Reservin koko | Käytössä 31.12.2023 | Vapaana 31.12.2023 |
| Tililimiitit | 4 500 | 2 610 | 1 890 |
| Määräaikaiset käyttöpääomalainat | - | - | - |
| Osamaksulimiitit | 3 700 | 2 778 | 922 |
| Yhteensä | 8 200 | 5 388 | 2 812 |
| 2022, 1 000 € | |||
| Reservin tyyppi | Reservin koko | Käytössä 31.12.2022 | Vapaana 31.12.2022 |
| Tililimiitit | 4 000 | 2 610 | 1 390 |
| Määräaikaiset käyttöpääomalainat | 3 500 | 3 500 | - |
| Osamaksulimiitit | 3 700 | 3 330 | 370 |
| Yhteensä | 11 200 | 9 440 | 1 760 |
Konsernin rahalaitoslainat ovat euromääräisiä. Tilinpäätöshetkellä lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin on kirjattu pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset.
Konsernin rahalaitoslainojen korkokantojen vaihteluväli tilinpäätöshetkellä oli 3,35 %-5,84 % (31.12.2022 1,50 % - 3,61 %).
Konsernissa suunnitellaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin tavoitteena on, että käytettävissä olevat rahavarat ja käyttämätön luottolimiitti ovat vähintään 2,5 prosenttia 12 kuukauden liikevaihdosta. Konsernin emoyhtiö järjestää rahoituksen tytäryhtiöille. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään varmistamaan luottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Yhtiölle myönnettyjen luottolimiittien kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 4,5 milj. euroa (4,0 miljoonaa 31.12.2022).
Osamaksulimiitin määrä oli 3,7 milj. euroa tilikauden päättyessä (3,7 milj. euroa 31.12.2022), josta käytössä 2,8 milj. euroa (3,3 miljoonaa euroa 31.12.2022).
Yhtiö on sitoutunut noudattamaan 13.12.2023 lähtien lähes kaikkiin osamaksusopimuksiin ja luottoihin erityisehtoja, joiden mukaan tarkastetaan seuraavia taloudellisia tunnuslukuja: omavaraisuusaste ja korolliset velat/käyttäkate 12 kk. Erityisehdon alaisia osamaksusopimuksia on yhteensä 2,8 M€ ja erityisehdonalaista luottoa 7,0 M€.
Yhtiön käyttöpääomaerien läpimenoajat parantuivat ja käyttöpääoma laski 11 % vertailukauteen nähden ja oli 16,5 (18,5) milj. euroa. Nettokäyttöpääoman laskukaavaa on päivitetty 2023 korjattuun laskutapaan ja tilikauden 2022 vanhan kaavan mukainen luku oli 22,1 milj. euroa. Käyttöpääoman lasku paransi liiketoiminnan rahavirtaa 1,9 milj. euroa ja merkittävää oli vaihto-omaisuuden lasku 4,0 milj. eurolla. Vuoden lopun tilauskanta oli 16,5 milj. euroa. Vaikka tilauskanta on vertailuvuoteen nähden alhainen, se on kuitenkin Keslan lähihistoriaan verrattuna keskimääräistä korkeammalla tasolla.
Varastonhallinnalla ja materiaalin ohjauksella varmistetaan materiaalin riitto suhteessa tilauskannan vaatimaan tarpeeseen; ajoituksellisesti suhteessa luvattuun toimituspäivään ja määrällisesti suhteessa valmistustilausten valmistusarvoon. Oston tavoitteena on, että varaston arvo vastaa valmistustilausten arvoa kuitenkin niin, että tuotannon kannalta kriittisten komponenttien saatavuus varmistetaan. Konsernin varastonhallinnan ohjeistus varmistaa varaston eri osien hallinnan tavat, oikean arvostuksen ja vastuut. Varaston hallinnan ohjeistuksen tarkoitus on ohjata varastosaldojen ylläpitoa sekä kiertävää inventointia.
| 1 000 € | 2023 | 2023 | 2023 | 2022 | 2022 | 2022 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| pos. käypä | neg. käypä | käypä | pos. käypä | neg. käypä | käypä | |
| arvo | arvo | arvo, netto | arvo | arvo | arvo, netto | |
| Koronvaihtosopimukset: | 54 | -21 | 34 | 96 | 0 | 96 |
| erääntyy 2024 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2025 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2026 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2027 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy >2028 | 54 | -21 | 34 | 96 | - | 96 |
| Koronvaihtosopimukset yhteensä tilikaudella |
54 | -21 | 34 | 96 | 0 | 96 |
| Johdannaiset yhteensä | 54 | -21 | 34 | 96 | 0 | 96 |
Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sopimusten käyvät arvot perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin (käyvän arvon tasoa 2: instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa suoraan hintana tai epäsuorasti hinnasta johdettuna).
Lainasidonnaisia korkosuojaussopimuksia on kaksi: 12.1.2021 alkaneen sopimuksen korkokatto on 1,5 % ja 1.3.2023 alkaneella sopimuksella korkokatto on 3,75 %. Suojaussopimukset kattaa 39 % lainojen kokonaismäärästä poislukien luottolimiitti (vuosi 2022 26 %).
| 2022 | rahavirrat | Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa |
2023 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ostot | Vähen nykset |
Käyvän arvon muutokset |
||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat |
9 477 | -1 132 | 8 345 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat |
6 641 | -2 336 | 4 304 | |||
| Vuokrasopimukset | 900 | -151 | 156 | -81 | 20 | 844 |
| Johdannaiset | -96 | 63 | -34 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä |
16 921 | -3 619 | 156 | -81 | 83 | 13 459 |
| 2021 | rahavirrat | joihin ei liity maksutapahtumaa | Liiketoimet, | 2022 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ostot | Vähen nykset |
Käyvän arvon muutokset |
||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat |
8 096 | 1 381 | 9 477 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat |
1 632 | 5 009 | 6 641 | |||
| Vuokrasopimukset | 675 | -136 | 361 | 900 | ||
| Johdannaiset | 18 | -115 | -96 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä |
10 422 | 6 253 | 361 | - | -115 | 16 921 |
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Optimoimalla pääomarakennetta pyritään kasvattamaan omistaja-arvoa ja turvaamaan paras mahdollinen pääoman tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Yhtiöllä on tilikauden tulosta myötäilevä osingonjakopolitiikka. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (gearing). Konsernin omavaraisuusasteen minimitavoite on 40 % ja pidemmän aikajakson tavoite on 50 %. Konsernin nettovelkaantuneisuusasteen pitkänaikavälin tavoite on 50 %.
Tunnuslukujen laskukaavat ja kehityshistoria ovat nähtävissä taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen yhteydessä.
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 13 493 | 17 017 |
| Korolliset saamiset | - | - |
| Rahavarat | 423 | 540 |
| Nettovelat | 13 070 | 16 478 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 12 800 | 12 290 |
| Oma pääoma yhteensä | 12 800 | 12 290 |
| Saadut ennakkomaksut | 256 | 1 618 |
| Taseen loppusumma | 36 165 | 39 952 |
| Omavaraisuusaste, % | 35,6 | 32,1 |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 102,1 | 134,1 |
| Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet | Kotimaa | Omistusosuus, % |
Äänivalta, % |
|---|---|---|---|
| Kesla Oyj | Suomi | ||
| MFG Components Oy | Suomi | 100 | 100 |
| Kesla GmbH | Saksa | 100 | 100 |
Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan emoyhtiö Kesla Oyj, tytäryhtiöt MFG Components Oy sekä Kesla GmbH, Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja vaikutusvaltayhteisöt.
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat ovat seuraavat:
| 1 000 € | Myynnit | Ostot | Saamiset | Velat |
|---|---|---|---|---|
| 2023 | ||||
| Tytäryhtiöt | 1 816 | 1 816 | 875 | 875 |
| Muu lähipiiri | ||||
| Yhteensä | 1 816 | 1 816 | 875 | 875 |
| 1 000 € | Myynnit | Ostot | Saamiset | Velat |
| 2022 | ||||
| Tytäryhtiöt | 2 016 | 2 016 | 566 | 566 |
| Muu lähipiiri |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 886 | 902 |
| YHTEENSÄ | 886 | 902 |
Konsernilla ei ollut johtoon liittyen vuosina 2023 ja 2022 työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia tai muita pitkäaikaisia etuuksia.
Vuodelle 2022 on suoriteperusteisena kirjattu toimitusjohtajan vaihdokseen liittyviä kuluja 216 tuhatta euroa.
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtajan palkka ja luontoisedut | 281,3 | 290,9 |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Tuomi Vesa | 35,0 | 34,7 |
| Kärkkäinen Veli-Matti | 17,5 | 17,3 |
| Paajanen Jouni | 17,5 | 17,3 |
| Virtanen Ari | 17,5 | 17,3 |
| Toivonen Ritva | 2,9 | 17,3 |
| Saavalainen Petri | 17,5 | 14,6 |
| London Sonja | 13,1 | |
| Yhteensä | 121,0 | 118,6 |
| YHTEENSÄ | 402,3 | 409,5 |
Konsernissa ei ole sovittu lakisääteistä eläketurvaa paremmista eläke-etuuksista. Emoyhtiön toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu oli vuonna 2023 46 tuhatta euroa ja vuonna 2022 50 tuhatta euroa.
Kesla Oyj:n hallitus päätti 14.3.2022 suoriteperusteisesta osakepalkkio-ohjelmasta ("osakeohjelma") yhtiön avainhenkilöille. Osakeohjelma sisältää kolmen vuoden ansaintajakson alkaen 1.1.2022. Osakeohjelman ansaintajakso käsittää vuodet 2022–2024. Osakeohjelman mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu yhtiön ennalta määrittämiin osakkeen absoluuttiseen kokonaistuottoon (TSR), liikevaihtoon ja ROI%:iin 2024 tilinpäätöksen hetkellä. Osakeohjelman mahdollinen palkkio ansaintajaksolta maksetaan kesäkuussa 2025. Tilikaudelta 2023 tai 2022 osakeohjelmasta ei ole tehty palkkiovarauksia.
Osakeohjelman kohderyhmään kuuluu yhtiön laajennettu johtoryhmä (8 henkilöä). Osakeohjelmaan kuuluvalla tulee olla voimassa oleva työ- tai toimisuhde yhtiössä. Hallitus päättää kunkin kohderyhmään kuuluvan avainhenkilön ansaintamahdollisuuden. Ansaintajakson 2022–2024 perusteella maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä vastaa yhteensä enintään 128 150 Kesla Oyj:n A-osaketta, joka vastaa 4 prosenttia yhtiön nykyisestä osakekannasta. Mahdollisesti ansaittu osakepalkkio on bruttopalkkio, josta tehdään ennakonpidätys, ja nettomääräinen palkkio maksetaan avainhenkilöille osakkeina. Rahaosuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.
DI Pasi Nieminen nimitettiin 7.2.2024 Kesla Oyj:n toimitusjohtajaksi. Nieminen ottaa tehtävän vastaan viimeistään elokuussa 2024.
| 1 000 € | Liitetieto | 1.1.–31.12.2023 | 1.1.–31.12.2022 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | Liite 1 | 55 047 | 45 438 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) |
-1 720 | 2 884 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | Liite 2 | 154 | 438 |
| Materiaalit ja palvelut | |||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | |||
| Ostot tilikauden aikana | -26 157 | -30 116 | |
| Varastojen muutos | -2 200 | 2 685 | |
| Ulkopuoliset palvelut | -78 | -126 | |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | -28 435 | -27 557 | |
| Henkilöstökulut | |||
| Palkat ja palkkiot | Liite 3 | -11 512 | -10 900 |
| Henkilösivukulut | |||
| Eläkekulut | -1 985 | -1 836 | |
| Muut henkilösivukulut | -511 | -364 | |
| Henkilöstökulut yhteensä | -14 008 | -13 100 | |
| Poistot | |||
| Suunnitelman mukaiset poistot | Liite 8 | -1 253 | -1133 |
| Liiketoiminnan muut kulut | Liite 4 | -8 187 | -8 644 |
| LIIKETULOS | 1 597 | -1 674 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | Liite 6 | ||
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 50 | 33 | |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -659 | -287 | |
| TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA |
988 | -1 928 | |
| Tilinpäätössiirrot | |||
| Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) | -1 030 | 980 | |
| Tuloverot | |||
| Tilikauden tuloverot | Liite 7 | 1 | -2 |
| TILIKAUDEN TULOS | -41 | -950 |
| VASTAAVAA, 1 000 € | Liitetieto | 31.12.2023 | 31.12.2022 |
|---|---|---|---|
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | Liite 8 | ||
| Aineettomat oikeudet | 308 | 397 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 98 | 49 | |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 406 | 446 | |
| Aineelliset hyödykkeet | Liite 8 | ||
| Maa-alueet | 68 | 68 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 3 442 | 3 562 | |
| Koneet ja kalusto | 5 014 | 5 717 | |
| Keskeneräiset hankinnat | 173 | 30 | |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 8 697 | 9 377 | |
| Sijoitukset | Liite 9 | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 71 | 71 | |
| Osakkeet ja osuudet | 17 | 17 | |
| Sijoitukset yhteensä | 88 | 88 | |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 9 191 | 9 911 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Vaihto-omaisuus | |||
| Aineet ja tarvikkeet | 8 470 | 10 669 | |
| Keskeneräiset tuotteet | 5 370 | 6 626 | |
| Valmiit tuotteet | 2 760 | 3 225 | |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 16 600 | 20 520 | |
| Saamiset | |||
| Pitkäaikaiset | |||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 300 | 300 | |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 300 | 300 | |
| Lyhytaikaiset | Liite 10 | ||
| Myyntisaamiset | 7 314 | 5 846 | |
| Siirtosaamiset | 403 | 396 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 7 717 | 6 242 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 176 | 412 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 24 793 | 27 474 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 33 984 | 37 386 |
| VASTATTAVAA, 1 000 € | Liitetieto | 31.12.2023 | 31.12.2022 |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA | |||
| Osakepääoma | Liite 11 | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto | Liite 11 | 6 | 6 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | Liitteet 11,12 | 44 | 44 |
| Edellisten tilikausien voitto /tappio | Liitteet 11,12 | 8 133 | 9 082 |
| Tilikauden tulos | Liitteet 11,12 | -41 | -950 |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 10 059 | 10 100 | |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | |||
| Kertynyt poistoero | Liite 13 | 2 171 | 1 141 |
| PAKOLLISET VARAUKSET | |||
| Takuuvaraus | 258 | 301 | |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | Liite 15 | 9 697 | 11 596 |
| Pitkäaikainen vieraspääoma yhteensä | 9 697 | 11 596 | |
| Lyhytaikainen | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | Liite 15 | 2 953 | 4 522 |
| Saadut ennakot | 255 | 1618 | |
| Ostovelat | Liite 14 | 5 306 | 4 919 |
| Siirtovelat | Liite 14 | 2 802 | 2 487 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 483 | 703 | |
| Lyhytaikainen vieraspääoma yhteensä | 11 799 | 14 249 | |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 33 984 | 37 386 |
| 1 000 € | 1.1. – 31.12.2023 | 1.1. – 31.12.2022 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tulos ennen veroja | 988 | -1 928 |
| Oikaisut liiketulokseen yhteensä | 1 878 | 2 046 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | -1 442 | -451 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 3 814 | -5 723 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | -904 | 721 |
| Käyttöpääoman muutos yhteensä | 1 468 | -5 453 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 4 334 | -5 335 |
| Maksetut korot | -637 | -272 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 49 | 33 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | - | - |
| Maksetut verot | 1 | -128 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 3 747 | -5 702 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -533 | -1398 |
| Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuus | 14 | 30 |
| hyödykkeiden luovutustulot | ||
| Investointien rahavirta | -519 | -1369 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen takaisinmaksut | -3 689 | -2 274 |
| Lainojen nostot | 224 | 8 661 |
| Maksetut osingot | 0 | -674 |
| Rahoituksen rahavirta | -3 465 | 5 713 |
| Rahavarojen muutos | -236 | -1358 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 412 | 1771 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 176 | 412 |
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) mukaisesti.
Myynnin rahtikulujen esitystapaa on muutettu aineiden ja tarvikkeiden käyttö tilinpäätöserästä liiketoiminnan muut kulut tilinpäätöserään oikeamman kuvan muodostamiseksi. Esitystapa muutos on tehty myös vertailuvuoteen.
Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan seuraavasti:
| Rakennukset ja rakennelmat | 4-35 vuotta |
|---|---|
| Rakennusten perusparannukset | 10 vuotta |
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5-15 vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5-10 vuotta |
| Aineettomat hyödykkeet | 3-10 vuotta |
Vaihto-omaisuus arvostetaan painotettuun keskihintaan tai luovutushintaan. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista.
Rahoitusjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Yhtiö solmii valuutanvaihtosopimuksia, koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Korkokattosopimuksella vaihdetaan yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Korkokattosopimus on tehty kuudeksi vuodeksi ja vaihtuva korko tarkistetaan vuoden välein. Yhtiössä ei sovelleta suojauslaskentaa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi niiden kertymisvuonna.
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Yhtiö käyttää johdannaisia korkoriskien suojaamiseen. Tilinpäätöksessä avoimet korkotermiini- ja optiosopimukset arvostetaan hankintamenoon tai alempaan käypään arvoon. Realisoitumattomia arvonnousuja ei tulouteta ja mahdolliset arvostustappiot kirjataan korkokuluksi.
| M € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Kotimaa | 23,3 | 17,9 |
| EU | 20,3 | 15,8 |
| Muu maailma | 11,4 | 11,7 |
| Yhteensä | 55,0 | 45,4 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista | 60 | 60 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 14 | 30 |
| Julkisyhteisöjen avustuksia | 1 | 137 |
| Muut tuotot | 78 | 211 |
| YHTEENSÄ | 154 | 438 |
| Henkilöitä | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Toimihenkilöitä | 90 | 81 |
| Työntekijöitä | 165 | 162 |
| YHTEENSÄ | 255 | 243 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 281 | 291 |
| Muut TJ palkkiot (TJ vaihdokset) | 0 | 216 |
| Hallituksen jäsenet | 121 | 119 |
| YHTEENSÄ | 402 | 626 |
Toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu oli vuonna 2023 46 tuhatta euroa ja 2022 50 tuhatta euroa.
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tuotantotoiminnan kulut | 2 865 | 2 939 |
| Myynti ja markkinointikulut | 2 100 | 2 361 |
| Käyttö- ja ylläpitokulut | 701 | 792 |
| Matkakulut | 411 | 318 |
| Konttori- ja hallintakulut | 655 | 658 |
| Palvelumaksut | 731 | 498 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 723 | 1 078 |
| YHTEENSÄ | 8 186 | 8 644 |
Tilintarkastajien palkkiot Ernst & Young Oy:lle
Tilintarkastajien palkkiot PricewaterhouseCoopers Oy:lle
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | - | 27 |
| Muut palkkiot | - | - |
| YHTEENSÄ | - | 27 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 128 | 78 |
| Muut palkkiot | 9 | - |
| YHTEENSÄ | 137 | 78 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 46 | 28 |
| Korkotuotot muilta | 4 | 5 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä | 50 | 33 |
| Muut korko- ja rahoituskulut | ||
| Muut korkokulut | 630 | 270 |
| Muut rahoituskulut | 29 | 17 |
| Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä | 659 | 287 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 609 | 254 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 1 | -2 |
| 1 000 € | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2023 | 2 634 | 265 | 2 899 |
| Lisäykset | - | 75 | 75 |
| Vähennykset | |||
| Hankintamenot 31.12.2023 | 2 634 | 339 | 2 973 |
| Kertyneet poistot 1.1.2023 | -2 237 | -215 | -2 453 |
| Tilikauden poistot | -88 | -27 | -115 |
| Kertyneet poistot 31.12.2023 | -2 325 | -242 | -2 567 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2023 | 309 | 98 | 406 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2022 | 398 | 49 | 446 |
| 1 000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2023 | 68 | 11 223 | 14 240 | 25 532 |
| Lisäykset | - | 183 | 132 | 314 |
| Vähennykset | - | - | -241 | -241 |
| Loppuun poistettujen hankintameno |
- | - | - | - |
| Hankintamenot 31.12.2023 | 68 | 11 406 | 14 131 | 26 605 |
| Kertyneet poistot 1.1.2023 | - | -7 662 | -8 524 | -16 185 |
| Tilikauden poistot | - | -303 | -834 | -1 137 |
| Vähennysten kertyneet poistot |
- | - | 241 | 241 |
| Loppuun poistettujen kertyneet poistot |
- | - | - | - |
| Kertyneet poistot 31.12.2023 |
- | -7 964 | -9 117 | -17 081 |
| Sisältää arvonkorotukset | - | 583 | - | 583 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2023 | 68 | 3 442 | 5 014 | 8 524 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2022 | 68 | 3 562 | 5 717 | 9 347 |
| 1 000 € | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2022 | 2 626 | 265 | 2 891 |
| Lisäykset | 8 | - | 8 |
| Vähennykset | - | - | - |
| Hankintamenot 31.12.2022 | 2 634 | 265 | 2 899 |
| Kertyneet poistot 1.1.2022 | -2 139 | -192 | -2 330 |
| Tilikauden poistot | -98 | -24 | -122 |
| Kertyneet poistot 31.12.2022 | -2 237 | -215 | -2 453 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2022 | 398 | 49 | 446 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2021 | 488 | 73 | 561 |
| 1 000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2022 | 68 | 11 198 | 12 123 | 23 389 |
| Lisäykset | - | 25 | 2 531 | 2 556 |
| Vähennykset | - | - | -413 | -413 |
| Hankintamenot 31.12.2022 | 68 | 11 223 | 14 240 | 25 532 |
| Kertyneet poistot 1.1.2022 | - | -7 359 | -8 228 | -15 587 |
| Tilikauden poistot | - | -302 | -709 | -1 011 |
| Vähennysten kertyneet |
- | - | 413 | 413 |
| poistot | ||||
| Kertyneet poistot 31.12.2022 | - | -7 662 | -8 524 | -16 185 |
| Sisältää arvonkorotukset | - | 583 | - | 583 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2022 | 68 | 3 562 | 5 717 | 9 347 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2021 | 68 | 3 839 | 3 895 | 7 802 |
| Hallinnointi | ja tilinpäätös | ||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet |
1 000 € | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet |
| Hankintamenot 1.1.2023 | 30 | Hankintamenot 1.1.2022 | 1 195 |
| Lisäykset | 143 | Siirrot erien välillä | -1 165 |
| Hankintamenot 31.12.2023 | 173 | Hankintamenot 31.12.2022 | 30 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2023 | 173 | Kirjanpitoarvo 31.12.2022 | 30 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2022 | 30 | Kirjanpitoarvo 31.12.2021 | 302 |
Kesla 2023 Vastuullisuus Hallituksen toimintakertomus
| 1 000 € | Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo |
|---|---|
| 31.12.2023 | 4 869 |
| 31.12.2022 | 5 509 |
| 2023 | 2022 | |
|---|---|---|
| Osuudet saman konsernin yrityksissä, 1 000€ | 71 | 71 |
| Omistusosuus, % | 2023 | 2022 |
| MFG Components Oy, Joensuu | 100 | 100 |
| Kesla GmbH, Saksa | 100 | 100 |
| Muut sijoitukset, 1 000€ | 2023 | 2022 |
| Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti | 17 | 17 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 7 314 | 5 846 |
| josta muilta | 6 739 | 5 527 |
| saman konsernin yhtiöiltä | 575 | 319 |
| Siirtosaamiset yhteensä | 403 | 396 |
| josta verosaaminen | 252 | 259 |
| muut siirtosaamiset | 151 | 137 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1 | 1 917 | 1 917 |
| Osakepääoma 31.12. | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 6 | 6 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 6 | 6 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12 | 1 923 | 1 923 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1. | 44 | 44 |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. | 44 | 44 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 8 133 | 9 757 |
| Osingonjako | - | -674 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 8 133 | 9 082 |
| Tilikauden tulos | -41 | -950 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 8 136 | 8 176 |
| Oma pääoma yhteensä | 10 059 | 10 100 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 8 133 | 9 082 |
| Tilikauden tulos | -41 | -950 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 44 | 44 |
| Yhteensä | 8 136 | 8 176 |
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta 2 171 tuhatta euroa (31.12.2022 1 141 tuhatta euroa)
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 5 306 | 4 919 |
| Siirtovelat | ||
| Jaksotetut henkilöstökulut | 1 986 | 1 883 |
| Korot ja muut rahoituskulut | 72 | 37 |
| Jaksotetut ostovelat | 216 | 152 |
| Muut siirtovelat | 529 | 414 |
| Siirtovelat yhteensä | 2 803 | 2 487 |
| Muut velat | ||
| Muut lyhytaikaiset velat | 323 | 545 |
| Velat saman konsernin yrityksille | 160 | 157 |
| Muut velat yhteensä | 483 | 703 |
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Rahalaitoslainat | 12 649 | 16 117 |
| Kiinteistökiinnitykset | 6 632 | 4 352 |
| Yrityskiinnityshaltijavelkakirjat | 8 324 | 8 324 |
| Rahoituskohdevakuudelliset osamaksuvelat | 2 778 | 3 330 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella erääntyvät | 114 | 42 |
| Myöhemmin erääntyvät | 264 | 66 |
| Leasingvastuut yhteensä | 378 | 108 |
| Kiinteistöinvestoinnin arvonlisäverovastuu | 282 | 153 |
| Vuokravastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella erääntyvät | 51 | 67 |
| Myöhemmin erääntyvät | 496 | 481 |
| Vuokravastuut yhteensä | 547 | 548 |
Yhtiö on hakenut 3 miljoonan euron yrityskiinnitykset 3.11.2023. Kiinnityksiä ei ole vahvistettu tilinpäätöshetkellä, joten ne eivät sisälly yllä olevaan taulukkoon.
Pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan sisältyy 30 tuhatta euroa velkoja, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua.
| 1 000 € | 2023 | 2022 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 4 384 | 3 375 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | 34 | 96 |
| 2023 | 2023 | 2023 | 2022 | 2023 | 2022 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | pos. käypä | neg. käypä | käypä arvo, | käypä arvo, | nimellis | nimellis |
| arvo | arvo | netto | netto | arvot | arvot | |
| Koronvaihto sopimukset: |
54 | -21 | 34 | 96 | 4 384 | 3 375 |
| erääntyy 2022 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2023 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2024 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2025 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy >2025 | 54 | -21 | 34 | 96 | 4 384 | 3 375 |
| Koronvaihto sopimukset yhteensä tili kaudella |
54 | -21 | 34 | 96 | 4 384 | 3 375 |
| Johdannaiset yhteensä |
54 | -21 | 34 | 96 | 4 384 | 3 375 |
Johdannaissopimukset arvostetaan hankintamenoon. Käypä arvo 31.12.2023 on 34 tuhatta euroa (31.12.2022 96 tuhatta euroa). Konsernilla ei ole ollut valuutanvaihtosopimuksia tilikausilla 2023 ja 2022.
Lainasidonnaisia korkosuojaussopimuksia on kaksi: 12.1.2021 alkaneen sopimuksen korkokatto on 1,5 % ja 1.3.2023 alkaneella sopimuksella korkokatto on 3,75 %. Suojaussopimus kattaa 39 % lainojen kokonaismäärästä poislukien luottolimiitti (vuosi 2022 26 %).
| A-ja B-osakkeita | Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| 1-100 | 1 221 | 51,5 % | 46 082 | 1,4 % |
| 101-500 | 677 | 28,6 % | 177 124 | 5,2 % |
| 501-1000 | 213 | 9,0 % | 170 046 | 5,0 % |
| 1001-5000 | 190 | 8,0 % | 411 783 | 12,2 % |
| 5001-10000 | 28 | 1,2 % | 207 817 | 6,1 % |
| 10001-20000 | 21 | 0,9 % | 311 198 | 9,2 % |
| 20001< | 21 | 0,9 % | 2 059 095 | 60,9 % |
| Yhteensä | 2 371 | 100 % | 3 383 145 | 100 % |
| Omistajat omistajatyypeittäin | Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 72 | 3 % | 539 472 | 16,0 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 9 | 0,3 % | 152 307 | 4,4 % |
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,1 % | 150 000 | 4,5 % |
| Kotitaloudet | 2 273 | 96,0 % | 2 508 274 | 74,3 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 5 | 0,2 % | 19 458 | 0,6 % |
| Ulkomaat | 11 | 0,5 % | 13 634 | 0,2 % |
| YHTEENSÄ | 2 371 | 100 % | 3 383 145 | 100,0 % |
| joista hallintarekisteröityjä | 8 | 0,3 % | 15 132 | 0,5 % |
| Nimi | A-osake | B-osake | Äänistä % | Osakkeista % |
|---|---|---|---|---|
| KÄRKKÄINEN VELI-MATTI | 19000 | 372146 | 39,5 | 11,6 |
| KÄRKKÄINEN PAULA ELISABET | 30000 | 150000 | 16,1 | 5,3 |
| PAAJANEN JOUNI ENSIO | 13000 | 105000 | 11,2 | 3,5 |
| PAAJANEN VIRPI KRISTIINA | 10000 | 105000 | 11,2 | 3,4 |
| PAAJANEN JANNE OLAVI | 17949 | 65000 | 7,0 | 2,5 |
| KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMA |
150000 | 0,8 | 4,4 | |
| THOMINVEST OY | 121571 | 0,6 | 3,6 | |
| THOMFINANCE OY | 108172 | 0,6 | 3,2 | |
| OY CASHBÖRS AB | 96810 | 0,5 | 2,9 | |
| SÖDERLUND LEENA ANNELI | 96067 | 0,5 | 2,8 | |
| ETELÄ-POHJANMAAN TURVE OY | 92500 | 0,5 | 2,7 | |
| NYLUND KARIN MARIA | 90272 | 0,5 | 2,7 | |
| KUKKANEN KARI JUHANI | 77300 | 0,4 | 2,3 | |
| SÖDERLUND TOM CHRISTER | 71244 | 0,4 | 2,1 | |
| TILANDER TIMO TAPANI | 50412 | 0,3 | 1,5 | |
| NUUTINEN TARJA TUULIKKI | 45000 | 0,2 | 1,3 | |
| WOODAGENT NIEMELÄ OY | 44778 | 0,2 | 1,3 | |
| HANNOLA HANNU JUHANI | 40000 | 0,2 | 1,2 | |
| NOKELAINEN ARTO | 37947 | 0,2 | 1,1 | |
| KIVILUOMA TIMO JUHANI | 26000 | 0,1 | 0,8 | |
| TARKKANEN JUHA HEIKKI | 23927 | 0,1 | 0,7 | |
| MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ | 20000 | 0,1 | 0,6 | |
| RINTA-JOUPPI JARMO AULIS | 20000 | 0,1 | 0,6 | |
| JOHANSSON PERTTI TAPANI | 19995 | 0,1 | 0,6 | |
| HJORTH SANNA VILHELMIINA | 19855 | 0,1 | 0,6 |
Joensuussa, 7. päivänä maaliskuuta 2024
| Vesa Tuomi | Veli-Matti Kärkkäinen |
|---|---|
| hallituksen puheenjohtaja | hallituksen varapuheenjohtaja |
| Jouni Paajanen | Sonja London |
| hallituksen jäsen | hallituksen jäsen |
| Ari Virtanen | Petri Saavalainen |
| hallituksen jäsen | hallituksen jäsen |
Ilkka Miettinen toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on annettu tänään kertomus.
Helsingissä, 7. päivänä maaliskuuta 2024
PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö
Riitta Ulvinen KHT
9.3.2024 Vuosikertomus ja vastuullisuusraportti 2.4.2024 Yhtiökokous Joensuussa 26.4.2024 Liiketoimintakatsaus tammi-maaliskuu 2024 16.8.2024 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2024 31.10.2024 Liiketoimintakatsaus tammi-syyskuu 2024
Julkaisut ovat saatavilla yrityksen kotisivuilla www.kesla.com. Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa vt. toimitusjohtaja Ilkka Miettinen, puh 050 384 8318.
Kesla Oyj:n yhtiökokoukselle
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme tilintarkastaneet Kesla Oyj:n (y-tunnus 0168715-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää:
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 10.
| Kesla 2023 | Vastuullisuus | Hallinnointi | Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös |
|---|---|---|---|
| 2 (7) | |||
| Tarkastuksen yleinen lähestymistapa | |||
| Yhteenveto | |||
| • vaihdosta. |
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: € 550.000, joka on n. 1% liike |
• Tarkastuksen laajuus: Konsernin emoyhtiön, Kesla Oyj:n osalta suoritettiin tilintarkastus. Kesla Oyj:n tytäryhtiöiden, Kesla GmbH:n ja MFG Components Oy:n osalta suoritettiin analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä konsernitasolla.
• Maksuvalmius
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
| Konsernitilinpäätökselle määri tetty olennaisuus |
€ 550.000 |
|---|---|
| Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde |
1% liikevaihdosta |
| Perustelut vertailukohteen va linnalle |
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevaih don, koska käsityksemme mukaan liikevaihto on yksi yleisimmistä tunnusluvuista jota tilinpäätöksen lukijat käyttävät arvioidessaan kon sernin suoriutumista ja kehittymistä. Liikevaihto on myös Kesla Oyj:n tulevaisuuden näkymien ohjeistuksessa käyttämä tunnusluku. Lisäksi liikevaihto on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellet tavaksi prosenttiosuudeksi 1 %, joka on yleisesti hyväksyttyjen mää rällisten rajojen puitteissa. |
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Kesla-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Konsernin emoyhtiön, Kesla Oyj:n osalta suoritettiin tilintarkastus. Kesla Oyj:n tytäryhtiöiden, Kesla GmbH:n ja MFG Components Oy:n osalta suoritettiin analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä konsernitasolla. Tarkastuksen laajuus konsernin osissa on määritelty konserniin kuuluvien yhtiöiden merkittävyyden ja riskien perusteella siten, että pystymme hankkimaan kohtuullisen varmuuden siitä, että konsernitilinpäätöksessä tai emoyhtiön tilinpäätöksessä ei ole kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
| Konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpää töksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka |
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa |
|---|---|
| Maksuvalmius Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 26 "Rahoitusris kien hallinta, alakohta "Maksuvalmius ja rahoitusris |
Osana tarkastustoimenpiteitämme muodostimme käsityksen yhtiön johdon prosesseista maksuvalmiu den ja rahoitusriskien hallinnassa. |
| kien hallinta" sekä konsernitilinpäätöksen ja emoyh tiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet. |
Tarkastustoimenpiteisiimme sisältyi muun muassa: • johdon tekemien budjettien, kassavirtaennus |
| Konsernin tilikauden 2023 laaja tulos oli 0,5 miljoo naa euroa voitollinen ja liiketoiminnan nettorahavirta 3,6 miljoonaa euroa positiivinen. Taseen osoitta mien lyhytaikaisten velkojen määrä tilinpäätöshet |
teiden ja eri rahoitusskenaarioiden arviointia, • rahoitussopimusten testausta, • tilikauden päättymisen jälkeisten tapahtumien |
kellä 31.12.2023 oli 13,4 miljoonaa euroa (31.12.2022: 16,7 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisten varojen määrä tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 oli 25,9 miljoonaa euroa (31.12.2022: 28,8 miljoonaa euroa), josta vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pääoman määrä oli 31.12.2023 17,9 miljoonaa euroa (31.12.2022: 22,0 miljoonaa euroa). Liitetiedon 26 mukaisesti seuraavan vuoden aikana erääntyvien rahoitusvelkojen määrä oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 yhteensä 10,7 miljoonaa euroa.
Kuten laatimisperiaatteissa on kuvattu, yhtiön johto on arvioinut liiketoimintaympäristöön liittyvät epävarmuustekijät ja riskit, yhtiön käytettävissä olevat rahoituslähteet ja rahoituslimiitit, liiketoiminnan kassavirtaennusteet seuraavan 12 kuukauden aikana sekä laatinut tulevaisuutta koskevia ennusteita. Kaikissa rahoituksen skenaarioissa mm. omavaraisuusaste ja nettovelkaantuneisuus kohenevat ja rahoitusreservi on riittävä.
Maksuvalmius on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska sen arviointi ja kassavirtaennusteiden laatiminen edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa.
Ks. konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet kohta "Tuloutusperiaatteet" ja liitetieto 3 "Myyntituotot asiakassopimuksista" sekä emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot kohta 1 "Liikevaihdon erittely".
Yhtiö kirjaa tuotot tavaroiden myynnistä, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden incotermssopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Liikevaihtoa oikaistaan vähentämällä incotermslausekkeiden mukaan raportointihetkellä kuljetuksessa olevien osuus liikevaihdosta ja palauttamalla varaston arvoon.
Johtuen myyntitapahtumien merkittävästä tapahtumamäärästä myös lähellä tilinpäätöshetkeä, konemyynnin oikea-aikaiseen tuloutukseen sisältyy riski siitä, että myynti tuloutettaisiin liian aikaisin tai liian myöhään. Tästä johtuen konemyynnin oikeaaikainen tuloutus on tilintarkastuksen kannalta kesidentifiointia ja testausta, sekä
• maksuvalmiutta ja rahoitusriskejä koskevien liitetietojen testausta.
Osana tarkastustoimenpiteitämme muodostimme käsityksen myynnin oikea-aikaiseen tulouttamiseen liittyvistä prosesseista ja kontrolleista sekä suoritimme liikevaihdon aineistotarkastusta.
Aineistotarkastustoimenpiteisiimme sisältyi muun muassa:
keinen seikka.
Ks. konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet kohta "Vaihto-omaisuus", kohta "Arvionvaraiset erät ja johdon harkinta" ja liitetieto 18 "Vaihto-omaisuus" sekä emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet kohta "Vaihto-omaisuuden arvostus".
Vaihto-omaisuus koostuu raaka-aineista, puolivalmiista ja valmiista tuotteista. Tilikauden 2023 päättyessä vaihto-omaisuuden arvo oli yhteensä n.17,9 miljoonaa euroa (2022: 22,0 miljoonaa euroa) vastaten n. 49% taseen kokonaisvaroista (2022: 55%).
Kuten laatimisperiaatteissa on todettu, vaihtoomaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleiskustannuksista normaalilla toiminta-asteella. Johto joutuu tekemään arvioita mm. epäkurantin vaihtoomaisuuden määrään ja varaustarpeisiin.
Johtuen vaihto-omaisuuden merkittävästä tasearvosta, sen arvostamiseen liittyvästä johdon arvioista sekä erityisesti valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenon määrittämiseen liittyvän laskennan vähäistä suuremmasta monimutkaisuudesta, vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Osana tarkastustoimenpiteitämme muodostimme käsityksen vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyvistä prosesseista ja kontrolleista sekä suoritimme aineistotarkastusta.
Aineistotarkastustoimenpiteisiimme sisältyi muun muassa:
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 8.3.2022 alkaen.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 7.3.2024
PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö
Riitta Ulvinen KHT
1 (2)
Olemme Kesla Oyj:n (y-tunnus 0168715-8) (jäljempänä myös "yhtiö") johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.- 31.12.2023 European Single Electronic Format -muodossa ("ESEF-tilinpäätös").
Kesla Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset ("ESEF-vaatimukset"). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.
Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.
Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat.
Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä.
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.
ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
PricewaterhouseCoopers Oy, tilintarkastusyhteisö, PL 4000 (Viestikatu 7A), 70601 KUOPIO Puh. 020 787 7060, www.pwc.fi Kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0486406-8
Lausuntonamme esitämme, että Kesla Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.
Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Kesla Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.
Helsingissä 7.3.2024
PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö
Riitta Ulvinen KHT
Kesla Oyj Tel. +358 207 862 841 www.kesla.com
Päätoimipiste Kuurnankatu 24 FI-80100 JOENSUU
Metsolantie 2 FI-59800 KESÄLAHTI Teollisuustie 8 FI-82900 ILOMANTSI
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.