Vuosikertomus 2023

Tämä on Suominen

Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintätuotteisiin sekä muihin sovelluksiin. Visiomme on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Suomisen kuitukankaista valmistetut lopputuotteet ovat läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä ympäri maailmaa. Suomisen liikevaihto vuonna 2023 oli 450,9 milj. euroa, ja työllistämme lähes 700 ammattilaista Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.

Liikevaihto, milj. euroa 450,9

Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 15,8 Uusien tuotteiden osuus liikevaihdosta yli

35 %

Sisällysluettelo

Tämä on Suominen

Suominen tänään…3 Toimitusjohtajan katsaus…4 Taloudelliset tavoitteet…7 Avainluvut…8 Näin Suominen luo lisäarvoa…9 Toimintaympäristö…12 Strategia…14

Suominen tänään

Suomisella on kaksi liiketoimintaaluetta: Amerikat ja Eurooppa.

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

1_columns

Eurooppa 36 % 36 Amerikat 64 % 64 Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintätuotteisiin sekä muihin sovelluksiin. Suomisen kuitukankaista valmistetut lopputuotteet ovat läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä ympäri maailmaa. Suomisen liikevaihto vuonna 2023 oli 450,9 miljoonaa euroa, ja työllistämme lähes 700 ammattilaista Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.

Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta: Amerikat ja Eurooppa. Vuonna 2023 Amerikkojen liiketoimintaalueen liikevaihto oli 288,0 miljoonaa euroa ja Euroopan liiketoiminta-alueen liikevaihto 162,8 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2023 oli edelleen haastava kannattavuuden osalta. Teimme vuoden aikana systemaattisesti useita erilaisia parannustoimenpiteitä, ja toisella vuosipuoliskolla ne alkoivat vaikuttaa tulokseen asteittain.

Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa

Uusien tuotteiden osuus liikevaihdosta ylitti

15,8

35 %

Vertailukelpoinen käyttökatteemme (EBITDA) nousi hieman edellisestä vuodesta ja oli 15,8 milj. euroa. Vuoden ensimmäisen puoliskon jälkeen toimenpiteemme kaupallisen osaamisen ja toiminnan tehokkuuden parantamiseksi alkoivat vaikuttaa, ja pystyimme parantamaan myyntikatteitamme. Liikevaihtomme vuonna 2023 oli 450,9 milj. euroa.

Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana lopetimme tuotannon Mozzaten tehtaallamme Italiassa. Päätös tehtiin Euroopan liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi.

Jatkamme määrätietoisesti toimia taloudellisen ja toiminnallisen tehokkuutemme parantamiseksi myös tulevaisuudessa.

Vastuullisuus on tärkeää sekä asiakkaillemme että muille sidosryhmille. Kuitukankaista valmistettujen pyyhintätuotteiden markkina on nopeasti siirtymässä kohti vastuullisempia vaihtoehtoja.

Liikevaihto, milj. euroa

450,9

Vastuullisten tuotteiden myynti kasvoi* 79 % * Verrattuna vertailuvuoteen 2019

Vastuullisuus ja innovaatiot kaiken tekemisemme keskiössä

Strategiamme kulmakiviä ovat vastuullisuus ja innovaatiot, ja kehitämme jatkuvasti tarjontaamme ja toimintojamme sen mukaisesti.

Vastuullisuus on tärkeää sekä asiakkaillemme että muille sidosryhmille. Kuitukankaista valmistettujen pyyhintätuotteiden markkina on nopeasti siirtymässä kohti vastuullisempia vaihtoehtoja. Olemme strategiamme mukaisesti asettaneet tavoitteeksi vastuullisten tuotteiden myynnin kasvattamisen sekä uusien ympäristöystävällisempien kuitukankaiden jatkuvan kehittämisen mahdollistaaksemme, että myös asiakkaamme voisivat olla vastuullisempia. Vuonna 2023 kasvatimme vastuullisten tuotteiden myyntiämme 79 % ylittäen tavoitteemme 50 %:n kasvusta vertailuvuoteen 2019 verrattuna. Tavoitteemme on myös lanseerata yli kymmenen vastuullista tuotetta vuodessa, ja vuonna 2023 teimme 12 tällaista tuotelanseerausta.

Vuoden aikana saatoimme päätökseen investointiprojektin Nakkilassa. Tällä investoinnilla vastaamme ympäristöystävällisten tuotteiden lisääntyneeseen kysyntään ja samalla pystymme parantamaan operatiivista

suorituskykyämme turvallisuuden, laadun ja tuottavuuden osalta.

Vahva kykymme innovoida ja vastata markkinoiden tarpeisiin heijastuu uusien tuotteiden osuudessa liikevaihdostamme, joka ylitti 35 %. Uusilla tuotteilla tarkoitamme kolmen edellisen vuoden aikana lanseerattuja tuotteita. Yksi hieno esimerkkimme on HYDRASPUN® Circula, ensimmäinen kierrätysmateriaalista valmistettu kuitukangas, joka soveltuu kostean WC-paperin valmistukseen. Tämä tuotteemme voitti EDANA:n INDEX™23 Award -palkinnon malliesimerkkinä siitä, miten vastuullisuus ja innovaatiot vievät koko kuitukangasteollisuutta eteenpäin.

Työturvallisuus on meille ensiarvoisen tärkeää, ja tavoitteemme on luonnollisesti nolla tapaturmaa. Vuonna 2023 käynnistimme turvallisuuskampanjan muistuttaaksemme työntekijöitämme turvallisuuden tärkeydestä päivittäin ja kannustaaksemme jokaista työntekijää pysähtymään ja ajattelemaan ennen toimimista.

Toinen tärkeä henkilöstöön liittyvä tavoitteemme on henkilöstön sitoutumisen vahvistaminen. Toteutimme neljännen peräkkäisen globaalin henkilöstötutkimuksen vuonna 2023. Tutkimuksen vastausprosentti oli hyvä, ja siitä saadut tulokset auttavat meitä tunnistamaan sekä henkilöstön sitoutuneisuuteen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä että osa-alueita, joissa meillä on vielä mahdollisuus parantaa.

Vuonna 2023 suoritimme toisen kerran EcoVadiksen vastuullisuusarvioinnin ja saimme siitä hopeatason luokituksen. Paransimme suoritustamme viidellä pisteellä, ja tämä tulos asettaa meidät parhaan 5 %:n joukkoon EcoVadiksen arvioiman muita tekstiilejä valmistavan teollisuudenalan kategoriassa.

Katsoessa vuotta eteenpäin, näemme joitain positiivisia signaaleja sekä markkinoilta että asiakkailta. Olen luottavainen, että meneillään olevat parannustoimenpiteet ja muutokset auttavat meitä matkallamme kohti kannattavaa kasvua.

Kohti tulevaa

Uusi organisaatiomallimme tuli voimaan vuoden 2024 alussa. Uusi malli vahvistaa yhteistyötä kaupallisten tiimien ja tuotannon välillä. Liiketoiminta-alueet, jotka nyt uudessa mallissa vastaavat sekä myynnistä että tuotannosta, mahdollistavat sen, että voimme olla entistä tehokkaampia, fokusoituneempia ja ketterämpiä. Tavoitteenamme on kannattavuuden parantaminen ja halu palvella asiakkaitamme entistäkin paremmin.

Haluan kiittää osakkeenomistajiamme, asiakkaitamme ja kumppaneitamme tuotteliaasta yhteistyöstä. Erityisesti haluan kiittää työntekijöitämme sitoutumisesta ja panoksesta. Kun jatkamme yhdessä päämäärätietoisesti eteenpäin, voimme luottaa siihen, että pääsemme tavoitteisiimme.

Tommi Björnman toimitusjohtaja

Taloudelliset tavoitteet

Tavoitteet 2020–2025

Miten tavoitteet saavutetaan?

KASVU	KANNATTAVUUS	VELKAANTUMISASTE
Keskittyminen nopeasti kasvavaan vastuullisten tuotteiden markkinaan Uusien tuotteiden kehittäminen ja lanseeraaminen markkinaosuuden valtaamiseksi	Tuotantolinjojen tehokas käyttö Katteen parantaminen uusien tuotteiden sekä tuotanto- ja raaka-ainetehokkuuden avulla Kiinteiden kustannusten jatkuva hallinta	Tasapainoinen investointisuunnitelma Liiketoiminnan rahavirta terveellä tasolla
Kohdennetut investoinnit kyvykkyyksien parantamiseksi sekä kapasiteetin kasvattamiseksi

Liikevaihto, milj. euroa

2_columns

2021 443,2 2022 493,3 2023 450,9

Liikevaihto

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ja käyttökateprosentti (EBITDA-%)

3_columns and line

²⁰²¹ 47 10,6 ²⁰²² 15,3 3,1 2023 3,5

Velkaantumisaste, %

3_2023 column

Velkaantumisaste, %

4_columns

15,8

2021 30,4 2022 37,4 2023 35,3

Avainluvut

TALOUDELLISET	2023	2022
Liikevaihto, milj. euroa	450,9	493,3
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), milj. euroa	15,8	15,3
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	11,2	14,3
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa	-2,8	-4,2
Raportointikauden tulos, milj. euroa	-12,8	-13,9
Tulos/osake, euroa	-0,22	-0,24
Osinko, euroa	0,10*	0,10
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	30,7	14,0
Liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa	0,53	0,24
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	11,2	9,7
Omavaraisuusaste, %	39,5	42,5
Oma pääoma/osake, euroa	2,17	2,54
Velkaantumisaste, %	35,3	37,4
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	-4,1	-4,2
HENKILÖSTÖ	2023	2022
Työntekijöiden määrä	673	717
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä	6	2
YMPÄRISTÖ	2023	2022
Energiankulutus, GJ	1 766 007	1 745 021
Kasvihuonekaasupäästöt, CO2-ekv. tonnia	99 809	93 363
Vedenotto, ML	6 825	6 478
Kaatopaikalle päätyvä prosessijäte, tonnia	5 080	5 227**

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

** Oikaistu

Raportointikauden tulos, milj. euroa ja tulos/osake, euroa

Liiketoiminna n rahavirta/ osake, euroa

Velkaantumisaste, %

Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa

Osinko/osake, euroa

8_2023 column

Osinko/osake, euroa

Liiketoiminn an rahavirta, milj euroa

2021 0,20 2022 0,10 2023 0,10

6_columns

30,7

2021 20,7 0,36 2022 −13,9 −0,24 2023 −0,22

Tulos/osake, euroa

7_2023 column

Raportointik auden tulos

8_columns and line Liiketoiminn an rahavirta, milj. euroa

²⁰²¹ 11,1 0,19 ²⁰²² 14 0,24 2023 0,53

−12,8

7_columns and line Raportointika uden tulos, milj. euroa

Näin Suominen luo lisäarvoa

Arvonluontimalli

TALOUDELLISET RESURSSIT

Oma pääoma 124,9 milj. euroa
Velat 191,5 milj. euroa

LUONNONVARAT

Vesi 6 824 631 m3
Raaka-aineet
Puupohjaiset 60 %
Öljypohjaiset 39 %
Muut 1 %
Energia 1 766 007 GJ
Maakaasu 47 %
Ostettu sähkö 36 %
Höyry 17 %

AINEETTOMAT RESURSSIT

Suomisen brändi ja tapa toimia
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot 3.9 milj. euroa
15 T&K-ammattilaista
52 myönnettyä patenttia ja 15 patenttihakemusta
58 tavaramerkkiä ja mallisuojaa
Pilottilinjat
Tekninen tietotaito
IT-järjestelmät

SOSIAALISET SUHTEET

Asiakas- ja toimittajasuhteet
Tutkimus- ja kehitysyhteistyö sidosryhmien kanssa
Startup-verkosto
Valmistuskumppanit
Ammatilliset verkostot
Järjestöjäsenyydet
Paikallisyhteisöt

TUOTANTORESURSSIT

Maantieteellisesti ja teknisesti kattava tuotantolaitosten verkosto

keskittymällä vastuullisuuteen, asiakkaisiin ja tehokkuuteen

Kasvamme tarjoamalla innovatiivisia ja vastuullisia kuitukankaita asiakkaillemme. Parannamme kannattavuutta tehostamalla toimintojamme ja vaalimalla erinomaiseen suoritukseen tähtäävää kulttuuria. Keskitymme pyyhintätuotteisiin. Vahvistamme tuloksentekokykyämme Euroopassa ja Amerikoissa, arvioimme mahdollisuuksia Aasiassa.

Tuotokset

TUOTTEET JA RATKAISUT

Pyyhintätuotteisiin ja muihin sovelluksiin käytettävät kuitukankaat

JÄTTEET

Kaatopaikkajäte 5 080 tonnia

PÄÄSTÖT

Suorat kasvihuonekaasupäästöt
44 495 metric tons of CO2-ekv. tonnia
Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt 55 314 metric tons of CO2-ekv. tonnia

VESI

Käsitelty vesi tuotannosta

Vaikutukset

ASIAKKAAT

Innovaatiot ja uudet tuotteet
Suorituskykyisemmät tuotteet
Suomisen brändiarvo
Asiakastyytyväisyys

TYÖNTEKIJÄT

Palkat 43,6 milj. euroa
Ammatillinen kehitys
Oikeudenmukaiset käytännöt ja yhdenvertaiset mahdollisuudet
Turvallinen työpaikka

KUMPPANIT

Materiaalit ja palvelut 343,0 milj. euroa
Liiketoiminnan kasvu
Eettiset liiketoimintaperiaatteet
Korot velkojille

OSAKKEENOMISTAJAT

Osingon kokonaismäärä (hallituksen ehdotus) 5,8 milj. euroa

YMPÄRISTÖ

Jäte- ja päästökuormitus tuotannosta ja lopputuotteista
Vastuullinen tuoteportfolio sisältää mm. kompostoituvia ja wc:stä huuhdeltaessa hajoavia lopputuotteita
Tuotannosta ei päästetä ulos käsittelemätöntä vettä

YHTEISKUNTA

Yhteisöverot +0,7 milj. euroa
Työllistäminen

Miten malli toimii?

Suomisen arvonluontimalli kuvaa koko arvonluontiprosessimme: millaisia resursseja käytämme strategiamme toteuttamisessa ja mitkä ovat liiketoimintamme tuotokset ja vaikutukset.

Arvonluontimalli kuvaa liiketoimintaamme ylätasolla, eli siihen on listattu ainoastaan kaikkein merkityksellisimmät asiat. Kaikki listatut asiat eivät kuitenkaan ole

keskenään yhtä merkittäviä eikä niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä ole esitetty mallissa.

Arvonluontimallissa panokset ovat liiketoiminnassa käyttämiämme resursseja. Kohdassa Suominen kuvataan Suomisen liiketoimintaa ja strategiaa. Tuotokset ovat liiketoimintamme tuloksia, ja vaikutukset puolestaan kuvaavat, miten liiketoimintamme vaikuttavat meitä ympäröivään maailmaan.

Toimintaympäristö

Suominen on pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden maailmanlaajuinen markkinajohtaja ja yksi maailman suurimmista vesineulausteknologialla valmistettavien kuitukankaiden valmistajista. Suomisen päämarkkina-alueita ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Lisäksi Suomisella on vahva asema Etelä-Amerikan markkinoilla.

Kuitukankaiden maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Kasvu riippuu pääasiassa kulutuskysynnästä, jota säätelevät yleinen taloudellinen tilanne ja kuluttajien luottamus omaan talouteensa. Päivittäistavaroiden, eli Suomisen tuotteiden pääasiallisten loppukäyttökohteiden, kysyntä ei kuitenkaan ole kovin suhdanneherkkää. Kuitukankaiden kysynnän kasvu ylittää maan bruttokansantuotteen kasvun yleensä parilla prosenttiyksiköllä.

Globaalit megatrendit muokkaavat toimintaympäristöämme ja vaikuttavat liiketoimintaamme.

Vastuullisuuden merkitys jatkaa kasvuaan

Megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen, ohjaavat meitä vähentämään toimintamme ympäristövaikutuksia, parantamaan raaka-ainetehokkuuttamme sekä tuomaan markkinoille yhä vastuullisempia tuotteita.

Vastuullisten kuitukankaiden markkinat ovat kasvussa maailmanlaajuisesti ja erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Lainsäädäntö ja määräykset sekä kuluttajien käyttäytyminen ohjaavat markkinoita kohti vastuullisempia tuotteita.

Euroopassa toimintaympäristöön vaikuttavat voimakkaimmin Euroopan unionin muovistrategia ja kertakäyttömuovidirektiivi (Single-Use Plastics Directive, SUPD). Direktiivin tarkoituksena on suojella ympäristöä ja vähentää merten roskaantumista. SUP-direktiivi vaikuttaa moniin kuitukankaista valmistettaviin lopputuotteisiin, koska etenkin kosteuspyyhkeet on perinteisesti valmistettu ainakin osittain muovia sisältävistä raaka-aineista. Direktiivin vaatimus muovia sisältävien tuotteiden merkitsemisestä tuli voimaan vuonna 2021.

SUP-direktiiviä vastaavia aloitteita on tehty myös muilla alueilla, joilla on havahduttu mm. epäasianmukaisesti hävitetyistä kuitukangastuotteista johtuvaan viemäreiden tukkeutumiseen ja merten roskaantumiseen.

Markkinoilla on selvä tarve ekologisemmille ja vastuullisemmille kuitukangastuotteille, ja Suomisella on hyvät edellytykset vastata tähän kysyntään ja auttaa asiakkaitaan olemaan vastuullisempia omissa tuotevalikoimissaan.

Väestönkehityksen megatrendit tukevat kasvuamme

Demografiset megatrendit, kuten väestönkasvu, keskiluokan kasvu ja väestön ikääntyminen sekä lisääntynyt tietoisuus terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista ja kasvavat terveydenhuoltomenot tukevat Suomisen kasvuennustetta, sillä ne vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen.

Esimerkiksi elintason nousun ja hygieniatuotteiden kysynnän kasvun välillä on suora yhteys. Elintason nousu ja elämäntapojen muuttuminen näkyvät vaurastuvan keskiluokan ostokäyttäytymisessä. Välttämättömien perushyödykkeiden lisäksi tämä väestöryhmä on yhä kiinnostuneempi ratkaisuista, jotka helpottavat ja nopeuttavat arjen rutiineja. Ilmiö näkyy esimerkiksi kodin- ja kauneudenhoidossa käytettävien kertakäyttöisten pyyhintätuotteiden kulutuksen lisääntymisenä.

Uusia tarpeita ilmaantuu väestön ikääntyessä ja terveydenhuoltomallien muuttuessa. Esimerkiksi lääketieteellisissä sovelluksissa ja inkontinenssituotteissa käytettävien kuitukankaiden kysyntä kasvaa. Terveydenhuollon sektorilla kuitukankaiden kysyntää lisää myös tarve löytää kustannustehokkaita ratkaisuja bakteerien ja virusten torjuntaan.

Maailmanlaajuinen epävakaus aiheuttaa epävarmuutta

Näemme joitain positiivisia signaaleja sekä markkinoilta että asiakkailtamme, mutta yleinen maailmantalouden epävarmuus ja tiukka kilpailutilanne tekevät pitkän aikavälin tarkastelusta haastavaa. Nähtäväksi jää, miten nykyinen talousilmasto vaikuttaa lopputuotteiden kysyntään ja kulutusvalintoihin pyyhintätuotteiden kohdalla. Historiallisesti pyyhintätuotteiden markkinat ovat säilyneet melko vakaina yleisestä taloustilanteesta huolimatta.

Epävakaudet Israelissa ja viime aikoina Suezin kanavalla sekä sota Ukrainassa luovat edelleen epävarmuutta maailmanlaajuisesti.

Strategia

Visiomme on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Strategiamme tavoitteet ovat kasvu ja kannattavuuden parantaminen vastuullisuuden, asiakaslähtöisyyden ja tehokkuuden avulla. Haemme kasvua tarjoamalla innovatiivisia ja vastuullisia kuitukankaita asiakkaillemme. Parannamme kannattavuutta tehostamalla toimintojamme ja vaalimalla erinomaiseen suoritukseen tähtäävää kulttuuria. Keskitymme pyyhintätuotteisiin. Vahvistamme kapasiteettia ja osaamista Euroopassa ja Amerikoissa ja arvioimme mahdollisuuksia Aasiassa.

Tavoitteenamme on käyttää resursseja tehokkaasti ja minimoida toimintamme ympäristövaikutukset.

Toteutamme strategiaamme ja tavoittelemme visiotamme viiden strategisen painopisteen avulla. Jatkamme yritysvastuuohjelmamme toteuttamista keskeisenä osana strategiaamme.

Toiminnan tehokkuus

Parannamme jatkuvasti toimintamme tehokkuutta ja laatua, edistämme työntekijöidemme terveyttä ja turvallisuutta ja vahvistamme vastuunottoa ja kustannustietoisuutta koko organisaatiossa.

Turvallisuus on meille ensiarvoisen tärkeää, ja olemme sitoutuneita suojelemaan ja parantamaan työntekijöidemme terveyttä ja turvallisuutta. Uskomme ennaltaehkäisevään toimintaan ja siihen, että vahva turvallisuuskulttuuri syntyy avoimesta, jatkuvasta vuoropuhelusta. Vuonna 2023 käynnistimme turvallisuuskampanjan, jolla kannustimme työntekijöitämme pysähtymään ja ajattelemaan ennen toimimista.

Jatkamme toimintamme tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamista kehittämällä henkilöstöämme, prosessejamme ja toimintojamme entisestään. Tätä varten olemme aloittaneet useita tehokkuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita ja jaamme aktiivisesti parhaita käytäntöjä eri tuotantolaitostemme välillä.

Edelläkävijä vastuullisuudessa

Hyödynnämme parhaalla mahdollisella tavalla innovointi- ja pilotointikyvykkyyttämme, uraauurtavaa osaamistamme kuitukankaissa sekä monipuolista laitekantaamme saavuttaaksemme vastuullisten kuitukankaiden markkinajohtajan aseman.

Vastuullisiin tuotteisiin kohdistuvat vaatimukset ovat tiukentuneet nopeaan tahtiin. Tämä johtuu pääasiassa lainsäädännöllisistä uudistuksista ja siitä, että asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia vastuullisista valinnoista. Johdamme muuttuvaa markkinaa kehittämällä ja tuomalla aktiivisesti markkinoille uusia tuotteita, jotka vastaavat kasvavaan kysyntään. Vuonna 2023 lanseerasimme yhteensä 12 vastuullista tuotetta. Vastuullisten tuotteiden myynti kasvoi 79 % vertailuvuoteen 2019 verrattuna.

						Missio						Visio
							Autamme asiakkaitamme menestymään					Edelläkävijä innovatiivisissa ja
							luomalla laadukkaita kuitukankaita					vastuullisissa kuitukankaissa

Strategia: Kasvua ja kannattavuutta keskittymällä vastuullisuuteen, asiakkaisiin ja tehokkuuteen

Tavoitteenamme on käyttää resursseja tehokkaasti ja minimoida toimintamme ympäristövaikutukset. Olemme asettaneet konkreettiset vähennystavoitteet neljälle toimintamme ympäristövaikutuksia mittaavalle tunnusluvulle: kasvihuonekaasupäästöt, energiankulutus, vedenkulutus ja kaatopaikkajäte.

Osana kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävää työtämme kaikki Suomisen Euroopan tehtaat siirtyivät käyttämään pelkästään fossiilitonta sähköä

vuonna 2021, ja Paulínian tehtaalla Brasiliassa tämä siirtymä toteutettiin vuonna 2023.

Erottautuminen innovaatioilla ja kaupallisella osaamisella

Tarjoamme asiakkaillemme luokkansa parhaita tuotteita ja luomme tiiviitä, yhteistyöhön perustuvia suhteita avainasiakkaihimme.

Monipuolisen ja kokeneen tuotekehitystiimimme sekä pilottilinjojemme tarjoamien mahdollisuuksien ansiosta

Vuoden strategiset kohokohdat

Nakkilan investointiprojekti kyvykkyyksien vahvistamiseksi vastuullisissa kuitukankaissa

Lanseerattiin 12 vastuullista tuotetta

Vastuullisten tuotteiden myynti kasvoi 79 % vertailuvuoteen 2019 verrattuna

Hopeatason luokitus yhtiön toisesta EcoVadisvastuullisuusarvioinnista

Paulínian tehdas Brasiliassa siirtyi fossiilittomaan sähköön

Uusien tuotteiden osuus liikevaihdosta yli 35 %

innovaatio- ja tuotekehityksemme on alan huipputasoa. Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa on tärkeä osa innovaatiotyötämme. Uusien tuotteiden osuus Suomisen liikevaihdosta kuvastaa erinomaista kykyämme innovoida ja vastata markkinoiden tarpeisiin – vuonna 2023 uusien tuotteiden osuus liikevaihdostamme oli yli 35 %.

Vuoden aikana pyrimme parantamaan kaupallista osaamistamme usein eri keinoin hyödyntääksemme kilpailuetumme mahdollisimman tehokkaasti.

Hyvä työpaikka

Pyrimme valjastamaan organisaation positiivisen energian, intohimon ja sitoutuneisuuden hyvien tulosten saavuttamiseen.

Kehitämme työntekijöiden sitoutuneisuutta järjestelmällisesti ja toteutamme kohdennettuja toimia globaalin henkilöstön sitoutuneisuutta mittaavan kyselyn tulosten perusteella. Vuonna 2023 kysely toteutettiin jo neljättä kertaa. Kyselyn tulokset auttoivat meitä tunnistamaan henkilöstön sitoutuneisuuteen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä sekä siihen liittyviä kehityskohteita. Vuoden 2023 kyselyn

tulosten perusteella kehitystä oli tapahtunut lähes kaikilla osa-alueilla.

Pyrimme luomaan korkean suoritustason kulttuurin, jossa kannustamme työntekijöitämme erinomaiseen suoritukseen ja autamme heitä hyödyntämään koko potentiaalinsa. Vuonna 2023 jatkoimme työntekijöidemme ja tiimiemme osaamisen tukemista erilaisten kehitys- ja koulutusohjelmien avulla.

Kaksi toimintamallia

Optimoimme toimintamme hyödyntämällä omia toimintamalleja standardi- ja erikoistuotteille. Toimimme lähellä asiakkaitamme kahdella liiketoiminta-alueellamme, Amerikoissa ja Euroopassa.

Jatkoimme vuoden 2023 aikana kyvykkyyksiemme vahvistamista vastuullisissa tuotteissa saattamalla loppuun Nakkilan tehtaan tuotantolinjan parantamiseen ja uudistamiseen tähtäävän investointihankkeen. Jatkoimme myös toimitusketjun hallinnan ja toiminnan suunnittelun kehittämistä tukeaksemme paremmin tavoitettamme optimoida toimintamme sekä saavuttaa maailmanluokan taso.

Yritysvastuu

Yritysvastuu Suomisella

Vastuullisuus on keskeinen osa strategiaamme ja liiketoimintaamme. Visiomme on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Yritysvastuu on olennainen osa kaikkea toimintaamme.

Olennaisuus

Vastuullisuus on olennainen osa Suomisen strategiaa, ja pyrimmekin jatkuvasti kehittämään toimintamme vastuullisuutta ja saavuttamaan aseman vastuullisten kuitukankaiden edelläkävijänä. Saavuttaaksemme nämä tavoitteet ja palvellaksemme koko arvoketjua parhaalla mahdollisella tavalla, meidän on ymmärrettävä, miten sidosryhmämme hahmottavat Suomisen vastuullisuuteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Olennaisimpien vastuullisuusnäkökohtien tunnistaminen auttaa meitä priorisoimaan vastuullisuustoimiamme.

Vuonna 2023 Suominen aloitti prosessin, jonka tavoitteena on olennaisuusarvioinnin päivittäminen siten, että siinä huomioidaan vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Suomisen koko arvoketjun osalta (kaksoisolennaisuuden periaate). Prosessi sisältää sisäisiä työpajoja aihealueiden asiantuntijoiden ja johdon kanssa sekä sidosryhmien sitouttamista. Sisäisissä työpajoissa tunnistettiin Suomisen liiketoiminnan kannalta olennaiset aiheet arvoketjun kaikissa osissa sekä niiden myönteiset ja kielteiset vaikutukset. Todelliset ja mahdolliset vaikutukset tunnistettiin sisäisen analyysin ja olemassa olevan dokumentaation avulla. Käytettyihin lähteisiin lukeutuivat esimerkiksi Suomisen yleinen riskiarviointi, HSE-arviointi (terveys, turvallisuus ja ympäristö) ja arvion tulokset sekä sidosryhmäkyselyt. Aihealueet ryhmiteltiin niiden arvioidun vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Arvioinnissa huomioitiin toimintaympäristö ja johtoryhmän tunnistamat riskit. Lisäksi toteutettiin sidosryhmäkysely, johon pyydettiin vastauksia muun muassa Suomisen asiakkailta, työntekijöiltä, yhteisösijoittajilta, tavarantoimittajilta, toimialajärjestöiltä sekä osakkeenomistajilta. Lisäksi toteutettiin keskeisiin sidosryhmiin kuuluvien henkilöiden haastatteluja. Prosessi on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2024 alussa, ja se auttaa meitä edelleen kehittämään yritysvastuuohjelmaamme ja ohjaa tulevia vastuullisuustoimiamme.

Edellinen olennaisuusarviointi suoritettiin vuonna 2019. Nykyinen, vuosille 2020–2025 laadittu yritysvastuuohjelma perustuu edelliseen arviointiin ja keskittyy kuuteen Suomisen toiminnan kannalta olennaisimpaan vastuullisuusaiheeseen, jotka ovat ympäristöystävälliset tuotteet, terveys ja turvallisuus, energiatehokkuus, jätteen syntymisen ehkäiseminen, taloudellinen vakaus ja työntekijöiden sitoutuneisuus.

Vastuullisuuden arviointi

Suominen parantaa toimintansa avoimuutta yritysvastuuohjelmansa kehittämisen ja ESG-asioiden osalta sisäisten ja ulkoisten luokitusten avulla. Vuonna 2022 Suominen otti käyttöön ESG-indeksin, joka on nähtävissä yrityksen verkkosivustolla. Työkalu on Suomisen kehittämä ja tarjoaa selkeän ja kattavan yhteenvedon Suomisen vastuullisuustyöstä sekä siihen liittyvistä vahvuuksista ja kehityskohteista. Pyrimme kehittämään työkalua niin, että se pysyy mukana vastuullisuuden jatkuvassa muutoksessa. Vuonna 2023 Suominen osallistui toista kertaa EcoVadis-vastuullisuusarviointiin ja saavutti siinä hopeatason luokituksen. Edellisen vuoden arviointiin verrattuna kehitystä oli tapahtunut etenkin työ- ja ihmisoikeuksien sekä toiminnan eettisyyden saralla.

Yritysvastuuohjelma

Suomisen yritysvastuuohjelma määrittää yritysvastuun teemat ja tavoitteet strategiakaudelle 2020–2025. Hallitus hyväksyi ohjelman, ja eri osa-alueiden edistymistä seurataan säännöllisesti. Yritysvastuuohjelmassa on neljä teemaa: ihmiset ja turvallisuus, vastuulliset kuitukankaat, ympäristövaikutusten minimointi ja yrityskansalaisuus.

Yritysvastuuohjelma 2020–2025

Suomiselle merkityksellisimmät YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

TAVOITE 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua Suominen edistää vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä koko arvoketjussa. Suominen ei hyväksy orjuutta, ihmiskauppaa,

pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä missään muodossa omassa tai tavarantoimittajiensa toiminnassa. Suominen edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia. Periaatteenamme on "sama palkka samanarvoisesta työstä". Turvallinen työpaikka on yksi tärkeimpiä painopistealueitamme. Pyrimme jatkuvasti vahvistamaan turvallisuuskulttuuriamme, jotta työpaikoillamme ei tapahtuisi lainkaan tapaturmia.

TAVOITE 12: Vastuullista kuluttamista

Tavoitteemme on käyttää luonnonvaroja mahdollisimman tehokkaasti ja minimoida toiminnassamme syntyvän

jätteen määrä kierrättämällä ja etsimällä uusia ratkaisuja jätteen hyödyntämiseksi. Edistämme tämän tavoitteen saavuttamista ottamalla tuotesuunnittelussamme huomioon koko arvoketjun, jotta voimme vähentää mahdollisia negatiivisia ympäristövaikutuksia. Raportoimme julkisesti toiminnastamme ja edistymisestämme kohti tavoitteidemme saavuttamista.

TAVOITE 13: Ilmastotekoja Suominen on sitoutunut vähentämään toiminnastaan

aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä parantamalla energiatehokkuuttaan ja etsimällä vaihtoehtoisia vähähiilisiä energialähteitä. Edistämme tämän tavoitteen saavuttamista laskemalla tuotteiden hiilijalanjäljen ja kehittämällä ratkaisuja, joiden ilmastovaikutus on entistä pienempi.

Vastuullisuustavoitteemme ja tunnuslukumme (KPI)

	TUNNUSLUKU	TAVOITE VUODELLE 2025	TULOS
	Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä	0	6 vuonna 2023
Ihmiset ja turvallisuus	Työntekijöiden sitoutuneisuusindeksi	73 %	66 % vuonna 2023
	Vastuullisten tuotteiden lanseerausten määrä¹	Yli 10 vuodessa	12 vuonna 2023
Vastuulliset kuitukankaat	Vastuullisten kuitukankaiden myynti	Myynnin 50 % kasvu vertailuvuoteen 2019 verrattuna	79 % kasvu vertailuvuoteen 2019 verrattuna
	Uudistettujen liiketapaperiaatteiden kattavuus	100 % nykyisistä ja uusista työntekijöistä	94 % työntekijöistä koulutettu vuoden 2023 loppuun mennessä
Yritys kansalaisuus	Tavarantoimittajien arvioinnit	Raaka-ainetoimittajat arvioitu tavarantoimittajien liiketapaperiaatteiden osalta (riskiarvioinnin perusteella)	Prosessi perustettu
	Energiankulutus (GJ/tuotetonni)	20 %:n vähennys vertailuvuoteen 2019 verrattuna2	Ei edistystä vuonna 2023
	Kaatopaikalle päätyvä prosessijäte (kg/tuotetonni)	20 %:n vähennys vertailuvuoteen 2019 verrattuna	Ei edistystä vuonna 2023
Ympäristö vaikutusten minimointi	Vedenotto (m3 /tuotetonni)	20 %:n vähennys vertailuvuoteen 2019 verrattuna	0,7 %:n vähennys vertailuvuoteen 2019 verrattuna
	Kasvihuonekaasupäästöt (tonnia/ tuotetonni)	20 %:n vähennys vertailuvuoteen 2019 verrattuna3	14,9 %:n vähennys vertailuvuoteen 2019 verrattuna3

¹ Vastuullisten tuotteiden lanseeraukset sisältävät uusien vastuullisten tuotteiden lanseeraukset, uudelleenlanseeraukset ja vastuullisiin tuotteisiin liittyvät konseptit.

² Vuotta 2019 koskeva energiankulutuksen luku on oikaistu.

³ Tavoite on asetettu omasta toiminnastamme sekä ostetun energian tuotannosta aiheutuville päästöille (Scope 1 ja 2). Vertailuvuoden 2019 kasvihuonekaasuluku oikaistiin vuonna 2023 kokonaispäästölaskelman pienestä virheestä johtuen.

Yritysvastuun johtaminen

Vastuullisuus on keskeinen osa Suomisen strategiaa, ja sen johtaminen on sisällytetty koko liiketoiminnan johtamiseen. Vastuullisuutta ja ilmastoasioita koskevissa asioissa ylin päätäntävalta on yhtiön hallituksella. Hallitus on hyväksynyt Suomisen yritysvastuuohjelman 2020–2025 sekä siihen liittyvät tavoitteet. Vastuullisuustavoitteissa edistymisestä raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.

Johtoryhmä vastaa yritysvastuuohjelmasta, siihen liittyvistä tavoitteista ja niitä tukevista käytännöistä. Vastuullisuus on säännöllisesti johtoryhmän asialistalla, minkä ansiosta yritysvastuun johtaminen on toimivaa ja tehokasta.

Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja vastaa Suomisen yritysvastuuasioista, ja hän raportoi toimitusjohtajalle. Hänen alaisuudessaan toimiva viestintä- ja vastuullisuustoiminto vastaa yritysvastuuasioiden käytännön koordinoinnista ja raportoinnista. Suomisen tuotanto- ja tukitoiminnot vastaavat tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavien yhtiötason vastuullisuushankkeiden toteuttamisesta. Lisäksi jokaisella Suomisen työntekijällä on velvollisuus hoitaa tehtävänsä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Ihmiset ja turvallisuus

22 Suomisen vuosikertomus 2023

Suomisella työturvallisuus ja henkilöstön hyvinvointi ovat etusijalla. Pyrimme aktiivisesti parantamaan henkilöstön sitoutuneisuutta ja jatkamme erinomaiseen suoritukseen tähtäävän kulttuurin rakentamista sekä turvallisuuskulttuurimme vahvistamista.

Henkilöstömme

Jatkoimme henkilöstöön liittyvien prosessien kehittämistä pitkän aikavälin suunnitelmamme mukaisesti. Kehitimme käytäntöjä, joiden avulla voimme tunnistaa ja palkita erinomaiset suoritukset sekä edistää niitä. Lisäksi jatkoimme suoritukseen perustuvan palkitsemismallin edistämistä.

Henkilöstön sitoutuneisuuden edistäminen

Henkilöstön sitoutuneisuuden parantaminen on yksi yritysvastuuohjelmamme tärkeimmistä henkilöstöön liittyvistä tavoitteista. Toteutimme vuonna 2023 neljännen peräkkäisen globaalin henkilöstökyselyn. Kyselyn vastausprosentti säilyi hyvällä tasolla ja oli 80 %.

Kysely auttoi meitä tunnistamaan sekä henkilöstön sitoutuneisuuteen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä että osa-alueita, joissa meillä on parannettavaa. Vuoden 2023 kyselyssä näimme positiivista kehitystä lähes kaikilla osa-alueilla. Merkittävin parannus tapahtui palautteen ja tunnustuksen antamisessa, joka kattaa muun muassa suorituksen arvioinnin, oikeiden ihmisten palkitsemisen ja riittämättömään suoriutumiseen puuttumisen. Palautteen ja tunnustuksen antaminen tunnistettiin aiemmassa tutkimuksessa kehityskohteeksi ja viimeisimmät tulokset vahvistavat, että olemme onnistuneet kehittämään prosessejamme oikeaan suuntaan. Toisaalta työntekijöiden luottamus yhtiön tulevaan menestykseen laski hieman vuodesta 2022.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään Suomisen henkilöstöön liittyvässä kehitystyössä. Tiimikohtaiset tulokset toimitetaan tiiminvetäjille, jotka käyvät tulokset läpi ja keskustelevat niistä tiimiläistensä kanssa. Tulosten perusteella jokainen tehtaanjohtaja ja toiminnoista vastaava johtaja laatii omalle organisaatiolleen konkreettisen kohdennetun kehityssuunnitelman ja seuraa suunnitelman toteutumista. Selvitämme myös mahdollisuutta hyödyntää pulssikyselyitä henkilöstöön ja tiimeihin liittyvässä kehitystyössämme.

Globaalin kyselyn perusteella henkilöstömme sitoutuneisuusaste on 66 % eli yhtä prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisessä kyselyssä. Henkilöstön sitoutuneisuutta mitataan kysymyksillä siitä, kuinka todennäköisesti työntekijä suosittelisi yritystä ja kuinka todennäköisesti tämä jatkaa yrityksen palveluksessa sekä kuinka ylpeä työntekijä on organisaatiosta ja kuinka sitoutunut tämä siihen on. Tulos tarkoittaa sitä, että 66 % kyselyyn osallistuneista vastasi näihin kysymyksiin suotuisasti.

Korkean suorituskyvyn edistäminen

Erinomaiseen suoritukseen tähtäävän kulttuurin rakentaminen on keskeinen osa Suomisen strategiaa ja yritysvastuuohjelmaa. Pyrimme luomaan kulttuuria, jossa työntekijöitä kannustetaan ylittämään odotukset ja jossa he pystyvät hyödyntämään täyden potentiaalinsa. Tukeaksemme strategiamme toteutumista varmistamme, että työntekijöidemme tavoitteet ja toiminta ovat yhdensuuntaiset yhtiön strategian ja tavoitteiden kanssa.

Vuonna 2023 jatkoimme kaikki toimihenkilöt kattavaa suorituksen kehittämisen prosessia sekä kaikki tuotantotyöntekijät kattavaa kehityskeskustelu- ja palauteprosessia. Vuoden aikana kehityskeskusteluihin osallistui 56 % Suomisen kaikista työntekijöistä.

Kehitämme prosessejamme ja käytäntöjämme jatkuvasti, jotta voimme tunnistaa erinomaisen suorituksen, kannustaa siihen ja palkita siitä sekä edistää suoritukseen perustuvaa palkitsemismallia. Vuonna 2024 keskitymme valikoitujen ydinkyvykkyyksien sekä johtamistaitojen kehittämiseen. Rekrytointi- ja perehdytysprosessien jatkokehittäminen on tärkeä pitkän aikavälin tavoite Suomiselle. Vahvistamme myös työnantajabrändiämme ja viestimme siitä entistä aktiivisemmin voidaksemme edistää työntekijöidemme sitoutuneisuutta, pysyvyyttä ja tyytyväisyyttä sekä parantaaksemme Suomisen houkuttelevuutta työnantajana.

Henkilöstö

Työntekijöitä 673

9_columns Yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen ja ammatillisen kehittymisen tukeminen

Henkilöstö 2021 710 2022 717 2023 673 Suomisella on lähes 700 työntekijää, jotka edustavat yli kymmentä kansallisuutta ja työskentelevät seitsemällä toimipaikalla kolmella mantereella. Tiedämme, että henkilöstön monimuotoisuus edistää liiketoimintaa, ja olemme sitoutuneita tarjoamaan kaikille oikeudenmukaisen työpaikan ja yhtäläiset mahdollisuudet. Emme hyväksy minkäänlaista syrjintää esimerkiksi iän, sukupuolen, uskonnon tai etnisen alkuperän perusteella. Kun teemme henkilöstöön liittyviä päätöksiä esimerkiksi rekrytoinnin, ylennysten, palkitsemisen tai henkilöstön osaamisen kehittämisen yhteydessä, kiinnitämme erityistä huomiota tasa-arvoon ja inklusiivisuuteen.

10 Urakehitys sekä strategisten tavoitteidemme saavuttamisen kannalta kriittisessä asemassa olevan osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen on tunnistettu kehityskohteiksi Suomisen aikaisemmissa globaaleissa henkilöstökyselyissä. Vuonna 2023 jatkoimme Suomisen osaamisen viitekehyksen hyödyntämistä tukeaksemme systemaattisesti henkilöstömme ammatillista kehitystä. Viitekehys myös vahvistaa rekrytoinnin ja seuraajasuunnittelun prosesseja sekä mahdollistaa henkilöstön osaamisen kartoittamisen. Lisäksi vahvistimme osaamistamme ja johtamiskyvykkyyttämme lisäämällä henkilöstöresursseja yksilöiden ja organisaation kehittämiseen.

Kehitämme käytäntöjämme jatkuvasti, jotta voimme tunnistaa erinomaisen suorituksen, kannustaa siihen ja palkita siitä sekä edistää suoritukseen perustuvaa palkitsemismallia.

Jatkoimme henkilöstömme ammatillisen kehittymisen tukemista erilaisilla kehitysja koulutusohjelmilla, jotka esihenkilö ja työntekijä tunnistavat yhdessä kehityskeskusteluissaan. Vuonna 2023 järjestimme kilpailulainsäädännön noudattamista käsittelevän verkkokoulutuksen valikoiduille rooleille. Kurssi kattoi tärkeimmät kilpailu- ja kartellilain säädökset sekä Suomisen kilpailulain noudattamispolitiikan keskeiset periaatteet ja ohjeet. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin myös muun muassa johtamiskoulutusta sekä erilaisia tietyille rooleille kohdennettuja laatu-, prosessi- ja turvallisuuskoulutuksia.

Terveys ja turvallisuus

Henkilöstön terveyden ja turvallisuuden takaaminen on toiminnassamme etusijalla. Työterveyshuollon kattavuus oli 100 % henkilöstöstämme vuonna 2023. Suominen edistää henkilöstön hyvinvointia tukemalla osallistumista työajan ulkopuolisiin aktiviteetteihin, kuten esimerkiksi juoksutapahtumiin. Suomessa ja Yhdysvalloissa työntekijät saavat myös rahallista liikuntaetua.

Turvallisuus

Suomisella henkilöstön terveys ja turvallisuus ovat etusijalla. Panostamme työtapaturmien ehkäisyyn ja vahvan turvallisuuskulttuurin rakentamiseen. Turvallisuus on yksi tärkeimmistä henkilöstöön liittyvistä tavoitteistamme, ja pyrimme siihen, ettei meillä sattuisi yhtään poissaoloon johtavaa työtapaturmaa.

Vuonna 2023 Suomisen tuotantolaitoksissa sattui kuusi poissaoloon johtanutta työtapaturmaa (kaksi vuonna 2022), ja kolme seitsemästä tehtaastamme saavutti nollan tapaturman tavoitteen vuonna 2023. Tapaturmataajuus (AFR) oli 4,50 (1,53) ja tapaturmien vakavuusaste (ASR) 0,28 (0,06). Turvallisuuden seuranta on osa päivittäistä toimintaamme. Pidämme kirjaa kaikista työhön liittyvistä tapaturmista sekä läheltä piti -tilanteista ja tunnistamme niiden syyt.

Turvallisuuden hallintajärjestelmät on sertifioitu ISO 45001 -standardin mukaisesti kaikissa seitsemässä tehtaastamme*.

Turvallisuustyömme

Suomisen turvallisuustyö perustuu ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Kehitämme työturvallisuutta jatkuvan parantamisen

periaatteella ja jaamme parhaita käytäntöjä tehtaidemme välillä. Työturvallisuutta kehitettäessä pyrimme vaikuttamaan erityisesti henkilöstön asenteisiin, käyttäytymiseen ja toimintatapoihin.

Kaikki Suomisen työntekijät osallistuvat perehdytyksensä aikana turvallisuuskoulutukseen, minkä lisäksi tuotantotehtävissä toimivat työntekijät saavat säännöllisesti turvallisuuskoulutusta.

Suomisella on käytössä käyttäytymistä ohjaava Behavior Based Safety -turvallisuusohjelma, joka vuonna 2023 jatkui jo kymmenettä vuotta. Ohjelmassa korostetaan yksilön omaa vastuuta turvallisuudesta ja keskitytään vaikuttamaan yksilön asenteisiin ja motivaatioon. Ohjelmaan sisältyy muun muassa pakolliset viikoittaiset turvallisuuskierrokset, joiden aikana

11_columns

2021 0,05 2022 0,06 2023 0,28

Tapaturmien vakavuusaste (ASR)

Tapaturmataajuus (AFR)

12_columns

2021 3,04 2022 1,53 2023 4,50

Tapaturmataajuus (AFR)

10_columns

2021 4 2022 2 2023 6

Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä (LTA), omat työntekijät

työntekijät kiertävät työtiloja tunnistaen sekä turvallisia että vaarallisia toimintatapoja ja olosuhteita. Kierroksen jälkeen näistä seikoista keskustellaan avoimesti muiden työntekijöiden kanssa. Löydökset arvioidaan ja tarpeenmukaiset korjaavat toimenpiteet määritellään. Korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen aikataulutetaan kiireellisyyden ja riskiarvion pohjalta, ja niiden täytäntöönpanoa seurataan säännöllisesti. Vuonna 2023 tehtiin globaalisti yli 21 600 turvallisuuskierrosta.

Suomisella on käytössä myös turvallisuussäännöt (Life Saving Rules), jotka koostuvat kuudesta normista, joita ei saa rikkoa missään olosuhteissa. Säännöt ovat saatavilla toimipisteiden paikallisilla kielillä.

Turvallisuus on säännöllisesti aiheena sisäisessä viestinnässämme ja paikallisissa viestintäkanavissa, kuten keskustelu-

Turvallisuus on säännöllisesti aiheena sisäisessä viestinnässämme ja paikallisissa viestintäkanavissa, kuten keskustelupalstoilla, infotauluilla sekä sisäisissä kokouksissa.

palstoilla, infotauluilla sekä sisäisissä kokouksissa. Vuonna 2023 käynnistimme turvallisuuskampanjan muistuttaaksemme työntekijöitämme turvallisuuden tärkeydestä päivittäin ja kannustaaksemme jokaista työntekijää pysähtymään ja ajattelemaan ennen toimimista.

* Ahlstrom on sertifioinut Windsor Locksin tehtaan tuotantoalueen ISO 45001 -standardin mukaisesti.

CASE | Ihmiset ja turvallisuus Turvallisuuskampanja käynnistyi kaikissa Suomisen toimipisteissä

Suomisella henkilöstön terveys ja turvallisuus ovat etusijalla. Panostamme työtapaturmien ehkäisyyn ja vahvan turvallisuuskulttuurin rakentamiseen. Käynnistimme vuonna 2023 turvallisuuskampanjan muistuttaaksemme työntekijöitämme päivittäisen turvallisuuden tärkeydestä. Kampanja kannustaa työntekijöitä ajattelemaan turvallisuutta ennen toimeen ryhtymistä. Lisäksi kampanjassa tuodaan esiin Suomisen Life Saving Rules -turvallisuussääntöjä. Työntekijät ovat ottaneet kampanjan hyvin vastaan, ja teemme jatkuvasti työtä sen eteen, ettei tehtaillamme tapahtuisi lainkaan poissaoloon johtavia työtapaturmia.

Indrit Dangaj HSE-päällikkö, Italia

Ympäristövaikutusten minimointi

28 Suomisen vuosikertomus 2023

Suomiselle ympäristövastuu tarkoittaa luonnonvarojen tehokasta hyödyntämistä mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Pyrimme jatkuvasti vähentämään omasta toiminnastamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia.

Kuitukankaiden tuotannosta aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat veden- ja energiankulutus, kasvihuonekaasupäästöt ja kaatopaikkajäte. Seuraamme säännöllisesti kulutustamme sekä päästöjämme ja olemme asettaneet vähennystavoitteita kullekin näistä tekijöistä.

Miten toimimme?

Suominen on sitoutunut parantamaan jatkuvasti tuotantonsa tehokkuutta ja edistämään luonnonvarojen tehokasta hyödyntämistä. Ympäristövastuu edellyttää päivittäistä sitoutumista ja jatkuvaa kehittämistä. Suomisen Parhaat ympäristökäytännöt -tiimi jakaa ympäristöasioita koskevia

parhaita käytäntöjä ja tietoja toimipaikkojemme välillä sekä etsii aktiivisesti mahdollisuuksia ja ratkaisuja toimintamme ympäristövaikutusten vähentämiseen.

Toimimme standardoitujen johtamis- ja hallintajärjestelmien mukaan. Kaikki tehtaamme on sertifioitu ISO 9001 -laadunhallintastandardin mukaan ja kaikkien tehtaidemme ympäristöjärjestelmät ISO 14001 -standardin mukaan.

Cressan tehtaallamme Italiassa ja Nakkilan tehtaallamme Suomessa on ISO 50001 -standardin mukaan sertifioitu energianhallintajärjestelmä. Edellä lueteltujen standardien lisäksi kaikissa Suomisen tehtaissa noudatetaan paikallisia ympäristösäädöksiä.

Vesi

Vesi on Suomiselle tärkeä luonnonvara, koska sen avulla kuidut sidotaan yhteen kuitukankaan tuotantoprosesseissa. Noin 90 % prosesseja varten otetusta vedestä kuitenkin palautetaan vesistöön tai viemäriverkkoon. Otetusta vedestä siis vain noin 10 % kuluu prosesseissamme, pääasiassa haihtumalla.

Veden käyttöä ja poistoa sääntelevät kansalliset tai alueelliset viranomaiset, ja seuraamme jatkuvasti poistoveden laatua. Kaikki vesi puhdistetaan joko omissa puhdistamoissamme tai kunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa ennen vesistöön päästämistä.

Märkärainausteknologia, jota käytetään kahdella Suomisen tehtaalla, kuluttaa merkittävästi muita tuotantoteknologioita enemmän vettä. Märkärainauksen osuus on 82 % Suomisen kokonaisvedenotosta.

Suominen on arvioinut veden niukkuutta tuotantoalueillaan Maailman luonnonvarain instituutin (WRI) Water Risk Atlas -työkalun avulla. Yksi tehtaistamme sijaitsee vesiriskien suhteen korkean riskin alueella, jolla vesi voidaan katsoa niukaksi luonnonvaraksi. Kyseisen tehtaan vedenoton osuus on 1,2 % Suomisen kokonaisvedenotosta.

Tavoitteenamme on vuoteen 2025 mennessä pienentää vedenkulutusta 20 % tuotettua tonnia kohti vertailuvuoden 2019 tasoon verrattuna. Vuonna 2023 Suominen kulutti 0,7 % vähemmän vettä tuotetonnia kohti vertailuvuoden tasoon nähden.

Veden otto lähteittäin 2023

Vedenkulutus tuotetonnia kohti (indeksoitu)

17_columns and lines Veden oHo

Lähtötaso Tavoite

17_2023 column Veden otto

0,99

2021 0,8 1,0 0,8

2023 1,0 0,8

Raaka-aineet

Raaka-aineilla on merkittävä rooli liiketoiminnassamme, sillä niiden osuus kaikista kustannuksistamme on noin 70 %. Suominen käyttää kuitukankaiden tuotannossa erilaisia kuitumateriaaleja, kuten selluloosapohjaisia kuituja, polypropeenia ja polyesteriä.

Vuonna 2023 uusiutuvien raaka-aineiden osuus oli 60 % (62 % vuonna 2022). Suurin osa niistä oli selluloosakuituja, kuten viskoosia ja sellua. Tuemme vastuullista metsänhoitoa ja tarjoamme kuitukankaita, jotka on valmistettu FSC® (FSC-N002523)-, PEFC- ja SFI®-sertifioiduista raaka-aineista.

Suominen pyrkii jatkuvasti löytämään ratkaisuja, joilla voitaisiin vähentää kuitukangastuotteiden ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa. Arvioimme koko ajan uusia, innovatiivisia ja vastuullisia kuituvaihtoehtoja. Panostamme vahvasti raaka-aineiden tehokkaaseen käyttöön ja pyrimme jatkuvasti parantamaan materiaalitehokkuuttamme entisestään. Lisäksi pyrimme minimoimaan tuotantojätteen määrää kierrättämällä ja etsimällä vaihtoehtoisia ratkaisuja sellaiselle tuotantojätteelle, jota emme pysty hyödyntämään.

Energia

Energiankulutuksemme koostuu lämmön ja höyryn tuotannossa käytettävän kaasun käytöstä sekä ostetun sähkön ja höyryn käytöstä. Tuotamme myös energiaa aurinkopaneeleista yhdellä tehtaistamme.

Tavoitteenamme on vuoteen 2025 mennessä vähentää energiankulutusta 20 % tuotettua tonnia kohti vertailuvuoden 2019 tasoon nähden. Vuonna 2023 emme edistyneet tavoitteessamme vähentää energiankulutusta. Saavuttaaksemme energiatehokkuuden parantamista koskevat tavoitteemme, pyrimme jatkuvasti tunnistamaan ja toteuttamaan energiaa säästäviä toimia kaikilla tehtaillamme.

Kaatopaikkajäte

Suominen pyrkii ehkäisemään jätteen syntymistä ensisijaisesti parantamalla materiaalitehokkuuttaan. Lisäksi teemme aktiivisesti yhteistyötä sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka käyttävät tai kierrättävät jätemateriaaliamme eri tarkoituksiin.

Tavoitteenamme on vuoteen 2025 mennessä vähentää kaatopaikkajätteen määrää 20 % tuotettua tonnia kohti vertailuvuoden 2019 tasoon nähden. Vuonna 2023 emme edistyneet tavoitteessamme vähentää kaatopaikkajätettä. Kolme seitsemästä tehtaastamme ei tuota enää ollenkaan kaatopaikalle päätyvää tuotantojätettä.

2021 2022 2023

* *

Lähtötaso Tavoite 2025 * Oikaistu

18_columns and lines

Tonnia Lähtötaso Tavoite

2021 1,27 1,0 0,8

2022 1,47 1,0 0,8

2023 1,0 0,8

15_2023 column

18_2023 column Tons

1,43

Energy consumpDo n

1,01

Kasvihuonekaasupäästöt

Suominen raportoi suorat kasvihuonekaasupäästönsä (Scope 1), ostetun energian tuotannosta aiheutuvat epäsuorat kasvihuonekaasupäästönsä (Scope 2) sekä muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästönsä (Scope 3) kasvihuonekaasuprotokollan mukaisesti. Suorat kasvihuonekaasupäästöt ovat peräisin pääasiassa prosessilämmön tuotantoon käytettävien fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta. Energian tuotantoon liittyvät epäsuorat päästöt aiheutuvat ostetun sähkön ja höyryn tuotannosta. Muut epäsuorat päästöt puolestaan aiheutuvat niistä toimista, joista olemme välillisesti vastuussa koko arvoketjussa.

Tavoitteenamme on vuoteen 2025 mennessä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % tuotettua tonnia kohti vertailuvuoden 2019 tasoon nähden sisältäen sekä suorat kasvihuonekaasupäästöt että energian tuotantoon liittyvät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt. Vuonna 2023 kasvihuonekaasupäästömme vähenivät 14,9 % tuotettua tonnia kohden vertailuvuoteen 2019 verrattuna. Tavoitteenamme on asettaa vähennystavoite myös muille epäsuorille kasvihuonekaasupäästöille (Scope 3).

Osana kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävää työtä kaikki tehtaamme Euroopassa siirtyivät käyttämään pelkästään fossiilitonta sähköä vuonna 2021 ja tehtaamme Paulíniassa puolestaan vuonna 2023. Tämä muutos oli merkittävä askel kohti Suomisen kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita. Tutkimme vastaavia mahdollisuuksia myös Pohjois-Amerikan tehtaillamme. Lisäksi Alicanten tehtaallemme on aurinkopaneeleja, jotka tuottavat uusiutuvaa energiaa tehtaalle. Aurinkopaneelit tuottavat noin 5 % tehtaan kuluttamasta energiasta. Suominen arvioi aurinkopaneeli-investointien lisäämisen mahdollisuuksia.

Pyrimme jatkuvasti löytämään uusia tapoja pienentää toimintojemme kasvihuonekaasupäästöjä.

Kasvihuonekaasupäästöt tuotetonnia kohti (indeksoitu)

Lähtötaso* Tavoite 2025

19_columns and lines Tonnia/ CO₂e

* Vertailuvuoden 2019 luku on oikaistu

Luvut sisältävät suorat (Scope 1) ja epäsuorat (Scope 2) kasvihuonekaasupäästöt.

2021 0,90 1,0 0,8

2022 0,79 1,0 0,8

2023 1,0 0,8

Lähtötaso Tavoite

19_2023 column

Tons of CO₂e

0,85

CASE | Ympäristövaikutusten minimointi

Suomisen Paulínian tehtaalla siirryttiin fossiilittomaan sähköön

Suomisen tehtaalla Brasilian Paulíniassa on siirrytty onnistuneesti käyttämään fossiilitonta sähköä, mikä tukee tavoitettamme vähentää jatkuvasti kasvihuonekaasupäästöjämme. Siirtymä kohti fossiilitonta sähköä alkoi jo vuonna 2021, kun muutos toteutettiin Suomisen kaikissa Euroopan tehtaissa. Pyrimme jatkuvasti löytämään uusia tapoja vähentää toiminnastamme aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.

Toimintamme ympäristövaikutusten vähentäminen auttaa meitä tarjoamaan asiakkaillemme vastuullisempia tuotteita. Fossiilittomista energianlähteistä saatavaan sähköön siirtyminen pienentää tuotteidemme hiilijalanjälkeä. Laskemme kuitukankaidemme hiilijalanjäljen ja yritystason vuosipäästöt osana vastuullisuustyötämme.

Juan Carlos Esteve johtaja, HSEQ

Vastuulliset kuitukankaat

32 Suomisen vuosikertomus 2023

Kuitukangasmarkkinoilla on siirrytty nopeasti kohti vastuullisempia vaihtoehtoja. Muutosta ohjaavat pääasiassa kuluttajien kasvava tietoisuus ympäristöasioista sekä lainsäädäntö. EU:n kertakäyttömuoveja koskeva direktiivi edistää muovittomiin tuotteisiin siirtymistä kaikkialla maailmassa. Suomisella on hyvät edellytykset vastata tähän muutokseen. Suomisen ensimmäinen muoviton tuote lanseerattiin jo yli 15 vuotta sitten.

Kehitämme jatkuvasti uusia innovatiivisia tuotteita.

Tuotevalikoimaamme kuuluu useita erilaisia vastuullisia kuitukangastuotteita eri käyttötarkoituksiin. Muovittomassa tuotevalikoimassamme on biohajoavia, kompostoituvia sekä vedessä hajoavia tuotteita. Tuotteet valmistetaan uusiutuvista kuiduista, kuten viskoosista, puukuidusta, lyocellista, puuvillasta tai bambusta. Lisäksi tarjoamme kuitukankaita, jotka valmistetaan muista vastuullisista materiaaleista, kuten kierrätetystä PET-muovista (rPET) tai PLA-muovista. Vastuulliset kuitukankaat on yksi yritysvastuuohjelmamme neljästä keskeisestä teemasta. Tavoitteenamme on lisätä vastuullisten kuitukankaiden myyntiä 50 % vuoteen 2025 mennessä (vertailuvuoden 2019 tasoon nähden) sekä lanseerata vuosittain yli 10 vastuullista tuotetta. Vuonna 2023 vastuullisten kuitukankaiden osuus myynnistä kasvoi 79 % (vertailuvuoden 2019 tasoon nähden). Saavutimme hyvin myös vastuullisten tuotteiden vuosittaista lanseerausta koskevan tavoitteemme, sillä

lanseerasimme vuonna 2023 yhteensä 12 vastuullista tuotetta.

Olemme vastuullisten kuitukankaiden edelläkävijä ja kehitämme jatkuvasti uusia ratkaisuja markkinoille. Lisäksi parannamme ja laajennamme tuotevalikoimamme jatkuvasti. Toimme vuonna 2023 markkinoille parannellun BIOLACE® Ultrasoft -kuitukankaan vastataksemme sekä vastuullisuutta koskeviin vaatimuksiin että asiakkaidemme ja kuluttajien laatuodotuksiin. BIOLACE® Ultrasoft valmistetaan kasvipohjaisista, muovittomista, biohajoavista ja kompostoituvista raakaaineista tinkimättä kuitenkaan pehmeydestä, joka on tärkeä ominaisuus etenkin vauvanhoito- ja hygieniatuotteissa.

HYDRASPUN® Circula on toinen hyvä esimerkki tuotteesta, joka kuvastaa Suomisen asemaa vastuullisten kuitukankaiden edelläkävijänä. Se on meidän ensimmäinen kierrätyspaperista valmistettu kuitukankaamme, joka on biohajoava ja

CASE | Yritysvastuu

Suomisen Sustainability & New Fiber -seminaari oli suurmenestys

Suomisella on vankkaa kokemusta tutkimus- ja tuotekehityksestä, innovoinnista sekä vastuullisista kuiduista. Sen pohjalta järjestimme Sustainability & New Fiber -seminaarin Nakkilan tehtaallamme vuonna 2023. Seminaari keräsi noin 50 osallistujaa eri osista arvoketjua.

Seminaari oli todella onnistunut, ja saimme siitä erittäin hyvää palautetta. Palaute vahvisti käsitystämme siitä, että tällaiselle tapahtumalle oli tarvetta. Oli hienoa päästä vaihtamaan ajatuksia osallistujien kanssa ja kuuntelemaan alansa johtavien ammattilaisten kiinnostavia esitelmiä. Seminaarin ohjelmaan kuului vierailu Suomisen pilottilinjalla ja osallistuminen Bast Fibre Technologiesin sero™-hamppukuituun liittyvään demonstraatioon. Lisäksi seminaarin osallistujat pääsivät seuraamaan hajoamistestiä Suomisen upouudessa Green Lab -testauslaboratoriossa.

Mari Rahkola vanhempi päällikkö, liiketoiminnan kehitys

muoviton ja jota voidaan käyttää useissa eri sovelluksissa. Kehitimme tuotteen yhteistyössä asiakkaamme kanssa.

Jatkuva parantaminen

Vastuullisuus on yksi keskeisimmistä teemoista tutkimusja tuotekehityksessämme. Suominen on edelläkävijä vastuullisten kuitukankaiden valmistuksessa, ja tutkimus- ja tuotekehitystiimillämme on vahva asiantuntemus vastuullisista kuiduista. Nakkilan ja Windsor Locksin tuotantolaitosten pilottilinjat tukevat innovaatiotyötämme esimerkiksi mahdollistamalla prototyyppien testaamisen.

Tutkimme New Fiber Centerissä jatkuvasti uusia vuosittain uusiutuvia kuituja, kuten nokkosta ja hamppua, sekä regeneroitua selluloosaa. Yksi tuotekehityksemme kulmakivistä onkin uusien, innovatiivisten kuitujen aktiivinen tutkiminen yhdessä toimittajiemme, asiakkaidemme ja muiden alan toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Suominen ja Bast Fibre Technologies Inc. ovat jo usean vuoden ajan tutkineet yhdessä vaihtoehtoisia kuituja, kuten hamppua.

Uusien raaka-aineiden lisäksi tutkimme uusiutuvien raaka-aineiden biohajoavuutta ja käytöstä poistamista. Suominen Green Lab -testauslaboratorio aloitti toimintansa Nakkilassa vuonna 2022. Laboratorio tukee vastuullisten tuotteiden kehitystä ja vahvistaa väitteet tuotteiden kompostoituvuudesta. Koska kehitämme jatkuvasti uusia innovatiivisia ratkaisuja, joiden ympäristövaikutus on entistä pienempi, voimme tarjota asiakkaillemme laajan valikoiman vastuullisia kuitukankaita.

Sen lisäksi, että kehitämme uusia vastuullisia tuotteita, pyrimme arvioimaan ja minimoimaan myös kaikkien nykyisten tuotteidemme ympäristövaikutuksen. Olemme vuodesta 2021 alkaen arvioineet tuotteidemme ympäristövaikutuksia laskemalla niiden hiilijalanjäljen. Kun tarjoamme ympäristöä vähemmän kuormittavia tuotteita niiden laadusta tinkimättä, voimme auttaa asiakkaitamme pienentämään heidän omien tuotteidensa ympäristövaikutuksia ja saavuttamaan omat vastuullisuustavoitteensa.

Tavoitteenamme on kasvattaa Suomisen vastuullisten tuotteiden valikoimaa entisestään asiakkaitamme varten.

CASE | Tutkimus ja kehitys HYDRASPUN® Circula voitti EDANAn INDEX™23 Award -palkinnon

Suomisen HYDRASPUN® Circula voitti EDANAn INDEX™23 Award -palkinnon INDEX™23-tapahtumassa, joka järjestettiin Sveitsin Genevessä huhtikuussa 2023. Tuote valittiin EDANAn palkinnon voittajaksi rullatavarana valmistettavien kuitukankaiden kategoriassa esimerkkinä siitä, miten vastuullisuus ja innovaatiot vievät kuitukangasteollisuutta eteenpäin.

HYDRASPUN® Circula on Suomisen ensimmäinen kierrätysmateriaalista valmistettu kuitukangas, joka soveltuu kostean WC-paperin valmistukseen. Tuote on biohajoava ja täyttää EDANA/INDA GD4 -vaatimukset WC:stä huuhtelun osalta. HYDRASPUN® Circula on kehitetty erityisesti kosteaa WC-paperia varten, mutta sitä voidaan käyttää myös monissa muissa sovelluksissa. HYDRASPUN® Circula on täydellinen esimerkki siitä, miten kiertotaloutta ja vastuullista tuotantoa voidaan tukea kuitukangasinnovaatioiden avulla. On hyvin palkitsevaa saada tunnustusta tästä työstä.

Avinav Nandgaonkar tuotekehityspäällikkö

Suomisen vuosikertomus 2023 35

Yrityskansalaisuus

Suominen toimii vastuullisesti ja johdonmukaisesti kaikkialla maailmassa. Edistämme vastuullista toimintaa toimitusketjussamme ja koko yhteiskunnassa kunnioittamalla ihmisoikeuksia, minimoimalla oman toimintamme ympäristövaikutukset ja olemalla hyvä yrityskansalainen. Noudatamme kaikessa toiminnassamme tiukkoja eettisiä vaatimuksia.

Suominen on kansainvälinen yritys, jolla on toimintaa kolmella mantereella. Teemme päivittäin yhteistyötä useiden eri sidosryhmien kanssa monikulttuurisessa

ympäristössä. Kehitämme sidosryhmäsuhteitamme oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti ja pyrimme läpinäkyvyyteen kaikessa viestinnässämme.

Kansainvälisenä yrityksenä tarjoamme työtä ja liiketoimintamahdollisuuksia eri puolilla maailmaa ja tuemme samalla toimintamaidemme taloutta. Verojalanjälkemme syntyy liiketoiminnasta, jota harjoitamme toimintamaissamme. Olemme sitoutuneet noudattamaan täysin kaikkia sovellettavia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja, määräyksiä ja yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä sekä pidättäytymään epäoikeudenmukaisesta liiketoiminnasta, kuten petoksista, korruptiosta ja lahjonnasta. Suominen on sitoutunut YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteeseen ja sen periaatteisiin ihmisoikeuksien, työvoiman, ympäristön ja korruption torjunnan aloilla. Olemme tukeneet aloitetta vuodesta 2020 alkaen.

Ihmisoikeudet

Suominen on sitoutunut noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteita sekä Kansainvälisen työjärjestön julistusta työn perusperiaatteista ja -oikeuksista. Suomisen oma ihmisoikeuspolitiikka vahvistaa yhtiön sitoutumista ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Suominen ei hyväksy minkäänlaista syrjintää, lapsityövoiman käyttöä tai pakkotyötä. Suominen pyrkii johdonmukaisesti varmistamaan, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan koko arvoketjussa. Suominen edellyttää, että sen raaka-ainetoimittajat sitoutuvat toimimaan eettisesti, noudattamaan sovellettavia kansallisia lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia sekä kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustetuissa standardeissa ja sopimuksissa määriteltyjä ihmisoikeuksia.

Liiketapaperiaatteet

Päivittäistä toimintaamme ohjaavat Suomisen liiketapaperiaatteet sekä niihin liittyvät käytännöt, jotka muodostavat yhdessä oikeudenmukaisen ja vastuullisen liiketoimintamme perustan. Liiketapaperiaatteet määrittelevät Suomisen odotukset siitä, miten liiketoimintaa harjoitetaan vastuullisesti, eettisesti ja johdonmukaisesti sekä arvojemme, käytäntöjemme ja sovellettavan lain mukaisesti. Keskeisimpiä Suomisen liiketapaperiaatteissa käsiteltäviä aiheita ovat oikeudenmukaiset liiketoimintakäytännöt, pörssiyhtiöitä koskevat määräykset, ihmisoikeudet ja ympäristö. Periaatteita noudatetaan Suominen Oyj:ssä ja sen tytäryhtiöissä, ja ne koskevat kaikkia Suomisen työntekijöitä kaikkialla maailmassa. Kaikki työntekijät suorittavat liiketapaperiaatteita koskevan koulutuksen ja kertaavat sen joka toinen vuosi. Vuoden 2023 loppuun mennessä 94 % Suomisen työntekijöistä oli suorittanut liiketapaperiaatteita koskevan koulutuksen.

Toimittajiin kohdistuvat vaatimukset kuvataan Suomisen tavarantoimittajia koskevissa liiketapaperiaatteissa, joissa käsitellään esimerkiksi ihmisoikeuksia, palkkoja, työaikoja, lapsi- ja pakkotyövoimaa, korruptiota, lahjontaa sekä ympäristöä. Edellytämme liikekumppaneiltamme vastuullista toimintaa, ja kaikkien tavarantoimittajiemme on noudatettava Suomisen tavarantoimittajia koskevia liiketapaperiaatteita.

Suominen on sitoutunut edistämään vastuullisuutta toimitusketjussaan. Suominen on yritysvastuuohjelmansa tavoitteiden mukaisesti perustanut vastuullisuusarvioinnin tavarantoimittajille. Prosessissa kaikki raaka-ainetoimittajat kutsutaan osallistumaan EcoVadis:n suorittamaan vastuullisuusarviointiin. Korjaavat toimenpiteet määritellään tapauskohtaisesti, jos arvioinnissa ilmenee epäkohtia. Suominen aikoo kehittää ja parantaa prosessia edelleen vuonna 2024.

Lue lisää

Suomisen liiketapaperiaatteet ja liiketapaperiaatteet tavarantoimittajille ovat saatavilla osoitteessa www.suominen.fi.

Sidosryhmävuoropuhelu

Suomisen sidosryhmät ovat yhteisöjä tai yksilöitä, jotka vaikuttavat liiketoimintaamme tai joihin liiketoimintamme vaikuttaa. Sidosryhmämme ovat keskenään hyvin erilaisia, joten painotukset ja viestintäkanavat vaihtelevat kunkin sidosryhmän tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Jatkuva vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on keskeinen osa Suomisen yritysvastuuta.

Sidosryhmävuoropuhelu antaa tärkeää tietoa sidosryhmien odotuksista ja huolenaiheista sekä auttaa meitä tunnistamaan toimintaympäristöömme liittyvät mahdollisuudet ja riskit. Haluamme käydä avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmiemme kanssa ja pyrimme viestimään heille läpinäkyvästi eri kanavissa.

Suominen aloitti kaksoisolennaisuusarvioinnin vuonna 2023. Arviointiin sisältyi sidosryhmille, kuten muun muassa asiakkaille, henkilöstölle, institutionaalisille sijoittajille, tavarantoimittajille, toimialajärjestöille ja osakkeenomistajille lähetetty kysely sekä keskeisten sidosryhmien haastatteluja.

Suominen on toteuttanut yritysvastuun olennaisuusarvioinnin aiemmin vuosina 2019 ja 2021. Vuoden 2019 arvioinnin tuloksia käytettiin yritysvastuuohjelman 2020–2025 perustana, ja vuoden 2021 arvioinnin tulokset vahvistivat, että yritysvastuuohjelman olennaiset aiheet, tärkeimmät tavoitteet ja painopistealueet olivat edelleen paikkansapitävät ja vastasivat sidosryhmien odotuksia. Kyselyiden perusteella kuusi oleellisinta yritysvastuun aihealuetta Suomiselle ovat ympäristöystävälliset tuotteet, terveys ja turvallisuus, energiatehokkuus, jätteen syntymisen ehkäiseminen, taloudellinen vakaus ja työntekijöiden sitoutuneisuus.

Sidosryhmät ja heidän odotuksensa sekä Suomisen tapa vastata odotuksiin ja käytössä olevat vuorovaikutuskanavat käyvät ilmi seuraavan sivun taulukosta.

CASE | Suominen 125 vuotta Suominen juhli 125-vuotista taivaltaan

Vuonna 2023 Suominen vietti 125-vuotisjuhlaansa. Juho Wiktor Suomisen vuonna 1898 Nakkilaan perustama nahkatehdas on vuosikymmenten saatossa kasvanut pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden maailmanlaajuiseksi markkinajohtajaksi ja yhdeksi maailman suurimmista vesineulausteknologialla valmistettavien kuitukankaiden valmistajista. Espanjassa sijaitsevan Alicanten tehtaan työntekijät kokoontuivat juhlistamaan yhdessä tätä merkittävää virstanpylvästä. Myös yrityksen muissa toimipaikoissa järjestettiin juhlatilaisuuksia vuoden mittaan.

Javier Hernandez Tehtaanjohtaja, Alicante

SIDOS RYHMÄ	ODOTUKSET JA TAVOITTEET	SIDOSRYHMIEN ODOTUSTEN TÄYTTÄMINEN	VUOROVAIKUTUSKANAVAT
Henkilöstö	- Turvallinen työympäristö - Palkat ja edut - Kehittymismahdollisuudet - Yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus - Hyvinvointi ja positiivinen työkulttuuri	- Vahva työturvallisuuskulttuuri, johon sisältyy Behavior Based Safety -oh jelma, Life Saving Rules -säännöt ja ISO 45001 -standardin mukainen turvallisuudenhallintajärjestelmä - Tasapuolinen ja kohtuullinen palkka ja edut - Osaamisen kehittämisen prosessi sisältäen henkilökohtaiset kehitys suunnitelmat - Rekrytointipolitiikka ja henkilöstö hallinnon periaatteet - Avoin viestintä - Liiketapaperiaatteet	- Päivittäinen vuorovaikutus - Globaali intranet ja sisäinen uutiskirje - Globaali henkilöstön sitoutuneisuutta mittaava kysely sekä paikalliset pulssikyselyt - Kehityskeskustelut - Sidosryhmäkysely - Koulutukset ja e-oppimisalusta
Tavaran toimittajat	- Pitkäaikainen kumppanuus - Avoin viestintä ja yhteistyö - Maksut materiaaleista ja palveluista	- Jatkuva yhteistyö - Sujuva ja tehokas raaka-aineiden laadunvarmistusprosessi - Liiketapaperiaatteet tavarantoimittajille - Yleiset ostoehdot	- Tapaamiset ja muu välitön vuorovaikutus - Tarjouspyynnöt ja sopimukset - Sidosryhmäkysely
Asiakkaat	- Tuotteiden laatu ja turvallisuus - Innovaatiot ja tuotekehitys - Ympäristövaikutusten vähentäminen - Vastuullinen kuidunhankinta - Yhteistyöprojektit - Asiakasarvo - Pitkäaikainen kumppanuus - Kustannuskilpailukyky	- Laadun ja turvallisuuden varmistami nen auditointien ja sertifiointien avulla - Vastuullinen tuotevalikoima ja asiakkai den kanssa tehtävä tuotekehitys - Ympäristövaikutusten minimointi sisältäen resurssitehokkuustavoitteet - Osaamisen kehittäminen - Jatkuva yhteistyö ja tuotantolaitos vierailut - Messuille ja näyttelyihin osallistuminen - Liiketapaperiaatteet	- Tapaamiset ja muu välitön vuorovaikutus - Messut ja muut alan tapahtumat sekä alan julkaisut - Ulkoinen viestintä, esim. uutiskirje asiakkaille - Auditoinnit ja sertifikaatit - Asiakas- ja sidosryhmäkyselyt - Asiakaspalvelu - Tarjouspyynnöt ja sopimukset
Sijoittajat, osakkeen omistajat, analyytikot	- Markkina-arvo ja osingot - Kestävä kasvu - Tarkka, johdonmukainen ja luotettava tiedotus - Riskien arviointi ja hallinta - Innovaatiot ja tuotekehitys - Yritysvastuu	- Suomen lainsäädäntöön, EU-direktiiveihin sekä pörssiyhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin perustuva viestintä - Kasvuun ja kannattavuuteen tähtäävän strategiamme toteuttaminen - Yritysvastuuohjelmamme toteuttaminen - Läpinäkyvä raportointi, GRI-standar dien mukainen vastuullisuusraportointi - Liiketapaperiaatteet	- Yhtiökokous - Osavuosi- ja vuosiraportointi - Pörssi- ja lehdistötiedotteet - Tapahtumat osakkeenomistajille ja analyytikoille - Yhteiset tapaamiset - Verkkosivut ja muut digitaaliset kanavat - Sidosryhmäkysely
Poliittiset päättäjät, viranomaiset, kansalais järjestöt	- Säännösten noudattaminen - Vastuullinen toimitusketju - Vastuullinen toiminta	- Lainsäädännön ja määräysten noudattaminen - Rikkomusten raportointikanava - GRI-standardien mukainen vastuullisuusraportointi - Liiketapaperiaatteet	- Raportointi ja muu ulkoinen viestintä - Välitön vuorovaikutus - Sidosryhmäkysely
Yhteis kunta ja paikalliset yhteisöt	- Työpaikat ja oikeudenmukaiset työsuhdekäytännöt - Vastuullinen ja kestävä tuotanto - Säännösten noudattaminen - Maksetut verot	- Työllistäminen ja kohtuullinen palkka - Rekrytointipolitiikka ja henkilöstö hallinnon periaatteet - Ympäristövaikutusten minimointi sisältäen resurssitehokkuustavoitteet - Hyvä yrityskansalaisuus - Maksetut verot - Liiketapaperiaatteet	- Tiedotusvälineet - Raportointi ja muu ulkoinen viestintä - Tehdasvierailut - Sidosryhmäkysely

Verojen hallinnointi, verostrategia ja verojalanjälki

Verojen hallinnointi ja verostrategia

Suomisella on yhtiön hallituksen hyväksymät veropolitiikka ja veroihin liittyvät toimintaohjeet, joita kaikki konserniyhtiöt ovat velvollisia noudattamaan. Talousjohtaja ja konsernin taloushallinto vastaavat verojen kokonaishallinnoinnista ja -suunnittelusta. Paikallisten verojen päivittäinen hallinnointi on hajautettu konserniyhtiöiden talousosastoille Suomisen toimintamaihin.

Liiketapaperiaatteidensa mukaisesti Suominen on sitoutunut toimimaan vastuullisesti ja noudattamaan kaikessa toiminnassaan eettisesti hyväksyttäviä periaatteita. Vastuullinen toiminta sisältää kaikkien raportointivaatimusten täyttämisen sekä kaikkien lakisääteisten välittömien, välillisten ja muiden verojen maksamisen.

Suomisen tavoitteena on noudattaa kaikkia verotukseen liittyviä lakisääteisiä vaatimuksia ja määräaikoja toimintamaissaan.

Suominen pyrkii järkevällä ja oikeudenmukaisella verosuunnittelulla sekä verovelvoitteiden noudattamisella ylläpitämään vakaata ja perusteltavissa olevaa veroasemaa. Konsernin verovelvoitteiden osalta Suomisen tavoitteena on tunnistaa konsernin verotuksellinen asema ja velvoitteet etukäteen. Suominen ei tee keinotekoisia verosyistä tehtäviä järjestelyitä, ja kaikki transaktiot ovat liiketoimintalähtöisiä.

Veroriskien hallinnassa Suomisen tavoitteena on välttyä kaikissa toimintamaissa veroasemaan kohdistuvilta takautuvilta muutoksilta sekä takautuvilta vero-, korko- ja veroseuraamusmaksuilta. Tästä syystä Suominen pyrkii välttämään sellaisia

Suomisen verojalanjälki syntyy yksinomaan Suomisen liiketoiminnasta yhtiön toimintamaissa.

veropositioita, joita se ei kykene tehokkaasti puolustamaan. Koska Suomisen tavoitteena on kuitenkin verokustannuksen optimointi kaikissa toimintamaissaan, Suomiselle saattaa joissain tilanteissa syntyä epävarmoja veropositioita. Tällöin suoritetaan riskianalyysi, jossa arvioidaan kyseiseen veropositioon liittyvät mahdolliset riskit ja hyödyt. Riskianalyysin perusteella tehdään päätös, onko epävarma veropositio hyväksyttävissä vai ei.

Verojalanjälki

Suomisen verojalanjälki edustaa Suomisen liiketoiminnasta sen toimintamaissa aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia yhteiskuntaan verojen ja veronluonteisten maksujen muodossa. Suomisen liiketoiminnasta aiheutuu Suomiselle verojen ja veronluonteisten maksujen maksamisvelvollisuuksia sekä velvollisuus periä ja tilittää konserniyhtiöiden liiketoiminnasta johtuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Suomisen verojalanjälki syntyy yksinomaan Suomisen liiketoiminnasta yhtiön toimintamaissa, eikä Suominen ole sopinut järjestelyistä, joiden tarkoituksena olisi muuttaa tai järjestellä uudelleen yhtiön verorasitusta siitä, mikä aiheutuu normaalista liiketoiminnasta. Suomisen konserniyhtiöiden välinen tavarakauppa on erittäin vähäistä, ja lähtökohtaisesti konserniyhtiöt myyvät valmistamansa tuotteet suoraan asiakkaalle. Liiketoimintamallista johtuen Suominen maksaa yritystuloveroa niissä maissa, joissa sen tuotannosta muodostuu arvoa.

Konsernin sisäisiä palveluita saavilta konserniyhtiöiltä peritään palveluveloitus. Palveluveloitus on hinnoiteltu käyttäen markkinaehtoperiaatetta.

Suomisella on yrityksiä ainoastaan niissä viidessä maassa – Brasiliassa, Suomessa, Italiassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa – joissa sillä on sekä tuotanto- että myyntitoimintaa. Verojen ja muiden veronluonteisten maksujen suhteen Suominen noudattaa kunkin maan lakeja ja määräyksiä.

Suomisen suomalaisten konserniyhtiöiden päämarkkinat ovat ulkomailla, minkä vuoksi näiden yhtiöiden vienti ylittää merkittävästi kotimaan myynnin. Koska vienti on arvonlisäverotonta, siitä seuraa, että suomalaisten konserniyhtiöiden arvonlisäverollisiin ostoihin sisältyvä vähennettävä arvonlisävero on huomattavasti suurempi kuin niiden arvonlisäverollisen myynnin perusteella tilittämä arvonlisävero. Tästä johtuen Suominen saa arvonlisäveron palautusta Suomesta.

Suomisen verojalanjälki kattaa konserniyhtiöiden kustannuksiin sisältyvien verojen ja veronluonteisten maksujen lisäksi myös konserniyhtiöiden perimät ja tilittämät verot ja veronluonteiset maksut, kuten välilliset verot. Verotuksen ja kirjanpidon erilaisesta ajoituksesta aiheutuvat laskennalliset verot eivät sisälly verojalanjälkeen.

Vuonna 2023 Suomisen palveluksessa oli keskimäärin 682 henkilöä (FTE – kokoaikaisiksi muutettuina). Suominen vaikuttaa paikallisen yhteiskunnan talouteen positiivisesti työntekijöiden tuloverojen ja sekä yrityksen että työntekijöiden maksamien sosiaaliturvamaksujen muodossa. Siten Suomisen verojalanjälkeen sisältyvät myös perityt ja tilitetyt työntekijöiden tuloverot ja sosiaaliturvamaksut. Työnantajan verot on raportissa erotettu selkeästi työntekijöiden veroista ja maksuista.

Suomisen yhteisöveroon vaikuttavat merkittävissä määrin joissakin Suomisen toimintamaissa syntyneet verotukselliset

Konsernin verot ja maksut

	2023		2022
1 000 euroa	Suomi	Muut maat	Suomi	Muut maat
Yhteisövero verotettavan tulon perusteella	321	-2 195	-1 318	-3 460
Kiinteistövero	-82	-1 704	-75	-1 277
Työnantajamaksut	-1 823	-10 338	-1 853	-10 592
Kuluksi kirjattu arvonlisävero	-18	-5	-20	-3
Viennin tullit*	–	–	–	-5
Tuonnin tullit*	-286	-939	-463	-1 785
Valmiste- yms. verot	-52	-378	-119	-250
Muut verot ja veronluonteiset maksut	-42	-276	-40	-322
Saadut verohyvitykset ja -kannustimet	–	1 134	–	2 659
YHTEENSÄ	-1 983	-14 701	-3 888	-15 035

Perityt ja edelleentilitetyt verot ja maksut

	2023		2022
1 000 euroa	Suomi	Muut maat	Suomi	Muut maat
Arvonlisävero, netto	3 498	-13 439	3 323	-6 962
Tilitetyt palkoista perityt maksut	-3 956	-9 513	-3 588	-9 374
Tilitetyt lähdeverot	-186	-153	-453	-122
YHTEENSÄ	-644	-23 106	-718	-16 457

* Tullit maksaa tavaran tuonti- tai vientiyritys, eikä niitä peritä ja/tai tilitetä jonkun muun puolesta. Tästä syystä tullit raportoidaan maksettuina veroina.

tappiot. Paikallisten verolakien ja -määräysten mukaan verotappiot voidaan siirtää myöhemmille tilikausille ja vähentää tulevien vuosien verotettavasta tuloksesta. Suomisella on useassa toimintamaassaan käytössä verolainsäädännön sallima verokonsolidointijärjestelmä, jolloin kyseisessä maassa sijaitsevat erillisyhtiöt verotetaan tuloveron osalta konsolidoidun verotettavan tulon perusteella sen sijaan, että kukin yhtiö verotettaisiin erikseen.

Suomisen Suomessa maksettavaan tuloveroon vaikuttavat myös ulkomailta saadusta veronalaisesta tulosta lähtömaassa perityt lähdeverot. Kun kyseessä on verosopimusvaltiosta saatu tulo, niin kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Suomen verotuksessa hyvitetään nämä lähdeverot. Tästä syystä vuoden 2023 yhteisövero on Suomen osalta positiivinen.

Konserniyhtiöt maksavat myös kiinteistöveroja omistamistaan maa-alueista ja rakennuksista, erilaisia ympäristö- ja energiaveroja sekä erilaisia maksuja, joiden perusteena on esimerkiksi valmistustoiminnan harjoittaminen. Suominen ei käsittele näitä perittävinä ja tilitettävinä välillisinä veroina vaan konserniyhtiöiden kustannuksiin sisältyvinä veroina.

Eräät Suomisen toimintamaat myöntävät ehdot täyttäville yrityksille verohyvityksiä esimerkiksi käyttöomaisuushyödykkeiden ylimääräisten poistojen kautta. Näitä myönnettyjä verohyvityksiä voidaan joissain Suomisen toimintamaissa käyttää esimerkiksi erilaisten verojen ja veronluonteisten maksujen kuittaamiseen.

Raportointiperiaatteet

Suominen julkaisee yritysvastuuraporttinsa osana vuosikertomustaan. Edellinen, vuotta 2022 koskeva yritysvastuuraportti julkaistiin maaliskuussa 2023.

Kaiken esitetyn tiedon raportointikausi on yksi kalenterivuosi (1.1.–31.12.2023). Esitetyt historiatiedot kattavat aiheen mukaan joko kaksi tai kolme edeltävää vuotta.

Suominen raportoi Global Reporting Initiative -standardien mukaisesti ajalta 1.1.–31.12.2023. Tämä tarkoittaa sitä, että raportti sisältää GRI 1: Foundation 2021 -standardin sekä Suomiselle olennaiset Topic-standardit. Sovellettavia GRI Sector -standardeja ei ole. Suomisen vuoden 2023 yritysvastuutiedot on varmentanut riippumaton asiantuntijayritys PricewaterhouseCoopers Oy. Rajoitettu varmennus tehtiin uusimman ISAE 3000 -standardin mukaisesti. Varmennettujen tietojen laajuus on ilmoitettu riippumattomassa varmennusraportissa tämän julkaisun sivuilla 57–58.

Suomisen yritysvastuuraportointi perustuu olennaisuuteen. Olennaisuusarviointi tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2019. Vuonna 2021 Suominen teki sidosryhmäkyselyn uudestaan verkkopohjaisella alustalla. Tällä haluttiin varmistaa, että vuonna 2019 tärkeimmiksi ja olennaisimmiksi määritellyt yritysvastuun osa-alueet ovat edelleen samat. Kyselyn tulokset vahvistivat, että Suomisen yritysvastuuohjelman 2020–2025 tärkeimmät tavoitteet ja painopistealueet eivät ole muuttuneet. Vuonna 2022 Suominen täydensi aikaisempia olennaisuusarviointeja arvioimalla myös liiketoimintansa vaikutuksia. Vuonna 2023 Suominen aloitti prosessin päivittää olennaisuusarviointinsa kaksoisolennaisuuden periaatteiden mukaisesti.

Taloudellinen vastuu

Taloudelliseen vastuuseen liittyvät luvut perustuvat Suomisen konsernitilinpäätökseen. Se on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja IFRIC). Konsernitilinpäätös käsittää Suominen Oyj:n sekä sen tytäryhtiöt. Emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro, joka on myös konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta. Tytäryhtiöiden toimintavaluutat määräytyvät niiden pääasiallisen toimintaympäristön mukaan.

Ihmiset ja turvallisuus

Henkilöstön määrää koskevat tiedot raportoidaan GRIraportoinnissa henkilöstömääränä ja tilinpäätöksessä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna (FTE). Yksityiskohtaisemmat henkilöstöä koskevat tiedot ovat peräisin erikseen kerätyistä tilastoista. Tiedot kuvaavat vuoden 2023 lopun tilannetta. Tapaturmia koskevia tietoja kerätään jatkuvasti tapaturmien raportointijärjestelmästä, joka kattaa koko konsernin ja kaikki Suomisen työntekijät. Kunkin tunnusluvun laskentaperiaatteet ja -rajaukset kuvataan tarkemmin GRI-indeksissä.

Windsor Locksin tuotantolaitos Connecticutissa Yhdysvalloissa on sekä Suomisen että Ahlstrom Oyj:n (entinen Ahlstrom-Munksjö Oyj) käytössä. Ahlstrom vastaa terveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmistä tuotantolaitoksella. Tuotantotyöntekijät ovat Ahlstromin palveluksessa, eivätkä siten ole mukana Suomisen raportoimassa henkilöstömäärässä tai turvallisuusraportoinnissa. Heidät raportoidaan työntekijöinä, jotka eivät ole Suomisen palveluksessa. Windsor Locksin tuotantolaitoksella työskentelevät toimihenkilöt puolestaan ovat Suomisen palveluksessa ja mukana henkilöstöä koskevissa tiedoissa.

Ympäristövaikutusten minimointi

Konsernin ympäristö- ja energiatiedot kattavat kaikki tuotantolaitoksemme. Olennaisuusperiaatteen mukaisesti pääkonttori ei sisälly tietoihin. Konsernin ympäristötietoja kerätään kuukausittain Suomisen tehtailta laskujen ja kulutustietojen perusteella. Osa tiedoista perustuu erikseen kerättyihin tilastoihin ja hyväksyttyihin arvioihin.

Windsor Locksin tuotantolaitoksen kohdalla ympäristöä koskevissa luvuissa on otettu huomioon vain Suomisen tuotantolinjojen ympäristövaikutuksia koskevat kulutustiedot. Suominen laskee kasvihuonekaasupäästönsä (Scope 1, 2 ja 3) kasvihuonekaasuprotokollan mukaisesti. Muita epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 3) koskevat tiedot perustuvat kulutus- ja käyttötietoihin sekä joiltakin osin arvioihin. Kunkin tunnusluvun laskentaperiaatteet ja -rajaukset kuvataan tarkemmin GRI-indeksissä.

GRI-indeksi

	GRI-TUNNUS JA SELITE	SIJAINTI	KOMMENTIT	RAPORTOINTI RAJOITUKSET JA RAJOITUSTEN SYYT	ULKOISESTI VARMENNETTU
	GRI 2: Yleinen sisältö (2021)
	Organisaation kuvaus ja raportointikäytännöt
2-1	Organisaation yleistiedot	3, 198
2-2	Vastuullisuusraportointiin sisältyvät yhtiöt	42, 125
2-3	Raportointijakso, julkaisuväli ja yhteyshenkilö	42, katso kommentit	Essi Ruuska, vanhempi vastuullisuusasiantuntija [email protected]
2-4	Oikaisut aiemmin raportoiduissa tiedoissa	51, 53
2-5	Raportoinnin varmennus	42, 57–58	Suomisen yritysvastuuraportti 2023 on ulkoisesti varmennettu riippumattoman tahon, PricewaterhouseCoopers Oy:n, toimesta.
	Toimialat ja henkilöstö
2-6	Toimialat, arvoketju ja muut liiketoimintasuhteet	4–6, 9–13
2-7	Henkilöstö	3, 23–25, 42, 48			X
2-8	Tietoa muista työntekijöistä	42, 48	Windsor Locksin tehdas Connecticutissa, Yhdysvalloissa on sekä Suomisen että Ahlstrom Oyj:n (ent. Ahlstrom-Munksjö Oyj) käytössä. Tämän vuoksi työntekijät, jotka eivät ole Suomisen työntekijöitä, suorittavat merkittävän osan työstä. Muutoin ulkopuolisia työntekijöitä käytetään pääasiassa erilaisissa kunnossapitoon tai rakentamiseen liittyvissä töissä. Nämä työtehtävät ovat usein kausiluontoisia. Tehtaillamme on jonkin verran kausivaihtelua loma-aikoina.	Vain Ahlstromin työntekijät on otettu huomioon. Konsolidoitua raportointikäytäntöä kehitetään muiden ulkopuolisten työntekijöiden osalta.	X
Hallinnointi
2-9	Hallintorakenne ja kokoonpano	60–65
2-10	Hallituksen nimittäminen ja valitseminen	60–65
2-11	Hallituksen puheenjohtaja	63
2-12	Hallituksen rooli vaikuttavuuden johtamisessa	21, 86
2-13	Vaikuttavuuden johtamisen vastuunjako	21, 86
2-14	Hallituksen rooli vastuullisuusraportoinnissa	Katso kommentit	Asiaankuuluvien johtoryhmän jäsenien ja toimitusjohtajan tarkastama ja hyväksymä.
2-15	Eturistiriitojen välttäminen	55, 79
2-16	Epäkohtien kommunikointi	Katso kommentit	Valvontavastaava raportoi tarkastusvaliokunnalle säännöllisesti SpeakUp-kanavan kautta toimitetuista ilmoituksista. Muista kriittisistä huolenaiheista, joista saamme tiedon esimerkiksi asiakaspalautteen, asiakaskyselyjen tai vastuullisuuskyselyjen kautta, raportoidaan johtoryhmälle tarpeen mukaan. Kaksi huolenaihetta raportointiin SpeakUp kanavan kautta, ja ne molemmat saatettiin tarkastusvaliokunnan tietoon.

	GRI-TUNNUS JA SELITE	SIJAINTI	KOMMENTIT	ULKOISESTI VARMENNETTU
2-17	Hallituksen kollektiivinen tieto kestävästä kehityksestä	Katso kommentit	Hallitus hyväksyy liiketapaperiaatteet ja yritysvastuuohjelman. Hallitus keskustelee vastuullisuuteen liittyvistä aiheista säännöllisesti. Edistymisestä vastuullisuuteen liittyvissä tavoitteissa raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.
2-18	Hallituksen suorituksen arviointi	63
2-19	Hallituksen ja ylimmän johdon palkitseminen	70–78
2-20	Palkitsemisen määrittelykäytännöt 70–78
2-21	Vuosittaisen kompensaation suhdeluku	48		X
	Strategia, politiikat ja toimintatavat
2-22	Kestävän kehityksen linjaukset	4–6
2-23	Politiikkasitoumukset	20, 36, 37–38, 55	Liiketapaperiaatteet Liiketapaperiaatteet tavarantoimittajille Hallitus hyväksyy liiketapaperiaatteet ja niistä tiedotetaan työntekijöille liiketapaperiaatteita koskevassa koulutuksessa. Koulutus on pakollinen myös johtoryhmälle.
2-24	Politiikkasitoumusten sisällyttäminen	55
2-25	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi	36, 86–89
2-26	Tietoa yritysten toiminnan vaikutuksiin liittyvien huolenaiheiden ilmoittamisesta ja avun saamisesta	55
2-27	Lakien ja määräysten noudattaminen	Katso kommentit	Vuonna 2023 ei ollut merkittäviä lakien ja määräysten rikkomistapauksia.	X
2-28	Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa	49
	Sidosryhmävuorovaikutus
2-29	Sidosryhmätoiminnan periaatteet	37–38
2-30	Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö	49		X
GRI 3: Olennaiset aiheet (2021)
3-1	Olennaisten aiheiden määrittely	18		X
3-2	Olennaiset aiheet	18, 20, 55	Ei merkittäviä muutoksia yrityksen toiminnassa tai liikesuhteissa. Ei muutoksia olennaisissa aiheissa.	X
3-3	Olennaisten aiheiden johtaminen	19–20, 23–27, 28–31, 32–34, 35–36, 42, 55, 86–89		X

	GRI-TUNNUS JA SELITE	SIJAINTI	KOMMENTIT	RAPORTOINTI RAJOITUKSET JA RAJOITUSTEN SYYT	ULKOISESTI VARMENNETTU
	TALOUDELLISET STANDARDIT
	GRI 201: Taloudelliset tulokset (2016)
201-1	Suoran taloudellisen arvon tuottaminen ja jakaminen	49			X
	GRI 205: Korruptionvastaisuus (2016)
205-1	Liiketoimintayksiköt, joille on tehty korruptioon liittyvä riskianalyysi	101		Vain % on raportoitu, sillä se kattaa kaikki toiminnot.	X
205-2	Korruptionvastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä kommunikointi ja koulutus	35–36, 88–89		Lukuja ei ole eroteltu alueen tai henkilöstökategorian mukaan, koska kattavuus on niin suuri.	X
205-3	Vahvistetut korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet	Katso kommentit	Ei raportoituja korruptiotapauksia vuonna 2023.		X
	GRI 206: Kilpailun rajoittaminen (2016)
206-1	Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet	Katso kommentit	Vuonna 2023 ei ole raportoitu kilpailunvastaiseen toimintaan tai kilpailu- ja monopolilainsäädännön rikkomuksiin liittyviä oikeustoimia.		X
	YMPÄRISTÖSTANDARDIT
	GRI 301: Materiaalit (2016)
301-1	Materiaalien käyttö	30		Painoa ei ole raportoitu luottamuksellisuussyistä. Tilavuus on esitettynä prosentteina.	X
	GRI 302: Energia (2016)
302-1	Organisaation oma energiankulutus	30, 50, 42			X
	GRI 303: Vesi ja jätevedet (2018)
303-1	Vuorovaikutus veden kanssa yhteisenä resurssina	29, 50	Suominen keskustelee veteen liittyvistä vaikutuksista paikallisten sidosryhmien kanssa. Vedenkäyttöön liittyvä tavoite perustuu sisäiseen selvitykseen ja se kattaa kaikki tehtaat, mukaan luettuna Alicanten tehdas.		X
303-2	Jätevesiin liittyvien vaikutusten hallinta	29, 50	Vedenottomme ja -poistomme on säännelty kansallisten tai paikallisten viranomaisten määräysten mukaisesti, ja seuraamme poistoveden määrää sekä laatua viranomaisten määrääminen tarkkailuvelvoitteiden mukaisesti. Vastaava viranomainen vaihtelee alueittain, mutta yleensä vastuu kuuluu vesi- tai jätevesiviranomaiselle.	Ei raportoitu yksityiskohtaisesti.	X
303-3	Kokonaisvedenotto	29, 42, 50		Vedenottoa ei ole jaoteltu makean veden ja muun veden mukaisesti, koska käytämme ainoastaan makeaa vettä.	X
303-4	Poistovedet	29, 42, 50		Poistovesiä ei ole jaoteltu makean veden ja muun veden mukaisesti koska käytämme ainoastaan makeaa vettä.	X
303-5	Vedenkulutus	29, 42, 50		Veden varastoinnissa tapahtuvia muutoksia ei ole raportoitu, koska ne eivät ole olennaisia toiminnassamme.	X

	GRI-TUNNUS JA SELITE	SIJAINTI	RAPORTOINTI RAJOITUKSET JA KOMMENTIT RAJOITUSTEN SYYT	ULKOISESTI VARMENNETTU
	GRI 305: Päästöt (2016)
305-1	Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (Scope 1)	31, 42, 51		X
305-2	Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt energiasta (Scope 2)	31, 42, 51		X
305-3	Muut epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (Scope 3)	31, 42, 52		X
305-4	Kasvihuonekaasujen pääästöintensiteetti	31, 42, 51		X
305-5	Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen	31, 42, 51
	GRI 306: Jätteet (2020)
306-1	Syntyneet jätteet ja merkittävät jätteisiin liittyvät vaikutukset	30, 42, 53
306-2	Jätteisiin liittyvien merkittävien vaikutusten hallinta	30, 42, 53
306-3	Syntyvä jäte	30, 42, 53	Vaarallisen jätteen osuuksia ei ole raportoitu jätteenkäsittelymenetel mien mukaan, koska vaarallisen jätteen osuus kokonaisjätemäärästä on alle 0,1 %, eikä se siten ole olennainen määrä.	X

308-1	Uudet toimittajat, jotka arvioitiin ympäristö kriteereillä	Katso kommentit	100 % uusista toimittajista arvioitiin ympäristökriteereillä.	X
	SOSIAALISET STANDARDIT
	GRI 401: Työsuhteet (2016)
401-1	Henkilöstön vaihtuvuus	53		X
	GRI 403: Työterveys ja -turvallisuus (2018)
403-1	Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmät	23–25, 26–27, 42, 54	Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmämme kattaa kaikki tehtaamme sekä työntekijät, muut kuin työsuhteiset työntekijät ja vierailijat. Kaikki tehtaamme ovat ISO 45001 -standardin piirissä, mikä varmistaa myös sen, että kaikilla tehtaillamme noudatetaan paikallisia lakeja ja määräyksiä.	X
403-2	Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi, tapauksien tutkinta	26–27, 54		X
403-3	Työterveyspalvelut	23–25, 42	Työterveyshuolto järjestetään toimipisteissä paikallisten vaatimusten mukaisesti. Palvelut vaihtelevat paikallisesti.	X
403-4	Työntekijöiden osallistuminen ja konsultointi työterveysja turvallisuus asioihin sekä näistä viestiminen työntekijöille	23–25, 26–27, 54	Kaikilla Euroopan tehtailla on muodollinen työterveys- ja turvallisuuskomitea, johon kuuluu sekä johdon että työntekijöiden edustajia. Yhdysvalloissa sijaitsevilla tehtailla toimivat sisäiset turvallisuuskomiteat, tai turvallisuusaiheista ja -huolista keskustellaan kuukausittaisissa kokouksissa. Komiteoiden kokoustiheys vaihtelee toimipisteittäin. Komiteoiden vastuisiin kuuluu keskustelu terveys- ja turvallisuushavainnoista, korjaavista suunnitelmista ja yleisistä parannusideoista ja -vaatimuksista. Päätöksentekovalta vaihtelee toimipisteittäin.	X

GRI 308: Toimittajien ympäristöarviointi (2016)

	GRI-TUNNUS JA SELITE	SIJAINTI	KOMMENTIT	RAPORTOINTI RAJOITUKSET JA RAJOITUSTEN SYYT	ULKOISESTI VARMENNETTU
403-5	Työntekijöiden koulutus työterveyteen ja -turvallisuuteen	26–27, 54			X
403-6	Työntekijöiden terveyden edistäminen	23–25, 54	Työterveyshoidon ulkopuoliset palvelut vaihtelevat toimipisteittäin. Palveluihin pääsy voidaan tarjota esimerkiksi ulkopuolisten tarjoajien tai sairausvakuutuksen kautta.		X
403-7	Liiketoimintasuhteisiin suoraan liittyvien työterveys ja turvallisuus vaikutusten estäminen ja lieventäminen	Katso kommentit	Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmämme kattaa kaikki tuotantolaitokset sekä ulkoisen työvoiman ja vierailiat. Ulkoinen työvoima ja vierailijat ovat työntekijöitä koskevan protokollan alaisuudessa, ja heitä koskevat esimerkiksi samat turvallisuuskoulutus- ja suojavälinesäännöt.		X
403-9	Työhön liittyvät tapaturmat	26–27, 54, 55		Vain ne henkilöstön ulkopuoliset työntekijät, jotka raportoitiin kohdissa 2–8, on raportoitu.	X
	GRI 404: Koulutus ja henkilöstön kehittäminen (2016)
404-3	Kehityskeskustelut ja suoritusten arvioinnit	23–25, 54			X
	GRI 405: Monimuotoisuus ja yhtäläiset mahdollisuudet (2016)
405-1	Hallintoelinten ja henkilöstön monimuotoisuus	54		Hallintoelin raportoitu numeroina pienestä koosta johtuen.	X
	GRI 406: Syrjinnän kielto (2016)
406-1	Syrjintätapaukset ja korjaavat toimenpiteet	Katso kommentit	Raportointikauden aikana raportoitiin kaksi syrjintätapausta. Ensimmäinen on edellisen vuoden tapaus, joka otettiin uudelleen käsiteltäväksi valituksen johdosta ja on nyt käsittelyssä. Myös toinen tapaus on viranomaisten tutkittavana.		X
	GRI 414: Toimittajien sosiaalisen vastuun arviointi (2016)
414-1	Tavarantoimittajat, jotka on arvioitu sosiaaliseen vastuuseen liittyvien kriteerien mukaisesti	Katso kommentit	100 % uusista toimittajista arvioitiin sosiaaliseen vastuuseen liittyvien kriteerien mukaisesti.		X
	GRI 418: Asiakkaiden yksityisyyden suoja (2016)
418-1	Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset	Katso kommentit	Tietosuojan loukkauksia koskevia perusteltuja valituksia ei ole tehty eikä asiakastietojen vuotoja, varkauksia tai katoamisia havaittu.		X
	SUOMISEN OMAT INDIKAATTORIT
	Työntekijöiden sitoutuneisuusindeksi	20, 23–25
	Vastuullisten tuotteiden lanseerausten määrä	20, 32–34			X
	Vastuullisten kuitukankaiden myynti	20, 32–34			X

GRI-liite

GRI 2-7 Palkansaajat

a. Palkansaajien kokonaismäärä jaoteltuna työsopimuksen ja sukupuolen mukaan

	Naiset	Miehet
Vakituinen	162	482
Määräaikainen	13	16

b. Palkansaajien kokonaismäärä jaoteltuna työsopimuksen ja alueen mukaan

	Eurooppa	Amerikat
Vakituinen	289	355
Määräaikainen	29	0

c. Palkansaajien kokonaismäärä jaoteltuna työsopimuksen tyypin ja sukupuolen mukaan

	Naiset	Miehet
Kokoaikainen	162	492
Osa-aikainen	8	2
Nollatuntisopimus	5	4

Kaikki nollatuntisopimuksen alaiset palkansaajat työskentelevät Nakkilassa.

d. Palkansaajien kokonaismäärä jaoteltuna työsopimuksen tyypin ja alueen mukaan

	Eurooppa	Amerikat
Kokoaikainen	303	351
Osa-aikainen	6	4
Nollatuntisopimus	9	0

GRI 2-8 Henkilöstön ulkopuoliset työntekijät

	2023
Henkilöstön ulkopuoliset työntekijät	52

Henkilöstön ulkopuolisten työntekijöiden luvut sisältävät ne työntekijät, jotka työskentelevät Suomisen linjoilla Windsor Locksissa, mutta ovat Ahlstromin palveluksessa.

GRI 2-21 Vuosittaisen kompensaation suhdeluku

Suominen pyrkii oikeudenmukaiseen ja kilpailukykyiseen kompensaatioon globaalien operaatioiden jokaisella paikallisella markkinalla houkutellakseen, säilyttääkseen ja motivoidakseen ammattitaitoista työvoimaa. Alla on esitetty suhde korkeimmin palkatun yksilön (entinen toimitusjohtaja) sekä mediaanityöntekijän (korkeimmin palkattu yksilö pois lukien) vuotuisen kokonaispalkan välillä.

Mediaanityöntekijä tunnistettiin käyttämällä Suomisen globaalisti työllistämää henkilöstöä (kokoaikaiset, osa-aikaiset, tilapäiset ja kausityöntekijät) 31.12.2023.

Alla on esitetty mediaanityöntekijän vuotuinen kokonaispalkka, korkeimmin palkatun yksilön (Petri Helskyn) vuotuinen kokonaispalkka ja näiden kahden arvon suhde:

Suomisen mediaanityöntekijän vuoden 2023 vuotuinen kokonaispalkka (korkeimmin palkattu yksilö pois lukien) oli 48 685 euroa (2022: 47 516 euroa).
Vuonna 2023 korkeimmin palkatun yksilön vuotuinen kokonaispalkka oli 1 256 506 euroa (2022: 1 051 360 euroa).
Vuonna 2023 korkeimmin palkatun yksilön vuotuisen kokonaispalkan suhde muiden työntekijöidemme keskimääräiseen vuotuiseen kokonaispalkkaan oli noin 26:1 (2022: 22:1).
Vuotuisen kokonaispalkkasuhteen muutos oli noin 6,8:1 (Prosenttiosuuden lisäys, korkeimmin palkattu yksilö 16,3 %, Keskimääräinen prosenttiosuuden lisäys, Työntekijät 2,4 %).

Mediaanityöntekijän palkan määrittämiseksi käytimme Suomisen koko henkilöstöä 31. joulukuuta 2023 (31. joulukuuta 2022), ja otimme huomioon peruspalkan, lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien palkkiot, verotettavat edut, lisäkorvaukset, ylitöiden sekä mahdolliset kertaluontoiset palkkiot. Ulkomaanvaluutassa maksetut maksut muunnettiin euroiksi perustuen valuuttakursseihin 29. joulukuuta 2023 (30. joulukuuta 2022).

Muiden yritysten raportoimat kokonaispalkkasuhteet eivät välttämättä ole vertailukelpoisia yllä esitetyn kokonaispalkkasuhteen kanssa, koska muilla yrityksillä voi olla erilaisia menetelmiä ja oletuksia kokonaispalkkasuhteen laskemisen osalta.

GRI 2-28 Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa

Suomisen tärkeimmät jäsenyydet maittain. Suominen on myös osallisena useissa ammatillisissa verkostoissa ja kauppakamareissa.

Konserni	Suomi	Brasilia	Espanja
EDANA	Finnish Business and Society (FiBS)	ABINT Nonwovens Industry Brazilian Association	Agrupación Textil Alcoyana
INDA Association of the Nonwoven Fabrics Industry	Suomen tekstiili ja muoti		AITEX Asociación de investigación de la industria textile
YK:n Global Compact			ATEVAL Asociación de Empresarios del Textil de la Comunidad Valenciana

GRI 2-30 Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö

Kaiken kaikkiaan 67 % Suomisen palkansaajista kuuluu kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin. Osuus vaihtelee merkittävästi maantieteellisten alueiden välillä sen ollessa Etelä-Amerikassa 100 %, Euroopassa 100 % ja Pohjois-Amerikassa 0 %. Tämä kuvastaa eri alueiden normaaleja käytäntöjä. Pohjois-Amerikassa työolot ja -ehdot perustuvat paikalliseen lainsäädäntöön sekä osavaltioiden ja liittovaltion lakeihin ja kunkin alueen yleisiin käytäntöihin.

GRI 201-1 Suoran taloudellisen arvon tuottaminen ja jakaminen

Tuotot, milj. euroa

Liikevaihto	450,9
Liiketoiminnan muut tuotot	4,8
Tuotot sijoituksista	1,5
Tuotot yhteensä	457,2

Toiminnan kustannukset, milj. euroa
Välittömät tuotantokustannukset: raaka-aineet ja palvelut	-343 0
Välilliset tuotantokustannukset, tuotekehitys, myynti ja hallinto: palvelut ja muut kulut	-35,6
Liiketoiminnan muut kulut	-2,7
Toiminnan kustannukset yhteensä	-381,3

Maksut rahoittajille, milj. euroa

Korkokulut	-4,4
Muut rahoituskulut	-2,5
Maksut rahoittajille yhteensä	-6,9

Maksut valtiolle, milj. euroa

Tuloverot kuluvalta vuodelta ja aikaisemmilta vuosilta
Muut tuloverot	-0,1
Maksut valtiolle yhteensä	-2,2

Jää toiminnasta, milj. euroa

0,6

Palkat ja muut henkilöstökulut, milj. euroa

Palkat ja palkkiot	-43,6
Eläkkeet	-3,1
Muut henkilöstösivukulut	-19,5
Palkat ja muut henkilöstökulut yhteensä	-66 2

Energia

GRI 302-1: Organisaation oma energiankulutus GRI 302-4: Energiankulutuksen vähentäminen

Energiankulutus, GJ		2023	2022	2021
Uusiutumattomien polttoaineiden kulutus
Maakaasu	301-2 a	829 160	785 215	791 053
Muut uusiutumattomat polttoaineet	301-2 a	3 712	4 285	4 134
Uusiutuvien polttoaineiden kulutus	302-1 b	0	0	0
Ostettu sähkö	302-1 c	631 670	646 056	688 686
Ostettu höyry	302-1 c	295 678	307 547	291 442
Tuotettu sähkö (aurinkovoima)		5 787	1 918	N/A
Kokonaisenergiankulutus	302-1 e	1 766 007	1 745 021	1 775 315
Muutokset energiankulutuksessa	302-4	20 986	-30 293	-137 163

Vuonna 2023 uusiutuvan sähkön osuus oli 18 %.

Myytyä kokonaisenergiaa ei ole raportoitu, koska Suomisen toiminnoista ei synny energiaa myytäväksi organisaation ulkopuolelle. Ostetun höyryn (302–1 c) luku on oikaistu vuonna 2022 vuosien

2019, 2020 ja 2021 osalta kaksinkertaisen laskennan vuoksi. Oikaisu vaikutti energian kokonaiskulutukseen, kokonaisenergiankulutuksen muutokseen ja energianvähennyksen tunnuslukuun. Energialuvut perustuvat mittarilukemiin ja laskutettuihin määriin.

Vesi ja jätevedet

GRI 303-3: Vedenotto GRI 303-4: Poistovedet GRI 303-5: Vedenkulutus

		Kaikki alueet			Alueet, joilla niukat vesivarat
Vedenotto lähteittäin, ML		2023	2022	2021	2023	2022	2021
Pintavedet	303-3 a&b	4 080	3 915	3 426	0	0	0
Pohjavedet	303-3 a&b	2 147	1 833	1 683	0	0	0
Merivesi	303-3 a&b	0	0	0	0	0	0
Kolmannen osapuolen käsittelemät	303-3 a&b	598	730	818	82	79	78
Yhteensä		6 825	6 478	5 927	82	79	78

		Kaikki alueet			Alueet, joilla niukat vesivarat
Poistovedet vastaanottavan vesialueen mukaan, ML		2023	2022	2021	2023	2022	2021
Pintavedet	304-4 a&c	5 600	5 163	4 849	0	0	0
Pohjavedet	304-4 a&c	0	0	0	0	0	0
Merivedet	304-4 a&c	0	0	0	0	0	0
Kolmannen osapuolen käsittelemät	304-4 a&c	422	495	563	17	17	15
Yhteensä		6 022	5 658	5 412	17	17	15
Vedenkulutus	303-5 a&b	802	820	515	66	63	62

Taulukossa esitetyt luvut perustuvat Suomisen tehtailta raportoituun tietoon. Maailman luonnonvarain instituutin (WRI) julkaisemaa "Aqueduct Water Risk Atlas" -työkalua on käytetty määrittelemään alueet, joilla on niukat vesivarat. Tällaisiksi alueiksi on määritelty alueet, joilla vuosittaisen vedenoton määrän ja vuosittaisen veden uusiutumiskyvyn suhde on korkea tai erittäin korkea. Vedenottomme ja -poistomme on säännelty paikallisten tai kansallisten viranomaisten määräysten mukaisesti.

Tietyille kemikaaleille on asetettu päästörajat viranomaisten toimesta ja poistoveden laatua ja määrää seurataan viranomaisten määräämien tarkkailuvelvoitteiden mukaisesti. Poistoveden määrät perustuvat mittarilukemiin kaikilla tehtailla paitsi Alicantessa, jossa se perustuu arvioon.

Vuonna 2023 kirjattiin 5 poistorajojen noudattamatta jättämistä. Kaikki tapaukset kirjattiin ja tutkittiin.

Päästöt

GRI 305-1: Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (Scope 1) GRI 305-2: Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt energiasta (Scope 2) GRI 305-3: Muut epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (Scope 3) GRI 305-5: Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Kasvihuonekaasupäästöt, CO2-ekv. tonnia		2023	2022	2021
Suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1)	305-1	44 495	42 759	43 299
Suorat biogeeniset kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2)	305-1	0	0	0
Energiankulutuksen kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) – markkinalähtöinen	305-2	55 314	50 604	71 499
Energiankulutuksen kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) – aluelähtöinen	305-2	71 682	71 954	72 605
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (Scope 1 ja Scope 2 – markkinalähtöinen)		99 809	93 363	114 798
Kasvihuonekaasupäästöjen vuosittainen muutos	305-5	6 446	-21 435	-12 390

Suomisen suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) ovat peräisin Suomisen omistamista toiminnoista. Kasvihuonekaasupäästöt ovat ilmaistu hiilidioksidiekvivalentteina, ja ne kattavat kaikki Kioton pöytäkirjan mukaiset kasvihuonekaasut (CO2, CH4, N2O, HFC-yhdisteet, PCF-yhdisteet, SF6 ja NF3). Toiminnoistamme ei synny biogeenisiä kasvihuonekaasupäästöjä, koska käytämme ainoastaan fossiilisia polttoaineita. GRI-raportoinnin varmennusprojektin aikana vuonna 2021 kasvihuonekaasujen laskentamenetelmä tarkistettiin ja sen johdosta kasvihuonekaasuluvut oikaistiin. Vuonna 2022 Scope 2 -luokan sijaintiperusteinen päästöluku oikaistiin sisältämään myös ostettu höyry yhden tehtaan osalta. Vuoden 2019 kokonaispäästöt oikaistiin

vuonna 2023 pienen virheen vuoksi kokonaismäärän laskennassa. Epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen (Scope 2) laskentatapa vastaa "Greenhouse Gas Protocol – A Corporate Accounting and Reporting Standard" -standardin ohjeistusta. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt kattavat päästöt ulkopuolelta hankitusta energiasta eli ostetusta sähköstä ja höyrystä. Seuraamme markkinalähtöisiä päästöjä tavoitteiden asettamisessa sekä edistymisemme seuraamisessa. Käytämme "Greenhouse Gas Protocol" -standardin mukaista laskentahierarkiaa ja siihen liittyviä päästökertoimia markkina- ja aluelähtöisten päästöjen laskentaan. Markkinalähtöiset päästöt on laskettu pääasiassa toimittajien päästökertoimien tai maakohtaisten jäännösjakaumien mukaisesti (RE-DISS-projekti). Aluelähtöisten päästökertoimien määrittämisessä on käytetty Yhdysvaltain viranomaisten julkaisemia tilastoja tai eGRIDtietokantaa. Suomisen raportointi on tehty toiminnallisen ohjauksen mukaisesti.

Scope 3 -luokan kasvihuonekaasupäästöt, CO2-ekv. tonnia	2023
1. Ostetut tuotteet ja palvelut	364 674
2. Käyttöomaisuus	2 808
3. Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot	18 908
4. Ylävirran kuljetukset ja jakelu	34 023
5. Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely	3 881
6. Liikematkat	1 119
7. Työmatkat	1 278
Ylävirran päästöt yhteensä	426 691
9. Alavirran kuljetukset ja jakelu	8 762
10. Myytyjen tuotteiden käsittely	23 049
12. Myytyjen tuotteiden loppukäsittelystä aiheutuvat päästöt	33 446
13. Alavirran vuokrattu omaisuus	1 394
Alavirran päästöt yhteensä	66 651
Epäsuorat (Scope 3) päästöt yhteensä	493 342

Suominen laski ensimmäistä kertaa arvoketjun epäsuorat kasvihuonepäästönsä (Scope 3) vuonna 2023. Laskelmat perustuvat Greenhouse Gas Protocol -standardiin. Laskentatapaan sisältyy yhteensä 15 eri päästöluokkaa, joista jokaisen olennaisuus arvioitiin Suomisen kannalta. 11 luokkaa katsottiin olennaisiksi ja ne otettiin mukaan laskelmiin. Poissuljetut luokat olivat ylävirran osalta yrityksen vuokraama omaisuus ja alavirran osalta myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt, franchise-liiketoiminta sekä sijoitustoiminta. Päästölähteiden olennaisuus määritettiin yhdessä ulkoisen konsultin kanssa.

Ostetut tuotteet ja palvelut (kategoria 1) lasketaan ostettujen tuotteiden osalta materiaalimäärien perusteella sisäisen kuluraportin perusteella, joka perustuu laskutukseen. Käytetyt päästökerroinperusteet perustuvat suoraan toimittajilta saatuun toimittajakohtaiseen päästökerroinaineistoon tai ovat peräisin Ecoinvent-tietokannasta, joka edustaa raaka-aineen keskimääräisiä maakohtaisia tai globaaleja tuotantoon liittyviä päästöjä. Ostetut palvelut lasketaan kuludatan perusteella, ja päästökerroinaineistot ovat peräisin Exiobasetietokannasta.

Käyttöomaisuus (kategoria 2) perustuu sijoitusmenojen kulutietoihin. Päästökerroinaineistot ovat peräisin Exiobase-tietokannasta.

Polttoaineisiin ja energiaan liittyville toiminnoille, joita ei ole huomioitu osana Scope 1- ja 2- laskentaa (kategoria 3), päästöt lasketaan perustuen Scope 1- ja 2 -luokkien osalta raportoituihin energiamääriin sekä yhtiön ajoneuvojen polttoaineenkulutukseen. Pääasiassa on käytetty Defrapäästökerroinaineistoja. Sähköä koskevat laskelmat sisältävät siirtohäviöt ja jäännössähkösekoitukset.

Tiedot ylävirran ja alavirran kuljetuksista ja jakeluista (kategoriat 4 ja 9) ovat peräisin sisäisestä raportointijärjestelmästä (SAP), ja laskentamenetelmä perustuu tonnikilometreihin. Ylävirran ja

alavirran kategorisointi perustuu kunkin lähetyksen Incotermstoimituslausekkeisiin. Laskelmissa on käytetty Defra-päästökertoimia.

Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely (kategoria 5) perustuu jätemääriin, jotka on raportoitu GRI 306 -standardin mukaisesti. Globaalit jätelaskelmat perustuvat pääasiassa Defra-päästökertoimiin. Suomessa syntyvän jätteen osalta laskelma perustuu paikallisten instituuttien ja tutkimusten tarjoamiin kerroinaineistoihin.

Liikematkojen (kategoria 6) osalta tiedot perustuvat useiden matkatoimistopalveluntarjoajien raportteihin. Laskelmat perustuvat Defra-muuntokerroinaineistoihin. WTT-päästöt on otettu huomion, ja lentomatkojen osalta mukaan luetaan myös RF-päästöt.

Työmatkojen (kategoria 7) osalta tiedot perustuvat Suomisen sisäisen henkilöstöhallintojärjestelmän henkilöstötietoihin. Laskelmissa otetaan huomioon se, että toimihenkilöt työskentelevät arkipäivinä ja osittain etänä, kun taas tuotantotyöntekijät tekevät vuorotyötä ja työskentelevät aina tuotantolaitoksilla. Työmatkalaskelmat sisältävät edestakaisen matkan kodin ja työpaikan välillä. Laskelmissa on käytetty Defrapäästökertoimia ja WTT-päästöt on otettu huomioon.

Myytyjen tuotteiden käsittely (kategoria 10) perustuu asiakkaille myytyjen tuotteiden määrään. Tarkat päästötiedot saatiin joiltakin valituilta asiakkailta ja ne perustuvat prosessoidun tuotteen määrää kohden laskettuihin päästöihin. Niiden asiakkaiden, joiden osalta ei saatu ensikäden tietoa, käytettiin keskimääräistä asiakaskohtaista päästökerrointa.

Myytyjen tuotteiden loppukäsittelystä aiheutuvat päästöt (kategoria 12) perustuvat asiakkaille myytyjen tuotteiden määriin, jotka on jaoteltu arvioituihin käyttösovelluksiin ja hävittämismenetelmiin käyttötapauksen perusteella. Käytetyt päästökertoimet ovat samat kuin kategoriassa 5.

Alavirran vuokrattu omaisuus (kategoria 13) sisältää kaksi Suomisen vuokrattua omaisuutta. Laskelmat perustuvat kulutietoihin, ja kertoimet saatiin sekä toimittajilta että Defra-tietokannasta.

Jätteet

306-1: Syntyneet jätteet ja merkittävät jätteisiin liittyvät vaikutukset 306-2: Jätteisiin liittyvien merkittävien vaikutusten hallinta 306-3: Syntyvä jäte

Syntyvä jäte, tonnia (t)		2023	2022	2021
Tavanomainen jäte - jäte kaatopaikalle	306-3	5 080	5 227	4 866
Tavanomainen jäte - energiahyödyntäminen	306-3	518	531	566
Tavanomainen jäte - jäte kierrätykseen	306-3	3 702	4 297	3 607
Tavanomainen jäte - jäte uudelleenkäyttön	306-3	732	851	272
Tavanomainen jäte - jäte poltettavaksi	306-3	0	0	2
Vaarallinen jäte	306-3	7	10	20
Jätteen kokonaismäärä		10 039	10 916	9 333

Vuoden 2023, 2022 ja 2021 luvut (lukuun ottamatta Jäte kaatopaikalle) eivät sisällä Windsor Locksin tehdasta.

Suomisen omassa toiminnassa syntyvät jätejakeet ovat peräisin kuitukankaiden valmistusprosessista (esim. leikkausjäte) ja kuitukangasrullien pakkaamisesta. Suomisen jätejakeet ovat pääosin tavanomaista jätettä. Vain joidenkin väri- ja sidosaineiden käytöstä syntyy tuotannon aikana hyvin pieniä määriä vaarallista jätettä. Suominen ostaa käyttämänsä raaka-aineet ja pakkausmateriaalit, eli niiden tuotannosta muodostuva jäte syntyy tavarantoimittajan tuotantolaitoksella.

Suomisen tuottamista kuitukankaista valmistetaan kertakäyttöisiä tuotteita, kuten pyyhintätuotteita, jotka pakataan asianmukaisiin pakkauksiin. Lopulta kuitukankaasta valmistettu lopputuote päätyy jätteeksi, ja sen jätehuolto riippuu lopputuotteen ja sen pakkauksen materiaaleista ja ominaisuuksista.

Suominen pyrkii ensisijaisesti ehkäisemään jätteen syntymistä parantamalla materiaalitehokkuutta ja materiaalien kiertoa omissa toiminnoissaan. Teemme myös aktiivisesti yhteistyötä sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka uudelleenkäyttävät jätemateriaaliamme eri tarkoituksiin. Suominen valmistaa myös yhä enemmän vastuullisia tuotteita. Vastuulliset tuotteet valmistetaan uusiutuvista, muovittomista tai kierrätetyistä raaka-aineista. Uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla tuotteilla voi olla useita hävittämistapoja, ja kierrätetyistä raaka-aineista valmistetut tuotteet lisäävät raaka-aineiden kiertokulkua ja ehkäisevät hävikkiä.

Vuodesta 2021 alkaen jätteen raportointi päivitettiin vastaamaan GRI 306 Jäteet (2020) -standardia. Vuonna 2023 kaatopaikkajätteen lukuja oikaistiin vuosien 2020, 2021 ja 2022 osalta, koska havaittiin, että kaikkia jätefraktioita ei ollut raportoitu yhden tuotantolaitoksen osalta. Oikaisu vaikuttaa jätteen kokonaismäärään. Vuoden 2019 osalta, joka on vertailuvuosi kaatopaikkajätteen tunnusluvulle, ei ollut saatavilla korjattua lukua, joten sitä ei ole oikaistu. Määrät perustuvat laskutukseen ja arvioihin.

GRI 401-1 Henkilöstön vaihtuvuus

Henkilöstöjakauma ja vaihtuvuus

	Eurooppa	Amerikat	Yhteensä
Työntekijöiden määrä
Jaoteltuna ikäryhmittäin
Alle 30-vuotiaat	43	39	82
30–50	162	196	358
Yli 50-vuotiaat	113	120	233
Jaoteltuna sukupuolen mukaan
Naiset	87	88	175
Miehet	231	267	498
Uusien työntekijöiden määrä
Jaoteltuna ikäryhmittäin
Alle 30-vuotiaat	12	47	59
30–50	25	86	111
Yli 50-vuotiaat	5	36	41
Jaoteltuna sukupuolen mukaan
Naiset	17	35	52
Miehet	25	134	159
Lähteneiden työntekijöiden
määrä
Jaoteltuna ikäryhmittäin
Alle 30-vuotiaat	17	36	53
30–50	42	80	122
Yli 50-vuotiaat	42	43	85
Jaoteltuna sukupuolen mukaan
Naiset	20	26	46
Miehet	81	133	214
Työntekijöiden vaihtuvuusaste	32 %	45 %	39 %

GRI 403-9 Työhön liittyvät tapaturmat

Työtapaturmasta johtuvien kuolemantapauksien määrä ja taajuus Vakavien työtapaturmien määrä ja taajuus (pois lukien kuolemantapaukset)

For all employees		2023	2022	2021
Kuolemantapauksien määrä	403-9 a	0	0	0
Kuolemantapauksien taajuus	403-9 a	0	0	0
Vakavien
työtapaturmien
määrä	403-9 a	0	0	0

Työntekijöiden yleisimmät vammat ovat rasitukset, haavat ja mustelmat. Suurin osa vammoista liittyy käsiin.

Työtapahtumat kirjataan sisäiseen turvallisuuden

hallintajärjestelmään. Tapaukset käsitellään tehdaskohtaisissa turvallisuus- ja tuotantopalavereissa, joissa käydään läpi tapaturmien juurisyyt ja keskustellaan korjaavista toimenpiteistä. Tiedot tapaturmista jaetaan tehtaiden välillä ennakoivien toimenpiteiden edistämiseksi. Loukkaantumisriskejä tunnistetaan osana turvallisuuskävelyjä ja turvallisuusarviointeja, joissa otetaan huomioon myös riskin vakavuus ja todennäköisyys. Jokaisen tehtaan terveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmämme auditoidaan säännöllisesti.

		2023	2022	2021
Kaikkien työntekijöiden
työtunnit yhteensä	403-9 a	1 334 435	1 307 911	1 316 162

Henkilöstön ulkopuolisten työntekijöiden luvut sisältävät ne työntekijät, jotka työskentelevät Suomisen linjoilla Windsor Locksissa, mutta ovat Ahlstromin palveluksessa.

Henkilöstön ulkopuolisten työntekijöiden osalta		2023
Kuolemantapauksien määrä	403-9 b	0
Kuolemantapauksien taajuus	403-9 b	0
Vakavien työtapaturmien määrä	403-9 b	0
Vakavien työtapaturmien taajuus	403-9 b	0
Kirjattavien työtapaturmien määrä	403-9 b	3
Kirjattavien tapaturmien taajuus	403-9 b	27,1

Henkilöstön ulkopuolisten työntekijöiden yleisimmät vammat ovat haavat ja rasitukset.

		2023
Henkilöstön ulkopuolisten työntekijöiden työtunnit
yhteensä	403-9 b	110 824

GRI 404-3 Kehityskeskustelut ja suoritusten arvioinnit

Työntekijöiden osuus, jotka ovat saaneet säännöllisen suoritus- ja urakehitysarvioinnin

	Miehet	Naiset
Toimihenkilöt	75 %	82 %
Tuotantotyöntekijät	51 %	15 %

Bethunen tehtaalla vuonna 2023 tapahtuneiden muutosten vuoksi kaikkia vuosittaisia prosesseja, kuten suoritus- ja urakehitysarviointeja, ei suoritettu. Tämä vaikuttaa erityisesti tuotantotyöntekijöiden suoritus- ja urakehitysarvoiden alhaiseen prosenttiosuuteen.

GRI 405-1 Hallintoelinten ja henkilöstön monimuotoisuus

Johtoryhmän monimuotoisuus

Jaoteltuna ikäryhmittäin	Miehet	Naiset
Alle 30-vuotiaat	0	0
30–50	2	0
Yli 50-vuotiaat	5	0

Henkilöstön monimuotoisuus

Sukupuolen mukaan	Toimihenkilöt	Tuotantotyöntekijät
Naiset	17 %	9 %
Miehet	22 %	52 %

Jaoteltuna ikäryhmittäin	Toimihenkilöt	Tuotantotyöntekijät
Alle 30-vuotiaat	2 %	10 %
30–50	23 %	31 %
Yli 50-vuotiaat	15 %	20 %

Johtamismalli

	IHMISET JA TURVALLISUUS	YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MINIMOINTI	VASTUULLISET KUITUKANKAAT	YRITYSKANSALAISUUS
Johtamis menetelmän kuvaus ja tarkoitus	Työtämme ohjaavat liiketapaperiaatteemme sekä arvomme: vastuunotto, yhteistyö, suorituskyky ja oikeudenmukaisuus. Johtamismenetelmän tarkoituksena on varmistaa, että strategia toteutetaan ja tavoitteet saavutetaan suunnitellusti.
Vaikutukset ja olennaiset aiheet	Työsuhteet, työterveys ja -turvallisuus, koulutus, moni muotoisuus, syrjimättömyys	Vesi, päästöt, energia, jäte, materiaalit	Vastuulliset tuotteet ja vastuullisten kuitukankaiden myynti	Korruptio ja lahjonta, kilpailun rajoittaminen, toimittaja-arvioinnit
Politiikat ja sitoumukset	- Liiketapaperiaatteet - Henkilöstöhallinnon periaatteet ja politiikat - Palkka- ja etupolitiikka - Turvallisuusperiaatteet ja Behaviour Based Safety -ohjelma - ISO 45001 -sertifiointi kaikilla tehtailla - Tietosuojapolitiikka - Rekrytointipolitiikka - Matkustus ja kulupolitiikka - Tietoturvaohjeet - Ihmisoikeuspolitiikka	- Liiketapaperiaatteet - ISO 14001 -sertifiointi kaikilla tehtailla - ISO 9001 -sertifiointi kaikilla tehtailla - ISO 50001 -sertifiointi Alicanten, Cressan ja Mozzaten ja Nakkilan tehtailla - Paikalliset ympäristö politiikat kaikilla tehtailla	- Liiketapaperiaatteet tavarantoimittajille - Suominen tarjoaa FSC®-, PEFC- ja SFI jäljitettävyyssertifioituja tuotteita sekä tuoteturval lisuuden osalta sertifioituja tuotteita (esim. Öko-Tex)	- Liiketapaperiaatteet - Liiketapaperiaatteet tavarantoimittajille - Kilpailupolitiikka - Luottopolitiikka - Tiedonantopolitiikka - Korruption vastainen politiikka - Sisäpiiripolitiikka - Lähipiiripolitiikka - Riskienhallintapolitiikka - Väärinkäytöksistä ilmoitta mista koskeva politiikka - Sponsorointi ja lahjoitus politiikka - Veropolitiikka - Rahoituspolitiikka
Tavoitteet	- Panostamme työntekijöidemme sitoutuneisuuteen - Jatkamme korkean suorituskyvyn kulttuurin rakentamista - Jatkamme turvallisuus kulttuurimme vahvistamista	- Pyrimme jatkuvasti pienentämään tuotantomme ympäristövaikutuksia	- Olemme edelläkävijä vastuullisissa kuitu kankaissa	- Edistämme vastuullisia lii ketoimintakäytäntöjä sekä omassa toiminnassamme että toimitusketjussamme - Viestimme avoimesti ja läpinäkyvästi toiminnas tamme
Resurssit ja vastuut	Johtavat toiminnot: henkilöstö hallinto ja HSEQ	Johtavat toiminnot: operaatiot ja HSEQ	Yhteinen vastuu usealla toiminnolla (esim. tuote hallinta, hankinta, tuote kehitys ja operaatiot)	Johtavat toiminnot: laki asiat, hankinta ja talous
	Kullekin teemalle nimetyt johtavat toiminnot vastaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden to teuttamisesta ja johtamisesta sekä saavutetun edistyksen seurannasta ja arvioinnista. Viestintä ja vastuullisuus -toiminto koordinoi työtä ja tukee muita toimintoja tarpeen mukaan.
Rikkomusten raportointi	Epäillystä rikkomuksesta ilmoitetaan esimiehelle, esimiehen esimiehelle, paikalliselle tai konsernin henkilöstöhallinnolle tai ulkopuolisen tahon ylläpitämän SpeakUp-kanavan kautta. Suominen ei hyväksy minkäänlaisia kostotoimia sellaista henkilöä kohtaan, joka ilmoittaa vilpittömästi epäilemästään eettisen ohjeen tai jonkin muun politiikan vastaisesta toiminnasta. Ilmoituksen tutkintaan osallistuvaan tai siinä Suomista avustavaan henkilöön kohdistuvia kostotoimia ei myöskään suvaita.
Johtamis menetelmän arviointi	Lakien ja vaatimusten noudattami nen, auditoinnit kuten ISO 45001, sisäinen valvonta ja auditoinnit, poikkeamaraportit, työturvallisuus riskien arviointi, työntekijöiden tekemät työturvallisuusriskien havainnointiraportit, pakollinen liiketapaperiaatteita koskeva kou lutus, kehityskeskustelut, työnte kijöiden sitoutuneisuutta mittaavat kyselyt, kahdenkeskiset keskustelut ja työntekijöiden lähtökyselyt	Lakien ja vaatimusten noudattaminen, ulko puoliset auditoinnit, kuten ISO 9001:2015-, ISO 14001:2015- ja ISO 50001 -auditoinnit, poikkeamaraportit sekä tunnuslukujemme seuranta ja arviointi	Lakien ja vaatimusten noudattaminen, asiakkai den tekemät auditoinnit, tunnuslukujemme seuranta ja arviointi, toimitusketjuun kohdistuvat auditoinnit, EcoVadisin arviointi toimitusketjusta	Lakien ja vaatimusten noudattaminen ja politiikkojemme tehokkuuden arviointi

Task Force on Climate-related Financial Disclosure -raportointi (TCFD)

AIHE	TCFD:N SUOSITUKSET TIEDOISTA	SUOMISEN VASTAUS	TIEDON SIJAINTI
Hallinto	a) Kuvailkaa, miten hallitus valvoo ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia.	Korkein päätöksentekoelin vastuullisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa, mukaan lukien riskit ja mahdollisuudet, on hallitus.	s. 21
	b) Kuvailkaa johdon rooli ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa ja hallinnassa.	Toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu kaikista ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista kaikissa Suomisen toiminnoissa. Yritysvastuuohjelma, siihen liittyvät tavoitteet ja sitä tukevat politiikat ovat johtoryhmän vastuulla.	s. 21
Strategia	a) Kuvailkaa ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet, jotka organisaatio on tunnistanut lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.	Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit käsitellään osana Suomisen riskienhallintaprosessia, joka perustuu yhtiön riskienhallintapolitiikkaan. Suominen on asettanut konkreettiset tavoitteet ilmastonmuutokseen liittyvien riskien lieventämiseksi yritysvastuuohjelmassaan ja	s. 98–101
	b) Kuvailkaa ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutus organisaation liiketoimintaan, strategiaan ja taloussuunnitteluun.	tehnyt toimintasuunnitelman ympäristövaikutusten minimoimiseksi.
	c) Kuvatkaa organisaation strategian sietokyky ottaen huomioon erilaiset ilmastoon liittyvät skenaariot, mukaan luettuna 2 °C:n tai sitä alemman lämpötilan nousun skenaario.	Suominen raportoi vuonna 2023 ensimmäistä kertaa arvoketjun epäsuorat kasvihuonekaasupäästönsä (Scope 3) ja aikoo lähitulevaisuudessa päivittää päästövähennystavoitteensa. Tämä luo pohjan tulevalle ilmastonmuutoksen skenaariosuunnittelulle.
Riskienhallinta	a) Kuvailkaa organisaation prosessit ilmastoon liittyvien riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi.	Suomisen riskienhallintaprosessi perustuu systemaattisiin ja säännöllisiin riskiarviointeihin, joissa tunnistetaan keskeiset riskit ja kirjataan	s. 86
	b) Kuvailkaa organisaation prosessit ilmastoon liittyen riskien hallitsemiseksi.	riskienhallintatoimenpiteet, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyvät riskit. Prosessia hallinnoi Suomisen riskienhallintavastaava. Jokaiselle riskille on
	c) Kuvailkaa, miten ilmastoon liittyvien riskien tunnistamisen, arvioimisen ja hallitsemisen prosessit on sisällytetty organisaation yleiseen riskienhallintaan.	määrätty riskin omistaja, joka vastaa kyseiseen riskiin liittyvistä lieventämistoimenpiteistä. Riskiarviointi on integroitu strategiaprosessiin, ja riskit arvioidaan vuosittain suhteessa Suomisen strategisiin tavoitteisiin.
Mittarit ja tavoitteet	a) Ilmoittakaa mittarit, joita organisaatio käyttää ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseen strategiansa ja riskienhallintaprosessinsa mukaisesti.	Suominen laskee päästönsä Scope 1-, 2- ja 3 -luokissa kasvihuonekaasuprotokollan mukaisesti. Vähennystavoite on asetettu Scope 1- ja 2 -luokan päästöille, ja harkitsemme tavoitteen asettamista myös Scope 3- luokalle, koska se muodostaa noin 83 % kokonaispäästöistämme. Suomisella on lisäksi vähennystavoitteet kaatopaikkajätteelle sekä veden- ja energiankulutukselle.	s. 20
	b) Ilmoittakaa Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt ja niihin liittyvät riskit.	Tieto on saatavilla GRI-liitteessä.	s. 51–52
	c) Kuvailkaa organisaation tavoitteet ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi ja suoriutuminen tavoitteisiin verrattuna.	Konkreettiset tavoitteet on määritelty Suomisen yritysvastuuohjelmassa, ja edistymisestä raportoidaan vuosittain.	s. 20

Riippumattoman varmentajan varmennusraportti

Käännös englanninkielisestä alkuperäisestä lausunnosta

Suominen Oyj:n johdolle

Olemme Suominen Oyj:n (myöhemmin myös yhtiön) johdon pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat olleet tietyt vastuullisuustiedot raportointikaudelta 1.1–31.12.2023 Suominen Oyj:n vuosikertomuksen 2023 Yritysvastuu -osiossa (jäljempänä Tietyt vastuullisuustiedot).

Tietyt vastuullisuustiedot

Rajoitetun varmuuden antavan toimeksiantomme kohteena olivat seuraavat tiedot:

GRI Standards of the Global Reporting Initiative -standardien ja Suominen Oyj:n sisäisten raportointiohjeiden mukaiset tunnusluvut, jotka on identifioitu yhtiön vuosikertomuksen 2023 liitteenä esitetyssä GRI-indeksissä.

Johdon vastuu

Suominen Oyj:n johto vastaa Tiettyjen vastuullisuustietojen laatimisesta raportointikriteeristön eli Global Reporting Initiativen GRI-standardien ja Suominen Oyj:n sisäisten raportointiohjeiden mukaisesti, jotka on esitetty Suominen Oyj:n vuosikertomuksen 2023 Yritysvastuu-osiossa.

Suominen Oyj:n johto vastaa myös sellaisen sisäisen valvonnan järjestämisestä, jonka johto katsoo tarpeelliseksi, jotta on mahdollista laatia Tietyt vastuullisuustiedot, joissa ei ole väärinkäytöksistä tai virheistä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Varmentajan riippumattomuus, muut eettiset vaatimukset ja laadunvalvonta

Olemme noudattaneet IESBAn (the International Ethics Standards Board for Accountants) antamien Eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Näiden sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.

PricewaterhouseCoopers Oy soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat.

Varmentajan velvollisuudet

Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella Tietyistä vastuullisuustiedoista rajoitetun varmuuden antava johtopäätös. Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevan taloudellisen informaation tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus" (ISAE) 3410 "Kasvihuonekaasuraportteja koskevat varmennustoimeksiannot" mukaisesti. Nämä standardit edellyttävät, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko Tietyissä vastuullisuustiedoissa olennaista virheellisyyttä.

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa evidenssin hankkimistoimenpiteet ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa, minkä vuoksi siinä saadaan vähemmän varmuutta kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa. Varmennustoimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi Tiettyihin vastuullisuustietoihin sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu varmentajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että Tietyissä vastuullisuustiedoissa on olennainen virheellisyys.

Olemme toteuttaneet muun muassa seuraavat toimenpiteet:

Haastatelleet yhtiön ylimmän johdon edustajia.
Tehneet kaksi toimipaikkavierailua etäyhteyksin Cressaan, Italiaan ja Windsor Locksiin, Yhdysvaltoihin.
Haastatelleet Tiettyjen vastuullisuustietojen sisältämien tietojen keruusta ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla.
Testanneet tietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä alkuperäisistä dokumenteista ja järjestelmistä otospohjaisesti.
Testanneet tietojen yhdistelyä ja suorittaneet uudelleenlaskentaa otospohjaisesti.
Arvioineet Tiettyjen vastuullisuustietojen esittämistavan oikeellisuutta.

Rajoitetun varmuuden antava johtopäätös

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut mitään, mikä antaisi meille syyn uskoa, ettei Suominen Oyj:n Tiettyjä vastuullisuustietoja 31.12.2023 päättyneeltä raportointikaudelta ole kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu asianmukaisesti raportointikriteeristön perusteella.

Varmennusraporttiamme luettaessa on otettava huomioon Tiettyjen vastuullisuustietojen tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat luontaiset rajoitteet.

Tämä varmennusraportti on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, varmennusraportista ja esittämästämme johtopäätöksestä vain Suominen Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.

Helsingissä 9.2.2024 PricewaterhouseCoopers Oy

Mikael Niskala Partner Yritysvastuun raportointi- ja varmennuspalvelut

Hallinnointi

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä…60 Palkitsemisraportti…70 Hallitus…79 Johtoryhmä…80

Selvitys Suominen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2023

Suominen Oyj ("Suominen" tai "yhtiö") noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa suomalaisten pörssiyhtiöiden hallinnointikoodia 2020 ("hallinnointikoodi"). Hallinnointikoodi on saatavilla verkossa osoitteessa www.cgfinland.fi.

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ("selvitys") on julkaistu erillisenä raporttina toimintakertomuksen yhteydessä. Selvitys on julkaistu pörssitiedotteella samanaikaisesti tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa, ja se on saatavilla myös Suomisen verkkosivuilla www.suominen.fi.

Suomisen tarkastusvaliokunta ja hallitus ovat tarkastaneet tämän selvityksen. Selvitystä ei päivitetä tilikauden

aikana, mutta sen sisältämien aihealueiden tiedot on esitetty ajantasaisina Suomisen verkkosivuilla www.suominen.fi.

Suomisen hallintoelimet

Suomisen hallintoelimiä ovat yhtiökokous, hallitus ja sen kaksi pysyvää valiokuntaa ja yksi väliaikainen valiokunta, sekä toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla on työssään tukenaan johtoryhmä. Hallintoelimet ja niiden tehtävät ja vastuut määräytyvät voimassa olevien Suomen lakien ja määräysten, hallinnointikoodin, yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen ja valiokuntien työjärjestysten mukaisesti.

Yhtiökokous

Suomisen ylin päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätäntävaltaansa.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä. Kokouksessa päätetään sille osakeyhtiölain ja Suomisen yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista, joita ovat muun muassa:

tilinpäätöksen vahvistaminen,
taseen osoittaman voiton käyttäminen,
hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valinta sekä heidän palkkioistaan päättäminen,
vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, ja
tilintarkastajan valinta ja palkkiosta päättäminen.

Suominen julkaisee yhtiökokouskutsun yhtiön verkkosivuilla aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen päivää ennen yhtiökokousta.

Varsinainen yhtiökokous 2023

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 3.4.2023 Helsingissä. Yhtiökokoukseen osallistui yhteensä 33 osakkeenomistajaa edustaen 61 % yhtiön osakkeista ja äänistä. Yhtiökokousaineistot ovat saatavilla Suomisen verkkosivuilla www.suominen.fi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Suomisella on pysyvä vuoden 2013 yhtiökokouksen perustama osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten palkitsemisesta, hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä hallituksen jäsenistä sekä puheenjohtajasta. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.

Nimitystoimikunta koostuu neljästä jäsenestä, joista yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat kukin

oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Suurimmat osakkeenomistajat määräytyvät vuosittain Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon syyskuun ensimmäisenä arkipäivänä rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Nimitystoimikunta valitsee toimikunnan puheenjohtajan keskuudestaan.

Nimitystoimikunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä, eikä yhtiön toimivaan johtoon kuuluva henkilö saa olla toimikunnan jäsen.

Nimitystoimikunta 2023

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet 31. joulukuuta 2023 olivat Lasse Heinonen, Ahlstrom Capital B.V:n nimeämänä edustajana ja Mikael Etola, Oy Etra Invest Ab:n sekä Etola Group Oy:n nimeämänä edustajana. Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jaakko Eskola toimi nimitystoimikunnan kolmantena jäsenenä. Lasse Heinonen toimi nimitystoimikunnan puheenjohtajana.

Nimitystoimikunta päätti kutsua Peter Seligsonin, A. Ahlström Oy:n hallituksen puheenjohtajan, osallistumaan nimitystoimikunnan kokouksiin neuvonantajana.

Nimitystoimikunta kokoontui kuusi kertaa vuonna 2023. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.

Nimitystoimikunta toimittaa hallituksen kokoonpanoa ja palkitsemista koskevat ehdotukset yhtiön hallitukselle varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivään mennessä.

Hallitus

Hallituksen keskeinen tavoite on ohjata Suomisen strategiaa tavalla, joka mahdollistaa pitkällä tähtäimellä Suomiselle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen ja tuottaa mahdollisimman suurta arvoa yhtiön osakkeenomistajille samalla huomioiden myös muut keskeiset sidosryhmät ja niiden odotukset.

Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja päättää asioista, joilla on huomattava merkitys yhtiölle. Hallitus kokoontuu vuosittaisen kokoussuunnitelman mukaisesti.

Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan yhtiökokouksessa. Hallitukseen kuuluu Suomisen yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä.

Keskeiset tehtävät

Hallituksen tehtävät määritellään lainsäädännössä, yhtiön yhtiöjärjestyksessä, hallinnointikoodissa sekä hallituksen työjärjestyksessä.

Hallituksen keskeiset tehtävät ovat:

hyväksyä yhtiön strategia ja valvoa sen toteuttamista,
hyväksyä yhtiön pitkän aikavälin tavoitteet ja seurata niiden toteuttamista,
hyväksyä yhtiön vuotuinen liiketoimintasuunnitelma sekä yritysvastuuohjelma,
hyväksyä yhtiön liiketapaperiaatteet sekä keskeiset yhtiön politiikat,
hyväksyä merkittävät yritysostot ja -myynnit, investoinnit ja menot,
hyväksyä merkittävä ulkoinen rahoitus (sekä velka että oma pääoma), tytäryhtiöiden pääomittaminen sekä takaukset ja kiinnitykset,
päättää yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän muiden jäsenten nimittämisestä ja erottamisesta sekä heidän työehdoistaan ja palkitsemisestaan,
hyväksyä yhtiön organisaatiorakenne,
seurata ja valvoa yhtiön tuloskehitystä ja varmistaa johdon tehokkuus,
varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus valvomalla johtoryhmän seuraajasuunnittelua,
päättää yhtiön pitkäaikaisista osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä,
hyväksyä yhtiön palkitsemispolitiikka sekä palkitsemisraportti,
hyväksyä yhtiön taloudelliset raportit, mukaan lukien tilinpäätökset, osavuosikatsaukset, toimintakertomukset ja tilinpäätöstiedotteet, sekä selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä,
varmistaa, että yhtiöllä on riittävät suunnittelu-, tieto- ja valvontajärjestelmät sekä resurssit tulosten seurantaa ja riskienhallintaa varten,
seurata ja valvoa yhtiön strategiaan ja liiketoimintaan liittyvien merkittävien riskien arviointia ja hallintaa,
kutsua koolle yhtiökokoukset,
laatia osinkopolitiikka ja tehdä ehdotus osingonjaosta,
tehdä ehdotus tilintarkastajan valinnasta ja tilintarkastuspalkkioista, ja
tehdä yhtiökokoukselle muita ehdotuksia.

Hallitus 2023

Vuonna 2023 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa Suomisen hallitukseen valittiin kuusi jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Hallituksen jäsen	Jäsen vuodesta	Synt.	Kansalaisuus	Koulutus	Päätoimi	Osakeomistus 31. joulukuuta 2023
Jaakko Eskola	2021, puheenjohtaja vuodesta 2021	1958	Suomi	Diplomi-insinööri	Hallitusammattilainen	26 166
Andreas Ahlström	2015, varapuheenjohtaja vuodesta 2020	1976	Suomi	Kauppatieteiden maisteri	Sijoitusjohtaja, A. Ahlström Oy	26 792
Aaron Barsness	2022	1973	Yhdysvallat ja Ruotsi	Humanististen tieteiden kandidaatti (biologia ja ympäristötutkimus)	Markkinointijohtaja, Fazer-konserni	5 459
Björn Borgman	2020	1975	Ruotsi	Diplomi-insinööri	Toimitusjohtaja, HL Display AB	24 902
Nina Linander	2020	1959	Ruotsi	Kauppatieteiden maisteri, MBA	Hallitusammattilainen	27 631
Laura Remes	2023	1980	Suomi	Diplomi-insinööri	Strategia- ja kehitysjohtaja, UPM Fibres	2 956
3.4.2023 asti
Laura Raitio	2015	1962	Suomi	Tekniikan lisensiaatti	Hallitusammattilainen

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Kaikki hallituksen jäsenet ovat myös riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta Andreas Ahlströmiä, joka toimii A. Ahlström Oy:n sijoitusjohtajana. Suomisen suurin osakkeenomistaja Ahlstrom Capital B.V. on A. Ahlström Oy:n konserniyhtiö.

Kokouskäytäntö

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan johdolla. Kokousten esittelijänä toimii pääsääntöisesti yhtiön toimitusjohtaja.

Vuonna 2023 hallitus kokoontui 15 kertaa, joista kahdeksan kertaa per capsulam. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %. Kunkin jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee seuraavasta taulukosta.

Nimi		Osallistuminen
Jaakko Eskola	puheenjohtaja	15/15
Andreas Ahlström	varapuheenjohtaja	15/15
Aaron Barsness	jäsen	15/15
Björn Borgman	jäsen	15/15
Nina Linander	jäsen	15/15
Laura Remes	jäsen	11/11
3.4.2023 asti
Laura Raitio	jäsen	4/4

Hallituksen toiminnan arviointi

Hallitus toteutti vuosittaisen itsearvioinnin toiminnastaan ja työskentelytavoistaan vuonna 2023. Arviointi suoritettiin sisäisesti. Arvioinnin tulokset käytiin läpi hallituksessa sekä jaettiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnalle.

Lisäksi hallitus arvioi useimpien kokouksiensa jälkeen kokouksen valmisteluita ja kulkua sekä sen omaa toimintaansa jatkuvan kehityksen periaatteen mukaisesti.

Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Monimuotoisuus on tunnistettu Suomisella keskeiseksi menestystekijäksi. Hallituksen osaamisen, kokemuksen ja mielipiteiden monimuotoisuus edistää avoimuutta uusille ajatuksille ja auttaa hallitusta tukemaan ja haastamaan yhtiön johtoa. Lisäksi monimuotoisuus edistää avointa keskustelua ja rehellisyyttä päätöksenteossa, hyvää hallintotapaa sekä hallituksen ja toimivan johdon tehokasta valvontaa, ja tukee seuraajasuunnittelua. 20_pie Miehiä 67 % 67 Naisia 33 % 33 21_pie 41–50 vuotta 67 % 67 51–60 vuotta 0 % 0 61–70 vuotta 33 % 33

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta arvioi hallituksen jäsenten lukumäärää, kokoonpanoa ja osaamistarpeita yhtiön nykyisten ja tulevien tarpeiden valossa. Hallituksen kokoonpanoa tarkastellessaan nimitystoimikunta ottaa huomioon muun muassa, onko hallituksessa edustettuna laaja-alaisesti liike-elämän tuntemusta, eri sukupuolia edustavia henkilöitä sekä eri-ikäisiä jäseniä. Suomisen tavoitteena on, että sen hallituksessa on sekä miehiä että naisia.

Lähtökohtana on, että nimitystoimikunnan lopullinen ehdotus hallituksen kokoonpanosta yhtiökokoukselle perustuu kunkin ehdokkaan pätevyyteen ja osaamiseen. Lisäksi ehdokkailla tulee olla mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa hallitustyöskentelyyn. 7

Hallituksen valiokunnat

Hallituksella on kaksi pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunta sekä henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus päätti 13.12.2023 pitämässään kokouksessa perustaa väliaikaisen strategiavaliokunnan, joka pysyy toiminnassa, kunnes hallitus toisin päättää. Valiokunnat raportoivat työstään hallitukselle kunkin kokouksensa jälkeen.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta yhtiön hallinnon, kirjanpidon, taloudellisen raportoinnin sekä sisäisen valvonnan toimintojen ja järjestelmien valvonnassa, ja sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen seurannassa. Tarkastusvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, ellei hallitus erikseen tietyn asian osalta niin päätä. 22_pie Alle 1 vuosi 17 % 17 1–4 vuotta 67 % 67 4–8 vuotta 0 % 0

Hallitus valitsee tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ja jäsenet keskuudestaan vuosittain. Valiokuntaan valitaan vähintään kolme jäsentä. Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä, ja vähintään yhden jäsenen tulee olla riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Yli 8 vuoHa 17 % 17

Tarkastusvaliokunta 2023

Tarkastusvaliokunnassa vuonna 2023 toimivat Nina Linander (puheenjohtaja), Andreas Ahlström ja Laura Remes (3.4.2023 alkaen). Laura Raitio toimi tarkastusvaliokunnan jäsenenä 3.4.2023 asti. 8 9

Tarkastusvaliokunta kokoontui neljä kertaa vuonna 2023. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %. Kunkin jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee seuraavasta taulukosta.

Nimi		Osallistuminen
Nina Linander	puheenjohtaja	4/4
Andreas Ahlström	jäsen	4/4
Laura Remes	jäsen	3/3
3.4.2023 asti
Laura Raitio	jäsen	1/1

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta valmistelemalla yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän muiden jäsenten palkitsemis- ja nimitysasioita. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, ellei hallitus erikseen yksittäisen asian osalta niin päätä.

Hallitus valitsee henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan ja jäsenet keskuudestaan vuosittain. Valiokuntaan valitaan vähintään kolme jäsentä. Valiokunnan jäsenten on oltava yhtiöstä riippumattomia.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta 2023

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnassa vuonna 2023 toimivat Jaakko Eskola (puheenjohtaja), Aaron Barsness ja Björn Borgman.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2023. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %. Kunkin jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee seuraavasta taulukosta.

Nimi		Osallistuminen
Jaakko Eskola	puheenjohtaja	5/5
Aaron Barsness	jäsen	5/5
Björn Borgman	jäsen	5/5

Strategiavaliokunta

Strategiavaliokunta tukee hallitusta ja yhtiön johtoa strategisissa päätöksissä ja aloitteissa sekä muissa yhtiön strategiaan liittyvissä asioissa. Valiokunnan rooli on neuvoa-antava, eikä sillä ole päätösvaltaa strategisten päätösten suhteen.

Hallitus valitsee strategiavaliokunnan puheenjohtajan ja jäsenet keskuudestaan vuosittain. Valiokuntaan valitaan vähintään kolme jäsentä.

Strategiavaliokunta 2023

Hallitus päätti 13.12.2023 pitämässään kokouksessa perustaa strategiavaliokunnan ja valitsi Laura Remeksen valiokunnan puheenjohtajaksi ja Andreas Ahlströmin sekä Aaron Barsnessin valiokunnan jäseniksi.

Strategiavaliokunta ei kokoontunut vuonna 2023.

Toimitusjohtaja

Yhtiön toimitusjohtajan nimittää hallitus. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön hallinnosta osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti ja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä osakeyhtiölain tarkoittamalla tavalla. Toimitusjohtaja on lisäksi vastuussa koko Suominen-konsernin päivittäisestä johtamisesta. Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana ja johtoryhmän jäsenten esimiehenä.

Tommi Björnman toimii Suomisen toimitusjohtajana. Klaus Korhonen toimi Suomisen väliaikaisena toimitusjohtajana 31.3.2023 asti.

Johtoryhmä

Toimitusjohtajan tukena toimii johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluivat vuonna 2023 seuraavat henkilöt:

Johtoryhmän jäsen Jäsen vuodesta		Synt.	Kansalaisuus	Koulutus	Tehtävä	Osakeomistus 31. joulukuuta 2023
Tommi Björnman	2023 (aloitti Suomisella 1.4.2023)	1966	Suomi	Diplomi-insinööri	Toimitusjohtaja	30 000
Janne Silonsaari	2023 (aloitti Suomisella 1.6.2023)	1980	Suomi	Kauppatieteiden maisteri	Talousjohtaja	-
Jonni Friman	2023 (aloitti Suomisella 1.6.2023)	1971	Suomi ja Ruotsi	Diplomi-insinööri	Muutos- ja kehitysjohtaja	-
Markku Koivisto	2017	1971	Suomi	Diplomi-insinööri	Johtaja, Eurooppa-liiketoiminta-alue & T&K (toimi väliaikaisesti Amerikat liiketoiminta-alueen johtajana 22.8. – 31.10.2023)	53 172
Klaus Korhonen	2019	1974	Suomi	OTK	Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja (toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 31.3.2023 saakka)	52 630
Thomas Olsen	2023 (aloitti Suomisella 1.11.2023)	1965	Yhdysvallat	MBA	Johtaja, Amerikat-liiketoiminta-alue	-
Mimoun Saïm	2011	1964	Ranska	ENSI Engineering	Tuotantojohtaja	92 923
3.2.2023 asti
Toni Tamminen	2019	1978	Suomi	Tekniikan tohtori Kauppatieteiden maisteri	Talousjohtaja
21.8.2023 asti
Lynda Kelly	2014	1964	Yhdysvallat	Kauppatieteiden maisteri	Johtaja, Amerikat-liiketoiminta-alue ja liiketoiminnan kehitys

Yhtiön organisaatio

Suomisen organisaatio koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta, jotka ovat Eurooppa ja Amerikat, sekä seitsemästä liiketoimintaa tukevasta globaalista toiminnosta, joita ovat tuotanto, talous, hankinta, T&K, henkilöstö- ja lakiasiat, liiketoiminnan kehitys ja muutosjohtaminen sekä viestintä ja sijoittajasuhteet. Suomisella on vain yksi toimintasegmentti.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet

Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Suomisen taloudellinen raportointi on luotettavaa ja toiminta lakien, määräysten sekä yhtiön sisäisten politiikkojen ja periaatteiden mukaista. Lisäksi sisäisen valvonnan tavoitteena on auttaa tehostamaan yhtiön toimintaa sekä turvaamaan yhtiön omaisuutta.

Valvontaympäristö

Suomisella sisäinen valvonta on osa organisaation toimintaa. Valvontaa suoritetaan osana liiketoimintaprosesseja yhdessä kattavan raportoinnin kanssa.

Sisäisen valvonnan prosessit perustuvat yhtiön liiketapaperiaatteisiin, yrityskulttuuriin ja arvoihin, politiikkoihin ja ohjeistuksiin sekä yhtiön johdon ja muiden työntekijöiden noudattamiin työtapoihin. Yhtiössä vastuut pohjautuvat positioihin perustuviin asemavaltuutuksiin ja työnkuvauksiin sekä tehtävien eriyttämiseen, ja niissä noudatetaan "kahden silmäparin" ja "yksi yli" päätöksentekoperiaatteita. Tehokas sisäinen valvonta edellyttää, että työtehtävät on jaettu asianmukaisesti eri työntekijöille ja että mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja poistetaan. Yhtiön arvojen jalkauttamisella organisaatioon pyritään vahvistamaan eettisiä toimintatapoja korostaen kaikessa toiminnassa rehellisyyden, avoimuuden ja yhteistyön merkitystä. Valvontaympäristön riittävyys varmistetaan säännöllisillä keskeisten valvontaprosessien arvioinneilla.

Nimetyt prosessinomistajat varmistavat, että sisäisen valvonnan prosessit määritellään ja toteutetaan asianmukaisesti.

Yhtiön tietohallintofunktion tehtävänä on varmistaa tietoteknologia infrastruktuurin ja järjestelmien turvallisuustarkastusten riittävyys ja toimivuus.

Valvontatoiminnot

Yksi sisäisen valvonnan järjestelmien ja prosessien keskeisistä tehtävistä on varmistaa, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaiset ja oikeat tiedot yhtiön taloudellisesta tilasta. Vastuu Suomisen sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle.

Käytännössä sisäistä valvontaa suoritetaan hallituksen sekä johtoryhmän kokouksissa, joissa tarkastellaan yhtiön toimintaa ja sen tuloksia. Koko konsernin taloushallintoa ja sen toimintaa koordinoi ja valvoo yhtiön talousosasto sekä konsernin talouspäälliköiden verkosto.

Suomisella sisäinen valvonta on hajautettu globaaleille konsernitoiminnoille, jotka valvovat hallituksen hyväksymien toimintaohjeiden noudattamista omilla vastuualueillaan. Konsernitason valvonnan ja ohjeistuksen lisäksi valvontatoimenpiteitä suoritetaan eri liiketoiminta-alueiden ja tehtaiden tasolla. Sisäisen valvonnan toiminnot kattavat niin yleiset kuin yksityiskohtaisemmat prosessit, joiden

tarkoituksena on estää, havaita sekä korjata mahdolliset virheet ja poikkeamat.

Päivittäisessä liiketoiminnassa sovelletaan useita valvontatoimia, joilla pyritään estämään virheet ja poikkeamat taloudellisessa raportoinnissa sekä korjaamaan mahdolliset havaitut virheet ja poikkeamat. Valvontatoimet jaetaan Suomisella kolmeen eri kategoriaan. Kirjalliset ohjeistukset auttavat organisaatiota yhtenäistämään ja vakiinnuttamaan sisäisen valvonnan prosessit ja menettelyt. Jatkuvalla ja säännöllisellä raportoinnilla globaalien konsernitoimintojen sekä konserniyhtiöiden toiminnasta varmistetaan, että ohjeita ja määriteltyä prosesseja ja toimintatapoja noudatetaan asianmukaisesti. Kriittiseksi luokiteltuihin prosesseihin on rakennettu erityisiä varmennuksia turvallisuussyistä.

Mahdollisten erillisten lisävarmennusten tarve, laajuus sekä tiheys määritellään riskien arvioinnin sekä olemassa olevien valvonta- ja seurantaprosessien riittävyyden ja tehokkuuden perusteella. Tietoturvallisuus ja siihen liittyvät varmennukset ovat keskeisessä roolissa, kun tietojärjestelmien ominaisuuksia määritellään ja otetaan käyttöön.

Viestintä ja tiedotus

Yhtiön taloudellisen raportoinnin käsikirja, hallituksen hyväksymät politiikat sekä muut taloudellista raportointia koskevat ohjeistukset päivitetään ja kommunikoidaan yhtiön johdon toimesta relevanteille työntekijöille säännöllisesti, ja nämä ovat myös saatavilla yhtiön intranet-sivuilla. Lisäksi liiketoiminta-alueet ja konserniyhtiöt noudattavat raportoinnissaan standardisoitua raportointikokonaisuutta.

Konsernijohto sekä liiketoiminta-alueiden johto pitävät kuukausittaisia katsauksia, joissa analysoidaan yhtiön toimintaa ja määriteltyjen suorituskykymittareiden kehitystä. Tällä tavoin pyritään edistämään johdon ymmärrystä yhtiön suorituskyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hallituksen jäsenet saavat kuukausittain raportin yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Seuranta

Tarkastusvaliokunta vastaa yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuuden seurannasta. Globaalien konsernitoimintojen ja liiketoiminta-alueiden johto sekä talousosasto vastaavat sisäisen valvonnan ja valvontatoimien jatkuvasta seurannasta. Yhtiön talousosasto valvoo konserniyhtiöiden toimintaa ja prosesseja sekä ulkoista ja sisäistä talousraportointia.

Säännölliset laaduntarkastajien sekä asiakkaiden auditoijien suorittamat tarkastukset kattavat myös keskeisten liiketoimintaprosessien sisäisen valvonnan toiminnot.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on olennainen osa Suomisen liiketoiminnan johtamista, ja riskien tunnistaminen ja arviointi ovat myös sisäisen valvonnan järjestämisen edellytyksiä. Tavoitteena on keskittyä liiketoiminnan kannalta keskeisimpiin riskeihin.

Riskienhallintaprosessi perustuu hallituksen hyväksymään ja säännöllisesti tarkastamaan Suomisen riskienhallintapolitiikkaan. Prosessi koostuu eri vaiheista, joiden tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida riskejä, reagoida tunnistettuihin riskeihin sekä seurata ja raportoida tunnistettuja riskejä. Riskien tunnistaminen ja arviointi on dynaaminen ja iteratiivinen prosessi, jonka perusteella määritellään ja seurataan toimenpiteitä jokaiseen tunnistettuun riskiin reagoimiseksi ja niiden vaikutusten lieventämiseksi. Jokaiselle tunnistetulle riskille määritellään riskinomistaja. Merkittävimmät riskit raportoidaan vuosittain tarkastusvaliokunnalle ja tarvittaessa hallitukselle.

Taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä hallitaan riskienhallintapolitiikassa määritellyn prosessin mukaisesti. Taloudelliseen raportointiin liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan erityisesti huomioiden riskit raportointiprosessin olennaisissa osissa. Tämän arvioinnin perusteella määritellään asianmukaiset ja tarvittavat toimenpiteet riskien hallitsemiseksi ja näiden toimenpiteiden tehokkuutta seurataan jatkuvasti.

Riskienhallintaan liittyvät vastuut on määritelty Suomisen riskienhallintapolitiikassa. Yhtiön hallitus vastaa Suomisen strategiaan ja liiketoimintaan liittyvien merkittävien riskien arvioinnin ja hallinnan seurannasta. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sen riskienhallintaan liittyvissä tehtävissä ja vastaa riskienhallintaprosessien valvonnasta. Yhtiön toimitusjohtajalla on kokonaisuusvastuu riskienhallinnasta tukenaan muut johtoryhmän jäsenet, jotka vastaavat oman vastuualueensa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja seurannasta.

Tarkastus

Sisäinen tarkastus

Suomisen sisäinen tarkastus on ulkoistettu ulkoiselle palveluntarjoajalle. Sisäisen tarkastuksen suunnitelmasta päättää tarkastusvaliokunta johdon suositusten perusteella. Tarkastusten olennaiset havainnot raportoidaan tarkastusvaliokunnalle, toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja muulle asiaankuuluvalle johdolle.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastaja ja tarkastusvaliokunta laativat vuosittain tilintarkastussuunnitelman.

Tilintarkastus 2023

Varsinainen yhtiökokous valitsi 3.4.2023 pidetyssä kokouksessa uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n. Ernst & Young Oy nimitti päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Toni Halosen.

Tilintarkastuspalkkiot 2023

Tilintarkastajan palkkiot ja palvelut,

Suominen-konserni	tuhatta euroa
Tilintarkastus	431
Palkkiot muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista (vero- ja muut neuvontapalvelut)	9
YHTEENSÄ	441

Sisäpiirihallinto

Suominen noudattaa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetusta ("MAR"), arvopaperimarkkinalakia, valtiovarainministeriön ja Finanssivalvonnan antamia päätöksiä, määräyksiä, ohjeita ja standardeja, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja Helsingin pörssin sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiön hallitus on hyväksynyt ja säännöllisesti tarkastaa Suomisen sisäpiiripolitiikan, jolla annetaan Suomisen ja sen konserniyhtiöiden hallintoelimille ja työntekijöille tietoa sisäpiirikauppaa koskevista voimassa olevista määräyksistä.

Yhtiön johtohenkilöiden liiketoimet

Suominen on MAR:n mukaisesti määritellyt, että hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä muut johtoryhmän jäsenet (yhdessä "johtohenkilöt") sekä näiden lähipiiriin kuuluvat henkilöt ovat velvollisia ilmoittamaan yhtiölle ja Finanssivalvonnalle heidän tai heidän lukuunsa Suomisen rahoitusvälineillä tehdyt liiketoimet. Suominen ylläpitää listaa

johtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään sekä julkistaa sille ilmoitetut liiketoimet pörssitiedotteella.

Pörssitiedotteet Suomisen johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimista ovat saatavilla Suomisen verkkosivuilla www.suominen.fi.

Suljettu ajanjakso

Suominen noudattaa suljettua ajanjaksoa, joka alkaa 30 kalenteripäivää ennen osavuosikatsauksen, puolivuotiskatsauksen tai tilinpäätöksen julkaisemista ja päättyy julkaisupäivän päättyessä. Suljetun ajanjakson aikana yhtiön johtohenkilöt sekä tietyt muut yhtiön työntekijät, jotka osallistuvat taloudellisten raporttien laatimiseen tai joilla on muuten pääsy Suomisen arkaluontoisiin taloudellisiin tietoihin ("avainhenkilöt"), eivät saa käydä kauppaa omaan tai muiden lukuun suoraan tai välillisesti Suomisen osakkeilla tai muilla rahoitusvälineillä. Tieto suljetuista ajanjaksoista julkistetaan vuosittain sijoittajakalenterissa yhtiön verkkosivuilla www.suominen.fi.

Määriteltyjen johto- ja avainhenkilöiden on mahdollista käydä kauppaa Suomisen rahoitusvälineillä suljetun ajanjakson aikana vain poikkeustapauksissa. Poikkeusta voidaan soveltaa vain silloin kun kyseinen johto- tai avainhenkilö voi osoittaa, että kauppaa ei voida toteuttaa jonain toisena ajankohtana, ja kyseisellä johto- tai avainhenkilöllä ei ole hallussaan yhtiön sisäpiiritietoa. Yhtiön tulee hyväksyä kaikki poikkeukset kaupankäyntikieltoon suljetun ajanjakson aikana.

Johto- ja avainhenkilöiden kaupankäynti

Suomisen johto- ja avainhenkilöiden tulee suljetun ajanjakson kaupankäyntikiellon noudattamisen lisäksi ajoittaa kaupankäyntinsä yhtiön osakkeilla ja muilla rahoitusvälineillä siten, että he eivät toiminnallaan heikennä rahoitusmarkkinoiden yleistä luottamusta yhtiötä kohtaan. Suominen suosittelee, että sen johto- ja avainhenkilöt sijoittavat Suomisen osakkeeseen ja muihin rahoitusvälineisiin pitkällä tähtäimellä. Lisäksi on suositeltavaa, että johto ja avainhenkilöt ajoittavat mahdollisen kaupankäynnin siten, että markkinoilla on käytettävissään mahdollisimman kattavat tiedot osakkeen tai rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista tekijöistä.

Sisäpiirihallinnon vastuut

Suomisen talousjohtaja toimii yhtiön sisäpiirivastaavana ja vastaa yhtiön sisäpiirihallinnosta.

MAR:n, arvopaperimarkkinalain tai muiden sovellettavien määräysten asettamia velvoitteita rajoittamatta, Suomisen sisäpiirihallinto vastaa sisäpiiriasioita koskevasta sisäisestä viestinnästä ja koulutuksesta, johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä sekä avainhenkilöiden luetteloinnista, johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimia koskevien ilmoitusten vastaanottamisesta sekä ilmoituksiin liittyvien pörssitiedotteiden julkaisemisesta, hankekohtaisten sisäpiiriluetteloiden ylläpitämisestä ja sisäpiiriasioiden valvonnasta.

Lähipiiriliiketoimia koskevat periaatteet

Suominen noudattaa lähipiiriliiketoimia koskevaa lainsäädäntöä, määräyksiä sekä ohjeistuksia ja niissä asetettuja vaatimuksia koskien lähipiiriliiketoimien seurantaa, arviointia, päätöksentekoa ja raportointia. Hallitus on hyväksynyt ja säännöllisesti tarkastaa Suomisen lähipiiripolitiikan, jossa määritellään lähipiiriliiketoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet.

Suominen on määritellyt yhtiön lähipiiriin kuuluviksi tahoiksi hallituksen jäsenet, toimitusjohtajan ja muut johtoryhmän jäsenet sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt. Yhtiö ylläpitää listaa sen lähipiiriin kuuluvista henkilöistä.

Yhtiö voi tehdä sopimuksia ja muita oikeustoimia lähipiiriinsä kuuluvien osapuolten kanssa edellyttäen, että tällaiset sopimukset tai muut oikeustoimet tehdään osana yhtiön tavanomaista liiketoimintaa ja tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Hallitus päättää lähipiiriliiketoimista, jotka tehdään joko yhtiön tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuolella tai muutoin kuin tavanomaisin kaupallisin ehdoin.

Yhtiön talousosasto seuraa säännöllisesti lähipiiriliiketoimia osana yhtiön tavanomaisia raportointi- ja seurantaprosesseja. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenet ovat velvollisia ilmoittamaan yhtiön talousjohtajalle kaikki suunnitellut tai toteutuneet lähipiiriliiketoimet ilman aiheetonta viivytystä.

Suominen Oyj:n palkitsemisraportti

PALKITSEMISPOLITIIKKA LYHYESTI

Varsinaisen yhtiökokouksen 19.3.2020 hyväksymässä Suominen Oyj:n ("Suominen" tai "yhtiö") toimielinten palkitsemispolitiikassa ("palkitsemispolitiikka" tai "politiikka") todetaan, että Suomisen tavoitteena on määritellä palkitsemiskäytäntö, joka kannustaa edistämään yhtiön pitkän aikavälin taloudellista suoriutumista ja omistaja-arvon luomista.

Yhtiökokous päättää hallituksen palkitsemisesta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee ehdotuksen yhtiökokoukselle.

Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta (sisältäen luontoisedut) ja muuttuvista kannustimista. Muuttuvat kannustimet voivat olla lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiä, kuten käteispalkkioita, tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä, kuten osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä. Osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä voidaan käyttää suoriteperusteisina palkkioina ja/tai sitouttamistarkoituksiin. Hallituksen tarkoituksena on, että muuttuvat kannustimet muodostavat merkittävän osan toimitusjohtajan vuosittaisesta ansaintamahdollisuudesta tavoitetasolla. Tavoitetasolla muuttuvien kannustimien arvo on tyypillisesti toimitusjohtajan kiinteän vuosipalkan suuruinen. Jos suoriutuminen ylittää hallituksen odotukset, muuttuvien kannustimien arvo ylittää kiinteän vuosipalkan.

Hallitus voi poiketa palkitsemispolitiikasta tietyissä poikkeustilanteissa. Politiikka on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön verkkosivuilla: www.suominen.fi/fi/sijoittajille/hallinnointi/palkitseminen/.

TOIMITUSJOHTAJAN VUODEN 2023 PALKKIOT LYHYESTI

Tommi Björnman toimi yhtiön toimitusjohtajana 1.4.2023 alkaen. Toimitusjohtajan kokonaispalkitsemisen määrä pieneni edellisvuodesta vuonna 2023, sillä uudelle toimitusjohtajalle ei ensimmäisenä toimintavuotenaan maksettu palkkioita lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän (STI) eikä pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän (LTI) perusteella. Uudelle toimitusjohtajalle toimisuhteen alussa maksettua allekirjoituspalkkiota lukuun ottamatta toimitusjohtajan palkitsemisrakenteessa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2023.

Yhtiön henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Klaus Korhonen toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 31.3.2023 saakka. Hän sai korotettua peruspalkkaa väliaikaisesta tehtävästä, mutta muuten hänen palkkionsa ja työehtonsa pysyivät ennallaan.

70 Suomisen vuosikertomus 2023

1. Johdanto

Tämä palkitsemisraportti perustuu arvopaperimarkkinayhdistyksen vuonna 2020 voimaan tulleeseen hallinnointikoodiin, ja se sisältää yksityiskohtaiset tiedot hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetuista palkkioista. Hallituksen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta on tarkastanut raportin, ja hallitus on hyväksynyt sen 5.2.2024. Tämä raportti sisältää tiedot tilikauden 2023 aikana maksetuista palkkioista. Uusimmat tiedot hallituksen ja johdon palkitsemisesta löytyvät verkkosivuiltamme: www.suominen.fi/fi/ sijoittajille/hallinnointi/palkitseminen.

1.1 Palkitseminen Suomisella

Suomisen palkitsemispolitiikan tavoitteena on tarjota sellaiset puitteet palkitsemiselle, joka kannustaa edistämään yhtiön pitkän aikavälin taloudellista suoriutumista ja omistaja-arvon luomista. Palkitsemispolitiikka sisältää yhtiön palkitsemisperiaatteet, jotka houkuttelevat, motivoivat ja sitouttavat parasta mahdollista johtoa ja hallituksen jäseniä ja ohjaavat Suomisen tulosta ja strategiaa tärkeiden sidosryhmien etujen mukaisesti. Palkitsemispolitiikan tavoitteena on varmistaa, että Suomisen palkitseminen perustuu saavutettuihin tuloksiin.

Palkitsemispolitiikassa on seuraavat pääperiaatteet:

Kokonaispalkitsemisen tulee olla riittävän kilpailukykyinen markkinaan nähden.
Suoriteperusteiset kannustimet muodostavat merkittävän osan toimitusjohtajan kokonaispalkitsemisen tavoitetasosta, jotta voidaan korostaa yhtiön suoriutumisen ja palkitsemisen välistä yhteyttä.
Suurin osa suoriteperusteisista kannustimista korostaa pikemmin pitkän kuin lyhyen aikavälin suoritusta, ja niillä on suora linkki omistaja-arvoon.
Toimitusjohtajalle on asetettu osakeomistusedellytys, jotta varmistetaan riskinoton olevan tasapainossa.

Palkitsemispolitiikan mukaan Suomisen tavoitteena on tarjota toimitusjohtajalle palkitsemiskokonaisuus, joka kannustaa Suomisen strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja pitkän aikavälin omistaja-arvon luomiseen. Suominen hyödyntää sekä lyhyen että pitkän aikavälin suoriteperusteisia kannustimia, joihin hallitus vuosittain valitsee sopivat ansaintakriteerit ohjaamaan Suomisen strategian toteuttamista ja kestävän taloudellisen tuloksen saavuttamista kilpailluilla markkinoilla.

Palkitsemispolitiikka noudattaa Suomisen koko henkilöstöön sovellettavia palkitsemisperiaatteita. Palkitsemisen tulee olla oikeudenmukaista ja vastata kunkin tehtävän vaatimuksia. Suomisella palkitseminen perustuu saavutettuihin tuloksiin, ja useita toimitusjohtajan kannustinjärjestelmissä käytettäviä ansaintakriteereitä käytetään myös henkilöstön kannustinjärjestelmissä. Toimitusjohtajan kokonaispalkitsemisesta merkittävämpi osa perustuu kuitenkin suoriteperusteisiin kannustimiin, koska yhtiön tarkoituksena on varmistaa, että johdon palkitsemisen ja yhtiön suoriutumisen välillä on vahva yhteys.

PALKITSEMINEN SUOMISELLA

Vahvistaa kulttuuriamme ja arvojamme ja tukee arvon luontia osakkeenomistajillemme

Houkuttelee, motivoi ja sitouttaa johtoa ja työntekijöitä

Edistää strategian toteutumista ja on pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteidemme mukaista

Tukee periaatetta, jonka mukaan palkitseminen perustuu saavutettuihin tuloksiin

1.2 Palkitsemisen ja yhtiön suoriutumisen välinen yhteys edeltävien viiden vuoden aikana

Tässä osassa esitetään toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioiden, henkilöstön keskipalkan ja yhtiön suoriutumisen välinen vertailu, joka kattaa tilikaudet 2019–2023.

Toimitusjohtajan ja työntekijöidemme palkitseminen (keskimäärin) on ollut varsin hyvin linjassa yhtiön tuloksen kanssa viimeisten viiden vuoden aikana. Alla olevan taulukon lukuja tulkittaessa on syytä huomioida seuraavat seikat:

1. Toimitusjohtajan osalta luvut kuvaavat kyseisen tilikauden aikana maksettuja palkkioita, joista osa on voitu ansaita edellisen vuoden tai edellisten vuosien aikana.
2.Sen sijaan työntekijöitä koskevat luvut ovat suoriteperusteisia lukuja tilinpäätöksestä, mikä tarkoittaa, että osa palkoista (esimerkiksi bonuksista) on ansaittu, mutta ei maksettu kyseisen vuoden aikana.
3.Työntekijöiden keskimääräinen palkkio vaihtelee yhtiön suoriutumisen mukaan, mutta vähemmän kuin johdon palkkiot, koska pienempi osa kokonaispalkkiosta koostuu muuttuvista palkkioista.
4.Hallituksen jäsenet eivät kuulu minkään kannustinjärjestelmän piiriin, joten hallituksen palkkiot ovat pysyneet melko vakaina. Vuosi- ja kokouspalkkioita korotetaan ajoittain. Vaihtelu johtuu pääasiassa siitä, että hallituksen ja valiokuntien kokousten määrä vaihtelee vuosittain.

Palkitsemisen kehitys ja yhtiön suoriutuminen 2019–2023

	2019	2020	2021	2022	2023
Toimitusjohtajan (Tommi Björnman 1.4.2023 alkaen) kokonaispalkkio¹ (tuhatta euroa)					385,2
Väliaikaisen toimitusjohtajan (Klaus Korhonen 30.11.2022–31.3.2023) kiinteä palkkio² (tuhatta euroa)				20,4	62,4
Edellisen toimitusjohtajan (Petri Helsky) kokonaispalkkio³ (tuhatta euroa)	474,6	745,4	957,9	1 118,9
Indeksi⁴	100 %	157 %	202 %	240 %	94 %
Henkilöstön keskipalkka⁵ (tuhatta euroa)	54,9	59,9	53,4	58,9	63,9
Indeksi⁴	100 %	109 %	97 %	107 %	116 %
Hallituksen kokonaispalkkiot⁶ (tuhatta euroa)	244,5	275,3	258,4	285,0	289,0
Indeksi⁴	100 %	113 %	106 %	117 %	118 %
Jaakko Eskola			69,9	75,0	76,0
Andreas Ahlström	33,0	38,0	35,7	39,0	38,5
Björn Borgman		33,3	35,4	39,5	41,5
Nina Linander		43,5	46,8	52,5	52,5
Aaron Barsness				40,0	42,0
Laura Remes					37,0
Laura Raitio	33,0	38,0	35,7	39,0	1,5
Sari Pajari-Sederholm	28,0	37,3	34,9
Jan Johansson	70,0	76,3
Risto Anttonen	43,0	4,5
Hannu Kasurinen	33,5	4,5
Jaana Tuominen	4,0
Kolmen vuoden osakkeen kokonaistuotto (Total Shareholder Return, TSR)⁷
(%)	-34 %	12 %	126 %	41 %	-35 %
Osakekurssin kehitys⁸ (euroa)	2,34	4,90	4,82	2,86	2,70
Indeksi⁴	100 %	209 %	206 %	122 %	115 %
Käyttökate (EBITDA) (miljoonaa euroa)	33,7	60,9	47,0	15,3	15,9
Indeksi⁴	100 %	181 %	139 %	45 %	47 %

¹ Toimitusjohtajan kokonaispalkkio sisältää kaikki toimitusjohtajalle tilikauden aikana suoritetut maksut.

² Väliaikaisen toimitusjohtajan Klaus Korhosen palkkio vuosina 2022 ja 2023 on ajalta, jolloin hän toimi väliaikaisena toimitusjohtajana, ja se sisältää vain tänä aikana maksetun kiinteän palkan.

³ Edellisen toimitusjohtajan Petri Helskyn palkkio vuosilta 2019–2022 sisältää kaikki toimitusjohtajalle suoritetut maksut siltä ajalta, jonka hän toimi toimitusjohtajana.

⁴ Aikasarjan ensimmäisenä vuonna (2019) indeksin arvo on 100 %.

⁵ Henkilöstön keskipalkka on laskettu jakamalla tilinpäätöksessä ilmoitettu henkilöstön palkkojen ja palkkioiden määrä keskimääräisellä henkilöstömäärällä.

⁶ Hallituksen kokonaispalkkio sisältää kaikki hallitukselle tilikauden aikana suoritetut maksut.

⁷ Osakkeen kokonaistuotto (osakekurssin kehitys ja osinkotuotto) lasketaan tilikauden kolmen viimeisen kuukauden keskimääräisen päätöskurssin perusteella. Esimerkiksi vuodelle 2023 kolmen vuoden osakkeen kokonaistuotto lasketaan seuraavasti: (vuoden 2023 viimeisen neljänneksen keskikurssi – vuoden 2020 viimeisen neljänneksen keskikurssi) / vuoden 2020 viimeisen neljänneksen keskikurssi + (vuosina 2021, 2022 ja 2023 maksetut osingot) / vuoden 2020 viimeisen neljänneksen keskikurssi.

⁸ Osakekurssin kehitys lasketaan tilikauden kolmen viimeisen kuukauden keskimääräisen päätöskurssin perusteella.

1.3 Tiedot edellisestä palkitsemisraporttia koskevasta äänestyksestä ja mahdollisista poikkeamista tai takaisinperinnöistä

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 3.3.2023 100 % annetuista äänistä hyväksyi vuoden 2022 palkitsemisraportin. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta on ottanut huomioon osakkeenomistajien yhtiökokouksessa antaman myönteisen palautteen.

Hallitus päätti vuonna 2023 poiketa väliaikaisesti palkitsemispolitiikasta tarjoamalla uudelle toimitusjohtajalle Tommi Björnmanille allekirjoituspalkkion hänen aloittaessaan tehtävässään. Allekirjoituspalkkion maksamisen ehtona on, että hän aloittaa tehtävässään viimeistään 1.4.2023. Palkkiosumma vastasi toimitusjohtajan yhden kuukauden

palkkaa. Palkitsemispolitiikan mukaan hallitus voi huolellisen harkinnan jälkeen väliaikaisesti poiketa palkitsemispolitiikasta tietyissä ennalta määritellyissä poikkeustilanteissa, kuten uuden toimitusjohtajan nimittämisen yhteydessä. Hallitus harkitsi tilannetta huolellisesti palkitsemispolitiikan mukaisesti. Allekirjoituspalkkiota pidettiin tarpeellisena kannustimena, jotta uusi toimitusjohtaja aloittaisi tehtävässään mahdollisimman pian.

Suominen ei käyttänyt vuoden 2023 aikana oikeuksiaan vaatia maksettuja tai maksamattomia kannustimia takaisin (takaisinperintä) tai peruuttaa ne (malus).

2. Hallituksen palkkiot edelliseltä tilikaudelta

Kuten palkitsemispolitiikassa todetaan, yhtiökokous päättää hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot etukäteen aina vuodeksi kerrallaan. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee itsenäisesti yhtiökokoukselle esiteltävän ehdotuksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta.

Hallituksen palkitsemista koskevan päätöksen perusteena on varmistaa, että palkitseminen on kilpailukykyistä suhteessa markkinaan ja että palkitseminen vastaa sitä pätevyyttä ja työmäärää, jota tehtävän hoitaminen hallituksen jäseniltä edellyttää.

Suomisen varsinainen yhtiökokous päätti 3.4.2023 säilyttää hallituksen jäsenille maksettavat vuosipalkkiot ennallaan. Nykyiset palkkiot ovat seuraavat:

Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 70 000 euroa.
Hallituksen varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten vuosipalkkio on 33 000 euroa.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan 10 000 euron lisäkorvaus.
Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta seuraavasti:
- 500 euroa kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa
- 1 000 euroa kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa
- 500 euroa kokouksesta, johon osallistutaan puhelimitse tai muulla tavoin sähköisesti.

Vuosipalkkioista 75 % maksettiin rahana ja 25 % Suomisen osakkeina. Osakkeet luovutettiin yhtiön hallussa olevista omista osakkeista hallituksen päätöksellä 10.5.2023.

Hallituksen jäsenet eivät ole Suomisen työntekijöitä eivätkä kuulu yhtiön kannustinjärjestelmien tai eläkejärjestelyjen piiriin. Ruotsin eläkelakien mukaisesti hallituksen ruotsalaisille jäsenille maksettaviin palkkioihin sovelletaan työeläkemaksuja. Kaikki hallituksen jäsenille vuonna 2023 suoritetut maksut ovat olleet palkitsemispolitiikan mukaisia. Vuonna 2023 hallituksen jäsenille maksettiin seuraavat palkkiot:

Hallituksen palkkiot vuonna 2023

		Vuosipalkkiosta rahana maksettu osuus (euroa)	Vuosipalkkiosta osakkeina maksettu osuus (euroa)	Vuosipalkkiosta osakkeina maksettu osuus (kpl)	Kokouspalkkiot (euroa)	Yhteensä (euroa)
Jaakko Eskola	puheenjohtaja	52 438,40	17 561,60	6 272	6 000	76 000
Andreas Ahlström	varapuheenjohtaja	24 723,20	8 276,80	2 956	5 500	38 500
Aaron Barsness	jäsen	24 723,20	8 276,80	2 956	9 000	42 000
Björn Borgman	jäsen	24 723,20	8 276,80	2 956	8 500	41 500
Nina Linander*	jäsen	32 211,60	10 788,40	3 853	9 500	52 500
Laura Remes (3.4.2023 alkaen)	jäsen	24 723,20	8 276,80	2 956	4 000	37 000
Laura Raitio (3.4.2023 saakka)	jäsen				1 500	1 500

* Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, sisältää 10 000 euron lisäkorvauksen.

Hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita (mukaan lukien Suomisen osakkeina maksetut palkkiot) vuonna 2023 yhteensä 289 000 euroa.

Lisäksi on maksettu kulukorvaukset yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

3. Toimitusjohtajan palkkiot edelliseltä tilikaudelta

Toimitusjohtajana toimi vuoden 2023 aikana kaksi henkilöä.

Klaus Korhonen 1.1.2023–31.3.2023

Yhtiön henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Klaus Korhonen toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 1.1.2023–31.3.2023. Hän sai korotettua peruspalkkaa tästä väliaikaisesta tehtävästä, mutta muuten hänen työehtonsa pysyivät ennallaan. Klaus Korhosen tosiasiallisesti maksettu peruspalkka etuuksineen oli 62 400 euroa aikavälillä 1.1.2023–31.3.2023.

Tommi Björnman 1.4.2023 alkaen

Tommi Björnman toimi yhtiön toimitusjohtajana 1.4.2023 alkaen.

Tommi Björnmanin palkkio vuonna 2023 koostui kiinteästä peruspalkasta (sisältäen luontoisedut), yhden kuukauden palkkaa vastaavasta allekirjoituspalkkiosta ja lisäeläkkeestä. Koska kyseessä oli hänen ensimmäinen vuotensa toimitusjohtajana, hänelle ei vuonna 2023 maksettu lyhyen tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien mukaisia palkkiota. Lisäeläke 9

Vuonna 2023 Tommi Björnmanille maksettu kokonaispalkkio 425 028 euroa koostui kiinteästä palkasta, allekirjoituspalkkiosta ja eduista, yhteensä 385 180 euroa, sekä 39 848 euron lisäeläkemaksusta.

Vuonna 2023 Tommi Björnman ansaitsi seuraavat muuttuvat kannustimet, jotka maksetaan vuonna 2024:

Yleisen lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän mukaisen palkkion perusteena vuonna 2023 olivat konsernin käyttökate (EBITDA, painotus 70 %), konsernin katetuotto (CM, painotus 20 %), konsernin myyntisaamisten kiertoaika ja vaihto-omaisuuden kiertoaika (DSO+DIO, painotus 10 %) sekä henkilökohtaiset tavoitteet (painotus 20 %). Näiden tavoitteiden kokonaistulos oli kynnys- ja tavoitetason välillä eli 59 667 euroa.

Toimitusjohtajan kokonaispalkkio vuonna 2023

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän (STI) 2023 ansaintakriteerit ja toimitusjohtajan toteuma1

Ansaintakriteeri	Painoarvo	Toteuma
Konsernin käyttökate	50 %	Kynnys- ja tavoitetason välillä
Konsernin katetuotto	20 %	Kynnys- ja tavoitetason välillä
23_pie Konsernin DSO+DIO	10 %	Tavoite- ja enimmäistason välillä
Henkilökohtaiset tavoitteet	20 %	Tavoite- ja enimmäistason välillä
Peruspalkk Yhteensä a ja edut 82	100 %	Kynnys- ja tavoitetason välillä

1 Maksetaan vuoden 2024 aikana

% ⁹

9 %

Allekirjoitu spalkkio 9 Yhtiön tulos ja toimitusjohtajan palkkiot 2019–2023

columns and line

KäyHökate (indeksi)

100 100 100 209 181 157 206 139 202 122 45 240 115 47 94

Toimitusjoht ajan palkkio (indeksi)

Osakekurssi (indeksi)

Tässä taulukossa kuvataan tarkemmin toimitusjohtaja Tommi Björnmanin palkitseminen vuoden 2023 osalta.

Elementti	Määrä	Tarkoitus, yhteys strategiaan ja kuvaus palkitsemispolitiikasta	Vaatimustenmukaisuutta koskeva kommentti
Peruspalkka + edut	Maksettu vuonna 2023 (sisältää lomarahan): Peruspalkka: 346 500 euroa Edut: 180 euroa	Tarkoituksena on tarjota kiinteä palkitseminen, joka on kilpailukykyinen markkinoilla ja kuvastaa yhtiön liiketoiminnan laajuutta ja moninaisuutta. Peruspalkka sisältää verotettavia luontoisetuja, joita ovat esimerkiksi työsuhdeauto, lounas ja puhelin. Peruspalkka määräytyy useiden eri tekijöiden, kuten markkinoilla vallitsevan palkkatason sekä henkilön osaamisen ja kokemuksen, perusteella. Peruspalkka tarkistetaan yleensä vuosittain.	Politiikan mukainen: Toimitusjohtaja on oikeutettu etuihin, joita ovat esimerkiksi työsuhdeauto, sairauskuluvakuutus sekä lounas- ja puhelinetu.
Allekirjoitus palkkio	Kertapalkkio vuonna 2023: 38 500 euroa	Jotta uudella toimitusjohtajalla olisi kannustin aloittaa tehtävässään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, hänelle päätettiin tarjota yhden (1) kuukauden palkkaa vastaava allekirjoituspalkkio, jos hän aloittaa tehtävässään viimeistään 1.4.2023.	Poikkeaa politiikasta: Allekirjoituspalkkiota ei mainita erikseen palkitsemispolitiikassa. Kuten politiikassa mainitaan, hallitus voi kuitenkin poiketa politiikasta tietyissä poikkeustilanteissa, kuten uuden toimitusjohtajan nimittämisen yhteydessä. Sen mukaisesti hallitus huolellisen harkinnan jälkeen arvioi, että politiikasta on tarpeen poiketa väliaikaisesti ja tarjota uudelle toimitusjohtajalle allekirjoituspalkkio, joka kannustaa häntä aloittamaan tehtävässään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Lisäeläke järjestelyt	Maksettu vuonna 2023: 39 848 euroa	Tarkoituksena on tarjota kilpailukykyinen eläketulo. Lisäeläkejärjestelmä on maksuperusteinen eläkejärjestelmä. Eläkemaksu määräytyy toimitusjohtajan perusvuosipalkan perusteella.	Politiikan mukainen: Toimitusjohtajalla on ei lakisääteinen maksuperusteinen eläkejärjestely. Yhtiön suorittama maksu oli 11,5 % vuosipalkasta vuonna 2023. Eläke alkaa 63 vuoden iässä.
Käteispalkkio (lyhyen aikavälin palkitseminen)	Ansaittu tilikaudella 2023 (lyhyen aikavälin kannustin järjestelmä STI 2023), maksetaan vuonna 2024: 59 667 euroa	Tarkoituksena on ohjata lyhyen aikavälin taloudellisen ja operatiivisen suoriutumisen saavuttamiseen ja palkita lyhyen aikavälin taloudellisen ja operatiivisen suoriutumisen saavuttamisesta ja tukea liiketoimintastrategian edistämistä. Suoritusta mitataan vuoden ajan ja käteispalkkio maksetaan mittausvuoden päättymisen jälkeen. Käteispalkkiot maksetaan rahana yhden vuoden suorituksen saavuttamisen perusteella.	Politiikan mukainen: Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä (STI) maksettavan palkkion enimmäismäärä vuonna 2023 oli 60 % perusvuosipalkasta (ilman lomarahaa).

Elementti	Määrä	Tarkoitus, yhteys strategiaan ja kuvaus palkitsemispolitiikasta	Vaatimustenmukaisuutta koskeva kommentti
Osakepohjaiset kannustin järjestelmät (pitkän aikavälin palkitseminen)	Sitouttava lisä osakejärjestelmä (MRSP) Ei ansaittuja pitkän aikavälin kannustimia vuonna 2023	Tarkoituksena on palkita pitkäaikaisen omistaja arvon tuottamisesta, yhtenäistää toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien tavoitteet ja kasvattaa yhtiön arvoa tarjoamalla osakeomistukseen perustuva palkkio. Toimitusjohtajalla voi olla osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, jotka palkitsevat yhtiön suoriutumisesta, tai joita käytetään sitouttamistarkoituksiin. Tällä hetkellä Suomisen suoriteperusteinen pitkän aikavälin kannustin on osakepohjainen järjestelmä, joka tarjoaa toimitusjohtajalle mahdollisuuden ansaita palkkiona ennalta määrätty määrä Suomisen osakkeita. Palkkion maksamisen edellytyksenä on, että hallituksen asettamat ansaintakriteerien tavoitteet on saavutettu ja että toimitusjohtajan toimisuhde on voimassa. Hallitus päättää osakkeiden enimmäismäärän, joka on mahdollista ansaita järjestelmän perusteella. Pitkän aikavälin kannustimet määritetään Suomisen osakkeina, mutta maksetaan osakkeina ja rahana, jolla pyritään kattamaan osakkeiden vastaanottamisesta aiheutuvat verot.	Politiikan mukainen: Toimitusjohtaja on oikeutettu sitouttavaan lisäosakejärjestelmään, jonka tavoitteena on yhtenäistää toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien tavoitteet Suomisen arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa toimitusjohtaja yhtiöön ja tarjota hänelle kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden hankkimiseen, ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Toimitusjohtajan odotetaan omistavan tai hankkivan enintään 30 000 yhtiön osaketta palkkiojärjestelmän puitteissa. Yhtiö vastaa osakesijoitukseen tarjoamalla toimitusjohtajalle vastikkeetta enintään 60 000 vastaavaa osaketta (brutto, jossa mukana myös käteisenä maksettava osuus). Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa: 1.6.2023–1.6.2024, 1.6.2023–1.6.2025 ja 1.6.2023–1.6.2026. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana kolmena eränä kunkin ansaintajakson jälkeen edellyttäen, että toimitusjohtajan toimisuhde yhtiön kanssa on voimassa palkkion maksuhetkellä. Toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän (LTI) ansaintajaksoon 2023–2025. Hänen mahdolliset palkkionsa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän puitteissa vastaavat yhteensä enintään noin 168 500 yhtiön osakkeen arvoa (brutto). Kannustinjärjestelmän tunnuslukuna on suhteellinen osakkeen kokonaistuotto. Mahdollinen palkkio maksetaan vuoden 2026 keväällä.
Osakeomistus edellytys		Toimitusjohtajan on omistettava puolet pitkän aikavälin suoriteperusteisten kannustinjärjestelmien perusteella saamistaan nettomääräisistä osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen bruttopalkkaansa palkkion maksua edeltävänä kalenterivuotena. Osakkeet on pidettävä niin kauan kuin hänen toimisuhteensa yhtiössä jatkuu.	Politiikan mukainen: Toimitusjohtaja ei ole vastaanottanut, tai myynyt yhtään osaketta mistään pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä.

Hallitus 31.12.2023

JAAKKO ESKOLA s. 1958

Diplomi-insinööri, vuorineuvos Hallituksen jäsen vuodesta 2021 Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2021 Riippumaton jäsen Osakeomistus*: 26 166 Suomisen osaketta

ANDREAS AHLSTRÖM

s. 1976 Kauppatieteiden maisteri Sijoitusjohtaja, A. Ahlström Oy Hallituksen jäsen vuodesta 2015 Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2020 Ei-riippumaton jäsen Osakeomistus*: 26 792 Suomisen osaketta

AARON BARSNESS

s. 1973 Humanististen tieteiden kandidaatti (biologia ja ympäristötutkimus) Markkinointijohtaja, Fazer-konserni Hallituksen jäsen vuodesta 2022 Riippumaton jäsen Osakeomistus*: 5 459 Suomisen osaketta

BJÖRN BORGMAN

s. 1975 Diplomi-insinööri Toimitusjohtaja, HL Display AB Hallituksen jäsen vuodesta 2020 Riippumaton jäsen Osakeomistus*: 24 902 Suomisen osaketta

NINA LINANDER

s. 1959 Kauppatieteiden maisteri, MBA Hallituksen jäsen vuodesta 2020 Riippumaton jäsen Osakeomistus*: 27 631 Suomisen osaketta

LAURA REMES

s. 1980 Diplomi-insinööri Strategia- ja kehitysjohtaja, UPM Fibres Hallituksen jäsen vuodesta 2023 Riippumaton jäsen Osakeomistus*: 2 956 Suomisen osaketta

Laura Raitio toimi hallituksen jäsenenä 3.4.2023 asti.

Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot Suomisen hallituksen jäsenten keskeisestä työkokemuksesta ja luottamustehtävistä on esitetty yhtiön verkkosivuilla www.suominen.fi. Tiedot palkitsemisesta löytyvät Suomisen palkitsemisraportista.

* Henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet 31.12.2023.

Johtoryhmä

31.12.2023

TOMMI BJÖRNMAN

Toimitusjohtaja s. 1966 Diplomi-insinööri Suomisen palveluksessa vuodesta 2023 Osakeomistus*: 30 000 Suomisen osaketta

JANNE SILONSAARI

Talousjohtaja s. 1980 KTM Suomisen palveluksessa vuodesta 2023 Osakeomistus*: –

JONNI FRIMAN Muutos- ja kehitysjohtaja s. 1971 Diplomi-insinööri Suomisen palveluksessa vuodesta 2023 Osakeomistus*: –

MARKKU KOIVISTO

Johtaja, Eurooppa & T&K s. 1971 Diplomi-insinööri Suomisen palveluksessa vuodesta 2017 Osakeomistus*: 53 172

KLAUS KORHONEN

Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja s. 1974 Oikeustieteen kandidaatti Suomisen palveluksessa vuodesta 2019 Osakeomistus*: 52 630 Suomisen osaketta

THOMAS OLSEN

Johtaja, Amerikat s. 1965 MBA Suomisen palveluksessa vuodesta 2023 Osakeomistus*: –

MIMOUN SAÏM

Tuotantojohtaja s. 1964 ENSI Engineering Suomisen palveluksessa vuodesta 2011 Osakeomistus*: 92 923 Suomisen osaketta

Klaus Korhonen toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 31.3.2023 asti. Sirpa Koskinen toimi väliaikaisena talousjohtajana 31.5.2023 asti. Markku Koivisto toimi väliaikaisena Amerikat liiketoiminta-alueen johtajana 22.8.–31.10.2023. Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot Suomisen johtoryhmän jäsenten keskeisestä työkokemuksesta, luottamustehtävistä ja palkitsemisesta on esitetty yhtiön verkkosivuilla www.suominen.fi.

* Henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet 31.12.2023.

Taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus…83 Konsernitilinpäätös…104 Emoyhtiön tilinpäätös…169 Tilintarkastuskertomus…183 Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä…187 Tunnusluvut…189

Taloudelliset tiedot

1.1.–31.12.2023

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS…83

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)…104

Konsernin tase…104 Konsernin tuloslaskelma…105 Konsernin laaja tuloslaskelma…105 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista…106 Konsernin rahavirtalaskelma…107

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot…108

1. Olennaiset konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet…108
1. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät…111
1. Rahoitusriskien hallinta…111
1. Pääoman hallinta…118
1. Liikearvo…119
1. Aineettomat hyödykkeet…121
1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet…123
1. Konserniyritykset…125
1. Oman pääoman ehtoiset instrumentit…126
10.Vaihto-omaisuus…127
1. Myynti- ja muut saamiset…128
1. Rahoitusinstrumentit…131
1. Oma pääoma ja tietoja Suomisen osakkeesta…133
1. Korolliset velat…137
1. Varaukset…139
1. Osto- ja muut velat…140
1. Johdannaisinstrumentit…140
1. Käypien arvojen hierarkia…141

20.Segmenttiraportointi ja koko yhteisöä koskevat tiedot…144 21. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut…145 22.Vuokrasopimukset ja käyttöoikeusomaisuuserät…146 23.Tilintarkastajille maksetut palkkiot…149 24.Työsuhde-etuudet…150 25.Poistot ja omaisuuserien arvonalentumiset…152 26.Rahoitustuotot ja -kulut…153 27. Tuloverot…154 28.Osakeperusteiset maksut…158 29.Osakekohtainen tulos…160 30.Rahavirtalaskelman oikaisut…160 31. Yrityksen johtohenkilöt…161 32.Vastuut ja ehdolliset velat…163

Myyntituotot asiakassopimuksista…142

33.Raportointikauden jälkeiset tapahtumat…164

Osakekohtaiset tunnusluvut…165

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskenta…166

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)…169

Tuloslaskelma…169 Tase…170 Rahoituslaskelma…172 Liitetiedot…173

TILINTARKASTUSKERTOMUS…183

TILINTARKASTAJAN RAPORTTI ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ...187

TUNNUSLUVUT…189

Tunnuslukujen laskenta…190

Hallituksen toimintakertomus 2023

Suomisen tilikauden 2023 avainasiat:

Liikevaihto laski 9 % ja oli 450,9 milj. euroa (493,3)
Vertailukelpoinen käyttökate oli 15,8 milj. euroa (15,3)
Liiketoiminnan rahavirta oli 30,7 milj. euroa (14,0)
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle 0,10 euron osakekohtaista osinkoa

Avainlukuja	2023	2022	2021
Liikevaihto, milj. euroa	450,9	493,3	443,2
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa	15,8	15,3	47,0
Käyttökate, milj. euroa	11,2	14,3	47,0
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa	-2,8	-4,2	26,9
Liikevoitto, milj. euroa	-7,5	-9,0	26,9
Raportointikauden voitto, milj. euroa	-12,8	-13,9	20,7
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa	-0,22	-0,24	0,36
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa	-0,22	-0,24	0,36
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa	0,53	0,24	0,19
Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, %	-4,1	-4,2	13,9
Velkaantumisaste (gearing), %	35,3	37,4	30,4
Osakekohtainen osinko, euroa*	0,10	0,10	0,20

* 2023 hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Suluissa esitetyt luvut viittaavat tilikauteen 2022, ellei toisin mainita.

Liikevaihto

Vuonna 2023 Suomisen liikevaihto laski 9 % vertailukaudesta ja oli 450,9 milj. euroa (493,3). Liikevaihdon lasku johtui alhaisemmista myyntihinnoista, joihin vaikuttivat alhaisemmat raaka-aineiden hinnat. Myyntimäärät laskivat hieman vuodesta 2022 pääosin Mozzaten tehtaan sulkemisesta johtuen. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus oli 6,8 milj. euroa.

Amerikat liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 288,0 milj. euroa (288,0) ja Eurooppa liiketoiminta-alueen 162,8 milj. euroa (205,5).

Käyttökate, liikevoitto ja tulos

Vertailukelpoinen käyttökate oli 15,8 milj. euroa (15,3). Käyttökate oli 11,2 milj. euroa (14,3). Vertailukelpoisen käyttökatteen kasvu johtui parantuneista myyntikatteista, kun taas myyntimäärät laskivat hieman Mozzaten tehtaan sulkemisesta johtuen. Valuuttakurssien positiivinen vaikutus oli 0,6 milj. euroa. Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -4,7 milj. euroa (-1,0), liittyen tuotannon lopettamiseen Mozzaten tehtaalla.

Vertailukelpoinen liikevoitto oli -2,8 milj. euroa (-4,2). Liikevoitto oli -7,5 milj. euroa (-9,0).

Liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -4,8 milj. euroa (-4,8), liittyen tuotannon lopettamiseen Mozzaten tehtaalla.

Tilikauden 2023 voitto ennen tuloveroja oli -13,5 milj. euroa (-11,9). Tilikauden verot olivat 0,7 milj. euroa (-2,0). Raportointikauden voitto oli -12,8 milj. euroa (-13,9).

Liikevaihto, käyttökate ja liikevoitto

1 000 euroa	2023	2022	2021
Liikevaihto	450 851	493 298	443 219
Vertailukelpoinen käyttökate	15 813	15 257	47 033
Käyttökate	11 163	14 287	47 033
Vertailukelpoinen liikevoitto	-2 750	-4 163	26 941
Liikevoitto	-7 517	-8 958	26 941

Rahoitus

Katsauskauden lopussa 31.12.2023 korolliset nettovelat nimellisarvoilla laskettuna olivat 44,1 milj. euroa (54,6). Velkaantumisaste oli 35,3 % (37,4 %) ja omavaraisuusaste 39,5 % (42,5 %).

Nettorahoituskulut olivat vuonna 2023 yhteensä -6,0 milj. euroa (-2,9) eli 1,3 % (0,6 %) liikevaihdosta. Valuuttakurssien muutosten vaikutus rahoituserissä oli -0,6 milj. euroa (+2,8).

Vuonna 2023 liiketoiminnan rahavirta oli 30,7 milj. euroa (14,0). Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta vuonna 2023 oli 0,53 euroa (0,24). Liiketoiminnan rahavirran rahoituseriin, -5,0 milj. euroa (-4,7), vaikuttivat merkittävimpinä erinä katsauskaudella maksetut korot. Vuoden alusta nettokäyttöpääoman muutos oli 25,7 milj. euroa positiivinen (7,8 milj. euroa positiivinen) johtuen pääasiassa siitä, että varastoon sitoutui vähemmän pääomaa.

Investoinnit

Vuonna 2023 Suomisen bruttoinvestoinnit olivat 11,2 milj. euroa (9,7), ja suurin yksittäinen investointi oli meneillään oleva kasvuinvestointi Nakkilan tehtaalla. Muut investoinnit olivat pääosin ylläpitoinvestointeja.

Katsauskauden poistot olivat -18,6 milj. euroa (-19,4) ja arvonalentumistappiot -0,1 milj. euroa (-3,8).

Investoinnit ja poistot ja arvonalentumistappiot

1 000 euroa	2023	2022	2021
Bruttoinvestoinnit	11 223	9 712	17 770
% liikevaihdosta	2,5	2,0	4,0
Poistot ja arvonalentumiset	-18 680	-23 245	-20 092

Tunnusluvut

	2023	2022	2021
Oman pääoman tuotto (ROE), %	-9,6	-8,8	13,3
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	-4,1	-4,2	13,9
Omavaraisuusaste, %	39,5	42,5	42,2
Korolliset nettovelat, milj. euroa*	44,1	54,6	49,6
Sijoitettu pääoma, milj. euroa	168,4	199,8	211,0
Velkaantumisaste, %	35,3	37,4	30,4

* Nimellisarvoon

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2023	2022	2021
Osakekohtainen tulos, euroa, laimentamaton	-0,22	-0,24	0,36
Osakekohtainen tulos, euroa, laimennettu	-0,22	-0,24	0,36
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa	0,53	0,24	0,19
Osakekohtainen oma pääoma, euroa	2,17	2,54	2,85
Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)	-12,9	-12,4	14,4
Osakekohtainen osinko, euroa*	0,10	0,10	0,20
Osinkosuhde, %	-45,1	-41,4	55,5
Efektiivinen osinkotuotto, %	3,51	3,33	3,86

* 2023 hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle

Osakekohtaiset tunnusluvut ovat osakeantioikaistuja. Osakekohtaisten tunnuslukujen laskenta on esitetty konsernitilinpäätöksessä. Tunnusluvut ovat vaihtoehtoisia tunnuslukuja ja niiden laskenta on esitetty vuosikertomuksessa.

Neljännesvuosikehitys 2023

1–12 2023

15 813
3,5
-4 650
11 163
2,5
-2 750
-0,6
-4 767
-7 517
-1,7
-5 987
-13 504
-3,0

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Suomisen tutkimus- ja kehitystoiminnot on organisoitu osaksi T&K-konsernitoimintoa. T&K-konsernitoiminnossa työskenteli vuoden lopussa yhteensä 14 (15) henkilöä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat 3,9 milj. euroa (3,5) eli 0,9 % (0,7) liikevaihdosta.

Suomisen visiona on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Lisäksi yksi yhtiön strategian viidestä painopisteestä on erottautua innovaatioilla ja kaupallisella osaamisella. Lainsäädäntö ja kuluttajakäyttäytyminen lisäävät vastuullisempien tuotteiden kysyntää ja valmistaudumme kasvavaan kysyntään kehittämällä jatkuvasti uusia uusiutuvista, kierrätettävistä, kompostoituvista tai muovittomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.

Konsernin emoyhtiö Suominen Oyj omistaa kaikki liiketoimintaan liittyvät patentit sekä niihin liittyvät teknologiat, tietotaidon, prosessit, reseptit ja kaikki muut Suomisen kehittämät ratkaisut. Tavoitteena on, että yhtiöllä on laajat teolliset oikeudet kuitukangaspohjaisiin sovelluksiin ja niihin liittyviin tuotantoteknologioihin sekä tarvittavat testija pilottilinjat, joiden avulla se voi tarjota konserniyhtiöille parhaan mahdollisen tuen nykyisten ja tulevien asiakastarpeiden tyydyttämiseksi.

Henkilöstö

Suomisen palveluksessa oli tilikaudella 2023 keskimäärin 682 (707) ja tilikauden päättyessä 659 (710) henkilöä (FTE - kokoaikaisiksi muutettuina). Vähennys tulee pääasiassa Mozzaten tehtaan sulkemiseen liittyvistä henkilöstövähennyksistä.

Henkilöstötunnuslukuja

	2023	2022	2021
Henkilöstö keskimäärin (FTE - kokoaikaisiksi muutettuina)	682	707	709
Palkat ja palkkiot, 1 000 euroa	-43 598	-41 660	-37 872

Suomisen muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys

Liiketoimintamalli

Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana. Suominen hankkii raaka-aineensa kuidun tuottajilta globaalisti ja myy tuotteitaan jatkojalostajille ja brändinomistajille, jotka jalostavat kuitukankaita kuluttaja- ja ammattikäyttöön tarkoitetuiksi tuotteiksi. Suomisen päämarkkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Lisäksi Suominen toimii Etelä-Amerikan markkinoilla. Vuonna 2023 Suomisen

liikevaihto oli 450,9 miljoonaa euroa, ja yhtiö työllisti keskimäärin noin 682 henkilöä.

Suomisen visio on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Strategiamme tavoitteet ovat kasvu ja kannattavuuden parantaminen vastuullisuuden, asiakaslähtöisyyden ja tehokkuuden avulla. Suominen keskittyy pyyhintätuotteisiin. Lisätietoa siitä, miten Suominen luo lisäarvoa, löytyy vuosikertomuksen sivulta 9 alkaen.

Olennaisuusmäärittely

Vuonna 2023 Suominen aloitti prosessin päivittääkseen toiminnalleen olennaiset yritysvastuuteemat huomioiden kaikki vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koko arvoketjussa (kaksoisolennaisuus). Prosessi sisältää sisäisiä työpajoja avainasiantuntijoiden ja johdon kanssa sekä sidosryhmien osallistamista. Sisäisissä työpajoissa listattiin Suomisen liiketoiminnan kannalta tärkeitä aiheita arvoketjun kaikissa osissa ja tunnistettiin niiden negatiiviset ja positiiviset vaikutukset. Sidosryhmien osallistamiseen sisältyi sidosryhmäkysely, joka lähetettiin asiakkaille, työntekijöille, institutionaalisille sijoittajille, tavarantoimittajille, toimialajärjestöille ja omistajille, sekä keskeisten sidosryhmien edustajien haastattelut. Työ valmistuu vuoden 2024 alussa ja se auttaa yritysvastuuagendamme kehittämisessä ja ohjaa tulevia toimenpiteitämme.

Edellinen olennaisuusarviointi tehtiin vuonna 2019. Tämä arviointi muodosti perustan yritysvastuuagendallemme 2020–2025, joka perustuu kuuteen Suomisen kannalta olennaisimpaan vastuullisuusteemaan: ympäristöystävälliset tuotteet, terveys ja turvallisuus, energiatehokkuus, jätteen syntymisen ehkäiseminen, taloudellinen vakaus ja työntekijöiden sitoutuneisuus.

Yritysvastuu Suomisella

Vastuullisuus on olennainen osa Suomisen strategiaa. Suominen on sitoutunut strategiassaan ja toiminnassaan vastuullisen liiketoiminnan järjestelmälliseen kehittämiseen. Suomisen yritysvastuuohjelma 2020–2025 käsittää neljä teemaa: ihmiset ja turvallisuus, vastuulliset kuitukankaat, ympäristövaikutusten minimointi ja yrityskansalaisuus. Jokaiselle teemalle on määritetty konkreettiset tavoitteet ja mittarit ja ne on sisällytetty Suomisen strategisiin tavoitteisiin. Tavoitteenamme on olla markkinoiden vastuullisin kuitukangasyhtiö. Pyrimme pienentämään tuotantomme

ympäristövaikutuksia ja kehittämään jatkuvasti turvallisuustyötämme ja työntekijöidemme sitoutuneisuutta sekä vastuullista raaka-aineiden hankintaa.

Yritysvastuun johtaminen Suomisella

Suomisen yritysvastuuagendan hyväksyy hallitus. Johtoryhmä omistaa ja ohjaa yritysvastuuohjelmaa, siihen liittyviä tavoitteita ja sitä tukevia politiikkoja. Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja on vastuussa Suomisen yritysvastuusta ja hän raportoi toimitusjohtajalle. Viestintä- ja vastuullisuustiimi hänen alaisuudessaan vastaa vastuullisuusaktiviteettien käytännön koordinoinnista ja raportoinnista. Suomisen toiminnot ovat vastuussa yhtiötason vastuullisuushankkeiden toteuttamisesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi jokaisen Suomisen työntekijän vastuulla on toimia yritysvastuun periaatteiden mukaisesti.

Riskienhallinta Suomisella

Suomisen riskienhallintamalli kattaa strategiset, operatiiviset, rahoitus- ja vahinkoriskit, sekä vastuullisuuteen liittyvät riskit. Riskienhallintaprosessiin sisältyy järjestelmällisiä ja määrävälein tehtäviä riskiarviointeja, joissa tunnistetaan keskeiset riskit ja määritetään riskienhallintatoimet. Suomisen riskienhallintaprosessia johtaa riskienhallintajohtaja. Kullekin riskille nimetään riskin omistaja, joka vastaa toimenpiteistä kyseisen riskin pienentämiseksi. Riskien arviointi on sisällytetty strategiaprosessiin, ja riskit arvioidaan vuosittain Suomisen strategisten tavoitteiden osalta. Suomisen riskejä ja niiden hallintaa, mukaan lukien muut kuin taloudellisiin aiheisiin liittyvät riskit, käsitellään tarkemmin Liiketoiminnan riskit ja epävarmuustekijät -osiossa.

Ympäristö

Toimintaperiaatteet

Suomiselle olennaisia ympäristövastuun näkökohtia ovat tavoitteemme minimoida tuotteidemme ympäristövaikutukset niiden koko elinkaaren ajalta, vähentää toimintamme ympäristövaikutuksia ja kehittää jatkuvasti vastuullisia hankintakäytäntöjä.

Tiedostamme, että meidän on otettava huomioon koko arvoketju kuitukankaidemme ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Siksi olemme sitoutuneet kehittämään entistä vastuullisempia tuotteita käyttämällä raaka-aineita, joiden

ympäristöjalanjälki on pienempi, ja minimoimalla oman tuotantomme ympäristövaikutukset. Oman tuotantomme merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat vedenkulutus, tuotannossa syntyvät jätteet, energiankulutus sekä kasvihuonekaasupäästöt.

Ympäristöjohtamisen yleiset toimintaperiaatteet on kirjattu Suomisen eettiseen ohjeeseen. Kaikilla tehtaillamme on sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001), laatujärjestelmä (ISO 9001) ja niiden mukaiset politiikat. Suomisen eettinen ohje tavarantoimittajille sisältää ympäristövastuuta koskevia vaatimuksia.

Tunnusluvut, tavoitteet ja tulokset

Oman tuotannon ympäristövaikutusten minimointi ja vastuullisten kuitukankaiden kehittäminen ja tarjoaminen ovat tärkeimmät ympäristöön liittyvät teemat yritysvastuuagendassamme.

Tavoitteemme on vähentää energian kulutusta, kasvihuonekaasupäästöjä, vedenottoa ja kaatopaikkajätettä 20 % tuotettua tonnia kohti verrattuna vertailuvuoteen 2019. Vuoden 2023 loppuun mennessä veden kulutuksemme on vähentynyt 0,7 % ja kasvuhuonekaasupäästöt 14,9 % tuotettua tonnia kohti verrattuna vertailuvuoteen 2019. Emme onnistuneet tavoitteessamme vähentää energiankulutustamme ja kaatopaikkajätettämme vuonna 2023.

Vastuullisiin kuitukankaisiin liittyen tavoitteemme on kasvattaa niiden myyntiä 50 % vuoteen 2025 mennessä ja lanseerata vuosittain yli 10 vastuullista tuotetta. Vuonna 2023 lanseerasimme 12 vastuullista tuotetta ja vastuullisten tuotteiden myyntimme kasvoi 79 % vertailuvuoteen 2019 verrattuna.

Vuonna 2023 ei ollut merkittäviä ympäristöpoikkeamia, jotka olisivat johtaneet merkittäviin lupaehtorikkomuksiin, korvausvaatimuksiin tai korvauksiin.

Vastuullisuustyöstämme voi lukea lisää vuosikertomuksemme sivulta 17 alkaen.

Sosiaalinen vastuu ja henkilöstöasiat

Toimintaperiaatteet

Suomisen sosiaaliseen vastuuseen ja henkilöstöön liittyvät olennaiset näkökohdat koskevat terveyttä, turvallisuutta ja työntekijöiden sitoutuneisuutta. Suominen on sitoutunut tarjoamaan turvallisen ja terveellisen työympäristön kaikille työntekijöille, alihankkijoille ja muille, jotka työskentelevät

yhtiössä. Noudatamme kaikkia sovellettavia turvallisuus- ja terveyslakeja sekä määräyksiä. Suominen sitoutuu toteuttamaan turvallisuusohjelmia edistääkseen positiivista turvallisuuskulttuuria ja rohkaistakseen kaikkien työntekijöiden osallistumista ja kuulemista. Tätä varten tarjoamme koulutusta ja jaamme tietoa turvallisuusasioista sekä omille työntekijöillemme että tiloissamme työskenteleville ulkopuolisille työntekijöille.

Suominen tiedostaa monimuotoisen työvoiman hyödyt liiketoiminnalle ja pyrkii tarjoamaan tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille perustuen osaamiseen, kokemukseen ja suoritukseen. Emme hyväksy minkäänlaista syrjintää perustuen ikään, sukupuoleen, uskontoon, etniseen tai kansalliseen alkuperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, poliittiseen mielipiteeseen, vammaisuuteen tai mihinkään muuhun lailla suojattuun ominaisuuteen. Sitoudumme kohtelemaan työntekijöitämme ja työpaikkaa hakevia reilusti ja tasa-arvoisesti rekrytoinnissa, ylennyksissä, kehityksessä, palkitsemisessa ja muissa työsuhteen ehdoissa. Odotamme, että kaikkia kohdellaan arvokkuudella, kunnioituksella ja yleisellä kohteliaisuudella. Emme hyväksy minkäänlaista häirintää, kiusaamista tai muita epäasiallisia käyttäytymismuotoja, jotka voidaan kokea loukkaaviksi tai pelottaviksi. Työntekijöidemme palkitseminen perustuu tehtävän vaatimuksiin ja haastavuuteen sekä heidän suoritukseensa. Yksittäisten palkkojen eroavaisuudet perustuvat eroihin osaamisessa, työkokemuksessa ja suorituksessa.

Kunnioitamme työntekijöidemme järjestäytymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta. Tarjoamme työolosuhteet, jotka täyttävät paikalliset lakisääteiset vaatimukset ja työehtosopimukset. Suominen noudattaa kaikkia sovellettavia lakeja, säädöksiä ja työehtosopimuksia palkoista, työajoista, ylitöistä ja eduista. Tuemme työntekijöidemme fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä tunnustamme työn ja yksityiselämän välisen tasapainon tärkeyden ja hyödyt. Pyrimme löytämään ratkaisuja erilaisiin elämäntilanteisiin esimerkiksi työaikaan liittyvillä järjestelyillä ja antamalla vapaata tarvittaessa. Monet työntekijämme voivat työskennellä hybridimallissa, jossa voi yhdistää toimistotyötä ja työskentelyä kotoa tai muusta etäpaikasta joustavina työaikoina sekä pitää taukoja joustavasti. Tuotantotyöntekijämme työskentelevät vuorotyössä, ja seuraamme tarkasti heidän kokemustaan vuorotyöstä. Kannustamme vuoro-

työssä työskenteleviä löytämään parhaat tavat palautumiseen.

Toimintaperiaatteet liittyen terveyteen ja turvallisuuteen sekä työntekokäytäntöihin on kuvattu liiketapaperiaatteissamme ja ihmisoikeuspolitiikassamme.

Tunnusluvut, tavoitteet ja tulokset

Turvallisuus, henkilöstön sitoutuneisuuden lisääminen ja korkean suorituskyvyn kulttuurin rakentaminen ovat tärkeimmät henkilöstöön liittyvät tavoitteemme yritysvastuuohjelmassamme.

Työtapaturmien määrän vähentäminen on Suomisen turvallisuustyön keskeinen tavoite ja tavoitteemme on nolla poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Vuonna 2023 Suomisen toimipisteillä tapahtui 6 (2) poissaoloon johtanutta tapaturmaa (Lost-time Accident, LTA).

Henkilöstön sitoutuminen on tärkeä henkilöstöön liittyvä tavoitteemme. Toteutimme vuonna 2023 neljännen peräkkäisen globaalin henkilöstötutkimuksen ja tulosten perusteella henkilöstömme sitoutumisindeksi on 66 %. Indeksi muodostuu kysymyksistä, jotka koskevat henkilöstön pysyvyyttä, todennäköisyyttä suositella yhtiötä, ylpeyttä organisaatiosta sekä sitoutuneisuutta yhtiöön. Tavoitteemme on, että sitoutumisindeksi on 73 % vuoteen 2025 mennessä.

Tunnusluku	2023	2022	2021
Terveys ja turvallisuus	6 LTA:ta*	2 LTA:ta*	4 LTA:ta*
Henkilöstön sitoutumisindeksi	66 %	65 %	66 %

* Poissaoloon johtanut työtapaturma, Lost-time Accident (LTA)

Vastuullisuustyöstämme voi lukea lisää vuosikertomuksemme sivulta 17 alkaen.

Ihmisoikeudet

Suominen tiedostaa vastuunsa ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja edellyttää samaa liikekumppaneiltaan.

Suominen kunnioittaa ja tukee kansainvälisesti julistettujen ihmisoikeuksien suojelua, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen kirjattuja periaatteita, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Suominen on sitoutunut noudattamaan OECD:n ohjeistusta monikansallisille yrityksille, YK:n Global Compact -aloitetta sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita. Suomisen oma ihmisoikeuspolitiikka vahvistaa yhtiön sitoutumista ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Suominen työskentelee johdonmukaisesti varmistaakseen, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan koko arvoketjussa. Valitsemme yhteistyökumppanimme huolellisesti ja teemme yhteistyötä vain niiden kanssa, jotka harjoittavat liiketoimintaa eettisesti ja vastuullisesti ja jakavat arvomme. Suominen edellyttää, että kaikki tavarantoimittajat kunnioittavat ja edistävät ihmisoikeuksia sekä noudattavat Suomisen liiketapaperiaatteita tavarantoimittajille. Suominen voi pyytää tavarantoimittajiaan varmistamaan liiketapaperiaatteiden noudattamisen itsearviointikyselyllä, kolmannen osapuolen arvioinnilla ja/tai paikan päällä tehdyllä auditoinnilla. Toimittajien odotetaan toimivan yhteistyössä tällaisten pyyntöjen tai auditointien yhteydessä. Mikäli Suominen toteaa, että toimittaja rikkoo liiketapaperiaatetta, on toimittaja velvollinen ryhtymään välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin rikkomuksen korjaamiseksi. Jos Suomisen kohtuullisen harkinnan mukaan noudattamatta jättäminen on vakavaa tai korjaavia toimenpiteitä ei ole toteutettu riittävästi tai ajoissa, Suomisella on oikeus, muita mahdollisia oikeussuojakeinoja tai oikeuksia rajoittamatta, keskeyttää tai irtisanoa sopimus toimittajan kanssa ja/tai sulkea toimittaja pois tulevista tarjousprosesseista.

Vuonna 2023 ei saatu yhtään ilmoitusta ihmisoikeusloukkauksista.

Korruptio ja lahjonta

Suominen on sitoutunut noudattamaan kaikkia sovellettavia lakeja ja säädöksiä. Suominen toimii eettisesti ja läpinäkyvästi, ja vastuullisuutta koskevia vaatimuksiamme sovelletaan myös toimittajiimme.

Suomisen liiketapaperiaatteet ja lahjonnan vastainen politiikka ohjaavat toimintaamme korruption ja lahjonnan torjunnan osalta. Yhtiön kaikkien työntekijöiden oletetaan tietävän ja noudattavan sovellettavia lakeja ja säädöksiä, ja rohkaistaan hakemaan lainopillista neuvoa epäselvissä tilanteissa. Jokaisen työntekijän, joka tulee tietoiseksi toteutuneesta tai mahdollisesta liiketapaperiaatteen rikkomuksesta, velvollisuus on raportoida rikkomuksesta. Liiketapaperiaatteisiimme liittyvä koulutus on pakollinen kaikille

työntekijöillemme ja lahjonnan ja korruption vastainen koulutus on pakollinen kaikille toimihenkilöille. Vuoden loppuun mennessä 94 % koko henkilöstöstä oli suorittanut liiketapaperiaatteita koskevan koulutuksen ja 97 % toimihenkilöistä oli suorittanut lahjonnan ja korruption vastaisen verkko-oppimiskurssin.

Valitsemme liikekumppanimme huolellisesti ja teemme yhteistyötä ainoastaan eettisesti ja vastuullisesti toimivien kumppaneiden kanssa. Odotamme toimittajiemme ja lukuumme toimivien liikekumppaneiden ymmärtävän ja noudattavan kaikkia sovellettavia lakeja ja säädöksiä, ja noudattavan samaa laillista ja eettistä standardia, jota Suominen harjoittaa. Suomisen toimittajien tulee noudattaa myös tavarantoimittajien liiketapaperiaatetta, joka kieltää kaikenlaisen korruption.

Vuonna 2023 ei havaittu yhtään korruptio- tai lahjontatapausta.

Suomisen EU-luokitusjärjestelmäraportti

EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä (taksonomia) on järjestelmä, joka luo yhtenäiset ja objektiiviset kriteerit, joiden avulla voidaan määritellä sellaiset taloudelliset toiminnat, jotka edistävät merkittävästi EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamista. Luokitusjärjestelmän ensimmäisessä vaiheessa kriteerit on määritelty niille toimialoille, jotka ovat olennaisimpia ilmastoneutraaliuden saavuttamisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta, kuten energia, metsätalous, valmistus, liikenne ja rakennusalan toiminta.

Vuonna 2022 muiden kuin rahoitusalan yritysten oli annettava tiedot siitä, mikä on luokitusjärjestelmän mukaisten, luokitusjärjestelmäkelpoisten ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen osuus yhteenlasketuista liikevaihdosta, pääomamenoista (CapEx) ja toimintamenoista (OpEx). Vuonna 2022 tiedonantovelvollisuus koski vain kahta kuudesta ympäristötavoitteesta, eli ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Vuonna 2022 100 % Suomisen liikevaihdosta oli ei-luokitusjärjestelmäkelpoista, pääomamenoista oli 12 % luokitusjärjestelmäkelpoista ja 1 % luokitusjärjestelmän mukaista ja toimintamenoista oli 16 % luokitusjärjestelmäkelpoista ja alle 1 % luokitusjärjestelmän mukaista.

Vuonna 2023 yrityksien on raportoitava luokitusjärjestelmän mukaisuus kahdesta samasta ympäristötavoitteesta kuin vuonna 2022, ja luokitusjärjestelmäkelpoisuus ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisuus jäljellä olevista neljästä ympäristötavoitteesta.

Suomisen liiketoiminta koostuu yksinomaan kuitukankaiden valmistuksesta ja myynnistä. EU:n luokitusjärjestelmässä ei tähän mennessä ole määritelty kuitukankaille teknisiä arviointikriteerejä. Tästä syystä mikään osa Suomisen liikevaihdosta ei ole luokitusjärjestelmäkelpoista. Samaan tapaan, koska suurin osa Suomisen pääomamenoista ja toimintamenoista liittyy kuitukankaiden tuotantoon, suurin osa menoista ei ole luokitusjärjestelmäkelpoisia.

Me Suomisella uskomme, että kunnianhimoiset tavoitteemme vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme ja jatkuva työmme päästölaskentojen kattavuuden parantamiseksi, laaja vastuullisten tuotteiden valikoimamme sekä jatkuva uusien ja innovatiivisten kuitujen tutkiminen voidaksemme tarjota entistä vastuullisempia ja pienemmän hiilijalanjäljen omaavia tuotteita, kuvastavat panoksiamme ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.

Suomisen luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat sisältävät pääosin pääomamenoja tai huoltomenoja liittyen energiatehokkuuteen, jäteveden keräykseen ja käsittelyyn, sähkötrukkien huoltoon ja vuokraukseen sekä tuotekehitystoimintaan. Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat liittyvät pääosin rakennusten energiatehokkuuteen.

Suominen on tarkastellut kokonaispääoma- ja toimintamenojaan ja kohdentanut ne luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisiin taloudellisiin toimintoihin. Pääoma- ja toimintamenojen kohdentaminen luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin perustuu Komission delegoidussa asetuksessa 2021/2139 ja sen liitteissä kuvattuihin luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin. Arvioinnissa, jossa on määritelty, onko luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta myös luokitusjärjestelmän mukaista, on käytetty Komission delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä kerrottuja teknisiä arviointikriteerejä sekä Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksen 2020/852 kolmannen artiklan mukaisia kriteerejä. Jokaisen luokitusjärjestelmäkelpoisen taloudellisen toiminnan osalta on arvioitu, täyttääkö se luokitusjärjestelmän mukaisen toiminnan kriteerit. Mikäli kriteerit eivät täyty, toimintaa ei ole luokiteltu luokitusjärjestelmän mukaiseksi.

Jokainen Suomisen tehtaista on vastuussa omien toimintojensa luokitusjärjestelmäkelpoisuuden ja -mukaisuuden arvioinnista. Suomisella on selainpohjainen työkalu, joka tukee arviointiprosessia. Konsernitoiminnot vastaavat yhteisistä toimintaohjeista ja määritelmistä. Toimintojen arviointi sekä taksonomiaraportin luvut varmennetaan konsernitasolla.

Vähimmäistason suojatoimien (minimum social safeguards) osalta Suominen on sitoutunut noudattamaan OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita sekä periaatteita ja oikeuksia, jotka vahvistetaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa julistuksessa. Suominen on arvioinut suojatoimien noudattamista myös varmistamalla prosessien olemassaolon, jotka kattavat ihmisoikeudet, korruption, verotuksen ja reilun kilpailun, ja mahdollisten rikkomusten käsittelyn, jos sellaisia ilmenee.

Pääomamenot on laskettu kuten Komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 liitteessä I (Muiden kuin rahoitusalan yritysten ilmoittamat keskeiset tulosindikaattorit) on määritelty. Kokonaispääomamenot sisältävät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden (kuten määritelty IAS 16 -standardissa), aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden (kuten määritelty IAS 38 -standardissa) sekä käyttöoikeusomaisuuserien (kuten määritelty IFRS 16 -standardissa) lisäykset.

Pääomamenot, 1 000 euroa	2023	2022
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden lisäykset	11 054	9 275
Aineettomien hyödykkeiden lisäykset	169	438	Ei sisäisesti aikaansaatuja
Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset	2 410	705
Yhteensä	13 633	10 418

Osoittaja, jota käytetään luokitusjärjestelmän mukaisten pääomamenojen osuuksien laskemisessa on määritetty siten, että se sisältää ne pääomamenot, jotka kytkeytyvät luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin, tai ne liittyvät

tuotosten ostamiseen luokitusjärjestelmän mukaisista taloudellisista toiminnoista tai jotka liittyvät yksittäisiin toimenpiteisiin, joiden avulla toiminnoista voidaan tehdä vähähiilisiä tai vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Kokonaistoimintamenot on laskettu kuten Komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 liitteessä I (Muiden kuin rahoitusalan yritysten ilmoittamat keskeiset tulosindikaattorit) on määritelty. Toimintamenot sisältävät välittömät tulosvaikutteisesti kirjatut kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut välittömät menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden hyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.

Osoittaja, jota käytetään luokitusjärjestelmän mukaisten toimintamenojen osuuksia laskettaessa, on määritetty siten, että se sisältää ne toimintamenot, kuten välittömät tutkimus- ja kehittämismenot, jotka kytkeytyvät luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin. Lisäksi luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintamenoihin luetaan ne menot, jotka liittyvät tuotosten ostamiseen luokitusjärjestelmän mukaisista taloudellisista toiminnoista, tai jotka liittyvät yksittäisiin toimenpiteisiin, joiden avulla toiminnoista voidaan tehdä vähähiilisiä tai vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Toimintamenot olivat 27 595 tuhatta euroa vuonna 2023 (22 923).

Jotta varmistetaan, että pääoma- ja toimintamenot on huomioitu vain yhdessä taloudellisessa toiminnassa ja jotta vältyttäisiin pääoma- ja toimintamenojen kaksinkertaiselta huomioonottamiselta, täsmäytetään kohdennetut menot kohdentamattomiin kokonaismenoihin. Arvioinnit, ovatko luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat myös luokitusjärjestelmän mukaisia on tehty tuotantolaitoskohtaisesti. Tästä syystä samoja taloudellisia toimintoja on esitetty sekä luokitusjärjestelmäkelpoisissa toiminnoissa että luokitusjärjestelmän mukaisissa toiminnoissa.

Liikevaihto					Merkittävän edistämisen kriteerit					Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Koodit Taloudelliset toiminnat	1 000 euroa liikevaihto Absoluut tinen	Osuus liike vaihdosta, %	muutoksen Ilmaston hillintä	muutokseen Ilmaston sopeutu minen	ja merten Vesivarat luonnon varat	Kierto- talous	Ympäristön pilaantu minen	monimuotoi Biologinen suus ja eko systeemit	muutoksen Ilmaston- hillintä	muutokseen Ilmaston sopeutu minen	ja merten Vesivarat luonnon varat	Kierto- talous	Ympäristön pilaantu minen	monimuotoi Biologinen suus ja eko systeemit	mäistason Vähim toimet suoja	vaihdosta, 2023, % Luokitusjärjestel män mukainen osuus liike	vaihdosta, 2022, % Luokitusjärjestel män mukainen osuus liike	(mahdol toiminta) Luokka listava	(siirtymä Luokka toiminta)
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
(luokitusjärjestelmän mukaisista) Ympäristön kannalta kestävistä toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		0 % 0														0 %	0 %	N/A	N/A
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset, järjestelmän mukaiset) toiminnat mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitus																N/A	N/A	N/A	N/A
Luokitusjärjestelmäkelpoisista, kestävistä (muut kuin luokitus toiminnoista saatu liikevaihto mutta ei ympäristön kannalta järjestelmän mukaisista) (A.2)		0 % 0														0 %	0 %	N/A	N/A
Yhteensä (A.1 + A.2)		0 % 0														0 %	0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto	450 851	100 %

Osuus liikevaihdosta/kokonaisliikevaihto

Yhteensä (A + B)

450 851

100 %

	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan
CCM	0 %	0 %
CCA	0 %	0 %
WTR	0 %	0 %
CE	0 %	0 %
PPC	0 %	0 %
BIO	0 %	0 %

Tämä on Suominen Yritysvastuu	Hallinnointi	Taloudelliset tiedot
----------------------------------	--------------	----------------------

menot ma Pääo						Merkittävän edistämisen kriteerit					Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodit	1 000 euroa yhteensä Pääoma menot	menoista, pääoma Osuus %	muutoksen Ilmaston hillintä	muutokseen Ilmaston sopeutu minen	ja merten Vesivarat luonnon varat	Kierto- talous	Ympäristön pilaantu minen	monimuotoi Biologinen suus ja eko systeemit	muutoksen Ilmaston- hillintä	muutokseen Ilmaston sopeutu minen	ja merten Vesivarat luonnon varat	Kierto- talous	Ympäristön pilaantu minen	monimuotoi Biologinen suus ja eko systeemit	suojatoimet mäistason Vähim-	menoista, 2023, % Luokitusjärjestel män mukainen osuus pääoma	menoista, 2022, % Luokitusjärjestel män mukainen osuus pääoma	(mahdol toiminta) Luokka listava	(siirtymä Luokka toiminta)
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto Rakennusten energiatehokkuuden ja korjaus	7.5.	16	0 %	100%	0%	0%	0%	0%	0%	Y	Y	Y	Y	Y	Y	Y	0 %	N/A	N/A	N/A
(luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) Ympäristön kannalta kestävien		16	0 %														0 %	1 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	3.6.	165	1 %
Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö	4.16.	62	0 %
vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja laajentaminen ja käyttö	5.1.	30	0 %
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta	5.3.	18	0 %
Moottoripyöra-, henkilöauto- ja hyötyajoneuvoliikenne	6.5.	134	1 %
Olemassa olevien rakennusten korjaus	7.2.	1 047	8 %
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.3.	164	1 %
Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi	9.1.	96	1 %
mahdollistavat vuotojen vähentämisen ja asennus ja siihen liittyvät palvelut, jotka Vuotojen valvontatekniikan valmistus, ehkäisyn vedenjakelujärjestelmissä	1.1.	27	0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten, mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		1 742	13 %														13 %	12 %	N/A	N/A
Yhteensä (A.1 + A.2)		1 758	13 %														13 %	13 %	N/A	N/A
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten		11 874	87 %
toimintojen pääomamenot Yhteensä (A + B)		13 633	100 %

	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan
CCM	0 %	6 %
CCA	0 %	5 %
WTR	0 %	0 %
CE	0 %	3 %
PPC	0 %	0 %
BIO	0 %	0 %

Tämä on Suominen Yritysvastuu Hallinnointi Taloudelliset tiedot

menot minta Toi							Merkittävän edistämisen kriteerit				Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodit	1 000 euroa yhteensä Toiminta menot	menoista, toiminta Osuus %	muutoksen Ilmaston hillintä	muutokseen Ilmaston sopeutu minen	ja merten Vesivarat luonnon varat	Kierto- talous	Ympäristön pilaantu minen	monimuotoi Biologinen suus ja eko systeemit	muutoksen Ilmaston- hillintä	muutokseen Ilmaston sopeutu minen	ja merten Vesivarat luonnon varat	Kierto- talous	Ympäristön pilaantu minen	monimuotoi Biologinen suus ja eko systeemit	mäistason suojatoimet Vähim-	menoista, 2023, % Luokitusjärjestel män mukainen osuus toiminta	menoista, 2022, % Luokitusjärjestel män mukainen osuus toiminta	(mahdol toiminta) Luokka listava	(siirtymä Luokka toiminta)
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat																		N/A	N/A	N/A
mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto Rakennusten energiatehokkuuden ja korjaus	7.5.	30	0 %	100 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %	Y	Y	Y	Y	Y	Y	Y	0 %	N/A	N/A	N/A
(luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) Ympäristön kannalta kestävien		30	0 %														0 %	0 %	N/A	N/A
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistus	3.3.	178	1 %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	3.6.	105	0 %
aurinkosähköteknologialla Sähköntuotanto	4.1.	2	0 %
vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja laajentaminen ja käyttö	5.1.	47	0 %
vedenjakelujärjestelmien uudistaminen Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja	5.2.	244	1 %
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta	5.3.	559	2 %
Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla lajitelluissa jakeissa	5.5.	75	0 %
Olemassa olevien rakennusten korjaus	7.2.	212	1 %
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.3.	60	0 %
Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi	9.1.	3 223	12 %
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut	9.3.	7	0 %
Hotellit, lomamajoitus, leirintäalueet ja vastaavanlainen majoitus	2.1.	23	0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten, mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		4 734	17 %														17 %	16 %	N/A	N/A
Yhteensä (A.1 + A.2)		4 764	17 %														17 %	16 %	N/A	N/A
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot		22 831	83 %

Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan0 % 9 % 0 %8 %

Osuus toimintamenoista/kokonaistoimintamenot

CCM CCA WTR

CE PPC BIO

0 % 0 % 0 %

0 %

0 % 0 %

Yhteensä (A + B)

27 595

100 %

Osaketiedot

Osakepääoma

Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2023 oli 58 259 219 osaketta ja osakepääoma oli 11 860 056,00 euroa. Suomisella on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon. Suomisen osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Vaihto ja kurssi

Suominen Oyj:n osakkeiden (SUY1V) vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2023 oli 2 743 668 osaketta eli 4,8 % osakkeiden keskimääräisestä määrästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 3,48 euroa, alin 2,48 euroa ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 2,85 euroa. Katsauskauden ensimmäisen kaupankäyntipäivän 2.1.2023 päätöskurssi oli 3,06 euroa ja viimeisen kaupankäyntipäivän 29.12.2023 päätöskurssi oli 2,85 euroa.

Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2023 oli 164,4 milj. euroa.

Hallituksen valtuutukset

Hallituksella on 3.4.2023 pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2024 saakka ja se kumoaa kaikki aiemmat omien osakkeiden hankintavaltuutukset.

Hallituksella on 3.4.2023 pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää uusien osakkeiden hankkimisesta ja/ tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamista. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita; tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten esimerkiksi osakkeiden käyttäminen vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittaminen, osakkeiden käyttäminen osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai osakkeiden käyttäminen hallituksen jäsenten palkkioiden osakeosuuden suorittamiseksi. Uudet osakkeet voidaan antaa myös maksuttomana osakeantina yhtiölle itselleen. Uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita voidaan luovuttaa yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta.

Hallitus voi antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Oikeus voidaan antaa myös yhtiön velkojalle siten, että oikeuteen liittyy ehto velkojan saatavan käyttämisestä osakkeen merkintähinnan kuittaamiseen (vaihtovelkakirjalaina). Osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia ei kuitenkaan anneta osana yhtiön palkitsemisjärjestelmää.

Yhtiön antamien optio- ja muiden erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 5 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy yllä mainittuun enimmäismäärään.

Valtuutukset kumoavat kaikki aikaisemmat osakeantia sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Hallitus päättää kaikista muista valtuutuksiin liittyvistä seikoista. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2024 saakka.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti katsauskauden aikana luovutettiin yhteensä 21 949 osaketta hallituksen

jäsenille osakkeina suoritettavana osuutena vuosipalkkioista.

Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän ansaintajakson päätyttyä ohjelmaan osallistuneille siirrettiin helmikuussa 2023 yhteensä 189 783 osaketta.

Näiden luovutusten jälkeen valtuutuksen enimmäismäärä on yhteensä 4 788 268 osaketta.

Hallituksen palkkioiden osakkeina maksettava osuus

Suomisen 3.4.2023 pidetty yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 % maksetaan Suominen Oyj:n osakkeina. Osakkeet luovutettiin 10.5.2023 yhtiön hallussa olevista omista osakkeista.

Vuonna 2023 voimassa olleet johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

Suomisen johto ja avainhenkilöt kuuluvat yhtiön osakeperusteiseen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään. Kannustinjärjestelmiä on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksessä sekä palkitsemisraportissa, joka on saatavana yhtiön verkkosivuilta osoitteessa www.suominen.fi.

Yhtiön osakepalkkiojärjestelmässä on kolme kolmivuotista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2021–2023, 2022–2024 ja 2023–2025. Kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksot

Jakso	2021–2023	2022–2024	2023–2025
Palkkion peruste	Osakkeen suhteellinen kokonaistuotto (Total Shareholder Return TSR)	Osakkeen suhteellinen kokonaistuotto (Total Shareholder Return TSR)	Osakkeen suhteellinen kokonaistuotto (Total Shareholder Return TSR)
Mahdollinen palkkion maksu	Maksetaan osittain Suomisen osakkeina ja osittain rahana keväällä 2024	Maksetaan osittain Suomisen osakkeina ja osittain rahana keväällä 2025	Maksetaan osittain Suomisen osakkeina ja osittain rahana keväällä 2026
Osallistujat	15 henkilöä	21 henkilöä	23 henkilöä
Osakkeiden maksimimäärä	232 000	222 000	687 000

Suomisen toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.

Toimitusjohtajan osakeperusteinen kannustinjärjestelmä

Suomisen hallitus päätti 19.5.2023 perustaa uuden osakeperusteisen kannustinjärjestelmän yhtiön toimitusjohtajalle. Kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien ja toimitusjohtajan tavoitteet Suomisen arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa toimitusjohtaja yhtiöön sekä tarjota toimitusjohtajalle kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden hankkimiseen, ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Kannustinjärjestelmässä toimitusjohtajan odotetaan omistavan tai hankkivan enintään 30 000 Suomisen osaketta Nasdaq Helsingin julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan. Suominen vastaa toimitusjohtajan osakesijoitukseen luovuttamalla hänelle vastikkeetta enintään 60 000 osaketta (bruttona, sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Kannustinjärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, 1.6.2023–1.6.2024, 1.6.2023–1.6.2025 ja 1.6.2023– 1.6.2026. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana kolmessa yhtä suuressa erässä kunkin ansaintajakson jälkeen edellyttäen, että toimitusjohtaja on yhtiön palveluksessa palkkion maksuhetkellä. Rahaosuus on tarkoitettu kattamaan toimitusjohtajalle palkkioista aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Osakkeenomistajat

Vuoden 2023 lopussa Suomisella oli 5 376 osakkeenomistajaa. Suomisen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia. Lisätietoja johdon osakeomistuksista sekä taulukko suurimmista osakkeenomistajista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 31 ja 13.

Omat osakkeet

Raportointikauden lopussa 31.12.2023 Suominen Oyj:n hallussa oli 566 760 omaa osaketta.

Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän ansaintajakson päätyttyä ohjelmaan osallistuneille siirrettiin helmikuussa yhteensä 189 783 osaketta.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti katsauskauden aikana luovutettiin yhteensä 21 949 osaketta hallituksen jäsenille osakkeina suoritettavana osuutena vuosipalkkioista.

Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 § mukaiset ilmoitukset

Katsauskauden aikana Suominen ei vastaanottanut arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 § mukaisia ilmoituksia.

Valtiovarainministeriön asetuksen 1020/2012 edellyttämät tiedot, joita ei ole esitetty konsernitilinpäätöksessä

Suominen Oyj:n osakkeiden tai niihin oikeuttaviin arvopapereiden siirtoon ei ole rajoituksia eikä niihin liity lunastustai suostumuslausekkeita.

Suominen Oyj ei ole osallisena sellaisissa järjestelyissä, joissa osakkeeseen tai siihen oikeuttavaan arvopaperiin liittyvät taloudelliset oikeudet ja arvopaperin hallinta on erotettu toisistaan.

Suominen Oyj:n yhtiöjärjestyksen sekä osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus päättää toimitusjohtajan valitsemisesta. Yhtiöjärjestyksessä ei ole erillisiä määräyksiä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Osakkeiden liikkeelle laskemisesta ja omien osakkeiden hankkimisesta päättää yhtiökokous osakeyhtiölain mukaisesti.

Suominen Oyj:n hallituksen jäsenillä ei ole erillisiä sopimuksia yhtiön kanssa koskien korvauksia, kun hallituksen jäsen eroaa tehtävästään, hänet erotetaan tehtävästään tai heidän tehtävänsä päättyy julkisen ostotarjouksen seurauksena. Toimitusjohtajalla ei ollut erillistä sopimusta siltä varalta, että hänen sopimuksensa päätettäisiin julkisen ostotarjouksen johdosta. Toimitusjohtajasopimuksen keskeiset ehdot on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 31 ja Suominen Oyj:n palkka- ja palkkioselvityksessä vuodelta 2023.

Nimitystoimikunnan kokoonpano

Suomisen kolme suurinta osakkeenomistajaa Ahlstrom Capital B.V., Etola Group Oy ja Oy Etra Invest Ab ovat nimittäneet osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan seuraavat edustajat:

Lasse Heinonen, toimitusjohtaja, A. Ahlström Oy, Ahlstrom Capital B.V:n edustajana
Mikael Etola, toimitusjohtaja, Etola-Yhtiöt, Etola Group Oy:n ja Oy Etra Invest Ab:n edustajana.

Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jaakko Eskola toimii nimitystoimikunnan kolmantena jäsenenä. Nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2023 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella.

Nimitystoimikunta valitsi 4.9.2023 pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajakseen Lasse Heinosen.

Nimitystoimikunta päätti kutsua Peter Seligsonin, A. Ahlström Oy:n hallituksen puheenjohtajan, osallistumaan nimitystoimikunnan kokouksiin neuvonantajana

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset yhtiökokoukselle 2024

Ehdotus hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä ja puheenjohtajasta

Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä pysyy ennallaan ja olisi kuusi (6).

Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen Andreas Ahlström, Aaron Barsness, Björn Borgman, Nina Linander ja Laura Remes, ja että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan Charles Héaulmé.

Hallituksen nykyinen puheenjohtaja Jaakko Eskola on ilmoittanut, että hän ei ole enää käytettävissä hallituksen jäseniä valittaessa.

Charles Héaulmé, s. 1966, B.Sc. (Business Administration), Ranskan kansalainen, toimii tällä hetkellä Huhtamäki Oyj:n toimitusjohtajana. Tätä ennen hän on toiminut useissa johtotehtävissä Tetra Pakilla Euroopassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtäviin. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Andreas Ahlströmiä, joka toimii tällä hetkellä A. Ahlström Oy:n sijoitusjohtajana. Suominen Oyj:n suurin osakkeenomistaja Ahlstrom Capital B.V. on A. Ahlström Oy:n konserniyhtiö.

Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin Charles Héaulmé.

Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Nimitystoimikunta on ehdotuksia tehdessään arvioinut, että hallituksen yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.

Ehdotus hallituksen palkkioista

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen palkkiot olisivat seuraavat: hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 74 000 euroa (2023: 70 000 euroa), hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 45 000 euroa (2023: 33 000 euroa) ja muiden jäsenten vuosipalkkio 35 000 euroa (2023: 33 000 euroa). Nimitystoimikunta ehdottaa myös, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksettava lisäkorvaus pysyisi ennallaan ja olisi 10 000 euroa.

Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta maksettavat kokouspalkkiot pysyisivät ennallaan ja olisivat seuraavat: 500 euroa kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa, 1 000 euroa kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa ja 500 euroa jäsenen osallistuessa kokoukseen puhelimella tai muulla sähköisellä välineellä. Päätöksistä, jotka tehdään kokousta pitämättä, ei makseta palkkiota.

Vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 % Suominen Oyj:n osakkeina. Osakkeet luovutetaan hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista kahden viikon kuluessa Suominen Oyj:n tammi–maaliskuun 2024 osavuosikatsauksen julkaisupäivästä.

Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

Muutokset johtoryhmässä

Klaus Korhonen, henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja, toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 31.3.2023 saakka.

Toni Tamminen, talousjohtaja, lopetti Suomisen palveluksessa 3.2.2023.

Tommi Björnman aloitti toimitusjohtajana 1.4.2023.

Janne Silonsaari aloitti talousjohtajana 1.6.2023.

Jonni Friman aloitti muutos- ja kehitysjohtajana 1.6.2023.

Lynda Kelly, johtaja, Amerikat liiketoiminta-alue ja liiketoiminnan kehitys, lopetti Suomisen palveluksessa 22.8.2023. Markku Koivisto, johtaja, Eurooppa liiketoiminta-alue &

T&K, nimitettiin väliaikaiseksi Amerikat liiketoiminta-alueen johtajaksi 31.10.2023 saakka.

Thomas Olsen aloitti Amerikat liiketoiminta-alueen johtajana 1.11.2023.

Varsinainen yhtiökokous

Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 3.4.2023.

Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 2022 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin 2022. Yhtiökokous hyväksyi lisäksi yhtiöjärjestyksen muutoksen siten, että jatkossa yhtiökokoukset voidaan järjestää myös ilman kokouspaikkaa niin sanottuna etäkokouksena.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta.

Suomisen yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten palkkioista. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 70 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 33 000 euroa. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan 10 000 euron lisäkorvaus. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa ja puhelinkokouksesta 500 euroa.

Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 % Suominen Oyj:n osakkeina. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Andreas Ahlström, Aaron Barsness, Björn Borgman, Jaakko Eskola ja Nina Linander. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Laura Remes.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jaakko Eskola.

Suominen Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Toni Halonen.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta sekä osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen ehdot on kuvattu aiemmin tässä katsauksessa.

Suominen julkaisi 3.4.2023 pörssitiedotteen yhtiökokouksen päätöksistä sekä hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen maksoi 14.4.2023 osinkoja yhteensä 5,8 milj. euroa vuodelta 2022, joka vastaa 0,10 euroa osakkeelta.

Hallituksen järjestäytyminen ja valiokunnat

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi Andreas Ahlströmin.

Hallitus valitsi keskuudestaan myös tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Nina Linander. Andreas Ahlström valittiin uudelleen tarkastusvaliokunnan jäseneksi ja Laura Remes valittiin uudeksi jäseneksi. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jaakko Eskola ja Björn Borgman ja Aaron Barsness valittiin uudelleen jäseniksi.

Liiketoiminnan riskit ja epävarmuustekijät

Valmistukseen liittyvät riskit

Suomisella on tuotantolaitoksia useissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Esimerkiksi koneiden rikkoutumisesta aiheutuvat katkokset tehtailla voivat aiheuttaa tuotannon menetyksiä ja toimitusvaikeuksia. Järjestelmällinen kunnossapito ja koneiden käyttöiän pidentämiseen tähtäävät investoinnit ovat keskeinen osa nykyisten tuotantolinjojen toimintatehokkuuden varmistamista.

Suomisen toiminta voi häiriintyä myös odottamattomien ja yhtiöstä riippumattomien tapahtumien seurauksena. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sähkökatkokset, tulipalot tai vesivahingot. Suominen ei välttämättä pysty ehkäisemään tällaisia tapahtumia ennalta, mikä voi johtaa liiketoiminnan keskeytymiseen. Tällaisia riskejä varten on otettu vakuu-

tuksia toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Koska Suomisella on kattavat omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, vahingot ja liiketoiminnan keskeytymisestä koituvat taloudelliset tappiot on mahdollista saada katettua vakuutuksilla.

Suominen käyttää tuotannossaan tiettyjä tuotantomenetelmiä. Johdon näkemyksen mukaan valitut menetelmät ovat kilpailukykyisiä, eikä suuria investointeja uuteen tuotantoteknologiaan ole tarvetta tehdä. Ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yrityksen teknologiavalinnat osoittautuvatkin vääriksi, jolloin uusien tai korvaavien tuotantomenetelmien kehittäminen vaatisi investointeja.

Kilpailu

Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Uusiin teknologioihin perustuvat tai halvempien tuotantokustannusten maista tuodut tuotteet saattavat heikentää Suomisen kilpailuetua. Ellei Suominen pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se saattaa menettää osan markkinaosuudestaan. Kilpailu saattaa lisätä yhtiön tuotteisiin kohdistuvia hintapaineita.

Raaka-aineiden hinta ja saatavuus

Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja öljypohjaisia raaka-aineita. Raaka-aineet ovat toiminnan suurin kustannuserä. Muutokset raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoissa saattavat vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Suomisen varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta, ja keskimäärin kestää 2–5 kuukautta ennen kuin raaka-ainehintojen muutokset vaikuttavat myyntihintoihin joko automaattisten hinnoittelumekanismien tai neuvoteltujen hinnanmuutosten kautta.

Pitkittyneet katkokset Suomisen tärkeimpien raaka-aineiden saatavuudessa saattavat häiritä tuotantoa ja vaikuttaa negatiivisesti konsernin liiketoimintaan. Koska Suominen hankkii suurimman osan raaka-aineistaan useilta eri kansainvälisiltä toimittajilta, merkittävät, lukuisten tuotteiden valmistamiseen vaikuttavat häiriöt ovat epä todennäköisiä.

Energian hinta ja saatavuus

Energiakustannukset muodostavat merkittävän osan Suomisen tuotantokustannuksista. Suominen kuluttaa pääasiassa sähköä ja kaasua. Korkeammat hinnat ja

energian saatavuuden heikkeneminen voivat vaikuttaa Suomisen kannattavuuteen tuotantokustannusten nousun kautta.

Markkinoihin ja asiakkuuksiin liittyvät riskit

Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää yksittäisten asiakkaiden ostomäärissä tapahtuvien muutosten mahdollisia vaikutuksia. Vuonna 2023 konsernin kymmenen suurinta asiakasta vastasi 69,9 %:sta (64,3 %) konsernin liikevaihdosta. Suurimpien asiakkaiden kanssa pyritään solmimaan pitkäaikaisia sopimuksia. Käytännössä asiakassuhteet ovat pitkäaikaisia ja kestävät useita vuosia. Asiakkuuksiin liittyviä luottoriskejä hallitaan yhtiön hallituksen hyväksymän luottopolitiikan mukaisesti. Asiakkaiden luottorajat varmistetaan luottoluokituksen ja asiakashistorian perusteella.

Suomisen tuotteiden kysyntä riippuu kuluttajamieltymysten mahdollisista muutoksista. Historiallisesti tällaisilla muutoksilla on ollut Suomiseen lähinnä positiivinen vaikutus, sillä ne ovat lisänneet kuitukankaasta valmistettujen tuotteiden kysyntää. Esimerkiksi COVID-19 -pandemia lisäsi kuitukankaiden kysyntää puhdistus- ja desinfiointipyyhkeisiin. Tietyt tekijät, kuten kuluttajien suhtautuminen öljypohjaisia raaka-aineita sisältäviin tuotteisiin tai näkemykset kertakäyttötuotteiden haitallisuudesta, voivat kuitenkin muuttaa kuluttajien ostotottumuksia. Suominen seuraa kuluttajatrendejä ennakoivasti ja kehittää tuotevalikoimaansa sen mukaisesti. Biohajoavat, sataprosenttisesti kasvipohjaiset kuitukangastuotteet ovat kuuluneet yrityksen valikoimaan jo yli viidentoista vuoden ajan, ja täten yhtiö on hyvässä asemassa vastaamaan muutoksiin kuluttajien mieltymyksissä liittyen kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen.

Yleensä pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden kysyntä on ollut pysyvää taloudellisten olosuhteiden muuttuessa. On kuitenkin mahdollista, että korkea kuluttajahintainflaatio voi johtaa pyyhintätuotteiden kysynnän laskuun, kun kuluttajien käytettävissä olevat tulot pienenevät.

Ukrainan sotaan liittyen välittömät vaikutukset Suomisen liiketoimintaan ovat vähäiset, sillä meillä ei ole asiakkaita eikä tavarantoimittajia Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa. Suomiseen vaikuttavat eniten hyökkäyksen välilliset taloudelliset vaikutukset, jotka vaikuttavat kustannusin-

flaatioon. Epävakaudet eri puolilla maailmaa aiheuttavat edelleen yleistä epävarmuutta.

Lainsäädännön, poliittisen ympäristön ja taloudellisten olosuhteiden muutokset

Suomisen liiketoimintaan ja tuotteisiin voivat suorasti tai epäsuorasti vaikuttaa poliittiset päätökset ja lainsäädännölliset muutokset esimerkiksi ympäristöpolitiikan tai jätteiden käsittelyyn liittyvän lainsäädännön alueilla. Yksi esimerkki tällaisesta lainsäädännöstä on EU:n ns. kertakäyttömuovidirektiivi, joka tähtää muovijätteen vähentämiseen merissä. Vastaavanlaiset säädökset saattavat yleistyä myös EU:n ulkopuolisissa maissa. Tämä luo kysyntää vastuullisemmille tuotteille, ja Suominen on hyvässä asemassa vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään.

Maailmanpolitiikassa tapahtuvilla muutoksilla voi olla Suomiseen negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi vapaakauppaa rajoittavalla poliittisella päätöksellä voi olla merkittävä vaikutus tiettyjen raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan, mikä puolestaan vaikuttaa Suomisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Suomisen toiminta on hajaantunut sekä maantieteellisesti että eri asiakasteollisuuksiin, mikä osaltaan suojaa tämän kaltaisilta riskeiltä.

Yhdysvaltojen merkitys Suomisen liiketoiminnalle lisää dollarin vaihtokurssiin liittyvää riskiä. Suominen suojaa valuuttapositiotaan suojauspolitiikkansa mukaisesti.

Etelä-Amerikan alueelle tyypillisillä riskeillä, kuten poliittisen ympäristön tai valuuttakurssien merkittävillä muutoksilla voi olla vaikutusta Suomisen toimintaan Brasiliassa.

Investoinnit

Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa. Investointien toteutus voi viivästyä suunnitellusta, investointikustannukset voivat osoittautua odotettua suuremmiksi tai investoinnit saattavat tuottaa odotettua vähemmän liiketoiminnallista hyötyä. Investointien toteutusvaihe saattaa aiheuttaa toiminnassa tilapäisiä katkoksia.

Kyberturvallisuus ja tietoturva

Suomisen toiminta on riippuvainen sen tieto- ja viestintäjärjestelmien ja ohjelmistojen eheydestä, turvallisuudesta ja toiminnan vakaudesta sekä kyberuhkien onnistuneesta hallinnasta. Mikäli Suomisen tieto- tai viestintäjärjestelmät tai ohjelmistot muuttuisivat käyttökelvottomiksi, niiden käyttö vaikeutuisi merkittävästi pidemmäksi aikaa tai

kyberuhat toteutuisivat, sillä voisi olla negatiivisia vaikutuksia Suomisen maineeseen, toimituskykyyn, raaka-aineiden hankintaan tai varastonhallintaan.

Rahoitus- ja taloudelliset riskit

Konserni on altis useille rahoitusriskeille, kuten valuutta-, korko-, vastapuoli-, maksuvalmius- ja luottoriskeille. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan yhtiön hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.

Suominen on tuloverovelvollinen useissa eri maissa. Tuloveron kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla vaatii huomattavaa harkintaa. Moniin liiketapahtumiin ja laskelmiin liittyy epävarmuustekijöitä lopullisen tuloveron määrän suhteen. Veroriskeihin liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutokset tai niihin liittyvät virheelliset tulkinnat. Näiden riskien toteutuminen saattaisi johtaa veroviranomaisten määräämiin maksunkorotuksiin tai sanktioihin, jotka puolestaan voisivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että laskennalliset verosaamiset voidaan hyödyntää tulevia verotuksellisia voittoja vastaan.

Suominen tekee vuosittain liikearvon alentumistestauksen. Arvonalentumistestauksessa omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvon avulla, joka muodostuu diskontatuista arvioiduista vastaisista rahavirroista. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa diskontatuista arvioiduista vastaisista rahavirroista. Arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin liittyviin epävarmuustekijöihin kuuluvat mm. omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöikä sekä muutokset Suomisen tuotteiden ennustetuissa myyntihinnoissa, tuotantokustannuksissa ja testauksessa käytetyissä diskonttauskoroissa. Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista, että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät eivät riitä kattamaan omaisuuserien, erityisesti liikearvon, kirjanpitoarvoja. Mikäli näin tapahtuu, joudutaan kirjaamaan arvonalentumistappio, joka toteutuessaan heikentää tulosta ja omaa pääomaa. Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksessä.

Suomisen ei-taloudelliset riskit ja niiden hallinta

Suomisen keskeisimpien riskien arviointi sisältää myös keskeiset ei-taloudelliset riskit. Ei-taloudellisen riskin toteutumisen tyypillinen seuraus on kielteinen vaikutus maineeseen. Kaikkia toimintojamme ohjaa Suomisen liiketapaperiaatteet (Code of Conduct). Suominen edellyttää, että kaikki sen työntekijät noudattavat näitä periaatteita. Suomisen liiketapaperiaate tavarantoimittajille (Supplier Code of Conduct) puolestaan määrittelee eettisen liiketoiminnan periaatteet, joita Suomisen tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien edellytetään noudattavan.

Ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät riskit

Ympäristöriskit on tunnistettu osana ISO14001-ympäristönhallintajärjestelmää. Kukin tuotantolaitos vastaa ympäristöriskien hallinnasta. Keskeisimpiä ympäristöriskejä ovat sidosaine- tai kemikaalivuodot ja tulipalot tuotantolaitoksilla, jotka voivat vahingoittaa ympäristöä. Näitä riskejä hallitaan tunnistamalla ja toteuttamalla toimenpiteitä, joilla minimoidaan ympäristöriskien todennäköisyys ja vakavuus.

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit, mukaan lukien säähän liittyvät ilmiöt kuten myrskyt, tulvat, kuivuus, tulipalot, hurrikaanit ja muut äärimmäiset sääolosuhteet, voivat vaikuttaa Suomisen toimintaan vahingoittamalla yhtiön tuotantolaitoksia tai aiheuttamalla häiriöitä yhtiön toimitusketjuun. Suominen hallitsee näitä riskejä asianmukaisten varotoimien, varautumissuunnitelmien ja vakuutusten avulla. Esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuteen liittyviä riskejä hallinnoidaan toimimalla useiden kansainvälisten raaka-ainetoimittajien kanssa ja yhtiön omiin laitoksiin liittyviä riskejä vähentää muun muassa se, että Suomisen toiminta on maantieteellisesti hajautettu.

Sosiaaliset ja työntekijöihin liittyvät riskit

Suomisen menestys on riippuvainen sen johdon ja työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta ja asiantuntevuudesta sekä sen kyvystä sitouttaa ja rekrytoida osaavia työntekijöitä. Suominen soveltaa ja kehittää jatkuvasti prosesseja ja käytäntöjä, jotka auttavat rekrytoimaan, kannustamaan ja sitouttamaan kyvykkäitä työntekijöitä. Pyrimme rakentamaan ja ylläpitämään erinomaiseen suoritukseen tähtäävää kulttuuria, jossa ihmisiä rohkaistaan nostamaan

omaa vaatimustasoaan ja suoriutumaan työstään joka päivä parhaan suorituskykynsä mukaisesti.

Työturvallisuuteen liittyviä riskejä hallitaan jatkuvalla turvallisuustyöllä ja varmistamalla, että työohjeita noudatetaan. Turvallisuusriskien minimoimiseksi Suominen on luonut turvallisuussäännöt, joita jokaisella on velvollisuus noudattaa kaikissa olosuhteissa. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä Suomisella on käytössä Behaviour Based Safety -ohjelma. Sitä toteutetaan turvallisuuskierroksilla, joiden aikana tunnistetaan turvallinen ja vaarallinen käyttäytyminen tai olosuhteet sekä korjaavat toimenpiteet, joilla parannetaan työolosuhteiden turvallisuutta.

Ihmisoikeuksiin ja korruptioon tai lahjontaan liittyvät riskit

Suominen on tunnistanut työolosuhteiden turvallisuuteen ja työntekijöiden asiattomaan kohteluun liittyviä ihmisoikeusriskejä. Suomisella on nollatoleranssi kaikenlaista syrjintää kohtaan. Ihmisoikeuskysymykset on sisällytetty Suomisen eettisiin ohjeisiin sekä tavarantoimittajien auditointiprosessiin.

Suomisella ei hyväksytä korruptiota tai lahjontaa missään muodossa. Suomisen liiketapaperiaatteiden ja lahjonnan vastaisen politiikan mukaisesti Suominen ei tarjoa, anna, pyydä tai hyväksy sopimattomia tai lahjonnaksi katsottavia maksuja tai etuja vastineeksi suotuisasta päätöksestä tai sopimattomasta liiketoimintaedusta. Suominen odottaa, että kaikki palveluntarjoajat, edustajat, konsultit ja muut sen puolesta toimivat kolmannet osapuolet toimivat samoin. Suominen on perustanut useita kanavia epäiltyjen sääntörikkomusten raportointiin, mukaan lukien riippumattoman osapuolen ylläpitämä SpeakUp-kanava. Suominen odottaa kaikkien työntekijöiden ja tavarantoimittajien raportoivan yritykselle kaikista eettisten ohjeiden tai tavarantoimittajan eettisten ohjeiden rikkomuksista. Korruptioon- ja lahjontaan liittyvät riskit arvioidaan Suomisella osana yhtiön riskienhallintaprosessia, joka kattaa kaikki Suomisen toimipaikat maailmanlaajuisesti. Näin ollen 100 % toiminnastamme on arvioitu korruptioon liittyvien riskien varalta. Merkittävää riskiä ei ole tunnistettu.

Toimintaympäristö

Suomisen valmistamia kuitukankaita käytetään pääosin kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa, kuten erilai-

sissa kosteuspyyhkeissä, hygieniatuotteissa ja terveydenhuollon tuotteissa. Näillä Suomisen kohdemarkkinoilla yleinen taloudellinen tilanne sääntelee kulutuskysynnän kehitystä, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei ole luonteeltaan kovin syklistä. Suomisen suurimmat markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Lisäksi yhtiö toimii Etelä-Amerikan markkinoilla. Kuitukankaiden kysynnän kasvu on tyypillisesti ylittänyt bruttokansantuotteen kasvun muutamalla prosenttiyksiköllä.

Epävakaudet Israelissa ja viime aikoina Suezin kanavalla, sekä sota Ukrainassa luovat edelleen epävarmuutta maailmanlaajuisesti. Mahdolliset vaikutukset Suomiseen olisivat oletettavasti epäsuoria. Jatkamme tilanteiden seuraamista.

Tietoja emoyhtiön erillistilinpäätöksestä

Emoyhtiön tunnuslukuja

1 000 euroa	2023	2022	2021
Liikevaihto	23 264	22 610	25 869
Liikevoitto/tappio	384	-1 491	7 138
% liikevaihdosta	1,7	-6,6	27,6
Nettorahoituskulut	6 712	11 069	14 352
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja tuloveroja	7 096	9 578	21 490
Tilikauden voitto/tappio	6 017	7 988	15 248
Sijoitetun pääoman tuotto, %	3,5	1,5	4,5
Palkat ja palkkiot	-4 021	-4 573	-3 436
Henkilöstö keskimäärin	35	31	32

Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n erillistilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä muita tilinpäätöstä koskevia lakeja ja ohjeita noudattaen (FAS). Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Suominen Oyj:n liikevaihto oli 23,3 milj. euroa (22,6) ja liikevoitto 0,4 milj. euroa (-1,5). Nettorahoituskulut olivat +6,7 milj. euroa (+11,1). Tilikauden voitto oli 6,0 milj. euroa (8,0). Yhtiö ei ole antanut lähipiirilainoja muille kuin konserniyhtiöille.

Emoyhtiön palveluksessa oli tilikaudella 2023 keskimäärin 35 (31) henkilöä ja vuoden lopussa 37 (33) henkilöä.

Näkymät

Suominen odottaa, että sen vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) vuonna 2024 paranee vuodesta 2023. Vuonna 2023 Suomisen vertailukelpoinen käyttökate oli 15,8 milj. euroa.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n voitto tilikaudelta 1.1.–1.12.2023 oli 6 017 124,66 euroa, ja osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden voiton, olivat 16 338 510 euroa. Jakokelpoiset varat olivat 92 030 846 euroa.

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta ja että tilikauden voitto siirretään kertyneisiin voittovaroihin.

5.2.2024 yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 57 692 459 kappaletta. Tällä osakemäärällä kokonaisosinko olisi 5 769 245,90 euroa.

Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Osingon täsmäytyspäivä on 8.4.2024 ja maksupäivä 15.4.2024.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkitsemisraportti sekä muita kuin taloudellisia tietoja sisältävä raportti

Selvitys Suomisen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2023 sekä palkitsemisraportti 2023 on julkaistu erillisinä kertomuksina Suomisen verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi > Sijoittajille > Hallinto. Molemmat selvitykset ovat myös osa Suomisen vuosikertomusta 2023.

Direktiivin 2014/95/EU ja kirjanpitolain edellyttämä, muita kuin taloudellisia tietoja sisältävä raportti on julkaistu osana tätä hallituksen toimintakertomusta.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Suominen Oyj:n hallitus päätti uudesta osakepohjaisesta johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmästä (5.2.2024)

Suominen Oyj:n hallitus on päättänyt perustaa uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää yhtiön omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja pitkän aikavälin etua sekä palkita heitä erinomaisesta suorituksesta.

Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2024–2028 on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2024–2026, 2025–2027 ja 2026–2028. Hallitus päättää vuosittain ansaintajakson alkamisesta ja yksityiskohdista.

Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollisuus ansaita Suomisen osakkeita suoriutumisen perusteella. Ansaintajakson 2024–2026 ansaintakriteerit on sidottu osakkeen absoluuttiseen kokonaistuottoon (painoarvo 40 %) vuosina 2024–2026, osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (painoarvo 40 %) vuosina 2024–2026 sekä vuoden 2024 osalta toiminnan tehostamis- ja vastuullisuustavoitteeseen (painoarvo 20 %) koskien raaka-ainetehokkuuden parantamista. Mahdolliset palkkiot järjestelmästä maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen.

Järjestelmän perusteella maksettavien palkkioiden arvo vastaa yhteensä enintään 1 090 349 Suomisen osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Ansaintajakson 2024–2026 kohderyhmään kuuluu 27 avainhenkilöä, mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet.

Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Suomisen osakkeina ja osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvat verot ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Jos avainhenkilön työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 % saamistaan osakkeista, kunnes hänen kokonaisosakeomistuksensa arvo Suomisessa vastaa 50 % hänen palkkion maksua edeltävän kalenterivuoden vuotuisesta peruspalkastaan. Vastaavasti toimitusjohtajan on omistettava 50 % saamistaan osakkeista, kunnes hänen kokonaisosakeomistuksensa arvo Suomisessa vastaa 100 % hänen edellisen kalenterivuoden vuotuisesta peruspalkastaan. Kyseinen määrä Suomisen osakkeita tulee omistaa yhtä kauan kuin johtoryhmän jäsenyys tai asema toimitusjohtajana jatkuu.

Konsernitilinpäätös (IFRS) 2023

Tase

	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	5	15 496	15 496
Aineettomat hyödykkeet	6	6 084	9 709
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	7	112 727	116 195
Käyttöoikeusomaisuuserät	22	11 109	11 902
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	9	421	421
Muut pitkäaikaiset saamiset	11	83	93
Laskennalliset verosaamiset	27	2 048	693
Pitkäaikaiset varat yhteensä		147 967	154 510

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	10	37 914	63 261
Myyntisaamiset	11	62 325	66 648
Muut lyhytaikaiset saamiset	11	7 345	8 857
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	27	2 128	662
Rahavarat		58 755	49 508
Lyhytaikaiset varat yhteensä		168 467	188 935

VARAT YHTEENSÄ		316 434	343 445

Liitetieto		31.12.2023	31.12.2022
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma	13	11 860	11 860
Ylikurssirahasto		24 681	24 681
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		75 692	75 692
Arvonmuutos- ja muut rahastot		316	265
Kurssierot		111	2 678
Kertyneet voittovarat		12 251	30 740
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		124 912	145 916
Velat
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	27	9 362	11 730
Velat etuuspohjaisista järjestelyistä	24	179	424
Pitkäaikaiset varaukset	15	564	1 950
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	14	9 711	11 215
Joukkovelkakirjalainat	14	49 449	49 295
Pitkäaikaiset velat yhteensä		69 265	74 614
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset varaukset	15	3 870	−
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	14	3 117	2 855
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	14	40 000	40 000
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	27	148	289
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	16	75 122	79 771
Lyhytaikaiset velat yhteensä		122 257	122 915
Velat yhteensä		191 522	197 529
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		316 434	343 445

Konsernin tuloslaskelma

1 000 euroa

	Liitetieto	1.1.−31.12. 2023	1.1.−31.12. 2022
Liikevaihto	19	450 851	493 298
Hankinnan ja valmistuksen kulut		-428 122	-474 718
Bruttokate		22 729	18 579
Liiketoiminnan muut tuotot	21	4 802	5 739
Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut		-28 497	-28 932
Tutkimus- ja kehityskulut		-3 851	-3 503
Liiketoiminnan muut kulut	21	-2 700	-841
Liikevoitto		-7 517	-8 958
Nettorahoituskulut	26	-5 987	-2 923
Voitto ennen tuloveroja		-13 504	-11 881
Tuloverot	27	719	-1 983
Raportointikauden voitto		-12 786	-13 863
Osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton	29	-0,22	-0,24

Laimennettu -0,22 -0,24

Konsernin laaja tuloslaskelma

	1.1.−31.12. 2023	1.1.−31.12. 2022
Raportointikauden voitto	-12 786	-13 863
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi:
Kurssierot	-2 991	8 873
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot	424	-618
Yhteensä	-2 567	8 255
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	-22	137

Raportointikauden laaja tulos yhteensä	-15 375	-5 596
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-2 589	8 267
Yhteensä	-22	12
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot	−	-125
määrittämisestä johtuvat erät	-22	137

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Oma pääoma 31.12.2023	11 860	24 681	75 692	111	316	12 251	124 912
Siirrot erien välillä	−	−	−	−	51	-51	−
Omien osakkeiden luovutus	−	−	−	−	−	49	49
Osakeperusteiset maksut	−	−	−	−	−	88	88
Osingonjako	−	−	−	−	−	-5 767	-5 767
Laaja tulos yhteensä	−	−	−	-2 567	−	-12 808	-15 375
Muut laajan tuloksen erät	−	−	−	-2 567	−	-22	-2 589
Raportointikauden voitto	−	−	−	−	−	-12 786	-12 786
Oma pääoma 1.1.2023	11 860	24 681	75 692	2 678	265	30 740	145 916
	Osakepääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Kurssierot	Arvonmuutos ja muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä

	Osakepääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Kurssierot	Arvonmuutos ja muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022	11 860	24 681	75 692	-5 577	-7	56 549	163 199
Raportointikauden voitto	−	−	−	−	−	-13 863	-13 863
Muut laajan tuloksen erät	−	−	−	8 255	−	12	8 267
Laaja tulos yhteensä	−	−	−	8 255	−	-13 851	-5 596
Osingonjako	−	−	−	−	−	-11 492	-11 492
Osakeperusteiset maksut	−	−	−	−	−	106	106
Omien osakkeiden hankinta	−	−	−	−	−	-352	-352
Omien osakkeiden luovutus	−	−	−	−	−	52	52
Siirrot erien välillä	−	−	−	−	272	-272	−
Oma pääoma 31.12.2022	11 860	24 681	75 692	2 678	265	30 740	145 916

Konsernin rahavirtalaskelma

	Liitetieto	1.1.−31.12.2023	1.1.−31.12.2022
Liiketoiminnan rahavirta
Raportointikauden voitto		-12 786	-13 863
Oikaisut raportointikauden voittoon yhteensä	30	26 612	28 037
Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta		13 826	14 174
Nettokäyttöpääoman muutos		25 703	7 753
Rahoituserät		-4 954	-4 745
Tuloverot		-3 851	-3 156
Liiketoiminnan rahavirta		30 724	14 027
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-11 062	-9 764
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myynnit		36	30
Investointien rahavirta		-11 027	-9 734
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut	14	−	-85 000
Lyhytaikaisten korollisten velkojen nostot	14	240 000	40 000
Lyhytaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut	14	-243 271	-3 003
Omien osakkeiden hankinta		−	-379
Osingonjako ja pääoman palautus		-5 767	-11 492
Rahoituksen rahavirta		-9 038	-59 875
Rahavarojen muutos		10 659	-55 582
Rahavarat raportointikauden alussa		49 508	101 357
Valuuttakurssimuutosten vaikutus		-1 412	3 732
Rahavarojen muutos		10 659	-55 582
Rahavarat raportointikauden lopussa		58 755	49 508

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

LIITETIETO 1 Olennaiset konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Perustiedot

Konsernin emoyhtiö on Suominen Oyj, suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurissa yhtiöissä ja jonka kotipaikka on Helsinki. Konserni valmistaa kuitukankaita pääasiassa kulutustavarateollisuuden yrityksille.

Suominen Oyj:n hallitus on 5.2.2024 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa.

Laatimisperusta

Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja IFRIC). Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös sisältää Suominen Oyj:n sekä sen tytäryhtiöt. Emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro, joka on myös konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta. Muiden konserniyritysten toimintavaluutat määräytyvät niiden pääasiallisen toimintaympäristön mukaan.

Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka on myös emoyhtiön ja konserniyritysten tilikausi.

Konsernitilinpäätös on laadittu käyttäen alku peräisiä hankintamenoja, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Konsernitilinpäätöksessä esitettävät luvut on pääosin esitetty tuhansina euroina. Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin.

Uudet ja uudistetut IFRS- ja IAS-standardit

Uudet standardit sekä niiden muutokset ja tulkinnat, jotka tulivat voimaan vuonna 2023:

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet muutokset IAS 1 -standardiin ja IFRS Practice Statement 2:een, sovellettava 1.1.2023 lähtien. Muutos korvasi vaatimuksen esittää "merkittävät" tilinpäätöksen laatimisperiaatteet vaatimuksella esittää "olennaiset" tilinpäätöksen laatimisperiaatteet. Muutoksen tarkoituksena on auttaa yhtiötä esittämään ne laatimisperiaatteet, jotka ovat olennaisia yhtiön tilinpäätösinformaation ymmärtämisen kannalta. Muutos edellyttää johtoa tekemään arvioita siitä, onko jokin laatimisperiaate olennainen vai ei. Muutoksella on ollut jonkin verran vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätöksessä esitettäviin laatimisperiaatteisiin, kun konsernitilinpäätöksessä keskitytään yhtiön kannalta olennaisten laatimisperiaatteiden esittämiseen.
Kirjanpidollisen arvion määritelmä muutokset IAS 8 -standardiin, sovellettava 1.1.2023 lähtien. Muutokset selvensivät eroja kirjanpidollisten arvioiden ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutosten sekä virheiden korjaamisten välillä. Muutos selvensi, että uuden tiedon tai arvostusmenetelmän muutoksen vaikutukset kirjanpidolliseen arvioon ovat kirjanpidollisten arvioiden muutoksia, mikäli ne eivät johdu aikaisempien kausien virheiden korjaamisesta. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 12 -standardiin Laskennalliset verot, jotka kirjataan samassa tapahtumassa syntyvien omaisuuserien ja velkojen perusteella, sovellettava 1.1.2023 lähtien. Muutoksia on sovellettava tapahtumiin, jotka ovat syntyneet aikaisimman tilinpäätöksessä esitettävän raportointikauden alussa tai sen jälkeen.

Muutos rajoitti IAS 12:ssa olevan omaisuuserän tai velan alkuperäiseen kirjaamiseen liittyvän poikkeuksen soveltamisalaa siten, että poikkeussääntöä ei voi enää soveltaa verotettavien ja vähennyskelpoisten väliaikaisten erojen kirjaamisessa. Muutos selvensi laskennallisten verojen kirjaamista sellaisissa tapahtumissa, jotka johtavat sekä omaisuuserän että velan alkuperäiseen kirjaamiseen. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi vuokrasopimukset ja niihin liittyvät ennallistamisvaraukset. Muutos edellyttää, että yhtiöt kirjaavat sekä laskennallisen verosaamisen että laskennallisen verovelan silloin, kun väliaikaiset erot, jotka syntyvät omaisuuserän ja velan kirjaamisesta, ovat yhtä suuret.

Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Suomisen konsernitaseeseen, koska suurimmaksi osaksi vuokrasopimusten kirjaamisesta syntyneet laskennalliset verosaamiset ja verovelat voidaan netottaa. Muutos kuitenkin muuttaa konsernitilinpäätöksen laskennallisia veroja koskevaa liitetietoa. Edellisen kauden liitetiedot on oikaistu.

IAS 12 Tuloverot -standardia sovelletaan tuloveroihin, jotka kirjataan OECD:n (Organization for Economic Cooperation and Development) Pilari II:n mukaisten jo voimassa olevien tai tulevina vuosina voimaan tulevien verolakien perusteella. Kansainvälisen tuloverotuksen uudistaminen – Pilari II:n mukainen sääntely – muutokset IAS 12 -standardiin, jotka tulivat voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkaneilla raportointikausilla, sisältävät pakollisen poikkeuksen IAS 12 Tuloverot -standardin vaatimuksesta kirjata ja esittää Pilari II:n soveltamisesta syntyvät laskennalliset verosaamiset ja -velat. Koska Pilari II:n vaatimukset koskevat vain kansainvälisiä konserneja, joiden konsolidoitu liikevaihto ylittää 750 milj. euroa, Pilari II:n mukaista sääntelyä ei sovelleta Suomiseen.

Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla tai standardien vuosittaisilla parannuksilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen, ei ollut merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.

Uudet standardit sekä niiden muutokset ja tulkinnat, jotka on julkaistu, mutta tulevat voimaan 1.1.2024 tai myöhemmin:

Muutokset IAS 1 -standardiin – Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin, sovellettava 1.1.2024 lähtien. Muutos tarkentaa velkojen luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaisiksi selventämällä esimerkiksi, mitä tarkoitetaan oikeudella lykätä velan maksua, että oikeuden lykätä maksua tulee olla olemassa raportointikauden päättyessä, ja että luokitteluun ei vaikuta lykkäämisoikeuden käyttämisen todennäköisyys. Muutosta sovelletaan takautuvasti. Muutoksella ei ole vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.

Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla tai standardien vuosittaisilla parannuksilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2024 tai sen jälkeen, ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätöksen laatiminen

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön ja tytäryhtiöt. Emoyhtiöllä on tytäryhtiöissä omistuksensa perusteella suoraan tai tytäryhtiöidensä kautta yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Myydyt yritykset ovat mukana konsernitilinpäätöksessä määräysvallan menettämiseen saakka ja raportointikauden aikana hankitut yritykset siitä lähtien, kun määräysvalta on siirtynyt Suomiselle. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä, jonka mukaisesti hankintahinta allokoidaan hankitun yrityksen yksilöitävissä oleville varoille ja vastattavaksi otetuille veloille, jotka arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon, ja jäljelle jäänyt osuus kirjataan liikearvona. Yrityshankintaan liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Kaikki konserniyritysten väliset liiketapahtumat on eliminoitu. Realisoitumattomat tappiot on eliminoitu vain, mikäli tappio ei ole johtunut omaisuuserän arvon alentumisesta.

Ulkomaiset tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätöksissä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat, laajat tuloslaskelmat ja rahavirrat on muunnettu euroiksi käyttäen raportointikauden keskikursseja ja taseet käyttäen raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja.

Kurssiero, joka syntyy tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta eri valuuttakursseilla, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja se sisältyy omaan

pääomaan kertyneisiin kurssieroihin. Myös kurssierot, jotka syntyvät nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin ulkomaisiin tytäryhtiöihin, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneihin kurssieroihin.

Kun tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet kurssierot siirretään kokonaisuudessaan tai myytyä osuutta vastaavalta määrältä omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi samalle kaudelle kuin myynnistä syntyneet luovutusvoitot tai -tappiot.

Valuuttamääräiset erät ja kurssierot

Konserniyritykset muuntavat omissa kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjanpitovaluutakseen tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja. Myyntisaamisiin liittyvät valuuttakurssierot kirjataan myynnin oikaisuiksi ja ostovelkoihin liittyvät valuuttakurssierot hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisuiksi. Rahoitukseen liittyvät valuuttakurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Kurssierot, joka syntyvät tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta euroiksi eri valuuttakursseilla, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneisiin kurssieroihin. Myös kurssierot, jotka syntyvät nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneihin kurssieroihin.

Osa tytäryhtiöille annetuista lainoista on tosiasiallisesti osa kyseiseen yhtiöön tehtyä nettosijoitusta, koska näiden lainojen takaisinmaksu ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Näiden lainojen kurssierot kirjataan laajaan tulokseen ja omaan pääomaan kurssieroihin.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan tulosvaikutteisesti. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska tutkimus- ja kehitystoiminnassa ei synny erillisiä hyödykkeitä tai niistä saatavia tuottoja ei voida luotettavasti arvioida.

Pilvipalvelut

Suominen kirjaa pilvipalvelusopimuksista (SaaS) syntyneet kulut pääasiassa tulosvaikutteisesti palvelusopimuskuluina. Mikäli pilvipalvelusopimus kuitenkin sisältää vuokrasopimuksen, kirjataan joko sopimus kokonaisuudessaan tai sen vuokrasopimuskomponentti IFRS 16 -standardin mukaisesti. Mikäli sopimuksen perusteella syntyy omaisuuserä, johon Suomisella on määräysvalta, kirjataan sopimuksen perusteella aineeton hyödyke IAS 38 -standardin mukaisesti.

Julkiset avustukset

Kun julkisia avustuksia saadaan kattaamaan kuluja, ne kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin samanaikaisesti niiden kulujen kanssa, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Mikäli julkiset avustukset liittyvät omaisuuseriin, avustukset kirjataan tuloennakoiksi ja kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana.

Lähipiiri

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa.

Suominen-konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin emoyhtiö (Suominen Oyj) ja tytäryhtiöt. Suomisen lähipiiriin kuuluvat myös hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja määräysvaltayhtiönsä. Myös osakkeenomistajat, jolla on osakeomistuksen kautta huomattava vaikutusvalta Suomisessa, kuuluvat lähipiiriin. Suomisella ei ole osakkuusyhtiöitä tai yhteisyrityksiä.

Liiketoimissaan lähipiiriin kuuluvien kanssa Suominen noudattaa samoja kaupallisia ehtoja kuin liiketoimissaan ulkopuolisten osapuolten kanssa.

Konsernin lähipiiriin kuuluville, poisluettuna tytäryhtiöt, ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.

Osingonjako ja muu varojen jako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingonjaosta tai muusta varojen jaosta ei tehdä kirjausta tilinpäätökseen. Osingonjako tai muu varojen jako kirjataan vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Tilintarkastus

Neljännesvuositiedot ja osavuosikatsaukset ovat tilintarkastamattomia.

Muut laatimisperiaatteet

Varoja, velkoja sekä tuloslaskelmaeriä koskevat laatimisperiaatteet on esitetty kutakin erää koskevan liitetiedon yhteydessä.

LIITETIETO 2 Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään kirjanpidollisia arvioita. Kirjanpidolliset arviot ovat tilinpäätökseen sisältyviä eriä, joihin liittyy epävarmuutta. Määrittäessään kirjanpidollisia arvioita yrityksen johdon on käytettävä harkintaa ja tehtävä oletuksia. Kirjanpidollisten arvioiden määrittämisessä käytetään arvostusmenetelmiä, kuten arviointi- tai arvostusmenetelmiä.

Kirjanpidollista arviota saatetaan joutua muuttamaan, mikäli olosuhteet, joiden perusteella kirjanpidollinen arvio tehtiin, muuttuvat, tai mikäli saadaan uutta tietoa tai lisääntyneen kokemuksen seurauksena.

Tehdyt arviot ja oletukset vaikuttavat taseen omaisuus- ja velkamääriin, vastuusitoumusten ja ehdollisten velkojen ja varojen määriin sekä raportointikauden tuottoihin ja kuluihin. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.

Johdon harkintaa edellyttäviä arvioita sisältyy omaisuuserien, etenkin liikearvon, arvonalentumistestauksiin, yrityshankintojen yhteydessä konserniin tulleiden aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden käypiin arvoihin ja taloudellisiin vaikutusaikoihin, muiden aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin, vaihto-omaisuuden sekä myyntisaamisten arvostukseen, odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen, laskennallisten verojen kirjaamiseen ja arvostamiseen sekä arvioon varausten määrästä ja todennäköisyydestä.

Taseeseen kirjattujen ja kirjattavien vuokrasopimusvelkojen sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvoihin vaikuttavat mm. johdon arviot vuokrasopimusten pituudesta ja mahdollisesta jatkamisesta.

Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden katsotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä.

Ukrainan sodan välittömät vaikutukset Suomisen liiketoimintaan ovat vähäiset, sillä konsernilla ei ole asiakkaita eikä tavarantoimittajia Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa. Suomiseen yrityksenä vaikuttavat edelleen eniten hyökkäyksen välilliset taloudelliset vaikutukset.

Ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä on kerrottu liitetiedoissa 5 (Liikearvo), 7 (Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet) sekä 19 (Myyntituotot asiakassopimuksista).

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja niihin liittyvät epävarmuustekijät on esitetty kutakin erää koskevan liitetiedon yhteydessä.

LIITETIETO 3 Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuoli-, likviditeetti-, uudelleenrahoitus- ja luottoriskit. Suominen Oyj:n hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittelee konsernissa noudatettavat rahoituksen toimintavaltuudet, -vastuut ja -periaatteet. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle, joka toimii sisäisenä pankkina tarjoten rahoituspalveluja tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallintaa ohjaa rahoituspolitiikka, joka määrittää periaatteet ja riskilimiitit velkarakenteeseen, likviditeettiin, vastapuoliin, pankkisuhteisiin ja korko- ja valuuttariskiin liittyen.

Rahoituspolitiikan mukaisesti toimitusjohtaja hyväksyy kaikki merkittävät rahoitusoperaatiot ja rahoitusriskien suojausten päälinjat. Talousjohtaja valvoo, että rahoituspolitiikkaa noudatetaan koko konsernissa, ja vastaa rahoitustoiminnasta niin rahoituksen hankinnan, likviditeettihallinnan kuin rahoitusriskien hallinnan osalta.

Valuuttariski

Suominen-konserni toimii kansainvälisesti ja altistuu siten valuuttakurssivaihteluista aiheutuville transaktio- ja translaatioriskeille, joilla voi olla vaikutusta sekä konsernin tulokseen että taloudelliseen asemaan. Transaktioriski syntyy pääasiassa tuotteiden myynnistä ja tuotannossa käytettävien materiaalien ostoista syntyvistä valuuttamää-

räisistä rahavirroista. Translaatioriskit syntyvät konsernin muiden kuin euromääräisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden sekä muiden valuuttamääräisten tase-erien muuntamisesta konsernin toimintavaluutaksi eli euroiksi. Konsernin valuuttariskin hallinnan tavoitteena on suojata liiketoiminnan tulosta ja rajoittaa valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vaihtelua rahavirroissa, tuloksessa ja taseessa.

Merkittävin valuuttakurssivaikutus aiheutuu Yhdysvaltain dollarista, minkä lisäksi konsernille muodostuu valuuttariskiä Brasilian realista.

Valuuttamääräiseen transaktiopositioon sisällytetään sovitut ja ennustetut valuuttamääräiset rahavirrat 12 kuukauden jaksolla. Transaktioriski muodostuu pääasiassa Yhdysvaltojen dollarin määräisistä transaktioista euroalueella ja Brasiliassa sekä euromääräisistä transaktioista Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Yhdysvaltain dollarista aiheutuva transaktioriski syntyy sekä operatiivisista liiketoimintaan liittyvistä eristä että rahoituseristä. Valuuttariskit suojataan tapauskohtaisesti käyttäen sekä johdannaisia että myynti- ja ostosopimusten ehtoja.

Suojaustoiminnassa saatetaan käyttää jossain määrin valuuttatermiinejä, joiden hinnoittelu on todennettavissa markkinoilta. Suominen ei sovella suojauslaskentaa operatiivista toimintaa suojaavien valuuttajohdannaisten kirjauksissa, joten näiden suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konsernin transaktiopositio oli raportointikauden päättyessä seuraava:

	Transaktiopositio 2023		Transaktiopositio 2022
1 000 euroa	12 kuukauden rahavirta	Suojaukset valuuttatermiineillä	12 kuukauden rahavirta	Suojaukset valuuttatermiineillä
USD/EUR	661	−	-1 550	−
EUR/BRL	-528	−	-987	−
USD/BRL	-8 547	−	-10 382	−

Vastaavasti konsernin translaatioasema oli raportointikauden päättyessä seuraava:

Translaatiopositio 2023 euroa vastaan

1 000 euroa	Sisäiset lainasaamiset	Rahavarat ja sisäiset korolliset velat	Tytäryhtiöiden oma pääoma	Suojaamaton valuuttapositio
BRL	−	3 854	15 604	19 458
USD	58 824	39 915	58 029	156 768

Translaatiopositio 2022 euroa vastaan

1 000 euroa	Sisäiset lainasaamiset	Rahavarat ja sisäiset korolliset velat	Tytäryhtiöiden oma pääoma	Suojaamaton valuuttapositio
BRL	−	6 590	18 246	24 836
USD	60 941	27 352	67 781	156 074

Sisäiset lainasaamiset sisältävät Suominen Oyj:n lainasaamiset euroalueen ulkopuolisilta tytäryhtiöiltä. Suominen Oyj:n USD-määräiset lainasaamiset tytäryhtiöiltä ovat rinnastettavissa omaan pääomaan, koska niiden takaisinmaksu ei ole ennakoitavissa lähitulevaisuudessa. Näiden saamisten määrät olivat 65,0 milj. USD eli raportointikauden päättyessä 58,8 milj. euroa. Oman pääoman luonteisten lainasaamisten kurssierot kirjataan muiden oman pääoman ehtoisten sijoitusten tapaan laajan tuloksen kurssieroihin. Muiden sisäisten ja ulkoisten korollisten velkojen kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusinstrumenttien herkkyysanalyysi

IFRS edellyttää rahoitusinstrumenttien herkkyysanalyysin esittämistä. Seuraavalla sivulla olevassa herkkyysanalyysissä rahoitusinstrumentit sisältävät valuuttamääräiset lainasaamiset tytäryhtiöiltä. Taulukossa herkkyyttä on arvioitu valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella siten, että valuuttakurssimuutoksen vaikutus lasketaan seuraavalla 12 kuukauden jaksolla verrattuna raportointikauden päättymispäivän kurssiin. Valuuttakurssimuutos tarkoittaa euron muutosta Yhdysvaltain dollaria vastaan.

2023

1 000 euroa	Valuutta vahvistuu %	A. Vaikutus voittoon verojen jälkeen	B. Vaikutus omaan pää omaan verojen jälkeen (ilman A:n vaikutusta)	Valuutta heikkenee %	A. Vaikutus voittoon verojen jälkeen	B. Vaikutus omaan pää omaan verojen jälkeen (ilman A:n vaikutusta)
USD/EUR	7,4	−	3 457	-7,4	−	-3 457

2022

		A. Vaikutus	B. Vaikutus omaan pää			B. Vaikutus omaan pää
	Valuutta	voittoon	omaan verojen jälkeen	Valuutta	A. Vaikutus voittoon	omaan verojen jälkeen
1 000 euroa	vahvistuu %	verojen jälkeen	(ilman A:n vaikutusta)	heikkenee %	verojen jälkeen	(ilman A:n vaikutusta)
USD/EUR	10,5	−	5 120	-10,5	−	-5 120

Nettovaluuttavirran herkkyysanalyysi

Suominen on tarkastellut nettovaluuttavirran herkkyyttä tarkastelemalla konsernin ennustettua 12 kuukauden nettovaluuttavirtaa. Mikäli suojausinstrumentteja on käytössä, niiden kompensoiva vaikutus huomioidaan tarkastelussa. Tässä tarkastelussa USD valuuttakurssin muutoksen nettovaikutus vuoden 2023 voittoon verojen jälkeen olisi - / + 39 tuhatta euroa (- / + 130 tuhatta euroa). Taulukossa herkkyyttä on arvioitu valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella siten, että kurssimuutoksen vaikutus lasketaan seuraavalla 12 kuukauden jaksolla verrattuna raportointikauden päättymispäivän kurssiin.

2023

1 000 euroa	Valuutta vahvistuu / heikkenee %	Kurssimuutoksen vaikutus 12 kuukauden valuuttavirtaan	Kurssimuutoksen vaikutus suojausinstrumentteihin	Nettovaikutus verojen jälkeen
USD/EUR	+7 / -7	-49 / 49	−	-39 / 39

Korkoriski

Suominen altistuu korkoriskille rahoittaessaan liiketoimintaansa euro- tai valuuttamääräisellä velalla. Korkoriski syntyy vaihtuvakorkoisen velan uudelleenhinnoittelusta tai uuden vaihtuvakorkoisen velan nostamisesta. Kiinteäkorkoinen velka on altis käyvän arvon muutoksille. Korkoriskien hallinnan tavoitteena on tuoda ennustettavuutta korkokuluihin ja tulokseen pitämällä duraatio optimaalisena kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhteella. Suomisen lainasalkkuun voi sisältyä sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia velkoja. Suomisen luottolimiitin puitteissa nostetut lainat ovat vaihtuvakorkoisia. Suomisen hallitus on määrittänyt lainasalkun korkorakenteen sekä sen poikkeamarajat. Keskimääräinen korkoduraatio voi vaihdella 12 ja 48 kuukauden välillä. Raportointikauden päättymispäivänä duraatio ilman vuokrasopimusvelkoja oli 24 kuukautta (vuonna 2022 30 kuukautta).

Raportointikauden päättyessä konsernin kiinteäkorkoisten velkojen tasearvo oli 49,4 milj. euroa

(49,3 milj. euroa) ja vaihtuvakorkoisten tasearvo oli 40,0 milj. euroa (40,0 milj. euroa). Vuokrasopimusvelat olivat 12,8 milj. euroa (14,1 milj. euroa).

Korkoriskiä tarkastellaan herkkyytenä korkokäyrän 0,5 prosenttiyksikön muutokselle siten, että lasketaan korkotason 0,5 prosenttiyksikön vaikutus vaihtuvakorkoisiin lainoihin yhden vuoden aikana.

2023

1 000 euroa	Korkomuutos, prosenttiyksikköä	Vaikutus voittoon verojen jälkeen
Vaihtuvakorkoiset lainat	+0,5 / -0,5	-160 / +160

Raportointikauden päättyessä konsernin rahavarat olivat 58,8 milj. euroa (49,5 milj. euroa). Rahavaroja ei ole huomioitu herkkyysanalyysissä.

Luottoriski

Konsernin suurimmat yksittäiset luottoriskit ovat myyntisaamisissa pääosin korkean luottoluokituksen omaavilta kansainvälisiltä asiakasyrityksiltä. Hallituksen hyväksymä luottopolitiikka säätelee asiakkaille tapahtuvan luotonannon periaatteet ja organisaation vastuut. Asiakkaille myönnetään luottoa luotonvahvistamisprosessin seurauksena. Asiakkaiden luottotilanteesta annetaan vähintään kerran kuukaudessa raportit myynnistä vastaaville henkilöille. Raportointikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjatut myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot olivat -120 tuhatta euroa (-164 tuhatta euroa). Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 11. Myyntisaamisten tasearvo vastaa luottoriskin enimmäismäärää. Myyntisaamisiin sisältyvän luottoriskin määrittämisestä on kerrottu liitetiedossa 11.

Ukrainan sodan välittömät vaikutukset Suomisen liiketoimintaan ovat vähäiset, sillä konsernilla ei ole asiakkaita Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa.

Konsernilla on myyntisaamisten myyntiohjelma ("Supply Chain Financing"), joka vastaa raportointikauden päättymispäivänä noin viidesosaa konsernin myynnistä. Myyntisaamisten myyntiohjelman ehtojen mukaisesti konserni on siirtänyt saamisiin liittyvät sopimukselliset oikeudet ja riskit toiselle osapuolelle.

Suomisen hallitus on vahvistanut sijoitustoiminnalle ja johdannaissopimuksien käytölle vastapuolilistan, joka perustuu arvioon hyvästä luottokelpoisuudesta ja jossa vastapuolen maksimiriskimäärä on määritelty. Ylimääräiset rahavarat voidaan sijoittaa pankkeihin tai yritystodistuksiin, joilla arvioidaan olevan hyvä luottokelpoisuus ja likviditeetti. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa raportointikauden päättymispäivänä.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Suomisen tavoitteena on käyttää useita rahoituksen lähteitä. Konserni ylläpitää pitkiä ja luottamuksellisia suhteita pääpankkeihinsa hankkien näiltä erilaisia palveluita ja neuvonantoa. Jälleenrahoitusriskiä pyritään vähentämään jakamalla lainojen erääntyminen usealle vuodelle.

Suominen sopi heinäkuussa 2020 uudesta kolmivuotisesta 100 milj. euron syndikoidusta luottolimiittijärjestelystä (revolving credit facility). Lainasopimus on solmittu Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen ja Nordean kanssa. Suominen pidensi kesäkuussa 2022 tämän lainasopimuksen voimassaoloaikaa yhdellä vuodella. Voimassaoloaika piteni heinäkuuhun 2025 asti.

Lainajärjestelyn taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (leverage ratio) sekä velkaantumisaste (gearing). Lainan marginaali kasvaa tai pienenee riippuen siitä, kuinka hyvin Suominen saavuttaa kaksi vastuullisuuteen liittyvää tavoitetta, eli vastuullisten tuotteiden myynnin kasvu sekä kasvihuonepäästöjen vähentäminen.

Suominen laski kesäkuussa 2021 liikkeeseen 50 milj. euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Lainan maturiteetti on kuusi vuotta ja se erääntyy 11.6.2027. Lainalle maksetaan kiinteää 1,50 %:n korkoa. Joukkovelkakirjalaina on kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla.

Sitovien luottolimiittisopimusten keskimaturiteetti oli raportointikauden päättyessä 1,5 vuotta (2,5 vuotta). Raportointikauden päättymispäivänä sitovia luottolimiittejä (revolving credit facility) oli käytettävissä 57 milj. euroa

Emoyhtiön rahoitusosasto hallinnoi likviditeettiä usealla konsernitilirakenteella, jotka on sovittu yhteistyöpankkien kanssa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisten erääntyminen diskonttaamattomina rahavirtoina. Luvut sisältävät sekä koronmaksut että velkojen takaisinmaksut.

Rahoitusvelkojen erääntyminen 2023

1 000 euroa			Erääntyminen
Rahoitusvelat	Kirjanpitoarvo	Sopimukselliset rahavirrat	Alle 6 kuukautta	6−12 kuukautta	1−2 vuotta	2−5 vuotta	Yli 5 vuotta
Joukkovelkakirjalainat	49 449	53 000	750	−	750	51 500	−
Vuokrasopimusvelat	12 828	14 845	1 966	1 799	2 719	6 061	2 298
Muut korolliset velat	40 000	40 732	40 732	−	−	−	−
Muut rahoitusvelat	330	330	330	−	−	−	−
Ostovelat	60 343	60 343	60 265	77	−	−	−
Yhteensä	162 951	169 249	104 044	1 877	3 469	57 561	2 298

Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvien vuokravastuiden erääntyminen on esitetty liitetiedossa 22.

		Erääntyminen
Ehdolliset velat	Yhteensä	Alle 6 kuukautta	6−12 kuukautta	1−2 vuotta	2−5 vuotta
Takausvastuut	2 440	−	−	163	2 278
Alkamattomat vuokrasopimukset, joihin on sitouduttu	1 485	158	89	203	1 035
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset	1 368	1 368	−	−	−
Yhteensä	5 293	1 526	89	365	3 313

Rahoitusvelkojen erääntyminen 2022

1 000 euroa			Erääntyminen
Rahoitusvelat	Kirjanpitoarvo	Sopimukselliset rahavirrat	Alle 6 kuukautta	6−12 kuukautta	1−2 vuotta	2−5 vuotta	Yli 5 vuotta
Joukkovelkakirjalainat	49 295	53 750	750	−	750	52 250	−
Vuokrasopimusvelat	14 069	16 891	1 889	1 748	3 222	6 778	3 254
Muut korolliset velat	40 000	40 328	40 328	−	−	−	−
Muut rahoitusvelat	231	231	231	−	−	−	−
Ostovelat	64 565	64 565	64 471	94	−	−	−
Yhteensä	168 161	175 765	107 669	1 842	3 972	59 028	3 254

Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvien vuokravastuiden erääntyminen on esitetty liitetiedossa 22.

			Erääntyminen
Ehdolliset velat	Yhteensä	Alle 6 kuukautta	6−12 kuukautta	1−2 vuotta	2−5 vuotta
Takausvastuut	3 102	−	−	163	2 939
Alkamattomat vuokrasopimukset, joihin on sitouduttu	429	429	−	−	−
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset	2 641	1 388	1 230	22	−
Yhteensä	6 171	1 817	1 230	185	2 939

LIITETIETO 4 Pääoman hallinta

Suomisen pääoman hallinnan pyrkimyksenä on tase- ja pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla sen toimintaedellytykset. Tämän lisäksi pyrkimyksenä on kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pääomarakenteen tulee turvata Suomisen velkarahoitusmahdollisuudet. Pääomarakennetta suunniteltaessa pyritään ottamaan huomioon liiketoiminnan nykyiset ja tulevat tarpeet sekä varmistamaan rahoituksen kilpailukykyiset kustannukset.

Pääomarakenteen osalta Suomisen hallitus seuraa omavaraisuusastetta (equity ratio), velkaantumisastetta (gearing) sekä nettovelkojen suhdetta käyttökatteeseen (leverage ratio). Omavaraisuusaste lasketaan konsernin oman pääoman ja saaduilla ennakoilla oikaistun taseen

loppusumman suhteena. Velkaantumisaste lasketaan korollisten nettovelkojen suhteena konsernin omaan pääomaan.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan muun muassa osingon- tai varojenjaon ja osakeantien avulla. Suomisella on tarvittaessa mahdollisuus hankkia omia osakkeita ja laskea liikkeelle uusia osakkeita yhtiökokouksen valtuutusten mukaisesti tai päättää omaisuuserien tai liiketoimintojen myynnistä velkojen vähentämiseksi.

Raportointikauden lopussa konsernin omavaraisuusaste oli 39,5 % (42,5 %) ja velkaantumisaste 35,3 % (37,4 %).

Konserni osallistuu eräiden asiakkaidensa "Supply Chain Financing" -ohjelmiin, joissa kyseisten asiakkaiden myyntisaamisia myydään siten, että Suomisen oikeudet ja velvoitteet kyseisiin saamisiin lakkaavat ("non-recourse"). Ohjelmat vapauttavat sitoutunutta pääomaa.

Omavaraisuusaste ja velkaantumisaste raportointikauden päättymispäivänä

milj. euroa	2023	2022	Viite
Korollisten velkojen nimellisarvo	102,8	104,1	Liitetieto 14 Konsernin tase
Rahavarat	-58,8	-49,5
Korolliset nettovelat	44,1	54,6
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	124,9	145,9
Taseen loppusumma – saadut ennakot	316,3	343,4
Velkaantumisaste, %	35,3	37,4
Omavaraisuusaste, %	39,5	42,5

Rahoituksen hankintaa (funding) hoidetaan siten, että rahoittajien luottamus yhtiöön on hyvä.

Suomisen tavoitteena on hoitaa lainavelvoitteensa liiketoiminnan rahavirralla.

Konsernin vieraan pääoman ehtoisiin rahoitussopimuksiin liittyy kovenanttiehtoja, jotka on sidottu konsernitason tunnuslukuihin. Luottolimiitin taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (leverage ratio) sekä velkaantumisaste (gearing). Mikäli kovenanttiehdot eivät täyty, tulee lainanantajien kanssa aloittaa neuvottelut. Suomisen korollisista veloista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 14.

LIITETIETO 5 Liikearvo

1 000 euroa

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvo testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa. Jos liikearvon arvonalentumistestaus osoittaa, että sen rahavirtaa tuottavan yksikön, johon liikearvo sisältyy, kerrytettävissä oleva rahamäärä on alempi kuin sen kirjanpitoarvo, kirjataan liikearvon ja mahdollisten muiden omaisuuserien arvonalentumistappio kuluksi tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa myöhemmillä raportointikausilla.

Arvonalentumistestauksissa on rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetty käyttöarvon avulla, joka on saatu diskonttaamalla sen arvioidut vastaiset rahavirrat. Rahavirtaa tuottavan yksikön ennakoidut rahavirrat perustuvat toteutuneeseen kehitykseen, vuosisuunnitelmiin sekä strategiatyön pohjalta laadittuihin viiden vuoden ennusteisiin. Ennusteiden keskeiset perusteet käydään läpi aina testausta suoritettaessa. Ennustekautta myöhäisemmät rahavirrat arvioidaan ekstrapoloimalla suunnitelmiin perustuvat luvut toimialakohtaisella kasvuprosentilla. Käyttöarvojen keskeiset oletukset liittyvät rahavirtayksikön myyntivolyymin kehitykseen, toiminnan kannattavuuteen, kustannustasoon sekä käytettyyn diskonttauskorkoon.

Hyödykkeiden korvausinvestoinnit on arvioitu taloudelliseen pitoaikaan perustuvien suunnitelmapoistojen perusteella siten, että niillä voidaan säilyttää nykyinen tuotantokapasiteetti. Korvausinvestoinneissa on huomioitu myös vuokrasopimusten uusimiset.

Suominen julkisti alkuvuonna 2020 strategiansa seuraavalle viisivuotiskaudelle. Suominen tähtää kasvuun tarjoamalla innovatiivisia ja vastuullisia kuitukankaita asiakkailleen. Kannattavuutta pyritään parantamaan tehostamalla toimintoja sekä vaalimalla erinomaiseen suoritukseen tähtäävää kulttuuria. Suominen keskittyy pyyhintätuotteisiin.

Suomisen vertailukelpoinen taloudellinen tulos vuonna 2023 on hieman parantunut verrattuna vuoteen 2022, lähinnä parempien myyntikatteiden ansiosta. Jatkossa myyntivolyymien odotetaan kasvavan markkinakysynnän ansiosta etenkin Yhdysvalloissa. Euroopan myyntivolyymien odotetaan kasvavan hieman, mutta kasvua

rajoittaa käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti. Mozzaten tuotantolinjojen sulkeminen saatiin päätökseen vuoden 2023 aikana. Käyttökatteen odotetaan paranevan tuotehinnoittelun, suotuisamman tuotevalikoiman sekä parantuneen raaka-ainetehokkuuden ansiosta.

Suomisen liikevaihdon vuosikasvuksi ennustejaksolla 2024−2028 on arvioitu 2,3 %. Arvioitu kasvuprosentti on kasvanut edellisvuodesta, sillä myyntivolyymien ja myyntihintojen arvioidaan paranevan.

Pitkän aikavälin vuotuisen kasvuprosentin (2,0 %) on oletettu vastaavan inflaatiokehitystä.

Diskonttauskorkojen määrittämisessä on käytetty pääomarakennetta, jonka katsotaan heijastavan pitkän aikavälin pääomarakennetta testausajankohtana. Tässä määrittämisessä on käytetty apuna vertailuryhmää, jonka pääomarakenteessa velan suhde omaan pääomaan on keskimäärin 39,1 %. Taseen vuokrasopimusvelat on huomioitu diskonttauskorkoa määritettäessä. Pääomakustannus on laskettu oman pääoman ja vieraan pääoman keskimääräisenä kustannuksena ennen veroja ottaen huomioon riskittömän sijoituksen tuottovaade, oman pääoman riskilisä sekä vieraan pääoman rahoittajien marginaali. Pääomakustannuksen laskennan komponentit tarkistetaan vuosittain. Vieraan pääoman kustannuspohjana on käytetty toimintamaittain painotettua 30 vuoden valtion velkakirjojen riskitöntä keskikorkoa, tai mikäli näitä ei ole saatavilla, 10 vuoden valtion velkakirjojen keskikorkoa. Korkotasojen laskettua testauksessa käytetty diskonttauskorko on laskenut edellisvuodesta.

Arvonalentumistestauksen laskelmat perustuvat testaushetken arvioihin tulevaisuudesta. Käyttöarvojen riskitarkastelussa on arvioitu rahavirtojen määrän ja ajoituksen vaihtelua. Laskelmiin sisältyvää epävarmuutta ja riskiä on huomioitu diskonttauskorossa.

Suoritetun arvonalentumistestauksen perusteella Suomisen liikearvon arvo ei ole alentunut.

Liikearvon testauksessa on kirjanpitoarvossa huomioitu paitsi liikearvon kirjanpitoarvo myös aineellisten hyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvo sekä käyttöpääoma. Mikäli diskonttauskorko nousisi 2,280 prosenttiyksikköä tai pitkän aikavälin vuotuinen liikevoittoprosentti laskisi 1,565 prosenttiyksikköä, muiden oletusten pysyessä muuttumattomina, kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo.

Arvonalentumistestauksessa käytetyt keskeiset oletukset

	2023	2022
Diskonttauskorko ennen veroja	11,7 %	13,7 %
Liikevaihdon kasvu 2024−2028 (2023−2027)	2,3 %	0,9 %
Pitkän aikavälin vuotuinen kasvu	2,0 %	2,0 %
Pitkän aikavälin vuotuinen liikevoittoprosentti	5,7 %	8,3 %

Laatimisperiaatteet

Liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo muodostuu hankinnassa luovutetun vastikkeen ja käypiin arvoihin arvostettujen hankittujen nettovarojen erotuksena. Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden on katsottu hyötyvän hankituista nettovaroista sekä niiden tuomista synergiaeduista.

Suomisen liikearvon kirjanpitoarvo oli raportointikauden päättymispäivänä 15 496 tuhatta euroa (15 496 tuhatta euroa vuonna 2022). Suomisella on yksi toimintasegmentti (Kuitukankaat), joka on myös rahavirtaa tuottava yksikkö, jolle koko liikearvo on kohdistettu.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Testauksessa käytetyt kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin, jotka edellyttävät arvioiden tekemistä. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista. Arvioituihin tuleviin rahavirtohin liittyviä epävarmuustekijöitä ovat muun muassa omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset.

Ilmastonmuutoksesta johtuvien mahdollisten ääriilmiöiden (kuten vesipula, hellejaksot, lisääntyneet sademäärät, tulvat, myrskyt) haittavaikutuksia Suomiseen on mietitty liikearvon testauksessa, mutta toistaiseksi näillä katsotaan olevan vain väliaikaisia vaikutuksia Suomisen liiketoimintaan, eikä näillä ole tästä syystä ollut mitään merkittäviä vaikutuksia testauksessa käytettyihin rahavirtaennusteisiin. Johto seuraa näitä riskejä sekä niiden kehitystä.

LIITETIETO 6 Aineettomat hyödykkeet

Kirjanpitoarvo 31.12.	5 538	15 496	509	36	21 580
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-17 103	−	-6 247	−	-23 350
Vähennykset ja myynnit	449	−	400	−	850
Raportointikauden poistot	-3 238	−	-554	−	-3 792
Kurssiero	1	−	32	−	33
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-14 316	−	-6 125	−	-20 441
Hankintameno 31.12.	22 640	15 496	6 757	36	44 929
Siirrot erien välillä	30	−	−	-30	−
Vähennykset ja myynnit	-449	−	-400	−	-850
Lisäykset	103	−	−	66	169
Kurssiero	-1	−	-35	−	-36
Hankintameno 1.1.	22 958	15 496	7 192	−	45 646
	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskeneräiset	hankinnat Yhteensä 2023

	Aineettomat		Muut aineettomat	Ennakko maksut ja keskeneräiset
	oikeudet	Liikearvo	hyödykkeet		hankinnat Yhteensä 2022
Hankintameno 1.1.	28 761	15 496	6 539	71	50 866
Kurssiero	13	−	59	9	81
Lisäykset	79	−	−	358	438
Vähennykset ja myynnit	-6 269	−	594	−	-5 675
Siirrot erien välillä	374	−	−	-438	-64
Hankintameno 31.12.	22 958	15 496	7 192	−	45 645
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-17 276	−	-4 919	−	-22 195
Kurssiero	-9	−	-44	−	-53
Raportointikauden poistot	-3 301	−	-566	−	-3 866
Arvonalentumistappiot	−	−	-2	−	-2
Vähennykset ja myynnit	6 269	−	-595	−	5 675
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-14 316	−	-6 125	−	-20 441
Kirjanpitoarvo 31.12.	8 643	15 496	1 066	−	25 204

Vuonna 2011 kohdistettiin Ahlstromin Home and Personal -liiketoimintojen hankintahinnasta 5 979 tuhatta euroa asiakassuhteisiin. Raportointikauden päättyessä näiden asiakassuhteiden kirjanpitoarvo oli 383 tuhatta euroa.

Laatimisperiaatteet

Aineettomat oikeudet ovat patentteja, tavaramerkkejä, ohjelmistolisenssejä sekä asiakassuhteita, joille on liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä kohdistettu hankintamenoa arvostamalla ne hankintahetkellä käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet ovat ohjelmistojen tai vastaavan aineettoman omaisuuden kehittämiseen ja hankintaan liittyviä kustannuksia. Mikäli aineeton hyödyke on IAS 23:n mukainen ehdot täyttävä omaisuuserä, eli sen valmiiksi saattaminen vaatii huomattavan pitkän ajan, aktivoidaan vieraan pääoman menot kyseisen hyödykkeen hankintamenoon

Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla ja ne poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hankittujen tytäryhtiöiden aineettomat hyödykkeet arvostetaan tytäryhtiön hankintahetkellä käypään arvoon.

Suomisella ei ole muita aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Liikearvolle sekä raportontikauden lopussa keskeneräisille aineettomille hyödykkeille tehdään arvonalentumistesti. Liikearvosta on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.

Muut aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumistappion varalta mikäli on viitteitä siitä, että hyödykkeen arvo on alentunut. Arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 25.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat

Liikearvo	ei poistoja
Aineettomat oikeudet	3–13 vuotta
Asiakassuhteet	13 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	5–10 vuotta
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	ei poistoja

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja verrataan hyödykkeiden kerrytettävissä olevaan rahamäärään, mikäli on syytä olettaa, että hyödykkeiden arvo on alentunut. Kerrytettävä rahamäärä on hyödykkeen käypä arvo tai tätä korkeampi käyttöarvo, joka lasketaan diskonttaamalla hyödykkeen kerryttämät vastaiset rahavirrat nykyarvoonsa. Mikäli kerrytettävissä oleva rahamäärä on alempi kuin hyödykkeen kirjanpitoarvo, kirjataan arvonalentumistappio. Sekä rahavirtojen määrä että niiden ajoitus perustuvat johdon arvioon.

Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika perustuu johdon arvioon siitä ajanjaksosta, jolloin kyseisen hyödykkeen odotetaan olevan Suomisen käytettävissä. Hyödykkeen todellinen taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin poiketa alun perin arvioidusta, jolloin joko korjataan hyödykkeestä tehtäviä vuosittaisia poistoja tai kirjataan arvonalentumistappio.

LIITETIETO 7 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Kirjanpitoarvo 31.12.	3 097	20 008	79 166	1 318	9 138	112 727
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	−	-44 136	-162 730	-759	−	-207 623
Siirrot erien välillä	−	−	-578	−	578	−
Arvonalentumistappiot	−	−	-8	−	−	-8
Raportointikauden poistot	−	-2 350	-9 528	-126	−	-12 004
Vähennysten ja myyntien poistot	−	13	10 155	650	−	10 818
Kurssiero	−	433	3 426	−	−	3 859
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	−	-42 232	-166 196	-1 283	-578	-210 288
Hankintameno 31.12.	3 097	64 143	241 895	2 077	9 138	320 350
Siirrot erien välillä	−	297	5 522	679	-6 498	−
Vähennykset ja myynnit	−	-13	-10 155	-650	−	-10 818
Aktivoidut vieraan pääoman menot	−	−	−	−	118	118
Lisäykset	−	210	645	−	10 080	10 936
Kurssiero	29	-1 007	-5 295	−	-95	-6 369
Hankintameno 1.1.	3 069	64 656	251 178	2 047	5 533	326 483
	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	maksut ja keskeneräiset	hankinnat Yhteensä 2023
					Ennakko

Kirjanpitoarvo 31.12.	3 069	22 425	84 982	764	4 956	116 195
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	−	-42 232	-166 196	-1 283	-578	-210 288
Arvonalentumistappiot	−	−	-1 573	-136	-578	-2 286
Raportointikauden poistot	−	-2 531	-9 458	-117	−	-12 107
Vähennysten ja myyntien poistot	−	946	22 398	1	−	23 345
Kurssiero	−	-837	-6 567	−	−	-7 404
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	−	-39 809	-170 996	-1 032	−	-211 836
Hankintameno 31.12.	3 069	64 656	251 178	2 047	5 533	326 483
Siirrot erien välillä	−	421	10 021	206	-10 584	64
Vähennykset ja myynnit	−	-946	-22 398	-1	−	-23 345
Aktivoidut vieraan pääoman menot	−	−	−	−	12	12
Lisäykset	−	128	204	−	8 932	9 264
Kurssiero	222	2 236	10 356	−	361	13 174
Hankintameno 1.1.	2 847	62 817	252 996	1 842	6 813	327 314
	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja keskeneräiset	hankinnat Yhteensä 2022

	2023	2022
Tuotannon koneiden ja laitteiden
kirjanpitoarvo	78 443	83 982

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset on esitetty liitetiedossa 32. Käyttöoikeusomaisuuserät on esitetty liitetiedossa 22. Poistoista ja arvonalentumisista on kerrottu liitetiedossa 25.

Laatimisperiaatteet

Maa-alueet, rakennukset sekä koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne arvostetaan taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Mikäli aineellinen hyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat poikkeavat toisistaan, käsitellään kukin osa erillisenä hyödykkeenä. Hankittujen tytäryhtiöiden aineelliset hyödykkeet arvostetaan tytäryhtiön hankintahetkellä käypään arvoon.

Kun aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan ja korvattavan osan mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan tulosvaikutteisesti niiden syntyhetkellä.

Vieraan pääoman menot aktivoidaan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon, mikäli hyödykkeet ovat ehdot täyttäviä omaisuuseriä siten kuin IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardissa määritellään.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun hyödyke on valmis käytettäväksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Aineelliset hyödykkeet testataan arvonalentumistappion varalta mikäli on viitteitä siitä, että hyödykkeen arvo on alentunut. Arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 25.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot määritetään myyntihinnan ja hyödykkeen kirjanpitoarvon erotuksena, ja ne kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat

Maa-alueet	ei poistoja
Rakennukset ja rakennelmat	10–40 vuotta
Koneet ja kalusto	4–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–5 vuotta
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	ei poistoja

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoja verrataan hyödykkeiden kerrytettävissä olevaan rahamäärään, mikäli on syytä olettaa, että hyödykkeiden arvo on alentunut. Kerrytettävä rahamäärä on hyödykkeen käypä arvo tai tätä korkeampi käyttöarvo, joka lasketaan diskonttaamalla hyödykkeen kerryttämät vastaiset rahavirrat nykyarvoonsa. Mikäli kerrytettävissä oleva rahamäärä on alempi kuin hyödykkeen kirjanpitoarvo, kirjataan arvonalentumistappio. Sekä rahavirtojen määrä että niiden ajoitus perustuvat johdon arvioon.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika perustuu johdon arvioon siitä ajanjaksosta, jolloin kyseisen hyödykkeen odotetaan olevan Suomisen käytettävissä. Hyödykkeen todellinen taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin poiketa alun perin arvioidusta, jolloin joko korjataan hyödykkeestä tehtäviä vuosittaisia poistoja tai kirjataan arvonalentumistappio.

Kuitukankaiden asiakaskysyntä on siirtynyt yhä enemmän muovittomiin ja kasvipohjaisista kuiduista valmistettuihin vastuullisiin kuitukankaisiin. Myös lainsäädäntö ohjaa siirtymää kohti muovittomia ja vastuullisia kuitukankaita. Suominen on jo vuosia panostanut tuotekehityksessään vastuullisten kuitukankaiden kehittämiseen tutkimalla uusia, potentiaalisia raaka-aineita sekä raaka-aineiden biohajoavuutta.

Suominen seuraa tuotantolinjojensa teknistä suorituskykyä ja pyrkii varmistamaan niiden kyvyn tuottaa näitä vastuullisia kuitukankaita investoimalla jatkuvasti tuotantolinjoihinsa parantaen näin niiden kykyä vastata asiakkaiden kysyntään ja lainsäädännön vaatimuksiin. Näillä investoinneilla pyritään estämään asiakaskysynnästä johtuva tuotantolinjojen teknologinen vanhentuminen sekä

tuotantolinjojen taloudellisten vaikutusaikojen lyheneminen alun perin arvioiduista.

Ilmastonmuutoksesta johtuvien mahdollisten ääriilmiöiden (kuten vesipula, hellejaksot, lisääntyneet sademäärät, tulvat, myrskyt) haittavaikutuksia Suomiseen on mietitty muun muassa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tase-arvoja ja taloudellisia vaikutusaikoja arvioitaessa, mutta toistaiseksi näillä katsotaan olevan vain väliaikaisia vaikutuksia Suomisen liiketoimintaan, eikä näillä ole tästä syystä ollut mitään merkittäviä vaikutuksia käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvoihin tai poistoaikoihin. Johto seuraa näitä riskejä sekä niiden kehitystä.

Inflaation vaikutus tuotantokustannuksiin, kuten raaka-ainehintoihin, on huomioitu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tase-arvoja ja taloudellisia vaikutusaikoja arvioitaessa. Kohonneet tuotantokustannukset saattaisivat johtaa siihen, että tuotantolinjojen tasearvot olisivat liian suuret, mikäli myyntituotot eivät kattaisi kohonneita kustannuksia. Koska suurimmassa osassa Suomisen myyntisopimuksissa myyntihinnat on sidottu raaka-aineiden hintoihin, ei kustannusinflaatiolla arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvoihin.

LIITETIETO 8 Konserniyritykset

Yhtiö	Kotipaikka	Omistusosuus,%	Emoyhtiön omistama
Suominen Oyj	Helsinki
Suominen Kuitukankaat Oy	Nakkila	100 %	x
Mozzate Nonwovens S.r.l.	Mozzate, Italia	100 %	x
Cressa Nonwovens S.r.l.	Mozzate, Italia	100 %
Alicante Nonwovens S.A.U.	Alicante, Espanja	100 %	x
Suominen US Holding, Inc.	Delaware, USA	100 %	x
Bethune Nonwovens, Inc.	Bethune, Etelä-Carolina, Yhdysvallat	100 %
Green Bay Nonwovens, Inc.	Green Bay, Wisconsin, Yhdysvallat	100 %
Windsor Locks Nonwovens, Inc.	Windsor Locks, Connecticut, Yhdysvallat	100 %
Suominen Brasil Indústria e Comercio de Não-Tecidos Ltda.	Paulínia, Brasilia	100 %	x

LIITETIETO 9 Oman pääoman ehtoiset instrumentit

1 000 euroa

Kirjanpitoarvo 31.12.	421	421
Kirjanpitoarvo 1.1.	421	421
	Määritelty käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi	Yhteensä 2022
Kirjanpitoarvo 31.12.	421	421
Kirjanpitoarvo 1.1.	421	421
	Määritelty käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi	Yhteensä 2023

Laatimisperiaatteet

IFRS 9 mahdollistaa oman pääoman ehtoisten instrumenttien eli osakkeiden ollessa kyseessä, että yhteisö voi valita instrumenteittain niiden peruuttamattoman luokittelu- ja kirjaamistavan.

Oman pääoman ehtoiset instrumentit koostuvat noteeraamattomista osakkeista ja ne on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjataan laajaan tulokseen eikä niitä missään vaiheessa kierrätetä tulosvaikutteisiksi. Näiden osakkeiden merkitys Suomisen konsernitilipäätökselle ei ole olennainen.

Jos oman pääoman ehtoiselle rahoitusvaralle ei ole toimivia markkinoita tai jos kyseessä ovat noteeraamattomat sijoitukset, käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Mikäli rahoitusvaran osalta ei ole tiedossa riippumattomien osapuolten välillä toteutuneita kauppoja, käytetään käypänä arvona esimerkiksi varasta kertyvien diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa tai olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypiä arvoja.

LIITETIETO 10 Vaihto-omaisuus

1 000 euroa

	2023	2022
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet	23 957	42 670
Keskeneräiset tuotteet	3 123	3 837
Valmiit tuotteet	10 804	16 732
Vaihto-omaisuuden ennakkomaksut	30	22
Vaihto-omaisuus yhteensä	37 914	63 261
Vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjaukset	-6 424	-6 610
Vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjausten peruutukset	6 934	4 796
Raportointikaudella kuluksi kirjattu vaihto-omaisuuden määrä	-353 584	-393 879

Laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuuden hankintameno määritetään FIFOmenetelmän tai painotetun keskihinnan mukaisesti. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät ja välilliset menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalin ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin, hallinnon tai rahoituksen menoja. Vieraan pääoman menoja ei aktivoida varaston arvoon.

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

Vaihto-omaisuuden arvoa alennetaan epäkurantin omaisuuden osalta.

Kuluksi kirjattu vaihto-omaisuuden määrä sisältyy tuloslaskelmassa hankinnan ja valmistuksen kuluihin.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Vaihto-omaisuuden arvostus edellyttää jossain määrin johdon arviota. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvoa käytetään alimman tasearvon testaukseen vaihto-omaisuuden yliarvostamisen estämiseksi.

LIITETIETO 11 Myynti- ja muut saamiset

1 000 euroa

	2023	2022
Pitkäaikaiset saamiset
Muut pitkäaikaiset saamiset	83	93
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	83	93
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	62 325	66 648
Muut lyhytaikaiset saamiset	4 116	6 753
Siirtosaamiset	3 229	2 104
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	69 670	75 505

Myyntisaamisten ikäjakauma ja altistuminen luottoriskille

Myyntisaamiset 31.12.2023

		Erääntyneet
	Erääntymättömät	Alle 5 päivää		5−30 päivää 31−120 päivää	Yli 120 päivää	Yhteensä erääntyneet	Yhteensä
Myyntisaamiset	56 243	3 068	2 126	329	2 357	7 880	64 123
Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä	−	−	−	-131	-1 666	-1 798	-1 798
Myyntisaamisten kirjanpitoarvo	56 243	3 068	2 126	197	691	6 082	62 325

Myyntisaamiset 31.12.2022

Myyntisaamisten kirjanpitoarvo	59 541	2 342	3 489	1 132	144	7 106	66 648
Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä	−	−	−	-352	-1 765	-2 117	-2 117
Myyntisaamiset	59 541	2 342	3 489	1 485	1 908	9 223	68 765
	Erääntymättömät	Alle 5 päivää		5−30 päivää 31−120 päivää	Yli 120 päivää	Yhteensä erääntyneet	Yhteensä
	Erääntyneet

Myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot ja muutokset odotettavissa olevia luottotappioita koskevassa vähennyserässä

	2023	2022
Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä 1.1.	-2 117	-2 121
Kurssiero	23	-30
Toteutuneet	414	194
Peruutetut	417	257
Lisäykset raportointikauden aikana	-535	-418
Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä 31.12.	-1 798	-2 117

Raportointikaudella kirjatut
myyntisaamisten odotettavissa olevat
luottotappiot, netto	-120	-164

Myyntisaamisten valuuttajakauma

BRL	6 394 5 677

USD	27 404 28 377
EUR	28 527 32 594

Siirtosaamiset koostuvat pääosin rahoituserien jaksotuksista sekä muista kulujaksotuksista. Sekä lyhytaikaisissa että pitkäaikaisissa muissa saamisissa on muun muassa saamisia välillisiin veroihin liittyen.

Mahdollisista johdannaisinstrumenteista kirjatut siirtosaamiset on eritelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 17.

Muiden saamisten laadun arviointi perustuu historialliseen maksukäyttäytymiseen. Muut saamiset eivät ole erääntyneet eikä niiden arvo ole alentunut. Muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa luottoriskille alttiina olevaa enimmäismäärää.

Suomisella on "selected supplier" -statuksella eräiden asiakkaidensa kanssa "Supply Chain Financing" -ohjelma, jossa myyntisaamisia myydään siten, että Suomisen sopimukseen perustuva oikeus myyntisaamisista kertyviin rahavaroihin lakkaa.

Laatimisperiaatteet

Myyntisaamiset arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamisten arvoon vaikuttaa myytyjen hyödykkeiden transaktiohinta, joka määritellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti. Transaktiohintaa määriteltäessä huomioidaan muun muassa sopimuksiin sisältyvät muuttuvat vastikkeet, kuten määräalennukset, jolloin transaktiohinta voi olla alhaisempi kuin asiakkaalta laskutettu summa.

Myyntisaamisten luottotappiokirjausten osalta Suominen soveltaa IFRS 9:n sallimaa käytännön helpotusta ja käyttää myyntisaamisten luottotappioiden arvioinnissa luottotappiovarausmatriisia, joka perustuu kokemukseen aikaisemmin toteutuneista luottotappioista. Varausmatriisin mukaisesti myyntisaamisten luottotappiokirjaus perustuu kunakin raportointipäivänä koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Myyntisaamiset ryhmitellään perustuen maksujen viivästymispäiviin sekä asiakkaiden riskiominaisuuksiin, joissa huomioidaan asiakkaiden kyky suorittaa kaikki erääntyvät maksut sopimusehtojen mukaisesti. Riskiominaisuuksissa huomioidaan muun muassa asiakkaaseen liittyvä maantieteellinen riski, asiakkaan maksukäyttäytyminen ja asiakkaan taloudellinen tilanne.

Myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot ovat todennäköisyyksillä painotettu arvio odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvista luottotappioista. Suomisen toteutuneet luottotappiot ovat historiallisesti olleet pienet. Eräiden vuosina 2023 ja 2022 tehtyjen luottotappiovarausten osalta on kuitenkin riski, että asiakkaiden maksukyvyttömyyden vuoksi luottotappiot toteutuvat.

Suuri osa myyntisaamisista oli raportointikauden päättymispäivänä korkean luottoluokituksen omaavilta kansainvälisiltä asiakasyrityksilta, jotka ovat kykeneviä suorittamaan erääntyneet maksunsa. Näiltä asiakkailta mahdollisesti yli 30 päivää myöhässä olevien saamisten osalta ei katsota, että luottoriski olisi merkittävästi kasvanut.

Mikäli muiden erääntyneiden myyntisaamisten osalta on arvioitu, että luottoriski on merkittävästi kasvanut, on näistä tehty luottotappiovarauksia. Lisäksi erääntyneet myyntisaamiset on laitettu perintään tai asiakkaiden kanssa on tehty maksusuunnitelma, jonka toteutumista seurataan jatkuvasti.

Suominen seuraa jatkuvasti asiakkaiden myyntisaamissaldoja ja ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli saamiset ovat erääntyneet.

Ukrainan sodan välittömät vaikutukset Suomisen liiketoimintaan ovat vähäiset, sillä konsernilla ei ole asiakkaita Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Myyntisaamisten arvostus edellyttää jossain määrin johdon arviota. Myyntisaamisista kirjataan arvioitu odotettavissa oleva luottotappio, mikäli johto arvioi, että saamisen kirjanpitoarvo ei enää vastaa sen käypää arvoa.

LIITETIETO 12 Rahoitusinstrumentit

1 000 euroa

Rahoitusvarojen luokittelu

Laatimisperiaatteet – rahoitusvarat

Suominen on määrittänyt liiketoimintamallinsa koskien rahoitusvarojen hallinnointia ja määritellyt tämän sekä rahoitusvarojen ominaisuuksien perusteella rahoitusvarojensa luokittelun.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet varojen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt varojen omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin ulkopuoliselle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat

Johdannaisinstrumentit, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan IFRS 9:n mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Johdannaisinstrumenteista on kerrottu liitetiedossa 17.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään varan luonteesta riippuen joko liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa tai rahoituserissä.

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat sisältävät oman pääoman ehtoisia instrumentteja, joista on kerrottu liitetiedossa 9.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista myyntisaamisista on kerrottu liitetiedossa 11.

Rahavarat arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. IFRS 9 edellyttää myös rahavarojen osalta, että niiden osalta tehdään arvonalentumistarkastelu ja kirjataan arvonalentumistappio joko 12 kuukauden kuluessa odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella, tai mikäli luottoriski on merkittävästi kasvanut, koko voimassaoloaikana odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella ja huomioiden pankkitalletusten vastapuoliin liittyvä luottoriski, Suomisella ei ole rahavarojen osalta arvonalentumiskirjauksia.

Rahavarat sisältävät pankkisaamiset ja käteisvarat. Mikäli käytössä on pankkitilien luottolimiittejä, ne sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Rahoitusvelkojen luokittelu

	Jaksotettuun hankinta
	menoon arvostetut velat	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo
Joukkovelkakirjalainat	49 449	49 449	42 080	50 000
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	40 000	40 000	40 000	40 000
Vuokrasopimusvelat	12 828	12 828	12 828	12 828
Korkovelat	626	626	626	626
Muut lyhytaikaiset velat	508	508	508	508
Ostovelat	60 343	60 343	60 343	60 343
Yhteensä 31.12.2023	163 755	163 755	156 386	164 306

	Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut velat	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo
Joukkovelkakirjalainat	49 295	49 295	39 425	50 000
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	40 000	40 000	40 000	40 000
Vuokrasopimusvelat	14 069	14 069	14 069	14 069
Korkovelat	734	734	734	734
Muut lyhytaikaiset velat	353	353	353	353
Ostovelat	64 565	64 565	64 565	64 565
Yhteensä 31.12.2022	169 016	169 016	159 146	169 721

Laatimisperiaatteet – rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, mikäli ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä.

Rahoitusvelka tai rahoitusvelan osa kirjataan pois taseesta silloin, kun velka on lakannut olemasta, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Johdannaisinstrumenteista on kerrottu konserni tilinpäätöksen liitetiedossa 17.

Korollisista veloista, mukaan lukien vuokrasopimusvelat, on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 14.

Ostovelat

Ostovelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Ostovelkojen lyhyestä maturiteetista johtuen niiden alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

LIITETIETO 13 Oma pääoma ja tietoja Suomisen osakkeesta

Osakepääoma ja osakemäärä

Suominen Oyj:n rekisteröity osakepääoma on 11 860 056 euroa. Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2023 oli 58 259 219 osaketta.

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon tai muuhun varojen jakoon. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.

Omat osakkeet

Suominen Oyj:n omia osakkeita ostettaessa niistä maksettu määrä, mukaan lukien hankinnan välittömät kulut, on kirjattu jakokelpoisen oman pääoman vähennyksenä. Omiin osakkeisiin ei osakeyhtiölain mukaan kohdistu osakkeenomistajan oikeuksia, kuten oikeutta osinkoon tai muuhun varojen jakoon tai oikeutta osallistua yhtiökokoukseen.

Raportointikauden lopussa Suominen Oyj:n hallussa oli 566 760 omaa osaketta. Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän ansaintajakson päätyttyä ohjelmaan osallistuneille siirrettiin helmikuussa yhteensä 189 783 osaketta. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiö luovutti 10.5.2023 hallituksen jäsenien vuosipalkkion osakkeina maksettavan osuuden, yhteensä 21 949 osaketta.

Muut oman pääoman rahastot

Ylikurssirahasto on jakokelvotonta omaa pääomaa eikä sitä voi enää kerryttää. Ylikurssirahastoa voidaan käyttää osakepääoman korottamiseen.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOPrahasto) on yhtiön vapaata omaa pääomaa, jota voidaan käyttää varojenjakoon osakkeenomistajille. SVOPrahasto syntyy tai kasvaa osakeannissa kirjaamalla sinne osakkeiden uusmerkinnässä se osa merkintähinnasta, jota ei kirjata osakepääomaan. Se voi myös kasvaa muun oman pääoman sijoituksen yhteydessä. Sijoitukset voivat olla yhtiön osakkaiden tai ulkopuolisten tekemiä.

Käyvän arvon rahasto sisältää johdannaisten käyvän arvon muutokset silloin, kun sovelletaan suojauslaskentaa. Myös käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien

kautta arvostettavien osakkeiden käyvän arvon muutokset kirjataan käyvän arvon rahastoon.

Muut rahastot sisältävät vararahaston, joka on jakokelvotonta omaa pääomaa. Vararahastoon on paikallisten lainsäädäntöjen mukaisesti siirrettävä osa tilikauden voitosta.

Osakeperusteiset järjestelmät

Suomisen osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 28.

Suomisella ei ole optiojärjestelyjä.

Yhtiön lähipiirin omistamista osakkeista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 31.

Osakkeen kurssi ja vaihto

Suominen Oyj:n osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2023 oli 2 743 668 (10 902 032) osaketta eli 4,8 % (19,0 %) osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi oli 3,48 euroa (5,27 euroa), alin 2,48 euroa (2,36 euroa) ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 2,85 euroa (3,57 euroa). Raportointikauden päätöskurssi oli 2,85 euroa (3,00 euroa). Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2023 oli 164,4 (172,4) milj. euroa.

Osakkeiden lukumäärä

Muutokset osakemäärässä

Osakemäärä 1.1.2022	58 259 219
Osakemäärä 31.12.2022	58 259 219
Osakemäärä 31.12.2023	58 259 219

Muutokset omissa osakkeissa

Osakemäärä 1.1.2022		965 984
Omien osakkeiden luovutus, hallituspalkkiot		-18 585
Omien osakkeiden luovutus, osakeperusteiset kannustinjärjestelmät		-237 584
Omien osakkeiden osto		68 677
Osakemäärä 31.12.2022		778 492
Omien osakkeiden luovutus, hallituspalkkiot		-21 949
Omien osakkeiden luovutus, osakeperusteiset kannustinjärjestelmät		-189 783
Osakemäärä 31.12.2023		566 760
Osakkeiden lukumäärä	31.12.2023	31.12.2022
Osakemäärä ilman omia osakkeita	57 692 459	57 480 727
Osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita	57 692 459	57 480 727
Keskimääräinen osakemäärä ilman omia osakkeita	57 656 044	57 439 615
Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita	57 656 044	57 439 615

Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita 57 738 524 57 533 196

Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 ja 6 § mukaiset ilmoitukset vuonna 2023

Ilmoituksia ei ollut vuonna 2023.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2023

Osakkeenomistaja	Osakemäärä kpl % osakkeista ja äänistä
Ahlström Capital B.V.	13 995 013	24,0 %
Etola Group Oy	7 414 000	12,7 %
Oy Etra Invest Ab	7 000 000	12,0 %
OP-Henkivakuutus Oy	4 128 708	7,1 %
Nordea Nordic Small Cap Fund	3 435 147	5,9 %
Mandatum henkivakuutusosakeyhtiö	2 908 287	5,0 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1 912 000	3,3 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	1 689 751	2,9 %
Oy H. Kuningas & Co. AB	1 400 000	2,4 %
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	1 379 866	2,4 %
Maijala Investment Oy	1 176 232	2,0 %
Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ.)	1 037 686	1,8 %
Laakkosen Arvopaperi Oy	900 000	1,5 %
Juhani Maijala	794 026	1,4 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	689 430	1,2 %
15 suurinta yhteensä	49 860 146	85,6 %
Muut	6 564 969	11,3 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet	1 267 344	2,2 %
Omat osakkeet	566 760	1,0 %
Yhteensä	58 259 219	100,0 %

Osakkeenomistus omistajaryhmittäin 31.12.2023

	Omistajien lukumäärä	%-osuus	Osakemäärä kpl	% osakkeista ja äänistä
Yritykset	175	3,3 %	11 586 277	19,9 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	13	0,2 %	19 910 347	34,2 %
Julkisyhteisöt	4	0,1 %	4 291 781	7,4 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	10	0,2 %	280 080	0,5 %
Kotitaloudet	5 141	95,8 %	6 286 601	10,8 %
Ulkomaiset osakkeenomistajat	23	0,4 %	14 070 029	24,2 %
Yhteensä	5 366	100,0 %	56 425 115	96,9 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet	10		1 267 344	2,2 %
Omat osakkeet	1	566 760		1,0 %
Yhteensä	5 377		58 259 219

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2023

Osakkeita kpl	Omistajien lukumäärä	%-osuus	Osakemäärä kpl	% osakkeista ja äänistä
1–100	1 999	37,2 %	87 277	0,1 %
101–500	1 812	33,7 %	482 990	0,8 %
501–1 000	705	13,1 %	556 252	1,0 %
1 001–5 000	670	12,5 %	1 477 973	2,5 %
5 001–10 000	79	1,5 %	563 959	1,0 %
10 001–50 000	71	1,3 %	1 419 122	2,4 %
50 001–100 000	15	0,3 %	1 043 955	1,8 %
100 001–500 000	9	0,2 %	1 675 353	2,9 %
yli 500 000	16	0,3 % 50 385 578		86,5 %
Yhteensä	5 376	100,0 %	57 692 459	99,0 %
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	1		566 760	1,0 %
Yhteensä	5 377		58 259 219	100,0 %

LIITETIETO 14 Korolliset velat

1 000 euroa

Suominen pidensi kesäkuussa 2022 yhdellä vuodella heinäkuussa 2020 solmitun kolmivuotisen 100 milj. euron syndikoidun luottolimiittijärjestelyn (revolving credit facility) voimassaoloaikaa. Voimassaoloaika piteni heinäkuuhun 2025 asti.

Lainasopimus on solmittu Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen ja Nordean kanssa. Lainajärjestelyn taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (leverage ratio) sekä velkaantumisaste (gearing). Lainan marginaali kasvaa tai pienenee riippuen siitä, kuinka

hyvin Suominen saavuttaa kaksi vastuullisuuteen liittyvää tavoitetta, eli vastuullisten tuotteiden myynnin kasvu sekä kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Syndikoitu luottolimitti on vaihtuvakorkoinen.

Joukkovelkakirjalaina on Suomisen suora ja vakuudeton sitoumus, jolla on takaajina toimivien tytäryhtiöiden antama omavelkainen takaus.

	2023		2022
	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo
Pitkäaikaiset korolliset velat
Joukkovelkakirjalainat	49 449	42 080	50 000	49 295	39 425	50 000
Vuokrasopimusvelat	9 711	9 711	9 711	11 215	11 215	11 215
Yhteensä	59 160	51 791	59 711	60 510	50 640	61 215
Lyhytaikaiset korolliset velat
Muut korolliset velat	40 000	40 000	40 000	40 000	40000	40000
Vuokrasopimusvelat	3 117	3 117	3 117	2 855	2 855	2 855
Yhteensä	43 117	43 117	43 117	42 855	42 855	42 855
Yhteensä	102 278	94 908	102 828	103 365	93 494	104 069

Suominen katsoo, että korollisten velkojen ilmoittaminen paitsi jaksotettuun hankintamenoon, myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä lisätietoa Suominen velkaantumisesta.

Korollisten velkojen muutos

	2023	2022
Korolliset velat yhteensä kauden alussa	103 365	149 134
Lyhytaikaiset lainat kauden alussa	42 855	86 823
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu, rahavirtavaikutteiset	-243 271	-88 003
Lyhytaikaisten lainojen nostot, rahavirtavaikutteiset	240 000	40 000
Lyhytaikaisten lainojen lisäykset, ei vaikutusta rahavirtaan	782	260
Lyhytaikaisten lainojen vähennykset, ei vaikutusta rahavirtaan	-82	-15
Siirrot pitkäaikaisista lainoista	2 878	2 770
Joukkovelkakirjalainan jaksotus jaksotettuun hankintamenoon, ei vaikutusta rahavirtaan	−	938
Kurssiero, ei vaikutusta rahavirtaan	-44	83
Lyhytaikaiset lainat kauden lopussa	43 117	42 855

Pitkäaikaiset lainat kauden alussa	11 215	13 167
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset, ei vaikutusta rahavirtaan	1 629	445
Pitkäaikaisten lainojen vähennykset, ei vaikutusta rahavirtaan	-67	-12
Siirrot lyhytaikaisiin lainoihin	-2 878	-2 770
Kurssiero, ei vaikutusta rahavirtaan	-188	385
Pitkäaikaiset lainat kauden lopussa	9 711	11 215
Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat kauden alussa	49 295	49 144
Joukkovelkakirjalainojen jaksotus jaksotettuun hankintamenoon, ei vaikutusta rahavirtaan	154	151
Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat kauden lopussa	49 449	49 295
Korolliset velat yhteensä kauden lopussa	102 278	103 365

Korollisten velkojen erääntyminen

Yhteensä 102 278	103 365
2028− (2027−) 3 034	54 204
2027 (2026) 51 625	1 878
2026 (2025) 2 259	1 818
2025 (2024) 2 241	2 609
2024 (2023) 43 117	42 855

Korollisten velkojen valuuttajakauma

Yhteensä 102 278	103 365
BRL 259	68
USD 6 223	6 776
euro 95 795	96 520

Laatimisperiaatteet

Julkisesti noteerattavat joukkovelkakirjalainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Julkisesti noteeratun joukkovelkakirjalainan käypä arvo määräytyy raportointikauden päätöspäivän noteerauksen mukaan.

Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin

käyttäminen on todennäköistä. Tällöin palkkio kirjataan taseeseen, kunnes laina nostetaan, jonka jälkeen se kirjataan tulosvaikutteisesti kyseisen lainan voimassaoloaikana. Mikäli lainalimiitin käyttäminen ei ole todennäköistä, kirjataan palkkio välittömästi tulosvaikutteisesti.

Vuokrasopimusvelkojen laatimisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 22.

LIITETIETO 15 Varaukset

1 000 euroa

Pitkäaikaiset varaukset

	Ennallistamisvaraukset	Verovaraukset	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2022	1 726	26	164	1 916
Kurssiero	19	−	−	19
Vähennykset	−	−	-90	-90
Diskonttauksen vaikutus	104	−	−	104
31.12.2022	1 850	26	74	1 950
Kurssiero	-13	−	−	-13
Lisäykset	1 595	−	770	2 365
Vähennykset	-19	−	-81	-100
Diskonttauksen vaikutus	194	−	40	234
Siirto lyhytaikaisiin varauksiin	-3 082	−	-788	-3 870
31.12.2023	524	26	14	564

Lyhytaikaiset varaukset

	Ennallistamisvaraukset	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2022	−	−	−
31.12.2022	−	−	−
Siirto pitkäaikaisista varauksista	3 082	788	3 870
31.12.2023	3 082	788	3 870

Suomisen varaukset koostuvat velvoitteesta ennallistaa vuokratut kiinteistöt vuokrasopimusten päätyttyä (liitetieto 22), verovarauksista, jotka on tehty verotarkastusten johdosta, muista riita-asioihin sekä Mozzaten tuotantolaitoksen sulkemiseen liittyvistä varauksista.

Laatimisperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksen olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksua ja aiheuttaa

taloudellisen menetyksen, ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset kirjataan velaksi taseeseen. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Mikäli rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varaukset diskontataan.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vain silloin, kun siitä on laadittu yksityiskohtainen, asianmukainen suunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin järjestely vaikuttaa.

LIITETIETO 16 Ostovelat ja muut velat

1 000 euroa

Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat yhteensä	75 122	79 771
Siirtovelat	13 160	13 536
Muut velat	1 514	1 597
Saadut ennakot	104	74
Ostovelat	60 343	64 565
Lyhytaikaiset velat
	2023	2022

Siirtovelat sisältävät muun muassa korkovelkoja, jaksotettuja henkilöstökuluja ja muita kulujaksotuksia.

Muut velat sisältävät muun muassa välillisistä veroista aiheutuneita velkoja.

Ostovelkojen valuuttajakauma

Yhteensä	60 343	64 565
Muut valuutat	18	1
BRL	1 683	1 378
USD	32 525	36 939
EUR	26 117	26 247
	2023	2022

LIITETIETO 17 Johdannaisinstrumentit

1 000 euroa

Johdannaisinstrumentit tuloslaskelmassa

	2023	2022
Liiketoiminnan muut kulut
Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa	−	-373
Nettorahoituskulut
Valuuttajohdannaisten korkoerot	−	-33

Laatimisperiaatteet

Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan sen mukaan, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Suomisella instrumentteja voidaan käyttää suojaamaan tietyltä riskiltä, joka liittyy taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan tai erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus).

Valuuttatermiinisopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttämällä raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja sekä korkoeroihin perustuvia termiinipisteitä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset

Pääosa konsernin solmimista johdannaissopimuksista on suojannut konsernin operatiivisia transaktioita vaikka ne eivät täyttäneetkään IFRS 9:n mukaisia suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Näiden johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Suomisella ei ollut johdannaisia vuonna 2023.

LIITETIETO 18 Käypien arvojen hierarkia

1 000 euroa

Käypien arvojen hierarkia 2023

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	−	−	421
Yhteensä 2023	−	−	421

Käypien arvojen hierarkia 2022

Taso 1	Taso 2	Taso 3

−	−	421
−	–	421

Tulosvaikutteisesti kirjattavat erät kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Raportointikausien aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.

Tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.

Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Näissä arvostusmenetelmissä käytetään mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevaa markkinatietoa, ja turvaudutaan mahdollisimman vähän yrityskohtaisiin arvioihin. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon määrittämiseen tarvittavat tiedot ovat havainnoitavissa, instrumentti on Tasolla 2.

Tasolle 3 luokiteltujen käypien arvojen muutokset

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat
Yhteensä 1.1.2022	421
Yhteensä 31.12.2022	421
Yhteensä 31.12.2023	421

Valuuttatermiinisopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttämällä raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja sekä korkoeroihin perustuvia termiinipisteitä.

Tason 3 rahoitusinstrumenttien käyvät arvot perustuvat niitä koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

LIITETIETO 19 Myyntituotot asiakassopimuksista

1 000 euroa

Suominen-konsernin koko liikevaihto koostuu kuitukankaiden myynnistä. Suomisella oli vuonna 2023 kolme (kaksi) asiakasta, joiden osuus konsernin myynnistä ylitti 10 % koko liikevaihdosta. Myynti näille kolmelle asiakkaille oli 81,7 milj. euroa (93,8), 73,8 milj. euroa (76,6) ja 60,7 milj. euroa.

Suominen pyrkii varmistamaan tuotantolinjojensa kyvyn tuottaa vastuullisia kuitukankaita investoimalla jatkuvasti tuotantolinjoihinsa parantaen näin kykyä vastata asiakkaiden kysyntään ja lainsäädännön vaatimuksiin.

Yhteensä	450 851	493 298
Kohdistamattomat myynnin kurssierot ja sisäinen myynti	-5	-128
Amerikat	288 014	287 975
Eurooppa	162 841	205 451
Myynti liiketoiminta-alueittain
Yhteensä	450 851	493 298
Muut maat	743	1 736
Amerikat	291 108	294 367
Muu Eurooppa	155 759	193 673
Suomi	3 240	3 522
Myynti maantieteellisten alueiden mukaan
	2023	2022

Laatimisperiaatteet

Suominen soveltaa myynnin tuloutuksessa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia. Liikevaihto sisältää myytyjen tuotteiden kokonaislaskutusarvon, josta on vähennetty oikaisuerinä myynnin välilliset verot sekä alennukset. Myyntisaamisten kurssierot kirjataan myynnin oikaisueriin.

Suomisen myymät tavarat ovat kuitukangasrullia. Kustakin kuitukangasrullasta asiakas kykenee hyötymään joko yksinään tai yhdessä muiden helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa. Luovutetut tavarat on yksilöity Suomisen asiakassopimuksissa (esimerkiksi määritelty tuotteen laatu ja mitat). Sopimuksissa on usein määritelty tavoite toimitettaville määrille, mutta asiakas ei ole sitoutunut näihin määriin. Toimituserät perustuvat asiakkaan toimittamaan ostotilauksiin ja kukin toimituserä laskutetaan erikseen.

Suoritevelvoite täytetään, kun tuotteet luovutetaan asiakkaalle, eli suoritevelvoite täytetään yhtenä ajankohtana. Pääasiassa tuotteet luovutetaan asiakkaalle tuotteiden lähtiessä tehtaalta. Mikäli toimitusehtojen mukaisesti tuotteisiin liittyvät riskit ja edut sekä määräysvalta siirtyvät asiakkaalle vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle, tuloutetaan myynti vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle.

Maksuehdot ja -ajat vaihtelevat asiakkaittain. Maksuehtoon ja maksuajan pituuteen vaikuttavat muun muassa asiakkaan luottoriski ja aiempi maksukäyttäytyminen. Lisäksi sekä laskuttavan tehtaan että asiakkaan maantieteellisellä sijainnilla on vaikutusta maksuehtoon. Suomisella on luottopolitiikan (credit policy) mukaiset suositellut maksuajat, mutta kaupallisista syistä näistä voidaan poiketa. Pääsääntöisesti myyntisaamiset erääntyvät maksettavaksi 30–90 päivän päästä laskutuspäivästä.

Transaktiohintoihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia, ja vastikkeet suoritetaan rahana.

Osassa asiakassopimuksista on määritelty alennuksia, jotka myönnetään asiakkaalle, mikäli toimitusmäärät ylittävät ennalta määritellyn tason, eli näissä tapauksissa transaktiohinta sisältää muuttuvan vastikkeen. Muuttuvan vastikkeen vaikutus transaktiohintaan huomioidaan myyntiä tuloutettaessa arvioimalla kuhunkin sopimukseen liittyvän alennuksen toteutumisen todennäköisyys. Arviointi perustuu todennäköisimpään rahamäärään. Arvioinnissa huomioidaan kyseistä asiakasta koskeva historiatieto (kuten ovatko asiakastoimitukset aiemmin saavuttaneet sen tason, jonka jälkeen alennus on myönnetty), tavaran toimitushetken tilanne sekä ennusteet tulevista toimituksista. Muuttuvan vastikkeen määrän arviointiin liittyvä epävarmuus on katsottu niin epäolennaiseksi, että muuttuvaa vastiketta koskevaa arvioita ei ole rajoitettu. Arvioitua transaktiohintaa päivitetään viimeistään kunkin raportointikauden päättyessä.

Saaminen asiakkaalta kirjataan transaktiohintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sekä laskun mukaista myyntisaamista asiakkaalta että myyntituottoja oikaistaan kirjanpidossa arvioidun alennuksen mukaisella varauksella.

Osassa asiakassopimuksia tuotteen transaktiohinta on sidottu Suomisen raaka-ainekustannuksiin. Raaka-ainehintojen vaikutus transaktiohintaan vaikuttaa kuitenkin vain tuleviin transaktiohintoihin, eikä niillä ole vaikutusta jo toimitettujen tavaroiden hintaan. Koska toimituserät ovat erillisiä suoritevelvoitteita, raaka-ainehintaehtoa ei sovelleta takautuvasti.

Myyntihinnat on asiakassopimuksissa määritelty kullekin tuotteelle erikseen. Tuotteen hinta kullekin asiakkaalle perustuu muun muassa asiakkaan tilausmääriin, transaktiovaluuttaan sekä asiakkaan maantieteelliseen sijaintiin. Transaktiohintaa määritettäessä huomioidaan sopimukseen sisältyvät muuttuvat vastikkeet. Muuttuvat vastikkeet (alennukset) kohdistetaan kaikille sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille, paitsi jos sopimuksessa on sovittu toisin. Tällöin muuttuvat vastikkeet kohdistetaan vain niille suoritevelvoitteille, joita ne koskevat.

Suomisella ei ole sen kaltaisia olennaisia asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja, jotka täyttäisivät aktivointiehdot. Mahdolliset lisämenot kirjataan kuluksi niiden toteutuessa, sillä lisämenojen perusteella aktivoitava omaisuuserä kirjattaisiin kuluksi viimeistään yhden vuoden kuluessa niiden syntymisestä. Suomisella ei myöskään ole sopimuksen täyttämisestä aiheutuvia menoja, jotka täyttäisivät IFRS 15.95-97 mukaiset aktivointikriteerit.

LIITETIETO 20 Segmenttiraportointi ja koko yhteisöä koskevat tiedot

1 000 euroa

Raportoitavat segmentit

Suomisella ei ole raportoitavia segmenttejä.

Suomisen liiketoiminta muodostuu yhdestä toimintasegmentistä, eli Kuitukankaista, jonka liikevaihdosta Suomisen koko liikevaihto koostuu. Kaikki Suomisen valmistamat ja myymät tuotteet ovat kuitukankaita, ja kaikkien tuotteiden tuotantoprosessi ja -teknologia on pääosin samankaltainen. Myös muut käytettävät konserniresurssit ovat yhteisiä kaikille tuotteille. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti kuitukankaiden jatkojalostajia, eivätkä tuotteisiin ja asiakkaisiin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkea toisistaan. Myös tuotteiden jakelu on samanlaista.

Suomisen myyntiorganisaatio on organisoitu maantieteellisesti Eurooppa- ja Amerikat-liiketoiminta-alueisiin. Merkittävien asiakassuhteiden ("Global Accounts") hoitaminen on kuitenkin riippumatonta liiketoiminta-alueista, sillä niitä hoidetaan keskitetysti.

Suomisen tuotantolaitoksia johdetaan keskitetysti, ja myös pidemmän aikavälin tuotannonsuunnittelu hoidetaan keskitetysti konsernitasolla. Keskitetty tuotannonsuunnittelu optimoi konsernin tuotantokapasiteetin käytön. Tuotteiden valmistus kohdennetaan tuotteiden tekniset

ominaisuudet ja tuotantolinjojen vapaa tuotantokapasiteetti huomioiden eri tuotantolaitoksille. Myös markkinointi- ja tuotekehitysresurssien kohdentamisesta eri tuotteille tai tuotantoteknologioille päätetään keskitetysti.

Suomisen ylin operatiivinen päätöksentekijä on konsernin toimitusjohtaja, jota konsernin johtoryhmä avustaa. Toimitusjohtaja tekee päätökset konsernin resurssien kohdentamiseksi, kuitenkin niin, että lakisääteiset ja kokoluokaltaan merkittävät asiat, kuten konsernin kannalta merkittävät investoinnit, toimitusjohtaja esittelee hallituksen hyväksyttäviksi.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, aineettomat hyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät maantieteellisten alueiden mukaisesti

Yhteensä	145 416	153 302
Amerikat	92 614	101 698
Muu Eurooppa	35 067	35 475
Suomi	17 735	16 129
	2023	2022

Myynti maantieteellisten alueiden mukaan sekä myynti liiketoiminta-alueittain on esitetty liitetiedossa 19.

LIITETIETO 21 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

1 000 euroa

Liiketoiminnan muut tuotot	2023	2022
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	36	30
Voitot vuokrasopimusten muutoksista	2	0
Vakuutus- ja muut korvaukset	25	40
Vuokratuotot	480	471
Hukkamateriaalin myynti	713	628
Julkiset ja muut avustukset	1 379	2 890
Liiketoiminnan muut tuotot	2 167	1 679
Yhteensä	4 802	5 739

Hukkamateriaali syntyy tuotannon hävikistä ja tuotemyyntiin kelpaamattomasta laadusta.

Liiketoiminnan muut kulut

Raportointikaudella kirjatut myyntisaamisten odotettavissa olevat
luottotappiot, netto	-120	-164
Tappiot vuokrasopimusten muutoksista	-1	−
Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta
suojauslaskentaa, netto	−	-373
Korvaukset ja korvausvarausten peruutukset	-92	-52
Kulut Mozzaten tehtaan sulkemisesta	-2 350	−
Liiketoiminnan muut kulut	-137	-252
Yhteensä	-2 700	-841

Laatimisperiaatteet

Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot, saadut vakuutuskorvaukset, julkiset ja muut avustukset sekä muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot (liitetieto 22) sekä hukkamateriaalin myyntituotot. Myös vuokrasopimusten muutoksista johtuvat voitot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot, myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot sekä muut kuin varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kulut. Myös vuokrasopimusten muutoksista johtuvat tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.

LIITETIETO 22 Vuokrasopimukset ja käyttöoikeusomaisuuserät

1 000 euroa

Suominen omistaa suurimman osan tuotantolaitoksistaan (eli rakennukset ja maa-alueet) sekä kaikki tuotantolinjansa. Vuokratut tuotantolaitokset Italiassa sekä Windsor Locksissa, Yhdysvalloissa, muodostavat Suomisen merkittävimmät vuokrasopimukset. Lisäksi osa tuotantolaitoksesta Espanjassa on vuokrattu. Muut vuokrasopimukset ovat pääasiassa toimistotilojen, pienempien koneiden ja laitteiden, kuten trukkien ja toimistokoneiden, sekä ajoneuvojen vuokrasopimuksia.

Suominen toimii myös vähäisessä määrin vuokranantajana ja vuokraa eräillä tuotantolaitoksillaan osaa omistamistaan kiinteistöistä. Nämä vuokrasopimukset on luokiteltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, sillä ne eivät siirrä kohdeomaisuuserien omistamiselle ominaisia riskejä ja etuja kaikilta olennaisilta osin vuokralaisille. Näistä vuokrasopimuksista saadut vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrasopimuksen mukaisesti liiketoiminnan muina tuottoina (liitetieto 21).

Vuokrasopimuksista aiheutuneet tuotot

Tuotot ja kulut yhteensä	-3 822	-6 109
Vuokrasopimuksiin liittyvien varausten korkokulut (liitetieto 26)	-110	-104
Vuokrasopimusvelkojen korkokulu (liitetieto 26)	-802	-958
Yhteensä liikevoitossa	-2 909	-5 047
Vuokratuotot	480	471
Voitot ja tappiot vuokrasopimusten muutoksista, netto	1	0
Kulut vuokrasopimuksiin sisältyvistä muista kuin vuokrasopimuskomponenteista ja kuluksi kirjatuista välillisistä veroista	-26	-30
Vuokrakulut arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrasopimuksista	-68	-88
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	-421	-417
Arvonalentumistappiot käyttöoikeusomaisuuseristä	-108	-1 536
Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä	-2 767	-3 447
ja kulut tuloslaskelmassa	2023	2022

Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta	2023	2022
Vuokrasopimusvelkojen maksetut korkokulut	-805	-958
Vuokrasopimusvelkojen lyhennys	-3 271	-3 003
Vuokrakulut	-514	-535
Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta yhteensä	-4 590	-4 496

Ei-purettavissa olevien operatiivisten vuokrasopimusten mukaisten vastaisten vähimmäisvuokrien erääntyminen

Yhteensä	71	98
Yli 5 vuoden kuluttua	−	−
1−5 vuoden kuluessa	39	47
Yhden vuoden kuluessa	32	51

Alkamattomista vuokrasopimuksista, joihin on sitouduttu on kerrottu liitetiedossa 32.

Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten vastaisten vähimmäisvuokratuottojen erääntyminen

Yhteensä	889	529
Yli 5 vuoden kuluttua	−	−
4−5 vuoden kuluessa	−	−
3−4 vuoden kuluessa	−	−
2−3 vuoden kuluessa	121	−
1−2 vuoden kuluessa	339	90
Yhden vuoden kuluessa	428	439

Käyttöoikeusomaisuuserät

Kirjanpitoarvo 31.12.	51	9 670	1 265	104	19	11 109
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-33	-13 430	-1 190	-1 201	-70	-15 922
Arvonalentumistappiot	−	-108	−	−	−	-108
Raportointikauden poistot	-7	-1 817	-630	-279	-35	-2 767
Vähennysten poistot	−	−	1 147	−	−	1 147
Kurssiero	−	193	7	23	2	225
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-26	-11 697	-1 714	-945	-37	-14 419
Hankintameno 31.12.	84	23 100	2 455	1 305	89	27 031
Vähennykset	−	−	-1 295	−	−	-1 295
Lisäykset	3	1 156	1 119	97	36	2 410
Kurssiero	−	-362	-13	-28	-2	-405
Hankintameno 1.1.	80	22 305	2 644	1 236	55	26 321
	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Toimistotilat	Muut käyttöoikeus omaisuuserät	Yhteensä 2023

	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Toimistotilat	Muut käyttöoikeus omaisuuserät	Yhteensä 2022
Hankintameno 1.1.	76	21 664	2 422	1 184	52	25 397
Kurssiero	−	613	64	47	3	727
Lisäykset	4	152	544	5	−	705
Vähennykset	−	-123	-385	−	−	-508
Hankintameno 31.12.	80	22 305	2 644	1 236	55	26 321
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-19	-7 624	-1 347	-662	-5	-9 656
Kurssiero	−	-206	-32	-23	0	-260
Vähennysten poistot	−	123	358	−	−	481
Raportointikauden poistot	-7	-2 455	-694	-260	-32	-3 447
Arvonalentumistappiot	−	-1 536	−	−	−	-1 536
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-26	-11 697	-1 714	-945	-37	-14 419
Kirjanpitoarvo 31.12.	54	10 608	930	291	18	11 902

Poistoista ja arvonalentumisista on kerrottu liitetiedossa 25.

Laatimisperiaatteet

Mikäli sopimus siirtää yksilöidyn omaisuuserän käyttöoikeuden tietylle ajanjaksolle vastiketta vastaan, sopimus on vuokrasopimus tai sisältää vuokrasopimuksen. Suominen arvioi kunkin sopimuksen syntymisajankohtana onko sopimus vuokrasopimus tai sisältääkö sen vuokrasopimuksen. Mikäli sopimus on vuokrasopimus, Suominen vuokralle ottajana kirjaa taseeseensa IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti käyttöoikeusomaisuuserän

sekä vuokrasopimusvelan (liitetieto 14), jotka vastaavat vuokrasopimukseen sisältyviä oikeuksia ja velvoitteita.

Suominen käyttää IFRS 16 -standardin sallimia käytännön apukeinoja. Standardi sallii, että arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset kirjataan vuokrakuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokrasopimusajalle. Suominen on määritellyt sekä standardin ohjeistusta että olennaisuusperiaatetta käyttäen, että kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, mikäli sen arvo uutena on enintään 5 000 euroa. Tällaisia kohdeomaisuuseriä ovat mm. tietokoneet ja muut pienet toimistokoneet.

Standardi sallii myös, että sopimukset, joissa alkuperäinen vuokra-aika on enintään 12 kuukautta ja jotka eivät sisällä osto-optiota, kirjataan vuokrakuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokrasopimusajalle. Lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskeva valinta on tehtävä kohdeomaisuuseräluokittain. Suomisella näitä ovat esimerkiksi tilapäisten varastojen vuokrat ja lyhytaikaiset kone-, laiteja autovuokrat.

Lisäksi eräiden kohdeomaisuuseräluokkien, kuten autojen ja trukkien, osalta ei muita kuin vuokrasopimuskomponentteja eroteta vuokrasopimuskomponenteista.

Vuokrasopimusten muutoksista johtuvat voitot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kulut liiketoiminnan muihin kuluihin (liitetieto 21).

Vuokrasopimusvelat

Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana Suominen kirjaa vuokrasopimusvelan, joka määritetään vuokra-aikana maksettavien vuokrien nykyarvona. Vuokriin sisältyvät kiinteät vuokramaksut vähennettynä vuokrasopimuksiin liittyvillä kannustimilla, indeksistä tai hintatasosta riippuvat muuttuvat vuokrat sekä erät, joiden arvioidaan tulevan maksettaviksi jäännösarvotakuista. Mikäli vuokrasopimus sisältää osto-option ja on kohtuullisen varmaa, että optio käytetään, myös option toteutushinta sisällytetään vuokriin. Mikäli on kohtuullisen varmaa, että vuokrasopimus päätetään, päättämisestä aiheutuvat sanktiot sisällytetään vuokriin.

Vuokrasopimusvelkojen nykyarvon laskemisessa Suominen käyttää joko vuokrasopimuksen sisäistä korkoa tai, mikäli tämä ei ole helposti määritettävissä, vuokralle ottajan lisäluoton korkoa vuokrasopimuksen alkamishetkellä. Suurin osa Suomisen vuokrasopimusveloista on laskettu käyttäen vuokralle ottajan lisäluoton korkoa, joka on määritelty erikseen kullekin konserniyhtiölle. Koron määrittämisessä on huomioitu kunkin yhtiön maantieteellinen sijainti sekä luottoluokitus.

Vuokrasopimuksen alkamishetken jälkeen vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvoa pienennetään maksetuilla vuokrilla ja kasvatetaan vuokrasopimusvelan koron huomioon ottamiseksi. Lisäksi vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvo arvioidaan uudelleen, mikäli vuokrasopimusta muutetaan, vuokra-aikaa muutetaan, tulevaisuudessa maksettavat vuokrat muuttuvat esimerkiksi indeksitai hintatason muutoksen johdosta tai mikäli arviota osto-option käyttämisestä muutetaan.

Osa Suomisen vuokrasopimuksista on sellaisia, jotka jatkuvat uudella vuokra-ajalla, mikäli sopimusta ei ole irtisanottu sopimuksen mukaisen irtisanomisajan aikana. Koska sekä vuokralle ottajalla että vuokralle antajalla on kummallakin oikeus päättää vuokrasopimus ilman toisen osapuolen suostumusta ilman että tästä koituisi sanktiota, on tällaisten sopimusten vuokra-ajaksi kirjattu vain sopimuksen mukainen vuokra-aika ilman jatkooption käyttämistä. Lisäksi joissain vuokrasopimuksissa on jatko-optioita, joiden käyttäminen on epätodennäköistä. Myös näiden vuokrasopimusten vuokra-aika on määritetty ilman jatko-option käyttöä.

Kaikki Suomisen tuotantolaitosten vuokrasopimukset sisältävät joko jatko-option tai ne jatkuvat automaattisesti, mikäli niitä ei irtisanota irtisanomisajan aikana. Mikäli vuokrasopimusta ei ole kummankaan osapuolen toimesta irtisanottu sopimuksen mukaisena irtisanomisaikana, määrittää Suominen jäljellä olevan vuokra-ajan uudelleen.

Kun vuokrasopimukseen sisältyy indeksiin perustuvia muuttuvia vuokria, on vuokrasopimusvelan alkuperäisessä arvostamisessa käytetty vuokrasopimuksen alkamisajankohdan indeksiä. Näistä vuokrasopimuksista aiheutuvat vuokrasopimusvelat määritetään uudelleen silloin, kun vuokramaksut muuttuvat uuden indeksin astuessa voimaan.

Vuokrasopimusvelat on esitetty liitetiedossa 14.

Käyttöoikeusomaisuuserät

Suominen kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän vuokrasopimuksen alkamisajankohtana. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan myöhemmin hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla, ja kirjanpitoarvoa oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvalla erällä. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintameno koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisista määristä, alkuvaiheen välittömistä menoista sekä sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetuista vuokrista vähennettynä mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla.

Osaan tuotantolaitosten vuokrasopimuksia sisältyy velvoite palauttaa kohdeomaisuuserä sopimuksen ehdoissa vaadittavaan kuntoon. Nämä ennallistamisvelvoitteet (liitetieto 15) on kirjattu varauksiksi taseeseen

ja ne on huomioitu käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenossa alkuperäisen arvostuksen mukaisina määrinä.

Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina joko omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai vuokrasopimusaikana, mikäli tämä on lyhyempi. Mikäli vuokratun omaisuuserän omistusoikeus siirtyy Suomiselle vuokrasopimuksen päättyessä tai mikäli hankintamenoa määritettäessä on huomioitu osto-option käyttäminen, poistoaikana käytetään arvioitua taloudellista vaikutusaikaa. Mikäli käyttöoikeusomaisuuserän arvo on alentunut, kirjataan arvonalentumistappio.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Taseeseen kirjattujen käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelkojen kirjanpitoarvoon vaikuttavat muun muassa vuokrasopimusten pituus sekä niihin mahdollisesti liittyvät optiot ja mahdollisuudet pidentää tai lyhentää vuokra-aikaa. Erityisesti taseen kirjanpitoarvoihin vaikuttavat arviot vuokrattujen tuotantolaitosten vuokrasopimusten pituudesta ja mahdollisesta jatkamisesta.

Koska vuokra-ajan muuttuessa on vuokrasopimusvelka määritettävä uudelleen diskonttaamalla vuokramaksut muutoshetken diskonttauskorolla, sisältyy vuokrasopimuksen pituuden arviointiin myös korkoriski.

LIITETIETO 23 Tilintarkastajien palkkiot

1 000 euroa

Tilintarkastajille maksetut palkkiot sisältyvät hallinnon kuluihin.

Konsernin ja emoyhtiön päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy vuoden 2015 varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien.

Tilintarkastajille maksetut palkkiot, konserni	2023	2022
Tilintarkastuspalkkiot	-431	-501
Muut palvelut	-9	-10
Verokonsultointi	−	-15
Yhteensä	-441	-526

Alla olevassa taulukosssa on esitetty konsernin emoyhtiön, Suominen Oyj:n, maksamat palkkiot.

Tilintarkastajille maksetut palkkiot,

Suominen Oyj

Yhteensä	-163	-158
Verokonsultointi	−	-15
Muut palvelut	-4	-10
Tilintarkastuspalkkiot	-159	-133

LIITETIETO 24 Työsuhde-etuudet

1 000 euroa

	2023	2022
Palkat ja palkkiot	-42 940	-40 722
Osakeperusteiset maksut	-658	-938
Eläkkeet, maksupohjaiset järjestelyt	-3 081	-3 123
Etuuspohjaiset järjestelyt, velvoitteen täyttämiset	-23	−
Muut henkilöstösivukulut	-19 511	-19 035
Yhteensä	-66 212	-63 818
Henkilöstö keskimäärin (FTE - kokoaikaisiksi muutettuina)	682	707
Henkilöstö raportointikauden lopussa (FTE - kokoaikaisiksi muutettuina)	659	710
josta Suomessa	139	140

Henkilöstön vähennys edellisvuodesta johtuu pääasiassa Mozzaten tehtaan sulkemisesta Italiassa.

Johdon palkoista ja palkkioista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 31.

Osakeperusteisista maksuista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 28.

Laatimisperiaatteet − eläkejärjestelyt ja etuuspohjaiset järjestelyt

Konsernin eläkejärjestelyt työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi eri maissa perustuvat kunkin maan paikalliseen lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen käytäntöön. Eläkejärjestelyt rahoitetaan maksuilla vakuutusyhtiöille tai vastaaville yksiköille. Eläkejärjestelyihin voi liittyä lisä eläkkeitä tai mahdollisuus ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen tai korvaukseen työkyvyttömyyden varalta.

Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaiset järjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, joiden mukaisesti yhteisö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle, eikä yhteisöllä ole velvoitetta suorittaa lisämaksuja, mikäli tällä erillisellä yksiköllä ei ole riittävästi varoja työsuhde-etuuksien suorittamiseen. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sille raportointikaudelle, johon ne kohdistuvat.

Suomisella on etuuspohjainen työsuhteiden päättymiseen liittyvä järjestely Italiassa (TFR, Trattamento di Fine Rapporto). Järjestely on rahastoimaton ja suljettu uusilta henkilöiltä. Järjestelystä maksettavan etuuden suuruus määräytyy muun muassa järjestelyssä olevien henkilöiden työvuosien ja loppupalkan perusteella. Järjestelyn velvoitteet määritetään yhtiöstä riippumattomien vakuutusmatemaatikoiden tekemien laskelmien perusteella.

Muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

Etuuspohjaiset velvoitteet lasketaan arvioitujen rahavirtojen nykyarvoina käyttäen diskonttauskorkoina sellaisten pitkien valtion velkasitoumusten korkoja, joiden maturiteetit vastaavat velvoitteiden maturiteetteja, tai vastaavia pitkäaikaisia korkoja. Järjestelyihin mahdolllisesti kuuluvat varat arvostetaan käypään arvoon raportointikauden päättymispäivänä.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä kulut lasketaan käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Menetelmän mukaisesti menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla kustannus työntekijöiden palvelusajalle. Suomisen Italiassa olevasta etuuspohjaisesta järjestelystä ei kuitenkaan normaalisti synny tuloslaskelmaan muuta kulua kuin nettokorkokulu.

Tuloslaskelmaan kirjataan aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, mikäli järjestelmää muutetaan, sekä etuuspohjaisen nettovelan nettokorko. Työsuorituksiin perustuvat menot, mikäli sellaisia on, kirjataan tuloslaskelmaan työsuhde-etuuksina ja nettokorko rahoituseriin. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erot, kuten vakuutusmatemaattiset voitot ja -tappiot, kirjataan laajaan tulokseen sinä raportointikautena kuin ne syntyvät, eikä näitä eriä saada myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi.

Etuuspohjaiset järjestelyt

	2023	2022
Velat etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	179	424
Alijäämä	179	424

Etuuspohjaisen velvoitteen muutos

Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo 1.1.	424	638
Kirjattu tulosvaikutteisesti:
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot (-) tai tappiot (+)	23	−
Korkokulut	10	5
Yhteensä kirjattu tulosvaikutteisesti (voitto - / tappio +)	33	5
Uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät:
Kokemusperäiset väestötilastolliset oikaisut	−	-1
Kokemusperäiset velvoitteeseen liittyvät oikaisut	20	−
Väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	−	-35
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	2	-101
Yhteensä uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät	22	-137
Maksetut etuudet	-301	-81
Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo 31.12.	179	424

Muutokset järjestelyyn kuuluvissa varoissa

Järjestelyyn kuuluvat varat 1.1.	−	−
Maksusuoritukset työnantajalta	301	81
Maksetut etuudet	-301	-81
Järjestelyyn kuuluvat varat 31.12.	−	−
Tärkeimmät käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset
Diskonttauskorko (%)	3,25	3,30
Tuleva inflaatio-oletus (%)	2,25	2,25
Vakuutusmatemaattisiin oletuksiin liittyvät herkkyysanalyysit
Diskonttauskorko laskee 0,25 prosenttiyksikköä (2022: 0,50 prosenttiyksikköä)
Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen	11	21
Diskonttauskorko kasvaa 0,25 prosenttiyksikköä (2022: 0,50 prosenttiyksikköä)
Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen	-10	-20
Arvioidut maksusuoritukset tulevina vuosina etuuspohjaiseen järjestelyyn kuuluville
2024 (2023)	5	38
2025 (2024)	5	17
2026 (2025)	5	31
2027 (2026)	5	31
2028 (2027)	5	8
2029−2033 (2028−2032)	88	124
Yhteensä	110	248

LIITETIETO 25 Poistot ja omaisuuserien arvonalentumiset

1 000 euroa

	2023	2022
Poistot toiminnoittain
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-14 913	-15 643
Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut	-2 927	-2 960
Tutkimus ja kehitys	-723	-818
Yhteensä	-18 563	-19 420

Poistot hyödykeluokittain
Aineettomat oikeudet	-3 238	-3 301
Muut aineettomat hyödykkeet	-554	-566
Rakennukset ja rakennelmat	-2 350	-2 531
Koneet ja kalusto	-9 528	-9 458
Muut aineelliset hyödykkeet	-126	-117
Käyttöoikeusomaisuuserät	-2 767	-3 447
Yhteensä	-18 563	-19 420

Arvonalentumiset toiminnoittain
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-117	-3 822
Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut	−	-3
Yhteensä	-117	-3 824

Arvonalentumiset hyödykeluokittain
Koneet ja kalusto	-8	-1 573
Muut aineelliset hyödykkeet	−	-136
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	−	-578
Muut aineettomat hyödykkeet	−	-2
Käyttöoikeusomaisuuserät	-108	-1 536
Yhteensä	-117	-3 824

Vuosien 2023 ja 2022 arvonalentumistappiot liittyvät Italian tuotantolinjojen sulkemisiin.

Laatimisperiaatteet

Aineettomien hyödykkeiden poistoista on kerrottu liitetiedossa 6 ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista liitetiedossa 7. Käyttöoikeusomaisuuserien poistoista on kerrottu liitetiedossa 22.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden osalta seurataan, onko olemassa tekijöitä, jotka antaisivat aihetta olettaa, että näiden hyödykkeiden kirjanpitoarvot ylittäisivät niiden kerrytettävissä olevat rahamäärät, jolloin olisi kirjattava arvonalentumistappio. Viitteinä hyödykkeiden mahdollisesta arvon alentumisesta voivat olla muun muassa omaisuuserän markkina-arvon huomattava lasku, liiketoimintaympäristön haitallinen muuttuminen, omaisuuserän käytön tai käyttötavan haitallinen muuttuminen tai sen taloudellisen suorituskyvyn huonontuminen suhteessa odotettuun suorituskykyyn.

Mikäli yllä kuvattuja tekijöitä havaitaan, määritellään niiden hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä, joiden osalta on viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä omaisuuserästä saatavat arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan käyttäen diskonttauskorkoja, jotka kuvastavat kyseisen omaisuuserän, tai mikäli omaisuuserä on osa suurempaa kokonaisuutta, sen rahavirtaa tuottavan yksikön, johon omaisuuserä kuuluu, keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Käyttöarvojen riskitarkastelu arvioidaan rahavirtojen määrän ja ajoituksen vaihteluun perustuen.

Omaisuuserän arvonalentumistappio voidaan peruuttaa, mikäli arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä raha määrästä tehdyissä arvioissa. Tällöin peruutetaan aiempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty (poistoilla vähennettynä), mikäli siitä ei olisi aiempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota.

Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu liitetiedossa 5.

LIITETIETO 26 Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 euroa

	2023	2022
Rahoitustuotot
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon
arvostetuista saamisista	1 437	469
Muut korkotuotot	80	258
Valuuttajohdannaiset, korkoero	−	1
Yhteensä	1 517	727
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
arvostetuista veloista	-3 361	-3 902
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-802	-958
Korkokulut etuuspohjaisista järjestelyistä	-10	-5
Korkokulut diskontatuista varauksista	-234	-104
Muut korkokulut	-16	-15
Valuuttajohdannaiset, korkoero	−	-34
Rahoituskulut myyntisaamisten myynnistä	-1 122	-448
Muut rahoituskulut	-1 384	-1 000
Yhteensä	-6 929	-6 466

Valuuttakurssierot, netto	-575	2 817
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-5 987	-2 923

Liikevoittoon sisältyvät valuuttakurssierot	2023	2022
Liikevaihto	-7	3
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-5	-311

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut -17 -103

Laatimisperiaatteet

Valuuttamääräisten erien kirjaamisperiaatteista on kerrottu liitetiedossa 1.

Korkokulut kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti suoriteperusteisesti kullekin tilikaudelle. Mikäli omaisuuserä on ehdot täyttävä omaisuuserä siten kuin IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardissa määritellään, omaisuuserän välittömästi hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan kuitenkin kyseisen omaisuuserän hankintamenoon. Aktivoiminen koskee lähinnä aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja aineettomia hyödykkeitä.

Raportointikaudella aktivoidut vieraan pääoman menot olivat 118 tuhatta euroa (12 tuhatta euroa). Käytetyn rahoitusmenokertoimen keskiarvo oli 3,87 %.

LIITETIETO 27 Tuloverot

Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut tuloverot

1 000 euroa

		Oikaistu
	2023	2022
Tuloslaskelman tuloverot
Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot kuluvalta vuodelta	-2 147	-4 744
Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot edellisiltä vuosilta	-4	20
Laskennallisten verosaamisten muutos*	2 883	1 571
Laskennallisten verovelkojen muutos*	66	1 236
Muut tuloverot	-80	-66
Tuloslaskelman verot yhteensä	719	-1 983
* 2022 oikaistu

Yhteensä muihin laajan tuloksen eriin kirjatut verot	424	-743
Etuuspohjaiset järjestelyt, uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	−	-125
Kurssierot	424	-618

Konserniyrityksillä on verotuksellisia tappioita yhteensä 29,0 milj. euroa (22,9 milj. euroa), joita voidaan kohdistaa tulevia verotettavia tuloja vasten. Verotuksellisista tappioista on kirjattu laskennallinen verosaaminen vain siltä osin kuin Suomisen johto on arvioinut vuoden 2023 tilinpäätöstä laatiessaan, että Suominen kykenee hyödyntämään käyttämättömät verotukselliset tappionsa. Näillä tappioilla on myöskin edelleen useiden vuosien vanhenemisaika tai niillä ei ole vanhenemisaikaa.

Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu vuosina 2023 ja 2022 suomalaisten tai ulkomaalaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, koska nämä voidaan jakaa omistajayritykselle ilman veroseuraamuksia.

Voimassa olevien verokantojen mukaan laskettujen verojen vertailu tuloslaskelman veroihin

	2023	2022
Voitto ennen tuloveroja	-13 504	-11 881
Tulovero voimassa olevalla emoyhtiön verokannalla	2 701	2 376
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus	-282	-978
Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat menot	-462	-373
Raportointikaudella kirjatut laskennalliset verot aikaisempiin raportointikausiin liittyvistä väliaikaisista eroista sekä vahvistetuista tappioista	-13	60
Raportointikaudella peruutetut laskennalliset verot	−	-1 102
Raportointikauden tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	-1 173	-1 955
Tuloverot aikaisemmilta raportointikausilta ja lähde- ja muut tuloverot	-83	-46
Tuloveroista suoraan vähennettävät kulut	30	35
Verot tuloslaskelmassa	719	-1 983
Efektiivinen verokanta, %	5,3	-16,7
Verosaamiset ja -velat taseessa
Laskennalliset verosaamiset	2 048	693
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	2 128	662
Laskennalliset verovelat	9 362	11 730
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	148	289

Laatimisperiaatteet

Konsernituloslaskelman tuloverot sisältävät kunkin konserniyrityksen verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja edellisten raportointikausien verojen oikaisut, jotka on laskettu paikallisten verosäännösten mukaan, sekä laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutokset.

Muina laajan tuloksen erinä kirjattavien erien vero vaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin.

IAS 12 Tuloverot -standardin muutos, jota sovellettiin 1.1.2023 lähtien, muutti kirjauskäytäntöä sellaisten laskennallisten verojen osalta, jotka kirjataan samassa tapahtumassa syntyvien omaisuuserien ja velkojen perusteella.

Muutos rajoitti IAS 12:ssa olevan omaisuuserän tai velan alkuperäiseen kirjaamiseen liittyvän poikkeuksen soveltamisalaa, siten että poikkeussääntöä ei voi enää soveltaa verotettavien ja vähennyskelpoisten väliaikaisten erojen kirjaamisessa. Muutos selvensi laskennallisten verojen kirjaamista sellaisissa tapahtumissa, jotka johtavat sekä omaisuuserän että velan alkuperäiseen kirjaamiseen. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi vuokrasopimukset ja niihin liittyvät ennallistamisvaraukset. Muutos edellytti,

että yhtiöt kirjaavat sekä laskennallisen verosaamisen että laskennallisen verovelan silloin, kun väliaikaiset erot, jotka syntyvät omaisuuserän ja velan kirjaamisesta, ovat yhtä suuret.

Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta Suomisen konsernitaseeseen, koska suurimmaksi osaksi vuokrasopimusten kirjaamisesta syntyneet laskennalliset verosaamiset ja verovelat voidaan netottaa. Muutos kuitenkin muutti konsernitilinpäätöksen laskennallisia veroja koskevaa liitetietoa. Vertailukauden tiedot on oikaistu.

Suomisella on paikallisista verotarkastuksista johtuen joitakin epävarmoja veropositioita verotarkastajien haastettua Suomisen veroilmoituksilla tehdyt vaatimukset verotuksessa vähennyskelpoisista eristä. Suominen on arvioinut kunkin verotarkastuksen osalta, ovatko vero viranomaisten tulkinnat perusteltuja ja oikaissut tarvittaessa kirjattuja määriä vastaamaan odotettavia maksettaviksi tulevia määriä. Vaikka johdon käsitys on, että vero tarkastusten lopputulokset eivät tule aiheuttamaan merkittäviä lisäkirjauksia jo kirjattujen määrien lisäksi, lopulliset summat voivat poiketa arvioiduista.

Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu väliaikaisista eroista taseen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verosaamiset väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappiosta sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Laskennallista verovelkaa ja -saamista laskettaessa on käytetty raportointikauden päättymishetkellä voimassa olevaa tai tulevien vuosien vahvistettua verokantaa. Eri maiden verokantojen muutokset on otettu huomioon laskennallisissa veroissa. Suomen yhteisöverokanta on 20 (20) %.

Väliaikaiset erot muodostuvat muun muassa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisten järjestelyiden kirjauksesta, hankittujen yritysten nettovarojen arvostamisesta käypään arvoon, rahoitusvarojen arvostamisesta käypään arvoon, ja vahvistetuista tappioista.

IFRIC 23 -tulkinta ohjeistaa, kuinka tuloveroihin liittyvä epävarmuus huomioidaan tuloverojen kirjaamisessa. IFRIC 23:n mukaisesti olennaista on se, onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön valitseman verotuksellisen kannanoton. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön verotuksellisen kannan, ei yhtiöllä ole verotuksellista epävarmuutta, joka vaatisi kirjausta kirjanpitoon. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen ei hyväksy yhtiön näkemystä, huomioidaan epävarmuuden vaikutus tuloverojen tai laskennallisten verojen kirjaamisessa. Tällöin verotuksellisen epä varmuuden vaikutus huomioidaan joko todennäköisimmän lopputuloksen tai odotetun lopputuloksen perusteella, sen mukaan, kumpi menetelmistä heijastaa lopputulosta paremmin.

Verotuksellisesta epävarmuudesta johtuvia arvioita on muutettava, mikäli ne tosiasiat ja olosuhteet, jotka huomioitiin tuloverotukseen liittyvää epävarmuutta arvioitaessa, muuttuvat.

Tulkinnan mukaan yhtiön tulee valita, käsitteleekö se verotuksellisia epävarmuuksia toisistaan erillisinä, vai voidaanko näitä yhdistää yhden tai useamman eri epä varmuuden kanssa. Yhtiön tulee valita se lähestymistapa, joka parhaiten ennakoi verotuksellisten epävarmuustilanteiden ratkaisua.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Laskennallisten verojen kirjaaminen ja arvostaminen edellyttää johdolta arvioiden käyttämistä etenkin silloin, kun kyse on konserniyritysten tappioiden perusteella kirjatusta laskennallisesta verosaamisesta tai muusta väliaikaisesta erosta johtuvasta laskennallisesta verosaamisesta. Laskennalliset verosaamiset väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappiosta sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Kaikki verovelat ja -saamiset arvioidaan raportointikauden päättymispäivänä ja mahdollinen erotus kirjataan laajaan tulokseen.

Konserniyhtiöihin suoritetuissa verotarkastuksissa saattaa syntyä tilanteita, joissa veroviranomaiset haastavat Suomisen ottaman näkemyksen verotettavan tulon määrästä eivätkä tule täysin hyväksymään sitä. Tällöin kirjattuja määriä oikaistaan tarvittaessa vastaamaan odotettavia maksettaviksi tulevia määriä. Mahdolliset oikaisut sekä kirjattavan verovelan määrä perustuvat arvioon vero tarkastuksen lopputuloksesta.

Laskennallisten verosaamisten täsmäytys

				Kirjattu muun laajan	Netotus
			Kirjattu tulos	tuloksen eriin tai	laskennallisten vero
	1.1.2023	Kurssiero	vaikutteisesti	omaan pääomaan	velkojen kanssa	31.12.2023
Työsuhde-etuudet	541	−	-312	-12	−	217
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
ja aineettomat hyödykkeet	314	10	1 624	−	−	1 948
Vuokrasopimukset	1 942	-49	-15	−	−	1 878
Verotappiot	2 883	-112	796	−	−	3 568
Muut väliaikaiset erot	3 110	-92	790	424	−	4 232
Yhteensä	8 790	-242	2 883	411	−	11 842
Netotus laskennallisten verovelkojen
kanssa	-8 097	172	−	−	-1 869	-9 794
Yhteensä	693	-70	2 883	411	-1 869	2 048

			Kirjattu tulos	Kirjattu muun laajan tuloksen eriin tai	Netotus laskennallisten vero
Oikaistu	1.1.2022	Kurssiero	vaikutteisesti	omaan pääomaan	velkojen kanssa	31.12.2022
Työsuhde-etuudet	671	−	4	-135	−	541
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
ja aineettomat hyödykkeet	351	-2	-36	−	−	314
Vuokrasopimukset	4 305	106	-2 470			1 942
Verotappiot	296	-33	2 620	−	−	2 883
Muut väliaikaiset erot	2 182	94	1 453	-618	−	3 110
Yhteensä	7 806	166	1 571	-753	−	8 790
Netotus laskennallisten verovelkojen
kanssa	-5 995	-175	−	−	-1 927	-8 097
Yhteensä	1 810	-10	1 571	-753	-1 927	693

Laskennallisten verovelkojen täsmäytys		Kirjattu tulos vaikutteisesti	Kirjattu muun laajan tuloksen eriin tai	Netotus laskennallisten vero
	1.1.2023	Kurssiero	(- kulu)	omaan pääomaan	saamisten kanssa	31.12.2023
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet	15 004	-470	160	−	−	14 374
Vuokrasopimukset	1 698	-42	40			1 616
Muut väliaikaiset erot	3 125	-92	-134	−	−	3 166
Yhteensä	19 827	-604	66	−	−	19 156
Netotus laskennallisten verosaamisten
kanssa	-8 097	172	−	−	-1 869	-9 794
Yhteensä	11 730	-432	66	−	-1 869	9 362

			Kirjattu tulos vaikutteisesti	Kirjattu muun laajan tuloksen eriin tai	Netotus laskennallisten vero
Oikaistu	1.1.2022	Kurssiero	(- kulu)	omaan pääomaan	saamisten kanssa	31.12.2022
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
ja aineettomat hyödykkeet	13 733	768	-502	−	−	15 004
Vuokrasopimukset	3 803	98	2 203	−	−	1 698
Muut väliaikaiset erot	2 532	127	-465	−	−	3 125
Yhteensä	20 069	993	1 236	−	−	19 827
Netotus laskennallisten verosaamisten
kanssa	-5 995	-175	−	−	-1 927	-8 097
Yhteensä	14 073	818	1 236	−	-1 927	11 730

LIITETIETO 28 Osakeperusteiset maksut

Suomisella on osakepalkkiojärjestelmiä, jotka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Järjestelmien ehtojen mukaisesti emoyhtiö antaa oikeuden syntymisehtojen toteutuessa avainhenkilöille osakkeita, ja osa palkkiosta maksetaan käteisvaroina. Käteisvaroina maksettavalla osuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Osassa kannustinjärjestelmiä yhtiöllä on myös oikeus maksaa palkkio tietyissä tilanteissa kokonaisuudessaan käteisvaroina. Suominen Oyj:n hallituksella on oikeus leikata järjestelmien mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.

Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja järjestelmiin osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät.

Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Yhtiön toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.

Toimitusjohtajan osakeperusteinen kannustinjärjestelmä

Kannustinjärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, 1.6.2023–1.6.2024, 1.6.2023–1.6.2025 ja 1.6.2023– 1.6.2026. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain osakkeina ja osittain käteisvaroina kolmessa yhtä suuressa erässä kunkin ansaintajakson jälkeen edellyttäen, että toimitusjohtaja on yhtiön palveluksessa palkkion maksuhetkellä. Rahaosuus on tarkoitettu kattamaan toimitusjohtajalle palkkioista aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Laatimisperiaatteet

Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien perusteella mahdollisesti annettavien osakkeiden käyvät arvot arvioidaan myöntämispäivinä osakkeen markkinahinnan perusteella. Mikäli järjestelmä sisältää markkinaperusteisia ehtoja, huomioidaan ne käyvässä arvossa. Käypä arvo kirjataan kuluksi ansaintajaksolla.

Kun osakeperusteisen kannustinjärjestelmän oikeuden syntymisehdot sisältävät markkinaperusteisia ehtoja, kuten TSR ("Total Shareholder Return"), ei myöntämispäivän käypää arvoa myöhemmin muuteta eikä kirjattua kulu arviota peruuteta, mikäli markkinaperusteinen ehto ei täyty. Mikäli muut järjestelmän ansaintakriteerit (kuten työssäolovelvoite ja tulokseen perustuvat ansaintakriteerit) eivät täyty, peruutetaan näiden perusteella tehdyt kuluarviot.

Suomisen osakeperusteiset maksut ovat sellaisia, joissa osa palkkiosta maksetaan henkilöstölle palkkiosta syntyvien tuloverojen johdosta käteisvaroina eikä osakkeina. Tällöin toteuttamis- tai oikeuden syntymishetkellä Suominen sen sijaan, että maksaisi koko palkkion osakkeina, pidättää maksettavien osakkeiden kokonaismäärästä osakkeita sellaisen määrän, joka vastaa rahallisesti henkilön tuloverovelkaa, ja tilittää kyseisen rahamäärän veroviranomaisille henkilön puolesta. Tällöin sekä osakkeina että käteisvaroina maksettava osuus kirjataan omaan pääomaan IFRS 2 -standardin mukaisesti ja myös käteisvaroina myönnettävä osuus arvostetaan myöntämispäivän arvoon.

Raportointikaudella myönnettyjen instrumenttien arvostus

Osakkeen kurssi antohetkellä, euroa	2,79
Oletettu volatiliteetti, %	36 %
Oletetut osingot yhteensä juoksuajalla, euroa	0,36
Markkinaehtoisen kriteerin vaikutus käyvässä arvossa, %	42 %
Arvostusmenetelmä	Monte Carlo
Käypä arvo per osake, euroa	1,413

Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutus raportointikauden voittoon ja taloudelliseen asemaan 2023

1 000 euroa
Raportointikauden kulu (-)	-691
Kirjattu omaan pääomaan vuonna 2023, netto	664
Velka 31.12.2023	24
Arvio määrästä, jolla työntekijöiden verovelvoite täytetään 31.12.2023	560

Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien tiedot

	Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2020−2022	Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2021−2023	Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2022−2024	Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2023−2025	Toimitusjohtajan osakeomistukseen perustuva lisä - osakejärjestelmä	Yhteensä / painotettu keskiarvo
Myönnettävien osakkeiden enimmäis määrä, mukaan lukien käteisvaroina
suoritettava osuus	893 000	470 000	401 000	793 500	60 000	1 254 500
Myöntämispäivä	29.1.2020	3.2.2021	2.2.2022	2.2.2023	11.5.2023
Oikeuden syntymispäivä	21.3.2023	31.12.2023	21.3.2025	21.3.2026	1.6.2024; 1.6.2025; 1.6.2026
Oikeuden syntymisehdot	Osakkeen suhteellinen kokonaistuotto (TSR)	Osakkeen suhteellinen kokonaistuotto (TSR)	Osakkeen suhteellinen kokonaistuotto (TSR)	Osakkeen suhteellinen kokonaistuotto (TSR)	Omistusvelvoite
	Työsuhteen jatkuminen	Työsuhteen jatkuminen	Työsuhteen jatkuminen	Työsuhteen jatkuminen	Työsuhteen jatkuminen
Enimmäisvoimassaolo aika, vuosia	3,1	2,9	3,1	3,1	3,0
Jäljellä oleva voimassa oloaika, vuosia	−	−	1,2	2,2	2,4	1,9
Järjestelyssä mukana olevien henkilöiden lukumäärä raportointi kauden lopussa	−	−	21	23	1
Maksun suorittamistapa	Osakkeina ja käteisvaroina	Osakkeina ja käteisvaroina	Osakkeina ja käteisvaroina	Osakkeina ja käteisvaroina

Muutokset vuonna 2023	Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2020−2022	Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2021−2023	Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2022−2024	Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2023−2025	Toimitusjohtajan osakeomistukseen perustuva lisä - osakejärjestelmä	Yhteensä
Kauden alussa ulkona olleet	684 500	284 500	262 500	−	−	1 231 500
Myönnetyt	−	−	−	778 500	60 000	838 500
Menetetyt	-306 656	-284 500	-40 500	-91 500	−	-723 156
Kaudella toteutetut	-377 844	−	−	−	−	-377 844
Kauden lopussa ulkona olleet	−	−	222 000	687 000	60 000	969 000

LIITETIETO 29 Osakekohtainen tulos

LIITETIETO 30 Rahavirtalaskelman oikaisut

1 000 euroa

Liiketoiminnan rahavirran oikaisut

Yhteensä	26 612	28 037
Muut ei-rahavirtaperusteiset erät raportointikauden voitossa	2 699	-82
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot	-36	-30
Poistot ja arvonalentumiset	18 680	23 245
Rahoitustuotot ja -kulut	5 987	2 923
Tuloverot	-719	1 983
Oikaisut raportointikauden voittoon
	2023	2022

Raportointikauden voitto

1 000 euroa	2023	2022
Raportointikauden voitto	-12 786	-13 863

Osakkeiden lukumäärä
Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita	57 656 044	57 439 615
Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita	57 738 524	57 533 196
Osakekohtainen tulos
euroa
Laimentamaton	-0,22	-0,24
Laimennettu	-0,22	-0,24

Osakekohtaisen tuloksen laskenta

Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva osuus raportointikauden tuloksesta raportointikauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä painotetulla luku määrällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet.

Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta oikaistaan osakemäärää osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutuksella.

LIITETIETO 31 Yrityksen johtohenkilöt

Johdon palkitseminen

Hallituksen palkkiot

maksuperusteisesti	2023		2022
euroa	vuosipalkkio	kokouspalkkio	vuosipalkkio	kokouspalkkio
Jaakko Eskola, hallituksen puheenjohtaja	70 000	6 000	70 000	5 000
Andreas Ahlström, hallituksen varapuheenjohtaja	33 000	5 500	33 000	6 000
Aaron Barsness	33 000	9 000	33 000	7 000
Björn Borgman	33 000	8 500	33 000	6 500
Nina Linander	43 000	9 500	43 000	9 500
Laura Remes 3.4.2023 lähtien	33 000	4 000	−	−
Laura Raitio 3.4.2023 saakka	−	1 500	33 000	6 000
Yhteensä	245 000	44 000	245 000	40 000

Suominen Oyj:n 3.4.2023 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta 25 % suoritetaan Suominen Oyj:n osakkeina. Hallituksen jäsenille vuodelta 2023 osakkeina suoritetun palkkio-osuuden määrä oli yhteensä 21 949 osaketta. Osakkeet luovutettiin 10.5.2023 ja niiden luovutusarvo oli yhteensä 61 457 euroa.

Hallituksen jäsenillä ei ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa. Ruotsin työeläkelainsäädännön mukaisesti ruotsalaisille hallituksen jäsenille maksetuista palkkioista on maksettava työeläkemaksut. Nämä eläkemaksut olivat 14 702 euroa (vuonna 2022: 14 254 euroa).

Hallituksen jäsenillä ei ole erillisiä sopimuksia siltä varalta, että heidän toimikautensa päättyisi julkisen ostotarjouksen vuoksi.

Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet

Tommi Björnman, 1.4.2023 lähtien

maksuperusteisesti
euroa	2023
Palkat	385 000
Rahapalkat yhteensä	385 000
Luontoisedut	180
Yhteensä	385 180

Lakisääteiset eläkkeet	64 132
Vapaaehtoiset eläkkeet	39 848

Toimitusjohtaja Tommi Björnmanin kanssa on tehty kirjallinen toimitusjohtajasopimus. Sopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi 12 kuukauden palkkaa vastaava irtisanomiskorvaus. Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen lisäeläke, johon varattava summa on 11,5 % toimitusjohtajan perusvuosipalkasta. Lisäeläkejärjestelyn perusteella hänellä on mahdollisuus jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä sopimusta siltä varalta, että hänen sopimuksensa päättyisi julkisen ostotarjouksen johdosta.

Klaus Korhonen, väliaikainen toimitusjohtaja, 31.3.2023 saakka maksuperusteisesti

euroa	1.1.–31.3. 2023	30.11–31.12 2022
Palkat	59 400	19 371
Rahapalkat yhteensä	59 400	19 371
Luontoisedut	3 000	1 000
Yhteensä	62 400	20 371
Lakisääteiset eläkkeet	12 976	3 764

Klaus Korhonen, henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja, toimi väliaikaisena toimitusjohtajana ajalla 30.11.2022−31.3.2023. Väliaikainen toimitusjohtajuus päättyi, kun uusi toimitusjohtaja Tommi Björnman aloitti 1.4.2023. Väliaikaisen toimitusjohtajuuden aikana Klaus Korhonen sai korotettua peruspalkkaa, eikä muita erityisiä etuuksia oltu annettu väliaikaisen toimitusjohtajuuden perusteella.

Muun johtoryhmän työsuhde-etuudet

maksuperusteisesti

euroa	2023	2022
Palkat	920 779	894 644
Maksetut tulospalkkiot	57 886	145 235
Irtisanomiskorvaukset	84 010	−
Osakepalkkiot	548 417	829 105
Rahapalkat yhteensä	1 611 092	1 868 984
Luontoisedut	88 078	78 424
Yhteensä	1 699 170	1 947 408

Lakisääteiset eläkkeet	129 906	130 898
Vapaaehtoiset eläkkeet	20 000	20 000

Johtoryhmän jäsenillä ei ole pääsääntöisesti muita kuin lakisääteisiä eläkejärjestelyitä. Yhdysvaltojen vapaaehtoiset eläkejärjestelyt on esitetty osana lakisääteisiä eläkejärjestelyjä. Muiden konsernin johtorymän jäsenien eläkeikä on normaalin paikallisen lainsäädännön mukainen.

Yksi Suomisen osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä päättyi ja osakkeet luovutettiin järjestelmän osallistujille helmikuussa. Johtoryhmän jäsenille luovutettiin yhteensä 91 443 osaketta. Osakkeiden ja rahana maksettavan osuuden yhteissumma oli 548 tuhatta euroa.

Yhden Suomisen johtoryhmän jäsenen määräysvaltayhtiön kanssa on tehty vuokrasopimus koskien toimistotilaa. Maksetut vuokrat olivat vuonna 2023 1 tuhatta euroa.

Johdon osakkeenomistus

kpl osakkeita

	31.12.2023	31.12.2022
Halllitus
Jaakko Eskola, hallituksen puheenjohtaja	26 166	19 894
Andreas Ahlström, hallituksen varapuheenjohtaja	26 792	23 836
Aaron Barsness	5 459	2 503
Björn Borgman	24 902	21 946
Nina Linander	27 631	23 778
Laura Remes 3.4.2023 lähtien	2 956	−
Laura Raitio	−	23 836
Yhteensä	113 906	115 793
Yhteensä osakkeista ja äänistä	0,20 %	0,20 %

Johtoryhmä
Tommi Björnman	30 000	−
Jonni Friman	−	−
Markku Koivisto	53 172	36 482
Klaus Korhonen	52 630	36 592
Thomas Olsen	−	−
Mimoun Saïm	92 923	65 502
Janne Silonsaari	−	−
Lynda Kelly	−	57 073
Toni Tamminen	−	19 000
Yhteensä	228 725	214 649
Yhteensä osakkeista ja äänistä	0,39 %	0,37 %

Osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 28. Jäljellä olevien osakeperusteisten kannustinjärjestelmien IFRS-standardien mukaiset kulujaksotukset ilman sosiaalikuluja olivat raportointikaudelta lähipiirin osalta 414 tuhatta euroa.

LIITETIETO 32 Vastuut ja ehdolliset velat

1 000 euroa

Yhteensä	2 853	3 069
Alkamattomat vuokrasopimukset, joihin on sitouduttu	1 485	429
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset	1 368	2 641
Muut vastuut
Yhteensä	19 214	19 857
Muut omat vastuut	16 774	16 755
Takaukset omista sitoumuksista	2 440	3 102
Takaus- ja muut vastuut
	2023	2022

Takaukset omista sitoumuksista ovat tavarantoimittajille annettuja vakuuksia.

Osa konsernin tytäryhtiöistä on antanut takauksen Suominen Oyj:n puolesta sen ulkoisten velkojen vakuudeksi. Takausten enimmäismäärä on maksamattoman velan ja korkokulujen yhteismäärä raportointikauden päättyessä.

Ei-purettavissa olevien operatiivisten vuokrasopimusten mukaisten vastaisten vähimmäisvuokrien erääntyminen on esitetty liitetiedossa 22.

Laatimisperiaatteet − vastuut ja ehdolliset velat

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, jota ei ole kirjattu velaksi taseeseen, koska esimerkiksi sen olemassaolo ei vielä ole varmistunut eikä sen toteutuminen ole yhtiön määräysvallassa. Johto käyttää arvioita arvioidessaan ehdollisten velkojen määriä.

LIITETIETO 33 Raportointikauden jälkeiset tapahtumat

Suominen Oyj:n hallitus päätti 5.2.2024 uudesta osakeperusteisesta johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmästä

Suominen Oyj:n hallitus päätti perustaa uuden osakeperusteisen kannustinjärjestelmän konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää yhtiön omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja pitkän aikavälin etua sekä palkita heitä erinomaisesta suorituksesta.

Osakepalkkiojärjestelmässä 2024–2028 on kolme oikeuden syntymisajanjaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2024–2026, 2025–2027 ja 2026–2028. Hallitus päättää vuosittain oikeuden syntymisajanjakson alkamisesta ja yksityiskohdista.

Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollisuus ansaita Suomisen osakkeita suoriutumisen perusteella. Oikeuden syntymisajanjaksolla 2024–2026 oikeuden syntymisehdot on sidottu osakkeen absoluuttiseen kokonaistuottoon (painoarvo 40 %) vuosina 2024–2026, osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (painoarvo 40 %) vuosina 2024–2026 sekä vuoden 2024 osalta toiminnan tehostamis- ja vastuullisuustavoitteeseen (painoarvo 20 %) koskien raaka-ainetehokkuuden parantamista. Mahdolliset palkkiot järjestelmästä maksetaan oikeuden syntymisajanjakson päättymisen jälkeen.

Järjestelmän perusteella maksettavien palkkioiden arvo vastaa yhteensä enintään 1 090 349 Suomisen osaketta sisältäen myös käteisvaroina maksettavan osuuden. Oikeuden syntymisajanjakson 2024–2026 kohderyhmään kuuluu 27 avainhenkilöä, mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet.

Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Suomisen osakkeina ja osittain käteisvaroina. Palkkion käteisvaroina maksettavalla osuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Jos avainhenkilön työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtaiset tunnusluvut ovat osakeantioikaistuja.

	2023	2022	2021
Osakekohtainen tulos, euroa	-0,22	-0,24	0,36
Osakekohtainen tulos, euroa, laimennettu	-0,22	-0,24	0,36
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa	0,53	0,24	0,19
Osakekohtainen oma pääoma, euroa	2,17	2,54	2,85
Hinta/osakekohtainen tulos (P/E)	-12,85	-12,43	14,38
Osakekohtainen osinko, euroa*	0,10	0,10	0,20
Osinkosuhde, %	-45,1	-41,4	55,5
Efektiivinen osinkotuotto, %	3,51	3,33	3,86
Osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa ilman omia osakkeita	57 692 459	57 480 727	57 293 235
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita	57 656 044	57 439 615	57 579 440
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä ilman omia osakkeita	57 656 044	57 439 615	57 579 440
Osakekurssi raportointikauden lopussa, euroa	2,85	3,00	5,18
Alin osakekurssi raportointikaudella, euroa	2,48	2,36	4,25
Ylin osakekurssi raportointikaudella, euroa	3,48	5,27	6,41
Kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi, euroa	2,85	3,57	5,48
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa	164,4	172,4	296,8
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä	2 743 668	10 902 032	17 714 203
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, % keskimääräisestä osakemäärästä	4,8	19,0	30,8

* 2023 hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskenta

Osakekohtaiset tunnusluvut ovat joko IFRS-tunnuslukuja (osakekohtainen tulos), Valtiovarainministeriön asetuksen edellyttämiä tunnuslukuja tai vaihtoehtoisia tunnuslukuja (osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta).

Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS)	=	Raportointikauden voitto
		Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita
Laimennettu osakekohtainen tulos (EPS)	=	Raportointikauden voitto
		Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita
Osakekohtaisen tuloksen laskemisesta on kerrottu liitetiedossa 29.
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta

Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta	=	Liiketoiminnan rahavirta

Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita

Viite		2023	2022
Konsernin rahavirtalaskelma	Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa	30 724	14 027
Liitetieto 13	Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita	57 692 459	57 480 727
	Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa	0,53	0,24

	Osakekohtainen oma pääoma Osakekohtainen oma pääoma	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
		Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita
Viite			2023	2022
Konsernin tase		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä, tuhatta euroa	124 912	145 916
Liitetieto 13	Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita		57 692 459	57 480 727
	Osakekohtainen oma pääoma, euroa		2,17	2,54

Osinkosuhde, %

Osinkosuhde, % ⁼ Osakekohtainen osinko x 100

Laimentamaton osakekohtainen tulos

Viite		2023	2022
Hallituksen ehdotus	Osakekohtainen osinko x 100	10,00	10,00
Liitetieto 29	Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa	-0,22	-0,24
	Osinkosuhde, %	-45,1	-41,4
	Efektiivinen osinkotuotto, %
	Osakekohtainen osinko x 100 Efektiivinen osinkotuotto, % =
	Raportointikauden viimeinen pörssikurssi
Viite		2023	2022
	Osakekohtainen osinko x 100	10,00	10,00
Liitetieto 13	Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa	2,85	3,00
	Efektiivinen osinkotuotto, %	3,51	3,33
	Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) Raportointikauden viimeinen pörssikurssi Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) =
	Laimentamaton osakekohtainen tulos
Viite		2023	2022
Liitetieto 13	Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa	2,85	3,00
Liitetieto 29	Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa	-0,22	-0,24
	Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)	-12,85	-12,43
	Osakekannan markkina-arvo
	Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita Osakekannan markkina-arvo = x raportointikauden viimeinen pörssikurssi

Viite		2023	2022
Liitetieto 13	Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita	57 692 459	57 480 727
Liitetieto 13	Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa	2,85	3,00
	Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa	164,4	172,4

Osakkeiden vaihto

Osakkeiden vaihto = Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärän suhteellinen osuus keskimääräisestä osakemäärästä ilman omia osakkeita

Viite

Liitetieto 13 Liitetieto 13

	2023	2022
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä raportointikaudella	2 743 668	10 902 032
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita	57 656 044	57 439 615
Osakkeiden vaihto, %	4,8	19,0

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

Tuloslaskelma

euroa
	Liitetieto	1.1.−31.12.2023	1.1.−31.12.2022
Liikevaihto		23 263 727,25	22 609 754,41
Hankinnan ja valmistuksen kulut		-3 737 356,29	-3 379 969,90
Bruttokate		19 526 370,96	19 229 784,51
Liiketoiminnan muut tuotot	2	389 985,58	667 272,92
Myynnin ja markkinoinnin kulut		-1 771 352,90	-1 624 546,96
Tutkimus ja kehitys		-1 124 270,20	-1 090 526,00
Hallinnon kulut		-9 210 342,61	-10 394 842,92
Liiketoiminnan muut kulut	2	-7 426 244,77	-8 278 073,95
Liikevoitto		384 146,06	-1 490 932,40
Rahoitustuotot	6	14 634 238,97	15 715 322,88
Rahoituskulut	6	-7 922 088,66	-4 646 671,96
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		6 712 150,31	11 068 650,92
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		7 096 296,37	9 577 718,52
Poistoeron muutos	7	81 620,37	-259 932,91
Konserniavustukset	7	-1 125 000,00	−
Tuloverot	8	-35 792,08	-1 329 361,33
Tilikauden voitto		6 017 124,66	7 988 424,28

Tase

euroa

	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	5, 9	5 038 299,43	7 636 768,63
Aineelliset hyödykkeet	5, 10	750 812,36	458 557,01
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	11	113 363 783,56	113 363 783,56
Muut sijoitukset	11	192,06	192,06
Lainasaamiset
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä	12	86 478 329,49	69 941 308,83
Pysyvät vastaavat yhteensä		205 631 416,90	191 400 610,09
Vaihtuvat vastaavat
Lainasaamiset
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä	12	4 000 000,00	23 718 266,50
Myyntisaamiset	12	70 002,42	105 462,35
Muut lyhytaikaiset saamiset	12	2 920 280,88	2 108 867,98
Rahavarat		53 688 029,66	42 440 580,46
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		60 678 312,96	68 373 177,29
VASTAAVAA YHTEENSÄ		266 309 729,86	259 773 787,38

euroa

	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	14	11 860 056,00	11 860 056,00
Ylikurssirahasto		24 680 587,83	24 680 587,83
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		75 692 335,90	75 692 335,90
Kertyneet voittovarat		10 321 384,99	8 100 011,71
Tilikauden voitto		6 017 124,66	7 988 424,28
Oma pääoma yhteensä	13	128 571 489,38	128 321 415,72
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero		1 194 500,58	1 276 120,95
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korolliset velat
Joukkovelkakirjalainat	15	50 000 000,00	50 000 000,00
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		50 000 000,00	50 000 000,00
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	15	40 000 000,00	40 000 000,00
Lainat konserniyhtiöiltä	15	42 145 925,92	36 205 336,41
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	16	4 397 813,98	3 970 914,30
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		86 543 739,90	80 176 250,71
Vieras pääoma yhteensä		136 543 739,90	130 176 250,71
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		266 309 729,86	259 773 787,38

Rahoituslaskelma

	Liitetieto	1.1.−31.12.2023	1.1.−31.12.2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto		6 017	7 988
Oikaisut tilikauden voittoon:	18	-2 843	-6 626
Liiketoiminnan rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta		3 174	1 363
Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) tai vähennys (+)		-23	18
Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)		-597	1 124
Liiketoiminnan rahavirta ennen maksettuja rahoituseriä ja veroja		2 554	2 504
Maksetut ja saadut korot ja muut rahoituserät		1 535	4 894
Maksettu konserniavustus		−	-5 180
Maksetut välittömät verot		-1 079	-2 114
Liiketoiminnan rahavirta		3 010	104
Investointien rahavirta
Investoinnit	9, 10	-478	-794
Osinkotuotot tytäryhtiöiltä	6	5 891	4 113
Investointien rahavirta		5 413	3 318
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten korollisten velkojen muutos	15	−	-85 000
Lyhytaikaisten korollisten velkojen muutos	15	6 573	52 718
Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos		-16 537	-15 238
Lyhytaikaisten lainasaamisten muutos		19 639	-788
Omien osakkeiden hankinta		−	-379
Osingonjako ja pääoman palautus	13	-5 767	-11 492
Rahoituksen rahavirta		3 908	-60 179
Rahavarojen muutos		12 332	-56 757
Rahavarat 1.1.		42 441	95 872
Rahavarojen kurssiero		-1 084	3 326
Rahavarojen muutos		12 332	-56 757
Rahavarat 31.12.		53 688	42 441

LIITETIETO 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Suominen Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurissa yhtiöissä ja jonka kotipaikka on Helsinki. Suominen Oyj on Suominen-konsernin emoyhtiö.

Suominen Oyj:n erillistilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä muita tilinpäätöstä koskevia lakeja ja ohjeita noudattaen. Suominen-konsernin laatimisperiaatteet on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS), ja Suominen Oyj noudattaa konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita siltä osin kuin se on mahdollista suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaan. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksessä.

Erot Suominen Oyj:n erillistilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on esitetty alla.

Liikevaihto

Liikevaihto muodostuu konsernipalveluiden myynnistä ja rojaltituotoista.

Rahoitusvarat ja -velat ja johdannaisinstrumentit

Rahoitusvarat ja -velat on kirjattu johdannaisinstrumentteja lukuun ottamatta alkuperäiseen hankintamenoonsa tai alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Johdannaiset kirjataan käypiin arvoihin. Valuuttajohdannaiset, siltä osin kuin ne eivät suojaa rahoituseriä tai ole muuten luonteeltaan rahoituseriä, kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Mikäli johdannaisinstrumenttiin sovelletaan IFRS 9 -standardin mukaisesti suojauslaskentaa, kirjataan johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Johdannaisten arvostusmenetelmistä sekä suojauslaskennasta on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 17.

Vuokrasopimukset

Vuokramaksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat vuokravastuut on esitetty tilinpäätöksessä vastuissa.

Joukkovelkakirjalainat

Joukkovelkakirjalainat esitetään taseessa nimellisarvoon, ja jaksotetut transaktiokulut on kirjattu siirtosaamisiin.

Poistoero

Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä poistoeron muutos esitetään erillisenä eränä tuloslaskelmassa ja kertynyt poistoero omana eränään taseessa.

Konserniavustukset

Annetut konserniavustukset on esitetty tilinpäätössiirtoina.

LIITETIETO 2 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

1 000 euroa

	1.1.−31.12.2023	1.1.−31.12.2022
Liiketoiminnan muut tuotot
Saadut avustukset ja tuet	140	302
Muut tuotot	250	366
Yhteensä	390	667

Liiketoiminnan muut kulut
Palveluostot konserniyhtiöiltä	-7 426	-7 895
Tappiot valuuttajohdannaisista	−	-373
Muut kulut	0	-10
Yhteensä	-7 426	-8 278

LIITETIETO 4 Tilintarkastajien palkkiot

1 000 euroa

Yhteensä	-163	-158
Muut palvelut	-4	-10
Veroneuvonta	−	-15
Tilintarkastus	-159	-133
	1.1.−31.12.2023	1.1.−31.12.2022

Konsernin ja emoyhtiön päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy (EY) vuoden 2015 varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien.

LIITETIETO 5 Poistot ja arvonalentumiset

LIITETIETO 3 Henkilöstökulut

1 000 euroa

	1.1.−31.12.2023	1.1.−31.12.2022
Palkat ja palkkiot	-4 021	-4 573
Eläkekulut	-673	-717
Muut henkilöstösivukulut	-181	-175
Yhteensä	-4 875	-5 465

Henkilöstö keskimäärin	35	31
Henkilöstö kauden lopussa	37	33

Johdon palkat ja palkkiot

Johdon palkitsemisesta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 31.

1.1.−31.12.2023 1.1.−31.12.2022 Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 063 -1 056 Myynnin ja markkinoinnin kulut -461 -470 Tutkimus ja kehitys -108 -134 Hallinnon kulut -1 158 -1 204 Yhteensä -2 790 -2 865 Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

Yhteensä	-2 790	-2 865
Aineettomat oikeudet	-2 750	-2 827
Koneet ja kalusto	-40	-39

LIITETIETO 6 Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 euroa
-------------	--

	1.1.−31.12.2023	1.1.−31.12.2022
Korkotuotot konserniyrityksiltä	7 421	5 438
Korkotuotot muilta	1 225	255
Osinkotuotot konserniyrityksiltä	5 891	4 113
Muut rahoitustuotot konserniyrityksiltä	97	100
Valuuttakurssierot (netto)	-2 649	5 809
Korkokulut konserniyrityksille	-525	-72
Korkokulut muille	-3 294	-2 857
Muut rahoituskulut muille	-1 454	-1 718
Yhteensä	6 712	11 069

LIITETIETO 7 Tilinpäätössiirrot

Yhteensä	-1 043	-260
Annetut konserniavustukset	-1 125	−
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)	82	-260
	1.1.−31.12.2023	1.1.−31.12.2022
1 000 euroa

LIITETIETO 8 Tuloverot

Yhteensä	-36	-1 329
Edellisten tilikausien tuloverot	-4	24
Lähdeverot ja muut välittömät verot	−	-3
Tilikauden verot	-32	-1 351
	1.1.−31.12.2023	1.1.−31.12.2022
1 000 euroa

LIITETIETO 9 Aineettomat hyödykkeet

1 000 euroa

	Aineettomat	ja keskeneräiset
	oikeudet	hankinnat	Yhteensä 2023	Yhteensä 2022
Hankintameno 1.1.	21 565	−	21 565	30 721
Lisäykset	103	48	151	404
Vähennykset ja myynnit	-422	−	-422	-9 560
Siirrot erien välillä	12	-12	−	−
Hankintameno 31.12.	21 258	36	21 295	21 565
Kertyneet poistot 1.1.	-13 928	−	-13 928	-20 662
Tilikauden poistot	-2 750	−	-2 750	-2 827
Vähennysten poistot	422	−	422	9 560
Kertyneet poistot 31.12.	-16 256	−	-16 256	-13 928
Kirjanpitoarvo 31.12.	5 002	36	5 038	7 637

LIITETIETO 10 Aineelliset hyödykkeet

	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä 2023	Yhteensä 2022
Hankintameno 1.1.	0	285	31	360	676	472
Lisäykset	−	24	−	308	332	404
Vähennykset ja myynnit	−	-1	−	−	-1	-200
Hankintameno 31.12.	0	308	31	668	1 007	676
Kertyneet poistot 1.1.	−	-207	-11	−	-217	-378
Tilikauden poistot	−	-38	-2	−	-40	-39
Vähennysten poistot	−	1	−	−	1	200
Kertyneet poistot 31.12.	−	-243	-13	−	-256	-217
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	65	18	668	751	459

LIITETIETO 11 Sijoitukset

1 000 euroa

	Osakkeet konserniyrityksissä	Muut sijoitukset	Yhteensä 2023	Yhteensä 2022
Kirjanpitoarvo 1.1.	113 364	0	113 364	113 364
Kirjanpitoarvo 31.12.	113 364	0	113 364	113 364

Konserniyrityksistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.

	Osuus yhtiön osakkeista ja äänimäärästä, %	Osakkeiden määrä, kpl	Osakkeiden nimellisarvo, 1 000 euroa	Osakkeiden kirjanpitoarvo, 1 000 euroa	Yhtiön oman pääoman määrä, 1 000 euroa	Viimeksi laaditun tilinpäätöksen osoittama voitto/tappio, 1 000 euroa
Kiinteistö Oy Killinpolku,
Virrat	25,0	1	8	0	N/A	N/A

LIITETIETO 12 Saamiset

Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä	6 990	25 933

Yhteensä	4 070	23 824
Korolliset saamiset	4 000	23 718
Myyntisaamiset	70	105
Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä
Siirtosaamiset yhteensä	2 841	2 027
Kulujaksotukset	657	595
Lainojen järjestelypalkkiot	735	1 025
Verosaamiset	1 449	407
Siirtosaamiset
Muut saamiset	79	82
Muut pitkäaikaiset saamiset yhteensä	86 478	69 941

Yhteensä	86 478	69 941
Korolliset saamiset	86 478	69 941
Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä
	31.12.2023	31.12.2022
1 000 euroa

LIITETIETO 13 Oma pääoma

1 000 euroa
	31.12.2023	31.12.2022
Osakepääoma 1.1. ja 31.12.	11 860	11 860
Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.	24 681	24 681
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. ja 31.12.	75 692	75 692
Kertyneet voittovarat 1.1.	16 088	19 944
Osingonjako	-5 767	-11 492
Omien osakkeiden hankinta	−	-352
Kertyneet voittovarat 31.12.	10 321	8 100
Tilikauden voitto	6 017	7 988
Oma pääoma 31.12.	128 571	128 321
Jakokelpoiset varat
euroa	31.12.2023
Kertyneet voittovarat 31.12.	10 321 385
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	75 692 336
Tilikauden voitto	6 017 125
Jakokelpoiset varat	92 030 846
Osingonjakokelpoiset varat
euroa
Kertyneet voittovarat 31.12.	10 321 385
Tilikauden voitto	6 017 125
Osingonjakokelpoiset varat	16 338 510

LIITETIETO 14 Osakepääoma

Osakepääomasta ja osakkeista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 13.

LIITETIETO 15 Korolliset velat

Korolliset velat yhteensä	132 146	126 205
yhteensä	82 146	76 205
Lyhytaikaiset korolliset velat
Lainat konserniyrityksiltä	42 146	36 205
Lainat rahoituslaitoksilta	40 000	40 000
Lyhytaikaiset korolliset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä	50 000	50 000

Joukkovelkakirjalainat	50 000	50 000
Pitkäaikaiset korolliset velat
	31.12.2023	31.12.2022
1 000 euroa

Pitkäaikaisten ulkoisten korollisten velkojen lyhennykset

	2024	2025	2026	2027	2028
Joukkovelkakirjalaina	−	−	−	50 000	−

LIITETIETO 16 Korottomat velat

1 245	1 132
154	141

1 399	1 273


626	734
894	1 661
353	302
1 874	2 697

Velat saman konsernin yrityksille

Muut velat saman konsernin yrityksille	1 125	−
Yhteensä	1 125	−
Lyhytaikaiset korottomat velat
yhteensä	4 398	3 971

LIITETIETO 17 Vastuut

Yhteensä	12 888	13 883
Omasta puolesta	−	28
Konserniyhtiöiden puolesta	12 888	13 855
Takaukset
	31.12.2023	31.12.2022
1 000 euroa

Takaukset konserniyhtiöiden puolesta ovat tavarantoimittajille ja vuokranantajille annettuja vakuuksia.

Vuokra- ja leasingvastuut

Yhteensä	1 581	227
Myöhempinä vuosina erääntyvät vuokrat	1 360	57
Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat	221	169

LIITETIETO 18 Rahoituslaskelman oikaisut

Oikaisut tilikauden voittoon yhteensä	-2 843	-6 626
Muut ei-rahavirtaperusteiset erät tilikauden voitossa	−	-12
Poistot	2 790	2 865
Verot	36	1 329
Rahoitustuotot ja -kulut	-6 712	-11 069
Konserniavustukset	1 125	−
Poistoeron muutos	-82	260
Oikaisut tilikauden voittoon / tappioon:
	1.1.−31.12.2023	1.1.−31.12.2022
1 000 euroa

Tietoa yhtiöstä

Raportoivan yhtiön kotisivu	www.suominen.fi
Raportoivan yhtiön LEI-tunnus	743700Z1BNFYR9PRDF52
Raportoivan yhtiön nimi tai muu tunnistamiskeino	Suominen Oyj
Yhtiön kotipaikka	Helsinki
Yritysmuoto	Oyj
Yhtiön kotimaa	Suomi
Yhtiön rekisteröity osoite	Karvaamokuja 2 B, 00380 Helsinki
Yhtiön päätoimipaikka	Helsinki
Liiketoiminnan kuvaus	Kuitukankaan valmistus rullatavarana pyyhintätuotteisiin ja muihin sovelluksiin
Emoyhtiön nimi	Suominen Oyj

Hallituksen voitonjakoehdotus

Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n voitto tilikaudelta 1.1.–31.12.2023 oli 6 017 124,66 euroa, ja osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden voiton, olivat 16 338 510 euroa. Jakokelpoiset varat olivat 92 030 846 euroa. Hallitus ehdottaa, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta ja että tilikauden voitto

siirretään kertyneisiin voittovaroihin.

5.2.2024 yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 57 692 459 kappaletta. Tällä osakemäärällä kokonaisosinko olisi 5 769 245,90 euroa.

Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Helsingissä 5.2.2024

Jaakko Eskola Hallituksen puheenjohtaja Andreas Ahlström

Björn Borgman

Aaron Barsness

Nina Linander

Laura Remes

Tommi Björnman Toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Suominen Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Suominen Oyj:n (y-tunnus 1680141-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää konsernintaseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 23 sekä emoyhtiön liitetiedossa 4.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA MITEN SEIKKAA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Myyntituottojen tuloutus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 19

Suominen-konsernin myyntituotot koostuvat kokonaan kuitukankaiden myynneistä asiakkaille. Myyntituotot asiakassopimuksista kirjataan tiettynä hetkenä, kun tuotteisiin liittyvä määräysvalta on siirtynyt ostajalle, tyypillisesti hetkellä, jolloin tuotteet lähtevät Suomisen tehtaalta.

Liikevaihto on konsernissa käytetty keskeinen suorituskyvyn mittari, mikä saattaa luoda kannustimen myyntituottojen ennenaikaiselle tuloutukselle.

Myyntituottojen tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuottojen oikea-aikaiseen kirjaamiseen (katko) liittyvästä riskistä.

Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä myyntituottojen tuloutuksessa, sisälsivät muun muassa:

konsernin laskentaperiaatteiden asianmukaisuuden arvioinnin myyntituottojen tuloutuksen osalta ja vertailun sovellettaviin laskentastandardeihin;
myyntituottojen kirjaamisprosessin arvioinnin sisältäen sisäisten kontrollien testauksen soveltuvin osin;
ulkopuolisten vahvistusten hankkimisen myyntisaamisista sekä tilinpäätöspäivän jälkeen seuraavalle kaudelle kirjattujen hyvityslaskujen analysoinnin;
myyntituottojen testaamisen pistokokein sekä analyyttisten aineistotarkastustoimenpiteiden muodossa sisältäen myynnin katkon testaamisen ja; - liitetietojen arvioinnin myyntituottojen osalta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 19.3.2015 alkaen yhtäjaksoisesti 9 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 5. helmikuuta 2024

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Toni Halonen KHT

186 Suomisen vuosikertomus 2023

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Suominen Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Suominen Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Suominen Oyj:n (y-tunnus: 1680141-9) sähköiseen tilinpäätökseen 743700Z1BNFYR9PRDF52-2023-12-31-FI.zip tilikaudella 1.1.-31.12.2023 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme

täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Suominen Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 743700Z1BNFYR9PRDF52-2023- 12-31-FI.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat ja liitetiedot sekä yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1–31.12.2023 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Suominen Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2023 on annettu 5.2.2024 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 11.3.2024

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Toni Halonen KHT

Tunnusluvut

	2023	2022	2021
Liikevaihto, milj. euroa	450,9	493,3	443,2
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa	-2,8	-4,2	26,9
% liikevaihdosta	-0,6	-0,8	6,1
Liikevoitto, milj. euroa	-7,5	-9,0	26,9
% liikevaihdosta	-1,7	-1,8	6,1
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa	15,8	15,3	47,0
% liikevaihdosta	3,5	3,1	10,6
Käyttökate, milj. euroa	11,2	14,3	47,0
% liikevaihdosta	2,5	2,9	10,6
Voitto ennen tuloveroja, milj. euroa	-13,5	-11,9	26,6
% liikevaihdosta	-3,0	-2,4	6,0
Raportointikauden voitto, milj. euroa	-12,8	-13,9	20,7
% liikevaihdosta	-2,8	-2,8	4,7
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	30,7	14,0	11,1
Taseen loppusumma, milj. euroa	316,4	343,4	386,7
Oman pääoman tuotto (ROE), %	-9,6	-8,8	13,3
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	-4,1	-4,2	13,9
Omavaraisuusaste, %	39,5	42,5	42,2
Korolliset nettovelat, milj. euroa	44,1	54,6	49,6
Sijoitettu pääoma, milj. euroa	168,4	199,8	211,0
Velkaantumisaste, %	35,3	37,4	30,4
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	11,2	9,7	17,8
% liikevaihdosta	2,5	2,0	4,0
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-18,7	-23,2	-20,1
Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa	3,9	3,5	2,7
% liikevaihdosta	0,9	0,7	0,6
Henkilöstö keskimäärin (FTE - kokoaikaisiksi muutettuina)	682	707	709

Tunnuslukujen laskenta

Osa Suomisen esittämistä tunnusluvuista on vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoinen tunnusluku on taloudellinen tunnusluku, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Suomisen käsityksen mukaan vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttö antaa esimerkiksi sijoittajille hyödyllistä tietoa konsernin taloudellisesta toiminnasta ja tilasta ja helpottaa raportointikausien välistä vertailua.

Liikevoitto ja vertailukelpoinen liikevoitto

Liikevoitto (EBIT) on tärkeä yhtiön kannattavuutta kuvaava tunnusluku, sillä koska tuloverojen ja rahoituserien vaikutusta ei huomioda tunnusluvussa, se kuvaa yksinomaan yhtiön kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan. Liikevoitto esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

Liikevoitto (EBIT)	=	Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut
Vertailukelpoinen likevoitto (vertailukelpoinen EBIT)	=	Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut, oikaistuna tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä

Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna vertailukelpoisen liikevoiton. Liikevoittoa oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuosina 2023 ja 2022 tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat Italian tuotantolinjojen sulkemisiin liittyvät kulut ja arvonalentumistappiot.

Viite

Konsernin tuloslaskelma

1 000 euroa	2023	2022
Liikevoitto	-7 517	-8 958
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat irtisanomiskulut	2 207	−
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat ennallistamiskulut	2 344	−
+ Muut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat kulut	116	−
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat aineellisten käyttöomaisuus hyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistappiot	8	2 288
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumistappiot	108	1 536
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat vaihto-omaisuuden arvonalentumistappiot	-16	971
Vertailukelpoinen liikevoitto	-2 750	-4 163

Käyttökate (EBITDA) ja vertailukelpoinen käyttökate

Käyttökate kuvaa yrityksen liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja tuloveroja. Käyttökate on tärkeä tunnusluku kuvatessaan kuinka paljon yhtiön liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään toiminnan kulut.

Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna vertailukelpoisen käyttökatteen. Käyttökatetta oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuosina 2023 ja 2022 tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat Italian tuotantolinjojen sulkemisiin liittyvät kulut ja vaihto-omaisuuden arvonalentumistappiot.

Käyttökate (EBITDA)	=	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailekelpoinen käyttökate		Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset,
(vertailukelpoinen EBITDA)	=	oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä

Viite Konsernin tuloslaskelma

Liitetieto 25

1 000 euroa	2023	2022
Liikevoitto	-7 517	-8 958
+ Poistot ja arvonalentumiset	18 680	23 245
Käyttökate	11 163	14 287

Käyttökate	11 163	14 287
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat irtisanomiskulut	2 207	−
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat ennallistamiskulut	2 344	−
+ Muut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat kulut	116	−
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat vaihto-omaisuuden
arvonalentumistappiot	-16	971
Vertailukelpoinen käyttökate	15 813	15 257

Bruttoinvestoinnit

Bruttoinvestointien kokonaissumma on tunnusluku, jota voidaan hyödyntää muun muassa sen arvioimisessa, miten Suominen ylläpitää ja uudistaa tuotantokoneitaan ja -laitoksiaan. Bruttoinvestoinnit eivät sisällä lisäyksiä käyttöoikeusomaisuuseriin.

Bruttoinvestoinnit sisältävät myös aktivoidut vieraan pääoman menot.

Viite

Liitetieto 6 Liitetieto 7

1 000 euroa	2023	2022
Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin	169	438
Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	11 054	9 275
Bruttoinvestoinnit	11 223	9 713

Rahavarat

Rahavarat = Muut rahavarat ja käteisvarat

Korolliset nettovelat

Korolliset nettovelat on tärkeä tunnusluku, jonka perusteella sijoittajat saavat käsityksen Suomisen velkaantumisesta. Suominen katsoo, että korollisten velkojen ilmoittaminen paitsi jaksotettuun hankintamenoon, myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä lisätietoa Suominen velkaantumisesta.

Korolliset nettovelat = Korolliset velat nimellisarvoon − korolliset saamiset − rahavarat

Viite	1 000 euroa	2023	2022
Liitetieto 14	Korolliset velat	102 278	103 365
	Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut	551	705
Konsernin tase	Rahavarat	-58 755	-49 508
	Korolliset nettovelat	44 074	54 562

Liitetieto 14	Korolliset velat	102 278	103 365
	Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut	551	705
Liitetieto 14	Korollisten velkojen nimellisarvo	102 828	104 069

Oman pääoman tuotto (ROE), %

Oman pääoman tuotto-% on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista, ja se kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa raportointikauden aikana.

			Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) x 100
	Oman pääoman tuotto (ROE), %	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä (vuosineljännesten keskiarvo)
Viite	1 000 euroa			2023	2022
Konsernin tuloslaskelma	Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta)			-12 786	-13 863
			Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.12.2022 / 2021	145 916	163 199
		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.3.2023 / 2022		140 131	153 504
		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 30.6.2023 / 2022		127 236	158 098
			Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 30.9.2023 / 2022	130 283	165 188
Konsernin tase		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.12.2023 / 2022		124 912	145 916
	Keskiarvo			133 695	157 181
	Oman pääoman tuotto (ROE), %			-9,6	-8,8

Sijoitettu pääoma

Sijoitettu pääoma	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä = + korolliset velat - rahavarat
1 000 euroa		2023	2022
	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	124 912	145 916
Korolliset velat		102 278	103 365
Rahavarat		-58 755	-49 508
Sijoitettu pääoma		168 435	199 773

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle pääomalle.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % ⁼ Liikevoitto (rullaava 12 kuukautta) x 100

Sijoitettu pääoma, vuosineljännesten keskiarvo

1 000 euroa	2023	2022
Liikevoitto (rullaava 12 kuukautta)	-7 517	-8 958

Sijoitettu pääoma 31.12.2022 / 2021	199 773	210 975
Sijoitettu pääoma 31.3.2023 / 2022	194 290	205 806
Sijoitettu pääoma 30.6.2023 / 2022	182 005	210 561
Sijoitettu pääoma 30.9.2023 / 2022	181 914	230 264
Sijoitettu pääoma 31.12.2023 / 2022	168 435	199 773
Keskiarvo	185 283	211 476

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	-4,1	-4,2

Viite Konsernin tase Liitetieto 14 Konsernin tase

Viite

Konsernin tuloslaskelma

Omavaraisuusaste, %

Omavaraisuusaste on olennainen tunnusluku, joka mittaa yhtiön vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön taseesta on rahoitettu omalla pääomalla. Oma pääoma muodostaa yhtiölle puskurin mahdollisia tappioita vastaan, ja omavaraisuusaste kuvaa näiden puskureiden tasoa.

Omavaraisuusaste, %

1 000 euroa			2023	2022
	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		124 912	145 916
Taseen loppusumma			316 434	343 445
Saadut ennakot			-104	-74
			316 330	343 371
Omavaraisuusaste, %			39,5	42,5
		=		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot

Velkaantumisaste, %

Velkaantumisaste kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittaman oman pääoman ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Velkaantumisaste on tärkeä tunnusluku arvioitaessa yhtiön taloudellista tilannetta. Korkea velkaantumisaste on riskitekijä, joka saattaa rajoittaa yhtiön kasvumahdollisuuksia ja kaventaa sen taloudellista liikkumavaraa.

Velkaantumisaste, % ⁼ Korolliset nettovelat x 100

Oma pääoma yhteensä

1 000 euroa		2022
Korolliset nettovelat	44 074	54 562
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	124 912	145 916
Velkaantumisaste, %	35,3	37,4
		2023

Tietoa osakkeenomistajille

Taloudellinen kalenteri

Suominen julkaisee tilinpäätöstiedotteen, puolivuotiskatsauksen sekä kaksi osavuosikatsausta vuonna 2024 seuraavasti:

6. helmikuuta 2024	Tilinpäätöstiedote 2023
7. toukokuuta 2024	Osavuosikatsaus
	tammi–maaliskuu 2024
9. elokuuta 2024	Puolivuosikatsaus
	tammi–kesäkuu 2024
29. lokakuuta 2024	Osavuosikatsaus
	tammi–syyskuu 2024

Yhtiökokous

Suominen Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 4.4.2024 klo 10.00 alkaen Messukeskuksessa (Holiday Inn Helsinki – Expo sisäänkäynti) osoitteessa Rautatieläisenkatu 3, 00520 Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan klo 9.00. Kokouksen jälkeen on kahvitarjoilu, jonka aikana osakkeenomistajilla on mahdollisuus tavata yhtiön johtoa.

Kokouskutsu julkaistiin pörssitiedotteella 6.2.2024. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät materiaalit ovat saatavilla Suomisen verkkosivuilla www.suominen.fi/fi/yhtiokokous.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 21.3.2024 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.

Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen alkaa 13.2.2024 klo 16.00. Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 27.3.2024 klo 16.00, mihin mennessä ilmoittautumisen tulee olla perillä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:

a) Yhtiön internetsivujen kautta osoitteessa www.suominen.fi/fi/yhtiokokous Sähköiseen ilmoittautumiseen tarvitaan luonnollisen

henkilön osalta osakkeenomistajan tai hänen asiamiehensä ja oikeushenkilön osalta sen edustajan tai asiamiehen vahva sähköinen tunnistautuminen (pankkitunnukset tai mobiilivarmenne).

b) Postitse tai sähköpostitse

Postitse tai sähköpostitse ilmoittautuvan osakkeenomistajan tulee toimittaa yhtiön internetsivuilta www.suominen.fi/fi/yhtiokokous saatavilla oleva ilmoittautumis- ja ennakkoäänestyslomake tai vastaavat tiedot Innovatics Oy:lle postitse osoitteeseen Innovatics Oy, Yhtiökokous / Suominen Oyj, Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Jos osakkeenomistaja ilmoittautuu yhtiökokoukseen postitse tai sähköpostitse Innovatics Oy:lle, ilmoittautumis- ja ennakkoäänestyslomakkeen tai vastaavien tietojen toimittaminen ennen ilmoittautumisajan päättymistä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen edellyttäen, että osakkeenomistajan viesti sisältää lomakkeella mainitut ilmoittautumiseen vaadittavat tiedot.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa pyydetyt tiedot, kuten osakkeenomistajan nimi, syntymäaika/ Y-tunnus ja yhteystiedot sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi sekä asiamiehen syntymäaika ja yhteystiedot. Luovutettuja henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.

Osakkeenomistajan, hänen edustajansa tai asiamiehensä tulee kokouspaikalla tarvittaessa pystyä osoittamaan henkilöllisyytensä ja/tai edustusoikeutensa.

Ohjeet ennakkoon äänestämisen ovat saatavilla kaikille osakkeenomistajille yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.suominen.fi/fi/yhtiokokous.

Ehdotus osingonjaosta

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2023 vahvistettavan taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta ja että voitto siirretään kertyneisiin voittovaroihin.

Osingon maksun täsmäytyspäivä on 8.4.2024 ja osinko maksetaan 15.4.2024.

Sijoittajayhteydet

Emilia Peltola, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja puh. 010 214 3082 [email protected]

Johdon tapaamispyynnöt: Kati Junnila, johdon assistentti puh. 040 531 3013 [email protected]

Hiljainen jakso

Suominen noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ennen taloudellisen tuloksensa julkaisemista. Tänä aikana Suominen ei kommentoi yhtiön taloudellista tulosta, markkinoita, tulevaisuudennäkymiä tai liiketoimintanäkymiä. Tänä aikana Suomisen johto ja muut työntekijät eivät myöskään tapaa pääomamarkkinoiden tai talousmedian edustajia.

SUOMINEN OYJ

Pääkonttori Keilaranta 13 A 02150 Espoo Puh. +358 10 214 300 [email protected]

Suomisen kaikkien toimipisteiden yhteystiedot on esitelty osoitteessa www.suominen.fi

www.suominen.fi X: @SuominenCorp LinkedIn: Suominen Corporation

AI Terminal

Suominen Oyj

3293_10-k_2024-03-12_e89c90e5-85bf-416c-8432-5f33a1bc2925.pdf

Vuosikertomus 2023

Tämä on Suominen

Sisällysluettelo

Tämä on Suominen…2

Yritysvastuu…17

Hallinnointi…59

Taloudelliset tiedot…81

Tämä on Suominen

Suominen tänään

Toimitusjohtajan katsaus

Vastuullisuus ja innovaatiot kaiken tekemisemme keskiössä

Kohti tulevaa

Taloudelliset tavoitteet

Tavoitteet 2020–2025

Miten tavoitteet saavutetaan?

Liikevaihto, milj. euroa

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ja käyttökateprosentti (EBITDA-%)

Velkaantumisaste, %

Avainluvut

Raportointikauden tulos, milj. euroa ja tulos/osake, euroa

Velkaantumisaste, %

Osinko/osake, euroa

Näin Suominen luo lisäarvoa

Arvonluontimalli

TALOUDELLISET RESURSSIT

LUONNONVARAT

AINEETTOMAT RESURSSIT

SOSIAALISET SUHTEET

TUOTANTORESURSSIT

keskittymällä vastuullisuuteen, asiakkaisiin ja tehokkuuteen

Tuotokset

TUOTTEET JA RATKAISUT

JÄTTEET

PÄÄSTÖT

VESI

Vaikutukset

ASIAKKAAT

TYÖNTEKIJÄT

KUMPPANIT

OSAKKEENOMISTAJAT

YMPÄRISTÖ

YHTEISKUNTA

Miten malli toimii?

Toimintaympäristö

Vastuullisuuden merkitys jatkaa kasvuaan

Väestönkehityksen megatrendit tukevat kasvuamme

Maailmanlaajuinen epävakaus aiheuttaa epävarmuutta

Strategia

Tavoitteenamme on käyttää resursseja tehokkaasti ja minimoida toimintamme ympäristövaikutukset.

Toiminnan tehokkuus

Edelläkävijä vastuullisuudessa

Strategia: Kasvua ja kannattavuutta keskittymällä vastuullisuuteen, asiakkaisiin ja tehokkuuteen

Erottautuminen innovaatioilla ja kaupallisella osaamisella

Vuoden strategiset kohokohdat

Hyvä työpaikka

Kaksi toimintamallia

Yritysvastuu

Yritysvastuu Suomisella

Olennaisuus

Vastuullisuuden arviointi

Yritysvastuuohjelma

Yritysvastuuohjelma 2020–2025

Suomiselle merkityksellisimmät YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

TAVOITE 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua Suominen edistää vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä koko arvoketjussa. Suominen ei hyväksy orjuutta, ihmiskauppaa,

TAVOITE 12: Vastuullista kuluttamista

TAVOITE 13: Ilmastotekoja Suominen on sitoutunut vähentämään toiminnastaan

Vastuullisuustavoitteemme ja tunnuslukumme (KPI)

Yritysvastuun johtaminen

Ihmiset ja turvallisuus

Henkilöstömme

Henkilöstön sitoutuneisuuden edistäminen

Korkean suorituskyvyn edistäminen

Työntekijöitä 673

9_columns Yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen ja ammatillisen kehittymisen tukeminen

Terveys ja turvallisuus

Turvallisuus

Turvallisuustyömme